input
100 Killed in Gas Tanker Blast in Nigeria
11 Republican presidential candidates will face-off Wednesday in their second televised debate at the Ronald Reagan Presidential Library in California.
12 Pacific member nations sign the U.S.-led Trans-Pacific Partnership Agreement
14 kanneen ga’eessummaa cimaa qaban ka biraatin akka bakka buufaman Murttoo dabarseera.
15 die after plane crashes in Sudanese capital of Khartoum
1.Akka warra siyaasan hidhan gadi dhiisan
1. Baqattoota fedhaan gara biyya dhaloota isaaniitti deebisuun akka itti fufu,
1.Ceefaa fi Fokkoo: Waan aadaan lagatanii fi hin lagannetti keessa jira.
1.Dhimma Lammilee keenya Naannoo Somaalee irraa sababa Oromummaa isaanitiif jecha qa’ee fi qabeenya isaanirraa buqqa’aanin kan walqabatuu fi gaafii isaaniitiif gara Yuunivarsiitii fi Qaama Mootummaa irraa deebisaan gahaan kennamuufi dhabun.
1ffaa: Uummati Tigraay bittaa gabrummaa fi dhaabbiitti hidhaa keessa bu’e keessaa ba’uuf qabsoo qindoominaan inni geggeessu cina dhaabanna.
1.Halakee Mallciha Halakee (Adulaa Fiixee,Abbaa Gadaa Boorana cufaa)
1.Jalqaba Barsiisaa:“Iddoo Immikkullu jedhamu iddoo Galab jedhamu mana barumsaa warri Siwiidin qopheesse—Oromoon garbummaa irraa bilisa ykn walaba bahanii iddoo san jiran walti qabani barreesaan.”
1.Mootummaa naannoo waliin pirojektii bishaan dhugaatii baasuu
1.Pirezidaantiin Ikuwaatoorilaal Giinii Teodoro Obiang Nguema, nama ganna 74; ganna 37 biyya bulchee.Sunuu bara 1979 keessa mootummaa abbaa isaa guddaa,obboleessa abbaa isaa gara galchee mootummaa fudhate.
2.Akka mootummaan Federaalaalleen Oromiyaa waliin tahee Oromoo ka daangaa Somaalee irraa baqachiisan gargaaru
2. Baqattoota gamtaa biyyoota afriikaa bahaatii dhufanii jiraniif eyyami jireenyaa akka kennamu,
2.Bible stories:Kitaaba Qulqulloo Onesmos Nasiib waliin afaan Oromootti hiikan.
"2. Deeggarsa Lammii keenya buqqa’eef Yunivarsiitichi deeggarsa taasisuu dhabu.3. Qormaata bahinsa Yuunivarsiitichi kennun ""Exit Exam"" waliin wal qabatee torbee kana guutuu gaafii mirga isaani falmachaa akka turan akka sababaati dhiheeaani jiru."
2ffaa: Arreenaa Tigraa humna cimaa ta’ee akka jabaatu gochuuf gama maraan maallaqaanis haa ta’u yaadaa fi hamilee dhaan bira dhaabachuuf murteessinee jirra.
2.Jose Eduardo dos Santos,pirezidaantii Aljeeriyaati, ganna 74 ganna 37 biyya bulchee bara 2018 keessa hin dorgomuu jedhee ufi irraa dhiise.
2.Nu Tokkuma:Kun waan tokkummatti dubbataa.Keesssattu waan Booranaa fi Gujii.
3,053 people in the U.S. died from COVID-19 Wednesday
3135 waaltaalee adda baasanii ka'aman 37 keessa kan jiru.Haga ammaatti Ertraa keessatti Koviid-19n kan qabaman 96 yoo ta'an 39 dhukkubicha irraa bayyanatanii kan ba'an 57 immoo hospitaala keessatti wal'ansa argataa kan jiran ta'u Birhana Berhee Asmaraa irraa gabaasee jira.
36 Migrants Killed in 2 Boat Disasters Off Turkey
37 Dead as Clashes Continue at Kandahar Airport
3ffaa: Sirna gara jabeessa kanaan kanneen miidhaan irra ga’uu dhaan Tigraay keessatti
3.Goljoo Iddoo Galgaloo (Abbaa Gadaa Gadaa Hawaxxuu)
3. Lammilee keeniyaa kuma kudha takkaa ol ta’an ka duraan akka baqataatti galmaa’anii jiraniif waraqaan eenyummeessaa akka kennamuufi
3.Rooberti Mugaabee pirezidaantiin Zimbaabuwee nama ganna 92,ganna 36 biyya bulche bara 2018 keessalleetti paartiin isaa dorgommii pirezidantumatiif isuma filatte.Gaafasitti gannii Mugaabee 94 taha.
3.Tana maleellee galmee yaada Koree Qindeessituutin dhiyaatte jedhanDeclarationof Oromo Unity and National AspirationsandOromo Charterof Freedom,Justice, Dignity and Human Rightsjedhuun tokkummaa Oromoo jabeesitu jedhan yayyaban.
3.Ufi Beeki-kana keessaa waan cufa caalaa ufuma beekuun barbaachisaa akka tahe barreessite.
3.Warrii wal dhaba daangaa irratti nama ficcisiisee baqachiise seeraan gaafatamu
4.Faaydaan Oromoon Finfinnee irraa argattu mirkanaahuuf
4ffaa: Labsiin yeroo muddamaa biyyattii gara jeeqama hamaa fi dhiiga walii dhangalaasuutti akka seentu waan godhuuf hatattamaan akka ka’u gaafannaa jedha kan biyyootii alaa jiraatan ibsi ejjennoo fi murtii miseenostaa fi deggertoota Arreenaa Tigraay.
4.Pirezidaantiin Kaameruun, Paawul Biyyaa nama ganna 83 ganna 34 biyya bulche bara 2008 keessatti ammoo akka paartii isaatii tahutti seera biyyitii bultuun jijjiire.
4.Waan Ufii:Kana keessatti aadaa ufii,jabeenna ufii,qaroomaa ufii fi waan ufii cufaa beekuu akka malan.
4. Warra gara biyya isaaniitti galuu hi ndandeenyeef carraan biyya sadaffaa haa kennamu kan jedhudha.
“5000f qophii gaarin godhe,1500 kan fiige qophuma 5000f hojjadheen mooha’ee.Baa’inaan shaakala kan go’e 5000 irratti,rabbi waliin geeba (waancaa) biraa akka dabalu biyya kootiif abdiin qaba.”
500 jedhaa!Liyonel Meessii ta kalee Riyaal Maadrid 3-2 moohan waliin Barseloonaaf goolii 500 galche.
5.Borbor Jaldeessa Borbor (Abbaa Gadaa Koonnituu)
5 Detained After Indian Overpass Collapse
5.Lammiin Itoophiyaan mirga seerii kenneefiin sodaan malee hujii irraa ooluuf
5.M.Mcdowel shaneessoo bahe. Jarii kun hagii tokko tanaan lammeeffate kaan hardhuma moo’e.
"5.Qaroo:Waan qaromii uumamaanuu qamnu dubbataa jetti Lalistuun. ""Gadaa,Cirreessa fi Cireetii,qarooma dubbii,qarooma ogumaa fi qarooma Waaqii nuu dhale hedduutti keessa jira."""
5.Yuweerii Misiveenii, pirezidaantii Ugaandaati.Nama ganna 72 ganna 30 biyya bulche.Ganna shanan dhufaallee isatti biyya bulcha.
6.Nugusii Siwaazilandi Sadeessoon Mswati III,ganna 48 ganna 30 biyya bulche. Abbaan isaa ka ufiifuu nugusaa lubbuu dhabee jennaan gaafa gannii isaa 18 nugusa tahe.
6.Waraanii Itoophiyaa keessaa gostii cuftii qooda walqixxee akka qabaachuu malte ka jedhu fa.Obboo Roobii dubbii ufillee keessa beekaa namilleen tauma jedhaa jedha.
7.Pirezidaantiin Suudan, Omar al-Bashir, nama ganna 72 ganna 27 biyya bulche bara 1989 keessa irreen mootummaa fudhate.
8.Pirezidaantiin Chaad,Idriss Deby, nama ganna 64 ganna 26 biyya bulche. Filannoo ganna shanan itti aantullee isumatti biyya bulcha.9.Denis Sassou Nguesso,pirezidaantii DRCti.Jaarsa ganna 73ti qaraa ganan 19 biyya bulche.Suniin duralleetti bara 1979 haga 1992 muummee minsiteraa tahee hojjate.10.Pirezidaantiin koongoo DRC Joosefi Kaabilaa nama ganna 45 ti ganna 15 biyya bulchee.Bara 2001 keessa abbaa isaa ijjeesanii jennaan ufii itti dabree ammallee ittuma jira.
9800 Fernbrook Ln N, Maple Grove, MN 55369
Aaadee Maazaa Ashanaafii prezidaantii mana murtii waliigala kan Itiyoophiyaa ta'uun isaanii ni yaadatama.
Aaanaaleen horsiisee bulaa Gujiilleen warra oolaa fi bonaan rakkate keessaa tokko.Aabba Godaanaan, namii godina Gujii Dhiyaa aanaa Liiban keessaa dubbifnelleen gara isaaniilleetti rakkoo hamtuutti jiraa jedha.
Aaangawoonni Briteen, halellaan sun, caasaa sadarkaa Addunyaa qabaachuu fi dhiisuu qorataa jiran.
Aabba Abbiduuba Konsoo,itti gaafatamaa nagaa godina Booranaati. Akka innii jedhetti waraanii kun nama hedduu fixee Mooyyalee keessaa du’aa fi jiraa gargar hin beekan.
Aabba Abduuba Soraa Gujii Bahaa aanaa Libanitti itti gaaftamaa ijaarsa baaddiyaati.
"Aabbaa Duuba Waariyoo nama hujiif naannoo tana keesaa yo heddu dedeemu, ""waan durii hin jirree horiin adoo huqqatee kahuullee hin dadhabin adoo yaahuu gaggabee baphi jedhee lafa dhadhahaa,”jedha."
Aabba Afatuu Kasee jaarsa lafaati.Istaadiyoomiin ganna hedduun duratti ardaa Simintootti jaaran hardha moonaa lonii fakkaata. “Hin haareffamne sunuu dallaa hin qabu.”
Aabba Baggajjaa Galgaloo,bulchaa aanaa Mooyyaleeti.“Hardhallee nama keenna tokko nurraa fuudhanii deemuuniittin jiran ijoolleen qeerroo ta lafa eeddu irratti reebdee irraa buusuu fi buusuu diduu irrati dhagaachaan wal hadhan. Raayyaan ittisa biyyaa gama keennatti tokkosee nama nurraa madeesse.”
Aabba Dabbasaa Guyyoo,Jaarsii Argaa-Dhageettii Beekamaan eegii Naayroobii dhabanii ji’a tahutti jira
Aabba Dullcha Halakee bulchaa aanaa Goroo Doolaa hardha namii hiriira keessatti bahee rakkoo himateeti.
Aabba Duuba Mallichaa,itti aanaa bulchaa aanaa Dillooti.“Dillootti namii dheebuu hin xiixu.”
Aabba Galma Boruu,itti gaafatamaa biiroo odeeffannoo godina Booranaati.Akka innii jedhutti ummatii rakkoo buclhiinsa dansaa qabaachuu,Jaatanii Aliitii soodduu isaa malte akka dhaaban yuniverstii fi koollejjiin godina kanaaf jaaruu waadaa galan akkuma jedhanitti akka jaaramtu fi rakkoo akka akkaa himatan.
Aabba Galma Dabbasoo nama ollaa Keenyaa Waldaa keessa jiru “lolaan kun horii guddaa guurratee,namii tarbeetti oli baqachuutti jira, jedha.
Aabba Huqqaa Garseejaarrolee akka Booranaa yuniversiti jaaran gagaafatte hedduu keessaa tokko. Hujii tanaa pirz. Oromiyaa obboo Lammaa Magarsaatii fi MM,Obbo Dessaalenyi Hayilee Maariyamillee hin galateeffate.
Aabba Huqqaa Garsee jaarsa lafaati. Ibseen akkana dhadhaamtu mi’a elektirooniks nama irraa guggubuutti jirtijirti “sodaannee guddoollee media hin laallu.”
Aabba Huseen Galgaloo,itti gaafatamaa Koomishiinii Balaa fi Qophaahina Oromiyaati;
"Aabba Jaaroo Nuuraa Minisootaa magaalaa St.Paul qubata. ""Ijoollee akka isiin lafa tanallee jiraatan aadaa lafa ufii,jireenna lafa ufiillee hin deemne itti himna. Fulaa feete jiraattullee eennuummaa ufii dedhuun,diqqeessuun waan tahuu hin malle.”"
Aabba Jaatanii Diidaa aadaan akkana jedha.
Aabba Jaatanii Diidaa, Kitaaba Haaraa Barreessee Lammeessoo fi Sadeessoolleen ‘Dhiyoottuu Baha.’
Aabba Liiban Areeroo itti gaafatamaa waajjira Horsiisee Bulaa godina Booranaati.Akka tti gaafatamaa kanaatti rakkoon amma jirtu akkuma jirtutti deemaan sanyiin loon Booranaa rakkoo guddoo keessa buuti.
Aabba Mallicha Guyyoo,itti gaafatamaa Biiroo Barnoota Booranaa ka duriiti. “Rakkoon bisaanii jiraattullee bisaanillee bootiin itti waraabaaa akka dansaa hujiitti jiran.”
Aabba Mohaammud Alii amma godina Marsabeeti bulchuuf filame kun woma gaafa filannoo dorgomu isanii hojjadhaa jedhee isanii tolchaa jedha.Akka namii gama akimiitiin, gama, gama barumsaatiin,gama diangeetiin fi bisaaniilleen rakkoo keessaa bahu hojjachuuf waadaa gale.
Aabba Moluu Diimaa,itti gaafatamaa hospitaala Yaaballooti.“Nama afuritti hospitaal keenna dhufee.Nama afran keessaa namii lama lafa dhahee ka luluqqa’e.Intaltii dubraa tokko jilbii waan akka karaa gubbatti jiddee fakkaattii. Tokko ammoo gurbaan ilkaanii dhahamee chochani jira.Tokkko waardiyaa hospteelli jedhaa. Madaa ulee qaba.Maduma salphaa yaalamanii galan.”
Aabba Taadhiii Galgaloo,hojjataa dhaaba OXFAM GB,yoo hujii aanalee Dirree,Miyoo,Dhaasii fi lafa akka akkaa keessa deemutti bokkaa guddaallee hin arginee isuma warrii Miyoo yoo waan horii gaafatan… “horii maanti nutti hafee waan horii dubbannaa jedhee garaa hammaate gaafata jedhaa jedhe.”
Aabba Taadhi Waaqoo,bulchiinsa aanaa Taltallee keessa jira.Miillamiilleetti hosteeliin durii Jaatanii Alii jaare yaa caaccabde. Eegee bulchiinsillee manneen itti daddaree jaare.Namii akka Dr Ibraahim Amee faatillee hosteelii haaraa achitti jaaran.Hosteelliin durii jaaran ammoo firaashii,onsoolaa,siree fi waan hedduu hin qamne.
Aabba Waaqo Liiban hoogganaa waajjira qabeenya misooma bishaani fi inerjii Godina Booranaati. Rakkoon bishaan dhugaatii ka Godina Booranaa dhuguma akka jiru dubbatan.
Aabba Waariyoo Goolcihaa bulchaa aanaa Liibaniiti.Akka innii jedhetti waraaniiLiyuu Pooliska biyya hadhe kun mi’a waraanaa gugurdaa ka akka Matiriyeessaa faan ollaa Booranaa ka gara Simintoo hadhee nama torba fixe.
Aabba Waariyoo Goollichaa bulchaa aanaa Liibaniiti.Akka innii jedhutti lola waraanii Liyuu Haryil naannoo Somaaleetii dhufee ganda Hadheessaa fi Qoraattii hadheen ganna lamaa asittu manneen barnootaa hedduutti cufaa jira.
Aab Guyyoo galgaloo bulchaa godina Booranaati. Gaaffii wal gahii kana gubbaatti gaggeeffamerratti ka’eef muummeen ministiraa deebii kennuu himu.
Aab Guyyoo galgaloo bulchaan godina booranaa muummeen ministiraa dhimma kanaaf deebii yoo kennan wanni kun qorannoorratti hundaayee deebii malu argataa jechuun dubbatanii jiru.
Aab Jaatanii Diida Roobaallee nama Gadaa Oromoo qoratu. Boorana keessatti bara Gadaa hedduu dhibeen akkasii mullatee nam hedduu lubbuu baasee jedhu.
Aab Jaataniin dabalanii bara Abbaa Gadaa Liiban Jaldeessaallee dhukkubi Tiittee Gurraachaa jedhan dhufee, horii hedduu ajjeese, san booda nami waan nyaatu dhabe beelli itti bu’ee jedhan. Obbo Jaataniin waan jedhan, bara Boorana keessaa nami hedduun hobba’e kan nami hafe wal barbaadee, balbalaan wal lakkaayee sanyii walii hambisee jedhan.
Aab Maallicha nageenya naannoo kanaa bakkatti deebisuuf mootummaan humna raayyaa ittisa biyyaa fi miseensota poolisii Oromiyaa sonaan bobbaasee tarkaanfii fudhataa jira, kanas itti fufaa jedhu.
Aadaa Ameerikaa baayee hin barataminiin wagaa waggaatti ennaa ayyaana guyyaa galataa handaaqqoon Turkii tokkoo prezidaantii Ameerikaa aangoo irra jiruun akka hin qalamne dhiifamni godhamuufii dhaan irrbaata maatii ta’uu irraa oola. Aadaan prezidaantummaa waggaa waggaatti ta’u kun seenaa dheeraa qaba.
Aadaa ani gaafa ani ganna 16 gahee jalqabee barachaa akka yaadannootti qabachaa dhufetti guddadhee kitaaba naa tahee jedha aabbaa Jaataniin. Aabba Jaataniin barumsaan digrii lammeessoo qaba,amma itti gaafatamaa Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Booranaati.
Aadaa barana agarsiisuutti jiran keessaa tokkoo aadaa Boorana Keenyaati. Mana jaaranii,lafa aadaa fi faaya ufii agarsiifatan qopheessaniifii itti jiran.Nama dhufee hin beennee gabayuma fakkaatti.
Aadaa dhumaan ijoollee guddisuun ga’ee harmoolii ti, garuu Qorannaan hawaasaa kan jabanaA akka jedhutti guddina ijoollee keessatti qoodi abbaan qabaatus barbaachisaa dha.
aadaaf barreessituu gabaasa addaa kan ta’an Kariimaa Benoonee gama isaaniin hojii aartii ilaalchisee wallee interneetii irratti maxxansuu isaan adabi du’aa itti muramuun seera mirga namaa kan sadarkaa addunyaa akkasumas heera Naayijeeriyaa kan cabsuu dha jedhan.
“Aadaa fi afaan keenna akkamitti wallaalata…afaan ke eennummaa keetii, fiatti jiraa hawaasatti jiraa” jettee walalaloo Ingiliffaa fi Afaan Oromootiin wal walti maktee akka nama ufiin haasahuu walaloo naa dubbifte.
Aadaa fi Seenaa abboonni nutti dabarsan kunuunsuun itti gaafatama keenya!
“Aadaa fi seenaa ummata Oromoo bakka maratti akka calaqqisuu fi akka mullatu hooggasni naannoo Oromiya yeroo adda aaddaa kallattii kaa’aa ture,” jedha.
​Aadaa hamaamtuu perzidaanti Obaamaan baduu malte jedhe “dargaggota Afriakatit hime,niiti dhaanuu,ijoollee dubraatii dhaqanqabaa qabuu,abbootiin teessan hojjattullee tun aadaa hamtuu,dubraa butuun aadaa hamtuu…”
Aadaa keessaa jireennaa fi jiruutit jiraa tanaafuu aadaa fi dhugaan gargar hin baatu,jetti jedha jaarroleen.
Aadaan feesitvaala daraaraa Cherry Blossom jedhamu kanaa kan jalqabame bara 1935 keessa.
“Aadaan fudhaa fi heerumaa boddatti hafaa fi barmaatileen midhaa geesisan faca’insa vayirasii HIV irratti qooda guddaa qabu” jedhu Obbo Seeyifuu Taaddasaa CARE ETHIOPIA irraa.
Aadaan gandi Qoshee jedhamee waamamu Finfinnee kibba gama dhiyaatti kutaa magaalaa Kolfe Qaraaniyoo aanaa tokko keessatti argama. Waggoota hedduuf kan walitti qabame tuullaan kosii magaalattii Bitootessa 2 bara 2009 galgala keessaa naannoo sa’aatii lamaa sababaa hanga yoonaa hin beekamniin jigee lubbuun namoota 65 dubartoota 45 fid dhiira 20 dhumuu isaaf lakkoobsi kun dabalaa deema sodaa jedhu uumee jira.
Aadaan Indaaqqoo Tarkii Guyyaa Galataa Ameerikaa Qalma Irraa Baraaramtuu Maali?
Aadaan Tarkii tokko qalma irraa baraaranii dhiifama gochuufiin kun kurna hedduu dura jalqabame. Dhiifamni Tarkiif ta’e inni jalqabaa prezidaant Abrahaam Linkeniin yoo ta’u ilmi isaanii Tarkii prezidaantiif kenname akka hin nyaanne ennaa gaafatetti. Garuu hanga yeroo jabanaatti aadaa hin turre. Prezidaanti Joon F Kenedii, Roonaald Reegan fi Richard Nixon qofaatu yeroo dhaa gara yerootti Tarkiif dhiifama gochaa turan. Ayyaanni kun ayyaana waggaa ta’ee kabajamuu kan jalqabe bara 1989 keessa ennaa bulchiinsa Prezidaant Joorj H. W. Bush ture.
Aadaan tennallee gama amantiitilleen akka hin banne tolchuuf akka namii lafa gugurdoo akka Naayrbooii fa keessa jiraatulleen ijoollee isaani afaan ufii barsiifatu tolchuu fi jajjabeessuu sagantaa kana jalqaban.
Aadaa Ofii Bal’isuu fi Beeksisuun Murannoo Gaafata
"Aadaa, Seenaa fi Guutummaa Kiyyallee Achi keessatti uf Argajedha"" Wellisaa Addisuu Karrayyuu"
Aadaa tana Amerikaa fi Kanadaatti jalqaban.Warra jalqaba Amerikaa qubatetti yoo midhaan galfatu, waan argatee waaqa waliim dhandhamaa waan argateef galateeffatee, ganna itti aanu ammo waaqa ufi abdachaa walti dhufee galteeffata.
​Aadaa teenna badde deebifanna,bakka durii itti irreeffatanitti irreeffachuu qamna,malkaa badde banaa jirra,ta tana gochuuf ummatii na filate,”jedha obboo Dinquun.
“Aadaa teenna,dhiphuu fi bal’inan keenna addunyaa quba qabaachifachuuf Daandii Bosontuu jalqamne,ibsee warra afaan keenna dubbatu cufaatii ha jabeeffannuu,”jedhan.
"“Aada fuudhaa,aadaa Buusaa-Gonofaa qabdi. Ilmaa fi niiti jabeessaniin. Aadaa dhaalaatti keessa jiraa. Haraa fi eelaan jabeesan. Niitii yoo fuudhan isiin intala gosaati.Yoo dhiirsii dabsellee isiin gosatti jabeessa. Tanaafuu dhiirsilleen niitii dabsuu hin dandahu. Rakkataan gargaaran. Hiyyeessa fi hiyyeetii, jaarsaa fi jaartiin gargaaran. Aadaa tanaan mukaa fi buuyyoo, bineensallee jabeessan,.aadaa qofaa mitii finnaa dhugaati,""jedha."
Aadan warra Itiyoophiyaa fi eenyummaa isaanii kan hin calaqqisne ta’uu dubbataniiru.
Aadde Adaanech kana kan dubbatan sagantaa barnoota idilee dareetti kennamu sababa COVID 19n addaan citee ture itti fufsiisuuf qophaa'erratti ture.
Aadde Alamii Gaarii Jimaata dabre, Akka Lakkoobsa Itiyoophiyaatti Caamsaa 7, bara 2012 Finfinneetti ka du’aan boqotan yoo tahu, sirni awwaalcha isaanii, bakka ijoolleen isaanii Obbo Daawud Ibsaa fi Do’ii Ibsaa, akkasumas jaallewwan qabsoo Obbo Daawud, maatii fi firooonni ka biroon ka biroon argamanitti Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Horroo Abuunaa, bakka addaa Bonee Abuunaa jedhamutti raaw’atamee jiran.
Aadde Almaaz Araggaammoo jiraattuu mooyyalee ganda 02ti. Mana Shaayii itti gurgurani ka maatii isaanii nama 14 ittiin deeggaran hidhattoonni Naannoo Soomalee dhufan saamanii akka isaan ariyan himanii, harrallee itti deebinee mana ilaallachuuf dhaqnaan humni ittisa biyyaa ka Mooyyalee jiru akka isaan ariyate himatu.
Aadde Amiinaa Abdii haadha ijoollee torbaati hospitaala mooyyalee dudduuba bakkee keessa haala itti jiran dubbatu. “Mina keenna waan saaman saamanii waan kaan guban. Ijoolleen teenna yoo arganne nyaatee ykn ufirrumaa bulti.”
Aadde Asteer akka jedhanitti Haalli Oromiyaa kan yeroo ammaa baatilee darban keessa sababaalee adda addaan keessumaa immoo adda durummaa dhaan sababaa rakkoo bulchiinsa gaariin kan ka’e bakkaawwan adda addaa keessatti hookkaraa fi jeequmsi jiraachuu arginee jirra. Kanaaf ittiin ka’umsi jeeqamaa fi hookkara kanaa inni ijoon rakkoo bulchiinsa gaarii ta’uu gamaaggama keenyaan adda baafannee jirra jedhan.
Aadde Aziizaan yeroo hooggansa irra turan hundumaati uummata isanii haqaa fi itti gaafatamummaan tajaajilaa turan jedha ibsii DHDUOn baase.
Aadde Beqelech Demmissee Roorrisaa Oromiyaa Godina Shawaa Bahaa aanaa Adaamaa ganda qonnaan bulaa Diddiimtuu jedhamtu keessatti maatii qotee bulaa irraa dhalatan. Barnoota isaanii sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa naannoo dhuma isaaniitti erga baratanii booda hojii barsiisummaa irratti bobba’uu isaanii dubbatu.
Aadde Birtukaan Miidheksaa Hidhaa dhaa Gadhiifaman
Aadde Darmii Tukkisee jiraattuu aanaa gumii Eldalloo, ganda Caffee iddiiti. Aadde darmi abbaan warraa isaanii miseensa warra maqaa WBO’n socho’u ta’uu firri isaanii tokko Sagalee Ameerikaatti himanii jiran. Torbee darbe waldhaansa baqaqsanii hodhuun erga daa’ima da’anii booda humna naga kabachiiftota mootummaan to’annaa jela oolfamanii Guyyaa afuriif daa’ima waliin waajjira poolisii Magaalaa Nageelle jiruu jedhu firri isaanii kun. Dabalaniis yoo dubbatan firri Aadde Darmii poolisii waan sodaanneef waan nyaatamuu fi uffatallee ijoolleedhaan waajjira poolisiitti erginaaf jechaaan himan.
Aaddee Aagituun ammaan dura gaazexxessotaaf akka ibsanti dhalattonni biyya Xaaliyaanii tarkaanfii hinaaffaa kan irratti fudhatan ta'u fi garuu namnii jabaatee hojjate injifatee akka ba'u ibsanii turan.
Aaddee Adaanach Abeebee immoo itti aantuu bulchituu magaala Finfinnee ta'anii jiran.
Aaddee Adaanach akka jedhanti labsii kana kan hojii irra oolchu Komaand Poost otoo hin taane mana mare ministeerootaa ti.
Aaddee Baanguun biyya keessaa fi biyya alaa keessa adeemuun waa'ee aadaa siiqqee barsiuun beekamu. Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa
Aaddee Biiftuulleen maqaa abbaa himachuu baattullee akka rakkoon dhiiga namaa dhangalaasuutti jirtu dhaabattuu akka hawaasaatti waliin gadduuf walti dhufnee jetti.
Aaddee Bilisummaan dubartii ulfaa ta ji’a sagaliiti.Akka jecha aaddee Bilisummaatti dhiirsa isii,soddaa isii fi hojjattu mana isii baqatanii muka irra bulan.
Aaddee Bilisummaan lolaan kun waan hedduu nurraa balleessee jetti.“Mana kibaa,kuusaa mana kitaabaa,qabeenna keenna tokko nutti hin hafnee amma Bishooftuu bira jiraa,”jette.
Aaddee Biraanee Maammoo lubbuun isaanii kan darbe yoo ta’u kanneen biroo afur mada’anii dargaggeessi tokko garu fayyaa ba’e jarreen mada’an mara gara hospitaalaatti dhaqqabsisuu danda’ee jira.Kanneen mada’an keessaa tokko abbaa warraa aaddee Birhaanee obbo Musxafaa Bashir harmee isaanii aaddee Zaytunaa Birruu akkasumas shofeera bajaajjii kan ture dargaggoo Gammachis hospitaala Dambii Dolloo tajaajilli raajii ykn x-ray waan hin jirreef hospitaala Ayiraatti ergamuu Dr Gaddafaa Gaarii hospitaala Dambii Dolloo irraa ibsanii jiru.
Aaddee Brihgaaneen “jijjiirama barbaannu bira gahuuf carraa argametti fayyadamnee dirqamaa fi qooda keessaa qabaacuu qamna,” jetti.
Aaddee Dirribee Hindhabuu fi Obboo Gaaddisaa Muullataa nannoo Somaalee Itoophiyaa, Jigjigaa keessa oggaa 19 jiraatan. Lachuu jireenya maatii ofii foyyessuudhaa cimanii hojjatanii, jireenya isaanii keessatti qabeenya maallaqa Itoophiyaa miliyoona lamatti tilmaammamu horachuu isaaniis dubbatan. Sun hundu guyyaa tokkotti harkaa butameera. Maatiin isaanii maatii dirqiidhan Jigjigaa keessaa ari’aman keessayi.
Aaddee Fariidaalleen nama hujii daldalaatiin jiraatu keessaa tokko. Caatii(jimaa) gurgurtee maati bulfatti.
Aaddee Hiruut Zemmenee minsitrea deettaa misntiea haajaa alaati.Akka aaddee Hiruutitti Itoophiyaan warra Tokkummaa Mootummootaa yayaybe keessaa tokko.
Aaddee Ma’aazaalleen nama Amerikaa fi Itoophiyaatti baratee digrii lammeessoo qabu.
Aaddee Ma’aazaa muummee ministera Itoophiyaa, mootummaa Dr Abiy Ahmeditti hujii tanaa filatee parlaamaa Itoophiyaatti mirkaneesseef.
Aaddee Ma’aazaan nama abukaatoo tahee hojjate,dubartii Itoophiyaatti waldaa abukaatota dubrtoota Itoophiyaa yayyabellee.
Aaddee Maazaa Ashanaafii walitti qabduu gumii dhimma heera qulqulleesuu yoo ta'an har'a ibsa kennaniin deebiin isaa yeroo gabaabaa keessatti kan kennamuu ta'u ibsan.
Aaddee Mallichaan gaafa ajjeecha Mooyalee ulfa guutuu turte. Lubbuu ofii baafachuudha namoota Keeniyaatti baqatan keessaayi. Mallichaan fi haati Mallichaa -Aaddee Darmiin- wajjin karaarraa bu’anis, imala gara Keeniyaa irratti wal jalaa badanii turan . Amma garuu wal-argatan. Daa'imnis dhalate. Daawwadhaa.
Aaddee Me’aazaan ammoo pirzidaantii mana murtii walii galaa matuma ufiitiitti hirkantee hujii tana hojjachuu male.
"Aaddee Moran, ""Barattooni Oromoo maaster plaaanii Finfiinnee ballisuu dha bahee, han jiruuf jireenya qonnaan bultoota naanoo san jirani rakkoo ciimaa dha saaxilu ,balaaleffachuudhan mormii karaa nagahaa godhan,motumman Itoophiyaa tarfanfii hamata irratii fudhachuui isa yaddeesaa dha,"" jetee, mootumman Itoopyiaa lamiileen biyyatitii mirga karaa nagahaatin mormii dhiheffachuu isaanii akka kabajamus gafateeti."
Aaddee Netsaanneti Aberraa abbaa taayitaa galii biyya keessaatii fi gumurukii Itoophiyaatti gibbira Finfinneetti damee misoomaatii fi sagantaatti itti aantuu daaarekteraati.Akkan jetti.
Aaddee Xayibaa Haasan dubartoota da’anii fi kanneen biroo akkasumas ijoollee daw’achuun hasoofsisanii jiran. Dhuma irrattis maanguddoota magaalaa Naqamtee fi qaamoota hawaasaa kanneen biroo waliin walgahii gaggeessuun isaanii ibsamee jira.
Aaddee Xayibaa Haasan Uummata Jireenya Irraa Buqqa’anii Magaalaa Naqamtee Keessa Buufatan Daw’atan
Aaddee Zahaaraa Kadir garu achuuma hospitaala Dambii Dolloo keessatti wal'ansa argataa kan jiran ta'uun ibsamee jira.
Aaddee Zaytuunaa Yuusf,haadha ilmaan shaniiti.Louluma akkanaatti aanaa Tulluu-Guulet araddaa Geellaatii baqachiise. “Shiftaa Soomaleetti nu hadhe.”
Aaddee Zennebech Gurmeessaa warra marii tanaaf dhufe keessaa nama tokko, “ummata keennaa fi afaan tahuuf watli dhufne wali gahii kana irras kana baranne,”jetti.
- Aadde Fooziyaa Amiin – Ministara Aadaa fi Tuuriizimii,
Aadde kariimaan du’a abbaa warraa isaanii ilaalchisee anagwootni mootummaa homaa akka hin ibsineefis dubbatanii jiru.
Aadde Keeriyaa Ibraahim,“Filannichi kan uummatni Tigiraay waltajjii addunyaa irratti maqaan isaa itti ol ka’ee fi diinoota isaa immoo morma buusise,” jedhan.
Aadde Tigist Ejjetaa kutaa Arizoonaa keessatti eeyama oguma manatti deessisuu fi barsiisuu ogeettii qabani.
- Aadde Ubaa Mohammed – ministara quunnamtii fi odeeffannoo,
- Aadde Yaalem Tseggaayee – ministara dubartootaa fi daa’immanii,
Aadde Zeeytunaa muummee haadha ijoollee sagaliiti. Achuma Somaalilaanditti dhalattee kan guddatte aadde Zeeytunaan poolisoonni hargeessaa abbaa warraashee obbo Musbahii Abdulkariim torbee darbe fuudhanii erga deemanii eessa akka geessan hin beekuu jetti.
Aadee urgoo Hajii miseensa Waldaa Dubartoota Oromoo Minisootatii, warra Addee Renaan yaada kana bakka bu’oota ummata Mineesottaatii dhiheessan argaman keessa tokko. Aadee Rena Moran hiriira waldaan kun ji'a darbee waameeratti argamtee akka isaan bira dhabbachuudha waadaa galteefi ture dubbatti.
Aadoo nyeencii jiruu waraabessii hin aadu
Aafo – Yaa’iin Paarlaamaa Keeniyaa Abbaan Alangaa mootummaa biyyattii Pirezdenti Keeniyaattaan akka paarlaamaa biyyattii bittimsan gaafachuun isaa sirrii mitii jechuun morman. Jastin Mutuurii; waanti kun biyyattii rakkoo keessa buusa jechuun kaleessa yoo ibsa gaazexeessitootaaf kennan dubbatanii jiru. Galmoo Daawit dabalata qaba.
Aagawonni Gamtaa Awurooppaa fi Morookoo torban dabre keessa garqaarsa doolaara miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona jaatama waliif mallatteessuudhaan, Morookoo biyya Afrikaa dhibba kanaaf gargaarsa ol’aanaa ishee duraa fudhattu taasisanii jiran.
Aagawoonni Itiyoophiyaa, “himannaalee hiriirtota dhugaa-qaban ” – ittiin jedhaniif deebii kennuuf akka hojjetaa jiran dubbatu – aangawaan Ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun.
Aagawoonni sun, gara Itiyoophiyaatti kan afeeramanis tahe ka dhufan, ehama mootummaa federaalaa Somaaliyaatiin tahuu hubachiisan.
Aagituu Eda'oo dubartiin Oromoo xaaliyaanitti 'galaafatan' nama cimtuu jireenna ofii fi ummataa wayyeessuuf hojjachaa turte
Aagituu Eda'oo Guddataa, dubartii biyya Xaaliyaanitti ajjefamte, reeffa ishee gara biyyaa galchuuf maatiin qophiitti jira.
Aagituun bara 1988 akka lakkoofsa Itiyoophiyaa erga barnoota sadarkaa 2ffaa xumurtee booda gara biyya Xaaliyaaniitti gaodaanite.
Aagituun Mudde 23 2013 lubbuun isii erga darbeen booda, Reeffii isii Amajjii 4 biyya galuun gaafa Ammajjii 5, 2013 Magaalaa Finfinneetti awwaalan.
Aajjeechaa itti gaafatamaa waajjira nageenyaa magaalaa Buraayyuu Komishinar Salamoon Taaddasaa waliin wal qabatee namoonni ta’annoo jala oolfaman eessatti akka hidhamanii fi haala akkamii keessa akka jiran beekuu hin dandeenye jechuun maatiin isaanii yaaddoo isaanii VOAtti himan.
aallannee tu itti bilbiluun dubbisee -- Barataa Yohaaniis Solomoon, Yunivarsitii Wuchaang, Chaayinaa irraa irraa jalqabna. Caqasaa.
Aanaa Addaa Amaaroo Keessatti Namoonni 9 Hidhttoota ‘ABO Shanee’ Ittiin Jedhuun Ajjeesamuu Dubbata Koomishiniin Poolisii Oromiyaa
​Aanaa Areerootti ammoo walyi hojjachututi jiran.Taatullee akka jecha itti aanaa bulchaa Dillootti bisaan namaa fi hori afaan gahan hin jiran.
"Aanaa Dhaasitti manii barnoota Dhakaa Diimaa,Teessoo Walee, Saakkee, Gumii-Eeldalloo Qabaa-Bunoo,Dhakaa-Diimaa…mana barumsaa hedduutti akka kanaan jira.Namii 1-3 barataaa ka dandahu magaalatti galaa kaan ammoo tika horiitti deebi’a,” jedha.
Aanaadhuma kanatti, hojjetaa waajjira barnootaa kan tahan obbo Asmaraa Tafarii jedhaman humnoonni mootummaa torban darbe ajjeesan, jechuun maatii keessaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.
Aanaa Dibaaxiitti, maanguddoon waggaa 85 fi mucaayyoon ilma isaanii shamarree waggaa 14 erga hidhaman torbanootni lama darbuu, ilmi maanguddoo kanaa. Kana malees, qaamoleen naga-Eegumsa mootummaa meeshaa waraanaa seera qabeessa tahe, hawaasa Oromoorraa hiikkachiisaa jiru jedhan, jiraataan Godina Matakkal ka biraan. Itti gaafatamaan Waajjira Dhimmoota Komunikeeshinii Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Mallasa Bayyana “Namootni hidhamuu quba hin qabu” jedhanii, waa’ee meeshaa Waraanaan Wal qabatee garuu, “ABO Shaneen meeshaa waraanaa qonnaan bulaarraa fudhatee waan rakkoo Nageenyaa uuma jiruuf, hanga aanaaleen kunneen tasgabba’anitti mootummaan bifa galfataan ol kaa’aaf” jechuun dubbatan.
Aanaa Dilloo keessallee fulaa bisaan maashinaa jiran,Alaa Booraa keessa nama hedduutti dhibame.Goollciha Diidaa gurbaa mana ganna 20 keessa jiru.
Aanaa Gadab Asaasaatti namni Mederekiif dorgomanii fi Shawaa Lixaa keessatti taajjabduun filannoo amma hidhaa baqadheen dhokadhee jira, jedhanis himannaadhuma wal-fakkaataa qaban.
Aanaa Galaanaa keessaa namoonni sadii ajjeefamuu ibsanii jiru
Aanaa gammoojjii kana ganna sadiin duratti yayyaban. Akka warrii lafaa jedhutti rakkoo gama gamaan itti dhuftuufuu aanaan arraba ilkaan jidduu tahe.“Haga hardhaallee namii kuraazii bobeeffata.”
Aanaa Gurra Fardaa Keessatti Namoonni nI Ajjeefaman: Angawaa Polisii
“Aanaa haga gandaa fi ollaa gadi bu’anii qoratan.” Lakkoofsa kana ji’a lamaan duratti baasan.
Aanaa hariis keessatti yeroo uummatni jireenya isaa deebisee gad-dhaabbachuuf yaaduu jalqabetti, godaantonni aanicha keessa jiran immoo “yoo gargaarsaaf mootummaatti iyyanne, qabamnee hidhamna” yaaddoo jedhuun qabamanii jiran.
Aanaa kana keessaa nama nama kuma 43 caalaatti sababa koronaatiin hujii dhabe.Laakkoofsii torbaanuma torbaaniin jijjiirama.
Aanaa Kisuumuu ka paartii mormituu nama hedduu keessaa qabdullee dhibuma akkanaatti jira.Nama kuma hedduutti karaatti yaa’ee ibidda goola dhaabee dhagaan nama hadhaa chochohuu nama dhowwuutti jira.Kaan suuqilee saamaa,kaan nama hadhaa kaan goommaa karaa irratti bobeessa.Poolisiilleen gaazii namatti biifaa nama bittinneesitee suuqileellee saamuu nama dhoorti.
Aanaa Kolfee Qaraaniyoo naannoo Raphii kan jiru iddoon kosiin itti gatamuu fi Qoshee jedhamuun waamamuutti/ kosiin cite garagaluu isaan kan ka’e balaa dhaqqabeen lakkofsii namoota du’anii 72 ga’u isaa ministeera dhimmootii komunikeeshiinii kan Itiyoophiyaa obbo Nagarii Leencoo VOA-f kaleessa ibsanii jiru.
Aanaa koonsoo gandeen tokko tokko keessatti walitti bu’iinsi uumame gaaf tokko qabana’aa gaaf kaan ho’aa itti fufaa jira.
Aanaale addaa Amaaroo, Dereshee, Halee fi Burjii keessatti jeeqamnii fi walitti-bu’insawwan yeroo adda addaatti ka’an dhabamuu lubbuu namoota hedduu fi barbadaa’uu qabeenyaa guddaaf sababaa tahuu isaa dubbatu – jiraattonni kun.
Aanaalee Beddellee, Gachii, Cooraa fi Deeggaa keessatti torban tokko dura hiriira jalqabametu dhuma irratti gara hookkaraatti jijjiramuu dhaan baduu lubbuu namaa fi qabeenyaan manca’uuf sababaa ta’ee jedhu itti gaafatamaan waajjira kanaa. Haala isaa tasgabbeessuuf illee hoogganoota amantii, jaarsolii biyyaa fi qaamotiin mootummaa uummata waliin marii geggeessuu dhaan amma nageenyi bu’ee kan jiru ta’uu illee dubbataniiru.
Aanaalee Booranaa 13n namaa fi sa’allee dheebuu baasuu qofaa mitii isumaa midhaanii facaafatan jedhanii jalqaban.
Aanaalee daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti walitti-bu’insa uumee furuuf, mootummaan naannoo Oromiyaa fi mootummaan federaalaa akka tarkaanfii fudhatan ibsaa jiran. Walitti-bu’inicha furuufis tahe uummata sababaa sanaan qehee ofii irraa buqqa’e gargaaruuf, tarkaanfiin gama mootummaa federaalaatiin fudhatame xiqqaa fi ka boodatti harkifate akka tahe dubbatu, qeeqxonni.
Aanaalee daangaa Somaalee-Itiyoophiyaa fi Oromiyaa irra jiran keessatti walitti-bu’insi uumame kan ishee yaaddesse ta’uu Yunaayitid Isteets beeksistee jirti.
Aanaalee Filannoo Oromiyaa hedduu keessatti humnoonni hidhattootaa Mootummaa akka taajjabdoonni korojoo humnaan harkaa fudhatamee fi irraa hariyatamnitti mallatteessanii fi seera-qabeessa fakkeessan doorsia, hidhaa, miidhaa haga rasaasaan rukkutuu ga’u irratti geggeessaa jiru, ka jedhan – barreessaa Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa ti.
Aanaalee godinaa Sidaamaa fi magaalaa Hawaasaa keessatti faca’inni vaayiresii koronaa hatattamaan hammaataa adeemuu institiyuutiin eegumsa fayyaa hawaasaa naannoo Sidaamaa fi bulchiinsi qajeelfamni fayyaa bulchiinsa magaalattii beeksisaniiru.
Aanaalee godina Booranaa 13n fi Godinii Gujii Bahaa akka interpiraayiziin bisaan Oromiyaa jedhetti aanaaleen gammoojjii bara hedduufuu rakkoo bisaanii keessaa hin baane.
Aanaalee Gujii ka akka Dudda-Daawwaatii fi Galaana Abbayyaa faallee rakkoon wal irra goomtullee bonii jabaatee namaa fi horiilleen waliin miidhuutti jiraa jedha warrii achii dubbifne.
Aanaalee Gujii keessatti wannii horiin du’uuniitt jira jedhanSombeessa,Hudhaa,CitaafiAlbaati
Aanaalee naannoo Sidaamaa fi magaalaa Hawaasaa keessatti tamsa’inni vaayiresii koronaa hammaataa adeemuu institiyuutiin fayyaa hawaasaa naannoo Sidaamaa fi qajeelfamni bulchiinsa fayyaa magaalaa Hawaasaa beeksisanii jiru.
Aanaaleen ammoo Gooroo-Doolaa,Hara-Qalloo fi Waadera yoo hujii tana irraa bahan bara 2012 keessas bisaan argachuu dandahan jedhan.
Aanaaleen Gujii Bahaa ka walti dhiyaatanilleen rakkoo ibseetiin akkuma tokko jiran.
Aanaaleen rakkoon oolaan kun itti jabaatte akka itti gaafatamaa kanaatti,Miyoo, Dirree,Yaaballo faa taatullee aanaalee horiisee bula cufa keessatti rakkuma akkanaatti jira.
“Aanaalee sagallan Booranaa horiin keessaa hin dhumatin hin jiru.Ollaa kiyya keessaa horii torbatti dhumate.Loon kiyyallee sadii kaasa.Fulaan horii akka malee dhumateef aanaa Areerootii fi Taltalleeti.Dubuluqii ani jiruufiiyyuu yabbii,haawwicha,dulloota itti daran gara 1000 hin gaha dhumate. Guyyaa 10n duubatti horii hedduutti dhumata jennee sodaanna.Gara Eel Wayyee, Waacillee,Magaadoo,Miyoo,Guchii Goofaa Suruphaa fi hedduu”
“Aanaa Liiban,aanaa Gooroo-Doolaa, aanaa Gumii Eeldalloo,Gannaalee faati aanaalee rakkoon tun itti hammaatte keessaa tokko.”
Aanaa Liibanii fi olloota isaatti nama kuma 100tti rakkoo bisaanii qaba Nageellee Booranaatti bisaan jarkeena tokko birrii 15
Aanaa Liibaniitti rakkoon daangaa haga ammaa hin dhaabane jedhan.
Aanaan Dilloo akka jecha aabba Duubi jedhutti gargaarsa boottii fi dhaabbilee fi mootummaa kennuun bisaan diqqaattullee qooduutti jira.”Torbaan tokkollee guyyaa bisaan hin arganne faatti jiraachuu dandaha.”
Aanaan Gooroo Doolaa kun gama tokkoon aanaa ollootii Booranaatii fi Gujii keessa qubatan.
Aanaan Qucaa Naanoo Ummata Kibbaatti aanaalee Godina Gammugoofaa keessa tokko. Ummanni Qucaa mirgi eenyumaa keenya nu haa kabajamuu jechuudhan koree dhaabee iyyata Mana Maree Feedhereeshiniiti ergate.
Aanaa Oromoo Gabraa keessallee akka Abbaan Gadaa Gabraa,Ibraahim Jiloo jedhetti Galgaloo Diimtuu ammoo gama ufii kutachuu fedhan.
Aanaa Raayyaa fi zeboo keessatti kaleessa Hagaya 7 bara 2010 sa’a booda dhuka’aan tokko wal ta’iinsa dargaggootaan argamuu itti gaafatamaan waajjira sab quunnamtii uummataa obbo Haylom Redi ibsaniiru.
Aanalee gammoojii Gujiitti bonii jabaatee horiin gaggabee lafa dhadhahaa,ji’a dhufu bokkaan bu'uu baannan ‘tissaan ulee qofaan alaa gala’
Aanalee gammoojjii Baaletti bonii jabaatee namaa fi horiilleen waliin gargaarsa eegata
Aanalee gammoojjii Gujii Bahaatti 3-4 oolanii bisaan argatan.Aabba Abdii Roobaa jaarsa biyyaatii warra Nageelleetti.
Aanalee godina Gujii Bahaa akka warrii lafaa jedhutti lafti sodaa waraanii Liyuu Hayil fulaa hedduutti loluu dandaha.
Aanaleen akka Dalloo-Mannaa,Madda-Walaabuu,Haroo Dumaalee, Gasaraa, Ginniir fi Jaaraa faan bonaan guddoo miidhaman.
Aanaleen gammoojjii Gujii Bahaa bisaan lafaa dhabanii namii maddoo bisaan irratti wal mudduutti jira.“Madda bisaan keessaa waraabbatan, nama achi keessa jiru, harree bisaan waraabduu worofaan wal hin gahu.,” jedha aabba Abbiduubii.
Aanaleen godina Gujii Bahaa ka bu’uura misoomaa hin qamne jedhan hedduu.
“Aanalee Oromiyaa keessa jiran 110 keessatti maallaqa biliyoona gimmaasha tahuun,ummata miliyoona 14 rakkinna irratti dhaqqabeera.”
Aanan durii makiinaatti fa’atee Naayrooiin dhaqatu geeffachuu hin dandahu.
Aanan mooyyalee ammas Laaboraatorii namootni Kooronaa qabaachuun shakkaman itti adda baafamu akka hundaawuuf gaafataa jira; Galmoo Daawit.
Aangawaa Gameesa Mootummaa Itoophiyaa Ka Turan Bereket Simoon Tayyitaa Gad-lakkisuuf Gaafatan Jedhama
Aangawaan aanichaa akka kanaaf deebii kennan gaafatamanii tole hin jenne. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Aangawaan Bulchiinsa Naannoo Amaaraa garuu, dhimma sana tasgabbeesuuf jecha, uummata waliin ka marii geggeessaa jiru ta’uu dubbata.
Aangawaan bulchiinsa naannoo Somaalee, Obbo Idiris Ismaa’el kana guutummaatti haalan. “Mootummaa Federalaa irraa, waajirri ministara ittisaa dhimmi isaa ilaallatu, hoogganoonni keenya, ka Somaalee Itiyoophiyaa ol’aanoon bakka argamanitti gamaaggamamee, gama Somaalee Itiyoophiyaatiin ka daangaa Oromiyaatti cehee gochaa kana raaw’ate akka hin jirre beekamee jira” jedhu.
Aangawaan bulchiisa Baayiden gameessi tokko kaleessa gaazzexeessotaaf akka ibsanitti, proojektiileen kun dheerina yeroo gara waggaa saddeetii keessatti hojjetamanii xumuraman.
Aangawaan Koomishina To’annaa Sodaa Balaa ka biyyoolessaa Obbo Mitikkuu Kaasaa madda oduu Rooyitersiif ibsa kennaniin, lakkoobsi aangawaa naannoo Tigiraayiin kenname sun, ka beekkannaan sirnaa kennameef akka hin ta’iin dubbatan.
Aangawaan Naannoo Benishaangul Gumuz Tokko Har’a Oromiyaa Lixaa Keessatti Ajjeesaman
Aangawaan nageenya balalii, ka biyya Briteen, Daa’ii Witingaan – xayyaarichi Booying 737 MAX 8, moodelii xayyaara kaampaanichaa yeroo dheeraaf beekame – Booying 737 irraa adda tahuu dubbatu.
Aangawaan ol’aanaan ka Tokkummaa Mootummootaa, haala itti hojjetoonni gargaarsaa Sudaan Kibbaa keessatti rakkifamaa jiran balaaleffatan. “Hojjetoota gargaarsaa irratti hookkarrii fi doorsisni hojjetoota irratti gargaarsaa irratti oofamu, akka gargaarsi uummata garqaaramuu qabu gara miliyoona toorbaa hin dhaqqane danqaa itti tahe.” – jedhu.
Aangawaan ol’aanaan mootummaa naannoo Somaalee, Abdii Mohammed Omaritti dhiheenya qaban – Kaadaar Abdii Ismaa’el, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “Eyyee. Jijjiramni hoogganaa tahee jira. Prezidaantiin duraanii, itti gaafatama isaanii gara Ahimed Abdii Mohaammuditti dabarsanii jiran. Jijjiramni tahe martinuu karaa nagaatiin geggeessame. Prezidaantiin duraanii dantaa uummataaf hojjtaa turan. Ammaas dantaa uummatichaaf jecha, itti gaafatama isaanii dabarsanii kennan” jedhan.
Aangawaan Tokkummaa Mootummootaa Doorsisa Hojjatoota Gargaarsaa Sudaan Kibbaa Irratti Ooffamu Balaleffatan
Aangawaan Tokkummaa Mootummootaa gameessi tokko, nannoo Tigraay godinaa waraansi itti geggeessame keessatti hookkara saala geggeessame ilaalchisee ammallee gabaasaan dabalataa bahaa waan jiraniif, hookkarawwan dubartootaa fi durboota irratti geggeessaman guutummaatti haala isaa beekuun baatiilee hedduu fudhata, jedhan.
Aangawaa Tokkummaa Mootummootaa: Hookkara Saala Tigraay Keessatti Raawwatame Haala Isaa Gutummaan Beekuun Baatilee Hedduu Fudhachuu Mala
Aangawichi Obbo Gizaachew Xiruneh, ibsa kennaniin, “kan gochaa sana raaw’ate, fiinxaaleyyii ergamtoota Adda Bilisummaa Uummata Tigiraayi” jedhan. Namoonni haleellaa sanaan miidhaman, kanneen VOAn dubbise, halellaan sun adda-addummaa sabummaatti ka xiyyeeffate tahuu dubbatan.
Aangawonni Somaaliilaand haala kana qorataa akka jiran ibsanii murtii dhumaa isaan tu kenna waan ta’eef, eegaa jirra, jedhu. Kana malees Aangawoonni Somaaliilaand gargaarsa ijoollee kanaaf kan oolu maallaqa argachuuf iyyata dhiheessu isaanii ibsan.
Aangawoonni Biiroo Murtii-haqaa fi Biiroo dubartootaa miidhaan “loltoota Itiyoophiyaa fi Ertiraatiin raaw’atamaa jira” jedhan lakkoobsaanis gochaa gara jabinaatiinis daran hammaatee” itti fufuu dubbatan. Humnaan gudeeddii irratti raaw’atametti dabalee, qaama isaanii irratti asiidii biifuu dabalee miidhaan guguddaan kanneen irratti raaw’atame dubartoonnii fi durboonni 527 jiraachuu ragaan hospitaala Hayider irraa argame ni mul’isa.
Aangawoonni Filannoo, ka Taanzaaniyaa ba’ii filannoo Mana-maree fi Prezidaantummaa, ka kaleessa biyyattii keessatti geggeessamee, har’a labsuuf karoorfachuu isaanii dubbatu.
Aangawoonni Gamtaa Awurooppaas -godaantota heddumminaan ardii Awurooppaatti yaa’an kana to’achuuf, poolisoota dhibba afur ka gara daangaa wurooppaa gama Bahaa SLOVENIA-tti erguuf jiran ta’uu dubbatan.
Aangawoonni Godinaalee Wallaggaa Lixaa fi Qellam Wallaggaa kan isaan 'ABO Shanee' ittiin jedhan - Waraanni Bilisummaa Oromoo caasaalee mootummaa fi namoota nagaa irratti gochaa suukanneessaa hamma ajjeechaatti raaw’ataa jira, jechuun balaaleffatan.
Aangawoonnii fi namoonni ijaan argan Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti akka himanitti, kaleessa akka sa’atii biyyattiitti guyyaa waareedhaa dura boombiin of wareeginsaa konkolaataa keessaa hoteelicha “Lido Beach” jedhamutti dhoosame. Itti-aansee, hidhattoonni afur hoteelichatti seenanii fi humnoota naga-eegumsaa battalatti achi dhaqqaban wajjiin walitti-dhukaasuun jalqabame.
Aangawoonni Indooneziyaa, xayyaarri LION AIR jedhamu, magaalaa Jaakaartaa irraa imaltoota 189 fi hojjetoota isaa fe’atee akkuma daqiiqaa 13 balali’etti bishaan keessatti kufee caccabuu isaa fi barbaacha haga ammaa geggeessameen kan lubbuun irraa hafe akka hin jirree dubbatanii jiran.
Aangawoonni Itiyoophiyaa fi Masrii, mariiwwan sana irraa waan qabatamaan argamuu dhabuu isaanti mufachuu isaanii dubbatu.
Aangawoonni Itiyoophiyaa, gaaffii lammiwwan isaaniinii gaaffii sirrii ta’uu fudhachuu isaanii fi hookkarawwan haga tokko yeroo mormii Oromiyaa keessaa ka’aniif itti-gaafatamtoonni humnoota naga-eegumsaa ta’uu amanuu isaanii akka dinqsiifate kan hubachiise – ibsi Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun, “garuu, namoota lakkoobsi isaanii hin beekamne sababaa hiriira mormiitti hirmaataniif hidhuu itti fufee jira. Miidhaalee mirga dhala-namaa raaw’ataman jedhameefis humnoonni naga eegumsaa haga ammaatti itti-gaafatamummaatti qabamanii dhihatan hin jiran. Kun immoo, ka silaa gara furmaata waaraatti geessuu male --- amanamummaa fi itti-abdannoo mootummicha dhabsiisa” jedha.
Aangawoonni Itoophiyaa Gaaffiilee Ka’aa Turaniif Deebii Kennuuf Waadaa Seenan Hojiirra Hin Oolchine"""
Aangawoonni magaalaa aanaa Meessoo fi ka magaalattii “gaaffiin Maaster Pilaanii Finfinnee ammaa murtii Dhaabbata Dimookiraatawa Uummata Oromootin haqamee jira. Kanaaf, sababaa hiriira mormii itti baatan hin qabdan” jedhan iyyuu, uummatni garuu, “barattoonnii fi lammiileen Oromoo kaan sababaa mormii ba’aniif haa hiikaman.
Aangawoonni Mana-hidhaa Raashiyaa, kan nyaata lagachuun mormiitti jiru, mormituun siyaasaa biyyattii Aekseey Navalnii, gara Hospitaala mana-hidhaatti dabarsamuu dubbatanii jiran.
Aangawoonni Ministrii Maallaqaa Itiyooophiyaa, Jimaata dabre kana, Jaarmayaalee arjoomtotaaf ibsa kennaniin uummata Itiyoophiyaa miliyoona saddeettama keessaa daangaa Iyyumaa keessa jiran miliyoona 25 tahuu dubbatu. Otuma heddummaachuun uummataa waggaatti dhibba irraa fharka lamaa fi walakkaa tahee jiruu lakkoobsi hiyyeeyyii bara 2004 ture irraa milyoona afuriin gad-cabuu agarsiisa - lakkoobsi Jimaata himame sun.
Aangawoonni Mootummaa fi hoogganaan Paartii Mootummaa ka duraanii tokko -- Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf, gaaffii fi deebii kennaniin Obbo Melles dhukkubsachuu mirkaneessanii jiran. Garuu, Muummichi-ministaraa umuriin 57-baa kun haala hamaatti dhuukkubsatan - ka jedhame ni haalan. Dhukkubni Obbo Melles maal akka tahes adda-baasanii hin dubbanne.
Aangawoonni Mootummaa fi WBOn gamaa fi gamanaa rakkoo sanaaf wal-himataa jiru. Galmoo Daawwit tu qaamota dhimmi ilaallatu dubbisuun Naayiroobii irraa gabaase.
Aangawoonni Mootummaa Naannoo Oromiyaa Himata IZEMAn Ajjeechaa Miseensa Paartichaa Laalchise Dhiheesse Fudhatama Dhabsiisiisan
Aangawoonni Mootummaa naannoo Oromiyaa, kan Paartiin IZEMA, miseensa paartii isaa dhiheenya magaalaa Bishooftuu keessatti ajjeesameef itti gaafatamaan paartii taayitaa mootummaa harkaa qabu, paartii Badhaadhinaa ti, jechuun balaaleffate, fudhatama dhorkatanii jiran.
Aangawoonni Mootummaa Ol’aanoon 184 Akka Hidhaman Itti Murtaa’e
Aangawoonni naga-eegumsaa dirree-xayyaaraa Triippoolii irraa gama Bahaatti argamu irraa akka jedhanitti, haleellaa sanaaf haga ammaatti kan itti gaafatama fudhate hin jiru. Dirree xayyaarri irraa ka’uu fi irra qubatu miidhuu irraa kan hafe haga ammaattii miidhaan lubbuu namaa irra gahe akka hin jirre tu dubbatama.
Aangawoonni naga-eegumsaa fi namoonni ijaan argan akka jedhanitti, namoonni balaa sanaan dhuman irra-jiriin uummata siivilii, daldaltoota Suuqii fi loltoota mootummaa ti.
Aangawoonni Oromiyaa,Koonfiransii Hidhata Uummatoota Oromoo fi Amaaraa Cimsuutti Fuuleffate – Jedhanitti Hirmaachuuf Baahir-daaritti Argaman
Aangawoonni Saawudii garuu, oduun kun dhara – jechuun falmaa jiru. Waan fedheefuu gaazzexeessichi umuriin shantamii sagalii – Kamaal Kaashoogii haga ammaatti hin mul’anne.
Aangawoonni sadeen wal-dhibdee Sudaan Kibbaa babal’isuudhaan, nageenya buusuuf carraaqqii godhamutti danqaa ta’an – jechuudhaan tarkaanfii kana fudhate – Mootummaan Waashington.
Aangawoonnis haga ammaatti, deebii kanaa duubatti dhiisanii, gargaarsatti fuuleffachuu isaanii dubbatu. Bulchaan magaalaa Finfinnee – Obbo Dirribaa Kumaa, balaan dabalataa akka hin dhaqqaneef namoota hafan achi irraa fageessanii qubachiisuutti ka fuulaffatan ta’uu eeran. “Lafa naannoo sana irraa fagoo ta’e irra akka qubatan gochaa jirra. Gargaarsa namoomaas kennaa jirra” – jedhu.
Aangawoonnis nama haleellaa kana geesisee miliqee faana dhahaa jiran. Sabaa himaan Tarkii akka gabaasanti haleellaa kana waliin wal qabatee namnii saddeeti to’annaa jala oolanii jiran.Garu inni dhukaase jedhamee shakkame kanneen qabaman kana keessa hin jiru.
Aangawoonni Somaaliyaa, kaleessa, gabaa guddaa magaalaa Moqdishoo tokko keessatti konkolaataan dhuka’aan keessatti hidhame tokko dho’uu isaatiin yoo xiqqaate namoonni soddomni dhumuu isaanii fi kanneen kuma kuran hedduutti lakkaawaman madaa’uu beeksisanii jiran.
Aangawoonni Somaaliyaa Keessaa Hojjetoota Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa 5 Al-shabaab Butuun Shakkame Barbaaduu Itti Fufanii
Aangawoonni Somaaliyaa keessaa, hojjetoota Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa shan garee Al-shabaabiin akka butamanitti shakkamu barbaaduu itti fufanii jiran.
Aangawoonni Venezuweelaa akka jedhanitti, ka mootummaa Prezidaant Nikoolaas Maaduuroo bakka-bu’ee deeme – ministara odeeffannoo Jorhgee Roodiriigez yoo tahu, ka jila mormitootaa hoogganee deeme immoo Istaaliin Gonzaalez tahuun beekamee jira.
Aangawoonni VOAf akka ibsanitti, ka magaalaa buufata doonii, Kismaayyoo irraa kiiloo-meetira shantama irratti argamu, mooraa waraanaa “Saanguunii” irratti geggeessame – haleellaan kun.
Aangawoonni Waraanaa Yunaayitid Isteetis Haleellaalee Dooniilee Zayitaa Illachisee Yaada Kennan
Aangawoonni waraanaa Yunaayitid Isteetis, ragaaleen walitti qabaman – haleellaalee Galoo Pershiyaa irratti dooniilee zayita boba’aa fe’atan irratti geggeessamaniif gara Iraanitti akka agarsiisan cichanii dubbataa jiran.
Aangawoonni Yunaayitid Iseets akka jedhanitti, aangawoota Waashington fi ka Piyoong-yaang gidduu wal-quunnamtiin iccitiidhaan deemaa jiru ni jira.
Aangawootaa Mootummaa sadarkaa ol’aanaa fi daldaltoota beekamoo malaammaltummaatti shakkamanii turban jalqbaa baatii Caamsaa bara 2013 irra hidhaman irratti ka ragaalee walitti-qabataa turee fi amma himannaa irratti dhiheesse Koomishana Naamusaa fi Farra-malaammaltummaa ti.Kan Koomishinicha ol’aantummaan hoogganan - Koomishinar Alii Usmaan Koomishinichi, aangawoota malaammaltummaan ennaa himatu kun ka jalqabaa akka hin ta’iin dubbatanii himannaan amma dhihaate kun, hordoffii fi qornnaa waggoota lamaa fudhachuu isaa dubbatu.Hidhamuu aangawootaa fi daldaltootaa, ka gidduu kanaa ilaalchisuun yaadawwan kallattii adda addaatiin dhihaataa jiran, “aangawonni sadarkaa guddaa akkanaa irra jiran gama kaanaan mallattoo xiqqoodhuma iyyuu yoo agarsiisan, shakkidhumti iyyuu yoo irra jiraate yoo xiqqaate akkamitti taayitaa isaanii irra akka turan taasisame? Maaliif waggaa lama fudhate?” - jedhu. Kanaaf Koomishinarri Koomishina Naamusaa fi Farra-kachachalaa - Obbo Alii Sulemaan ennnaa deebisan, waggaa lama ka fudhateef sababaan tokko ragaa dha. Namoota shakkuun qofa otuu ragaa ga’aa irratti hin argatiin hidhuun sirrii miti. Dafanii taayitaa irra nama buusuunis faayidaa hinb qabu’ jechuun ibsan.Gara waggaoota kudha-lamaa tii booda, Obbo Siyyee Abrahaa faa -- malaammaltummaatti shakkamanii, isaanii fi Obboleessi isaanii ennaa to’annaa jala oolanitti Ewehaat yokaan Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay keessatti addaan-qoodaminsi uumamee jira. Isaan ejjennoo Polotikaatiin faallaa dhaabachuu isaaniitiin tarkaanfiin irratti fudhatame - kanneen jedhan, “tarii tarkaanfiin ammaas Paartiilee Miseensota EHAADEG ta’an gidduutti yokaan namoota Polotikaa dhuunfaa gidduutti wal-dhibdeee uumame irraa ka’ee ka fudhatame ta’uu mala” - shakkii jeddhu qaban jechuun, gabaasaan keenya Koomishar Alii Sulemaaniif gaaffii dhiheessee ennaa deebisan, “kun dhara. Yeroo Obbo Siyyeefaa ani waanan hin turiiniif homaa jechuu hin danda’ama. Tarkaanfiin amma fudhatame garuu, siyaasa hin qabu. Namoonni shakkanii gaafachuu malu. Garuu, dhara” jedhan.Koomishichi Naamusaa fi Farra-Malaammaltummaa tarkaanfii haqa irratti hundaa’e fudhachuu fi dhiisuu isaa kan nuti amannu, yoo tarkaanfichi itti fufinsa qabaate - jedhu - hoogganoonni Paartiilee mormitootaa.“Mormitoonni jedhanis dhiisanis. kun hojii guyyaa tokkoo miti. Duulas miti. Waan sirna isaa eegee hojjetamu. Itti-fufees hojiidhuma wal-fakkaataa tu hojjetama” - jedhan - Koomishinarri Koomishina Naamusaa fi Farra-malaammaltummaa, Obbo Alii Sulemaan.Kanneen gidduu kana to’annaa jala galfaman - aangawoonni sadarkaa ol’aanaa fi daldaltoonni -- Mana-murtii Ol’aanaa Federaalaa Dhaddacha Yakkaa lammaffaatti dhihaachuun isaanii ni yaadatama. Dhimmi isaanii galmeelee sadiitti qoodamee kan ilaalamaa jiru yoo ta’u --- Keessummaa, kanneen galmeelee lama keessa galfaman - namoonni 19, guyyaa kudha afurii booda akka dhihaatan ajajamee jira. Sababaan isaa -- Qorattoonni Koomishina Naamusaa fi Farra-Malaammaltummaa ragaalee dabalataa walitti-qabachuuf akka yeroo isaan barbaachisu waan gaafataniifi, jedha gabaasaan keenya.Guutummaa gabaasaa kanaa dhaggeeffadhaa
Aangawoota Itiyoophiyaa ka naannawa sanaa argatanii dubbisuun hin danda’amne.
Aangawoota magaalaa Aliiboo irraa deebii argachuuf deddeebisnee bilbille iyyuu haga ammaatti nama deebii kennu hin aranne.
Aangawoota mootummaa, magaalaa Dambi Dolloo jiran keessaa, nageenya isaaniif yaaddoo qaban irraa kan ka’e akka maqaan isaanii hin himamne nu gaafatan tokko akka jedhanitti, loltooonni Waraana Bilisummaa Oromoo halellaa sana geggeessuunii fi konkolaatonni lameen manca’uun, akkasumas, loltoonni du’uun mirkana. Sabaabaa kanaan raayyaan ittisaa, namoota nannoo kudhan ta’an qabee gara Dambi-doollootti geessee jira, loltoota hedduus gara Gidaamii fi naannawa ishee, akka Garjeedhaafaatti bobbaasee uummata dararaa jira – jedhu – aangawaan kun. Bulchaa aanaa Gidaamii – Obbo Gammadaa Milkiyaasittis, konkolaatonni raayyaa ittisaa lama hidhattootaan haleelamuu fi miidhamuu dubbatanii jiran.
Aangawoota Oromiyaa 300 Irratti Tarkaanfiin Fudhatame Gaaffii Oromoof Ka Deebii Kennu Miti, Jedha Xiinxalaan Seeraa
Aangoo irraa kaafamuun angawoota Dhaabbata Dimokraasummaa Uummata Oromoo kun sochiin Oromiyaa erga jalqabamee isa guddicha
Aangoo irraa kaafamuun kun sababaan isaa koreen giddu galeessa Adda bilisummaa uummata Tigraay guyyoota 35f gamaaggama erga geggeessee booda.
Aangoo ol aanaa jarmayaa fayyaa addunyaaf kanneen dorgoman duula waggaa tokkoo aangoo kana qabachuuf geggeessan xumuraa jiran. Directorri ol aanaa-n WHO inni itti aanu gumii jarmayaa fayyaa addunyaa baatii Ebla keessa geggeessamu irratti murtaa’uuf jira.
Aangoo qooddannaa irratti wal loluun Kiir fi Machaar gidduu wal waraansa lubbuu uummata kuma dhibba hedduutti laka’amuu baduu akkasumas kanneen miliyoonaan laka’aman biyyattii keessaa akka baqataniif sababaa ta’e.
Aangoo qooddannaan gumiin walabaan hojjetu kan ministerotaa fi seera tumtoota of keessaa qabu akka ta’u walii galame. Gareen mormituu DFCF barcuma paarlaamaa 300 keessaa keessaa harka lama qabata, garuu gareen inni kam sivilii ykn waraanni irra jireessa ta’uun hamma filannoo bara 2022tti akka hoogganu hin beekamin jira.
Aangowoota gam lameenii haasoofsisuun kan qindeessinee Caqasaa.
Aangwaan waraanaa Adda Bilisummaa Oromoo duraanii Koloneel Gammachuu Ayyaanaa shoroorkeessummaa fi saamicha baankilee Lixa Oromiya qindeessuun shakkamanii hidhaa baatilee 11 booda gadhiifamanii jiru.Beellamni koloneel Gammachuu fi namoota 19 isaan waliin galmee tokko irratti himataman akka lakkoofsa Itoophiyaatti Muddee 21bara 2012 kan bellamamee kan qabameef yoo ta’u/ Konoleel Gammachuun gaafa Muddee 14/2012 hiikaman jedhan Abukaatoon isaanii Dr. Tokkummaa Dhaabaa.
Aanolee akka Yaa’a Balloo, Dilloo, Waacillee fi kaanirraa namootni butamanii eessa buuteen isaanii dhabamaa jiraa jechuun maatiin firoottanii Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Aanotii gammoojjii godina Booranaa; Guchii, Dhaas, Waacillee, Mooyyalee fi kaan hedduun hanqina bishaan dhugaatii himatan keessaa hanga tokko.
‘Aanotii Gammoojjii Gujii Bahaa Keessati Namootni Hedduun Hidhamaa jiru’ - Jiraattota
Aan Saan Suu Shii erga waraanni Guraandhala 1 aangoo isaanii gargalchee qabee hidhaa keessa jiru.
Aan Saan Suu Shii fi miseensonni mootummaa sivilii Maaynamaar kanneen biroon Onkoloolessa 1 waraana biyyattiin aangoo irraa kaafamanii erga hidhamanii yeroo jalqabaaf har’a mana murtiitti dhiyaatan.
Aaraa fi daaraan achii bahu qilleensa naannoo hammeessee afaani fi laagaa nama guba.
Aara bombii tana doormii dhiiraa ta “amel” jedhanii fi ka dubraa ka “Wiig” jedhanitti darbatan.
Aara gurbataa, warshaalee fi meeshaalee ka biroo keessaa ba’u, ka “Greenhouse Gas Emissions” jedhamu gad-xiqqeessuuf, biyyoonni gara dhibba lamaa ta’an BARA 2015 walii-galan. Kanneen walii-galtee sana adda-durummaan mallatteessan – Prezidaantiin duraanii – Baaraak Obaamaa, akkuma prezidaant Traamp akka biyyattiin keessaa baatu labsanitti, mormii isaanii dhageessisan.
Aarii gurraachi rifaasisaan Mount Agung dachii keessaa ol ba’uu itti fufe kanatti angawoonni odola Bali kan Indooneshiyaa akeekkachiisa volcano kennanii jiran.
Aarii kan irraa ka’uudhaan uummatni boorumtaa isaa gaafa Guraandhala 16 meeshaalee harkaa qabuun magaalaa Ajjee marsuu isaa, humnoota mootummaa federaalaa wajjiin walitti-dhukaasuun lotoota mootummaa irraa shanii haga ja’aa ajjeesuu fi kudha-tokko madeessuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan – jiraattonni. “Ummata irraas namoonni lama ajjeesaman. Uummatni akkuma gara Gaaraatti baqatetti jira. “Yeroo ammaa magaalaa Ajjee keessas tahe magaalaa Shaashemannee keessa namni asii fi achi socho’uun rakkisaa dha. Humnoota Federaalaa hidhataniin guutamanii jiru” jiraataan magaalattii, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsee jira.
Aariin namootaa kan belbele Wiixata darbe gurraachi lammii Ameerikaa Joorge Flooyid jedhameu cheekii sobaan himannaa wal qabateen harka qabamee herga inni du’ee booda.
Aarii volcano Sanaa angawoonni buufata xiyyaaraa naannoo bashannanaa sana jiru akka cufan dirqisiise. Balaliin 445 ennaa dhaabatu, uummati kummi 59 imala irraa danqamanii jiru. Imaltoonni yaadd’an akeekkachiisi duraanii nuu hin kennamne jedhu.
Aartiin Abdoof jaalala. “Aartiin anaaf fedhii, gammachuu, waraana waan hunda. Miira keenna keessa jiru eddoo hunda jira.
Aartiin (art) jechii Ingiliffaan kun ogummaa harkaatii fi qalbiiti.Ogummaa uumanii wa hojjachuu,suuraa harkaan kaasuu,gudnoo hodhuu, muka bocuu,fiilmii baasuu fi waan hedduu jechuu dandeenna.
“Aartiin jaalala,gammachuu,waraana.Miira keenna hunda keessa jira, kennaa waaqni na keessa kaa'tti jira kanaaf lallaba, kanaaf iyya”
Aartiin jireenna saba tokkoo waan hedduun himti ummatii aartiin waan hedduun gargaaruu malee jedha Addisuu Karrayyuu.
Aartiin Oromoo Bakka Ga’uu Qabu Hin Geenye: Barreessaa Diraamaa Hiree
Aartiin Oromoo reefu hinxuqamnee , reefu jalqabaa jirra han jechaa ture Admaasun kara ijolee nubooda jirtuuti agarsiisa jira jechaa ture. Inni garuu artii jalatuu bakka hawwee gahee odoo hin argin du’an dursameera. Sirni awwalcha Admaasuu bakka firoonni, hiriyoonii fi namoonni hojii isaa dinqisifataan argamanitti magaala Finfinneetti sirnna o’adhan geggefameera.
Aartiin Oromoo yeroo ammaa gama adda addaan guddataa jira. Kitaabonni barreeffaman, fiilmiiwwanis akkasuma waltajjii adda addaa irratti mul'achuu dhaan gama diraamaa fi baacootiin daandii guddinaa waan qabate fakkaata.
Aartiin waan hedduun eennummaa fi aadaa saba tokkoo guddifti jedha.
Aartii Oromoo guddisuuf akka herrega Amansiisaatti carraa hedduutit jira “Wal hin beeknu malee Oromoon bakkii dhabeef hin jiru…cehumsa kana hujiitti geeddaramuutti dadhabame malee carraa hedduutti jiraa,” jedha.
Aartii Oromoo guddisuuf hundumtuu gumaachuu qaba
Aartist Daadhii Galaan Itti Dhukaafamuun Du'uun Himame
Aartistii gameessi Tekilee Dastaa biyya ofiitii akka ari’atamu sababaa kan ta’e hojiin aartii “daandii lakkuu” jedhu torbee mana tiyaatra biyyoolessaatti ni dhiyaata jedhamee eegamaa jira. Artstoonni angafoota ta’anii dargaggoota ta’an agarsiisa Tekilee Dastaan qophaa’ee fi “Daandii Lakkuu” jedhu dhiyeessuuf shaakalaa jiran.
Aartistoonni Oromoo lama godina Shawaa Bahaa magaalaa Adaamaa kessaa Roobii darbe humnooti mootummaan bakka hojii isaaniitii qabamanii hidhamuu isaanii waahiloota isaanii hojii keessaa akkasumas miseensonni maatii nuuf himanii jiran.
Aayyoo, Harmee, Immaa, Haadha, Dahee, Deessee yokaan Ummaa jennee kamiinuu waamnu, namni hundi waa’ee haadha ofii waan gaarii himee hin fixatu, ifaajjii ishii, haasawa ishee dubbatee hin quufu.
Abaadiin akka jedhanitti “Mosul keessaa Mosl irraa uummata maraaf kan ani labsu kufaatii fi dhabamuu garee shorokeessaa IS jedhan. itti dabaluu Iraaq amma iyyuu caasaa gareen shororkaa kun amma iyyuu biyyattii sabatiinsa dhorkaa waan jiruuf rakkoo keessa jirti.
Abaan dorgommii tana moo’e dorgommii fardoo ta Kentucky Derbiif qophaaha. Abbaan moohe dooalra miliyoona 1 fi wayii harata.
Abaaoud haleellaa shoroorkeessotaa ka biroottis hidhata kan qabu yoo ta’u duraan Siriyaa akka tureetu gabaafamee ture.
Abarundi bagize amahirwe yo kuza muri America muri Programme YALI yatangujwe na Presida Obama kur’uyu wa kane niho burira indege ibazana muri Reta zunzubumwe za America aho bagiye gukurikirana inyigisho mu bisata bitandukanye harimwo no kwiga ivyo kwitez’imbere.
Abbaa alangaa addaa Amerikaa,Jeff Sessions fi bulchoota Amerikaa Tiraampi waliin hojjatan tokko tokkoon yaamanii qorachuutti jiran.
Abbaa alangaa addaa guddaa Amerikaa, Jeff Sessions inninuu waan Raashiyaa fi mootummaan Tiraampi waliin qaban keessa jiraa jedhanii akka innii qorannoo akkanaatuu keessa hin seenne itti muran.
Abbaa Alangaa Fedeeraalaa irraa daayreektarrii daayreekterootii yakkoota qindaahoo fi daangaa darbanii, Obboo Fiqaaduu Tsaggaa, Mishaan meeshaa koominikeeshinii seeran ala gara biyyaa galchuu isaa irra geenyeerra jedhan.
Abbaa alangaa Federaalaaf directora quunnamtii uummataa fi dhimmootii kominikeeshiinii obbo Zinaabuu Tunuu akka jedhanitti
"Abbaa Alangaa Federaalaatti, Daayirektarri Daaroktoreetii Yakka Qindaa'aa fi Daangaa Cehuu Obbo Fiqaaduu Tsaggaa immoo, ""Yakki shakkamtootaa akka obbo Jawaar Mahaammad, Baqqala Garbaa fi namoota biroo wal fakkaata,"" jedhu. Qabiinsa isaanii ilaalchisees komiin eerame hiikameera jechuun Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti himan."
Abbaa alangaa mummicha akka ta’aniif kan maqaa dhahaaman Brett Kavanaah seeraan ala qunnamtii saalaa rawwatan himannaa jedhu haalanii aangoo barbaadamaniif kanaaf dorgomuus hin dhaabu jedhan.
Abbaa alangaa mummichi Githu Muigai garu kun hundumtuu filannoo gaggeeffamee gatii dhabsisuu hin danda’uu jedhu.
Abbaa alangaa mummichi Jeff sessions waa’ee yakka ilaalcha kanaa ennaa ibsan himatii yakkaa irratti dhiyaate hammeenya dubbachuun nama dhibuu fi safuu biyya kanaa walumaagala kan faalleesse jedhan.
Abbaa alangaa mummichi Wiliyaam Baar Robii kaleessa seera tumtoota Yunaaytid Isiteetes duratti dhiyaatanii gaaffii fi deebii gaggeessan.
Abbaa alangaa Muummichi kutaa Mizuurii Eric Shmitt, himannaa seeraa kana kan labsan kibxata kaleessaa yoo ta’u angawoonni Chaayinaa weerara uummata miliyoona 2.5 kanneen naannoo addunyaa dhukkubaaf xaaxilee, miliyoonaan kanneen laka’aman hojii dhaa ala taasisuu dhaan Chaayinaa dabalatee dinagdee naannoo miidheef itti gaafatamu jedhan.
Abbaa alangaa muummichi kutaa Washington Bob Ferguson tuuta oduuf Seattle keessatti ibsa kennaniin uggurri sun bakkatti akka deebian kan falman yoo ta’an manni murtii muri inni dabarse Heera USf injjifannoo dha jedhan.
Abbaa-Alangaa Waliigalaa Oromiyaatti, Dhaddachi Oromiyaa Lixaa, miseensotaa fi Kantiibaa magaalaa Naqamtee duraanii dabalatee, namoota 26 yakka malaammaltumaan shakkuun, kanneen keessaa 20 qabuu isaa beeksisee jira.
Abbaa alngaa kan turan seneteerri kutaa Kaalifoorniyaa Kamiilaa Hariis Traamp gocha jibbiinsaa fi doorsisaa dalagu jechuun qeeqan. Yeroo prezidaantummaa isaanii waggaa lamaa fi walakkaa keessatti yeroo kuma 12 soba dubbatan ittiin jedhan.
Abbaa Dargaggoo Oromo Shoroorkeessummaadhaan Hidhaan Waggaa 15 Itti Murame Dubbatan
Abbaa Duulaa Gammadaa Aangoo Gad Dhiisuuf Gaafatan
Abbaa fedhu mana murtii walii galaa keesatti argate jechuun 6-3 taati. Abbootii seeraa yaada paartii isaa qaban 6 gama kaaniin ammoo 3 taati.
Abbaa fi intalli basaasa Raashiyaa duraanii kun Inglaand gama kibbaa magaalaa Salisbarii jiru keessatti summii Narvii qaamaa midhuuf saaxilamanii akka hamaatti dhukkubsachuun Hospitaala seenanii jiru.
Abbaa fi itti gaafatamaan kilabii kubbaa miilaa Leisersityy dureessii horii biliyona hedduu qabu Vichai Srivaddhanaprabha guyyaa dheengaddaa xuyyuurii lafaan dhabee du’e.Namii kun dhalootaan Taaylaandi nama ganna 61ti.
Abbaa Gadaa akka jedhanitti qaamni hidhatee naannoo keessa socho’uu fi mootummaan lola yaa dhaaban jennee gaafannus ammaa lolli itti fufee namni miidhamaa jiraa jechuun dubbatan.
Abbaa Gadaa Booranaa 70essoon,Guyyoo Gobbaa akka seera Gadaatti Baallii kennullee haga ji’a afran dhufaa Abbaa Gadaa Kuraa Jaarsoo gargaaree aadaa qajeelchaaf.
Abbaa Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo fi miilotii isaa rakkoo tana mootummaa Federaalaati fi naannootti himachuuf Finfinnee jira.
Abbaa Gadaa haarawa itti gaafatamumma fudhatan Gadaa hawaas bakka haarawa kanatti, bara kana keessa itti gaafatama fudhachuun koo Ayyaantummaa dha jedhu.
Abbaa Gadaa: Humni Qawwee Hidhate Malkaa Irreechaatti Argamuu  Hin Qabu
Abbaa Gadaa Indhaalee Doyyoo gaafataniin jennaan jireenna namii keenna itti yaa’u agarsiisaa jedhe jedhan.
Abbaa Gadaa Jiloo Mandh’ootiin ka labsame torbeen nageenyaa, marsaa lammaffaarra jira. Kanaanis Jiloo Mandhoo yoo torbeen dura yayyaban, nageenyi naannoo waan boora’ee jiruuf humni hidhate kamuu dhukaasa akka dhaabu, namuus akka dhuunfaatti nagaan haabu’uuf waaqa akka kadhatuuf gaafatanii turani.
Abbaa Gadaa Kuraa Jaarsoo saatii feeneetti bilbilaan arguu hin dandeenne taatullee akka Abbaa Gadaa Guyyoo Gobbaa jedhetti jaaarroleen rakkoo himachuu yaate woma rakkoo tanaatiif torbaan tokko Finfinnee turte.Biiroo pirezidaantii Oromiyaa fi Biiroo Nagaa Oromiyaa dhaqanii rakkoo himatanii beellamaan galan. Pirezidaantiillee wal gahahii akka akkaatiifuu argachuu hin dandeenne.
Abbaa godina kana keessaa qabxii guddoo argatetti paartii Demokiraati fulaa bu’ee pirezidaanti Tiraampiin walti hafee filannoo irratti dorgoma.
Abbaa Hidhamaa Du’ee: Ilma Koo Mana-hidhaa Qilinxoo Keessatti Eega Reebanii Ajjeesanii Booda Wallaansa Fakkeessuuf Reeffa Isaa Hospitaalatti Geessan
Abbaa : Ijoollee Koo Sadan Manaa Gad Baasanii Ajjeesan
Abbaa ijoollee lamaa kan ta’e Abdurraahman nama isa gargaaru waan hin qabneef jecha,ijoollee isaa lamaan mana duwwaa keessatti itti cufee hojiif manaa yeroo ba'eetti haalli gaddisisaan ijoollee isaa mudate.
Abbaa ijoollee sadii kan turan Obbo Zawdeen Reeffi isaanii har’a Jimaata Hagayya 31 bara 2018 ganama ka gara biyyaattii geessamaa jiru yoo tahu sirni awwaalcha isaanii naannawa dhalata isaanii magaalaa Ambootti Dilbata dhufu kana Fulbaana 2 bara 2018 geggeessama.
Abbaa ijoollee shanii, yunivarsitii Finfinnee irraa barnoota seenaan digrii duraa argatanii ituu hin hidhamin dura waggootii 33f barsiisaa turan. Umriin isaanii 55 ta’uu dubbatu.
Abbaa ijoolleeti.Dorgommii amma ya ufi irraa dhiise. Dhuma irratti moohamullee waan bara hedduuu moohachaa bahe mi’eeffachaa jireenna itti aanutti dabraa jedhe.
‘Abbaa Irree Didne! Dimookitraasii Tole Jenne! Oromoo Addatti Dararuu fi Ajjeesuun Haa Dhaabatu!’ jedhan, Hiriirtonni London Keessaa
Abbaa irree kan ta’e Abiy Ahimediin abbaa irree Isaayaasiif kennamee to’annaa loltoota saabiyaa jala kanneen turan laffti Tigraay haleellaa humnaatiin deebisamuun tuqameera jedha TV Tigraay Adda waraanaa maratti injifatamuu guddaa kan haguuggate Abiy Ahimed uummati Tigraay ibsaa akka hin gargaaramne humna madda ibsaa Tekezee qilleensa irraan haleeluu dhaan magaalaaleen Tigraay dukkana keessa akka turan gochuu dhaan hojii diinummaa hammaa ba’aa hojjete jedhee jira jechuu dhaan Televiziyoonni Tigraay gabaaseera.
Abbaa isaa durii horii naa tissita jedhullee mi’a barumsa argee jennaan “gaafa tokkollee taatu humna te hinuma sooradhaa barachuma baradhuu,” jedhee jabeessaa bae.
Abbaa isaa ka ufiifuu durii dorgommii boksii,buuyyaa ykn tantoommuutin addunyaa iratti beekamutti ilma isaa leenjifatee asiin gahate.
Abbaa isaanii kabajamo fi jaallatamoo Sulxaan Alii Mirraa fi haadha isaanii Maayirem Alii Asaayitaa irraa ka dhalatan, Anfiree Alii Mirraa, falmaa bilisummaa, jaarsa biyyaa fi dippiloomaatii jechoota isaaniitiin dhiibbaa uumuutti nama beekaman tahuu, ilmi wasiila isaanii Kadaafoo Ayidaahis ibsanii jiran.
Abbaa ishee Obbo Eda’oo Guddataa ibsa VOAf kennaniin mucayyoon isaanii, Aagituun, nama cimtuu akka turtee fi hojii biyya Xaaliyaaniitti hojjetaa turte gara biyyaatti babal’isuuf akka karoorfataa turtellee dubbatan.
Abbaa ishee prezidaant Traampiif gorsituu gameetti kan taate Ivaankaan Finfinnee seenuun Dilbata darbee ture. Kunis walgahii Dilbata darbee dubartoota Afrikaa dinagdeen akka jajjabaatan dandeetti akka horatan gaafatu irratti argamuuf ture.
Abbaa jedhe beekuu baatanillee,Adoo akkii jechaa jiruu akki jechaa dhibeelleen mammaassuma nama uwwaa(dubartiitti)
“Abbaa kiyya diqqaatti na gargaaree,ufi dhugeeffadhee ta sadeessoo ammoo qilee Akkoo Manooyyee bu’uu dide tanatti na gargaare.”
Abbaa koo hin beeku harmeen koo immoo umurii koo waggaa afurtiitt narraa duutee jedha. Ijoollummaa isaa qabee haadhaa fi abbaa malee kan guddate Gaaddisaan haala jireenyaa rakkisaa keessa darbuu nuuf ibsee jira. Hamman mana barnootaa koo xumuree Koollejii irraa Eebbifamutti daandii irran jiraataa ture jedha Gaaddisaan.
Abba Alangaa Mummicha kan Federaalaa Obbo Getaachoo Ambaayee ulagaa ka’aman arfan irratti hunda’auun himatamtoonni 115 sadarkaa Federaalaatti akkasumas kanneen biroon 413 bulchiinsa nannoo uummattoota Kibbaa irraa himannaan isaanii marsaa duraa irratti akka addaan cite ibsan.
Abba Alangaa Mummicha kan Federaalaa Obbo Getaachoo Ambaayee ulagaa ka’aman arfan irratti hunda’auun himatamtoonni 115 sadarkaa Federaalaatti akkasumas kanneen biroon 413 bulchiinsa nannoo uummattoota Kibbaa irraa himannaan isaanii marsaa duraa irratti akka addaan cite ibsan Wiixata darbe beeksisuun isaanii ni yaadatama.
Abba alangaa mummichi Wiliyaam Baarr qorannaa Mullar gaggeessan walitti qabuun gabaasa fuula 4 eega baasanii guyyaa tokko Sandars injifannoo Traamp kan labsan.
Abba alangaa mummichi Wiliyaam Baar torban dabree akka jedhanti hanga walakeessa baatii Ebla kanaatti gabaasnii kun ifa ta’a .
Abbaa Liiban Dabbasaa Guyyoo Eessa Bu’an?
Abbaa Manaa Koo Wajjiin Waan Hidhamneef Daa’iima Keenya Dhaabbata Tokkotu Fudhee Guddise. Urgee Abbabaa
​Abbaa moohate Ammajii 11,2016 Siwizerlaadni magaalaa Zuurik keessatti labsuuf deeman.
Abbaa moohate biyyatti himuu dhabuun ammoo Kaameruunii ammallee garuma duriitti deebifti jedhani sodaatan.Amerikaalleen akka abbaa moohate biyyatti himatan gaafatte.
Abbaa moohu hardhua waan himan hin fakkaattu;kaardii poostaan dhufte ta lakkahnii fixuu,dadhabuu fa dandahan.Manii murtiillee falamaa filannoo Amerikaa tanatti seenee dubbii muruu hin oolu.
Abbaa Museen akka jedhanitti baqattoonni ani mooraalee keessatti haasofsiise imalli isaa sodaachisaa ta’us filannoo ka biroo waan hin qabaanneef baqachuuf dirqamne waan jedhaniif rakkoon biyya isaanii keessaa furmaata akka argatu hawaasa addunyaaf waamicha dabarsuu isaanii Salem Solomon gabaaseteetti.
Abbaa Museen akka jedhanitti kan badhaasa kanaaf na kaadhime nama haala suukaneessaa baqattoonni galaana medtraniyan irratti, walataalee hidhaa fi gammoojjii keessatti irra ga’e kan hubate. Yoon badhaasa kana injifadhe jedhan abbaa museen
Abbaa Mussie-n erga bara 2003 qabee godaantotaa fi baqattoota kanneen andaara galaana Mediterranian irratti dararaan irra ga’e gargaaraa turan.
Abbaan aangoo bordii broodkaast kan Itiyoophiyaa jeequumsa yeroo ammaa biyyatti keessatti uumamee kanneen kakaasan ittiin jedhe Dhaabbattoota Midiyaa akeekkachiis kun ilaallata.
Abbaan-aangoo Geejjibaa ka Mootummaa Federaalaa, ibsa Kaleessa baaseen – seericha hojii irra oolchuun baatiilee sadi’iif dheerefamuu isaa beeksisee jira. Shufeeronni garuu, “baatiin sadii ga’aa miti” jedhu.
Abbaan aangoo sivil Aviyeeshinii keeniyaa ergaa dhaabbata hojii balaliif ergeen balaliin biyyoota lamaan gidduu tajaajila xayyaara ambulaansii fi balalee gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa irraan kan hafe martinuu rarraafamuu isaa sabaa himaatti akka hin dubbanne eeyama kan hin qabaannee fi maqaan isaanii akka hin tuqamne kan gaafatan angawaan Somaaliyaa tokko dubbataniiru.
Abbaan Abeel Wabeellaas ilmi isaanii walaba gad dhiisamuu isaaf gammachuu guddaan akka itti dhaga’ame dubbataniiru. Ilmi koo yakka shororkeessummaa irratti bobba’uun hafee anaan illee ol jedhee hin ilaalu Haadha maleen rakkadhee qofaa koo guddifadhe jedhan.
Abbaan alaangaa mummichi kan Saa’udii Dilbata dhufu Tarkii seenuun aangawoota biyyattii wajjiin wal arganii waa’ee ajjechaa gazexxesichaa qorannaa gaggeessu.
Abbaan alagaa amamoo wannii jara kanaan himatan naannoo Amaaraa keessaatit waan taateef dubbiillee achumatti laaluuf mure.
Abbaan alagnaaa addaa Itoophiyaa jara kana fulaa sadiitti qoodee himate;itti gaafatamtoota wanjala qoratan,itti gaafatamtoota manneen hidhaa,itti gaafatamtoota tajaajila odeeffannoo nagaa biyyoolessaa fi hojjattoota jedhee gargar baasee himate.
Abbaan alagnaaa addaa jara lachuu warshaa Biiraa Daashin dhaaba Ingiliiz tokkoo doolara miliyoona 90 gurguranii asii cophxee horii suni dhabanii galmeellee hin agarree jedhee himate.
Abbaan alagnaa addaa akka guyyaa 15 kennaniifii ammallee jara akka qoratan gaafate. Qorataan poolisii ammoo guyyaan qorannoo dhumachu isaa mirkanse.
Abbaan alangaa addaa Amerikaa Wiiliyaam Baar yaayuu hujii irraa bu’e
Abbaan alangaa addaa ammoo naqaasii yaammachuutti jira.Jarilleen nama dubbii tana seeraan isaanii mormu abukaatoo dhaabachuu qophii jira abukaatoon ammo nagaa ufiitii jedhee dhaabachuuf sodaatan.Manii murtii ammoo akka abukaatoon jaraa dhiyaatu nagaa eeganiif hajaje.
Abbaan alangaa addaa bulchiinsa mootummaa Amerikaa,Ty Cobb ammoo qorannoo amma jedhan irrati yaada hin kennine. Gareen Tiraampi faatii waan Tiraampi gaafatan kanaaf garee isa seeraan gargaartu waliin dubbatan.
Abbaan alangaa addaa federaalaa miseensota bulchiisa ol aanaa kan paartii Kongiresa Federaalawaa Oromoo, obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, obbo Dajanee Xaafaa, obbo Addisuu Bullaalaa fi obbo Baqqalaa Garbaa dabalatee himatamtoota 22 irratti jala murtii kennuuf bellamnii hara’tti kenne ture ammas hin milkaa’iin hafee jira.
Abbaan alangaa addaa Itoophiyaa Birhaanuu Tsagaayee Jeneraal Kinfee isaa biyyaa baduuf deemu qaban jedhan.Waraana addaa naannoo Tigraayitti isaa fi daarektera dhaaba basaasaa biyyoolessaa, INSA ka durii Dr.Teklee Birhaan W/Aregaay waliin naannoo Tigraay Qoftoom naannoo magaala Bahaaker keessatti qaban.
Abbaan alangaa addaa jarii kun wanajal gugurdaa ka akka nama gorrahan,haawaani fi dubra buufachuu,uleen waan fedhan tolchanii fi wanjala afaaniinuu dubbachu hin dandeenne hedduun himate.
Abbaan alangaa addaa kutaa Washington Noah Purcel akka jedhanitti garuu uggura imalaa sana xiinxala mana murtii malee bakkatti deebisuun biyyattii deebisee jeeqama keessa buusa jechuun akeekkachiisan. Dhimmi kun mana murtii walii galaatti darbuu mala.
Abbaan alangaa addaa mootummaa Itoophiyaa Jawaar,OMN,ESATtii fi Dr., Birhaanuu biyya nagaa dhowwan jedhee himachaa bahe. Amma waan himachaa baheen sun ya irraa dhiise.
Abbaan alangaa addaa Robert Mueller waggaa darbe daayrektora FBI James Come fi kan yeroo tokko gorsaa naga eegumsa biyyoolessaa turan Michael Flynn hojii irraa ari’achuu isaanii ilaalchisee qorannaa yakkaa kan Raashiyaan filannoo US kan bara 2016 jidduu seenuu isee ilaalchisee prezidaant Doonaald Traamp waliin gaaffii fi deebii geggeessuuf jiru.
Abbaan alangaa addaa tana malee nama hedduu qorachuutti jira.
Abbaan alangaa addaatti himatee mana murtii naannoo Amaaraatti dubbii tana laaluutti jira.Waan himataniinillee barreeffamaan ya itti kekkennan.
Abbaan alangaa ammaan duras ragoota isaa akka dhiyeeffatuuf baatii lamaa fi guyyonni hangii tokko kennameefii akka ture yaadachisanii amma moo dabalataan yeroon baatii sadii caaluuf bellama ka biroo kennuun seeraan sirrii miti jedhan.
Abbaan alangaa baatilee hanga tokko dura himannaa malaammaltummaa hamaa dhaan himannaa kan irratti dhiyeesse keessaa ti.
Abbaan alangaa beellama dhaddachaa kana duraa irratti manni murtii akka ajajetti himatamtoota 4ffaa fi 5ffaa jechuunis ESAT fi OMN gama ilaaleen himannaa sana fooyyessee dhiyeessuu isaa har’a manni murtichaa beeksiseera.
Abbaan Alangaa Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Haleellaa Sambata Darbee Gaggeffameen Mada’anii Turan Har’a Du’an Boqatan
Abbaan Alangaa Deemsa Himannaa Hidhamtoota 62 Addaan Kute
Abbaan Alangaa Dhimmi Baqqalaa Garbaa faa Yakka Laalcha Cufaatin Akka Laallamu Mana Murtii Gaafate
Abbaan alangaa Fedeeraalaa har’a mana murtii Federaalaa dhaddacha Lidetaa 19ffaaf iyyannaa himannaa dhiyeesseen Geetuu Girmaa Tolosaa, Birhaanuu Jaafaar Hulettuu, Xilhaahuun Geetaachoo Gonfaa, Baahiruu Tolaa Toleeraa fi Dassaalenya Tesfaayee Habtaamuu kanneen jedhaman irratti yakka shorokeessummaa raawwatan jechuun himannaa dhiyeessee jira.
Abbaan alangaa Federaalaa Itiyoopiyaa dhaddachi 19ffaan Onkoloolessa bara 2007 galmee zelaalem Workagenyeufaatiin yakka shororkeessummaan kan himate namoota 10 keessaa kanneen balleessaa itti mure sadii Zelaalem Workagenyehu, Solomon girma fi Tesfaye Teferii murtii hidhaa irratti dabarsee jira.
Abbaan alangaa Federaalaa Itiyoopiyaa Ebla 28 bara 2016 namoonni 33 biyya keessatti Adda Bilisummaa Oromoo hundeessuu fi hoogganuun akkasumas miseensa ta’uun yakka shosorkeessummaa raawwatan jechuun mana murtii Federaalaa dhaddacha 19ffaatti himannaa dhiyeessuu isaa gabaasuun keenya ni yaadatama. Abukaatoo himatamtoota 32 kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa waliin gaaffii fi deebii gaggeessinee turreen namoonni naannoo Boolee Bulbulaa qabaman 56 baatii Hagayya bara 2015 Afooshaa dhaabbatanii akka turan naaf himanii jiru jedhan.
Abbaan alangaa federaalaa Itiyoopiyaa namoonni 33 biyya keessatti ABO hundeessuuf hoogganuu fi miseensa ta’uu dhaan yakka shosorkeessummaa raawwatan jechuun mana murtii Federaalaa dhaddacha 19ffaatti himannaa dhiyeessee jira. Himatamtoonni deebii akka kennaniif illee beellama ka biroo kennee jira.
Abbaan alangaa Federaalaa Itiyoopiyaa namoota shororkeessummaa fi himannaa biyya ganiinsaan xumura waggaa darbee himate 24 keessaa qabeenyaan namoota sadii akka dhaalamu mana murtiif gaaffii dhiyeessee jira.Qabeenyaan obbo Andualem Araagee, kan Iskindir Negga fi obbo Abbebee Belew akka dhaalaman abbaan alangaa dursee gaafatu iyyuu manni murtii federaalaa dhaddachi sadaffaan qabeenyaa gaaffiin irratti dhiyaate irraa dantaa qabna, mirga keenya kanneen jedhan yoo jiraatan akka dhiyaatan beellamee ture.Akkuma kanaan manni murtichaa qabeenyaa obbo Iskindirii fi kan obbo Abbebee gama ilaaleen namoota dhimmi isaa nu galcha jedhuuf abbaan alangaa akka dhiyaatan xalayaa ittiin ga’uu gaafatee jira. Abbaan alangaas namoota sana kan hin arganne ta’uu isaa ibsee jira.Abukaatoon obbo Andualem obbo Deribew Temesgen VOAf akka ibsanitti haati warraa obbo Andualem Dr. Selam Aschaalee dhimma kana ilaalchisee mana murtiif yaada qaban ibsaniiru. karaa Abukaatoo isaanii ibsa kennaniin himannan abbaa warraa isaanii irratti dhiyaate qabeenyaa isaa waliin kan wal qabate miti. Manni murtii gad aanaa murtiin kenne mana murtii ol aanaatti waan iyyateef xmura hin argatn jira.Manni murtichaa sababaalee kana hin simatu yoo ta’es mirga haadha warraa fi ijoollee isaa akka nuuf eegu gaafannaa jedhee jira. Manni murtichaas yaada gama maraa dhaggeeffachuuf sadaasa 28 bara 2005 beellama ka biroo kennee jira.
Abbaan Alangaa Federaalaa Itiyoopiyaa Qabeenyaan Namoota Himatee Haa Dhaalamu Jedhe
Abbaan alangaa Federaalaa miseensota bulchiisa ol aanaa kan paartii Kongresa Federaalawaa oromoo, obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, obbo Dajanee Xaafaa, obbo Addisuu Bullaalaa fi obbo Baqqalaa Garbaa dabalatee himatamtoota 22 irratti himannaa farra shorokeessumaa erga irratti dhiyeessee waggaan tokko darbee jira.
Abbaan Alangaa Federaalaa Mormii Abukaatoon Dr. Mararaa Dhiyeessan Hin Simadhu Jedhe
Abbaan Alangaa Federaalaa, namoota ajjeechaa weellisaa Hacaaluu Hundeessaatti shakkamanirratti guyyoota lamaaf ragaa dhaggeeffachiiseera.Mana Murtii Federaalaatti, dhaddachi dhimma heeraa fi shororkeessummaa ramaddii Lidataa ragaalee hundumaa dhaggeeffatee xumuruu isaa beeksisee jira.
Abbaan Alangaa Federaalaa Obbo Jawaar Mohammed, Baqqalaa Garbaa fi Kanneen Biroo Shororkeessummaan Himate
Abbaan Alangaa Federaala Itiyoopiyaa gaazixeessaan lammii Keenyaa to’annaa jala oole eeyama hin qabu jedhe.
Abbaan alangaa federaala Itiyoopiyaa ittia aanaa dura taa’aa warraaqsa federaalistii demokraatawaa Itiyoopiyaa obbo Bekele Gerbaa fi barreessaa waajjira congrresa uummata Oromoo obbo Olbaanaa Lellisaa dabalatee himannaa namoota sagal irratti dhiyaate mana muartii Federaalaa dhaddacha sadaffaaf dubbisaan dhageeissee jira.Himatamtoota mara irratti himannaan dhiyaato tokkicha yoo ta’u kunis ergama adda bilisummaa Oromoo fudhachuu dhaan of ijaaranii paartilee polotiikaa seeraan hundeeffaman jala dadhachuu dhaan mootummaa qabsoo hidhannoon ni fonqolchina naannoo Oromiyaas qaama federeeshinichaatti addaan baafna jechuun kan hirmaataniif waan ta’eef yakka guddaa hojjetaniin tokkummaa siyaasaa fi abbaa biyyummaa biyyattii waan itti bu’aniif himatamaniiru jedha.Dura taa’aan WAFDO Dr. Moggaa Firrisaa hawaasi Oromoo yakka ilaalchi kun lafa irra harkifamuu isaatti hedduu gaddee jira jedhan. Uummatichi hacuucameera, mirga isaa dubbachuu fi yaada ofii ibsachuu sarbameera. Kun immoo Oromoo mara irartti raawwataa jisra. Namoonni kun baatilee afuriif erga hidhamanii booda balleessaa qabduu moo hin qabdan jedhamanii gaafatmuun hacuuccaa Oromoo irratti geggeessamaa jiru mul’isa jedhan.
Abbaan Alangaa Gaazexeessaa Yaasin Jumaa Akka Hiikkamu Ajeja Kennuu Beeksise
Abbaan alangaa gama isaatiin Raatikoo Maaldiik yakka duguuggaa sanyii raawatan kan broo qabu jechuudhaan himateera.
Abbaan alangaa garu eenyummaan raga baatootaa akka hin beekamneef akkasumas nageenya isaaniif jecha cufataan ta’u qaba jedhee falmaa jira. Abbaan alangaa gama isaan ammaan dura gaaffii wal fakkaataa dhiyaatee manni murtii fudhatama dhabsisuun isaa ni yaadatama. Kanaaf jecha ammas akka haaraatti gaaffii wal fakkaataa kana keessumeessuun dogoggoora jedhu .
Abbaan alangaa gocha shorokeessummaatiin himannaa irratti dhyeessee kan ture kanneeni interneetii irratti barreessanii fi gaazexeessonni 10 jiraachuun ni yaadatama. Baatilee haga tokko dura kanneen keessaa shan ajaja ministrii haqaatiin hidhaa dhaa gad dhiisamaniiru.
Abbaan alangaa godinichaa gama isaaniitiin, galmeen qorannaa namoota kanaa xumuramee, dhiheenna himannaa irratti banuuf qophoonfee jirra, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Abbaan-alangaa himannaalee afur Obbo Eliyaas Kiflee, Zerihun G/Egzaabiheer, Wubsheet Taayyee, Aadde Hiruut Kiflee fi Dubree Ri’iyoot Alamuu kan of-jalaa qabu gurmuu kana irratti kan himannaaleen sun dhihaatan Hagayya30, bara 2003 tahuu agarsiisa - iyyannaan abbaa-alangaa.
Abbaan alangaa himannaa malaammaltummaa kan irratti dhiyeesse itti aanaa hoogganaan dhaaba tika nagaa biyyoolessaa duraanii Dr. Biniyaam Teweldee mirgi wabii isaanii eeyamameefii jira.
Abbaan alangaa himata addaan kutuuf mirga qaba, sababa maalinis jedhamee hin gaafatamu. Haalli konoleer Gammachuun itti hiikamanis kanumaan wal fakkaata jechuun Raadiyoon Sagalee ameerikaatti himan Abukaatoon kun.
Abbaan alangaa himatamtoota 22 irratti maqaa ABO jedhuuf paarlaamaan Itiyoopiyaa dhaaba shorokeessaa dha ittiin jedhe keessatti hooggantummaa fi miseensummaan hirmaataniiru jechuu dhaan seera farra shororkeessummaa irra daddarbaniiru jechuun himate.
Abbaan alangaa himatamtoota digdamii lamaan irratti ji’a Eblaa bara 2015 shororkeessummaadhan himata banuun isaa hin yaadatama.
Abbaan-alangaa himatamtoota irratti ragaa namaa 43 kan lakaa’e yoo ta’u hanga sadaasa 13 bara 2009tti, ragaalee kana dhaggeeffachuun ni xumurama - jedhamee eegama. Himatamtoota kana irratti himannaan eega dhiyaatee baatileen torba darbuu isaa gabaase Mallaskachoo Amahaa. Har’a manicha-murtiitti kan argaman itti aanaa dura-taa’aa Kongaresii Federaalawaa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu Jallanneen haasofsiistee jirti.
Abbaan-alangaa immoo gama isaatiin, Obbo Getaachoo Asaffaa dabalatee kanneen “malaa-mmaltummaa sadarkaa ol’aanaan” himammaa irratti dhiheesse namoonni afur, gaazzexaadhaan akka waamamaniif manicha murtiitti iyyate.
Abbaan alangaa Itiyoophiyaa Dr. Fiqruu Maaruuu faa dabalatee himatamtoota 62 irratti himannaa dhiheessee geggeessaa ture ajaja mummicha ministiraa Abiyyi Ahimadiin kennameen addaan kutuu isaa beeksisee jira.
Abbaan alangaa itti dabaluu dhaan manni murtichaa kanas hin simatu yoo ta’e qabxii ittiin falmu ka biroo kan qabu ta’uu ibsuu dhaan himannaa inni dhiyeesse yaalii hookkaraaf walii galuu ta’uu isaa yaadachiisee jira.
Abbaan alangaa jalqaba himatamtoota irratti himannaa kana ituu hin dhiyeessin dura ragaa qaba jedhe kanas ta’e ka biroo dursee qopheeffachuutu irra ture kan jedhan abuukaattoleen kun dirqama abbaa alaangaa ta’uu dubbatu. Maraafuu bellamni ka biraan Kamisa fuullee keenyaatti kennamee jira.
Abbaan alangaa kan dhiyeesse gaaffii eegumsa namoota ragaa ba’anii, ilaalchisee ibsa akka kennu manni murtii ajajee jira.
Abbaan alangaa kan Fadaraalaa Piitar Fraank tuuta oduuf wiixata har’a akka ibsaniti dhimma kana akka haleellaa beekaa gaggeeffameetti ilaalla jedhan. Chaansilarittiin Jarmanii Angelaa Markal fi aangawoonni biroon lafa gabaa balaan kun itti dhaqqabe har’a daw’atanii jiru.Kabajaa namoota ajjefamaniif jecha lafti gabaa kun har’a cufamee jira. Barlin keessatti eegumsii jabaachuunis ibsamee jira.
Abbaan-alangaa kan Itiyoophiyaa, qajeelchota dabalataa tamsa’ina vaayirasichaa ittisuu danda’a jedhu ifatti beeksisee jira.
Abbaan alangaa karaa isaatiin, iyyata hidhamtoonnii fi abukaatoon isaanii dhiheeffatan hunda manni murtti akka kuffisu gaafateera. Maastar Plaanii dahoo godhatanii hojii shororkeessumma hojjachaa turan jedhuudhan.
Abbaan alangaa mana murtichaaf akka ibsetti yoo ta’e hojiin baay’achuu isaaf keessumaa galmeelee himannaa kana itti gaafatamummaan hojjetaa kan turan abbaan alangaa sababaa dhukkubsataniif hojii waan hin seenneef mormiilee himannaaf deebii qopheessuun hin danda’amne jedhan.
Abbaan alangaa mana murtiif barreeffamaan deebii kenneen abukaatoleen himatamaa maamila isaanii irratti himannaa dhiyaateef mormii ennaa dhiyeessan yeroo sadaffaa dha jedha.
Abbaan alangaa mana murtii walii galaa mormii itti dabalaa abukaatoleen Dr. Mararaa Guddinaa dhiyeessan tumaa seera sirna yakkaa kan hordofe miti jedhe.
Abbaan alangaa mana murtii waraanaa Puntlaand Abdullaahii Hersii Elmii murtii dubbisaan dhageessianiin namoonni torbanuu himannaa ajjeechaa fi shorokeessummaa irratti dhiyaateen itti murtaa’e jedhan. isaan keessaa tokko balleessaa isaa amanee jira jedhan.
Abbaan-alangaa mootummaa kan Speeyin, himannaa gantummaa fi finciltummaa aangawoota Kaatalaan taayitaa irraa buusaman irratti dhiheessuuf qophaa’uu isaanii dubbatu.
Abbaan Alangaa Mootummaa Nuurdin hajiin bulchaa Naayroobii soonkoo waliin namoota fi dhaabbatooti hidhata qaban seeratti akka dhiyaataniif ajaja dabarsanii jiru. Kanaanis anagawootni bulchiinsa magaalaa naayrobii torbarrattis himannaan irratti banamee jira.
Abbaan-alangaa Mootummaa Speeyin Aangawoota Kaatalaan Himachuufi
Abbaan alangaa mummichi kan federaalaa gama isaan sababaa gosaa fi siyaasaan dhalattoota Tigraay kanneen himannaan irratti dhiyate hin jiran jedhan.
Abbaan Alangaa Muummichi Ameerikaa Hojii Irraa Ari’ataman
Abbaan-alangaa muummichi, ka Saawudii – Saawud l-Moojeb, namoota hidhaman sana keessaa toorba otuu himannaan irratti hin dhihaatiin walaba tahuu isaanii ibsanii, “namoonni 201 garuu, amma illee mana-hidhaa jiru” jedhan.
Abbaan alangaa muummichi Keeniyaa akka jedhanitti Odiingaan ofii isaanii prezidaantii godhanii of moggaasuun hojii ganiinsa biyyaa guddaa kan du’aan adabsiisu jedhan.
Abbaan-alangaa muummichi Saawudii Arabiyaa, biyya isaanii keessatti gochaa malaammaltummaa waggoota hedduu geggeessameen maallaqni doolaara biliyoona dhibba tokkoo ol hatamuu isaa dubbatanii, gochaa malaammaltummaan kanaan wal-qabatee, mootummaan isaanii namoota dhibba lamaa fi saddeet hidhuu ishee beeksisanii jiran.
Abbaan alangaa muummichi William Barr akka jedhanitti prezidaant Traamp qorannaa Mueller-n geggeessamu danquu dhaan murtii haqaa ukkaamsan isa jedhuuf enaa deebisan gabaasichi prezidaantiin yakka raawwate kan jedhu of keessaa hin qabu jedhan.
Abbaan alangaa muummichi William Barrs gabaasa qorataa addaa Robertu Mueller dilbata kaleessaa ifa godhanii jiru. ibsa kennaniinis prezidaant Doonaald Traampis haa a’u duulli filannoo isaanii ykn eenyu iyyuu kan isaan waliin walitti dhiyeenya qabu Raashiyaan filannoo prezidaantummaa kan bara 2016 gidduu akka seentu kan shire hin jiru jedhan.
Abbaan Alangaa Obbo Isaayyaas Daanyoo Wabiin Gad Dhiisuuf Hajaje
Abbaan alangaa obbo Isaayyaas Daanyoo yakka malaammaltummaa harawaan shakke jechuu dhaan mana murtii ol aanaa Federaalaatti iyyatee yeroon qorannaa itti dabalaa akka kennamuuf gaafate.
Abbaan alangaa obbo Isaayyasiin iyyannaa obbo Isaayaasiin shakke jedhu Kanaan bara 2001 hanga bara 2005tti telcom Ethf dame MDPO jedhuuf daayrektera ta’uun hojjetaa turan. Yeroo kanattis kampanii alaa EDA jedhu waliin caal baasii malee walii galtee hojii mallatteessaniiru.
Abbaan Alangaa Oromiyaa immoo gama isaatiin “namoonni hidhaa keessa akka turan kan taasifame karaa deemsa seeraa qofaani,” jedhan.
Abbaan alangaa Sardar Muzaffar Abbasi tuuta oduuf ibsa kennaniin qabeenyaan jiru martinuu mootummaa Paakistaaniin akka to’aamu ajajee jira jedhan. qabeenyaan gaaffii kaasise London bakka jireenyaaf qaalii ta’e keessatti argama. Shariif fi intalli isaanii yeroo ammaa magaalaa galma mootummaa Britain bakka haati warraan isaanii wal’aansa dhibee Kaansarii fudhataa jiranitti argamu.
Abbaan alangaas guyyaa torba keessatti polisii biraa qorannaa dhiyaate hundee godhachuun himannaan shakkamtoota irratti akka dhiyaatuuf manni murtii ajaja kennee jira.
Abbaan alangaas himatamtoonni martinuu gocha isaanii waan gananiif jecha raga isaa akka dhiyeeffatu beellama gaafatee jira. Akkuma kanaan Caamsaa 13, 14, fi 17tti beellama kennee jira.
Abbaan alangaas murtii sana irratti ol iyyannoo dhiyeessee koppii murtii sanaa mana murtii biraa argachuu fi ol iyyannoo dhiyeeffachuuf guyyoonni kudhan kennameefii jira.
Abbaan alangaas ragaa isa duraa ennaa mormu manni murtichaa falmii gam lamaanii dhaggeeffatee himannaa abbaa alangaa hambisuu dhaan ragaa lamaan dhaggeeffatee jira. Murtii kennuufis waxabajjii 22 bar 2008tti beellama ka biroo kennee jira.
Abbaan alangaas Yaasin Jumaa akka hiikamu ajaja kennuu beeksiseera.
Abbaan Alangaa Waliigalaa, ka Federaalaa Itiyoophiyaa hidhamtoota 1,559f dhiifamni dhiifamaan akka gad-lakkifaman murteessuu beeksise.
Abbaan Alangaa Waliigalaa ka Federaalaa weerara vaayirasii koronaa manneen sirreessaa irraa ittisuun akka danda'amuuf jecha akka namoonni kunneen dhiifamaan gad-dhiisaman murtee irra gahuu isaa dubbate. Caqasaa.
Abbaan alangaa Waliigalaa obbo Jawaar dabalatee shakkamtoota 14 galmee obbo Jawaar jechuun galmee jalqabaa ka bane yoo tahu Manni murtiis galmee qorannoo kana irratti akka abbaan alangaa ragaa namaa dhiheeffatuuf Hagayya 4 bara 2012tti beellame, jechuun Abukaatoon isaanii Obbo Kadir Bulloo, VOAf ibsanii jiru.
Abbaan Artiist Daadhi Galaan, Obbo Galaan Wadaajoo, murtichatti quufuu dhabuu isaanii fi ol iyyanno kan gaafatan ta’uu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Abbaan barbaade suuraa mihaa fi wayaa jaalate marsariituma ‘Oromo Made’ irratti maxxansitu laalee kompiitarii hookan bilbila ofiirraa ajejata. Elsaan manumatti ergitiif.
Abbaan Chelsea,Abrahmovich kilabii isaa tana jabeessuuf Jermen irraa Timo Werner kilabii RB Leipzig irraa £m47 fudhate duraan nama kana LIverpoolitti awadachaa bahe.
Abbaan Dargaggoo Drajjee Obbo Margaa Dabaloo himannaa ka biraan mana hidhaa Qilinxoo keessa jiru.
Abbaan Dede,Abiidii Peeleetuu bara isaatti nama badhaasa akkanaa argate,isaa fi ilmaan isaalleen nama kubbaa miilaa taphachuun beekaman, maan argattan jennaan “waaqattti nu badhaase,”jedhe.
Abbaan dorgommii tana moo’e dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa,CAF Super Cupjedhanitti walti hafa(Warra dorgommii CAF Champions League fi CAF Confederation Cup) moo’etti walti hafa.
Abbaan Dr. Abiyyi Obbo Ahimad Alii muudamuu ilma isaanii kanaaf gammaduu isaanii fi kadhtaafii akka turan ibsan.
“Abbaan fedhe laaluu dandahaa mana isa itti hidhan.Nami hedduun isuma waan isaa tolchan nama dhibii hin tolchan. Saatii fedhanitti dhufanii dubbisanii haga fedhe waliin turan.Namii irraa hin citu.Innii maaniin nama caale jedhanii poolisii gaafataniiyyuu.Mirgii innii dhabe hinjiru.”
Abbaan Gadaa Booranaa 71essoo,Kuraa Jaarsoo Kamisa dabre baallii fuudhe qophii gammachuu torbaan tokkoo tolchaa bahaniif fixatee amma ya hujiitti dabre.
Abbaan Gadaa Booranaa bara sunii,Indhaalee Dooyyoo warra abuuruu yaa’e suniin waan argitan milikeeffadhaa ardaa geettan hin wallaalinaa jedha.
Abbaan Gadaa Booranaa Guyyoo Gobbaa dhiyoottuu Abbaa Gadaa 72essoo Kuraa Jaarsootti Baallii Kenna
Abbaan Gadaa Booranaa ka qaraaGadayoo Galgaloo.Gadaan jaarraa 14esso duru jirtuGadaa Maxaloojedhan.Gadaa sun keessaa abbootii gadaa hedduutti ganna saddeeti saddeetitti wal irraa fuudhuu baatanillee gadaa hunda qabdu qaban.
Abbaan gadaa Booranaa ka qaraa Gadayoo Galgaloo.Raabii Booranaa ka qaraa Yaayyaa Fulleellee.Gadaammojjiin Booranaa ta qaraa Hoolee Bonayyaa.
Abbaan Gadaa Booranaa ka qaraa,Gadayoo Galgalooti.https://oromedia.wordpress.com/abbootii-gadaa-oromoo-booranaa-1458-2025/
"Abbaan Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo ammoo Goofaa fi Laheeyi handhuraa Booranaati jedha. Tulaa sallan Booranaa keessa tokko Goofaa fi Laheeyi."""
Abbaan Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo rakkoo godina isaa bulchiinsa Oromiyaatii fi Federaalaatti himuuf miilota isaa waliin Finfinnee jira
Abbaan Gadaa Booranaa, Madha Galmaa nama bara jabaa, jaarraa 20essoo keessa Gadaa Boorana badii dhowwee waaan hedduu biyyaaf tahe
Abbaan Gadaa, Gadaa Hawaas cidha baallii wal harkaa fuuchuu kanarratti, korma qalanii harras sirna itti aanu xumuruuf qe’ee Warra Qaalluu akka jiran dubbatan.
Abbaan Gadaa Harbooraa(Abbaa Gadaa Booranaa)Guyyoo Gobbaa
Abbaan Gadaa Karrayyuu haarawa muudaman Gadaa Hawaas, ‘Itti gaafatama fudhataniin Gadaa Gadaa walqixxummaa gochuun akka hojjetan dubbatan. Sirni Baallii wal harkaa fuudhiinsaa Sirna Gadaa Karrayyuu Shawaa Bahaa bakka ‘xuxxuuxii’ jedhamutti ka gaggeeffame yoo tahu, Abbaan Gadaa duraanii Hawaas Roobaa Hawaas ka haarawa muudaman; Gadaa Hawaas’f itti gaafatamumma dabarsanii jirani.
Abbaan Gadaa nama torba waliin baalli fuudha.Warri kunTorbaan Baallijedhan.
Abbaan Gadaa Tuulamaa Duraanii Bayyanaa Sanbatuu Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa Irratti Komii Dhiheessan
Abbaan Gadaa Tuulamaa duraanii Bayyanaa Sanbatuu Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa Gumii Tokkummaa Abbootii Gadaa Oromoo gidduu seenee diige, jedhu.
Abbaan Gadaa Tuulamaa fi barreessaan Gamtaa Abboota Gadaa Oromoo - Abbaa Gadaa Goobana Hoolaa Irreessoo hookkara dhiheenya naannoo Oromiyaa bakkawwan adda addaatti kaka’eef sababaan mootummaan gaaffiilee uummata Oromoo akka tahuu malutti deebisuu dhabuu isaa fi namootni hedduun hidhaatti guuramuu irraa kan madde akka tahe dubbatan.
Abbaan Gadaa Tuulamaa fi Walitti-qabaan Abboota Gadaa Oromoo, Abbaa Gadaa Beyyenee Sanbatuu Roobii eega torbanneen as dhihoo tii as Yunaatid Isteets daawwataa jiran. Baatiilee Waxabajjii keessa kan hundeessame Gamtaa Abboota Gadaa kan hoogganan, Abbaa Gadaa Beyyeneen kaayyoon gamtaa Abboota Gadaa naannoolee Oromoo sirni Gadaa itti laaffatetti barnootaa fi leenjii kennuudhaan deebisanii jabeessuu, dargaggoota leenjisuu, tokkummaan Oromoo akka Gadaa jalatti cimu barsiisuu fi akka sirni kun Addunyaa irratti beekamu hojjechuu akka tahe dubbatu.
Abbaan Gadaa yoo Baallii fuudhe ganna afreesso irratti gumii balloo koraaf yaama.Gumii suniinGumii Gaayoojedhan.Ardaa Gaayotti kora teetti.
Abbaan gadaa yoo Baalli kenne Abbaa seeraa ta'a.Abbootiin seeraa Booranaa amma jiran lama Liiban Jaldeesaa fi Jilo Aagaa.
'Abbaan Hiyyeessaa’ Mohammad Abduuda Diidaa Perzdaantii Keeniyaa tahuuf Dorgomuuti Jira
Abbaan hoogganaa Waraana Bilisummaa Oromoo Oromiyaa Lixaa, abbaa Kumsaa Dirribaa – Obbo Dirribaa Lammeessaa kanneen rakkoo kana himatan keessaa tokko.
Abbaan ijoollee isaanii lamaan wal faana dhaban yakkamtootni ajjeechaa sana raaw’atan ammallee hin qabamne jedhu.
Abbaan Ijoollee keenyaa erga hidhamanii ji’ootni darbanillee mana murtiitti dhiyaatanii itti hin murtoofne yokaan bilisa jedhamanii hin gadhiifamne, jedhu haadholiin magaalaa Naqamtee keessa jiraatan lama. Hidhamuu Abbootii warraa isaaniirraa kan ka’e rakkoo garaa garaaf saaxilamuu isaanii dubbatan, haadholiin kunneen.
Abbaan ijoollee sadii, aabba Taakklee Goobanaa DV argatee ganna 8n duratti Amerikaa dhufe.Nama ganna 30ti ganna sadiin duratti lammii Amerikaa tahe.
Abbaan ijoollee tanaalleen dhugaan jiraachuu maltee namii wa balleesse balleessaaf gaafatamuu male jechaa lubbuu dhabe.
Abbaan ilmaan isaa biyya bulchuu dandaha jedhee gosaa fi biyyatti himatee hayyuma dhawataaf,jabeenna isaa himaaf.
Abbaan Ilma Ofii Hidhaa Keessatti Dhisanii Ba’an Maal Jedhu?
Abbaan irree waraanaa kun yeroo jalqabaaf mana murtii Paakistaan keessatti himataman.
Abbaan irrummaa hammaataa adeemuu, walitti bu’iinsa, hiriirtota nagaa irratti haleellaa raawwatamu, muddama siyaasaa, jibbiinsa gosootaa kanneen dhiittaan mirga namaa Afriikaa keessaa ittiin geggeessamu ta’uu Amnestyn beeksisee jira.
Abbaan isaanii achi buuteen erga dhabamee booda kan haati isaan guddiste Mugaabeen mana barnoota naannootti barachuu dhaan booda irra ofii isaanii barsiisaa ta’an. Seenaa, Afaan Ingiliffaa fi economiksii dhaan degeree argatanii jiran.
Abbaan isaanii fkn mukii faayidaa innii namaa kennuu maan,barcumaa faayidaa maan irraa argatan,faayidaa haadhaa maanii fi waan hedduu gaafata akka jarii jedhetti. Achiin duubatti waan itit himan kaan walalootti deebisanii sirbaan barreessan jedhan.
Abbaan isaa Obbo Baa’isaa Milkeessaa ijoollee kudhan qabu. Yoftaaheen mucaa isaanii isa arfaffaa dha.Nagallee boranaatti dhalatee barnoota hanga kutaa tokkotti jiru Amboo keessatti barate.
Abbaanis guddisa ijoollee keessaa qooda qaba
Abbaan isii ,HaajiNuurheen amma lubbuun jirachuu baatullee ijoollee hedduu hore.Jaartii shan fuudhee ijoollee 33 qabu keessatti dhalatte isiin 29essoo.
Abbaan jireenya ilma isaa keessatti hirmaachuun baay’ee barbaachisaa dha. Ilmis fakkeenya abbaa isaa faana bu’uu dhaan isa irraa barata. Kanaaf qophiin bashannanaa dhiirotaaf qophaa’e kun carraa ittiin boqonnaa argatan fi attamiin haadha warraa koo waliin hariiroon qabu cimsuun danda’a jedhanii akkasumas Ilma koof attamiin fakkeenya gaarii ta’uun danda’a jedhanii ittiin yaadani jedhan.
Abbaan kilabii Leicester City F.C ya du’e
Abbaan Kilabiin tanaa dureessii Taaylaandi biliyineerii beekamaaVichai Srivaddhanaprabhakilabii isaa tana caala guddifahcuuf waadaa ufii galeef.
Abbaan kiyya gaafa tokko humna te hinuma sooradhaa baradhu jedhee na gorse: Porofessor Gufuu
“Abbaan kiyya yeroo yaa’ii luba,foollee fi dabballee deemu na fuudhee deema.”
Abbaan Koloneel Aliyyii qabsaa’aa beekamaa ta’u fi ilmii isaanii koloneel Aliyyiin waahiloota isaanii kanneen biroo waliin gara Somaaliyaatti ergamuun leenjii waraanaa argachuu isaanii waahiloota isaanii durii keessaa tokko kan ta’an Haajii Aliyyee Umar ibsanii jiru. Dhuma irratti Koloneel Aliyyi Cirriin aanaa Madda Walaabuu magaalaa Bidireetti deebi’anii kan jiraataa turan yoo ta’u dhuma irrattis dhukkubsatanii wal’ansa fayyaa argataa eega turanii booda du’an boqochuu isaanii ibsamee jira.
Abbaan koo jette Ivankaan presidentii keenya itti aanu ta’uuf ciminaa fi dandeettii barbaachisu kan qabu qofa utuu hin taane nama garraamummaa, fi galra laafummaa hoogganaa biyyi kun barbaaddu isa taasisu qaba.
Abbaan Koo Nama Umriin Waggaa Jaatamaa Olii Rasaasaan Yeroo Lama Rukutan. Ilmaa
Abbaan koo tokkummaa wal danda’uu fi waliin hojjechuu irratti kan amanu lammii Itiyoophiyaa ture kan jedhe ilmi jeneraal se’aree-Ma’aashoo Saa’iree waan du’eef biyyi ni diigamti jechuu miti jedhee jira.
Abbaan Koo Tokkummaa Wal Danda’uu fi Waliin Hojjechuutti Amana: Ilma Jeneraal Tsa’aare
Abbaan Liiban(Dabbasaa Guyyoo) Eezhiyaa, Amerikaa, Awurooppaa fi biyya akka akkaa irra maree Argaa-Dhageettii, seenaa fi Gadaa barsiisuun beekama.
Abbaan moo’ee biyya 8n walti hafan tahuuf itti jiranii ka moo’e tapha itti aanuuf,kaan ammo keessa galuuf xaxchuutti jira.Taphilleen magaalaa didiqqo irraa gara magaalaa gugurdootti geessuutti jiran.
Abbaan Mul'ata TeknooloojiI Komputaraa Beekamaan Du'aan Boqotan
Abbaan mummicha ministeera Itiyoophiyaa Obbo Ahmad Alii Wiixata Waxabajjii 17 bara 2019 addunyaa kana irraa du’an boqochuun isaanii gabaafamee jira.
Abbaan-murtii Antooniin Iskaalaiyaa Guraandhala, bara 2016 du’anii booda, manni-murtii muummichi abboota murtii sagal silaa qabaachuu male keessaa tokko hanquudhaan geggeessamaa ture.
Abbaan murtii federaalaa US prezidaant Doonaald Traamp sagantaa koolu galtoota kuma dhibba hedduun laka’amanii fi ennaa ijoollummaa isaanii seeraan ala as dhufaniif akka Ameerikaa keessaa hin baasamne ittisa godhu hambisuuf murtii irra ga’an Ugguruu isaatti White House Mufatee jira.
Abbaan-murtii Federaalaa Yunaayitid Isteetis immoo, dhiheenya kana “tarkaanfiin kun, kan heeraan deggerame miti” jechuun murtii dabarsan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Abbaan murtii federaalaa Yunaayitid Isteetis tokko app viidiyoo Tiktok jedhamu kan bulchiinsi Tramp akka ugguramu ajaje yeroo dhaaf dhaabsisanii jiran.
Abbaan murtii harawaan kun sirnaawwan adda addaa lama irratti sirna hirbuu seernuu seeraa lama seenanii jiru.
Abbaan murtii Hong Kong Keessatti Ajaja Kennee Jira
Abbaan murtii Ketaanji Jaaksan akka jedhanti prezidaant Traamp aangawoota ammaas ta’e kana ammaan dura dhiyaatanii raga akka hin beenee gochuuf angoo tokko hin qaban.
Abbaan murtii mana murtii muumicha US Antonin Scalia du’aan boqotanii baaatilee 14 booda manni murtichaa bakka duwwaa ture tokko guutuu dhaan Neil Gorsuch hirbuu seenuun bakka sana qabatanii jiran.
Abbaan-murtii ol’aanaan – Margaan, ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, manni-murtii gonkumaa doorsisamuu akka hin qabne hubachiisan.
Abbaan murtii ol aanaan Mr. Gilbar Muteenbii himannaa dhiyaate mormuu dhaan ragaa gahaan akka dhiyaatu gaaftaniiru. Kana jechuun yakki hin raawwanne jechuu miti, garuu ragaan dhiyaate ofi irraa falmachuuf quubsaa miti jedhan.
Abbaan Murtii Yunaayitid Isteetis Uggura Mootumaan TikTok Irra Kaa’e Hambisan
Abbaan Naa’ol,obbo, Dinquun dhiphuu fi bal’inna hedduu keesa bahee duroome.Maatiin obboo Dinquu Shawaa Dhiyaa, Walancitii aanaa Boset qubata. Obboo Dinquun gaafa sadarkaa jidduu galeessaa baratu ijoollee didiqqoo gaaddisa muka jalatti barsiisaa bahe.
Abbaan Obbo Goolaa maanguddoon umrii dheeraa Husseen Aliyyii fi namnii biraa naannaa manaa ture ajjefamuun beekamee jira.Bulchaan aanaa Beltoo Obbo Ziyaad Amaan ajjechaa kana mirkaneessanii jiru.
Abbaan obsaa – obbo Indaalee Fufaa abbaa ijoollee lamaa kan turan yoo ta’u ofii isaanii iyyuu yeroo adda addaatti kan qabamanii hidhaa turan tahuu isaanii fi isa dhumaa Fulbaana dabre kana hidhaa hiikamuu isaanii dubbatu.
Abbaan Qabeenyaa Hoteela boombiin irratti darbatamee, maammiltoota keessaa malee hojjattootni isaanii keessaa namni akka hin madoofne himanii, qabeenyi isaanii garuu akka manca'e dubbatan.
Abbaan Qabeenyaa Oromoo beekamaa Obbo Kabir Huseen Waaqoo umurii isaanii waggaa 72tti kaleessa du’aan boqotanii har’a Magaala Adamaatti sirni awwaalcha isaanii raaw’atame.
"“Abbaan seeraa dhaddacha kana ilaalan walaba miti. Gartummaa tu irratti mul'ata."""
Abbaan seeraa federaalawaa kutaa Hawaayii uggura haaraa prezidant Traamp ifa godhan akka hojiirra hin oolle ugguruu isaanii walqabatee kan aaran hoggantichi Ameerikaa kaleessa ibsa laataniin, barbaachisaa ta’ee yoo argame dhimma kana gara mana murtii mummichaatti ka ceesisan ta’uu ibsan, jedha gabaasaa Riichaard Griin, Nugusuutu dhiheessa.
Abbaan seeraa Mana Murtii Walii Galaa amma filame kunMerrick Garland,abbaa seeraa Mana Murti Walii Gala Amerikaa ji’a dabre lubbuu dhabe,Antoninon Scaliafulaa bu’ee hojjachuuf dandaha jedhe hardha file.
Abbaan seeraa Mana Murtii Walii Galaa Keenyaa bara 2003 keessaa mana murtii olaanaa Keenyaatii filan.Bara sun pirezidaanti Wiwaahii Kibaakiitti file.
Abbaan seeraa mana murtii walii galaa Keenyaa Dr. Willy Mutunga bara 2016 keessaa hujii dhiisee jennaan Marangaan nama 10 waliin dorgomee moo'e. Marangaan nama ganna 65-66 jiduu jiruu abbaa ijoollee sadiiti.
Abbaan seeraa mana murtii walii galaa kun akka filannoon Keenyaa guyyaa 60 keessatti taatu hajaje.
Abbaan seeraa sunis abukaatolee TikTok fi kan bulchiinsa Trampiif hanga roobii dhuftuutti dhimma kana irratti adeemsa itti aanuuf dhimma isaanii akka dhiyeessan beellama kennaniiru.
Abbaan seeraa tokko ammoo dhibamee murtii kalee keessaa hafe..Akka Abbaan Dakkaraa jedhutti namii hedduun abbootiin seeraa tun akkuma durii ammallee dubbii Uhuruu muran jedhee sodaate.
Abbaan taayitaa Biroodkaastii Itiyoophiyaa kibxata darbe, OMN waajjira Finfinnee jiru, dhaabbatichi odeeffannoo saba sabarratti kakaasu dabarse jechaan kan cufe yoo tahu, sanaan boodas dhaabbilee miidiyaa Dimts Woyyanee, fi Televizyinii Tigraay qilleensarraa akka ugguraman taasisee jira. Dhaabbata miidiyaa Amaaraa Saatelaayit Reediyoo nnaa Televizyiin jedhamuuf ammo of eeggannoo laachuunsaa ni yaadatama. Dr Geetaachew Dinquus angawaan Abbaa Taaytaa Biroodkaastii Itiyoophiyaa torbee darbe VOA’f badiin OMN ka yakkaan ka gaafachiisu waan ta’eef Abbaa Alangaa Mootummaatu dhimma kana hordofaa jechuun VOA’tti dubbatanii turan.
“Abbaan taayitaa bisaan Finfinnee roottoo dhaabee ummata bisaan qooda. Jarkeenii tokko beesee ykn saantimii 20 gurgura.Ollaa Adis Sefer,Saansuusii fi ollaa hedduutti asi waraabbata.Gudoo faaydaa irraa argatan. Bisaan amoo haga guddaan yoo ibseen hin jirre badan.Yoo tokko tokko ammoo namii adoo ibseelleen hin banne kuno bisaan dhamnee guyyaa 5, 10, 15 keessa jirraa jedhee rakkoo himata.”
Abbaan taayitaa bisaanii Finfinnee ollaa Askoo tana faluuf fulaa bisaan warabataniif karaa Askoo irrratit jaare Ammajii 26, 2008 jalqabee bisaan keessaa waraabbachutti jiran jedha. Aaddee Alemtshehaay Tesemmaa warra ummataa bisaan qoodu keessaa tokko.
Abbaan Taayitaa Daandii Baaddiyaa Ormoiyaa Qarshii Miliyoona hedduutiin godinoota Oromiyaatti karaa baasuutti jiraa.Taatullee hujiin karaa godina tokko tokkootti hagii tokko harkifachaa,haga tokkootti karaan dansaanuu jiraachuu dhabuu,ka hojjatan hammaachuu dabalee waan akka akkaa himata.
Abbaan Taayitaa Eegumsa Naannoo,Bosonaa fi Jijjirama Qillensaa Oromiyaa rakkoon qonnaan bultootni kasaan sirrii dha hangaa yoonatti aramaa kana ballessuf harkaa nama qofa fayyadamaa ture;bu'aan argamees gammachisaa waan hin taneef fuldurratti teknolojjii garagaraa fayyadamuuf hojjechaan jira jedhera.
Abbaan taayitaa kun akka ibsetti, nyaata da'immanii fi kanneen haalli oomisha isaanii hin beekkamnes of keessaa qaba – akaakuun nyaataa dhorgaan irra kaa’ame kun.
Abbaan Taayitaa Sabaa Himaa Itiyoophiyaa Paartilee Siyaasaa Filannoof Dorgoman Keessummeessfu Qophii Ta'uu Beeksise
Abbaan taayitaa tamsaa biyyoolessaa adoo hujii miidiyaa hin rakkisnee seeraan ammoo hojjachiisuu male jedha.
Abbaan Taayitaa Tamsaasa Itoophiyaa OMN waan waltti buusaa hojjate jedhee Abbaan Taayitaa Tamsaasaa ji’a sadii hujii irraa dhaabe jedhan.OMN ammoo hin mormate.Hojjattoota isaallee woma akkasiitin shakkan.
Abbaan Taayitaa Tohannaa Nyaataa fi Dawaa Itiyoophiyaa akaakuu nyaata adda addaa shantamii torba (57) ta'an irra dhorgaa yokaan uggura ka’uu isaa beeksise.
Abbaan Taayitaa Tohannaa Nyaataa fi Dawaa Itiyoophiyaa Nyaata Bifa 57 Uggure
Abbaan tana moo’e dorgommiiUEFA Europe League 2017-2018keessatti dorgoman.
Abbaan tapha Itoophiyaa fi Gaanaa moo’e tapha marroo sadeessootiif abbaa Taanzaaniytaa fi Senegaal keessaa moo’e waliin taphatan.
Abbaan Thigo,nugusii Camp Nou(istaadiyoomii Bareseloonaa) amma Barseloonaa waliin leenjiitti deebi’ee haga bara 2021 Baarsaa keessa jiraa quba na qabaadhaa jedhe jedhan.
Abbaan Toltuu akka ijoolleen diqqeennaanuu afaan baratanii eennummaa ufii jaalachaa dhufan firaa fi fiixaan wal barsiisuun faaydaa guddoo qabdi jedha.
Abbaan Wangeelaa Biilii Graam Du’aan Boqotan
"Abbaan warraa cuftii horii qalee onaa fi ollaa itti yaama,” jedha Dr Borbor Bulee jaarsii argaa fi dhageettii.
Abbaan Warraa fi Haatii Warraa Waggaa kudhan Hidhaa Keessa Turanii Ba’an Maal Jedhu ?
Abbaan Warraa Hidhaa Ba’e Biyya Baqaa Keessa Jira, Haadha warraa Isaa immoo Galaanatu Nyaate
Abbaan warraa isaanii hirbuu seenuun aangootti dhufanii torban tokko yeroo hin guunneetti Baayiden gita isaanii hayyoota barnootaa waliin intrneetii irratti wal ga’ii geggeessuu dhaan rakkoon barsiisota Ameerikaa mudate jiru kan isaan dursa kennaniif ta’uu beeksisan.
“Abbaan Warraakoo kanaan duras mana hidhaa keesaatti Humnoota nageenyaa mootummaan waan reebameef dhukkubsatee ture” jedhu Aadde Fireezar. Calluma jedhanii hidhuurra yoo yakkaa qabaate seeraan haa gaafatamu, bilisa yoo tahe immoo haa gadhiifamu” jedhu.
Abbaan Warraa koo waan ilaalcha siyaasaa isaan hidhameef, ijoollee keenya jiraachisuun natti ulfaateera” jedhan, jiraattuun magaalaa Naqamtee Aadde Fireezar Massala.
Abbaan Warraa Mootitti Briteen Du’an Boqotan
Abbaan warraa Oromiyaa keessaatti manaa fi qe’e ofii irraa godaanan kanneen lakkobsii isaanii kuma 10 kan caalu mootummaan dhimmi keenyaaf ilaalcha kennuu didee jechuun kamiisa darbee kaasee daandii magaalaa Baabbilee cufanii turan Dilbata kaleessaa banamuu isaa gabaafamee jra.
Abbaa qabeenyaa fi hogganaa olaanaa hospitaalichaa Obboo Kabir-Huseen Waaqoo, haawaasa keenya rakkinaa hamaaf saaxilamee kana - waan qabnuun, amma lubbuu teenya kennuutti- bira dhaabbachuu itti fufna,"" jedhan."
Abbaa qabeenyaa mana nyaataa kanaa ka ta'an Abdirahim Kahan akka jedhanti hawaasa keenya gargaaruuf dirqamnii nu irra jira jedhan.Maanguddoota miseensa hawaaasa Somaalee ta'an fi olloota isaanii akkasumas jiraattoota Minisootaa kanneeen qaamaa-hir'uu ta'anii fi sababaa vaayrasii koronaan mana keessa turuuf dirqamaniif ganda irra deemuuf nyaatakennuuf.
"Abbaa referendemii tanatti daramuu fedhu cuftii duula filannoo fi filannoon duuballeetti qooda keessaa qabachuu dandahuu waan hedduu miyeessaniif.”
Abbaa seeraa Haayiluu Kiflee Eenuyutu Ajjeese?
Abbaa seeraa mana murtii walii galaa Amerikaa yuubomee hujii irraa bu’uuf deemutti jiru, Kennedy Antoni nama isa fulaa bu’u akka itti filuu malan irralleetti falamaatti jira.
Abbaa Seeraa Prezidaant Doonaald Traamp Mana-murtii Muummichaa Biyyattiif Kaadhiman Mirkaanessuuf Qorannaan Jalqabame
Abbaa seeraa US kan ta’an August Flentije ajaji ol aanaa Trump dabarsan aangoo prezidantiin qabuuf Kongresii fi heeraan eeyamame jechuun falman.
Abbaa shamarree butamtee tokko kan ta'an Yaakuub Saanii akka jedhanti sagalee intala kootii bilbilaan yeroon dhagahuu akka waan haaraa dhaladheetti natti dhaga'ame jedhan.
Abbaasilleen bulchiinsa Tiraampi keessatti rakkoo Israahelii fi Paalestaayin bara kurnya hedduuf fala dhabde barana fala argachuu dadneetti jedhee abdata.
Abbaas walii galtee sana fudhatama dhabsiisanis Israa’el waliin mari’achuuf balballi isaanii banaa ta’uu ibsan
Abbaa taayitaa galii biyya keessaa fi gurmurkii sagantaa dilaala Finfinnee fi hojii damee misoomaaf itti aantuu daayrkter kan ta’an aaddee Netsaannet Abarraa torban darbe dhimma kana ilaalchisuun VOAf akka ibsanitti dhimmi isaa walii galuun dhabameeti malee dhimmi isaa dilaala ykn gibira utuu hin taane tilmaama galii guyyaa ti, dilaalli kan hojjetamu galii fi baasiin erga hojjetamee booda jedhanii turan.
Abbaa taaytaa Broodkaastii Itiyoophiyaaf Daayreekteera ka ta’an Obbo Zar’aay Asgeedom sabaa himaa biyyatti keessaa hanga tokkoon waan ta’u hin mallee gabaastan, kaaniin gonkumaa gabaasuu dhiiftanii calliftan kanneen biroon immoo hanga gabaafamuu qabu hin gabaafne jechuun qeeqan.
“Abbaa tahuun baayyee ulfaataa,jaalala maatiin kiyya naaf qabuu ilmo kiyya irratti beekee,gaahelii waa hedduu irraa sidaangessaa waan hedduuf ammoo akka ati qabsooftu sigodha.”
Abbaa wangeelaa jaarraa 20ffaa beekamaa lammiin Ameerikaa Bilii Graam umurii isaanii waggaa 99tti har’a addunyaa kana irraa du’aan boqotan.
Abbaa Warraa Ajjeesanii Haadha Warraa Immoo Daa’ima xiqqoo Waliin Hidhan
Abbaa warraa isaaniif gama viidiyoon duula filannoo geggeessuu jalqabanii jiru.
Abbaa Warraa isaaniin ala namootni 70 caalan, gaaffii tokko malee erga hidhamanii baatiin tokko darbuu himan Aadde Fireezar.
Abbaa warraa isaanii qofa odoo in ta'in ilmi isaanii Joorji Buushiis pirezdaantii Yunaaytis Isteets ta'anii tajaajiluun Baarbaraa seenaa biyyatti keessatti dubarti seenaa qabeessa isaan taasiseera.
Abbaa-warraa ishee Artiist Demmeree Leggesee fi artistoota Iteeneshiin dhiheenyatti beekan dubbisuun, Muktaar Jamaal, Finfinnee irraa nuuf gabaasee jira.
Abbaa Warraa Koo Warri Itti Dhukaasan Afaan Na Cuqqaallaan Namni Akka Birmatuuf Hiyyachuu Hin Dandeenye: Haadha Warraa Obbo Ahimed Jibiril
“Abbaa warraa yoo alaa galu ‘ijoolleen gololfattee,sagalee nyaattee jedhee gaafatu malee dursee hin nyaatu.”
Abba Murtii Tashaalee Abarraa: Waa Haaraan Labsuu Isaanii Qofa, Oromiyaan waraanaan Buluu Eega Jalqabdee Tureera
Abban aalangaa waliigalaa naanno Oromiyaa, shakamtooni yakka xixiqaan shakaman leenjii akka fudhatan taasisamaa jiraachuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf hime Namoota yakaan shakaman walititti qabanii leenjii kenuun ni danda'amaa?
Abban warraa aaddee Urgee kan ta’an Obbo Girmaa Reggaasaa hidhaa umrii guutuu, Obbo Indaalee Negerii hidhaa waggaa 10 fi waggaa sadiif jireenya hawaasummaa tii ala akka ta’an, Aaddee Warqinash Guutee hidhaa waggaa lamaa fi qarshii kuma lamaan akka adabaman itti murame.
Abba tapha kana moo’ee doolara miliyoona 34 caaltu badhaasan.Warra Amerikaa tapachuuf filatame ijoollee obboleeyyanii Serena Williyaamsii fi obboleettii isii Venesse Williyaamisii fa.
Abbebee Biqilaa,ilmaan obboo Dibaabaa,Daraartuu,Qananiisaa,Hayilee dabalee yoo dorgommii fiigichaa maqaa dhaahan yoo hedduu Oromiyumatti mooha. Dorgommii biyya keessaa fi biyya alaallee taatu yoo hedduu jaruma.
Abbeenna qabeennaa NAFYD,yuniversiti Rift Valley duruu Itoophiyaatti nama hedduu gargaaree malkaa dabarse.
Abbichi-alangaa – Hoosee Maanu’eel Maazaa, waa’ee Katalaan Speen irraa adda-bahuu yokaan waa’ee walabummaa Katalaan dhiibbaa gochuu isaanii ilaalchisuun, gochaa maallaqa seeraa-ala fudhachuutiin kan hoogganoota Kaatalaan sana himachuuf jiran ta'uus dabalanii dubbatanii jiran.
Abboonni alangaa Sisilii keessaa ajaja hidhaa lammiiwwan Masrii fi lammii Giinii tokko irratti kan dabarsan erga namoonni hedduun kan doorsisaa ture isaan ta’uu adda baasasnii booda.
Abboonni amantii qophii Sanaa irratti kadhannaa fi eebbaan jalqabaniiru. Hawisoon dargaggootaa illee sirboota aadaa biyyattii garaagaraa dhiyeessuu dhaan uummata galma sana keessatti argame buhaarsaniiru. Prezidaan Lammaa Magarsaa illee agarsiisa ijoollee kanaa ajaa’iffatanii akkam yoo biyya isaanii irraa fagaatan illee qalbiin isaanii biyyuma ofii jira ittiin jedhan.
Abboonni irree Abiyyii fi Isaayyaas adda waraanaa maraan uummata Tigraay irratti waraansa bananiin hagna ammaatti loltoonni sirna kanaa kuma 10 ta’an booji’amuu isaanii fi kanneen booji’aman keessa immoo loltoonni Isaayyaas jiraachuu akkasumas meeshaa waraanni itti gargaaramaa ture meeshaan waraanaa booji’amuu madden ibsan jechuu dhaan Televiiziyoonni Tigraay beeksisee jira.
Abboonni Irree Abiyyii fi Isaayyaas Lola Uummata Tigraay Irratti Bananiin Loltoonni Isaanii 10,000 Booji’aaniiru: Televiziyoona Tigraay
Abboonni murtii ICC ajjeechaa, humnaan gudeeddii, quunnamtii saalaaf nama gabroomsuu fi ijooleee loltummaaf fo’achuu dhabalatee yakka 18n kan himatan baatii Adoolessaa keessa ture.
Abboonni murtii mana murtii ol aanaa torba bulchiinsa Traampiin kan walii galan yoo ta’u lama jechuun Ruth Bader Ginsbur fi Soniya Sotomayor uggurri sun hangi tokko qofti hojii irra ooluu qaba jedhu. manni murtichaa murtii kenne kanaaf sababaa isaa hin ibsin jira.
Abboonni Qabeenyaa Daangaa Itiyoopiyaa fi Sudaan Irraa Muddamni Hammaataa Deemuu Dubbatan
Abboonni Qabeenyaa Keenya Doorsisamaa Jiru Jedhu: Jiraattota Magaalaa Baahir Daar
Abboota amantii ibsa kana kennuutti hirmaatan keessaa Prezidaantii Gamtaa Waldoota warra wangeelaa Itiyoophiyaa - Pastor TsaadiQuu Abdoo hogganaan mana marii dhimma Islaamaa Oromiyaa akkasumas miseensa Ulamaa’oota Federaalaa kan ta’an Sheek Hajjii Ibraahim Tufa waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame Caqasaa.
Abboota duulaa gara jaatamaa tahanii fi lolee kuma kudha-shanii ol tahan tu isa jalatti bulaa ture jedhama. Bara 1877 garuu, weerartoota Goojjamotaan kan ergame nama Qadiidaa Wannabee jedhamuun gowwoomsamee Tulluu Kokor irratti harka diinota isaa seene. Akka qotiyyoo harootaan camadamee gara Goojjamitti geessame. Mormaa gadi awwaalamee, mataa isaatti sogiddi firfiursamee akka horii fi bineensi nyaatee fixu taasisame jedhama.Hayyuu seenaa, kan kitaaba Abiishee Garbaa fi Seenaa Gootota Oromoo Biroo"" jedhu barreessuun maxxansiisan, Obbo Ginbaar Nagaraa waliin gaaffii fi deebii geggeessine guutummaa isaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Abboota-manaa fi ijoollee durbartoota sanaa irratti dararaan geggeessamuus, gabaasaan Hiyumaan Raayits Wach dubbatee jira.
Abboota murtii ka biroo lama immoo, Augustoo Kankaadoo Trindaad – Braazxil irraa, Nawaaf Salaam immoo Libaanon irraa filatan.
Abboota Murtii Naannoo Amaaraa Irratti Haleellaan Raawwate
Abboota murtii tu mana murtii dhufe jedhanee ennaa gad nu dhiisuuf ka’an kan isaan itti nu dhiyeessan immoo namoota ittoo nuu tolchaa turaniif huccuu kabajaa kan abboota murtii hin uffanne turan. Kan isiniif dhaabatus kan isin himatus jira nuun jechuu dhaan waan ajaa’ibaa akkasii nu agarsiisanii booda irra mootummaan dhiifama isinii godheera jechuun nu gadhiisan jette.
Abboota qofaa utuu hin taane ijoolleen jireenya isaanii keessatti abbootiin hirmaatanii hin beekne ykn abbaa waliin hin guddanne illee sagantaa River House kana irratti hirmaataniiru.
Abbootii Gadaa Booranaa fi Gabraa rakkoo godina isaanii kana pirezidaantii naannoo Oromiyaa, Lemmaa Magarsaa,itti gaafatamaa nagaa Oromiyaa Jeneraal Kamaal Galachuu fi bulchoota akka akkaatti himan.
Abbootii Gadaa Booranaa godaanna jilaatiif Liiban jirti. Amma Liibanii dachaatee ardaa jilaa oofii jirti.Abbootin Gadaa fiixee sadeen haga jirtii hobbaatutti jila keessaa hin yaatu,taatullee fuluma jiranitti “gammachuu sooddoo jaatanii ulfeeffachuutti jirra,” jedha abbaan Gadaa Kuraa Jaarsoo.
Abbootii Gadaa fi abbootiin amanti akka paartilee maqaa Oromootiin socho’an lola dhaabanii marii taa’an gaafatan
Abbootii Gadaa rakkoo himahuuf Finfinnee dhufan bulchinsii naannoo Somaalee lafa Boorana irratti lafa dhibii jaarrachuuf falachuutt jira jedhan.
Abbootii gadaa sadeen malee namii sadeen hafe Hayyuu.Hayyoota tana gosa keessaa filan.Bulchiinsii Gadaa Booranaa Yaa’a.Fkn Yaa’a Harbooraa,Yaa’a Koonnituu fi Yaa’a Hawaxaa.Dubbii fixuu dadhaban Yaa'aan dhaqatan.
Abbootiin alangaa farra shororkeessummaa jalqaba torban kanaa barsiisaa mana barnootaa giddu galeessaa Saamu’el Paatii mormi muramee du’anii booda ajjeechaawwan kana qorachuu jalqabaniiru.
Abbootiin alangaa Linderiin yakka ajjeechaa, yaalii ajjeechaa, humnaan gudeeddii fi ukkaamsanii butuutiin himatanii jiran. Himannaan inni boodaa dhukaasa sanattii hidhata qabaachuu fi dhiisuun waan beekame hin jiru.
Abbootiin alangaa mootummaa Spin kan torban kana Brussels keessa turanii fi ajaja mana murtii Madrid fudhachuu didan hoogganaan Catalan Carles Puigdemont ilaalchisee ajaja hidhaa darbe warri Awrooppaa akka hojii irra oolchan gaafataniiru.
Abbootiin alangaa Puigdemont fi itti aanaa isaanii Oriol Junqueras dabalatee hoogganoota Catalan 14 irratti himannaa dhiyeessanii jiru.
Abbootiin Amantaa sirnicharratti argaman ergaawwan garaa garaa dabarsan.
Abbootiin Amantii Itiyoophiyaa Waa’ee Vaayiresiif Kadhannaa Waaqaa Barbaachisa, Jedhu
Abbootiin Daldalaa kan Aanaa Habroo Boqqolloo Kuntaala 200 bitanii uummataaf raabsaa kan jiran ta’uu jiraatonni ibsanii jiru. Mootummaan garuu gargaarsa tokko illee akka hin laatin jiru kan ibsan jiraatonni bulchiinsi aanaa abbootii qabeenyaa walitti qabuun walgahii eega gageessee booda abbootiin qabeenya dhunfaa kun birmatan jedhu.
Abbootiin dhimmaas guutummaa yeroo lafa kaa’amee waajjira mana murtichaatii argachuu kan danda’an ta’uun ibsameera. Kibxtataa fi Kamisa manni murtichaa iyyata adda addaa kan dhaggeeffatuu fi murtii kennu ta’uu beeksiseera.
Abbootiin dubara kanaa , magaalaa Imbalalaa keessa, lafa gabaa gaaddisaalee xixiqqoo jala taa’anii ijoollee isaanii durbaa eegan. Ijoollee durbaa 219, waggaa lamaan kana, mana-barnootaa isaanii, kan hawaasa Chibook keessaa garee Shororkeessotaa Naayijeeriyaa – Bookoo Haraamiinukkaamsamanii fudhataman keessaa, haalli warra ijoollee durbaa afurii kana fakkaata. Butiinsi ijoollee kanaa Bokoo-Haraamiin geggeessame, gochaa gara-jabinaa isa baay’ee hamaa ture. Guutummaa addunyaa irraa balaaleffannaa guddaa hordofsiisee, biyyoota michoota Naayijeeriyaa irraa illee barbaacha ijoollee durbaa kanaaf gargaarsa birmachiisee ture.
Abbootiin duraanii tokkummaan wal tumsanii birmadummaa biyyattii mirkaneessan dhaloonni har'aa ammoo irree tokkoomeen hiyyummaa irratti duulee seenaa haaromsuu qaba jedhan Ministarri Aadaa fi Turizimii Dr.Hiruut Kaasaw.
Abbootiin Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo,Guyyoo Gobbaa faatii jaarroleen dhibiillee guurrattee akka warrii nama fixe jedhan seeraan himataman gaafachuuff Biiroo Mootummaa Naannoo Oromiyaa dhaqan.
Abbootiin Gadaa Booranaa waraana federaalaa ji'a dabre Boorana magaala Sooddaatti nama fixe himachuuf Biirolee Mootummaa Naannoo Oromiyaa dhaqan
Abbootiin gadaa ganna saddeeti saddeetitti Baalii walit kenniti. Baallii ji’a Gurrandhalaa keessa wal irraa fuudhan.Yoo ji’ii Baallii wal irraa fuudhan dhiyaatu warrii Baallii wal irraa fuudhu Gadaa(warra Baalii kennu) fi Doorii (warra baallii fuudhu) haga km shan wal irraa fagaatanii qubatan.
Abbootiin Gadaalleen walqixxee hubannoo hin qaban.Tana dhaabuuf Gadaa mallattoo tokkummaa Oromooti, siyaasaa kamiifuu walqixxee kan tahe, siyaasaa ala tahaiiakka hojjatan carraaqaa jirra.
Abbootiin Gadaa Oromoo Gujii Torbee Nagayaa Lalabaan
Abbootiin Gadaa Oromoo Gujii torbee nagayaa lalabaan.Torbee nagayaa lalabaame kana keessattis mariin dhimma nagenyaa kan gaggeffamuu akka ta'ee ibsamera.
Abbootiin Gadaa Oromoo jala bultii ayyana Irrechaatti Torbee Araara labsan.
Abbootiin Gadaa rakkina gama mirga dhala namaatiin jiru hidda jabeefatee jiru hiikuuf bulchiinsa haaraa wajjin hojjachuuf hawwii guddaa agarsiisanirus, jedha ibsichi.
Abbootiin Gadaa yoo Gadaa ufi irraa kennanyuubomtejedhan.Yoo Abbotiin Gadaa mataa buufattu Baallii kennitee,yoobomtu lubii itti aanu; raabaa, kuusaa, gammee...tahee jalaa guddachaa oli dhufee itti gaafatama itti aanuuf ufi qopheessa.
Abbootiin Gada yoo Baalli kennituFuloo Yaatejedhaniin.Bara hujii ufii fixattee qahee ufiitti galtee jechuu.
Abbootiin murtii afuranuu, Guraandhala dhufu kan hojii jalqabuuf jiran yoo tahu, waggoota sagaliif hojii kana irra turan.
Abbootiin murtii fi abukaatolen himatamtoonni miira isaanii to’atanii akka seera mana murtiitti gaaffii isaanii akka dhiyeessan gaafataniiru.
Abbootiin murtii sun, murticha dabarsuu dura, abukaatoolee mormdituu waliin walga’anii turan – jechuun falman.
Abbootiin Qabeenyaa Benishaangul Gumuz Aanaa Baloo Jagaanfooyi tokko tokko hojii Qonnaarratti bobba'an barana lafa agabsine jedhan.
Abbootiin Qabeenyaa fi Aangawoonni Mootummaa Naannoo Oromiyaa Har’a Waa’ee Invastimanti Fuul-duraa Irratti Mari’atan
Abbootiin qabeenyaa warshichaa mootummaa biraa ehama qabna akka jedhan kan dubbatan jiraattonni kun aadaa keenya waan hin taaneef nu irraa dhaabachuu qaba jedhu.
Abbootiin qabeenya Chaayinaa projektiiwwan 624 irratti hojjechuu dhaan doolaara biliyoona 3.86 baasuu isaanii illee beeksisee jira.
Abbootiin Seeraa Dhimma Ajajaa Waraanaa Duraanii Boosiniyaa Ilaalu Jualqaban
Abbootiin seeraa tun waan filannoon tun seera addunyaa hin guutiniin guyyaa 21 keessatti barreeffamaan baasuuf kurfoo jiran.
Abbootiin seeraa wal dabree dhukkubsatan jedhamee yeroo sadii bellama erga dabarsanii booda inni isa dhukkuffate jedhame bakka bu’e dhaddacha irratti argamu murtii kennuu hin danda’uu? Akka seera jiruutti abbaan seeraa yoo dhukkuffate ykn guutummaatti dhimmi sana irraa yoo kaafaman kanneen haaraa bakka buufaman ykn isa dhukkubsate bakka bu’uun dhaddacha irratti yoo argame dhimmicha ilaaluun murtii kennuu danda’uu ka jedhu ta’uun ibsamee jira.
Abbootiin seraa Manna murti mootumoota gamtoomanii dhimma ajajaa waraanaa duraanii biyya Boosiniyaa Sarb Raatikoo Maaldiiks irrati murtii yakka bara 2017 kennamee ilaalichisee ol hiyyanoo dhihaate ilaalaa jiran.
Abbootiin siyaasaa marii,dargaggootii ammoo waldorgommii,marii miilota isaaniitii fi keessummaa wa qopheessuutti,sirbitootii Oromoo ta biyya akka akkaatii dhufanii fi ka achuma MN jiran ammoo nama walti dhufe kana gammachiisuuf namuu woma jirutti jira,torbaan Torbaan Oromooti(Oromoo week),Adoolessa 16-23ti, 2001, Minneapolisii fi St.Paulilleetti akkanuma.Bulchiinsa Minneapoliii fi St.Paulitti guyyaa kana seeraan kenne.
Abbootiin waraana Liibiyaa yoo wal hadhan marroo hedduu warra waliin fixan qaxaratanii biyya biyyaa walti yaammatan.
Abbootii qabeennaallee walti qamnee gurmeessuu hin dandeennee jedhe.Akka jecha Jawaaritti namii abbootii gadaa, sheekii,qeesii fi diqqaa guddaa isaa caqasee jijjiirama miila gadi dhaabe.
Abbootii qabeenyaa magaalaa keenyaa humnoonni doorsisan murtiitti dhiyaachuu qabu jechuu dhaan dargaggoonni magaalaa Baahir Daar gaafataniiru.
Abbootii qabeenyaa naannoo haala hirmaachisuu danda’u irratti iftoominatu itti hanqata jedha qorannaan sun.
Abbootii seeraa dubbii tana muran 6 keessaa 4 akka filannoo irra deebihan hajajan 2 ammoo akka irra hin deebine fedhan.
“Abbootii siyaaaa,dhaabbilee addunyaa, waldaa parlaamaa jaallan Oromoo addunyaa jiranii cufaa akka isaan kitaaba kana qabaatan tolchina.”
Abbootii siyaasaa,bakka buutota paartilee, deeggartoota paartii fi bulchootii akka akkaa nama paartii isaanii fulaa bu’ee pirezdaantii tahuuf walti hafe jajjabeessanii dorgommii qopheessuuf walti dhufuutti jiran.
Abbootii siyaasaa,daldaltoota bebeekamoo sirbituu akka Alicia Keys,aktor akka Ethan Hawke fi actors Katrina Bowden fa.
Abbootii siyaasaa Oromoo hedduu,Oromoo siyaasaatii hidhan kuma hedduu,baratoota,qeerro fi itti gaafatamtootii paartii siyaasaa Oromoo hedduu hidhamiif iyyachuu dufne jedha warri hiriira bahe.
Abbootii siyaasaa Tiraampi duula filannootiif gaara Rushmore dhufe jedhan.
Abbootii taaksii Naayroobiilleen akka mootummaan isaanii Uber isaa irraa dhaabu gaafachuutit jiran.
Abbootii warrraa 822 ka maatii 1,123 tahanitti Gursumitti qubate jedha.Jarii qubate kun manneen barnootaa,galama walgahii fi mana namaatti galee gargaaruutti jiranii jedha.
Abbootin amantii Itoophiyaa rakkoo Itoophiyaan keessa jirtu furuuf akka mootummaa federaalaa fi naannoo waliin hojjatan gaafatan
Abbootin Gadaa yoo Gadaa walti dabarsitu walii eebbifti
Abbotiin alangaa Siwidiin bu’ursaa Wikiliiks kan ta’e Juliyaan Assaany irratti himata humnaan gudeeddii irra deebi’anii bananii jiran.
Abbotiin alangaa Wiixtata kaleessaa xumuura falmii isaanii kan dhiyeessan yoo ta’u polisiin ajjeechaa rawwate jedhamuun himatamee irratti namoonni hawaasa keessaa filataman murtii kennuuf jiru.
Abbotiin amantii kaleessa ibsa baasan kun walitti bu’iinsa uumameen kanneen lubbuu ofii dhabaniif gadda guddaa itti dhaga’ame ibsuun firaaf fi maatiif jajjabina hawwanii jiru.
Abbumaa qabeenya lafaa wal qabatee godiina Konsoo fi aanaa addaa Alee giddutti walitti bu'iinsa uumameen gam lameen irraa namnii 16 ajjefamuun ibsamee jira.
Abbummaa lafa daangaa kan ilaaleen yeroo dheeraa qabee gaaffiin dhiyaataa akka ture kan mirkaneessan Dr Abiyyi gaaffiin kun deebii kan argatu, uummata bulchiinsa naannoo gaaffii kana kaasee waliin marii gaggeeffamuun akkasums rakkoo akkasii furuuf komishina daangaa hundeeffameen qorannaa gaggeesuun waan dhiyeessu irratti ta'u hubachiisan.
Abbush dorgommii 'Kora Music Awards' baruma baraan Afrikaa Kibbaatti qopheessan irratti dorgomuuf qophii
Abbush guddachumatti jiraa sirba “Kora Music Awards,”jedhan sirbitootii Afrikaa Afrikaa Kibbaatti walti dhufanii ganna 1-2 keessatti wal dorgoman.
Abbush Sirbaan Guddachumati jira, Finfinneetti Istudiyoo Ufii Banate, Dorgommii Sirbitoota Afrikaa, 'KORA' Dhaquuf Kophiitti Jira
Abbush waan ilmii haatii rakkoon guddiftee, saatii ilamii isii rakkoo keessa bahe adoo hin argin lubbuu dhabde tahu qaabatu “silaa isiin jiraattee na gartee,” jedhee sirbe.
Abbush Zallaqaa amma sirbaan addunyaatti beekame kun waan diqqeennaan tahe maan fa qaabatta yoo jedhan waan hedduu jedha.
ABC News: Hillary Clinton continues to shift her focus to the general election
ABC News reports the campaign manager of Republican front-runner Donald Trump, Corey Lewandowski, will not be charged
ABC News says Donald Trump is making a new effort to reach out to Christian Voters
Abdataan waan of hin beekneef, otuu gara hospitaala keenyaa hin dhufiin dura haala fayyaa isaa adda baafachuu hin dandeenye.” jedhan. Daariqa sammuu ta’uu mala jennee waan yaadneef, waan sirriitti illee hafuura baafachuu hin dandeenyeef akka meeshaadhaan hafuura baafatu gochaa turre.”, jedhan itti fufanii.
Abdelhamid Abaaoud, nama ganna 27 ykn 28 asiin drualleetti akka oduu poolsii Faransaayitti marroo afur nama ficcisiisuuf jedhee hin taaneef.
Abderrazak Hamdallah barana goolii 57 galfate Sadio Manee ammoo Liver Pool malkaa dabarse ijoolleen Afrkaa bara 2019 woma hedduun saadan
"Abderrazak Hamdallahdhalootaan Morookoo. Amma kilabii Sawudii Al Nasrii taphataa barana goolii 57 galche.""Barana goolii 57 galchee guddoo gammadee jedhe."
Abdii Dhibaa Godaanaa daarektra mana barumsa sadarkaa lammeessoo ijoollee dhiiraa Isoloti. Manii barumsaa isaa sirba Booranaatii fi Konsoo sirbee moo’e.
Abdii Ibraahim Guyyoo Keeniyaa, Kutaa Maarsabiititti dhalatee guddate, innis deeggaraa uhuuruu yoo tahu, murteen dheengadda darbe kuni, haala diinagdee biyyattiitiif gaarii miti jedha.
Abdii Ibraahimis dhalataa Oromoo buufata baqataa kaakumaa gannaa 10 oliif jiraatedha. Innis, weerarri Vaayresii Kooronaa barana mullate ittuu baqataatti jireenya hammeesse jedhe.
Abdii ifaa fuula biyyattii dura jiru dukkaneessuu humnoota hawwaniif, uummanni carraa kennuu hin qabu – jechuun waamicha dhiheessanii jiran. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa
Abdii Illee maqaa jedhamuun ballinaan an beekkaman, pirezdaantiin naannoo Somalee duraanii fi dhiheenya angoo irraa kaafaman Obboo Abdii Mohaammad Oomar mana isaanii Finfinnee jiruu guyyaa harraa qabamanii hidhamuu Abbaan Alangaa Federaalaa beekisisuu miidiyaaleen biyya keessaa gabaasan.
Abdii Kutaachuu Baannaan Milkaa’inni Hin Oolu
Abdiin Afrikaan Waggoota Saddeet Dura Obaama Irra Kaayyatte Dhugoome Moo Hin Dhugoomne?
Abdiin Afrikaan Waggoota Saddeet Dura Obaama Irra Kaayyatte Dhugoome Moo Hin Dhugoomne? Kutaa 2ffaa
Abdiin akka jedhanitti Kanneen xayyaarattii irra turan lubbuun du’uu fi jiraachuun hin beekane. Sababaan balaa sanaas hin beekamion jira. Jiraattonni magaalaa Afgoye akka jedhanitti xayyaarattiin utuu hin kufin dura ofi irra naanna’aa turte. Xayyaarattiin Nairobi irraa ka’uun gara maadhee qilleensaa Ballidogletti imala aka turte ta’uutu gabaasame.
Abdiin bara 1967-1976 hojjate. Isaa fi Aybuub ji’a sadii waliin hojjatan.Bara sun Afaan Oromoo daqiiqaa 5n jalqabanii eegee saatii tokko tahe.
Abdiin Cehumsa Gara Dimookiraasii Gatateera, Jedhe KFOn. Paartiin Badhaadhinaammoo Karaa Sirriirra Jira, Jedha
Abdiin dabalee, Manni Murtee Keeniyaa murtee akkasii kennuun isa gammachiisuudhaa baatus, aadaan deemokrasii biyya isaa akkas fooyya’uutti garuu baayyee gammadeerallee jedhe.
Abdiin dabalee, warri nageenya kabachiisu kun namoota meeshaa sirrii gurguraa turan, darbees ka eyyama hojii fi jireenyaallee qaban walumaan dachaasanii qabanii jechuun dubbata. Abduun dukkaannisaa namoota sakatta’a kanaan balaan irra dhaqqabe keessaa tokkodha. Lammiin Oromoo kaan haala Johaanisberg jiru nuuf himan Obbo Yusuuf Ahmed Galateeti. Obbo Yusuuf nama ganna 14 oliif biyya Afriikaa Kibbaa jiraataniidha.
"Abdiin “gabaasni dhimma kanaan wal-qabatee nagahu mootumaan Somaaliiyaa rakkina gareen Aysiis Abdulqaadir Mumminiin hagganamuu kun fiduu danda'u tuffateera,"" jedhee Abdulqaadir Mummin duraan Al-Shabaab keessa turuu isaa yaadachiisee Aysiis Al-shabaab caalaa sodaachisadha jedha. Dabalees, “mootummaan Somaaliiyaa dubbii kana xinneessee laaluun isaa sirri mitii jedhee motumicha qeeqa. Yeroo ammaa kanatti gareen Aysiis kun mooraa leenjii gaara AL-Baariiti alaabaa isa dhabbatee gargaarsa Yamaniirra argatuun humna cimsachaa jirachuutu himama."
Abdiin hiriyoota isaa waliin tahuun Maallaqa ittiin Namoota irbaata nyaachisu, gama Miidiyaa Hawaasummaan akka walitti qabuufi hojii tolaa kanaaf oolchu dubbata. Hanga ammaattillee Namoota Kuma lamaa ol irbaata nyaachisuufi namoota 10 caalaniif ammoo haala hojii mijeessuu dubbatee jira.
Abdiin jiru burqa bishaanii jiru bal’isuu dha. Bishaan boolla keessaa argamus, bishaan bakka birootii argamus cimsuu dha. Tokko sana. Lammaffaan immoo bishaan argame sirriitti qindeessuu dha. Fayyadamaa maraaf sirriitti waliin ga’uu dha. Kun lamaan hojii irra oollaan dhiyeessii bishaanii wayaawaan ni jiraata jedheen tilmaama jedhan.
Abdiin jiru mootummaa prezidaantii haarawaa kan erga prezidaantiin duraanii Pierre Nkurunziizaa du’anii filataman ennaa bulchiinsa prezidaant Evariste Ndayishimiye ni fooya’uu mala jedhamee ture.
Abdiin jiruu moo’uuf mana namaatti galee hojjechuu akka yaale, sanas yaalee akka isaaf hin guunnellee dubbate.
“Abdii qabaachuu qamna. Hafuura kanaan guutamuu qamna. Nyaachuu olitti, biddeenaa olitti, daaboo olitti ulfinnaan mataa oli baafannee ufi mullisuu qamna.”
Abdii qofaa mitii waan namii irraa eegatu,rakkoo ummatii Oromoo keessa jiru ta addunyaallene beettu,bulchiinsii isaa fala qabaa jedhulleen hedduu.
Abdii tanatti abbaa kiyya Keenyaa fuudhee Ameikaatti glache,abdii sunitti akka ani pirezidaantii Amerikaa tahu qalbi na kaase jedhee abdii labse, pirezidaanti Obaamaan.Barii sun deemuma deemee ganna saddeeti tahe.Gannii saddeettan Obaamaan Amerikaan bulchaa bahe dhumachuuf bultii 10 qofatti hafe.
Abdii Warsamee Paartii siyaasaa Amerikaa DFL,DemocraticFarmer-Labor Partyjedhan paarti Demokiratik waliin hojjata.
Abdii warsame Somaaleetti dhaltee Londonitit guddate yuniversitii UK gara garaa keesatti baratee nama ganna 40 jalatti dhiyaachuutti jiru.
Abdirahiman Omar Osman akn ajjeefame gargaartoota isaa keessaa tokko kan taate dubartii qaroon hin arginetu hojjattu dubartii taate ka biraa wajjiin balaa kan geesiste.
Abdirahman aangoo ministeera Ittisaa irraa torban darbee gadhiisuun afaan yaa’umaaf dorgomuun sagalee jiran 265 keessaa 147 argatan.
Abdo Badhaasoo, ijoollee Oromoo dhiphuu fi bal’inna saba isaanii sirbaan adudnyaatti lallabuutti jiran keessaa nama tokko.
​Abdoon diqqeennaanuu sirbatti seene. Akka inni jedhetti walaloollee guddoo barreessaa. Daballee tahee sirbee,foollee tahee sirbee sirbaan gudate.
Abdoon ganna diqqaa jalqabee sirbaa ganna 17n dabran sirbumatti jira. Maanti akkana si sirbisiisa jennaan.
Abdoon ijoollee baaddiyaati. Baaddiyuma godina Shawaa Bahaa lafa akka Liiban Cuqqaalaa,Fantaallee,Boosettii fi fulaa hedduu keessa horii tissaa horii faarsaa qoonqoo cirachaa,qooqoo qarachaa oli guddate.
Abdoon qaraayyuu ganna 17 sirbaa bahe ammallee barahcaa sirba. “ Hanga kaayoon kiyya galma geettutti hinuma sirba.Hinuma iyya.”
Abdoon waan Oromoon keessa jirtu dhiphuu fi bali’anna isii sirbaaf.Naannoon ani keessatti guddadhalleen sirbaan na jajjabeessite jedha.
Abdul Abba-Jabal ,New Yorkitti Abbaan Mana Juusii ‘Oasis Jimma Juice Bar’ Nama Hedduu fkn Taje
Abduljebbar Huseen abuukaatoo Baqqalaa Garbaa, Dajanee Xaafaa, Gurmeessaa Ayyaanoo fi Addisu Bullaalaati. Harra mana hidhaa dhagee isaan dubisuusaa himee sababa mormii isaan godhaa jiran kanaa akka isaan ibsaniifitti nu beeksiseera. Kunooti.
Abdullaah-n xayyaara daldalaa butuu dhaan biilsa Yunaayitid Isteetis keessaatti rukutuuf shire jechuun himatame. Akka hoogganoonni gameeyyiin al- Shabaab qajeelchanitti Abdullaah-n Filippiins keessatti leenjiee xayyaara balalisiisuu fudhate jedhameera.
Abdullahi Halakhe, gaafa Afrikaatti ogeessa nagaati.Xuyyuura waraana Amerikaatii fi AMISOM bulchoota Al-Shabaab hedduu fixee jari kun amma dhokate ummata jiddutit dahatee nama hadhaa tanaaf namii nagaa jidduutit miidhama jedha.
Abdurahiman Amad Minisootaa keessatti Imaama masjida tokkooti.Ijoolleen amma taphattu tun ijoollee ani leenjisu keessaa tokko jedha.
Abdurizaaqi Duubee nama qophii OSFNA tana durii fagoo horodu amnma ammoo keessa jiru.
Abdusalaam Abdaa nama waldaa kanaa horii qabu,”Nama hedduutti biyyatti rakkateeMedianaddunyaatuu iyyuufiitti jiraa nu hoo maal goone jennee wal gaafannee nama MN keessa jiru walti qamnee horii guurree,”jedha.
Abduuba Waaqoo hoogganaan waajjirichaa ‘amm namoota namni kun Mooyyaleetti arge adda baasuuf itti jirraa’ jedhanii ammaa daangaa seeraan ala darbuun rakkoodha jedhan.
Abee Dongorootti Namoonni 30 Caalan Ajjeesaman, Jedhu Namoonni AKka Ijaan Argan Dubbatan
Aberruun km 42 tana 2:20:45 moote.Dorgommii km kuma 41,283 irratti dorgomee biyya nama biyya 122 itti dhufe IAAF, Federeshiinii Waldaa Atileeota Addunyaatti qopheesse.
Abiishee Garbaa nama baroota 1840moota keessa qondaala Gadaa Bulluq ture, Garbaa Hurruubaa fi dubartii jabduu fi abshaala daldaltuu turte Dagattee jedhamtu irraa dhalate. Garbaa Hurruuaa baroota 1850moota keessa Abbaa Duulaa Gadaa Bulluq tahuun eega waggoota afur ta'uuf eega tafjaajilee booda du'aan boqote.
Abijaan keessatti looltonni Allassan Wattaaraaf amanamoo ta’an mana prezidaantiicha duraanii aangootti cichanii jiranii marsanii jiru.Wal waraansi hamaan dhaga’amaa jira. Garuu Bagboon mana keessa jiru yoo tahe waan beekamu hin jiru. Looltonni Wataaraa deggaran Televiziyoona biyyattii kaleessa dhunfatan.Baagboon deggertoota isaanii waliin yeroo qoosanfaa agarsisaa ture.
ABIN Guraandhala 14 fi 15 gumii arifachisaa waameen Dr Dassaaleenyiin kaasee itti aanaa isaanii kan turan Obbo Ballaxaa Mollaa muuduu beeksisee.
Abiy Ahimed maallaqi inni haaraan dinagdee sababaa weerara vaayiresii koronaan miidhame fi gatii sharafaa kufee fooyyessuuf gargaara jedhan.
Abiy Ahimed Sadaasa 4 mootummaa naannoo Tirgaay irratti tarkaanfii waraanaa fudhachuu isaaf kunis haleellaa maadhee raayyaa ittisa biyyaa irratti loltoonni Tigraay fudhatnaiif deebii kennuuf ta’uu labsanii jiran. Hoogganoonni IWEHAT Rooyitersiif akka ibsanitti lolli amma iyyuu itti fufee jira.
Abiy Ahmed Afriikaan Kibbaa sirna deemookraasiin buluu aansitee as gaggeessaa Itiyoophiyaa biyyattii daawwatedha isa jalqabaati.
Abiy akka fuula kitaabaa gargalfamanii kan itti ilaalaman ture. Paarlaamaan hoogganaa haaraa kana daran ittiin wal bare. Gaaffii dhiyaateef deebii isaan kennani immoo innumaa iyyuu kan isaan beeksise ture. Namoota mana hidhaa keessaa hiikaman ilaalchisee gaaffii dhiyaateef deebii isaan kennan fakkeenyaaf qalbii hedduu hawate.
Abiy gareelee amantii, hoogganoota mormitootaa fi itti aanaa prezidaantii Ameerikaa Mike Pence waliin wal arganiiru. Yeroo ammaa biyyatti deebi’uu dhaan hariiroowwan haarawaa kana gara carraa gaariitti jijjirama jedhanii abdatu
Abiyyi Ahimed kana malees, toora barnootaa, hooggansa cehumsaa fi jijjiramaa yokaan “Tranformational Leadership and Change” jedhamuun, ka magaalaa Londonitti argamu Yunivarsitii Giriinwich digirii Maastersiin eebbifamanii jiran. Koolejii Hooggansa Hojii Liidistaar irraas digirii Maastersii Bulchiinsa Biizinesii yokaan MBA fudhatanii jiran. Dooktarummaa yokaan PHD isaanii immoo, Dhaabbata Qu’annoo Nageenyaa fi Tika-nagaa, ka Yunivarsitii Finfinnee irraa bara dabre jechuun bara 2009 argatan.
Abjuu koo Isa Guddaatu Fiixaan Naa Ba'e: Atleet Siifan Haassan
Abnichi kaatolika Roomaa yeroo tokko tokko deemuuf illee kan rakkatan yoo ta’u sababaa dhukkubbiin itti dhaga’amuuf wal’aansa fudhataa jiraachuun himamee jira.
ABO, akka ajjeechaan kun qaama walabaan qulqulleeffamu waamicha dhiheesse irratti, hoogganoota hojii mootummaa naannoo Oromiyaa irraa deebii argachuuf carraaqqiin goone hin milkoofne.
ABO Dabalatee Dhabileen Afur Filannoo Biyyoolessaa Sababaa COVIDf Taasifamuu Dadhabameef Yaada Furmaataa Dhiheessan
ABO dabalatee paartileen mormituu shan gamtaa uummatan
ABO fi ADOn Waa’ee Filatamuu Dr. Abiyyii fi Tarkaanfiilee Mootummaa Isaanii Haarawa Irraa Eegan Dubbatan
ABO fi Arbenyooch-Ginbot 7 Akka Miseensonni fi Deggertoonni Isaanii  Jechoota Hookkara Kaasan Irraa Of Qusatan Gaafatan
ABO FI Ginbot torba maqaa dha’uu dhaanis ragaa humnoonni kun tamsaasan ulaagaa isa kamiinuu yoo ilaalame hundee kan hin qabaanne jedhan obbo Fiqaaduun. Barattoonni barnoota dhaabanis gara hojii baruu fi barsiisuutti akka deebi’an waajjirri kominikeeshinii mootummaa kan yaadachiise ta’uu gabaasi sabaa himaa Itiyoopiyaa kun beeksiseera.
ABO fi KFO : Miseensonnii fi Deeggertoonni Keenya Seeraa Ala Mootummaadhaan Hidhamaa Jiru
ABO fi KFOn Akkaataa Itti Boordiin Filannoo Guyyaa Filannoo Biyyoolessaa Dabarse Komachuun Ibsa Baasan
ABO fi KFOn Filannoo Dhufuuf Sochii Gochaa Akka Jiran Dubbatan
ABO fi KFOn Gamtaa Dhaabilee Siyaasaa Oromoo Cimsuuf Akka Hojjetaa Jiran Dubbatan
ABO fi KFOn Murtii Mana-maree Federeeshinii Mormuun Ibsa Baasan
ABO fi KFOn Sababaa Hidhaa fi Hiraarsa Mootummaatiif Oromiyaa Keessa Socho’uu Hin Dandeenye, Jedhan
ABO FI Mootummaan Itiyoophiyaa Walii Galtee Araaraa Mallatteessan
ABO fi Mootummaa waan akkanaa hedduu irratti walii galanii hujiitti jiran.Araara kanaan isan maan jettan? Waan namii jedhee kunoo tanaa caqasaa.
ABO fi ODPn Waliigaltee Isaanii Daran Cimsanii Waliin Hojjechuuf Waliigalan
ABO fi paartiin ODP ibsa wal irratti baasutt jiran. Jarii lamaanuu balleessaa wal himata.
ABO, KFO fi PBOn Hoogganoonni, Misoonsonnii fi Deggertoonni Isaanii Hedduun Ka Jalaa Hidhaman Tahuu Himatan
ABOn Ajjeechaa Gullisoo Keessatti Raaw’atame  Balaaleffachuun Akka Qaama Walabaan Qoratamu Gaafate
ABOn Anaa Amaaroo Keessatti Qonnaan Bultoota Lama Ajjeese: Jiraattoota
ABO'n bitooteessa 4 bara 2013 korri sabaa garee Obbo Araarsoo Biqilaatiin hoogganamuun gaggeeffame beekamtii dhaabbichaatiinn ala, jechuun beeksiseera.
ABOn Dhimma Filannoo Ilaalchisee Ibsa Baase
ABOn erga abbootiin gadaa ergama hidhattoota WBO duraanii nagaan hiiksisuun kaampii leenjiitti galchuu fudhatanii eegalee quunnamtiin isaan faana jiru adda cituu ibseera.
ABOn Godinaalee Oromiyaa Adda Addaa Keessatti Hidhaa, Ajjeechaa fi Dhiittaaleen Mirga Namoomaa Biroon Hammaatan, Jedha
ABOn Haala Yeroo Ammaa Itiyoophiyaa Keessa Jiru Irratti Ibsa Kenne
ABO-n Hoggansi Dhaabbatichaa fi Gazexessitoonni SBO Hidhamuu Himate
ABO-n Hoggansii fi Miseensonni Isaa Hidamuu Beeksise
ABOn Hoogganoonni Isaa Ol’aanoon Dhiheenya Hidhaman Achibuuteen Isaanii Hin beekamne, Jedha
ABOn Hoogganoonni Isaa Ol’aanoon Dhiheenya Hidhaman Achibuuteen Isaanii Hin beekamne, Jedha. Aangawoonni Mootummaa Immoo Deebii Adda Addaa Kennan
ABOn Kora Sabaa Waamuuf Qophii Eegaluu Isaa Dubbata
ABOn Magaalaa Ambootti Uummata Waliin Dhimma Filannoo fi Haala Yeroo Irratti Marii Taasise
ABOn Mariin Humnoota Siyaasaa Iityoophiyaa Hunda Hirmaachise Akka Geggeeffamu Gaafate
ABOn mootummaan Paartiin biyya bulchu, ODPn lola nutti labse jedhee himate
ABOn obbo Daawuud Ibsaan hogganamu akka ibsetti motummaan filannoo guutuu biyyaa gaggeessamuuf jiru haqa qabeessa,dimokiratawaa akka ta'u akkasumas fi iftoomina akka qabaatuu gochuuf hooggansaa fi miseensota paartilee siyaasaa morkitootaa hidhaa keessaa hiikuu qaba jechuun dhimmota ijoo jedhu irratti ibsa kennee jira.
ABOn sanaa booda guyyaan kun akka guyyaa gotoota yaddatamuf murtessee, waggaan waggaan yaadamtaa jira, jedhan hayyu dureen ABO obbo Daawud Ibsaa.
ABOn Shawaa Lixaa Fi Bakkawwan Birootti Miseensonni Isaa Heduun Jalaa Hidhamuu Dubbata
ABOn Waliigaltee Asmaraatti Tahe Hojiitti Hiikuuf Kutataa Tahuu Beeksise
ABOn Warraaqsa JIjjiirama Bu’uraa Dorrobe Gatachiisuuf Duula Geggeessamu Callisnee Hin Ilaallu, Jedha
ABOn Yoo Mootummaan Itiyoophiyaa Marii Nageenyaaf Cicha Qabaate Qophii Tahuu Dubbate. Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadenis Ejjennoo Isaa Beeksisee Jira
‘Abootii Gadaa siyaasaan wal hanqachuu qaban’
Abootii murtii toorba silaa argamuun irra ture keessaa shan – garii sababaa dhukkubaan, kaan magaalaa Naayiroobii keessa akka hin jirre himachuun, kaan immoo sababaa hin beekamneen argamuu hin dandeenye – jedhan - Maraagaan. Haati-murtii itti-aantuun halkan dabre namoonni shofeeraa fi konkolaataa isaanii haleeluu irraa kan ka’e argamuu akka hin danda’iin dubbatan.
Abootiin alangaa, Paul Ruseesaa-bagiinaa bara 2018 keessa lammiiwwan Rwaandaa balleessa hin qabaannee fi kanneen hiin hidhannoo hin qabaanne irratti shira yakkaa qindeessan jechuun himatan.
Abootiin seeraa Mootumootaa gamtoomanii guyaa har’aa kan dhadachaa bananiif iyyannoo abukaatotaa ilaaluudhaaf.
ABO Qaama Cehumsaa fi ABO Tokkome garaagarumaa isaani dhiphisuun walitti tokkomuuf walii galuu isaani beeksisan. Dhaabileen kuniin kora waliigalaa waamanii hoggansa isaani kan filatan akka ta’es ibsanii jiru.
ABO Qaama Cehumsaatii fi ABOn Tokkoomee 'Qabsoo Oromoo Ceesisuuf' Walti dabalaman
ABO - Qaama Cehuumsaa fi ABO-n Tokkomee Hoggansa Waloo Filatan
ABO Tokkome fi ABO Qaama Cehumsaa Tokkomuuf Walii Galtee Godhan
Abraasaan akkana henna Booranaatti yoo ji’a Ammajii ji’a tokkeessoo gahuuf jedhan baha
Abraasaan daraaraa diimaa lafa keessaa yoo bonaa bahu.Akka henna Booranaatti ji’ii 12essooabraasaa.
Abubakar akka jedhanitti shakkamtoonni kun hamma iyyuu Kuala Lumpurtti argamu. Oiikusuub yoo isaan fedhii isaaniin hin argamne ta’e dirqisiisuuf jira jedhan.
Abubakar garuu ibsa baasaniin kutaalee Naayjeeriyaa 36 keessatti filannoon dursee itti yaadamuun waldha’e jecghuu dhaan ba’ee filannoo Guraandhala 23 fudhatama dhabsiisanii mana murtiitti ol iyyachuun kan falman ta’uu beeksisaniiru.
Abu Daabii fi Dubaay waliin federeeshinii Sheekaan bulu torba jala kan jiru Tokkummaan Emiteetota Arabaa Yemen irraa fageenya km 70 qofaa irratti kan Argamu Asab keessatti doolaara miliyoonaan laka’amu baasee jira. Xayyaarota gurguddaa galchuuf jecha daandii awwaaraa ture kan meetra 3,500 fagaatu fooyyessuun daandii xayyaarri irra fiigu hojjetee jira.
Abudlaxiif Dirree umuriin isaa 13 utuu jiru as Amerikaatti godaane. Gondina Baalee Madda Walaabuutti kan dhalate dargaggoo Abulaaxiif wayita as dhufu Afaan Ingilizii dubbachuus dubbisuus hin danda’u ture.Abulaxiif erga as ga’ee mana barnootaa seenee booda haalli jiru ulfaataa ture. Ijoollee fi barsiistota waliin walii galuun rakkisaa waan tureef barumsi qabsoo itti ta’e. Garuu ciminaa fi hamile jabina isaatiin rakkoo gama barnootaan isa mudate irra aane.Afaan Inglizii isa rakkisaa ture cimee barachuu dhaan barumsa isaatti ijoollee qabxii ol aanaa argatan keessaa tokko ta’e. Schoolar shiipii beekamaa kan hanga barnoota isaa sadarkaa ol aanaa xumurutti isa gargaaruu kan Gates Millenium jedhamu argate. Kaayyoo qabatanii galma ofii beeknaan milkaa’uun ni danda’ama jedha Dargaggoo Abdulatiif. MP3 tuquun guutummaa isaa dhaggeeffadhaa.
"Abuduljabbaar Huseen ""Obbo Baqqalaa Garbaa Mirga Wabii Dhorkaman"""
​Abudul Salam Abbaa-Jabal (Abdil) nama ganna 33, eegii Amerikaa dhufee ganna 10.Amma New Yrok, Manahattanitti mana Juusii,Oasis Jimma Juice Barjedhan banatee hojjachuutti jira.Namaa isa hojjatu saddeti qaba.Nama biyya alaatii dhufe ka jabaatee jireenna wayyeeffate hujin isaatuu namaa fkn taate jedhanii faarsan.
Abu Jandal haleellaa of wareegaa konkolaataan geggeessamu, meeshaa keemikaalaa fi dhukaatotaa keessaa harka qaba. Du’I isaas dandeettii gareen ISIL Raqqaa qabatee gamasi irraa biyyoota gama dhiyaa irratti haleellaa oofuuf karoora qabu dadhaabsiisee jedha ibsi sun.
Abukaato hidda dhalata Girikii kan ta’an Biizoos bara waraana addunyaa lammaffaa gara Afriikaa kibbaatti kan dhufan baqataa ta’uun yoo ta’u kaleessa galgala bakka maatiin isaanii argamanitti mana ofii keessatti du’aan boqochuu isaanii maatiin isaanii har’a ibsanii jiran. Biioos umuriin isaanii waggaa 92 ture.
Abukaatoleen Dr. Mararaa dhaddacha duraanii irratti kan dhiyeessan himannaan sun akka seera farra shororkeessummaatti kan hin dhiyaanne waan ta’eef galmee abbaa alangaa irra taa’ee akka jirutti ragaan lama kan argaman yakka shorokeessummaan shakkamanii kan qabaman irraa kan argamu ta’uu isaaf mul’inatti waan argamuuf ragaaleen sun maamila isaanii irratti akka hin dhiyaanne ajaja akka kennuuf mana murtichaa gaaftanii turan.
Abukaatoleen himatamtootaa akka ibsanti har’a waaree booda mana murtii sadarkaa olaanaa Fedeeraalaa isa Lidataa jiru yeroo ga’an dhaddachii cufaa akka ture dubbatan. Abbotiin mutiis ta’e abbaan alangaa hunduu hin jiran.Sana booda iyyaafannaa keessa bellamnii yeroo sadaffaaf jijjiramee Adooleessa 6 bara 2009ti qabamuu dhageenye jedhan.
Abukaatoleen himatamtootaa martinuu gaaffii abbaa alangaan dhiyaate cimsanii morman. Abukaatoleen kun hojiin heddummaachuu isaa tilmaaman iyyuu gaaffichi sirrii dha jedhanii kan hin amanne ta’uu dubbataniiru. Maamiloonni isaanii mirga wabii dhorkamanii hidhaa keessa jiraachuu yaadachiisanii gaaffii abbaan alangaa yeroon itti dabalaa akka kennamu gaafate kun murtii haqaa hatattamaan akka hin kennamne gufachiisa jedhan.
Abukaatoleen isaaniis himannaan kun kan isaan hin ilaallanneef dimshaashaan waan dhiyaateef yeroon qorannaa itti dabalaa gaafatamuu hin qabu jedhan. Itti dabaluu dhaanis maammila isaanii arguu kan hin dandeenye ta’uu tuqanii kun akka sirraa’u gaafataniiru. Abukaatoleen maaliif maamiltoota isaanii waliin akka wal hin argine itti gaafatamaa bulchiinsa mana hidhaa dhiyaatee deebii akka kennu manni murtii gaafatee yeroo qorannaa itti dabalaa guyyoota saddeet eeyamuu dhaan Adoolessa 28 bara 2012tti beellama ka biroo kenneera jechuun Meleskachoo Amahaa gabaaseera.
Abukaatoleen TikTok yakka ilaalcha kaleessaa irratti app kana ugguruun mirga yaada ofii walabaan ibsachu kan cabsu yoo ta’u kampanicha irraanis miidhaa guddaa geesisa jedhan. Kampanichis murtii abbaa seeraa sana simachuun ibsa baaseen nuti dantaa fi mirga hawaasa keenyaaf kan hojjettoota keenyaa eegsisuu itti fufna jedhee jira.
Abukaatoleen Zuumaa kaleessa xalayaa erganiin akka jedhanitti maanguddoon waggaa 78 prezidaantichi duraanii qorannaa sana irrati akka hirmaatan waamichi dhiyaachuun madaalawaa miti, kanaaf hin dhiyaanne jedhan. Gareen of irraa ittisaa kun dhaabbati oduu Rooyiters yaada akka kennuuf gaaffii dhiyeesse fudhatama dhabsiise.
Abukaatonni himatamtootaa murtii kana morman iyyu manni-murtii gama isaan sababaa amansisaa taanaan guyyaa biraatti dabarsuun ni danada'ama, jechuun murticha cimsee jira. Abukaatonnis bellamni itti-aanu isa xumuraa akka ta'uuf gaafachuun isaanii beekamee jira. Bellamni sababaa addaan yeroo dabarfamuu kun yeroo shanaffaa dha jedhu abukaatonni hidhamtoota.
Abukaatonni Kabuugaa, akka inni mana-murtii Tokkummaa Mootummootaa Aruushaa jirutti dhihaatu murtii duraan kenname fudhachuu diduun ol iyyannaa dhiheeffataniin, Kabuugaan dhibee fayyaa ka qabu tahuu isaa fi manni-murtii Tokkummaa Mootummootaa dhimma isaa loogiin ilaaluu mala, jedhanii turan.
Abukaatonnis yaada kennaniin dhaddachii ragaa kana eeguu dhisee ragaa ammaan dura dhiyaataniin murtiin akka kennamu gaafatan.Obbo Baqqalaa Garbaa gama isaaniin dhimmi kun hagam lafa irra harkifamaa akka jiru hunduu beeka jedhanii Ibiisiin (EBC..n) qaama sadaffaa ta’uun dhimmi keenya lafa irra harkisaa jira jedhan .
Abukaatoo: Angawoonni Ragaa Ittisaaf Dhiyaachuu Mitii Xalaayaan Waamichaa Iyyu Hin Ergamneef Jedhe Manni Murtii
Abukaatoo barsiisaa Qanaasaa kan turan obbo Wandimmuu Ibsaa ammaan dura raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti sababa dhukkubsachuu isaan Barsiisaaa Qanaasaan dhaddacha duratti hin dhiyaatu ture. Manni murtii meerre jedhee yeroo gaafatu manni hidhaa ni dhukkubsata jechuun deebii akka kennaa ture ibsan.
Abukaatoo Dr. Mararaa: Haala Itti Dr. Mararaan Mana-murtiitti Dhihaate Ilaalee, Takkaa Akka Har’atti Hin Gaddine
Abukaatoo Dr Mararaa kanneen ta’an obbo Wondimmuu Ibsaa fi Dr. Yaaqoob H/Maariyaam waadaa aangawoota mooraa qorannoo maakalaawii biraa Roobii darbe nuuf galamee hundee godhannee har’a waaree booda sa’atii 8tti achitti argamne iyyuu itti hin milkoofne jedhan.
Abukaatoo Dr. Mararaa keessaa tokko kan ta’n Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti Dr Mararaan kanneenti hidhata tokko waan hin qabneef jecha qophaatti akka ilaalamuuf gaafannee jedhan.murtii kennamees himatamtoonni ka biroon ykn bakka butoonni isaanii eega dhiyaatanii booda gara fuula duraatti kan ilaalamuu ta’a kan jedhu ta’u hubachiisan.
Abukaatoo: Hidhaa Baatilee Saddeetii Booda Artistoonni Oromoo Har’a Yeroo Jalqabaaf Mana Murtiitti Dhiyaatan
Abukaatoo: Hidhamtoota Keessaa Lubbuun Jiru Jedhamee Kan Maqaan Hin Dhahamiin Hedduu Dha Jedhu Maatiin
Abukaatoo: Himatamaa  Akkaan Dhukkubsate Wal’ansaaf Geessuu Mannaa Bellamaaf Mana murtii Fidan
Abukaatoo isaaniiObbo Tola-maariyaam Magarsaa haasofsiisnee jirra. Obbo Beqqelee Garbaa akka mirga wabii argataniif gaaffiin dhihaates amma illee murtii tokko irra hin geenye. Abukaatoon isaanii Obbo Abdu-jabbaar Huseen Gammadaa waan jedhan qabu. Lameenuu Namoo tu haasofsiisee.
Abukaatoo kana dura isaaniif dhaabatanii jiran obbo Wandimuu Ibsaatti dabalamuu dhaan maatiin isaanii akka bakka isaan bu’an nu gaafatanis bakka bu’oonni mana hidhaa Sanaa ofi irra nu deebisan jedhan obbo Abduljabar. Wiixata darbe mana hidhaa Qilinxoo dhaquu dhaan obbo Baqqalaafaa waliin wal arguuf yaalanis isaan Abukaatoo Dhaabni isaanii isaaniif dhaabe qabu waan ta’eef kan biraa hin barbaannu jedhan jechuun bakka buutonni mana hidhaa nuuf deebisan jedhu Abukaatoo Abduljabbaar.
Abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa kun beekaa namoota rakkisuuf gocha rawwatamee fi murtii haqaa hatattamaan argachuuf mirga heeraan kenname kan dhiibuu jechuun falman.Obbo Baqqalaa Garbaas iyyata wal fakkaataa dhiyeeffatanii turan.
Abukaatoo kan ta’an Roobert Luskiin akka jedhanitti ambaasaaddera hojii irra jiran waan ta’aniif kallattii ministiriin dhimma alaa kaa’een deemuu qabu jedhan.
Abukaatoo lammii Raashiyaa Natalia Vesel-nits-kaya waliin mariin baatii waxabajjii darbe agawoota duula filannoo Traamp gameeyyii waliin geggeessame kan dhaga’ame prezidaant Traamp kaadhimummaa paartii isaanii injifatanii Wikileaks immoo email Clintoniif qaanessaa ta’e baasuu erga jalqabee torbanneen hanga tokk odura.
Abukaatooleen Dr. Mararaa shanan har’a dhaddacha irratti kan argaman yoo ta’u yaada abbaan alangaa dhiyeesse kana fudhachuun yeroo gabaabaa keessatti murtiin akka kennamuuf tole jedhan. Murtiin kennamuuf jiru ragaa Dr. Mararaa dhaggeeffachuu itti fufuu ykn bilisa jedhanii murteessuu akka ta’e ibsamee jira.
Abukaatooleen himatamtootaa, muummicha ministeera Itiyoophiyaa – Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi dabalee – angawoonni biyyattii ol’aanoon shan akka maammiloota isaaniif ragaa of irraa ittisaa ta’anii dhihaatan mana-murtii gaafatanii jiran.Manni murtiis ajaja kennee jira.
Abukaatoo: “Mana-hidhaa Qilinxoo Nuti Gube, Jedhaa yokaan Nama Kaan Nuti Dhiheessinu Irratti Ragaa Ba’aa Jedhanii Maammiloota Kiyya Dararan
Abukaatoo: Manni Murtii Fedeeraala Itiyoophiyaa Har’atti Himatamtoota Beellame yeroo isaan achi gahan cufaadha Abbaan Alangaas Hin Jiru
Abukaatoo mootummaaf ragaa ta’uun kan dhiyaatan namoonni kun to’annaa seeraa jala ooluu dhiisuun, kanneen isaan walitti qabaman garuu hidhaa keessatti dararamuun sirrii akka hin ta’in obbo Wandimmuun ibsanii ol iyyannaa isaanii mana murtii ol aanaatti dhiyeeffacchuu illee beesisanii jiru.
Abukaatoon Amboo keessatti Hidhaman Mana Murtiitti Hin Dhiyaatiin Jiru
Abukaatoo: Namoonni Gubachuu Mana Hidhaa Qilinxoon Himataman Dararaan Nu Irratti Gaggeeffamu Hammaate Jedhu
Abukaatoon barsiisaa Qanaasaa kan ta’an obbo Wandimmuu Ibsaa erga dhaddachatti dhiyaate ji’a lama darbee jira jedhanii turan. Manni murtii meerre jedhee yeroo gaafatu manni hidhaa ni dhukkubsata jechuun deebii akka kennu dubbatan. Manni murtii ajaja yoo kenne iyyuu hojii irra oolfamuu keessatti duubatti harkifannaan akka jiru muuxannoo irraa beekna jedhu.
Abukaatoon Barsiisaa Qanaasaa kan ta’an Obbo Wandimmuu ibsaa erga dhaddachatti dhiyaate ji’a lama ta’a jedhu. Manni murtii meeerree jedhee yeroo gaafatu manni hidhaa ni dhukkubsata jechuun deebii akka kennu dubbatu. Manni murtii ajaja yoo kenne iyyu hojii irra oolfamuu keessatti duubatti harkifannaan akka jiru muuxannoo irraa beekna jedhu.
Abukaatoon Biitii – Gibert Fiirii akka jedhanitti, poolisiin Zimbaabuwee, har’a, Zaambiyaan ajaja manni-murtii akka Biitiin gara biyya isaaniitti hin ergamne dabarse diduudhaan poolisii Zimbaabuweetti dabarsitee kennite.
Abukaatoon dhaabateefis murtiin kenname sirrii miti ragaa qabatamaan mana murtii duratti dhiyaate hin jiru jedhu.
Abukaatoon dhuunfaa kan Traampii fi michuu isaanii kan turan Michael Cohen immoo yakka saddeet irratti dhiyaateef balleessaa isaanii amamaniiru.
Abukaatoon Dr. Mararaa – Dr. Yaaqoob haala sana ennaa ibsan, gochaalee lamatti shakkamuu isaanii eeran. “Tokkoffaa, dhaabota shororkeessota jedhamanii ramadaman waliin quunnamtii uumee jira. Iaan waliin mari’atee jira. Hiarmaannaa hojiis godhatanii jiru – ka jedhu. Ka Lammataa immoo, labsii yeroo hatattamaa cabsuudhaan, olola kaka’insaa godhee jira. Gochaalee labsii sanaan dhorkaman raaw’atee jira. Dhimmoota lemeen kana irratti ture ka Dr, Mararaan shakkaman” jedhan.
Abukaatoon hidhamtootaa garu hojii qorannaa kan polisiin gaggeessu wal fakkaataa, sababii polisiin kennuus sirri akka hin taanee fi shakkamtoonni ariitiin murtii haqaa akka hin argachuuf mirga qaban kan sarbu jedhan.
Abukaatoon hidhamtoota argee mari'achuu dhorkamuun rakko biraa bellama mana murtii lafa irra akka harkifamu keessaa ta'uun beekamaa dha. Yeroo itti manni murtii nama hidhame irratti ragaa dhabee bilisa godhu jiraatu iyyu poolisoonni garu hin gadhiisan.
Abukaatoon himatamtootaa gama isaatiin shakamtoonni yakka kana hin raawwannee jedhee falmuun ol iyyannoo gaafachuu isaa beeksisee jira.
Abukaatoon himatamtotaa obbo Heenook Akliiluu gaaffii poolisii mormaniiru.
Abukaatooni isaanii akka jedhanitti ennaa yakka ilaalcha sanaa abbootiin alangaa yakkawwan haaraa lamaan kan isaan himatan ta’uu isaaf, kunnis uummata hookkaraaf kakaasuu yaaluu fi seera telekominikeeshiniin ala radio ittiin wal quunnaman of harkaa qabaachuu kan jedhu ture.
Abukaatoon isaanii lammii Bootswaanaa Diik Biifoordiin fi qabsaa'ota mirgaa lammiiwwan Eertraa lama Iyyaasuu Andemaariyaam Habtemaariyaam fi Dr. Adaanee G/Masqal waahillil keenya Saaleem Solomonhaasofsiistee jirti. Lammiiwwan Ertraa sun Afriikaa kibbaatti kan argamu dhaaba sochii dimokraasii fi mirga namaa Ertraa bakka bu'uu dhaan Afriikaa kibbaa fi Bootswaanaa keessa taa'uu dhaan taphattoota kanaaf falmuuf jiru.
Abukaatoon isaaniis rakkooleen akkanaa baaay’inaan kan gama poolisii Oromiyaa tii mul’atu tahuu dubbatu.Miseensa Koree Hoji raa’achiistuu Adda Bilisummaa Oromoo (ABO), Obbo Abdii Raggaasaa ji’oota shaniif eega hidhamanii booda akka mirgi wabii isaanii eegameefii hiikaman namoota manni-murtii ajajeef keessaa tokko yoo tahuu isaanii fi poolisiin garuu isaan hidhee kaa’uu obboleessi isaanii Obbo Gammachuu Raggaasaa VOAtti himanii jiran.Hoogganaan biiroo Bulchiinsaa fi Nageenyaa Oromiyaa, Obbo Jibriil Mahaammad immoo poolisiin namoota deebisee hidhuun walabummaa mana murtii irratti dhiibbaa hin qabu jedhu.
Abukaatoon ishee Gaazexxessotaaf akka ibsanti yakka ilaalchii ituu hin jalqabamiin dura daqiiqaa 30 qofaaf ishee arginee waa’ee himata dhiyaatu dubbanne jedhan.
Abukaatoon kanneen marsariitii irratti barreessan kanaa Ameha Mekonnen akka jedhanitti ajaji kun gaaffilee hedduu kan kaasise ennaa ta’u angawoonis seeri kun qixxummaa dhaan maraaf hojii irra akka oolu gaafataniiru.
Abukaatoon Koo Seera Cabsuu Hin Qabu: Prezidaant Doonaald Traamp
Abukaatoon kun akka falmanitti himannaan shakkamtoota irrtti dhiyaate fonqolcha mootummaan malee shororkeessummaa ta’uu hin qabu. Shakkiin fonqolcha mootummaan dhiyaate immoo wabii waan hin dhorkineef maamiltoonni isaanii walaba akka gad dhiisaman gaafataniiru.
Abukaatoon maanguddoo umurii waggaa 75 kan Suu Shii gama isaaniin hooggantuun dhugaa aangoo irraa kaafaman, magaalaa galma mootummaa Nayapiyitaaw keessatti ennaa viidiyoo dhaan mul’atanitti haala gaarii irra jiru jedhan.
Abukaatoon mootummaa ol-iyyannaa dhiyeeffateen murtiin kenname kun akka lakkobsa Itiyoophiyaatti hanga Hagayya 13 bara 2011 hojii irra akka hin oolle ajajee jira manni murtii fedeeraalaa.
Abukaatoon Mr. Biitii, Zaambiyaan maammila isaaniif dahata siyaasaa kennuu diduudhaan gara Zimbaabuweetti deebisuu ishee duraan dubbatanii turan.
Abukaatoon namoota arfanii lammiin Ameerikaa Kimberley Motley akka jedhanitti bakka hidhaa fi dararaan isaan eeggatu Eertraatti deebisamna soda jedhu qabu.
Abukaatoon namoota kanneenii obbo Kadir Bulloo akka ibsanitti haalli nageenyaa yeroo ammaa biyyattiin keessa jirtu nageenya keenyaaf akkasumas tasgabbii biyyattiif sodaachisaadha, jechuun beellamicha irraa hafan.
Abukaatoon namoota kanneen Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatiif akka himanitti maatiin namoota kanneenii maallaqa wabiif akka qabsiisan manni-murtii ajaje ka baasan ta’e iyyuu Obbo Yaasoon faa garuu ammallee manuma hidhaa jiran. “Poolsii tu ajaja mana-murtii hojii irra oolchuu dide,” jedhu – Abukaatoon isaanii. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Abukaatoon namoota yakka shororkeessummaatti shakkamanii hidhamaniif dhaabbatan, maammiloonni isaanii sababaa malee guyyoota digdamii-saddeet digdamii-saddeetiin mana-murtiitti deddeebisamanii beellamni jijjiiramaaf, jechuun komee qaban VOAtti dubbatan.
Abukaatoonni himatamtootaa mormii qabu kan dhiyeeffate yoo ta’u Kibxata Torban dhufuu Ebla 26 bara 2017 deebii abbaa alangaa dhaggeefachuuf bellamni kennamee jira.
Abukaatoon Obbo Baqqalaa Garbaa Maal Jedhu?
Abukaatoon obbo Habtamu Ayaaleew fi obbo Abrhaahamis Solomon obbo Amehaa Mekononis dhadachichatti dhiyaachuu beeksisan.
Abukaatoon Raashiyaa kun mormituu Traamp kan turan Hilarii Klintan kan ilaaleen odeeffannoo ishee miidhu kennuuf waadaa seenanii turan jedhame jira. Kunis Traamp paartii Ripaablikaanootaa irraa injifatanii prezidaantummaaf akka dhiyaatan eega baramee booda.
Abukaatoon seeraa, kan Jaared Kushiner, waa’ee hariiroo aangawoota Raashiyaa waliinii ilaalchisee, gaaffii manni-maree Yunaayitid Isteets dhiheessuuf deebii kennuuf ka walii-galan ta’uu beeksisanii turan.
Abukaatoon shakkamaa kanaas maamilli isaanii jecha mana murtiif kenneen ogeessa teeknooloojii ragaa ta’uu ibsuu isaa VOAf ibsaniiru.
Abukaatoon shakkamaas gaaffii sana morman. Manni murtii immoo wabii qarshii kuma 50n akka hiikaman murteesse.
Abukaatoon shakkamtootaa Obbo Taayyee Damisee, “Poolisiin waan qorannoo hin xumurre jedhuun, guyyootni 10 mana murtii gaafatee kan eyyemames tahu, shakkamtootni kaleessa, Mana Murtii Olaanaa Godina Jimmaatti Ol iyyannoo dhiyyeeffachuu isaaniin, bor mana murtiitti dhiyaachuuf jiru” jedhan.
Abukaatoon taphattoota kanaa akka jedhanitti duraan mana hidhaatti geessaman. Manni hidhaa sun bakka yakkamtoonni keessatti eegamaniif shiboo elektrikiin kan marfame ennaa ta'u sa'aatilee 24 kaameeraa dhaan eegama. kan isaan yeroo ammaa keessa jiraatan garuu mooraa baqattootaa kan fakkaatu bakka Dukwi jedhamu yoo ta'u eegumsas qaba jedhan.Taphattoonni kun gara biyya sadaffaatti akka darbaniif yaalii godhamaa kan jiru ta'uu abukaatoon isaanii ibsaniiru. Ministerichi murtii haqaa fi naga eegumsa Bootswaanaas iyyata sana kan simatan ta'uu sabaa himaaf mirkaneessaniiru.
Abukaatoon Waayit Haawus Duraanii Ajaja Traampiin Mana Mareetti Dhiyaachuu Hafan
Abukaatoon waayit Haawus xalayaa fuula 8 qabu hoggana Demokraatoota mana marii bakka bu’ootaa keessa jiraniif akkasumas afaan yaa’ii mana maree Nancy Pelosiitti ergan.
Abukaatoon White House duraanii Doonaald Megeen koreen murtii haqaa mana maree bakka bu’oota uummataa jiddu seeninsa Raashiyaa irratti har’a dhiyaatanii dhugaa akka ba’an waamicha isaan ga’ee hin simatin hafan.
Abukaatoo Obbo Baqqalaa faa ka ta’an obbo Abdul-Jabbaar Huseen ofii isaanii har’a mana murtii akka hin deemne waan nuu ibsaniif jecha kan achitti argamanii turan Obbo Wandimmuu Ibsaa deemsa mana murtii har’a irratti ka jedhan.
Abukaatoo OMN fi abukaatoon jara hidhamee Dr Tokkummaa Dhaabaa jara kana waan haaraan hin himannee falmuufiitti jirra jedha.
Abukaatoo: Raga Baatoota Dhaggeffachuuf Bellamnii Dhumaa Kenname Yeroo Biraatti Dabarfame
Abukaatoo Seeraa kan ta’an Obbo Abduljabbaar Huseen waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Abukaatoo Tirampi ka durii,Maaykil Kohenitti ilmii Tiraampi akka abbaan isaa Mooskootti fooqii jaarrachuu fedhu marroo 10 dubbachaa bahe jedhee Gurrandhalaa dabre koree senetii Amerikaatti hime.
Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa Wajjiin gaaffii fi deebii gaggeffame caqasaa.
Abukaatota isaanii keessaa tokko ka tahan Obbo Abdu-jabbaar Huseen akka jedhanitti hakiimni dhaabbata fayyaa dhuunfaa kan hakiimni hospitaala minilik ajajeen ala tahe Hospitaala Mana-hidhaa Qaallittii deemuudhaan ija Obbo Baqqalaa ilaalee jira.
Abukaattoota : Dr.Mararaa Guddinaa Arguu Hin Dandeenye
Abukaattoota Dr Mararaa keessaa tokko kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa har’a mana hidhaa maakelaawwii dhaqanii Dr Mararaa Waliin gamaa gamatti wala arganii nagaa eega wal gaafatanii booda qorannaaf barbaadama jedhamee wal bira ga’anii dubbachuun akka hin danda’amiin ibsan.Dr. Mararaan bor waaree booda mana murtii duratti ituu hin dhiyaatiin dura waan ta’u qabu irratti mari’achuuf har’a akk deemanii turan dubbatu Obbo Wandimmuun.Maraafuu carraan biraa hin jiru boruuma dhaddachatti argina jedhan.
Abuna Fraansiis Santiago kan seenan duraan magaalaa Kubaa gama bahaa Holguin keessatti uummata kuma kurna hedduuf akka ibsanti jijjirama fiduuf kan gargaaru danqaa uumaamee cabsanii darbuuf waqayyo duratti cimninaan dhiyaadhaa jedhan.
Abune Maatiyaas akka jedhanitti “maaliif fixiinsi sanyii uummata Tigraay irratti akka labsame hin beeku”. Badii Abune Maatiwoos tarreessan keessaa waldaan kirstiyaanaa manca’eera, namni beelaaf akka saaxilamu ta’eera, saamichis geggeessameera. Balleessaan ture kan uummata Tigraay miti. Addnyaa guutuun beekuu qaba jedhan.
Abune Maatiyaas Ibsi Isaan Dhiyeenya Kennan Ejjennoo Waldaa Orotodoksii Miti : Muummicha Barreessaa Sinoodoosii Waldattii
Abunichi akka jedhanitti “uummata Tigraay fixuu barbaadu.” Viidiyoo mobaayila harkaan baatii darbe waraabamee Itiyoopiyaa dhaa alatti geessameen, Paatiriyaarkiin waldaa ortodoksii Abuna Maatiyaas hordoftoota miliyoonaan laka’amaniif hawaasa addunyaaf akka himanitti kana dura dubbachuuf yaalii isaan godhan ni uggurame jedhan. isaan dhalata Tigiraay.
Abunichi ennaa buufata xayyaara boolee ga’an abbootiin amantii ortodoksii, paaphaasonnii fi luboonni akkasumas hordoftoonni amantichaa simannaa ho’aa godhaniifii jiru.
Abunichi kaatolika Roomaa Fraansisi koolu galtoonni mooraa itti hidhaman kan Liibiyaa keessaa haalli jireenya isaanii hamtuu ta’uu har’a beeksisan.
Abunichi kaatolika Roomaa Pope Fraansis haasaawwan maatii, hawaas akkasumas walii yaaduu fi gadduu irratti fuuleffate dhageesisuu dhaan daawwannaa isaanii Ameerikaa xumuranii jiru.
Abunichi Kaatolika Roomaa Pope Fraansis Vatikaanitti deebi’an
Abunichi kaatolika Roomaa Pope fransis kaleessa galgala as Washington keessatti ennaa simatamanitti sagaleen bilbilaawwan manneen sagadaa dhaadannoowwan dhaga’amaa ture.
Abunichi mooraan hidhaa sun akka cufamu gaafatanii jiran. Gareeleen mirga namaa akka jedhanitti dhiittaan mirga namaa kan akka humnaan gudeeddii, dararaa fi humnaan hojiif mindeessuun waaltaalee hidhaa 20 ta’an kaan isaanii gareelee hidhataniin geggeefaman keessatti raawwatama.
Abuniin Katolikii Romaa pope Firaansiis Kuubaa keessa eega turanii booda gara Yunaaytiid Isteetesti Imalaa jiru.Pope Fransiis Wixata kaleessaa galgala Saantyaagoo eega dhaqqabanii booda uummataaf kadhatan
ABUT fI aangawoonni Itiyoophiyaa walitti bu'iinsa kanatti xumuura tolchuun, karaa gargaarsii dhala namaa seenu akka bananii sivilootaaf eegumsa barbaachisu akka godhan gaafatan.
ABUT Maqalee Keessatti Gumii Isaa Jalqabee Jira
Abu Ubaidaah keessumaa dargaggoonni dhuunfaa dhaan lammiwwan Ferensaayii fi Ameerikaa gamasii baasuuf duula ajjeechaa dhuunfaan akka geggeessan gaafatee jira.
Abu Ubaidah akka jedhetti gareen isaaa kanneen yoo dirqama jihaadaa guutuu dhaban kanneen Jabuutii keessaa godaanuuf fedheanii dahata amansiisaa kennu akkasumas leenjisuuf qopheessuu ni dandeenya.
Abuukaatoon Yoonaayaan murtii kennameen akka gaddan fi ol iyyannoo dhiheefachuuf karoorfachuu ibsan
Abuuna Fraansiis Marii Ertraa fi Itiyoophiyaa Faarsan
Abuuna Maatiyaas Ayyaana Du’aa Ka’aaf Uggurri Kaa’ame Akka Ka’u Gaafatan
Abuunichi kaatolika Roomaa Pope Francis sababaa miilla isaanii mirgaa dhukkubsateef jech tajaajila jala bultii ayyaana waggaa fi kan guyyaa ayyaana waggaa hin geggeessan.
"Abuunichi Kaatolika Roomaa Popi Fraansis, ""uummata naannoo Tigiraay warren rakkina namoomaa chimaa keessa jiraniif waliin haa kadhanu,"" jedhaniiru."
Abuunichi Kaatolika Roomaa Sababaa Dhukkubbii Miilla Isaaniin Tajaajila Ayyaanaa Geggeessuu Dhaban
Abuunichi Kaatolika Roomaa Waamchaa Waliiin Kadhaana Dhiheesan
Abuunichi Kaatoolikii Roomaa, Pop Fraansis, kaleessa, uummata kadhannaadhaaf Waltajjii Seent Piitersitti waga’e duratti, “namoota iyyeeyyii fi hidhannoo hin qabne” kanneen dhiheenya kana Liibiyaatti haleellaa xayyaaraan mooraa baqattoota irratti geggeessameen dhumanii fi madaa’aniif akka waliin kadhatan gaafatanii jiran.
Abuuniin Kaatoolika Roomaa Godaantota Liibiyaa Keessatti Dhumaniif Akka Amantoonni Isaan Waliin Kadhatan Gaafatan
Abuuniin Kaatoolika Roomaa – Pop Fraansis, daawwannaa guyyoota sadi’iif Moozaambik-tti geggeessan, dhaamsa sadi’iitti fuuleffatanii xumuranii jiran.
Abuuruu gama Bitaa ykn Kibbaa:Jarii kun Miyoo Ardaa jilaatii ka’ee, Goorile, Golboo,Miyoo,Diida Galgaluu, Saaku, Waasoo,Mombaasaa ykn Bisaan Maanyaatti dabre.
Abuuruun,barbaada(exploration)hiikaa akka akkaa qaba:Abuuruu Kinniisabarbaadaniin,saroobbinna.Yoo nyaapha ufi dura barbaadan,dooyyaa.Marraa fi bisaan barbaaduufillee sarboonna jechuu dandeenna.
Abuuruun gama Mirga ykn Kaaba,Kaaba:Jarilleen Gaayoo ka’ee,Hiigo irra yaa’ee, Dhukkee Hiigootti goree Lichoo Hayyuu Booranaa Guyyoo Galgaloo iyyaaftee,aanolee Tulaa Weebi keessa yaa’ee,badda Areeroo gahee Simphirree ardaa Booranaa malee hin jirree, Turaakoo argee Malkaa Mana Waaqaattti dabre.
Achi gahuuf ammoo wali obsuu fi wal jajjabeessuutti asi aana jedhan.
Achii abbootii amantii Kiristaanaa mana mantii Btherl Episcopla mootummaa Bidenii Waaqa yaammatan.
Achii ammo Galaaa Daawwaa taakkee gama Liibaniitti qabate.Gannaale Qaxxaamuree Tulluu-Nama-Duriitti Oromoo bal’oon walti dhufee Finfinneetti dabree ardaa Oromoo cufa abuure.
Achii ammoo awwaalaaf fulaa awwaalaa ka Finfinnee Phaawuloos geessan. Achii saatii sagalitti awwaala.
Achii ammooGalaansaa Gaaromsaattirraa fuudhee “aadaa baddetti gale’jedhee maaykii bute.
Achii ammoo hidhaa ganna 7 itti muran.Mana hidhaa Qaanyewu Shaalaqaa xaliyanaaii jare.
​Achii ammoo jedha Wiiliyaam “galgala sun mana hidhaa poolisii dhandhu nu tolche woma jedhan tolchine.Mana hidhaa bulle gara ganama saatii sadiitti waajjira baqataa ykn immigration nu geessanii itti gaafatamtoota jidduu galeessaatiin haga diqqaa tokkoof wal argine gara guyyaa gula gadi saatii 24 gadi nu dhiisan.”
Achii ammoo lafa ollootii Booranaa qubatan Daalunta,Qaxxee arba Boruu, Malkaa Buruuri Dhungoo fi Odaa Diimaa achitti nama afur fixxe.
Achii ammoo warra sadarkaa fi waancaa taphatu lamaanti walti mara.Waancaa Kubbaa Miilaa kun Adoolesa 15,2018 dhumata.
Achii baqatee Itoophiyaatti galee ganna sadii jiraate.Warii innii fixe lachuu nama ganna 22 keessa jiru. Jara lamaanuu akka gabaasa poolisiin godina Fairfax bahetti guyyaa guyyaa mana isaanii keessatti fixan.
Achii bara 1979mana hidhaa Finfinneetti dabarsan,Karchallee, Alem Beqqany.
Achii bhooda, paartiin Mugaabeen bara 1960 hundeessan – ZANU-PF prezidaanticha duraanii balaaleffate.
“Achii booda, ennaa karaa sana irra deddeemnee dadammaqsannee deebinu immoo karicha cufanii nu eegan. Gurmuun poolisoota federaalaa ka biroon, ‘maaliif karaa kana irra deemtan?” jedhanii nu qaban. Shofeera konkolaataa keenyaa fi waahiloota keenyaa fi ana reeban. Nu dhidhiitan. Mooraa hidhaatti nu naqan. Qophee koo na baasisanii na kabalan …” jechuun himaan, Obbo Beqqeleen.
Achii booda immoo, Itti-gaafatamaan Biiroo Barnootaa Oromiyaa – Dr. Tolaa Bariisoo, Feesbuukii irratti, “Tartiibni qubee hin jijjiiramne. Garuu, kitaaba kutaa tokkoffaa irratti, dogoggoraan gabateen qubee otuu hin maxxanfamiin waan hafeef, kun dogoggora sirreessuun dandaf’ame” jechuun barreessan. Dhimma jijjiirama Kaarikulamii Oromiyaa kana ilaalchisee, ogeeyyii fi hayyoota adda addaa sagantaa keenya irratti haasofsiisaa jira. Yunivarsitii Finfinneetti dura-taa’aa Muummee Afaan Oromoo, Dt. Xilaahun Taliilaa, Yuniversitii Finfinnee, Muummee Afaanota Alaa fi Hog-barruu irraa, barsiisaa Afaanii fi og-barruu Afaan Oromoo irraa – Obbo Qulqulluu Ijoo fi ka duraan Yunivarsitii Jimmaatti gargaaraa proofesaraa turan – ogeessa lingustiksii yokaan Xiinqooqaa fi qorataa Afaan Oromoo – Amaanu’eel Raagaa ti hayyoonni haasofsiisne.
Achii booda immoo, uummatni magaalattii keessa jiru hedduun waan itti dabalameef, faarfannaan sun gara dhaadannoo fi mormiitti jijjiirame. Namoota hedduu tu reebame, garuu kan hidhame hin jiru.
Achii booda, miseensa Gamtaa barattootaa tokko wajjiin, reeffa isaa gara warra isaatti geggeessuu isaanii, gabaasaa keenyatti himte – prezidaantiin Gamtaa barattootaa Yunivarsitii Adigiraat – Freyaati Meresaa.
Achii booda, prezidaant Traamp, uggura dinagdee Iraan irraa kaasamee ture itti deebisanii, inumaa daran irra kaayan.
Achii booda reeffi isaa humna waraanaa mootummaatiin fudhatamee booda akka awwaallatan warra isaatti kenname. Yeroo maatiin reeffa fudhatee magaalaa Amboo keessa darbaa jirus akka isaan dhaabatanii hin boonye. Akka callisanii fudhatanii gara ganda dhalata isaa geessan dirqsiisaman. Awwaalchi isaa boori.
Achii boodas, mana Tiyaatiraa Biheeraawii yokaan Biyyaalessaa, Mana Tiyaatiraa fi Aadaa Magaalaa Finfinnee, Orkeestiraa Poolisii, Kibirzabanyaa fi hoteela Hiiltan keessatti hojjetaa ture. Wallisoota Oromoo hedduuf illee fakkeenya tahe. Kanneen keessaa tokko – artisitii beekamaa – Jaamboo Jootee ti.
Achii deebihee jennaan mana barumsa sadarkaa lammeesso keessaa garee NBA, National Basketball Association,filatanDorgommii dhiisee jennaan bara 2017 keessa walaloo ‘Dear Basketball’ jedhu baase.
Achii Finfinneetti fulaa namii hin beenne, achii ammmoo Maaykelaawii,Qilinxoo, geessanii ganna 15 itti muranii eegee gadi dhiisan.
Achii kaatee barana waan ganna 132 keessatti argattee hin beenne yoo jalqabaatiif Chaampiyoonaa bara 2015-2016 taate maqaan istaadiyoomii isii King Power Stadium.
​Achii lafa hedduu deemtee ganna tokko achi teettee waan achii baratteen digrii lammeessooMaster degreearagatte. Achii ammoo Dirree,Dubuluq, Dilloo, Meegga , Dhaas,Waacille, Borbor, Areeroo, Yaaballoo fi Liiban dhaqee aadaa baradhe jetti.
Achiin booda Pooppichi konkolaataa isaanii xiqqoo keessa taa’uu dhaan namoota isaan ajaaiffatan kuma hedduun marfamanii magaalaa Filaadelfiyaa keessatti sirna kadhataa bakka ggeessanitti deeman.
Achiin duubatti gaazexeessituu VOA,White House gabaastuu waan isiin Pompeo wagaafachuu yaaltee hujii duraan keessa jirtu irraa dhaaban jedha himatii kun.
Achiin duubatti itti gaafatamaan mana murti walii galaa U.S. John Roberts Biden kakachiise. Dhugaan biyya bulchuuf kakaka
“Achiin duubatti poolisoonni haala nu hin beekneengibbiiseenanii nu marsani odeeffannoo qamnuun nama 26 hidhaa jira.”
Achi irratti gama Oromiyaatii nama 10 caalaatti dhumate. “Waraanii Liyuu Poolisi tahuu aka warqata eennumma nama isaani ka dhume irraa guurani, barreeffama wayaa isaanii irra jiruu fi mi’a waraanaa isaan irraa guuranin beenne,” jedha warrii lafaa.
Achii Sewnet Bishawutti leenjisuuf itti dabree.Innilleen 2011-2014 leenjise.
Achi keessattis nyaata dhabuun akka rakkataa jiran himanii, loowwan fi qabeenya horii qabnuun akka maatii koo hin soorre dhorkamee jedhu.
Achilleen haga km 24 irraa nama baqachiisuutti jiran. Biyyoota mudhii lafaa gama Kaabaatiin jirani hedduuf ammitii saati bokkaa fi bubbeen lafatti baafattu kaan.
Achilleetti hosteelii Jaataniin faan durii jaaran amma fuluma namii shaayii itti gurguratu taate.
Achilleetti muummee minsitera Itoophiyaa obboo Hayilee Mariyam Dessaalenyii bulchoota bulchoota Waldaa Afriakaa waliin haajaa dhufueef dubbatee Kibxata USA deebihuuf achi kaha.
Achitti akka oduu The Gardiyaanitti nama hedduutti dhiba maqaa hin beenne kanaan lubbuu dhabe.
Achitti ammoo mura gosaa jajjabduu,seera qajeelchaa fi ka qajeele jabeessuuf dubbii muran.
"“Achitti argamuu fi dirqamaa kana bahuun barachaaisa diqrma kana bahuuf qophii."""
Achitti jiraattonni rakkoo bu’uraalee misoomaa qabanii fi dhimma nagaeenyaa ilaalchisuun gaaffii ka gaafatan yoo tahu; deebii isaanii keessattis daandii akka biyyaalessaatti ijaaramuuf male ka biyyattiin yaadaa qabdu keessaa lama godina Gujii keessatti kan ijaaramu ta’uu himanii dhimma nageenyaan wal qabatee garuu ummatni gahee mataa isaa bahuu akka qabu dhaamani.
Achittis mana komputaraa seenee ituu waa ilaallaa jiru oduu lammiwwan Itiyoophiyaa ISIS harkatti ajjefamuu arge suuraa obboleessa isaa fi hiriyyaa isaa vidiyoo irraa adda baafachuu dubbata. Of wallaaleen kufe jedha.
Achittis waggaa 30 caalaa prezidaantii biyyatti kan ta’an Alii Abdullaah Saaleeh aangoo akka gadhisaniif uummanni gaafate. Saaleeh akkuma Mubaarak filannoo dhufuutti kan hin hirmaannee ta’uu paarlaamaa biyya isaaniiti beeksisanii jiru.Jordan keessattis mormiin uummataa eega dhaga’amee booda mootiin biyyatti Abdullaan mootummaa ofii diiganii jiran.Mormii uummataa kan kaayiroo fi sana’aa keessatti geggeefame ilaalchisee gaaffii fi deebii gaggeefame fi xinxala siyaasaa kenname MP3 tuquun dhaggeefadhaa.
Achuma aanaa sana keessa – naannoo Maajeteettis har’a ganama sagaleen dhukaasaa dhaga’ame – jedhama.
Achumaan ammoo waan Itti Aanaan Itti Gaafatamaa Daandii Baaddiyaa Oromiyaa obboo Jaagamaan waan hujii karaa Oromiyaa nutti himellee MP3 tana irraa nuu caqasaa nuu barreessaa.
Achumaan itti gortee Sagatanaa Afaan Oromootti gargaarte. Gaafas sagantaa Xalayaa qopheessiti.Bara 1972 keessa jalqabdee ganna sadii hojjattee biyyatti deebitee lubbuu dhabde.
Achumaan kitaaba hedduu barreesse.Akka yuniversitiin Oromiyaa Gadaa Oromoo barsiiftu tolchuuf kitaaba isaa kuma oli yuniversiti qoode.
Achumaan lammata irratti waraana Veetrnaam gama kaabaan qabamuu isaanii dubbatu Gruters. Erga qabamanii booda jalqaba ganda tokkotti geessuu dhaan booda irra waaltaa itti hidhaman kan Hanoi keessaatti geessaman. Torban tokko booda miseensota waraanaa kanneen biroo 12 waliint a’uu dhaan mooraa hidhamtoota waraanaa “Hanoi Hilton” jedhamutti geessaman.
Achumaan oli guddachaa dhufe,Taakkeleen.Waan gugurdoo lamaaf koree bulchiinsa magaalaa keessatti dhuunfaatti dorgome;
Achumaan Porojeektii ijaarsa karaa guddaa Nefasit-Decamhare jedhanillee laalan. Karaan kun Itoophiyaan dhaqan.
Achuma dhandhee akka Amerikaan nama ufii itti filattu fi yaada gara garaa irratti fb,raadonii fi interneetiin gabaafnaa quba nu qabaadhaa.
Achuma giddu galeessa bahaa keessatt to’annaa mootummaa Saaud Arabiyaa jala kan jiran hidda dhalata Itiyoopiyaa kan ta’an dureessichi Sheek MOhaammud Alaamuddii hiikamaniiru jechuun oduun caasaalee hawaasaa irratti tamsa’e illee dogoggora ta’uu obbo Meles dubbataniiru.
Achuma Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, aanaa Jaartee, magaalaa Aliiboo keessatti kaleessa ennaa barattoonni sadarkaa lammaffaa fi qophaa’inaa hiriira mormii ba’anitti kanneen humnoota federaalaa haleelamanii miidhaman barattoota hedduu fi barsiisota sadii keessa, tokko akkuma wal’aansa fayyaaf Hospitaala Xiqur Anbassaa, ka Finfinnee jiru dhaqqabetti du’uu isaa jiraattonnii fi barattoonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Achuma Harargee Lixaa, aanaa Odaa Bultum, magaalaa Baddeessaa keessatti hiriirri har’a ganama jiraattoota magaalattiin jalqabame, kaabinee magaalattii tokko wajjiin walitti-bu’uu isaa, akkasumas, humnoota federaalaa waamamanii booda dhaqqabaniin facaasamuu isaa dubbatu, jiraattonni. Kaabinee magaalaa Baddeessaa, ka jiraattonni “poolisii nutti waame” jedhan, Obbo Mohaammad Sa’iiditti bilbilllee, namni telefoonicha kaase “lakkii ani Sa’iid miti” jechuun nu irratti cufe.
Achuma Libya keessatti kanneen hafaniif amma iyyuu kanneen hidhataniin iggitamaa kan jiran lammiiwwan Itiyoopiyaa jiraachuu VOAf lammiiwwan ibsa kennan mirkaneessaniiru. Gaaffii fi deebii sana kan dhaggeeffatan barreessan MEAD kun namoota sana baraaruuf yeroon fudhatamuun irra hin jiraatu jedhan.
Achuma, Shawaa Lixaa, magaalaa Amboo keessattis, Sanbatuma dabre kana walitti-bu’insi akka uumamee, namoonni lama humnoota waraanaan haleelamanii du’uu isaanii – jiraattonni VOA, Sagantaa Afaan Amaaraaf ibsanii turan. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Achumatti ilkaan buqqifatee ganna 22 Barseloonaa taphate,Andres Iniesta.
Achumatti nama eenyumaan isaa hin beekamne “boombii qabatee ture” jechuun haala sukaneessaadhaan lubbuun isaa akka bahu taasisamuu, bulchiinsi magaalaattii beeksisee jira. Gochaa kanas balaaleffatee jira.
Achuma, Wallaggaa Lixaa – magaalaa Gullisoo keessatti immoo, Har’a barattoonni hiriira ba’uuf ennaa sochii jalqaban humnoonni mootummaa gaazii imimmaansisu itti roobsuu fi rasaasa ol qabanii dhukaasuun addaan-facaasuu isaanii dubbatu – barattoonni.
Achuuma Arsii Nagallee keessatti dorgommii adda addaa keessatti hirmaachuun injifattee badhaasa argattuun harmee ishee wal’anssa fayyaa akka argatan gochaa turte.
Achuuma Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessa aangawoonni jiran waa’ee walitti bu’iinsa uumamee kaan Adda Bilisummaa Oromootu gaggeesse ennaa jedhan kaan immo hin beekamnee, kaan immoo uummatatu wal waraane jedhu.Maraafuu qoratamaa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Achuuma godina Arsii Lixaa aanaa Shaallaa keessatti hidhattoonni Jimaata darbe Fulbaana 23 bara 2016 dargaggeessa tokko qabuuf dhufanii jalaa miliqee waan ba’eef jecha faana bu’uun waan itti dhukaasuu jalqabniif uummanni birmatee ba’uun walittibu’insa uumameen namoonni 8 hidhattotaan haleelamuu fi dargaggoo Maammoo Gariin jedhamu ajjefamuu dubbatan. Akkasumas hidhattoota keessaa afur du’uu dubbatan.Oduu kana qaama mootummaa dhimmi ilaaluu irraa deebii argachuuf yaaliin ta’e hin milkoofne.
Achuuma mooraa sanqallee keessa kiliinkii jiruuf ogeessa dawaa kan ta’an saajiin Lataa Dabalii ofii isaanii iyyu Daabboo nyaatanii akka turan garu garaachii isaanii kan isaan dhukkubee ture ta’uus mallattoo biraa hin agarsiifne jedhan.eega Eega irbaata nyaatanii booda haqqisaa fi kukkufaa turan jedhu.
AC miilaaniin innii itti deebiu tun bara 2011 asitti waan guddoo moote hin qabdu. Dorgommiin kubbaa miilaa Amerikaa, American Football dhumachuutti jirti.
Adaa Bargaa Meettaa Roobii, Shaashamannee, Baatuu, Bulee Horaa, Dambi Dolloo, Jalduu, Arsii Nagallee, Adaabbaa, Dodolaa, Gadab Asaasaa keessatti uummati mormii isaa dhageessiaa jira jedhan.
“ Adaamaa dabalatee magaalota Giddu Galeessaa Afur irratti Qorannoo Weerara Vaayirasii Koroonaa eegaluuf jenna” jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Adaamaa Keessatti Walitti Bu’iinsii Lubbuu Galaafate Amantii Irraa Kan Maddee Miti : Jiraattoota
Adaamaan ollaa 14 qabdi.Olloota kana lakkoofsa 01-14n yaamaa bahan.Lafa lakkoofsaan yaamuu mannaa maquma abbaan duruu baafateen yaamuu wayyaa jedhanii qoratanii irratti walii galan.
Adaamaa, teessoo mootummaa naannoo Oromiyaa ta duriiti.Oromiyaa gama Bahaatiin jirti.Finfinnee irra akm 100 fagaatti.Qooqayyee (Rift Valley) keessa qubatti.
Adaamaatti ammoo akka ijoolleen kahimaa hujii investimenti mataa ufi qabatu tolchuuf jajabeessaa fulaa albuudaa fi dhagaa manneeniin jaaran qotaniif ufii bitate maashina dhagaan cabsan,CAT jedhan waliin biteef kenneef.
Adaamaatti Atileetota Haga 4000tti Dorgommii ‘Guutuu Itoophiyaa Sadeessootti’ Waldorgomuutti jira
Adaamaatti Kabajni Ayyaanna Masqalaa Adabaabaayitti Godhamu Dhorkame, Komeen Jedhu Dhihaate
Adaamaatti Manneen Seeran-alaa Diiguudhan Wal-qabate Walitti Bu'iinsi Uummame
Adaamaatti maqaa karaatii fi maqaa ollaa hedduu akkuma duruu Oromoon baafattetti deebisuufiitti jiran
Adaamaatti xalayaa chaappaa Abbaa Taayitaa Galii Biyya Keessaa qabduun akka daldaltootii paartii tanaa horii basan gaafatan.
Adaama Baarrow Gaambiyaatti Deebi'an, Jiraattonni Banjuul Sirna O'aadhaan Isaan Simatan
Adabbiin kun, kan abootiin alangaa yaada dhiheessanii ol taheyyuu, murtii hidhaa umurii guutuu kan abukaatooleen maatii miidhamtootaa gaafatanii gadi, jedhama.
Adabbii tana nama Itoophiyaa goolii eegu Abel Maammootti taphata Gaanaa Imaanuheel Boatengi miilaa jala dhaabee buusee Gaanaan adabbii argattee daqiiqaa 24esso irratti galfatte.
Adam kana kan dubbatan wal ga’ii prezidaantiiwwan naannoo Oromiyaa, Amaaraa fi Affaar akkasumas hoji raawwachiisan bulchiinsa yeroo kan Tigraay argamanitti geggeessame irratti ture.
"Adam Schiff, itti gaafatamaa koree nagaa Mana Maree Amerikaati.""Amerikaatti namii seeraa oli jiru hin jiru.Doonaldi J. Tiraampi filannoo bara 2020 hatuuf, nagaa biyya teena balaa irra buuse tana tolche.Duruu woma akkanaa hojjachaa bahe himatamuu male.”"
Adam Schiff prezidaant Traamp maallaqa gargaarsa waraanaa miliyoona 391 utuu hin kenning dura Yukreen mormituu isaanii itti aanaa prizidaantii duraanii Joe Biden irratti qorannaa akka geggeessitu dhiibbaa godhan jedhan.
“Adda adda qoqqoodamuu keenyaan, injifannoon keenya akka duubatti hin deebineef jecha, dhaabota siyaasaa dantaa uummatichaatti fuuleffatanii qabsaawaa turanii fi itti jiran gidduutti nageenyaa fi tokkummaa uumuuf, Tokkummaan Abboota Gadaa sochii jalqabe,” jedhan – Abbaa Gadaa Bayyanaa Sanbatoo.
Adda addumaa gosaa fi siyaasaa sochii gargaarsa dhala namaaf godhamu irratti dhiibbaa gochuu hin qabu jechuun Artiist Taamaany Bayyanaa dubbatee jira.Uummata Tigraay fi Matakkal keessaaf gargaarsa walitti qabuuf sochii jiru kan hogganuu Taammaany Finfinnee keessatti hojii isaa jalqabee jira.
Adda addumaa jiru furuuf wal ta’iinsi gam lamaa barbaachisaa ta’uu Prezidaant Xi-n Baayideniif ibsaniiru.
Adda addummaa hundee gad fageeffatee fi rakkoof saaxilamuu kan ifa baase COVID-19 kufaatii sadarkaa addunyaaf sababaa ta’e. Guutummaa AFriikaa fi sana irra darbees injifannoo carraa misoomaa jiran balaa irra buuse.
Adda-addummaan Adda Bilisummaa Oromoo fi Waltajjii Marii Oromoo Maali?
Adda addummaan siyaasaa president Salva Kirr fi itti aanaa isaanii duraanii gidduu baatii Muddee bara 2013 gara hookkaraatti jijjiirame. Wlaitti bu’iinsa uumameenis uummati miliyoonaan laka’amu qe’ee ofii irraa godaanuu dhaan yergaarsa namoomaa eeggachuuf diraqame.
Adda addummaa qaban fakkeenyaan kan ibsan Traamp walii galtee Nukleeraa Iraan waliin tolfame maqaa dhahan. Walii galtee Nukleera Iraan anaaf rakkisaa natti fakkaata jedhanii Tilarson immo gaariidha jedhee waan yaadu natti fakkaata.
Adda-addummaa Siyaasaa Ameerikaa Dirree Filannoo Irratti
Addaan baasee immoo naannoo Somalia keessatti namoota callisanii hidhaatti naquu, dhiitamiinsi mirga namaa akka geggeessamu siivilonni naannoo sana keessaa hojjetaniif sosso’an dhaaboliin sadarkaa addunyaa kan mootummaa hin ta’in akkasumas waaltaaleen gargaarsaa kanneen biroon gabaasuu isaanii ibsee jira.
Addaan citee kan ture tajaajilli ibsaa fi bilbilaas naannoo sana bakka tokko tokkootti jalqabuu isaa obbo Nebiyyuun ibsuu isaanii Tsion Girmaa Gabaasteetti.
Addaan ituu hin baasiin ajjeechaa gaggeeffamuu fi hokkarri saalaa walitti bu’iinsa keessatti babal’achuu kan balaaleeffatan Dr. Tedroos, humnaan gudeeddii to’annaan ala ta’eera, addunyaa irratti iddoo kamiittuu heddumiina haganaan humnaan gudeeddiin akkasii rawwatameera jedhee hin yaadu jedhan
Addaan Qodamuun Bu’aa Argamsisuu Caalaa Miidhaa Inni Fiduutu Hamaa Dha
Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, Adda Bilisummaa Sidamaa, Adda Bilisummaa Oromoo fi Arbenyooch Ginbot 7 dabalee dhaabonni mormitootaa kudhanii ol akkasumas, dhaabni saboota Addunyaa irratti biyya Tokkummummaa Mootummootaan galmaa’ee hin qabnee fi biyya ofii walaboofachuuf falmanii, kan UNPO jedhamuu fi miseensonni Paarlaamaa Gamtaa Awurooppaa sadii konferensii kanatti hirmaatanii jiran.
Adda Bilisummaa Oromoo dabalatee dhaabbileen siyaasaa kudhan waliin hojjachuuf akkasumas tumsa uummachutti walii galan.
Adda Bilisummaa Oromoo keessatti kanneen jalqaba bara 2000tti– jechuun bara 20001 adda ba’anii turan “ABO-n Shanee Gumii” jedhamuun waamamuu fi kan “ABO Qaama Cehumaa” jedhamuun waamamu, adda addummaa gidduu isaanii jiru furachuun deebi’anii dhaaba tokko ta’uu isaanii, torban dabre, BERLIN, GERMANY keessatti walga’uun ibsa baasaniin beeksisanii jiran.
Adda Bilisummaa Oromoo keessatti, yeroo adda addaatti adda addummaan uumamee, gareeleen adda-bahanii maqaa “ABO”n of waaman heddummaachuun ni yaadatama. Dhiheenya kana immoo, qaamni miseensota fi hoogganoota gareelee ABO kana turan of-keessaa qabu, kan “Waltajjii Marii Oromoo” yokaan “Oromo Dialogue Forum” jedhamu hundeessamuun ibsa baasee jira. Hundeessitoota qaama kanaa keessaa tokko kan tahan, Obbo Lencoo Lataa ibsa kennaniin , “Qabsoon bilisummaa Oromoo adoodee gara fuul-duraatti tarkaanfachuu dadhabuu irraa, akkasumas, geggeessitoonni qabsoo Oromoo dhaabicha haaressanii geggeessuu irra maqaa gaarii dhaabichi uummata keessatti horate eegsisuutti cichuu irraa dahabbii dhaabicha keessatti uumame irraa kaanee mul’ata, tarsiimoo fi toftaa qabsoo bilisummaa Oromoo haaressuuf jecha, waltajjii marii kana gad-dhaabne” jedhu.
Adda Bilisummaa Oromoo obbo Galaasaa Dilbootiin Duurfamu Motumaa Naannoo Oromiyaatiin Wal Mari'atan
Adda Oromoo Abboo, adda bilisummaa tokkummaa Oromoo, Kongresii biyyoolessa Oromoo fi paartiin walabummaa Oromiyaa jedhaman torban darbe ibsa baasan.
Adda Tokkummaa Walabummaa Oromiyaa hogganuun gara biyyaa kan dhufan obbo Tamaam Baatii jaarmayaan isaanii mootummaa waliin adeemsa gara fulduraa irratti mari'atee galmaa'uun karaa seeraan kan sosso’uu ta’u socho'u ta'uu obbo Tamaam Baatii ibsan.
Addee Dirribeen Giincii erga geeche booda nagahaan hiikkamteetti. Muccaan dhalatee, Falmataan, viillaa warra isaatiin qophaaheetti ta’ii baatuus “qarqaarsa hawaasni Gincii maatii kanaa fi namoota 70 ol achi qubsiifamanii godhanii haa toluu, fayyaa qaba,” jedhan warri isaa. Maatii kana, akkasumas koree yeroo namoota magaala Gincii qubsiifamanii qarqaarsa walitti qabaa jiru keessaa Obboo Kumaa Urgeessaa dubbisne.
"AddeHele ToorningEchimidit naanoo onggee kanaan rukkutame keessa bakka dawwatanitti waan argaan ogaa ibsan, ""namoonnin ani kaleessa arge namoota jiruuf jireenya isaanii dhabani"" jedhani hawaasni addunyaa odoo rakkinni kun caalaa hin hammaattin gargaarsa akka godhu waamicha dhiheesaniru."
Adde Janet Adam Kaayyoo hiriira kanaa nuuf ibsaniiru.
Addi bilbisummaa Oromoos gama isaan himannaa kana haaluu dhaan mootummaan Itiyoopiyaa badii ofii dalage haguufuuf finciltoota Oromoo ti jedha jechuu dhaan haleellaa sana humnootiin isaanii hin raawwanne jechuun haalan.
Addi bilisa baasaa biyyoolessaa Ogaaden akka jedhetti hongee gaanfa Afriikaa keessaa irraan kan ka’e uummannii fi beeladaaleen Itiyoopiyaa naannoo somalee keessaa du’aa jiru.Sabaa himaalee fi ergaan e-mailii ergame akka jedhutti mootummaan qabiyyee ripxe loltootaa irra uggura gargaarsa namoomaa raabsuu waan kaa’eef jecha hanqinni nyaataa fi bishaanii hammaatee jira.Itiyoopiaan tokkummaan mootummootaa fi jaarmoliin gargaarsa namoomaa rakkoo kan hammaatee jiru rakkoo naannoo sanaa calliinsaan akka bira taraniif dhiibbaa goote jechuu dhaan arjoomtonni gargaarsaa rakkoo uummata Ogaaden gara ifaatti fiduu dhaban jechuun qeeqa ergaan eI-meelii sun.Gareeleen gargaarsaa garuu himannaa ONLF kanaaf deebii kennanii jiran. Dubbii himtuun sagantaa nyaataa addunyaa kan Itiyoopiyaa keessaa Susannah Nicol akka jedhanitti kanneen gargaarsi barbaachisu dhaqqabuuf tattaafiitu jira jedhan.
Addi Bilisa Baasaa Ogaadeen fi Paartiin Wal Ta’iinsa Dimokraasummaa Biyyatti Deebi’an
Addi Bilisumaa Oromoo gama isaan sochii naanno sanitti taasisaa jiru tokkole akka hin jireefi dhimma kana duuba kaneen rakko hammesu barbaadantuu jira jedha.
Addi Bilisumaa Oromoos waraana caasa isaatiin hogganamu kan bosonaa hin qabne ta'uu dubbatee, nageenya biyyattii tiksuuf kan mootumaa naannoo Oromiyaa waliin hojjatu ta'uu beeksisee jira. Muktaa Jamaal tu gabaase. Caqasaa
Addi Bilisumaa Oromoo Tokkoomee dhaabbilee oromoo dantaa oromoof hojjatu kamuu waliin tokkoomnee hojjachuuf qophiidha jedhan. Dubbii himaan dhaabichaa Dr. Qaasim Abbaa-Nashaa akka himanitti ibsa kana baasuuf sababa kan nuuf ta'e gaafii baldhaa walittitti tokkoomu ummata oromoo, Abbootii Gadaa fi Qeerroo irraa dhihaata tureef abboomu keenya ibsuufi fudhachuu kenna beeksisuufi jedha.
Addi Bilisumaa Oromoo Wajjira Gullallee Wagga 26 Booda Banate
Addi Bilisumaa Oromoo wajjira isaa Gullallee wagga 26 booda hardha banate. Ibsa hardha wajjira kanatti kenameen akka jedhametti banaamuun wajjira kana waliigaltee mootumma waliin ture keessa isa tokko jedhamee jira.
Addi Bilisumaa Oromoo waliigaltee Asmaraatti mootummaa Itiyoophiyaa taasifame hojiitti hiikuuf kutannaa qabu ta’uu isaa beeksisee jira.
Addi bilisumaa uummata Tigraay IWEHAT fi ABO paartileen fafakkaatan aangootti deebi’uuf adda siyaasaa haaraa uummatanii dhaabolii wal fakkaatan walitti qabaa jiru jechuu dhaan miseensi mana maree EDEPA fi dura taa’aan duraanii obbo Lidetuu Ayyaalew dubbataniiru. Miseensonni walitti dhufeenya kanaa hanqina sirna waggaa 27n darbanii guutuu manna, fedhii rakkoo haaraa uumuu fidanii dhufaa jiru jedhan.
Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadenis, akkasuma, ibsa baaseen, “muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa haaraan, paartii EPRF ka yeroo dheeraaf mirga uummataa ukkaamsaa ture irraa waan filatamaniif amantaa guutuu irratti hin qabnu. Tahus, waan gara fuul-duraatti gochuuf jiran dhiheenyaan hordofaa jirra,” jedha.
Addi Bilisummaa Ogaden Haleellaa Raawwateef Mootummaa Itiyoopiyaa Himate
Addi Bilisummaa Oromoo, ABO'n Filannoo biyyaallessaa marsaa 6ffaa gaggeessuun dura mariin siyaasaa fi waligalteen biyyoollessaa barbaachisaa dha jechuun ibsa baasee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo, Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogandenii fi dhaabonni hidhannoon mooutmmaa gargalchuuf hojjetan dadhabsiifaman, jechuun ka Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa dubbatanis, “dhugaa haaluun amala aangawoota mootummaa Itidyoophiyaa ti” jedhan.
Addi Bilisummaa Oromoo, Ammajii 12,2020 Finfinnnee galma “Miliniyeemii” keessatti sagantaa “Barii Finfinnee” jedhu, ka dhimma filannoo dhufaa jiruutti fuuleffate geggeessee ummataan wal mari'ate
Addi Bilisummaa Oromoo, eega bara 1992 mootummaa cehumsaa Itiyoophiyaa keessaa dhiibamee bahe – jedhan irraa jalqabee, mootummaa Itiyoophiyaa waliin akka lolatti jiru ka dubbatan – hoogganoonni Adda Bilisummaa Oromoo ammoo, “Addi Bilisummaa Oromoo kan alaa seenee mootummicha waraanu otuu hin taane, ka biyyattii keessatti uummata Oromoo waliin hiriiree, bilisummaa uummatichaa lolaa turee fi lolaa jiru” jedhanii turan.
Addi Bilisummaa Oromoo eega biyya galee as yeroo jalqabaatiif Korasabaa Addaa taasisuun akka seerri filannoo Itiyoophiyaa gaafatutti heera ittiin bulmaataa isaa haareffaftee fi hoogganoota isaas irra-deebiin filatee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo eega mootummaa Cehumaa Itiyoophiyaa keessaa ba’ee booda, yeroo jalqabaatiif, bara 2001, gurmuulee kana lameenitti adda ba’uu dhaa booda ka murnawwan ka biroon illee uumaman. Bara 2008 immoo, Adda Bilisummaa Shanii Gumii jedhame irraa immoo, kan “Adda Bilisummaa Oromoo Jijjiiramaa” jedhamuu fi Jeneraal Kamaal Galchuun hoogganamu adda of baase. Waggaa afurii booda, bara 2012 -- murni “ABO jijjiiramaa” jedhamu deebi’ee murnoota ka biraatti qoqqoodamee murni tokko, kan Jeneraal Kamaaliin hoogganamu “ABO”n ana jedhee labsate. Kaan Gurmuuu qabsaa’otaa ofiin fi ABO Koree Yeroo jedhame. Bara kana jalqaba irra immoo kan hoogganoota ABO durii fi dura ABO jijjiiramaa keessa turan Adda Dimookiraatawa Oromoo yokaan ODF jedhamu hundeeffatanii beeksisan.
Addi Bilisummaa Oromoo fi Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden Waamicha Muummicha-ministaraa Abiyyiif Deebii Kennnan
Addi Bilisummaa Oromoo fi Addi Bilisummaa Biyyoolessaa, rakkoo yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessa jirtu furuu irratti ejjennoo qaban ilaalchisee, mata-mataatti ibsa baasanii jiran.
Addi Bilisummaa Oromoo fi Kongrasiin Fedeeraala Oromoo filannootti hirmaachuuf danqaan adda addaa nu mudateera jechuun dubbachuu isaanii Jimaata darbee dhiyeessinee turre.
Addi Bilisummaa Oromoo fi Koongirasiin Fedaraalawa Oromoo “miseensonnii fi deeggertoonni keenya seeraa ala Mootummaadhaan nu irraa hidhamaa jiru,” jechuun komatan.
Addi Bilisummaa Oromoo fi Koongiresiin Federaalawaa Oromoo immoo gama isaanitiin, “gabaasichi xiqaatus kan dhugaa agarsiise. Rakkoon jiru garuu, kanaa ol waan ta'eef qaama walabaan qorannaa dabalataa barbaachisa,” jechuun waamicha dhiheessan.
Addi Bilisummaa Oromoo fi Koongiresiin Federaalawa Oromoo Manni-maree Federeeshinii Itiyoophiyaa haga filannoon waliigalaa geggeessamutti mootummaa taayitaa irra jiruuf akka yeroon aangoo dheeressamuuf murtii Gumiin Qorannoo Heeraa dhiheesseef raggaasisuu mormuudhaan kaleessa ibsa waloo baasanii jiran.
Addi bilisummaa Oromoo fi Mootummaan Itiyoophiyaa marii araaraa guyyaa kaleessaa Asmaraa keessatti eegalan har’a xumuranii jiru.
Addi Bilisummaa Oromoo gama isaan ibsa kenneen Bitooteessa 8 fi 9 bara 2018 onoota Miyoo fi Moyyaalee keessa bakka adda addaatti tarkaanfii fudhachuu isaa beeksisee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo gama isaatiin, waajiricha banachuuf ulaagaa baratame mara guutuu isaa fi qaamota barbaachisaniin xalayaa gahuu isaa dubbata.
Addi Bilisummaa Oromoo garuu humnootiin issa bakka maqaa dhahamee keessa akka hin jirree ibsuun kanneen uummata Oromoo kuma dhibbatti lakka’aman godaansisaa fi dararaa turan dhoksuuf maqa baleessii kana oofu jedha.
Addi Bilisummaa Oromoo Gujii irraa hajajaa waraanaa Eeliyaas Gambeellaa nama jedhamu hin qabu jedha
Addi Bilisummaa Oromoo haala yeroo ammaa deemaa jira jedhu irratti har’a waajjira isaa muummicha Finfinnee jirutti maddeen oduuf ibsa kenneen godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti, keessumaa Godina Addaa Naannoo Oromiyaa keessatti miseensotni isaa 350 tahan mootummaan hidhaman, jechuun.
Addi Bilisummaa Oromoo haala yeroo ammaa fi waa’ee filannoo dhufaa jiruu irrrati kaleessa magaalaa Ambootti uummata waliin mari’atee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo har'a dhimmoota yeroo ammaa biyyattii keessatti mul’atam irratti miidiyaaleef ibsa kennee jira.Dhaabbatichi walgahii Gumii-sabaa tibbana gaggeessen murtoowwanii fi kallattiiwwan hojii adda addaa lafa kaa’achuu isaa dubbata. Walga’iin Gumii-sabaa dhaabichaa dabarse keessaa dhimmi hidhaa Laga Abbaayaa tokko ta’uu hayyu dureen ABO obbo Daawud Ibsaa ibsanii jiru. Faca’insa Vaayirasii Koronaa ittisuuf hojiin hojjetamu cimee akka itti fufuu qabus dubbatanii jiran. Guutummaa isaa caqasaa.
Addi Bilisummaa Oromoo har’a waajira isaa muummicha, magaalaa Finfinnee, Gullalleetti argamutti ibsa gaazzexeessoftaaf kenneen, mootummaan Itiyoophiyaa hoogganoota dhaabichaa hiraarsee akka hidhaa jiru dubbate.
Addi Bilisummaa Oromoo Hoogganoota Kiyya Ol’aanoo Irratti Yaaliin Ajjeechaa Geggeessamee Ture, Jedhe
Addi Bilisummaa Oromoo ibsa dheengadda baaseen geggeessitootni fi miseensotni isaa humnoota tikaa mootummaatiin hidhamaa jiran, jedhee jira. Waa'ee geggeessitootaa fi miseensota ABO hidhaman jedhamanii Raayyaa Ittisa Biyyaa, Koomishinii Poolisii Fedaraalaa fi ka Finfinnee irraa qulqulleeffachuuf yaaliin haga ammaatti goone hin milkoofne.
Addi Bilisummaa Oromoo Kora Sabaa waamuf qophii eegaluu isaa Koreen Kora Qopheessituu dhaabichaa beeksise jira.Gareen hooggana dhaabichaa Obbo Araarsoo Biqilaan hoogganamu immoo haala qophii korichaa irratti ka yaaddoo qabu tahuu dubbata.
Addi Bilisummaa Oromoo magaalaa Ambootti miseensotni koo 50 ol hidhaman jechuun komate. Ambo dabalatee magaalee Shawaa Lixaa garaa garaa keessatti miseensonni keenya 120 caalan humnoota mootummaan qabamanii hidhaa jiru, jedhu - Qondaalli Damee siyaasaa ABO, Obbo Gadaa Gabbisaa.
Addi Bilisummaa Oromoo miseensotni Koree Hojii Raawwachiiftuu fi Koree Giddu-galeessaa dhaabichaa muraasni eega qabamanii hidhamanii guyyoonni 15 darbanillee, haga ammaatti achi buuteen isaanii hin beekamne, mana murtiittis hin dhihaanne, jechuun beeksisee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaan hoggganamu tumsaa fi wal-hubannaa dhaabbilee Oromoo jiddu jiru cimsuun dantaa ummataaf akka hojjatu, ibsa har’a magaalaa Finfinneetti kenneen beeksisee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo Obbo Daawuud Ibsaan hogganamuu hooggansa dhaabichaa fi gaazeexxessoota sagalee dhaabichaa mootummaan na jalaa hidhee jechuun himatee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo Qaama Cehuumsaa fi Addi Bilisumma Oromoo Tokkomee erga akka Dhaaba tokkotti walitti Ititaniin booda kora waliini taasisaniin hoggansa waloo filatanii jiru.
Addi Bilisummaa Oromoo rakkoo Mootummaa fi Riphe-loltoota jidduu jiru furuuf mariin taasifamutti yoo affeerame hirmaachuuf qophii dha - jedhu, miseensi Shanee Gumii ABO, Obbo Mikaa’el Booran.
Addi Bilisummaa Oromoos hidhaadhuma kana ilaalchisee torban kana ibsa barreeffamaan facaaseen duula hidhaa ilmaan Oromoo kallattiin qiyyaafatee geggeeffamu dhaabsisuuf hawaasni addunyaaf uummatoonni Itiyoophiyaa waan danda'ame akka godhan waamicha dhiheessee jira.
Addi Bilisummaa Oromoo Tokkoome Dhaabbilee Dantaa Oromoof Hojjetan Waliin Hojjechuuf Qophii Dha Jedha
Addi Bilisummaa Oromoo wagga 40 dura kan hoogganoonnii fi miseensata isaa gameeyyiin gammoojjii naannoo Somaalee Shinniigaa jedhamutti itti wareegaman ittiin yaadachuuf, Guyyaa Goototaa goototaa har’a yaadatee oole.
Addi Bilisummaa Oromoo, Waxabajjii 25, bara 2018 jechuun, Wixata dabre kana ibsa baaseen, “Jijjiirraa bu’uraa fiduuf warraaqsa ka’e akka milkaa’ina itti fuuleffate hin geenye fashalsiisuuf, mootummaan Itiyoophiyaa duula geggeessaa jira” jechuun balaaleffatee jira.
Addi Bilisummaa uummata Ogaadeen(ONLF) fi gamtaan Dimokraatawaa bulchiinsa naannoo Somaalee(SRDA) gamtaa uumuu isaanii ONLF Twitarii irratti beeksisee jira.
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay Angawootaa isaa kaan aangoo irraa buusee kaan immoo bakka buuse
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay biiyya ani hin bulchiine diigamuu qabdi jedha kan jedhan itti aanaa prezidaantii bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophyaa gana Kibbaa obbo RistuuYirdaaw yeroo waggoota dheeraan biyyatti bulchaa turees dinagdee, siyaasaa fi hawaasummaa biyyatti irratti miidhaa hedduu geesisaa ture ture jedha.
Addi bilisummaa uummata Tigraay har’a galgaa ibsa baaseen namoonni siyaasa Itiyoopiyaa hidhamaa jiru jechuun mormii dhiyeesse.
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay Ibsa Baasee Jira
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay Mootummaan Federaalaa Namoota Seeraan Ala Hidhe Haa Hiiku Jechuun Gaafate
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay(TPLF) lammiwwan Itiyoophiyaa fi hawaasnii addunyaa mootummaa Itiyoophiyaa aangoo irraa kaasuuf gargaarsa akka godhaniif gaafatee jira.
Addi bilisummaa uummata Tigraay (TPLF) mootummaan Federaalaa kutaalee biyyattii garaa garaa keessatti dhiittaa mirga namaa raawwataa jira jechuun himate.
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay (TPLF) Sadarkaa Bulchinsa Naannoo Ofitti Filannoo Geggeesuf Murteesse
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay (TPLF) walgahii guyyutaaf gaggeessaa ture booda ibsa baaseen sadarkaa bulchinsa naannoo ofitti filannoo gaggeessuuf murteessuu isaa beeksiise.
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay Uggura Visa Ameerikaan Keesse Irratti Deebii Kenne
Addi Bilisummaa Uummata Tigraay yokaan HIWEHAT fi “Shanee”n Mana-maree bakka-bu’ootaatiin shororkeessummaatti farrajamuun isaanii, namoota nagaa haleellaa irraa ittisuu fi deggertoota dhaabota kanaa to’achuudhaaf gargaara, jechuun Abbaan alangaa Walii-galaa ka Federaalaa ibsee jira.
Addi Bilisumma Oromoo gama isaatiin sababaa Obbo Abdiin ittin hidhamanii fi bakka isaan itti hidhaman hanga ammatti kan hin beekne ta'uu beeksise. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Addi Bilisumma Oromoo Hoggansi isaa olaanoon sagal miseensota dabalatee qaama nageenyaan tohanna jala ooluu isaani beeksise.
Addi Dimokraatawaa Oromoo Jaarmayaa Keenya Biyyatti Galchuuf Ijibbaataa Ture: Doktor Bayaan Asoobaa
Addi Dimokraatawaa Oromoo jijjirama foyyeessuu Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamaa jiru kan ilaleen jila mootummaa Itiyoophiyaa kan sadarkaa olaanaa waliin akka lakkoobsa Itiyoohiyaatti caamsaa 3 fi 4 bara 2010 mari’achuu isaa kaleessa ibsa baaseen beeksisee jira.
Addi Dimokraatawaa Oromoo Jila Isaa Dhiyeenyatti Finfinneetti Akka Erguu Mootummaan ItiyoophiyaasMirkaneessee Jira
Addi Dimokraatawaa Oromoo kanas fiixaan baasuuf akkasumas marii jalqabame xumuura itti godhuuf jila sadarkaa olaanaa jaarmayichaa gara Itiyoophiyaatti kan ergu ta’u ibsa baaseen hubachisee jira.
Addi Dimokraatawaa Oromoo(ODF) fi Oromoo Dimokraatik Parti (ODP) Tokko Ta'anii Waliin Hojjachuuf Hardha Waliigalan
Addi dimokraatawaa Oromoo ykn ADOn mootummaa Itiyoophiyaa waliin karaa nagaa hojjechuuf gara biyyaatti deebi’uuf murteessuu isaa ibsa torban darbe baaseen beeksisee jira. Mootummaanis adda kana waliin marii eegaluu isaaf kanneen karaa nagaa adeesa siyaasa geggeessuu fedhan waliin hojjechuu kan barbaadu ta’uu beeksisee jira.
​Addi Dimookiraataw Oromoo qabsoo karaa nagaa geggeessamun gaaffii uummata Oromoo furuuf, akkasumas, deemsa yeeroo dheeraa keessa mirgi uummatoota Itiyoophiyaa maraa kabajamee biyyattiin gara dimookiraasummaatti akka jijjiiramtu qabsaa’uu kaayyeffatee waggoota lamaan dabraniif, aangawoota mootummaa Itiyoophiyaa sadarkaa adda addaa irra jiran waliin ka marii geggeessaa turee fi amma illee itti jiru ta’uu isaa dubbatan, Obbo Leencoon.
ADDIS ABABA —Jiloonni araaraa Sudanii fi Sudaan kibbaa jalqaba baatii Fulbaanaa irra finfinneetti marii isaanii deebi’anii jalqaban.Mariin isaanii irra caalaa waa’ee zayita boba’aa, dinagdee fi daldala naga eegumsaa fi dhimma daangaatti fuuleffate. Minssteerri dhimma kaabinee ka sudaan kibbaa Deng Alor maariin kun yeroo dhiyootti walii galtee xumuraa irra gaha yaada jedhu qaban.Dhimma abbummaa kutaa zayita boba’aan badhaate kan Abiyeh marii ammaa kana irratti lafaa hin kaane yaadni araarteessota gamtaa Afriikaatiin dhiyaate jiloota gama lameeniittu ergamee jira jedhan.Jila araar-teessota Sudaan irraa Bedreldin Abdallaa yaada dhiyaate sana irratti ka marii geggeessaa jiran ta’uu dubbatan.Gabaasa guutuu mallattoo armaan gadii
Addis Chekkol achi irraa akka gabaasetti --- Magaalaa Harar keessatti jala-bultii ayyyaana Cuuphaa dheengadda ayyaaneffamee fi kaleessa yeroo taabotni gara Waldaa Kiristaanaatti deebifamus walitti-bu’insi uumamuu fi qabeenyaa irra miidhaan ga’uu jiraattonni VOAtti dubbatan himanii jiran. Magaalaa Dirre-dhawaatti hookkara wal-fakkaataa kaleessa ka’een namni tokko du’uu fi ka biroon madaa’uu dubbata – mootummaan.
Addis Istaandaard Labsii Yeroo Atattamaa Itoophiyyaatti Labsameen Wal-qabatee Hojii Maxxansaa Dhaabuu Dhaa Dirqamuu Isaa Beeksise
Addisuu Bullaallaa:Bellamaan Nu Deddeebisuu Mannaa Gaafa Xumurtan Nu Waamaa
Addisuu Karrayyuu:Gaafa Qeerroon Fuudhu Harooressa Boroo Dhaabaniif---Haaraa Horee Jedha Warrii Keenna
Addisuu Karrayyuu Imaltuuf Amerikaa Jiraa Asumaan Istuudiyoo VOA-tti Gore
Addisuu karrayyuu waan aartii Oromoo rakkisuutti jiru keessaa tokko COPY RIGHT,hujii weellisaa akkuma fedhan jalaa baayyisanii gurugruu ykn laaffisuutti mullataa jedha.
Addisuu Karrayyuu waan jireenna ufii,waan olmaa fi bulti ufi biratti arguutii fi waan heddyy faarsee Oromiyaa waliin gahee jedha.
Addisuun abbaa ijoollee lamaati, kabajaa fi ulfinnaaCidhaadubbachuuf …”hora bulaa jennee nuyis isan eebbifmnee,” jedhee waan hedduun eebbise.
Addisuun bara 2003 keessaa sirbuuf afaan baqaffate.Jireenna Oromoo karrayyuu sirbaan agarsiisuuf sirba isaan horiin faarsanKarrayyuujedhee baase.Achumaan Addisu Karrayyu jehdan malee abbaan isa dhaleMengistuu.
Addisuu yoo qophii sirbaa dhaabiiMinnoshewa Entertainmentjedhuu Amerikaa godina Amerikaa akka akkaa irra maranii sirbaniif yaame dhufetti istuudiyoo keennalleetti goree waan sirba isaa nutti hime.
Addi Warraaqsa Dimookiraasummaa Uummatoota Itiyoophiyaa, ADWUIn, yaa’ii isaa walii-galaa 11ffaa har’a magaalaa Hawaasaatti jalqabee jira.
Addi Warraaqsa Dimookiraasummaa Uummatoota Itiyoophiyaa yaa’ii isaa 11ffaa magaala Hawaasaatti ta’aa jiru irratti filannoo geggeessen muumee ministraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad dura ta’aa, Obboo Dammaqaa Mokonnon immoo itti aanaa dura ta’aa gochuun filateera.
Addi Warraaqsa Dimookiraasummaa Uummatoota Itiyoophiyaa yokaan ADWUI Dr. Abiyyi Ahimed dura-taa’aa, Obbo Demmeqee Mekonnin itti-aanaa dura-taa’aatti filachuudhaan, yaa’ii isaa 11ffaa guyyoota sadi’iif Hawaasaatti geggeeffate har’a xumuree jira. Gabaasaa keenya, Muktaar Jamaal, achitti argamee yaa’icha hordofaa ture. Gaaffii fi deebii waliin geggeessine dhaggeeffadhaa.
“Addunyaa abbootii irraa irratti fi warra hammeennaan nama bulchuu fedhu irratti qabsooftuuf, qawween jabduun humna qabdu gaazexeessummmaa dhugaa jirtu namatti himtu,hujiin RFA ammoo dhugaa dubbachuu,” jedha Yates namii haaraii filan kun.
Addunyaa bakka adda addaa irra ka jiran afaanneen Itiyoophiyaa keessaa dubbachuu kanneen danda’an irra hedduun isaanii paas portii Itiyoophiyaa kanneen hin qabne oduu uumanii odeessan kan “gaangeen dhalte” jedhu oofuun yuu-tuubii (you tube)irraa buddeen ta’eefii madda galii ofii godhatan jedhan.
Addunyaa bara 2020 kana abdii fi gammachuun qaaqee facaafattee itti seente.
Addunyaa dhugaa ta’e keessa haasaan tola dhaga’amu hin jiru. kan deggersa hin qabaanne dhugaa dubbachuu keef hacuucamtaa jedha maxxansaan marsariitii ishee irra jiru. Qixxee guddachuuf carraan youtube ta’e marsariitii vidiyoo qooddatan ka biroo bira hin jiru jedha barreffamni kun.
“Addunyaa dura deemuuf malee duuba deemuufii mitii kuno kurfoo jirra.Nyaapha keennallee ufi rraa fafallaadaa durumatti yaana jaallawwan teenna ammo achi ufi irraa hin qamnu.Eennuu akka taane ammo oli kaanee himanna,” jedhe.
Addunyaa gama tokko tallaalanii isa kaan dhisuun vaayrasichii bifa jijjiratee talaalii haaraa kanaan akka hin fayyineef carraa bana jechuunis akeekkachiisan.
Addunyaa guddachaa deemuutti jirtu keessatti waan ufii qaban jabeeffachuun durumatti nama deemsifti. Kana keessaa Ispoortiin Oromoo qooda guddaa qabdi.
Addunyaa hanga tokko kanneen dhaahata ykn kaalaandarii Grigoriyaan fayyadaman keessatti har’a “guyyaa dhaloota gooftaa yesuus” ykn Kriismas kabajamaa jira.
Addunyaa irraa biyyoonni foon dhiyeessuun beekaman, Kanaadaa, Briteen, Awrooppaa, New Zealand fi Meeksiikoo dha.
Addunyaa irraa caasaa namoota seeraan ala deddeebisuu keessaa garee tokko hooggana jedhamuun kan himatame Medhaanee Yehadgoo Merid kan jedhamu lammiin Eertraa, Itiyoophiyaa,Liibiyaa Sudaanii fi tokkummaa Imireetot Arabaa akkasumas Awrooppaa keessaa dameewwan akka qabutu ibsame.
Addunyaa Irraa Lakkoobsi Namoota COVID-19n Du’anii Kuma 900 Guute
Addunyaa Irraa Lakkoobsi Namoota COVID-19n Qabamanii Miliyoona 40 Darbe
Addunyaa irraa nama miliyoona 35 caalutti COVID-19 qaba
Addunyaa irraa namoonni 355,00 ol sababaa COVID-19n du’uu statistics-n Yuniversitii Joons Hopkins beeksisee jira. Addunyaa irraa uummanni miliyoona 5.7 vaayiresii koronaan yoo qabamu kana keessaa dhibbi irraa harka soddoma kan ta’u Yunaayitid Isteetis keessa.
Addunyaa irraa namoonni miliyoonni 4.8 vaayiresii kanaan qabamanii kanneen kuma 613,000 du’anii jiran kanatti qorattoonni talaallii vaayiresii kana dhabamsiisu argachuu irratti fooya’inni argamuu gabaasaa jiran.
Addunyaa irraa siidaawwan loogii sanyii fi garbrummaatti hidhata qaban bakka dhaabatanii kaafamaa jiran. Dhiibbaan kunis erga Joorj Filooyiid lammiin gurraacha Ameerikaa baatii darbe poolisiin adii daqiiqaa sagaliif morma isaa irra jilbaan dhaabatee du’ee booda hammaate.
Addunyaa irraa uummanni miliyoonni 6 COVID-19n duraa kan qabamteef kanneen 183,585 duraa du’an Yunaayitid Isteetis deebii kenniteen uummanni dhibba irraa harki 67 talaallii kana ni fudhatu jette.
Addunyaa irraa uummati miliyoonni 34 vaayiresii kanaan yoo qabamu kanneen miliyoona tokkoo ol ta’an du’uu galmee Yuniversitii Joon Hoopkins irraa hubachuun danda’ameera.Waaltaan to’annoo fi ittisa dhukkubootaa Yunaayitid Isteetis roobii darbe akka beeksisetti uggura imala doonii imaltootaa kan baatii bitootessaa yeroo isaa hanga Onkoloolessa 31tti dheeressee jira. CDCn akka jedhetti Bitootessa 1 hanga Fulbaana 29 yeroo jiru keessatti namoota doondii bishaan Yunaayitid Isteetis irra deemu keessa turan 3,689 COVID-19n yoo qabaman 41 immoo du’aniiru.
Addunyaa irra biyyoot jiran keessaa Namoota vaayrasii Koronaan qabaman hedduu qabaachuun Amerikaan iddoo duraa irra jirti.
Addunyaa irratti biyyoota dinagdeen hatattamaan guddataa jiru 15 keessaa harka caalaan Afrikaa keessatti argamu jechuun Janson jiloota konfraansii kana irratti hirmaataniif ibsan.
Addunyaa irratti biyyoota shaffisaan guddataa jiran 10 keessaa 3 Afrikaa keessatti argaman. Sadarkaan IMF baase akka agarsiisutti biyyoonni Afrikaa lama ka biroon immoo, biyyoota kurnan shaffisaan guddatanitti dhihoo jiran. Kana tu hariiroo Yunaayitid Isteets Afrikaa waliin qabaattu ka yoomii iyyuu caalaa hedduu barbaachisaa taasisa. Koree hariiroo alaa, ka mana-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteets irraa – Ed Rooyis akkana jedhu.
Addunyaa Irratti Bunni Ajaa'ibsiifamaan Afrikaa Irraa Madda
Addunyaa irratti Dubartonni kuma 300 fi kuma 60 ta’an sababaa ulfaa’uu waliin wal qabateen waggaa waggaan dhumu.Dubrtonni haala akkasiin lubbuun isaanii darbu kun harka caalaan immoo Afriikaa keessatti argamu.Prezidaantiin Ireland duraanii Meerii Roobinsan rakkoo ulfaa fi da’uumsa waliin wal qabatee lubbu dubartootaa galaafataa jiru kana biyyoota Afrikaa keessaa dhabamsisuuf sagantaa gaggeefamu hoogganu.
Addunyaa irratti guyyaa guyyaan dubartonni kum tokko ta’an rakko yeroo ulfaa fi da’uumsaa uumamuun lubbuu ofii kan dhaban ta’uu gareen gargaarsa wal’ansa fayyaa kennu “Doktoroota Daangaan Hin Uggurre” jedhamu beeksisee jira. Gareen kun akka jedhutti duuti haadholii mudatan kun ittifamuu danda’uu.
Addunyaa Irratti “Guyyaan Busaa” Har’a yaadatamee Oole
Addunyaa irratti Guyyaan Dhibee Sombaa barana si'a 39ffaaf kan yaadatamee oole yoo ta'u Itiyoophiyaa keessatti yeroo 24ffaaf kaleessa jechuun Bitooteessa 24 bara 2021 yaadatamee jira.
Addunyaa Irratti Guyyaan Walabummaa Preesii Caamsaa Sadii Kabajamee Oola.Waa’een walabummaa preesii dubbatamaa kan ture ta’uus dhugaan har’a iyyu ta’u Gazeesseesoota mudataa jiruaddunyaa iddoo hedduu keessatti gara sadarkaa akka dinuummaatti ilaalamuutti guddatee jira.
Addunyaa Irratti Guyyaa Tokkotti Namnii 183,000 Dhukkuba Koviid-19 Haaraa Qabaman: WHO
Addunyaa irratti har’a guyyaa Raadiyoo tu yaadamee oole. Raadiyoon haga ammaattillee gosa miidiyaa addunyaa irratti lafa bal’aa dhaqqabuu fi uummata hedduun dhaggeeffatamu akkuma tahetti jira.
Addunyaa irratti immoo ijoolleen lakkoobsaan xiqqoo ta'an dhukkuba Pooliyoo ykn laamshessaan kun ka duraa ta'u sanbata darbee jechuun Onkoloolessa 24 kabajamee kan oole guyyaa Pooliyoo addunyaa irratti ibsameera.
"Addunyaa irratti jeequmis hammaachaa dhufuus"" bulchiinsi Obaamaa gama hikoo faluutin laafaa ture"" jedhamuun akka dadhabiinaatti dhiimmota ka'an keessaa tokko. Karaa biraatiin hogganaan Al - Qaayidaa Osaamaa Biin Laadan hoggansa Obaamaatiin ajjeeffamun waan ittin Obaamaan jejamu keessaatti tuqama."
Addunyaa irratti lakkobsa namoota dhukkuba Busaan qabamanii fi du’anii gad cabsuun kan danda’ame ta’uu kan ibsee jaarmayaan fayyaa addunyaa foyya’insi argamaa jiru garuu raafamaa ta’uu hubachise.Dhukkuba Busaa addunyaa irraa kan ilaaleen Gabaasaa waggaa dhiyaateen waggootii darban 12 keessatti harka 25n gad cabuu hubachiise.
Addunyaa irratti lakkofsa du’a dubartootaa fi da’immanii yeroo da’umsaa uumamu gad cabsuuf yaalii gaggeefamaa jiruun,Itiyoophiyaanis bara darbe duula wal fakkaataa gaggeesitee turte.
Addunyaa irratti lakkoobsii namoota dhukkuba Koviid-19n qabaman Miliyoona 20 caalaa yeroo jiru kanatti kanneen kuma 700 fi kuma 59 ta'an sababaa dhukkuba kanaan lubbuu ofii dhaba.
Addunyaa irratti lakkoobsii namoota vaayrasii koronaan dhumanii 350,000 darbuun isaa gabaafamee jira.Koriyaan Kibbaa namoonni 40 haaraa vaayrasii kanaan qabamuu beeksiiftee jirti.
Addunyaa irratti lakkoobsi namoota COVID 19n du’anii dabalaa yeroo jiru kanatti prezidaantiin Ameerikaa Doonaald Tramp jarmayaa fayyaa addunyaa ykn WHOf maallaqa kennan dhaabuuf murtii fudhatan irra deebi’uun sirrii dha jechaa jiru.
Addunyaa irratti lakkoobsi namoota dhukkuba Koviid-19n qabaman Miliyoona 55tti dhiyaataa fi kanneen du'an Miliyoona 1.3 ga'e yeroo jiru kanatti biyyonni tarkaanfii jabaa fudhataa hin jirre Abiddaan taphataa jiru jechuun hogganaan jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Tedroos Adnaahoom hubachisanii jiru.
Addunyaa irratti lakkoofsii namoota vaayrasii koronaan qabamanii yeroo ammaa Miliyoona 5.3 yoo ta'u Kanneen vaayrasii kanaan du'an immoo Kuma 300 fi kuma 35 ga'uun beekamee jira.
Addunyaa irratti Muddeen tokko “Guyyaa Eedsii Addunyaa” jedhamee kabajamuu eega jalqabee barana waggaa soddomii tokko guutee jira.Faca’inni vaayrasii HIV Itiyoophiyaa keessaatti sadarkaa maalii irra jira?
Addunyaa irratti nagaan akka bu'uuf biyyoota maqaa dhahaan keessaa Itiyoophiyaan tokko.
Addunyaa irratti namnii 55,000 kan haaraa Koviidiin jalaa qabamee Braaziil dursaa kan jirtu yoo ta'u Yunaaytid Isteetes kan haaraa qabaman 36,000 qabaachuun lamaffaa Hindiin kan haaraa qabaman 15,000 qabaachuun 3ffaa irra jirti.
Addunyaa irratti namnii Miliyoona 14.7 vaayrasii koronaan qabamee kanneen 610,000 lubbuu ofii dhaban kanatti qorattonni talaalii argachuuf dorgommiin ta'u keessatti jijjiramnii akka jiru gabaafamee jira.
Addunyaa irratti namoonni vaayiresii koronaan qabaman hanga dilbata kaleessa galgalaatti lakkoobsi isaanii kuma dhibba sadii fi kuma digdama ga’ee jira.
“Addunyaa irratti, Sudaan Kibbaa biyya sagantaaleen Sagantaa Nyaata Addunyaa itti wal-xaxaa fi rakkisaa tahe. Sababaan isaa naannoolee gargaarsi barbaachisu dhibba keessaa harka 60 yeroo roobaa konkolaataan hin galu. Akka foggisoo tahee, kan Sudaan Kibbaa keessatti beelli hammaatu, kan namoonni waan nyaatan dhabanii rakkatan yeroo gannaa ti,” jechuun haala jiru ibsan.
Addunyaa irratti uummanni miliyoona 35 ta’u vaayrasii dhukkuba Eedsii nama qabsisuu HIV waliin kan jiraatu ta’uun ibsamee jira.Kana dhaabsisuuf Amerikaan duula aaddunyaa irratti ggageeffamu hogganaa jirti.Waggaa waggaan Muddee tokko kabajamee kan oolu guyyaa Eedsii addunyaa sababaa gochuun barana Itiyoophiyaa keessatti ayyaanni kun warshaa shukkaaraa Matahaaraa keessatti kabajamuu isaaministriin eeguumsa fayyaa kan Fedeeraal Itiyoophiyaa irraa Obbo Tganee Raggaasaa ibsanii jiru.Faca’inni dhukkuba kanaa kan waggootii kudha shan dura Itiyoophiyaa keessatti dhiibba keessaa harka 7 kan ture yeroo ammaa gara harka 1.3 gad bu’uun isaa ibsameera.
Addunyaa irratti uummanni Miliyoona 68.5 humnaan biyya ofii gadhisanii dhessuuf dirqamanii jiru.
Addunyaa Irratti Uummanni Miliyoonni 174 Beela Cimaan Gidiramaa Jiraachun Ibsame
Addunyaa irratti uummata Miliyoona 37 akkasumas Amerikaa keessttis namnii Miliyoona tokko ta'u vaayrasii HIV waliin jiraata.
Addunyaa irratti walii-galtee dinagee isa bal’aa jedhame kun --- dinagdee Addunyaa keessaa dhibba irraa harka afurtama, daldala Addunyaa irraa immoo gara sadii keessaa harka tokkoo qabata – jedhamee ture.
Addunyaa irratti weerarrii dhukkuba Koronaa mudatee qalbii nama hedduu miidhee jira.Vaayrasii kanaan namnii kan jalaa qabamee, kan jalaa du'e, kan hojii irraa ari'amee, gargaarsaaf harka mootummaa kan ilaalan kun hundumtuu yaaddoo fi dhiphiina sammuun midhamanii jiru.
Addunyaa irratti yeroo ammaa lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaatiin qabamee miliyoona 36 ol tahee jira. Akka qorannoo Yunivarsitii Joonsi Hoopkiinsiin walitti qabameetti, lakkoobsi namoota haga ammaa vaayirasichaan qabamee guutummaa miliyoona 36 fi kuma 166 fi 574 tahuun beekamee jira.
Addunyaa irratti yeroo jalqabaaf lakkoofsi dhiiroota Tamboo xuuxanii gad bu’uu jaarmayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira. Kunis tamboo xuxuu dhaabuuf ykn hanqisuuf tattaafiin godhamu milkaa’uu agarsiisa jedhamee jira.
Addunyaa kana irraa lakkoobsi namoota vaayiresiin koronaan qabamanii miliyoona 13 caalee kanneen du’an immoo 570,000 ol ta’ee ennaa jiru kanatti Yunaayitid Isteetis xumura baatii bonaa irra talaallii oomishuun eegala jechuun kan abdattu ta’u beeksiste.
Addunyaa kana irraa uummanni miliyoonni 3.8 vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen kuma 269,000 ol ta’an du’aniiru.
Addunyaa kana irratti sababaa wal waraansa, ari’atamaa fi walitti bu’iinsaan uummanni miliyoona 71 ta’u manaa fi qe’e ofii irraa kan godaanan ta’u jaarmayaan baqattoota kan Tokkummaa mootummotaa UNHCR beeksisee jira.
Addunyaa keesaa namii dhiba kana irratti argan miliyoona 70 deemuutti jira nama miiyoona 1 fi kuma 600 gaflaafae
Addunyaa keessaa gaarii dheernnaan tokkeessoo Everest tahu hinuma beettaniiyyuu?
Addunyaa keessaa nama miliyoona 96.2 irratti koronaa arganii nama miliyoona 2.06 galaafatee nama miliyoona 53.1 caalutti fayye.
Addunyaa keessaayyuu akka FAA irraa arganneetti haga Muddee bara 2018tti Boeing 350 tahutti jira.Gannatti haga Boeing 60 hojjatanii baasan.
Addunyaa keessaayyuu akka Tokkummaan Mootummootaa jedhutti biyyootii nama kahimaa hedduu qabaachuun beekaman 10n Afrikaa.
"Addunyaalleen duruu woma qabdu guddifattee asiin gahatte. Kubbaa miillaallee tahe ka harkaa, teenisii fi ispoortiin adda addaa amma biyyootiin addunyaa taphachuutti jiran hagi guddaan suutuma suutaan guddachaa dhufan. Ka Oromoollee akkanuma guddisuun nama hin dhibdu, jedhu barreessaan seenaa, maanguddoon umriin toorbaatamii-lamaa, Obboo Dabbasaa Areeroo. Tapha ispoortii duruu Booranatti beekaman keessaa; Obbee hadhuu, Goonii, Korbobboo, Koreekoromooyyaa, Fiigicha, Saddeeqa, Qoraasuma, Kutiisa yokaan Kuruphachuu, Fardaa Gussuu, Waraana Darbachuu, Wallaansa, Adamoo fi kkf hedduutti jira, akka Obboo Dabbasaan jedhanitti.Kitaaba “The Oromo in East Africa” jedhamu barreessaanii baasuuf carraaquutti ka jiran Obboo Dabbasaa Areeroo,faaydaan tapha aadaa armaa olitti jedhamanii nafa ijoollee jabeessuu qofa mitii, akka waliin hojjatanii fi seeraan hojjatanillee ni barsiisa, jedhu. Fakkeenyaaf Saddeeqa dhahachuun herrega dheeraa, herrega guddaa akka nama barsiisu dubbatan.Aadaa Ispoortii Oromoo keessatti horiin tajaajila guddaa kennuu fi faayidaa guddaa qabu tokko farda jedhu.""Farda duula, dooyaa fi adamoollee ittiin dhaqan. Kanaaf, seeri fardaan eegan ka namaatu caalaa ulfinna qabaa,"" jedhu.Akka Obbo Dabbassaan jedhanitti, nama farda tokko ijjeese loon sagaltamaa itti muran. Fardii bara dheebuullee, yoo bisaan diqqoon argame nama dura farda obaasan.""Taphaa fi Ispoortii Oromo ka duruu aadaan jirtu jabeessuun waan horii guddaallee hin gaafanne, waan guddisuunlleen nama hin dhibne."" jedhu, Obbo Dabbassaa Areeroo."
Addunyaalleen jira kananaan wal irra dhaabaa jettee dadhabde. Taatullee silaa hardha nama hedduu lola kana duraa baafna jedhanii itti deemanillee hin taane.Warrii wal hadhu kun hardhallee lola wal irraa hin dhaabnee nama kuma dhibba hedduutti lola kana jidduutti marfamee karaa bassaniin dhabe.
Addunyaalleen ogeeyyota achitti ergitee dhiba kana gannaan duratti achii baalleessite.Taatullee Ebolaan dhiyoollee mumullachuutti jira.
Addunyaa mara waliin ga’u iyyuu Koriyaan kaabaa irra deddeebi’uu dhaan vaayiresii koronaa irraa walaba ta’uu ishee dubbatti.
Addunyaan adoo dubbiin keessa hin turanii dubbiin hin dhoffaminuu waan kana jabeessee keessaa qulqulleeffatee qorachuu malee jedha ibisi biiroo odeeffannoo mootummaa naannoo Tigraay.
Addunyaan Afrikaa wajjiin dhaabachuun dhukkuba Koviid-19 dhaabsisuuf akkaan barbaachisaa ta'u barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarres hubachiisanii jiran.
Addunyaan akka lamatti bara lakkahatti: Akka henna Girigooriyaa fi akka henna Juuliyaan.Dhaloota Yessoo kiristoollee akkuma kana gama lamatti ulfeessan.
Addunyaan akka nuu beeku barbaanna. Hacuucaa fi dararaan nu irra ga’e ammas nu irra ga’aa jiru akka beekamu barbaanna. Mana keenya taa’uuun yaadataa jirra. Mootummaan amma jiru immoo akka namaa fi akka lammiiwwan Itiyoopiyaatti nu ilaala taanaan, kun martinuu utuu nu irra ga’uu maaliif callise? Addunyaa fi kan bitaa itti gale hawaasi biyyattii yoo jiraate beeksisuuf jennee ti kan kana goone jedhan.
Addunyaan Akka Waan Vaayiresiin Koronaa Dhumatee Fakkeessuu Hin Qabu: Hoogganaa Jaarmiyaa Fayyaa Addunyaa
Addunyaan akkuma lafa irratti hujii saayinsii hojjachuuf km biliyoona heddu oli dabartee hujii saayisii hojjachuuf karaa marti.
Addunyaan amma iyyuu Chaayinaa irraa Maaskii kan bitatu yoo ta’u guyyaatti hanga miliyoona 200tti oomishama.
Addunyaan bara 2016 dhumachuuf deemu kana ispoortii hedduu irratti dorgomte.Atileetota haaraa kuma hedduu biyya biyyaa walti dhufanitti garuma jiranitti diidatti walii yaahee jabeennaa fi dandeetti ufii addunyaa agarsiisfate.
Addunyaan baruma baraan jabeennaa fi dandeettii gama ispoortiitiin qabdu wal agarsiifachuuf dirreetti walii yaati.Baruma baraan atileetotii haarahii waan mamaa hojjatan jalaa oli bahaa dhufan.
Addunyaan baruma baranaan kora teettee akka laftii haga amma jirtu caalaa hin oowwine tolchuuf mari’atti.Mala aara gurraacha lafa balleessaa deemuutti jiru diqqeessaniin dubbatti.
Addunyaan Deebisee Filatamuu Prezidaant Obamaaf Deebii Kennaa Jiran
Addunyaan dorgommii Olompikii bra 2020 ganna dhufu Jappaan Tookiyootti dorgomaniif qophii jirti. Waan irratti wal dorgoman keessaa tokko dorgommii kubbaa miilaa dhiiraa fi dhalaati.
Addunyaan Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Raashiyaa baranaatiif walti qophaahuutti jirt namuu jabaa ufii faarfachuutti jira
Addunyaan Du’a Koobii Brayaantitti Hedduu Rifate
Addunyaan duula hammeenyaa hoogganootni siyaasaa mirga dhala-namaa bu’uraa irratti geggeessaniin toosisamuu fi walii-galteelee mirgawwan kana eegsisuuf tolfamanii fi dhaabbatoota deggersa kanaaf dhaabatan keessaa ba’uun, waan baay’ee akka ishee dhabsiisu akeekkachiisan – hoogganaa koomishina mirga dhala-namaa ka Tokkummaa Mootummotaa kun.
AddunyaaNew Yorkitti namii akkuma amaleeffate Time Square biratti wal gahee bara 2020 waliin gahe.
Addunyaan gamii tokko qophii guyyaa gammachuu bara 2021 tokko hin habmisanii kaan ammoo namii hedduun itti hin dhufu.
Addunyaan Gamuma Gamaan Dorgommii Kubbaa Miilaatti Jirti Afrikaan Ammajii 19,2013 Jalqabdi
Addunyaan gamuma jirtuun ganna haaraa kana abdii fi gammachuun itti duudde.
Addunyaan hojjattoota mootummaa Raashiyaa biyya ufiitii baasumatti jirti haga ammaatti biyya 22 tahanitti jara kana biyya ufiitii oofate
Addunyaan ijoollee ufii walti filtetti Dohaa,Qataariktti ooftee Shaampiyoonaa addunyaa irratti wal dorgomsiifachaa baate.Biyyaa fi naannoo 209 ispoortii hedduun irratti wal dorgoma bahe.
Addunyaan Ittuma Baafattee Ebola Ufi irraa Dhowwachuutti Jirti
"“Addunyaan jabeessitee Eertiraa mudduu malte.Maan jennaan dubbiin tun akka hamaa deemuutti jirti.Eeritaa keessaa namii godaanee biyyitii ona tahuutti jirti jedhe.”Biritenii fi Denmaarki mormanillee seera haaraa Waldaan Awurooppaa baasee qaraa baqattootii Eertiraa Jeremenirraa Ispeenitti qubsiisa."""
Addunyaan Joorji Filooyid du’aan yaadachaa akka itti ijjeesaniif ammoo hiriira momriitti jirti
Addunyaan keenya rakkoon erga uumamee booda furuuf yaaluu irra durumaan akka hin uumamne gara ittisuutti ce’uu qabdi. Addunyaan yeroo hedduu deebii kan kenne boodatti hafee ti. Kana attamiin furuu akka dandeenyu isin waliin ta’ee hojjechuun barbaada.
Addunyaan kora Tokkummaa Mootummootaatiif, New York,Amerikaa jirti.Kori kun 69essoo. Perzdaanti Obaamaan kora hardhaa irratti waan addunyaa rakkise hedduu maqaa dhahe. Waan jara biyya nagaa dhowwuu,waan jara waan ufi giddiin namatti fahuu,dhukkuba Ebolaa, hujii nukilera Iraan,daba Raashiyaan Ukrian irratti fidee fi waan hedduu.
Addunyaan Kora Tokkummaa Mootummootaatiif New York jirti, Perezdaanti Obaaman Bulchotii Addunyaa Rakkoo Addunyaa Faluuf Guddo Hin Hojjanne Jedhe
Addunyaan lammiiwwan isaaf hegeree gaarii arguu yoo fedhe tattaaffii duula vaayiresii koronaaf godhamu keessatti mirga namaa adda durummaan irrati fuuleffachuu akka qabu tokkummaan mootummootaa gaafatee jira.
Addunyaan Lebanon balaa guddaa kana keessa seentee horii miliyoona hedduu guuruutti jirti
Addunyaan Muddamaa Jiraattu Iyyuu Gabaan Sadarkaa Addunyaa Kan Har’aa Ol Ka’ee Jira
Addunyaan Qaanqee Oli Facaafachaa Abdii fi Gamamchuun Bara 2019-tti Dabarte
Addunyaan rakko falumatit jirti.Perzidaanti Obaamaalleen gaafa Itoophiya adhaqellee woma rakkoo tana irratti bulchoota Suudan Kibbaatiin walti dhufe jabeessee itti dhaame.
Addunyaan rakkoo Afgaanistaaniif dullii waraanaa furmaata miti jechuu falmuun na boonsa jechuun uummata walitti qabameef ibsan.
Addunyaan saatelayiti qilleensa naannoo bonaa fi ganna,jijjiirama qilleensaatii fi waan heddun tohatan jaha qabdi.Hagii tokkoo Kaabaa fi kibba irra mara, hagii tokko mudhii lafa irra hin chocho’u.Ta lafa martuunPolar satellitejedhanii ta mudhii lafaa irra teettuun ammoGeostationary satellitesjedhan.
Addunyaan tana waliin dorgommii akkanaa marroo 39eessoo kopheessite.
Addunyaan Tokkummaa Jabaan Hojjachuun Bu'a Qabeessa.
Addunyaan torbaan kana gama Ispoortiitiin maan keessa ooltee bulte?
Addunyaan ufiifuu Koronaan miila jalaa guuree manatti raree taphallee namii Televizhiinuma irraa daawwata.
Addunyaan Vaayiresii Koronaan Raafamuu Itti Fufe
Addunyaan waan hedduu beettu tun dhiba kanaa maaniif qorsa arguu dadhabde re?Saayintistooti hedduun waan kanaan wallaanuutti jiran.Kana keessaa tokko barataa Waaqoo Dhaddachaati.Waaqo University Amerikaa Rochester jirututti qorataa Vaayreesii HIV/AIDSti.Barmusa PHD barachuuf itti jira.
Addunyaan waan hedduunn rakkachuutti jiraattullee akka jecha perzdaanti Obaamaatti addunyaan gamuma gamaan diqqaattu guddattu abdii horachaa deemuutti jriti miliyoona hedduutti hiyyma jalaa bahaa abdii horachaa deemuutti jira.
Addunyaan waggoota darban kudhaniif dawaa dhukkuba Eedsii ittisuu argataa jira.Dawaaleen farra Eedsii kun namoonni vaayrasii HIV waliin jiraatan dhukkubicha nama biraatti akka hin dabarsineef sadarkaa ittisuu irra ga'e jira.
Addunyaas kufaatii mudateen kan ka'e hanqiinni nyaataan rakkataa kan jiran lakkoofsii isaanii Muliyoona 100 fi Miliyoona 32 ga'uibsee hiyyumiis akkasuma akka dabaluuf jiru jaarmayichii beeksisee jira
“Addunyaa tana irraa namii akka kiyya badhaadhe hin jiru. Faaydaa Amerikaatiif hojjadhe.”
Addunyaa wal irra marsitee ogeeyyota itti wal jijjiirtee jaaruutti jiran.Warra hujii sun hojjatu rokkeettiin oli tokkosanii ganna tokkoo fi sun fa caalaa achi turan hujii hojjatan.Marsaan 59essoo Expedition 59 hardha lafatti deebi’an.
Adduyaan Olompiki Tookyoo bara 2020f walti kophaahuutti jirti Itoophiyaan biskileetin mirkanaa ispoortii shaniin dorgomuu feeti
Adebaan kana kan dubbatan sagantaa VOA South Sudan in Focas jedhuf ibsa kennaniin ture.
Adeemsa filannoo irratti qaamni hawaasaa hundi walii galuu baatullee, Itoophiyyan filannoo biyyolessaa marsaa 6ffaatti deemaa jirti.
Adeemsa filannoo kana asuma Washington DC ganda Shaaw jedhutti kanneen argaman keessaa kaadhimamtoota lamaan utuu hin taane kan dorgommii kana itti hin milkaa’in hafan senator Sandersiin kaardii isaanii irratti kanneen barreeffatan illee turan.
Adeemsa galmeessuu keessatti illee rakkoo guddoon na hin mudanne jedhee jira. Hirmaannaan dubartootaa illee kan nama jajjabeessu akka ta’e daayrikterri kominikeeshinii boordii filannoo Sooliyaanaa Shimellis VOAf ibsaniiru. Ijolleen barattotta Yuniversitii naannoo itti dhalatan dhaqanii akka filatan kan taasisamu yoo ta’u, kanneen qe’ee ofii irraa buqa’an bakkuma jiran taa’anii sagalee akka kennaniif kan yaadame, akka yaadametti kan hin milkoofne ta’uu illee ibsaniiruu jedha gabaasi Addis Chekol.
Adeemsa hojii irra ooliinsa kanaas komiishinni to’atuufis dura taa’aan muudameefii jira.
Adeemsa Jijjiramaa wagga tokko keessatti hojjatameen bu'aan argamuu isaatii fi kan gama fuula duraatifis hawaasni akka tiiksu ODPn waamicha dhihesse.
Adeemsa kanaanis dhaaboliin dawaa Awrooppaa qorattoonni hatattamaan akka raggaasisamutti, ba’ii jalqabaa kan yaalii dawaa sanaa akka xiinxalamu battala akka dhiyeessan eeyamanii jiru.
Adeemsa kana keessa mirgi lammiiwwanii akka hin dhiitamne shakkamtoota irraanis miidhaan akka hin geenye kan godhu hin jiru. kun akka hin geenye seerri ittisuuf hin turre. Seerri inni amma wixineeffame garuu jalqaba irraa kaasee mirga lammiiwwanii eeguu fi eegsisisuu kan jedhu of keessaa qaba.
Adeemsa kana keessattis hirmaannaan uummataa gaarii akka ture yaadachiisanii dhiyeessiin xayyaaraa, helikoopteraa fi mootummaan federaalaas deggersa ga’aa nuu godheera jechuu dhaan itti gaafatamaan waajjira qonnaa, bishaanii fi enerjii Dirree Dhawaa obbo Ibraahim Yusuuf galateeffataniiru jechuun Addis Chekol gabaaseera.
Adeemsicha dimokraatonni ni raggaasisu jedhamee kan eegumu yoo ta’u seera tumtoonni paartii ripaablikaanotaa immoo mormanii jiran.
Adeemsi filannoo sun nagaan geggeessamuu fi ba’ii filannoo kan beeksisan dura taa’aan komiishina filannoo Abdikadir Iman Warsame turan. Bihiin yeroo taayitaa itti dabalaaf kan hin dorgomne kan murteessan prezidaant Ahmed Mohamudn bakka bu’uuf jiru. somaalii land bara 1991 Somaaliyaa irraa adda cituu ishee erga labsitee as prezidaantii shanaffaa filachuu ishee ti.
Adeemsi kun hojii shororkaa ti jechuun kan himate ibsichi tarkaanfiin qabsoon karaa nagaa fi seeraa fi qabsoo siyaasaa guutummaan kan cufan jechuun himatee jira. Angawoonni isaa Finfinnee keessatti hidhamuu kan tuqe paartichi ka biroons ukkaamsamanii butamuu ibsee hojiin nama ukkaamsuu hadhaabatu kan jedhu paartiin kun miidiyaaleen cufamanii fi interneetiin akka banaman, namoonni siyaasaa seeraan ala hidhaman illee akka hiikaman gaafatee jira.
Adeemsi kun milkaa’uu kan danda’u Yoo Itiyoophiyaa irraa dhufee fi lammiiwwan Itiyoophiyaa qofaan yoo hoogganame qofaa ta’uu qormaannis jiraachuu akka malu itti dabaluun ambaasaaddrichi ibsaniiruDeggersi biyyoota michoota ta’anii barbaachisaa kan inni ta’u gama kanaan ta’uu illee tuqaniiru. Gama kanaan immoo US deggersa kennuuf qophee ta’uu ishee mirkaneessaniiru.
Adeemsi murtii sun dhaddacha ifa ta’een jalqabamee ragaaleen abbootii-alangaa ragaa dhiyeessuu jalqabanii jiru.
Adeemsi namoota gad dhiisuu kunis yakki hojjetan qulqulleeffamee kan itti fufu ta’uu illee beeksisaniiru.
Adeemsi qorannaa prezidaant Doonaald Traampiin aangoo irraa kaasuuf jiru itti fufee ennaa jiru kanatti kan oduu isaa hordofaa jiru lammiiwwan Ameerikaa qofaa miti.
Adeemsi sagalee kennuu kun biyyoota 37 kan hirmaachise yoo dta’u kanneen keessaa 21 qorannaan kun akka dheeratu sagalee kennanii jiru.
Adeemsi sun garuu ennaa Taliban lola dhaabee marii nageenyaaf gad taa’uu dura loltoonni Ameerikaa martinuu Afgaanistaan keessaa haa ba’an jechuun gaafatetti danqame.
Aden itti aanaa ajajaa waraanaa Somaaliyaa guddichaa murna 12ffaa turan. Angawaan lammataa Koloneel Abdirahaman Jamale Musee itti gaafatamaan dhimmi maallaqa waraanichaa illee dho’iinsuma Kanaan ajjeefaman. Haleellaa kanaaf al-Shabaabtu itti gaafatama fudhate.
Aden kan jiru waajjira dhaaba baqattootaa kan tokkummaa mootummootaatti itti aantuu itti gaafatamtuun tajaajila dhimmi hawaasaa aadde Ayishaa Seyiid namoonni daandii irratti walitti dhukaasu waan ta’eef ala ba’uun hamaa ta’uu isaa nuuf ibsaniiru.
Aden ripxe loltoonni Houthi waggaa darbe Sana'aa to'achuu dhaan prezidaant Abd Rabu Mansour Saaud Arabiyaatti akka baqatan dirqisiisee booda dirreee lolaa ijoo taatee jirti.
ADEPAn miseensota isaa kan turan keessaa
Adigiraat Yunivarsitii Keessatti Torban Dabre Du’uu Barataa Tokkoo tii booda, Barattoonni Mormii Kaasanii Qabeenyaa Irra Miidhaa Geessisan
“Adii fi gurraacha hin jennuu akka ilmee namaatti bara tokko akka ilmaan waaqii uumeetti harka wal qabannee waliin jiraana,” jedhee bara jibbaatti jaalala faarsaa bahe.
Adiin Yuuniversitii Waldiyaatti barataa gosa barnoota Peedagoojii yoo tahu, dilbata darbe lubbuun isaa darbee kibxata darbe kana Booranatti awwaalame. Hiriyoonni isaa VOA’f akka himanitti Adiin eegdota mooraa yuuniversitii baratuun erga tumameen booda dhukkubsatee lubbuun isaa dabarte. Halakee Waariyoo barataan Yuuniveritii Weldiyaa Adi faana ture yoo dhugaa bahu, eegdonni yuuniversitichaa namoota kaan faana tahuun muka qawween Adii Waaqoorraan lapheerra rukutanii dhiigni afaanii fi funyaaniin bahee jedhe.
ADIL akka jedhanti Jubaa keessatti kan bishaan gurguuru lammiwwan Ertraa qofa miti. Jiraattoota magaalattii keessaa Rita Gune akka jeettitti lammiwwan Ertraa kun wiixta darbe eega ajjefamanii as hanqiina bishaaniitu jira. Yoo argames gatiin isaa hedduu dabaleera.
Admaasuu Birhaanuu abbaa ijoollee durbaa sadii fi dhiira lamaa walumaa gala abbaa ijoollee shanii ture.
Admaasuu Birhaanuu Wallagga dhiyaa gaanda Qumbii jedhamutti kan dhalate yoo ta’u yeroo ijoollummaa isaa Asoosaa Kumruk bakka jedhamutti ka guddatee fi barnootaaf immoo warra isaa wajjin gara Jimmaa deemee barachuu isaa maatiin isaa nuuf himanii jiran.
Admaasuun Bara 1970 keessaa Siinimaa bulchiinsa magaala Finfinnetti sirba hammayya sirbuuf shubbisan han artitti seene. Achumatti meshaa muziqaa adda addaa han akka tramfeeetii faa taphachuu jalqabe. Admaasun ofii sirbuu qofa odoo hin ta’in walaloo fi yeedaloo sirbaa qopheesee artiistoota akka Dawitee Mokoonnon ,Tsegaayee Dandanaa Hirphaa Gaanfuree fi Asteer Dadhiifaatii gumaachera.
Admaasuun Kaarakterii fe’e ta’e taphachuun isa dhibee hin beeku jedhan warri hojii isaa dinqisifatan. Draamaa fi koomedhii ( tapha) irratti hojatee huda asitti siini tareesuu dadhabuus, amma tokoo sin yadachisuudha: Ani eenyuu, abbaa dumbburree, qaanqee, haadha garasuu, mana nyaataa, hadhaa firaa , Ameerikaa, qaween koo fi Dheebuu kaasuun hin gaha.
Adolof Macuanga nama ganna 65ti. Maatiin pirezidaantii badhaadhee quufaa bulaa biyyitii ammoo beelaan garaa hooqachaa bulti waan akkanaa hambisuuf yaanaa jedha.
Adoo akkanuma jedhanuu metirii 10,000 dhumchuuf marroo 10 istaadiyoomii irra maruun hafte.
Adoo akkanuma sirbuu CD afur baase CD afreessoo irratti ammoo ulfinnaa fuudhaa sirbaan agarsiisuuf “Laga tokkoo waraabee, jedhee fuudhaa fi ulfinna isaa faarse.
Adoo bahiitii isaatii dubbatanii Aaron Ramsey taphataan Arsenaal daqiiqaa 79essoo irratti kubbaa gamaa itti kennan mataan goolii Chelsii keessa buufatee Chelesii The Blues harklii afaanti goge.
Adoo bara 2020 hin geennee,adoo isiin akak baanan hin cabboofnee ariifatani dhaqanii qoratan.Pluton faaydaa saayinsi hedduu irraa argatan.Duraan bara 1989 dhaquu kajeelan hin taanee bara 1992 akka dhaqanii qoratan walii galan.
Adoo Caamsaa dabre keessa mootumma an waan ogeeyyotii fayyaa jedhanii caqasee Antiwerp cufee namii akkana hin miidhamu.
Adoo daqiiqaa 30’ dabalaa jedhanii eeganuu Kaameruun (Aboubakar 88’) tokko dabalatte taphii 2-1 tahe.Adoo hin turinii taphii dhumatee Nyeencii Kaameruun Masrii moohee mootummaan galate.
Adoo furachaa beekanuu Vikotor Mooses seera malee taphate jedhanii tapha keessaa baasani Chelsiin nama 10 taatee Arselan jala horiite.
Adoo hospitaala dhaqani hin wallaanamin qorsi kun akka dansaa nama fayyisa jedha.AstraZenkan qorsa kana sadarkaa lamaan hojjata. Sadarlaan lammeessoo harka 70 abdii qaba.
Adoo innii ilaa fi qalbiin kubbaa gula maruu taphilleen dhumachuuf saatilleen dhikkifattuu gurbaan Uraagaay, Edison Kavani gurbaa Masrii, Mohaammad El Shraawy kurkursaan dhahee lafa buuse.
Adoo innii tanuma keessa jiruu ji’a lamaan duratti gurbaan Jappaanitti dorogommii boksiikickboxing fi ta marshal artjedhaniin beekan, ka ganna 21 Tenshin Nasukawa jalaqaba jalqbultii bara 2019 Mayweather-n wal dorgomuuf yaammate.
Adoo isaa dubbannuu gurbaan Chelsiin ergifatte ka amma Burkiinaa Faasoo taphatu Bertiraandi Tiraahoree isallee quba qabaadhaa.Namii hagii tokko Tuniiziyaatti moohaa jedha.Isan hoo?
Adoo jarii sun takkuma Almaaz ittuu hin dhiyaatinuu metirii 300 irraa fagaattee metirii 10,000 tana daqiiqaa 30:16:32 dhukkeessitee moote.
Adoo kanniisi jiruu bookeen damma hin nyaattu
​Adoo karaa lolaan gula yaa’u bajata guddaa itti baasanii akka jiraattotii jedhanitti Adaamaan baruma baranaani rakkoon akkanaatiin hin rakkattu.
Adoo kora kanaa warraa hin bahaniiyyuu irratti walii galle jennee mallatteessuuf hin jarajarru jechaa bahe akkuma innii baanu hardha hin taane.Pirezidaantiin Koriyaa Kaabaa akka waan mootummaa isaatiin adaban cufaa marroo tokkotti irra dhiisaniifii fedha.US ammoo hin ciicatti.Bulchiinsii Tiraampi eeguma mallatteessuuf qophaahe “walii hi galle jedhee barreesse.”
Adoo lafatti gadi dhiisanii lafa km 10 hin guuta. Yoo inni yaa’u allaattii,qoree fi harraanqessatti nyaachuu faana yaa’a.
Adoo lamaa dubbatanuu sadeessoollee keessa buuseef. Akkanuma wal irraa fufuudhaa Ingilaandi Panaamaa 6-1 dhuqi tolchite.
Adooleessa 23 bara 2018 walakeessa halkaniitti dhiyaataa yeroo jiru Bajaajjiin haadha ijoollee lamaa ciniinsifataa jirtu Aaddee Birhaanee Maammoo fi namoota ka biroo shan qabattee gara hospitaala Dambii Dollootti qajeelaa turte irratti haleellaan banamuu maatiin ibsanii jiru.
Adooleessa 6 bara 2016 Oromiyaa keessatti hiriirri mormii gaggeeffamuu isaa fi namoonni hedduun ajjefamuu fi hidhamuu, kanneen biroon eessa akka bu’an dhabamuu isaa jiraatonni dubbataa jiran. Gareeleen mirga dhala namaaf falman adda addaa fi kanneen biroon ajjechaa fi hidhaa dhaqqabe irratti ibsa baasaa jiran .
Adooleessa 6 jalqabee namnii hundii  qorannaan irratti gaggeeffamuuf akka jiru ministeerri eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Adoolessa 15,2018 saatii Waashinton DC 11am irratti Mooskoo istaadiyoomii Luzhniki keessatti waan bara hedduu waliin eegachaa bahe walti gadi lakkisa. Isanii Itoophiyaa jirtaniif ammoo galgala saatii 12ti.
Adoolessa 25 ennaa qorannaan aangoo irraa kaafamuu akka jalqabu gaafatame Traamp Prezidaantiin Yukreen Volodymyr Zlenenskii akka nu gargaaran jechuu dhaan mormituun isaanii dimokraatotaa itti aanaa prezidaantii duraanii Joe Biden irratti qorannaan akka geggeessamu gaafatan.
Adoolessa 29 Poolisii Keeniyaatiin qabamanii manni murtii ka akka biyyatti deebi’an itti mure lammileen Itiyoophiyaa 58 ammaa harka poolisii keeniyaa jiru.
Adoolessa 6,bara 1945 gaafa waraanii Amerikaa Waranaa Addunyaa Lammeessoo dhaabuuf magaalaa Jappaan Hirooshimaa fi Nagasaakii bombii nukileeraa, A-BOMB(atomic bomb) jedhan itti harcaase.Hiroshimaan magaalaa addunyaa irratti qaraa bombii naminuu waliin hadhee hin beenneen hadhan.
Adoolessa bara 2016 fi amajjii bara 2017 gidduu yeroo jiru keessa humnoonni mootummaa Sudaan kibbaa deggeran yoo xiqqaate Siivilota 114 kanneen magaalaa Yei keessaa galaafachuu isaanii gabaasi tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Adoolessa dabre kana ka seericha wixine koree dhimmoota alaa, kan Mana-maree Yunaayitid isteets duratti dhihaatee, sagalee guutuudhaan gara mana-maree bakka-bu’ootaatti ka dabre – wixineen seeraa kun, miseensota mana-maree dimookiraatotaa fi ripublikaanotaa 70 ol ta’aniin sagaleen itti kenname ka deggerame.
Adoolessi Afur bara 1776 guyyaa Ameerikaan bittaa Briteen jalaa walaba itti taatetu kabajamee oola. As Washington keessatti uummata kurna kumaan laka’aman argamanii sirni xaaxee xaaxessuu ni geggeessama.
“Adoo maanguddo biyyaatiin hin mari’annee waraanii biyyaa irra dedeemee kun Soomaliidhaaf murtaahuu qabaa,kun maareef murtaahuu qaba jedhanii biyyiti lallaaqamaa jirti.Furmaatii nuuf haa argamuuf dhufe,”jedha.
Adoo manii murtii kun silaa dubbii tana Uhuuruu muree akka Abbaan Dakkaraa jedhetti Waraanii hin dhalata.
Adoo Miidiyaa keenna qabaannaee jabaa keenna orma itti hin eegannuu ufumaan himannaa jedha Jawaar.
Adoo pirezidaanti Obaamaan bara hujii ufii hin fixatin miilotii Tiraampi faatii filannoo moohuu mirkanfannaan seera malee bulchoota Raashiyaatiin wal dubbatanii dhossaa mootummaa Amerikaa itti himaa fi waan bara Obaamaa hojjatame diiguuf wal mari’achuu fi dhossaan bulchoota Raashiyaatiin wal dubbachuu fi waan hedduu.
Adoo qorannoon ergaa email Hilarii Kilintoniin haarahii bahuu baatee akka jecha daarektera kanaatti badii guddoo taati.“Murtii jajjabduu taatullee ammallee akka kiyyatti qornnoo sun irra deebihanii banuun waan barbaachisaa.”
​Adoo qoratanii waan hiikan. Isaan Bassaa kana baruma baraan.Bisaan hara Basaqaa ganda 6 oli fudhatee jedha.
Adoo Sawudiin qabeenna isaanii qabdellee horiin Alamuddiin akkuma durii Itoophiyaatti investimentii hojjata jedha Muummeen Ministera Itoophiyaa
'Adoo silaa innii wayi yakkuu baatee eeyee hin yakkine jenna,' jedhe daarekterii FBI ka durii, waan pirz.Tiraampiin himatan qorate, Muuler
Adoo silaa jedhanii woma ‘guddaan sun jigee bubbii…’jedhan.Kirooshiyaan tapha hardhaatti adoo namii 78,000 bahee daawwatuu ittuma ciniinncahaa Ingilaandi dhahuma dhooftee ufi duraa girsite. Indilaandi eegii bara 1966 waancaa kubbaa miilaa mootee womaa hin argannee hardhallee dheebuu boora.
“Adoo silaa mala bultii Amerikaa mootummaan dabre akka malee yarse sun jabeessinee oli qabuu baannee jabeenna Amerikaa ka addunyaan amma maadeffattu kana hin arginu,”jedhe Tiraampi..
Adoo silaa pirezidaanti Tiraampi mallatteessuu baatee haga irratti walii galanitti waan hujiin hojjatu dhabanii biiroleen mootummaa huji dhaaban. Wannii kanaa armaan duratti marroo lamaa sadii caalaa taate.
Adoo silaa seerii wixinee sun bahuu baatee mootummaan Itoophiyaa mirga namaa qadi qabuuf moohe jedha.
Adoo sunuma irratti wal falmanii namilleen lafatti gobbatee jarii humnaan karaa banatee namallee dhaanee achii oofee gara itti yaa’utti yaa’e.
Adoo tana dubbannuu bulchootii Amerikaa hedduun bulchiinsa mootummaa Obaamaallee dabalee Raashiyaan akka Tiraampi filannoo pirezidaantummaa dhossaan isa gargaaraa bahanii jedhanii qorachiisuuf kurfoo jiran.
Adoo tana jennuu atileeti Atsedeen nama fiigu qofaa miti nama sirbullee sirbii isaa amma maqaa isiitn youtube irra jiraa,dhiyoottuu sirbaa haaraa baasee gadi dhiisaa jettee nama ala keenna ka ala jiru cufattu nagaa naa dhaami jette.
Adoo tana jennuu bara 1954 West Germany Australi’a 6-1 garaftee baaftee asitti akkana dorgommii waancaa addunyaa ta biyyitii 4 walti hafte irratti goolii heddun akkana wal moohanii hin beekan.
Adoo tana jennuu EL Ninon yoo bisaan garbaa Paasifik oowwan dhufa. Wannii bisaan garbaa jalaa haga guddaa oowwisaa waan diqqoo miti.Oowwe jechun ammoo waan hedduu fida.
Adoo tana jennuu maqaan ijoollee Amerikaa name yoo hedduu dhiiraaf bara dabre keessa baasan akka bulchiinsa ummata Amerikaatti; Noah, Liam, Mason, Jacob fi William.Dubraaf ammoo Emma, Olivia, Sophia, Ava fi Isabella.
Adoo tana jennuu namii Itoophiyaa kubbaa miilaa daawwachuu fi tapahcuullee guddoo fedha.Maaniif duuba biyyitii tun akkuma atileetiksii nama isii fulaa bu’ee kubbaa miilaa taphatu hin qamne.
Adoo tana jennuu namii maaniif fiigee hin dadhabe,amala abbaan sun ufi barsiise moo,waan maatii irraa dhaalanitti jiraa moo, teessuma lafa jarii suun qubatuu moo maanti jira,nyaataa fi dhugaatii argatan moo maan?
Adoo tana jennuu tokkummaa Oromoo akkamiin ispoortiin guddisan,isportiin biyya tokko akkamiin jabeessiti,ispoortiin tokkummaa dargaggoo akkamiin guddisti? Tattana isanumaa lakkifnaa.Qophii Torbaan Oromoo baranaa meewww.Opride.comirraa laalaa.
Adoo taphii dhumachuuf sekondiin liliphiftu Aerlingtoniin tapha kana irratti kubbaa sadii nama goolii galchu dura buuse kaan kukuruphachaa dhufe kubbaa Leroy Sane dura buuse.Innilleen daqiiqaa 91essoo irratti goolii keessa buuseef.
“Adoo Tiraampi moohamee fedha taatullee moohamun isaa mirkanaa miti maan jennaan nama hedduu qaba.Anin Biden guddoo hin beeku jetti jiraattuun Paaris,Sophie Chiles.
“Adoo waan VOA gadi ooftu dhageettani waan bakti waan gara hin qamne,” jedhe. Waan hamtuu biyya teennaan jedhan Maaykil Paakitit itti seenee waan dansaa hojjata jedhe.
“Adoo waldhabii jala hin qamnee dhaabuu hinuma dandahan gama kanaan laafinnaa mootummaa hin jira.”
"Adoo wannii feete dhuftee doolaraii biliyoona 5.6 Tiraampi dallaan jaaruuf gaafate itti hin kenninu,” jette itti gaafatamtuun mana marii Amerikaa,Nancy Peloosii.
Adoo warrii lafaa native Indians ka duruu Amerikaa irra qubatan seenaa ufii barreessanii mana barumsatti nama barsiisanii silaa seenaa dogoggoraa hin barannu jette.
ADP Sochii Gaggeessuuf Karoorfachuu Isaa Beeksisee
Ads attack Republican frontrunner Donald Trump
Adulaa Boranaa ardaa akka Dambii, Guutoo, Badhaasaa faatti lallaban.
Adulaa Fiixee, itti gaafatama Abbootii Gadaa Booranaati.
Adulaan itti gaafatamtoota Gadaa Booranaa olaanoo.Gosa Booranaa keessaa walti filan.Adulaa ganna hedduun duratti filanii qopheeffatan.
Adulaa yoo lallaban Baqqalaa-Faajjii dhaabaniif.Baqqalaa-Faajjiin alaabaa Gadaa Booranaati.Baqqalaan diimaa, Faajjiin adii.Diimaan ka abbaa gadaa(Adulaa Fiixeetiti,adiin ka abbootii Gadaa hafaniiti.
Adunyaa irratti figiicha lafa dheeraan kan beekamu Atleet Haaylee G/Sillaasee akkasumas Atleet Birhaanee Adaree Neew Kasil Briteeyin keessatti fiigiicha kiloo-meetra 21n, injifatanii jiru. Hayileen figicha kiloo-meetra 21 kana daqiqaa 59 fi sekondii 33n kan xumure yoo ta’u, figiicha fageenya dheeraan muxannoo kan qabdu Atileet Biraanee Adaree fageenya wal fakkaataa xumuruuf sa’atii 1 fi daqiqaa 8 fi sekoondii 49 ishee fudhate.As Yunaaytid Isteesi keessatti dorgommii wal fakkaataa gaggeefameen, ramaddii dubartootaa irraa, Atleet Meseret Daffaar akkasumas gama dhiirootaa irraa Atileet Gebre-egizaabiheer G/ Mariaam injifatanii jiru.Atileeti Meseret Daffaar sa’atii 1 daqiqaa 7 fi seekondii 44..n injifattee jirti. Atleet Gebre-egizaabiheer G/ Mariaam ramaddii dhiiraa keessatti yeroo dheeraaf dursaa eega turee booda dhuma irratti waan laafeef xiqqoof dursamee lammaffaan bahe.
Adunyaa irratti Muddee Tokko guyyaa HIV/AIDS kan sadarkaa addunyaa jedhame kabajama. Ayyaanni inni baranaa Itiyoophiyaa keessatti manneen barnootaa sadarkaa olaanaa irratti qiyyaafate ture kan kabajame.
Adunyaan Torban Kana Keessa Kana Fakkaatti 20/11/10
Adunyaan Torban Kana Keessa Kana Fakkaatti 25/03/11
Adunyaan Torban Kana Keessa Kana Fakkaatti 3/12/10
“Aduu hardhaa Oromicha argine.Bullukkoo takkittiillee hin finne.Biyyitii teenna dirqii(bona).Baga dhufatanii nu laalatan nuu jedhan.Warra keennatti galuu hin kajeelle,” jedhan.
Aduun saafaa hedduu gubu iyyuu mormitoonni kun hamma jijjiramni dhugaa mootummaa keessatti arganitti mormii kan itti fufan ta’uu dubbatu.
ADWUI bakka bu’anii waa’ee qonnaa fi imaammata lafaa falmii ka dhiyessan Obbo Teferraa Derribew lafti harka mootummaa fi uummataa jira,"" jedhan. Gamtaa MEDREK bakka bu'uun kanneen falman keessaa obbo Derejjee Garbaa immoo ""akka heera mootummaa Itiyoophiyaatti lafti kan mootummaa fi kan uummataa ti jdhamus qabatamaan garuu, yeroo ammaa lafti harka angawoota ADWUI jira,"" jedhan."
ADWUI-n eegii biyya bulchuu jalqadee amma ganan 20-eessoo keessa jirti.Akka paartii tanaatti hujiin guddoon hojjatame baaddiyaa keessa;karaa baasuu,bisaan baasuu,manneen barmusaa jaaruu dabalee waan hedduutti gama kanaan hojjatame.
ADWUIn Gaafiilee Ummataaf Deebii Kennuu kan Itti Fifu Ta'uu Xumura Yaa'ii Isaa Irratti Beeksise
ADWUIn Paartiilee Mormitootaa Wajjiin Walga’ii Wal-dhibdee Furuutti Fuuleffate Geggeesse
AEDS - Dhabbata Baqattoota Oromoo fi Afrikaa Kaan Gama Dinagdeetin Jajjabeessu
Afaaan yaa’iin mana maree Naansii Peloosii tarkaanfii Tramp kanaan loltoota keenya kan miidhu gocha maal na dhibdee ti ittiin jedhan.
Afaan Geedi’ootin haa barannu jechuun xalayaan gaafatame kan jedhus kan sirnaa miti. Dhimmi isaa qoratamuu qaba. Kanneen baqatanii gara Diillaatti ol dhufan akka jedhanitti lafa keenya irraa nuu deemaa nuun jedhan.
Afaan hamoon pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraampi nama ardii Afrikaa, Heyitii fi El Savadooriin jedhe jedhe ka innii mormate nama hedduu dallansiise.
Afaan hamoon pirezidaantiin Amerikaa Doonald Tiraampi nama Afrikaa,Heyitii fi Elsavadooriin jedhee arrabse bulchoota Afrikaa qofaa mitii nama ardii suniitii hedduu dallansiisee laaleffachiise.
Afaan hamoon pirz.Tiraampi nama Afrikaatiin jedhe jedhan Afrikaatti ambaasaadderoota Amerikaa ka durii guddoo garaa hammeesse
Afaan hin wallaallee jettee gaafanan ammoo “ka ijoollee bade malee kenna nu jalaa hin banne ihn wallaalle jedhan jetti.”
Afaan Ingliffaa erga as dhufee baratus, jalqaba baatii kanaa garuu qabxii ol aanaa dhaan “South Dakota State University” irraa kan eebbifame yoo ta’u, barattoota bakka bu’uun illee guyyaa eebba isaa haasaa dhageessisee jira.
Afaan keenna Rabbitti nuu kennee waan rabbi nuu kenne jabeeffachuu qamna,jetti Toltuu Tufaa.
Afaan Ofiitiin barachuu fedhan.”Mana tamaarii Ormichaa nuu banaa jenne,” jedhan.Taatullee waan isaan dhibetti jira “gguurdaan isaa Ormicha,xixiqqaan isaa Tigree tahe.”
Afaan Oromo akka henna biyya alaatti bara 1967 keessa Moqaadishoo dabarsuu jalqaban. Bara sun Afaan Oromoo kana maqaa akka akkaatiin himan,eegee ammooSagantaa Afaan Oromoojedhanii moggaasan.
Afaan Oromoo Afaan Federaalaa Gochuu Irratti Yaada Dr. Abiyyi
Afaan Oromoo Afaan Federaalaa Gochuun Gaafii Ija Gaariin Ilaalluu fi Sirriidha: Muumee Minsteraa Itiyoophiyaa
Afaan Oromoo Afaan Federaalaa Yoo Ta'e Carraa Uumu Irratti Mari'achuuf Waltajjii Qophaahe
Afaan Oromoo Afaan Hojii Federaalaa: Dhimma Wal-falmsiisaa Ijoo
- Afaan Oromoo, Afaan hojii fedheraalaa haa tahu,
Afaan Oromoo afaan hojii Mootummaa Federaalaa yoo tahe carraa uumurratti waltajjiin mari'atu Ambotti taa'ameera.
Afaan Oromoo Afaan Technolojii Ta’uun Hojjetaa Jira.
"Afaan oromoo caalaatti akka waalta’uu gochuuf, yeroo yerootti wal arganii mari’achuu fi irratti hojjachun barbaachisaa dha “ jedhu, Qindessaan konfraansii Finfinneetti geggeessamuuf jiruu, Obbo Dabalaa Goshuu Amantee
Afaan Oromoon akka barsiifamuu fi barnootni ammayyaa Wallaggatti akka eegalamu, sochiin daldalaa fi hojiin ogummaa adda addaa akka Naqamteetti babal'atu, Kumsaa Morodaa qooda guddaa gumaachan jedhu Hayyuun Seenaa fi Aaadaa Obbo Charinnat Waaqwayyaa. Seenaa maatii akaakkayyuu fi abbaa mootichaallee ibsanii jiran. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Afaan Oromoon Barachuun Afaan Ingliziitti Dadhabuuf Sababii Ta'uu Hin Danda'u
Afaan oromoo Osoo Afaan hojii Federaalaa tahee faayidaawwan qaburratti hayyoonni waraqaa qorannoo dhiyeessaniiru.
“Afaan Oromoo sagantaa 613 dalagee, Afaan Amaaraa sagantaa 123 dalage haga hardhaatti ittuma jira.”
Afaan Oromoo teeknoloojjii hammayyaa maraan walii gala
Afaan Oromootiin ammooCarraa Ilmaan Waraaboofi barreeffama saayinsii journal hedduu barreessellee.Koree kitaaba Afaan Oromoo kutaa 1-8 barreessitellee keessa jira
Afaan qabachuun ammoo “ummatii Oromoo osoo waan hedduu qabuu ukkamamuu isaa,osoo wannuma hundaa gochuu dandahuu afaan qabee akka homaa hin dandeennetti ilaalamuu isaa agarsiisaa,” jedha.
“Afaan Rabbiin Nuu Kenne Haga Dandeennutti Guddifachuu…Waan Rabbii Tiksee Asiin Nuuf Gahe Tikfachuu Qabna”
“Afaan rabbiin nuu kenne kana haga dandeetti teennaatti guddifachuun huiji teenna.”
Afaan VOAn oduun dabarsitu keessaa tokkoo Afaan Oromooti.Afaan Afrikaa keessaa Afaan Amaaraa,Afaam Tigree,Afaan Tigrinyaa, Siwaahilii, Hawusaa, Farnasaay,Keenyaa-Riwaandaa,Faransaay,Ingiliishi,Somaalee fa.
Afaan Waaltessuun Jechoonni Naannoo Itti Guddatanii (Dialect) akka Dagatamaniif Miti
Afaan warraa baqatee irraa maaan dhageettan jennaan“Waan afaaniin himanii fixani miti jedhee “seenaa keessati waan galmaa’ee taa’aati,” jedha.
Afaan yaa’ii fi itti aanaan isaas wal ga’ii kana irratti filatamuuf jiru. : Muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dassaaleny waggoota shanan itti aananiif aangoo irra kan turan ta’uun ni beeksisama jedhamee kan eegamus mana maree kanaaan ta’a. Muummichi ministeerichaas Kanaan booda Kaabinee isaanii haarawaa kan ifa taasisan.
Afaan yaa’ii fi miseensonni paarlaamaa garee mootummaa tahan, walga’icha irratti yeroon mootummaa prezidaantii biyyattii, kan Mohaammad Abdullaahii Mohaammad akka dheeratu murteessisuuf karoorfatanii turan, jedhan – mormitoonni.
Afaan yaa’ii kan ta’an Abbaa Duulaa Gammadaas wal ga’ii isaanii xumuraa ta’uu wal ga’ii danda’u kana gita isaanii kan mana maree federeeshiniii obbo Yaleew Abaatee waliin ta’uu dhaan geggeessan.
Afaan yaa’ii kun itti gaafatama sana gad dhiisuuf xalayaa galfachuu isaanii kan midiyaalee hawaasaa adda addaan gabaasamaa ture kan mirkaneessan Dilbata kaleessaa ture. Itti gaafatama irra akkan hin turre sababaaleen godhan jiru. Fedha isaas hin qabu jedhan Abbaan Duulaa.
Afaan Yaa’ii Mana Maree Ameerikaa Deebisee Filatamuuf Hin Dorgomu Jedhan
Afaan yaa’ii mana maree federeeshinii Itiyoopiyaa obbo Adam Faaraah naannoon Sidaamaa bifa heera kabajeen naannoo ta’ee hundeeffamuun, biyyattii keessatti argame kan jedhan ba’ii jijjiirama siyaasaa ta’uu dubbatanii hundeeffamni haaraan kun nageenyaa, msoomaa fi bulchiinsa gaarii naannoof bu’aa hin qabaatu yoo ta’e faayidaa isaa irra miidhaa isaatu caala jedhan.
Afaan-yaa’ii Mana-maree Federeeshinii: Tarkaanfiin Seera Hojii Irra Oolchuu Sirna Heera Mootummaa Hordofee Geggeessamaa Jira
Afaan yaa’ii mana maree Somaaliyaa fi prezidaanticha gidduutti atakaaroon haaraa uumame biyyattii duruu dadhabduu taate gara rakkoo siyaasaatti geessa yaaddoo jedhu uumuun ibsamee jira.
Afaan-yaa’ii mana maree Yunaaytid Isteetes Naansii Palosii Robii kaleessaa xalayaa baasaniin seera tumtoonni Demokraatotaa fi Ripaablikaanootaa murtii dhiyaate akka gargaaranii qopheessanti akka mallatteessan jajjabeessan.Kunis tarkaanfiin fudhatamu akka milkaa’iina argatee hojii irra oolu gargaara jedhan.
Afaan yaa’iin gumii biyyoolessaa Hararii obbo Muheddiin Ahimed ibsa gaazixeessotaaf kennaniin boordiin filannoo hawaasi dhalattoota Hararii kanneen naannoo Harariif sagalee kennan wiirtuu filannoo addaa fi waraqaa filannoo qopheessuu dhiisuuf murteessuun murtee seera cabse jedhan.
Afaan yaa’iin mana maree bakka bu’ootaa Naansii Peloosii fi hoogganaan Senetii dimokraatotaa Chuck Schumer wal ta’uun haasaa Traampiif deebii kennaniin seera tumtoonni hojiin mootummaa akka banamuuf nageenya daangaaf baasiin raggaasisan jira jedhan.
Afaan yaa’iin mana maree bakka bu’ootaa US Paul Rayan yaadi Trump dhiyeessan amala Ameerikaa akka hin ta’in hubatanii jiran.​
Afaan-yaaiin Mana-maree Bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetis – Naansii Peloosii, “yaada loogdummaa sanyii prezidaantichi Twiterii irratti kennan balaaleffachuu irratti” akka manni-maree tokko tahu gaafatan.
Afaan yaa’iin mana maree bakka bu’oota uummataa Ameerikaa Paul Ryan filannoo baatii Sadaasaaf kan hin dorgomne ta’uu sabaa himaaleen US gabasaniiru.
Afaan yaa’iin mana maree bakka bu’oota uummataa obbo Taaggesee Caafoo yaadi ministrii eegumsa fayyaan dhiyaate of eeggannoo koronaa ittisuu gochuu dhaan sochii hawaasummaa, dinagdee fi siyaasaa geggeessuu dandeenya ka jedhu ta’uu VOAf ibsanii jiran. Yaada gorsaa kanas manni maree erga dhaggeeffatee booda murtii kennee jira jedhan.
Afaan yaa’iin mana maree bakka bu’otaa Naansii Peloosii illee Traamp balleessaa isaanii dhoksuu fedhu ittiin jechuu isaaniitiin qeeqanii jiran.
Afaan yaa’iin mana maree Nancy Pelosi prezideent Baayideniin rakkoo yeroo seena qabeessa kanaaf furmaata barbaaduuf carraawwan jiraniif mul’ata jiru iraatti prezidaantichi aangoo qabatanii guyyoota 100 keessatti haasaa akka dhgeessisan mana maree bakka bu’otaatti afeeraniiru.
Afaan yaa’ii nmana maree Paul Ryan fi waahiloonni isaanii siyaasaa kanneen biroon garuu Tramp ejjennoo isaan Putin deggeruuf qaban balaaleffachuu itti fufaniiru. Rayaan akka jedhanitti Raashiyaan filannoo keenya jidduu seenuun ifaa ta’uu isaa beeksisamuu qaba jedhan. Republikaanonnii fi Demokraatonni hedduun ejjennoo isaanii kana balaaleffachuu dhaan kan nama qaanessu jedhan.
Afaan yaa’iin mana maree US Paul Ryan gabaasaalee hariiroo angawoota duula filannoo Traamp fi Raashiyaa gidduu kan yeroo duula filannoo ture jedhu deebii argachuu qaba jedhan.
Afaan yaa’iin Mana-maree Yunaayitid Isteetis – Naansii Peloosii Mana-maree Bakka-bu’ootaa biyyattii akka Kaabineen Prezidaant Traamp fooyyessa heeraa 25ffaatti fayyadamuun prezidaanticha taayitaa irraa kaasu ka yaada dhiheessuuf jiru tahuu dubbatan.
Afaan-yaa’iin Paarlaamaa Somaaliyaa, Mohaammad Mursaal Sheek, walga’iin paarlaamaa Somaaliyaa isaaniin hoogganamuuf ture eega miseensota paarlaamichaa ka garee mormitootaatiin jeeqamee booda, walga’ichi akka dhaabbatu beeksisanii cufan.
Afaan-yaa’ii Paarlaamaa Somaaliyaa, Mohammed Osmaan Jawaarii, eega torbanneen sadi’iif, muummicha-ministaraa biyyattii waliin falmii aangoo siyaasaa geggeessaa turanii booda, ofiin taayitaa gad-lakkisuu isaanii aangawoonni dubbatanii jiran.
Afaan yaa’ii ta’uun waggoota 13n darbaniif hojjetaa kan turan Abdallaa Usmaan fedha ofiin hojii waan gad dhiisaniif bakka isaanii itti gaafatamtuun dhimmoota dubartootaa fi ijoollee aadde Faxxum Musxafaa filataniiru jedha gabaasi Addis Chekol.
Afan Publicationsykn ammoo Afaan Publications,porojeekti Afaan Oromoo, eennummaa Oromoo,qulqullinna barnoota Afaan Oromoo fi dandeettii Afaan Oromoo addunyaatti baasanii qarooma jabana kanaatiin wal barsiisuu.
AFCON 2017guyyaa shaniin duubatti jalqaban Ammajii 14- Gurrandhalaa 5, 2017 istaadiyoomii Gaabon afur keessatti taphatanii biyya 16 itti dhufa.
Afcon 2019 biyya 24tti Afrikaa keessaa filatama. Itoophiyaa tapha afran tapahttee haga hardhaallee qabxii 4 qabdii waan taphi dhibiin hafeef hin fakkaattu.
AFCON,dorgommiin waancaa kubbaa miilaa Afrikaa bara 1957 Sudanitti jalqabe.Gaafas biyya sadiitti taphatee Masriitti moohe.Taphii amma ganna lama lamaan maree dhufu kun amma maroo 31esso keessa jira.
AFCONdorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaati.Ganna lama lamaan wal dorgoman. Bara 2015 Ayvorii Kostitti Gaanaa 9-8 moohee marroo lammeessoof waancaa fudhate.
Afeerraa prezidaantii Yunaaytid Isteetes Baaraak Obaamaatiin wal ga’iin daraggootqa biyyoota Afriikaa dhibba shan waliin as Washington DC keessatti geggeessamaa ture har’a guyyaa sadaffaa fi ka xumuraa irra ga’ee jira.
Affaar Keessaa Namni Vaayiresii Koronaan Qabame Jalqabaa Har’a Argame
“ Afferraan nu ergame Oromiyaa akka dhaqnu nuu ayyamamuu agarsiisa. Haluma saniinis gara Oromiyaa imalee hoggantoota Addaa fi bulchiitoota sadarkkaa naannootiin wal argee maria’dheera” jedhaniiru.
Afgaanistaan Bori Mootummaa Haaraa Filatti,Gaazexeessitoota Lamaa Hujii Tana Irratti Fixan
Afgaanistaan fi Paakistaan keessatti jila addaa kan turan Riichaard Holbrook, dhibee fayyaa isaan mudateen umurii isaanii waggaa 69ffaatti du’an boqotan.
Afgaanistaan gamakaabaa keessatti walitti bu’iinsi humnootii mootummaa fi Talibaan gidduutti geggeessameen gam lamaanuu irra namoonni 20 dta’an ajjeefamuun gabaasame.
Afgaanistaanii fi Hollaan ishee Paakistaan addunyaa keessaa biyya dhibeen nama laamshessu pooliyoon keessatti babal’atee jiru dha.
Afgaanistaanitti ambaasaadderri US John Baas ergaa tweeterii har’a maxxansaniin haleellaa hiikaa hin qabne kan ogeessota miidiyaa irra ga’e balaaleffataniiru. Gareeleen martinuu nagaa fi hegeree Afgaanistan irratti fuuleffachuu qabu jedhan.
Afgaanistaanitti Haleellaa Maadhee Hidhattoota Islaamik Isteet Irratti Geggeeffameen Loltoonni Isaa lama Ajjeefamu Ministirri ittisa Yunaaytid Isteets Ibse
Afgaanistaanitti Haleellaan Boombii Of-wareegdotaa Lubbuu 26 Galaafate
Afgaanistaan Keessatti Boombiin Dho’e Lubbuu Hedduu Galaafate
Afgaanistaan Keessatti Haleellaan Dogoggoraan Gaggeeffame Lubbuu Galaafate
Afgaanistaan Keessatti Haleellaan Raawwate Lubbuu Hedduu Galaafate
Afgaanistaan Keessatti Haleellaan Waraana Waltaatotaa Sadaasa Keessa Siviloota Hedduu Ajjeesuu fi Madeessuu Yunaaytid Isteets Dubbate
Afgaanistaan Keessatti Kanneen Talaallii Pooliyoo Kennaa Turan 5 Ajjeefaman
Afgaanistaan Keessatti Lootee Seentonni Balaa Geesisan
Afgaanistaan Keessatti Nagaa Buusuuf Mariin Geggeeffamaa Jira
Afgaanistaan kutaa Helmand irraatti waraanni biyyoota alaa haleellaa samii irraa dogoggoraan gaggeesseen humnootii waraana mootummaa 17 galaafatee 14 madeessee jira.
Afgaanistanitti Duula Filannoo Irratti Dorgomuuf Kaadhimamaan Qopha’an Ajjefaman.
“Afgaansitaanotii nagaa ufii ufumaan eegachuutti jiran,lolallee ittuma jiran,biyya ufiillee du’uutti jiran.Nuyi waliin ammoo akka biyya hariyaa taanee waliin jiraachuu feena.”
Afghanistan: 27 people killed in surprise early morning Taliban attack on northern city of Kunduz.
Afghanistan: An explosion inside a mosque kills at least twelve people
Afghanistan: Four people killed, nine wounded in roadside bomb attack
Afghanistan: Gunmen kill at least four staffers of polio vaccination teams
Afghanistan: Gunmen shot and killed reporter and women’s rights activist Malalai Maiwand in Jalalabad
Afghanistan: Officials say 12 army recruits were killed in a suicide bomb attack in the eastern city of Jalalabad Monday afternoon.
Afghanistan: President Ashraf Ghani appeals for calm after protest in Kabul
Afghanistan: Scores of people are dead after a magnitude 7.5 earthquake that also affected Pakistan and India.
Afghanistan: Taliban insurgents attack a court in city of Ghazni
Afghanistan: Thousands protest after clashes and violence between rival Taliban factions and Islamic State sympathizers kill 7 members of minority Hazara community.
Afghanistan: US Air Force joins Afghan army in the battle to regain Kunduz from Taliban.
Afooshaa kanas kan gurmeessan Injinar Girmaa Xurunaa fi Artist Girmaa xuranaa ta’uu akkasumas gafaa qabaman afaooshaaf walitti qabamanii akka jirantti alaabaa ABO Injinara Girmaa Xurunaa erga nutti raabsanii booda jechuun natti himan jedhu Abukaatoo Wandimmu Ibsaa. Injinar Girmaa Xurunaa Raadiyoo sagalee Amerikaa sagantaa Afaan Oromoo irratti dhiyaatanii dubbachuuf akka fedhan kan gaafatan yoo ta’u abukaatoo namni jedhamee dubbatan Obbo Wandimmuu Ibsaa dhugumaan abukaatoo ta’uu akkaataan itti mirkanaa’e naaf hin galle jedhan.
A former employee of a local television station in Virginia shot and killed station staff members Alison Parker and Adam Ward while live on television.
AFP fi Rooyteers dargaggota sirna Ambootti tibbana godhamee ture irratti argaman keessa amma tokko dubbisaniiru, daawwadha.
AFPn akka gabaasetti kanneen ijaan argan hangi tokko reeffi daandilee To’amasiinaa irratti argamuu fi sababaa du’a isaanii kan hin beekamne ta’uu dubbatu jedhee jira.
AFPn itti dabaluu dhaan hoogganaan motoummaa naannoo Tigraay kan yeroo Mulu Nega kaleessa akka ibsanitti uummati waa’ee daandiif raabsii midhaan nyaataa komee dhiyeessaa jiru, waajjirri isaaniis qorannaa geggeessaa jira jedhan jedhee jira.
AFPn kaleessa galmee mootummaa afaan Ingiliffaa caccabaa ta’een barreeffame inni argate akka mul’isutti loltoonni Eertraa gargaarsi midhaan nyaataa naannoo waraanaan bututte Tigraayitti akka hin dabarre ugguranii saaman jedha. Dhaabbati oduu kun itti dabaluun akka jedhetti galmeen sun loltoonni Eertraa bakka Tigraay keessaa midhaanni itti raabsamutti argamuu dhaan dhiyeessi jiru waan saamaniif kanneen gargaarsaaf dhufan sodaatanii achii baqatan jedha.
AFP waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin Assad akka jedhanitti waraanni Siiriyaa meeshaa isaa Keemikaalaa mara dabarsee kenneera jedhan.
Africa Free Trade Agreement (AfCFTA) maqaa daldalaa fi gabayaa Afrikaan bara 2018 Riwaandaa, Kigaaliitti baafatte.Biyyuma akka Naayjeeriyaa,Eeritaa faatti irraa hafe malee jalqabuuf fagoo hin jiran.
Africa Kibbaati akka amma jirutti itti fufnaan oggota sadii boodaa biyaattin harree malee hafti. Burkinaa Faasoo fi Niijar Sodaa kana irraa seera baasanii qeeraa harree cufsiisaniiru. Keeniyaatti qeeraan baname hojumatti jira
African CDC urges Africa to fight COVID-19 vaccine misinformation
African Union mission in Somalia says al-Shabab rebels are on the run.
Africa's total reported death toll from COVID-19 approaches 100,000 on Thursday
Africa Union leaders say plan to help Mali will be ready within weeks.
AFRICOM akka jedhetti haleellaa samii irraan raawwatame kan miilanaatiin siiviilonni miidhaan irra ga’e ykn du’an hin jiran. Haleellaan Yunaayitid Isteetis waggaa kana Somaaliyaa keessatti geggeessite kun isa 42ffaa yoo ta’u humnootii leellistoota IS irratti ka fuuleffate garuu isa jalqabaa ti.
AFRICOM,Hajaja waraana Amerikaa Afrikaa jiruuti. Akka hajajaan waraana US-Afrikaa,AFRCICOM jedhetti Raashiyaan qabeennaa fi bahaadhuma Afrikaatiin ufi badhaasuf hujiitti jriti.
AFRICOM ibsa har’a baaseen akka jedhutti, magaalaa qonnaa Moqdishoo irraa gama Kibba Lixaatti argamtu – Mubaarak cinatti geggeessame haleellaan sun. Haleellaaleen Yunaayitid Isteetsiin geggeessaman irra jiriin isaanii, kutaa sana keessatti geggeessaman.
Afriikaa dhiyaa keessaa uummata kuma 14 ol kan hube kanneen kuma shanii ol immoo kan galaafate Ebolan mata duree maree Sanaa ture.
Afriikaa fi giddu galeessa bahaa keessatti dhukkuba Koleeraatu mul'ate faca'ee uummata kuma hedduu irratti sodaa utuu hin uumin dura to'achuu dhaaf jaarmayaan fayyaa addunyaa ykn WHO yaalii godhaa jira.
Afriikaa fi Yemen Keessaa Daa’imman Dhibee Koleeraan Kan Ka’e Qarqara Du’aa Jiru: UNICEF
Afriikaa keessaa mormiin kun Naayroobii, Keeniyaa fi magaalaalee Afriikaa kibbaa Johaansbergii fi Pritooriyaa keessatti geggeessameera.
Afriikaa Keessaa Vaayiresiin Koronaa Wabii Midhaan Nyaataatti Dhiibbaa Jiru Dabale
Afriikaa kibbaa keessaa namoonni 3,465 COVID-19n yoo qabaman 58 immo du’aniiru.
‘Afriikaa Kibbaa keessa naannolee sagaltu jiru, lammileen keenyas bakka gara garaati jiraatu, naannolee kana keessaa egaa haga yoonaa lammileen keenya ka dhibee kanaan qabamanii dandamatuu dadhaban xinnaatu namootni kudhan lubbuun isaanii darbee jira. Seera Addunyaa ta’ee namni takka yoo dhibee kanaan du’e reeffi isaa biyyaa bahuu hin danda’uu, egaa warri kun martuu asumatti du’aniiti kan awwaalaman’ Obbo Faanos Haylee; Barreessaa Hawaasa Lammilee Itiyoophiyaa Afriikaa Kibbaa jiraatanii.
Afriikaa kibbaa keessatti baaburri imaltootaa konkolaataa guddaa tokkotti erga rukutamee booda ibiddi itti qabatee namoonni 18 yoo du’an kanneen 260 ta’an madaa’aniiru.
Afriikaa Kibbaa kutaa Bulchiinsa Sooweetoo jedhamtu keessatti balaan baqattoota irratti dhaqqabe. Nahwii Musaa Itti Aanaan Hawaasa Baqattoota lammilee Itiyoophiyaa akka jedhanitti kaleessa jiraattonni naannoo dukkaana baqattootaa saamuu dubbatan.
Afriikaa Kibbaatti Ammas Baqattoota Irratti Balaan Dhaqqabe
Afriikaa kibbaatti barreessaan Hawaasa Lammilee Itiyoophiyaa, Obbo Faanos Haylee lammileen Itiyoophiyaa dhibee kanaan lubbuun darbe kun kutaalee biyyaatti gara garaa keessa ka jiraataa turan jedhan.
Afriikaa kibbaatti gargaarsa maallaqaa kan dhimma bineensa daggala addunyaaf itti gaafatamaa kutaa imaammataa kan ta’an Saaliim Faakiir US biyyoota guddataa jiraniif tooftaa fi teeknooloojiwwan haala qilleensaa akka hin miidhamne ittisan beeksisuuf kan turte maallqi “Green Fund” doolaarri biliyoona lama kan ta’u hafuun miidhaa guddaa akka dhaqqabsiisu illee ibsaniiru.
Afriikaa Kibbaatti Lammileen Oromoo Lama Saamicharraa Miliquu Otuu Yaalanii Du’an
Afriikaan addunyaa irraa ardii ariitii dhaan gara magaalaatti jijjiiramaa jirtu ta’uun ibsamee jira.
Afriikaan baqattoonni hedduun kan irraa godaanani. Kanneen miliyoonaan laka’aman jireenya wayyaawaa barbaaduuf jecha gammoojjii Sahaaraa kutanii, galaana Mediteraaniyaan qaxxaamuran yeroo heddu abjuun isaanii hin dhugoomu. Akkasuma ta’ee Afriikaan nuusa baqattoota naannoo addunyaa keessummeessiti.
Afriikaan guddina dinagdee agarsiisteetti garuu misoomni bu'uuraa amma iyyuu galma hin geenye jedhu jaarmoliin sadarkaa addunyaa
Afriikaan hanqina midhaan nyaataan kan miidhamte ennaa ta’u yeroo hedduu balaa lolaa fi hongee oomisha mancaasuun dararamiti, kunis uummanni miliyoonaan laka’amu lubbuu ooluuf gargaarsa midhaan nyaataa irratti akka hirkatu dirqisiise. Waldaan fannoo diimaa akka jedhetti jijjiirama qilleensaan kan dhufu Elninon waggaa dhufu cimaa ennaa adeemutti haalli jiru daran hamaa ta’uuf jira.
Afriikaanis Talaalii Koviid-19 Argachuu Qabdi: Waldaa Fannoo Dimaa Addunyaa
Afriikaan Kibbaa Ajjeechaa Dubartootaa Irra Ga’u Rakkoo Biyyoolessaa Gochuun Labsite
Afriikaan Kibbaa Du’a Qabsaa’aa Farra Appaartaayidii fi hayyuu seeraa Joorj Bizoosiif Gaddaa Jirti
Afriikaan Kibbaa erga apaartaayidiin bara 1994 xumurame as filannoo paarlaamaa Roobii kaleessaa geggeessameen sagaleen har’a laka’amee dhumaa ennaa jiru kanatti paartiin biyya bulchu yeroo ja’affaaf injifannoo gonfataa jira.
Afriikaan kibbaa erga talaalliin AstraZenekaa jedhamu vaayiressii haaraa biyya ishee keessatti argame irratti hojjechuuf milkaa’inni qabu hagas ta’uu qorannaan haaraa ba’e mul’isee booda, duula talaallii COVID-19 kennamuuf ture rarraastee jirti.
Afriikaan kibbaa haleellaa lammiiwwan biyyootii Afriikaa kan biroo irraa dhufan irratti raawwatamuuf kana booda obsa hin qabdu jechuu dhaan prezidaant Ramaafoosaan, ibsa viidiyoon waraabamee kaleessa twiiterii irratti maxxanfameen beeksisaniiru.
Afriikaan kibbaa humna ittisaa Zimbaabwee waliin quba wal qabaachuu illee beeksistee jirti.
Afriikaan kibbaa ICC keessaa ba’uuf waggaa darbe kan karoofate kan falmisiisaa ta’e kan Yakka waranaan ICCn barbaadaman prezidaantiin Sudan Sudan Omar al-Bashir biyyattii erga daawwatanii booda.
Afriikaan Kibbaa Talaallii COVID-19 Kennuuf Turte Ni Hambifte
Afriikaan koolu galtoota gara Awrooppaatti yaa’an ittisuu akka dandeessutti deggersa sadarkaa addunyaa ishee barbaachisa jechuu dhaan prezidaantiin Ferensaay Fraanswaa Holand yaadachiisaniiru.
Afriikaan uummata biyya ofii keessatti qe’ee ofii irraa godaani miliyoona 13 ta’u qabdi. Kunis guutummaa addunyaa irraa uummata biyya isaa keessatti qe’ee ofii irraa godaane keessaa harka sadii yoo ta’u baqataa ardittii dacha lamaan caala.
Afriikaan weerara vaayiresii koronaa addunyaa mudatetti duuluuf qophaa’aa ennaa jirtu kanatti Yunaayitid Isteetis hospitaalota bakkaa bakkatti sosso’uun tajajilan kan
Afriikaan yeroo ammaa talaallii Kooviid-19 guutummaatti biyyoots alaa irraa galfataa jirti.
Afriikaatti diplomaatiin gameessi Ameerikaa jeeqama Sudaan keessaa ilaalchisuun torban kana gamas daawwachuuf kan jiran ta’uu minitriin dhimmi alaa US beeksisee jira.
Afriikaatti itti aanaa ministeerri Yunaayitid Isteetis Tibor Naaj haleellaan siivilota irratti raawwatamu akka dhaabatu gaafatanii jiran.
Afriikaa waliin wal ta’insaan hojjechuu kan barbaadan keessaa tokko rakkoolee fi walitti bu’iinsa ittisuu irratti hojjechuu ta’uu ibsaniiru. Walitti bu’iinsii fi rakkoon durumaan akka hin uumamne ittisuun barbaachisaa dha yaadachiisaniiru.
Afrikaa, Ardiin ka’ima miliyoona hedduu jaarrolee bulchiinsa irratti dulloomaniin bulti
Afrikaa: Ardii Uummatoonni Ishee Alfii, Garuu Hoogganoonni Ishee Taayitaa Irratti Dullooman
Afrikaa Bahaa fi Kibbaa keessatti maallaqni seeraa ala daddabarsamuu dhorkuuf gurmuu dhaabbate keessatti Ertiraan sadarkaa taajjabdummaatti fudhatamuu Yunaayitid Isteetis simattee jirti. ESA-AMLG gurmuu jedhamu keessatti Ertiraan akka taajjabduutti fudhatamuun, gara miseensummaatti fudhatamuuf, tarkaanfii sadarkaa duraa akka tahe tu dubbatama.
Afrikaa Bahaa Keessatti Lolaa Roobnii Hamaa Uumee fi Laftii Citee Garagaluun Lubbuu Namoota 200 Galaafate
Afrikaa dhiyaa Keessaatti lakkobsii namoota dukkuba Ibolaan qabamanii dabalaa jira. Biyyonni Ibolaan keessatti argame Laayberiyaa seeraaliyoon Ginii fi Naayjeriiyaa ta’uun ibsamee jra. Garuu namni hedduun kan keessatti dhukkubichaan qabamee fi du’aa jiru Laayberiyaa ta’uun ibsamee jira.
Afrikaa dhiyaa keessatti dhukkuba Ibolaa dhabamsisuuf yaalii guddaan hin godhamu taanaan baatilee dhufan keessatti namnii kuma kurna hedduun kan dhukkubichaan qabamuuf jiru ta’uu qorannaan haaraa gaggeeffame hubachisee jira.
Afrikaa fi Awurooppaan ardii jireennii guddoo garagar fagaatu.Afrikaan namii hedduun hiyyuma,siyaasaa gara hin qamnee fi jireenna hamaa keessa jiraachuun beekama.Namii jireenna akka akkaa keessa jiru kun herregii mataa isaaniilleen gargar jiraa jedha.Warrii durii barumsa Falaasamaa ykn herrega mataa namaa barreessu ka Awurooppaa,Afrikaan falaasama mataa ufii hin qabdu jedha. Barreessitootii Afrikaa ammoo Afrikaan Filosoofii, hinuma qabdii taatullee maqaa warrii Dhiyaa Afrikaatti fahetti isii xureesse jedha.
Afrikaa fi Awurooppaan biyya jireennaa fi waan hedduun gargar fagaatan.Taatullee Afrikaa fi namii isiilleen akkuma bara kuma hedduun duratti beekan keessa hin jirtu.
Afrikaa fi biyyonni galiin isaanii gad aanaa ta'e vaayrasii koronaa faccisuu akka danda'an gochuuf kun akeekame.
Afrikaa fi biyyoota giddu galeessa bahaa keessatti nagaa fi demokraasiin argamuu furtuu dha jedhan Gutarrees.
Afrikaa gama Gaafaa Baranallee Bokkaan ‘Itti Diqqaa,’Koomishiinii Ittisa Balaa Fi Qophaahina Oromiyaa ‘Qophiitti jira’
Afrikaa gama Gaafaa duruu namii hedduun keessaa beelahe taanti beeltii Keenyaatii fi Somaalee jabaachaa deemuutti jirti jedha FEWE NET,dhaabii Amerikaan beela addunyaatiin qorqorattu.
“Afrikaa gama Gaafaa Onkololesa, Sadaasaa fi Muddeetti bokkaa guddaatti roobaa jennee eeganna. Lolaa guddaatti bokkaa kana gula dhufa.EL NINO baranaa kun akkuma bara 1979, 1982 fi 1983 humna guddaa qaba.Taatullee humna suniin wa balleessuu fi balleessuu dhabuu isaa qorachuutti jirra.”
Afrikaa gamii Bahaa Fulbaana haga Muddee keessa bokkaa Hagayyaa argata.
Afrikaa Hookkara Biyyattii Keessatti Lammiwwan Alaa Irratti Qorataa Jirti
Afrikaa keessaa Afrikaa gama bahaa, Ugaandaa,Keenyaa Itoophiyaa,Afrikaa gama Dhihaa; seraaliyoon, laaybeeriyaa, Giinii kotidivoori,Gaanaa, Toogoo, Beenin, Naayjeriyaa fi hedduu.Biraazil gama Bahaaleen saati tana bokkaa argatti.
Afrikaa keessaa Afrikaa Kibbaatti medaaliyaa 7 kana keessaa warqiin tokko argattee tokkeessoo jira.
​Afrikaa keessaa akka jecha daarekterii teknika biyyoolessaa jedhettu Itoophiyaan gama atileetiksiitin Afrikaa keessaa Aljeeriyaatti aantee lammeessoo taate.
Afrikaa KeessaaBarreessaa dureen Tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutarrees walgahii gamtaa Afrikaa irratti argamuuf jecha torban kana gara Finfinneetti imaluuf ka jiran ta’uun beekamee jira.
Afrikaa keessaa biyya 28 keessatti vaayireessii kornaa argan.Biyyiti cuftii mala dhiba kanaan ufi irraa dhoortu dhawachuutti jirti.
Afrikaa keessaa biyya shanitti dabre.Naayjeriyaa,Senegaal,Morookoo,Masrii fi Tuniiziyaa.
Afrikaa keessaa biyyitii dorgommii tana keessatti eegee aante Kaameruun. Isiillee Ingilaanditti 3-0 moo’e.Kaameruun amalaa fi adaba ispoortii hin hin qabaanneen himatan.
Afrikaa keessaa biyyitii qaraa waancaa kubbaa miilaa addunyaa baranaatii dabrte Naayjeriyaa.Shaampiyoonaa waancaa Afrikaa Cameroon, Zambia fi Aljeeriyaa mootee asi geette.
Afrikaa keessaa haga ammaatti Gaanaa qofatti U-20 moo'e. Bara 2009 Biraazil 1-0 qaariftee waancaa irraa fudhatte. Addunyaa keessaa Arjentiinaan marroo 6,Biraazil marroo 5 moo'an.
Afrikaa keessaa Kaamerunitti keessa jira. Isii marsaa lammeessootti keessaa baasan.Jermeniin Kaameruun 3-1 dhukkeessite,Chiileelleen 2-1 irraa galchitee Austilraiayaan 1-1 gargar galtee qabxii dhabdee dorgommii keessaa galte.
Afrikaa keessaa Masrii Morookoo, Nayjeriyaa,Tuniiziyaa fi Senegaal.Jara kana waan hedduuf eegatan.
Afrikaa keessaa namii qaraa hujii tanaaf filatame Dr.Tewodiroos.
“Afrikaa keessa carraa daldalaa guddaatu jira. Hiriyoota duroomuudhaa gara biyyoota keessanii deeman baayyen qaba, maallaqa baayyee achitti baasaa jiran ...baga gammaddan siniin jechuun barbaada.”
Afrikaa keessallee biyyootii ammallee rakkoon qaban hedduu, Ugaandaa fa.Gama Itoophiyaati ammoo
Afrikaa keessallee nama hedduutti horii biyya alaatti dhoffate jedhanii maqaan isaaii galmee Panama Papers irratti beekame.
Afrikaa keessatti caasaa eegumsa fayyaa jajjabeessuu, gargaarsa nyaataa akka argatan gochuu akkasumas rakkoo maallaqaa isaan mudatee dhabamsisuuf tarkaanfiin addunyaa barbaachisaa dha jechuun Gutarrees gaafatan,
Afrikaa keessatti Demokraasii qubsaa kan qabdu Afrikaa Kibbaa keessatti hayyonnii fi kanneen paartilee deggeran oduu filannoo Amerikaa kanatti fulleeffatanii jiran.
Afrikaa Keessatti Dhibeen Koronaavaayires Otuu Hin Mul’atiin Turuun Qophaa’uuf Carraa Gaarii Kenneef
Afrikaa Keessatti Godaansii Uummataa Baadiyyaa Irraa Gara Magaalaatti Dabalaa Jira
Afrikaa keessatti guddinni argame wal qixxee ta’uu baatuus, rakkoon dinagdee adunyaa mudatee fi haalli qillensa naannoo iddoodhaa iddotti jijjiramuun dhiibbaa gessisuu isaa obbo Mallas Ibsanii jiran. Karoora miliniyeemii lafa ka’ame bakkaan ga’uuf, Itriyoophiyaan waggoota darban 7 keessatti guddiina dinagdee 100 keessaa 11.6 argamsiisuu ka dubbatan Obbo Mallas, guddiina argame kana irratti hirkannee karoora waggaa shanii lafa ka’anne, jedhu.Kanas hojii irra oolchuuf gargaarsi alaa barbaachisaa dha,jennee iyyannus, haga humni keenya danda’e carraaquuf cicha qabna"" jedhanii jiruu Obbo Mallas Zenawii."
Afrikaa keessatti hojjetoonni eegumsa fayyaa kuma hedduun Vaayirasii Koronaan qabamuun aangwoota fayyaa ka sadarkaa Addunyaa biratti yaaddoo uumee jira.
Afrikaa Keessatti Koovid 19tti Xiyyeeffatamuun Talaalii Dhukkuboota Biroo Dagachiise
Afrikaa Keessatti Lakkoofsii Namoota Vaayrasii Koronaan Qabamanii Miliyoona Tokko Gaheera
Afrikaa keessatti, walii-galteen AGOA biyyoota Afrikaaf carraa kenneen jira. Biyyoonni akka Itiyoophiyaa fi Keeniyaa, Moorishees, Lesuutuu fi Swaazilaand walii-galtee kana simatanii, oomishaalee isaanii gara gabaa Ameerikaatti ergatanii jiran, jedhan.
Afrikaa keessatti wal- waraansa yeroo dheeraaf gaggeeffame keessaa tokko kan ta’e kan Ertraa fi Itiyoophiyaa kan ilaaleen mariin karaa nagaa gaggeeffamuu oduu gaarii dha jechuun Abuniin kaatoliika Romaa Poop Fraansiis faarsanii jiru.
Afrikaa Kibbaa har’a sababaa Vaayiresii Koronaatiin yeroo jalqabaaf namni 2 jalaa du’uu beeksistee jirti. Lakkoobsi namoota biyya ishee keessatti vaayiresichaan qabanmee yeroo ammaa kuma tokko guutuun kan himame yoo tahu, torbanneen sadi’iif akka namni manaa hin baanee fi waan hundinuu cufamu labsii baafattes, hojii irraa oolchuu jalqabdee jirti – Afrikaa Kibbaa.
Afrikaa Kibbaa keessatti, jibbinsi dhaloota yokaan lammiwwan alaa waggaa dabre mul’atee ture, eega yeroo haga tokkoof gab jedhe, amma immoo deebi’ee ka’uun isaa gabaasamee jira. Dhiheenyuma kana, buuftaalee daldalaa baqattoota lammiwwan Naayijeeriyaa, Itiyoophiyaa, Somaaliyaa fi Paakistaan irratti miidhaaleen raaw’ataman yaaddessaa ta’uu jaarmayaaleen mirga namoomaa ibsanii jiran.
Afrikaa Kibbaa Keessatti Jibbinsi Lammiilee Alaa Deebi’ee Belbele
Afrikaa Kibbaa keessatti qofa hojjetoota eegumsa fayyaa kuma sadi’ii fi dhibba shanii ooltu vaayirasichaan qabame. Haga ammaatti 34 tu du’e.
Afrikaa Kibbaa keessatti weerarrii dhukkuba Koviid-19 irra deebi'ee hammaachuuf jira yaaddoon jedhuun biyyattiin qabamtee yeroo jirtu kanatti prezidaantiin biyyatti magaalaalee biyyatti gurguddoo ta'an keessatti ugguura haaraa labsanii jiru.
Afrikaa kibbaa magaala Jophaanesbergitti lammileen Oromoo lama saamtota jelaa utuu qabeenya isaanii oolfachuuf jedhanii balaa irra dhaqqabeen du’an. Bakka bu’aan hawaasa baqattoota Oromoo Afriikaa Kibbaa Naahwii Musaa, amma biyyattii keessa jibbansi baqattootaa hedduu waan baayyateef baqattoonni soda keessa jiru jedhu.
Afrikaa kibbaa seenuuf karaa seeraan alaa Maalaawwii seenan kan jedhaman lammiwwan Itiyoophiyaa yeroo hidhaa keessa itti turuu qaban kan xumuuraan ta’us hin hiikamin jiru.
Afrikaa Kibbaa talaaliin Astraa-zenekaa jedhamu akaakuu vaayirasii KOVID 19 haaraa dhufe ittisuu irratti dandeettiin inni qabu xiqqaa waan taheef talaalicha kennuu yeroof dhaabdee jirti.
Afrikaa Kibbaatti amalii abbootiin biyyaa nama biyya ormaatiin jibban kaan mumullachuutti jjira UNHCR ‘falaa’ jechumatti jira
Afrikaa Kibbaatti ijoollee gurrii ulfaatu 30 ganna ta 9-20tti tahanitti porojeektii tanaan barachuutti jirti.Bara 2020 ammoo Keenyaa,Naayroobiitti ijoollee 1, 000 tahaniin jalqabdi.
Afrikaa Kibbaatti Lammileen Itiyoophiyaa 10’ol Dhibee Kooronaan Du'uun Himame
Afrikaa Kibbaatti Namoonni Lama Sababa Vaarasii Koronaatin Du'an
Afrikaa kibbaatti sa’a 24 keesatii namootan 4515 irratii vayiresiin koroonaa argameera. ummataa biyyatii miliyoonii 60 ta’u keessa Amma ammatii kan talaallii fudhatan namoottan 963,000 akka gabaasiin yuuniversitii john Hopkiins jedhuti. Gannaa dhufaa jiruu keesatimoo akka hamaachaa deemuu danda’u beektonii akeekkachiisaa jiru.
Afrikaa Kibba Bahaa fi Obomboleetti Mudachuuf Jiru
Afrikaalleen kilaboota biyyoota isii 50 caalan wal dorgomsiifattee amma kilabii lamatti walti hafe.
Afrikaa malee USA, Nezerlaandi, Xaliyaana, UK,Biraazil,fi Faransaay faatti jira. Waraanii Tokkummaa Mootummootaa,Waldaa Afrikaa,Dhaaba gargaarsa Amerikaan biyya Alaatiin gargaartu,Inistituutii nagaa addunyaa Amerikaa,Koree fannoo diimtuu faatilleen nama keessaa qaban.
Afrikaan afaan hamoo Tiraampi nama isaaniitin jedhetti guddoo dallante pirez. Ugaandaa Musiveeniin ammoo Tiraampi nama dhugaa dubbatu jedha
"Afrikaan ammaan tana haga harka 18 qofa waliin daldalti alatti ergatti.Harka 58 Eezhiyaa waliin qabdi harka 67 Awurooppaa waliin daldalti.”
Afrikaan barana haga dandeettu loltee jabaa walti lakkiftee keessaa galte. Senegaal tapha sadii keessatti goolii afuri galfattee mirgaan galte.
Afrikaan Biliyeeneroota Hedduu Qabdi, Hagi Tokko Qabeenna Ufiitu Hin Dhoffata,Maaniif Seetan?
Afrikaan biyya beelaa fi hiyyuma,siyaasaa gara hin qamne qofaan beekamtuun miti.Afrikaan Gamii Bahaa biyya addunyaa irratti atileetota fiiganii hin dadhabne hedduu qabaachuun beekmatu.Atileetotii akka Daraartuu,Qananiisaa,Hayilee faan hedduun amma lafaa dhufuutti jiranilleen ta hagii guddaan naannoo Oromiyaatii dhufanii Itoophiyaan gama atileetiksiitiin beessisanilleen warruma achii bahe.
Afrikaan Buichiinsa Prezidaant Baaydiin Attamiin Ilaalaa Jirti?
Afrikaan dhukkuba Vaayiresii Koronaa of irraa ittisuuf qophiin ishee xiqqaa tahuu dubbata, Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa – WHOn. Haalli jireenyaa Afrikaa, dudhaa fi aadaan wal-quunnamtii arditii keessaa, akka hamaatti artii balaa dhukkuba kanaaf saaxiluu akka danda’u hubachiisa – Jaarmayichi.
Afrikaan dhukkuba Vaayiresii Koronaa of irraa ittisuuf qophiin ishee xiqqaa tahuu Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa – WHOn ibsuun in yaadatama.. Haalli jireenyaa Afrikaa, dudhaa fi aadaan wal-quunnamtii arditii keessaa, akka hamaatti artii balaa dhukkuba kanaaf saaxiluu akka danda’u hubachiisa – Jaarmayichi.Ta'ullee, biyyoonni Afrikaa tattaafii gochaatuma jira.
Afrikaan dorgommii AFCON 2017 dhiyootti jalqabaniif taphattoota hedduu alaa yaammatte dirree Gaabonitti walti yaa'uutti jirti
Afrikaan dorgommii kubbaa miilaa isii, AFCON 2019f dabruuf waluma qoqqoraasuutti jirti Gaanaan ammallee Itoophiyaa 2-0 qaarifte
Afrikaan dorgommii tanaaf ijoollee isii 6,000 caala biyya 50 oli keessaa walti filatte.
Afrikaan duula kubbaa miilaa addunyaa kanaa dhiiraa jajjabduu 115 biyya shan keessaa walti filatte.Biyyitii cufti dhiira 23 sadiin dhufatte.Dhiirtii tun yoo walti deebisan tapha torbaan lamaatti goolii 12 galchiteef.
Afrikaan Gaazexxessoota Hiitan Hikaa: Gareelee mirgaf qabsa'an
Afrikaan Gabayaa Tokko Waliin Qabaachuuf Hujii Bara 2018 Keessa Jalqabde Durumattiin Deemuutti Jirti
Afrikaan gabayaa waliin qbaachuuf biyyitii 22 mirkansuu maltee Itoophiyaan mallatteesstiee mirkansite Naayjeeriaan ammallee hin mallatteesine.
Afrikaan galtullee walumattuu goolii 12 galfattee keessaa yaate.Ijoolleen isii kilabii akka akkaa keessaa dorgommii tanaa jedhanii Raashiyaa dhufan taanilleen namuu garuma jirutti dachahe.
Afrikaan gama Kibbaatii ammoo bonaa jedha Dr.Wassilaan.“Afrikaa Kibbaa keessaa Afrikaagama Kaaba Bahaa,Zimbaabuwee, Mozambiki, Botiswaanaa fi Naamibiyaa gama Kaabaatti lafti bona.Kun jalqabaa taatuu dandahaa ilaalaa yaana.”
Afrikaan Gamii Bahaalleen bokkaa guddaa eegata.“Somaaliyaa,Keenyaa gama Dhiyaa,Tanzaniyaa,naannolee Itoophiyaa daari Somaaleetti dhiyaatan Onkololeessa,Sadaasaa fi Muddee keessaa bokkaa guddaa Ammajii-Gurandhalaa bara 2016 roobaaf. Taatullee qilleensa garaba Indii Dhiyaati dhufu tohachumaa yaana.”
Afrikaan gamii Dhiyaa akka jecha Jenniferiitti amma akka durii kaan waraana keessa hin jirtuu garuma wayyaahaa deemuutti jirti gama mirga namaa eeguutiin.
Afrikaan gamii Gaafaa biyya rakkoo bonaatii fi oolaa bara dabre keessaayyuu akka dansaa keessaa baatee jabaattee miila lafatti hin dhaabatin.Yoo baranallee bokkaa dhabde ammoo jajjabduutti itti dhufa.
Afrikaan Ilma Jabaa,Ummatii Afrikaa Kibbaa Ammoo Abbaaa Dhabe,""Perzd. Zuumaa"
Afrikaan Kibbaa akka kanaan bokkaa guddaa argatti biyya hedduulleetti lolaan itti baafachuu dandaha.
Afrikaan Kibbaa,biyya akka henna bara 2017ti nama miliyoona 57 dhiyaatu qabdu.Biyya siyaasaa fi malii jireennaalleen Afrikaa keessaa guddoo mataa baafatee guddateef.
Afrikaan Kibbaa biyya namii biyya ormaa kaan bultii wayyaa qabdu barbaada kaan ammoo baqatee itti galee keessa jiraatu.
Afrikaan Kibbaa dhiba kana torbaan dabre biyya isiitti agarte seera dhiba kanaan ufi irraa dhoortu jabaa baafatte.
Afrikaan kibbaa geejjiba xuyyuuraa Biriteyin,Chaayinaa,Jermen,Iraan, Chaayinaa, Xaliyaana,Kooriyaa Kibbaa, Ispeen, fi USA ufitti seenuu dhoorte
Afrikaan Kibbaa Gooii sadeen Aljeriyaan AfrIkaa Kibbaatiin moote ta qaraa Afrikuma Kibbaatti daqiiqaa 67essoo iratti ufitti galchite, ta lammeessooFaouzi Ghoulam,ta sadeessoo ammoo Islam Slimani dabaleef.
Afrikaan Kibbaalleen eegii bara 1996 shaampiyona taatee hin beettu.
Afrikaan Kibbaamadaaliyaa 51 kana keessaa warqii 23lammeessoojirti.
Afrikaan Kibbaa Sagantaa Qorannoo Vaayrasii Koronaa Labsitee Jirti
Afrikaan Kibbaa ta baranaa waliin marroo sadii waancaa fudhatte:2019,2007 fi 1995.
Afrikaan Kibbaa tapha jalqabaa ufumatti qabaadhattee daqiiqaa 51 irrattiThuso Phalagoolii qaraa galcheef.Kubbaa adabbii ta taphataan isiiTokelo Rantiedhiitelleen sibiilaa gooli dhooftee irraa deebite.
Afrikaan kibbaa vaayireesii koronaa ufi irraa dhowwuuf geejjiba xuyyuura Amerikaa fi biyya hedduu ufitti dhufuu dhowwatte
Afrikaan kibbaa vaayrasii koronaa akka hin facaane gochuuf uummanni guyyoota digdamii tokoof mana ofii keessa akka turan labsitee turte
Afrikaan Kibbaa warra isii bulchu fiffilachuutti jirti,eegii appaartaayidii jalaa baatee tana waliin marroo 6 bulchoota filatte
Afrikaan, Koofii Anaanii fi waan innii hojjate ulfeessitee qalbuma suniin hojjachuu malte jedha.Qalbiin innii hojjatee ta Afrikaa fi Addunyaa nagaa buusan.
Afrikaan maallaqa gargaarsaa kana kana keessaa harka caalaa kan argattu yoo ta'u ardittiin dhiibbaa hamaa jala akka jirtu nan hunadha jedha gamtaan Awuroopaa.
Afrikaan Morookootti walii yaatee ispoortii 20n oliin wal dorgomuutti jriti Masriitti warqii 79 haratee tokkeessoo jira
“Afrikaanotii akka Dr.Tewodiroos filannoo tanaaf qopheeffachuu qofaa mitii gaafa filannoollee Jenevaa,Finfinnee embaasii Itoophiyaa Jenevaa jirulleetti qabsaahaaf turan.Afrika fi Itoophiyaa waliin moote.”
Afrikaan Talaalii Dhukkuba Kooviid- 19 Argachuun Duubatti Haftee Jirti: WHO
Afrikaan Talaalii Dhukkuuba Kooviid- 19 Ittisuu Xiqqoo Argataa Jirti.Kanaaf Maal Ta'u Qaba?
"Afrikaan tanumaaf jabaa fi qaroo isii hedduun keessaa baqata jedha.Wannii Tiraampi jedhe kun dubbii dhibii ufi keessaa qabdi wannii Afrikaa, ardii hamtuu tana keessaa namii baqatuuf balleessaa warra isii bulchuutii itiin dhufee miti re jedhee gaafata Jemis.""Inninuu(Musiveeniinuu) nama dhaba akkanaa kanaan deemu.Hujii isaatiin beekan. Taatullee Musiveenii dubbii tana mala nama guddaatiin jedhee qalqbii Tiraampi keessaa ufi kaahe.Jechuma kanaafuu waan dansaatti bahuu hin oolu.”"
Afrikaan tapachuutti jirti tapha guyyaa sadii irratti goolii 10 gale
Afrikaan tapha bara kanaa tokkollee hin moone bori ammoo Senegaalii fi Polaanditti taphata.
Afrikaan taphachuutti jirti tapha guyyaa sadiitti goolii 10 gale
Afrikaanu barana bokkaa silaa argachuu malte hin arganne.Gama hedduu horii dhiisii naminuu jiraachuufuu yaaddoo keessa jira.
Afrikaanuu yoo walti deebisan horii silaa bara 2015 keessa argachuu malte doolara biliyoona 500 haga biliyoona 6 fi miliyoona 200 dhabde.
Afrikaan Vaayrasii Koronaa Ittisuu Dandeesisuu Gargaarsa Meeshaalee Argataa Jirti
Afrikaan Vaayrasii Koronaa Ittisuuf Qophiin Goote Xinnaa Dha: Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa
Afrikaan waan addunyaa keessaa qooda qabaachuu malaniin cufaa hin qabdi,tanaafuu biyya addunyaan guddinnaa eegattu tahuu dandeetti.Tanaaf ammoo Afrikaan qalbii haaraa qabaachu malte.Gama barmusaa fi waa akkanaatiin wallaanuuf ammoo liqee $miliyoona 700 kennina.”
Afrikaan waancaa kubbaa miilaa, AFCON 2019f dabruuf taphatti jirti Itoophyaan Roobii dhuftu Baahir Daaritti Keenyaan gir walti jetti
"Afrikaan waliin daldaluun waan hedduu faayaa keessaa qabdii sun keessaa tokko qarooma teknooloojituu keessaa argatti taatullee gabayaan biyytii cuftii walti naqattu seera qabaachuu malte,” jedha
Afrikaan yoo gabayaa waliinii qabaatte gibiraa fi qaraxallee harka 90 irraa waliin buute Amerikaalleen faayidaa keessaa qabdi.Bennet Harman,waajjira pirezidaantii Amerikaatti itti aanaa itti gaafatmaaa dalda Amerikaa damee Afrikaati.
Afrikaatti ambaasaadderotii Amerikaa ka durii 48 bulchiinsa mootummaa Amerikaa White House-tti xalyaa barreessaniif nama Afrikaa maqaa hamaan yaamuun waan akka malee nama yaaddessaati jedhan.
Afrikaatti filannoo tana kaan gammachuun kaan naasuun ufi irratti eeguutti jira. VOAn ganna afuriin duratti nama Afrikaa kibbaa dhibba hedduu waan siyaasaa Amerikaa gaafattee gaafas namuma diqqatti Pirezidaanti Tiraami deeggara.
Afrikaatti guddinnii teknooloojii akka namii mirgaa fi bitaa akka dansaa quba qabaatee siyaasaallee keessaa qooda qabaatu tolche
Afrikaatti Karaa Fi Buufata Doonii Qofaa Mitii, Gaala Horachuulleen Jireenna Namaa Wayyeessa
Afrikaatti nama harka 75 eletirikii abdatan hin qabne harkii 85 ammoo tana argachuu dhiisii ittuu hin dhihaatu. Biyya haga tokkotti ammoo elktirikiin hammaachaa jireenna namaa harka shan faan diqqeessiti.
Afrikaa Waliin Hariiroo Dinagdee Jabeeffachuu Feena.Briteen
Afrikan Morookootti walii yaatee ispoortii 26n wal dorgomutti jriti, Itoophiyaan atileetota 80 oli fialttee gurraattee dabarteen
Afrikkaa keessatii balaan kooviid 19 dambalii sadaffaa dabalaa adeemaa jirachuun isaa dhugaa akka ta’ee, dhaabata fayyaa adduunyaatti daarekteera afrikaa kan ta’an doktoor Matshhdisoo Moo’eeti , kamisa kaleessaa ibsa karaa toora masaritiitin kennaniin beekisisaniiru.
Afrikoon,dhaaba Jermeni jiru ka mala biyyoota Gammoojjii Afrikaatii gadi jiran jireessuuf fala dhahu.
After New Hampshire Win, Sanders, Trump Eye Next Primary
Afur garu himannaan irratti dhiyaate ajjechaa waliin kan wal qabatuu waan ta’eef himatii irratti dhiyaate akka itti fufuu murteeffamee jira.
Afurtamii saddeettanuu garee A-J jalatti fulaa afur-afuritti ciran.Biyyiti cuftii marro lama-lama walti marti.Itoophiyaan gareeFkeessa jirtii Gaanaa, Seraaliyoo fi Keenyaan walti marte.
“ Afuura baafachuun dadhabe. Goota qixa kumaa. Seenaan kee bara baraan jiraata.’
Afyaa’ii mana maree Itoophiyaa, Obboo Abbaa-Duulaa Gammadaa ibsa TV Itoophiyaa irratti kennaniin, ummanni hin fudhadhu jennaan hin hafa, na fayyada jedhee yoo amane immoo hojiirra oola jechuun mirkansanii dubbatan.
Agarsiisaa fi Gurggurtaa Oomisha Qonaan Bultoota Oromiyaa
Agarsiisaa fi Gurggurtaa Oomisha Qonaan Bultoota Oromiyaa, Finffinee Giddu Gala Aadaa Oromootti.
Agarsiisa barreessaa beekamaa lammii Masrii Toofiik Al Haakiim keessaa tokko kan ta’e “The Sultan Daylemaa” jedhamu ture Alemaayyoo G/Hiwotiin daawwattoota Itiyoophiyaaf akka ta’utti kan hiikamee qophaa’e.
Agarsiisa dizaayina Oromoo,Moo’ii Xilahun agarsiiftu fi Halkan bashannanaa
Agarsiisa kana irratti hujii wayaa warshaan hojjatamte,wayaa jirbiin hojjatamte, faaya manaa,wayaa faashinaa fi waan akka akkaa agarsiisuuf qophi jira.
Agarsiisa Saatelayitii Addunyaa Bitootessa 2020 Waashingiton,DC galma Walgahii Convention Center keessatti taan kana dhaabbilee 300 caalaatti biyya 100 keessaa walti dhufe.Hagii tokko saatelaayitii,hagii tokko anteenaa,hagii tokko diishii fi waan akka akkaa hojjata. kaan ka mootummaa kontoraataan hojjatu kaan ammoo dhuunfaa. Barnootii injineeringi barnoota addunyaan abdattu hedduu dura jira/
Agarsiisii Daldalaa Addunyaa, OriginAfrica Onkol., 21-23, 2015 Finfinneetti Jalaqaba
Agarsiisi isaa kun waggoota 18 dura illee nama ka biroon hiikamee mana tiyaatira biyyolessaatti dhiyaatee ture. Garuu yeroo sanas waltajjiitti akka agarsiisamuuf eeyama hin arganne. Waggaa 18 booda garuu eeyama argatee waltajjiif dhiyaachuuf qophaa’uu isaa barreessaa kan ta’e Tekilee Dastaa VOAf ibsee jira jedha Iskindir Fireew Finfinnee irraa.
Agarsiisi sun aangoo irra turuuf filmaata isa kamitti fayyadamuuf kan rakkate hoogganaa biyyaa tokko irratti fuuleffata. Seera hordofuu, ykn humnaan gargaaramuu ka jedhu murtii qalbii rarraase ta’anii qalbii dawataa hawatee seenaan isaa itti fufa.
Agarsiisi Ugguramee Ture Waltajjiif Dhiyaachuuf Jira
Agarsiisi Waraanaa Ameerikaa Iraaniif Ergaa Mul’ataa Dabarsee Jira
Agawoonni Saaud Arabiyaa Eertraa Daawwataa Jiran
A growing number of countries bar travelers from South Africa
Aguuggii afaanitti keeyatan ilaalchisee garuu, Dadaab fi Kaakumaattis baqattoonni hedduun waan kan omishaa jiru, garuu, bilisaan baqataaf hiruuf karoorri akka hin jirre eerani.
aguuggiin afaanii ka dhibee kanarraa of oolchuuf nami Afaan fi funyaan irratti kaayatus baqataaf haga barbaachisu hin dhiyaanne jechuunis komatu.
Ahmad Ahmad VOA afaan Ferensaayiif ibsa kennaniin kubbaan miillaa ardittii fedhee biyyootaa irratti hundaa’uun guddachuu qaba jedhan.
Ahmad Bitootessa dabre keessa Iisaa Ayaatuu moohee pirezidaantii CAF (Confederation of Africa Cup) tahe.Baruma hujii jalqabe sunitti waldaa kana waan hedduun jijjiiraa jedhee waadaa gale.
Ahmad Chalabi, Key Proponent of Iraq War, Dies at 71
Ahmad dhalootaan nama Maadagasaakriitii durii bulchaa kubbaa miilaa biyya isaatii pirezidaantii CAF ka federeshiinii kana ganna 29 bulchaa bahe Issa Hayaatuu moo’ee filatame.
Ahmad gama ispoortiitiin waan hedduu jijjiiree Afrikaa gargaaruuf waadaa gale.
Ahmad nama ganna 57ti abbaa ijoollee lamaati durii leenjsiaa garee kubbaa miilaallee tahee hojjachaa bahe.
Ahmed Abbaa Giddii dhalataa Oromoo Kaartuum jiraatudha. Innis yoo haala jiru ibsu, torbee sadii as Kaartuum bakka gara garaatti humnootni nageenyaa Sudaan, lammilee Itiyoophiyaa ‘Baajaajii’n tajaajila kennan harkaa Baajaajii harkaa fuudhaa jiru jedha.
Ahmed akka jedhetti, mormii jidduu kanaatiin namootni 5 ol Harargee Lixaa keessatti humnoota nageenyaan ajjeefamuu kaanis hedduun hidhamaa jiraachuu dubbate.
Ahmed baqattoonni magaalattii keessa jiraatan kumaan lakkaa’aman bakka hedduutti to’annoo jela oolaa akka jiranis dubbata.
Ahmed dabalee eenyummeessaan kun lammilee Itiyoophiyaa fi Keeniyaa qofaaf kennamaa jedhe. Ammas warri eenyummeessaa kana baafachuu hin dandeenye ji’a shanii oliif waajjira Immigireeshinii Sudaanitti rakkataa jiruu jedha.
Ahmed Dini – nama dhaaba gargaarsa Somaalee,Somali Peace Linekeessa hojajta. Ijoolleen karaa irra bultu tun dhiba guddaa keessa jiran jedha.
Ahmed Muusaa Goolii Lama Galchee Naayjeeiryaa Dorgommii Waancaa Addunyaa Marsaa Lammeessootii Dabarse.
Ahmed nama biyya Maadagaskaariiti durii bulchaa waldaa kubbaa miilaa biyya isaa tahee hojjachaa bahe.
Ahmed sababa lammileen Itiyoophiyaa xiyyeeffannoo keessa galaniif waanti beekamu hin jiru jedha. Waraqaa eyyama jireenyaa warri qabanis, ka eyyama konkolaachisaa qabanis martuu qabeenyi isaanii humnoota nageenyaa kanaan Kaartuum bakka garagaraatti harkaa fuudhamaa jira jechuun dubbata.
Aid convoys have begun carrying food and other supplies to Madaya, Fuaa and Kafraya amid reports of people dying of starvation in Syria
AIDSn Itiyoopiyaa keessa gad cabeeraa Ebolaa irratti barnoonni kennamaa jira
Ailing Economy Dominates Final Hours of Taiwan Presidential Race
Airstrikes in northwestern Syria destroy a hospital supported by Doctors Without Borders
AISIS Duguugiinsa Sanyiif Ittigaafatamaa Dha : Ministrii Dantaa Alaa Amerikaa
Ajaans Fraans Press akka jedhetti dhaabbati yakka qoratu kan dhaaba pooliisii addunyaa /INTERPOL/ fi kan Awrooppaa EUROPOL caasaa qindoominaan hojjetu kan Awropa keessaa adda baafataniiru. Dhaaboliin seera eegisisan lamaan Berliin keessatti gitoota isaanii biyyootii 50 irraa ta’an waliin wal arguu dhaan dhimma yakka qindoomiinaan geggeeffamu kanaa mari’ataa jiran.
Ajaansi Fraansi Press akka jedhutti Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Abiyyi Ahimed, walittti-bu’ansa hamaa, kan hunda caalaa baqattoota Ertiraa balaaf saaxile xumuruuf muddamaniyyuu, gidiraan isaanii waan xumuramu hin fakkaatu.
Ajaja aangawoota mootummichaatiin, naannoolee ka biroo, akkaa naannoo Benishaangul Gumuz faatti dhalatoota Amaaraa irrattis miidhaaleen akka akanaa raaw’atamuu isaa dubbata – paartichi.
Ajaja ABOtiin Ala Warri Waraana Fakkaatanii Sosso’uu Dhaan Uummata Joonjessan Adaba Bitachuu Qabu: Mootummaa Naannoo Oromiyaa
Ajajaa Humna Poolisii Taangaa kan ta’an Koomaander Miskeeyilaa Mis-haayoo, baaqattoonni kuni ka to’annoo poolisii jala oolan bakka adda addaatti ta’uu dubbatu. Dursa ka qabaman bakka Koorugwee jedhamutti yoo ta’u isaan kaanimmoo dheengadda Kibxata darbe Taangaa dhuma keessatti bakka Misaambiyaazii jedhamutti humna poolisii naannoo saniin to’annaa jala oolan.
Ajajaa kudhanii Mesaafint waliin himatamanii kan turan namoota 12
Ajajaan Milishaa Huttuu Ruwaandaa Repubilikii Koongoo Keessatti Ajjeesame
Ajajaan murna waraanaa Somaaliyaa, mooraa Saanguunii keessaa – Muktaar Abdii Mohammed, humnoonni isaanii konkolaatota dhukaatotaan guutaman lama dursanii arganii, otuu isaan moraa waraanaa sana hin dhaqqabiin dhoosan – jedhan.
Ajajaan polisii kan Godina Hadiyyaa komaandar Addisee Fayyisaa deebii kennaniin walitti bu’iinsi akka uumamee ture ibsanii barattoota hidhamanii turaniif barumsi kennamee hikamuu isaanii dubbatu.
Ajajaan polisii wallaggaa bahaa komaandar Caalii Tasammaa torban lama dura hidhaa kan gadhiifaman yoo ta’u barreessaa paartii Kongrasii Federaala Oromoo Obbo Baqqalaa Nagaa yeroo waggaa lama ta’uuf mana ofii keessatti uugguramanii eega turanii booda amma hojii paartii isaanii jalqabuu isaanii ibsanii jiru.
Ajajaan poolisii Aanaa Mooyyalee koomander Neggaa Tirbii, boombiin kun dhoohuun dhugaa akka ta’e Raadiyoo VOA’f yoo himan hoogganaan waajjira dhimmi nageenyaa ka aanaa Mooyyalee Obbo Nigaatuu Kaasahun komiin uummatni humnoota federaalaarratti kaasee dhugaa dha jedhan.
Ajajaan poolisii Beledweyne Koloneel Alii Dhuh Abdii gaaffii fi deebii VOA sagantaa Afaan Somaalee waliin geggeessaniin dho’iinsi sun karra buufata xayyaaraa cinatti dhaqqabe
Ajajaan Poolisii Keeniyaa ammas dabalataan balaa tiraafikaa yeroo ayyaanaa kana mudachuu male ilaalchisuun akeekkachiisa kennaniiru. Inspekter Jeneraal Hiilariin akka jedhanitti, waggaa dhumarra jiru kana qofaa keessatti namootni kuma sadii fi dhibba sadii ol Keeniyaa keessatti balaa tiraafikaa Kanaan lubbuu dhabaniiru jedhan. Ka waggaa darbee waliin wal bira qabanii yoo himan du’aatiin namaa inni baranaa dhibbeentaa9 olii ol dabaluu eeranii konkolaachiftootaaf of eeggannoo himaniiru.
Ajajaan Poolisii Keeniyaa Hilaarii Mutiyaambaay humna poolisii biyyattiin qabdutti, eegdonni manneetii amala sirreessaa kuma shan oli ramdamanii nagaa biyyaa eegaa jiruu jedhan yoo dubbatan.
Ajajaan poolisii konyaa Venchuraa Geff Diin tuuta oduuf ibsa kennaniin Loong miseensa waraana Yunaayitid Isteetis ture jedhan.
Ajajaan Poolisii Magaalaa Naqamtee qaamota haleellaa kana raawwatan jedhan ibsanii, namoota haleellaa kana raawwachuutti shakkaman qabuusaanii dubbataniiru.
Ajajaan Qajeelcha poolisii gujii bahaa amma haalli nageenya naannoo walii galaan fooyya’aa ta’uu himanii garuu gujii bahaa aanaalee Gooroo Doolaa, Sabbaa Booruu fi Gumii eldalloo keessatti ammas rakkoon nageenyaa jiraachuu amaananii jiru.
Ajajaan raayyaa waraanaa kan naannoo Matammaa Yohaannis utuu hin beekin dheengadda konkolaataa fe’umsaa kan waraanaa ti jedhaman shaniin rasaasa fe’uun gara Sudaanitti kanneen ceesisaa turan to’annaa poolisii jala ooluun qoratamaa kan jiran ta’uun ibsameera.
Ajajaan waajiira polisii aanaa Calliyaa Komaandar Kabbadaa Dabarsaa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti namoonni battalumatti lafa balaan sun dhaqqabeetti du’an dhiira 7 fi dubartoota 2 akka turan sana booda garuu mana yaalaatti lubbuun isaanii kan darbe dhiiroonni 2 jiraachu ibsa.
Ajajaan Waraanaa jedhaman kun al tokko addamsaa jirra, yeroo gabaabaa keessatti funyoo dhaan hiinee finna jedhu, waraansi xumurame jedhu. Paartii fi hoogganni isaanii immo Finfinnee keessatti wal ga’ii godhatanii namaa fi meeshaa hagas ga’u qabannee nama uummatatti agarsiisnu tokko illee hin arganne jedhanii dubbachuu isaanii madden keenya keessa jiran irraa hin arganna.
Ajajaan Waraana Bilisummaa Oromoo zoonii Kibba Lixa Shaggar waa’ee kanaa gaafatamanii,''eeyyeen nu tu raaw’ate, waan nu sakatta'uuf nutti dhufaniif itti dhukaasne,” jedhan.
Ajajaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa “Jaal Marroo” jedhamuun beekaman, Kumsaa Dirribaa, ‘WBO’n murtii kana irra gahuun isaa haala Itiyoophiyaa keessa jiru irraa kan ka’e hooggansa ABO Finfinnee jiruu fi WBO gidduu wal-quunnamtiin waan dhabameef akka tahe dubbatan. Ibsa kana irratti dubbi-himaan ABO, Obbo Toleeraa Adabaas, Finfinnee irraa deebii gama isaanii kennanii jiru. Lameenuu gabaasaa keenya Naayiroobii jiru, Galmoo Daawit tu haasofsiise. Caqasaa.
Ajajaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa maqaa 'Jaal Marroo' jedhamuun beekaman, Kumsaa Dirribaa immoo “Mootummaan rakkoo kana furuuf qophii hin qabu” jedhan. Komishinarri Jeneraalaa Komishinii Poolisii Oromiyaa Araarsaa Mardaasaa gama isaaniin, waraanni Shanee', yoo harka kennatanii karaa nagaan galuuf fedhii qabaatan tarkaanfiin addaa irratti fudhatamu hin jiru” jedhan."
Ajajaan waraana Somaaliyaa Ajjechaa Irratti Agaamamee Jalaa Olaanii Jiru
Ajajaan Waraana Somaaliyaa Ajjeechaa Aggaamame Jalaa Baraaraman
Ajajaan waraana Somaaliyaa gameessi dhuka’aa daandii Moqaadishoo cina jiru irra dho’een ajjeefamuun isaanii beekamee jira. Ajjeechaan kun kan raawwate angawoonni gameeyyii hedduun erga ajjeefamanii ji’a lama booda bakkuma wal fakkaatutti dhuka’aa akka tasaa dhuka’een ta’uu angawoonni waraanaa VOAf mirkaneessaniiru.
Ajajaan Waraana Somaaliyaa Gameessi Ni Ajjeefaman
Ajajaan waraana Somaaliyaa General Hussein Hassan Osman mana hidhaa moqadishoo cinatti ajjeechaa itti aggaamame jalaa baraaramuu isaanii madden naga eegumsaa VOA sagantaa Afaan Somaaleef ibsaniiru.
Ajajaan waraana walii galaa Biraanuu Juulaa IWEHAT waraanschi hin xumuramne kan jedhu ani hin duune jechuu dhumaaf jedhan. Akka deebi’ee hin kaanettis dhabamsiisameera jedhaniiru. Tigraay irraan dhufe, asittis bakka bu’ummaa seeraa kan mootummaa Tigraay qaba kan jedhan Ambasaddor Fisehaa Asgedoom kana ilaalchisuun VOAf deebii kennaniiru.
Ajajaa waraanaa humnoota wal taatota Iraq Lt. Gen. Paul Funk humnoonni Iraaq magaalattii to’achuu isaaniif galateeffataniiru. Gootummaa fi ogumaan diina hamaa kanatti duulatan jedhan.
Ajajaa waraanaa kallattiin harkaa bade. Hoogganaa siyaasaa haa ta’an, loltuu naannoo tokkoo haa ta’en maalummaan isaanii hin beekamu jechuu dhaan Ambaasaadder Fissehaa Asgedoom VOA Afaan Tigree irraa Adaanech Fissehaayyeef ibsaniiru.
Ajaja harra fooyya’e kanaan manneettiin barnootaa biyyattii keessa jiran akka itti debei’anii banaman Kaabineen Ministeera barnootaa biyyattii Karoora akka qopheessu gaafatanii jiru. Asumaanis Keeniyaattaan lammileen biyyattii of eeggannoo akka godhaan gaafatniiru. Keessumaa tarkaanfii amma mootummaan biyyattii fudhatuun yoo dhibeen kun deebiyee ka’e mootummaan deebisee tarkaanfii fudhate kana duubatti deebisuu mala jedhan.
Ajaja hoogganaa ol’aanaa, kan uggura imalaa Prezidaantii Yunaayitid Isteets – Doonaald Traampiin labsame irraa kan ka’e, imaltoonni Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa karaatti deebisaman – lakkoobsaan xiqqoo tahuu dubbatu – hoogganaan Daandii Qilleensichaa.
Ajaja kana hojii irra oolchuun keessumaa buufataalee xayyaara biyyattii keessatti yaada wal dha’aa uume. Namoonni green card qabanii fi eeyama seeraa biyya kana jiraachuu qaban buufata xayyaaraa utuu gad hin ba’in naga eegumsa biyyoolessaatu gaaffiin isaan sarde.
Ajaja kennamee hatattamaan hojii irra olchuuf akka toluutti waaltaan ajajaa dabalataa lama kan haaraa banamuu ta'u ajajaa humnootii waraanaa kan walii galaa Itiyoophiyaa Jeneraal Adam Mohammad torban dabree ibsanii turan.Kunis bara haaraa seenee kan Itiyoophiyaa 2013 hojii irra oola jedhameera.
Ajaja Kennamuu Ummanni Fudhachuu Qaba: Kantibaa Hawaasaa
Ajaja mana murtii malee hidhaa yaada ofii ibsuun ugguramuu, Inteneetii cufuu, wal ga’ii uummataa ugguruu, uggura sa’aa kaa’uu labsiin kun ajaje dhiibbaa inni qabaatu ilaalchisee US isee yaaddesse jedha ibsi kun.
Ajaja mootummaan isaanii harra dabarse kanarratti Keeniyaattaan manneetiin amantii akka banamanis eyyamanii jiru. Kanaanis manneetiin amantii of eeggannoon al tokkotti namoota 100 duwwaaf akka eyyaman, kana keessattis daa’immanii fi jaarroleen akka hin hirmaanne murtaayee jira.
Ajaja Prezidaantichaa kan ammaa fi dhiibbaa isaa ilaalchisuudhaan kutaa Minisootaa magaalaa Seent-pool keessatti abukaatoo seeraa ka ta’an – Obbo Israa’el Goobanaa jijjirama godhamee irratti ibsa kennan qabu.
Ajaja Prezidaant Traamp Kennanii fi Falmii Seeraa Isa Mudate
Ajaja Roomaa Diduudhaan Dooniin Koolu Galtoota Bishaan Xaaliyaaniitti Seente
Ajaja sadarkaa ol aanaa sana keessatti, Baayiden karoora prezidaantii duraanii kan lakkoobsa baqattootaa seenaa keessatti gad xiqqeesse Caamsaa 15tti akka ol ka’u karoorsuu isaanii ibsan. Sababaa rakkoo namoomaa fi dantaa biyyolessaaf lakkoobsa kana 15,000 irra tursuun ka sirnaa ti jedhanii turan.
Ajaja Traamp uggura imalaa ilaalchisuun dabarsan mana murtii ol iyyannoo Federaalaan kan ittisame baatii Caamsaa keessa ture.
Ajaja walii gala kan waa’ee baqattotaa fi biyyoota lammiwwan isaanii akka Amerikaa hin senne dhorkamanii kan ilaaleen prezidaant Traamp ajaja haaraa har’a mallatteessanii jiru.
Ajajawwan waraanaa erga doorsisi qabatamaan dachii fi galana irraa Iraan biraa humnootii Ameerikaa naannoo sanaa dhaqqabee booda humni itti dabalaa akka ergamu gaafatan. Itti aanaa ministrii ittisaa US Pat Shanahan akka jedhanitti Iran Lammiiwwan Ameerikaas ta’e qabeenyaa isaanii haleelti taanaan deebii barbaachisaan akka kennamuuf hubachuun barbaachisaa dha.
Ajaji Baayiden baatii sadiif kan turu yeroo namni insuraansii Obamacare” jedhuuf akka galmaa’u eeyama. Sagantan kun bara 2010 ennaa Baayiden itti aanaa prezidaantii ta’uun tajaajilaa turan tolfame.
Ajajii kennamee kun namoota Amerikaan ala jiraataa ehama jireenyaa ykn Griin Kaardiif kanneen iyyataa jiran malee warra Amerikaa seenee deemsa imiigreeshinii keessatti ehama jireenyaa kana gaafataaa jiran kan hin ilaallannee ta'uun ibsamee jira.
Ajajii kennamees hiriira iddowwan muraasatti gaggeeffaman akka daangeeffaman ajaja. Kana malees balalii biyya alaa irraa gara Chaayinaatti godhamu akkasumas keessaa gara biyya alaatti gaggeeffamu danquu isaa ibsa.
Ajaji kun mallatteeffamuu dura White House biraa ibsa kennameen ennaa COVID-19tti duulaa jirru kanatti lammiiwwan Ameerikaa keessumaa kunuunsa fayyaa argachuun baay’ee barbaachisaa dha jedhee jira.
Ajaji kun seniti keessaa sadarkaa lammaffaa irra kan jiran Senetir Dick Durbin biraa illee qeeqa kan dhaqqabsiise yoo ta’u lakkoobsi baqattoota Ameerikaa haa seenan jechuun murtaa’e fudhatama hin qabu jedhan.
Ajaji Prezidaant Traamp Kan Uggura Imalaa Hojii Irra Oole
Ajaji sun ennaa filannoo bara 2013 ennaa kaadhimamaa ta’anii dhiyaatan qabeenyaa isaanii biyyootii alaatii qaban beeksisuu dhaban jechuun tuqee kakachuu dhaan galmee kijibaa dhiyeessan, Shariif nama amanamaa mirti,kanaaf miseensummaa paarlaamaa irraa mulqineerra jedha.
Ajaji uggura imalaa kan prezidaant Doonaald Traamp erga jalqaba baatii Amajjii darbe mallatteessanii har’a hojii irra ooluuf jira.
Ajaji Uggura Imalaa sun biyyoota irra jireessa musliima ta’an Chaad, Iraan, Liibiyaa, Somaaliyaa, Siiriyaa fi Yemen ilaallata.
Ajaji uggura imalaa sun waggaa tokko waan ta’uuf manneen murtii keessatti danqame. Bulchiinsi tramp ajaja sana yeroo sadii keessa deebi’ee xiinxaluun barreesse. Inni sadaffaan kaleessa mana murtii ol aanaan darbee jira.
Ajaji waraanaa magaalaa Hawaasa keesssa sirna dhabulummaa hamaan jiraachuu isaa ibsee, ol aantummaa seeraa kabachiisuuf hojjetaa jiraachuu har’a qaama hawaasa keessaa filataman waliin magaalaa Hawaasaatti marii geggeesseen beeksiseera.
Ajaji waraanaa sun ibsa kaleessa baaseen gocha kana kan raawwatan itti gaafatamtoota waajjiraalee, dhaabolii dhuunfaa fi mallattoo fi faajjiiwwan akkasii namoota qabatanii argaman irratti tarkaanfiin akka fudhatamu beeksiseera jedha Yonaataan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Ajajni uggura imalaa baatii dabre keessa Prezidaant Traamp baasanii turan, dirreelee xayyaaraa biyya keessaa fi alaa irratti danqaa fi waliin-dha’ama uumee waan turee fi akkasumas, hedduu waan qeeqameef, mana-murtiitiin uggurame. Ajajni haaraa ba’e kun, uggura yeroo xumuraa hin qabne Siiriyaa irra kaa’amee ture kan kaase yoo tahu, Iraaqiin biyyoota Musliimaa ugguraman toorba keessaa baasee jira.
Ajajni Uggura Imalaa Pirezdaant Tramp Ammaaf Hojjiirra Akka Hin Oolle Abban Seeraa Federaalawa Kutaa Hawaayii Ajejee
Ajandaalee irratti duddubatamuu qabu jedhan irratti marii gaggeessan kan xumuran paartiinbiyya bulchaa jiru IHADIG fi paartleen mormituu 16 marii isa ijoo jalqabuuf murteessanii jiru.Seera farra shoroorkaa dabalatee labsiiwwan mormiitonni dhiyeessan irratti duddubachuuf tole kan jedhe paartiin Itiyoophiyaa bulchaa jiru garu namoota sababaa siyaasaa fi yaada sammuu isaaniif jecha hidhaman Itiyoophiyaa keessa waan hin jirreef akka ajandaatti qabamee irratti dudubbatamuu hin qabu jedhee jira.
Ajandaalee irratti mari’atamee fi haala Oromiyaa keessaa kan ilaaleen itti gaafatamaa ijaarsaa fi Siyaasa magaalaalee kan dhaabbatichaa Obbo Kaffyaalew Ayyaanaa Raadiyoo sagalee Amerikaa waliin gaaffii fi deebii gaggeessan caqasaa.
Ajandaalee kana paartiileen mata mataatti dhiheessanis, kanneen gamtaan dhiheessanis ni jiru. Itti-aanaa Prezidaantiin Dhaabbata Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa, kan
Ajandaalee paartiileen dhiheessan keessa, hidhamtoonni sababaa siyaasaa fi yaada-sammuutiin mana-hidhaa jiran akka hiikamanii fi seerri farra-shororkeessummaa akka fooyyessamu, kanneen gaafataman jiraachuu Obbo Mulugeetaa Abbebee gabaasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Paartiilee shananiin kanneen dhihaatan – ajandaaleen kudha-shanii fi ajandaaleen Ehaadegii fi paartiilee ka biroon dhihaatan martinuu si’achi Koree Qindeessa Ajandaalee, ka Miidiyaa fi Komiyunikeeshiniin ilaalamanii, kanneen walitti-dubbannaaf dhihaatan keessaa filatamu – jedhan – Obbo Mulugeetaan. Ajandaaleen Koree kanaan filatamanii qindeessaman, torban dhufu, walga’ii paartiilee maraa irratti dhihaatu. Ajandaaleen kama akka filatamanis yeroo sana beekama. Walitti-dubbanaan paartiilee ka jalqabamus sanaa booda ta’uun ibsamee jira – jedha – gabaasaan keenya Eskindir Firew.
Ajandaan isaanii guddaan Itiyoophiyaa keessatti hiree murteeffannaa uummata bulchiinsa naannoo Somaalee mirkaneessuuf walitti fufiinsaan hojjachuu akka ta’e beeksisanii jiran.
Ajechaa gaafa 06, ji'a 12ffa bara 2010 Shaashamannetti uumameen walqabatee hardha namoota jaha irratti himanaan baname.
Ajeechaan namootan taa’umsaan mormaa turaanii irratii magaala kaartumi fi bakkeewan birootti kan loltootaan raawwate ergaa prezidaantiin duraanii Ahimad Albashir aangoo gad dhiisanii booda. Tarkaanifii namootan hindhannoo hin qabne irratii fudhatameen namoonii 120 du’anii namoonii hedduun mada’aniiru.
Ajendaa isaanii dhoksaa qabatanii uummata afaan fajjessuu kanneen barbaadaniif baduu lubbuu namaaf sababaa kanneen ta’an paartilee polotiikaa seeraan hundaa’an jala dahatanii akkasumas kanneen biyyootii alaa keessa sosso’an humnootii mormituu ta’uu IHADEGs ta’u muummichi ministeeraa Haayila Mariyaam ni amanu.
Ajjechaa Baahir Daar fi Finfinnee keessatti dhaqqabe sana booda hogganni Aabiin Amaara ta’an kanneen Oromiyaa keessa jiraatan 200 ol hidhamuu Aabiin beeksisee jira.
Ajjechaa barsiisaa Mihammad ti aansee uummanni waajira polisii dhaquun mufannaa isaa yeroo ibseetti walitti bu’insii uumamuu fi namoonni reebamuu fi madaa’uu ibsamee jira.Sirnii awwaalcha Barsiisaa Abdullee naannoo dhaloota isaanii godina Arsii keessatti har’a gaggeeffamee jira.
Ajjechaa Calanqoo Keessatti Gaggeeffame Ija Seeraan Attamitti Ilaalama?
Ajjechaa Dhaabuuf Tarkaanfii Hatattamaa Fudhanna: prezidaant Traamp
Ajjechaa Dhaqqabeef Al-Shabaab Itti Gaafata Fudhate
Ajjechaa FLooyids Irratti Ragaan Dhaggeeffatamaa Jira
Ajjechaa Gazexxeessaa Sa’udii Kan Ilaaleen Jarmaniin Tarkaanfii Fudhataa Jirti
Ajjechaa kana kan gaggeesse gadamojjiin miseensa humna galaanaa Ian David Long umriin isaa 28 yoo ta’u ajjechaa kana eega gaggeessee booda ofii isaas of ajjeese. Robii galgala ajjechaa kana ituu hin geesisiin dura yaadii sammuu isaa attam akka ture qorattonni faana dhahaa jiru.
Ajjechaa magaalaa Awadaay keessatti gaggeeffame kana kan ilaaleen aangawoota bulchiinsaa fi itti gaafatamoota waajiira polisii kan sadarkaa adda addaa arguuf bilbila harka isaanii irratti yaaliin goone hin milkoofne. Garuu, Hospitaalli Haramaayaa ibsa nuuf kenneen ijoolleeen 4 rasaasaan rukutamanii du’uu kanneen biroon 3 immoo mada’anii wal’ansa argataa ka jiran ta’uu mirkaneesse.Gama kaaniin jiraattonni akka jedhanitti hunduu gara Hospitaala Haramaayaatti waan hin geeffamniif jecha lakkoofsi namoota ajjefamanii kana caaluu isaaf shakkii hin qabnu jedhu.
Ajjechaa moyyaalee keessatti gaggeeffame dheessuun uummanni kuma 50 ta’u magaalaa Moyyaalee fi naannoo isaatti dheessee daangaa Keniyaa seenuu isaa bulchiinsi magaalatti beeksisee jira.
Ajjechaan Geggeessaa fi Hojjatoota Kaampaanii Daangotee Irratti Rawwatamee Qoratamaa Jira .Dr. Abiyy Ahmad
Ajjechaan kaleessaa kun walitti bu’iinsa gosaa isa dhuma torban darbe jalqabee gaggeeffamaa turee fi lubbuu nama 58 galaafate hordofuun uumame jedha.
Ajjechaa Sabbataatti Luba Amantii Waldaa Kiristaanaa Ortodooksii ammoo rakkoo wal gidduutti uumame irraa ka madde tahuu eeruun, “namoonni ajjeechaa kanatti shakkamanis to’annoo jala oolfamanii jiran,” jedhe.
Ajjechaa Shaashamannee fi Haala Oromiyaa Keessaa Kan Ilaaleen Ibsi Kennamee Jira
Ajjechaa Yunaaytid Isteets keessatti gidduu kana gaggeeffame kan ilaaleen prezidaant Donaald Traamp hasawaa dhageesisaniin rakkoo kana furuuf hatattaaan tarkaanfii fudhanna jechuun dhaadatan.
Ajjeechaa Aartsit Haacaaluu Hundeessaa booda hookkara naannolee Oromiyaa hanga tokko keessatti raawwatameen lubbun namaa badee qabeenyaan manca’uun gabaasamee jira.
Ajjeechaa akkasumas uummanni daangaalee irraa qe’ee ofii irraa buqqaafamuu mormuuf akkasumas humnoota kora bittinneessaa uummata eeguuf bobba’e irratti ajjeechaan raawwatu haa dhaabatu jechuu dhaan Oromiyaa bakka garaagaraatti hiriirri geggeessamu itti fufee jira.
Ajjeechaa Artiist Haacaalutin Walqabatee Namoonni Shakkaman To'annaa Jala Oolfamuun Himame
Ajjeechaa Artist Hacaaluu Hundeessaatti Kanneen Shakkamanirratti Ragaaleen Dhaggeeffataman
Ajjeechaa Artistii beekamaa, Haacaaluu Hundeessaa irratti raaw’atameen wal-qabatee, qorannaan mootummaan yeroo ammaa geggeessamaa jiruu fi dhimmoota ka biroo yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessatti mul’atan irratti, hooggantuu waajira Abbaa-alangaa muummichaa, ka mootummaa federaalaa Itiyoophiyaa – Aadde Adaanech Abeebee waliin gaaffii fi deebii geggeessinee jira. Caqasaa.
Ajjeechaa Artistii beekamaa Hacaaluu Hundeessaa hordofee bakkawwan hookkarri itti hin uumamiin, Godinaa Addaa Naannoo Oromiyaa, magaalaa Holotaatti namootni hedduun hidhamuu maatii hidhamtootaa keessaa dubbatanii jiran.
Ajjeechaa Baaboo Gambeelitti Raaw’atameef Mootummaan Hidhattoota WBO Himata. Ajajaan WBO, Oromiyaa Lixaammoo Ni Haalan
Ajjeechaa barattoota oromoo yunivarsiitii Waldiyaatti rawwatame balaaleffachuf yunivasiitiwwanii fi manneen barnootaa adda addaa Oromiyaa keessatti argaman keessatti hirriri nagaa fi lagannaan nyataa karaa nagaan geggeessame, jedha Biiroon bulchiinsa fi Nageenyaa Oromiyaa.
Ajjeechaa Dambi Dolloo Ilaalchisuun Yaadi Qaama Mootummaa Federaalaa fi Kan Naannoo Wal Faallesse
Ajjeechaa dhiyeenya kantiibaa magaalaa Moqaadishoo irratti raawwate kan raawwatte dubartii ka biroon kan geggeessamaa turte dubartii agartuun isee jamaa ta’e ta’uu mootummaan somaaliyaa beeksisee jira.
Ajjeechaa Dinshootti Raaw’atamee Tureef Poolisoota Lama Dabalee Shakkamtoonni 12 Qabaman
Ajjeechaa fi dararaa gandeen naannoo Somaaleetti citan sana keessatti raawwateen gamasii baqannee ka jedhan namoonni kun gara naanoo irraa buqqaaneetti deeb’uu barbaannaa jedhanis angawoonni immoo naannoon isaan irra buqqa’an referendumii dhaan gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti citeera waan ta’eef akka qaama Oromiyaatti ilaaluu hin dandeenyuu jedhu. Bakka bu’oonni jaarsolii garuu referendamiin sun humnaan nutti fe’ame jechuu dhaan mootummaan naannoo Oromiyaa iyyannaa keenya akka nu dhaggeeffatuuf iyyataa jirra jedhan.
Ajjeechaa fi Dhiittaalee Mirga Dhala-namaa Oromiyaa Keessatti Deemsisamaa jira, jedhan Balaaleffachuun Dhalattoonni Oromoo Hiriira Baban
Ajjeechaa fi Dhiittaa Mirga Dhala-namaa Hamaa Gaalkaayyoo Keessaa Baqattoonni Himatan
Ajjeechaa fi hookara adda addaa dhuman torban dabree irra Buraayyuu fi Finfinnee keessatti raaw’atame ilaachisuun Koomishinarri Koomishina Poolisii Itiyoophiyaa, Zeeyinuu Jamaal, kaleessa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, ragaan haga ammaatti argame akka agarsiisutti, haleellaan sun dhaabota siyaasaa guguddoo ilaalcha siyaasaa addaan-fagoo qabanii fi karaa nagaa qabsaa’uuf dhiheenya biyya galan lamatti fakkeessuuf gochaa dursamee itti yaadamee qindeessame – jedhanii turan.
Ajjeechaa fi uummanni qe’ee irraa buqa’uu mormuu dhaaf kaleessa magaalaa Naqamtee keessatti hiriirri geggeeffamuu isaa sagantaa keenya kaleessaa irratti gabaasuun ni yaadamta.
Ajjeechaa Gaazexeessaa Sisaay Fidaatif Haga Ammaatti Qaamni itti Gaafatamummaa Fudhate hin Jiru
Ajjeechaa Godinaa Gujii, Aanaa Oddoo Shaakkisoo Keessaa
Ajjeechaa Gujii fi Rakkoo Nageenyaa Jiraattota Miidhaa Jiru
Ajjeechaa gurraacha lammii Amerikaa Joorj Flooyidiin polisii Adii himatamee kan ilaaleen bakka bu'onni uummataa Wiixata kaleessaa ragaa dhiyaate caqasaa jiru.
Ajjeechaa Haacaaluu Booda Amantoonni Ajjeefaman Jetti Waldaan Orotodoksii Itiyoopiyaa
Ajjeechaa Haacaaluu Hundeessaa tii booda Oromiyaa keessatti namoota heduutu hidhame, sababaaleen hidhaa namoota kanaa fi ajjeechaa Haacaaluu walitti fidan maali?
Ajjeechaa Hacaa’uu irratti raawwate booda haleellaan akkasii naannolee Oromiaa keessa jiran keessatti raawwatamaa jira jedhameera. Kanneen ijaarn argine jedhan akka jedhanitti gareen kun daldalaawwan saamuu, manneen jireenyaaf qabeenyaa gubuu irratti bobba’an jedhan.
“Ajjeechaa, hidhaa fi gidiraa Itiyoophiyaa keessatti Oromoo irratti geggeessamu haa dhaabatu!” jechuun kanneen morman – Oromoonni magaalaa London keessa jiraatan immoo BBC fuul duratti hiriira ba’anii, xalayaa isaanii embaasii Keenyaatii fi waajira Muummicha-ministaraa Biriteenii galfatan.
Ajjeechaa Hogganoota Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Irratti Har'a Ragaan Dhaggeeffatame
Ajjeechaa humna naga kabachiistota mootummaarratti dhaqqabe jedhame kana Obbo Rashiid Gufuu bulchaa Aanaa Dhaas mirkaneessanii jiru.
Ajjeechaa Humnootiin Naga Eegisisa Hiriirtota Irratti Raawwataniif Haqi Ni Mirkanaa’a: Itti Aanaa Prezidaantii Naayijeeriyaa
Ajjeechaa ilma ishee irratti raaw’atame kanaaf, murtii haqaa argachuuf carraaqqiin goote haga ammaatti goote akka bu’aa hin qabaatiin illee dubbattee jirti.
Ajjeechaa ji’a Bitootessaa keessa Raayyaan Humna Ittisa Biyyaa jiraattota irratti taasise ka baqatan lammileen Oromoo hedduun ammas Keeniyaa, Solooloo jiru. Hedduun baqattoota kanaas ofirra ka deebi’an yoo ta’an ammas baqattoonni kuma sadii ol Solooloo buufata baqataa Dambalaa Fachaanaa jedhamu keessa jiru.
‘Ajjeechaa Jimaata Darbeen Booda Ammas Namni Hedduun Sodaaf Qe’eetti Hin Deebine’ – Jiraattota Godina Gujii Aanota Galaanaa fi Dugdaa – Dawaa
Ajjeechaa Joorj Flooydiin polisiin himatamee Dereek Chooviin jedhamu irratti Namoota ragaa ta’an dhaggeefachuun torban sadiif eega gaggeeffamaa turee booda murtiin kennamuu amma harka miseensoota garee murtii uummataa ykn Jurii jira.
Ajjeechaa Joorj Flooyidiif Poolisiin Himatametu Balleesse Jedhu Hayyuun Dhimma Humnaan Gargaaramuu Xiinxalan
Ajjeechaa, jumlaan hidhuu fi kaanneen manneen hidhaa keessatti raaw’ataman – miidhaalee saalatti hidhata qaban, jedhu – gabaasaa kana keessatti eeree jira.
Ajjeechaa kaleessa uumamee irraa ka’uun lubbuu ofiif sodaachuun gara daangaa Keeniyaatti kan ce’an namoonni hedduun waan nyaatanii fi dhugan uummatatu haga danda’e nu kenna jechuun rakkataa akka jiran dubbatu. Irra hedduun isaanii dubartootaa fi ijoollee ta’uu ibsan. Kaleessa qofa otoo hin taane har’a iyyuu uummanni daangaa ce’uun dheessaa akka jiru ibsan.
Ajjeechaa kanaaf Al-Qaayidaa damee Afrikaa Kaabaa (al-Qaida in the Islamic Magreb) itti gaafatama fudhateera.
Ajjeechaa kanaaf ittigaafatama kan fudhate kan hin jirre yoo ta'u maanguddonnni garu gocha kana duuba looltoota mootummaatu jira jedhu.
Ajjeechaa kana irratti qorannaan jalqabamuu isaa fi kanneen badii kana dhaqqabsiisan itti gaafatamtoota akka ta’uuf jiran Dr. Abiyyi ibsanii jiru.
Ajjeechaa kana waliin wal qabatee namoota himataman 55 keessaa 47 qofaatu har'a dhiyaate jedhamuun gabaafamee jira.
Ajjeechaa lammilee nagaa miseensonni raayyaa ittisa biyyaa bitootessa 10 bara 2018 Mooyyaleetti geessisaniin booda qaami biyya bulchaa ture bulchiinsi Koomaandi Poosti Sekreeteeriyaat miseesota raayyaa ittisa biyyaa gocha kana raawwatan jedhe ‘5’ to’annaa jela oolchuu beeksisee ture. Namootni kuniini to’annaa jela haa oolanuyyuu malee haga yoonaa isaan keessaa namni tokko murteef hin dhiyaatin jiru jedhu jiraattotni magaalaa Mooyyalee.
Ajjeechaa Maaykaadraa Keessatti Raawwatame Mootummaan Akka Qoratu Amnestii Internaashinaal Gaafate
Ajjeechaa magaalaa Moyyaalee keessatti geggeessame kana ilaalchisee ka bakka-bu’aan Sekreeteriyaatii Komaand Poostii yeroo Muddamaa Itiyoophiyaa Jeneraal Hasan Ibraahim sabaa-himaa mootumma Itiyoophiyaa irratti ibsa kennaniin odeeffannoo digoggoraan tarkaanfiin kun fudhtamuu ibsanii humnootiin kana godhan labsii yeroo muddamaa eegsisuuf kan bobba’an miti jedhan.
Ajjeechaa Mana Hidhaa Qilinxootti Raawwatameef Hoogganoonni Mana Hidhaa Gaafatamuu Qabuu: Komiishina Mirga Namaa Itioophiyaa
Ajjeechaa Moyyaaleetti ta'een booda lammileen Oromoo Keeniyaatti baqatan amma Solooloo bakka Dambalaa Fachaanaa jedhamu jiru. Jaarmayaan Mootummootaa haga yoonaa baqattoota gara kuma 10 ta'an ka galmeessee​ ta'uu beeksise.Baqattoonni kunneen hedduun isaanii uffata uffatanillee hin qabani, haga qe'ee dhiisanii dhufanitti nageenyi bu'uttis ofirra deebi'uu akka hin deebine ka himan.Jaarmayaa Mootummootaatti Dameen Dhimma Baqataa UNHCR baqattoota kana keessaa garri caalu daa'immanii fi haadholii ta'uu hima.
Ajjeechaa Naannoo Amaaraa Aanaa Jaawwiitti geggeessame qulqulleeffachuuf gareen qorannoo geggeessu hundeeffamee marii jalqabuu isaa Itti aanaa Pireezidaantiin Benishaangul Gumuz, Obbo Adigoo Amsaayyaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran. Itti aanaa itti-gaafatamaan Biiroo Nageenyaa fi tasgabbii Naannoo Amaaraa – Koloneel Aallebel Amaarees, gama isaaniitiin, “qaamni gocha kana raawwate qulqullaa'aa jira,” jedhan.
Ajjeechaa Naannoo Kibbaa, Godinaa Oomoo Keessaan Walqabatee Shakkamtoota 40 Tu Qabame
Ajjeechaa Najjootti Baatii Lama Dura Raawwatameen Wal-qabatee Shakkamtoonni Lama To'annaa Jala Oolfaman
“Ajjeechaan akka Calqanqoo akka dhaabbatu ,duutii akka dhaabbatu, dhagaa darbattanii waraana nama fixuuf karaa hin baninaa, jedhani nagumaan bahanii galan,” jedha warrii nu dubbifne.
Ajjeechaa Namoota Jahaa Muggiitti Raaw’atameef Mootummaa fi WBOn Tokko Isa Kaan Balaaleffataa Jiran.
“Ajjeechaan barattoota Oromoo irratti geggeessamu haa dhaabatu! Tokkummaan Mootummootaa ajjeechaa Mootummaan Itiyoophiyaa ilmaan Oromoo irratti geggeessaa jiru dhaabsisuuf gidduu haa seenu! Gargaarsi Mootummaan Abbaa-irree Itiyoophiyaaf kennamu haa dhaabatu!” dhaadannoolee jedhanii fi ka biroo qabachuudhaan Oromoonni waajira Tokkummaa Mootummootaa duratti hiriiran, suuraalee barattoota Oromoo humnoota mootummaa Itiyoophiyaatiin ajjeesamanii fi madeessaman, jedhan illee qabatanii turan.
Ajjeechaan boodanaa hookkara hoji dhaabinsaa waldooliin daldalaa sagale deggersa hiriira mormii farra fonqolcha mootummaa fi miseensota bulchiinsa waraanaa irra dhiibbaa kaa’uuf geggeeffameen wali irra oole.
Ajjeechaan boodanaa kan raawwate magaalaa Myitkyinaa magaalaa guddoo Kachiin gama kaabaa keessatti. Suraan odu gabaastota VOA sagantaa afaan Burmaa akka mul’isutti namoonni du’an rasaasaan dha’amanii daandii irratti argamu. Kaan isaanii hojjettoota eegumsa fayyaan utuu wal’aanamanii argamee jira.
Ajjeechaan diinota Iraq keessaan gamtaa wal taatotaa irratti raawwatame ka biroon waggaa tokko dura haleellaa maadhee Baagdaad kaabaa miseensota waraanaa Yunaayitid Isteetis lamaa fi kan Briteen galaafatee ture.
Ajjeechaan duguuginsa sanyii bara 25 dura Ruwaandaa keessatti geggeessame, kan irra-jireessi gosa Tutsii irraa tahan uummata kuma dhibba saddeet galaafate.
‘Ajjeechaan gaazexeessitoota fi ukkaamsi yaada offi ibsachuurra jiru ammas rakko Saba Himaalee Somaaliyaan qabani’ Amneestii Internaashinaal
Ajjeechaan gaazexeessitootarra dhaqqabuu fi ukkaamsi yaada ofii bilisaan ibsachuu dhohggamuun ammas Somaaliyaa keessatti rakkoo ta’ee akka jiru gartuun mirga dhala namaaf falmu AMneestii Intershnaal beeksise.
Ajjeechaan gara jabinaa IS fudhate tarkaanfiin homtuu utuu hin fudhatamin darbuu hin qabu jedhan obbo Kasahun Abebaw. Kanaaf mootummaan yeroo utuu hin fudhatin tarkaanfii guddaa akka fudhatu yaadachiisuu feena jechuu dhaan VOAf ibsaniiru.
Ajjeechaan itti fufee jira.Dhiyeenya kana Bataskaana cinatti reeffa namoota ka biro torba awwaallee jette
Ajjeechaan kamisa har’aa musliimota biratti kaartoonii akka arrabsootti kan laka’amu waliin wal qabachuuf dhiisuun hin beekamin jira.
Ajjeechaan kun shororkeessonni ilma namaa lafa irraa fixuuf ka’an ajjeechaa raawwatani. Lammiiwwan keenya kun biyya isaanii keessaa ba’anii Libya keessa utuu jiranii humni shororkeessaan kun ajjeechaa suukaneessaa kana irratti raawwachuun uummata keenya mara akka gaddisiise beekna. Mootummaanis ajjeechaan suukaneessaan kun hedduu kan nama gaddisiisu ta’uu isaa amanuu dhaan maatiwwan isaanii akkasumas uummatichaaf jajjabina hawwa, uummatis shorokeessummaa irratti duula jalqabame mootummaa cina dhaabatee akka itti fufu waamicha dabarsina jedhan.
Ajjeechaan lammile biyyattiirratti dhaqqabaa jiru ha dhaabbatu jechaan ogeessonni seeraa Keeniyaatti hiriira mormii gaggeessan
Ajjeechaan Naannoo Tigraay Keessaa Akka Qoratamu Itiyoopiyaan Akka Eeyamtu Tokkummaan Mootummootaa Gaafate
Ajjeechaan Nu Irraa Haa Dhaabatu Jechuun Magaalaa Naqamtee Keessatti Kaleessa Hiriirri Geggeeffame
Ajjeechaan Oromiyaa keessatti raawwatame kun qaama walabaan akka qoratamu mormitoonni irra deedeebi’uun gaafataa turan. Mootummaanis kana kan deggeruuf kunis ta’uu kan qabu waaltaa biyyattii keessa jiru komiishina mirga namaan ta’uun akka irra jiraatu beeksisee jira. Komiishinera kan ta’an Dr. Addisuu G/Igzaaber hojiin qorannaa sun xumuramaa kan jiru ta’uu ta’uu beeksisanii turan. Irra deebi’uun dura taa’aa Medrek ta’uun kan filataman Profesor Beyene Peexroos akka jedhanitti garuu dhimmi isaa waliin dha’amee bira darbamuu barabaada.
“Ajjeechaan Oromoo Irratti Geggeessamu Haa Dhaabatu!” Jedhu, Oromoonni Yunaayitid Isteetsii fi Briteen Keessatti Hiriira Bahan
Ajjeechaan qaama kamiinuu lammiilee nagaarratti raawwatamu dhaabbachuu qaba, jedhan jaarsoliin biyyaafi hayyootni siyaasaa tokko tokko.
Ajjeechaan raawwatame kun qoratamaa jiraachuu fi shakkamtoota kanneen jedhaman to’annaa jala ooluu isaanii bulchaan aanaa sibuu siree obbo Abarraa Yaadataa nuuf ibsaniiru.
Ajjeechaan sanyii Ruwaandaatti tasifame waggaa 25ffaan isaa torban dabre irraa jalqabee yadatamaa jira. Rakkoo kana irraa Itoophiyaan maal barachuu qabdi?
Ajjeechaan Shamarree Seenaa Raggaasaa Qoratamaa Jira, Jedhame
Ajjeechaan Shawaa Roobit Keessaa Qoratamaa Jira: Angawaa
Ajjeechaan Somaaliyaa keessaa waan haaraa ta’uu dhaa baate iyyuu, lakkoobsi namoota haala kanaan ajjeesamanii dabalaa deemuu tu – dhaabota mirga dhala-namaa akka Amnestii Internaashinaalii fi jila Gamtaa Awurooppaa yaaddoo keessa galche.
Ajjeechaan sun kan itti raawwatame baatii arfaffaa yaadachuuf dilbata darbe manneen namootaa keessatti sirni dungoo qabsiisuu geggeessamuu jiraattonni magaalattii ibsaniiru. Mikeelee G/Medin jiraataa magaalattii ti. waaltaaleen daldalaa magaalattii cufamanii ooluu dubbataniiru.
Ajjeechaan Waggaa Dheeraa Dura Lammiwwan Armeeniyaa Irratti Rawwatamee Duguuggaa Sanyiiti: Prez. Baaydin
Ajjeechaa Obbolaan Lameenii Eebantuutti Raaw’atame Qorachuu Jalqabe, Jedha Mootummaan
Ajjeechaa obboleessa hoogganaa Kim Jong Un kan Kim Jong Nam ilaalchisuu dhaan poolisiin Malaysia diplomaatii kooriyaa kaabaa dabalatee shakkamtoota lammiiwwa Kooriyaa kaabaa sadii itti dabalaa gaaffiif dhiyeessuuf jira.
Ajjeechaa Ogeessa seeraa kanaafi namoota lameen kaanii ilaalchisuun poolisiin Keeniyaa miseensota poolisii lama ka to’annoo jela oolche yoo tahu, mana murtiitti isaan dhiyeessuufis beellama torbee lamaa qabatee jira.
Ajjeechaa Oromiyaa keessatti qondaltoota mootummaa irrattis ta'ee namoota dhuunfaa irratti geggeessame kan rawwacha jiru qamaa hidhatee socho'u, jedha Biiroon Bulchinsaa fi Naageenya Oromiyaa.
Ajjeechaa Sanbata darbee baqatanii ka Keeniyaa jiran Baqattoonni Oromoo daangaa Keeniyaa keessa bakka afur qubatanii jiru. Baqattoota kana waldaan fannoo diimaa ka damee Keeniyaa gaergaarsa malu isaaniif gochaa ka jiru yoo tahu, Gamtaa Mootummootaatti dhaabbati baqataa UNHCR damee keeniyaas akkaataa baqattootni kun itti gargaaraman qorachuurratti argama. Dubbi himaan UNHCR damee Keeniyaa Yiivoon Indeegee dhaabbati isaanii qorannoon baqattoota kana irratti jalqabame dafee akka xumuramuuf hojjettoota dabalataa garasitti erguuf akka jiru himani.
Ajjeechaa weellisaa beekamaa fi jaallatamaa Haacaaluu Hundeessaa irratti raaw’atame balaaleffachuudhaan, ka mormiin guddaan keessatti ka’ee turee fi waa’ee reeffa isaa gara Amboo geessuu fi dhiisuu irratti ka kaleessa walitti-bu’unsi keessatti uumame, magaalaan Finfinnee har’a akkuma cufamtetti dilallooftee oolte jedhama.
Ajjeechaa wellisaa Haacaaluu Hundeessaa booda hokkara uumamee sana booda tajaajilli kun addaan cite.
Ajjeechaawwan raawwatamanii fi dhiittaa mirga namaa raawwataman qorannaan amanamaa fi ifaa ta’e akka geggeessamu gaafata. Mootummaan maastar plaanii guutummaan dhaabuuf murteessuu isaa ibsi sun galateeffateera. Itiyoopiyaan seerawwanii fi walii galteelee sadarkaa addunyaa akkasumas chaarterii mirga namaa akka kabajju gaafata. Itiyoopiyaan qorattoota addaa kan mirga namaa, ijaaramuu fi mirga nagaan wal ga’uu kan tokkummaa mootummootaa akka afferuu gaafata. Murtiin yaadaa paarlaamaa Awrooppaan raggaasisame kun dursanii to’annaa jala kan oolan hidhamtoonni siyaasaa, gaazexeessonni fi mormitoonni martinuu akka hiikaman gaafata.
‘Ajjeecha Jimaata Dabreen Booda Mooyyalee Rakkoo Nageenyaa Rakkisaa Keessa jirti’ - Jiraattota
Ajjeechan badaan kun maatii fi hiriyoota isaanii qofaa odoo in ta'n biyyaatiidhafis miidhaa guddaadha.
Ajjeechan Dr. Maartin Luutar Kiing Ameerikaa jijjiirera. Oggaa 50 dura gaafa isaan namicha adii jibbiinsan guttameen ajjeefaman magalawwaan Ameerikaa jeequmsaan rafamanii turan. Lubbuun namoota badeera, manneen kumaan lakkaawwaman abiddi itti qabsiifameera.
Ajjeechan Haacaaluu Qabsoo Oromoo Duubatti Hin Deebisu, Jedhu Hoggantoonni Paartii Mormituu
‘Ajjeechawwan Angawoota Akkasumas Namoota Beekamoorra Gahu Yeroon Qorachuu Dhabuun Ajjeechaa Dabalataaf Karaa Bana’ Amneestii Internaashinaal
‘Ajjeechawwan Yeroon Qorachuu Dhabuun Ajjeechaa Dabalataaf Karaa Bana’ Amneestii Internaashinaal
Ajjeefamuu Angawaa Waraana Itiyoophiyaa Ilaalchisee Murtii Dhumaa Kennuuf Bellamnii Qabameera
Ajjeefamuu Artiist Haacaaluu Hundeessaa sana booda haallii jiru gara namoota dhunfaa miidhu irratti jijjiramee jechuun Komishinar Araarsaa Mardaasaa ibsanii jiru.
Ajjeefamuu Artist Haacaaluun Wal-qabatee Yakka Raaw’atame Qoradhee Xumura: Abbaan Alangaa
Ajjeefamuu Hacaaluu Hundeessaan booda mootummaan saba himaalee biyyattii keessatti seera cabsan jedhe irratti tarkaanfii fudhatee jira. Kana Keessaa Abbaan Taaytaa Biroodkaastii Itiyoophiyaa waajjira Oromiyaa Miidiyaa Neetwork yoo cufu, Dimts Woyyaanee, TV Tigraay fi ASRAT’f ammoo of eeggannoo kennuufii beeksisee jira.
Ajjeefamuu Hojjettoota Gargaarsaa Ilaalchisuun Ibsa Embasiin Ameerikaa Kenne
Ajjeefamuu Nipsii tii ala, namoonni ka biroon maqaan isaanii yeroof hin himamiin lama rasaasaan dhawamanii ka wal’aansa fayyaa irra jiran tahuu – Poolsiin beeksisee jira. Nipsii Haasil, ka baatii dabre magaalaa Loos Aanjeles keessatti geggeessamee ture, badhaasa Girmaamii, ka muuziqaaf kaadhimamaa akka ture beekamee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ajjeefamuu wallisaa Raappii beekamaa fi hiddha dhalata Ertiraa tahe – Nipsii Hasil yokaan Ermiyaas Asgedoom ka beeksise Poolsiin Los Anjeles, namoota ajjeechaa kana raaw’atan qabuuf akka hordofaa jiru beeksisee jira. Nipsii Hasil yokaan Ermiyaas Asgedoom, wallee Rappiitiin ka qalbii sabaa-himaalee Addunyaa hawataa dhufee fi artistoota bebbeekamoo akka Dreg Bing Show fi Rig Roks faa waliin kan hojjetaa ture – Raapperii beekamaa ture.
Ajjeefamuu weellisaa Oromoo beekamaa Haacaaluu Hundeessaa wajjiin wal qabatee Finfinnee fi magaaloota adda addaa kanneen biroo keessatti mormii ka'eef aangawoonni Itiyoophiyaa deebii kennuu qaban jechuun gareen mirga dhala namaa Hiwumaan Raaytis Waach gaafatee jira.
Ajjeefamuu wellisaa Oromoo Haacaaluu Hundeessaa mormuun hiriira ba'amee irratti yoo xiqqaatee namnii 52 ajjeefamuu fi hedduun madaa'uu komishinarri polisii Oromiyaa Araarsaa Mardaasaa ibsanii jiru.
Ajjeeffamuu Artist Haacaaluu Hundeessaan walqabatee yakkoota raaw’ataman irratti qorannoon naannoo Oromiyaatti gaggeeffamaa ture xumuramuu isaa Abbaan Alangaa Waliigalaa Federaalaa beeksise.Abbaan Alangaa Waliigalaa Federaalaa fi Abbaan Alangaa Waliigalaa Oromiyaa waloon dhimmicha irratti ibsa laataniiru. Kanaanis, galmeen himataa 488 namoota kuma 5 fi 728 irratti himatni banamuu ibsaniiru.
Ajjeehaan seeraan alaa kan maqaa duula dawaa sammuu adoochu irratti geggeessame jedhamee fi ajjeechaa uummata kumaan laka’amaniif sababaa ta’e keessaa prezidaantiin Filippiin Rodriigoo Dutertee harka keessaa qabu ka jedhames mata duree ijoo dha. Sana malees dhiittaan mirga namaa yeroo dheeraaf ture irratti fuuleffatamuuf jira.
Ajjeesamuu artistii beekamaa fi jaallatamaa Haacaalaa Hundeessaatti aanaa mormiwwan geggeessamanii fi tajaajilawwan cufamanii booda amma haalli jiru wayyaa’uu dubbatan jiraattonnii fi aangawoonni mootummaa.
Ajjeesamuu Kim Jong Nam adda-bafatee qulqulleeffachuuf, Raadiyoon sagalee Ameerikaa, Tajaajila Tika-nagaa Biyyoolessaa Kooriyaa Kaabaatti bilbile iyyuu, dhugaa fi dhara ta’uu hin mirkaneessine – dhaabbatichi.
Ajjefamaa, saamamaa fi madaa’aa jirra, Kan Iyyata Keenya Dhaga’uu Dhabne
Akaadaamiin Saayinsii Itiyoopiyaa waaltaa Panel jijjiirama haala qilleensaa kan jedhu hundeessuu dhaan waggaa tokkoo fi walakkaa dhaaf hojjetaa tureera. Waaltaan kun jijjiiamni haala qilleensaa miidhaa inni Itiyoopiyaa keessatti dhaqqabsiisu gama damee adda addaan qorachuu dhaan mala furmaata ittiin jedhe bifa gabaasaan dhiyeessuu dha.
Akaakayuun Peeshens baatilee hedduuf hojii utuu hin argatin turan. Ho’a ibsaa irraa maddu argachuun qaalii waan ta’eef qoraan bobeeffatu.
Akaakuu barnootaa saayinsii fi hawaasummaa Afaan Ingiliziin kennuun kutaa sagal irraa eegaluun isaa dandeettii barattootni afaan Ingiliziin barreessuu fi dubbisuuf qaban xiqqeesse ka jedhamus naaf hin fudhatamu. Tokkoffaa, kan nuti barattoota leenjisnu Oromiyaa keessaaf malee biyyoota alaaf miti, kanaaf barnoota Afaan Inzilizii addatti waan ilaalluuf hin qabnu. Dandeettii barnootaa cimsuuf immoo leenjii hedduu geggeessaa jirra” jedhu.
“Akaakuu isan eessaa dhuftan?Akaakuu Boorannii hagii tokko Keenyaa hagii tokko Itoophiyaa jiraa maaniif akkana?” jedhee gaafadhaa jette.
Akaakuun bulchiinsaa biyya tokko keessatti gad-dhaabamu, jjijjiirama, misoomaa fi ijaarsa dimookiraasii kan ibsuu fi fuul-duratti dhiibu akka tahe dubbatu – Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalegni.
Akaakuun diraamaa televiiziyoonaa koomedii “sitcom” jedhamuu, kan haala yeroo dhaa yerootti nam-fakkoota dhaabbatoo tahan mudatu xiyyeeffachuun torbanii torbanitti agarsiisamuu afaan Oromootiin babal’ataa jira. Draamaaleen kun garii foddaa televiziyoonaan akkasumas foddaalee interneetii kanneen akka Yuutuubiin dhihaatanii daawwatamaa jiru.
Akak bulchiinsii jedhutti dubbii tana hajajootiiw waraanaa Mooyyalee dhufanii qorachuutti jiran.
Akak jecha aaddee Loomiitti sirnii durii maqaa namaa qofaa mitii ka lafaatuu waan heddun jijjiire.”Tanaaf amma xiiqiin maqaa ufi deebifachuutti jiran.”
Akak obboo Teshitee Waaqooi itti gaafatamaa hawaasa Oromoo Minisootaa jedhutti nama 5,000 tahutt qophii Ministota Convention Center keessatti qopheessanitti dhufe.
Aka Melleskaachew Amahaa, Finfinnee irraa gabaasetti --- Uummata Koonsootiin bakka-buusamuu isaanii ka dubbatan – Obbo Gammmachuu Gansee “mootummaan humna waraanaatiin uummata Konsoo jilbeeffachiisuuf ejjennoo qabu hojiin mul’isaa jira” jechuudhaan--- Har’a ganama, humnoonni ittisaa mootummaa, humni addaa naannoo Kibbaa fi poolisiin federaalaa waliin gandeen lama keessatti tarkaaf fudhatan jedhan akkanatti ibsan:
Akeekachiise kaahmaee jiraa bulchiinsii seera sun cabse hidhaanis adabamuu dandaha jedha.
Akeekachiisii Misnitrii Haajaa Alaa Amerikaa baase kun mootummaan isaa Onkololeessa 21,2016 baase bakka bu’ee bahe.Mootummaan Itoophiyaa Onkololeessa 8,2016 jalqabee labsi muddamsuu baasee hojjachuuniittiin jira.
Akeeka isaanii egeree ennaa dubbatanis, dargaggoota Oromoo gurmeessanii, akka isaan wali ijaaruduudhaan hojii daldalaa fi oguma ka biraa sadarkaa biyyoolessaa fi Addunyaa irratti dorgomanii fi guddatan gochuuf kan hojjechuu jalqaban ta’uu ibsan – Obbo Dinquun.
Akeeki isaas namoonni garba Mediteraaniyaan akka hin qaxxaamurre ittisuuf jecha. Kana irratti hundaa’uu dhaanis Liibiyaan koolu galtoota Afriikaa qabdee waaltaa hidhaa kan isaan keessa turuun biyya ofiitti deebisaman ykn carraan isa caalaa hamaa ta’e hanga isaan mudatutti achitti naquu qabde.
Akeeki labsii kanaa uummati Tigraay mirga heerri kenneef ofiin of bulchuuf mirga kennameef mirkaneessuuf filannoo geggeessee mootummaa fudhatama seeraa qabu hundeessuu isaaf mootummaan federaalaa mootummaa uummataan filatame mootummaa naannoo Tigraay diigee uummata bituuf waraana ifaa waan labseef jedha. Humni injjifatamuun walii gala kan irra ga’e kun mootummaa Eertraa waliin ta’uu dhaan nageenya uummataa balaa irra buusuu isaaniin kan labsamee dha jedha.
Akeeki qophii muuziqaa kun inni ijoon nagaa Eertraa fi Itiyoophiyaa gidduutti uumame kabajuu fi biyyoota lamaan aadaa dhaan wal qabsiisuu akkasumas hariiroo nagayaa argame daran cimsuuf kan qophaa’e ta’uu garee kana kan geggeessan itti gaafatamaa waajjira dhimmootii aadaa obbo Iyyoob Habte Aab ibsaniiru.
Akeeki walgahii kanaas waa'ee mirga dubartootaa, qooda dubartoonni hawaasa ofii keessatti qaban akkasumas mata durewwan adda addaa irratti muxannoo wal jijjiruuf akka ta'e ibsameera.
Akeekkachiisi Chaayinaas maxansaa Global Times jedhamu ka biyyattii irratti har’a maxxanfame.
Akeekkachiisi imalaa har’a ba’e mootummaan Itiyoopoiyaa labsicha Bitootessa 15 waan dheeressuu isaa tuquu dhaan Gondarii fi Baahir Daar keessa amma iyyuu walitti bu’iinsi jiraachuu gabaasaaleen ibsaniiru jedha.
Akeekkachiisi imalaa kun kana duras yeroo adda addaatti kan ba’e waan ta’eef bal’inaan marsaa interneetii keenyaa afaanoromoo.voanews.com irraa argachuu dandeessan.
Akeekkachiisi kun lammiwwan Amerikaaf akka of-eeggatan gochuuf kan ba’e dha jedhu Diyoop.
Akeekkachiisi kun mootummaan Itiyoopiyaa yeroo dhaa gara yerootti Interneetii fi tajaajila moobaayila harkaa waan cufuuf embasiin US lammiiwwan Ameerikaa Itiyoopoiyaa keessa jiran irra ennaa rakkinni ga’u tajaajila gorsaa kennuuf ni rakkataa jedha.
Akeekkachiisi prezidaantichaa kan dhaga’ame chiaanynaan kooriyaan kaabaa yoo isheen misaayila dachii US dha’u dhukaastee Ameerikaanis ijaa baate hin gargaaru jettee sa’aatilee hanga tokko booda.
Akeekkachiisi sun lammiiwwan bakka mormiiin uummataa itti geggeessamu ykn wal ga’iin geggeessamu irraa akka fagaatan, yeroo mara nageenya naannoo isaanii akka to’ataniif of eeggatan yaadachiisee jira.
Akeekkachiisni Ministriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets baase, Mootummaa Itiyoophiyaa biratti fudhatama dhabuu isaa kan ibse – gaazzexeessaan gaafficha dhiheesse haala Itiyoophiyaa yeroo ammaa irra deebi’anii ilaaluu barbaachisa, jettanii yaadduu? Jechuun gaafate. Dubbi-himaan Ministricha Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Kirbii kanaaf ennaa deebii kennan, “hin barbaachisu. Hin goonu. Akeekkachiisni imalaa akkasuma akka salphaatti waan ba’u miti. Fooyyessinee ennaa baasnu immoo, namoonni ilaalcha ol’aanaa akka itti kennan waan beeknuuf of-eeggannaadhaan baasna. Namni akka ilaalcha itti kennu illee ni feena. Kana mara sababaan goonuuf inni guddaan, lammiwwan Ameerikaa gara kutaalee Addunyaa keenyaa adda addaatti ennaa imalanis tahe ennaa achi turan akka of eeggataniif waan ta’eef, Itiyoophiyaan kana irraa adda miti” – jedhan.
Akeekkachisii kun kan kenname hogganoonni addunyaa 150 caalan walgahii misoomaa kan Tokkummaa Mootummotaa Niwu Yoork keessatti Fulbaana 25 taa’uu fi haala itti hiyyuma addunyaa irraa ittisuun danda’amu irratti mari’achuuf yeroo qopha’aa jiranitti.
Akimiin Muhaammad Alii Frediyee Pacheekoo: ammoo Muhaammad gaafa diqqaa muka koree dammee irraa ciree eeyee taate kunoo jedhee irra bu’aa.
Akka aabba Abbiduuba Soraa,itti gaafatamaan waajjira ODP aanaa Liiban jedhetti Nageellee Booranaa bootii lamatti guyyaatti bisaan itti waraaba.
Akka aabba Afatu jedhetti manneen gandaa ka armaan duratti qorqooroon jaaran hardhallee qorqooroollee itti hin jijjiirre.
Akka aabba Ashcaalewu jedhetti waraanii lafa tanatti dedeebi’u ijoollee 4,000 olitti barumsa dhabe.
Akka aabba Borbor jedhutti ji’a 4n kana keessatti Guyyoo Gobbaatti hayyoota lallabaa,rakkoo dhuftellee qahee isaatti fixan.Ji’a afuriin duubatti hujii fixate ‘gadaan fuloo yaate’ jedhan.Gadaa isaatiin ammoo “gadaa hambisaa”jedhan.
Akka aabba Dhokkoon jedhutti waraanii Liyuu Hayil kun yoo cufa ollootuma Booranaa barbaadee hadha “ganna sadi asi akkanuma nu hadhuutti jira.”
Akka aabba Galmii jedhutti ummatilleen Hiddii-Lolaatti,Areeroo fi Dubuluqilleetti tanuma bahee himate.
Akka aabba Jaataniin jedhetti ,Madha Galmaa,waraguu aadaati.Waraguun nama jabeessee kunuunsu.
Akka aabba Kootee Ibraahim,itti gaafatamaan dhaaba mootummaa hin tahini,Waldaa Horsiisee Bulaa Misooma Liiban jedhetti “yoo akkam diqqaatte ganda cufa keessa manneen barnootaatti jra.”
Akka aabba Taadhiin jedhutti Jaataniin abbaa hiyyeessaati akka gochii cuftii nagaan waliin jiraattu fedha.
Akka aabba Waaqotti ammoo Gadaa Booranaatti namii matooma ykn bulchiinsaaf wal dorgomu jechaan wal buusa malee mediyaa fi horiin hhin taatu.
Akka aadaa fi amantii isaatti reeffa isaa guyyaa dheengadda guban daaraa reeffa isaa ammoo karaa kuma 1,126 gula deemmaa karaa guyyaa sadii geessanii biyya isaa gama Bahaatti geessan.
Akka aadaa naamusaa kan Amerikaatti filannoo gaggeeffameen namnii injiifatame isa injifatee sanaan baga gammaddee jedhee simata.
Akka aaddee Ma’aazaatti seerii warqata qofa irra jiraachuu hin malle.Abbaan seeraa nama horii fi siyaasaan sossobamu tahuu hin malle.
Akka aadde Shittaayeen jedhanitti, “nuti yakka ittiin barsiisota sana himannu hin qabnu. Mootummaa Federaalaa tu akka qanbee tursiinu ajaja kenne. Galfata Mootummaa federaalaa waan ta’eef qabnee keenye, jechuudhaan poolisoonni mana-murtiitti dhihaatanii dubbatan” jedhu – aadde Shittaayeen. Manni-murtii aannaas, “gama keenyaan waan dandeenye gochuu yaallee jirra. Kana caalaa waan goonu hin qabnu, jechuun galmee sana cufan,” kan jedhan – aadde Shittaayeen, haadhota-manaa barsiisota lameen kaanii waliin iyyannaaf gara Mana-murtii Ol’aanaa Godinaa Horroo-guduruu Wallaggaatti imaluu isaanii dubbatu. Manni-murtii Ol’aanaa, ka Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa furmaata isaaniif kennee laata? Prezidaantii Mana-murtichaa, Obbo Shibbiruu Waaqwayyaa dubbisnee jirra.
Akka aanaa kanaatti doqdoqqeen tajajilaa gejjibaaf oolaa jiru to'atamee wajjiraa poolisii aanaatti walitti qabamaa akka jiru namoonni Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf yadaa kennaan himanii jiru.
Akka aanaalee gammoojjii guddinna biyyaatiin dhaqqaban warrii Liiban godina Boorana Bahaa argachuu fedha.Bulchiinsii godina Booranaalleen godinii tokko dabalamuun Oromiyaafuu faayidaa qaba jedha.
Akka Aanaan Mooyyalee beeksisetti haleellaa hidhattootni naannoo shanii dhufan geessisaniin gandoota Aanaa mooyyalee jiran 12 keessaa nami hedduun godaaneera.
Akka aangawaan UNHCR kun, Naayiroobii irraa nuuf ibsanitti – Mootummaan,qaamoota dhimmi isaa ilaallatu, kanneen akka UNHCR fi qaamota gargaarsa namoomaa ka biroo waliin qindeeffachuudhaan, eegmsa nageenyaa baqattoota sanaaf daran cimsee jira.
Akka aangawaan waraanaa Yunaayitid Isteets kun jedhanitti, xayyaaronni Yunaayitid Isteets, mooraalee fiinxaaleyyii Islaamaa lama haleelan.
Akka aangawoonni Afgaanistaanii fi Yunaayitid Isteets jedhanitti, haleellaan waraanaa gamtaan geggeessame sun – hoogganoota riphxee-loltoota Taalibaan, kanneen bulchaa kutaa Kunduuz qabuuf shira hookkaraa xaxaa turanitti xiyyeeffatee kan geggeessame ta’uu dubbatu.
Akka aangawoonni jedhanitti, Meksiikoo fi Kanaadaan, ennaa oomishaalee sibiilaa fi aluuminiyeemii gara Yunaayitid Isteets galfatan guyyoota soddomaaf dilaala irraa walaba tahu – jedhama. Guyyaan ehamame kun akka dheerachuu malu illee dubbatu – aangawoonni.
Akka aangawoonni Somaaliyaa jedhanitti, waraanaa Somnaaliyaa irraa afur tu ajjeesame. Gama riphxee-loltoota Alshabaab tii immoo, shofeerota konkolaatota dhuka’aa fe’atanii dho’anii lamaan dabalatee yoo xiqqaate saddeet tu ajjeesame.
Akka aangawoonni Yunaayitid Isteets tilmaamanitti --- godaantota ehama seeraa hin argatiin gara miliyoona kudha-tokkoo tu Yunaayitid Isteets keessa jiraata. Traamp yoo filannoo prezidaantummaa injifatan, lakkoobsa kana keessaa kanneen miliyoona ja’aa ol tahan biyyaa baasuu malu – jedhama.
Akka abbaan alagandaa addaa siyaasaa gama lamaaniituu keessa hin jirre waan Raashiyaa fi bulchiinsii isaa waliin qaban qaratu filamu gaafachuutti jiran.
"Akka abbaan alagnaa addaa ICCFatou Bensoudajettutti rgaa guddaatti jira.""Warri himatame kun naqaashii horiin sossobee akka jarii dhara dubbatu akkamitti tolchaa akak bahe agarsiifna.”"
Akka abbaan alangaa addaa Amerikaa,Jeff Sessionsjedhutti magaalotii Amerikaa seera mootummaan baqatan tohatu kabajuu qaban.
Akka abbaan alangaa addaa Itoophiyaa Birhaanuu Tseggaayee ibsa hardha ijjeechaa bulchoota naannoo Amaaraatii fi hajajaa waraana Itoophiyaa ka durii Sa’aaree Mokonnin fa irratti baaseen jedhetti jarii nama fixe sun waraanatti jidduutit dhaabe malee silaa waan hedduu herregate.
Akka abbaan alangaa addaa jedhetti wannii Finfinneetti jeneraal Saaree Mokonnin ijjeesaniif waraana gosaan gargaar baasanii mootummaa federaalaa harkatti deeffachuuf.
Akka abbaan alangaa addaa jedhuttti jarii kun dubbii Bembaa tana adoo isiin garuu hin fagaannee beellalmu qaraa irratti hambisuuf malate.
Akka abbaan alangaa addaa mootummaa Itoophiyaa jedhetti warra kana waliin mootummaa nama 567 waan himatee dhiiseef.
Akka Abbaan Dakkaraa,deeggaraan paartii mormituu Keenyaa Naayroobii irraa nutti himetti nama hedduutti damee mukaa guurratee gammachuun karaatti baafatee gammachuun lafa dhiitaa oole.
Akka Abbaan Dakkaraa jedhutti paartiin NASA faatii itti gaafatamaa boordii filannoo Keenyaa du’aa fi qabeenna filannoo tana irratti badeef hardhaayyuu balleessaan himachuutti jiran.
Akka abbaan gadaa jedhutti waraanii mootummaa federaalaa lafa poolisiin Oormiyaa eeguutti jirtu irraa pooliii kaasee waraanii naannoo shanii dhufee mana barumsaallee gubee manneen Oromoollee hedduu gube.“Fulaan itti hadhuutti jiran lafa Booranaati.”
Akka abbaan gurbaa isaa Sabbataa Finfinnee barsiisfatu tokko jedhutti wantii akkanaa kun waan hamilee barattootaa fi maatiillee cabsaati.
Akka abbaan seeraa dubbii sun laale jedhetti manii murtii waan jara suniin hiamtu irratti hina arginee jedhe.
Akka abbootii gadaa Booranaatti,Booranii gadaa irraa jiruu fi jireenna argate,diqqaan guddifate,guddaan bulfatee,seera diqqaa fi guddaatiin baafatee giddaahee adoo hin tahin jaalatee bara dhibbaa hedduu dhiphuu fi bali’nallee gula yaahaa bahe.Adoo gadaa qabaachuu baate silaa akkuma siyaasaa addunyaa kana dhaanee,hadhee wal balleessa
Akka abbootiin amantaa kun jedhanitti, tarkaanfiin qoqqobbii tibba kana Sinoodoosii Qulqulluu kan Ortodoksii Tewaahidootiin koree mana lubummaa Oromniyaaf hundeeffame irra kaa’amee ture kun amma kaafamee jira. Gabaasa guutuu caqasaa.
Akka abbootiin amantii jedhanitti wal dhabii naannolee fi federaalaa jiduutti deemuutti jiru egeree biyyaatiifuu faaydaa hin qabuu waliin hojjadhaa jedhanii dhaaman.
Akka abbootiin amantii jedhanitti wannii nagaa nama dhowwuutti jiraa fi lubbuu balleessuutti jiraa wanjala namii amantii tokolleen itti callisuu hin malle.
Akka abbootii seenaatti Kalanderiin Oromoo bara dheeraan duratti jiraachuun ragaa hedduutti jira.
Akka Abdul jedhutti nama Amerikaa bebeekamaa fiilmii hojjachuun beekamu ka akka Saamu’eel Jaaksenii fi qabsahaan mirga Amerikaa fi kitaaba gara garaa barreessuun beekamu Dr. Cornel West,ka fiilmii akka akkaatii fi tapha TV irratti nama gammachiisuun beekamu,Ben Stillerii fi nama bebeekamaa Amerikaa hedduutti mana juusii ‘Oasis Jimmaa Juice Bar’kanaa dhufee juusi dhuge.
Akka abukaatoon garii isaanii jedhanitti akka seeraa biyyattiitti maammiloonni isaanii otuu himannaan irratti hin dhihaatiin baatiileef mana hidhaa kaa’amuun irra hin turre.
Akka abukaatoon isaa Tokkummaan jedhetti galmee Dirribsaa gara galmee Jawaar Mohaammad faatti deebisan malee waan haaraan himachuutt hin jiranii mirgii wabii isaalleen hin mulqamne jedha.
Akka Abukaatoon namoota kanneenii Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanitti manni murtii beellama dabalataa qorataan poolisii gaafate kuffisuun ture kan akka hiikamaniif ajaja kenne. Haa ta’uu malee, namootni kunneen hanga yoonaa akka hin hiikamne, jedhu abukaatoon isaanii kun.
Akka abukaatoon seeraa obboo Wondimmuu Ibsaa, ka hidhamtoota Qilinxoo keessallee nama hedduu bakkba bu’ee seeraan gargaarau jedhutti ammoo wantii Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa jedhu kun waan nama shakkisiisaati.
Akkaadaamiin Afaan Oromoo Akka Hundeessamu Gaafatamaa Jira
Akkaa daarekterii WHO Dr Tediroos Adhaanom kalee Chaayinaa Beejingi dhaqee jedhetti dhukkuba kana harkii 99 Chaayinaa keessaabiyyitii 68 ammoo dhiba kana fakkaatu argan jedha.
Akka addunyaalleen isa dhugeeffattu tolchuuf jalaa haga gubbaa ufi qulqulleessee hojjachuu male jedha.
Akka addunyaan ammallee Jappaan gargaartee balaa nukileera waraanaa irraa oolchitu gaafate,pirezidaanti Obaamaan.
Akka addunyaatti namoonni gargaarsa atattamaa barbaadan miliyoona 100 fi miliyoona 30 gahuu isa fi lakkoofsi kun, bayyina namoota gargaarsa barbaadan jedhee ,motummoonni gamtooman lafa godhee, gara miliyoona 44tin caaluu isaa beeksise OCHAn.
Akka addunyaatti rakkina baqatootaa irratti hubannoo uumuudhaaf barana gareen baqatootaa bakka bu'u gaaddisa alaabaa Olompikii jalatti Olompikii Riiyoo irratti hirmaachaa jira.
“Akka adunyaatti waliigaltee biyya Israa’eel keessatti fudhatama argatee biyyaa Iraan kessatti balaaleffatamurra gahuu barbaanna malee kan Israa’eel balaaleffattee Iraan fudhattu miti.” jettetti.
Akka Ajajaa Waraana Bilisummaa Oromoo Lixaa Obbo Kumsaa ykn Marrootti mootummaan Itiyoophiyaa fi WBOn bara dheeraaf warra dhiiga wal dhangalaasaa ture waan ta’eef nagaan bu’uuf lamaan isaanii jidduu wal amantummaan jiraachuu qabaa jedhan. Hidhaannoof waan gara garaaf WBO maddi galii isaa maali gaaffii ani itti aansee isaan gaafadheedha.
Akka ajaja Baayiden mallatteessanitti, bulchiinsi isaanii lakkoobsa baqattootaa fooyyessee jira. akkuma kanaan Afriikaa irraa baqattoota 7,000 Laatiin Ameerikaa irraa 3000, Awrooppaa fi Asia waaltaa irraa 1,500, giddu galeessa bahaa fi Asia kibbaa irraa 1,500 fi Asia bahaa irraa 1,000 ramadee jira. kanneen hafan 1,000 immoo haalli jiru ilaalamee ka murtaa’u ta’uun beekameera.
Akka amala Amerikaatti namii biyya bulchu Capitol ykn bulchiinsa mana maree Amerikaa duratti gumuu duratti bahee kakata yoo innii kakatu sun pirezidaantiin durii saatuma suniitti xuyyuuraan DC keessaa gara mana isaa haaraatti godaana.
Akka amantii musliimaatti dubartoonni bakka awwaalchaa waan hin dhaqneef haat Sabriinaa manuma turan. Gadda keessa utuma jiranii maqaa isaanii nutti himuu dhaan akkaataa intalli isaanii itti duute nuuf ibsan.
Akka ambaasaadder Iwunetuu Billaataa jedhetti qonsilaan kun hujuma embaasiin hojjatu hojjata: Viisaa baasa,nama Itoophiyaa biyya alaa jiru mirga lamummaa isaa guutuuf kaardi hadhoo ykn yellow card kennaaf,bakkuma bu’ummaallee hinkenna.
Akka Amerikaan keessaati sanyiin nama jibbuun haftu qabsaahe.Hujii qaxaramuuf gaafatee dhowwatanii jennaan badhaasa Olompikiitti kennaniif laga keessatti buuse mormii jalqabe.
Akka Amiin qabanii harka Ugaandaatti kennuun seera malee ammo,ministerii haqaa Keenyaa Mutula Kiloonzoo dabalee nama hedduutti falme.Akkuma taateefuu Kimaatiin walumattuu balleessaa 92tiin himatame nama Keenyaa hedduu waliin hidhaa jira.
Akka amma argametti PLUTOhaga guddaan cabbii qabdi.PLUTO,planet,waan lafaan wal fakkeessan gugurdoo sagallan durii jedhan keessaa tokko.Bara 1930 saayintsitiin USAClyde Tombaughwaan Pluto jedhan kana arge.Qoranoo bara 1992 ammoo waan Planet dhibiitti NEPTEON aanaa Kuiper belt arganii Pluton akkuma baanan Planet sagallan keessaa tokko tahuu isii shakkiin dhufte.
Akka ammaatti gurbaa Ingilaandi Kane Heeriitti 5 goolii shan qaba.
Akka amma jiru kanatti mootummaa kana duratti deemsisuuf waan diqqootti jira.Biyyitii akka Amerikaa,Briteenii ,fi Bulchiinsii Tokkummaa Mootummootaa faan tana arguu dhabuuf obsa hin qaban.
Akka amma jiru kanatti paartuma Dos Antos MPLA faatti ammallee Angoolaa bulchuuf deemaa fakkaata.
Akka amma jiru kanatti Rooniin Everton keessaa bahuu fi dhibaachuuf carraan hrka 50.
Akka amma jirutti haawwan ganna 30-40 keessa jiranitti ijoollee uumachaa dhufuutti jira.
Akka amma jiruun manii marii waan gara paartii Obaamaa fa Demokiraatii deebi’u fakkaata.
Akka amma jiruun manii marii waan gara paartii Obaamaa fa Demokiraatii deebi’u fakkaata.Senetiin US 100 keessaa Rippaabilikaan nama 50 Demokiraati ammo nama 49 qabdi.
Akka amma mullatutti Tiraampitti haga guddaan duuba jira. Taatullee namuu akka ummatii bahee isa filatu waan hedduun ufi dhugeeffachiisa.
Akka Amneestii Internaashinaal ibsetti angawootni ABO sadan jechaan Baatii Filayee, Bilisummaa Araarsaa fi Gadaa Gabbisaa akkasumas gaazexeessitoonni Oromia News Network lama Dassuu Duulaa fi Waaqoo Noolee tibba angawi ABO olaanaa Abdii Raggaasaa hidhaman suura kaaftanii hookkaraaf karaa bantan jechaan to’annaa poolisii jela oolfaman.
Akka Amnestii Internashinaalitti gara naannolee Oromiyaatti sossootanii qorannaa akka hin geggeessineef waan ittisamtaniif mootummaan Itiyoopiyaa sababaa maalii kenna isa jedhuuf Itiyoopiyaa akka hin seenne kan dorkamne amma qofaa utuu hin taane bara 2011 qabee ti. Oromiyaa qofa utuu hin taane walumaa gala Itiyoopiyaa seennee qorannaa geggeessuu hin dandeenye. Xalayaa nuti barreessinuufis deebii nuu hin kennan. Amnestii ta’uu baatus qaamni walabaa tokko mirgi namaa kabajamuu isaa akka mirkaneeffatu koreen haala jiru qoratee adda baasu akkasumas dhiittaan mirga namaa jiraachuu akka qoratu yeroo filannoo bara 2005 uumamee ture.
Akka Amnesty International jedhutti dhiittaan mirga namummaa Itiyoophiyaa waggoota 25 darban itti fufuu qofaa mitii ira sadarkaa yaaddessaa irra gahee jira.
Akka Amnistii Internaashinaal jedhutti, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1987 kan hundeessame Waldaan Dubartoota Ogeeyyii Seeraa, kan Itiyoophiyaa yeroo tokko, dubartoota Itiyoophiyaa kuma kudha-toorbaa ol tahaniif gorsa kennaa ture. Yeroo ammaa garuu gargaarsi maallaqaa dhaabbatichaaf kennamaa ture gu’uu irraa kan ka’e hojii isaa tajaajila murtaawaa kennuu qofatti murteessee jira.
“Akka ani sehutti Guters karaa jijjiirama qilleensaatiin wayyeessuu dandahu, fi namuu waan isa malee argachuu dadahuu jedhee garaa ballatee waan hedduu hojjachuu halchee,karoora baafachuu hin oolu.Akka durii kaan Tiraampi dallanuu dhowwaa jedhee waan hojjachuu fedhu irraa ufi hin qabu amma akka addunyaan waan hedduu irratti wal gargaaran,karoora qaba fakkaata.”
"Akka ani sehutti jarii kun Amerikaa jibba,”jedhe Tiraampi Ilaan Oomar, Aleksanderiyaa Korteezii,Ayana Pressely fi Rashida Tlaib.”
Akka ani sehutti namii itti bu’uu dhabuun,qalbi dhabuu,herrega dhabiitiin John Bolton dubbatu waan innii warra ijjeechaa George Floyd jedhee baheen jedhee fi akka deebii itti kennan irraayyuu hin argita,”jedhee waan bulchiinsa Tiraampi dubbate."
Akka ani yaadutti, gara fuul-duraatti tarkaanfannee jirra. Gareeleen gam-lameenii walii-galtee araaraa akka mallatteessan taasisnee jirra. Gareeleen lameenuu akka barbaachisummaa nageenyaa ilaalan goonee jira. Gumii-waliigalaa Tokkummaa Mootummootaa tii moggaatti, itti dubbataa jira. Marii waa’ee Sudaan Kibbaa irratti dubbatus qopheessinee jira. Amma dhimmi ijoon itti fuuleffatamuu qabu, hojii irra oolfama isaa natti fakkaata. Gareeleen martinuu, marii araaraa waan mallatteessanii jiraniif, nageenya dhugaa arguu akka fedhan nan amana. Wanni isaan nu irraa eegan, dhugumatti, akka deemsi hojii irra oolchuu araaraa sun milkaa’u tumsa gochuu dha, jedhu.
Akka ardiitti Eurosia,Afikaa gama Kaabaa fi Jidduu Gala Bahaa faatti mirga gazexeesitota akka malee gadi qabuun dura jira.
Akkaataa Beejiing jalqaba irra weerara vaayiresii Koronaa itti qabde kan angawoonni Chaayinaa irra deddeebi’uun ka biroo komatan ilaalchisees muddamn jiru hammaataa adeemuun illee beekamee jira.
Akkaataa caasaa haaraa diriirfamaa jiruun hojii milkaa’iina qabu bifa qubsaa ta’een gaggeessuuf akka danda’amuutti baatii lama keessatti waajiira haadhoo Finfinnee jiruutti akka gabaasaniif gaafatame.
Akkaataa COVID-19 itti daddarbu baatilee hedduuf ogeessota fayyaa biratti falmii kaasisee jira. Baatii Adoolessaa keessa biyyoota 30 ol irraa kanneen walitti dhufan hayyoonni saayinsii 200 ol ta’an waaltaan sun vaayiresichi qilleensa keessa faca’uun daddarbuu isaaf ragaa jiru akka xiinxalu jarmayaa fayyaa addunyaaf xalayaa erganii jiran.
Akkaataa hidhaan kun itti raawwatamus seera biyyattii karaa eegeen miti jedhu. akka isaan jedhanitti angawoonni mootummaa ka naannoo Sanaa nama ofii isaanii jibbaniif uummata naannoo waliin nama walii galuu fi dhageettii qabu, abbaan murtii tokko waraqaa irratti mallatteessee nama kamiinuu ajaja hiisisuu danda’u agarsiisanii nama hidhu jedhu jiraataan kun.
Akkaataa hojii IHADEG kan hanga ammaa beekamutti namoonni itti gaafatama paartichaa irraa kaafaman aangoo Federaalaa fi naannoo irraas kaafamuun waan baratame.
Akkaataa itti fayyadama midiyaa hawaasaa kan ilaaleen mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad Kibxata kaleessa barreeffama baasuun isaanii gabaafamee jira. Lilmeen uffata hodhuuf Keessa hulluuqxee dabartu Liilana ykn Kirrii harkiiftu of duubaa hin Ilaaltu kan jedhan Dr. Abiyyi biyya keenya keessattis kanneen midiyaa hawaasaan gargaaraman tokko tokko akka Lilmee sanaati jedhan.
“ Akkaataa itti haala jiru hawwii fundura wayyaahaa qabaachuutiin ibsan na hawwachuu isaan dubbachuu barbaada. San malees, abbootiin gadaa barbaachisummaa haala biyyatttii keessatti ta’aa ture qorachuu fi barbaachisummaa itti gaafatamummaa fudhachuu qaroomiinaan naa ibsan. Kana keessayis qooda fudhachuu barbaadan. Karoorri muumichi ministiraa jijjiirrama gadi faagaatee fiduuf dubbatan akka hojiirra oolufillee mootoummaa qarqaaruu barbaadan,” jedhan Za’id.
Akkaataa kanattis Dr. Abiyyi Ahmad dur-taa’aa dhaabichaa, Obbo Lammaa Magarsaa immoo itti-aanaa dura-taa’aa dhaabichaa gochuun filachuu isaa beeksisee jira.
“Akkaataan biyyii kun itti hundeeffame saba isaatii fi lammii isaatiif...baayee namatti tola.Lammiin kun yeroo hojii hojjatu taaksi(gibira) kafala gaafa rakkatee hojii dhabu mootummaatti bira dhaabata.Sirna akkasiitit jira baa’ee namatti tola.”
Akkaataan deemsa konferensii bara ka baroota dabrani irraa haga tokko adda tahuu isaa dubbatu – hoogganoonni waldichaa. Prezidaantii OSA ka marsaa ammaa, Dr. Tafarii Margoo dubbiseen jira.
Akkaataan du’uu isaa, eenyu akka ajjeese qoratamaa ka jiru ta’uu isaaf namoonni shakkaman to’annaa poolisii jala jiraachuu isaaniif qorannaan irratti geggeessamaa ka jiru ta’uun ibsamee jira.
Akkaataan itti Flooyids polisoota harkatti du'a guutuummaa Amerikaa fi biyyoota kanneen biroo hedduu keessatti mormii hordoofsisuun isaa ni yaadatama.
“Akkaataan michummaa jijjiiramaa jira, garuu michummaan cimee hafa” jechuun Biliinken ennaa prezidaant Ashraaf Gaanii fi angawoota biroo waliin wal argan dubbatanii jiran.
Akkaataan nama itti ijjeesan, waltitti qabanii fixuu,gara hammeennaan fixuu mumullatuu kanaan ummatii miidhamuu hin qabu jedha koomishiinii kun.
Akkaataan U.S.Koronaa ufi irraa ittisuutti jirtun filannoo pirezidaantummaa isii murteessuus dandaha jedhu ogeeyyotii
Akkaata itti sagaleen kennamees jaarmayoota ADWAUI keessa jiran arfan giddu adda addummaa jiru ifa kan baase ta’uus kanneen ibsan jiru.
Akkaatiin gurraachii Amerikaa harka poolisiitti du’uutti jiruu fi du’aa bahe addunyaa dallansiifte hiriiraaf karaatti baafate.
Akka atileetota, artistootaa fi ummatilleen tana keessaa qooda qabaatu fedhan. Hujii tana ammoo artititoota Oromoolleen ya wal mari’atan.
Akka Baankiin Addunyaa Itoophiyaa horiin hin gargaarre,akka bulchiinsii Amerikaa, bulchiinsii minsitera haajaa alaa Amerikaa fi bulchiinsii Waashington DC rakkoo Oromoon keessa jirti jedhan quba qabaatu gafachuuf daandilee gugurdoo DC irra maranii rakkoo himatan.
Akka Baankiin addunyaa jettetti bara 2014 qofa biyyootii Afrikaa Dhiyaa horii silaa argachuu malan doolara Amerikaa biyoona 25 dhaban.
Akka ba’ii filannoo kanaatti barcumoota filannoof dhihaatan 190 keessaa, paartiin Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay – jechuun EWEHAT, barcuma 189 injifachuu isaa, Komishiniin Filannoo naannichaa beeksisee jira.
Akka ba’ii qorannaa jaarmiyichaatti utuu ooluu danda’uu lbuun namaa darbu waggaatti gara miliyoona sadii ta’a.
Akka baka bu’aan CPJ damee Afrikaa Bahaa jedhetti‘akka nu yaadnu yaaduu baannaan si hidhanii ykn waan siin hidhan sirratti barbaadan.
Akka bakka bu’aan baqattoota nu dubbifnee jedhetti akkuma manii barumsaa sun ijoollee galmeessuu jalqabeen humnaan itti baafatani nyaataa fi dhugaatiillee Obboo Dinquutti gargaraa bahe.
Akka bakka-bu’oonni Mootummaa Yunaayitid Isteetsii fi Itiyoophiyaa dhimmoota mootummaa fi mirga dhala-namaa irratti bal’inaa fi ifaan dubbatan Gurmuun hojii biyyoota lameen irraa hundeessame kun carraa banee jira, jedha – ibsi Embaasii Yunaayitid Istees, ka Finfinnee jiru irraa bahe.
Akka bakka buutonni baqattoota Oromoo yemen jiran jedhanutti Yemen buufata baqataa Al Karaz jedhamu keessa baqattoota Oromoo kumaa oltu jiru. Baqattoonni kun duraan gargaarsa malu ka argataa turan ta’us amma garuu lolli biyyattii keesatti deemaa jiru rakkoo waan fideef baqattoonni gargaarsa argachuun, darbees hojii muraasaan of bulchuullee dadhabnee jedhu.
Akka bakka buutuun Tokkummaa Mootummootaa damee Liibyaa,Istefinii Williyaamsi jettetti jarii lachuu ammuma tana waraana wali irraa dhaabuuf walii gale.
Akka baqataa eegan,nagaan deebi’u,dhowwaa malee namii Tigraay gargaarsa isaa male argatu gaafanna jedhan.
Akka baqatoonnii Mooyyalee gaazexeessaa VOA Naayroobii jirutti himanitti manneen isaanii itti hinhafne.
Akka baqattoonni bakka sana jiraatan jedhanitti baqataa kuma 15 ta’utu laastikaan qubsuma ijaarrate keessa jiraata.
Akka baqattoonni himanitti dhibeen kun warra qabe mataa dhukkubbii, howwina qaamaa dabaluu, mogolee dadhabsuu fi qorra irratti mullisaa jedhan. Dhibee kanaaf waldhaansi waan hijirreefis nami hedduunis rakkataa akka jiru himan.
Akka baqattoonni Raadiyoonii VOA’f himanitti, baqattoonni Oromoo haaraanille ammas gara Dhadhaab dhufuutti jiru.
Akka bara henna Itoophiyaatti Hagayya 28, 2008 akka gabaasa mootumaatti balaa ibiddaa mana hidhaa Qilinxoo keessatti kaheen walqabateen nama 23tti dhumate.
"Akka barataan maqaa himachuu hin fedhin kun jedhetti eegee ammoo bulchiinsii ummatatti gadi bu’ee warra lafaatiin wal mari’atee waan walii hin galinillee wal hubatee ""amma laftii nagaa."""
Akka barataan tokko jedhutti eeguma innii qormaata fixe akka ka lammeesso fudhachuuf kutaa hin seennee fi waan jiraa ammoo sab-qunnamtii irraa caqasan itti himanii nama hedduutti deebii qormaata baranaa argate.
Akka barattoonni, gandeen qotee-bulaa Yunivarsitii Haramaayaatti dhihoo jiran, kanneen Muudee fi Tuujii Gabbisaa jedhaman keessatti humnoota mootummaa fi qonnaan-bultoota gidduutti walitti-bu’insi uumamee, qonnaan-bultoonni rasaasaan haleelamanii jiran. Galma magaalaa Haromaayaa keessa jiru tokko keessatti, barattoonni dhibba tokkoo fi afurtama caalan walitti-qabamanitti akka barcuma irra taa’anitti akka bulan maddeen keessa beekan nuuf ibsanii jiran. Barattoonni 267 immoo, ka Bulchiinsa Hararii - magaalaa Harara keessa jiru, mana-hidhaa Godinaa Haraghee lixaatti guuraman, jedhu – maddeen kun.
Akka barattoonni mooraalee Yunivarsitichaa keessaa hin baane mooraalee martinuu torban tokkoo oliif cufaatti turan, jedhu – barattoonni. Ka dhimma kana akka qabbaneessaniif gara sanatti ergaman, Ministarri Horsiisa Qurxummii fi Beeyladaa, Obbo Sileshii Getaahun, immoo barattoonni guyyaa lamaaf barnoota dhaabanii turan. Amma garuu, gaaffiin isaanii deebii argatee gara barnoota isaaniitti deebi’anii jiran, jedhan.
Akka barattootii jedhanitti waraanii federaalaa hedduu yuniversstii Adaamaa keessa jiraa waan hedduun ijoollee rakkisuutti jira jedhan.
Akka barattootii tun jedhanitti rakkoo tana dhiyoo tanaa asittu himachumatti jiran.Warrii rakkoo tana himate hagii guddaan barattoota yuniversitii Jimmaa damee teknoolooti; komputeraa fi Injineeringi.
Akka barattootii yuniversitii Arbaa-Minciitii jedhanitti barattootii Oromoo Dilbata dabre mana nyaataa kampaasa keessa jiru duratti walti dhufanii mallattoo mormi Oromoo mullisaa rakkoolee Oromoo fi saba Itoophiyaa ka dhibiillee irra gahuutti jiraa jedhan agarsiisa himatan.
Akka barattooti Yunivarsitii Jimmaa jedhanitti, Jimmatti Dilbata dabre jechuun Mudde 19 lafti chochoote barattoota baayyeet mammadaahe.Hagi tokko immo adoo baqatanii wal irratti jigee mammadaawan.Lafti Jimmaatti haga sekondii 20-30 chochoote jedhan tun, galgala gara sa'aatii 3:20 akkasumas galgaluma sun gara sa'aatii 4:00tti chochoote.
Akka barattooti yuniveristii Dirree Dhawaa jedhanitti waraanii federaalaa yuniversitii keessaa qubatu rakkoo guddoo barattootatti fide;
Akka bar-lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara amma xumurame – bara 2009, bara baay’ee rakkisaa – kan ittiin jedhan – paartiileen mormitootaa Itiyoophiyaa lama – Tokkummaan Guutummaa Itiyoophiyaa fi Semaayaawii paartiin, bara haaraya dhufaa jiru – bara 2010tti jijjiirama haaraa fiduuf, qabsoo karaa nagaa kan itti fufan ta’uu ibsa har’a gaazzexootaaf kennaniin beeksisanii jiran.
Akka bar-lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara dhufu 2012 Irreechi Hooraa Finfinnee walta'umsaa bulchinsaa Magaalaa Finfinnee fi bulchinsaa motummaa naannoo Oromiyaatti akka kabajamu ibsame.
Akka barmsa saayinsiitti,fiigichii nafa nama jabeessa,onnee fayyaa kenna,dhaaba nafa namaa qajeelcha,qalbii namaa dirsiisa,fayyaallee namaa kenna.Akka Dr.Guyyoo Waaqoo Jaldeessaa,Hospitaala Kenyaataa ka Naayroobii jiruu nutti himetti,namii yoo dandahe guyyuu haga daqiiqaa 45,tahuu baattu ammoo torbaanitti guyyaa sadii daqiiqaa haga 30-45 utaale ykn fiige,dhukkuba akka dhiiga,dhukkuba onnee,dhukkuba kalee fi hedduu irraa hoffola.
Akka barreesaan dhaabichaa Jeena Stolteengeg jedhanitii dhaabatichii galmee isaa kan fooyysse 2010 akka ta’ee dubbatanii ergaa yeroo sanaatii kaasee sodaan nageenyaa fi yaaddoon akka geeddaramee himan.
Akka barreessaan Olompikii Itoophiyaa Taammiraat Baqqalaa jedhetti Itoophiyaan atileetota hedduu qopheeffattee bara 2016 medaaliyaa 8 itti argatte caala baranaa medaaliyaa hedduu argachuuf dorgomit.
Akka Barreessaan Waajjira Dhimma Alaa Yuunaaytid Isteetis Maayk Poompeeyoo tarkaanfiin kun angawoota Keeniyaa fi lammilee biyyattii malaammaltummaa keessaa harka qaban irratti fudhachuun itti fufa.
Akka barsiisaa Guyyootti barreessitootii Awurooppaa maqeeffatee jedhetti jarii kun afirkaan gareen yaaddi,Awurooppaatti ammoo namii ufumatti yaada,yaaduma ufiitiin deema.
"Akka barsiisaan Yuniversity Bulee-Horaa,Guyyoo Dooyyoo kitaaba dhiyoo baase ""The Quest for Re-grounding African Philosophy Between The Two Camps,"" ka herrega mataa namaa ykn Falaasamaa Afrikaa fi Awurooppaa wal irraa fagaate walti fiduuf jedhee barreesse keessatti jedhetti,falaasama keessa aadaa, seenaa, amantii,dinagdee,hawaasummaa fi waan hedduutti jira."
Akka Beqqelee Garbaa jedhanitti, kaleessa magaalaa Naqamtee irraa ka’anii, Beddellee keessa karawwan irra uummata dadammaqsataa dabruuf ennaa yaalaniiti, walga’iin guddaan Muummichi-ministaraa biyyattii faa irratti argaman waan achitti geggeessamaa tureef, humnoota Federaalaa karaa cufanii eegaa turaniin, hanga walga’iin sun xumuramutti akka eegan itti himame.
Akka Biiroon kun jedhutti, faca’insa vaayirasichaa hanqisuuf godinaalee naannawaa daangaa jiranitti akka hordoffii cimaan godhamus himamee jira.
Akka biyyaatti ennaa ilaalamu tatamsa'inni vaayirasichaa magaalaa Finfinneetti akka hammaates kan himame yoo tahu namoota dhiibee kanaan qabamaan keessaa dhibba irraa harki 57 jiraattota magaalattii ta'uun tahuu tu ibsame.
Akka biyyaattis akka dhuunfaattis eenyu iyyuu hubachuun kan irra jiraatu qabeenyaa uummataa hatuu dhaan malaammaltummaa fi hattummaan qaamni shakkamu kam iyyuu yoo jiraate qorannee itti seenna ka jedhu jalqabbiin isaa. Kana dura bifa qoratameen itti deemamaa hin turre. Kanaafis jijjiiramni dhufaa hin turre. Haa ta’u malee itti aanaa kana irratti qorannaa geggeessuufi jennee waan labsinu hin qabnu. Gama seeraanis kun sirrii miti jedhan.
Akka biyyoota Afriikaa hedduu jaarraa tokko dura kooriyaan dararaa koloneeffatamuu jala turte. Waggoota 65 duras Koriyaan wal waraansa biyyattii rakkoo hamaa keessa buuse keessa dabarte. Walakkeessa jaarraa tokkoo dura immoo kooriyaan beelaa fi abdii kutannaa keessa turte. Akkas iyyuu ta’ee uummanni Kooriyaa abjuu fi abdiin isaanii harkaa akka miliquuf carraa hin kennine. jedhan.
Akka boordiin filannoo Itoophiyaa jettetti ummatii Sidaamaa naannoo mataa ufii qabaachuu ykn ammo naannuma kibbaa jala jiraachuuf murteeffachuuf bahee galmaahe.
Akka Brian Padden gabaastti kana irratti paartii lachuu yaada mataa ufii qabdii falamaatti jiran.
Akka bulchaa aanaa Metemmaa jedhitti ammoo ammoo dubbiin Tigree Metemmaa baqachiifte dubbii saba sun qofa achii baasuuf dhuftee miti.
Akka bulchaan aanaa jedhutti warra tanaan jiraatutti jira.
Akka bulchaan aanaa kanaa,abba Mallicha Diqqaa jedhutti aanaan kun rakkoo hedduu qaba. Rakkoo bisaanii, daangaa,ibsee,karaa fi waan hedduu.
Akka bulchaan aanaa Miyoo obboo Jemberuu Aberraa jedhutti ammoo aanaa isaanii amma dhiisii gaafa akka jecha isaatti hiriira jeequmsaa kaaniiyyuu namii hidhame hin jiru.
Akka bulchaan aanaa Mooyyalee aabba Baggajjaa Morgee jedhetti ammoo waraanii haga hardhaallee ittuma jiraa nama 15 fixanii kurnya hedduu madeessan.
Akka bulchaan aanaa Mooyyalee aabba Baggajjaan jedhetti aanaa Mooyyalee keessaa nama kuma 362 caalaatti qubata lafttii tun handhuraa Oromooti.
Akka bulchaan aanaa Mooyyalee,Baggajjaa Morgee jedhetti waraanii dhiyoo guyyaa sagal Mooyyale hadhe nama hedduu fixee hospitaala gubee,biirolee mootummaa,manneen abbaa qabanii fi waan hedduu balleesse.
Akka bulchaan Awwadaay, Jaffaar Mohaammed jedhetti namii hardhallee hiriira irra oole. Nagumaan galellee.
Akka bulchaan Awwadaay jedhetti ummatii gorsa obboo Jawaar,abbootii siyaasaa fi abbootii amantii fudhatee Karaa bane.
Akka bulchaan gandaa Simmintoo jedhetti Boorannii amma beelaa fi dheebuu keessa jiru kun moggaa lafaa jiraa,waraana Liyuu poolisiitiin walti aanaa taatullee lafa ufi irraa baqachuu diduuf beelaa fi dheebuun rakkachuutti jira.
Akka bulchaan ganda Simmintoo, aabba Dhokkoo Xuunnichaa jedhetti dhiirtii ammallee salfaa jirtii,waraana Liyuu Poolis ufi irraa eeguutti jirti,namii lola duraa gorelleen lafa ufii irraa yaahuu diduuf fulaa durii jiruu irraa yaahe.
Akka bulchaan godina Booranaa jedhetti godina isaanii hosteelii magalaala afi bulchiinsi jaare 30 olii qabaa 1,000 olitti keessa jira.
Akka bulchaan godina Harargee Dhiyaa obboo Teklee Dheeressaa jedhetti waraanii kun hardha ganma magaalaa Mi’eessoo seenee lole.
Akka bulchaan Harargee Dhiyaa obboo obbo Teklee Dheeressaa jedhetti ummatii Oromoo Jibuutti godaansisuutti jiran kun Harargee Dhiyaa,Harargee Bahaatii fi Dirree Dhawaatti qubsiisan.
Akka bulchaan isii aabba Aschaalewu Yohaannis jedhetti Mooyale lafaa waraanii oolmaa fi bultii dhowwee ka baratuu fi ka hojjatee bululleen jireennuma gaargalaa keessa jira.
Akka bulchaan magaalaa Bulee-Horaa obboo Daadhiin jedhutti namii seera hiriira mormii guutee bahee hin jiruu nama 50-60 tahutti dhagaa dadarbatee poolisiin bittinneesse.
Akka bulchaan Poortilaandi jedhetti waraana federaalaatii nagaan bahanii galuu nama dhowwuutti jira.”Tun namuma gaazii ibiddatti naqe fakkaati.”
Akka bulchiinsa kana keessaa tokko jedhetti gargaarsa kana gorsa pirezidaanti Tiraampiin irraa qaban. Taatultee horiin dhaba HIV/AIDS,wal dhaba, bonaa fi gargaarsa namoomaaf kennan hin Tuqamne.
Akka bulchiinsa naannoootti ijaaramuuf gaaffiin uummati Sidaamaa dhiheesse, mana-maree godinaa Sidaamaa fi mana-maree bulchiinsa naannoo Kibbaatti dhihaatee ka beekamtii argate yoo tahu, akka guyyaan filannoo hiree murteeffannaa yokaan riferendemii uummataa muree hojii irra oolchu xalayaan boordii filannootti ergame otuu deebii hin argatiin bubbuluu isaa dubbata – dargaggoo Taarikuu Lammaa.
Akka bulchiinsii Bulchiinsaa Nageenya Naanno Somalee Obbo Abdiadil Hasan jedhanitti rakko kana qaamolee biraatu jiddu seenuun hammessa jira garuu naannoleen lamaanuu faluutt jiran.
Akka bulchiinsii Finfinnee jedhutti hujii lafa nama irraa guuruu kunoo ammaan tana itti duudan. Obboo Tesfaayee Xilahun,itti gaafatamaan waajjira baankii fi dabaraa lafaa Finfinnee.
Akka bulchiinsii Haragee Dhiyaa jedhutti warrii achi baasan kun cuftii ka ganna lama caalaa jireenna wayyaahaa barbaada Jibuutti taa’aa bahe.
​Akka bulchiinsii magaalaa Washington,DC jedhutti saatii akkanaa tanatti nama miliyoona sadii caalutti magaalaa tana daawwiif itti yaa’a.
Akka bulchiinsii mootummaa Amerikaa White House jedhutti nagaa dhaamitii tun ta egeree Amerkikaa ta egerii durattiin deemtu.
Akka bulchiinsii mootummaa Amerikaa,White House jedhutti pirezidaanti Tiraampi dhugaa lafa jirtu mirkanse.Lafa tana amantii sadiitti irratti wal falman.
Akka bulchiinsii Oromiyaa jedhetti warii nama nagaa ficcisiisu kun warra karaa gabaabaan mootummaa harkatti deeffachuuf ummata bara hedduu waliin jiraate wal aasisu.
Akka bulchiinsii tohannaa qilleensa Amerikaa jedhutti ammaaf balaan bubbee fi hobombolettii ya dabartee taatullee amma du’aa fi jiraa gargar baasuutti jiran.
Akka bulchiinsilleen jedhutti jaarsaa, jaartii, niitii ulfaallee warra madaahe keessa jira. Waraanii makiinaa kana faana yaa’u mi’a waraanaa hedduun eegan jedhan.
“Akka bulchiinsi Tramp godhe, nuti biyyaa isaan hin baasnu. Ijoollee kana fudhannee, hamma isaan maatii isaanii waliin wal arganitti tajaajila fayyaa fi eegumsa fayyaatti dabarsinee kennina” jedhan.
Akka bulchoota mootummaa Amerikaa keessaa ka maqaa himachuu hin fedhin tokko jedhetti,Amerikaan akka Masriin mirga ummataa isii ulfeessituu fi dhaabbilee mootummaa hin tahin achi jiran ummata gargaaranillee hujii isaaniitti gufuu hin taane feeti.
Akka bulchootii filannoo Amerikaa jedhanitti rakkoo poostaan filachuun qabaatee filannoon dhibu woma hin argine jedhan
Akka bulchootii filannoo Angoolaa jedhanitti paartii biyya bulchitu MPLA-ti kaardii haga amma lakkahaniin harka 64 argate.
Akka Bulchootii Isii jedhanitti Mooyaletti ijoollee 4,000 Caalanitti Lola Liyuu Polisiitiin Barumsa Dhabe
Akka bulchootii isii jedhanitti Oromoon Moyyale lafuma ufii irratti lubbuu dhabduutti jirti. “Mooyyalee akka warri lafaa jedhutti ila Booranaati,ila Oromoyaan Keenyaa fi biyya alaatiin walti daanditu.
Akka bulchootii Itoophiyaa jedhanitti hujiin tun adoo warri hujiin tun naannoo balleessitii bisaan laga Hoomootii fi garba naannoo Turukaanaa irraa bisaan diqqeessit jedhanii itti duulanii dhumatte.
​Akka bulchootii jedhanitti basastota AmerikaaCIAdabalee hedduutti ijjeesuuf itti gamee dadhabe.Marroo 638 waan inni dhugu keessa, sigaaraa innii xuuxu keessa, haroo bisaan innii daakatuu keessaa hadhaa ykn kemikaala naqanii ijjeesuuf itti gamanii dadhaban.
Akka bulchootii paartii tanaa jedhanitti hiriirii kun ka silaa naannoo Amaaraatii fi Finfinneetti ummatii yaada ufii karumaa nagaatiin himachuuf yaaman.
"Akka bulchootii Somaaliilaandi jedhanitti bidiruun Ammajii 7,2016 Somaalee gama Kaabaatti qabanii silaa naannoo Gulfitti godaanuutti jiran. Somaaliilanditti bulchaan godina Sanaag,Ahmed Abdi Falay waraanii isaanii bidiruu sun keessatti, ""reefa nama torbaa arge,"" jedhee VOAtti hime.""Jarii kun beelaa fi dheebuun dhume jechuun.”"
Akka bulchootii waldaa barsiisota godina Oklahoomaa jedhanitti ijoollee kuma 700,000ti barsiisotii isaanii hujii dhaabanii hiriira yaa'anii kennaan barnoota dhabe.
Akka bulchootii waldaa kanaa jedhanitti gannii 25essoon kun rakkoo fi gammachuu keessa bahee asi gahe dubbatee,waan amma itti jiru agarsiisee,waan itti deemu ummataan wal mari’achuuf ganna kana ulfeeffate.
Akka bulchooti jedhanitit ammoo nama hedduutti miidhamee caaccaba manneenii jala barbaaduutti jiran.
Akka Buufatni eegumsa fayyaa aanaa Miyoo jedhetti namoota dhukaasi itti dhuka’e keessaa shan yoosuma du’ani lama ammoo yaalaaf gara yaaballoo ergamanii jiru.
Akka caasaan poolisi Amerikaatiin tohatan wayyaahullee gaafachuutti jiran.
Akka Caban Okkolan Jennee Dhiifne. Eebba Baranaa Abbuma tu Akka Ixaanaatti Mana Ofiitti Aarfate: Jecha Barataa Yunivarsitii Irraa Eebbifame
Akka carraa hojiitti ilaalamee kutaalee biyyatti hundumaa keessatti haala jechuun dandeesisuun qophiin duula waraanaa gaggeeffamaa akka jiru looltummaaf namoota kaadhimuun akka jiru keessumaa bulchiinsa naannoo Amaaraa fi Tigraay keessatti qawwee hidhachuun akka itti fufee jiru dhaabni siyaasaa kun ibsee jira.
Akka carraa ta’ee namoonni ministrii dhimma alaa keessa jiran hangi tokko sababaa dhugumatti nama dhibu dhiyeessuu dhaan akeekkachiisa imalaa akka kaa’amu godhan. Namni ministrii dhimma ala sana keessa jiru Itiyoopiyaan nagaa argachuun ishee kan isa yaaddessu waan jiru fakkaata.
Akka carraa ta’ees kabajaa ayyaana Damaraa ilaaluu danda’anii jiru.
Akka Congressman Coffman jedhetti minsiter Abiy Ahmed Itoophiyaa karaa dansaa irraan jiraa,tun Itoophiyaa abdii taatii akka innii hojjatullee faanuma jirraa jedha.
Akka Congressman Smith faatii jedhanitti nama miliyoona 2 fi kuma 500tti Itoophiyaa keessaa baqte.
AkkaCongressman Smithjedhutti Itoophiyaan ammaan tana akka dansaa deemuutti jirti taatullee ammallee waan hafetti jira.
“Akka daandileen qilleensaa hujiitti deebi’an,akka buufatii doonilee hujiitti deebi’an,akka ummatii biyya lamaanii walti yaa’u,akka embaasiin biyya lamaani banamuu fi nulleen guyyaa boqonnaa maatii teenna guurrannee biyya teenna lammeesoo,Eritaa keessatti bashannanuu fi anaa fi kabajama pirezidaanti Isaayyaasa Afewarqii walii galle.”
“Akka daangaan keenna nuu kabajamuu fi alaabaan naannoo shanii Oromiyaa keessaa bahu gaafanna.”Mooyyaletti hardhallee biirolee fi baankiin banaa miti.
Akka daarekterii atileetiksii Itoophiyaa, Duubee Jiloo jedhetti dorgommiin baranaa ta bara 2014 Koongootti qopheessaniin wal yoo wal bira qaban guddoo caalte.
Akka daarekterii biiroo gargaarsa balaa alaa dhaaba Amerikaan misooma biyya alaatiin gargaartuu USAID,Jermii Konindaayiki yoo dhiyoo Itoophiyaa imaltuu dhaqe jedhetti bonii baranaa(2016) ka bara 1977 caalaa hamaa
Akka daarekterii daarekteroorta waajjira odeeffannoo abbaa alangaa addaa, Zinaabuu Tunuu jedhetti balleessaa jara kanaan himatan irraa dhaabuun jijjiirama biyyitii keessa jirtu jabeessuu.
Akka daarekterii FBI,James Comesjedhetti qorannoon ergaa email Hilarii Kilinton keessatti akka wantii haarahii argamtee qorachuf jedhanii filannoon duratti gadi baasuun “waan miira nama hammeessaati.,” taatullee dubbii dhugaa gadi baasuuf woma bahuu qabaati.
Akka daarekterii hosteelii sunii, Yaa’iqooba Tullichaa jedhe hosteeliin sun ammo Onsoola,baddoo, mana kitaabaa,fulaa sagalee itti sooratan,fulaa ijoolleen dubraa bultuu fi waan hedudu hin qamne.Bara tokko jeneraal Baacaa Dabaleetti ijoollee sun gagaaraa bahe.
Akka daarekterii kun jedhutti obboo Abdiin mana hidhaa eegumsa guddaa qabu sun keessaa bahuuf malachuuyyuu hin malle.
Akka daarekterii kun jedhutti pirezidaantiin naannoo Somaalee kun karuma dandahuun akka wannii himataniin irraa lakkisan tahuuf mana murtiillee dhugeeffachiisuusf tana tolcha.
Akka daarekterii meediyaa waraana Libiyaa Col.Khaled Mahjoub TV Arabaa irratti torbaan dabre jedhetti,Turkiin milishoota Tiripoolii jiran gargaartee dira Sirtee lolanii deebisuuf warrra nama fixu kuma hedduu achitti duulchifte.
Akka daarekterii odeeffannoo UNHCR damee Naayroobii Yvonne Ndege jettui dhaabii isaaniituu qorsa,mi’a fi waan hedduu namaan gargaaruuf hujiitt jira.
Akka daarekterii Omn Jawaar Mohaammad jedhetti Omn qaama qabsoo Oromooti.
Akka daarekterii Omn,Jawaar Mohaammad jedhettirakkoon danngaa Oromiyaa xiyyyeeffannaa argachuu malte.
Akka daarekterii OMN,Jawaar Mohaammed jedhetti amma nama 40 caalaan guyyaa torbaa hojjachuutti jiran.
Akka daarkterii tohannoo biqiltuu mininistera qonnaa ,Zebdiyoos Salaatoo jedhetti awwaanisii gannatti marroo sadii afur dhufuu dandaha.
Akka Daayirektarri Komunikeeshinii Ministeera Fayyaa Itoophiyaa Dr.Taganee Raggaasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatiif himanitti odeeffannoo har'aa osoo hin dabalatin lakkoofsi namoota dhibeen Kooviid 19 itti cimee jiru 300 gaheera.
Akka damee baqataa Tokkummaa Mootummootaa jedhetti Afirkaa keessaa nama miliyoona 17 baqatee, hagii guddaan waraanaatti baqachiise.
Akka dameen sagantaa dursa akeekakchiisaa beela US (FEWS) NET jettutti ganna dhufu keessaa EL NINO fi EL Niinaan humna jabeeffachaa dhufan.
Akka dameen waajjira fannoo diimaa naannoo Moyyaalee jiru Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himeetti,. Akka dhaabbata kanaattis namootni du’an sadan kun hundi isaanii ijoollee dhiiraa umurii ijoollummaarra jiran yoo tahan, lammummaan isaaniis Itoophiyaadha. Sababa rooba kanatis Dhukkuboonni balfamuu bishaaniirraa ka’uu danda’an kanneen akka koleeraa fi kaan akka jiraattota naannawa magaalattii’rratti miidhaa hin geessifneef karaa adda addaatiin jiraattota barsiisaa jirra jechuun dabalee dhaabbatichi himee jira.
Akka deemsii filannoolleen qajeelaa tahu waliin hojajchuu wal dhaqan.
Akka Derejee Hirphaa Daarekterii Daarekteroora Tohannoo fi Eegumsa Biqiltuu jedhetti awwaanisii lafa oowwichoo digrii seentigireddii 15-40 jaalata.
Akka dhaaba Amnestiitti Internaashinaalitti waan lamatti tahu malee jedha; Oromiyaa keessatti karaan poolisiin hojjattuun seera qabaachuu male, lammeessoon ammoo waraana seera malee nama fixuu ammoo karaa dhugaatii fi qajeelaan himachuu.
Akka dhaaba baqataa addunyaaRefugee Internationalkeessaa,Miller jedhetti jireennii baqataa kaambii Tigraay keessaa waan akka malee hamaati.
Akka dhaaba baqataa gargaaruRefugee internationaljedhetti namii lubbuun baqatu gara fedhe baqachuu qaba lafa keesaa baqatanitti irreen deebisuu hin qaban warra Eeritaa baqatelleehumnaan qabanii achitti raruun waan akka malee nama yaaddessaati jedha.
Akka dhaaba kanaatti nama kuma hedduutti waajjira poolisi,leenjii waraanaaatii fi fulaa namii hin beenne hedduutti geessan.
“Akka dhaaba kootti adoo hin tahin akka dhuunfaa kootti ummata keenna kan bu’qqaheef qarshii miliyoona 12 kennaa.”
Akka dhaaba mootummaa yayyabamee firaa fi fiixaa wal irra marsee hojjachaa horii saamaa bahe jedhee himate.
Akka dhaabanii mootumoota gamtomanii dhimmaa baqattootaa Irratii hojjatu UNHCR jedhetti, hidhatoonii eenymmaan isaanii yeroodhaaf hin beekamnne, gandoota 3 keessati manoottan irraa deemanii dhukaasaa namootaa nagga irratti bananii libbuun namootan 10 darbee namoonnii 17,500 qe’ee isaanii irraa buqqa’uuf dirqisisamaniiru.
Akka Dhaabbati baqataa UNHCR ka Keeniyaa jiru jedhutti biyya Keeniyaa keessa baqattoota lammii Itiyoophiyaa kuma 27 oltu jira. Dhiyeenya haala siyaasaa biyyattii keessatti mullataa jiruun lakkoofsi lammilee gara biyyoota ollaatti rakkoo siyaasaan baqatanii hirratanus ammas baqattoonni duraan Keeniyaan jiran ‘jiruma baqannaa’ duraaniitti jiru. Hedduun baqattoota kanaa warra ganna hedduuf jiraataniidha. Baqattoota Oromoo as Naayroobii jiraatan keessaa nami lama ka wagga saddeetiif jiruu baqaa jiraatan ‘ganna dheeraaf baqataa ta’uun akkam akka ta’e VOA’f himanii jiru. Isaanis ‘Baqataa taanee ganna hedduu jiraachuun
Akka dhaabbatni Oduu Faransaay gabaasetti --- hoogganoonni biyyoota lameenii eega telefoonaan mari’atanii booda, “Dhimmoota Raashiyaa wajjiin waliif-tumsinu, ka bal’ataa deemaa jiru – keessumaa ka Siiriyaa keessaa irratti akka miidhaa hin qabaanne, Mr. Puutiin wajjiin hubannaa wal-fakkaataa qabna.” – jedhu – Prezidaantiin Tarkii – Resep Xayyib Erdogaan.
Akka dhaabbatti oduu Chaayinaa Shinuhaatti Itoophiyaan akka kanaan Buna Chaayinaatti ergatti.Kana malees akka hujii ijaarasa karaa gurguddaa fi daandii xixxiqaa waliin hojjachuu dandahan irratti mariitti jiran.
Akka dhaabbileen gargaara Tokkummaa Mootummootaa lama jedhanitti torbaan kana keessa bidiruun baqattootaa fi nama godaannu yaa’u hedduu baatte deemtu tana jara seera malee biyya nama baasuutti bidiruu diqqootti nama guuree yaa’aan.
Akka dhaabbileen tun jedhanitti adoo dhaabii isaanii dursee biyyatti himuu name akkana dhumate.
Akka dhaabichi sabaa-himaalee biyyattii keessaa fi marsariitii isaa irratti ibsa kennetti, dhaabicha keessatti Itti gaafatamummaa sadarkaa barbaachisuuttii mirkaneessuu, akkasumas bifa itti fufiinsa qabuun gara fuulduratti socho’uu haala dandeessisuun koreen giddugaleessaa Dh.D.U.O miseensota mana maree A.D.W.U.I. kanneen turen 14 kaasuudhaan, kanneen ga’eessummaa cimaa qaban ka biroodhaan akka bakka buufaman murteessuu isaa beeksisee jira.
Akka dhaabii Faransaay tokko jedhutti mootummaan biyya Afrikaa hedduun yoo siyaasaa isaa irratti jibbanii mormaniin interneetii irraa cira.
Akka dhaabii fayyaa addunyaa jedhutti otoobusii 21 fi ambulaansii 19 waraana duraa nama baqachiisuutti jira.Aleeppoo keessatti nama kuma 50 caalutti waraana jidduutti marfame.
Akka dhaabii fayyaa addunyaa, WHO jedhutti coronaan donfofa fakkaata, nafallee nama oowwisa,oowwii ammo haga dabraa deema,achi miira nama hammeessuu hafuura kuta,laaga nama madeessa,hafuura nama kuta, fi waan akana fafakkaatuu qaba.
Akka dhaabii fayyaa addunyaa WHO-n jedhetti dhabbilee 100 tahanitti qorsa koronaa hojjatanii nama irratti ilaaluutti jira.
Akka dhaabii gargaarsa ijoollee Tokkummaa Mootummootaa,UNICEF ibsa dhiyoo baaseen jedhettti namii lola kuma kurnya hedduutti lola Tigraayii baqatee Suudanitti galuutti jira.
Akka dhaabii kun jedhetti qabsaahoti mirga ilmaan namaatiif qabsaahan ufiifuu rakko gugurdoo keessa jiran.
Akka dhaabii kun jedhetti yoo qorsii haaraan hojjatan fayyaa nama dhowwe jidduutit dhaabanii ilaaluun woma jiraati.
Akka dhaabii mirga ilmaa namaatii falmuAmnesty Internationalibsa kalee baaseen jedhetti hiriira Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessatti nama 97 ijjeefame;67 Oromiyaa keessaa 30 ammoo naannoo Amaaraati.
Akka dhaabii mirga ilmaan namaa New York, Amerikaa jiru jedhutti warrii ji’aan duratti innii dubbise Sadaasa dabre hiriira bahanii qabaman akka malee dhaanamanii mana murtiillee hin geeffamne.
Akka dhaabii mirga namaatii falmu,Amnesty Internationaljedhetti waraanii Liyuu Poolis torbaan kana keessaa Oromoo naannoo Somaalee,jiran irraa manneen Oromoo 48 gubee gara Oromiyaa aanaa Cirootti baqachiise.
​Akka dhaabii paarkii US jedhutti dhaamchii dhiyoo tanaalleen Cheerii daraarauu hin dhowwine Cheeriin haga guyyaa 10n dhufaa hinuma daraara.
Akka dhaabii Tokkummaa Mootummootaa ka baqataa qarqaaru UNHCR jedhutti bidiruun baqatee baattee deemtu ka guyyaa sadiin duratti garba Mediteraaniyaan keessatti galteen nama 245 du’aa fi jireenna isaanii hin beenne dhumachuu hin oolan.
Akka dhabbata mirga gaazexeesitoota eegsisuuf hojjatu CPJn jechutti, bloogaroonni (gabaastonni interneetii irraa) Itoophiyaa keessatti iddoo guddaa qaban. Sababni isaas gaazexeesoonni Itoophiyaa hedduun biyya bahuu akkasumas baruuleen dhuunfaa fi walabaa baayyeen cufamu irra an ka'e ta'uu tarreessa, CPJn.
Akka dhadhagahuutti jirrutti Harargee Bahaatii fi Harargee Dhiyaatii arddaa 27 Soomalee kennan,
Akka dhiyeenya kana mul’ataa jiru galaana Medtraaniyaan fi iddoo adda addaatti lubbuu namaa du’an dhabamaa jiru oolchuuf/ yaalii ta’aa jiru kan jejee walga’iin kun kaayyoon walgahii kanaa hirmaannaa addunyaa jajjabeesuuf akka qophaa’e ibsamee jira.
Akka dhuga baatota kanneen birootti, Soondlaand walakkeessa baatii Adoolessaa qabee hanga walakkeessa baatii fulbaanaatti Traamp waliin yeroo heddduu kan dubbatan ta’uu isaanii fi Traamp deggersa nageenyaa US Yukreeniif kennuuf malte akka danqamuuf aangoo isaaniitti seeran ala fayyadamuu fi dhiisuu ilaalchisee saaxil baasuu mala.
Akka Dhugeeffanna Aadaa fi Duudha Oromootti dhibeen qorsa hin qabne, balaan cimaan lubbuu namaa baasu ka mudatu yeroo ‘namni safuu cabsu, karaa waaqirraa goru, hamtuuf gurra kennuu jedhee amana Oromoon jechuun dubbatu qorattoonni aadaa fi seenaa Oromoo quba qaban. Obbo Caalaa Soorii Abbaa caffee Gumii Tokkummaa Abbootii Gadaa Oromooti; Yuubas.
Akka Diinaatti Nu Reebanii Mana Nu Irratti Diigan: Jiraattota Boolee Bulbulaa
Akka Dippiloomaatonni sun jedhanitti, walga’ii kanaa booda ibsa waloo baasuu fi dhiisuun waan mirkanaawe miti.
Akka diqqeenna laalan kanaanitii dorgommii kubbaa miilaa baranaa irratti biyya hedduu caccarsatitee mootee asi gette.Bara 2016 keessa dorgommii waancaa Awurooppaatiif dabruuf Ingilaandi dhukkeessitee moote.
Akka doktora kanaatti kooraliin tun garba Paasifik dabalee garba hedduu keessaa badde.”Solomon Island,New Guinea, American Samoa, Equator,fi Fiiji faallee akkanuma.”
Akka Donald Trump, namii amma pirezdanati tahuuf paarti Ripaabilikaan fulaa bu’ee dorgmu kun yoo filatame Mulsiimaa Amerika dhufuu dhowa jechuun isaa faaydaa ufii argachuuf jedhee falme.
Akka Dookter Aliitti, Mooyyalee bakka afuritti giddu galli qorannoo kun dhaabbatee namoota kanaaf qorannoon gaggeeffamaa jiraa.Karaa daangaa Mooyyaleen meeshaaleen shaqaxaa, midhaan nyaataa fi zayitnis hedduun waan seenuuf sun hagam qorannoon irratti gaggeeffamaa gaaffii jedhuufis, naannoo sanatti daddabarsi meeshaalee ammamurtaa’aa dhufuu dubbatanii, kanaafis humni nageenyaa fi gumruuka eegu ga’aan ni jiraa jechuun deebii kennani.
“Akka doolarii 600 kennamu gaafachaa baane jarii ammoo 200 kennuuf malan jedhee gaafate. Doolariin 200 torbaaniti argatan maatii tokkoo womaa hin baatu. womaayyuu hin baatu.”
Akka Dr. Abdullaahiittis waldaan Kuni haga Taanzaaniyaa, Sudaan Kibbaa fi Tanzaaniyaatiillee miseensa ka qabu yoo tahu, egeris akka aadaa Oromootti waan boruuf tahu hojjechuu itti fufnaa jedhan. Gamtaa Mootummootaatti Sagantaa Guddina Diinagdee ‘UNDP’ bakka bu’uun badhaasa kana ka kennan Mr. Michel Balima Waldaan Horsiise Bultoota Oromiyaa mirga hawaasa ofii kabachiisuu fi eegumsa naannoo irratti waan gaarii hojjete jechuun jajan.
Akka Dr., Abiy jedhetti Aksuum Oromootti jaare.“Aksuum jechuun bakkaclha. Bakkalchii Boorana keessa jiru, Aksuum jechuu.”
Akka Dr.Abiy jedhetti jijjiirama biyyitii keessa jirtu namii cuftii qooda keessaa qabaachuun barbaachsaa.”Tana caala jabeessuu qamna.”
Akka Dr., Abiy jedhetti Oromoon dhiibamma dhiibamee jennaan lafa diqqoo gaafata malee Itoophiyaa jaaruu dhiisii Afrikaayyuu jaaree seera walqixummaatii fi Gadaa Oromootiin bulchuu dandaha.
Akka Dr Abiy jedhutti egerillee waan kana sadeen irraa abdii qabaachaa deemaa jedha.
Akka Dr Asaffaan jedhetti ammoo hujii baasan asii achii naannuma cufa keessatti maxxansan.
Akka Dr.Asebeen jedhetti warqii Midrook Laga-Dambitii argatu dhiisii mootummaayyuu qaraxa inni baasu hin beekan.
Akka Dr.Beenyaa Dhugaasaa Toroontoo Kanaadaa irraa nutti himetti: Nyaataa dhugaatii Pirootin, karbohaaydireti,Ayron (Iron) potaashiyeemi qabu fa. Nyaataa kana, foon,aanan,atara, baaqelaa,misira,boloqqee faatti humna kennaaf.
Akka Dr Birhaanuu jedhetti naannolee cufa keesatti bulchiinsa dansaa dhabuu, gumboo hujii namaa hojjachuu,demokriaasiitti karaa cufuu,filannoo dhugaa akka hin jiraanne tolchuuf waan hedudutti mumullata.
Akka Dr Borbor Bulee jaarrolee irraa dhageenne jedhe jedhetti Booranii seera buluun 100 oli qaba.
Akka Dr.,Daraaraan jedhetti Amerikaatti namuu yaada namii faayidaa keessaa aragatu ka biyyaan jijjiiru qabaannaan waan fedhe tahuu dandha.
Akka Dr.,Derejjeen jedhetti lafa waraanaa ta akkanaa tanatti manneen akimii jabeessuun hujii isaanii ta itti aantu.
Akka Dr.Dirribaa Qorichaa,Daarekterii Daarekteroota Metrooloojii fi Dursa Akeekkachiisa biyyooleessaa jedhutti Oromiyaa gama Kibba, naannoo Somaalee,Jiddu Galaa fi Kaaba Bahaa, Kibbaa fi Kibba Bahaalleetti guddoo robe.
Akka Dr.Ezqi’eel Gabbisaa,kutaa Michigenitti porofeeserii seenaa yuniversitii Katteringii jedhetti,Aster Gannoo jaarraa 19 keessaa Xaliyanaa ykn Arabaatiin qabamtee bitamee gurguramte.
Akka Dr.Gammachuun jedhutti barii ammaa ka namii mataa oli-qabatee waan ufiitiin boonu.
Akka Dr.Gammachuun jedhutti Dr. Nagaasoon nama jabeessee egeree yaadu.
Akka Dr.,Gammachuun jedhutti obsa qabaachuu baateeyyuu asi hin gahu. Jidduu-Gala Aadaa Oromoo Dr.Nagaasootti gaafa pirezidaanii tahe akka jaaramu yaada dhiseesse Dr.Gammachuun.
Akka Dr.Godaanaatti mootummaan Keenyaa akka Isiyoloon biyya dhufani daawwatan tolchuuf gabayaa gugrudoo,kaasinoo fi hoteelii dadansaa,diida xuyyuuraa addunyaafuu tahu qabaattu tolchuuf karoora baaseef.
Akka Dr.Gulummaa Gammadaa daarketerii koree Hawaasota Oromoo North Amerikaa jedhutti kaayoon Garee yayyabamtuu akka Oromootii biyya alaa jiran ufii fi saba isaallee jabeessan gargaaruu.
Akka Dr.Guyyootti,nafii namaa gabbatee haga dabrelleen akka hiddii dhiiga onneetti yaahu duudee karaa cufee dhiba onnee fidu tolcha.
Akka Dr. Izqeel jedhanitti, akka heera Yunaayitid Isteetsitti aangoon Mootummaa damee sadiitti qoodamee akka dameen sadeenuu wl-to’atan taasisamee jira. Damee Mana-maree Bakka-bu’ootaa, Damee Mana-maree Murtii-seeraa fi Damee Hoji-geggeessituu Ol’aanaa jechuu ka Prezidaantii fi Kaabinee isaa gidduutti aangoon Mootummaa qoodamuun akka tokko aangoo mara dhuunfatee to’annaa tokko malee hin deemne taasisa.
Akka Dr. Izqeel jedhanitti, mormitoonni filannoo sanatti hirmaachuu isaaniitiin sagaleen uummatni isaaniif kenne sirnaan lakkaawamee taayitaa qabachuu dadhaban iyyuu, duula “na filadhaa” irratti uummatni bakkawwan hedduutti deggersa isaaniif dacha’ee ba’e akka gama isaanii jiruu fi akka mootummaa kana jijjiiruu fedhu ifatti agarsiisee jira. Walumaa-galatti, uummatni Paartii amma taayitaa mootummaa harkaa qabu akka hin feene ifatti mul’isee jira.
Akka Dr.Izqiheel jedhutit galmeenChaarteriiHirbuu Oromootun ta kabaja mirga namaa eeguu fi falmituuf taati.
Akka Dr.Kiris qorannoo ganna hedduu irraa arge jedhetti jijjiiramii qilleensaa La Niinaa jedhan kun Afrikaa gama Gaafaatti bona hamaan dhufa.
Akka Dr. Mararaan jedhanitti, magaalaalee akka Bifhooftuu, Amboo, Bulee Horaa fi Buraayyuu faatti ka jiraattoonni manneen isaanii irraa buqqissamaa jira. Ambo keessatti qofa manneen kuma kudhan ta’an tu akka diigaman akeekkachiisni itti kenname, ka jedhan Dr. Mararaa Guddinaa, irra hedduun isaanii akka karoora yokaan pilaanii magaalaatti hin ijaarranne, jedhamuun akka manneen isaanii diigamu kan itti himame ta’uu dubbatan.
Akka Dr. Mararaan jedhanitti, mariin kun, bakka qaamni sadaffaan jirutti akka tahu yaada jedhu motummaan ka fudhatu tahuullee dubbatan.
Akka Dr.Mark jedhutti naannoon USA torba keessaa Kooralsiin dhiqamee baduutti jira.
Akka Dr.Nkosazana Dlamini Zuma,itti gaafatamtuun Waldaa Koomishiinii Afrikaa jettutti haalii dinagdee fi siyaasaa ji’oota dabran asitti Itoophiyaa keessaa mumullatu rakkoo hedduun dhufte.
Akka Dr.Tolaan jedhutti ammoo maatii waliin mari’atanii hin barannee jedhnii qormaata fudhachu dhabu mannaa fudhachuu wayyaa jedhanii fudhachiisan.
Akka Dr.Waariyoo Areeroo, ministerii aadaa,ispoortii fi aarti Keenyaa jedhutti agarsiisii tun eennummaa keenyaa haga qaraallee caala agarsiifti.
Akka Dr.,Warqineen jedhetti Jibuutii fi Eertiraan wal hin hadhanii nagaallee waliin hin qaban.
Akka dubbi-himaan araar-teessota Mootummaa Sudaan Kibbaa kun jedhanitti Bakka-bu’oonni hawaasa Siivikii, ka dhaabota siyaasaa, ka dhaabbatoota amantii, ka waldaa dubarootaa fi ka dhaabbatoota ka biroo marii araaraa kanaaf magaalaa Baahir Daar galanii jiran.
Akka dubbi-himaan waraanaa Yugaandaa jedhanitti, Jeneraal Edwaard Katumbaa Waamanaa, Kibxata dabre kana otuu mucayyoo isaanii dubraa waliin konkolaataan deemanii haleelaman.
Akka dubbii himaan ABO obboo Toleeraa Adabaa jedhutti kun rakko sirmaati.,Sirnichattu malaammatu dursaa jria.Namoota murasaa keessaa hidhuun fala hin tahu.
Akka dura-taa’aan garee koree araraa gara Gujiitti bobba’ee – Obbo Hayilee Gabree akka jedhanitti, loltoonni har’a simataman kun ka duraa yoo tahan, loltoota ka biroo dhufuu malu jedhanii abdatan simachuufis, guyyaa simannaa silaa har’a xumuramuun irra turetti, koreen araaraa guyyoota sadii dabaluun dheeressee jira.
Akka dura taa’aan OSFNA,Usuu Ejeroo jedhutti dorgommii baranaa istaadiyoomii mana barumsa sadarkaa lammeessoo Jemsi Girifin keessatti taphatan.
Akka dura-taa’aan waldichaa, dargaggoo Abdii Habtee jedhutti, otuu Oromiyaa Lixaatti quunnamtiin interneetii fi bilbilaa hin banamiin dura irraa jalqabee waldaan isaanii abboota qabeenyaa fi ogeessota fayyaa wajjiin wal-gargaaruudhaan poosterootaa fi barruulee gara garaa maxxansee uummataaf raabsaa jira.
Akka Duriitti Biyya Bulchuu Hin Danda'an.
Akka Eertiraan miseensa IGADitti deebite qooda nagaa fi araraa gama ufiitiin qabdu baafatu irraa feenaa jedha ambaadderii Mahob.
“Akka ehama arganneetti fudhannee, ennaa gara waajira poolisii deemnu garuu, barreeffamaan na dhaqqabuu qabu, jedhu itti gaafatamaan poolsii” ka jedhan, obbo Beqqelee Nagaa, deebisanii gara kantiibaa magaalatti – Obbo Dhaabaa Jinfeessaatti ennaa bilbilan, Wixata dabre kana gara waajira isaanii akka dhufan waamuu isaanii dubbatu.
Akka Ejensiin Qormaataa Biyyaalessaa Itiyoophiyaa jedhetti, qormaatni barattoonni kutaa kudha-lamaa yeroo ammaa fudhachuutti jiran nagumaan deemaa jira.
Akka embaasiin Amerikaa Finfinnee jiru jedhettiGoonderii fi naannoo isii dibbeessaa qawweetti jiraa, karaan cufaa qabeenna hedduu balleessanillee.
Akka embaasiin Amerikaa jedhutti jarii kun hariyummaa Amerikaa fi Itoophiyaan waliin qabdu irratti wal dubbate.
Akka ergamaan addaa muummee minsitera Itoophiyaa, ambaasaadder Birhaanee G/ Kiristoos jedhutti Itoophiyaa kora kanatti yaamuun qoodii Itoophiyaan qabdu jijjiiramaa olii hiiqaa deemuutti jiraachuu agarsiisa.
Akka ESPN gabaasetti garee akka USMNT tapha kubbaa miilaa keessatti gooli 26 galchite hin jirtu.
Akka fakkeenyaatis umrii ishee 15tti bara 2012 Ertraa keessaa ba’uuf yaalte jedhamuun kan qabamte Siham Ali Abdu lammummaa Ertraa fi Amerikaa qabdi.Baatii Ebla darbee kana umrii ishee 22 xumuurte. Waggaa torbaaf hidhaa keessa kan jirtu ta’uus eessatti hidhamtee akka jirtu hin beekamu jedhan.
Akka fakkeenyaattiis Paartiin Kongresa Federaalawaa Oromoo maqaa dhahuun namoota humnootii shoroorkeessoota ta’an keessa hojjetaa turantu KFO keessa seenee jira jedhu. Kana ilaalchisee itti aanaa dura ta’an KFO obbo Mulaatuu Gammachuu deebii kennaniin nama mirga isaa kabajsisuuf dubbatu kam iyyu maqaa itti moggaasu jedhan.
Akka fakkeenyaattis Boorana keessa rakkoon Bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf jiraachuu eeran. Keessumaa ganna kudhan dura Network bishaan dhugaatii Booranaa jechaan ka jalqabame pirojektii guddaan xumura malee hafee ummata naannoos rakkoorra buuse jedhu.
Akka fakkeenyaattis chaansilerittii Jarmanii Angelaa Merkeln kan Ferensaay Emaanu’el Maakroon kan tuqamuu dha. Faallaa isaatti immoo prezidaantii Raashiyaa Vlaadmir Putin fi hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Kim Jon- Un waliin gaarii akka ture galmee irra taa’ee jira.
Akka fakkeenyaattis dimokraasii keenyaaf jecha dhiiga isaanii dhangalaasan kan ittiin jedhan lammiiwwan Itiyoopiyaa duula Kooriyaa irratti hirmaatan maatii kanneen duula sana irratti hirmaatan bakka argamanitti dubbataniiru. Teessoo gamtaa Afriikaa kan taate Itiyoopiyaan yeroo waraana Kooriyaa loltoota ishee ergitee jirti.
Akka fakkeenyaattis kanneen ayyaanni irrechaa iddoo adda addaatti kabajamee akka hin milkoofneef carraaqaa turan amma immoo tooftaa jijjiruun maqaa hiriiraan Oromiyaa keessatti dadhabbii uumuuf yaalaa waan jiraniif uummanni of-eeggannoon ilaaluu qaba jechuun hubachiisan.
Akka Falmataa Nuuraa Yaaballoo jedhetti awwaanisii kun allaatii fi harraanqessallee jabeessee ufi irraa dhowwa. “Taatullee koolaan dhahee buusee nyaata.”
Akka Fayyisaan jedhutti dubbiin tun duruu garaa keessa isa jirti mmoo keessaa baafatte.“Haala isaa dirqamneet-- baqqaa waan tokko yo keessaa dhohee hin dhoohaa.”
Akka Federeshiiniin Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa, FIFAn baasetti Aljeeriyaa (Desert Fox) dandeettii kubbaa miilaatiin Afrikaa keessaa 1essoo addunyaa 24essoo.Marroo 14 waancaa Kubbaa miilaa Afrikaatii taphattee ganna 17n duratti sadeessoo taate.
Akka FEWS NET jedhetti hanqinnii nyaataa sadarkaa 1-5 qaba.Sadarkaan shananuu ka beela addunyaatiin toahtan.
Akka FIFAn ji’a Ebla keessa baasetti Itoophiyaan dandeettii kubbaa miilaatiin addunyaa keessaa 150essoo irra jirti. Atileetiksiin ammoo addunyaa dura jirti Itoophiyaan.
Akka filmaataatti kan dhiyaatan malli ka biroon yaalii dhaan ilaalamanii furmaata waariinsa qabu hin fenne jedhu daayrikterri ejensii kanaa Dr. Ayyaaleew Wendee.
Akka firoottanii fi angawoonni Afgaanistaan jedhanitti bulchaa konyaa Kunaar kan Afganistan gama bahaa Qazii Muhaammad Nabii utuu ukkaamsamanii hin butamin dura wal’aansa fayyaa magaalaa Peshwaar keessatti argachuuf gamas turan.
Akka fkn namii achii dubbifne tokko jedhetti mana diqqaa buufata poolisii aanaa Limmuu Saqqaa keesa jiru qofa keessatti nama 22 hidhan. Manii diqqaan jedhan sun iskuweri metirii 16ti.
Akka gaabaasa yuuniversitii joon Hoopkins ti lakkoofisii Indiyaa keessanti namoottan kooviid 19n qabamani miiliyoonii 28.5 gaheeraa. Yunaayitid isteets keessa nama miiliyoonii 33 tu qabame
Akka gaabaasinii Faanaa bBroodkaasitiingi ibsetii Jarman gargaarsichaa kan gootee karaa sagaantaa midhaan nyaataa adduunyaa (WFP)tin. Gargaarsichiis kan oolu naannoo tigiraayi keesatii namootan balaa waraana fi uumamatiin midhamaniif akka ta’e kan hime gabaasin kun namootan miiliyoonii 2.1 akka gargaaru ibseera.
Akka gaabbasin kun jedhutii Xaaliyaan keessatii talaalliidhaaf galmaa’uuf lakoofisi naageenyaa haasummaa (social security) barbachisadha. Hata’uu malee kutaa biyyaa xaaliyaanii 20 keessaa, saadii lakoofsaa yeroodhaaf gargaaruu danda’u kennuudhaan baqqtoonni kumaatamaan lakaawaman akka tajaajila talaallii argatan yaalaa akka jiran gaabaasin Niwu yoork tayims ibseera.
Akka Gaajiin jedhetti intaltii tun yoo argan daahima harkaa qabdi. Dhiirsa baddaa keessatti isii fuudhe, waraana Boko Haraam waliin jirti.Haadhatti argee hubatee beeke eegee waraanaatti kennan.
Akka gaazexaan dhuunfaa Finfinneetti bahu CAPITAL gabaasa Ebla 10 baase irratti itti gaafatama Telekoomunikeeshiinii Itoophiyaa Andu’aalem Admaasee maqeeffatee jedhetti mootummaan teknooloojii odeeffannoon “tohatu” qaba.
Akka gaazexaan The Guardian gabaasetti ollootii naannoo Somaalee namii akkana keessaa fayyaa dhabuutti jiru, gara Godee kana warshaan Chaayinaa gaazii keessaa baafachuutit jiru.
Akka gaazexeessaan VOA Finfinnee jiru Meleskaachoo Ammahaa oduu erge keessatti jedhetti gaazexeessitotaa fi maatiillee murtii tana caqasuu dhowwanillee obboo Beqqelee fi miilota isaa 20 caalan waliin fidan.
Akka gaazexeessaa Omn,Usmaan Ukkumee qophii sun keessa oole jedhetti Mooyalee haga Harargetti namii Oromiyaa walti dhufee qophii tana keessa oole.
Akka gaazexeessitonnii CPJ jedhanitti miseensoti mootummaa gugurdoo ka akka Obbo Bereket Simooni fi daarektera Faana obboo Woldu Yimsel faan gaazexeessitota ogummaa isaantiin osoo hin tahin ilaalcha qalbii siyaasaa isaanii gama tokkotti jallisuuf jedha gabaasni CPJ.
Akka gaazexeessituun VOA Lenny Ruvaga Naayroobii jirtu dhaabbilee odeeffannoo Portland Africa fi GeoPoll maqeeffattee gabaastetti Keenyaatti nama harka 90tti waan filannoo Keenyaa oduu dharaa caqasuutti jira.
Akka gaazixaa kanaatti gabaasi sun angawoonni Itiyoopiyaa fi michoonni isaa loltoonni milishoota naannoo hollaa Amaara irraa ta’anii fi muummicha ministeeraa Abiy Ahimediin deggeruuf gara Tigraay dhaqan ta’e jedhanii naannoo san agama dhiyaa keessatti saba irratti doorsisaa fi humna qindaa’e gargaaraman jedha.
Akka gabaaa kanaatti lola suniin nama kuma hedduutti lubbuu dhabee kuma kurnya hedduutti baqatellee.
Akka gabaasaa kanaatti, Prezidaantonni bulchiinsota lameenii haasaan marii sana irratti dhageessisan waa’ee tokkummaa uummatootaa fi cimina Itiyoophiyaanummaatti ka fuuleffate akka ture beekamee jira.
Akka gabaasaalee adda addaatti mallattooleen argaman miillaa fi harka dhiitessuu fi iji keessi bifa magariisaa fi keelloo qabachuu dha.
Akka gabaasaaleen jedhanitti, poolisoonni Keeniyaa, yeroo deggeroota Odiingaa wajjiin walitti-bu’anitti rasaasa fi gaazii imimmaansisu dhukaasaa, bishaan biifaa turan.
Akka gabaasaaleen tuqanitti jilli kun kan gamasitti imaleef adda addummaa mootummaa federaalaa fi mootummaa naannoo Tigraay gidduu jiru walitti fiduuf jecha.
Akka gabaasa Amnestiitti hiriira naannoo Oromiyaa ka ji’a hedduu bahaa kana irratti nama kuma hedduutti hidhame.Warrii hiriira bahe kun akka gabaasa Amnestiitti waan fedhuu qaba.
Akka gabaasa Amnestiitti nama leenjii waraanaa Eeritaa baqate ykn ammoo hujii humnaa hojjachuu dide baqatee bahe yoo qabame hin ijjeefama.
Akka gabaasaan Dhaabanni adduunyaa dhimma godaantotaa irrati hojjatu IOM jedhetti, namoonni kun kan karaa dhaabatichaa biyyatti deebi’an, eraga bidiruun jara seeraan ala godaanttota daddabarsanii tokko namota 60 fe’ee Yaman irraa gara Gaanfa Afrikaatti deemaa jiruu galaanaa keessatii garagaludhaan daa’imman dabalatee lubuu namoota 42 galafatee booda.
Akka gabaasaan kun jedhutti, mootumoonni Raashiyaa, Masrii fi Itiyoophiyaa, hojii jaarmayaalee siivilii daangessuudhaaf, toftaalee adda addaatti fayyadamu.
Akka gabaasaan kun jedhutti, uummatni manaa fi qehee ofii irraa buqqa’e gara kuma dhibba saddeetii tahu haala gaddisiisadhaan, godinaa Geediyoo keessa jiran. Kanneen hafan immoo, godinaa Gujii keessa jiran.
Akka gabaasa Associated presitti dilbata galgala naannoo Affaar keessattis aanaalee Magaallee fi Daalool keessatti roobi yandoo cabbii fi qilleensa hamaa makatee roobeen lubbuun namoota shanii darbee jira.
Akka gabaasaa VOA Eertiraa jiru oduu nuu erge keessatti jedhetti ummatii Asmaraa ganamaanuu bahee karaa km 10 irratti bahee pirezidaanti Isaayyaasii fi muummee ministera Itoophiyaa makiinaan magaalaa keessa qaxxaamuran simate.
Akka gabaasaa waraana irraa baheetti, haleellaa kanaan Siivilii yokaan uummata irraa namni haleellaa kanaan du’es tahe madaa’e hin jiru – jedha – ibsi har’a bahe kun.
Akka gabaasa Baankii Addunyaatti Eboolaa akka duraan sodaatan kaan jireenna Afrikaa Dhihaa miidhuutti hin jiru.
Akka gabaasa baatii darbe ba’etti Kooriyaan kaabaa akka irratti hin dammaqamneef mala hedduu fayyadamuu dhaan yoo xiqqaate biyyoota Afriikaa torba waliin loltoota leenjisuu, hojii ijaarsaa fi meeshaa waraanaa hedduu fi konkolaataa itt guruguruuf walii galte.
Akka gabaasa ba'eetti namoonni hedduun kan ajjeefaman dhukaasaa fi tarkaanfii humnaa jabaa humnootii nageenyaa fi kanneen mormii gaggeessan giddutti gaggeeffameen ta'u ibsamee jira.
Akka gabaasa ba’eetti waggaa kanas lakkoobsi namoota marsariitii-tti fayyadamuu isaaniin hidhamanii ol ka’e. Kanneen marsaa interneetii irratti fayyadaman kun, yaada isaan marsariitii iraatti maxxansan qofaaf utuu hin taane mobile harkaa dabalatee meeshaalee electorniksii isaan qaban irraa waan argameef illee ni himatamu.
Akka gabaasa barulleeForbesbaasetti Izaabellaan doolara biliyoona 3 miliyoona 200 qabdi.
Akka gabaasa Biiroo Koominikeeshiiniin Oromiyaa Sadaasaa 14,baaseetti wal dhaba kanaan Oromoo 603,933 baqate. Kana keesaa 145,445 naannoo Somaalee keessaa baqate. Ka hafe ammoo 458,488 daangaa Oromiyaan naannoo Somaalee waliin qabdu irraa baqate.
Akka gabaasa Biiroo odeeffannoo Oromiyaatti namii baqate kun mootummaa Federaalaa irrallee gargaarsa isaanii male hurreetti argachuutti hin jiru.
Akka gabaasa CDC, Tohannaa Dhiba Jidduu Gala Amerikaatti bara 2018 Amerikaatti ijoollee miliyoona 3.8 dhlate.
Akka gabaasa CPJ baaseetti nama kana Muddee 19,2015 ganama Finfinnee qabanii hidhan.Waan gaazexeessaa kana hidhaniif CPJ ammatti beekuu baatullee dhiyoo tana keessaa mormii master pilaanii Finfinnee gabaase.
Akka gabaasa damee Amnesty International ka taheFront Line Defendersjedhutti bara 2016 keessa qabsaahota mirga namaa 281 ijjeesanii suniin duratti ammoo bara 2015 keessa nama 156 fixan.
Akka gabaasa Dhaaba Fayyaa Addunyaa(WHO)tti bara 2014 jalqabee nama 4,800 caalaatti Laaybeeriyaa keessatti lubbuu dhabe.Ogeeyyota fayyaa adduynaa dhiba kanaan wallaanuuf Laayberiyaa dhufan keessaa ka lubbu dhabanilleen hinuma jiran taatullee akka jecha Doktor Galmaatti nama Waldaan Afrikaa erge keessaa namii lubbu dhabe hin dhageenne.
Akka gabaasa dhaaba kanaatti Jermeniin halkanii fi guyyaa karaa Afrikaan guddisan barbaaduutti jirti.Kiristoof kanensigser Waldaa Daldala Afrikaa-Jermenii ka Berlin jirutti itti gaafatmaa olaanaa.Akka jecha isaatti Jermeniin dhaabbilee 600 tahan Afrikaa keessaa qabdi.
Akka gabaasa dhiyeenya argametti lol asana keessatti namoonni dhibbaan laka’aman du’aniiru. Jalaba hookkara Sanaa irra tajaajilli interneetii kan cufame yoo ta’u xiinxaltoonni akka jedhanitti kun immoo odeeffannoo argachuu akkasumas gargaarsa namoomaa barbaachisu xiinxaluuf rakkisaa ta’e.
Akka gabaasaFEWS NETWaxabajjii keessa bahe jedhetti lakkoofsii nama Somaaleetti Beela Balaa qabu keessa jiru miliyoona 2.9 irraa gara miliyoona 3.2 gahe.
Akka gabaasa Freedom House baasetti biyya 72 keessaa walabummaan akka malee gadi buute.Biyyootii 50‘walabummaa hin qaban’ 59 ammoo ‘haga tokkoon walabummaa qaban.’
Akka gabaasa Freedom House gabaasetti Itoophiyaalleen jara biyya nagaa dhowwu irratti duulaa jettee Oromoota humnaan hin buqqifmanu jedhan waan hedduun rakkiste.
Akka gabaasa gara garaa argannetti rakkoo tattanaan barana bara 2009 godina Gujiitii fi godina Booranaatti mana barumsa 141 cufame, ijoollee 47,000 barumsa jidduutti kute.
Akka gabaasa gara garaatti lola Sadaasaatiin duratti baqattoota Eeritraa kuma 96 tahanitti kaambii baqaa Tigraay afur keessa jiraata.Lola naannoo Tigraay jalqabee jennaan kaan Suudanitti kaan ammoo Finfinneetti dheete.
Akka gabaasa Genia Dulot-tti musliimota 500 ol ta’an kanneen fedha ofiin bobba’anii fi kanneen soommana Ramadaanaa irra turan, aduu hedduu ho’u keessa daandii LA kan Skid Row jedhamuuf namoonni mana jireenyaan ala ta’an kumaan laka’aman irra jiraatan irratti wal ga’an.
Akka gabaasa har’a ifa ta’etti ijoollee sana keessaa lama bakka buutota Houthi kanneen mana barnootaa amantii keessaan kan fo’aman yoo ta’u maatiin isaanii quba hin qaban.
Akka gabaasa hardha paarlaamaa Itoophiyatiif dhiyeessan irratti jedhanitti rakkoolee naannoo Oromiyaatii, naannoo Amaaraatii fi naannoo kibbaatti hiriira nama baafate bulchiinsa dansaa dhabuu, qabeenna seeraa fayyadamuu dahbuu fi hujii dhabiitiitti fide.
Akka gabaasa IOM (International Organization for Migration)barana baasetti barii 2014 bara rakkoon baqataatti jabaatte.
Akka gabaasa jiruutt Yuweerii Musiveenii harka 65 Wine ammoo harka 28 argatee dura jira.Akka Wine jedhetti filannoo seera filannoo dhabde akkanaa arganii hin beekan biyya isaaniitti.
Akka gabaasa kanaatti addinyaa irraa biyyoota hojii gaazexeessotaa saansurii godhan jalqabaa 10 keessaa toora arfaffaa irra jirti. Yoo xiqqaate gaazexeessonni 16 biyyaa kan baqatan si ‘a ta’u barruuleen dhuunfaa hedduun dhiibbaa angawoonni irra kaa’an irraan kan ka’e cufamanii jiran. Jedha barreeffanmni Washington Post.
Akka gabaasa kanaatti ijoolleen durbaa carraa barnootaa argachuuf biyyoonni akkaan keessatti rakkatan 10 keessaa 9 kan argaman Afriikaa keessatti yoo ta’u tokko qofti Asia keessatti argama.
Akka gabaasa kanaatti liqaan hangi tokko biyyattiin yoo liqaa jiru baasuu dadhabde qabeenyaa ishee dabarsitee kenniti jedha, Kasaayijaan garuu ni haalan.
Akka gabaasa kanaatti Siiriyaa, Kolombiyaa, Ripaablikii Dimokiraatawaa Koongoo, Yemen fi Afgaanistaan uummata walitti bu’iinsa fi hookkaraan qe’ee ofii irraa buqqa’an kanneen million 45.7 ta'an keessaa irra hedduu dha.
Akka gabaasa Koomishiina Mirga nama Itoophiyaatti, rakkoolee hiriira mormii Oromiyaa bara 2016 irratti nama 495 dhumee 464 miidhame
Akka gabaasa koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa kanaatti jeequmsii kun gosa Amaaraatii fi amantii Ortodoksii irratti xiyyeeffate.
Akka gabaasa Koree Fannoo Diimtu Addunyaa, ICRC-tti Itoophiyaa gama Kibbaatti waraanii nama 800,000 baqachiise
Akka gabaasa Koreen Balaatii fi Qophaahinaa Sagatnaaa Nyaata Addunyaa Damee waliin baasanitti Itiyoophiyaatti rakkoon jijjiiramii qilleensaa EL NINO faana dhuftetti akka namii ariitiin gargaarsa eegatu tolche.
Akka gabaasa koree tanaatti jarii kun akka malee seera cabsee horii ummataa balleesse.
Akka gabaasa mootummaa haaraa ba’etti Afriikaa kibbaa keessaa sa’aatii sadi sadiin dubartii tokkotu ajjeefama. Hedduun isaanii reebamanii utuu hin du’in humnaan gudeedamu.
Akka gabaasa Naabaa Moheddinitti angawoonni Sudaan doonii farra misaayilaa kan USS Winston Churchill jedhamu Wixata ennaa andaara galaana Sudaan dhaqqabu simatanii jiran.Ajajaa waraana gameessi humna galaanaa Sudaan Alnairii Hassan tuuta oduuf ibsa kennaniin dawwannaa kana akka yeroo murteessaa dha jechuun ibsan.
Akka gabaasa Naba Mohiddiinitti Torban kana ministeerri dhimma alaa Sudaan Itiyoopiyaan lafa Sudaan irratti weerara kabajaan itti hanqate geggeessite kan ittiin jedhe, ibsa baase. Loltoonni Itiyoopiyaa Itiyoopiyaa, Kaaba gama dhiyaa fi daangaa sudaan gama bahaa irratti kan argamu daangaa naannoo al-Fashagaa qaxxaamuran jedhamee jira.
Akka gabaasa Naba Mohiedeen Kartuum irraa ergametti, lagi Nile waggoota dhibbaa ol keessatti akka malee guutee jira. Yoo xiqqaate namoonni 103 yoo liqimfaman, manneen diigamanii lolaa kana irraan kan ka’e daandii irratti balaan mudatee jira. Yeroo ammaa maatiiwwan Sudaan kumaan laka’aman ala ciisanii qubsumaa, gargaarsa midhaan nyaataa fi dawaa eeggataa jiran.
Akka gabaasa Noaatti addunyaa keessaa jireenna nama 500 itti hirkata.Koorlasi adudnyaa keessaa harka 20 bade.Kooralsii qancartee baddee jennaan deebite ejiraachuf ganna 10-15 fa turti.
Akka gabaasa Penelope Pouloutti Fiilmii “Fences” jedhu keessatti Lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa kan taate viola Davis dubartii abbaa warraa isheef dhaabattu, hir’ina isaa kan hubattu Rose Maxson ta’uun hirmaatte.
Akka gabaasa sabaa himaa biyya keessatti muummichi ministeerichaa fi jilli isaanii prezidaantii Eertraa Isaayyaas Afewerqii waliin marii geggeessaniiru.
Akka gabaasa sanaatti bara 2018 fi 2019 keessa wraraana SPLA-IO haa ta’u waraana Sudaan kibbaa biraa ijoollee 2000 ta’antu gad dhiisaman. Angawoonni tokkummaa mootummootaa baatii Fulbaanaa bara 2018 keessa gareelee marii nageenyaa irratti hirmaatan jaarsummaan gidduu seenuuf jecha gamasitti imalanii jiran.
Akka gabaasa sanaatti gamaaggamni cufataan geggeessame sun ittiin ka’umsa sabatiinsi dhabamuu Oromiyaa keessaa fi qooda bulchiinsi naannoo qabu akkasumas hanqina bulchiinsa gaarii fi malaammaltummaa irratti ka fuuleffate ture.
Akka gabaasa sanaatti hiriirtonni mormii 400 ol kanneen naannoo Oromiyaa keessaa humnootii naga eegumsaa Itiyoopiyaan ajjeefamuu fi kanneen kurna kumaan laka’aman erga mormiin sun eegale bara 2015 qabee hdihaa keessa jiraachuu ibse..
Akka gabaasa sanaatti humnooni naga eegumsa Masrii kanneen duula farra loote seentota naannoo sanaa geggeessantu siivilota irratti tarkaanfii sirnawaa hin taane fudhate.
Akka gabaasa sanaatti miseensa koree hoji raawwachiistuu Dhaabbata Dimokraasummaa Uummata Oromoo fi directorri waajjira abbaa taayitaa Gumurkii Itiyoopiyaa obbo Bekir Shaallee bakka obbo Dhaabaa itti gaafatmaa waajjira Dha.D.U.O ta’anii akka hojjetaniif murtaa’eera.
Akka gabaasa sanaatti namoonni biyyootii alaa dhakaa dhaan haleelamu, tajaajila geejjibaa dhorkatamu, faana hordofamanii vaayresii koronaa qabda jechuun qeeqamu jedha. Itiyoophiyaa keessaa namoonni vaayiresii kanaan qabaman ja’a yoo ta’an kanneen keessaa afur lammiiwwan biyya alaa jechuun lammiiwwan jaappaan sadii kan angawoota daladalaa ol aanoo ta’anii fi tokko immoo diplomaatii lammii Briteeni.
Akka gabaasa sanaatti siivilota utuu adda hin basin itti dhukaasuun ajjeesuu, saamicha fi qabeenyaa siivilotaa saamuu akkasumas dubartootaa fi durboota irratti yakka humnaan gudeeddiitu raawwatama.
Akka gabaasa seneteroota kanaatti Kongireesiin Amerikaa master pilanii Finfinneetii fi tarkaanfiin mootummaa laalee mootummaa Itoophuyaatti ergaa jabdu erge.
Akka gabaasa The Gardiyaanitti yoo bokken roobu lolaan kemikaala warshaa kana guuree harolee ,eellanii fi doloolloo beennii dhugutti guuree bisaan hadheessa.
Akka gabaasa Turkiitti xuyyuurii kun marroo sadii hajaja ‘ufi eegadhuu’ xuyyuura Turkii irraa fudhachuu dideef dhahanii buusan.
Akka gabaasa UNICEF-ti ijoollee mana barumsa sadarkaa tokkeessootii fi sadarkaa lammeessoo,miliyoona 109 harka afur keessaa harkii tokko lafa waraanaa keessa waan jiraniif barumsa dhabuutti jiran. Keessattuu ijoollee ganna 6-15 jidduu jiran.
Akka gabaasa waaltaa qorannaa Joons Hopkinsitti addunyaa irraa uummata miliyoonni 111 koronaan yoo qabaman kanneen miliyoona 2.5 ta’an immoo du’aniiru.
Akka gabaasa waldaa kanaatti gaazexeessitotii addunyaa Itoophiyaa keessatti eeyyama gaazeessummaa qabaatanii hojjatanilleen Itoophiyaa keessatti haga diqqaallee taatu qabamanii hujii hojjachuu dhowwanii kun seeraa ala jedha.
Akka gabaasa Waldaa Koree Karoora Ijaarsaa Fi Qorannoo Naayroobiitti mannee biyya isaaniitti jaaran harka 100 keessaa harkii 50 seera manaan jaaruu malanii alatti jaaraman.
Akka gabaasa Yaa’ii Mirga Namaa Itoophiyaa(Semegu)tti Itoophiyaatti marsaa lamaa keesatti nama 22, 000 caalaa hidhan
Akka gabaasa yeroo saniittis bara 2014 keessa qofaa Magaala guddittii Naayiroobii keessatti lammmileen biyyattii 127 ta’an poolisiidhaan ajjeefamaniiru. Himannaa kanas mootummaan biyyattii yoosuu ka haale yoo ta’uu, humnoota poolisii haarawa hojii jalqabuuf jedhaniinis Keeniyaattaan malaammaltummaa fi gocha badaa kaanirraa of qusattanii akka saba keessan tajaajiltaniif bulchiinsi kiyya waan fedha keessanii isiniif guutuuf ni carraaqa jedhan.
Akka gabaasa yuniversitii john hoopkinsinitti yeroo amaa addunyaa irratii namoonii miiliyoonii 170.3 ta’an kan vayiresii koroonatiin qabaman yemmuu t‘au namoonii milioonii 3.5 immoo du’aniiru. Yunaayitid isteets namootan dhebee koroonaatiin qabaman miiliyoonii 33.2 akkasumas namootan du’an 594 431 galmeesuudhaan dursiti.
Akka gabaasa yuniversitii Johns Hopkins baaftetti Amerikaatti gaafa guyyaatti nama kuma 200 irratti COVID-19 arganitti jira.
Akka gabaasii barulleeNatureirratti Bitootessa 3,2019 bahe abbaa barreeffamaa kanaa Ravindra Gupta University College London irraa jedhetti nama sun haga ji’a 18 asis]tti dhiba sun ya keessaa dhaban.
Akka gabaasii dhaaba Tohannoo Dhukkuba Daddabraa AmerikaaCDCjedhutti ijoolleen ganna 15-19 amma harka 8 ijoolumaan ijoollee dahuu lakksian.
Akka gabaasii dhaabii mirga namaatii falmu Amerikaa jiruu “ Enough Project” jedhutti mootumman Suudan qabeenna umamtaa balleessee warqii,zayitii fi lafaa ummataallee duraa hate.
Akka gabaasii Human Rights Watch jedhetti biyya tanatti nama hedduu walti guuranii rakkisuutti jiran.Laftii nama walti qaban tun lafa jireenna namaatii hin taane akka malee hamtuuti.
Akka gabaasii marsaa interneetii dhaaba VOCATIV.COM irratti bahe jedhutti namii Itoophiyaa yoo Obaamaan sangataa TV Daily Show irratti affeeramee dubbatetti qalbii perezdaanti Obaamaa argachuuf ergaa TWITTERiin itti baafate.
Akka gabaasii Tokkummaan Mootummootaa namaan gargaaru,OCHA-n jedhutti barana nama miliyoona 5 fi kuma 600 gargaarsa eegata. Tana malee gargaarsa $miliyoona 948-tti barbaachisa.
Akka gabaasiiUNHCRtorbaan kana keessa baase jedhetti bonii Itoophiyaatti jabaate manneen barnootaa 600 caalaa cufsiise.
Akka gabaasi tokkummaa mootummootaa jedhutti Keeniyaa keessa baqattooti Itiyoophiyaa kuma 30 ol kajiran yoo tahan, dhimma kana ilaalchisuun gaggeessitooti lameen waan dubbatan jiraa waan jedhu, Keeniyaatti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Ambaasaadder Diinaa Muftii ‘Wal dubbiin gaggeessitoota lameenii waa’ee godaansa seeraan alaa irratti ture’ jechuun deebii kennan.
Akka gabasini faanaa jedhutti sanyiin filatamaan kuntaala kuma 66 waltii qabamee kuntaallii kumnii 10 qotee bultootaaf kennameeraa.
Akka galmeen haarahii Laaybireerii addunyaa keessaa dhiyoo arganiitti,Madha Galmii jaarra 20essoo keessa bara 1950,Abbaa Duulaa Raabaa Dooriiti. Gurraacha Dheeraa ila didiimaati akka doktorii ulfinnaa,Borbor Bulee jedhetti.
Akka galmeen kun hin saaxilamne Mootummaa Yunaayitid Isteets irraa akeekkachiisni WikiLeaks-tti kennamus tole hin jedhin hafuudhaan oduu isaa dubbistootaaf facaase. Gaazexaaleen Amerikaa kan akka New York Times fi gaazexaaleen Awurooppaas oduu kana bal’inaan fudhatanii gad ba'an.Galmeen iccitii Dippiloomaasii ka mootummaa Yunaayitid Isteets kun addunyaaf ifa ta’uun nam tokko ykn biyya tokko qofa utuu hin taane lammiiwwan Amerikaa biyyoota alaa jiranii fi hojii diplomaasummaa Yunaayitid Isteets geggeessitu irra miidhaa guddaa akka geessisu ka dubbatan aangawoonni Yunaayitid Isteets dhaabbatni oduu kana facaase himatamuu qaba, jedhu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Akka galmee Yuniversitii Joons Hopkinsitti namoonni 840 haaraan COVID-19n du’anii jiran.
Akka gamtaa jaarmayaalee riphxee-loltootaatti dhufee bara 1991 ka taayitaa qabate – Addi Dimookiraatawa Warraaqsa Uummatoota Itiyoophiyaa – Ehaadeg – waggoota kurna lamaan dabran kana keessatti, deemsa irreen-bultummaan deemuun isaa naannoolee fi sab-lammoolee keessatti momii jajjabaa akka kakaase dubbata. Ehaadeg, aangoo dhuunfachuutti cichuun isaa akka harkaa laaffataa deemetti, jaarmayaalee siyaasaa fi kan hawaasummaatti bakka dhiphisuutti tarkaanfate – ka jedhu – gabaasaan Kaarniigii, seerawwan mootummichi bara 2009 baase lama – ka labsii jaarmayaalee gargaarsaa fi hawaasummaa fi labsiin farra-shororkeessummaa, kabajaa mirga dhala-namaa duraanuu biyyattii keessatti dadhabaa tahe akka ajjeese dubbbata. Tarkaanfiin mootummichi Itiyoophiyaa fudhatu gara gurmuulee misoomaa fi gargaarsa namoomaatti babal’achuu isaa illee dubbatee jira.
Akka Gamtaan Afrikaa jedhutti, gurmuun kun, Awurooppaa fi Afrikaa walitti fidhuudhaan sababaalee baqattummaa fi godaansa seeraa alaa qoratee, haala itti deebi’anii fi uummatatti makaman irratti hojjeta.
Akka gareen kubbaa miilaa Afrikaa dorgommii kuubba miilaa addunyaa keessatti dabaltuu fi ardiin Afrikaa gama ispoortiitin horii guddaa argattu tolche.
Akka gbaasii dhaaba filannoo qoratu YouGov,nama kuma kurnya hedduu qoratee jedhetti warrii Awurooppaa gama Dhiyaa Tiraampi caala akka Biden dorgommii Bitootessa 3 tana moo’u fedha.
Akka godinaatti New York nama kuma 31 caala dhiba kanaan dhabe,New Jersery nama kuma 13 caalaa dhabde. Kaalifrniyaa nama kuma 160 caalaa irratti arganii taatullee nama 5,200 caalaatti irraa lubbuu dhabe.
Akka gorfameetti bilbilee maqaa namoota barbaadu lameenii yeroo itti himuu namanii akkas jedhamu hin jiru, bilbila kana eessaa argatte? Ofii kee eessa jirta? Eenyuu jedhamta ? jechuun gaaffii waan itti heddumeesaniif soda nageenya ofii jecha yaalii godhu dhaabuu isaa dubbata baqataan kun. Sana booda Abdii kutatee baatii keessa jirru Ebla walakaatti galaana irraa imaltuu gara xaaliyaaniitti qajeelee donii liqimfamte keessaa lubbuun hafuuf eega carroomee booda xaaliyaanii seene.
Akka gorsituun bulchiinsa Obaamaan olaantuun Valeri Jaareti kalee jettetti Obaamaan waan ganna 8n dabaran bulchiinsii isaa hojjate gabaabsee dubbata.
Akka gorsituun pirezidantii kanaa,Femi Adesina jettutti pirezidaantii Buhaariin ufi laaluuf dhaqee akka dansaa boqoachuu maltee jedhaniin.
Akka gurmuun naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa – UNMISS jedhamu-- bakkawwan eegumsaa lafa irraa olka’oo ta’anii fi naanooleen meeshaa waraanaa irraa walaba ta’an handaara magaalaa Juubaatti tolfamuu isaanii dubbata.
Akka Guuttamaan jedhutti fiilmii Oromoo jalqabe malee asi gahee hin jedahnii deemumatti jira.
Akka hajajii waraana Amerikaa Afrikaa jiruu jedhutti waranii Amerikaa kun Juubaa hojjattotoa embaasii Amerikaa haga tokko biyyaa baasa.
Akka hamaatti dhukkuba Busaan kan miidhaman Afrikaa keessatti harka 33 gad bu’uu isaa ibsameera.Bara 2010 keessa biyyoota Busaan rakkatan 106 keessatti namni miliyoona 200 fi miliyoonni 16 dhukkuba Busaan qabamuu jaarmayaan fayyaa adddunyaa tilmaamee jira.
Akka hamaatti ilaalamuun isaa nama gaddisiisa jedhan Traamp. Odeeffannoon dhaaba basaasaa biraa biliqee ba’e. kun immoo tarkaanfii yakkaa ti. Ana duras hojjetamaa ture kan ammas itti fufee jiru jedhan.
Akka Hamzaan jedhutti namii hagii diqqaan tokko oduu barreessaa,hiikaa isa gargaarullee haga guddaan teknikaa fi hujii akka akkaa isumatti hojjata.
Akka har’a wal geenyuuf yaada dhiyeessuu keessaniif isiniin galateeffadha, Imaltuu dheeraa irra akka turtan nan beeka jechuun putiin gama turjumaanaan Baayddentti dubbatan. Hariiroon Raashiyaa fi Amerikaa dhimmootii hedduu walitti qabaman kan walgahii sadarkaa olaanaa barbaadu.Walgahiin keenya kunis waan gaarii fida jedheen abdadha jedhan putiin itti dabalanii.
Akka Hawwiin jettutti namii waan qalbiin isaa feetu barachuu baannaan bu’aa hin buusu “hujii irratti si dhiba,” jetti
Akka hayyoonni seenaa jedhanitti, godaantota Awurooppaa irraa gara Ameerikaa dhufaniif waggaan duraa ulfaaataa ture. Qilleensa biyyaatti hin barre. Yeroon midhaan itti facaafatan dabree waan dhufaniifis midhaan oomishachuu hin dandeenye. Baay’een isaanii beelaan dhuman.
Akka heera Itiyoophiyaa, keeyyata sagaltamii-sadeetti, labsii tokko raggaasisuuf, mana-maree keessatti sagalee deggersaa, sadii keessaa harka lama argachuu qaba. Aangawoonni Itiyoophiyaa, labsii yeroo hatattamaa kana dheeressuun maaliif akka barbaachise dubbataa turan. Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalegni, dhiheenya walga’ii mana-maree biyyattii irratti ibsa kennaniin, “haalawwan akka humnoonni naga-eegumsaa biyyattii ajaja tokko jalatti qindaawanii hojjetan gaafatan guutummaatti hin dhabamne” – jedhanii turan.
“Akka heera Itiyoophiyaatti namni shakkiin hidhame tokko haga yakki sun ragaan irratti mirkanaawee abbaa-murtiin itti muramutti yakkamaa miti. Yeroo dheeraaf mana-hidhaa kaa’amuun irra hin turre.
Akka henna bara 2009 nama kuma 300 dhiyaatutti Isiyolloo keessa qubataa jedhaa. Teessumaa fi qilleensalleen dansaa qabdi. Lafa baddaa gammoojjiiti. siyolloon godina golchuu hedduun keessa qubattu km 25,331 bal’atti..
Akka henna Itoophiyaa bara 1997 keesaa heddanitti Oromoon Raayyaa Tigraayi keessaa 46,000 haga 47,000ti.Oromoon Raayyaa jireenna jajjabaa keessaa jirti.
Akka herrega Baaydenitti namii ufi millatee ganna ganna “4n dabran Tiraampi Amerikaa waliin borce jedha,” jedhe.
Akka herrega isaattijabeennii Kirooshiyaa qalbii fi obsa keessa jira.’Waraanii keessa dabarrelleen waan hedduu nu barsiise.
“Akka herrega keennatti ati(Trump) hereega Afrikaa qabdu qajeelfattee ardi tana qalbii dansaan laaluu qofaa mitii bu’aa Amerikaan achii argattullee hubattaaf jennee herreganna.”
"Akka herrega kiyyaatti tun waan akka malee jabeessanii qorachuu malan.US keessaa ebelu faatti qorachuutti jiraa jechuuf eeyyama hin qabu.Taatullee waan jiraa jabeessanii qoratanii warra waan kana hojjatee fi maaniif akka tana hojjatan qoratan.”
“Akka herrega kiyyaatti US marroo hedduu rakkoo Itoophiyaa irraa ila buqqifatte.US gama kanaan akka malee wallaaltee waan akka malee hamtuu tolchite seha. Wannii akkanaa kun lammeessoo tahuu hin malle.”
“Akka herrega kiyyaatti waan akka malee dansaati.Garaa hariyaatiin gargar baane. Tun waan ati kora dhiiftee keessaa deemtee mitii.Harka wal fuunee akkuma garaa hariyatiin gargar baane.
“Akka herrga kiyyaatti akkana keessaa kora taatuun waan tahee malee miti.”
“Akka herrga kiyyaatti yoo fedhiin siyaasaa jiraatte namii biyya alaalleen galuutti jiru, warrii paarilee mormituu keessa jiru ka durii rakkoon biyyaa baane jedhe amma carraa warra waltiin dhufetti jira. Akka herrega kiyyaatti paarlaamaan tana irratti jabaatee muummee ministeraa waliin hojjachuu male.”
Akka himamutti Jibuutii fi Itiyoophiyaan bara Haylesillaasee walii galtee Viizaa mallateessan. Gulantaa lammileen biyya lameenii yoo biyyoota lamaan jidduu deeman guutuu qaban warra dhimmi kana keessa beeku gaafanneerra. Lammiin Itiyoophiyaa jiraataan Dirre Dhawaa Jibuutii fira qabu yoo himu, firootni isaa Jibuutii gara Itiyoophiyaa yoo dhufan seensarratti viisaa bilisaan argatuu, seenaniis yeroo dheeraaf nu biraa turuu danda’uu jedha. Inni garuu yoo gara Jibuutii dhaqu fuggisoodha. Jiraataan kun paaspoortii Itiyoophiyaan yoo jibuutii dhaqu kaffaltii viisaa, waraqaa talaallii turtiin inni achitti qabaatus murtaa’aa ta’uu hime.
Akka himannaa Obbo Idirisitti, Addi Bilisummaa Oromoo dhuguma lola kana keessaa harka qaba yoo tahe adda-baafachuuf, dubbi-himaa dhaabichaa – Obbo Toleeraa Adabaatti bilbillee, Asmaraa irraa gaafannee turre.
Akka Himatamtoonni Har’a Bellama Qaban Hin Beeku: Mana Hidhaa Qilinxoo
Akka hin himatamneef mirgi qaban akka irraa kaafamuuf kan gaafatee abba alangaa mummicha yoo ta'u gaaffii kanas manni maree naannichaa sagalee guutuun raggaasisuu afyaa;iin mana maree Obbo Taaddalaa Tarrafaa ibsanii jiru.
Akka hiriirawwan mormii hin geggeesamnee uggurii kaa’amee, humni waraanaa heddumminaan magaalattii keessatti bobbaafame iyyuu, kaleessa, gandeen magaalattii hedduu keessatti hiriirri mormii geggeessamuunis gabaasamee jira
Akka hoogganaatti ennaa jecha jibbiinsaa dubbattu, uummati martinuu akka dubbatuuf eeyama kennitaaf. Akkasitti dubbachuun gaarii dhaa, uummata akkasitti ilaaluun gaarii dhaa? Deebiin koo miti ka jedhu.
Akka hoogganoonni paartiilee mormitootaa jedhanitti, Ihaadeg, yeroo ammaatti of haaressuu isaa fi dhimmoota biyyattii keessatti wal-dhibdee uuman irratti paartiilee mormitootaa waliin mari’achuuf qophaa’uu isaa dubbate.
Akka hoogganoonni paartiilee mormituu jedhanitti, dhimma hojii irra oolfama labsii yeroo hatattamaa Mootummaan baasee sana irratti gaaffii mormitoonni qabaniif akka deebiin kennamu gaaffii gama paartiilee siyaasaa irraa dhihaateef deebii kennuuf jecha wal-ga’ichi akka waame hoogganoonni komaandi poositii dubbachuu isaanii – hoogganoonni paartiilee siyaasaa walga’ichatti hirmaatan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Akka hooggantoonni godinichaa ibsanitti abidichii gamoowwan fi manneen 6,600 ta’an barbadeesseera.
Akka HRW ibsa baaseen jedhettinama rakkoo akkanaa keessa jiru hargii guddaan Itoophiyaa.Mana diqqaa keessatti nama akka malee walti gobbisanii walti qabanii achitti tursan.
Akka ibsa ABO kan hardhaatti mootumma isaanii fi mootummaan osoo waliin hojjachuutti jiranuu,osoo mariitti jrianuu ibsa akkasii baasuun fudhatama hin qabu jedhee jira.
Akka ibsa barreeffamaan kennametti uummati Itiyoophiyaa yeroo ammaa gaafataa kan jiru jijjiirama sirnaa malee jijjiirama suphuu miti jedhan.
Akka ibsa bulchiisichaatti, bara 1997 jalqabee hanga bara 2012tti, Lafti kaaree meetira Miliyoona 13 ol seera malee qabamuun isaa beekamee jira.
Akka ibsa kaleessa ba’eetti muummichi ministeeraa Sudaan Abdullah Hamdook gita isaanii kan Itiyoophiyaa Abiy Ahimediif xalayaa erganiin hidha laga Abayaa jalaqabaaf bishaaniin guutuu ilaalchisee wixinee walii galtee Itiyoophiyaan dhiyeessite fudhatama dhabsiisan.
Akka ibsa kanaatti Haleellaa maal na gara jabinaa akeeka isaa kana jechuun nama dhibu geggeessaniin loltoonni TPLF 200 ajjeefamanii kanneen 300 ol ta’an madaa’aniiru.
Akka ibsa kanaatti manni maree bakka bu’oota uummataa barcuma 547 qabu keessaa ba’iin 442 beekameeraa, mara isaa iyyuu IHADEGtu injifate.
Akka ibsa kanaatti miilotii TPLF waraana barbaadanillee bulchiinsii Itoophiyaa ganna lama caalaa obsaa ture.
Akka ibsa Kooriyaa Kibbaatti ini tokko fageenya km 420 kan adeemu yoo ta’u tokko immoo fageenya 270 furguggifama.
Akka ibsa Miister kaagweetti namoota Vaayressiin kun irratti argame 22 keessaa 21, warra mootummaan kanaan dura adda baasee qofaa isaan kaayedha, namni kaan ammo Magaalaa Mombaasaa keessatti ka dhibeen kun irratti mullate. Amma Keeniyaatti namootni dhibee kanaan qabamanii 81, ka gahe yoo tahu, mootummaan warra dhibee kanaan shakkee adda baasee jiru qorannaa irratti gaggeessuu itti fufaa jedhe Ministeerri Fayyaa Keeniyaa.
Akka ibsa sanaatti gumaachi midhaanii kan USAIDs cimaaf hatattamaan kan raawwatamee dha. Waajjira USAID kan Nyaati nageenyaaf jedhamuuf directora kan ta’an Diinaa Espoo-siitoo-s kanuma kan isaan ibsan.
Akka ibsa sanaatti kaadhimummaa paartii polotiikaa, filuu, filannoo raawwachiisuu akkasumas gama adda addaan dubartoonni adeemsa filannoo keessatti hirmaatan haasaa jibbiinsaa saala irratti hundaa’ee fi dararaa saalaa ka biroof akka hin saaxilamne qaamni dhimmi ilaallatu martinuu akka irraa ittisu waamicha dabarsee jira.
Akka ibsa waajjira muummee ministera Itiyoophiyaatti Raayyaan Ittisa Bittaa Wallaggaa Dhihaatti samii irraa xiyyaaraan haleellaa gaggeesse, oduun jedhu kan hundee hin qabne.
Akka ibsa waajjira muummee ministeratti Aby haga guddaan waan Tigraayitti itti jiranii fi maalii akka lola sunitti jiran itit hime.
Akka ibsii jarii baase jedhetti warra biyya nagaa dhowwuutti jiru biyya oolmaa fi bultii biyya yakku,ka lafa nagaa dhowwu, jireenna nama dhowwu,jaalala gumiin walii qabduu hadheessee waraanatti nama oofuu fedah.
Akka ibsii Ministirii kun amma baase jedhutit hiriira mormii mootummaa Itoophiyaa irratti adoo hin beekaminuu bahanii fi tasgabbii dhabiitiin Sadaasaa bara 2015 jalqadee nama Itoophiyaatti imaltu dhaqu irratti balaa fiduu dandeetti.https://ethiopia.usembassy.gov/sm_102116.html
Akka ibsii wayit haawus irraa bahee jedhutii gargaarsii kun kan oolu biyyootan galii xiqaatii fi walakeesaa qabaniif. Gargaarsi kun Yunaayitid Isteets biyyootan birootiif amma dhuma ji’a waxabajjiiti kennuudhaaf karoorfate doozii miiliyoona 80 keessa yu.
Akka ijoolleen achi baratan jedhanitti namii barnootaaf dhufe akka miidhuun mwaan akka malee garaa nama nyaataati.
Akka ijoolleen hardha dubbifne jedhanitti barattootii dhiyoo tanaayyuu rakkoo himachaa akka bulchiinsii isaanii rakkoo tana Oromiyaatti himuuf gaafachaa bahanii haga deebii argatanitti barumsallee dhaaban.
Akka ijoolleen karuma nagaatiin hiriira bahan gaafanne jedha.Booranalleetti aanaa Miyoo magaalaa Hiddii-Lolaatti nama hedduutti kalee hiriira bahee rakko himate.
Akka ijoolleen tun jedhanitti namii mootummaa keessaa dhufee rakkoo isaanii tana gaafatee faleefilleen hin jiru “nuyi barachuu dhufne malee dararamuu hin dhufne gaafi teenna wacuma simbiraati ilaalaan.”
Akka ijoolleen tun jedhanitti tana keessa nama 32 akka malee miidhame ka ilkaan caphanii fi matan dhoofamelleen hedduu“ isaan keessaa namnii afur hospitaala Hararitti wallaanamaa jira hagii tokko hospitaala Hiywet Faanaa jira.”
“Akka ijoollene Oromoo carraa baranoota sadarkaa olanaaa argatan, barmumsa isaanii guddifachuu dandahan tolaan gargaarra.Sun caalaatti akka isaan yoo sadarkaa olaanaa fixanillee wal gargaaran golchuuf.”
Akka ijootti dhaabbatoota fayyaa, namoota miidhaan irra gahee fi bulchiinsa yeroof hundeeffame haasofsiisuudhaan ragaalee kana walitti qabuu dandeenyee jirra. Kanatti aansee egaa, miidhaalee gabaasaman qoratee eenyu tu raaw’ate, yoom raaw’atame?
Akka ilaacha isaanii fi ilaalcha paartii isaaniitti tarkaanfiin ammma fudhamaa jiru kun yeroo waggaa tokko dura, seerichi farra-shororkeessummaa bahe “Mootummaan, waltajjii polotikaa dhiphisuuf dhimma itti ba’uufi” jechuun yaaddoo ibsanii turanii turan ka mirkaneesse tahuu dubbatan.
“Akka ilaalcha kiyyaatti carraaqqiin barbaachisaan godhamuu qabu, bakka danda’ametti uummata gara qehee isaaniitti deebisuu dha. Mala ittiin oomisha isaanii oolfatanii fi waan akka bishaan boollaa faa uumuudhan. Qonnaan isaanii akka tasgabbeessuu. Kun waan baay’ee barbaachisaa dha. Sababaan isaa, naannoolee bal’amoo tahan kana keessatti, waan baay’een dinagdeen isaanii fi galiin maatii isaanii akka hin kufne taasisuu irratti hundaawa,” jedhan Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Akka ilaalcha kootti midhaginni isa irra-keessaa qofa otoo hin taanee isa keessa namaa haala itti waa yaadnu fi hojii irra itti oolchinu, ilaalchi namaaf qabnuus midhagiina jetti Leensaan.
Akka ilaalcha Waaqayyootti nuti akka namoota dhuunfaa fi hawaasaatti qabeenyaa, aangoo, bakka jirru ykan beekamuu keenyaan utuu hin taane sagalee isaa keessa kan jiru hiyeeyyii fi yaaduu fi haqaa fi dhaabachuu akkasumas qixxummaa dhabamsiisuu jedhu nu yaadachiistan jedhan Obamaan.
Akka innii itti taphatu akkii innii kubbaa nama irraa buusuu fi kubbaa namatti kennuu kilabii isaatuu guddoo gammachiise.
Akka innii jedhetti amma yuniversiti keessaa gadi bahuun dhowwaa dallaa yuniversii keessaa ammo dhukkubi kun afuuralleen waan dabruuf namii afaan hidhatee,harkaa wa itti naqatee nafa dhoffatee yaa’a jedha.
Akka innii jedhetti horii seera malee biyyaa baasan,mataa hujii uumuu dandahau ka biyyaa yaahu,guddinnii biyyaa akka malee wal hanqachuu fi liqee biyya irra dabartetti guddinna kana harkisa.Fuluma cufaayyuu guddinna keessii obeensaa argina fuluutti rakkoo argina. Investerootii faayidaa akka malee keessa argatan taatullee taatullee guddinna dinagdee hin argitu."
Akka innii jedhetti Tiraampi akka duraa kaan afaan hin hammaannee karoora paartii lamaanuu waliin qaban,irratti yaada wayyaa qabu ka Afrikaalleen faaydaa keessaa argattu jedhe.
Akka innii jedhutti bisaan lafa isaan irra ciisaa kun lafa irraa fudhachuutti jira. Bisaan gamuma gamaa Karrayyuutti goran haroo Hogobaa ykn Basaqaa jedhan ta durii km2 3 hin caalle amma km2 42 geette jedha.Akka kanaan namaa fi horiilleen lafa dhabe.
Akka innii jedhutti bisaan warshaa sukkaara Mataa Haaraatii itti gadi dhiisanitti haroo tana ballisee lafa biyya irraa fudhachuutti jira.Sun qofaa mitii waan hedduutti lafa Karrayyuu dhiphisuutti jira.
Akka innii jedhutti bulti 45 harkaa fi miila hidhan,guyyaa ammoo miila irraa hidhaa hiikani halkan itti deebisan.Bisaan nafaallee hin argatanii rarraasanii lichoon nama dhaanan jedha.
Akka innii jedhutti cirrachii mootummaan laga kana qabuuf karaa irratti naqelleen laga kana ittisuu hin dandeenne, “amma itti naqanii… ammuma xaragee deemaan.”
Akka innii jedhutti dameen seera biyya sunii filannoo biyya sunii seera qabeettii fi dhabeettii isii mirkaneessullee Paul Biyaatti tohata.Nama paartii mormituu hedduullee filachuu dhowwan jedhan.“Gabnmidanah nama filachuu dhowwan keessa tokko.Akka innii jedhutti kaardii filannoo fuudhee filachuu dhaqee jennaan maqaan ke asi irra hin jiru naan jedhan.”
Akka innii jedhutti isaa lafa dhaloota isaa aanaa Warra Guyyee waardiyaa fi shifeerii isaa waliin hujif deemu waraanii bulchinsa naannoo Somaaleeti dhufe, Liyuu Poolisi jidduutti qabee fudhaee dabree
Akka innii jedhutti jaalaltii innii atileetuu tahuuf qabu isumaa asii achi dabalaa deemti.
Akka innii jedhutti jijjiiramii jiru kun karaa hedduu bane “jijjiirama jiru kana lafa qabsiisuu fi biyya keessa teennee ummata keennaaf hojjachaa RDH humna itti ballifannee hojjachuu feena.”
Akka innii jedhutti namii tana hifatee ya ufi irraa lakkiseeyyuu. Namii ammallee rakkuma bisaanii hamtuu keessa jira.
Akka inniiVOA Afaan Oromootti himetti Itoophiyaa gama Kibbaa keessaa naannoon Onkololeessa keessaa bokkaa Hagayyaa hin arganne ammaayyuu bokkaa mm120 roobeefitti jira jedha.
Akka innii VOAtti email himnetti miilota isaa ammallee kaambii baqaaa Tigraay afur dhaquu hin eeyymaniif.Taatullee kaambii baqaa lamatti midhaanii fi gargaarsa qooduufiitti jiran.
Akka inni jaarrolee argaa fi dhageettii maqeeffatee jedhetti
"Akka inni jedhutti abbootiin gadaa ofiif ""namoota tasgabbeessaa"" jedhanii dargaggootatti maayikii kennan malee namni tokko harka isaanitii hin fune."
Akka inni jedhutti durii bisaan kana Hawaashitti fuudee deemaan malee qahee warraa hin ciisan. “Amma deemee deemee lafa ajaahiba nurraa fudhatee humnaa oli nutti tahee akka hamaa nu miidhee jira.”
Akka inni jedhutti namii dorgommii akkana irratti mallattoo kana agarsiisuun seera malee jedheenilleen hin jiru.
Akka Institiyuutichi jedhutti Godinaa addaa naannawa Finffineetti weerarro Kooleeraa kanaa babal’atee jira. Talaaliin dhibee Koleera Finfinneetti boor irraa jalqabee ka kennamu tahuus beeksiee jira.
Akka intaltii argan tun jettutti ijoolleen taanillee lafuma duruu jechaa bahan baddaa Sambisaa keessa jiranii,jhatti achitti lubbuu dhabe.
Akka intaltii isaa Sootii Huqqaa VOAtti himtetti akka innii womaa keessa hin jrree onaa fi ollaatti beekaa.
Akka irratti dhaqan kanaan Musliimii UAE masjida Al Aqsa Jerusaalem jiru keesatti dulachuu dandaha.
Akka isaan jedhanitti“angafa tokkotti ijoollee 12 gamasii fidee asi facaase naannoon gamaa sun abbayaa jedhama haga ammaatit laftii maqaa oromoo qabdi.”
Akka isaan jedhanitti, Obbo Yaasoo fi Obbo Ifaan mana murtii dhadacha Araadatti dhiyaataanii himanni “Abbaa Torbee leenjistu,” jedhu irratti dhihatee jira.
Akka isii fi miilotii Demokiraati jedhanitti gorsaa pirezidaanti Tiraampi Ruudii Juliyaanii fi miilota isaatti isiitti duulee hujii irraa buuse.
Akka isiin jettetti waan mataan namaatuu hin fudhanneen hujii irraa buusan tun waan akka malee miira namaa hammeessaati.
Akka isin beektan kan ani fedhu, Namoonni yartuun gocha kana raawwatan Itiyoopiyaatti qaama aboo ol aanaa qabu paarlaamaa biyyattiin paartilee shorokeessummaatti hidhata qabu jedhamanii yakkaman waliin kanneen hariiroo qaban ta’uu isaanii ti jedhan.
Akka isin tajaajilluuf haguuggii afaanii fi funyaanii godhadha sagantaa jedhuun sadarkaa biyyaatti sosochiin COVID-19 of irraa ittisuu Ministeera Fayyaa Itoophiyaatiin jalqabamee jira.
Akka Iskindir Firew Finfinne irraa gabaasetii, muummichi-ministaraa Itiiyoophiyaa Obbo Hayile-maariyaam Desaaleyi, har’a Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaatti argamuun isaanii, gaaffiilee miseensota irraa dhihaataniif deebii kennuuf ture. Prezidaantiin biyyattii Dr. Mulaatuu Tashoomee, xiyyeeffannaa mootummaa, ka waggoota shanan dhufanii ilaalchisuudhaan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, Fulbaana 24, walga’ii gamtaa manneen maree lameeniif haasaan baninsaa dhageessisan immoo, ittiin ka’insa marii sanaa ture.
Akka iti gaafatamaan dame fayyaa Amerikaa, Alex Azar jedhetti akka kanaan Amerikaa dhiba kana irratti abdi qabaaatti jedha.
Akka itit gaafatamaan odeeffannoo mootummaa naannoo Oromiyaa obboo Addisuu Araggaa sabqunnamtii hawaasaa irratti barreesse jedhanitti mootumaa naanoo Oromiyaa rakkoo namii himate jala kaasee haga gubbaatti qubuma qabaa karuma seeraatiin fala itti barbaada.
"Akka Itoophiyaatti bara 2006 Keenyaa ollaa Ajaalleetii na qaban, achii kaambi federaala Mooyyale na geessan.”
Akka itti aanaa itti gaafatamaa biiroo albuudaa fi inerjii naannoo Somaalee Hamiid Ahmed jedhetti warra dhiba kana qoratu achitti erganii qorachuutti jiran
Akka itti aanaa ministera haajaa alaa fi ogeessaa hujii fi faayidaa laga Nile Masrii ka durii Ambassador Mohamed Higazy jedhetti tana irratti falamaaan wal makaraarsuu mannaa faayidaa isii laalanii wal amanuu wayya.
Akka itti aanaan daarektera, Inistiyuutii tanaa Dr.,Asaffaa Taa’aa jedhetti barana bajata birrii miliyoona 1.8 hujiitti jiran.
Akka itti aanaan daarektera wallaansa hospitaala Kenyaata Dr.Simion Mondatti nama 40 oli akimiif hospitaala Kenyaataa fidan.
Akka itti aanaan dura taa’aa paartii KFO obboo Mulaatuu Gammachuu jedhutti Fayyisaan dhuguma baana.
Akka itti aanaan itti gaafatamaan biiroo tanaa, Haddush Kaasuu VOAtti himeetti ganna lamaa fi wadhakkaa dabaran ummataa fi mootummaan naannoo Tigraay ijjeechaa gosa irratti xiyyeefate falmee dhaabuuf qabsaahaa bahe.
Akka itti aanaan Koomiashineerii komishiina Waldaa Afrikaa Erastus Mwencha jedhutti Fiidel Kaastiroo maqeeffatanii barreessan malee seenaa qajeelaa irra deebihanii barreessuun dhiba.
Akka itti aanaan Koomishineeraa Duubee Jiloo jedhetti Itoophiyaan aitleetota isii biyya dhiba kana itti himan akka hin dhandhe ta dhoortelleen hin jirti.
Akka itti aanaan Koomishineeraa kun jedhutti mootummaa federaalaa, mootummaa naannootii fi ummatinuu wal qarqaaree rakkoo wal baasuutti jira.
Akka itti aanaan koomishineera koomishiinii ispoortii Oromiyaa,Fissihaa G/Masqal jedhetti Itoophiyaan armaan dura dorgommii akkanaa marroo 1-2 Finfinneetti qopheessite
Akka itti aanaan koomishineera koomishiinii ispoortii Oromiyaa obboo Fissihaa G/Mikaahel VOA Afaan Oromootti himetti atileetotii tun bulchiinsaa magaalaatii fi godina 40tti dhufanii istaadiyoomii Naqamtee haaraatti wal dorgomaa bahe.
Akka itti aanaan koomishineera koomoshiina ispoorti Oromiyaa,Fissihaa G/Mikaahel jedhetti Oromiyaan ispoortii 13n dorgomuutti jirti.
Akka itti aanaan pirezidaantii Amerikaa Mike Pence jedhetit bulchiinsii Tiraampi mootummaa karuma qajeelaa fi nagaa qabuun itti ufi irraa kenna jedhe.
Akka itti aantuun itti gaafatamtuu garee ICRC jedhutti namii fuluma arge jalatti mataa gadi qabata; manneen barnootaa, manneen amanti kiristaanaa fi kaan ammoo fuluma aragte lafa bula.
Akka itti gaafatamaa Biiroo Qonna Oromiyaa,Obbo Zelaame Jemaaneetti qonnaan bulaa fi horiisee bulaan hiyyuma hamtuu keessaa kahee jireenna wayyaa qabu seene.
Akka itti gaafatamaa eeyyma hujii ministerii gaazii fi albuudaa Itoophiyaa Keselaa Taaddesee jedhetti Kaalbuu fi lafa gaazii keessaa baasan gama Ogaaden keessaa kemikaalii fayyaa nama dhowwu jiraahcuu wannii waajjirii isaanii quba qabu hon jiru.
Akka itti gaafatamaa Gaaddisa Horsiisee Bulaa Oromiyaa aabba Nuuraa Diidaatti abbooti gadaa Booranaa ta seera gadaa guutachuuf Liibanitti godaanan irraa horii hedduutti dhumate.Bokkaan kun ammallee haga torbaan lamaatti roobuu baannaan akka aabba Nuuraatti rakkoo jabduutti dhalataa namii gargaarsa argachuu male. Gargaarsii diqqaan kennuutti jiran akka Amaanu’el Liiban nama rakkoo tana keessaa beekuu ka waan jiraa Finfinnee nutti himeetti, gargaarsii jiru diqqaa sunuu gara cufaa gahuutti hin jiru.
Akka itti gaafatamaa hawaasa Oromoo ka Yemen jiruu obbo Aammee Abdiitti rakkoon Liibiyaa irra Yemenillee hin hanqattu jedhu,”…rakkinnii Sanahaa jirullee guyyaa guyyaatti hammaachaa deemuutti jira.”
Akka itti gaafatamaa kanaatti Meseret ijoollee kahimaatii fkn taatee hojjatti. Hujiin(Good will Ambassador)ykn namii hujii akka Meseret fa hojjatuu nama karooraa fi sangantaa dhaaba isaan filatee ummataan gahuuf.
Akka itti gaafatamaa kanaatti “rakkoo ufii namatti himattee namii sii himuun jechuun barnoota dhabuu irraa tanaafuu nama gargaara.
Akka itti gaafatamaa Koree Ittisa Balaatii fi Qophaahinaa,Mitikkuu Kaasaa kora rakkoo tana irratti dubbachuuf Finfinenetti taa’e irratti jedhetti baranaa aanaalee 430 rakkinna gugurdaa sadii keessa buuse.
Akka itti gaafatamaan biiroo atileetiksii federeshiinii biyyoolessaa obboo Bililinyi Maqayyooo nutti himetti Ganzabee Dibaabaa qarshii 37,500,Maaree Dibaabaatii fi Almaaz Ayyaanaa qarshii 25 argatan.
Akka itti gaafatamaan Biiroo Barannoota Oromiyaa Dr.Tolaa Bariisoo jedhetti wal dhaba kanaan ganna lamaan dabran manneen barnootaa sadarkaaa 1-12 godina Oromiyaa keesaa cufamee, saamamee ykn caaccabe.
Akka itti gaafatamaan biiroo daandii baaddiyaa godina Gujii Bahaa, Roobee Duubee jedhetti riqaa Malkaa-Gubaatii fi Cululu Abbaa Taayitaa Karaa Itoophiyaatti damee Shaashamannee fi Wolaayitaa sooddootti hojjata.
Akka itti gaafatamaan biiroo fayyaa godinaa,aabba Rooba Dheengee jedhutti dhibii kun kooticha goggoe keessaa gadi yaa’a.
Akka itti gaafatamaan bulchiinsa nagaa aanaa Dirree,aabba Kulultuu Saaraa jedhutti ummatii waan lama gaafate.Warrii nama fixe akka gaafatamuu fi wannii makiinaa sun keessaa jiraa akka maan taate beekmatu.
Akka itti gaafatamaan damee qorannoo IOM, Frank Laczkoo VOAtti himetti warra seera malee bidiruutti fahee nama geessu hori guddaa argate.Yaadii hagii tokko warrii seeraan malee biyyaa nama baasu kun garanaa garsillee doolara miliyoona hedduu argatee quufaa gamanaan rakkoon hin jirtu jedha.”Nama akkana biyyee bahe bisaan keessatti rakkatu durii Xaliyaanaatti gargaara. Sagatanaan Xaliyaanii nama kuma hedduu afaan balaatii baasuunMare Nostrum."
Akka itti gaafatamaan eegumsa naannoo Tekssa Admiral Karl Schultz jedhetti marroo tokko xuyyuura 18 irra maree nama baachiise.
Akka itti gaafatamaan guddaan hajaja waraana Itoophiyaa jeneraal Brhaanu Juulaa kalee gaazexeesstotatti himetti waraanii Itoophiyaa naannoo Tgiraay jirtu lafa bilisa baasaa deemuutti jria.Akka jecha jeraala Birhaanuu Juulaatti waraanii Itoophiyaa Tigraay gama Dhiyaa,Daanshaa Baakorii haga Hadigoos,Hadi Hageray had Guzmaan cabsee seenee Shirraaroo tohate.
Akka itti gaafatamaan guddaan paartii tanaa jedhetti pirezidaanti Zuumaaa dubbiin itti owwitee guyyaan itti gabaabachuutti jira.
Akka itti gaafatamaan humna qilleensa Itoophiyaa birgaader jeneraal Yilmaa Mardaasaa jedhetti walumatti nama 17ti dhumate;3 hojjaoota xuyyuuraati,9 waraana,6 ammoo namuma nagaa maatii waraanaati.
Akka itti gaafatamaan Koree Ittisa Balaatii fi Qophaahina obboo Mitikkuu Kaasaa jedhetti rakkoon EL NINOn gula dhufte tun rakkoo guddoo taatullee mootummaan hujii jabaatee hojjachuutti jira.
Akka itti gaafatamaan kun jedhanitti reenfii namootan walti bu’iinsa Kanaan midhaman 15 jiratotaan awaalameera.
Akka itti gaafatamaan kun jedhetti makiinaan ariifatee fiigu kun makiinaa fahiisaatiin wal dhahee nama fixe taatullee waan balaa kanaa diidessanii qorachuutti jiran.
Akka itti gaafatamaan kun jedhutti warshaan lachuu waan silaa waan warshaan lafa keessatti hujii hojjatuu bahuu male hin bahuuf.
Akka itti gaafatamaan media FC Munich Holger Quest, Jermenii irraaVOA Afaan Oromootti himetti“namii Itoophiyaa harkii guddaan ijoollee kahimaa ganna ganna 25 gadiiti. Nama kubbaa miilaa jaalatu hedduutti Itoophiyaa jiraa tanaaf mana baruma kana Itoophiyaatti bannee,” jedhe.Bulchoota Bavariyaa fi pirezidaantii isii Markus Soeder torbaan dabre Finfinnee dhufanii bulchootaan wal mari’atanii gama kubbaa miilaalleen waliin hojjachuuf walii mallatteessan.
Akka itti gaafatamaan OCHA damee Itoophiyaa Ahunaa Onuchii jedhutti bona Itoophiyaa jabaatee hammaatetti gargaarsii guddaa gaafachiise.
Akka itti gaafatamaan odeeffammoo mootummaa Itooophiyaa Ahmed Shiidee jedhetti warii gaafaa nama balleessuu fedhe sun ammallee fulaa hedduutti woma akkanaa malachuutti jiraa gumiin mirgaa fi bitaa ufi mimillachaa ufi eegachuu malte.
Akka itti gaafatamaan odeeffannoo aanaa Cinaaksen obboo Omar Abdallaa jedhetti waraanii kun guyyaa 10 keessatti yoo akkam diqqaate nama 15 fixe.
Akka itti gaafatamaan paartii Guutummaa Tokkummaa Paartilee Amaaraa obboo Adaanee Xilahun jedhutti rakkoon nama Tigree naannoo Amaaraa jiraachaa bahe irra geette tun waan gosa tokko balleessuuf bahee miti.
Akka itti gaafatamaan poolisii Naayroobii Benson Kibue jedhetti Naayroobii poolisii 12,000 eeguutit jira.Woma taateefuu perzedaanti Obaamaan Sanbata guddaa Itoophiyaatti dabra.
Akka itti gaafatamaan sab-qunnmatiiOSFNA,Milkeessaa Ukaa jedhetti barana Awustiraaliyaa fi Kanaadaallee waliin garee 19 itti dhufa.
Akka itti gaafatamaan Sagantaa Nyaata Addunyaatti Damee Itoophiyaa Joon Ayiliif jedhetti akka rakkoon tun hin hammaanne addunyaan itti wal gargaaruu malte.
Akka itti gaafatamaa odeeffannoo Fedireeshiinii Kubbaa Miilaa Afrikaa,obbo Melaakuu Ayyeleetti wannii ariitin tahaa jirtu.Isumaa egerii kubba amiilaa guddisuuf ijoollee itti guddisuu wayya.
Akka itti gaafatamaa Waldaa Misooma Oromiyaa,Obbo Mulgeetaa Debbebee Gammachuutti,waldaan kun haga fedhanitti hojjachuu baatullee waan itti jiru ittuma jira.
Akka itti gaafatamtoota biiroo nagaa godina Gujii keessaa obboo Adoolaa Mi’eessoo jedhutti ammo namii seera malee hidhame hin jiruu kashalabboota qofatti hidhamee dubbii isaaniillee seeraan laaluutti jiran. Jarii hidhame akka jecha obboo Adoolatti warra humnaan seera mootummaa diiguu fedhu qofa.
Akka itti gaafatamtootii Waldaa Dargaggoo Oromoo kun jedhanitti waldaan isaanii abdii abbootii isaanii fudhatee hojjachuuf egeriifillee waan namii biyyaa keessa jiru quba qabaachaa hojjata.
Akka itti gaafatatmuun dubaratoota Oromoo London aaddee Addisee Dheeressaa jettutti shaamaa qabsiisuun Oromoota lubbu dhaban yaadachuu fi hujiin isaanii bara baraan akka jiraatu agarsiisa.Hiriira kana hawaasa waldaa dubartootaa magaalaa Londoniitti qopheesse.
Akka itti gaafatmaa biiroo odeeffannoo bulchiinsa Binishaangul Gumuz, Melles Beyyenee jedhetti warra tanaan shakkan bulchoota naannoo haga federaala keessa nama toban shakkanii hidhan.
Akka itti gaafattootii waajjira Tiraampi jedhanitti akka hujii uumanii fi qarooma jabanaa dabalaniin irratti wal dubbatan.
Akka itti gaaftamaan damee ittisa balaa Itoophiyaa,Mitikkuu torbaan dabre keessa jedhetti mootummaan isaanii rakkoo bonaan faluuf doolara miliyoona afurii baasee ummataan gargaaruutti jira.
Akka itti g/guddan waraana Itoophiyaa Jeneral Birhaanuu Juulaa jedhetti wara dharaatti hin dhumanne jedha malee lolii Tigraay qaata dhumate
Akka itti guddaan biiroo qonnaa fi qabeenna godina Booranaa,Mohaammad Abbaa-Qoodaa jedhetti awwaanisii gaafas dhufe ilmaan dhalee yaahe. Bokkeen roobee laftii itti toltee jennaan amma babbaqafatee lafa keessaa yaahuutti jirti.
Akka itti guddaan gabaasa UNCTAD kana baase, Richard Kozul-Wright jedhetti waan maallaqa addunyaa baran kana humna dhowwuutti jiraa akka dansaa dubbachuutt hin jiran.
Akka Jaarmayichi Fayyaa Addunyaa yokaan WHOn jedhutti, dhukkubichi daddabraanii fi lubbuu galaafachuun beekame Iboolaan, Ripubilikii Dimookiraatawaa Koongoo keessatti argamuun eega ifatti labsamee waggaa tokko gidduutti lakkoobsi namoota Vaayiresichaan qabaman kuma sadi’ii fi afur ka gahe yoo tahu, kanneen keessaa kuma lamaa fi jaha ni du’an.
Akka jaarmayichi idil-addunyaa kun jedhutti, lakkoobsicha haaraa ka torban tokkoo kana keessaa kanneen kuma afurtama tahan ni du’an.
Akka jaarmayichi jedhetti daa’imman Afrikaa miiliyoonattii tilmaamaman talaallii dhukuboota iitisuun lubbuu isaanii baraaru argachaa hin jiran.
Akka jaarroleen argaa fi dhageettii jedhanitti namii biyya bulchu waan bulchu,aadaa warra bulchuu,jiruu fi jireenna ummata sunii,dhiphuu fi bal’inna isaanii barachaa guddatan.
Akka jaarroleen gaafattee galte jettutti koollejjii tanaa saatii silaa bajata qabuufii malanitti bajatii hin qabamneef jedhan jedhan. Woma taateefuu itti gaafatamtootii itti iyyatan akka jaarroleen galtee waan jiraa bilbilaan odeefatan itti himan.
Akka jaarroleen jettuttiji’a Booranaa angafii, Ammajii.
Akka jaarsii makiinaa geejjibaa gara gale FSR sun keessaa ilma waliin yaabbatee jarii lachuu lubbun hafe amma hospitaala Yaaballootti akimachuutti jiru jedhetti makiinaan sun namaa fi kintaala haga 20 mi’a nama gabayaa galuu fa’atee deema.”
Akka Jaataniin jedhetti namii hagii tokko ammallee akkuma durii jiraata,hagii tokko ammoo wayyaa qaba. Diida-Yaaballootti namii cichaa dura bisaanii fi samumaa kaahe keessummaa harka dhiqachiisa.
Akka Jaldeessii jedhutti innii guyyaa tokko horii tissaa marroo taan ammoo hin barata.Akkuma kanaan kutaa jaha gahee eegee ammoo waraana naannoo Mooyyalee hadhe keessa jirtan jedhani hidhanii barumsallee dhabee jedha.
Akka jara kana dahoo isaanii keessatti hadhanii humna dhowwab hajaje mootummaan Amerikaa kun.
Akka jarii achii dubbifne jedhutti Hiddii-Lolaatii fi Mooyyalee nama hedduu hidhan. Ijoollee mana hidhaa Hidditti hidhan keessaa nama lama Galgaloo Jilootii fi Milkii Tulluu guyyaa sadiin duratti mana hidhaatii dhaban.
Akka jarii Baalee dubbimne jedhetti gandoota Sawweennaa fi olloota isaa keesaa nama kuma 10 caalutti baqate.
Akka jarii Finfinnee fi Amboo dubbifne jedhutti warrii akkana makiinaa oofu kun;kaan waadaa abbootii makiinaatii gale,horii guddaa galchuuf oofaa bula,seera malee fahee waan hedduu balleessa.Kaan ammoo dargaggoo ganna 20 faatti makiinaa fi karaa tole kana irra oofee balaa buusa.
Akka jarii jedhutti akka kanaan barattoota Oromoo kuma hedduutti yuniverstii Waldiyaa doormii yaa’ee mooraa keessa bula. Achitti waraanatti eega “barattootuma waliin barannutti nu reeba kaan alatti nurraa dhowwan “osoo federaalii jiruu irraan nu miidhan miidhan,” jedhan.
Akka jarii jedhutti poolisi federalaa akkana nama dhaana ijoollee hedduu hidhanillee. Isin ashabbaarii jedhanii ijoollee nagaa tuman.”
Akka jarii kun jedhutti filannoo tana akka isiin pirezidaantii biyya sunii ka ammaa Paul Biyaati fi paartii isaa CPDM gargaartu tolchanii qopheessan.
Akka jarii kun jedhutti warrii kun jijjiirama haga guddaan Qeerroo fi Faannoon dhufaniin duubatti deebisee wal goose fedhii ufii guutachuuf tana tolchuutti jira.
Akka jarii Metemmaa keessaa baqate jedhutti walumattu Tigree 8,000 tahanitti Suudaniin qaxxaamuree Humeraatti gale ammallee nama hedduutti baqaaf karaa jira jedhan.
Akka jarii(Senetiin Amerikaa,Garlandi “hujii ragaasee hujii innii ummata Amerikaatii hojjatu jalqabsiisu gaafaddha.”
Akka jarmayaa bu’aaf hin hojjenne kan “Equal Justice Initiative” jedhutti bara 1877 fi 1950 keessa Yynaayitid Isteetis keessaa lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa 4000 ta’antu kutaalee biyyattii 20 keessa jamaa warren adiin fannisamuun ajjeefaman
Akka Jawaar jedhetti amma FM Finfinnee, Shaashamannee,Jijjigaa fi Naqamteelleetti istuudyoo banachuuf kurfoo jira.
Akka Jawaar jedhetti OMN onnee guutuun hojjachuutti jira.Istudiyoo Naayroobitti banatan,baruulleeGululleejalqaban,ammalleeShaashamannee ,Dirree Dawaatti ammoo istuudiyoo banachuuf kurfoo jiran.
Akka jecha aabba Galmaatti lakkoofsa nama dhumatee fi baqatee amma harkaa qabaachuu baatullee nama hedduutti lola Liyuu Hayil kanaan dhumatee baqatellee.
Akka jecha aabba Huqaatti guyyaan ibseen halkanii fi guyyaa walti dhaamtu hedduu muummee hin qamne.
"Akka jecha aabba Waariyootti aanaa Gumii-Eeldalloo, Malkaan-Hoolaa waraanii Liyuu hayil keesatti nama hadhuutti jiru warani kun ""lafa Oromiyaa saamuuf qophaahe.Lola lafa saamichaaf dhufe."""
Akka jecha aaddee Loomii Badhootti mootummaan naannoo Oromiyaa fi Biiroo Aadaa fi Tuurizimii ogeeyyotaa fi ummata daratanii Oromiyatti bifa tolchuuf hujii guddootti jiran.
Akka jecha aaddee Ma’aazaatti hujiin tun jajjabduu taatullee gammachuun fudhatte.
Akka jecha aaddee Netsaannetitti suuqiin diqqoo qabaachuu fi guddoo qabaachuun galii diqqeessitii ykn ammoo galii guddifti jechuun hin dandahamu.
Akka jecha abukaatoo seeraa obboo Wondimmuutti ammoo mana hidhaa eegumsa guddaa hagas gahu jala jiru ka qopheellee baafatanii seenanitti wantii ibidda qabsiisaa dhossaan seenuun hin dandahamu waan ifa hin tahinitti jira.
Akka jecha ambaasaadder Samantaatti jeequmsii Itoophiyaa keessaa waan akka malee hamaati,qaamii haqaa fi dhugaa fi dubbii tana qorachuu male.
Akka jecha bulchoota Itoophiyaatti rakkoo bisaan Finfinnee fi olloota isii bokkaa silaa ganna dabre roobee haroo guuttuu maletti hin roobiniif dhufte.
Akka jecha daarektea garee Crisis Group, Richa Gowanitti, Biden Chaayinaa waan hedduu keessaa mumulatti tanatit hin lakkisu fakkaata.
Akka jecha daarektera tanaatti hojjataaan tokko qarshii 100,000 gannatti argatu gibiraa fi qaraxa 30,000 qofa baasa daldalaan gannatti birrii miliyoona 1 argatu birrii kuma 19 qofa baasa.
Akka jecha doktor Borbor jedhutti seera cufa ka Fardaatii fi nadheenii (durbartii) duratti jedhan.
Akka jecha Dr Abiyitti hardhaa qilleensa nagaatti jira,namii ya foorfate.“Jireenna kana miila gadi dhaabanii akka innii nama cufa gahu guddisuutti asi aana.”
Akka jecha Dr. Alamaayyootti ka biyyoota mara caalaa dantaa argattu garuu Keeniyaa dha. Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa dhaa ala Taanzaaniyaa fi Ugaandaan illee buufata galaanaa Keniyaa keessaa tii ala kan itti gargaaraman waan hin qabneef, Keniyaan ulaa madda dinagdee biyyoota naannoo sanaa ta’uuf deemti.
Akka jecha Dr.Alii Birraatti nama sirbu qofaa mitii namii cuftii muuziqaa kana guddisuun hujii nama cufaa tahuu malte.Taatullee muuziqaan Oromoo ka duriitiin yoo wal biratti qaban waan durii hin jirre hedduutti gadi yaahuutti jira.
Akka jecha Dr.Asebee Raggaasaa qorataan yuniversiti Dillaa jedhutti kintaala 45 achi baafata jechuun waan fakkaatiitii miti.
Akka jecha Dr Asraatitti barnootii yuniverstii Goonder duraan nagumaan deemaa turee haga guyyaa lamaa ammo jidduutti dhaabate.
Akka jecha dr Birhaanuutti jeequmsaa fi rakkooleen bara jijjirama argan kun humna jabaachuu dhabuu mootummaan jijjiirama ufiin jedhu qofa agarsiisuu qofaa mitii haga guddaan hujii warra jijjiirama kana duratti deemuu dowwuti jedha.“Bulchiinsa dansaa dhabuu hedduutti mumullata.”
Akka jecha Dr. Debretsiyoonitti siyaasaan Itoophiyaan ammaa itti jirtu faayidaa ummataatiif hin dhaabbanne,walqixxummaa sabaa fi sablammootaatti hin ulfeessitu.
Akka jecha Dr.Faadummaatti dhugeeffachaa ufii qabaachuun biratti karoora ufii qabaachuun,obsaa,gargaarsa jaarsa isii argattee fi gargaarsaa fi jajjabeenna nama hedduu ka asiin isi gahe galateeffatte.
Akka jecha Dr.Guddataatti fedhii tana waliin hin dhalanne,dhalatanii jennaan keessatti ufi argan.Maatii saba jaalattu ka wal gargaartu keessatti guddachuutti tana nu tolche jedhu.
Akka jecha Dr.Guyyootti namii diqqaattullee guyyuu hujii nafa isa danfisiiftu hojjatu nafii isaa fayyaa tahaaf.Foon haga dabraa nyaachuulleen fayyaa namaatiif faaydaa hin qabdu.Foon nafa nama dullomsan,gabbiinii haga dabre dhiba namatti taha.
Akka jecha Dr.Hassanitti ammoo haareffamuu jechuun faaydaa dhibii argachuu jechuu. “Haaromuu jechuun lafa dabaltaa argachuu jechuu. Haaromsii kun rakkoo qaba waan guguuutamu qabutti jira.”
Akka jecha Dr.Izqiheelitti UNESCO-nis waa Oromoo ka lafa jiraa kan Oromoo qabu qoratee waan argeef addunyaan wal barsiise malee waan nu hin qamne nuu hin kennine.”
Akka jecha Galmaatti almii qorsii dansaalleen Kalobeyii keessa hin jiruu, namii akimachuuf km 30 caalaa yaa’ee Kaakuma dhaqa.
Akka jecha garee kanaatti gabaasni kun haleellaa shoroorkeessotaa Amerikaa keessatti dhaqqabe godaantoota biyya biraa irraa dhufuun Amerikaa keessa qubatan irratti quuba qabuun dhaamsa dogoggoraa dabarsa jedhan.
Akka jecha haadha warraa Ahmed Magartuu Ahmeditti jaarsa isiillee ganamuma dhufanii qaban. “Ganama akka hardhaa gibbii[dallaa] nurratti tumanii eennu jennee yoo lafa horiinu Ahmed barbaanna jedhanii qaban.”
Akka jecha haadha warra Falmataa, aaddee Hawaatti falmataa ganama poolisiin dhuftee fuutee dabarteen waan fuuteefillee diidessitee maatiitti hin himnee keessummaa mana isaa bultellee walumaan dabraniin.
Akka jechaHilary Clinton-tti bulchootii hagii tokko demokiraasii filannoo marro tokko qofa sehan.Namii biyya Afrikaa gama Kaabaatii fi biyyu Jiddu-Gala Bahaa bulchoota isaaniitti dheekkamee hujii irraa guffachuun, akka minstera tanaatti yaaddoo wal irratti tuulamte.
Akka jecha isaaniitti, haga ammaatti baqattoota lakkoobsaan xiqqoo, kanneen dhukkubsatan yokaan ijoollee qaban qofa mana hidhaa sanaa bahuuf carraa argate, jedhu. Kanneen mana hidhaa durbootaa keessa jiran, baqattoonni Jamiilaa fi Taaddelech jedhaman telefoonaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, baatiilee kurnan mana hidhaatti dabarsan kana keessatti, keessumaa dubartoonni dhiphuu fi yaaddoo irraa kan ka’e dhukkuba sammuu fi qaamaaf saaxilamanii jiran.
Akka jecha isaaniitti kan namoonni bishaan qulqulluu fi mana qulqullaa’inaa argatan mana barnootaa itti dhihoo jiru irraa ti. Inni immoo halkan ni cufama. Kana malees jalqaba waggaa kanaa irra biyyattiin hoomaa hawaannisaan weeraramtee akka turte ka dubbatan – daarektarichi Waldaalee Fannoo Diimaa fi Baatii Diimaa Addunyaa, dhiibbaan COVID itti fides baay’ee hamaa dha, jedhu. Gargaarsi uummatni mootummaa biyyattii irraa eegu baay’ee baay’ee guddaa tahuu isaa fi kun baatiilee dhufan keessa ka dabalaa deemuu tahuullee tilmaaman. Gama biraan ka bara dabre taayitaa qabate – mootummaan biyyattii biyya hiyyeettii sana keessatti sirna siyaasaa sabatiinsa qabu fiduu fi hookkara siyaasaatti xumura gochuuf carraaqaa jira.
Akka jecha isaaniitti kanneen keessaa walakkaa ka tahan, manneen jalaa gubannaan, qehee ofii dhiisanii baqatan. Lakkoobsi aangawaan Tigiraay himan kun ka duraan namoonni Tigraay keessatti qehee ofii irraa buqqa’an 950,000 tahuu isaanii fi kanneen keessaa kumni shantamni gara biyyoota ollaatti baqachuu tilmaamame dachaadhaan dabale.
Akka jecha isaaniitti keessumaa yeroo ammaa mootummaan naannoo Tigraay filannoo seraan alaa geggeessuu yaadeef jiraattota naannootiin dirqii dhaan kaardii fudhadhaa jechaa jira.
Akka jecha isaaniitti, maatiilee ganda Ammayyaa jedhanmu keessa jiraatan, halkan jandoo hamaa bu’een, otuu halkan hirriba keessa jiranii lafti ittiin cite.
Akka jecha isaaniitti mariin boor jalqabu kun akka karoorfametti hanga Jimaata dhufuutti itti fufa.
Akka jecha isaaniitti miseensonni hoji raawwachiistuu paartii biyya bulchuu wal ga’ii kana dura geggeessaniin rakkoo jiru isa ammaa irra cimsanii ibsuu yaalanii turan. Inni ammaa garuu hamma isa duraa hin ga’u. ibsi sun sochiiwwan mormii biyyattii keessatti ka’ee jiruuf illee deebii hin kennine jedhan.
Akka jecha isaaniitti mootummaan itti gaafatama qabuun nagaa lafaa eegee warra biyya bultii dhowwu ammoo seeraan gaafacfhuu qaba.
Akka jecha isaaniitti projektiin babal’isuu kun adeemsisamaa kan jiru kampanilee Hu waa wee, ZDTE fi Ericson-n ennaa ta’u amma kan hojii irra oole kan Huwaa-ween ti.
Akka jecha isaaniitti, uummatni Tigiraay keessatti manaa fi qehee ofii irraa buqqa’e kuma dhibba tokkoo fi kudhan yoo tahu, “ kan miliyoona tokkoo fi kuma dhibba saddeet jedhamu qorannaa barbaada,” jedhan.
Akka jecha isaanti lubbuu namoota hedduu du'a irraa oolchuuf malee.
Akka jecha isaatti amma laftii nagaatti deebi’uutti jirti jirti.
Akka jecha isaatti Baayden yoo moo’e gibira guddise hujiin baddi.”Warshaa keessan cufsiisa,hujii teessan biyya alaatti erga.Haga dhalateyyuu tanuma hujiin isaatuu,”jedhe.
Akka jecha isaatti dhaabbilee fi qaamii gara garaa ammoo hujii isaanii siyaasaan fakkeessa.Qorannoo isaaniif taatu deeggaranii taan ammoo falman tun woma jiraati akka jecha isaatti.
Akka jecha isaatti dheebuu jajjabduutti harkaa nama qaba.Haroleen gugurdoon hin jirtu.
Akka jecha isaatti ijoollee Afrikaa shan keessaa tokko humna isaanii akka hamaatti itti taphatan.Rakkoo tana maatii,onaa fi ollaa fi biyyaan irratti mari’atanii hambisuu dandahan.
Akka jecha isaatti jari akkana nama fixu kun seera Itoophiyaan bultun Feeraalsizlimi jissuu alaabaa Minilik ka durii deebisuu fedha.
Akka jecha isaatti Miidiyaan hagii tokko nagada birrii,gosaa fi amantitti jira. Tana taanaan mootummaan jara kana hin adaba.
Akka jecha isaatti Milishoota Binighsaangul Gumuz naannoo Metkkel keessatit nama fixuutti jiranillee TPLF faatti jaare..
Akka jecha isaatti mootummaan ummata walti naqee hangoo dheereffachuuf hojjachuutti jira.Mootummaa biyya alaatiin wal qarqaaree Tigraay nagaa dhowwuu fedha jedhe.
Akka jecha isaatti nama 4tti dhiba kanaan lubbuu dhabe.“Amma 68 waliin hospitaala Yaaballoo jirra. Namii asi jiru roobaan jireessa.Namii Magaadoo akkana dhufuutti jira.”
Akka jecha isaatti nama fixan kana gosa tokko qofaa mitii namii miidhamelleen gosa gara garaati.Ijjeehcaa kalee tanaan ragaan jiru dhalattoota Shinaashaatti caalaa miidhame jechuu dandeenna jedha taatullee goumsa hedduutti waliin miidhame jedha.
Akka jecha isaatti UNESCOn bara 1946 gara dhumaa keessa dhaabate Gadaa Oromoo ammoo bara 2016 keessa mirkansite. Silaa adoo duristee galmeessitee addunyaanuu faayidaa guddaa irraa argatti jedha.
Akka jecha isaatti vaayireessiin kun haga ammaatit yoo walti deebisan guyyaatti nama 70tti du’a nama kuma 31 caala irratti argan jedhe Yohaannis.
Akka jecha isaatti warrii lolii hin dhumannee,waan wayyaaneen badde hin sehinaa jedhee odeessu warra dharaan yaa’u.
Akka jecha isiitti namii dhalootaan wa beeku hin jiru.Namuu yoo obsaa fi karoora qabaate,abdii kutachuu baate waan hedduu hojjachuu dandaha.
Akka jecha isiitti rakkoo tana baqataa, maatii baqataatii fi dhaabbilee mootummaa hin tahin irraa dhagahuutti jiran.
Akka jecha itti gaafatamaa Biiroo Qonna Oromiyaa,Obbo Zelaalem Jemaaneetti,eegii mootummaan ADWUI biyya bulchuu jalqabee asitti gama qonnaatii fi gama warra horii naannolee Oromiyaatti waan hedduutti jijjiirame;barattootii hedduun barachuun, karaan guddan bahee baaddiyaa fi dira ykn magaalaa walti dhaabuu, qonnaan bulaa fi horsiisee bulaan waldaan gurmaahanii waan barbaadan argachu dabalee hedduu.
Akka jecha jaarrolee Mooyyaleetti Hagayya 28, 2010 irratti Komaandi Poostiin jaarrolee biyyaatii fi bulchoota naannoo koraaf yaamtee mari’atte.
Akka jecha jaarsa Argaa-Dhageettii,Doktor Borbor Bulee jedhutti warrii dhufe gammachuu guddootti fuula irraa mullata--wal gargaaree aadaa waliin jabeessee nagaa waliin eegachuuf walii gale.
Akka jecha jaraatti yoo gadi bahan deebi’uun dhiba waan taateefii nyaataa fi dhugaatiillee ka harkaa qaban soorachaa achiin ammoo lubbuu ufii eegatan.Yemenilleetti rakkoon jirtu tanuma fakkaatti.Warrii Yemenitti baqatelleen mana gadii baanaan du’aa fi jireenna jidduu yaaha.Tana irratti akka namii biyyaa ormaa biyya sunii bahu doorsilleen keessaan jira.
Akka jecha Jawaaritti Miidiyaan mootummaa guddisee rakkoo hin dubbatu “mootummaan waan lafaaf waan itti fakkaatuuf rakkoo dhagahuu hin fedhu jedhee,” jedha Jawaar.
Akka jecha kilabii isaaniitti jarii lachuu seera cabsee warra kilabiin hin beenne waliin qophii gammachuu keessa oole.
Akka jecha Koomishiinii Ittisa Balaa fi Qophaahuma Oromiyaatti rakkoon guddoon naannolee gammoojjii ta bisaanii fi marra horii ti.Obbo Girmaa Wataree itti gaafatamaa odeeffannoo mootummaa ka Koomishiinii Ittisa Balaa fi Qophaahuma Oromiyaa fi Obbo Umer Huseen itti gaafatamaa Biiroo Qonna Oromiyaatti naannolee rakkatan gargaaruun waan saati itti kennanii miti.Biiroon Qonna Oromiyaa ammoo karoorii mootummaan amma itti jiru naannolee rakkoo qabaniif ganna shan keesaatti bisaan baasanii waliin gahuu jedha.Waan nu tana irratti Koomishiinii Qophaahummaa fi Gargaarsa Oromiyaa Obbo Girmaa fi itti gaafatamaa Biiroo Qonna Oromiyaa Obbo Uumer gaafannee MP3 tana irraa caqasaa.
Akka jecha koomishineerii Waldaa Awurooppaa damee Misoomaa fi Wal Gargaarsa Addunyaa Neven Mimicaatti rakkoo biyya nama baaftu keessaa bahuuf horii kennuun bu’aa guddaa qabdi.
Akka jecha Laaraatti barana barcumsaa duwwaa hedduu arguu hin oolan. Kornaa kanaaf jedhanii maaskii naqatan malee qophii gammachuu sunitti hin dhaqinaa jechuu hin oolan.Guyyaa gamamchuun pirezidaantii haaraa qopheessan guddoo amma kornaanuu irra anama hambsi.Tun Baaydenillee mirkana.
​Akka jecha Lalistuutti ergaan kitbaa kanaa tokkummaa,jaalala saba ufii, aadaa fi seenaa,qabsoo-ceeraa fi fokkoo walii qaban, dinagee fi waan hedduu Oromoon waliin qabaachuu maltee fi qabdu agarsiisa.
Akka jecha Leenjisaa Faxxanaa Taaddasaatti atileetotii tun guyyaa 20 leenjifamanii nama 1-3 bahetti filatamee dorgommii tanaaf qophaahe.
Akka jecha Lutwaamaatti jijjiirama teessuma lafaa tanaaf saayintistootii bara 1930 jalqabanii baddaa tana dhufanii qoratanii ogeeyyotii fayyaa Ugaandaalleen tanumaaf jedhani fala dhukkuba Ziikaa baddaa isaanii keessa barbaadachuutti jiran.
Akka jecha Markitti ijoolleen ammatti gargaarsaa kanaa ala jira. Gargaarsii kun tajaajilii duraan cite wannii akka bilbilaa faatii eegii deebiteen duuba dhufe. Tigraayitti amma namii hujiitti deebihuutti jira. Mootummaalleen akka laftii nagaatti deebitu qawwee hiikachiisuutti jira.
Akka jecha Merkelitti Jarmaniin United Statesiin akka michuutti yeroo iseen itti ilaaltu dhumachuu isaa mul’isa yaada jedhu uumee jira. White House garuu akka injifannoo gochuun dhiyeese.
Akka jecha Milkiitti isaa fiinjineeriTesfaayee CamadaafiinjineeriMesfiin Abbebee faallee manuma nama 300 caalaa itti keessatti hidhan. Jara kannoo akka jecha isaatti galgaluma tokko harka walti hiitee poolisiin dhaanaa dabarteen.Abbebee Urgeessaafaalleen warra wallaansa dhabee lubbuu dhabe jedha.
Akka jecha ministea odeeffannoo Somaalee Osmaan Abukar Dubbeetti, Keenyaan duruu akkuma kana seera siyaasaa cabsitee hujii mootummaa Somaalee keessa seenti.
Akka jecha Ministera Ijoollee fi Dubartii Itoophiyaa obboo Alemaayyoo Maammootti irra jirtii ijoolleetiif jedhanii paarlaamaan Itoophiyaa tana irra gahan.
Akka jecha ministera odeeffannoo Somaalee Osmaan Abukar Dubbeetti,Keenyaan duruu seera malee seera siyaasaa cabsitee hujii mootummaa Somaalee keessa seenti.
"Akka jecha miseensa kongireesii Amereiaka tanaatti mootummaan Amerikaa gannuma gannaan Itoophiyaa doolara miliyoona hedduu kennee akka biyyitii midhaaniin ufi dandeettu, qonnaan jabeeffattu kennaaf.Tana irraa, ""Akka Itoophiyaan biyya guddisaa mirga ummata isiillee eeddu gaafannaa,"" jedha."
Akka jecha muummee ministeraatti mootummaan nagaa eegaa ummatallee waraana jidduutti akka hin miidhame eegata.
Akka jecha muummee ministera kanaatti paartii IHADEG duriillee rakkoo akkanaa keessuma bahaa asi geette rakkoon isiin ganna 15 duratti keessa dabarte tanaayyuu hin caalti jedha. Tanallee keessumaa baanaa jedha.
Akka jecha muummicha-ministaraa Hayile-maariyaam Dessaalenyitti, mootummaan galmee boqonnaa raawwii, kan hojii mirga namoomaa fi dimookiraasii kan qopheesse akkaataadhuma hojii baratame waan ta’eef yokaan qalbii jarmayaalee gargaarsaa hawachuuf miti.
Akka jecha Najaatitti qophiin akkanaa tun waan cufa caalaa akka namii wal jajjabeessuu,waltti hidhata uumti. Waan hamtuu irraa fagaachuu fi biyya ufiillee akka irraa hin fagaanne wal barsiisaa walti dhaamannaa jetti.
Akka jecha obbo Addunyaa Barii biiroo Ispoortii fi Daragaggoo Oromiyaatti dorgommiin akkanaa akka dargaggootii amala midhaaffatanii araadaa fi waan akka akkaa irraa ufi eegan tolchuuf.
Akka jecha obbo Huseenitti mukii kun harkii 25 muka bara hedduu jiaachuu dandahuu kaan ammoo ka ganna 10 fa jiraatu.
Akka jecha obbo Kamaalitti,OSFNA-n Oromoo ummata biyya keessa jiruutiin wal barsiisuu qofaa mitii,aadaa fi seenaa isaa dabalee waan hedduu agarsiisa.Kilbiin akka Germany fi Greek faalleen dorgommii hawaasa Oromoo irraa nama bitachuun fkn tokko
Akka jecha obboo Ahmeditti amma lolii ya dhaabatee jiraattotii ammalle Cinaaksen soda guddoo keessa jirti.
Akka jecha obboo Dinquutti investerii jechuun nama ollaa hujii investimentii keessatti hojjatu gargaaru ykn ammoo “teknooloojii ummatii faaydaa guddaa keessaa argachuu dandahu naannootti fide.
Akka jecha obboo Haylee Maariyamitti obboo Bereke duraanuu hujii irraa bu’uuf irra deebihee gaafatee tanumaaf eeyyamaniifii galtaan hujii irraa fuudhan.
Akka jecha obboo Kuluutti fulaan amma nama itti fixan tunilleen lafuma Raayyaan Ittisaa jalqaba Bitootessaa keessaa nama heddu itti fixe km 4 irraa fagaatti.
Akka jecha obboo Mangistuutti ummatii raammoo tana mala ufiitiin harkaan midhaan irraa guurratee ufi irraa dhowwuutti jiraa mootummaallee kemikaala raammoo tanatti biifan ummataa qoodee gargaaruutti jiraa jedha.
Akka jecha obboo Muusaatti jarii kun warra qabe kana sadafii qawweetiin dhaanee kopheen irra yaahe.
Akka jecha obboo Saafayiitti namii madaahe haga ammaati sagal madaahee hospitalaa Nageellee Booranaatti akimachuutti jiran.
Akka jecha obboo Sharafaddiinitit hiriira kana eeguu fi lafa eeguuf poolsii 40,000 dhufe.Gubbaa xuyyuuraan jalaa ammoo poolisi kuma hedduutti lafa eega.
Akka jecha obboo Uumarittinamii tokko muka 40 dhaaba jedhanii herregan. Hujii tana nama miliyoona 20 caalutti itti duule jedhan.
Akka jecha obbo Taarikuu Nagarii,Itti Gaafatamaa Biiroo,Bisaanii,Albuudaa fi Injerjii Oromiyaatti, hujiin guddoon mootummaa naannoo Oromiyaa karaatti aansee hojjatu hujii bisaan baasuuti.Hujii tana qarshii biliyoona lama caaltuu itti jiran.
Akka jecha oduu himaa kanaatti hiriiri kukkun master pilaanii caalaa waan isa baasetti jira. “Mootummaan Itoophiyaa master pilaanii falamaa guddaa fide dhiisuuf jedhee Ammajii 14 murteessun tarkaanfii faaydaa qabdu ta duraa keessaa tokko.”
Akka jecha ogeettii Raaga Qilleensa Itoophiyaa aaddee Caalii Dabaleetti bokkaan amma roobuutti jiru kun ammaaf keessumattu naannoo horsiisee bulaatii faaydaa guddaa kenna.
Akka jecha ogeeyyoota Qilleensaa Amerikaa(NOAA)ti jijjiiramii qillensaa, La Nina ganna dhufu,2017 Afrikaa Bahaatti bona buusa
Akka jecha ogeeyyotaatti Itti guddaa Tokkummaa Mootummootaa,Antooniyoo Guteres bulchiisa Baaydeniin waan hedduu irratti walii galuu hin dhabu.Richard Gowan, Tokkummaa Mootummootaatti daarektera garee balaa adudnyaa,Criis Group jedhaniiti.
Akka jecha paartii mormituutti kun horii namaan soossaban akka paarlamaaan kun akka seerii pirezidaantiin haga fedhe biyya bulchaa jedhee muru tolchuuf.
Akka jecha paartii tanaatti wannii Dr. Abiyyi Ahmed hojjachuutti jiru siyaasaa Itoophiyaa jeequmsa keessaa baasuu. Kun ammoo waan nama jajjabeessaatii jedha ibsii bahe.
Akka jecha Paatiriyaarkii Ortodoksii Itoophiyaa Abune Maatiyaasitti hujiin mootummaa ummata isaa ila tokkoon laalu.
Akka jecha Pirezidaanti Tiramapiitti UAE fi Israahel waan irratti walii galan kana torbaan itti yaanu keesatti Amerilaallee daratanii DCtti walii mallatteessuuf kurfoo jiran.
Akka jecha qorattuu mirga namaa HRW,Nadia Hardmanitti wanti jarii walti guuraan keessa jiruu fi akkaataan namii achitti ijjeefamu waan mataa nama dhukkubsaati.HRW akka Sawudiin jara walitti guurte,akka lubbuu jiran ariitiing adi dhiiftu gaafate.
Akka jecha Roobert Waarenitti Raashiyaa keessaa amantoota Johoovaa 175,000 jira.
Akka jecha sheekota tanaatti dubartiin kubbaa saaphannaa taphachuun seera Musliimaati alaa amantii isaaniillee dansaa miti.
Akka jecha Steesiitti biirolee mootummaa guyyaa 35 dhiyoo cufamte balleessaan ta Pirezidaati Tiraampiitii hojjataa mootummaa kuma 800 ammoo isaaf jedhee mindaa argachuu dadhabe jette.
Akka jecha Tiraampitti pirezidaantin Masrii nama bara jabaa keessatti akk malee waan dansaa hojjachuutti jiru.
Akka jecha Tiraampitti Tokkummaan Mootummootaa miseensa biyya 193 qabu akkuma durii barate biirokiraasii keessa jiraachuu hin malle.
Akka jecha Toomasitti namii beelahu kanallee caaluu dandaha.Al-Shabaabilleen yoo hedduu lafa warrii tohatu keessatti akka Somaalee gargaarsii hin kennamne dhowwaa baate.
Akka jedhame gamas kan seenan dirqii dhaan miti. nuti hin beeknu. Haa dirqisiisamanii, namni waame haa jiraatuu qulqulleeffamaa ka jiru ta’uu isaa fi hawaasi naannoo namoonni kun akka hin beelofne dabaree nyaata geessaafii jira malee hin beelofne jedhan.
akka jedhanitti tilmaama naannolee adda addaa irraa argataniin uummanni walakkaa miliyoonaa buqqa’ee kanneen 75 ta’u du’aniiru yoo jedhan bulchaan godina Gujii Lixaa Obbo Abarraa Buunoo immoo ragaa qabatamaa of harkaa qabnuun gam lachuu irraa uummata kuma 100 oltu buqqa’e kanneen 30 ta’an du’aniiru jedhan.
Akka Jeneraal Birhaanuu Juulaa dhiyoo VOAtti himetti lolii Tigraay yaayyuu dhumtee TPLF akka lammeessoollee oli hin jennetti dhawamte.Mootummaan Itoophiyaalleen lolii dhaabachuu isaa duraanuu labse.
Akka jeneraal Thomas WALDHAUSER Senetetii Amerikaatti himetti hujiin Raashiyaatti tun gufuu biyyatti tahuutti jirti.
Akka Jidduu Galii Tohannaa Hobomboleetti Amerikaa jedhutti hobomboleetiin tun amma sadarkaa shanan keessaa sadarkaa 4essoo irra jirti.Sadarkaan kun ka bubbee fi hobomboletiin tun manneenii fi muka qaqaarisuu dandeettu
Akka Jiim Meloon gabaasetti, wal-falmii kaleessa galgalaa irratti dhimmi ijoo ka ture, waa’ee qorannaa prezidaant Traampiin taayitaa irraa buqqisuuf geggessamuu, ka prezidaantichi mormituu isaanii – dimookiraaticha – Joo Baa’ideen irratti akka qorannaa geggeessitu Yukireeniin gaafatan, jedhu faa of keessaa qabu.
Akka jiraataa kanaatti hidhaan Godina Boorana keessatti torban lamaa as gaggeeffamaa jiruu ka duraarraa adda.
Akka jiraataan aanaa Gooroo Doolaa,Baalliin jedhetti Midrook bara 2002 gaafa namii aanaa Okkotee fii Saakarrootti hiriir bahee jennaan horii diqqaa tokko aanaallee kennee koollejjii takka Shaakkisootti jaare.
Akka jiraataan garasii VOA’f himanitti aanoleen walitti bu’iinsi kun keessatti uumame jedhame keessaa tokko Aanaa Dugdaa Dawaati. Galmoo Daawwit tu gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Akka jiraataan kun jedhanitti namootni magaalattii keessaa baqatan muraasni deebi’anii bakka mana isaanii ilaallachuu jalqabanii jiru, baajaajiwwan muraasnis magaala keessa socho’uullee eegalaniiruu jedhu.
Akka jiraataan kun nuuf ibsanitti dilbata galgala cidha magaalaa Guddattuu Arjoo keessatti geggeessame irratti namoonni sirbaa turan achumaan quuqqaa garaa isaanii sirbaan makanii dhageessisaa turan jedhan.
Akka jiraataan magaalaa Naqamtee jedhanitti namoonni shakkaman kun ayyaana sana irratti boombii dhoosuuf kan yaalantu harkatti qabamee jedhu.
Akka jiraatan kun jedhanitti daandiin gama gulad jirus ni cufama jedhamus sun haga yoonaa banaadha jedhan.
Akka jiraattonni Aana Mooyyale hedduun dubbatanitti buqqaatonni ganda 12 irraa buqqa’an kaan gara Keeniyaa bakka gara garaa ka qubatanii jiran yoo ta’an, kaan ammo gara fira fi ollaa beekaniitti kan baqatanii jiranis hedduudha jedhu.
Akka jiraattonni godina Jimmaa aanaa Oomoo Naddaa jedhanitti naannoo isaaniiti nama hedduutti seera malee hidhamuutti jira
Akka Jiraattonnii Jedhanitti Raayyaan Ittisa Biyyaa Gujii Bahaa, Sabbaa Booruutti Namoota 7 Ajjeesee Dubartii Ulfaa Madeesse
Akka jiraattonni jedhanitti, Addunyaa Irreessoo ka jedhamu, barsiisaan mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa qophaa’inaa Aliiboo reebichaa fi rasaasa mataa isaa haleele irra kan ka’e lubbuu dhabe. Barsiisonni akka hamaatti miidhaman ka biroon lama Hospitaala Shaambuu keessatti wa’aanamaa jira.
Akka jiraattonni jedhanitti buqqaatonni kuni, bakka bakka qubatanii jiru. Kaan gara keeniyaa darbanii maatii fi firoota bira qubatanii ka jiran yoo ta’an kaan ammoo Naannuma Aanaa Mooyyalee keessa qubatanii jiru.
Akka jiraattonni jedhanitti dhiyeenya kana Bulbul, Gujii Bahaatitti Waata Jaldeessaa maanguddoo jedhaman humnootni mootummaa ajjeesanii boollatti darbanii duubarra reeffa maatiin argee jedhe, dabalees Nageelle Booranaa keessatti eegduu keellaa ka turan milishaa biyyaa Qaallicha Qumbii jedhan warri raayya ittisa biyyaa fi daldaltoonni koontiroobaandii dabarfachuuf ajjeesan jechuun jiraattonnii VOA’f himan.
Akka jiraattonni jedhanittii Gujii Bahaa Aanaa Girjaa gaara Olaatiitti ibiddi ka qabate kibxata waaree booda ture.
Akka jiraattonni jedhanitti, magaalaa Adooaa-Wayyuu keessatti walitti-bu’insa qeerroo magaalattii fi poolisii Oromiyaa gidduutti uumameen, yoo xiqqaate namoonni lama du’uunii fi afur madaa’uun beekamee jira.
Akka jiraattonni jedhanitti namoota afurtamaa ol mana-hidhaa Gooroo Doolaa keessa turan keessaa 21 Dilbata, Gaafa Bitootessa 27, 2016 achii fuudhamanii gara Negelleetti geessaman. Ka biroon kudha-sagal immoo mana-murtii aanaatti dhihaatanii akka wabiin gad-lakkisaman eega abbaan-murtii ajajee booda, poolisoonni ajaja mana-murtii kabajuu diduun achuma kaa’anii jiran.
Akka jiraattonni jedhanitti, namoota lameen keessaa tokko kaleessa ajjeesame, kaan har’a ajjeesame. Magaalittii keessatti sagaleen meeshaa guguddaa akka dhaga'amu illee dubbatu. Hoogganaan koomaand poostii naannichaa raayyaan ittisaa ajjeechaa sana hin raaw’atiin dubbata.
Akka jiraattonni jedhantti miseensi humna waraanaa tokko ajjefamee kanneen 15 ta’an mada’aniiru. Sababaa Kanaan kan ka’e namni hedduun hidhamaa kan jiran ta’uu ibsan.
Akka Jiraattonni magaalaa Mooyyalee dubbatanitti, nageenyi erga magaalattiirraa fagaatee ji’a kudhan darbeera. Dhiyeenya kana keessumaa magaalattii keessatti erga boombiin darbatamuu aansee as Humni Ittisa Raayyaa nageenya ha buusuuf dabalataan gara magaalattii dhufus rakkoo nageenyaa jiru garuu furuu hin dandeenye jedhu .
Akka jiraattonni Magaalaa Mooyyalee Sagalee Ameerikaaf himanitti, mootummaan Federaalaa ammas daangaa haa cufamuu ha jedhu jiraattonni daangaa qaxxaamuruun hin dhaabbanne.
Akka jiraattonni magaalattii himanitti, wixataa as magaalattii keessatti dhukaasi utuu hin dhagaa’amin ooleera. Haa ta’u malee ammas hidhattoonni naannoo Soomaalee eeggatanii miidhaa geessisuu danda’u sodaa jedhu qabu jiraattonni. Eefreem daldalaa dha. Kanaan dura obboleessa isaa Gezzaahiny waliin Mooyyaleetti daldalaa turee, eebila darbe kana bakka hojii utuu jiruu obboleessa isaa Gezzaahiny irratti boombiin darbatamee isa ajjeesnaan maatiisaa fudhatee gara hosaa’anaatti gale. Haati warraa isaa ka garaa qabdu du’a Gazzaahiny yoo argitu of wallaaltee amma hospitaala jirra jedha.
Akka jiraattonni Malkaa Soodaa jedhanitti namootni human naga kabachiistota mootummaan miidhaan irra dhaqqabe jedhaman lama. Jiraattonni ganda baadiyyaa aanichaa Daayaa Daawwaa yoo dubbatan tarkaanfii fudhatamee jedhame kanaan Obbo Nugusuu Bedeechaa yoo du’andargaggoon Duubee Eddoo jedhamu ammoo rukutamee hospitaalatti yaala fudhataati jira.
Akka jiraattonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanitti, jeneraalota waraanaa lama fi qondaala tika nagaa tokko dabalee – loltoota 18 tu konkolaatota sana keessa ture. Konkolaatota lameen keessaa tokko battaluma ka gubate yoo tahu kaan immoo hallayyaa seenee caccabe. Loltoonni keessa turan martinuu ni dhuman. Aangawoonni mootummaa, hidhattootaan haleellaan konkolaatota raayyaa ittisaa motummaa lama irratti geggeessamuu fi konkolaatota lameen miidhuu isaa mirkaneessanii jiran.
Akka jiraattonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanitti,“Kanneen ajjeefamaniif mootummaan itti gaafatama haa fudhatu. Walitti bu’iinsa uummata Somaalee ollaa sana jiru waliin uumame, mootummaan callisee ilaallaa jira, furmaata hin kennine” jechuun kanneen balaaleffatan hiriirtonni, akka humni federaalaa aanaa sana gad-lakkisee ba’u gaafataa jiran. Itti-aanaa bulchaan aanaa Asaboot Obbo Toofiq Aliyyii, ibsa dheengadda Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “walitti-bu’insi uummatoota naannoo sanaa gidduu, kan horsiisee bultoota jiraattota Bulchiinsa Somaalee fi jiraattota Oromiyaa gidduutti yeroo hedduu naannawa sanatti mul’atu.
Akka jiraattonni Sagalee Ameerikaaf himanitti, namootni qabaman mana murtiif utuu hin dhiyaatin maqaa leenjii jedhuun bakka gara garaatti fudhatamaa jiru.
Akka jiraattonni VOA’n magalaa nama itti fixan,Hiddii-Lolaa irraa dubbise jedhanitti, ajjeechaan kun ka raawwate kaleessa,Kibxata galgala.
Akka jiraattonni Yaa’a Ballo dubbatanitti Raaba/Luba Gadaa Jaldeessa Guyyoo Guyyaa afurii ol mana murtii adoo hin dhiyaatin hidhaa ture.
Akka jiraattotaa fi bulchiinsii naannoo jedhetti godina Boorana Aanaa Mi’oo magaalaa Hiddii-lolaatti Raayyaan Ittisa Biyyaa Misirroota lamaa fi waayila isaan duuka ture ajjeese.
Akka jiraattotii Baalee,Roobee dubbifne jedhanitti ijoollen kahima aanalee Baalee hedduu keessaa wal yaamanii rakkoo Oromoon keessa jirtu irratti mari’achuuf armaan duratit kora guddaa Ambootti qabatan.
Akka jiraattotii godina Booranaa aanaa Dirree magaalaa Sooddaa jedhanitti makiinaa fa'iilee kun Kamisa dabre wal harkisaa,Boorana, Soodda dhufe.
Akka jiraattotii godina Booranaa fi Gujii keessaa dubbifne jedhanitti naannoo isaanitti horiin du’uu bira dabree dhumuutti jira.“Kuma hedduutti dhumate.”
Akka jiraattotii jedhanitit hiriira hadhaa poolsiin qawwee tokkosaa,nama dhaanaa, hidhaa bittinneessan.Nama asi copxhee dhaban jedhan keessaa barataa yuniverstii Galgaloo Diidaatii fi barataa sadarkaa lammeessoo Saara Jaarsoo,Dhaddacha Tullichaa fa.
Akka jiraattotii jedhanitti bokkaan dhiyoo tana roobuutti jiru Adaamaa keessaayyuu nama hedduu baqachiise.
Akka jiraattotii jedhanitti waraanii kun qaraa gaalaa fi loon olloota Booranaa hadheesaa fi qoraatti keessaa fudhate eegee abbaa horii irraa bade barbaadachuu deemu,jaarsa biyyaa Kanaa Diidaatii fi milishaa Abbaaqoree Duubaa seera malee qabee godina Godeetti dabarsee balleessaa itti mure hidhaa ganna shaniiti fi ganna torbaa itti mure.
Akka jiraattotii jedhanitti waraanii Liyuu Poolisi kun hidhannoo fi warayaa waranaa Soomalee qaba.
Akka jiraattoti jedhanitti godina kanatti loonii fi re’ee kuma hedduutti dhumate taatullee koomishineeri Mokonnin lakkoofsa horii dhumatee,ijollee tanaaf jettee manneen barnootaa keessaa yaatee “ammatti harkaa hin qabu.”
Akka John Murunga dhaabaa GeoPoll fulaa bu’ee dubbatetti namii Keenyaa oduu harka 76 TV irraa caqasan dhugaa jedhee fudhata.
Akka Jonson jedhetti falamaan Biritish Waldaa Awurooppaa keessaa bahuu dhoortu jireenna biyya isaaniituu dhidhiam buufti.
Akka kaampaaniin qorsaa,Merck jettetti amma qorsa 8,600 biyya Eboolaa itti argan DRCtti ergite.QorsiiV920godina DRC Equator jedhanitti ergan.
Akka ka’insa mormii sanaatti, miidhaan guddaan qabeenyaa mooraa sanaa irra akka ga’uuf ture ka dubbatte – Prezidaantiin Gamtaa barattootaa, amma garuu to’achuun waan danda’ameef, daawwitii balbaloota Kaafteriyaa tu caccaccabe. Kan mana kitaabaas haga tokko caccabee jira – jetti. Garuu, barataan hidhame jiraachuu waanan beeku hin qabu. Silaa barataan hidhame ta’ee yeroodhuma sana beekama ture – jetti.
Akka kampaaniin kun jedhutti hujin isaani jireenna horsiisee bulaa karaa hedduu wayyeessuu.
Akka kanaaan Tiraampi seera lama cabse jedhanii itti muran.
Akka kanaan AFC keessaa kilabiin Kansas City Chief Tennesse Titans 35 fi 24 moote waancaa Super Bowl jedhaniif San Francisco 49ers walti hafan. 49ers garee Green Bay Packers, Wisconsin 37 fi 20 moote bira dabarte.
Akka kanaan Afrikaa keessaa biyya 12 qopheeffachuuf itti jira.Hujii tana bara 2020 jalqabaa Africa basketball league jedhee maqaa baafate.Biyya NBAn filatte keessaa Angola, Masrii, Kenya, Morocco, Naayjeeriyaa, Riwaandaa,Senegaal,Afrikaa Kibbaa,Tuniiziyaa.
Akka kanaan akka odeeffaannoon Waajjira Aadaa fi Tuurizimii Godina Shawaa Bahaatti; kunis wagga 360 darbuu isaati.
Akka kanaan AmerikaaAFCfiNFCjedhanii garee lamatti qoodanii taphatan.Warrii gama gamaa walit dhafe Super bowl waliin tapahta.
Akka kanaan awwaanisii kun abbaa warraaa 12 caalaa nama kuma hedduu baqachiise jedha.
Akka kanaan bara 1990,1996,1998,2004,2006 fi 2012 keessallee tapha gugurdaa moohuma mootee adabbii taanaan moohamte. Ganna 20 woma akkanaa kana keessa baate. Amma barii ka miila ijoollee haaraati tanaaf akkana gammachuun xixinnixxi.
Akka kanaan dhiyoo tana Buraayyuutti nama hedduu fixanii manneen hedduu saaman.
Akka kanaan dorogmmiiNew HampshireSenator Bernii Sadersiitti moo’e.Goinda akkanaa 48 irraa maranii dorgoman. Iowmaan torbaan dabre fixate.
Akka kanaan ganna lama keesatti miiloti isii haawwan garaacha(ulfna) qaban 200 dhiyaatan haga ganna lamaatti ji’a sagal sagaliin faanuma yaa’ani akiman.
Akka kanaan gareen NEW York,Giants manaajera isii Shurmur hujii irraa buuftee manaajear isii Dave Gettleman, qaxarachuuf falachuutti jriti.
Akka kanaan Hagayya 28 jalqabdee Jappaan mi’a Kooriyaa itti dhufu tokko tokko laalti.Kooriyaa Kibbaa Jappaaniin ufoo jette.Addunyaa keessaa Chaayinaatti mi’a hedduu biyya alaatti gurgurachuun beekan
Akka kanaan horii kuma hedduutti qalama jedha Dr Borbor.Namii humna laafaa ammoo buna qalata.Wannii guddoo horii kuma hedduu qalanii onaa,ollaa fi reeraan itti wal yaaman.
Akka kanaaniis manni marii lameen, kaawunsiliin mootummaa fi mootummaan hanga filannoo dhufuutti aangoo irra turu.
Akka kanaan ilaalcha paarti Tiraampi faan walfakkaataa qabaachuu dandahan jedhan ka duraan jiru waliin nama jaha jechuu.
Akka kanaanis Dhaabata Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa kan hogganan Obbo Ababaaw Maharii akkasumas paartii Tokkummaa Domokraasii fi Haqaa kan Obbo Tigistuu Awwaluu filannootti akka hirmaataniif murteesse jira. Kanneen murtii kana morman obbo Girmaa seeyfuu fi Obbo Maamusheet Amaaree hoggana paartilee lameenii irraa yaada kennaniin murtiin kenname kan siyaasaa ti. Paartii Itiyoophiyaa bulchaa jiruutu bordii filannootti ajaja kennee kana murteesiisa jedhan. Murtiin kenname deggersa seeraa kan hin qabnee fi loogii jabaa bordiin filannoo gaggeessu kan mirkaneesse jedhan.
“Akka kanaan Itoophiyaalleen mirga hidhaa laga Naayile jabeessitee misoomtuun qabaattii,Suudanilleen mirga laga kana tohattuun qabaattii Masriilleen mirga seenaan kenneef ka bisaan kanaan tohattu qab aatti jedha.”
Akka kanaan itti aantu pirezdaantii Amerikaa Kamala Harisitti ittti gaafamtuu senetii taha Amerikaa taha.Manii marii Amerikaan haga diqqaan harkatti Demokiraatotatti hafe.
Akka kanaan jaarsa hosteelii tanaa marsaa qaraatiin birrii miliyoona 3 oliin itti jiran.Hosteelii Yaablloo manneen hedduu itti dabalanii dhagaan jaaruutti jirani ji’a sadii keessatti fixuuf itti jiran.
Akka kanaan maratoonii Room,Polaandi,Kooriyaa Kibbaa, Israahel, Chaayinaa, Paarisii fi hedduu.
Akka kanaan mootummaan Itoophiyaallee tarkaanfiin Iwahat irratti fudhatu guyyaa diqqaa keessatti fixaa jedha.
Akka kanaan naannoo wal dhabii gosaa keessatti hammaatetti nama 123 fixan nama 500 caalaatti miidhame jedha.
Akka kanaan Rippaabilikaan Senetii Aemrikaa keessaa nama 51 Demokiraati ammoo nama 49 qabaatti.
Akka kanaan Roobii dhuftu Itoophiyaa fi Ugaandaatti istaadiyoomii Finfinneetti waliin taphata.Guyyaa sadiin duubatti ammoo Ugaandaa istaadiyoomii Lugogotti wal dorgoman.
Akka kanaan Stephen Yates itti gaafatamaa Radio Free Asia ykn RFA tolchanii filan Victoria Coates ammoo itti gaafatamtuu damee Middle East Broadcasting Networks tolchanii filan.
Akka kanaan Tiraampi filatamee dhibaatellee yaadi jarii paarti isaatii qabu hinuma jiraata jechuu.
Akka kanaan US Afrikaa goolii sadii itti guurtee duwwaa galchite.Dorgommii tana keessaa Afrikaan biyya sadii keessaa qabdi.
Akka kanaan US biyya 4n walti hafan taate. Goolii US ta hardhaa Megan Rapinoe daqiiqaa shaneesoso irratti keessa buufatte.
Akka kanaan US Itoophiyaa teknooloojiin gargaartee akka media Itoophiyaalleen filannoo irratti ummata karuma dhugaatii wa barsiisu akka ummatilleen filannoo keessaa qooda qabaatu waliin hojjatan.
Akka kanaan waadaa Amerikaan ijoollee kahima Afrikaatiin walii galte hujii irraa oolchuuf deema.Walti dhufeenna yuniverstii Amerikaa fi Afrikaallee haala ittiin jabeessan irratti mari’ata.
Akka kanaan waraana kuma 21 caaluutti lafa eeguutti jira karaa hedduu cufan.Guyyaa pirezidaantii kakatu akkanaaa durii nama kuma dhibba hedduu haga miliyoona 1-2 tahutti itti dhufan jedhan amma namuma diqqaatti itti dhufa.
Akka kanaan warrii biyya bulchuutti jiru mootummaa durii keessallee dhufe biyya demokriaasii dhugaattiin deemanaa jennaan “namii waan garaatti qabatu garumatti qabatee dubbii jalaa qabe.”
Akka kanatti deema taanaan amma kan kaafame waajjirichuma. IHADEG aangoo erga qabatee qabee dhaabi miseensa isaa ta’e dura teessota isaa lamaan yeroo aangoo isaanii walakkaa fi wal faana ennaa aangoo irraa buusee hin beeku.
Akka karooraIAAF,Federeshiinii Waldaa Atileetiksi Adudnyaatti torbaan kanaa fi torbaan dhufaa keessaa dorgommii maratoonii hedduutti jira.Istookohoolmi Siwidin, Birmingham GB, Sevil Ispeein,Tokyoo, Jappaan fi Adelid Awustiraliyaatti qopheessan.
Akka karoorii hawaasii Oromoo biyyoota alaa jiran baase agarsiisutti ji’a kana keessaa keessattu Hagayya 16-24,bara 2016 tokkummaa hiriira mormii biyyoota alaatti bahama.Hiriirii kun waan mootummaan Itoophiyaa Oromoo fi ummata gara garaa tolche jedhan himachuuf bahe.
Akka kilabiin ijoollee tana bitachuu fedhanilleen odeeffannoo isaanii qabaatan tolchuuf.
Akka kilabiitti Barseloonaatti qabxii 22 dura La Liigaa dura jiraa Real Madriiditti 21 itti aana Valenshiyaatti qabxii 20 faana jira.
Akka Kiristiyaanitti hariyummaa fi deplomasiitti fi gargaarsaa kun waan Waldaa Awurooppaatiif barbaachisa tahe keessaa tokko.Oduu himaan Waldaa Awurooppaa akka ijoolleen kahimaa biyya keessatti carraa hujii argatani ufi jireessan fedha.
Akka komaandi poostiin biyya bulchuun akka dhaabdu
Akka Komander Abbebee Leggesee Koomsihii poolsii Oromiyaa irraa jedhutti mootummaan karoora qabuun balaa makiinaa hambisee lubbuu baduu dhowwuuf Agency Geejjbia Oromiyaa jedhee baneen,seera tiraafikii barsiiuu,jara seera kana hujii irraa oolcu bobbaasuu dabalee waan hedduu hojjate.Taatullee ji’a sagallan dabranitti nama 900-1000tti balaa makiinaatiin dhumatee haga 800 cabee baqee nafii isaa irraa hirdhate horii hedduullee balleesse jedhu.
Akka komishinerri garee kanaa Maya Sahli Fadel jedhanitti erga Fulbaana 27 qabee achi buuteen dhabamee jira. Maatiin isaanii mootummaan tarii bakka isaan jiran quba qabu jechaa jiran.
Akka Komishinni filannoo biyyoolessaa jedhutti, Sagalee filannoo biyyoolessaa lakkaawameen, paartichi mootummaa – MPLAn, sagalee dhibba keessaa harka jaatamii ol injifate. Paartiin mormituu – UNITAn, dhibba keessaa harka 26 fi qabxii toorba argachuun lammaffaa tahe.
Akka KongiressmanChris Smithjedhetti biyytii guddoon tun nagaa qabaachuun waan akka malee barbaachisaati.
Akka Koomishiina miga namaa Itoophiyaatti gabaasa haaraa baaseen jedhetti ijjeechaan gosaa tun tun jeequmsa Waxabajjii fi Adoolessaa keessa
Akka koomishiineeri Waldaa Afrikaa Dilamini-Zuma jettutti warrii akka ummatii hin mari’anne tolchuu cuftii balleessaan adabama.
Akka koomishiineii Poolisii Federaala Itoophiyaa Zeynuu Jamaal jedhetti waan injineer Simmenyewu ijjeese qorachuutti jira.
Akka koomishiinii Poolisii Federaala Itoophiyaa jedhetti waan Injineer Simmenyewu Beqqelee ijjeese qorachuutti jiran
Akka koomishineera Garramuun jedhetti namii hedduun ammallee baqachuu dandaha.Ka baqatu hagii tokko Dirree Dhawatti bu’ee achii naannoo isaatti qubsiisan.
Akka Koomishineera Mweenchaatti Kuubaan Afrkaa waan hedduun gargaarte.“Kuubaan biyya qabeenna uumamaa guddoo qabduu miti.Waan diqqoo qabdu irraa fuutee Afrikaa kennite.Akka nu humna jbeeffannillee waan hedduun nu gargaarte. Jaala kana nuu caalu hin qamnu.”
Akka koomishineer Fillipo Grandi jedhetti xuyyuurii gargaarsa toonii 32 fa’atee Dubaahii kahe hardha Kaartum gahe. Wiixatallee toonii 100 fa’atee dhufa.Lola Tigraayitti itti jiraniin nama kuma 43 baqatee hagii guddaan ijoollee jedhan.
Akka Koomishineerii mirga namaa Itoophiyaa Daaniheel Beqqlee VOAtti himetti koomishiinii isaanii rakkoon tun naannoo fi mootummaan federaalaa waliin akka falan gaafachaa bahe.
Akka koomishineerii poolisii federalaa,Zeynuu Jamaal jedhetti warra akkana lafa jeeqee nama fixu ka Buraayyuu 300-400 irratti Finfinneellee hedduu qaban jedhe.
Akka koomishineerii poolisii Finfinnee Girmaa Kaasaa jedhetti nama 115 madaahe keessaa 15 madaa hamtuu. Tana maleellee namilleen yo baqatu wal irra ejaajjatee guddoo wal miidhe.
Akka koomishiniin poolisii naanichaa jedhetti Janaraal Asaaminoon odoo baqachuuf yaalanuu naannoo Amaaraa bakka Zenzelimaa jedhamuutti humnoota mootummaatiin rukkutamanii ajjeefaman.
Akka koomsihniin tun ergaa email VOA ergitetti kahimi Eeritraa egeree qabaatu arguun fedhii dhaaba isaaniitii ka mootummaallee.
Akka Kooriyaan Kaabaa jettutti pirezidantin isii Kim Jong bultii dhiyoo keessatti misaayila Hwasong-12 jedhan irraa bombii gadi harcaasee humna mootummaa isaa Guaam keessatti agarsiisuuf kurfoo jira.
Akka kora kana irratti jedhanitti rakkoolee gugurdoo ilmaan namaa rarakkisuutti jiran keessaa rakkoon bisaanii,rakkoo eletirikii, hiyyumaa fi jijjiiramii qilleensaa faatilleen humna ibsee irraa fala fa argachuu dandahan
Akka Koree fannoo Diimtuu fi baati diimtuu jettutti warra baqachiisan kun amma ya lafa nagaa gahee amma madoolee hospitaalatti akimuuti jiran.Taatullee akka qasaahotii mootummaa Siiriyaa gara galchuuf lolan waraanii mootummaa waraana nama baqachiisu karaatti hadhan.
Akka Koreen Fannoo Diimtuu Naayroobii jettutti hardha qofa nama sadii jiraa caaccaba jalaa guuran“ hardhaa qofa dhiiraa tokkoo fi nadheen lama caaccaba jalaa qotanii jiraa baasan.”
Akka Kozul Wrigt jedhutti daldala ykn gabayaa addunyaa harka 50 oli biyyuma cufa keessaa nama harka tokkotti qabaadhata.
Akka kun hin taane hawaasii nama aartii jabeessuu qaba. “aadaa fi seenaa ufii guddisuuf aartii jabeessuu qabaa.”
Akka labkkoobsa Itiyoophiyaatti, Onkoloolessa 12, bara 2012 irraa jalqabee, bulchiisota naannoo Oromiyaa fi Harariitti, akkasumas, magaalaa Dirre-dhawaatti walitti-bu’insawwan uumamanii fi lubbuu namoota hedduu dhume ilaalchisee, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimad haasawa gochuun ka kaleessaa kun ka jalqabaa tahuu isaa ti. Walitti-bu’insawwan biyyattii keessatti ka’anitti ka miidhamu lammiwwan Itiyoophiyaa mara tahuu, haala dhiheenya uumame akka fakkeenyaatti fudhachuun, ibsan – muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimad.
"Akka labsichaatti waantota dhorkaman illee tarreessaniiru. ""Jeeqamaa kamiinuu geggeessuu dhaan uummata gidduutti shakkiif wal dhibdee kan uumu sochii ifattis ta'e dhoksaatti geggeessuu, barruulee qopheessuu dhaan maxxansiisanii raabsuu, agarsiisa qopheessuu, mallattoo dhaan mormii agarsiisuu ykn mala ka biroo dhaan uummatatti ifaa taasisuu dhorka"" jedhan."
Akka labsii farra shorokeessummaa keeyata ja’aa irratti hundaa’uun murtiin kun kennamuun isaa ibsameera.
Akka labsii sanaatti nageenya uummata Tigraay balaaf saaxiluu, naannoo sana keessa kan jiran paartilee siyaasaa ykn waaltaa dhuunfaa fi mootummaa irratti hojii shororkaa raawwachuu, basaasu, sirna heera mootummaa naannoo diiguu, hojii yakkaa qidaa’e fi bu’uura misoomaa irraan miidhaa ga’uu labsiin sun dhorkee jira.
Akka lafaatti yoo laalan ammoo gara Naayjeiryaa Equwaatooriyaal Giinii,fi Toogoo faatti dhiyaaatti.Saatelaayitii qilleensaan tohatan hedduutti jira.”
Akka lakk Itiyoophiyaa Adoolessa 19 qabee daawwannaa isaan godhan kun qiyyaafati isaa ijoon lammiiwwan Itiyoophiyaa ti jedhan. Akkuma kanaan muummichi ministeerichaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Adoolessa 28 Washington 29 immoo Los Angelesitti argamanii hawaasa waliin mari’achuuf jiru.
Akka lakkobsa Itiyoophiyaatti bara 1985 miseensa raayyaa ittisaa Itiyoophiyaa ka tahan – Abiyyi Ahimed, kan Ruwaandaatti bobba’ee ture, garee naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa “UNMIR” jedhamuuf miseensa ta’anii, magaalaa Kigaaliitti tajaajila kennanii jiran.
Akka lakkobsa Itiyoophiyaatti Hagayya 10 bra 2012 Itiyoophiyaa keessatti filannoon akka gaggeeffamuuf kan komishinii filannoo Itiyoophiyaa dhiyeesse kan fudhatan ykn simatan ta’u dubbii himaan paartii Badhaadhinaa Obbo Awwaluu Abdii guutummaa oromiyaa keessatti akka gaggeeffamu shakkii hin qabu jedhan.
Akka lakkobsa Itiyoophiyaatti yeroo dhumaaf waggaa 3 dura jechuun bara 2008 keessa Godiina Wallaggaa bahaa magaalaa sibuu siree irraa kan qabaman Barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa mana hidhaa keessatti dararaa irra ga’een kan ka’e qaamii isaanii guutuummaatti laamsha’ee, waa dubbachuu fi midhaan nyaachu erga dadhabanii booda du’an boqotan jedhu maatiin.
Akka lakkoobsa habashaa Hagaya 19 bara 1953 keessa sadarkaa saba tokkootti sadarkaa biyyaatti iyyuu kan hin baratamne yaada baandii muuziqaa hundeessuu dargaggoonni Dirree Dhawaa lama garuu itti yaadaa turan.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaa bara 1977 kaaba biyyattii irraa dhufanii Godina Qellem wallaggaa aanaa Sadii Canqaa gandeen addaa addaa keessa lammmiiwwan qubatanii jiran hiraarfamni waan nu irratti raawwatameef qe’ee fi qabeenya keenya dhiisnee bakka irraa dhunetti deebi’uuf dirqamne jedhu. Kanneen bakkuma qubatanii jiran hangi tokko immoo nagaa dhaan jiraataa akka jiran nuuf ibsaniiru. Bulchiinsi naannoos muuddama kana dura ture irraan kan ka’e namoonni sodaatanii deeman jiru. Dirqisiisee kan isaan ari’e hin jiru jedha.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaa bara 1997 referandumii ta’een Oromiyaa irraa gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti ka citan gara naannoo keenyaa Oromiyaatti deebinee jiraachuu barbaanna, dachiin keenya Oromiyaa irraa cites akka nuuf deebitu gaafannaa jechuun iyyataa jiraachuu dubbatu.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaa Guraandhala 9 bara 2010 labsiin mana maree ministeerotaan labsame kana ilaalchisee mootummaa dhuma keessatti iyyuu adda addummaa jiraachuun isaa kan ifa ta’e erga paarlaamaaf dhiyaatee booda.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, Adoolessa 8 irraa jalqabee leenjiin geggeessamaa jiru kun ennaa banamutti kan haasawa dhageessisan – Afrikaatti, Ajajaan Humna Waraanaa Ameerikaa – Meejer Jeneraal Kilaawuter Jiir, “ka nageenya eegsisuutti muuxannoo cimaa qabdu – Itiyoophiyaa waliin shaakalli geggeessamu kun, biyyoota lameenii fi waahilooa isaaniif barbaachisaa dha” jechuun akkanatti ibsan.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1967 oguma taatoon hojii isaa Jalqabe Feqaaduu T/Maariyaam.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2013 baatii Ebla gara xumuratti talaallii Covid 19 doozii miliyoona 9 ka biyya keessa galchuuf hojjachaa jiru tahuu, Ministriin Fayyaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 28, bara 2009 kan labsame – labsiin yeroo hatatamaa kun, yeroon isaa xumuramuuf ennaa torban tokko hafetti ammas akka baatiilee afur ka biraaf dheeressamu, manni-maree biyyattiii har’a murteesse.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, Gurandhala toorba, bara 2011, manni-murtii ol’aanaan federaalaa, ramaddiin Lidetaa, dhaddachi yakkaa 10ffaan, Obbo Isaayyaas Daanyew, wabii qarshii kuma shantamaan akka hiikaman murtii dabarsee turetti mufachuudhaan, ol iyyannaa kana mana-murtii walii-galatti dhiheesse.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, Onkoloolessa 11 haala uumame wajjiin wal-qabatee walitti-bu’insa kakaasuutti kanneen shakkaman – namoonni 407 to’annaa jala oolfamuu Mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, Sadaasa 9 fi 10, ka Finfinneetti geggessamee ture – korri hatatattamaa hoogganoota biyyoota Gamtaa Afrikaa, nagaa fi milkaa’inaan xumuramuu isaa kan ibsan – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, mikaa’ina kanaaf immoo uummata Itiyoophiyaa, keessumaa immoo uummata magaalaa Finfinnee galateeffachuudhaan, aadaan keessuummaa simachuu uummata Itiyoophiyaa ka deebi’ee itti mirkanaa’e tahuu hubachiisan.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 15 bara 2012 dallaa mana jireenyaa isaanii keessatti kan ajjeeefaman Jeneeraal Tsehaare Makonninii fi kan isaan waliin turan Mejar Jeneraal Gezaa'ii kan himatamee ajajaa kudhanii Masaafint Xigaabuu irratti ragaa dhageesisaa ture xumuruu isaa abbaan alangaa mana murtitti har'a beeksisee jira.
Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 16 bara 2010 hiriira deggersaa mummicha ministeeraa Abiyyi Ahamdiif ba’amee irratti haleellaan bombii dhaqqabee lubbuu nama lamaa galaafatee kanneen biroo hedduu madeessuun ni yaadatama.Gocha kana waliin wal walqabatee namoonni to’annaa jala olanii mana murtiitti deddebi’aa akka jiran gabaafamaa jira.
Akka lakkoobsa Itiyoopiyaa bara 2003 Ivory Coast keessatti filannoo geggeessameen walitti bu'iinsi uumamee namoonni kuma sadiitti hedaman du'uun isaanii ni yaadatama. Filannoo torban darbe geggeessame garuu nagaan xumuramuun isaa ibsamee jira.
Akka lakkoobsa Itiyoopoiyaa Fulbaana 8 bara 2009 hanga guyyaa har’aa jechuun Hagayya 8 bara 2009tti kaa’amee kan ture labsiin yeroo hatattamaa ka’uun kan beeksisame har’a ganama wal ga’ii mana maree bakka bu’oota uummataan geggeessame irratti ture.
Akka lakkoobsa uummataa bara 1999tti, jiraattonni ishee sadii keessaa harki lama magaalaa keessa ka tahe Dirre Dawaa keessatti, barcumoota mana-maree bulchiisa ishee barcumoota ramadaman 189 keessaa irra-jireessi gandeen baadiyyaaf kenname, jedhu mormitoonni.
Akka lakkoobsa uummataa Tokkummaa Mootummootaatti, Addunyaa irratti, biyyoota uummata halfii yokaan umuriin ka’imaa qabaachuun sadarkaa ol’aanaa irra jiran keessaa kudhan Afrikaa keessatti argamu. Kana irraa ka’uudhaan ennaa shallagamu, uummatni Afrikaa giddu-galeessatti umuriin isaa waggaa digdama. Gabaasaa Dhaabbata Basaasaa Waaltaa, kan CIA irratti akka ilaalametti, uummatni Yunaayitid Isteets umuriin isaa giddu-galeessaatti waggaa soddomii-toorbaa fi qabxii sagal.
"Akka lakkoofsa Itoophiyaatti bara 1994 keessa sirba baafatee sirbuu jalqabullee diqqeennaannuu sirba jaalata. Haadha isaa ta sirbitu jalaa sirba jaalachaa dhufee, duuba sirbaa tahe. Addsiuu Karrayyuu dargagoo ganna 30 keessa jiru.“Yoo haati tiyya sirbitu sirba isii caqasaa guddadhe; akka isii badhaasa argachuu baadhullee sirbee akka isii beekamuu fedhaa,” jedha.""Yoo sirbu sirba seenaa, aadaa fi eennuummaa ufii garsiisun sirba"" ka jedhu Addisuun, sirba haguma harka 20-25 nama irraa fudhate malee haga guddaa ofumaa baafatee sirba.""Sirbituun warra addunyaa tana jijjiire keessaa tokko"" akka Addisuun jedhutti. ""Sabni kana hin qabne ammoo duwwaa dha. Akka ani itti jedhuti na dhiba malee akkanuma goonee sirbanna. Nami sirbu tokko ammoo yoo milkhaahuu fedhe tattaaffatee, gugungumee quuqaa garaa nama gadi baasuu male,""jedha, Addisuun.""Bara kana keessa nami maaniif akkana sirba baafata?"" jennaan, ""bara kanati akka namii sirba irraa hin fagaanne nama godha, anilleen kanumaaf akkuma dhaddee waan qabu darbadhe"" jedha.*""Taatullee bara sirbaan heddate keessatti sirba walii sirbuulleen heddaachaa dhufuutti jirti.Waan abbaa qabaa sirbanii ulfinna walii-dhabuu mannaa waan ufii jabeeffatanii yoo dhaban ammoo seeraan gaafachuu wayyaa"" jedha, Addisuu Karrayyuu. Sirba Oromoo guddisuuf, biyya keessaa fi biyya alaalleetti nama sirbu horiillee tahe waan akka akkaatiin gargaaruun wanna barbaachisaa akka tahe dubbata.Addisuu Karrayyuu,yoo hedduu aadaa Oromo-Karrayyuu faarsuun beekama. Sirba Oromoo dhibiillee itti daddabalee Fulbaana dhufu keessa CD sadeessoo baasuuf qophiitti jira."
Akka lakkoofsa warra awurooppaa bara darbe hagayya bara 2018 Naayroobii naannoo Hurumaa jedhamutti haaluma wal fakkaatuun gamoon moofa’e jigee lubbuun nama sadii darbuun ni yaadatama.
Akka lammiin USA gama nagaatiin waan bulchootii naannoo jedhanillee hordofan itti dhaame.
Akka Lammileen Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiraatan dubbatanitti ammas weerarri dhibee Vaayresii Kooronaa biyyattii keessatti xiyyeeffannoo hin qabu. Mootummaan biyyattiis weerarri kun jiraa jedhee waan hin amanneef nami dhuunfaan yoo eeggate male qajeelchi of eeggannoo labsamee jiru hin jiruu jedhu.
Akka lammileen Oromoo Afriikaa Kibbaa naannawa magaal Johaanisberg jiraataniitti torban muraasaa as mootummaan biyyattii meeshaa sadarkaa isaa hin eegganne gabaaf dhiyeessitanii jechaan nu hiraarsaa jira jedhu. Sakattahi kun erga jalqabamee turus dhuma torbee darbe kanaatii kaasee garuu maqaa sakatta’iinsaa kanaan poolisiin biyyattii magaala Johaanisberg naannawa lammileen Oromoo, Somalee fi Eertiraa jiraatan mayfair meeshaa baqattoota hojii dukkaanaa hojjetanii hedduu mancaasee jedhu baqattoonni yaada isaanii nuuf kennan. Abdii Mohaammed dhalataa Oromoo Johaaniberg jiraatuudha.
Akka leenjisaa Huseen Shibootti,dorgommiin tun atileetota dorgommii Qaxxaamura Addunyaa Afrikaa Kibbaatti wal dorgomaniif qopheessiti.
Akka leenjisaan atileeota Itoophiyaa Toleeraa Dinqaa jedhetti dorgommiin NY tun dorgommii qalbii guddoon eegan.Olompikii ji’a saddeetii booda Biraazilitti qopheessanbiif nama qopheessa,.
Akka leenjisaan atileetota Itoophiyaa obboo Melkaamuu Derresee jedhetti atileetotii Itoophiyaa fayyaa guutuu qabanii qalbiin akka dansaa jiranii abdii guutuun dorgommii tana dhaqan.
Akka leenjisaan maratoonii Itoophiyaa, Haajii Adiloo jedhetti “Albeertoon waan akka nama dibatanii fakkeessee karaa atileetotii beekuu hin dandeenneen qorsa humna namaa kennuu qoodaa bahe jedhanii himatan,” jedhe.
Akka leenjisaan Useen Boolti jedhetti Itoophiyaan dorgommii metirii 5,000 fi 10,000 nama 12 kopheeffattee 6 dhiiraa 6 ammo dubra.
Akka leenjisaa Toleeraa Dinqaa Fifninnee irraa dubbatetti Lammii Birhaanuu fi Sisay Lemmaa atileetota Itoophiyaa jajjaboo waan hedduu irraa eegan. Lammiin dorgommii Boston bara 2016 irratti tokkeessoo tahee moo’e. Gama dubraatiin ammoo Atsedee Baayyisaatti moo’e.
Akka leenjisaa Toleeraa Dinqaa Finfinnee dubbatetti dorgommii ‘Great Run’ Finfinneetti qopheessan 14essoo Wuddee Ayyaalewoo tokkeessoo Netsaanneti Guddataa(Oromiyaa) irraa lammeessoo bahe.
Akka Leenjsiaa Toleeraa Dinqaa jedhutti Keenyaan gama dorgommi kanaa waan hedduu Itoophiyaa caalaa dhufuutit jirti.
Akka Liiban jedhetti ka’umsi ajjeechaa kanaa hidhattoonni kun re’ee jiraattotaa ooffatanii deemuu isaaniiti. Yoo jiraattonni re’een isaanii duraa hidhattootaan irraa ooffatamuu warra nageenyaaf himan warri milishaa warra re’ee saame kana to’annaa jela oolchuuf adoo deemanii walitti dhukaasuun uumame jedhe.
Akka Liiban jedhetti yoo qaraa qaban kaambii waraana Itoophiyaa Mooyyale jirtu Fulleessa jedhanitti hidhanii achii Finfineetti dabarsanii fulaa akka akkaatti hidhamee hidhaa ganna hedduutiin duubatti eegee Qaallittii bahe.
Akka Lixa Oromiyaatti hidhattoonni WBO erga simatamanii booda gara araara waarawaatti deemama, jedha koreen kun. Hoogganaa WBO gama Lixaa argachuuf yaaliin taasifamu itti fufuu isaas dubbata.
Akka lolaan naannoo sun hin seenne ammoo Instituutiin Pilaanii Oormiyaa birrii miliyoona 1 oliin gaara Qacamaa irraan akka bisaan kaambii sun hin seenne hojjachuutti jira jedha obboo Mi’eessaan.
Akka lola dhaaabinsa kana duraatti walii galteen sun waraana Siiriyaa fi ripxe loltoota mootummaa morman irratti kan hojii irra oole yoo ta’u gareelee leellistootaa kan akka IS fi al-Qaida garuu hin ilaallatu.
Akka lolli dhaabatuu kan gaafachaa tura barreesaan dhaabichaa Antooniyoo Guterees wal gahii kana irrati hin hirmaatu.
Akka loonillee Bisaan Galaanaa hin dhummne labuu taakkuu dhowwe jedha aabba Waariyoo.
Akka maanajerii kilabii Rennes Julien Stephen jedhti Mendy bona kana keessa kontoraata ganna 5tiif Chelsiitti dabalama.
Akka maatiin ijoollee jedhanitti warri hujii sun kontoraataan humna ibsee waliin hojjachiisu Dirree Dhawaatii dhufe.
Akka maatiin isaa jedhanitti guyyoota xiqqoo dura hojii isaa irra ka ture ta’uu fi achii booda dhukkubsatee yeroo gabaabatti lubbuun darbuu isaatu himame.
Akka madaala nageenyaatti jedhan Michelle, sadarkaan US irra turte 11n gad bu’eera. Qorannaaleen biyyoota irratti geggeessaman biyyoota 163 keessaa US 114ffaa irra jirti. Kunis kan ta’e walitti bu’iinsi US keessaa yeroo dhaa gara yerootti hammaataa adeemuu isaanitiinii jedhan.
Akka maddeen kun jedhanitti namoonni madaawan garii rasaasan harka caalaan immoo ulee yokaan dullaadhaan tumamanii akka ta’e kanneen rasaasaan dhawaman keessaa Dargaggoo Abbabaa Mokonnan otuu hospitaalicha hin ga’iin du’e.
Akka maddeen mormitootaa jedhanitti, mariin araaraa kun kan kallattiin walitti-dhufuun dubbatamu miti.
Akka madden oduu hedduun jedhanitti, jalqaba baatii Muddee dabree, yeroo Ambaasaaddara Raashiyaa ka Yunaayitid Isteets keessaa – Sergee Kisliyaak wajjiin walga’ee turettti, hariiroo iccitii mootummaa Moskoo waliin diriirsuu yaalee ture.
Akka Mallichii jedhutti biyyiti nama daarte.Jaataniin kuma hedduu dhalate ammoo akkuma Jaatanii sun biyya durattiin deemuu male.
Akka manaajerii Brighton, Graham Potter jedhuunitti Lampyten qabaa dhowwata,hadhuma hadhee kubbaa nama irraa buufata akka malee ariifatallee.
Akka mana murtii sanaatti Hassan Hamafi bara 2007 fi 2011 gidduu yeroo jirutti gareen finxaaleyyii kun gaazexeessota sana akka adda baasan gargaare.
Akka manii murtii jedhetti obboleessa isaa al-Khair mana hidhaa keessatti poolisiin dhaantee ijjeefte.
“Akka manii murtii matuma ufiitiin hojjatu, parlaamaatti marii hardhaatiin naa mirkaneesse.Dubbii muummeen ministera Itoophiyaa kalee Firaankifertitti dubbate irrallee tanuma hubadhe.Tanaafuu yaada kiyyaa fi ka mootummaalleen waluma fakkaata jechuu.Hujiin sun ulfaattullee hojjachuu hinuma dandeenna.”
Akka manii murtii Sao Paulo jedhutti nami kun bara 2011 haga 2013 Euro miliyoona 10 oli silaa gibira baasu male hin basin.
Akka Mannichi-murtii jedhutti, Abbaan-alangaa kanneen yakka sana naaf mirkaneessu jedhe - ragaa-baatota dhageessisee jiraa, ragaalees dhiheessee jira. “Kanneen abbaan-alangaa dhiheeffate - ragaaleen barreeffamaa fi namaa, akka himannaa dhihaateetti gochaalee yakkaa sana hubachiisee jira” - ka jedhe, Abaan-murtii Itiyoophiyaa Obbo Beqqelee Garbaa faa, ragaalee of-irraa ittisaa akka dhiheeffatan murteessuudhaan ragaalee kanas, Ebla 25 fuul-dura keenyaatti akka dhiheessan ajajee jira - jechuun gabaase – Melleskaachew Ammahaa.
Akka maqaa jari baafateetti gareen kubbaa miilaa Aljeeriyaa,Geedala ka Senegaal ammoo Nyeenca.
Akka Markist-tti ofii isaanii beeksusuu dhaan gara kutaa dhaloota isaaniitti yeroo gabaabaaf deebi’an.
Akka matii fi abbukatoon isaan jedhannitti namootnni hidhamaan garii gara mooraa leenjii Xoolay kan galaan yoo ta'u gariin ammoo mana hidhaa Maa’ikalawii jiru, kanneen essa buteen isaan bades jira jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Akka meeshaa fayyadaman,sagalee waraaban, haala rakkisaa keessatti ariitiin akkamiin akka sagalee fi viidiyoo waraaani fi waan heddu irratti nu barsiisan jedha.Namii leenjii dhufe 20 oli.
Akka MEIDA Masriitti pirezidaantii isaaniiti fi pirezidaantiin Amerikaa Doonald Tiraampi akka Liibyaan nagaa qabaattee waraanii dhaabatu bilbilaan wal dubbatan.
Akka Melleskaachew Ammahaa gabaasetti, MIAQD, ibsi inni har’a tuta gaazzexeessotaaf kenne, kan bara aangoo EHADEG tumamee fi beekamaa tahe, keeyyata 39tti ka fuuleffate fakkaata.
akka miidhaa kana geessise Koomishinichi waan adda baafate yoo jiraate gaafatamanii “nuti dhaabbata mirga namoomaa ti.
Akkamiin hujii hagana geettu jalqabadan jennaan.“Ani yoo biyya laaluuf warra kiyya laaluuf deeme warrii barumsalleen na caalan qaheetti deebi’anii abbaa ijoollee tahan,qottuu tahan arguun baayyee na gaddisiise…Fgaoo deemnee barachuu fi humanas hin qmanu jedhan jedhan.Knatti garaa nu nyaatee mee woma dandeennuun haa hojjannuu jenne”
Akka Milkeessaan jedhutti bulchiinsi godina Minneaplisii fi ka St.Paul torbaan qophiin itti dorgoman sun akka Torbaan Oromoo, ‘Oromoo Week’ jedhamee yaamamu moggaase. Dorgommii baranaa mana barumsa MN.,St.Paul,jiru'Central High School' jedhanitti qopheessan.
Akka miniistiriin haajaa alaa Suudan, jedhetti xuyyuurii waraana Itoophiyaa seera malee lafa irratti wal dhaban al-Fashaga keessaa bahan.
Akka Ministear Maalqa Amerikaa, Steven Mnuchin jedhetti namii miliyoona hedduu torbaan dhufuuyyuu horiin kun harka gaha.
Akka ministera fayyaatii fi insituutiin fayyaa Itoophiyaa hardha waliin biyyatti himanitti Itoophiyaan dhukkuba kana biyya irraa dhowwuuf nama afur Chaayinaa gale ka dhiba kana fakkaatu irratti argan kophaatti qorachuutti jirti.
Akka ministerii barnoota Federaalaa obboo Shiferrawu Shugguxee jedhutti qormaatii kun waan hatameef ammaaf jidduutti dhaaban.
Akka ministerii biyya keessaa Bushara Jumaa kalee jedhetti nama 10,000tti hriira bahe.
Akka ministerii deettaan saayinsii baruma olaana Dr Saamuheel Kiflee armaan duratit jedheti jedhee fi rakkoolee ogeeyyotii fayyaa gama baasii mootummaatii kennaniin fala dhahuutti jiran
Akka ministerii fayyaa Afrikaa Kibbaa jedhetti biyyitii isaa dhibamaan wallaanachuuf hosptiaala 10 kopheeffatte.
Akka ministerii fayyaa Itoophiyaa keessaa Dr., Munir Kaasaa jedhetti Itoophiyaan nama Chaayinaa dhufu diida xuyyuura Booleetti qorattti.
Akka ministerii haajaa alaa Amerikaa jedhetti Angoolaan amma jijjiiramatti jirti.Pompeo marii Senegaal fixate kalee Angoolaan bahee waan waliin hojjatan shan irratti mootummaa biyya sunii waliin walii mallatteesse.
Akka ministerii haajaa alaa Masrii, Sameh Shoukri jedhetti biyyitii isaa Liibiyaa ufuma irratti quba qabdi.
Akka ministerii haajaa alaa Somaalee, Dr.Abdulsalma Oomar VOAtti himetti diplomaatotii Iraan Somaalee jiran hujii seera alaa hojjachaa turan.Rakkoo sun irratti bulchootii biyya isaaniilleen quba qabuu garuu deebii itit hin kennine.
Akka ministerii haajaa alaa Suudan Kibbaa,Barnaba Marial Benjaminjedhutti Suudan Kibbaa embaasii isii biyya 10 keessaa qabdu cufte jechuun dharaa,taatullee kiraa embaasii biyya tokko tokkootii kaffaluunu dhiba tahuutti jiraa jedha.
Akka ministerii odeeffannoo Eertiraa, Yemaanee G/Mesqel jedhetti imaltuu tanaan hariyumaa fi nagaa jabeeffachaa waliin hjjachuuf mariitti jiran.
Akka ministerii odeeffannoo Eertiraa Yemaanee G/Mesqel jedhetti muummee ministera Itoophiyaatii fi pirezidaantiin Eertiraa marii nagaatii fi araaraatiif akkana waltu dhufuun waan seenaa qabeessa.
Akka ministerii qonnaa jedhetti dhaabbilee, yuniverstii, bulchiinsaa,ummataa fi abbaan dhaabe cuftii milikeeta biratti tolfata.
Akka ministirii haajaa alaa Amerikaa jedhetti Isaayaasii fi Dr.Abiyyi jabaatanii araaraa kana durattiin deemuuf murtan.
Akka ministrii dhimma alaatti naannoo addunyaa irra ennaan naanna’u mirgoonni dhala namaa eegamuu isaani mirkaneessuuf guyyaa guyyaatti gootota jireenya isaanii balaaf saaxilan yeroo yerootti argeen jira, kana kan godhan haleellaan akka isaan irra ga’u utuu beekanii, akeekkachiisi utuu itti kennamuu sagalee isaanii ukkaamsuuf mootummoonni utuma isaan doorsisanii ti jedhan Kerryn.
Akka minseensii manamarii keenyaa ka durii Mohaammad Galgaloo jedhutti Keenyaan dhufataii perzdaanti Obaamaatiin gargaarsa hedduu argachuu, investimentii fi turiizimiin isii jabaachuu fi waan hedduun gargaarsa argatti.
Akka Minsiteerii biyya keessaa Ayvoorii Kosti, Hamed Bakayoko jedhetti nama dhume keessaa 15 nama nagaati,sadii loltoota,sadii ammoo garee haleellla gechiseerraa ta'un himame.
Akka minsiterii biyya keessaa Faransaay Bernard Cazeneuve jedhetti biyyitii isaa akka Abaahud Awurooppa keessa jiruuyyuu haga ammaatit hin beenne.
Akka minsiterii geejjiba xuyyuura Soomalii, Alii Ahmed Janagalii VOA-ti himetti mootummaan isanii Caatii irraa faaydaa womatuu hin argatu.
Akka minsiterii odeeffannoo Suudan Kibbaa Maaykul Makiyyee jedhetti mootummaan isaanii itti gaafatamtota tana diida xuyyuuraatti bahee simate.Koreen paartii mormituu Suudan Kibbaa mootummaa waliin hojjachuuf biyyatti deebihan walumattu 611.
Akka minsitsterii haajaa alaa Amerikaa Rex Tilerson jedhutti ammoo Jersuaalem ta teessoo mootummaa Israahel jedhanii buuftaniifillee tanaa jedhee falii araaraa Palestaayinii fi Israahel dhaabachuu hin malle.
Akka Miseensi Gumii Shanee ABO, Obbo Mikaa’el Booran Eeliyaa Gaambeellaa dhiyeenya kana waraana dhaabee harka kennate jedhameef deebii kennan.
Akka miseensii kongireesii Amerikaa Kiris Simiizii fi miilotii isaa jedhanitti rakkoo ummatii Itoophiyaa himachuutti jiru miseensota mana marii, diplomaatota miseensa mana marii Amerikaa fi Finfinnee dabalee hedduu waliin dubbatan.
Akka miseensii parlaamaa jedhutti deemsii kun hujii siyaasaa Itoophiyaa jabeessaa,akka biyya nagaa fi seeraan bulchaan tolchee nagaan dhufa.
Akkamitti garas dhufan, yoom dhufanii fi bara hagamiin duratti achi gahaiin woma egerii wal gaafachaa wal iraa barachaa yaanu.
Akka Mohammed Salah Bintan, ministerii warra haajii dhaqeef itti gaafatamaa tahee jedhetti mootummaan Sawudii barana lafa haajii itti dhaqan akka dansaa midhaassee jaare.
Akka moo’etiin jedhanti yemmuu biyyatan biroo lammilee isaanii warra dursi kennamuu qabuuf talaallii kennanii fixanii garaaa ijoolleeetii darbaa jiran kanati, biyyootan afrikaa garuu talaallii marsaa lammaffaa yuu namootan vaaresichaan qabamuudhaaf saxilaman waliin gahuu hin dandeenye.
Akka Moootummichi jedhutti, kanneen gara baatii tokkoo dura magaalattii keessaa murna Bokoo Haraamiin butamanii fudhataman barattoota durbaa 110 keessaa irra jiriin isaanii har’a ganama deebisamanii jiran.
Akka mootummaan haarahii milkaahu “waaqa yaammadhaaf” jedhe.
Akka mootummaan Itoophiyaa jedhutti ammoo dubbiin akka Fayyisaan jedhee miti.Obboo Mohaammad Sayid itti gaafatamaa waajjira koominikeeshiinii mootummaa Itoophiyaati.
Akka mootummaan Itoophiyaa jedhutti hidhattoonni gosa Murlee jimaata darbe Suudan Kibaatii gara daangaa Itoophiyaa cehanii, naannoo Gaambeellatti haleelaa geechisaniin bayyinni namoota du'e 208 gaheera. Kana kesssa bayyeen isaanii ijoolleedha fi dubartoota.
Akka mootummaan Itoophiyaa seera mirga ilmaan namaa addunyaa,mirgaa ilmaan namaa Afrikaa;karaa nagaatiin hiriira bahuu,yaada ufii karaa fedhaniin ibsachuu fi gurmaahuu ulfeessitu gaafate.
Akka mootummaan jedhetti namii ariitiin gargaarsa eegatu miliyoona 8 fi kuma 200 ture amma dabalee miliyona 10 fi kuma 200 tahe.
Akka mootummaan naannoo Oromiyaa duraan jedhetit naannoo isaatti nama miliyoona 2 fi kuma 49 gargaarsa eegata.Henna dhiyootti ammoo nama miliyoona 1 fi kuma 500 itti dabalame.
Akka mootummaatti jedhan Chathrine gargaarsa namoomaa Afriikaaf dhiyeessuuf cichaan hojjetaa jirra. Waajjirri isaan bakka bu’anis gargaarsuma kanaaf kan oolu waggaa darbe doolaara miliyoona 800 gumaachuu isaa illee beeksisaniiru.
Akka mootumman Itiyoophiyaa saggalee lammii isaa ukkamsuu irraa of qusatu fi mirgaa dhala nama seerri biyyaatti lafa kaa’e kanneen akka mirga karaa nagaa walitti qabamuu, mirga barreessuu fi akka adda-addummaa saba biyyattii keessa jiraniitti mirga yaada ofii walabummana dubbachuu kabaju ammas irra deebinee jabeessinee waamicha dhiheesine, jedha ibsi waajira Ministrii Dhimma alaa Yunaayitid Isteetsiin har’a bahe kun.
Akka Morookoon dorogmmii tana qopheessituu Afrikaan Kibbaallee ya deeggarte.Morookoon tana waliin marroo shan dorgommii waancaa kubbaa miilaa tana qopheessuuf dorgomte.
Akka Mr. Balimatti UNDP’ n haga yoonaa horiise bultoota naannoo Kaaba Keeniyaa fi Kibba Itiyoophiyaa jiran gargaaruuf gara $ Miiliyoona 12 ol baasii godheera. Sababa badhaafamu horsiise bultoota Oromiyaa ka tahe Ayyaanni Dachee Yooakaanis inni ingiliffaan World Earth Day jedhamu ka kabajamuu jalqabe bara 1970 Ameerikaatti yoo tahu, ayyaana kana sababeeffachuudhaan Magaala New York tti walgayii taa’amuunis Labsiin Seeraa walgayii waa’ee faalama qilleensaa Paaris irratti qophaaye ture ni raggaasifama.
Akka mrgi uummata Oromoo fi uummatoota Oromoo kabajamuu fi biyyattii keessatti nageenyi dhufu faluuf jecha, mootummaa Itiyoophiyaa waliin haal-duree tokko malee bakka qaamni sadaffaan jirutti mari’achuuf yeroo hedduu akka yaalee ture kan ibsa isaa keessatti eere Addi Bilisummaa Oromoo, yaaliwwan araaraa jalqabamanii otuun hin milkaa’iin hafanis tarreessee jira.
Akka murtii gamaaggama kanaattis miseensi koree hojii raawwachiistuu DH.D.U.O fi IHADEG akkasumas itti gaafatamaa waajjira DH.D.U.O,obbo Dhaabaa Dabalee itti gaafatama armaan olitti tuqaman irraa kaasamuun gabaasameera.
Akka murtii gamaaggama kanaattis miseensi koree hoji raawwachiistuu DH.D.U.O fi kan IHADEG akkasumas itti gaaftamaa waajjira DH.D.U.O kan ta’an obbo Dhaabaa Dabalee itti gaafatama armaan olitti tuqaman irraa kaasamuun gabaasameera. Garuu miseensa korii gidduu galeessaa dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo ta’anii kan itti fufan ta’uun beekameera.
Akka Muugoon jedhutti gaazexeessitoonni Afrikaa mootummaan isaan sodaachisuu fi hojii isaanii gulaaluu irraa kan ka’e rakkoo guddaa keessa jiran. Kun immoo miidiyaan walabaa akka hin baballanne gufuu ta’uusa dubbatan.
Akka muummeen ministeraa Auwsuitraaliyaa Scott Morrison jedhtti namii kun nama biyya isaati.Nama biyya nagaa dhowwu,nama nagaa hin qamne,yaada ufii malee ka dhibii hin caqamne jedhe.Muummeen ministera New Zealand Jacinda Ardern guyyaan badaa akkanaa hedduu keessaa kun guyyaa tokko jette.
Akka muummeen ministeraa jedhetti asii achi Itoophiyaa fi Eertiraa jidduu jaalala, ulfinnaa fi waliin guddachuu malee womaa hin jiran.
Akka muummeen ministeraa jedhetti hujii hidhaa abbayaatiin Itoophiyaan Masrii fi Suudanillee hin miitu.
Akka muummeen ministera haajaa alaa Angoolaa ka amma jedhetti ministerii haajaa alaa Amerikaa Angoolaa dhufuun bulchiinsii mootummaa Donald Tiraampi Angoolaan waliin hariyummaa jabeeffachuu fedhuun mirkana.
Akka muummeen ministera Indi,Manmohan Singh kora Finfinneetti taahe irratti jedhanitti biyyitii isaanii $b5 Afrikaa kennitee akka isiin ganna sadeen dhufaatti ufiin wallaantu faluu feeti.Daldala qofaa mitii akka Afrikaan misoomaa fi gama barmusaalleen ufi dandeettu tolchuuf.
Akka muummeen ministera Itiyoophiyaa hiriira Dirree Maqaslaatti bahe irratti dubbatetti wannii milishooti ISIS baqataa Itiyoophiyaa Liibiyattti tolchan akkii isaan itti fixanii fi akkii namii itti gadde waan namii hubachuu dandahu.
Akka muummeen ministera Itoophiyaa jedhetti akkaataan nama nagaa itti fixan akka malee nama gaddisiisaati.
Akka Muummeen Ministera Itoophiyaa kora Parlaamaa irratti jedhetti gatiin qarshii Itoophiyaa gadi buutullee tanaa jettee gatiin gaazii fi geejjiba hin dabaltu
Akka muummeen minsiteraa,Itoophiyaa, Hayilee Maariyam Dessaalenyi jedhutti rakkoo tanaaf nama ykn dhaabbilee dhibiillee balleessaa himatilleen hin jiru.
Akka muummeen minsitera Itoophiyaa TV biyyaa irratti jedhetti lola kanaan jarii kun asii achi loluu akka dandeenne tolchanii humna laaffisan.
Akka muummeen minsniteraa jedhutti hujiin warra biyya nagaa dhowwuu ka Itiyoophiyaa naannoo gara garaa keessatti mumullachuutti jirtu ammuma fala argachu baannaan akkuma ISIS tahuu dandeetti.
Akka muummeen mistera Dr Abiy jedhetti walii malaltteessuun tun seeruma guutachaa durumatti deemti paartin Badhaashina paartii dhugaa fi beekumsaa yayyabamte jedhe
Akka muummicha ministeeraatti barri 2011 waggaa guutuu kan itti hojjetan waan ta’eef kana ilaalchisee Raadiyoo sagalee Ameerikaa biraa gaaffii dhiyaateef dhimmi isaan dursa kennaniif keessaa tokko dhimma dargaggootaa ta’uu Dr. Abiy ibsaniiru.
Akka muummicha ministeeraatti haasaa isaan dhageessisan akkaataan itti dhiyaatanii fi qabiyyeen isaas adda ture
Akka muummichi ministaraa Juuzeeppee Koontee jedhanitti, lammiwwan Xaaliyaanii marsaa ammaatti maatii ofii waliin wal-ga’uu danda’u. Garuu gurmuu xixiqqoodhaan tahuu qaba. Ammallee sababaa amansiisaa tokko malee kutaa Xaaliyaanii tokkoo gara kutaa ka ka biraatti imaluun hin eyyamamu. Lammiwwan imala akkanaa deeman unkaa yokaan foormii sababaalee akka dhimma hojii fi fayyaa ibsan harkatti qabatanii socho’uu qaban.
Akka naannoo sana heerri hin jiraanne, sirna seeraa diiguudhaan karaa heera mootummaa diiguun deemuun isaanii ka faallaa mirga abbaa-biyyummaatiin deemu, ka jedhan itti-aanaan Koomishinaraa Poolisii Federaalaa kun, namoota kana irratti ragaan namaa fi galmee walitti-qabamuu isaa dubbata, jechuudhaan, Yonaataan Zebdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Akka naannootti ijaaramuun gaaffii uummataa tahuu ka dubbatan – namni akka maqaan isaanii ifatti hin himamne tokko, deemsa isaa keessa dogoggorri hin jiru. Inumaa deemsichi kan ittiin ilaalamu, heera biyyattiin qofa tahuu qaba – jedhan.
“Akka naannootti ijaaramuun gaaffii uummataa ti” kanneen jedhan – qaaamni hawaasa Walaayittaa immoo, gaaffiin kun akka deebii argatu sochiin godhame sirrii dha – amantaa jedhu qaban. Obbo Daagaatoo Kumbee dabalee – hoogganoonni godinaa Walaayittaa amma hidhaa jiran yaada tarkaanfachiisanii fi deemsa isaanii kanneen deggeran keessaa tokko Waldaa Hayyoota Walaayittaa yoo tahu, hoogganoonni godinichaa amma mana-hidhaa jiran akka hiikaman gaafatee jira.
Akkana jecha obboo Mohaammaditti wal dhabii kun waan Oromoo tokkummaa barsiisee jedhe.
Akkana jechuun akka doctor Tedoroos jedhetti tanaa jedhanii seera malee deemmaa nama dhowwuu hin malle.
Akkana jechuun ammoo Iraan jabaattee dhowwattullee qabxii diqqaa qabdii ya keessaa galte.
Akkana jechuun ministera itisa waraana biyya suniiitti biyya bulcha jechuu. Biyyitii tun eegii pirezidaantiin isii ganna 38 biyya bulchaa bahe Jose Eduardo dos Santos hujii irraa buheen duuba kalee filannootti faaqqifte.
Akkana jechuun paartiin Tiraampi faati akkuma durii kaan akka feete seera guddaa ufumatti hin buufatattu.
Akkana jechuu poolsiin biyya sunii guyyaa boqonnaa isaaniillee qawwee hidhatanii yaahanii namuu waan dhufaatiif qophii jira.
Akkana jedha “Amerikaan karaa Afrikaa waliin daldala naannoleen Afrikaalleen faaydaa keessaa qabdu deeggarti.”
Akkana jedha Embaasiin USA dhaamsa lammii isaaniitii dhaameen;karoora nagaa keessanii irra deebihaa ilaalaa, mirgaa bitaa ufi hubadhaa, waan naanno teessan jiraa ilaalaa,oduu naannoo teessanii quba qabaadhaa.
“Akkana jedhan isan jabeenna keessaniin, ogummaa hujii teessaniitiin,garaa kutannaa hujii irratti qabdaniin,waadaa hujii tanaa galtaniin Maaykil Paak waliin hojjattan hinuma beennaa jedhani dhaamatan.
​Akkana jedha Obaamaa “Emaanule nama yaada qajeelaa qabu,dhugaa dhaabatu,akka Faransaay Awurooppaa keessatti qooda guddaa qabaattu fedhu ummata Faransaayillee egeree dansaatti geessu.”
Akkana jedha Xalyaa kun “akka mootummaa keessanii fi paarlaamaa Awurooppaa wal gargaaru tolchuuf waan Dr.Mararaan amma keessa jiruu fi waan himatan akka diidessanii natti himan fedha.”
Akkana jedheen“Ilaa ilaali tana wannii ani fedhu.Nama 11 ,780n nu caalan. Ta hagasii naa barbaadi.Maan jennaan achitti nutti moo’e,” isa jedhuu bilbilaan waraaban.
Akkana jedhe Pompeonn “filannoo namii cuftii abdii irraa qabaatee itti gammaduu qabaachuu feena,”jedhe.
Akkana jedhe Xalyaan kun Dr.Mararaa Sadaasaa keessa Brussle dhufee miseensota paarlaamaa Awurooppaalleen wal dubbatee Itoophiyaatti deebihee hidhame.
Akkana jetti; achii fulaa nama Oromoo hedduu itti hidhan geessan.Akka isiin jettutti makiinaatti fa’anii deemmaa guyyaa lamaatiin duubatti Harargee gahan. Deemmaa guyyaa lamaa kana keessatti woma hedduu keessa baate.
Akka nama ambaasaadderoota Amerikaatti Afrikaan ardii waan hedduun faarsan;aadaa dansaa,balchaa fi naasoo.
“Akka nama Gaambeellaa Itiyoophiyaa dhaa baqatee biyyaa bahee fi mooraa baqattootaa keessa, yeroo tokko tokko otuu homaa hin nyaatiin guyyaa lamafaa tureetti, akka nama mana barnootaa gaarii tokko hin deeminitti, mul’anni Ameerikaa anaaf jireenya miijawaa jiraachuu, namni haatii fi abbaan isaa akka itti konkolaataa oofan hin beekne, konkolaataan oofu qabaachuu, mucaan koo boor maalan nyaadha, jettee bakka hin yaaddofne jiraachuu dha. Abjuun Ameerikaa anaaf bakkan itti hawaasa tajaajiluu fi gargaaruu danda’uu kootiin lammii Ameerikaa jedhee of waamuu kiyyatti baay’ee boonu. Abjuu Ameerikaa jechuun anaaf waan samuun kiyya itti xiyyeeffate tokko yoon jabaadhe hojjedhe argachuu danda’uu kiyya. Abjuu Ameerikaa ani akkanattan hiikkadha, jedhe - Obalaan.
Akka nama miseensa waraanaatti immo waraana leenjisuu, qopheessuu,dirree waraanaatti bobba’uun waraansisuu fi waraana booda rakkoo jiru furuu irratti ooguma guddaa qabu.
“Akka nama qilleensa gubbaa cehuu kaan ceeti. Fiigichii isii maan fakkaata jennaan, “fiigichi isii guchii ceetu fakkaata…miilii lafa hanqatee quba miilaatiin lafa tuxxi malee waan dhugumaan lafa irra ejjattu hin fakkaattu.”
Akka nami hagii tokko jedhutti nama 100 caalutti dhukkuba dhiba biinii fakkaataa fakkaata jedhan kana ufi irratti arge. Ka kanaan lubbuu dhabelleen hinuma jira jedhan.
Akka namii 100 oli waliin hin teteenne walti hin bane seeratte.Roobii dhufuu jalqabee ammoo manneen barnootaallee cufaa in cufatte.
Akka namii achii dubbinfe jedhutit waraanii Liyuu Hayil aanaa Gooroo Doolaa olloota Malkaa Halluu hardha ganamuu hadhee nama i'ijjeese.“Daangaa keenna keessati lafa qotatanii nama hadhan.”
“Akka namii alaa dhufelleen hujii poolisii keessatti heddatu hojjadha.”
Akka namii ganda Gorroo irraa dubbifne jedhetti gandeen akka Jerbaa, Kuubaa Kaambii,Huurso, Malkaa-Jabduu, ollaa Industirii faatti walti hin taakkine karaa kute.Riqaa ollootii kun waltiu dhufuuillee ya kute.
Akka namii hagii tokko jedhutti barattootii Oromiyaa baranaa haga guddana waan hin baratiniif akka jarilleen qophaahuuf qormaatii duratti dheeratu maatii, qabsaahotaa Oromootii fi namii hedduun maqaa #Oromoprotestsykn Mormii Oromoo jedhuun mootummaa federalaa fi naannoollee gaafatee irratti didanii jennaan qormaata hatanii interneeti irratti facaasan.
Akka namii Hiddii-lolaatii dubbfine jedhetti hiriira Hiddiitti nama hedduutti hidhamee, dhaanamee poolisiin gaaziillee aara qabdullee namatti facaafte.Bulchaan aanaa Miyoo obboo Jemberuu Aberraa ammoo ammoo hiriirii seera guutamee bahe hin jiru jedha.
Akka namii hujii argatu carraaquu.Dureeyyiin Amerikaa gugurdoon akka Boeing,Micrsoft Starbukcs, Amazon fi hedduun Seattle jira.
Akka namii jarii Finfinnee ollaa Boolee Kiflee Ketemaa dubbifne jedhutti suuqii diqqoo figuddoo hin jedhanii, hoteelii diqqoo guddoo hin jedhanii irruma yaa'anii gibira namatti muran.
"Akka namii kitaaba kana barreesse,aabba Taadhii Liiban VOAtti himetti kitaaba kana nama waan Jaatanii beeku diqqaa guddaallee walti gaafatanii barreesse.Kitaaba kana waraa afaan giliiziin ""Life &Legacy of a Borana Statesman"" barreese.Eegee ammo sunuma faan Amaaraalleetti jijjiiree dhiyoo baasee waan.Agfaan Oromoolleetti deebisuuf falutti jiraa jedhee VOAtti hime."
Akka namii kun jedhutti maqaan isii Amiinaa Aliiti.Waraanii Naayjeriyaa ammoo Falmata Mbalalaalaa jedha.
Akka namii miilaan yaahuu hin dhiifne tolchhuf karaa makiinaa irratti ispoortii nama cufaa(mass sport) namii kuma 10,000 itti walti dhufee miilaan yaa’ee nafa diriirfatu qopheessutti jiran jedha obboo Fissihaan.
Akka namii rakkoo tana Nageellee Booranaatii VOAtti hime, Godaanaan jedheti hujii tana “eegii jalqabanii ammaa ganna 12 keessa jiran wannii jijjiiramee hujii jalqabe hin jirtu.”
Akka namootni wal irraa hiiqan gochuufis yunvarsitichi konkolaataawwan uummata deddeebi’u jaha ramaduun tajaajila geejjibaa kennaa jira Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Akkana tolchuuf ammoo biyyitii cuftii akka jecha pirezidaanti Tiraampitti qabeennaa fi humna waraanaalleen ufi dandahuu maltee ba’oo ufii ufumaa baadhachuuf qooda ufii qabaachuu malte jedha.
Akka natti fakkaatutti haala jiru jijjiiruuf mootummaan dimokraasii diriirsuu qaba. Sana gochuun immoo waan nama sodaachisu hin qabu. Sana yoo godhan Afriikaaf illee fakkeenya gaarii ta’u jedhan.
Akkana wal tolcha dibbi, dibbi! buffi, buffi!,dha,dhaa!,ka, kakkaka,akkana wal dhaanaa wal tittimsaa,hafuura wal kutan.Daqiiqaa 3 wal dhaanaa daqiiqaa 1 hafuura fudhachaa walti deebi’an.
AkkaNew York Timesbarreessetti xuyyuurii Itoophiyaa geejjiba xuyyuura addunyaa hedduu caala.Maashina xuyyuura akka qajeelchanii oofan tolchu,simulatorqabaachuunillee biyya hedduu dura jirti. Maashinii kun akka paayleetiin xuyyuura haaraa qajeelchee oofu gargaara.
Akkan ragaa achii argadhetti jedhan obbo Nebiyaat lammiiwwan 16 lubbuun oolaniiru. Jarmayaa koolu galtootaa IOM waliin ta’uu dhaan namoota irraa hafan waliin ga’uudhaan namoonni irraa oolan namoonni lubbuun hafan hammana kan du’an hammana ragaan jedhu kan argame. Waluma gala lammiwwan Itiyoophiyaa 57 lubbuu dhabuu isaanii mirkaneeffachuun danda’ameera jedhan.
Akkanuma Barsaan kilabii Cordoba ta ufiifuu La Liigaa keessaa bahuuf tirachaa deemuutti jirtu goolii 8 itti galchite gadi dhidhimsite.
Akkanuma jechaa guyyaatti Afaan Oromootiin saatii 2 hojjachuutti dabre.
Akkanuma jechaa haga Adoolessa 15n nu gahanii Nugusa kubbaa miilaa ka baranaa beenna.
Akkanuma jechaa kilabootii afur waancaa NFL, kaSuper bowljedhanii walti hafe.Kilabootii tun abranNew England Patriots,Denver Broncos,San Francisco 49ersfiSeattle Seahawksfa. Abbaan Ammajii 19 moohee,Gurrnadhalaa 2,Superbowl wal dorgoma.
Akkanuma jechaa namuu wal jalaa bu’aa dhufanii atleetotii qoftii walti hafan. Keenyaatti dubraaf dhiiralleen moo’e. Dhiraan atileeti Keenyaa Stanley Biwotii fi dubraan ammoo Mary Keeyitaaniitti moo’e.
Akkanuma tahaa US 1-0 moote dorgommii itti aantuu (knock out) gatanii wal bira dabranii dabarte.
“Akka nu quba qamnutti dhibii amma mullate kun gamuma tokkolleenuu ka bara 2014 fi 2016 keessaa Afrigaa Gama Dhiyaatti arganiin wal hin fakkaatu fakkaata.”
Akka nuti amanutti furmaati dhugaan tokkichi kan walitti bu’iinsa Israa’elii fi Faalisxiin gidduu jiru kan hundaa’u biyyoonni lamaan Jerusaalem mgaalaa galma mootummaa Israa’elii fi kan Faalisxiin ta’uu irratti walii galuu ti jedhan Mogheriin.
Akka nuti amanutti jedha poolisiin namni sun utuu nuti achi hin ga’in of ajjeese. Amma iyyuu barbaacha irra jirra. Hamma qawwee 10 arginee jirra jedheera.
Akka nuti amanutti namni sun utuu nuti achi hin ga’in of ajjeese. Amma iyyuu barbaacha irra jirra. Hamma qawwee 10 arginee jirra jedhan.
Akka nuti Keniya keessa jirru quba qabu. Bosona nuti keessa jirrus beeku. Meeshaa isaanii waliin gara bosonichaa haa dhufan. Namni achi keessaa lubbuun ba’e injifannoo gonfata. Qormaati ani isaaniif kennu isa kana jedhe.
Akkan yaadutti jedhan Trump dhaabbata oduu Fox jedhamuuf white House keessatti ibsa kennaniin kana duuba Prezidaant Obaamaatu jira, sababiin isaas namoota isaaniitu keessa jira jedhan.
Akkan yaadutti oduu kijibaa ti, gauu yoo isaan sana jedhan ta’e madaalli sammuu keenyaa ilaalchisuu qabna jedhan. kanaaf eennyu akka injifatu ilaalla jechuu dhaan Traamp gaazexaa Forbes har’a maxxansameef ibsaniiru.
Akka Obaaman erga viidyioo Twwiter Emaanule irratti jedhetti filannoon pirezidaantummaa Faransaay tun waan deeggaru malan.
Akka obbo Addunyaatti,”Dorgommiin gugurdoon Adaamaatti, Atileetiksii Asallaatti,bisaan daakuu fi Teenisii Dirree ammoo Bishofotuutti taha.”
Akka Obbo ALemaayyoon jedhanitti, Abbootiin Gadaa yeroo dhukkubaa kana mala dhahuu fi hawaasa gurmeessuurratti qooda guddaaa qabu. Tokko warra qabameef qorsi akka barbaadamu duula baasu, kaan ammo amala dhukkuba kanaa qorachiisu; yoo ka akka Golfaa faa namaa namatti dafee darbu
Akka obbo Boruun jedhanitti namoota rakkoo keessa jiran kanaaf gargaarsi taasifame haga yoonaa hin jiru.
Akka obbo Diidatti omishootni daandilee cufaman jedhaman kanaan daddarban omishaalee, qaraxaf hin geenyedha, mootummaan Keeniyaa garuu, nageenyaaf jecha, darbees galii biyyaaf argamsiisuuf jechas warri asiin dabru kun dhaabbachuu qaba jedha.
Akka obbo Dirribaa Qorichaa,itti gaafatamaa Agency Metrooloojii Biyyoolessaatti Daarektera Raaga Metrooloottii fi Dursa Akeekkachiisaa Daarekterittii dhaabii isaanii odeeffannoo jirtu hin kenna.
Akka obbo Duubee Jiloo,Daarektera Daarekteroota Teknikaa fi Ogummaa Atileetiksii Itoophiyaatti, Itoophiyaan atileetoa akka Daraartuu Tulluu fi bebeekamoo ammatti qabaachuu baattullee abdii guddoon dorgommii tana dhaquutti jirti.
Akka obbo Gonaafan jedhutti hujiin duraa sun waan akka akkaatiin badde. Bal’inna hujii sunii,rakkina kontiraakteraa fi waan hedduutti keessa dhufe.
Akka obbo Huseen Usmaan Liibiyaa Trippoolii jedhanitti dhiyoo tana nama Itoophiyaa haga 50 tahu qawween hadhanii manaa baasani.Jarii kun yoo bahellee mi’a ufiillee gatee lubbuun keessaa bahe.
Akka Obbo Jaagamaa Qananii Itti aanaa Ittti Gaafatamaa,Abbaa Taayitaa Daandii Baaddiyaa Oromiyaatti,hujiin mootummaa naannoo Oromiyaa karaa baasee naannolee waliin gahuu tanaaf naannolee karaa baasanii misoomatti geessan.
Akka obboleessii isaa diqqaan, ambaasaadder Birhaanu Dheeressaa jedhutti gaazexeessaa Solomoon fayyaa dhabee ji’a torba ciisee kalee ganna 80-tti Minisootumatti lubbuu dhabe.
Akka obboleessii isaa Mohamed Bakar Ibroo jedhetti obboleessa isaa diqqaa waraana mootummaatti ijjeese.Isa qofaa mitii nama haga jaha dhibiitti harka waraana Itoophiyaatti lubbuu dhabee jedhe.
Akka obboleettiin Diidaam,Elemaa Jaaroo jettetti Diidii marrimaan fulaa sadiitti citeef wallaanachaa bahe siree keessaa qaban.
Akka obbo Melaakii Dirribee,leenjisaa atileetii Itoophiyaa jedhetti namii dorgommii tana irratti qabxii dansaa argate,dorgommii Oloompikii Londonii fi filatamuu fa dandahaa tahuu baannaan hin hafa.Akkuma kanaan Itoophiyaa fulaa akka akakatti nama dogrommii Londoniif isii fulaa bu’u filachututti jirti.
Akka obboo Abbaabbuun jedhetti bokkeennii lafa gammoojjii roobe Golochaa fi Dhummuugaa keessaa manneen heddu irraa qorqooroo guurrate.Garee tana qorattu itti erganii laaluutti jiran.
Akka obboo Abdulhakim jedhutti lafti midhaan irraa badan tun lafa bal'oo.
Akka obboo Addisuu Areggaa itti gaafataman odeeffannoo mootummaa naannoo Oromiyaa jedhutti jedhutti lolii kun porojeektii mootummaan naannoo Somaalee magaalaa Caamuqi keessatti jaaruu jqlabee asiind urattuu bulchiinsii naannoo lamaanii(Oromiyaa fi Somaalee) irratti walii galee akka dhaabatu tolche irraa dhufe.
Akka obboo Addisuun Areggaa jedhutti mootummaa naannoo Oromiyaa ummata hiriirsee nagaa isaa eeguuf hojjata.Taatullee obboleeyyummaan ummata Soomalee fi Oromoo tanaan hin miidhamtu.
Akka obboo Addisuun jedhutti wal dhabii daarii Soomaleetii fi Oromiyaa akkuma riferendemii bara 1997 irratti walii galaniin fala argata.
Akka obboo Addunyaa Barii, Biiroo Dargaggoo fi Ispoortii Oromiyaatii nutti himetti Shaampiyoonaan Oromiyaa baranaallee Jimmaatti qophaaha.
Akka Obboo Addunyaatti naannoo Oromiyaallee tahee Itoophiyaa kubbaa miilaallee akkuma Atileetikisii guddisuuf qophiitti jira.Ijoollee jalaa oli guddisuun faaydaa guddoo qaba
Akka obboo Dejeneen jedhetti Awwaanisii waan jiidhaa waan lagatu hin qabu. Harargeetti mishingaa akkana nyaata.Aanaa Jaarsoo fi aanaa Qarsaatti jabeessanii ufi irraa dhowwan.
Akka obboo Dinquun jedhutti Afaan Oromoo guddisuuf keesatti ganna 16 fi 17 duratti akka ijoolleen Oromoo yuniverstii eebbifamte yoo boqonnaaf qahee ufiitti galte Afaan Oromoo barsiisftu horiin gargaaraa bahe.
Akka obboo Duubee Jiloo Federeshiinii Atileetiksii Biyyoolessaatii jedhetti Itoophiyaan dorgommii tana irratti warqii lama badhaafamte.
Akka obboo Fiqruu Amanuu,daarekterii misooma bunaa-shaayii fi mi’ooftuu damee ministry qonnaa jedhutti saliixiin tokko;qlleensa gammoojii keessatti biqilti,baa galfachuuf bara hedduu nama hin tursitu,fedhiin zayiti addunyaa dabalaa deemuutti jirti tanaafuu fuula itti deebifahcuutti jirra jedha.
Akka obboo Guyyootti warruma Afrikaa duubatti hambisetti Afrikaa duubatti haftan jedha maqaa nurra kaahanitti gadaannisa nutti tahee asiin nu gahee jedha.
Akka obboo Habiib Qaasim,itti gaafatamaa biiroo odeeffannoo bulchiinsa magaala Adaamaa jedhutti bulchiinsii isaanii ummaa waan hedduun gargaarutti jira.
Akka obboo Hayilee Maariyam jedhetti wannii milishooti ISIS nama fixaniif akka namii Itiyoophiyaatti amantiin gargar bahee wal fixu.Tana maleellee jaalala namii Itoophiyaa walii qabu jiraachuu dhowwuu
Akka obboo jecha obboo Kebbedeetti Gadaa waan Gadaa rakkisuutit jira
Akka obboo Mangsituun naannoo Oromiyaa ka akka Harargee Bahaa aanaa Fadis, Kombolchaa, Arsii Dhiyaa ,Jimmaa,Shawa Bahaa Amboo,Iluu Abbaa Booraa fi gara garaa deemee arge jedhetti raammoon tun ammatti harka nama hin baane.
Akka obboo Muusaan jedhutti bulchootii naannoo lamaanii;Oromiyaa fi Somaaleen wal dhaba daangaa irratti waan walii galaniif amma namii haarahii Jijjigaa keessaa baqachuutti hin jiruu ka baqatellee ummataa fi mootummaatti akka dansaa gargaaruutti jiraa jedha.
Akka obboo Omar jedhetti akka kanaan Harargee Bahaa keessaa waraanii kun nama 19,220 baqachiise amma aanaa Cinaksen jira.Jarii kun mi’a waraanaa gugurdaa akka Bireenii faan nama hadhee baqata.
Akka obboo Shimallis kora sun irratti jedhetti Gediyoo fi Gujiin obboleeyyan “warrii jara kana wal dhabsiise seeraan gaafatamaa.”
Akka obboo Sileshiin jedhutti Itoophiyaan bara 2007 fi 2008 keessa jirbi foohamte toonii kuma 60 argachuuf eegatti.
Akka obboo Tesfaayeen jedhetti jarii kun hagii guddaan dallaa jaaree taahuu malee womaallee irratti hin jaarre lafa midhaasuu dhiisii lafa hammeesseeyyuu.
Akka obboo Tolaamariyaam abukaatoon jara kanaa Ifaa Gammachuu maqeeffatee jedhetti bisaan warrii dhugu booruu, cirracha qaban tana qofaa mitii waan hmamaatuu dhibiillee hedduu qaba.Tana malee firaashii cinaacha nama tokko qofa qabattu senimetirii 80 lamaan irra bulan.
Akka obboo Toleeraan jedhutti Almaaz humnaa oli dorgomaa baate barana yeroo gabaabaas asitti abbaa mana ishiitti ji’a jahaaf leenjisaa bahe.
Akka obboo Wondimmuun yaada waan hidhamtootii mana hidhaa sun gubuun shakkaman jedhan ragaa tolfatee jedhetti jarii ibiddaa duraa baqachuu nama dhowwee balbala namatti cufee fi rasaasaan nama dhahe jedhan adoo beekamanuu hin qabamne.
"Akka Obbo Solomoon Alamuu, gaazexeessaan TV Itoophiyaa Sagantaa Afaan Oromoo ka durii Finfinnee irraa jedhanitt naannoo Shawaa keessaa dorgommii fardaa hedduutti jira.“Farda yaabbatanii gussanii uleen dudda keessa wal waraanuu fa’a. Kaan ni baqataa, kaan ammoo fiigee, dandahu jalaa baha dadhabu ammoo ni waraanama,” jedha.Seera bulmaata Gadaa Oromoo keessatti seera ittiin farda ulfinna guddaan eeganti jira. Akka obbo Kumaa Huseen, as Amerikaa Merilaand irraa jedhanitti ammoo naannoo Baaleetti fardaan fuudha dhaqan, yoo fuudha dhaqan akka fardi harka isaa lamaan ol fudhatee ispoortii hojjatu tolchanii laaluun gammachuu guddoo.“Yoo innii harka oli fudhatu dubartiin ilil jetti….Fardii dargageessaan tola, dargaggeessilleen fardaan tolaa,” jedhu. Namoonni hedduun akka Oormiyaan gama kanaanilleen dorgommii Ispportii fardaan hojjataniin jabaattee addunyaatti dabalamtu tolchuun ni dandahama"" jedhu.Tana tolchuuf maanti tahuu male? Mee waan nu tana irratti mari’anne caqasaa."
Akka Obbo Soraan jedhanitti koreen dhimma kana qorataa jiru loltoonni kun mana murtee kamitti akka dhiyaatan murteessuuf Sanbata dhufu murtee kennaa jedhan. Garuu irra caalaan miseensota koree keessa jiranii yoo yaada isaanii dhiyeeffatan warri kun akka mana murtii aanichaatti dhiyaatu fedhuu jechuun dabalanii himanii jiran.
Akka Obbo Soraatti angawoota aanaa keessaa koreen nama 30 hundaayee waan kana qorataa jiraa jedhu.
Akka obbo Taammanaa Bitimaa,barsiisaa aadaa fi afaanii ka University Germanitti,fkn aabba Tooni waan guddoo.
Akka Obbo Yuunuus jedhaanitti mana murtiitti belamaa 2 dhiyaatanii qorataan poolisii waan ittiin himateef raggaa namaas ta'e barruu dhiyyeffachu waan dadhaabeef manni murtii wabii qarshii 1000tiin mana hidhaa tii gada lakkise.
Akka odeeffannoo ani qabuutti, Dr. Mararaan ka hidhaman, haala labsii yeroo hatattamaa wajjiin wal-qabateeni. Isumayyuu ammoo, ka Paarlaamaan Itiyoophiyaa shororkeessota jedhee remade – dhaabbatoota shororkeessotaa wajjiin wal-quunnamtii-qabaachuun, waliin shira gochuun kan dhorkame waan ta’eef, shakkamanii to’annaa jala galfamanii jiru. Amma gaaddisa seeraa jala waan jiraniif, Dr. Mararaan kanatti shakkamanii hidhamuu isaanii ti amma kan ani beeku. Qorannaan irratti geggeessamee, himannaan irratti dhihaate immoo –hidhaatti isaan tursiisaa? Yeroo gabaabaatti walaba isaan taasisaa? inni jedhu garuu deemsa seeraatiin waan beekamu waan ta’eef, isuma eeguu wayya, jedhan.
Akka odeeffannoo gahaa argannen sinitti deebina.
Akka odeeffannoo Koomishinii Poolisii Oromiyaa irraa kennameetti konkolaachistoonni of eeggaanoon konkolaachisuu dhabu fi ariitiin ka’achuun konkolaataa oofan to'achuu dadhabuu irraa mudatu balaawwan kun.
Akka odeeffannoo Ministerii Haajaa Alaa US irraa arganenetti mariin tun ta pirezidaanti Obaamaan ganna dabre muummee ministera Itoopbhiyaa,obboo Hayilee Maariyaam Dessaalenyi waliin diidessinee wal dubbata faana dhufte.
Akka odeeffannoon tun marsa iantenertii isaaniillee irratti hin baanellee marsaa interneetii fi Socila Media,sab-qunnamtillee cufatte Chaaynaan.
Akka odeeffannootti kan nu ga’e barattoonni mormii dhageessisaa turuu isaanii fi booda irras ofuma isaanii dhaaban kan jedhu jedhan. Mooraan amma tasgabbii qaba. Barnoonni garuu har’a hin turre jedhaniiru.
Akka odiingaan warra isa deeggaruun jedhetti demokiraasiin Keenyaa afaan balaa jala jirtii warrii paartii biyya bulchitu kun warra mataan dansaatii miti.
Akka oduu arganneetit miseensotii mana marii 215 cuftii isa filatan.Miseensotii mana marii isaaniillee akkuma kana hujii jalaqaban.
Akka oduu arganneetti jarii lachuu hin dhufu.
Akka oduu arganneetti namii Itoophiyaan marii hidhaa abbayaa tana keessa Amerikaan keessa seenuu isiitti hin gammane “Amerikaan tana irratti Itoophiyaa muddite,” jedhan.
Akka oduu arganneetti waan isa ijjeese ragaa hedduu walti barbaaduutti jiran.
Akka oduu biiroo muummee ministeraatti makiinaan gargaarsa fa’ate Maqalee,Shiree fi Addigiraati gahee gargaarsa qoodutit jira.
Akka oduu dhaaba oduu Mirror irraa arganneetti manaajerii kilabii Manchester SitiiPep GuardiolaMeesii horiin guddaan bitachuu fedha.
Akka oduu ESPN Deportes, TV biyya biyya Ispeeniiti jettuti ammoo Angel di Maria, Lucas Bigliya, Ezeqiheel Lavezzi fi Ever Banega faatilleen warra Arjentiinaa keessaa yaahuu fedhu.
Akka oduu hajaja waraana Amerikaa(Pentagon) pirezidaanti Tiraampi waraanaa Waldaa Afrikaa Somaalee jiru gargaaruuf akka ilaallachaa Al-Shabaab Somaalee keessatti hadhan hajaje.
Akka oduu himaa mootummaa Itoophiyaa, Shimellis Kemaalitti waraanii Itoophiyaa daarii Eertiraa gara KM 16 caalee seenee lafa waraanii achii bahe Itoophiyaa hadha jedhan lolee deebihe.
Akka oduu himaan abbaa alangaa addaa Itoophiyaa obboo Tesfaayee Alemnewu VOA-tti himetti jarii dhiifama tolchaniif itti gaafatamaa Ginbot-7 Dr.,Birhaanu Neggaatii fi itti gaafatamaan OMN obboo Jawaar Mohaammad fa.
Akka oduu himaan ANC ZIZI KODWA jedhetti keessattu eegii waan pirezidaantiin Afrikaa Kibbaa dhossaan maatii dureeyyii Indii Guptaas faan walii galanii mootummaa Afrikaa Kibbaa irraa faaydaa argachaa bahe jedhan gadi baheen duuba dubbiin itti oowwite.
Akka oduu himaan IOM Paul jedhutti baqataa Itoophiyaa hedduun Yemenitti olloota namii sodaa itti hin dhiyaanne manneen dudulloota keessa bula.
Akka oduu himaan kun jedhutti Machaar akka waraanii isaatii fi perezidaanti Suudan Kibbaa Salvaa Kiir wal hin aane seer jidduu kaahee akka jarii walti hin dabarre tolche.
A kka oduu himaan ministera haajaa alaa obboo Melles Alem jedhutti waldaan Awurooppaa duruu waan dharaa ka akkana kana haasahuun beekama.Wannii amma jedhe kunilleen haaraa miti.
Akka oduu himaan mootummaa jedhutti ministeroota maallaqaatii fi diangdeetti bahee simate
Akka oduu himaan oduu himaan paarti mormituu ka sochii haqaa fi wal qixxummaa Suudan, Ahmed Tugood VOAtti himetti marii tanaan Bashiirii fi bulchoota Suudan ta durii afur mana murtii kanatti kennuuf.
"Akka oduu himaan paarlaamaa Zimbaabuwee Jacob Mudenda koratti jiruu oduun haaraan dhufte.Oduu himaan kora jidduutti akkana jedhe;""akka seera keeyyata 96 lakkoofsa 1 seera bulchiinsa Zimbabuweetti ka Haraaree jiru irraa hardha naan baate.Xalyaan tun ta Mugaabee ya huji irraa bu’ee jettu.”“Ani Rooberti Gabriel Mugabe, akka keeyyata 96essootti ammuma tana hujii iraa bu’aa,” jetti xalayaan Mugaabeen hujii irraa bu’een."
Akka oduu himaan waajjira odeeffannoo mootummaa Itoophiyaa Mohaammad Sayid jedhutti Itoophiyaan qaama rakkoolee biyya keessa uumamte qoratuuf baayee qaba.
Akka oduu himaan waraana Liibiyaa Mj.,Jeneraal Ahmed Almssmarry jedhetti ammoo warrii Siiriyaa guuranii dhufaniin kun kuma hedduu bididruuu duudee torbaan dabre Tiripooliin qaxxaamuree Xaliyaanatti baqate.
Akka oduu himaan waraana Naayjeeriyaa Sani Usmaan barreessetti intala amma argan tana Naayjeeriya gama Kaaba Bahaa ollaa Baale magaalaa Dambooa keessatti argan.
Akka oduu himtuun daarekteroota bisaanii fi qabeenna Noorweey media irratti jettetti biyya “Quick Clay” jedhan Noorweeyii Siwidin keessa jirtutti yoo waan rakkisan akka kanaan gadi cita.
Akka oduu himtuun Koomishiina Tokkummaa Mootummootaa mirga ilmaan namaa waajjira Jenevaa,Ravina Shamdasani jettetti rakkoon jirtu qoratmuuf qaamii walabaa Itoophiyaa deemee rakkoon qoratamu qabdi.
Akka oduu himtuun ministera haajaa alaa Amreikaa, Morgan Ortagus jettetti Pompeon yoo hardha muummee ministera Itoophiyaa, Abiy Ahmediin wal haasahetti Amerikaan jijjiirama, siyaasaa fi dingagee seenaa qabeettii Itoophiyaa akka deeggartu, faayidaa filannoo nagaa fi haqaa Itophiyaan barana qabaattu irralleetti yaayyuu wal haasahan.
Akka oduu Liibiyaa fi Somaaliyaa dhufteetti Turkiin hujii tana jabeessitee itti jirti. Liibiyaa abbootii waraanaa lamatti wal irratti qabee gama gamaan bulchuutti jira.Tokko Waraana GNA kaan waraana ammoo LNA jedhanii maqaa baafatan.
Akka oduu ministera Qonna Itoophiyaa irraa argannetti Itoophiyaatti namii haga guddaan boqqoolloo ykn baadallaa facaafata.Lafti baadallaa qarxii miliyoona tokkooti.Raammoon tun lafa qarxii ykn hektaara kuma 146 keessa jiriti.
Akka oduu nuun baatetti Wiixata onanaa warrii mana hidhaa Yaaballootti hidhan sagalee nyaachuu didee poolisiin wal dhabee tana irratti namii hidhaa jiru lama rasaasaa poolistiin du’e.
Akka oduu odu gaazexaa Aljeeriyaatti perzidaantiin koree CAF Issa Hayato’u, faa fi miilata isaanii hedduutti mari’ate. Ebolaan,dhukkubii haarahii lafa dhufe Afrikaa gama Dhihaatii nama 5000 tahutti dhumate.
Akka oduu poolisii Federaala Itoophiyaatti injineer Simmenyewu Beqqelee ganama kana Finfinnee Dirree Masqalaa keesatti makiinaa V8 keessatti ijjeesan.
Akka oduu poolisii Ispeenitti nama kana waan hedduun shakkan. Jaamaan Aadam leenjsiaa dorgommii metirii dhedeertuuti.
Akka oduu quba qamnuutti koollejjii Rift Valley Finfinnee naannoo Gootaraa kampaasa Pepsiitti nama 1,000 caalaatti itti baqate.Kollejjii fi yuniversitiin Rifti Vaalii ta obboo Dinquu Dayyaasaati.
Akka oduu sab-qunnmatii Keenyaatti biyya isaanii keessa Uber 200 jiraa taaksiin kaan ammoo kuma 15ti.
Akka oduu TV Al Ekhbariyaatti inaltii tun lafa namii itti gobbatee wa daawwatu hedduu heddun bahee daawwatuu fi seenaa hedduu qabaachuun beekamtu Ushaiqer keessa soqolee dachaafattee wayaa harkaa gabaabattu t-shirt diqqoo tokko ufi irra buufatte deemti.
Akka oduu UNHCR irraa arganneetti ganna kana qofa nama 1,300 deemmaa du’aa fi jireenna ta bidiruu rereeqqiftu mukaa fi laastikii irraa hojjatanitti nama tuulanii garba irraan nama qaxxaamuran bisaan keessatti gara galtuun dhume.
Akka oduu yuniberstii Amerikaa,Johns Hopkinsitti nama miliyoona caaluutti tanaan lubbuu dhabe.
Akka ogeessii barusma Saaykooloojii fi Sab-qunnamtii yuniverstii Syracuse, Makana Chock jedhutti wannii akkanaa gara sochii ummataatti jijjiiramuu dandeetti.
Akka ogeessii seeraa yuniverstiiLexington, Virginiajirtuu Henooki Gabbisaa jedhutti Al Muddiin doolara biliyoona 3 fi miliyoona 400 zaytii,warqii,qonna fi simintoo Itoophiyaa keessatti hojjate irraa horate.
Akka ogeessi olaanaa Federeshiinii atileetiksii Itoophiyaa, Asaffaa Baqqalaa jedhutti dorgommii tana ijoollee gannii 15-17 itti wal morkata.
Akka ogeettion raaqa qilleensa biyyoolessaa aadaaa Caalii Dabalee jettuttti naannoon Itoophiyaa cuftii amma bokkaa argachuutti jirti,ejensiin isaaniilleen akka ummatii tana quba qabaatee ufi eegatu ejensiin isaanii gorsumatti jira.
Akka ogeeyyonnii kutannoo qabaatanii deebi’anii fi hospitaalii qulqullaahee hujii jalqabu hujiitti jirra jirra qorachiaa fi meeshaa barbaachisaa tahe ergaa jirra jedhu.
Akka ogeeyyootii dhaaba hawaaa fi qilleensa Amerikaa NOHAA jedhanitti tuulaan soora qurxummii tun amma dhiqamuu ya dhiifte. Qurxunniin waan nyaattu hin dhabduu jechuu.
Akka ogeeyyotii fayyaa jdhanitti miilaan deemuu amaleeffachuun
Akka ogeeyyotii jedhanitti vaayireesiin kun ajandaa biyyaa, gabayaa walbaa,dhimma baqataa, caasaa fayyaa fi mirga ulfa ufi irraa baasuuyyuu nama irraa jijjiirsise.
Akka ogeeyyotii raaga qilleensaa jedhanitti cabbiin harda, Jimaata guyyaa walqixxee haga Sanbata guddaa cophaa bultu tun fulaa tokko tokkotti haga mudhii namaatuu oli dheeratti.Inchii 30-90 taati.
Akka ogeeyyotii siyaasaa jedhanitti hujiin Bilinken ta qaraa hariyummaa Amerikaan biyya dhibii waliin qabdu ta Doonald Tiraampi baballeesse jedhan qaqqajeelchuu. Iraanii fi biyya dhibiillee waliin hariyummaa jabeessuu.
Akka ogeeyytii jedhanitti namii Afrikaa biliyoona 1 fi miliyoona 300 tahutti faaydaa keessaa argata.
Akka OMN gabaasetti itti aansee istuudiyoon isaanii Finfinnee cufan,achii ammoo Hamzaaa Booranaa,Girmaa Guutamaa fi nama hedduutti hidhame.
Akka Oromoo fi Oromiyaan nagaa qabaattee wal dhabaa fi waraanii ariitiin dhaabatu warra dubbiin tun laaltutti himanii akka isiin taatullee irratti hojjatan.
Akka Oromoon afaan ufiitiin tajaajila aadaa,aartii fi tajaajila gara garaa argatu tolchuuf afaan Oromoo Finfinneetti afaan hujii tahan.
“Akka Oromoon caalaa mullattuuf,caalaa qooda qabaattuuf.Tun anaaf waan guddaa,saba Oromo ani bakka bu’elleef akkasuma waan guddoo.Magaalii kun teenna isaan jechisiisa.Ilmaan isaani asitti dhalatan,asitti guddatan---tanaafuu aadaa fi afaan isaanii jabaatanii guddachuuf qaban.”
Akka paartiin Afrikaa Kibbaa bulchutu ANCtti Wiini Mandellaa hin done hin horte.
Akka paartiin Demokiraaitti jettetti pirezidaanti Tiraampi waan hedduu yakke. Stacy Adams abukaatoo,godina Ataalntaa Joorjiyaa bulchuuf dorgomte dhabde.
Akka paartiitti filuu manna akka dorgomaa dhunfaatti filachuu wayya kan jedhan mummicha ministeera duraanii fi kan bara 2013 prezidaantummaaf dorgomanii amma immoo akka kaadhimamaa walabaatti dhiyaatan Piitar Kenet turan.
Akka paartiitti ka moohatte TPLF. Filannoo Tigraay ta baranaa nama miiyoona 2 fi kuma 70 caalaatti bahee filate jedhan. Tigraay naannolee 10n Itoophiyaa keessaa tokko.
Akka paartilee tanaatti lolii daarii naannoo lamaanii kun waan nama yaaddessaati tanaaf marroo hedduu paartii Oromiyaa bulchitu OPDOti himaa bahan.
Akka Parlaamaan Awurooppa jedhutti itti gaafatamaa paarii mormituu Zaambiyaa kana maqaa siyaasaatiif hidhan.Hidhaa tanaaf jedhee nama hedduutti mootummaatti hiriira bahe.
Akka Pence jara qorsa kana kenneefiin jedhetti namallee hi dhukkubu “kun torbaan seenaa qabeessa,” jedhe Pence yoo qorsa haaraa kana jaje.
Akka perezdaantiin Federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa obboo Juneddiin Bashaa jedhutti federeshiiniin isaanii kubbaa miilaa jalaa kaasee guddisuuf haga dandahutti hujiitti jira.
Akka perezdaanti Obaamaan jedhettibulchootii tun Hagayya 17,2015 rakkoo isaanii fixatanii walii galanii walii mallatteessuu malan.Tahuu baannaan…
Akka perezidaantiin naannoo Oromiyaa ibsa gaazexeessitotaaf kenne irratti jedhetti jeequmsii maqaa gaafii ummatataatiin dhiyaate nagaa biyyaatii fi ummataa booressuu qofa adoo hin tahin hujii ijaarsa demokiraasiitii fi misooma biyyaatiifuu balaa.
Akka Perry-n, Ministirii Inerjii hojjetoota kuma dhibba tokko qabu hoogganan, har’a sirnaan beeksisan – Traamp.
Akka pirezdaanti waan kogireesin irratti walii gale kana hurrisee mallatteessun paartii isaatii fi Demokriaatii fi Rippaabilikaan jabeessanii gaafachaa turan.
Akka pirezidaanti FIFA, Gianni Infantino fi ka pirezidaantiin FFF Noël Le Graët herregatanitti waldhaqiitiin tun guddinna FIFA baafate durattiin deemti.
Akka pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraampi jedhutti hojjattota dhaaba gargaarsa balaa Amerikaa FEMA Keessaa haga guddaan dhufan 8,000 amma Teksas dhaqee ummata gargaaruutti jira
Akka pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi jedhetti miseensii mana marii AmerikaA ka madeessan kun nama jabaa hinuma fayyaallee.
Akka pirezidaantiin FIFA ,Gi'anni Infantiino jedhetti Fatiman bulchiinsa haaraa fiddee maqaa dhaaba kanaa(FIFA) wayyeessiti.
Akka pirezidaantiin gamtaa barattoota yuniversitii Jimmaa obboo Bulchaan jedhutti mooraan yuniverstii Jimmaa rakkoo tanaa fala kennuu hin dandeennee oli dabarfate ammoo qoraamtii barattoota eebbifamaniif kennamu akkuma Itoophiyaatti kennama malee akka Jimmaa qofaa miti jedha.
Akka pirezidaantiin Iraan,Hassan Rouhani jedhetti garaan biyya isaa yoo biyyiti isaa waraana Amerikaa cufaa jidduu gala bahaatii baafate.
Akka pirezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa,obboo Lammaa Magarsaa OBN irratti jedhetti mootummaan Oromiyaa hujii siyaasaa isaa hojjachuutti jiru lafa itti ballisuuf namallee wal jalaa gadi dhidhiise.
Akka pirezidaantiin waldaa kanaa Dr. Mohaammad Hassan jedhetti waldaan kun akka addunyaa waan waan Oromoon irratti dhumatteef quba qabaataniif.
Akka pirezidaantiin yuniversitii Goodner Dr.Asraat Atsedeweyin jedhetti bartaa Maashoon kalee ganama gara saatii 12tti miidhan.
Akka pirezidaantiin yuniversitii Walloo Dr Abaatee Geetahun jedhetti waan barataa Sayid Xayyib galfaate yuniverstii fi ummati itti wal gargaaree qorachaa bahee shakkamaa qabe.
Akka Pirezidaanti Tiraampi ganna afran dhufaallee biyya bulchu irratti walii galanii akka innii nama paarti Demokiraati Joe Biden waliin dorgomsiisuuf kennatan.
Akka pirezidaanti Tiraampi jedhetti Amerikaan lola Iraan kana durattu waan quba qabduuf bobmii Iraan tanaan nama Iraaqiitii fi waraanii Amerikaa tokkolleen womaa hin taane.
Akka poolisiin aanaa Mooyyalee Komaander Naggaa Sirbii jedhutti hardhallee nama lamatti ka bombiin nama fixuuf qophaahan bombii harkaa waliin qaban.“Dabarfamanii harka komaandi poostitti kennamaniiru.”
Akka porofeeser Asmeroom jedhetti “Oromoon waan jabduu harkaa qabdii, waan jabduu qabdu tana addunyaa agarsiifachuu malte,naannoo ufi keessalleetit hojjachuunii male.”
Akka porofeesser Gufuu Obaatti, namii barachuu qofaa mitii ka baratelleen qalbii qabaachuu faaydaa guddaa qabdi, “namii waan hojjatu cufaatti qalbii qabaatee hojjachuu garaa biyya keeyyatanii hojjachuu jechuu.”
Akka Praayis ibsabitti, waa’ee miidhaalee, cabinsawwan mirga namoomaa fi cunqursaalee Tigiraay keessatti raaw’atamanii gabaasaalee amanamoo hedduu baba’aa jiranitti fuuleffachuun muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahmed waliin ka dubbatan, ministarichi Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis – Bilinken, “Mootummaan Itiyoophiyaa baqattoota Tigiraay keessaa dabalatee nageenya uummata Siivilii tiksuu fi gara fuul-duraatti akka hookkarri hin kaane ittisuu gama ilaaldeen Mootummaan Itiyoophiyaa tarkaanfiilee qabatamoo akka fudhatu gad jabeessanii dubbatan.
Akka prezdaatni Obaamaatti Afgaanitaan asii achii keessumattuu bara 2014 jalqabdee akka isiin nagaa ufii ufumaan eegattu tolchuuf karoora qababan.
Akka Prezidaantii Yunaayited Isteets otuu taayitaa irra jiranii, Gamtaa Afrikaatti haasawa dhageessisan isa duraatti ka seenaa koloneeffatummaa aguugee irra-ba’ee mul’ataa jiru dinagdee fi guddina misooma Afrikaa itti-fufinsa qabu arguuf akka dhuunfaatti akka fedhii guddaa qaban illee dubbatan.
Akka Prezidaant tarkaanfii sana fudhatan ka dursanii ciicatan, Chaansilarittiin Jarmanii – Angelaa Merkel, biyyi isaanii akka walii-galtee Paaris sanatti dirqama irraa eegamu akka baatu mirkaneessan.
Akka profeeser Gufuun abbaa isaa maqeeffatee jedhetti dhiira jechuun ta waan fuute jabeessitu, abbaan isaalleen tanumaaf gorsaa bahe.
Akka Proofeeser Mohaammed jedhutti, Hilarii Kilinton waan dubbattu itti yaaduun, itti qophaa’uun yeroo kennameefitti akka gaariitti dhimma ba’an. Doonaald Tiraamp garuu, ennaa Kilinton waa dubbatanii fi mormii irratti dhiheessan of irraa ittisuu qofatti fuuleffatanii, carraa guddaa of jalaa dabarsan.
Akka qaama michummaa jirutti Eertraan gamtaan galoo galaanaa andaara galaana Asab akka gargaaraman fi buufati xiqqaara naannoo jiru haleellaa Yemen keessatti geggeessamu akka gargaaru eeyamtee jirti.
Akka Qaama Walta’insa Baatii Saddeet Duraatti Finciltoonni Sudaan Kibbaa Magaalaa Jubbaa Seenaa Jiru
Akka qaamnii maatii waltii makuuf dhaabatee kun jedhet Adoolesaa 1 /2017 irraa jalqabee amma muutumman Traamp anngoo gad dhiiseti daangaa Meekisikoo fi Yunaayitid isteets irratii ijoolleen 3900 maatii isanii iraa akka addaan bahan ta’eera.
Akka qaamonni ijaan argan jedhanitti, yeroo uummatni miliyoonaan lakkaawamu balaa beelaa afaan bu’ee jirutti, beeyladoonni hedduun dhumaa jiru.
Akka qabsaahotii mirga namaa jedhanitti guyyaa abran sun keessatti namii dhumate amma 21 caaluutti jira.Kana keessaa shan waraana biyya suniiti. Warra hiriira bahe kana poolisiin gaazii itti afuuftee,goommaan dhaantee qawwee itti tokkofte.
Akka qajeelfama baheetti, hojjetoonni daandii qilleensaa fi imaltoonni qajeelfamoota Ministirii Fayyaatiin bahe kabajuunii fi of eeggannoo cimaa gochuun dirqama tahuun himamee jira. Daandiileen qilleensaas imaltoota sa’atii 72 keessatti qornnaa KOIID 19 yokaan PRC test fudhachuu isaaniif, dhaabbata beekamaa irraa ragaa mirkaneessu qaban qofa akka fudhatu akeekkachiisee jira.
Akka qajeelfama sana keessa kaa’ametti taateewwaan hawasumaa kanneen akka Awalchaa, cidhaa,sagantalee gammachuu fi gaddaa waliin qodachuuf tasifamaani kam irrattiyyuu namni 50 oli akka hin hirmanee taasisamee jira.
Akka qajeelfamicha keessatti ibsametti, tallaalii haaraa kana fudhachuuf, kan carraan duraa kennamuuf ogeeyyii eegumsa fayyaa, tajaajltoota fayyaa waaltaalee kunuumsa yeroo dheeraa fi hojjetoota barbaachisoo kanneen biroo, akkasumas, hojjetoota tika nagaa biyyaa akka tahu beekamee jira.
Akka qonnaa hin qotannef humnoonni kun danqaa ta'a jiru, jedhu.Bulichiinsi aanaa meetaa waliqixxee gama isaatiin rakkoon nageenyaa jirachuu ibsee, garuu kan nageenyaa boressaa jiru humnoota mootummaa miti, jedha. Tsahaay Daamxoo tu gabaase. Caqasaa.
Akka qonnaan bultoonni kun himatanitti haleellaan nu irra ga’aa kan jiru naannoo Beenishangul keessa qofaatti utuu hin taane gara Oromiyaattis ce’anii namoota nu irraa ajjeesaa qabeenyaa keenya mancaasaa jiru jedhu. Haleellaa kan nu irratti raawwatan namoota gosoota Beenishaanul jedhu. Mootummaanis hanga ammaa dhaabsisuuf irrati hojjetamaa jira jechuu irra darbee nu oolchuuf nu hin dhaqqabne jedhu qonnaan bultoonni aanaa Haroo Limmuu Keessa qubatanii jiran.
Akka qoosaatti kan nuti ilaallu Itiyoophiyaan hedduun dhiiga isaanii kan jigsaniif, kan madaa’aniif abbootii warraa isaanii fi ijoollee isaanii kan itti dhaban rakkoo cimaa keessa dabartee biyya ijaaramte kan jedhan Abiy Ahimed tokkummaa Itiyoophiyaaf waliin taanee haa hojjennu jedhan.
Akka qorannaa geggeessameetti namni 500 ol ta’u bara 2017 keessa Burundii keessatti kan ajjeefaman yoo ta’u kanneen kuma 10 ol ta’an hidhaa keessa jiru.
Akka qorannaa kanaatii baasiin waraana Afriikaa bara 2016 keessa dhibba irraa harka 1.3n waggaa isa duraa jiruun gad yoo ta’u walumaa gala doolaara biliyoona 37.9 ture.
Akka qorannaa mootummaa Keenyaa dhimma dinagdee kan bara 2017tti waggaa darbe dalagaa kuma 833tu uumame. Haa ta’u malee dalagaaleen sun dhibba irraa harka 20 ol kan ta’u waaltaalee mootummaan hin to’atin irraa ti.
Akka qorannaa torban darbe lafa Hektaara kuma 82 irratti geggeessametti hawwaannisi gammoojjii kun lafa hektaara kuma 32 irra hedduun Oromiyaa, Amaaraa fi naannoo Affaar ta’uu Salaatoon VOAf ibsaniiru.
Akka qorannoo yuniverstii Yaletti ammoo namii tanaaf jedhee huji barbaada hin dhiifne.Steven Mnuchin, itti gaafatama maallaqa Amerikaati.
Akka qorattootii USAID jedhanitti raammoon tun saati km 100 caalaa deemtee biyya waliin geetti.Saatii 30 keessatti ahga km 1,600 barrisuu dandeetti.
Akka ragaalee VOA dhaqqabaniitti, dhaabbatoonni daldalaa, manneen hojii mootummaa fi baankonni magaalattii keessa jiran guutummaatti cufamanii oolan. Daandiileen gommaa fi meeshaalee adda addaatiin cufaman tokko tokko ennaa humnoota naga-eegumsaatiin banaman, daandiileen ka biroon immoo akka cufamaa turan – maddeen kun gabaasaa VOAf ibsanii jiran. Kana irratti gama mootummaa tii ibsa argachuuf jecha, waajira poolisii, Biiroo Haqaa fi Nageenyaa, akkasumas, aangawoota waajira dhimmooa Koomiyunikeeshinii naannoo Harariitti bilbilee akka itti hin milaaka’iin – gabaasaan VOA himee jira.
Akka ragaa sanaatti bara 2004 miliyoona 357 kan ture daldalli dinagdee bara 2015 keessa biliyoona 6.37 ga’ee jira. Dinagdeen daldlaaa kun giddu galeessaan waggaa waggaatti dhibba irraa 22.2n guddataa jiraachuu ragaan kun mul’isee jira.
Akka Rootersii kalee gabaasetti ji’a dabre qofa keessa lolaan Itoophiyaa nama kuma 120 baqachiisee nama 500,00 dhiyaatu onaa baasuuf deema.
Akka Rooyersi oduu himaa ministera haajaa alaa ChaayinaaHong Leimaqeffatee jedhetti teessoon waraanaa tun ta dooniin waraanaa gaazii keessaa waraabbatu, waraanii nagaa naannoo sunii eegu nyaata dhugaatii keessaa aragtu, dooniin garba Indii fi galoo galaana Aden irraa shiftaa eegu keessa taa’u.
"Akka Rppaablikaanonni Mana-maree Bakka-bu’ootaa keessatti sagalee wayyabaa argataniyyuu, Mana-maree Murtii Seeraa keessatti barcuma irra isaan aansu argachuu akka hin dandeenye ka dubbatu, Dargaggoo Jawaar, ""Garuu, Mana-maree lameen irratti irra-aantummaa argannaan hojiin isaanii guddaan jijjiiramni gaariin haga ammaa Obaamaan godhe kun akka of duuba deebi'u gochuudhaan yokaan hojii hoji-raaw'achiistuu waggoota lamaan dhufaniif danqanii qabuun laamshessanii, yeroo filannoon prezidaantummaa dhihaatu 'ilaa Mootummaan kun homaa hin hojjenne' jedhanii yakkuu fi akka Prezidaant Obaamaan filannoo hin injifanne gochuu yaaluu malu."" jedha.Waaa'ee duula dorgommii filannoo Rippaabilikaanotaa fi Dimookiraatota gidduutti haga guyyaa kanaatti geggeessamaa ""Rippaablikaanonni siyaa'ina guddaadhaan ololaa turan. Maallaqa guddaa itti baasan. Seerri dur akka Kaampaaniileen guguddoon duula filannoof maallaqa gargaarsaa hin kennine ugguru illee mana-murtiin kaasamuun isaa gargaarsa guddaa isaaniif tahe."" jedha.Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Akka saayintistiin yuniversiti Sidnii roobotii tana hojjate Salah Sukkarieh, jedhetti loon,hooliyee fi horiin dhibiilleen yoo rooboti tana argu waan isiin feetu beekanii hajajamaniif.
Akka saayintistootii jedhanitti baddaa sun keessaa vaayreesii gosa 27,sanyii Biinnii/Bookee 224 fi vaayreesii gosa 80 irratti qorannoo tolchuutti jiran.
Akka saayintistootii tohannoo qileensa dhiyoo tana Washingtion DC-TTI kora taa’an jedhanitti qilleensii kun bokkaa silaa Afrikaan gamii bahaa Onkololeessaa, Sadaasaa fi Muddee argachuu malan irraa diqqeessa.
Akka Sabaa-himaan kun Gama marsariitii hawaasaatin beeksisetti, namootni gocha Ajjeechaa fi buqqaatii lammiilee nagaa irratti hirmaataniiru jedhamanii shakkaman kuma tokkoo ol tahan qabamaniiru.
Akka sadarkaa FIFA-n bara 2017 baasetti Chaayinaan dandeettii kubbaa miilaatiin sadarakaa 86esso irra jirti.Eegii FIFA-n yayyabamee asitti Chaayinaa akka walii galatti sadarkaa 72 irra jirti.
Akka sagantaa ba’eetti Kamiisa borii mummicha ministeeraa Jaapaan shinzoo Abee fi ministeera dantaa alaa Jaapaan waliin wal argu.Sana booda gaafa Jimaataa gara koriyaa kibbaatti imalauun bakka bu’aa prezidaantii fi ministeera dantaa alaa biyyatti wajjiin dubbatu. Garu mormitoota biyyatti waliin wal arguuf karoora hin qaban.
Akka seenaan gaariin namoota knaa dhalootaan yaadatamaa jiraatu gochuuf gamoolee Yunivarsatichaa maqaa isaaniin moggaafamuu dubbatan - Daarekatarri Quunnamtii Hawaasaa Yunivarsiitii Dambii Doolloo Piroofeesarri Gargaaraan Tamasgeen Alamuu. Caqasaa.
Akka seera Amerikaatti Electoral Collge/Voters nama 538 qabdi.Abbaan dursee nama 270 argate pirezidaantii taha. N
Akka seeraatti akka aabba Duubii jedhetti namii baaddiyaa .5km irraa bisaan argachuu male namii magaalaa ammoo metirii 500 irratti argachuu male amma ammoo gara keennatti namii kma 10-15 yaa’ee bisaan barbaadata.
Akka seeraatti, mootummaan muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimadiin durfamu, baatii Fulbaanaa irraa jalqabee biyyattii hoogganuudhaaf aboo hin qabu. Kanaaf, boordichi dhimma isaa gara Paarlaamaa biyyattiitti ka dabarse yoo tahu, Paarlaamaan immoo haala itti seera-qabeessummaa mootummaa amma taayitaa irra jiruu dheeressuu danda’u irratti dubbata – jedha, gabaasaan VOA – Melleskaachew Ammahaa, Finfinnee irraa.
Akka seeraatti warrii hujii investimentii hojjatu qahee horii keessa argatu jabeessee eeguu male.Warra lafaalleen wal dhaqee jiraachuu male.
Akka seera filannoo Amerikaatti namii tokko yoo lafa itti dorgoman afur keessatti nama harka %2 fi nama kuma 130 ka dorgommii pirezidaantummaa irratti isa gargaaru argachuu baate dorgommii keessaa baasan.
Akka seera Gadaatti bisaanii fi marra diqqaallee qaraa fardatti argata. Harreellee akkuma namaatti laalan jedha seerii Gadaa.
Akka seera gumurukii isa duraatti konkolaattotaa fi meeshaalee kanneen biroo dilaalaan ala seenan qaama sadaffaatti dabarsuun ykn dhimma fayyadamuun ta’uun alatti yoo itti gargaaraman yakkaan nama gaafachiisa kan jedhu si’a ta’u himannaan sunis akkuma Kanaan dhiyaate.
Akka seera haaraa ba’eetti bidiruun dhunfaa bishaan Xaaliyaanii seenuun hojii baraarsaa goote Dolaara miliyoona 1.1 kan adabamtu yoo ta’u Donileen baraarsaaf ba’an battalumatti to’annaa jala oolu.
Akka seera jiruutti namnii himatii yakkaa irratti dhiyaate wabiin gadhifamuuf mirga qabaatuu iyyu baatii haagayya darbee qabee Obbo Baqqalaan dhoorkamanii hidhaa keessa turan.Ol-iyyannaan dhaddacha iyyata dhaggeefatu kan mana murtii walii gala federaalaa dhiyaatee tureen har’a wabii qarshii kuma soddomaan Obbo Baqqalaa Garbaa hidhaa ba’anii ala turuun dhimma isaanii hordofuu akka danda’an murteeffamuu abukaatoo isaanii ka ta’an Obbo Abdul Jabbaar Huseen ibsanii jiru.
Akka seera naga egumsa haaraa Hong Kong-f ba’etti eenyu iyyuu kan shororkeessummaa oofu, addaan fottoquu yaalu, humnaan aangoo qabachuu yaaluu fi humnoota alaa waliin wal ta’iinsa qabu hidhaa umurii guutuun adabama.
Akka seera US-tti lammiiwwan Kuubaa kanneen seeraan ala US seenan biyyaa baafamuu akka qaban president Obamaan ibsa kaleessa kennaniin beeksisaniiru.
Akka seerri keeniyaa jedhutti, Daayirekterri Abbaa Alangaa Mootummaa yakki faayidaa uummata biyyattii tuqu kamuu yoo dalagamu koomishinni poolisiii Keeniyaa akka gadi fageenyaan qoratu ajajuuf itti gaafatama qaba. Kana malees filannoo biyyattii irratti yakka dalagames akka qoratamu ajajuudhaafillee itti gaafatama qaba.
Akka Semeguutti rakkoon ummata irra geette ta amma jedhaniiyyuu oli.
Akka seneterootii kun jedhanitti kutaan isaanii (Seattle Washington)godina namii Itoophiyaa hedduun keessa jiraatu.Akka isaan gabaasa nama Oromoo hedduu irraa arganne jedhaniin barreessanitti Oromoon Itiyoophiyaa ttikeessatti mirga namummaa hedduu dhabu.
Akka Sheikh Mohammed bin-Hassan al-Sheikh masjida Numeira gaara Arafaai irra jiru keessaa ummataa haajii dhufeen jedhetti jrieenna keessaa wannii guddoon araara.
Akka shifeerotii kun jedhanitti “Uber jibbuufii mitii “akka gabayaan seera-qabeetii jiraattu feena.”
Akka sirna aadaa Afiinii jedhamutti kan mari’ateef mariin muddamaan guutame kun walii galtee irra ga’uu dhaan ibsa ejjenoo baasee jira.
Akkasis ta’e baasiin waraana Afriikaa dhibba irraa harka 48 ol yoo ta’u kunis kan kurna tokko dura ture caala.
Akkas jechaan ka himatanis, baayyeen isaanii hojii humnaa barbaacha, kaanimmoo dhimma dhuunfaa mataa isaaniif jecha gara magaala Moyyaalee kan deemaniidha.Namootni kunis akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himanittii, kan hidhaa nurraan gayaa jiru qaama magaalattii gartokkee bulchu mootummaa naannoo somaaleetii jedhu.
Akkas jechuun ammo yoo fkn lafatii bona taate,bonii dheerate hidhaa abbaytaa tana akkamiin akka bisaaniin guutan walii galan.
Akka Smith jedhutti namii hujii fedha,akka jijjiiramii lafatti mullatu fedha guddachuu fedha.
Akka Soder jedhetti ogeeyyotii kubbaa miilaa Bavairiyaa akka kanaan nama Itoophiyaa jaalala kubbaa miilaa dheebotu kanaa falaan dhufan.
Akka Solomoon Kiflee gabaasetti hojjataan embaasi Itoophiyaa London jiruu maqaa ufiillee himachuu hin barbaadin tokko dubbii nama mana hidhaa Qilinxootti hidhamee mootummaatti qorahcuutti jiraa, jedhee jara seera malee embaasii Itoophiyaa duudeef deebii kennuun barbaachisaa miti.
Akkas ta’ee iyyuu garuu semayawi paartiin naannolee filannoo biyyattii keessatti kanneen bobbaase keessaa muummicha ministeeraa H/Mariyaam Desaleny dabalatee angawoota mootummaa gameeyyii fi miseensota beekamoo kan paartii biyya bulchuu dorgommii filannoo irratti miseensonni koo dura dhaabatan hiriiraniiru jedhee jira.
Akkas tahuun ammoo akka innii moo’u isa gargaarti.Tiraampi ammoo Demokriaatotii filannoo poostaan wal filan fedhan jedha.Kun ammoo karaa filannoon hachisiisan jedha.
Akkas ta’uu baannaan jeeqama keessa seenna kan jedhan muummichi minsiteera Abiy kunis akka waaltaa tokkotti waraana akka nama dhuunfaatti immoo tokkoon tokkoon keenya miidha jedhan.
Akkasumas bishaan qulqulluu, tajaajila qulqullina naannoo eeguu babal’isuuf giijjiba uummataafis kanneen akkasii gargaaramuun faayidaa qabaachuu isaa WHOn beeksisee jira.
Akkasumas biyyoonni afriikaa ja’a waggoota arfan itti aanan keessa dhibee kana akka dhabamsiisan WHOn beeksisee jira.
Akkasumas Chaad, Somaaliyaa, Naayjeriyaa fi Keniyaa keessatti haalli wal fakkaataan akk jiru ibsamee jira.
Akkasumas gumiin kun hoji raawwachiistuu hiwehat fi IHADEG sagal filatee jira. Kanneen kunis obbo Abbaay Welduu, Dr. Debre Tsiyoon /G/Mikaa’el, Dr. Tewdroos Adhaanoom, obbo Beyene Mekruu, aadde Azeb Mesfin, obbo Alem Gebre waahid, obbo Getachew Asaffaa, Dr. Adis alem Baallemaa fi aadde Fetle work G/Igzaber turan. Gumiin IHADEGIS dhiyootti magaalaa mekeletti kan geggeessamu ta’uun ibsameera.
Akkasumas Handaara magaa Baddaleetti kan argamu mana barumsaa sadarkaa duraa Lalisaa Haroo Toree keessatti kibxata darbe barattonni mooraa mana barumsaa keessa eega seenanii booda bulchaan aanaa kaleessa sirbaa waan turtaniif amma walgahii gaggeessina waan jedhaniif jecha nuti barachuuf malee walga’iif hin dhufne jechuun barattonni waan didaniif jecha polisiin aanaa waamamee dhufee barattonni dheessanii barnootattis akka hin deebi’iin barattonni ibsanii jiru.
Akkasumas, Itiyoophiyaan, uummata horsiisee-bulaa Somaaliee kanneen naannawa daangaa Somaaliyaa fi Itiyoophiyaa qubatanii jiran of irraa dhiibuuf jecha, humnoota milishaa ishee daangaa irratti bobbaaftee jirti – jechuun beeksisee jira.
Akkasumas, jechawwan hookkaricha daranuu belbelsan, kan aangawoota Mootummootaan dubbatan ittiin jedhan ilaalchisuunis akekkachiisanii jiran - jilichi Gamtaa Afrikaa.
Akkasumas, kan as Waashinton Diisii keessa jiru Embaasii Itiyoophiyaatti argamuudhaan Ambaasaadder Girmaa Biruu waliinis dubbatanii jiru. Mootummaan mirga barattootaa fi lammiwwan isaa, ka deemsa siyaasaa keessatti walabummaan hirmaachuu fi spdaa malee mormii ofii ibsachuu heera biyyattii keessatti tumamee jiru akka kabajuu fi tiksu gaafatan, luboonni kunii fi waahiloonni isaanii.
Akkasumas mormituu isaanii ministrittii dhimaa alaa duraanii Hillary Klinteniin akkaan qeeqan.
Akkasumas, taayitaa muummicha-ministaraa haaraa banuudhaan, walii-galteen aangoo qooddannaa gosa Tutsii fi Hutuu gidduu akka hojii irra oolfamu karaa saaqee jira.
Akkasumas, tajaajilawwan interneetii “Over The Talk” yokaan OTT jedhaman, kanneen Viber, Wichat, Whatsapp jedhamanitti enna namoonni gargaaraman, akka barbaachisummaa isaatti, gatii baasiisa
Akka Taahiraan jettetti baaddiyaa isiin dhaxxe vaayireesii caala hajaja mootummaan baasee namaa walti yaahuu dhowwetti jireenna itti qaalesse.
Akkataa qabiinsa maallaqaa iftoominni itti hanqatee fi rakkoo hooggansaan kan ka’e Addi Arbenyooch jedhamu Ginbot 7 irraa Fulbaana 13 irraa qabee adda ba’uu beeksisee jira. Arbenyooch Ginbot 7 gama isaan gamtaa isa kam waliinuu adda hin bane jechaa jira.
Akka tana qajeelchan jedhanii Oromiyaan dorgommii federeshiiniin biyyoolessaa qopheessuu cufaa keessaa baate amma itti deebite.Waan wayyaahetti jiraaf itti deebite.
Akka The Guardian bulchaa aanaa Dubaayin, Huseen Sheek Siraad maqeeffatee jedhetti ganna 6 asitti nama 2,000 tahutti dhiba akkanaatiin naannoo sunitti lubbuu dhabe.
Akka tilmaama keenyaatti dhibba irraa harki 40ni tilmaama galii guyyaa rakkoo akka qabu hubanneerra jedhan.
Akka Tiraampi jedhutti wannii rakkoo Israahelii fi Paalestaayiniif falii hin argamneef guman tokkolleen hin jirtu.
Akka Tishoo Tafarraa,koree OSFNA keessaa jedhetti barana kilaboota kubbaa miilaa Oromoo 26 dorgommii tanaa dhufa,tana keessaa 2 ijoollee dubraati.
Akka Tokkummaa Mootummootaa jedhutti Ugaandaa nama miliyoona 1.4 baqate.
Akka Tokkummaa Mootummootaatti biyyitii Afrikaa gama Gaafaa haga bara kana rakkatteetuu hin beettu.Tun waan ganna 60tii asitti arganiituu hin dhagahin.Gabaasii Tokkummaa Mootummootaa,Somaalii godina lamatti laftii oolaa,beela namaa fi horiillee waliilleen waan naaytuu fi humna nyaatullee dhabee itti du’u jedhe.Tokkummaan Mootummootaa rakkoo tana hagana caalaa hammaachuu dhowwuullee hinuma fedha, taatullee humna itti dhabee jedha.Akka gabaasa Tokkummaa Mootummootaatti nama Soomalii kuma 10,000 keessaa guyyuu nama lamatti waan nyaatuu fi humna nyaatuun dhabee du’a.
Akka tokkummaan mootummootaa jedhetti nama ormaa ufi keesatti xireeffachuun tun Afrikaa Kibbaa fulaa hedduu keesaa mumullachuutti jirti.
Akka Tokkummaan Mootummootaa jedhetti walitti-bu’iinsi Itiyoophiyaa keessaa namoonni kumaan lakkaawwaman naannoo Tigraay irraa gara Sudaan akka deessan gochuudhan haala Gaanfa Afrikaa keessaa tasgabii dhabiinsaaf saaxila sodaa jedhu uumera.
"Akka Toltuun jettettu fedhiin isii guddoon akka namii Oromoo cuftii ijoollee isaanii eennummaa isaanii biyyujma fedhanillee jiraatan barsiisaa guddifatan arguu.Toltuun Miilboorin,Awustiraaliyaatti dhalatte barumsa ‘Psychologytiin’ PhD barachuutti jirti.Hujuma tanaaf ammaaf barumsa dhaabee jetti yoo hedduu ijoollee didiqoo wa barsiifu fedhaa jetti,Toltuun.Yoo porojeektintun dhuamtte waan hin dhumanne,"" eennummaa Oromoo jabeessuuf hojjadha.""Hujii Toltu hedduu www.afaan.com.au irra jirti."
Akka TPLF fi bulchootii Itoophiyaa lola dhaabnii naga deebisanii, nama nagaa tissan gaafanna jedhe ,twitter irratti barreesse.
Akka Traamp jedhanitti ennaa afeerraa hirbaataa hoogganaan Kooriyaa Kaabaa biyyi isaanii yaalii misaayilaa itti dabalaa akka hin geggeessine waadaa seenaniiru.
Akka Uggurri Ertiraa Irraa Hin Kaaneef Ka Itoophiyaan Tokkummaa Mootummootaa Gaafateef Deebii Ertiraan Kennite
Akkauma moohachaa labsaniifiin nagaa Somaalee wayyeessee,horii umamtaa baduu dhowwuuf hiyyeessa gargaaruun waadaa gale.Pirezidaantin ganna 54 kun nama bara isaa ka kahimoomaa haga guddaa Amerikaa godina Bufalo keesatti dabarse.Filannoon tun nagumaan dhumatte.
Akka ummatii qabsoo hin jabeeffannee gochuuf kana godhu jedha ABOn.Isa malaammaltummaa beekaman ka horii miliyoonaa fi biliyoona saamee biyya alaatti baafate dhiisanii kaan hidhan jedha dabalee ibsii.
Akka UNHCR jedhutti ammas Dadaab keessa namoota kuma dhibba 200 olti jiru. As keessa ka jiraatan baqattoonni Oromoo dhibeen kun Dadaab keessatti mullachuun nuuf yaaddoodha jedhu. Xayyib Kadiir Baqataa Oromoo ganna 11f Dadaab ka jiraatan; abbaa maatii shaniitis. Dhibeen kun keessumaa ganda isaan jiraatanitti argamuun baayyee akka isaan yaaddessu dubbatu.
Akka UNHCR jedhutti erga baatii muddee qabee baqattoota kuma lamaa oltu somaliatti deebi’an.
Akka UNHCR jedhutti jibbii akkanaa kun gara godina amma ya gara Cape Province fi Kuwazuuluu Naataalitti dabre.
Akka USA fi Siwizerland irratti walii galanitti gumboo nyaatani hojjachuun FIFA amala.
Akka USAID-tti bokkaan Gaafa Afrikaa barana harka 15-40 diqqaata.Tanaafuu dhaabii kun biyya Gaafa Afrikaa tanaa gargaarsa $miliyoona 50 kennaa jedhee labse.
Akka uummatni Sidaamaa bulchiinsa naannoo of dandahe tahu gaaffii dhihaateef otuu deebiin hin kennamiin turuu isaa fi guyyaan hiree-murteeffannaa uummatichaa murtaa’uu dhabuu mormuudhaan, har’a magaalaa Hawaasaa keessatti hiriirri mormii geggeessamee jira.
Akka vaayireessii kanaan tohatanii fi jireenna biyyaallee laafuu dhowwaniin irratti paartiin U.S. bulchitu falmaa jabduutti jiran.
Akka waajjirii muummee ministeraa jedhutti Jeneraala Ahmed Caamsaa 30, 2010 jalqabanii hujii tanatti filanii nama hujii akkanaa hedduu hojjatellee.
Akka waalta aqorannaa Yuniversitii Joons Hoopknstti Afriikaa kibbaa keessaa namoonni 920,922 vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen 24,691 ta’an immoo du’aniiru.
Akka waan kana qajeelchan akka obboo Toleeraan jedhutti mootummaan naannoo Oromiyaalleen itti dabalamee xalyaan,marii fi waan hedduun gaafatullee irratti didan.
Akka Waldaan Federshiinii Atileetiksii Addunyaa IAAF jedhutti waldaan isaanii bara 2013 jalqabee Jaamaa qorachaa bahe.
Akka waldaan gabayaa Amerikaa jedhutti guyya Galataa akkana kana wantii gurgurama harka 3.6 dabaltii gabayaa ganna dabree doolara biliyoona 655.8n caalti.
Akka walii galtee har’a mallatteeffametti waardiyyaalee prezidaantii fi itti aanaa prezidaantii gamtaa murna waraana fi tajaajila naga eegumsa biyyoolessaa dabalatee loltoonni kuma shan ta’an Juba keessa buufachuuf jiru. Mootummaa fi mormitoota keessaa kan walitti dhufe humni poolisii kummi sadiis jiraachuuf jira. Akka walii galtee sanaatti yeroo mootummaa ce’umsaa dura inni jedhu baatii Muddee 28 dhufu xumurama. Muddee 15 fi Amajjii 15 yeroo jiru gidduutti immoo mootummaa ce’umsaa tokkummaa biyyoolessaatu hundeessama.
Akka walii galtee ICCtti biyyoonni miseensa ta’an bakka mana murtichaa ta’uu dhaan ajaja hidhaa darbe hojii irra oolchuuf dirqamatu irra jira. Afriikaan kibbaa garuu al Bashiriin hidhuu diduu dhaan walii galteen sun seera walabummaa diplomaasummaa faallessa jette.
Akka walii galtee isaan dhiyeenya irra ga'anitti jiloonni gareelee mormituu walitti bu'iinsi sun uumamee waggoota lama booda yeroo jalqabaaf guyyoota xiqoo itti aanan keessa Juubaa seena jedhamee eegama.
Akka walii-galtee kaleessa Niw Yoorkitti mallatteessame kanaatti, biyyoonni Addunyaa gama Lixaa fi hawaasni sadarkaa Addunyaa, biyoota baqattootaa dahata kennanii fi godaantota immoo fedhii ofiitiin gara biyya irraa dhufaniitti deebisaniif, gargaarsa maallaqaa fi nyaataa dhiheessuuf qophaawanii jiran. Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Keerii, haasaaa kaleessa dhageessisan keessatti, dhimmi isaa, dhimma yeroo hatattamaa fi deebii qindaawaa barbaachisu akka tahe hubachiisan.
Akka walii-galtee kanaatti, mootummaan Cehumsaa Sudaan Kibbbaa kan hundeessamuuf deemu yoo tahu, Saalvaa Kiir Prezidaantii, Riik Machaar itti-aanaa prezidaantii tahuun hojjetu. Muktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase.
Akka walii galtee kanaatti muummichi ministeeraa Natanyaahuun West bankiin hanga koo dhuunfachuuf karoora jiru hambisuuf walii galaniiru. Taajjabdoonni akka jedhanitti garuu walii galteen kun mallattoo daran haala giddu galeessa bahaa keessaa jijjiiruu yoo ta’u, biyyoonni Arabaa itti dabalaa akkuma Israa’elitti siqaa deemaniin Faalisxiinonni moggaatti qoodamaa deemu jedhan.
Akka walii galtee Nukleeraa Iraanii fi biyyoota addunyaa irratti human jabaa qaban 6 giddutti tolfamee akka jedhutti Iraan hanga harka 3.67 qofa akka gabbiifattuu kunis meeshaa Nukleeraa hojjatti soda jedhuuf kan daangeeffamee ture.
Akka walii galtee sanaatti barru gabaan kun hojii irra ooluu lola dhaabinsa dhaabbataa fi ijaarsa nageenyaa yeroo ce’umsaaf bu’uura jehdan.
Akka walii galtee sanaatti Briteen, Ferensaay, Raashiyaa,Yunaayitis Isteetis Jarmanii fi Raashiyaan Yuraaniemii kg 300 ol gabbisuun akka hin danda’amne walii galan.
Akka walii galtee sanaatti Kiir prezidaantii ta’anii kan turan yoo ta’u Machaar immoo itti aanaa prezidaantii jalqabaa jechuun itti aantota prezidaantota shan keessaa tokko ta’uun biyyatti deebi’u.
Akka walii galtee tanaatti dhaaba hujii qorannoo tana dhaaba Faransaayitti itti gaafatamummaan hojjataa itti aanee ammoo dhaaba Nezerlaandi irraa fuutee ta hojajttu garee Arteliyaa jedhamu dhaaba Faransaayiiti.Akka irratti hojjatan garuu dhaabbilee tanatti walii gala.
Akka walii galtee tanaatti Israahel akka qaraa kaan West Baank keesatti Paalistiin irraa lafa fudhachuuf itti hin gamtu.
Akka walitti-qabaan fi Daarektara Dhimma Seeraa Boordii dhaabbatichi ittiin buluu ka tahan - Obbo Lammii Taayyee Fidaa jedhanitti, FIBn, Itiyoophiyaa keessatti miidiyaa Televiiziyoonaa Afaan Oromoon tamsaasuf dhabbate ja’affaa dha.
Akka waraanan kanneen Tigraay irraa ergaman dudda itti garagalchanii nu waliin waraanaa turan jedhu Obbo Tamasgeen Xurunaa.
Akka waraanii Itoophiyaa jedhetti bulchoota TPLF olaanoo durii keessaa Siyyum Mesfiinii fi Abbaay Teshehaayyee waliin nama afur fixan
Akka warii nu dubbifne jedhetti miilotii isaanii achi keessa baratan barattootii Amaaraalleen isaanumatti dabalamanii gaafii tana bulchiinsa aafatan.
Akka warra magaalaa ykn warruma diraa misooma argachuu malellee.
Akka warrii achii dubbifne jedhetti waraanii Liyuu Poolis kun bulchaa aanaa Gursum ka durii fi itti aanaa itti gaafatamaa waajjira hawaasummaa aanaa Baabbillee obbooSalaad Mohaammadfi gurbaa koree bittineessaa Oromiyaa durii keessa jiru Abdujabbaar kalee galgala ijjeese.
"Akka warrii achii dubbifne jedhutti waraanii kun duruu naannoo tana hinuma lolaa taatullee dhiyoo tana keessaa hedduu lolee nama shan caalaa fixe. ""Milishaa gandaatti nurraa dhowwaa jira,""jedha warrii nu dubbifne"
Akka warrii baqate kun jedhutti “naannoo Amaaraa keessatti asi achi wantii Tigree jedhan jiraachuu hin malle Tigrinyaa asitti haasahuun hin taatu jedhanii rakkoo nutti fidan,”jedhan.
Akka warrii dabaa fi qajeeluma filannoo tanaa laaluuf dhufe jedhetti filanmnoon tun qabbanittii fi ta adabumaan deemuutti jirti.
Akka warrii Hiddii dubbifne jedhutti ummatii ganamaanuu magaala keessatti hiriira bahee;Mirgii abbaa biyyummaa haa nuu mirkanaahuu,ka hidhame haa bahuu,ka ijjeefameef gumaan haa bahuu jedhee gaafate.
Akka warrii hiriira qopheesse jedhetti namii hagii tokko saatii 4-5 makiinaa oofee dhufe.Magaalota akka Torontoo,Waaterluu,Ottawaa fi gara garaa dhufan.
Akka warrii isa beeku jedhutti,bara tokko adoo bidiru yaabbatee bisaan gubbaa deemuu bidiruun bisaaan jidduutti qurxamteen, achilleen nagumaan bahe. Deemuma deemee keenyaa gahe, haguma turu turee bara 2004 milkaahee biyya bara hedduuf dharrahaa bahe,Amerikaa gahe.
Akka warrii jara nama fixe kana ilumaan arge jedhutti nama makiinaa dabruutti jirutti bombii tana fulaa otoobusiin dhaabatu keessa buuse.
Akka warrii lafaa aanaa Raayituutii dubbifne jedhetti Liyuu Poolsi lola kana irratti nama 10 caalaa fixe.
Akka warrii lafaa ijjeechaa tana irraa hafe jedhan jedhetti warrii durii nama fixu raasaa keessaa dhufee nama hadha ka ammaa ammoo warruma argaa fi maqaalleen beekan.
Akka warrii lafaa jedhetti warrii Calanqoo “Jawaar goota keenna jechaa hiriira bahe. Hiriirallee nagumaan bahee galellee.
Akka warrii lafaa jedhutti aanaa isaan nama kuma 100 dhiyaatutti keessa qubata.
Akka warrii lafaa jedhutti akkuma laftii ta Soomaliu jedhanii mallatteessaniiniin waraanii naannoo Shanii dhufee lafa fudhatee ummatilleen irratti qubate.
Akka warrii lafaa jedhutti bulchiinsaa naannootii fi warri lafaalleen walti dhufee akka makiinaa sun soqan waliin gaafate. Waan innii fa’atee yaahuun beekuuf soquu fedhanii taatullee waraanii eeguma suniif dhufe akka soqan hin eeyyamne.
Akka warrii lafaa jedhutti durii rakkoon bisaanii hamtuu gama baaddiyaa jirti. Amma Nageellee Booranaalleen rakkuma akkanaa keessa jirti.Nagellettuu boottiin bisaan namatti waraabuutti jiran.
Akka warrii lafaa jedhutti hujiin tun akka dansaa deemuutti jirtii namii halkanii fi guyyaa hojjata. Amma haga karaa Areerootti karaa ibsee ya diriirisan.
Akka warrii lafaa jedhutti jara wa gaafachuuf walti bahe poolsiin Oromiyaa nama bittinneessuuf qawwee dhaantee nama kaan uleen bittinneestee nama hedduu mite.
Akka warrii lafaa jedhutti jarii kun qaraa guyyaa dheengaddaa horii qawween hadhee fixe kalee ammoo nama hadhe.
Akka warrii lafaa jedhutti ka dhumate malee nama 40 lolaa keessaa guuranii ka dhibiillee barbaadumatti jiran.
Akka warrii lafaa jedhutti Karrayyuun waan hedduutti lafa dhowwe;bisaan laga Hawaasii, bisaan Warshaan sukkaara Mataa-Haaraatii fi warshaa burtukaana Nuuraa Heeraati.
Akka warrii lafaa jedhutti waraanii milishootii naannoo Somaalee fi miilotii isaanii Muddee dabrte godina Booranaa dira Mooyyalee guyyaa sagal hadhe waan hedduu balleesse.
Akka warrii lafa bulchu jedhetti laftii ganamaan keessa gadi cituu jalqabde. Bulchiinsii naannoleen nama kumaa oli naannoo sunii fagaachuu qaba jechuutti jira.
Akka warrii Mooyyalee dubbifne jedhetti waraanii Liyuu Poolsi kalee magaalaa Caamuqi ta Mooyyalee irraa diqquma tokko fagaattu seenee seera malee alaabaa ufii dhaabatee lolii suniin jalqabe.
Akka warrii nu dubbifne jedhetti nama miliyoona sadii caala ka Dirree Masqalaatti Dr.Abiyyi hujiin galateeffachuuf dhufe.
Akka warrii nu dubbifne jedhutti waraanii Liyuu Poolis mi’a waraanaa gugurdaa, makiinaa waraanaatii fi qawwee gugurdoon naannoo Somaaleetii dhufe ollootaa fi aanaa magaalaa Nageellee Booranaatti dhiyaatu hadhee nama 18 fixe malee 36 madeesse. Madoolee fi ka dhumattelleen kana caaluu dandahaa jedha.
Akka warrii oduu sun nutti hime jedhetti poolisiin warra midhaan lagate dhaantee akka jarii nyaatu gaafatte.
Akka warrii paarkii eegu jedhutti Goriillaan kun adoo ijjeesu baatanii daa’ima fudhtee godatitin galatee waan tolfatu tolfta.
Akka warrii qopheesse jedhetti akka waan hiriira isaan baase namii beekuuf karaa Berlin guddayaa cufan.
Akka warrii qophii tana keessa oole jedhetti simannaa tanaa fi karaa Diida Xuyyura Booleeti haga hoteelii gareen Omn qaban,Ililltti karaan cufaa.
Akka warrii qorate jedhetti haga kaleetti paartii Demokiraatitti Rippaabilikaan caalee dura jira.Rippaabilikaan ammoo hardha nama hedduu argannaan dubbiin hin jijjiiramti.
Akka warrii Yaaballoo dubbifne jedhetti ijoolleen Tokkummaa Barattoota Oromoo keessaa dhufte rakkoo mataa-waraanaatti argite abbootii gadaa, jaarrolee lafaatii fi nama hedduutti himte.
Akka warri keessa beeku VOA’f himetti (VOA jecha namoota kanaa kophaa mirkaneessuu hin danda’u) hidhattoonni Yemen naannoo Babel Mandeb manneetii hidhaa godaantota itti gidirsan hedduudha qabu. Kana keessa ka jiran haga kumaa jahaa akka tilmaamamus baqattoonni VOA’n buufata Al Karaf irraa dubbisee himanii jiran. Hidhattoonni kun warra mana hidhaa kana keessatti agate gidirsuufis mala
Akka Washinton Post jedhetti nama kana $miliyoona 16.2 bitatan.Nama kana kontoraata ganna lamaa haga 2020 bitatan.
Akka wixineen bahe kun tarreessutti kaayyoon Karoorra Yunaaytid Isteets biyyoota Afrikaa Sahaaraa gadii laalchise bara 2012 baaste keessa ijjoon dhaaboota dimookiraasii baballisuu irratti hojjatan jajjabeesuu fi mirgi dhala nama akka kabaja argatuu akkkasumas bulchiinsa gaarii fi itti gaafatamumma qabu akka dagaaggu gochuu dha. Kunis bu'aan isaa jireenyaa lammiiwaanii foyyeesuudha.
Akka wixinee qorannaa kanaatti vaayrasiin Koronaa jalqaba Manneen qorannaa ykn Laabooraatorii keessaa ba'e inni jedhu gonkumaa hin fakkaatu jedha.
Akka wixnee heeraa sanaatti Hagaya bara 1991 mootummaan ce’umsaa hundeeffame. Mootummaan ce’umsaa sunis hanga bara 1995tti aangoo irra ture. Waggoota sana keessattis mootummaan ce’umsaa sun rakkoo biyyattiif furmaata ta’a jechuu dhaan caasaa federaalaa kan yeroo ammaaf bu’uura kan ta’e biyyattii kutaalee 14tti addaan hire.
Akkawoon prezidaantii Yunaayitid Isteetis duraanii kan Baraak Obaamaa Saaraa Obaamaa umurii isaanii waggaa 99tti Keessatti du’aan boqotan.
Akka xalyaan Paarlaamaan Awurooppaa barreesse jedhutti Waldaan isaanii waan nagaa eegusma mootummaa Itoophiyaa keessa seenuu baatullee“Dr. Mararaa waan Parlamaaa Awurooppaatiin wal dubbateef” hidhan fakkaatti tun ammoo waan tahuu malee miti.
Akka xiinxalaa siyaasaa, Jawaar Siraaj Mohammed jedhutti, Mormitoonni yoo of eeggannaa fi shaffisaan tarkaanfatan, filannoo ammaa kana irratti injifachuun isaan waan hin fakkaanne ta’us, filannoo dhufuuf jiru irraa barnoota argatan irraa ka’uun idda isaanii babal’ifatanii, gad-fageeffatanii yoo of ijaaran, uummatichas yoo ijaaran humna cimaa tahanii as bahuu danda’u.
Akka xiinxalyaan siyaasaa Jawaar Mohaammad MN irraa jedhetti Itoophiyaa mootummuma duriitii jalqabanii kora akkanaa kanatti hinuma yaaman.Bara hayilee sillaaseetii fi bara dargiillee kora akkanaatti yaamaa bahan.
Akka yaada fi ragaa kana bahanillee jara kana lamaanti yaada dhiyeesse.
Akka yaada ijaarsa gandaa sanatti namoonni iddoo deemanii qubachiisamanitti tajaajilawwan fayyaa fi jireenya isaaniif miija’oo tahan akka kennamaniif, bu’urawwan hawaasaa fi misoomaa akka ijaaramaniif, nyaataa fi bishaan akka argatanii fi gara hojiitti akka seenan itti himamee akka tahe kan dubbatan, Mr. Hoorn, garuu kanneen jedhaman hin guutamneef uummatni Gaambeellaa rakkoo hamaa keessa jira, jedhu.
Akka yaada paartii Rippaabilikaanitti ammoo namii torbaanti doolara 600 hujii dhabeef kennaniif mi’eeffatee hujii hin barbaadatu
Akka yeroo filannoo boordii filannoo biyyoolessaa Itiyooiyaan lafa kaa’ameti, lammiiwan galmeeffaamuuf Bitootessa 25-Ebla 23tti yeroo qabu jedhameera.
Akka yeroo Keeniyaa daawwatan hubachiisan – Prezidaant Obaamaan karaa dinagdee dandeettii guddaa Afrikaan qabaachuu maltuuuf furtuu guddaan malaa-maltummaa yokaan kachachala qabeenyaa akka dhukkuba kaanserii ta’e dhabamsiisuu ta’uu dubbatan.
Akka yuniversitiin Finfinnee fi Adaamaa gama saayinsiitii fi teknoloojiitiin sadarkaa addunyaatti galmaahanii hujii tana hojjachaa deeman tolchuu,humna nama teknooloojiin leenjfamee dinagdeen guddisuu fi kkf.
Akka yuniverstii gabaasii Hagayya 9-13 qorattee baaftetti namii Amerikaa harka 44 akkii pirezidanatii Tiraampi tahuutti jiru kun nama dhabbilee sabqunnamtii keessa hojjatu rakkoo irra buusa.
Akka Yunvarsitiin Joons Hoopkins, kan as Yunaayitid Isteetis keessa jiru akka gabaasetti, lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabameetiin, Yunaayitid Isteetisitti aantee sandarkaa lammaffaa irra jirti.
Akka Yuunaayitid Isteetis jettutti Iraan yeroo ammaa sharafa alaa doolaara biliyoona 100 ta’u qabdi. Angawoonni Iraan ammatti maallaqa ol kaa’amee jiru keessaa argachuu kan danda’an dhibba irraa harka kudhan jechuunis biliyoona 10 qofa jedhan angawaan kun. Kan hafe maallaqi Iraan biliyoonni 90 biyyoota ka biroo dhaan ugguramuu isaa Hook ibsaniiru.
Akkii durii kaan ijoolleen dubraa fi dhiiraalleen daahimummaan ijoollee uumachuu dhiisaa dhufuutti jiran.
Akkii guyyaa dheengaddaa paarkii tana keesatti Gorillaa kana ijjeesan ammo oduu gurraa addunyaa guutte keessaa tokko.
Akkii qilleensii El Niinoo ammaan tana Itoophiyaatti bubbisuu fi yoo gannaa bubbisu gargar jira.Bubbee ji’aa Wxabajjii, Adoolessa,Hagayyaa fi Fulbaana EL Niinoon wal hin tahu.Bubeen qilleensa Bitootessa, Eblaa fi Waxabajjii ammoo qilleensa Itoophiyaa gama Kibbaatii bubbisuun walii taati jedha Dr.Kiriis
Akkka akeekkachiisa sanaatti himatamtoonni martinuu daqiiqaawwan itti aanan keessa kan isaan dubbachuu qaban balleessaa itti murame balleesseera ykn miti ka jedhu qofaa ta’uu qaba ka jedhu ture.
Akkoo Manooyyee,Aster Gannoo,Masulee Saaqqoo,Gannee Gummittii fi..dubartiin Oromoo faaruu malte hedduu; Bitootessii, Ji’a Seenaa Dubartootaati
Akkoo Manooyyee Dabalee Haawwan Oromoo Seenaa Jabaan Beekaman Eeennuu Fa Beettan?
Akkoo Manooyyee,nama dubbii muraa dubbatu taaullee nama murtii fi hajajii isii herrega namaa ballisu.
Akkoon isaanii Oromoo kan taate Dr.Neeveel Aleksaandar Du’an Boqotan.
Akkuma aadaattuu ilmee dubraa waan hedduun faarsan.
Akkuma aadaattuu maqaan lafaa, ka horiitii fi ka namaalleen akkuma warrii ykn abbaan baaseefitti taa’uu male.
Akkuma abbootiin teennalleen jettuu hordofilleen duuluma,ya na dabartee amma hin dhaqqabuun hin jirtu barsiisuma barsiisuu.Jireenna baaddiyaa gaargaltittii keessa bahuma bahanii fulaa jajjabduu gahuulleen hinuma dandahan.
Akkuma Adaamaa fi magaalii hedduun duruu jalqabaniin ammallee magaallaan Oromoo hedduun maqaa karaa isaanii, daandii isaanii,manneen barnootaa fi waan ufii hedduu maqaa jabaa fi janna ufiitti deebifachuutti jiran jiran.
Akkuma addunyaan rifate, namoonni kunis hokkara poolisii tokkoo dabalatee du’a namoota shanii dhaqabsiise kanaan rifatani fi waan argan amanuu dadhaban ibsan. Tokko tokko waan uummame jeequmsa biyyoota irraa dhufanitti argaa turan isaan yaadachiise.
Akkuma addunyaatti mirgi interneetii fayyadamuu akka malee ukkaamamaa dhufeera. Mootummoonni biyyoota baayyee tajaajila interneetii bilbila harkaa cufuu, viidiyoowwaan kallattiidhan tamsasaman akka sirritti hin hojjannee godhuu fi namoota deeggartummaa mootumaa gama interneetittiin jajjabeessan bayyisanii qaxaruudhan hawaasa ballaa innerneetii irraa fageessaa jiran jedha, gabaasni dhaabbata miti-mootummaa Firiidam Haawus baase.
Akkuma ajajameetti magaala galma mootummaa Beelaaruus Minisk ennaa xayyaarichi imaltootaa qubatu qondaaltonni nageenyaa biyyatti umriin isaa 26 kan ta’e barreessaa marsariitii mormiitootaa kan ta’e Roman Prootaseeviich qabanii hidhan.
Akkuma Alii Birraatuu baanuu barnootii qalbii namaa qaree addunyaan wal nama qixeessa.Naannoo akka Oromiyaa ta namii isii hagii guddaan baaddiyaa jiruu fi humniti isaan qabanilleen hagii guddoon qarooma addunyaatiin wal hanqatetti,falii jiru ilmaan barnootatti oofuma oofanii addunyaan wal qixaahuu.
Akkuma amalaa fi adaba isiittti Amerikaan yoo cufa Sadaasaa gaafa Kibxataa nama isii bulchu filatti.
Akkuma argitan jedhan Yamaamotoon qiyyaafati US Afriikaa qofaa irratti utuu hin mutaa’in guutummaa addunyaa irratti waan ta’eef mariin jirus damee bal’aa qaba. Gargaarsa namoomaa qofaas utuu hin ta’in misoomas of keessaa qaba.
“Akkuma atuu beettu Kuubaan gargaarsa isii doktoroota nuu erguun jalqbdee sun qofaa mitii dotktoraa Afrikaa Kuubaa keessatti leenjisuutti dabarte.Gaafa Eboolaan Afrikaatti baafate kaanillee adabii jalaa jirattee akka feete nama isii gara feete erguu baattulee biyyitii qaraa rakkoo tana itti himatan isii.Gaafa misoomaatii fi bilisummaallee Kuubaan hariyaa teenna.”
Akkuma baddaan waan lafa irra jiraa jireessitu baddaan garaba fi galaana jalaalleen bineesa bisaan jala jjireessiti.
Akkuma baratame miseensonni mana maree bakka bu’otaa fi mana maree federeeshinii hojii isaanii kan bara 2010 wal ga’ii gamtaan geggeessan jalqabaniiru.
Akkuma baratan, akka irra hin dibne, dhaabii mirga namaa, dhaabbilee addunyaa qoratanii gareen badi tun eennu akka taate akka dansaa beeksisuuf dhugaan qorachuu qaban jedha.
Akkuma beekamu Itiyoophiyaa keessatti, sabaa fi sablamonni afaan ofiin akka baratan mirgii eega kenname waggoota 20 guutuuf deema. Haala kanaan, naannoolee Oromiyaa fi Tigraay irraa kan hafe naannooleen biroon kutaa tokkoo jalqabee hanga kutaa afurii ykn ja’aatti afaan ofiin barataa, dabalataan immoo Afaan Inglizii akka barnoota tokkootti fudhataa turanii kutaa torbaffaatti garuu, afaan ofii akka barnoota tokootti barataa isa hafe hunda immoo Afaan Ingliziin itti fufu.Oromiyaa fi Tigraay keessatti garuu, barattoonni Afaan Ingilizii akka barnoota gosa tokkootti fudhataa, kanneen hafan mara immoo hanga kutaa sadeetiitti afaan ofiin baratu; Kutaa 9 yeroo seenan, afaan ofii akka barnoota tokkootti fudhachuu irraa kan hafe barnootni gutummaatti Afaan Ingliziin kennama.Afaan Amaaraa immo kutaa 5 irraa jalqabee akka gosa barnoota tokkootti baratu.Barattonni gutummaa Itiyoophiyaa keessa jiran kutaa 7 yeroo seenan barnoota akka Fiziksii, Kemistrii, Bawuloojii fi kanneen biroo barachuu jalqabu. Dhuma irratti kutaa 10 yeroo xumuran qormaata biyyoolessaa ykn Maatrikii jedhamu fudhatu.As irratti, kanneen akka Oromiyaa keessaa kutaa sagalii fi kudhan qofa Afaan Ingiliziin baratanii fi kanneen kutaa 7 jalqabee hanga kutaa 10tti afaan Ingliziin baratan kanaaf, qormaata wal-fakkaataa ykn tokko kennuun, miidhaa qaba moo hin qabu? Walumaa-gala qulqullinni barnootaa sadarkaa maali irra jira? Barattoonni, barsisonni, aangawonni mootummaa akkasumas kanneen biroon maal jedhu?
Akkuma beekamuu bonii ganna dabree keessumattuu Oromiyaa gama Kibbaatti horii kuma dhibba sadii fixe jedhan.
“Akkuma beekamu ummannii kenna hedduun qabeennaa fi qa’ee isaa irra buqqa’aniiru nullee ni illaallata.Hawaasa keenna maatii keenna. Waan nurraa eegu isaani gumaachuu qamna jennee,” jedha Ibraahim.
Akkuma biqiltuu dhaabanii lafa jijjiiran nama baqatee qarqaaranii jireenna isaa gadi dhaabuuf malan,” ka jedhulleen hedduu.
Akkuma biyyaattuu ogeessii fayyaa mindaa diqqaa argatan sunuu boqonnaa isaanii male hin argatan.Dr.Andinnet Addunyaa warra rakkoo tana himate keessaa tokko.
Akkuma biyyoota biraa Gaazexxeessaa seeraaf buluu qabu.Biyyi reefuu Deemookraasii jalqabdu kan akka Itiyoophiyaa keessatti haallii hunduu guutameera jechuun rakkisaa ta’uus garu,iddoo durutti deebi’ee hin jeechisiisuu jedhan.
Akkuma buchiinsa godina Amerikaa cufaa nama huji dhae horiin nyaataan,gama fayyaatiin,kiraa manaatiin,liqee manaatii fi waan hedduun gargaaran. Namni sababa COVID-19n hojii dhabe torbaanitti $600 caalaa argata jedha.
“Akkuma dheengaddaallee jedhamee mana marii ulfinna qabu kanatti waan jiraa himee, hardhallee gabaasa keessatti dabaluuf yaalee ammallee irra dedeebinee jennaa rakkoon tun rakkoo teenna akka taate hubannee yaahuu malle.”
Akkuma dimokraatonni torban achi aanu ennaa kora isaanii geggeessan godhan weerarri vaayiresii koronaa ripaablikaanonni kora isaanii wal irraa hiiqiinsa hawaasummaan geggeessuuf irra deebi'anii akka yaadan dirqisiisee jira.
Akkuma dorgommiin jalqabdeen Gaaboon waliin taphatti.Bara hedduu duuba taphatti deebitee,nama hedduu alaa fidattee biyyaa fi biyyee isii irratti taphatti,waan hedduu irraa eegan.
Akkuma dorgommiin prezidaantummaa marsaa ammaa jalqabametti Kan yeroo lama prezidaantummaaf dorgomanii turan Ripubilikaantichi Rick Perry, “Traamp – warra safuutti cichaniif kaanserii dha” jechuun balaaleffataa turan.
Akkuma duraanuu jennee Muhaammad qaraa maqaa ufii jijjiiratee Muhaamd Ali baafate. Barii sun bara Amerikaa keessatti gurraacha bifa isaatiin jibban. Namii gurraachii faranjii waliin dorgomee moohuu dhiisii eennummaa ufiituu sodaatu.
Akkuma fardoo walti gadi lakkisaniin fardii ganna 3 tokko Bodexpress abbaa isa yaabbate,John Velazquezbalbala irratti dhoqqee keessatti lafaan dhahee biraa gale.
Akkuma filameen Raahsiuyaa fi Chaayina dhaqaaa jedhe.Sun hin taanee isaa gaafa filannoo biyya isaa ummata wal ficciiis jedhanii himatan.
Akkuma gadaan teenna nama isii yayyabe qabdu Amerikaalleen nama Amerikummaa labseef qabdi.Bilisummaa Amerikaa kana bulchota godina 13tti qaraa labsate.
“Akkuma gurmuun yakkamtootaa hidhannoo hiikkachiisamee fi mootummaan seera-qabeessi naannoo sanatti deebisamee gad-dhaabbatetti tarkaanfiin kun ni dhaabata. Jarreen seera jalaa baqatan murtii seeraatti dhihaatu,” jechuun – har’a fuula Twiterii isaanii irratti barreessan, muummichi-ministaraa Abiyyi. Tarkaanfiin waraanaa sunis akkuma karoorfametti ka geggeeffamaa jiru tahuu dubbatan.
Akkuma guutmmaa Oromiyaa keessatti geggeessamaa ture, mormii barattoonni Yunivarsitii Haramaayaa geggeessaniin wal-qabatee barattoonni hidhamanii turna achii-bbuteen isaanii dhabamuu fi waraanni mooraalee Yunivarsitichaa keessatti bobbaafamuu mormuudhaan gaaffiin barattoonni Yunivarsitichaa “kaasne” jeddhan deebii quubsaa dhabuu tu mormii barattootaa marsaa ammaa kana kakaase, akka barattoonni jedhanitti.
Akkuma haasawa prezidaantichaa, marii har’aa kana irrattis dhimmootni hedduun ka xiinxalaman yoo ta’u, dhimmi lammiwwan Itiyoophiyaa biyyoota alaa jiraataniis ka’ee ture.
Akkuma haleellaa suukaneessaa Ankara keessatti raawwatamee, ilaalcha jal’aa dhaan namoota badii hin qabne ajjeesuun haleellaa Ferensaay fi Turkii qofaa irratti raawwatame utuu hin taane haleellaa addnyuaa ammayyoome irratti raawwatame jedhan.
Akkuma heedduu keessanii gocha kana callisee ilaaluu hin dandeenyees jedhan.
Akkuma hidhamtootaatti adda adda. Walumaa gala hidhamtoonni haalli itti qabamanii jiran gaarii dha jechuu utu hin ta’in addumaan hidhamtoonni polotiikaa isa kaan irraa haala amaa ta’een ilaalama.
Akkuma hoogganaa waajjiraalee White House kan ta’an Denis McDonough jedhanitti ministriin dhimma alaa US John Kerry-n erga michoota giddu galeessa bahaa keessajiran waliin erga wal arganii booda biyyoonni hedduun garee finxaaleyyii warra Sunni haleeluuf walii galaniiru jedhan jechuun caasaan TV ABC gabaasee jira.
“Akkuma horsiisee bulaan keenna baayyee manneen barnootaa baayyees mootummaa yeroo tokkotti jaaree fixuu hin dandahu.”
Akkuma Inspector Sandaabaanii fi Bulchaan magaalattii – Obbo Saamu’eel Sanbataa dedeebisanii nutti himanitti, Magaalaa Mandii, Bakka Koonferensichi itti geggeessame – Waldaa Warra Wangeelaa Mekaane-Yasuus Daakkootti Luba ka ta’an – Luba Solomoon Tasfaatti bilbilee, waa’ee konferensichaa fi rakkoo uumame – jedhamee ennaa nuuf ibsan, “Konferensiin guyyaa sadii nagaadhumaan geggeessamee xumurame.
Akkuma isa kan Koloraadoo, keessaa kutaan eegumsa fayyaa uummataa kan Kaalifoorniyaa akka jedhanitti namni vaayiresichan qabame bakka birootti hin imalle. Ministeerri tajaajila fayyummaa fi tajaajila uummataa Maark Ghaly, haalli isaa yaaddessaa ta’uu isaa ibsanii maaskii kaayyachuu, wali irraa hiiqiinsa hawaasaa, mana ofii keessa turuuf imala gochuu dhiisuun vaayiresii kana akka hin facaane gochuu akka danda’u yaaddachiisaniiru.
“Akkuma isaniin cuftii quba qabadanii waan keenna yoo laaltan keessaa fi alalleen balaa biyya jissutti nu marse.Nagaan hin jiruu,seerii hin jiruu akana keessa jirra. Namii mirga isaa malee dhabee nagana jiraachuu fi hojjatanii jiraachuunuu rakkoo tahuutti jirti.Jireennii qaalahee namii hujii dhabee rakkoo hedduu keessa jirra. Quohannee karaa yaanu ufi gaafannee biyyaa badii dhowwuu malle jedhe.”
Akkuma isiin shaampiyoona taateen diqqaa fi guddaalleen gammachuuf karaatti baafate.
"Akkuma Itoophiyaalleen tokkummaan jabeeffanne abdiin isiilleen walti dabalamuu akkuma taate irra dedeebinee itti hima barsiiuu malle.Wannii nu jennuu fi dubbannu cuftii waan Itoophiyaa jabeessee tokkumma jabeessaa tahuu male tanuma itti himuu malle.”
Akkuma itti gaafatama fudhateen nama isa waliin dorgomu Tiraampi dubbiin yarsuutti dabre.
Akkuma jabaa duuba jabaatti jiraa jedhan kaanii, garee tana miila eennuu faatti gooli galcheef yoo jettan; garee Manchester keessaa Bervatov goolii 20, Tevez garee Arsenaalii goolii 18,garee New Castel ammo Carrol goolii 11 fi ,Bentii Machester City goolii 11 galchanii gareen isaanii badhaasan.
Akkuma jarii Awaashii wa nyaatee magalaaa keessaa diqqoo alatti baheen.“Akkuma diqqoo yaanee Awaash Kibba Bahaa dabarree Keellaa geenneen makiinaa poolisii federalaa makiinaa keenna dhaabe. Warqata eennummaatii fi nama biyya tami akka taane nu gaafatan.”
Akkuma jedhamaa jiru Heeraa fi caasaa Federaalaa cabsuun lafa Oromiyaa dabarsanii Finfinneef kennuun akkasumas qonnaan bulaa jireenya isaa irraa buqqisuuf kaayyoon tokko iyyuu akka hin jirre ibsii ba’e hubachiise.
Akkuma jedhame haleellaan raawwatameera. Lammiiwwanis miidhaaniiru. Qorattoonni keenya yeroo ammaa torban tokko oliif gamas jiru.gabaasa isaaniis nuu fidanii deebi’u. tarii ba’ii qorannoo Sanaa dura waanan jedhu hin qabaatinuu malee, gabaasi qorannaa Sanaa garuu itti gaafatamummaa kan qabu mirkaneessuu akka qabu amantii komishinichaa ti. Itti gaaftamummaa kan nuti jennu tapha jechootaa miti. ykn immoo labsii siyaasaa miti. itti gaafatamummaa mirkaneessuun nuti akka biyyaatti nagaan akka jiraannuuf haqa miraneessuu gama ilaaleen gumaacha ol aanaa qaba amantii jedhu qabna jedhan.
Akkuma jedhamu kanatti -- mooraan Dadaab kun cufamee, lammiwwan Somaalee irraa kan hafe warri kaan ennaa gara mooraa haaraattti geessaman keessumaa, kanneen Itiyoophiyaa irraa dhufan – hawaasa Oromoo faa keessaa ka yaaddoo guddaa qaban hedduu ta’uu dubbata – dura-taa’aan hawaasicha baqattootaa Dadaab.
Akkuma jedhee miila duwwaa keessaa deemee Ginciitti ammoo yaadannoof dhagaa yayyabaa dhaabe.
“Akkuma jirutti qormaata marsaa interneetii irratti baheen wal fakkaate argine.Tanaafuu qormaata itti aanu kennuun barbaachisaa miti jenne. Qormaata media irratti bahe kennuun barbaachisaa miti.Tanaaf qormaata guyyaa afran dhufaa kennan cufaa ya dhaabne jennee maatii,ijoollee ummata kennalleetti himuuf.”
Akkuma kaleessa ibsame rakkoon isaa hamaa dha. Kan jedhan Komiishiner Mitukkuun Sababiin isaas roobi yeroo sanatti ni rooba jedhamee eegamu baatii Bitootessaa keessa. Zooniin shinillee haala qilleensa gara baddaa hordofa. Kanaaf jecha Hargee gama bahaa fi Harargee dhiyaa rooba kana argatu.
Akkuma kanaan ABOn waraana isaa alaa galchee leenjii ji’a lamaatiif kaambiitti galcha.
Akkuma kanaan Adoolessa 2,2008 haga Fulbaana 2009 jidduutti walumatti Itoophiyaa keessaa hiriiraa fi jeequmsaan wal qabatee nama 669 dhumatee 1,018, miidhamee qabeenna qarshii miliyoona hedduutti badee jedha Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa.
Akkuma kanaan Afrikaan Kibbaa Mozambiki 3-1,Ugaandaan Burkiinaa Faasoo 2-1, Maaliin Naayjeeriyaa 2-1,Zimaabuwwee fi Morookoon 0-0 fi Gaanaan ammoo Koongoo 1-0Liibiyaa Itoophiyaa 2-0 moote.
Akkuma kanaan akka henna Itoophiyaa,Ammajii 5,2011 irratti magaallan Oromiyaa ta akka Adaamaa,Bishooftuu,Jimmaa,Amboo,Laga Xaafoo,Laga Daadhii, Naqamtee, Sabbataa, Buraayyuu faatii dorgommii akkanaa km 5 qopheessanii saatii 2tti jalqaban.
Akkuma kanaan akka magaalaa Adaamaallee keessaa eennummaa fi aadaan Oromoo mullattu hojjachaa bahan jedha obboo Gosaan.
Akkum akanaan Amerikaan isii F keessaa tokkeesoso jirti.Ingiliziilleen garee isii keessaa qabxii 7n Venezueelaan qabxii 9n Zaambiyaa qabxii 6n Urugaay qabxii 7n Faransaay qabxii 9n garee isaanii keessaa tokkeessoo jiran.
Akkuma kanaan Baarkan Real Socieda 4-2 moohatttu tolche.Real Sociedadqara 2-0 Baarkaa dura jirti.Baarkaan eegee dhuftee goolii afur galfatte. Baarkaan guyyaa 4n duralleetti Celt Vigo 5-0 gangalfatte.
Akkuma kanaan dargaggoonni kun baatii tokkoof yakka irraa of fageessuu akkasumas leenjii wal fakkaatu fudhachuu fi yeroo murtaa’eef waan xumuraniif gara maatii isaaniitti deebi’aniiru.
Akkuma kanaan dhaabii Cilee mootummaa Kuubaa Cilee tooniin tokkichii $420 dhaaba daldalaa AmerikaaCabanajedhanitti gurgurachuuf dhufa.
Akkuma kanaan dorgommii biyya keessaa gugurdoo 10n kana Oromiyaatti tokkeessoo bahee,naannoon Amaaraa ammoo lammeessoo baate Naannoon Kibbaa sadeessoo.
Akkuma kanaan dorgommii sun irratti Muktaar tokkeessoo,Moon lammeessoo, sadeessoo atieetii Amerikaa Paul Chelimoo Yoomiif ammoo abreessoo sadeessoo tahe.Mohamed Muktar Jama Farah nama ganna 34ti. Dhalootaan Soomalee amma ammoo lammii Biritishiiti.
Akkuma Kanaan Dr. Warqineeh Gabayyoo minitrii haajaa alaa ta’anii muudamaniiru.
Akkuma kanaan duula Twtitte rirratti jalqaban kanaan itti jiran:#Brave Campaign, #Amnesty Warns Attacks On #Human #Rights Activists.
Akkuma Kanaan erga Hagaya bara 2015 qabee lakkoobsi namoota gargaars midhaan nyaataa argatanii miliyoona sanitti siqa. Jaarmayaan gargaarsa nyaata addunyaa WFPn immoo nuusa bara 2015 keessa ijoollee hanqina nyaata madaalawaan miidhaman kanneen kuma 374 ta’an gargaaree jira.
Akkuma kanaan Finfinnee, naannolee Oromiyaa, Amaaraa, uummattotoa kibbaa, Tirgary fi kanneen biroo keessaa ba’ii ifa ta’een IHADEG guutummaatti injifachuu isaa ba’iin prefesor margaa Baqaanaan dubbifame ibsee jira.
Akkuma kanaan galma Abbootii Gadaa fulaa hedduutti jaaruutti jiran. Boorana, Gujii, Arsii fi ardaa jilaa hedduutti jaaruutti jiran.
Akkuma kanaan ganna darbe boqonnaa duraa kan lagaasana bishaaiin guutuu ijifannoo tokko ta’uu mul’isa jedha ibsi sun. Ijaarsa hidha Abbayyaatti dabalee Itiyoopiyaan biyyoota toora lagi kun itti dhangala’u waliin fayyadama haqa qabuuf walii galtee agarsiisuuf fedhii isheen qabdu sirriitti mul’isuu ishee isi sun ereera.
Akkuma kanaan geejjibii xuyyuuraa Tiripoolii kahee Bengaazi taa’e.
Akkuma kanaan godina Shawaa lixaa magaalaa Amboo keessa daldaltoonni jiran torban darbe guutummaa isaa manneen daldalaa cufanii bajaajjii dabalatee geejjibi socho’aa kan hin turre ta’uu dubbatu.
Akkuma kanaan haala yeroo ammaa Tigraay keessa jiruu fi walumaa gala haala waraansi sun itti geggeessame akka nuuf ibsaniif daayiriktera ol aanaa indektroneeshinii ittisa biyyaa Itiyoopiyaa Major Jeneral Mohammed Tessemmaa waraana Tigraay keessa jira jedhameef deebii ennaa kennan Maqalee erga seenamee booda waraana waan jedhu hin jiru. Lola waan jedhamu hin jiru.
Akkuma kanaan har’a aanaa Beddellee magaalaa Beddellee keessatti hiriirri kaleessa jalqabe har’aas itti fufuu dhaan kan kaleessaa nagaan yoo xumuramu kan har’aa garuu gara hookkaraatti jijjiiramuu nuuf ibsan jiraattonnil. Korri bittinneessaa Oromiyaa gaazii imimmaansu hiriirtota mormii irratti biifuun uummata rifaasisan jechuun illee komee qaban ibsanii jiran.
Akkuma kanaan har’a magaalaa Amboo fi Wallisoo keessa kan jiran daldalaawwan guutummaatti cufamuu isaanii jiraattonni magaalaalee kanaa nuuf ibsaniiru. Geejjibi tokko illee sosso’aa kan hin jiraanne ta’uu isaaf konkolaataa mootummaa dhabalatee kan namoota dhuunfaa magaalaa keessa sosso’u irratti dargaggoonni dhakaa darbuu dhaan foddaalee isaanii caccabsaa turan jedhu jiraattonni kun. Gama mootummaan tarkaanfiin fudhatame hin jiru garuu loltoonni magaalaalee kana marsanii eegaa jiru jedhaniiru.
Akkuma kanaan har’as haalli naannoo Gaadulloo jiru maal akka fakkaatu hubachuuf gara aanaa Daaroo Labuutti bilbilee jiraataa gandattii tokko dubbiseen jira. Ammas manneen gubachuun itti fufee namoonni qe’ee irraa godaanaa jiru naan jedhan.
Akkuma kanaan himatamaa tokkoffaa Geetuu Girmaa irratti hidhaa waggoota 23, himatamaa lammaffaa Biraanuu Jaafaar irratti hidhaa waggaa 22, himatamaa sadaffaa Xilaahuun Geetaachoo boombii inni darbeen lubbuun nama lamaa waan darbeef namoota hedduu irra immoo miidhaa qaamaa cimaa fi salphaa waan geessiseef jecha hidhaa umurii guutuu, himatamaa arfaffaa Baahiruu Tolaa irratti immoo hidhaa waggaa 17 fi Desaaleny Tesfaaye irratti immoo hidhaan waggaa shanii murtaa’eera.
Akkuma kanaan hiyyannaa isaanii mana murtiitti dhiyaatanii qorannaan hanga eegalamutti hidamuun irra jiru jedhee jira. Manni murtii Angoolaa dhimma Biraawoo kan ilaaleen walakkeessa baatii sadaasaa irratti beellama kennee jira.
Akkuma kanaan hojjettoonni waajjira muummicha ministeeraa dhibba irraa harki 64 har’aa qabee manaa akka hojjetan ajaji darbee jira.
Akkuma Kanaan hoogganoonni biyyoota miseensota IGAD ta’an marii erga geggeessanii booda hoogganoota Afriikaa kabajaa guddaa qaban keessaa tokko kan ta’an prezidaantii Bootwaaanaa duraanii Festes Mooyyee dura taa’aa gochuun muudaniiru jedhan.
Akkuma Kanaan ijoolleen koolu galtootaa kuma 700 ta’an gara biyya isaaniitti akka hin deebisamne prezidaanticha duraanii Baaraak Obaamaa dhaan imaammanni jalqabame hatattamaan akka addaan citu bulchiinsi Traamp gaaffii dhiyeesse manni murtii Muummichi Yunaayitid Isteetis fudhatama dhabsiisee jira.
Akkuma kanaan illee gara naannoo Tigraayitti imaluu isaanii tuqaniiru. Turtii isaanii gamasii irraa ka’uu dhaan haalli namoomaa gamasii hedduu yaaddessaa ta’uu isaa ibsaniiru.
Akkuma kanaan Itoophiyaan shaampiyoonaa addunyaatii fi Afirkaatii 4 dorgomte dorgommii biyya keessaa gugurdoo ammoo 10 irratti dorgomte.
Akkuma kanaan itti aanaa muummicha mnisteeraa Demeqee Mokonneniin kan hoogganamu koreen sadarkaa biyyaa hundeeffamuu isaas ibsanii jiran. Ebolan dhukkuba qofaa utuu hin taane dhimma nageenyaatis kan jedhan obbo H/mariyaam hojiin jalqabaa biyya keessatti hojjetamu hubannoo uumuu dha jedhan.
Akkuma Kanaan itti gaafatamtoonni bulchiinsa naannoo qabee hanga sadarkaa aanaaleetti jiran akkasumas koree dhaabaa keessaa aangoo irraa kan kaafaman ta'uun ibsameera. Kanneen keessaa seera duratti dhiyaachaa ka jiran jiru jechuu dhaan iitti gaafatamaan waajira kominikeeshinii mootummaa Oromiyaa obbo Addisuu Araggaa VOAf ibsaniiru.
Akkuma kanaan kalee,Bitootessa 9, 2017 nama Oromoo hedduu fi hawaasii Itoophiya garaalleen dhufee akka Oromootti,akka Amaaraatti waan isaanii fi naannoo isaan irra gahe jedhan Koree Haajaa Alaa Amerikaa Amerikaatti himate.
Akkuma kanaan kalee Kaameroon Marii 2-0,Afrikaa Kibbaatii fi Zimbaabuwween 0-0,Gaanaan Keenyaa 3-1 moohan.Hardha Kaameroonii fi Afrikaa Kibbaa, Zimbaabuwwee fi Masrii, iftaan ammoo Keenyaa fi Maaliitti taphata Gaanaalleen warra tapahtu keessaa tokko. Dorgommiin tun torbaan lamaan duubatti dhumatti.
Akkuma kanaan Kanaadaalleen Panamaa 7-0 irraa kaaftee dorgommii waancaa kubbaa miilaatii dabarte.
Akkuma kanaan kan dhaabbaia Jck Ma fi Alii babaa meeshaalee ittiin qorannaan geggeessamu gumaachan miliyoona 1.1 Finfinnee seenee jira.
Akkuma Kanaan kanneen naannoo Tigraay keessaa dinnicha oomishan akka jedhanitti sababaa gabaan cufameef jecha dinnichi isaanii lafatti badaa jira.
Akkuma Kanaan karaa tajaajila waldaa Kaatolikii doolaara miliyoona 85n midhaan toonii 105,700tu dhiyaata. Tokkummaa mootummootaatti sagantaan nyaata addunyaa hojii inni hongee ittisuuf hojjetuuf immoo doolaara miliyoona 19tu kennama. Doolaarri miliyoonni 20 immoo sagantaa baqattootaa kanuma jaarmayaa kanaaf kan oolu ta’uun ibsameera. United States sababaa EL NINOtiin rakkoo mudatuuf kan oolu dhiyeessii gargaarsaa dursitee qopheessuu ishees ibsi kun tuqeera.
Akkuma kanaan Kirooshiyaalleen hardha Arjentiinaan 3-0 qaarifte.Arjentiinaa fi Kirooshiyaan tana waliin marroo shan waldorgoamn Arjentiinaan lama moote.
Akkuma kanaan koree gidduuf miseensa kan ta’anii qabee hanga waajjiraalee ka biroo keessatti namoota itti gaafatama irra jiranitti aangoo irraa kaasuu fi ka biroo bakka buusuun geggeessamee jira.
Akkuma kanaan kutaa magaalaa Adaamaa jahallee maqaa Oromootti deebisan.
Akkuma kanaan LeicesterCityn Manchester City4-2 irraa galchite.Swansea City Sunderland 3-0 moote gangalfatte. Aresenal Hull City fi Crystal Cityn ammoo 3-3 gargar galan.Guyyaa lama keessatti goolii 39 galchan.
Akkuma kanaan maallaqa baankilee paartii biyya bulchuutti dhaqa jennee yaadnu keessaa harka dhibba irraa hanga 20-25 gad xiqqeessuu dha karoorri keeny6a jedhan.
Akkuma kanaan Manneen amantii Islaamaa damee MN,Waldaa Amantii Kiristaana Oromoo Addunyaatii fi waldaan waaqeffannaa Noorweeyilleen waan dandahaniin nama biyyatti beelahe qarqaaruuf qophii jirraa jedhan.
Akkuma kanaan manni murtii himatamaa dhaaf mirgi wabii isaanii akka eegamu eeyamus, Dr. Biniyaam Teweldee guyyoota 10 mana hidhaa akka turan beekameera.
Akkuma kanaan marsaa lamaan nama 22,525 hidhan.Kana keessaa nama nama asi cophxee dhaban,nama haga 8 ammoo hidhamuun isaanii mirkana taatullee maan keessa akka jiran hin beekan.
Akkuma Kanaan mootummaan itiyoopiyaas ilaalcha addaa kennuu dhaan tokkoffaa ogeessota damee adda addaa irraa ta’an ramadee zooncihaaf deggersi akka godhamu ta’eera.
Akkuma kanaan mootummaan naannoo Oromiyaa qarshii miliyoona 100, bulchiinsi magaalaa Finfinnee miliyoona 50, naannoon Amaaraa miliyoona 30, naannoon kibbaaa miliyoona 20, naannoon Smaalee miliyoona 10, naannoon Affaar miliyoona 7 fi Gambeelli immoo deggersa miliyoona 2 kennaniiru.
Akkuma kanaan mootummaan naannoo Oromiyaa qoftii qarshii miliyoona 100 fi miliyoona 86 ramadee ummataaf marraa fi bisaan,qorsaa fi gargaara akka akkaa kennuutti jira.Akka jecha obboo Mokonninitti rakkoon tun humnaa olii mitii.
Akkuma kanaan mootummaan yeroo ammaa aangoo irra jiru uummata sanyiin addaan qooduun ofii isaa lubbuu dheereffachuuf jecha sagalee uummataa dhaga’uu dhiisee huuruu qawween dhiiga lammiiwwan qulqulluu dhangalaasaa jira jedha ibsi ba’e kun.
Akkuma Kanaan naannoo naannoo keessatti walitti bu’iinsa uummata gidduutti akka uumamu karoorfame kana qaamotiin hammeessan irraa of qusachuu qabu. Kanneen gocha akkasii keessatti hirmaatanis seera duratti dhiyeessuu dhaan tarkaanfiin barbaachisu ni fudhatama.
Akkuma kanaan naannoo Oromiyaa keessaa nama 495 lubbuu dhabee, nama 338 miidhamee kana keessaa 126 warra nagaa eegu, namii walumaa galatti 464 miidhamee qabeenna miliyoona hedduutti bade
Akkuma kanaan namii Keenyaatti beelaha balaa qabu Ssadarkaa SadeessooPhase IIIkeessa jiru miliyoona 1.9 irraa miliyoona 2.9 oli hiiqe.
Akkuma kanaan obbo Girmaay Berihee dura taa’aa paartichaa obbo AlemSeged Aregaay itti aanaa dura taa’aa obbo Mehaarii Yohaannisiin immoo itti gaafatamaa dhimmootii siyaasaa ta’uun filatamaniiru jechuun Mulugeta Atsbeha gabaaseera.
Akkuma kanaan obboo Geetaachoon itti gaafatama ministeraatti daarektera nagaa biyyoolessaa tahee hojjachaa bahe itti gaafatama guddaa itti kennana kanaan wanjala guddaa hojjate jedhan.
Akkuma kanaan ollaa durii ganda 01-jedhaniin Goorootti jijjiiran
Akkuma kanaan paartichi guyyaa kaleessaa kaadhimamtoota haaraa dhiyeeffachuu isaa beeksisaniiru.
Akkuma kanaan Pirezidaantiin Masrii Abdell Fattaa El Siisii kalee bulchiinsa mootummaa Amerikaa White House keessatti pirezidaanti Tiraampiin wal dubbatee waliin hojjachuuf waadaa walii galan.
Akkuma kanaan poolisiin guyyoota 14n darban hojiin hojjedhe jedhe ennaa tarreessu, shakkamaan walitti bu’iinsa uumuuf kan fayyadu shugguxii torba argachuu isaaf raga kanaa fuula 21 hiikee kan dhiyeesse ta’uu, meeshaalee elektrooniksii qoratee fudhachuu isaa jecha shakkamtoota kudhanii fi kan ragaalee 22irraa fudhachuu isaa ibsee jira. Gama biraan waajjira galii Finfinnee kutaa magalaa Boolee, geejjiba magaalaa Finfinnee irraa Waxabajjii 23 jeeqama uumameen qabeenyaa miliyoona 166 tti tilmaamamu manca’uu isaa poolisiin ibseera.
Akkuma kanaan prezidaantiin bulchiinsa naannoo Somalee duraanii obbo Mohammed Abdii Umarii har’a to’annaa jala kan oolan magaalaa Finfinnee naannoo Atlaas jedhamu kan jiru mana jireenya isaanii keessaa-tti ture.
Akkuma kanaan sadarkaa tokkoffaan of eeggannoo baratame kan godhamuu qaru,
Akkuma kanaan sirni gadaa dhaaba barnoota, saayinsii fi aadaa jajjabeessuu irratti fuuleffate UNESCO dhaan Sadasa 30 bara 2016 beekkannaa argachuun galmeeffame.
Akkuma kanaan waan seenaa fi eennummaa Oromoo keessatti beekan Finfinnee keesssatti dhaabuuf deeman.
Akkuma kanaan waldaaa kun Onkololeessaa 8,2011tti nama Afrikaa gama Gaafaatti beelaheef horii walti qabuuf soora qopheesse. Amaanee Badhaasoo itti gaafatamtuu Waldaa Dargaggoo Oromoo damee MNti.
Akkuma Kanaan waldooliin sivikii fi sabaa himaan walabaa qooda quddaa qabaatu. Sababiin isaas karaa isaaniitiin humnootiin siyaasaa amanamummaa qaban humna ijaaramuu qabaachuu kan danda’an. Karaa waldoolii fi gaazexeessummaa walabaa Kanaan hawaasi jijjiiramuu kan danda’u.
Akkuma kanaan Wallagaa Bahaa aanaa Leeqaa Dullachaa magaalaa Gatamaatti hardha nama hedduutit hiriira mormiitiif bahe.
Akkuma kanaan waraanii kun misaayila biyya alaatii itti tokksoan adoo isiin daarii Amerikaa hin gahin qilleensuma irratti gubuuf eda godina Hawaaii keessaa garba Paasifk irraa misaayila yaaliif ufuma tokksoe dhahee buuse.
Akkuma kanaan Yaa’iin tun dhaabaHIRPHA International(HumanitarianInitiative toRelieve thePlight in theHorn ofAfrica) jedhu ka nama mootummaan Itoophiyaatiin Afrikaa gama Gaafaa keessaa miidhame gargaarsa qindaahee kennuun qagaraafuu.
Akkuma kanaan yeroo dhiyoo mootummaan Ertraa fi dhaabi shororkeessaa farra Itiyoopiyaa Ginbot 7 jedhamu walii galtee qopheeffatan irratti dura taa’aa sochii keenya sochii dimokraasummaa uummata Tigragy fi itti aanaa dura taa’aa Ginbot 7 kan ture Mollaa Asgedom ergaa mootummaa biyaa kennameefiin michoota isaa biyya jaal’atan kanneen biroo amansiisee ijaaruu dhaan ergaa badiisa Shaabiyaa fashaleessaa adeemsa jiru mara akka mootummaan barbaadutti geggeessaa erga turanii booda dirqama isaanii haala boonsaa ta’een xumurani hidhannoon isaanii akkuma jirutti gara biyya isaaniitti deebi’aniiru jedha ibsi ba’e kun. Guyyaa borii immoo ibsa sochii baraarsa biyyaa kan professor Birhaanuu Neggaan hoogganamu kennu hordofuu yaaalla jechuu dhaan Solomoon Kifle gabaaseera.
Akkuma kanaan Yuniversitii Amboo mooraa Walisoo fi Awaaroo keessatti hiriirri mormii geggeessamuu barattoonni nuuf ibsanii jiru.
Akkuma kanaan zoonii Wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee, Wallaggaa dhiyaa magaalaa Gimbii keessatti hiriirri mormii kun geggeessamee nagaan xumuramuu jiraattonni nuuf ibsaniiru.
Akkuma kana duraa koolu galtoonni kun sababaan biyyaa yaa’aniif gara Yemen booda irras gara Saaud Arabiyaatti ce’uuf jecha akka ta’e ibsameera.
Akkuma kana duraa yeroo gabaabaa fi giddu galeessatti dammaqinaan akka hojjenne, siyaasa shiraa fi shororkaa injifannee Itiyoophiyaa itti fufsiisuu kan dandeenyu ta’uu ofitti amantaa dhaan ibsuun fedha jedhan.
Akkuma kanatti Finfinneen Oromiyaatti akkuma durii Finfinnee jedhaniin. Sadarakaa addunyaatti,ardiittii,akka biyyoolessaatti,akka mootummaa federaalaatii fi bulchiinsa magaalaatti ammoo Addis Ababa jedhanii yaaman.
Akkuma kutaalee biyyatti mara keessaa firoottan qabnu yaaddoon keessa turre, amma garuu, haala foyya’aatu jira jedhu. Baahir daar keessatti badii guddaa dhaqqabeen maatiwwan kuma lamaa ol hojii-dhaa ala ta’anii akka turan, kunis maatii isaanii hojiin ala ta’e waan ittiin jiraatan akka dhaban gochuu isaa maqaa dhahuu jiraattonni magaalaa Maqalee fi Humaraa yaada kennaniin.
Akkuma laftii jiraachuuf baddaa qabaachuu malte bineensii garba keessaalleen jiraachuuf Kooral qabaachu male.
Akkuma lammiiwwan Itiyoopiyaa keessaa beekan yeroo filannoo bara 2007 bakka buutuu ambaasaddora mootummaa Ameerkaa kan turte Vikie Hudlston mana hidhaa dhufuu dhaan ture mootummaa Itiyoopiyaa tasgabbeessf jecha kan ani itti filatame taayitaa kantiibaa magaalaa fedha koon gad dhiiseera jedhi kan naan jette.
Akkuma mastar plaanichaa uummatichi hamma hin barbaannetti, kan faayidaa qabu ta’us fedhii uummatichaa kan guutuu fi misoomaaf kan yaadame ta’us, uummati hin barbaanne taanaan dhaabachuu qaba jechuun murtii irra akkuma ga’e, dhimma kana irratt ejjennoo akkasii fudhachuun hin danda’amu. Uummataaf ibsanii labsii kan baase caffee waan ta’eef dhimmoota shakkii uuman irratti adeemsa seeraa bifa eegeen dhiyaatee marii bal’aan erga irratti geggeessamee booda gaaffii uummataa deebisuun barbaachisaa ta’ee waan argameef kanaaf deebii kenneera.
Akkuma miseensota paartiilee ka biroo, miseensonni paartii isaanii garii hidhamanii, kaan ka doorsisamaa jiran ta’uu dubbatu.
Akkuma nafii namaa nyaataa dhugaatii fedhu namilleen mataa isaa soorachiisuuf wa dubbisuu ufi leenjisuu male porofeesser Gufuun.
Akkuman duraan jedhe jedhan Pence wal hirraa hiiqinsa hawaasummaa itti fufnee karoorri dinagdee deebisanii baanuus bifa iti gaafatamummaaf of eeggannoo qabuun ta’a jedhan
Akkuman jedhe magaalattii dhaaf ragaa lafaa qindoomina qabu qopheessaafii jirra. Ragaan sun ennaa xumuramu manneen magaalattii keessa jiran lafti magaalattii keessa jiru adda baafamee akka beekamu godha.
Akkuman torban dabre dubbadhetti, har’a immoo daawwattoota sirna baninsa fiilmii “Daandii Walmaraa” irratti argaman keessaa namoota lama haasofiiseen jira. Barsiisaa seeraa fi waloo beekamaa – Lataa Qana’ii Aagaa fi Gaazzexeessaa fi ogeessa Koomiyunikeeshinii – Gammadaa Olaanaati keessummoonni kiyya.
Akkuma PhD ufiitiin eebifameen Gadaa Booranaa barreessuuf Booranatti dabre.Ganna 10 achi jiraatee oolmaa fi bultii biyyaa barachaa bahe.
Akkuma prezidaant Traamp dubbatanitti, dho’insawwan magaalaa Siiriyaa –Damaaskus irraa ifa futtaasuu jalqaban. Haleellichi amma dhaabatee jira. Maddi oduu Asoosheeted Prees, magalattii gama bahaa irraa aaarri guddaan ka’ee isaa fi ibiddi boba’u guddaan gama bahaa irraa mul’achuu isaa gabaase. Televiiziyoonni Siiriyaa immoo aleellaaleen sun Waaltaa Qorannaa Saayinsii ka magaalaa Demaaskes cina jiruu fi kusaa waraanaa achitti dhihoo jirutti fuuleffatee geggeessamuu isaa gabaasee jira.
Akkuma sabaa himaa adda adda irratti dhageenye Jeeqama Finfinnee keessatti eegalame Finfinnee keessatti xumurra ka jedhu dhaga’aa turre. Haa ta’u malee nama qulqulluu irratti hin raawwaama hin seene jedhan. Ragaan nu dhaqqabaa hoji geggeessitoota mootuammaa ajjeesuu dhaan uummata gidduutti walitti bu’iinsa uumuu dhaan haalli biyya keessaa akka hin tasgabboofne duula hojjetamaa jiru.
Akkuma sababaalee jiranitti tarkaanfiin ni fudhatama. Rakkoon dandeettii yoo jiraate, rakkoon ogumaa yoo jiraate jedhan. Dandeettii ogumaa ilaalchisee hojii bakka buusuu-tu geggeessama jechuu dha. Tarkaanfiin fudhatamu isa kana ta’a. Battala hojii irra oolas jedhan.
Akkuma soodduu Aksuumillee qabeenna biyyaa jedhanii barbaadanii galchan “Licho Hayyuu Booranaallee,qabeenna abbaa qabuu,barbaaduu malan,” jedha.
Akkuma taateefuu addunyaan bulchoota malumaa fi maltee jabduun walti araarsitee amma silaa mootummaa tokko qabaachuuf walii galan.
Akkuma taateefuu Afrikaan gamii Bahaa lafa atileetotii akka Abbebee Biqilaa,Maammoo Woldee fi miilotii isaanii hedduun itti dhalatanii wa nama agarsiisanii dabarn.Namii fiigicha ufi barsiisee badhaasa addunyaa mi’eeffate badhaasa gurrachumaa yaaha.
Akkuma taateefuu bulchiinsii pireszdaanti Obaamaa bara 2015 “waan dabre bira walii dabarre” jedhee mootummaa Kuubaatii fi ka Amerikaa walti fidee.Obaamaan bulchoota Amerikaa ganna 50 keessatti Kuubaatti imaltuu dhaqe ka qaraati.Akkana jedhe Obaamaan gaafa Kuubaa dhaqe.
Akkuma taateefuu dorgommiin 2010 keessa jalqabde tun amma dhumachaa dhufuutti jirtii laakkuma isiin dhumachuutti dhiyaattuun gabayaan jara kubbaa tana tapahatuu dabalaa deemuufiitti jirti.
Akkuma taateefuu paartii Riphee lolaa Suudan Kibbaa Dr.Riik Machaar ittti gaafatama tahe mootummaa Salvaa Kiir waliin hojjachuuf Muddee,21 Juubaatti deebite.
Akkuma taateefuu Somaaliyaatti laftii oolaa;oolaan yoo bokkaa ganna hedduu adoo hin robin hafee namiii waan nyaatu dhabee agabuu oolee bula,oolee buluu qofaa mitii waan nyaatu argatellee humna wayiin nyaatuunuu hin qabu.Biyya Afrikaa gama kaanitti laftii bona,bokkaa marroo hedduutti adoo hin roobin hafe.
Akkuma taateefuu yoo gara kubbaa miilaatti deebine,biyya Awurooppaa ta jaalatii kubbaa miilaa miila lafa hanqifte tana haga guddaan ijoollee Afrikaa bitanitti maqaa biyya tanaa addunyaatti beessisaa ufillee keessaan ifa.
Akkuma taateefu waan hojjatameef abbaa hojjatameefitti beekaa,akka keessa jirullee ka keessa jirutti beeka.Bulchiinsa ADWUI ka ganna 20-eessoo irratti mootummaan maan jedhaa,paartiin biyya bulchitu ammoo maan jettii jennee mari’achiisaa baanee.
Akkuma taheefuu dubbiin namii tokkoo seera TokkummaanMootummootaa kenneefiin soora ykn nyaata argachuun mirga isaa jedhan kana marii Tokkummaa Mootummootaa irralleetti dubbachuuf karooratti jira.
Akkuma tarkaanfii jijjiramaa fudhataa deemaniin qormaanni yeroo mara akka jiraatu ibsanii waan guddaan garu kallattii irra deeman irraa ija buqqifachuu miti jedhu.
Akkuma Traamp waltajjii irraa bu’anitti kan itti-aananii haasawa godhan – Prezidaantiin Chaayinaa Shii Jiin Piing ammoo, yaada walii-galtee biyyoota hirmaachisee jabeessanii deggeruudhaan dubbatan. Keessumaa, naannoo gabaa walabaa, kan walii-galteelee daldalaa biyyoota gidduuttii fi naannoo Ashiyaa Paasifik keessatti babal’isu, ka akka FTAAP jabeessuun barbaachisaa tahuu hubachiisan.
Akkuma waggaa waggaan taasisamu jamaan NY bakka Times Square jedhutti wal ga’e ennaa kubbaan sun utubaa ol dheeraa irra kaa’ame irraa gad furguggifamuu jalqabu sagalee gammachuun lakkaa’uu dhaan xaaxee xaasessanii waggaa haaraa bara 2018 simatan.
Akkuma walti gadi dhiisaniin Taaylaandi 13-0 gaggabsite,Chiilee 3-0 qaarifte,Siwiidn 2-0 ufi dura fuute Ispeenillee 2-1 moote.
Akkuma yeroo mraa, karoora of-eeggannaa dhuunfaa keessanii keessa deebi’aa ilaalladhaa, haala naannawa keessan jiru, kanneen akka qophiilee adda addaa of-eeggannaadhaan ilaalaa. Maddeen oduu naannoo irraa oduu haarawaa dhaga’amu hordofaa. Nageenya keessaniif of-eeggadhaa – jechuudhaan, lammiilee isaaf hubachiisa baase – Embaasichi Ameerikaa.
Akkuna qarallee jennee bara 1954 keeessa biskileetii isaa hatanii jennaan nama sun dhaanee biskileetti ufii fudhuuf jedhee achumaan dorgommii jalqabe.
Akkunma kanaan Oromootii biyya alaa jiraa mataa isaanii haadatanii, wayaa gurraattii naqatanii,mallattii mormii Oromoo agarsiisaa Socila media hedduu irraa mullatan. Weellisaa Abdii Nuuressaa, Virjiiniyaa Amerikaa jiraata.
Akkuuma ajjeechaan kun dabalaa deemuun seera tumtoonni kongreesa keessaa waan itti dhaga’amee ibsaa fi kanneen ajjeefaman kadhannaan yaadataa kan turan ta’uus/ seea fedeeraalaa kan hokkara Qawween ittisuu tokko hin raggaasiifne jedahn.
Akoostaan kaabine pirezidaanti Tiraampiti.Bara 2008 keessa abbaa alangaa addaa godina Filooriidaati.
Akoostaan waan himataniin kana ya mormate.Miseenstoa kongireesii Amerikaatii fi nama hedduutti akka Akostaan hujii irraa bu’u gaafachuutit jira.
Aksum Keessatti Sarbinsi Mirga Namoomaa Cimaan Raawwatameera: Koomishinii Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa
Aksum Keessatti Sochiin Idilee Jalqabaa Jiraachutu Himama
Aksuum Keessasa Namni Mooraa Waaltaa Shakkamtoota Vaayiresii Koronaa Qabu Jedhaman Keessaa Miliquuf Ka’e Ni Qabame
Aktivisti Hamzaa Hamzaa Booranaa Finfinnee fi gabayaa Oromiyaa fulaa hedduutti namii waan dhukkubii kun jiru itti hin fakkaatuu akkuma durii jiraata jedha.
Alaabaa adda bilisummaa Oromoo fanniftan gad buusaa jechuu dhaan namoota daandii irra deeman dararu kan jedhan jiraattonni kun gad ba’anii ol galuun rakkisaa ta’aa dhufee jedhu.
Alaabaa Itiyoopiyaa fi barreeffamoota kan abatan lakkoofsaan 20 kan ta’an fi “Lammiiwwan Itiyoopiyaa Nagaaf” kan ofiin jedhan Washington DC keessa kan jiru Embasii Itiyoopiyaa duratti nagaan haa eegamu jechuun hiriiran.
Alaabaan biyyattii akka walakkaatti gadi butamee fannisamuu fi biyyattiin guyyoota toorbaaf akka gadditus labsanii jiran – Prezidaant Magufuliin.
Alaabaan biyyattii, loltoota gootummaan wareegamaniif kabajaa kennuuf, har’a walakkaatti gad-butamee ka fannifamee oole yoo tahu, ajaja Prezidaant Doonaald Traampiin, Jimaata irraa jalqabee hanga Dilbata kaleessaatti immoo, lammiiwwan Ameerikaa sababaa Vaayirasii Koronaatiin du’an gara kuma dhibba tokkoof gad ibsuuf, aalabaan Ameerikaa walakkaatti gad-butamee fannisamee oole.
Alaabaan Seeraan Alaa Jedhame Hawaasaa fi Zoonii Sidaamaa Kessaa Akka Kaafaman Ajaji Darbe
“Alaaban keenyaaf an ABO walitti bu’ee hin beeku. Isaan kun Obbolaaha jedha qotee bulaan keenyaahu,” jedhan dura ta’aan KFO, Dr. Mararaa Guddinaa. Dhaggeeffadhaa.
Alabaamaa keessaa senetera tahanii filamuun siyaasaa Amerikaa waan hedudun jijjiira.Filannoo tana irratti pirezidaantii Obaamaan akka ummatii bahee Jones filatu gaafate. “Tun waan itti callisanii miti,” jedhe.
Alabaamaan godina Amerikaa 50n keessaa tokko.Godina qabsoon bilisummaa Amerikaa itti jalqabde beekamti.
Ala ennaa gad ba’an maaskii kaa’achuun dhugumatti barbaachisaa dha. Kun vaayiresiin namatti akka hin darbine faca’ina isaa akka gad buusu ni beekna. Kanaaf uummanni naannoo vaayiresiin kun hammaate keessa jiran dhibba irraa harki 90 maaskii kaa’achuu qaba. Yoo kan hin godhin vaayiresii kana to’achuu hin dandeenyu.
Al Amiin ammo jara kana gaafachuu dhaqee jennaan ufiifuu hidhame.Eegii hidhamee amma ji’a saddeeti keessa jira.Paarlaamaan Keenyaa mootummaan isaanii duruu waan seeraan alaa,nama isaa qabee Ugaandaatti kennee jedhee kalee wal falmaa bahee akka mootummaan isaanii warra hidhame kana barbaadu gaafate.Akka miseensa mana marii Keneyaa Maartaa Karuhaatti,mootummaan Ugaandaa seera Kimaatiin hidhuuyyuu hin qabu.
Alamuddiin akka jecha muummee ministera Itoophiyaatti nama investimentii wayyaa qabdu Itoophiyaa keessatti hojjachuutti jiru.Gara dubbiin isaan hidhan tun deemtu faanuma jirraa jedha.
Alam waajiira qonsilaa sana biratti kokolaataa namtichaa seenuu yeroo diddeetti reebicha, rifeensa qabanii lafa irra harkisuu akkasumas iyyaa bo’aa fi akka turte vidiyoon waraabame agarsisee jira.
Alan Futerfas abukaatoo ilma Traamp oduu NY Times haalanii jiran. White Houses himannaa Raashiyaan filannoo US jidduu seenuu mormuun falmee jira
Alassan Wattaaraa adeemsa filannoo sanaa ennaa ibsan filannoon sun hedduu gaarii ture. Ifa, amanamaa fi adeemsi dimokraasii kan keessatti mul'ate waan tureef haala gaarii dhaan xumurame. Filannoon kana dura geggeessam jeeqamaan guutuu waan tureef ba'ii filannoo isa miilanaa irraa fooya'iinsa hedduu eegeen ture jedhan.
Alatti walitti-dhufanii waaddii foonii fi nyaata adda addaa nyaachuudhaan, agarsiisawwa adda addaa geggeessuu fi xaaxee ibiddaa xaaxessuudhaan – guyyaa walabummaa isaanii kana yaadatanii oolan – lammiwwan Ameerikaa.
Albamiin walleelee Oromoo haaraan Artist Galaanaa Gaaromsaa hojjetamee bahe, kan ''Baallii jedhamu Sanbata dhufu eebbifama. Sagantaa kana ilaalchisee Artist Galaanaan Finfinneetti midiyaaleef ibsa kennee jira."
Al Bashiir jaarsa ganna 75ti gara ganna 30 biyya sun bulchuutti jira. Namilleen hirira itti bahee rakkoo himachumatti jira.
Al-Bashir bara 2019 keessa mormii uummataa Kaartuumii fi bakka birootti ka’een booda waraana biyyattiin aangoo irraa fonqolchaman.
Al Bashir, ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, labsii yeroo muudamaa labsuun isaanii, haala siyaasaa biyyattii foyyessuuf qophaa’uuf akkasumas faayidaalee gaafataman, hawwii fi abjuu biyyattii guutuuf akka tahetti ibsan.
Al Bashir irree jabaan waggootii 29f Sudaaniin bulchaa jiru.
Albeertoon ammoo “dhara himataniin” falmachuuf kurfoo jira.
Albeertoo Salaazar,leenjisaa atileetoa ddunyaa bebeekamoo qorsa humna namaa kennuu atileetotaa kenne jedhanii hujii irraa dhaaban.
Aleeksi Naavalany Qorannaa Vaayrasii Koronaaf Hospitaala Mana Hidhaa Geeffame
Aleeppoo gama bahaa kan Siriyaa keessa to’attonni tokkummaa mootummotaa battalumatti akka seenaniif golli naga eegumsaa sagalee guutuun raggaasisee jira.Faransaayiin akka jettutti tarkaanfiin kun fixiinsa uummataa kan humnootiin siriyaa fi hidhatonni geesisan ittisuuf gargaara.
Aleeppoo,magaalii Siiriyaa guddoon lammeessoo lafa mootummaa Siiriyaatii fi waraanii mootummaa kanaan wal hadhu wal irraa fudhachuuf irratti wal balleessuutti jiru.
Aleeppoo,magalaaa Siiriyaa ta bobahuutti jiru taan keessaa nama kuma hedduu baqachiisuutti jiran
Alexandria Ocasio-Cortez,dubartii ganna 29ti. Namii ganna kanaan Kongireesii Amerikaatii filatame ka jalqabaa isii. Warrii kongireesii Amerikaa filatame hedduun kahimaa fi harkii guddaalleen nama uwwwaati ykn dubartii.
Alex Morgan tapha baranaa irratti goolii afur galfatte.Amerikaan warra walti qajeelteen cufa ufuma dura oofaa asiin geette. Awurooppaa keessaa afur qaqaarifte.
Al Fajariyaan kilabii UAE jajjaboo keessaa lammeessoo.
Algeria's National Liberation Front wins parliamentary elections
Alii Birraa, “Anis Biyyaan Qaba, Biyya Biyyaa Caaltu…”Jechaa Sagantaa Galataa fi Ulfinna Isaatiif MNtti Kopheessaniifitti Dhufe
Alii Geedii jedhamuun kan beekaman, Alii Mohammud Abdii magaalaa Jigjigaa irraa miseensa mana-maree yokaan paarlaamaa naannichaa yoo tahan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa kutaa Afaan Somaaleef ibsa kennaniin – “uummata na bakka-buufateef dubbchuu kootiif, yeroo hedduu haala bala’amaa keessa galeen jira” jedhan. Dhaggeeffadhaa.
Alii Jabal – jedhamuun kan waamamu – Alii Mohammed Huseen, akka daldaltoonni magaalaa Moqdshoo keessaa garee Al-shabaabiif maallaqa baasan dirqsiisuudhaan beekama.
Aliin nama gaa’ila qabuuf abbaa ijoollee ja’aa ture. Banglaadeesh irraa gara Briteenitti kan godaan umurii isaa waggaa kudhanitti ture.
Alii Roobaa Bulchaan Keeniyaa kutaa bulchiinsa Mandeeraa mootummaan Keeniyaattaa lola humnootni Jubalaandi fi Raayyan Ittisa Somaaliyaa naannoo daangaa Madeeraarratti taasisaa jiran xiyyeeffannoon akka hordofu gaafatan.
A liquid nitrogen leak at a northeast Georgia poultry plant killed six people
Ali Rabeeyii akka jedhanitti mallattoo imaammata Ameerikaa cimaa fi Iraaniif hamaa ta’ee ti. Minsitrii dhimma alaa Mohammad Javad Zariif dabalatee angawooni biyyattii irra deddeebi’uu dhaan Bolton muddama Iraanii fi Yunaayitid gidduu jiru mariin akka hin hiikamne mormaaa turan jedhan.
Aljeeriyaan barana waliin marroo lama Waancaa Kubbaa Miilaa mootee (1990, 2019) dheebuu ganna 29 baate.
Aljeeriyaan filanoo prezidaantummaa geggeessuuf yeroon baatii lamaa gadii hafee jiru kanatti kanneen prezidaant Abdul Aziiz Botefliikaa marsaa shanaffaaf akka hin dorgomne morman daandiitti ba’uun mormii dhageessisaa jiran. Maanguddoon waggaa 82 yeroo ammaa dhibee onneen dhukkubsataa kan jiran yoo ta’u weelcheerii irra ta’anii deemu.
Aljeeriyaan gaafasillee biyyumaa fi biyyee isii irratti adoo namii 105,000 bahee daawwatuu Risaa Ciwwisaa Naajeeriyaa (Nigerian Supper Eagles) 1-0 mootee waancaa irraa fudhatte.
Aljeeriyaan galtee Gaaboon keessaa bahyanii bahanii biyya 16 jalqabee biyya 8 walti hafuuf deema.DRC biyya 8n walti hafan tahuuf deemuutti jirti tapha lamaan taphatte keessa hin moohamne.Tapha Jimaata dabree irratti Ayvoorii Koostiin 2-2 gargar baate
Aljeeriyaan gurbaa kilabii Manchester Sitii keessaa yaammaateRiyad Mahrezfi ka Napoli keessaa yaammatteAdam Ounas, akka jarii kubbaa dhabu hin feetu.
Aljeeriyaan nama kuma kurnya hedduutti itti yaamtee karaatti baatee ijoollee isii duula waancaa kubbaa miilaa mootee mirgaan galte,simattee, yooyyifatte.
Aljeeriyaan Taanzaaniyaa qaata goolii sadii itti galchitee taphii dhumachuutti jiraa Keenyaa fi Senegaal 0-0 jiran.Haga ammaatti marroo 28 taphatanii goolii 59tti gale biyya 24tti wal irra marsee taphachuutti jira.
Aljeeriyaan Toogoo dhahuma dhooftee goolii afur itti faatee Afcon ganna dhufu Kaamerunitti taphataniif dabarte.
Aljeeriyaan waancaa moote tun barana marroo hedduu seera tapha yakkitee marroo afur kaardoo hadhoo (yellow card)n adaban.
Al-Khair Gurrandhalaa 2,2019 mana hidhaa keessatti eegii qabamee torbaan tokko keessatti ijjeesas.
All Afican Gamesdorgommii Afrikaa ganna afur afuriin wal dorgomutu amma guyyaa 8essoo keessa jiranii dorgommiin tun 12essoo.
All African gamesdorgommii Afrikaa ganna afur afurin irratti waldorgoman.Ta barabaa waliin 12essoo.
Allan Litchman ogeessa seenaa siyaasaa Amerikaati.“Joon Makkeeyin abbootii siyaasaa dhiyootti beennu cufaa caalaa nama yaada siyaasaa paartilee caqasee karaa biyya durattiin deeman itti barbaadu.Fkn waan akka jijjiirama immigration, karaa horii US baduu dhowwanii fi waan hedduu.”
Almaaz achitti lafa dhiittee keessaa kaate warra isii waliin jiru jalatti hidhachaa dhaqee ufi jibbaate.
Almaaz Ayyaanaa ammoo dorgommii Raabaat, Morookootti dorgoman m5000 diqqumaaf rekordi haaraa dhabdee 14:16.31 moote.Senberee Teferii sadeessoo taate.
​Almaaz Ayyaanaa hin ceetu hinbarriftii Useen Boolti,atileetiin Jameeyikaa hin cehuu hin xinniqa jehdaniin.Jara lamaaniinuuAthlete of year 2016jedhanii badhaasan
Almaaz Ayyaanaa Olompikii Riyoo Biraaziil irratti figichaa metirii 10,000tin rikordiii addunyaa cabsuudhaan moote.
Almaaz Ayyaanaa Shaampiyoonaa Addunyaa Londonitti itti jiran fiigihca m10,000 moo'uullee caalaa hin dhukkeessite
Almaaz jiraattuu godina Iluu Abbaa Boor Magaalaa Mattuu ti. Umuriin ishee ganna 21. Guyyaan qormaati biyyaalessaa itti kennamu fi guyyaan dahumsa ishee akka tasaa walirra bu'uu isaa dubatte, Almaaz.
Almaaz metrii kuma 10,000 hin mootellee keessaa irraa galchite tun inatala ganna 25ti.Fiigihca metirii 3000, 5000,10,000 irratti beekamtii warqii hedduu harachuun beekmati.
Almaaz Olompikii Biraazi baranaa irratti metirii 10,000 rekordii haaaan moote.Dorgomumm Riyoo sun irratti metiri kuma 5000 irralleetti naasii argatte.
Almaaz Olompiki Riyoo bara 2016 irratti M10,000 rekordi haaraan mootee warqii badhaafamtee M5000 ammoo naasii argatte.
Al Muddiin nama haadhaan Itoophiyaa abbaan ammoo Sawudii Arebiyaa naannoo Amaaraa Daseetti dhalate.Akka dhaabiiBloombergjedhutti Al Muddiin horii doolara biliyoona 10 qaba.
Al Muqdad lammii Siiriyaa baqattummaan gara Ameerikaa dhufe. Ani as ga’eera. Lammiiwwan Siiriyaa kanneen biroon garuu shorokeessonni isaani waliin makamanii dhufu sodaa jedhuun dahata Ameerikaan naa kenninte waan argatan natti hin fakkaatu jechuun dhiphataa jira.
Al-Qaeda in the Islamic Maghreb calls for return of sharia law in north Mali
Al-Qaida Groups Claim Responsibility for Mali Hotel Attack
Al-Qunun maatii ishee kan yoo isheen Saaud Arabiyaatti deebite na ajjeesu jette jalaa baqachuu dhaan Kuweeti irraa Baankookiin kan seente Sambata darbe ture.
Al Shabaab baatii Adoolessa darbee haleellaa raawwatameef itti gaafatama fudhachuun ni yaadatama.
Al-Shabaab Dilbata kaleessaa Hoteela Moqaadishoo irratti haleellaa geessise golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummota balaaleeffatee jira.
Al-Shabaab Filannoon Jabuutii Utuu Hin Dhaqqabin Dura Ibsa Doorsisaa Kenne
“Al-Shabaabiin ka jabeesse, Itiyoophiyaa fi Ameerikaan Somaliyaa keessatti akka diinaatti ilaalamuu dha. Silaa, Itiyoophiyaa fi Ameerikaan harka keessaa baafatanii, uummatni Somaliyaa Al Shabaabiif mararfannaa hin qabu. Inumaa, seera Al-shabaab biyyattii keessatti baasaa jiru, kan akka seera uffannaa dubartootaa fi jimaa qaamuu dhorkuu faa irratti uummatni Somaaliyaa jibbinsa qaba” jedhu, Obbo Leencoo Lataa.
Al shabaab ijoollee iggite kana falaasama isaa barsiisaa ture. Amma garuu harka mootummaa keessa waan jiraniif haala gaarii irra jiru jechuu dhaan minsitrichi VOAf ibsaniiru.
Al-shabaab kana duraas hoteelota magaala Mooqaadhishoo jiran adda addaaratti haleellaa geechisaa turun isaa hin yaadatama.
Al-shabaab keessatti kan akka bulchaa Moqdishootti ramadamee riphxee-loltummaan socho’u – haleellaa humna qilleensaa Yunaayitid Isteets geggeessiteen ajjeesamuu isaa – Qondaalli Ministara Ittisaa Yunaayitid Isteets Raadiyoo Sgalee Ameerikaaf mirkaneessee jira.
Al Shabaab Keniyaa Keessatti polisoota Ajjesee
Al-shabaab maadhee waraanaa Moqaadishoo Kibbaa keessaa jiru haleeluun Yoo xiqqaate looltoota mootummaa Somaaliyaa 20 ta’an ajjeesuun kanneen biroo 18 madeessuu isaa maddeen nageeyaa raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Al-Shabaab Maadhee Waraana Mootummaa Somaaliyaa Haleele
Al-Shabaab maanguddoo fiiganii miliquu hin dandeenye tokko dabalatee siivilota saddeeti ajjeesuu isaanii fi reeffi loltoota shabaab ja’a daandii irratti kufee argeera jedhan Ibrahim.
Al shabaab mootummaa Somaaliyaa kuffisuun mootummaa Islaamaa dhaabuuf yaalaa kan jiru ta’uun ibsamee jra.
Al-Shabaab namoota ajjeefman keessaa tokko kan umuriin waggaa 32 Mohammed Ajhmed Mohammed kan jedhamu lammii Briteen kan garee kanatti makamuuf London irraa dhufe ta’uu beeksise.
Al Shabaab Namoota Shan Du’aan Adabe
Al- Shabaab Somaaliyaa Keessatti Haleellaa Garee Islaamik Istetes Irratti Jabeessee Jira
Al Shabaab Somaaliyaa Keessatti Nama Shan Ajjesee
Al-shabaab, waggaa kana keessa, magaalaa galma-mootummaa Somaaliyaa – Moqdishoo keessatti, haleellaa hammeessee jira.
Al-shabaab waggoota afuran dhufan keessatti Somaaliyaa keessatti akka injifatamu, Waraana Yunaayitid Isteetsitti, ajajaan damee Afrikaa dubbatanii jiran. Ammaa booda, to’annaa humna naga-eegumsaa biyyattii tii ol tahuu akka hin dandeenyes ibsanii jiran.
Al-shabaab Waggota Afuran Dhufan Keessatti Akka Injifatamu Waraana Yunaaytid Isteetsitti Ajajaan Damee Afrikaa Dubbatan
Al Shabab akka jehutti haleellaan sun MUsliimota kenyaa keessa jiran dararuu isaa fi akkasumas qooda inni Somalia keessaa qabu dura dhaabbachuu isheef.
“Al-Shabab qabeenyaa US ilaallatan kan gaanfa Afriikaa keessaaf yaaddoo ta’uu itti fufee jira. kanaaf caasaalee al-Shabab irra dhiibbaa kaa’uu itti fufuu fi balaa inni naannoo sana isa irras darbee dhaqqabsiisuu malu adda baasuun kan barbaachiseef jedhan.
Amaandaan akka jedhanitti nuti mirga heera irra taa’ee jiru isa jalqabaa uummata naannoo addunyaa kanneen odeeffannoo dhugaa fi sirrii ta’e hin argannetti beeksisne jedhan.
Amaanu’eliin uummata duratti ajjeesuun humnoonni naga eegumsaa biyyattii irra itti gaafatamummaan jiru kan itti hanqate jedhee jira.
Amaasaadderichi itti fufuu dhaan odeeffannoo kana kan argatan garaa waldoolii fi dhaabolii Itiyoophiyaan ta’uu isaaniif hedduu gadduu isaanii illee ibsanniiru. Lammiiwwan Itiyoophiyaa yeroo mara maalaqaa fi meeshaalee biyya isaaniif erguun gargaaru jedhan jechuu dhaan Tsiyoon Girmaa gabaasteetti.
Amabaasaadderii Amerikaa Tokkummaa Mootummoota Samantaa Paaworilleen akkana jettee dallansuun bakka bu’aa mootumma Raashuiyaa Tokkummaa Mootummootaa keessa jiru dallansuun gaafatte.
Amabaassader Feltmaanis karaa isaaniitiin yaadaa Amerikaan rakkina gaanfaa afrikaa hikuudhaaf qabdu ibsuun isaan himameera.
ama biraan, yeroo Obbo Shimallis “Uummatni Oromoo fi Amaaraa tokko,” jedhan kanneen dhaggeeffatan, jiraattonni magaalaa Baahir Daar, mufannaa isaanii VOAtti dubbatanii jian. “Dura uummata Amaaraa dhiifama gaafachuun otuu irra jiruu, ammas haasaadhuma qumaara fakkaatu dhageessisan,” jechuu isaanii – Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
A magnitude 7.5 earthquake rocked parts of Afghanistan and Pakistan, killing more than 200 people
Amajji 20 iftaanii, ummati Aduynaa millionaa hedduutti lakkaawamu osoo fooddaa Televisionaan ilaaluu sirna kakuu kongresaa Amerikaatti gaggeessannin Donaald Traamp Presidantii Amerikaa isaan 45ffaa ta'uuf jiru.
Amajjii 22 bara 2019 gumiin Abbootii Gadaan kan hundaaye koreen miseensa 71 qabu Ambotti murtee ka dabarse. Murteen kunis xiyyeeffannoon waa’ee miseensota WBO yoo tahu, qaamoleen lameenis lola akka dhaaban labsanii jiran.
“Amajjii 4 bara 2021 kaasanii ni Manneetiin Barnootaa marti ni banamu. Kunis warra oolmaa daa’immanii, haga kutaa 3, 5 haga 7, 9 haga 11 warra jiru hundumaa kan ilaallatuudha” jechuun ibsan Magoohan.
Amajjii bara 2017 lakkoobsi kun miliyoona 5.6 ture. Amma kan argaa jirru miliyoona 8.5. kanaaf miliyoona sadiin dabaluu isaa tilmaamaa jirra. Dhimmootiin ilaalcha barbaadanis akkuma jirutti jiru. kan ijoollee mudatu hanqinni nyaata madaalamaas dhimma ilaalchi kennamuufii qabu. Dhukkubi Haqqisaa fi garaa kaasaa ariifachiisaanis akkuma duraaniitti jira. Waa’een midhaan nyaataas yaaddessaa dha.
Amajjii darbes lammileen Itiyoophiyaa 80 ol ta’an daangaa Taanzaaniyaa fi Maalaawii gidduutti poolisii Taanzaaniyaan qabamanii kan turan yoo ta’u baqattoonni haaraan amma qabaman jedhaman 40 ol ta’an kun yoo itti dabalaman lakkoofsi baqattoota Itiyoophiyaa to’annaa poolisii Taanzaaniyaa jala jiranii gara 120tti ol kaasuu isaati.
Amajjii qabsaa'onni siyaasaa 16 ta'an mootummaa Hose Edwaardoo saantoos fonqolchuuf yaalan jedhamuun hidhaatti darbaman. Yuuniversitii Indiyaanaatti hayyuun seenaa Afriikaa Meliisaa Mooraan gaaffii fi deebii VOA waliin geggessaniin qabsaa'onni siyaasaa kun kitaabota waa'ee dimokraasii fi abbaa irrummaa ibsu dubbisuu isaaniif hidhamuu hin qaban jedhaniiru.
A major internet outage took down dozens of websites globally
Amalaa fi adaba dhibaa kanaa,hortee isaa qorachuutti jiran.Akka Dr.Barbaraan jettutti dhibii kun ka duraan arganiin wal hin fakkaatu.
Amalaa fi adaba isii laalanii gargaarsa kana dabalanii fi ykn irraa kutan. Hariyummaan Amerikaatii fi Masrii waan laafuutti jirtu fakkaatti.Bulchootii Amerikaa Masriin mirga nama isii eeguutti hin jirtuuf jettee horii kana irraa kutte.
Amala hammeenna isaa tapha irratti ilkaaniin nama nyaachisutti dorgommii tana keessaa dhaabe jedhan.Maanajeria Liverpoolii Barceloonaa fi namii hedduun Luia hafuun seeraa malee jedha.Isaan maan jettan?
“Amala shiftaa, nama seeraa jala hin jirre qabu irratti argan.Daawwitii fi balbalatii innii cabsee jedhan mana hidhaa koomishiinii poolisii Finfinnee amma isa itti hidhan.”
“Amala waan ufii barreessuu,guddisuu,amala wa barreessuu qabaachuu fi wa dubisuu qbaachuu malle.”
Amalii abbaan biyyaa nama ormaa ufi keessatti jibbuun kun haga qaraallee caalaa hammaachaa dhufuutti jira.
“Amalii bulchiinsii ammaa akkuma bulchiinsa egerii itti gaafatama qabu qamna. Yoo paartii ANC maqaan bade ykn ammoo horii ummataa balleessan jedhani himatan dubbiin tun nuu cufa tuxxi.Rakkoo faluutti jirra. Tun hujii namii guddaan hojjate.Nu seera hamaa akkanaa hin qamnu.Amala hammeennii akkanaa kun paarti miiti.”
Amalii Lalistuun wayiin barreessuuf qabdu “Fillimii kana shananuu guyyaan hin barreesu halkan barreessa.Yoo hiriiraa gadi gadi ciisu wantii barreessuu mataa keessa na murti.Haga kahee hin barreessin rafuu hin dandahu.”
“Amalii paartii mari irratti yayyabamee wal falmaa eegee irratti yaadii namii hedduun fudhate waan dabruuf sun namii ammoo waan wal dhaban seha,” jedha.
“Amalii shifeerotaa waan akka himaniin hin qabu,waan silaa seeri tolchuu hin malle;caatii nyaachaa, bilbilaan dubbachaa,kiniina humna namaa kennu liqimsanii makiinaa oofan.Mootummaan waan tokko jechuu malee jedha.”
Amalli “baay’ee baay’ee hamaan” biyyattiin agarsiiste – jedhan kun, akka daafoo hamaa itti fidu illee akeekkachiisanii jiran – Prezidaant Traamp.
Amalli Dullachii Mootumman Itoophiyaa Presii Walabaa Irratti Qabu Ammallee Isa Hin Gadhiisne: CPJ
Amalli fudhatama hin qabne akkasii kun uummata Tigraay kan miliyoona 5.2 ta’an kanneen gargaarsa dhala namaa hatattamaan barbaadan balaa irra buusa jetti.
“Amalli mootumma fi dhaaba keenyas kanuma agarsiisa, waan guddaa akka master pilaanii ummatii na hin fayyady jedhee mormaa jiru kana dhiisitoo waanuma kaan faayidaa umaataf ta’u hundi kan hojiirra oluu yoo umati itti amanee qofa. Dhimmi maasteer pilaanii kun hojjii baayyen kan isa hafuufi waan taheef yaa bulu jedhame. Ajandaa waan ta’eef garuu ummata irratti mari’achiisuun itti fufa.”
Amandaa Bennet pirezidaanti Obaamaatti ganna 4n duratti hujii tanatti filate. Amandaa badhaasa gaazexeessa badhaaan ka akka Pulitzer award jedhanillee ya argatte. Gaazexeessituu dandeettuu oduu guuruu hedduu qabdu media akka akkaa ka akka Bloomberg,PhiladelphiaInquirer fi Wall Street Journal fa.
Amandaa fi Sandii maleellee Liby Liu, itti gaafatamtuu dhaaba Open Technology Fund VOA waliin hojjatanilleen yaayyuu hujii irraa buute
Amandaan bulchiinsa pirezidaantiitti filate ganna afur VOA bulchaa baate.Isii fi itti aantuun isii Sandii Sugawara kalee hujii bu’uu isaanii hojjattootatti himanii VOA poropogaandaa Chaayinaa oofteetuu hin beettu jettee mormatte.
Amanda Bennet ammoo CDC yaada sun yaaduma White House qofaa murtii irra geettan sun waan tahuu malee mitii dafaa dhiisaa jetteen.
Amanda Bennet Daarketerii VOA durii VOA poropogaandaa Chaayinaa hin oowwistuuf jettee oduu VOA hammeenna chaayinaa irratti hojjattee hedduu gadi baafte.
Amansiisaan nama ganna 28ti.Dhiyoo tana ammoo mana barumsaTom Film Production SchoolFinfinnee jiru irraa daarektea beekamaa ‘Best Director’ jedhamee badhaafame.
Amansiisa Ifaa artisitota Oromoo hujiin guddachuutti jiran keessaa tokkoo ‘Best Director’ jedhanii badhaafame
Amantaa prezidaant Doonaald Traamp ana irraa qaban galateeffataa, deggersa ani paartii keenya paartii Ripaablikaaniif qabu ibsaa, ayyaana Waaqayyootiin, kabajaa dhaan itti aanaa prezidaantii Yunaaitid Isteetis ta’ee tajaajiluuf kaadhimamuu koo nan simadha jedhan.
Amantii jedhani aadaa lakkisanii akkuma fedhan walfuudhuun hin taatu seeratti dhowwaa.
Amantii nama keessaa seenanii waan fedhan nama tolchan.Keessattu amantooti wangalaa, ka Johoovaa fi Pentekostaal faatii warra tanaan rakkisan.
Amantiin Islaamaa kan nagaa fi amantiilee ka biroof illee kabajaa kan qabu ta’ee ituu jiru Al-Qaidaatti hidhuun kun, deggersa addunyaa argachuuf mala mootummaan Itiyoophiyaa malate jedhan hogganaan amantii Islaamaa kun.
Amantiin Musliima tahee miilota isaa ka akkaMalcom Xfaan walti dabalamee mirga ummataati qabsaahuu jalqabe.Bara 1963 keesaa maqaa Kaashiyes Kiley jedhan ufi irraa jijjiiree Muhaammad tahe.
Amantiiwwan addaa addaa keessatti adda addummaan jiru dhiphaachuu isaa illee ibsaniiru. Jijjiirama Kanaan lammiiwwan biyyattii kuma 45 ol ta’aan dhiifaan lammiiwwan biyyattii keessaa kuma 100 immoo hidhaa dhaa gad dhiisamuu gabaasa isaanii keessatti ibsaniiru.
Amantoonni amantii Ortoodooksii warra Juushootaa kuma kurna hedduun sidaa Galilee kan jaarraa lammaffaa keessa ijaarameetti dhagaa darbataa ituu jiranii wal irratti kufan.Kunis ayaaneeffannaa halkan guutuu, faaruu amntii fi dhiichiisa kan qabu ture.Namoonni ijaan argan akka jedhanti namoonni karaa dhiiphoo taatee keessa ennaa darban qilleensa dhabuun ukkaamamanii hangii tokko immoo rakkoon kun uumamuu labsamee akka addan fac’an gaafatamuu isaa dura iyyu hin barree jedhan.
Ambaaaadderii Amerikaa Itoophiyaa jiru Maaykil Reenenberger leenjiin tun naga lafaa jabeessiti jedha.
Ambaaasaddar Reeneer Uummata Tigiraay Keessatti Gidiramaa Jiruuf Akka Karaan Gargaarsaa Guutummaaatti Banamu Gaafatan
Ambaasaaddar Heeliin Moraa Baqattoota Kan Sudaan Kibbaa Gaambeellaa Keessa Jiru Daawwatan
Ambaasaaddaroota haaraa muduun dabalatee hojii ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa gaggeessu kun jijjirama biyyatti keessaatti argame waliin hidhata kan qabu ta’u mootummaan ibsaa turuun ni yaadatama.
Ambaasaaddarri Amerikaa Itti Anaa bulchaa Godinaa Sidaamaa Haasofsisanii Jiru.
Ambaasaaddarri Ertraa Girmaa Asmaroom Teesfaay torban kana dura ta’a komishiina Afrikaa Jean Ping duratti dhiyaatan.
Ambaasaaddarri Raashiyaa kun ergaa rukutamanii booda gara hospitaalaatti geeffamu gabaasaaleen ibsanii jiru.Dahaabatti oduu Raashiyaa akka jedhanti namoonni ka biroon illee haleellaa Kanaan mada’anii jiran.
Ambaasaaddarri Yunaaytid Isteetes Haala Yeroo Ammaa Itiyoophiyaa Keessaa Ilaalchisee Ibsa Kennan
Ambaasaaddar Thoomaas Hushek akka jedhanti hariiroo Amerikaan mootummaa sudaan kibbaa waliin qabdu keessa deebi’anii ilaaluuf ta’u ibsan.
Ambaasaaddar Yaamamooton dhuma irratti Ebla 26 Itiyoohpiyaatti goranii aangawoota sadarkaa olaanaa wajjiin fedhii fi yaaddoo waliin qaban irratti mari’atu.
Ambaasaadder Alemtsehaay dabalanii, walitti dhufeenyi Ugaandaa fi Itiyoophiyaa gaarii tahus gama daldalaan hagas shariikummaa hin qaban jechuun dubbatan. Kana furuufis ministiroonni biyyoota lamaeenii daangaa nananoo Itiyoophiyaa Keeniyaa fi Sudaan kubbaa walitti fiduun pirojektii daandii haaraa hojjechiisuu walii galan akka saffisuuf wal yaadachiisanii jedhan.
Ambaasaaddera tola toltummaa UNICEF Sirbituu beekamtuun Bennin Angeliik Kijoo kaka’umsa baankii baankii misooma Afriikaa deggeraa kan turte yoo ta’u Projekticha deggeruuf prezidaantii Faransaay Maakroon waliin hojjetaa turte.
Ambaasaadder Birhaaneen Dr.Tewodiroos Adihaanom daarektera olaanaa Dhaaba Fayyaa Addunyaatii filamuu irratti tanallee jedhe.Itoophiyaan jijjiiramaa deemuutti jirti jedha.Bulchoota Afrikaa afur kora kanatti yaaman.
Ambaasaadder Diinaa Muftii kaleessa gaazixeess otaaf ibsa kennaniin gamtaan Awrooppaa garee taajjabdoota filannoo erguuf haal dureewwan inni dhiyeesse ol aantummaa biyyaa kan tuqu fi nagaa isee balaa irra kan buusu jedhan.
Ambaasaadder Diinaan, mootumaman lammilee Itiyoophiyaa Yeemen dabalatee biyyoottan baha jiddu galeessaa kaan keessatti rakkoorra jiranis biyyatti deebisaa jiraachuus himanii jiru.
Ambaasaadder Fissehaan akka jedhanitti hoji geggeessituun kun badii dhaqqabe jedhame qaama sadaffaan mirkaneessuun akka hin danda’amne waan beekaniif dhimmi isaas guutummaan to’atanii waan jiraniif addaan cituu telekominikeeshinii hafee rakkoo Itiyoopiyaa keessa jiru maraaf hooggana Tigraay yoo qeeqan, kan isaan tajaajilan mootummaan Finfinnee jirus haala hundumaaf mootummaa Tigraay ennaa hmatuu dhageenyee jirra jedhan.
Ambaasaadder Girmaan ammoo ministera dinagee fi ministera dingagee tahee hojjachaa bahe.
Ambaasaadder Goodeek, Yuunaytid Isteetis Afriikaa keessatti hojiin shorokeessumma akka hin baballanneef waan irraa eegamu ni raawwattillee jedhan.
Ambaasaadderichi prezidaantii naannoo somaalee waliin ta’uu dhaan erga daawwatanii booda prezidaant Musxafaa Mohammed prezidaantiin naannoo Sanaa kaayyoo daawwannaa Sanaa fi kanneen biro toota oduuf ibsaniiru.
Ambaasaadderii Amerikaa kun hardhaa fi bori ammoo marii Amerikaa fi Jibuutiin waliin qabaan keessa oola.
Ambaasaadderi Raashiyaa ka isiin Tokkummaa Mootummootaa keessaa qadu Vitaly Churkin ammoo oduun biyyootii dhiya Raashiyaan nama ficcisiistee jedhan tun olola odeessanii afaan tokkosan jedha.
Ambaasaadder Maaykil Raayner gama isaaniin yakkaawwan bakka kanatti raawwatamaniif kanneen shakkaman fuula murtiitti dhiyaatanii gaafatamuu qabu jedhan. seera bu’uura godhatee haala ifaaf sirnaawaa ta’een gocha isaaniif gaafatamuu qabu jedhaniiru.
Ambaasaadder Mohaammad akka biyyitii sadeenuu qalbii diriirteen wal caqasaa wal dhugeeffatanii fedha.Dhuma ji’a kanaatti biyyitii sadeenuu marii tana irratti akka dansaa walii galuuf abdiin eegatan.
Ambaasaadderoonni Afriikaa kanneen Wahington keessatti argaman jimaata har’aa wal ga’uu dhaan attamiin jecha Traamp sanaaf deebii akka kennan mari’atuuf jiru.
Ambaasaadderoonnii Fi Diplomaatonni Itiyoopiyaa Leenjiif Biyya Deeman Hangi Tokko  Vaayrasii Koronaan Qabamuun Mirkanaa’e
Ambaasaadderoonni kun gara Itiyoopiyaa kan dhufan bakka bashannanaa magaalaa Bishooftuutti argamu Kurruuftuutti leenjii geggeessamu irratti hirmaachuuf jedha gabaasi Iskinder Frew Finfinee irraa erge.
Ambaasaadderri Ameerikaa Kan Zimbaabwee Keessatti Jeeqamni Akka Uumamu Yaalii Godhu Jechuun Himatte Zimbaabween
Ambaasaadder Shiferraan ajaja seer maleessa darbe kanaan lakkoofsa lammilee Itiyoophiyaa hidhamanii gaafatamanii yoo dubbatan, namootni dhibbaan lakkaawaman mana hidhaa magaala Kaartuum naannoo Omdurmaan akka jiran dubbatan. Kanaanis harra waanuma lammilee Itiyoophiyaa kana muummee Ministira Sudaan duuka wala arganii mariyachuu ifoomsanii jiru.
Ambaasaadder Shiferraan dabalanii duula poolisiin biyyattii jalqabeen ka hidhaman lammilee Itiyoophiyaa kana hiiksisuuf harra muummee ministiraa Sudaan Abdallaa hamdook waliin mariyachuu dubbatanii, Imbaasiin itiyoophiyaa SUdaan jiru haala lammileen Itiyoophiyaa hidhaa jiran itti hiikamanis ni hordofaa jedhanii jiru.
Ambaasaadder Shiferraan koreen kun turtii torbanootaa keessatti hojiisaa akka jalqabu dubbatanii jiru.
Ambaasaadder Shiferraan mummeen Ministiraa Abiy yoo lama lammilee Itiyoophiyaa biyyas jiraatan waliin mariyachuus dubbatanii rakkoo eyyama jireenyaa Itiyoophiyaanonni qaban pirezdent Roomafoosaaf kaasuu himan.
Ambaasaadder Taayyee Ekzisillaasee nama ministera haajaa alaa Itoophiyaa fulaa bu’ee yaadannoo Kaastoroo irratti dubbate. Waan Kuubaan bara Pirezidaantiin Soomalee Siyaazad Barree Itoophiyaa hadhe nuu bahe hin deenuu jedhe.
Ambaasaadder Tiboor Naazhi torbaan kana Afrikaa Bahaatii fi Jiduu-Galeessa imaltuuf deema
Ambaasaadder Xirunee Zeemaa ammoo naannoon kibbaa akkuma amma jirututti deemuu malte jedha.
Ambaasaadder Yamaamootoon eegii ministirii haajaa alaa Amerikaa gabaasa mirga namaa Itoophiyaa waan innii keesa jiru baase dhufe.Gabaasii kun Itoophiyaan waan hedduu jedhe.
Ambaasaadder Yamamootoon imaltuuf Afrikaa gama Bahaa irra maruutti jira.
AMbaasaadder Yoonaas waan talaallii COVID – 19 gaafatamanii turan. Taanzaaniyaan haga yoonaa dhibee kana waan hin dhugeeffanneef lammileen Itiyoophiyaa achi jiran talaallii kana akkamitti akka argatan waanti beekamu jiraa gaaffii jedhuuf yoo deebii kennan, “Talaalliin walqabatee isaan ejjenoo mataasaanii qabu; haa tahu malee hawaasni haajaa alaa biyyoota hedduu as jiran gaaffii
Ambaasaadder Yoonaas Yooseef, Taanzaaniyaatti Ambaasaaddera Itiyoophiyaati. Lammileen Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiraatan lakkoofsaan diqqoo tahuu dubbatan. Kaan garuu warra seeraan ala godaanan ta’uu eeranii isaanis to’annaa poolisii jela kan jiranii fi mana hidhaa biyyattii bakka adda addaa keessa ka jiran tahuu himan.
Ambaasaaddor Mike Reener guyyoota hojii muummicha ministeraa Abiy kan guyyoota 100 ilaalchisee kan dubbate illee wayituma kana ture.
Ambaasaader Feltman dilbata dhufuu akka Itiyoophiyaa seenanii rakkina biyyootan gaanfaa Afrikaa keessatti mulataa jiruu furuudhaa fedhii biyyii isaanii qabdu hangahoota Itiyoophiyaatiif ibsu jedhameera.
Ambaasaader Reenar Yunivarsiiti Jimmatti, barattoota waliin, mata-duree “Ijaarsa Itiyoophiyaa boriif gahee dargagoota” irratti marii marii geggeessame irratti haasawa taasisan keessatti kana dubbatan.
Ambaasaader Samantaa Power:Itoophiyaati nama hiriira bahe humna haga dabrateen itti deemuun Amerikaa 'akka du’aa' yaaddessiti
Ambaasaddarichi, yeroo sanatti, ibsa maddeen oduuf kennaniin, yunaayitid Isteetis, gurmuu ogeessyyii 6 of keessaa qabu, gargaarsa qorannaa balaa xayyaarichaaf gara Itiyoophiyaatti akka ergitu dubbatan. Gurmuun kun boor akka Itiyoophiyaa dhaqqabus himamee jira.
Ambaasaddariin Yunaaytid Isteets Baratoota Yunvarsiitii Jimmaati Haasaha Godhan
Ambaasaddarittiin, yeroo hojii waggoota sadii Itiyoophiyaa keessatti dabarsan keessatti Caamni waggoota shantama keessatti Itiyoophiyaa keessatti argamee hin beekne ennaa mudatetti akka beela hamaa hin dhaqqqabsiisne ittisuuf hojiin hojjetame, gochaalee nama boonsan yaadatan keessaa tokko ta’uu dubbatan.
Ambaasaddar Kohen, bara 1989 irraa jalqabanii haga bara 1993-tti, Ministirii Dhima-alaa Yunaayitid Isteets-tti, Gargaaraa Ministaraa Dhimmoota Afrikaa turan. Gaaffii fi deebii, Ambaasaddar Kohen waliin geggeessame sagantaa keenyaa Boorii irratti dhiheessina.
Ambaasaddaroonni biyyoota alaa garuu, waa’ee labsii yeroo hatattamaa kana yaaddoo akka qaban ibsanii jiran.
Ambaasaddaroonni, dippiloomaatonnii fi hojjetoonni Embaasiilee ka biroon, lammiwwan Itiyoophiyaa hirmaachisuu fi tajaajiluun akka irraa eegamus – Obbo Melles Aalem dubbatanii jiran.
Ambaasaddaroota biyyoota alaaf har’a ibsa Finfinnee keessatti kennaniin kan kana dubbatan – ministarrri dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Warqinee Gebeyyehu -- “mootummaan labsii yeroo muddamaa kana labsuun isaa, tasgafbii-dhabinsa biyyattii keessa jiru, seera-eeginsa idileetiin to’achuu waan hin dandeenyeef” – jedhan.
Ambaasaddarootni biyyoota miseensota Gola Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa kudha-shanan yeroo walga’ichaaf gara Finfinnee dhufanitti, muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa waliin akka wal arguuf jiran dubbatu.
- Ambaasadder Teshoomee Toogaa – ministara dhaabbatootaa misoomaa mootummaa,
Ambaasaddorichi Britain akka jedhanitti golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa yaaddoo nageenyaa Keeniyaan qabdu ni hubata, cina ishees dhaabachuuf qophee dha jedhan.
Ambaasaderiin Embaasii Ameerikaa han Itoophiyaatti Patricia Haslaak filmonni dorgommii kanaratti dhihaatan hundi ergaa cimaa qaban jetee, filmiin kun Finfinnee qofa odoo hin ta’in bakka baayyeetti akka agarsiifamu akka qabu ibsite.
Ambaassaddor Mohammed Higaazii dubbii tana nagaan fixachuuf warra jaarrumaan rakkoo fale abdata.
Ambasaddorri biyya Britain kan Senea’a jiran ofii isanaii xalayaa muummicha ministeeraa Yemenitti kennanii turan. Garuu as ykn achi jira deebii jedhu hin kennine. Mootummaan Briteen biyya lammii itti ta’etti deebisee adeemsa seeraa akka eegalu aadde yemsirach gaafataniiru.
Ambasaddor Vershbow akka jedhanitti dhimmi inni ijoon hegereen Siiriyaa Prezidaant Bashar al-Assad kan US fi biyyoonni ka biroo hedduun aangoo irraa bu’uu qabu jedhaniif deggersa Raashiyaa qaban ofitti haammata moo ka jedhu jedhan.
Ambassador Bruce Wharton hosted the Zimbabwean youth leaders selected to be part of the Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders (YALI).
"Ambo ga jidduu galeessa handhura qabsoo Oromooti.Yeroo dheeraadhaaf qabsoon keessatti godhamaa ture.Ginci bakka qabsoon hammaatuun bifa haaraan itti dhooteedha.”
“Ambo keessatti qofa manneen haga kuma kudhanii ta’an akka mootummaan jedhutti yeroo karoora malee ijaaraman sana maaliif callisanii dhiisanii Har’a buqqisuuf itti bobba’an?” jechuunis gaaffii dhiheessan. Akka ilaalcha isaaniitti, namoonni kun irra-jireeiin filannoo dabre irratti wanna mormitoota deggeraniif mootummaan waan haaloo itti ba’aa jiru fakkaata, jedhu. Himannaa paartii mootummaa kanaaf, mootummaa naannoo Oromiyaa fi Bulchiisa magaalaa Finfinnee irraa deebii argachuuf carraaqne ammaaf itti hin milkoofne. Ennaa deebii argannu ni dhiheessina.
Amboo fi Naqamtetti Lakkoobsi Namoota Vaayirasii Koroanaan Qabamanii Dabale
Amboo Najjoo Mandii Gimbii dhiya Wallaggaa achii immoo Sandaafaa keessatti haatii fi ilmi du’anii sirna awwaalchaa irratti uummati achii ennaa deebi’u hiriira geggeesseen walitti bu’iinsi uumamuun nutti himamee jira.
Ambootti ammoo fulaa Jaagamaa Badhaanee itti ijjeesanitti dhagaa bu’uuraa dhaabeef.
Ambootti Namnii Ajjeefame, Manni Hidhaa Gubate. Harargee Bahaa Gaara-Mul’ataatti Namoota Lama Tu Ajjeesame. Arsii Lixaatti Mormii Jabaa fi Naqamteetti Immoo Dhukaasa tu Jira, Jedhame
Ambootti Namoonni 500 Ol Sababa Miseensa ABO Ta'aniif Hidhaman: ABO
Ambulaansii fi otoobusiin mootummaa hedduutti jra kana akkana nama baqachiisani madooleelleen hedduu.
Ambulaansiiwwanis kanneen miidhaan irra ga’e gara mana yaalaatti geessaniiru. Sirni sun erga xumuramee boodas waltajjii masqalaatii ka’anii kalattii adda addaa irra tamsa’e uummatichi. Poolisiin dullaa dhaan hiriitota kana bittimseera. Kanneen keessaa haga tokkos to’annaa jala ennaa oolchu argamee jira. Hanga gabaasi kun qindaa’etti haala attamii irra akka jiran hin beekamne. Poolisootaa fi hiriirtonni miidhaan irra ga’es hanga ammaa ifa hin taane.
Ameericaan Guyyaa Hojii 100 Kan Muummicha Ministeeraa Abiy Faarsite
Ameeriin Qaataar Sheikh Tamim bin Hamad al-Thani rakkoo biyya isaanii fi biyyootii Arabaa afur gidduu jiru furuuf mariin akka geggeessamu gumii walii galaa kan tokkummaa mootummootaa irratti dubbatanii guyyoota hanga tokko booda Mattis maadhee humna qilleensaa Al Udeid ga’an.
Ameerikaa dabalatee michoonni Somaaliyaa kan sadarkaa addunyaa falmii siyaasaa fi filannoon prezidaantummaa fi paarlaamaa biyyattii boodatti harkifachu ilaalchisee yaaddoo qaban ibsaa jiran.
Ameerikaaf eegumsa gochuuf waan barbaachise mara ni goona. Tarsiimoo nuti hordofnus sirrii dha jedhan.
Ameerikaa Fi Chaayinaan Hariiroo Waraana Giduu Isaanii Cimsuuf Marii Jalqaban
Ameerikaa fi Gamtaan Awrooppaa Falmii Kampaniilee Xayyaaraa Lama Booyingii fi Air Bus Gidduu Ture Furuuf Walii Galan
Ameerikaa fi Itiyoophiyaan Doolaara Miliyonaan Laka’amu Kan Walii Galtee Misoomaaf Oolu Mallatteessan
Ameerikaa Fi Itiyoophiyaan Shororkeessummaatti Duuluuf Walii Galtee Wal Hubannoo Mallatteessan
Ameerikaa fi Qaataar Shororkeessummaatti Duuluuf Walii Galan
Ameerikaa Isee Wayyooftuu Duraan Beeknutti Deeb’uuf Haa Qabsoofnu: Kamala Hariis
Ameerikaa keessaa eenyu iyyuu talaallii kana fudhachuuf maallaqa akka hin baasne mootummaan Yunaayitid Isteetis sagantaa oomisha talaallii qopheessee jira.
Ameerikaa keessaa gareeleen kan uummati inni kaan yaadutti ala yaada ka biroo qaban ni jiran. Gareen leellistoonni mirga namaa Daalas keessatti argamu kan Huey Newton Gun Club jedhamu paartii leellistoota gurraachaa kan bara 1960 Panther Party jedhammuutiin moggaafame.
Ameerikaa keessaa Guyyaa Tokkootti Namoota 50,000 Ta’antu COVID-19n Qabaman
Ameerikaa Keessaa Lakkoobsi Namoota COVI-19n Qabamanii Miliyoona 10 Darbe
Ameerikaa keessatti Dr Awweetu waliin wal baruu isaanii kan ibsa Dr. Solomoon Ungaashe akka jedhanti nama baratee fi dandeetti addaa qabu of –biraa dhabne jedhan.Nama gadda isaa kolfaan dabarsu, nama hundumaa akka itti dhiyaateetti keessumeessuu danda’uu nama akka Dr Awweetu argachuun salphaa hin ta’u jedhan Dr. Solomoon.
Ameerikaa keessatti Fulbaanni torba ayyaana waggaa ti. Guyyaa hojjettootaa jechuun kabajamee oole. Hojjettoota warsaa keessaa kanneen kaffaltii gad aanaa argatan kabajaan yaadachuuf jecha waggoota 100 dura jalqabame.
Ameerikaa keessatti hookkara poolisii fi jiraattota gidduutti belbele
Ameerikaa keessattis digirii duraa Baawulojii fi Saaykoloojiin xumurtee eebbifamuun barnoota ishee itti fufuuf gara kutaa Ohaayoo magaala KIliivlaanditti godaante. Karoora manaa baateef otuu fixaan hin baasiin Amajjii 13 bara 2013 konkolaataa guddaan daandii irraa cabbii haxaa'uu ishee rukutee gara meetra 30 lafa irra eega ishee harkisee booda achitti ishee gatee miliquu isaa polisootaa fi sabaa-himaan naannoo sanaa gabaasaa turan.
Ameerikaa keessatti seerri haala hojii humnootii naga eegumsaa poolisii jirjjiiru akka ba’u gaafachuuf jecha sanbata darbe lammiiwwan biyyattii hiriira nagaa ba’anii jiran.
Ameerikaa keessatti siidaawwan ganaaraalotaa fi hoggantoota yeroo isaanitti olaantummaa sanyii tokkoo leelisuudhan hojii hamaa hojjatan jedhamanii buqqisuun itti fufeera.Roobii darbe, Adoolessa 8, Varjiiniyaa magaala Richmaand keessaa siidaan tokko bifa kanaan jigfame. Magaalli Richmaand torban tokko keessatti siidaawwan walfakkaatan jaha buqiisuu ishiiti.
Ameerikaa kibbaa keessaa Chiileena addunyaa irraa baay’ina lakkoobsa namoota talaallii fudhatanii hedduu yoo qabaattu, hamma dilbata kaleessaatti uummata biyyattii nuusa ta’u tallaalamaniiru.
Ameerikaan addunyaa irraa baatii darbe eessa namoonni hedduun vaayiresii kanaan qabaman keessa jiran isee duraa taatee jirti. Guyyaa guyyaatti namoonni 170,000 haaraa vaayiresii kanaan qabauu torban darbe yoo gabaafamu guyyaatti namoota 1,500 ta’antu du’an. Hedduun immoo dhukkubsatanii wal’aansa argataa jrian.
Ameerikaan akka jettutti waraana Siiriyaatu siivilota konyaa Idlib keessaa irratti haleellaa keemikaalaa raawwachuu dhaan dubartootaa fi ijoollee dabalatee namoota hedduu ajjeese.
Ameerikaan ardittiif cicha isheen qabdu mul’isuuf jecha biyyoota Afriikaa afuritti daawwannaa geggeessaa kan turan senaatoeroonni paartii lamaanii gara Washingiton-tti deebi’aniiru.
Ameerikaan Barattoota Itiyoophiyaa Keessaf Carraa Barnootaa Akka Kennaa Jirtu Dubbatti
Ameerikaan Cicha Sudaan Mirga Namaa Kabajuuf Qabdu Itti Diyeenyaan To'ataa Jirti
Ameerikaan cicha Yukreeniif qabdu haaressuu ishee ministriin dantaa alaa Maayik Pompeeyoo har’a biyyattii ennaa daawwatan beeksisaniiru.
Ameerikaan COVID-19 Ittisuu Ilaalchisee Daandii Gaarii Qabachun Himame
Ameerikaan Dhimma Biyya Koo Keessa Harka Galfachuu Haa Dhaabdu Jetti Chaayinaan
Ameerikaan Embaasii Ishee Har’a Jeerusaalemitti Jijjiirte
Ameerikaan faca’ina kana tasgabbeessuu dadhabdus prezidaant Doonaald Traamp torbanneen dhufan keessa manneen barnootaa biyyattii akka banaman dhiibbaa gochaa jiran. Manni barnootaa yoo baname hagam ijoollee fi barsiistotaaf amansiisaa dha inni jedhu garuu amma iyyuu gaaffii keessa jira.
Ameerikaan Faca'insa Vaayrasii Koronaa Dhaabuuf Gargaarsa Raayyaa Ittistaa Fayyadamuu Murteessite
Ameerikaan gaazexeessonni Itiyoopiyaa keessatti hidhamanii jiran haa hiikaman jechuun gaafatte
Ameerikaan gargaarsi namoomaa garee shororkeessotaa kan akka al shabab harka akka hin seenne jaarmayaalee gargaarsaa irra keessee kan turte uggura hojii cimaa laafisuu ishee bulchiinsi Obama beksiisee jira.Al Qaida waliin hidhata qaba jedhamuun toora dhaaba tika nageenyaa US irra kan kaa’ame al shabab naanolee Somalia inni to’atu keessatti kan hojjetamu hojiin gargaarsa raabsuu ulaagaalee guutuu qabu cimaatu tolfameefii ture.Ameerikaan Waggaa bajataa kana qofaatti gargaarsa namummaaf kan oolu doolaara miliyoona 459 gumaachiteetti.Ityioopia, Somalia, Keniya fi Jibuutii keessaa uummata miliyoona 12 ol ta’u miidhaan irra ga’uu isaa jarmoliin gargaarsaa ibsaniiru. MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggeeffadhaa.
Ameerikaan Haleellaa Raawwatteen Loltoota Al Shabaab Galaafatte
Ameerikaan Har’a Guyyaa Yaadannoo Goototaa Kabajjee Oolte
Ameerikaan Hariiroo Biyyoota Afriikaa Waliin Jiru Cimsuu Barbaaddi: Senateroota Ameerikaa
Ameerikaan hongee Itiyoopiyaa keessaan kanneen miidhamaniif gargaarsa gumaachite
Ameerikaan isin waliin gadditii isin wlaiin jirra jechuun Traamp kanneen miidhaan irra ga’eef himaniiru.
Ameerikaanis isaaniif michoota isee ka biroo waliin walitti dhiyenyaan ni hojjetti jedha ibsi kun.
Ameerikaan Kurdoota Michoota Ishee Gante, Jedhu Biyyoonni Arabaa
Ameerikaan Lakkoobsa Loltoota Ishee Kan Siiriyaa Keessaa Gad Xiqqeessuu Beeksiste
Ameerikaan Lamiiwwan Ishii Itoophiyaa Jiranii fi Garas Deemanii Akeekkachiisa Imalaa Haaraa Baaste
Ameerikaan Marii Dhimma Daldalaa Chaayinaa Waliin Geggeessite
Ameerikaan Marii Nukleraa Akka Jalqabdu Eeguun Obsa Koo Fixaa Jira jetti Kooriyaa Kaabaa
Ameerikaan Meeshaalee Chaayinaa Dhaa Galan Irra Taarifa Keesse
Ameerikaanonni waggaa waggaatti gaafa Adoolessa afurii guyyaa walabummaa yokaan “Independence Day” jechuudhaan ayyaaneffatu. Ayyaana waggaa biyyoolessaa waan ta’eef, guyyaa kana namoonni hojii irraa boqonnaa argatu. Bakkawwan hedduutti ayyaaneffannaa uummataa tu geggeessama. Halkan immoo xaaxee ibiddaa “Firework” jedhamu tu samii guuta. Raadiyoo Sagalee Ameerikaa irraa – Araash Arab-asadii, namoota ayyaaneffannaaf as Waashington DC – dirree mana-maree Yunaayitid Isteets fuul-duratti walga’an keessaa haga tokko haasofsiisee jira. Tigist Gammee tu dhiheessa.
Ameerikaan Sagantaan Nukleraa Biyya Koo Dhugaa Ta’uu Hubachuu qabdi: Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa
Ameerikaan shorokeessummaatti duuluu kan itti fuftu ta’uu beeksiste
Ameerikaan Sibiila Alaa Galu Irra Taarifa Kaa’uuf Jirti
Ameerikaan Taarifa Haaraa Chaayinaa Irra Keesse Hanga Tokko Yeroo Biraatti Dabarsite
Ameerikaan Talaallii Vaayiresii Koronaa Raabsuu Jalqabde
Ameerikaan Talibaan Waliin Marii Itti Fufuuf Jetti
Ameerikaan Uggura Sudaan Irra Keesse Hanga Tokko Kaaste
Ameerikaan Uggurri Iraan Irra keesse Dandeetti Sharafa Alaa Biyyattii Murteessa Jedhame
Ameerikaan Walii Galtee Jijjjiirama Qilleensaa Keessaa Ba’uun Afriikaa Miidhuu mala
Ameerikaan Waltajjii Addunyaa Irratti Yeroo mara dursuu Qabdi jedhan Prezidaant Baraak Obaamaan
Ameerikaan Yukreeniin Gargaaruuf Cicha Qabdu Itti Fufuu Beeksiste
Ameerikaatti Ambaasaadderri Briteen Hojii Akka Gad Dhiisan Beeksisan
Ameerikaatti Namoota Talaallii Vaayiresii Koronaa Fudhataniif Maaskiin Dirqama Miti Jedhame
Ameerikaa walii galtee Paris haala jijjiirama qilleensaa kan bara 2015 keessaa baasuu dhaan ani Pittsburh malee Paris-n bakka hin bu’u jedhanii turan. garuu immoo afeerraa Macron simatanii ayyaana waggaa biyyattii kan walakkeessa baatii Adoolessaa irra kabajamu irratti argaman.
Amenestii Internashinal Itoophiyaan waraana Liyuu Poolis Oromiyaatti nama fixutti jiru achii baaftee qawwee irraa hiiktee diiguu malte jedha
American automaker Tesla has suspended the use of bitcoin to purchase its vehicles
Amerikaa alatti biyya hedduu keessalleetti hawaasii Oromoo hiriira mormii akkanaa yaamee qaroo,aktivistootaa fi abbootii qabsoo isaaf falmachuutti jira"" jedha warrii hiriira bahe."
Amerikaa Bakka Adda Addaatti Filannoon Gaggeeffamaa Jira
Amerikaa bifaan gurraatti yoo jqlabaaaf bisaan daakuun Amerikaa keessaa tokkeessoo taate.
Amerikaa,Biriteyin,Jermenii,Kooriyaa Kibbaa,Xaliyaana,Jappaanii fi Jermenii faatti Guyyaa Jaalallee kana akkuma amalaa fi aadaa biyya isaaniitti hardha ulfeessuutti jiran.
Amerikaa demokiraasiin isii addunyaafuu fkn taati jedhanii herregataniiyyuu filannoon pirezidantummaa isii bara 2016 ta Raashiyaan itti seenee borcite jedhanii qorachuutti jiraniiyyuu biyya dhiba kanaan himatan.
Amerikaa dhuftee istuudiyoo VOAtti gortee oduu wal irraa fuune.Daraartuu durii miila duwwaa,istaadiyoomii cirracha irra fiigaa asi gahee jette.
"Amerikaa dhufuun ammoo, ""akka ummatii qabsoo karaa nagaa kanaan nu gargaaru gaafachuuf dhufne.”"
Amerikaa Dinagdeen Akkas Guddatte Addunyaan Argee Hin Beeku: Prezidaant Traamp
Amerikaa dorgommii tanaan addunyaa keessattu beekan.National Basket Ball Association Afrikaatti liiqii qabaachuuf biyya filate.
Amerikaa,Faransaay,Jermenii fi Poolaandi faatii jara hojjattoota mootummaa Raashiyaa biyyaa baafte keessaa haga tokko.Hojjattoota nagaa Raashiyaa 77 biyya ufiitii baasan.
Amerikaa fi Awurooppaa keessallee hiriira mormii hedduu deemuutti jira. Warrii DC,MD,fi VA Ministirii Haajaa Alaa Amerikaatti DC jiru duratti bahee akkoo himate.
Amerikaa fi Awurooppaatti walti hafe. Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Nadheen Addunyaa baar 2019 biyya 24 jalqabee amma Amerikaa fi Nezerlaandisitti walti hafe.
Amerikaa fi biyyitii haga 50 tahanilleen Maduuroon bu’uu male jedhanii yawalii galan.Itti gaafatamaan paartii mormituu kun,Juan Guaido ummataan “karaatti baafadhaa waraana biyyaa gargaaraa bilisummaa teessan deebifadhaa Maduuroo hujii irraa buufadhaa,” jedheen.
Amerikaa fi Biyyitii Hedduun Booying 737 MAX 8 Ji’a 6 Keessatti Nama 350 Caala Fixee Hujii Irraa Dhaabuutti Jiran
Amerikaa fi biyyoota ollaa isiitti ammitii yoo hobomboleetii fi bubbeen lafatti baafattu.
Amerikaa fi biyyoota ollaa isiitti ammitii yoo karfaffuu fi bubbeen fi mandiisuun lafatti baafattu kaan.
Amerikaa fi Chaayinaan Walgahii Gaggessaa Jiru
Amerikaa fi Itoophiyaa karaa qabeenna uumama Itoophiyaa guddisaniin irratti ministera haajaa alaa Amerikaa WDC jirutti mari’atan.
Amerikaa fi Jameeyikaan kalee magaalaa Kaalifooriniyaa istaadiyoomii Leevii keessatti taphatanii eeguma taphii Amerikaatti moo'ee mootummaan galate.
Amerikaa fi Kooriyaan Kaabaa waranaan wal barbaadaa wal doorsisaa billaa walti qarachuutti jiran
Amerikaa fi Kooriyaan Kibbaa waraana waliin leenjifachuutti jiran Kooriyaan Kaabaa ammoo tun lola barbaada haaloo baanaa jetti
Amerikaa fi Kuubaan akkuma bulchiinsii Obaamaa duraan waadaa galeef torbaan laman duubatti walirraa wa bitachuuf walti gurgurachuu jalaban.
Amerikaa fi Kuubaan ammoo diqqaattullee waan hedduu waliin qaban.Bulchiinsii mootummaa Amerikaa haarahii,Doonaldi Tiraampi ammoo hariyummaa tana jijjiiruu dandaha.
Amerikaa fi Taalibaan Marii Isaanii Xumuran
Amerikaaf Jilli Addaa Kan Biyyoota Gaanfa Afrikaa Angawoota Itiyoophiyaa waliin dubbatan
“Amerikaa fooyyofte argamsisuuf duula keessa jirra,” jedhan Baaydin duula Marsariitii irratti gaggeessaniin. Eenyu akka taane yaadachuuf yeroon amma. Nuti lammiwwan Amerikaa ti, cimoodhaa fi rakkoo keessaa ba’uu warra dandeenyu. Yeroo hundumaa abdii guutuu qabna jedhan. Walii keenya waliin kabajaan jiraachuuf yeroon amma, Jireenya giddu galeessaa kan guyyaa hundaa hojjatee jiraatuu ijaaruu qabna. Angoon gar-malee gargaaramuu yeroo ammaa argaa jirru faccisuu qabna. Gad fageenyaan irratti hojjannaan guyyootii gaariin nu fuul-duura akka jiran yaadachuu qabdu jedhan Baaydiin.
​Amerikaa gaafa tapha jalqaban, Wacabajjii,3 kaan Kolombiyaan 2-0 moohamte taan amma hardhallee [araguhaay 1-0 moote.
Amerikaa gama Kaaba Dhiyaatti warrii New Hampshire filannoo tanatti jira. Filannoo tanaaUS Primary Electionjedhan. Eda halkan warra magaalaa Dixville Notch, South Bend, Indiana faatti filate.
Amerikaa ganna kudhanii asittuu Osaamaa Bin laadiniin jecha qotatee boollaa hin seentu urtee garaa waaqa hin seentu garuma ati jirtutti faanuma te jirra jette fakkaatu kaaniin ganna 10 dabarnii akkanuma nama kana barbaadaa baate.
Amerikaa godina Hawaahiitti ibiddii lafa jalaa, Volcano tokka’uuf dhudhukachuutti jira
Amerikaa godina Kaalifoorniyaa gama Kaabaatti lafa qarxii kuma 25,000 taatutti gubatee nama 20,000 caalaa baqachiise
Amerikaa godina Seattle magaalaa King haga ammaatti nama 9 dhiba kanaan dhabde. Magaalii sun dhiba kanaan wallanuuf hoteelii siree 85 qabdu bittee dhibamaa itti wallaanuuf qopheeffatte.
Amerikaa godina Teksas yuniversitiiTexasaChristian University (TCU)keessaa gurbaan ganna 14 tokko dhiyoo tana digrii isaa ta qaraa barumsa Fiiziksii fi herrega, afaan chyaainaatiin eebbiafame.
Amerikaa haga Kanaadaa waluma fakkaatti nama miliyoona hedduu dhaamochii qaaxileesse.Miliyoona hedduutti dhaamochaan korophatee foxoorrachaa yaa’a.
Amerikaa hardhallee barsiisotii kuma kurnya hedduu hujii dhaabanii karaatti yaa'anii hiriira mormiitin lafa chochoosuutit jira
Amerikaa harka 85 qilleensii negatiivii gadi jira.Wiskaanson,aanaa Grand Chute bisaan oowwuun yoo lafatti naqan adoo lafa hin geennee cabbii tahan.
Amerikaa Jidduu-Gala akkanaa maqaa Col. John C. Robinsoniin moggaasan kana addunyaa keessaayyuu fulaa 700 qabdi, Afrikaa keessaa 100,kana keessaa Itoophiyaatti Bahir Daar, Dirree Dhawaa, Jimmaa fi Finfinnee jira.
Amerikaa keessaa haroolee godina Filooridaa. Hawaahii, Iddoolaa Guwaamii fi Mariyaanaa fa keessaa dhiqamtee badde.
Amerikaa Keessaa Kanneen Ehama Malee Hojiitti Bobba'an Qabamanii Jiru
Amerikaa keessaa nama 160 irrtti dhiba kana argan.Ogeeyyotii fayyaa akka namii yoma cufaa harka dhiqatuu fi nama qabu ka axxifachaa quf’u irraa fagaatan dhaaman.
Amerikaa keessaa nama miliyoona 2.2 caalaa irratti argan kuma 120 galaafate.
Amerikaa keessatti COVID-19 haga qaraallee caalaa dabalaa deemuutit jira. Sadaasaa qofa dhiba kana nama miliyoona 4.3 caala irratti argan.Akka bulchiinsii Tiraampi jedhetti ji’aan duubatti nama miliyoona 20 qorsa kana argachuu dandaha.
Amerikaa Keessatti Dhukkubii Koranaa Hammaachuuf Jira
Amerikaa keessatti hojjattootaa fi kaampaanilee maddi galii isaanii giddu galeessa ta’eef injifannoo argamee jechuun Traamp tarreessan.
Amerikaalleen filannoon duratti nama egerii isii bulchu keessaa laallachuutti jirti.
Amerikaalleen hajaja pirezidaanti Tiraampi amma baaseen geejjiba xuyyuura kanaa dhaabuutti jirti.
Amerikaalleen mootummaan Kuubaa ilmaan namaa taphatee jireenna irraa hammeesse jettee biyya sun kophaatti qabdee ganna 50 caalaa addunyaan wal hanqiftee,wa irraa bituu fi itti guguruu dhoortee akka mootummaan isaa addunyaa keessaa qoodaa hin qabaanne tolchaa baate.
Amerikaalleen yomma cufaa ganna 8tti Sadaasaa keessa pirezidaantii filatti.Gadaa Oromootii fi Siyaasaan Amerikaa waan hedduun wal fakkaatti. Dhaabii Barnoota,Saaynisii fi Aadaa Tokkummaa Mootummootaa,UNESCO, Gadaan Oromoo waan addunyaa barnoota jabaa tahaa jedhee bara 2016 keessa mirkanseef.
Amerikaa madaaliyaa 4 warqii 2n abreessoo jirti.Jamie Anderso faatti warqiin galeef.Galgala kanallee Amerikaan Will Chloe Kim fi Kelly Clark irraa warqii eegatti.
Amerikaa magaalaa namii miliyoona hedduu qophii akkanaatiif itti yaahu NY,jalabultii ganna haaraatiif nama miliyoonaatti dhiyaatuttiTime Square,lafa bashananaattiwalti dhufee ganna kana simate.
Amerikaan aadaa godaantoota simachuu akka qabdu ibsanii, kanneen rakkooo jalaa miliqanii dhufan gargaaruu fi akkasumas bilisummaan isaanii akka kabajamu gochuun harka keenya diriirfannee simanna kan jedhan samantaa powers kanas gidiraa hedduu keessa darbanii Amerikaa kanneen dhaqqaban dhugaa nu ba’u jedhan.
Amerikaan Addunyaa Irratti Qooda Qabdu Ni Dabaltii: Prezidaant Baaydiin
Amerikaan Afgaansitaan qofaa mitii Paakistaanillee waraana qabdi,akka prezdaanti Obaamaatti Paaksitaaniif Amerikaan waan ijjeefamu Osaamaa Bin Laden irratti USA miira waltti hammaatanillee egerillee Paakistaan biyya nagaa ufii ufumaan eegattu taati jedhan.
Amerikaan akka ambaasaadder Samantatti akka mootummaan Itoophiyaa nama nagaan hirraa bahuu eeyyamu gaafate.
Amerikaan akka ambaasaadder Samntaatti humna haga dabra nama hiriira bahettiin dhufan akka malee yaaddofti jette.
Amerikaan akka biyyitii lachuu marii fi araaraa kana akkuma dansaa duration deeman feetillee.
​Amerikaan akka jecha pirez., Obaamaatti haga gaafa innii pirezidantummaa fudhate irra amma wayyaa qabdii jabduullee.
Amerikaan akka oduu himaan bulchiisa Tiraampi jedhetti waahela ufi darattee karaa vaayireessii kanaan moohttu barbaaduuti jirti.
“Amerikaan akkuma beekamu biyya Itoophiyaa gargaartu tokkoffaadha, lammaffaan Ingiliizi,Sadaffaan Kanaadaa,afraffaan Siwiidin fi Noorweeyiidha biyyoonni kun biyyoota sirriitti waan Oromiyaa/Itoophiyaa keessatti raawwatamaa jiru beekaniidha. Rakkoo deemaa jiru akka hubataniif kana jedhe.”
Amerikaa nama kuma 400 caalaa Koroaan irraa dhumate,nama miliyoona hedduutti koronaaf jedhee hujii dhabe,kuma dhibba hedduutti dhiba kana irratti argan,Amerikaan nagaa ufiitiifuu yaaddoo keessa jirtu tana cufa keesatti pirezidaanti muudatte.Tun cuftii mataa bulchoota tanaa jirti.
Amerikaan ammmoo dorgommii Koppaa Amerikaa, biyyootii North Amerikaa waliin taphatan, torbaan lamaan duubatti jalqabduuf kurfoo jirtii nama 23 itti filatte.Kana keessaa tokko gurbaa ganna 17 Kiristiyaan Palalisic,kilabii Jermeniitii taphata.
Amerikaan ammoo isii fi biyya isii gargaartu humna jabeessuuf waraana leenjifnaaf jetti.
Amerikaan ammoo madaaliyaa 23 mootee tokkeessoo taatee,Itoophiyaan madaaliyaa shaniin kana keessaa warqii lamaa shaneessoo taate.
Amerikaan Assaangee kana balleessaa guddoon himachuutti jirti.WikiLeaks Ekuwaador seera malee nama embaasii isiitti baqate qabdee kennite jedhee Asaangee iyye.
Amerikaan atileetota 500 tahan Oolompikii Riyootti dorgomsiifatte. medaaliyaa 121 haratte tokkeessoo taate.Medaaliyaa kana keessaa warqiin 46.
Amerikaan Bajata Ramaddu Hanqisuuf Murteessuun Tajaajila Eegumsa Fayyaa Afrikaa Keessaa Hagam Miidha?
Amerikaan Baqattoota Simattu Dachaa Afuriin Dabalti: Baaydin
Amerikaan bara 2020 pirezidaanti filatti. Amma ammo bulchoota magaalaa fi nama akka akkaa filachuutti jirti.
Amerikaan biyya fardaati.Fardoo miliyoona 9.2 qabdi.Farda kaan waan hedduun tolfatti. Dorgommii fardoo Amerikaa beekamtuu sadiitti jira.
Amerikaan biyya fardoo hedduu qabaachuun beekamtu. Dorgommii fardoo teettoo fardaati fi fardii qolchaan irratti dorgomu sadeen;Kentucky Derby, Preakness Stakes fi Belmont Stakes.
Amerikaan biyya gama gargaarsaatiin Itoophiyaa waan hedduun jabeessuutti jirtu keessaa ta duraati. Ganna kana qofa doolara miliyoona 363 gargaarsaan kennite.
Amerikaan biyya Masrii tana waan hedduuf abdatti.Nagaa biyya jidduu gala bahaa tana karaa isiitiin falatti.Hariyyoomallee tanumaan abdatti.Gannatti doolara biliyoona hedduu gargaarsaan kennitiif.
Amerikaan biyya qabeennaan badhaate, addunyaa irralleetti durummaan beekmati qabeenna kana keessaa akka ummatii cuftii wal qixxeetti faaydaa qabaatu mootummaan nama cufaa faaydaa walqixxee kennuu male.
Amerikaan biyyoota Afrikaa Dhiyaa waliin daldala, godaansaa fi Demokraasii kan ilaaleen hariiroo yeroo dheeraa qabaataa turte.Keessumaa
Amerikaan bulchoota filachuutti jirti tana keessaa namii 500 tahu Miseensa Mana Marii,Senetii fi bulcha godinaatiif filama
Amerikaan bulchoota mootummaa isii akkuma gumiin balloon nama abbaa gadaa ykn hayyuu lallaban waan namii keessa dhufee qahhee raabaa fi gadaatii fi fulaa hedduutti qorattu qoratti.
Amerikaan bulchoota Raashiyaa ta embaasii Raashiyaa fi ta Tokkummaa Mootummootaa keessa hojjatan 60 biyya baafachuf hajajjee.Torbaan tokko keessatti biyya bahaa jedhaniin.
Amerikaan bultiin afuriin duubatti Joe Biden kakachiiftee mootummaa itti kennatti keessattuu D.C.eegumsa jabaatti jira
“Amerikaan carraa hedudu qabdii akka namii mirga ufii beeku jabeessuu fedha.”
“Amerikaan cuftii qabsoo bilisummaa Venezuelaa waliin jirti.Sooshalizimiin biyya balleessiti, bilisummaan nama cufaa walqixeessitee walti fiddi.”
Amerikaan Dhaloota Qabsaawaa Mirga Ilmaan Namaa, Maartin Luuter Kiingi ulfeeffachuuf Biiroollee Cufaa Oolfatte
Amerikaan dhiba koronaa kana irratti biyya gargaaruuf jettee Bitootessa keessaa nama miliyona hedduutii doolara 1,200 qoodde.
Amerikaan dhiyeenya kana Chaayinaa waliin walta’iinsa garaa garaa tolfachuuf walii galuun ni yaadatama. Traamp qeeqa kana kan dhiyeessan walgahii biyyoota dureeyyii G-20 jedhaman irratti argamuuf gara Polaanditti ituu hin qajeeliin dura ture.
Amerikaan dorgommii akkanaa tana nadheeniin ganna 40 keessatti takkuma mootee hin beettu.
Amerikaan dorgommii CONCACAF GOLD CUP ta baranaa waliin marroo 6essoo moote.
Amerikaan dorgommii kubbaa miilaa nadheenii baranaa irratti takkuma hin moohamne.Chiilee,Siwiidn,Meksikoo fi Afrikaa Kibbaa 3-0 moote.
Amerikaan dorgommii tana iratti atileetota addunyaatti bebeekaman kurnya tahan ergatte.
Amerikaan dorgommii tana irratti madaaliyaa 30 haratte.Keenyaan medaaliyaa 11 kana keessaa warqiin 5n galatte.Afrikaan Kibbaa sadeessoo warqii 3 walumattu medaaliyaa 6 argatte.
Amerikaan dubartoota addunyaa hujii jajjabduu hojjatan 13 badhaafte
Amerikaan eegii sagantaa dubaratoota hujii jabeennaan hojjatan badhaasuuf hujii jalqabde ganna 2007 jalqabee dubaratoota 100 biyya 60 badhaafte.
Amerikaan eegii waahelallee itti dabalattee milishoota Taalibaanii fi miilota isaanii loluuf Afgaansitaanitti waraana ufii ergite amma ganna kudhan keessa jirti.Waraanii hagii guddaan eegii prezdaantiin Obaamaa hujii jalqaban biyya sunitti ergame.Waraanii kun damee Taalibaan diiguu fi gurmaahuu dhowwuuf bahe.
Amerikaan embaasii biyya sunii qabdu keessaa hojjatoota baafachuuf waranaa isii 40 achitti ergatte.
Amerikaan Erga Baroota 1930taa Booda Yeroo Duraaf Lakkoobsii Namoota Hojii Hin Qabnee Guddaan Ishee Mudatee Jira
Amerikaa, New Yorkitti nama kuma dhibba hedduuttiTime Square, lafa wadhakkaa New York jirtutti walti dhufee bara 2015 simatee abdii ganna haaraatiin lafa dhiita. keessatti lafa dhiitaa bule.
Amerikaa,New Yorkitti nama kuma kurnya hedduutti roga Times Square keesatti walti dhufa. Akkuma duruu amaleeffatan kubba guddayyoo yoo barii haarahii gahu cufa siqiachaa gadi buusan laalaa achiin woma harkaa qaban abbuuqachaa,unachaa ganna haaraatti dabran.
Amerikaan filannoo pirezidaanttii jirti.Demokiraati keessaa Hilari Kilintonm Rippaabilikaan keessaa ammoo Doonald Tiraampitti dura jira.
Amerikaan filannoo pirezidaantummaatiif kurfoo jirti.Ammatti haga guddaan Joe Bidenitti Tiraampi dura jira.
Amerikaan filannoo pirezidaatummaatti jirti.Nama 23 pirezdaati tahuuf dorgome amma lamatti walti hafe.Paartileen siyaasaa Amerikaa gugurdoon lamaan Rippaabilikaanii fi Demokiraati amma egerii paartii isaanii fulaa bu’ee pirezidanti tahuuf fialtanii eebbisanii dorgommiin gargaaruuf walti dhufan.
Amerikaan fulaan fulaa itti akimatan 400 caalaa qopheeffatee nama isii akimachuutti jirti.Godinii cuftii qorsa dhaabii Pfizer hojjate kana qoodachuutti jiran.Qorsii dhaabii Moderna hojjatelleen dhufuutti jira.
Amerikaan gaafa pirezidaanti eebbiftee,kakachiiftee hujitti gadi dhiiftu qophii gammachuu hedduu tolchitiif.Yoo innii kakatee irraa bahe karaa mirgaa fi bitaallee ummatii guute mirgaa fi bitaalleen waraanii marsee ka duraa fi duubaan ammoo baandii sirba faana yaatu irra deema.
"Amerikaan ganna 18 keessatti baranuma pirezidaantii isii kora kanatti ergatte.Pirezidaanti Biil Kilinton bara 2000 keessa achi dhaqe.""Nu mariitti dhugeeffanna.Pirezidaantiin Amerikaa asi jiraachuunuu akka addunyaanuu walqixxee wal mari’ttu tolcha,” jedha pirezidaantiin Waltajjii Dinagdee Addunyaa, Borge Birendee.Pirezidaantiin Amerikaa Donald Tiraampi maashina wayaan miican fi mi’a oowwaa aduutiin guurratan,Solar Panel ka biyya alaatiin Amerikaa dhufaa irrati qaraxa dabaluuf guyyaa dheengaddaa mallatteesse. Amerikaa mi’a kana irraa guddoo faaydaa hin argattuu jedhe.""USA daldala namuu faaydaa keessaa aragatutti akka dhugeeffattu addunyaa agarsiisuutti jirti malee faaydaa ufii hin gattu tanaaf hajajii bahe,” jedha. Muummeen mininstera Indii, Narendiraa Moodi ammoo dubbii pirezidaantiin Amerikaa jedhe suniin wal mormotu jedhe."
Amerikaan ganna 242 hardhaa Bilisoomte Demokiraasii Isii Mi’eeffachaa Deemumatti Jirti Taatullee Ammallee Garaa fi Qabliin Namaa Siyaasan Gargar Fagoo
Amerikaan ganna 242n Duratti Bilisoomte Demokiraasii Mi’effachaa Deemumati Jirti Taatullee Siyaasaan Qalbii Nama Hedduu Gargar Faffageesse
Amerikaan ganna 243 keessatti tana waliin marroo sadii pirezidaantii isii seera dabsee jettee waan hujiiyyuu irraa buusuu dandahaatiin himatte.
Amerikaan ganna afur afuritti pirezidaantii filatti.Filannoo Amerikaa Sadaasaa 3 irra oolti.Ammajii 20 irratti kaktee hujii jalqaba. Bulti haga 70 caalan jidduutti bulchiinsi haarahii kaabinee filatee mootummaa qixeeffata.
Amerikaan ganna afur afuritti pirezidaantii filatti. Pirezidaanti Tiraampi yoo ganna dhufu irraa fudhachuu baatan malee amma ganna sadeessoo keessa jiraa filannoo bara bara 2020 dhiyaachutti jirti.
Amerikaan ganna dhufu pirezidanati filatti Senetii 100 keessaa 35 haara filachuuf jiran.
Amerikaan gara ganna 10n duubatti pirezixaii filatti. Pirezidaantiin Amerikaa ganna 8 caalaa biyya bulchuu hin dandahu.
Amerikaan gara ji’a 10n duubatti pirezidaantii filatti.Pirezidaanti Tiraampi hujii irraa fudhachuuf nama hedduutti dorgommii irratti wal mixichuutti jira.
Amerikaan gargaarsa doolarii miliyona 391 Ukreenii kennite horii sun Tiraampillee Fulbaana dabre keessa gadi dhiiseef.Eegee ammo irraa qabe.
Amerikaan godina 50 qabdu haguma biyya 50 walti qubattee geetti.Nama miliyoona 350 caalatti isii keessa qubata.Guyyaan bilisummaa sun hardha irra oolu kanaaf jedhani Amerikaatti hardha hojjaan hin jirtuu biiroleen mootummaallee cufaa.
Amerikaan gosa ispoortii 28 dorgomti.Waan Tapaha isiin guddoo abadattu keessaa tokko bisaan daakaa.Tana Maaykil Felipsi ka duruu madaaliyaa 22 moohetti baranallee dorgommiitti deebiheef.
Amerikaan guyyaa 246n duubatti pirezidantii filatti.Paartiin Rippaabililaan keessaa Pirezidaanti Tiraampitti marroo lammeessoo dorgomsiifatti.
Amerikaan guyyaa 432 keessatti pirezidaantii filatti.
Amerikaan guyyaa 69n duubatti pirezidaantii filatti. Paartii lamaanuu Demokiraatii fi Rippaabilikaan nama lamaan walti hafee dorgomu Tiraampii Biden filatanii eebbifatanii dorgommiif kennatan.
Amerikaan guyyaa 82n duubatti pirezidaantii filattii. Joe Bidenii fi Doolandi iraampitit wal dorgoma
Amerikaan guyyaa 92n duubatti pirezidaantii filatti. Namii guyyaa filannoo sun dhufu hin dandeenne buufata filannootti poostaa ergate filata. Kun seera lafa jiru. Pirezidaanti Tiraampi ammoo tun filannoo qajeeltuu argachuu nama dhowwuu fa daneetti jedhe.
Amerikaan Guyyaa Galataa,Thanksgiving irraa baatee guyyaa gabayaa, mi’a rakasaan namaan guguran,Black Friday keessa jirti
Amerikaan Guyyaa Galataa ‘Thanksgiving’ Qophii Akka Akkaatiin Kabajatte, Nagumaan Dhumateefillee
Amerikaan guyyaa jabaa fi janna hedduu itti dhamne jettu kana barumsa baraan miira hammaachaa qaabatti.
Amerikaan haga ammaatti nama miliyoona 20 gadiitit qorsa Koronaa argate. Amerikaa qorsa Pfizer BionTech fi modernan hojjatan biyyaa qooduutti jirti.
Amerikaan Hardha Biirolee Mootummaallee Cufattee Guyyaa Galataa (Thanksgiving) Jedhanitti Jirti
Amerikaan Hariiroo Daldalaa Hindii Waliin Qabdu Jabeessuuf Jirti
“Amerikaan hariyaa dhugaa gaafa rakkoollee abdatan jedhee addunyaa mirkaneessa natti fakkaata.”
Amerikaan hojjattoota isii embaasii Suudan Kibbaatii qabdu haga tokko achii baasuuf kurfoo jirtii
Amerikaan hokkara sana booda Ambaasaaddara Tarkii biyya ishee keessa jiran waamsiiftee turte. Ministriin dantaa alaa kan Amerikaa Rex Tilrson dhaabbata oduu FOX jedhamuuf Dilbata kaleessaa akka ibsanitti hokkarri sun kan fudhatama qabu akka hin taane Ambaasaadara Tarkiitti himamee jira.
Amerikaan horii Masriin qargaartu keessaa doolarii haga miliyoona 100 irraa kutatte
Amerikaan humna waraaa galaana isii haga laallachuuf ibidda, ibidda nyaatu tokkofatte
Amerikaan Itiyoopiyaan biyya demokraatawaa dha jetti mormitoonni immoo kun uummatichatti qoosuu dha jehu
Amerikaan, Itoophiyaa fi biyya hedduu darattee ‘nagaa Afrikaa eeguuf’ Itophiyaa keessatti waraana leenjisuutti jirti
"“Amerikaan Itoophiyaa jijjiirama dinagdeetii fi demokiraasii irra jiraachaa biyyoota ollaa isiillee jijjiiruuf qooda guddaa qabdu tana itti ciniinnattee gargaarti"" jedha USAID."
Amerikaan, Itoophiyaan waaan isii milishoota Al-Shabaab fa loluun isii gargaartuuf rakkoo mirga dhabiitii biyya sunii akka aadoyyee hin ilaalin.
Amerikaan Itoophiyaa waliin nagaa naannoo eeguu fi gama dinagdeelleen Itoophiyaa waliin hojjachuuf ya murteeffatte jedhaa ibsii embaasiin Amerikaa kun.
Amerikaan jaarmayaa kana irraa maallaqa dhaabuu fi keessaa ba'uuf murteessuu ishee Joo Baaydiin keessa deebi'anii ilaaluu abdii jedhu qaba jaarmayaan fayyaa addunyaa.
Amerikaan Jalqaba Baatii Dhufuutti Jireenya Lafa Duritti Deebisuu Hin Qabdu: Dr. Antonii Faawuchi
Amerikaan ji’a 17n duubatti pirezidaantii filatti.Pirezidaanti Tiraampi ganna afran lammeessoof filatamuuf dorgoma,itti aanaan pirezidaanti Obaamaa ka durii Joe Biden ammoo Ameikaa bulchuuf dorgoma.
Amerikaan ka hardha kakatee biyya bulchuutti jiru waliin pirezidaantii 45 filattee marroo 58essoo eebbisiiftee kakachiiftee hujii itti kennite.
Amerikaan kale pirezidaantii filachaa oolte abbaa moo'e.Filannon duratti nama miliyoona 100 tahutti filate. Abbaa moo'e ammallee hin beekamnee kardii flannoo heduutti jiran.
Amerikaan Kan Jette Hojii Irra Olchinaan Haaloo Ba’iinsii Hin Oolu Jetti Chaayinaan
Amerikaan Kibxata torbaan dhufu, Adoolessa 2 irratti Ingilaandiin walti marte. Bori Xaliyaanaa fi Nezerlaandi,Jermenii fi Siwiidinitti waliin tapahta.
Amerikaan Kufaatii Afgaanistaan Keessatti Ishee Mudateef Paakistaan Sababaa Gooti. Pakistan
Amerikaan kutaa sana keessatti doniwwan waraanaa fi waraana ishee dabalaa kan jirtu yoo ta’u kunis Iraan irra uggura jiru jabeessuun sodaa Iraan ofaa jirtu dura dhaabchuuf ta’uun beekamee jira.
Amerikaan Looltoota Ishee Somaaliyaa Keessaa Baasuu Beeksiifte
Amerikaan Maadheelee Iraaq Keessaa Haleelte Jirti
Amerikaan Masriif gargaarsa waraanaatii fi jara biyya nagaa dhowwu jedhan loluuf ammoo waan isiin feetu kenniteefii jedhee waadaa galeef Tiraampi.
Amerikaan Mootummaa Venezu’eelaa Irra Ugguura Keesse
Amerikaan nama biyya isiitii ufi eegadhaa jettee dhaamatte.Al-Bashir,jaarsa ganna 75 waraana milishoota Islaammmaa tahee bara 1989 keessa mootummaan irreen fudhate.
Amerikaan nama pirezdaanti Obaamaa fulaa bu’ee isii bulchu keessaa filachumatti jirti.
Amerikaan perezidaantii filachuuf nama hedduu wal dorgomsiifachuutti jirti. Godina gara garaa irra yaahaa;Caucus, Primaryjechaa godina gara garaa irra maranii dorgoman.
Amerikaan perzdaantii filachuuf kaadhimamtoota wal dorgomsiifachuutti jirti.
Amerikaan perzdaantii filachuuf kaadhimamtoota wal dorgomsiifachuutti jirti.Qara nama 20 dhiyaatutti jalqabee amma torbatti walti hafe.Warrii walti hafe hagii tokko dureeyyii horii biliyoona hedduu qabu,hagii tokko ogeeyyota fayyaa addunyaan beettu, hagi tokko warra siyaasaan addunyaatti beekamu namuu waan akka akkaatiin beekama.
Amerikaan perz., filachuuf nama hujii tanaa qaxarattu wal dorgomsiifachuutti jriti godina Ayiwaa(IOWA) ammaayyuu itti jira
Amerikaan pirezidaanti filachuuf kurfoo jirti.Paartiin Rippaabilikaan kora biyyoolessaa RNC guyyaa afur TV irratti taa’u kutaa North Carolina dira Charlot itti jiranii Wiixata jalqaban.
Amerikaan pirezidaanti filacuuf bultuma haga 41 hafe.Paartiin Demokiraati filannoon abaa mana murtii waliigalaa ilannoon duubatti tahuu malte jedhan.
Amerikaan pirezidaantii filachuuf bultii 558ti ala jiraaf.Demokiraatota keessaa itti aanaan pirezidaanti Amerikaa ka durii, Joe Biden, pirezidaantii Amerika ka ammaa, Doonaldi Tiraampi Amerikaa ‘buraaxessuutti jiraa’ jedhee bara 2020 irratti mootummaa irraa fudhachuuf hardha labsate.
Amerikaan pirezidaantii filachuuf kurfoo jirti. Kutaaleen Amerikaan akkuma seera mataa ufiitti abaan dandahau dursee akka filatu tolchanii ammaayyuu nama miliyoon kurnya hedduutti filate.
Amerikaan pirezidaantii filachuuf nama itti wal dorgomsiifachuutti jirti. Tiraampi marroo lammeessoof dorgoma. Demokriaatotii Tiraampi irraa hujii tana buufachuuf itti baafatan.
Amerikaan pirezidaantii filachuutti jirti.Filannoon gahuuf guyyooon tokkoon duratti nama haga miliyoona 100ti filate.
Amerikaan pirezidaantii isii 45essoo filattee eebbiftee,kakachiiftee hujiitti gadi dhiisuuf kurfoo jirti.Warrii pirezidaabtii haara,Doonaldi Tiraampi deeggaru kuma hedduutti dhufuutti jira.
Amerikaan pirezidaantii wal dorgomsiifachuutti jirti.Joe Bidne, itti aanaan Obaamaa ka durii fi Donaldi Tiraampitti wal dorgomuutti jira. Tiraampi marroo lammeessoo Amerikaa bulchuuf dorgoma.
Amerikaan qaraa nama miliyoona 10 caalutti seera malee keessa jiraata. Maatiin kun ijoollee guurratee dhufeen.
Amerikaan qorsaa COVID-19 haaraa Pfizer fi BioNtech waliin hojjatan namaan wallaanuutti jirti qaraa hojjattoota fayyaa isiitiin akiman
Amerikaan qorsa Koronaa haaraa nama isii kennuu jalabuuf saati diqqoo eeguutit jirti.Bulchiinsii Dhaabii Tohannaa Nyaataa Qorsa Amerikaa,FDA harhdaa bori keesastti akka qorsa kana namaa kennuu jalaqaban irratti walii galee hajaja eeguutit jira.
Amerikaan Qorsa Koronaa Haaraa Qooduuf Hajaja Eegachuutti jirti
Amerikaan qorsa koronaa miliyoona 100 Pfixer-BinNtech irraa bitachuutti jirti
Amerikaan Sadaasaa 3,2020 bulchoota isii filattee qixeeffatte.nBulchootii tun bulchoota naannoo, miseensa mana marii fi Senetiilleen keessuma jira.
Amerikaan sagatnaa jijjiirama qilleensaa addunyaa Paaris,Ferensaayitti deebitee hojjatti akka karoora Baaydenitti.Yoo senetiilleen irraa fudahte Bilinken minsitea haajaa alaa Mike pmpeo irraa fuudhee hujiitit dabra.
Amerikaan Seera Liqii Mootummaamn Fudhatu Gudddisee Baasii Jiru Gad Cabsu Raggaasiifte
Amerikaan SM-3 tana misaayila tana xuyyuura waraana isii C-17 irraa tokkofte. Amerikaan misaayila misaayilaan ufi irraa dhoortu godina Hawaahiitii qabdi.
Amerikaan Somalee keessatti akka jabeessanii Al-Shabaab humna isaaniillee laaffisanii lolan hajajje
Amerikaan tapha barana kana warra itti qajeelte ufuma dura qajeelchaa asi geette.
Amerikaan tapha kubbaa miilaa 'CONCACAF' irratti Jameeyikaa 2-1 mootee waancaallee irraa fudhattee galatteen--tanaan jaheeffachoo!
Amerikaan taphattoota kubbaa miilaa hedduu biyya alaatii qabdi.Hoppen Sadaasaa keessa kilabii tanatti dabalame.Tapha 16 keesatti takkuma goolii hin galchine.Dorgommii kilaboota kubbaa miilaa Jermenii,Bundsliga guyyaa dheengaddaaH offenheim waliin taphatte 4-0 moote irratti sadii galfate.
Amerikaan torbaan lamaan duubatti qorsaaf hojjatame haaraan namaan wallaanuu jalqabdi
Amerikaan torbaan lamaan duubatti qorsa dhaabii fayyaa Pfizer/BinTech COVID-19f hojjjatan haaraan namaan wallaanuu jalqabdi
Amerikaan torbaan lama keessatit pirezidaantii filatti. Mataan dubbii jabduun amma itti jiran akka biyyitii tun koronaa ufi irraa ittisuuniitti jirtu.
Amerikaan ulfinnaa pirezi.,isii ka durii George H.W.Bush du'eef biirolee mootummaa cufaa oolchitee alabaallee gadi hiissitee fannifatte
Amerikaan (USA) biyya farda kuma hedduu qabaachuun beekamtu.Zooniin MD biyya fardaa jedhamtee beekamti.
Amerikaan, USA jennuun maqaan isii gurra addunyaa guute tun ganna 242 hardhaa Biritish jalaa baatee bilisoomte.Adoolessaa 4, 1776 irra Bilisummaa lsabsatte.Ganna 242 duratti dhalattee jechuu.Baruma 1776 sunii jalabdee haga 1783 waraana Biriitish haatee ufi keessaa baafte.
Amerikaan,U.S.A Sadaasaa 3 pirezidaantii isii 46essoo,Joe Biden filattee. Akkuma amala amala isiitti nama filatte Ammajii 20 kakchiiftee mootummaa itti kennatti.
Amerikaan waan waraana isii abran Niijeritti fixe qorachuutti jirtii tanumaaf nama ufii achi ergattellee
Amerikaan waldaa biyya 170 qabu Dhaabii Fayyaa Addunyaa, WHO qorsa vaayireessii koronaa waliin hojjachuuf yayyabe keessaa baate
Amerikaan walii galtee meeshaa Nukleeraa Iraan kan bara 2015 tolfamee keessaa bara darbee eega baatee booda industrii boba’aa Iraan ijoo ta’an irratti uggura keesse.
Amerikaan walitti bu’iinsa uumaman furuuf jecha humnaan gargaaramuu ishee mormuun duula jabaa gaggeessaa kan turan khan kanas waggaa darbee filannoo gaggeeffameen aangoo ituu hin qabatiin dura iyyu ta’uun beekamee jira.
Amerikaanwaraana guddaa qabaachuun beekan. Bajetii waraana isii bara 2019 doolara biliyona 674.4.Waraanii Amerikaa ka hujii irraa jiru miliyoona 1 kuma dhibba sadiitti dhiyaata.
Amerikaan warshaa jiru diqqeessuu seerri biyya teennaa nuu hin eeyyamuu, jetti. Chaayinaalleen akkanuma tanaafuu falli tokko jiru biyyoota hiyyeeyyii keessa bosona dhaabanii akka aarri hamaan akka CO2 faa qilleensatti hin makamne tolchuu.Gaaffii Dr.Girmaa Baalchaa waliin geggeessame MP3 tuquun caqasaa.
Amerikaan yoo dhaloota Maartin Luuter Kingi ulfeeffattu jireennaa isaatii fi hujii isaatiin ulfeessiti.Maartin Luuter Kingi ummataa abdii, jabeenna, dhugaa, faaydaa, ulfinna, garaa laafinna, obsaa fi waan hedduun kennee fi biyya fayyise.
Amerikaan yoo pirezidaanii filattu guyyaa innii muudamu sunitti qophii gammachuu hedduu qopheessaniif gammachiisaa oolanii bulan.Achii mirgaa fi bitaan eegaa qophii gammachuu irratti baandii fi sirbituu bebeekmtu itti yaamanii White House,bulchiinsa mootummaa Americaa geessan.
Amerikaa Taaylaani (13-0), Chile (3-0), Sweden (2-0), Spain (2-1) Faransaay (2-1) fi England (2-1) moote asi geette.US barana marroo 12 taphattee cufaa hinuma moote.
Amerikaa tana waliin marroo lama waltuma aansitee moote.“Nutti waancaa kubbaa miilaa addunyaa moo’e.Nadheen jajjabdu, mimmidhaadduu.Tapha dansaa.”
Amerikaati amma Paartiin Rippaabilikaan fi Demokiraati senetii 50-50 walqixxee qaban. Akka seeraatti paartii pirezidaantiin ka isii tahetti itti gaafatamaa seneti taha.
Amerikaatti Ambaasaadara Raashiyaa waliin yeroo gaggbaabaaf irra deddebi’ee wal argaa akka ture kunis haariiroo biyyoota lameenii foyyeessuu irratti kan qiyyafate akka ta’e ibse.
Amerikaatti Ambaasaaddara Afgaanistaan kan turan Mohib akka jedhanti kun yaada nageenyaaf dhiyaate taanaan maaltu duula waraanaaf akka dhiyaatu naa hin galu jechuun tuuta oduuf ibsan.
Amerikaatti Ambaasaaddara Itiyoophiyaa kan ta’an Kaasaa Takla Birhaan waajiira raadiyoo sagalee Amerikaatti argamuun akka ibsanti lammiwwan Itiyoophiyaas ta’e kanneen hiddi dhalata isaanii Itiyoophiyaa irraa ta’e biyya isaanii gargaaruuf kaka’uumsa guddaa akka qaban ibsan.
Amerikaatti amma nama miliyoona 4 fi kuma 500 tahutti dhukkuba kana qaba.Nama kuma 150 caala galaafate. Nama miliyoona hedduutti hujii hin qamne.
Amerikaatti ammatti qorsa Pfzer hojjate kennuutti jiran amma ammoo ka dhaabii Moderna hojjatellee itti dabalanii kennuutti kurfoo jiran.
Amerikaatti ammmitii yoo aduu ka mukkeen baddaa riganii gubanii wal bobeessan. Bubbeen ammoo qaanqee fuutee fulaa hedduu gubdu.Guyyaa dheengaddaa qofa ibiddii kun fulaa 14 gube.
Amerikaatti ammoo ammitii yoo dorgommii manneen barnootaa itti dorgoman.Keessattuu dorgommii kubbaa saaphannaa (basketball) Marcha Madness jedhanitti jiran.
Amerikaatti ammoo dorgommiin guddoo beekamtu ta NFL,National Foot Ball League ykn dorgommii kubbaa harkaa fi miilaa Amerikaa jedhanitti jiran.Ganna dabre jalqabanii ji’a dhufu dhumatti.Kilaboota 32tti damee NFL lamaan; AFC,fi NFC walti dhufee waliin taphata.
Amerikaatti Bulchiinsii Magaalaa Miniyaapoolis Oromo Street jedhee Karaa Moggaase Eebbisiise
Amerikaatti bulchoota Poortilaandii fi bulchiinsii Tiraampi waraana federalaa godina sunitti erguu fi erguu dhabuu irratti waldhaban
Amerikaatti COVID-19 nama kuma 300 caalaa galaafate nama miliyoona 16 fi kuma 200 irratti argan.
Amerikaatti daarekterii sagantaa Inistiyuutii Afrikaa,Susan Stigant warra raga bahe keessaa tokko.Isiin rakkoo gargaarsa irratti dubbatte.
Amerikaatti dhaamochii akka sibiila ala bulee nafa nama qabbaneessuu biyyatti baafatee namii ilkaan waliin dhahaa yaa’a
Amerikaatti dhaamochii hamaan lafa dhufee namii miliyoona hedduu dhaamochaan korophatee foxoorrachaa yaa’a
Amerikaatti farsoo dhuganii makiinaa oofuun seera malee. Atileetiin Amerikaa dorgommii bisaan daakuutiina addunyaatti beekamu Maaykil Felipsi,[Michael Phelps] Fulbaana 30,2014 isaa mataa machitiin makiina ooofu karaa Baaltimor,MD irratti tiraafikiin qabee himatanii dorgommii irraa dhaaban.
Amerikaatti galee amma ijoollee isaa, akaakowwan isaatii fi maatii isaa waliin Amerikaa.MN jiraataisaa, jaarsa ganna 76ti.
Amerikaatti ganna dabre,2018 keessa ijoollee miliyona 3 fi kuma 800 caalaatti dhalate taatullee namii akka durii kaan wal horuutti hin jiru
Amerikaatti guyyaa fi ji’ii hedduun nama moggaasaniin qaba.Bitootessii ka dubartootaati.Akka addunyaati ammooMarch 8, Bitootessa 8 baruma guyyaa dubartootaa jedhanii ulfeessan.
Amerikaatti haga amma barresuutti jirru kanatti medaaliyaa 72 argatee dura jira. Kana keessaa 26 warqii, Gireet Biritenitti itti aanaa medaliyaa 40 kana keessaa warqiin 16,Chaayinaan medaaliyaa 46 warqii 15 argatte faana jirti.
Amerikaatti hardha guyyaan ka Maartin Luuter Kingiiti.Waan innii durii biyyaa hojjate,dubbii innii dubbatee,waan inni jedheen faarsaa suniin hojjachaa karaa qabsoon nagaa itti deemuu malte irratti karoora baafatan.
Amerikaatti Ijoolleen Dubraa Ijoollumaan Ijoollee Dhaluu Diqqeeffachaa Dhufuutti Jiran
Amerikaatti kaleen Guyyaa Galataati (Thanksgiving)hardhitii ammo Guyyaa Gabayaati (Black Friday)
Amerikaatti manneen barnootaa hedduutti cufaa jira.Barsiisotii isaaanii akka mindaan dabalmuuf,akka barnootaa bajatii daramuu,akka bara hujii fixatanii gadaammojjaahan horii dansaa qabaachuu dandahan gaafachuuf hujii dhaabanii hiriirattti jiran.
Amerikaatti nama kuma 200 fi 20 caalaatti koronaan lubbuu dahbe akka gabaasa yuniversitii Johns Hopkinsitti.
Amerikaatti nama kuma 260 dhiyaatutti dhiba kanaan lubbuu dhabe miliyoona 12 caala irratti argan akka gabaasa yuniversitii Johns Hopkins baase jedhetti
Amerikaatti nama kuma 319 caalaatti koronaan lubbuu dhabe.Akka kongireesiin irratti walii galette gargaarsa marsaa ammaa kanaan nama miliyoona hedduutti doolara 600 argata.
Amerikaatti nama miliyoona 15.6 irratti arganii Indiin miliyoona 9.7 Biraazili miliyoona 6 fi 7.
Amerikaatti nama miliyoona 16 caalutti Koronaa qabaa dhiba kanaan nama kuma 300 caala Amerikaa keessaa lubbuu dhabe.
Amerikaatti nama miliyoona 18.2 caalaa irratti vaayireesisi koronaa argan nama kuma 323 caalaa galaafate.
Amerikaatti nama miliyoona hedduutti kadhimamtoota perezdaantummaa filachuutti jira
Amerikaatti nama miliyoona hedduutti kadhimamtoota perezdaantummaa filachuutti jiran.
Amerikaatti nama vaayireessiin kornaa hujii dhowwe yoo akkam diqqaatte torbaanti doolara 600 kennan.
Amerikaatti namii abbaa fedhu filuuf murtii ufii poostaan ergachuu danda’a.
Amerikaatti namii lubbuun gurraachaa bilaashaa miti jechaa,soodduu 'garboomfataa' qaqaarisaa,bubuqqisaa hiriiratti jira
​Amerikaatti pirezidaantii haaraan hujii jalqabu ummata duratti baasanii eeyee biyya nagaa fi walqixxummaa seeri kenneefiin bulchaa waaqa na qarqaarii jedhanii ummata kuma dhibba yoo tolte ammoo miliyoona duratti baasanbii kakakschiisanii eebbisani hujiitti gadi dhiisan.
Amerikaatti poolisi kuma kuma dhibba hedduutti jira.Poolisi magaalatti qaxarata.Godinilleen godinii poolisi ufi qaba. Poolisiin godina Sherfiff jedhan poolisiin ammoo hujii guddoo hojjattu poolisii magaalati.
Amerikaatti qawwee yoo fedhan suuqii, yoo fedhan ammoo interneetii irraa bitan.Kun seerama biyyitii baafatte.
Amerikaatti sabqunnamtiin[meida] guddoo humna qaba.Pirezidantii fi nama hedduu irratti dhguaa qotee baase hujii irraa jisse.
Amerikaatti shaampiyoonaa NBA barana Los Angele Lakers
Amerikaatti ummata bahee filatu malee bakka buutota ummatii filate(Electoral vote) pirezidaantii filata.
Amerikaatti ummata qofaa mitii pireizaantii bakka buutotii ummataalleen nama filatan godinii cuftii bakka buutota ummataa haga seeraan kennaniifitit jira.
Amerikaatti waldaan barsiisota humna jabduu qabaa guddoo caqasanillee.
Amerikaatti yuniversitii (Texas Christian University ykn TCU) jedhanitti gurbaa ganna 14tti barumsa fiiziksiitiin digiriin eebbfame
Amerikaa tun nama biyya ormaatii itti dhufe miliyoona hedduu qabdi.Fkn godina Minisootaa (MN) keessaa akka hawaasii Oromoo jedhutti Oromoo 40,000tti keessa qubataa.
Amerikaa Waashingiton DC,istaadiyoomii Verizon Center jedhanitti dhiyoo tana fardoo fi teettoo fardaa bebeekamuutti dorgommi muka kutan ta International Horse Show jedhaniif walti dhufe.
Amerikaa yoo Itoophiyaa siyaasaa,mala jireennaatii fi filannoo seenaa qabeetii keessa jirtu kanatti Itoophiyaa waliin jirti
Amesterdaam,Rooterdaam,Denhaag fi fulaa akka akkaatii walti dhufe.Jarilleen akka mootummaan Nezerlaandi rakkoo Oromoo irra geettu jedhe hubatuuf gaafate.
Amgawoonnii magaala Miniiyaapolis hiriirtoota daandii irraa deebisuuf jecha galgala sa’atii 4 qabee sochii kan ugguuran ta’uus dhibba hedduun isaan waajiira polisii isa handaara magaalaa jiru Brooklin seentar jedhamutti walitti qabamuun ajjeechaa rawwatameef murtii haqaa gaafataa turan.
Amiir lafa gabaa jamaan itti heddummaatetti konkolaataa itti oofee namoota kudha lama galaafatee kanneen 58 ta’an madeessee jira.
Aministii Intarnaashinal Itoophiyan Namoota Feesbuukii Irratti Waan barreessan Sababa Godhattee Hiite Gadhiisuu Qabdi Jedha
Aministii Internaashinaal ibsa Jimaata dabre baaseen, dhimmota Afrikaatti ministarri gargaaraan dantaa alaa Yunaayitid Isteetis – Tiiboor Naaj, yeroo Ertiraa daawwatanitti – ka lammii Yunaayitid Isteetis taate – Sihaam Alii dabalee – namoota garaa nagaa yaada isaanii fi amantii isaanii ibsachuun mana hidhaa jiran Ertiraan akka hiiktu gaafachuu qaban jechuun ibsa baasee ture.
Ammaa baqataa fakkaannullee jedhe Dr Abiy “wannii cuftii dabartee seenaa hojjanna,” jedhe.
Ammaa booda gamtaan gareelee mormitootaa isaaniin hoogganamu ammaa booda, gara sochii mormiitti ka jijjiiramu ta’u ka dubbatan – Raayilaa Odingaa, filannoo keessa-deebii boor biyyattii keessatti geggeessamuuf karoorfame ilaalchisee, hordoftoota isaaniif qajeelfama kennanii jiran.
Ammaa Booda Waliigalteen Cabu Hin Jiru, Jedhu ODP fi ABOn
Ammaaf Afrikaa Kibbaa ,Free State fi Keenyaa, Naayroobii keesatti garaaruutti jirti.
Ammaafis warreen magaalaa keessa jiran jaarrolee fi dargaggoota kaan waliin bulchiinsi magaalattii nagana akka itti bu’utti mariyataa akka jiran himanii jiru.
Ammaaf maatiin warri ijoolleen irraa ajjeefamtee beenyaa ha argataniif itti jirras jedhu. Ajjeechaan booda jiraattonni Iddii Lolaa fi naannawa ishee miseensota raayyaa ittisa biyyaa naannoo keessa socho’anirratti muffii waan horataniif; bulchiinsi naannoo humna waraanaa fi jiraattota naannoo walitti fiduun rakkoo itti ta’ee akka jirus Obbo Soraan dubbatanii jiru.
Ammaaf miseensonni Raayya Ittisa biyyaa gandoota kana keessaa bahanus nageenyi gandootii rakkinni kun keessatti mullatee ammas fooyya’uu dhaba sodaa jedhu qabnaa jedhu.
Ammaaf nama afuriin hujii tana jalqaban gaazexeessotaa fi istuudiyoo godina Amerikaa akka akkaatiif biyya gara garaa keessatti banuuf karoora qaban.
‘Ammaa Gargaarsa Feena’ Lammilee Oromoo Liibiyaa Jiran
Amma akka daarekterii daarekteroora Biiroo Qonnaa fi Qabeenna Uumama Oromiyaa obboo Dejenee Hirphaa jedhetti
Amma akka gabaasaa VOA jedhetti nama haga tokko nama 9 kaan ammoo 10n kaan ammoo 15n fulaa tokkotti awwaalan. Awwaalana kana irratti maatii nama isaanii irra fixanii fi bulchoota mootummaa fi abbootiin amaniis itti dhufan.
Amma, akka kaadhimamaa prezidaantummaa paartii Ripublikaaniitti akka of ilaalan ka dubbatan – Donaald Traamp, “Teed Kiruuz fi Joon Kaasichi, naaf karaa gad-lakkisanii dorggomicha keessaa ba’uu qaban” jedhu.
Amma Amerikaa Bahaatti akkana dhaamochuutti jira.Godinii 14n kun ka jara Garba Atlaantik jal qubata;Maine, New Hampshire, Massachusetts, Rhode Island, Connecticut, New York, New Jersey, Delaware, Maryland, Virginia, North Carolina, South Carolina, Georgia, and Florida.
Amma ammaatii haleellaa Israa’eliin, daa’immaan 26 fi dubartoonnii 6 du’uu isaanii ministeerrii fayyaa bulchiinsa Gaazaa beeksisaniiru. Rookeetii hamaas dhukaaseen isiraa’elooni heduun yemmuu du’an isaan keessaas daa’imnii wagga 6 akka argamtu gabasameera.
Amma amma itti jiranin birrii biliyoona sagal taatuuun hojjachuutti jiran. Amma bisaan lafa jalaa oli dhiibanii laaluutti jiran.
Amma ammoo akka ijoollee Itoophiyaa Guddifachaa jedhee namii biyya alaa hin fudhanne kalee Paarlaamaan Itoophiyaa mure.Yaadii kun seera tahee hin baane malee qaraa woma lafa jiraati.
Amma ammoo akka warrii achi jiraatu jedhutti eegiiVOA-n dubbii tana qorattee ji’a sadiin duratti gabaafteen duubatti waan hedduutti goomittaa qaba.Jireennii achii wayyaa’aa dhufuutti jira.
Amma ammoo biyya nagaa dhowwuu ykn gooli uumuu,qabanii nama dhabamsiisuu,gubaatii manneenii,ilmee namaa daarii Riwaandaatti gurgurachuu fi waan hedduun himatan akka oduu Biiroo Qorannoo Federalaakaa Riwaandaatti.
Amma ammoo maruma martee joolleen jara lachuutii istaadiyoomii Rashiyaatti walti marte. Biyyitii lamaanuu dorgommii kubbaa miilaa addunyaa FIFA 2018 irratti miila hedduu dandamattee asi geette.
Amma ammoo Senetiin irratti walii galuuf paartiin Demokiraatilleen eeyee jechuu malte.
Amma ammoo Sunderlaadnilleen jaalala Afrikaa argachuuf waan hedduun falachuutti jirti.
Amma ammoo yaayyuu faayidaa gabayaa irratti wal dhaban.
Ammaan booda qiyyaafannaan keenya waan cufamee banuu fi talaalii barbaachuu ta'a, jedhan prezdaantiin Yunaaytid Isteets. Prezidaant Traamp Robii kaleessaa kana kan ibsan yoo ta'u koree weerara vaayrasiif hundeeffame suun hojii isaa kan itti fufuu ta;uus miseensoota kanneen biroo kan itti dabaluuf jiran ta'u ibsan.
Ammaan Booda Qiyyaafannaan Keenya Waan Cufamee Banuu fi Talaalii Barbaachuu Ta'a: Traamp
Ammaan dura, bara 2013, Saawudii Arabiyaan lammiwwan Itiyoophiyaa gara biyya isheetti baqatan 160,000 deebisuu ishee dubbata, Hiyumaan Raayits Waach.
Ammaan dura dhimma polotikaa Gaanfa Afrikaa irratti kitaabota lama ka barreessanii turiin, amma dhaabbata dhuunfaa biyya Noorwey maadheffate, ka jedhamu keessatti qorataa polotikaa Gaanfa Afrikaa ka tahan, Obbo Leencoo Lataa, “humnoota sadarkaa Addunyaa dhimma Somaaliyaa keessa harka galfatan” jedhan lamatti qoodanii ilaalu. “Tokko, kanneen Al-shabaabiin gagaaraa jiran, caasaa Shororkeessotaa akka AL-QAA’IDAA fi lammaffaan, Yuunaayitid Isteetsii fi Itiyoophiyaa dabalatee qaamota alaa Mootummaa Cehumsaa Somaliyaa gargaarani. Lameenuu, rakkoo Somaaliyaa daranuu hammmeessuu malee fooyyessuu hin danda’ani. Kanneen dantaa uummata Somaaliyaaf dhaabatan illee miti.” Jedhu.
Ammaan dura lammiwwan biyya alaa kanneen Amerikaa keessa jiraatan keessumaa kan biyya Meeksikoo irraa dhufantu badii dhaqqabsiisaa jira jechuun Traamp waan dubbataniif jecha qeeqa hamaa irratti dhiyaataa kan turee ta’uus Traamp deebii hin laanne.
Ammaan dura, mormiileen akkanaa jaarmayaalee mormitootaa fi gurmuulee farra Zuumaa irraa dhaga’amaa turan. Kaleessa garuu, miseensota Waldaa Hojjetootaa Afrikaa Kibbaa, kanneen irra-jireessi isaanii miseensota ANC ta’an irraa itti ka’e.
Ammaan dura saba keessaa dhufan tajaajiila eegumsa fayyaa argatan foyyeesuuf ogeessonni dhunfaan hojjataa turan akka jiran kan beekamu ta’uus caalaatti bifa qindaa’een hojjachuun bu’aa caalaa argamsiisa kaayyoo jedhu qaban.Kanas fixaan baasuuf walgahiin tokko dhuma torban kanaa kan gaggeeffamu ta’u Dr. MasfiIN Ittaana Ibsanii jiru.
Ammaan duras dhukkubii wal fakkaataan naannoo sanatti kan ka’e ta’uus to’annaa jala oolchuu dandeenyee jirra jedhan.Inni amma kun haala foyya’aa fi to’achuun danda’ame irra jira jedhu.
Ammaan tana biyya 16 itti jjira,guyyaa 9n duratti jalqanii tapha baranaa cufaa Amerikaatti kopheesse magaalaa Amerikaa 10 keessatti taphachuutit jiranii Waxabajjii 26,torbaan lamaan duubatti dhumata.Marroo 17 taphatanii ta hardha itti dabalan waliin goolii 45 gale.
Ammaan tana yoo mukii Cheerii ganna 105n duratti bulchaan teessoo mootummaa Jappaan, Tokyoo Yukio Ozaki hariyummaa mootummaa lamaanii jabeessuuf Bitootessa 12,1912 Washington,DC kenne.
'Ammaa Rakkoon Nageenya Mooyyalee Hin Furamin jira' – Jiraattota
Amma Baale,Boorana fi Gujii lamaan jiraa Harargeetti yaahuutti jira.Midhaan balleessa jedhanii sodaatan.
Amma bara 1960tti Somaaliyaan gabroomsota Ingliiziiti fi Xaaliyaanitin lamatti hiramuun ishii hin yaadatama. 1960 oggaa gabrummaa jalaa bahanii tokkooman. Walii galteen tokkumaa isaanii garu walitti bui'nsa bara 1988tiin cabe.
Amma biyya 24ti walti qophaahuutti jira.Afrikaan. Naayjeeroiyaa, Kaameruun fi Afrikaa Kibbaa achii qabdi.
Amma biyya Afrikaa Itoophiyaa waliin biyya Afrikaa 11 Compact with Africa keessa jira.
Amma biyyoonni lamaan seenaa waraanaa duubatti dhiisanii walii galtee uummachuu dhaan buufta doonii waliin itti fayyadamuuf turizimii fi hojiiwwan ka biroo waliin hojjechuu akka barbaadan muummichi ministeeraa Abiy Ahimad afeerraa irbaataa mana mootummaa Eertraa keessatti kaleessa galgala ta’eef irratti dubbataniiru.
Amma Booranatti Gadaammojjii mataa buufata,Gadaammojjiin aanaa Booranaa 16tti mataa buufachuutti jirti.Aabba Waaqoo Guyyoo,gorsaa Biiroo Aadaa fi Tuurizimii aanaa Yaballooti.
Amma bulchiinsi magaalatti warshaan kun hojii akka dhaabu ajeja dabarsee jira. Xalayaan akka lakk. Itoophiyaatti Ebla 8 2009 ( Sambat-duraa darbee jechuudha) nannoo Oromiyaatti Bulchiinsa magaalaa Bishooftuu irraa dhaabbata Shandoogi Dongi Ejiaa jedhamuu ergame fi Dr. Daadhii Wadaajoo irratti mallatteessan dhabbatichi akka hojii dhaabu gaafata.
Amma dhidhiibuutti jiranii madaa fi buqqahahaa karkarfachaa ilmaan biyya isaa duula dorgommii kubbaa miilaatiif Raashiyaa dhaqan waliin dabra.
“Amma dhukkubni COVID 19 itti ida’amee jira. Yemen Pooliyoo irraa walaba tahuu ishee eega labsattee booda pooliyoon deebi’ee biyyattii keessatti argamuun kan nama gaddisiisu. Namoota dhukkuboota akka kaanserii, dhukkuba sukkaaraa fi kanneen biroo qabaniif wal’aansi jirus baay’ee murtaawaa dha, jedhu – Jaasaareevichi.
Amma duraas tooftaan itti hogganamu qabnu maal ta’uu akka qabu ibsii kennamee jira, mariinis taasifamee wali galteen uumamee ture.
Amma eessa faatti bokkaa argachuutti jira jennaan, “amma bokkaa argachu ka qabanTigraay gama Kaabaa,Oromiyaa gama Kibbaa Tigraay,Baha Amaaraa,Jiddu-Gala Bahaafi,Affaar,Somaalee fi naannoo Kibbaati.Gamii Lixaalleen haga guddaan bokkaa qaba.
Amma Finfinneetit hujii investiemntii hojjatti.Bara dorgommii isii hamtuu fi toltuullee taatu waan hedduu qaabatti.Bara 2004 dorgommii Afrikaa Kibbaa irratti Nelson Mandellaa isii dubbisuu f fulaa badhaasa itti kennan dhufe dhabe.Daraartuun gaafas miilii dhukkubee wallaanachuu hospitaala dhaxxee. Eegii suniiyyuu wal hin agarre.Sun waan guddoo gara na nyaataa keessaa tokko jetti.
Amma fkn Booranatti waan tahaa jiraa walumaan beekna osoo namni keenya awwalaaa dhabee gatamuu qalbiin maaliin baranna,” jedha. Ambaaoolleetti akka warrii achii dubbifne jedhutti ijoolleen barumsa dhiiftee galuutti jirti
Amma fuulii biyyaa araaraatti jira.Akka oduu biiroon kominikeeshiini Itoophiyaatti xuyyuurii geejjiba Itoophiyaa torbaan dhufu Eeritiraa Asmaraatti barrisaa. Ministerii haajaa alaa Itoopiyaa Dr.Warqinee Gabayyoolleen tanuma jedhe.
Amma garee New England (Patriots) fi garee Atlaantaa (Falcons) ti walti hafe. Jarii ammoo Gurrandhalaa 5,2017 istaadiyoomi NRG godina Teksas magaalaa Husten jiru keesastti taphata.
Amma garu somaaliilaand fi puntlaand waliin wal ta’uun duula talaalii kennuu gaggeessuuf qophiin akka jiru ibsamee jira.
Amma garuu baqattoota kuma hedduuf lafa jireenyaa ta’ee jira.Baqattoonni akka jedhanitti waan nyaatan ga’an hin jiru. Iddoo biraa deemanii qubachuuf immoo tajaajilli adda addaa hin jiru, akkasumas sodaa nageenyaa fi basaastotaa qabu.
Amma garuu bulchiinsi Prezdent Joo Baayden murtee haarawa baaseen, qoqqobbii prezdetiin US duraanii Donaald Tirump sagantaa qubsiisa baqattootaarra kaa’an kaasanii jiru. Kanaanis Gurraandhala 4 bara 2021 ajaja immigreeshinii ilaallatuun dabarsaniin Baayden Yuunaytid Isteetis akkuma duraanii baqattoota ofitti simattii jedhan.
“Amma garuu ka baatiitti si’a tokko wal-geenyu illee hafee jira” jedhu Paartiilee ja’an keessaa tokko ka ta’e Koongiresa Biyyoolessaa Oromoo Obbo Tolasaa Tesfaayee.
Amma garuu, Maaskiin jedhame waan yeroon dhihaatuu dhabeef, manneen banootaa banamuu hanqachuu isaanii dubbatu – Biirooleen Barnootaa naannoo Oromiyaa, Kibbaa fi Somaalee.
Amma garuu magaalaa isa simattee, Awustin ka kutaa Minesootaa keessatti miseensa Mana-maree magaalaa tahuun filatame. Miseensa mana-maree tahee tajaajiluuf baqataa isa duraa, godaantuu isa duraa fi gurraacha isa duraa ti. Galma kana akka gahu shakkii tokkollee akka hin qabaatiin dubbata.
Amma garuu, “Manichi-maree hundeeffane akka danbicha tumametti hojjetaa hin jiru.” jechuudhaan, yeroof itti hirmaachuu dhaabanii jiran.“Paartiileen ja’anuu yoo haga torban tokkootti gaaffiileen keenya deebii hin arganne – hirmaannaa keenya akka dhaabnu beeksisnee jirra.” jedhu Obbo Tolasa Tasfaayee.
Amma garuu, qorattoonni gabaasicha baasan, yoo tarkaanfiin hatattamaa fi cimaan hin fudhatamne, sababaa vaayirasii Koronaa kanaan, lakkoobsichi dachaa dhaa ol akka dabaluu malu akeekkachiisan.
Amma garuu sana irra bal’ifatanii dhufanii namoota ajjeesaa jiru. dheengadda dhufanii qonnaan bultoota ajjeesan. Walitti bu’iinsi sunis kan ka’e warren Sudaa dhufanii namoota keenya ajjeesu, mana keenya gubu. Qabeenyaa saamu. Sana booda namni wal waamee adda adda baanee du’uu irra jedhee of irraa ittisuu jalqabe jedhan jiraataan naannoo Metemmaa kun.
Amma garuu uummatuma isaanii irratti waraansa keessa seenanii jiru, ” ka jedhan – Tokkummaa Mootummootaatti, kaadhimamtuun Ambaasaaddaraa Yunaayitid Isteetis haaraa kun, Tokkummaan Mootummootaa dhimma kana ofitti fudhatee akkaataa itti deebii kennu ilaaluun barbaachisaa akka tahe dubbatan.
Amma haalli nageenyaa foyya’aa akka jiru, humni nageenyaa ka mootummaa Oromiyaas hojii nagaa kabachisuu kana hordofaa jiraachuu himanii, haa ta’u male ammas gandoota baadiyyaa godinaalee gujii lameen, Wallaggaa fi Boorana tokko tokko keessa ammas haalli nageenyaa amansiisaa ta’e hin jiru jechuun dubbatanii jiru. Waan Ajajaan WBO miseensota raayya ittisa biyyaa dabalatee namoota 200 boojine qe’eef deebifneerra jedhan garuu ‘Soba’ jedhanii jiru.
Amma haga guddaan Bidenii fi Bernii Sandersitti walti hafe.
Amma hagii guddaan Boorana bira dabree gara karaa gara Konsoo dabre jedhan.
Amma harka Mootummaa Cehumsaa jala galuun ishee injifannoo guddaa dha, garuu rakkoon guddaan akkamitti bulchiinsa seera-qabeessaa amanamaa, kan uumata biratti fudhatamaa tahe Baaydo'aa keessatti uumuun danda’ama? ka jedhu. Akka ani yaadutti kun injifannoo humna waraanaatiin argame caalaa, dhimma barbaachisaa natti fakkaata jedhu RASHIID ABDII.
Amma hidhaa jiranii waasiilleen baasuu didan.Obboo Bereket waasiin bahee akak dubbii tanallee mana murtii Finfinneetti qoraniif gaafate.
Amma hojiin nu fuula dura jiru simannaa fi yaada Ijaaraa Finfinnee irraa dhaga’amu qabatamaan hojii irra ooluu mirkaneessuu dha kan jedhan Mr. Praayis mootummaan Itiyoophiyaa rakkoo gargaarsa dhala namaa kan Tigraay keessaa dura dhaabata jennee shakkii hin qabnu jedhan.
Amma Humna Keenyaa Yoo Tattaafanne Lafa Hog-Barruun Saboota Biroo Ga’e Dhaqqabuu Dandeenya.Barataa Lalisaa Indiriis
Amma ijoollee didqqoo jala oli dorgommiif qopheessuuf guddisuutti jiran.Istaadiyoomiin ispoortii qopheessan hedduutti jira bara lamaa fi sadii
Amma immo jireenya koo keessa deemtanii ilaaluun maallaqaa fi waan dhunfaa koo ilaaluuf deemtu kan jedhan Traamp kana gochuuf sababaa tokko hin jiru ammaan duras ta’e hin beeku. Kun doorsiisa daangaa hin qabne kan prezidaantii irratti gaggeessiitan ittiin jedhan. Demokraatootaa fi koreen isaanii garu hedduu mufatan.
Amma immoo jedhan mummichi barreessan dandeettiin humna namaa badaa waan jiruuf kurna hedduuf fooyya’ina argame gad deebisee qixxummaan dhabamuu hammeessa jedhan.
Amma istaadiyoomii tokko Laga Xaafootti hojjachuutti jiran.Tanaafuu rakkoo atileetotaa hinuma beenna “nuuf obsaa jennaan.”
Amma ittisii waraanaa Itoophiyaa jidduu seenee jara ya gargar dhowwe jedha aabbaa Liiban.
Amma iyyu taanaan biyya alaa keessa ta'anii duula gaggeessuun biyyatti jeeqaa jiru kan jedhan yoo ta'u adda baasanii maqaa hin dhoofne.
Amma iyyuu akka jiraataa asiitti hin simatamne. Ani homaa iyyuu miti asitti. Waan akka qilleensa keessa jiruu ti. Nyaatuma guyyuu qofan argadha. Bor waan ta’uuf jiru hin beeku. Anii fi ijoolleen koo eeyama biyya kanaa hin qabnu jedha.
Amma jabaa akka isaaRoy Jonesjr jedhaniin wal dorgomuu fedha. Roy nama Amerikaati nama ganna 52ti. Marroo 75 dorgomee 66 moo’e tana keessaa 47 knock out ykn warra wal dhaaneen dhahee gagaaggabsee moo’e ufii ammo marroo sagal moohame
Amma jalqaba bara kaanaatti haangaawoonii Taanzaaniyaa talaallii koovid 19 didaa turan. Prezidaantiin biyyatii duraanii Joohn Magufuurii dhibee koronaatiif fala biro kan dhugaa hintaane lalabaa turan. Ergaa isaan ji’a Bitootessa darbe dua’nii, bakka buutuun isaanii Saamiyaa Hassan qaamaa dhibee kan irratii isaan gargaaru dhaaban.
Ammajii 17 jalqaban Gurrandhalaa Saddeeti fixan.Torbaan sadeen kana keessatti marroo 30 tapahanii gooli 68 gale,biyya 16 jalqabee lamatti waancaa walti hafee;Gaanaa fi Ayvorii Koosti
Ammajii 2017,Boordiin Dhaaba Fayyaa AddunyaaWHOnama shanan huji tanaaf walti hafe himan.Eegee ammoo nama dubbisanii dubbisanii namii sadii walti hafe, sadeen kana Caamsaa bara 2017 keessa Kora Guddaa Fayyaa Addunyaatti dabarsan.
Ammajii 20,2015 ammoo Ayvori Koosti fi Giiniitti waliin taphata.Diider Diroogbaa dhufuu baatullee Ayvori Koasti moohichaan egan.
Ammajii 20,2016 hujii jalqaba hagasittuu kaabinee qixeeffachumatti jira. Kalee itti gaafatmatoota dhaabbilee teknooloojii Amerikaa bebeekamoon walti dhufee wal dubbate.
Ammajii 20,bara 2017 gaafa pirezidaantiin Amerikaa kakatee hujii jalqabu nama kuma hedduutti pirezidaanti kana irratti hiriira mormi bahuuf kurfoo jira.
"Ammajii 20n kun guyyaa akka malee dansaa akka malee dansaa guyyaa addaa tolcha.Gumii guddootti itti dhufaa maan jennaan wa argutti jirra.Sochii addunyaanuu takka argitee hin beenne.”
Amma kaambii sun keessaa nama gara lafa tabbaatti lolaa duraa gorsan. Rakkoon dhibiin Dambalaa Faccanaa biinnii. Akka Kooteen jedhetti biiniin diiramaa fi galgalallee akka tiittee fuulatti nama dhawatti. “Diirma cufa nafii nama orbobbiisaa hin jiru.”
Amma kilabii lamatti walti jafe. Seviilaa fi Inter Milan.
Ammallee achumatti itti gaafatamtuu dipaartimentii Komputeraa fi Teknooloojiiti.
Ammallee akka dansaa hin galmoomne malee nama haga miliyoona 1 tahutti sagantaa kana keessa jiraachuu dandaha.Ijoollee tana haga tokko gaafa gannii isaanii 6 fa Amerikaan dhufan.
Ammallee akkuma Onkololeessa onanaa kaan ammalle kuma hedduu tahee karaatti yaahee rakkoo himate.Warrii Beeruti obsillee haga qaba jechuuttit jira.
“Ammallee deebihee barumsa dhaabe sun barachuu fedha. Jaatanii Kunnoo, nama ganna mana 50 keessa jiru. Durii nagadaan bulu akka jecha isaattii ABO waliin jirta jedhanii Mooyyalee qabanii kaambi waraanaatti hidhan.
“Ammallee gaafa awwaalacha Koloneel Aliyyii Cirrii irratti walgeennee humna tokkoon gargaarsa sona qabu tokko ummata buqqaheef goona jennee kora addaa qeerroo magaalaa Ambootiin waliin qabannee turre.Jaarsatti nu keessa jiraa xalyaa karaa kana ittiin deemnu nuu kennaa jennee bulchiisna godina Baalee gaafannee nu dhowwatan,” jedha namii Baalee dubbifne.
Ammallee galaana tokkotti jiddu baha malee biyya ollaa tokkooti.Bori ammoo yoo wal dorgomanitti biyyaa olla hin fakkaatan fa tahan.Namuu mootummaan galachuuf dorgoma.
Ammallee hedduutti itti dabalamuuf deema. Namii ardii tanaa gobbachaa deemuutti jiraa carraan dianagdeelleen akkanuma keessatti guddata.
“Ammallee irraa deebinee akka mootummaan Itoophiyaa mormitoota rakksuu dhaabu, mirga seerii nama cufaa kenneen mari taa’uu,waan fedhan barreessuu,akkuma ballinna saba isaaniitti yaada isaaniillee ballinnaan ibsachuu dandahan gaafanna,”jedha.
Ammallee Kamisa dhufullee tanumaaf jedhanii marii taa’an.
Ammallee kitaaba sadeessoo barreessuutit jira.Ji’a tokkoo fi wayiin duubatti baha.
‘Ammallee Lammilee Itiyoophiyaa 150’Oltu Manneetii Hidhaa Keeniyaa Jira’ – Imbaasii Itiyoophiyaa
Ammallee ogeeyyota yaamanii waan Itoophiyaa ganna lamaan dabran keessa baate keessatti guyyaa 30n dabaran keesastti tahe irratti waan raga baasisan.
Ammallee paartuma Afrikaa Kibbaa bulchaa baatetti filannoo tana marroo jaheessoof dabsata fakkaatta.Taatullee malaa fi malteen horiiin nyaatanii,jireennii namatti jabaacha deemuun paartii mormituutti nama galchuutti jira.
“Ammallee Qillisa,Bokkool,Hara-Gurraa irratti waraana buusaa jiran,lafti tun duruu tama Oromiyaati,”jedhan.Ammallee waraanii Liyuu Poolsi Burqaa Dharroo,Dibbisa fi Hara-Gurraa fa jiraa jedhan.
AmmalleeRuben Diastaphata Poortgulaan kilabiiBenficairraa doolara miliyoona 80 dhiyaattuu fudahcuutti jirti.
Ammallee torbaan lamaa fi sadiin duubaletti leenjsiaa haaraa qaxarachuuf deemti. Taatullee kubbaan miilaa ammallee akka herrega nama hedduutti fuluma durii jira.
Ammallee waraana humna guddaa gara Keenyaatii fi Somaaleetiin Mooyaletti guurutti jriaa jedha warra VOAn gaafatte.
Amma lola kana irratti gurbaa tokkotti Marar keessatti du’e.Gaafii isaaniituu hin beeknu.Qawwee gugurguddoon lolan.”
Amma, magaala Finfinnee keessatti suuqii wayaa fi meeshaa aadaa Oromoo dhiheessu Rabirraa jedhamu bantee hojjachaa jirti.
Amma manneen barnootaa barattootaaf, bakka harkatti dhiqatan akka qopheessan, maatiin ammo waan ijoolleen afaa ni funyaan ittiin ukkamsatan akka qopheeffatan ajajanii, ji’oottan darban barattoonni karaa interneet, raadiyoo fi tv barnoota hin hordofin, kan kaffaltii dhabanis loogii male barnootatti deebi’uu akka qaban eeran.
Amma Meesiin dhiiraa amnaa duulaatii waan hedduun eegatan.Meesiin,nama ganna 28ti lakkoofsuma Maradoonaa 10 keeyyatee tapahta.
Amma miseensa miliyoona 7 qabaa jedha.Damee waajjira isaa Waashington DC keessaallee hin qaba.
Amma muddamni siyaasaa gab jedheeyyuu, dhiibbaan dinagdee garuu furmaata hin arganne.
Amma mukii Cheeriin kun DC keessaa fulaa sadii jira:Tidal Basinpaarkii Potomaak gama Dhiyaa fi Paarkii Potomaak gama Bahaatii(Hains Point),fi naannoo Washington Monument(Soodduu DC) jedhan.
Amma naannoo bulchiinsa mootummaa Amerikaa jala jiran Virgin Island fi Puerto Rico jirti waan ufi duratti gare ufi dura fuudhaa Filooridaatti dabarte.
Amma Naayrboo hospital Naayroobii keessa hojajta.Doktorota Afrikaa gama Waldaa Afrikaatiin dhiba kanaf Laybeeriyaatti duulan keessaa tokko.
Amma nama 800,000 sagantaa kanaan gargaarsa argachuutti jira.Tanumaaf jedhanii biyyaa hin baasinillee.Jarii kun ganna lama lamaan waraqata eennummaa haareffatee hujii hojjata.
Amma nama 8,000 caaluutti jiraa jedhan. Dhukkubii kun fulaa hedduu mumullachuutti jira.
Amma nama harka 49tti hujii pirezidaantii kanaa jaalateef.Haasaa kalee galgalaatiin haga guddaan woma biyya keessaa dubbate. Mala jireennaa,caasaa fayyaa Amerikaa,fi vaayireessii Koronaa kkf.“Waan Vaayireessii kornaa ka lafatti bafatee kana Chaayinaa waliin akka dansaa hojjachuutti jirra.Bulchiinsii mootummaa kiyyaa fayyaa ummataa keennaa akka dansaa tissaaf.”
Amma nama takkuma naminuu dorgommii tana irratti Paakiyuun amma namicha Amerikaa ka addunyaa keesattu takkuma dorgommin boksiitin namii cinaacha lafaan hin gahin Floyd Mayweatheri waliin wal dorgomuu fedha.
Amma online(internet) irratti leenjisuutti jirra.Faayidaa baay’eetti jira jedha.
Amma paarlaamaa filuutti jiranii paartii dabasatte ammoo pirezidaanii filatti. Abbaa moo’e guyyaa sadiin duubatti beekan.
Amma Puhertoo Rikootti elektiriikii kukkuttee lolaan lafatti gadi dhiifte.Iddoolaan amma isiin itti dabarte Turks fi Caicos, iddoolaa garba Pasifik jiddu qubatan 40 keessaa tokko achillee duraa baqachuutti jiran.
Amma rakkoo keessa jirra jechuu dhaan magaalattii keessaa uummata magaalattii miliyoona 1.7 keessaa 59,000 kanneen ta’an vaayiresii koronaan qabamaniiru.
Amma rakkoon jabduun warra baqatee bokkeennii alatti dhanuutti jiru kana akka itti gaafatamaan biiroo qonnaa godinaa jedhetti.
Amma sadarkaa 5esso irra jira.Sadarkaan kun ka manneen qaqaarisu,muka hundaan bubuqqisuu,guutolaa mana irraa guurratu,bisaan garbaa namatti gara galchu.
Amma sadarkaa EPL keessaa sadarkaa 15essoo jirti.Manaajerii Arsenal ka ammaa Mikel Arteta durii kilabii Ispaanishii taphata.Muddee bara 2019 jalqabee manaajera Arsenal tahee bulchuutit jira.
Ammas, Ameerikaa dha amma Awurooppaatti yaada adda addaa kan maddisiiseef ibsa baayyeen kan irratti kenname, mormiin Oromiyaa kessa, - dhaaba ardii Afrikaa bakka bu’u han teechuma isaa Finfinnee godhate- Gamtaa Afrikaa irraa homaa waan dhabe fakkaachaa tureera.
Ammas barnoota baballisuuf manneen barnootaa hedduun boorana keessatti ijaaramaa akka jiran dubbatan. Komii bishaan dhugaatii jiraataan godinichaa himaniifis yoo deebii kennan; Neetworkiin Bishaan Booranaa rakkoo akka qabu himanii, amma garuu mootummaan qarshii biiliyoona takka lafaa ramadee yeroo gabaabaa keessatti akka dhumuuf itti jira jedhan. Obbo Guyyoon pirojektiin kun yoom akka xumuramu garuu wanni ibsan hin jiru.
Ammas dhuma torbee darbee kanaa kaasee humni liyyuu hayil gandootii baadiyyaa Naannoo Magaalaa Mooyyalee jiran keessatti dhukaasa jiraattota irratti banee lubbuun namaas darbuu jiraattonni dubbatu.
Ammas Dursaan paartii Mormituu biyyattii Raayilaa Odiingaa fi Gumiin Jaarmayaa Hawaasaa Hoji Raawwachiiftuu Boordii Filannoo keeniyaa Iizraa Chiloobaa fi namoota isa duuka jiran, akka ta’ee filannoo biyyattii irratti mullateef itti gaafatama fudhachuun himataman dhiibbaa gochaa jiru.
Ammas Gujii lameen keessa ka jiraatan jiraattonni humni mootummaa yoo nageenya kabachiisu jiraattotarraan balaa geessisaa jiraa jechuun komatu. Kanaanis lubbuun namaa darbaa akka jiru, namni hedduunis hidhamaa jiraa jedhu jiraattonni yaada isaanii VOA’f kennan.
‘Ammas Humni Nageenya Mootummaa Miidhaa Nurraan Gahaa Jira’ Jiraattota Godinaalee Gujii
Ammas irra deebi’uu dhaan Yunaayitid Istetis waliin kallattiin gad teenyee dubbachuuf fedha tokko iyyuu hin qabnu jechuu dhaan angawaa ministrii dhimmi alaa Kooriyaa kaabaa kan ta’an Kwon Jong Gun dubbataniiru.
Amma siyaasaa bulchiinsaatti itti aana siyaasaa kana ammoo biyya ijaaraa topkkummaa jabeeffachaa demokiraaii guddifanna jedha.
Ammas jiraattonni magaalattii dabaluun, miseensonni Raayyaa Ittisaa balaa kana geessisan ammayyuu buufata waraanaa raayyaa ittisa biyyaa ka Mooyyalee jiru keessa jiru. Haga yoonaas namootni kun murteef dhiyaachuu dhabuun isaaniis namoota warra kana irratti ragaa bahe’ sodaa keessa buuseera. Aadde Amiinaa Mohaammed namoota raga bahanii ‘sodaa keessan jira’ jedhan keessaa isaan tokko; 'namootni kun haga yoonaa murtee tokkoof dhiyaachuu dhabuun nuun nu sodaachiseera'jedhu.
Ammas kaleessa Gujii Lixaa Aanaa Galaanaatti humnoota nageenya eegsisanuun lubbuun namaa darbuu jiraattoni Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jirani.
Ammas loltoonii hiriirota bitinneesuudhaaf dhuukaasa bananii nammii lama du’ee hedduun madaa’anii, warrii biraa mana hidhaattii guuramuu isaanii namoonn ijaan hargan raga bahun isaanii gabaasameeraa.
‘Ammas Nama Caalutu Hidhaa Jira’ Bakka Bu’aa Hawaasa Baqattoota Oromoo Afrikaa Kibbaa
“Ammas Sudaan Kibbaa Itiyoophiyaa fi Keeniyaa ka wal qunnamsiisu Buufata Doonii Lamuu ijaarsa isaa xumuraa jirra. Kanaanis Itiyoophiyaan lafoon karaa mooyyaleerraan Garba Hindiitti bahuu dandeessi jechuudha” Pirezdent Keeniyaattaa.Gama Keeniyaanis haga yoonaa, daandiin Lamuu Kaasee Garrisaa gahu, achirraan gara Isiyoolloo qaxxaamurus ijaaramee amma dhibbeentaa 80 gaheera jedhanii, daandiin dabalataa kun xumuramnaan Itiyoophiyaaf buufata haaraa ijaaramaa jiru kanatti dhimma bahuun ni salphataa jedhan. Keeniyaattaan akkuma duraan biyyootni lameen Mooyyaleetti magaalaa addaa dhaabuuf jedhan, mootummaan Keeniyaas Laamuutti magaalaa haarawa hundeessuuf akka jirus ifoomsaniiru.
Ammas warri yeroo mootummaan torbee darbe kanaa kaasee ‘nageenya kabachiisuuf tarkaanfii fudha jedhe’ ka to’annaa jela oolan marti mana murtiif hin dhiyaanne jedhu jiraattonni Gujii Bahaa.
Ammas Yemen keessa lammilee Itiyoophiyaa hedduun harka warra seeraan ala nama biyyaa biyyatti dabarsaa jiruuttillee rakkataa jiru jedhu baqattoonni Oromoo Yemen jiraatan. Keessumaa manneetii hidhaa naannoo handaara Babil Mandeb, jiru keessatti hidhattoonni Yemen godaantota kumaan lakkaa’aman gidirsaa jiruu jedhu.
Ammatii Amerikatti yoo dhaamochaa fi cabbii taatullee daahmochii kun amma fulaa hedduutti akka malee haga dabree haga torbaan kanaallee waan goomu hin fakkaatu jedha dhaabii Raaga Qilleensa Amerikaa.
Ammatti paartii Rippaabilikaan keessaa Senator Alaskaa Lisa Murkowski fi Senator Maine Susan Collins ufiifuu marroo itti filatamuun shakkii keessa jirutti abbaa seeraa mana murtii wali galaaa filannoo pirezidaantmmatiin duubatti tahuu male jechuutti jira.
Amma utuma dubbataa jirruu illee mootummaan tarkaanfii haleellaa fudhataa jira. Mootummaan Juubaa Ekwaatooriyaa gama bahaa bakka qabiyyee keenya wudruubaa jedhamu keessatti haleellaa raawwataa jira.
Amma Viktooriyaa aanaa Gippsland keessaa xuyyuuraa fi bidiruun biyya baqachiisuutti jiran.New South Wales,Viktoriyaa fi Queenslanad fa keessaa nama bassuutti jiran.Nama 18 tanaan lubbu dhabee manneen 1,3200 gubate.
Amma waan ganni dhufaa jiruuf namootan iddoo jireenyaa barbaadaniif bakki qubannaa dafee qophaa’uu akka qabu kan dubbate ibsii kun ,lammiileen tigraay miliiyoonii 5.2 ykn harkii 87 gargaarsa midhaan nyaataa kan barbaadaniidha jedheera.
Amma waan lamatti harkatti nu hafe; bilisummaa fi abdii.Tana lamaan harkatti jabeeffannee,itti walgargaarree,itti wal yaamnee,Itoophiyaa arguu feenu sun hinuma jaarraa.Humnitii sun irraa nu dhowwitu hin jirtu.”"
Amma waraana Liyuu Poolisiin wal hadhuutti jiraacuu baatanillee diqquma tokko wal irraa hiiqanii gamaa wal doofatan..Namuu mishigi qabatee wal eegataa jedha aabba Dhokkoon.
Amma warri balaa kanarraa hafe 26’n yaala fayyaa fudhachaa akka jiranis yivoon himtee jirti.
Amma warrii walti hafe Baltimore Ravens,
“Amma yeroo haalli isaa mariif miijawaa tahe kanatti, yoo mootummaan Itiyoophiyaa cicha dhugaa qabaatee fi waraana nu irratti labse nu kaase, gad-teenyee karaa nagaa mari’achuuf qophii dha.” Jedha.
Ammitii Amerikaa keessattu lafa addunyaa gama Kaabaa jiranitti yoo bubbee fi hobomboleettiin biyyatti baafattu taan.
"Ammitii keessattuu yoo namii akkana malee gobbatee garga faffaca’e. Nama kuma hedduutti jireenna wayyaahaa barbaadachuu fi gargaarsa addunyaa argachuuf magaalatti baqachuutti jira.Kana wannii nu jechuutti jirru.”
Ammitii yoo bubbeen garba Atlaantik gama Kaabaa irraa bubbiftu.Biyyoota naannoo sun jiran irraa bubbifti.
Ammma ammoo seneteroora kutaaSeattle WashingtonPaatii Murraayii fi Maria Cantwell faatti ministera haajaa alaa Amerikaa Joon Keeriitti xalyaa barreesse.
Ammma isaa fi pirezidaanti Tiraampitti huji pirezidaantummaa irratti wal hafee dorgommiitti jira.
Ammoo itti gaafatama jajjabduu dha,” jedhanii, “Garuu, rakkoolee qabnu himannee, mariidhaan furachuu dandeenya.
“Ammuma dhuftee ammuma baddii. Walumattuu torbaan kana lamaan haga isiin baddetti caala.”
Amneestii Internaashinaal har’a Naayroobii keessattiibsabaaseen ardii Afrikaa keessatti abbaa irrummaa fi walitti bu’insaa hammaachuu fi kanneen hiriira ba’an irratti tarkaanfiin fudhatamu dabalaa adeemu ibse.Muddamsii siyaasaa cunqursaa fi loogii godaantoota irratti gaggeeffamaa jiru kabajamuu mirga dhala namaa irratti sodaa uumanii akka hjiran hubachiise.Biyyoota Kanaan maqaa dhahaman keessa Buruundii, Ertraa fi Itiyoophiyaan jiru.
Amneestii Internaashinaal ibsa isaan Obbo Daawud, waan isaan barbaachisan akka nyaataa fi yoo dhukkuba qaban ta’es qorsisaanii akka duraa dhumee rakkoorra hin buune yaaddoo qabullee ibse. Obbo Lammiin dhaabni ABO haala kana maal odeeffate gaaffii jedhuuf deebii kennanii jiru.
Amneestii Internaashinaal mootummaan ajjeechaa Hacaaluurratti raawwatame dafee qoratee warra yakka kana keessaa harka qabu seeratti akka dhiyeessu gaafateera. Fissehaa Tekhlee Qorataan qabiinsa mirga namoomaa Itiyoophiyaa
Amneestii Internaashinaal Poolisiin Oromiyaa Angawoota ABO fi Gaazexeessitoota ‘Seera Malee Hidhaman’ Akka Hiiku Gaafate
Amneestiin ibsa isaatiin Obbo Daawud yoo yakka qabaatan mootummaan seeraan mana murtiif akka isaan dhiyeessu, tahuu baannaan garuu mana isaanii keessatti akkasiin to’annaa jelatti eeguunuu seeraan alaa jechuun balaaleffate.
Amnestii Intarnashinal Labsii Yeroo Muddamaa Raggaasifamuu Mormee Jira
Amnestii Internaashinaal fi IRCn Miidhaalee Namoomaa Hamoo Tigiraay Keessatti Raaw'ataman Jedhan Irratti Gabaasalee Haarawa Baasan
Amnestii Internaashinaalgama isaan fixiinsa sanaan siivilonni dhibbaan laka’aman ajjeefamuu galmeessee jira. Haa ta’u malee ibsi abbaa alangaa akka jedutti kanneen ajjeefaman loltoota TPLF gaarreen naannoo magaalattii irra kan turan loltoota Eertraa kennaan haleelan jedhee jira. Ragaan Amnestiin walitti qabe akka mul’isutti jedha ibsi isaa kun, kanneen fixiinsi irratti raawwatame irra hedduun, jiraattota magaalaa Aksuum siivilota ta’an kanneen lol asana jalaa baqataa turan. kanneen ijaan arganii Amnesty International dubbisee fi ennaa dhukaasi sun jalqabe bakka sana turan siivilota dhiiraa fi dargaggootaa kanneen dheessuuf yaalan irratti dhukaaafame. Loltootatti dhukaasuu manna humnoonni eertraa nama nagaatti dhukaasaa turan jedhan.
Amnestii Internaashinaal Haala Naannoo Tigraay Ilaalchisuun Gabaasa Haaraa Baase
Amnestii Internaashinaal Itiyoopiyaan Hiriira Mormii Ugguruu Ishee Qeeqe
Amnestii Internaashinaalitti itti aantuu direcotorri dhimma gaanfa Afriikaa, biyyoota Afrikaa dhiyaaf Great Lakes Michelle Kagari akka jdhanitti mootummaan Itiyoopiyaa miidiyaaleen hawaasaa meeshaa leellistummaan ittiin belbelu fi jibbiinsi ittiin faca’u jedhee yaadda’uu dhaan interneetii guutummaan cufuun beekamaa dha.
Amnestii Internaashinaal ministriin dhimma alaa US qajeelfamoota kana ifa akka taasisu gaafatee jira. Qajeelfamni sun biyya itti dhalatanii fi amantii irratti hundaa’uu loogiin akka geggeessamu eeyama kan kennuu jedhee jira.
Amnestii Internaashinaal Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa Keessatti Hidhaa Seeraa fi Sirnaa Hin Eegiin tu Geggeessamaa jira, Jechuun Mootummaa Qeeqe
Amnestii Internaashinaal: Tarkaanfileen Mootummaa Itiyoophiyaa Rakkoo Jiru Daranuu Hammeessa
Amnestii Internaashinaal Waa’ee Mirga Dhala-namaa Oromoo Irratti Kolombiyaa Yunivarsitii Keessatti Kora Qopheesse
Amnestii Internaashinaal waajjira baha fi kibbba Afrikaatti Direktera ka ta’an Depros Muchena SOmaaliyaa keessatti ajjeechaan gaazexeessitoota fi abbootii qabeenyaa saba himaalee biyyattii keessatti socho’anii irratti xiyyeefate raawwatamaa jiraachuu mirkaneeffaanneerraa jedhan.
Amnestii Internaational Haleellaa Poolsiin Itiyoophiyaa Geggeesseen Oromiyaa Keessatti Deggeraan Mormituu Tokko Ajjeesame, Artistiin Muuziqaa Tokko Madeessamte, Jedha
Amnestii Internaational: Oromiyaa Keessatti Haleellaa Poolsiin Deggeraan Mormituu Tokko Ajjeesame
Amnestii Internashinaal akka jedhutti hokkarri gosaa kun ABO biyyatti deebi’uu hordofuun kan dhufe yoo ta’u kanneen deggersaaf ba’an keessaa hangii tokko gareelee Oromoo hin taane keessumaa Guraagee fi Gaamoo Burraayyuu keessatti haleelan jedha.
Amnestii International damee Beerutittiitti aanaa directorao kan ta’an Samah Hadis akka jedhanitti humnootiin Houthi ijoollee kana maatii isaanii jalaa fudhatanii ijoollummaa isaanii adda waraanaa bakka isaan du’uu danda’anitti akka dabarsan dirqisiisu jedhan.
Amnestiin akka jedhutti irra hedduun namoota dhumanii siiviloota kenneen mootummaa prezidaant Bashar al-Assad moarman jedhamee amanama. Gabaasi ragaa namoota 80 irratti hundaa’uun barreeffame. Kanneen keessaa waardiyyaalee duraanii, hidhamtoota, abboota murtii fi abukaatooleen keessatti argamu.
Amnestiin gragalcha ibsa isaa har’aa muummciha ministeeraa Itiyoopiyaa H/Mariam Desalny dablate ministeera dhimmootii federaalaa fi ministrii haqaaf ergee jira. Deebii attamii argata isa jedhuuf Akwein ennaa deebisan Kan ta’e keessaa tokko yeroo torbee ayyaana waggaa Ameerikaan maadhee ishee Itiyoopiyaa keessaa cufuuf labsuu ishee ti. Sagantaan maadhee kanaa hojii irra ooluu isaa sirnaan waan beeksisan hin qaban. Murtiin maadhee kana cufuu hariiroo Ameerikaan Itiyoopiyaa waliin qabdu gaaffii keessa galchuuf carraa kenna jedhan.
Amnestiin hidhamtoota Ertraa keessaa akka gadhiifamaniif gaafachuu eega jalqabee waggoota hedduutu darbe.
Amnestiitti qorataa dhimmootii mirga namaa kan gaanfa Afriikaa obbo Fissehaa Tekilee suraalee kanatti dabalee dhimmootii kana kan ibsan namoota ijaan argan dubbisuu isaanii VOAf ibsaniiru.
Amnesty: ‘Disturbing’ Rise in Executions Worldwide in 2015
Amnesty Internatioalitti dhimma Ethiopia fi Ertraa kan hordofan Claire Beston filannoo Itiyoopiyaa kan caamsaa darbee ilaalchisuun gabaasa dhiyeessan ilaalchisuun akkas jedhan.Ihadeg filannoo caamsaa waggaa darbee kan injifate dodaachisuu dhaan mirga walabummaan wal ga’uu fi waldaa dhaan of ijaaruu ugguruu dhaan, mirga dhala namaa fi sochii presii walabaa ukkaamsuu akkasumas madda galii biyyattii fi gargaarsa alaa argamuuf carraa hojii akka meeshaa to’annaa uummataatti itti gargaaramuun ture.Amnesty International gabaasa baaseen mootummaan Itiyoopiyaa sochii presii walabaa ukkaamsa jedhee jira.Seerri presii cimaa ta’es kan nama dararuu fi adaba maallaqaa guddaa kan dhaqqabsiisu ta’uun isaa gaazexeessota irratti rakkoo guddaa uumee jira. Mootummaan kanneen marsaa interneetiitti fayyadaman to’achuun isaas Amnesty Internationaliin yaaddessee jira.Gaazexeessonni dhiittaa mirga namaa naannoo Somalee keessaas gabaasuu hin danda’an. Sababiin isaas gamas akka hin seenne waan dhorkamaniifi.
Amnesty International Alleges Mass Graves in Burundi
Amnesty International dabalee dhaabonni mirga dhala-namaa hidhamuu Obbo Biraahnee kana balaaleffataa jiran.
Amnesty International: Dhiittaan Mirga Namummaa Itiyoophiyaa Amma Sadarkaa Yaaddessaarra Gahee Jira
Amnesty International: Eritrean soldiers killed hundreds of civilians in Ethiopia's Tigray region
Amnesty international gabaasa kalee baase keessatti hiriira Oromiyaa naannoo Amaaraa keessatti sanbata lamaan dabre bahan irratti nama 100 dhiyaautti dhumatee jedhe.
Amnesty International,Human Rights Watch,Freedom House,Pirojeektii mirga namummaa Itoophiyaadabalee dhaabbileen 15n maqaan isaanii asitti barreeffame kunhttps://www.hrw.org/news/2016/09/08/joint-letter-un-human-rights-council-ethiopiabiyya keessaa fi biyya alaa jiran kun rakkoo Itoophiyaa ta amma tana faluuf waan jaha gaafatan:
Amnesty Internationalitti directorr sagantaa Afriikaa Erwin van der Borght akka jedhanitti fooya’inni kun kan argame gatiin itti ba’ee ti jedhan.
Amnesty internationalitti, qorataan qabinsa mirga dhala-namaa biyyoota Gaanfa Afrikaa – Obbo Fissehaa Teklee, Itiyoophiyaa ilaqalchisuudhaan, qabiyyee gabaasaa Amnesty keessatti barreeffamee jiru ennaa ibsan “Itiyoophiyaa ilaalchisee wanni lafa kaayamee jiru, waggaa dabre, caabinsawwan mirgaa adda addaa akka mul’atan agarsiisa – gabaasaan waggaa sun. Haaluma kanaan, bakkawwan adda addaatti keessumaa humnoota nageenyaatiin namoonni hedduun akka ajjeesaman, kana irrattis, humnoonni nageenyaa, cabinsa mirga dhala-namaa raaw’atan sanaaf akka itti hin gaafatamiin, itti-gaafamtoota gochuudhaafis gama seeraatiin tarkaanfiin fudhatame akka hin jirre agarsiisa – jedhan.
Amnesty International researcher says retreating forces loyal to TPLF responsible for killings in Mai-Kadra
Amnesty International-tti damee Ameerikaatif daayreektara dhimmoota hariiroo mootummaa kan ta’an Obbo Adootii Akiwey wajjin ibsaa kana lalchisse Salem Solomon gaafi fi deebi tasistetti.
Amnesty intrnationalitti qorataa dhimma gaanfa Afriikaa kan ta’an Fisehaa Tekilee akka jedhanitti haalli akkasii ennaa uumamu furmaata kan nuti jennu mootummaan haalli akkasii uumamuu mala jedhee tilmaamuu dhaan dura dursee qophee gochuu qaba.
Amnistii Internaashinaal gama isaan “Keeyyatawwan seericha keessa jiran tokko tokko --- mirga ijaaramuu kanneen jabeessan otuu hin taane kanneen jigsani” jechuun akka Mootummaan fooyyessu waamicha dhiheessa. Hawaasni sadarkaa Addunyaa jechuun, arjoomtonni, Gamtaan Afrikaa, Tokkummaan Mootummootaa fi dhaabbatoonni ka biroon, dhiibbaaleen seeraa dhaabbatoota Itiyoophiyaa ka Mootummaa hin ta’iin irra kaayaman karaa itti kaasaman akka falan gaafata.
Amnistii Internaashinal Uggurri Meeshaa Sudaan Kibbaa Irraa Akka Ka'u Gaafate
Amnisty Internaashinaalitti Itti-aantuu Itti-gaafatamtuu Waajira Dhimma Afrikaa – Misheel Kagaarii ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, Dhaabbatoonni mirga dhala-namaaf falman hedduun maqaa isaanii fi hojii isaanii jijjiiruuf dirqamanii jiran.
Among them are the 30 Zimbabweans who were selected for the program this year.
Amy Barret kalee senetiin filannoof mirkanse.Seneteroota 52tu deeggaree nama 48 falme Amiin seeraan hojjachuuf yoosuma kakatte.
“Anaaf aartiin jaalala,anaaf aartiin dinagdee,aartiin anaaf siyaasa,aartiin anaaf waan hunda.Haala kami keessaatuu yoo ilaaltu misaayila jabaa caala,aartiin baayyee humna qaba,sabnii aartii hin qamne sabaa hin tahuu,” jedha.
“Anaaf achi dhaquun waan guddoo,maan jennaan dorgommii gugurdoo akkanaa dhaqee hin beeku.”
Anaa fi Ijoollee koo Rabbitu nu baase jedhan Obbo Ismaa’el
“Anaa fi isa na himate keessaa eenyu yakkamaan?”
Anaaf sichi jireenyi hiika hin qabu jedha.Maaltu ta’e? Guutummaa seenaa kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Anaalee 11 kanneen daangaa irra jiran keessaa uummanni buqqa’ee kuma 23 ol akkasums kanneen bulchiinsa naannoo somaalee keessaa ari’aman kuma sadii waluumaa gala Oromoota kuma 26 ol yeroo ammaa rakkataa jiran gargaaruuf carraaqamaa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Anaalee bulchiinsii naannoo Somaalee qabu 93 keessaa 44 caama hamaan miidhamuu koomiishiinarri koomishinii hoggansa hojii yaaddoo balaa Dr. Abduraahman Sheek Bihiil ibsanii jiru.
Anaalee godiina Shawaa Kaabaa keessaa kan gubatee aanaa Menz Geeraa Midiir yoo ta'u iddoon biraa immo Walloo Kibbaa aanaa Dalaantaa ta'uun ibsamee jira.
Anaalee Godinni Boranaa qabu 13 keessaa 5 jechuun Dilloo, Dirree Mi’oo moyalee fi Dhaas hanqiina nyaataa hamaa keessa jiru jiraatonni akka jedhanti. Kanneen foyyee qabu jedhaman garuu hanqiina nyaataa akka qaban kan ibsame aanaa Areeroo Taltallee fi yabeloo ti.Isaan kun sadarkaa lammaffaa irratti ilaalamu.
Anaalee goodiina Boranaa keessa jiran 13 keessaa 10 balaa caamaan dhahamuu isaanii bulchaa Godina kanaa kan ta'an Obbo Boruu Godaanaa ibsanii jiru.Loon du'an akka jiran kan ibsan obbo Boruun, haalli jiru to'annaan ala hin taane, gargaarsa adda addaas mootummaan kennaa jira jedhu.Lafa mootummaan dhaqqabu hafeetti immo jaarmayoota gargaarsaa kan dhunfaa gargaaraa ka jiran ta'u dubbatan.
Anaalee Najjoo, Mandii, qilxuu-kaarraa Arjoo Kanneen faffakkaatan keessaa kan walitti dhufan dubartoonni kun uffata aadaa uffachuun Siqqee qabatanii waltajjii masqalaatti eega walitti qabamanii booda weddisaa gara waajiira mootummaa Oromiyaa isa Finfinnee keessa jiru dhaquu isaanii dubbatu.
Anaan afaan na cuqqaalanii akka hin iyyine na dhorkanii itti dhukaasanii booda konkolaataa dhaan fudhatanii deeman jedhan.
Anaan yoo fudhatte waggaa fi ji’a 8f haadhaa fi abbaa koo qofan argaa ture. Seerri akka jedhutti abboota amantii, abukaatoo waliin wal agarsiisna jedha. Garuu abukaatoos ta’e ka biroo waliin wal hin argine. Nyaati mana hidhaa keessaas kan namatti tolu miti. Nuti warra utuu badii hin qabaatin hidhame hafee warrumti balleessaa qaban iyyuu gama nyaataan haa adabaman kan jedhu hin jiru. Kanaaf gaarii hin turre jette.
Anadolu-n akka gabaasetti poolisiin namoota seeran ala nama deddeebisan kanneen yabalattiin utuu gad liqimsamaa jirtuu dhiisanii baqatan barbaadaa jira.
Ana:Dr.Nagaasoo baaraa fayyaa, nageennii badhaadhaa wa deemtaa?
An affeerraman mummicha ministiraa haaraa Dr. Abiyyi Ahmadiini.
Anagawaa poolisii gameessi Kaameroon Forsua Martin Claude akka jedhanitti yoo xiqqaate dargaggoota 500 ta’an odeeffannoo basaasaa fi kan jiraattonni kennaniin to’annaa jala oolaniiru.
Anagawoonni eegumsa fayyaa akka jedhanti talaalii kana fudhachuun ijoollee dhukkuba Otism (Autism) jedhamuuf saaxila jechuun maatiin talaalsisuu didan.Kutaa eegumsa fayyaatti daarekterri dhimma dhukkubootaa Kris Ehresmann akka jedhanitti gareeleen farra talaalii hawaasa kana irratti fuuleffatan jedhan.
Anagawoonni eegumsa fayyaa talaalii fudhachuun ijoollee dhukkuba autism jedhamuuf saaxila hamee jedhu balaaleffatanii jiran.
Anagawoonni Sudaan kibbaa immoo dhimma isaa akka addaatti ilaalu. Abbaa taayitaa sabaa himaa sudaan kibbaaf hoogganaa kan ta’an Elaashiyaa Aliyeer akka jedhanitti medniik mootummaan waliinii hundeeffamuu dura biyyattii keessa muddamni jiraachuu gabaaste, kun immoo sirrii miti jedhan. kanaaf jedhan angawoonni gaaxexeessaan tokko biyyaa kan baafamu yoo badii dalage qofa. Gareeleen mirga namaa fi kanneen mirga gaaxixeessotaaf falman akkasumas APn Medniikiin cina kan dhabatan ta’uu beeksisianiiru.
Anagawooti biyya alaa kan Traamp prezidaantii eega ta’anii as Washington keessatti argamuuf jiran ka jalaqabaa ta’uuf jiru.
“Ana,isanii fi nu warra egeree Amerikaatii fi oobjuu dharaa gargar beeku.Tana maleellee biyyitii guddoo fi jabduun tun[US] akka addunyaa keessaa hin bannellee nu fi isanti eega jedhe.
Analeen 12 hafan akka obboo Gonfaan jedhetti bara Itoophiyaa 2012 yoo wannii cuftii qixooftee baajetillee argatan bisaan kana argachuu dandahan.
Analeen Gammoojjii godina Booranaa fi aanaalee Liibanittis rakkoo manneen barnootaa hedduutti jira.
“Anarra darbee ijoollee baayyee gaaga’e, hiriirri nagaa sunillee, suuraan sunillee akkan biyya koo keessa jiraadhee lammiikoof akkan bu’aa hin buufne na godhe” Fiqaaduu Shmataa
ANCn bara 1994 ennaa biyyattiin filanoo dimokraatawaa yeroo jalqabaaf geggeeffatte aangootti dhufe.
ANC-n waa’ee jiraachuu dhaaba isaa Zumaa dhaa alaa hin yaadu taanaan, Afrikaa Kibbaa waa’ee ANC dhaa alaatti baruuf deemti. Dadhabbiilee siyaasaa yeroo dhaa yerootti Prezidaanticha irratti mul’atu irratti dubbanii furmaata barbaaduu hanqachuun daafoo siyaasaa akkanaa fida.
ANC,paartii Nelson Mandellaa yayyabe tana horii ummataa nyaatanii balleessuu, seera malee hojjachuuf waan hedudun himatan.
Andaara galaana Libyaatti kan waraabame vidiyoon olola gareelee finxaaleyyii marasariitii isaa irraa akka mul’isetti lammiiwwan Itiyoopiyaa 15 rasaasaan kaan immoo mormi irraa muramanii ajjeefamuu agarisiise.
Andaargaachoo Xigee Itiyoophiyaatti Deebifaman Jechuun Hiyumaan Raaytis Waach Beeksise
Andaarri galaana Keeniyaa laggeen babbaredoo, nyaata gaarii, bakka bashannanaa fi naanawaa boqonnaaf tolu qaba. Haleellaaleen Al Shabab fi yakki hojjetamu garuu touriismii biyyattii miidhee jira.
Andaarri galaana Xaaliyaanii lama bakka koolu galtoonni dhibbaan laka’aman itti yaa’an ta’aii jiran. Dooniin dhaaba gargaarsaa tokko garba Mediteraaniyaan keessaa yabalawwan namoota seeraan nama deddeebisan irraa namoota 236 baraaranii jiran. Gama biraan waardiyyaan andaara galaaa Xaaliyaanii fi poolisiin daangaa eegu koolu galtoota 532 baraaruu dhaan gara odola xiqqoo tokkotti geessanii jiran.
Andires Inestaa kilabii ganna 22 tapahteef keessaa bahee imimmaan xuruurrachaa fuula Chaayinatti deeffatee dabre
Andiriwu Burneetti,Amerikaatti bakka bu’aa addaa Suudan Kibbaati.Amma ammoo oduu himaa minsitera haajaa alaati.Lolii Suudan Kibbaa kun akka hamaa deemuutti jiraa jedha.
Andrew Pollard, garee qorannoo Yuniversitii Oksfoorditti daarektera.Dhaabbilee addunyaa ka akka Pfizer-BioNTech fi Modernatti faatilleen qorsa akkanaa hojjachaa akka dansaa jiran.
A new CBS/New York Times Poll shows that Donald Trump jumps to 35% in the Republican race
A new poll out of Iowa shows that Hillary Clinton is losing support, down a third since May.
A new poll shows Bernie Sanders opening up a wide lead in the early primary states of Iowa and New Hampshire
Anfiree Alii Mirraa Addunyaa Kana Irraa Du’aan Boqotan
Angaa’onni mootummaa Oromiyaa kana dura dhimma kana laalchisee ibsa kennaniin mormii fi jeequmsa Oromiyaa keessatti ka’e kanaaf kan itti gaafatamu dhaabbillee akka Adda Bilisummaa Oromoo fi Ginbot 7 jedhan.
Angaatuu Caalaa jedhamti. Shamarree umuriin waggaa 24 yoo taatu mata dureen kitaaba ishee tii “Haqa miliqe”jedha. Kennaa qabnuun eenyummaa keenya mul’isuun dirqama lammummaa ti kan jettu angaatuun aartii Oromoo guddisuun itti gaafatama nama quuqama qabu maraa ti jetti.
Angaawaan Tokkummaa Mootummootaa Tarkaanfiilee Itiyoophiyaa fi Ertiraan Tibbana Fudhatan Simatan
Angaawonni Dh.D.U.O Lama Hujii Irraa Buusaman
Angaawonni mootummaa Itoophiyaa olaanoon, kanneen soorama bahanii akkasumas pirezdaantonni naannoowwanni konsartii harraa irratti argamaniiru.
Angawaa Amerikaa : Taalibaan Afgaanistaan Keessaaf Tooftaa Haaraa Qabna
Angawaa : Calanqoo Keessaa Dargaggoota Funaananii Bakka Biraatti Guuraa Jiru
Angawaa dhimmi filannoo gameeyyii kan kutaa Sanaa kan ta’an Brad Raffensperger, dhaabbata oduu ABCf torban kana ibsa kennaniin akka miseensa garee Ripaablikaanii safuutti cichu tokkootti Tramp kutaa Joorjaa keessatti injifatamuu isaaniitti gaddeera, garuu uummati Joorjaa filateera, kanaaf sagalee uummataa kan jijjiiru hin jiru jedhan.
Anga waa gameessi bulchiinsa amma jiruu akka jedhanti haasawaa har’a dhageesisuuf jiran dura, gara fuula duraatti bu’aa Amerikaa eegsisuuf karaan jiru tokkittiin duula waraanaa Afgaanistaan keessatti waggootii 20 lakkoobsisee xumuruu akka ta’e Baaydiin muratanii jiru.Kanaaf jecha soda addunyaa irra jiru isa waggaa 20 duraa otoo hin taanee isa har’a agarsiisuu qabna jedhau Baaydin.
Angawaa gameessi bulchiinsa Traamp keessaa akka jedhanti lafa Traamp vaayrasichaan itti qabaman masaraa mootummaa keessaa weerar vaayrasii koronaa to'achuuf aangawoonni yaalii yeroo gochaa turanti Mileer hin qabamne turan jedhan.
Angawaa gameessi eegumsa fayyaa Tulsa Bruce Dart akka jedhanitti namoonni hedduun waa’ee COVID dadhabaniiru, garuu COVID hin dhabamne. Amma iyyuu jira. Hawaasa keenya keessa battala tamsa’aa jira jedhan. Kanaaf ennaa bakka uumati heddummaatu dhaqxan maaskii keeyyadhaa, wal irraa hiiqaa, qulqullinaa fi harka dhiqachuu hin dagatinaa, ofii fi maatii keessaniif of eeggada jedhan.
Angawaa gameessi gumii naga eegumsa biyyoolessaa White House duraanii qorannaan aangoo irraa kaafamuu prezidaant Doonaald Traamp irratti fuuleffate filannoo US kan bara 2016 gidduu kan seene Raashiyaa utuu hin taan Yukreen ka jedhu sirrii miti jedhan.
Angawaa gameessi mootummaa Kameeruun Mamadi Mahamat gama app ergaa ittiin dabarsan kan “messaging application” jedhamuun mana ofii Yaahundee jiru irraa egaa dabarsaniin akka jedhanitti musliimonni hagas heddummaatan mootummaan kadhannaan Eid al Fitr baranaa bakka uummati itti wal ga’utti akka hin geggeeffamne jechuun qajeelfama lafa kaa’e irra darbuu dhaan akkuma duraan baratame amantoonni kumaan laka’aman kadhataaf ba’uun na ajaa’ibe jedhan.
Angawaa gameessi US kun har’a angawaa paartii biyya bulchuu fi hoogganaa tika nagaa Chaayinaa duraanii Kim Yong Chol waliin wal arganii jiran. Pompeo-n waggaa kana yeroo sadaffaaf Kooriyaa Kaabaa daawwachuu isaanii ti.
Angawaa gameessi White House tokko akka jedhanitti mariin isaanii kun fooya’ina argamsiisuuf waa’ee Iraan naannoo sana sabatiinsa dhorkuu ilaalchisee mari’achuuf carraa gaarii dha.
Angawaa gameessi Yunaayitid Isteetis tokko ibsa gaazexeessotaaf kennaniin bulchiinsi Baayiden manni maree sun amma iyyuu jijjiirama ni barbaada jedhanii, garuu fooya’inni akka dhufu dhiibbaa gochuuf malli gaariin achitti argamanii taajjabuu dha jedhan.
Angawaa gamiisa waraana US kan ta’an general Joseph Dunford akka jedhanitti imaammata waraanaa kan namoota saala uumaan kenneefiin beekamuu hin feenee hanga qajeelfamni prezidaantii ministeera ittisaa Jim Mattisn ga’ee raawwatiinsi isaa beekamutti waan jijjiiramu hin jiru jedhan.
Angawaa mootummaa Afgaanistan gameessa kan torban darbe utuu dhuunfaa isaaniin pakistaniin daawwatanii achi buuteen dhabame arguuf tattaaffiin godhamaa kan jiru ta’uu paakistan beeksistee jirti.
Angawaan ajaja waraanaa kan sadarkaa olaanaa tokko garu iddoo hundaattuu “hidhattoota qaama nageenya bulchiinsa naannoo jala jirantu” walitti bu’iinsa kana gaggeesse waan ta’eef dhaabsisuuf rakkisaa ture jedhan.Kana malees ABO dha kan jedhu sirrii miti, maraafuu qoratamee dhugaan isaa beekama jedhan.
Angawaan Ameerikaa Tibor Naj waa’ee Biyyoota Afriikaa Irratti  Ibsa Kennan
Angawaan bulchiinsa nageenyaa magaalaa Burraayyuu Komishinar Solomoon Taaddasaa, rakkoon Buraayyuu keessatti uumame Qeerroo wajjin wal hin qabatu,"" jedhu."
Angawaan dhaabata kanaa Obbo Masfin Wasan Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti poliyoon kun bulchiinsa naannoo Somaalee kan Puntlaand waliin wal daangeessu irratti argame.
Angawaan dhimma yeroo hatattamaa jarmayaa fayyaa addnyaa Maayik Raayaan jalqaba baatii kanaa akka jedhanitti nuti eenyutu balleessaa qaba isa jedhu adda baasuu utuu hin taane gara fuula duraatti nu oolchuu maaltu danda’a ka jedhuuf deebii barbaanna jedhan.
Angawaan Ertraa Haleellaan Irratti Gaggeeffame Biyya Ofitti Deebi’anii Jiru
Angawaan gameesichi ministrii dhimma alaa tuuta oduuf ibsa kennaniin, Ameerikaan qabeenyaa waraanaa Afgaanistaan keessaa qabaachuu baattus, yaaddoo dhaqqabuu malu kamiinuu dura dhaabbachuuf dandeettii qabdi jedhan. Blinken embsii Ameerikaatti argamuu dhaan irra hedduu loltoota Yunaayitid Isteetis waliin dubbatanii, bara 2001 jalqaba ennaa humnoonni Ameerikaa gamasitti bobba’anii qabee tattaaffi waraanni godheef galateeffataniiru.
Angawaan gargaarsaa akka jedhanitti bajati akka kutamuuf gaafatame kun biyyootii kanaa fi kanneen biroof balaa dha.
Angawaan godinichaa gama isaaniin namoota yakaa adda addaan shakamanii hidhaman malee sababaa dhaaba siyaasaan kan hidhame hin jiru jedhu.
Angawaan humna waraanaa US immoo doonittiin naannoo galaanattii bishaan sadarkaa addunyaa naanna’uuf qabdutti fayyadamte jedhan. US erga prezidaanti Doonaald Traamp aangoo qabatanii yeroo sadii sochii akkasii geggeessite. Angawoonni US waraanni biyya isaanii bakka seerri sadarkaa addunyaa hayyamu mara keessa sosso’uu itti fufa jedhan. Kan naannoon galaana Chaayinaa kan kooti jettu chaayinaan sochii akkasii ni momriti.
Angawaan Itiyoophiyaa kan maqaan isaanii akka ifa hin taane gaafatan waraanni Somaaliyaa leenjiif Ertraa keessa ture Tigraay hin seenne jedhan.
Angawaan itti gaafatamaa bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama Kibbaa Obbo Alamaayyoo Baawuda walitti bu'iinsii jiraachuu mirkaneessanii hojiin naannoo tasgabbeessuu fi ittiin ka'uumsa walitti bu'iinsichaa qorachuu itti fufee jira jedhu.
Angawaan ittisa Ibiddaa tokko akka jedhanti ibiddi qabeenyaa hedduu kan barbadeesse yoo ta’u namoonni hedduun madaa’uun gabaafamee jira.Garu lakkofsii namoota balaa kanaa du’anii hin beekamiin jira.
Angawaan Kaampaanii Niisan Gabaasa Sobaa Dhiyeessaa Turan : Kaampaanii
Angawaan Kooriyaa Kaabaa Ameerikaa Daawwatuuf Jiran
Angawaan Kooriyaa Kaabaa Gameessi Ameerikaa Daawwataa Jiran
Angawaan Kooriyaa Kaabaa kun xalayaa Kim Jong Un biraa ergame fiduuf jimaata borii gara Washingtonitti imaluuf jiru jedhan. xalayaan sun maal akka ta’e hubachuuf eegaa jiraachuu Traamp dubbataniiru.
Angawaan kun ari’amuun aangawoonni ka biroon Waayit Haawus keessaa akka hin gadhiifneef sodaa uumee jira jedha Gaazexaan Waashingtan Post.
Angawaan kun Kamiisa kaleessaa golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummootaa walgahii cufataan gaggeesse irratti akka ibsanti uummata Tigraay Miliyoona 6 tti dhiyaatu keessaa kanneen Miliyoona 4.5 ta’an gargaarsa dhala namaa akka barbaadan Tokkummaan mootummootaa beeka jedhanii mootummaan akka tilmaameetti uummanni kun 100 keessaa harka 91 hatattamaan nyaata barbaada jedha.
Angawaan kun New York irraa VOA Sagantaa Somaaleef akka ibsantti hawaasnii addunyaa biyyoota wal waraansa sivilootaa irraa bayyanataa jiran kan akka Somaaliyaa hin deggeru taanaan kufaatiitti deebi’uu, sana booda hamaan dhufu kutaa sanaaf qofa ituu hin taane biyyoota fagoo jiran kan akka Briteenii fi Amerikaa gaaga’aa jedhan.
Angawaan mootummaa naannoo Somaalee tokko Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti akka haleellaa fi ajjechaan naannoo Somaalee keessatti gaggeeffamaa akka jiruu fi kanas ka raawwatu humna Oromiyaa keessaa otoo hin taanee humana alaati jedhan. Humna waggaa lama dura Oromiyaa jeeqaa tureetu deebi’ee jedhu.Garu maqaa hin dhoofne.Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayla Maariyaam Dassaaleeny immo milishootaa fi bulchiisoota aangoo irra jirantu rakkoo kana uumee jedhu.
Angawaan Mootummaa Oromiyaa Afaan Oromoo Afaan Federaalaa Gochuu Irratti Hojjachaa Jirra Jedhan
Angawaan Mozambiik duraanii kan maallaqa liqaan biyyattiin argatte Biliyoona lama fudhatan jedhamuun himataman keessaa tokko har’a mana murtii Johanissburg duratti dhiyaatee jira.
Angawaan Mozambiik Duraanii Maallaqa Liqaan Kenname Fudhachuu Keessaa Harka Qabu Jedhamuun Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Angawaan naga eegumsa Pakistan VOAf akka ibsanitti ijaarsi kun irratti mari’atamaa ture. Paartilee mara jechuun US fi Afgaanistaaniin dabalatee qindoominaan irratti mariatame jedhan. Islaamabaad karoorri ijaarsaa kun doolaara miliyoona dhibbaan laka’amu kan fixu ennaa ta’u leellistoonni seeraan ala daangaa lamaan cabsanii akka hin sossoone dhaabsisa jettee jirti.
Angawaan nageenyaa maatiin kun imala irra akka turan mirkaneessanii garu jaarmayaa kutaa sana to’achuuf gocha yakkaa rawwachuuf socho’aa jiru hin beekan ta’a jedhan.
Angawaan nageenyaa maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan godina Baalee irraa akka jedhanti humna hidhannoo guutuu qabuu fi nyaatii isaa kan asqaaxilaa ykn qorqorroo keessaa ta’eetu haleellaa kana geesiisa.Dur bishaanii fi lafa dheedicha margaa irratti uummanni walitti bu’uun kan beekamuu ta’uus inni ammaa kun garu humna hidhateetu uummata irratti bobba’ee jechuun dubbatan.Abbaan warraa hedduun dheessee gaaratti waan galee jiruuf Hidhattonni kun mana namaa dhunfatanii hanga jiranti nagaan ni argama jedhanii abdachuun hin danda’amu jedhu aangawaan kun.
Angawaan nageenyaa naannoo eenyummaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan har’a Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti lakkoofsa namoota du’an jedhamee mirkaneessan.Haleellaan kun magaala kutaa biyyaa kan taate Lashkar Gah bakka humnootiin polisii loote seentoota Taalibaan waliin wal waraanaa turanti dhaqqabe.
Angawaan nageenya sadarkaa olaanaa kan Afaagaanistaan daawwannaa hin eegamiin Paakistaan keessatti gaggeesanii jiran. Kunis Afgaanistaan keessatti Taalibaan fi gareeleen hidhatan ka biroo haleellaa gaggeessaniin lubbuu namaa galaafachaa waan jiraniif jecha hogganoota Sivilii fi waraanaa wajjiin walta’iinsa gama hundaaf ta’u irra ga’uuf mari’achuuf akka ta’e ibsamee jira.
Angawaan paartii Aan Saan Su Shii tokko harka poolisii utuu jiranii du’uu angawaan paartii kan National League for Democracy jedhuu VOA tajaajila Burmaaf ibsaniiru.
Angawaan poolisii Darren Wilson jedhamu daraggoo lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa Michael Brown xumura baatii Hagaya irratti kan ajjeese magaalaa Ferguson keessatti ture. Abbaan alangaa kutaa Saint Louis bob Mikoolaa akka jedhanitti
Angawaan poolisii gameessi tokkoVOAf akka ibsanitti haleellaa sana nama tokko qofaatu raawwate.
Angawaan poolisii jalqaba mana dhugaatii sana seenuun nama dhukaase sana dhaabsisuuf yaale itti dhukaafame jedhan.
Angawaan poolisii Minniyaapoolis duraanii Derik shoovin morma Joorj Filooyid irra daqiiqaa 9 fi sekoondii 29f erga dhaabatee waggaa tokko waan ta’u booda yakki ajjechaa itti muramee jira.
Angawaan Poolisii Waggaa Darbe Gurraacha Ameerikaa Joorj Filooyidiin Ajjeese Jechuun Himatame Yakka Ilaalchatti Dhiyaate
Angawaan poolsii Wilson himannaa ajjeechaa akka irratti hin dhiyaanne beeksisamuu isaa guyyoota lama dura Mikoolaan akka jedhanitti poolisiin kun dargaggoon ajjeefame Brown dursee isa rukutuu isaaf waliin qabaa turuu isaanii dhugaa ba’eera.
Angawaan Qonsilaa Itiyoophiyaa Kan Losaanjalas Jiru Angoo Irraa Kaafaman
Angawaan sadarkaa olaanaa kan Masrii Finfinnee dawwachuuf gaaffiin dhiyessan ilaalamaa kan jiru ta’uu ministriin dantaa alaa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Angawaan seera daangaa eegsisu gameessi, angawoonni yeroo ammaa imaammata bulchiinsa Traamp kan nama seeraan ala biyyattii seene to’annaa jala oolchuu jedhu hojii irra oolchuu kan hin dandeenye ta’uu beekameera.
Angawaan Sudaan Duraanii Vizaa Amerikaa Dhorkaman
Angawaan sun passport kootti chaappaa kaa’ee naa kennee dhaqii jireenya kee jalqabi. Ilama kee waliin gammadii jiraadhu naan jedhe.
Angawaan tika nagaa kan Iraan akka gad fageenyaan ibsanti/ Amerikaa irraa shaakala qarooma hedduu qabu kan argatan ta’uus warshaalee Iraan irratti shirri hojjachuuf turan hin milkoofne jedhan.Gabaasaaleen Televiziyoona irratti dhiyaatan suuraa namoota basaasoota Amerikaati ittiin jedhe agarsiisan.
Angawaan waa’ee kanaa gaafataman deebii kennaniin kanneen yakka hojjachuun hidhaman malee sabaaa ejjennaa siyaasaa qabaniin kan hidhaman hin jiran jechuu dubbachuun isaanii gabaafamee jira.
Angawaan waajiira nagaa fi nageenyaa bulchiinsa naannoo Amaaraa deebii kenniin rakkoo shofeeronni himatan dhugaa ta’u fi hatattamaan furmaata kan argatu ta’u ibsan.
Angawaan waraanaa ka biroon leellistoonni IS hedduun ajjeefamuu illee mirkaneessaniiru.
Angawaan Waraanaa Kan Iraan Amerikaa Akeekkachiisan
Angawaan waraanaa US gameeyyiin tokko akka jedhanitti Iraan biraa yaaddoon haleellaa waraanaa dhiyaate keessaa tokko humnoota ishee Iraan Islamic Revolutionary Guard Corps jedhaman misaayila waraanaa dabalatee hidhachiistee jirti jedhu angawaan waraana gameeyyiin tokko. Haa ta’u malee angawaan ol aanoon garee farra ISIS tokko immoo
Angawaan waraana Iraan Meejar Jeneraal Hossein Salami humnootiin shoroorkeessoota ittiin jedhan kan Amerikaa galoo sana keessatti waraana Iraan irratti soda nageenyaa uumnaan akka barbadeessanif ajaja kennuu isaanii Televiziyoona mootummaa Iraan irratti dhiyaachuun ibsan.
Angawaan White House akka jedhanitti qopheen siyaasaa kan Tramp fuula duratti geggeesamuuf ture martinuu akka haqamu ajajameera.
Angawaan White House gameessi Joe Hagin fi kanneen biroon bulchiinsa Traamp keessaa dilbata dheengaddaa gara bakka gumiin sun itti karoorfamee ture Singaporetti imalanii jiran.
Angawaan Yunaaytid Istees Angawaa Itiyoophiyaa waliin Bilbilaan Dubbatan
Angawaan Yunaaytid Isteets Waayee Wixinee Seeraa Dhimma Itoophiyaa ‘Kan Ministerri Haajaa Alaa Itoophiyaa Dubbatan Sirri Miti’ Jedhu
Angawaa Ol aanaan Keeniyaa Yakka Irraa Walaba Ta'an
Angawaa Oromiyaa: Karaa Nagaan Mormuun Mirga, Hokkara Kakaasuun garu Yakka
Angawaa Oromiyaa : Qaamoota Bu’an Isaanii Xuqameetu Hiriira Oromiyaa Keessaa Hokkara Kaasuuf Itti Gargaarama
Angawaa poolisii Wilson irratti himannaa dhiyeessuuf sababa ga’aa hin argamne jechuun murteessan. Himannaa irratti dhiyaate shananuuf ragaan hin jiru jechuun deebisan .
Angawaatuun kun akka jedhanitti yaballi qurxummii ittiin qabanii fi waardiyyaan andaara galaana Liibiyaa kolu galtoot 77 yabalttii irra turan baraaruu dhaan gara qarqara galaanaatti fidanii jiran.
Angawaatuu ol aanaan kan Hong Kong Carrie Lam walii galtee waajjirri haaraan kan nageenya Hong Kong to’atu kun ifa itti ta’e beeksisan Hoteela Metropark jedhamutti ture.
Angawaa uummattoota kibbaa ka duraanii keessaa tokko akka ibsanitti
Angawi hawaasa lammilee Itiyoophiyaa Jibuutii jiranii ji’a dabre VOA’f akka himanitti Jibuutiin keessa Itiyoophiyaanota kuma dhibba lamaa oltu jiru. Isaan keessaa hedduun koolu galtummaan, kaan biyya kaanitti godaanuuf ka karaa ilaallachuuf taa’an kaan ammoo warra seeraan galmaayee jiraatu ta’uu himanii turan.
Angawi kun lammilee Keeniyaa ajaja mootummaan biyyattii tatamsayina Vaayresii kanaa ittisuuf baase hojiirra akka oolchan; keessumaa labsii halkan sa’aatii 1:30 haga barii sa’aatii 11tti socho’uun dhorkaadha jedhame akka kabajan gaafatanii jiran.
Angawi mootummaa barattoota kana gaaffii harkaa fuuchuu dubbatan Kantiibaa Magaalaa Yaa’a Balloo ka ta’an Obbo Soraa Galgalooti. Obbo Soraan hiriirri kun nageenyaan goolabamuu dubbatanii. Bulchiinsi naannoo waa’ee warra barattoota Oromoo yuuniversitiwwan naannoo Amaaraatti ajjeefaman akkamitti hordofaa jira jechuun gaafatamaniis, bulchiinsi aanaa fi Godinaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa gaafataa jiraa jechaan deebii kennan. Haala du’uu barataa Adii Waaqoos adda baasuuf mootummaan naannoo ka Federaalaa gaafachuu quba qabaachuullee dabalanii dubbatu.
Angawonni gamtaa Afrikaa akka jedhantti Bagboon prezidaantii Moritaaniyaaf akka ibsanti aangoo gadhisuuf akkasumas wattaraan prezidaantii ivoorii koost ta’uu isaanii simachuuf qophii dha.Rakkoo siyaasaa baatilee 4 lakkofsise furuuf mariin gaggeeffame waan hin milkoofneef jecha, wal waraansi itti fufe.Mr Baagboon aangoo akka gadhisaniif dhiibbaan addunyaa itti hammaataa jira.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeefadha.
Angawonni Itoophiyaa Waashington DC Keeessatti Marii Gaggeessan
Angawonni Somaaliilaand Baqattoota humnaan Deebisuu Dhaabaa
Angawooni mootummaa Somaaliyaa ijoollee garee Al-Shabaabittii hidhata qabu ittiin jedhan dararu jechuu dhaan Human Rights Watch himatee jira.
Angawoonin Gameeyyiin Yunaayitid Istetis Daawwannaa Biyyoota Alaa Jalqabaaf Geggeessaniin Asiaa Daawwatan
Angawoonni Afgaanistan akka jedhanitti boombiin konkolaataa sana keessa kaa’ame ennaa dho’e atoobisiin sun hojjettoota buufta Televiiziyoona dhuunfaa Kohrshiid kan kaabul keessaa baatee deemaa ture.
Angawoonni Afgaanistan karoora kana mormuu dhaan daangaa bara koloneeffattummaa Briteen bara 1893 kan rakkoo adda addummaa gosa Pastun waliin jiru hammeessa jedhan.
Angawoonni Afriikaa Kibbaa Lammiiwwan isaanii 132 Wuhaan Chaayinaa irraa deebisuu kan jalqaban ta’uu prezidaant Siriil Ramaafosaa kaleessa galgala beeksisaniiru.
Angawoonni Afriikaa Kibbaa Lammiiwwan Isaanii Chaayinaa Wuhaan Keessaa Baasuuf Jiru
Angawoonni akka jedhanitti bobaan ibiddaa kun dhibba irraa harki 10 qofati dhaamuu kan danda’e ennaa ta’u, hojjettoonni ittisa ibiddaa samii irraan bishaan biifuun dhaamsuuf yaalii godhaniin milkaa’ina hanga tokko argatanis ibidda hamaa qilleensa cimaa jiruun babal’achuu danda’u ta’uun ibsameera.
Angawoonni akka jedhanitti godaantota seenaan ala deddeebisuun kun yakka dawaa sammuu adoochu, meeshaa waraanaa fi maallaqa seeraan ala deddeebisuu dabalata.
Angawoonni akka jedhanitti hiriirtota keessaa hangi tokko poolisiitti waa darbataa turan, kanneen 40 ta’an to’annaa jala oolaniiru. Mormiin sun kibxata har’aa ganama jalqabe.
Angawoonni akka jedhanitti Jalalabaad keessatti ganama har’aa haleellaan raawwatame, ennaa duulli biyyoolessaa kan talaallii ijoollee waggaa shanii gadiif kennamaa turetti.
Angawoonni akka jedhanitti lammiiwwan Ferensaay 15, kan Masrii 30 fi lammiiwwan biyyootii 10 ka birootu keessa ture.
Angawoonni akka jedhanitti tajaajilli kun warren qaamaa hir’uu, maanguddootaa fi ijoollee dhaaf mijataa yoo ta’u turizimiin illee naannoo gaarreen sanaatti akka fooyya’u godha.
Angawoonni akka jedhanitti US waraana hin feetu garuu humnootii Ameerikaaf eegumsa ni gooti jedhan.
Angawoonni akka jedhanti daandilee fi riqichii jiran lolaan kan fudhataman yoo ta’u naannoo tokko tokkotti hawaasnii olloota isaa wajjiin wal qunnamuu hin dandeenye.
Angawoonni akka jedhanti duutii kun kutaa Chaayinaa Hubee keessatti kan dhaqqabee yoo ta’u namoonni 440 kutaalee biyyatti 13 keessatti vaayrasii kanaan qabamuun isaanii ibsamee jira.
Angawoonni akka jedhanti haleellaan bakka lamaanitti gaggeeffame hidhata qaba .
Angawoonni akka jedhanti mootummaan dhaamsawwan midiyaa hawaasaa irratti dhiyaatan caalaatti hokkara biyyatti keessaa hammeessa jechuun cufan.
Angawoonni akka jedhanti walitti bu’iinsa hidhattotaa fi humnootii nageenyaa Afgaanistaan giddutti gaggeeffame sa’atilee ja’af ture.
Angawoonni akka jehanitti garuu Baayiden dhimmootii ijoo ta’an hedduu irratti cimsnii dubbataniiru.
Angawoonni Ameerikaa Akeekkachiisa Vaayiresii Koornaa Maal Na Dhibdeen Bira Darban:  Kanneen Odeeffannoo Himataa Dhiyeessan
Angawoonni Ameerikaa michoota Jaappaanii fi kooriyaa kibbaa daawwachuutti aansee Ankoreeg Alaaskaa keessatti mariin geggeessame Washington, ejjennoo cimaa isaa kan mul’isu yoo ta’u Beejiing biraa ibsa ifaa hin ta’intu mul’ate.
Angawoonni Amerikaa gama isaanii kutaalee biyya isaanii vaayrasiin koronaa akka hamaatti midhee keessatti tarii lakkoobsii namoota haaraa qabamanis ta'e du'anii gad bu'u malaa/ jechuun hordifaa jiru.
Angawoonni Amerikaa Imaltuu Diploomaasii Irra Jiru
Angawoonni Amerikaa Mooraa Baqattoota Dadaab Daawwatan
Angawoonni AMISOM bulchiinsa nannoof akka ibsanti shoofeerri kokolaataa waraanaa minii Baasii sivilootaatti ituu hin rukutamiin dura to’annaa isaan ala ta’u hubachisan.
Angawoonni Baatee garuu, alaabaan ABO hin fannifame. Namni hidhamees ta’e dararame hin jiru, jedhu. Hundinuu nagaa dha jedhan.
Angawoonni Ba’ii Filannoo Murteessan Har’a Ennaa Wal Ga’anitti Tramp Ba’ii Filannoo Mormuu Itti Fufan
Angawoonni bakka awwaalcha kanaa yeroo dhiyootti bakka dhabuuf deemna yaaddoo jedhu qabaachuu dhaan bakka namoonni yeroo du’an reeffi isaanii gubamee daaraan isaanii ol kaa’amu filatn itti awwaalaman itti dabalanii jiran.
Angawoonni barattoota maatiin isaanii mootummaaf hojjatan addatti waamanii ijoollee keessan mana barnootaatti ergaa, yoo kana gootan barattonni baadiyyaas dhufanii barnoota itti fufuu waan jedhaniif ijoollee ofii ergan kan jedhan baratonni garuu baadiyyaa irraa kanneen dhufan seenuuf yeroo yaalaniitti “ isintu nagaa jeeqa” jechuun Gaaza himiimaansu itti darbachuun reebanii hedduu hidhan jedhu.
Angawoonni biyyatti Gazeexxeesoota jalaa bilbila harkaa, kompuutaraa fi paaspoortii fi kaardii preesiif hojjachuu isaanii agarsiisuu harkaa fudhan.
Angawoonni Biyyatti Hogganoota KFO Ragaa Ittisaa Ta’uun Dhiyaachuu Hin Danda’an: Mana Murtii
Angawoonni biyyattii akka jedhanitti haleellaan samii irraan daangaa Jordan irratti geggeessame waraanni Siiriyaa fi michoonni isaa tattaaffii isaan IStti duuluuf godhan danqe.
Angawoonni biyyatti reeffa hidhattoota ajjefamanii har’a Kismaayoo keessati agarsiisanii jiru. Angawoonni nageenya naannoo Raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti hidhattonni al-shabaab maadhee waraana Somaaliyaa haleellaan faccifne jedhu.
Angawoonni biyya walitti bu’iinsaan bututte Afgaanistaan, namoonni qawwee hidhatan ogeessota fayyaa talaallii pooliyoo kennan shan itti dhukaasuun ajjeesanii hedduu immoo halleellaa ka biro konyaa Nangarhaar keessaatti raawwataniin madeessuu beeksisanii jiran.
Angawoonni bulchiinsaa akka jedhanti Waayit Haawuus baasii mootummaa Federaalaaf mul’ata qabu kan ilaaleen kaleessa dhaabaatoota adda addaaf har’a yaadachiisa ergee ture.Waajirri bulchiinsaa fi Baajataa akka jedhutti walakeessa baatii Bitooteessa dhufuutti Bajata lafa ka’ame guutummaatti dhiyaachuuf jira.
Angawoonni Bulchiinsa Daangaa Afaar fi Somaalee Wal Himataa Jiran
Angawoonni bulchiinsa naannoo mootummaa Oromiyaa fi kanneen biroon jeequumsa dhiyeenya kana Itiyoophiyaa keessatti ka'e fi ajjeechaa wellisaa Oromoo beekamaa Haacaaluu Hundeessaa keessaa mootummaa bulchiinsa naannoo Tigraaytu duuba jira jechuun himatu jedha ibsii ba'e kun.
Angawoonni bulchiinsa paarlaamaa Somaaliyaa har’a ibsa baasaniin himannaan prezidaanticha aangoo irraa busuuf dhiyaate fudhatama hin qabu jedhan.
Angawoonni Bulchiinsa Prezidaant Traamp Angoo Gadhisaa Jiru
Angawoonni Bulchiinsa Prezidaant Traampiif Hojjatan Angoo Gadhisuun Itti Fufee jira
Angawoonni bulchiinsa Traamp gameeyyiin kaleessa ganama seera angawoonni qoonsiilaawwanii attamiin namoota Iraan, Liibiyaa, Somaaliyaa, Sudaan, Siiriyaa fi Yemen visaaf ennaa iyyata galfatan hojjechuun irra jiraatu wixineessanii jiran. Seerri haaraan kun kaleessa galgala sa’a 8tti hojii irra oole.
Angawoonni CDC angawoonni kutaalee hedduu, sababaa soda vaayiresiin kun tamsa’a jedhuun uummanni guyyaa ayyaana galataa kabajuuf imaltuu akka hin deemne ykn maatii waliin heddumminaan akka walitti hin tuuchaane waamicha dhabarsaniiru.
Angawoonni Chaayinaa vaayrasiin kun akka fin facaane gochuuf jecha sochii kutaalee biyyatti hanaga tokkoo keessaa ugguruun manneen barnootaa fi bakka uummanni itti heddumaatu cufanii jiru.
Angawoonni daandii baaburaa kaleessa akka jedhanitti konkolaataan sun utuu baaburri sun bira hin ga’in qaxxaamuruu ennaa yaalutti balaan sun uumame jedhan.
Angawoonni dararaa fi dhittaa mirga namaa geesiisan jedhaman kana akka heeraa fi seera Itiyoophiyaatti akkasumas ija labsii ykn seera addunyaatti attamiin ilaalama?
Angawoonni deggertoota Odiingaa irratti gaazii imimmaansu biifan iyyuu humna poolisii hedduutu bobbaafama jedhamee eegames gamas hin dhaqqabin hafe. Mormitoonnis hoogganoonni isaanii sirni sun utuu hin geggeeffamin hidhamu jechuun yaadda’anis homtuu hin taane.
Angawoonni dhaaba godaantoota addunyaa kan Jabuutii keessaa tokko biyyatti deebifamuu baqattoota 150 sanaa kan dhugoomsan ta’uus hedduun isaanii odeefanno hin qabnu jedhan.S ambata, Sadaasa 26 bara 2016 baqattoonni Oromoo heddumminaan dirree xayyaaraa Jabuutiitti argamuu isaaniis kanneen dubbatan ni jiran.
Angawoonni Dhaabbata Dimokraasummaa Ummata Oromoo lamaan aangoo irraa kaasamuun kan gabaasame erga dhaabichii Adaamaatti marii taaheen booda.
Angawoonni Dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo lamaan aangoo irraa kaasamuun kan gabaasame dhaabbatai dimokraasummaa uummata Oromoo magaalaa Adaamaa keessatti gamaaggama inni geggeesseen booda.
Angawoonni diplomaasummaa Afgaanistan akka jedhanitti Nabiin Paakistaan keessa jiraachuu quba hin qaban.
Angawoonni diplomaasummaa fi ittisaa Yunaayitid Isteetis imala isaanii har’a naannoo sanatti geggeessan ennaa jalqaban Tookiyootti kan goran yoo ta’u kunis bakka buutonni bulchiinsa Baayiden imala biyyootii alaa ennaa geggeessan kun isa jalqbaa ti.
AngawoonniDirree Dawaa Hawaasa Waliin Marii Gaggeessan
Angawoonni eegumsa faayyaa Yunaayitid Isteetis akka jedhanitti qaamni namaa nama hoollachiisuu, mataa dhukkubbii, qoonqoo keessi nama dhukkubuu, waa dhandamuu fi fuunfachuu dadhabuun mallattoo daariqa ykn infection vaayiresii koronaa ta’uu akka dand’a.
Angawoonni eegumsa fayyaa Afganistan garuu lakkoobsi kun sababaa dandeettiin qorannoo geggeessuu biyyattii murtaa’aa ta’eef jecha kana caalaa heddummaachuu danda’a jechuun akeekkachiisan.
Angawoonni Eegumsa Fayyaa Afriikaa Talaallii Koronaa Dhiyeessuf Hojjachaa Jiraachuu Beeksisan
Angawoonni eegumsa fayyaa akka jedhanitti nama COVID-19n qabame guyyaa qabamee kaasee mallattoon dhukkubaa utuu irratti hin mul’atin guyyoota 14f tura. Statistics-n Yuniversitii Joons Hopkins biraa ba’e akka mul’isutti Brazil Biyya vaayiresiin koronaa keessatti hammaati ishee haaraa ta’uu beeksisee jira.
Angawoonni Eegumsa Fayyaa Ameerikaa Mallattoo COVID-19 Ka Biroo Ja’a Adda Baasan
Angawoonni eegumsa fayyaa Briteen akka jedhanitti Yuniversitiin Oxford talaallii kana kamisa dhuftu namoota irratti yaaluuf jiru.
Angawoonni eegumsa fayyaa dinagee banaa gochuuf ariifachuun weerara COVID 19 haaraa ardittii keessatti kaasuu mala jechuun yaaddoo qaban ibsaniiru.
Angawoonni eegumsa fayyaa fi hoogganoonni biyya hoogganuuf filataman tamsa’inni vaayiresii koronaa hammaachuu mala jechuun yaaddoo qaban ibsanii jiru.Ameerikaa keessaa baatii Sadaasaa keessa namoonni miliyoona 4 ol vaayiresii kanaan yoo qabaman kunis kan baatii Onkoloolessaa irra dacha dabale.
Angawoonni eegumsa fayyaa imaltootaa fi hojjattoota Donii Sanaa walii galaan namoota 3700 ta’an qophaatti kan ka’an imaaltoota kana keessaa tokko kan turee fi Hong kong keessatti namnii irraa bu’e vaayrasii Koronaan kan qabame ta’uun eega baramee booda.
Angawoonni eegumsa fayyaa kan Chaayinaa akka gabaasanti Dilbata kaleessaa nama 97 tu du’e.kunis lakkoofsa namoota Chaayinaa keessatti vaayrasii koronaan dhumanoo 908 gesisee jira.Kan haaraa vaayrasii kanaan qabaman 3062 galma’eera.
Angawoonni eegumsa fayyaa kan Chaayinaa ibsa baasaniin isa ammaan dura ibsamee ture sana irra dabalataan namoonni ka biroon 1290 du'u beeksiisa.
Angawoonni eegumsa fayyaa Sudaan Kibbaa daangaa biyya isaanii fageenya km 70 irra kan jiratu Republikii dimokraatawaa Koongoo keessatti vaayresiin Eboolaa argamuun erga mirkanaa’ee booda dhibeen kun biyyattii akka hin seenne ittisuuf tattaaffii godhan itti fufanii jiru.
Angawoonni Eertraa baqattoota kanaaf eegumsa gochuu akkasumas kanneen mooraa sana keessatti hafaniif furmaanni akka argamu nu waliin hojjechuu akka itti fufan gaafanna jechuu dhaan Daayrikterri UNHCR kan waajjira Afriikaa Raouf Mazou gaafataniiru.
Angawoonni Eertraa fi Asmaraa yeroo dhumaaf kan wal argan kan du’aan boqotan muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Mallas Zeenaawii fi prezidaantiin Eertraa Isaayyaas Afeworqii walii galtee Aljers mallatteessuuf waggaa 18 dura Alers irratti ture.
Angawoonni Eertraa namoota mooraa baqattootaa Umkuluu keessa jiran dhiisanii akka ba’an erga itti himanii booda jiraattonni hedduun naannoo sana dhiisanii deemaa akka jiran jramyaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksissee Eertraan mooraa sana akka hin cufne gaafatee jira.
Angawoonni Eertraas gaaffii dhiyaateef deebii hin kennine. Addnyaa irraa cufataa kan taate ministeerri odeeffannoo Eertraa torban kana fuula twitter isaanii irratti barreessuu dhaan Ertraa irratti duullli maqa balleessii geggeessamu ammas irra deebi’uun ka’eera jedhan.
Angawoonni Emireetotaa gaaffii Associatid press biraa dhiyaateef deebii hin kennine. Eertaan kontraata waggoota 39f Emireetiif maadhee kan kireessite yoo ta’u Isheenis gaaffii embasii ishee Washington jiruuf ergameef deebii hin kennin hafte.
Angawoonni ennaa prezidaanti Faustiin Archaang Touadeeraa filannoo injifatan hookkarri ka’e akka irra hin deebine yaaddoo qabaatanis, angawoonni kanneen prezidaantii duraanii Fraanswaa Boziizi’n hoogganamu jechuun tokkummaan mootummootaa beeksise ennaa sagaleen kennamu waliin dha’ameera jechuu dhaan naannoo sana to’atan.
Angawoonni fayyaa Robii har’a namoota naannoo kan haaraa dhukkuba KOOVIID-19n qabaman 6 jiraachuu kan labsan yoo ta’u kunis lakkoobsa namoota vaayrasii koronaan qabamanii 60n ga’e jira.
Angawoonni federaalaa garuu lakkii dhiyeessaa jirra jechuun falmu.
Angawoonni federaalaa hanga ammaatti uummati maaskii akka godhatu yaada hin dhiyeessine. Gaarseetiin akka jedhanitti maaskii kaayyachuu jechuun namoonni akkuma tasaa mana keessaa haa ba’an jechuu miti jedhanii, kan gad ba’uu danda’an waan barbaachisu kan akka nyaataa bitachuu qofaaf jedhan.
Angawoonni Fiinlaand shakkamtoota namoota seeraan ala deddeebisan kudha shan to’annaa jala oolchaniiru. Shakkamtoonni kunis lammiiwwan Iraaq kanneen Fiinlaand ykn Swedinii keessa jiraatan ta’uu angawoonni beeksisaniiru.
Angawoonni filannoo guutuu biyyattii keessaa VOA fi dhaabbolii oduu ka biroof akka ibsanitti guyyaa filannoo rakkoolee xiqqoo sagalee laka’uu irratti argame kan injifachuu Baayiden hin jijjiirre irraan kan hafe filannoon wal dha’uu isaaf ragaa tokko iyyuu hin argine jedhan.
Angawoonni filannoo kaleessa foormii filannoof guutame 170 konyaalee 290 irraa akkasumas foormiiwwan kuma tokko immoo wiirtulee filannoo 40,883 irraa eegaa turan.
Angawoonni filannoo kan Raashiyaa immoo seera cabee xinnoo dha jechuun kunis qoratamaa jira jedhan.
Angawoonni filannoo murteessaniiru, garuu wixata har’aa magaalaalee guddoo kutaalee iyyaatti kan wal ga’an angawoonni sagalee filannoo calalan waggoota 36f senetera Yunaayitid Isteetis akkasumas ennaa bulchiinsa prezidaantii duraanii kan Baaraak Obaamaa waggoota saddeetiif itti aanaa prezidaantii ta’uu kan tajaajilan Joo Baayideniin prezidaantii akka ta’an raggaasisu jedhamee eegama.
Angawoonni gameeyyiin biyyoota vaayrasiin koroonaa keessatti argame keessaa deebi'an mana ofii keessatti qofaa akka turan akkasumas walii galaan qophiin uummata walitti fiduu kam iyyu dhorkaa ta'u ibsanii jiru
Angawoonni gameeyyiin mootummaa ce’usma Libya hoogganaan duraanii Moammar Gadhafin du’uu isaanii mirkaneessuu dhaan loltoota mootummaatu har’a magaalaa Sirte keessatti walitti bu’iinsa humnootii gadafii waliin ta’e irratti ajjeesan jedhan.Angawoonni gumii biyyoolessa yeroo ce’umsaa kanneen Tripoli keessaa akka hedhanitti humnootiin isaanii Gadafitti dhukaasanii kan ajjeesan si’a ta’u reeffa isaaniis of harkaa qabu. Kun kan dhaga’ame loltoonni mootummaa ce’umsaa yeroo dhumaaf duula Sirte keessatti humnootii Gadaafii irratti geggeessaniin ta’uun beekamee jira.Sabaa himaalenis video reeffa Gadafi dhiigaan makame agariisaniiru. Associateed Press nama wayita Gadafiitti dhukaasame arge jedhe waliin gaaffii fi diibii geggeessee jira.Kunis kan ta’e har’a ganama barii dha. Hoogganaan mana marii Mustafa Abdel Jalil du’uu Gaadafii ilaalchisee uummata biyyattiif ibsa kennuuf jiru. NATOn du’uu Gadafii hin mirkaneessine garuu xayyaarri waraana isaa konkolaattota lama kan humnootiin Gadaafii itti fayyadamaa turan haleeluu isaa beeksise.Kanneen gammadan loltoonni mootummaa ce’umsaa Sirte keessatti samiitti dhukaasuu dhaan alaabaa isaanii magaalattii keessa dhaabanii jiru.
Angawoonni gameeyyiin Saudii daawwannaa Eertraatti geggeessaniin prezidaant Isaayas Afewerqii waliin kaleessa mana mootummaa Asmraa jirutti wal arguu dhaan dhimmootii nageenyaa naannoo galaana diimaa irratti mari’atanii jiru.
Angawoonni gargaarsaa akka jedhanitti garuu haalli isaa kan akka isa waggaa darbe tokkkummaan mootummootaa beelli mudachuu mala jechuun akeekkachiisee miti.
Angawoonni godinaa balaan volcaanoo dhaqqabuu malu gara km 10tti babal’isuu dhaan sochii kanaanis uummati kummi 100 ta’u naanoo Sanaa gdaanuu malu.
Angawoonni Godina Walaayittaa To’annaa Jala Oolan
Angawoonni guyyaan uggura kanaa kamisa irraa gara Kibxataatti achi as siquu isaaf sababaa addaa hin kennine. Uggurri kun namoota biyyootii alaa guyyoota 14 dura gara Brazilitti imalanii turanis ni dabalata.
Angawoonni haala hatattamaa kan biyyatti akka jedhanti uummanni kumnii soddomnii naannoo obomboleettiin kun dhahuu mala jedhamee keessaa baafamanii jiru.
Angawoonni Hilangitaayaa keessaa erga warshaaleen qabeenyaa wara chaayinaa hedduutti ibiddi qabatee booda to’annaa waraanaa jala akka seenu labsanii jiran. Chaayinaan mootummaa waraana Maaynamaar deggerti jedhamuun beekamti.
Angawoonni Hospitaalaa lakkofsii kun dabaluuf jira jedhu.Dubbi himaan polisii Kaabuul raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti kanneen midhaan irra ga’e hedduun isaanii kaampaanii albudaaf fi boba’af kan hojjatan ta’uun ibsan.
Angawoonnii akka jedhanti dirreelee xayyaaraatti qorannaa gaggeessuun biyyoota Afrikaa 54 keessatti laaboraatorii qorannoo qindeessuuf yaalaa jiru.
Angawoonnii fi sabaa himaaleen akka jedhanti ibiddi kun badii kan geesisee yoo ta’u caasaaleen kuma hedduun gubatanii jiru.
Angawoonni immo deebii kennaniin hiriirri sun kan seeraan alaati jedhu.
Angawoonni Iraan interneetii kan kan cufaniif qabsaa’onni mirga namaaf falman midiyaalee hawaasaa irratti suraalee mormii guutuu biyyaa kan jimaata darbe ka’e akka hin maxxansineef odeeffannoo wal hin jijjiirre gochuuf jecha. Mormiin sun kan ka’e mootummaan gatii gaazii dhibba irraa harka 50 ol guddisuu isaa mormuuf jecha.
Angawoonni isaan muudan Waan bade suphuu qofa utuu hin taane dhaloota dhufuuf imaammata alaa Ameerikaa fi nageenya biyyoolessaaf waan beekuu barbaannu qofa utuu hin taane kan nuti beekuu qabnu nutti himu jedhan.
Angawoonni Israel walii galtee sana mormuu dhaan kun biyya Juushotaaf sodaachisaa dha, sababiin isaas Iran irra deddeebi’uu dhaan israliin barbadeessuu akka feetu dhaadataa turte jedhan.
Angawoonni Itiyoophiyaa Ajjechaa Gaggeeffame Qorachuu Qabu : Amnastii Intarnaashinaal
Angawoonni Itiyoophiyaa Gaazexxeessaa Daawwiit Kabbadaa Haal Duree Tokko Malee Hiikaa: CPJ
Angawoonni Itiyoophiyaa kan akkaan barbaachisaa ta'e odeeffannoo ifaa fi sirrii ta'e yeroo isaa eeggatee uummataaf dhiheessuun akka irra jiru, kunis akkaataa Artiist Haacaaluu Hundeessaa itti ajjeefame kan ilaaleen qorannaa gaggeeffame dabalachuu akka qabu hubachisee jira.
Angawoonni Itiyoophiyaa kanneen yakka sukaneessaa gaggeessan kana qabuun seera duratti akka dhiyeessan gaafatanii, hokkara gosa gidduu dabalaa adeemuu keessaa kanneen harka qaban hundii kana hammeessuu irraa akka ofqusatan, muddama biyyatti keessaa hanqisuu irratti akka hojjatan gaafatan.
Angawoonni Itiyoopiyaa lamaanuu raawwachuuf waadaa ennaa seenan, dhugaan lafa jiru garuu danqaan humnootii waraanaan raawwatamu bakka rakkoon namoomaa sadarkaa hamaa irra jiru dandeettii gandeen baadhiyaa dhaqqauuf jiru danqee jira.
Angawoonni Ityiyoopiyaa yeroo hedduu hidhamtoonni siyaasaa kan jedhaman hin jiran jedhu gaaffii jedhuuf Riyoot ennaa deebistu kun kijiba ifa gala dha jette. Kanuti koo qofti ga’aa dha. Hidhamtoota siyaasaa hedduus beeka jette.
Angawoonni jaarmayaa gargaarsaa akka jedhanitti kanneen akkasii deggeruuf hanqinni maallaqaa sababa jiruuf gargaaruun hin danda’amne. Kanaaf hawaasi addunyaa akka gargaaru waamicha dabarsaniiru.
Angawoonni Jarmanii yeroo gabaa ayyaana dhaloota Gooftaa Yesuus Berlin keessatti nama konkolaataa gara jamaatti oofee balaa geessise Aniis Amiir waliin hidhata qaba jedhamee to’annaa jala kan oole lammii Tuuniisiyaa gad dhiisanii jiran.
Angawoonni Jibuutii akka jedhanitti loltoonni Eertraa naannoo gaara Dumee’iraa fi odola Dumee’iraa kan to’atan erga Qaataar roobii darbe loltoota ishee 450 kanneen waggoota torban darbaniif naannoo sana to’atanii turan achii baaftee booda.
Angawoonni Joorjaa garuu dhukaasa sana yakka jibbiiinsaa ti ittiin hin jedhin jiru. Sababiin isaas shakkamtoonni akka jedhett dhimmi isaa fedha quunnamtii saalaan kan wal qabate waan ta’eef. Prezidaantii fi itti aantuu prezidaantiin angawoota waaltaa to’annaa fi dhukkubaootaa waliin ennaa Joorjaa daawwatanitti wal arganii haala US weerara COVID-19 ittti qabdee jirtu mari’achuuf jiru. Koroorri isaanii jalqabaa duula “Deggersi Dhufeera” jedhu kan doolaara dandammachiisa dhimma COVID kan doolaara tirliyoonaan laka’amuu beeksisuuf ture.
Angawoonni Keeniyaa ajaja mana murti diduu dhaan uummata kuma torbaa ol ta’an baatii darbe keessa lafa irra turan irraa kaasanii jiran.
Angawoonni kun akka jedhanitti mana kana kan diiganiif lafa mootummaa irratti waan ijaaramaniifi.
Angawoonni kunniin qabeenya isaanii yaroon akka galmeessisan irra deddeebiin itti himamus raawwachuu hin barbaadne, jedha - Koomishinichi.
Angawoonni kun wixata kaleessaa akka dubbatanitti vaayiresiin haaraan 501.V2 jedhamu kun vaayiresii isa duraa caalaa waan daddarbu fakkaata. Hayyoonni saayinsii Afriikaa kibbaa yoo raggaasisame talaalliin COVID-19 vaayiresii haaraa jalqaba Biriteen keessatti mul’ate kana ittisuu danda’uu isaa baruuf yaalaa jiran.
Angawoonni Kutaa Joorjaa Himannaa Tramp Sagaleen Filannoo Wal Dha’e Jedhan Fudhatama Dhabsiisan
Angawoonni kutaa sana keessa jiran martinuu turban kana lolaan itti dabalaa mudachuu mala jechuun akeekkachiisan.
Angawoonni kutaa Yunaayitid Isteetis kan JJoorjaa keessaa prezidaant Doonaald Tramp, filatamaa prezidaantummaa kan ta’an Joo Baayiden shiraan filannoo kutaa Sanaa injifatan jechuu dhaan himannaa isaan dhiyeessan mormanii jiru.
Angawoonni lamee dhimmootii walta'iinsa biyyoota lameen gidduu fi karoora misoomaa tarsiimoo qabeessa ta'e kan walii irratti dubbachuun ibsamee jira.
Angawoonni lameen dhimmootii kutaa Sanaa irratti dubbatanii walii galtee nageenyaa Sudaan Kibbaa irratti hundaa’uun mootummaa tokkummaan ijaaramuu kan waaraa akka hundeeffamuuf Dr. Abiyyi deggersa akka godhan Pompeeyoon gaafatanii jiru.
Angawoonni lameen rakkoo vaayrasiin Koronaa lammiwwan Chaayinaa fi lammiwwan biyya alaa kanneen Chaayinaa keessaa attamiin eeguun akka danda’amuu mari’atan.
Angawoonni Maaynamaar kan aangoo irraa kaafaman Aan Saan Suushii irratti himannaa malaammaltummaa haaraa banuuf akka jiran gabaasaaleen gamasii argaman mul’isanii jiran.
Angawoonni magaalaa Adaree fi kan Bulee Horaa maal jedhu? Walisoon maal keessa turte?
Angawoonni magaalatti akka jedhanti uummanni rakkoon akka jiru ituu beekuu of-gowwomsuuf yaaluun yaaddeessaa akka ta'e ibsan.
Angawoonni manneen barnootaa cufuun sochii uummataa ugguruun kutaalee hedduu keessatti labsii yeroo hatattamaa labsanii jiru.
Angawoonni maqaan isaanii akka hin tuqamne gaafatan akka jedhanitti kan Abu Mansoor jedhamuun beekamu Mukgtar Robow mana mootummaa Baidoa keessatti wal ga’iif waamamee battala to’annaa jala oolfame.
Angawoonni masaraa Waayit Haawus fi miseensoonni paartii Demokraatotaa Olaanoon Har'a Marii Itti Fufanii Jiru.
Angawoonni ministriin dhimma alaa US yaadachiisa mootummaa Raashiyaa arganneerra jedhan. seera tumtoonni Ameerikaa kaleessa Raashiyaa qofa utuu hin taane Iraan fi Kooriyaa Kaabaa irra uggura haaraa kaa’uuf walii galan.
Angawoonni Mirga Dhala Namaa Kan Tokkummaa Mootummotaa Maalii Seenanii Jiran
Angawoonni mootummaa Chaayinaa marii daldalaa kan sadarkaa ol aanaa baatii dhuftu geggeessamuuf hojii bu’uraa hojjechuuf jecha gara Yunaaitid Isteetisitti kan imalan ta’uu Chaayinaan beeksistee jirti.
Angawoonni mootummaa Masrii himannaa sana fudhatama dhabsiisan.
Angawoonni Mootummaan Saaudii lammiiwwan Itiyoopiyaa kuma 400 ta’an seeraan ala biyya isaanii keessa akka jiran amanu.
Angawoonni Mootummaa Ragaa Ittisaa Ta’uun Akka Dhiyaataniif Manni Murtii Ajaja Kenne
Angawoonni mootummaa sabaa himaa nannoof akka ibsanti lammiwwan somaaaliyaa kun seeraan ala Itiyophiyaa seenuu dabalatee gocha seeraan alaa adda addaa rawwataniif mana hidhaa Itiyoophiyaa keessa turan.
Angawoonni mootummaas shofeerri konkolaataa Sanaa baabura sanaan dorogomee dura karaa qaxxaamuruuf yaaluu isaa irratti yoo walii galan, poolisiin naannoo immoo amma iyyuu qorannaan geggeessamaa jira jedhe.Baaburri sun namoota dhibbaan laka’aman ayyaana waggaa booda mana ofiitti deebi’aa kan turan fe’atee kan jiru yoo ta’u Port Elizabeth gara Johnnesburgitti imalaa ture.
Angawoonni Moqaadishoo keessaa ibsa ministrii dhimma alaa Emireetiif ennaa deebii kennan, mootummaa prezidaant Mohammed Abdullaahii Mohaammed bulchiinsa Yeroo ce’umsaa ti ittiin jedhan.
Angawoonni Mormituu Kan Oromoo Lama Hidhaman
Angawoonni murtii dabarsaniin guutummaa Itiyoophiyaa keessatti barattonni Miliyoona 26 vaayrasiin Koroonaa akka hin facaanef barnoota addaan kutanii mana ofii keessa olaa jiru
Angawoonni naannolee akkaan dha’amanii faca’ina vaayiresichaa dhaabsisuuf jecha naannoon isaanii deebisee akka cufamu ajajanii jiru, garuu mgaalaan New York of eeggannoo dhaan daldalaawwan banaa jirti.
Angawoonni naannolee kan guutuma kutaalee Yunaayitid Isteetis gama kibbaa prezidaant Traamp qaruma miidhaa hin qabu jedhan iyyuu, dilbata kaleessaa faca’inni vaayiresii koronaa akkaan heddummaataa adeemuu ilaalchisee yaaddoo haaraa qaban ibsaa jiran.
Angawoonni naannoo akka jedhanitti garee leellistoota Islaamummaa afurtu boombii mana keessatti hojjettame dhoosuu dhaan nama tokko ajjeesanii sadii madeessan jechuu dhaan dhaabbanni oduu Xinhua gabaasee jira. Gabaasi sun akka jedhutti poolisiin booda irra kanneen haleellaa sana raawwatan afur itti dhukaasuun ajjeese jedhee jira.
Angawoonni Naannoo Amaaraa Uummati Tigraay Mootummaa Cina Akka Dhaabatu Gaafatan
Angawoonni naannoo kan Tigraay keessaa manni barnootaa sadarkaa lammataa magaalaa Shiree kan waajjira giifti duree Itiyoopohiyaan maallaqa argameen ijaaramaa jiru ji’a torba booda kan xumuramu ta’uu beeksisan. Shireen naannolee sana keessaa kan giifti dureen ijaarsa maneen barnootaa sadarkaa lammataaf qarshii miliyoona 20 ramadan keessaa ti.
Angawoonni naannoo sanaa garu kana haaluun Al-shabaabtu kana raawwate jedhu.
Angawoonni naga eegumsa Masrii sabaa himaa biyyattii maqaa dha’uun akka gabaasanitti shakkamtoonni leellistoota Islaamummaa majiida namaan guutame kan odola Sinai gama kaabaa irratti haleellaa raawwataniin namoota 235 galaafatan.
Angawoonni nageenyaa kan Federaalaa Raashiyaa ibsa har’a baasaniin lammii Ammerikaa kan ta’e Paul Whelan hojii basaasaa ituu gaggeessuu muddee 28 kan qabamee yoo ta’u himannaan yakkaa irratti banamee jira.
Angawoonni nageenyaa kan Puntland VOAf akka ibsanti oduu isaa dhageenyee jirra, garu haala isaa qorataa waan jirruuf amma yaada hin laannu jedhan.
Angawoonni nageenyaa kan somaaliyaa kanneen jalqaba lafa balaa Sanaa dhaqqaban akka jedhanti hidhattoota 4tu hoteela seenee gamoo ol aanu irraa achii gad haleellaa banan jedhu.
Angawoonni olaanoon kan paartii kanaa professar Birhaanuu Naggaa fi yeshiiwaas Asaffaaakka jedhanti mootummaan gama seera hojii irra olchuun ilaalcha ga'a itti kennuu dhisuu isaaf dhiifama akka gaafatuuf gaafatan.
Angawoonni OPEC akka jedhanitti bara 2015 keessa investmentiin gama boba’aan jiru kan addunyaa dhibba irraa harka 26n gad bu’e. waggaa kana dhibba irraa harka 22n gad bu’a jedhamee tilmaamama. Haalli kun industrii boba’aa qofaaf utuu hin taane dhiyeessii hegereef jiru balaa irra waan buusuuf hawaasa addunyaa mara miidha. Oomishi boba’aa dinagdee addunyaaf murteessaa ta’uu illee Mohammad dubbataniiru.
Angawoonni Oromiyaa aangoo irraa kaafaman kun rakkoolee nageenyaa naannoo Oromiyaa keessaan wal qabateen ta'uu itti aanaan pirezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaa, obboo Isheetuu Dasee beeksisaniiru. Itti gaafatamni kanneen aangoo irraa buusaman kanaa sadarkaa jidduu-galeessaa haga gadiiitti kan jiru ta'uu illee itti dabaluun ibsaniiru.
Angawoonni Oromiyaa gameeyyiin Lama itti gaafatama isaanii irraa akka kaafaman gaazexaan biyya keessatti maxxanfamu Reporter gabaasee jira. Akka gabaasa gaazexaa kanaatti kan aangoo irraa kaafaman dura taa’aa Dhaabbata Dimokraasummaa Uummata Oromoo obbo Dhaabaa Dabalee fi itti gaagatamaa waajjira dhimmootii nageenyaa obbo Solomoon Kuchuu ti. Mootummoonni Federaalaa fi ka naannoo Oromiyaa dhimma kana ilaalchisee ibsa hin kennine.
Angawoonni Oromiyaa Ragaa Ittisaa Ta’uun Kamisa Dhiyaachuu Akka Malan Naa Ibsanii Jiru : Abukaatoo
Angawoonni Oromiyaa Walgahii Galgala Gaggeessuuf Murteessan
Angawoonni Paakistaan garu kana haaluun qorannaan haa gaggeeffamu jedhan.Haleellaa gaggeeffame garu balaaleeffatanii jiru.
Angawoonni poolisii namni haleellaa sana raawwatee namoota afur biilsa paarlaamaa cinatti ajjeese Khalid Maood ka jedhamuuf lammii Briteen amantii isaa Islaamatti jijjiirate fi yakka meeshaa waraanaa qabaachuu fi ka biroo qab jedhan.
Angawoonni Puuntilaand ibsa ofii baasaniin leellistoota IS 20 ennaa duula sa’aatilee 48 naannoo Barrii gama bhaa keessatti ajjeesuu beeksisanii jiru. Puuntlaand akka jedhutti leellistoonni gameeyyii fi loltuu gameessi tokko kanneen duula sanaan du’an keessaa ti.
Angawoonni qonnaa Itiyoophiyaa weerara hawwaannisaa cimaa kan midhaan biyyattiif balaa ta’e to’achuuf tarkaanfii fudhataa jiraachuu beeksisan.
Angawoonni Ripaablikii demoktaatawaa koongoo vaayresiin koronaa bineenswwan miidhuu mala soda jedhuun paarkii biyyoolessaa beekamaa kan sanyii Goriillaa keessa jiraatu cufanii jiran.
Angawoonni Robii kaleessaa akka jedhanti xayyaarri kun dhuma irratti samii irraa eega dhabamee booda eessatti akka kufee jiru baranii jiran.
Angawoonni sadarkaa olaanaa kan ministrii dantaa alaa Amerikaa torban darbe akka ifa godhanti uggurri kun dhaabbatoota adda addaa namoota dhunfaa fi biyyoota irra kan ka’ame ajaja seera irra ka’ameen yeroo murta’aa keessatti gamaaggama gaggeeffame irratti hirkateetu.
Angawoonni sagantaa misoomaa gaggeeffamu kan dhaabsiisan bajata qaban to’achuuf akkasumas caamnii yoo hammaatee jechuun qophaa’uuf ta’u ibsanii jiru.
Angawoonnis kan urmuriin waggaa 28 Ahmad Khan Rahami kan dho’iinsa knattii hidhata qaba jedhan to’annaa jala oolchanii jiran. Qorattoonni suraa isaa har’a ganama tamsaasanii turan.
Angawoonni Somaaliyaa akka jedhanitti duulli garee finxaaleyyii sana irratti geggeessamaa jiru duula bal’aa al-Shabaab irratti geggeessamuuf daandii saaqa.
Angawoonni Somaaliyaa akka jedhanitti konkolaataan sun kan dho’e hoteela Weheliyee jedhu kan yeroo hedduu namoonni siyaasaa fi daldaltoonni keessatti argamani. Hoteelli kun kan namoonni irratti heddummaatan daandii Maka al-Mukaramaa jedhamu irratti argama.
Angawoonni Somaaliyaa Al Shababitti Hidhata Qabu Jechuun Ijoollee Dararu: Human Rights Watch
Angawoonni Somaaliyaa Buufati Xayyaara keenyaa Amansiisa Dha Jedhu
Angawoonni Somaaliyaa fi miiseensonni al-shabaab kanneen ammaan dura mootummaatti harka kennatan Zubir mootummaatti harka kennachuu isaa mirkaneessanii jiru.
Angawoonni Somaaliyaa gama dinagdee fi caasaa dhaabbattoota addaan jijjirama erga argamsisanii booda biyyattii irraa liqaa akka ka’uuf kan guuttee ta’u Boordiin walii gala kan Dhaabata Maallaqa Addunyaa ykn IMF fi Baankiin Addunyaa kaleessa labsanii jiru.
Angawoonnis ragaaleen keellaa inni keessa ture biraa walitti qabame humnootii Ameerikaa fi kan Siiriyaa ni deggera jedhanii abdatu.
Angawoonni Sudaan balaan lolaa biyyattii mudate namoota dhibbaa ol ta’an ajjeesuu dhaan kanneen kurna kumaan laka’aman mana jireenyaan ala erga godhee booda labsii yeroo hatattamaa baatii sadii labsanii jiran.
Angawoonni Sudaan baqattoota kana mooraalee lama keessa kan qubsiisan yoo ta’u lammiiwwan Itiyoopiyaa daangaa ce’anii gamasitti yaa’uu waan itti fufaniif jecha mooraa itti dabalaa ijaaruuf karoorsaniiru. Jaarmoliin sadarkaa addunyaa fi kan naannoo hedduun baqattoota kana fedhii bu’uuraa kan akka midhaan nyaataa fi bishaanii dhiyeessuun deggeraniiru.
Angawoonni Sudaan Kibbaa Gara Biyya Biraatti Imaluu Hin Qaban:Saalvaa Kiir
Angawoonni Tarkii Amerikaan walii galteen duraan tolfame danqamaa akka ta’u goote jechuun himataa jiru.Angawoonni Tarkii fi Amerikaa walii galtee haaraa kana Robii kaleessaa ifa kan godhan yoo ta’u kunis magaalaa galma mootummaa Tarkii Ankaaraa keessatti guyyaa sadiif mariin eega gaggeffame booda.
Angawoonni Tarkii Siriyaa Kaaba bahaa keessa looltonni kurdoota Siriyaa jiraachuu irraa yaaddoo qabu.
Angawoonni tika nagaa Somaaliyaa kanneen eenyummaan isaanii akka hin beekamne gaafatan, Ali Mohamed Hussein bulchaa al shabab kan Moqaadishoo keessaa yoo ta’u misensota isaa beekamoo waa’ee garee Sanaa falman keessaa tokko.
Angawoonni Turkii Kanneen Lola Kurdoota Irratti Oofame Qindeessan Adabamuu Akka Qaban Ibsame
Angawoonni Ugaandaa, haala taphattoonni kun irra jiran hubachuuf gaaffii VOA biraa dhiyaateef deebii hin kennine.
Angawoonni Ugaandas filannoon baatii Guraandalaa keessaa utuu hin ga’in gaazexeessota doorsisaa jiran. Mootummaan Riwaandas walabummaan yaada ofii ibsuu ukkaamsuu dhaan seera haaraa kan perezidaanti Paawol Kaagameen hanga bara 2034tti aangoo irra turan eeyamu beeksisee jira.
Angawoonni US baatii darbe Reutersiif akka ibsanitti Ameerikaan ennaa humnoonni addaa Raashiyaa fi xayyaaronni nam maleeyyii Sidi Barrani kan daangaa Masrii fi Liibiyaa irra fageenya km 100 jiru irra sosso’aan argitee jirti jedhan.
Angawoonni US balaa helicopteraa hoogganaa garee mormituu Zimbaabwee Roy Bennett fi haadha warraa isaanii namoota ka biroo sadii waliin galaafatee qorataa jiran.
Angawoonni US hangi tokko abboota irree kanneen farra hiriirtota nagaa jechuun qeeqanii gochi isan mana jireenyaa ambaasaaddora turkii fuulleetti raawwatan seera walabummaan yaada ofii ibsuu kan Ameerikaa cabse jedhan.
Angawoonni US immoo kaleessa akka jedhanitti xayyaarri kun humnootii mootummaa Siiriyaa kan haleeleef sababaan godinaa lolli irraa dhorkame kan maadhee isaanii ciru seenuu waan itti fufaniifi.
Angawoonni, uummati Teeksaas kanneen miliyoona 7 ta’u caasaa bishaanii irra miidhaan waan ga’eef jecha bishaan dhuguu dura akka danfisan gaafataniiru. Bu’uurri misoomaa miidhamuun hedduun ibsaa dhabanii qorra keessa akka turan taasisee jira. kunis deebii fi itti gaafatamummaan akka jiraatu taasisee jira.
Angawoonni uummati yaaddoo isaa akka hin ibsine ugguruu irra yaada isaa harkaa fuudhanii dhiittaa mirga namaa waggoota darban keessa mormii kaasan beeksisuutu irraa eegama jedha gabaasi kun.
Angawoonni VOA gameeyyiin lamaan daayirktera VOA Amanda Benett fi itti aaantuu isaanii Sandy Sugawara Wixata darbe fedha ofiin aangoo gad dhiisan.
Angawoonni waajiiroota kana keessaa deebii nu kennan akka jedhanti boqonnaa ba’an yeroo fixatan deebi’uu qabu jedhu .kaan immoo dhimmichii gara fuula duraatti ilaalamuu qaba jedhan.Ministeera barnootaa keessatti kutaan barnoota sadarkaa olaanaa garu barsiisonni yunivarsitii Jigjigaa gamasitti akka deebi’an itti himee jira.
Angawoonni Waajjira fayyaa Godina Booranaa ogeeyyiin fayyaa naannoo shanii nama dhibee kooronaan qabamee Mooyyaletti adda bahee ture sirriitti utuu hin qoratin lakkisuu komatan.
Angawoonni waraana Afgan fi kan US hoogganaan IS kan Afganistan keessaa Sheikh Abdul Hasib haleellaa Caamsaa 27 geggeessameen du’uu mirkaneessanii jiru.
Angawoonni waraana bilisummaa uummata Sudan har’a akka jedhanitti humnootiin farra mootummaa magaalaa Unity state jedhamu Bantiu qabatanii jiru jechuu dhaan dubbi himaan SPLA colonel Philip Aguer al jazeeraaf mirkaneessaniiru.Mootummaanis humnootiin kun tarii mootummaa Kaartuu m biraa deggersa argachuu mala jedhee jira. Ripxe loltoonni garuu himannaa sana haalanii jiran.Humnootiin farra mootummaa Bentiu kaleessa qabachuu beeksisanis dubbi himaan mootummaa Michael makuei Lueth garuu lolli itti fufee jira. mootummaanis magaalattii deebisee to’achuuf jira jedhan.Humnootiin farra mootummaa SPLA-TU lola torban darbe tuqate jechuun himatan.
Angawoonni wawwaannaa uummataaf maaliif deebii akka hin kenniin hafan akksumas hiriirtoota karaa nagaan hiriiran irratti haleellaa gaggeeffamee kan ilaaleen ibsuu qabu jedha Amnestiin.
Angawoonni White House falmiin sun sirrii akka hin ta’in falmaanii jiran.
Angawoonni yeroo ammaa imaammata maatiiwwan ijoollee isaanii irraa adda utuu akkaataa itti himatamuu danda’an qopheessaa jiran.
Angawoonni yeroo hedduu namoota ajaja hidhaa malee to’annaa jala akka oolchan kan ibsu gabaasi kun fakkeenyaaf Ebla 22 magaalaa Finfinnee keessatti angawoonni naga eegumsaa dura taa’aa paartii tokkummaa dimokraasii fi haqaa kan damee Finfinnee Zekariyaas Yemane Berhan fi gaazexeessaa gaazexaa Finote-Selam Nebiyu Haaiyluu dadammaqiinsa kennuuf daangaa dabartan ittiin jechuu dhaan hidhanii Caamsaa 4 himannaa utuu irratti hin dhiyeessin gad dhiisamuu isaanii tuqeera.
Angawoonni Yunaayitid Isteetis Duraanii Warreen Gama Dhiyaa Shorokeessota Ilaalchisee Of Dagachuu Hin Qaban Jechuun Akeekkachiisan
Angawoonni Yunaayitid Isteetis loltoota biyya isaanii kanneen Siiriyaa keessaa akkaan gad xiqqeessuu kan yaadan yoo ta’u harcaatuu IS ka biyyattii keessaatti duuluuf loltoonni meeqa gamasitti akka hafan garuu dubbachuuf tole hin jedhin hafan.
Angawoonni Yunaaytid Isteets Waa’ee Ajjechaa Gazexxeessaa Saa’udii Seera Tumtootaaf Ibsaa Jiru
Angawoonni yunivarsitichaa deebii akka kennaniif bilbilameef kaan bilbila harka isaanii hin kaasan . Kaan immoo nu irratti cufan.
Angawoonni yunivarsitii kanaa har’a walgahii irra akka jiran kan ibsame yoo ta’u barattoonni kaleessa galgala hiriiranii gaaffii akka dhiheessanii turan qaamni bulchiinsa yunivarsitichaa mirkaneesse jira.
Angawoota Amerikaa Wajjiin Dubbachuu Qabna: Keniyaa
Angawoota andaara galaana eegan maqaa dha’uu dhaan dhaabbati oduu Turkii Anadolu akka gabaasetti doonittiin kan liqimfamte Ceseme dugdee Aegean kan konyaa Lzimir cinatti ture.
Angawoota dhaqqabnee haala kana gaafachuuf yaaliin goone milkaa’uu baatus, bulchiinsa magaalattiitti itti dhiyeenya kan qaban keessaa haasofsiisnee haalli jiru yaaddessaa akka ta’u nuuf ibsaniiru.
Angawoota Dh.D.U.O dhimmi isaa ilaallatu bilbilaan arguuf yaaliin godhe hin milkoofne jedha Eskinder.
Angawoota dhiyaatanii raga ba’u didan keessaa ministeera dantaa alaa Amerikaa Mike Pompeyoo,gorsaa waa’ee nageenyaa duraanii Jaan Boltan fi eeggataa hogganaa bulchiinsa Waayit Haawuus ta’uun beekamee jira.
Angawoota : Godiina Harargee Bahaa fi Dhiyaa Keessatti Liyyuu Hayilin Oromoota Torba Ajjesee
Angawoota humnootii nagaa eegisisan biraa ibsi erga kennameefii booda Thomas de Meziyer akka jedhanitti poolisiin shakkamaa isa haaraa adda baaseera, garuu shakkamaa ta’uu isaa fi nama ajjeechaa raawwate jechuu miti jechuun cimsanii dubbatan.
Angawoota Itti Gaafatama Irraa Kaafamuun Mormii Kaasisee fi Deebii Kenname
Angawoota jaarmayaa kanaa waliin duraanis mariin gaggeeffamee akka ture kan hubachiise ibsii mootummaa Itiyoophiyaa kun hogganni jaarmayicha guyyaa dhiyoo keessatti Finfinnee akka seenan hubachiise.
Angawoota: Liyyuu Polis Harargee Dhiyaa fi Bahaa Keessatti Nama Torba Ajjesan
Angawoota magaalatti keessaa keessaa tokko Obbo Kidaana-Maariyaam Abbaay akka jedhanti gaaffii isaanii sirrii akka ta;e ni amanna waan ta'eef irraa jala deebii itti laanna jedhan.
Angawoota Muuduu fi Kaasuun Gaggeeffamaa Jira
Angawoota naannoo ka biraan deebii yoo nuuf kennan gaafachuuf gara Itti gaafatamaa qorannaa yakkaa fi Murtii Haqaa godina wallaggaa bahaa Kommandar Margaa Garbiitti bilbillee bilbila erga kaasanii booda deebisanii cufan.
Angawoota naannoo to’annaa jala oolan keessaa bulchaa godina Harargee Bahaa, itti aanaa bulchaa godina wallaggaa bahaa, bulchaa fi itti aanaa bulchaa magaalaa Naqamtee akkasumas godina qellam wallaggaa tti itti gaafatamaa waajiira haqaa keessatti argamuu jedhee jira.
Angawoota ragaa ittisaa jedhamuun maqaa dhahaman kan mootummaa Fedeeraalaa fi kan bulchiinsa naannoo Oromiyaa shan turan. Isaanis mummicha ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleny, prezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa, afaan yaa’ii paarlaama biyyatti kan turan Obbo Abbaa Dulaa Gammadaa, sadarkaa itti aanaa prezidaantiitti itti gaafatamaa waajiira DHDUO Dr.Abiiy Ahmed akkasumas bulchiitu magaalaa Laga Xaafoo Laga daadhii Aaddee Caaltuu Saanii turan.
Angawoota sadarkaa olaanaa fi giddu galeessaa kan Adda Bilisumma Uummata Tigraay (TPLF)leenjii kenname kun caasaa ADWUI kan hordofee miti akkasumas yaada gartuu tokkoo miseensootaa fi hogganoota ka biro irratti fe’uu fi naamuusa paartii kan cabsee jedhan.
Angawoota sadarkaa olaanaa Itiyoophiyaa walagahii kana irratti argaman keessaa tokko kan dhiyeenya kana Amerika-tti Ambaasaaddara Itiyoophiyaa ta’uun muudaman Obbo Fitsuum Areggaa raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti Amerikaan Afrikaa irratti imaamanni qabdu kan biyyoota Eshiyaa irraa adda ta’uu ibsanii Afrikaan madda guddiina itti fufiinsa qabuu akka taatu afaan guuteen dubbadha jedhan.
Angawoota waraanaa kan sadarkaa olaanaa fi itti gaafatamaa waajiira odeeffannoo fi tika nagaa guutuu biyyaa kan ilaaleen aangawoonni haaraan kaleessa muudamuu fi kan akka Abba Dulaa Gammadaa, Obbo Girmaa Birruu fi Janaraal Saamoraa Yanuus soorata ba’uun ibsamee jira.
Angawootni godinaa Godinni Booranaa daangaa ballaa Ollaa Keeniyaa waliin waan qabuuf sochiin konkolaataa dhorkamus seensa namaa guutummaa guutuutti dhaabuun hin danda’amne kanaaf jiraattota waan dhibee kanaa ballinaan barsiisaa jirra jechuun himu.
Angawootni Godina Booranaa akkasumas ka aanotii daangaarra ka dhimmi gurgurtaa harree ka seeraan ala raawwatamuu isaan ilaallaatu akka jedhanutti, harroota kana naannolee Itiyoophiyaa garagaraa keessaa oofanii fidanii godina kana qaxxaamursanii gara Keeniyaa ka ceesisan daldaltoota seeraan alaati.
Angawootni naannoo ibidda kana dhaamsineerra jedhanus jiraattonni garuu, ibiddi kun harrallee gaara Utaallii gubaa akka jiru dubbatu, Galmoo Daawit dabalata qaba.
Angelaa Merkel: Itoophiyaan Mariin Hunda Ofkeessaa Qabu Akka Jiraatu Gochuuf Hojjachuu Qabdi
Angola: African presidents try to to resolve the situation in the Central African Republic
Angola economy in crisis over crude oil prices
Angoo gadhisuun kun Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa attamitti, yoom fi waliigaltee attamiin akka ba’uuf jirtu waan ibsu hin qadu jedhu kanneen keessaa beekanii fi xiinxaltoonni.
Angoo kanaaf kaadhimamtoonni kudhan kan dhiyaatan yoo ta’u Ebla 12 namnii siyaasaa beekamaan Mohammed Osman Jawaarii eega aangoo sana gadhiisan booda barcuumii sun banaa ture.
Angoolaa keessatti hookkara nyaata lagachuu geggeessaa kan turee fi gosa muuziqaa raap jedhamuun kan beekamu Liwootii Biraawoo maatii isaaf hiriyoonni isaa fayummaa isaaf sodaatanii waan isa kadhataniif jecha guyyoota 36 booda hookkara isaa dhaabee jira.
Angoolaan Afrikaa gama Kibbaa jirtii,umamtii isii akka henna bara 2013 miliyoona 21.47.
Angoolaan Afrikaan gama Kibbaatiin qubatti nama miliyoona 29ti keessa jiraata. Addunyaa keessatti gaarren akka barcumaa wal irra tataa’an,qilleensa urgaa’aa,bisaan calkii fi zayitiin badhaate.
Angoolaan ammoo zayitii qabaachuun addunyaa irratti beekamti qabeenna kana isaa fi intala isaa,Izaabel Doz Antositti qabaadhate.
Angoolaan dorgommii akkAnaa tana ganna sadii moote.Bara 1999,2001, fi 2004.Taatullee akka diqqaattullee dorgommii haga tokkollee taatu keessa jriaattu falachuutti jirti.
Angoolaan horii dhabdee tapha kana keessaa hafte.Dorgommiin tun 15essoo Afrikaa Kibbaa magaalaa Johanesburgi keessatti taphatan.
Angoolaa tana durii Poortugaalitti bitee bara 1576 keessaa teessoo mootummaa isii Luhaandaa nyaapha irraa dhowwa jettee dallaa itti jaarte.
Angoo Ministeera Qonnaaf immo Tom Vislaak kan maqaa dhahaman yoo ta'u bara bulchiinsa prezidaant Obaamaas waggootii saddeetiif aangoo wal fakkaataa irra turan.
Angoo Mootummaan Sirritti Fayyadamuu Dhabuutu Hundee Rakkoo ti Jedhu Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa
Angoon Mootummaa Siviliitti Kennamuu Qaba: Hiriirtoota Sudaan
Angoo siyaasaa caalaa nageenya uummataaf ilaalacha duraa kennuun barbaachisaa waan ta'eef irratti hojjatamaa akka jiru ibsanii jiran.
Angootuun Amerikaa Ka duraanii Dhiyaatanii Deebii Kennanii Jiru
Angry protesters demand the resignation of Senator Ted Cruz
"Ani akkuma duruu jechaa bahee seeraa fi heeraan buluu fedha.Duriillee sunumaan deemaa ammallee tanumatti jira,” jedhe.
“Ani atileetii, fiigichaan fiiga.Nama siyaasaatii mitii nama siyaasaa beeku miti.Sadarkaan barumsa kiyyas jidduu-galeessaa kuta 10 caalaa hin baranne.Garuu kun beekumsa hin gaafatuu.Dhala namaa waan taheef yeroo ilmee namaa dhiignii isaa biyya sun keessatti dhangalu taahee laaluu natti ulfaate kanatti gara kanatti na fide malee ani beekaa tahee ykn nama siyaasaa tahee miti,” jedhe.
“Ani bara 1988 diqquma harka Yuusfu Aliitti hin du’in,” jedhee mana murtiitti himate namii Soomalee Mohaammad Farhan Mohamoud Tani Warfaa jedhan.
“Ani bara dheeraan duratti lafa jarii kun jiraatu dhaqee hujii isaanii arge..Toon Luis aadaa guddoo hojjate…namilleen hujii isaa baayyee jaalateef..tanaaf akkana faarsa.”
Ani Biden pirezidaantii tahuu dandahuu isaatuu hin beeku. Taatullee bulchaan dansaan dhufee jennaan hariyummaa dansaa biyya teenna waliin qabaatan jedhe herrega jedhee VOAtti hime.
“Ani bokkaa guddaa roobee lolaase ykn malkaa nama dabarsu hin agarre…Dirreelleen keessa bahee dabree bokkaa kana jedhanii himan ka lolaalsee obaase hin agarre.”
“Ani cooniif hoolaa qale.Nami horii hin qamne ammo buna qalata.”Cooniitti dhiirtii ruufa marattee lichoo fi horooroon yaati, nadheen ammoo saqaa fi siiqqeen yaati.
“Ani Emerson irraa jibba hin qabu. Ana tu gara mootummaatti isa fide. Waliin dubbachuudhaaf, dura sirnaan waamamuun qaba.” jedhan – Mugaabeen.
“Anii fi miseensii gareen abukaatoo Kongireesii Federaalawa Oromoo (KFO) keessa tokko garuu dhiibbannee adara seera jenneetuma mana murtii san seenne,”han jedhan Obboo Wandimmun haala Oromiyaa keessa jirun wal qabatee miseensooni partii isaanii baayyeen fkn Ambootti namoonni 60, himannaa malee mana hidhaa adda addaa jirachuu dubbatan.
“Ani Ihadeg filadha,faaydaa nuu kennaaf akkana.Waan hedduu arguutti jirra.Hujii misoomaa hedduu nuu hojjachuutti jiran. Hidhaa abbaayaa ganna hedduu cufan nuu hojjatan.”
“Ani ijoollumma kiyyaa jalqabee gara wallee kana hin jaaladhaa, haatii kiyyas ni weellistii kanaaf maatiidhuma irraa waan dhufe fakkaataa” jedha.
Aniis Amiir waliin hariiroo qaba jedhamuun namni shakkame illee isa akka hin ta’in adda baafanne jedhan.
Aniis kanneen yaada adda addaa qaban arguun fedha jedhu prezidaantiichi Amerikaa.
Ani Nama Waraana Jaal’atu Miti: Kaadhimamaa Ministeera Dhimma Alaa Ameerikaa
“Ani namuma baaddiyaatti dhalatee guddateeqoraanii bisaanillee dhaqe” Lafa keessaa dhufe teknooloojiin faluuf barumsa komputera jalqabde. Diqqoon Keenyaatti ijoollee Marsabeetiiti.
“Ani pirezidaantii nama cufaa tahaa,” jedhe warra isaa gammaduuf teessoo mootummaa biyya tanaa Sehoolitti walti dhufetti hime.
“Ani sana hin jenne. Akkan jecha namoota hundaa har’a dubbiseetti, otuun jedhe tahes waan badii ta’u hoomtuu hin jiru. Garuu, ani sana hin jenne” jedhan.
Anisiin kun seera malee Jermen dhufee warqata baqataallee dhowwatan. Silaa ji’a tokkoon duratti Jermen keessaa baasuu malaniiyyuu jedhan bulchootii Jermen.
Ani silaa hardhaayyuu waan irratti walii gallle sun mallatteessee fudhachuu hinuma dandaha.Yoo akkas tolchine ammoo waan akkanaa sun waan faaydaa hin qamne irratti walii galan.Iyyoo iyyoo marii qophaahuu maltan jettan.”"
Anis Maatii Michael Brownitti dabalamee eenyu iyyuu kan murtii kana mormuu fedhu karaa nagaan haa godhu jedhan.
Anis MAEKELAAWWii-tti ergan hidhamee qabee baay’ee suukaneessaa kan ta’e hanga har’aatti qaam akoos yaada sammuu koos kan na madeesse yakka guddaatu na irratti raawwate jedhan.
Anis ta’e paartiin an hogganaa turee qajeelfama bakka wal buusuu kan hordoofu waan ta’eef aangoo irraa ka’e jechuun Dura ta’aa Abiin kan turan Dr. Dassaalenyi Caannee ibsanii jiru.
Anitaa Masaakii ogeettiin seeraa kaan tajaajilli kun gaarii ta’us irra fooyya’uu akak qabu dubbatte. Mootummaan lammileen akka tajaajila kana baratan gochuu akka qabuu fi meeshaalee tajaajila kanaaf barbaachisan guutuun dhiyeessu qaba jette.
“Ani tikaa yabbii jalaa bahee asi gahe…yoo kaayoo qabaatan wannii namii hin taanee fi fulaan namii hin geenne hin jirtu.Tulluu tokkoo yaaban tokkotti mullata…maatiin akkuma ijoollee isaanii manatti aadaan tohatan mana barumsaalleetti tohachaa barsiifachuu wayya.”
“Ani ummataa Afrikaa hedduu bakka bu’ee hojjadha.MN keessa ummata Afrikaa hedduutti jira.Ummata Afrikaa ani bakka bu’u gugurdaa keessaa tokko Oromoo.
“Ani ummataa Afrikaa hedduu bakka bu’ee hojjadha.MN keessa ummata Afrikaa hedduutti jira.Ummata Afrikaa ani bakka bu’u gugurdaa keessaa tokko Oromoo. Ummati kun aanaa anii jiraadhu, naannooBrooklynfi MN gama gamaan keessa jiraata.Aadodo jaarrolee Oromoo,ijoolle kahimaa fi nama akka akkaatiin wal mari’adhu fedhii isaanii arge.”
“Ani waan kanaa waanin beeku ykn quba qabu hin jiru, amman sirraatii dhagahaa jira. Kanaan duras nami takka na gaafatee ture, alas Obbo Daawud hin hidhamne turan. Ammas deebiin hidhamuu waanin odeeffannoo hin qabneef warra angawootaarraan odeeffadha” Obbo Jeeylaan Abdoo Dubbi Himaa Koomishinii Poolisii Federaalaa
“Ani wa sadii abadadhe.Tokko waaqa uumaa, namuu akkuma amanti ufiitit yaammatu turullee Itoophiyaa irraa hafaa jedhee hin herrgu.Ka lammeessoo biyya abadadhe.Namii biyya hin jibbaatu.Midhaaguma biyya ormaa keessa jiraattullee yaadaa fi qalbiin biyya te si jirti.Kun herrega kiyya qofaa hin sehu.Wanni sadeessoo ani abdadhe ammoo ummata.Keessattu namii ummataa Itoophiyaa irraa abdii hin kutatu.”
“Ani yoo hedduu barmumsa kiyya qalbii,jaalalaa fi gammachuu guddoon barachaa bahe.Wannii Amerikaa fi Awurooppaallee guddisee asiin gahe bamrusa,ijoollee faana teenna jiranilleen rakkoon jiraattullee jabaadhaa baradhaa jedha.”
Anjelaa Kiwuntaal daarektera koree tanaati.“Ganna dabre addunyaan gaazexeessitota 259 hiite.” Kana keesaa Itoophiyaa 16 hiitee Masrii fi Eeritiraatti aantee sadeessoo jirti jetti Anjelaan
Ankaraan erga Raahsiyaa waliin ta’uu dhaan godina naga eegumsa naannoo eeguuf walii galtee booda turkiin kurdoota Siiriyaa Kaaba gama bahaa irratti duulli geggeessitu fudhatama hin qabu, kallattii sirrii hin taane irra buute jechuu dhaan ministriin ittisaa Yunaayitid Isteetis mark Esper beeksisan.
An magaala Adaamaatti argamu, Hospitaalli Waliigalaa fi Kolleejji Meedikaalaa Adaamaa namoota kanaa tajaajilaa tolaa kennaatii jira.
Annaa jala oolchuun rakkisaa yoo ta’e gaafatamanii yakkawwan raawwataman yakka sadarkaa addunyaa dhiifamni hin godhamneefi jedhan.
Anngoo kana af-yaa'ii mana maree naanoo kan ta'an Aaddee Heleen Dabbabaa harkaa kan fudhan af-yaa'iin mana maree godiina Sidaamaa Obbo Solomoon Laalee maqaa uummata sidaamaan gammachuu qaban ibsiin galata dhiyeessan.
Ann McClellan kitaabaCherry Blossomsjedhu barreessan. Dararaa kana ilaaluun hafuura namaa haaressa jedhan.
Ann San Suu Kyi Tillerson rakkoo sanaaf beekkannaa kennuu isaanii akkasumas yaada madaalawaa qabaachuu isaanii galateeffatanii jiru.
An oggaa oggaadhan kabajamu, Guyyaan Walabummaa Ameerikaa baranaa magaala guddoo biyyittii, Waashingitan Diisiitti bifa kaanaan oole. Galgalarra immoo, pirezdaant Doonald Traamp haasaha gochuuf jiu.
Ansu Fati gurbaan ganna 17 dhalootaan Afrikaa Giiniii Bisawu mataa oduu kubbaa miilaa addunyaa tahuutti jira
Ansummane “Ansu” Fati Vieira gaafa gannii isaa 6 maatiin gula Seville, Ispeenittiin gale.Achitti kubbaa miilaa taphachaa guddate. Amma Barseloonaa dirree gama bitaatiin fuula dura taphata.
Ansun daqiiqaa 32essoo irratti galfate.Raamos goolii lama galfatee Torres ammoo tokko galfate tapha sun irratti.
Anthony Roojaasaa akkuma Ellen dardara lafaa dhfuutti jiru.Innii ammoo itti aanaa pirezidaantii Amerika ka durii Joe Bidenii kaardii buuse.
Anti-coup protests continued Tuesday in Dawei in southern Myanmar
Anti-Morsi protesters in Cairo clash with security forces near Tahrir Square.
Anti-rape protesters continue their demonstrations across India.
Antoniyoo Guteres Torban Kana Finfinnee Seenu
Antony Blinkengadaa pirezidaanti Obaamaatti, itti aanaa ministera haajaa alaa Amerikaati.Haga bara 2002ti ammoo gorsaa Joe Baayden tahee hojjachaa bahe.
Antoonii Bliinken Barreessaan waajjira haajaa Alaa Ameerkaa, biyyi isaanii yuunaytid Isteetis mirga baqattootaa akka eegdu kanaanis jalqaba ji’aa kanaa kaastee koolu galtoota loogii malee akka simattu beeksisan.
Antooniyoo Guteres haasan jibbiinsaa addunyaa irraa akka dhaabatu duulli gutuu addunyaatu barbaachisa jechuun dhaamsa dabarsan.
Antooniyoo Guteres: Uummata Somaaliyaa Balaa Beelaa irraa Oolchuuf Gargaarsa Guddaatu Barbaachisa
Appiiwwan kun magaalaalee keessa babal’ataniyyuu, baadiyyaalee fagoo dhaqqabsiisuun garuu ammallee rakkoo tahaa jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
APPisiin hojjachuuniitti jirtu tun waan duudaan ykn namii dubbachuu fi dhagahuu hin dandeenne harkaan haasahu komputera irralleetti barreessiti.
Apple,dhaabii teknooloojii Amerika guddaan galiin itti diqqaannaan itti gaafatmaa isaa guddaa, Tim Cook irraa horii diqqeesse
Apple hujii bara hedduu irra ture tana hardha waajjira Amerikaa,godina Kaalifoorniyaa keessatti eebbisee gadi baase.
Apple Inc. dhaaba teknooloojii gosa hedduuti Cupertino,California keessa jira. Teknoolooji haaraa hojjataa,guddisaa,karoorsa. Yoo hedduuPhone,iPad,iPhone 7,iPod,Macintosh,Apple Watchfi waan akka akkaa baasa.Amerikaa keessaa suuqii gugurdoo 498 qaba.Bara 1976 keessaa namii lammii Amerikaa Steve Jobs jedhan yayyabe
Apple nama sadii:Steve Jobs,Ronald Wayne,Steve WozniakEbla, 1, 1976 Kaalifoorniyaatti jalqbe. Galiin Apple bara 2016 argate $biliyoona 215.6 qofa.
Araara Abboota Gadaan dursamee fi hojii irra oolfama isaa ilaalchisuudhaan, as kutaa Verjiiniyaa ka jiru – Yunivarsitii Waashinton fi Lii, kutaa Barnoota Seeraatti barsiisaa ka tahan – Dr. Henook Gabbisaa dubbisnee jirra. Gaaffii fi deebii geggeessine caqasaa.
Araaraaf Balballi Amma Iyyuu Banaa Dha: Angawaa Mootummaa Oromiyaa
Araara fiduuf yaalii ta’u keessatti fedhii dhuunfaa ykn garee ofii qofa dhibbaa-dhibbatti guttachuuf otoo hin taanee gara yaada giddu-galeessa ta’eetti butachuuf of-kennuu gaafata, akka jecha isaaniitti. Akka nama dhunfaatti araara buusuun salphaa ta’uu mala garuu, akka itti gaafatamaa maatii,hawaasaa ykn dhaabaatti araara buusuun garuu daran fagessanii ilaaluu barbaachisa; wareegama inni gaafatuus jabaadha, yaada jedhu qabu Obbo Asnaaqee fi Obbo Boruun.Haala wal-dhibdee qabsoo Oromoo keessaa attamiin akka ilaalan lameenuu kitaaboota isaanii keessatti kan baressan dubbatanii jiran.MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Araara Itiyoophiyaa fi Ertraa giddutti tolfame bu’aa Diploomaasii nageenyaa ta’u isaa ibsan.
Araara kana irratti jaarrolee fi abbootii gadaa gama lachuuuyyuu walti yaamanii ardaa Qarcaatti mari’achiisan.
Araarrii kun yoom akka rawwachuuf jiru hin beekamiin jira.
Araarri Jireenya Itiyoopiyaa fuulduraaf barbaachisaa dha
‘Araarri warra Maafiyaan ta’u kun araara nagaa miti; yoo namni sadaffaan nu gidduu jiraate malee hin fudhannu’ Waaqumsaa Guutuu
Araar taa’aa gameessi garee mormitootaa Tabaan Dangaay walii galtee sana hojiitti hiikuuf fuula duratti tarkaanfachuuf qophee dha jedhan.
Araar ta’an sudaan kibbaa Pagan Amum mootummaan Kaartuum duula waraanaa jalqabuuf qophaa’uun isaa nu yadesseera jedhan.
Araddaa ajjechaan kun keessatti rawwatame Al-Shariifiif dura ta’aa ka ta’an Obbo Mohammed Umar ajjechaan kun gaggeeffamuu mirkaneessanii jiru. Liyyuu polis lafa fudhachuuf kana godha. Nuti immoo lafa keenya hin laannuu jechuun waan qabnuun falmaa jirra. Kun waan haaraa miti jedhan.
Araddaan Harargee Bahaa amma Soomalii kennan jedhan Kulmiyyee, Nooleeyyee,Wara Ali, Warra Guuyee, Bakakkaa, Qoree, Resiisii fi Fariyyee.”
“Araddaan rakkoon tun itti hammaatte Kooraa Daawwee,Mudhii Daawwee, Irreesa Daawwee,Ardayiida, Makkanniisaa Oromoo fa.Naannoo tanatti rakkoon bishaanii hedduutti jira. Waggaa dabree jalqabee bokkaa gahaa hin arganne.”
Araddaa wal dhaba qabu kana nama 10,000 keessa jira.
‘Aragattee’ sanbata darbe gaggeeffameenis Halakee Maallicha Halakee Bukunee warra boruu isa gorsuuf kaadhimame nama jaha duuka Abbaa Gadaa 74ffaa ta’uuf muudamee jira. Aaba Jaataniin Halakee Maallichaa sagalee harka dhibbeentaa guutuu argatee injifachuu himanii, argachuu isaafis, Abbaan isaa utuu ‘carraa Abbaa Gadummaa isaaf barbaadaa jiruu du’uu, marsaan gaaggeessa Gadaa irraa turuu fi hojii kanaan dura sanyii isaa keessaa warri Abbaa
Aramaa Boocee Haroo Qooqaa Balleessaa Jiru
Aramaa Imboci balleesuudhaaf birii miiliyoonii 300 barbachisa jedhamee kan karoorfatame yemmuu ta’u, amma ammaatti mootummaan feederaalaa birri miiliyoonii 40 keenuu isaa kan ibsaan doktoor Ayaleewun, mootumaan naannoo amaaraa akka gargaarsa qarshii hin goone ibsuun isaani caqasameera.
Aramaan dachii Irra Qotannu Onse: Qonnaan Bultoota
Aramaan Oomisha Keenya Nyaatee Fayyaa Keenyas Hubaa Jira: Qonnaan Bultoota
Arbaa Minci Keessatti Namoota Jireenya Sadarkaa Gadii Gaggeessan Gargaaruuf Carraaqamaa Jira
Arbanyooch Gimbaar Ginboot Torba Irraa Adda Baane Jedha.Gamnii Kaan Immoo Soba Jedhe
Arbenyochi Ginbot 7 dimokiraasii Itoophiyaatii qabsaahuuf jijjiirama Itoophiyaa keessatti deemuutti jiru kanatti dabalamee hojjadhaa jedha.
Arbenyochi Ginbot 7 'jijjiirama Itoophiyaa keessatti deemuutti jirutti dabalamuuf qabsoo dhaabe'
"Arch Puddington hayyoota Freedom House keessaa tokko.""Ganna 12 asitti mirgii namaa addunyaa keesastti adoo gargar hin citin gaduma deema.Akka kanaan bara 2017 keessa biyya hedduutti rakkoo akkanaa keessa jira.”"
Ardaa Dambii keessaa namii beelaan gaggabuutti jiraa jedha warri lafaa. Roobii dabarte keessaa maatii Baggajjaa Diida Areroo, maatii Carqoolee Boruu Roobaa, Badhaasaa Galgalooti fi maatii hedduutti waan nyaatu dhabee gaggabee jedha warrii lafaa.
Ardaa Danbalaa Faccanaa keessaa nama 6,000
Ardaa jilaatti galma Abbootii Gadaa jaaruun tiyaatirii fi fiilmiin Oromummaa jabeessuulleen karoora bahe keessa jira.
Ardaa Kaarra Torbii keessaa nama 350
"Ardaa Madheeraatii namii beelaan gaggabe hin jirtuu “dhara gurraattii."""
Ardaan akka dhungoo,Qurquraa, fi Haya aananii faatii rakkoo akkanaa keessa jiran.
Ardaan ijoolleen keesatti barachuu dadhaban akka bulchootii isii ka aabba Ashcaalewu Yohaannis,bulchaa aanaa isii aabba Baggajjaa Morgee faatii jedhanitti mana barumsa sadarkaa lammeessoo Qabbanaawaa,mana barumsa sadarkaa tokkeessoo Maddoo-Miigoo, mana barumsa ganda 02, mana barumsa Shawaa-Barree, Caamuqi, Xiillee,Laga-Suree,Malabii fi Arbale faatii manneen barnootaa ijoolleen itti barachuu dadhabde.”
“Ardaan kun guddoo bone horiin laafee godaanee galaana gamatti lafa Bulee jedhan bokkaan itti roobee jennaan godaane.Horii achi godaane keessaa horiin haawwichii rimaa qaqqabu faatii hedduutti raawwate.”
Ardaan nama keessaa godaansian “akka eegumsaaf tahutti” afaan karaati qubsiisan jedhan;Funnaan Girii, Funnaan-Baddanaa, Bulbul, Adaadii,Bokkoola, Gursumaa fi fulaa hedduu.
Ardaan waraanii kun guyyaa 10 keessatti nama 15 caalaa itti fixe akka jecha obboo Omaritti;
Ardaa Soomarre keessa ammoo nama 1,000 baqatee itti qubatee keessa jira jedha warri dhaqee gale
Ardaa Yaa’aa(Gandaa 01 ) durii jala Reera 7tti jira
Ardii Afrikaa haga ammaatti walumaa-galatti namoonni kuma sadi’ii ol vaayiresichaan keessatti qabamuun gabaasame keessaa, kumni tokko Afrikaa Kibbaa keessatti tahuun, biyyattiin ardittii keessaa sadarkaa tokkoffaa irra akka jirtu agarsiisa.
Ardii Afrikaa keessatti biyyoota gaazexeessotaa hidhuudhan beekakkaman keessaa Masrii fi Eertiraati aantee Itoophiyaan sadaffaa’rra jirti.
Ardii Afrikaa keessatti lakkoofsii namoota vaayrasii Koronaan qabamanii Miliyoona tokko ta'uun ibsamee jira.
Ardii akkanaa tanaan waliin hariyummaa jabeeffacuun ammoo waan bu’aa qabaati akka ambaasaaddertotii tun jedhanitti.
Ardii akka South America fi Central America keessaa biyya akka Meksisoo fa ka namii bahee bulchaa fedhe filatuu abdiitti duraa mullata.“Warra dorgomu keessaa tokko nama hedduutti isa jaalate yoo akkuma jaalatanii maachan kanaan bahanii filatan Meksikoon gara jijjiirama waan deemtu fakkaatti.”
Ardiin 6 keessaa walti dhufan biyya 24 walti hafa.Afrikaa keessaa Naayjeeriyaa, Afrikaa Kibbaa, Maalii, Senegaalii fi Maalii abdatti.
Ardiin addunyaa cuftii gamuma gamaan waliin taphattee abbaa dabre keessaa filanii akkuma kanaan Amerikaalleen garee kubbaa miilaa ardii isii CONCACAF keessaa dabruuf taphachuutti jirti.
Ardiin addunyaa torbaanuu: Afrikaa, Eezhiyaa, Antaarkitikaa, Awustiraaliyaa/ Oshiyaanikaa,Norzi Amerikaa,Sawuz Amerikaa fi Awurooppaa garuma jiranitti garee kubbaa miilaa naanoo isaanii wal dorgomsiisanii biyyitii dabarte dorgommii sunii walti hafati.Fkn Afrikaa keessaa biyya shanitti fialtamaa 50 olitti wal dorgomuutti jira.Dorgommii tana Fulbaan dabre jalqabanii Onkololeessa bara 2017 taphatan.Haga kaleetti a marroo 561 taphatnaii goolii 1631 gale.
Ardiin Afriikaa sababaa maatiin walitti qabamu, bakka hojiitti namoonni waan wal ga’an akkasumas wal ga’iin filannoo waliin geggeessamu waan jiruuf jecha namoonni COVI-19n qabman miliyoona lama ol ta’uu jamrayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira.
Ardiin akka Awurooppaa, faatilleen gabayaa akkanaa kana qabdii Waldaan Awurooppaalleen tanatti deema.
Ardiin cuftii duula koromto kubbaa miilaa kanaa nama 23-23 walti ergatte. Afrikaan cuftii ya keessaa galte Jermenilleen qaata faana dabarte. Jermeniin Shaampiyoonaa bara 2014ti Kooriyaa Kibbaa 2-0 dhahee lafa buuse dorgommii addunyaa keessaa galche.Jermeniin waan hamtuu taate.
Ardiin uummata halfii baay’ee qabaachuun beekamte – Afrikaan, maadhee hoogganoota baay’ee dulloomanii fi wagggoota baay’ee taayitaa qabatanii turuun addunyaa irratti gita dhabanii haga tokkoo taatee jirti.
Ardin Afrikaa, faca’insa HIV/AIDSII gad-cabsuu irraa kaasee hanga lammiwwan Afrikaa miliyoona hedduu ta’an iyyuma keessaa ba’uutti bu’aa guguddaa arditiin argatte dinqsiifatanii, qooda Yunaayitid tarkaanfii kana keessaa qabdu illee dubbatanii jiran.
Ardittii keessa ka jiran biyyoota hanga tokko keessumaa Afriikaa kibbaa fi Maadagaaskaar baatiilee Amajjii fi Guraandhala keessa roobi hamaan waan roobuuf taphachuun hin danda’amu. naannolee ka biroo keessa garuu rakkoon akkasii hin jiru jechuu dhaan prezidaantichi Ahmad Ahmad hubachiisaniiru.
Ardittiin waggaa waggaatti doolaara biliyoona 148 ka dhabdu ta’uu ibsan. Kun immoo oomisha waggaa kan Afriikaa nuusa ta’uu ibsanii jiran. Kanaaf malaammaltummaan dhibee ardittii dhuunftate ta’uu afaan Ferensaayiin ibsaniiru.
"“Areedni mallattoo ulfiinaa fi kabajaa ture"""
Areero irraa kahee Yaaballottiu dabree achilleetti midhaan,bosonaa fi marga biyyaa balleesse jedha Maallicha Tuqaa jiraataan aanaa Yaaballoo.
‘Areerotti Ajjeechaa Humna Nageenya Mootummaarra Gahe Nutu Fudhate’ Ajajaa Waraana ‘WBO’ Kibbaa
‘Areerotti Humni Hidhate Miseensota Raayyaa Dabalee Namoota Shan Ajjeese, Jedhu’ Bulchiisi Godina Booranaa
Arenaan Filannoo Mootummaan Naannoo Tigraay Gegeessu Irratti Hin Hirmaadhu Jedhe
Arena Tigray Addaan Fottoquu Naannoo Tigraay Hin Simadhu Jedhe
Arena Tigray irraa Abrha Desta jecha isaa utuu hin kenning dura akka qajeelfama jiruutti dubbadhu ennaa jedhamu kun ajaja keessan miga koo kan yaada ibsuu na irraa hin mulqinaa shororkeessaan IHADEG himattoonni basastonni maafiyaa ta’an wal ta’u dhaan ennaa jedhutti manni murtichaa dhaabsisuu dhaan yakka hin raawwanne isa jedhuun galmeesseef.
Arfaasaa kana keessaa akka gabaasa Rooytersitti bokkaan kun nama kuma 485 fi 610 onaa baasuuf deema.
argatan ta'u fi barsiisonnii fi kanneen vaayrasii kanaaf saaxilamoo ta'an itti fufuu jedha.
Arguun Amanuuf, Dhaga’uun of Eeggachuuf ta’a !
Ariisti Guutuu Lammii maagaala Finfinnee naannoo Dhakaa Araaraatti dhalatee guddate. “Dargagguummaa isaatiin qabsoo Oromootti makamee, Afaan Oromoo fi duudhaa Oromoo akka ijoollee baadiyatti beeka,” jedhan warri dhiheenyan isaa beekan.
Ariitaa Firaankiliin,“Queen of Soul”, Giiftiin Sirba Gurraalee Amerikaa Sanyii Afrikaa Hardha Ganna 76t jaarte,lubbuu dhabe
Aritaan dhiphuu fi bali’ana gurraalee Ameriaka bara 1960 fi 70 keessaa achii isallee marroo hedduun sirbaan addunyaatti himte.
Arizoonaa keessaa dubartoota ennaa ulfaa balaaf saaxilamoo ta’aniif gama viidiyoo barnoota waa’ee da’umsaa kan kennuu fi tajaajila mana keessatti da’uu kan kennu dhaaba “Odaa Birth” jedhu illee hundeessaniiru.
Arjentiinaa biyya taphattoota kubbaa miila ahedduu horte.Diyaagoo Armaando Maradoonaa, Di Maariyaa,Aguheeroo,Liyonel Meesii fi nama hedduutti achii bahe.
Arjentiinaa fi Faransaayilleen warruma ufi jibbaatetti asi gahe.Arjentiinaa goolii Maarqoos Roojoo Naayjeriyaatti galchetti asiin gahe.
Arjentiinaa fi Faransay armaan dura maroo 4 waliin taphatanii cufaa Arjentiinaatti dabsate.Taphattootii Fransaay akak lenjisaan isaanii jedhetti fayyaa qixxee qabanii namu hinuma taphata.
Arjentiinaa fi Jermeniin ammoo iftaan Adoolessa 13,2014 Istaadiyoomi Maracana keessatti tapahtan. Jari kun Meesii,Maradoonaa,Muller qaabachaa oduu Istaadiyoomii Estadio Do Maracana dhuftu waluum eeganna.
Arjentiinaa keessatti lakkoobsi namoota Vaayirasiin Koronaa irratti argamee miliyoona tokkoo ol tahuun isaa waan mirkaneessameef jecha, addunyaa irratti tarree shanaffaa seentee jirti.
Arjentiinaan Amerikaa dhuftee tapahcuuf $ 2,000,000 argatte ,El Salvador ammoo $150,000 argatte.
Arjentiinaan Amerikaa dhuftee taphacuuf $2,000,000 argatte,El Salvador ammoo $150,000 argatte jedhan.
Arjentiinaan ammoo Sergiyoo Aguheeroo tapha jalqabaa irratti fulaa Gonzaaloo buuftee tapachiifachuu fi dhibaachuu isii irratti yaada lama qabdi.
Arjentiinaan Arjentiinumaa boqannaan duubatti marroo 16 goolii galchuuf itti gaggamate.
Arjentiinaan dorgommii hariyummaaf taphatan tanaaf nama hedduu guurratee dhuftee,Carlos Tavez (Juventus), Orban Lucas (Valencia CF) Messi(Barcelona),Gonzalo Higuain (Napoli)Pablo Zabaleta, Sergio Aguero (Manchester City)Ezequiel Lavezzi(Paris Saint Germain)fi Javier Mascherano (Barcelona)faa fidatan.
Arjentiinaan dorgommii hariyummaaf taphatan tanaaf nama hedduu guurratee dhuftee,Carlos Tavez (Juventus), Orban Lucas (Valencia CF) Messi (Barcelona),Gonzalo Higuain (Napoli)Pablo Zabaleta, Sergio Aguero (Manchester City)Ezequiel Lavezzi(Paris Saint Germain)fi Javier Mascherano (Barcelona)fa fidatan.
Arjentiinaan hin dandamanne 3-0 qaarisan,Masrii,Morookoo fi Peerullee ya itti fa'anii galchan korommiin kubbaa miilaa waluma dhahuutti jirti
Arjentiinaan marroo 17 Waacnaa Kubbaa Miilaa taphatte Ayislaandi ammoo takkuma hin taphannee hin dabarallee.Arjentiinaan nugusa kubbaa miilaati.
Arjentiinaan Meesiin waan Diyaago Maradoonaa biyya tanaa baheen abadatti. Maradoonana ka bara 1986 gaafa Ingiliiz walin taphatan kubbaa harka waaqaatti keessa jiran jedhan harkaan tuqatee goolii galfateen qaabatan.
Arjentiinaan tana waliin marroo afur waluma gula dorgommii addunyaa moohamte.Dorgommii Koppaa Amerikaa kalee dhumatte irratti Chiileen akkuma ganna dabree baranallee Arjentiinaan walti martee taphii daqiiqaa 120 dhumatee dhiitichaa adabbiitiif walti gadi lakkisan.
Arjentiinaan waan Maradoonaan bara 1986 yoo biyyitii isaa Ingilaandi waliin taphatte jecha Hand of God,kubbaa harkii waaqaatiin tuqan jettu kaan tolchee golii galfatee,qaabachaa,akka waancaan Laatiin Amerikaa hin baane tolchuuf ardii ufi fulaa buutee taphatti.
Arjentiinan Tapha Jaalalaa USA-ti El Salvador Waliin Taphatteti 2-0 Moote. Kilabii Arjentiinaa Keessa Ijoolleen Afrikaa Maaniif Hin Jirre?
Arjentiinatti Lakkoofsi Namoota COVID-19 Qabanii Miliyoona Darbe
​Arjetiinaan maaniif akka kilaboota addunyaa ta dhibii taphatoota Afrikaa kilabi isii keesaa hin qamne?Akkanum jedhee manaajera ArjentiinaaGerardo Martinogaafannaan akkana jedhe.
Arjetiinaan maaniif akka kilaboota addunyaa ta dhibii taphatoota Afrikaa kilabi isii keesaa hin qamne?Akkanum jedhee manaajera ArjentiinaaGerardo Martinogaafannaan akkana jedhe
Arjoomtonni sadarkaa addunyaa baatii dhuftu Jenevaa keessatti wal arguu dhaan rakkoo namoomaa republikii demokraatawaa koongoo hammaataa adeemee fi uummata miliyoona 13 gargaaruuf rakkoo maallaqaa mudate irratti mari’achuuf jiru.
Armed protesters have seized a federal wildlife center in Oregon
Armed robbers attack village Nigeria's Zamfara State killing twenty people.
Army admits shooting down UN helicopter, saying it had mistaken it for a Sudanese plane supplying rebels.
Army patrols northern city of Tripoli following days of clashes- VOA60 World
Army puts up a concrete wall around the presidential palace in Cairo after deadly clashes.
Aroon maashoo komishiinii mirga namoomaa irraa gabaasaa VOA mallaskaachoo ammahaatti akka dubbatteti hidhatoonii hinbeekamne kun anaa sedaalee caalaasaa qabatanii jiru.
Around 30 migrants stormed into Spain's North African enclave of Melilla
Arseene Wenger barana kana name tokkolleen hujii isaa jhin jaalatiniif kaan tana waliin marroo torba kialbii isaa waancaa nyaachise nama ganna 67ti dhalootaan Faransaay.
Arsenaaliin amma innii itti dabalmu tun sadarakaa EPL Keessaa jaheesssoo jirti. Lakkoofsa 17 keeyyatee jidduu taphata taatullee fulaa hedduu dandahana
"Arsenaall,Chelsaa, Manchester, Maadrid,Blaakbern dabalatee walumatti gareelee 20 tu Hagayya 10-2010 jalqabee dorgommii dorgommii kubbaa miillaa biyya Inglaand ka ""English Premier Legue"" jedhamuun beekamutti jiran.Gareen tokko tapha kana marroo 38 gareen 20n walumattuu marroo 380 tapahchuuf itti jiran."
Arsenaal qarallee Henrikh Mkhitarya Dortmun keessaa bitatte,gurbaa kanallee gatiin wal dadhaban malee marroo lama bitachuu feete.
Arsenal ganna dabreBayer Munich2-0 biyyaa fi biyyee isii irratti moote biyya Munich dhaxxee ammoo 5-1 itti fahanii galchan.
Arsenal Gurbaa Gaabon kana, Pierre-Emerick Aubameyang Euro Miliyon 60n Bundesliga Irraa Bitachuutti Jirti
Arsii Asallaatti barattootii hiriira bahanii rakkoo himatan
Arsii Asallaatti dhiyoo tana keessummaa hedduutti walti dhufe.Barattootii godina Oromiyaa cufa keessaa dorgommii Shaampiyoona manneen barnoota sadarkaa lammeessoo Oromiyaatiif walti dhufanii ispoortii gosa torbaatiin dorgommuutti jiran.
Arsii Keessatti Ibidda Bosona Barbadeessaa Jiru
Arsii Lixaa, aanaa Shaashemannee keessatti har’a mormiin itti fufuu isaa dubbatu, jiraattonni aanichaa. Keessumaa, gandeen baadiyyaa aanichaa akka Tirufee, Shagullee, Boorataa fi Shashaa keessatti barattoonnii fi jiraattonni itti fufuudhaan, garii keessatti waajiraalee bulchiinsa gandaa gubuu fi mancaasuu isaanii dubbata.
Arsii Lixaa fi Harargee Bahaa Keessatti Uummataa fi Humnoota Mootummaa Gidduutti Walitti-bu’insa Uumameen Lubbuun Namaa dhabame, jedhu – Jiraattonnii fi Ogeeyyiin Fayyaa
Arsii Lixaa Keessatti Hiriirtotaa fi Humnoota Federaalaa Gidduutti Wal-dura Dhaabbannaa tu Jira, Jedhu – Jiraattonni. Kongiresiin Federaalawa Oromoos Tarkaanfiin Mootummaan Fudhatu Hammaate, jedha
Arsii Lixaa keessatti kaleessaa qabee walitti bu’iinsa magaalaa Dodolaa keessatti uumameen namoonni afur ennaa ajjeefaman 40 ol yoo madaa’an, manneen jireenyaa lakkoobsi isaanii hin beekamne gubachuu jiraattonnii fi poolisiin magaalattii ibsaniiru.
Arsii Lixaa, magaalaalee Dodolaa fi Shaashemannee irraa, Godinaa Baalee, magaalaa Roobee irraa, Shawaa Lixaa, magaalaa Mugar irraa, Wallaggaa Bahaa, magaalaa Naqamte irraa akkasumas, Hararghee Bahaa, magaalaa Haramayaaa irraa kanneen duddisne jiraattonni akka jedhanitti, uummatni baadiyyaa gara maagaaleetti hin baane. Suuqileen, manneen nyaataa fi manneen daldalaa ka biroon irra-jireessatti cufaa oolan. Geejibnis heddumminaan dhaabatee jira. Akka jecha mormitootaatti, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti haga Fulbaana lamaatti itti fufa, mormiin kun.
Arsiin aanaa gammoojjii 23 fi aanaa magaalaa sadii qabdi.Midhaan Arsii yoo heddu biyya qallaban.
Arsiin bokkaa Arfaasaa fi Gannaatiin midhaan facaafata. Bokkeen lachuu akka silaa fedhanitti biyyaa hin buunee amma haguma qarxii kuma 50 qofa facaasan.
Arsiin sanyii qamadidi gosa hedduu qabdi: qamadii daabboo,qamdii biiraa,paastaa fi mokkoroorii fi kkf.
Artaan baqataa lammii Somaaliyaa bara 2014 keessa maatii isaa waliin gara Ameerikaatti godaane.
Artiin maan jennaan,aartiin jireennaa oolmaa bultiiti keessaa oollee bulluuti “waan na fakkaata faarsaa.”
Artiis Hawwii Tazarraa sirba aadaa kana godinoota Shawaa keessaa qorachuudhan mana muuziqaatti qindaahe akka hojjatamu gootetti. Ammas, irratti hojjachaa jiraachuu dubbatti. Gaafiifi deebii artiist Hawwii wajjin godhame dhaggeeffadhaa.​
Artiist Admaasuu Biraanuu Maaliin Yaadatama? Maatii fi Waahiloota isaa dubbisneerra.
Artiist Alii Birraa sirboota Afaan Oromootii alattti afaanoota Somaalee, Affaar, Hararii fi Amaariffaan akkasumas afaan Sudaaniin sirbuun saboonni caalaatti akka wal baran shooraa ol’aanaa bahateera, jedhan kanneen sirna galateeffannaa fi eebba kitaabichaa irratti argaman.
Artiist Daadhii Galaan, godinaa Shawaa Bahaa, dhukaasa sirna eebba tokko irratti dhukaafameen du'uun isaa himame. Haala isaa ba’ii qorannaa hakiimii irraa eegamuutti dabalee akka qorannaa gama isaa geggeessu ka dubbate, waajirri poolisii, “haalli isaa dhukaasa gammachuu dhuka’aa ture keessatti akka tasaa kan uumame tahuu hin oolu” jedhee jira. Gabaasaa Muktaar Jamaal erge guutummaa isaa caqasaa.
"Artiist Haacaaluu Hundeessas geerrarsa ittiin beekkamu qabatee dhihaatera. Haacaaluun dhimma rakkoo nageenya Oromiyaa keesssa jira jedhe geerarsaan dhiheessun ""Oromoon biyya ijaara male in diigu"" ergaa jedhus dabarseera."
Artiisti Geetuu Lammii Warra isaatiif ilma angafa. “Haatii fi oboleessi isaa Finfinnee jiraatan oggoota 20 darbaniif qarqaarsa isaatin jirachaa turan, amma garuu rakkinaaf saaxilamuu insaniti,” an jedhan hiriyaan Guutuu, haawaasni Oromoo maatii nama uummata ofii tajaajla ture kanaa akka kunuunsu gaafatan.
Artiisti Guutuun nama umuriin oggaa 50 ture.
Artiisti Guutuun oggoota sadeen darbaniif kalee dhukkubsachaa turee, Bitootessa 21,2020, dhiibaan strookiin isa qabee hoospitaala seene. Akka seeneen qorannaan vayrasii koornaa irraa walaba ta’uun itti himamus, booda garuu vaayrasichi qaama isaa keessa jiraachuun mirkanahee , irraa hafuu dadhabee. Ebla 18, 2020 dhalatee umurii isaa oggaa 50 ti addunyaa irraa du’aan boqate.
Artiisti Guutuun yeroo uggurri manaa in bahinaa jiru kanatti lubbuun isaa darbus Hawaasni Oromoo naannoo Waashingitan Diisii teeknoolojii fayyadamuudhan qophii yaadannoo namoota gara 75 hirmaachise godheefira.
Artiisti Haacaaluu Hundeessaa lammiiwwan biyyaa isaatif, goota; goota sirbi isaa mootummaa garagarchuu keessatti gahee tabate.
Artiisti Haacaaluu Hundeessaa lammiiwwan biyya isaatif, goota; goota sirbi isaa mootummaa garagarchuu keessatti gahee tabate.Mana maatii isaatti garuu Haacaaluun ilma, obboleessa abbaa warraa fi abbaa ijoollleeti.Torban darbe keessa Rooyters gara Amboo imaluudhan maatii artiisti Haacaaluu dubbiseera, Tigist Gammeetu dhiheessa.
Artiistii beekamtichi Oromoo kun sirboota afaan Oromoon Iyya handaaqqoo, koottu yaa jigaakoo Ya Boonaa Yaa Boonaa, Jijiituu, fi kkf wellisuun beekama. Sirni Awwaalcha artist Laggasaa Abdii har’a waarii booda mana sagadaa qiddist sillaasee kaateediraalitti raawwatame.
Artiistii bekkamaa doktara kabajaa Alii Birraa dabalatee artiistonni heddun hojii aadaa fi afaan sabaa fi sablamoota biyyatti calaqisiisaan dhiheessudhan keessummoota achitti argamanii fi karaa miidiyaawwaan adda addaa hordofaa turan bashanansiisa oolaniiru.
Artiistiin Oromoo naannoo Waashingitan Diisiitti tajaajila hawaasaa keessatti bakka guddaa qabu, artiist Guutuu Lammii vaayrasii koronaan qabamee, Ebla 18, 2020  addunyaa kana irraa du’aan boqateera.
Artiistii Oromoo Beekkamaa Haacaaluu Hundeessan Finfinnee Keessatti Ajjeefame
"Artiisti Jamboo Jootees, ""gaddarra jiraa, han dhumaa jiru uummata keenya"" kanaafu amma waayeen sirbaa han hin yaaddamne jedha."
Artiisti Magartuu Geetuu yeroo hojiidhaaf garaa Saawudii Arabiyaa deemte umuriin ishii reefu oggaa 18 ture. Oggaa afur mana namaa keessa hojjachaa turtee san booda garuma biyyaa deebite.
Artiistin Abbush Zalaqaas sagantaa ayyaana Qameetiin walqabatanii dhihaachuudhaa deemaan irratti hirmaata jedhamee kara sabqunnamtii hawaasummaa dadarbaa haa turu malee, innikara fuula Feesbuukiiisaatiin,
Artiistin biyya Filipiinoo kun yeroo 33ffaaf bara darbe (bara 2019) gaafa Guyyaa Fannoo, ‘Good Friday” jedhamuun beekamu akka Iyyasuus Kiristoositti fannifame.
"Artiisti Tsaggaayee Dandaanaa ""artiistiin han ummataatii, waan ummanni hin barbaanne hin goonu"" jedhee, qophiiwwaan kana dura waraabbamanii achii gaafa ayyaanaa waan inni irratti hirmaatu akka hin jirree ibseera."
Artiisti Yaaddessaa Booji’aa ogeessaa graafik dizaayiniiti. Bifa barumsaa kana, akkasumas kominikeeshiniidhan Yuniversitii lama irraa eebifameera.
Artiistonni gameeyyiin Umar Suleeymanii fi Zarihuun Wadaajoo dilbata sagantaa garaagaraa kabajatanii oolan, Umar Suleeyman turtii biyya ormaa wagga kudha sadeet booda bittatti gale, simaanaa ho'aanis ummataan Finffinee galma barkumeetti taasifamee fi jira.
Artiistonni Oromoo bebbeekamoon haala biyyaa keessa jiru irraa han ka'e gaddarra akka jiran ibsanii sagantaawwaan ayyaana oggaa haaraa Itoophiyaa fi Qaamee irratti akka hin hirmaanne beeksisan.
Artiistoonni Oromoo yeroo lammataaf har’a mana murtii olaanaa Federaala Itiyoophiyaa dame Lidataa dhaddacha 19ffaa duratti dhiyaatanii jiru.Bellamnii har’a mormii sadarkaa duraa dhiyeeffadhaa jedhamee kan qabamee ture akka ta’e kan ibsan abuukaatoolee himatamtootaa keessaa Obbo Tolamaariyaam Magarsaa kanas dhiyeessuu isaanii ibsanii jiru.
Artiistoota Oromoo: Artiistiin han Ummataati, Ummanni Gaddarra Waan Jiruuf Qophii Ayyaanaa irratti Hojii Keenya hin Dhiheessinu
Artiist Seenaa Salamoon suuraa haadha Haacaaluu fi Haacaaluu wajjin tana dura kaate maxxansite; “Maaluma jetta laata haadha gootaa. Waggaa tokkollee odoo hin guutin ijoolllee kee lama awwaalteem. Biyyoon sitti haa salphatu Haceekkoo.”
Artiist Yaaddessaa Booji'aa Hojii Gama Miidiyaa Hawaasumman Hojjatuun Beekkamtii Argate
Artisitii Abdii Ifaa Fuul-duratti Ilaalaa Jirtu
Artisitii Of Irraa Ittisa Vaayirasii Koronaa Barsiisuuf Sirboota Baase
Artist Darajjee Shuumii Masiinqoo tapahchuudhaan beekama. Eega weerarri Koronaa Itiyoophiyaa seene irraa jalqabee akka uummatni waa’ee of irraa ittisa Vaayirasichaa hubannoo argatu kanneen gargaaran sirbawwan sadii Masiinqoodhaan qopheessee baasee jira.
Artist Feqaaduun firoottanii fi kanneen isa ajaa’iffatan biraa maallaqa walitti qabameef keessaa qarshii kuma 200 shamarree akkuma isaa kaleen isee dhukkubsatuuf gumaachuun isaa ni yaadatama.
Artist Feqaaduu Tekile Maariyaam baatilee hedduu dhaaf dhibee kaleen dhukkubsatee wal’aansa fayyaa fudhataa fi xabalaan deggeramaa erga turee booda guyyaa kaleessaa dhalatee waggaa 62tti addunyaa kana irraa du’aan boqote.
Artist Haacaaluu Hundeessaa erga ajjeefamee booda lubbuun namaa bade qabeenyaan manca’uun gabaasamee jira. Kutaalee Oromiyaa adda addaa keessatti rakkooleen uumaman magaalaa Finfinnee keessattis mul’achuun illee ibsameera.
Artist Haacaaluu Hundeessaa har'aa jechuunis Wiixata Waxabajj 29, 2020 akka lakkoofsa sa'aatii Itoophiyaatti galgala tilmaamaan naannoo sa'aatti 3:30 Magaalaa Finfinnee bakka adda Kondominiiyemii Galaan jedhamutti ajjeffame jedhamera. Yeroo amma reenfii isaa naannoo Labu akka jiru namoonni naannoo sana jiran dubataniru.
Artist Hacaaluu ajjeesamuutti rifaatuu fi gadda itti dhaga’ame ibsachuuf uummata magaalaa Naqamteetti hiriira bahee fi humnoota mootummaa gidduutti walitti bu’insa uumameen, namoonni du’anii fi madaa’an jiraachuu, hiriirtotaa fi Hospitaala Ispeeshaalaayizdii Naqamtee irraa VOAf ibsanii jiran.
Artist Hacaaluu Hundeessaa maqaan kiristinnaa isaa Hayile Gebreel akka jedhamu kan tuqe ibsi kun ajjeefamuu artistii kanaatti aansuu dhaan Oromiyaa bakka tokko tokkotii orotodoksii ta’uu isaanii qofaaf adda baafamanii ajjeechaa sukaneessaan irratti raawwatamuu ibsa.
Artistii Afaan Oromoo beekamaa fi jaalatamaa, taphaa fi baacoo akkasumas agarsiisa TV irratti yeroo dheeraa dhaa qabee hojjetaa kan ture maqaa abbaa Lataa jedhuun kan beekamu Admaasuu Birhaanuu kaleessa Finfinneetti du’aan boqote.
Artistii Hacaaluun Hundeessaa Waxabajjii 25 Finfinneetti galaafatan. Sunitti aansee Jawaar Mohaammad,Baqqalee Garbaa fi hedduutti waliin hidhame.
Artistiin Oromoo Admaasuu Birhaanuu Du’aan Boqote
Artist Iteenash Girmaa dhibee fayyaa ishee mudateen baatiilee haga tokko eega yaalamaa turteen booda kalessa galgala Finffineetti du’aan boqatte. Sirni awwaalcha ishee har’a raaw’atamuunis beekamee jira.
Artist Iteenash Girmaa Dhukkuba Waggoota Shanii Booda Du'an Boqatte
Artist Jaamboo Jootee Waa’ee Artisticha Oromoo Aangafa Du’aan Boqotee Maal Jedha?
Artist Laggasaa Abdii akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Onkololeessa 11, 2011 du’aan boqotee, awwalchi isaa boorumtaa isaa Onkolooleesa 12 magaalaa Finfinnee Waldaa Qiddist Sillaaseetti raaw’atame.
Artistoonni har'a sagantaa dhiiga arjoomu irraatti hirmataan kun waldaalee Artii hundeeffaman jahan kannen gurma'an ta'uun ibsamee jira.
Artistoonni kunis, Olyaad Baqqalaa, Moii’bul Misgaanuu, Haayluu Naccoo, Ifaa Gammachuu, Qananii Tammiruu, Seenaa Solomoon fi Eliyaas ta’uun beekamee jira.Isaan kana keessaa 5 dhiira 2 shamarran ta’uun kan ibsamee yoo ta’u himannaan yakkaa irratti dhiyaate uummata kakaasuun humnaan mootummaa aangoo irraa darbuuf yaalan ka jedhu ta’uun beekamee jira.
Artistoonni Oromiyaa Faca’ina Vaayirasii Koronaa Ittisuuf Sagantaalee Hubannoo Uumuu Geggeessaa jiran
Artistoonni Oromoo Angafoonni Dhibamnaan Birmannaa Qabuu?
Artistoonni Oromoo Lama Sababaa Hidhamaniif Hin Beeknu Imaanaatu Nutti Kenname: Poolisii Magaalaa Adaamaa
Artistoonni Oromoo toora aartii adda addaa keessaa filataman Dilbata darbe jechuun Amajjii 14 bara 2018 badhaasa “Oda Award” jedhu badhaafamaniiru.
Artistoonni Oromoo wal dhibdee siyaasaa dhaabota Oromoo gidduu jiru akka furamuuf gama isaaniin tattaafatanii jiran. Carrqqqqiin isaaniis bu'a qabeessa ta'uu qindeessitoonni ibsaniiru.
Artistoonni umurii isaanii ganamaa irraa eegalanii aadaa fi muuziqaa Oromoof gahee guddaa gumaachan akka Wasanuu Diidoo, Halloo Daawwee, Jawwee Booraa fi Taaddesee Cuqqee dhibee fayyaa hamaa keessa akka jiran ka beeksise gurmuun kun, Oromoon biyya keessas tahe ala jiraatu artistoota ijoo aadaa sabichaa tahan kanaaf birmatuu qaba, jedha.
Artistoota Badhaasa “OSCAR ” Bara 2014 Argatan Keessaa Sadii Dhalootaan Afrikaa
Artistoota deggeruun aadaa ofii Guddisuu dha
Artistoota Oromoo Jajjabeessuf Sirni Badhaasa “Odaa Award” Jedhamu Geggeeffame
Artistoota qophii bashannanaa baranaatiif yaaman keessaa tokko Hacaaluu Hundeessaa,Muktaar Suleeyamnii fi Adnaan Mohaammad fa.
Artistootii Oromoo nami akka Waaqoo Calloo,Sayyoo Dandahaa,Fayyisaa Furii,Jalko Qasarii fi Ibroo faatillee aanaa Fantaallee keessaa lafa akka Qararrii Barruu,Ollaa Abbaa Kulaa dhaqanii laalanii jireenna namatti jabaate argan.“Horiin foon qabaatee maallaqa hin baasu.”
Artistootii tun ‘dirqama qamna” jedhaii rakkataa gargaaruutti jiran.
Artistootii tun waan achitti argan walti haasahuuf Finfinnee wal yaaman. Warra marii sun keessa jiru keessaa tokko Caaltuu Butoo.
Artistootni Oromoo sagantaa kana irratti argaman, “yeroo oggessi ogumaan seenaa, aadaa fi dudhaa ummatichaa ifatti baasu hawaasni immoo hamilee kenuufii qaba,” jedhu.
Artistotoii tun “Lammiin lammif” jedhanii jara kana dhaqanii laalanii diqqaattullee garaarsa wayiillee harkatti qabataniif.
Artist Saaliyaa Saamii Oromoo Raayaa Keessatti Waan Ajaa’ibaa Arge, Jeetti
As 50 Iraqi families are being transported to a safer place after Iraqi troops rescued them from Ramadi
Asaangeen nama ganna 47ti balleessaa itti murani jennaan ganna hedduu hidhuu dandahan.
Asaasaa Fi Hokkara Ishee Mudate Kutaa 2ffaa
Asallaa,Bishooftuu,Jimmaa fi Adaamaan dorgommii gugurdoo qopheessuuf itti jiran
As Ameerikaa keessaa fi biyyaa irraa namoota dubbisneerraa, kinooti.
As Ameerikaa keessatti guyaa walabummaatu kabajamee oole. Yunaayitid Isteetis ayyaana har’aa kana akkuma baratame xaaxee xaaxessuu, maatii fi hiriyoottan akkasumas hawaasaaleen walitti dhufuu dhaan irbaata waliin gooddachuu yoo kabajan prezidaant Doonaald immoo haaswaa dhageessisuuf jiru.
As Ameerikaatti Yunversitii Feerfiild keessatti waayee Baqqalaa Garbaa barsiisaa turte.
As America kutaa Minnesota St. Paul keessa kan maadheffate jarmayaan bu’aaf hin hojjenne kan “Books For Africa” jedhamu kitaabota barnootaa sadarkaa duraa, lammataa fi universitiiwwan Africa keessaaf erguun tajaajila. Kaayyoon jarmayaa kanaas hanqina kitaabotaa Africa keessa jiru hubachuu dhaan ardittiif hamma danda’ametti kitaabota hedduu erguu dha.Jarmayaan “Books for AFrica” jedhu akka lakkoobsa Awropa bara 1988 qabee Africaatti kitaabota ergaa jira. Directora ol aanaa jarmyaa kanaa Dr. Patrick Plonski MN-tti bilbiluun Tujubeen haasofsiistee jirti. kitaaboota Africatti ergaman kana eessa irraa akka argatan ibsuu dhaan eegalu.
Asamoha nama ganna 25ti marroo afur dorgommii waancaa Afrikaa kana taphatee barana hin taaneef.
A second winter storm has struck parts of the south central U.S.
Aseesaa... goofaaree gootaa.... abaaboon dhootee hooda...birraan bariitee hooda...
Aseesaa - Sirba Aadaa Shamarranin Birraatti Sirbamu
As gara Ameerikaa kan dhufe dargaggoota Itiyoopiyaa kuma lama gumii “YALI” irratti hirmaachuuf galmeeffaman gidduu dhaa kudha lama kan filataman yoo ta’u Dararaan tokko. Waa’een hooggantummaa ykn Leadership cimsee kan yaadachiisu daraggoon kun hoogganaa jechuun taayitaa irratti ol ba’anii taa’uu utuu hin taane uummata ofii ofitti qabanii rakkoo isaa hubachuun waliin hojjechuu dhaa jedha.
Ashaaraa isaanii magarisaas kaa’uudhaan, injifannoo arganneen otuu hin dagatiin injifannoo dabalataa akka argannu, mukeen dhaabuu fi kunuunsuu hojii keenya ijoo taasifachuu qabna, jedhan – jedha – gabaasaan VOA – Mesin Arraagee, Desee irraa.
“Ashaaraa Magarisaa Itiyoophiyaa” ka jedhame – sagantaan biqiltuu dhaabuu kun, baatii Caamsaa dabree, muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. A biyyi Ahimediin ifatti labsamuu isaa kan eere – ibsi Koomishina Dinagee Afrikaa, ka Tokkummaa Mootummootaa irraa bahe kun, kaayyoon isaa, mukeenii fi bosonaalee waggoota hedduu keessatti dhabaman bakka-buusuu akka tahe dubbata. Barreessaan Koomishina Gamtaa Afrikaa, ka Tokkummaa Mootummotaa – Veeraa Soonguwee, carraaqqii gama kanaan godhamaa jiru dinqsiifatanii jiran.
Ashaaraan quba Al-Mohammad kan angawoonni Girikii odola Lerostti baatii Onkololessaa keessa ennaa koolu galtoonni 70 ta’an andaara galaana biyyattii dhaqqaban kaasan waliin wal fakkaata.
“…Asi gahuu kootiif lammata dhaladhe natti fakkaata.”
Asii achi akka aaddee Caaltun jettutti tokkummaa Oromoo jabeessaa biyya jaaruu,jijjiirama amma dhufe durattiin deemuu fi “waan harka nu seene nuy harka seene jabeeffachuu.
“Asii achi qonnaan bulaa keennaa fi namii magaalaa waan dammaqeef gurmuu isaatti maxxananii taahuun hin dandahamu. Waan qajeeluu malee ariifatanii qajeelachanii rakkoon tun teennuma jedhanii fudhachuu.Yoo tana tolchinu ammoo warrii tana hin jaalanne akka jarii raphe jedhu mirkana. Warrii tana jala wal tolfachuu fedhu duriillee rakkoo teenna irraa sooratee furfuura.Tanaafuu naannolee tahee paartilee keessa bulchiinsa hamaa bubuqqisuu.Fala dhibii barbaaduun ammoo karaa badiitti nama geessa.”
“Asii achi waan waraana sunii hin odeessinu. Asii achi humna hujiin hojjachuu dandeennu fi waan nagaa dubbachaa,waan ummata biyya lamaanii argachuu male hojjanneefii waan warrii dhabe deebifneefii hariyummaa biyya lamaanii oli guddisuuf waadaa galla.”
“Asiidii ammonium nitrate toonii 2750 taatu balaa isiin qabdu adoo beekanuu ganna 6 achitti kuusanii ilmee namaa balaa irra buusuun waan tahuu hin qamne,” jedhe.
“Asii geennee jennaan mana akimii namaan gargaaran asi jiraachuu malee jennee walii galle.Biiroo Al-Qadarif irraa qorsa haga tokko argannee hojjachuutti jirra.
Asii martinuu wal make jira. Naannoon kun kan Warra Vietnamii ykn kan Arabaa, kan warra Somaalee jechuun wal qoduun hin jiru. Martinuu waliin jiraataa, waliin hojjeta. Kanaaf hedduu namatti tola jedhe. Yeroo tokko tokko feestivaalli gosoota adda addaa daandii irratti geggeessamuun akka aadaatti fudhatamee jira.
“Asiin duratti hin dhiisaa jedhee dubbadhe amma ammoo ummatuma duratti hin dhiisaa jedhee waadaa gale.Ta tana caaltu hin jirtu.Ganna 15 dorgommii tana itit jalqabe ulfeessuflle taati asiin duubatti hujii tiyyatti dabra.”
Asiin duratti seneteroota Amerikaa kutaa MN-tti mirga dhala-nama Itoophiyaa keessumattuu ka Oromootti yaaddahanii ministera haajaa alaa Amerikaatti xalyaa ergan.
Asiin duubatti akka jecha perzidaanti Obaamaatti Kuubaa fi USA biyya waliitti Embaasii banachuu,bittaa fi gurgurtaaf biyya waliitti yaahuu fi waan hedduu waliin hojjatan.Taatullee “wayi wal irraa bitachuu fi gurgurachuu irratti Kongireesiin wal dubbanna”.Afi’i yaahiin Mana Marii Amerikaa,ka paartii Ripaabilikaan, Joon Boohener ammoo Amerikaan bulchiisa maatii Kastiro waliin hariyaa tahuurf rakkoo jirtu irra deebihanii dhiisii,sun yaaduuyyuu hin malle jedha.
Asiin duubatti Ihadeg akka paartiitti jiraachuu fi jiraachuu dhabuu isaa kora isaanii dhufu irratti wannii taaatu taati.
Asiin duubatti maan hojjachu feeta jennaan akka ijoolleen dubraa carraa barnootaa argatan NGO bane hojjachuu feena jetti.
“Asi jiraattanillee biyyitii teessan jijjiiramtee rakkoon amma jirtu seenaa taatee haftii isan hagasitti jabaadhaa hojjadhaa,” jedhe.
”Asi rakkoo bisaanii guddootti jira. Akkana jechuun ammoo bisaan haga ollaa walti aanu bilookii afreesso hin dhufan.Hardha ollaa garanaa bori ammoo ollaa garasiitti argataa jechaa bisaan warabanna. Ganama saatii afuritti bananii hagi bori saatii afurii waraabbattan.Namii hagii tokko jarkeenii hedduutti kaan ammoo roottootti waraabbatee borii oli keeyyata.Ani ganna tokkon duratti ollaa kanatti qubadhee eegii ani argee asitti haga hardhaallee marro marroon bisaan waraabbanna.”
As kutaa Verjiiniyaa keessa ka jiru – Gloobaal Yunivasitiitti, hayyuu Falaasama Siyaasaa fi barsiisaa ka tahan – Dr. Alamaayyoo Birruu, Namoon qophii har’aaf haasofnee jirra.
As magaalaa Niwu Yoork irraa har’a kan ibsa baasan, Mrs. Roozeliin Akombee, ibsa baasaniin, filannoon Onkoloolessa 26 geggeessamuuf eegamaa jiru kun, wanna uummatni Keeniyaa abdatu – ulaagaa isa xiqqaa illee akka guutuu hin dendeenye hubachiisan.
As many as 91 people are feared dead in Oklahoma, where a tornado with winds of 320 kilometers an hour caused massive destruction Monday afternoon.
Asmaraa Keessatti Qorannaa Vaayrasii Koronaa Jalqabamee Jira
Asmara fi Gonder keessatti baatii Fulbaana, Onkoloolessaa fi Sadaasa darbe wal ga’iileen geggeessaman biyyoota yeroo tokko hariiroon isaanii laaffataa ture, walii galtee dinagdee fi misoomaa mallatteessuu isaanii ibsaniiru.
As naannawa Waashington Diisii keessatti immoo, qophiin sirbaa addaa tokko Sanbata dhufa, gaafata Bitootessa 19tti karoorfamee jira. Galiin agarsiisa kana irraa argamu, sababaa mormii Oromiyaa keessaan wal-qabatee haleellaa humnoonnni mootummaa raaw’ataniin kanneen madaawanii fi gargaarsa hin qabne gargaaruuf kan oolfamu ta’uu wallistoonni qophii kanatti hirmaatan ibsanii jiran.
As naannoo Washington kan jiru bakka Daulles jedhamu keessatti argamu hawaasi musliimaa mariin amantiwwan adda addaa gidduttigeggeessuu dhaan waa’een Islaamaa akka beekamu barsiisuun beekama.
Asociated Press akka gabaasetti Pack namoota kana aangoo irraa waan kaasaniif sababa addaa hin dhiyeessine.
Asoosamoonni fi kitaabonni afaan Oromoo yeroo ammaa barreessamanii maxxansaman lakkoobsaan hedduu haa ta’an malee gama qaaccina yokaan qulqullina isaaniitiin rakkoon guddaan akka jiru, ka dubbatan, Obbo Tafariin,
As police in the eastern U.S. state of Virginia investigate the brazen on-air killings of two television journalists Wednesday, the victims are being fondly remembered.
Assaangeen nama biyya Awustiraaliyaati injinera komputeraati.Dhossaa mootummaa Amerikaa kuma hedduu komputera keessaa hatee addunyaatti gadi dhiise.
Assanj Embaasii kan seene bara 2012 yoo ta’u kunis biyya Swidiniitti dabarfamee akka hin kennamneef ta’uun beekamee jira.Sana booda Swiidin himannaa irratti dhiyaateef qorannaa irratti gaggeessitu dhaabde. Assaajis Embaasiicha keessatti hafe.
Assoicated Press akka gabaasetti wal ga’iin lammataa fi xumuraa kan jimaata dhuftuu mata duree sadii irratti fuuleffata. Qaamni addunyaa weerara kanaaf deebii inni kennu, talaallii vaayiresii koronaa ilaalchisee fooya’ina amma argamee fi sababaa weerara kanaan dandammachiisa dinagdee addunyaa ka jedhu.
“As taa’anii Du’a eeggachuu” mata-duree jedhuun gabaasaa baase kana keessatti, Sagantaa Hundeessa Gandaa fi Qubachiisaa Gaambellaa waggaa tokkoof geggeessame xiinxaluu isaa dubbata, gareen kun. Hiyuumaan Raayits keessatti, qorataa fi qopheessaan gabaasaa kanaa – Seeliks Hoorn, London irraa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin “Akeekni Hundeessa Gandaa sun, akka dura ibsametti kan namoonni fedhii isaaniin itti deemuunii quabatan tahee otuu jiruu kan ani ijaan arge garuu faallaa isaa ti” jedhu.
Asteer akka jedhanitti hanga ammaatti midhaan xiqqoo holloota koo biraa argadhuunan jiraataa ture. Ganda baadiyyaa fagoo shire irraa fageenya km 50 irratti argamtu Adi Millen irraa kan ta’an aadde Asteer, amma garuu yoo xiqqaate beelaaf dararaa jiru irraa boqonnaa arganne jedhan.
Aster Gannoo,dubartii ganna 130 duratti dubaratoota akka isii waliin garbummaa jalaa gara kitaaba Afaan Oromoo barreessu fi guddisuun huji jalqabde.Waan jarii afaan Oromootti deebise keessaa, Kitaaba Qulqulloo fa.
Aster Gannoo,Dubartii Oromoo Ganna Dhibbaan Duratti Afaan Oromoo Guddisuuf Hujii Jalqabde
Aster Gannoo nama bara jabaa keessatti afaan Oromoo barreessuu fi barsiisuu jalqabe.
As the European migrant crisis worsens, countries around the globe prepare to help.
AstraaZenekaan Talaallii COVID 19 Ilaalchisee Odeeffannoo Haaraa Kenne
AstraZeneca, dhaabii qorsa COVID-19 hojjachuutti jiru waa shakkee waan hojjate nama irratti ilaaluu ammaaf dhaabe
AstraZeneca,dhaabilee kotoraata fudhatanii qorsa COVID-19 hojjachuutti jiran keessaa tokko.
AstraZeneca faarmaasii addunyaa gugurdoo Britain -Sweden waliin qaban. Waajjirii guddaan isaanii Kambiriji, Ingilaandi.Damee qorannoo ammoo Amerikaa, Maryland fi Kanaadaa, Torontoo qaba. Qorsa vaayiresii koronaa Yuniversitii Oksford waliin hojjachuutti jiran.
AstraZenekaan dhuma 2020 irratti qorasa miliyoona hedduu addunyaaf qooduuf karoora qaba.
A string of avalanches in the Rocky Mountains have left at least 15 people dead in February
As United States erga seenanii waggaa kudhan kan ta’an Obbo kamal abbaa ijoollee torbaa yoo ta’an himata irratti dhiyaateen waggaa lamaa oliif hidhaa keessa turan.Obbo Kamaal kan hidhamaniif kophee Naayikii jedhamu kan kijibaa gurguran akkasumas Caatiin suuqii isaanii keessatti argame himannaan jedhu waan irratti dhiyaateef jecha.Haati warraa isaanii aadde Jamiilaa Alii Kamaal Itoopiyaatti yoo deebifame sodaa nageenyaa kan qaban ta’uu dubbatu.Abukaatoon obbo Kamaal Jessie Levine dhimma isaanii hordofaa kan jiraniif yeroon isaa yeroo ga’u sadarkaa dhimmi obbo Kamaal irra jiru kan ibsan ta’uu ibsaniiru. Intalli isaanii hangafaa Aanshaa Kamaalis mootummaan abbaa koof Yoo carraa lammataa kenneef maatii koo fure jetti. Guutummaa gabaasa kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadha.
As United States keessatti kibxati dhumaa kan baatii caamsaa guyyaan goototaa ykn “Memorial day” jedhamuun kabajamee oola. Guyyaan kun guyyaa lammiiwwan Ameerikaa dubartootaa fi dhiirota waraana biyyattii keessaa tajaajilan kabajaan itti yaadatan.
As United States kutaa Michigan bakka Orchard View jedhamu keessa jiraataa kan turan baqataa Oromoo Obbo Kamaal Abubakar Abdul Kariim himannaa irratti dhiyaateen Amajji shan jechun guyyaa borii America keessaa akka baafamanii biyyatti ergaman abbootiin seeraa murteessuu isaanii abukaatoon immigration United States Televiziyoona News 8 jedhamu kan naannoo Michiganf ibsanii jiru.
As US kutaa Nebraska magaalaa Lincoln keessa kan jiraatu hawaasa guddicha warra Yazidi jedhaman sochii tokko jalqaban. kan umuriin waggaa 26 Laila Hoh-DAY-dah uummata ishee kanneen Iraq gama kaabaa keessatti dararamaa jiran gargaaruuf sochii jalqabame kana hoogganti
A suspected piece of Malaysian Airline MH370 debris found off the coast of Mozambique sent to Australia
As US Portland Oregon keessa kan jiraatan dargaggoonni Oromoo sadii caasaa hawaasaa ykn “profesional social networking site” kan SeeNuu jedhamu uumanii jiran.
As Waashinton DC keessa ka jiru Joorj Waashinton Yunivarsitii keessaa kan hojjetaa turanii fi siyaasa biyya keenyaa keessatti hirmannaa guddaa ka gochaa turan Obbo Zawudee Guddataa Mul’ataa umrii isaanii waggaa shantamii tokkotti torban dabare keessa du’aan boqotan.
As Washington keessa kan maadheffate Waaltaa Afriikaa fi gumii Atlaantikiif directera kan ta’an Peter Pham sagaleen sadii keessaa lama waan barbaachisuuf kan Dlamiini Zuma bakka bu’u gumii kana keessaa filatamuu dhiisuu mala jechuun akeekkachiisan.
Asxaa keenya ol kaasee deggersa nuuf qabu beeksise” – ka jedhan – Obbo Beqqelee Garbaa, achii booda humnoonni Federaalaa, karaa duraan irraa dhorkanii turan irra akka deemanii dadammaqsachuu danda’an itti himuu isaanii dubbatu.
As Yunaayitid Istaates magaalaa beekamtuu kutaa Meeriilaand keessa jirtu Baaltimoor keessatti dargaggoon gurraachi-Ameerikaa umuriin digdamii shanii, poolisiin qabamee otuu jiruu miidhaa irraa ga’een du’eef , eega sirni geggeessaa reeffaa godhameefii booda Hiriirri mormii geggeessame gara Hookkaraatti yoo xiqqaate Poolisoonni madeessamuun gabaasamee jira. Dargaggoonni lammiwwan Ameerikaa hidda Afrikaa dhibba hedduutti lakkaawaman ganda geggeessaan reeffaa keessatti ta’e sanatti bobba’uudhaan – konkolaatota guban, suuqiilee saaman, qabeenyaalee barbadeessan. Yeroo poolisoonni tasgabbeessuuf itti bobba’an immoo – dhagaa, caccabaa qaruuraa fi caccabaa argatan mara itti darbachuun of irraa lolan. Dargaggeessichi umuriin 25nii FREDIE GRAY Caamsaa 12 ture kan inni poolisiin qabame. Hookkara Kaleessaa sanaa booda – Bulchaan kutaa Meeriilaand LARRY HOGAN labsii naga-eegumsa hatattamaa labsuudhaan, humna nageenyaa biyyoolessaa “NATIONAL GUARD” jedhamu akka bobba’u ajaja kennan. Magaalaa Hookkarri kun itti uumame Baaltimoor keessa jiraatu Obbo BILISUMMAA TASGARAA-tti bilbilee haasofsiiseen jira. Obbo Bilisumma mee Kaleessa ennaa hookkarii sun Poolisootaa fi dargoggoota jiraattota magaalaa Baltimoor gidduutti ka’e ati eessa turte?
As Yunaayitid Istees keessatti illee dorgomtoonni filannoo prezidaantummaa, keessumaa, Rippaabilikaanonni akka biyyi isaanii godaantota Siiriyaa simachuu dhaabdu fi masjiidota biyyattii keessa jiran irratti illee to’annaan cimaa geggeessamu gaafataa jira.
As Yunaayitid Isteetis keessatti immoo namoonni kumni soddomni vaayiresii koronaan qabamuu isaanii angawoonni ibsaniiru. Bulchiisonni kutaalee adda addaaa kan Yunaayitid Isteetis lammiiwwan biyyattii vaayiresii irraa ittisuuf meeshaalee barbaachisan dhiyeessuuf mootummaan federaalaa duubatti harkifate jechuun komee dhageessisaa jiru.
As Yunaayitid Isteetis, kutaa Minesootaa ka jiraattu - falmituu mirga dhala-namaa – Najaat Hamzaa, jijjiirama Wixata, Ebla 11 Sudaan keessatti argame ilaalchisee haasofsiisnee jirraa. Caqasaa.
As Yunaayitid Isteetis kutaa Minisoota keessa kan jiran dubartoota Oromoo sadiin qophaa’ee Feesbookii fi Yuutuubiin kan dhiyaatu qophiin “Oromo View” jedhu dhiyeenya kana jalqabamee darbaa jiraachuu qopheessitoonni qophii kanaa nuuf ibsanii jiru. Qophiin kun dhimmootii hawaasummaa, siyaasaa, ilaalcha ogeessotaa fi namoota dhuunfaa hawaasa barsiisa jedhu irratti fuuleffachuun kan darbu ta’uu illee nuuf ibsanii jiru.
As Yunaayitid Isteets keesssatti sirna muuda prezidaantummaa tu geggeessame. Ka waggoota saddeetiif Prezidaantii Yunaayitid Isteets ta'uun tajaajilaa turan – Baaraak Obaamaa, yeroo bulchiinsa isaanii xumuratanii, kan Sadaasa dabre kana haarawa filataman – Donaald Traamp-tti sirnaan aangoo dabarsan. Sirna muuda prezidaantummaa kanaan – Donaald Traamp hirbuu seenanii haasawa dhageessisaa jiran.
As Yunaayitid Isteets, kutaa Joorjiyaa, magaalaa Atilaantaa keessatti mariin “Yaa’ii Hoogganoota Oromoo” jedhame, Har’a jalqabamee jira. Lammiwwan Oromoo Ameerikaa Kaabaa keessa jiraatan, kanneen jaarmayaalee hawaasaa, siyaasaa, amantii fi dhaabota ka biroo keessa jiraatan tu walitti-dhufuun waa’ee hegeree Oromoo irratti mari’achuf walga’e – jedhu – Qindeessitoonni yaa’ihcaa. Koree Qindeessituu yaa’ichaa keessatti itti-gaafatamaa sab-quunnamtii ta’uun kan hojjetan – barreessaa Waldaa Hawaasa Oromoo Minisootaa – Dr. Obsaa Hasanitti bilbiluun waa’ee marii kanaa haasofsiisnee jirra.
As Yunaayitid Isteets, kutaa Verjiiniyaa ka jiru – Gloobaal Yunivarsitiitti, hayyuu falaasama siyaasaa fi barsiisaa ka tahan – Dr. Alamaayyoo Birruu telefoonaan gaafadheen jira.
"As Yunaayitid Kutaa Michigaan ka jiru Keetering Yuunivarsitii irraa ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan xiinxalaan siyaasaa Dr. Izqeel Gabbisaa ""Uummatni Ameerikaa dinagdeen biyyattii kufinsa hamaa keessa galuu isaa irraa kan ka'e hojii dhabuu dabalatee dantaan isaa hedduun waan miidhameef kanuma fuul-duratti ilaalu Mootummaatti aaree Mootummicha adabuuf Rippaablikaanotaaf sagalee kenne malee kufinsa dinagdee biyyattii mudateef sababaan ijoon imaammata Rippaablikaanonni waggoota digdamman dabraniif oofaa turani"" jedhu.Filannoo gaafa Sadaasa sadii geggeessame kanaan Rippaablikaanonni Mana-maree gad-aanu keessatti gara barcumoota jaatamaan irra aantummaa argachuun waggoota dhihoo keessatti waan argamee beeku akka hin ta'iin dubbatu, Dr. Izqeel.Garuu, akka jecha isaaniitti, Mana-maree gad-aanu keessatti qofa sagalee wayyabaa argachuun Rippaabilikaanotaa imaammata Mootummaa biyyattii guguddoo jijjiirsisuu hin danda'u. Seerri yokaan Mana-maree Bakka-bu'ootaan dabarsame iyyuu, seera tahuu isaa dura Mana-maree Murtii-seeraan raggaasisamee, Prezidaantii biyyattiin mallatteessamuu qaba. Manni-maree Murtii-seeraa fi Prezidaantiin immoo harka Dimookiraatotaa jiru.Injifannoo Rippaabilikaanonni argatan kanaan imaammatni alaa Mootummaan Obaamaa oofaa jiru akka guddaan hin jijjiiramne illee dubbatu.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
As Yunaayitid Waashington DC ka jiru – Hawaard Yunivarsitii irraa, Mohaammed Salihuu Kamaaraa ennaa dubbatan, Afrikaan warra michooma isheef itti dhufan simachuu otuu hin taane, ofii michoota barbaaddachuun dantaa ishee eeggachuu fi tarkaanfachiisachuuf akka ishee gargaaru dubbatan.
As Yunaaytid isteetes keessatti Kibxata har’a filannoon ijoon bakka adda addaatti gageeffamaa jira. Prezidaant Traamp kaadhimamaa Ripaablikaanotaaf duula filannoo gaggeessaa jiru.
As Yunaaytid Isteets keessatti, dargaggoota biyyoota Afrikaa adda addaa irraa dhufanii torban leenjii hoogganummaa fudhataa turan waliin kan marii geggeessan – Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Baaraak Obaamaa, “Ardittii abdii ifaa qabdu – Afrikaaf qoodni dargaggoonni qaban guddaa dha” - jedhan.
As Yunaaytid Isteets keessatti Guyyaan Haadhotaa fi Guyyaan Abbootaa ayyaanota waggaa waggaatti akka biyyolessaatti kabajaman keessatti argaman. Sanbata guddaa yokaan Dilbata boruu kana deessuun ijoollee ofii irraa ergaa gaggaarii fi kennaa guyyaa ayyaanaa haadhotaa argattti. Akka giiftiitti kunuunfamaa oolti, jechuu dha.
As Yunaaytid Isteets keessatti kaleessa waaree booda hawaasni Oromoo bakka jirutti walitti qabamuu jalqabe. Hawaasni Oromoo Siyaatle, Minisootaa, Waldaan amantaa Ortoodoksii Oromoo an Washigitan Diisii fi dhaabileen adda addaa sagantaa karaa Feeesbuukiitin tamsaasaa turaniin rifaatuu fi gadda ajjeefamuu artiistii Oromoo beekkamaa kanaan itti dhagahame ibsachaa turan.
As Yunaaytid Isteets keessatti mi’a gidduu kana xaxamee namatti ergamu inni 11ffaan Jimaata har’a Demokraaticha Senaatar Korii Bookar ti ergamuuf ture qabamuu ibsee jira. Dhaabati Oduu CNN fi sabaa himaan kanneen biroon akka gabaasanti inni 12ffaan Daayreekteera basaasaa ka duraanii Jeemes Klaapariif ergame.
As Yunaaytiid Isteetes keessa ka jiru Jaarmayaa “AnsaariiI Africa Center” - jedhamu irraa xiinxalaan ka biraan - Peter Pham-s yaada kanatti walii-galuudhaan “Haleellaan geggeessamu kam illee, hookkara hamaa tahuuf deema.
As Yunyaayitid Isteets keessa ka jiraattu – haati-manaa gaazexeessaa Eskindir Naggaa – Serkaalem Faasil, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kenniteen, Abbaan manaa ishee har’a gara waajiraatti waamamee, akka miseensa dhaaba biyyattii keessatti akka hin sochoone dhorkame, ka Ginboot toorbaa tureetti akka mallatteessu waan gaafatameef, “waanan itti miseensa hin ta’iin hin mallatteessu” jedhee diduu isaa fi gara mana-hidhaatti deebisamuu isaa akka dhageesse dubbatte.
atan uummanni mufannaa mootummaa irratti qaban ibsaa turan.
At Arab League in Cairo, peace envoy Lakhdar Brahimi says Syrian government
Ati Gazexxessituu Dhaa ? Filannoo Itiyoophiyaa Bara 2015
Atileeetonni Oromoo Olompikii  Riyootti Mallattoo Mormii Agarsiisan  Itiyoophiyaatti Deebi’an
Atileeotii tun dorgommii gaggabaaduu haga maratooniitti dorgoman.Atileetotii Itoophiyaa qorsa humna namaa kennuu fudhachuu fi dhibaachuu isaanii qorataman kun eennu faa jechuu baatanillee akka jecha obboo Taammiraatitti seeruma IAAF guutuuf qorataman.
Atileet Dejene Birhaanuu Ya Lubbuu Dhabe, Leenjisaan Isaa Ammoo Nama Jabaa Jedhee Faarse
Atileet Fayisaa Leellisaa Meedaala Riyootti Badhaafame Yaadannoo Qabsoo Uummata Oromoof  Gumaache
Atileet Fayyisaa Leellisaa Meedaaliyaa Olmpikkii Riyoo irratti argate ummata Oromoo fi waregamtoota qabsoo Oromoof kennuuf waadaa seeneen kaleessa itti-aanaa preezadaanti naannoo Oromiyaa Obbo Shimallis Abdiisaatti kennee jira.
Atileet Fayyisee Taaddesee Maratoonii Paaris moohatte,Taaddasaa Tolaa Lammeessoo Bahe
Atileeti Almaaz Ayyaanaa nama ganna 25ti, fiigichaa metiri 3000, 5000 fi 10,000 irratti moohachuun beekamti.
Atileeti Belaaynesh Olijiraa Olompikii London 2012tiif ufi qopheessuutti jirti
Atileeti Boruu Guyyootaa Oloompikii 2012tiif ufi qopheessuutti jira
Atileeti Daraartuun,haatii Qananii amma nama ganna 47ti.Waancaa fi medaaliyaa ganna 20 caalaa keessatti badhafamte manii gamii tokko guutuu jiraa haga akka taheeyyuu hin beeku jettee kofalte.
Atileeti Dheeressa Cimsaa Maratoonii Torontoo Moo’e,Real Madrid Ammoo Tapahta Kubbaa Miilaa UK,Gareth Bale,$Miliyoona 200 Taatun Bitatte
Atileeti Eebbisaa Margaa Ijjiguu Maratoonii Kubek,Kanadaa moo’ee mallattoo mormii Oromoo garsiise
Atileeti Fayyisaa Lalisaallee atileetota maratoonii Londoniif ufi qopheessuutti jiran keessaa tokko.Lamii Birhaanuu Maratoonii Boston 2016 moo’e.Sisay Lemmaa ammoo dorgommii Dubaahii irratti beekama.
Atileeti Fayyisaa Leellisaa ammoo maratoonii London irratti 12essoo bahe.Yo innii fiigaa dabru“Fayyisaa… Leellisaa...Fayyisaa…Leellisaa...”jechaa faarsan maqaa yaamaa faarsaan.
Atileeti Fayyisaa Leellisaa eegii Biraazilii Amerikaatti deebihee gara hedduu deemee dubbataa, bulchoota hedduun wal arguutti jirallee.
Atileeti Fayyisaa Leellisaa jiha hedduun duubatti dorgommiitti deebhe ammoo afreesso bahe.Hawaaiin godina Amerikaa keessaa 50n keessaa tokko. Hawaahiin dorgommii akkanaa 44 qopheessite.
Atileeti Fayyisaa Leellisaa mallattoo mormii Oromoo Riyootti jalqabee Amerikaalleetti miseensota kongireesii isii waliin itti jira
Atileeti Fayyisaa Leellisaatii fi obboo Beqqelee Garbaa rakkoo Oromoon addunyaatti dubbahcuu isaaniitiif galateeffate. Jijjiirama Itoophiyaan keesssa jirutullee hin faarse.
Atileeti Fayyisaa Leellisaa yaaddoo garaa na bultetti cabsee ba'ee, ummata kiyya waliin dhaabachuuf mormii agarsiiise jedhe
Atileeti Fayyisaa Leellisaa ya dorgommiitti deebihe
Atileeti Fayyisaan biyyatti deebi’uuf waan sadii sodaata.
Atileeti Fayyisaan eegii dorgomiitti deebihee torbaan lamaan dabran dorgomumatti jira.Dorgommii Honoluluu,Hawaahii irratti lammeesoo bahe.Fayyisaan akkuma gaafa Riyoo,Biraail ammallee yo moohee galu cufa mallattoo mormii Oromoo agarsiisa.
Atileeti Fayyisaan eegii Hagayya 21,2016 dorgommii Olompikii Riyoo,Biraazil irratti fkn mormii Oromoo agarsiisee asitti media,Sub-Qunnamtiin addunyaa waluma irra fuudhaa wa gaafachuutti jiran.
Atileeti Fayyisaan mormii Biraazilitti jalqabe miseensota kongireesii Amerikaallee itti dabalatee itti jira.
Atileeti Ganzabee Dibaabaa Dhiyoo Tana Marroo Sadii Fiigdee Addunyaa Mootee Ammallee M3000 Dorgomuuf Polanditti Dabarte
Atileeti Genzebee Dibaabaa atileetii addunyaa irratti dorogmmiin beekamtuu yoo dorogmmii baatu mootetuma galti.
Atileeti Genzebeen maatii obboo Dibaabaa addumnyaa irratti fiigichaan beekama ka duraati.Obboleettiin Ganzabee angafii,Xurunesh marroo shan dorgomi Olompikii metirii 5000-10,000 moote.
Atileeti Hayileen gaafa ganni isaa 200 dorgommi jalqabee marroo 27 rekordii addunyaa cabse.
“Atileetii Afrikaa keessaa sodaa malee ummata isaatiif dhaabachuu ka danda’e...waan innii miidhaa ummata isaa bifa addaatiin Olompikii irratti dubbachuu waan dandaheef.”
Atileeti Ibraahim Jeylaan fiigicha meetira 10,000 Kooriyaa Kibbaa moohate
Atileetii Daraartuu Tulluu atileetii Boqojjiin horattee Oromiyaa bira dabaratee Itoophiyaa fi addunyaan geette hedduu keessaa ta qaraati.Dorgommii Olompikii Barseloonaa, Sidnii fi metirii hedduu moohachaa asi geette.
Atileetiin Amerikaa bara 2009 maratoonii tana moo’e, Meb Keflezgi 26esso bahee akkuma baheen gaggabee lafa dhahe. Atileetotii Itoophiyaa dhiiraan, Lalisaa Deesisaa 3ssoo,Lammii Birhaanuu 4essoo, Taaddesee Abraam ammoo 5essoo.
Atileetiin Amerikaa dorgommii tana moo’e Meb Keflezighi nama ganna 39ti Eertiraatti dhalatee amma kaalifoorniyaa Jiraata.KM 42 tana 2:08:37 moo’e.Namii itti aanee moo'e atileetii Keenyaati. Dubralleen atileetii Keenyaa Rita Jepetootti moo’e.
Atileetiin Amerikaa Maaykil Felipsi ta baranaa waliin dorgommii olompikii irratti bisaan daakuun medaaliyaa 23 argatee amma dorgommii ya dhaabee jedhee labsate.
Atileetiin Amerikaa Tatyana McFadden ammoo dorgommii warra miilaa hin qamne barcumsa goommaa qabu irra taahee oofu moote. Gamuma kanaan dhiiraan ammoo atileetii Switzerland,Marcel Hug moohe.
Atileetiin dubraatiin ammoo tokkeessoon Keenyaa Brigid Kosgei.(2:18:58)
Atileetiin Eertiraa, Mekseb Debsay dorgommii biskileetii oofuutiin Afrikaa keessaa tokkeessoo tahee badhaafame.
Atileetiin Gireet Biriteyin,Mohaa Faaraa metriii kuma 10 irrtti adoo dorgomuu jigee kahee tokkeessoo tahee warqii badhaafame.
Atileetiin Itoophiyaa Firehiywot Daadoo 4essoo,Gennet Geetaanee 11essoo Gebremariam, Gebregziabher ammoo 14eessoo bahe.
Atileetiin Itoophiyaan dorgommii tana keessaa jiru Abera kumaa sadeessoo bahe.
Atileetiin Keenyaa beekamaan Gefry Mutaayiillee Olompikii London 2012 dabruu hin dandeenneef hafe.
Atileetiin Keenyaa Dennis Kimetto maratoonii km 42 saatii 2:2:57 fiigee moohee addunyaa keessaa tokkeessoo tahe.
Atileetiin Keenyaa Fulbaana bara 2018 jalqabee maratoonii Berlin 2:01:39 moo’e Eludi Kipchoge barana amma 8esso bahe.
Atileetiin Keenyaa maratoonii tana ganna dabre moo’e kalee ammoo sadeessoo bahe.
Atileetiin Keenyaa Wilson lamessoo bahe sadeessoolleen atileetii Keenyaati.Atileetiin Itoophiyaa Sisay Lemmaa ammoo afreessoo bahe.
Atileetiin kun Ebla 21,2016 ji’a afuriin duratti dorgommiif Kanadaa dhufee “dhiibbaa narra gahaa waan turee harka kennadhee hafe.”
“Atileetiin kun nama Itoophiyaa waltajjii sun irratti gootummaan yaamsise. Akka fedheen yaada isaa karaa fedheen himachuu dandaha.Biyyitii biyya nagaa fi seeraan bultu.”
Atileetiin tokkoo dorgomii gugurdoo addunyaa ta akkanaa irratti dorgomuuf akka jecha Useen jedhutti leenjii haga km 600-700 fiiguu fa dandaha.
Atileetiin US ta ganna 36 Venus ammoo nama ganna 39ti.Serenaan marra 24 dorgommii teenisii addunyaa gugurdoo Grand Slam moote. Obboleettii isii Venus William waliin nama 12 Teenisii sadarakaa tokkeessoo jiran moote. Tanumaan horuma hortee amma doolara miliyoona 170 caalaa horatte.
Atileetiin US tanaan faarsan ilmaan Richard Williams(leenjisaa teenisii) Serenaa Williamsii fi Venus Williams fa.
Atileeti Justin Gatlin hadhuma hadhee jalumatti gogee shaampiyoonaa London irratti Useen Boolti moo’ee warqii irraa fudhate
Atileetiksii:Dorogmmii Shaampiyoonaa dargagggoota Afrikaa Marakach, Morookootti itti jiran metirii 10,000 irratti gurbaa Eeritaa,Nguse Amlosomitti ittum ciniinnatee wmoo’ee warqiin galate.Amolomiin kun nama biyya isaatiif yoo jalqabatiif dorgommii akkanaa tana irratti warqii fuudhe ka qaraa tahe. Dorgommiin tun tana waliin 19essoo Hagayya 14,2014 dhumatti.
Atileetiksiin ammoo nama 36 qopheeffatte. Dorgommiin Olompikii baranaa Rio,Biraazilitti qopheessaa Hagayya 5 haga Hagayya 21,2016 taphatan.
Atileeti Meseret Deffaarii fi Moh Faraha Maratoonii ‘New Orleans Rock ‘n’ Roll’ti Dorgomuuf
Atileeti Mesert Deffaarii fi Xurunesh Dibaabaa Ammallee Dorgommii Londoniif Qophiitti Jiran
Atileeti Sifan Hassan lammii Itoophiyaatii amma Dutch dorgomti.Dorgommii guyyaa dheengaddaa irratti metirii 10,000 irratti itti awaarsitee daqiiqaa 30:17:62tti moote.
Atileeti Sileshii Siin warra Dr.Woldee Mesqeliin leenjifame keessaa tokko. Akka innii jedhutti Dr.Woldee Mesqel nama hujii jaalatuu fi qalbii tokkoon hojjatee hujiillee ulfeessu.
Atileeti Sulee Uturaa Oloompikii Londoniitii ufi qopheessuutti jirti
Atileeti Taammiruu Demisee dorgommii Paralympic Riyoo irratti mallattoo mormii Oromoo agarsiise,alaabaallee faarsuu didee
Atileeti Taammiruun mallattoo mormii Oromo tana yoo dorgommii jalqabe,yoo fixe,yoo badhaasa medaaliyaa fudhate mul’isee dirree keessa fiigaa agarsiisaa ture.Yoo waltajjii irratti alaabaa Itoophiyaa oli baasan afaan qabatee faarsuu dide.
Atileeti Tikkii Galaanaa Kophee Warqii Badhaafamte
Atileeti Tikkii Galaanaa Maratoonii Jappaanif Qophii Jirti
Atileetoa Ertiraa bebeekamooGhirmay Ghebreslassie,Abraham Taaddeseefaatilleen warra tanaa abdatan.
Atileetoitii tun hagii guddaan naannoo Oromiyaatii filatamani.Leenjii dansaa fudhatanii qilleensii Aljeeiryaalleen akka malee oowwuu baatullee hinuma owwaa taatullee hedduu keessa waan hin turreef hinuma dandahanii jedha leenjisaa Faxxanaan.
Atileetonni Itoophiyaa Paaraalimpikii Riyoo irratti mormii agarsiisan, eega waggoota sadi’iif Braazil keessa turanii booda tibba kana gara Itoophiyaatti deebi'anii jiru.
Atileetootii Itoophiyaa Dorgommii Daragaggoota Afrikaatiif filataman Aljeeriyaa yaa’uuf karaa jiran
Atileetota 2000 tahaatti ka addunyaa walti yaahE Kooriryaaa Kibbaatti yaahe.Bisaan dhaakachaa,fiigicha metirii akka akkaa fi walumattuu Kooriyaan Kibbaa dorgommoo IAAF,Federeshiinii Waldaan Atileetiksii Addunyaa qopheessee 13eessoo irratti waan hedduu lafa isii Deagutti kopheessite.
Atileetota 5,000 tahanitti Istaadiyoomii Naqamteetti haaraatti walti yaa’anii guyyaa 15 walsigissaa bahe.Jimaata dabre dhumate.
Atileetota 6,000 Raabat,Morookootti yaa'ee wal wal dhahuutti jira. Dorgommii 26 itti jrian keessaa ispoortiin 17 Olompikii bara 2020 nama qopheessitu.
Atileetota addunyaatti bebeekaman hedduu leenjise.IAAF bara 2006 keessa Dr.Woldee Mesqel leenjsiaa beekamaa jedhee badhaase. Du’a isaalleetti gadde.
Atileetotaa fi leenjistootii isaanii Harargee dhaqanii Oromoo naannoo Somaaleetii baqatanii gargaarsa geessan---Itoophiyaan dorgommii New Yorkif nama 5 filatte
Atileetotaa fi leenjistootii Itoophiyaa dhiyoo tana keessaa Oromoo wal dhaba kanaan Somaalee baqatanii manneen barnootaa fi galma wal gahii Harargee Bahaa fi Harargee Dhiyaatti qubsiisan dhaqanii laalanii gargaarsallee geessaniif.
Atileetota,bulchootaa fi leenjistootii atileetiksii Oromiyaa yo hedduu Federeshiinii Atileetiksii Itoophiyaa waan hedduun himachaa bahan.
Atileetota fi Gaazexeessitotaa waliin nama kuma Hedduutti Olompikii Londonitti Yaahuutti Jira
Atileetota ganna bara 2008 Olompikii Beejingi irratti dorgoman keessaa 10 qoratee balleessaa irratti arge.Atileeota tana keessaa sagal ta biyyaUSSRta durii keessaa dhufan.Taatullee jara 10 kana keessaa ka warqii badhaafame hin jiru.
Atileetota guddifnee dorgommiitti gadi dhiisuu malee fulaa murtii federeshiinii yoo isiin geettu qooda hin hin qamnu jedha obboo Toleeraan.
Atileetota haga 5000 tahanitti addunyaa walti dhufe.Namuu jabeenna bara hedduu itti qophaahaa bahe wal agarsiifachuuf wal gaha.
Atileetota Itoophiyaa akka obboo Toleeraan jedhutti lafa akka Galaan Aqaaqii, Wanjii, Sulultaa.Hinxooxxoo fi Sandaaffaa fa keesastti leenjisan.
Atileetota Itoophiyaa fulaa bu’aanii dorgommii tanatti yaahan keessaa Ganzabee Dibaabaa, Sgabzabe Sanbaree Tafarii,Amaan Waxaee,Jamaal Yimerii fi nama hedduu.
Atileetota Itoophiyaa Kalee Maratoonii HustenTeksas,Amerikaatti Dorgoman Moohan Haga Guddaan Haajii Adilootti Leenjise
"Atileetota kahima ammoo maaniin gorsitaa jennaan, ""yo atileetii jabduu taate nama gufachiisuu, karaa namatti cufuu fi waan hedduutti jiraa malaan fiiguu qabda.Karoora, kaayoo,obsa, fi wal gargaarsa qabaachuu qabda,” jetti."
Atileetota kuma 10 caalan,gaazexeessitota waan deemuutti jiraa namatti himan kuma 20 tahan,biyya 200 olii fi nama kuma kurnya hedduutti dorgommii Londoniif karaa jira.
Atileetota miidiyaan addunyaa bara 2016 keessa waan isaanii guddisee dubbate tokko Fayyisaa Leellisaati. Fayyisaan atileetota addunyaa irratti dirree dorgommii keessatti mallattoo mormii agarsisani wantii warri jedhee fi tolche mataa dubbii addunyaa taate keessaa tokko tahe.Mallattoo mormii Oromoo Fayyisaan istaadiyoomi Riyoo keessatti agarsiisee fi wantii innii agarsiiseef oduu media addunyaa taate.Rakkoo Oromoon keessa jirtu agarsiisuuf mallattoo sun agarsiise jedhee Amerikaa fi garuma deemu cufatti himaa bahee ammallee ittuma jira.
Atileetota Olompikii Riyoo 2016 Irratti Hirmaatan Keessaa Muraasa
Atileetota Oromiyaatii fi artistootii Oromoo, ummata Oromoo wal dhaba daarii Somaalee fi Oromiyaatiin baqate gargaaruuf mariiitti jiran
Atileetota Raashiyaa akka dhaabii kun jedhutti mootummaa isaaniitti akka isaan qorsa liqimsanii fiigan tolcha.Tanaaf haga guddaan dorgommii addunyaa irraa dhaaban.
Atileetota tana akka jecha obboo Melkamuutti leenjisitoota akka Dr.Yilmaa Bertaa,Toleeraa Dinqaa,Sennaayit Hayilee fa waliin nama hedduutti achiin dhaqa.
Atileetota tana dhiigaa fi fincaan isaanii qoratan.Laabraatooriin hujii akkanaatiin qoratan ammoo Afrikaa Kibbaatii fi Qataar jirtii,atileetota tana qorachuuf ammoo doolara kuma lama caaltutti itti baha jedhan.
Atileetota warra addunyaa dorgomiin moohuuf halkani fi guyyaallee leenjin nafa bubbutuchitu.
Atileetoti addunyaa Shaampiyoonaa Addunyaatiif Londonitti walti qophahauutti jiranii Itoophiyaan dorgommii tanaaf atileetota 50 caalaa qopheeffatte.
Atileetotii 58n filataman akka Koomishinarri koomishinii Ispoortii Oromiyaa, Naasir Huseen jedhutti ammaa jalqabanii leenjiitti biyyolessatti seenan.
Atileetotii addunyaa bebeekamoon Afrikaa gama Bahaatii dhufan. Afrikaa gamii bahaa naannooRift Valleykeessa jirti.
Atileetotii addunyaa heddduun asii bahan.Achi keessa(Rift Valley) maanti jira? Warra akkana fiigichaan addunyaa moohu maanti humna kennaaf;nyaataa dhugaati moo teessuma lafa moo jabeennauma isaaniitii, moo dhedheerinna mogolee isaanii?Moo sablinna nafa isaanii,saayinsiin maan jedha?
Atileetotii addunyaa jajjaboon maratoonii Londonii fi Bostoniif walti kophaa’uutti jiran
Atileetotii addunyaa maratoonii London fixanii ammallee dorgommii itti aantuuf kurfoo jiran
Atileetotii addunyaan bebeekamoon tana irratti walti qophaahuutti jiran. Rekordii maratoonii Londonii haga ammaa harka atileetota KeenyaaEliud Kipchoge2:03:05 (2016) fi dubraan ammooPaula Radcliffe- 2:15:25 (2003) harka jira.
Atileetotii Afrikaa, Shaampiyoonaa Afrikaatiif Naayjeeriyaatti yaahuutti jiranii Genzebee Dibaabaa faatilleen yaasumaaf karaa jiran
“…Atileetotii amma minima guuttte haareyaa..yoo ijoolleen tun nuu dorgomte namuma jiruun itti hirmaannee…qabxii duraan qabnu taan hin argannaa jenneetii itti qophaahaa jirra.“
Atileetotii dubraa Itoophiyaa Maratoonii Berlin, irratti 1-2 bahan.
Atileetotii Itiyoophiyaa maratoonii biyya alaa moohumatti jiran. Dorgommii (Sanbata Ebla 26,2015) Waarsoo fi Londonitti dorgoman Tigisti Tufaa, Faaxummaa Saaddoo fi Hayilee Lammiitti moohe.
Atileetotii Itoophiyaa asiin duratti dorgommii tana moohan keessaa Almaaz Ayyaanaa Metirii 5,000 mootee $40,000, Ganzabee Dibaabaa ammoo metiri 3,000 mootee $40,000 badhaafaman.
Atileetotii Itoophiyaa badhaasa IAAF argachumatti jiran.Federeshiiniin kun baranallee kaaniin Iatileetii guddachuutti jiru jechaa,kaaniin ammoo atileetii jabaa fi jabduu jechaa badhaasa kenna.
Atileetotii Itoophiyaa dhiyoo tanaayyuu dorgommii biyya alaa moohumatti jiran.
Atileetotii Itoophiyaa dorgommi Chaayinaatti dorgoman akka jecha leenjsiaa Toleeraa Dinqaatti madaaliyaa warqii shan argatani moohan.
Atileetotii Itoophiyaa hagii guddaan naannoo Oromiyaatii dhufan dorgommii biyya alaa irratti badhaasa hedduu guurrachumatti jiran.
Atileetotii Itoophiyaa Maratoonii Chikaagoo Dubraa fi Dhiiralleen Ya Moohatan
​Atileetotii Itoophiyaa Onkololeessa 26,27,2014 dorgommii addunyaa moohumatti jiranii dhiyoollee Frankfurt,Germany,Portsmouth,UK,Xaliyaanaa fi biyya akka akkaatti moohuutti jiran.Frankfurtittt Aberru Kebbedee tokkeessoo,UK Portsmouthitti,Belaaynesh Oli-Jiraa, Xaliyaanatti ammoo Beahyilu Maammoo fi Qonjit Xilahunitti moohe.
Atileetotii Keenyaa bara hedduuyyuu akkanuma dorgommii Maratoonii harkatti deebifachaa dhufuutti jiran.Tana irratti Itoophiyaa fi Keenyaan walumatti jiran.
Atileetotii Keenyaa barana itti hin fuurre;meetirii 800-Maratoonii moohatanii warqii haratanii galataniin,warqii torbaan galatte.Haaloo ganna lamaan duratti ta Germen ka warqii afur qofaan galatte bahuuf fakkaata jennaa ree...Akkuma taateefuu Keenyaan warqii toba argachuun biyyaa gamamchuu guddoo taate.
Atileetotii Keenyaa ganna afur keessatti tana waliin marroo afur rekordii cabsan. Afranuu Berlin,Germenii keessa. Kimettoon rekordii Kipsang cabse,Patrik Makau ammoo bara 2011 keessa 2:03:38 moohe
Atileetotii Keenyaa ta durbaa ammoo maratoonii fi meetira 10,000 ufumatti guurratan
Atileetotii maqaan isaanii gurra addunyaa guute maratoonii Londoniif walti falachuutti jiran. Miilaa fayyaa argadhaa! jenne
Atileetotii naannoo Amaaraatii keessummooma hoteelii Daraaraa Kafanii keessaa argataniif abbootii hoteelii galateeffatan.
Atileetotii Naannoo Oromiyaa Addunyaa Fiigichaan Moohumatti Jiran
Atileetotii Oromiyaa Dhufan, Maratoonii Shangaayi, Chaayinaallee Irralleetti 1-3 Bahan
Atileetotii Oromiyaa Dorogmmii Biyya Keessaa Jajjabduuf Kophii Jiran
Atileetotii Oromiyaaleen gama kaaniin dorgommii Shaampiyoonaa kilaboota Oromiyaa 20 caalaan irratti wal dorgomaniif qophiitti jiran.
Atileetotii Oromiyaa marii dhiyoo tana atileetotii Oromoo waliin itti jiranitti ummata rakkoo tanaan baqate gargaaruuf mari’atan.
“Atileetotii teenna atileeota Keenyaallee moohachuuf qophii jiran.”
Atileetotii tun hagii tokko ijoollee ka’imaa guddachaa dhufanii hagii tokko ammoo jaruma duruu beekan.
Atileetotii tun naannoo gara garaatii dhufanii taatullee hagii guddaan Oromiyaa dhufe.
Atileet Taammiruu Kaffiyaalewu fi Atileet Magarsaa Taasisaa wagga sadii dura Olompikii sadarkaa Addunyaa biyya Riyoo Di Jenerootti hirmachuuf biyya Braazil deeman. “Garuu, cunqursaan yeroo sana Itiyoophiyaa keessatti lammiilee keenya irratti raaw’atamaa ture xiiqii keessa nu galchee, dorgommicha irratti mallattoo mormii agarsiisuun achitti hafne” jedhu.
Atkiins akka ragaa ba’an godhamuun waliin-dubbii prezidaant Traamp fi hogganaa biyya alaa ka biraa giddutti ta’ee fi waadaa waliin seeniinsa qaba jedhame Gazexaan Waashington post eega gabaasee booda.
Atlaantaan bara 1995 asi isii baabbaa takkuma hin moone
Atlaantaan Portilandi Timbers 2-0 dhukkeessitee waacnaa irraa fudhatte yoo isiin akkana tolcutu nama kuma 73,019 bahee istaadiyoomii Mercedez Benz Atlaantaa Jiyoorjiyaa keessatti bahee daawwata.
At least 15 medal winners implicated
At least 16 killed in Iraq attacks
At least 17 women were elected to municipal councils in Saudi Arabia
At least 20 killed and 50 injured after three bombings hit Baghdad
At Least 20 Killed in Al-Shabab Attack on Somali Restaurant
At Least 23 Die as Suicide Bombers Hit Iraqi Capital
At least 29 killed and dozens wounded in series of suicide attacks across Iraq
At least 32 people were killed and 66 were injured when two trains collided in southern Egypt
At least 40 killed in attack on mosque in northern province of Faryab.
At Least 75 Killed in Baghdad Bombings
At Least 9 Dead in German Train Crash
At least five killed, 20 injured as strong earthquake strikes Croatia
At least nine dead after shopping mall collapses in capital city of Accra in Ghana.
At Least One Killed in Kenya Protests
At least three dead and several others seriously ill in ebola outbreak in Uganda.
At least two killed in French anti-terror raid
At least two people killed and 27 injured in Chad protests
Atleet Eteenenesh Diroo Olompikii Riiyoo dirgommii Gufachiisa ‘Steeplechase’ jedhamuun dorgomaa odoo jirtuu atleetii biraatin walitti bu’anii kopheen tokko irraa bahuudhaa jennaan sirreefachuu yaalte. Ta’uufi dinnaan kophees, kaalsiis ofirraa baastee; kophee tokko duwwaadhan dorgomicha xumurte. Sa’aatiin itti fixxe dorgommii itti aanuutti ishii dabarsuu baatus, abootin seeraa tabichaa garuu akka dorgommii itti aanutti hirmaattu murteessaniru
Atleet Fayisaa leellisaa kanneen hiriira mormii biyya isaa Oromiyaa Ethiopia keessaa deggeru keessaa isa duraa ti. Fayisaan ennaa maaaraatonii addunyaa waggaa kana Riyootti geggeessame badhaasa meedaalii kan argate ennaa ta’u ennaa inni mallattoo mormii lammiiwwan isaa cina dhaabachuu mul’isu harka isaa wal qaxxaamursee fiigicha isaa xumuretti qalbii addunyaa hawate.
Atleet Fayisaa Leellisaa: Meedaalli Meetii Ani Badhaafame Harka Koo Jira
Atleet Fayyisaa Leelisaa Biyyatti Galuuf Murteesse
Atleet Fayyisaa Lelisaa dorgommii Maaraatoonii Walakkaa magaala Neewyoork Sambata darbee moohe
Atleet Fayyisaa Lelisaa dorgommii Maaraatoonii Walakkaa magaala Neewyoork Sambata darbee moohe.
Atleet Fayyisaa Lellisaa fi Mormitoonni Siyaasaa Haala Itoophiyaa Yeroo Ammaa Irratti Gamtaa Awroopaaf Ibsa Kennan
Atleet Fayyisaanis waamicha kana fudhachuu fi yeroo dhihoo keessatti maatii isaa wajjin gara biyya deebi'uuf qophaahaa jiraachuu beeksiseera.
Atleetiin Ameerikaa Mollii Huddil immoo dubartootaan tokkoffaa baatetti.
Atleetiin Itiyoophiyaa Almaaz Ayyaanaa dorgommii figiicha Kuma 10 kan bara 2016 gaggeeffameen, reekordii addunyaa qabattee kan turte yoo ta’u siifan immoo isa Almaaziin galmaa’ee ture seekoondii 10niin foyyeessite.
Atleetiin kan biraa Tsigee Gabra salaamaa jedhamtu Latasanbatitti aanuun lammafaa yoo taatuu 30:06.01.
Atleet Itiyoophiyaa Letesenibet Gideey figiicha dubartootaa kan fageenya meetra kuma 10 irratti qabxii haaraa daqiiqaa 29 fi seekondii 1.03 galmeessitee jirti.
Atleet Letesenibet Gideey Riikordii Haaraa Galmeesite
Atleet Maammituu Daskaa Dorgommii  Figiicha Maaraatonii Dubartootaa Fraankfart Irratti Injifatte
Atoobisiiwwan fuula duratti dhufaniif gatiin geejjiba baabura kanaa humna namaa kan gitu ta’a, tjaajilli isaan Kannan kan jabanaa fi teeknooljii yeroo ammaa kan qabaatan ta’u jedhaniiru. Gaaffii namoota baay’ee kan ta’eef baabura salphaa inni jedhu maal akka ta’e obbo Derejjeen ennaa ibsan:
At Paris Memorial, Hollande Vows To Crush 'Army Of Fanatics'
“Atsedee Baayyiyaa warra maratoonii dorgomu keessaa tokkoo 14eessoo baate.Durattuu qophoofnee yaanullee qilleensii lafaa baayyee waan oowwuuf nu ukkaamsee fiiguu nu dhowwe taatullee galata waaqaa Ibraahimitti warqii nuu fide.”
Atsedeen mootee jennaan akkana jette.“Hardha akkanatti moohachuu kiyyaaf gammachuu guddaatti natti dhagaham.”
Attack on Yemeni Rest Home Kills 15
Attamiin akka hojii irra oolchan karoora qabatamaa lafa hin keenye jedhaniiru.
Audioo haaraa ba’een, Ahimed Omaar Abu Ubaaidaah hoogganoonni Jabuutii biyyattii gara maadhee waraanaa bakka waraanni martinuu musliimota gaanfa Afriikaa keessaa irratti irraa karoorsamutti jijjiiraa jiru jedhee jira.
Aukaatoon himatamtoota kanneenii obbo Tuulii Baayisaa akka ibsanitti, Koloneel Gammachuu Ayyaanaa dabalee hidhamtoonni maqaan isaanii galmee Kiisii Qixxumaa irratti argamu, yakka shororkeessummaatiin himataman.
"Aung San Suu Kyi says she will be ""making the decisions as leader of the winning party"""
Aung San Suu Kyi’s Nominee Moves Closer to Presidency
A U.S. airstrike in Syria targeted facilities belonging to a powerful Iranian-backed militia
A U.S. Navy salvage team will launch a remotely operated submersible to confirm that wreckage discovered near the Bahamas is that of the cargo ship El Faro, lost in a hurricane last month.
Austraaliyaa kutaa gama kibbaa Viktooriyaa keessaa namoonni 270 haaraa COVID 19n qabamuun yoo gabaasamu lama du’aniiru. Kunis lakkoobsa namoota biyyattii keessaa Koronaan qabaman 10,251n kan ga’e si’a ta’u 110 du’anii jiran.
Austraaliyaan dhiittaalee mirga namoomaa Tigiraay keessaa gabaasaman, kanneen akka hookkara humnaan gudeeddii fi saala irratti hundaa’ee harka lafa jalaan geggeeffamee ilaalchisee akka yaaddoo jabaa qabdu kan ibsite Awusraaliyaan, ka dhaabbatichi Tokkummaa Mootummootaa gaafa Bitootessa 22 gochaalee hookkaraa saala irratti hundaa’ee geggeessame balaaleffatee fi kanneen yakka kana raaw’atan akka seeratti dhihaatan ka dhiibba godhu tahuu ibse ka cimsitee deggertu tahuu beeksisee jirti.
Austraaliyaan dinagdee biyyattii banaa taasisuuf karoora sadarkaa sadii baafattee jirti.
Australia, New Zealandfi laftii didiqqoon garba Paasifik keessaalleen akkuam wal duratti bari’aniin gammachuun bara haaraa gahan.
Awaala Mooyirratti ka argaman mootummooleen ollaa Keeniyaa, Mooyi oolmaa nuuf oolaniiru jechuun leellisan. Prezdentiin Sudaan Kibbaa Mooyi bilisummaa keenya akka argannu nu faana nama falme yoo jedhan, Yuweerii Museevenii fi Poowul kaagaameen ammoo Gamtaa Biyyoottan Afriikaa bahaa ijaaruu keessatti Mooyi nama utubaa turan jedhan.
Awaash Guutee Namoota Kuma Kudhanii Oli Irra Miidhaa Geessise
Awadaay Keessatti Mormii Uumame Irratti Lubbuun Namaa Baduu Jiraattonni Dubbatan Poolisiin Garuu Ni Haale
Awaluu Abdii oduu himaa Paartii Badhaadhinaati. “Sagantaa paartii osuu hin taane, haala biyyaittin keessa jirtu irratti,gamaaggama raawwii hojii geggeessu, babalina vaayiressii kornaa irratti carraa kanaan fayyadamanii mari’atu malee ajandaa s paartii miti,” jedha.
Awrooppaa ga’uuf utuu yaalanii yoo xiqqaate koolu galtoonni Afriikaa 20 ta’an yaballi ittiin deemaa turan andaara galaana Tuniisiyaatti liqmfamtee du’uu isaanii angawoonni Tunisiyaa beeksisaniiru.
Awrooppaa keessaa namoonni miliyoona 3 ol ta’an COVID-19n yoo qabaman kanneen 200,000 ta’an immoo du’aniiru.
Awrooppaan baqqatoota lakkofsaan himuun nama dhibuuf buufata ta’un fi seenaan warra Siiriyaa, Iraaqii fi Afgaanistaan irraa waraana baqatanii godaananii midiyaa irratti oduu ijoo ta’uun ittuma fufeera.
Awrooppaan godaantota gara isheetti baqataniif garaa akka laaftu tokkummaan mootummootaa gaafate
Awrooppaan har’a baqattoota meeqa biyyoonni miseensa gamticha ta’an fudhachuun akka irra jiraatu irratti bor falmii geggeessuuf jiru. Hangary-n biyya koolu galtoonni Balkans irraa dhufan karaa ishee darban ennaa taatu biyyoota hedduu kootaa kana fudhatama dhabsiisan keessaa tokko. Muummichi ministeeraa Viktor Orban deebii cimaa kana kennanii jiran.
Awstraaliyaa keessaa namoonni kuma 11 COVID-19n qabamuu qorannaan Yuniversitii Joon Hopikins irraa argame beeksisee jira. Vaayiresiin kun haaraa kan inni keessatti ka’e kutaa viktooriyaa gama kibbaa keessatti yoo ta’u kamisa har’aa namoonni 317 haaraan vaayiresii koronaan qabamaniiru. Walumaa gala biyyattii keessaa namoota 113tu vaayiresii kanaan qabamuun du’an.
Awuroopaa fi Kaanaadaa dabalatee michoota daldalaa qaban irratti prezidaant Traamp har’a gama Twitariin qeeqa dabalataa barreessanii jiru.Amerikaan ammaan booda dararaa gama daldalaan gaggeeffamu callistee hin ilaaltu jedhan Traamp.
Awuroopaan Gargaarsa Messhalee Eegumsa Fayyaa Iraanif Ergan
Awurooppaa,Afrikaa Kibbaa,New Zealandii fi Awustiraaliyaatti tapha kana akkana jaalata. Gareen cuftii nama 15 kudhanii qabdi.
Awurooppaa biyya taphii kubbaa miilaa maraache keessaa ijoollee Afrikaatti mullata,haga tokko miliyoonaan bitachaa,kaan kireeffachaa,kaan ammoo tolaan fudhachaa taphatti guddifatti,Manchester United.Gareen tun garee waldorgommi kubbaa miilaa Englsih Premeir Leagutti guddoo beekmatu.
Awurooppaa fi Amerikaatti ijoollee Itoophiyaa hedduu Guddifachaan guurratan. Amma gannuma gannaan ijoolleen haga 100 akka kanaan biyyaa bahan malee durii isumaa gannatti ijoollee haga 400 akka kanaan Guddifachaan biyyaa baafatan.
Awurooppaa fi biyya hedduu dhaqee dorgome.Ganna lamaan duratti Kanaadaa dhufe.
Awurooppaa fi Laatin Amerikaan ya dorgommii walti baafatan.Namuu caphaa hidhachaa, buqqadhaa fi tumama nafaa dhidhiibachaa, taphaa kophii jira. Biraazilii fi Nezerlaandis bori,Waxabajjii 12,2014 Istaadiyoomii Estádio Nacional de Brasiliatti sadarkaa sadeessoo argachuuf tapahtan.
Awurooppaa gama Bahaati Tiraampi deeggarsa guddaa qaba.
Awurooppaa keessaa biyyitii akka hamaa jirtu, Biriten nama kuma 500 caalaa irratti dhiba kana argan kuma 42 caala galaafate.Addunyaa keessaa shaneessoo.
Awurooppaa keessaa Real Madri Jappaan dhaquuf kurfoo jirti.KilabootaSouth Americakeessaa ka dabru dhiyoottuu beekan.
Awurooppaa keessaa Spain nama kuma 300tti dhiyaatu irratti arganii kuma 30 dhiyaatu irraa galaafate.
“Awurooppaan, ardii jireenya namummaaf gara-laafina qabu ta’uu agarsiisuu qaba” jedhu.
Awurooppaan biyya jaalalti kubbaa miilaa macheessite,Afrikaa gama Bahaa ammo fiigichaan hin dandahan,gama Dhiyaatii fi Kibbaa ammmoo kubbaa miilaatiin itti malataniiyyuu,Ivory Coast waan mataa baafachaa deemuutti jirti.Gara Asiyaa kana ammoo juudoo ykn kaaraatee irraa hin fuudhan.Ardiin cuftii waan beekamtuun qabdi.
Awurooppaan biyya waraana heddu keessaa baate amma biyya daawwii itti yaahanii fi itti baqatan. Itoophiyaalleen akkas tahuu hinuma dandeetti.Taatullee hin taane.
Awurooppaatti Manii Kitaabaa Guddaan Tokko Gubachuu fi Afrikaatti Jaarsii Tokko Du’uun 'Walqixxee.'
Awustaaraliyaa Keessatti Talaaliin Vaayrasii Koronaa Ittisu Yaaliif Namaaf Kennamaa Jira
Awustaaraliyaa keessatti tallalii haaraan dhukkuba koviid-19 ittisa jedhamu yaaliif yeroo duraaf dhala namaaf kennamaa jira.
Awustiraaliyaa:Isiin ammoo ta baranaa waliin maroo afur Waancaa libbbaa miilaati dabran Iraan marroo shan.
Awustiraaliyaa keessaatti Great Barreif Reef,Paasifik,Indiyaan,Atlaantik,Galaana Diimaa,Corlal See (Awustiraaliyaa) fi fulaa hedduu keessa jirti.Ka Awustiraliyaa kun garba Awustiralaiyaa keessatti km kuma 23 irra jira.
Awustiraaliyaa lafa namii miliyoon tokko gannuma gannaan qophi ganna haaraa riqaa guddaa Sydney Harbor irraa naannoo mana tiyaatira isaanii beekamaa Opera house irraa oli facaasan daawatu barana manumea daawwatan.
Awustiraaliyaa magaalaa Viktooriyaa fi magaalaa gara garaatti Sadaasaa 4,2014tti dorgommii fardoo beekmatuu Melbourne Cup jedhan ta teettoon fardaa bebeekamoo fi fardii qolchaan beekamaan irratti wal dorgomutti jalqaba.
Awustiraaliyaa malee dhaabbileen daldaa ardii cufa keessaa dhufa.Dhaabilee agarsiisa kana qopheessan keessaa tokko warshaa wayaa Itiyoophiyaati. Obboo Faasi Taaddesee perezdaantii wayaa fi industiri Itoophiyaati.
Awustiraaliyaan barana akka malee oowwitii mukkeen wal riganii wal gubanii fulaa hedduu ibiddatti mullata manneen hedduuttti gurbate kuma hedduutti baqaaf karaa jira.
Awustiraaliyaan barana qofa lafa hektaara miliyoona hedduutti gubate manneen 2,500 barbadaahe nama 19 dhumate horii fi muka biliyoona hedduutti bade jedhan
Awustiraaliyaan biyya looniiti.Biraazilitti aantee isiitti foon loonii harka guddaan biyya alaatti gurgurata.Industiriin isiin biyya keessaa qabdu guddoon hujii foon looniiti.
Awustiraaliyaan lafa horii taatu bal’oo qabdi.Lafti loon Awustiraaliytaa hektaara kuma hedduuti.Tana keessa deemanii waliin gahuuf huji guddo feeti.
Awustiraaliyaan walitti-bu’insa Tigiraay keessaa irratti Koomishinarri Ol’aanaa Mirga Namoomaa, ka Tokkummaa Mootummootaa fi Koomishinni Mirga Namoonaa Itiyoophiyaa akka gamtaan qorannaa geggeessan ka waajirri Koomishinaricha Tokkummaa Mootummootaa labse ka simattu tahuu beeksiste.
Awustiraaliyaatti ibiddii gubee lafa balleessuutti jira
Awustiraaliyaatti muummeen minisetra kutaa New South Wales Gladys Berejiklin akka jettetti barana namii akka durii kaan afaan bisaaniitti yaa’ee ganna haaraa kana hin simatu.
Awustraaliyaa gama kibbaa kutaa Viktooriyaa magaala Meelbarn keessatti aangawoonni kutaa ugguura sochii weerara dhukkuuba KOOVIID-19f hojii irra oolee torban tokkoof dheereessanii jiru.
Awustraaliyaa qofaa keessatti ijoollee fi namoonni gurguddaan kuma 300 ol ta’an kan hiriiran yoo ta’u angawoonni naannoo fi kan manneen barnootaa akkasumas dalaalaa hangi tokko illee argamaniiru.
Awutoobusiin haleellaan irratti gaggeeffame kun imaltoota fe’e konyaa Mandheera irraa gara Naayrobiitti qajeelaa ture.Awutoobusni kun Mandheera irraa kan ka’e ganama yoo ta’u haleellaan kun gara walakeessa guyyaatti irratti gaggeeffame jedhu Komishinarri polisii konyaa Onesmus Kyatha.
Awutoobuusa qabeenya kaampaanii Kipini Raha taate irratti daandii guddicha Garsen-Lamuu jedhamu irratti dhukaasa banuun har’a waaree booda ajjeesan.
Awuuroopaa keessatti talaaliin kun kumnii 18 namootaaf kan kennamee yoo ta’u 30 qofaatuu rakkoon dhiignii kantaruu isa mudatee.7 immoo lubbuu ofii dhaban.
Awwaalcha hanga tokko keessa reeffa namoota hedduutu jira, kanneen biro keessa immo xiqqootu jira jetti. Jiraattonni naannoo akka jedhanti waliigalaan awwaalcha gara 20tu jira.Awwaala 20man kana keessa namoota wal waraansa yeroo tokko caalaa gaggeffameen kanneen ajjeefamanii reeffii isaanii daandilee irraa funaanuun akkasumas torbanneen dhiyeenya kanaa muraasa duras haaraa kannen ajjeefamis ka dabalatuu ta’u namoonni naannoo ni dubbatu.
Awwaalchi kun dhakaa adaadii dhaan adda baafamee jira. Kanneen 400 ta’an barreeffama bifa wareeqee of irraa qabu. Kunis kanneen badhaasa meedaalii waree jechuun badhaasa waraana biyyattii isa ol aanaa kanneen argatan.
Awwaalli profeser Mesfin Weldemaariyaam Finfinnee keessatti raawwatamee jira. Profesor Mesfin gumii mirga namaa Itiyoopiyaa jedhu kan hundeessan yoo ta’u naamusa guddaa kan qaban fi hoogganoota abbaa irree biyya keessan hongee fi beela deebisee mudate ilaalchisuun ija jabummaan dura dhaabbatanii dubbachuun beekamu.
Awwaanisii Afrikaa Bahaa irra maraa dhufa migratory pest jedhaniin. Garuma liqimsaa itti argatu mara.
Awwaanisii bineensii dhiigii qabbanaahu waan taheef yoo laftii ganamaa lafati fixan.
Awwaanisii gaafa didiqqaa kanaan lafa fedhuu fi waan nyaatu suufa, kanumaan wayi dhagaha kanumatti gara innii deemullee akka GPS agarsiisa
Awwaanisii isaniin bahee maaniin ufi irraa dhowwuutti jirtan? Booranatti qorqooroo itti dhaananii qawweelleen hadhanii ufi irraa dhowwan
Awwaanisii kun amma Areerootti yaahuuti jira. Warrii Taltallee bineensa midhaan nyaaty kana hadhuma hadhee ufi irraa dhowwe.
Awwaanisii kun Oromiyaa, Tigraay, Amaara, Soomalee,Affaar fi Dirree Dhawaa keessaa midhaan balleessuutti jiran.
Awwaanisii kun waan waan gurraatti lafatti jissaa yaa’a. “Wannii gurraatiin sun udaan isaati” jedhan.Awwaanisi yoo qawwee itti tokkosan oli fagaatee baqata yoo ammoo qorqooroo fi jerkaanii itti dhaanan diqquma oli fagaatee deebi’ee taa’a.
Awwaanisii lafa Oromiyaa qarxii kuma 22,000 caalatti baafate ammaaf Harargee lamaan qubatullee godina akka akkaatti fuula deeffatee jira
Awwaanisii sanyii korophuuti.Gaafa ganna 10n duratti Itoophiyaa haga ammaa kana guddaati.
Awwaanisii waan itti qajeelee ka akka baadallaa,xaafii.misingaa fi waan hedduu daaraa tolchee biraa yaa’a.
Awwaanisii waan itti qajeele hin dhukeessa. Guyyaatit waan haga nafa ufii nyaata. Yemenii fi Somaalee gara Itoophiyaa dhfue.
Awwaanisii waan nyaatu barbaada Itoophiyaa irra maruutti jiru kun ammallee Itoophiyaa gama kibbaa irra maruutti jira.
Awwaanisii waan nyaatu barbaada yaa'u kaan Boorana aanaa Waacilletti midhaan balleessee bisaan hadheessee nama kuma hedduu onaa  baase
Awwaanissii sanyii qorophuuti afaan saayinsiitiin Schistocerca gregaria.Ganna torbaan duratti Itoophiyaatti baafatee midhaan balleessee abde.
Awwaluu nama jedhamu, hidhataa mootummaa fi humnoota federaalaatiin qehee isaa keessatti rasaasaan eega dhawamee booda, konkolaatuma jarreen sanaatiin gara Hospitaalaatti otuu geessamaa jiruu karaatti du’uu isaa illee dubbatu. Ajjeefamuu Badhaadhaa dura, dargaggoon ka biraan Wasanee Masaay jedhamu achuma aanaa Oddoo Shaakkisoo keessatti ajjeesamuu fi san duras, nama Israa’eel Xiisoo jedhamu dabalee, namoonni ja’a humna addaa federaalaa fi waraana addaa federaalaa “Agaazii’ jedhamaniin ajjeesaman – jedhu, jiraattonni.
Awwol Alloo Lendan Iskuul oof Ikonomiikisitti barsiisaadhaf qorataa mirga dhala namaati. Akka inni jedhutti gareen lamaan wal qeeqa fi wal himaachaa turan amma walitti dhufaa jirachuu isaanii dubbata.Gabaasni sagalee kinooti.
Ayaana Irreechaa Bishooftutti Sambat-duraa darbe danqame irratti reefa namoota dhumanii boolo keessaa baasudhaa warra achtti kaleessa tattaafachaa turan keessa tokko maatiin mana tokko namni shan jalaa du'e jiraachuu dubbata
Ayaan barattoota injineriingiif kan qoophaa’e leenjii baatii tokkoo irratti hirmaachuuf jecha gara Meqeleetti imalte. Leenjiin sun erga xumudramee booda lammiiwwan Isra’el ja’aa fi kan Itiyoophiyaa lama waliin Affaartti kan argamu hara volkaanoo Ert’alee fi naannoo daloliin daawachuuf gamasitti imalan.
Ayaanni ID Al ADAHA (Arafaa) kan bara kuma tokkoo fi dhibba afurii fi afuritamii tokkoffaa (1441) guyya borii kabajamu sababa weerara Koronaatiif jecha kan namni gamtaadhaan taa’ee waliin kabajatu ta'uu akka hin dandeenye, Manni Maree Gumii Dhimma Islaama Itiyoophiyaa beekisise.
Aybuu Abubakrinnilleen gannii isaa mana 20 keessa. Gaafa innii Moqaadishootti Afaan Oromootiin hojjchuu jalqabe gannii isaalleen mana 20 keessa jira. Bara sun Afaan Oromoo daqiiqaa 5 qofa.
Ayislaandi:Biyyitii diqqayyoon addunyaan wal hanqattee garba keessa qubattu ta ummata 330,000 qofa qabdulleen biyya barana waancaa addunyaatii dabrte keessaa tokko.
Ayislaandi iddoolaa diqqayyuu addunyaalleen walhanqatte qubattuu ummatii isiilleen 335,000 qofa.Tapha Awurooppaa bara 2016 irratti ammoo Kirooshiyaa,Yukreenii fi Turkii Ukraine qaqaariftee armaan baate.
Ayis Laanditti dabarte isiillee 2-1 lola kubbaa miilaa addunyaa keessaa baafatte. Akkanuma tahaa biyya hedduu ufi jalaa haharcaaftee hardha ammoo Ingilaandiin walti gadi lakkisan.
Ayiverii Kostitti-- kilabi Xaliyaanaa Seire A- Atlaanataa keessaa Franck Kessie yaammate.
Ayivoorii Koost keessatti kaadhimamaan prezidaantummaa ka paartii mormitootaa, akka prezidaantiin biyyattii Alaasaan Otaaraa marsaa sadaffaaf hin filatamne dura dhaabbachuuf jecha, akka uummatni biyyattii diddaadhaan mormii isaa mul’isu waamicha dhiheessan.
Ayiwaa (IOWA)godina USA 50n keessaa tokko. Namii godina kanatti filannoo perzdaantummaa Amerikaa moohate godina dhibiillee moohuuf abdii horata.
Ayiwaan hardha guyyaa guutuu hujii tana irra oolti.Namuu deegartoota fi miseensotallee dabalatee akkuma qaheeti fi ollaan walti dhiyaatutti abbaa irra wayyyuuf filata.Nama egerii isaan fulaa bu’ee filannoo perzdaantummaa godina isaaniitii hojjatuufillee filata.
Aysiis Somaaliiyaa Keessatti Damee Jabeeffachaa Jira
AYSIL(ISIL) dargaggoota kakaasee akka hin fudhanne akkasumas humnas akka hin qabaanne gochuun barbaachisaa dha jedhu prezidaantiin Yunaaytiid Istees Baraak Obaamaan. Kana irrattis barreessaa dureen Tokk mootummotaa Baan Kii moon kan dubbatan qabu.
Ayub Abubakarmootummaa Itoophiyaatti nama itti bitee isaa fi miilota isaa bisaan garba Indii daakatu keessatti ijjeesan jedhan.
Ayvoorii Koosti Bakka Bashannaanatti Shororkeesitoonni Haleellaa Raawwatan
​Ayvoorii Koosti maqaa kilabii isaanii ARBA jedhanii baafatanii,Gaanaan ammoo URJII GUGURRAALEE ufiin jedhan.
AyvooriiKoosti,taphattoota bebeekamoo Awurooppaa guurrattee dhuftuunillee Zaambiyaa moohachuu hin dandeenne.Waan biyya tana waancaa irraa hambise keessaa Diroogbaa,Gerviinooo fi Koloon faan adabbii ykn rigoolee dhabuu fa.
AyvooriiKoosti,Zaambiyaa moohachuu baattullee warra dorgommii Waancaa Afrikaa 28tessoo irratti waliin taphatan kana momoohachaa asi geette.
Ayvoori Koosti ammoo walumattu taphattoota haga 60 tahan biyya alaatii qaban;Didier Zokora,Kolo Touré,Yaya Touré,Doumbia Seydou,Arthur Boka, Youssouf Kamara,Emmanuel Koné fa.Hagii guddaan kilabiASEC Mimosas, Abiijaa jirtu keessaa filataman.
Ayvorii Koosti gooli lamaan jalqabaa dhabdee Gaanaan ta jalqabaa lamaanu hin galfatte.Akkanuma jechaa goolii 22 dhiitanii Ayvori Kosti 9 galfattee Gaanaan 8 argatte.
Ayvorii Kosti tapha AFCONiif dabruuf tokko qofa akka dansaa moote. Morookoon ammoo taphuma dorgommii itti seente cufaa warra waliin taphatte ufuma dura qajeelchaa asi geette.
Ayvori Koosti ammoo tapha kana irratti biyya sadii mootee biyya lamaan wal qixxee baatee walumattuu gooli sagal galafatte.
Ayvori Koosti ilmaan turee lamaan ,koloo fi Yaayya, Gervino,Cheick Tiote fi WilfriedBony fa fudahttee Gaanaa waliin taphatti.
Ayvori Koosti waancaa Afrikaa 1992 fi 2015 moote.Ta barana waliin ‘tanaan lammeeffachoo’ jettee waan argatte mi’eeffachaa bara itti aanu eegatti.
Ayvori kosti Akkuma bara 1992 Baranallee Gaanaa Mootee Dheebuu Ganna 23 Baatee, Tapha Jara lamaaniitti Goolii 17 Gale
Ayvori Kosti DRC 3-1 dhukkee irraa kaafte Gaanaan walti marte,Gaanaan ammoo Ekuwaatooriyaal Giiniitti goolii sadii galchite gangalchitee dorgommii keessaa baafte.
Ayvori Kosti Giraadel, Bentaaleb Koppaa Beri fa abdatti.
Ayvori Kostiin dandeettii kubba amiilaatiin oli siixxee Afrikaa keessaa lammeessoo taate
Ayvori Kosti moonaan manaajerii isaanii Herve Renard saamisi baafatee qomaa oli qullaa dirree keessa gammachuun utaale,Gerviinoo,Yaayyaa,koloo fi warri ahfelleen wal qabatee buburraaqaa istaadiyoomi baafate.
Ayvori Kosti Nambiyaa 4-1 dhidhimsite Koongon Zimbabuwee 4 dhooftee duwwaa galchte,ijoolleen Afrikaa Masriitti yaatee wal qoraasutti jirti
Ayvori Kosti shaampiyoonaa AFCON bara 2015 taatullee amma akka qaraa kaan hin jirtuu duubatti deemuutti jirti.Morookoon ammoo wayyaahaa deemuutti jirti.
Ayvori Kosti shaampiyoonaa bara 2015. Baranallee hin mooti jedhanii abdatanii taatullee akka amma jiru kanatti woma hedduutti irraa hafe. Ijoollee Awurooppaa keessa tapathaniif ka akka Serge Aurier, Eric Bailly, Franck Kessie,Wilfried Zaha, Wilfried Bony, Salomon Kalou fa qabdi.
Ayvori Kosti ta bara 2015 waliin Waancaa Afrikaa marroo lama moote.Sadarkaa amma isiin irra jirtu tana FIFA,Waldaa Federeshiinii Kubbaa Miilaatti kenneef.
Ayvori Kosti tapha sadarka addunyaa ganna dabre taphatte keessaa 14 taphattee 8 walqixxee baate
Ayyaana amantii fi uummataa irratti haleellaa geessisuuf kan qophaa’e meeshaan waraanaa fi namoonni kanaan shakkaman to’annaa jala ooluutu ibsame.
Ayyaanaan, bara darbe bara 2020 keessa sababa weerarri dhibee Kooronaa mudateef hojii hojjetee ittiin of bulchullee akka dhabe, mana kiraa kaffaalchuus waan dadhabeef ‘Haga daandiirra buluu’ gahee akka ture hime. Kana qofaa miti Ayyaanaan, carraan baqattootaaf kennamu carraan biyya sadaffaatti qubsiifamuu sababuma weerara vaayresii Kooronaan jelaa duubatti harkifamuu dubbate.
Ayyaana baranaa haala akkamiin kabajame? Waajiira Federaalaa ittisaa fi to’annaa HIV/ AIDStti Daayreekteera qunnamtii uummataa fi Komunikeshinii kan ta’an Obbo Daniel Betre dubbisnee, caqasaa.
Ayyaana Caamsaa 20 ilaalchisuun paartichi ibsa kenneen waggoota 29 dura ADWUI aangoottti dhufe jedhee jira.
Ayyaana DH.D.U.O Kan Magaalaa Mandii Mormiin Mudachuu Jiraattonni Dubbatan
Ayyaana dubartootaa har’a kan ilaaleen keessumoota lama haasoofsiifnee jirra.Ogeettii fayyaa Aaddee Obsee Luboo fi kan abbaan warraa isaanii dhiyeenya kana hidhaa gadhiifaman Aaddee Assalafach Mulaatuu ti.
Ayyaana Gannii sababa godhachuu dhaan kanneen akka gad dhiifamaniif dhiifamni godhameef Jimaata dhufuu qabee kan hiikaman ta’uu abbaan alangaa beeksiseera.
Ayyaana Harra Laga Qamalee ‘City Park’tti baqattoonni dhibbootaan lakkaa’aman irratti hirmaatanii jiru.
Ayyaana Id Al Adahaa (Arafaa) bara 1441ffaa barana kabajamee fi aadaan ayyanichaa foon qalachuu fi waliin nyaachuun beekamuun wal qabatee gahee fi carraan harka qalleeyyii.
Ayyaana Id Al Adahaa (Arafaa) bara 1441ffaa barana kabajamee fi aadaan ayyanichaa foon qalachuu fi waliin nyaachuun beekamuun wal qabatee gahee fi carraan harka qalleeyyii maal fakaata? Sirni Amantaa Islaama hoo wal gargaaruu irratti maal ajaja?
Ayyaana Id Al-Adhaa Fi Gaaffii Musleemootaa
Ayyaana Irreechaa Bishooftuutti Qophaa’ee fi Falmii Uumame
Ayyaana Irreechaa, boor Finfinneetti ayyaaneffamuuf qophiileen jala-bultii adda addaa har’a Finfinneetti geggeessamaa oolan. Kanneen keessaa tokko walga’ii guddaa har’a Dirree Masqalaatti geggeessamee uummatni kuma hedduu tahu irratti argame. Gabaasaan keenya bakka walga’ichaatti argamee hordofaa ture, bilbilaan dubbisnee jirraa. Caqasaa.
Ayyaana Irreechaa Boru hora Finfinneetti kabajamu dura qophiileen garaa garaa geggeeffamaa jiran. Qophii Jimaata harraa Adabaabaayyii Masqalaatti godhame irratti Kantiibaa magaala Finfinnee, Injinaar Takkalaa Uumaa argamniiru.
Ayyaana Irreechaa Dilbata dabre, gaafa Onkoloolessa 2,2016 magaalaa Bishooftuu, Haroo Har-sadii irratti geggessamuuf turee fi haala gaddisiisaa gidduutti mudate kanneen ijaan arganii dhugaa-ba’an hedduu dha. Kanneen keessaa tokko, gaazzexeessaa Televiiziyoona dhuunfaa, OBS, Ol’aansaa Waaqumaa ti. Mootummaa irraa ehama sirnaa argachuudhaan, waa’ee Irreecha guyyaa sanaa gabaasuuf kan garee gaazzexeessotaa fi ogeessota kaameraa OBS waliin bakka sanatti argame, Ol’aansaan uummata karaa nagaa harka isaa wal-qaxxaamursuu fi dhaadannoolee barataman dhageessisan, kaan immoo kanneen akka aadaatti sirbaniin ayyaanichi ganama jalqabuu isaa ibsee, kan dura dheekkamsa kaase, abbaan-gadaa amma baallii harkaa qabu, Abbaa Gadaa Bayyanaa Sanbatuu yeroo itti eegametti waltajjiitti dhiheessamuu hanqachuu akka tahe dubbata.
Ayyaana Irreechaa Har’aa Irratti Dhukaasa Du'aa fi Miidhaa Qaamaa Dhaqqabe
Ayyaana Irreechaa Haroo Harsadee irratti kaleessa geggeessame irratti lakkoobsi namoota dabalee jira, jedhu – itti-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Mulaatuu Gammachuu.
Ayyaana Irreechaa irratti humnooti akka Yuneeskoon Irreecha hin galmeessine barbaadan jeequu isaanii mootummaan beeksisee jira jedhu.
Ayyaana Irreechaa, ka Bishooftuu irratti dhuminsa dhaqqabeen, maatiileen hedduun finna yokaan firoota isaanii dhaban ni jiran
Ayyaana Irreechaa kan bara 2016 Bishooftuu keessatti kabajamuuf karoorfamee ture mormiin uummataa eega mudatee booda lubbuun namoota hedduu darbuu isaaf sababaa ta’uun ni yaadatama. Dhaabbati Saayinsii fi aadaa kan Tokkummaa mootummotaa ykn Yuuneeskoon sirna Gadaaf beekkannoo kenna jedhamee ayyaanichaaf qophiin ture guddaa ture.
Ayyaana Irreechaa Onkoloolessa 1, bara 2017 magaalaa Bishooftuu, Hora Arsadii irratti ayyaaneffamuuf jiru irratti humnoonni hidhatan akka hin argamnee fi deemsi ayyaanichaa akka sirna Gadaatti, dargaggaoota “Foollee” jedhamaniin kan to’atamu ta’uu gamtaan Abboota Gadaa fi Mootummaan naannoo Oromiyaa walii-galuu isaanii itti-gaafatamtoonni gam-lameenii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Ayyaana Irreechaa Onkoloolessa 2 bara 2016 irratti jeequmsa kakaasuun du’a namoota 55f sababaa namoonni jedhaman guyyaa harraa himannaan irratti baname.
Ayyaana kabajuuf galma gamtaa Afriikaatti kanneen argaman dubartoota lammiiwwan Itiyoophiyaafis fakkeenya tuquu dhaan waa’ee tokkkummaa biyyaa hin callisinaa jechuun ergaa dabarsanii jiru.
Ayyaana kana ilaalchisuun Itti-aanaa Kantiibaan magaalaa Finfinnee – Obbo Taakkelee Uumaa, jiraattoota manaa fi jireenya hin qabne, kanneen daandii irra jiraatan waliin guyyaa kana ayyaaneffatanii jiran.
Ayyaana kana ilaalchisuun, qodaa Oromoon injifannoo kana argamssisu keessatti qabaate irratti, Tsehaay Daamxoo, qorattoota fi hayyoota seenaa haasofsiisuun gabaasaa nuuf ergite qabdi. Caqasaa
Ayyaana kana irratti haasawaa kan dhageesiisan mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleny walitti bu’iinsa dhiyeenya kana uumamee ilaalchisee eega dubbatanii booda kanaafis humnootii badii fi jarreen kontrobaandii oofan ittiin jedhan himatan.Sababiin walitti bu’iinsa Sanaa maal akka ta’e haga ammaatti hin beekamne jedhu Obbo Haayla Maariyaam.
Ayyaana kana irratti uummati Sidaaamaa fi magaalaa Hawaasaa kumaan laka’amu kan argame yoo tau kumaan kan laka’aman uummati naannoo Oromiyaa illee irratti argamaniiru.
Ayyaana kana kan ilaaleen prezidaant Baraak Obaamaan dhaamsa dabarsaniin Misheel fi ani musliimota Amerikaa fi naannoo addunyaa kanneen ayyaana Id Al-Faxir kabajan maraan baga ittiin isin ga’e jedhan. Lammiiwwan Siiriyaa kanneen miliyoonaan laka’aman dabalatee hedduun garuu Ramadaana qe’ee isaani irraa godaananii dabarsaa jiru jedhan.Daayreekteera Raadiyoo Sagalee Amerikaa kan ta’an Deeviid Ensoor gama isaaniin Waahiloota koo hojii VOA keessa jiran mara bakka bu’uun musliimota sagantaa keenya dhaggeeffatanii fi daawwatan maraanf ayyaana gaarii ID MUBAARAK jedhan. Qaama dhaggeeffattoota keenya sadarkaa addunyaa ta’uu keessaniif galatoomaa jedhan Daayreekterri VOA kun.Ayyaanni Id Al Faxir Finfinnee keessatti yeroo kabajameetti musleemonni danuun mormii dhagesisaa akka turan gabaasamee jira. Yeroo kanattis humni nagaa eegsiisu uummata ba’e reebaa fi mana hidhaatti geessuu isaa kanneen ijaan argine jedhan dubbatanii jiru.
Ayyaana kana projektii tajaajiila hawaasaa ikan Kiing gaggeessaa turan irraitti hirmaachuun kan kabajamuu yoo ta'u barana garuu sababa weerara vaayrasii Koronaan kun hin ta'iin hafee jira.
Ayyaana kana sababaa godhachuun wellistuu fi taatoon filmii kan Amerikaa Tiffany Haddish kaleessa agarsiisa daandilee irraa Asamaraa keessatti dhiyeessitee jirti.
Ayyaana magaalaa Hawaasaatti kabajame irratti kan argaman prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obb Shimellis Abdiisaa daandiin Itiyoopiyummaa walabummaa, haqaa fi dimokraasii qofa jedhan. Sirna eebbaa sana irratti angawoonni federaalaa sadarkaa ol aanaa diplomaatonnii fi abbootiin Gadaa akkasumas jaarsoliin biyyaa argamaniiru.
Ayyaana Masqalaa kan baranaa jeequuf qaamonni karoorfatan akka jiran ragaa qabna jechuun komishinarri polisii Federaalaa kan Itiyoophiyaa Indashaaw Xaaseew beeksisanii jiru.
Ayyaana Qillee yokaan Gannii jedhamuun ka beekamu – akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti ayyaanni dhalata Gooftaa Iyyesuus Kiristoos, har’a guutummaa Itiyoophiyaatti sirna how’aadhaan kabajamee oole.
Ayyaana Uummatoota, Sabaa fi Sablammoota Itiyoophiyaa Bara Kanaa Oromiyaa Tu Qindeessa
Ayyaana waggaa haaraa Itoophiyaa boor ayyaaneffamu akka gatiin hin dabalamne gochuuf jecha, Ejensiin Babbal'na waldaalee Hojii Gamtaa Oromiyaa oomishalee qonnaa gatii madaalawaan Finfinneetti dhiyessee jira.
Ayyaana Walabummaa Yunaayitid Isteets Waggaa 240ffaa
Ayyaana Wal-faana Dhufee,Gabaa fi Sharafa Maallaqaa
Ayyaaneffaan kun kan dhaga’ame doonii nuklera baattu kan bishaan jala deemu kooriyaa kaabaa ennaa seentetti. Humnoonni galaana biyyoota lamaanii shaakala waraanaa bishaan odola koriyaa gama dhiyaa irratti geggeessuuf Japan waliin wal ga’anii jiran.
Ayyaaneffannaa Irreechaa kana irratti namoonni baajii mootummaan qopheesseen seenaa turan.
Ayyaaneffannaan kun martinuu deggersa Farmaajoon uummata biratti qaban calaqqisa. Kan umuriin waggaa 55 Farmaajoon lammummaa US fi Somaliyaa kan qaban ennaa ta’u kana dura bara 2010-2011 baatilee saddeetiif muummicha ministeeraa biyyattii ta’uun hojjetaniiru.
Ayyaaneffannaan wal fakkaatu magaalaalee Somaaliyaa fi magaalaalee Keeniyaa Gariissaa fi Eastleigh kan irra hedduun lammiiwwan Somaaliyaa keessa jiratan keessatti geggeessamee jira.
Ayyaanicha ka qindeessan baqattoonni, ‘dhiyeenyaoa as lakkoofsi baqataa Oromoo biyyaattii keessa jiraatu waan hirrataa dhufeef dhalattoonni Oromoo Booranaa ka Keeniyaa jiraatan itti gaafatamummaa ayyaanicha qopheessuu akka fudhataniif itti dabarsanii jiru.
Ayyaanicharratti Abbootiin Gadaa,Haadholiin Siiqqee, Abbootiin Amantaa fi keessummoonni waamichi taasifameef irratti argamanii jiru.
Ayyaani irreechaa Bishooftuu Hora Har-Sadiitti kaleessa haala ho'aan kabajamee jira. saboonii fi sablamooni garagaraas haala kana dura irraa adda ta'een qooda irratti fudhatanii jiru.
Ayyaanna Gubaa fi Masqalaa, Amboo fi Finfinneetti
Ayyaanna kana sababeffachun hordoftootni amantaa kirstaana eega salaatni xumurame bodaa harka dhiqachiisuun affeerra nyaataa fi dhugaatii qopheessaniin hawaasa Musliimaa soomana hiiksisanii jiru. Itti aanaan Pirezidaantii Bulchinsa Motummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Shimaliis Abdiisaas sirna kana irratti argamanii jiran. Gabaasaalee bakkawwan lameenii guutummaa isaa caqasaa.
Ayyaannia Masqalaa bara kanaa akka ammaan duraatti Addabaabaayitti baanee akka hin kabajne angawoonni Bulchiinsa Magaala Adamaa nu dhorkan jechuun, Waldaan Kiristiyaanotaa Orotodoksii Tawaahidoo Itiyoophiyaatti dameen Buufata Lallabaa Shawaa Bahaa komee dhiheessee jira.
Ayyaanni Cuubbaa harra kabajamee ooleera.Hordooftoota amantaa Kiristaanaa hundaanBaga Sinin Gahejechaati, suuraawwan ayyaana kana irratti kaafaman amma tokko sin daawwachiisna.
Ayyaanni Cuuphaa guyyaa harraa hordoftoota amaantaa Ortoodoksiitiin sirnaa oo’aadhan kabajamee oole. Waldaan Dukoo Bu’ootaa, waldaan Oromiyaa kessatti tajaajila Afaan oromoo baballisuu irratti hojjatuu,Finfinnee keessatti kaleessa ayyaana jala bultii Kataraa, harras aayyana cuuphaa kabajame irratti hirmaateera.
Ayyaanni Cuuphaa Naannoolee Itiyoophiyaatti Adda Addaatti Sirna How’aan Ayyaaneffamee Jira
Ayyaanni Cuupphaa Yaaddoo Weerarri Koroanaa Uume Keessatti Itiyoophiyaatti Ayyaaneffame
Ayyaanni dhaloota Gooftaa Yesuus hordoftoota amantii Kirstiyaanaa guutummaa addunyaa jiran biratti guyyaa har'aa kabajamee oole. Akkuma kanaan as Washingiten DC fi naannoo ishee kanneen jiran waldooliin Kirstaanaas ayyaana kana ayyaaneffatanii oolaniiru.
Ayyaanni Dhaloota Gooftaa Yesuus Kirsitoos Kirstaanota naannoo addunyaatiin kabajamee oole!
Ayyaanni Du'aa Ka'uu Gooftaa Iyyesuus Kiristoos Bara Kana Of Eeggannoon Kabajamuu Qaba, Jedha Ministiriin Fayyaa Itiyoophiyaa
"Ayyaanni Fannoo yokaan ayyaanni fannifamuu Goofaa keenya Iyyesuus Kiristoos ka bara 2011 waldoota kiristaanaa fi amantoota kiristaanaa mara biratti yaadatamee oole. Seenaa ayyaana kanaa fi iddoo inni jireenya ammaa keessatti qabu ilaalchisuun Waldaa Luteraanii Ameerikaa Kaabaa irraa kan ibsa nuuf kennan Luba Dr. Gammachiis Destaa Buubaa, guyyaan kun ayyaaneffannaa addaatiin, Iyyesuus Kiristoosiin yaaduudhaan, kadhachuudhaan, dhiifamuu cubbuu gaafachuudhaan amantoota kiristaanaa Addunyaa irra jiran mara biratti ayyaaneffama jedhan.Iyyesuus bakka iyyeessonnii, cunqurfamoonnii fi rakkatoonni jiraatan, magaalaa Yersaalem keessa waggoota soddoma eega jiraatee booda tajaajila isaa akka jalqabe ka dubbatan, Luba Dr. Gammachiis waggoota sadi'iif namoota barsiisaa, hoogganaa, geggeessaa yeroo turetti ka bara sana biyya sana koloneeffatee ture Mootummaan Roomaa namoota abboota irree-tahan kanneen akka Philaaxoosii fi Heroodoos faa irratti muudee uummata hacuucaa waan tureef, dhalachuunii fi eenyummaan Yasuus sodaa itti tahee badii isaa malee itti muranii ajjeesan"" jedhu.Ilmoon namaa guutummaa Addunyaa irraa guutummaa Har'aa addatti baasee eenyummaa Iyyesuus Kiristoos akka ilaalu, eenyummaa Iyyesuus Kiristoos akka qoratu, fakkeenya isaas fudhatee iyyeessota, cubbamoota rakkatoota hidhamtoota, baqattoota fi cunqurfamoota wajjiin dhaabachuudhaan jireenya namootaatii fi haqa namootaatiif akka dubbatan; dabrees immoo warri akka Philaaxoos abbaa irree tahan abbaan irrummaa kun akka inni dabru, aangoon kun akka dabru, taayitaan akka inni dabru hubatanii du'aa ka'uu Iyyesuus Kiristoos ilaalaa qalbii jijjiirrannaatti akka dhufan, ilmoon namaa guyyaa har'aa akka araaramu, gara tokkummaatti, gara araaraatti, gara nagaatti akka dhufun labsa jechuun dhaamsa isaanii dabarsan, Lubi Dr. Gammachiis.Guutummaa qophii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Ayyaanni Gubaa fi Irreechaa lammiwwan Oromoo Waashingtan Diisii fi naannawa ishee jiraataniin Sanbata galgalaa fi Dilbata ayyaaneffamee jira. Irra-jireessi qeerroo fi qarree Oromoo kutaalee Meeriland, Verjiiniyaa fi Waashingten Diisii, akkasumas, kanneen naannoolee ka biroo irraa dhufan kan itti hirmaatan ayyaanni Irreechaa gaafa Dilbataa Hara Artimeeshiyaa kan handaara Waashintan, kutaa Meeriland keessatti sirna how’aadhaan ayyaaneffane. Achitti argamuun gabaasaa Nugusuu Taammiree qindeesse caqasaa.
Ayyaanni gubaa Masqalaa Naannoo Benishaangul Gumuz, Godina Matakkal, Aanaa Wanbaraa keessa uummata Oromoo jiraatan biratti haala miidhagaan kan kabajamu tahuu dubbatu Jaarsoliin aanichaa.
“Ayyaanni Guyyaa Bishaanii, ka guutummaa Addunyaa” ykn “World Water Day” har'a kabajamee oole.
Ayyaanni guyyaa dhaloota Nabiiy Mahammad ykn Mowliid inni 1493 ffaan har’a kabajamaa jira.Ayyaanni kun biyya keessatti kaleessa galgalaa kaasee sirna adda addaan hawaasa musleemaa biratti kan kabajamaa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Ayyaanni Guyyaa Sabootaa fi Sablammootaa Har’a Magaalaa Finfinneetti Kabajame
Ayyaanni Guyyaa Saboota fi Sablammoota Itiyoophiyaa inni 14ffaan Naanno Oromiyaatiin qindaa’e magaala Finfinneetti kan kabajamu ta’uu Afa-yaa’iin Caffee Oromiya, Aadde Loomii Badhoo iba gaazzexeessotaaf kennaniin ibsanii jiran.
Ayyaanni hundeeffama ODP waggaa 29ffaa fii 1ffa hinjiffanno magaala Finffinee galma bakrumeetti kabajamee jira.
Ayyaanni ID AL ADADHAA har'a guutuu addunyaa irratti kabajamee oole ID MUBARAK!!
Ayyaanni Id Al Adahaa 1439ffaan hardha haala midhagaadhaan Istaadiyeemii magaalaa Finfinneetti Ayyaaneeffame
Ayyaanni Id Al Adahaa 1439ffaan hardha haala midhagaadhaan Istaadiyeemii magaalaa Finfinneetti Ayyaaneeffame.
Ayyaanni ID AL ADAHAA guutummaa addunyaatti kabajamee oole
Ayyaanni ID AL ADAHA Kan Boor Ayyaaneffamu Sababaa Koronaatiif Jecha Baay’inaan Walitti Dhufuun Akka Hin Taane Beekame
Ayyaanni Id Al Faxir Guutuummaa Addunyaatti kabajamee Oole
Ayyaanni Id Al-Faxir waggaa kuma tokkoo fi dhibba afurii fi afurtamaffaan, bakka uummatni Musliimaa argametti Solaata Iidiin ayyaaneffamee jira.
Ayyaanni Iid Aal-Faxir 1441ffaan addeessi har'a galgala yoo muul'atte booru; yoo muul'achuu baatte iftaan kabajama.
Ayyaannii Id Al-Adhaa har’a amantoota Islaamaa biratti har’a gutummaa Itiyoophiyaa keessatti kabajamee jira.Ayyaana Arafaa jedhamuun beekamu kun yeroo 1433ffaaf kan kabajamee yoo ta’u ayyaanni kun biyya keessatti barana musleemonni mormii mootummaa irraa qaban kan karaa nagaan itti ibsan ture.Hogganonni keenya hidhaman ha hiikaman, filannoon gaggeeffame uummata musleema mara kan bakka bu’u miti, gaaffii keenyaaf deebiin ha kennamu, Televiziyonni Itiyoophiyaa oduu sobaa dabarsuu ha dhiisu fi gaaffilee jka biroo kan of keessaa qabu ta’u hiriirtonni ibsanii jitu.Koree wal taasiiftu ayyaana kanaa keessaa tokko kan ta’an Hajii Mohaajaar Dinoon sirna staadiyoomii Finfinnee keessatti gaggeeffame irratti hirmaachu isaanii ibsanii gaaffii uummanni dhagesisaa ture jedhame garu kan hin dhageenye ta’u dubbatanMummichi ministeera Itiyoophiyaa Haaylee Mariyaan Dassaaleenya baatii kana keessa aka dubbataniittti mootummaan walabummaa amantiitti ni kabaja, garu gareeleen lellistootaa hokkara kaasuuf shira xaxan dhaabsisuuf tarkaanfii barbaachisaan ni fudhatama jedhan.
Ayyaanni Iid Al Faxirii waggaan 1442ffaan har'a guutuu Itoophiyaatti akkaataa barsiisa amaantichatti kabaajame jira.
Ayyaanni Iid Al Faxir Sirna Ho’aadhaan Finfinneetti Ayyaaneffame
Ayyaannii Iid Aal Faxiir harra, Adooleessa 6 akka addunyaatti haala oo'adhan kabajamee oole. As magala guddittii Ameerikaa, Waashingitan Diisitiis hawaasni Oromoo akkasumaas namoonnii biyya adda addaa irraa dhufani biyyana jiraatan salaata ganamaatii baka Rook Kiriik Paark jedhamutti walgahanii waaqa isaanii galateffachuudhan guyyaa isaanii jalqaban.
Ayyaannii Masqalaa guutummaa Itiyoophiyaa keessatti Sambata borii Fulbaana 26 bara 2020 kabajama
Ayyaanni injifannoo Adiwaa rakkoo keessoo ka biroo caalaa walabummaa Itiyoophiyaaf ilaalcha kennuu dhaan biyya walaba taate tursuun danda’ameera jedhan.
Ayyaanni injifannoo Adwaa 123ffaan akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Gurandhalaa 23 bara 2011 Itoophiyaatti kabajamee oole.
Ayyaanni Injifannoo Adwaa Ciminnii fi Murannoon Kan Itti Mul’atee Dha: Prezidaant Saahilewerq Zewdee
Ayyaanni Ireechaa kan Hora Finfinnee fi Hora Harsadii, Fulbaana 23 fi 24 kan ayyaaneffamu tahuu Gumiin Abbotii Gadaa Oromoo har’a beeksisee jira.
Ayyaanni Irreechaa ayyaana Oromoonni biyyaa fi biyyaa bahanii jiraatan hoom gahee kabajna jedhanii eeggatani. Irreechi Birraa han hora Arsadee magaala Bishooftuu barana garuu akka yaaddamee fi barametti hin xumuramne. Lubbuu nama baayyeetu bade. Suuraawwaan kun haala ture amma tokko agarsiisan.
Ayyaanni Irreechaa Bara 2016, Bishooftutti kabajame waltajjiin isaa qindaawaa hin turre, miirri mormii namoota keessa waan tureef, namootni yeros warra wal tajjiirraa dubbataa turan dhaggeeffataa hin turre, dhuunfaa dhuunfaan mormii qaban dhageessisaa turan jedha Gammadaan yoo ta’ee guyyaa sanaa yaadatu.
Ayyaanni Irreechaa Bara Kanaa Finfinnee fi Hora Harsadiitti Ayyaaneffama
Ayyaanni Irreechaa bara kanaa weerara COVID 19 fi rakkoo nageenyaa amma jiruun wal-qabatee haala jirutti hundaa’ee ka kabajamu tahuu Gamtaan Abboota Gadaa Oromoo har’a beeksisee jira.Qeerroo fi Qarreen Oromoo ayyaaneffannaa Ayyaana Irreechaa iaalchisee kallattii Gamtaan Abbotii Gadaa kaa'e kabajuu akka qaban hubachiise , Gamtaan Abbootii Gadaa.
Ayyaanni Irreechaa bara kana kabajamu haala vaayirasii kooronaatiif nama hin saaxilleen ka geggeessamu tahuu Abbottin Gadaa ibsan.
Ayyaanni Irreechaa dhuma torbee daree kana, Oromiyaa magaala Finfinnee fi Bishooftutti kabajamee jira. Lammileen Oromoo addunyaa bakka gara garaa jiraatanis ayyaana kana kaan sanbata, kaan ammo kaleessa dilbata, kabajaniiru.
Ayyaanni Irreechaa Finfinnee, Bishooftuu fi Naayiroobiitti Sirna How’aadhaan Ayyaaneffame
Ayyaanni Irreechaa guddichi guyyaa harraa hora Arsadiittii kabajamee ooleera.
Ayyaanni Irreechaa guutuu biyyaa Onkoloolessa tokko bara 2017 Bishooftuutti kan argamu Haroo Arsadii-tti kabajamuun isaa ni yaadatama. Ayyaanni kun kutaalee biyyaa adda addaa lkan akka Godina Jimma Malkaa Booyyee, Walaggaa dhiyaa aanaa Mana Sibuu keessattis kabajamee jira.
Ayyaanni Irreechaa guyyaa har’aa magaalaa Bishooftuu haroo Arsadiitti sirna ho’aa fi nagaa dhaan geggeessamee xumurame. Akkuma kanaan dura gabaasaa turrettis malkaa Irreessaatti angawoonni polotikaa fi humnoonni qawwee hidhatan hin argamne. Poolisiin Oromiyaa hidhannoo malee foollee abboota Gadaatiin filataman wajjin ta’u dhaan ulaalee adda addaa irratti akka uummata sakatta’ee dabarsaa ture beekamee jira.
Ayyaanni Irreechaa Guyyaa Harraa Hora Arsadiitti Kabajamee Oole
Ayyaanni Irreechaa Hora Finfinnee Bakka Namni Haga Xiqqaan Argametti Kabajame
Ayyaanni Irreechaa Hora Finfinnee oggoota baayyeedhaaf addaan citee ture Sambat-duraa harraa sirna oo'aa ta'een kabajamee ooleera.
Ayyaanni Irreechaa kaleessa Danqamuutti Aansee Mormiin Itti Fufeera
Ayyaanni Irreechaa Kan Bara 2017 Nagaa Dhaan Geggeessamee Xumurame
Ayyaanni Irreechaa Mana Sibuutti Onkoleelessa 15 bara 2017 yoo ta’u haala ayyaanichaa kan nuuf ibsan abbaa Gadaa Sibuu Odaa Simbir Obbo Oljirraa Dibaar turan.
Ayyaanni Irreechaa Sanbata dabre Finfinnee, Doloolloo Buddeenaatti, Dilbata immoo Bishooftuu Hara Arsadeetti bakka uummatni miliyoona hedduutti lakkaawamamu argametti sirna how’aadhaan ayyaaneffamee jira.
Ayyaanni irreecha Hora Finfinnee bara kana yeroo lammaffaaf kabajame kana irratti sababa weera Vaayirasii kooronaa irraa kan ka’e namoota muraasa qofatu itti hirmaate.
Ayyaanni Irreecha Hora Finfinnee har'a magaalaa Finfinnee bakka addaa Doloolloo Buddeenaa jedhamutti kabajamee jira.
Ayyaanni Kataraa ykn jalabultii yaadannoo Cuuphaa Iyyasuus Kiristoos magaalaa Ambootti haala dammaqina qabuun kabajamuu dubbatan, jiraattonni magaalattii VOAn dubbise.
Ayyaanni kunis guyyaa jala bultii hundeeffama waggaa 85ffaa kan waraanni koriyaan kaabaa itti hundeeffame ta’uun ibsamee jira. Xiinxaltoonni akka jedhanti yaaliin dhukaasaa kun gonkumaa kan hin oollee ta’uu isaaf mirkaniin hin jiru jechuun akeekkachisan.
Ayyaanni kun, waggaa waggaatti baatii Sadaasaa keessa kan ayyaaneffamu yoo tahu, jalqaba bara 1961, kutaa Masaachuusets, magaalaa Pilaayimoot keessatti midhaan lafaa gaheef galateeffachuuf ayyaaneffame.
Ayyaanni kun yeroo 11ffaaf kan kabajame yoo ta’u keessummoonni naannolee biyyattii mara irraa affeeraman irratti argamanii jiru.
Ayyaanni Masqalaa bara 2013 abboootiin amantaa fi keessumoonni lakkoobsaan muraasa ta'an bakka argamannitti magaalaa Finfinnee, Addababayii Masqalaatti Sanbata darbe kabajame. Itti aantuu kantiibaan magaalaa Finfinnee Adaanech Abeebee “Masqalli fakkeenya tokkummaa fi waliin jireenyaa ti,” jedhan .
Ayyaanni Masqalaa Dirree Masqalaatti Akkaataa Koronaaf Nama Hin Saaxilleen Ayyaaneffama, Jedhame
Ayyaanni Masqalaa kan bara 2013 haala vaayirasii kooronaatiif nama hin saaxilleen akka kabajamu Itti-aantuu Kantiibaan magaalaa Finfinnee, Aadde Adaanech Abeebee beeksisanii jiran.
Ayyaanni Moolidaa yokaan dhaloota Nabiyyuu Mahammad 1495ffaa magaalaa Finfinneetti bakka hawaasni musiliimaa muraasni argamanitti Masjiida Aniwaaritti kabajaamee jira.
Ayyaanni Soomana Hiikkaa Ramadaanaa hordoftoota amantaa Islaamaa addunyaa mara irra jiraniin guyyoota muraasaa booda kabajama.
Ayyaanni sun kan geggeessame mormii mootummaa irratti dhiyaate jeeqama ka’ee fi sanaan wal qabatee baduu lubbuu namoota hedduu, qaamaa hir’achuu dhaan akka ta’e sabaa himaalee biyya keessaa qabee hanga sabaa himaalee sadarkaa addunyaa beekamoo ta’aniin hanga har’aatti gabaasamaa jira.
Ayyaanni Wagga 29ffaa ODP Galma Muummee Ministeraatti Kabajame
Ayyaanni Wagga 29ffaa Paartii Dimookiraatawa Oromoo yokaan ODP hardha Finfinee galma Muummee Ministeraatti kabajamee jira.
Ayyaanni Waggaa 84ffaa Wareegamtootaa Finfinneetti Ayyaaneffame
Ayyaanni Waggaa Haadhotiin Itti Kabajaman Gahe
Ayyaanni waggaa haaraa Itiyoophiyaa ka bara 2009 ayyaaneffamuuf ennaa guyyaan tokko qofti hafee jiru kanatti, mormiin Oromiyaa keessatti bittaa fi gurgurtaa akkasumas tajaajila geejjibaa dhaabuun geggeessamu amma illee itti fufuu isaa dubbatu – jiraattonni magaalaalee addaa addaa. Magaalaalee tokko tokko keessatti humnoonni mootummaa, suuqilee cufaa turan irratti waraqaa ugguraa akka maxxansaa turan kanneen nuuf ibsan – jiraattonni, booda immoo yaada isaanii jijjiiranii waraqaa itti maxxansan irraa kaasuudhaa, “kottaa banadhaa, daldaladhaa” jedhanii waamicha lallabaa jiran, jedhu. Bakkawwan ka birootti immoo, konkolaatota geejjibaa, kanneen akka bahaajjii mormii sana dhiisanii tajaajila kennuu yaadan irratti dargaggoonni tarkaanfii fudhatan, jedhama. Magaalaalee Oromiyaa haga tokko irraa jiraattota dubbisnee jirra.
Ayyaanni Waggaa Haaraa Kan Bara 2018 Sirna Ho’aan Kabajame
Ayyaanni Yaadannoo Dhalachuu Yesus Nagaa Araaraa fi Tokkummaa Labsa: Luba Tasgaraa Hirphoo
Ayyaanni Yaadannoo Warra Abbaa Oromoo Jedhamu Dhiheenya Ayyaaneffame
Ayyaanni ‘Yaadannoo Warra Abbaa Oromoo’ jedhamu torban darbe, Amajji 3, bara 2019 Shawaa Bahaa, Aanaa Boosatitti kabajamuu isaa Ittaanaa Yaa’ii Hordoftoota Amantaa Waaqeffannaa Obbo Gammachiis Ittaanaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Ayyaanota uummata Oromoo biratti beekaman keessaa ayyaanni “Taaboree” tokko tahuullee dubbatu. Bara kana guyyaa har’aa ayyaaneffame, Taaboreen. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Ayyaantu dubartii abbaa manaa qabduu fi ulfa ta’uu ishee itti himtee akka ishee gad-lakkisan kadhatte iyyuu humnaan dirqsiisuu itti fufan. Yeroo isheen diddu karaa rasaasa lamaan dhawanii ajjeesanii karaa irratti gatanii deeman. Yeroo isaan gochaa kana raaw’atan namoonni dhaga’anii fi argan, garuu itti ba’uu sodaatanii bulan akka jiranillee maatii fi jiraattonni naannoo dubbatanii jiran. Kan Wixata ganama reeffaa Ayyaantuu karaa magaalaa Qobboo irraa kaasisanii, qorannaadhaaf gara Hospitaala Dadar geessan – kantiibaan magaalaa Qobboo, Obbo Ahimeddiin Suufiyaanis, Ayyaantu mataa ishee irra bakka lama rasaasaan haleelamtee, reeffi ishee karaa irratti argamuu isaa fi qrannaa geggeessameen miseensi raayyaa waraanaa tokko qabamuu, ka biroo irrattis qorannaan geggeessamaa jiru tahuu dubbatanii jiran.
Ayyaantuun daandii balalii Itiyoophiyaaf waggoota lamaaf kan hojjette yoo ta’u hojii ishee fi waahiloota hojii akkasumas nama maraaf kabajaa kan qabdu shamarree umuriin waggaa 24 jedhu haati ishee.
Ayyana Arafaa fi Gargaarisa Harika Qalleyii
Ayyana kana laalchisee sagantaa har’aaf qopheesine keessatti, seenaa guyyaa haadhotaa xiqqoo ibsinee, gara waa’ee kabajaa haadhota Oromootti dabarra. Oromoon waan akka walaloo fi sirbaatiin akka itti haadha faarsuu fi walumaa-galatti, hawaasa Oromoo keessatti akka itti haati yokaan deessuun kabajamtuu fi galateeffamtus hin kaasna.
Ayyani qunni buqifanaa ayyana dubartoota simanaa bara haaraa qaamee keessa taasifamuudha. Ayyana kana irratti shamaran hin heerumin qofi kan irratti hirmaattu yoo ta'uu laga bu'uun gosa margaa 'Qunni' jedhamu buqqisuun qeheetti deebi'anii maatii fi olaaf raabsu isa hafe baaxii manaa gubbaa kaahu. Maatiif olaan dubartooni qunni buqqisani kenaniifi dhadhaa muuduu fi kennaa garagaraa isaanii kenuun gammachiisa.
Ayyanni Du’aa Ka’uu Yesuu Kirstoos Kan Baranaa Isa Waggoota Darbeettii Haala Adda Ta’een Kabajamaa Jira
Ayyyaana Walabummaa Ameerikaa waggaa 240ffaa kana ilaalchisuun, qophii qindeessine guutummaa isaa dhaggeeffadhaa.
Azerbaijani and Armenian forces both say they are largely observing a cease-fire
Baabura geejjiba London keessatti hardha nama 22 caalaatti bombiin mammadaa’e
Baaburri 41n yeroo tokkicha kallattii arfaniin ennaa sosso’an imaltoota kuma 60 deddeebisuu danda’u jechuu dha. Kunis sa’aatii tokko keessatti. Baaurri tokko tokkoon isaa daqiiqaa ja’a ja’a turee akka dhufe ta’uun qophaa’e. amma yeroo jalqabnu daqiiqaa ja’a ta’uu dhiisuu mala. Gara fuula duraatti garuu baaburri adda addummaa daqiiqaa ja’aatiin dhufa jedhan.
Baaburri akkasii egaa fe’umsa qooraa fi dhangala’aa, beeladaalee kkf fe’u. baaburri daandii sana irra deemu ka biroonis hanga km 1118 deemu.
Baaburri imaltoota addaa kan Kiim, har’a waaree booda Beejiing irraa ka’uu dhaan gara daangaa Kaaba gama bahaatti qajeelee jira. Bor ganama Kooriyaa kaabaa ga’uuf jiru.
Baaburri kun salphaa waanti jedhameef tokkoffaa geejjiba qofaaf malee mi’a fe’uuf hin oolu. Lammaffaan immoo fageenya inni adeemu. Baay’ee gabaabaa dha.
Baaburri meeshaa fe'atee Finfinnee irraa gara Jibuutiitti imalaa ture, Godina Shawaa bahaa aanaa Fantaallee keessatti garagaluu isaa Poolisiin beeksisee jira.Baaburichi otuu imalaa jiruu halkan keessaa sa'aa sagal irratti balaan irra gahuu isaa fi balaa kanaan miidhaan lubbuu namaa irra gahe akka hin jirre dubbate – Poolsiin.
Baaburri Meeshaa Fe'ee Finfinnee Irraa Gara Jibuutii Imalaa Ture Garagale
Baabuura imaltootaa lameen keessa namoota kuma tokko caalaan akka turan aangawoonni ibsanii jiru.Hojjatonni baraarsaa amma iyyu imaltoota caccabaa Baabuuraa keessatti namoota qabamanii jiran baasaa kan jiran yoo at’u lakkoofsii namoota du’anii dabaluu mala soda jedhu qabu.
Baaccuun kan hiikamte mirgi wabii eegameefii akka tahe himtee, Gaafa 18 akka mana murtiitti dhiyaattu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbattee jirti.
Baach akka jedhanitti jiraattonni ganda Olompikii keessaa dhibba irraa harki 80mni talaallii COVID-19 kan fudhatan yoo ta’u, ogeessonni eegumsa fayyaa koreewwan olompikii biyyoolessaa adda addaa irraas ennaa dorgommii sanaa gargaarsa gochuuf qophee dha jedhan.
Baaddiyaa Arsii,Baalee,Raayya,Booranaa irra martee aadaa fi seenaa barreessiti.
Baaddiyaa biyyoota Afrikaa Gammoojii Sahaaraatii gadii jiran jahatti ammoo nama miliyoona 240 ibsee hin qamne. Awurooppaa fi Amerikaan faan ammoo guddoo bisiti.
Baadiyyaa fi naannoo jireenyi uummataa gad aanaa ta’e keessatti qulqullina namaa fi kan naannoo eeguun salphaa miti.Keessumaa ijoolleen dhukkuba ijaa Traakomaa jedhamuun miidhaman danuu dha.
Baagbon Perezidaantii biyya tokko ka qaraa manii murtii addunyaa laaluutti jiru kun balleessaa gugurdoo;ijjeehchaa,buufachaa ykn giddeessanii bira rafuu fi waan hedduun himatan.
Baahir Daaritti Walgahiin Dhimma Nageenyaa Irratti Fuulleffate Geggeeffamaa Jira
Baajati bara 2004 Kun qarshii biliyoona 100 fi biliyoona 17 fi qabxii 8 yoo ta’u sagalee mormii tokkoon raggaasifame.Bajati kun gad cabuu qaba jechuun gaaffiin mormii dhiyaate fudhatama dhabee jira.Karoora miliyenamii fixaan baasuuf mootummaan Federaalaa bulchiinsoota naannoof qarshii biliyoona 15 bifa bajataan ramaduu keessatti,akkaataan itti kenname mirga bulchiinsi naannoo qaban kan dhiibe ture gaaffii jedhu bakka bu’an gamtaa MEDREK dhiyessanii, mummicha ministeeraa Mallas Zenaawwii kun sirrii miti jechuun falman.Biyya keessatti gatiin bittaa fi gurgurtaa hammaachuu ilaalchisee gaaffii dhiyaateef obbo mallas, kun rakkoo sadarkaa addunyaa irraa madde waan ta’eef biyya keessatti fala arguu hin dandeenyu jedhu.Itiyoophiyaan Taankiwwan 200 bituuf karoorfachu ishee kan hin haallee obbo mallas, garuu haaraa binna otoo hin taanee kan yeroo xiqqoof hojii irra oolan bituuf jirra jedhu.MP3 tuquun gabaasaa guutuu dhaggefadhaa
"“Baajeta aanaa keennaa bara kana wannii fixe bisaan raashinaan waraaban."""
Baalaan ibidaa kun yaroo ammaa kana toohannaa jala ooluun isaa kan ibsame yoo ta'u namoota ibida kana qabsiisan jedhamee shakaman tohannaa jala oolchuu isaa poolisiin ibsaa jira.Gabaasa Guutuu Caqasaa.
Baaldaraas Fiannoo Gaaggeessuun Akka Ittifamuu Iyyatee Jira
Baalee, Aanaa Daawwee-Qaachan Keessatti Walitti-bu’insa Kaleessa Uumameen Jiraattota 16 Tu Du’e
Baalee Aanaalee Torba Keessatti Homaan Hawaannisaa Miidhaa Geessise
Baalee gama Lixaatti namii midhaan galfachuutti jira.Lafa akka Ginniir, Gooroo, Gololcha faatti midhaan haga tokko yaayyuu miidhe.
Baalee keessatti lafa qorannoo irratti hojjachuuf fudhate bal'oollee qonnaan bulaa qoodee akka jarii waldaan irratti wal jaaree investera tahu tolchuuf hujiitti jiraa jedha.
Baaletti bonii jabaatee nama hedduu miidhe midhaan gargaarsaa ergan ‘jidduutti gorfatatanii gurguratan’
Baaletti Namoonni 500 Caalan Otuu Himannaan Irratti Hin Dhihaatiin Baatiilee 3 Oliif Hidhaman, Jedhama
Baaliin bakka daawwannaa tuuristootaa Indooneeshiyaa beekamaa yoo ta’u aadaa warra Hinduu, galaana bakka bashannanaa kan qabuu fi waggaatti daawwattoota miliyona
Baalii yoo fuudhan nama torbatti fuudha.Abbaa Gadaatii fi niitiin isaa Gadaa/ Baallii waliin kennan. Maqaa nama torbaanii ka baallii fuudhuuTorbaan Baalii.
Baallii - Albamii Haaraa Artiist Galaanaa Gaaromsaatin
Baalli Kanaabis Dire Dhawaatti Baramaa Dhifuun Rakkoo Uumaa Jira Jedhame
Baandiin Afran Qalloo Dirree Dhawaatti Simannaa Ho’aan Godhameef
Baangilaadesh Keessatti Mormiin Farra Ferensaay Geggeessame
Baanglaadedh keessaa har’a yoo xiqqaate uummanni 50,000 ta’u daandii magaalaa galma mootummaa Daakaa irratti bauu dhaan prezidaantiin Ferensaay Imaanu’e Makroon kanneen Islaama qeeqan ilaalchisee walabummaan yaada ofii ibsachuu kan isaan jedhan balaaleffatanii jiru.
Baankii fi dhaabileen inshuraansii silaa paartii horii walti guuruu hin mallelle doorsisiaan horii baasuutti jiran.
Baankiiin biyyoolessaa Itiyoophiyaa Caamsaa 11 bara 2012 qabeee qajeelfama maallaqa baankii dhaa baafamu murteessu har’aa qabee hojii irra kan oolchu ta’uu beeksise. Bulchaan baankii biyyoolessaa Dr. Yinaager Desee har’a isa kennaniin qajeelfamichi deddeebii maallaqaa seera qabsiisuu dhaan yakkaawwanii fi dilaala dhoksuu to’achuuf akkaa gargaara jedhan.
Baankiileen tokko tokko banamuu fi tajaajilli taaksii kutaa magaalattii garii keessatti jalqabamuu irraa kan hafe kaan akkuma kaleessaatti cufamee jira.
Baankii misoomaatti dabaluu dhaan kan duraan METEK amma immoo garee Ethio Injineriing jedhamu ijaarsa ilaalchisee deggersa gochuuf walii galuu isaa obbo Ibraahim beeksisniiru jechuun Addis Chekkol gabaaseera.
Baankiin addunyaa dhiyeenya kana namoota hiyyummaa keessa jiraatan jedhee madda galii argatan irratti hirkachuun madaalii haaraa baasee jira. Duraan guyyaatti galii Doolaara tokkoo fi saantima digdamii shan kan argatu hiyyeessa jedhama jedhee ture.
Baankiin addunyaa fi US deggersa kan godhan ta’uu isaanii fi wal ga’iilee geggeessamu irratti tajjabdummaan akka argaman ministeeronni kun walii galaniiru.
Baankiin addunyaa gabaasa Onkololeessa dabre keessa baasteen dhukkubii kun Guinea,Laaybeeriyaa fi Seraaliyoon irraa doolara biliyoona 32 fixa.Dhukkuba kana biyyoota Afrikaa ta hafanitti dabruu dhowwuunilleen hujii akka dansaa hojjatamte jedhan keessaa tokko.
Baankiin Addunyaa Ganna Dhufuu Jalqabee Afrikaatti Barnoota Saayinsii fi Teknooloojii Sadarka Olaanaa Baballisuuf Khurfoo Jirti
Baankiin Amerikaa keessaa guddinna horiitiin JPMorgan Chase fi Bank of Amerikaatti aantee sadeessoo. Waajjirii isii guddaan San Fransiskoo bara 1852 hujii jalqabde.
Baankiin Amerikaatti beekamtu, Wells Fargo waan hedduu yakkitee doolara biliyoona 1 adabaniin baasuuf eeyee jette
Baankiin Biyyaalessaa Keeniyaa Baankolii Gocha Malaammaltummaan Hidhata Qaban Adabe
Baankiin Biyyaalesssaa keeniyaa Baankolii gocha malaammaltummaan hidhata qabu jedhe adabuu beeksise. Qaamotiin mallaqa biyyattii adabaman kunis baankiiwwan waajjira Dhimma Tajaajila Dargaggoota Biyyaalessaa biyyattii keessaa qarshiin biyyaa seeraan ala akka hatamu taasisaniidha jedhe.
Baankiin Biyyoolessaa Itiyoopiyaa Maallaqa Baankii Dhaa Ba’uu Qabu Murteesse
Baankiin Dhiigaa Itiyoophiyaa Hanqinni Isa Mudachuu Baaksise
Baankiin Giddu Galeessaa keeniyaa maallaqa biyyattii lafaa maxxansuu beeksise. Shiliingiin haarawi maxxanfamanii gabaarra oolanis dhuma torbee darbee saba biyyattiif ifa taasifamanii jiru; Galmoo Daawit.
Baankiin giddu Galeessaa Keeniyaa Qarshii Biyyattii Lafaa Maxxansuu Beeksise
Baankiin Hojii Gamtaa Oromiyaa, tajaajila kennu lammiwwan biyya alaa keessa jiraatan akka itti fayyadaman haala miijessuuf biyyoota giddu galeessa bahaa fi Yunaayitid Isteetis keessatti hawaasa Oromoo waliin marii geggeessaa jira.
Baankiin misooma Afriikaa akka jedhetti dubartoota Afriikaa dhibba irraa harki 77 waaltaalee maallqaa biraa liqaa argachuuf rakkoo itti ta’a.
Baankiin Misooma Afriikaa Dubartoota Daldala Irratti Bobb'aniif Deggersa Kenne
Baankiin misoomaa naannoo Somalee baatilee itti aanan ja’an industriiwwan xixiqqoo fi giddu galeessaa ta’aniif kan oolu liqaa qarshii milioona 500 qopheessuu isaa beeksisee jira . itti aanaa bulchaa naannoo obbo Ibraahim Usmaan Faaraa VOAf akka ibsanitti liqaan dhala hin qabaanne kan dhiyaatu akkasumas naannoon isaanii sochii bu’a qabeessa filatee lafa kennuuf haala kan mijeessu ta’uu dubbataniiru.
Baankiin misooma Itiyoopiyaa dameewwan naannoo Somaalee keessaa qabuun kana dura waggaa afuriif liqeessee kan ture qarshii miliyoonna 130 qofa ta’uu kan yaadachiisan obbo Ibraahim, amma baatii ja’a keessatti qarshii miliyoona 500 qophaa’uun fooya’ina guddaa dha jedhan.
Baankiin Misooma Itiyoopiyaa Industriiwwan Xixinnoo Naannoo Somaaleef Liqii Kenne
Baankiin qajeelfama kana irra daddarbe kaffaltii baase irraa adabi dhibba irraa harka 25 akka itti muramu illee ibsameera. Qajeelfamni kun baankilee mara, waaltaalee faayinaansii xixiqqoo keessattis hojii irra oola. Qajeelfama kana hojii irra oolchuuf qaamotii dhimmi ilaallatu mara waliin mariin geggeessamee walii galtee irra ga’amuun illee beekameera.
“Baankiin tanaa jettee cufaa oolti.Ibseen tun yoo Bulee Horaa dabartu baddi. Oduu quba qabaachuuf,dorgommii ispoortii daawwachuuf, haasaa biyyaa caqasuu dandahuutti hin jirru gaafa ganna haaraa fa womaayyuu caqasuu hin dandeenu,”jedha.
Baankiin Waaltaa Itiyoophiyaa, gatii qarshii biyyattii dhibba irraa harka kudha-shaniin gad-cabsuu isaa torban kana keessa beeksise. Akka ibsa baankicha irraa bahetti, sharafni doolaaraa Ameerikaa tokko ka bara 2010 irraa jalqabee qarshii 23.40 ture akka jijjiirraa haaraa kanaatti qarshii 26.91 ta’uu isaa ti. Yunivarsitii Minisootaa, Damee Dulut keessatti hayyuu fi preeofesara dinagdee ka tahan Dr. Badhaasaa Taaddesee akka jedhanitti, mootummaan Itiyoophiyaa tarkaanfii kana fudhachuun isaa mormii biyyattii keessatti babal’ate irraa kan ka’e dinagdeen biyyattii waan miidhameef jecha, mala ittiin liqaa biyyoonni alaa biyyattii irraa qaban baasuu fi doolaara meeshaalee alaa biyyattii galan ittiin bitatuu argachuuf fala barbaacha.
Baankiin Waaltaa Itiyoophiyaa sharafni qarshii Ethiopiaa kufee, doolaarri tokko kan duraan qarshii 13tti sharafamaa ture, amma qarshii 16ti akka sharafamuu labsee jira. Bakka bu’aan dhaabbata maallaqa addunyaa ka Finfinnee jiruu Shukh winder Singh Toor tarkaanfii kana simatanii, dinagdee Itiyoophiyaa raafamaa jiru ol kaasuuf gargaaraa jedhan.Xiinxaltoonni akka jedhanitti garu,sharafi kun kufuun Itiyoophiyaan kan alaa bittee galfattuu fi gabaa addunyaatti gurgurtaaf kan dhiyeessitu gidduu garaagarummaa jiru fooyyessa. Waggaa bajataa 2010tti Itiyoophiyaan meeshaalee biyya alaa bittuuf kan baaftu doolaara biiliyoona 8.7 fi kan gara biyya alaatti ergitu irraa kan argattu doolaara biliyoona 1.7 waliin yoo ilaalamu, garaagarummaa doolaara biliyoona torbaa jiraachuun ibsamee jira.Itiyoophiyaan alaa bittee kan galchitu fi baasii irra hedduun kan gaafatu boba’aa fi midhaan nyaataa akka ta’e kan ibsan Qorataan kutaa Maaykro-ikonoimii Itiyoophiyaa Teewoodros Mekonnen,kan alatti ergitu immoo oomisha qonnaa waan ta’eef, gatiin gad cabaa ta’e kun battala bu’aa argamsisuu hin danda’u jedhan. Ityoophiyaan buna biyya alaatti erguun Afrikaa keessaa beekamtuu yoo taatu, saliixa erguu dhaan immoo, addunyaa irraa sadarkaa afuraffaa irra jirti.Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Meles Zenaawi jaarmoliin sadarkaa addunyaa gaaffii keessa galchan iyyuu, waggoota torban darban keessa dinagdeen biyyattii dhibba irraa harka kudhaniin guddateera jedhan. Sadarkaa jireenya biyyoota hiyyummaa keessa jiraatanii madaaluun Tokkummaan mootummootaa fi Oxford Yniversitiin dhiyeenya ibsi baasee akka agarsiisutti, Itiyophiyaan addunyaa irraatti Nijeryaatti aantee hiyyumaan sadarkaa lammataa irra jirti.
Baankileen silaa akkamiin guddinna qonnaan bulaatii fi horiisee bulaa gargaaran?
Baankileen silaa akkamiin warra horii ka horii ufiitii marraa fi bisaan barbaada raasa keessa yaahuu kanaa fi warra qonnaan ka dhabee argatuu qilleensa bokkaa eegachuuf olumaa wa abdatu kana gargaaruu dandahan?Fkn akka qonnaan bulaa fi horiisee bulaa insurance ykn wabii tahuuf dabalee jechuu.
Baankileen tanaa jettee horii porojeekti tanaan jaaran dhowwattee fi warrii tanaa jedhee gagaarsa didelleen hinuma jira.Tana keessaa jabaannee hojjannee fixannee jedha muummeen minsitera Itoophiyaa Hayilee Maariyam yoo guyyaa dheengaddaa hujii tana eebbisiise.
Baankook mootummaa sivilii bara 2014 keessa filatame aangoo irraa kaasuu dhaan kan aangoo dhuunfatan jeneraala waraanaa duraanii muummicha Ministeeraa Chaan-Ochaa aangoo akka gad dhiisan gaafachuun kan eegale hiriirri mormii geggeessamaa turee jira. Waggaa darbe filannoo sana injifatan, mormitoonni garuu waraanni seera jiru waan wixineesseef jecha waliin dha’amuun injifatan jedhu.
“Baankrooft biyya kana keessaa loltuu hin qabu. Humnoota alaa ka biroo, kanneen waraana Somaaliyaa wajjiin wal-gargaaruun shororkeessota waraanan tu jira” – ka jedhan – ministarri Ittisaa Somaaliyaa kun, loltoonni kun, namoota hidhatan qonnaa sana keessatti arganii akka hidhannoo isaanii lafa kaayyaan gaafatanii waan didianii dhukaasa itti bananiif jecha, itti dhukaasanii ajjeesuu isaanii dubbatu. Qawween hidhattoota sanaas qabamuu beeksisanii jiran.
Baankrooft, dhaabbata dhuunfaa – humna naga-eegumsa Gamtaa Afrikaa Somaaliyaa keessaa Al-shabaabiin waraanaa jiruuf loojistikaa fi leenjii kennuutti bobba’ee biyyattii keessaa hojjetaa jiru.
Baaraak Obaamaa: As Dhufuun Kiyya Harka Michoomaa Uummata Kuubaatti Diriirsuufi
Baaraak Obaamaan Dhaabbata John F Kennedy Biraa Badhaasa Argatan
Baaraak Obaamaan Kuubaa Dawwachaa Jira. Pireezdaanin Yunaaytid Isteets Kuubaa dawaachuu dha, oggaa 90 keessaatti Obaamaan han duraatti.
Baaraak Obaamaan nama aangoo kanaaf ta’aa jedhan maqaa dhahanii turan. Garu seeneetni warri Ripaablikaanonni itti heddumaatan fudhatama dhabsiise. Sababaan yeroo sana kennanis prezidaantii haaraa muudamuutu aangoo kanaaf nama dhiyeessuu qaba kan jedhu ture.
Baarbaraan, bara abban warraa isaanii pireezidaantummaadhaa kaadhimaman bara 1988, “anarraa waanuma argitan argattan. Ani pireezdaantummaaf in dorgomu,” jedhani turan. San boodaas taanaan waan itti amanan dubbachuurra nama duubatti in jenne nama dhugaaf dhabbatu ta’uu isaaniitu himamaaf.
Baar Gamatti Guddifachaan Iijoollee Kennu Hanqisuuf Qajeelfamni Ba’eera
Baar haga torbaan dhufuu qofa hujii irra tura.Kalee Pirezidaanti Tiraampiin White House keessatti mari’ate. Marii suniin duubatti Tiraampi Titter ufi irratti Baar Kirismaas ykn guyyaa dhaloota Gooftaa Yessootiin duratti hujii fixate bu’a jedhee barreesse.
Baarkaan tana waliin marroo 25 shaampiyoonaa La Liga taate. Meesii fi Mohaammad Saalaa warra duruu goolii adamsuu yaa’uu ammallee kophee warqii badhaafamuuf irratti wal dorgomuutti jiran.
Baarsaa nama kana diqqeennaan guddifatte.Kilabii ijoollee keessatti guddatee Fulbaana 6,akka garee biyyooleessaa tapha Ispeen Yukireen 4-0 moote irratti Fatiin goolii tokko galfate. Gaafas gannii isaa 17 bultii 311ti.
Baarsaan haga daqiiqaa 40 duraa haga irraa eegan taphachu baattullee goolii qaraa Ivan Rikitik galchee jennaan namuu akka galii kinniisaa gooli Kordobaatti baafate baafate.
Baaruraawwan Itiyyoopiyaa keessatti hojjetaman ulaagaa sadarkaa addunyaa kan eegani. Ulaagaa sadarkaatu jira. 1.46 kan jedhamu. Sana kan eege dha. Baaburri salphaan Finfinnee kun isa kan Jibuutii waliin wal arga. Kan Awash, Weldiya Meqelee waliin wal arga. Finfinneen qofaa dallaa ofitti ijaartee hin teessu.
Baas ibsa isaanii kanaan maatii weellisaa beekamaa fi leellisaa mirga namaa kan ta’e Hacaaluu Hundeessaa akkasumas kanneen ajjeechaa isaa booda hookkara ka’een lubbuun isaanii dhabameef gadda natti dhaga’ame ibsuun fedha jedhan.
Baasii adeemsa jiruuf ba’u gad xiqqeessa jechuun dubbi himtuun kun ibsanii, boordiin filannoo adeemsa filannoo hiree murteeffannaaf qarshii miliyoona 7 ramade jedhan. Hireen murteeffannaa Sidaamaa baatii sadaasa bara 2021 kan geggeessame yoo ta’u boordicha qarshii miliyoona 70 baasise jedhan jechuun Yoonaattan Zebdwoos gabaaseera.
Baasii doolaraa biiliyoonii 4.6 kan ijaaramaa jiruu hidha laga Abbayyaa kana
Baasii eegumsa fayyaaf ba’u doolaara triliyoonaan laka’amu keessaa dhibba irraa harka 97 ta’u kan ba’u dhibeewwan wal’aanuu fi hojii kuniinsa kennuu irratti.Qabeenyaa walii galaa keessaa dhibeewwan ittisuuf kan ba’u dhibba irraa harka sadii qofa.
Baasii kanaaf kan oolu waluma gala dinagdee boba’aa yoo ta’u gatiin boba’aa gad cabuun immoo mootummaan waraanaaf baasii baasu gad cabsa jechuu dha. Biyyoonni Afriikaa kudhan galiin isaanii biyya keessaa walii galaa keessaa waraanaaf dhibba irraa harka sadii ol baasu. Kana keessaa inni guddaan Republikii demokraatawaa Koongoo bakka bara 2016 baasiin waraanaaf ba’u dhibba irraa harka 7 ga’e. Aljeeriyaan immoo galii walii galaa keessaa baasiin ishee waraanaa dhibba irraa harka 6.7.
Baasiin kunis marsariitii irratti kan raawwatamu ta’uun ibsameera. Tajaajilli kun kan kennamus app kanaaf gargaaru mobile fi komputera irratti fe’uun akka ta’e ibsa hoteela Sheraaten keessatti gaazexeessotaaf ibsame irratti.
Baasiin Waraanaa Afriikaaf Ba’u Gad xiqqaate
Baasiin waraanaa Afriikaa kurna tokkoo oliif akkaan ol guddataa turee booda amma gad bu’aa adeemuu gabaasi haaraan kan dhimma ittisa biyya addunyaa beeksisee jira. Sababaa ijoon gabaasi kun tuqe gatiin boba’aa gad cabuu isaa ti.
Baaskoo Tagaandaa abbaan murtii Roobert Fremer ennaa isaan murtii itti murame dubbisan fuula isaanii irraa waan mul’atu utuu hin jiraatin tasgabbiin dhaggeeffataa turan.
Baatii Adooleessa darbe polisii Adii magaalaa Neew yoork keessatti lammii Amerikaa hidda dhalata Afrikaa Eriik Gaarnar ajjesee akka hin himatamneef murtii darbe mormuun magaalaa Neew Yoork keessatti hiriirri mormii gaggeefamaa jira.
Baatii Adooleessa fullee keenyaa bishaan guutuuf karoora Itiyoophiyaan qabdu hin fudhannu kan jettu Masriin hawaasnii addunyaa akka isheen kana hin goonee akka dhaabsiisu akkasumas galmee walii galtee Amerikaa fi baankiin addunyaa dhiyeessan akka fudhattuuf dhiibbaan godhamuu qaba jetti Masiin.
Baatii Adoolessaa keessa erga lolli haaraan ka’ee as hookkarri biyyattii keessaa hammaatee jira. Gurmuun tokkummaa mootummootaa kan Sudan kibbaa siivilotaaf eegumsa gochuuf tarkaanfii hin fudhanne jechuu dhaan miseensonni hawaasa addunyaa qeeqanii jiru.
“Baatii Amajjii bara 2019 irraa jalqabee namoota jumlaadhaan qabanii hidhuu tu naannoolee kana ture. Fulbaanaa fi Onkoloolessaa dabre xiqqoo gab jedhee ture. Amma immoo kan deebi’ee ka’e fakkaata. Gujii Lixaa keessaa yoo xiqqaate namoota 75 tu hidhame, Horroo Guduruu keessattis namoota 35, Gujii Bahaa keessattis akkasuma namoonni hidhamuu dhageenyee jirra,” jedhu - dhaabbatichatti, qorataan mirga dhala-namaa Gaanfa Afrikaa, Fissahaa Teklee.
Baatii Amajjii dabree fakkii saatalaayitiin kaasee ture san ija keenyaan arginee mirkaneeffanne kan jedhu dhaabnii baqattootaa kun mooraa Hitsats keessatti godiinni A jedhamu fi waajirri jaarmayichaa akkasumas hojjatonni jaarmayichaa kutaan keessa buufataa turan gubamanii jiran.
Baatii Amajjii keessa muummichi ministeeraa Abiy Ahimed prezidaantiiin Afriikaa Kibbaa Cyril Ramaphoosaa dhimmi projektii hidha Abbayyaa ilaalchisee marii jiru jaarsummaan akka gargaaraniif gaafatanii jiran.
Baatii barnoonni itti jalqabamuu Hagayya fullee keenyaa manneen barnootaa sadarkaa adda addaa, yunivarsitiwwanii fi kooleejoonni ni banamuu? inni jedhu deebii qubsaa hin argatiin jira.
Baatii Bitooteessa darbee jalqabee kanneen to'annaa jala oolan namoonni 121 kanneen Addi Bilisummaa Oromoo Keeniyaa fi Ertiraa keessatti leenjisee akka Itiyoophiyaa keessatti haleellaa oofaniif baatiilee xiqqoo dura gara Itiyoophiyaatti bobbaase, jechuudhaan aangawaan mootummaa Itiyoophiyaa akka maqaan isaanii himamu hin feene tokko ibsanii jiru.
Baatii bitootessa 10 qabee hanga 14 yeroo jiran gidduu keebiliiwwan ergaman akka agarsiisanitti angawoonni embaasilee, utuu visa hin kennin dura lakkoobsi namoota isaan nageenya Ameerikaaf sodaachisoo dha jedhanii qoratan dabaluu beeksisee jira.
Baatii Caamsaa bara darbee jechuun 2019 Baaydiin abukaatoo Anitaa Hiil jedhaman kanaaf bilbilaanii gaafa sana waanan godheef gaddeera ittiin jedhan. Hiil garuu akkuuman yeroo sana waan Baaydiin godhan hin fudhnne sanaattan ammayyuu jira jedhan.
Baatii dabre keessa, godinaa daldalaa kan Teknooloojiin ammayyaa keessatti babal’atu – doolaara biliyoona dhibba shaniin ijaaruuf labsan. Saawudiin gara fuul-duraatti biyya addunyaa banaa fi biyya ammayyaa akka taatu illee hubachiisan. Baatii Waxabajjii dhufuu tii jalqabee, akka dubartoonni konkolaataa oofan kan eyyamamuuf tahuu illee beeksisan.
Baatii dabre keessa walii-galteen ka mallatteessame iyyuu, waraansi ammayyuu itti fufee jira.
Baatii darbe Abdul Razaak Alii Artaan namoota lukaan deeman konkolaataan rukutee san booda haalbee dhaan nama waraane. Kanneen miidhaan irra ga’e lubbuun hafaniiru. Poolisiin garuu Artaaniin bakkkuma sanatti itti dhukaasuun ajjeese.
Baatii darbe andaara galaana Liibiyaatti kolu galtoonni 55 ol du’uutu gabaasame. Afriikaa fi giddu galeessa bahaa keessaa waraansaa fi hiyyummaa jalaa koolu galtoota dheessaniif Liibiyaan karaa darbaa ijoo taatee jirti.
Baatii darbee keessa musleemoota Rohingya kuma 400 caalaatu biyyatti gadhisee dheesse.Kunis dhiittaa mirga namoomaa fi loogiin eega irratti gaggeeffamee booda.
Baatii darbe Ekuwaador iyyata dahannaa siyaasaa inni galfate erga diddee booda Polisoonni Briteen assaanyiin hidhan.
Baatii darbe erga Itiyoophiyaan faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf jecha uggura imalaa keessee as Adaamaatti kan argamuu fi Finfinnee irraa fageenya km 100 ta’u irratti kan argamu waaltaan fayyaa durbartootaa kan Marie Stoopes jedhuuf obbo Kennesaan hoogganan dubartii da’umsi qabee mana yaalaa dhaqqabuun rakkisaa itti ta’e irraa bilbila hamma kudhan ta’utu guyyaatti bilbilamaaf.
Baatii darbe erga mormiin Iraaq keessatti ka’ee as namoota 250 oltu du’an.
Baatii darbe keessa lammiiwwan Itiyoopiyaa 40,000 ta’antu lola Tigiraay keessaa baqachuu dhaan mooraa Sudaan gama bahaa jiru keessa dahatanii jiru. Kanneen gamas seenan mooraalee sadii kan magaalaalee Qadriif fi Kasalaa keessa qubatanii jiru.
Baatii darbe keessas walitti bu’iinsa naannoo Benishangul keessatti uumameen uummanni kuma 13 ol ta’u qe’ee ofii irraa buqqa’ee lixa wallaggaa Mandii fi Begii keessatti deggersi godhamaafii kan jiru ta’uu kan ibse waajjirri kominikeeshinii Oromiyaa rakkoo hooggansa naannoo Sanaa mariif gara Oromiyaa dhufee deebi’u irratti haleellaa raawwateen kan ka’e hookkarri ka biroon uummata balaa irra buusaa jiraachuu beeksisee jira.
Baatii darbe pdrezidaant Doonaald Traamp kanneen isaan dura turanitti makamuu dhaan gabaasaawwan oduu VOA qeeqanii garuu haala cimaa dhaan ture.
Baatii darbe prezidaant Nanaa Akuufoo-Addoo lammiiwwan Gaanaa ennaa duula filannoo Muddee 7 maaskii akka kaayyatan waamicha dabarsaniiru.
Baatii darbe qofaa lolli gareelee hidhatan gidduutti geggeessame uummata kuma kudhan ta’an naannoo sana keessaa qe’ee irraa akka buqqa’aniif sababaa ta’e.
Baatii darbe US Siiriyaa keessatti haleellaa waraanaa geggeessuu ishee Raashiyaan erga mormitee as hoogganoonni lamaan ennaa marii geggeessan isa jalqabaa ti.
Baatii Dhukkubni Ootiizimii Itti Yaadatamu Ilaalchisee Ogeettiin Fayyaa Waa’ee Dhukkubichaa Maal Jedhu?
Baatii Ebla bara 2015 keessa Donii godaantoota 400 ol feetee galaana Meedtraaniyaan keessatti liqimfamtee keessaa lubbuun hafuuf kanneen carroman nama 4 qofa kan jedhu dargaggeessi Oromoo maqaan isaa soda nageenyaaf jecha ifatti akka hin ibsame gaafate tokko lammiwwan Itiyoophiyaa 30 kanneen dhiyeenya kana gareen hidhatoota ISIS ajjesee keessaa tokko ilma adaadaa isaa kaan immoo Hiriyyaa isaa ta’u Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsee jira.
Baatii Ebla bara 2018 erga aangootti dhufanii qabee jijjiirama waaltaa humnootii nageenyaa keessatti fidan, seera jaarmolii gargaasaa akkasumas biyya hollaa Eertraa waliin nageenya buusuuf walii galteen nageenyaa akka irra ga’amu gargaaranii jiran.
Baatii Ebla dabree maallaqa Amerikaan jaarmayaa Fayyaa Addunyaaf laattu dhaabuu ishee prezidaant Traamp beeksisanii turan.
Baatii Ebla darbee dhuma irratti hogganoota waraanaan aangoo irraa kan darbaman Bashir seeraan ala maallaqa sharafa biyya alaa qabaachuun akkasumas karaa seeraan alaa kennaa fudhachuun himataman.
Baatii Ebla keessa mormiiwwan prezidaant Omar al-Bashiriin aangoo irraa darbe keessatis hirmaannaan isaanii ol aanaa dha. Haa ta’u malee hoogganoonni dubartootaa hdduun akka jedhanitti walii galtee siyaasaa keessaa ala baafamaniiru, taayitaa mana maree naannoo keessattis maqaan keenya ni dha’ama jedhanii hin abdatan.
baatii Ebla qofaa koolu galtoota Itiyoophiyaa gamas seenanii 9,700 yoo ta’u lakkoobsi kun baatii Waxabajjii keessa dacha ta’uu dubbatan.
Baatii Ebla waggaa kanaaa keessa aangawoonni mootummaa komishiinara magaalaa Mahaas kan somaaliyaa waaltaa keessaa hidhan.
Baatii Eebla darbee prezidaantiin sudaaniin waggoitii 30f bulchaa kan turan Al-Bashiir aangoo irraa eega kaafamanii boodamana marii waraanaa biyyatti gaggeessaa ture kan hogganan Burhan turan.
Baatii fulbaanaa keessa Paak ennaa dhuga ba’umsa kennaniin, yaaddoo dhaabolii USAGM jala jiran kan seerri US gabaasa madaalawaa fi dhugaa irratti hundaa’e akka dabarsu VOA dabalateea dhiibbaa siyaasaa irra kaa’uu malu jedhu ilaalchisee dubbatanii turan.
Baatii Fulbaanaa keessa, sagantaa BBC ka guyyaa Roobiif, Prezidaant Obaamaa waliin gaaffii fi deebii geggeesse – Hariin.
Baatii Fulbaanaa keessatti Wixata jalqabaa kan ta’e – guyyaan har’aa, as Yunaayitid Isteets keessatti, guyyaa hojjetootaa, kan qooda hojjetoonni, dinagdee biyyattiif gumaachan itti yaadatamu ta’uun ayyaaneffamee oole.
Baatii Fulbaanaa keessa, wal’aansa fayyaa taasifatanii dandamachuu isaanii fi yeroo Manni-maree boqonnaa irraa deebi’u – gara Waashinton dhufanii kan hojjetan ta’uu gaazzexaa “Baltimore Sun” jedhamutti dubbatanii turan.
Baatii Fulbaana dabree keessa qofa, Itiyoophiyaa irraa namoota kuma tokkoo fi dhibba ja’aa fi soddomii lama, Somaaliyaa irraa namoota 32 tu biyya Yemen seene – jechuun gabaasame, marsariitii Tokkummaa Mootummootaa dhimmi rakkinaa fi gargaarsa namoomaa irratti gabaasamu, kan “Relief Web” jedhamu irratti. Lakkoobsi baqattoota Yemen seenanii kan walii-galaa ka baatii Hagayyaa irraa gad-bu’e iyyuu, lakkoobsi godaantotaa fi baqattoota Itiyoophiyaa irraa Yemen seenanii dhibba irraa harka afurtamaan dabale – jedha – gabaasaan kun.
Baatii Fulbaana dhufu booda mootummaan sadarkaa kamiin iyyu irra jiru kan seeraa waan hin taaneef jecha filannoo gaggeessuu dhisuun haala hamaa uumuu mala jechuun Dr. Dabratsiyoon dubbachuu isaanii Muluugeetaa Atsbahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Baatii fullee keenyaa tokko keessatti uummanni kuma 21 caaluu lolaa bishaanii fi laftii citee garagaluun kan isaan mudatu ta'u komishinni ittisa balaa kan Itiyoophiyaa gabaasee jira.
Baatii Fuulbaana darbe ayyaana Irrechaa Bishooftuu irratti namoonni dhumuu kan ilaaleen barattoonni Yunivarsitii Jimmaa hiriira mormii ba’anii akka turan yaadachisuun yeroo sanatti bararttoonni basaasaa Mootummaa ta’an Vidiyoo waraabuun aangawootaaf waan laataniif sana irraa ilaaluun nama qabu, jedhu – barattoonni kun. Gama kaaniin mooraa yunivarsitii Jimmaa guddicha keessatti barsiisaa kan ta’an - Dr. Faqaaduu Asaffaa torban darbe eega qabamanii fudhatamanii as eessa buteen isaanii dhabamuu ibsanii jiru.
Baatii Guraandhala dabree keessa, mootummaan ibsa kenneen poolisoonni 13 mormitootaan ajjeesaman jechuun yakkee ture.
Baatii Guraandhala darbe erga vaayiresiin kun uumamee qabee Afriikaa keessaa namoonni miliyoonni 3.4 vaayiresichaan qabamanii jiran. Ergasii as keellaaleen eegumsa fayyaa ardittii hedduun qorannaa miliyoona 30 kan geggeesse yoo ta’u Afriikaan kibbaa bakka vaayiresiin kun itti hammaate keessaa ti.
Baatii Guraandhala darbe Ruwaandaan lammiwwan ishee Ugaandaa akka hin seenne dhorkite.Kun immo biyyoota lameen keessatti daldala miidhe.
Baatii hagaya keessa dubartiin lammii Somaaliyaa tokko yabala koolu galtootaa irraa erga baraaramtee booda doonii Jarmanii irratti ilmoo deesse akka jettetti garba Mediteraaniyaan qaxxaamuruuf yabala sana ennaan yaabetti mucaa garaa koo keessaa waliin du’uuf qophaa’een ture jetti.
Baatii Hagayya darbee summiin dhukkubsatee Jarmaniitti kan gaggeeffamee fi ergasii as yeroo duraaf gara Raashiyaatti kan deebi'e Aleeksii Naavaalany Moskootti dirree xayyaaraa akka ga'een qabamee jira.
Baatii Hagayya Dhufu Filannoo Gaggeeffanna:Dr. Dabratsiyoon Gabra Mikaa'eel
Baatii Hagayya dhufu keessa filannoo gaggeesuuf kan jiran biyya boba’an badhaate Angoolaa, gaanfa Afrikaa keessatti humna guddaa kan qabdu Keniyaa fi biyyi hatattamaan guddataa jirti jedhamte Rwaandaa dha.
Baatii Hagayyyaa, bara 2018 – eega Iboolaan biyyattii keessatti argamuun jalqaba beeksisamee booda namoota kuma lamaa fi dhibba shanii ol irratti dhukkubichi argame. Kanneen keessaa, namoonni kuma tokkoo fi dhibba ja’aa fi toorbaatama tahan ni du’an. Namoota dhukkubichi irratti argame kuma lamaa fi dhibba jahaa fi toorbaatamii tokko keessaa kanneen 700 tahan ijoollee tahuu – Jaarmayaan Gaargaarsa Daa’immanii, ka Tokkummaa Mootummootaa – UNICEF beeksisee jira. Caqasaa
Baatii kana keessa ajjechaan mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Floridaa irratti dhaqqabe yeroo bulchiitoonni kutaalee Amerikaa maraa wal ga’an ajandaa duraa akka ta’u prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp dubbatanii jiru.
Baatii kana keessa qofa, Sudaan keessatti, kun yaalii fonqolcha mootummaa lammaffaa geggeessame tahuu isaa ti.
Baatii lamaaf dinagdeen addunyaa gad deebi’aa ennaa adeeme kanatti hoji dhabiinsi US keessaa dhibba irraa harka 14.7 yoo ta’u kunis kan Awrooppaa fi biyyootii guddatan kan akka Jaappaanii fi Briteen caala.
'Baatii lama caalaa kaambii waraana Mooyyalee bulee.Harkaa fi miila na hidhanii waan ilmee namaa hin tolchine na tolchan. Achitti Waariyoo Xaaxessaatiin walti nu fidan.”
Baatiilee hedduudhaaf eega dura-dhaabannaan jabaan dimookiraaticha ka biraa – Berbnii Saanders irraa ishee mudatee booda, Hilarii Kilinten, kaleessa halkan, dorgommii kaadhimama prezidaantummaa akka injifattee fi dimookiraatota bakka-buuteetti of labsite.
Baatiilee ja’an dabran keessatti, nagaa fi tasgabii haga tokko argame sadarkaa hin fonqolchamne irra geessisuu fi rakkoolee nageenyaa naannoolee biyyattii tokko tokko keessatti mul’atan to’achuuf ta’uu isaa hubachiisan – ministarichi. Uummati biyyattii labsiin hatattamaa kun akka dheeressamu fedhii qabaachuun isaas ilaalcha keessa galfamee jira – jedhu.
Baatiilee kurnan darbaniif kaa’amee kan ture labsiin yeroo hatattamaa ka’uu isaa mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
“Baatiilee lamaan dabraniif haala nageenyaa biyya keenya keessa ture tasgabbeessuuf hojii guddaa hojjennee, labsii yeroo muddamaa kaasuun keenya ni yaadatama. Gaaddisni nageenyaa kun, Itiyoophiyaa qofaaf otuu hin taane, Gaanfa Afrikaatiifis ni barbaachisa. Nuti Itiyoophiyaanonni, hooggana IGAD yeroo ammaa tahuu keenyaaf otuu hin taane, Afrikaa keessatti uummata guddaa, biyya guddaa waan taaneef, karaa itti-gaafatamummaa qabuun, mootummaa itti-gaafatamuummaa qabu taanee naannoo keenyatti nageenya mirkaneessuu qabna. Finfinnee fi Asmaraa gidduu, Awutoobusiin, baaburri, dinageen akka babal’atuu fi uummatoonni obboleeyyan akka wal-quunnaman gochuuf, tarkaanfii duraa fudhachuun, lammiin Itiyoophiyaa mata-mataatti hubachuu qaba” jedhan Dr. Abiyyi.
“Baatiilee sadeen dabraniif, gidiraan namoomaa guutummaatti Tigiraay keessatti dhaqqabe, mootummaa karaa ittiin seeninsaa kennuu dhabuu irraa, tajaajilli interneetii fi bilbilaa cituu irraa otuu hin beekamiin ture,” ka jedhan, hooggantuun Amnestii Internaashinaal kun, “aangawoonni mootummaa Itiyoophiyaa akka akka hojjetoonni gargaarsa namoomaa fi ka mirga dhala-namaa uummata Siivilii Tigiraay keessaa jireenyi isaanii waraansaan mancahe dhaqqaban gochuuf, wanneen barbaachisan hunda raaw’achuu qaban, jechuun hubachiisan.
Baatiilee shaman dabran keessa, Koomishinni Mirga namoomaa Itiyoophiyaa namoonni gara dhibba shanii tahan baatiilee shan dabran keessa ajjeesamuu gabaasee ture. Kanneen keessaa namoonni dhibba lamaa ol guyyaa tokko keessatti – gaafa Mudde 23 lubbuu dhaban, jedha gabaasaan sun.
Baatiilee silaa roobuu maletti roobni marsaa lama dhufuu hanqachuu irraa kan ka’e, kutaa Somaaliiland kan gama Kaaba Lixaa keessatti, re’ootaa fi hoolota yoo xiqqaate dhibba irraa harka afurtama tu dhume.
Baatiilee soddomman dabran kana keessa, teknoolojii fi dinagdee addunyoomsuun babal’ataa deemuu irraa kan ka’e lakkoobsi miseensota isaanii gad bu’aa deemuu isaa dubbatu – waldaaleen hojjetootaa.
Baatii Muddee bara 2020 keessa Somaaliyaan irra deddeebi’amuun abbaan biyyummaa keenyaa cabeera, dhimma keessoo keenyaa jidduu seenuutu jira jechuu dhaan hariiroo diplomaasummaa Keeniyaa waliin jiru addaan kutte. Keeniyaan immoo himannaa sana ni haalte.
Baatii Muddee darbee nama eenyummaan isaa hin beekamneen rasaasaan rukutamanii wal’ansa fayyaaf biyya Emereetoota Arabaa kan turan ministeeerri Albudaa fi Eneerjii Ertraa Jeneraal Sibhaat Efreem gara biyya ofiitti deebi’anii jiru.
Baatiin amajjii torban sadaffaan as US keessatti ayyaana waggaa Federaalaa kan dhalooti qabsaa’aa mirga namaa kan Martin Luther King itti yaadatamu.
Baatiin amma qabannee jirru kun, keessumaa Itiyoophiyaa gama Kabaa fi giddu-galeessaa keessatti, yeroo qonnaan jalqabamuu fi midhaan facaasamu.
Baatiin Caamsaa kan bara 2015 seenaa godaantootaa ykn baqattootaa kanneen galaana Medtreeniyaan keessatti lubbuu ofii dhaban hedduuminaan kan itti galmaa’ee ture. Baatii dhuma kana keessa Yoo xiqqaatee xiqqaate yeroo afur balaa adda addaa mudateen doniin galaanaan liqiimfamtee kaan immo Doniitu walitti rukutamee lubbuun baqatootaa darbe. Gara walakeessaa baatii Eblaa kana godaantoota 400 caalaa feete Naannoo Libiyaa irraa kan kaate Doniin tokko lafa biyya xaaliyaantti dhiyoo bakka ta’eetti galaanaan nyaatamte. Isaan kana keessaa kan lubbuun hafan 4 qofa jedha namnii maqaa isaa iafatti hin ibsine tokko. Waan akka uffataatti diratan kan bishaaniin akka hin liqiimfamne ittisu bitannee kaane, kanaaf lubbuun hafuuf carroomne jedha.
Baatiin Eblaa ka keessa jirru kun baatii itti dhukkubni Ootiziim jedhamu yaadatamuu fi waa’ee dhukkubicha irratti mariin adda addaa gaggeessmu. Dr. Biraanee Oljirraa as Yunaayitid Isteetis, kutaaa Marilaand keessa ka jiru Waaltaa Fayyaa Hospitaala Seent Jooseef keessatti ogeettii fayyaa daa’immanii ti.
Baatiin Fulbaana kan bara 2020 yeroo xumuramuu mootummaan mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad bara aangoo isaa xumuura jechuun heerri Itiyoophiyaa lafa kaa'ee jira.
Baatiin Ja’affaan Jalqabbii Hiriira Mormii Oromiyaa Keessaa Har’a Duula Miidiyaa Hawaasummaan Yaadatame
Baatiin keessa jirru Bitooteessa kan seenaan Dubartootaa itti yaadatamuu ta'uun beekama. Keessuummaan keenya har'a waa'ee ishee dhiyeessinu Fooziyaa Jamaal Abdallaa Jedhamti.
Baatiin keessa jirru Itiyoophiyaa keessatti baatii cidhi itti baay'atu jedhamee kan beekamu yoo ta'u,bara kana namoonni hedduun sababaa uggura Vaayirasii Kooranaaf jecha beellama cidha isaanii yeroo biraatti dabarsan. Kaan immoo akkuma misirroota Dilabtata dabre wal-fuudhan kanaa maallaqa isaanii namoota harka qalleeyyiif ka dabarsanii kennan jiraachuu malan.
Baatii Onkolooleessa darbee kokolaataa fe’umsaa irraa Haleellaa Bombii gaggeeffame nama hogganee jedhame manni murtii waraanaa kan Somaaliyaa adaba du’aa irratti murteessee jira.
Baatii reef xumuramee Adooleessa keessa qaala'iinsii jireenyaa 100 keessaa harka 22.3 ga'uun ibsamee jira.
Baatii Sadaasaa dabre kaasee, mormiin Oromiyaa keessatti geggeeffame irratti, kanneen irra-jireessi isaanii dargaggoota ta’an – namoota dhibba lamaa ol tu humnoota naga-eegumsaatiin ajjeesame jedhu jaarmayaaleen mirga dhala-namaaf falman. Qabsaa’onni siyaasaa Oromiyaa keessaa garuu, lakkoobsi kun gara dhibba afurii akka ta’utti dubbatu.
Baatii Sadaasaa keessa Konfrensiin dhimma Somalia irratti mar’iate utuu hin ga’in dura jilli tokkummaa mootummootaa Nicholas Kay akka jedhanitti sabatiinsi siyaasaa dhabamuun hegeree Somaliaa balaa irra buusuu mala.
Baatii Sadaasa darbee gaafa kudhanii mirga hiree murteeffannoo Sidaamaaf sagalee uummatichi kenne dhibba keessaa harka 98 oliin Sidaamaan bulchiinsa naannoo haaraa akka taatu taatuu murteessan.
Baatii sadaasa darbe erga naannoo Oromiyaa keessatti mormiin uummataa ka’ee qabee mootummaan Itiyoopiyaa hiriirtota mormii farra master plaanii, gaazexeessotaa fi hoogganoota paartii mormituu hedduu hidhaatti naqaa jira. Kanneen hidhaman kun immoo dararaaf waan saaxilamaniif jecha haal duree tokko malee akka hiikamanAmnesty Internationalibsa baaseen gaafatee jira. Kana ilaalchisuu dhaan Salem Solomon Amnesty internationalitti direktera hariiroo mootummaa kan damee Ameerikaa Adotei Akwei haasofsiistee jirti.
Baatii Sadaasa keesssa kan geggeeffame ba’iin filannoo presidentummaa Ivory Coast erga labsamee as wal danqaan biyyattii keessaa hammaataa jira.Hoogganaan garee mormituu Alassany Wattaaraa dorgommii kana injifachuu dhaan presidentii biyyattii ta’anii filatamuu isaanii Tokkummaan mootummootaa fi hawaasi addunyaa mirkaneessee jira.President Laurent Gbagboon garuu presidentiin ana malee jedhanii aangootti cichanii hin gadhiisu jedhan.Humnootiin naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa nageenya biyyattii eegsisuuf jecha loltoonni itti dabalaa akka ergaman gaafataa jira. Mr. Gbagboon garuu humnootiin kun martinuu biyya koo gad dhiisanii haa ba’ani, uummati biyya koo tii amantii irraa hin qabu. Abbaa biyyummaa keenyatti bu’an jechuun waamicha kana fudhatama dhabsiisan.United States president Laurent Gbagbon kan filannoo Sadaasaatiin injifachuun isaanii sadarkaa addunyaatti beekkannaa argate Wattaaraaf aangoo akka gad dhiisan irra deebi’uun waamicha dabarsitee jirti.
Baatii sadan jalqaba wagga kanaa ijoolleen 150 yoo du’an dhibbaan kan laka’aman madaa’uu isaanii gurmuun tokkumma mootummootaa kan Afganistaan keessaa beeksiseera.
Baatii sadii as godina Booranaa Aanaa Dirree ganda Magaadoo keessatti weerara dhukkuba tiittee gurraacha jedhamu ka ciniinnaa tisiisaan namaa namatti darbuun lubbuun namoota kudhanii darbuu jiraattonni dubbata. Jiraataan Magaadaa obbo Kateelo kottoo ammallee nami ganda isaanii dhukkuba kanaan rakkachaa akka jiru dubbatu.
Baatii Sadii Booda Tallaaliin Farra Koviid-19 Ni Argama: Traamp
Baatii sadii booda, Wixata – gaafa Caamsaa toorbaa, yeroo jalqabaatiif, barattoonni mooraa mana barnootaa isaanii keessatti walitti-dhufanii faaruu alaabaa waliin faarsan.
Baatii sadii dura uummata Oromoo fi Somaalee gidduutti walitti bu’iinsa uumameen gama lameen irraa namoonni hedduun manaa fi qe’e ofii irraa godaanuun ni yaadatama.
Baatii Soomana Ramadaanaattis Qajeelfamoonni Ittisa Vaayirasii Koronaa Hojii Irra Oolfaman, Prezidaantiin Mana-maree Ulaamota Itiyoophiyaa
Baatii tokko dura gara aangoo mootummaa ol aanaatti kan dhufan sochiiwwan muummicha ministeeraa Dr. Abiyi Ahimed itti dhiyeenyaan hordofamuu itti fufaniiru.Dr. Abiyi gara aangoo mootummaa sadarkaa ol aanaa kanatti kan dhufan ennaa biyyattiin muddiinsa keessa jirtutti.
Baatii tokko dura haasawa prezidaant Shimallis Abdiisaa ti, jedhamuun sagalee dhaga’ame irratti, “laga Abbayaa ceenee, Baahir Daar deemnee, garii isaanii amansiisnee, kanneen amanuu dhaban immoo burjaajessinee, qumaaricha nyaannee jirra. Afaan Amaaraa dadhabsiisaa, magaalaa Finfinnee karaa seera qabeessaanis tahe seeraa alaa galfannee jijjiiraa jirra,” ka jedhuu fi ergaawwan ka biroon keessaa dhaga’amuun ni yaadatama.
Baatii tokko dura obbo Lammaa Magarsaa waliin jijjiirraa aangoo gochuu dhaan dura taa’aa DH.D.U.O ennaa isaan ta’an yoo xiqqaate akka ilaalcha paartii isaaniitti itti gaafatama ol aanaaf akka yaadaman, muummicha ministeeraa ta’uuf akka kaadhimaman mallattoon argame.
Baatii tokko dura Traamp qorattoota garee Muller waliin wal arganii deebii kennuuf dhibbaa dhibba waliin gala kan jedhan yoo ta’u, dhiyeenya immoo jiddu seeninsi Raashiyaa hin jiru taanaan gaaffii maalii barbaachisa jedhan.
Baatii tokkoo fi walakkaa dura Yunivarsitii Dambii Dolloo keessatti walitti-bu’iinsa uumamee ture dheessuun otuu gara maatii isaaniitti konkolaataan deebi’aa jiranii kanneen hidhattootaan iggitaman jedhaman barattoota 26 keessaa 21 nagaan gadhiifamuu isaanii mootummaan Itiyoophiyaa Sanbata dabre beeksisee jira.
Baatii torbaaf koolejii poolisii Tigraay keessati leenjisamaa kan turan komaandoon addaa naannoo sanaa marsaa lammataaf kaleessa ennaa eebbifamanii jiran.
Baatii Waxabajjii bara 2021 gaggeeffamuuf kan karoorfamee filannoo guutuu biyyaaf qophii gaggeeffamaa jiru irratti mariin dubbatee kana irratti waan haaraa jiru kan ilaaleen dura teessuun bordichaa Aaddee Birtukaan Miidhaqsaa hogganoota paartileef ibsa kennanii jiru.
Baatii Waxabajjii darbee bulchiinsa naannoo ta'uun kan hundeeffame manni maree sidaamaa aangoo eega qabateee as yeroo duraaf gumii gaggeeffatee jira.
Baatii Waxabajjii darbee haleellaa hiriirtoota Sudaanti mormii dhageesisan irratti ajjechaan gaggeeffamee ture yakka dhala namaa irratti rawwatame jechuun gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raaytis Waach har’a ibsee jira.
Baatii waxabajjii keessa ministriin dhimma biyya keessaa keeniyaa waaltaa ajajaa kan shorokeessummaa fi hookkara ennaa filannoo ittisu qopheessee jira. Angawoonni dhaabolii naga eegumsaa irraa ta’an filannoo fudhatama qabuuf nageenyaan geggeessamu akkasumas hookkara filannoon wal qabate ittisuuf jecha guutummaa biyyattii irrraa leenjisa fudhatanii jiran.
Baatii xiqqoo keessatti jijjiiramni dhufe kuno. Yeroo ammaa kan aangoo irraa fonqolchaman kan lola Zimbabween walabummaaf geggeessite keessatti tooftaa ripxe loltummaa raawwataniif maqaa “nacha” jedhuun beekaman itti aanaa prezidaant Mananga-gwa Mugaabeen aangoo irraa akka bu’an kan gaafatan keessaa isa duraa ti.
Baatilee 6 caalaaf lafoo bosoona gurguddaa keessa adeemuun akkasumas nyaataa fi bishaan dhabuun rakkataa turan.Konkolaataa fe'umsaatti fe'amuuf carraa akka aragataa turanis dubbatu.
Baatilee ammaan dura keessatti haala mul'atee hin beekneen weerarri kun dabalaa akka jiru kan ibsan Instituutii fayyaa uummataa biyyattiif daayreekteera kan ta'an Dr, Eebbaa Abaate turan.
Baatilee arfan darban keessa kondomiiniyemiin isaanii namoota hin beekaminiin duraa fudhatamee kan ture jiraattonni Harar-Galmashiiraa manneen isaanii deebi’eefii jira.
Baatilee arfan darban keessa Somaaliyaa keessaa angawoonni sabaa himaalee sadii weeraruu dhaan gaazixeessota 30 ta’an hidhanii jiran. Baatii Bitootessaa keessa immoo poolisiin gaazixeessota hojii irra jiranii fi kanneen birootti dhukaasuu dhaan lamaan isaanii madeessee jira.
Baatilee darban 3 keessatti hidhattonni shakkaman aangawoota Puntlaand gameeyyii 3 Bosaasoo keessatti ajjesuun ni yaadatama.
Baatilee darbanii qabee falmiin bajataa mootummaa America danqaa guddaa uumee jira. Kana irraan kan ka’es hamma jimaata darbe walakkeessa halkaniitti mootummaan federaalaa cufamuu mala sodaa jedhutu ture. Walii galtee dhabiinsi bajataa kun presidentii fi paarii mormituu congresaa gidduu kan jiru si’a ta’u amaluma siyaasaa isa dhugaa ti, Mootummaa cufuu jechuun garuu amala siyaasaa kanattii addaHayyoonni siyaasaa adeemsa siyaasaa America isa kamtu mootummaan cufamuuf sababaa ta’a isa jedhu irratti mari’ataniiru. Cufamuu mootummaa jechuun hojjettoonni federaalaa hojii dhaabu, tajaajilli uummataa fi waajjiraaleen bajata mootummaan socho’anis hojii dhaabu jechuu dha.
Baatilee darban sadii keessatti godinaalee Oromiyaa shanii fi aanaa kudha afuur keessatti humnootiin somaalee kanneen hidhatan haleellaa geesisaa akka jiran bulchiinsii nannoo Oromiyaa beeksisuun isaa ni yaadatama. Godinaaleen shanan kun Godina Harargee Bahaa, Godina Harargee Dhiyaa,Godina Baalee, Godina Gujii fi Godina Boranaa yoo ta’an kanneen keessa kan jiran aanaaleen 14 walitti bu’iinsa kanan gaaga’amuu ibsamee jira.
Baatilee darban shan keessatti dullii waraanaa Addi Bilisummaa Uummata Tigraayiin labsamee fi haaleellaa hin eegamiin sana hordofee dhufe achiis maqa balleessiin jiru deemsa walii kan biyyoota lameenii kan jajjabeessuu fi muxannoon kan irraa argame garu danqaa yeroo ta'u hogganoonni lameen dubbachuu isaanii ministeerri beeksisaa kan Ertraa ibsee jira.
Baatilee darban shan keessatti weerarrii vaayrasii koronaa dargaggootaa fi shamarran irratti dachaa sadiin dabaluu jaarmayaan fayyaa addunyaa gabaasee jira.
Baatilee dhufan 6 ykn 12 keessatti lakkoofsii lammiwwan Itiyoophiyaa walitti bu'iinsaTigraay keessa dheessuun Sudaan seenan 200.000 akka ga'u maluu Tokkummaan Mootummotaa beeksisee jira.
Baatilee dhufan lama keessatti gargaarsii kennamuu dabalaa hin deemu taanaan Tigraay keessatti beellii seenuuf carraa guddaan akka jiru Tokkummaa mootummootaatti itti aanaa itti gaafatamaa dhimmootii gargaarsaa fi qindeessaa gargaarsa hatattamaa kan ta’an Maark Laawkook beeksisanii jiru.
Baatilee dhufan sadiif Itiyoophiyaa keessatti gargaarsa raabsuuf kan oolu Dolaarri Miliyoona 200 fi Miliyoonni 68 kan barbaachisu ta’uu jaarmayaan misooma sadarkaa addinyaa kan Yunaaytid Isteetes ykn USAID beeksisee jira.
Baatilee hanga tokko dura abbaan alangaa dura taa’aa Kongresii Federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa, Professor Biraanuu Naggaa fi Obbo Jawaar Mohaammed ESAT fi OMN irratti himannaa dhiyeessee jira. Kan Dr.Mararaatiin ala dhimmi kanneen biroo bakka isaan hin jiraannetti kan ilaalamu ta’uun ni yaadatama.
Baatilee hanga tokko dura akkuma ta’e rakkoon hin yaadamne yoo uumame male Itiyoopiyaa keessatti filannoon biyyoolessaa 6ffaan dhuma nuusa waggaa kanaatti geggeessama jedhamee eegama. Filannoo kana keessatti hirmaannaan dubartootaa maali? Dubartoonni sagalee uummata biyyattii walakkaa ta’u qabu. Haa ta’u malee filannoo keessatti hirmaannaas ta’e dhiibbaa isaan fidan hagas akka hin taane beekamaa dha. Kunis gabaabaatti ennaa ibsamu addunyaan kan dhiirotaa ti.
Baatilee hanga tokko dura Harargee Bahaa magaalaa Calanqoo keessatti walitti bu’iinsi lubbuu namoota 15 galaafate qoratamee uumamtaaf akka dhiyaatu ibsamuun ni yaadatama. Dr. Nagariin ennaa deebisan illee halli isaa qoratamee kanneen to’annaa jala oolan jiru jedhan.
Baatilee hedduu dura namoonni hangi tokko Mayendit walakkeessa naannoo beelaan dha’ame keessatti ukkaamsamanii butamanii turan.
Baatilee hedduuf boodatti harkifataa erga turee booda namoonni siyaasaa garee Sudaan kibbaa wal waraansa waggoota lamaa booda mootummaa ce’umsaa haaraa hundeessanii jiran.
Baatilee hedduuf mariin gaggeffame hariiroon jiru akka hin diigamne gama gochuun walii galtee kan argamsiise yoo ta’u danqaa kan ta’an dhimmotiin ijoon jiru.Kunisa daangaa Ireland gama kaabaa fi Ireland ishee miseensa gamtaa Awuroopaa taate gidduu jiru attamitti ilaalamuu qaba? Kan jedhu tokko.
Baatilee hedduuf qorannaa aangoo irraa kaasuu prezidaant Traamp irratti mana maree bakka bu’otaan geggeessamaa ture falmaa kan ture White House amma mul’inatti mana murtii seeraa Ripaablikaanotaan himannaan sun akka itti fufu simatee jira.
Baatilee itti aanan ja’a keessa lammiiwwan ishee gargaarsa fedhan dhaqqabuuf doolaara miliyoona 226 fi miliyoona 540 fi 551 arjoomtota biraa eegdi. Kanneen gargaarsa yeroo hatattamaa eeggatan kun dhibba irraa harki 39 naannoo Somalee harki 21 Oromiyaa fi harki 14 immoo kanneen naannoo Amaaraa keessa jiratan yoo ta’u kanneen dhibba irraa harka 16 ta’an immoo naannolee biyyattii ka biroo keessa jiraatu.
Baatilee ja’an darban keessa lakkoobsi namoota Itiyoophiyaa keessaa qe’ee ofii irraa buqa’an Sooriyaa keessatti kan galmeessameen ol ta’uu haala buqqaatotaa kan galmeessu jarmayaan sadarkaa addunyaa IDMC beeksisee jira.
Baatilee kana keessa egaa lammiiwwan biyyattii 108 ta’an humnootii mootummaan kan ajjeefaman jedha ISEMEGUn. Kanneen ajjeefaman jedhe kana keessaa suraa namoota 35 gabaasa isaatti qabsiisee jira. Kanneen rasaasaan dha’amanii miidhaan hamaan irra ga’e maqaa namoota 57 tarreessee suraawwan ko waliin qopheesse.
Baatileen cabbii ykn roobaa darbanii aduun baatee lafti daraaaraa fi marga lalisee ennaa aguugamtu, namonni baay'een dhukkuboota qaama ittiin afuura baafatan adda addaa kan Aleerjii waliin hidhata qabaniin rakkatu.
Baatilee shaman darban waltajji dimokraasii bal’isuuf hojiin hedduun hojjetamanii ba’iin abdachiisaan argamaniiru jedha ibsi sun. kananis uummati biyya keenyaa isa yeroo kamiinuu caalaa abdii horatee hegeree biyyattii keessatti qooda ofii gumaachuuf akka kaka’u taasiseera.
Baatilee xiqqoo darban keessa uummatichi fi gareen muummicha ministeeraa haarawaa kan Dr. Abiy Ahimed tokko ta’uu dhaan maal akka baratan ennaa dubbatan tokko ennaa taanu gaarreen waan itti hin bu’amne fakkaatan jigsuu akka dandeenyu barannee jirra. Ennaa walitti dabalamnu sibiila baqsuu akka dandeenyu argineerra.
Baatilii shaniif danqaan diplomaasummaa Somaaliyaa fi Keeniyaa bakkatti erga deebi’ee booda Kenyana balalii Somaalyaa irraa dhufu mara rarraastee jirti.
Baatiwwan ayyaana waggaa kana keessa mootummaan United States dhimma hidhamtoota naannoo adunyaatii haqi isaanii jala’ateef maatii isaanii dhiisanii hidhaa keessa jiranitti ilaalcha kenna jedhan.
“Baay’aa hamtuu tu matti dhaga’ame, baay’ee na miidhe. Yeroo natti himetti, uggurichi murteessamee jira. Deemuun nu irra hin turre. Kun hedduu hedduu na rakkise” jedha – Maayikil.
Baayden bakka jireenya isaanii Deliweer irraa kaleea galgala akka dubbatnitti tarsiimoo jiru irratti Saanders waliin adda addummaa qabaatanis insuraansii eegumsa fayyaa gatii madaalawaan argamu uummati akka argatu gochuu, wal caalmaa galii hambisuu fi jijjiirama qilleensaaf haala gumaachanitti duuluu irratti walii galla jedhan.
Baayden deemookiratti oggoota 36 seneetii Ameerikaa keessatti, oggoota 8 - bara pirezdaant Baarak Obaamaa pirezdaatii turan - itti aanaa isaa ta’anii tajaajilaniiru.
Baayden Gamtaa Afrikaa Wajjin Mul'ata Qaban Irratti
Baaydenilleen dorgommii tana irratti waan Afrikaa guddoo hin dubbanne himaammatuma bara Obaamaa irra deebihee dubbat ufillee karuma sun irra jira fakkaata.
Baayden mootummaa Tiraampi irraa bulchiinsa fuudhuuf deema.Mootummaan Tiraampi bara isaatti horii Tokkummaa Mootmmootaatiin gargaaru doolara miliyoona dhibba hedduu irraa cire.
Baayden nama ganna 76 godina Delwerii keessaa sentera filatan.Obaamaa waliin dorgomee jalaa jigeee eegee ammoo Obaamaa itti aanaa tolfatee ganna 8 waliin hojjatan.
Baayden Pensilveeniyaa fi Joorjiyaa Keessatti Dursaa Jiru
Baayden torbaan lama keesatti kakatee pirezidaantii Amerikaa 46essoo tahee hujii jalqabuuf kurfoo jira.
Baaydiin barcuuma seeneetaa itti filaman dhiisanii ba’uun ijoollee dhiiraa haadha malee hafan lama guddisuuf yaadan. Boodarra garuu, Washington fi Dalaweer gidduu baaburaan daqiiqaa 90 ykn sa’atii tokkoof walakkaa deddebi’uun dhaqaa gala sa’atii sadii guyyaa guyyaatti imaluun hojjachuu jalqaban. Kanas yeroo seeneeta keessa itti turan marsaa 6 jechuun waggootii 36f deddebi’aa turan.
Baaydiin fi itti aantuun isaanii Kaamalaa Haaris har'a namoota aangoo sadarkaa olaanaa kan dinagdeef maqaa dhahaan beeksiisanii jiran.
Baaydiin hanga Amajjii 20 dhufu kakatanii aangoo qabatanti bulchiinsa ofii qindeeffachuu mul'ata gama imaammataan qaban kan yeroo hojii jalqaban hojii irra olchaniif aangawoota ramaduu fi akka hojii jalqabaniif nageenya Amerikaa irratti battaluma hojii jalqabuu barbaadu.
Baaydiin kana jedhanii dubbachuun immoo Traampiif carraa kennee, kaadhimamaan Demookraatootaa Baaydiin umriin akkuma dullomaa deemuutti sammuun isaas hojiin ala ta’aa deeme jedhan.
Baaydiin prezidaantii eega ta'anii as yeroo duraaf magaalaa Waashingtaniin ala imalan.
Baaydiin prezidaantii eega ta'anii as yeroo duraaf waajiira ministrii dantaa alaa Amerikaa keessatti haasawaa dhageesisaniin imaammata alaa ijoo ta'an kan ilaaleen Amerikaan iddoo ishee duraanti deebitee jirti jedhan.
Baaydiin torbanneen dhiyeenya kanaa keessa anii kaniin dorgomuu prezidaantummaaf otoo hin taanee seeneetaaf jedhan.b Yeroo ka biraa immoo lammiwwan Ameerikaa vaayrasii koronaan du’an kuma 100 fi kuma 20 jechuu manna Miliyoona 100 fi Miliyoona 20 jedhan. Waan qaaneessaa akkasii ituu anatu dubbatee ta’ee midiyaan soba oofan sun adaba guuranii na irratti bobba’u turan jechuun Twitarii irratti kan barreessan Traamp, Kun dogoggoora salphaa miti, waan sana caaluu malee jedhan.
Baaydiin wagootii darban 50f Amerikaa fixaan ba'iinsa dhabsisee jedhu Traamp
Baaydin akka jedhanti eeggannoo ta'u qabu mara ni hordofna garu Traamp vaayrasicha irraa walaba hin ta'u taanaan falmii sana gaggeessuu hin qabnu jedhan.
Baaydin baatiileef duula filmaataa gaggeessaniin bulchiinsa Traamp isa seeraan ala deemu sanatti xumuura gochuu dha, jedhan.
Baaydin Gara Biyya Bulchutti Ceena Jedhu, Traamp Immo Sagalee Kenname Shiratu Mudatee Jedhu
Baaydin immoo Kutaa Peenselveniyaa irra akka dubbatanti ,Traamp nama waan inni dubbatu hiika hin qabnee fi waan namnii jedhuus hin dhaggeeffanne jedha.
Baaydinis kaleessa ture prezidaatummaaf dorgomuuf gaaffii dhiyaate kan simatan.
Baaydin kana kan dubbatan hiriira siyaasaa namoonni Kokoolaataa 315 keessa taa’uun Atlaantaa cinatti gaggeessan irratti ture.Hiriira kanas kan maallaqaan deggere koree biyyooleessaa kan Deemookraatootaa ture.
Baaydin Kongrasaaf Haasawaa Dhageesisuuf Jiru: Waayit Haawuus
Baaydoo'aa Qabachuun Balaa Jabaa Illee Qabaachuu Mala
“Baay’ee galatoomi. Kun badhaasa Afrikaa fi Itiyoophiyaadhaaf kenname. Hoogganoonni Afrikaa ka biroon ardii keenya keessatti nageenya ijaaruu irratti hojjechuuf hagam kana qajeelummaatti akka fudhatan nan tilmaama. Baay’ee galatoomi. Bay’ee gammadeen jira. Baay’ee itti mirqaaneen jira jedhan.
Baayee hamaa ture. Qilleensa cimaatu oliif gad qilleensa’aa ture. Xayyaarri sun akka dhabamuuf sababaa ga’aa dha. Xayyaara sana mancaasuu baatuu iyyuu ulfaataa waan tureef xayyaarri sun qilleensa keessa utuu jiruu cabsuu danda’a. Qilleensa akkaan qabbanaa fi raafamni waan trueef balaa sana dhaqqabsiise jedheen yaada jedhan.
“Baay’een isaanii kitaaba baay’ee barreessine, jechuu akka waan guddaatti ilaalanii itti fuuleffatanii jiran malee waa’ee qulqullina barreeffama isaaniif ilaalcha ga’aa hin kennine” jedhu. Sanas ta’ee, barreessitoonni tokko tokko tokko waan hegeree ogbarruu Oromoof abdii kennu akka barreessanii baasaa jiran dubbatu, Obbo Tafariin.
“Baay’een isaanii mana murtiitti hin dhihaanne. Abukaatoo seeraa hin arganne. Himannaan ifatti irratti hin dhihaanne” jedhan.
Baayen yoo ifoomsites, Baqattootarratti dhiibbaa fiduu waan maluuf dhibeen kun Kaampii keessatti argame hin jedhu, namootni kunis amma adda baafamanii waan jiraniif. Haga yoonaatti garuu akkan odeeffannoo qabuun namootni jaha jiraattota kaampichaa ka tahan irratti dhibeen ku nargamee jira. Namootni kun martuu adda baafamanii jiru; nageenyi isaaniis haala gaariirra jira. Namoota isaan wal argan maras adda baafnee bakka addaa keenyee jirra jechuunis ibsite.
Baayiden akka jedhanitti Ameerikaan kan hooggantu fakkeenya humna nuti qabnu qofaa utuu hin taane humna fakkeenya ta’uun keenya qabuuunisi jedhan.
Baayiden akka jedhanitti weerara kana dhabamsiisuuf tattaaffii ykn cicha tokko illee hin hambifadhu.
Baayiden Amajjii 20 ennaa hirbuu seenan hooggana mootummaa Ameerikaa fudhachuuf karoorsaa ennaa jiran kanatti gorsitoota yeroo ce’umsaa kan ofii kanneen ennaa bulchiinsichi hojii jalqabu rakkoolee mudatan keessa beekan waliin mari’achuu jalqabaniiru.
Baayiden daawwannaa isaanii Briteen roobii kaleessaa kan jalqaban loltoota Yunaayitid Isteetis kanneen maadhee human qilleensaa Mildenhail, Suffok kaassa jiraniif ibsa kennuu dhaan ture. Maadheen waraanaa sun loltoonni Ameerikaa fi Murni human qilleensa Yunaayitid Isteetis 100ffaan keessa jiraatanii dha.
Baayiden deggersa sadarkaa biyyoolessaa argatanitti kan gammadan yoo ta’u kutaalee dorgommii cimaan keessatti geggeessamu keessatti garauu deggersi isaan qaban hagas guddaa miti.
“Baayiden dilbata kaleessaa bakka gadamoojjiiwwan waraanaa fi maatiiwwan miseensota waraanaa biyya isaanii utuu tajaajilanii wareegamaniif haasaa dhageessisaniin,wareegma isaan kaffalanii fi maatiiwwan isaan dhiisanii deeman yaadachuu qabna jedhan. Bakka maatii gaddaan dha’amee ta’ee garaan koo akkaan na gadde jedhan Baayiden.
Baayiden ennaa isaan yaadannoo Ebla 31 – Waxabajjii 1 bara 1921 sanaaf magaalaa kibba gama dhiyaa Yunnaayitid Isteetis kan uummanni 400,000 keessa jiraatu ga’an muuziyemiin haaraan seenaa sana ibsu banamuuf jira.
Baayiden falmii sana ennaa xiinxalan, waan afaan prezidaant Tramp keessaa ba’e hedduu dhageessaniittu. Jireenya keessan dhugumatti waan fooyyessa jettan tokko himuu dandeessuu? jedhan
Baayiden gorsitoota isaanii waliin attamiin mootummaa haaraa akka hundeessan akkasumas kaabineewwan muudaman ilaalchisee mari’ataa jiran. Kan itti aantuu prezidaantii ta’uun filataman Kamala Karis waliin dinagdee biyyaa ilaalchisee har’a ibsa kennuuf jiru.
Baayideniif hoogganaa hojii bulhiinsa White House ta’uuf kan jiran Ron Klain sagantaa TV “Meet the Press” jedhuuf ibsa kennaniin barreeffamni Twitter Tramp Joo Baayidentiin prezidaantii hin taasisu ykn prezidaantii ta’uu hin dhorku. Kan murteessu uummata Ameerikaa ti jedhan.
Baayiden itti dabaluu dhaan gorsaa garee to’annaa qawwee duraanii David Chipmaan hoogganaa waajjira to’annaa dhugaatii alkoolii, tamboo, meeshaa waraanaa fi dhukaatotaa gochuun muuduuf karoorsanii jiru.
Baayiden Kaadhimamaa Prezidaantummaa Dimokraatotaa Ta’uun Muudaman
Baayiden kaleessa ibsa kennaniin ilaalcha siyaasa adda addaa waliin muuxannoo fi dandeettii guddaa isaan nama mara waliin hojjechuuf qaban bulchiinsa hojii White House keessatti kan ani barbaadu jedhan. Klain aangoo haaraa kanaan kabajaa jireenya guutuu ti jedhan.
Baayiden Odeeffannoo Waa'ee COVID 19 Bulchiinsa Prezidaant Traamp Irraa Argachuu Dhabuu Himachuun Qeeqan
Baayiden roobii kaleessaa Wilmington, Delaware keessatti sagalee yoo kennan Tramp immoo sambata dhuftu Mana macaafaa West Palm Beach, Florida bakka bashannana isaanii Mar-a-Logo cinatti sagalee kennuuf jiru.
Baayiden waaltaa aadaa Greenwood daawwachuu dhaan ijaarsa isaa waggaa 100ffaa irratti haasaa dhageessisuuf jiru.
Baayidin garuu, sammuun isaa sirrii hin yaadu jedhamus,teessanii arguuf jirtu. Dandeettii sammuu namicha isa ana waliin dorgomuuf deemuu fi kan dandeettii sammuu kan koo gidduu adda addumaa jiru agarsisuuf, obsaan yeroo isaa eeguu hin danda’uu jedhan . Kaadhimamtoonni paartilee lameenii kun baatii Fuulbaana fi onkolooleessa dhufu keessa falmii marsaa sadii gaggeessuuf karoorfatanii jiru.
Baayidin yeroo seeneeta keessa turan seerri hunduu akka fudhatu gochuuf jabinaan irratti hojjatan fi akkaan barbaachisaa ta’e tokko hookkara dubartoota irratti oofamu hambisuuf seera ba’e sana, jedhan.
Baayikedn kutaalee ka biro caalaa Penselvaaniyaa kan daawatan yoo ta’u, Tramp garuu kibxata darbe achi turan.
Baay’ina namoota tarkaanfii kanaan ajjeefamanii ibsuurraa of qusatanis, haleellaa Gullisootiin, namootni ajjeefaman saba tokko qofaarraa miti, jedhuun dubbatanii jiran, Bulchaan Godina Wallagga, Obbo Eliyaas. Namootni sababaa halellaa kanaan qabne 45,” jedhan.
Baayyinni baqattoota kanaammoo hanqinaa nyaataaf dhugaatii, bakka dahoo godhatanii fi rakkoo qulqullinaa eggachuudhan wal-qabatee dhufu hammeeseera jedha, gabaasnni kun.
Baayyinni Namoota Addunyaa Irratti Vaayrasii Koronaatin Qamabanii Miliyoona 36 Darbe
Baazaarii fi Egzibiishiniin Irrechaa meeshalee fi Uffanni aadaa itti dhihaatu Finffinee Giddu gala Aadaa Oromootti geggefamee jira.Agarsiisni kun shamattotaa fi bitattota wirtuu tokkotti walitti fidee haala gabaa mijeessun dabalata Indaastrii Aada guddisuu keessatti shoora olaana qaba jedhan hirmaattoni.Muktaar JamaalBaazaarii kana daawwatee waan qopheesse kunooti
Babal’achaa deemuu aramaa kanaa fi rakkoolee hedduu inni hordofsiisu irraa ka’uu dhaan qaamonni adda addaa walitti-qindaa’uun duula ittisa isaa geggeessuu qaba jedhu Qajeelcha Qonnaa Godinaa Oromootti ogeessi eegumsa midhaanii Obbo Araarsaa Warqinaa.
Babura Finfinnee salphaa ta’e garuu furgoo isaa tokko hanga nama 64 kan qabu si’a ta’u guutummaan baaburichaa garuu hanga namoota 317 fe’uu danda’a jedhan obbo Derejjeen.
Baby Rescued From Collapsed Kenyan Building
Back home in Zimbabwe, Nyamanhindi leads a program seeking to make continual legal education mandatory for the professional development of lawyers in the country.
Baclhoomee waan jarii faaydaa irraa argatu hedduu hojjachuufii male.Sun malee akkuma seeraattuu manneen barnootaa,ka akimii jaareefii,karaa baaseefii amalumaa fi adabumaan waliin jiraachuu male.
Badaan Sadaasaa keessa Abraasaa baafti Gammoojjiin ammoo ji’a Abraasaa keessa abraasaa baafti.
Baddaa gubatte keessaa tokko ta aanaa Naapaa muka wayinii hedduu qabaachuun beekamtu.Guddoo gubee balleesse.
Baddaan badde qilleensa jijjiiramee qofaa mitii lafa baddellee hin jireessiti.
Baddaan biyya tanaa duruu hinuma gubatti ammoo ta akka barana kanaa takkumaa hin arigne.Sadaasaa bara 2019 jalqabee godina AKKA North South Wales fi Viktooriyaa faatti akkana gubachuutti jira.
“Baddaan Harannaa akkuma biyya Itoophiyaattuu sadakraa lammafaa irratti argamaa bosona guddaa.Bosona ilma namaa dhiisii shimbirtinu keessa bararuu hin dandeenne.Saannateen durii qabbanaan beekamtu hardha lafa T-shirtn keessa deemta.”
Baddaan Itoophiyaa baduma baddee harka sadii geette. Akka ministerii Qonnaa Uumar Huseen VOA Afaan Oromootti himett baddaan tun amma harka 15 tahuutti jirti
Baddaan Itoophiyaan qabdu hagii guddaan Oromiyaa keessa. Baddaa Oromiyaa waan hedduutti balleesse.Fkn Boorannii baddaa sadii qaba.Badda sadeeniin utubaa Booranaa sadeen jedhan. Areero,Oobdaa,Liiban.
Baddaan sun teessoo waraanaa Bokoo Haraam jabduu namii itti hin baane
Baddaan uumamaa ka akka Harannaa, Riraa,Sannee faatii ka lafa qabbaneessuun beekaman faati lafa amma goggodde.
Badda tana qorannoof jedhanii jabeesanii eegan,mukkeen gosa hedduu qabdi.Biinii/ Bookee Busaa gosa 40 keessatti argan.Perezidaantiin Amerikaa Jiimii Kaarter bara tokko baddaa sun dhaqee laale.
Badhaadhaa Girmaa Maratoonii DC Moohe,Warra Dorgommii Fardoo Addunyaa Amerikaa Moo'ee Keessaa Tokko Ammoo Intala Ganna 16
Badhaadhaan nama injinerummaan yunivarsitiirraa eebbifamee fi hojii dhabuun booda cichaa ofiitti galee qonnaatti bobba’e ta’uu dubbatu – jiraattoonni Magaadoo. Jiraataan ganda Magaadoo obbo Daaniel Boruu jedhaman ,Badhaadhaan dargaggeessa cimaa hawaasa isaa keessatti hojii gggaarii hojjechuun beekamu, kan haadhaa fi abbaa isaaf illee waan gaggaarii hojjetee ofii garuu otuu jireenya gaarii hin argiin lubbuun isaa harka humnoota mootummaatti badde, jedhu. Badhaadhaan “Maaster-pilaanii Finfinnee fi qotinsa Albuudhaa aanattii keessaa mormuudhaan hiriirawwan aanatti keessatti geggeessaman qindeessite” jedhamuudhaan, otuu hin ajjeesamiin dura illee akka hidhamaa fi hiraarsamaa ture dubbatan, jiraattonni.
Badhaafamtoonni lamaan yakka waraana akkasiitti akka duulamuuf qiyyaafata akka argatu gumaacha cimaa godhaniiru jedhan.
Badhaafamtoota keessaa tokko wellisaa Haacaaluu Hundeessaa ti. Badhaafamuu kootti hedduun gammada, jabaannee akkasitti dhiyaachuun keenya weellistoonni angafoota ta’an wareegamaa isaan baasaniin jedhee jira.
Badhaafamuu Dr, Abiyyi Ahmad Irratti Yaadi Uummataa Maal Fakkaata?
Badhaasa Graamii 7 kan argate Jaaroon hospitaala Los Anjalas keessatti umrii isaa 76tti du’an boqote.Gosa wallee adda addaan badhaasa argataa ture.Torban darbe butuuta irraa kan ka’e hospitaala erga seenee booda sagantaalee bara 2017f qabu hunda haquuf dirqamee ture.
“Badhaasa kana akka argatu kaadhimamuun isaa na gammachiisa. Garuu, gabaasicha ofii isaa dhihaatee fudhachuu hanqachuu isaatti nan gadda” – jetti- mucayyoon isaa dubree – Beeteliheem Daawit Yisaaq.
Badhaasa kanaan bu'aa jarii kun Minisootaaf buuseef galata galchinaaf,” jette Jodi.
Badhaasa kana barruullee Faransaay tokkotti tapahttoota kubbaa miilaa addunyaa jajajboo jedhee wal dorgomsiisa.
Badhaasa kana dhaaba saayinsii Afrikaa jabeessuuf hojjatuAlliance for Accelerating Excellence in Science in Africa(AESA) jedhanitti biyya Afrikaa 20 wal dorgomsiise.
Badhaasa kana qopheessuun aartistoota kana kan badhaase kan haaraa hundeeffame dhaaba “Bashaatuu Multimedia” jedhu yoo ta’u sirni badhaasa kanaas Finfinneetti kan argamu galma giddu gala aadaa Oromoo keessatti geggeessame. Bu’uursituun dhaaba badhaasa kana kenne gaazexeessituu Bashaatuu Tolamaariyaam dhaaba kana kan ani hundeesseef fakkeenyaaf Afaan Amaaraan badhaasawwan hedduun qophaa’anii kan kennaman yoo ta’u kan Afaan Oromoo garuu xiqqaa waan ta’eef kanatu na kakaase jetti.
Badhaasa maallaqaati dabalauu dhaan hamma xumura jireenya isaaniitti waggaa waggaan doolaara kuma dhibba lama lama argachuuf jiru.Hoogganaan koree badhaasa Mo Ibrahim Salim Ahmed Salima akka jedhanitti Mr.Pires keep Verdee biyyi isaanii fakkeenya demokraasii akka taatu waan godhaniif filataman.Mr. Pires Keep Verdee-n akkamiin aangootti akka dhufan utuu hin ta’in, attamiin aangoo irraa akka bu’antu hoogganaa addaa isaan taasise jedhan.Mr. Pires akka jedhanittti erga uummata isaanii tajaajilanii amma aangoo irraa bu’anii booda maallaqa badhaasaan argatan kana maal irra akka oolchan ammaaf quba hin qabu jedhu.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Badhaasa Nobeelii Nagayaa Mummen Ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad argatanin wal qabatee lammileen yaada akkamii qabu.
Badhaasa Noobelii nagaa kan bara kanaa lammii Ripuublikii Dimokraatawaa Koongoo Deenis Mukweegee fi qabsooftuu mirga namaa lammii Iraaq Naadiyaa Muraadf kan kennamu ta’uu jimaata har’aa Stockholm keessatti kan labsan dura taa’aa koree badhaasa Noobeelii Berit Reiss-Anderson turan.
Badhaasa Noobelii nama addunyaan huji guddoo ummati faaydaa keessa argatu hojjate jedhani kennan.
Badhaasa warqii dorgommii tana irratti kennaniif, qubee warqii gurraallee dhaaba ijoollee nama miidhame ispoortii hojjachiisaa jajjabeesanii fi hospitaalatti wallaananiin,Premiere De Corde jedhanii kenna.
Badhaasa ykn beekamti tana karaa damee fayyaa fi tajaajila ummataatiin kennan. Beekmatii tana karaa sadiin kennan;tajaajila ummataa, bulchiinsa dargaggoo fi hujii daldalaatin kennan.
Badhaasi barana argates waancaa, waraqaa ragaa fi boondii qarshii kuma 22 fi 500 ta’uun beekamee jira.Yunivarsitiin kun mul’anni gara fuula duraatti qabu sadarkaa biyyaatti dura bu’aa ykn hogganaa, sadarkaa Afrikaatti beekamaa akka addunyaatti immo kabajamaa ta’uu akka ta’e prezidaantiin Yunivarsitii jimmaa Dr. Fiqree Lammeessaa ibsaniiru.
Badhaasichi Noobelii nagaa, jaarmayichaaf akka kennamu murta’uu isaa Har’a, magaalaa Siwiidin, Osloo irraa ka labsan hoogganaa Koree Noobelii, Kaachii Kulmaan Faayiv turan.
Badhaasi dhaaba dhuunfaan Aartistootaaf kennamu kun kan jalqabaa yoo ta’u gara fuula duraatti kana caalaa jabaatee itti fufa jetti Bashaatuun.
Badhaasii kun Abiy Ahmed nagaa buusuuf keessattu wal dhaba Itoophiyaa fi Eertiraa nagan faluuf waan innii itti dadhabe agarsisa jedha, USAID.
Badhaasii kun doolara kuma dhibba hedduutii haga doolara miliyoona lamaa sadiillee hinuma gaha.
Badhaasii kun ka atileeti taphaan beekamaa tahe kophee warqii badhaasan. Ronaaldoon dhalotaan Portugiizii kilabiiLa Ligakeessatti garee Real Madriidiif taphata.
Badhaasi inni guddaan namni tokko eenyummaa isaatti amanuu ennaa jalqabuu fi ofii isaanii jireenya hawwaa turanitti ennaa milkaa’an ykn argachuu akka qaban amanuu ennaa jalqaban arguu dha jedhanKan baatii kana umuriin isaa waggaa 25 guutu Kevin daandii iraa ka’anii mana keessa jiraachuun ofii isaaf badhaasa guddaan kana caale hin jiru.
Badhaasi kunis rakkoo dhiitamiinsa mirga namaa kan hojii hanga ammaatti hojjetame faallessuu malu dhaabsisuuf cimanii akka hojjetan isaan jajjabeessuu qaba. Mootummaan muddamiinsa gosoota gidduu jiru kan sabatiinsaa fi dhiittaa mirga namaaf sodaachisu hatattamaan akka beeksisu mirkaneessuu qabu.
Badhaasi kun mootummaan muummicha ministeeraa Abiy hacuuccaa Itiyoophiyaa keessaa kan kurna hedduu booda mirga namaa ilaalchisee jijjiiramaaf kaka’umsa inni argamsiiseef beekkannaa kenneef jechuu dhaan muummichi barreessaan Amnestii Internaashinaal Kumii Naa’iidoo dubbataniiru.
Badhaasi Noobelii Nagaa Kun Kan Koo Qofa Miti: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Badhaasi Noobelii Nagaa Kun Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Gara Mirga Namaatiin Jijjiirama Akka Fidan Jajjabeessuu Qaba: Amnestii
Badhaasi sun maqaa kitaaba prezidaanticha durii Kennedyyn barreessaniin moggaafaman.
Badhaasni inni jalqabaa badhasaa Odaa yoo ta'uu artistoota damee artii garagarattin dorgomsiise kan badhase dha.Badhaasni siinqee ammoo badhasaa dubartoota qofaaf qopha'ee dha.
Badhaasni Kabajamaan Kun Jjijjiirramaa Ajaa’ibsiisaa Hoggansa Dr. Abiyyin Dhufe Dhugaa Baha: Ibsa Imbaasii Yunaaytid Isteets
Badii Ga'eef Ani Itti-Gaafatamaa dha Taanaan Mummichi Ministeeraas Itti-gafatamaa Ta'u
Badii gaggeeffame jedhan ennaa ibsan, foddaa Awutoobusa imaltootaas ta’e kan kokolaataa xixxiqqaa caccabsuu ykn balaan akka isaan mudatu gochuu, namootaa fi qabeenya daldalaa namoota mormii kanatti dabalamuu didanii dhagaan reebuu akkasumas namoonni fedhii isaaniin ala mormii kanatti akka dabalaman gochuuf humnaan dirqisisuun ykn midhaa kanneen biroo dhaqqabsisuun yakka akka ta’e hubachisan Obbo Addisuu Araggaa.
Badii gam lameen irra ga'e garu waajiroonni gama lameenii hin ibsinee jechuun Addis Chekkol gabaasee jira.
Badii tanaaf namii 21 ibiddaan,namii lama ammoo rasaasa waardiyaan nama ibidda baqatuu dhahaniin ijjeesani jedha gabaasii koomishiinii kanaa.
Badii yeroo dheeraa dura ta’e barreessanii dhaloota har’a dubbisisuun uummata walitti buusuu dha kanneen jedhan yoo jiraatan iyyuu jedha Obbo Tasfaayeen gochi rawwatame gaariis ta’e hamaa seenaa waan ta’eef barreeffamuu qaba jedha.
Bafanaa Bafaana Afrika Kibbaa,A’aarbii Ayvoorii Koosti,Hurjiin gugurraalleen Gaanaa,nyenyeecnii Kameruun Rasaasii Zaambiyaa fi walumatut biyya 16 dorgommii tanaa qophiiti jira.
Bafana Bafanaan Afrikaa Kibbaallee tapha kaleetiin Sishelsi 6-0 caraffatte. Ugaandaa fi Cape Verde ammoo warra waliin taphatan Leseetoo fi Tanzaaniyaa 3-0 qaqaarifatan.
Baftaa ken aa ergii akka rafaa buluu…
Baga Ayyaana Molidaa Nagaan Geessan:Gumii Dhimmoota Islaamaa Naannoo Oromiyaa
Baga Waggaa Haaraa Geessan: Ambaasaadar Maayik Reener
Bahiin filannoo Yunaaytid Isteetis torbanoota booda raggasifama. Kana edduutti garuu dhimmichi mana murtii deemuu akkasumas Kutaalen sagalee irra deebi’anii lakkahuuf murteessuu danda’u.
Bahiitii tana irratti seneterootii Amerikaa hagii tokko lakkoofsii kun hin diqqaataa jedhan, kaan ammoo hin guddate jedhan
Ba’ii argames daayirikterichi waaltaa dhukkubooa daariqaa ykn infekshinii to’atuu Dr. Antonii Faawuchii galateeffatanii baay’ee abdachiisaa dha jedhan.
Ba’ii Ertraan galmeessiste ajensiiwwan TMn ajaaifamaniiru jechuu dhaan kan akka du’a ijoollee, HIV fi dhibee busaa fi dhukkuba daddarban kanneen biroo gad xiqqeessuuf galma jiru jalqaba bara 2013 qabee bakkaan geesseetti jedhan.
Ba’ii filannoo jabn bara 2007 ifa kan taasisan dura taa’aan boordiin filannoo professor Merga Baqqaanaa raga hanga ammaatti argameen paartiin biyya bulchu IHADEG fi partileen isa jala jiran injifachuu isaa beeksisaniiru.
Ba’ii filannoo prezidaantummaa Keniyaa kan Onkolooleessa 26 bara 2017 gaggeeffame irratti manni murtii mummeen kan Keniyaa falmii guyyaa dhumaa har’a dhaggeeffatee jira.
Ba’ii gaariin yeroo mara dhimmootii diplomaasummaa irratti ni injifata jedhan.
Ba’iin duraa kan filannoo walii gala Hindii akka mul’isutti paartiin biyya bulchu kan muummicha ministeeraa Narendra Moodii waan injifate fakkaata.
Ba’iin filannoo buufataalee Filannoorratti maxxanfame, lakkoobsi irra-caalaan mallattoon Shaafetaa kan akka Naannoon Sidaamaa hundaa’u filatanii agarsiisu tahuu Buufataalee Filannoorra naanna’ee arguu isaa, dubbate – gabaasaan keenya filannoo sana hordofuuf Hawaasaatti argamu.
Ba’iin filannoo hanga xumura torbaniitti hin beekamu. Waggaa kana yoo xiqqaate uummanni miliyoonni 94 hanga kaleessa galgalaatti dursanii sagalee kan kennan yoo ta’u sababaa soda koronaaf jecha hedduun sagalee poostaan ergamee kutaalee hanga tokko keessatti laka’uun yeroo fudhachuu mala.
Ba’iin Filannoo Hiree Murteeffannaa Uummata Sidaamaa sagalee caalmaa Godinaan Sidaamaa naannoo haa tahu jedhuun xumurame.
Ba’iin filannoo ka duraa Dilbata kaleessaa gara galgalaa ba’an sakka agarsiisanti sagalee uummataa lakka’aman keessaa harkii 93 bulchiinsa waraanaa deggeru.
Ba’iin filannoo komiishina filannoon ifa ta’e akka mul’isutti hanga ammaatti Kenyaattaan Odinga qabxii saliin dursaa jiran.
Ba’iin filannoo kun yoo mana-murtii heeraatiin raggaasisame, dorgommii marsaa lammataa hin barbaachisiin, Saal injifatan jechuu dha.
Ba’iin Filannoo Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis Hin Beekamin Jira
Ba’iin filannoo Senegaal, ka kutaalee irraa gabaasaman akka agarsiisanitti, Maakii Saal ammas deebi’anii filamuun beekamee jira.
Ba'iin Filannoo Taanzaaniyaa ka duraa har'a beeksisamuu mala
Ba’iin filannoo Tigiraay ka xumuraa har’a dhiha irra ifatti labsamee jira.
Ba’iin filannoo xumuraa ifa kan taasisamu Waxabajjii 15 bara 2007 ta’uu boordichi beeksisee jira.
Ba’iin filmaataa inni dhumaa akka agarsiisuutti Macroon sagalee harka 23.8 kan argatan yoo ta’u Le Pen harka 21.5 argatan.Namoonni
Ba’iin filmaata kun humnootii Chaayinaa deggeran kanneen siyaasa Hoong Koong keessaa harka caalaa ta’aniif mallattoo kufaatii guddaa dha jedhamee jira.
Ba’iin komiishinichaa kan jalqabaa, hanga ammaatti lakkoobsi isaanii sirriitti kan hin beekamne Aksuum keessatti lammiiwwan, loltota Eetraan ajjeefaman ajjeefamuu tuqee jira jedha ibsu sun.
Ba’iin murtii uummataa har’a beeksisama jedhamee eegama. Haa ta’u malee Dilbata kaleessaa uummati ba’ee filate dhibba irraa harka 23.7 ta’uu qaamotiin filannoo kan beeksisan yoo ta’u miseensonni mormii geggeeffamee garuu sochii isaanii danquuf ofumaa kan geggeessame jechuu dhaan sagalee kenname sana fudhatama dhabsiisan.
Ba’iin qorannaa kanaa haga har’aatti kan hin beekamiin ta’uu gabaasaan keenya – Muktaar Usmaan nuuf ibsee jira.
Ba;iin qorannaa kanaas barruu Wiixata kaleessaa barruu Neew Inglaand Joornaal of Madisiin jedhamu irratti ba'e jira.
Ba'iin qorqnnaa kanaa fi kan addunyaa akkasumas kan kutaa sana keessaa ilaalamee gara fuula duraatti qorannaan gaggeeffamu maal ta'u akka qabu kan agarsiisuu ta'a jechuun gareen dhukkuba koviid-19 ittisuuf hundeeffame hubachisuu isaa Birhaanee Berhe Asmaraa irraa gabaasee jira.
Ba’iin sagalee kennamee jedhan presizidaant Obaamaan Wixineen murtii sun sagalee deggersaa 15 argate. wixineen murtii sun “murtii 2178/bara 2014 jedhamuun sagalee guutuun raggaasisamee jira jedhan.
Ba’iin Sagalee Ummataa Dogoggorfamee Jira: Raa’ilaa Odingaa
Ba’iin wal ga’ii kana irraa argamu jireenya uummata odola sanaa kan kallatiin dhiibbaan irratti qabaatu jiraattonni See’ool waa’ee wal ga’ii geggeeffamuuf jiruuwaa hedduu jedhan qabu.
Ba’ii siyaasaa keessatti lammiiwwan sagaleen isaanii dhaga’amuu qaba, inni kun dhugumatti sagaleen uummataa kan keessatti hirmaannaa qabaate miti jedhan.
Ba'iiwwan Filannoo Senegaal Kutaalee Irraa Gabaafaman Ammas Maakii Saal Moo'achuu Agarsiisan
Bajata jiru harka guddaan gargaarsa COVID-19n gula deebisan.
Bajata poolisiif ramadame gara hojii kan poolisii hin ta’iin nagummaa hawaasaa eegsisuu kan akka tajaajila hawaasaatti akka darbuuf gaaffii dhiyaate fudhatama dhabsiisan. Lammiiwwan Ameerikaa seeraa fi seerata barbaadu. Jechuu dhiisuu malu, waa’ee isaa dubbachuu dhiisuu malu, garuu kan isaan barbaadan sana. Hangi tokko waan barbaadan illee hin beekan, garuu kan isaan barbaadan kana jedhan Tramp.
Bajata tana Pirezidaanti Tiraampitti Bitootessa 16,2017 keessaa akkuma filatameen bajata 2018 jedhee kongireesii Amerikaatti dhiyeeffate.Kana fudhachuu fi fudhachuu dhabuu irratti wal falmuutti jiran.Barii bajata mootummaa Amerikaa 2017 edana dhumata.
Bajatii aanaa tokkooyyuu waggaatti birrii miliyoona 200 oli akka jecha isaatti. “Isin hin sobuu obsii barbaachisaa,” jedhe.Godina lammataa qabaachuun dhabuun ammoo rakkoon keessan fala hin argattu jechuu miti, jedhe.
Bajatii Itoophiyaa Bara 2007/2008 Qarshii Biliyoona 223.3, Qooda Naannolee keessaa Ka Oromiyaa harka 31
Bajatii mootummaa US bara 2020 doolara tiriliyoona 4.7. Bara rakkoo akkanaa US akkamiin ummata gargaarti?Hawaasii Oromoo godina keessa jiru ummata ufii maaniin gargaara?
Bajatii raggaasifamee kun qarshii Biliyoona 400 fi Biliyoona 76 yoo ta'u isa yeroo kaanii irra gudda ta'uun ibsamee jira. Sababaan isaa waggoota lamaan darban keessa omishnii argamee irraa hafaa ta'u Mummichi Ministeeraa Abiyyi Ahmad ibsanii jiru.
Bajati ministrii dhimma alaa dhibba irraa harka 38n gad caba ennaa jedhamu yeroo ammaa manni maree murtii seeraaf hoogganaa kan t’an Mitch McConnel kanatti kan walii hin galle ta’uu ibsanii manni marichaa kan hin raggaasisne ta’uu tuqaniiru.
Bajatni Mootummaa Ameerikaa Gargaarsa Biyyoota Alaa Xinneessa Jedhame Harra Ifa Godhama
Bajetii tun ta ganna kanaa birri biliyoona 3.6n caalti.
Bajta Itoophiyaa Paarlaamaatti raggaasa.Barii Bajata Itoophiyaa Adoolessa 8,2015 jalaqaba bajatii baranaa ka bara dabree hakra 20 caala.
Baki Arlington kun duraan bakka ilma akkawoo George Washington ture. Bakki awwaalchaa kun awwaala loltoota kanneen waraana seenaa Ameerikaa keessatti wareegamantu keessatti argama. Kaan isaanii bara waraana warraaqsaa kan bara 1700mota keessa lolaa turanii awwaalchi isaanii asitti darbee ti.
Bakka ajjeechaan kun itti rawwatame kan bashanannaa yoo ta’u lammiwwan biyyoota gama dhyaa biratti beekamaa dha.
Bakka Ambaasaddaraa banaa tahe bakka-bu’uun kan hojjetaa jiran – hoji raaw’achiisaa Embaasichaa - Piiter Bruumaan dabalee, waajira Embaasicha Ameerikaa Finfinnee jiru fi Dhaabbata Gargaarsa Misoomaa Yunaayitid Isteets irraa kanneen walitti-dhufan – gurmuun hoogganota hojii, gidduu kana bulchiinsa naannoo Somaalee daawwatanii turan.
Bakkaawwan xayyaaronni nam maleeyyii mancaafamuun kan dhaga’ame erga ripxe loltoonni naannoo Tigraay keessaa xayyaarri nam maleeyyii Emeret Asab irraa ga’uu dhaan maadhee isaanii haleeluu himatanii booda. Tokkummaan Emireetota Arabaa himannaa ripxe loltoonni ragaa hin dhiyeessine jedheef deebii hin kennine.
“Bakka badduu irraa akka isaan fagaatan,hiriyaa badaa irraa akka isaan fagaatan.Aadaa ufii akka horodfan.Amantii ufis akka hordoafan,barsiifna.”
Bakka Balaan Xiyyaaraa Itti Dhaqqaberraa Gabaasa Kallattii
Bakka baqattoota kana itti simatu illee magaalaalee daangaa Busia fi Tororo keessatti tolchuuf karoorfachuu isaa ibsee jira jechuun Haliimaa Athumanii Kampaalaa irraa gabaastee jirti.
Bakka biroo Awrooppaa keessaa biyyoota gamtaa Awrooppaa hedduu keessatti duulli talaallii ifa taasisamuun talaalliin Astraa Zenekaa amansiisaa ta’uun odeeffannoo dogoggoraa ti jechuun angawoonni eegumsa fayyaa uummataa ibsuu isaaniin danqamee jira.
Bakka biroo dhaa immoo manneen barnootaa Hong Kong martinuu Wixata darbe cufamanii jiru. Yeroon kun yeroo boqonnaan yeroo bonaa itti jalqabu.
Bakka birootti sagantaan akkasii qophaa’ee of eeggannoo fi icitii guddaa dhaan ture. Biyyattii keessatti karaan itti socho’aan tokko illee hin jiru jedha Iskindir Naggaa.
Bakka bombiin sun itti dho’e irraa hanga tokko fagaatee gareen boombii fashaleessu meeshaa elektrikii kan nyaata ukkaamsee battala bilcheessu kan “pressure cooker” mobaila harkaatti shiboo dhaan qabsiisame argan.
Bakka-bu’aa dhaabbataan muummicha-barreessaa Tokkummaa Mootummootaa – Saachaa Serjihoo Loorentii Sooiiz, har’a ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, gareen dhimma kana qoratu, Gamtaa Afrikaa irraa akka gara sanatti bobbaasamnuuf jiru eerganii, Tokkummaan Mootummootaas ka Gamtaa Afrikaa gargaaruun hojjetu ta’uu hubachiisan.
Bakka bu’aa garee daldaltoota Somaaliyaa kan ta’an Omar Ahimed Noor akka jedhanitti sababaa Musliima ykn lammii Somaalee taate qofaaf gara Yunaayitid Isteetis akka hin deemne ugguramta. Sun amma ka’ee jira. kan haqaa ti, injifannoon kan biyyootaa fi addunyaa maraa ti jedhan.
Bakka bu’aa jaarsolii kan ta’an obbo Ayyelee Booruu naannoo keenya uummachuu dhimma jedhu irratti mootummaa waliin mari’ataa turre. Yeroo dheeraas eegnee jirra. Garuu deebii hin arganne. Kanaaf guyyaan seeraan kenname waan dhumateef dargaggoota waliin mari’annee, naannoo ofii keenyaa labsine jedhan.
Bakka bu’aa kantiibaa bulchiinsa Dirree Dawaa abbotiin amantii,maanguddoota biyyaa,abbotii Gadaa, Ugaazoota, komishinni Polisii fi hawaasnii Yunivarsitichaa bakka argamanti staadiyamii yunivarsitichaa keessatti gumiin nagaa kun gaggeeffame.
Bakka bu’aa KFO kan godhina Horroo Guduruu Wallaggaa obbo Dagbaas Waaqoyyaa haala gamas jiru ennaa ibsan mootummaan ibsi inni baasu sadarkaa godinaa fi aanaatti ennaa gad bu’u hojiitti hin hiikamu jedhanii nama biyya bulchu wallaalleerra jedhan.
Bakka bu’aa KFO obbo Addisuu Bullaalaa fi buqqaatota akkasumas itti gaafatamtuu waajjira kominikeeshinii magaalattii aadde Dirribee Girmaa dubbisnee jirra.
"Bakka-bu’aan bulchaa aanaa Jaardagaa-Jaartee, Obbo Fayyeeraa Soorii, garuu, ""hidhamtoota sababaa siyaasaatiin qabaman qulqulleeffadhee hin beeku, kanneen mana hidhaa jiran namoota sababaa hannaatiin qabamani,"" jedhu. Kana malee.""Kanneen maqaan isaanii armaa olitti tarreessame tarii humna nageenyaan qabamamuu malan, haga ammaatti gabaasaa hin arganne,"" jedhanii jiru."
Bakka-bu’aan Ehaadegii fi Paarlaamaa keessatti ministarri itti-waamamaan mootummaa – Obbo Asmellaash Wolde-sillaasee, akkasumas, itti-gaafatamaan sab-quunnamtii Paartii ERAAPPAA – Obbo Melaakuu Messelee immoo miseensota koree kanaa ti. Koreen kun – ajendaalee Ehaadeg irraa dabalee, paartiilee walitti-dubbachuuf jiran irraa itti dhihaate har’a ilaaluu jalqabuu isaa beeksisee jira.
Bakka Bu’aan Hawaasa Baqattootaa Dhadhaab tokko maree Baqattoota Waliin Mr. Huseen fi Filippiinoo Giraandii waliin taasisame ilaalchisuun yoo dubbatan, ‘rakkoo hanqina midhaan nyaataa qabnu yeroo baayyee himannus nuuf hin furamne, namoota dhufanii nu dubbisan kanaaf himnus yoomitti akka furamu nuuf hin keenye. jedhan.
Bakka bu’aan hawaasa baqattootaa Obbo Taajuun balaa kanaan namootni du’an haga yoonaa baramuu baatamus, lakkoofsi namoota du’anii kan eeramee oli jedhu.
Bakka bu’aan hawaasa baqattoota Oromoo ka Afriikaa Kibbaa lammileen Itiyoophiyaa torbee darbe magaala johaanesbergitti hidhaman ammaa to’annoo poolisii jela jiruu jechuun dubbatan. Nahwii Musaa akka jedhanitti, Hawaasi Baqattoota Oromoo Afriikaa Kibbaa jiru warri kun akka gadi lakkifmaniif abukaatoo dhaabee mormaafii jira jedhan. Baqattootni ammas haalli jiru sodaachisaadha jedhu.
Bakka bu'aan kantiibaa magaalaa Naqamtee Obbo Firdiisaa Gammadaa deebii kennaniin hojjattoonni waajirichaa hedduun hidhamuu fi rakinni haala nageenyaa sababa hanqina tajaajilaa kanaaf sababaa tahuuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Bakka-bu’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, ka Wallagga Bahaa – Obbo Fiqaaduu Ayyaanaa, turban dabre Komaand Poostiin qabamuu maaatiin isaanii fi miseensonni Koree Hoji-raaw’achiistuu paartichaa VOA-tti himanii jiran.
Bakka bu’aan mana maree kooriyaa kibbaa Yi Wang-young garuu tuuta ofuuf ibsa kennaniin tajaajilli dhaaba basaasa biyyoolessaa Pyongyang tecknooloogii misaayla ICBM jedhu kanaa oomishuuf dandeettii qabaachuu hin mirkaneessine jedhan. Yi-n itti dabaluu dhaan dhaabi isaanii hojii addaa keellaa yaalii nukleraa kooriyaa kaabaa Punggye-ri keessatti geggeessamu illee hin argine jedhan.
Bakka bu’aan mana marii Chris Smith kana kan dubbatan torban darbe Afriikaa waaltaa daawwatanii erga deebi’anii booda.
Bakka-bu’aan Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Dhaabbaa Dabalee haasawa sirna geggessaa sana irratti dhageessisaniin, “Haacaaluun qabsaawa qofa miti, Haacaaluun waan hundumaa dha. Siidaan isaa Ambo keessatti qofa otuu hin taane Finfinnee keessattillee dhaabachuu qabaa, jechuu isaanis himanii jiran.
Bakka Bu’aan Paartii Badhaadhinaa Hawaasa Oromoo Naannoo Gaambeellaa Obbo Garramuu Adabaa gama isaaniin “Nagaan waan uumameef namootni Gaambeellaatti baqatanii turan amma gara qehee isaaniitti deebi’anii jiran,” jedhu. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bakka-bu’aan Paartii Kongiresii Federaalawa Oromoo, KFO, Godinaa Wallagga Bahaa, Obbo Fiqaaduu Ayyaanaa, yeroo ja’a tahuuf erga hidhamanii booda kaleessa hiikamuu isaanii KFOn Beeksisee. Manni Murtii Olaanaa Godina Wallagga Bahaa,”Obbo Fiqaaduun gochaa ittiin shakkaman waan hin raaw’anneef bilisaan gadhiifaman, jedha.Gama biraatiin Godina Wallagga Lixaa, aanaa Qilxuu Kaarraatti namoonni 21 erga Komaand Poostiin hidhamanii baatiiwwan ja’a caalaniif hidhaman, jedhu maatii isaa keessaa. Bulchaan aanaa Qilxuu Kaarraa kanarratti deebii kennan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bakka bu’aan paartii MEDREK filannoo tana tohchuuf godina Gujii aanaa Liiban buufata filannoo Dhakaa qallaatti ergan seera malee dabaa fi qajeeluma filanoo laaluu na dhowwanii jedha.
Bakka bu’aan paartii mormitootaa Filannoo Pirezedaantummaa Keeniyaa kamisa dhufu ta’uuf deemu kana irratti hirmaachuu baatanus, filannoon kun akka Manni Murtii Olaanaa Keeniyaa jedhedhetti gaggeeffamuu qaba jechuun pirezientiin Keeniyaa Uhuuruu keeniyaattaa dubbatan.
Bakka Bu’aan Paartii Mormituu Keeniyaa Raayilaaa Odiingaa Boordiin Filannoo biyyattii jijjiiram gochuu qabu hin goone jechuun Filannoo kana irratti hirmaachuu yoo lagatan, Keeniyaattaan garuu ‘Raayilaan filannoo kana lagatanus, irratti hirmaatanus filannoon kuni guyyaa jedhametti gaggeeffamuu qaba’jedhan.
Bakka bu’aan waldaa Geejjibaa Itiyoophiyaa Jibuutii jiruu kun rakkoo karaa warra bakka bu’aa ministeera Geejjibaa mootummaa Federaalaa Jibuutii jiraniin nutti dhufe kun konkolaachistoonni rakkoon yoo isaanirra dhaqqabu akka gargaarsa yeroon hin arganne taasisuu dubbatu. Kanaafis Embaasiin Itiyoophiyaa darbee rakkoo kana furuutti jiraa jedhan.
Bakka Bu’oonii Mana Maree Yunaatid Isteets Afur Itoophiyaa Keessatti Mariin Karaa Nagaa Akka Jalqabamuu Gaafatan
Bakka-bu’oonni dhaabbatoota daldalaa adda addaa hedduun agarsiisa daldalaa yokaan Eksipoo torban kana geggeessametti hirmaatan – nyaata hoteelota lameen irraa ergame eega nyaatanii booda, dhukkuba gara kaasaa yokaan yaasaan qabamanii yeroo wal’aansaaf deeman mallattoon kun argame – jedha.
Bakka-bu’oonni Gumii Humna Waraanaa Sudaaniin bulchaa jiruu fi kan wal-taatota falmii mirga dimookiraasii, har’a, waliigaltee aangoo qooddannaa mallatteessanii jiran.
Bakka-bu’oonni, ka Mootummaa Venezu’eelaa fi ka mormitootaa, wal-dura dhaabbannaa biyyattii Ameerikaa Kibbaa danqaa dinagee fi siyaasaa keessa galchee jirutti furmaata barbaacha, mariif gara Noorweyitti imalanii jiran.
Bakka-bu’oonni Mootummaa Venezu’eelaa fi Mormitootaa Mariif gara Noorweyitti Imalan
Bakkabu’oonni paartii Kongirasii Federaalawa Oromoo Godina Wallagga Bahaa aanaalee Diggaa fi Nuunnuu Qumbaa keessatti miseensota isaanii waliin mari’achuuf eeyyama gaafatani ka dhorkan tahuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.Bulchaan aanaa Diggaa, bulchiinsi Aanaa eeyyema hin dhorkanne, yeroo kamittuu mirga miseensota isaanii waliin mari’achuu qabu erga jedhaniin booda, kan isaan geggeessuuf turan duula nu filadhaa waan taheef dhorkatamanii jedhaniiru. Bulchaan Aanaa Nuunnuu Qumbaa immoo, “miseensota isaanii tu hin argamiin hafe malee nuti galma hin dhowwanne” jedhu.
Bakka bu’oota jiraattota magaalaa Gondarii fi Baahir Daar waliin marii geggeessaniin gaaffii eenyummaa Walqaayit waliin wal qaatee gaaffii ka’eef deebii kennanii jiru.
Bakka bu’oota paartilee garaa garaaf ergaa dabarsuu yaadanillee bakka buutota paartilee arguu dhabuu isaaniitti mufatana barattoonni tun.
Bakka-bu’oota tumsa kanatti hirmaatan keessaa miseensa koree hoji raawwachiiftuu ABO obbo Toleeraa Adabaa ibsa nuuf kennanii jiran.
Bakka bu'ootni godinoota lamaanii waltajjii araaraa kana irratti argaman, nagaa waarawaa mirkaneessuu fi sochiilee addaan citan eegaluuf walii galanii jiru. Naakoor Malkaa tu Gimbii irraa gabaase. Guutmma isaa caqasaa.
Bakka buutonni barattootaa bulchiinsa waliin marii gaaggeessaa akka turan kan ibsan barattoonni dhuma irratti garuu mariif seenanii hin deebi’in waan hafaniif mormiin keenya hammaate jedhu.
Bakka buutonni kun mummicha ministeera Abiy Ahamd waliin kanneen mari’atan yoo ta’u jijjirama biyyatti keessaa akka deggeran kunis dogoggoora ammaan dura hojjataman sirreessuuf kan gargaaru ta’u dubbatan.
Bakka buutonni mana maree Yunaaytid Isteets 20 tasgabii-dhabinsa Itoopihyaa keessatti dhiheenya uumame irratti yaaddoo guddaa qabna, jechuudhan ministira haajaa alaa Yunaaytid Isteets Mike Poompiyootti xalayaa barreessan.
Bakka buutonni qonnaan bultota 2000 aanaa Daannoo kan godina shawaa lixaa kun dachii keenya irraa buqqaafamne jechuun himatan. Kanneen qe’ee ofii irraa buqa’an keessaa namni Said alii jedhaman VOAf akka ibsanitti erga walakkeessa bara 1990mootaa qabee achi jiraataa turuu isaanii ibsan.
Bakka buutonni Twitter har’a dhimma qorannaa Raashiyaan filannoo US waggaa darbee keessa harka qalfachuu ilaalchisee koree basaasaa kan Senetii waliin mari’achuuf jecha miseensota mana maree kan koree Sanaa waliin wal arguuf jiru.
Bakka buutonni ummataa Yunaaytid isteets kun marii paartiilee siyaasaa hirmaachise geggeessuu dabalatee kanneen fala taha jedhanillee xalayicha Ministara Dhimma-alaa Maayik Poompiyoof barreessan keessatti eeranii jian.
Bakka buutonni US fi Chaayinaa kaleessa sa’aatilee afuriif erga geggeessanii booda jiloonni US har’a gara buufata xayyaaraatti qajeelaniiru. Prezidaant Doonaald Traamp utuu jiloonni Shaangaayiin hin ga’in dura filannoo Ameerikaa bara 2020 booda walii galtee irra ga’amu ilaalchisee Chaayinaa akeekkachiisanii, boodatti harikfata yoo ta’e yeroo dhiyoo keessatti furamuu hin danda’u jedhan.
Bakka buutoonni paartilee gam lameenii Wiixata kaleessaa eenyuu prezidaantii Amerikaa isa itti aanuu ta'u qaba isa jedhu irratti sagalee eega kennanii booda Baaydiin sagalee 306 argachuun injifachuu isaanii akkasumas prezidaant Traamp sagalee 232 argachuun injifatamuun isaanii eega labsamee booda Baaydiin Haasawaa dhageesisan.
Bakka buutotii hawaasa Itoophiyaa gara garaalleen rakkoo Itoophiyaa keessa jirtu jedhan namii hagii tokko waan mana hidhaa Itoophiyaa keessatti isaan tolchanii fi waan argani rakkoolee hamaamtuu argine jedhan koree haajaa alaa Amerikaatti himatanii akka mootummaa Amerikaa Itoophiyaa gargaaru dhaabullee gaafatan.
Bakka buutuun FAO kan damee Itiyoophiyaa Faatomaa Seyid torban darbe ibsa kennaniin weerara kana ittisuuf hatattamaan ratkaanfii fudhachuu qabna jedhan. Hayyoonni jaarmayaa gargaarsaa Ameerikaa USAID haala weerara hawwaannisa gammoojjii Itiyoophiyaa keessaa qorataa jiraachuu bakka buutuun dhaabichaa VOAf ibsaniiru.
Bakka buutuun mana maree Yunaayitid Isteetis Rashiidaa Taliib ministriin dhimma biyya keessaa Israa’el akka isaan akkawoo isaanii lammii Faalisxiin kan West Bank keessa jiraatabn daawwatan eeyameefii sa’aatilee hanga tokko booda murtii isaanii garagalchanii jidhan.
Bakka COVID-19 Jalqaba Argame Ilaalchisuun Ba’iin Qorannaa Beeksisamuuf Jira: Hogganaa WHO
Bakka godaantonni fi bidiruun koolu galtootaa fi baqattoota baatte irraa dhufaa jirus humnootii galaanaa fi waardiyyaalee andaara galaanaatti beeksisaa turan. Hojii isaanii kanaaf oolchaa baqattootaa maqaan jedhu kennameefii jira.
Bakka Har’a hiriirri itti geggeessamuu – jiraattonni nuuf ibsan, Godinaa Wallaggaa Lixaa, aanaa Mana-Sibuu, magaalaa Mandii keessatti, barattonni sadarkaa lammaffaa qophaa’inaa hiriiranii gaaffii isaanii dhiheeffachuuf yeroo gara Bulchiinsa magaalaatti deemaa turanitti humnoonni mootummaa itti bobba’uudhaan reebanii adda-facaasii isaanii dubbatu – jiraattonni sun.
Bakka hedduu quunnamtiin waan hin jiraanneef himannaalee kana qorachuu akkasumas Tigraay keessa kan jiru dararaan dhala namaa hagam akka ta’e addaan baasuun rakkisaa ta’ee jira. Haala jiru gamaaggamuu, siiviilotaaf eegumsa gohuu fi yakkamtoota yakka dalagan murtiitti dhiyeessuuf qorattoonni mirga namaa walaBaa naannoo sana dhorkaa tokko malee akka seenan tokkummaa mootummootaatti hooggantuun dhimma mirga namaa Michelle Bachelet gaafataniiru.
Bakka hiriira Sanatti kan argamee fi haala baqattoonni Paris itti jiran kan nuuf ibse dargaggoo Guutamaa Tadala ture. Tujuben paristti bilbiluun haasofsiistee jirti.
Bakka hiriirri bal’inaan itti geggeessamaa ture – Godinaa Gujjii keessaa Jiraattonni akka jedhanitti, Proojektii Albuudaa Warqee fi albuudaalee kaan baasuu, kan Jaarmayaa Midrook jedhamuun geggeessamu mormuutti fuuleffate – hiriirri uummataa. Humnoonni mootummaa wal-dhibdee waa’ee lafaa duraan Booranaa Gujii gidduu turetti dhimma ba’uudhaan uummata lameen walitti-buusuu yaalaa jiru – jechuun illee himataa jiran.
Bakka hiriirri nagaan geggeessamee xumurame – magaalaa Amboo keessatti, poolisoonni Oromiyaa tasgabbiidhaan uummaticha hiriira hahee fi gaaffii isaa dhaadannoodhaan dhageessifataa ture geggeessanii, otuu dhiibbaa tokko itti hin godhiin akka nagaa fi eebbaan cumuratee galu taasisan – jedhu – jiraattonni.
Bakka hogganoonni Adda Bilisummaa Ummata Tigiraay(ABUT) jiran nama eeruu kenneef badhaasa Qarshii Miliyoona kudhanii kennuuf qopheessuu isaa Ministeeri Rayyaa Ittisa Itiyoophiyaa beeksise jira.
Bakka Hojii Koo Dhaqeen Vaayiresii Koronaan Qabame: Jiraataa Kutaa South Dakota
• Bakka hundatti kakaasiiwwan jeequmsa uumuu danda’an gaggeessuu,• Dhaabbilee shororkeessaa waliin qunnamtii kamuu uumuu, ergaa dabarsuu, miidiyaalee isaanii - OMN, ISAT fi ka biroo caqasuu• Hiriira ba’uu,• Tajaajila hawaasummaa laachuu dhabuu/cufuu,• Dhaabota barnootaarratti qoqqobbii kamuu uumuuf yaaluu,• Iddoowwan oolmaa fi ispoortiitti kakaa’umsa kamuu gaggeessuu,• Bu’uuraalee misoomaa fi dhaabota hawaasummaarratti balaa qaqqabsiisuu,• Ayyaana hawaasummaa fi biyyoolessaa jeequu,• Ayyaana hawaasaa/aadaa fi amantaarratti kakaasii gaggeessuu,• Uffannaa/hucuuwwan dhoorkamanitti fayyadamu yokaan uffachuu,• Meeshaa waraanaa eeyyama qabanis iddoowwan adda ba’ii ummataatti qabatanii argamuu,• Iddoo dhoorkaatti argamuu,• Diippiloomaatonni beekamtii mootummaan ala kiilo meetira 40 jiddu galeessarraa fagaatanii deemuu
Bakka inni yakka suukaneessaa raawwate keessa tursuun sirrii dha kan jedhan Traamp kan umuriin waggaa 29 Sayfullo Saipov NY keessatti himatamee adabi du’aa murtaa’u saffisuu qaba jedhan.
Bakka Irreechi bara kanaa itti geggeeffame Bishooftuu fi naannawaa isheetti bilbiluu dhaan namoota itti hirmaatanii deebi’aa jiran haasofsiisnee jirra. Waan isaan Jedhan dhaggeeffadhaa.
Bakka isaan buufatanii jiran daandii irraa walitti qabuu dhaan magaalaa dhaa alatti geessee nu gate, achitti illee poolsiin faana nu dha’ee mirga keenyaaf ennaa iyyanutti nu reebee nu dararuu dhaan kaan immoo hidhaatti naqe jedhan. Guyyaa har’aas magaalaa Paris ala naannoo LASAPEL jedhamutti hiriira mormii geggeessanii jiru.
Bakka isaanii ibsa har’a biilsa sana fuulleetti dubbifameen, Kyaw Zwar Minn akka jedhanitti hojjettoonni embaichaa yoo diplomaatota mootummaaf amanamoo ta’an waliin hojjechuu didan, adaba cimaan akka irra ga’u itti himame.
Bakka isaaniis Itti Aantuun isaanii Suhuuluu Hassan bakka buuti jedhameetu eeggama.
Bakka isaan jiran irraa meterea 100 fagaatee kan umuriin waggaa 31 Christine Ndunge hojii dhugaatii lallaafaa gurguruu irratti bobbaatee jirti. Daandii irratti bakka ahannanaa uummataa walakeessa Nairobi jiru waggaa dheeraaf hojjettee jirti.
Bakka itti hiriira mormii dheengaddaa irratti humnoonni mooutmmaa namootatti dhukaasanii yoo xiqqaate barsiisaa tokkoo barataa tokko ajjeesan, jedhame, Kofalee fi naannoolee itti loltoonni mootummaa g yoo xiqqaate shan ajjeesamanii fi 11 madeessaman, jechuun jiraattonni dubbatan – magaalaa Ajjee, akkasumas, Shaallaa fi Abaaroo keessatti ittii mormiin itti fufee jira – jedhu, jiraattonni. Waraanni mootummaa Kuyyeeraa keessa akka buufatee jiru illee dubbatu.
Bakka kaleessa riphxee-loltoonni Boombii konkolaatota lama dhoosuu fi haleellaa of wareeginsaa geggeessuun lola itti jalqabanii gamoolee hedduu dhuunfatan – ganda Jobaar dabalee, gandeen hedduutti xiyyeeffatee geggeessame – haleellaan humnoota mootummaa Siiriyaa kun.
Bakka kanas gadamoojjiwwan waraanaa bakka qonnaa guddaa kan qaban ennaa ta’u achittis hojii hedduutu jira jedhan. Hojiin keenyas kan akka barbarree funaanuu, xaafii haamuu, boqqolloo quncisuu fi falfaluu kan fakkaatu hanga guyyaa deebinuutti boqonnaa malee hojjetaa turre jedhan.
Bakka kophaatti baasanii tursiisan kanatti kanneen simataman lammiwwan Itiyoophiyaa Jabuutii irraa baasaman kanaaf nyaata, bakka hirribaa fi wanneen bu’uraaf barbaachisan dhiheesseefii guyyoota kudha afuriif akka isaan tursiisu ka dubbate, bulchiinsichi Dirre Dhawaa, guyyaa kudha afurii booda immoo, qorannaan vaayiresii Koronaa eega taasisameefii booda gara bulchiisota naannoo irraa dhufanitti kan deebisaman tahuu beeksise.
Bakka lamatti hirmauun biyyoota 40 caalaa keessatti leenjiin kun akka itti fufuu ibsamee jira.
Bakkalcha Abdoosh warra hiriira mormii kana Ottawaatti qopheesse keessaa tokko“Embaasii Itoophiyaa,CBC(Canadian Broadcasting Corporation) Paarlaamaa Kanaadaa,Ministera Haajaa Alaa Kanaadaa, Embaasii USA Ottawaa jiru duratti hiriira baana.”
Bakka maatiiwwan kun walitti qabamaa jiran keessaa tokko Aanaa gumii eldallootti akka argamu himame. Nami maatii miseensa 20 qabu of harkaa qaban tokko gara Kaampii kanaa bulchitoota gandaa, milishoota gandaa fi poolisootaan maatii waliin fidamuu dubbatu. Maanguddoon kun kanaaan dura miseensi maatii isaanii waan ‘Qabsoo hidhannootti’ makameef gabaasa goonee turree jedhan. Sana booda amma humni poolisii mootummaa dhufee gara kaampii Eldalloo keessa jiruutti akka isaan galche himan.
Bakka marattuu gaaffiin hiriirtootaa wal fakkaataa yoo ta’u kanneen keessaa ajjechaan humnootii addaa kan bulchinsii naannoo Somaalee uummata Oromoo irratti gaggeessu haa dhaabatuu, Haasawaa mummichi ministeeraa Haayle Maariyaam Dassaaleenya dheengadda dhageesisan gam tokkoof kan logee fi uummata Oromoo bakka kan hin buune dhaa, Oromoota jireenya isaanii irraa buqqa’uuf dirqaman hojiin deebisanii qubsisuu itti fufuu qaba kan jedhanii fi kanneen biroon keessatti argamu.
Bakka Mettemmaa Yohaannis jedhu irra lafa hektaara 1300 irra sanyii midhaan adda addaa misoomsanii kan turan ta’uu kan dubbatan namni obbo Adderaajjew Asmaamaaw jedhaman VOAf akka himanitti Onkoloolessa 23 bara 2013 oomisha makaraa utuu jiranii raayyaan waraana Sudaan naannoo sana weeraruu ibsaniiru.
bakka mormii nyaata lagachuu geggeessinee teenyutti dhakaan nutti darbamee haleellaan nu irratti raawwatee jira jechuun himataniiru. Kan barataan Yuniversitii Gonder mooraa Maaraakii reebichi na irratti raawwate jedheen jalqabna.
Bakka namni akka kiyya haala biyya kanaa nama hubachiisee daandii nama qabsiisu hin jirretti, cicha hin qabaanne taaneen rakkoo ta’uu illee dubbatee jira. Garuu galma ofii ga’uuf cimanii hojjennaan waan hin dhaqqabneef hin jiru jechuun illee dhaamsa dabarsee jira Samson.
Bakka namoonni hedduun taa’anii laaqana nyaatanitti dhukaasi isheen bante sun eenuy irratti iyyuu kan qiyyaafate jedhee kan hin amanne ta’uu poolisiin beeksiseera.
Bakka Nefaas Silk Laaftoo Maangoo Caffee jedhamtti manneen jireenyaa 2000 ta’an diigamuu isaanii MEAD beeksisee jira.
Bakka Obbo Shiferraaw Shuguxee walgahiin hatattamaa kun immoo aaddee Muferiyaat Kamil filatee jira.Addee Mufariyaat Kamil afaan yaa’ii paarlaamaa ta’uun hojjataa kan jiran ta’uun ni yaadatama.
Bakka sanatti, odeeffannoo waraanaa argachuuf darararaan keessatti raawwatama jedhu.
Bakka silaa yaadame dhaqqabuuf takaallaan akka jiru yaadachisanii ammas yoo ta’e shiraa fi dabni hin jiru jechuun hin danda’amu jedhu. Knaaf jecha hogganni tokko ta’ee jabaachuu fi waan hin hojjatamiin hafan hundumaa xumuruun milkaa’inaaf hundee ta’u hubachiisan.
Bakka taajila geejjibaa fi naannawaa gabaatti fageenya eeggachuu akkasumas of eeggannoo taasisamuu qabu gochuurratti namoonni ammalle xiyyeeffannoo kennuu dhaban, jedhu.
Bakka taayitaa namni kaadhiman dubartii akka taatu ka dubbatan – prezidaant Traamp, namoota tarree sana keessa jiran keessaa sadii Koonii Baaret, Barbiraa Laago’aa fi Alisen Joonsi Raashiing tahuu beeksisan. Maqaa namoota lamaa ka biroo tarii tarree sana keessa jiraachuu malu, jedhamuu garuu hin dubbanne. Ogeeyyiin seeraa sadeenuu, kanneen safuutti cichan, paartii Rippaabilikaanii irraa ti.
Bakka tajaajilli interneetii 3G hin jiraannes yoo dhaqe 2Gn yoo jiraates isumatti of jijjiira. Kanaaf maamiltooni tajaajila 4G qabaatanii eessa iyyuu yoo dhaqan tajaajila ni argatu jechuu dha jedhan. Ethio Telecom tajaajila 4G kan labse gaii tajaajilli 3G jechuunis kan kana dura ture ilaalchisee komeen dhiyaachaa ennaa jirutti. Keessumaa tajaajila sana mobile isaanii irraa maamiltoonni qaban gatiin gaafataman hedduu guddaa ta’uu isaa dubbatu. Komeen sun jiraachuu kan amanan obbo Abdurahim adeemsa keessa kan sirraa’u ta’uu tuqaniiru.
Bakka tursiisa addaa ykn Quarantine turuun ofii fi maatii ofii Vaayirasii Koroonaa irraa baraaruuf faayidaa guddaa qaba jedha, Waloo beekamaan Lataa Qana'ii.
“Bakkawwan hiriirawwanii fi walga’iileen guguddoon jiran irraa fagaadhaa. Haala naannoo keessan jiru otuu wal-irraa hin kutiin xiinxalaa, bakka jirtanitti nageenyi keessan hagam amansiisaa akka tahe madaalaa” – jechuun kan lammiwwan isaa akeekkachiisu – ibsi Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets irraa bahe kun, “hiriirawwan irratti mootummaan akka humna gargaaramuu maluu fi itti dhukaasuu malu hubadhaa. Walga’iin karaa nagaa geggeessamuu yaadame illee deebiin hokkaraa akka mudatuu malu yokaan gara hookkaraatti akka jijjiiramuu malu hubachuu qabdan” jedha.
Bakkawwan Kaleessa hiriirri itti geggeessame keessaa tokko ka tahe – Godinaa Hararghee Lixaa, aanaa Doobbaa, Araddaa Misiraa Cifiraa keessatti immoo, hidhattoonni naannoo fi humnoonni Mootummaa Federaalaa namoota adamsanii hidhuu fi reebuu irraa kan ka’e, irra-jireessi dargaggootaa gara gaaraa yokaan Bosonaatti ka baqatanii jiran tahuu, jiraattonni Araddaa sanaa nuuf ibsanii jiran.
Bakkawwan Obbo Mulaatuu Gammachuu armaa olitti maqaa dhawan keessaa – ka Sanbata dabre, namoonni hedduun keessatti ajjeesaman – jechuun jiraattonni dubbatan keessaa tokko, kan Harargee Bahaatti argamtu magaalaa Awadaay.
Bakkawwan Obbo Mulaatuun maqaa dhawan keessaa tokko – Godinaa Harargee Lixaa, aanaa Odaa Bultum magaalaa Baddeessaa ti. Waa’ee mormii magaalattii keessatti geggeessamee fi tarkaanfii humnoonni mootummaan fudhatan, jedhamuu, jiraattonnii fi poolisiin magaalattii ibsanii jiran.
Bakk buutuun damee nagaa fi himaammata nagaa fi haajaa alaa Waldaa Awurooppaa, Firedirikaa Mogeriiniilleen wannii Itoophiyaa fi Eertiraan araaraaf jedhanii tahuutti jiran waan jabessaati jetti.
Bakkee Jaan meedaa jedhamutti kanneen argaman deggertootaa fi miseensota paarti MEDREK 200 hin caalle turan. Kanaaf jecha wal ga’iin sun geggeessamuu kan hin dandeenye ta’uu miseensota, deggertootaaf gaazexeessota achitti argamaniif kan ibsan barreessaa paartii medreK obbo Gebru G/Mariyaam turan.
Bakki awwaalchaa kun hektaara 11n guddatee jira. Gara fuula duraatti illee bakka awwaalchaa kuma 30 ta’u itti dabalamee jria.
Bakki Ciisichaa Barattoota Haramayaa Ni Gubate
Bakki daldalaa kun waggaa tokko dura deebi’ee baname. Kanneen lubbuun hafuuf carroman akka jedhantti nama addaan utuu hin baasin hidhatonni kun fixan.
Bakki fe’umsaa fi buusuu kun isa lammaffaa ta’u isaa fi Afrikaa keessatti guddicha ta’uun ibsamee jira.
Bakki hojii biraa akka kennamuufis gaafataniiru.
Bakki kun baqattoonni seeraan ala biyyattii seenan qubsuma yeroofii tolfatanii bakka jiraatan. Baqattoonni bakka kana jiraatan baaburaa fi konkolaataa dhaan gara Ingilaanditti ce’uuf yaalu.
Bakki kun United States keessaa bakka awwaalchaa beekamaa dha. Lafa hektaara 250 kan qabu ennaa ta’u waggoota dhibba hedduu dhura mukkeetii dhaabamantu keessatti argama. Muka kuma 800 kan gosa adda addaatu bakka awwaalcha kanaa keessatti argama.
Bakki mana hidhaa kunis asxaa ykn alaabaa akka hin qabnee mana dhuunfaa akka tahe darbees namni yoo gaaffiif deemellee akka eegdonni hidhamtoota kana gaafachuuf nama hin seensifne dargaggoonni hidhamanii bahani kuni Raadiyoonii Sagalee Ameerikaaf himaniiru.
Balaa ammaa fi ka biroo akkasumas yakka waraanaa fi tarii immoo yakka farra namoomaa walitti bu’iinsa Tigraay keessa jiruun raawwatamaa jiru sadarkaa addunyaatti akka qoratamu gaafanna jedhan.
Balaa Ayyaana Cuubbaa Irratti Dhaqabe, Gondar
Balaa Barliin keessatti Dhaqqabeef Itti Gafatama kan Fudhate Hin Jiru
Balaa Bombii of-wareegaan Adooleessa 24 dhaqqabsiise bulchaa magaalaa Moqadishoo galaafachuun jeeqamsa sadarkaa adda addaa uumee jira jechuun hayyonni naga eegumsaa dubbatanii jiru.
Balaa Bombii waltajjii Masqalaatti dhaqqabee Kanaan namnii 2 ajjefamuu fi kannen 150 ta’an kan mada’anii jiru. Mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahamd uummata baka sanatti argamaniif haasawaa dhageesisan xumuranii akkuma gad- ta’aniin balaan dhohinsaa kun dhaqqabe.
Balaa boodanaa ta’uuf dhiisuu garuu hin mikanoofne.
Balaa caamaa biyyoota gaanfa Afrikaa mudateen kanneen gaaga'aman keessaa godinni Haraargee dhiyaa tokko. Jiraatonni akka jedhantti rakkoon kun bara darbe kan uumamee yoo ta'u, kan barabanaa akkaan jabaa ta'uu ibsan. Jiraatonni kun akka jedhantti gaargaarsi gama Seeftii Neetiin kennamu xaa'oo yoo bittan malee isinii hin kennamu jedhamna jedhan.Gargaarsi firaa fi aantee akkasumas deggersa siyaasaa ilaaluun kan fedhaniif laatanii kaan dhowwatu kan jedhanis ni jiran.Buulchiinsi godina Haraagee Dhiyaa garuu, gargaarsi loogii tokko malee haala qubsaan kennamaa jira, beelli jiruus to'annaan ala hin taane jedha. Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Balaa Caamaa Biyyoota Gaanfa Afrikaa Mudate Maaltu Fide?
Balaa Dhaqqabeen Namnii 22 Ajjefamuu Polisoonni Ibsanii Jiru
Balaa dhaqqabe kanaaf eenyutu itti gaafatama gaaffii jedhu gaafatamaniis dubbi himaan kun, ammaaf mootummaan qorannoo taasisuutti jiraa jechuun gaazexeessitootaaf deebisan. Waajjirri Qorannoo Qulqullina gamoo Keeniyaa garuu balaan kun qulqullina ijaarsaarraa dhufee jedhee jira. Balaa kana booda mana barumsaa kana ka daawwachaa turan Mooses Nyaakiyoongooraa hoogganaan Waajjira Qorannoo Qulqullina gamoo biyyattii warri qulqullina gamoo mana barnootaa kanaa ilaale sirriitti hin sakattaanee, jechuun ka’umsi balichaa rakkoo qulqullina ijaarsaa ta’uu beeksisanii jiru. Dabalaniis magaalattii keessatti gamoowwan qulqullina hin qabne hedduun ijaaramaa akka jiran himanii mootummaan biyyattii warra akkas maal na dhibeen gamoo ijaarurratti tarkaanfii ni fudhata jedhan.
Balaa dhaqqabe sana ilaalchisee mari’achuu akkasumas kanneen itti gaafatamoo ta’an akka itti gaafataman tattaaffii ta’u deggeruuf muummicha ministeeraa naannoo Kurdistan Masruur Barzaaniitti waliin mari’adheen jira” jedhan. Barzaaniin twitter irratti ergaa maxxansaniin Blinken waliin waa’ee haleellaa warren lunna ta’anii ilaalchisee mari’achuu isaanii fi gareen lamaan qorannaa sana qindoomiinaan akka hordofan beeksisan.
Balaa Dhohiinsa Boombii Dambii Dolloo Keessatti Dhaqqabeef Gam Lama Wal Himataa Jiru
Balaa dhufuu malu dura dhaabachuuf garuu mootummaan qophee barbaachisu gochuu isaa dubbatan.
Balaa Doonii galaana Medtraaniyaan keessatti Ebla 9 bara 2016 dhaqqabee lubbuu namoota dhibba shanii olii galaafate sana keessa lubbuun kan hafe Mo’aaaz Mahmuud Ayimoo godaantoota sana walitti-qabee Araboota seeraa-ala godaantorta deddebisaniif kan dhiyeessan Oromoota sadii fi lammii Somaalee tokko jechuudhaan dubbachuun isaa ni yaadatama. Oromoonni sadeen haasoofsiifne garuu, kun gonkumaa dubbii sobaa, ka dhugaa irraa fagaate jechuun dubbatan.
Balaa Doonii Godaantota 500 Galaafaterraa Namni Lubbun Hafe Maal Jedha?
Balaa doonillee lameen mudateen yoo xiqqaate namoonni 52 du’uun kan beekame yoo tahu kurna hedduu kanneen tahan immoo achi buuteen isaanii hin beekamne.
Balaa faca'ina Vaayiresichaa ittisuuf dhaabbatoota Tokkummaa Mootummootaa ka biroo fi gurmuulee dhuunfaa wajjiin kan hoojjetu tahuu dubbata, UNHCR. Gabaasaa guutuu caqasaa
Balaa guddaa addunyaatti dhufe, Koronaayyuu Amerikaa irraa dhaabuu hin dandeenne jedheen,Tiraampiin.
Balaa Hongee Gaanfa Afriikaa Dha’eef Addunyaan Birmataa Jira
Balaa iddaa mana hidhaa Qilinxoo irra ga’ee fi miidhaa dhaqqabeef miseensonni bulchiinsa mana hidhaa Sanaa akka itti gaafataman komiishinni mirga namoomaa Itiyoopiyaa mana maree bakka bu’oota Itiyoopiyaa koree dhaabbataa dhimmootii bulchiinsaa murtii haqaaf gabaasa dhiyeessee jira.
Balaa isa mudateen miidhama jilba isaa irra gaheen bara 2004 kubbaa taphachuu dhaabus gara iddoo dhalata isaatti deebi’uudhaan dargaggoota leenjisaa jira, Girum Tasfaayee. Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase.
Balaa Istanbuul Tarkiittii Guyyaa Ayyaana Waggaa Dhaqqabeef Islaamik Isteetes Itti Gaafatama Fudhate
Balaa kanaaf garee al-qaidaatti hidhate qabu kan Siriyaatu itti gafatama fudhate.
Balaa kanaaf gareen Islaamiik Isteete itti gaafatama fudhatee jira.
Balaa kanaaf itti gaafatama kan fudhatee hin jiru.Garu akkaataa haleellaan kun itti gaggeeffame kan Boko Haraam fakkaata jedhamee jira.
Balaa kanaaf itti gaafatama kan fudhate hin jiru.Ibsii waraanni baase kun akka jedhutti ulaa sakata’aa kanneen biroo magaalatti keessa jiranitti haleellaa karoorfamme fashalsisuun hidhattoota 40 ajjefamuu waraanni biyyatti ibsee jira.
Balaa kanaaf itti gaafatame kan fudhate hin jiru, garuu haleellaan sun haleellaa Booko Haraamiin raawwatamaa ture fakkaata.
Balaa kanaan kan ka’e midhaan qaqqabuu kan dubbatan obbo Imaad lakkoofsaa namoottan midhamanii garuu sirriitii baruu akka hindandeenye himaniiru.
Balaa kanaan kanneen dhuman miseensoota humna qilleensa Eertraa ta’uu maddeen oduu kan mootummaa ibsanii jiru.
Balaa kanaan miidhaan walii-galatti mudate bekamuu baatus, Warshaa Sukkaaraa Wanjii qofa irraa namoonni kuma shanii ol buqqa’uu tu himame. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Balaa Kanaan namoonni yoo xiqqaate 225 ta’an kan du’an yoo ta’u gamoo hedduun jiganii jiran.
Balaa kanaan uummanni gara 217,000 ta'u qe'ee ofii gadhiisee godaanuun ibsamee jira.
Balaa kanaan yoo xiqqaate namnii 15 ajjeefamee kanneen biroon 90 caalan madaa’uun ibsame jira.Dubbii himaan mootummaa kutaa Gul Islam Seyal akka jedhanti namoota balaan kun isaan mudate keessa irra hedduun dubartootaa fi ijoollee kanneen dhukkubsatanii Hospitaala naannoo sana keessa turan.
Balaa kana dhaabsisuufis Poolisiin Afriikaa Kibbaa yaalus warri naannoo daandii cufee balaa kana geessisuun rakkoo ture jedhu obbo Naahwiin.
Balaa kana duras, bara 2019 keessa haga ammaatti qofa galaana Meditiraaniyaan irratti namoonni 669 dhumuu UNCHR gabaasee jira. Guutummaa gabaasaa kanaa caqasaa.
Balaa kana kan geessisee garee hidhatootaa mootummaan Itoophiyaa ONAG SHANEE jedhee waamuu akka ta’e kan dubbatan jiraattonii aanaa limmu koosaa, tarkaanfiin hidhattoonii fudhatan kun eenyummaa irratti kan hundaa’eedha jedhu.
Balaa kana of-wareegdoota sadiitu harka keessaa qaba shakkiin jedhu akka jiru kan ibsan gabaasaaleen adda addaa garuu Balaa kanaaf ammaaf itti gaafatama kan fudhate garuu hin jiru.
Balaa Konkolaataan Oromiyaa Keessatti Guyyoota Sadiitti Lubbuu Namoota 36 Ol Tu Darbe
Balaa Landanitti Dhaqqabeen Haga Ammaatti Oromoon Miidhame Jiraachuu Hin Dhageenye: Jaarmayaa Hawaasa Oromoo
Balaaleffannaa mootummaan dhiyaatu kanarratti ajajoota Waraana Bilisummaa Oromoo zoonii Lixaarraa deebii argachuuf yaaliin goone ammaaf hin milkoofne.
Balaa Lolaan Mataahaaraa fi Aanaa Fantaalletti Geesise
Balaa madaa’uu du’aan isaan ga’uu malu irraa oolanii baatilee hanga tokko booda Scalise suuta adeemuu dhaan har’a gara mana maree duratti kan dhiyaatan ulee dhaan deggeramuun yoo ta’u seera tumtoonnis gammachuun simatan.
Balaa Moqaadishoo Keessatti Dhaqqabeef Biyya Alaatu Komatame
Balaa nageenyaa dhabamsiisuf tarkanfii fudhatamedha jechuun addesse.
Balaan akkasii akka irra deebi’u hin fedhan, garuu rakkoo gargaarsa namoomaa yeroo ammaa Yemen, gaanfa Afriikaa fi biyyootii hollaa jiranii haala jiru daran hammeessuuf jira.
Balaan akkasii kan baratamee ta'uus inni baranaa hamaa dha jedhu jiraattonni.
Balaan Baaburaa Kaayirootti Dhaqabeen Namoonni 11 Du'an
Balaan Baabura Imaltoota Masrii Lubbuu Hedduu Galaafate
Balaan Baarura Imaltootaa Afrikaa Kibbaa Lubbuu Galaafate
Balaan Beelaa Weerara Itti Aanu Kan Dhiibbaa COVID-19 Dhaqqabsiiu Ta’uu Mala: WFP
Balaan Boombii Afgaanistaan Keessaa Lubbuu Galaafate
Balaan dhaqqabe kutaan barnootaa daa’imman keessatti baratan barattoota barnootarra turanirratti jiguu yoo tahu, balaa kanaan barattoota lubbuun dabre torbanitti dabalata 57 balaa salphaa fi cimaan irra dhaqqabeera jedhe mootummaan. Saayrus Ogunaa dubbi himaa mootummaa Keeniyaati.
Balaan dhiyeenya dhaqqabe lakkoobsa loltoota Ameerikaa waraanaan kan wal qabateen Afgaanistan keessatti du’anii 18 ga’ee jidra.
Balaan dhohinsaa kan dhaqabe Wixata walakeessa halkanii booda gara bariitti ture.Booda hojjattoonni ho’a nukleera Fukushimaa lakkoofsa tokko qabsisaa isaa lakkofsa sadi’ii qabaneessuuf carraaqaa turan.
Balaan dhohinsaa kun kan dhaqqabe of-wareegaan shakkame tokko kokolaataa dhukaatotaan guutame Moqaadishoo keessaatti bakka daandileen 4 itti wal qaxxaamuran cina hoteela argamuutti dhoose.
Balaan Dhuka’aa Lafa Jalaa Somaaliyaa Keessaa Lbbuu Galaafate
Balaan El NINO Rakkoo midhaan nyaataa biyyootii Afriikaa Uffee Sahaaraa gadii hammeesse.
Balaan hamaan kun ubbuu 42 galaafateera. Kana malees, as buuteen namoota 228 in beekkmau.
Balaan ibiddaa bara kanaa, ka waggoota hedduu keessaa isa ol’aanaa tahuus hubachiisan. Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, har’a gara kutaa Kaalifoorniyaa, magaalaa Sakiraametnootti imaluudhaan, dhimma ibidda bosonaa kana irratti aangawoota waliin dubbatan.
Balaan Ibiddaa kun eega jalqabee torban tokko caalaa yeroo jiru kanatti namnii kuma tokko ta’u eessa buteen isaanii dhabamee jira.
Balaan ibiddaa kun namoonni kuma 200 ol ta’an qe’ee isaanii irraa akka baqatan dirqisiise.
‘Balaan Kanaan dura dhaqqabee humna raayyaa ittisaatii achi jiru gahe waan ta’eef komiin kun sirriidha.’ Nigaatuu Kaasaahun – Hoogganaa Waajjira Dhimma Nageenyaa Aanaa Mooyyalee.
Balaan kun aara waaqatti dhaabee,manneen biraalleen caaccasee makiinaallee gara gaggalche.Hospitaalii guutamee nama haga tokko wal irraa galchan.
Balaan kun biyyoota lameen eega dhahee yeroo torban tokko guutuuf jedhu booda Traamp kaleessa oduu gabaastootaaf akka kennaniin biyyonni lameen obomboleetti Mariyaan akka hamaatti waan miidhamaniif namoota gaaga’aman dhaqqabuuf waan humnii keenya danda’ee mara gochaa jirra jedhan.
Balaan kun buufatan baabura imaltootaa Ramsisi jedhutti ibidda guddaa kan kaase yoo ta’u baabura sana fuula dura isaa gubuu dhaan imaltoonnii fi kanneen naannoo sana dhaabatanii dturan balaan gubachuu hamaan irra ga’ee jira.
Balaan kun galgala sa’atii 4 daqiiqaa 25 irratti kan dhaqqabee ta’u fi Baabuuriichi Riqiicha lafa irraa ol ka’aa fi alatti kan mul’atu ture jedhu aangawoonni.
Balaan kun kan dhaqqabe har’a waaree booda ganda Golweyn kan al-Shabab to’atee jiruu fi magaalaa Marka kan naannoo Shebellee gadii irraa bakka fageenya km 22 irratti argamutti ture.
Balaan kun kan dhaqqabe Kibxata darbe ennaa ta’u gareen qorannaa sun gara Damascustti deebi’ee jira.
Balaan kun kan dhaqqabe odoola waaltaa kan baadiyyaa Keniyaa keessatti argamtu kan hara Turkaanaa keessatti.Waajira keniyaa kan balalalii xayyaaraaf Daayreekteera kan ta’an Gilbert Kibe ibsa baasaniin Helikoptaroonni lama odoolatti irraa Dilbata kaleessaa eega ka’anii booda isaan keessaa tokko qunnamtiin jiru eega addaan cite booda kuftee caccabde.
Balaan kun kan raawwatame, daandii mooraa sanaa irratti malee mooraa sana keessatti miti jedhan angawaan waraanaa kun. Mootummaan Somaaliyaa akka jedhetti yoo xiqqaate filatamtoonni waraanaa 10 yoo du’an kanneen biroon balaa madaa’uu hamaan kan irra ga’e hanga tokko dabalatee miidhamanii jiran.
Balaan kun Sambata darbee halkan kan dhaqqabe ta'u Muluugeetaa Atsebahaa gabaasee jira.
Balaan lameen xayyaara Boiing 737 Max 8 jedhamu kan mudate ta’uun ni beekama.
Balaan lolaa bishaanii hamaan Sudaan mudate, lammiwwan biyyattii gara 90,000 miidhee jira. Namoota 120 ajjeesuu isaa fi maatiilee kuma heddutti lakkaawaman mana-malee hambisuu isaa, akkasumas qonnaa fi jiruu isaanii mancaasuu isaa tu gabaasame.
Balaan Lolaa Bishaanii Sudaan Keesssaa Namoota 100 Ol Galaafate
Balaan Lolaa Bishaanii Ummata Naannoo Somaalee Hedduu Qe’ee Irraa Buqqaase
Balaan Lolaa Dirree Dhawaa Mudate Qabeenyaa Hedduu Mancaase
Balaan Lolaa Jijjigaa fi Naannoo Ishee Dhaqqabe Lubbuu Namaa Galaafate
Balaan lolaa kun dhaqqabuu isaa dura naannoon lamaan gufuulee gidduu isaanii buqqisanii gara tokkommaa fi wal ta’iinsaatti dhufuuf adeemsi jalqabame jiraachuu illee aaddii Hiboon ibsanii jiran.
Balaan lolaa kun erga dhaqqabee booda namoonni nyaata guyyaa hamtuuf ol kaayyatanutuu hin hafin duraa manca’uu isaa VOAf ibsanii ganda magaalattii biraa deggersi godhamuufii isaa dubbatu jedha Addis Chekol Dirree Dhawaa irraa.
Balaan Lolaa Somaaliyaa Mudate Lubbuu Hedduu Galaafate
Balaan Lolaa Uummata Naannoo Somaalee Keessaa Rakkinaaf Saaxile
Balaan makiinaa akkanaa naannoo Oromiyaa keessatti guddaa nama hedduutti irratti lubbuu dhaba.haga dabraa oli fahanii oofuulleen rakkoolee nama fixaa keessaa haga tokko.
Balaan Makiinaa waan hedduu irraa dhufa;seera malee makiinaa oofuu,caatii,shiishaa,farsoo fi waan hedduun machaahanii oofuu,horii argachuuf jedhanii halkanii fi guyyaa walti oofuu,hammeenna karaa,mirgaa bitaa millatanii makiinaa dura muruu dhabuu fi waan hedduun dhufa.
Balaan Saainaay keessatti dhaqqabe to'annaa guutuu kan Masrii jala jira jedhanii jiran. Qorattoonni Masrii keessa jiran Sanbata darbe kan kufee caccabaa xayyaara Raashiyaa Metro Jet 321 qorataa jiran. Maatiwwan Raashiyaas reeffa namoota 140 argachuu isaanii beekameera. Associated Press akka gabaasetti reeffi namoota 10 ka duraa adda baafameera.
Balaan sochii lafaa kun magaalaa meeksiskoo sitii irraa fageenya kiloo meetra 123 irratti kan argamtu Pubela keessatti dhaga’amaa ture.
Balaan sun jireenya koo irratti ka fuuleffate ture. Konkolaataawwan adda addaa fi namoonni garaa garaa mana koo alaa natti roorrisaa turan. naaf bilbiluu dhaan yoo umuriin prezidaantummaa murteeffame hin ka’u taanaan si ajjeesna jnana jechaa turan. halkan edaa foddaa kutaa ilmi koo hangafaa keessa turetti darbame jedhan.
Balaa nuti jennu kun bajati US sagantaa gargaarsa sadarkaa addunyaa kan akka USAID irraa dhibba irraa harka 30 akka gad xiqqaatu gaafata.
Balaan Xayyaaraa Somaaliyaa Keessatti Mudate Lubbuu Namootaa Galaafate
Balaan Xayyaara Raashiyaa Irra Ga’e Shororkeessummaan Wal Hin Qabatu: Rashiyaa
Balaan yabala irra ga’ee kan lubbuu galaafate kibxata darbee daandii koolu galtoonni irra deeman kan galaana Mediteraaniyan isa boodanaa ti jedhan.
Balaa sanaaf battala itti gaafatama kan fudhate hin jiru. Balaan sun kan dhaga’ame erga tokkummaan mootummootaa hookkara Afgaanistan keessatti ka’een namoonni kuma 11 fi 400 ta’an du’an jechuun gabaasee booda.
Balaa sanaaf battala itti gaafatma kan fudhate hin jiru, garuu yeroo hedduu gareen al-Shabab biilsaalee mootummaa fi bakka angawoonni mootummaa yeroo hedduu itti wal ga’an irratti haleellaa raawwata.
Balaa sanaan gandii guraachonii itti heddumaatan Greenwood jedhamu barbadaa’ee ture.
Balaa sanaan kuusaan bobaa’aa buufata sanaa akka dho’u gochuu dhaan baabura sanatti ibidda qabsiise.
Balaa sanaan namni balaan madaa’uu irra ga’eef lubbuun hafetu gargaarsa waammate.
Balaa sochii lafaa hamaa kaleessa meeksiskoo sitii dhahee irraa namoota lubbuun hafan baraarsitoonni har’a barbaadaa jiru.
Balaa torbee sanbata darbee mudate kanaanis gaggeessaan dhaabbata godaantotaa IOM Antonio Vitorino gadda itti dhagahame ibsanii turan.
Balaa uumameef isaan komachuu jechuun kanneen miidhaan irra ga’e yakkamoo gochuu dha. Kun waan nuti goonu keessaa isa dhumaa ti jedhan.
Balaa Xaaliiyaanii Keessatti Dhaqqabeen Namoonni 14 Du'uun Ibsame
Balaa Xayyaaraa Akkaan Sukanneessaa fi Ijaan Arguuf Rifaasisaa ta’eetu Mudate: Angawaa Naannoo
Balaa Xayyaaraa Itiyoophiyaa Tii Booda Booying 737 MAX 8 Irratti Shakkiin Dabalaa Jira
Balaa xayyaaraa Sudaan Kibbaa Keessatti dhaqqabeen yoo xiqqaate namoota 32tu du'e
Balaa xiyaara Itiyoophiyaa dhaqabe hambisuuf balaliistonni yaali gudda taasisanis humnaa ol akka ture himame.
Balaa Xiyyaara Itiyoophiyaa Dhaqabe Hambisuuf Balaliistonni Yaali Guddaa Taasisaniiru: Ministara Geejjibaa Itiyoophiyaa
Balaliin biyyattii irraa ba’u amansiisaa ta’uu isaa ibsanii yoo teknooloojii ammayyaa daran wal xaxaa ta’ee kan waa’ee dhuka’aa nuti hin beekne qofaa yoo ta’e irraan kan hafe nuti dhuka’aa karaa balalii keenyaa hin deddeebisnu jedhan.
Balaliin kun Caamsaa 11 hanga yoo xiqqaate Hagayya 9tti kan turu ta’uun beekameera.
Balaliin Xayyaaraa Ardiilee Keessa Sababaa Weerara Vaayrasii Koronaaf Addaan Citee Turee Jalqabun Himame
Balaliin Xayyaaraa Qilleensa Itiyoophiyaa Kaabaa Haga Tokkorraa Ugguramuun Himame
Balaliin yaaliif geggeessamu kun torbanitti guyyaa tokko Dubaay irraa gara Asmaraatti, Finfinnee irraa gara Asmaraatti kan imalu yoo tahu yeroo dhaa yerootti haalli isaa gamaaggamamee tarkaanfiin barbaachisaan ka fudhatamu tahuu, Ministarri Wal-quunnamtii fi Geejjimaa Ertriaa beeksisee jira.
Balaliisaan xayyaara kanaa balaqqeessa hamaa jalaa miliquuf kan kana dura ittiin deemaa ture irraa metera 1800 ol fagaatee akka deemu kanneen haala qilleensa to’atan gaafatee ture. Xayyaaronni kanneen biroon naannoo sana waan turaniif deebii utuu hin argatin ture. Daqiiqaawwan xiqqoo booda quunnamtiin xayyaara sana waliin ture addaan cite. Hugh Ritchie hoogganaa ol aanaa daandii balalii Sydeney keessa jiruuf gorsaa sadarkaa addunyaa yoo ta’an suraan satelaayitii bubbeen sun hamaa ta’uu isaa mul’ise jedhan.
Balaliisaan xayyaara naannoo Meqeleetti rukutamee kufee lubbuun haa jiraatuu fi dhiisuun hin beekamu kan jedhan obbo Geetaachoo Reddaa, lubbuun jiraate yoo ta’e bakka xayyaarri sun itti kufe naannoo Indertaatti barbaachi geggeessamaa jira garuu misaaylaan waan haleelameef carraan irraa ooluu xiqqoo dha jedhan.
Balaliisaas ta’e kanneen biroo achi keessa turan kan ilaaleen kan dubbatame hin jiru.Duraan humnootiin Siriyaa humnootii wal taatotaa kanneen Ja’Din keessaa haleelanii hanga tokko eega madeessanii booda akka gadhisanii ba’an godhan.
Balalii sadarkaa addunyaa kan akka Turkii immoo karaa ittiin ol seenan kan sakatta’I addaa itti geggeessamu tolfamee jira jedhan.
Balalii xayyaaraa biyyatti guutuummaatti cufuuf yaaluun sirri miti kan jedhe waajirri aangawaa sivilaaveshinii Itiyoophiyaa mormiin jiraatuus balaliin har’a kan danqamee hin jiru jedha.
Balalii xayyaaraa gara Ertraatti gaggeeffamu ituu hin dhaabatiin dura Ertraa kan seenan namoota 20 irratti qorannaa gaggeeffameen isaan keessaa vaayrasichaan qabamuu ministriin eegumsa fayyaa biyyatti beeksisee jira.
Balalsiistonni xayyaaraa Yunaaytid Isteets keessa maadheeffatan/ caasaa haaraan xayyaara irratti galuu kan ilaaleen odeeffannoon nu kennamne jechuun komee dhageesisaa jiru.
Balbala Cufadhe Keessaan Dhukaasanii Na Madeessan: Haadha Ijoollee Ja’aa
"“Balbala cufattee oolta,haga metirii tokko irraa fagaattee nama dubbifta, xaxattee namaan wallaanta"""
Bale akkuma jijjiiraniin diqquma miila dhaabatee daqiiqaa 64 irratti kubbaa gama itti kennan jalatti quphanee, fillinqoo dhawatee itti cuqqaale.Daqiiqaa 84essoo irralleetti tokko itti daree Real Madrid Liver Pool 3-1 qaariftee Waancaa UEFA irraa fudhatte.
Balee guddoo,'banker' sun keessatti nama lama lamaan hidhan.Akka obboo Addunyaan jedhutti boollitii sun ganna hedduun duratti qotani bineensatti itti gala mi’a waraanaa itti kuusan.”Wana abdii kutatanif bofaa fi hantuuta nurra yaahu womaattu hin daballu”.
‘Balfi Galaanatti gatamu faalama bishaan galaanaa dabaluutti jira’ Jaarmayaa Mootummootaa
Balfi pilaastikaa bishaan galaanaatti gadi darbamaa jiru waan dabaleef faalamni bishaan galaanaa dabalaa jiraachuu Jaarmayaan Mootummootaa beeksise. Jaarmayaan Mootummootaa dhimma kana furuuf tumsa ‘Clean Seas’ jedhamu Gurraandhala bara 2017 kaasee hojiirra kan oolchaa ture yoo tahu, dhimma kanas Walgahii Gumii Eegumsa Naannoo kan Jaarmayaa Mootummootaa 3ffaa Naayiroobiitti gaggeeffame irrattis mariyateera.
Bali’anna lafaatiin ammoo godina cufa keessaa tokkeessoo.
Bal’inaan ibsuu baatanis sirna federaalaatti kanneen hin amanne qabsoo keenyatti hiika addaa kennuuf yaalaniiru, garuu akkuma kana duraa sabaa fi sablammoota Itiyoophiyaa waliin tokkummaan itti fufna jedhan. Alaabaan kun mootummaa ykn mana maree sidaamaatiin kan eeyamame utuu hin taane jaarsolii fi dargaggoonni sidaamaa gama aadaabn kan fannisanb yoo ta’u manni maree sidaamaa fedhii jaarsolii irratti hunda’ee murtii dabarsa jedhamee eegama jedhaniiru.
Bal’ina ganda sanaan ennaa ilaalamu, miidhaa dhaqqabe tarreessuun yeroo gaafatas jedhan. Yeroo ammaa nageenyi hangi tokko jiraatus gam lamaanuutii dubbiif wal barbaaduun jiraachuu garuu hin dhoksine.
Bal’ina oduu kanaa akkuma argannetti, gara fuul-duraatti dhiheessina.
Ballaa Ibiddaa kanaan laftii Heektaara 1100 irra Bosonni jiru gubachuu fi miidhaan dhaqqabuun ibsamee jira.Ittiin ka'uumsii balaa kanaa qoratamaa akka jiru aangawoonni ibsanii jiran.
​Ball D’ordorgommii kubbaa miilaa taphattootii addunyaa bebeekamoon irratti wal dorgomanii kubbaa warqii itti badhaafaman.Dorgommii tana FIFA-ti waldorgomsiisa.
Balleessaan akka Waldaa Kanaatti ta perezidaantii Pierre Nkurunziza ti.Isatti ummatuu dhumuu hin dhowwin.Horiin Waldaan Awurooppaa bara 2014-2020 Burundii kennuu $miliyoona 480.
Balleessaan isaan himatan karaa saatii km 40 oofan irratti innii 134 oofee qabame. Akka daarekterii Daakuu Bisaan Amerikaa,Chuck Wielgusjedhetti hujiin atileeti kanaa balleessaa guddoo murtii jabduu feetu.
Balleessaan isaanii adda baafamee kan gad dhiisaman ennaa ta’uu kanneen badii dalagan garuu fuula murtiitti dhiyaatu jedhaniitu.
“Balleessaan keenya maal akka tahellee otuu nutti hin himamiin karaa irraa qabamnee eega hidhaatti darbamnee booda, achii baasamnee akka mooraa barnootaa gad-lakkisnee deemnu taasisammne,” jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan barattoonni tokko tokko.
Balleessaa tanaaf ammoo doolara miliyoona tokkoo fi waan isiin dorgommii qopheessuu diddeef hammaateef ammoo Euro.miliyoona 8 itti mure.
Balleessaa tokkollee akka hin qabne, ka dubbatan – Prezidaat Traamp, “kan ani itti fuuleffadhe dhimma siyaasaa otuu hin taane malaammaltumaa dhabamsiisuu dha” jedhu. Paartii Ripublikaanotaa irraa kanneen prezidaanticha deggeran, tarkaanfii gara prezidaanticha buqqisuustti geessu ni morman.
Ballina oduu kana tamsaasa keenya gara boodaa keessatti dhiheesina.
Ballon Dior,badhaasa nama dorgommii kubbaa miilaa addunyaa irratti beekamuu kennamu. Ronaaldoo fi Meesiin tana waliin ganna 8 waluma gula irratti wal dorgoman.Ronaaldoon ganna lamaan dabraniiyyuu taphata kubbaa miilaa tokkeessoo jedhame.Suniin duratti ammoo Meessiitti ganna afuri filame.
Ballsitic Misaayiliin isiin loluuniitit jirtu tun tun rokkeetti bombii mataa hedduu baattee km kuma hedduu irraa namaan lolan.
Baloch akka jedhanitti kanneen gara Koongootti baqatan irra hedduun dubartoota, ijoollee fi maanguddoota. Kanneen kun ennaa achi ga’an dadhabanii, beelaan dararamaa fi dheebuun laaffisee kaan immoo dhukkubsatoo turan jedhan.
Banamuun dhaabata kanaa danqaa aartii oromoo mudate heddu fura jedhamee abdatama.
Bangladesh: Muslims gather for Bishwa Ijtema, their second biggest gathering after the Haj.
Ban ki moon har’a magaalaa West Bank amallah keessatti presidentii Faalisxiin Mahmoud Abbas waliin wal arguu dhaan jeeqama torbanneeniif naannoo sana raasee lubbuu lammiiwwan Israel saddeet fi kan Faalsxiin 40 ol galaafate xumuraan ga’uu irratti ka fuuleffate marii guyyootii lamaa geggeessaniiru.
Banzeemaatti daqiiqaa 51essoo irratti keessa buuseef,
Baqaan Ganna Dheeraa Jiraachuun Dhiibbaa Maal Qaba?
Baqa kanaan maaiti hedduutti gargar badde,nadheen hedduutti galama itit walqaban keessatti dahe,ijoollee dubraa didiqqoo gaafa baqa sun rakkoon hamtuu itti dhufte.
Baqataa Afrikaa Awurooppatti jireenna dansaa barbaadu yaahu du’aa fi jireenna jidduu yaa’a.
Baqataa Deebisuuf Walii Galuun Seera Addunyaa Cabsuu Hin Ta’uu ?
Baqataa jechuun “warra mana ufii keessa jiraachuu dadhabee keessaa yaa’e.Jireenna biyya isaanii hamaa hamaa keessaa dhufan,” jedhe.
Baqataa ka biroon eeyyama jireenyaa hin arganne qubsummi jangle sun diigamnaan mootummaan achii kaasee gara Kaaba Faransaayitti nu geessaa jira jedhu jiru tokko akka jedhetti hawaasa ofii biraa illee gargaarsi nuti arganne waan hin jiraanneef keessumaa ijoolleen umuriin isaanii waggaa 18 gad ta’an boodatti hafaniiru. Nuunis bakka isaan itti nu geessan hin beeknu. Itti adeemnee hubannaa jedhe.
Baqataan Abdurraahman Korosoo Kaayyoo jedhamu biyya ofii irraa ba’ee somaaliilaand erge seenee waggaa saddeet guutuuf jedha. Dhaaba baqattootaa kan Tokkummmaa Mootummootaa jalatti galmaa’ee waraqaa simannaa ykn maandeeta argatee jira.
Baqataan Afrikaa deemmaa du’aa fi jireenna qabduunb idiruun garba irra yaa'aa Awurooppaatti godaanuu fi godaanuuf falata
Baqataan Amerikaa mirga ufii hedduu hin beeku jedha. Akka baqataan waan isaa malee ykn carraa jiru beeku mirga baqataafImmigration rightsqabdi.
Baqataan Biyya Kaanii Gargaarsa Argatee Kan Oromoo Garuu deeggarsa Dhabe Jedhu Baqattoonni Faransaay Jiraatan
Baqataan daangaa qaxxaamuree ennaa godaanu, kan biyya isaa keessatti qe’ee isaa irraa godaane immoo biyyuma ofii keessa ture.
Baqataan dhalooteen Itiyoophiyaa buufata baqattootaa Dadaab keessa jiraatu kaanis silaa sagantaa qubsiisa baqattootaa Yuunaytid Isteetis kanaan jiruu baqaa keessaa baha ture jedha.
Baqataan durii karaa km 20 caalaa deemee rakkoo isaa dhaaba UNHCR-ti himata.
Baqataan gammoojjii sahaaraa keessatti qabamuu dhaan harka shiftootaatti kufe keessaa tokko lammii Oromoo ti. Liibiyaa keessa ta’uu keenya malee eessa akka jirru illee hin beeknu jedha
Baqataan Heddumaachuun Qabeenya Biyyatti Irraatti Rakkoo Fidee Jira: Masrii
Baqataan ka biraan, lammiin Sudaan – Abdulaziiz Yaasir Yaayyaa jedhamus, akkasuma, gara kutaa Arizoonaa, magaalaa Takson deemuu akka danda’utti, dhimma isaa xumurachuuf Amajjii 30matti beellamamee ture. Garuu, amma illee mooraadhuma sana keessa jira.
Baqataan kam iyyu abdii kutatee du’aa fi jireenya giddutti yeroo murteeffatu gara galaanaatti seenuuf murteeffata kan jedhan jarreen sadeen, yeroo kanattis maallaqa imalaaf baafamuu fira, aantee ykn nama naannoo ofii bira galfata ykn imaanaa ka’achuun waanuma baratamee, jedhan.
Baqataan lammiin Itiyoophiyaa kun namootni du’an kun eenyummaan isaanii akka hin beekamne himanii, warra yaalarra jiru keessaa name lama ammas yaaddoo keessaa jiru jedhu.
Baqataan Liibiyaa duruu rakkoo akka akkaa himata.Amma fa biyya ufiifuu lola hamaa keessa jirtutti rakkoo gama lamaa keessa jira.Jarii nu dubbifnelleen rakkoon jritu ta duriillee caalaa hamtuu jedha.
Baqataan Oromoo Ameerikaa Keessaa Akka ba'an Irratti Murtaa'e.
Baqataan Oromoo kaan ka yaada isaa VOA’f hime ka maqaan akka dhahamu hin feenes dhiyeenay Kaartuum naannoo Omdurmaantti qabamee akka hidhame, sana boodas paawundii sudaan kuma 20 kaffalee akka bahe hime. Baqattoonni yaada isaanii nuu kennan dhaabbati baqattoota gargaaru UNHCR nuuf hin birmatuu jechuun komatu.
Baqataan Oromoo Kaartuum jiraatu kaan ka waan baqattoonni keessa jiran VOA’f hime Ahmed Abbaa Giddiiti. Baqattoonni waraqaa eenyummaa jedhame baafachuuf hedduu carraaqanus waajjirri waraqaa kana namaa kennu danqaa uumeera jedha.
Baqataan Oromoo waggoota muraasa dura godaanee yeroo ammaa gamas jiraatu. Dargaggoo Abdii Soolan haala baqattoonni Jungle keessaa maal akka fakkaatu kan ijaan arge nuuf ibsee jira. Hanga danda’ametti baqattoota kanneen biroo waliin ta’uun afaan hiikuu fi galmeessuu dhaan gargaaraa jirra jedha Abdiin.
Baqataa Oromoo: Warri Sadaqaa Nuuf Kenuuyyuu Ifate
Baqataa Suudaan Kibbaa Itoophiyaan Dahoo Taatef
Baqataa Trippoolii Keessaa Sagalee Dhukaasaa Gidduu Dubbatu
Baqatonni akka dubbataniitti irra deddeebinee iyyannaa dhiyessinus dhaabni baqatootaa (UNHCR) nu gargaaruu hin dandeenye jedhu. Hiriira kamisa darbe waajiira UNHCR cinatti gaggeessan irratti kanneen hojii eegumsaa irratti bobba’an, baqatoota shan reebanii madessan, 20 caalaa hidhan jedhu.UNHCR damee Somaaliyaaf dubbi himtuu kan ta’an Robeertaa Tussoo baqatonni konkolaataa mooraa keessaa ba’aa ture irratti haala hokkaraan gutameen haleellaa waan gesisaniif, polisiin kanneen 20 ta’an qabee hidhe jedhu.Baqattoota qabaman kana keessaa kanneen konkolaataa seenuu didan humnaan seensisuun dirqama ture kan jedhan Tussoon, kanneen hidhaman keessaa afur irraa kan hafee hunduu gadhiifamuu ibsan.Arfan hafan polisiitu qorannaa dabalataaf turse, dhimma isaaniis waajjirri keenya hordofaa jira jedhan dubbi himtuun UNHCR kan damee Somaaliyaa Robertaa Tussoo.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Baqatonni Beengaazii Keessaa Dhabaman Eessa Ga'an ?
Baqatonni bidruu dhaan Somaliyaa puunt laand irraa gara Yamaniitti imalaa turan 100 caalaa keessaa 10 qilleensa dhabuun ukkaamamanii dhumuu UNHCR ibsa baseen beeksisee jira.
Baqatonni biyya adda addaa Libiyaa keessatti haala uumameen rakkataa akka jiran gabaasaaleen ibsaa jiran.
Baqatonni biyyattii keessa jiran garu waajirri dhimma isaanii hordofaa ture UNHCR mootummaan eega cufee baatilee lakkofsisee waan jiruuf jecha abbaa dhabnee rakkataa jirra jedhu.Biyya irraa dhessanitti deebi'uuf paaspoortii hin qaban, galaana irra qaxxaamuranii gamas seenan,achi turuuf immoo guraachoota Afrikaatu mootummaa cina dhaabatee uummata fixaa jira jedhanii lammiwwan Libiyaa nu adamsaaa jiru jedhu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Baqatonni Haargeessaa Haala Hamtuun Nu Mudate Jedhu
Baqatonni Itiyoophiyaa kanneen seeraan dhaaba baqatootaa kan Tokkummaa mootummotaa jalatti galma’anii warqaa harkaa qaban 1700 Onkolooleessa 25, bara 2011 kaasee mormii dhagesisaa jran.Kunis gargaarsi maallaqaa nu kennamu erga dhaabatee baatii 10 waan guuteef rakkataa jirra jedhu.Baqatoota kana keessa haAdholiin ijoollee qaban hedduu ta’uu baqatonni ni dubbatu.
Baqatonni Libiyaa keessa jiran haala hamaa biyyattii keessaa dheessuun karaa argame maraan gara biyya biraatti miliquuf yaaluun isaanii waanuma beekamu. Baqattoonni Oromoo 72 gurmuun ta'anii bidiruu tokko guutanii Bitootessa 25 bara 2011 Trippoolii irraa gara daangaa Tunisiyaatti imala jalqaban. Dhumni isaanii gaarii akka hin ta'in dhaabni baqattootaa UNHCR gabaasee jira.
Baqatonni mooraa UNHCR Sana’aa Yemen jiru fullee baatilee darban kudhaniif dahatanii turan Bitooteessa 27 bara 2012 irraa kaasee humnaan iddoo adda addaatti geessamaa kan jiran ta’uu dubbatan.
Baqatonni Oromoo Libiyaa keessaa Tunisiyaa seenuu jalqaban
Baqatoonni guyyoota 120f gamanatti akka hin imalle uggurri kaa’ames kan hojii irra oole ennaa ta’u kanneen firummaa maatii Yunaayited Isteetes keessa jiraatu waliin jiruuf ragaa dhiyeessan garuu seenuu danda’u.
Baqatoonni kun akka jedhanitti, hidhattoota naannootu baqattoota Oromoo addatti baasuun gadhisaa deemaa jechuun bellamaa guyyaa kenne.Dhimma baqatoota kanaa harkaa kan qabu waajiiri UNHCR sana’aa irra deebii kenneen, haalli kun muddee 19 bara 2010 kaasee mudachuu isaa amanuun, dhimma kana kan nageenya guutuu biyyaa eegsisuuf itti gaafatamni irra jiru mootummaa Yemeenti gabaasnee jirra jedha.Akka hubannaa waajiira keenyaatti jedha UNHCR Sana’aa haga ammaatti, mooraa sana keessattis ta’e alatti jeeqamni ka’e hin jiru.Kana malees, mooraa Al Karaz keessas ta’e naannoo isaa gareen hidhate tokko iyyuu hin jiru jedheera.Gaaffii fi Deebii guutuu MP3 tuquun dhaggeffadhaa.
Baqatoonni oromoo magaalaa Tripolii keessa jiran manaa ba'uuf ajjechaa fi reebiicha sodaatanii kan rakkataa jiran ta;uu ibsan.Dubartoonni immo rakkoo dabalataa kan humnaan qabamuu fi qabeenyaan harkaa saamamuu akka jiru ibsan.Waluumaa gala manaa ba'anii waan nyaatan ofiiifis ta'e ijoolleef bituun waan akkaan rakkisaa waan ta'eef mana keessatti agabuun rakkataa jirra jedhu.Hojii akka durii ba'anii hojjataa waan hin jirreef jecha kiraa manaa baasuu dadhabanii alatti baafamuun gatamuuf deemna kan jedhan baqatonni, iyya nu dhaqqabaa dhagesisaa jiru.Kanneen magaalaa Bengaazii irraa gara handaara galaanaatti geessamanis akka naannoo sana gadhiifnee adeemnuuf bellama uummanni naannoo nuu kenne dhumataa jira, carraa nu eeggatu hin beeknu jedhuGama kaaniin ministrii dantaa alaa Itiyophiyaaf dubbi himaa kan ta’an obbo Diinaa Muftii Tripolii keessatti lammiwwan Itiyoophiyaa 120 biyyatti deebi’uuf galmaa’uu isaanii ibsanii kanneen biroonis bilbilani odeefannoo argataa akka jiran ibsan.Namonni mootummaa Itiyoophiyaa waliin rakkoo siyaasaa qaban attam ta’u? isa jedhuuf Obbo Dinaan deebii kennaniin nuti dirqisiifnee namoota ukkaamsinee biyyatti deebisuuf fedhiis ta’e akeeka hin qabnu.Garuu rakkoo keessaa akka ba’an tarkaanfii fudhachaa jirra jedhanii Libiyaa keessaa yeroo baafaman gama Tunisiyaa, masrii ykn sudaanii baafamu. Ta’uu baannaan masrii keessa darbanii gara sudaantti ta’a kan jedhan obbo Diinaan kanneen gara biraatti deemuu barbaadanis mirga qabu jedhu.Waajirri qonsilaa sudaan kan kufraa jiru akka jedhuuti lammiwwan Itiyoophiyaa Ertraa fi somaliyaa kanneen gara waajiira keenyaa dhufan baasii tokko malee gara magaalaa daangaa sudaan jirtu Hamraa Sheikti geessina. Achi ga’anii jennaan itti gaafatama jiru mootummaa sudaantu fudhata jedhan.MP3 tuquun gabaasaa guutuu dhaggefadhaa
Baqatoonni Oromoo Naayroobii keessatti hidhamnii gadhiifaman akka jedhantti, irra hedduun isaanii waraqaa seeraa kan dhaaba baqattootaa UNHCR hin qabdan jechuun kan gaafataman ta’u dubbatu. Hangi tokko immo, gaaffilee Adda Bilisummaa Oromoo waliin hidhata qabu gaafatamuu isaanii ibsan.
Baqatoota biyya adda addaa haala akkasiin geessamnee jeedhan keessaa Oromoon 230 ni taana jedhu.Maallaqaa fi qabeenyaa horannee saamamnee, reebamnee gara buufata kanaatti eega fidamnee boodas, nyaata afaanitti deefannu hin qabnu, kan waaqaa buleetu waa nutti darbata jedhu baqatonni.Dubartonni Dunkaana handaara galaanaa dhaabame keessa, dhironni immo galaana qarqara ala kan bulan ta'u ibsanii dubartoonni ijoollee qaban akkasumas ulfiis akka jiran dubbatu.Ammaan booda carraan keenya maal akka ta'u hin beeknu ! Addunyaan lubbu keenya du'a irraa ha oolchu ! jedha iyyannaan baqatoota kanaa.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Baqatoota Mooraa Keessaa Baasani Gurguru !
Baqatoota Oromoo hidhaman keessaa hangi tokko hiikamuu fi kanneen biroon amma iyyuu hidhaa keessa jiraachuu kan ibsan Keeniyaatti itti gaafatamaan sab quunnamtii Hawaasa Baqataa Oromoo Obbo Xaggaayee Guddataa, kanneen gadhiifaman keessaa miseensonni hooggana Hawaasa Baqattoota Ormoo irra deebi'anii Muddee 22 bara 2010 hidhamuu ibsan.Miseensoota hogganaa kana irratti yeroo yerootti himannaan dharaa dhiyaataa akka ture fi manni murtii ragaa dhabuun akka walaba isaan gad-lakkise kan ibsan obbo Xaggaayeen,Oromoota baqattoota fakkaatanii iccitiin mootummaa Itiyoophiyaa waliin hidhata qabantu maqaa fi teesso jireenyaa baqattootaa himuun nama qabsisaa jira jedhan.Gurmaa'uu jaarmayaa hawaasa baqattoota Oromoo jibbuun yeroo yerootti maqaa amantii, naannoo fi kanneen fafakkaataniin warra sabicha digaa turantu,amma immoo tooftaa kana gargaaramee baqatoota hiisisaa jira jedhu.Garaa garummaan ilaalcha siyaasaa Oromoota gidduu jirus kanaaf kan gumaache qaba shakkiin jedhu illee ni jira jedhan Obbo Xaggaayeen.Kanneen hidhaman kun akka poolisiin Keeniyaa jedhu sana seeraan ala kan Keeniyaa seenan otoo hin taane, waggoota kudhan caalaaf dhaaba baqatootaa UNHCR jalatti galmeffamanii kanneen waraqaa ragaa qaban ta'uu illee dubbatan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Baqatoota Oromoo yemeen keessatti rakkachaa jiran kan ilaaleen waajirri baqatootaa kan Tokkummaa Mootummotaa ykn UNHCR deebii kenneen gareen baqatootaa mooraa immigreeshinii kan sana’aa keessa akka jiraniif gargaarsa nyaataa fi wal’ansa fayyaa kennaa jirra jedha.
"Baqattonni akka jedhanitti immo kanneen dahannaa siyaasaa gaafachaa jiraniis ta'e ka jaarmayaa baqatootaa UNHCR jalatti galma'anii jiraniis akka ba'aniif dirqamaa jiru.Kana malees doorsisa, reebichaa fi hubaatii adda addaatu nu irra ga'a jira, jedhan.Mootummaa Somaaliilaand keessatti kan dhimmi kun kallattiin isa ilaalu Ministeera Qubsumaa, Deebisanii Dhaabuu fi Ijaarsaaf Daayreekteera kan ta’an Ahmed Ammee ""kanneen dahannaa siyaasaa gaafataa jiranii fi kanneen UNHCR biraa waraqaa qaban waluumaa gala lakkoobsii isaanii kuma 6 gad kan ta'e labsiin kun hin ilaallatu"" jedhu.Waajiira UNHCR ka Somaliyaaf dubbi-himaa ka ta’an Andii Niidman waa’ee baqatoota waajiira isaanii jalatti ituu galmaa’anii jiranii baafamuuf dirqisifamaa jirra, jedhani gaafatamanii Dubbi wal-dhahaatu baqattoota biraa dhaga’amaa jira. Kanneen baqataa ta’anii UNHCR simate biyyaa akka hin baafamne Mootummaan Somaaliilaand waadaa nu seenee jira, jedhan.Kanneen otuu dahannaa siyaasaa gaafataa jiranii dhimmi isaanii xumuratee baqatummaatti hin fudhatamne garuu, akka baqattoota waraqaa UNHCR argataniitti hin ilaalaman, jedhan.MP3 tuquun gabaasa guutu dhaggefadhaa"
Baqattonni Ertiraa Kanneen Tigraay Keessaa Rakkoo Gargaarsa Dhala Namaatu Mudatee Jita : Tokkummaa Mootummotaa
Baqattonni firottan keenya waraana Ertraa fi Itiyoophiyaatu Tigraay keessatti ajjeesee jedhan kun hawaasnii aaddunyaa gidduu seenee ajjeechaa haa dhaabsisuu jechuun gaafatu jedhan.
Baqattonni isaan biraa gidduu kana daangaa irraa gara biyyaa keessatti ergaman karaatti hidhattoota bulchiinsa naannoo Somaaleen qabamanii bilbila harkaa fi maallaqnii qaban harkaa fudhatamee kan hidhamanii turan jiru waan ta’eef eegumsa tokko malee deemuu hin sodaanna jechuun didaa jiru.
Baqattonni isaan giddutii gara biyya irraa dheessanti deebifaman akka jiran dubbatu. Hidhaan kun amma iyyu itti fufee waan ta’eef birmannaa barbaanna jedhu.
Baqattonni Itiyoophiyaa Haala Gaddisiisaa Keessa Jiru: Oduu Gabaastuu VOA
Baqattonni Jaallatanii Biyya Ofii Hin Gadhiisan : Angawaa UNHCR
Baqattonni kuma 200 irra hedduun Syria irraa ta’an waggaa kana dadhata siyaasaa barbaaduuf jecha imala sodaachisaa geggeessaa jiran.
Baqattonni kun yaadannoo hamaa kan qaban yoo ta'u ituu gara Sudaanti dheessaa jiranii ijoolee ofii, miseensa maatii isaanii, akkasumas maatii fi ollaa ofii dhabuu isaanii dubbatu.
Baqattonni Libiyaa Keessaa Rakkoo Hamtuuf Saaxilamne Jedhu
Baqattonni Oromo Bosona Kaalee (Faransaay) Turan Miidiyaa Cufamuu Moorichaa Gabaasuu Dhaqan Fun-duratti Hiriira Mormii Mootumma Itoophiyaa Balaaleffatu Geggeessan.
Baqattonni Oromoo kanneen mooraa baqattootaa Al-Karaz kan Yemen keessa waggoota 14 caalaaf jiraataa turan, yeroo ammaa sodaa nageenyaa guddaa keessa jiraachuun isaanii beekamee jira. Moraa kana keessa hedduminaan kan jiraatan baqattoota Somaliyaa yoo ta’an kanneen hafan Oromoo dha.
Baqattooni baatilee sadii gidduutti gara somaliatti ergaqmuu qabu kan jedhu Radio irraa waanan dhaga’eef waa’ee adeemsa sana mari’ataan jira jedhan Ibrahim.
Baqattoonii Suudan Kibaa 284,000 Itoophiyaa naannoo Gambeellaa keessatti dahoo argaatanii jirachaa jiran.
Baqattoonni 10 Qilleensa Dhabuun Ukkaamamanii Dhuman
Baqattoonni addunyaa irra jiran dararaan adda addaa akka irra ga'u dubbataa turan. Kan mooraa Sudan bahaa keessatti geggeeffamaa jiru garuu adda.
Baqattoonni Ajjeechaa Mooyyaleetti ta’e baqatanii Keeniyaa qubatanii jiran nyaataaf bakka bultii dhabanii rakkataa jirra jechuun dubbatan. Buufata yeroof qophaayeef keessa baqattoonni jiran akka jedhanitti, deeggarsi baqattootaaf dhiyaatee fi lakkoofsi namaa waan wal hin gitneef nami hedduun rakkoo keessa jiraachuu himu.
Baqattoonni ajjeechaa Mooyyaleetti ta’e baqatanii Keeniyaa qubatanii jiran waan keessa darban himatan
Baqattoonni al-Shabab duula miseensota haaraa humnaan itti funaannatan kutaalee Somaaliyaa Kaaba dhiyaa Beey fi Bakool keesstti jalqaban jedhu angawoonni Somaaliyaa.
Baqattoonni, ammas qaama mootummaas tahe kan dhaabbata baqataatti himannee murtee dhabnee jedhu.
Baqattoonni Bangazi Keessaa Sodaan Keenya Daran Hammaate Jedhu
Baqattoonni Beengaazii keessaa guramuun handaara galanaatti geessamanii turan Dilbata darbe galgalaa qabee gara mooraa magaalaa Beengaaziitti dhiyeenya qabu tokkotti geessamuu isaanii ibsamee jira.
Baqattoonni biyyoota adda addaa kanneen Libiyaa keessa jiraataa turan wal waraansa biyyattii keessatti gaggeeffammu irraa kan ka’e karaa ba’an dhabanii rakkataa akka jiran dubbatu.
Baqattoonni biyyoota adda addaa seeraan ala somaaliilaand keessa jiraataa jiran kanneen kuma 80 hanga kuma 90 ta'an hanga dhuma baatii Fulbaanaatti biyyattii gadhisanii akka ba'aniif mootummaan labsee jira.
Baqattoonni buufata baqataa yeroodhaaf hundaayee ka Dambalaa Fachaanaa jedhamu keessa jiran Mooyyalee fi gandoota naannoo ishee keessa jiran keessatti nageenyi guutummaan waan hin buuneef ofirra deebinee galuu hin dandeenyuu jedhu.
Baqattoonni Buufata lameen keessa jiraatan gargaarsi midhaan nyaataa karaa jaarmayaa dhiyeessa midhaan nyaataa mootummoota gamtoomanii WFP akka isaaniif kenname dubbatu. Haa ta’u malee ji’a lamaaf ta’a jechaan tilamaamamee waanni nuuf laatame gahaa miti jedhu. Bahanii hojjeetatanii akka duraanii maatii bulfachuuf waanti nuuf tahus hin jiru bakki baayyeen cufaadha jedhu. Gama biraan
Baqattoonni buufata yeroo magaalaa Tiriipoolii keessa jiraatan kaan nageenyi biyyaa amansiisa miti kanaaf biyyatti deebi’uu hin feenu jedhu. Kanaafis dhaabbati UNHCR mirga koolu galtummaa gaafatanii jiraachuu keenya nuuf kabajuu qaba jechuunis gaafatu.
Baqattoonni dhaabbileen namoomaa gargaarsa malu akka nuuf taasisaniif gaafannus waanti nuuf ta’e hin jiruu jechuun dubbatu.
Baqattoonni, duraan Naayroobitti Irreecha kabajuun rakkisaa akka ture himanii, amma garuu walabummaan ayyaana kana kabajuuf ganna darbee as gaarii tahuu dubbatu.
Baqattoonni eega mooraa Dadaab keessa qubatanii, waggoota kudha-afur caalaa turanii fi dhimmi isaanii fudhatama dhabe, ennaa warri kaan godaansifafman, haalli isaan mudatu maal ta’a? ka jedhu illee yaaddoo guddaa akka ta’e dubbatee jira. Yaaddoo isaanii kana, bulchitoota moraa sanaatti dhiheeffachuu isaanii illee dubbata.
Baqattoonni Ertiraa, naannoo Tigiraay, mooraa Baqattootaa Maa’ii Ayinii keessa qubatanii jiran fi hookkara waraansaa, yaalii butinsaa, haleellaa milishoota aaraniin irratti geggeessamuu fi nyaata malee guyyootaaf turuu irraa lubbuun hafan ammallee akka yaaddoo qaban, maddi oduu Faransaay, Ajaans Firaansi press gabaasee jira.
Baqattoonni Ertiraa sun loltoota Ertiraa waraansicha Tigiraa keessaatti hirmaatan, jedhamuun haleellaan ajjeechaa fi butinsi itti xiyyeeffate – gabaasaalee jedhan ilaachisee Tokkummaan Mootummootaa yaaddoo isaa ibsee jira.
Baqattoonni Ertiraa Tigiraay Keessa Jiran Ammallee Yaaddoo Akka Qaban Dubbatu
Baqattoonni fi godaantonni lammiin Itiyoophiyaa Yemen Jiraatanis, Sana’aan keessatti rakkoon lammilee Itiyoophiyaarra gahaa jiru dabalaa jiraa edhu
Baqattoonni fi koolu galtoonni kuma lamaa ol ta’an waggaa kana qofaa galaana Mediterranean keessatti lubbuu isaanii dhabuu jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Baqattoonni haaraa gamas seenan bakka nageenyaaf amansiisaa ta’e barbaaduuf jecha rooba yandoo, qorra kotteessaa halkanii fi aduu akkaan gubu keessa darbu. Lacey Lya fi maatiin isee Ugaandaa erga seenanii booda boqonnaaf gad taa’an.
Baqattoonni Hawaasa Koronaaf Akkaan Saaxilamu Waan Ta’eef Qiyyaafata Barbaachisa: Hayyoota Eegumsa Fayyaa
‘Baqattoonni Hedduun Hargeessaa Qabamanii Gara Biyya Darbamaa jiru’ Bakka Bu’aa Hawaasaa
“Baqattoonnii fi namootni dahata siyaasaa gaafatan yeroo baay’ee bakka namni itti heddummaatee fi qulqullina hin qabne keessa akka jiraatan dirqsiisamu,” jedha, jaarmayichi Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR. Giddu gala hidhaa akkasii keessatti addaan fagaachuun hin danda’amu. Tajaajila fayyaa fi bishaan qulqulluu argachuufis hireen jiru xiqqaa dha.
Baqattoonni Israa’eel Keessaa Haalli Keenya Amma Iyyuu Abdachiisaa Miti Jedhu
Baqattoonni Israa’el keessaa kun irra-jireessi, kanneen waggoota kurna dabran keessa Ertiraa fi Sudaan irraa gara sanatti baqatani.
Baqattoonni Itiyoophiyaaa amma maaliif biyyatti hin deebinee jechaan gaafatamaniis ‘amma haalli biyya keessaa nageenya amansiisaa miti’ jechuun deebii kennani.
Baqattoonni Itiyoophiyaa keessa jiraatan hanga rakkoon irra baqatan furmaata argatutti lammilee biyyatti waliin hojii misoomaatti hirmaachuudhaan akka jiruu fi jireenya ofii geggeeffatan kan isaan gargaaru Itiyoophiyaan seera fooyyessite baasuuf hojjetaa jirti, jedha Ejensiin Dhimma Baqatootaa fi Kanneen Baqaa Deebi’anii kan Itiypphiyaa beeksisee jira.
Baqattoonni Itiyoophiyaa Liibiyaa jiran UNHCR buufata baqataa keessaa tajaajila hin argattan jechuun nu ariye jechuun himatan. Dhalattoonni Oromoo hedduun buufata GDF jedhamu ka magaalaa Tiriipoolii keessa jiraatan torbee kaasee ajaji kun akka irratti darbe dubbatan.
Baqattoonni Itiyoophiyaa naannoo Tigiraay irraa heddumminaan dhiheenya kana daangaa qaxxaamuranii biyya Sudaan gama Bahaakutaa Gadarif keessaa heddummaachuu, balaa vaayirasii Koronaa daran hammeessa,yaaddoo jedhu aangawoonni fayyaa kan kutaa sanaadubbataa jiran.
Baqattoonni Itiyoophiyaa Somaalilaand jiraatan poolisiin biyyattii isaan dararaa fi fedhiin ala gara biyyaatti isaan deebisaa akka jiru himan.
Baqattoonni Itiyoophiyaa Sudaan jiran haalli siyaasaa biyyattii rakkoo keessa akka isaan galche himatan. Baqattoonni waggoota digdamaa oliif Sudaan keessa jiraatan hedduun rakkoon siyaasaa biyyattii mudate hojjetanii maatii isaanii akka hin deeggarre dubbatanii, kanaaf fala UNHCR’rraa gaafannus deebii dhabnee jedhan. Baqattoonni kun UNHCR bakka balafa itti gatanitti nu gate jechuun komii qaban himataanii jiru. Kumarraa Baacaa baqattoota kana keessaa tokko.
Baqattoonni Itiyoophiyaa warri biyyatti deebi’uuf fedhan garuu, UNHCR fi mootummaan Itiyoophiyaaa biyyarraa baqannee waan turaniif gama diinagdeen nu gargaaruu qabu, nageenya amansiisaas bakka isaan qubachiisutti eegsisuu qabaa jechuun gaafatu.
Baqattoonni Itiyoopiyaa Sudaan Keessa Jiran Weerarri COVID-19 Ka’uu Mala Yaaddoo Jedhu Qabaachuu Ibsaa Jiran
Baqattoonni Itoophiyaa Dahoo Godhatanii Jiraatan Hojii Misoomaa Irratti Akka Hirmaatan Hojjatamaa Jiraachun Ibsame
Baqattoonni Itoophiyaa laga Takazee cehanii yeroo gara Sudaan seenan
Baqattoonni Itoophiyaa Masrii Keessatti Loogiif Saaxilamne Jedhan
Baqattoonni Kaakumaa jiraatan garuu mareen gahaan baqattoota fi UNHCR, Imbaasii Itiyoophiyaa fi Mootiummaa keeniyaa jidduutti hin taasifamnee jedhu. Obbo Jundii mohaammed jiraataan kaakumaa namni akka bakka bu’aatti dhufee gaggeessitoota hawaasaatiin mariyate hin jiru jedhan. Dhuunfaatti garuu baqattoonni biyyatti deebi’uu fedhan maree gaggeessuu maluu jedhan dabalanii yoo ibsan.
Baqattoonni kuma dhibba afurii ol ka buufataalee baqataa kana keessa jiran garuu murteen kun jiruu keenya baayyee burjaajessaa jira jedhu. Obbo Haruun Ibrahiim buufata baqataa Kaakumaa keessa ganna 15’f jiraataniiru, abbaa ijoollee shaniitis. Murteen kun erga darbee baqattoonni waan marti ifa akka hin taasifamneef dubbatan.
Baqattoonni kun ala taa’uu irra mooraa baqattootaatti yoo galle daran gargaaramuu dandeenya waan ta’eef dhaabi baqattootaa UNHCR isa kana yaada keessa galchuu dhaan dafee akka nuu dhaqqabu iyyanna jedhu.
Baqattoonni kun amma kutaa bulchiinsa Taangaa keessa to’annaa poolisii jela ka jiran yoo ta’u, ajajaan poolisii naannochaas seeraan ala daangaa Taanzaaniyaa cabsanii waan seenaniif ni himatamu jechuun dubbatan.
Baqattoonni kun baatii hedduu fi waaltaa hidhaa Tripoolii kan haala suukaneessaa keessa jiraataa turan jedha UNHCR.
Baqattoonni kun erga Adoolessa darbe kana miidhaan baqattoota lammiin Oromoorra dhaqqabuu jalqabee dhaabbata baqataa UNHCR biyyatti deebi’uu akka fedhan gaafatanus haga yoonaa garuu deebii hin arganne jechuudhaan komatan.
Baqattoonni kun gandeen baadiyyaa Koongoo konyaa Ituurii naannoo Kibuu kaabaa bakka Iboolaan dha’etti dhiyoo ga’anii jiru. Dubbi himaan jarmayaa fayyaa addunyaa akka jedhanitti dhukkubi kun naannoo kana keessa faca’uu isaaf mallattoon hin jiru. Garuu balaan mudachuu mala waan ta’eef daangaa ce’uun akkaan to’atamuu qaba jedhan.
Baqattoonni kun hagi tokko waggoota hedduuf baqattummaan waan jiraataniif akkasumas rakkooleen hedduun naannoo addunyaatti keessumaa kan akka Sryia dabalatee waan jiruuf fedhii isaanii guutuun hin danda’amne, gargaarsi namoomaas hanqatee jiraachuu Tokkummaan mootummootaa ibseera jedhan Chathirine.
Baqattoonni kun hangi tokko gandeen Hashaabaa fi Hamdaayit keesssa firoottan isaanii ykn maatiiwwan Sudaan waliin jiru. Haa ta’u malee angawoonni Sudaan baqattoota kana magaalaa Qadriif kaabaatti kan argamu mooraa um Raquubaatti erguu barbaadu. Bakki sun naannoo daangaa muddamni itti hammaate irraa fagoo waan ta’eef nageenyi isaanii amansiisaa dha jedhu.
Baqattoonni kun hojii irratti akka bobba’an, lafa qonnaa akka argataniif ofis gargaaraa dinagdeefis akka gumaachan carra kennuufii dhaan biyya isaan simatetti ba’aa akka hin taane gochuun gaarii dha jedhan.
Baqattoonni kun ka gaafatan yookaan mirgi isaanii eegaemefii akka jiraatan, yookaan carraan biyya sadaffaa akak kennamuuf yookaan ammo gara biyyaattis akka nageenyaan deebifaman gaafatan jedhe. Kana gaafatanus qaamni baqattoota kana dubbise hin jiru jedhe.
Baqattoonni kun martinuu Masrii irra ka'an. Doonii guddaa humnaa ol fe'achuun bishaaniin liqimsamee keessaa daakanii ba'uu ka danda'an 10 qofa. Warri lubbuun hafankaan kanneen donii liqiimfamte sana koruuf donii xinnoo ka biroo galaana irraa turtle irraa dabaree eegaa turan tahuu tu gabaasame. Isaan kana keessaa 6 jarreen seeraan-ala nama deddebisan ta'uun beekamee jira. Namoota doonii guddaa galaanaan nyaatamte keessaa lubbuun hafan 10 keessaa Moaz Mahmoud Ayimoo tokko.
Baqattoonni kun mootummaan murtee Dhadhaab cufuullee lafaa utuu ilaalee jechuun gaafatanii jiru; Galmoo Daawit
Baqattoonni kun namoota seeraan ala nama deddeebisan harkatti erga kufanii booda gama Awrooppaatti ce’uuf maallaqa humna isaanii olii gaafatamu. Maallaqa kana kanneen hin arganne kanneen birootti dabarfamanii gurguramuu dhaan kaanis beelaa fi kaan immoo galaanatti nam’anii balaaf saaxilamu.
Baqattoonni kun ofirra deebi’uu feenus haalli nageenyaa naannoo Moyyaalee amansiisaa miti jechuun yoo dubbatan, bulchiinsi Aanaa Moyyaalee garuu baqattoonni kun akka itti ofirra deebi’aniif Mootummaa Keeniyaa duuka maraiyataan jira jedha.
Baqattoonni kun poolisiin Hargeessaa warreen waraqaa eyyama jireenyaa qaban hedduu hidhaa akka jiru, kaan ammoo fedhii isaanii male gara biyyaatti darbaa jira jedhan. Obbo Imaanaa Hayluu bakka hawaasa baqattootaati. Isaanis rakkoon kun poolisoota Immigreeshiniin akka jalqabe, duraan guyyaa guyyaa akka nama qabaa turan amma garuu halkan halkanis manarra naanna’anii nama qabaa jiraachuu eeran.
Baqattoonni kun soda keessa jiru jedhu Isaan. Fedha keenyaan utuu hin taane ajaji baatii sadii qofti waan nutti kennameef jecha dirqii dhaan deeb’iaa jirra, bakki nuti itti deebinu immoo amansiisaa miti jedhu.
Baqattoonni kun Sudaan keessa jiraachuu waan hin dandeenyeef jaarmayaan UNHCR akka furmaata biyya 3ffaa nuuf kennu gaafannee jedhu.
Baqattoonni kun waa’ee waggaa darbe bara 2020 yoo dubbatan, barri darbe kun maruma biyyaaf hamaa ta’us baqattootaaf garuu irra ulfaataa ture jedhu. Ayyaanaa Mokonnin baqataa Oromoo Naayroobii ganna 6’f jiraatedha. Akka bara darbe kanaa abdii kutadhee hin beeku jedha.
Baqattoonni laga meditraniyaan qaxxaamuruu dhaan gara Ferensayitti imalan rakkoo hamtuun isaan mudachuu dubbatu.
Baqattoonni lammiin Itiyoophiyaa buufata baqattootaa Liibiyaa magaala Tiriipolii keessatti argamu jiraatan rakkoo keessa jirraa jedhu. Baqattoonni kun UNHCR dhaabbanni duraan isaan buufata baqataa GDF (gathering and departure facility) keessatti gargaaraa ture gargaarsa siniif gochuu hin danda’uu bahaa nuun jedhee jechuun Sagalee Ameerikaatti dubbatanii jiru. Baqattoonni kunneeni yoo dubbatan murteen nurratti darbe kun bakka lixaa nu dhabsiiseeraa jechaan dabalanii dubbatu.
‘Baqattoonni Lammiin Itiyoophiyaa Kuma Lamaa Ol Biyyatti Deebi’uuf Galmaa’aniiru’ UNHCR Damee Keeniyaa
Baqattoonni Lammilee Somaaliyaa hin tahin ka Buufata baqataa Dhadhaab jiraatan egereen keenya nu yaaddesse jedhan
Baqattoonni Lammilee Somaaliyaa hin tahin ka Keeniyaa buufata baqattoota Dhadhaab jiraatan waa’een fuuldura isaanii akka isaan dhiphisaa jiru dubbatan. Dhadhaab ni cufama jedhamee erga darbee as baqattoonni lammilee biyyoottaan akka Itiyoophiyaa, Eertiraa, Buruuundii, Sudaanii fi kaan bakka lixaa dhabuu dandeenya jechuun soda qaban dubbatu. Baqataan Oromoo Dhadhaab jiraatan tokko akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanitti, cufamuu Dhadhaab ilaalchisuun Koomishinerri dhaabbata Baqataa tokkummaa mootummootaa UNHCR dhufanii nu daawwatanus, haga yoonaa waa’ee Keenyaaf murteen ifaa tahe hin kennamne jedhan. Keessuma murteen Kaampiin Dhadhaab Muddee kanatti ni cufama jedhu waan wal dhahu hedduu qabaa jedhan.
Baqattoonni Libiyaa Irraa Maaltaatti Baqatan Amma Illee Mana Hidhaa Jiru
Baqattoonni Libiyaa magaalaa Bangazi keessaa guuramanii handaara galaanaatti geessaman ibsa kennaniin sa’aatilee 74 keessatti gamasii ba’uu baannaan carraan qaban du’uu ta’uu mala jechuu dhaan hawaasini naannoo itti himuu isaanii beeksisan.Baqattoonni Bangaazii andaara galaanaa jiran kun haalli nuti keessa jirru guyyaa dhaa gara guyyaatti yaaddessaa ta’aa jira jedhan. Hawaasni naannoo sanaa kanneen kana dura garaa laafuu dhaan isaan gargaaraa turanis Kanneen biroon gara biyya ofiitti deebi’aa jiran, asii deemuu baannaan hawaasi keenya isin fixa nuun jedhan jedhu.Gargaarsa dubartoota keenyaaf sodaa rabbiif jecha kennaa turan illee nu irraa dhabanii jiran jedhu. Mootummaan Itiyoopiyaa immoo gama isaan lammiiwwan isaa Libiyaa keessa jiran qonsiilaa biyya Sudaanii gamas jiru dhaquu dhaan akka galmaa’an gaafatee jira.
Baqattoonni Libya Bangazi keessa jiran haala hamtuu keessa jiraachuu dubbatu. Bakki isaan yeroo ammaa jiran bakka ISIS baatii darbe lammiiwwan Itiyoopiyaa kaan morma muruun kaan immoo itti dhukaasuun ajjeese irraa fagoo miti jedhu. Namoonni fuula ofiitti haguuggatan gandeen keessa asiif achi deemanii namoota waan ukkaamsaniif jecha gad ba’uu sodanna. Mana keessa teenyee illee sagalee keenya ol hin kaasnu jedhu.
Baqattoonni Liibiyaa magaala Tiripoolii jiraatan ammas dhaabbileen namoomaa gargaarsaa nu qaqqabuu jechaan gargaarsa gaafataa jiru.
‘Baqattoonni Maa’oo Koomoo Baqatanii Begii turan 3000 ol Ofirra deebi’aniiru’ Aanaa Begii
Baqattoonni Magaalaalee Afriikaa Bahaa Keessaa Weerarri COVID-19 Ennaa Hammaatee Jirutti Rakkoof  Saaxilaman
Baqattoonni miliyoona lamaa olii fi uummsyni addunyaa keessa qe’ee ofii irraa buq’an hedduun kan keessa jiraatan Gaanfa Afriikaa fi naannoo 'Great Lakes' jedhamu keessa vaayiresiin koronaa akka hin facaane ittisuuf jecha tattaaffii jiru cimsuu isaa Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Baqattoonni mooraa Dadaab, ka biyya Keeniyaa keessa jiran, yoo mooraan sun cufame haala isaan mudachuu malu irratti ka yaaddoo qaban ta’uu dubbatu. Akka baqattoonni kun jedhanitti, lammiwwan Somaalee mooraa sana keessa jiraatan gara biyya isaaniitti akka deebifaman, lammiwwan ka biroon biyyoota akka Itiyoophiyaa, Sudaan, Birundii, Koongoo fi ka biroo keessa irraa gara mooraa sanaatti baqatan garuu, gara mooraa Keeniyaa keessaa ka biraa – Kaakumaatti ka godaansisaman ta’uun itti himamee jira. Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Sagantaa Afaan Somaalee irraa – gabaasaan magaalaa Gaarrisaa jiru gara mooraa sanaa deemuun baqattoota haasofsiise keessaa tokko --- dura-taa’aa hawaasa baqattoota Oromoo mooraa Dadaab keessaa ti.
Baqattoonni mooraa DADAAB keessaa biyya ofiitti haa deebi'an jette KENIYAAN
Baqattoonni Mooraalee Baqattootaa Keeniyaa Keessaa Gara Yunaayitid Isteets  Deemuuf Ehama Argatan  Uggura Imalaa Prezidaant Traamp Jalatti Maal Akka Tahan Beekuu Dhabuun Dhiphataa Jiran
Baqattoonni Mooyyalee kanneen Keeniyaa seenan buufata adda addaa keessa tamsaa’anii jiranis gargaarsa tola ooltummaa kennuufii akka itti fufu kan ibse.
Baqattoonni naannoo Tigraay kannen 30,000 ol ta’an gara Sdaanitti baqachuu isaanii dubbi himaan Babar Baloch beeksisaniiru.
Baqattoonni Oromii Liibiyaa jiran haalli nageenya biyyattii rakkisaa waan ta’eef lafa itti baqannu dhabne rakkataa jirraa jedhan.
Baqattoonni Oromoo 3700 Ammaa Solooloo jiru
Baqattoonni Oromoo dhibba tokkoo fi shantamni sodaa nageenyaaf sababaa jedhuun Yaman keessaa fuudhamanii torban darbe moraa Loyaaddee jedhamu kan Jabuutii keessa eega quubsifamanii booda dhuma torban darbee xayyaaraan Itiyoophiyaa geessamuu isaanii baqattoonni kanneen biroon Jabuutii keessaa ibsanii turan. Garuu, Jaarmayaan godaantootaa kan sadarkaa addunyaa ykn IOM Jabuutii fi Yaman irraa akka beeksisaniitti godaantoonni kun mana hidhaa Yaman “Hudeeda” jedhamu keessa kanneen turanii fi biyya ofiitti deebi’uuf kanneen gaafatani, jedhe.
Baqattoonni Oromoo dhibba tokkoo fi shantamni sodaa nageenyaaf sababaa jedhuun Yaman keessaa fuudhamanii torban darbe moraa Loyaaddee jedhamu kan Jabuutii keessa qubachuu isaanii torban darbe ibsamee ture. Kunis achuma Jabuutii keessa akka qubatan gochuun gargaaruuf akka ta’e baqattoonni Jabuutii irraa dubbatanii jiru. Garuu, sababaa hin beekamneen baqattonni kun boca ykn foormii adda addaa akka guutan ta’e gara biyya jalqaba irraa dheessanii turan Itiyoophiyaatti deebifamuuf jiru sodaan jedhu jira ture.
Baqattoonni Oromoo Humnaan qabamanii Itiyoopiyaatti deebisamaa jiru jedha hawaasi Oromoo achi jiru
Baqattoonni Oromoo Jibuutii jiraatan rakkoo nageenyaan rakkataa jiraachuu dubbatan. Baqattoonni kunneen Raadiyoo VOA’f yoo dubbatan, jiraattonni biyyattii rakkoo nageenyaa Naannoo Somaalee fi Magaala Dirre Dhawaatti mulateen wal qabatee lammilee Oromoo Jibuutiin jiraatan irraan miidhaa geessisuu isaanii dubbatu. Mootummaan Itiyoophiyaa galgala kana ibsa baaseen lammilee Itiyoophiyaa Jibuutii jiran 3000 gara biyyaaf deebisuuf akka jedhu ifoomseera.
Baqattoonni Oromoo Jibuutiin jiraatan biyyatti deebi’uuf iyyatanus haga yoonaa garuu deebii hin argatin akka jiran dubbatan.
Baqattoonni Oromoo kanneen Yemen keessa jiraatan yeroo ammaa rakkoo keessa jiraachuu isaanii dubbatu.
Baqattoonni Oromoo Lama Somaaliilaand Keessattii Ajjeefamuun Booda Mootummaan Biyyattii Gochii Akkasii Akka Dhabbatu Ajeja Dabarseera
Baqattoonni Oromoo lameen; Mahaammed Abdullaahii Abubakar fi Ahmed Abbaa Giddii waraqaa jedhame kana haga paawundii kuma 6 kaffalanii akka baafatan dubbatu. Haati warraa isaan lameenuu garuu kaffaltii kana kaffaluu waan hin dandeenyeef waraqaa galmee dhabanii jedhu. Mohaammed yoo dubbatu, haati warraa isaa hojii buna Verndaa jelatti gurguruu sodaa poolisiif jecha dhiiftee jechuun dubbata.
Baqattoonni Oromoo Liibiyaa jiran haalli nageenya biyyattii rakkisaa waan ta’eef lafa itti baqannu dhabne rakkataa jirraa jedhan.
Baqattoonni Oromoo Masrii magala Kaayiroo kolugaltummaa gaafatanii ala mootummota Gamtoomanitti wajjira dhimma baqatootaa, UNHCR fundura muka jala jiraachatii turan harra hiriira godhan irratti abidda wajjirichii beekamtii baqatummaa warra dhowwateen ka’e jedhameen namoonni gubatan.
Baqattoonni Oromoo Naayiroobii jiran dhiibbaa Mootummaa itiyoophiyaatiin rakkachaa jirra jechuun dubbatan. Barreessaan Waldaa Hawaasa Baqattoota Oromoo Naayiroobii Obbo Fiqaaduu Dirribaa; Waldaan Baqattoota Oromoo akka seera Keeniyaatti ka galmaayee jiru ta’us yeroo ammaa kana garuu poolisiin Keeniyaa walgahuun keessan ‘Faayidaa Mootummaa Itiyoophiyaa tuqa’ jechuun wal geenyee akka gaggeessallee hin filanne nu dhorke jedhu. Akka Obbo fiqaaduutti murtee kana duuba kan jiru harka Mootummaa Itiyoophiyaati.
Baqattoonni Oromoo Tiriipoolii keessa jiran ammas rakkoo keessa jirra jedhu; Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
Baqattoonni Oromoo Yaman Irraa Gara Jabuutii Geessaman Eessa Ga’an?
Baqattoonni Paariis keessaa poolisiin Fererensaay mirga keenya dhiitaa nu reebaa mana hidhaatti nu darbe jechuun iyyataa jiran. lammiiwwan biyyattii jedhu baqattoonni kukanneen mirga baqattoota kanaa falman illee utuu hin hafin gaazii imimmaansu itti biifuu dhaan hiriira mormii isaan geggeessan bittimse poolisiin.
Baqattoonni Rakkoo Keessa Jirra Jedhu UNHCR Immoo Gargaaraan Jira Jedha
Baqattoonni Somaaliyaa mooraa Baqataa keessa jiranii fi lammiwwan Somaaliyaa magaalaa Naayiroobii keessa jiraatan maal jedhu?
Baqattoonni Somaliland keessa jiranii fi kanneen UNHCR jalatti hin galmoofne Fulbaana 30 qabee biyyattii gad dhiisanii akka ba’an mootummaan biyyattii labsuun isaa ni yaadatama. Baqattoonni gAmas jiran kanneen waraqaa jarmiyichaa of harkaa qaban illee utuu hin hafin sodaa nageenyaaf jecha biyyattii gad dhiisanii ba’aa jiruUNHCR haala Somali Land keessaa baatii tokkoo olii qabee quba qabaachuu isaa kan ibsan UNHCR somaliatti angawaan odeessii uummataa Mr.Andi Needman angawoota Somali Land waliin mari’annee jirra. Kana irratti koree dhimmootii baqattootaa jechuunis koree bakka bu’oota baqattootaa fi kanneen dahata polotiikaa barbadan waliinis wal arginee mari’annee jirra jedhu.Baqattoonni kun sodaa nageenyaa qabaachuu isaanii, rakkoo hamtuu keessa jiraachuu isaanii irra deddeebi’uun himatu. Waajjirri keessan dhimma isaanii ni hordofa erga ta’ee maaliif rakkoon irra ga’a gaaffii jedhuuf Mr. Andi Needman yoo deebisan:Baqattoota, kanneen dahata polotiikaa barbaadanii, biyyuma ofii keessatti qe’ee ofii irraa godaananii fi kanneen Somalia keessaa waggaa dheeraaf gargaaraa turre. Kana gochuus itti fufna jedhan
Baqattoonni Sudaan Kibbaa Ugaandaatti Yaa’uu Itti Fufan
Baqattoonni Tigraay Kannee Sudaan Keessaa Qe’ee Ofiitti Deebi’uuf Haalli Jiru Amansiisaa Miti Jedhu
Baqattoonni wal-waraansa Itoophiyaa keessaa dheeffanii mooraawwan baadiyaa Sudaan galan “carraa maatii keenya achitti dhiisnee dhufnee in beeknu,” jedhan. Gabaasni Heezer Medraak Sudaan irraa ergie kinoo.
Baqattoonni Yemen dararaan nu irratti raawwatamaa jira jedhu
Baqattoonni Yemen keessaa birmannaa qaama dhimmi ilaaluu eeggataa jirra jedhu. Kanneen Libiyaa keessa jiran baqattoonni Oromoos haalli hundumtuu daran hammaachaa adeemuu isaa ibsan.yoo manaa gad baane deebinee galuun keenya gaaffii keessa waan jiruuf jecha, waan binnee mana keessaa qabnu nyaannee fixaa waan jiruuf du’uuma keenya eeggachaa jirra jedhu baqatonni kun.Gama kaaniin yemeen keessa baqatonni jiran haalli yeroo ammaa biyyatti keessa jiru lubbu keenyaaf sodaachisaa ta’eera. Yeroo ammas dorsifamaa jirra jedhan.Kanaaf jecha qaamii dhimmi ilaaluu nu hin birmatu taanaan haala hamaatu nu eeggata jedhu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Baqattoonni Yemen keessa jiraatan gargaarsi namoomaa Tokkummaan motummootaa waadaa seene biyyattii ga’us kanneen Aden keessa jiran hin dhaqqabin jiraachuu ibsaniiru. Lolli yeroof dhaabate iyyuu sodaan garuu akkuma nutti haguugetti jira jedhu. Gareeleen wal fincilanis huuruu qawwee walitti gargalfatanii wal eegaa waan jiraniif lolli kun deebi’ee hin ka’u abdiin jiru hin jiru jedhaniiru.
Baqattoonni Yemen keessa jiran yeroo ammaa rakkoo hamaa keessa jiraachuu isaanii dubbatu. Dhukaasi magaalaa nuti keessa jirru Aden keessatti waan geggeessamaa jirruuf gad ba’uu hin dandeenyu jedhan.
Baqattoonni Yemen lolli deebi’ee ka’uu mala jechuun soda qaban ibsan. Lollis deebi’ee itti fufe
Baqattoonni Yemen Nageenyi Keenya Amansiisaa Miti Jhedhu
Baqattoota addunyaa irraa gara miliyoona toorbaatamii tokkoo keessaa irra-jireessi kanneen sababaa waraansaa fi hokkaraatiif biyya isaanii gad-lakkisanii dheessan. Akka dubbi-himaan Tokkummaa Mootummootaa – Mr. Booy’aan jedhanitti, uummata kanaaf wanna barbaachisu kennuuf birmannaa idiladdunyaa sadarkaa guddaa barbaachisa.
Baqattootaa fi godaantota keessaa hagi tokko eega mooraan sun haleelamee booda, otuu baqatanii bahuuf carraaqanii waaridiyyoota moorichaan rasaasaan haleellaman – jedha gabaasaan Tokkummaa Mootummootaa sun. Hawaasmni Addunyaa, “gochaa ulfaataa akkanaa callisee ilaaluu hin qabu,” jechuun – amantoota kadhannaaf walga’an sanatti dubbatan – Poop Fraansis. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Baqattootaa fi namoonni biyyoota Musleemaa beekamoo torba irraa gara Yunaaytid Isteetes akka hin seenneef ajaja kan kennan prezidaant Donaald Traamp murtiin koo sirriidha jechuun falmaa jiru.
Baqattootaaf midhaan gargaarsaa ka dhiyeessu Sagantaan Dhiyeessa Gargaarsa Midhaan Nyaataa Addunyaa (WFP)’n rakkoon kun ka mullate maallaqni gargaarsaa dhabamuun akka ta’e dubbata. Maartiin Kaariimii Dubbi Himaan Sagantaa Gargaarsaa Midhaan Nyaataa Addunyaa Damee Keeniyaa ‘Baqattoota Buufata Baqataa Keessa jiran ji’a ja’aaf gargaaruuf baasiin gaafatame argamuu baannaan rakkoon kun kanarra cimuu akka danda’u akeekkachiisaniiru.
Baqattoota Afrikaa Imalaa Uffee Sahaaraa fi Galaana Meditraaniyaan Irratti Dhuman Oolchuuf Tarsiimoo Haaraa Dhiheessuu Isaa Dubbata, UNHCR
Baqattoota Akka Dhaqqabnuuf Angawoonni Itiyoophiyaa Karaa Nu Banaa: Iyyata Dhaaba Baqattootaa
Baqattoota Ameerikaa keessa qubachiisuun himannaan kan irratti baname prezidaantiin tajaajila immigration fi baqattootaa kan Luteraan Krish Vignaaraajaah akka jedhanitti lakkoobsa baqattootaa murteessuun kun naamusa itti gaafatama keenyaa kan akka biyyaatti dhaabanneef gatuu dha jedhan.
Baqattoota biyya ofii keessaa dheessuun biyya namaa keessa dahachuuf dirqaman irra dararaan adda addaa kan ga’u ta’uu dhaga’amaa jira.Dhiyeenya kana Hargeessaa Somaaliilaand keessatti haalli dhaqqabe ragaa tokko.
Baqattoota biyyoota gaanfa Afrikaa irraa ta'an kana kokolaataan gara moraa haaraatti kan gesse fannoo dimaa ta'uun kan ibsame yoo ta'u, magaalaatti dhiyoo ta'uun isaa sodaa nutti uume jedhu baqatoonni.koreen fannoo dimaa kan sadarkaa adunyaa garuu mooraan keessa kaa'aman kun waardiyyaan eegama, namni biraa seenee ba'uu hin danda'u, dhiraa fi dubartoota adda adda baasanii kaa'uuf mijataa dha jedha. Handaarri galaanaa garuu sochii hedduun waan jiruuf, baqatonni balaaf saaxilamu sodaa jedhu kan qabu ta'uus ibsee jira.
Baqattoota dhaabbata UNHCR jalatti galma’anii turan otoo ta’e namni quba itti buusuu hin jiraatu ture jedhanii yeroo tokko tokko mootummaan Yaman hin feedhu taanaan godaantoota fedhii isaaniitii-ala akka biyya irraa dheessanitti deebisaman gochaa akka ture hubachuun gaarii dha jedha. Garuu, karaa gama IOM kan gaggeeffamu taanaan fedhii godaantootaa irratti ka hirkate ta’uu agarsiisa, jedhu..
“Baqattoota Ertiraa, Tigiraay humnaan butanii fudhachuu, fedhii isaanii malee fi dirqiin gara Ertiraatti deebisuu fi Ertiraa keessatti manneen hidhaa adda addaa keessatti hidhuu dabalee miidhaaleen dhala-namaa hahamoon akka irratti geggeessamee jira,” odeeffannoo argadheen jira, jedhan.
Baqattoota Galaana Irratti Rakkatan Kan Ilaaleen Xaaliyaaniin seera Haaraa Raggaasiifte
Baqattoota Galaana Yaman Keessatti Darbaman Keessaa Kanneen Lubbuun Hafan Attam ta’an?
Baqattoota gargaaruutti ka jiran Miseensi Waldaa Barattoota Ijoollee Booranaa, Ka Keeniyaa -- Horaa Korophisoo, kaleessa daangaa Itiyoophiyaa keessa ka jirut Arballeetti daa’imni sun ajjeefamee, reeffi isaa gara Keeniyaatti dhufuu dubbata. Gama biraatiin immoo, jaarsoliin naannoo, baqattoota ajjeechaa baqatanii daangaa Keeniyaa keessa jiran akka gara qe’ee isaaniitt deebi’an gaafannaan “haga magaalattiitti nageenyi guutuun deebi’utti ofirra hin deebinu” jechuun didan jedhu. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Baqattoota gurmuudhaan otuu gara Awustraaliyaatti imalanii karaatti qabaman deebisanii qubachiisuuf walii-galtee tolfame hojii irra oolchuuf illee Prezidaant cicha qabaachuu dubbatan.
Baqattoota Humnaan Biyyatti Debisuun Seera Addunyaa Cabsuu Dha
Baqattoota humnaan deebisuun kun akka dhaabatu gochuuf mootummaan Federaalaa kan Itiyoophiyaa mootummaa Jabuutii wajjiin akka dubbatuuf aangawoonni naannoo Afaar hubachisanii jiru.
Baqattoota ijoollummaan gara Yunaayitd Isteets dhufaniif kan mirga Yunaayitid Isteets keessa turuu kennu sagantaa prezidsaantii duraanii – Baaraak Obaamaan gad-dhaabbate sana keessaa miseensonni mana-maree Yunaayitid Isteets qooda hin qaban.
Baqattoota Itiyoophiyaa Irraa Dhufan Hin Simatan
Baqattoota Itiyoophiyaa Kuma Torba caalan gargaaruuf jecha mootummaa Sudaan waliin hojjataa kan jiru ta'u dhaabnii baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa ykn UNHCR Robii darbee beeksisee jira.
Baqattoota Itiyoopiyaa Kumaan Lakkaawwaman Deggeruuf Gargaasa Hatattmaatu Barbaachisa: UNHCR
Baqattoota Itoophiyaa kana kan konkolaataa fe’umsaatiin sharaa itti uwwisee isaaniin deemaa ture konkolaachisaan tokko yoosuu to’annaa jala yoo oolu haalli isaan itti fe’amanii deemaa turan silaa ka balaaf isaan saaxiluu danda’u akka ture Koomader Miskeeyilaan dubbatanii jirani.
Baqattoota Jabuutii jiran keessaa hangi xiqqoon mooraa baqattootaa keessa kan jiran yoo ta'u harka caalaan garuu Dhaaba Waa'ee Baqatootaa kan Tokkummmaa Mootummotaa UNHCR biraa simannaa dhabanii akkanumatti faca'anii rakkataa kan jiran ta'uu, dubbatu baqattoonni Raadiyoo Saagalee Ameerikaaf ibsa kennan.Kanneen galmeeffamanii mooraa keessa jiraniis, biyya sadaffaa keessa qubsifamuuf abdiin qaban otuu hin dhugoomiin waggoota dheeraa lakkofsisuu dubbatu.Keessumaa amoo dubartonni humnaan gudeeddii fi hookkara saalaa irra ga'uun kan ka'e, biyya hambaa keessatti kan rakkatan caalaa mucaa abbaan isaa hin beekamnee da'anii guddisuuf ka saaxilaman tahuu nuuf ibsan.Guutummaa gabaasa kanaa MP3 tuquun dhaggafadhaa.
“Baqattoota kana dhaabuuf carraaqqiin hawaasni addunyaa haga ammaatti godhe ga’aa hin taane” – ka jedhu – xalayaan – ministaroonni biyyooa lameenii Koomishina Awurooppaatti barreessan – akka gabaasaa Tokkummaa Mootummootaatti, kanneen irra jireessi isaanii biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa tii gadii irraa ta’an – godaantonni kuma afurtamii sadii ta’an waggaa kana keessa qofa Awurooppaa dhaqqabuu dubbata.
Baqattoota kana hunda malees, godaantota gara 100,000 ta’anitu Oggaa oggaadhan biyyoota gaafa Afrikaa irraa geejiba galanarraatiin Yaman keessa darbanii Saawud Arabiyaa fi biyyoota kaan seenuf garas imala. Kana keessa, harkii caalaan lammiiwwan Itoophiyaati. Goodaantota kana, Harka dalaalootaatti hammeenya bayyetu irra gaha. Kaan dirqiidhan gudeeddaman, kaan akka malee dhaanaman.
Baqattoota kana ka gargaaraa jiru waajjirri dhimma baqataa UNHCR, haga danda’e hojjetaa jiraachuu dubbi himaan dhaabbatichaa ka damee Keeniyaa Mrs. Yiivoon Indeegee himaniiru.
Baqattoota kana keessaa tokko ka ta’en Solomoon Fiqruu ka’umsi deemsa isaanii Moyyaaleerraa akka jalqabee fi hojii barbaacha gara Taanzaaniyaa akka dhufan dubbata.
Baqattoota kanneen mooraa keessa jiran hanga danda’ametti gargaarsa nyaataa fi maallaqaa ittiin ga’aa jirra jedhan. Kanneen naannoo magaalaa jiraataniif garuu tarjaajila Raashinii raabsuu hin qabnu waan ta’eef rakkoon baqattoota irra ga’u kan lammiiwwan Yemenii irra ga’us waan ta’eef garamitti deemaa akka jirru eegaa jirra jedhan.
Baqattoota miliyoona tokkoo fi nuusa biyyattii keessa qubatanii jiran keessaa kaneen kuma soddomii jaha tahan ijoollee warri wajjiin hin jirree fi ijoollee warra isaanii irra adda bahani.
Baqattoota mooraa Nooreenti–Foontee (biyya Faransaay) jiran keessaa tokkichi, “biyya kiyya nan jaaladha, mootummaan Itoophiyaa garuu mootummaa badaa dha, Oromoo fixaa jira” jechuudhan gazexeessota haala baqattonni kun keessa jiran gabaasuu dhaqanitti maaliif biyyaa akka bahe hime. Baqattoonni kun mooran duraan keessa turan Kaalee jedhamu cufamuu dhaa waan murtaaheef moora amma keessa jiran kana uumuu falatan. Hawwiin bayyeen isaanii qaban garuu biyya Engilizii dhaqanii jireenya haaraa jalqabuudha.
Baqattoota Oromoo 12 gaafa jimaataa darbe 13 immoo Wixata ture mootummaan Keeniyaa dabarsee waajjira immiigreeshinii Itiyoophiyaa Moyyaalee jirutti dabarsee kan kenne. Obbo Shaggaa Araddoo dursaan hawaasa baqattoota Oromoo Naayiroobii raadiyoo sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, mootummaan Keeniyaa rakkoo baqattoota kanaa gadi fageenyaan osoo hin ilaalin dabarsee mootummaa Itiyoophiyaaf kennuun waan nama gaddisiisu jedhan.
Baqattoota Oromoo Haargeessaa somaalii laand keessa jiran bakka bu’uun,waa’ee rakkoo isaan mudatee dhaaba baqatootaa UNHCR waliin dubbachuuf jecha gara ministrii haajaa biyya keessaa kan somaaliilaand tti waamamanii kan turan baqatonni 20, guyyaa 8f eega hidhamanii booda gara daangaa Itiyoophiyaa Wucaaletti geessamuun dabarfamanii kennaman jechuun baqatonni dubbatanii jiru.
Baqattoota Oromoo kaayirootti abiddaan gubatan: beekamtii koolugaltummaa warra dhabetu aaridhan abidda ofitti qabsiise
Baqattoota Oromoo kanneen Jabutii mooraa Alii Addee keessa jiraatan waraanni biyyatti waamamee dhufee haleellaa nu irratti bane jedhu. Baqattoonni shan haleellaa irratti rawwatameen haala lubbuuf sodaachisu keessa akka jiran dubbatu. Dubartiin ulfi irraa ba’e maanguddoon sammuun rukutamee fi kannen biroon jiraachuu kan ibsan baqattonni kun kanneen rasaasaan haleelaman keessaa lama gara hospitaala Jabuutitti geeffaman jedhu.
Baqattoota Oromoo: Keenya Gamannis Gamasiis Ibidda Waan ta’eef Nuu Birmadhaa
Baqattoota Oromoo yeroo ammaa Yemen seenan kana ilaalchisee, Yemen irraa hoogganaa hawaasa baqattootaa fi baqattuu haarawa seente tokko haasofsiisnee jirra.
Baqattoota Saaud Arabiyaa jiran keessaa kanneen biyya ofiitti deebi’uu barbaanna, garuu maallaqi nuti akka deebinuuf gaafatamne nutti ulfaata jedhan haasofsiisnee jirra. Ministriin dhimma alaa Itiyoophiyaas dhimma kana ilaalchisuun deebii kennee jira.
Baqattoota sa’udii keessatti baala sammuu darreessu ykn Hashiisha daldaltan jedhamuun hidhaa keessa jiran 750 kan ga’an ta’uu kanneen hidhaa keessa jiran dubbatanii jiran. Isaan kana keessaa mana murtii duratti dhiyaatanii walaba kan jedhaman amma iyyuu hidhaa keessa kan jiran ta’uu ibsameera.
- Baqattoota seeraa-alaa kanneen jedhaman guutummaatti biyyattii keessaa baasuu fi
‘Baqattoota Solooloodhaa Ofirra Deebi’an Gara Qe’ee Isaaniitti deebisneerra’ – Aanaa Mooyyalee
Baqattoota ta’uu keenyaaf dhaaba baqattootaa ykn UNHCR biraa waraqaa qabna garuu UNHCR waan dhimma keenya nu xumuure hin qabu jedhan.
Baqattoota Tripolii keessatti rakkataa jiran keessaa tokko akka jedhutti “ taa’anii dararamuu irraa galaanatti seenanii du’uu wayya” Garuu jedhe galaana lubbuu ofii keessatti dhaban sana seenuuf iyyuu maallaqa gaafata waan ta’eef teenyee ilaalla jedha.
Baqattoota: Waraanni Jabuutii  Moraa Baqataa Alii Addee keessatti Haleellaa Nu Irratti Bane
Baqattootni Dadaab jiranis haaluma wal fakkatu dubbatu. Dursaan hawaasa baqattootaa Dadaab, murteen kun baqattootatti yaaddoo kan fidduudha jedhu.
Baqattootni Keeniyaa keessa jiran mootummaan biyyattii carraa ittiin diinagdee fi hawaasummaa keessatti hirmaannu nuuf haa qajeelchu jechuun gaafatan.
Baqattootni Oromoo Keeniyaa ganna dheeraaf jiraatan ‘baqaan hagas turuun keenya dhiibbaa nurraan gahee jechuun dubbatan; baqattoonni ganna 8 ol Naayroobiin jiraatan lama VOA’f yaada kennaniin furmaata tokko malee ganna dheeraaf baqattummaan turuun bara jireenya isaanii keessatti waan jabduu ta’uu himan.
Baqattotni Itoophiyaa akka jiraattota biyyaattiitti mirga guutuu argatanii akka socho’anii fi hojjetan gochuuf haal-dureen xumurame, jedha – ejensichi. Gabaasaa guutuu caqasaa.
“Baqatttoota Eertiraa Itoophiyaa keessatti fixan jedhanii dhagauutti jirra,waraanii Eertiraa baqataa qaqqabee irreen Eertiraatti raruutti jiraa dhagahuutti jrra tun waan akka malee nama yaaddessaa,” jedhan.
Baqattummaa Afriikaa keessaa kan Waggootii 19 lakkoofsise
Baqattummaaf sababaa kan ta’e walitti bu’iinsa furuuf tattaaffii gama diplomaasummaan godhamuuf illee maallaqi ba’aa jira jedhan.
Baqattummaan Afriikaa keessaa amma iyyuu hammateera. Mootummannis fala barbaaduuf walii galtee agarsiisuu qabu
Baqattummaan dhumi isaa gaarii ykn hamaa ta’uu mala.Yeroo jalqaban garuu dhuma kana beekuun rakkisaa dha. Rakkoon baqatoota biyyoota gaanfa Afrikaa kannen Yemen keessaa daran hammaataa akka jiru sabaa himaaleen adda addaa gabaasaa jiran.
Baqattuun lammii Somaaliyaa tokkos, gara kutaa Mizuurii, magaalaa Seent Luwis deemuuf, otuu Naayiroobii teessee, dabaree xayyaaraa eeggataa jirtuu akka gara mooraa Dadaabitti deebitee murtii seeraa Yunaayitid Isteets sana eegdu taasisamuu ishee dubbatti. Dhaabbatni dhimma godaantotaa – IOM, dhimma kana irratti akka ibsa kennu barbaadamee, deebii hin kennine. Dubbi-himaan Ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, “hojiin baqattoota Yunaayitid Isteets dabalee biyyoota alaa keessa qubachiisuu, Naayiroobii keessatti itti fufee jira” jedhan. Haalli jiru qabatamaa tahuu dadhabuu kana amane – dubbi-himaan UNHCR immoo, otuma danqaa dhimma seeraa Yunaayitid Isteets sana furuuf yaalamaa jiruu, baqattoota Yunaayitid Isteets keessa qubachiisuun akka itti fufu dubbattu.
Baqattuun Yaman Aden Basaatin keessa jiraatan adde Keddijjaa Mohaammed jireenyi baqattummaa hadhaa’aa ta’uu isaaf rakkoo keessa jiraachuu dubbatu.
Baqqalaa-Faajii kana karra moonaa loonii dura dhaaban. Ijoolleen lallaban ammoo fuula gara aduun baatuun,Ila Boruu deebifatan.
Baqqalaa Garbaa, Dajanee Xaafaa, Gurmeessaa Ayyaanoo fi Addisu Bullaalaa akkasumas hidhamtoonni biran mormii nyaata lagachuu ittuma fufaniiru.
Baqqalaa Garbaa: Dawaa Liqimsitan Malee Mana Dukkanaa Keessa Kaa’amtu Nuun Jedhan
Baqqalaa Garbaa Faa Mana Hidhaatti Akka Malee Dhaanamuu Himatan. Gazexeessan Zoon Naayin Bloogersi Befiqaaduu Hayiluu Debi'ee Qabame
Baqqalaa Garbaa: Maakalaawwii Keessatti Rafuuf Miti Quphanuuf Iyyu Iddoon Hin Jiru
​“Baqqalaa Mokonnon abbaa isaanii Mokonnon Wasanuuttin addan hin laalu. Warrii Mokonnon Wasanuu dhimma mirga Oromooratti cimtoota fi kan fira jalatani,” kan jedhan immoo Obbo Ibsaa Gutaamaati.
Baqttoonni beelaa fi dheebuu dhaan dhumaa jiru. UNHCR biraa illee gargaarsa argachuu waan hin dandeenye jedhu. Haalli kun akkasitti itti ijoolleen keenyas haala hamtuun nu mudachuuf jira kan jedhan baqattoonni kun hawaasi addunyaa akka isaaniif dhaqqabuuf waamicha dabarsataniiru.
Bara 1492 uummanni addunyaa irra jiru akka hawaasa addunyaatti walitti dhufuu isaan kabajama.
Bara 1924 asitti namii ganna 17tti dhiyaatu tapha shaampiyoon liigii irratti goolii galfatee Fati qofa. Fatiin boqonnaan duratti jijjiirani dirree seenee metirii 18 caalaa irraa galafte.
Bara 1945 hujii jalqabe.Eegii sunii asi dhiba addunyaa tanaa waan akka akkaatii falaa itta jira Tokkummaan Mootummootaa. Gaafa yayyaban shanan murtii murtii olii qaban Veto Power Members jedhan waliin biyya 50tti Tokkummaa Mootummootaa yayyabe.
Bara 1945 kan hundeessame – Manni-murtii Haqaa Sadarkaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa -- jaarmayicha addunyaa keessatti qaama murtii seeraa isa ijoo yoo tahu, seeraa sadarkaa Addunyaa irratti hundaa’uudhaan wal-falmii biyyoota gidduutti ka’ee itti dhihaatutti furmaata kenna. Gaaffiilee qaamota tokkummaa mootummootaa fi dhaabbatoota ka biroo irraa gaaffiilee itti dhihaataniifis deebii gorsaa kenna.
Bara 1950moota walakkeessaa qabee gara Gaanaatti imaluu dhaan kan mootummaan biyyattii barnootaa fi namoota jireenya gad aanaa qabaniif carraa kennu qalbii isaan hawate.
Bara 1955 keessa hujii gara ahammeennaa hamaa mootummaan Amerikaa ummataa gurrachatti fide mormuuf akka namii otoobusii ummataa magalaa Montigomeriitii fi Alabaamaa hin yaabbannee tolchee magaalii sun kasaarteen tolchee achumaan maqaan baheef.
Bara 1959 haga 1976 keessa muummee minsitera biyya isaa tahee hojjacha bahe. Eegee ammoo 1976 haga bara 2008, ganna 6n duratti pirezidaantii tahee hojjachaa bahe. Bara hujii ufii fixannaan obboleessa isaatti dabarse.
Bara 1960 keessaa Olompikii Roomitti warqii badhaafame.Bara 1961 keessaa nama boksii beekamaa Gorgeous George waliin dorgome.Bara 1964 keessa ammoo dorgommii boksii beekamtu moohee “I shook up the world” – Addunyaa Chochoose jedhee ufi faarse.Bara 1964 keessaa maqaa jijjiiratee Muhaammad Alii tahe.
"Bara 1960 keessa Qaallitti Sirba Gurraalee Amerikaa ykn ""The Queen of Soul” jedhanii maqaa itti baasan.Sirba nama gurraachaa sirbuun addunyaa keessatti beekan."
Bara 1963 Keeniyaan bittaa Briteen jalaa utuu hin walaboomiin dura kan turan siidawwan hedduu caalaa yeroo dheeraaf dhaabatee kan ture Siidaan giiftii Viktooriyaa ti.
Bara 1965 Biritish jalaa baatee bara 1980 keessaa bilisummaa tana mirkansaniif. Hagasii achii Rooberti Gabriheel Mugaabeetti bulchuutti jira.
Bara 1967 keessaa gaafa Amerikaan Vetnaamitti duulte inni ammoo duula dide.Amantiin tiyya nama ijjeesi naan hin jettu.Obboleesaa akka kiyyaa, gurraacah akka kiyyaa,hiyyeessa mana dhoqqee hin ijjeesu jedhee dide.Jarii itti duuli naan jedhan kun takkuma maqaa hamaan na hin yaamne, takka dhaanee na hin gaargalchine,takkuma saree natti gadi hin dhiifne jedhee dide.
Bara 1974 keessaa ammoo miseensa Ejensii Humna Atoomikii Addunyaa taate.Akkanuma jechaa deemtee nukileera gara garaa hojjattee adabamaa baate.
“Bara 1976 kaasee akka lakkoofsa habashaatti mana hidhaa adda addaa keessan ture.Karchallee,Alem-Beqqanyiwaggaa 6 fi ji’a 2 hidhaa keessa ture. Innii marsaa lammaffaa bara 1999-2008 hidhuma keessan ture. Ammas marsaa sadaffaaf akka lakkoofsa habashaatti bara 2009 Muddee keessaa tohannoo jala oole.” Adoolessa bara 2018 hidhaa bahe.
Bara 1976 yeroo duraatiif biyyoota Afrikaa kan akka sudaanii fi biyya dur Zaayeer jedhamtu Ripaablikii Demokraatawaa kongoo ammaa keessatti mul’ate.
Bara 1979 asitti isumatti biyya sun bulchuutti jiraa akka filannootti hin deebine ammoo kora paartii isaa ta biyya bulchituu irratti dubbate.
Bara 1979 booda barnoota Ga’eessotaa ykn “Adult education” keessa hojjataa ituun jiru bara 1992 jechuun waggootii 13 booda, yunivarsitii keep Tawoontti deebi’ee hojjataan jira jedhan Dr Aleksaandar.Akkoo koo Bishoo Jaarsaa nama gaarii kabajaa guddaa qabduu fi nama amantii isheetti cichite turte. Yeroo qofaa ishee taatu ykn qofaa ta’uun ishee yeroo itti dhagaa’amu afaan eenyu keenyaaf hin galle tokkoon dubbatti. Afaan Oromoo akka ta’e nan beeka. Sababiin isaas dur biyya afaan kun keessatti dubbatamu irraa dhufte waan ta’eef jedhan. Akkoon koo Bishoon bara 1948 keessa duute. Yeroo sana nama uumriin 65 hin caaltu.Bishoon dubartii gabrummaan gurguramtee booda walaba baate ta’u kan baran mana hidhaa keessatti ta’u ibsanii, kanas mana hidhaa keessatti jaallewwan koo qabsoo kan ta’an Nelson Mandeellaa fi Waalter sissiluu tti himee ni ajaa’ibsiifatan jedhan.Iyyaafannaa waggootii dheeraa booda Bishoon akkoo koo ta’uu baruun koo, waan dinqisiisaa jireenya koo keessatti mul’ate isa guddaa ta’e.Suraa jiruus wal bira qabee ilaaleera.Akkoo koo ta’uu isheef shakkii hin qabu jedhan.Anis ta’e harmeen koo Dimbitiin akkasumas akkoon koo Bishoo jaarsaa waan wal fakkaataa nuti qabnu barnoota jaallachu keenya jedhan Dr Aleksaandar. “Bishoon bilisummaa ishee kan argatte yeroo donii Briteen seente otoo hin taane, yeroo cichaan barnoota ishee argatte dha” jedhu Dr Aleksaandar.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Bara 1979 irraa jalqabee, Yunaayitid Isteets, waa’ee Taaywaan irratti ejennoo Chaayinaan qabdu, kan Taaywaan akka qaama Chaayinaa taateetti beektu kabajjee turte. Torban dabre immoo, meeshaa waraanaa doolaara Biliyoona tokkoo fi qabxii afurtamiii-lama Taaywaanitti guruguruu yaada jedhu raggaasiste.
Bara 1980 keessa galgala tokko ka isiin mana barumsa Georgetown Maryladn jiru barattu mana diqqaa tokko keessatti “na ukkaamsee harkaan afaan na qabee na gubbaa bu’ee isaa wayaa narraa mulqachuutti jiru iyyee waan du’u ufi seheeyyuu,” jetti.
Bara 1983 hanga 1993 yunivarsitii Finfinnee keessa barsiisaa kan turan obbo Faqaadeen bara 1994 barsiisoota beekamoo yunivarsii Finfinnee keessaa ari’aman turan 42 keessaa tokko.
Bara 1984 gara US-tti kan godaanan haatii fi intalli, waggoota 10 dura dhaaba baqattoota gargaaru “Tiya foundation” jedhu hundeessan. Bu’uursitoonni dhaaba kanaa aadde Owliyaa Diimaa fi intala isaanii Maymuna Huseen. Xumura torban darbee dhaabi kun magaalaa Irvine, clifornia keessatti deemsa “ Walk for Unity” jedhuuf deggersa godaantotaaf geggeessame qindeessee jira. Rakkoon baqattummaa waan naa galuufan baqataa gargaaruuf ka’e jedhu aadde Owliyaan.
Bara 1987 erga mootumaa waliinii mormituu kan ta’e paartii ZAPU waliin hundeessanii booda prezidaantii ta’uun filataman.
Bara 1989 haga bara 1997 toorbaatti prezidaantii Iraan ta’uudhaan ka tajaajilan – Raafsaanjaaniin, sana dura immoo Warraaqsa Islaamummaa bara 1979 biyyattii keesssatti geggeessame kan hoogganan – Ayaatolaa Ruholla Koomiiniif, akka gorsaa ijootti ilaalamaa turan.
Bara 1989 keessaa daahima ganna 14 tokko nama poolisii oduu guuru jettee dhaantee ijjeefte jedhanii shakkan.
Bara 1989 keessa yaada namii diqqaan yuniversitii Amerikaa beekamtuu, George Washington keessatti walti dhufee marii taahee, yaadi kaan baballatee nama hedduu gahee hujii jalqabee,deemuma deemee ganna 25 gahe.
Bara 1990 keesaa ogaa Televisiinii Itoophiyaaratti Sagantaan Afaan Oromo jalqabamu, Admaasun yeroo oddo hin gubiin taatota haaraa walitti qabee shaakalchiisu jalqabe. Obbo Dajanee Guutamaa Itichaa, oggas TV Itoophiyaati qophii Afaan Oromootii Daayreektarii Isitiidiyoo ture. Aadee Simeeny Teessoo immo sagantaa Afaan Oromoo irratti beeksiistuu fi gaazexeesituu turte. Lamaanuu dubbisee, gumaachii Admaasuu guddaa akka ture nayaadachiisaniiru.
Bara 1990 wayii ka Abdoon baandiiJiituuFinfinnee jirtutti dabalame.Bara sun keessaa baandii Oromo hedduu gadi babbahan keessaa Baandi Biiftuu Oromiyaa, Odaa Nabee ,Baandi Arsii fi Shanan Gadaa.
Bara 1990, yeroo Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduutti waraansi ka’ee turetti, gurmuu ragaa-tikaa kan adda tokkoo hoogganaa ka turan yoo tahu, haga bara 2002tti hanga sadarkaa Leetenaal Koloneelummaatti guddatanii turan. Dr. Abiyyi Ahimed, INSA jedhamuun ka beekamu Ejensii Caasaa Tika-nagaa Biyyoolessaa bara 1999 hundeessuudhaan, hanga bara 2002tti daarektarummaan hoogganaa turan. Dr. Abiyyi Ahimed, ragaalee qindeessuu, walitti-dabarsuu fi facaasuutti dhaabbatoota mootummaa hidhata qabaniif, miseensa boordii ta’uudhaanis tajaajilanii jiran.
Bara 1991 asitti ijoollumaan diqqeennaanuu ijoollee dhaluun harka 64 gadi buute.
Bara 1992 rakkoo Siyaasaa Oromoo mudateen gara Amerikaatti baqatanii hanga guyyaa du'aan boqotaniitti hawaasa Oromoo naannoo Waashingtoon Diisii jiru waliin jaalalaan jiraatan.
Bara 1993 irraa jalqabee haga ammaatti ka dhabamanii jiran miseensi koree giddu-galeessa ABO duraanii - obbo Nadhii Gammadaas kanneen keessaa tokko. Obboleessi isaanii obbo Xahaa Usmaan “yeroo adda addaatti yeroo bakka inni bu’e qorachuuf yoo achi-bbutee isaa yaallu’ humnoota mootummaatiin doorsisamna jedhu” jechuun gabaasaa keenyaaf ibsan.
Bara 1994 asitti ANC-Afrikaa Kibbaa bulchuutti jira.Matamela Cyril Ramaphosa naggaadee,qabsaahaa fi bara 2014 keessa itti aanaa pirezidaantii Jaakoob Suumaati. Amma nama ganna 65.
Bara 1994 Ruwaandaa Keessa Abdiin Tokko Hin Turre, Dukkana Qofa: Prezidaant Pool Kaagaamee
Bara 1995 Tibeet irraa gara Ameerika an dhufe Sonaam, filatamaan pirezdaantii Joo baayden ergaa tokkuummaa fi araaraa dabarsaan abdiin eeggachaa jiraachuu ibse.
Bara 1996 jalqaba yoo hundaawu dambalii raadiyootiin, waggoota dhiyoo as ammo Interneetii fi saba himaalee hawaasaa irratti odeeffannoo waa’ee dhimmoota adda addaa isiniin gaha; VOA, Afaan Oromoo.Raadiyoon Sagalee Ameerikaa Kutaan Afaan Oromoo erga hundaayee gara ganna 22ti; kutaan kuni turmaata haga yoonaa keessatti bu’aa bayii hedduu keessa darbeera.Tizzitaa Balaachoo Gaazexeessitoota jalqaba yoo VOA’n Afaan Oromoo hundaawu turan keessaa ishee tokkodha. Isheenis yoo dubbattu, jalqaba VOA’n Afaanota Itiyoophiyaa keessaa Afaan Amaaraatiin tamsaasa qaba ture. Mootummaan ‘IHAADEG’ erga biyya qabateen booda dhiibbaa gochaa tureen VOA’n kutaa Afaan Amaaraa cufamuuf yoo jedhu Deevid Bork, miseensi hooggantoota olaanaarra ture garuu dhiibbaa kana dura dhaabbachuun, VOA’n Afaan Amaaraa dhaggeeffatoota hedduu waan qabuuf, Afaanota lama ka Itiyoophiyaa fi Eertiraa keessatti dubbataman Afaan Tigree akkasumas biyya keessaa ammo AFaan Oromoon itti dabalamee qophiin kun akka itti fufu murteesse.
Bara 1996 qabee kaadhimamaa Filooridaa keessati injifate prezidaantummaa injifataa ture. Kan gamasitti injifate filannoo sana namaa injifate calaluuf kan barbaachisu sagalee 270 keessaa 29 argata. Prezidaant Doonaald Traamp North Carolinatti kan geggeessan duula filannoof utuu hin imalin dura magaalaa Taamatti kan geggeessame hiriira deggersaatiin duula geggeessan eegalu. Itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden immoo waaree booda konnyaa Broowaard keessatti deggertoota isaaniif ibsa kennuu dhaan galgala immoo gara sirna ofii isaanii Taamaatti qophaa’e irratti argamuuf jiru.
Bara 1998 hawaa keessa qilleensa irratti jaaruu jalqaban gara bara 2028 hujii fixattee dulloomti jedhanii abdatan.Laabratooriin tun ISS, lafa irraa km 408. 773 fagaatti ulfinnii isii kg 419,725.
Bara 1998 keessa gaafa El Niinoon addunyaaatti baafate biyya 60 tanaan miidhame.El niinoon gaafafasii Kooralsii biyya 60 miidhe.Garba Pacific,,Indian Garba Diimaa,pershiyaa,Mediteraaniyaan,Karibiyaan faatti argan.
Bara 1999 kaasee Raashiyaaf takka mummicha ministeeraa yeroo kaan immoo prezidaanntii kan turan Vladmir putin har’a marroo 4 ffaaf prezidaantii ta’uun Masaraa Kremliin keessatti kakatanii aangoo qabatan.
Bara 1999 keessa waraansa daangaa suukaneessaa Itiyoopiyaa waliin geggeessameen daayirikterri USAID rakkoon sun hamaa waan ta’eef jecha gargaarsi midhaan nyaataa Itiyoopiyaaf dhaqu karaa Asab ba’ee gama Jabuutiin akka ergamu eeyama argachuuf Finfinnee fi Asmaraa gidduu deemaa turan. Seenaan haala qabatamaa kanaa fi barnooti irraa argamu Eertraan gargaarsa namoomaa ilaalchiee hagam naamusa irratti akka hundoofteef ejjennoo cimaa qabaachuu mul’isa jedhan. haa ta’u malee barbaachisaa ta’us, miidiyaaleen qorannaa hanga tokko utuu hin hin geggeessaminii fi ragaan utuu hin jiraatin oduu uumamee dubbatamu maaliif fayyadamu jedhan.
Bara 20008, Baraak Obaamaan pirezdaantii Ameerikaa ta’ee filamuun, qalbii ijoollee ardii Afrikaa farumaan onnachiise. Obaamaan lammii Ameerikaa ta’us abbaan isaa Baraak Husseen Obamaa Sr lammii Keeniyaati. Ilmi Afrikaa kun egaa sadarkaa Ameerikaa bulchuu gahuun lammiiwwan Afrikaa gammachiisee ture.
Bara 2000 bulchootii biyya lamaanii Melles Zeenaawiitii fi pirezidaanti Isaayyaas Afewaqrii kora daarii biyya lamaani irrati Aljeersitti taahe irratti walti dhufan malee takkma akka marii fi araaraa wal bira hin geenne.
Bara 2000 jalqabee nama 40,000 ka biyya ufiiti biyya ormaatti yaahuuf jedhee tti karaatti dhumate.Namii 5000 tahu adoo garba,bonaa fi gammoojjii keessa qaxxaamuree baqa yaahuu dhumate.
Bara 2000 keessa fiigicha jalqabee bara 2003 keessa ammoo akka dansaa dorgommii jabeeffate.Eegii sunii asitti metirii 400, 800 fi 1,500 irratti dorgoma. Haga ammaatti medaaliyaa 45 caalaa badhaafame.
Bara 2003,2007 fi 2011 keessa pirezidaanti tahuuf dorgomee dhabe.Bara 2014 itti deebihee dorgoee pirezidaanti Joonataan Gudlaak moohatee pirezidaanti tahe.
"Bara 2003 fi 2004 lammiwwan Itiyoophiyaa Araausaa keessatti dahaannaa siyaasaa gaafatan keessaa, kanneen kuma tokko ta’an iyyannaan isaanii fudhatama dhabee, mootummaan Jabuutii gara biyya isaaniitti deebise kan jedhan aangawaan UNHCR damee Jabuutii kun,Sana booda UNHCR galmee jara kanaa cufeera jedhu.Baqatonni UNHCR jalatti galma’anii mooraa baqataa keessa ituu jiranii dhimma isaanii hin xumuratiin waggoota dheeraa turuun, biyya isaan simatu argachuu irratti hundaa’a.Biyya sadaffaa keessa qubsifamuun waan al-tokkotti xumuramuu miti,Gama kaaniin Mirga baqataaf kennames miti jedhan.Dubartoonni, mooraa baqatotaa Alii-Aaddee ka keessa jiraatan keessatti humnaan gudeeddiin akka irratti gaggeefamuu fi mucaa abba isaa hin beeknee ulfaa'uu fi da'uun akka isaan mudatu ka dubbatan ilaalchisee enna ibasn, rakkoon kun akka jiru gabaasaan nu ga’eera, garu rakkoo darbee darbee uumamu jedhu aangawaan UNHCR kun.Gama biraan jaarmayaan walabnii kabajamuu mirga dhala namaaf falmuu "" Djibouti league of human rights” jedhamuuuf prezidaantii kana ta’an Noel Abdi Jean Paul haala baqatoota Oromoo yaddeessaa kan godhe waan lamatu jira jedhu, tokkoffaa baqatonni Oromoo sodaa nageenyaaf jecha otoo hin taanee jireenya foyyefachuuf dhufu jedhame yaadama, lammaffaan immoo polisoonni Itiyoophiaa Jabuutii keessa waan sosso’aniif, yeroo tokko tokko Oromoota hidhanii gara Itiyoophiyaatti deeebisu jedhan.Yeroo tokko tokko immo kanneen Ogaadeen irra dhufan illee ni qabu, warri Ogadeen kan Jabuutii keessatti ajjefamanis ni jiran, namni humnootii tika nageenyaa Itiyophiyaan qabamee gara Dirree Dawaatti eega geessamee booda amma iyyuu hidhaa keessa jiru jira jedhu, Mr. Paul.Balaa biraan baqatoota Oromoo irra jiru jedhan,dhimma isaanii Adda Bilisummaa Oromootti hidhanii ilaaluun waan jiruuf carraa baqatummaan fudhatamuu hin argatan jedhan.Waluumaa galatti jedhan Paul, baqattoota hundumaa biyya sadaffaa keessa qubsisuuf yaaliin kan jiru ta’us, Mootummaan Jabuutii garuu jaarmayaa baqatootaa UNHCR gargaaruuf yaalii tokko hin godhu, callisuun mootummaa kunis akka jaarmayaa mirga dhala namaa eegsisuu tokkotti nu rifachiseera, jedhan.Kan nama aja’ibuu jedhan Paul, aangawonni mootummaa Jibuutii miseensonni maatii isaanii ykn kan gosa isaanii baqataa fakkaatanii mooraa akka seenan gochuun, biyyoota Addunyaa Dhihaa keessa qubsiisanii jireenya gaarii akka jiraatan yeroon itti godhan jira. Kun immoo jaarmayoonni sadarkaa adunyaas ta’e UNHCR baqatoota ija shakkiin akka ilaalan akkasumas of eeggannaa guddaa akka godhan taasisee jedhan "" Djibouti league of human rights” irraa Noel Abdi Jean Paul.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeefadhaa."
Bara 2003 fi bara 2006 daldalii, magaalii, biyyitilleen waan guddon guddatte. Namii amma gibira bara 2003 itti baasaa bahe bara 2009 keessallee baasuu fedha.Tana wannii nu dhagahuutti jirru.Tun tahuu hin mallee hin taatullee.Gibiraa fi qaxaratti natti guddate jedhee namii himatu ragaa qabatee dhiyaachuu dandaha.Kana MEDIA irralleetti ya dubbanne,”jetti.
Bara 2003 hundeessamee, bara 2005 irraa jalqabee ka naannoo Booranaatti hojii gargaarsaatti bobba’ee jiru Dhaaba Gaayoo yokaan Gayo Pastoralist Development Inititaitive jedhamuuf daarektara ol’aanaa ka tahan, Obbo Jaatanii Soraa haala caamaa Boorana keessaa jiru ennaa ibsan bokkeenni Fulbaanaa, ka silaa Fulbaanaa fi Onkoloolessa keessa roobuun irra ture hin roobiin hafuu tu rakkoo caamaa kana daranuu hammeesse, jedhu Obbo Jaataniin. Yeroo ammaa midhaan nyaataa gabayaa irraa hanqachuu, gatiin midhaaniis ol dabalaa deemuu dubbatu. Marrii fi bishaan dhibuu irraa uummatni hedduun akka godaanaa jiru illee dubbatan.Gama biraan, dhaaba isaanii dabalatee Jaarmayaaleen gargaarsaa ka biyya keessaa fi ka sadarkaa Addunyaa jabinaan hojii gargaarsaatti bobba'anii jiran - ka jedhan, Obbo Jaatanii Soraa, dhaabbatoonni Mootummaas hojii jaarmayaalee kanaa qindeessuun Boorana keessatti akka hojii gaarii hojjetaa jiran dubbatu. Garuu, uummaticha balaa caamaa kana irraa dandamachiisuuf, gargaarsi daran dabalamee bifa qindaa'een itti fufuudhaa baannaan balaan hamaan akka dhufuu malu akeekkachiisan. Namootu Boorana irraa telefoonaan haasofsiise.
Bara 2003 iraa kaasee biyyii somaalee laand filannoo waliigalaa 6 fi filannoo prezidaantummaa 3 tasifteettti. Miseensota parlamaa filachuudhaaf innii amaa kan yeroo lammaffaatii. Miseensonnii parlamaa amma jiran warra bara 2005 filatamaniidhaa. Sababa dhimaa qoodaa, hirmaannaa teessoo, filannoo prezidaantumaaf dursa kennuu dhaa fi seeraa filannootiif jedhamee filannoon parlamaa akka yeroo adda addaatiif darbaa ture raga baatonnii ni dubatu.
Bara 2003 jalqabanii “oduu hirriiba malee hojjannuu 2010 sadrkaan lammeessoo nuu dhumate.”
Bara 2003 keessas sababuuma lafaan walitti bu'iinsii kan uumamee ture yoo ta'u dilaala lafaa akka baasan gaafatamuus namnii kana hojii irra oolche hin jiru jedhamee jira.
Bara 2004 Ameerikaa dhufee Hawaasa Oromoo Waashingitan Diisii maatii godhate. Miseensa Koree Boordii Jarmaayaa Hawaasa Oromootii qabee, Waldaa Qorannoo Oromoo, Konyaa ABO Waashingitan Diisii, Waldaalee Amantaa, Ayyaana Gubaa fi Irreechaa, fi dhaabbilee adda addaa keessatti gummaach godhaa turuu jiraatonnii naannoo magaala Waashingitan Diisii dhugaa bahan.
Bara 2004 keessa seeraan hujii jalqabde jedhan. Akka abbootiin lafaa godina Isilo jedhanitti kampaaniin tun lafa warra horii irraa guurrattee biyya hiyyoomsuutti jirti.
Bara 2005 keessa aadaa Gadaa Booranaa barachuuf Jappaanii dhufte. Booranuma waliin jiraachaa aadaa isaalleen barattee kitaaba fuula 800 qabu barreessite, Dr.,Lookoon.
Bara 2005 keessa ammoo qorataan ERIC jedhan waan guddinnaanPLUTOcaalaa qoratee arge.Eegii suni asitti Qorattootii Hawaa AddunyaaInternational Astronomical Union(IAU) PLANET jechuunuu maan akka taate irra deebihanii qorachu malan jedhe.
Bara 2005 keessa mummicha ministeera Lebaanoon duraanii Raafik Hariirii ajjeesuu keessaa harka qabu kan jedhaman namoota 4 keessaa tokko irratti har'a balleessaan muramee jira.
Bara 2005 qabee gaaffii kana dhiyeessaa kan ture ennaa ta’uu deebiin isaa garuu ajjeechaaf miidhaawwan ka biroo hedduu ta’uu dubbataniiru. Har’as raawwatamaa jira kan jedhan jiraataan kun Yeroo ammaa gaaffii kana dhaabuu diddan jechuu dhaan bakka bu’oota uummataa hidhaa jiru.
Bara 2005 walii galtee nageenyaa gama lameen giddutti tolfameetu wal fixiinsa kana xumursise.Sudaan gama kibbaa magaalaa Jubaa keessa kan jiru sagantaa misoomaa Tokkummaa Mootummotaa irraa Obbo Caalaa Geetaachoo akka ibsantti,walii galteen kun sudaan gama kibbaa waggoota 5f ofiin of bulchitee sana booda Amajji bara 2011 deemsa hiree murtefanno akka gaggefamu taasise jedhan.Sagaleen hiree murteeffannoo kun Amajji 9ti kan bellamame ta'us, gaaffileen amma iyyu deebii hin argatin akka jiran kan ibsan Obbo Caalaan, kanneen keessaa gaaffiin lammummaa murtessu, maallaqa biyyattin akkamitti akka gargaaraman, liqaa sudaan irra jiru attamiin baasuu, fi kutaan Abeeyii eessatti ha cittu kan jedhu ta'uu ibsan.Kutaa Abeeyii kan ilaaleen jiraattonni kutaa sanaa Referandamii isa guddaa dura sagalee akka kennaniif kan karoorfame ta'us amma garuu sagaleen hiree murteffannoo sanaa boodatti dabarfamuu ibsan.Sudaan gama kibbaa cituutti yoo murtessitees, hanga baatii Adooleessa dhufuutti sudaan waliin kan turtru waan ta'eef, yeroo baatii 6 ta'u kana keessatti, waa'ee Abeyii xumuruun ni danda'ama jedhu.MP3 tuquun guutummaa isaa dhaggefadhaa.
Bara 2006 hanga bara 2008 tti KFO keessa hojjataa ituu jiruu Finfinnee keessaa kan qabame Darajjee Margaa Dabaloo barsiisaa ta’uun hojjataa ture.
Bara 2007 filannoo prezidaantummaa keessaa kan ba’an Baaydiin booda irra kan prezidaantummaa Amerikaaf kaadhiimaman Baaraak Obaamaan itti aanaa koo ta’uun dorgomi jechuun gaafataniin.
Bara 2007 keessa dhaabi Danboobduu jedhu kutaa US Chicago keessatti hundeeffame. Kaayyoon dhaaba kanaa ijoolleen durbaa yoo barnoota isaanii itti fufuu illee dadhaban yoo xiqqaate barnoota sadarkaa lammataa hanga xumuranitti akka baratan deggeruu dhaan akka of danda’an gochuu dha. Yeroo ammaa Danboobduun gargaarsa namoota dhuunfaan kan deggeramu si’a ta’u dhaabbata Actioin for Basic Developent /ABDI/ jedhuu kan dubartoota hiyyeeyyii baadiyyaa Oromiyaa keessa jiraniif barnoota tolaa kennuun illee ni deggerama. Hanga yoonaa barattoota shaniif scholarship/gargaarsa barnootaa kan meeshaalee mana barnootaa isaanii danda’u kan kenne si’a ta’u waggaa dhuftu hanga ijoollee 50tti gargaaruuf abdannaa jetti dhaaba kana kan hundeessite dubree Seenaa Jimjimo.
Bara 2008, haleellaan lammiwwan alaatti xiyyeeffatee geggeessame namoota 62 ka galaafate yoo tahu, bara 2015 keessas akkanuma ka’ee namoota 7 galaafate.
Bara 2008 keessa ammo taphataa beekamaa MVP jedhanii badhaasan.Taphataa baraa hin jiijjiirrre jedhamee nama afreessoo.
Bara 2008 keessa garuu, hiriira mormii geggeessameef itti gaafatama hin fudhadhu, dhiifamas hin gaafanne jechuu isaaniitiin deebi’anii hidhaman.Gabaasi mirga dhala namaa ministrii dantaa alaa Yunaaytiis Steets biraa baatii bitootessaa keessa ba’e akka jedhutti haalli fayummaa sammuu aadde Birtukaan gad bu’aa adeemuu isaaf odeeffannoo qabatamaatu jira jedha ture..Angawoonni Itiyoopiyaa garuu hooggantuun garee mormitootaa kun qaamas haa ta’u sammuun isaanii dhukkubsachuu haalanii jiran. Muummichi ministeeraa Meles Zenawis gabaasi haala fayyummaa Adde Burtukaan kun kaka’umsa Polotiikaa of keessaa qaba jedhanii jiran.
Bara 2008 zoonii akkanaa jaaruuf kahee hajaja muummee ministera Itoophiyaa, Hayilee Dessaalenyi irratti dide jedha Abbaan Gadaa.
Bara 2009(ALH) jalqabee manii barumsaa kun akkuma cufametti jira.
Bara 2009 bulchiinsa mummicha ministeeraa Mallas Zenaawwii jalatti humnootii nageenyaan qabamanii hidhaman.Himannaan irratti dhiyaatee turees mootummaa garagalcuuf shiran kan jedhu ture.Qondaaltoota waraana 20 ta’an waliin hidhaa umrii guutuutu irratti murame.
"Bara 2009 fi 2010 kitaaboota Afaan Oromoon maxxansamanii bahan keessaa lama: ""Qabsoon Oromoo Eessaa Karam"" kan jedhu Obbo Asnaaqee Irkoon akkasumas, ""Fixeensa"" asoosomni jedhamu Obbo Boruu Barraaqaan barreefaman."
Bara 2009 gaafa ummatii hirira bahe sun wa jaare. Sun malee waan tokkolle hin hoijjanne jedha. “Ufii malee waan biyyaa bu’aa buuse hin qabu.”
Bara 2009 haleellaa fi bifa walittibu'iinsa fakkaatuun kanneen buqa’an lammiiwwan kuma 29 keessaa kumni 11 qe’ee ofiitti waan hin deebi’iniif rakkoo hamaaf saaxilamne jedhu.
Bara 2009 seerri farra shororkeesummaa Itiyoopiyaa erga ba’ee qabee tooftaa dhaan gaazexeessotatti duuulee jira. Himannaan Kanaan wal qabate waggoota dheeraa hidhaan adabsiisuu fi angawoonni gaazexeessorta irratti himannaan utuu hin dhiyaatin yeroo dheeraaf to’annaa jala akka tursan eeyamaaf. Bara 2014 erga gaazexaaleen ja’aa fi gaazexeessonni 30 ta’an biyyaa baqatanii qabee fooyya’inni argame hagas miti.
Bara 2010 keessaa biyya akka akkaa deemee dorgommii biyya alaallee hedduu deeme.Dorgommii qaraa Xaliyaana magaalaa Florence eegee ammoo Chaayinaa, ngiliiz, Indiyaa, Silovaakiyaa fi biyya akka akkaa dhaqe.
Bara 2011 beela somaaliyaa mudateen yoo xiqqaate namoonni kummi 260 du’aniiru. Kana keessaa irra jireessi dubartootaa fi ijoollee dha.
Bara 2011 garuu- guyaa 18 keessatti - sun hunduu raawwatee. Mormiin uummata biraa cimee angoo akka gadhiisan isaan dirqisiise.
Bara 2011 keessaa sadarkaa lammeeessoo fixxee Itoophiyaa Oromiyaa dhaxxe.Adoo deemtuu intala ceetu tokko arge jetti.
Bara 2011 keessa barattonni qormaata kutaa kudha lamaa fudhatan martii carraa Yunivarsitiwwan adda addaa seenuu argachuu isaanii ibsanii jiru jedhan. Qormaata kutaa kudhanii kan ilaaleen Dr. Hirphaasaan ennaa ibsan waluumaagala kan qormaataaf ta’an189 keessaa 77 barnoota qoraman kurnaniin “A” kan argatan yoo ta’u brattonni 90 immo duchaatti qabxii 4 galmeesisuu ibsan.
Bara 2011 keessa humnootii addaa Amerikaa paakistaan seenuun Qoondaala Al-Qaidaa Osama Bin Ladeniin faana dhahuun ituu hin ajjeesiin dura Paakistaan bakka dahannaa taateefi turte jechuun Traamp himatan.
Bara 2011 keessa lakkoobsi baqattoota Afrikaa kanneen galoo galaana Edenii fi galaana Dimaa ce’uun yaman seenanii dachaan dabalu isaa dhaabni baqattootaa UNHCR gabaasee jira.
Bara 2012, akka bar-lakkoobsa Itiyoophiyaatti immoo bara 2004 yeroo ayyaanni Du’aa-Ka’uu Iyyesuus Kiristoos yokaan Faasikaan ayyaaneffamaa jirutti, gama biraan lammiwwan biyyattii keessa jiraatan gatiin meeshaalee fi jireenyi walumaa-galatti qaala’uu yokaan miyaa’uu dubbatu.
Bara 2012 barreeffama mata dureen isaa “Ethiopia after meles” ykn Itiyoophiyaa mallas boodaa jedhu barreessanii odeeffaannoo guddaan kan irraa rgamee fi hedduu kan duddubachiise ture.
Bara 2012 finciila wal fakkaataa mooraa kana keessatti ka'eetu prezidaanticha biyyatti duraanii aangoo issaa darbee.
Bara 2012 keessa ammoo koomishiinii haqa Keenyaa mana murtii oli-iyyannaatti oli guddise.
Bara 2012 keessa mindaan innii ji’atti argatu Euro miliyoona 5.
Bara 2012 Keessa Qaama Mootumaan Hidhate Malee Oromiyaa Keessa Akka Hin Jiraanne Gochuuf Hojjetaa Jirra: Mootummaan Oromiyaa
Bara 2012 seenaa jiru kanas, “bara raawwii ti” jechuudhaan, bara itti biyyattii gara carraa wayyaawaatti ceesisan akka tahe illee dubbatan.
Bara 2013-2014 dorgommii English Premiere League (EPL) keessatti oli guddisan.
Bara 2013 as qofaa lammileen keeniyaa 327 ta’an balaa Alshabaab qindeesseen lubbuu isaanii dhabaniiru.
Bara 2013 fi bara 2017 giddutti lakkoobsi lammiwwan Keeniyaa filannoof galmeessamanii miyoona shanii fi kuma dhibba sadi’iin ol guddate. Lakkoobsi kun amma miliyoona 19 fi kuma dhibba ja’a irra gahee dhaabate. Kun, uummata biyyattii walumaa-galatti miliyoona 45 ta’u irraa gara walakkaa jechuu dha. Jaarmaayaaleen mormituu fi taajjabdoonni siyaasaa hagi tokko waa’ee lakkoobsa kanaa shakkii qaban. Uummatni Keniyaa irra-jireessi kan umuriin isaa kudha-sadeetii gadii ti – jechuun – ka filannoof hin ga’iin jechuu dha.
Bara 2013 irralleetti akimii taphatoota kubbaa miila waliin dorgommii deemeef taphattoota hedduutti akkuma kana dorgommii dhaqee achumaan badee Ugaanaadtti hafe.
Bara 2013 keessa Ertraa keessaa ukkaamsamanii bakka gammoojjii ilmoon namaa keessatti keessatti ugguraman keessa bakka itti walitti qabaman tokkotti kan geessaman ijoollee dhiiraa umuriin waggaa 12 fi 14 odeeffannoon na ga’e.
Bara 2014 asitti Coral(Raaree) hedduutti dhiqamee bade walumattu yoo deebisan harka 70 dhiqame.
Bara 2014 keessa ammoo caasaan kun biyya Afrikaa hedduu gahee ijoollee 500 Afrikaa keessaa filanii akka biyya bulchan, akka dinadee guddisan,akka dubratii gargaaranii fi waan hedduu irratti wabarsiisan.
Bara 2014 keessa gabaasi mirga dhala namaa ministrii dhimma alaa US kan kuta Itiyoopiyaa ilaallatu gabaasa qabiyyee mirga namaa biyyattii gamaaggamu kan baase, namoota callisanii hidhuu, akkaataa hidhamtoonni itti qabaman, murtiin haqaa dhabamuu, ergaa dhuunfaa fi, akka maatiitti daddarbu saaxilamuu fi walabummaa presii akkasumas qeeqa irra ga’u ukkaamsuuf mootummaan seera maqaa balleessuu ilaalchisee jiru akka meeshaatti itti gargaaramuu isaa, walabummaa interneetii, walabummaa sirna barnootaa, waltajjiiwwan aadaa, nagana wal ga’uu, walabummaa ijaaramuu, malaammaltummaa mootummaa keessa jiru, ifa ta’uun dhabamuu isaa, paartilee polotiikaa fi hirmaannaa polotiikaa mata duree jedhanitti addaan qoodamee jira.
Bara 2014 keessa guddinni dinagdee walii galaan argame harka 1.8% ture. Tilmaama guddinaa jaarmayaan maallaqa addunyaa bara 2015 lafa kaa’e harka 2.0% yoo ta’u bara 2016f immoo harka 2.2% ture. Kunis isa baatii Adooleessa darbe tilmaamamee ture irraa hanga tokko gad bu’ee jira.
Bara 2014, kutaa Teksaas irraa akka dorgomaa dhuunfaatti, Seneetarummaa Ameerikaaf ka dorgomee turee fi yeroo ammaa, achuma kutaa Teksaas ka jiru – Kooliin Koolejitti, barsiisaa Dinagdee ka tahe – Proofeser Mohammed Abbaa-jabal Xaahirootti telefoonaan haasofsiisnee jirra.
Bara 2014 Nama Miliyoona Hedduutti Siyaasaa, Waraanaa fi Jireenna Jabaate Dheechuuf Addunyaa Keessa Baqate
Bara 2014, yeroo warraaqsi biyyoota Arabaa – prezidaantii abbaa irree biyyattii – Zinee El Abiyyiin Ben Alii taayitaa irraa buusaman, prezidaantummaatti filataman.
Bara 2014 yoo Chelsiin Arsenaal 6-0 mootelleen namii gammachuu istaadiyoomiitti baafatte inni gammachuu sun jaartii isaatti himuuf bilbilatti fiigee gaamchuun gangalata.
Bara 2015 keessaa Amerikaatti haawwan miliyoona sadii fi kuma 98 tahanitti ijoollee uumate.Nama kuma 1000 keessaa haawwan harka 62.5 ijoollee dahaa jechuu
Bara 2015 keessaa La Niinaan kun Afrikaa Kibbaatti bona buusee Afrikaa Bahaatii ammoo bokkaan dhufe.Gaafsa Afrkaan gamii bahaa bokkaa gabbaa argatte
“Bara 2015 keessaa nadheen 1,042tti hospitaala Mooyyalee keessatti dhale.Kana keessaa nadheen 162 ijoollee isaanii dhala irratti dhaban. Kana keessaa nadheen 40 takkumaayyuu mana akimii[clinic] hin dhandhe,” jetti.
Bara 2015 keessa Itiyoophiyaa fi Masriin waliigalteen tolfatan immoo qabxilee hanga har'atti falmisiisoo ta'an of keessaa qaba.
Bara 2015 qofa, lammiilee afrikaa gara 130,000-itti tilmaammamutuu imala baqaa seene. Baqattoota kana keessa bayyen isaanii iyyummaa fi gadadoo hidda gadi fageeffatee jireenya guyya guyyaatii gufuu ta’e kan qaamonni tokko tokko “bu’aa haftee Koloniiti” jedhantu sababa. Haala kana baqataan Gaambiyaa dhaa bahee amma Room jiru mucaan woggaa 16, Moorroo Saaneh, sirritti ibsee: “ gabaabummatt, akka namaatti jiraachuu barbaanna,” jedhe.
Bara 2015 Saa’udii keessa jiraachuuf ehama hin qabu jedhamee biyyatti deebifame. Yeroo filannootti dhiyoo ture yeroon isaa. Bakka dhaloota isaa godinaa Harargee Bahaa dhaqee haadha warraa fuudhe. Garuu, yeroo gabaabaa keessatti hidhamee ragaan dhabamnaan gadhiifame. San booda haatii warraa barattuu waan turteef achuumatti dhiisee gara Finfinneetti ol ba’e. Achuuma Finfinnee keessaa qabamee hidhame. “Dararaa guddaan hidhaa keessatti erga na irratti rawwatamee fi baatii afur eegan hidhamee booda ragaan hakimaa haala gaarii irra hin jiru waan jedheef akkasumas ragaan tokko iyyuu waan dhibeef na gadhiisan” jedha.
Bara 2015 walii galtee irra ga’ameen fayyadama bishaanichaa ilaalchisuun qaama maraaf bu’aa akka ta’u akkasumas wal amantaa gaarii irratti akka ta’u ka jedhu cimsanee yaadachiisuu barbaanna jedhaniiru.
Bara 2016 biyyoota Afrikaa uffee sahaaraa gadii keessatti gazexxessonni 6 ajjefamanii kanneen biroon 41 mana hidhaa keessatti rakkataa kan jiran ta’u gareen mirga Gazexxessootaaf falmu sii pii Jee ykn CPJ gabaasee jira.Bara darbee 2015 keessa Gazexxessoonni 15 ajjefamanii kannen biroon 34 Afrikaa keessatti hidhamanii turan.
Bara 2016 dorgommii dhiisee jireenna ufii jireenna ufiitti deebi’e.Biraayanti marroo shan shaampiyoonaa NBA tahe.
Bara 2016 ennaa prezidaantummaaf dorgoman akka nama dureessa doolaara biliyoonaan laka’amutti of himaa turan. Faallaa prezidaantota US duraanii kurna arfan darbanii dilaala federaalaa kan duunfaa isaanii itti kafalan ifa baasuuf tola hin jedhin hafan.
Bara 2016 kana atileetota haaraa kuma hedduutti addunyaatti gadi yaahe.Dorgommii Ispoortii baranaa keessaa tamti qalbiitti isan hafe?
Bara 2016 kan labsamee fi hanga yoonaa hojii irra oolee kan jiru labsiin yeroo hatattamaas lammiiwwan Itioopiyaa caasaalee sabaa himaa adda addaa akka hin hordonfe ugguree jira. Sabaa himaa ukkaamsuuf, jechaan doorsisuu, namoota hidhuun amma iyyuu itti fufee jira.
Bara 2016 keessa Traamp bulchaa biyya Ameerikaa ta’an. Eega masaraa White House seenanii as waggaa 3 fi walakkaa keessatti prezidaant Doonaald J Traamp maal maalfaa hojjetan?
Bara 2016 keessa uummanni walabummaa dhabuun mormiin dhageesisee guddaa ture.Kanaaf mootummaan Gazexxesoota hidhe jedhanii angoo irra turuuf kanneen nu morman mara cabsuu qabna falaasama jedhu mootummaan Itiyoophiyaa hordofaa kan jiru ta’uun isaa ifa jedhu.
Bara 2016 namoota miliyoona 700 fi miliyoona 95tu beelahe an jedhu gaabaasni Mootummoota Gamtoomaanii, oggaa tokkoof beelballeesuudhaa tattaafii godhamee irratti xiyyeeffate. Haala jiruu iratti hudahudhaanis karoorri bara 2030 beela hambisuudhaa baafame dhugoomsuun an ta’u infakkaatu an jettemmoo dubbi himtuu dhabbata sagantaa nyaataa Addunyaa Bettiinaa Lusheeri.
Bara 2016 Sudaan keessatti qabamee Xaaliyaaniitti dabarfamee kan kenname garu ana Medihaanee Tesfaamaariyaam Berihee ti hojiin koos hojii mukaa ti jechuun falmaa ture.
Bara 2016, yeroo Doonaald Traamp prezidaantummaa Yunaayitid Isteetisiif filataman, Briteen immoo Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uuf sagaleedhaan murteeffatte Lameenuu akka waan siyaasaan yaada uummata bal’aa hawate injifatetti ilaalame. Waggoota afur booda, prezidaant Traamp, yeroo lakkoobsa sagalee yaada uummataatiin kan isaan dorgoman, dimookiraaticha itti-aanaa prezidaantii duraanii, Joo Baayideniin dursamaa jiranitti marsaa lammataaf filatamuuf duula na filadhaatti jiran.
Bara 2016 Yniversitiiwwan fi koolejiiwwan Yunaayitid Isteetis 36 daraggoota Afriikaa kuma tokko sagantaalee Daldala, hojii uumuu fi hooggantummaa Sivikii akkasumas bulchiisa hawaasaa ilaalchisee leenjii kennuuf jecha simatanii jiran. Dhaabbata “Mandela Washington Fellowship” jedhamutu ga’eessota biyyootii Afriikaa Uffee Sahaaraa gad jiraniif dandeettii guddaa qaban hojii hooggantummaaf qopheessuuf carraa kana kenne.
Bara 2017 asitti akkaAmnesty IntentionalKoomishiinii Tohannaa Balaa fi Ittisa Balaa Itoophiyaa fiOCHAmaqeeffatee jedhetti waraana Liyuu Poolis Oromiyaa hadheen nama dhibba hedduutti dhumatee miliyoona tokkoo olitti baqate.
Bara 2017 dhuamchuuf guyyuma jahatti hafe. Atileetotii Itoophiyaa barana Shaampiyoonaa Addunyaatii fi Afrikaa dorgommii biyya keessaa fi alaallee hedduu irratti dorgoman.
Bara 2017 Jappaan mi’a gatii doolara biliyoona 694 Kooriyaa Kibbaatti ergatte waan doolara biliyoona 694 irraa bitte bu’aa doolara biliyoona 62 jalaa argatte.
Bara 2017 keessa dhaabi tika nagaa Ameerikaa Putin prezidaant Doonaald Tramp filannoo prezidaantummaa akka injifataniif jecha dhiibba kaa’aniiru jedhamuun himataman. Putiin garuu jiddu seeninsa Raashiyaatu jira jechuun kan Yunaayitid Isteetis himatte irra deebi’uun haalaniiru.
Bara 2017 qofa keesa baqataa fi nama jireenna wayyaa’aa barbada yaahu 87,000 tahutti biyya wayyaa qabdutti baqachuuf jedhee Yemen gahe.
"Bara 2018-2019, akka Ruudii Juliyaanii fi miilotii isaa namii akka Lev Parnas fi Igor Fruman, amaasaaddea Yovanoovichii fi hojjatoota embaasii Amerikaa Kyiv jiranitti duulan quba qaba.”
Bara 2018 baatii Eebla keessa barattonni 9 kutaa Kaaba dhiyaa keessa kan jiru mana barumsaa sadarkaa giddu galeessaatti ajjefaman.Barattonni 14 olmaa daa’immanii keessatti albee ykn aalbeen kan mad’an .
Bara 2018 keessa walii galteen nageenyaa erga mallatteessamee booa Sudaan keessaa ijoollee irratti kan raawwatamu dhiittaan mirga namaa hamaan gad xiqqaateera, garuu amma iyyuu raawwatamaa jiraachuu gabaasi tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Bara 2019 akka gabaasa PEW baasetti ummatii Poolishii harkii 50 oli yaada dansaa Tiraampiif qaba.Isatti achitti nagaa biyya suni eeguuf waraana Amerikaa hedduu ergeef.WarriiKosovoolleenTiraampi hin jaalata.
Bara 2019 Amerikaa Kutaa Chigaaootti saatii 2:14:04 ammallee.
Bara 2019 ammoo warqata qorannoo 4 baafte. Ganna afur keessatti waraqata qorannoo 30 baafte.
Bara 2019 fi 2020 marroo lama Itoophiyaa dhufe.Soomalii Laandii akakna gadi yaahuutti jira.Lafa oowwichoo akkasii jaalataa achi keesatti horallee.
Bara 2019 hojii san gadhiisee dhaabbata miti mootummaa magaala Miniyaapolis keessatti ijaarsa hawaasummaa irratti xiyyeeffatuuf hojjachaa an jiru Osmaan wantti Kaapitol Hiil keessatti ta’e ijoolummaadhan Somaaliyaa keessatti waan arge isa yaadachiisuu dubbate. Poolisoonnii fi kanneen seera kabachiisan lubbuu hooggantoota filatamanii baasuu isaanitiin an isaan galateeffatu Osmaan, warra hookkara san irratti hirmaatan - baayyinni isaanii adii ta’an - keessaa muraasni qofti to’annaa jala oolfamuun “na yaaddessa” jedha. “Sun wanni agarsiisu, loogii sanyii irratti hudaahe fi dhabamuu walqixxuummaa hawaasaa... fi kanneen gurraachaa irra jiru - isaan irratti odoo ta’ee jiraatee akkas in ta’u ture.”
Bara 2019 jalqabee Ameerikaa fi Iraan gidduu muddamni jiru doonillee Imireet keessaa irratti haleellaa geessisuu dabalatee balaawwan walitti aanan mul’ataa turan.
Bara 2019 Rennesitti dabalamee marroo 34 tapahteef.Garee biyya isaa Senegalillee hin taphata
Bara 2019 Riyoo keessaa poolisiin Brazil ennaa weerara poolisiin geggeeffametti namoota 1,546 ajjeese.
Bara 2020 keessa bulchiinsichi lakkooba kana 18,000, ta’uu kan beeksise yoo ta’u, sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e sagantaan kun dhaabbachuu dura baqattoota 10,892 biyya ishee akka seenan eeyamtee jirti. Sagantaan baqattootaa kan jabanaa kun bara 1980 keessa kongiresii dhaan raggaasisame.
Bara 2020 keessa uummanni hedduun dhiittaa miraga namoomaa hamaa keessa darban kan jedhu gabaasnii kun, Itiyoophiyaa bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti ajjeechaa, humnaan gudeeddii fi badiin kanneen biroon gaggeeffamuu isaa kan agarsisuu gabaasnii qabatamaan jira jedha.
Bara 2020tti, biyyoota 84 keessatti namoota gara miliyoona tokkoo fi qabxii afurii tu, tajaajila wal’aansaa silaa argachuu danda’an irraa addaan cite, jedhan.
Bara 2024 ennaa barri taayitaa isaanii xumuramu, heera biyyattii cabsuudhaan marsaa sadaffaadhaan dorgomuu yaaluu malu, jedhameellee sodaatama.
Bara 2032tti Itiyoophiyaan Haala Akkamii Keessa Jiraatti?
Bara 610 yeroo Nabiiy Mohammad Makkaa keessatti barsisuu jalqaban Amantiin Islaamaa eegale kan jedhan Jorjiyaa steet yunivarsitii keessatti barsisaa seenaa kan ta’an professar Mohammad Hassan isaanumatu akka baqataatti nama 100 caalaa gara Aksumiitti yeroo jalqabaaf erge jedhu.
Bara aangoo mootummaa mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmed dheeressuuf yaada dhiyaate manni maree Federeshinii ka biyyatti har'a raggaasisee jira.
Bara Adii Dooyyoo Abbaa Gadaa Booranaa tahellee hin beeka.
Bara adoo fiigduu qopheen irraa buute.Bara tokko dorgommii biyya alaa deemtee saatii 24 diida xuyyuuraa keessa turte.
Baraak.Obaamaa guyyaa 10n duubatti hujii pirezidaantummaa biyyaan bulchaa bahee fixataa hardha galgala nagaa dhaamata.
Baraak Obaamaa Ilma Mootii Biyya Briteen Waliin Gaaffii fi Deebii Geggeessan
Baraak Obaamaan Kutaa Ijoo Taate Penselvaaniyaa Keessatti Baayideniif Duula Filannoo Geggeessan
Bara Arsene Wenger manaajera isii tahetti ganna 17 keesatti marro tokko qofa sadarkaa 1-4 dhabde,Arsenal.
Bara balaan biyyaaf dhufe kana garuu Oromoon baras jiraatan kaan falataa kaan ammo mala hedduu dhahanii akka of oolchuuf yaalaa turan Obbo Alemaayyehu Haylee ni dubbatu.
“Bara bisaan lafa hin jirre,waan cufa caala bisaan diqqo jiraa fardaa kennan. Nama farda dabse—bisaan dhowwate,waan fardaa hin mallee tolche---gatii ‘qakee’, loon 30 adaban.”
Bara Boorannii Gadaan bulaa bahe bara 1,456 bara addunyaan maan keessa jirti?Amerikaan maqaa guddoo tun qabdu tun bara sun keessaa USA jedhamtee yaamamuufuu ganna 320 hafaaf.
Bara bulchiinsa abba irree Dargii hidhaa keessa kan turan Obbo Yisaaq Angoos Gurmuu dhuma irratti yeroo hiikamanittis Finfinneetti deebi’uun manneen barumsaa sadarkaa lammaffaa akksumas hanga sorata ba’anitti mana barumsaa oogummaa fi Teeknikaa Tegbaara Id jedhamu kan Finfinnee keessaa barsisaa turan. Barattonni isaanii durii fi kanneen isaan beekan maal jedhu?
Bara bulchiinsa mootii Haayle Silaasee itti gaafatama mootummaa kan sadarkaa adda addaa irra hojjataa kan turan Ahaaduu Saaburee Yunaaytid Isteets Loos Anjalas keessatti du’anii achuumatti sirnii awwaalacha isaanii rawwatamuu Oduu Gabaasaan keenya Daani’eel Araagaaw gabaasee jira.
Bara bulchiinsa Obaamaa galmee gaarii qabna, tajaajila eegumsa fayyaa babal’isuun , namoonni saala wal fakkaataa qaban gaa’iila akka dhaabbatan ehamuun akkasumas kaampaaniileen konkolaataa adda addaa kufaatiin akka isaan hin mudanne gama gargaarsa gochuun falman.
Bara bulchiinsa Obaamaa, jechuunis woggoota saddeettan darban kana walitti dhufeenyi biyyoota Afrikaa fi Yunaaytid Isteets maal fakkata ture? Abdiin Afrikaan Obaama irra kaayyatte dhugoome moo hin dhugoomne?
Bara bulchiinsa prezidaant Obaamaa itti aanaa isaanii kan turan Joo Baaydiin Roobii Amajjii 20 bara 2021 kakatanii aangoo prezidaantummaa qabatanii jiru.Muudamnii isaa ka baranaa kun isa kan yeroo biraa irra adda ture.
Bara bulchiinsa prezidaant Obaamaa yunaaytid Isteetes biyyoota addunyaa irratti human guddaa qaban waliin Tehraan sagantaa Nukleeraa qabdu akka daangeessituuf kana gonaan uggurri addunyaan irra kaa’e laaffisuuf walii galuun isaanii ni yaadatama.
Barachuu Fi Ka Barate Ammoo Qalbii Qabaachuun Ummataa Tokkoo Bu’aa Buusa
Barack Obama named Time Magazine’s Person of the Year.
Bara dabree Itiyoohiyaan addunyaa irratti uummata walittibu’iinsa uumameen biyya ofii keessatti jireenya isaa irraa buqqa’an hedduu qabaachuun kan beekamte yoo ta’u ce’umsii Dr. Abiyyiin hogganamuu hojii guddaan kan isa eeggatu ta’u agarsiisa kan jedhan Devison hariiroo Ertraa waliin jiru milkeessufis akka ta’uuf danqaa mudatan dhabamsisuufis hojii barbaada jechuun hubachiisan.
Bara dabre jechuun 2019 keessa hariiroon Yunaayitid Isteetis fi Chaayinaa gidduu, wal-mormii daldalaa irraa kaasee haga wal-dhibdee waa’ee Hoong Koongii fi dhimma mirga dhala-namaatti qormaata guddaa keessa galee ture.
Bara dabre kana, yeroo Addunyaa irratti gaazzexeessonni gara dhibba tokkoo ajjeesamanii fi gara dhibba sadii mana hidhaa jiranitti, bakka jijjiiramni guddaan ni taaha jedhamee itti hin eegamiin Itiyoophiyaa keessatti jijjiiramni argamuun, hafuura abdii gaarii uumee jira. Sirna kabajaa Ayyaana Walabuymmaa Preesii Addunyaa Itiyoophiyaa keessatti ayyaaneffametti hirmaachuuf, UNESCOn afeeraman – gaazzexeessaan biyya Paakistaan Hamiid Miir, kana ilaalchisuun ennaa dubbatu,
Bara dabre keessatti keemikaala Farra-Busaa biifameen, uummata Miliyoona tokkoo ol dhukkubicha irraa oolchuun akka danda’ame Institiyuutiin Fayyaa Hawaasaa naannoo sanaa dubbatee jira, jechuun, Asteer Misgaanaaw, Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Bara dabre keessa, yeroo gabaabaadhaaf dura-taa’aa duula filannoo Traamp tahanii ka turan – Pool Manapoort, akka qaama deggers, nama siyaasaa Yukireen cimaa duraanii – Viktoor Yaanukoovichitti, “seeraa ala maallaqa daddabarsuu fi sobuudhaan” mootummaa Yunaayitid Iseets irratti shiran – jechuun har’a himannaan irratti dhihaatee jira.
Bara dabres, roobni yeroo isaatti dhufuu hanqate. Tokkummaan Mootummootaa akka gabaasetti, uummatni biyyattii miliyoona tokkoo fi walakkaa tahu, kan Kibbaa fi Kibba-bahaa biyyattii keessa jiraatan beelaaf saaxilamuuf jira. Gargaarsa nyaataa isaan barbaachisa. Dubbi-himaan dhaabbata godaansaa ka Tokkummaa Mootummootaa, Jo’el Milmaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, ka guddina dinagdee Itiyoophiyaa waggootaaf galmaa’e gargalchuuf deemu, dhiibbaa goginsaa kana gad-xiqqeessuun baay’ee barbaachisaa akka tahe hubachiisan.
Bara darbee, jechuniis bara 2015, biyyootaa mirgi miidiyaa itti hammaate keessaa Baanglaadhiish, Turkii, Buruundii, Faransaay, Seerbiyaa, Yaman, Masrii, Makadooniyaa, fi Zumbaabeen keessa jiran. Biyyoonii 10 han halli kunn itti hammatuu kessaa immoo Syiriyaa, Kuubaa, Kooriyaan Kaabaa fi Ertiraan maqaa dhahamaniiru.
Bara darbee jechuun 2018 keessa namoonni haaraa vaayrasii HIViin qabaman Miliyoona 1.7 yoo ta’an kanneen keessaa kumnii 700 fi kumnii 70 dhukkuba Edsii waliin wal qabatee du’an.
Bara darbee keessa uummanni hedduun dhiittaa miraga namoomaa hamaa keessa darban kan jedhu gabaasnii kun, bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti ajjeechaa, humnaan gudeeddii fi badiin kanneen biroon dhaqqabuu kan agarsisuu gabaasnii qabatamaan jira jedha.
Bara darbee prezidaant Traamp marii Tokkummaa mootummootaa irratti haasawaa dhagesisaniin Koriyaa Kaabaa guutuummaatti dhabamsisuuf akka jiran dorsiisaa turan.Kanaaf barana waa’ee Koriyaa kaabaa maal jedhu laata jechuun hedduun eegaa turan.
Bara dhuftu bara 2017ttus Itiyoopiyaa fi biyyoota gaanfa afriikaa fi Afriikaa gama kibbaa kanneen sababaa EL NINOn hongeen dhaga’amaniif gargaarsa midhaan nyaataatu barbaachisa.
Bara dhufu jechuun 2010 tti kanneen gama Dimokraatotaa irraa prezidaantii ta’uuf Traamp waliin dirgomuuf jiran lakkobsaan dabalaa jira.
Bara dhufu jechuun 2018 keessa hojii dhabiinsii miliyoona 2.7 akka dabaluu kan eegamu ta’u jaarmayaan hojjattootaa kan addunyaa beeksisee jira.
Bara dhufutti dinadgeen Itiyoophiyaa harka 8.8tin akka guddatu tilmaama mootummaan. Kana laalchisee xinxalaan diinagdee maal jedha?
''Bara dhufu waan heerumuuf amma booda qunni buqqifachuu hin danda'u''
Bara haaraa seenee kan Itiyoophiyaa kanaaf Baajata qarshii Biliiyoona kudha fi miliyoona dhibba torbaa fimiliyoona 25 fi kuma dhibba tokkoo fikuma afurtamii lama(10,725,142,000.00) kan murteesse yoo ta'u kunis mootuummaa Federaalaa fi galii argaman irraa kan kennamuu ta'u Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Bara haaraatti Booranii waan hedduu jijjiirata
Bara haaraya dhufaa jiru kana keessa, xiyyeeffannaan isaanii inni duraa, filannoo bulchiinsa magaalaa Finfinnee ta’uu ka dubbatan – paartiileen lameen, gama kanaan sochii cimaa gochuuf karoora baafachuu isaanii fi yoo uummatni sagalee isaa kennii fi sagalee isaa eeggate shakkii tokko malee kan injifachuuf jiran ta’uu ibsa har’a kennaniin beeksianii jiran.
Bara hedduu asi ammoo guddoo hiyyoommattee miidhamte.Warrii lafaa amma wal dhaba nama hedduu fixee,baqachisiee fi qabeenna hedduu balleessee irratti wal mari’atee falachuutti jira.
Bara hedduu lafa waraanaa taate.Warrii lafaa waraana naannoo Somaalee, Liyuu Hayilitti halkanii fi guyyaa nama hadhaa jedhee himachaaf karaa mara.
Bara hedduu rakkoo Itoophiyaan addunyaatti himaa bahe.Rakkoo amantoota kiristaana wangalaa Eertiraa ambaaseddera Amerikaa achi jiruu fi ufillee seera wixinee baasee faluutti jira.Rakkoo Oromoollee marroo hedduu dubbachaa bahe.
Bara hujii fixatee taa’e amma itti deebi’ee dorgomee paartii ganna 62 sun biyya sun bulchaa baate National Front coalition moo’ate.
Bara kana,2016 qofa namoonni 132,000 galaana Medeteraaniyaanii cehaniiru, hundi isaanis Giriisi seenaniiru jechuu danda’ama han jedhe gabaasnni kun, kana keessa harki walakkaan dubartootaaf ijoollee ta’u mullisa.
Bara kanaa fi bara dabre walti ilaaluun nama dhibi jedha.“Demokirastiin hardhaa fi gaafasii waan hedduun gargar jirti.Gama miidiyaatiin,mala jireennaatiin biyya rakkoo hamtuu jirtutti amma mataa oli qabachuutti jira.”
Bara Kanaa Kaasee Barnootni Sirna Gadaa Yuuniversitii Bulee Horaatti Ni Kennama
Bara kana ammoo bulchiinsii Somaalee lafa Booranaa keessatti 'Daawwaa Zooni’ jedhee godina haaraa jaarrahuuf itti jira.
Bara kana Ayyaanni Irreecha Hora Finfinnee fi Ayyaanni Masqalaa nagaan akka kabajamuuf gumaacha qaamotoa qooda gaarii gumaachan jedhe, Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee galateeffatee beekamtii kenneefii jiran. Qaamolee nageenyaa, dhaabbilee amantii, sabaa himaalee fi kanneen biroof kenname – beekamtiin kun.
Bara kana hojii hidhaa Laga Abbayaa irratti geggeessamu murteessaa tahuu muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimad dubbatanii jiran. Hojiin hidhaa sanaa sadarkaan inni amma irra jiru gammachiisaa tahuus eeranii jiran.
Bara kana maanti akkana nama beelesse?Namii hagii tokko qilleensatti jijjiiramee jedha kaan ammoo akkanaa miti jedha.Woma taateefuu rakkoo akkanaa tana dhufuuun duratti namii hedduun dhaaba raaga qilleensa naannoo isaanii irraa waan qilleensii keessa jiru eegata.Horsiisee bulaa fi qonnaan bulaan Oromiyaallee silaa dhaaba qilleesa biyyaa yknmeterolgybiyyaa abdata.
Bara kanas ji’a ramaadaanaa darbe gafaa guyaa 29 namootan yaadannoo warren yemmuu sana du’aniif bahan irratii loltoonii dhukaasa bananii nama lama ajjeesanii 37 madeessaniiru.
Bara kana tigiraay keessatii lafa hektaaraa miiliyoonii 1.3 irratii sanyii facaasudhaaf akka qophiin godhame mada oduu itiyoophiyaa caqasuudhaan faanaan gabaseera.
Bara kana yeroo filannoon Keeniyaa keessatti geggeessametti poolisoonni Keeniyaa dubartoota hedduu humnaan gudeeduu isaanii fi namoota hidhannoo hin qabne hedduu irratti haleellaa geggeessuu isaanii gareen mirga dhala-namaaf falmu – Hiyuumaan Raayits Watch gabaasee jira.
Bara keenya keessa kan argame carraan biyya keenya foyyeessuu, guddisuu fi ammayyummaa akka qabaattu gochuu akka hin dhabneef akka nama hubataa tokkotti haa yaadnu jedhanii jiran.
Bara keessa jirru 2016 guutuummaa addunyaa keessatti yoo xiqqaate Gazexxessoota 48 kan ajjefaman yoo ta’u hedduun isaanii kutaa walitti bu’iinsii jiru kan akka Siriyaa, Iraaq, Yaman, Libiyaa fi Afgaanistaan keessatti dhumana.Addunyaa irraa kan hidhaa keessa jiran 259 ta’uu fi lakkofsii kun waggootii darban 16 keessatti guddicha jedha sii pii jeen.
Bara keessa jirru 2021 gara dhumaatti Kaawunsiliin mirga dhala namaa kan Tokkummaa Mootummootaa filannoo yeroo gaggeessu Yunaaytiid Isteetes deebitee itti dabalamuu kan feetu ta'u ministeerri haajaa alaa Amerikaa Antoonii Bliinkiin beeksisanii jiru.
Bara keessa jiru, kuma lamaa fi kudha-toorba keessa, biyyoota Addunyaa irra jiran soddomaa ol keessatti filannoon prezidaantummaa geggeessama. Akkuma filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteets kan ilaalchi itti kennamee ture – filannoon prezidaantummaa Faransaay torban dabre, guyyaa Dilbataa geggeessame kanneen keessaa tokko. Filannoo Prezidaantummaa Faransaay ka bara kanaa ka biyyoota biraa kan adda godhee qalbii uummata Addunyaa hawate, paartii biyyattii mirga leellisuu fi sab-boonummaatti cichu irraa ka dorgommichatti hirmaatan – Maariin Leppeen yoo filataman, Faransaayiin Gamtaa Awurooppaa keessaa baasanii gamticha diigu jedhamee dubbatamuu isaa ture. Kana malees, Mariin Leeppeen baqattootaaf ilaalcha gaarii akka hin qabne tu himama.
Bara keessa malee bara pirezdiaantii tokkollee akkana namii hujii argatee hin beeku.Tanaafuu addunyaalleen waan nu keessa jirru argite.”
Bara kiyya hedduu Istadiyoomu keessatti dabarse amma ammoo akkuma nama cufaa jiraa jedhe Weahn.Nama hujii tana irraa fuudhe, pirezidaantii Laaybeeriyaa ta durii, Ellen Johnson Sir leaf faatti fulaa hardha irra dhaabannee dubbannu tana nuu kopheesse,”jedhe Wihaan."
Bara Kooronaan dhufee biyya dhiphisaa jiru kanas Abbootiin Gadaa Oromoo kaan falataa jiru, kaan ammoo gumiin waaqa ka kadhataa jiranis jiru.
Bara kurnya hedduutii asitti waancaa hin moone taatullee sadrkaa sadeessootiif bori tapahtti bara
Bara loola addunyaa isa 1ffaa ajjeechaan lammiwwan Armeeniyaa hedduu irratti Epmaayeerri Ottoman dhaqqabsisee duguuggaa sanyiiti jechuun prezidaantiin Amerikaa Joo Baaydiin sambata darbee dubbatanii jiru.
Bara mootii Haayile Sillaasee Raayyaa Kabajaa ykn “Kibur Zabanyaa” keessatti tarmuuda ajajaa shantamaa kan argatan Gammadaa Guutamaa sana booda barsiisaa ta’uun kan yeroo sana mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Kotobee jedhamu keessatti Ispoortii barsiisaa turan.
Bara mootummaa Buush marsaa duraa keessatti kan tajaajilanii turan – ministarri dantaa alaa Yunaayitid Isteetis duraanii – Jams beeekerii fi ministarri ittisaa fi itti-aanaa prezidaantiin duraanii – Dik Cheenii, du’aan boqochuu Buush ilaalchisuun, Televiiziyoona FOX NEWS irratti dubbatanii turan. Mr. waa’ee Joorj HW Bush ennaa dubbatan -
Bara mootummaan ce’umsaa kan Itiyoophiyaa hundeeffame daangaan Oromiyaa lafa ka’amee ture bakka Oromoon irra qubatee ture mara kan hammate ta’uu baatuus jedhu Obbo Toleeraa Adabaa Oromiyaan Finfinnee irraa bu’aa addaa akka qabdu lafa ka’amee ture jedhan.
Barana 2019 keessa akka Jawaar jedhetti OMN istuudiyoo 10 qabaata.
Barana atileetota haaraa hedduutti irratti dorgome.Afrikaan diida Morookootti walii yaatee ispoorti gosa 24 Hagayya 19-31,Raabaatitti wal dorgomaa baate. Itoophiyaan ispoortii 13n dorgomte.
Barana badhaasa FWA,Football Writers Association jedhan badhaafame. FWA,Waldaa gaazexeessitota gabaastota ispoortii afaan Ingiliiziin hojjatanitti taphataa jajjabaa jedhan itti dhugeeffatan badhaasa.
Barana biyyootii hedduun taphattoota biyya isaanii kilabii EPL keessa tapahtan yaammate.Mee taphattoota shanan EPL keessaa yaammata tapha isaanii laalaa.
Barana dorgommii tana Gaabonitti kopheessa.Gaaboon Afrikaa gama jidduu qubatti.Gaabonin siyaasaa f malii jireennaa itti hammaatee,wanti isiin jireenna isiitii abdattu ka gannatti doolara biliyona 1 fi miliyoona 800 irraa argattu zayitin itti kasaartee,namii mootummaan wal dhabee hiriiraa karaattee baafatee akka hamaa jirti.Tanuma keessa dorgommii tanallee qopheessiti.
Barana garuu keessumaa yeroo hongeen mudatee jirtutti walitti lakkoobsi nuti lafa keenye walitti dhiyaate jedhu muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Haayilamaariyaam Dassaaleny.
Barana haawwanii fi ijoollee dubraa musliimaa fi Kiristaiyaanaa biyya keessa baqatan,qabsaahota mirga namaa ka akka haawwanii fi ijoolleen dubraa lola Iraaqii fi Yemen duraa bahan tolchanii karaa bananiif fa badhaasan.
Barana haga guddaan karuma Afrikaan guddisan irratti wa barreessite.
Barana Hagayya 19 irra oola guyyaan kun.Tokkummaan Mootummootaa warra namii quba hin qamnee ka ammoo nama jedhee lubbuu dhabuutit jiru qaabachuu fi ulfeessuuf jedhee gannuma gannaan Hagayya keessa qophii akka akkaatiin jara kana ulfeessa.
Barana kana qofa akka bakka bu’aa bulchaan aanaa Cinaksan, obboo Abdurqaadir Dasii jedhutti Liyuu Hayil marroo 7-8 aanaa kanatti nama hadhe.
Barana lakkofii kun guddatee isa bara darbee caala jedhame eegama. Yeroo ammaa baqattoota Yemen dhaqqaban Afur keessaa sadii lammiwwan Itiyoophiyaa ta’uu UNHCR ibsee jira.
Baranalee taphattoota hedduutti irratti dorgome.Baranallee Linool Meesii fi Kiristiyanoo Ronaaldootti haga guddaan wal worgomuutti jira.Meesiin qaraayyuu marroo shan badhaasa kana moohee Ronaaldoon ammoo marroo lama moohe.Tapahttootii hedduulleen keessuma jiran.Kana keesaa tokko taphataa kilabiiLeister Cityti.
Baranallee agarsiisa guyyaa sadii Onkol.,21-23,2015 Galama Walgahii Milliniyeem Finfinnee jirutti qopheessuutti jira.
Baranallee beekumsa Oromoo waliin qabu,siyaasaa isaa,nagaa isaa, bulchiinsaa fi bulchiinsaa isaa Afrikaa gama Gaafaa keessalleetit jabeessanii jedhee kora taa'a.
Baranallee bokkaan guddaan mandiisuu,karfaffuu fi bubbee qabu roobulleef jedhee hin dhamnee nama miliyoona lamaatti gaara Arafaati kore.
​Baranallee dahdabani jennaan dhiiticha adabbiitti dabaran.Jalqaba Gaanaatti dhiite keessa buufatte.
Baranallee dhibii kun itti deebi’ullee ufi ya qulqullaahee fayya.Taatullee hospitaaluma Yaaballotti obboleeyyan isaa lama akimsiisuutt jira. Haga guyyaa 28 asi hospitaaluma kana jiraa jedha.
Baranallee doolara biliyoona 9 oliitti rakkoo tanaan faluuf argame.Biyya qilleensa jijjiiramaa deemu kanaan falachuuf hojjattu fala isii laalanii hori kana kennaniif.
Baranallee Geedaltii Aljeeriyaa Risaa Ciwwisaa Naayjeeriyaa 2 dhooftee lafaan dhoofte.Tuniiziyaan walti gadi dhiisan takkittumaan qaaritee Nyeencaan walti marte.Geedaltii Aljeeriyaa warra barana walti marteen cufaa hinuma qaarifte.
Baranallee Leenca DC dhaanuma dhaanee goolii afur itti galfattee moote.
Baranallee nama kuma kurnya hedduu, atiletota addunyaa bebeekamoo dabalee dorgommii tanaaf walti dhufuutti jira.
Bara nama uwwaa (dubartii) 14 kenna. Badhaasii kun beekamtii fi waancaa. Waancaan kennamu kun ka Koloneel Daraartuun dorgommii ispoortii addunyaatin tuulattetti dabalamaaf.
Baranammoo Waldaan Hawaasa Baqattoota Oromoo Naayiroobii eyyama wal gahanii ayyaana Irreechaa kabajuuf gaafatee ture guutumaan dhorkameera. Baqattoonni Oromoo fi Lammileen Keeniyaa ayyaana kana kabajuuf yaadaa turan utuu ‘Irreecha’ hin kabajinis hafaniiru. Poolisiin Keeniyaa eyyama kana ‘Sababa siyaasaatiif nu dhorkee’ jedhu Barreessaan Waldaa Hawaasa Baqattoota Oromoo Naayiroobii. Obbo Fiqaaduun, ‘Buufata Poolisii Gigiirii, Naayiroobii dhimma kana hordoffiif yoo dhaqnee gaafannu, ajajaan buufata sanii ‘Walitti qabamuun keessan faayidaa Mootummaa Itiyoophiyaan walitti bu’a, kanaaf sin dhowwanne deebii jedhu nuuf kenne’ jedhan.
Barana moohameetuu hin beeku “Gammachuu tana arguuf jiraadhe yo ani istaadiyoomiin bahe nama na simachuuf dhuqqisee lafaa kahe arge.
Barana moo Traamp Iraan irratti qiyyaafatan. Miseensonni Bulchiinsa Traamp gama isaaniin gumii kana dura waa’ee Iraan dubbataa turan.
Barana nama miliyoona lamaatti gaara Sawudii Arebiyaa kana koree waaqa ufii yaammate.Achiin dubatti yoo Ed gahan horii qalatan.
Barana qofa Pierre tapha 24tti goolii 21 Dortmundii galche.Nama kana bara 2013 Euro miliyoona 13tiin bitatan gaafasii asitti goolii 141 galche.Biyya isaa Gaaboniif ammoo marroo 56 taphatee goolii 23 galche.
Barana shaampiyoonaa waancaa Afrikaa ka durii Koongoo Biraazaavilii fi Zaambiyaa mootee asi geette.Warra isiin filatte keessaa tokkoo Fransicoso Junior ka durii kialbi Evertonii taphatu fa.
Baranas Yaaddoo Waan Qabnuuf Hojii Qonnaa hin Gaggeesine: Abbootii qabeenyaa
Baranuma qofa Olompikii dhufe.Olompikii baranaa atileeota11,500 tahanitti biyyaa fi naannoo akka akkaatii itti dhufe.
Bara Qaroomii Guddachaa Deemu Kanattti Ijoollee Barsiifatan Malee Falii Hin Jiru
Baraqi walti jettee Naayjeeriyaa 2-0 qaarifte,
Bara rakkootti bineensa nama fakkeessanii yaada garaa ufii dubbatanii tun aaduma aartiitii ta duruu jirtu.
Bara reefuu seene 2017 Itiyoophiyaa keessatti uummanni Miliyoona 5.6 gargaarsa nyaataa kan hatattamaa akka barbaadu Mootummaan Itiyoophiyaa fi wal taatoonni isaa har’a ifa akka godhan.Uummanni gargaarsa eeggatan kun Oromiyaa keessa dhibba keessaa harka 36 bulchiinsa naannoo somaalee keessaa harka 29 naannoo Amaaraa keessaa harka 11 naannoo uummattoota kibbaa keessaa harka 8 akkasumas Afaar keessa harka 7 akka jiran ibsamee jira.
Bara sunitti namii hedduun waan innii Afrikaan jedheef isa quufa dhabe. Katyaalaa Maine,Maayin nama daldalaan bulu, Tiraampiin manna nama isaan morkatu, Joe Biden deeggara.
Bara sunitti Xaliyaanii Boorana hadhee dabsatee nadheenii fi ijoollee guurratee Lichoo Hayyuu Booranaa,Guyyoo Galgaloo irraa fudhatee Roomittiin galatan dhagahe jedha.
Barataa Kutaa Saddeetii Harka Malee Dhalatus Miilan Barreessu
Barataa Magaalaa Najjoo Reebicha Moo Dhukkubattu Ajjeese?
Barataa mummee Afaan oromoo kan ta’e Lalisaan kitaabii isaa Dilbata darbee eebbisisse “Qaallicha Gaafadhu” kan jedhuu fi Dilbii ykn kuusaa walaloo afurtamii afur of keessaa qaba.
Barataa Naahoom Dammalaash Baacaa godina wallaggaa dhiyaa magaalaa Najjoo keessa jiraata. Barataa kutaa kuadha tokkoo yoo ta’u umriin isaa kudha torba.
Barataan Baayoo-keemikaal tokko du’uu isaa kan ibsan – barattoonnii fi hojjetoonni Yunivarsiti Adigiraat, du’i isaa mormii barattootaa waliin akka hidhata hin qabne dubbatan – jedha – gabaasaan keenya – Girmaay Gabruu. Waa’ee mormii barattootaa, aangawoota moormichaa haasofiisuuf deddeebisee carraaqe iyyuu akka itti hin milkaa’iin dubbata. Itti-gaafatamaa Sab-quunnamtii Yunivarsitichaa – Obbo Yohaannis jedhaman, beellama kennaniifii, garuu beelllamichatti argamuu dhabuu dubbata. Prezidaantii Gamtaa Barattootaa - barattuu Fireyaat Meressaa, haasofsiisee, ennaa deebistu, “dhugumatti, barataan du’e ni jira. Garuu, barataan du’e sun rakkoo ka’e sana wajjiin kan wal-qabate miti. Barataan sun dhukkubsachuun isaa nuuf bilbilamee, gara doormii deemnee Ambulaansiidhaan gara hospitaalaa geessine. Sana duras akka dhukkubsataa ture, akka rakkoo baay’ee qabuu fi kutaa galateellee akka hin baranne, ijoolleen kutaa isaa fi doormii isaa nutti himanii jiran. Hatattamaan qabannee gara hospitaalaa deemnee turre. Garuu, lubbuun isaa ooluu hin dandeenye.” Jette.
Barataan baraa hin turre kan waggaa guutuu barnoota utuu adda hin kutin barataa ka ture waliin qixxee haa qoramu jechuun sirrii miti. gaaffii kana kaasuun waanuma sirrii dha. Kan isaan gaafatanis mirga isaanii waan ta’eef kabajaan gaafatan waan ta’eef simatamuu qaba jedheen yaada.
Barataan dhiraa tokko of-ajjeesuuf morma isaa Albee ykn Haaduun kutuuf ennaa agaamuu namoonni bira turan dhisii jechuun dhorkaa akka turan ibse.
Barataan doktorummaa tokko yoo horii mootummaatin baratee(cost sharing) fixe waan barataneen keessaa biriri 43,000 mootummaa baasa.
Barataan hiriira mormii yuniversitii Bulee Horaa hardhaatti lubbuun baate barataa waggaa sadaffaa Naatinaahel jedhama jedhu barattoonni.
Barataanis yeroon sun yeroo qayyabannaa waan ta’eef mana kitaabaa keessa turan. Ittiin ka’umsi isaa shiboo elektrikaatu walitti bu’e. san booda barattoonni library dhaa dhufanii qabeenyaa isaanii walitti qabatan. Ibidda sanas dursee barataa dha kan dhaamsuuf yaale.
Barataan kunis dabaluudhaan turtii bultii 15 booda mattaha yookiin gubboo kennee akka bahe hima. Garuu hiriyaan isaa isa waliin qabame kan maqaan isaa fayisaa yaadaa jedhamu sababa sirbi afaan oromoo bilbila isaa keessatti argameef amma yoonaa mana hidhaa naannoo quxxebaa keessa akka jiru dubbata.
Barataan kutaa sagalii maqaa himachuu hin fedhin ka 'Shanee waliin jirtan' jedhani nu qaban jedhe waajjira poolisii Dubuluqiitti guyyaa afur hidhamee.
Barataan Oromoo Qarooma Teknooloojii Ammayyaan Beekame Ammas Injifatee Jira
Barataan Oromoo Yuuniversitii Waldiyaatti ajjeefamuun kun ka jalqabaa miti, sadaasa 9 bara 2019 rakkoo yuuniversiticha keessatti uumameenis barattoonni Oromoo lama du’uunis ni yaadatama.
Barataan qalbiin cabdee barachuutti jira ammallee waa nagaa dhowwuu dandahaatti mumullataa eeguu qaban jedhan.
Barataan Tokko Yunivarsitii Dambi Doolloo Keessatti Lubbuun Isaa Darbuu Dubbatan, Pirezidaantiin Yunivarsitichaa
Barataan Yunivarsitii Bulee Horaa Abdisaa Adulaa Kibxata Onkolooleessa 25 bara 2016 galgala magaalaa Bulee Horaa keessatti humnootii hidhataniin ajjefamuu jiraattonni Ibsanii jiru. Sirni Awwaala isaas naannoo maatiin isaa jiraaatanitti Robii Onkolooleessa 26 bara 2016 rawwatamuu ibsamee jira. Poolisiin magaalaa Bulee Horaa waa’ee ajjefamuu barataa Abdisaa waaniin beeku hin qabu jedhan. Bulchiinsi magaalaa fi kan aanaa Bulee Horaa deebii kennuu hin feene. Yunivarsitiin Bulee Horaa garuu barataa isaanii ta’u mirkaneessee jira.
Barataan Yuniversitii Dirree Dhawaatti Du'e Har'a Gullisootti Awwaalame
Barataan YuunIvarsiitii Waldiyaa tokko reebicha egdotaa mooraa Yuunvarsiitichaatiin irra gaheen miidhanee eega dhukkubsacha ture booda du'uu maatii fi hiriyaan isaa dubbatan.
Barataa Saamuu’eel Margaa Nagaraa jedhama. Umriin isaa kudha saddeet. Magaalaa Finfinnee keessa ka jiru mana barumsaa dhunfaa Afaan Ingliffaa fi Afaan Faransaayiin barsiisu “Pristijiyas Akkaadaamii “jedhamu keessatti barataa kutaa kudha lamaa ti. Barnoota isaa isa rammaddiin qabxii olaanaa fiduun badhaasoota adda addaa argataa jira.
Barataa Saamuu’eel Margaa Nagaraa umriin isaa Kudha Saddeet.Barataa kutaa kudha lamaa yoo ta’u barnoota isaa kan rammaddiin qabxii olaanaa fiduun badhaasoota adda addaa argataa jira.
Barataa Taarikuu Margaa jedhama. Magaalaa Amboo, ganda Sanqalleetti kutaa 8ffaa barata. Uumamaan harka lamaanuu dhabullee, miilli isaa akka harkaa taheefii; ittiin barreessa, ittiin fakkiillee kaasa. Yeroo barnoota isaa xumuru ammoo balaliisaa xiyyaaraa tahuu barbaada. Akkamitti? Naakoor Malkaa, Taarikuu, hiriyaa, barsiisaa fi haadha isaa dubbisuun Suur-sagalee ergerraa deebii guutuu argattu. Hordofaa!
Barataa Univiersitii kan ta’e Nimona Caalii irratti himannaan dhiyaate baatilee lamaan tokko dura ibsi utuu itti hin kennamin akka hafu ta’e. Barata Aslan Hassen mana hidhaa keessatti ennaa du’u, mootummaan immoo of ajjeese jedhee jira.
Bara taayitaa isaaniitti murtiin du’aa akka nama irratti hin muraa’in fi hojii irra hin oliintu dubbatame.
Barataa Yohaannis Solomoon yuniverstii teknooloojii Wuchaangitti barataa injineeringi ganna sadeessooti.
Barataa Yunivarsitii Haromaayaa kan ture Nimoonaa Urgeessaa akka jedheetti namoota galmee isaa irratti himatamaa turan keessaa gadhifamuuf inni ka dhumaa ta’u dubbata. Dargaggoo Qajeelaa Galaanaa isa waliin hikamuu Nimonaan ibsee jira.
Barataa Yunivarsitii Jigjigaa : Afaan Oromoon Dubbachuu Koof Rasaasaan Haleelamuu Hin Qabu
Barataa Yunivarsitii Kolombiyaa fi hojjetaa Amnesty Internashinaal, kan dame Kolombiyaa Yunivarsitii ka tahan – T.Y. Kiristen Jooseef, yeroo barsiisummaan Itiyoophiyaa keessa turanitti, waa’ee uummata Oromoo fi waa’ee mormii Oromoo maal akka hubatan ennaa ibsanis, “waan ani argee hubadhe, uummatni Oromoo aadaa isaa qabatee, guddifatee ittiin jiraatuu fedha. Achii dhufa seenaa isaa illee akkasuma. Wanni kun jaarrotaaf deemaa ture. Yeroo waa’een maaster-pilaanii odeessamuu jalqabee fi kanaan Finfinnee babal’isuuf yaalan achin ture. G lafa Oromootti fagaatanii seenuu yaalan. Kun immoo Afaan Uummatichaa Afaan Oromoo irraa gara Afaan Amaaraatti jijjiira. Aadaa uummatichaa jijjiira. Sirna barnootaa uummatichaa jijjiira. Uummatni Oromoo eenyummaa isaa ibsachuu isaatiif cunqursaa jiru. Waa’ee uummata Itiyoophiyaa keessatti, dhibamaa, cunqursamaa, shororkeessamaa jiruu dubbataa jirra – jedhu, Mr. Yooseef.
Barataa Yuniversitii Goonder lubuun baate barattoota doormii isaa fuul dura jiranitti tanaan shakkaman qorachuutti jiran
Barataa yuniverstii Daseetii dubbinfe tokko akkana jedhe.“Haallii yuniverstii Walloo baayee nama rakkisaa.Torbe tokko tahufu deema.Baratoota hedduutti miidhmae.Barataa tokkotti kaleessa lubuudu dhabe.Gamoo irraa darbatan.Iddoosaa jedhamaa barataa Wallaggaa Lixaati.Gareen gurmaahanii nutti dhufanii nu reeban.Ijoolleen hedduuti rukumate.”
Baratan ka biroon illee poolisii jalaa dheessuuf utuu fiiguu doormii isaa seenee miliquuf yaalii godheen gara foddaa utaalee lubbuun isaa darbuu dubbata baratan kun.
Bara Tiraampi kana nama kuma 800-kuma 900 tahutti dhufa jedhanii eegan.
Bara tokkoo Olompikii Chaayinaa mootee isii istaadiyoomii Chaayinaa keessa jirtu ‘ilmaan obboo Dibaabaa maanti akkana fiigsisaa’ jennaan;
Baratonni irra deddebi’anii gaaffii dhiyeessaniif deebiin gama mootummaa irraa kenname humnootii tika nageenyaan qofa jedhu Fleeksii Hoorn garee mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Waach irraa.
Baratonni mormii kaasan kun abdii kutachuu isaanii naa gala kan jedhe oduu gabaasaan kun haallii jiru nama gaddisiisa jedhe.
Baratonni Yunivarsitii Finfinnee Nagaan Hiriiruun Keenya Hiika Dhabee Deebii Humnaatu Nu Mudate Jedhan
Baratooni Raadiyoo Sagalee Amerikaaf yadaa kennan akka jedhanitti rakkollee sirnaa barruu fi barsiisuu keessatti nuu mudataanif furmataa nuuf haa kennu qamni dhimmi ilaaluu jechuun gafachaa turera jedhaan.
Baratooni Yunivarsitii Arsii Kollejji Sayinsii Fayyaa Barnootatti Hin Deebine
Baratooni Yunivarsitii Arsii kollejji sayinsii fayyaa torbaan tokko dura sababaa hiriraa bahan rebamaannif barnootatti hangaa yoonaa hin deebiine jechuun dubataan.
Baratooni Yuniversiitii Finfinee mormii harra ganama Finfinneetti bahaniin akka poolisiin mootummaa barattoota gaafii master pilaaniin wal qabate gaafachuuf bahan irratti tarkaanii hamaa fudhacuu dhiisan gaafatan.
Baratoonni keenya waan waadaa walii galeen alaa socha'uun sirrii miti, Barachaa qabsoofna,Qabsa'aa Baranna jenne waligalee jirraa.Gonkuma baratoonni keenya mana Barumsaa gadhiisanii bahun kan galma keenyatti nudhiheessu ta’u hin danda’u.
Baratoonni kuneen sababnii mooraa Yunivarsitichaa gadhiisani bahaanif
Baratoonni yunivarsiitii Finfinnee, hookkara Yunivarsitii Waldiyaatti lubbuu barattoota lamaa galaafate balalleffachuf barattoonni hiriira ba’an muraasni hidhamanii jiru, jechuun barattoota Yunivarsitichaa keessaa kanneen VOAn dubbise himanii jiran.
Baratoonni Yunivarsiitilee Naannoo Oromiyaa Keessa Jiranii rakkoo nageenya Lixa Oromiyaa keessatti bu’aa fi buqaatii namootaan buqataa jiru akka mootummaan fala itti kennu hiriira bahuun gaafatanii jiru. Angawooni yunivarsitilee gaafi baratoota qaamaa dhimmi ilaaluuf akka dhiheesan waada galanii jiru.
Baratoonni Yunvarsiitii Afrikaa Kibbaa Witwatarsraand jedhamu han magaala Johanisbergi kessaa mormiin kaleessa godhan gara jeequmsaa jijjirrame
Baratoonni Yunvarsiitii Afrikaa Kibbaa Witwatarsraand jedhamu han magaala Johanisbergi kessaa mormiin kaleessa godhan gara jeequmsaa jijjirrame: Poolisiin mormi bittinneesuudhaa gaazii nama imimmaanessu fi rasaasa laastikii dhukaasuu jalqabnaan barattoonnis dhagaa darbatan.
Barattoni Godinaale kaniini Gama dhaabilee barnoota deemu dadhabanii turanis hardha geggefamuu isaanis dubbatamee jira.
Barattonii VOAn dubbise akka himanitti qabxiin qormaata rakkon mudate kan aptitude qofa osoo hin taane gosooni barnoota gama biraas irra deebiin ilaalamu qaba jedhan.
Barattoni kuniin walitti bu'isa dhunfaa irra gara lola gareetti cehuun isaani kan himame yoo ta'uu Abbootiin amantaa fi Jarsolee biyyaa barattota kaniin tasgabbesuuf bulchiinsa waliin hojjataa jiraachuun isaani himamee jira.
Barattoni Yunibarsiitii Saayinsii fi Teeknolojii Adaamaa, Yunibarsiitichi murtee seeneetiin dabarseen akka mooraa gadi dhiifnee maatitti deebinu nu taasise jechuun komatan.
Barattonni Addunyaa Amerikaa Seenanii Barachuuf Carraan Vizaa Argachuuf Qaban Maal Fakkaata?
Barattonni garu hanaga har’atti tasagabiin akka hin jirree fi ijoolleen mooraa gadhisanii ba’uu feenu iyyu ba’u nu dhorkan haallii jiru muddamasaan guutamaa dha jedhu.
Barattonni humnootii nageenyaan ukkaamfamanii fudhataman oduun jedhu soba ta’u itti gaafatamaan qajeelfama Polisii godina walloo kaabaa Komaandar Haabtaamuu Sisaay ibsanii jiru.
Barattonni Itiyoophiyaa Chaayinaa fi Kooriyaa Kibbaa Keessa Jiraatan Waa’ee Koronaavaayires Maal Jedhu?
Barattonni Keenya Qabxii Olaanaa Galmeesuun Waan Haaraa Miti: Daayreekteera Mana Barumsaa
Barattonni mooraa mana barnootaa Adaamaa keessa jiratan kutaa 10 fi 12 xumura irratti qormaata ta’anii qabxiin galmeesisaa jiran sadarkaa guutuu biyyaatti haala jechuun dandeesisuun olaanaa ta’u Daayreekteera kan ta’an Dr. Hirphaasaa Caalaa Ibsanii jiru.
Barattonni mormii dhageesisaa turan hangi tokko yunivarsitii polisootaan marsamee keessaa miliqanii ba’uuf kan yaalan yoo ta’u achii keessatti iggitamuun isaanii guyyaa lammaffaa qabatee jira.
Barattonni Oromoo hangi tokko bakka itti hidhamanii jiru jedhame mooraa polisii Gullalleetti bilbillee deebii argachuu hin dandeenye. Garu dhaabatti oduu Rooytars kaleessa hiriira barattoota Yunivarsitii kanaaf deebii argachuuf aangawoota mootummaa gaafatee kun waan deebiin isa barbaachisu miti jedhamuun isaa gabaafamee jira.
Barattonni Oromoo Maaster pilaanii Finfinneef ba’e mormuun torbanneen darban sadiif hiriiraa gaggeessuu isaanii Martaa Van Der Wolf Finfinnee irraa gabaastee jirti.
Barattonni Qorannaaf Bobba’an Gojjam Dhiyaa Keessatti Ajjefaman
Barattonni sadeen mana barumsaa magaala keessa jiru tokotti Qorannaaf kan ta’u fincaanii fi bobbaa walitti qabaa ituu jiranii nannoo sana keessatti barattonni sadii ajjefaman oduu jedhu kanneen dhaga’an jiraattonni naannoo haleellaa hamaa irraan ga’aniin lama lubbuun isaanii darbee kan biraa tokko akka hamaatti midhamuu obbo Innemaaw Daanyaachoo ibsuu isaanii Tsiyoon Girmaa Gabaastee jirti.
Barattonni walitti-bu’iinsaa fi shakkii keessaa ba’anii obbolummaan barnoota isaanii akka itti fufaniif gaafatamee jira
Barattonni Wiixata har’a akka jedhanti sodaa keessa akka jiranii fi tsagabiin kan hin argamnee ta’u dubbatan.Kana malees barnootii addaan cite akka jiru dubbatan.
Barattonni yunivarsitii kan waggaa jalqabaa akkasumas barnoota oogumaa fi Tekniikaa baratan garu kan hin dabalanne ta'u ministeera Saayinsii fi baruumsa sadarkaa olaanaaf daayreekteera kutaa komunikeshinii kan ta'an Obbo Dachaasaa Gurmuu ibsanii jiran.
Barattonni Yunivarsitii Madda Walaabuu fi Haroomaayaa Keessaa Hidhaa Keessa Turan Maal Jedhu ?
Barattooni Dabbilee barnootaa yookiin Yunivarsiitota irra yaroo eebbifama essa dhaqanii hojii barbaadu?
Barattoonni 35, 000 Barnoota Sadarkaa Ol’aanaa Addaan Kutan, Jedha Ministarri Saayinsii fi Dhaabilee Barnoota Ol’aanoo
Barattoonni 78 Kameeroon Keessaa Ukkaamsamanii Butaman
Barattoonni Adigiraat Yunivarsitii tokko tokko gaaffiileen kaasan – jedha – gabaasaan keenya – Girmaay Gabruu, irra-guddaa hanqina bishaanii mooraa sana keessatti uumame waliin kan hidhaqa qabu ta’uu, barattoonni, barsiisonnii fi hojjetoonni dubbatanii jiran.
Barattoonni akka jedhanitti, Kamisa gara boodaa irra barattoonni hagi tokko konkolaataa Naqamte irraa magaalattii gala jirutti yaabbachuudhaan, alaabaa ofii hodhatan alaabaa ABO fakkaatu ol kaasanii qabachuudhaan dhaadannoo isaanii itti fufan. Achii booda, ppolisoonni idileen aanichaa hiriiricha bittimsuuf ol qabanii dhukaasan. “Yeroo sana barattoonni dhagaa darbachuudhaan poolisii fi namoota nagaa ka biroo madeessan” – jedhu – Obbo Darajjeen. Kanneen gochaa yakkaatti shakkaman barattoonni halkan tokkoof hidhamuu isaanii fi Sanbata gad lakkisamuus dubbatanii jiran. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Barattoonni bara kana qormaata biyyoolessaa darbanii yunversiitiiwwanitti ramadaman amma jalqaba ji’a Amajjiitti manneen barumsaa isaaniitti simatamanii barumsa akka jalqaban qajeelfamni baheera.
Barattoonni dhaabbatoota barnootaa ol’aanoo naannoo Amaaraa keessa jiran keessatti barataa turan doorsisii fi rakkoon waan nu irraa dhaabachuu dideef mooraalee barnootaa gad-lakkisnee bahuuf dirqamne, jedhu.
Barattoonni dubartootaa Yuniversitii waggaa tokkoffaa rakkoolee fi dhiibbaa adda addaaf saaxilamoo ta’uu isaanii kan ibsa ogeessonni dhimma saalaa murtii gara milkaa’inaatti isaan geessu akka murteessan gochuuf deggersa kan isaan barabaachisu ta’uu beeksisan.
Barattoonni godina booranaa harra hiriira bahuun mootummaan ajjeechaa barattoota Oromoo dhaabbilee olaanoo Kaaba biyyattii keessatti ta’a jira jedhan akka dhaabsisu gaafatanii jiru.
Barattoonni gorsa ogeeyyii fayyaa fi barsiisoota manneen barnootaa isaanii irraa kennamu hojii irra oolchuun adkka Covid 19 irraa of eeggatan Kantiibaa Itti-antuun magaalaa Finfinnee Aadde Adaanech Abeebee hubachiisan.
Barattoonni hangi xiqqoon abdii kutannaan akkasumas barsiisonni lakkofsaan xiqqaa ta’an yeroo leenjii barnoota sadarkaa olaanaa achitti baratan dirqama mallatteesan guutuuf jecha gara Yunivarsitii Jigjigaatti imalanis haallii isaan mudatee gaarii akka hin ta’iin dubbatu.
Barattoonni hedduun kutaa yoo bokkaan roobu dhimmisu keessatti barataa akka jiran, kaanis taa’umsa malee lafa biyyoorra taa’anii barataa jiraachuu jiraattonni Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Barattoonnii kun Oromiyaa Lixaatti tajaajillii internettii fi bilbillii addaan waan citee maatiin wal arguu dadhabauun yaaddoo keessaa akka jiran dubbatu.
Barattoonni Itiyoophiyaa, kanneen biyya Chaayinaa, magaalaa Wuhaan, akkasumas, Kooriyaa Kibbaa, magaalaa Dejoong jiraatan, waa’ee dhukkuba vaayiresii Koronaa biyyoota keessa jiranii maal jedhu? J
Barattoonni Itiyoophiyaa kanneen Chaayinaa magaalaa Wuhaan keessa jiran torban darbe mootummaa dhaan kan ramadame deggersi maallaqaa Doolaara Dhibba Lama nu hin geenye jechuun komee dhiyeessanii jiru.
Barattoonnii Yunivarsitiilee fi Manneen barnootaa Oromiyaa keessaa mormii isaanii haala naga-qabeessaan geggeeffachuun galateeffatan, Itti-aanaa Hoogganaan Biirichaa, Koloneel Abbabaa Garasuu.
Barattoonni Kaameruun Tibbana Mana Barumsaati Butamani Fudhataman Gadhiifamuun Himame
Barattoonni Kuma 140 Ol Dhabbatoota Barnoota Mootummaatti Ramadamuuf Jiraachuun Ibsame
Barattoonni kumni 23 fi 71 bakki itti ramadaman akka jijjiirramuuf iyyannoo galfatanii san keessaa barattoota kuma tokkoo fi 891 deebiin kennamuu Minsitrii Saayinsii fi Dhabbilee Barnootaa a Ol’aanaa Itoophiyaa maxxansa Caamsaa 21 2021 karaa Feesbuukii gadhiiseen beeksiseera.
Barattoonni kun akka jedhanitti walitti bu’iinsi sun ka’uu isaa guyyaa lama dura galgala galgala eeggatanii kanneen dhakaa darbatantu turan. Jeequmsi kunis barttoonni injineriingi injifatamuu isaanii irraan ture jedhu. Kunis dirree kubbaa miillaa keessatti taphachiisaan dogoggorre hin dogoggorre ka jedhu irratti walitti bu’iinsi uumame gara kan gosaatti jijjiirame jedhu barttoonni.
Barattoonni kun gaaffii isaanii waajjiraalee godina poolisii fi kan bulchiinsa godinaatti ka dhiyeeffatan yoo ta’u gaaffii keenyaaf yeroo dhiyootti deebii barbaanna jedhan.
Barattoonni kun kaleessa magaalaa Bafut jedhamtu kan Bamenda irraa fageenya km 18 irratti argamtu keessatti gad dhiisaman. Barattoonni kun Wiixata ganama mana barnootaa Presbiteeriyaan kan Bamendaa keessaa qabaman.
Barattoonni kun karoora kanaan mormuu dhaan mootummaan federaalaa dhimma Oromiyaa jidduu seena jechuun mormii dhiyeessan. Xiinxaltoonni seeraas akka jedhanitti tarkaanfiin kun heera biyyattii keeyata 49(5)n kan Oromiyaan magaalaa Finfinnee irraa dantaa addaa argatti kan jedhuun morma.
Barattoonni kun magaalaa Laga Daadhii-Laga Xaafoo keessa ka qubqatanii jiran yoo tahu haalli amma itti jiran rakkisaa tahuullee dubbatu.
Barattoonni kunniin barnoota sadarkaa lammataa baratanii ala barnoota dandeettii addaa kophaatti barataa jiran.
Barattoonni magaalaa Mandii hiriira farra mootummaa geggeessan jedhu jiraattonniPoolisiin immoo himannaa sana ni haale
Barattoonni Mana-barnootaa Bultii Addaa Adaamaa Qabxii Ol'aanaa Galmeessisan
Barattoonni Mana Barnootaa Sadarkaa Lammaffaa Shaakkisoo Barumsa Dhaabuun Dhagahame
Barattoonni mana-barnootichaa, namoota magaalaa Moyyaaleetti ajjeesaman – yaadachuuf gaaffiin dhiheessan fudhatama dhabuu irraa kan ka’e haalli kun uumamuu isaa dubbatu – namoonni ijaan argan.
Barattoonni manneen barnootaa sadarkaa duraa lammataa fi qophaa’ina Amboo kanneen hidhaman haa hiikaman labsiin yeroo hatattamaa nu irraa haa ka’u jechuu dhaan har’a daandiitti ba’uun hiriira mormii geggeessuu isaanii jiraattonni magaalattii nuuf ibsaniiru.
Barattoonni Oromoo fi lammilee Itiyoophiyaa kaan daangaa Keeniyaa seeraan ala seentan jedhamanii qabaman 28 ol ta’ani Marsaabititti dhadhacha mana murtiin akka Itiyoophiyaatti deebi’an murtaa’e. Baqattoonni kuni torbee lamaan dura, Kaaba keeniyaa Kutaa bulchiinsa Maarsabiititti qabamanii ka turan yoo ta’u, himannaa himatamaniinis murteen akka Itiyoophiyaatti deebi’an jedhu irratti darbeera.
Barattoonni Oromoo Hiriira Nagaa Gaggeessan Moo Shoroorkaa Oofan?
Barattoonni Oromoo, kanneen Yuniversitii Jigjigaatti barataa turanii fi barsiisonni isaanii haala nageenyaa amma yaaddesaa ta’e keessatti gara sanatti deebi’uun lubbuu keenyaaf sodaachisaa dha jechuun iyyataa jiran. Mootummaan Itiyoophiyaa garuu rakkoo nageenyaa uumame furuuf waan carraaqqiin jabaan godhamaa jiruuf deemuun isaanii miidhaa hordofsiisu hin qabu jedha.
Barattoonni Oromoo Yunivarsitii Haramayaa Har’aa fi Kaleessa Hiriira Bahan
Barattoonni Qophaa’inaa Mormii Dhageessisuu Isaaniitiif Tumaman, Jiraattonni Naannoo
Barattoonni sadarkaa lammaffaa yeroo tokko qormaataaf galanii, achii booda hin deebine. Kanaaf jecha humnoonni moootummaa baadiyyaa dhaa haga magaalaatti jiraattota hiraarsan, jedhu – jiraataan magaalaa Finca’aa kun.
Barattoonni sadarkaa tokkoffaatti afaan isaanii jalqabaan akka baratan gaaffii dhiyeaatetti aansuu dhaan manneen barnootaa utuu hin banamin boodatti harkifatanii jiran.
Barattoonni yunivarsiitii Jimmaa,Arsii fi Maatuu irraa yadaa kennan, baratoonni qamoolee mooraa yunivarsiitin alattiin dhiibamanii rakkoo wal irratti umuu hin qaban, jedhu.
Barattoonni Yunivarsiitii Jimmaa Barattootni Naannoo Amaaraatii Dhufan Akka Mooraa Gad-dhiisanii Hin Deemne Yaalii Gochuun Himame
Barattoonni Yunivarsiitii Saayinsii fi Teknolojii Adaamaa keessatti sagantaa furguggisa Saatalayitii Itiyoophiyaa ETRSS1 hordofaa turan deemsa barnoota isaanii keessatti kaka’umsa guddaa akka itti uume dubbatan.
Barattoonni Yunivarsitii Amboo Har’a Hiriira Bahan
Barattoonni Yunivarsitii Amboo, ka mooraa Awwaaroo akka jedhanitti, humnoonni mootummaa federaalaa baatii tokko duraa jalqabanii mooraa yunivarsitichaa keessa buufatanii jiran, otuma barattoonni hiriira mormii hin ba’iin itti bobba’anii reebaa hidhaa jiran.
Barattoonni Yunivarsitii Dambi Doolloo Dhiisanii Galan Deebi’anii Barnootni Jalqabame
Barattoonni Yunivarsitii Debra Birhaan Mooraa Jeeqxan Jedhamuun Ari’ataman
Barattoonni Yunivarsitii Haramaayaa akka jedhanitti, mormiin galgala dabre Yunivarsitii Haramaayaa mooraalee sadii keessatti ka’e fashalsiisuuf loltoonni kora bittimmeessaa Oromiyaa fi humnoonni federaalaa addaa “Agaazii” jedhamutti, barattoota karaa qabanii, doormii dhaa gad-baasanii akka haleelaa turan dubbatu.
Barattoonni Yunivarsitii Jimmaa kan Mooraa Kittoo Furdisaa Barattoota Dhabamsiisuun Dhaabachuu Qaba Jechuun Hiriira Bahan
Barattoonni Yunivarsitiilee Naannoo Amaaraa Irraa Buqqa’anii Laga Daadhii_Laga Xaafoo Buufatanii Jiran Rakkoo Jajjabduu Qabna, Jedhu
Barattoonni Yunivarsitii Mattuu, barnoota sinaawaa otuu hin jalqabiin torban lama turuu isaanii fi barattoonni hagi tokkoo mooraa gad-lakkisanii akka ba’aa jiran illee dubbatan. Yunivarsitiin Mattuu garu har’a bulchiinsa yunivarsitichaa kan naannoo fi abootiin gadaa barattoota waliin marii gaggeessaniin Kibxata borii barnootii kan jalqabamu ta’u mirkaneessan.
Barattoonni Yunivarsitiitti Deebi'an Waa'ee Barnootaa fi Of Eegannoo Kovid 19 Maal Jedhu?
"Barattoonni Yuniversitii Saayinsii fi Teeknolojii Adaamaa, Murtee Senetiin Yuniversiti Dabarsetti ""Mooraa Nu Baase,"" jedhu"
Barattoota 10 torban darbe mooraa isaanii keessaa ari’aman, jedhame irrattis deebii kennanii jiru.
Barattootaa doktorummaa fi ogeeyyoti fayyaa hospitaala Felege Hiywot,Gambi teaching, Xibebee Giyon fi Addis Alemii walti dhufan 200tti dhiyaatan hardha rakkoo himachaa oolan.
Barattoota Afaan Oromootiin Digirii PHDn eebbifaman keessaa Dr Margaa Gammadaa, “Afaan Oromoo duraan Raadiyoonii cabsa jedhamaa ture, amma afaan barnootaa tahee digirii 3ffaan barattoota eebbisiisuun gammachuu ilmaan Oromoo hundaati,” jedhan.
Barattootaa fi tuuristoota akkasumas namoota daldalaa dabalatee uummara 43,000 ta’antu sababaa uggura kaa’ameen Ameerikaa akka hin seenne ta’uu isaanii qorannaan bara 2019 keessa waaltaa Bernan kan dhimootii haqaa NY keessa jiruutiin geggeessame beeksisee jira.
“Barattoota baasanii kompaasa biraatti bittinsainii,” jedha bakka bu’aan jara baqatee VOAn dubbifte.
Barattoota Barnoota Sadarkaa  Waggaa Xumuraaf Akka Waamichi Taasisamu Beeksifame
Barattoota butaman sanaaf gareen Bokoo Haraam itti gaafatama fudhates dhiises, nagaa fi tasgabiin Naayijeriyaa Kaabaa keessaa yaaddessaa tahuu isaas gochaan kun mallattoo akka tahe dubbatan, hayyoonni kun.
Barattoota eebbaaf gidduutti kan geggeeffame dorgommiin kubbaa miillaa akka qoosaa walitti bu’iinsi jalqabe bifa gosummaa qabachuu dhaan nageenya Yunivarsitii Debra Birhaan jeeqee adeemsa baruu fi barsiisuu illee danqee jira.
Barattoota eebbifaman keessaa hagi xiqqoon yeroo gabaabaaf gara Ertiraa, kaan Somaaliyaa deemanii, tajaajila tolaa akka kennanii fi jaalala labsanillee yaada dhiheessanii jiran.
Barattoota Gadhisisuuf Hoong Koong Keessatti Yaalamaa Jira
Barattoota gidduutti walitti-bu’iinsa uumamee barnootnii addaan cite eega turee booda yaada gaariin jalqabsisuuf gumiin kun kan gaggeeffame ta’u gabaafaee jira.
Barattoota hedduu illee manaa baqachiifte. Taatullee ta sa'aatii afurii tana irratti bartooti nu dubbifne waan gara garaa jedhan.Akka jecha Dr.Attaalaay Ayyelee ogeessi saayinsii fi hawaasaa jedhanitti lafti gara Hosayinaatti illee chochootee turte. Chochiin lafaa sun humna rektor iskeel 5.4 qabdi ture.Chochiin Jimmatti taate tun manneen Yunivarsitii Jimmaa haga tokko dadayyaastullee amma barattooti nagumaan barachuutti jiran.Qophii waa'ee chochii lafaa kana MP3 tuquun dhaggeeffadhaa 
Barattoota hiriiran diiguuf akkasumas uummata dhaabataa ture gara manaatti ol seenaa jechuun waraanni mootummaa Federaalaa dhukaasa baneen Bojaa Qaabataa ajjesuun obboleessa isaa Warquu Qaabataa miila isaa irra rukutuun madeessu isaa ibsanii namoonni hedduun reebichaa fi hidhaaf saaxilaman, jedhu – jiraattonni. .
Barattoota Iggitaman jedhaman 27 Keessa 21 Gad-lakkifaman Jedha Mootummaan Itiyoophiyaa
Barattoota isaanii marsaa sadiin kan simatan tahuu himanii, warra barana eebbifaman jalqabarratti simachuun ji’oota lamaaf barsiisanii akka eebbisiisan beeksisanii jiru.
Barattoota ka sirnaa ta’anii fi hayyoota kanneen kaayyoo ol aantummaa waraanaa paartii koministii Chaayinaa fiixaan baasuuf hin taaneee amma iyyuu simachuu itti fufna jedhan dubbi himtuun kun.
Barattoota keessaa tokko Eskindiriif akka ibsitetti, “guyyoota shaniif, jechuun, hanga Jimaata dhufuutti barnootni dhaabatee, halaabaanis gad-butamee fannanisamuun akka namoota Moyyaaleetti ajjeesamaniif gadda keenya ibsannu nuuf haa taasisamu” ka jedhu ture – gaaffiin barattoonni dhiheessan.
Barattoota mana murtiitti dhiyaatan keessaa himati shoroorkeessummaa irratti dhiyaatee ragaa ga’aan dhabamee kan gadhifaman ta’uun ibsameera.
Barattoota muraasa barnootatti ka deebistee jirtu Keeniyaan ammas amajjii tti manneetii barnootaa hafan cufa banuuf jetti. Murtee kana ilaalchisuun Joorji Magoohaa; ministeerri barnootaa biyyattii harra gaazexeessitootaf ibsa kennanii jiru.
“Barattoota Oromoo hidhuu fi ijjeesuun haa dhaabatuu!Qonnaan bultoota Oromoo lafa irraa buqqisuun haa hafuu!Warri ijoollee Oromoo fixe murtii haa dhiyaatuu fi waan gara garaa gaafatan.”
“Barattoota osoo gara maatiitti deebi’anii badanis barbaaduu itti fufneerra” jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Caqasaa.
Barattoota osoo maatiitti deebi'anii ugguraman jedhaman akka argamaniif mootummaa wajjin wal taanee hojjataa jirra jedhanPireezidaantichi.Haalli nagaa Yunivarsiiticha keessaa yeroo ammaa gaarii waan taheef barattootni hafanis akka deebi'an waamicha dhiyeessina jedhaniiru.
Barattoota qabxii 600 ol fidan keessaa, barattootni yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan, mala qabxii olaanaa ittii fiduu danda’an dubbatan. Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase.
Barattoota: Qabxiin Qormaata Kutaa 12ffaa Rifaatuu Nutti Uumeera
Barattoota qofaa utuu hin taane mana barnoota qophaa’inaa Manasibuu seenuu dhaan barsiistonni utuu hin hafiin jilbeenfachiisanii isintu ijoollee kana kakaasa jechuu dhaan barsiisaa tokko reebuu isaanii jiraattonni nuuf ibsaniiru.
Barattoota Reebuu fi Hidhuun Itti Fufe, Jedhu Jiraattonni Amboo fi Naqamtee
"Barattoota Yunivarsiitii Dambii Doolloo osoo gara maatiitti deebi’anii Daandiirratti akka butaman himamaa ture ilaalchisees ""Mootummaa tu ofii akkas godhe malee nutrí gacha akkasii hin raaw'anne,"" jedhan - Gumaabaas. Baay'ina riphxee-loltoota isaanii fi eenyu akka isaan deggeru gaafatamanii, ""kana ibsuun namusa waraanaan dhorkaa dha,"" jedhan."
Barattoota Yunivarsitii Dambii Dolloo irraa butaman jedhamee kan ibsame sun agarsiisa Do’ii malee waan dhugaa miti. Uummata Oromoo maqaa balleessuuf duula gaggeeffamee dha jedhu.
Barattoota Yunivarsitii Hari’uun Daafoon Isaa Baay’ee Dha, Jedhu Hayyuun Dinagdee Tokko
Barattoota: Yunivarsitii Mattuu Keessatti Barnootii Sirnaan Gaggeeffamaa Hi Jiru
Barattoota Yunivarsitii Waldiyaa kannee nuti dubbisne keessaa barataan tokko akka nuuf ibsetti barataan tokko gamoo irraa darbamee du’e, isa kaan immoo reebanii ajjeesan jedha.
Barattoota Yuniversitii naannoo Amaaraatti dabalee jiraattota naannoo irratti illee gochi wal fakkaatu raawwatamuu isaa fi haleellaan sun gosa irratti kan hin hundoofne ta’uu ibsaniiru.
“Barattoota yuniverstii baratan dabalee nama 10-15 tahutti hidhamee arge,”jedha namii maqaa himachuu hin fedhin tokko.
“Barattoota yuniverstii baratan dabalee nama 10-15 tahutti hidhamee arge,” jedha namii maqaa himachuu hin fedhin tokko.Bulchaan aanaa Miyoo,obboo Jemberuu Aberraa hujii Finfinnee deemee oduu qulqullittii qabaachuu baadhullee barattootatti seera malee hiriira bahan jedhan jedha.
Barattoota Yunivesitii Dambi Dolloo Iggitaman Ilaalchisee Waajjirri Muummee Ministeeraa Ibsa kenne
Barattootii,barsiisota,doktorootaa fi beekaan Oromoo ka qophii tanaa yaaman waan qoratee argee,barsiisuuf,marichiisuuf walti yaaha.Gama kaaniin ammo qophii Ispoortii,marii amantii,marii siyaasaa fi waan akka akkaatti jira Torbaan Oromoo keessa.
“Barattootii hariyoota kenna manneen barnoota adda addaa keesastti lubbuu dhaban yaadachuuf baanee jennaan waraanii nu tumee nu nagni tokko baqannee ala jirra, hedduutti miidhamee hedduutti qabe Biriij waraana federaalaa qubatutti geeffame.”
Barattootii Itoophiyaa Chaayinaa Yuniversitii Teknooloojii Wuchaangi jiran koronaa baqachuuf geejjiba eegachuutti jirra jedhan
Barattootii kampaasa Abbaay jedhan keessaa qabaman kun barattoota barumsii isaanii waggaa lamaa oliiti.Jarii barana eebbifamulleen keessuma jiraa jedhan warrii nu achii dubbifne.
Barattootii kampaasa yuniversitii Jimmaa damee dhibiilleen torbaanuma kana keessa hiriira bahanii rakkoo barattoota yuniversitii Jijjigaatti deebihuu hin dandeenne akka ufitti fudhatan gaafatan.
Barattootii kutaa 12 Itoophiyaa torbaan dhufu Qormaata Biyyoolessaa,ka yuniversitin seenan fudhatan.
Barattootii lakkoofsii 17 caalu kun egii yuniversitii Dambii Doolootii dhabaman jedhanii yaayyuu turan. Adoo Dambii Doolootii gara maatii isaanii galuutti jiranii warri qawwee qabu fudhatee dhoofate jedhan hedduu.Lakkoofsii ammoo hin jijijjiirama. Yaadii mootummaalleen tana irratti wal irraa gora.
Barattootii Oromoo dhiyoo tana yuniverstii Arbaa-Minciiti qabaman ammallee ‘hidhaa jiran’
“Barattootii Oromoo karoora mootummaan magalaa Finfinnee Oromiyaatti baballisuuf qabu falmuun hiriira hedduu bahuun beekamaa.Hawaasnij Oromoo ammoo Oromootii lafa baballisuun kun qonnaan bulaa Oromoo lafa dhabsiisa,jedha.”
Barattootii Oromoo ka yuniversiti Jijjigaa naannoo Somaaleetti deebinee barachuu hin dandeennu jedhan akka oduu qamnuutti 4,000.
Barattootii Oromoo nu dubbifne hedduun ammoo haga laftii nagaa taatutti naannoo ufitti galuu fedhan.
Barattootii Oromoo yuniversitii Hawaasaa kalee galgala hiriira mormii bahanii namii hedduun hidhame jedhan.
Barattootii Oromoo yuniverstii Waldiyaa jiran rakkuma keessa jirra jedhan jaarroleen naannoo Amaaraa dhufanii barattoota mari’achiisan
Barattootii tun akka jarii jedhutti torbaan dabrellee gargaarsa walti guuranii nama Harrgeetti baqatee waan akka horii fa walti guuranii geessuuf jennaan irratti didan.
Barattootii tun rakkoo tana torbaan dabreeas asitti barumsallee dhaabanii himachaa bahan. Barumsa dhaabanii jennaan ammoo akka murtii kaabinee mana barumsaa murteesse hin fudhanna jedhaa mallatteessaa nu jedhani dinnee jedhan.
Barattootii tun yoo dorgommiin Ispoortii Guutuu Itoophiyaa kalee magaalaa Awaasaatti jalqabde istaadiyoomii keessa oolanii dallaa yuniversitiitti deebihanii hiriira mormii bahan.
Barattootii yuniversitii Adaamaa dhiyoo tana barumsatti dachaane jedhan dhiyoo tanallee waan hedduu himachuutti jiran.
Barattootii yuniversitii Har-Maayaa fi Amboo rakkoo Oromiyaan keessa jirtuuf qalbii barannun dhamne jedhanii barumsa dhaaban
Barattootii yuniversitii Jimmaa akka yuniversitiin isaanii barattoota Oromoo Jijjigaatti hin dachaane fudhattee barsiistu hiriira bahanii gaafatan
Barattootii yuniversitii Jimmaa damee teknooloojii Kittoo Furdisaa hardha diirama hiriira bahanii akka bulchiinsii mana barumsa isaanii barsiisotaa fi barattoota tana ufitti dabalee barsiisu gaafatan.
Barattootii yuniverstii Bulee Horaa waraanii mootummaa doormii duudee ijoollee dhaanee caaccabsee gaazii imimmaanii itti biife jedhan
Barattootii yuniverstii Haroo Maayaa, akka ijoolleen achii dubbinfe jedhanitti rakkoo hedduu himatanii nama isaan gaafatu dhabii dhiisanii bahan.
Barattootii yuniverstiii Jimmaa damee teknooloojii 'rakko himanneef deebii dhamne barsumsa dhiifnee keessaa yaane’ jedhan
Barattooti tun Gurrandhalaa,7,2016 walgahanii mana barnoota isaaniitti himan. Manii barumsaa deebii kenna jedhullee deebii quubsaa hin kennine jedhan jiraattotii tun.
Barattootni dhaabbatoota barnootaa adda addaa keessaa barnoota irraa hariytaman haala rakkisaa keessaa akka jiranii fi rakkoon jireenyaa hamaan kan isaan mudate tahuu dubbatu.
Barattootni Dhaabbatoota Barnootaa Ol’aanoo Irraa Hari’ataman Rakkoo Jireenyaa Hamaa Keessatti Kufne, Jedhu
Barattootni dhaabilee barnoota ol’aanoo irraa baay'inaan hari'amuun biyya kana irratti, rakkoo dinagdee dabalee yaaddoo roga hedduu fida, jedhu – Ogeessi diangdee dhimma kana irratti VOAf ibsa kennan tokko.
Barattootni hiriira kana gubba turanis mootummaan gaaffii gaafanne kana ilaalee nuuf deebisuu baannaan gaaffii qabnu karaa nagaan dhiyeeffachuu itti fufna jedhan. Harras Sadaasa 12 bara 2019, waanuma ajjeecha barattoota Oromoo kana ilaalchisuun Boorana Magaala Dirreetti hiriira gaggeessanii jiru.
Barattootni ka biroon lama madaa’uus ka dubbatan – hoogganaan Yunivarsitichaa, “yakka sanaan wal-qabatee namoonni lama shakkiin qabamanii jiran,” jedhu.
Barattootni koo waan yaad-rimeen baratan akka hojiin mul’isanin barbaada, jedhu.
Barattootni mana barumsaa qophaa’inaa Amboo hirrira bahanii paartileen maqaa Oromoon socho’an akka araara uuman gaafatan
Barattootni muraasni hiriira torban darbe geggeessaniin wal qabatee hidhaman, jechuun komii barattootni kaasaniifii pireezidaantiin Yunivarsiitii Jimmaa Doktor Jamaal Abbaa Fiixaa deebii kennanii jiru.
Barattootni Yunivarsiitii Amboo, mooraa guddichatti baratan tokko tokko, Weerara Vaayirasii Koroonaa of irraa ittisaa akkaataa itti barnoota isaaniitti milkaa’uuf karoorfatan ilaalchisee, gabaasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaa Ambo jiru waliin marii gabaabaa taasisaniiru.
Barattootni Yunivarsiitii Dambi-Doolloo sababaa yaaddoo nageenyaaf barnoota dhaabanii gara maatiilee isaaniitti galanii turan yeroo ammaa ka mooraatti deebi’anii barataa jiran tahuu dubbatu.
Barattootni Yunivarsiitii Jimmaa hagi tokko barattootni naannoo Amaaraa tii dhufanii achitti baratan akka mooraa gad-dhiisanii hin deemne yaalii gochuu isaanii, Pireezidaantiin Gamtaa barattoota Yunivarsiitii Jimmaa beeksisee jira.
Barattootni Yuuniversitii Bulee Horaa waa’ee jalqabamuu barnoota Sirna Gadaa kana gammachuun simataa jiru. Mullataa Mekonnin barataan Universitii Bulee Horaa Sirni Gadaa kalaqa guddaa waan ta’eef barnootni isaa guutu biyyaa, darbees Gaanfa Afriikaattillee darbee kennamuu qaba jedhe.
Barattootnni 100 ol ta’an har’a mana mootummaa kutaa Flooridaa fuulleetti wal ga’uu dhaan jijjiiramni qawwee qabaachuu akka jiraatu gaafataniiru.
Barattota dhaabbatoota barnootaa sadarkaa Ol’aanaatti galaniif akka maatiin foormii itti gaafatamummaa dursee malattessu taasisamuun yaada wal falmisiisaa ta'ee jira.
Barattuu Deessee Daqiiqaa 30 Booda Qormaata Kutaa Kudhanii Fudhate
Barattuu Galaanee Mullataa jedhamti. Osuma Qormaata Biyyaalessaa Kutaa 12ffaa fudhachuuf qophaa’aa jirtuu, dheengadda jechuunis ALItti, Gurraandhala 26, 2013 halkan mucaa durbaa nagaan da’uu ishee dubbatti.
Barattuu kutaa 10 kan taate Almaaz Darrasaa qormaata biyyaaleessaa kallessa guutummaa Itiyoophiyaatti eegalame deessee daqiiqaa 30 booda hospitaaluma keessatti deessetti qoramuu ishee Raadiyoo Sagaalee Amerikaatti himtee jirti.
Barattuun Yuniversitii Walloo tokko akka jettetti alli ittiin ulfa of irraa ittisan kan yeroo dheeraa fi gababaatu jira. Kana fayyadamuu dandeenyaan ulfa ofi irraa ittisuu dandeenya.
Barattuun yuniversiti Keneyaa Dahaboo Adii Galgaloo mala haawwan dahiisa irratti lubbuu dhabuu dhowwaniin dhoofteen $100,000 badhaafamte
Bara waraana Addunyaa Lammeessoo bara 1942 keessaa hujii jalqabde.Waajjisa isii ta durii New York achii Waashington DC keessatti godaane waajjirii.
Bara Weerara Koovid Kanatti Rakkoolee Lakkuu Somaaliyaa Mudatan
Bara xaaliyaanii Itiyoophiyaa weerartee qabatteetti umriin isaanii 15 ta’u kan ibsamee Jaagamaa Keelloo muxannoo waraanaa ituu hin qabaatiin akkasumas waamicha biyyaa ituu hin dhiyaatiin duula waraanaatti bobba’uun isaanii ibsamee jira. Addis Alam keessatti wal waraansa gaggeeffameen gootummaan isaanii kan mul’ate Jaagamaan70 ajjesanii 80 boji’uu meeshaa waraanaa 3500 dhunfachuun isaanii kanneen isaan beekan keessaa tokko Janaraal Waasihuun Nigaatu ibsanii jiran.
Bara xumuramaa jiru kan jechuun bara 2010 kan Itiyoophiyaa hojii diplomaasummaa adda addaa Milkaa’inni kan itti argame ta’uu ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Bara xumuruuf jirru 2016 keessa balaan lubbuu baqattoota 500 ol galaafate Ebla 9 Bara 2016 dhaqqabe. Doonii Galaana Meditraaniyaan keessa dhidhimte sana keessa lammiwwan Somaalee 190, kan Itiyoophiyaa 15, kan Masrii 80 , kan Sudaan 85 fi ka biyyoota biroos akka turan qorannaan dhaabbatoota oduu Rooyitersii fi BBC-n geggeessame beeksisanii jiran.
Barbaaachisaa ta’e yeroo argameetti dhimmi kana irrattis ta’e kannen biroo kamiin iyyu irratti gabaasa madaalawaa, sirrii fi hunda of keessaa qabu dhiyeessuu kan jedhu qajeelfama keenya haala cabseen Gaazeexxessoota gabaasan irratti tarkaanfii ni fudhanna.Ta’uus garu dhimma hojjattootaa kan dhunfaan ta’an irratti yaada hin laannu.
Barbaachisaa dha jennee hin amannu. Sababiin isaas namatu du’e jennee nama jajjabeessinu waan hin qabaanneef. Akka mootummaa Ertraa kana goona sana hin goonu hin jennu. Ergaan barbaachisu darbeera. Hojiin hojjetamuun irra ture hojjetameera. Ergaan tokkichi sanuma jedhan.
Barbaachisaa ta’e argamnaan tarkaanfii waraanaa fudhachuu malla jira jechuun Televiziyoona Foksiif kan ibsan Diploomaatiin Amerikaa kun kan Amerikaan gochuuf jiruus kanuuma jedhan.
Barbara Perry,yuniversitii Verjiiniyaa damee milleri keessatti daarketera qorannoo pirezidaantotaatati.
Barcuma kana keessaa mormitoonni injifatan yoo ta’e dura taa’aan boordichaa gaafatamanii deebii kenneen ba’iin isaa gutummaatti ennaa dhiyaatu beekama jedhan.Gareeleen mormituu hagi tokko filannoon sun dhiibbaa fi hiraarfamuun geggeessame dha jechuun komee isaanii dhageesisaa jiran. Boordiin filannoo Itiyoopiyaa garuu adeemsa milkaa’aa ture jechuun faarsee jira. Dura taa’aan boordichaa professor Margaa Baqwqaanaa kun akka milkaa’uuf kanneen qooda qabaatan jedhan galateeffataniiru.
Barcuuma paarlaamaa jiran 577 keessaa 400 caalaa injifachuu isaan dandeesiisa. Uummatti Dilbata darbee ba’uun sagalee kenne xiqqoo yoo ta’u, uummata keessaa harka 52 kan ta’n sagalee hin kenniin hafan.
Barcuuma seeneetaa 2 kan qabu kutaa Jorjiyaaf paartii lameen irraa walii galaan nam 4tu dorgomaa jira.
Bareessan Federaalistii Oromoo Obboo Baqqalaa Nagaa garuu dubbii isaanii keessa wannii haaraan hin jiru jedhan.
Baret roobii kaleessaa akka dubbatanitti abbaan seeraa tarkaanfii mara irratti sammuu banaa ta’e qabaachuu qaba jechuun seneterootatti himanii jiran. Dhimma isaa ilaaluu qofaan dhimmi isaaf furmaata kennuuf yoon yaade adeemsa jiru mara gabaabaatti hambisuu dha jechuu dha jedhan.
Baretti yoo filataman baatii darbe umurii isaanii wagaa 87tti du’aan kan boqotaniif yaada madaalawaa qabu turan Ruut Baader Ginsburgiin bakka bu’u.
Barii 2019 kun gama kubbaa miilaatiin woma hedduu himaniif.Ijoolleen Afrikaa kilaboota biyya alaa keessa jiran warra itti qajeelan woma hedduu bahuufitti jiran.
Barii amma akkuma duriitii miti,Belaaynesh biyya isiiin fiigicha itti jalqabde dorgommii naannolee Oromiyaatti Wallaggaa fulaa buutee dorgomti amma naannoo isii qofaa mitii nama addunyaattu daawwatan.
Barii ati ‘baga atileetii tahee,’ ufiin jette jiraa jennaan “odoo atileetii tahuu baadhee sadarkaa kana gaheetoo ummata koo amma natti gammadaa jiru kana gamachiisuu hin dandahuu turee kanaaf bagan atileeti tahee baayyeen boona.”
Barii,Bara Roobaa Fi Nagaa,Quufaa Fi Gabbinnaa fi Ka Hormaataa Bultumaa Ha Nuu Tahuu!
Barii dhaloota Aster Gannoo akka Dr.Ezqi’eelitti,jabana Atsee Yohyaannis biyya bulchaa bahe,bara sun Eertiraa Xaliyaanatti bulcha. Akka jecha Dr.Ezqi’eelitti bara Minilik faan biyya bulchan sun dhiraa fi dubralleen hedduutti gurgurame.
Barii diqqeennaa dabree Abbushiin ganna 30 keessa jiru kun sirba CD sadii baase kun amma dhiira waan hedduu eegataa. Jirenna keessa dabrelleen sirbaan dubbata.
Barii filanno isaa Muddee 20,2016 dhumatee taatullee filannoon itti aantu yoom akka taatu womaa hin jenne.
“Barii Finfinnee”: Sagantaa ABO Galma Miliiniyeemiitti Geggeesse
Barii Haarahii, 2014 Ka Nagaa,Hormaataa Bultumaa fi Kaayoo isanii Hatahuu!
Barii haarahii gahuu abraasaa lafaa bahuu fi henna ji’aatii beekan.
Barii haarahii ka quufaa fi gabbinnaa hormaataa fi bultummaati jenne
Barii haarahii ka roobaa fi nagaa,quufaa gabbinnaa, hormaataa fi bultumaa fi ka kaayoo isanii haa tahuu, jenne.
Barii Haara’i,2016 Ka Roobaa fi Nagaa, Hormaataa fi Bultumaa Isanii Haa Tahu Jenne!
Bariii 2014 bara akka Jawaar jedhutti qabsoon Oromoo diqqoo laafte.
Barii innii kitaaba isaa ka qaraa barreesse ,1973, bara namii Oromummaa dhiisii afaan ufii guutateetuu waan ufii akka aadoo hin dubbanne,bara siyaasaan bara sunii maqaa ufiituu nama jijjiirachiise.
“Barii jarii meeshaa fi hidhannoo konkolaataa Isuuzuudhaan fea’atee karaa Mulluu irraan galchaa turan jecha dhageenye.”
Barii Lafaa Foddaa Mana Koo Cabsanii Bombii Mana Keessatti Darbatan. Ilmii Koo Ajjeefamee kaan Keenya Madoofne: Jiraattuu Godina Matakkal
Barii pirezsidaantii Afrikaa Kibbaa,Jaakoob Zuumaa bara 2019 keessa hobba’a. ANC bara 1994 asittii isumatti biyya bulcuutti jira.
Barii sun bara mootummaa Somaalee Itoophiyaan wal hadhuu fi qabsoo ABO miila gadi dhaabachaa deemte jedhan.
Barii sun bara nama gurraacha akka malee miidhanii akka namaattu hin lakkaane.
Barii sun ganna 70 duratti tahullee madaan gaafasii ammallee garaa namaa keessaa hin banne.Obaamaan bulchoota Amerikaa adoo hujii irraa jiranuu Hirooshimaa imaltuu dhaqan ka qaraati.
Bari kuma 2019 bara jari kun haga guddaan itti miidham.
Barilleen sunuma guiyyaalleen sunmaa, Sanabata.Gaafa Maradoonaan akkana goolii galchee maqaan isaa addunyaatti yaamamu Meessii daahima caraqa,ganna tokko.
Barnii Saandars Prezidaantii Ta’uuf Nan Dorgoma Jedhan
Barnootaa dabalatee dhimmootii adda addaa biyya keessaa fi addunyaa irra Demokraasii fi kabajamuun mirga dhala namaa akka jiraatu hojjatan.
Barnoota Digrii jalqabaaf isaan qopheessu kana Amerikaan Yunivarsitii kan Naayjeriyaa keessa eega baratanii booda barnoota digrii duraa itti fufuu.Maallaqaa barnootaa kanaaf ba’u mootummaa Naayjeriyaatu baasa.
Barnoota haaromsamaa kennanii kan gad dhiisamu gad dhiisanii kan murtiitti dhiyaachuu qabu dhiyeessuu kan jedhu, akkasumas yeroo kamiinuu taanaan ajaja mana murtiin ala uummata naannoo fi poolii waliin ta’uu dhaan meeshaalee yakki ittiin hojjetame to’annaa jala oolchuu, ykn bakka jiranii akka hin sochoone ugguruu kan jedhus hafeera.
Barnoota ijoollee horsiisee bulaa silaa maaniin jabeessuu dandahan?Diida Jiloo Galgaloo,nama ganna 22,Yuniveristy Adaamaatii eebbifamee,qabxii qaraa qabxii 4.0,eegee ammoo 3.8 argachaa dhufee eebbifamee barataa jabaa,”student of the year” jedhamee waancaa warqii badhaafame.
Barnoota isaanii Amerikaa keessaa eega xumuranii booda biyyatti deebi’anii Jalqaba ministeera maallaqaa kan Itiyoophiyaa keessatti hojii jalqabuu isaanii achiis waajiiraa Baankii addunyaa Amerikaa keessaa akkasumas waajiira haadhoo kan Tokkummaa mootummotaa isa Niiw yoork jiru keessa hojjataa turan.
Barnoota isaa sadarkaa lammaffaa Finfinneetti ka xumurate Admaasuu Birhaanuu yeroo jalqabaaf mana tiyaatra bulchiinsa magaalaa Finfinnee keessatti traampeetii taphachuu dhaan, sagaleen wellisuu dhaan, ragada aadaa Oromoo ragaduu dhaan tajaajilaa ture. Kana malees sirbaa fi walaloolee barreessaa ture. Booda immoo diraamaalee Oromoo adda addaa beekamoo ta’an keessumaa ka jalqaba 1990mootaa keessa baay’ee jaal’atamaa ture qophii dhangaa irratti achii immoo diraamaalee qoosaa akka qaanqee, diraamaa dhiyeenya agarsiisamaa ture ka dheebuu jedhu keessattis qooda guguddaa fudhachuu dhaan daawwattoota biratti nama jaal’atama guddaa qabu ture. Sirni awwaalcha isaa bor Finfinneetti ka raawwatamu ta’uunis beekamee jira.
Barnoota isaa sadarkaa ol’aanaa duraan Itiyoophiyaa fi Singaapooretti eega baratee booda, dhiheenya immoo, as Yunitid Isteets, kutaa Kaaliforniyaa keessa ka jiru, ‘Stanford University’ irraa saayinsii siyaasaan kan eebbifame, Jawaar Siraaj Mohammed, haala siyaasa Itiyoophiyaa, keessumaa, dhimmoota kallattiin uummata Oromoo ilaallatan irratti barreeffamoota xiinxalaa fi falmiilee hedduu marsaa interneetii fi waltajjilee adda addaa irratti dhiheessaa ture.
Barnoota jajjabeessuu fi saboonummaa Oromoo gad dhaabu keessatti qooda olaanaa kan qaban Obbo Yisaaq Angoos Gurmuu umrii isaanii 82tti Kamisa Sadaasa 19 bara 2015 du’aan boqotanii jiru.
Barnoota kana kennuufis yuuniversitiin Bulee Horaa qorannoo gahaa akka taasise, barattoonni barnoota kana fudhatanis eger beekumsa kana maalirra akka oolfatan qorannaan gahaan gaggeeffamee hojiitti seennee jedhu.
Barnoota keenya barachaa qabsoo keenya bekkumsaa gaggeessaa gara fuladuraa deemu qabdu. Maatiin baratootaas rakkoo kana hubachuun baratoonni kun gara barnoota isaani akka deebi’an gorsuu qabdu jenna. Baratoonni amma mooraa Yunivarsitii keessa jirtan immo tasgabbooftanii barnoota keessan itti fufu qabdu, wal goorsaa, waldhagahaa, barnoota keessan irratti jabaadhaa. Kan ummata Oromoo fayyadus kana waan ta’eef. Tasgabbaa’aa, Tasgaba'uutu nurra eegama.
Barnoota Ramaddiin cina, aadaa, Afaanii fi Aartii keenya jajjabeessuuf dirqma dhalootaatu nu irra jira jedha prezidaantiin gumii aadaa fi Afaan Oromoo Yuniversitii Finfinnee barataa Gololcha Baallii.
"Barnoota sadarkaa duraaf kitaabonni qopha’an, dandeettii barattootaa tilmaama keessa kan hin galchine, akkanumatti akka ba’aa ka baratoota irratti fe'aman ta’uu kan ibsan barsisaan barnoota sadarkaa duraa tokko, ""barsisaaf addatti qajeelfamni barsisaa akka kitaabaatti qopha’ee hin jiru, kitaabuma barattootaa irra barsiifna"" jedhu.Kana malees, sirnii barnootaa barsisaan keessatti leenjifamee fi bartoonni har’a keessatti barataa jiran adda adda ta’uu, akka rakko biraatti maqaa dhahan.Barsisota hojii barsiisummaa itti ramadamaniin otoo hin tanee, hojii barnootaa ala ta’een gamaaggamuun, qulqullina barnootaa irratti dhiibbaa fiduu isaa, kana malees, fedhiin otuu hin taane carraa hojii biraa dhaba irraa qofa barsisummaatti bobba’uun, keessumaa gama Afaan Ingilizii barsisuutiin yaddoo guddaa barsisoota irratti uume, jedhu.Yunivarsitiwwan keessatti immo barattoonni ennaa haaraa mooraa seenan sirna simannaa qopha’u irratti, ""miseensoota dhaaba OPDO yoo taatan, waa’ee carraa hojii argachu fi magaalaalee keessatti ramadamuu hin yaada’inaa"" waan jedhamaniif, kunis dhibbaa hanga tokko akka qabu, walumaa-gala garuu imaammata barnootaa amma jiruun, dhaloota naannoo ofii irraa hafee sadarkaa guutuu biyyaa,Afrikaa fi Adunyaatti qooda qabaatu qopheessuun rakkisaa ta’uu dubbatanii, garuu ""kana keessatti Afaan ofiin baruun afaanneen ka biroon dadhabuuf akka sababaatti himamuu hin danda’u"" jechuun hubachiisan.Biroon barnootaa kan Oromiyaa garuu, ""karoorri lafa ka’amee harki caalaan milka’ee jira. Hanqinni hangi tokko mul’achu mala garuu, gutummaatti rakkotu jira isa jedhu hin fudhannu"" jedha.Gutummaa gaaffii fi deebii gaggeeffamanii MP3 kutaa kutaan tuquun dhaggeefadhaa."
Barnoota Sadarkaa Olaanaa Jalqabuuf Haala Jiran Qorataa Jirra: Angawaa
Barnoota yuniverstii tana keessatti baratan ammoo akka obboo Gezzahaanyi jedhutti qorachuutti jiranii taatullee barumsa addaa naannoo horiisee bulaa fi biyyaaf tahaa keessatti barsiisan.
Barnooti Hundee Guddinaa Waan Ta’eef Babal’achuu Qaba
Barnooti hundee jireenya dhala namaa ta’uu isaa nu hubachisan kannen jedhan barattonni isaanii duraanii eenyummaa ofii baruunis hubannaa barnootaa irraa akka maddu nuu ibsaa turan jedhu.
Barnootii Afaan Orommoo Fulbaana 24, 2013 Koollejjii MN-tti Jalqaba
Barnootii waan jireenna biyyaa tokkoo yayyabee miila gadi dhaabaa keessaa tokko.Bara qaroomii addunyaa lafatti baafate kanatti ammoo wannii barachuu caalte hin jirtu.
Barnootni akkaataa kanaan itti fufee, sirna eebbaa barattootaas akkasuma meeshalee interneetii ammayyaa irratti daw'achuu qofaan gaggeffamaa jira.
‘Barnootni kun Introduction to Gadaa System jedhama.
‘Barnootni kun Introduction to Gadaa System jedhama. Barnootni akkasii Yuuniversitii Itiyoophiyaa keessa jiran kamittuu kennamee hin beeku kun ka jalqabaati. Walii galaanis gadi fageenyaan qabiyyeen barnoota kanaa, waan sirni Gadaa qabu qoratameetu ka bocamee, beektota Yuuniversitii adda addaa keessa jiraniini kan qophaaye’ Dr. Caalaa Waataa Darasoo, Pirezdentii Yuuniversitii Bulee Horaa.
Barnootni sababaa COVD 19f addaan citee ture, maneen barnootaa Oroomiyaa keessaattii Sadaasa 7 bara 2013 ni eegalama jedhamee tureyyuu, akka karoorfametti egalamuu dhabuu, Biiroon Barnootaa Naannichaa beeksisee jira.
Barnootni Sirna Gadaa Yuuniversitii Bulee Horaatti qophaaye kun Afaan Ingiliziitiin kennam
Baroota 1950 taa fi 1960taa keessa mormii karaa nagaan gaggeessuun Amerikaa gama kibbaa keessa walqixxummaan gurraachotaa fi mirgii sagalee kennuu argamsisuuf qabsa'aa turan.
Baroota keessatti mudannoo seenaa gaariis haa ta’u qormaata qabu mara keessatti waliin jiraachuu fi wal danda’uun milkaa’ina gaarii kan uummata keenyaa yoo ta’u yeroo xiqqoo dhaa as garuu qormaata guddaan nu mudate, walabummaa fi sirna dhabulummaa adda baasuu dhabuu dhaan gad dhiisii fi seera kabajuu dhabuu babal’atee jira.
Barreefama isa ammaa Ethiopia leaders in Disarry jedhu kana irraa ka’uudhaan itti gaafatamaan sagantaalee gaanfa Afrikaa Peter Heinlein Rene Lefort waliin gaaffii fi deebii gaggeessee jira.
Barreeffama kanaa kitaabota kanneen biraattii adda kan godhu kan inni barreeffame nama tokkoon utuu hin taane barattoota koree gumii kanaa keessa jiraniin ta’uu isaa ti.
Barreeffama ODP Federaalizmii Irratti Baasee fi Manneen Laga Xaafoo Keessaa Diigaman: Oduu Gidduu Kanaa Keessaa ti
Barreeffamni bakka haleellaan itti geggeessame sanatti argame – garee Jihaadii sanaaf kan bulu tahuu isaa kan inni ittin dhugeesse of keessaa qabaachuu isaas maddeen oduu gabaasanii jiran. Kaleessa, poolsii magaalaa Niwu Yoorkiin garaa isaa irra haleelamee kan qabame – Saypoov, amma lubbuun hafee wal’aansi baqaqsanii hodhuu godhameefii jira.
Barreeffamoota rakkoolee kana ibsan illee uummata naannawa isaanii jirutti raabsaa turan.
Barreeffanni haasawa telefoonaa hoogganoota lameen gidduu Waayiti Haawus irraa bahe akka jedhutti, biyyoonni lameen dhimmoota Gaanfa Afrikaa irratti dhiibbaa qaban irratti akka waliin hojjetan dubbachuu isaanii kan ibse yoo tahu, “prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, barbaachisummaa hariiroo jabaataa Yunaayitid Isteetis gidduus mirkaneessanii, Yunaayitid Isteetis Gumii Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa keessatti dabalatee, nagaa fi tasgabbii naannoo Gaanfa Afrikaa gargaarsuuf akka Keeniyaa waliin dhiheenyaan hojjehuu itti fuftu gad-jabeessuun himanii jiran,” jedhee jira.
Barreesaan Kongireesii Federaalistii Oromoo Obboo Baqalaa Nagaa ammoo ibsa angga’onni lamaan kennaniin akkana jechuun Meleskaachoo Ammahaaf deebii kennaniin:
Barreesituu fi Daayreekteera Filmii kanaa kan taate Aaddee Keeyraat Yusuuf magaalaa Chikaagoo irraa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsiteetti saba koof kana hojjachuu qaba jedhanii murachuun ykn xiqii qabaachuun kan yaadan bakkaan ga’uuf kaka’uumsa namaa ta’a jetti.
Barreessaa beekamaa Tekilee Dastaa agarsiisa kana waltajjiif dhiyeessuuf daandiin qabate garuu hin mijanneef. Agarsiisa kana mul’isuuf biyya jiraata ture Ameerikaa irraa waggoota lama dura gara Finfinnee dhufuu isaa illee ni dubbata. Itiyoophiyaan yeroo sanaa garuu agarsiisa ol aantummaa seeraa mul’isu kanaaf qophee hin turre jedha. Agarsiisi sun shaakala irra utuu jiruu qabamee sa’aatii afur keessattan biyya koo irraa ari’ame jechuun dubbatee jira.
Barreessaa duraan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guterees akka jedhanitti jarmiyichi addunya biyyoonni hiyyeeyyii ta’an vaayiresii koronaatti akka duulaniif gargaarsa doolaara biliyoona $6.7tu barbaachisa jedhan.
Barreessaa Dureen Tokkumma​a Mootummootaa Antoniyoo Gtarrees haallii bulchiinsa naannoo Tigraay keessaa akkaan kan isaan yaaddeesse ta'u dubbii himaan isaanii beeksisanii jiru.
Barreessaa dureen Tokkummaa Mootummootaa Antoniyoo Gutarrees gama isaaniin ibsa baasaniin, godaantoonni baasii tokko malee firoota isaanii gargaaruu akka danda’aniif haallii mijachuu qaba jedhan
Barreessaa dureen Tokkummaa Mootummootaa Antoniyoo Gytarrees ji'a tokko dura waamicha dhukaasa dhaabinsaaf dhiyeessaniif deebii kenname ture.
Barreessaa dureen Tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutarees jijjirama qilleensaa kan ilaaleen dubbachuun barbaachisaa ta’u,hogganoonni rakkoon isaan mudatee afaaniin odeessuu qofa otoo hin taane karoora qabatamaa fidanii dhufuu akka qaban hubachiisu.
Barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutareez gochii hiriirtoota irratti rawwatamee qaaneessaa fi yaaddeessaa ta’u hubachiisan.
Barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarrees gama isaaniin sababaa addunyaan Sudaan tasgabboftee fi Demokraatawaa taate arguu waan fedhuuf deggersa maallaqaa kenne jedhan.
Barreessaa dureen Tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutarrees har’a ministeera dantaa alaa Itiyoophiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoo waliin wal arguun dubbatn.
Barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarrees misaa’iila kana dhukaasuun murtii Tokkummaa Mootummotaa dabarsee caalatti cabsuu fi daran rakkoo hammeessuu dha jedhan.Gutarrees barreeffama baasaniin koriyaan kaabaa dirqama addunyaan irraa barbaaduutti deebi’uu fi Nukleera irraa gara walaba ta’uutti deebi’uu qabdi jedhan.
Barreessaa duree paartii Giinboot 7 kan ta’an Obbo Andaargaachoo Xigee Yaman keessatti eega to’annaa jala oolanii booda sa’atilee hanga tokko keessatti Itiyoophiyaatti ergamuu isaaf odeeffannoo qabatamaatu jira jechuu dhaan qorattuun Tokkummaa Mootummotaa Beliiks Velee beekaisanii jiru. Kanaafis jecha Itiyoophiyaa keessa jiraachuun Obbo Andaargaachoo kan wal nama gaafachiisu miti jedhu. Balalii xayyaaraa ittiin Itiyoophiyaatti geessame kan ilaaleen odeefannoo ga’aa qabna jedhan.
Barreessaa fi qondaalli ABO Obbo Daawuud Ibsaan hoogganamuu, Obbo Yaasoo Kabbabaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Onkoloolessa 17 bara 2012 Finfinneetti hiriyaa isaa Obbo Ifaa Gammachuu waliin humnoota mootummaan qabamuu matii fi hiriyaan isaanii dubbatanii jiran.
Barreessaa fi turan profeesar Tasfaayee Gassasaa umrii isaanii 84tti du'an boqotanii jiru.
Barreessaa jaarmayichaa – Obbo Beqqelee Nagaa akka ibsanitti, itti-aanaa barreessaan paartichaa fi ogeessi seeraa – Obbo Dajanee Xaafaa, har’a magaalaa Finfinnee, naannawa Giyoorigis jedhamutti qabaman.
Barreessaa Koongreesa Federaalawa Oromoo kan ta’anii fi yeroo ammaa mana-hidhaa Qilinxoo keessa jiran Obbo Dajanee Xaafaatiin kitaabni haaraan barreeffame fi maxxanfamee Dilbata dabre Muddee 31 bara 2017 eebbifamee jira.
Barreessaa muummichi IGAD Ambaasaaddor Ma’haabuu Ma’aaliim VOAf akka ibsanitti garuu hoogganoonni biyyattii ofii isaanii rakkoo jiru furuuf hojjetaa jira jedhan.
Barreessaan ijoon gabaasaa waa’ee ajjeechaa duguuginsa sanyii Ruwaandaa irratti dhiheenya bahee kan Prezidaantii Faransaay – Emaanu’eel Maakroon irraa deggersa argate, ajjeechaan duguuginsa sannyii bara 1994 sun geggeessamuu duras tahe booda qoodni Faransaay qabaachaa ture kufinsa guddaa dha, jedhee jira.
Barreessaan kitaaba kanaa Obbo Tarfaa Dibaabaa, Oromoon lafa silaa ga’uuf malee dhaqqabuuf yeroo dheeraa waan itti fudhateef jecha moggaafama kana kitaaba koof kenne jedhan.Dararaan baqattoota Oromoo irra ga’aa jiru yeroo itti hammaataa jiru kanatti, tokkummaan ilamaan Oromoo gidduu jiru laaffachuun, daran rakkoo jiru hammeesse jedhu.Kanaaf jecha tokkummaa uumuun waan filannoo biraa hin qabnee dha jedhu Obbo Tarfaa Dibaabaa.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaam MP3 tuquun dhaggefadhaa
Barreessaan Kitaaba 'Yoomilan' jedhamuu, Amaanu'eel Balaay magaalaa Naqamteetti osoo kitaaba isaa eebbisiisuuf keessummoota simataa jiruu galma hoteelaa qophichi itti geggeessamu keessaa poolisiin qabamee fudhatamuu abbaan isaa VOAtti himan.
Barreessaan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa akka jedhanitti, eega hiriirichi jalqabamee kaasee haga ammaatti walumaa-galatti namoota sagal tu ajjeesame. Kanneen reebamanii madaawan, kanneen hidhamanii fi achii buuteen isaanii dhabame dhibbaan lakkaawama, jedhu.
Barreessaan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa fi Jiraattonni magaalaalee Oromiyaa adda addaa akka jedhanitti hiriirri mormii har’a illee itti fufee oole.
"Barreessaan korichaa Piroofeesarri gargaaraan Fedhasaa Taaddasaa, ""Gaaffii kanaaf qaamni mootummaa hanga yoonaa deebii nuuf kenne hin qabu"" jedhan."
Barreessaan-muummeen Tokkummaa Mootummootaa, deemsa marii nageenyaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduu gara fuul-duraatti tarkaanfachiisuu fi gad-dhaabuuf deggersa barbqaachisu mara gochuuf qophii tahuu isaanii beeksisuun – xumura ibsi bahe kun.
Barreessaan Muummeen Tokkummaa Mootummootaa Waa’ee Qilleensa Naannoo Irratti Dadhabbii Hoogganoota Biyyoota Addunyaa Akeekkachiisan
Barreessaan muummeen Tokkummaa Mootummotoaa – Antoonihoo Guterez, haalli qilleensaa jijjiiramuu irraa kan kahe Addunyaan rakkoo keessa jirti – jedhu.
Barreessaan muummichi, ka Tokkummaa Mootummootaa – Antoniyoo Guterez, gumiin walii-galaa Tokkummaa Mootummootaa jijjiiarama haala qilleensa Addunyaa fooyyessuuf qabsoo godhutti akka milkaa’aa hin jirre dubbatanii, garuu “garuu, haala qilleensa addunyaa kana garagalchuuf ammallee yeroon ni jira,” jedhan.
Barreessaan muummichi ka Tokkummaa Mootummootaa Antooniyoo Guteres Yaman keessatti akka walii-galtee lola dhaabinsaa mallatteessamu waamicha dhiyeessan. Prezidaantiin biyyattii duraanii Alii Abdullaa Saaleh ajjeefamuun eega dhaga’amee booda waamicha kana dhiheessan hoogganaan jaarmayicha addunyaa kun.
Barreessaan-muummichi ka Tokkummaa Mootummootaa, hariiroo Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduu nageenyatti deebisuuf, tarkaanfiilee qajeeloo dhiheenya kana Itiyoophiyaa fi Ertiraan simachuu isaanii beeksisanii jiran.
Barreessaan Muummichi Tokkummaa Mootummootaa – Antooniyoo Guteres, gumii mirga dhala-namaa ka Tokkummaa mootummootaa kana irratti yeroo duraaf argamanii jiran. Dhiittaan mirg dhala-namaa sadarkaa jalqabaa irra jiru kun gara rakkoo hamaatti akka geessuu malu akeekkachiisan.
Barreessaan muummichi Tokkummaa Mootummootaa – Antooniyoo Guterezh guyyaa kana ilaalchisuun ibsa kennaniin, “guyyaa Raadiyoo ennaa kabajaa jirru kanatti Raadiyoon akaakuu danuu addunyaa kana irraa sagalee tahuudhaan, addunyaa nagaa fi hunda hammate ijaaruuf qooda gumaache galateeffachuu qabna,” jedhan.
Barreessaan muummichi Tokkummaa Mootummootaa – Antooniyoo Guterez, namoota Addunyaa irraa miliyoona hedduu sababaa COVID 19n rakkoo qor-qalbii yokaan dhibee sammuutiin gidiramaa jiraniif akka wal’aansi fayyaa kennamu waamicha dhiheessanii jiran.
Barreessaan Olaanaa Dhaabbatichaa Antooniyoo Guteerees Wal gahii Afrikaa olaanaa ka hojii Shororkeessummaa to’achuurratti xiyyeeffate Naayiroobii Keeniyaatti taa’amerratti hirmaatanii jiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Barreessaan ol’aanaan paartichaa, Obbo Gabruu Gabre-mariyaam akka jedhanitti, hoogganoonni, miseensonnii fi deggertoonni gamtaa isaanii, keessumaa Oromiyaa fi Tigiraay keessatti hedduun hidhamanii jiran. Oromiyaa keessatti karoora magaalaa Finfinnee dantaa Oromiyaa dhabsiisa, jedhan mormuudhaan barattoota hiriira nagaa bahan irratti tarkaanfii ajjeechaa fi hidhaa fudhatamee ala gaazzexeessota mootummaa dhugaa jiru gabaasuu yaalan irratti tarkaanfiin fudhatamuu isaa illee dubbatu, Obbo Gabruun. Gaaffii fi deebii guutuu dhaggeeffadhaa. Marsariitiin keenya kan irraa nu dhaggeeffachuu dandeessan.
Barreessaan paartii MEAD obbo Adaanee Xilaahuun akeeki imala isaanii kan hin milkoofne ta’uu dubbatan.
Barreessaan Waajjira Dhimma Alaa Yuunaaytid Isteetis Maayk Poompeeyoo sichi angawootni mootummaa keeniyaa Ameerikaa akka hin seenne dhorkinaa jechuun dubbatan. Dafinoo darbe kana yoo gaazexeessitootaaf dubbatan Poompeeyoon, Amoos Waaqoo; pirezdentiin Abbaa Alangaa Mootummaa keeniyaa duraani ifi bulchaan Kutaa bulchiinsa Keeniyaa buusiyaa ammaa bara itti gaafatamummaa isaanii malaammaltummaa karaa bananiiruu jechaan Yuunaaytid Isteetis akka hin seenne murteen irratti darbuu dubbatan.
Barreessaa paartii Koongiresa Federaalawa Oromoo fi kan Mana Keessatti Ugguraman Obbo Baqqalaa Nagaa dhimma Maaster pilaanii Finfinnee waliin wal-qabatee yeroo mormiin Oromiyaa keessatti babal’atee geggeeffamaa turetti, humna mootummaatiin akka manaa ofii tii hin baanee fi sabaa-himaa kamiif iyyuu odeeffannoo hin kennine ugguramuu isaanii, ibsa yeroo sana dhaaba isaanii irraa kenname gabaasuun keenya ni yaadatama.
Barreessaa waajjira OPDO kan turan obbo Dhaabaa Dabalee taayitaa isaanii irraa ennaa gad butaman guddicha ta’uun tuqamee ture.
Barreessa dureen Tokkummaa mootummootaa Baan Kii Moon gam lameen walii galtee kana hatattamaan hojii irra akka oolchaniif gaafatan.
Barreessichi Medrek VOAf akka ibsanitti wal ga’iin sun maaliif utuu hin geggeessamin akka hafe dubbataniiru. IHADEG ofii isaatiif wal ga’ii garaa garaa asitti waamee jira. Namoota karaa adda addaan gara wal ga’ii kanaa dhufanis ni dhorku jedhan. Hiriira kana irratti uummata hagamiitu argama jettanii tilmaamtanii turtan isa jedhuuf ennaa deebisan:
Barreessitoonni fiilmii Oromoo, akkasumas kanneen kitaaba barreessanii fi fakkii kaasan hojii ogbarruu fi artii Oromoo guddisuu irratti, “dhuunfaa keenyaan socho’uu irraa kan hafe, Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa irraa deggersa argannu hin qabnu,” jedhu.
Barreessitoonni qorannaa marsariitii ogeessota fayyaa JAMA jedhu irratti maxxanfamee akka jedhanitti namoonni vaayiresii koronaan qabaman hedduun sababaa mallattoon irratti argamu hamaa hin taane ykn qaruma mallattoo hin agarsiisene wal’aansa fayyaa hin fudhatan. Kanneen akkasii vaayiresii kana uummatatti daddabarsu jedhan. Yoo xiqqaate namoonni vaayiresii kanaan qabaman dhibba irraa harki 40mni mallattoon isaa irratti hin argamu.
Barreessitoota Awurooppaa bara hedduun duratti waan Afrikaa maqaa hamaan barreesssanitti hardhallee faana Afrikaa jira jedhan.
Barreessitotni keessumaa dargaggoonni Afaan Oromootiin kitaabota barreessanii karaa itti maxxansiifatan dhaban hedduu dha, ka jedhan barreessaan Waldaa Barreessitoota Oromoo, Obbo Tafarii Nigusee, rakkoo kana furuuf waldaan isaanii namoota qabeenyaa qabanii fi rakkoo kana furuutti cichan barbaaduudhaan, kitaabota barreessitoota haaraa shan ka maxxansiisaa jiru ta’uu dubbata. Dorgommii hojii barreessitootaa uumuudhaan, eega beeksisanii booda kanneen dorgommichatti hirmaatan keessaa kanneen ulaagaalee lfa kaayaman guutan akka filatanii mana maxxansaa galchan dubbatu, Obbo Tafariin.
Barreessuu caalaa Maxxansisuu fi Raabsuutu Rakkoo Dha
Barreessuu fi Yaadaa Keenya Ibsachuu Ittuma Fufna: Bloogeroota Itoophiyaa Mana Hidhaa Turanii Bahan
Barresitoota marsaa inteerneti ykn bloogaroonni 5 kanneen waggaa lama dura himannaan shoroorkeessummaa irratti dhiyaatee ture keessaa 4 manni murtii walaba baasu iyyu abbaan alangaa ol-iyyannaa irratti dhiyeesseen har’as mana murtiitti dhiyaatanii jiran. Jalqaba himannaan kan irratti dhiyaatee Soliyaanaa shimallis, Befeeqaaduu Haayiluu, Naatnaa’eel Fallaqa, Axnaafuu Birhaane fi Abeel waaballaa turan.
Barressaa Eebbisaa Baayisaa jedhama. Barnoota isaa digirii duraaf Baayooloojii, digirii lammataaf immoo Saaykooloojii barate. Kitaabonni inni barreessuu fi afaan biroo hiikee maxxansiisu kanneen dargaggoota akka dandeettii isaanii fi kaayyoo jireenya isaanii hubatanii hojiitti ciman hamilee isaanii kakaasani.
Barri 2004 wal waraansi Somaaliyaa waggoota lamaa oliif ture itti xumurame ture. Miseensonni mootummaa ce’umsaa paarlaamaa Somaaliyaa Naayaroobii keessatti wal ga’uu dhaan prezidaantii haaraa filatan. Keenyaa keessatti kan wal arganiif sababaan Moqaadishoon nageenyi isee yeroo sana balaa keessa waan tureef.
Barri 2015 Afrikaa keessaa waggaa itti dhiittaan mirga namaa itti hammaate jechuu dhaan gareen mirga namaaf falmuHuman Rights Watchbeeksisee jira.
Barri 2017 waa’een dararaa fi doorsisa quunnamtii salaa ilaalchisee jijjiiramni itti argame yoo ta’u hedduunis ennaa taatolee beekamoo, miseensonni mana maree fi hoogganoonnui daldalaa hedduun himannaan dararaa kanaa irratti dhiyaatettti sochii kana deggeranii jrian.
Barri aangoo Dr. Abiyyi ennaa xumuramuu attamiin aangoo irra turuu akka danda'an seeraan ilaaluuf mariin kun waamame.
Barri Aangoo Prezidaantii Somaaliyaa Dheeressamuun Mormii Kakaase
Barri darbee jechuun 2020 keessa sagalee-kenninsa filannoo irraa jalqabee hanga bakka hojiitti, haala itti biyyoonni mirga lammiwwan isaanii itti qabaa turan xiinxala gabaasaan kun.
‘Barri Darbe Kun Baqattootaaf Hammaataa ture’
Barri haaraan 2012 uummata Oromootiif kan tokkummaa fi milkii akka ta'u hogganoonni dhaabota siyaasaa Oromoo hawwi isaani ibsanii jiru.
Barri Keessa Jirru Bara Garagalchoo Ta’e: Dr. Dabra-tsiyoon G/Mikaa’el
Barri kun, barri kuma lamaa fi kadha-shanis, akkamuma baroota 1997 fi 98 sana, bara El Niinoo isa cimaa ta’uuf deema – jedhu – Ru’iriin.
Barri prezidaantummaa Baaraak Obaamaa ennaa xumuramaa jiru kanatti, lammiwwan Afrikaa hedduun, gochaa prezidaantichi Afrikaaf godheef otuu hin taane akka dhalata Afrikaa keessaa tokkootti waan ilaalaniif, waan yaadannoo bara isaatti qabaman ta’uu dubbatu.
Barrisuu dadhabnaan utaali,utaalu dadhabdu deemi, yoo deemullee dadhabde loo’i woma taateefuu durumatti mumunyuuqi
Barri Xumuramaa Jiru Kan Itiyoophiyaa Bara Milkaa’inaa Ture: Ministrii Dhimma Alaa
Barru gabaa sana keessatti Mootummaan loltoonni kuma shan kan baru gabaa sana keessatti kan isaa qofaa akka ta’e hubatee jira. Amma garuu akka nuti qooda keessaa qaaachuuf jirru hubataniiru. Paartilee lamaan gidduutti addaan qoodamuuf jiru. Murna waraanaa tokkooman isa duraa ta’uuf jiru jedhan.
Barruuleen dhuunfaa oggoota jahan darbanii odeeffannoo dhimma siyaasaa Itoophiyaa irratti xiyyeeffatee maxanfamaa ture, Addis Istaandaard, haala biyyatti keessa jiruun han ka’e hojii isaa dhaabuudhaa dirqamuu isaa kaleessa ifa godhamee jira.
Barruulee walabaa torbanitti yeroo tokko maxxansamu, kan “Addis Standard” jedhamu, labsii yeroo hatattamaa sanaa booda, manni-maxxansaa kam iyyuu barruulee isaanii maxxansuuf ehame akka hin argamiin hubachiisuudhaan, torban dabre irraa kaasee maxxansa dhaabuu beeksisee jira.
Barruun Wal gahii kana irratti dhiyaate akka agarsiisuttii, Keessumaa naannoo magaalotaatti qilleensi akka malee faalamuun waggaatti lubbuu nama miiliyoona 8 oli darbuuf sababa ta’eera. Kanaafis ka’umsi bosonni hedduu gubachuu fi namoonnis bosona garmalee bobeeffachuuf mancaasuun isaaniiti.
Barruuwwan qorannoo fi do’iileen barreessicha beekamaatti xiyyeeffatan hirmaattotaaf dhihaatanii jiran. Caqasaa.
Barselonan Riyaal Madriid 5-1 baphi,Liver Pool ammoo Kardif Sitii 4-1 dhuqi tolchite, kilabotii kubbaa miila addunya akkanaan wal qaqaarisan
Barseloonaa jabeennuma durii qofaan hin beekan.Laafinnaan qacoon dhawatan. Dorgommii Shaampiyoona Liigii ji’a dabre irratti Baayre Munich Barceloonaa 8-2 mootee waan adii agarsiifte.
Barseloonaalleen kilabiin mataa wal qabde Real Madrid 5-1 irraa galchite.Luis Suhaarez goolii sadii itti guurrate.
Barseloonaan maqaa nugusa kubbaa miilaa jedhaniin kaan deeffachuu feeti. Leenjisaa haaraallee yaayyuu qaxaratte. Warra duriillee tapha keessa baasuutti jirti. Jaal Meesii guddaa, Lusi Suarezii kotoraata hin haaressitu.
Barsiisaa Boruu Diimaa Booranaa Aanaa Guchiti jiraata.Jiraattonni Aanaa Guchii bisaan dhugaatii arguuf deemsa kiilomeetira 15 adeemuu jedhe.
Barsiisaa Daamxoo walitti bu’iinsa kana keessa jiddu-seentummaan HIWEHAT akka jirutti amanu, Obbo Tamasgeen ammoo “rakkoon kanuma hooggantoota mootummaa ti,” jedhu. Dhimmichi furmaata siyaasaa akka barbaadullee dubbatu - Hayyootni kunneen.
Barsiisaa Drajjeen Robii kaleessaa mana murtii duratti ka deebi’ee dhiyaate yoo ta’u himannaa galmee obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti ittiin himatamee irraa waan hafeetu jira jechuun erga harki isaa to’annaa jala oolee jalqabee hidhaa waggaa afuriin akka adabamu itti muramee jira.
Barsiisaa fi Leenjisaa Jalqaba Magaalaa Naqamteetti  Isportii Hundeessan
Barsiisaa Guyyoo Dooyyoolleen nama jireenna jajjabaa jalaa bahee university Bahir Daarii fi amma ta Bulee Horaa gahe.
Barsiisaa Guyyoo Dooyyoo,nama barmusa Philosphy ykn herrega mataa namaa baratee dirgii lammeessoo qabu,koree hujii raawwachiiftuu,philosophy Itoophiyaallee keessa jira.Yaada kana lamaan irratti bariisaa Guyyoo Dooyyoo,kitaaba “The Quest for Re-grounding African Philosophy Between The Two Camps” yaada kana lamaanii fala jedhe barreesse.
Barsiisaa Mirreesssaa Fayisaa, Tumaa yokaan Seerri mootii fi Abbaa Gadaa Caalii Shoonoo tuman wal kabajuu, bosona kunuunsuu, jaalala biyyaa fi maatii akkasumas duudhaalee hedduu dhalootaaf fakkeenya tahu jedhan.
Barsiisaan Gaazexessummaa fi Komunikeeshinii Yunivarsiitii Amboo Gargaaraa Piroofesaraa Daannoo Indaaluus “Nageenyi gar-tokkeen waan hin jirreef rakkoon tasgabbii mullatu akka rakkoo guutummaa Oromiyaatti ilaalamee akkaataa dantaa fi egeree Oromoo kabachiisuu danda’utti furamuu qaba,” jedhu.
Barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa namoota dhuma torban darbee gadhiifaman keessaa tokko. Bakka jirantti bilbilee haasofsisnee jira. Caqasaa.
Barsiisaa Seenaa Taarikuu Dheeressaa “Abishee Garbaa Abbaa Makoo Bara 1850 hanga 1870ta keessaatti Horroo Guduruu keessatti baay’ee beekamuu fi goota baay’ee cimaa ture” jedhan.
Barsiisaa Taarikuun yoo dubbatan, biyyaa baqachuuf ka na geessise Waldaa barsiisotaa keessatti mirga barsiisotaaf falmuu kootii jedhu.
Barsiisaa Taarikuun yoo dubbatan, biyyaa baqachuuf ka na geessise Waldaa barsiisotaa keessatti mirga barsiisotaaf falmuu kootii jedhu.Obbo Taarikuun abbaa ijoollee afuriiti, yoo jalqaba dhufan kophaa Dadaab gahan. Aadde immebeet haadha warraa barsiisaa taarikuuti. Jiruu baqaa keessatti ijoollee guddisuun baayyee ulfaataadha rakkisaa ta’u dubbatu.
Barsiisaa Waariyoo Galgaloo To’ataa mana barnootaa Diida qilleensaati; manni barnootaa kun akkasitti haaromfamuun barattoota kanaaf baayyee gaariidha jedhu.
Barsiisaa Waariyoo Galgaloo tohataa barnoota aanaa Dubuluqi.Manii barnootaa kun bara 2011 ijaaramee kufee jedha.
Barsiisaa waariyoon barattoonni mana barnootaa kana keessatti baratan 50 caaluu jedhan, ammas kutaan suphame sirriitti waan hin ijaaramneef barattoonni lafa biyyeerra taa’anii akka baratan dubbatan.
Barsiisaa Waariyoon, manni barumsaa kun yoo dhibeen kooronaa kun fala argateef waggaa kanatti barattoota naannoo simatee barsiisuuf galmee akka jalqabee jirus ibsanii jiru.
Barsiisaa Yunivarsitii Hojii Isaa Maddiitti Hawaasa Waliin Ta’uun Riqichawwan Shantamaa Ol Ijaaran
Barsiisonni dhaabbilee barnoota ol’aanoo Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf yadaa kennaaniin, rakkoon ammaa yuunivarsiitiilee motummaa keessatti mul'achaa jiru rakkoo wal xaaxaa siiyasaa biyyaatti mudate irraa ka madde jedhu.
Barsiisonni gama isaaniin waggaa haaraan kan Itiyoophiyaa seenee guyyaa lammaffaatti magaalatti keessatti nama Oromoo ta’e reebuu godaansisuu fi ajjesuun waan hammaateef maatii isaanii qabatanaii moraa Yunivarsiitiitti akka galanii turan sana boodas irraa jalaan geejiibi akka argameetti Finfinnee dhaqqabuu dubbatu.
Barsiisonnii fi Hoogganoonni Yunivarsitii Jimmaa Hidhaa Jiran Yeroo Sadaffaaf Mana-murtiitti Dhihaatan
Barsiisonni Oromiyaa Keessaa Maal Jedhu? Waajirri Barnoota Oromiyaa woo?
Barsiisotaa fi baratoota mana barnootaa JeneraalTaaddaassaa Birruu, ka kutaa magaala Gulalleetti argamuu, akkasumas Biiroo Barnootaa Bulchiisa Magaalaa Finfinnee dubbisuun, Tsehaay Daamxoo gabaasaa qindeessite qabdi. Caqasaa.
Barsiisota Yunivarsitii, Barreessitoota, Artistootaa fi abbaa-qabeenyaa dhuunfaa kan of-keessaa qabu gurmuun fedhiin Finfinneetti hundeessame tokko, artistoota Oromoo angafa dhibee fayyaa fi rakkoolee adda addaa qabaniif karaa gargaarsi argamuu danda’u irratti hojjetaa jira.
Barsiisotnnni fi hoogganoonni Yunivarsiitii Jimmaa “Mootummaa Fonqolchuuf yaalii godhanii fi hidhattoota wajjin walitti dhufeenya qabu” shakkii jedhuun hidhaman yeroo sadaffaaf mana murtiitti dhiyaachuun isaanii himamee jira.
Barsiistonni manneen barumsaa Finfinnee keessaa hangi tokko torban darbee jalqabee hojii dhaabiinsa mormii gaggeessaa jiru.
Barsiistotaa ijaaramaa kan ture kondominiyemiin jaatamaa fi namoota dhuunfaaf dabarsamanii kennamanii kan turan kondoon 75 martinuu namootaaf deebi’ee jira.
Barsiistuun Yuuniversitii Haramaayaatti barataa turte tokko akka sabaaf ragaa baatettii, barataa yeroo turtee kaaftee akka hidhaa fi darara cimaa keessa dabarte dubbatti.
Barsisoonni akka jedhantti mootummaan karoora qabu fixaan baasuuf yaaluu mannaa hegeree barattotaaf ilaalcha addaa kennuu qaba.
Barsisoota Sulultaa: Lafa Seerri Kenne Nu Dhorkatan
Barsistooni fi hawasni koleejjii Teeknikaa fi Ogumaa Allaagee, Filanoo Biyyalessaa Itoophiyaatti gaggeffamaa ture irratti hirmaannee hin beeknu, jedhu.
Bartooti Yuniversitii Harmayaa ijoolleen hidhaa hin baane jedhanii barumsa dhaaban waraanii mootumaa tanaaf ijoollee 30 caalaa miidhe jedhan
Barttoota Gulantaa Olaanaa biyyoota gara lixaa keessumaa immoo as Amerikaa dhufanii barataaniff carraan Qindaa’ee hojirraa olee akka jirufi barattooni heddu itoophiyaadha carraa kanatti fayyadamoo akka ta’aan dhiheenya kana odeefannoo kara Embasy Amerikaa Fininnee jiruu ifa ta’ee addeessera.
Barucma senetii hardha nama itti filan 26 ka demokiraatiti 9 ka Rippaabilikaan. Senetii Amerikaa ganna 6 jahatti filanii miseensa mana marii ammoo ganna lama lama.
Baruma baraan gareelee ispoortii maqaa ummata isaanii,biyya isaanii fi hawaasa isaanii bakka bu’anii dorgoman wal dorgomsiisa.
Barumsa amantii Quraan ammoo (Sheek Mohaammad Rashaad) irraa bita. Sheek Mohaammad bara sun mana barumsa sadarkaa lammeessoo Moqaadishoo Afaan Arabaa barsiisa achumaan Afaan Oromootiin amantii barsiisaa bahe.
Barumsa irratti maan maan si badhaasan jennaan “Shubbaa fa namaa qoodanii,saanii fa namaa qoodan.” jette.
Barumsa jabeeffadhaa,aadaa fi eennummaa Oromoo guddisaa, umma keessa jirtaniif fakkeenna tahaa jennee ijoollee teenna gorfanna
Barumsa jechuun waan maatii fi biyya irraa barachuu fi barmusa walti dabalatanii guddifachuu, akka porofeeser Gufuutti.
Barumsa PhD gahuuf wannii nama dhibaa maan jennaan namii yo ufii beekee waan baheef beeke fulaa hedduu gahaa jetti.
Barumsa Saayinsiitii injineeringii guddisuun egerii biyya tokkoo jireessa.
Barumsa Saayinsiitii Injineeringii Guddisuun Egerii Biyya Tokkoo Jireessa
Barumsa sadarkaa lammeessoo Farnasaay Paaristti fixe nama yaada dhaaba walgargaarsa biyyoota garba Atlaantik gamaa,NATO guddoo fudhata.
baruuf hojjataa jira.Hojjattoota keenya dhibba hedduu lafa sana irraa waan qabnuuf gareeleen walitti bu'iinsa kana keessaa harka qaban martii sivilootaa Tigraay keessaaf eegumsa akka godhandubbii himaan dhimma gargaarsa dhala namaa kan Tokkummaa Mootummootaa Saviano Abreu erga namoonni sadeennajjeefamanii bood Twitarii irratti barreessan.Mootummaan Itiyoophiyaa Tigraay keessatti gargaarsa ofii isaa raabsuu kan danda'uu ibsuun giddu seensa hin barbaannuu jjedheera.Mootummaan Itiyoophiyaa Injifannoon xumuramuu labsuu iyyu wal waraansii itti fufee akka jiru kan gabaafamaa jira jedha koreen kun.
Baruulen bebbekamoo ta’in sadi’i: Ze Gaardiyaan (The Guardian), Biluumbeergi (Bloomberg) fi Ajaanis Firaanis Pirees (AFP)-in haala yeroo ammaa Oromiyaa keessa jiru laalchisuudhan barressan. Ze gaardiyaan akka gabaasetti; ‘Ajjeechan Haadhabbatu’ qoddi jedhu jalatti caasan misoomaa kan waayee lafaa Itoophiyaa keessaa walitti bu’insa lubbuu namaa galaafateef sababa ta’e jedhe.
Basaasa Kompiyuutaraan Kan himatame Mootummaan Itiyoophiyaa Kana Hin gone Jedhe Jira.
Basaasa Kompiyuutaraan Kan himatame Mootummaan Itiyoophiyaa Kana Hin gone Jedhe Jira.Mootummaan Itiyoophiyaa sooftweerii basaasaa kan adda addaa gargaaramuun waan kompiyuutara keessaa qabnu hata akkasumas hariirii dhunfaan qabnu hordifa jechuun lammiwwan Itiyoophiyaa biyya alaa keessa jiraatan iyyata dhageesisuu.Isaan kana keessaa lammummaa biyya yunaaytiid steetes kan qabu namni tokko torban kana keessa mana murtii waashingtoon keessa jiruutti himata yakkaa mootummaa Itiyoophiyaa irratti dhiyeesseera.Loondoon keessa kan jiraatan lammiin Itiyoophiyaa ka biraaniis basaasuuma internetti kana kan ilaaleen gareen Briteen keessa madheeffate Gaamaa Gruup jedhamu akka polisootaan qoratamuuf iyyatee jiraBasaasa interneetti kana Itiyoophiyaa wajjin hidhata akka qabu ragaa kan walitti qabaa ture garee kaanaadaa keessatti maadheffate sitiziin Laab jedhamu ta’uun beekamee jira.Mootummaan Itiyoophiyaa garuu himata irratti dhiyaate kana ni haale.Gabaasaa guutuu armaa gadiitti caqasaa.
Basaasnii Raashiyaa durii fi intalli isaa summiif saaxilamuu kana keessaa Raashiyaan harka qabaachuuf carraan jiru guddaa dha jechuun mummittiin ministeera Briteen eega dubbatanii booda Ambaasaaddarra Briteen aangawoonni Raashiyaa waaman.
Basaastoota Itiyoophiyaa irra dhufan tu “Fannoo Dimaa irra dhufne” jechuun
Baseball,dorgommii Amerikaatti guddoo jaalatan.USA marroo afur dorgommii tana addunyaa keessatti moote. GareenBaseballAmerikaa gama Kaabaa,USA fi Kanadaa waluyamttuu kilabii 30 qaban.USA kialbii 29 Kanaadaan ammoo kilabii tokko qabdi.
Baseballdorgommii nama sagala sagal kubbaa kukkuummittti qabachaa guuttu walti darbate kaan ammo dullaan dhahee fageessaa waliin curdan.
Bashaar Alasaad Haleellaa Godhameen Hin Rifanne, Sirumaa Siriyaa Tokkoomsa Jedhan
Bashaasa akkanaa jarii asiin duratti argate kunoo.https://mn.gov/dhs/outstanding-refugees/.
Bashar al-Assad Haleellaa Keemikaalaa Raawwatame Jedhame Akkasumaan kan uumame Jedhan
Bashir Doolaara miliyoona hedduu Saa’uudi Arabiyaa irraa fudhachuu isaanii qorattootati himan jechuun qorataan mana murtiif ibsan.
Bashir ganna 30 caalaa biyya sun addunyaan wal hanqise bulchaa bahe Ebla bara 2019 hujii irraa buusan.
"Bashrii ya hujii irraa buusanii qabanii harka namaa jira.Naguma qaballee Suudan ganna lamaan dhufaa waraantti bulcha.”
Basii Keenyaa Hirphi Nu Kennamnaan Eenyu Wajjinuu Wal-falmii Keessa Galuu Hin Barbaannu, Cufnee Keessaa Galla: Daayrektarii Qeeraaa Harree
Batshuayi ganna dabre kilabii Faransaay Marseillee irraa Euro miliyoona 33n bitatan.Eegii bitatanii tana waliin goolii lama galcheef.
Battaluma, humni waraanaa mootummaa federaalaa magaalaa Fichee jiru itti bobba’ee qawwee dhukaasuudhaan adda facaasuu isaa ibsan, namoonni ijaan argan. Har’a immoo, dorgomtoota keessaa haga tokko doorsisuudhaan ka gara dirree dorgommichaatti deebisan ta’e iyyuu daawwattoota dorgommicha ilaaluuf dhufan seensuu dhorkanii deebisuu isaanii dubbatu.
Battaluma immoo dubbii isaa wanna biraatti geddaran. Garuu, dimookiraatonni ergaa cimaa prezidaantichatti dababarsan. “Wanna dubbataniif itti gaafatama fudhachuu qabu” – jedhu – mana-maree murtii-seeraa Yunaayitid Isteets keessatti, hoogganaan gurmuu sagalee-xiqqaa Dimookitaatotaa – Chak Shuumer.
Battaluma immoo, Tel Avid gama Kibbaa – bakka godaantonni kun jiraatan keessaa balaaleffannaan guddaan karoora mootummichaa irratti ka’e.
Battaluma sanatti immoo Horro weerartoota Goojjamii itti cehaniin weerarame. Yeroo sanatti ennaa Horro Abbaa Duulaa filachuuf yaa'ii taa'u Abiisheen abbaa isaa bakka-bu'ee Abbaa Duulaa ta'uuf gaaffii dhiheesse. Dhaalmaan aangoo Gadaa keessatti kan hin baratamiin waan tureef garii ni morman.
Bayiden Prezidaantii Kooriyaa Kibbaa Waayit Hawusitti Simachuuf Jiru
Bayiin Godiinoota Filannon itti xumuramee Hilaarii Kiliintani fi Doonaal Trampii ammaaf qabxii walfakkaataa irra jiraachuu agarsiisa
Bayyaan Yeros wal gahii Abiy Ahmed irratti argamanirratti hirmaachuu hima; yeros Abiy ‘Dhimmi yaaddoo waraqaa qabdani sichi dhumeera’ dubbii jedhu nuuf dubbatanii turan, amma garuu haalli jiru fuggisoodha jedha. Muummeen Ministeerotaa Abiy Amajjii Keessa Yoo Afriikaa Kibbaa Daawwatan biyyootni 2’n maalirratti walii galanii turan? Daawwii isaanii jalqabaa Afriikaa Kibbaan yeros Abiy Ahmed; kabaja ayyaana Paartii Afriikaan Naashonaal Koongires hirmaatanii achumaanis marroo lama lammilee Itiyoophiyaa Afrikaa kibbaa jiraatan duuka mariyatanii turan.
Bayyanaa Sanbatuu sabababaa hin beekamneef boodatti harkifamuu, akkasumas, waltajjii ayyaanichaa irratti ayyaanichaa irratti halaabaan fannifamuu fi aagawaa mootummaa akka haasawan dhiheessuuf yaaluu ennaa uummatni mormetti humnoonni mootummaa dhukaasa gaazii imimmaansisuu fi rasaasaa jalqabuu isaanii akka tahe dubbatan.
Bayyeen isaanii dahannaan siyaasaa dhiyeeeffatan kan fudhatama dhabee fi kanneen biroon immoo seera yunaaytidIsteetes cabsuu isaaniin Amerikaa keessaa akka ba’aniif manni murtii kan ajaje turan.
BBC-n, afaan biyyoota dimookiraasummaan itti hanqatuu, akka kan Itiyoophiyaa, Ertiraa, Raashiyaa fi Kooriyaa Kaabaatiin sagantaa isaa tamsaasuuf akka qorataa ture ka dubbatan, Dr. Birhaane-Mesqel, “deemsa kana keessatti, afaan mootummaa federaalaa Itiyoophiyaa, Afaan Amaaraa, afaan mootummaa Ertiraa, Afaan Tigiree waan ta’een akka afaanneen kanaan jalqabuu malu yaaduudhaan, uummata Itiyoophiyaa keessaa gara walakkaatiin k dubbatamuu fi biyyattii keessatti ka guddaa tokkicha ka ta’e - Afaan Oromoo akka hin dagatamne hubachiisuuf, uummatni Oromoo Itiyoophiyaa keessaa baay’inaan 40% tahu, afaan isaatiin oduu Addunyaa irraa akka dhaga’uuf carraa bal’aa argatu gochuuf gaaffii kana jalqabne,” jedhu.
BBCn Akka Afaan Oromootiin Sagantaa Jalqabu Namoonni Kuma 35 Caalan Mallattoon Gaafatan
BBCn barumua baraan,tapahttoota Afrikaa biyya alaa taphatan “Player of the year,”ykn taphataa baranaa akka dansaa tapahte jedhee badhaase.Barana ilma Abiidi Peelee Andree ‘Dede’ Ayewu badhaaste.Anderee Dede Ayew,Yaayyaa Turee,Gerviinoo,Samu’el Etootii fi Seydou Keita moohatee badhaafame.
BBCn torban kana gabaasa Televiziyoonaa dhiyeesse irratti keessumaa Walloo naannoo Qobbootti hongeen barana mudate beela hamaa dhaqqabsiisuu isaa gabaaseera.
BBCn Waajira Isaa Burundii Keessaa Cufuufi
Beejiing andaara andaara galaana Atlaantik kan Afriikaa irratti buufata doonii guddaa ykn doonilee xayyaarota baatan kan keessummeessu buufata humna galaanaa guddaa hundeessuu waan barbaaduuf yaaddoon waraanaa Chaayinaa irraa hammaataa adeeme jechuu dhaan ajajaan waraanaa gameessi Yunaayitid Isteetis kan Afriikaa beeksisanii jiran.
Beejiing keessatti yeroo jalqabaaf namnii tokko vaayrasii Koronaan kan du’e ta’uun gabaafamee jira.Chaayinaa keessatti lakkoobsii namoota vaayrasii Koronaan qabaman 4500 kan caalu ta’uun ibsamee jira.
Beekaan Oromoo Ida'oo Boruu Yunaaytid Isteets Keessatti Du'an Boqatan
Beekaas haa ta’u ituu hin beekiin har’a shoroorkeessummaa addunyaa irraa imaammataa fi tarkaanfii fudhataniin Amerikaan michoota ishee kan biyyoota gama dhiyaatu ofaaa jira. Keniyaa, Naayjeriyaa fi biyyoota hedduu keessatti deebii mootummaa fi dhaabbatootii nageenyaa qaban kennan rakkoo jiru daran hammeesse.
Beekaa siivilota irratti haleellaa raawwachuun seera sadarkaa addunyaan dhorkaa dha, kanaaf dhaabachuu qaba jedhu Amnestii Internaashinaalitti itti aantuun daayiriktera naannoo gaanfa Afriikaa, Afriikaa bahaa fi Great Lakes Saaraa Jaaksen.
Beekamuun kan irra jiraatu paartileen polotiikaa dhimmoota jiran jalqabanii kan xumuran miti. Martinuu kan jiru beekumsi, qabeenyaanis kan jiru biyya guddisuuf yoo barbaadame, nuti walii gallee haala hojii dhaaf mijatu uumuu yoo dandeenye qofa. Gama kanaan biyya keessaaf alaa hayyoonni hedduun cina keenya hiriiranii akka jiran waan hubanneef uummaticha abdii godhanna jedhaniiru.
Beekna Ituu Jedhanii Golgaan Irraa Ciramee Saaxilaman:prez Obaamaa
Beeksiisa duula filannoo kan falmisiisaa ta’e Twitarii ofii-irratti kan maxxansan Traamp Demokraatonni lammii biyya Meeksiskoo kan yeroo lama Amerikaa keessaa akka ari’ame Luis Brakamontes Amerikaa keessa akka turu godhan jechuun ragaa tokko malee falman.
Beeksiisan.Traamp baatilee kudha afuriif aangoo irra yeroo turanti aangawoota sadarkaa olaanaa aangoo irraa yeroo ari’an kun ka dhiyeenyaa ta’u isaati.
Beektonnii Itoophiyaa Gadaan baddee jedhanillee Gadaan hinuma jira.Isumaa akka haaraatti dhaltaa jira.Abbootii Gadaa akka abaaboo biqilaa jiran.Gadaa jechuun seeraan buluu jechuu.Gadaa keessaan ufi argina.Oromoo achi keessaan ilaaluu baannaan eennummaa isaa hin beettu.”
Beektotii Afrikaa gama barumsa herrega mataa namaatiin damee barumsaPhilosophyAfrikaa afuritti qoodan;Tokko (Ethno philosophers),jarii kun afrikaan aadaa, fi seenaa ufii irratti hirkattii kun herrega mataa isiiti,namii waliif jiraata,aadaa,seenaa,afaanii fi waan hedduu walii qabaa jedha.
Beelaa fi Dheebuu Guyyaa 15tu Nama Fixe
Beelaaruus seeraan ala xayyaara namiicha prezidaantii biyyatti qeequun beekamuu fi biyyaa dheessee jiru dilabata kaleessaa xayyaaricha maqsuun qabachuu isheef aangawoonni Awuroopaa kan ishee adabuuf jiran ta’u dhaadataanii jiru.
Beelaaruus Xayyaara Maqsitee Akka Qubatu Gochuun Mormituu  Nama ture Qabachuun Mufannaa Hordoofsisee Jira
Beela biyyitiiti hamaate Kanaan naanooon Oromiyaa, Tigraay, Afaar, Somaalee, Amaaraa fi Ummata Kibbaa hubamuu isaani han dubbatu itti gaafatamaan kun, “bakka hunda dhaquun hindanda’amu,” jedha.
Beela dhamsisuuf yaalii jarmayaan kun gochaa ture sababaa dhukkuba koviid-19n kan ka'e lafa waggaa 10 dura tureetti deebi'ee jedha.Warri sababaa dhukkuba Koviidiin kan ka'e hojii dhaabanii mindaas dhaban kan biyyoota guddataa jiran keessaa nyaata argachaa hin jiran.
Beela hamaa kanaan sababaaleen walitti hidhatoota tahan hedduun akka jiran ka dubbatan – daarektarri waajira Jaarmayaa Nyaataa fi Qonnaa, magaalaa Jenevaa maadheffatee – Doominik Burgiyoon, warri jalqabaa walitti-bu’insa yokaan hookkara hidhannoon geggeessamu fi kufinsa galii dinagdee sababaa Koovid 19n dhufe akka tahe hubachiisan.
Beela Hamaan Gaanfa Afriikaaf Sodaachisaa Jira
Beela Itoophiyaa Naannoo Sumaaleetif Sababni Rakkina Bullchiinsa Gaariti Jedhan
Beela Ittisuuf Yeroo Gabaabaa Qabna : Iyyata Gargaarsaa
Beela Somaaliyaa sodaachisaa jiruuf hawaasnii addunyaa gargaarsa akka arjoomuuf prezidaantiin Somaaliyaa Formaajoon gaafatanii jiru. Miseensoota gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummotaa waliin Naayroobii irraa vidiyoon yeroo mari’atan kana dubbatan.Lammiwwan Somaaliyaa Miliyoona 6 gargaarsa dhala namaa kan barbaadan yoo ta’u dhukkubii koleeraa hammaataa akka jiru ibsamee jira.
Beela Sudaan Kibbaa Keessaa Sadarkaa Maalii Irra Jira?
Beela Tigraay Keessaa fi Qarqaarsa Dhihaachaa Jiru
Beeljiyeem ammoo 1-0 ufi duraa gorsitee goolii 13 harattee asi geetti .
Beeljiyeem biyya Awurooppaa Dhiyaa midhaaguma, nagaa qabaachuu fi teessoo dhaabbilee gugurdoo akka NATO,Waldaa Awurooppaa(EU) fi waan hedduu beekamtu.Biyya diqqoo namii miliyoona 11 caalaan keessa jiraatu.
Beeljiyeemi,Biraaselsitti Nama 30 Bombiin Dhumee 130 Caalaatti madaa'ee ISIS-tu itti Gaafatmaa Fudhate
Beellama dhaddacha har'aatin manni murtii keeyyatni himataa fi himatamaa abbaan-alangaa tarreessee dhiyeesse wal hin simatu jechuun himata fooyyessee akka dhiyeessuuf ajaje jechuun prezdaantiin paartii Diimokiratawaa Itiyoophiyaa obbo Adaane Taaddasaa dubbatan.
Beellama duraanii irratti shakkamtoota keesssaa tokko obbo Jawaar Mohaammed abbaan murtii dhimma sana qoratan loogii malee akka hin qooranne ragaa jedhanii kan dhiyeessan, abbaan murtii sun si argadhe, harka koo seente kan jedhu waan fakkaatu fuula gammachuu irraa arge,"" jedhan jechuu isaanii iyyata isaanii kan fudhatama dhabsiise manni murtii sadarkaa tokkoffaa ramaddiin Lidetaa dhaddachi ka biroon ibsee jira."
Beellama itti-aanutti ragaa of irraa ittisaa akka dhiheessatan kan ajajaman – itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Garbaa, tarii wabiin gad-lakkisamuuf mirga argachuu malan jedhama. Oolmaa mana-murtii har’aa kana ilaalchisee, abukaatotata himatamtootaa keessaa tokko – Obbo Wandimmuu ibsaa haasofsiisnee jirra.
Beellama kana duraatiin abukaatooleen Dr. Mararaa kan dhiyeessan mormii himannaa, abbaan alangaa Federaalaa cimsee mormee jira.
Beellama Mana Murtii Prezidaantii Bulchiisa Naanno Somaalee Duraanii
Beellama murtiis manni murtii kennuu Abukaatota isaanii keessaa tokko obbo Wandimmuu Ibsa nuuf ibsanii jiru.
Beellama Wiixata dabreetiin qabdii birrii 10,000 qabsiisani bahuuf horii baasan. Horii baasanillee akka jedhan hin taanee hin baane.
Beellamii Guyyoo,Dejenee,Mishaa fi Koorsaa torbaan dhufu
Beellamni Obbo Jawaar Mohammad'faa Guyyaa Biraatti Dabarfame
Beelli Afriikaa Mudate Irra Hedduun Harka Namaatu Fide: Hayyoota
Beelli bara ijoolummaatti mudatu guddina qaamaa fi yaada sammuu miidhee, ijoolleen barnoota isaaniin milkaa’ina akka hin arganne gochuun booddetti waan hambisuuf jecha, warra kaan caalaa barumsa isaanii xumuruuf yeroo dheeraa turu jedha gabaasaan ba’e.Rakkoo kana dhabamsisuuf, Namoonni siyaasaa warri aangoo of harkaa qaban fi qaamoleen waan kana hojii irra oolchuu danda’an qooda fudhachu qabu jedha gabaasaan haaraa ba’e kun.Gama kaaniin immo, Jarmayaan Fannoo fi Baatii diimaa kan sadarkaa addunyaa akkasumas gareen wal taatoota GAVI ykn (GAVI Alaayaans) akka jedhanti Talaaliin yeroo ijoollummaa kennamu lubbuu miliyoona hedduu du’a irraa oolchuu danda’a.
Beelli Gaanfa Afriikaa Utuu Wal Hin Ga'in Haa Birmannu Jedhu Arjoomtoonni
Beelli hamaan bara 2011 tokko Somaaliyaa dhahe gara namoota kuma dhibba lamaa fi kuma jaatamaa fixee booda, ammas biyyattiitti deebi’aa jira. Naannooleen akka hamaatti miidhaman kanneen gama Kaabaatti arggaman Putlaandii fi Soimaaliiland yoo tahan, duutii fi dhukkubni namoota hedduu gama sana irraa gabaasamaa jira.
Beelli Hamaan Koongoo Mudate Yaaddessaa Dha: WFP
Beellii fi Walitti Bu’iinsi Sudaan Kibbaa Rakkoo Hamaaf Saaxile
“…Beellii kun saba keenyaa balaa guddaan gahaa waan jiruuf..yoo namii keenna akkana rakkatee beelahetti teenyee ilaaluuf seenaatti nu gaafata.”
Beelli Mudate Afriikaa Keessaa Lubbuu Hedduu Galaafachuu Mala Sodaa Jedhu Uume: UNHCR
Beelli naannoo Somaalee Mudate Hamaa dha Ilaalchi Addaas Kenname jedha Mootummaan
Beelli Somaaliyaa Ammaaf Ittisameera: Tokkummaa Mootummootaa
Beelli Somaaliyaa Keessaa Xumuramuu Labse Tokkummaan Mootummootaa
Beelli Sudaan Kibbaaa keessaa dhaabateera jechuun mootummaan Sudaan fi Tokkummaan Mootummotaa kan labsan ta’uus haallii gargaarsa dhala namaa biyyatti keessaa fixiinsa dhaqqabsisuu akka maluu jaarmayaan fannooo fi baatii dimaa kan addunyaa beeksisee jira.
Beeltii tun Itoophiyaa gama Kibbaatti akka malee diqqaattetti rakko fidde. Akka biyyaattuu Itoophiyaattuu nama miliyoona 7.8 gargaarsa eegata.
Beeni keessatti kanneen hiriiran gara waajiira komishina filannoo adeemuun mirgi sagalee kennuuf qabnu akkuma lammiwwan biyyatti kanneen biroo guyyuma tokko nuuf haa eegamu jechuun gaafatan.
Beeniniin diqqayyoon Afrikaa gama Dhihaa ykn gama Ila Galchuu tun takkuma waancaa Afrikaa hin moone.
Beenishaangul Gumuz Irraa Namoota Kuma Dhibbaa Olitu Buqahe Jedhame
Beenishaangul Irraa Oromiyaatti Ce’anii Nu Haleelu Jedhu Qonnaan Bultoonni Wallaggaa Bahaa
bee poolisii fi waraanni biyyattii hiriira isaan waaman irra deddeebi’uun bittimsuu fi deggertoota isaanii reebaa fi hidhaa jiran.
“Beg Irbaataa” ka jedhamu – lafa horsiisa horii, mootummaan Yunivarsitii Wallaggaaf kennes ibiddaan gubachuu dubbatanii jiran. Mormii kanaan wal-qabatee, namoonni Siisaay Dessaalenyi Amsaaluu fi Haacaaluu Dessaalenyi Mulugeetaa jedhaman bakka Jimaatee jedhamutti rasaasaa waraana federaalaan dhawamanii madaa’uu isaanii fi Caalaa Darrabuu fi Tegenyi Amsaaluu kanneen jedhaman immoo magaalaa Shuuxee keessatti saanjaan waraanaman, jedhu.
Belaaruus gadhisee ba'uun murtii rakkisaa ta'uus ijoollee koof jedheen ba'ee jedhan.
Belaaynesh atileetii ganna 25ti dogrommii addunyaa irratti duruu guddoo beekamtu. Fiigihca km 10 Bogota Kolombiyaatti dorgoman irratti tokkeesoo baate.
Belaayneshiin ganna 20n tun, nama dorgommii Olyompiki Londoniitti fiigicha km10tiif filatamuu hin ooltu jedhanii abdatan.
Belaaynesh Oljirraa fiigicha km 10 Bogota Kolombiyaatti Fulbaana 20,2015 dorgoman irratti tokkeesso baate.
Belarus: Ukraine and pro-Russian separatists agree to cease fire starting September 1, the day that the new school year is to begin.
Belaynesh Olijiraa Bogotaatti km10 Moote,Atileetotii Itoophiyaa Dorgommii Koongootti Ammoo Medaaliyaa 22 Haratan
Belgian Police Hunt for Brussels Attack Suspect
Belgium: Authorities say Paris terror suspects fingerprints discovered in apartment
Belgium fi Laksembooring faatillee lafa dhukkubii kun itti deebi’ee wareeruutti jirti.Teessoo mootummaa Beljiyeem, Aantiwerp keessatti koronaan humna jabeeffatee keessaa nama baasuutti jira.
Belgium: Police arrest a 31-year-old man in connection with the Brussels airport and metro terrorist attacks which killed 32 people on March 22 of this year.
Beljiyeemilleen eeguma dhuftee ka taphilleen dhumachuuf daqiiqaan liliphisu kubbaa akka dhagaachaa goolii Jaappaaniitiin aatee mudditee daqiiqaa 11 keessatti goolii 3 galchitee Jaappan dhaantee tapha keessaa oofatte.
Bellama darbee irratti dubbatanii dhaddacha jeeqxan jedhamuun mata mataatti hidhaa baatii ja’an kan adabaman hoogganoonni kongresii Federaalawaa oromoo arfan har’a immoo ni calliftan jedhamuun adabii ka biraa kan baatii ja’aa dabalataan dhaddachi irratti muree jira.
Bellama itti aanuus Fulbaana 21 bara 2013tti kennuu isaa Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Bellamnii Haakimiin kenneef dheerachuu isaan kan ka’e rakkataa kan jiran ta’u iyyatanis manni murtii ajaja haaraa kenne hin qabu.
Belyaanedha akkuma ganna dabaree baranallee metrii 1200 haftee jennaan atileetii Keenyaa Veronica Nyaruai lakkiftee bira dabartee dorgommii tana daqiiqaa 33:57 moote.
Beneshaangul Gumuz Keessatti Lafti Hojii Irra Hin Ollee Fudhatamuun Ibsamee Jira
Beneshaanguul Gumuuz Keessatti Angawoonni To'annaa Jala Oolanii Jiru
Bengaaziin godina Liibiyaa garba Mediteraaniyaanitti fuula deebifatee qubatu. Lafa doonii fi bidiruun mi’a itti buufatu. Dira kana nama kuma 630 caalaatti keessa jiraata.
Bengaaziin lolaafuu lafa simphirreenuu keessa hin baane fakkaatte taan amma mataa oli qabattee gabayaan addunyaa oowwifachuutti jirti
Bengaaziin waggoota sdiif bakka lola hamaan garee leellistotaa fi humnootii hoogganaa waraana Liibiyaa Kaliifaa Haftar gidduuti itti geggeessamaa tue. Haftaar magaalattiin waggaa darbe walaboomuu isaa labsanii jiran.
Benin: President Patrice Talon was re-elected to a second term
Benishaangul Gumuz, Aanaa Dibaaxii Keessatti Namoota Nagaa Heuduutu Hidhattootaan Ajjeesame
Benishaangul Gumuz fi Gaambeellaatti Weera Koovid 19 Ittisuuf Akka Hojjetamaa Jiru Himame
Benishaangul Gumuzii fi Wallagga Bahaa Keessatti Namoonni Hedduun Hidhamanii Seeratti Hin Dhihaanne, Jedhama
Benishaangul Gumuz Keessaa Namoonni Irra-deebiin Buqqa’an Gargaarsa Barbaadu
Benishaangul Gumuz Keessatti Gurmuun Hidhate Namoota 14 Ajjeese Jedhame
Benishaangul Gumuz Keessatti Hidhattoaonni Akka Harka Kennatan Waamicha Dhihaatee Kan Haga Ammaatti Deebii Kenne HIn JIru
Benishaangul Gumuz Keessatti Namoonni 98 Murtii Malee Gara Waggaa Lamaaf Hidhamuu Dubbatu, Maatiiwwan Isaanii Keessaa
Benishaangul Keessatti Namoonni 57 Ajjeesaman Jedhu Aangawoonni
Benishaanuul Aanaa Kamashii Keessa Amma Iyyuu Sodaa Nageenyaatu Jira Jedhu Jiraattonni
Benishangul godina Kamaashii keessa kan jiran aanaalee Oromiyaa keessumaa lixaa fi baha wallaggaa wajjin rakkoo nageenyaa uumameen lubbuu namaa fi qabeenyaa irra miidhaan dhaqqabuu waajjirri biiroo dhimmoota kominikeeshinii Oromiyaa beeksisee jira. Waajjirri dhimmoota komiishinai hooggansa soda balaa naannoo Oromiyaas uummata buqqa’eef deggersi godhaamfii kan jiru ta’uu beeksisee jira.
Bennett haadha warraa isaanii waliin maaliif gara New Mexicotti imalaa turan hin beekamin jira.
Berlin Jermenilleetti ijoolleen addunyaa walti filanilleen fiigichaan lafa walti ciraa bahan.
Berlin keessatti tuuta oduuf Markal akka ibsanti miseensoonni gamtaa Awuroopaa qabsoo farra shoroorkeessumaa irratti walii wajjiin hojjachuu qabna jedhan.
Bernie Sanders revealed he would back Hillary Clintonif he loses the party’s nomination
"Berniin biyyaa fi siyaasaa WDC jijjiiruuf herrega dansaa qaba.Woma ganna 200n duratti argine bara keennalleetti arguu feena jette.”
Berniin yoo na filattan tolaan koollejjii barattanii horii, mootummaan baasuun akimattan jedhee jedhee akka filatan kadhate.Ellen jechii kun guddoo gara gale.
Bhaamaas gama kaabaa keessatti haala gaddisiisaa keessa jirra kan jedhan mummichi ministeera biyyatti Hubert Minnis kaayyon keenya amma namoota barbaaduu, baraarsuu fi bayyaanachisuu dha. Naannoo balaa kanaan dhahamaniif akkasumas namoota hojii baraarsaaf jalqaba ba’aniif waaqayyoon nu kadhadhaa jedhan.
biddi kun haga harraallee bosonarraan balaa geessisaa akka jiru jiraattonni VOA’f himaniiru.
Biden Announces Actions on Gun Violence
Biden durii itti aanaa pirzidaanti Obaamaa tahee ganna saddeetu Amerikaa bulchaa bahan.
Biden Expected to Pick Antony Blinken as Secretary of State Nominee
Biden fi itti aantuu isaa kora biyyoolessaa paartii isaanii DNC(Democratic National Convention) guyyaa 4 TVn taa’e kalee dhumate irratti eebbisanii hujii itti kennan.
Biden har’a Kiiyv keessatti prezidaantii yukreen Petro Poreshenko cina dhaabachuun akka dubbatanti yukreen kaansarii kan ta’e malaamaltummaa fi weerara kreemliin waliin wal waraanaa jirti jedhan.
Biden hujii tanaaf haawwan hedduu wal dorgomsiisaa bahe. Kamala Harris filate.Dubartii gurraattii hujii akkanaatiif Amerikaatti filan ta qaraa. Hiddii dhaloota isii Eezhiyaa gama ibbaati.
Biden itti aantuu isaa Kamala Harrsi waliin filannoo Sadaasaa dhufu pirezidaanti Tiraamoi irraa dorgommiin mootummaaa fudhachuuf itti jiran.
Bidenitti filama jedhee herrega tun ammo jireenna kiyya tuquu baattullee isa fedha jedha, Lukas Andereck, yoo waan jiraa VOAtti hime."
Biden kalee Ohio,Pensylvania keessa oolee akka bahanii fialtan dhaamate. “Amma saatii namii ka’uu male.Amma saatiin dimokiraasii teenna deebifannu.Hin dandeennaa,tana caalaayyuu tolchuu dandeenna.”
Biden paartii nama Demokiraati dorgommii pirezidaantummaa Amerikaatiif filattee Tiraampiin walti gadi dhiifte.
Biden Signs Hate Crimes Measure Into Law
Biden Test-Drives New Truck to Promote Electric Vehicles
Biden to Visit Oklahoma on 100th Anniversary of Tulsa Race Massacre
"Biden: U.S. is sending ""a whole series of help"" to India to combat the coronavirus"
Biden: US Will Donate 500 Million COVID Vaccines to World
Biden Warns of Lethal Consequences if Trump Won't Coordinate on Coronavirus Response
Bidiruu baqataa fa’attee garba Mediteraaniyaan keessatti guyyaa dheengaddaa gara galteen namii kurnya hedduu dhumachuu hin oolu
Bidiruu baqataa fi nama jireenna wayya qabu barbaada yaa'u baatee deemu torbaan kana Yemenitti gara gale nama 30 olitt keessatti dhumate
Bidiruun Baqattoota Fe’atte Andaara Galaana Turkiitti Garagalte Lubbuu Shan galaafatte
Bidiruun Bosaasoorraa Yemenitti Deemtu Garagadhaan Yoo xiqqaate 56 Nyaatamanii 16 Achi-buuteen Dhabame
Bidiruun laastikii irraa hojjatanii nama kurnya hedduu itti fahanii garba Mediteraaniyaan irraan deemanilleen Jimaata dabre gara galete nama 82 du’aa fi jireennallee dhaban.
Bidiruun lameen namoota 130 ta’an fe’anii akka turan gabaafamee jira. Bidruu isheen lammataa eessa buteen ishee hin beekamiin jira.
Bidiruun namoota 13 feetee gara Afrikaa Kibbaatti qajeelaa turte handaara galaan Taanzaniyaatti garagaltee lammiwwan Itiyoophiyaa 7 har’a du’u polisiin Taanzaaniyaa beeksisee jira.
Bidiruun Norway kan Siem Pilot jedhamtu koolu galtoota irra hedduun lammiiwwan Ertraa ta'an 239 baraarte
Bidiruun sun Bosaasoo gara Garba Diimaa deemuuttti jiraachuu hin ooltu jedhu bulchootii Somaaliilandi.
Bidiruun tun ka baqataa seera malee guuree Jibuutiitti geessa.Jarii kun hagii guddaan Somaalee fi Itoophiyaa.
Bidiruun yokaan yaballi godaantota 100 fe’attee Bosaasoo irraa kaatee gara Yemenitti imalaa turte, handaara Yemenitti bishaan seentee nyaatamuu irraa kan ka’e, namoonni 56 nyaatamuu fi yoo xiqqaate 15 achi-buuteen isaanii dhabamuun gabaasamee jira.
Bidiruu seer-malee baqattoota Itiyoophiyaa 80 oli fa’atee deemu Somaalee gama Kaabaatti qabamee, reeffa nama 7 achi keessatti argan
Bidiruwwan Iraan kanneen galoo pershiyaa keessa jiran irratti doniwwan waraanaa kan Amerikaa soda uumuu taanaan barbadeessuuf kan jiran ta'u hogganaan waardiyyaa waraaqsaa kan Iraan beeksisanii jiru.
Bidruun garagaltee ka lammaffaa eessa buteen ishee hin beekamin jira.Godaantoonni kun lammiwwan biyya kami akka ta’an ragaan agarsiisuu dhabamuus muxannoo jiru irraa lammiwwan Itiyoophiyaa ta’u isaanii fi lammiwwan Ertraa keessa jiraachuu akka malan Qondaalli ijaan argan ibsanii jiru. Bidruwwan lameen bubbee fi rooba hamaa keessa imalaa akka turan ibsamee jira.
Bidruu yokaan yabala godaantota fe’atee galaana Medtraniyaan keessa dhidhimteen balaan kaleessa dhaqqabe kun, waggaa kana keessa balaa dhaqqabe isa guddaa tahuu mala, jedhama.
Bifa adda addaan uummata isaanii gargaaruun, keessummaa uummata manaa fi qehee ofii irraa buqqa’an gargaaruun nama baay’ee beekamani.
Bifa gogaa namaa fi bakka hojii isaanii ittiin ka’umsa gochachuun magaalaa Hawaasaa keessatti loogii uumamuu fi maqaa sirrii hin taane kennuunis dhaabachuu qaba jechuun yaadachiiseera jechuu dhaan Yonaatan zebdwoos Hawaasaa irraa gabaaseera.
Bifa kanaa irra deebi’ee erga ijaaree booda lammiiwwan hagi tokko ammaas kun waan isaan hin quubsineef kanneen akka ABO mootummaa ce’umsaa keessaa of baasan. Kanneen biroonis akkasuma.
Bifa qorannaan isaatiin ka jalqabaa ka tahe – qorannoon waggaa lama fudhate kun, dargaggoota fedha isaaniittiin gaaffii fi deebii kennuuf ehaman dhibba afurii fi sagaltamii shan, kanneen duraan dhaabota fiinxaaleyyiitiin to’atamanii turan haasofsiisuudhaan ka qopheessame.
Bifi hiriira waltajjii masqalaa tures kan jijjiiame san booda ture. Hiriirtota dhakaa darban isaaniin to’achuuf poolisoota yaalaa turaniif namoonni balaa jalaa dheessan asiif achi fiiguun jeeqama uume. Hiriirtonni fi poolisoonni miidhaan irra ga’e turaniiru.
Bifi namoota lamaanii wal fakkaachuu dhabuu qofaa utuu hin taane ragaan qorannaa DNA argame illee kan hidhaa keessa jiru falmii Medihaanee dhugumsus abboonni alangaa Xaaliyaanii diduu dhaan hidhaan waggoota 14 akka itti muramu gaafataniiru. Jimaata har’aa ture manni murtii Palermoo Medihaanee Tefaamaariyaamiif kan murteesse.
Biiden kurna sadii keessatti yeroo sadaffaaf prezidaantummaaf kan dorgoman yoo ta’u dorgommii kaadhimamummaa dimokraatotaa kana kutaa 24 keessaa 19 keessatti injifatanii jiru.
Biidhiin sagalee dhibba irraa harka shantama yoo argatan mormituun isaanii Abduraahamaan Mahimud Abdullaashii immoo sagalee dhibba irraa harka 40 argachuu isaanii komiishinni filannoo beeksisee jira.
Biiiroon Barnotaa naannichaa barattoota 400,60 oliif naannoo Oromiyaa fi Bulchiinsa Magaalaa Finfinee keessatti kan qormaaticha kennu akka ta'e beeksise.
Biilii Girhaam Afriikaa dhaa qabee Laatiin Ameerikaa, Eesiyaa fi Awrooppaa mara keessatti gama Televiiziyonaa fi ofii isaaniis argamanii misiraachoo Wangeelaa uummata miliyoona hedduutti lallabaniiru.
Biilii Graam biyyoota 185 addunyaa irra jiru keessa kan jiru uummata miliyoona 200 ta’utti wangeela ennaa lallaban yeroo mara Macaafa Qulqulluu ol kaasaanii agarsiisuu dhaan ture.
Biilii Graam waggoota torbaatamaaf ennaa Wangeela lallabaa turan Gooftaa Yesuusiin Ofitti fudhatanii Simachuun mala tokkicha nagaan ilmaan namaaf argamu jechuun labsaa turan.
Biilisi paarlaamaa London erga angawoonni balaa dhaqqabe gocha shororkeessummaa ti jedhanii booda danqamee oole.
Biilsaaleen manneen-banootaa tokko tokko immoo, gara tajaajila biraattiyyuu jijjiiramanii jiran. Baay’een isaanii gara manneen jireenyaa maatiileetti ka jijjiraman yoo tahu, tokko immoo mana saanduqoonni reeffaa itti gurguramanitti jijjiirame, jedhama.
Biilsa bakka kongresiin itti wal ga’u, erga Amajjii 6 deggertoonni prezidaantii yeroo sanaa kan Doonaald Traamp raawwatanii as gargaarsa waardiyyaa biyyoolessaan eegamaa kan jiru yoo ta’u naannoon sun dallaa naga eegumsaa ol ka’ee dhaabateen marfamee jira.
Biirolee banachuu,filannoo deemamni dorgomuu fi nama hujii tanaa qaxarachuu fi waan hedduu.Tiraampii fi Baayedn duruu dubbiin wal qoqqolan.
Biirolee fi dhaabbileen tun akka jecha Dr.Abarraatti torbaan lama keessatti waan irra gahan,fulaa baqataa kana qubachiisuu malan koree rakkoo Oromoo baqatte tana faluuf dhaabatetti himaanii achii ammoo fulaa jara kana itti qubsiisan falan.
Biirolee Mootummaa Amerikaa Ariitiin Banuu Baannaan Dinagdee Addunyaatti Miidhama Jedha Porofeeserii Yuniveristy Harvard
“Biirolen mootummaa tokkollleen banaa mitii baankii tokko tokko banaa qabaa namii manuma oola.”
Biiron Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa immoo, “Oromiyaa keessatti namni yakkatti shakkamee qabamee mana-murtiitti hin dhihaatiin hin jiru” jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Biiroo Barnootaa Oromiyaatti Geggeessaan hojii, Odeeffannoo fi Quunnamtii Uummataa, Obbo Kaasahun Dagafuu garuu, “Imaammatni barnootaa fedhii uummataa irratti hundaawee diriirsama. Imammataa fi deemsa hojii barnootaa Oromiyaa keessaa irrattis yeroo dhaa yerootti qorannaan geggeessama. Kutaa tokkoo haga afuriitti barsiisaan tokkichi barsiisuun miidhaa fide hin qabu.
Biiroo barnoota Oromiyaatii fi ministirii barnootaalleen qormaatii kun hatamuu ya mirkansan.
Biiroo Barnoota Oromiyaatti itti anaan hogganaa ka ta’an obbo Girmaa Faayisaa qormatii ga'umsa dandetti kun tooftalee qulqullina barnoota ittin egsiisan keessa tokko jechu.Namni waraqaa ragaa kana harkaa qabu bakka sadarkaa itti beekamtti qabutti dorgoma jechuun Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsan.
Biiroo kanatti, daayirektarri Eegumsa Biqiltuu, Obbo Dajanee Hirphaa akka jedhanitti, godinaalee Naannoo Oromiyaa 21 keessaa, hanga ammaatti 17 keessatti argame.
Biiroo Komiyunikeeshinii fi Koomishiniin Poolisii Oromiyaas gaafatamanii dhimmicha ilaalchisee odeeffannoo hin qabnu jedhan.
Biiroon aadaa fi Turizimii Yaaballoo warra seera malee barreessan jedhe ‘taappeellaa’ 100 caala dira keessaa barreeffama isaanii irraa haqee waan hafellee kaan qajeelchee kaan ammoo adabuuf hujiitti jirra jedha.
Biiroon Aadaa fi Turuzimii Oromiyaa gama isaatiin rakkoolee ka'anirratti deebii kenne jira.
Biiroon Aadaa fi Tuuriizimii Oromiyaa bulchiinsa magaalaa Finfinnee keessatti proojektiileen aadaa, seenaa, duudhaa fi eenyummaa oromoo muli'isan jalqabamanii jiraachuu ibse.
Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa akka itti gaafatatmuun biiro tanaa aaddee Loomii Badhoo jettutti ganna dabree asitti Oromiyaa waan hedduun jijjiiruf karoorii bahe.
Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa dhaabbatoota Aadaa fi Artii Oromoo misoomsuutti fuuleffachuuf gamoolee sadii Finffineetti ijaaruuf waliigaltee ijaarsaa mallatteessee jira.
Biiroon barnootaa ganna dhufu keessaa manneen barnootaa caacaban kana jaartee hujiitti deebisuuf akka jecha Dr.Tolaatti bajata baafattee itti jirti taatullee laftii itti baratan sun nagaa tahuu malte qaraa. Itoophiyaatti dhiyoo tana ijoollee kutaa 10 fi 12tti Qormaaa Yuniversitin seenan fudhate.
Biiroon Barnootaa Oromiyaa  Barnoota Bara 2013f Barattoota Galmeessuun Eegalamuu Beeksise
Biiroon Barnoota Naannoo Oromiyaa qormaata naannoo kan Kutaa saddeettaffaa (8ffaa) harra irraa kaasee kan kennu ta'uu isaa beeksisee jira.
Biiroon barnoota Oromiyaa,biiroo aadaa fi turizimii Oromiyaa fi biiroleen hedduun hujii tana komputera,makiinaa fi firaashii kennanii gargaaran.
Biiroon barnoota Oromiyaa immo kun murtii Oromiyaa qofa miti, bulchiinsa Federaalaa jalatti kan of bulchinu ta’uus biyya walii wajjiin ijaarru qabna jedha.
Biiroon Bisaan Oromiyaalleen yoo addunyaan Bitootessa,22,bara 2012 guyyaa bisaanii addunyaa ulfeeffattee ooltetti faaydaa bisaaniitii fi rakkoo bisaan dhabuun fiddu irratti waan hojjatee fi waan hojjachuuf itti jiru ummatti himaa guyyaa kana,Internation Water Day,guyyaa bisaan addunyaa kana qaabataa kka obbo Taarikuutti.
Biiroon Bulchiinsaa fi Nageenyaa Naannoo Oromiyaa, ‘Namootni Oromiyaa Lixaatti hidhaman garri caalu waan ‘ABO Shanee’ tahan yokaan ‘ABO Shanee’ waliin hariiroo qabani’ jedhee, mannni-murtii sababaa vaayirasii Koranaatiin ka ka’e cufaa waan taheef seeratti dhiheessuun dadhabamuu dubbata.
Biiroon Bulchiinsaa fi nageenya Oromiyaas humnoota rakkoo daangaa babal’isuuf yaalii godhantu uummata jeequuf sochii gochaa jira jechuun fuula Feesbuukii isaa irratti ibsa gabaabaa maxxansee jira.
Biiroon Bulchiinsa fi Nageenyaa Oromiyaa gama isaatiin wanni Hasaasaatti raaw’atame akka hanqina qabu dubbatee, kan qoratamu tahuu beeksisee jira.
Biiroon Bulchiisaa fi Nageenyaa naannoo Kibbaa, torbanneen lama keessatti, namoonni yakka ajjeechaa fi yakkawwan ciccimootti shakkaman kanneen afurtama tahan qabamuu ibsee, godinaa sana humnoota seeraa ala hidhatan irraa bilisa gochuuf duulli jalqabamee jira, jedhu.
Biiroon Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa dhimmicha qulqulleeffadheen ibsa kenna, jedhe.
Biiroon eegumsaa Fayyaa Magaalaa Finfinnee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsetti, dhiibeen Koleraa, Haqqee fi Garaa kasaa kutaalee-bulchinsaa magaalaa Finfinnee 6 kessatti mul’atte. Gabaasaalee lameen duraa fi booda caqasaa.
Biiroon eegumsa fayyaa Mooyyalee weerarri dhukkuba koleeraa magaalattii keessatti akka hin mullanne hawaasi eeggannoo akka godhu dhaame
Biiroon eegumsa fayyaa Oromiyaa hospitaalli Mooyyalee rakkoo nageenyaarraa kan ka’e cufaa ta’uu mirkaneessee jira.Dooktor Derejjee Dhugumaa hoogganaa Biiroo eegumsa fayyaa Oromiyaati.
Biiroon Eegumsa Fayyaa Oromiyaas dhibeen Gifiraa mul’ate akka hin babal’anne akka garee tokko achi ergaa jiran dubbatanii, “Namoota mallattoon dhibee gifiraa irratti mullate 50 tahan keessaa 30ni yaalamanii manatti deebi’aniiru, 20 yaalamuu irra jiru,” jedha.
Biiroon Fayyaa Godina Booranaa dhiba kana 'tiittee gurraachaa' kana faluuf
Biiroon Fayyaa Naannolee Benishaangul Gumuzii fi Gaambeellaa tamsa’inni weerara Kooviid-19 dabalaa waan jiruuf hawaasni akka jabeessee irraa of eeggatu dhaaman.
Biiroon Fayyaa Naannoo Oromiyaa immoo Giddugalli tokko dhibee kana ilaalchisee magaalaa Naqamteetti banamee waan jiruuf hawaasni odeeffannoo argataa jira, jedhee jira.
Biiroon Fayyaa Oromiyaa lola Mooyyalee kana qubuma qabdii akka I/G/Biiroo tanaa Dr. Derejjee Dhugumaa jedhetti rakkoon guddoon jirtuu ta qorsaatii sunilleen karaa jira.Godinaan quba wal qabanii yoo rakkoon dhiigaa jiraattellee erguuf kurfoo jiran.
Biiroon Fayyaa Oromiyaa Waaltaalee Koobaa Kaa'insaa Toorba Qopheessine, Jedha
Biiroon gama isaan gumichi inumaa yoo jabaate malee hin diigamne, jedha. Torban kana keessa walga’ii Asallaatti taa'ame irratti maqaa Gumichaa gara Gamtaatti jijjiiramee, Dura taa'aa, Itti aanaa fi Barreessaa haaraa filatamee ture. Naakoor Malkaa Ambo irraa gabaase. Dhaggeeffadhaa.
Biiroon Hooggansa Balaa Sodaa Naannoo Oromiyaa gama isaan, ‘komii jiraattota Baloo Jaganfooyi qofa osoo hin taane, rakkoo akka naannootti kan namoota qe’ee isaaniirraa buqqa’anii turan hundaa qophiin godhameera,’ jedha.
Biiroon kun akka ibsetti mannni baruumsaa aartii, manni nyaata aadaa Oromoo, waaltaaleen omishaa fi huccuulee aadaa Oromoo itti gurguraman proojektiilee ijaaramaa jiran keessaa haga tokko.
Biiroon kun maddeen oduuf akka ibsetti, Weerara Gifiraa ittisuuf daa'imman kuma dhibba jahaa oliif talaaliin marsaa duraa kennamee jira.
Biiroon kun VOAf akka ibsetti UNESCO irraa gareen qorannaa ergame dhiheenya Holqa Soof Umar dhaquun ragaalee xummuraa hunda qindeessatee deebi’e. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Biiroon Nageenyaa fi tasgabbii Naannoo Benishaangul Gumuz, hidhattootni Naannoo Amaaraa, uummata Gumuz, Godina Hawwii Aanaa Jaawwii jiraatan ammaaf lakkoobsi isaanii qulqullaahee hin beekamiin ajjeese jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himee jira.
Biiroon Nageenyaa naannoo Beenishaangul Gumuz humnoota farreen nageenyaa ittiin jedhe 203 qabuu isaa ibse jira.
Biiroon Nageenyaa naannoo Beenishaangul Gumuz humnoota farreen nageenyaa kan ittiin jedhe noota 203 qabe
Biiroon Nageenyaa Oromiyaa ammoo ajajni mana murtii sababaa adda addaatiin hojii irra ooluu dhiisuu danda’a, jedha.
Biiroon siyaasaa Tokkummaa Mootummaa Soomaalee jiru akka koomishiinii kun rakkoo filannoon tun keessa jirtu diidessee dubbatu gaafatte.Keenyaan ammoo yaada kana hin fudhanne.
Biiroon sun akka jedhetti dhimma kana koreen sadarkaa Federaala waan ilaalaa jiruuf, waan torban dhufu abboota caraa manneeniif raabsamu homtuu hin jiru. Obsaan akka eegatan illee gaafatee jira.
Biiroon Tasgabbiifi Ijaarsa Nagaa Naannichaa, Hidhattoota Sochii Diimookiraatawaa Uummata Gumuz (GUHDEN) jedhamantu kaleessa namoota nagaafi humna naga-eegumsaa mootummaa keessaallee ajjeese, jedhe.
Biiroo odeeffannoo mootummaa naannoo Tigraayilleen namii fulaa fedhe naannoo fedhe jiraachuuf mirga seerii kenneef qaba.
Biishoop kaadhimamaa dimokraaticha Daan Makreedii sgalee dhibba irraa harka 51 fi 49n injjifatan.
Biiyyonni Afrikaa Dhibee Kaansarii Ittisuuf Walii-tumsanii Hojjachuu qabu jedhame
Biiyyootiin gaanfa Afriikaa balaa caamaan miidhamuun isaanii ibsamaa jiru keessaa Itiyoophiyaan tokko.
Bilaater caasaan FIFA jijjiiramee waadaa ummataa galle guutuu mallee jedhee dubbachaa ture.
Bilaater duruu ganna 17 waldaa kana bulchee ammallee haa ganan shan dabalatu jedhanii dhiyoo filan.
Bilal akka jedhanitti uggura yoo Bashir waliin wal argan uggura US bara 1997 keessa Sudan irra keesse kaasu jedhamee kan abdatamu Trumpf rakkisaa ta’uu mala.
Bilater dhalootaan Swiss Pilaatiiniin ammoo Faransaay.Bilaater bara 1988 jalqabee perezidaantii FIFA tahee hojjachuutti jira.Yoo innii balleessaa tanaan hujii irraa bu'e silaa Pilaatiiniitti fulaa bu’a jedhanii eegaa bahan.Pilaatiiniiniin amma balleessaan himatan kun bara 2007 jalqabee UEFA bulchaa bahe.
Bilbilaanis ta’e qaamaan dorsiifamuun akka irra ga’e kan ibsan Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa garu cicha qabaannaan sodaa fi dorsiisii dubatti nama hin deebisu jedhan.Seerrii farra shoroorkeessummaa jedhamee biyyatti keessatti ba’e sun ofuuma isaa iyyu shoroorkeessaa waan ta’eef ulaagaa shoroorkeessummaa nama jechisisuuf ka’ames of keessaa hin qabu jedhan.Kanaaf himatii shoroorkeessaa namoota irratti dhiyaataa ture ragaa tokko kan hinqabne ta’u ibsan.
Bilbilli Baaidoa keessaa deggertoonni Robow mormiif daandiitti waan ba’aniif jecha yeroo gabaabaaf addaan cite ture.
Bilbilli harka isaanii, kompuutarri harkaa ykn Laap Toopiin jalaa fudhatamee midiyaalee hawaasaa irraa waan maqaa ofiin banatanii qaban martii cufamuu ibsee jira.
Bilbillii fi interneetiin irraa cite kan jiru uummati lixa Oromiyaa mala adda addaan haala ittiin odeeffannoo argachuu dand’mu irratti mari’atamuu isaa itti gaafatamtuun Itiyoo telekoom aadde Firehiwet Taammiruu beeksisanniru.
Bilbilli Koo Akka Dhoksaan Dhaggeeffatamuuf Obaamaatu Ajaje: Prez. Traamp
Biliinken, kibxata har’aa ministeera haajaa alaa Yukireen Dmytro Kuleebaa waliin illee mari’achuuf jiru. Sochii Raashiyaan dhiyeenya naannoo daangaatti gootu Yunaayitid Isteetis fi bakka biroo keessatti yaaddoo uumee jira.
Bilinken dhimma Gidduu-galeessa Bahaa keessa humna waraanaan seenuu nama waggoota digdamman dabraniif leellisaa ture. Yoo imaammata haaraa argachuuf jirra, ka jennu tahe of gowwoomsaa jirra. Waanuma duraanuu ture sana deebisnee arganna.” Jedhan.
Bilinken, imaammata hariiroo alaa Prezidaantiin Yunaayitid Iseetis duraanii oofaa turan kan “America First” yokaan “Ameerikaan Haa dursitu” jedhu irraa, akka kallattii jijjiiruu maluutti simatan – Dimookiraatonni.
Bilinken waajira mana-maree Yunaayitid Isteetis keessattis tahe, bara bulchiinsa Baaraak Obaamaa, akka itti-aanaa ministara dhimma alaa Yunaayitid Isteetisitti hoogganaa waa’ee imaammata hariiroo alaa muuxannoo waggoota kurnootaa qabani. Paartii Rippuubilikaanii irraa Seneter Raand Pool immoo “Mr.
Bilisummaa fi Dimookiraasiin Addunyaarraa Gad-adeemaa jira
Bilisummmaan Amerikaa mi’eeffachaa asiin baate tana keessa ammoo namii siyaasaan wal hadheeffatee fala barbaadachuutti jira.
Bimaal Chiheertii Charlottesville VA keessatti kan argamu waaltaa tajaajila wal’aansa maatii keessatti yeroo yerootti baqattoota haaraa kanaaf tajaajila wal’aansaatu kennamaaf.
Bineensa paarkii tanaa keessaa tokko, Gorillaa ganna 17 HARAMBEE jedhanii maqaa itti baasan.
Bineensii kun akka obboo Dejeneen jedhetti amma harkaa namaatii guddoo hin bane. Dhaabii Sagalee ykn Nyaata Addunyaa FAO ammo Awwaanisii kun waan nama yaaddessaa jedha.
Bineensii kun midhaanii fi waan baalii dottaatuu irraayyuu hin goru. Haadhoon tokko akka aabba Mohaammad jedhetti okokkkaan 85-150 dhaluu dandeetti jedha.
Bineensii midhaan barbaada yaahu kun ammallee Booranaa baddaa hedduu keessa jira. Namii lafa jiituu irratti eegatee ufi irraa dhowwuutti jira.
Binlaadiin ollaa waraana Paakistaan keessatti argame.
Biqiltuu dhaabanii biraa galuu qofa osoon taane, kunuunsuun akka barbaachisu waamichi dhiyaate.
Biqiltuu dhaabuu fi dhiiga arjoomuun, lachanuu hojii lubbuu baraaruuf hojjatame
Biqiltuu dhaabuu fi Dhiiga arjoomuun lubbuu baraaruudha jedhan hawaasni Yunivarsiitichaa VOAtti yaada isaanii kennatan hagi tokko.
Biqiltuulee Firiin Isaanii Nyaataaf Tahu Dhaabuun Akka Jireenya Eegeree Isaaniif Abdii Kenne Dubbatu, Qonnaan-bultoonni
Biqiltuun har’a guutummaa biyyattiitti dhaabame qofti rekordii ammaan dura Addunyaa ture cabse jira, jedha Koreen Biqiltuu Dhaabuu ka Biyyaalessaa
Biraawoon hokkara nyaata lagachuu kana ennaa eegalu angawoonni Angoolaa hidhamtoota siyaasaa mana hidhaatii akka gad dhiisan gaafataa ture.
Biraawoon leellistoota mirga namaa Angoolaa keessaa kudha afur waliin hanga yoonaa mana hidhaa keessa kan jiru ta’uun beekamee jira.
Biraayanti nama Amerikaa fi addunyaatti kubbaa saaphannaan taphachuun maqaa bafate
Biraayanti nama qalbii qabu ka addunyaan waan hedduun faarsitu.Ammajii 26,2020 balaa xuyyuuruymaan isaatiin lubbuu dhabe.
Biraaziii fi Switzeradnilleen lanqaason jigan.Biraazil bara 1978 asitti bara kana tapha waancaa kubbaa miilaa jalqabaa irratti adoo hin moohin baate.Gaafas Siwiidiniin 1-1 gargar baate.
Biraazil akkana fuula addunyaa duratti dhaanamuu tana ganna 39 keesstti argitee hin beettu.Abdiin isiin istaadiyoomii isii Maracanaatti waancaa addunyaa Sanbata dhufu taphachuuf qabaatte barana hin taaneef.
Biraazil bara1920 keessa dorgommii Copa America irratti Uraagaayin moohmate.Biraazil ganna 12 asitti akkana biyyaa fi biyyee isiitti moohamtee hin beettu.
Biraazil:Biraaziliin bara tokko nugusua kubbaa miilaatiin beekan waancaa kubbaa miilaa addunyaa bara 2014 irrati dhiiticha ijoollee Jermenii irraa dandamachuu dadhabdee 7-1 irraa galchan taanilleen warra barana dorgommii dabre keessa tokko. Biraazil barana ammoo ardii isii keesaa ta qaraa dorgommii tanaa dabarteeyyuu isii.Jermenii gaafas isii moote taan 3-0 lafaan dhooftee dabarte.
Biraazil,biyyitii kubbaa miilaa akka waan ilmee dhaltee jaalattu akkana moohamuun leenjisaa Isii Scholarif dhiisi dhaloota dhufullee garaa hin badu.
Biraazil dhahuma dhoftee Meksikoo 2-0 qaarifte, Beljiyeem daqiiqaa 10 keessatti goolii 3 itti guurtee Jappaan ufi irraa galchite
Biraazil dorgommii biyyaa fi biyyee isii irratti qopheessitee doolara biliyoona 10tti dhiyaattu itti baafte kana ufumana moohachuu feeti.
Biraazil dorgommii Olompikii tana baranuma qopheessite.Amerikaan Olompikii baranaatiif atileetota 552 kopheeffatti,tana keessaa 300 caalaatti dorgommii fixatee yaahuuf kurfoo jira.
Biraazil guyyaan kun hin dhufaa jettee hin eenne.Keessumattuu yoo biyyaa fi biyyee isii irratti dorgommii Waancaa Addunyaa bara hagam itti qophahaa baate kanatti. Taatullee Biraazil tapha Jermenii waliin taphattu irratti Neeymaar, fi Thigo Silvaa dhabuun isii nama hedduuyyuu akkuma du’aa yaaddessaa bahe.
Biraazilii fi Meksikoon 0-0,Beljiyeem Aljeeriyaa 2-1 Moote, Dorgommiin Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Guyyaa 4essoo Keessa Jirti
Biraaziliiyyuu akka durii kaan nyeencaa mitii waancaa kubbaa miilaallee ganna sadii hin moone.
Biraazililleen Kostaarikaa 2-0 qaarifatte.Goolii Biraazil Filipee fi Neymaaritti galcheef.Biraazil ammallee guyyaa shaniin duubatti Serbiyaan walti deebiti.
Biraazilitti ammoo nama miliyoona fi kuma dhibba hedduutti magaalaa Rio De Janeriyootti yaahee lafa ciisaan bisaan qabdu harooCopacabanawalti dhufee burraaqaa ganan haaraa simate.
Biraazilitti jalqabee Amerikaa dhufee jennaanillee ittuma jira.Yoo waajjira guddaa VOA Waashingiton,DC jiru dhufellee afaan hedduun wa gaafatan.
Biraazil,Jermen,Nezerlandiifi Arjentiinaan Walti Falachuutti Jiran,Biraazil Neymarii fi Silvaa Dhabuun Hagam Miidhamti?
Biraazil Rio de Janeiro,durii nama kuma dhibba hedduutti ganna haaraa simachuuf afaan bisaaniitti yaa’ee muuziqaa caqasaa qaanqee oli facaasan daawwachaa walt sirba.
Biraazil yoo taate ganna 6essoof waancaa kubbaa miilaa addunyaa fudhachuuf deemtii.
Birgaaderii sun Somaaliilaandi cittee baatu tohata. Yuusufiin himatan kun akka namii isa himate jedhetti ijoollee kahimaa walti qabee wayaa irraa yaasee waan fedhe tolcha horii baasee bahe.
Birhaanee Galatoo warra hiriira qopheesse keessaa tokko.“Akka haadhaatti madaan akka malee waan nutti dhagahamtuuf rakkoo keenya Amerikaa fi addunyaatti himuuf dhufne.”
Birhaanee Kidaanemaariyaam Washington DCtti kan argamu embasii Itiyoopiyaatti itti aanaa itti gaafatamaa ergama biyyattii kan ta’an hanga baatii bitootessaa jalqaba irratti tajaajilaa turan.
Birhaanuu Leggese lammeessoo Sisay Lemmaa ammoo sadeessoo.
Birhanu Legeseelleen tana waliin ganna lammeessoof maratoonii Tookyoo kalee moo’e.Birhaanuun maratoonii tana 2:5:15 moo’e.
Biriitenilleen nama isii keessaa dhiba kana fakkaatu nama lama irratti argite.
Biriteenitti ministeerri dhimmootii Afriikaa Jeems Duduruji Tigraayiif dhorkaa malee gargaarsa namoomaaf daandiin akka saaqamu gaafatan. Briteen haala Tigraay keessaa ilaalchisuun hedduu yaaddoo qabdi, loogiin gosaa fi hanqinni midhaan nyaataa, bishaanii, boba’aa fi maallaqaa jiraachuun gabaasamee jira.
Biriteen Lammiiwwan Ishee Itiyoopiyaatti Imalan Akka of Eeggatan Akeekkachiiste
Biriteen Marsaa Lammataaf Sochii Jiru Guutummaatti Uggurtee Jirti
Biritenii fi Denmaark Baqataa Eertiraa Fudhachuu Diduutti jiran
Biritenilleen qorsa dhaabii farmaasii Amerikaa Pfizer hojjate nama muddamsuu keessa jiruu kennuuf muratte.Koronaa addunyaa keessaa nama miliyoona 64 caalaa irrtti argan nama miliyoona 1 fi kuma 400 caala galfaafae.
Biritenitti ammoo nama kuma dhibba hedduutti bahee Londonitti qaanqee oli facaasee ganna haaraa gamamchuun simate.
Biritenitti guyyuma guyyaan nama 4,900 irratti vaayiresii kana argan. Awuroopaa haga tokko keesastti lafa akka Greece fi Xaliyaanaa faatii goomittaa qaban namii hujiiitti dadachahuutti jira.
Biritenitti kalee qofa nama kuma 22,961 irratti dhiba kana argan.
Biriteyin, biyya jaala Amerikaa guddootti namii harka 61 akka Biden moo’u fedha namii harka 13 ammoo akka Tiraampi moo’u fedha.
Biriteyin waldaa Awurooppaa, EU keessa ufi baasuuf itti jiraattullee US qalbuma tokkoon UK waliin hujii daldalaa qabaatti jedhee waadaa galeef,Tiraampi
Birith qaraayyuu biyya isii waldaa Awurooppaa keessaa bafachuuf dooalra biliyoona 10 baafte.
Biroo Eeguumsa Fayyaa Oromiyaatti Daayreekteera barnoota fayyaa fi komuunikeeshinii kan ta'an Narsii kan ta'an Siistar Sa'aadaa Ahmad ofii isaanii dabalatee maatii guutuun vaayrasii koroonaan qabamanii akka turan ibsanii jiru.
Biroo Fayya Oromiyaatti qindessaa Balaa Fayyaa Hawaasa kan ta'an Obbo Biraanuu Qinaaxxii waliin gaaffii fi debió gabaasaan keenya geggeesse caqasaa.
Biroon Aadaaf Tuuriizimi Oromiyaa Kooleejji barnoota Artii Oromoo dabalatee projaktooni rakkolee garagaraa furuuf oolan dhiheenatti ni dhugoomsamu jedhee jira.
Biroon Barnootaa Oromiyaa, maneen barnootaa irra-deebi'anii banuun kan hin milkaa’iin hafeef sababa hojiileen ittisa Vaayirasii Koronaa hojjatamuu qaban guutamuu dhabaniifi, jedha.
Biroon bulchiinsa fi Nageenya naanno Amaraa gama isaatiin olaantumaa seeraa kabajchiisuu hojjenne malee waan adda hojjatame hin jiru jedha. Godinaa addaa Oromoo, Kamisee fi nannawa isheetti ammaan dura walitti-bu’insa uumameen lubbuun nama hedduu dhumuun ni yaadatama.
Biroon Bulchiinsaf nageenya Oromiyaas gama isaan gaafileen isaanii haala deebi argatu irratti hojjatamaa jira jedhan.
Biroon bulchinsaa fi nageenya naannoo Oromiyaa, rakkoo kana furuuf qindoominaan hojjatamaa akka jiru beeksisee jira.
Biroon Bulchinsaa fi Nageenya Oromiyaa gama isaatiin kaneen biyya gooluu barbaadan tu dubbi bu’ura dhugaa hin qabne hafarsa, jedhee jira. Gabaasaa guutu caqasaa.
Biroon Dhimmota Koomiyunikeeshinii Mootumma Naanno Oromiyaa gama isaatiin Obbo Abdiin sababaan maatii irraa ugguramaniif hin jiru, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa
Biroon Fayyaa Oromiyaa weerara Vaayirasii Koronaa ittisuuf waaltaalee koobaa kaa'insaa toorba sadarakaa naannootti qopheessuun akka hojjetaa jiru dubbata.
Birownii nama ganna 26 Paawondii miliyoona 10 bitatan.Goolii lamaan innii galchee waliin West Brom West Ham 4-0 moote.
Birrii 3,000 argatetti horeefii asi gaheef. Obboo Dinquun gaafuma diqqaatuu waan haadhaa fi abbaa ufii biyyaan gargaaran laalaa guddate.
Birrii biliyoona hedduu ta hujii tanaan jalqaban jedhanillee namii karaa isiin itti cophxe afaan guutatee namatti hin jiru jiru.
Birriin 748, 000 ol tahu kan walitti qabame yoo tahu, inni hafemmoo meeshaalee garaa garaa fi garggaarsa waadaa seename tahuu kan dubbatan walitti-qabaan koricha, Obbo Nagaraa Dhugumaa, gargaarsichi karaa miidiyaa hawaasummaa lammiwwan alaa fi biyya keessaa irraa kan walitti qabame tahuu isaa himan.
Birriin Itoophiyaa dhibba irraa harka 17 gadi buute, eennuti wa jalaa argataa, eennuti ammoo miidhama?Itoophiyaan jireenna biyyaa oli qabuuf jettee gatii sharafa birrii isii harka 17 gadi buufte; tana jechuun ammoo doolarri Amerikaa tokko gara birrii Itoophiyaa 17tti jijiiramaa jechuu.Malli kun akka doolarri hedduun biyya seentu tolchuu taatullee akka birriin Itoophiyaa waa bituuf humna hin qabaanne tolche.Taatullee Dhaabi Maallaqa Addunyaa[IMF] damee Finfinnee ammoo malli gatii sharafa maallaqaa gad buusuu kun fala jireenna kufe ittiin ol qabanii biyya addunyaatti drogomsiisan keessaa tokko jedha.
Birteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uu ishee hamma Okoloolessa 31tti kan labsan ta’uu waadaa seenanii barnoota, caasaalee mootummaa fi waaltaa poolisii fooyyessuu dhaan biyyattii tokkoomsuun kan cimsan ta’uu illee dubbataniiru.
Biruma ejjaa kubbaan tumachaa oolanillee namichii goolii Ranjers eeguJak Alnwickkubbaa sadii qomatti guurratee goolii irraa dhowwee malee wannii sunii olitti itti gala.
Bisaan Billiqqoo,bisaan aanaa Dillootii baasanii godina Booranaa cufaa waliin gahuuf ganna kurnyan duratti jalqaban.Hujii tana akka abbaatti biiroo Interpiraaziyii Oromiyaatti jalqabe.
Bisaan Billiqqoo nama kuma dhibba hedduu dheebuu baasee,rakkoo keessaa ufi baasan jedhanii ganna 10n jalqabanitti akka war lafaatii fi bulchiinsii jedhetti tuubboon bisaanii duuddee,makiinaa dandaaahee,karaa irra ejaajja.
Bisaan bobmii itti gadi harcaasan jedhan kun Guaam irraa km 30-40 fagaatan. Amerikaan Guaam keessaa waraana 7000 qabdi.
Bisaan daakuuf nama lama qabdii metirtii 50 fi metirii 100 irratti dorgomaniif.
Bisaan Dilloo kun silaa ardaa akka Areeroo, Waacilee, Mooyyalee, Yaaballoo,Taltallee fulaa hedduu waliin gahan jedhanii karoorsan.
Bisaan Dilloo ykn Billiqqoo porojeektii bisaanii birrii biliyona hedduutiin ganna 10n duratti hujii jalqaban.
Bisaan Gannaalee kun dheebuu nama baasuu qofaa mitii silaa adoo akka jedhanitti ganna hedduun duratti bahanii waan qotanii midhaaniinuu facaafachuu dandahan.
Bisaan garbaa, jalaa haga gubbaa qabbanaahuun qilleensa naannoo qabbaneesa. Bisaan garbaa, jalaa haga gubbaa oowwuun ammoo naannoo oowwisa.Qilleensii garbaa oowwaan, qilleensa bokkaati.
"Bisaan garba Paasifik gamii Bahaaakka malee jalaan qabbanaa'an,gamii dhiyaa ammoo akka malee jalaan oowwan. Oowwii kun Indii gama Bahaatii bubbee fuudhee qilleensa oowwaa Indii gama Dhiyaatti geesse. Qilleensa kanatti bokkaa guddaan dhufe."""
"Bisaan haraa lafa Waleenso jedhanii hara torba,” nurraa fudhaan jedhan jaarroleen kora dhufan.Laftii sun lafa dheedumsa horiiti,bisaan sun durii dhaabii SORU jedhan qote.
Bisaan Hidhaa Laga Gannaallee ganna 10n duratti jalqaban. Akka warri lafaa jedhutti pirezidaantii Oromiyaa ka durii,abbaa Duulaa Gammadaatti jalqabsiise.
Bisaanii fi gaazii walti biifaa dhakaachaa,dullaa,caaccaba duloo (xaarmusii) fi woma argataniin wal akaahuutti jiran.
Bisaan kana baasuuf haga Nageellee Booranaatti boombaa km diriirsanii itti jiran.
Bisaan kana namii dandahu km 10-15 yaa’ee barbaadata. Boottiin bisaanii ammoo akka jecha warra lafaatti guyyaa 3-4 turee dhufan “Namii dhabsuu fi limaallima oolee bula.”
Bisaan kun mana akimii Oromiyaan jaaretellee akkuma sun irraa fudhate.Tana maleellee Karrayyuun paarkii lafa isaaniitti jaaraniin lafa dahbuutti jiran.
Bisaan kun mana barumsaa durii innii itti barate Guddinnaa Tumsaa jaareef irraa fudhate.Bisaan kun karaan baaburaa Finfinnee Jibuutii deemulleen gargar kutan.
Bisaan kun silaa aanaa baaddiyaatii fi dira Nageellee Booranaatii fi dheeda hedduu dheebuu baasan.
Bisaan laga Gannaalee ka nama dhibba hedduu dheebuu fi beela baasa jedhanii ganna 15 duratti jalqaban akka aabba Abbiduubii jedhetti dhadhuma ibidda bu’e tahe.“Waan bisaan kanaa haasahuunuu ya nu jibbisiifte.”
Bisaan Laga Gannaalerraa Gujii Bahaaf galchuuf ganna 10n dura jalqaban ‘dhadhaa ibidda bu’e tahan’ irra deebi'anii hojjatan 'abdiitti jira’
Bisaan nafa keessaa diqqaachuu dhowwuuf glucoise itti dhaaban
Bisaan qulqulloo qabachuu dhabuun akka obbo Taarikuutti,ummata fayyaa hin qamne ka ufiifii fi biyyallee gargaaruu hin dandeenne qabachuu taati.Mootummaan naannoo Oromiyaa tana beekee nama bisaan qulqulloo waliin gahuuf harka amma jiru 54 irraa oli guddisuuf hujiitti jira.
Bisaan sunuu akka aabba Abbiduubii jedhetti nama humna qabutti bitata.Akka aabba Abbiduubi jedhutti namii bisaan dhabee akka hin jiru. Nageelletti “bootteen ummata qulaamsuutti jiran.”
Bishaan dallaa waldaa kirstaanaa keessaa dhufa jedhan kana burqaa isaa beekuu baannus gatii utuu itti hin basin tola kan argatan ta’uu dubbatu jiraattonni kun. Jiraattonni kun akka jedhanitti bishaan baduun kun ibsaan dhabamuu isaa waliin kan wal qabate ta’uu illee ni dubbatu. Aadde Faaxumaa Nuuruu jedhamu. Rakkoo hundumaa irra kan hammaatu dhabamuu bishanii ti jedhu. kana dura bakki kuufama bishaanii bulchiinsa magaalaatiin tolfame amma gogeera jedhan. Hanqinni bishaanii Finfinnees ta’e magaalaalee ka biroo keessa jiraachuun kan wal falmisiisu miti jechuu dhaan Meleskachoo Amahaa Finfinnee irraa gabaaseera.
Bishaan Dhugaatii Barbaada Guyyaatti Haga KM 15 Yaana:Jiraattota Godina Booranaa
Bishaan dhugaatii qulqulluu dhaba irraa ijoolleen bishaan argamee dhugan garaa yaasaa ykn baasaan rakkataa akka jiran dubartoonni da’uumsatti dhiyaatan kanneen daa’ima xixiqaa qaban rakkoo keessa jiraachuu dubbatu.
Bishaan galoo galaanaa pershiyaa addunyaa irratti kanneen tarsimoo qabeessa ta’an keessaa tokko akkuma ta’e oomishinii zayiitii boba’aa addunyaan qabdu sadii keessaa harkii tokko achiin darba.
Bishaan illee laga naannoo jiru dhaqanii waraabbachuuf ganama barii sa’aatii kudhaniin toora qabachuuuf manaa ba’u. kaanis bishaan xarmusii highland tokko hanga qrshii 15tti bituun fayyadamu.
Bishaan laga Abbayyaa 100 keessaa harka 86 kan qabduu Itiyoophiyaan mirga uumamnii kenneefiin akka hin gargaaramne gochuu kan danda’uu tokko iyyu hin jiru kan jedhan Dr Silashii Baqqalee.
Bishaan Laga Awaashii fii Haroo Basaqaa guutee dhangala'uun wal qabatee, Magaalaa Mataaharaa fi Aanaa Fanitaalle keessatti qofa yoo xiqqaate namoonni kuma 25 qehee isaanii irraa buqqa'anii jiru.
Bishaan Malee Jiraachuu Hin Dandeenyu: Barattoota Moraa Awaaroo
Bishaan qulqulluun naannoo waan hin jiraanneef bishaan galaanaa soogidda qabu lubbuu oolfachuuf dhugaa jirra waan ta’eef inni immoo fayyummaa keenya balaa irra buusaa jira, yoo dhukkukbsannes ibsaan waan hin jiraanneef hospitaalli tajaajila fayyaa kennu hin jiru jireenyi keenya balaaf saasilamee jira jedhan. Reeffi namootaa daandii irratti kufe qaamni kaasu waan jiraanneefis fooliin dhufu ammas dhibee ka biroo dhaqqabsiisaa jira kanaaf hawasi addunyaaf lammiiwwan keenya naannoo addunyaa gama danda’ameen akka nutti birmatan waamicha dabarsina jedhan.
Bishaan ujummoo/boombaan bu’uu fi qulqulluu dha jedhame immoo keellaa dallaan marfamee jiruuf Xabala Maaramii bakka jedhamu keessaa ti. Dubree ka biroo Meleskachoon haasofsiise Caaltuu Taaffasee jedhamti. Bishaan kun qulqulluu ta’uu fi dhiisuu isaa hagas waanan beeku hin qabu jetti. Bishaan dalallaa waldaa Kirstaanaa keessaa argama jedhan kana waraabbachuuf ergan asitti deddeebi’uutti ka’ee baatii lama guuteera kan jettu Caaltuun daandiin ujummoo bishaanii mana koos jira garuu bishaan hin qabu jette.
Bishooftuu,Shaashamannee fi Adaamaatti lammeessoo,sadeessoo fi abreessoo tahee walti aane.
​Bishooftuu waajira abboota Gadaatti bilbiluu dhaan abbaa Gadaa Maccaa Takkaalaa Dhinsaa haasofsiisnee jirra. Abbaa Gadaa Taakkalaan miseensa koree hoji raawwachiiftuu gamtaa Abboota Gadaa Oromootis.
Bishoon intala durbaa Dimbitii Bishoo Aleksaandar jedhmu godhatte. Dimbitiin immo ijoollee godhatte 6 keessaa Dr Neville Aleksaandar angafa.yeroo ammaa yunvarsitii keep Taawoon kan Afrikaa kibbaa keessatti projeektii “The study of alternative education ” jedhamuuf Daarekteera.Sochii farra Apaartaayiid keessa waan turaniif jecha bara 1964 hanga bara 1974 jechuun waggootii 10..f odoola Roobiin keessatti Neelson maandeelaa fi Waalter sissiluu faa waliin hidhaman. Ergan hikamani boodas hanga bara 1979 jechuun waggootii 5f mana keessaa akka hin baane uugguramuun barsisuu illee dhorkamu dubbatan.
Biskileettii ammoo nama tokkoo qabdii ganna 24 keessatti barana nama biskileettiin dorgomuuf argatte.
Bitooessi ji’a Seenaan dubartootaa itti yaadatamu. Imbaasiin Amerikaa han Finfinnees ji’a kana keessaa qophiiwaan dhimma kanaaan wal-qabataan adda addaa gochaa ture. Dhuma ji’a irrattimoo mata duree
Bitooteessa 9 bara 2018 prezidaant Uhuruu Keenyaattaa fi hogganaan mormituu Raa’ilaa Odinagaa harka wal qabuun fedhii biyyatti irratti hirkachuun adda addummaa keenya irratti hojjanna jedhanii turan.
Bitooteessa 9 immo ilmii isaanii Siidraak Getaachoo yeroon dirree xayyaaraa Boolee dhaqqabuu waan dadhabee jecha xayyaarri isa gatee Naayroobi deeme.Kanaaf borumtaasaa isaa Bitooteessa 10, 2019 xayyaara ganamaan gara Naayroobiitti deemu fudhachuu akka danda’uu itti himan jedhan harmeen isaa.
Bitooteessa Saddeet “ Guyyaa Dubartoota Addunyaa”
Bitootessa 11 sun nama 1500 dhumate 1400 ammoo asi cophxeen isaanii hin beekamne.Kuma hedduutti madaahe.Tana qofaa mitii akka gabaasa gara garaatti nama miliyoona 1 fi kuma 400tti bishaan hin qamne.Bisaan qofaa mitii nama kuma 500 mana dhabee dahoo keessatti gala.
Bitootessa 15 bara 2011 jechuun dilbata darbe Gimboot torba deggertoota fi miseensota isaa waliin Baahir Daar keessatti wal ga’ii geggeessuuf beellama qabatee ture.
Bitootessa 20 bara 2013 irraa egalee, qajelfamni vaayrasii Koroonaa ittisuuf Fulbanaa 25 bara 2013 bahe akka hojii irraa oolu abbaan alangaa waliigalaa, ka federaalaa beeksisee jira.
Bitootessa 4 bara 1921 Congresiin Ameerikaa loltoota Ameerikaa kanneen lola addunyaa tokkoffaa irratti wareegamaniif eenyummaan isaanii hin beekamne akka adda baafamu raggaasise. Kanaaf siidaan awwaalcha loltoota eeyummaan isaanii hin beekaminii illee achitti argama.
Bitootessa 8 guyyaa dubartoota addunyaa waliin kan wal irra ole, sadarkaa addunyaatti lakkoobsi dubartoota miseensa paarlaamaa ta’anii dabalaa deemus garuu sirna to’annaa dhiirotaa jala jiru hin hambifne.
Bitootessa digdama dabre, hoogganoota biyyoota lameenii gidduutti haasawa telefoonaa geggeessame irratti yaada kana dhiheessan – Prezidaant Traamp. Haasawa telefoonaa sanaa booda kana kana dubbatan – Traamp, walga’iin isaanii Mr. Puutin wajjinii yeroo fagootti akka hin taane beeksisan.
bitootessi 8 guyyaa biyyitii hedduun waan rakkooo haawwanii fi ijoollee dubraa irratti mari’chaa,waan isaan argachuu malan dubbachaa waan isaan keessa dabaran keessa jiranii fi itti yaahanii mari’atanii addunyaallee gurra buusan.Minsiterri haajaa alaa Amerikaa ammoo guyyaa dubratoota addunyaa baranaatti, haawwan biyya jiranitti bulchiinsa dansaa bulchaa, waan jireenna namaa jijjiiraa hojjachaa rakko haawwanii fi ijoollee dubraa irra geettu dubbachaa fala itti barbaadan jedhee badhaase.Badhaasa baranaa ka hagii guddaan biyya Musliimaatii kenname kana dubartoota biyya 10tti aragate.Hujii prezdaantummaatii haga hujii gaazexeessummaa hojajtanitti argate.Jarii badhaafame kun hagii tokko ka biyya ijoollee dubraa itti barsiisuun wanjala taatetti dhossaan barachaa nama hedduu fkn tahan faha.Minsiteri haajaa alaa Amerikaa Hilary Clinton hujiin akkanaa tun waan jabeessuu malan jedhu.Mee MP3 tana irraa oduu guyyaa dubartootaa caqasaa.
Bitootessii Ji’a Rakkoo Dubartootaa Irratti Mari’achaa,Jabeenna Isaanii Ammoo Faarsaaniif
Bittaa, Gurgurtaa fi Tajaajilawwan Biroo Dhaabuun Mormiin Oromiyaa Keessatti Geggeeffamu Guyyaa Afuraffaaf Itti Fufe Jedhama
Bittaawwan kun martinuu caal baasiin utuu hin raawwatin ta’uu dubbatan. Kanaaf akkaataan bittaa sun malaammaltummaa hamaan kan ittiin geggeessame jedhan.
Bittisee,isiin ammoo nama dubbii fala itti dhaban faluun beekamu. Nama yaadaa bal’aa biyyaan bulchan,dubbiin fixan,nama araarsanii fi biyyaa fala tahu qabu.
Biwootiin nama ganna 29 km 42 2:10:34 fixxe.Keytaaniin ammoo km tana 2:24:25 moote.Namii Keenyaan abdatte Willson Kipsang afreesso bahe.Atileetiin Amerika dhalootaan Eertiraa Meb Kilfezigi torbeessoo bahe.
Biyattiin boba’aan badhaate kun bara 2011 hoogganaan ishee yeroo dheeraa Mohaammad Gaadaafii erga aangoo irraa darbamanii as jeeqamaan raafamaa jirti.
Biyonni talaaliin kun keessatti kennamu ka biroon Keniyaa fi Gaanaa ta’u fi kunis torban dhufu kaasee kan kennamu ta’uun ibsamee jira.
Biyoonni lamaan akka lolaaf wal hin barbaanne bara 2000 walii galtee irra ga’uu isaanii ibsichi yaadachiisee tarkaanfiin waraanaas furmaata waan hin taaneef, gam lamaanuu akka irraa of qusatani akkasumas furmaata siyaasaa akka barbaadan Yunaayitid Isteetis waamicha dabarsuu ishee beeksiseera.
Biyoonseenis harka duwwaa manatti hin galle. Albamii wallee vidiyoo fi sagaleen baate “Leemaneed” jedhamuun badhaafamtee jirti.
Biyootii afriikaa hedduu kanneen looltoota isaanii gara somaaliyaatti erguun al-shabaab waraanaa jiran keessaa Itiyoophiyaan tokko ta’uun ni yaadatama.
Biyootiin gaanfa Afrikaa keessaa caamaa maudaten kan ka’e, Itiyoophiyaa keessattis rakkoon kun akka jiru gabaasamaa jira. Jiraattonni godina Harargee Bahaa akka jedhantti, roobni akka dur baratameetti roobuu erga didee waggaa sadii guteera.
Biyya 100 olitti irratti wal dorgomee biyyitii kubbaa miilaatiin addunyaa keessaa faarsan Biraazil madaaliyaa tokko qofaan keessaa galte.
Biyya 12 tapahtee torbaan sadeen sun keesastti gooli 49 gale.Dorgommiin baranaa tun 14essoo.
Biyya 12tti Waxabajjii 16-30 magaalaa Polaandi 6tti taphachaa bahee goolii 60 galee marroo 19 taphatan. Jermeniin Ispeeniin walti martee 1-0 mootee waancaa fudhatte.Jermeniin tana waliin marroo lama shaampiyoonaa taate.
Biyya 16 Afrikaa dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa ka qaraatii dabran keessaa ta qaraati.
Biyya 16 guyyaa 23tiif marroo 32 taphata.Biyya hedduutti ijoollee isaanii kilabii biyya alaa keessa tapahtan yaammate.
Biyya 16 torbaan tokkkoon duratti jalqabee Kooiryaa Kibbaatti itti jiran. Afrikaa keessaa Giinii,Senegaal,Zaambiyaa fi Afrikaa Kibbaatti keessatti dabre. Amma Senegaalii fi Zaambiyaa qofatti hafe.
Biyya 16tti walti dhufa.Namuu jabeennaa fi qarooma ganna hedduu kuufachaa bahe guurratee diidatti wal ilaallachuuf.Dorgommiin Kubbaa Miilaa Afrikaa(Cup of The Nation) akka amma jirtu kanatti guddoo oowwaa deemuutti jirti.
Biyya 16 walti hafan tokko tokko isaaniitii doolara miliyoona sagal sagalii,afran walti hafani ammoo tokko tokkoo isaaniitiif doolara miliyoona 14,ta sadarkaa afreessoo taateef doolara miliyoona 18,ta sadeessoof doolaa miliyoona 20, ta lammeessoo taatee miliyoona 24 fi ta tokkeessootiif ammoo doolara miliyoona 35 kenne.
​Biyya 205 itti dhufee, atileetota 11, 000 irratti wal dorgomuutti jira, nama kuma dhibba hedduutti bahee daawwataa miliyoona hedduutti TV fi interneetiin daawwiif faana jira.
BiyyA 32 Biraaziltti wal sukkuumaa bahee Arjentiinaa fi Jermeniti walti hafe.
Biyya 32 dorgommii FIFA 2018 dabaran garee A,B,C,D,E qoodanii taphachiisan.
Biyya 32n dorgommii waan kubbaa miilaa addunyaa tanaa dabaran keessallee dandeettiin isiitti urraa jira.
Biyya 32ti wal yaa’ee 16ti walti hafa. Hagii walti hafu ammaa gamisaan ya beekan;Poortugal,Uraagaay,Kirooshiyaa, Faransaay, Meksikoo,Beljiyeem, Ingilaandi..
Biyya 52 garee 13 wal qoodee marroo marroon taphata.Haga ammaa maroo 77 taphatanii goolii 100 caalatti gale.
Biyya 92 itti dhufee atileetota 2,920 tahanitti dirree magaalaa Penyongchaangi keesstti wal cabbii irratti waldorgomuutti jira.
Biyyaa baafamuu Marks ilaalchisee New Yourk Times akka jedhetti angawoonni Itiyoopiyaa kamisa darbe mariif isa waamanii jimaata walakkeessa halkanii booda xayyaara utuu hin seensisin dura, sa’aatilee saddeetiif buufata xayyaaraa keessa tursan.
Biyya Adda Addaa Irraa Dhufnee Nagaan Waliin Jiraanna: Lammiiwwan Ameerikaa
Biyya Afghanistaan, kutaa Koost ka jiru Masjiidhaa mooraa waraanaa keessa jiru tokko irratti, dho’insa dhuka’aa of wareegdotaatiin yoo xiqqaate namoota 26 ajjeesee, ka biroo 50 madeessuu isaa – waraanni biyyattii beeksisee jira.
Biyyaa fi biyyeen Uraagaay namicha biyya isii ka marroo lamaa sadiillee tapha irratti dallanee ilkaanin nama nyaate,Suhaarez eegatti.
Biyya Afriikaa Kibbaa magaalaa Darban, darbees naannoo Aleksaanderiyaatti jiraattonni jecha gaggeessitoota dhaabbilee siyaasaan dahatanii balaa dhaqqabsiisuus dubbatanii jiru.
Biyya Afrikaa gama Kibbaatti argamtu – Lesuutuu keessatti, jalqaba torban kanaa irra eega hoogganaan waraana biyyattii ajjeesamanii booda, yaaddoon daran hammaataa jira.
Biyya Afrikaa ta barana jabeenna kubbaa miilaatiin guddoo guddatee FIFAn Sadarkaa kenneef,Giinii
Biyya Afrikaa tokkotti hafte Senegaalillee hardha 1-0 keessaa galchan taatullee Senegaal barana goolii afur galfattee gurraan galte
Biyya Afrikaa tokkottiin FIFA 2018 keessatti hafte Senegaalillee 1-0 keessaa galchanii taatullee Senegaal barana goolii afuriin galfattee gurraan biyyatti galte
Biyya Afrikaa xiqqoon – Gaambiyaan har’a, Koomishina miseensota 11 of keessaa qabu hundeeffatte.
Biyyaa kan baqatan waggaa kudha tokko dura yoo ta’u amma biyya keeniyaa Buufata baqataa Keessa jiraatu. Abbaa ijoollee Afurii, ogummaan ammoo barsiisaadha. Obbo Taarikuu Garbii, dhalataan Oromoo buufata baqataa Dadaab keessa jiraatan ‘yoo waaq jedhe gaaf tokko biyya kootti galeen hojii barsiisuutti deebi’aa jedhu’ Haala jiruu fi jireenyaa keessa jiran; odu gabaasaa VOA Naayroobii Galmoo Daawit’tti himanii jiru.
Biyya akka akkaatti bahee aadaa ufii itti agarsiifachuutti jira. Dhaaba qorannoo fi muuziyeemii Amerikaa addunyaatti beekkamu,'Smithsonian Institution’baruma baraan aadaa,seenaa fi faaya biyya gara garaa adduyaan wal barsiisutti aadaa biyya heddduullee akkana agarsiisuutti jira.
Biyya akka Chaayinaa fa ammoo mootummaan XI Ping waan namii hojjatu cufaa keessuma seenee oolmaa fi bultii nama dhowwaan himatan.
Biyya akkana taphatan tana keessaa 6 ammoo 3-0 wal moo’an.
Biyya alaa irraa Somaaliyaaf liqaan dhaabatoota adda addaa irraa kenname Doolaara Biliyoona shan caalaatti kan shallagamuu ta’uun ibsamee jira.
Biyya alaatii fi biyya keessallee jara kanaa horii miliyoona hedduu walti guuruutti jiran.Namuu garuma jiruun baqachuutti jira. Teessoo mootummaa Soomalee,Jijjigaa keessaayyuu nama kuma hedduutti baqatee hagii guddaan Harargee qubate.
Biyya alaatti haadha maatii tahanii,hujii hojjachaa,barachaa deemuun hin jabaatti maanti asiin si gahe jennaa;
Biyya Alaatti Mormii Dhageesisnuuf Firoottan Keenya Biyya Keessaa Dararamuu: Dhalattoota Bulchiinsa Naannoo Somaalee
Biyya ambashaa qayyaa qamaleen hin dhiituu
“Biyya Ameerikaa dhaquun barbaada. Sababaan isaa biyyi koo amma illee waraansa keessa jirti. Abdii tokko malee jiraachaa jirra. Yoon Ameerikaa deeme, mana barnootaa deemuun danda’a.” jedheen abdadhe, jedha – Abdul-aziiz
Biyyaa Ormaa keessatti dhalatanii guddachuun biyya ofiif quuqamuu nama hin dhorku
Biyya balaa kana keessaa harka qabdii jedhan maqaa hin dhoofnee akkasumas raga sana dhugoomsuu ifa hin goone.Himatii kun Ibsa mootummaan Federaala Somaaliyaa duraan baase waliin wal morma.
Biyya Canada, Edmonton keessa kan jiraatu lammii Oromoo abbaa qabeenyaa mana nyaataa fi weellisaa Habtamu Lamuu Adolessa bara 2019 qabee harka qalleeyyii fi namoota daandii irra jiraatan jalqaba ji’iaa yeroo mara nyaachisuu isaa dubbata.
Biyya C-A-R-keessalleetti inamii gama amantiitiin rakko guddoo keessa jira. Achitti ammoo namatti maqaa amantiitiin wal hadha.Lola amantii kiristaanaa fi musliimaa nama hedduu fixe.
“Biyya deemee yeroo sun rakkob aayee arge.Nama baayyee mataan dhukkubu arge.Mucatti wayii asumaa achi fiigdu arge maal taatee yoo jedhu hin maraattee jedhan,Sana irraa yaadu jalqabee jetti.”
Biyya dhiba kana fedhin abbaatiin irrati laalan keessaa United States, Britain, Brazil, Afrikaa Kibbaa fi Indii.AZD1222,qorsa yaalii koronaa sadeen Amerikaan yaalii sadarkaa sadeessootiin nama irratti laaluutti jiran keessaa tokko.
Biyya diiguuf qaamotii sosso’an waliin wal ta’an kanneen ittiin jedhaman hooggannota godina Walaayittaa dabalatee namoonni 26 hidhamuu isaaniitti aansuu dhaan walitti bu’iinsa uumameen namoonni shan du’uu isaanii fi lakkoobsi isaanii kan hin beekamnin immoo madaa’uu isaanii itti aanaa bulchaan naannoo uummattoota kibbaa obbo Ristuu Yirdaaw beeksisaniiru.
Biyya duraan Kolonii turte – Jabutii dhaa ala, biyyoota ollaa sanaa humna qabeeyyii – Itiyoophiyaa fi Keeniyaa daawwachuuf jiran. Eega Keeniyaan bara 1963 kolonii irraa bilisoomtee as, prezidaantiin Faransaay biyyattii daawwachuun kun ka duraa tahuuf jira.
Biyya Faransaay, magaalaa Biyaariiz, bakka korri waggaa biyyoota duureyyii G-7 jedhamanii itti geggeessamaa jirutti, Wixata ganama, Prezidaantii Faransaay, Emaanu’eel Maakiroon waliin ibsa gaazzexeessotaaf kennan irratti kana dubbatan.
Biyya Faransaay magaalaa Paaris irraa sa’aatii tokkoo fi walakkaa fagaatee bakki jiruu fi Jangle jedhamu daangaa Faransaay fi Ingilaand irratti argama. Magaalaan isaa kaalee jedhama.
​Biyya guddatte tanatti ijoollee akkamiin guddifachuu malan? Amantiin ijoollee maan maan barsiisuu malte jennee wa gagaafanne.
Biyya guddattetti aadaa fi afaan jabeeffachaa ijoollee amalaa fi adaba qabdu horachuuf maanti maan tahuu male, guddinnii aartii Oromoo hoo eessa gahe?
Biyya guddoo ijaaruuf abjuu qabnu dhugoomsuuf karaa nagaan ala filannoon biraa ykn karaa gabaabaan biraa hin jiru kan jedhan prezidaant Saahlaworq kanaaf hundi keenya nagaa keenya jabeessinee akka eegnuuf hundaa caalaa yoo nagaan jeeqame kan gidiraan irra ga’u maqaa haadhaan jabeesseen isin gaafadha jedhan.
Biyya haadha deessuuf addunyaa irratti hamaa dha jedhamu NIjeer ta’uu gabaasni ba’e hubachiiseera.Dubartoota da’an sadii keessaa harka tokko qofatu carraa ogeeessa deesiftuu argachuuf danda’a. Shamarran immo waggaa 4 qofaaf barumsa argatu.
“Biyya haawwanii fi ijoollee akka malee keessatti lubbuu dhabanitti doktorii hujii hin qamne,doktorii hinqaxaramanin, akimiin hinqaxaramne jirachuu hin malle.”
Biyya hedduutti dubartiin mirga filuu, filatamuu,makiinaa oofuu,barnoota barachuu,dhiirsa malee gadi bahuu, dhiiraan wal qixxee hujii hojjachuuf carraa dhabuu fi waan hedduu dhabde.
Biyya hedduutti humna ijoolleetti taphata Gammoojjii Sahaaraa Gama Kibbaatti ammoo nama miliyoona 4 tahutti jireenna sun keessa jira
Biyya hedduutti nama ufii Chaayinaa baafachutti jira Dhaabi Fayyaa Addunyaa,WHO Vaayireesin Koronaa Fayyaa Addunyaatiif Balaa Jedhee Labse
Biyya hedduutti qorsa dhiba kana hojjachaa addoo addunyaatti gadi hin baamnee ammoo waan innii nama tolchu ilaaluutti jira.Dhaabbileen dhibiin ammoo haga wannii shakkan dhuftutti hujumatti jiran.
Biyya hedduutti qorsa hojjachuutti jiran kana adoo biyyatti hin fudhannee waan innii nama tolchu nama irratti ilaalan.Qorsa kana hojjattoota fayyaa Keenyaa 40 irratti laaluutt jiran.
Biyya hedduutti walabummaa amantii ummata isaanii dhiibuutti jira
“Biyya hedduu waliin taphannaa, Awurooppaa, Afrikaa, Eezhiyaa fi hedduu waliin taphanna,balbaltii teenna namuufu banaa,”jedha.
Biyya Hindii keessatti lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaan qabamanii miliyoona kudhanii fi kuma dhibba lama, kanneen du’an immoo kuma dhibba tokkoo fi kuma afurtamii saddeet.
Biyya hollaa Timoor bahaa keessaa roobi yandoon balaa lolaa dhaqqabsiisee fi dachiin dugdee magaalaa guddoo Dilii fottoquu isaan namoonni 21 du’uu angawoonni dhaabolii oduuf ibsanii jiran.
Biyya hookkaraan rakkattu - Somaaliayaa keessatti, gochaan haaraan, kan namoota murtii-seeraa malee ajjeesuu gochaa sammuu namaa jeequ ta’ee jira.
Biyya irraa ka’anii gara Somaaliyaatti eega imalanii booda magaalaalee biyyatti lama irraa Roobii Hagayya 9 fi Kamisa Hgayya 10 bara 2017 galaana irraa gara YamanTti imaluu kan jalqaban lammiwwan Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa dhuma irratti kanneen seeraan ala nama deddebisaniin galaanatti darbamuu isaanii dubbatu. Hedduun galaanaan nyaatamanii du’an. Hangi tokko immoo lubbuun hafuuf carromanii jiru. Kanneen lubbuun hafuuf carrooman keessa dubartii ulfa baatii 7 garaa qabduutu jira.
Biyya isaanii fi uummata isaanii gargaaruuf kanneen sochii adda addaatti jiran – lammiwwan Itiyoophiyaa ala jiraatan ka jiran ta’uu ka dubbatan – Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-mariam Dessaalenyi, “kanneen faallaa sanaa dhaabbatan” – ittiin jedhanis ibsanii jiran. Keessumaa, kanneen “humnaan mootummaa gargalchuuf hojjetaa jiru” jedhan ilaalchisee ennaa dubbatan, “qabsoo hidhannootiin mootummaa garagalchuu yaaluun, waan hiika kennu miti” – jedhan.
Biyya isaanii keessa waraana Amerikaa kan qubsiisanii jiran Jaapaanii fi Koriyaan kibbaa fageenya misaa’eelli koriyaa kaabaa dhaqqabuu danda’uu keessa jiru.Trillerson sana booda gara Chaayinaatti imaluuf jiru.
Biyya Jarmanii keessa waggoota 32f kan jiraate Gazexxessaa Yaareed Terfaa Dibaabaa dhalatee waggaa 10ti maatii isaa waliin gara Jarmaniitti godaane.Yaared Jarmanii eega seenee booda Oguuma gosa adda addaa barate.
Biyya Kaameruun, magaalaa Daaraak keessatti gurmuun shororkeessotaa Boko Haraam haleellaa geggeesseen, eega loltoonni 13 dhumanii, siiviloonni lakkoobsi hin beekamiin hedduun dhumanii booda, Mootummaan biyyattii waraana isaa gara daangaa gama Kaabaa , Naayijeriyaa fi Chaadiin daangessuutti bobbaasee jira.
Biyya kana keessatti baatilee hedduuf jeeqUmsi siyaasaa gaggeeffamaa eega turee booda gamtaan mormitootaa uummanni akka mormii itti fufuu gaaftan. Kunis prezidaant Jooseef Kabilaa yeroo itti filataman eega xumuratanii booda amma prezidaantii biyyatti jenne hin fudhannu ka jedhu. Kabilaan barri aangoo isaanii Wixata darbe xumurame. GaruU gareen isaanii Kabilaan aangoo irra turu jechaa jiran. Kun aangoo irra turuuf fedhii qabaatee miti jedhu.
Biyya kana kessatti dhalachuu, Oggaa 35 ta’u, fiYoo xinnatee ogaa 14 Yunaaytid isteets kessa jirachuu akka qabu dubbata.
‘Biyya Kanatti Rabbumti Nama Haa Eegu Malee Poolisiin Nama Eegu hin Danda’u’ Baqataa Oromoo Biyya Afriikaa Kibbaa Jiraat
Biyya Keeniyaa keessatti yoo rakkoon shororkeessitootaan bakka tokkotti mudatu baqataan Dhadhaab keessa jiraatu rakkoo hedduuf saaxilama jedhu baqattoonni Dhadhaab jiraatan.
Biyya keenyaaf dhaloota oolchuuf jecha tarkaanfii cimaa kana caalu fudhachuun keenya ifaa ta’uu qaba jedhan.
Biyya keenya haleellaa shororkeessummaa irraa eeguuf, tarkaanfiin kun barbaachisaa dha – jedhu – Prezidaant Traamp. Dhaabbatoonni baqattootaa garuu, baqattoonni eega qorannaa cimaa keessa dabaranii booda, ehama qubannaa argatu – jechuun falman.
Biyya keenya keessa bakka duwwaa guddaatu jira. Namni oguma fayyaa waan qabaateef akkaataa bulchiinsaa beeka jechuu miti. Kanaaf bakki duwwaan kun waan beekamuuf, naannoo bulchiinsaan beekumsa agachuun akka irra jiraatu waan itti amanameef, hojjettoota mootummaa fi namoota dhuunfaa dhaqqabuuf yaalii goonee jirra jedhan obbo Isheeteen.
Biyya keessaa fi alalleetti nama hedduutti Oromoo hiriira mormii irratti lubbuu dhabaniif gadduuf mataa haadate wayaa gurraattiillee naqate
Biyya keessaa fi biyyootii alaatii marsariitii dhaanis haa ta’u hordofanii kanneen dhiifamni godhameef keessaa kana dura manneen hidhaa turanii, murtii kanneen argatanii fi 250 ta’an sertifikeetii labsicha irra taa’ee jiru argatanii mana hidhaatii gad dhiifamaniiru. Gama Kanaan mana hidhaa keessatti han hafe hin jiru. Kaan immoo asuma biyya keessaa yakka adda addaan himatamanii kan turan qaamaan dhiyaatanii kan fudhatan 313 kanneen ta’an jiru.
Biyya keessa haalli jiru wayyaawaa ta’uu kan dubbatan aadde Kaddijjaan jijjiiramni dhugaan dhufnaan biyya ofiitti deebi’uu irraa boodatti hin jennu jedhan.
Biyya keessatti seera tumtoota paartilee lamaan waliin hojjachuun Baaydiin beekamoo dha. Garuu yeroo falmiin kaadhimamatoota paartii Demokraatootaa giddutti baatii Bitooteessa dabree gaggeeffame sana Baaydiin paartii dimookraatootaa har’a jiruuf nama yaada giddu galeessa qabu miti jechuun qeeqa dhiyaate Baaydiin of-irraa faccisanii turan.
Biyya keessattis ta’e naannoo daangaa irratti maddi rakkoo jiru tokko jedhamaa kan jiru yoo ta’u deemsii maraannaa akkasii yaada hundumaa miidhu waan ta’eef jecha uummata walitti buusaa aangoo isaanii mijeeffachuu kanneen yaalan seeraan akka gaafatamaniif kanneen nagaa fi misooma fedhan martii seera qabsisuu qabu jechuun itti aanaa prezidaantiin bulchiinsa nannoo Tiraay dubbachuu isaanii Mulugeetaa Atsibahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Biyya keessatti waggoota shanii fi misooma hawaasummaatti hirmaachuun kan hojjete si’a ta’u yeroo ammaa dhaaba harmee Education for Development Association, jedhamuu fi godina Arsii keessatti argamu keessaa qindessaa sagantaa ta’uun hojjeta.
“Biyya keessatti yaada siyaasaatiin gargar tahuu malee hujii hamtuu irratti ammoo yaada tokkoon irratti walii galuu waan malleef dhaaabbileen siyaasaa cuftii bu’aa siyaasaa argachuuf kophaa yaahuu fi wal caaluuf fiiguu manna hujii hamtuu tana irratti walii gallee ergaa ummataa jabduu dabarsuu malan.”
Biyya keessa yeroo turteetti Diraamaa gaggabaabaa fi dheeraa Televiziyoona Itiyoophiyaa sagantaa Afaan Oromootiin kan dhihaatu qophii dhangaa irratti akkasumas waltajji adda addaa kan magaalaalee Oromiyaa keessatti qophaa’e irratti agarsisaa akka turte dubatti Keeyraat.
Biyya Kufe Kan Jeneraala Qabu Irra, Biyya Cimaa Ajajaa Kudhanii Qabu Wayya: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Biyya kufte keessatti jeneraalli kabajaa qabu jiraachuu hin danda’u. biyyi kufe jeneraala kabaju hin qabu jedhaniiru. Biyya kufe kan jeneraala qabu irra, biyya cimaa ajajaa kudhanii qabu wayya jedhan muummichi minsiteeraa Ahmed.
Biyya Laatiin Ameerikaa keessaa biyyi ka biraan vaayiresiin Koroonaa keessatti mul’ate Braazil qofaa dha. Har’a qofaa yoo xiqqaate biyyoota ka biroo shan keessatti vaayiresiin kun mul’tee jira. kanneen kunis Azerbajaan, Beelaaruus, Litweeniyaa fi Niwziilaandii fi Naayjeeriaa dha.
Biyya lolli bara 2011 kaasee goolu Yemen keessa godaantota fi baqattoota Itiyoophiyaa Kuma hedduutu jiraa jedhama. Warra kana kan gargaaru dhaabbata godaansa Internaashinaal Organaayzeeshin for Maaygreeshin [IOM] jedhamuudha. Dhaabbanni kun ‘haga danda’e baqattoota fi godaantota kanaaf deeggarsa taasisaan jira jedha.
Biyya Maalii Keessatt Waraanni Paartilee Wajjiin Marii Gaggeessaa Jira
Biyya manca’uu geesse utubaa dhugaa taane
Biyya mootummaa abbaa-irree fi cuqursaan bultu, kan gama Kaabaan Itiyoophiyaa daangessitu Ertiraa irraa dheessan baqattoonni gara kuma dhibba tokkoo tahan, yeroo waraansichi baatii Sadaasaa keessa mootummaa federaalaa Muummicha-ministaraa Abiyyi Ahimediin hoogganamuu fi ka taayitaan mootummaa naannoo Tigiraa harka isaa ture – Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay gidduuutti ka’e sana, Tigiraay, mooraalee baqattootaa afur keessatti galmaawanii qubatanii turan.
Biyya Naayijeeriyaa, kutaa Katsiinaa keessaa barattoota 300 ol dhiheenya butamanii fudhatamaniif, gareen fiinxaalessa Islaamummaa – Bokoo Haraam itti gaafatama fudhachuun, gurmuun kun gochaa shororkeessummaa isaa bakka dur maadheffatee jiru – Afrikaa Kaaba Bahaa irraa alatti babal’ifachuu isaa agarsiisa, jechuun hayyoonni akeekkachiisaa jiran.
Biyya namnii 658 vaayrasii koronaan qabamee lubbuun namaa 9 galaafatamee Kaameeruun keessatti kun labsame.
Biyya Niiwuzilaand magaalaa Kraayist Charch keessa kan jiran Masjiidoota lama keessatti Jimaata darbee Bitooteessa 15 bara 2019 amantoota solaataaf walitti qabaman irratti hidhataan dhukaasa banee namoota 50 galaafaate.Eenyummaan namoota kanaa qoratamee kan reeffi isaanii maatiif kenname haga ammaa namoota 12 qofa.
Biyya Norway, magaalaa Osloo keessatti – Onkoloolessaa 22 fi 23 walga’uudhaan, “Tumsa Uummatootaa Bilisummaa fi Dimookiraasiif” ka jedhamu tumsa polotikaa haaraa hundeeffachuu isaanii, ibsa ejjennoo facaasaniin kan ibsan hoogganoonni dhaabbatoota kanaa “PAFD yokaan, akka afaan Oromootti TUBD – jedhamuun kan waamamu tumsi polotikaa haaraan kun – akka ummatoonni Itiyoophiyaa keessaa marti gamtaadhaan sirna cehumsa siyaasaa fedhii uummatoota maraa irra madde hundeeffatan hiree kennaaf” jedhu.
Biyyansaan miseensa Kongiresa Uummata Oromoo jabaa fi duula “na filadhaa” paartichi geggeessu keessatti ka qooda guddaa fudhataa ture tahuu dubbatu, hoogganoonni paartichaa.
Biyya Ofii Keessaa Ba'an Iyyu Afaanii fi Aadaan Ofii Dagatamuu Hin Qabu
Biyya ofiin of labsattee republiikii somaalee laand keesaatii flannoon bakka bu’oota parlamaa biyaatii fi naanolee jalqabamee jira.
Biyya ollaa taate Jabutii irraa shofeeroota lafa dheeraa oofan irratti bulchiinsii naannoo Tigraay Ugguura kaa'ee jira.
“Biyya Ormaa Dhaqee Wannin Baradhe Tokko Yeroo Kiyya Sirritti Fayyadamuudha”
Biyya Ormaa keessa jiraannuus Aadaan Ofii Dagatamuu Hin Qabu !
Biyya paartileen morkattootaa ejjennoo waliinii hin qabaanne keessatti mootummaan ce’umsaa haa hundeeffamu jechuun biyyattii jeequmsa hamaaf saaxiluu dha jechuu dhaan paartileen morkattoota naannoo Amaaraa keessa sosso’an beeksisaniiru.
Biyya Puertoo Rikootti bisaan lafatti gadi dhiiftee elektirii ciccirtee nama tokko caalaa galaafattee.Ammallee naannoo Dominican Republic keessatti akka balaa sodaatan.
Biyya Ripuublikii Somaaliyaa – Somaaliilaand keessatti, haala Awwadaay keessatti uumameen wal-qabtee Roobii dabre kana, dhalattoonni Oromoo lama ajjeefamuun gabaasamee jira. Oromoonni achi jiraatanis, gochaa haaloo-bahuu fakkaatu kanaan, nagaa isaaniif sodaachuu himatanii, gama lamaanuu akka gochaa kana dhaaban iyyataa jiran.
Biyya saddeetitti walti hafuuf yaa’a. Amma Noorweeyi, Ingilaandi,Faransaayi, Jermeniinii fi Amerikaatti dabre.
Biyya tamitti moo'ee mootummaan galata?Soddomii lamatti addunyaa walti duulee 2tti shaampiyoonaaf walti hafe; Kirooshiyaa fi Faransaay.Biyyiti tun lachuu km 7,685 wal irraa fagaatti.
Biyya tana akka bulchootii akka Amerikaa faati biyya bulchoota mataa jajjaboo qaban jedhanii waan mataan wal qaban. Biyya tana paartii sooshalistiitti bulcha.
Biyya tana bara 1999 haga 2013 Hugo Chaavezitti bulchaa bahe. Innii lubbuu dhabee jennaan Nikolas Maduuroo itti dabre.Maduuroo bara 2012 keessa itti aanaa pirezidaantii tolchanii filan.
Biyya tana ganna 38 caalaa Jose Eduardo Dos Santositti bulchaa bahe.Duruu ufumaan kaardii filannoo ufii buusa
“Biyya tana jijjiira, biyya guddisna jedhanii bara 1997 jalqabanii lafa fudhatanii waadaa galan.”
Biyya tanatti wannii namii jechaa bahee ‘eeyee Mugaaeen dhuguma baanee’ warra tana dide ammoo ulee fi arraabaa hidhaatti guuran.Amma ammoo akkasii miti.Jabaan kaan adoo womaa hin beekin lafumaa kahee ‘baphi’ jedhee lafa dhahe.
Biyya tasagabii qabaachuun beekamtu Botswaanaa keessatti Prezidaantiin biyyatti ammas irra deebi’anii filataman.Prezidaantichi marsaa ka biraa waggaa shaniif filatamuu isaanii abbaa seeraa mana murtii mummichaa beeksisee jira.
Biyya tasgabbii qabu dha garuu biyya dimokraasiin keessatti diriire miti, ifaas waan hin taaneef tasgabbiin kun hagam turuu danda’a inni jedhu kan wal gaafachiisu.
“Biyya tokko beelahee jiraachuuf warraaqatutti tokko qabeenna biyya tuulatee biyya beelsessuulleen dimookiraasi hin taatu.”
Biyyatti Deebi’uu Feena : Baqattoota Oromoo Yaman Keessa Jiran
Biyyatti deebi’uu isaani kan ilaalen Natanyaahun ibsa baasaniin haleellaa yakkaa Israa’eel irratti gaggeeffameef deebii gama humnaa kennuuf jecha jijjirraan sagantaa ta’e jedhan.
Biyyattifis bu’a-qabeessa kan ta’u murtilee seena qabeessa akka dabarsiitan nana amana jedhan Dr. Debretsion.
Biyyatti Gallus Kan Nu Eeggatu Hoji Dhabulummaa Dha: Koolu Galtoota Saaudii Keessa Jiraatan
Biyyattii Afriikaa dhiyoo Tookoo keessatti walitti bu’iinsa humnootii nagaa eegissaniif mormitoota motummaan prezidaant Faure Gnassingbe akka dhumatu gaafatan waliin walitti bu’anii yoo xiqqaate namoonni afur du’anii jiran.
Biyyattii ajaa’iba kana ni tokkoomsina, gara fuula duratti tarkaanfachiisna jechuu dhaan erga injifachuu isaanii labsanii booda miseensota paartii isaaiitti himan Jonsen.
Biyyattii hoogganaa kan jiru IHADEG rakkoo kessoo isaa hiikuu dhaan heera biyyaaf sirna federaalaaf eegumsa gochuu dhaan itti gaafatama irra jiru ba’uu qaba jedhan.
Biyyattiiin Afriikaa dhiyaa Giinii keessaa prezidaantii filachuuf jecha sagalee filannoof kenname laka’ama jira.
biyyattii keessa ka jiruu fi qabeenyaa uumamaa, uummati biyyattii gargaarsa namoomaa irratti hirkachuuf sababaa ta’e ilaalchisee hojii bu’uuraa gareen martinuu irratti hojjechuu qaban keessaa ti. Hojii ijoon itti dabalaa damee murtii haqaa kan ce’umsaa hundeessuu dha.” Jedhanii jiran, Ms. Paawor.
Biyyattii keessa kan jiran angawoonni gareelee mormituu garuu yaada angawaatuu Ameerikaa kanatti walii hin galan.
Biyyattii keessa seerri hin jiru dararaa fi hidhaan hin dhaabanne jedhu.Labsiin yeroo hatattamaa ka’e jedhamee labsamuuf Oromiyaan duruu kaasee bulchiinsa waraanaa jala jirti jedhan.Mormii kana keessas gatiin dilaalaa dabaluun akka sababaa tokkotti maqaa dhahamee jira.
Biyyattii keessatti, gurmuun hidhattootaa guddaa fi yeroo dheeraa ture, kan Kaaren Naashinaal Yuniyeen jedhmu, Sagalee Ameerikaatti akka itti himetti, hiriirtonni nagaa gammoojjii giddu-galaa Maayinamaar irraa dhufan, gaarreen bosonaa keessatti leenjii waraanaa fudhataa jiran.
Biyyattii keessatti ijaaramaa kan jiran projektiiwwan jal’isii ogeessota biyyattiin kan ijaaraman ta’uu isaanii fi laftii fi bishaan nuti qabnu qofaa utuu hin taane kana wal simsiisee sammuu itti fayyadamuu danda’u uumuun kennaa guddaa dha, utuu nu hin darbin harka keenya kan jirtutti fayyadamuu qabna jedhan.
Biyyattii keessatti irra-jreessa tahan – hawaasa afaan Faransaay dubbataniin, hacuuccaa fi moggaatti-qoodinsa tu hawaasa Afaan Ingilizii dubbatan irratti geggeessamaa jira, jechuudhaan finciluu jalqaban – gareen adda-baatotaa sun.
Biyyattiin Afrikaa gama Lixaatti argamtu – Giinii Bisaawu, eega waggaa 45 koloneeffafnnaa warra Poortugaal jalaa baatee as, takkaallee tasgabbii siyaasaa argattee hin beektu.
Biyyattiin daa’imman akkasumas lammiiwwan hojii dhaban gargaaruuf maallaqa deggersaa ni dabalti jedhan Ramphosaan. he country will increase financial grants for child support and for unemployed citizens.
Biyyattiin gaanfa Afriikaa yeroo jalqabaaf qarshii abbaa 200 beeksistee jirti.
Biyyattiin gara filannootti dhihaataa waan jirtuuf yeroo nageenyii fi tasgabbiin baay’ee barbaachisaa tahee jirutti, Raayyaan Itisa Biyyaa Itiyoophiyaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa keessumaa, godinaalee Wallaggaa, Gujii fi Booranaa keessatti ajjeechaa fi dhiittaalee mirga dhala-namaa hamaa uummata nagaa irratti deemsisaa jira, jechuun balaaleffatan – hiriirtonni kun.
Biyyattiin garee shororkeessotaa Al-shabaab wajjiin waraansa haaraawa keessa jiraachuu ishee uummata Somaaliyaa maratti labsuun fedha. Kanaaf, akka uummatni Somaaliyaa waraana isaa deggerun gaafadha – jedhan – prezidaantichi.
Biyyattiin gosii hedduun keessa waan jiruuf seera tumtoonni jaarsolii gosootaan filatamu. Kanneen seera tumanis prezidaantii filatu. Bakka bu’oonni mana maree uummataas prezidaantii filatu.
Biyyattiin lakkoobsa tuuristootaa dabaluu barbaaddi garuu, kanneen gaara sana daawwachiisan tajaajilli akkasii bineensawwan daggala gaarreen sanaaf balaa ta’uu mala jechuun yaaddoo qaban ibsaniiru.
Biyyattiin Somaaliyaa Kaabaa Dhihaatti argamtuu fi ofiin walabummaa labsattee jirtu – Puntiland, ulaa geejjiba galaamaa naannoo sanaa tahuuf kun tarkaanfii duraa akka tahetti dubbatama.
Biyyattiin Talaaliin haaraa argachuu ishee ifatti kan mirkaneessan prezidaant Vladmir Putiin turan.
Biyyattiin waggaa darbe guddina dinagdee dhibba irraa harka 6.1 galmeessisuu ishee ibsaniiru.
Biyyattiin waltajjii addunyaa irraa dhabamuu hin qabdu, imaammata biyya alaaf qabuu keessatti utubaan hariiroo diploomaasiiti jedhan.Waltaatoonni Amerikaa qabeenya keenya guddicha kan jedhan Baaydiin ejjennoo Yunaaytid Isteetes kan ilaaleenis Raashiyaa fi Chaayinaa akeekkachiisanii jiru
Biyyattiin yeroo ammaa kan isee barbaachisu mootummaa ce’umsaa utuu hin taane yerooo ce’umsaa akka ta’u paartileen kun ibsaniiru jechuun Asteer misgaanaaw gabaasteetti.
Biyyatti keessatti kun waan ta’ees dhagahamees hin beekne. Akkaataa jiruuf jireenyaa, safuu fi duudha hawaasaa irratti dhiibbaa inni qabu lalchisee oggeessa siyaasa hawaasummaa (sociologist) an ta’an Dr. Biraanuu Leenjisoo dubbisneera.
Biyyatti keessatti nagaa buusuuf yaaliin godhamu bu’aa hin argamsisuu taanaan walitti bu’iinsii fixiinsa biraa dhaqqabsisuuf akka jiru akeekkachisii kennamee jira.
Biyyatti keessatti rakkowwan jiraniif furmaanni kan argamu sadarkaa biyyooleessaatti paartileen siyaasaa haqaaf hojjatan waliin mariin yoo gaggeeffame qofa jechuun paartii biyya bulchaa jiruuf waamicha dhiyeessee jira.
Biyyatti kutaa waaltaa keessatti hokkarri eega hammaatee booda tarkaanfii kana fudhatan. Kunis baatii darbe horsisee bulaan gosa Fulaanii 160 shakkamtoota adamsituu Dogon jedhamniin eega ajjefamanii booda.
Biyyatti naannoo tokko tokkotti, keessumaa Oromiyaa keessatti torban dabre tasgabIi dhabinsaa fi walitti bu’iinsa uumame ilaalchisuun ibsa kana kenne - gumichi.
Biyyatti yoo deebines kan nu eeggatu hoji dhablummaa waan ta’eef asuma teenyee waan nu irra ga’u eegnaa jedhu. Daandiin qilleensa Itiyoophiyaas haala koolu galtoonni kun itti galan mijeessuu gargaaruuf lakkoobsa xayyaarota gama sanatti balal’ianii dabaleen jira jedha.
Biyya ufin bultu keessatti seerii filannoo isiilleen waan mama qabaa ka walgaafatan hin qabu Paul Biya ammallee pirezidaantii godinii cuftii akka ufumaan ufi dandahee bulu beekee seeruma suniin buluu male jedha.
Biyya Ugaandaa, kutaa Yumbee, mooraa qubata baqattootaa Bidibidi jedhamu keessa baqattoota jiran akka dhibee Kooviid 19n hin qabamnee fi haalli amma itti jiran akka itti fufu hoggantoonii baqattootaa boqonnaa malee hojjechaa jiru, jedhama.
Biyya Waancaa Afrikaa ka baranaa irrattti akka male milkoofte Equwaatooriyaal Giinii. Dorgommii tana biyya qopheessitu itti dhabani jennaan qopheessite, leenjsiaan isaanii taphattoota tana guyyaa 20 keessatti walti qabatee argatee guyyaa 11 leenjise.
Biyya waraana hamaa qabdu.Kanaan Amerikaallee dabalee biyya hedduu doorsiuutti jirti.
Biyya YEMEN, magaalaa ADDAA jedhamtu keessa, mana nama dhuunfaa keessaa hojjettummaatti bobbaatee jiraataa turte – Dirribeen. Otuu achii hin ba’iin haala ture ibsite.
Biyyi Afrikaa Gazexxessonni hedduun keessatti ajjefaman Somaaliyaa dha.Gazexxessoota hidhaman 41 keessaa 33 Itiyoophiyaa fi Ertraa keessatti hidhaman.Mootummonni biyyootii lameenii waa’ee walabummaa preesii irratti qeeqamaa turan.Johaanbarg keessa kan maadheeffate garee Midiyaa Afrikaa to’atuuf daayreekteera ka ta’an Wiliyaam Bard akka jedhanti Gazexxesoota itiyoophiyaa keessatti hidhaman keessaa walakkaan yeroo mormii uummataa qabaman.
Biyyi Afrikaa haga ammaatti talaalii dhukkuuba Kooviid 19 ittisaa jirtu Afriikaa Kibbaa qofa.Kanaaf jecha hoogganoonni biyyootaa fi Hayyonni talaaliin Kooviid-19 Afriikaa keessatti akka oomishamu dhiibbaa gocha jiran.
Biyyi akka hin diigamne oolchuuf waltajjiin biyyoolessaa hunda haammate akka qophaa’u illee gaafatee jira. Gama biran naannoo Tigraay keessatti filannoo geggeessuuf filannoo sana kanneen geggeessan hoogganoota komiishina filannoo filachuuf uummati bilbilaan sagalee kennaa ture. Akkuma kanaan maqaa namoota 750 simachuu isaanii dura taa’aan komiishina filannoo naannoo sanaa obbo Asefa G/silase beeksisaniiru. Kanneen keessaa namoota 10 filanii bulchaa naannootti kan dhiyeessan ta’uu isaanii fi uummatis sagalee kan itti kennu ta’uu dubbataniiru. Boordii filannoo biraa deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne jedha mulugeta Atsbehaa Meqelee irraa.
Biyyi Ameerikaa gama Lixaa yeroo rakkoo ibidda bosonaa ooluuf wal’aansootti jirtu kanatti, aangawoonni naannoo sanaa Prezidaant Traamp fi hoogganoonni ka biroon akka dhimma jijjiirama qilleensa addunyaatti fuuleffatan gaafatanii jiran.
Biyyi boba’aa alatti ergitu ijoo Saudi Arabian miseensa OPEC ennaa taatu Sadaasa 30 oomisha ishee guyyaatti barmeela kuma 486n kan gad cabsitu ta’uu beeksiste.
Biyyi Briteen dhukkuba Koviid-19 ittisuuf talaalii haaraa argamee uummataaf kennuun biyyoota gama dhiyaa keessaa kan jalqabaa taatee jirti.Addunyaan weerara vaayrasii Koronaan rqkkqchuun yeroo dabalaa jiru kanatti talaalii kana fudhachuun gaaffii keessa kan seenuu miti jedhu ogeessonni fayyaa.
Biyyi dureeyyiin addunyaa tanaa guddinnaan lafaa bira dabranii ji’a irratti waa ijaarrachuuf falachuutti jiran, gama Ispoortiitiilleen waan woma duruu aadaan qaban jabeeffatanii fagaachuutti jiran.
Biyyi hollaa Israael haleellaa sanaan booda gadd itti dhaga’ame Masriif ergitee jirti. Israaelii fi iMasriin bara 1979 walii galtee nageenyaa mallatteessuu dhaan wal ta’iinsa naga eegumsaa walitti dhiyoo tolfatan.
Biyyi hundumtuu akka imaammataa fi ilaalchaa qaabuun tooftaa adda addaa itti fakkaate gargaaramuun vaayrasiin Koronaa akka faca'uuf karaa kenne jedhan.
Biyyi isaanii illee galma milieenyumii galmaan ga’uuf fuula duratti tarkaanfataa kan jiru ta’uu ibsanii baatilee haga tokko duras Finfinnee keessatti ennaa wal geenyetti ajendaa misoomaa haala attamiin akka hojii irra akka oolchinu walii gallee jirra geenyee kan jedhan muumichi minsiteera H/mariyaam ajenndaan sunis raawwatiinsa misooma waariinsa qabuuf murteessaa dha jedhan.
Biyyi Kameeruun lammiiwwan Ishee haguuggii funyaanii fi afaanii ykn maaskii utuu hin godhatin akka manaa hin baane labsitee jirti. Dawaan vaayiresii koronaa wal'aanuuf gargaara jedhames heddumminaan oomishuu jalqabdee jiriti.
Biyyi kamiyyuu waan akka weerarri koronaa dhumateetti fakkeessuu hin qabu jechuu dhaan hoogganaan jarmayaa fayyaa addunyaa akeekkachiisan.
Biyyi keenya kadhattuu miti: Nikolaas Maduroo
“Biyyi keenya, sagalee tokkoon, loogii sanyii, ilaalcha llogdummaa fi ol’aantummaa sanyii adii balaaleffachuu qabdi. “ jechuun balaaleffatan – prezidaant Traamp. Dargaggeessi adii kaleessa barii jala, mana gabaa “Walmart”, ka kutaa Teksaas, magaalaa El Paasoo keessatti dhukaasa banee yoo xiqqaate 20 galaafate, wanna jedhee ture ilaalchisuunis, “idiyooloojiin yokaan ilaachi addunyaa hamaan akkanaa injifatamuu qaba. Ameerikaa keessatti, jibbinsi iddoo hin qabaatu,” jechuun balaaleffatan – prezidaantichi.
Biyyi kun yeroo dukkanaa kana tokkummaan yaadachuu qaba jechuu dhaan seneter Brian Schatz dubbataniiru. Yeroo baay’ee gaddisiisaa ta’e kanatti lubbuu bade kana kabajaan yaadachuuf waliin taanee gadda keenya mul’isuu qabna jedhan.
Biyyi mirga abbaa-biyyummaa qabdu tokko irratti haleellaa weerartummaa geggeessamee fi ka seera sadarkaa Addunyaa cabse – jechuun ka balaaleffate, dubbi-himaan Prezidaantii Raashiyaa – Dimiitrii Peskoov, halellaan misaahela Kiruuziin Yunaayitid Isteets Siiriyaa irratti geggeessite kun, guruulee fiinxaaleyyii biyyattii keessa socho’an kanneen akka Islaamik Isteet, Al-qaa’idaa fi Al-Nusraa faa gargaaree jabeessa – jedhan.
Biyyi nuti itti baqanne nu hiraarse jedhu baqattoonni Paris keessaa
Biyyi qofaa ishee Somaaliyaa irraa liqaa guddaa qabdu Amerikaa ta’u fi innis Dolaara Biliyoona tokko ta’uun ibsamee jira.Bordiin walii gala kan dhaabbattoota maallaqa addunyaa lameen eega walgahii gaggeessee booda ibsa Guraandhala 12 fi 13 baaseen biyyoota hiyeeyyii kanneen liqaa guddaan irra jiru fi akka dhiifamuuf ulaagaa guutan keessaa Somaaliyaan tokko ta’u beeksisee jira.
Biyyiti akka Masrii,fi Naayjeeriyaan faan tapha dorgommii waancaa Afrikaa kanaa dabruu dadhabii hafuun ammoo biyya duraan mataan isii qabdu milkeessite.
Biyyitii 32nuu nama isii deeggaru guurrattee namuu didibbiisaa dhufaa dhibbee dhaanaa dhufa.
Biyyitii Afrikaa gama Bahaa garba Indii jala qubattu tun bara hedduu keessatti pirezidaanti akka bara kanaa filattee qabaatte hin arganne.
Biyyitii Afrikaan dorgommi FIFA U-20 barana Polaanditti taphatan irratti abdattu, Afrikaan Kibbaa Arjentiinaa fi Poortugaal afaan buute
Biyyitii Afrkkaa afaran Jermeniin amma qalbi keessaa qabdu;Ayvorii Koosti, Morookoo,Tuniiziyaa fi Riwaandaa tatullee bulchoota biyya Afirkaa ta dhibiilleen wal dubbachuu feeti.
Biyyitii alaa tun amala dadansaa hedduu qabdi.Guyyaa Haawwanii,Guyyaa Abbootii,Guyyaa Pirezidaantii fi kkf jedhanii guyyaa waan hedduun qaabatan.
Biyyitii barana moote $m4 fi waancaa xaliyaanaatti hojajjtan badhaafamti.Tapha eennuu laaluu feetan?
Biyyitii cuftii ijoollee ufii alaa qabdu yaammachuutti jirti.Masriin ijoollee isii MLS garee kilabii kubbaa miilaa Amerikaa keessa taphattuuf lamaan Oomar Gaberii fi Amro Tarek.
Biyyitii cuftii qorsa haaraa dhaabbileen addunyaa Pfizer/ BioNtech, Moderna fi Astiraa Zenekaan hojjatan fudhachuuf qabahchuutti jiran.Awusitraliayaan miliyoona fkn 140 fudhachuuf qabatte.
Biyyitii diqqayyoona kubbaa miilaa jaalattu tun akka dansaa waancaatti dhiyaatteeyyuu.Waancaa Awurooppaatti moohuuf abdii qamna.Akka dansaa deemuutti jirra.”"
Biyyitii diqqayyoon Idoola keessa jirtuIcelandmiila gurbaa Naayjeriyaa Ahmed Muusaa irraa hin hamnee 2-0 qaarsian.Goolii lamaan gurbaan isii ka EPL keessa Leser Sitii taphatu galchetti Naayjeeriyaa dabarse.
Biyyitii diqqayyoon ummata miliyoona diqqaa qabdu ka waancaa kubbaa miilaatii dabarate Kirooshiyaan duratti,Uraagaay abra 1950 keessa.
Biyyitii dorgommii tana qopheessite Amerikaan harkuma dhadhawattee duwwaa keessaa galtewarrii moo’ee ammoo keessattu ka tanaan lammeeffacho jedhe ka akka Chiilee faaf guyyaan Olee..olee.oleeee..ooleeee.
Biyyitii guddattee ijoollee isaanii diqqeennaanuu mala kanatti guddifatan.Hayyee bara kana kitaaba hagam dubbiftan hagam dubbisuuf karoora qabdan?Amalii nama keennaa ka wa dubbisuu qabaachuu maan fakkaata?Tana irratti profeeseoorata Oromoo Univeristy biyya alaatii fi biyya keessaa barsiisan wa gaafanne.Amalii maatii Amerikaa tokko ijoollee isaanii diqqeennaanuu wa dubbisuu barsiisuu,yoo isaan rafan siree keessatti kitaaba isaan jaalatan dubbisaniif.Mana barmusaatti ammoo/reading class/ykn kutaa wa itti dubbisanitti jira.Tun cuftii amala kana guddiftiif.Akka namii hedduun jedhutti durii nama seenaa nuu barreesse dhabnee jedhan amma ammoo amala wa dubbisuu qabaachuu dhabuun waan itti callisanii miti.Tana irratti Dr.Mohammad Hassan Univeriosty Atlaantaa Georgiatti professera seenaa, Dr.Ilfinaa Uddeessaa Bariisoo Univeristy Londonii UKtti barsiisa Afaanii,Obbo Befqaaduu Dhaabaa,/University-College//New Generationitti /barsiisaa siyaasaa fi itti gaafatamaa damee alaa fi Obbo Dirribaa Margaa itti gaafatamaa Waldaa Barressitoota Oromoo amala wa dubbisuu qabaachuu irratti dubbfine kutaa sadeenuu MP3 gara harka mirgaa jiru irraa caqasaa.
Biyyitii hagii tokko fa’attee keessaa galuutti jirtii hagii kaan ammoo waan itti aanaatiif kurfaahuutti jira.
Biyyitii hedduun gammachuu ganna haaraa 2021 haga guddaan manumatti itti jiirti
Biyyitii herrega siyaasaatiin amma akkanaa gargar fagaachuun waan jiraati tun ammoo waan nama sodaachisaati jedha namii himana beeku ka akka Allaan Lichtman.
“Biyyitii ijoolleen isii haga guddaan barumsa keessa hin jirre Suudan Kibbaati. Achitti ijoollee harka 50 caalaatti barusmaa ala jira. Naayjeeriyaan ijoollee harka 47 barumsaa ala jira.Suudan keessaa ijoollee hakra 41 barusmaa ala jira. Afgaanistaan diqqoo wayyaa qabaattullee ammallee ijoollee isii harka 40 barusmaa ala jira.”
Biyyitii Impaabee,Faransaayiin EURO 2020 qophaahuutti jiriti tapha kaleetti Moloovaa 4-1 moote.Innilleen daqiiqaa 87essoo irratti goolii galcheef.
Biyyitii isiin akkana wal irra oolteen tun Nyeencii Senegaalilleen Uganda,Beni,Tunisia fi biyya akka akkaa ufi duraa gorse Geedala Aljeeriyaatiin bahe chochochuu dhoortee waluma irra oolanii eegee cincahaa lafaan gahan.
Biyyitii lagii Abbaayaa keessa bahee dabru haga kurnyaa tahan laga kanaa walqixxee qoodachuuf jedhanii barana mari’tanii haga guddaan walii galan.
Biyyitii lamaan akkana walii galuun waan waliin qaban walii jabeessaa,nagaa fi guddinna guddisaa, Afrikaafuu faaydaa kenna jedha
Biyyitii lamaanuu horuma guddaa hagana gahuun wal irraa bittee walti gurgurti.
Biyyitii mi’a wal irraa bittu irratti qaraxa walti darte wal aati..Akka kanaan addunyaan idaa walti faatee wal okkolchiisaa guddinnii isiilleen dadaaqaa deema.
Biyyitii midhaaguma itti yaahan tun adoo qabdu hiyyoomte.Horiin isii kasaaree womaa hin bituuf,nama hedduutti hujii hin qamne.
Biyyitii Neppaal gaarii kun keessa jiru dheerinna gaara kanaa qorachuuf porojeektii karoora ganna lamaa baafattee itti jirti.
Biyyitii tun amma falachuutt jirti.Dhiyoo tana keessa gurbaa KaameruunKiristiyaan Bassogogbitattee kilabii isii olaantuuHenan Jianyekeessatti dabalatte.Gurbaa kana kilabi DaanishAab Fodboldirraa bitatte.
Biyyitii tun anna 70 keessatti gannuma kana ka duriillee caala nagaan gadii walii dabarsite.
Biyyitii tun bara 2006 fa keessa marroo jaha misaayila bolistik tokkofte. Addunyaa akka biyyitii tokkolleen nukileera waraanaa hojjattu hin eeyyamtu. Addunyaa keessaa USA,Paaksitaan,Afgaanistaanii fi biyya hedduu haga tokkoo qofatti nukileera waraanaa qaba.
Biyyitii tun biyya taphattoota kubbaa miilaa Afrikaa hardhaa maqaa isaanii addunyaatti yaaman ta akka Saamu’eel Etoo fi Roojer Miilaa horte.Rooger tapahtaa kubbaa miilaa Kaameruun amma tapha dhaabe.Dura taphata.
Biyyitii tun durii horii isii:loon,hooliyyee fi re’ee saree,tissituu farda yaabatuun tiffatti.Amma roobotitti hujii sun irraa fuudhuutti jira.
Biyyitii tun gammachuu vaayiresii Koronaatiin ufi irraa dhoorteen walti dabalatee ganna haaraa ulfeeffatte.
Biyyitii tun ganna 243n duratti Ingilaandi jalaa bilisoomte.Yaada guyyaa bilisummaa ulfeeffatanii qophii gammachuu qopheeffatan warra Amerikaa yayyabe American founding fathers keessaa Johan Adamsitti dhufeen.
Biyyitii UAE ammoo akka koomishineerii jedhutti Boorana,Gujii fi Baaleetti nama 25,000 tahuuf gargaasa kennite.
“Biyyitii ummata isaa gaarglchitu,rakkoon hamtuun hamtuu ummata isaatti fiddee jireenna irraa balleessitu jireenna badaa keessatti gatti.”
Biyyiti tun eegii perzdaantiin isaani ka durii Mohaammad Gadaafi bara 2011 hujii irraa buusanii mootummaa isaallee gara galchee asitti nagaan miila gadi dhaabattee hin beettu.
Biyyiti tun lamaan bara 1992 walti martelllee goolii wal irraan galchuu dadhabdee dhiiticha adabbiitin gargar baasan.Gaafa Ayvori Kosotitti 11-10 moo’e.
Biyyiti tun lamaanuu misaayila walti qarachuutti jiran.Amerikaan misaayila misaalya fagoo tokkosan fuula keessa dhufee qilleensa irratti bobeessu,ibidda ibidda nyaatu qopheeffanne jetti.
Biyyi tokko fedhii siyaasaa fi fedhii dhugaa yoo qabaate biyya sana keessaa namoota yeroo dheeraaf lammummaa utuu hin argatin turaniif eeyama lammummaa kennuun rakko sana furuu danda'a jedhan. Dhaabi baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa (UNHCR) biyya isa kam keessatti iyyuu ijoolleen ennaa dhalatan akka galmeeffaman, harmooliinis lammummaa isaanii ijoolleetti akka dabarsan sanyii, gosaa fi amantii ijoolleen lammummmaan akka irraa hin mulqamne biyyoota addunyaa ni gaafata.
Biyyi tokko sadarkaa Ministeerootaattis ta’e seekreteriyaatitti ennaa wal ga’an sadarkaa wal qixxee ta’een mari’achuu malee dhiibbaa gochuun hin da’amu.
Biyyi Tokkummaa Emereetoota Arbaa har'a akka beeksiifteetti talaalii Kaampaaniin Chaayinaan oomishtee dhukkuba kana sadarkaa gidduu galeessaa ykn hamaa irra jiru fayyisuun 100 keessaa harka 86 milkaa'uu beeksiiftee jirti.
Biyyi tokkummaan Araboota Imeerootataa duraan akka jetteetti Doniwwaan daldalaa 4 Dilbata kaleessaa naannoo bishaan galoo galaana Oamaanti qiyyaafata gocha hammeenyaa jala turan jedhu.Gochii kun maal akka ta’e garu hin ibsamne.Doniwwan kun kan eenyu akka ta’an hin ibsamne.
Biyyi yeroo tokko uummata ishee nyaachisuu dadhabde yeroo dhiyootti nyaataa fi humna ibsaa gara biyyootii alaatti erguu jalqabdi, galatni kan sagantaa humna ibsaa Afriikaa haa ta’u malee jedhan presidentichi.
Biyyonni addunyaa of-eeggannoo barbaachisu hin godhan taanaan kan addunyaa irratti aritiin faca'aa jiru vaayrasiin koronaa daran hammaachuuf kan jiru ta'u jaarmayaan fayyaa addunyaa akeekkachisee jira.
Biyyonni Afrikaa 25 kanneen dhukkuba kanaan miidhamaa jiran seneegaalii qabee hanga Itiyoophiyaa kan ga’an ta’uun ibsameera.Gama kaaniin lubbu shamarran Afrikaa, Eshiyaa fi giddu galeessa bahaa irratti sodaa guddaa kan uume dhanna qabaa ykn kittanaan akka hafuuf jaarmayonni sadarkaa adunyaa waamicha dhiyessaa jiru.
Biyyonni Afrikaa akkasumas gamtaan Afrikaa sadarkaa kutaa sana qofa keessatti walta'iinsa tolfatanii bakka namoota shakkamanis ta'e qabaman adda baasanii ka'an qopheesuun daangaa cufuu isaanif galateeffatanii jiru.
Biyyonni Afrikaa Bahaa keessa jiran namoota vaayrasii koronaan qabaman hanga tokko qabu.Garu aangawoonni eegumsa fayyaa kan Itiyoophiyaa weerarrii vaayrasii koronaa hammaachuu mala jechuun qophiitti jiru.
Biyyonni Afrikaa bahaa weerara Hawwaaniisa Gammojjii hamaa waggootii darban 25 keessatti yeroo duraaf isaan mudatee jira.
Biyyonni Afrikaa martinuu sodaa vaayrasii Koronaaf jecha qorannaan gaggeessan jabeessaa yeroo jiran kanatti namnii yeroo jalqabaaf vaayrasii kanaan ardii Afrikaa keessatti qabame labsamuuf jira.
Biyyonni Afrikaa Sadii Filannoo Gaggeesuuf Jedhu
Biyyonni Afrikaa Uffee Sahaaraa Gadii Hedduun Qajeelfama Demokraasii Ka Bu'uraa Irraa  Duubatti Sigiigaataa Jiru:Seera Tumtoota Amerikaa
Biyyonni Afuur Qataar waliin hariiroo qaban torban darbe kutan iyyu biyyattiin dinagdeen kan of dabdeessu ta’u ministeerri maallaqaa kan Qataar of amantaan dubbatan.
Biyyonni Arabaa fi Musleemaa akkasumas kanneen biroon rakkoo giddu galeessa bahaa keesssaa furuuf akkasumas dhimmaFalisxinootaaf furmaata arguuf yaalii godhan dachaan haa dabalan jedha ibsi kun.
Biyyonni Awuroopaa kanneen biroon hangi tokk foyya'iinsa xiqqoo agarsiisaa jiru.
Biyyonni biraa daldala irratti Amerikaa irraa bu’aa argataa jiran baasii NATOf barbaachisu keessaa xiqqoo baasu jechuun kolfan.
Biyyonni boba’aa oomishan yeroo biyya alaatti ergatan gatiin kennamuuf gad bu’uun kufaatiin akka isaan mudatu godhee jira. Kanaafis Naayjeriyaa fi Raashiyaan fakkeenya gaarii dha.
Biyyonni Dureeyyiin Landan Keessatti Walgahii Gaggeessan
Biyyonni galoo galaanaa afuur Qataar irraa hariiroo Diploomaasii kutuun kutaa sana keessatti nagaa fi nageenya kabajsiisuuf mala jiran hedduu keessaa tokko ta’u mootummaan Ertraa beeksisee jira.
Biyyonni hedduun amma iyyu Embaasii ofii Tel Aviv keessaa qabu.Sirna kana irratti kan argaman soddaan Traamp jared Kushner gorsaa waayit Haawuus fi akka jila Amerikaatti sirna kana irratti argamanii jiru.
Biyyonni hedduun hogganaa ce’umsaa kan Venezu’eelaaf deggersa qaban dabalaa yeroo jiru kanatti Paartiin mormituu biyyatti prezidaantii falmisisoo ta’an Nikolaas Maduro qophaatti hambisuuf dhibaa jira.
Biyyonni hedduun kanneen walitti-bu'iinsa, dhukkuba Koviid-19 fi jijjirama qilleensaan rakkataa jiran uummanni isaanii waan nyaatu dhabaa jira.
Biyyonni hundumtuu walitti dhufuun weerara dhukkuba Koviid-19 injifachuu akka qaban hogganaan Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa Dr. Tedroos Adhaanoom hubachisanii jiru.
Biyyonnii fi dhaabbatonni addunyaa kanneen Jireenyi baqattootaa isaan yaaddeesse fi kan addunyaa irraa walitti dhufan sababaa wal waraansaa fi siyaasaan biyya ofii ba’anii mooraa qubsumaa keessa kannen jiran bakka jirantti jireenya dhaabbataa akka gaggeessaniif waadaan seenamee jira.
Biyyonni kun kan filataman namoota dhukkuba Busaan miidhaman hedduu qabaachuun ta’uun ibsamee jira.
Biyyonni kutaa Afrikaa bahaa injifannoo argataa dhufan kana irratti Tokkummaan mootummotaas deggersa barbaachisu gochuuf qophii ta’us ibsanii jiran.
Biyyonni lameen baatii Fulbaana darbe araara buusuun hariiroo isaanii idootti deebisuuf erga walii galanii booda daangaan banamee ture.
Biyyonni lameen hariirioo isaanii foyyeesuuf baatii dabree yaada irratti walii galan mallatteessanii turan.Garu taajjabdonni akka jedhanti waliigalteen tolfame rakkoo jiru kan foyyeessu miti.
Biyyonni lameen kutaan Himaaliyaa tokko isa kaaniin na ilaallata jechuun falmu. Tarkaanfiin kun fudhatamuun immo biyyoota Nukleera qaban lamaan giddutti muddamsa kan uumee yoo ta’u ammaan duras dhimmi Kaashmir kan ilaaleen yeroo lama wal waraanuun isaanii ni yaadtama.
Biyyonni lameen wal ta’iinsa sadarkaa olaanaa gama lameenii irra ga’uuf kan gargaaru Komishinii walii hundeessan.Prezidaantiin Keniyaa Uhuruu Keenyaattaa sochiin mi’a adda addaa fi namootaa kan biyyoota lamaan gidduu foyya’uu isaa fi kunis buufata tokko naannoo daangaa kan ta’e Moyaalee irratti banuun uummanni biyyoota lameenii haariroo addaa tolfame irraa akka bu’aa argatan gochuuf ta’u ibsan.
Biyyonni miseensa jaarmayaa daldala addunyaa walgahii guyyaa lamaaf Jeneevaa keessatti gaggeessan har’a xumuraa jira. Kunis mirga abbummaa talaalii dhukkuba Kooviid -19 isa haaraa irratti kan fulleefate ture.
"Biyyonni misneensa dhaabbata ECOWAS ( Haawaasa Dinaagdee Biyyota Afriikaa Dhiha) garuu ""Yahayyaan angoo gadhiisuu qaba, didamnaan human waraanaa fayyadamuun hin oolu,"" jechuudhan akeekkachiisan."
Biyyonni ollaa Chaayinaa keessumaa Jaapaan, Koriyaa Kibbaa fi Awustraliyaan yaadi kun abba eenyummaa biyyaa tuquu waan ta’eef akka fudhatama dhabsiisaniif Chaayinaan gaafatte.
Biyyonni sadeen jechuun Sudaan, Masrii fi Itiyoophiyaa walii galtee tokko irraa ituu hin ga'iin dura hidha Abbayyaa bishaan guutuuf Iyoophiyaan karoorfachuun ishee nagaa fi nageenya nannoo irratti balaa fidu qaba jechuun Masriin gola naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummotaatti iyyatte.
Biyyonni vaayiresii kana akkaan to’atan akkasuma dinagdee itti dabalaa banuu danda’u jedan Teedroos. Utuu hin to’atin dinagdee banuu jechuun balaaf daandii saaquu dha jedhan.
Biyyoon biraa deggersa kana argatan Awuroopaa hanga tokko Eshiyaa Laatiin Amerikaa fi laaboraatorii qorannoo kanneen kaampaanii dureesicha Amerikaa beekamaa Biil and Maliindaa Geetis waliin hojjataniif ta'uun ibsameera
Biyyooni lamaan rakkoo daangaa irratti uumame furuuf wal ta’iinsaa fi qindoominaan waliin ni hojjetu jedhan. Gama biraan Ahmed akka jedhanitti muummichi ministeeraa itiyoopiyaa fi prezidaant al-Bashir dhimmoota akka kanaa irra aanuuf biyyoonni lamaan lmaan cicha qabaachuu isaanii ibsan.
Biyyoonni 21 erga bara 2011 as bulchiinsaan qabxiin argatan gad bu’aa jira, garuu kun jijjiirama guddaa iddoo hanga tokkotti arganne haguuge.
Biyyoonni 40 Baahireen, Maldiivis, Mongooliyaa, Maaynamaarii fi Filippiins dabalatee ol ta’an talaallii Covaxin jedhamu kan barbaadan ta’uu ibsaa jiran.
Biyyoonni Addunyaa Duula Talaallii COVID-19 Itti Fufan, Kaan Immoo Boodatti Harkifatan
Biyyoonni addunyaa, jaarmayoonni sadarkaa addunyaa, dhaabatonni arjoomtootaa fi namoonni dhunfaakanaaf akka gumaachan gaafatamee jira.
Biyyoonni Afriikaa Kanneen Qe’ee ofi Irraa Buqqa’an Kunuunsuu Qabu: Fannoo Diimaa
Biyyoonni Afriikaa Meeshaa Wal’aansa Yeroo Hatattamaa Argachuuf Rakkataa Jiran
Biyyoonni Afriikaa sababaa hiyyoomaa deemanii fi amma immoo biyya keenya gad dhiisaa jedhanii kan rakkisan biyyoota kanneen akka Ferensaay gamtaan Awrooppaa adabuu qaba jedhan. lammiiwwan Afriikaaf bakki isaan jiraatan Afriikaa dha malee galaana Mediteraaniyaan miti kan jedhan Di Maayoo itti dabaluu dhaan rakkoo kana furuu yoo barbaachise gamtaa Awrooppaa qofatti utuu hin taane dhimmi isaa tokkummaa mootummootaattis ilaalamuu qaba jedhan.
Biyyoonni Afriikaa Yoo Galmeen Jiru Haalli Isaa Amansiisaa Dha Jedhe Dinagdee Isaanii Qalbii dhaan Banuu Qabu Jedhame
Biyyoonni Afrikaa obboleeyyan wal-dhibdeen daangaa Itiyoophiyaa fi Sudaan gidduu jiru karaawwan nagaa jiraniin akka furamu akka mootummaa Sudaan gorsan Itiyoophiyaan waamicha dhiheessitee jirti.
Biyyoonni Afrikaa, seerawwan Dimookiraasii baasuutti hojii gaarii kan hojjetaa jiran ta’e iyyuu, seerawwan ba’an sana hojii irra oolchuu ilaalchisee garuu, kan waliin-dha’ame ta’uu qorannaan geggeessame tokko beeksisee jira.
Biyyoonni akka Eertraas meeshaa waraanaa ofii isaaniif bitachuu akka hin dandeenye ugguratu irra jira. Biyyoonni ka biroon immoo qajeelfama waa’ee kanaa jiru hin beekan.
Biyyoonni Awrooppaa andaara galaana Mediteranian jiran keessumaa Xaaliyaanii fi Girikiin erga waraana addunyaa lammaffoo qabee namoonni hedduun qe’ee ofii irraa buqqa’anii fi godaanan yeroo rakkoon addunyaa mudatu biyyoota simannaa godhan kan jalqabaa ti.
Biyyoonni Awrooppaa hangi tokko utuu ayyaanni dhaloota Gooftaa Yesuus hin ga’in dura namoonni manaa akka hin bane uggura kaa’an laaffisuuf karoorsanii jiru. . Prezidaantiin Ferensaay Emmanu’el Makroon kaleessa akka beeksisanitti dilbata dhuftuu qabee suuqileen hangi tokko qofti akka banaman akkasumas weerara vaayiresii kana aka biroo ittisuuf namoonni manaa akka hin bane kan ittisan Muddee 15 qabee kan kaasan ta’uu beeksisan.
Biyyoonni Awrooppaa hedduun vaayiresii kanaan kan dha’aman yoo ta’u, Jarmaniin kaleessa akka gabaastetti walumaa gala namoonni 300,000 ta’an vaayiresii koronaan yoo qabaman, Briteen keessaa 500,000, Ispeen immoo Awrooppaa keessaa lakkoobsa namoota vaayiresii kanaan qabaman isa ol aanaa kan qabdu yoo ta’u uummata 800,000tu koronaan qabaman.
Biyyoonni Awrooppaa keessaa hedduun waggaa kana filannoof qophaa’aa ennaa jiran kanatti Raashiyaan adeemsa demokraatawaa jeequuf yaaluun hin oolu. Kkun immoo dhuguma ta’uuf jira jechuu dhaan haasaa isaanii xumuraa Davos Switzerland keessatti dhageessisaniin beeksisan Joo Baaydan.
Biyyoonni Awropa hedduun bidiruuwwan gara galaanaatti yaa’uuf sababaan jeeqama Libya keessaa ti jechuun himachuu dhaan dooniiwwan waraanaa andaara galaana Libyatti akka bobba’an gaafataniiru. Yaada kana garuu kan bulchiinsa diina walii ta’an keessaa kan mootummaa Tripoli to’atee jiruuf muummicha ministeeraa yeroofii kan ta’an Khalifa Al Ghweil fudhatama dhabsiisn.
Biyyoonni Awurooppaa Talaalii Koronaa Astraazenekaa Fudhachuu Dhaaban
Biyyoonni baay’een weerara vaayirasii Koronaa sababaa godhachuudhaan baqattootaa fi namoota dahata siyaasaa gaafatan yeroo dheeraadhaaf hidhanii kaa’u. Jaarmayaan dhimma baqattootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa akka jedhutti, baqattoonni waraanaa fi hiraarsa dheessanii baqatu. Yakkamtoota miti. Kanaaf, deemsa seeraa tii ala hidhamanii kaa’amuu hin qaban.
Biyyoonni boqonnaa yeroo da’umsaa yoo xiqqaate torbanneen 14 kennan kan bara 1994 harka 38 qofaa ture. Waggaa darbe jechuun bara 2014 keessa harka 51 ga’ee jira.
Biyyoonni dhibeewwan akkasiin dhufan ittisuuf maallaqa hedduu yoo baasan miidhaa fayyummaa sababaawwan armaan olitti tuqamaniin dhufaan wal’aanuuf baasan gadi ta’uu Neeyraan VOAf ibsa kennaniin yaadachiisaniiru.
Biyyoonni Dureeyyii Ta’an Dhiyeessii COVID-19 Addunyaa Kaan Waliin Hirmaachuu Qabu: WHO
Biyyoonni Gama Dhiyaa Fi Ameerikaan Haala Mirga Namaa Itiyoopiyaa Irratti Ejjenoo Cimaa HIn Qabaanne Jedhu Mormitoonni
Biyyoonni gargaaramuu danda’anii fi caasaan eegumsa fayyaa sanii dadhabaa tae kan akka biyyoota Afriikaa hanga tokko kanneen hanqina qaban jedhan.
Biyyoonni Giddu-galeessa Bahaa Hedduun Qaataariin Moggaatti Qooduun Deemsa Siyaasaa Naannoo Sanaa fi Biyyoota Ollaa Hagam Jijjiira?
Biyyoonni Guddachuutti Jiran Biyyoota Duureyyii tu Faalama Qilleensa Naannoo Nutti Fide, Horii Ittiin Bosona Dhaabbannuu fi Qilleensa Wayyeeffannu Nuuf Kennuu qaban, Jedhu.
Biyyoonni hedduu fi kampanileen dawaa oomishan talaalii COVID-19 milkaa’inaan hojjetu dhiyeessuuf wal dorgomaa ennaa jiran kanatti, abuunichi kaatolika Roomaa Pope Fraansis kaleessa akka jedhanitti biyyoonni dureeyyii ta’an yoo ennaa talaalliin kun dhiyaatu dursa argatan gaarii hin ta’u jedhan.
Biyyoonni Hedduun Biiyyi Isaanii Cufataatti Akka Turu Murteessan
Biyyoonni hedduun erga to’attoonni dhimma dawaa gamtaa Awrooppaa talaalliin COVID-19 kan AsrtaZeneca kantaruu dhiigaa tarii lubbuu galaafatu waliin wal qabachuu labsanii booda akkaataa fayyadama isaa ilaalchisee qajeelfama haaraa baasanii jiran.
Biyyoonni hirmaannaan dubartootaa bara 2020 keessa ol aanaata’e Rwaandaa, Kuubaa fi Tokkummaa Emireetota Arabaa yoo ta’an, miseensota paarlaamaa dhibba irraa harka 50 ol qaabaachuun gabaasameera.
Biyyoonni hollaa Itiyypiyaa gama dhiyaa weerara kana ittisuuf qindoominaan hojjechuuf kallattii kaa’ameen daangaa siyaasi sarare tilmaama keessa utuu hin galchin waliin ta’uun hojjetaa akka turan beeksisan. Kanaanis naannoleen weerara hawwaannisaan akkaan miidhaman qulqullaa’aa jiraachuu gurmuun kun beeksisee jira.
Biyyoonni kan akka Awrooppaa bakka bu’iinsa dubartootaa dhibba irraa harka 30 kan qaban yoo ta’u kanneen iddu galessa bahaa fi Afriikaa kaabaa boodatti hafuu dhaan dhibba irraa harka 17 qofaa qabu. Gama kanaan biyyi qabxii akaan gad aanaa qaban naannoo Asia-Pacific. Kunis yaaddoo guddaa ta’uu dhaabi gamtaa paarlaamaa biyyoolessaa beeksisee jira.
Biyyoonni kanneen biroonis sochii uummataa ugguruuf tarkaanfii wal fakkaatu fudhataniiru.
Biyyoonni kun hangii tokko kan uummata isaaniif barbaachisu dachaa afuur qabu waan ta'eef gamnii tokko argatee kaan dhabuun fayyaa addunyaa waan gargaaru hin qabu jedhan.
Biyyoonni kun kanneen sababaa caamaa fi wal-dhabinsaan uummatni isaanii miliyoonaan lakkaawamu gidiraa keessa jiru. Biiroo dhimma Dimookiraasii, Wal-dhabinsaa fi Gargaarsa namoomaa, ka USAID-tti gargaarsaa Bulchaa ka ta’an – Robert Jenkins, har’a Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, iyyanna gargaarsa namoomaa afuriif, Yunaayitid Isteets gargaarsa dabalataa ka kennitu ta’uu beeksisan.
Biyyoonni kun qabxee dhibba irraa argatan isa gad aanaa dhaan ennaa jalqabu tokkoffaan Sudaan Kibbaa, Republikii Afriikaa waaltaa, Niger, Afgaanistaan, Chaad, Maalii, Giinii, Bukinaafaasoo, Laaybeeriyaa fi Itiyoophiyaa dha.
Biyyoonni lamaan haalawwan gara walitti bu’iinsaatti oofu irraa akka of qusatan waamicha dabarsaniiru.
Biyyoonni lamaan hariiroo diplomaasummaa guutuu tolfachuuf walii galanii jiran. Kunis Sudaan biyyoota Arabaa waggaa kana Israa’el waliin hariiroo tolfatan isee sadaffaa ta’uu ishee ti. Sudaanitti aansuu dhaan Morokoonis Israa’el waliin hariiroo diplomaasummaa uummattee jirti.
Biyyoonni lamaan naannoo isaaniitti nagaa fi tasgabbiin akka bu’uuf walii galteen akka hojjetan Ameerikaan gaafattee jirti.
Biyyoonni lameen, waa’ee daangaa isaanii galaana irraa irratti wal-dhibdee keessa seenan. Daangaan tuujii Hindii irraa biyyoota lameen gidduutti wal-dhibdee uume kun Kiiloomeetira-kaaree kuma dhibba tokkotti ka tilmaamamu yoo tahu, lafa handaara isaa jiru keessa immoo dhukuta zayita boba’aa fi Gaazii uumamaa guddaa tu jira, jedhama.
Biyyoonni, magaalaalee fi namni martinuu vaayiresii kana to’achuuf jedhan Dr. Tedroos, wal ga’ii gurguddaa kan akka sadiyeemii fi manneen sirba halkanii ittisuu dhaan sagantaa qorannaa cimaa ta’e, namoota vaayiresii kanaan qabaman adda baasuu irratti hojjechuu qabu jedhan.
Biyyoonni michoota daldalaa Yunaayitid Isteets hagi tokko garuu, yeroodhaaf akka dilaala kana irraa walaba tahan beekamee jira.
Biyyoonni milkaaan immoo haala dinagdee adda addaa keessa jiru jedhan Prezidaantiin baankii misooma Afriikaa duraanii Doonaald Kaberuka.
Biyyoonni mirga lammiiwwan isaanii dhiituu fi walabummaa isaanii sarbuun himataman kan miseensota biyyoota 47 qabu marii gumii mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa torbanneen sadiif itti fufuun qorannaa cimaan kan irratti geggeessamu ta’uun beekamee jira.
Biyyoonni miseensa gamtaa Awrooppaa baqattoota kuma 160tti tilmaaman qubsiisuuf walii galan.
Biyyoonni miseensa gumii kanii walitti dhufeenya karaa adda addaa qaban cimsuuf walii ka galan yoo tahu, Pirezdentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa walitti qabaa taasisuun wla gahii waban harra goolabanii jiran.
Biyyoonni miseensa jarmayaa fayyaa addunyaa weerara sadarkaa addunyaaf deebii kennuuf walii galtee mallatteessuuf karoora dhiyaate raggaasisanii jiran.
Biyyoonni miseensa jarmayaan fayyaa addunyaa kan WHO 194 Genevaa keessatti wal ga’uu dhaan har’a wal ga’ii isaanii guyyoota 10 egaluuf jiru. Dhimmi ijoon gumii kanaas hoogganaa WHO isa itti aanu filachuuf jecha.
Biyyoonni miseensota gamtichaa 14 irratti qorannaa geggeessameen mirgi namaa kan akka icitii dhuunfaa saaxiluu, yaada ofii walabummaan ibsuun ugguramuu fi bakaa bakkatti sosso’uuf yaaddoo jiru, fi seera lammummaa nama irraa mulqee biyya bakka dararaan nama irra ga’utti nama deebisan dhimmootii yaaddoo uuman keessaa ti jedha gaaasichi.
Biyyoonni miseensota Gola Naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaa deemsa nageenyaa kanaaf akka degersa gama isanaii gumaachaan waamicha godhee jira.
Biyyoonni miseensota gola nga eegumsaa ta’an kudha shananuu gamtaan Afriikaa marii haaraa jalqabame kana hoogganuu isaaf deggrsa qaban ibsanii jiru. Itiyoophiyaan tokkummaan mootummootaa kana keessaa ba’ee gamtaan Afriikaa qooda hooggantummaa akka fudhatu barbaaddi jechuu dhaan xiinxalaa gameessi VOA Mohamed Elshinaawii profeesera sociolojii siyaasaa American Yuniversitii Cairo jiru Said Sadek ilaalchisuun galma akeekame bira ga’amuuf carraan jiraachuu isaa mariisiisee jira.
Biyyoonni Naannoo Addunyaa Qorannaa Aangoo Irraa Kaafamuu Traamp Hordofaa Jiran
Biyyoonni namoota akkaan saaxilamoo ta’an maanguddoota dabalatee namoota dhibee hamaa qaban fi hojjettoota hojiitti bobba’uun dirqii ta’e vaayiresicha irraa ittisuuf tarkaanfii fudhachuu qabu, kunis lubbuu du’a oolchuuf ni gargaaraa caasaa eegumsa fayyaa isaanii irra ba’aa jirus ni salphisa jedhan.
Biyyoonni sababaa vaayiresii koroaan cufaatti turan qalbii dhaan banamuu jalqabuun gabaan addunyaa kan Asiaa har’aa akka ol ka’u godhee jira.
Biyyoonni sadan ibsa kan baasan ministriin dhimma alaa Ameerikaa Rex Tillerson erga isaan gitoota isaanii kan Awustraaliyaa fi kan Japan Taro Kono waliin Phillipines keessatti wal arganii booda.
Biyyoonni Saddeettan Trukii, Raashiyaa fi Iraan Idilib keessaa lola akka dhaabaniif siivilootaaf eeggannoo gochuuf dursa akka kennan gaafataniiru.
Biyyoonni sadeen “Troikaa” jedhamuun beekaman kun, marii bayyanachiisa araaraa sadarkaa ol’aanaa kanatti paartiileen Sudaan Kibbaa marti akka hirmaatan ka waamicha dhiheessan yoo tahu, ibsa baasan kana keessatti “Mootummaan Prezidaant Saalvaa Kiir, Sudaan Kibbaa keessatti nagaa fi tasgabii buusuuf, kun carraa isa dhumaa ti” jedhanii jiran.
Biyyoonni tamsa’ina vaayiresii koronaa dhaabuuf tattaaffii godhaniin daangaalee isaanii cufanii ennaa turanitti daandileen balalii Afrikaa baatilee hedduuf danqame. Biyyoonni ennaa balalii eegaluuf qopha’aa jiran kanatti daandiin balalii salphaatti bakkuma dhaabanii ka’uu hin danda’an jedhu ogeessonni industrii kanaa.
Biyyoonni Tarkaanfii Vaayiresii Koronaa Ilaalchisuun Fudhatan Laaffisuun Balaa Qaba: WHO
Biyyoonni Uggura Manatti Ittisuu Kaa’ame Kaasuuf  Qalbiin Itti Adeemaa Jiru
Biyyoonni wahiilota Yunaayitid Isteets, kan Awurooppaa, haleellaa misaahelaa halkan dabre waraanni Yunaayitid Isteets, maadhee waraanaa Siiriyaa irratti geggeessite of eeggannoon simatanii jiran.
Biyyoonni Wahiilota Yunaayitid Isteets Kan Awurooppaa Haleellaa Misaahelaa Maadhee Waraanaa Siiriyaa Irratti Geggeessite Of Eeggannoon Simatan
Biyyoonni walga’ii sana irratti, aara gaazii gubataa biyya isaanii keessaa gad-buusuuf waadaa galan, akka walii-gafltee isaanii sana hojii irra oolchuutti cichan illee gaafatan.
“Biyyoonni walii-galtee Paaris sana keessatti hafan kanneen bu’aa isaa hoiiwwan haarawa uumamanii fi induustriilee uumaman irraa guurrachuuf jiran” - jedhan – Obaamaan.
Biyyoonni yoo ajaja manaa akka hin bane ittisuuf kaa’ame laaffisuuf hatattamaan tarkaanfii fudhatu ta’e faca’innni vaairesii koronaa deebi’ee akka ka’u godhu jechuu dhaan angawoonni jarmayaa fayyaa addunyaa akeekkachiisan.
Biyyoota 34 kanneen Kurdii waliin gurmuu diplomaasummaa qaban hariiro jiru akka kutan itti himuu dhaan Abdiin murtii bulchaa Kirkuk Najmaldin Kariim waan isaan filannoo sana geggeessaniif hojii irraa akka ari’anis gaagatee jira paarlamaan kun.
Biyyoota 65 irratti qorannaa geggeessame keessaa walakkaa dhaa ol imaammata isaanii kan oduuwwan marsariitii irratti ba’u calalu ykn saansuri godhu erga bara 2013 qabee akkaan cimsuu isanaii Gabaasi “Freedom on the Net 2014” jechuunis bilisummaa intenetii kan bara 2014 jedhuun beeksisee jira.
Biyyoota 7 kanneen Amerikaa akka hin senneef Prezidaant Traamp ugguranii turan murtii manni murtii kenneen ministriin dantaa alaa Amerikaan fudhatama kan qabu ta’u hubachisee lammiwwan biyyoota Torbanii ta’an sirna deemsa vizaa ittiin argatan ka baratame sanaan iyyachuu danda’uu jedhe.
Biyyoota adda addaa keessa kan jiraatanii fi leenjii fi kanneen gara biyyaa deemanii turan ambaasaadderoonnii fi diplomaatonni hangi tokko vaayiresii koronaan qabamuu isaanii madden amanamoon ministrii dhimmi alaa Itiyooopiyaa VOAf mirkaneessaniiru.
Biyyoota Addunyaa adda addaa keessa kanneen jiran – Embaasiilee fi Qonsilaalee Itiyoophiyaa 59 keessatti ramaddiin haaraan hojii dippiloomaatotaa fi hojjetotoa ka biroo xumuramuu isaa ministiriin dhimma alaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Biyyoota addunyaa hedduu keessatti simannaan bara haaraa bara kanaa calleensaan dabre.
Biyyoota addunyaa inni qorannaa keesatti geggeesse harka afur irraa sadii keessatti gaazzexeessummaan danqamuu ka dubbatu, Jaarmayaan kun, lakkoobsi biyyootaa haalli isaanii gazexesootaaf mijataa ta’ee xiqqaachuu isaa beeksisee jira.
Biyyoota addunyaa irra jiran hiyeeyyii ykn dureeyyi ta’an kam iyyu keessatti, dhukkuba sukkaaraan qabamuu hatattamaan baranii wal’ansa argachuun rakkoo ta’uu ibsamee jira.Qorannaan biyyoota 7 kanneen Awuroopaa Ashiyaa, giddu galeessa bahaa fi Amerikaa keessatti gaggeefame akka agarsisuutti, namoonni harka caalaan dhukkuba sukkaaraan qabamuu isaanii hin beekan.Emmanuueel Gakeeduu yunivarsitii washington irraa qorannaa kana kan gaggessan yoo ta’u, ga’eessonni dhukkuba sukkaaraan qabaman wal’ansa barbaachisuu argatanii dhibbaa dhiigaa, baayyina sukkaara dhiiga isaanii keessa jiru fi kolestroolii to’achuu hin dandeenye jedhan.Qorannaan gaggeefame ka biraan akka agarsisuutti, Dubartoonni yeroo ulfaa hanqina nyaataan miidhaman, mucaa ulfinni qaama isaa xiqqoo ta’ee fi dhibee fayyaa adda addaa qabu da’uuf carraa guddaa qabu. Kana malees yeroo ulfaa waan nyaatan hanqisuun guddina sammuu mucaa dhalatuu irratti dhiibbaa qabaata.Qorannaa kana kan hogganan Thoomaas Mak Donaald akka jedhantti, dubartonni yeroo ulfaa nyaata ga’a hin arganne, mucaan gadameessa keessaa rakkoo amalaa akka qabaatu, waa hubatanii sirritti baruu dadhabu akkasumas qaroomnii sammuu ykn IQ dadhabaa ta’uu tu isa mudata.MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Biyyoota addunyaa irratti dureeyyii ta’an 7f aangawoonni ministeera haajaa alaa ta’an Kibxata har’a Landan keessatti walga’anii jiru.Kunis hariiroo Chaayinaa fi Raashiyaa waliin jiru akkasumas fonqoolcha mootummaa Maaynamaar keeessaa fi walitti bu’iinsa Siriyaa keessaa akkasumas haala Afgaanistaan keessaa dabalatee mata duree hedduu irratti mari’atan.
BiyyootA Afriikaa adda addaa akkasumas Siiriyaa fi Afgaanistaan irraa dargaggoonni hedduun gara Awrooppaatti godaanu. Dargaggoota qofaa utuu hin taane ijoollee fi haadholiin illee godaanaa jiran. Dargaggoo Oromoo baatii 3 dura Jarmanii dhaqqabe akka ibseetti godaansii carraa du’uu ykn jiraachuu ti jedha.
Biyyoota Afriikaa filannoo haqaa fi walabaa geggeessan keessatti filannoon walabaa fi haqaa, filannoo gaariin geggeessamaniiru. Fakkeenyaaf Cap verde, Gaanaa, Botswaanaa, Afriikaa kibbaa dhiyootti immoo Niger keessatti. Kan nuti har’a as jirruuf biyyoota filannoo walabaa fi haqaa geggessuuf rakkatan ilaaluuf jeccha. Dhuga baatonni keenya filannoowwan milkaa’ina qabaatan ilaalchisee ibsa bal’aa akka kennan nan barbaada jedhan Bass.
Biyyoota Afriikaa kan hiyyoomsitu Faransaay jechuu dhaan itti aanaa muummichi ministeeraa Xaaliyaanii Luwij Di Mayoo torban kana erga himatanii booda paariis ambaasaaddericha Xaaliyaanii kan biyya ishee waamuun dubbistee jirti.
Biyyoota Afrikaa 10n dandeettii kubbaa miilaatiin sadarkaa argatan
Biyyoota Afrikaa adda addaa irraa aangawoota murtii kennanii fi hoogganota daldalaa wal-agarsiisee, dizaayinarootaa fi Indistiriilee Afrikaa adda addaa waliin walii-galteelee mallatteesisuuf gargaara – jedhu – Ministarichi Industirii Itiyoophiyaa.
Biyyoota Afrikaa Bahaa fi Waaltaa Weerara Hawwaanisaan Hanqiina Wabii Nyaataa Saxilamaa Jiran: FAO
Biyyoota Afrikaa Bahaa,Keenyaa,Itoophiyaa gama Kibbaa,Taanzaaniyaa gama Kaabaa, Ugaandaa,Suudan Kibbaa faatti bokkaa guddaatti roobuufiitti jira.
Biyyoota Afrikaa gama dhiyaa seeraaliyoon Laayberiyaa fi Ginii keessatti lakkofsi namoota haaraa Ibolaan qabamanii gad bu’aa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Biyyoota Afrikaa Iyyeeyyii keessaa tokko ka taate Itiyoophiyaan beela dhabamsiisuuf tarkanfataa jirti. Biyyattii keessatti, heddumminni uummataa baay’ee dabalee, gatiin waa bittaa baay’ee qaala’e iyyuu hiyyummaan biyyattii keessaa sadii keessaa harka tokkoon gad-bu’ee jira - jedhama.
Biyyoota Afrikaa Jarmaniin Barana Michooma Dinagdeef Filattee keessaa Itiyoophiyaan Tokko
Biyyoota Afrikaa kanneen uffee sahaaraa gadii keessaa Gazexxesoota hedduu hidhuun Ertraan beekamti jedha gareen kun.Ertraan waggaa waggaan walabummaa presii kan ilaaleen daran gad bu’aa deemti.Baatii Fulbaana 2001 angawoonni Ertraa preesii dhunfaa hedduu cufan.Tarkaanfii Kanaan gaazexaaleen 7 cufamanii gaazexxessonni hedduun hidhaman.
Biyyoota Afrikaa keessaa gaazzeessota 25 hidhuudhaan Masriin tokkoffaa, gaazzeessota 17 hidhuun Ertraan lammaffaa, gaazzexeessotata 16 hidhuun Itiyoophiyaan sadaffaa ta’uu beeksise – gabaasaan CPJ. Ertiraa keessatti gaazzexeessonni mana hidhaa jiran maatii fi fira ofii ituu hin argiin waggaa kudhan caalaaf akka tursiisaman gabaaseejira. Itti-aanasee ka jirtu Itiyoohiyaa ta’uu fi mormiin uummataa biyyattii iddoo adda addaatti yeroo ka’ee ture kaasee kanneen Interneetiin barreessan ykn bloogaroonni madda odeefannoo waan ta’aniif jecha hedduminaan akka hidhaman arginee jirra, jedha CPJn.
Biyyoota Afrikaa keessaa vaayrasii kanaan akkaan kan miidhamtee Afrikaan kibbaa ta'u kan ibsan prezidaant Raamaafosaan barana haala hamaa keessa jirra jechuun Kamiisa kaleessaa galgala haasawaa dhageesisaniin ibsan.
Biyyoota Afrikaa keessatti daldalaa fi dinagee argamuun Afrikaa baadhaadhinaan guutamtee argu kan fedhan ta’u komishiina dinagdee Afrikaa irraa Veraa Songuwee turan.
Biyyoota Afrikaa Keessatti Qindaa’inni Dinagdee fi Caasaan Daldalaa  Mijawaan Xiqqaachuun Yaaddessaa Ta’uu Dubbata Baankiin Addunyaa
Biyyoota Afrikaa sadii jechuun Somaaliyaa, Sudaan Kibbaa, fi Naayjeriyaa Kaaba bahaa akkasumas Yamana keessaa beela lubbuu uummata miliyoona hedduu sodaachisaa jiru ittisuuf yeroon qabnu baatii sadii ykn afuur qofa jedha koreen sadarkaa addunyaa kan fannoo dimaa.Gargaarsii dhala namaa hedduminaan battalumatti kan argamu taanaan Somaaliyaa fi Yaman keessaa fixiinsa uummataa ittisuun ni danda’ama jedha.
Biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa gadii keessatti dhukkubni Busaa rakkoo guddaa ta’uun isaa beekamaadha. Garuu qorannaa haaraan maxxanfame abdii hanga tokko kennee jira. Dhukkuba bookee ykn biinnii busaan daddabru kana irratti biyya keessaa fi biyya Siwiidin irraa hayyoonni qorannaa gaggeessan. Isaan keessaa tokko Dr Kaasaahuun Taddasaa Jaallataa ti.Wallaggaa Yunivarsitii keessatti gargaaraa profesaraa fi barsisaa barnoota Biyoloojii turan.Waa’ee qorannoo kanaa ibsanii jiru.
Biyyoota Afrikaa uggurri kun irra ka’ame keessaa Ertraa fi Masriin keessatti argamu. Humnii galaanaa kan Ertraa dhaabbttoota uggurri irra ka’amee keessaa tokko yoo ta’ubeekamee Jira.Biyyonni kanneen biroon uggurri kun isaan ilaaltu Meymaar(Barmaa), Chaayinaa, Raashiyaa Saa’idii Arabiyaa, Sudaan, Tokkummaa Emereetoota Arabaa, koriyaa kaabaa fi Iraan Ta’uun beekamee jra.
Biyyoota akkaan dha’aman keessaa tokko kan taate kooriyaa kibbaas fooya’inni argamuu isaa gabaaasuu dhaan namni haaraa qabame gara 76tti har’ gad bu’uu jira. Kunis guyyoota walitti aanan 13f dhibbaa gad ta’uu beeksiste. Chaayinaanis fooya’ina ofii ishee argame gabaastee jirti.
Biyyoota akka Ertiraa, Sudaan, Jabutii fi Somaaliyaa keessatti yeroo hundaa walabummaan preesii isaanii Addunyaa irraa toora dhumaa irratti akka argamu ka dubbatan – famitoonni mirga dhala-namaa kun, “waggoota dhihoo dabran xiqqoo keessatti immoo, biyyoota akka Keeniyaa fi Taanzaaniyaa keessatti dabalatee – walabummaan preesii naannoo sanaa daranuu gad sigigaataa dhufe” jedhu.
Biyyoota alaa keessa kanneen jiraatan lammiiwwan Itiyoopohiyaa fi hidda dhalata Itiyoopiyaa baasii baasanii fi hooggana isaaniin kan socho’u gareen “ Dayaspora Trust Fund” jedhau COVID-19 ittisuuf kan oolu meeshaa wal’aansa fayyaa Itiyoophiyaatti erguu isaa beeksisee jira.
Biyyoota, amantii fi duddubbee adda addaa irraa kan walitti dhufnee ta’uus waa’een namummaa keenya waan qooddannu qabna kan jedhan Riid mata-dureen ayyana baranaas “Namuummaa tokko, Itti gaafatama tokko” kan jedhameefis kanumaaf jedhu.
Biyyoota andaara galaanaa jiran kana irraa godaantonni fi baqattoonni biyyoota ka biroo keessa akka qubatan gochuuf biyyoonni miseena gamtaa Awrooppaa waliin ta’uun itti gaafatama isaanii akka ba’an tattaaffiin jalqabamee jira. Jarmayaa baqattoota kan tokkummaa mootummootaatti dubbi himaan Awropa gama kibbaa Karlaataa Saamii baqattootaa fi godaantota kana qubsiisuuf karoorri jiru baatii dhiyoo keessa simannaa kan argate ta’uu beeksisaniiru. (
Biyyoota baay’ee keessa dimookiraasiin waraqaa irra jiraate iyyuu, haalli jiru garuu kan hirmaannaa uummataatti daangaa godhu ta’uu illee ibsee jira. Itiyoophiyaaf sadarkaa gad-aanaa kenne – ba’iin qorannaa sanaa.
Biyyoota bakka namoonni beela gar-malee hamaa lubbuu galaafatuun itti gidiramaa jiran isaan duraa Yemen, Sudaan Kibbaa fi Naayijeriyaa Kaabaa akka tahe hubachiise gabaasichi sadarkaa Addunyaa.
Biyyoota baroota dheeraaf akka diinaatti wal-gaarerfataa turan gidduutti nageenyaa fi araara gidduu kana bu’e irraa kan ka’e – tarkaanfiilee obbolummaa fudhatame keessaa kun tokko tahuu isaa ti.
Biyyoota Dimookiraasiin Bulan Guguddoo Keessatti Dabalatee Rakkoon Gaazzexeessota Mudatu Hammaataa Dhufe, Jedhu Gurmuuleen Walabummaa Preesiif Falman
Biyyoota duraan uggurri kun isaan ilaallataa ture keessaa Sudaan amma baafamtee jirti.Uggura imalaa haarawa kaleessa Prezidaantii Yunaayitid Isteetsin mallatteessameen biyyoota haga tokko irraa akka imaltoonni gara Yunaayitid Isteets hin seenne kan dhorku ta’uun beekamee jira.
Biyyoota dureeyii talaalii uummata isaaniif itti gargaaraman irraa hafee biyyoota hiyyeeyyiif kennuu qabu, jedhan barreessaa dureen Tokkummaa Mootummootaa Antoniyoo Gutarees.
Biyyoota Eshiyaa keessatti dhimmi akkasii irratti sagaleen ennaa kennamu ykn raggaasifamu kun kan jalqabaa ta’u isaati.
Biyyoota Gaafa Afrkiaatti Namoonni Miliyoonni Hedduun Ongeedhan Dararamaa Jiran
Biyyoota Gaafa Afrkiaatti namoonni miliyoonni hedduun sababa ongeetiin beelaa saxilamanii jiran. Itoophiyaa qofatti namoota miliyoona shanii olitu qarqaarsa nyaataa barbaada.Suuraawwaan kun iddoowwan ongeen itti hammate amma tokko agarsiisan.
Biyyoota gaanfa Afrikaa fi kanneen biroo ollaa ta’an keessatti, Gifiraa fi bishaan qulqulluu dhaba irraa dhukkuboota maddaniin lakkofsii namoota qabamanii haal hamaan dabaluu isaa, jaarmayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira.
Biyyoota Gaanfa Afrikaaf jila addaa Yunaayitid Isteetes kan ta’an Jefrii Feltmaan daw’annaa kutaa sana keessatti gaggeessan xumuuranii jiru.
Biyyoota Gaanfa Afrikaa kan ta’an Keniyaa, Somaaliyaa fi Rwaandaa keessatti lolaa bishaanii jandoo roobaa hamaa irraa argameen namoonni du’an 400 caalanii jiru. Kanneen kuma dhibba hedduu ta’an immoo manaa fi qe’e ofii irraa godaanuuf dirqaman.
Biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti Baatii Onkolooleessa fi Muddee keessa Roobnii jiraaachuunbeekamaa dha. Garu akkaas hin heddumaatu jedhamee jira.
Biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti balaan caamaa beela dabalatee rakko adda addaa uumuu isaa sabaa hImaaleen addunyaa gabaasaa jiru.Ho'i qilleensaa addunyaa mudate uumamaa fi hojii harka namaan kan dhufe ta'uu, itti aanaa Daayreekterri Dhhbbata Metroolojii Biyooleessa Itiyoophiyaa Obbo Duulaa Shaanqoo hubachiisanii jiru.
Biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti uummanni Miliyoona sadii ta’u Robaa fi lolaa bishaan akkasumas laftii cite garagaluu isaan torbanneen dhiyeenya kanaa keessa rakkataa jiru.
Biyyoota Gaanfa Afrikaa Lameen Fi Yunaayitid Isteets
Biyyoota gaazexeessonni itti du’an kana kessaa biyyoota akka Suudan Kaabaa, Sumaalee, Keenyaa, Liibiyaa,Gaanaa fi biyya ollaa Afrikaa kan taate Yemen faattu keessa jira.
Biyyoota galmeen isaanii ilaalamaa jiru kun 14 keessaa Yunaaytid Isteetes tokko. Kan qoratuu immoo Kaawunsilii mirga dhala namaa kan Tokkummaa mootummotaa keessatti qaama hundeeffame(UPR) ta'uun ibsamee jira.
Biyyoota Guddataa Jiran fi Dhukkuboota Mudatan
Biyyoota guddataa jiran keessatti Dawaalee farra dhukkuba HIV/ AIDS kanneen gatiin isaanii salphaa ta’e gargaaramuun bu’aa argamsisuu isaa qorannaan haaraa gaggeeffame hubachisee jira.
Biyyoota guutummaa Addunyaa irraa keessaa – dhibba irraa harka saddeettama keessatti konkolaatonni oofafman hagi tokko kan ulaagaa nageenya karaa hin guutne ta’uu ilee – gabaasaan Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa kun beeksisee jira. Kun keessumaa biyyoota hiyyeeyyii, kan konkolaatota imaltootaa isaanii keessaa dhibba irraa harki-shantamni bara dabre oomishaman keessatti mul’ata – jedha, gabaasichi.
Biyyoota Hanga Tokko Irra Uggura Imalaa Kaa’uuf Jirra: Prezidaant Traamp
Biyyoota Harka Lafa Jalaan Hacuuccaa Walabummaa Amantii Geggeessan
Biyyoota hiyyeeyyii keessaa tokko kan taate Itiyoophiyaan bara 2015tti barnoota sadarkaa duraa waliin ga’uuf karoora kaa’ameen kanneen sadarkaa gaarii irra jiran muraasa keessaa tokko.
Biyyoota hollaa dabalatee biyyoonni giddu galeessa bahaa jiran kan akka Immirate fi Iranfaa filannoon sun kaadhimamaa isaan fedhan akka filatamuuf dhiibbaa gochaa turan gabaasa jedhu hayyuu dinagdee fi xiinxalaa siyaasaa kan ta’an lammiin Somaaliyaa Huseen Abdulkariim Gindish ni haalan. Haala jiru ennaa ibsan awaasi addunyaa, biyyoonni hollaa keessumaa somaliya keessaa dantaa hanga tokko qabaachuu malu.
Biyyoota hollaa gidduutti lafa irratti falmiin ka’ee ennaa jiru kanatti loltoonni Itiyoopiyaa daangaa qaxxaamuran jechuun Sudaan torban kana himattee jirti. Falmiin kun Masrii fi Sudaan dhiyeessii bishaan isaanii balaa irra buusa kan jedhan hidha humna ibsaa guddicha kan laga Abbayyaa ilaalchisee muddama jirutti dabalamee jira.
Biyyoota hollaa kan akka kenya, Ethiopia fi Jabuutii qofa utuu hin taane biyyoonni giddu galeessaa illee biyattii keessaa dantaa qabu. Kun waanuma nuti eegaa turre. Biyyi kam iyyuu dantaa ofii isaa hordofa.
Biyyootai walabummaan marsariitii-tti fayyadamuu akkaan gad deebi’e keessaa Raashiyaa, Turkey fi Ukranie. Akkuma qorannaa keenya kan waggootii hedduu mul’isutti, qorannaa hamma geggeessameen biyyoonni ammas haala hamaan hojii akkasii irratti bobba’an Iran, Syria fi china dha jedhan.
Biyyoota kana keessatti haadholiin attamiin akka da’an qoranne kan jedhan Maayiils kun haadha ta’uuf iddoo gaarii fi hamtuu taatte hubachuuf hedduu gargaara jennee yaanne.
Biyyoota keessaa, biyyoonni Awurooppaa torbanneen lamaan dabraniin lakkoobsa ol’aanaa qabatanii jiran ka jedhu – Jaarmayichi Fayyaa Addunyaa, “kanneen vaayirasichaan haarawa qabaman miliyoona tokkoo fi kuma dhibba sadii yoo tahu, ka durii wajjiin wal-bira qabamee ennaa ilaalamu dhibba irraa harka soddomii sadiin dabale,” jedha. Gabaasaan kun akka agarsiisutti biyyoota Ameerikaa, Meditriniyaan Bahaa fi Afrikaa keessattis lakkoobsi namoota vaayiresichaan qabamanii dabalee jira.
Biyyoota kutaa Afrikaa Bahaa keessatti dhibeen Koleeraa akkasumas garaa baasaa Arifachisaa fi haqqisaan uummata irratti rakkoo geesisaa akka jiru gabaafamaa jira.Konyaa somaaliilaand kan taate Buuhoodle keessattis namnii 9 dhukkuba Koleeraan du’uun ibsamee jira. Daayreekteerri ministrii eegumsa fayyaa biyyatti Abiib Adam Nur akka jedhanti namoonni 31 koleeraan qabamanii Hospitaala seenanii jiru.
Biyyoota Laatiin Ameerikaa Keessatti Vaayrasiin Koronaa Hammaatera
Biyyoota Laatiin Ameerikaa yokaan Ameerikaa Kibbaa keessatti lakkoobsi namoota vaayirasii Koronaan dhumanii kuma dhibba tokko gahuu isaa irraa kan ka’e, ardittiin addunyaa irratti bakka dhukkubichi itti hammaate haaraa taatee jirti.
Biyyoota Laatiin Amerikaa fi Kaaribiyaan keessatti heddumninaan kan mul’ate dhukkubi Zikaa biyyoota adda addaa keessattis mudataa jira. Dhukkubi Bokee ykn Binniin akka dhukkuba Busaatti daddarbu kun sammuun ijoollee haaraa dhalatanii akka hin guddanne gochuu waliin hidhata qaba jedhama. Kanaaf jecha dubartoonnii fi shamarran biyyoota dhukkubi kun keessatti mul’ate keessa jiraatan ulfaa’uu irraa akka of qusatan gorsi kennamaa jira. Kana malees namoota biyyooti dhukkubi kun mul’ate keessa jiraatanii fi gamasitti imalanii deebi’an irraa dhiigi fuudhame nama biraaf akka hin kennamneef jaarmayaan fayyaa addunyaa akeekkachisee jira.
Biyyoota lameen giddutti waraanaan dura dhaabannaan uumamuu mala sodaan jedhu bakka jabaatee jiruutti waa’een ugguraa haaraa kun immo dhaga’ame.
“Biyyoota lameen gidduutti tajaajila geejjibaa guutuu kennuuf qophiin jalqabame xumuramee jira. Itiyoophiyaan tajaajilicha jalqabuudhaaf qophii dha,” ministarittiin ministirichaa – Daagimaawit Moges.
Biyyoota lameen gidduutti wal-gaarerfannaa fi muddinsi ka’uun isaa, eega humni naga-eegumsaa – ka loltoota Qaataar 450 of keessaa qabu, torban dabre daangaa sana gad-lakkisee ba’ee booda – jedhama.
Biyyoota mara keessatti simannaa ho’aan kan godhameef ennaa ta’u, daawwannaan isaanii ka milkaa’e ta’uu illee tuqaniiru.
Biyyoota mirga uummataa hin kabajnee kan akka gaanfa Afrikaa keessatti barbaachisummaan gargaarsa hatattamaa ni dabala jechuun komishinarittiin mirga dhala namaa kan Tokkummaa mootummootaa Navi Pillay hubachisan.
Biyyoota miseensa gamtichaa ta’an 54 keessaa 39 sochii deebi’uu biyyattii simatanii jiran. Falmiin jiru garuu hin furamiin jira.
Biyyoota miseensa jaarmayaa kanaa kan ta’an bakka buutonni biyyoota 164 yaada duraan onkooleessa keessa Afrikaa kibbaa fi Hindiin dhiyaatee kan abbummaaan talaalii argamanii yeroof haa dhabatuu jedhu irratti falmii gaggeessaa turan.
Biyyoota miseensota NATO 28 keessaa 23 dirqama isaanii ba’uu hanqachuun, uummata Yunaayitid Isteetsiif, gochaa haqaa miti – jedhan.
Biyyootan afrikaa waan Kooviid 19 irratti xiyyeeffachaa jiran keessatti talaalliin dhukuba daa’iman miidhanii dagatamaa akka jiru Jarmayaan Fayyaa Adduunyaa (WHO)n beekkisiseera.
Biyyoota nageenya qabanii fi nageenyi keessatti hin mul’anne gidduu adda aduummaan jirus dabaleera. Kana jechuun nageenya naannoo addunyaa jiru gidduu adda addummaa guddaatu jira jechuu dha jedhan.
Biyyootan namootan isaaniif talaallii kennanii fixan akka afirikaa gargaaran gaafataniiru Matshhdisoo Moo’eeti.
Biyyoota ollaalee waliin ibseen walti dhufanii,guddina faaadaa qabu uumetee waliin gudachaa gabayaa alaaallee dabalte faaydaa irraa argatan jedha muummeen misntera kun
Biyyoota ollaallee waliin hojjachuuf isfaaltii biyya keessaa fi biyyoota ollaatiin wal daanduuf isfaaltii hojjachuuf kurfoo jirti,Eeritaaan.
Biyyoota sadeen keessatti duulli filannoo gaggeeffamaa kan jiru yoo ta’u biyyonni sadeen teessuma lafaa, siyaasaa fi dinagdeen hedduu adda addummaa qaban.
Biyyoota sadeenuu -- jechuun Raashiyaa, Masrii fi Itiyoophiyaa keessatti, jaarmaalee yokaan waldaalee Siivilii irratti miidhaan geggeessamu hammaachuu irraa kan ka’e, akka jarmayaaleen hojiiwwan isaanii jijjiiran, maddeen maallaqaa haarawa barbaadanii fi gara jaarmayaalee caalaa cimaatti of jijjiiruu isaanii dubbata – gabaasaan Kaarniigii.
Biyyoota sagantaa Diivii kan bara 2019f ulaagaa guutan keessaa tokko Itiyoophiyaan tokko ta’u ibsamee jira.Vizaa argachuuf kanneen iyyannoo galfachuu fedhan sadarkaa barnootaa fi muxanno hojii ka’aman guutuu akka qaban akkasumas qajeelfama ka’aman of-eggannoon dubbisuu qabu jedha Embaasiin Amerikaa Finfinnee Keessa jiru.
Biyyoota torba kanneen mirga walabummaa amantii cabsuu ittiin jedhan ministeerri dantaa alaa yunaaytid Isteetes Rex Tilerson tarreessanii jiru. Garu hidhattoota Islaamiik Isteetes amantii fi gosa sab xiqqaalee irratti hokkara jabeessuu jechuun daran qeeqan.Tiliirson kana kan dubbatan Kibxata kaleessaa gabaasaa waggaa kan walabummaa amantii ilaalchisee ministriin dantaa alaa Amerikaa ibsa baase irratti ture.
Biyyoota uffee Sahaaraa gad jiran keessaa rakkoon nageenyaa hamaan jiraatu iyyuu Maalii fi Niger bakka bu’ummaa dubartootaan fooya’ina argamsiisanii jiraachuu gabaasaaleen ibsaniiru.
Biyyoota warra dhiyaa biratti immoo ani qorataa dha ani sana. Ragaa qabadheen dubbadha kanneen jedhan kabajaa qabu. IHADEG tooftaa kanatti akkaan gargaarama jedhan.
Biyyooti hedduun yoo filannoon geettuu dhiba fidan.Fkn paartileen dorgoman cuftii mirga walqixxee media jiru irratti waan jiruu ummatatti himachuu dhabuun rakkoolee jirtu keessaa tokko.
Biyyootii Afriikaa hanga tokko kan akka Sudaan Kibbaa fi Angoolaa biyyoota gatiin boba’aa gad cabuun isaan miidhe keessaa ti.
Biyyootii afriikaa kanneen uffee saharaa gadii keessa Shamarran jiraatan dhiira umurii wal fakkaataa qaban caalaa, vaayrasii HIV..n qabamuuf carraan qaban, harka sadii hanga shaniin kan caalu ta'uu qorannaan gaggeeffame ibsee jira.
Biyyootii Afrikaa dhiyaa keessatti dhukkubi Ibolaa waggaa kana keessa lubbu nama 800 ol galaafatee jira.
Biyyootii Afrikaa gama Kibbaa dorgommii COSAFA-tiif qophii jiran
Biyyootii Afrikaa ta gammoojjii Sahaaraa gadi jiran haga guddaatti namii bulchiinsa paartilee hedduutiin bulutullee ammallee biyya haga tokkotti namii bulchiinsa abbootii irraa jala jira.Bulchootii hagii tokko qabeenna jiru ufumaan dhunfachaa…kaan ammoo taahee beelaha,tun diimookiraasii hin taatu.”
Biyyootii akka Amerikaa fi hedduun akkii mootummaan biyya sunii Kuubaan bulchu jireenna badaa jedhanii biyya tana adaban.
Biyyootii akka malee walabummaa ummata isaanii gadi qaban; Siiriyaa, Cghaayina akeessatti haga tokkoon ka ufi bulchitu Tibeetiyaan, Somaaliyaa, Kooriyaa Kaabaa, Uzbekistaan fi Eeritaa.
Biyyootii Alaa Taa’anii Baasii Adda Addaa Firoottaniif Baasuun Ni Danda’ama:  “Kifiya”
Biyyootii Awroopaa kanneen uggura sochii labsan dabalatee daariqi ykn infekshiniin COVID-19 kutaalee addunyaa keessatti akkaan dabalee jira. Addunyaa irraa miliyoona 50 yoo darbu miliyoonni 1.2 du’anii kanniin miliyoona 33 ta’an immoo dandammataniiru.
Biyyootii gaanfa Afriikaa kan hongee hamaan dha’ame garaaruuf jecha Yunaayitid States gargaarsa itti dabalaa miliyoona 17 gumaachitee jirti. sunis somalia bakka uummanni kuma kunaan laka’amuu fi beelaa fi dhukkubaan dhumeef kan oolu doolaara miliyoona 12 dabalata.Ministrittiin dantaa alaa US Hillary Kiliinten kaleessa as Washington keessatti haasaa dhageessisanniin beela kanaaf deebii kennuun rakkoo yeroo ammaa mul’ataa jiru irra dabuu qaba. Yeroo beelli kun lammata deebi’ee akka hin mudanne gochuu.Uummata Miliyoona lamaa ol ta’antu bakka hongeen dha’e Somalia irraa qe’ee ofii dhiisanii gara Moraa Moqadishoo cina jirutti baqatan.Beeladaaleen dhumuun, midhaan qotame maasii irratti goguu fi beelli seenaa gaanfa Afriikaa keessattti bal’inaan kan argamaa turee dha jedhan Hillary Kiliinton kurna laka’atee kan deddeebi’u beela kanatti duuluuf harka keenya hiixachuun murteessaa dha jedhaniiru.Yunited States biyyootii qonnaan bultoota isaanii gargaaran cina dhaabbachuuf cicha qabdi. Arjoomtonnis akkasuma akka godhan Kiliinten waamicha dabarsanii kun ta’uu baannaan garuu gaanfa Afriikaa keessatti rakkoo ka birootu addunyaa eeggachuu mala jedhan
Biyyootii guddatan aara hamaa makiinaa fi warshaa biyya guddatteetii bahutti qilleensa nurraa jijjiiraa jedhan.Tana diqqeessuuf ammoo warshaan diqqaachu male.Akka warshaa itti diqqeessan irratti ammoo biyyooti cufti wali hin galan.
Biyyootii guddatan qora argatana waliin gahuutti jiranii Afrikaan qorsa kana argattee qixeeffachuuf haga bara 2024 turuu fa dandeetti akka warrii qorate jedhetti.
Biyyootii hedduulleen nama isaanii Chaayinaa baqachiifachuutti jiran. Chaayinaa yuniversitii Wuchaangi barattoota kuma hedduu achi baratan keessaa 80 tahan barattoota Itoophiyaati.
Biyyootii jahaan saatelaayitii qaban; Awurooppaa (EUMETSAT)’European Satellite,Amerikaa, Jappaan, Indii,Chaayinaa fi ta Raashiyaati.MSG,ta lafa martu,METOP ta Kaabaa fi Kibba irra martu, JASON-2 garba tohatti.
Biyyootii Jiddu-Gala Bahaatii fi Afrikaa gama Kaabaa biyyota bara 2015 akka malee walabummaa dhaban.
Biyyootii karoorii kun baheef jedhan Itoophiyaa, Gaanaa, Keenyaa, Laaybeeriyaa,Naayjeeriyaa fi Tanzaaniyaa.Afrikaan ibsee dhabdee maan taate,karoorii kun hagam isii gargaara?Biyyoota tana keessaa tamtii irra faaydaa argata?
Biyyootii mirgii gaazexeessitota keessatti “bilisa” jedhan ka akka Brazil, Czech Republic, Denmark, France, Hungary, Poland, Serbia, Afrikaa Kibbaa,Kooriyaa Kibbaa, Spain, Tunisia, fi USA faati warra mirga gaazexeessitotaa gadi qaban keessaa tokko.
Biyyootiin Guddachaa jiran Wal’ansa Fayyaa fi Qulqullina Nannoo Dhabuun Midhamu
Biyyootiin ISIL fi gareelee shorokeessotaatti makamuuf sochii namoota deemanii ugguruuf ykn immoo qaawwaa isaan ittiin ba’an akka dhiphhisan kan godhu murtii cimaa ture kan kaleessa darbe.
Biyyootiin kun adeemsa seeraa malee yakki ilaalchi utuu irratti hin dhiyaatin gaazexeessota mana hidhaa keessatti ugguruu dhaan tajaajjila seeraa illee akka hin arganne mirga isaanii mulqu jedha gabaasi CPJ.Mootummaan Ertraa haalli gaazexeessota mana hidhaa jiranii sadarkaa maalii irra akka jiru gaafatamus ibsa kennuuf tole hin jedhu kan jedhe CPJn Itiyooaan immoo addunyaatti yeroo of beeksistu walabummaan yaada ofii ibsachuu fi dimokraasiin biyya koo keessa jira jetti. Dhugaan isaa garuu kana irraa fagoo dha jedhu CPJtti qindeessaan sagantaa Africa Mohamed Ketta.Gama Itiyoopiaatiin angawaan mootummaa maqaan isaanii akka tuqamu hin feene tokko gabaasa CPJ kana balaaleffatanii kanneen mana hidhaa keessa jiran yakka hojjetaniin malee oguma isaaniin kan wal qabateen miti jechuun haalan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaga’aa.
Biyyootii ollaa isii Chaayinaatii fi Kooriyaa Kaabaa ittti gaandiddeessitullee siyaasaa Kooriyaa Kibbatii fi ka Taaywaan wayyaahaa deemuutti jira.
Biyyootii saddeettan Waancaa Afirkaa 2015 walti hafan warra dandeettii kubba miilaa qaban addunyaa duratti mirkanfatan.
Biyyootii saddeettan walti hafan yoo lafti barite,Ammajii 31,2015 waan tahan beekan.
Biyyootii sadeen hujii hidhaa abbayaa irratti wal mari’atan hardhalee minsiteroota haajaa alaa isaaniitii fi ministeroota bisaan biyya isaanii itti yaammatanii kora irra jiran.
Biyyootii tun eegi Raashiyaan hojjataa basaasaa mootummaa isii ka durii amma baqatee Bititen magaalaaSalisburyjiru gaaduma gaaddee isaa fi intala isaallee gaazii dhiiga nama dhaabduun ijjeesifte seera adduyaa cabsite jedhanii bulchoota isii biyyaa oofatan.
Biyyootii tun istaadiyoomii Librivilee keessatti tapahtan. Burkiinaa Faasoo qaraa istaadiyoomii kana keessatti marroo lama taphatte.Tuniiziyaan ammoo asi keessatti Zimbaabuwweeti goolii afur faatee waliin gadi lakkifte dorgommii keessaa baafte.
Biyyootii tun sadeen haga ammaatti haroo hidhaa abbayaa tana akkamiin akka bisaaniin guutanii fi yoom yoom akka guutan wal dubbatan.
Biyyootii tun sadeen hujii hidha laga abbayaa malee gama misoomaalleen akka karaa baaburaa fi hujii misoomaa hedduu walin qabaachuu dandahan iratti waliin mari’atan jedha ministerii haajaa alaa Itoophiyaa obboo Melles Alem
Biyyootii Waancaa Afrikaa bara 2015 walti hafe walti qophaahuutit jira.
Biyyootii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaati Dabran Dorgommii Biraaziliif Ufi Qopheessumatti Jiran
Biyyooti Laatin Amerikaa duruu yoo dorgommii waancaa addunyaa qopheessan ufumaa moohan.Jarii afran walti hafe kun dorgmmii waancaa adudnyaa tanaa dabaruuf garee waliin dorgome keessaa tokkolleen hin moohamne.
Biyyooti lameeen kun daangaa waloo hin qabani, lameenuu karaa Sudaan kibbaa yookiin karaa Keeniyaa wal argu. Kun tahus garuu, biyyootni kun walitti dhufeenya waliinii baayyee cimaadha qabu.
Biyyoottan ollaa keeniyaa fi Somaaliyaarraa gara Booranaatti ka godaanaa jiru hoomaan hawaannisaa kun kaleessaa fi harrallee godina booranaa aanotii Elwallee fi mi’oo keessatti mullatee midhaanii fi marga loon duraa balleessuu angawootni aanotlee lameenii VOA’f himaniiru. Obbo jaarsoo Boruu bulchaa aanaa Elwayyeeti.
Biyyoti ammaa bokkaa argachuutti jrian biyyaNorthern Hemisphereykn ammo mudhii lafaati gararroo jiran.
Biyyotiin Afrikaa kanneen miseensa gola naga eegumsaa ta’an walii galtee dhukaasa dhaabinsaa gareelee sudaan kibbaa gidduutti mallatteeffame simatanii jiru.
Biyyottan Gaanfa Afrikaa akka Somaalee fi Itoophiyaa irraa rakkina adda addaa baqachuudhaan namoonni kumaatamaan lakkawaman imala lubbuu isaaniif sodaachisaa ta’e keessa karaa yamaniin qaxxaamuranii gara biyyoota akka Saa’udii Arabiyaafaa deemuu yaalu.
Bizoos Mandeellaa fi kanneen biroo sirna loogii sanyii appaartaayidiitti duuluu keessaa qooda qabaatanii fi bara 160moota keessa isaan waliin himatamanniif abukaatoo turan.
Bkka buutuun ambaasaaddera dhimmi daldalaa Yunaayitid Isteetis Katriin Taayi har’a tuuta oduuf ibsa kennaniin, walii galteen kun dameewwan ijoo keessa kanneen jiran hojjettoota keenyaa fi kampaniileen isaanii sadarkaa qixxee ta’etti akka dorgoman mirkaneessa jedhan.
Blaak Booksin Xiyyaara Kufee Qorannoof Gara Biyya Alaa Ergama: Ministara Geejjibaa Itiyoophiyaa
Blaakitti dhukaafamee guyyaa lama booda ennaa mormii Kinooshaa dargaggeessi miseensa garee of ijaaruun ganda ofiif eegumsa goona jedhanii ta’e Kyle Rittenhouse, namoota lamatti dhukaasuun ajjeesee sadaffaa madeesse Tramp qeequuf tole hin jedhin hafan.
BLATTER – karaa kamiin iyyuu, jaarmayaa kana bakka-bu’uu hin danda’an jedha – FIIFAA-n.
Bliinken, sagantaan kun loogii malee akka raawwatamuuf teeknoloojiin akka to’atamu, darbees namootni sagantaa qubannaa kanaan gara Yuunaytid Isteetis dhufan diinagdee fi hawaasa Ameerikaaf bu’aa gaarii akka ta’an ifoomsanii, sagantaa kana waggoota dhufan kana keessatti cimsanii akka itti fufan beeksisan.
Blinken akka jedhanitti Gaazaa gargaaruuf deggersa sadarkaa addunyaatti godhamu cina ni hiriirti jedhan.
Blinken ergaa Tweeter wixata kaleessaa maxxansaniin, “Biraaselsitti deebi’uu kootti nan gammada. Yunaayitid Isteetis keessumaa michoota NATO waliin hariiroo jiru ijaaruuf cicha qabdi” jedhan.
Blinken gita isaanii ministeera dhimma alaa Jaappaan Toshimitsuu Moteegii waliin wal arganii, biyyoonni lamaan sagantaalee nukleraa fi dhuka’aa misaayilaa kan Kooriyaa kaabaa ilaalchisee yaaddoo qabaachuu dubbatanii, dhimma kana kooriyaa kibbaa waliin ta’uu dhaan fufruuf cicha qabna jedhan.
Blinkenii fi Austin Blinken gitoota isaanii kan Jaappaan ministrii dhimma alaa Toshimitsuu fi ministrii ittisaa Nobuoo Kishii waliin roobii dhuftu gama See’oolitti utuu hin imaliin dura wal arguuf jiru.
Blinken in Iceland for Climate Talks
Blinken ka biroo ministeera Bruneey Dato Erywan Yusof, ministeera dhimmootii alaa Hindii Subraa-himan-yaam fi ministrii dhima alaa Briteen Dominic Raab waliin wixiata haraa wal argani mari’achuuf jiru.
Blinken muummicha barreessaa NATO Jeneraal Jens Stoltenberg waliin waa’ee haala jiru wixata kaleessaa ennaa mari’atan, Raashiyaan waraana ishee naannoo daangaa Yukireenitti walitti qabuu fi sochii balaa qabu akka dhaabdu walii galteetu jira jedhan.
Blinken prezidaantii Yukireen Vilaadmir Zleneskiy waliin ta’uu dhaan kyiiv keessatti ennaa dubbatan, Raashiyaan dubbii tuqachuu yoo barbaadde, battala tarkaanfii fudhachuuf dandeettii qabdi jedhan. Ukireen tarkaanfii tuttuqqaa kana sabatiinsaan ilaaluu ishee nan ajaa’iffadha jedhan Blinken.
Bloomberg fi CNN akka gabaasanti Bassert gaaffii Bolton biraa dhiyaateen ituu hin yaadamiin har’a aangoo gadhiisan.
Bluumberg immoo guddinni Itoophiyaa yeroo Oromoon mormii dhageechisu kanatti siyaasaan walrukute enna jedhu, Ajaans Firaanis Pirees gama saatiin hirirri mormii Itoophiyaa keessaa hammaatee dhiiga dhangalaasisuu isaati fi sodaa gudda umuu isaa gabaase.
Bob akka jedhetti oduu hamaan namni hunduu vaayiresii kanaan qabamuun carraan isaa guddaa dha, oduu gaariin garuu namni martinuu furmaata ta’uu danda’a jedhe.
Bobbaan nagaaBariin nagaaWaariin nagaaElelleen nagaaElemtuun nagaaElemaa gaddiin nagaaTissaa huleen nagaaKuusi nagaaKusaa goseen nagaaIjoolleen kuuchuu nagaaTulaan sallan nagaaBaddaan sadeen nagaaDhalaa kormii nagaaGadaan nagaaGadamoojjiin ta torbaan nagaaBokkeen roobaa hara dambalaa guutaElelleen mirgee okolee guutaNagaa waaqatti nu guuta
Bob Imkaangii ogeessi seeraa fi Prezdentiin giddu gala qorannoo heeraa baha Afriikaa Maraagaan manneetii murtii biyyattiif gaarii akka hojjetan himee ammas Malaammaltumama fi dhiibbaan mootummaa manneetii murtii keeniyaaf danqa jedhe.
Bob Koolimoor Hoj Raawwachiisaan Kubbaaniyyaa Teelekom ‘Safaricom’ Du’aan Boqotan
Bodies of over 100 migrants washed up on a Libyan beach
Bodies of policemen killed in weekend ambush in northern Kenya arrive in Nairobi.
Boeing 737 MAX fi MAX 9 xuyyuura dhaabiin warshaa Amerikaa hojjatu.
Boeing xuyyuura qarooma baranaatiin hojjatan hujii haga guddaa komputeratti hojjata.Gatiin xuyyuura Boeing 737 MAX 8 barana doolara miliyoona 120 dhiyaata.
Bokee ykn Biinniin dhukkuba Busaa daddabrsituu yeroo nama hidditu, dhukkuba kana hidda dhiigaa namaa namaatti naquun sana booda dhukkubichi tiruu lixa.Akka Tiruu hin seenne ittisuun danda’amnaan, dhukkubichi lafa itti wal horuu dhabee dhukkuba ta’uu hin danda’u, kanaaf iddoon itti ittifamuu qabu ituu tiruu hin seeniin dura ta’uu qaba jedhu hayyonni saayinsii.Tallaalii haaraa hojjatame kun dargagoota Afrikaa kanneen biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa gadii keessa jiran kuma 16 irratti yaalamee, dhibba irraa harka 50 bu'aa quubsaa argamsiisee jira.Biyyoota Afrikaa kanneen Uffee Saharaa gadii, sababaa dhukkuba Busaan dinagdeen isaanii laamsha’eef talaaliin haaraan kun dhukkuba kana dursee ittisuun, lubbuun namoota 900 silaa waggaa waggaatti dhumuu male tajaajiila fayyaa fi dinagdee akka argatu gargaara jedha akeeki jiru..Tallaaliin dhukkuba Busaa ittisuuf kennamu kun,akkuma talaaliwwan ka biroo da’immaniif erga dhalatanii booda kennamanitti kennamuufiif jira.MP3 tuquun guutummaa gabaasaa kanaa dhaggefadhaa.
“Bokkaa Afrikaa roobu beekuuf qilleensii garba Paasifik maan irra jiraa jennee laalla.Hin oowwe mo hin qabbanaahe jennee tohanna.Saatelaayitiin nu bokkaa Afrikaatiin tohannu MetioSat. Saatelaayitiin tun km kuma 36 oli fagaatte Mudhii lafaa guddaa teetti.Odeeffannoo saatelaayiti sun irraa argannee odeeffannoo qilleensaa lafaa irraa arganneen walti daballee ummataa odeeffannoo kennina.Daqiiqaa 30 soddomaatit odeeffannoo tana arganna.”
Bokkaa dhiyoo tana godina Baalee fi godina Walaayitaatti roobeen nama 50 lubbuu dhabee midhaan lafa qarxii 559 Irra jiraatti bade
Bokkaa Godina Booranaa fi kibba biyyattiitti roobaa jiruun wal qabatee weerarri dhukkuba koleeraa Mooyyalee fi naannoo isheeti akka hin baballanneef biiroon eegumsa fayyaa aanaa mooyyalee jiraattota akeekkachiisaa jira.
Bokkaan Adaamaa kun akka jiraattotii jedhanitti waan ganna kurnya hedduu keessatti arganii hin beenne.
Bokkaan Adaamaatti roobe manneen 600 tahan irra faca’e, jiraattotii ammoo karoorii magaalaa tanaaf ba'e lolaa irraa hin dhowwuu jedhan
Bokkaan bona keessa roobe kun akka Dr.Dirribaatti jijjiirama qilleensaatii fi oowwa qilleensaa garba Indiitiifi garba Arabaa oowwisee biyya qilleensa jiidhaa bubbeen waliin fuudhee Afrikaa gama gaafaa fidutti bokkaa fida.
Bokkaan bubbee tana gula dhufeen fulaa tokko tokkotti bisaan lafa guutanii haga hojjaa nama tokkoo caalan.
Bokkaan dhiyoo tana naannoo Oromiyaatti roobuutti jiru midhaan qarxii 18,000 caalaa irra faca’ee balleesse
Bokkaan eda barraaqa magaala tanatti roobe abbootii warraa 500- 600 caalan irra faca’ee qabeennaa fi manneen hedduu balleesse.
“Bokkaan fulaa ani keessa bahee dhufee fi lafa ani dhagahe hedduutti haroolee guutee roobee…taatullee karaa kutee hin dhageennee.”
Bokkaan Ganna dabree hin diqqaate bokkaan Hagayyaa ka baranaa hin oole.Rakkoon bokkaa diqqeessite ta akkanaa tun Oromiyaa, Amaara, Somaalee,naannoo ummata Kibbaatii fi Affaar keessatti rakkoo guddoon dhufte.
Bokkaan Goodeetti roobe guddoo lolaase, Jimma gama tokkoon,Arsi Baalee gama tokkoon roobe.”Walumaa galattuu bokkaa MM 37-47 roobe.”
Bokkaan guddaa kalee barraaqa Adaamaatti roobe lolaa guddaan dhufee Adamaan gamii tokko bisaaniin guutame.
Bokkaan Kaaba Keeniyaa fi Godina Booranaa ka Itiyoophiyaatti roobaa jiru jiraattotarraan miidhaa geessisaa jira. Keessumaa Keeniyaa kutaa bulchiinsa maarsabiitti bokkaan jidduu kana robe kaleessa mana nama 192 ol akka mancaase anagawi naannichaa VOA’f himaniiru. Galmoo Daawit.
Bokkaan Kaaba Keeniyaatti Roobe Mana Jiraattotaa Balleesse
Bokkaan kalee barraaqa Adaamaatti roobe waan hedduu balleessee nama 4,500 baqachiise
Bokkaan kun akka itti aanaan koomishineera koomishiina Ittisa Balaatii fi Qophaahina Oromiyaa,obboo Garramuu Oliiqaa jedhutti midhaan lafa qarxii kuma 18,357 irratti facahe.
Bokkaan kun bokkaa hagam abdatan jennaan, “bokkaan kun akkuma durattu jennee xiqqoo turee jalqabe garuu naannoolee hirsiisee bulaatti margaa fi bishaan kennuuf bu’aa guddaa qaba.Gama kaaniin ammoo maasii qopeheffachuu fi boqoolloo facaafachuuf bu’aa guddaa qaba”
“Bokkaan kun caamuuf haguma guyyaa 10-tti hafe…achiin duuba Bona-Hagayyaa ka dhaamocha qabutti itti aana,horiin kun tana irraa hafa jechuun dhiba.”
Bokkaan kuni bokka guddaatu roobee, sa’aatii sagal halkanii jalqabee (paka) hamma guyyaa sa’a jahaatti roobe dilbata. Fulaanii, arda hedduu roobe, gama Keeniyaa fi Itiyoophiyaa keessallee, guddum roobe. Karaallee kute…yaayyuu hin cufe, karaan boorii kan moyyaalee keeniyaa deemu hin jiru, karaan dabeelii kaa, Moyyaalee deemulleen hin jiru, sun cufni karaan sun cufni yaa ciccitee, karaan Keeniyaa guddaan Ka Moyyaalee Keenyaa fi Moyyaalee Itoophiyaa walitti deemullee yaa ciccitee….. waan hedduu balleesse, horiin du’ee, re’een 25, loon afurii. Akkasiinii, horiin hagas gahu du’e. manas guddoo cabse, alafu(darbees) lubbuu namaallee ajjeese.
Bokkaan kun kana maleellee godina Baalee kanatti midhaan lafa qarxii(hectare)irratti facaasan balleesse jedhan.Lafa midhaan amma bahuutti jiran bokkaan kun itti balleesse jedhan
Bokkaan kun Keenyaa gama Kaabaatii godina Marsabeeti guddoo roobe Solooloo, Waldaa, Waajir fi TUrkaana faati guddoo miidhaman.
Bokkaan kun keessattuu olloota ganda 02,03,09,fi 05 keessatti lolaan guddaan dhufe.
Bokkaan kun naannolee horsiisee bulaa ka akka Boorana,Gujii,Somaalee fi naannolee gara garaa midhaan gannaa galfachuutti jiran;Kaaba Bahaa, Kaaba Dhihaatii fi Jidduu Gala Bahaaka akka naannoo Tigraayi fi naannoo Amaaraa fa irraa midhaan balleessuu fa dandaha.Ummatilleen quba qaba.
Bokkaan Oromiyaa fi Naannoleetti Roobee Haraa-Danbalaa Guute, Saatii Malee Roobullee Nama Hedduu Fure
Bokkaan yeroo dheeraaf eegamu roobuun, oomshini fooyya’uuniif, baatiilee jahan yeroo beelaa sanatti biramannaan gargaarsa namOomaa heddummachuu tu rakkoo sana sadarkaa beelaa irraa gad-buuse jedhu Daa Silvaan
Bokkeen guddaan kun torbaan kanallee waluma gula rooba. NOAAn ammoo akka jecha Dr.Waasilatti rakkoo bokkaan guddaan dhufuun warra dubbiin laaltutti waluma jalaan hima
Bokkeen guyyaa dheengaddaa roobe kun ammallee Teksa gama Kibbaatiin ittuma jira.
Bokkeen hobomboleetii Harvey jedhan tana gula dhufe fulaa hedduutti bisaan qomaa oli lafa guutee manneen hedduu balleessee,nama dhiba hedduu irraa ibsee dhaamse.
"Bokkeenii eda cophaa bulee ammallee ittuma jira.Waan akkanaatuu takka arginee hin beennu,mirgaa bitaan bisaan nu marsanii keessa jirra.”
Bokkeen kun akka Dr.Waasilaan jedhetti qilleensa garba Paasifik gama Bahaatii fi gama Dhiyaatiin jijjiirametti dhufeen.
Bokkeen kun akka ogeeyyoti raaga qilleensa AmerikaaNOAA,National Oceanic and AtmosphericAdministrationjedhanitti torbaan kanalee jabaatee rooba.
Bokkeen kun ji’a lamaa asittuu akkanuma rooba. Haroon guutamtee cabsite tun,PatalNaayroobii irraa km 180 fagaatti.
Bokkeennii hagayyaa barana qaqallachuu fa danaha,harooleen durii warabbatanillen ya goggodde,porojeektiin bisaan Gannaalee birrii biliyoona hedduun hojjachaa bahan jedhanilleen hardhallee ‘dhadhuma ibidda bu’e tahe’ aanaaleen gammoojjii Gujii Bahaa rakkoo bisaanii hamtuu keessa jiran.
Bokkeennii kun manneen hedduu balleessee,horii hedduu fixee nama kuma hedduu baqachiise.https://www.youtube.com/watch?v=ZK-sK13IJx4
Boko Haraam yoo tokko tokko ijoollee homaa hin beekne, han bombii qabaachuu isaaniituu hin beekne,gabayaa,masjidaa fi ummata gidduutti ergee namaan ficcisiisa.Ijoollee tana keessaa harkii 75 shmarran.
Boko Haram kills at least 10 people in northeast Nigeria
Boko Haram Using More Child Suicide Bombers
Bokoo Haraam Durboota Chippook Waggaa Lama Dura Butee Fudhate Viidiyoo Haaraatti Agarsiise
Bokoo Haraam Shamarran Chibook Erga Butee Fudhatee Waggaa Sadii Guute
Boksiin tun afaan Oromootiin maqaa akka akkaa qabdi; tantoommuu, buunyaa fi abootee.
Boltoniin kun anumatti hujiii sun dhiise jedhe Tiraampi ammoo Bolton mata-mara daallee raatuu tanaaf huji irraa buufne jedhe.
Bomb Blasts Kill 24 in Afghanistan
Bombii gumii muummee ministera Itoophiyaa simachuuf Finfinnee baatte keessatti bombi dhiyoo tokkaate nama lama fixxe. US tana qorachuutti jiraachuu fi dhibaachuu irratti akkana jedha,Smith.
Bombii hardha Finfinnee waltajjii Masqalaatti tokkaateen nama 115 madaahe nama sun keessa jiru dubbifne kunoo caqasaa
Bombii kaleessa gabayaa Mooyyalee biratti darbatanin nama 64 madaa’e hardhallee waraana Liyuu Poolis bombin nama fixuuf jedhe lama bombi haraktti qaban
Bombii Mummicha Ministeeraa Abiyyitti Darbatame Faccisee ofii wareegame: Maatii
Bombiin Bitootessa 10,2012 nama jaha caalaa fixxee 60 caalaa madeessite.Keenyaan yoo wannii akkanaa galtu yoo hedduu milishoota AL-Shabaab barbaaddi.
Bombiin gaafas magaalaa Jappaan suniin hadhan bombii hamtuu qilleensaa fi muka dhiisii nama naannoo sunitti dhiyaatu cufaa balaa irra buuftu.
Bombiin hadha teessoo mootummaa biyya sunii Biraasil diida xuyyuuraa, Zaventem keesatti nama 11 dhume.
Bombiin Haydiroojin(Hydrogen bomb,H-Bomb) mia’ waraanaa hamaa addunyaa akka hin hojjatamne irratti walii galtee seerallee baafte.
Bombiin hiriira dhiyoo Finfinneetti muummee ministera Itoophiyaa deeggaruuf bahan irratti gadi dhiisan nama lama galaafattee,100 caalaa madeessitee nama 30 caalaan shakkanii qaban.
Bombiin Iraan teessoo waraana Amerikaa Iraaqi jiruun aateen namii womaa hin taane jedhe pirezidaantiin Amerikaa.Pirezidaanti Tiraampi Iraan amala isii tanaa ammallee hin adabnaa jedhe.
Bombiin saatii tokkoon duubatti buufata baabura Maelbeek keessatti tokkate ammoo nama 20 fixxe jedhan.Bombiin sadeessoo ammoo adoo hin tokkahin argan.Nama sadiin balaa kanaan shakkaniin barbaaduutit jrian.
Bombiin tun bombii atoomik(atomic bomb)USA bara 1945 keessaa magaalaa Jappaan,Hirooshimaa fi Nagaasaakkeetiin aate marroo kuma heddu caalaa humna qabdi.
Bombiin tun yoo muummeen ministeraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmed ummata isa galateeffachuuf Dirree Masqalaatti dhufee dubbatee gadi taa’ee tokkaate.
Bombii suniin duratti ibseen dhaamtee, caasaa bilbilallee hojjachuu dhowwanii mala bultiillee yakkuuf waan hojjatanitti jira akka odeeffannoon TV Itoophiyaatti.
Bombii tana lafa gabayaa namii itti gobbate biratti gadi dhiisan aka bulchootaa fi jiraattotii jedhanitti .
Bombi kalee ganda 02 buufata otoobusii fi gabaya biratti waraanii Liyuu Poolisii Somaalee darbate jedhaniin walumattuu nama 64tti madaa’ee kana keessaa afuritti dhumate.
Bonaa fi oolaa kanaan horii haga dhumatee, ijoollee hagam tanaa jedhanii barumsa akka dhaaban akkoofsa isaanii ammatti koomishineera irraa hin arganne.
Bonaa fi oolaan Afrikaa gama Bahaa akka dhaabii Tokkummaan Mootumotaa ummataan gargaaruu (OCHA)n jedhutti nama miliyoona hedduu beelessee dheebesse.
Bonaa fi oolaan Afrikaa waan ganna kurnya hedduutii asitti arganii hin beenne. Oromiyaatti akka itti aanaan koomishineeraa Koomishiina Hooggansa Sodaa Balaa Oromiyaa, Obboo Garramuu Oliiqaa jedhetti nama miliyoona 3 fi kuma 600 qarqaarsa midhaaniit fi ka akka akkaai eegata.
Bonaa fi oolaan haga itti dabre akka warrii lafaa ka Dalloo-Mannaa dubbifne jedhutti laga akka Weeb, Welmel, Didiimoo fi Shaawweee faallee ya gossee bisaan irraa qaqallise.
Bonaa fi oolaan kun Booranatti horii kuma heddu fixe akka jaarsii biyyaa Borbor Bulee jedhutti.
Bona hammaachaa dhufee fi gatii bunaa kasaaraa deemuf warrii Keenyaatti buna oobrachuun jiraatu mala bulti barbaadachuutti jira
Bona sadii walti aane qabaachuu rakkoo bara 2011 fi 2012 caalaa hammaattu jechuu. Rakkoon bara sunii Afrikaa gama Gaafaa qofa keessatti nama kuma 260 fixxe fixxee jedha.”"
​Bonbolattiin Ermaa Jedhaniin Yunaytid Isteets Godina Flooridaa Rukkutte
Bong yeroo badhaasa kana Dilbata kaleessaa galgala fudhateetti hasawaan dhagesisee gabaabaa yoo ta’u har’af kan barbaachisuu argadheedheeran se’a. kanaaf bashannanuuf qophaaeera, hanga bor ganamaatti nana dhuga jedhe.
Bonii Booranatti jabaatee horii 82,000 caala irraa fixe.
Bonii Booranatti jabaatee horii bonallee itti fachuu dandaha jedhanii abadatan gaalaa fi re’ee dabalee kuma heddu irraa fixe kaan ammallee akkuma ufii jira. Taatullee bokkaan Hagayyaa ka dhiyoo tana aanalee tokko tokkotti miila buusee roobee, aanalee tokko tokkotti ammo awwaaruma gadi qabe jedhan kaan haga guyyaa shanii jahaatuu ittuma jira.
“Bonii hamaan Bona Hagayyaati…Ammajii keessa jalqabaa,aduu hamtuu qabaa tanaafuu tana keessaa bahanillee sunitti nama dura jira.”
Bonii Itoophiyaatti nama miliyoona hedduu beelesse maan gula dhufe?“Bonii amma Itoophiyaatti arguutti jirrulleen EL NINO wal keessa jiraachuun mirkana. Onkololeessaa, Sadaasaa fi Muddee keessa akka ani sehutti Itoophiyaa gamii Kaaba Bahaa diqqaatullee bokkaan kanaan miidhamuu dandaha.Taatullee bokkaa guddaa argatan.”
“Bonii kun bona hamaa.Fulaa haga tokkotti bona akkanaa ganna 50 keessatti arganiituu hin beekan.Gaafa Tirgaay dhandhee warraa lafaallee dubbifne bona akkanaa haga dhalanneeyyuu arginee hin beennuu ka bara bara 1983 fi 1984 caalaa nuun jedhan. Taatullee balaan isaa ka bara 1983 fi 84 tahaa jennee hin eegnu.Maan jennaan bona kana adoo inni dhufinuu durattuu beenne malee nurra hin buune.USA fi dhaabbileen gara garaa ganna dabree asittuu rakkoon tun hin dhufti jedhanii gargaarsa gafachaa bahan.”
Bonii kun namaa fi horii qofaa mitii qabeenna uumamaallee guddoo miidhee jedha namii rakkoo jirtu achii nutti hime.
Bonii Oromiyaa gama Kibbaatti jabaate godina Booranaa keessaa horii kuma 82 caalu fixee, bokkaan jiraachuu baannaan ammallee horiin hedduun dhumachuu fa dandaha jedhanii sodaan jirti.
Bonnii kun Madda-Walaabuutti ganna lamaa asi akka malee hammaachuu dhufe jedha warrii lafaa namii akka obboo Ahmed faati.
Boobii Waayin Deegartoonni Isaanii Hiriira Akka Bahan Waamicha Dhiheessan
Booda, gaafa Wixataa, Bitootessa 5, gara Gudaritti ennaa bilbillu immoo, mucaan sun du’uu haati isaa VOAtti himanii jiran. Digaafee Dandanaa kan jedhaman – maanguddoon umuriin jaatamii shanii olii kun abbaa ijoollee kudhanii tahuu isaanii fi ijoollee dhiiraa lama qaban keessa tokko ka tahe – mucaan Terrefee jedhamu abbaa koo hin tuqiinaa, jedhee irra goruu isaatiin lameenuu rasaasaan haleelan – jedhan namni ollaa isaanii tahuu dubbatan kun.
Booda gara galgalaa irra sagalee isaanii waraabuun ergaa waa’ee COVID-19 tweeter irratti maxxansaniin dhibeen kun jireenya keessan irra akka aanu hin godhina. Hin sodaatinaa jedhan.
Booda garuu akka waan haaraa biyya keessaa qabamnee fakkeessanii mana murtii sabbataa duratti nu dhiyeessan jedha Injiinar Masfiin Abbabaa Abdiisaa. Itti fufees mana murtii olaanaa duratti dhiyaatanii jalqaba adabi du’aa irratti muramee booda gara hidhaa umrii guutuutti jijjiramuu isaa fi Injiinar Tasfaahun Camadaa irratti hidhaa umrii guutuu muramuu ibse.
Booda garuu hidhataan amantoota bitaa fi mirgaa ajjeesaa dhufee nutti dhiyaate. Achumaan lafa irra ciseen shalfii Quraanni irra ka’amu of irratti jigsee afuura dhokfadhee ciise jedhanii, hidhatichi namoota dhukaasee kuffise tokko tokkoon irra deemee ilaalaa fi kanneen afuurri keessa jiru ajjeesaa akka ture ibsan.
Booda garuu tiki biyooleessaa mana ishee sakata'ee suuraa isheen uuffata waraana Chaayinaa uffattee kaate arge.
“Booda, hidhamtoota isaan waliin turan keessaa, kanneen godinaa mana-sirreessaa sanaa 3ffaa keessa jiran waamsisnee yoo tarii achi-buutee isaanii beekaniif gaafanne.” – ka jedhan Boontuu Beqqelee fi Obboleettiin Obbo Addisuu Bullaallaa – Muluu Bullaallaa, “akkuma hidhamtoonni 22maan mana-sirreessaa Qilinxoo seennetti, otuu hidhamtoota ka birootti hin dabalamiin dura qoricha liqimsuu qabdan, nuun jedhan.
Booda irra erga turee booda baandii Afran Qalloo jedhamuun moggaafameef bu’uursaa kan ta’an obbo Ismael Muummed akkaataa jalqabbee Baandichaa ennaa ibsu p prezidaantii baandii Afran Qalloon ture. Anii fi Alii Shabboo hollaa turre. Kaaneetu aadaa waan fakkaatu tokko iyyuu biyya kana keessaa hin qabnu kanaaf waa tokko uumuu qabna jenne. Akka tasaa nama walaloo barressu beekamaa Abubakar Musaa jedhamu tokko waliinan wal bara. Nama kennaa guddaa qabu dha. Jechoonni inni gargaaramu baay’ee cimaa dha. Nan gammade. Sababiin isaas walaloolee hedduu barreessaa ture. Sanba booda ijoollee Dirree Dhawaa ganda adda addaa keessaa jiranittin hime. Hedduu gammadan. Akkasitti kan waldaa dhaabanne. Jaarsoliin biyyaas dhaga’anii hedduu gammadan jedhe.
Booda irra garu injifachuu isaanii kan labsan Andrej Duuda uummanni ba'e sagalee kennuu isaa fi isaaniin filachuu isaaf galateeffatanii jiru.
Booda irra garuu Mugaabeen sab xiqqaaleen warra adii bulchiinsa Briteen irra jireessa uummata gurraachaa hacuucuu isaaniitti aaran. Poolisiin irra deddeebi’uun doorsisamanis daragaggoota fincilan kanneen obsi isaanii dhumatee fi heerri biyyattii akka jijjiiramu filachuu itti fufan.
Booda irra Kantibaan kun akka jedhanti namnii tokko Baabuuricha keessaa kan baafamee yoo ta’u kannen biroon caccabaa Baabuura sanaam keessa jiru jedhamee hin yaadamuu.
Booda irras hospitaalatti geessamuun lubbuun isaa darbe. Bulchaan magaalaa Miniyaapoolis Jaakoob Fireey abbootiin alangaa naannoo poolisii morma Flooyid irra jilbaan dhaabate sana irratti himannaa yakkaa akka dhiyeessan gaafataniiru.
Booda irras kutaa diplomaasummaa keessatti Tramp namoota erga tattaaffiin diplomaasummaa ennaa bulchiinsa isaanii geggeessameen booda hidhaa biyyootii alaa keessaa gad dhiisaman waliin wal arganii jiran.
Booda irras presidentichi bakka awwaalchaa Arlington National Cemeterytti argamuu dhaan awwaalcha loltoota eenymmaan isaanii hin beekamin irra daraaraa kaa’uuf jiru.
Booda Joorji dubbii dadhabe.Baatanii ambulaanisii korsiisan. Buufata fayyaa gahee yeroo muraasa keessatti lubbuun isaa darbuu poolisiin magalitti ifa godhe.Oduun kun dhagahamee battaluma jiraattoonni magaalittii baayyeen mormiidhaa karaatti bahan. Hiriirri Hojjaa-duraa jalqabe amma Roobii kaleessatti itti fufe.Poolisoonnii yeroo manneen gubatan irraa abidda dhaamsan mullteera. Suuqiiwwaan naannoo san jiran keessaa meeshaan hatamuunis gabaafamaa jira.
Booda, mooraa waajira ministirii ittisaa Yunaayitd Isteetis – ka Pentaagoonitti, maatiilee namoota 184ii, yeroo xayyaarri ka biraan jara Al-qaa’idaan balalsiisame gamoo Peentaagoon haleeletti dhumanii duratti haasawa dhageessisan – Prezidaant Traamp.
Boodana kana immoo manni marii Federeshiniin Federaalaa hariiroon mootummaan Itiyoophiyaa bulchiinsa naannoo Tigraay waliin jru cituu beeksiise. Kun hundumtuu Ija heeraa fi seera biyyatiin attamitti ilaalama?
Booda reenfi isaa qorannoof gara hospitaala Phaawuloositti geeffameera jedhame.
Boodas gubachuu mana hidhaa Qilinxoo waliin wal qabatee kanneen himataman keessaa tokko kan ta’e Darajjeen himatii irraa kan cite ta’uus kanneen hin gadhiifamin turan keessaa tokko ture.
Booda yeroo qulqulleeffannu waraqaa qabatanii jiran kan seeraa miti waan jedhameef amma eegumsa jala jiru jedhan.
“Booddee inni (Namni guyyaa san waltajjii gaggeessaa ture) isaan amanuu didee oldeebi’eetuma haasa’aa ofii itti fufe. Duubarras akka ummatni isa dhaga’aa hin jirre beekeetini Maaykii mucaa ani harkaa fuudhetti kenne. Mucaan maal barbaaddu jedhaa ummatni bilisummaa jedha ture, walakkaa sana keessatti dhufee harkaa fuudhee, hundaaf akka tahutti sagalee tokkoon ‘down down Woyane’ jedhu jedhe, achii waltajjiirraa bu’eetin gara magaalaa seene.” Gammadoo Waariyoo
Bookoo Haaraam lootee seentummaa waggoota saddeetiif mootummaa Naayjeeriyaa irratti oofaa turen Kaaba biyyattii irra jireessi musliima ta’e keessatti seera shariyaa gad dhaabuuf jecha lola geggeesseen lubbuu kuma 20 ol galaafatee jira.
Bookoo Haraam Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa fi biyya hollaa Kaameeroon keessa sosso’aa kan jiru ennaa ta’u humnoonni Naayjeeriyaa dabalatee humnoonni gamtaa biyyoota wal ta’anii waan itti duulaniif akkaan dadhabee jira.
Boolee Bulbulaa Warra Ganuu keessatti ijaarsi seeraan alaa geggeessame jechuu dhaan Caamsaa 10 bara 2008 qabee kan geggeessame duula mana diiguu irratti rakkoo hamaan akka ture kanneen manni nu duraa diigame jedhan VOAf ibsaniiru.
“Boombaan bisaanii hin jiru,itti gaafamtoota gandaatii fi koreen ollaa ufiitti bisaan qotatanii dhugani nu ammoo rakko keessa jirra.Kunoo bisaan boollaa waraabbanna.Bineesuma waliin bisaan dhunna. Kunoo bisaan haroo hamaa kana dhunna.”
Boombarg ministeera waajira dhimmoota koomunikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaa Obbo Zaadig Abrahaa maqaa dhahuun akka gabaaseetti riphxee looltoota Benishaanguul sana keessaa 13 kan ajjefaman yoo ta’u 7 immoo gara sudaantti baqachuuf ituu yaalanii humnoota sudaaniin qabamanii mootummaa Itiyoophiyaatti kennaman jedhan.
Boombii dhiheenya Mandiitti dhoosame dabalee, haleellaalee boombii fi ajjeechaalee Wallagga Lixaa fi Qellema Wallaggaa keessatti raaw’ataman, kan aangawoonni mootummaa “humnoota hidhatanii seeraa ala bosana keessa socho’an – garee ABO shanee tu raaw’ate” jechuun Waraana Bilisummaa Oromoo balaaleffatan - Ajajaan WBO Zoonii Lixaa maqaa “Jaal Marroo” jedhamuun waamaman - Kumsaa Dirribaa “himannaa dharaa ti” jechuuun haalan.
Boombiin Dogoggoraa Kan Waraana Naayjeeriyaa Baqattoota Galaafate
Boombiin inni jalqabaa masjiida ganda al-Salmani keessa jiru cinatti kan dho’e yoo ta’u inni lammataa immoo adda addummaa daqiiqaa soddomaan bakkuma wal fakkaatutti kan dho’e yoo ta’u yaaliin godhame poolisii fi hojjettoota baraarsaa ajjeesuuf ture.
Boombiin Of Wareegaa Afgaanistaan Gama Kibbaa Keessatti Dho’e Lubbuu Hedduu Galaafate
Boombiin sun beekaa bakka angawoonni ol aanoon taa’an cina kan kaa’ame yoo ta’u kunis angawoota naannoo irraan miidhaa ga’uuf ture. Nuti garuu jedhan komiishinerri itti aanaan Bashir Yusuuf bakka adda addaa teenye. Maddeen hospitaalaa akka jedhanitti yoo xiqqaate haleellaa sanaan namoonni 13 madaa’aniiru.
Boonniin dhimma Oromoo maaliif hojii kiyya jettee qabatte? Maal faa gumaachite?
Boonoo fi bisaan eelaa bokkaan jiraachuu baanaan waan nama gahaatii miti. Aanaa fi ollooti Dilloo ammallee Oromiyaa fi godina irraa boottii bisaanii eegahuutti jiran. Bisaan Billiqqoo ka ganna 10 caala turan jedhanillee gaafuma isaan bahan eegatan abdiin guddoon ammoo waaqa roobu jedha warrii lafaa.
Boontuu Beqqelee Garbaa Yeroo Jalqabaaf Abbaa Ishee Dubbiste
Boorana, Aanaa Areeroo Keessatti Liyyu Poolisii fi Humna Federaalaatiin Halellaa Geggeessame Jedhameen Namoonni Garii Du’anii Kaan Madaawan
Boorana aanaa Taltalleetti ammoo midhaan haga tokko ya miidhe.Awwaanisii lafa cirracha ta akka Dirree Dawaa fi SomaaleeLaandi keessatti horuu fedha.
Boorana magaalaa Hiddii,Wallaggaa Bahaa Naqamtee fi Gujii Bahaa, Dhihaatti namii hardhaa,kalee fi dhiyoollee hiriira mormiitti jira
Boorana,ollaa Kubii-Curraatti akka obboo Kebbedeen jedhetti horii ummatii walti qabate,muummeen ministeraa kitaaba isaa keessaa kennuuf waadaa galee fi horiin mootummaan itti dareen jaaruuf qophii jiran.
Booranatti amma Gadaammojjiitti mataa buufate,maanguddootti dhaloota itti aanuu baallii kennee jechuu,dabballee,kuusaa fi raabii sadarkaa itti aanutti dabaruutti jira. Namii tokko ganna 50 kaana ammoo haga tokko ammoo 80-90tti bara Gadaammojjii isaa gaha.
Booranatti amma lafatii guddoo bona.Bisaan Billiqoo ka midhaaniin facaafatani dhiisii akka warrii lafaa jedhutti “kun namuma dhala gaangee eegate.”
Booranatti amma namii Cooniitti jira. Namuu wayaa aadaa fi naqataa hidhatee yaahuutti jira. Namii yoo wal argu
Booranatti Bisaan Dilloo ganna 10n duratti jalqaban malkaa nama hin dabarsine Waxabajji dhuftu ammoo warrii gama Areeo bisaan 'hin argata'
‘Booranatti Dhukkubi Tiitte Gurraachaa Nama Kudhan Ajjeese’ Jiraattota
Booranatti lakkoofsi namoota amma hidhaa jiran hagam ta’aa jennaan Obbo Jaarsoon odeeffannoo namoota hidhaa jiranii ammaaf harkaa akka hin qabne dubbataniiru. Jiraattonni garuu namootni Godina Booranaa keessatti hidhaman haga yoonaa 210 caalaniiru, kaan utuu adda baafamanii lakkoosi kun 600 gahuu mala jedhu
Booranatti manneen barnootaa ummatii ijaarrate baratoota irratti jiguutti jiran “ijoolleen gaaddisa jalatatti baratan baayyee”
Booranatti nama 200 oliitti hidhaa jiraa Abbaan Gadaa Eegerii, Raabaa-Dooriin Booranaa Jaldeessa Guyyoos hidhamee bahe: Jiraattota
Booranatti Nami Dhibeen Kooronaa Qabe Jaha Gahe
‘Booranatti Qalma Horii Qulqullina hin Qabneen Nami ni Dhukkubsata’ Waajjira Qabeenya Beeyldaa
Boorana, Yaa’a Ballootti Laaboraatiin COVID – 19 Hojii Jalqabee Jira; Guyyaatti Saamuda 288 Qorachuu Danda’a
Booranii adulaa isaa jahaan bara 2039 keessa baallii fuutu gulantaa Abbaa Gadaa irratti eebbisee, Baqqalaa-Faajjii dhaabeefii lallabate
Booranii bara hamaa fi tolaalleetti Gadaa jabeeffatee ganna dhibba hedduu oofee asiin gahe
Booranii damee lama qaba. Sabboofi fi Goona. Yoo fkn Abaan Gadaa fiixeen Sabbo tahee Goonaatti itti aana.Akkana jechaa Sabboo fi Goona, Sabboo fi goonaa jechaa wali tohachaa wal gargaaraa waliin hojjatan.
Booranii ka jaarraa 14essoo duraa addoo hin itti hin darin bara 1,456 jalqabee akkanuma ganna saddeeti saddeetitti baallii wal irraa fuudhaa akkana jechaa kunoo 71 bahe.
Booranii kora kana irratti dhiphuu fi balinna ufii waan hedduu wal mari’ata.Warra ganna 8n duuba adulaa Booranaa tahuuf dorgomu haaraa dhibiillee achi irratti himan.
Booranii kubbaa harkaa dhiiraan fi dhalaan moo’ee waancaa badhaafame. Aadaan tokkeessoo. Dorogmmii kubbaa miilaa diviziyoonii lammeessoo irratti ammoo Jimmaan walti hafee kubbaa hindiriffoo ykn adabbii kaahaniifii 5-4 moohan.
Booranii maaniif bulchoota Gadaa isaa diqqeennaan filatee lallabata?
Booranii pirez., Oromiyaa kora Gumii Gaayoo dhufetti waan hedduu himate keessattuu warrii Liiban rakkoolee hamaamtuu keessa jirra jedha
Booranii waraanii liyuu hayil ji'aan duratti baqachiisee amma aanaa Liiban ganda Simmintoo qubate rakkoo hamaamtuu keessa jira
Booranilleen rakkoo duruu mootummaatit himachaa bahe hedduu gaafachuuf kurfoo jira jedha aabba Kanuu Jirmoo.
“Booranni haga 2040tti gaggeessaa isaa filatee lafaa qaba. Filannoo dhufu ka Itiyoophiyaa akka biyyatti waan ta’u hin beeknu, nuti garuu gama sanaan karaa Sirna Gadaa rakkina hin qabnu” Jaatanii Diidaa; Qorataa Seenaa fi Gadaa Oromoo
Boorannii abraasaa dhaabatee horii qaqqalatee ollaan wal yaamee,ruufa maratee horooroo fi lichoo guurratee jila ganna haaraa,Cooniitti jira
Boorannii akka kanaan gadaa wal irraa hin citin abbaa gadaa 72 lallabatee ufiin bulche.https://www.voaafaanoromoo.com/a/abbaan-gadaa-booranaa-71essoo-kura-ajaarsoo-ya-baallii-fuudhe/3749793.html
Boorannii amma jilatti jira,jila Coonii ykn jila Abraasaa jedhan.Cooniin yoo namii cuftii horii qlatee itti wal yaamu.
Boorannii bal'inna lafaatiif misoomaan biyyaan wal dhaqqabuuf godina lammeessoo gaafanne jedha
Boorannii bokkaa Hagayyaa diqqaatullee argachuutti jira
Boorannii damee lamaa qaba;saboo fi goona,lamaanuu dameelee ufi jalaa qaba,Sabbo, Goona fuudhaa,Goona ammoo Sabboo fuudha,kun ammoo akka gochii tun soddaa fi dhala walii taatee haga duriillee caala wal ulfeessitu tolcha.Bulchiinsii Gadaa Booranaa ka ganna 8-8tti wal irraa fuudhan Gogeessa jedhama,Booranii Gogeessaa shan qaba. Bulchiinsii Gogeessa Booranaa ganna 40-40tti mare dhufa.Tanaafuu gogeessii tokko yoo marra tokko biyya bulche bulche ganna 40 eegataa jechuu.Gadaan Booranaa adoo akkana deemtuu deemuma deemtee ganna dhibbaa 600tti dhiyaatte.
Boorannii damee lama qaba;Sabboo fi Goona. Gosa lamaanuu jala damee hedduutti jira. Gaafa kora kanaa gochii cuftii gaaddisa ufii qabdi jedha Abbaan Gadaa Booranaa 71essoon Kuraa Jaarsoo yo waan kora kanaa ardaa jilaatii VOA Afaan Oromootti hime.
​Boorannii Gadaa keessaa seera gugurdaa 370 qaba.
Boorannii gannatti bokkaa lama argata;Gannaa fi Hagayya.Bokkaan Hagayyaa yoo tole akka jecha itti aanaa itti gaafatamaa Biiroo Horsiisee Bulaa Godina Booranaa aabba Liiban Areerootti, ji’a tokkoo fi wayii rooba. Akka itti gaafatamaa kanaatti aanaleen hagii tokkoo guyyaa diqqaa asitti diqqaatuu guddatuu bokkaa argachuutti jiran.Yoo silaa wal gula roobe malkaa nama dabarsa,Boan Hagayyaa ka dhufullee hin ittifatan.
Boorannii ji’a 12 fi waqtii afur qaba ji’a ammoo addeessaa fi dukkana jedhee ji’a lamatti baasee herregata.Lamaanuu guyyaa walqixxee qaban.Fkn hardha,Ammajii 7,2019 Addeessii 11 bule jedha dr Borbor.
Boorannii Keenyaa,Isiolo ardaa Carii jiraatu dhiyoo tana hiriira bahee akka NRT achii baatuuf gaafate.
Boorannii silaa akka paartiitti yaamanii Gogeessa Lubaa ykn paartii shan qaba.Baaliin Gogeessa tokko ganna saddeetiin duubatti irra marti.
Boorannii warra biyya bulchuu fedhu akkamiin wal dorgomsiifata?
“Booranni sirna gadaa addunyaaf qoode nuufiis eebba qoodee nu qajeelchaa. Tanaafuu Oromoo fi Oromiyaa ijaaruu hojii teenyaa nuu obsaa nu eeggadhaa,” jedha oduun marsaa interneeti ODP irratti baate.
Boorannnii eegii gadaan buluu jalqabee deemuma deemee ammaa abbaa 70-eessoo keessa jira,abbaan gadaa Booranaa ka ammaa Guyyoo Gobbaati,godaanee Liiban jira. Seeruma gadaa guutuuf ardaa jilaa jira.
Boordichi filannoo, ibsa barreeffamaan kaleessa galgala facaasee keessatti, Gaaffii akka bulchiisa naannootti ijaaramuu uummatni dhiheesse, baatiilee shan keessatti refrendemii yokaan sagalee uumataatiin kan hojii irra oolchu tahuu dubbate.
Boordichi, hoogganni paartichaa bakka isaan itti dorgomaniif maxxansiisee kan ture waraqaa filannoo miliyoona 1.3 ta’u akka gubamu ajaja dabarsuu isaa ibsee jira. Boordichi kana kan beeksise kamisa har’aa mana murtii federaalaa dhaddacha dhimmootii filannoo tokkoffaaf ibsa kenneen ture.
Boordichi irra deddeebi’uu dhaan kaartaan filannoo sun daangaa bulchiinsaa hin mul’isu jechaa ture. Haa ta’u malee naannoon Somaalee xalayaa prezidaantiin naannoo sanaa Musxefee Mehammed irratti mallatteessaniin yoo boordichi irra deebi’uun hin xiinxalu ta’e filannoo keessaan ba’a jechuun dhaadatee jira jechuun Addis Chekol gabaaseera.
Boordichi mala qorannaa gareen taajjabdoota kanaa dhiyeesse xiinxaluu dhaan akkasumas naamusa qajeelfama bu’uuraa kan taajjabdoota sadarkaa addunyaa gama hordofeen akka isaan hojjetan walii galtee irra ga’uu dhaan beekkannaa kennuu isaa beeksise.
Boordii fi hoogganni OSA yokaan Waldaa Qorannoo Oromoo, maaliif kora bara kanaa gara Itiyoophiyaatti geessanii, Finfinneetti geggeessuuf akka murteessan ennaa ibsitus, “yeroo ammaa, biyyattiin yeroo cehumsaa addaa fi jijjiiramaa tokkotti galtee jirti. Carraan baname kun akka dhufu kan taasise sochii mormii Qeerroo fi Qarreen tahuu isaa dubbachuun qaba. Bara dabre mootummaan Abiyyi jijjiiramawwan hedduu, kanneen akka hidhamtoota siyaasaa hiikuu, dhaabota mormitootaa fi falmitota mirgaa yokaan rogeeyyii biyyoota alaa jiraatan akka biyya seenan afeeruu fi seerawwan hacuuccaa tokko tokko haquun isaa, carraa waan baneef, lammaffaa immoo: qabiyyeen mata-duree kora baranaa “Daangaa haaraa: deemsa jijjiirama waaraa argamsiisuu,” kan jedhutti hayyootaa fi dhaabbatoota biyya keessa jiran hirmaachisuun barbaachisaa waan taheef,” jetti. Qophii guutuu caqasaa.
Boordii filannoo biyyoolessaa irraa ibsa argachuuf carraaqqiin goone immoo har'aaf hin milkoofne.
Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Ibsa Gaazexessitootaaf har’a waaree booda kenneen, Shaafetaan dhibbantaa 98.51n filatamuu beeksise. Namootni miliyoona 2 fi kuma 250 caalan Sidaamaan akka godinaa tahu filatanii jiru, jedhe – Boordiin Filannoo.
Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa, filannoon biyyaalessaa biyyattii marsaa 6ffaan akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 14, bara 2013 kan geggeessamu tahuu beeksise.
Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa Guyyaa Filannoo Beeksise
Boordiin filannoo biyyaalessa Itoophiyaa immoo obbo Daawud Ibsa hojii irraa ugguramuu gama itti-aanaa Haayyu Duree ABO – Obbo Araarsoo Biqilaatii nu beeksisanii jiran, jedhanii jiran.
Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Akka Miseensonnii fi Caasaan Dhaabichaa Akka Korri Sabaa Waamu Dhiibbaa Godhan Gaafate
Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa, dhalattoonni saba-lammii Hararii bulchiinsa naannoo Harariitii ala jiraatan filannoo naannoo Harariitti hirmaachuuf bu’ura seeraa isaaniif eyyamu hin qaban, jedhuun murtii ammaan dura dabarsee ture, Mana-murtii Walii-galaatti, dhaddachi deemsa filannoo fi ba’ii filannoo irratti ol iyyannoo dhaggeeffatu kuffisuu isaa, Gumiin Biyyoolessaa Hararii beeksisee jira.
Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa, guyyaa galmee kaadhimamtootaaf beellamame haga ammaatti si’a lama dabarse.
Boordiin filannoo biyyoolessaa Itiyoopiyaa guyyaa filannoo biyyoolessaa geggeessu Waxabajjii 5 bara 2021 sagalee hiree ofii murteeffannaa kan uummatoota kibba gama dhiyaa geggeessuuf qophee barbaachisu xumuruu beeksisee jira.
Boordiin filannoo biyyoolessa Itiyoophiyaa filannoo gara fuula duraatti geggeessu kan biyyattii keessatti kan kana dura geggeessamaa turettii adda akka ta’uuf jiru dura teessuun boordichaa kaleessa ibsa kennaniin beeksisaniiru.
Boordiin filannoo dhiibbaa kam irraayyuu walaba tahee akka filannoo ifaa fi haqa-qabeessa geggeessu, hooggantuu dhaaba mormituu duraanii – Birtukaan Miidhagsaa itti muuduun kan dhaabatu akka hin ta’iin dubbata.
Boordiin Filannoo dhimma hoggantoota kan ilaaluu eegalee jiddu seenuun osoo hin taane, waan komiin isaan irraa itti dhiyaateef ta'uu ibsee jira.
Boordiin filannoo garee taajjabdootaa waaltaa ripaablikaanii sadarkaa addunyaa fi waaltaa dimokraasummaa sadarkaa addunyaaf beekkannaa kennuu isaa beeksise.
Boordiin filannoo har’a Onkoloolessa 23 sambata darbe akka lakkobsa Itiyoopiyaa paartilee morkattootaa waliin marii geggeesseen, keessumaa paartileen hangi tokko haalli nageenya yeroo ammaa filannoo geggeessuu hin dandeessisu jechuun yaada dhiyeessaniif dursee walii galteen biyyoolessaa irra ga’amuu qaba yaadawwan jedhaniif dura teessuun boordichaa deebii kennaniiru.
Boordiin Filannoo Hiriira Deggersa Paartii Badhaadhinaa Irratti Paartiileen Seera-qabeeyyiin Maqaa-xureeffaman, Jechuun Balaaleffate
Boordiin Filannoo Hooggana Paartiin Baalderaas Kaadhimummaan Galmeessuuf Adeemsa Jiru Jalqabuu Beeksise
Boordiin filannoo Itiyoophiyaa filannoo biyyoolessaa Wiixata torban dhufuu Itiyoophiyaa keessatti geggeessamuuf qophiileen xumuramuu ibsa kaleessa kenneen beeksisee jira.
Boordiin filannoo Itiyoophiyaa ibsa baaseen manni maree naannoo Tigraay naannoo isaa keessatti filannoo marsaa ja’affaa geggeessuuf murtii kennuus haa ta’u boordiin filannoo murtii isaa kana fudhatee raawwachiisuu qaba kan jedhu bu’uura seeraa kan hin qabaanne ta’uu beeksisee jira.
Boordiin Filannoo Itiyoophiyaa lammummaa Itiyoopiyummaa obbo Jawaar Mahaamad guyyaa murtaa’e keessatti akka mirkanaa’u yeroo lammataaf Kongresii Federaalawaa Oromoof Xalayaa ege.
Boordiin Filannoo Itiyoophiyaa, mirgi filannoo irratti sagalee kennuu lammiwwan Itiyoophiyaa biyyoota alaa jiraatanii, seera biyyattiin eyyamamaa taheyyuu, filannoo dhufaa jiru kana irratti kan hojii irra hin oolfamne tahuu beeksise.
Boordiin Filannoo Itiyoopiyaa Garee Taajjabdoota Sadarkaa Addunyaa Lamaaf Beekkannaa Kenne
Boordiin Filannoo Itiyoopiyaa Hanqinni Loogistikaa Yeroon Galmeessuu Filattootaa Boodatti Harkise Jedhe
Boordiin Filannoo Itoophiyaa Naanoo Tigraayii achi guutuu biyyatti keessatti filannoon akka geggeeffamu ibsuun in yaadatama.
Boordiin filannoo Itoophiyaa Paartiin Biltsiiginnaa warqata ragaa argachuu dandeetti jedhee dubbii mureef
Boordiin filannoo itti gaafatama ufii baatee gama filannootiin giyya ceeraa fi fokkoo irraa hambisuu qabdi jedha Dr Birhaanuun.
Boordiin filannoo kaartaa filannoo baatii Bitootessaa keessa ennaa beeksisu wiirtuleen filannoo 30 naannoo somaaleef kennamanii turan.
Boordiin filannoo kana garuu fudhatama dhabsiisuun isaa ni yaadatama. Boordiin filannoo akka jedhetti miseensonni semayawi paartiin dhiyeessan kan haqamaniif miseensota paartilee ka biroo waan turaniif jechuu dhaan angawoonni boordii filannoo ibsaa turan.
Boordiin filannoo Keeniyaa ba’ii filannoo Prireezedaantummaa biyyattii Onkoloolessa 26 gaggeeffame har’a beeksisee jira. Boordichi, har’a, giddu-gala yokaan waaltaa filannoo Boomaas, Keeniyaa jiru irraa akka beeksisutti, ka biyyattii waggoota shanan darbaniif hoogganaa turan Uhuuruu keeniyaattaa sagalee dhibba keessaa harka 98 argachuun injifatan. Garuu kutaalee bulchiinsaa Keeniyaa 4 keessatti dhabamuu nageenyaatiin kan ka’e filannoon akka hin gaggeeffamin hafe, Itti Aanaan Koomishineraa Boordii Filannoo Keeniyaa Konsolaataa Ingaataa beeksisanii jiran.
Boordiin Filannoo murtii kana irratti yaada kennuu irraa of qusatee jira – jechuun gabaase – Addis Chekkol.
Boordiin Filannoo Sochiin 'Sidaamaan Bulchiinsa Naannoo Of-danda'ee' Jedhu Bu'ura Seeraa Hin Qabu Jedhe
Boordiin filannoos yaalii qindaa’e gochuu isaaf gamtaan Afriikaa garee taajjabdoota addunyaa tokkicha ta’ee dhiyaachuu isaas tuqeera. Kun ta’ee garuu US hasaasaalee siivikii, sabaa himaalee dhuunfaa, paartilee mormituu fi yaadawwan dhuunfaan dhiyaatyan irra uggurri kaa’ame ishee yaaddessa jedha ibsi kun.
Boordiin filannoo vaayiresii koronaa ittifachaa filannoolleen tolchuuf humna dabalataaf ramadamtuuf gargaarsa bajata birria biliyona 1.1gaafate akka oduu media Itoophiyaatti.
Boordiin Filannoo Yeroo Filmaataa Akka Darbuuf Murteesse Paarlaamaan Raggaasise
Boordiin Filnnoo Itiyooopiyaa Caasaa Rakkoowwan Filannoo Waliin Wal Qabatan Ittisuuf Dandeessisu Diriirsuuf Karorfachuun Himame
Booridii filannoo Itoophiyaatti itti gaafatamtuu dhimmaa walquunnamitii kan ta’an Soliyaanaa shimalis, sababa kafaltii dhabuutiin namoonnii ojii isaanii dhaaban jiraachuu isaanii hin beeknu , garuu namootan filannoo raawwachisa kumaatamaan lakkawamaniif of eeggannoodhaan kaffaltii kennuun waan barbaachisuuf kaffaltiin turuu hin danada’a jechuun isaanii beekameera.
Booriis Joonsen Muummicha Ministeeraa Briteen Ta’uun Filataman
Boor immoo seera ittiin bulmaataa paarticha haaraa irratti mar’atee ka raggaasisu tahuunis eegamaa jira. Marii har’a geggeessame irratti, paartichi ilaacha siyaasaatiin gara Mirgaatti yokaan gara Bitaatti otuu hin dayya’iin karaa giddu-galeessaa qabatee ka deemu tahuu – Obbo Fiqaaduu Tasammaa ibsa har’a kennan sanaan dubbatanii jiran. Sagantaa siyaasaa Paarticha haaraa “Biltsiginnaa Paartii” jedhamee irratti mari’atamee raggaasisamuu isaallee beeksisanii jiran – Obbo Fiqaaduun.
Boorumtaa isaa, gaafa Sanbataa ganama ennaa itti-deebi’an garuu, hoogganoota KFO afuranuu mana-sirreessaa Qilinxoo keessatti argachuu hin dandeenye, jedhu – maatiin isaanii.
Booruun gannaa darbee booqaan birraa yeroo dhufu, yeroon birraa, shamarran eddu-gala Oromiyaa biratti hiikaa addaa qaba. Haawaasni waliigala Irreechaa, ateetee, wadaaja fi sirnoota adda addaa akkuma amantiifii fedhii saatti oggaa kabaju, shamarranii fi ijoolleen dubaraa xixinnoon immoo guyyaa buqqisaatif Fulbaana tokko of fuunduratti lakkahatii eeggan.
Booshee na booshistee imimmaan ko hin dhuyiduu
Bootswaanaan taphattoota kubbaa miillaa lammiiwwan Ertraaf dadhata siyaasaa kennite akka eegdetti jirti
Booying 737 gosa lamatti jira; MAX 8 fi MAX 9. Amerikaan lamaanuu dhaabuuf hajajje.Akka gabaasa FAA,Dhaaba Qorannoo Daandii Qilleensa Amerikaatti addunyaa keessaa Boeing 737 MAX 8 dhibba hedduutti jira.
Booying 737 MAX 8 bara 2018 keesatti Malyeezhiyaatti nama 100 oli lafaan dhahee fixe,guyyaa sadiin duratti Itoophiyaatti nama 157 fixe. Walumatti bara dabree fi barana kana nama 350 caalaa fixe.
Booying akka jedhetti oomishi xayyaara kanaa hanga bara 2020tti turuu mala, garuu hojjettoota isaa warshaa Renton, Washington Siyaatil keessaa kanneen kuma 12 ta’an hojii irraa ari’uuf karoora hin qabu.
Booyingi 777,Xuyyuurii Maleezhiyaa Nama 239 Fa'atee Beejingittiin Dabree Asi Cophxee Isaatuu Dhaban Kaan Barbaadumatti Jiran
Booyingilleen eegii sunii software komputera isaa oli guddisee haaresse.
Booying Xayyaara Max 737 Oomishuu Yeroof Dhaabuu Beeksise
Boqachuu Dr. Nagaasoo Ilaalchisuun Guyyaan Gadda Biyyoolessaa Labsame
Boqochuu Aadde Aziizaa Abdiitiin gaddi cimaan akka itti dhagahame kan ibsee Dhaaduoon/ jaalleewwan qabsoo isaanii, maatii, fi firoottan isaaniitiif jajjabina hawwina jechuun Wajjiirri Giddu Galeessaa DHDUO Ibse jira.
Boqonnaa duraa projektii kanaa keessatti biyyoota haammataman keessaa Itiyoopiyaan tokko.
Boqonnaa jahaan kana keessatti hujii abbootiin gadaa ganna saddeettan Gadaa harkaa qaban keesatti hojjatan,aadaa waaqan kadhatan, jila,seera abbaan gadaa baalii fuudhee,yuubomee mataa buufatee, Gadaammojjii tahuu fi walumattuu mataa-duree hedduutti keessa jira.
Boqonnaan duratti Amerikaan buffitee kubbaayyuu chochoosuu dadhabde fakkaati. Foorfatanii itti deebi’anii gorsa manaajeraallee argattanii hafuura fudhatanii itti deebi’an.
Boqonnaan duratti ijoolleen Machester Sitii tapha oowwifattee daqiiqaa afreessoo irratti gooli galfatte.
Boqonnaan duuba ammoo Schürrle daqiiqaa 10 keesatti gooli lama galfate,ta qaraa daqiiqaa 69esso irratti ta lammeessoo ammoo daqiiqaa 79essoo irratti galte.Taphataan Chelsea kun boqonnaan duubatti jijjiiranii seene.Biraazililleen tokkollee taatu dhaba hin gallee daqiiqaa 90essoo irratti taphtaan isii Oscar daqiiqaa 90eessoo irratti goolii tokkoo galcheef.
Boqonnaan duubatti taphataan Chelsii Diyaagoo Kostaa daqiiqaa 76esso irratti goolii Arsenal keessa buusee taphii 1-1 taanaan Chesliin furatte.
Boqonnaan inni lammataa immoo “tokko taanee haa kaanu, borii keenya haa ijaarru” yaada jedhuun kan geggeessqmu yoo ta’u, guutuu Awrooppaa irraa kan walitti dhufan yoo ta’u tilmaamaan lammiiwwan Itiyoophiyaa kuma 20-25 ta’an Frankfert keessatti wal ga’ii geggeessamu irratti kan hirmaatan yoo ta’u lammiiwwan bakka garaagaraa jiran karaa sabaa himaalee adda addaa hordofu jedhamee eegama. Sabaa himaaleen biyyoota Awrooppaa adda addaa irraa dhufani illee kallattii dhaan sagantaa jiru tamsaasu jedhamee eegama jedhan.
Boqonnaa yeroo gannaa booda manni maree bakka bu’ootaa Itiyoopiyaa hojiitti deebi’uuf qophee irra jira. Wiixata dhuftu hojii jalqaba jedhamee kan eegamus filannoo bara 2007 booda kan hundeeffamu paarlaamaa isa haaraa dha.
Boqor Alii Omar Alallee, ka jedhaman – miseensi paarlaamaa sun, gaafa Wixataa halkan – Obboleessa isaanii xiqqaa dabalee namoonni ajjeesamuu fi Obboleessa isaanii fi namoonni kaan morma muramanii kan ajjeesaman akka tahetti dubbatan.
Borana Scholars Association(BoSA)Waldeennaa gargaarsaati.Akka bulchootii isaa jedhanitti waldeennaan barumsa guddaan biyya gargaaree wabarsiisaa.
Bordii filannoo Bulchiinsa naannoo mootummaa Oromiyaaf dura ta’aa kan ta’an Ambaasaaddar Disaasaa Dirribsaa akka ibsantti himannaan kun barreefamaan dhiyaateefii akka jiru fi haala kana kan qoratu koreen lama hundeeffamee hojii qorannaa gaggeessaa jira. Kanneen hojii seeraan alaa hojjatan jirachuun mirkanoofnaan tarkaanfiin akka fudhatamu ibsuun mootummaanis ta’e mormitoonni dhimmi kanas ta’e kanneen biroo furuuf walii wajjin hojjachuun gaarii akka ta’e hubachisan.
Bordii kanaaf Daayreekteera kan ta'an Dr. Getaachoo Dinquu midiyaalee kan mormitootaa ta'an kan akka Tigraay Midiyaa Haawus, OMN fi Dimtsii Wayyaanee jedhaman hokkara gosootaa kan kakaasuu fi biyyatti tasgabii dhabsisuu dhaabuu qabu jedhan.
Bordiin dhiifamaa kan abbaa alangaa mummichaa Adooleessa 28 bara 2010 murtii dabarseen yaadii kun prezidaant Dr. Mulaatu Tashomaaf eega dhiyaatee mallatteessanii booda Kibxata darbee kaasee hidhamtoonni akka hiikaman ta’a jira jedha.
Bordiin Filannoo Biyooleessaa Paartilee Siyaasaa Waliin Marii Gaggeessee JIra
Bordiin Filannoo Biyyooleessaa dhiyeenya kana paartilee siyaasaa adda addaa waliin wal ga'ee haala amma jiru irratti ibsa kennuun marii gaggeessee ture. Paartilee Oromoo walgahii kana irratti argaman fi filannootti hirmaachuuf qophii gochaa jiran haasoofsiifnee jirra.
Bordiin filannoo gama isaan iyyata paartileen dhiyeeffatan mara argachuu isaa ibsee qaama dhimma isaa qoratuutti dabarsuu isaa fi furmaata barbaachuuf kan jiru ta’uu ibseera.
Bordiin filannoo gama isaan kaadhiimamtoota paartii Baaldaraas kanneen hidhaa keessa jiran galmeessuu kan ilaaleen ajaja manni murtii waliigalaa kenne guutuummaatti akka fudhatu ibsee garu, murtii kana hojii irra olchuuf kan isa rakkisuu ibse.Kanas walitti qabduun boordii filannoo Aaddee Birtukaan Miidhaksaa dhiyaatanii ibsuuf akka danda’aniif eehamama gaafatanii jiru.
Bordiin Filannoo gama isaan paartilee komee dhiyeessan Finfinneetti waamee mari’achiisaa kan jiru tau Addis Chekool gabaasee jira.
Bordiin Filannoo gama isaatiin qaama dhimmi ilaalatu hundaa mariisisnee turre, ahuma irratti garuu rakko jiru ilaaluun ofumaa murtessine, jedha.
Bordiin Filannoo Guutuu Biyyaa gama isaan sochii duula filannoo waliin wal qabatee rakkoo raawwii jiran sadarkaa sadarkaan furuuf hojjataa akka jiru beeksisee jira.
Bordiin filannoo guutuu biyyaa torban kana ibsa baaseen yeroo karoorfameetti dursee qophii gochaa akka jiru garu mootummaan uummattoota gama kibbaa fi godinni Sidaamaa qopheessanii akka dhiyeessan kan gaafataman hariiroo bulchiinsaa fi qabeenya qoddachuu , dhimmi magaalaa Hawaasaa yeroo gaafatameetti hin dhiyeessiin akka jiran gabaasee ture.
Bordiin Filannoo Guyyaa Galmee Filatamtootaa Dheereessee jira
Bordiin filannoo immoo gama isaan dhimmoonni kun kallattiidhaan kan mootummaa ilaallatan tahuu ibsuun deebii gama isaa kennee jira.
Bordiin Filannoo Kan Itiyoohpiyaa Hoggana Paartilee Mormituu Lama Irratti Murtii Kenne
Bordiin filannoo kan Itiyoophiyaa fi kanneen dhimmi kun isaan ilaallattu hundumtuu filannoo waliigalaa walakeessa waggaa bara 2021 gaggeeffamuuf saganteeffame yeroo biraatti akka darbuuf paartiin Baaldaraas gaafatee jira.
Bordiin kun akka jedhutti ergamnii isaa walaba ta’anii yaada ofii marsariitii irratti ibsuu ilaalchisee gaaffiilee jajjaboo ka’an keessaa hanga tokkoof deebii kennuu dha. Amajjii 6 miseensoonni Kongreesaa ba’ii filannoo Yunaaytid Isteetes raggaasiisuuf walgahii irra ituu jiranii deggertoonni Traamp mana maree bakka bu’oota uummataa waan haleelaniif jecha, Traamp Twitarii fi fees book akka hin gargaara.
Bordiin miseensoota 20 of keessa qabuu kun hayyoota seeraa, kan mirga dhala namaaa fi Gaazexxesoota of keessaa kan qabu ta’uun beekamee jira.
Borght akka jedhanitti dhuguma Ethiopian gama misooma dinagdee isheen fooya’ina argamsiistee jirti. Garuu gam tokkoon immoo mirga sivilotaa fi kan polotiikaa kan akka mirga walabummaan yaada ofii ibsuu,of ijaaruu fi wal ga’ii nagaa geggeessuu hin kabajamu.Gabaasi amnesty kan bara 2012 Itiyoopiyaa ilaalchisuun ba’e seera jaarmolii miga namaa ugguran akkasumas miseensota mormitootaa fi gaazexeessota dhibbaan laka’aman hidhaatti naquu ilaalchisee yaaddoo jiru irratti fuuleffata. Van der Borght akka jedhanitti uggura siyaasaa laaffisuun dantaa dhuma dinagdee Itiyoopiyaa gargaara.
Bori ammoo Genzebee,Mukataar Idriis,Hagso Gebree Hiyoot,Sanbaree Teferii fi atileeota gara garaa moohachuuf eeguutti jiran.
Bori Ayvorii Kostii fi Aljeeriyaatti waliin taphata.Aljeeriyaan tapha afur taphattee cufaa hin mootee goolii sagala qabdi. Gooliin tokkolleen itti hin galle.
Bori Ayvori Kostii fi Aljeeriyaa, Madagaskaarii fi Tuniiziyaatti walti dabra.
​Bori Gaanaa fi Burkiinaa Faasootit taphataa iftaan ammoo Masrii fi Kaameruunitti waancaaf tapahta.AFCON 2019 ganna lamaan duubaa ammoo Kaameruunitti qopheessa.
Borii fi iftaanillee walti dachahan.Abbaa tapha torba keessaa marroo afur moo’e waancaa fudhata.
Boriis Jaansan sagalee gaddaan guutameen akka ibsanti yeroon isinitti dubbataa jiru kana hospitaalonni biyya keenyaa akka hamaatti Koviidiin muddamanii jiru jedhan.
Bori Maalaawii fi Suudantti Finfinneetti tapahtaa Itoophiyaa fi Somaaleen ammoo ammoo Roobii Awaasatti tapahtan.
Boris Johnson,muummeen ministera Biritishilleen biyya isaa Waldaa Awurooppaa miseensa 28 qabu keessaa baasuuf kakatee ka’e taatullee hin taaneef.
Born on August the 4th, Nyamande says she shares the same birthday with President Barack Obama and will be in Washington for a town hall meeting that will be held on that same day which is making her feel extra special.
Borumtaa Haacaaluun ajjeefame jamaa namootaan qabeenya isaanii irra miidhaan ga’ee hanga lubbuun namaa darbuutti argeera kan jedhan keessaa jiraataan magaalaa Finfinnee kan ta’an obbo Ismaaa’el Abbaa Biyyaa tokko.
Boruu ayyaana Qillee kaasee waqtii kabaja ayyaaana waggaa haaraa rakkoon nageenyaa akka hin mudanneef eegdotni manneetii sirreessaa keeniyaa fi warra daandiirratti seera tiraafikii kabachiisu poolisoota nageenya eegan waliin ramaduu poolisiin Keeniyaa beeksiseera.
'Boruu ganama kora-bittineessan (poolisin Oormiyaa) mana barausma sadakraa lammeessoo keessatti nurrati buusanii mana barusma yaaballotii dhaananii irreen nu baasan.Silaa achi teennee ummat keenna gargaarra.”
Boruu, Hagayya 1 Bara 2020, kaasee Keeniyaan karra shee ji’a sadii oliif cufaa ture balalii xiyyaara addunyaaf saaquuf jetti. Jeems Machaariyaa Ministeerri Geeejjibaa fi Misooma magaalaa Keeniyaa ibsa kaleessa kennaniin Keeniyaan lammilee Itiyoophiyaa dabalatee lammilee biyya alaa 11 callaaf gara biyyasheetti akka seenan eyyamti jechuun dubbatan.
Boruun barataan hiriira Yaa’aballootti gageeffamerra ture, kana balaaleffachuuf baanee jedhe. Hiriirri kunis dheengaddaa, Boorana Aanaa Areeroo fi kaleessa ammoo Aanaa Magaalaa Yaa’a Ballootti gaggeeffame jedhe.
Boruun mootummaan haga yoonaa deebii gahaa kennuu dhabuun lubbuun barattoota Oromoo shanii akka darbu hedduun ammoo barumsa dhiisanii gara maatiitti akka galan taasise jedhe. Barattoota Oromoo Yuuniversitii naannoo Amaaraatti lubbuun darbe jedhame keessaa takka dhalataa Godina Booranaa ka tahe Adii Waaqoodha.
Bosnia-Herzegovina: Officials say coronavirus infections are rising among migrants
Bosonni akka Paarkii Biyyoolessaatti eegamu ennaa gubataa jiru kanatti bineensota qananiin akka Gadamsa Gaaraa (Maamunyeen Niyaalaa), Bosonuu, Kuruphee fi bineensota Addunyaa irratti beekaman hedduu tu keessaa dheessaa jira - jedhu - aangawoonni.
Bosonni Baalee balaa Ibidda irra gaheen aanaalee sadii keessatti gubaatiin guddaan mudachuun isaa himamee jira.
Bosonni Godina Arsii Lixaa keessaa gubachuu jiraatonni ni dubbatu angawoonni Oromiyaa garuu hubatiin dhaqqabe hagas miti jedhu
Bosonni Saambiisa Kaaba Naayigeeriyaatti argamuu oggoota dheeraa booda harras dahoo milishoota Bokoo Haraam ta'uu itti fufeera. Erga bokko haraam dhahuudha Saambiisaatti dulli ji'a bitootessaa banamee. Koloneeloota Kaameeruun ergama kanaaratti hirmaatan keessaa Koloneel Boowubakar Bakarii akka jedhutti , biyyi isaa erga haleellaa akkanaa irratti hirmaachuu qabdee oggaa tokko darbeera. Loolotoota Kaameeruun achi ergite keessaa lama jalaa du'uu , 30 immoo madaahuu biyyittin beeksisteetti.
Bosonni Saambisaa faraan guudaa fi gaaraa. Muka hedduu qaba. karaa gahaa hin qabu. Kun immoo Bokoo Haraamii dahoo mijataa isa godheera. Tarkaanfii fudhachuudhaafis gufuu cimaan guddina isaati. Waraanni Naaygeeriyaa bosonaa kana boombiidhan dhahee kaampii Bokoo Haraam bayyee mancaasu irratti milkoomera. Sodaa guddaan ijoolleeni fi dubartoonni milishoota Bokoo Haraamin fudhataman achii keessa jirachuu isaaniti. Koloneel Bakariin milishoonni kun jara fudhatan akka dahootti itti fayyadaman. Tarkaanfiin fudhatamuu ijoolee fi dubartoota dirqiidhan fudhatamanii achi keessa jiran midhuu mala sodaa jedhutu jira. Bosonichi boombii lafa jala awwalamanin, hoo namni irra ijjaate salphumatti dhoohaniin guttameera.
Bosonni Uumamaa Jibaat, Daangaa aanolee Godina Shawaa Lixaa afur jidduutti argamu, erga Kibxata dheengaddaatii gubataa jira” jechuun jiraattota keessaa hagi tokko dubbatan.
Bosoonii fi London dorgommii IAAF, Federeshiiniin Waldaa Atileetiksii Addunyaa qopheessu keessaa tokko.Dorgommii Boston ganna 122 duratti jalqaban.
Botswanaa keessaa namoonni 29 COVID-19n yoo qabaman kan du’e tokko qofa. infections and one death.
Botswanaan Uggura Manaa Akka Hin Baane Keesse Kaastee Jirti
Braasels keessatti barreessaa duree Neetoo Jeens Stoolanburg waliin kan wal argan Bliinkeen kaayyoo fixaan baasuuf karoorfanne fixaan baafnee jirra jedhan.
Braasels keessatti hoogganaa imaammata alaa kan gamtaa Awrooppaa Federiikaa Moherinii waliin ta’uun Natanyaahuun akka jedhanitti Traamp Jerusaalemiif beekkannaa kennuun dhugaa jiru kan lafa kaa’e ennaa ta’u nageenyi dhugaa irratti kan hunda’au ta’uu isaaf ragaa dha jedhan.
Braayit akka jedhaniyyi Kaadleek kutaan isanii kan qorannaa dawaalee geggeessu, dawaa saayinisiin hin mirkanoofne kan akka hydroxychloroquine jedhamu irratti maallaqi akka ba’u dhiibbaa na irra kaa’an jedhan.
Braazil keessatti immoo kanneen vaayirasichaan qabaman miliyoona toorbaa fi kuma dhibba jaha, kanneen du’an kuma dhibba tokkoo fi kuma sagaltamii shan.
Brana aadaa fi seenaa ummata Keenyaatii fi Chaayinaa dirree National Mall jedhan teessoo mootummaa Amerikaa Washington DC jirtutti baasee sirbaan,faaruun,taphaa khoblaan,faayaa fi waan hedduun addunyaa barsiise.
Brattonni Oromoo kan mooraa sana keessa jiran akka jedhanti qiyyaafanni haleellaa kanaaa barattoota Amaaraati haa jedhamu malee Oromoonis rukutamanii jiran jedhu. Gaaf sana galgala Barataa Boruu Halakee jedhamu dhalataa naannoo Moyyalee barattonni dhaloota Tigraay rukutuuf yeroo itti gaman gamoo lamaffaa irraa foddaan utaaluuf dirqame jedhu.
Braziil keessaa namoonni 300 ol ta’an yoo vaayrisii kanaan qabman akka qajeelfama angawoota eegumsa fayyaatti sochiin uummataa akka ugguramu gootee jirti. Brazil keessa kaleessa jalqabaaf namni vaayiresii koronaan qabame tokko du’uun
Brazil: President Dilma Rousseff is to face trial
Brazil: President Zilma Rousssef calls on citizens to unite in the fight against the Zika virus
Brazil: Rescue teams search for victims after two dams burst
Brennan kana dubbatanii sa’atii xiqqoo keessatti Traamp gama Twitteriin deebii kennaniin kan yeroo dhiyoo keessatti bakka buufamuuf jiru namnii kun oduu sobaa gidduu kanaa isatu baase laataa? Jechuun gaafatan.Angawoonni tika nageenyaa garu nuti icciticha hin baafne jechuun falmaa turan.
Breslauer itti dabaluu dhaan adda addummaan siyaasaa US keessaa erga filannoo prezidaantummaa bara 2016 ajjeechaa poolisii fi haleellaan shorokeessotaa dabalamee nageenyi Ameerikaa isa kana duraa irraa akka gad bu’u ta’ee jira.
Brgaadeer Jeneraal abdi Ashkir Jimaa hoji geggeessaa walii galaa kan buufata Xayyaara Moqadishoo Aden Adde hojjettoonni isaanii caasaa naga eegumsaa cimaa keellaa sana keessatti tolchuu isaanii VOA sagantaa Afaan Somaaleef ibanii jiran.
Brigadier General Hillary Edson Yakani SPLA kan bakka bu’an ennaa ta’u fedhii garee isaanii hanga tokko ibsanii jiru
Brigid Kosgeiatileetii Keenyaa ganna 25ti. Marattoonii Amerikaa Chikaagootti dorgoman irratti atileetii Biriteyin, Paawulaa Radcliffe irraa rekoordii isiin ganna 16 asi qabaachaa baate irraa fudhate.
Brigid Kosgei,Simone Biles fi Coco Gauff warra maratoonii, jimnaastikii fi teenisii moo'uun addunyaa ajaa'ibsiisee harka afaanti gosse
Britain begins its third coronavirus lockdown
Britain: Bomb May Have Downed Russian Jetliner Over Sinai
Britain: Dozens of Countries Impose Travel Ban Over Coronavirus Mutation
Britain has vaccinated its first citizen against the COVID-19 virus
Britain is banning direct passenger flights from the United Arab Emirates
Britain loltoota ishee gara Somaaliyaatti ertite
Britain's Prince Philip, Husband of Queen Elizabeth, Dies at 99
Briteen bakka talaalliin kun oomishtoota daawwaa Swidini fi hayyoota saayinsii Yuniversitii Oxford waliin ta’uun keessatti oomishame akka jettetti, ga’eessota waggaa 30 gad jiraniif talaallii ka biroo ni dhiyeessiti. Qorattoonni Oxford yaalii talaallii AstraZeneca kan ijoollee fi dargaggoota irratti yaalamu ennaa qorattoonni dhimma dawaaa Briteen xiixala geggeessanitti addaan kutee jira.
Briteen bara 1973 qabee miseensa kan turte yoo ta’e, yeroo dheeraaf lafa irra harkifamaa erga turee booda Amajjii bar 2020 gamtaa Awroppaa keessaa baate.
Briteen biyyoota gama dhiyaa keessaa talaalii farra dhukkuba Koviid-19 hedduu uummataaf Kibxata kaleessaa kennuun iddoo duraa qabattee jirti.
Briteen Carraan Ishee Fuul-duraa Nama Filannoo Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis Baranaa Injifatutti Hidhataadha, Jedhu Xiinxaltoonni
Briteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uuf murteessuu ishee kan bulchiinsI Obamaa morme dabalatee, imaammataawwan irratti kan walii hin galle Baayidenii fi Joonsen, attamiin akka mari’atan addunyaan daawwatuuf jira.
Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa akkaataa itti baATU kan ilaaleen mummitiin Ministeera Briteen Teresaa Mey hogganoota gamtichaa waliin dubbachuu dubbachuu malu.
Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa ba’u hambisuun yoo ni danda’ama ta’e Onkolooleessa 31 sagalee kennuuf Paarlaamaan biyyatti Kibxata har’a sagaleen kennuuf jira.
Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa ba’u ilaalchisee adda addummaa paartilee giddutti uumameen hogganoonni yaada irratti cichitootaaf sababaa aangoo gadhisuu yeroo ta’u Teresaa meey nama sadaffaa dha. Kunis Maargareet Taachar fi Deevid Kameruunti aansuun ta’u isaati.
Briteen Gamtaa Awuroopaa Keessaa Ba’uuf Danqaa Mudatee Gam Lameen Fala Barbaachuu Qabu.
Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa haala itti baatu kan ilaaleen yaada dhiyeessan Tereesaa Meey miseensonni paarlaamaa amansisuuf yeroo sadii yaaliin godhan deggersa waan dhabeef jecha ta’uun beekamee jira.
Briteen Gamtaa Awurooppaa Keessaa Ba’uuf Murteeffachuun Maal Hordofsiisa?
Briteen har’a vaayresiin sun biyya ishee keessatti argamuu gabaastee jirti. Maatii tokko keessaa namoonni lama qabamuu fi vaayresiin Korona keessatti argamuu angawaan eegumsa fayyaa Inglaand Kris Whitty beeksisaniiru. Namoonni lamaan wal’aansa eegumsa fayyaa kan addaa fudhataa jiru jedhan. Hindii fi Filippiins illee vaayresiin kun biyya isaanii keessatti argamuu beeksisanii Austraaliyaa, Kanada, Fiinlaand, Jarmaniii, Hong Kong, Jaappaan, Neeppaal, Singaapoore, Kooriyaa Kibbaa, Taayilaand, Tokkummaa Imretora Arabaa Veetnaam illee vaayresiin kun biyya isaanii keessatti argamuu gabaasanii jiran.
Briteeni fi gamtaan Awuroppaa gargaarsa guddaa kan kennan yoo ta'u Yunaaytiid Isteetes bara 2007 eegale adda durummaan waggaatti doolaara biliyoona tokko caalaa kennite.Yeroo kana keessattis gargaarsa ittisa beelaa fi hiri'ina midhaan nyaataatiif kan oolu dabalatee doolaara biliyoona 1.5 caalaa kennite jirti.
Briteenii fi biyyoonni miseensota NATO tahan ka biroonis, haleellaa meeshaa keemikaalaan geggeessame sanaaf, Raashiyaa balaaleffatan.
Briteenii fi UStti dabaluu dhaan wal ga’iin G-7 kun Kanaadaa, Ferensaay, Jarmanii, Xaaliyaanii fi Jaappan of keessaa qaba. Austiraaliyaa, Hindii, Afriikaa Kibbaa, Kooriyaa kibbaa Biruneeys kanneen marii sana irratti hirmaatan keessaa ti.
Briteenitti Ambaasaadderri Maaynamaar Embasii Akka Hin Seenne Dhorkaman
Briteenitti ambaasaadderri Maaynamaar kan aangoo irraa kaafaman Aan Saan Suu Shii deggeran jedhamuu dhaan waajjirri isaanii Londoniin jiru itti cufamee jira.
Briteen jala bultii duula talaallii COVID-19 jalqabuu geessee jirti.
Briteen jeeqama siyaasaa guddaa keessa ituu jirtuu daw’annaan Traamp kun gaggeeffamaa jira.Mummittiin ministeera Briteen Teresaa Meey aangoo gadhisuuf kan jiran ta’u beeksisanii turan.
Briteen keessaa lafa gabaa fi suqiiwwan ennaa dhaqan maaskii kaayyachuun torban dhuftuu kaasee dirqii ta’uun beekamee jira. Geejjiba uummataa keessatti maaskii kaayyachuun durumaa dirqama ture.
Briteen keessa kan maadheffate kampaniin dawaa guddichi yaalii talaallii kanaa kan addaan kute sababaa kanneen fedhiin talaallii yaaliif dhiyaate dhukkubsataniif jecha. Kun ta’uun isaa nama gaddisiisa kan jedhan Fawuchiin, yaalii isa hafe itti fufu jedheen abdadha jedhan. Garuu hin beekamu. Qorannaa itti dabalaa geggeessuu qabu jedhan.
Briteen keessatti gosii vaayrasii Koronaa inni Deeltaa jedhamu hammaachuu isaa Hankook oduu gabaastootaaf ibsanii jiru.
Briteen Keessatti Kan Mul’ate Gosi COVID-19 Inni Haarawaan Hammaataa Adeemuutu Gabaasame
Briteen lammi ishee seeraaliyoon keessatti dhukkuba Ibolaan qabame gara Londonti kan deebiste yoo ta’u waaltaan to’annaa fi ittisa dhukkubootaa kan Amerikaa hojjataa isaa biyya Afrikaa dhiyaa keessa ture tokko nama Ibolaan qabame wajjin ture jechuu dhaan hordoffii barbaachisu gochuuf gara biyyaatti deebisee jirti.
Briteen naannoo dhuma kana irra uggura imalaa keessee turte baatii Waxabajjii keessa gaaftee jirti. Hooggantuu gameettiin Federeeshinii Tuurismii Keeniyaa Susan Ongalo hedduu gammaduu isaanii dubbatu.
Briteen namoonni 4 vaayrasii kanaan qabamuu kan ibsite yoo ta’u walii galaan lakkoobsa namoota biyya ishee keessaa dhukkubsataa jiran saddeetiin ga’e jira.
Briteen Tallaaii COVID-19 Marsaa Duraa Kennuuf Qophii Xumurte
Briteen walgahii ministeeroota hajaa alaa kana keessumeessaa kan jirtu yoo ta’u ministeerri haajaa alaa Yunaaaytid Isteets Antonii Bliinken mummicha ministeeraa Briteen Boriis Jaanson waliin addunyaan attamitti talaalii dhukkuba Kooviid 19 ittisu argachuu akka dand’aan irratti dubbatan.
Briteen wixiata har’aa manneen barnootaa biyyattii mara bantee jirti. Kun kan dhaga’ame erga baatii Onkoloolessa darbee qabee biyyattiin lakkoobsa namoota vaayiresiin qabamanii hanga tokko erga gad bu’ee booda.
Britin keessa kan maadheffate qareen mirga namaa siiriyaa keessaa qoratu akka jedhetti atoobisiin 60 ta’u qilleensa hedduu qabbanaa’u kan Aleppoo keessaa baasuuf qophaa’anii jiran. Magaalattiin waggoota afur dura ripxe loltootaan qabamte.
British-Australian Academic Accused of Spying by Iran Freed in Reported Prisoner Swap Deal
British Judge Rejects US Extradition Request for WikiLeaks Founder
British Judge Say Putin 'Probably' OKd Ex-Spy's Murder
Brooksi kun ammoo guyyaa gammachuu Tiraampiif sirbii jedhanii jennaan hujii dhibii harkaa qaba jedhee died.
Brooks Spector, nama durii diplomaatiii amma gaazexeessaa. Bara 1970 jalqabee Afrikuma kibbaa keessa jiraata akka herrega isaatti Afrikaan woma jabduuf siyaasaa Amerikaa tana jala ahin hamne.
Brown dubbii barbaacha gara poolsii Sanaatti deemnaan Mr. Wiolson itti dhukaase. Brown dubbii dhiisnaan Mr. Wilsonis dhukaasa dhaabe. Ammas deebisee ennaan inni dubbii barbaaduuf garasaatti deemu innis itti dhukaasuu isaa jecha isaan dhugaa ba’e jedhan.
Brown fi gareen isaa mootummaa Ameerikaa jalaa meeshaalee waraanaa kuma 100 ta’an saamuu dhaan garboota gurraachotaa fi warren adii gabrummaa dhabamsiisuuf lolaniif raabsanii tattaffii motummaa gargalchuu karoorfatan. Bara sana kutaalee US hanga tokko keessatti gabrummaan seeraan eeyamama.
Brusselsis rakkoo koolu galtummaa Awrooppaa waliin wal qabatee ka jiru balaa shororkaa ilaalchisee akeekkachiistee jirti.
Brussels keessatti immoo presidentiin komiishina gamtaa Awrooppaa Jean-Claude Juncker akka jedhanitti biyyoonni miseensa ta’an 28nu waadaa seenan kabajuu dhaan waardiyyaa daangaa gamtichaaf kan oolu doolaara miliyoona lama baasuutu irraa eegama.
Brussels will remain under the highest level of alert for another week
Bryaantii fi intalli isaa umuriin wagga 13 Giannaa-n kanneen dugdee magaalaa Los Anjelestti du’an keessaa ti. Ennaa balaan sun irra ga’e dorgommii tapha kubbaa Kaachoo kan dargaggootaa irratti argamuuf ilalaa turan.
Bryant heddummina traafikii magaalaa sanaa irraa maquuf jecha manaa isaatii gara tapha sanaatti imaluuf helikoopteraan balal’iuu isaatu himame.
Bu’aa Ba’ii waggoota dheeraa booda yeroo ammaa sadarkaa 3ffaa qabachuun hojii isaa gaggeessaa akka jiru dubbatan. Amantoota musleemaafis akka seera shariyaatti tajaajilli akka kennamu dubbatu.
Bu’aa filannoo kana kan hin fudhanne deeggartoonni paartii mormituu NASA wal gahii gaggeeffachuuf turan waan dhorkamaniif poolisii keeniyaa faana walitti bu’aniiru.
Bu’aa garee fi dhunfaaf eegsisuuf jecha kanneen nagaa booreessan hojii isaanii irraa akka of qusatan Dr. Abiyyi Ahmad gaafachuun gabaafamee jira.
Bu’aa hundumaa eegsisuun lagii Abayyaa attamiin akka guutamuu qabu fi hoggantummaa hojii irratti mariin kan itti fuufuu abdii qabna jedhan.
Bu’aan Filannoo Pireezidaantummaa Keeniyaa Lafaa Gaggeeffame Himame
Bu’aan lakkoofsa ummataa ka marsaa duraa ji’a sadiitti ifa kan taasifamu yoo tahu, ka walii galaa garuu ji’a jaha booda baha jedha mootummaan biyyattii.
Bu’aan lakkoofsa ummata Keeniyaa harra ifoome ka sadarkaa jalqabaa yoo tahu, Priezdent Keeniyaattaan waajjirri Istaatistiiksii biyyattii gabaasa lakkoofsa ummataa Hagayya keessa gaggeeffamee kaanis akka lakkisu gaafatanii jiru.
Bu’aan lakkoofsa ummata Keeniyaa ka bara 2019 harra labsameera. Waajjirri Istaatistiiksii Keeniyaa gabaasa lakkoofsaa kana Pirezdentii biyyattiif dhiyeessee jira.
Bu'aan Qonnaan Bultoonni Buna Oomishan Argatan Gadi Bu’aa fi Han Fooyyee Barbaadu Jedhan
Bu'aan Sakata'insa Godhamaa Jiruu Fulbaanatti Ifa Godhama
Bubbee fi hobomboleetiin addunyaa tanaa yoo hedduu garbaa fi galaanaa irraa dhufti.Bubbeen hobomboleetiin garba irraa dhuftu toltu bokkaan dhufti tahuu baannaan ammoo badiin dhufti.
Bubbee fi hobomboleetiin cuftii Amerikaatti maqaa ufii qabdi.Fkn ta dhiyoo tana Amerikaa godina Teksas keessaatti biyya balleessite Harvey.
Bubbee fi qilleensii garbaa fi galaana irraa dhfue kun amma ya bubbisaa godina Liziyaanaa fi Mississippii gama Kaaba dhihaatti dabarte ta duraa goruutti jiran.
Bubbee hamaan Fiilippiins waaltaa dha’e kaleessa yoo xiqqaate namoota 13 galaafachuu isaa angawoonni beeksisanii jiru.
Bubbee hamaan Florence jedhamu yoo xiqqaate namoota 35 kan galaafate yoo ta’u magaalaalee North Carolina lolaan irra danbal’iee jira.
Bubbee hamaan kun yeroo hedduu Filippiinisiin kan rukutu yoo ta’u yeroo kaan baatii Sadaasaa keessa bubbisa. Bubbeen Hayaan jedhamu Sadaasa bara 2013 keessa namoota kuma ja’aa ol galaafate.
Bubbee Hamaan Kutaalee Ameerikaa Andaara galaana gama bahaa jiran raasaa jria
Bubbee hamaan rooba makate kan Faanfoone jedhamuu fi sa’aatii tokkotti km 120 fiigu guyyoota lamaaf Filippiinsiin raase.
Bubbee,karfaffuu,hobomboleetti fi lolaan godina Amerikaa Teksasitti baafte waan lafa buraaxesse.
Bubbeen garba Atilaantik irraa bubbisaa Amerikaa godina Filoriidaatti dhiyaatte Irma jedhan waan lubbuuf sodaatan, namnii ya baqaaf karaatti duude
Bubbeen tun akka ogeeyyotii qilleensaa jedhanitti Louisiana tanatti bokkaa haga inchii 10-20 buufti.
Bubbeen tun itti aantee Arkansas,Tennessee, Mississippi fi Kentucky faatti dabarti.Haga ta Texas sun humna qabaachuu fi dhibaacuun ammoo mirkanaa miti.
Bubbeen tun Teksasuma keessaa magaalaa Crosby geetee bisaan warshaa kemikaalaa Arkemitti baafatanii gubatee tokka’e.
Bubbee sa’aatiitti km 145 fiigu hanga jirmaataatti itti fufa jedhamee waan eegamuuf uummati naannoo sana akka ba’an hoogganaan kutaa ittisa ibiddaa Los Angeles Daryl Osby akeekkachiisanii jiran.
Buchootii Afrikaa,warrii durii Kuubaatti barate biyyaa fi bulchaa biyya sunii waan hedduun faarsa.
Buchootii Amerikaa ta ammaatii fi ta duriilleen gamuma gamaan akka ummatii bahee fialtu baannachuuf godina keessa yaa'an.
Buchootii Amerikaa ta ammaatii fi ta duriilleen gamuma gamaan akka ummatii bahee fialtu baannatan.
Bufata baqatttootaa lameen keessa jiraatanis murtee mootummaan Keeniyaa baqattoota irratti murteesse kun ka isaan rifaasise ta’uu yoo dubbatan, keessumaayyuu haalli kuni baqattoota hidhaa fi darara baqatanii biyyaa bahaniif baayyee yaaddeessaadha jedhan.
Buhaarii Ammajii 19,2017 Londonitti dabree egii sunii footoo isaa malee innillee namatti gadi bahee hin mullanne.
Buhaariin akka jedhanitti bara 2015 ennaa aangootti dhufan gareen Islaamummaa kun kutaa Boornoo irra jireessa to’atee ture. Hamma garuu jedhan Buhaariin mootummoota naannoo kamiinuu to’atanii hin jiran jechuu dhaan waraana wabeeffachuun dubbatan.
Buhaariin VOAf ibsa kan kennan prezidaant Doonaald Traamp waliin White House keessatti erga wal arganii sa’aatilee xiqqoo booda ture. Kan waa’ee biyyoota Afriikaa yaada gaarii hin ta’in kennuun qeeqaman Traamp waliin kan wal argan hoogganaa biyyoota huffee Sahaaraa gadii kan jalqabaa ti Buhaariin.
Buhaariin Wixata gara galgalaa VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin akka jedhanitti lammiiwwan Naayjeeriyaa kanneen sodaa Bookoo Haraamiif jecha kutaa Kaaba gama bahaa keessaa baqatan qe’ee isaaniitti deebi’uu dhaan qonnaa ofii qotachaa jiru jedhan. Mootummaanis liqaa dhala gad aanaa kennuu dhaan gargaaraa jira jedhaniiru.
Buhariin injifannoon isaanii erga labsamee booda haasaa dhageessisaniin tattaaffii nageenya eegsisuu fi dinagdee biyyattii fooyyessuu akkasumas malaammaltummaatti duuluu kan cimsan ta’uu dubbatan.
Buhariin paartilee mara waliin hojjechuuf waadaa senan. Mootummaan keenya kan hunda hirmaachise ta’uu itti fufa, balballi keenya illee banaa dha jedhan.
Bukeeraan akka jedhanitti uummata kuma 700 ta’utu nyaataa fi bishaan barbaacha qe’ee ofii dhiisanii godnaanan. Beeladaaleen kuma dhibbaan laka’aman bishaanii fi marga dheedichaa Dhaba irraa dhumaniiru. Uummati 600 ol ta’an beela irraan kan ka’e ofi irraa ittisuu waan hin dandeenyeef dhibee kooleraan du’aniiru.
Bukeraan VOAf akka ibsanitti gargaarsa barbaachisu kennuu itti fufuuf tokkummaan mootummootaa maallaqatu isa barbaacisa jedhan.
Bukiinaa Faasoon sadarakaa FIFAn barana baasetti addunyaa keessaa 53essoo Afrikaa keessaa ammoo 8essoo.Masriin sadrakaa FIFAtti addunyaa keessaa 35essoo Afrikaa keessaa ammoo sadeessoo jirti.
Bukombeen akka jedhanti waajirri immigreshinii Tanzaaniyaa Embaasii Itiyoophiyaa kan qunnaman yoo ta’u kunis sirnii awwaala isaanii attam akka ta’u akkasumas fi kanneen lubbuun hafan maal akka ta’uuf jiran irratti dubbatan.
Bulaa Atoomsaa ganna 20 caalaa aanaa Hennipen keessa hojjate.
Bulaa Atoomsaa ganna 20 caala aanaa kana keessaa hojjate.Hojjataa damee fayyaatii fi humna namaati.Bajatii aanaa isaa bara 2020 doolara biliyoona 2 caala jedha.
Bulchaa aanaa Mooyyalee namii akka aabba Baggajjaa Morgee faatii Mooyyale lafa abbaa dhabdee misooma Oromiyaan argachuutti jirtu jedhanillee dhabde.
Bulchaa dansaa jechuun ka ufi kennu,ka ciniinnatee bara hamaa fi tolaa keessalleetti biyya gargaaru.Abba Guyyoo akkuma Jaatanii ciniinnatee biyya gargaare gargaarufu waadaa gale.
Bulchaa Gadaamii Qullubbii Gabri’eel kan turan Meleak Haayil Qomos Abba Inquusilaas sirna waldaa kristaanaa gaggeessanii mana ofitti galanii booda du’anii argamuu isaanii ibsamee jra.
Bulchaa kan ta’an Deben Tchoffo butamuu namoota kanaa kan ganda Kkwen Bameendaa keessaa mirkaneessaniiru. Naannoon kun kutaa biyyattii Afaan Ingliffaa dubbatan.
Bulchaa Kutaa Mandeeraa kan ta’an Mr. Abdurraahimaan Roobaas namootni naannoo sanaa warra musliima hin taanerraa adda bahuu diduudhaan itti iyyanii namoota miidhaa geessisuuf dhufan kana balaa cimaa osoo isaan hin geessisin hambisaniiru jedhan. Gargaaraan konkolaatichaa balaa kanaan lubbuun isaa yoo dabartu, konkolaachisaa konkolaatichaa irras balaan xiqqaan dhaqqabuun isaa Gaazexaan Daily Nation gabaaseera.
Bulchaa kutaa sanaa fi bulchitoota magaalaa dabalee aangawoonni Yunaayitid Isteetis, ajjeechaa Artist Haacaaluu irratti raaw’atametti guddaa gadduu isaanii ibsuun, tumsa isaanii barreessanii jiran.
"Bulchaa magaalaa Finfinnee obboo Taaklee Uumaatiin ammoo ""ibidda jijjiirmaa maasteri pilaanii Finfinnee qabsiisee kibriita Oromoo,"" jedhee faarse Jawaar."
Bulchaa Magaalaa “Magaalaa Ukkee Keessatti Polisiin Federaalaa Rasaasaan Nama 6 Madeessee Kan Biraa Tokko Ajjesee”
Bulchaa magaalaa Mandii – Obbo Saamuel Sanbataa immoo, konferensii waldaa kiristaanaa geggeessame sanatti ofii isaanii illee akka hirmaataa turan dubbatanii, garuu “jeeqamni uumame tokko illee hin jiru. Humni mootummaa namoota faarfataa deeman irratti tarkaanfii fudhate hin jiru. Kun oduu dharaa waan ta’eef, Luba Waldaa Mekaane-yesuus Daakkoo sanatti illee bilbiltanii adda-bafachuu dandeessu” jedhan.
Bulchaa magaalaa qaaqee kan ta’an Obbo Haayluu Dagafaa gargaarsa argamee kanaaf galata galchaanii, Gammachuun meeshaa dhalootaa dhalootatti darbuu hegeree biyyaa hidhachise jedhan. kanneen biroonis akkasuma uummata gutummaa Oromiyaa keessaa akka gargaaraniif gaafatan.Iyyata Hawaasa naanoo Qaaqee dhaggeefachuun ilma isaanii Obbo Gammachuutti kan dhiyessan Obbo Abarraa Dhaabaa, rakkannee guddisnee, isaan immo dabaree isaanii biyyaa fi uummata ofii deebi’anii gargaaruu isaanti, gammadu isaanii ibsan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
​Bulchaa magaalaa St.Paul Chris Coleman Qophii Torbaan Oromoo keessatti
Bulchaan aanaa Amaaroo waan mootummaan tarkaanfii fudhataa jiruuf “Waraanni Bilisummaa Oromoo mooraatti galuuf jiru ka jedhame gowwoomsaa dha” jedhu.
Bulchaan aanaa Amboo Obboo Assaffaa Hirkoo magaalaa Amboo keessatti hardhaa fi kaleessa (Kibxtaa,Roobii) namni ajjeefame hin jiru garuu “Namni Finfinnee keessatti dhibamaa turee du’e garu reeffii isaa kaleessa Amboo seenee har’a awwaalameera,” jedhan.
Bulchaan aanaa Baatee obbo Mohaammad Abdoo akka jedhanitti qonnaan bulaan midhaan maasii isaa irraa duraa manca’e kun hatattamaan deggersa hin argatu taanaan rakkoof saaxilamuuf deema jedhan.
Bulchaan aanaa Gidaamii Obbo Gammadaa Milkiyaas waraanni ABO waraana mootummaa Itiyoophiyaa irratti haleellaa gaggeessee jechuun raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsite jedhamuun dorsiifamaa eega turanii booda lafa itti dheessanii turan magaalaa Dambii Doolloo keessaa qabamuu dubbatu jiraatonni.
Bulchaan Aanaa gumii Eldalloo obbo Boruu Dulloo miidhaan dhaqqabe dhugaa ta’uu himanii; namootni kaanis qe’ee baqachuuisaanii Sagaleee Ameerikaaf mirkaneessaniiru.
Bulchaan aanaa Jimmaa Arjoo Obbo Beenyaa Tasammaa gaaffiin hiriirtootaa kana keessaa sadarkaa aanaatti kan hojjatamuu maleef maallaqnii akka ramadamuu kan deebii qaama olaanaa barbaadu immoo dabarsuuf ka jiran ta’u ibsanii jira.
Bulchaan aanaa Kombolchaa Obbo Taarikuu Baqqalaa weerarri dhukkubichaa seenuu isaa ibsanii garuu irraa jala kanneen dhukkubsatan wal’ansa argachaa fi fayyaa akka jiran dubbatan. Namnii du’e jira jechuu bira darbanii lakkobsaan meeqa akka ta’an maaliin akka du’an garu ibsuu hin feene.
"Bulchaan aanaa Laaloo Assaabii Obbo Gammachiis Dabalata immoo ""humna nageenyaa mootummaa nama nagaa karaarratti ajjeesu hin qabnu,"" jedhan."
Bulchaan aanaa Liiban aabba Huqqaa Dhibaa ammoo wanni paartiin MEDREK himattu dhugaa mitii warri filannoo deeggaruf jarii ergateeyyuu saatii dabarsee ganama 1:30 eegi namii hagii guddaan filate dhufee jedha.
Bulchaan aanaa Liiban ammoo namii sagal ka paarti mormituu deeggaref hidhame hin jiru nama sadiitti jeequmsa qopheessee rakkoo gara garaa uumuuf ka'ee qabamee jedha.
Bulchaan aanaa Limmuu Galiilaa immoo waa’ee hidhamuu namoota jedhamanii quba hin qabu jedhan.
Bulchaan Aanaa Mana-Sibuu namootni qabamuu ibsuun haaromsa erga fudhatanii gadi dhiifamu jedhan.
Bulchaan aanaa Midaa Qanyii, Obbo Magarsaa Gurmeessaa fi Itti-gaafatamaan waajira poolisii aanaa sanaa, Komaander Lalisaa Taakkelee garuu, Obbo Giddisaa camadaa madaawee gara Hospitaalaatti ergamuu malee du’uu isaa hin mikaneeffanne, jedhan.
Bulchaan aanaa Miyoo Obbo Jambaree Abarraa garuu, lafti gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti citu hin jiru, kun mootummaa uummataan filatame humnaan fonqolchuuf yaalii kashalabonni gaggeessani dha ittiin jedhan.
Bulchaan aanaa Miyoo,obboo Jemeberuu Aberraa hujii Finfinnee deemee oduu qulqullittii qbaachuu baadhullee barattootatti seera malee hiriira bahan jedhan jedha.
Bulchaan aanaa Mooyyalee aabba Baggajjaa Morgee Mooyyalee lafa nama millatu dhabde, niitii dhiirsa lama qabdu taatee buluutti jirtu jedha.
Bulchaan aanaa Mooyyalee,Baggajjaa Morgeelleen waraana loltuu mootummaa keessaa badetti waraana naannoo Somaaleetti galanitti jiraa jedha.
Bulchaan Aanaa mooyyalee obbo Baaggajjaa Morgee namoota qe’ee buqqa’an gargaaruuf akka adda baasaa akka jiranillee Raadiyoo VOA’f himanii jirani.
Bulchaan Aanaa Mooyyalee Obbo Baaggajja Morgee Raayyaan gidduu seenee lola akka dhaabuuf gaafataa jirra jedhu; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Bulchaan Aanaa Mooyyalee Obbo Galgaloo Baggajjaa ‘namootni kun amma Magaala Mooyyalee keessa buufatanii akka jiran himanii, gargaarsi isaaniif dhiyaataa jirullee gahaa waan hin taaneef deeggarsa gaafataa akka iran dubbatani.
Bulchaan Aanaa Mooyyale Obbo Baaggajja Morgeeti. Namoota kana adda baafnee Waajjira Ittisa Balaa Oromiyaaf erginus haga Jimaata darbeetti gargaarsi dhufe jedhu.
Bulchaan aanaa Moyyaalee Obbo Huseen Guyyoo tarkaanfii kana kan fudhate raayyaa ittisaa malee hidhataan biraa hin jiru jedhan. Raayyaan ittisaa garuu nu miti jechuu isaa ibsamee jira. Raayyaa ittisaa waliin bulchiinsi aanaa Kamiisa borii Amajjii 25 bara 2018 ganama walgahii taa’uuf akka jiran hubachiisanii jiru.
Bulchaan aanaa Xulloo, Obbo Abdallaa Ibraahim, ajajaa poolisii aanaa Xulloo, Komaander Dirribaa, Itti-gaafatamaa dhimmaa Nageenyaa, Abdallaa Muummeetti bilbillee deebii argachuuf yaalle iyyuu itti hin milkoofne. Bulchaan (Kantiibaan) magaalaa Hirnaa, Obbo Kadiir Abdoo immoo “magaalaa keenya keessatti namni hidhame tokko illee hin jiru. Waan cufti nagaa dha” jedhan. Hiriirri mormii geggeessamuu illee ni haalan.
Bulchaan Aana Mooyyalee Obbo Baaggajja Morgee baqattoota Sanbata darbe mootummaan Keeniyaa gara Mooyyaleetti deebise mara qe’ee isaaniitti deebisuu himan.
Bulchaan aanichaa, Obbo Baacaa Koobalee Beenyaatti bilbille iyyuu, otuu deebii nuuf hin kenniin bilbila isaanii cufan. Deddeebisnee bilbille iyyuu achii booda hin kaasne. Gandeen namoonni irraa dhuman, jedhaman keessaa tokko ka taate – ganda Burquqqee Roobaleef bulchaa ka ta’an, Obbo Naqquu Taaddelee immoo, “ani ija kiyyaan hin agarre. Ragaa ta’uu hin danda’u” jedhanii, garuu aanaan sun jeeqama keessa turuu ishee, ofii lubbuu isaanii fi maatii isaaniif sodaatanii naannawa mana ofiitti murtaa’uu isaanii dubbatan. Namoonni jedhaman gaafa Fulbaana toorbaa du’uu isaanii fi gaafa Fulubaana 28 fi 29 awwaalamuu isaanii akka odeeffannoo qaban nuuf ibsan. Amma isaan akka ganda isaanii bulchaa hin jirree fi namni bakka isaanii buufame akka hin jirre illee dubbatu.
Bulchaan Aanichaa Obbo Taliilaa Tarraffa, “Ajjeechaa kana ABO Shaneetu raawwate” jechuun himatan.
Bulchaan aanichaa Obbo Taliilaa Tarrrafa akka jedhanitti, ajjeechaa kana kan raaw’ate hidhattoota Sosochii Bilisummaa Uummata Benishaangul jedhaman yoo tahu, kanneen ajjeesan sanaa ala nama biraa tokkollee madeessanii, loonis saamanii deeman.
Bulchaan Aanichaa waan jedhame raawwatamuun mirkana tahuu dubbatanii, “Odeeffannoo dogongoraa diinni dabarseen rakkoon kun mudate. Jiraattota ala miseensotni Raayyaa Ittisa lamas qaamuma dogongoraan dhukaasa banee sanaan ajjeesaman,” jedhan. Dhimmichi qoratamaa akka jirus Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiru.
Bulchaan anaa Masala, Obbo Mohammad Abduraahmaan garuu, kanneen murtiin irratti kenname hookkara kakaasuu fi qabeenyaa barbadeessuu keessatti kannene hirmaatan ta’uu dubbatanii, Jaahuun Abdulalaam umriin isaa 21, jechuun falman. Himatamtoonni mata-mataatti ragaan sadii sadii irratti dhihaatee jira, ragaaleen kunis uummata qabeenyaan isaanii barbada’ee fi saamame, jedhu. Masalaa keessa manni hidhaa guddaan waan hin jirreef jecha, himatamtoonni hidhaan waggaa kudha tokkoo fi baasiin qarshii kuma lamaa ittti murame kun gara mana hidhaa Cirootti geeffamu ibsanii, Bulchaan aanaa kun dubbatanii jiran.
BulchaanAwwadaayJaffar Mohammed gurbaan ganna 19 rasaasa waraanii mootummaa tokkoseen ijjeefamuun ya mirkanse.
Bulchaan Bambaarii Matheu Bataben akka jedhanitti kanneen saamicha kana raawwatan gareelee ripxe loltootaa kanneen magaalattii to’atanii jiran utuu hin taane namoota eenyummaan isaanii hin beekamne.
Bulchaan Bordoddee obbo Muusaa Yuusuf tanatti hin dhugeeffatu.“Warra qophaahee hidhatetti km 5 nutti seenee nu hadhe.Ganamaan nu hahdan. Waranaa hidhate qofatti ollaa keenna seenee nu hadhe.Bulchiinsa Affaaritti keessa jira dhufuee nu lole.Qabeenna miliyoona lama caala balleessan.Kaan hin saaman.Waan hedduu balleessan.”
Bulchaan Brooklyn Center Mike Elliott poolisiin sun hojii irraa ari’amuu qabdi jedhan. dogoggora lubbubu namaa galaafatuuf obsa hin qabnu. Haqi akka mirkanaa’uufis waan dandeenye mara ni goona jedhan.
Bulchaan bulchiinsa naannoo Sidaamaa Dastaa Ledaanoo akkasumas hojjatonni mootummaa naannoo sana keessa jiran deggersaa fi kabajaa raayyaa ittisa biyyaaf qaban ibsanii jiru.
Bulchaan bulchiinsa saba Oromoo ObboAhmad Hassan walitti bu’iinsa oomisha Cilee waliin wal qabatee uumamee Kana tasgabeesuuf hojjatamaa akka jiru ibsa.Oromoota keessaa 6 ajjeefamuu fi 5 immoo madaa’uu ibsanii jiru.
Bulchaan Dhaabbata gargaarsa Misooma Sadarkaa Addunyaa Yunaayitid Isteets yokaan USAID – Maark Griin, manni-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteets – baajeta bara kuma lamaa fi kudha-saddeetii raggaasisu keessatti gargaarsa namoomaa fi sagantaalee wabii nyaataa wajjiin wal-qabataniif maallaqa gahaa akka ramadu, amantaa mirkanaawaa akka qaban dubbatu.
Bulchaan Flooridaa Ron Desantis kaleessa akka ibsanitti bakka bashannana naannoo galaanaa kutaa isaanii deebianii kan cufan ta’uu fi dargaggoota kanneen maaskii kaayyachuu dhiisanii wal irraa hiiqiinsa hawaasummaa didan vaayiresichi haaraa faca’uu isaaf himatanii jiru.
Bulchaan ganda Reejjii dargaggoon tokko du’e kabiraan yeroo ammaa yaalamaa akka jiru inni sadaffaan garu miliqree ba’u dubbatu.
Bulchaan ganda Sagantee jaldeessaa Siiniyer Chiif Alii Jaldeessaas ajjeechaan kun dhugaa tahuu mirkaneessan.
Bulchaan godinaa ammoo rakkoon daangaa fala hin argannee haga falii dhufutti namuu obsaan waliin jiraachuu malee dhaamate.
Bulchaan Godinaa Matakkal Obbo Attinkuut Shittuu, “namoonni hidhaman, kanneen “Oneg Shanee” bilbilaan, nyaataa fi odeeffannoo kennuun gargaaraa turan,” jedhan.
Bulchaan godina Arsii Jamaal Aliyyuu VOAf akka ibsanitti aanaalee godina Arsii ja’a keessatti namoonni 34 ajjeefamaniiru. Haalli jiru dandeettii poolisii godinaa ol waan ta’eef humnoonni naga eegumsaa lama du’aniiru. Ajjeechaan akkasii hawaasa waliin jiraatu keessatti ta’uu hin malle, kanneen ajjeechaa kana raawwaanis to’annaa jala oolaniiru jedhan.
Bulchaan Godinaa Sidaamaa Kanneen Filannoon Hiree-murteeffannaa Akka Nagaan Xumuramu Gargaaran Galateeffatan
Bulchaan Godina Baalee Obbo Abdulqaadir Huseen jarreen lakkofsaan kuma shantama caalan kana gargaaruuf yaalii jabaan godhamaa akka jiru ibsanii gargaarsii kennamee ga’aa ture jechuun hin danda’amu jedhan.
Bulchaan Godina Booranaa Obbo Dhengee Booruus naannoleen lamaan nagaa buusuuf mareerra akka jiran himanii fuulduraaf nageenyi amansiisaan akka bu’uuf mootummaan federaalaa gaaffii uummatni naannoo qabu deebisuu akka qabu akeekkachiisan.
Bulchaan Godina Gujii bahaas nageenyi akka deebi’ee hin boorofneef Raayyaa Ittisa Biyyaa waliin hojjetaa jirraa jedha.
Bulchaan Godina Gujii Gadaa Roobee garuu loon miidhamuu ibsanii, lubbuun namaa darbe hin jiru, rakkoon uumames humnaan ol miti, gargaarsa ga'aatu kennamaa jira jedhu.
Bulchaan godina Hawwaa Galaan obbo Mittikkuu Lammeessaa illee obbo Ahimed Jibril nama nagaa hawaasi dhugaa ba’aaf jedhan. Maaliif akka ajjeefaaman nuufis gaaffii dha. Namoonni shakkaman to’annaa jala oolanii jiru. Poolisiinis dhimma isaa qorataa jira jedhan.
Bulchaan godina Kaalifooriyaa Gavid Newsom karoora jabaan nama balaa irraa hambise jedha.
Bulchaan Godina Kaamaashii gama isaaniin rakkoon jiru kun hubatamee akka deebii argatuuf hojjataan jirra jedhan.
Bulchaan godina Kalifooriniyaa, Jeerii Biraawin, Kaalifrooniyaa muddamsuu keessa jirti jedhee labse.Akkas jechuun godinii ufi dadhabdee mootummaa Federaalaa shufee gargaaree jechuu.
Bulchaan godina kanaa Dr.Godaanaa Dooyyooti.Akka Dr.Godaanaan gaafa kora qabeenna Keeniyaa investeroota Amerikaatti himuuf bulchoota Keenyaa ta dhibiillee waliin Waashington DC dhufe jedhetti,jireenna Isiyolloo miila gadi dhaabuuf lafa km 3000 taatu qonnaa qopheessan,namallee waldaan jaaranii akka inni lafa qotattu tolchuuf ammaaf tiraaktera lafaan qotatan saddeeti bitaniif.
Bulchaan Godina Shawaa Lixaa immoo, carraa hojii uumuuf carraaqqiin taasisamu addaan hin citne, jedhu.
Bulchaan Godina Sidaamaa obbo Dastaa Leeddaamoo.Namootni filachuuf kaardii fudhatan hagi tokko deemsi haga ammaa nagaa tahuu isaa fi booris sagalee isaanii kennuuf qophaa'uu isaanii dubbatan.
Bulchaan Godina Sidaamaa Obbo Dastaa Leeddaamoo, qaamolee Filannoon Hiree Murteeffannaa nagaan akka xumuramu gumaachan galateeffatanii jiran.
Bulchaan Godina Wallagga Lixaa Obbo Eliyaas Uummataa, “Mootummaan Olaantummaa Seeraa kabajchiisuuf hidhattootarratti tarkaanfii fudhataa jira, garuu namni nagaan sababa kanaan lubbuun isaa darbe hin jiru” jedhan. Dhimma kanarratti Bulchaa Aanaa Laaloo Assaabii Obbo Gammachiis Dabalaa bilbilaan dubbisuuf yaaliin goone hin milkoofne.
Bulchaan Godina Wallagga lixaa Obbo Eliyaas Uummataa, “Namootni obbo Waaqgaarii wajjin turan biroon afur illee haleellaa Sanbata Xiqqaa torban darbe geggeessame kanaan ajjeeamaniiru, jedhanii jiran.
Bulchaan godina Wallagga Lixaa Obbo Eliyaas Uummataas gama isaaniin, banamuun bilbilaa fi intarneetii uummata gammachiisee jira, jedhanii waa'ee weerara Vaayirasii Koroonaas ofeeffannoo gahaa argachuuf fayidaa inni qabu ibsan.
Bulchaan Godina Wallagga lixaa obbo Gammachiis Tamasgan Namootni kan hidhaman eeruu hawaasni kennaa jiruuni jedhaniiru.
Bulchaan goidna shawaa lixaa obbo Maashoo Olaanaa akka jedhanitti lafa seeraan ala qabatan qofaa akka gad dhiisan itti himame malee kan isaan seeraan irra qubatan akka gad dhiisan hin dirqamne jedhaniiru.
Bulchaan Gonder dhiyaa obbo Dessaaleny Xaasew, haalli daangaa Itiyoopiyaa fi Sudaan irra jiru hammaachuu isaaf loltoonni Sudaan kallattii afuriin gara km 40 daangaa cabsanii seenuu isaanii dubbatan.
“Bulchaan hamaan ganna 60 caalaa ummata Kuubaa harkatti deebifatee bulchaa bahe kaan ya nurraa du’e.Tanaafuu ummatii Kuubaa asii achi mirga isaa mi’eeffachaa jiraata.”
Bulchaan humna waraanaa kan turan Buuhaariin prezidaant Guudlaak Jonatan injifachu isaaniin sagalee uummataa hatame deebisisuuf Paartiin keenya goorsa sadarkaa olaanaa argataa waan jiruuf, deggertonni keenya tasgabii horadhaa jechuun gaafatan.Ba’ii filannoo labsame sana booda hokkara uumame Buhaariin balaaleffatanii hokkara kakaasuun filannoo irratti shira hojjachu caalaa hamaa dha.jedhan.Komishinni filannoo guutuu biyyaa walabnii himannaa Buhaarii kanaaf deebii hin laanne.Garuu kanneen kadhimamaa kam iyyuu ba’ii filannoo ilaalchisee himata qaban mana murtitti dhiyessuu danda’u jedha.Preziddaant Guudlaak Jonatan garuu, deemsi filannoo ammaa kun gaarii kan ammaan dura argamee hin beeknee dha jedhan.Mootummaa hundumaaf waan madaalawaa fi sirrii ta’e haqaan hojjatu akka qabaannu lammiwwan Naayjeriyaaf mirkanessuun fedha jedhan.MP3 tuquun gutummaa gabaasaa dhaggefadhaa
Bulchaan jechuu akka aabba Taadhiin jedhutti nama ummataaf ufi kenne. Jaatanii gaafa mootummaan dargii baqate akka namii hedduunuu jedhutti mootummaan Itoophiyaa gaafasii nama hedduu itti bitee Naayroobi hoteelii inni bulu keessatti galaafate.
Bulchaan Kooriyaa KaabaaKim Jong Unji’aan duratti mootummaan isaanii bombii Haydiroojiinii hojjachuu isaa labse.
Bulchaan kun harra haala nageenya naannoo Mandeeraa jiru yoo dubbatan, erga lolli qaamota lameen jidduutti dafinoo darbe kana ta’ee haalli jiru ammaa sodaachisaadha jedhan.
Bulchaan kutaa Michigan Gretchen Whitmer manneen nyaataa ol seenanii nyaachuu, mana barnootaa daree seenanii barachuu, wal ga’ii uummataa, kasiinoo dhaquu fi mana tiyaatiraa dhaquu dhorkanii jiru. Mana dhuunfaa keessattis keessummoonni 10 caalan akka hin argamne labsanii jiru.
Bulchaan kutaa Norz Karalaayinaa Roy Kuupar akka jedhanti balaa geesisuu mala kana malees hammaachuun fixiinsa dhaqqabsisuu mala.
Bulchaan kutaa Penselvaaniyaa Tom Wolf namni martinuu maaskii fuulaa akka kaayyatu kaleessa ajajanii jiru.
Bulchaan kutaa Sool Abdirashid Arab VOA.f akka ibsanti falmii yeroo dheeraa kan qabaeenya lafaa fi lafa dheedichaa irratti jiruuti dinummaan wal ilaaluu fi wal waraanasa kana kaasise.
Bulchaan kutaa Teeksaas Greg Abbott fi hoogganaan waldaa humna ibsaa kutaa sanaaf akka jedhanitti, roobii kaleessaa dhiyeessiin humna ibsaa fooyya’ee jira jedhanii, uummati hanga ibsaan guutummaan bakkatti deebi’iutti qofaa rakkata jedhan.
Bulchaan Leegoos ugguura sochii sa'atii 24 labsan halkan jalqabaatti dhukaasii kun gaggeeffame.
Bulchaan London, Sadiq Khaan ammoo Biriteyin akka mootummaatti Tiraampi simachuu hin malle jedha.
Bulchaan Los Angeles Erik Garseetiis uummati ennaa ala ba’u afaanii fi funyaantti akka haguuggatu yaadachiisaniiru.
Bulchaan magaalaa Adaree Obbo Warqinaa Qajeelaa waa’ee kanaa gaafatamanii namoota magaalattii keessatti ba’a baachuun jiraatanii fi kanneen baadiyyaa irraa magaalaatti galantu Sambata, Dilbataa fi Kibxata darbee galgala galgalaa daandilee irratti bobba’uun sirboota tuttuqqaa of keessaa qaban dhageesisaa akka turan dubbatan. Jarreen kun dhuma irratti poolisii magaalaaa wajjiin walitti bu’uu isaanii fi poolisiin tokkoo fi namni tokko mada’uu dubbatan. Sana boodas waajiira bulchiinsa magaalaatti dhakaa guruun akkasumas galmeelee komputaraa fi kanneen biroo guban jedhan. Namoonni qoratamaa jiran akka jiranii fi haalli humnaan ol yeroo ta’u humni Federaalaa akka seenu godhamuus dubbatu Obbo Warqinaa Qajeelaa.
Bulchaan magaalaa Adoolaa-wayyuu – Obbo Caalaa Waaree garuu, namoonni humnaan dhiibanii gara buufata poolisiitti dhufuu isaaniitiin walitti-bu’insa uumame keessatti, namni ujummoolee bishaanii naannoo buufatichaa jiran keessa seenee lubbuun isaa dabruu fi namoonni lama ka biroon madaa’uu VOA-tti dubbatan. Yeroo isaan dubbatanis, dudduuba isaaniitii sagaleen dhukaasaa deddeebi’ee dhaga’amaa ture. Sababaan dhukaasichaa haala uumame irraa kan madde tahuullee Obbo Caalaa Waaree dubbatanii jiran.
Bulchaan magaalaa Asabooti kan waraanaanii tumamee makiinaa waraanaatti fa’amee geeffame eddo innii jiru hin beekamu jedhames dharaa hojii irra jiraa jedha.
Bulchaan magaalaa Ashii obbo Gelaahun Leencaa himannaa uummataa kanaaf ennaa deebii kennan hiriirri geggeessame hin jiru. Martinuu seera qabaa ijoolleetu jeeqe, humnoonni nagaa eegisisuuf bobba’an malee miidhaa nama irra ga’e hin dhageenye jedhan.
Bulchaan magaalaa bakka hiriira sanaa dursankan kan deeeman deggersa uummataaf qaban ibsuuf ta'uus hiriirtonni garu fudhatama dhabsisuun itti iyyan
Bulchaan magaalaa Bulee Horaa Obbo Morkataa Teroo akka jedhantti konkolaataan irratti dhukafame sun kontrobaandii fe’uun kan shakkame ture jedhan. Dargaggoon tilmaamaan umriin isaa kudha afur ynk kudha shan ta’u ajjefamuu ibsanii ajjeechaa dhaqqabeen akka bulchiinsaatti gadduu isaanii ibsan. Maatiin mucaa ajjefamees baadiyyaa dhufanii dubbachaa jirra jedhanii namnii ajjechaa kana rawwates to’annaa jala ooleera jedhan.
Bulchaan magaalaa Buraayuu garuu, Oromoo qophaatti baasanii tarkaanfiin fudhatame hin jiru, egaa jedhanii booda, carraa danda’ameen dargaggoota hojii qabsisuuf yaalamaa jira, jedhu.
Bulchaan magaalaa Buraayyuu Obbo Dhaabaa Jinfeessaa walgahii sana gaggeessuu isaanii ibsanii, garuu namoonni hidhamaa akka jiran galmee agarsisuu hin qabu jedhan.
Bulchaan Magaalaa Dambii Dolloo Rasaasaan Mada’an, Hoggansa Adda Addaa Irra Kan Jiran Angawoonni 8 Butamanii Fudhataman
Bulchaan magaalaa fi waajirri poolisii magaalattii immoo ni haalan. Dilbata dabre kana, eega konferensichi eebbaan xumuramee booda, namoonni achii ba’an faarfataa gara waflakkeessa magaalaa Mandiitti dhufan. Achii booda, humni poolisii kora bittimmeessaa Oromiyaa fi humni waraana federaalaa konkolaataa lamaan dhufanii itti bobba’uudhaan uummaticha reebii jalqaban.
Bulchaan magaalaa Ganjii, Obbbo Taammenee Abdiisaa immoo, “poolisoonni tarkaanfii fudhachuun isaanii, barattoonni waan jeeqanii mana-barnootaattis dhagaa darbataniif jecha. Barattoonni WBO faarsaa turan, ABO faarsaa turan. Kun immoo, akka heera mootummaatti dhaaba shororkeessummaatti farrajame.” Jedhan.
Bulchaan magaalaa garuu kanneen hidhaman dhaqanii dubbisuuf yeroo qaba malee dhorkaan hin jiru erga jedhanii booda haalli yakka isaanii ilaalmee kanneen iddoo biraatti geeffaman jiru jedhan. Maatiin deemanii dubbisuuf humna maallaqaa qaban dhufanii iddoo isaan jiran nu gaafachuu danda’u jedhan.
Bulchaan magaalaa Hiyusten garuu, Silvester Terner garuu, “namni kam iyyuu eega gargaarsa gaafatee booda kan hihdamu tahe, ani bakka-bu’een falmaaf” jechuun dubbatanii jiran.
Bulchaan magaalaa Hobooyoo, ka giddu-gala Somaaliyaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, dooniin Hindii sun hojjetoota isaa 11 waliin ganda EL HUR jedhamutti dhihootti hidhamtee jirti. Dooniin Paakistaan, ka “Salaamaa tokko” jedhamtus garuma sanatti qajeelfamte. Hojjetoonni keessa jiran meeqa akka ta’an hin beekamne.
Bulchaan magaalaa Landan Sadiq Khan kun gocha shoroorkaa hamaa magaalaa keenya keessatti gaggeeffame jedhan.Mummittiin ministeera Briteen Teresaa Meey haleellaa musleemoota irratti masjiida isaanii cinatti gaggeeffame jedhan.
Bulchaan magaalaa Mayaamii Firaansis Suwaareez Wixata har’aa qabee namoota utuu maaskii hin kaayyatin alatti argamani irra adaba cimaa kan kaa’an yoo ta’u balleessaa jalqabaaf $50.00 yoo irra deddeebi’an hanga $500n kan adabaman ta’uun beekamee jira.
Bulchaan magaalaa Metemmaa obboo Isheetee Melkee ammoo rakkoon tun Hagayya 25 jalqabde jedha.
Bulchaan Magaalaa naayroobii to’annaa jela oolfaman
Bulchaan Magaalaa Najjoo Obbo Biraanuu Caalii garuu dargaggoon kun erga du’e booda Hospitaala geessan jedhu. Doktoroonnis ayyaana waliin wal qabatee waan nyaatee fi dhuge irraa kan ka’e du’e jedhu. Dhugaatii hammaan ol dhugeen onneen isaa midhameetu odeeffanno jedhu dhageenyee jirra jedhan. Gama kaaniin barattootaa fi jiraattoota hidhaman dhaqanii ijaan arguuf rakkoon akka jiru dubbatamaa jira. Hidhamtoota kaan immoo magaalaan ala iddoo adda addatti geeffamuu fi maatiin lafa isaan jiran dhabuun rakkataa akka jiran beekamee jira.
Bulchaan magaalaa Naqamtee Obbo Boggaale Shumaa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti torban lama dura bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz fi naannolee Oromiyaa kanneen wal daangeessan irraa sodaa nageenyaaf jecha dheessanii magaalaa Naqamtee keessa kanneen qubatan kuma kudha lama caalaa turan.
Bulchaan magaalaa New Yoork duraanii fi duuressichi – Maayikil Bluumberg, eega aangawoonni isaanii, ka Dimookiraatotaaa ulaagaalee itti laaffisanii fi lakkoobsa yaada uummataa Kibxata dheengaddaa gad-lakkisameen, dorgomaa dursaa jiran – Seneetara Vermont Bernii Saandersitti aananii sadarkaa lammaffaatti bahanii booda, wal-falmii Madda-oduu NBCn geggeessametti akka hiraatan taasisame.
Bulchaan magaalaa Niw York – Biil Dibilaasiyoo akka jedhanitti, haleellaan kaleessa magaalaa isaanii keessatti Sayfulloo Sayppoviin geggeessame yoo xiqqaate namoota saddeet ajjeesee, 11 madeesse.
Bulchaan magaalaa Seetit-Umeraa – Obbbo Gebre-medihin Yohaannis, kan Itiyoophiyaa fi Ertiraa adda-baasu daangaan Umeraa Omhaajer, har’a ganama, akka lakkoobsa sa’atii Itiyoophiyaatti ganama sa’atii 12 irraa jalqabee cufamuu isaa dubbatan.
Bulchaan magaala Ciroo Obbo Saabit Xaahir Wiixata darbee to’annaa jala eega seenanii booda akeekkachiisii kennaneefii hordoffii jala akka jiran gama kaaniin immoo magaalaa Roobee keessatti aangawoonni naannoo dargaggoota 27 hidhanii dararaa akka jiran ibsamee jira.
Bulchaan magaala Meeksikoo siitii Klaawudiyaa Sheenbaauum oduu gabaastootaaf akka ibsanti, sibiila guddaa riqiicha sana baatuutuu hojiin ala ta’e Baaburri riqiicha irraa gara lafaatti akk bu’e taasiise.
Bulchaan magaalattiis shakkamtoonni qabamanii ka qorannaan irratti geggeessamaa jiru tahuu dubbatan. Jiraattonnii fi obboleettiin ishee, Caaltuu Mohammed, VOAf akka ibsitetti, Ayyaantuu Mohammed obboleettii ishee lakkuu deessuu ciistee ulmaa ciisaa jirtu tajaajilaa turtee Dilbata halkan gara mana ofii isheetti otuu deemaa jirtuu, oltoonni raayyaa ittisaa sadii, karaatti ishee dhaabanii akka isaan waliin gara isaan fedhanitti deemtuu fi waliin ciistu dirqsiisuu yaalan.
Bulchaan Minniapooliis Jacoob Fireey ergaa tweeter maxxansaniin poolisoonni sun arfan hojii irraa kaafamuun sirrii dha jedhan.
Bulchaan Mooyyalee ammoo itti gaafatamaan sun waan jedhee Oromoo dhiifama gaafachuu malee nama manneen gubee nama fixee bahe al-shabaab.
Bulchaan naannoo Barii Yusuuf Mohamed Dhedo VOA sagantaa afaan Somaaleef akka ibsanitti koolu galtoonni guyyaa guyyaatti gamanatti yaa’an lakkoobsi isaanii ol ka’aa adeemaa jira jedhu.
Bulchaan naannoo Sanaa obbo Gidduu Andaargaachew humnootii farreen nageenyaa ittiin jedhan irratti tarkaanfiin akka fudhatamu ibsaniiru. Humnootiin Federaalaa fi kan mootummaa Naannoo humnoota uummata gidduutti walitti bu’iinsi akka uumamu dubbii tuqatan irratti tarkaanfii cimaa akka fudhatu ajajameera.
Bulchaan naannoo Sidaamaa obbo Destaa Ledaamoo waltajjii masqalaatti ba’ee sidaamaan naannoo ta’uu isaa kan ittiin mirkaneessa mallattoo Shaaffeettaa filachaa jechuu dhaan duula sana mul’inatti jalqabsiisaniiru.
Bulchaan naannoo Somaalee maqaa himachuu hin fedhin tokko ammoo warshaan Chaayinaa kun yoo gaazii baafatu kemikaala fayyaa nama dhoortuun hujii hojjachuun mirkana jedha the Gurdiyaanitti hime.
Bulchaan Odola walakkeessa Xaaliyaanii irra Afriikaa kaabaatti dhiyaatu kan Lampeeduusaa akka jedhanitti koolu galtoonni 532 kanneen yabalaawwan afur irra turan baraaramanii gara dugdee galaanaatti ba’aniiru jedhan. Baatiin birraa ennaa qileensi ho’uu jalqabu lakkoobsi yabalawwan seeraan ala namoota Libyaa irraa gara Awroppaatti ceesisanii dabalaa adeema.
Bulchaan Pittsburgh Bill Peduto akka jedhanitti gaaffii maatii kanneen miidhaan irra ga’eetiin prezidaantichi hanga guyyaa har’aa sirni awwaalchaa raawwatamutti gamas akka hin daawwanne yaadachiisaniiru. Dhaabi nageenyaa amma iyyuu dhukasa sana booda haala jiru qorataa jiran.
Bulchaan Portoriikoo Ricardo Rosello ennaa daawwannaa isaanii White House har’aa uummati qabiyyee US keessa jiraatu balaa bubbee hamaa irra ga’e irraa dandammachuuf kaan waliin qixa ilaalamuu qaba jechuun prezidaant Traampitti kan himan ta’uu beeksisan.
Bulchaan Puerto Rico Ricardo Rossello gaaffii dhiyeessaniin prezidaant Taamp seerri sun akka hafu ajajaniiru. Ministeerri odeeffannoo Sarah Sanders ergaa Twitter maxxansaniin battala hojii irra ooluu beeksisan.
Bulchaan Waldaa Kristaanaa Ortodooksii Godiina Harargee bahaa keessatti Ajjeefaman
Bulchaan Wallagga Lixaa Obbo Eliyaas Uummataa immoo, ‘ajjeechaa kana kan raaw’ate qaama hidhatee socho’uu’ jedhan. Gama qaama hidhatee naannoo sana socho’a, jedhame – Waraana Bilisummaa Oromoo irraa himannaa kanaaf deebii argachuuf carraaqqiin goone ammaaf hin milkoofne.
Bulchaan Wiskaansen Toonii Evers prezidaant Traamp har’a Kinooshaa akka hin daawwanne gaafachuu dhaan, daawwannaan Tramp adeemsa nuti madaa ofiitti fayyuuf qabanne nu duraa danqa jedhan. Daawwannaan keessan hojii nuti adda addummaa jiru irra aannee waliin taanee fuula duratti tarkaanfannu boodatti nu duraa harkisa jechuun illee yaaddoo qaban ibsan Tooniin.
Bulchaan yeroo kan naannoo Tigraay Dr. Muluun gama isaaniin tokkummaa Itiyoopiyaa mirkaneessuuf dallaa sabummaa keessaa ba’uutu barbaachisa jedhan.
Bulchaan zooniin Buunoo Beddellee obbo Shaafii Huseen hojii gargaarsaa kana kan hoogganu mootummaa naannoo Oromiyaa waan ta’eef eeyama achii fiddan yoo qabaattan qofaa isin keessummeessuu dandeenya ittiin jechuu isaanii dubbatan.
Bulchaa ta’uun mudamanii iddoo sana eega dhaqanii baatii 4 yoo ta’u uummata waliinis walitti dhiyeenyaan hojjataa turan jedhamee jira.
Bulchaa USAID: Manni-maree Bakka-Bu’ootaa Yunaayitid Isteets Baajeta Gargaarsa Sagantaalee Wabii Nyaataa Wajjiin Wal-qabataniif Maallaqa Gahaa Ramadu Amantaa Jedhun Qaba
Bulchaawwan kutaalee Teksaas fi kaalifoorniyaas manneen dhugaatii hedduu cufsiisanii jiru. Teksaas keessaa torbanneen xiqqoo keessaa vaayiresiin kun haala hamtuu dhaan faca’aa jira jedhan angawoonni.
Bulchaawwan Naannoo Fi Waaltaaleen Sadarkaa Addunyaa Haleellaa Itiyoophiyaa Keessaa Balaaleffatan
Bulchaa ykn kantibaa magaalaa Finfinnee kan filamuu miseensoota kawunsilii bulchiinsaa magaalaa keessaa ta'u akka qabu, garu itti aanaan muudamua alaa ta'u akka danda'uu ibsamee jira.
Bulchee dadhabee jennaan obboleessaa dabarse.Bulchootii addunyaa hedduun Kaastiron nama mataa jabaa biyya isaa kophumatti qabaadhatee lafatti sukkuumee jrieenna irraa balleessee bulchee jettee moggaatti qabde.
Bulchiini Booranaa ka ammaa Gadaa isaa addunyaafuu fakkeenna taate bulchiinsa Jaatanii Alii fi bulchiinsamootummaa ammaa walti dabalatee akkamiin Boorana bulchitan jennaan:Sooduun tun hujii Jaatanii cufaa fulaa bu’uu baattullee soodduun hin buqqaane onnee teenna keessa jirti, jedha aabba Guyyoo.
Bulchiinisi Godinaa Baalee Bahaa, namoota biroo sababaa hojiin tuttuqqaa waliin qaban faana dhahuu fi hidhamtoonni ka biroon akka vaayirasichaaf hin saaxilamne manneen hidhaa mijawaa gochuuf hojjataa jirra, jedha.
Bulchiinsaa fi nageenya naannoo Beneshaanguul Gumuz irraa Komaandar Iddosaa Goshuu walitti bu’iinsii kun irra deebi’ee ka’u mirkaneessan.Angawaan kun akka jedhanti walitti bu’iinsa uumamee qabaneessuf aangawoota bulchiinsa naannoo oromiyaa fi kan Federaalaa wajjiin hojjataa kan jiran ta’uus wal dhabdee namoota dhunfaa giddutti uumameen babal’atee lubbuu nama hedduu dhabamuuf sababii ta’e jechuu isaanii waahilli keenya afaan Amaaraa Tsiyoon Girmaa gabaastee jirti.
Bulchiinsaaf Nageenyi aanaa Ayiraa gama isaatiin dargaggoo Gammachuun to’annaa qaama seera jala oole turuu isaa ibse, garuu yaroo miliquuf yaalu tarkaanfii fudhatameen lubbuun isaa darbe, jedha.
Bulchiinsa Amerikaa qophiin akkanaa godina isaatti qopheessanitti maqaa kana seerumaan kennaaf.
Bulchiinsa Cehumsaa Tigiraay Mootummaan Federaalaa remade keessatti aangawaa ol’aanaa ka tahan – Obbo Gebremesqel Kaasaa, Kibxata galgala Televiiziyoona Ityoophiyaa, kutaa Afaan Tigree waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin kana dubbatan.
Bulchiinsa Dhimma Baqattootaa fi kanneen Baqa irraa deebi’anii kan Itiyoophiyaaf daarektara ka tahan – Obbo Tesfaahun Gobezaay, “mooraaleen lameenuu ammaan dura cufamuu tuu irra ture. Addi Bilisummaa Uummata Tigiraay waan dideef jecha haga ammaatti ture,” jechuu isaanii, Melleskaachew Ammahaa gabaasee jira.
Bulchiinsa Dirree Dawaa keesatti baatii tokko dura angawoonni haaraa muudaman hawaasa waliin marii gaggeessanii jiru.Torban dabree immo maanguddoota biyyaa, abbotii amantii, hawaasa daldalaa, Dargaggoota, Dubartoota fi hayyoota waliin dubbatn.
Bulchiinsa Dr. Abiyyi Ilaalchisee Namoonni Maal Jedhu?
Bulchiinsa Fedeeraalaa gosummaa irratti hirkateen kan ka’e Itiyoophiyaan gara fixiinsa walii barbaachisaa hin taaneetti seent e jechuun paartiin mormituu kan ta’an Meyi'ad fi Semaayawii paartiin ibsan.
Bulchiinsa Federaalaatu Rakkoo Qaba jedhu paartilee Mormituu Keessaa Lama
Bulchiinsa Federaalawaa Irratti Mariin Gaggeeffamee Jira
Bulchiinsa Finfinnee keesaa ammoo odeeffannoo tana naannoo Yakkaa, Boolee,Qirqoos,Araadaa,Aqaaqii Qaallitt, Lidetaa, Kolfe Qeraaniyoo,Nefas Siilkii Laaftoo fi Addis Ketemaa guurrate.
Bulchiinsa Finfinneetti itti gaafatamaan daayroktreetii kaabinee obbo Feleqee Negaash akka jedhanitti haalli qabatamaan waltajjii masqalaa ifaa dha. Waltajjiin sun ijaarsi daandii baaburaa fi sochiiwwan ka biroon naannoo itti geggeessamu waan ta’eef wal ga’iif akka hin eeyamamne ibsaniiru.
Bulchiinsa Gaambiyaa Duraanii Jalatti Dararaan Dhaqqabe Attamiin Ilaalamuu Qaba?
Bulchiinsa gaarii akka waan hin taanetti kan ilaalu mootummaan kam iyyuu hin jiru garuu bulchiinsa gaarii sana fiduudadhabuu dha kan jedhan Dr. mararaan rkkoon IHADG fakkeessuuf malee hojii irra hin oolu. Kanas akka fakkeenyaatti filannoo geggeessame irratti miseensonni isaa sagalee uummataa ennaa hatan callisuu isaa ti jedhan. Kanaaf fedhiin isaaf yaadi uummataa wal rukuta jedhan.
Bulchiinsa gaarii dhaba irraa rakkoolee mudatan kan ilaaleen marii Oromiyaa iddoo adda ddaa keessatti gaggeeffamaakan jiru ta’uu gabaafamee jira. Walgahii kana keessaa tokko kan jiraattoota magaalaa Adaamaa wajjiin gaggeeffame ture. Waajiroonni uummataaf tajaajiila adda addaa kennan rakkoo nu qunnameef furmaata arguu hin dandeenye jedhu.
Bulchiinsa Godina Addaa Saba Oromoo: Duulli Hoggansa Adamsuu fi Godinicha Diguu Nurratti Geggeffamaa Jira
Bulchiinsa godina Harargee bahaa aanaa Mayyuu Muluqqee keessatti xumura torban darbee liyyuu poolisiin aanaa Somalee daangaa qaxxaamuruu dhaan loon saaman jechuu dhaan jiraattonni naannoo ibsanii jiru.
Bulchiinsa godina Sidaamaa keessatti itti gaafatamaa preesii kan ta’an Obbo Gannanee Abarraa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti hojii kana bulchiinsii baatii lama keessatti xumuruuf akka jiru kan beeksisee ta’uus kun ta’u dhiisun qeeqa hordofsisaa akka jiru ibsan.
Bulchiinsa: Harargee Bahaatti Kamisa Darbe Qofa Namoota 20 Olitu Ajjeefame
Bulchiinsa Hospitaalootaa sirressuun tajaajiila qulqullina qabu uummataaf kennuuf, qabeenya xiqqaa jiru sirriitti itti fayyadamuuf, akkasumas Hospitaalonni akka of danda’ani of bulchan gochuuf gargaara, jedhu Itti-aanaa Prezidaantii Bulchinsaa fi Misoomaa Yunivarsitii kanaa ka ta’an obbo Kooraa Tushunee ibsanii jiru.
Bulchiinsa Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti itti gaafatamaan waajiira nagaa fi nageenyaa Obbo Alamaayyoo Baawudii akka jedhanti wakitti bu;iinsa uumameen namnii 66 ajjeefamanii 39 qaamaa hir'atanii uummanni kuma 100 fi kuma 33 manaa fi qe'e ofii irraa godaanuu ibsan.
Bulchiinsa jijjiramaa kan Itiyoophiyaan muudamanii waggaa darbee tokkoof kan hojjataa turan Dr.Birhaanamasqal maaliif aangoo irraa akka kaafaman odeefannoo hin qabnu jechuun qonsilaa Itiyoohiyaa Loosaanjalas jiru sanatti itti gaafatamaa dame dinagdee kan ta'an Obbo Muktaar Waaree Ibsanii jiru.
Bulchiinsa Kibba Dhiyaa jedhame kun yoo hundeeffameef giddu gala tokko caalaa akka qabaatuu koreen rawwachiiftuu sagalee uummataa fi waajirri projeektii marii walii gaggeeffachuun beekamee jira.
Bulchiinsa magaalaa Atlaantaa fi Tika nagaa biyooleessaa waliin qunnamtiin akka jiru ibsamee jira
Bulchiinsa magaalaa Finfinneetti bara 1997 irraa eegalee lafti hektaara 1352 ol tahu seeraan ala qabatamuu fi manneen jireenyaa kuma 97 oli seeraan ala ijaaramuu qorannoo weerara lafaa seeraan alaa fi ijaarsaa seeraan alaa irratti gaggeffamaa tureen argadhe, jechuun Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee ibsa kennee jira.
Bulchiinsa magaalaa Finfinneetti hogganaan Biiroo Misooma fi Bulchiinsa Lafaa Dr.Milkeessaa Jaagamaa dhaabbilee amantaa, tola ooltotaa, giddu gala daldalaa, sektarii oomisha industirii yokaan manifaakchering, hoteelaa fi hospitaalaf kan oolfamu walumaa galatti lafa heektaara 138 kenname, jedhan.
Bulchiinsa magaalaa Sabbataa keessattis mormii uummataan wal qabatee namoonni ajjeefamaa fi hidhamaa jiru jedhu jiraattonni. Nama du’e awwaaluu ennaa adeeman illee waraanni itti marsee nu hiraarsaa jira jechuu dhaan kanneen namoota awwaaluuf deeman keessaa namni tokko nutti himanii jiran.
Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Benishaangul Gumuzii fi Garee Hidhattootaa naannicha keessa socho’an jidduutti waliigalteen mallatteeffamuu mootummaan naannichaa beeksisee jira.
Bulchiinsa mootummaa naannoo rakkoo ijoolleen himatte irratti gaafachuuf jennee hin arganne.
Bulchiinsa mootummaa naannoo Tigraay keessatti Robii dabree filannoo gaggeeffameen ba'ii sagalee ka duraa komishinni filannoo baasee jira.
Bulchiinsa Naannoo Afaar fi kan Bulchiinsa Naannoo Somaalee daangaa walii irratti siviiloota ajjeefaman kan ilaaleen wal himataa jiru.
Bulchiinsa naannoo Affaan Erta-Allee keessatti kan butaman lammiwwan Jarmanii lama gadhifamuu isaanii Addi Tokkummaa Waraaqsa Dimokraatawaa Affaar kan beeksise ta’us Ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa garu waaniin beeku hin qabu jedhe.
Bulchiinsa naannoo Amaaraaf itti gaafatamaa waajira komunikeshinii ka ta’an Obbo Innimaawu Daanyaachoo akka ibsanti iddoo gochaan kun itti gaggeeffame aanaa Qolalaa magaa Addis Alam keessatti ta’u beekamee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa godiina shawaa kaabaa Axaayee fi Kaaraaqoree keessatti har’as guyyaa lammataaf dhukaasii itti fufuu isaa jiraattonnii fi aangawoonni naannoo ibsuu isaanii gabaafameera.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa godinaalee 5, aanaawwan 18 fi gandeen 41 keessaatti balaa lolaan bishaanii dhaqabsiiseen namnii kuma 22 ol manaa fi qe'e gadhisee godaanuun beeekamee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa godinaa Oromoo keessatti ka babal’ataa deeme aramaan bakka biraa irraa dhufee achitti wal-hore oomisha qonnaan-bultootaa xiqqeessaa deemuu isaa dubbatu qonnaan-bultoonni.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa, godinaa Shawaa Kaabaa, naannoolee Axaayee, Kaarraa Qoree, Maajetee fi ka biroo keessatti hookkara uumameen namoonni hedduun dhumuu fi ka biroon madaa’uun himamee jira. Qabeenyaan heddun illee manca’uu isaa, Asteer Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Godinaa Shawaa Kaabaatti Hookkara Uumameen Lubbun Namoota Baduu fi Qabeenyi Manca'uun Beekkame
Bulchiinsa naannoo Amaaraa godina Shawaa kaabaa keessatti walitti bu’iinsii Haxaayee, Kaarraa Qoree, Maajatee fi kanneen biroo keessatti gaggeeffamees isa kan Kamisee keessaa waliin hidhata qaba kanneen jedhan jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa godina Walloo Kaabaa magaalaa Qobboo keessatti mormii fi walitti bu’iinsa uumameen hanga ammaatti namoonni torba fi miseensii raayyaa ittisa biyyaa tokko du’uu jiraattonni ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessaa namnii kuma sadii bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuuz 188 caalaa akkasumas bulchiinsa naannoo Gaambeellaa keessaa 370 caalaatu sababaa waggaa haaraan dhiifamaan gadhiifame.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessaa, namoonni Wegeraa, Matammaa fi Dabaarq keessa jiraatan “wal-muddinsi itti fufee jiraa. Namoota ajjeesuunis itti fufee jira” jedhu.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti kaleessaa fi har’a, walitti-bu’insi hammaachuu fi matammaa keessatti lubbuun namaa hedduun dhabamuu fi qabeenyaan barbadaa’uu dubbatu, jiraattonni naannoo sanaa, kanneen akka maqaan isaanii himamu hin feene. Akka jiraattonni naannoo sanaa fi bakka-bu’oonni jedhanitti, Manni hidhaa Dabre-taabor gubachuun isaa fi Ambaa-giyoorgis keessattis lubbuun namaa dhabamuun, akkasumas, irra-jireessa magaalaalee ka guutummaa bulchiinsa naannoo sanaatti humna ittisaa mootummaa bobbaan isaa beekamee jira. “Dhukaasni illee otuu wal irraa hin citiin dhaga’amaa ture” jedhu – jiraattonni fi bakka-bu’oonni paartii.
Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Keessatti Kaleessaa fi Har’a Walitti-bu’insi Hammaachuu tu Dubbatama
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti namoonni 197, Oromiyaa keessatti namoonni 122, Finfinnee keessatti namoonni 6 Somaalee keessatti namoonni 33 akkasumas Tigraay keessatti namoonni 8 walumaa gala namoonni 366 mallattoo dhukkubichaa agarsisuu isaanii ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti Sambata darbee Waxabajjii 22 bara 2019 yaalii fonqoolcha mootummaa gaggeeffame hogganan jedhamuun kan shakkaman Jeneraal Asaaminew Tsigee miliquuf ituu yaalanii har’a naannoo magaalaa Baahir daarti ajjeefamanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti torban tokkotti Bosonnii Godiinaalee 3 keessatti ibiddaan gubachuu waajirri waa'ee Bosonaa fi beeleedaa kan naannoo snaa beeksisee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti weerara Hawwaannisaa mudateen qonnaan bultoota miidhaman hojiin gargaaruu fi deebisanii dhaabuu kan gaggeessu ta'u Ministeerri Qonnaa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa, magaalaa Mooxaatti masjiidotaa fi waaltaalee gabaa gubatan deebisanii gad-dhaabuu gargaaruuf, qarshii miliyoona dhibba lamaa fi miliyoona saddeetti walitti qabuu, Manni-maree walii-galaa dhimmoota Islaamummaa Itiyophiyaa beeksisee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa Magaalaa Moxaa keessatti Masjiidi gubamuu isaa mormuun haawaasnii musleemaa kan magaalaa Dirree Dawaa har’a hiriira nagaa ba’uu isaanii Addis Cheekol gabaasee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa magaalaa Waldiyaa keessatti Sambata Amajjii 20 bara 2018 uummata Taaboota galchaa turee fi humnootii nageenyaa giddutti walitti bu’iinsa uumameen namnii 7 ajjefamuu fi kanneen lakkofsii isaanii ifatti hin beekamne madaa’uu itti gaafatamaan waajiira Komunikeshinii bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Nigusuu Xilaahun ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa magaala Baahir Daar keessatti Wiixata Hagayya 7 barba 2017 barii Bombiin dhohuu fi guyyaa guutuu manneen daldalaa fi geejibnii cufamee uummanni mana keessa ooluun ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa naanoo magaalaa Baahir Daar fi iddoowwan kanneen biroo keessa qonnaan bultoonni jiraatan hanqiina Beenzinaan rakkoon isaan mudachuu dubbatanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa, Somaalee, Afaar, Uummattoota gama kibbaa, Sidaamaa fi Wallaggaa Bahaa fi Dhiyaa keessatti hanga guyyaa kennamee kanaatti kaadhiimamtoota galmeessuun kan itti fufuu ta'uun ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo Amaaraatti godina bulchiinsa hawaasa Oromoo keessatti aramaa babal’ataa dhufe hojii oomishaa irratti rakkoo uumuu isaa qonnaan bultoonni dubbatanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Amaaraatti humna addaa Gondar dhiyaaf ajajaa kan ta’an Koloneel Solomoon Ashaagaarii akka jedhanti kokolaataa shanan kan dhaabsisee dargaggoota. Lakkoobsii gabatee kokolaattoota kanaa dhoqqee fi Graassoon aguugamee waan tureef dargaggonni shakkanii qaban.
Bulchiinsa naannoo Amaaraatti waldaaleen siivikii dhimma filannoo wajjiin wal qabate irratti hojjetan, hanqina baajetaa irraa kan ka’e, hojiiwwan hojjechuun irra ture akka hojjechuu hin danda’iin dubbatu.
Bulchiinsa naannoo Amaaraa Yunivarsitii Waldiyaa keessatti dukkana dawoo godhachuun barattonni Oromoo lama ajjeefamuu kan ibsee Kongreesnii Fedeeraala Oromoo warri kaaniis reebamuu kan ilaaleen ibsa baasee jira.
Bulchiinsa naannoo Beenishanul irraa uummata buqqa’e kan ilaaleen prezidaantiin mootummaa bulchiinsa naannolee lamaanii Finfinnee keessatti wal ga’ii geggeessanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuuz godina kamaashii aanaa Baloo Jigaanfoo fi Godina wallaggaa Bahaa aanaa Diggaa kanneen wal daangeessan irratti Kamiisa darbee jechuun Onkolooleessa 8 bara 2011 walitti bu’iinsii irra deebi’ee ka’een namnii 8 ajjefamuu aangawoonni nageenyaa ibsanii jiru.
Bulchiinsa Naannoo Beneshaangul Gumuuz Keessaa Dheessine Eega Baanee Torban 3 Guunne:Jiraattoota
Bulchiinsa naannoo Benishaangul gumuz godina gubaa fi Mattakkal keessaa dhalattoota Amaaraa irratti haleellaa irra deddeebi’ee raawwatamu bulchiinsi naannoo Amaaraa balaaleffataa ture.
Bulchiinsa naannoo Benishaangul Gumuzitti komishnarri komiishina yaaddoo balaa Obbo Tarraqany Taasisaa akka jedhanti godinni Matakkal kuusaa midhaanii qabu irraa gargaarsa kennuuf hojjatamaa kan jiru ta'uus ga'aa miti.
Bulchiinsa naannoo Benishaanguul Gumuuz godina Matakkal aanaa Bulan ganda Kojii keessatti namoota nagaa irratti haleellaan kan banamee Kibxata halkan sa'atii 10 lafa laftiilafa bari'uuf deemuutti ta'u jiraataan miliqeen haleellaa kana jalaa miliqee jedhan dubbatanii jiru.Haaleellaa kana warri gaggeessan uffata humna addaa naannoo sanaa kan uuffatan ta'u dubbatan.
Bulchiinsa naannoo Benishaanguul Gumuuz godina Matakkal, aanaa Bulan,ganda Kujii keessatti torban darbee namoonni 200 ol ajjeefamuun ni yaadatama.
Bulchiinsa naannoo Benishaanguul Gumuzti kan imalan mummichi ministeeraa Abiyyi Ahamad maanguddoota biyyaa kanneen filataman waliin marii gaggeessuu isaanii itti aanaa bulchaan naannoo sanaa Obbo Geetaahuun Abdisaa ibsanii jru.
Bulchiinsa naannoo Haarariitti itti gaafatamaa waajiira dhimmota Haqaa kan ta’an Obbo Ahmad Yusuuf VOAf ibsa kennaniin, “qaama nageenyaa jabaa ijaaruuf karoora qabna” jedhan.
Bulchiinsa naannoo Kibbaa godiina Konsoo fi naannoo sanatti namoonni 15 ajjeefamuu jiraattoonni iddoo sanaa ibsanii jiru.
Bulchiinsa Naannoo Kibbaa, Sidaamaa fi Amaara Keeessatti Deggeersa Raayyaa Waraanaaf Qaban Ibsanii Jiru
Bulchiinsa naannoon gurmaa’uuf mirgii heeraan kenname kan isaan ilaallatu aangawoonni mootummaa yeroo qabameetti deebii kennuu dhisuun isaanii dhimmi warra Sidaamaa rarra’ee akka hafu taasisee jedha ibsii jaarmayichii baase.
Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa, aanaa Moyyaalee, gandeen sadii keessatti walitti-bu’insi uumame hammaatee, Kaleessa galgalaa fi Har’a ganama Moyaalee keessatti geggeessamuu dubbatu, jiraattonni naannoo. Akka jiraattonni naannoo jedhanitti namoota akka baqattootaatti Bulchiisa Naannoo Somaaleetiin naannoo sana qubsiisaman tu haleellaa sana bane.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa fi kan Amaaraa keessatti Komishinni mirga dhala namaa kan mootummaa Federaalaa qorannaa gaggeessaa akka jiru kunis paarlaamaan boqonnaa irraa yeroo deebi’uu kan dhiyaatu ta’u hubachisan. Wanni namoonni hidhaa keessaa ba’an dubbatan kun achi keessa jira yoo ta’e ilaalamuuf jira jedhan.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa fi kan naannoo Somaalee giddutti walitti bu’insii eega uumamuu jalqabee bubbulee jedhu bulchiinsa naannoo mootummaa Oromiyaatti itti gaafatamaan waajiira dhimmootii komunikeeshinii Obbo Addisuu Araggaa.Hidhatoonni bulchiinsa nannoo Somaalee irraa dhufan kun baatilee darban sadii keessatti godinaalee Oromiyaa shanii fi aanaa kudha afuur keessatti walitti bu’iinsa kaasaniin uummanni Oromoo sodaatee lafa isaa irraa dheessu isaa dubbatan. Hidhattonni Somaalees alaabaa ofii dhaaba akka jiran jiraattonni ni dubbatu.Kunis qabeenya lafaa humnaan babal’ifachuu fi dinagdee waliin hidhata qaba jedhu Obbo Addisuu Araggaa.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa fi kan naannoo Somaalee giddutti walitti bu’insii eega uumamuu jalqabee bubbulee jira.Uummanni gara itti cituu barbaade sagalee hiree murteeffanno kan kenne ta’uus guutummaatti hojii irra lafti hin oolle jira jedhu bulchiinsa naannoo mootummaa Oromiyaatti itti gaafatamaan waajiira dhimmootii komunikeeshinii Obbo Addisuu Araggaa.Hidhatoonni bulchiinsa nannoo Somaalee irraa dhufanbaatilee darba lama keessatti godinaalee Oromiyaa shanii fi aanaa kudha afuur keessatti walitti bu’iinsa kaasuu fi uummanni Oromoo lafa irraa dheesse irratti alaabaa ofii dhaabu jedhan.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godiina Arsii keessatti kan argamu Bosonni gaara Cilaaloo gubataa kan jiru ta’u fi hanga har’atti bosonni lafa Heektaara 230 irraa jiru gubachuun isaa ibsamee jira. Polisiin Godiina Arsii gama isaan ibidda kana dhaamsuuf uummata wal taasisaa akka jiru dubbata.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godiina Gujii aanaa Galaanaa keessatti hidhattonni haleellaa gaggeessaniin namoonni 7 ajjeefamuu waajiira bulchiinsa aanaa sanaa beeksisee jira.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godiina Harargee Dhiyaa aanaa Ciroo keessatti nama 58, aanaa Odaa Bultuum keessatti nama 125, Me’esso keessatti nama 20 akkasumas magaala Baddeessaa keessatti namnii 34 waluumaagala namoonni 236 Oromiyaa keessatti Koleeraan qabamuun gabaafamee jira.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa godiina Shawaa Bahaa magaalaa Baatuu (Zuwaay) keessatti Wiixata Hagayya 15 bara 2016 halkan lafa Kibxatatti bari’u sa’aa 10 irratti raayyaan waraanaa mana jireenyaa Obbo Horaa Faajjisaa marsuun ajjesuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru.Polisiin Oromiyaa dallaa ykn moraa manichaa akkasumas balbala manaa cabsee seenuu isaa kan ibsan jiraattonni humni Federaalaa immoo marsee eeguun namoonni nannoo mana isaanii keessaa akka hin baaneef balbala cufsisee eegaa ture jedhu.
Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa, Godinaa Arsii, aanaa Lemmuu fi Bilbiloo keessatti, gidduu kana Gaara Kaakkaa irratti ibiddi qabsiifame, haga lafa Hektaara dhibba tokko tahu irraa Bosona gubee fixuu isaa - aangawoonni aanaa sanaa dubbatanii jiran.
Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa, godinaa Booranaa, magaalaa Moyyaalee keessatti, haleellaa Sanbata dabre kana, raayyaa ittisaa Itiyoophiyaatiin raaw’atamee namoota kudhan ajjeesee fi kudha-tokko madeesse ilaalchisee, kan battalumatti ibsa kenne – Sekireteeraayitii Komaand Poostiin Labsii Yeroo Muddmaa Itiyoophiyaa, “odeeffannoo dogoggoraa irraa ka’uudhaan, gochaa dogoggoraa murni raayyaa ittisaa loltoota shan qabu raaw’ate” jedhuudhaan, akka loltoonni sun to’annaa jala jiran dubbachuun isaa ni yaadatama. Mootummaa Naannoo Oromiyaatti, Biroon Haqaa dhimma kana akkamitti ilaala?
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godinaa Booranaa magaalaa Moyyaalee keessatti Sambata dabre Bitootessa 10 bara 2018 namoonni 10 raayyaa ittisaa motummaan ajjeefamuu fi kanneen biroon 11 madaa’uu aangawonni mootummaa ibsanii jiran. Namoonni ajjeefamanii fi madaa’an kun irra jireessi Oromoo ta’an iyuu namoonni gosawwan biraa keessa jiraachuunis beekamee jira.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa godinaa Harargee Bahaa araddaa Abdulqaadir jedhamu keessatti gidduu kana namoonni sadii humna “Liyyuu Poolis” jedhamu ka bulchiinsa naannoo Somaaleetiin ajjeefamuu jiraattonni dubbataa jiran.
Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa, Godinaalee fi aanaalee adda addaa keessatti mormiin baatiilee saglan dabaraniif geggeeffamaa ture, torbanneen lamaan dabran kana keessa deebi’ee babal’achuu isaa fi ijoolleen umuriin isaanii 13 faa dabalee – hiriirtonni heduun rasaasaan ajjeesamuu isaanii – Paartiin mormituu, Kongiresiin Federaalawa Oromoo fi jiraattonni bakkawwan mormiin itti geggeessamee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa, godinaa Qellem Wallaggaa, aanaalee Gidaamii fi Beegii keessatti Waraanni Bilisummaa Oromoo raayyaa ittisaa Itiyoophiyaa irratti haleellaa banuudhaan, konkolaataa loltoota fe’ee deemu gubuu fi loltoota ajjeessuu dabalee miidhaa geessisuu isaa, jiraattonnii fi aangawoonni naannoo sanaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Dhimmoota yeroo ammaa, kan labsii yeroo hatattamaa irratti Sanbata dabre kana kan ibsa kennanii turan – Koomishinarri Koomishinii Poolsiii Federaalaa Itiyoophiyaa Jeneraal Asaffaa Abiyyuu, “gurmuulee biyya jeeqan kan leenjisee hidhachiisee biyya keenyatti bobbaasaa jiru – Ertiraa dha” jechuun balaaleffatan.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godina Boranaa Magaalaa Moyyaalee bakka Shawaa Bar jedhamutti raayyaan ittisa biyyaa kaleessa Bitootessa 10 bara 2018 namoota kudhan ajjesuun kudha tokko madeessuu bulchaan magaalattii obbo Aschaalew Yohaannis ibsanii jiru. Maddeen tajaajila eegumsa fayyaa garuu namni kudha sadii madaa’uu dubbatu. Kanneen mada’an keessaa afur wal’ansa sadarkaa olaanaaf gara Hawaasaatti ergamuun ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Godina Harargee Lixaa keessatti sababaa roobni ga’an dhabameef jecha uummanni gargaarsa kan fedhuu fi da’imman sababaa beelaan miidhaman gara Hospitaala Galamsootti ergamaa , kaan immoo Wirtulee fayyaa kan aanaa keessatti wal’anamaa kan jiran ta’uu jiraatonni ibsanii jiru. Sababa Hongee kanaan loon hedduun dhumuun isaanii ibsameera.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa godina Jimmaa magaalaa Asandaaboo keessatti miseensonni hawaasa muslimaa waldoolii amantii kirstaanaa kan Guutuu wangelaa fi Waldaa Qaala hiywot gubuun isaanii ibsame jira.
“Bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti haga kaleessaatti ka ture. Godinaalee 19 qabnuu fi magaalaalee bulchiinsa naannoo kanatti waamaman gara 18tii tu jira. Kanneen keessaa ka suuqii isaanii cufuudhaan kaleessa mormii isaanii dhageessisaa turan, godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, magaalaa Shaambuu tu ture. Har’a kun guutummaattti daldaltoota waliin mariin geggeessamee suuqiilee isaanii bananii jiran. Guyyaa har’aa bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessa godinaalee fi magaalaalee jiran keessaa kan suuqiin kessatti cufame tokko illee hin jiru. Gabaasaan har’aa qindaawee na hin dhaqqabne malee hamma kaleessa galgalaatti mufannaaleen kuma toorbaatamii sagal ta’an koree mufannaa dhaggeeffatutti dhihaatanii jiran. Kanneen keessaa kuma tokko ka ta’aniif ilaalamee furmaatni itti kennamee jira. Mufannaan isaanii sirrii ta’uun mirkaneessamee sirraa’eefii akka kafalan taasisameefii jira – jedhanii jiran” Itti-gaafatamaan Biiroo Kuuminikeeshinii mootumaa naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa. Magaalaa isaan maqaa dhahan dabalatee – jiraattonni godinaalee adda addaa keessa jiran hoo gama isaaniitiin maal jedhu? Bakkawwan adda addaatti bilbiluun haasofsiisnee jirra.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti hojjetoonni mootummaa dhibba irraa harka shantama tahan sababaa weerara Vaayirasii Kooroonaatiin eyyama guutanii manatti galuun, ofii fi maatii maatii ofii dhiibbee kana irraa akka egan mootummaan beeksisee jira.Biiroon Tajaajila Uummataa fi Qabeenya Misooma Namaa akka ibsetti hojjetoonni mootummaa eyyamaan akka bahan ka jedhame, eyyama hojjetaa ofii kuufatan irraa akka fudhatan otuu hin taane hubatamee jira.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti, namoonni halkan mana isaanii tii qabamanii, bakka hin beekamnetti geessamaa jiran – jechuudhaan, paartiin mormituu – Koiongiresni Federaalawa Oromoo ibsa kennee jira. “Keessumaa, eega hiriirri bal’aan, Hagayya 6, Finfinnee fi Oromiyaa guutuu keessatti geggeessamee booda, namoota kumaan lakkaawaman tu gara mana-hidhaatti guurame” – jedhu, itti-aanaa dura-taa’aan paartichaa – Obbo Mulaatuu Gammachuu. Akka Obbo Mulaatuun jedhanitti, namoonni hedduun gara moraalee leenjii waraanaa akka Awaash 7, Xollaay, Sanqallee, Dhidheessaa fi kannene fakkaatanitti guuraman. Gama biraatiin, hiriirtota mooraa Awaash 7 jedhamu keessatti hidhaman keessaa kanneen kuma tokkoo ol tahan hiikamuu isaanii mirkaneessanii jiran, Obbo Mulaatuun.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaatti bulchaan godina Gujii obbo Abarraa Bunoo gama isaaniin ittiin ka’umsii walitti bu’iinsa kanaa daangaa bulchiinsaa fi abbummaa qabeenyaa irratti falmii jiru ta’u ibsan.
Bulchiinsa naannoo Oromiyaatti, hoogganaan Biiroo Kuuminikeeshinii Mootummaa – Obbo Addisuu Araggaas, har’a dhimma kana irratti waahila keenya – Tsihoon Girmaatiin gaafatamanii akkana jedhan.
Bulchiinsa naannoo sana keessatti namniidhukkuba Kooviid-19 jedhamuun qabamee akka hin jirree kan ibsan ittii gaafatamaan waajiira eegumsa fayyaa Obbo Aqnqqw Kaawaazaa garu shakkamtoota 800 ol jiru jedhan.
Bulchiinsa naannoo Sidaamaa gurmeessuuf qophiin kan godhame ta’uus qabeenya hirachuu fi kanneen faffaakaatan irratti Federaalaa fi mootummaa uummattoota gama Kibbaa giddutti dhimmootiin xumuura argachuu qaban waan hindhumneef danqamuu isaa Godinni Sidaamaa beeksisee jira.
Bulchiinsa Naannoo Somaalee Barcuuma Mana Maree Naannoo Dabalee Jira
Bulchiinsa naannoo Somaalee fi Hararii akkasumas Oromiyaa gama bahaa fi bulchiinsa Dirree Dawaa irraa hogganni dhufan qaamoota Baankii Biyyooleessaa, ajaja raayyaa ittisaa kan gama bahaa fi kan polisii Federaalaa waliin marii gaggeessan irratti kun ibsame.
Bulchiinsa naannoo Somaalee fi Oromiyaa giddutti walitti bu’iinsa uumameen lakkobsii namoota ajjefamanii fi godaananii qoratamaa akka jiru ibsamee jira.
Bulchiinsa Naannoo Somaaleef Mootummaan Ce’umsaa Hundeeffamuu qabau
Bulchiinsa naannoo Somaalee, godinaa Kirihee, aanaa Kutumbur keessatti ka gabaasaan keenya – Eskindir Firew haasosiise, Abdullaahii Kaliif, caama naannawa sanatti dhufe irraa kan ka’e – beeyiladoota qaban keessaa irra-hedduu dhabuu isaanii dubbatu. Gaalota dhibba tokkoo fi re’ee dhibba lamaa shantama keessaa irra-jireessi jalaa dhumuu gabaasaa VOAf ibsan.
Bulchiinsa naannoo Somaalee haa baraarruu jechuun waldaan baatii 4 dura Finfinnee keessatti hundeeffame tokko dhiyeenya kana Dirree Dhawaa keessatti walgahii uummataa guddaa gaggeessuu isaa dubbata.
Bulchiinsa Naannoo Somaalee Jijjiirama Argamsisuun Ibsamee Jira
Bulchiinsa naannoo Somaalee kan Itiyoophiyaa keessatti dhukkubii garaa baasaa fi haqqisaa arifachisaan lubbuu namaa galaafachuu isaa dhiyeenya kana ibsamuun ni yaadatama.Dhukkuboota kana haala dursanii ittisuun danda’amu irratti Dr. Masfiin Ittaanaa ibsa nuu kennanii jiru.
Bulchiinsa naannoo somaalee kan Itiyoophiyaa keessatti namoonni kudhanii ol ta’an dhukkuba Koleeraan du’u gabaasaaleen ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Somaalee keessaatti badii adda addaa dhaqqabsisaa kan turan hidhattoota adda bilisummaa uummata Ogaadeen waraanuuf kan leenjifamee Liyyuu Poliis badii akkanaa dhaqqabsisuun kaayyoo hundeeffameef miti jedhu Itti-gaafatamaa Biiroo Dhimmotoa Koomunikeeshinii Mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa Dr. Nagaii Leencoo.
Bulchiinsa Naannoo Somaalee Keessaatti Namnii 6 Dhukkuba Koovidiin Qabaman
Bulchiinsa naannoo Somaalee keessa kan jiru Liyyuu Polis jalqaba hidhattoota Adda bilisummaa Biyyooleessa Ogaadeen waraanuuf bulchiinsii naannoo deggersa mootummaa Federaalaan kan leenjifate ta’u fi yeroo ammaa sadarkaa looltummaa irra kan jiru ta’u ibsan.
Bulchiinsa Naannoo Somaalee Keessatti Caamnii Mudatee Jira
Bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti dorgomuuf kan qopha’aan kan jiran paartileen mormiituu fi kaadhimamtoonni dhunfaa walii wajjiin ibsa baasaniin Bordii Filannoo fi paartii naannoo sana bulchaa jiru himatan.Deemsii filannoo jiru paartii biyya bulchaa jiruuf looga jedhan.
Bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti, nageenyaa fi mirga lammiwwanii kabajchiisuudhaaf, mootummaan tarkaanfii yeroo isaa eeggate hin fudhanne – ka jedhu– MIAD, badii dhaqqabeef aangawonni akka seeraan gaafataman gaafatee jira.
Bulchiinsa naannoo Somaalee magaalaa Jigjigaa keessatti hidhamanii kanneen gadhiifaman keessaa tokko dargaggoo Kabaa Margaa umriin Soddomii tokko.Kabaan Yunivarsitii Haroomaayaa irraa barnoota Akkaawuntiing digrii jalqabaan eebbifame. Sana booda bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti ramadamee waggaa afuriif waajira Telee Kom keessa hojjataa ture.
Bulchiinsa naannoo Somaalee, mana hidhaa “Ogaaden” jedhamu keessatti, namoonni seeraa-ala qabamanii hidhaman gidirfamaa jiru, jechuudhaan gareen mirga dhala-namaaf falmu –Hiyuumaan Raayits Waach, gabaasaa har’a baaseen beeksisee jira. Dararaa raaw’aame kana keessaa qaamonni mootummaa akka harka qaban illee gabaasaan kun eeree jira.
Bulchiinsa naannoo Somaaleetti hogganaa Biroo yaaddoo Balaa kan ta’an Obbo Mohammad Fattaah raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti abbaa warraa kuma 20f godiinaalee somaalee 7 keessaa kan filaman bakka 22 keessa qubachisuuf karoora qabu.
Bulchiinsa naannoo Tigraay aanaa Waajiraat magaalaa Baahirii Tsebaa keessatti kaneen jiraatan gidduu gala aanaa haa taanuu jechuun har'a yeroo afraffaaf hiriiranii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay fi bulchiinsa naannoo Amaaraa kan wal agarsiisu daandiin Alaamaaxaa Qobboo kokolaataaf eega cufaa ta’e guyyaa 4 darbee jira.
Bulchiinsa naannoo Tigraay, godiina kaaba dhiyaa keessa namoonni jiraataniis gaaffii wal fakkaataa jkan qaban yoo ta'u daandii shiree indaasilaasee fi Daddabitiin wal agarsiisuu guyyaa 11f eega cufanii booda kaleessa hogganoota waliin mari'achuun akka banamuu ta'uun ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo Tigraayif dubbi himtuu kan ta’an aaddee Liyaa Kaasaa dhaabata oduu Roytarsiif akka ibsanti erga torban darbee kaasee lammiwwan fi kokolaataan Itiyoophiyaa kanneen karaa Zaalaambeessaa fi Raamaa daangaa ce’uuf yaalan ehama fidaa jedhamuun dhorkaman.
Bulchiinsa Naannoo Tigraay Keessatti Angawoonni Ummata Dubbisaa Jiru
Bulchiinsa Naannoo Tigraay keessatti dhiittaa mirga namoomaa jira jedhamu kan ilaaleen qorannaan Tokkummaa mootummootaan hogganamuu akka gaggeeffamuuf mootummaan Itiyoophiyaa akka ehamuuf garee mirga dhala namaaf falmuu Hiyumaan Raaytis Waach jedhamuuf Daayreekteera Gaanfa Afrikaa kan ta'an Latiishaa Baadar gaafatanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti dhiyeenyatti dhukkuba Kooviid-19 kan ilaaleen qorannaan namootaaf gaggeeffamu kan jalqabu ta’u Dhaabata fayyaa hawaasaa Tigraayiif Daayreekteer eeggataa kan ta’an Xagaayee Haadgoo VOAf ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti haalli itti gargaarsii dhala namaa itti jiru kan ilaaleen oduu wal falleesuutu dhaga'amaa jira. Kanaafis jecha dubbii himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Kibxata kaleessaa ibsa tuuta oduuf kennan irratti gaaffin irra deddeebiin gaazexxessonnni kaasaa turan waa'ee gargaarsa Tigraay ture.
Bulchiinsa Naannoo Tigraay Keessatti Hojjattonni Gargaarsaa Ajjeefaman: Garee Gargaarsaa Kan Addunyaa
Bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti miidhaa Hawwaannis dhaqqabsisuu ittisuuf akkasumas qonnaan bultoota kanaan miidhaman deggeruuf maallaqa barbaachisuu walitti qabuuf paartiin Badhaadhiinaa kan Tigraay koree hundeessee jira.
Bulchiinsa Naannoo Tigraay Keessatti Seera kabajsisuuf Tarkaanfii Fudhatameen Siviloonni Hin Miidhamne: Mummicha Ministeeraa
Bulchiinsa Naannoo Tigraay keessatti yeroo ammaa uummnni Miliyoona 3.8 gargaarsa nyaataa fi gargaarsa namoomaa kanneen biroo argachuu isaanii dubbi himaan Ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii oduu gabaastotaaf ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay magaalaa Maqalee keessa kan jirumana barumsaa Maay Waynii keessa namoonni Tigraay bakka adda addaa keessaa godaanan kanneen kuma 7 caalan jiraachuu isaanii waltaasisaa godaantootaa kan ta’an Obbo Tasfaay Birhaanuu ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay magaalaa Qoraariit keessattinamoonni hiriira ba'an kanneen 150 caalaan guyyaa lama keessatti hidhamuu jiraattonni VOAf ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Tigraay shiree Indaasilaasee keessatti kokolaataa waraanaa gurguddaan hin ba’u jechuun mormiin uumamee tute marii dargaggotaa fi uummata waliin har’a gaggeeffameen mooraa duraan keessa tureetti deebifamuu isaanii aangawaan qunnamtii uummataa kan aanaa Taaytaay Quraaroo Obbo Kiroos Laggasaa ibsanii jiru.
"Bulchiinsa naannoo Tigraayti hogganaa waajiira nageenyaa kan ta'an Obbo Takki'uu Matakuu ""Tigraayiin Humnaan Jilbeenfachisuuf Yaaliin Ta'u Hin Milkaa'uu"" jedhan."
Bulchiinsa naannoo Tigraay Waajjaa keessa kanneen jiraataa turan sodaa nageenyaaf jecha bulchiinsa naannoo Amaaraa Walloo kaabaatti baqataa jiru.
Bulchiinsa naannoo ummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa fi bulchiinsa naannoo Oromiyaa godina Gujii aanaaalee wal daangeessan keessatti qonnaan bulaan Burjii 5 ajjeefamuu bulchiinsii aanaa Burjii beeksisee jira.
Bulchiinsa Naannoo Uummatoota Kibbaa keessatti namoonni 1016, Oromiyaa keessatti namoonni107 dhukkuba kanaan qabamuu kan gabaase OCHAn, gara Godina Shawaa Lixaa Amboo fi Godiina Harargee Bahaa Kombolchatti babal’ataa jira, jedhe.
Bulchiinsa naannoo Uummatoota, Sabaa fi Sab-lammoota Kibbaa, aanaa Koonsoo kanneen jiran – gandeen lama keessatti haleellaa humnoonni mootummaa geggeessan – jedhameen, namoonni ajjeesamuu fi madeessamuun, akkasumas kanneen shantamaa ol ta’an hidhamuu – kanneen “uummata Koonsoo tu bkka nu buufate” jedhan keessaa tokko, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Bulchiinsa naannoo uummattoota gama kibbaa Itiyoophiyaa keessatti filannoo guutuu biyyaa isa 6ffaaf dhaabileen siyaasaa dorgoman har'a Hawaasaa keessatti wal ga'anii jru.Deemsii filannoo jiru dhiibbaa paartii biyya bulchaa jiru jala akka jiru, amansisaa ta'uun isaa hanqiina kan qabuu fi akka jedhamee sana waltajjii siyaasaa mijataa fi bal'aa akka hin taane ibsan.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa fi bulchiinsa naannoo Sidaamaa akkasumas magaala Hawaasaa keessatti Raayyaa ittisa biyyaaf deggersa qaban agarsisuuf uummanni ba;e ture.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa, Godiina Beenchii Shakkoo aanaa Gurra Fardaa keessatti garee hidhattoota eenyummaan isaanii hin beekamneennamnii 13 ajjeefamee 5 madaa'uun ibsamee jira.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa , godina Beench Shekoo aanaa Gurra Fardaa keessatti eenyummaa keenyaan haleellaan nu irratti gaggeeffama jechuun namoonni Raadiyoo sagalee Amerikaatti himanii jiru.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa godina Omoo keessatti weerara Koleeraa dhaqqabeen namoonni 40 caalaan du'u jiraatonni dubbatanii jiru.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti hojjattonni eegumsa fayyaa waan ittiin vaayrasii koronaa of-irraa irraa ittiin ittifnu hanqiinatu jira jedhan.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti humnootiin siyaasaa jiran obbolummaa uummataa amma jiruun faallaa hojjataa jiru jechuun bulchaan godina Gaamoo Obbo Birhaanuu Zawdee dubbatanii jiru.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti Industriiwwanii fi dhaabatoonni barnoota sadarkaa olaanaa meeshaalee weerara dhukkuba Koviid ittiin ittisan oomishuu duula gaggeefame keessatti hirmaachuu isaanii waajirri dhimmootii komunikeeshinii naannoo sanaa beeksisee jira.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti labsii qajeelfama yeroo hatattamaa faca'iina vaayrasii koronaa ittisuuf ba'e namoonni cabsan 2600ol ta'an irratti tarkaanfiin fudhatamuu komishinni polisii naannoo ibsee jira.
Bulchiinsa naannoo uummattoota Kibbaa magaalaa Qullitto Keessatti oduu jette jetteen kaka’anii waldaa kristaanaa warra Protestaantii 7 barbadeessan kanneen jedhaman namoota 40 ol polisiin hidhee jira.
Bulchiinsa Naannoo uummattoota kibba Itiyoophiyaa aanaa Dharaashee keessatti miseensonni koo gaazexaa jaarmayichaa ANDNET jedhamu waan raabsaniif jecha hidhamuu jechuun jaarmayaan Tokkummaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Bulchiinsa Naannoo Uummattoota Kibba Itiyoophiyaa keessatti kan hundeeffamuuf jiru bulchiinsa naannoo 11ffaaf wuxiineen heeraa kan ittiin bulan qophaa’uu koree raawwachiiftuu murtii uummataaf itti aanaa walitti qabaa kan ta’an Obbo Xagaayee Maammoo VOAf ibsanii jiru.
Bulchiinsa naannoo Uummattoota Kibba Itiyoophiyaatti baatilee darban 6 keessatti waltti bu'iinsaa fa balaa uumamaa dhaqqabeen namnii 310,000 miidhaaf saaxilamuun ibsamee jira.
"“Bulchiinsa nagaa Dasee,waraana federaalaa, kora bittineessaa fi bulchoota dubbiin tun laaltu hedduutti bilookii barattoota sadii keessaa fillee haga halkan saatii sadiitti soqe.Warra gurbaa shakkame kana gargaare jedhanillee sadii qaban."""
Bulchiinsa nannoo Somaalee keeessatti guyyaa tokkotti namnii 57 Koviid-19n qabamuun lakkoobsa guddicha jedhamee jira.
Bulchiinsa Oromiyaa:jara daarii Awaashii fi Bordoddee irratti nama nagaa fixe seeraan gaafachuuf jabaannee hojjanna
Bulchiinsa paartii Badhaadhinaa keessaa akka Zaadig Abrhaam jedhetti himatii kun hagii tokko dhugaa mitii yoo dogongorii jiraate ammoo qajeelchuf qophii jiranillee.
Bulchiinsa Traampiif ambaasaaddora tokkummaa mootummootaa kan ta’an Nikki Haley caasaa oduu NBCf akka ibsanitti garuu uggurri tokkummaa mootummootaa miilanaa jechuun kan galii biyya alaatti meeshaalee erguun biyyattin argattu kan doolaara biliyoona tokkoo kutuun rakkoo biyyattiin dhaqqabsiistu dhaabsisuu hin danda’u. Adabi kun ergaa cimaa dabarsuu danda’a jedhan.
Bulchiinsa Tramp jalatti Yunaayitid Isteetis michoota ishee yeroo dheeraa irraa of fageessitee abboota irree kan akka hoogganaa Raashiyaa Prezidaant Vilaadimir Putin, kan Turkii prezidaant Recep Tayyip Erdogaanii fi hoogganaa kooryaa kaabaa Kim Jong Un waliin walitti siqeenya uummatte jedhan.
Bulchiinsa Uummatoota Kibbaa magaalaa Hawaasa keessatti tibba kana namooni ajeefama argamuun yaaddo nageenya uumuu isaa jiraattoni dubbatanii jiran.
Bulchiinsa uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa aanaa addaa Amaaroo, keessa Qonnaan bultoonni turan, Godiina Gujii dhiyaa kan Oromiyaa keessa dahatan kan ittiin jedhan hidhattoonni ABO Shaneen haleellaa irra deddeebi'ee nu irratti raawwatan jedhaniin waggoota sadii dura qe’ee ofii buqqa'uu isaanii dubbatu.
Bulchiinsa uummattoota kibbaakeessatti namnii vaayrasii koronaan qabame akka hin jirree fi kanneen shakkiin hordoffiin irratti gaggeeffamaa turan namoonni 39 vaayrasicha irraa walaba ta'uun ibsamee jira.
Bulchiinsa Uummattoota Kibbaa Keessatti Namnii Vaayrasii Koronaan Qabame hin Jiru
Bulchiinsa waraanaa gara Siviiliitti jijjiruu irratti mariin akeekkate kun har'a kaasee guyyaa sadiif gaggeeffama.
Bulchiinsa yeroo Tigraayiif dhaabatee keessatti itti gaafatamtuu waajiira qunnamtii kan ta'an Aaddee Iteenesh Niguusa RSA akka ibsanti maanguddonni biyyaa fi abbootiin amantii gara magaalaa Maqalee kan dhufan Tigraay maal keessa akka jirtu hubatanii qaama furmaata ta'uun gargaaruuf akka ta'e dubbatan.
Bulchiinsa yuniverstii keessa paartileen mormituulleen hinuma jiran.
Bulchiinsa zoonii jimmaatiif mootummaa naannoo oromiyaattii namoottan dhimmi kun ilaallatu irraa yaada isaanii argachuudhaaf yaaliin VOAn taasise yeroodhaaf akka hin milkoofne gabaasaan VOA Habtaamuu Suyyum himeera.
Bulchiins Baayiden biyyaa baafamuu diplomaatota Raashiyaa fi uggura namoota 30 olii fi kampaniiwwan isaanii irra akka ka’u kamisa har’aa labse.
Bulchiinsi aanaa Boosat namoota badii geesisan hidhuun akka turee himanii, “ajjechaa dhaqqabe jedhame ilaalchisee garuu odeeffannoo hin qabu,” jedhanii jiran.
Bulchiinsi aanaa dodolaa fi waajjirri dhaabbata bosona fi Bineensa bosonaa Oromiyaa garuu bosonni manca’e hagas guddaa mitii ibiddi ka’es to’annaa jala oolee jira jedhu. Akka jiraattonni dubbatanitti garuu aanaa Dodolaa keessaa bosonni gaarreen naannoo paarkii biyyoolessa Baalee jiran ibiddi itti qabatee bosonni hedduun manca'aniiru. Uummati hagi tokko itti birmatee dhaamsuuf yaalii godheen ogeessi dhimma bosonaa dhalataa naannoo Dodolaa kan ta'e obbo Biniyaam Admaasuu illee balaa ibdiddi kun dhaqqabsiiseen gubatee lubbuun isaa darbuun ibsamee jira.
Bulchiinsi Aanaa Mooyyalee baqattoota Mooyyalee baqatanii Keeniyaa Solooloo turan gara gandoota isaaniitti deebisuu beeksise.
Bulchiinsi Aanaa Oddoo Shaakkisoos himannaa jiraattotaa kanaaf deebii kennee jiraa, Galmoo Daawit dabalatasaa qopheesseera.
Bulchiinsi aanaa Sanaa akka nuuf himetti namni kun kana dura lammii Oromoo tokko ajjeesee hidhaa keessa akka ture odeeffannoo qabaachuu isaanii dubbatanii tarii haaloo ba’iinsi maatii nama du’ee jiraachuu mala garuu qoratamuu qaba jedhan.
Bulchiinsi aanichaa garuu ammas loltoota kana dhaddacha godinaaf akka dhiyaatan gochuuf ajajdoota raayya ittisa biyyaa waliin awal famiirra akka jiru himee Galmoo Daawit dabalata qaba.
Bulchiinsi aanichaa rakkoon kun akka furmaata argatu qaama mootummaa olaanu gaafachuu itti fufus furmaatni hin argamne jedha.Yaaliin hanga'oota Naannoo Oromiyaa dhimma kanarratti dubbisuuf goone har'aaf hin milkoofne.
Bulchiinsi Aanichaas warri nama ajjeese mana murtee haa dhiyaatanaiif murtee raayya ittisa biyyaa akka eegaa jiru himeera. Galmoo Daawit dabalata qaba.
Bulchiinsi Baaiden jimaata darbe akka beekietti biyyattii koministii taate Kooriyaa kaabaa ilaalchisee mari’achuuf banaa ta’uu isaa tarsiimoo jiru labsee jira.
Bulchiinsi Baayiden amala Chaayinaa ilaalchisee ennaa bulchiinsa prezidaanti Tramp kan duraanii hariiroo akkaan laaffate bakkatti deebisuuf jijjiirama arguu fedha.
Bulchiinsi Baayiden Lakkoobsa Bqattootaa Murteessuuf Seera Ka’ame Erga Qeeqi Irra Ga’ee Booda Kan Kaasu Ta’uu Beeksise
Bulchiinsi baayiden qaamotii michoota ta’an waliin daran hojjechuuf dhiibbaa gochuun, jechuun baatii kana loltoota Afgaanistan gamasii baasuu ilaalichiee miseensota NATO waliin qindoominaan hojjechuu dha.
Bulchiinsi bayiiden kooriyaa kabaa ilaalchisee tarsiimoo obsaa isaa bara Obaamaa ture gara haalaa qabbaneesuutii jijiruuf yaaduu irratii hoggantoonii lamman dubbachuudhaaf akka qophaan wiirtuu Wilson sagantaa kooriiya irrati daarektara Jean lee waashington Diisii iraa himuun isaanii gabasameera.
Bulchiinsichis gaaffii isaanii qaama ol aanutti kan dabarsuuf ta’uu itti himuu isaa dubbatu jiraattonni kun.
Bulchiinsi dhaan filannoon prezidaantummaa Sadaasa sadii ga’uuf baatiin lama ennaa hafee jiru kanatti Tramp walii galteen Israa’el, Tokkummaa Emireetota Arabaa fi Baahireen gidduutti irra gaa’amuun akka injifannoo imaammata alaa argachuu ti jedhee jira.
Bulchiinsi Dirree Dhawaa shofeerota konkolaatota fe’umsaa oofaniin vaayiresiin koronaa biyyoota hollaatii gara Itiyoopiyaa akka hin seennee fi hin facaane gochuuf hojjetaan jira jechuun beeksise.
Bulchiinsi Finfinnee gama isaan haleellaa boombii kanaan lammiiwwan miidhamaniif deggersa kan ta’u qarshii miliyoona 10 ramaduu isaa kantiibaan magaalattii Dirribaa Kumaa ibsaniiru. Galii itti dabalaa walitti qabuuf illee koreen hundaa’uu isaa ibsanii jiran.
Bulchiinsi gaariin dhabamuun illee rakkoo mudatee keessaa tokko ta’u ibsan. Paartii mormituu kan ta’e Kongreesa Federaalistii Oromoof itti aanaa dura taa’aa kan ta’an Obbo Mulaatu Gammachuu balleessaa hojjanne yoo jedhan warra hidhan guutummaatti haa hiikan, warra ajjefameef gumaan haa baafamu akkasumas raayyaan waraanaa kan magaalaalee fi baadiyyaa Oromiyaa keessaa maadhee isaatti haa deebi’u jedhu.
Bulchiinsi Gara’aad Putlaand jala haata’u malee hoggantoonni Putlaand sochii milishoota kanaa irratti amaaf waan jedhe hin qabu.
Bulchiinsi Godinaa deebii isaaiif kenneeti jiraa; Galmoo Daawit.
Bulchiinsi Godinaa Harargee Bahaa garuu Oromoo fi oromoo tu qabeenya lafaa irratti wal-ajjeese jedha. Jiraataan araddaa Abdulqaadir kan sodaa nageenyaaf jecha akka maqaan isaa hin himamne gaafatan akka jedhanti rakkoon daangaa kun eega jalqabamee waggaa shan guutee jira.
Bulchiinsi Godinaa Harargee Bahaa Obbo Jamaal Ahmadee walitti bu’iinsi kun uummauu mirkaneessee jiran.Walitti bu’iinsa kana dura daangaa anaa meettaa araddaa Sarkamaa irratti guyyoota darban lamaa fi sadiif Oromiyaa fi Naannoo Somaalee giddutti walitti bu’iinsa tureen gam lameen irraa namnii tokko tokko ajjefamuu ibsan.
Bulchiinsi Godina Booranaa deebii kennee jiraa; Galmoo Daawit
Bulchiinsi Godina Booranaas mootummaan Bu’ura misoomaa godinichaa fooyyessaa akka jiru dubbate. Bulchaan Godinichaa Obbo Guyyoo Galgaloo, bara darbeee fi barana qofa Boorana keessatti bu’uraaleen misoomaa ijaaraman 200 ol eebbifamuu eran.
Bulchiinsi Godina Gujii Kanneen Nagaa Jeeqan To’annaa Jala Oolche Jedha
Bulchiinsi Godina Gujii Lixaa garuu humni nageenyaa seera kabachiise male qabeenya uummataa hin tuqnee jechuun deebii kenne Galmoo Daawit dabalata qaba.
Bulchiinsi Godina Wallagga Lixaa, “haleellaa Gullisootti torban dabre namoota nagaarratti torban raawwatame hordofuun, namoota qe’ee ofiirraa buqqa’aniif deggersi taasifamaa jira,” jedhe. Bulchaan Godina Wallagga Lixaa Obbo Eliyaas Uummataa, hidhattoota “ABO Shanee haleellaa kana raawwatan irrattis tarkaanfii fudhanneerra” jechuun ibsan.
Bulchiinsii Aanaa Mi’oo Raayyaa Ittisaa Biyyaa Idddii-Lolaatti Misirroo Walirratti Fixan Jedhe Akka Seeratti Dhiyaatan Gaafachaa Jira
Bulchiinsii abbaa irree ka Iraan maallaqa argateen misaa’eela Nukleera baatu hojjachuuf, biyya ofii keessatti cunqursaa hammeessuuf, jeeqamsaa fi ajjechaa immoo Siriyaa fi Yaman keessatti gaggeessuuf itti gargaaraman.
Bulchiinsii Amerikaa akkan namii sunitti hin yaanee fi ufi eegatu dhaaame.
Bulchiinsii Amerikaa haaraahii dhufuutti jiru, ka Doonald Tiraampi ammoo Hariyummaa Amerikaa fi Kuubaan waliin qabu jijjiiruu fa dandadah.Tiraampi gaafa pirezidaantii tahuuf dorgomuuyyuu Kuubaan waan irraa eegamaa guutuu baannaan hariyummaa sun hin jijjiirraa,jedhe.
Bulchiinsii Amerikaa murtii akkasii irra ga’uuf kan isa dandeesisuu sababaa ga’aa hin qabu ka jedhan Ambaasaaddar Dinaan hariiroo Amerikaa waliin qabnu akka manca’uu hin feenu kanaafis bulchiinsii jiru murtii darbee keessa deebi’ee akka ilaaluuf fedhii Itiyoophiyaa ta’u ibsan.
Bulchiinsii Baayden kun waan armaan duratti adudnyaa hujii nukileera Iraan iratti walii galtee bulchiinsii Tiraampi keessaa bahe sunitti deebihuu fi dhibaahuun waan isaan ilaan keessaa tokko. Randa Silim dhaaba barnootaa Middle East Inisiute jedhanitti ogeessa
Bulchiinsii biiroo nagaa Affaar wal dhabii kun marraa fi bisaan irraa dhufe jedha.
Bulchiinsii Binishaangul Gumuz nama tanaan miidhame qorachuutti jira.Tun waan tahuu malee miti waan akka malee nama gaddisiisati jedha bulchiinsii.Warra tanaan shakkan keessaa ministera deettaa faatti keessa jira jedha.
Bulchiinsii Dhimma Nagaa aanaa Cinaaksen ammoo Liyuu Poolisii fi Waraanii Ittisa Biyyaa wal hin lolle taatullee waraanii alaa dhufe ka wayaa milihsaa Somaalee qabu naannoo isaanii gadeen Cinaaksen loluu isaa dubbatan.
Bulchiinsii Dirreelleen warra lafaa marroo hedduu walti yaamee mari’achiise. Marii akkanaatiin keessattuu sanbata duraa ijoollee kahimaa Oromoo fi Somaalee akkuma aadoo nagaa irratti wal haasahanii nagaa lafaa eegachuuf walii galan.
Bulchiinsii Donald Tiraapmi ammoo Jersuaalem handhuraa Israaheli jedha. Tiraampi Jerusaalem teessoo mootummaa Israahel jedhee dubbachuu qofaa mitii embaasii Amerikaa Tel Aviv jirullee Yerusaalemitti achitti godaansisuuf deema.
Bulchiinsii Doonalid Tiraampi ministera haajaa alaa Amerikaatiif itti gaafatamaa dhaaba Exxon Mobil, Rex Tillerson filate
Bulchiinsii Finfinnee akka dhoqodhoqqee eeyyama hin qamnee fi makiinaa fahiisa gugurdaan saatii malee Finfinnee keessa hin yaane hajaje
Bulchiinsii Finfinnee bajetuma ufiitiina qonnaan bulaa Oromootii fi hawaasa qabayaa seera qabdu dhaabeefii akka faaydaa irraa argatan tolchaa jedha.
Bulchiinsii Finfinnee Midrook,investeroota fi dhaabbilee 154 oli waan jedhan hin guunne jedhee lafa hektaara 412 oli irraa guurrate
Bulchiinsii Godiina Hararage Bahaa qorannaan gaggeeffamaa waan jiruuf ibsa bal’inaan kennuu akka hin feene ibsee namnii torba ajjefamanii kudha tokko madaa’uu ibsan.Garu dhalli namaa tokko iyyu du’uun sirrii akka hin taaneefi qoratamee yeroo xumuuramuu ifa ta’uuf akka jiru ibsee jira.
Bulchiinsii godina Baalee rakkoon akka mudatee ibsuun gama gargaarsa dhaqqabsisuun yaalii humnii eyyame kennamaa jira jedha.Oromoon kam iyyu birmachuu akka qabu hubachisanii jiru.
Bulchiinsii godina Booranaa karooruma mootummmaa cehumsaa 'hubannoo walii kennuuf itti jiruun leenjiif walti qaban jedha.
Bulchiinsii godina Filoriidaa akka ummatii baqaaf qophaahuu itti dhaamuutti jira. Hagii tokko ammaayyuu baqaaf karaa jira.
Bulchiinsii godina Harargee Bahaa garu Liyyu Poliis Oromiyaatti seenuun duraan jira ture amma garu hin jiru jedha.Walitti bu’iinsa duraan baratamee irratti garu hojjataa jirra jedhan.
Bulchiinsii hawaasa Oromoo MN jiruullee yaada kana fudhate.
Bulchiinsii ijoolleen hidhaman guyyaa shan keessatti gadi dhiifsan jedhullee haga ammaatti hin baane jedhan.
Bulchiinsii jiruu fi waraanni Amerikaa namoota balaa Kanaan miidhaman gargaaruuf yaalii guddaa godhan kan jedhan Traamp kanneen lafa Amerikaa irra jiran hammam hojii jabaa akka hojjachaa akka turree fi hojjachaa akka jirru ni beeku jedhan.
Bulchiinsii kun tana malee barnootaaf ammoo manneen barnootaa akimii polytechnic aanaa Marsabeti afranuu keessatti jaaruuf waadaa gale.
Bulchiinsii magaalaa Adaamaa ammoo waan hedduun nama gargaaruutti jirraa jedha.
Bulchiinsii Magaalaa Minisootaa,USA Aadaa fi Eennummaa Oromoo Jabeessuuf Jedhee Karaa Tokko Oromo Street,Karaa Oromoo Jedhee Moggaase
Bulchiinsii magaalaa Miniyapoolis yaada kana bulchoota magaalaa olloota isaatiin gahuuf itti jira.
Bulchiinsii magaalaa Minniyapoolis karaa MN keesatti Oromoo kenne kana gaafa cabbiin dabarte eebbisiisuuf qophii jira.
Bulchiinsii magaalaa Sea Tac akka jecha Taakkalaatti rakkoo hiyyeessaa hin akka dansaa hin dubatuuf.
Bulchiinsii magaala qophii akkasii keessatti qopheessanilleen dorgommii akkanaatti dhufee ummataan wal dubbataa,karoora bulchiinsa isaaniillee itti himaa wal mari’atan.
Bulchiinsii magalaaa Miniyapoolis akka guyyaan Fayyisaa Leellisaa itti dhalate,Onkolloleessii 2,akkuma qabsaahaa mirga namaa Matamaa Gaandii kabajamuuf yaada dhiyeesse.
Bulchiinsii Mana Hidhaa Qilinxoo Gaaffii Keenyaaf Deebii Nuu Kennuu Dide: Hidhamtoota
Bulchiinsii Masrii ammoo kun herrega qajeelaa hin tahin ganna kurnya hedduu biyya tana lamaan dhibaa bahe jedha.
Bulchiinsii Miniyapoolis hagii guddaan caasaa poolisi diiganii haaraa jaaruuf akka dansaa itti deemuutti jiran.
Bulchiinsii mootii Qataar naannoo sanatti fedhii Iraan kan eegsiisan shoroorkeessoota musleemoota sunnii deggera jechuun biyyonni ollaa arfan Masrii Saa’udii Arabiyaa , Tokkummaan Imereetootaa fi Baahreen hariiroo Diloomaasii qaban kutuu isaanii ni yaadatama.
Bulchiinsii mootummaa naannoo Oromiyaa ituu hin beekin akkasumas gargaarsaaf ol iyyannaa ituu hin dhiyeeffatin attamitti polisiin Federaalaa qorannaa kana akka gaggeessaa jiru hin beeknu. Mirga seeraa fi heeraan kenname cabsaa olaantummaa seeraa kabajsisuuf jecha carraaqna jechuun akka hin danda’amnees ibsanii jiru.
Bulchiinsii mootummaa naannoo Somalee Itoophiyaa ammoo lola Liyuu Poolisitti naannoo Oromiyaa dhufee nama hadhee fixuutti jiraa jedhan kana hin fudhannee tun oduu dharaati isumaa ABO-tti waan akkanaa hojjachuutti jiraa jedha.Deebii mootummaa naannoo Somaalee fi ta mootummaa naannoo Oromiyaa bori itti deebina.
Bulchiinsii mootummaa Pirez.,Tiraampi sagantaa ijoollee biyya ormaaatii seera malee Amerikaan dhufaniin gargaaran, DACA dhaabuuf hajaje
Bulchiinsii Muummee ministera Biriteyin Thresa May Amerikaa waliin siyaasaa Iraanii fi jijjiirama qilleensa addunyaa irratti yaada tokko qabaachuu baattullee hariyummaa biyya lamaanii guddo jaalatti.
Bulchiinsii muummee minsitera Itoophiyaa kora isaa ka duraa kana keessummeessa. Akka itti gaatamtamaan waajjira odeeffannoo Muuumme Ministera Itoophiyaa,obbo Nigusuu Xilahun jedhetti Itoophiyaan jijjiirama itti jirtu kora kana irratti dubbachuuf milkii dansaa qabdi.
Bulchiinsii naannoo Afaar gama isaan Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibseetti siviilonni 30 caalan humnootii addaa kan somaaleen ajjeefaman.
Bulchiinsii naannoo Affaar akka jedhutti garu walitti-bu'iinsii kan uumamee Affaar keessa bakka Gawwaanee jedhamtutti jedha.Kan haleellaa kana gaggeessanis humnootii bulchiisa naannoo Somaalee ta'u dubbata.
Bulchiinsii Naannoo Amaaraa Deggersa Mootummaa Federaalaa Gaafatee Jira
Bulchiinsii naannoo Amaaraa himata kana irratti deebii akka kennuuf yaaliin ta'e hin milkoofne jechuun Asteer Misgaanaawu Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Bulchiinsii naannoo ammoo jara qabeenna ummataa barbadeesse irratti takrkaanfiin fudhatame jedha.
Bulchiinsii naannoo kun hundeeffamuun kaayyoo isa dhumaa ta’u baatuusuummanni naannoo Sanaa dhabee kan ture rakkoon haqa dhabuu akka furamuu ibsameera jechuun Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Bulchiinsii naannoo Oromiyaa mana jireenyaa, nyaataa fi waan barbaachisu dhiyeessuu ni danda’aa taanaan baqattoota kuma dhibba tokko ol Finfinnee keessa qubachisuuf mirga qaba jedhan.
Bulchiinsii naannoo Oromiyaa nama hedduu qarqaaruutti jiraa jedhullee warrii godina gara garaa keessaa dudbbifne jedhetti qarqaarsii baanan kun woma ilaan nama sobuuf jedhan malee waan mullataatii miti.
Bulchiinsii naannoos dursee nagaa argamsisuuf qiyyaafatee hojjataa akka ture ibsamee jira.
Bulchiinsii naannoo somaalee ammaan dura bakka bu'oota 275 kan qaban yoo ta'u filannoo gaggeeffamuuf jiruu irratti bakka bu'oota 300 qabaatu jechuun Addis Chekool gabaasee jira.
Bulchiinsii Naannoo Somaalee Godaantotaaf Mana Ijaarra jedha.
Bulchiinsii naannoo Somaalee hojii Turizmii jajjabeessaa jan jirtu ta'u fi ayyaana guyyaa Turizmii addunyaa sadarkaa Itiyoophiyaatti achitti kan kabajamuu ta'uun ibsamee jira.
Bulchiinsii Naannoo Tigraay fi Amaaraa Wal Himataa Jiru
Bulchiinsii Naannoo Tigraay Shofeeronni Jabuutii Irraa Ka'an Tigraay Seenuu Hin Qaban Jedhe
Bulchiinsii Naannoo Ummattoota Kibbaa Adoolessa 15,2011 Jalqabee Hajaja Waraana Federaalaatiin Bula
Bulchiinsii Oromiyaa ammoo hujiin tun ta saba obboleeyyanii wa lolchiisuuf hojjatanii warra tana hojjate seeraan gaafachuuf bulchiinsii “jabaatee hojjanna.”
Bulchiinsii Oromiyaa rakkoo tana itti himatan akka naannoon Somaalee zoonii haaraa baafachuuf deemtu quba qaba. Naannoo Oromiyaa,lafa Booranaa keessatti godina haaraa jaaruun hin taatuu gama naannoo lamaaniituu koree dhaabanii qorachuu waadaa gale bulchiinsii rakkoo itti himatan.
Bulchiinsi isaanii finxaaleyyii kanatti duuluuf gamtaa sadarkaa addunyaa kan uuman si’a ta’u loltoonni US garuu lolaaf gara Iraqitti hin deebi’an jedhan.
Bulchiinsii saayinsii fi teknooloojii barnoota olaanaa Itoophiyaa qaama gurmaahetti wal gurmeessee yuniverstii keessatti ijoollee miidhuutti jira jedha.
Bulchiinsii seera Koree Tohannooo Vaayireessii Koronaa baase cabsee hujii ummata balaa irra buuftu hojjatan jedhan akka obboo Awwaluun jedhetti tarkaanfii irra deebii hin qamne irratti fudhatan.
Bulchiinsii Somaaleelandi akka Oromoo biyya isaa keessa jiran hin tuqamnee fi nagaan jiraatan torbaan sadiin duratti dubbate,taatullee akka Oromoon achii dubbifne jedhanitti wannii jedhanii hojjatan tokkoo mitii akkuma fedhan nama hidhuutti jiran.
Bulchiinsii tana maleellee warra Boorana barsiisuun biyyaa fakkeenna tahe jedhe.
Bulchiinsii Tigraay dhumaatii Wallaggaa Dhiyaa fi naannoo dhibiilleetti sabatti xiyyeeffatu qaama walabaatiin qoratamuu qaba jedha
Bulchiinsii Tiraampi akka waan Tiraampi tana irratti dubbachuuf deemu namii qalbiin caqasu fedha.
Bulchiinsii Tiraampi ammaaf iyyannoo sagantaa DACA kana nama irraa hin fuudhu.
Bulchiinsii Tiraampi ammoo caasaa fayyaa Amerikaan wayyeessuu fi karaa qaraxa Amerikaa diqqeessanii akka namii faaydaa argatu tolchuuf hujiitti jirra malee saatii TV daawwannuu hin qamnu jedha.
Bulchiinsii Tiraampi ammoo sagantaa kana dhaabuuf hajaje.Akka kongireesiin Ameirkaa ijoollee tana biyyaa hin baamne feenaan ji’a 6 seera haaraa baasee faluuu dandha jedha.
Bulchiinsii Tiraampi ka ammaa gaafa duula filannoo sun Raashiyaa waliin hojjate dhugaa dhossee moo hin dhossine qorachuutti jiran.
Bulchiinsii Tiraampi magaalota US baqatoota 'seera malee' Amerikaa dhufanii dahoo kennan irraa bajata ciruuf doorsisatti jira
Bulchiinsii Tiraampi qophii kalee galgala jeettii fi makiinaa waranaaa itti yaaman sunitti horii bahe hi dubbanne taatullee doolara miliyoona hedduu tahuu hin ooltu jedhan.
Bulchiinsii Tiraampi waan Suudan galmee biyyoota nagaa dhowwanii keessaa baasan irralleeti waan gargaarsa maallqa Amerikaan nama hujii dhabee biyya isii keessati kennituuf waan gara garaa iratti dubbatan.
Bulchiinsii Traamp akka jedhutti barumsii Amerikaa keessaa guutuummaatti gama marsariitiin itti fufa taanaan barattonni addunyaa Amerikaa seenuuf Vizaa Hin argatan.
Bulchiinsii Traamp dhibbaa guddaa gochuuf duulli gaggeesse kufaatiin isa mudachuu isaa prezidaantiin Iraan Hassan Rohanii ibsanii jiru.
Bulchiinsii Traamp gabaasa Kongreesaa irratti hundaa’ee battalumatti Raashiyaa irra uggura kaa’uu dhisuuf murtii dabarsee sirrii jedhee falmaa jira.
Bulchiinsii Traamp haala Maaynamaar keessatti dhaqqabeef gargaarsa guddaa akkasii yeroo kennu ka duraa yoo ta’u nyaata, bishaanii, meeshaalee baka dahannaa kan yeroo hatattamaa ijaaruuf oolan akkasumas gargaarsa kanneen biroo akka qabu ibsamee jira.
Bulchiinsii Traamp kutaa sana to’achuu barbaada jechuun Rohaniin himatan.
Bulchiinsii Traamp maqaa biyyoota torba tarree ugguura imalaa keessa seensisuuf karoorfachuu isaa dhaabata oduu polotikoo gabaasee jira.
Bulchiinsii Traamp murtii abbaa seeraa kana irratti ol-iyyannaa dhiyeeffachuuf jira. Abukaatoon Mc Gahn akka jedhanti waamicha mana maree fudhatee ni dhiyaata.
Bulchiinsii Traamp yeroo jalqabaa sana weerara vaayrasii koronaa ija tuffiin ilaaluutu haala jiru daran hammeesse jedhu qeeqxonni.
Bulchiinsii USAGM waan gaazexeessitotii himatan akka bulchiinsii VOA deebi kennuuf gaafate.
Bulchiinsii yeroo ce’uumsaa kan Tigraay akka Tilmaamuutti uummata Tigraay Miliyoona 6 ta’u keessaa Miliyoonni 4.5 gargaarsa dhala namaa barbaadu.Tokkummaan Mootummootaa waggaa kana keessa Tigraay fi guutummaa Itiyoophiyaa keessaa kan jiran uummata Miliyoona 16f gargaaruuf
Bulchiinsii yeroo kan Daanshaa akka jedhutti magaala keessa akka buufatan gochuun gargaarsa akka argatan gochuuf meeqa akka ta'an barree fannoo dimaa beeksiifna jedha.
Bulchiinsii yeroo Tigraayiif hundeeffamee fi aangawoonni Itiyoophiyaa fi kanneen biroon waraanni Ertraa Tigraay seenuu isaa ni dubbatu.Ertraan garuu haltee jirti.
Bulchiinsii Yunaaytid Isteetes dhorkaa Vizaa iamalaa kan ilaaleen murtiin dabarsee hariiroo biyyoota lameen gidduu yeroo dheeraaf ture akkaan kan miidhu ta’u dubbi himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii ibsanii jiru.
Bulchiinsi Jubaalaand Mootummaan jiddu galeessaa Somaaliyaa humna raayyaa ittisa Somaaliyaa naannoo Gedoo buufate akka baasu gaafatus bulchiinsi Faarmmajoo garuu gaaffii kana kuffiseera.
Bulchiinsilleen diqqaatullee boottii jiru baaddiyaatti ergee faluutti jira. Bisaan naanoo sunitti dhiyoo tana bahanilleen yoo silaa afaan nama dhaqqaban woma abdatan.
Bulchiinsilleen waan dandadahuun ummata gargaaruutti jiraa jedha.
Bulchiinsi Magaalaa Adaamaa Har’a Jiraattota Sabaan Tigiree Tahan Waliin Marii Taasise
Bulchiinsi magaalaa Amboo kanaaf sababaa ta’an kan ittiin jedhe abbootii qabeenyaa to’annaa jala oolchuu isaa jiraataadhumti kun ibsanii namoota kana wabiin gad dhiisisuuf maallaqa guddaa gaafataman jedhan.
Bulchiinsi magaalaa Bishooftus hojjansi Warshichaa kan rakkoo qabuu fi itti himamees sireefachuu ka dide tahuu beeksisee jira.
Bulchiinsi magaalaa Bushooftuu gama isaatiin ayyaanichi nagaan xumuramuu ibsee, daangaan kan itti taasisameef uummatumaaf jecha, jedhee jira.
Bulchiinsi Magaala Adamaa immoo gama isaatiin, sababa dhimmaa nageenya ummata keenyaan wali qabatee marii waliin taasifameen hambifame malee dhibbaa addaatiin akka hafu ka taasisame miti, jedha.
Bulchiinsi magaalaa Dirree Dhawaa gumii waggaa 2ffaa waameen afaan yaa’ii haarawaa fi itti aanaa bulchaa magaalaa haaraa filatee jira.
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee akka lakkoobsa Itoophiyaatti bara 2012 irraa eegalee konkolaataan manaa Koodiin isaanii lakkoobsa lamaa dabaree guyyaatiin akka socho’an qajeelfama baasuu isaa Abbaan taayitaa Geejjibaa ka Federaalaa beeksisee jira.
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee ammaa booda balfa Godinaalee addaa Oromiyaa ka naannawaa Finfinnee irratti hin gatu, jedhaan prezidaantii itti-aanaan naannoo Oromiyaa Obbo Shimallis Abdiisaa.
Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee Awutoobusiilee Dabalataa Ramaduu Beeksise
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee gama isaan deebii kenneen waltajjiin Masqalaa waan hin eeyamamneef sababi isaa maal akka ta’e ibsee jira.
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee Irreecha Hora Finfinnee, ka bakka Doloolloo Buddeenaa jedhamutti geggeessamuuf kaartaa mirkanii kennee jira.
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee Irreecha Hora Finfinnee, ka bakka Doloolloo Buddeenaa jedhamutti geggeessamuuf kaartaa mirkanii kennee jirra.
Bulchiinsi magaalaa Finfinnee lafa qaamolee fi dhaabbatoonni tajajila gara garaatiif misoomsuuf gafatan kennuu isaa torban dabre, marii waame irratti beeksisee jira. Itti aantuu-kantiibaan bulchiinsa magaalaa Finfinnee Aadde Adaanech Abeebee qamoolen misoomaf lafa gafataanii fudhatan kunb akka hatattamaan gara hojiitti seenuu qaban hubachisan.
Bulchiinsi Magaalaa Fininnee Lafa Hektaara 138 Qaamota Gaafataniif Kennuu Beeksise
Bulchiinsi magaalaalee kanaa akkasumas poolisiin illee uummata cina hiriiruu dhaan hiriirawwan kun nagaan xumuramuu isaa mirkaneessanii jiran.
Bulchiinsi magaalaa Mandii garuu nagaan waancaa kana simannee gara magaalaa itti aanuutti dabarsinee jirra jedha. Mormiin ka’e tokko iyyuu hin turre , namni reebames ta’e hidhame hin jiru jechuun waajirri gandaa guutummaatti otoo hin taane hanga tokko qofa gubachuu isaa fi maaltu akka gube qoratamaa jira jedha.
Bulchiinsi magaalaa Minneapolis maatiiwwan Filooyidiif balaa fi dararaa dhaqqabeef gumaa doolaara $27 kennuuf walii gale.
Bulchiinsi magaalaa Roobee dhimma kana ilaalchisuun deebii kenneen, ol’aantummaa seeraa kabajchiisuuf jecha tarkaanfiin kun fudhatame, jedhe. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bulchiinsi magaalaa Sulultaa ammoo seera bahe kabajchiisuuf dirqama tu nu irra jira jedha.
Bulchiinsi Magaala Sulultaa Manneen Keenya Diigufi Jedhu Jiraattonni
Bulchiinsi magaalichaa kanarrattis deebii Kennee jira.
Bulchiinsi magaalichaa komiin dargaggoota kanaa sirriidha, jedhee ji’a kana keessa akka omisha isaanii irraa fudhatuu fi nageenya bakka hojii isaaniis mirkaneessuuf hojjatu dubbatee jira.
Bulchiinsi Mana Hidhaa Qilinxoo Itti Gaafatama Fudhachuu Qaba: Komiishina Mirga Namaa Itiyoophiyaa
Bulchiinsi mootumaa naannoo Beenishaangul Gumuz rakkoon jedhamu kun bakka tokko tokkotti akka mul’atu ibsee, kana furuuf hojiin hojjatamaa jiraa. Haala abdachisaa kanaan, kanneen qehee isaanitti deebi'an jiru – jedha. Muktaa Jamaal tu Adaamaa irraa gabaase. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bulchiinsi mootumaa naannoo Oromiyaa wiixata kaleessaa Guraandhala 4,bara 2019 abbotii qabeenyaaa naannichaa waliin mariin gaggeessee ture. Abbotiin qabeenya oromoo injifanoo gama siyaasaan argame dinagdeen milkeesuf tumsuu akka qaban waamichi dhihaate.
Bulchiinsi Mootummaa Naannoo Oromiyaa gama isaatin paartileen kun rakkoolee nu mudataa jira, jedhan caasaa mootummaa sadarkaa sadarkaan jirutti himatanii akka furmaatni kennamuuf gohuu tu irra ture, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bulchiinsi mootummaa naannoo Oromiyaa namoota kuma 2000 ol kanneen himannaan adda addaa irratti dhiyaatee itti murtaa’ee fi qorannaa jala turan himannaa isaanii addaan kutee akka hiikaman har’a murteessee jira.
Bulchiinsi mootummaa naannoo Oromiyaa tatansa'ina Vaayrasii Koroonaa tohachuuf Wiirtuulee laaboraatorii jahaa fi hospitaalota kudha sagal qopheessuu isaa beeksisee jira.
Bulchiinsi Mootumma Naanno Oromiyaa tatamsa’ina Vaayirasii Koroonaa ittisuuf geejjibaalee qaxxamura biyya fi magaalee keessaa guutummaatti uffuruuf murtesse jira.
Bulchiinsi naanichaa gochaa kana janaraal Asaaminoo Tsigee fi fakkaattonni isaanii qineessuu ifa gochuudhan halkaan kaleessaa bayyeen isaanii to’annaa jala olfamuu beeksise.
Bulchiinsi Naannoo Afaar fi Kan Somaalee Walii Galtee Tolfatan
Bulchiinsi naannoo akka isaan gane illee dubbataniiru. Angawoota Finfinnees haa ta’u ka naannoo Sanaa irraa deebii argachuuf yaaliin ta’e hin milkoofne jedha Meleskachew Amahaa Finfnee irraa.
Bulchiinsi Naannoo Amaaraa Prezidaantii Haaraa Argatee Jira
Bulchiinsi Naannoo Amaaraa Waldaaleen Siivikii Dhimma Filannoo Irratti Hojjetanii Hanqina Bajataa Qabaan Jedha
‘Bulchiinsi Naannoo Beenishangul-Gumuuz Dhiibbaa Nurraan Gaha’ Dhalattoota Oromoo Godina Matakkal
Bulchiinsi Naannoo Beneshaangul Gumuz hojii invastmeentii kan qonnaa fi Ixaana oomishuuf kanneen lafa fudhatan abbotii qabeenyaa 102 irraa ehama isaanii haquu isaa beeksisee jira. Waajira bulchiinsa Bosonaa fi lafaa bulchiinsa naannoo kan ta’an Obbo Isaaq Abdulqaadir akka jedhantti lafti hektaara kuma 62 caalu kanneen kallattiin hojii misomaatti hin seenne harkaa fuudhamee kanneen biroof qodamuuf qophii ta’uu ibsan.
Bulchiinsi Naannoo Hundumtuu Shakkamtoota Yakkaa Seera duratti Dhiyeessuuf Yaalii Guddaa Gochaa Jiru kan jedhan Dr. Abiyyi Ahmad
Bulchiinsi Naannoo Tigraay Itti Gaafatamaa  Paartii Badhaadhinaa Mudaameefi Jira
Bulchiinsi Naannoo Tigraay Labsii Yeroo Hatattamaa Labsee Jira
Bulchiinsi Naanno Sidaamaa HaleellaaTigraay Keessatti Geggeessamuun Uummata Akka Hin Miidhamne Gaafatee
Bulchiinsi nageenna naannoo Oromiyaa, jaarrolee biyyaa,qeerroo fi bulchoota godina Booranaa waliin rakkoo Mooyyalee irratti mariitti jira
Bulchiinsi nyaataa fi Dawaa Ameerikaa wixata kaleessaa akka jedhetti talaaliin kun ijoollee waggaa 12 hanga 15 jiran yoo fudhatan amansiisaa fi bu’a qabeessa jedhee jira. Tallaalichi durumaanuu kanneen umurii 16 fi isaa ol jiraniif eeyama yeroo hatattamaa argatee jira.
Bulchiinsi Obaamaa Roobii borii angawoota naga eegumsaa, qabsaa’ota mirgaa, hayyoota fi hoogganoota mirga namaa White House keessatti walitti fiduu dhaan poolisii fi uummata hawaasaalee hedduu keessa jiraatu gidduutti adda addummaa uumame attamiin walitti fiduun mala danda’amu irratti mari’achuuf jira.
Bulchiinsi Obaamaa uggura maallaqaa Sudan irra jiru hanga tokko kaasuuf ka jiru ta’uu angawaan gameessi US tokko kaleessa beeksisan.
Bulchiinsi oomishaalee eegumsa fayyaa mootummaa har’a akka beeksisetti
Bulchiinsi paartii IHADEG kan hanga ammaatti hiraannaa uummataatiin ala qofaa isaa Itiyoophiyaa bituuf yoo ta’e malee carraan isaa bulchuu fi geggeessuuf akkasumas humni isaa cimaan kan laaffatee fi kana irraan kan ka’es bulchiinsa gaarii fiduu akka dadhabe ofii isaa amanee afaan isaan dhugaa ba’uu irra darbee, rakkoolee hanga ammaatti uumamaniif itti gaafatama waan fudhateef jecha, itti gaafatama fudhate kanas mootummaa tokkummaa biyyoolessaa hundeessuu dhaan carraa gaarii yeroo 4ffaaf dhufe kana akka hin balleessine cimsinee yaadachiisuu dhaan muummichi ministeerichaa ennaa hirbuu seenan haasaa dhageessisan waadaa seenan akka eegan, jechaa fi uummataaf amanamummaa qaban hojii dhaan akka mul’isan MEDREK cimsee yaadachiisa jedha ibsi sun.
Bulchiinsi Pirezidant Traamp 'UN Population Fund' Irraa Baajeta Doolaara Miliyoona 30 Olii Kute
Bulchiinsi Prezdent Joo Baayden sagantaa bara bulchiinsa Prezdent Tramp dhaabatee ture kana jalqaba ji’aa kanatti ka jalqabsiisanii turan yoo tahu, baqattoonni carraa kana eeggataa turan garuu, sagantaan kun dhaabbachuun jiruusaanii akka gaaga’e ammas abdii homaa waan qabatamaa akka hin dhageenye dubbatu.
Bulchiinsi Prezidaant Baayiden Dhimma Mirga Namaa Irratti Ka Fuuleffatu Ta’uu
Bulchiinsi Prezidaant Doonaald Traamp waraana waggoota 16f ture kan Afgaanistaaniif tarsiimoo haaraa qopheessaa kan jiru ta’uu ministriin ittisaa James mattis beeksisan.
Bulchiinsi prezidaant Doonald Tramp Sudaaniin toora biyyoota shorkeessummaa keessummeessan keessaa haquu isaa embasiin Yunaayitid Isteetis kan Kaartuum keessaa har’a beeksisee jira. Tarkaanfiin kunis biyyattiin Afriikaa kun dinagdee ishee miidhame dandammachiisuu akkasumas moggaatti qoodamuun isee xumuraan ga’uuf gargaara.
Bulchiinsi prezidaantiin US Doonaald Traamp immigration ilaalchisee trkaanfii cimaa kan fudhatan ta’uu beeksise.
Bulchiinsi Prezidaant Traamp Ertiraa Dabalatee Biyyoota Ja’a Irra Uggura Immigireeshinii Kaa’uu Isaa Beeksise
Bulchiinsi prezidaantummaa Kabilaa silaa ka xumuramuu male bara 2016 tahe iyyuu, sababaa hookkara biyyattii keessaaf, filannoon sun si’a lama dabarsame.
Bulchiinsi prezidant Traamp, Jaarmayaan waa’ee heddummina uummtaa, ka Tokkummaa Mootummootaa ulfa-baasuu fi maseensuu dirqamaan raaw’atamu deggera – jechuudhaan, maallaqa kennuuf irraa kutuu isaa beeksisee jira.
Bulchiinsi Sagalee Ameerikaa (VOA) waa’ee hiriirichaa fi waa’ee himannaa itti dhihaatee irratti har’a ka deebii kenne yoo tahu, hoggansi Sagalee Amerikaa ganama har’aa xalayaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaa Kutaa Gaanfa Afrikaa oduu sirrii hin taane tamsaasudhaan himatu isa qaqqabeera.
Bulchiinsi Sidaamaa Shakkamtonni Gocha Shoroorkaa Geeggeessuf Yaalan To'ataman Jedha
Bulchiinsi Traam akkaan kan irratti fuuleffate sababaa vaayiresii Kanaan cufamee kan jiru dinagdeen Ameerikaa yoom deebisee banama isa jedhu irratti. Lammiiwwan Aimeerikaa miliyoona 16 ol ta’an deggersa hoji dhabulummaaf iyyatanii jiru.
Bulchiinsi Traamp Afriikaa ilaalchisee tarsiimoo haaraa ifa godhee jira. Dursi kan kennamuuf garuu dantaa Ameerikaaf jedhan.
Bulchiinsi Traamp ajaja mana murtii gad aanaan uggurame kan ajaji sadarkaa ol aanaa isaan dabarsan ka sirnaa ta’uu isaa manni murtii muummichi akka xiinxalu kan gaafate kaleessa galgala ture.
Bulchiinsi Traamp Bajata Bara Dhufuu Hanqisee Jira
Bulchiinsi Traamp haga ammatti ragaa filannoon hatamuu agarsiisu dhiheessuu baatus, iyyata isaa gama seeran gaafachuuf yeroo inuma qaba.
Bulchiinsi Traamp immoo Friedman-n akka ambaasaaddoraatti gamasii qabaachuun hariiroo US fi Isra’eliif akka fakkeenyaatti fudhatama jedhee jira.
Bulchiinsi Traamp Kan Hojii Qabu Miti Kan Jedhe Nu Miti Jedhu Angawoonni Ameerikaa
Bulchiinsi Traamp lammiiwwan Ameerikaa gara Chaayinaatti akka hin imalle akeekkachiisee jira. Ministriin dantaa alaa illee ibsa imala dhorku kan sadarkaa 4ffaa baasee jira.
Bulchiinsi Traamp Lola Afgaanistaan Ilaalchisuun Tarsiimoo Haaraa Qopheessaan Jira Jedha
Bulchiinsi Traamp odolli Kooriyaa nuklelra irraa guutummaan akka qullaa’u barbaada. Kun taanaan Pyongyang immoo uggura sadarkaa addunyaa irraa walaba ta’uu barbaada jedhamee amanama.
Bulchiinsi Traamp sibiilaa fi aluminiyemii gamtaa Awrooppaa, Canadaa fi Mexico irraa galu irra taarifa kan kaa’au ta’uu beeksise.
Bulchiinsi Tramp lakkoobsa baqattoota Yunaayitid Isteetisiin seenanii waggaa bajataa bara 2021tti gara 15,000tti gad cabsuu kunis har’a Onkoloolessa tokko akka jalqabu kan fedhan ta’uu beeksisee jira. Lakkoobsi kun erga prezidaant Doonaald Tramp bara 2017 keessa aangootti dhufanii as waggaa waggaatti kan gad cabaa jiru bakka bu’a.
Bulchiinsi Waayit Haawus akka prezidaantichi hatattamaan vaayirasicha irraa dandamatan agarsiisuuf ka carraaqqii gochaa jiru taheyyuu, gareen duula filannoo prezidaantichaa immoo dhukkubichaan qabamuu isaanii akka bu’aa duulicha keessatti sagalee-kennitoota hawatuutti itti fayyadamuuf hojjetaa jiran.
Bulchiinsi Waraanaa Maaynamaar Mormitoonni Hedduun Erga Ajjeefamanii Booda Yaanguun Waraanaan Akka Bultu Labse
Bulchiinsi waraana biyyattii mormitoota deggertoota dimokraasii guutummaa Maaynamaar keessaa ripxe loltoota gosootaa anneen hiriirtota mormii cina dhaabatanitti duuluun yeroo dhiyoo itti fufee jira. Waraanni biyyattii, haleellaa buufata waraanaa fi poolisii irratti geggeessame ijaa ba’uuf jecha ripxe loltoota gosa Karen kanneen Maaynamaar gama bahaa irratti haleellaa samii irraanii raawwatee jira.
Bulchiinsi waraana yeroo ce’umsaa kan Sudaan deggertoonni mootummaa prezidaantii aangoo irraa darbaman kan Omar al-Bashir tattaaffii mootummaan siviliin hoogganamu akka hundeeffamuuf godhamu danqan jechuun qeeqee jira.
Bulchiinsi yeroo akka hundaa’u kan eeyame mana maree federeeshinii ti. Manni maree federeeshinii eeyama erga kennee booda manni maree bakka bu’otaa seera baasee, gara hojiitti akka seenamu godhee jira jedhan.
Bulchiinsi Yeroo Paartii Badhaadhinaa Ka Naannoo Tigraay Hojii Jalqabuu Beeksise
Bulchiinsi Yunivarsiitichaa hiriirri akka godhamu barataan gaafatame hin jiru jedheera.
Bulchiinsi zoonii Buunoo Beddellee garuu mootummaa naannoo Oromiyaa biraa eeyama fiddan malee naannoo sana daawwachuu hin dandeessan nuun jedhe kan jedhan obbo Adaanee Xilaahuun, uummata keenya gargaaruuf eeyama nu hin barbaachisu ture jedhan.
Bulchiinsoota naannooee Affaar fi Somaalee giddutti guyyaa lamaaf walitti bu'iinsii gaggeeffamaa ture Wiixata kaleessa dhaabachuu isaa waajiroonni komunikeshinii gam lameenii ibsanii jiru.
Bulchiisaawwan magaalaa hangi tokko uggura sochii haaraa waan kaa’aniif jecha abboonni qabeenya daldalaawwanii hojjettoota isaanii deebisanii hojii akka dhaaban gochuuf dirqamaniiru.
Bulchiisa naannoo Amaaraa, Godinaa Shawaa Kaabaa keessatti kanneen argaman magaalaalee adda addaa keessatti haleellaalee raaw’ataman irraa kan ka’e, namoonni manaa fi qehee ofii irraa buqqa’an kuma dhibba lamaa fi shantama ka caalan tahuu, Waajirri Ittisa Balaa fi Waabii Nyaataa godinichaa dubbatee jira. Haleellaaleen raaw’ataman meeshaalee guguddaan ka deggeraman, jechuun jiraattonni baqatanii fi Mootummaan naannoo Amaaraa ibsanii jiran.
Bulchiisa naannoo Amaaraa keessatti baatiilee sadeen dabran keessatti namoonni kuma dhibba tokkoo ol tahan dhibee busaatiin qabamuu Instiitiyuutiin Fayyaa Hawaasa naannoo beeksisee jira.
Bulchiisa naannoo Amaaraa keessatti ol’aantummaa seeraa kabajchiisuuf, nageenyi abboota-murtii tikfamuu akka qabu, manni-murtii walii-galaa naannichaa gaafatee jira.
Bulchiisa naannoo Benishaangul Gumuz, aanaa Gubaa keessatti Roobii dabre jehuun Adoolessa 27, bara 2020, gurmuun hidhatan dhalatoota Amaaraa irratti haleellaa raaw’ataniin lubbuun namoota 14 du’uunii fi ka biroon 6 madaa’uu, Daarekatarri Biiroo Dhimmoota Koomunikeehsinii Mootummaa naannoo Amaaraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Bulchiisa naannoo Benishaangul Gumuz, Godinaa Matakkal, aanaalee Dibaaxii fi Bulan keessatti riphxee loltoota Waraana Bilisummaa Oromoo deggertu sababaa jedhuun namoota digdamaa ol qabamanii hidhaman, jechuun maatiileen namoota hidhamanii fi abukaatoon isaanii VOAtti himan.
Bulchiisa naannoo Kibbaa, aanaa addaa Kontaa keessatti lafti cituu irraa kan ka’e namoonni 23 du’uu isaanii bulchiisi aanichaa beeksisee jira.
Bulchiisa Naannoo Kibbaa aanaa Amaaroo keessatti loltoonni Adda Bilisummaa Oromootiin qonnaan-bultoonni lama ajjeesanii tokko immoo madeessan jedhu jiraattonni naannoo sanaa.
Bulchiisa naannoo Kiibbaa, godinaa Walaayittaa keessatti sirna mootummaa diiguudhaan, bulchiisa naannoo labsuuf sochiin taasisame, jechuun Koomishiniin Poolisii Federaalaa beeksisee jira.
Bulchiisa naannoo Oromiyaatti, itti-gaafatamaan Sab-quunnamtii Paartii Badhaadhinaa – Obbo Taayyee Danda’aa, riphxee-loltoota Oromiyaa gama Lixaa jiran irratti tarkaanfiin fudhatamaa jira, jedhu. “Riphxee-loltoota wajjiin mariin geggeessamu hin jiru,” jedhu – Obbo Taayyeen. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Bulchiisa naannoo sana keessatti ka dubartoota irratti raaw’atame jedhame “miidhaa saala irratti” hundaa’e keessaa qooda qabu kanneen jedhaman miseensota poolisii fi raayyaa ittisaa 60 tahan irratti tarkaanfiin fudhatamuunis ibsamee jira.
Bulchiisa naannoo sanatti, daarektara dhaabbata Horsiisee bultootaa fi beeladaa – Obbo Guleed Awwalees, kanuma mikaneessuudhaan, magaalaan jijjigaa amma tasgabbaawuu ishee himanii jiran.
Bulchiisa naannoo Somaalee, magaalaa Jijjijjigaa fi Bulchiisa naannoo Oromiyaa, Harargee Lixaa keessatti, hiriirawwan paartii Badhaadhinaa deggeranii fi duulawwan naannoo qulqulleessuu geggeessamuu isaa, gabaasaan VOA – Addis Chekkol, Dirre-dhawaa irraa gabaasee jira.
Bulchiisa naannoo Tigiraay, magaalaa Aksumitti akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Sadaasa 19, bara 2013 waraansa gegeessame irratti, “kanneen waraansichatti hirmaatan, garuu uffata danbii loltuu hin uffatiin 93 du’aniiru,” jechun Abbaan-alangaa Itiyoophiyaa ibsee jira.
Bulchiisa Naannoo Tigraay Magaalaalee Tokko Tokko Keessatti Hiriirri Mormii Gaggeeffamaa Jira
Bulchiisa naannoo Uummatoota Kibbaa, godinaa Konsoo fi naannawa sanatti hookkarri baatiileef geggeessamee ture gab jedhee, nageenyi irra wayyaawaan bu’uu isaa jiraattonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Bulchiisa wagga tokkoo, ka Mummicha Ministaraa Dr. Abiyyi Ahmad ilaalchisee namoonni maal jedhu?
Bulchiisi Finfinnee Qonnaan Bultoota Lafa Isaanii Irraa Kaafamanii fi Namoota Kaaniif Furtuu, Kaartaa fi Waraqaa Ragaa Manaa Kennuu Jalqabe
Bulchiisi gaarii, kabajamuun mirga dhala-namaa, walitti-bu’insii fi muddamni otuu xumura hin argatiin nagaa fi sabatiinsi argamuu akka hin dandeenye illee hubachiisanii jiran.
Bulchiisi Magaalaa Dirree Dawaa Bulchaa Magaalaa Haarawaa Filate
Bulchiisi naannoo Dirre Dhawaa, baala sammuu darreessu, kan ‘Kaanaabis’ jedhamu naannoo sanatti biqilchuu fi gurguruun akka rokkoo uumaa jiru dubbata.
Bulchiisi naannoo Tigiraay, qaamoolee karaa nagaa qabsoo geggeessan maraaf akka deggersa godhu beeksisee jira. Magaalaa Maqalee keessatti, Waraana Bilisummaa Oromoof sirna simannaa geggeessame irratti kana beeksise – mootummaan naannoo Tigiraay. Kaleessa karaa Zaalaambassaatiin ka gara Itiyoophiyaa seenan – loltoonni Waraana Bilisummaa Oromoo, Addigiraat, Wuquroo fi Maqaleetti simannaan godhameefii jira. Hoogganni Adda Bilisummaa Oromoo, dhiheenya kana magaalaa Finfinnee keessatti ibsa gaazzexeessotaaf kenneen, loltoonni WBO kuma tokkoo fi dhibba sadi’ii haga kuma tokkoo fi dhibba shanii ta’an, Ertiraa irraa karaa bulchiinsa naannoo Tigiraay akkka Itiyoophiyaa seenuuf jiran dubbbatee ture. Simannaa hooggansa Adda Bilisummaa Oromoo har’a magaalaa Finfinneetti geggeessame irrattis, Waraanni Bilisummaa Oromoo dhibba irraa harka sagaltama tahu duraanuu kan Itiyoophiyaa keessa jiru tahuu dubbatamee, kanneen hafan hagi xiqqoon Ertiraa irraa seenuun isaanii beeksisamee ture.
Bulchiisini Joo Bayidan akka gargaarsaa talaaliichaa dafee taasisuu dhiibaan irratti godhamaa jira.
Bulchiisi Traamp Gargaarsi Biyyootii Alaaf Akka Kennamu Walii Gale
Bulchiisonni magaalaalee Finfinnee fi Dirre-dhawaa seeraa fi seenaadhaan, akkasumas, lafti isaanii qabeenyaa uummata Oromoo fi qaama Oromiyaa waan tahaniif, dhimmi magaalaalee lameenii hatattamaan Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaatti dhihaatee murtii akka argatu, Addi Bilisummaa Oromoo torban dabre ibsa baaseen gaafatee jira.
Bulchiisota naannoo Tigiraay fi Benishaangul Gumuz keessatti haleellaa raaw’atameen lammiilee miidhamaniif bakkawwan gargaarsi barbaachisu ka dhaqqabaa jiru tahuu Ministarri Nagaa Mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Bulchiituun godina Karolaayinaa Kibbaa (South Carolina) Nikki Haley hasaaha Obaamatiif deebii gama Ripubilikaaniin deebii kenniteeratti;
Bulchinsaa fi seerii Raashiyaan biyyaan bulchitu jalaa haga gubbaatti mirga namaa dhiibaa,seera mana murtii malee nama hiisisaa, akkii biyyitii tun namaan bulchuutti jirtu nama yaaddessitu jedha Koomishiinii kun.
Bulchinsaa magaalaa Finfinnee kutaa magaalaa Gulaalleetti kan argamu - Manni Barnoota Janaraal Taaddasaa Birruu, kan afaan Oromoon leenjise da'immaan 669 xumura turban dabree irra eebbisiise.
Bulchinsaa Magaalaa Finfinneetti manneen barnoota Onkoloolessa 30 bara 2013 jalqabsiisuuf sagantaan bahee ture yeroo hin murtoofneef dabarfamuu isaa biiroon barnoota Finfinnee beeeksisee jira.Gama biraatiinis barattooonni bara kana eebbifaman gara mooraalee Yuunivarstii ittii barachaa turanitti akka deebi'anii barnoota jalqabaniif waamichi godhameefii ture yeroof akka dhaabbatu Ministarri Saayinsii fi Dhaabbiilee Barnoota Ol’aanoo hubachiisee jira.
Bulchinsa magaalaa Finfinnee Dargaggoota 250,000 Hojii Kennuuf Karoorfate
BulchinsA magaalaa : Seera Kabajsisuuf Dirqamatu Nu irra Jira
Bulchinsa Naannoo Oromiyaa, magaalaa Adaamaa, kutaa magaala Booleetti walitti bu'insa uumameen namooni lama madaa’uun himamee jira.
Bulchinsii Aanaa Meetaa Robii namootnni hidhamaan Jiraan matii ijollee miseensa ABO shaneetti jechuun ibsera.
Bulchinsii Jiru Ittuma Fufa Jedhu Prezidaantiin Gaambiyaa Yaahyaa Jamee
Bulchinsi Magaalaa Finffinee sakatta'insaa fi ooditii lafaa fi qabeenya garagaraa irratti taasisaa jiruun, Gamoolee gurguddoo dabalatee kaneen abbaa itti galmaahan hin qabne hedduu sakatta'insaan arganne jirra jedha.
Bulchinsi magaalaa Finfinnees hawaasa Musilimaaf ergaa gama isaa dabarsee jira. Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Bulchinsi Tramp baatii Bitootessaa keessa daangaa Meeksiikoo fi Kanada imala barbaachisaa ta’e irraan kan hafe cufee jira. Itti dabaluu dhanias namoonni biyya alaa kanneen guyyoota 14f Chaayinaa, Iran ykn Awrooppaa keessa turan Ameerikaa akka hin seenne ugguree jira.
Bulchitoonni kutaalee Yunaaytid Istees martii funyaanii fi afaan aguuguun dirqama akka ta'e beeksisuu qabu kan jedhan Baaydin yaadii hayyootaan dhiyaatan uummata kuma 40 caalaa du'a irraa oolchuu danda'aa jedhan.
Bulchitoonni naannolee lamaanii fi miseensonni naga eegumsaa walitti bu’iinsa daangaa naannoo sana jiru ilaalchisuun xumura turban darbee marii geggeessanii jiran. Namoonni VOAf dhiyeenya akka ibsanitti walitti bu’iinsi daangaa lamaan irraa haala yaaddessaa irra ga’eera jedhan.
Bulchitoonni naannoo ennaa haleellaan sun raawwatetti konkolaataa dhaan maatii isaani qabatanii gara aanolii hollaa jiranitti bqatan, magaalaan Mi’oo uummanni waan keessaa baqataa jiruuf jecha ona taateetti jedhu jiraataan kun.
Bulchitoonni naannoo ilaalcha siyaasaa qofaa utuu hin taane midhaan gargaarsaa xiqqoo dhufu namoota akkuma beekanitti, firummaan raabsanii waan fixaniif kanneen biroo hankaaka jedhan obbo Waasihuun.
Bulchitoonni sadarkaa ol aanoo ADWAUI fi BIADEN duraanii lameen to’annaa jala kan oolan yakka qabeenyaa mancaasuu kan Xiret Korporet shakkamanii ta’uun beekamee jira.
Bulchitootni aanaalee Gullisoo fi Beegii komii
Bulchitootni Aanolee ka Bosonni Jibaat gara caalu keessatti argama jedhama – jedhamuu ka Jibaatiifi Liiban Jaawwii ammoo, Humnootni naga-eegumsaa ka’umsa ibidda sanaaf sababaa tahuu malan, ka jiraattonni jedhan ni haalan. Hawaasa waliin tahuun ibiddicha dhaamsuuf akka tattaafataa jiranis dubbatanii jiran.
Bulchituun magaala Waashigtan Muriyal Bawsar akka jedhanti magaalattiin ugguura laaffisuu kan sadarkaa lammaffaa seenuuf jirti.
Bulchoonni Addunyaa Karaa Niwkileerii Waraanaa Xinneessaniin Faluuf Amerikaatti Walgahan
Bulchoota ADWUI ta durii Ijoollee Qeerroo Ejjettoo Siudaamaa,ijoollee kahimaa Affaar faatilleen keessa jira.
Bulchootaa fi deeggartootii paartii Demokiraati guyyaa 4n sunitti waan Amerikaan amma keessa jirtu dhukkuba nama isi kuma 174 caala irra fixe kana jireenna biyya tanaa ka namii miliyoona 30 caalu huji itti dhabee fi waan hedduu mari’atan.
Bulchootaa fi hojjattootii Hollywood hedduun garuma naasootiin warrra kana gargaaruutit jiran.
Bulchootaa fi jaarrolee fi abbootiin amanatii hardha yuniversitii Waldiyaa dhufanilleen akka ijoolleen barattu fedhan. Ijoolleen ammoo lafa nagaa hin qamne keessa hin barannu jedhan.
Bulchoota Afrikaa galmee Panama Papers keessatti argan:
Bulchoota Afrikaa ta kora kanatti yaaman keessaa tokko muummee minsitera Itoophioyaa,obboo Hayilee Maariyam Dessaalenyiti.
“Bulchoota Afrikaa waliin kora kana dhufa.Qoodii Itoophiyaan addunyaa keessatti guuddachaa deemuutti jriaachuu isaa agarsiisa.Nagaa keenna, misooma keenna, guddina biyyitii teenna keessa jirtu jabeeffanee jireenna wayyeeffannee biyya teenna biyya wayyaa qabdu tolfannee haga qoodii isiin addunyaa keessa qabdu jabaatu tolchinee waltajjii biyyoota guddatan jedhan keessa jiran keessa jriaachuu qofaa mitii fulaa isiin geette jedhanillee gahuu dandeennuu nu agarsiifti.”
Bulchoota Amerikaa keessaa tokkoo xuyyuurii kun Raashiyaa gaada deemu, (DRONE)jedhan.
Bulchootaa mootummaa Federaalaa Itoophiyaa hujii irraa bu’uuf gaafatan obboo Bereket Simoonii fi obboo Abbaa-Duulaa Gammadaa.Qarshiin Itoophiyaa kasaartee humna dhabdullee tanaaf jettee gatiin gaazii hin dabaltuu.
Bulchoota Baankii Biyya Alaatti Horii Dhoffatan Irratti Beekan Keessaa Tokko,Muummeen Ministera Iceland Yahujii Irraa Bu’e
Bulchoota biyya nagaa dhowwanii wanjala hojjachuun shakkan jedhanii shakkan 129 keessaa 117 qaaqqaban.
Bulchoota Federeshiinii Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa (FIFA) ka ammaatii fi ka durii keessaa nama torba gumboo doolara miliyoona 150 fudhtani jedhanii himachuutti jiran.
Bulchoota FIFA balleessaa 14 himachaa turan
Bulchoota FIFA yoo akka Raashiyaan dorgommi waancaa kubbaa miilaa bara 2018 fi Qataar dorgommii waancaa kubbaa miilaa bara 2022 qopheessitu tolchnaillee gumbo nyaatan jedhanii himachuutit jiran.
“Bulchoota Iraan fi ummatii isii jireenna egree dansaa qabaattan feena.Biyya dhibiillee waliin akka nagaan jiraattan gammachuun jiraattan feena.US warra nagaa fedhu cufaa waliin hojjachuu feeti,”jedhe Tiraampi.
Bulchoota kubbaa miilaa Barseloonaa guddoo itti dallanee guddoo na nyalchiifte taatullee kilabii tanaan wal hadhuu hin fedhuu tanaafuu jaruma taphata jedhee nama hedduu fure.
Bulchoota lamaaniin kan hoogganamu mariin magaalaa Desee keessatti geggeessamee ture du’uu namoota badii hin qabaannee fi qaamaa hir’achuu, saamicha beeladaalee fi qabeenyaan manca’uuf walitti bu’iinsa sababaa ta’eef furmaata waariinsa qabu akka argamu irratti kan fuuleffate ture.
Bulchoota mootummaatti bajetii mootummaan hujiin hojjatu irratti wal dhabee haga sun fala argattutti biiroleen cufaa oolte.
Bulchoota Raashiyaallee waliin akka Hilarii Kilinton ta Doonaldi Tiraampi waliin ganna dabre filannoo irratti dorgomtellee moo’achiisuuf isatti bulchota Raashiyaatiin wal mari’ate jedhan.
Bulchoota seera hin qamne tana namatti dhiisuu hin mallee, jetti daarekteri Amnesty International Damee Afrikaa gama Bahaa fi Haroolee Gugurdoo,Joan Nyanuyki.
Bulchoota siyaasaa Oromoo Jawaar Mohaammad,Beqqelee Garbaa,Hamzaa Booranaa,Abdii Raggaa fi mana hidhaa hamaa keesa jiran jedha.
Bulchoota Waldaa Afrikaatii fi ta addunyaalleen rakkoo Burundii falumatti jiran.
Bulchoota yuniversitii Dasee keessaa akka daarekterii barattootaa doktor Ayyaalewu Hassan jedhetti akka lubbuun barataa kanaa hin baane waan hedduu hojjatan.
Bulchootii aanaalee bokkeen lafaa ciree lolaan lafatti baafatee “dandeettan baqadhaa,dadhabdan ammoo fiixeetti manaatti yaa’aa wayaa hargufaa akka achii isan guuran iyyadhaa,’ jechuutti jiran.
Bulchootii abbootii irree mirga pireessii irratti Amerikaa silaa akka fkn dansaatti laalan amma ammoo ohoo eeyee eegii Amerikaanuu akkas tolchite nulleen tolchuu dandeenna jechuu dandahan.Hidhuu,waan feenu tolchuu tanaafuu namii nu gaafatu hin jiruu.
Bulchootii Addunuyaa ‘Maadibaa’Hariyaa Taaddesee Birruu Ka durii,Mandellaa Faarsumatti Jiran
Bulchootii addunyaa gannuam gannaan koraaf Amerikaa New York dhufan.Kori kun 73essoo torbaaniin duratti jalqaban.
Bulchootii addunyaa hujii Kooriyaan Kaabaa bombiin hojjatte tanatti gammadanii marroo hedduu adaban.Kooriyaan Kaabaa bara 1950 keessa hujii qorannoo nukileeraa jalqabde.Bara 1959 keessa ammoo hujii nukilerii jalqbde.
Bulchootii Addunyaa Jijjiirama Qilleensaa Irratti Mari’achuuf New York,Amerikaa Jiran
Bulchootii Addunyaa Koraaf Amerikaa,New York Dhufan Kaan Hardhallee Irruma Oolanii Mataa-Marii Akka Akkaa Irratti Mariitti Jiran
Bulchootii Addunyaa Kora Waltajjii Dinagdee Addunyaatiif Siwizerlandi, Davos jiranii pirez. Tiraampillee kalee achi dabre
Bulchootii addunyaan gannuma gannaan qilleensii jijjiiramaa deemaa maan goona jedhanii mariii taahan.
Bulchootii Addunyaa Qilleensa Jijjiiramaa Deemu irratti Mari’achuuf Doha, Qataaritti Dabran
Bulchootii Afrikaa kora waldaa isaaniitiif Finfinnee jiranii waan nama Afrikaa miliyoona 17 baqachiisellee irratti mari'atan
Bulchootii Afrikaa Pirezi., Kuubaa ka duri nama galataa jedhaniin namii Itoophiyaa durii achitti baratelleen guddoo faarsa
Bulchootii akka pirezidaanti Tiraampi faatii lubbuu warra gaafas dhumatee ulfeessuuf Biriteyin haga Faransaay irra maran.
Bulchootii amantii kiristaanaa addunyaa Suudan Kibbaa rakkkoo garba keessatti nama fixxuuf jedhanii siyaasaa ufi falachuu qabu jedhan
Bulchootii Amerikaa akka mootummaan isaanii gargaarsa Itoophiyaa kennulleen irra deebihee jabeessee ilaalu gaafatan.
Bulchootii Amerikaa dargaggoo tana waan hedduu jedhaniin jajjabeessan.
Bulchootii Amerikaalleen baruma baraan waan rakkoo biyya tana lamaanii faluuf karaa maran.
Bulchootii Amerikaa yoo rakkoo akkanaa irratti mri’atan gara Capitol Hill mana galma walgahii Amerikaa dhaqan.
Bulchootii Biiroo Federaala Qorannoo Amerikaa(FBI) rakkoolee Amerikaan keessa jirtu irratti kongireesiif ibsa kennan
Bulchootii Biriitish hin taaneef malee eegii biyya isaanii tana Waldaa Awurooppaa keessaa baasuuf itti gamaniiya miila dhaabatan.
Bulchootii biyya 193 kora Tokkummaa Mootummootaa (UNGA 72)f Amerikaa,New York jiran
Bulchootii biyya dureeyyii addunyaa torbaan G7 bori Xaliyaanatti kora taa’anii bulchoota Afrikaa haga tokkollee kora kanatti yaaman
Bulchootii biyya sunii akka abbaa balleessaa qabu qorachuutti jiran.Muummeen minsitera isaanii Hassan Diab ammoo “warrii balleessaa qabu waan ufii hin argata,” jedhe.
BulchootiiCAF, dorgommiin tun guyyuma jedhanitti taati, Morookoon yoo qooheessuu dadhabde Sadaasaa 8,2014 irratti deebii kennuu malte. Taatullee guyyaan dhumaa waan qophi tanaa irrati murkii kennan Sadaasaa 11,2014.
Bulchootii dhaaba baqataa gargaaruu UNHCR ammoo akka jedhanii mitii kaambiin tun waan hedduu qabdi jedhan.VOA-n qorattee rakkoon hedduun jiraachuu hubatte.
Bulchootii G7 kun yoo kora akkanaa kana taa'an Eezhiyaa, Afrikaa fi ardii gara garaa keessaa bulchoota gara garaa akka isaan kora kana caqasan yaaman.
Bulchooti IGAD Rakkoo Suudan Kibbaati Fala Barbaaduuf Bori Finfinneetti Kora Taa’an
Bulchootii hagii tokko baqatanii,kaan qabamanii kaan waraanaa walitti jiran. Gadaafii,prezdaantii Liibiyaa ganna 42 bulchitee bu’i jedhanii sobaa fi sobaatalleen dadhaban.Uummatatti na filatee Liibiyaa warra biyya balleessutti hin kennu jedhee dide.
Bulchootii Hawaasa Oromoo MN ammoo tokko taanee waan hedduu waliin hojjachu malle hedduutti jiraa jedhan.
Bulchootii Itoophiyaa karoora master pilaanii kun haqame jedhanillee hiriirii kun waluma jalaan dhufaa hardhallee barattootii Yuniversitii Finfinnee gara balbala embaasii USA,Finfinnee jiru dhaqanii barreeffama:Nuyi warra biyya nagaa dhowwuu miti.Ummata Oromoo fixuu dhaabaa,” jechaa hiriira bahan.
Bulchootii Itoophiyaa kutaa USA fi Candaatti waan guddinna biyyiti keessa jirtuu irratti mari’achiisuuf imaltuu dhufan akka gabaasa arganneetti.
Bulchootii Itoophiyaan dhiyoo tana Eeritiraa fi Jibuutii jidduu maruutti jiran. Muummeen ministera Itoophiyaa,Dr.,Abiy Ahmed imaltuu Chaayinaatii galee Eertiraatti goree pirzidaantii isii Isaayyaas Afewarqii waliin embaasii Eeritraatti banatte eebbisan. Achumaan buufta doonii biyya sunillee dhaqanii laalan.
Bulchootii Keenyaa eegii perzdaanti Obaamaan bulchoota Afrikaa Amerikaatti koraa yaamee asitti hedduutti akka namii Keenyaa dhufee investimentii hojjatee ufillee faaydaa argatu Amerikaa dhufe.
Bulchootii Keenyaa ta akka miseensota mana marii biyya sunii bulchoota godina Marsabeet, Isiyolloo faatillee jara baqataa kana dhaqee laale keessaa tokko.
Bulchootii koree tanaa Rep. Chris Smith fi Rep., Karen Bass warra siyaasaa Itoophiyaa akka dansaa keessa beeku. Dhiphuu fi bal’inna isiillee qubuma qaban. Bulchoota Itoophiyaa ta ammaatii fi ta duriilleen wal haasaa bahan.
“Bulchootii Lebanon caaccaba kana harka 92 akka qoratamuuyyuu hin goone.”
Bulchootii Lebanon dubbii akka abbaan balleessaa qabe qoratamuu male jedhan lafa irra harkisan,akka caaccabii xuyyuuraa dafee qoratamullee itti hin ariifanne.
Bulchootii Lebanon rakkoo tana paayleetii Itoophiyaatti mormatanillee akka jecha Itoophiyaatti dharaa.
Bulchootii Manchester Yunaaytid yoo hedduu Afrikaa irra maranii ijoollee kubbaa miilaatiin jajjaboo tahan filatanii biyya ufii geeffatani taphatti guddifatanii, barnootaa fi waan hedduu qixeessaniif.
Bulchootii Minneapolisii fi St.Adoolessa 16-23,2011 Torbaan Oromoo jedhanii seeraan labsaniif.
​Bulchootii mnagaallan tanaa proclamation, seera eennummaa qophii tanaatiin mirkaneessan baasanii akka ummatii bahee ulfeeffatan labsaniif.
Bulchootii mootummaa ammoo dhiba namii maqaa hin beennetti naannoo Somaaletti nama fixuutti jiraachuu hin fudhanne.
Bulchootii mootummaa ammoo lakkoofsii nama lubbuu dhabee akka malee diqqaa jedhan.
Bulchootii mootummaa gugurdoon akka gabaasa kanaatti qabenna kana cufa ufiin duroomsuuf guurrata.
Bulchootii mootummaa naannoo Amaaraa hiriira kana irratti wa dubbachuuf istaadiyoomii dhaquuf jedhanilleen hiriira itti bahaniif jedhanii achi gahuu dadhaban.
Bulchootii mootummaa naannoo kibbaalleen akka mootummaan federaalaa rakkoo tana dhaabuuf nagaa naannoo eeguuf gaafatan.
Bulchootii mootummaa naannoo Oromiyaa warra lafaa dudubbisuu fi godina Oromiyaa akka akkaa irra maruutti jiran.
Bulchootii naannoo akka namii afaanii fi funnaan hidhatu dhaamuutti jiran.
"Bulchootii naannoo ammoo waraana federalaa hin fedhanii hin barbaadanillee. ""Asi dhufiitii teessan hin barbaadanii hin fedhanillee.”"
Bulchootii paarkii Sinsinaatii ammoo daai’mii sun afaan balaa jiraaf Goriillaa ijjeesan jedhan.Harambeen sanyi Gorillaa lafa gammoojjiiti/Gorillaa akkasii baddaa akka Kaameuun akka CAR,DRC Equatorial Guinea fa keesatti argan.
Bulchootii qaraa akka Kooriyaa Kaabaa nukileera waraana isii diqqeeffattee waan adabaniin irraa dhiisan feeti.Marii tun lammeessoo korii kun hin taane wannii miila itti dhukkubsaniifilleen hin guutamne taatullee kora sadeessoo hin qabanne garg gar galan.
Bulchootii Raashiyaa tun hujii seera qabdu ta silaa mootummaa isaanii fulaa bu’anii hojjachuu malan dhiisanii ‘warra gurraa’ tahan jedhanii biyyaa oofan.
Bulchootii sun asiidiin sun fiduu dandeettu dursanii beekuu dhabuu isaaniitiif himata. Warrii hiriiratti jiru kun akka abbootii siyaasaa huji iraa bu’han qofaa mitii akka jara kanaayyuu fafannisan gaafachuutti jira.
Bulchootii teknooloojii Amerikaa bebeekamoo Tiraampi kalee waajjira isaaNew Yorkkeessatti wal dubbate;Facebook, Amazon, Googleefa.
Bulchootii tun akka nama baqate kana ariitin gargaaran fedhan. “Akkii warrii keessa jiru akka hamaa.Haawwan ijoolleetti jiraa,ta ulfaatti jiraa,ta deettee goda jirtutti jiraa jaarsaatti jiraa,tana irratti laftii roobaa biinniitti jiraa rakkoo guddoo keessa jiran,” jedhan.
Bulchootii tun dhimma Oromiyaatii fi akka biyyitii keessa jirtu irratti wal dubbatan.Keessattu haala Oromiyaa irratti mootummaan Itoophiyaa ummatii Oromoo yaaddoo qaba jedhee amanuunuu akka jecha Maalinowiskiitti waan duratti nama deemsisaati.
Bulchootii tun kora torbaan dhufu Washington taa’aniin waan duraan buufatan dubbatan irraa deebi’anii oduu wal irraa fuudhan.
Bulchootii tun rakkoolee Jiddu-Gala Bahaa, rakkoo baqataa addunyaa, akka ISIS balleessaniin, kemiklaala waranaa Siiriyaan ummata isiitiin fixxee fi waan hedduu irratti wal dubbatan.
Bulchootii USA dargaggoota leenjii YALI Amerikaatti qopheessan dhufaniin waan barattaniin ummata gargaaraa jedhanii nagaa dhaamatan
Bulchootii USA Rakkoon Hiriirtota Oromiyaa Irra Gahaa jiru Isaan 'Yaaddessa', Akka Rakkoon kun Qoratamtu Gaafatan
Bulchootii waldaa kanaa biyya dorgommii addunyaa gugurdoo qopheessan filuuf gumboo doolara miliyoona hedduu irraa nyaachaa bahan jedhanii himatan.
Bulchootii wannii isaanii interneetii cufaniif dhgiaa jirtu dhossuuf akka jecha isaatti.Oduu himaan Koomishiinii Ugaandaa,Paul Bukeenyaa ammoo dharaa fi raga malee abbaa filannoo moohatellee hin labsinee abbaan ammoo huji teenna falmu falmu hin dandahaa jedhe.
Bulchooti mootummaalleen akka gabaasa The Gurdiyaanitti dhiba kana warshaa gugurdaa naannoo Somaalee keessa jirutti biyyaattiin dhufaa jedhanii yoo iitti himan ammoo dubii nama jalaa hin qaban jedha The Guardian.
Bulchooti tun lamaan waan waliin jedhanilee wal bira ejaajjanii gaazexessitotatti hin himne marii tana itti dachaanallee hin jenne.
Bulchooti tun marii ji’a shaniin duratti irratti walii galuu dadhabanii gargar bahanitti deebi’anii wal dubbachuutti jiran.
Bulchotii paartii biyya bulchitu ADWUI-n kora guyyaa 17 taa’aniin rakkoo biyya keessaa hedduuf fala barbaaduuf jedhanii ibsa baasan.
Bulchoti USA Haasaa Biyyolessaa State of The Union Baranaa Irratti Yaadaan Guddoo Wal Dhaban Harka Wal Fuudhu Didan Waraqata Wal Irraa Ciran
Bulciinsa Naannoo Somaalee keessatti rakkoo caamaa hamaa mudateen uummata miidhame gargaaruuf, mootummaan Federaalaa ka biyyoolessaa, akkasumas, qaamonni sadarlaa Addunyaa hojii hedduu akka hojjetaa jiran, Prezidaantiin bulchiisan naannoo sanaa beeksianii jiran.
Bulciinsii Finfinnee amma wadhakkaa lafaatii jalqabee itti aanee aanaa fi ganda cufa keessa yaahee lafa duwwaa laalee warra waadaa gale dhiisee lafuma qofa jaaree ufumaa tataahu irraa guura.
Bulciinsii godina Booranaa,aabba Guyyoo Galgaloo “Jaatanii hedduu qabaachuuf, barnootaan Oromiyaa dhaqqabachuuf ‘hordofilleen duuluma’ jennee karoora ‘misooma sammuu namaa’ baafanneen jaaruutti jirra,” jedha Hoteeliin durii Nageellee Booranaatti jaare ‘Dooloo-Nagellee Booranaa hosteel’jedhan.
Bulichiinsa magaalaa Shaashemanneetti torbaan darbe irraa jalqabee namoonni maqaa miseensummaa paartiilee mormituun hidhamaa jiru, jedhu – maatii fi firoonni isaanii.
“Bultuma waliin bullaa, hormaata na dabri!Bultuma na dabri! Quufa na dabri!” jedhee akka Gadaan Abbaa Gadaa haaraa waan cufaan ta Abbaa Gadaa Baallii kennee caaltu eebbisaaf.
Buna Naanoo Oromiyaatti argamuu gabaa addunyaati han dhiheessu Waldaa Qonaan Bultoota Oromiyaa Buna Oomishaniiti. Itti aanaa dura ta’aan waldaa kana, ObbooDasaalany Jennaa​akka jedhanitti Itoophiyaa keessatti bunni harkii 95 qonaan bultootani han oomishamuu yoo ta'uu, harki 5-7 immoo warra iddoo qonnaa gurguddaa qabaniini.
Buna Qalaan buna, dhadhaa ho’aafi mi’eessituu adda addaan akka hojjatamu dubbatu, magaalaa Naqamteetti haadhi qabeenyaa mana nyaata aadaa Aadde Aagee Mangistuu.
Buna Qalaan nyaata adaa Uummata Oromoo keessumaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaatti beekamu yoo tahu, nyaata yeroo ayyaanaa, cidhaa, moggaasaa daa’immanii, ateetee akkasumas yeroo keessummaan mana namaa dhaqu dhiyaatudha.
Buna Qalaa:  Nyaata Aaadaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa Keessatti Beekamu
Buna Qalaa sababaan jedhameefis, fiixeen bunaa muramuun, dhadhaa fi mi’eessituun akka keessa seenutti waan hojjetamuufi jedhu ogeettiin nyaata aadaa kun.
Bundesligaan Euro miliyooana 50n gurguruu diddee oofuma ooftee miliyoona 60n geetteef.
Bunii ammoo akka obboo Fiqruun jedhutti toonii kuma 230tti oomishame.
Bunni addunyaa irratti beekamaa ta'e Afrikaadhaa dhufe.Biyoonni Afrikaa tokko tokko carraa daldalaa gama kanaan jiruun fayyadamu.Namnii kamiyyuu kan dhama bunaa beeku daldalli Bunaa murtaa'aa akka hintaane hubata.
Bunni kan oomishamu irra hedduun Naannoo Oromiyaa irraa ti. Biiroo qonnaa Oromiyaatti geggeessaan hojii extenshinii naannoo kan oomisha bunaa kan ta’an obbo Dachaasaa dhugaasaa akka ibsanitti lafi bunaan qabame yeroo dhaa yerootti waan dabaleef jedhan.
Bunnoo Beddellee Aanaa Cawwaaqaatti Namoonni Ajjeefamnuu Jiratoonni Dubbataa Jiran
Buqqaatonni aanaa Gadab magaalaa Gadab keessa qubatanii jiran kun komee mootummaa irratti qaban ka dhiheeffatan yoo tahu muummichi-ministaraa Abiyyi gama isaaniin “gargaarsi buqqaatota kannaaf kennamuu male boodatti harkirfachuun sababaa rakkoo nageenyaafi” jedhu.
Buqqaatonni gandootii aanaa Mooyyalee keessaa godaanan ‘Manni Keenya Gubatee Ammas Gargaarsa Dhabnee Rakkoo Keessa Jirra’ jedhan.
Buqqaatonni Gara Benishaangul Gumuzitti Deebifaman Rakkoo Deggersaa Akka Qaban Himatan
Buqqaatonni Godina Baalee Rakkoo Hamaaf Saaxilamnee Jira Jedhan
Buqqaatonni haala qubsumaa amma irra jiraniin rakkoon jabaan akka isaan mudataa jiruu fi wantoonni jireenyaaf barbaachisan hedduun akka isaaniif hin guutiin dubbataa jiru. Qaamni mootumaas hanqinni jedhame dhuguma ka mul’atu tahuu mirkaneesse.
Buqqaatonni hedduun manni irraa gubate kuni erga bakkee buluu jalqabnee torban darbeeraa jedhu.
Buqqaatonni tajaajila gahaa malee ji'oota hedduu darbaaniif mooraa yeroo keessa jiraachuu, keesumattuu lakkoofsa namoota buqa’anii an biyyoota kaanittin walitti madaaludhan lammiiwwan 'Oromoo kuma 700,000 ol qehee fi qabeenya irraa buqananii jiran irraaffatamaniiru,' jechuudhan falmitoonni mirga dhala namaa biyyatti karaa miidiyaa hawaasummaa fi bifa gara garaatiin iyyachaa jiran.
Buqqaatotaaf silaa gargaarsa malu ka dhiyeessu koomishinii Ittisa Balaa Oromiyaati, Obbo Garramoo Oliiqaa Itti Aanaan Hoogganaa Koomishinii Ittisa balaa Naannoo Oromiyaa rakkoo Mooyyaleetti dhalate kana qubaa qabna jedhu.
Buqqaatota kana keessaa irra-jireessi sababaa walitti-bu’insaatiin kanneen handaara daangaa naannoolee tii buqqa’an waan tahaniif, yeroo nageenyi mirkanaa’u gara qehee isaaniitti deebi’u – jedhu. Kanneen Oromiyaa keessaa buqqa’anii gara naannoo Somaalee dhufan garuu, fedhii isaanii irratti hundaa’uudhaan yoo gara Oromiyaatti ka deebi’uu hin feene tahe, dhaabbataadhaan naannoo Somaalee keessa qubachiisuuf akka karoorfatan eeran – Obbo Mohammed Fattah.
Buqqaatota keessaa kanneen kuma hedduun lakkaa’aman amma Mooyyalee naanno hospitaalaa qubatanii jiru; komii buqqaatonni ‘Mootummaan nu hin dhaqqabne jechaa jiran Obbo Baaggajjaaf dhiyeessineerra.
Buqqaatuun kaan ani haasofsiise haadha ijoollee shanii ka taate Nasiiboodha. Isiilleen rakkoo hamaa keessa jiraa jetti.
Buqqqaatonni Naannoo Benishaangul Gumuz, Aanaa Baloo Jagamfooyitti deebi’an gargaarsa midhaan nyaataa argachaa hin jirru, jechuun komatan.Mootummaan meeshaalee qotiisaa fi sanyii facaafamu akka nuuf kennu ka waadaa galee ture tahus hanga yoonaa nuuf hin kennine jechuun VOAtti himan. Gama biraatiin, namootni gara Ganda Angar Shonkoraa jedhamutti deebi’anii turan olaantummaan seeraa waan kabajamaa hin jirreef, deebinee bahuuf dirqamneerra, jedhan.
Buqqqaatonni Naannoo Benishaangul Gumuzitti Deebi'an Gargaarsa Argachaa Hin Jirru jechuun Komatan
Buraayyuu fi Walgahii Bulchiinsi Magaalaa Gaggeesse
Buraayyuutti Meshaaleen Waraanaa Seeraa-alaa To'annaa Jala Oolfaman
Burke akka jedhanitti waggaa haaraa kana kan jalqabnu addunyaa wayyaawaa uumuuf cicha haaraan jalqabuu dhaani.
Burkiinaa Faasoon ammoo takkuma AFCON mootee hin beettu.Bara 1998 keessaa sadarakaa afreesso baate.Bara 2013 ammoo biyyoota afran walti hafan taate malee dheebuu bara hedduu qabdi.
Burkinaa Faasoonlleen ijoollee dorgommii waancaa Afrikaa kana irratti isii fulaa buutee taphattu 23nu ya filattee qixeeffatte.
Burkina Faso: Army says the elite presidential guard behind a recent coup attempt is refusing to be disarmed.
Burkina Faso: Burkina Faso army troops have entered the capital, Ouagadougou, to negotiate the surrender of coup leaders.
Burkina Faso: Coup leaders say they have released the country's ousted president Michel Kafando after holding him for two days.
Burkina Faso: Former Prime Minister Roch Kabore elected president
Burkina Faso garee “A” keessa jirtii Gabon, Cameroon fi Giinii Bisawuun walti marte.
Burkina Faso: People on the streets of Burkina Faso say they are happy the leader of short-lived coup is now in police custody.
Burkina Faso's President Roch Kabore sworn in
Burkina Faso: West African negotiators announce plan to end the crisis after a military coup overthrew the transitional civilian government last week.
(Burundi) Abarundi bazakurikirana amasomo muri Kaminuza z'Amerika
Burundii Keessatti Dhiittaan Mirga Namaa Hammaate: Gareelee Mirga Namaa
Burundiin ammaan duras, ehama hojii kan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa yokaan VOA rarraastee turte.
Burundiin, keessattuu ganna dabree asitti, eegii mootummaan perezidaantii biyya sunii Piiyeer Nukurunziiaa seera malee bara hujii dheereffate huji irraa bu’uu dide asitti rakkoo keessa jirti.
Burundiitti ammoo faaydaa ariifatanii mirga namaa eeguuf qorachuun barbaachisaa taheef dubbatan.
(Burundi) Marcel Mutsindashyaka, Umwe mu Barangije Porogaramu YALI
Burundi: President Pierre Nkurunziza is sworn in for a third term despite a controversial election, weeks of protests and a failed coup.
(Burundi) Progarama YALI ku Burundi yitiriwe Mandela 2015
Buruundii Keessatti Uummanni Har’a Heera Biyyatti irratti Sagalee Kenne
Bushooftuutti Irreechi Hora Harsadee namoota muraasa qofaan akka kabajamu taasisamee oole, Hirmaattoota hedduu irraa miirri mul’ataa tures gabaasaan VOA bakka sanatti argame ibsee jira.
“Butamanii fudhataman. Namoonni ijaan arganii jiru. Kun amala mootummichaa ti. Isaayyaas humnoota tika nagaa gochaa akkanaa raaw’atan ni qaba. kun itti fufinsuma gochaa isaa ti,” jedha.
Butamanii gara Ertraatti geessamanii kan turan obbo Habtaay Gebree attamiin akka butamanii fi booda irras gara biyya isaaniitti akka deeb’ian dubbataniiru.
Buufataalee filannoo biyyattii haga tokko keessatti rakkoon uumamuun gabaasame iyyuu - aangawoonni koomishina filannoo, filannoon sun naga-qabeessaa, walabaa fi kan madaalii eege ta’uu isaa kaleessa dubbatanii turan.
Buufata baabura imaltootaa Brussels irratti haleellaa raawwatamettii hidhata kanneen qaban namoota afur poolisiin har’a to’annaa jala oolchuu isaa angawoonni Belgium beeksisaniiru.
Buufata baabura imltootaa Masrii keessatti balaa hamaa dhaqqabeen namoonni 20 ol yoo du’an kanneen 40 olta’an madaa’uu sabaa himaan biyyattii gabaasee jira.
Buufata Baqataa Dadaab’tti Nama Jaharratti Kooronaan Argameera; Baqattoonni Oromoo Achi Jiraatan Maal Keessa Jiru?
Buufata baqataa keessatti haalli jiru mijachuu baatus, nuti haga dandeenye jireenya keenya eger fooyyeffachuuf barumsarratti xiyyeeffachuu yaalla jedhu ijoolleen baqattoota Oromoo buufata baqataa keessa jiraatan.
‘Buufata Baqataa Keessatti Hojjetanii Ofiin Of Bulchuu’ – Baqattoota Oromoo Dadaab Jiraatan
Buufata Baqataa Keessatti Hojjetanii Ofiin Of Bulchuu’ – Baqattoota Oromoo Dadaab Jiraatan
Buufata Baqataatii gara Kaardif Yuuniversitiitti – Seenaa Dargaggoo Elemoo Jaakoob Seeroo
Buufata Baqattoota Kuulee jedhamutti kan argamu dargaggoo Hakiim Wal barataa yoo tahu waa’ee jiraanya isaa dabarsee fi hawwii isaa fuul-duraa dubbata.
Buufata donii kan handaara magaalaa Moqdishoo cinaa mana nyaataa jiru uuffata bombiin guutamee uffatee seenuuf kan yaale of-wareegaan tokko waardiyyoonni akka hin seenne ittisuuf yeroo yaalanti dhohiinsa bombii kana geesisee.
Buufata eegumsa Fayyaa aanaa Mi’ootti ogeessa yaalaa ka ta’an Daawit Gurmuus kana dhugaa bahu.
Buufata fayyaa Gursum kan magaalaa funyaan biraa keessatti namoota madaa’an kanaaf wal’aansa kan kennan Ogeessa wal’aansa fayyaa akka jedhanitti namoota rukutamanii madaa’an keessa bulchaan araddaa jiraachuu nuuf ibsan.
Buufata godaantotaa Immigreeshinii mootumama Yemeniin bulu Kamsa Wa Arbaa Iin jedhamutti balaan ibiddaa ka’e, xinnaatu lubbuu godaantota saddeetii galaafatee, 170 olimmoo madeessuu Karmeellaa Gudoo; Diirekterri waajjira jaarmayaa Godaantotaa IOM ka Kaaba afrikaa fi baha jiddu galeessaa dubbatanii jiru. Mss Karmeellaan IOM warra balaa kanaan miidhameef gargaarsa yaalaa akka taasisaa jiru himanii warra yaala fudhataa jiru 170 keessaa nami sagaltamni garmalee warra miidhame jechuun dubbatan.
Buufata polisii hangi tokko qiyyaafata jala seenuu fi Onkolooleessa 19 bara 2020 kaasee manneen barnootaa guutuummatti cufamee ibse.Qonsilaan Amerikaas kaleessaa fi hara cufaatti oole.
Buufata poolisii Sabbata keessatti kanneen hidhamanii jiran summii nyaachifamanii qaamni akka laasha’u yookaan akka ajjeefaman korri bittinneessaa wal ga’ii hatattamaa waamamuu waajjira poolisii keessaa oduun miliqee ba’e jiraattota bira ga’ee jira. Hojjettoota buufata poolisii kanaa keessaa wal ga’iin sun geggeessamuuf gabaasa dhiyaate kana nuuf mirkaneessaniiru. Poolisiin garuu deebii nuu kennuuf tole hin jedhin hafe.
Buufata Xiyyaaraa idila addunyaa booleetti argame an jila Eertiraa simatemmoo, Muumicha ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad, ministirrii haajaa alaa biyyitti Dr. Warqinaa Gabayyootii akkasumas atileetoota biyyatti bebbeekkamoo fi artiistota ta’uun beekkameera.
Buufati baqataa Dadaab Keeniyaa Kaaba Bahaa Naayroobiirraa fageenya Kiilo Meetira 475 irratti argama. Buufata baqataa Jaarmayaa mootummootaatti dhaabbata baqataa UNHCR fi mootummaa keeniyaan bulu kana keessa nama kuma dhibba lamaa oltu jiru; isaan keessaa lammileen Oromoo maatii 150 ol tahu jedha gabaasi UNHCR.
Buufatii doonii Bengaazii kun akka warrii lafaa jedhutti amma kahuutti jira.Yizayad Bozrahida, manaajera buufata doonii MAN 1 jedhaniiti.
Buufati raadiyoo sun kutaa Nan-gar-har guutummaa keessatti seeraan ala olola garee kanaa tamsaasuu dhaan kanneen mootummaa keessaa hojjetan doorsisaa turan jedhu ibsi ministricha biraa ba’e.
Buufati xayyaara Siiriyaa maadhee naannoo Ripxe loltootaa kan Damascus keessaatti irratti rookkeettii furguggisan ta’uun tajaajila.
Buufati xiyyaara Juuba jimaataa kaasee cufaa ture harra hojiitti deebi'e
Buufta bisaan itti buusan 79 kan akeessaa 23 mana barnoota amma 4tti hojjachuutti jira.
Buuftaii doonii Bengaazii bara tokko caqalli jedhee simphinrreen keessa hin barrimne kaan amma guyyaatti midhaan toonii kuma 400,000 fulaa 18tti itti buusan. Tanaan ammoo nama 1,4000tti hujii itti argatellee.
Buuhoodlen Itiyoophiyaa waliin akka wal daangeessitu kan ibsan Nur sochii daangaa ce’uun gaggeeffamuun dhukkubii kun dhufe jedhu.
Buuhoodlen Itiyoophiyaa waliin akka wal daangeessitu kan ibsan Nur sochii uummanni daangaa ce’uun gaggeessuun dhukkubii kun dhufe jedhan.
Buulchiisa naannoo Somaalee keessatti nagaan bu’uu isaa ka dubbatan – eeggataa Prezidaantiin bulchiisa naannoo Somaalee Obbo Muusxafee Mohaammed, kan irraa eegamu hundaan mootummaa federaalaa deggeruuf qophii dha, jedhan.
Buuleessa-Billiqqoo fi Gootu faatilleen ardaa rakkoo akkanaa keessa jiran.
Bu'ureesitoota Waldaa Maccaa fi Tuulaama Keessaa Tokko han Ta'an, Obboo Baqqalaa Mokonnon Wasanuu Du'an Boqatan
"Bu'ursaan baandii ""Jazz for Peace"" fi ogeessi muziqaa beekamaa Riik Deleraataa, ""uummanni Oromoo uummata addaa ti,biyya ofii otuu jaallattu cunqursaa irra ga'een biyyaa ba'uuf dirqame"" jedha."
Bu’ursaan jaarmayaa kanaa Daan Weer teessumii waajiira isaanii Chikaagoo ta’u fi namoota saala wal fakkaataa jaalalleewwan walii ta’an tajaajiluuf bara 1990 hundeeffamu ibsan.
Bu’ursaan Wiikii Liiks Irratti Himannaan Gudeeddii Dhiyaate
Bu’ursitootaa fi hoogganoota dhaabichaa, hoogganoota dhaabota siyaasaa kanneen biroo fi ka dhaabota Itiyooophiyaa keessaa ka biroo sagantaa guddaa kana irratti argamnii jiran. Imaammata ABO ilaalchisuun kan haasawa godhan – Hayyu-dureen dhaabichaa – Obbo Daawud Ibsaa, “Tokkummaan Oromoo tokkummaa Itoophiyaattif murteessadha.
Bu’ursituu fi Daayreekteera walii galaa kan dhaaba kanaa Aaddee Xahaay Wadaajoo ibsa kennaniin waggootii kudhan keessatti shamarran 325 gargaaruuf danda’amuu isaa fi kanneen sadarkaa Digiriitti yunivarsitii keessaa eebbifamuuf carrooman akka jiran ibsanii jiru.
Buush fi Baarbaraan erga bultii dhabbatanii oggoota 72. Kunis seenaa pireezdaantoota Ameerikaa keessatti gaa’ila bara dheeraa lakkoofsise ta’ee galmaahera.Sirni awwalchaa Baarbaraa Buush hoom akka ta’ee ammaaf in beekkamne.
“Bu’uuraaleen misoomaa achi keesatti deemaa hin jiran.”
Buu’ureesitoota Waldaa Maccaaf Tuulaama keessaa tokko han ta’an Obboo Baqqalaa Mokonnon Wasanuu dhalatee oggaa 86-tti dilbata torban dabree – Amajjii 24, 2016 bakka jiraachaa turan Biyya Ingilizii, magaala Landdanitti adnunyaa kanaraa du’aan boqatan. Awwaalchi isaanii, har’a bakka dhalata isaanii, Salaaleetti raaw’atame.
Bu'uurii Bakrii Saphaloo' Baqachaa Barachuu' Jedhee Oromoo Gargaaruutti jira
Bu’uurri marii sanaas bulchiinsa ofiin of bulchu labsuu fi alaabaa naannoo fannisuu ykn murtii fi kallattii mootummaan kaa’u eeguu kan jedhu ture.
Bu’uursitoota IWEHAT keessaa tokko obbo Abbaay Tsehaayyee gumii kana irratti ibsa kennaniin dhabamuun bulchiinsa gaarii uummaticha biratti komee hamaa dhaqqabsiisuu isaa ibsan.
"Buzaayyoo Dagafaa, Yuniversiitii Finfinneetti kaadhimamaa PhD ti, Paartii Badhaadhinaa bakka bu'e dorgoma. Obsaa Abdiisaa, Yunivesiitii Finfinnetti barataa Saayinsii Siyaasaa fi Hariiroo Addunyaati. Obsaan filannoo Waxabajjii dhuftu godhamu irratti paartiiwwan siyaasaa mormituu Oromiyaa irratti dorgoman jedhee hawwe bakka filannoo keessaa bahanii jiranitti filannoon godhamu ""fakkeessa malee filannoo haqaa miti,"" jedha."
"Buzaayyoon gama isaatiin, ""filannoo keessaa bahuun fala mitii, keessa ta'anii gaafii ummataa deebisuuf hojjachuutu fala,"" jedha. Marii jara lamaan wajjin goone dhaggeeffadhaa."
Byyoonni faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf jecha meeshaa kunuunsa wal’aansa fayyaa kan yeroo hatattamaa keessumaa meeshaa hafuura baafachuuf gargaaru bitachuuf rakkataa jiran. Afriikaa keessaa faca’inni vaayiresii koronaa meeshaaleen barbaachisan kun utuu hin dhaqqabin, nersoonni leenjii utuu utuu hin argatin hatattamaan hammaataa jira.
Caaccaba fooqii Jimaata dabre Naayroobiitti gadi cittee jalaa hardhallee nama sadii qotanii jiraa baasan
Caaffeen Oromiyaa yokaan Manni-maree Bulchiinsa naannoo Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaa – Prezidaantummaa Oromiyaatti filachuu isaa dabalee - jijjiirraa kaabinee gochuu isaa gidduu kana beeksisee jira. Ka duraan Prezidaantii Ormiyaa ta’anii hojjetaa turan – Obbo Muktaar Kadir, dura, hoogganummaa yokaan dura-teessummaa DhDUO irraa, amma immoo, taayitaa prezidaantummaa bu’anii --- ka duraan afaan-yaa’ii Caffee Oromiyaa turan – Obbo Lammaa Magarsaa bakka isaaniitti filataman.
Caalaa Bantii gara torbaan sadiin duratti milikeeta dhiba kanaa ufi irratti arge. “Funyaanuma kana keessaa wanti akka abaqii natti mullachuutti kahe.Qaamni na dadhabuutti kahee booda doktora bira deeme.”
Caalaan dhiba kana wallaanachuuf qorsa dadhabii nama fayyisu kennaniif. Achii manatti galee mana kophaatti galee maatii wal hanqate. Torbaan tokko kophaa taahee eegee funnaan hidhatee gadi bahe.
Caalaan warra kuma dhibba hedduu vaayireessii kana dandamte keessaa tokko.Dhibii kun eessaa akka itti dhufe hin beeku. Taatullee gaafa tokko gabaaa dhaqe. Waan mi’a gabayaa bitatan itti guurratan ‘Cart’ namii hedduun qaqqabate harka duwwaa oofe.
“Caalaatti hafe irratti dubbuii muruuf waan mariin barbaachisaa.”Dr., Ersiidoo Landiibboo ammoo jara naannoo kibbaa tana fulaa 2-5tti qooduu wayya jedha.
Caaltuu Taakkalaa gadi dhiifamtus obboleessa ishee fi namootin biraa ishiin waliin hidhame hin baane
Caama Boorana Mudateef Roobnii Hagayyaa Murtessaa Ta’a
Caama haarawa dhufe kanaa booda, baatii Sadaasaa dabre, mootummaa Itiyoophiyaa fi waahiloota isaatiin kan ifatti beeksisame – galmee ittiin gargaarsa namoomaa gaafatan “HRD” jedhamu irratti akka ibsametti, lammiwwan Itiayoophiyaa miliyoona shanii fi kuma dhibba ja’a ta’an tu gargaarsa namoomaa barbaada. Lakkoobsa kana keessaa kanneen miliyoona tokkoo fi kuma dhibba toorba ta’an immoo, bulchiinsa naannoo Somaalee, kan Itiyoophiyaa keessatti argman.
Caama hamaa kana irraa kan ka’e namoonni fi beeyladoonni baay’een bakkawwn tokko tokkotti dhumuun ka gabaasame ta’e iyyuu, mootummaan Itiyoophiyaa garuu, haga ammaatti sababaa caama kanaan lubbuun dhabame hin jiru, jechuudhaan jabeessee falmaa jira.
Caama mudatee Kanaan lammiwwan Somaaliyaa Miliyoona 2 beelaan rakkataa akka jiran kan ibse Tokkummaan Mootummotaa kanneen keessaa kuma 400 fi kuma 30 kan ta’an manaa fi qe’e ofii gadhisuun godaanuu ibsee jira.
Caama mudateen kan ka’e loon isaaniif margaa fi bishaan barbaacha lafa dheeraa akka deeman kan ibsan jiraatonni naannoo yaabelloo, waggaa kana keessa guyyaa 15 qofa rooba arganne jedhu.
Caama sana dandamachiisuu fi gargaaramtoota dhaqqabuuf carraaqqiin godhamu, arjoomtota adda addaatiin ka deggeramaa jiru ta’uu dubbatan – Prezidaantiin Naannoo Somaalee kun. Gargaartota kana keessaa tokko Yunaayitid Isteetsi. Itiyoophiyaatti, hoji-raaw’achiisaan Embaasii Yunaayitid Isteets – Piiter Bruumaan akka jedhanitti, gargaarsi barbaachisu hagam akka tahe eega ifatti beekamee as, biyyi isaanii gargaarsawwan adda addaa ka gochaa jirtu ta’uu ibsanii jiran.
Caamii aduu ba’e,Cheeriin daraare, qilleensii urgaa’e…Washington DC Daawwachuuf namii ya lafatti baafate
Caamni Fi Beeli Gaanfa Afrikaa Dhahe
Caamnii ammaa kun naannoo horsisee bulaan jiraatu irratti kan heddumaatu ta’u fi arjoomtoonni caama haaraa mudate jedhame kana simatanii akka gargaaran gochuuf yaalii cimaa kan gaafatu ta’uun ibsamee jira.
Caamnii biyyoota Afrikaa keessatti beekamaa ta’uus wabii nyaataa irratti sodaa uumee hanqiina gargaarsa dhala namaa dhaqqabsisaa jira.
Caamnii Hamaan Somaaliyaa Keessatti Ummata Walakkaa Miliyoonaa Ta’u Godaansiise
Caamsaa 10 gaanfa Afriikaatti jila addaa Yunaayitid Isteetis ennaa Itiyoopiyaa daawwatan mootummaa, tokkummaa mootummootaa fi angawoota gamtaa Afriikaa fi qaamotii siyaasaa, dhaabolii gargaarsaa waliin mari’atanii jiru.
"Caamsaa 15,2010 irraa eegalee hanaga ji’oota sadaan safran kana keessa jechuuhardhaatti namoota 115 lubbuu isaanii dhabee jira ragaa guutu harkaa qamna.”
Caamsaa 20 Ilaalchisee Haasawa Obbo Lammaa fi Yaada Dhaaba Mormituu
Caamsaa 20 yoma cufa maqaa akkanaaiin Tigraayitti nama hinuma hiikan.
Caamsaa 21 mucaa da’anii sa’aatii hanga tokko booda lubbuun isaanii biyya lafaa kana irraa godaane. Mucaan dhalate dhibee kana irraa walaba ta’ee jira. Intalli isaanii Mihiret Yilmaa haadha koo dhabuun waan obsamu miti jetti.
Caamsaa 23, 24 torbaan tokkoon duralleetti akkaAmnesty Internationaljedhutti waraanii kun Haragee Bahaa aanaa Cinaksen lolee olloota afur hadhee qonnaan bulaa nama afur fixee manneen 50 caalaa gube.
Caamsaa 24 bara 2015 guutuummaa Itiyoophiyaa keessatti filannoo gaggeeffamuuf duula na filadhaa gaggeeffamaa kan jiru ta’us reebichaa fi dararaan adda addaa nu irra ga’aa jira jechuun dura taa’an gamtaa madrak Dr. Mararaa Guddinaa dubbatan. Dorgoomtoota keenya reebanii madeessuu kokolaataa duula filannoof itti gargaaramnu cabsuu namoota nu waliin qunnamntii qaban hidhuun rakkoo nu mudate keesaa hanaga tokko jedhu Dr Mararaan. Duula Filannoo gaggeessaa jiran keessatti Afaan Oromoo Afaan hojii Federaalaa ta’uu qaba isa jedhu kan tarkaanfachiisan ta’uu ibsanii jiru.
Caamsaa 24 gulaalaan oduu marsariitii Negere Ethiopia jedhamuu Geetaachoo Shifarraa sababaa FB irratti haasaa dhuunfaa nama waliin geggeessan irraan kan ka’e hookkara kakaaste jedhamuun himatame.
Caamsaa 25 immoomanni murtii dubbi himaa gareemormituu Yonataan Tesfaayee yaada Facebook irratti maxxanseen shorokeessummaa jajjabeesse jechuun hidhaa waggaa ja’aa fi walakkaa itti mure. Yeshwaas Asaffaa kan prezidaantii Semaayaawii Paartii ta’uun haaraa filatame murtiin kun qaanessaa dha jedhu.
Caamsaa 25 Poolisichii faranjii Derek Chauvin nama gurraacha George Floyd morma irratti jilbiiffatee adoo innii waakuu diqquma miila dhaabatee namii sun du’e.
Caamsaa 26 immoo Tufaa malkaa fi Kadir Badhaasoo ayyaana Irreechaa Onkoloolessa 2016 geggeessame irratti haasaa dubbii kakaasu iyyanii dhageessian jedhamuun himataman. Dargaggoo Dammadaa Waariyoo illee maaykraafoonii butuu dhaan “down, down, Woyane” jechuun dhaadate yeroo ammaa baqa irra kan jiru ennaa ta’u galmee mana murtii irratti maqaan isaa hin tuqamne. Gamadaan VOAf akka ibsetti kan maaykaaafoonii butee mormii koo dhageessise ana maaliif namoonni sun akka himataman naaf hin galle jedhe.
Caamsaa 3 bara 2021, jechuun, Wixata dabre kana halkan manni jireenyaa hayyu-duree Adda Bilisummaa Oromoo, kan Obbo Daawud Ibsaa, humnoota poolisiitin weeraramee eegdonni Obbo Daawud mootummaan ramadee fi namoonni mana keessaa isa gargaaran reebamuu fi hidhamuu, akkasumas, dokumentiilee fi bilbilaa fi kompiyuutara dabalee meeshaaleen elektroonikisii fudhatamuu dubbatan, gorsaan gameessi Hayyu Duree ABO, Dr.
Caamsaa 9 irraa jalqabee hanga 26tti xiinxala filannoodhaa duraa sadarkaa ol’aanaa waa’ee filannoo Itiyoophiyaa irratti geggeessamee booda, Naashinaal Dimookiraatik Institiyuutii(NDI) fi Internaashinaal Rippaabilikaan Institiyuut yokaan IRI gabaasaa waloo, ka dhimma qophii filannoo Itiyoophiyaa Waxabajjii 5, bara 2021tti karoorfametti fuuleffatu baasanii jiru.
Caamsaa bara 2016 keessa ture mootummaan mooraa Dadaab kan baqattoota Somaaliyaa kuma 258 baatii Sadaasaa keessa akka cufu kan labse. Ajaji sunis hanga baatilee itti dabalaa ja’aaf akka turu taasisame.
Caamsaa dabre keessaa nama 2,000 ka amantii,hawaasaa fi naannoo gara garaatii dubbisanii gabaasa kana baasan.
Caamsaa dhufu jalqabee shaampiyoonaa dorgommii kubbaa miilaa addunyaa ijoollee ganna 20 gadiiFIFA U-20,biyyaNew Zilaanditti taphataniif qophii jira.
Caamsaa saddeet, bara 2011 Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsitti Biiroo Dimookiraasii, Mirga Dhala-namaa fi Hojjetootaan kan ifatti facaasame Gabaasaan waggaa haala qabinsa Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa ibsu “Ajjeechaa seeraa-alaa, dararaa fi reebicha dabalatee miidhaaleen mirga namoomaa deggertoota mormitootaa irratti raaw’atamuun gabaasamanii jiran” jedha. Ministiriin Dhimmma-alaa Itiyoophiyaa immoo gama isaaniitiin, “gabaasaan kun kan hundee hin qabne, kan oduu dharaa fi gamaaggama dogoggoraa irratti hundaa’e” jechuun ibsa baasee jira.Bara 2010, baatii Amajjii keessa Buluchisa naannoo Oromiyaa, Godinaa Arsii Dhihaa, Koolejii Ardaayitaa keessatti mormii barattootaa ka’ee ture irratti Poolisoonni Oromiyaa barattoota lama rasaasaan rukkutan. Barattoota sana keessaa tokko ni du’e. Jeeqamni sun wal-dhibdee yeroo dheeraaf barattootaa fi bulchiinsa Mana-barnootaa gidduu ture irraa madde - ka jedhe - Mootummaan, Qondaalota Poolisii lama “ajaja sirrii hin ta’iin kennan” jechuun hojii irraa hari’e. Poolisiin tokko immoo “humna gita-malee gargaarame” jedhamuun ajjeechaa sanaaf himatamee, hidhaan itti murame - akka gabaasaa Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kanaatti.Gaafa Bitootessa lamaa, Paartii garee mormitootaa Areenaa Tigiraay jedhamu irraa kaadhimamaa filannoo Paarlaamaa Federaalaa ka tahan Aregaawii Gabre-Yohaannis gama Tigiraay Dhihaa keessatti ajjeesaman. Hoogganaan Areenaa Tigiraay, Obbo Gabruu Asiraat akka jedhanitti, Obbo Aregaawiin doorsisaa fi hidhaa yeroo hedduu itti deddeebi’ee booda, dhuma irratti ajjeesaman. Moortummaan garuu, ajjeechaan sun wal-dhibdee dhuunfaa - Obbo Aregaawii fi maammila mana-nyaataa Obbo Aregaawii, Tsiggee Biraanee gidduutti uumameen ka raaw’atame jedhe. Tsiggeen ajjeechaan himatamee, hidhaan waggaa kudha-shanii tu itti murame.Oromiyaa, Shawaa Dhihaa, magaalaa Baallammii ka jiraatu - Dargaggoo Biyyansaa Dhibbaa, Ebla 16, Hospitaala Finfinnee jiru keessatti du’uu ka dubbattu - gabaasaan Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitied Isteets “Warri Biyyansaa fi ollaan akka jedhanitti --- dargaggoon kun deggeraa Gurmuu paartii mormitootaa, kan Medirek yoo tahu Ajjeesamuu isaa torban lamaa dura Poolisoonni fi milishaan naannoo, mana isaatii gad-waamanii akka hamaatti tumuudhaan du’a kanaan isa gahan. Duraanis Poolisoota, aangawoota naannoo fi milishootaan doorsisamaa fi miidhamaa ture. Dura Hospitaala Ambootti yaalamee, dadhabamnaan gara Hospitaala Finfinneetti jiruuttii dabarsamee du’e.” jedha. Aangawoonni naannoo garuu, “Biyyansaan miseensa Paartii Mootummaa ti. Duuti isaa dhukkubaa duraanuu irra tureenii” jedha.Ministiriin Dhimma-alaa Itiyoophiyaa gabaasaa Mirga Namoomaa Yunaayitid Isteets baaste kana mormuun ibsa baaseen “gabaasichi ka bara 2010nii kan dhibba irraa harka saddeettama tahu, gabaasaaleedhuma duraanii irraa ka garagalfame fakkaata. Kan hundee qabatamaa hin qabne, himannaalee hin amanamnee fi oduuwwan maddawwan qabatamoo hin ta’iin irraa maddan ka walitti guure” - jechuun balaaleffate.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Caamsaa Sadii fullee keenyaatti beellamni ka biraan qabamuu ibsamee jira.
Caamsaa Sadii Guyyaa Walabummaa Preesii Adduyaa
Caamsa bara 1991 haga Hagayya 2011 Prezdentii Abbaa Alagaa Mootummaa biyyattii ka turan Amoos Waaqoo yoos Keeniyaan gara deemookrasiitti waan darbaa turteef waan isaanirraa eegamullee hin hojjennee jedha himati isaanirratti dhiyaate.
Caasaa eegumsa fayyaa arditii keessaa dadhabaa tahetti rakkoon kun yoo dabalame baay’ee yaaddessaa dha jedhu aangawoonni kun.
Caasaa fayyaa Amerikaa bara Obaamaa keessa bahe hafuu dandaha.
Caasaa fayyaa Itoophiyaallee jabeessuuf Itoophiyaa waliin hojjatti Amerikaan.
Caasaa fayyaa pirezidaanti Amerikaa ka durii,Geroge Bush HIV,TB fi dhiba Afrikaa nama fixuutti diqqeessuuf baasee Itoophiyaa keessalleetti ittiin hojjachuutti jiru guddoo jaalatan.
Caasaa Hawaasaa Haaraa SeeNuun Yeroo Dhiyootti Sirnaan Labsamuuf Jira
Caasaa Immigreeshinii Amerikaa madaalawaa kan ammayyaa fi kan seeraa ta’e kaleessa prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp labsanii jiru.
Caasaa Immigreeshinii ofii kan ilaaleen ibsa kan kennan Traamp hidhata maatii fi gargaarsa dhala namaan namoota Amerikaa seensisuu mannaa kanneen qarooma qabaniin gaarii ta’an addunyaa irraa seensisuu kan jedhun bakka buusan.
Caasaalee hawaasaa irratti duulli guddaan xumura torban darbee geggeessamee jira. Abbaan Ijoollee universitii Dambi Dolloo keessaa dhabaman tokkoo akka jedhanitti ijoolleen isaanii kanneen biroon erga intalli isaanii achi buuteen dhabamee as mana barnootaatti deebi’uu didan jedhan.
Caasaaleen dhiyeessii gabaa gufatanii jiran, uggura imalaa dhaqqabsiiseera, walumaa gala daldala naannoo addunyaa kan jiru waliin dha’uun isaa gabaasameera.
Caasaaleen hawaasaa odeeffannoo wal jijjiiruu fooyyessuu akkasumas hirmaannaa bal’aaf waltajjii digitaalii akkuma inni diriirse akkasuma immoo dhiibbaa gaarii hin ta’in kan inni hirmaattota irra kaa’e callisamee ilaalamuu hin danda’amu jedhan.
Caasaaleen oduu akka gabaasanitti gurmuun duula farra vaayiresii koronaa kan White House wixata kaleessaa wal ga’uu dhaan imaltoonni Briteenii utuu hin ka’in dura sa’aatilee 48 ykn 72 keessatti vaayiresicha irraa walaba ta’uu isaaniif qorannaa geggeessuu akka qaban ka jedhu irratti mari’atanii qajeelfama tolchanii jiru.
Caasaaleen oduu Yunaayitid Isteetis akka gabaasanitti itti aanaa prezidaantiin Maayik Peensii fi gorsaan naga eegumsa biyyoolessaa Traamp John Bolton White House keessatti akka dubbatanitti mariin sun geggeessamuu mormaniiru.
Caasaa nageenyaa naannichaas, qaamota gargaarsaaf federaala irraa dhufanis walumaa-galatti kan hoogganu mootummaa naannoo ti, kan qindeessu mootummaa naannoo ti. Sirna federaalaatti hundaa’uudhaan aangoo kennameef taakkuu tokkollee dabarsee hin kennine, gara fuul-duraattis hin kennu. Taayitaan dabarsamee kenname hin jiru – jedhan.
Caasaan Buusiin Qarqaarsa Ittin Walitti Qabu Diyaaspooraa Trasti Fandi"" Jedhamu Hudeeffame"
Caasaan daandilee balalii Afriikaa, dhiibbaa hamaa vaayiresiin koronaa imala irra kaa’e irraa dandammachuuf waggoota sadii fudhachuu akka malu kanneen waa’ee industrii kanaa keessa beekan dubbataniiru.
Caasaan Fayyaa Afrikaa keessaa rakkisaa tahuu mala yeroo jedhamaa jiru kanatti, biyyoonni Afrikaa dhukkuba Koronaaviirus irraa of baraaruuf carraaqaa jiran. Dhukkbichi ardittii keessatti dafee mul’achuu dhabuun akka biyyoonni qophaa’uuf yeroo kenneef jedhama.
Caasaan gargaarsaa diriiree kun kan fiixaan ba'e akka turee fi gara fuula duraatti ittiin gargaaramuuf akka jiran ibsamee jira.
Caasaan gorsitootaa fi namoota fedha isaaniin isaa hojjataa jiran maallaqaan kaan immoo bu’aa gara fuula duraatti argamuun hidhata qabu.
Caasaan GPS kanaa hospital Mooyyalee Keenya keessa jira. Hojjattootii fayyaa ammoo nadheen garacha qaban tana km 160 irratti godina Marsabeeti ka haga Mooyyalee gahu cufa keesatti afulaa jarii jiru beekanii akimuu dandhan.
Caasaan ittisa rakkoo midhaan nyaataa gabaasa isaa baatii Ebla keessaan akka ibsetti naannoo laga Chaadii fi naannoo Liptaakoo Gourmaa kan Maalii, Niijerii fi Burkinaafaasoo akkasumas kutaalee Naayijeeriyaa keessaa walitti bu’iinsi uumae hanqina midhaan nyaataa fi nyaata madaalamaaf sababaa ta’e.
Caasaan kun barattoonni keessumaa kan sadarkaa lammaffaa bakka isaan milkaa’ina barnootaan itti argatan muuxannoo wal jijjiiran akkasumas universitiwwanii fi dhaabbattoonni carraa barnootaa “schilarship” kennan waliin attamiin wal quunnamuu akka danda’an irraa hubatan.SeeNuu-n Amerikaaa keessa qofaa utuu hin taane Oromiya dabalatee barattoota kutaalee addunyaa ka biroof tajaajila kennuuf karoorfate. Amajjii 25 bara 2012 marsaan SeeNuu sirnaan labsamuuf kan jiru ta’uus bu’uursitoonni beeksisanii jiru. Dargaggoonni Oromoo cicha qaban kun barattoonni abjuun isaanii dhugoomee akka milkaa’an gochuuf qophee ta’uu isaanii dubbatu. Gaaffii fi deebii bu’uursitoota SeeNuu waliin goone kutaa duraa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Caasaan oduu Briteen akka gabaasetti giiftiin biyyattii maanguddoon waggaa 94 Elizaabeeth fi abbaan warraa isaanii kan umuriin waggaa 99 mootichi Philip amanamummaa talaallichaa uummataaf mirkaneessuuf ennaa tallaalaman kan beeksisan ta’uun ibsameera.
Caasaan oduu Koongoo keessa maadheffate qorannaa dhiyeenyaa tuquun akka gabaasetti prezidant Akufoo Addoo sagalee xiqqoo dhan Mahamaa dursaa jiran.
Caasaan poolisii diigamee ummati itti dabalamee poolisii haaraa jaaran
Caasaan qunnamtii kam iyyu naannoo Tigraay keessaa hojjataa waan hin jirreef jecha dhimma kana irratti deebii aangawoota Tigraay argachuun hin danda'amne jedhaee jira.
Caasaa oduu CNBC jedhuuf kaleessa ibsa kan kennan angawaa gameessi bulchiinsa Traamp tokko oomishi talaallii kanaa inni kam sirriitti haa hojjetu hin mirkaneeffatinuu malee jalqabameera jedhan. Angawaan kun akka jedhanitti meeshaan ittiin oomishanii fi bakki oomishaa qophaa’eera jedhan.
Caatii(miraa) Keenyaa guyyuu gara Soomaliitti fa’an jalaa daldaldootii doolara kuma 800 argatti torbaan.
Cabaa misaa’eela Iraan guddaa kan fageenya giddu galeessaa furguggifame maadhee waraanaa kan Waashingtoon keessa jira jechuun Tokkummaa Mootummotaa tti Ambaasaaddarri Amerikaa Nikii Heelii tuuta oduuf ibsan miseensonni gola naga eegumsaa ilaaluuf carraa argatu.
Cabaa Misaa’eela Iraantu Yaman Keessaa Argame Jetti Amerikaan
Cabbii,karfaffuu,bubbee fi mucucoon walqabattee ibsee dhaamsitee,karaa cuftee, banaa fi bobbaa nama dhoorti jedhee namii Amerikaa godina qotaa gama Bahaa (East Coast)jiru rifuu keessa jira.
Cabbiin akkanaa tun DC,New Yorki,Baaltimoor faatti waan akkanaa arganiituu hin beekan jedhan.
Cabbiin Jilballee Geettu Ammallee USA Kaaba-Bahaatti Baafattee Nama Kuma Hedduu Hujii Irraa Oolchite, Kuma 300 Irraa Ibsee Dhaamsite
Cabbiin tun Washingiton,DC faa guddoo rakkifti.Baaburaa fi otoobusii karaa fagoo fi dhiyoo yaahulleen keesasttu DC keessatti Sanbata lamaan hin chochohu.
Cabbii waan bara hedduu keessatti argani hin beenne jedhanii tanaaf hojjattootii mootummaa fi dhuunfaalleen akka ariifatani hujii fixatanii qahee ufiitit galan itti dhaaman.
Caccabaan donichaa Sambata darbee meeshaa addaan galaanicha jalaa kan argame ta’u kan labsee waraanni biyyatti kan irra deemuun irra ture irraa meetra 850 asii gad dhidhimee akka jiru agarsiisa jedhee jira.
Caccabaan xayyaara AirAisa galaan Jaavaa jedhamu jalaa argame
Caccabaan xayyaara Airasia daandii balalii 8501 jedhamuu dilbata darbe yeroo dhumaaf radaarii jala bakka itti dhokate irraa fageenya km 10 galanaa Java jalatti argame. Gad fageenyi galaana sanaas metere 40-50 ga’a. Gareen baraarsaas meeshaa sagaleen irratti waraabamu ka xiyyaarattii barbaadaa jiran.
Caccabaa Xayyaara Itiyoophiyaa kan Dilbata dabree naannoo Bishooftuutti kufee keessaa qaama xayyaarichaa“ Steblaayzar” jedhamu kan xayyaarichi tasgabiin ituu hin raafamiin akkasumas kallattiin akka balalii’uu godhu bakka silaa jiraachu malee irratti kan hin arginine ta’u qorattonni tajaajiila geejiiba qilleensaa beeksisanii jiru.
Caccabaa xayyaarichaa Bo’iing 737 kana argachuuf baraarsitoonni ituu wal irraa hin citiin hojjataa kan jiran yoo ta’u xayyaarri kun erga ka’e booda maaltu akka isa mudate odeeffannoo akkaan barbaachisaa ta’e qaba.
CAF Champion Leaguemaqaa dorgommii kilaboota Liigii Kubbaa miilaa Afrikaati. Dorgommii kilabootii Afrikaa biyya ufii keessaa filatamnanii walti dhufan.
CAF, Federeshiiniin kubbaa miilaa Afirkaa dorgommii barana Masriitti qopheesse biyyitii 24 haga ji’a tokko taphachaa baate irraa doolara miliyoona 80 argate.
‘Caffeen Oromiyaa ‘Gaazexeessaa Mohaammed Adamoo’ Hoji Gaggeessaa OBN Taasisee Muude
Caffeen Oromiyaa Godinaa Addaa Ka Dinagdee Hundeessuuf Labsii Raggaasise
Caffeen Oromiyaa kara isaa guyyaa lamaataaf geggeessame irratti godinaa Addaa, ka Dinagidee Gadaa jedhamee moggasame akka hundeeffamu labsii bahe raggasisee jira.
Caffeen Oromiyaa Labsii Bulchiisa Magaalotaa Keessaa Keeyyatoota 3 Haquu Isaa Beeksise. Mormitoonni Garuu Kun Ga’aa Miti, Jedhu
Caffeen Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaa Prezidaantii Bulchiinsa naannoo Oromiyaatti filachuu dabalee – Kaabinee isaa keessatti jijjiirama gochuunii fi jijjiirraaleen wal-fakkaataan caasaalee gadii keessatti gochuuf akeekame kun gaaffiilee uummataa yeroo dheeraaf Oromiyaa keessatti dhaga’amaa tureef deebii quubsaa ta’uu laata? Kan irratti gama mormitootaa tii – dura-taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa haasofsiisnee jirra.
Caffeen Oromiyaa torbee wal ga’ii geggeesseen labsii kana keessaa sadii haqee jira. Kanaaf sababaan hubannoon hanqachuu fi hawaasicha biratti shakkii dhaqqabsiisuu isaa ta’uu itti gaafatamaan waajjira dhimmootii kominikeeshinii Oromiyaa obbo obbo Fiqaaduu Tasammaa VOAf ibsaniiru.
Caffeen Oromiyaa, walga’ii isaa hatattamaa geggeesse kanaan – Obbo Kadir Huseen, itti-aanaa prezidaantii Oromiyaa, ka duraan itti-aanaa Prezidaantii turan - Obbo Isheetuu Desee immoo, Afaan-yaa’ii Caffee yokaan mana-maree sanaa gochuun filatee jira.
Caffeen Oromiyaa Walga’ii Isaa Idilee Adaamaatti Deemsisaa jira
Caffeen Oromiyaa yaa’i hariifachiisaa har’a taa’een Obboo Shimallis Abdiisaa Itti aanaa Preezdaantii naannichaa taasisee, bakka Obbo Lamma Magarsaa busuun muudee jira.
Caffeen Oromiyaa Yaa’ii Ariifachiisaa Sadaffaa, Waggaa Afuraffaa bara shanaffaa taa’aa jira. Yaa’ii kanaan kaleessa muudama fi wixinee addaaa kan labsee yoo tahu, muudama Kaabinootaa 16, akkasumas angawoota mootummaas muudama isaaniillee raggaasiseera.
Caffeen yaa’ii isaa kaleessaatiin yoo muudama dabarsu gaazexeessaa Oromoo jiruu baqaatii wagga 16 booda biyyatti deebi’e Daayrektera Saba Himaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa; Oromiyaa Biroodkaastiing Neetwork taasisuun muudeera. Obbo Habtaamuu Damissee Daayrekterri Waajjira koomukeeshinii Caffee Mootummaa Naannoo Oromiyaa haala muudama kaabiinotaa 16 fi angawoota mootummaa kaanii yoo dubbatan muudamni marti qorannoon irratti gaggeeffamee bu’aa qorannoon namni bakka sana gitu ramadamuu himan.
CAF tana maleellee deeggartootii Kubbaa miilaa kilabii Ekuwaatooriyaal Giinii seera taphaa cabsanii istaadiyoomi jeeqan jedhee $100,000 adabe.
CAIRO —Ministeerri murtii haqaa fi humnootiin naga eegumsa masrii akka jedhanitti manni murtii biyyattii presidentiin Masrii duraanii Hosni Mubarak hidhaa dhaa akka gad dhiisaman har’a ajajee jira. Mubarak warraaqsa uummataan aangoo irraa erga bu’anii booda waggoota lamaa oliif hidhaa keessa turan.Abukaatoon Mr. Mubarak Fareed el-Deeb Reutersiif akka ibsanitti hogganaan duraanii kun hanga kamisa boriitti gad dhiisamuu malu.Maanguddoon umuriin 85 Mubarak yeroo warraaqsa uummataa sana ajjeechaa raawwatame dhaabsisuu dhaban jechuun himataman. Manni murtii akka jedhetti kana booda hidhamanii turuu isaaniif ragaan seeraa tokko iyyuu hin jiru.Jalqaba torban kanaa manni murtii Mubarak fi ilmaan isaanii maallqa uummataa mancaasan himannaa jedhu irraa walaba taasisee jira.
CAIRO —Presidaantiin Masrii Mohamed Morsiin labsii seeraa haga tokkoon hojii irra oolchuuf waadaa seenuun isaanii aarii uummata akka abbaa irreetti isaan fudhatee qabbaneessuuf ka gumaache xiqqoo dha.Waltajjii Xahirirtti hiriira har’a geggeessameen hiriirtonni mormii qajeelfamni ol aantummaa Muslims Brotherhood fi aangoon isaanii akka jigu gaafataa turan.Hedduun isaanii kan Mr. Morsiin akka filannoo presidentummaa hinjifatan dhaaba sanatti adda ba’uu isaanii ta’us Muslims Brotherhood aangoon isaanii akka babal’atu dhiibbaa godhe jedhanii yaadu.Presidentichi ajaji isaan dabarsan murtii seeraatiin ol akka ta’uuf qajeelfama ba’e hin geeddarre jedhu momritoonni. Amr Said kanneen waltajjii snatti hiriiraaf ba’an keessaa tokko. Labsiin kun labsii seera yeroo hatattamaa kan mootummaan duraanii baase caalaa cimaa dha jedhan.Seerri yeroo hatattamaa humnootii naga eegumsaan geggeesama, labsiin heera biyyaa garuu qaamotii mootummaa kan murtii haqaa, fi damee seera tumtootaa irratti dhiibbaa qabaata. Warraaqsi nuti geggeessine, abbaa hirree ofi irraa fonqolchuu qofaaf utuu hin taane abbaa irree ka biroo ofitti fiduuf ta’e jedhan.Waltajjii Xahirir bakka handhuura sochiin mootummaa duraanii fonqolche itti geggeeffametti uummati argame guutummaa biyyattii irraa walitti dhufe.Uummati hedduun waltajjichatti yaa’uun walitti bu’iinsa poolisii fi mormitotaa dabalatee muddama jira.Haa ta’u malee erga Brotherhood fi gareeleen Islaamummaa kanneen biroon hiriira faallaa hiriira mormii walitti kan bu’iinsa jiru daranuu hammeessa jedhamee sodaatame waamuuf karoorsan hambisanii booda sodaan jiru qabbanaa’ee jira.Murtiin kunii fi waadaan Mr Moorsiin waadaa isaan kaleessa mana murtii duratti seenan uummata haga tokko kan amansiise si’a ta’u sochiin isaanii biyyattii akka waadaa galaniitti fuula duratti tarkaanfachiisuu, heera haaraa fi paarlaamaan haaraan jiddu seeninsa rakkoo adeemsa seeraa irraa walaba ta’e hanga hundeeffamu qofaatti jedhan.
Calanqoo keessatti humna lubbuu jiraattota 15 galaafatee kanneen biroo kudhan caalaan madeesse sana bulchiinsii naannoo Oromiyaa hin waamne jechuudhaan prezidaantiin Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa Robii Muddee 13 bara 2017 Televiziyoona OBNiif ibsanii jiru.
Calanqoo Keessatti Lubbuun Namootaa Darbuu fi Kaan Immo Madaa’uu Beekamee Jira
Calanqoo Keessatti Poolisiin Lubbuu Galaafate: Jiraattotaa fi MaatiiPoolsiin Garuu Himannaa Dhiyaate Haale
Calliinsii Hafee Waa’een Rakkoo Ootizim Ifatti Dubbatamuu Qaba.VOA
Cameroon: Authorities evacuate 200 wounded people after twin suicide bomb attacks in Kerawa, on northern border with Nigeria's Borno state, left at least 20 dead
Cameroon: Boko Haram targets the town of Kerawa
Cameroon: Suicide bombers kill at least 32 people
Cameroon: The country and its neighbors welcome U.S. decision to send military personnel to track Boko Haram militants
Camsaa 20 ennaa kabajnu ayyaana qofaa miti. Dargiin kufee sirni haaraan bakka bu’uu qofaas miti. Amma qormaata haaraatu jira, kan sirni keenya balaa irra itti bu’e. uummati keenyas kan itti salphate. Abdiin isaan qaban kan itti dukanaa’e ta’uu hubannee kana keessaa attamiin ba’uu akka dandeenyu, akka Tigraayii fi akka biyyaatti attamiin keessaa ba’uu akka dandeenyu yaaduu qabna.
Camsaa 9, bara 2013tti mani murtii ol’aanaa Federaalaa dhaddachi yakkaa Farraa shorrorkeessummaa fi dhimmota heeraa motummaa 3ffaan, ramadiin Lidataa, namoota galmee obbo Kiisii Qixummaa irratti himataman 12 gad-lakkisuu abukaatoon isaanii ibsuu isaanii, gabaasuun keenya ni yaadatama.
Cancala Jaalalaa Fiilmii Afaan Oromoo Haaraa
Caphaa hidhatanii buqqa'aa dhidhiibatanii itti deebihuutti jiran.Biyya 16n keessaa amma afuritti walti hafe.
“Capitol Hill” keessatti, kutaan reeffi prezidaantii duraanii keessa ciibsame, haga Roobii booriitti aangawootaa, namoota kabajamoo fi lammiwwan biyyattii maraaf banaa tahuun himamee jira. Lammiwwan reeffa prezidaantichaa ilaalaa dabuudhaaf ehamaamaa dha.
Capitol hill volleyball tournamentmaqaa dorgommii kilaboota kubbaa harkaa mana barumsa sadarkaa lammeessoo ijoollee dubraa Amerikaa ti.
Car Bomb Targets Suspected PKK Militants in Turkey
CARE akka jedhetti biyyoonni dureeyyii ta’an iyyuu rakkoon wabii nyaataa kan isaan mudate yoo ta’u, Briteen keessaa nama 4 keessaa 1 nyaata madaalamaa argachuuf rakkata. Yunaayitid Isteetis keessaas erggga weerarri vaayiresii kanaa jalqabee qabee uummati miliyoona 6 ta’u gargaarsa midhaan nyaataa argachuuf galmaa’ee jira.
Cargo Ship Sinks off Sri Lanka, Triggers Environmental Disaster
“Carniegie Endowment for International Peace” yokaan “Arjooma Kaarneejii Negeenya Addunyaaf” ka jedhamu – Jaarmayaan sadarkaa Addunyaa, ‘Jaarmaaaylee Haawaasaa Cunqursaa Jala Jiran” jechuudhaan gabaasaa haarawa tokko baasee jira. Jaarmayaalee hawaasaa bakka dhorkachuun biyyoota baay’ee keessatti mallattoo jireenya siyaasaa isaanii akka ta’aa dhufe dubbata – gabaasaan jaarmayaa kanaa. Guutummaa Addunyaa irratti seera-qabeessummaa fi faayida-qabeessummaan Jaarmayaalee Siivilii akka gad-xiqqaatu malaa fi carraaqqiin adda addaa akka geggeessamaa jiru dubbata. Biyyoonni hacuuccaa kanaan addunyaa irratti adda duraan beekaman Raashiyaa, Masrii fi Itiyoophiyaa ta’uu dubbata – gabaasaan kun.
Caroline Leng mana barumsa godina Maryland keessa filamtee taphattuu baranaa beekamuu jedhani filan.
Carraa amma uumame jedhe illee akka hin miliqne yaadachiisa.
Carraa biyya itti dhufneetti fayyadamnee barumsaa,daldalaan,siyaasaa Amerikaa keessaa qooda qabaachaa ummata keenna qarqaaruu qamna, jedha. Jarii 8n hafan nama biyya alaati,
“Carraa-dhabinsa ta’ee, akka lammiwwan Ameerikaa imala gara Itiyoophiyaatti karoorfatan haqan dhiibbaa gochuuf jecha, sababaa yaadchisaa akkanaa kennuuf namoonni murteeffatan Ministirii Dhimma-alaa keessa jiran. Waa’ee nagaa fi tasgabii Itiyoophiyaa namoonni yaadda’an ka jiranis fakkaata. Sababaan isaan, seensa akeekkachiisa sanaa keeyyata duraa yoo dubbistan, Itiyoophiyaa keessa amma illee akka tasgabiin hin jirre agarsiisa. Garuu, wanti tasgabii-dhabaa ta’e homtuu hin mul’atu. Hin jirus” – jedhan – Obbo Getaachew Raddaa, waahile keenya Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, ka kutaa Afaan Ingilizii – Jemsi Batiif deebii kennaniin.
Carraa DV Kanneen Argatan Nuti Hin Gufachiisne Jedha Embaasiin Amerikaa Finfinnee Jiru
“Carraa fi Danqaa Miidiyaalee Hawaasa, Cehumsa Sirna Dimokiraasii Keessatti”
Carraa hojii Saawudii jira jedhamu irraa fayyadamuu yaaduudhan dargaggoota goodaanan keessaa meeqatu milkaaha?
Carraa isiitti moosise malee silaa Leyisterii fi Tottenhaamiiyyuu tapha lama lamatti hafaaf taatullee Tottenhaam sadarakaa lammeessoo argachuuf qabxii sadii qabaachuu malte.Kilabiin (Leicester City) bara dabre keessaa diqqumaa EPL keessaa hin bahin tun shaampiyoonaa waan taateef $miliyoona 222 dhiyaattu badhaafamte.
Carraan barnoota kunbarattoota badiyaa biyyaa keenyaa jiraaniif hammaam gurraa seenera isa jedhuuf rakkoo odeefannoo argachuu biyyaattiti mula’aturraan kea’ee Embasichi sana akkamiin raawwataa jira isa jedhuuf, Carraa kanatti fayyadamuudhaaf ulaalgalee akkami gaafata isa jedhurratti Embassy Amerikaa Finfinnee jiurtti itti gafamtamtu dhimmi adaa kan ta’an Mrs. Li Piin Lo hasofsiisudhann Nigusuun qophii addaa Kutaa 1ffaa qabatee dhihateera, turtii gaarii .
Carraan Biyyoota Hiyyeeyyii Maal Ta’uuf Deema?
Carraan dhumaa naa hafee yeroon badhaasa Medaalaa fudhadhu ta’u eegaa ituun jiruu koreen Olompikii dhufanii waltajjii badhaasa irrattis mormii mul’ifttaa? jechaan na gaafatan. Anis eeyyeen jedheen deebise, jedha Atleet Fayisaan. Booda, naannoo bulinsa keenyaa ka Ganda Oloompiik jedhamutti nama natti erganii kanneen ammaan dura waltajjii badhaasaa irratti mormii qaban dhiyeessan adabamuu naaf himanii hegeree keef jedhiitii kana gochuu irraa of qusadhu naan jedhan. Anis ergan didaa ture booda dhuma irratti tole jedhe. Kanaaf jecha maliif Meedaala koo akka fudhatamu akkasumas hegeree koo maaliif akka rakkoon mudatu naa hin galu jedha Atleet Fayisaa Lellisaa.Ammaaf harkuma koo jira jechuun dubbate.
Carraan DV kuma 50 ta’u kan bara 2017 qophaa’uu isaa Finfinneetti kan argamu Embasiin Ameerikaa beeksisee jira. Waggoota 12n darban lammiiwwan Itiyoopiyaa kuma 36,797 DV dhuma Kanaan Ameerikaa seenuu isaanii beekameera.
Carraan DV waggaa waggaatti ba’u kan baranaa kun lakkoobsi isaa kuma 50 ta’uus Mr. Maarks ibsanii jiran. Carraan kunis abbaa dhaqqabe kan ga’u si’a ta’u ulaagaan guutamuun irra jirus jira jedhan.
“Carraan keenya wal-keessa maxxaari’amee walitti hidhamee jira. Kana samuu keenyatti qabachuudhaan, walii-tumsuu keenya itti fufna. Gamtaadhaan bobbaanee, Ibidda yeroo ammaa naannoo keenya gubu – shororkeessummaa fi tasgabii-dhabinsa injifanna. Bara jijjiirama dinageee fi badhaadhummaa biyyoota keenya lameenii fi guutummaa naannoo keenyaa bal’aadhaaf fidna”, jedhan.
Carraan Nu Eeggatu Du’a Qofa, Kan Biraa Hin Jiru.
Carraan Qabnu Wal Ta’u. Kana Ta’u Baannaan Digamuu dha: Dr. Debre-Tsiyoon Gebre-mikaa’el
Carraan Raadiyoo FMtti gargaaramuu biyya keessatti otuu babal’atee, keessumaa faalama qillensaa, lageenii fi kanneen biroo lubbu uummataa galaafataa jiran akka uummanni dursee hubachuun, of eeggannoo barbaachisu godhu gargaara kan jedhan Aadde Araggaash Dheeressaa ti. Gama kaaniin jijjirama qillensaa faccisuuf gargaarsi haawaasi addunyaa kennaa jiru, kallattiin akeeka yaadameef ooluun isaa, hordofamuu qaba, kan jedhan Aaddee AraggaashSabaa-himaan biyya alaa gama kanaan qooda akka fudhatan carraaquun hedduu gargaara, jedhu. Guutuummaa gaaffi fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Carraan Taphattoota Kubbaa Miillaa Lammiiwwan Eertraa Ugaandaatti Baqatanii Hin Beekamin Jira
Carraaqqii biyya keessatti ta’een Baatiilee darban sagaliif mootummaa isaanii foyya’insa gama siyaasaa fi dinagdeen hatattamaan fudhate tarreessan.
Carraaqqiin sun milkaa’ee kaleessa wal-dhabdeen barattoota gidduu kaleessa araaraan furamuu isaa dubbate.
Carraa uumame jedhan keessaa adda durummaan kan isaan kaasan paarkii industrii tuqaniiru.
Carraawwan investimentii gara fuul-duraatti gara godinichaa dhaqan akka jiran dubbatan, Muummichi Ministaraa Abiyyi.
carraa xiqqoo jirtuun gara biyyoota ollaatti ba’uuf kanneen yaalan hangi tokko reebiicha saamiinsaa fi kanneen biroof saaxilamuu isaanii ibsu.Kanneen gara biyya xaaliyaaniitti ba’uuf danda’an keessaa tokko akka ibseetti haallii Libiyaa keessaa amma iyyuu baqattootaaf akkaan rakkisaa dha. Achuma Libiyaa keessa turuus ta’e ba’uuf yaaluu keessaa filuuf rakkisaa ta’u dubbata.MP3 tuquun guutuummaatti dhaggefadhaa
CAR says Russia and Rwanda sent in troops after an alleged coup bid
Casie Copeland xiinxaltuu gameetti kan garee walitti bu’iinsa biyyootaa qoratu kan International Crisis Group jedhamuu yoo ta’an yeroo ammaa gaerelee hidhatan hedduutu jira jedhu.
Cattle raiders kill 30 policemen in remote Samburu region in north of Kenya
CAUCUSjechuun marii fi falmii miseensotii paartilee abbaa fedhan filachuuf galma wal gahii,manneen barnootaa,manneen amantii, manneen dhuunfaatii fi gara garaatti walti dhufanii abaa fedhan filatan.
Caucus torbaan dabre godinaIOWA keessatti jalqabanhardha ammoo magaalaa New Hamphire,godinaNew EnglandkeesasttiPrimary jalqaban.
CBS News asks whether Donald Trump can unite Republicans before the general election
CBS News reports Trump has narrowed his Vice President choices to five or six people
cBulchiinsi Sadii Canqaa obbo Taammenee Haayiluu akka jedhanitti namoonni qe’ee isaanii dhiisanii ba’an ilaalchisuun jaarsolii biyyaa fi abboota amantii waliin mariin geggeessamee akka deebi’aniif yaalii guddaan godhameera jedhan.
CDC bulchiinsii White House maqeeffattee VOA odeeffannoo kennuu dide.
CDCn eenyutu qoratamuu qaba ka jedhu qajeelfama jiru jijjiiruu isaaf irratti fuuleffatamee jira. Waaltaan kun baatii darbe namoonni vaayiresii kana qabaatanii mallattoo hin agarsiisne yoo nama vaayiresiin kun qabe waliin yoo wal argan qoratamuu hin qaban jechuu dhaan kan duraan namni kamuu nama qabame waliin wal arginaan qoratamuu qaba qajeelfama jedhu jijjiira. Jijjiiramni kun kan ta’e erga gurumuu vaayiresii koronaatti duuluuf hundaa’e kan White Housen erga ilaalamee booda CDCn qajeelfama isaa ka duraaniitti deebise.
CDCn yeroo dheeraa dhaaf vaayiresiin koronaa irra hedduu namoonni yoo metra lama walitti siqanii jiraatan akka daddarbu beeksiaa ture.
CDC says U.S.is now in its fourth week of rising COVID-19 infections
CD isaa ta qaraa Karrayyuun moggaasee ta dhumaa ammoo CIDHA jedhee kabajaa fi ulfinnaa, fi jaalala fuudha keessa jiru sirbe.
Ceasefire gives Palestinians and Israelis their first quiet night in more than a week.
CECAFA, (Council for East and Central Africa Football Association) maqaa dorgommi kubbaa miilaa Afrikaa gama Bahaatii fi gama Jidduu waliin taphatan.
CECAFA:Dorgommii CACAFA biyyootii Afrikaa Gama Jidduutii fi Gama Bahaa waliin taphatan Finfinnee,Awaasaa fi Baahir Daaritti itti jiranii biyya 12 jalqabee amma jahatti walti hafe.
CELAC united to fight against the ongoing Zika virus infections
Celticbarana waancaa lama waluma gula moote.Iskootishii fi kilaboota kubbaa miilaallee moote.
Central African Republic: An opposition coalition demands that elections be scrapped
Central African Republic: Bangui residents relieved after UN mission chief is sacked in light of a string of allegations of child sex abuse by peacekeepers.
Central African Republic: Hundreds of prisoners escape a Bangui jail, in third day of violent protests that killed dozens.
Central African Republic: Hundreds of protesters march on the capital, Bangui, demanding peace.
Central African Republic: President Faustin-Archange Touadera has won five more years in power
Central African Republic: Presidential candidate Martin Ziguele demands a vote recount because of alleged first-round
Central African Republic: Protesters storm streets of Bangui, calling for restoration of the country's national army.
Central African Republic: United Nations investigating “extremely troubling” new allegations of sexual exploitation and abuse by peacekeepers.
Central African Republic: Violence escalates between Christians and Muslims
Central Africans are returning to Cameroon following the recent surge in violence
Chaad horii dhabdee dorgommi Waancaa Afrikaa 2017 keessaa baate. Chaad garee isii“G”keessaa eegee jirtii qabxii womaallee hin qabdu.
Chaad keessatti gurmuuleen waldoota hawaasaa fi mormitoonni siyaasaa, akka biyyattiin gara heeraan geggeessamuutti deebitu gaafachuuf har’atti hiriira nagaa waamanii jiran.
Chaaiynaan Sababaa Vaayiresiin Koronaa Hammaataa Adeemeef Dinagdee  Ishee Miidhame Dandammachiisuuf Abdiin Qabaatte Hin Milkoofne
Chaampiyoonaa Afrikaa ganna dhufuu, waancaa kubbaa muulaa Afrikaa ka ganna lamaan duubatti taphatan fa.
Chaampiyoon Liigii, dorgommii Waldaan Kubbaa miilaa Awurooppaa (UEFA) qopheessu.
Chaaniyaan Kutaan Ameerikaa Mizuuriin Kan Dhiyeesse Himannaa Seeraa Fudhatama Dhabsiiste
Chaansilariin Jarmanii Angelaa Merkel daw’annaa Itiyoohpiyaa keessatti gaggeessaniin aangawoota biyyattii fi mormitoota keessaa haga tokko haasofsisuu isaanii dura-ta’aan paartii mormituu Kongreesa Federaalawaa Oromoo fi Itti aanaa dura-ta’aan Medrek, Dr Mararaa Guddinaa ibsanii jiru.
Chaansilarittiin Jarmanii Angelaa Merkel, biyya isaanii keessatti waa’ee godaantota simachuu irratti qeeqni itti jabaataa deeme iyyuu, amma illee walga’iin Gamtaa Awurooppaa hatattamaan akka waamamu gaafatanii jiran.
Chaansilarittiin Jarmanii – Angelaa Merkel, Yunaayitid Isteets ammaa booda waahela gaarii akka hin ta’iin eega akeekanii booda, har’a immoo, dubbi-himaan isaanii, Jarmaniin - hariiroo cimaa qaxxaamura Atilaantikitti ka cichitee jirtu ta’uu akeekanii jiran.
Chaansilarittiin Jarmanii Yunaayitid Isteets Ammaan Booda Awroopaadhaaf Waahila Gaarii Akka Hin Taane Akeekan
Chaansilarittiin Jarmany – Angelaa Merkel immoo, booda deebii kennaniin, “to’annaa Raashiyaa jala jiraachuun maal akka tahe ijoollummaa kiyya irraa jalqabeen beeka. Garuu, dhimma Inerjii irratti Raashiyaa waliin walii-galtee qabaachuun, jaarraa 21ffaa kana keessatti, Jarmanii boojuu Raashiyaa hin taasisu” jedhan.
Chaansileerii Jermenii Angilaa Merkel dabalee bulchiita hedduutti daawwii dhufe. Biraazil nugusa kubbaa miilaa taatee marroo shan waancaa kubbaa miilaa addunyaa moote taan barana hin taaneef tapha lamatti goolii 10 itti galee manajera isaanii Scholarie ya hujii irraa buusan.
Chaansileeriin (bulchituu) Jermenii,Angilaa Merkel “yoo dhuguma namii shakkan ka ufiifuu biyya ufiitii balaa baqatee ummata akkana itti baqatee fi isa gargaare fixe waan guddoo garaa nama nyaataa,” jetti.
Chaansileeriin Jermenii akka investerootii biyya alaa doolara miliyona 335 Afrikaatti baasanii hujii namii faaydaa irraa argatu hojjatan tolchuuf faluutti jirti.
Chaansilerittiin Jarmanii Angela Merkel bilbiluu dhaan makrooniin baga gammaddan jedhan.
Chaansilerittiin Jarmanii Angela Merkelis kaleessa hoogganoota kutaalee biyyattii 16 waliin erga mari’atanii booda tarkaanfii wal fakkaatu uggura sochii ji’a tokkoo labsaniiru. Itti dabaluu dhaanis manneen nyaataa fi dhugaatii, manneen spootrii itti hojjetan, manneen tiyaatiraa akka cufaman ajajaniiru. Kunis Wixata dhuftuu hojii irra oola.
Chaansilerittiin Jarmanii Angela Merkel karaa dubbi himaa isaaniin ibsa jimaata har’aa kennaniin Doonaald fi Melaaniyaa Tramp fi hawwii gaariin qabu maran dabarsaaf jedhan. Vaayiresii koronaa irraa guutummaatti dafanii fayyu jedheen abdadha jedhan.
Chaansilerittiin Jarmanii Hoogganaa Raashiyaa Waliin Wal Argan
Chaansilerittiin Jermanii angela Merkel paarlaamaa Awrooppaaf akka ibsanitti gamtaan Awrooppaa kan baqattoota Siiriyaa miliyoona lama keessummeessite Turkii gargaaruu akka qabu itti himan. Gamtaan Awrooppaas doolaara biliyoona 1.8 rakkina jiru furuu gargaaruuf Turkii dhaaf kennee jira.
Chaartara jaarmiyichaa keessa akka kaa'amee jirutti nagaa walii wajjin eeguun bu'aa akka qabu itti amanna jedhan. Qoodi Itiyoopiyaan gama nagaa eegsisuun qabdus obbo haayle Maariyaam ennaa ibnsan biyyi isaanii imala nagaa eegsisuu kan tokkummaa mootummootaa keessatti sochii gootuun loltoota ishee heddumminaan bobbaasuun sadarkaa lammaffaa irra jiraachuun ishee garaa nu ciibsa jedhan.
Chaayinaa Fi Ameerikaan Marii Dhimma Daldalaa Jalqabuuf Jiru
Chaayinaa fi Koriyaa Kibbaa Keessatti Vaayrasiin Koronaa Dhabamee Jira Jechuun Hin Danda'amu:Jaaramayaa Fayyaa Addunyaa
Chaayinaa fi yunaaytid Isteetes Waashingtoon keessatti marii sadarkaa olaanaa kamiisa har’a itti fufanii yeroo jiran keessatti gama lemeen walii galtee irra ga’u akka danda’uu malan mallattoon agarsisuu jira jedhamee jira.
Chaayinaa Keessatti Brattoota Ajjesuun Dabalaa Dhufee Jira
Chaayinaa keessatti du’uun isaanii kan ibsame namoonni 6 magaaluuma tokko keessatti ta’uun ibsamee jira.
Chaayinaa keessatti eega baatii Mudde dabree dhukkubichi mul’atee as namoota gara kunma saddeettamii tokkoo tu dhukkubichaan qabame. Kanneen keessaa kuma sadi’ii fi dhibba lama kanneen ta’an ka du’an yoo tahu irra caalaan isaanii garuu, fayyanii dhukkubicha irraa dandamatanii jiran.
Chaayinaa Keessatti lafa vaayrsiin koronaa jiraachuun jalqaba ibsame Wuhaan keessatti lakkoobsii namoota du'anii isa guutummaa biyyatti keessatti du'an harka 50 kan caaluu ta'un ibsamee jira.
Chaayinaa Keessatti Lakkobsii Namoota Vaayrasii Koronaatin Du’anii Dabalaa Jira
Chaayinaa Keessatti Lakkofsii Namoota Du’anii Dabalaa Jira
Chaayinaa keessatti lakkoofsii namoota vaayrasii Koronaan dhumanii 900 darbee jira. Lakkoobsi kun Briteen keessattis dabaluun mootummaan waa’een vaayrasicha Koronaa fayyaa uummataaf dhimma jabaa fi sodaa guddaa akka ta’e labsee jira.
Chaayinaa keessatti Vaayrasii haaraan Koronaa jedhamu lubbuu nama 17 galaafachuu isaa aangawoonni tajaajiila eegumsa fayyaa ka biyyatti beeksisanii jiru.
Chaayinaa keessatti vaayrasiin Korona jedhamuun lakkofsii namoota du’anii 6 ga’uun ibsamee jira.Biyyatti keessatti akkasumas naannoo daangaatti namoonni haaraa vaayrasiin qabamuun dabalaa adeemuun kun sadarkaa addunyaatti weerarri kun hammaachuuf jira sodaa jedhu uumee jira.
Chaayinaa, Maashiyaa, Awustraaliyaa, Noorweey, Briteen fi Arjentiinaa dabalee biyyoonni Addunyaa Xayyiricha Booying 737 MAX 8 qaban balalii irraa ugguranii jiran. Gatiin meeshaalee kaampaanii Booying illee har’aa fi kaleessa gabaa Addunyaa irratti gad-bu’ee jira.
Chaayinaa magaalaa Choon Chiin keessa kan jiru waajjira Qoonsiilaa Itiyoophiyaatti eeggataa itti aanaa jeneraala kan ta’an obbo Anteeneh Taarikuu deebii kennanii jiru.
Chaayinaa magaalaa Nanningitti atileetota 600 biyya 70 keessa dhufanitti Chaampiyonaa Jimnaastikii addunyaa irratti dorgommiitti jira.Amerikaalleen atileetota hedduu ergatte.Atileetotii 600 ta biyya 70 keessaa dhufan Chaayinaa magaalaa Nanningitti dorgommiiArtistic Gymnastics Championshipsjedhan 45essoof dorgomuutti jira.Guyyaa dheengaddaa jalqabanii guyyaa 6n duubatti dhumatti.
Chaayinaa naannoo gama dhiyaa Xinjiang jedhamu waajjira warra koministii keessatti haleellaa shororkeessotaan namoonni afur ajjeefamuu sabaa himaan biyyattii beeksisee jira.
Chaayinaan Afrikaa Waan Hedduun Itti Baafattee, Manneen Nyaata Isiilleen Ya Baayyatan
Chaayinaan Afrikaa Waliin Hujii Daldalaa Doolara Biliyoona Heddu Hojjachuuf Qophii Jirti
Chaayinaan akka henna bara 213 baheetti umamta biliyoona 1.357 qabdu kubbaa miilaa guddifachuuf waan hedduun falachuutti jirti.
Chaayinaan amma teessoo waraanaa Jibuutii keessa qabdi ammallee ka dhibii jaarrachuu feeti.
Chaayinaan ammoo tarkaanfii Meng irratti fudhatame kana mormuudhaan, Ambaasaaddara Yunaayitid Isteetis ka Beejing keessaa waamtee haasofsiistee jirti.
Chaayinaan baatii Fulbaana darbeee namoota kuma 31 biyyoota 125 keessatti yaaliif tallaaltee turte.
Chaayinaan biyya ishee keessatti namoonni kuma kudhan vaayrasii Koroonaan qabamuu isaanii mirkaneessitee jirti.Vaayrasiin kun lubbuu namoota 213 galaafachuus beeksiiftee jirti.Jaarmayaan fayyaa Addunyaa gama isaan vaayrasiin kun akki itti faca’aa jiru “addunyaaf rakkoo fayyaa kan hatattamaa” ta’u labsee jira.
Chaayinaan Biyyoota Afrikaa Harroota Bayyee Qabanitti Fulleffachuun Harree Dhabamsiisuuf Deema
Chaayinaan daangaa wal falmisiisaa ta’e kan Jabuutii fi Ertraa irratti humnootii nagaa eegsisan bobbaasuuf itti yaadaa jirti. Kunis Qaataar ji’a darbe humnootii ishee gamasii eega baaftee booda.
Chaayinaan dhibbaa alaaf faccisuu hin dadhabdu kan jedhu ministriin danta aalaaa biyyatti mirgaa fi fedhii keenya kabajsisuuf murannoo fi dandeetti qabna jedhan.Yunaaytid Isteetes gama isheeti waan irraa eegamu ni gooti abdii jedhu qabna jedhan.
Chaayinaan 'Dooniin Humna Galaanaa Yunaayitid Isteets USS Sethem Jedhamu Daangaa Cabse' Jechuun Balaaleffatte
Chaayinaan dooniin qurxummiin guurrattu bisaan sun irraa haga silaa keessa fagaachuu malte dabarsitee jennaan ammoo biyyootii ollaa isiilleen doonii fi bidiruu qurxummiin qabatan akka itti seenan hin hajajju.
Chaayinaan dooniin waraanaa US erga isheen odola bakka tarsimoo galaan Chaayinaa kibbaatti argamuutti akkaan kan itti hin gammanne ta’uu ibsitee jirti.
Chaayinaan faalama qilleensaa addunyaa mudateef gaaza xura'aa Kaarboon Daay Oksaayid jedhamuhedduu qabdo jrdhu aangawoonni Amerikaa
Chaayinaan fallaa prezidaanti Doonaald Traamp jedhanii filannoo prezidaantummaa US kan wagga kana jidduu seenuuf fedhii akka hin qabaatin beeksiste.
Chaayinaan Filannoo Ameerikaa Jidduu Seenuun Fedha Koo Miti Jette
Chaayinaan Gargaarsa Midhaan Nyaataa Itiyoophiyaaf Kennite
Chaayinaan haga ammaatti ba’ii fialannoo kana irratti yaada dubbachuu irraa of qusattee jirti. Ministarri dhimma-alaa Jarmanii – Hee’ikoo Maas, ba’iin filannoo kun, keessumaa, waa’ee dilaala Yunaayitid Isteets meeshaalee Awurooppaa dhaa galan irra keesse irratti wal-muddina jiru akka hin laaffisne dubbatan.
Chaayinaan Hoong Koong irra seera nageenyaa biyooleessaa kaa'uuf murteessuu ishee Yunaaytid Isteetes, Briteen, Awustraliyaa fi Kaanaadaan balaaleeffatanii jiru.
Chaayinaan Hospitaala siree kuma tokko qabu kan namoota vaayrasii Koronaan qabaman keessatti wal’antu har’a bantee jirti.
Chaayinaan immoo, “dooniin humna galaanaa Yunaayitid Isteets, kan “USS Sethem” jedhamu, daangaa cabse – jechuun balaaleffattee , kaleessa dooniilee ishee waraanaa fi jeettota ishee gara sanatti bobbaaftee jirti.
Chaayinaanis Akkauma Yunaaytid Isteetes Dilaala Dabaluuf Deemti
Chaayinaanis gama isheen meeshaalee Amerikaa biyya ofitti seensiiftu hanga tokko irratti dilaala kan dabaltee yoo ta’u kunis haaloo ba’uuf akka hin ta’iin ibsamee jira.
Chaayinaanis gama isheetiin tarkaanfii fudhatteen dilaala dhibba irraa harka 25 oomisha Ameerikaa kan biliyoona 60 baasu irra keesseetti.
Chaayinaanis har’a akka jettetti taarifi kun dabaluu isaatti hedduu kan gadditeef ofii ishees tarkaanfii barbaachisu kan fudhattu ta’uu beeksistee jirti.
Chaayinaan Jibuutii keesastti teessoo waraanaa qabaachuuf deemti
Chaayinaan Jibuutii keessaati teessoo waranaa jaarrachuuf gaafachuutti mariitti jirti jedha perezidaantiin Jibuutii Ismaahel Gulee.
Chaayinaan kamisa har’aa dhiibbaa siyaasaa fi loogii sanyii oofa jechuun Washingteniin qeeqxee jirti.
Chaayinaan kana cimsitee ni balaaleffatti, jechi dantaa Chaayinaa miidhuuf US biraa dhiyaatu kam iyyuu deebiii cimaa Chaayinaa biraa dhaqqabsiisa jedhan.
Chaayinaan kan hanga tokko ofiin of bulchitu Hong Kongiin to’achuuf tarkaanfii ijoo fudhatteen har’a waajjira naga eegumsa biyyoolessaa magaalattii keessatti bantee jirti.
Chaayinaan kan prezidaant Doonaald Traamp baatii Fulbaanaa qabee dilaala meeshaalee gamasii galu irra taarifa kaa’uuf karoorsan ijaa ba’uuf jecha meeshaa Yunaayitid Isteetis kan biliyoona 75 ta’u irra dilaala kan keessuu fi konkolaataa Ameerikaa irrattis taarikfa doolaara dhibba irraa harka 25 kan dabaltu ta’uu beeksisetee jirti.
Chaayinaan koriyaa kaabaa waliin daldala jabeessuu isheen kan ka’e prezidaantiin Amerikaa Traamp akka jabaatti qeeqanii jiru.
Chaayinaan lammiwwan ishee Naayjeriyaa keessa hojjatanii fi jiraatan lakkoofsa guddaa yoo ta’u hedduminni isaanii dabalaa jira.
Chaayinaan liqii fi qarqaarsa biyyoota Afrikaatif kennitu harka ballistee itti fufuu ishii akkuma warri deeggaru jiru, ija shakkiitin kanneen laalanis baayyedha.Gabaasa armaan gadii daawwadhaa.
Chaayinaan Meeshaa Ameerikaa Irratti Dilaala Dabalte
Chaayinaan Meeshaalee Ameerikaa Biyya Ishee Seenan Irratti Taarifa Dabalte
Chaayinaan midhaan naayta gargaarsa namoomaaf oolu Meetirik toonii kuma sagalii ol qamadii fi ruuza Itiyoophiyaaf kennite.
Chaayinaan mootummaa haaraa argamu waliin dubbatanii akka dur baran sana Amerikaa saamuu kan fedhan ta’u nana beeka jedhan Traamp.
Chaayinaan namnii took vaayrasichaan amma du'u fi 48 haaraa vaayrasich koronaan qabamuu ibsite jirti. Garu biyya keessa warra ture miti jette.
Chaayinaan nu waliin hojjachuuf itti baayyata, garu akka yaalaniif carraa laannaaf jedhan. Sagantaa oomiisha meeshaalee Nukleeraa Koriyaa kaabaa fi yaalii dhukaasa misaa’eelaa lafa fagoo deemuu kan Kibxata kaleessaa gaggeeffameen Traamp dura dhaabannaa isaan mudatee jira.
Chaayinaan sababa vaayiresii koronaa isa haarawaaf jecha imala Briteen irraa dhaqu rarraastee jirti. Vaayiresiin haaraan kun Briteen gama kibbaa dhuunfatee jira, muummichi ministeera biyyattii Booris Joonsen kutaalee biyyattii hanga tokko utuu ayyaanni dhaloota Gooftaa yesuu ykn Christmas hin ga’in uggura sochii itti dabalaa kaa’uuf jiru.
Chaayinaan, sabxiqqaalee Musliimaa biyya ishee keessaa ugguruu ishee, akka lammiwwan oguma hojii fooyyeffatan, afaan Mandariinii baratanii fi saayinsii ammayyaa fudhatan jajjabeessuudhaan, shororkeessummaa ittisuuf tarkaanfii fudhatte akka tahetti falmaa jirti.
Chaayinaan seera jabaa barana baafatteen akka lafa bal’oo km kuma hedduu garba sunii keessaa ji’a sadiif namii qurxummii hin baafanne hajajje.
Chaayinaan Uggura Sabxiqqaalee Musliimaa Irrati Goote Deeggaruun Falmaa Jirti
Chaayinaan Vaayresii Haaraa Uumame Ittisuuf Tattaafataa Jirti
Chaayinaan Waajjira Naga Eegumsa Biyyoolessaa Hong Kong Keessatti Dhaabde
Chaayinaan Waajjira Ol’aanaa Gamtaa Afrikaa Doolaara Miliyoona dhibba lama baasu ijaaruu ishee ilaalchisee ennaa dubbatan immoo, gama dinagdeen hirmaannaan biyyoota Afrikaa keessaa qabdu dabalaa deemuu isaa fi Chaayinaan waa’ee mirga dhala-namaa, dimookiraasii fi bulchiisa gaariif ilaalcha kennuu dhabuun hegeree biyyoota Afrikaa ka yaaddessu tahuu dubbatan. Biyyoota gama Dhihaaf illee dhiibbaan Chaayinaa guddachaa deemuun yaaddoo guddaa dha, jedhu Dr. Alemaayyoon.
Chaayinaan Walabummaa Amantii Fuula Duraaf Balaa Guddaa Dha: Ministrii Haajaa Alaa Ameerikaa
Chaayinaan walii galtee daldalaa haaraa tolfachuu irraa duubatti harkifatte jechuun prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp akeekkachisanii jiru.
Chaayinaa qofa keessatti kanneen Vaayrasiin Koronaan qabaman kuma 17, 200 kan ga’an yoo ta’u hanga har’atti 361 du’aniiru.
Chaayinaatti aansee vaayresii Koronaan baay’inaan miidhamaa jirtu ka jirtu Kooriyaa kibbaa keessa kanneen jiran barattoonni Itiyoophiyaa, hawaasi Itiyoophiyaa fi Embasiin Itiyoophiyaa waliin ta’uu dhaan yeroo yerootti odeeffannoo kan wal jijjiiran ta’uu barattoonnii fi Embasiin Ibsaniiru.
Chaayinaatti immoo waraana daldalaa labsaniiru jedhama. NATO ykn immoo gamtaa waraanaa Atlaantik Kaabaa ilaalchisuu dhaan Ameerikaan gamtaa kanaaf baasii guddaa baasaa jirti jechuu dhaan qeeqaniiru. Qeeqa qofaa utuu hin ta’in dhiibbaas uumaniiru. Gama hariiroo hooggantoota addunyaa wlaiin qabaniin immoo biyyoota michummaa gaarii Ameerikaa waliin qabaachuun beekaman waliinis walitti dhufeenyi isaanii ulfaataa ture jedhama.
Chaayinaa Waaltaa keessa kan jiru mana barumsaa sadarkaa tokkoffaa irratti haleellaa gaggeeffameen barattonni ijoollee ta’an 8 ajjefamaniiru.Brattonni ka biroon lama haleellaa kanaan madaa’uu ibsii polisii hubachisee jira.Namnii umriin 40 kan hidhame yoo ta’u haleellaa kanaaf shakkamaa ijoo ta’e jira.
Chaayinaa waliin Angoolaa irratti wal dorgomuutti jirtanii? jedhanii gaafatanii minsiterii haajaa alaa Amerikaa kun “nu Angoolaan yoo dhufu namuma Angoolaa hujiitti qaxruuf dhufna” jedhe.
Chaaynaa ammoo akka dubbiin tun gadi hin baane dhossuutit jirti.Chaaynaatti itti gaafatamtoota biyya sunii gugurdoo sadeetitti tanaan himatame.Kana keessaa tokko soddaa pirezidaantiiChaayinaaXi Jinping ti.
Chaaynaa fi biyyootii ollaa isii Galaana Chaayinaa Kibbaa 'South China Sea’ irratti wal dhabuutti jiran
Chaaynaan eegii guyyaa jahaan duratti milishooti Islaamummaa hoteelii Maalii tokko keesatti nama fixaniin duubatti milihsoota sunitti duuluuf karoora qabdi.
Chaaynaan foon boyyee Amerikaa irraa biyya isheetti galchuun addunyaa irratti sadarkaa lammataa irra turte.Chaayinaan tarkaanfii kana hin fudhatti jedhamee kan eegame yeroo dhukkubii Boyyee Afrikaa irraa madde kan Swaayin Flu jedhamu biyya ishee seene sanatti ture.
Chaaynaan gaafatamnaan falmii biyyoota lameen gidduuu maanguddummaan ilaaluuf kan feetu ta’us ibsanii jiru.Chaayinaan baatii kana keessa miseensoota waraana ishee Jabuutii kan qubsiifte yoo ta’u kunis maadhee waraanaa isa jalqabaa biyyoota alaa keessaa qabdu ta’uun beekamee jira.
Chaaynaan Hiriirtoota Hong Kong Akki Itti Keessumeesituu Hariiroo Daldalaa Amerikaa Waliin Qabduuf Ni Ilaalama : Prezidaant Traamp
Chaaynaan tarkaanfii haaloo ba’iinsaa fudhattu maal akka ta’e kan hin ibsinee yoo ta’u carraan hundumtuu banaa dha jette.
Chaaynaa,Raashiyaa fi Kooriyaan Kaabaa biyya hardhallee balaa addunyaati jedhanii sodaatan taatullee ardiin akka Latin America faatii akkaFreedom Housejedhetti ardii guddinnii Demokiraasii miila itti gadi dhaabahcaa deemumatti jiru.
Chaayyinaan Atlaantik Irraan Afriikaa Dhaqqabuun Sodaa Uumee Jira
Chad Army Says It Has Stopped Rebel Advance Toward Capital
Chadian President Idriss Deby Itno killed on the battlefield
Chad President Killed in Battle with Rebels
"Chad: The main opposition parties denounced what they call an ""institutional coup d'etat"""
Chad: Votes were being counted in presidential elections
Chainaan vaayresii korornaa baatii lama dura biyya ishee keessaa ka’ee lubbuu namoota 2000 galaafate akkaan gad bu’uu isaa beeksistee jirti.
Chancelorittiin Germany angela Merkel murtii uummata Britian kana gaddaan simanna jedhan. Kun Awrooppaa fi tokkummaa Awroppaa fi balaa guddaa ta’uun shakkii hin qabu.
CHAN,maqaa dorgommii kubbaa miilaa ‘Shaampiyoonaa Afrikaa Cufaa.’Tapha kana biyya Afrikaa 16 taphachuutti jiraa Ammajii 13 haga Gurrandhalaa 4,2018 taphatanii haga ammaa goolii 15 gale.
Chauvin Filooyid afuura baafachuu hin danda’u utuu jedhuu daqiiqaa 9 fi sekoondii 29f morma Filooid irra jilba isaan dhaabate. Poolisii adii kan ta’e Chauvin, Flooyiid du’ee guyyaa tokko booda kutaa poolisii magalaan hojii irraa ari’aame.
Chawuvin poolisii adii hamma hojii dhaa ari’amutti waggaa 19f nama tajaajile ture. kan umuriin waggaa 46 Filooyid lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa yoo ta’u, abukaatoon Chuwaavin akka jedhanitti kan inni du’eef sababaa rakkoo fayyummaa qabuufi, Chuwaavin leenjii poolisii fudhate fayyadame jechuun falman.
Chayinaan Loolttoota Ishee Daangaa Jabuutii fi Ertraa Irratti Bobbaasuuf Itti Yaadaa Jirti
Cheeriin Jappaanitti daraaraa biyyoolessaa (National Flower)ti.Biyya akka China, Korea, Awurooppaa,Saaybeeriyaa gama Dhiyaa, Indiyaa, Kanaadaa, Amerikaa fi Jappaan keesatti beekama.
Cheeriin muka damee hedduu,baala addii fi diimaa fakkaatu qabu ka lafa urgeessu.
Cheese haga dhalattee torbaan 20 keessa jirti,paawondii 48 ulfaattii,Ohio fidan. Akkuma kanaan Turkey “Mac and Cheese” jedhan,ta qoma balbaloo kutaa ‘Ohio’ fidanitti dhiifama argate.Turkey bara 2013 perzdaant Obaamaa irraa dhiifama argatte ‘Popcorn’ jedhamti.Guyyaa akkanaa kana Amerikaati Turkey miliyoona 46 faatti qalama.
Cheetriin biyya dhaloota isaanii Butaan keessaa baqatanii mooraa baqataa Nepal keessa waggoota 20f erga jiraatanii booda kan gara United States dhufan.
Chelsean manaajera haaraa fi miila haaressaa ufitti darte irraa waan hedduu eegatti.
Chelsea,the Blues bara 1905 keessa yayyabanii achii asi Ingiliizii fi addunyaatti qalbii warra kubbaa miilaa jaalatuu hedduu keessa jirti.
Chelsiin ammooRomelu Lukaakuu(Everton) fiAleksi Sancheez(Mexico) bitachuu feeti.Isa bitannaanBatshuayi Chelsii keessaa bahuu hin oolu fa taha.
Chelsiin ammoo waan sun caalaatiif qophaahuutti jirti:FA CUP.Dorgommii tana Caamsaa 27,2017 tana irratti Chelsii fi Arsenaal waliin istaadiyoomii Wembley keessatti taphatan.
Chelsiin Diyaagoo Koostaa ganna 28 kana gatii dansaa itti argannaan gurgurachuu feeti.
Chelsiin Dorgommii Washington DCtti, AS Roomaan 2-1 Mootee Biyya Ufiitti Galte
Chelsiin kilabii Siwaan Sitii 3-1,kilabiin Hull Sitii ammoo kilabii Burneley FC 1-1.Westi Haamoo fi Watfordi ammoo 1-1 gargar bahan.
Chelsiin shaampiyoona EPL bara 2017 taate badhaasa Euro miliyoona 150 haratte ammallee dorgommii FA CUPf khophii jirti
Chelsiin shaampiyoona taanaan manaajerii isiiAntonio Contegammachiisuuf kaan cabbi baaldii miyyuu mataatti gadi naqe kaan shampaanyi itti biife.
Chelsiin tapahcuun naa gammchuu guddoo taatullee ammitii yoo waan haaraa arguu malan jedhe.
Chelsiin tapha guyyaa dheengaddaa kana silaa akka dansaa jalqabde taatullee taphataan Arsenal Aleksi Sanchez daqiiqaa 4esso irratti gooi Chelsii keessaa buuseef jennaan qabbanofte.
Chelsiin Waancaa League One 2015 mootee maanajerii isii,Jose Moreenoo gammadee istaadiyoomi keessa gangalate
Chelsii tapha EPL ka baranaa irratti haga ammaa namii cinaacha lafaan hin geenne guyyaa dheengaddaa Totten Ham waluma irra marsitee qaariftee jilbiiffachiifte.
Chelsii,the Blues, barana qofa marro 37 taphattee goolii 80 galfatte tapha 29 moote sadii wal qixxee baatee shan moohamtee qabxii 90 tokkeessoo taatee Shaampiyoonaa EPL 2016/2017 ka taate.
Chesliin akka diqqaatti asi hin geenne;Swan City 5-0,Everton 6-3,Tottenhma Hotspur 5-3 moote waluma irra buufattee qabxii hedduun gahette ka silaa ammaele taphii sadii ala jiruuf moote.
Chesliin bara dabree gaafa Jose Moriinoo manaajera itti tahe kaanitti EPL keessaa 10essoo taatee dorgommii fixatte.
Chesliin kilaboota EPL duddureeyyii keessaa ta duraatii kilabi tana nama Raashiya Roman Abrahomivichit bitate.
Chesliin tapha kanaaf Nathan Ake kilabii Bourenemouth irraa egifatte.
Chevron's onshore activities in the Niger Delta have been shut down by a militant attack
Chiff akka jedhanitti dura taa’aa garee basaasaa Devin Nunes waliin kaleessa wal arganii hariiroo Flynn Raashiyaa waliin qaban akkasumas jiddu seeninsa Raashiyaa kan yeroo filannoo akka qoratamu mari’ataniiru.
Chiileen nama isii ka boolla albuudaa keessatti awwaalamee ture nagaan bahe simaatte jirti.
Chiileen namii isii lafa Albuuda baasan keessatti ji’a lamaaf awwaalamee muddamsuu keessa turte taan hardhaa jalqabdee gammachuu addunyaalleen itti dabalamteef keessa jirti.Jarii albuuda baasu namii 33 guyyaa 69-tiif dhagaan itti dhaqatee lafa isaan bahaniin itti cufee bahuu dhowwee eda halkan walqixxee jaqabee fala addunyaan itti wal gargaarteen bahuutti jira.
Chiileen Sababaa Mormii Biyya Ishee Keessaaf Jecha Gumii Guruddoo Biyya Ishee Keessatti Deemuuf Ture Lama Hambiste
Chiileen ta kalee waliin marroo lama waancaa akkana moote dheebuu ganna 99 baate.Meesiin lammata Arjentiinaa fulaa bu’ee hin taphadhu jedhe kana dallansuutti tana dubbise moo waan isa dhibetti dhibe?Tana waluman ilaalla.
Chiileen wal ga’ii lama kan prezidaant Doonaald Traamp baatii dhuftu prezidaantii Chaayinaa Xi Jinping fi hoogganoota ka biroo waliin wal argan dabalatee wal ga’ii lama hambisuun ishee angawoota White House ajaa’ibee jira.
China: 14 people dead and 32 injured after suspect sets fire to a bus in Yinchuan.
China:  Arson suspected in fire at clothing factory in Guandong province that kills 14.
China: At least 51 people were killed and dozens injured by a rare tornado
China fi Philippines walii galtee waggaa darbe dhimma galaana china kibbaa ilaalchisuun irra ga’ameef akka abboomaman biyyoonni kun gaafataniiru.
China: Landslide in southwestern province of Yunnan kills at least 29 people.
China Offers $60 Billion in Loans, Aid to Africa
China Slams 'Brinkmanship' By US Navy in South China Sea
China’s nuclear envoy arrives in Pyongyang
"China urges the United States to stop ""discriminatory"" action against Chinese companies"
"Chinese President Xi Jinping welcomed Sudan's President Omar Hassan al-Bashir, an accused war criminal, as an ""old friend"
Chipman waggoota 25f gorsaa dhaabichaa ta’anii kan hojjetan yoo ta’u haleellaa waaltaa daldalaa New York fi biilsa federaalaa magaalaa Oklahoomaa irratti bara 1990moota keessa raawwate qorachuu keessatti hirmaataniiru.
Chipolopooloon,gareen Kubbaa Miilaa Zaambiyaa ta ganna 19n duratti taphattoota kubbaa miilaa isii cufaa adoo jarii taphachuuf yaahuu xuyyuurii lafaan dhahe fixe taan hardha biyyuma namii isii irraa dhumate taan,Gaabonitti, AyvooriiKoosti 8-7 moohattee waancaan galatte.
Chlesiin duruu dorgommii EPL matuma keessa jirti dorogmmii gugurdo 30 caala moote tana keessa jaha dorgommii liigiiti jaha amoo dorgommii Awurooppaati.
Chris Brigham abbootiin qaama maatii gaarii akka ta’an gargaaruu yaaduu dhaan waggoota shan dura bakka River House jedhamu kana bitan.
Chris Melzer, dhaaa gargaarsaa baqataa Tokkummaa Motumootaatti garee gargarsa muddamsuu damee Itophiyaa keessa hojjata.
Chris SmithFulbaan dhufu keessallee labsii wixineeH.Res.168ka deemsa demokiraasii Itoophiyaa tohatu irratti waan namii Itoophiyaatii fi qorattootii jedhan caqasuuf karoora qaban.
Chris Smith,mana marii Amerikaatti itti gaafatamaa koree haajaa alaa US. Bara dargiitii asi siyaasaa Itoophiyaa faanuma jira.
Chris Smith,miseensa mana maree Amerikaa NJ filatame.Rakkoolee innii Itoophiyaa keessa jiraachuun maqaa dhahe ta marroo hedduu mumullatu jedhe walti bu’iinsa fi awwaansisa Itoophiyaatti midhaan balleessuutit jiru.
Chris Smkins akka gabaasetti lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Ameerikaa dhibbaan laka’amantu waggoota shantama dura hiriira mirga filachuuf waamame irratti hirmaachuuf Selma Alabama keessatti argaman. Akkuma isaan riqicha Edmun Pettus ce’aniin poolisii dhaan haleelaman.
Christmas,guyyaaKiristaanii dhaloota Yessoo Kiristoo itti ulfeeffatu.Kaan mana amantii ufiitit kaan ammoo mana ufiitti yaahee firaa fi fiixaan qophii tana ulfeeffatu.Keessumattuu lafa Yessoo Kiristoon itti dhalate Israahel, Beetliheemitti nama kuma hedduutti bahee dhaloota kana ulfeeffate.
Chukunguniyaa ganna 70n duratti Tanzaniyaati argan Dirree Dawaatti nama kuma 20 olitti dhibameen guyyaa 4-5 keessatti ammo 'fayyanii bahan'
Chung itti dabaluu dhaan Pyongyang fi Washington gidduutti mariin akka jalqabamu mala gargaaruuf illee kan tattaafatan ta’uu beeksisan.
Chung Seoul utuu hin ka’in dura tuuta oduuf ibsa kennaniin erga cicha cimaa kan prezidaant Moon odola Kooriyaa Nuklera irraa walaba gochu fi nageenya waariinsa qabu buusuuf qaban nan dabarsa jedhan.
Chyinaan kan US meeshaalee ishee gurgurtaa irra taarifa guddaa keesseef deebii kennuuf jecha meeshaalee US irra taarifa doolaara biyliyoona 50 kaa’uuf karoorfachuu ishee har’a labsitee jirti.
Cichaa fi hawwii ertraan hiyyummaa dhabamsiisuuf qabudu siriitti calaqqisa galmeen kun. Erga bara 1993 Ertraan walabummaa ishee gonfattee as mootummaa fi uummatichi kan fedhii uummataa giddu gala godhate ajendaawwan siyaasaa, kan hawaasummaa fi misoomaa hedduu raggaasisanii jiran.
Cicha keenya gurmuu NASAf jiru kan qorannaa geggeessuu haaromsina jedhan.
Cicha nuti talaallii kana dhiyeessuuf qabnu hanga nuti yaadneen gad booodatti harkifataa jira jedhan. Bulchiinsi Tramp talaallii miliyoona 100 kan kampanii Fayizer fi BioNTechn qophaa’eef ramaduuf walii galtee irra ga’ee jira. kunis hanga walakkeessa Adoolesa bara 2021tti oomisha talaallii biyyattii gara miliyoona 200 kan oolu doolaara biliyoona $2-tti ol guddisa.
Cicha Qabaatanii Cimanii Hojjechuun Galma Ofiin Nama Ga’a: Dargaggoo Saamsoon Argoo
Cicha siyaasaa hoogganni biyyattii qabuu fi hirmaannaa uummataan, fincila mootummoota haga tokkoo fi uggurri haqa malee nu irra kaa’amu illee Ertraan gama maraan ba’ii ol aanaa galmeesistee jirti.
Cilaaloo barana hektaara 4,000tti gubate wagga itti aanu biqiltuu tana dhaabuuf waadaa gala.Bokkeennii Golochaa fi Dhummuugaa roobe manneen hedduu jisse
Cileen mukaMarabutun cilee Piizaa fi daabboon waddan.Kuubaatti daldalii cuftii harka mootummaa jiraa dhaabii Kuubaa cilee mootummaatti gurgrata mootummaan Kuubaa ammoo Amerikaatti gurgurata.
Cimaa ta’uun koo akka natti dhaga’amu godhe. Kun ameerikaa dha. Kun uummata Ameerikaa ti. Marinuun keenya cina kee dhaabanna naan jedhe.
Ciminaa fi hundeeffamuu dhaaba tokkummaa Afriikaa fi gamtaa Afriikaaf gumaacha isaan kennaniif ta’uun illee ibsameera. Dubbi himaan ministrii dhimma alaa obbo Melles Alem har’a gaazexeessotaaf ibsa kennaniin ittiin ka’umsa murtii kanaa ibsaniiru.
Cimina mootummaa Itoophiyaa, dhaabbillee biyyattii, akkasumas ummata Itoophiyaa mirkaneessuf qarqaarsa goonu hunda itti fufna.
Ciminni hoggansa Mummicha ministeera Dr Abiyyi Ahmad Iityoophiyaa keessatti jijjiramnii gaariin akka argamu akkasumas Ertraa waliin hariiroo gaariin akka dhufu gargaaree jechuun xinxalaa gameessi garee Internaashinaal Kraaysisi Gruup wiliyaam Devison dubbatan.
Cinaagsen keessatti balaa dhaqqabe jedhame kana ilaalechisee Amnesty Intrnaatinalitti qorataa dhimma gaanfa Afriikaa obbo Fissehaa Tekle ibsaniiru.
Cinaagsen keessatti waanti uumame Liyyuu Poolis kanneen jedhaman meeshaa gurguddaa hidhatanii dhufan. Anis achuma bakka qonnaa koon ture. Dhukaasa banan. Namoota 14tudu’e. ani jalaa fiigeen miliqe. Manneen jireenyaa gubanii beeladaalee fudhatanii deeman. Namoonnis qe’ee ofii irraa baqatan jedhan.
Cinaaksan aanaa godina Harargee Bahaa keessaa tokkoo ganadaa 50 caalaa qaba.Akka jiraattotii jedhanitti waraanii Liyuu Poolis Jijjigaatii dhufee ganda aka Hordaa, 1ffaa, Lammaffaa fi Sadaffaa,Kalmaalee,Baaduu Caffee fi Marar.
Cinaaksan aanaa Harargee Bahaa keessaa tokko. Aanaan kun akka warrii lafaa jedhutti lola waraana naannoo Somaaleeti dhufu,Liyuu Hayiliifu bultii hin qabu.
Cinaaksen lafa bara hedduu rakkoo akkanaa keessa jirtu.Diirama kanallee akka bulchiinsii Cinaaksen jedhetti waraanii gara daarii Somaaleetii dhufe nama hadhee baqatu kun...'sjhiftaan Soomalee’ Qaraaruutti nama aate.
Ciroo Immobileeammoo itti dabalee namii dhibiilleen tokko irra buusee Lziyoon 6-2 moote.Goolii tana keessaa shan daqiiqaa 28 keesastti galte.
Cittoo Fi Mujalee maaltu Fida ?
Clinton and Sanders continue their bickering over who is the true progressive
Clinton beekkannaa ijoo ka biroo kaleessa Senetora kutaa Massachuseets Elizabeth Warren biraa argatan. Warren dubartii senetora demokraatotaa kan Clintoniif deggersa hin kennine turan. Garuu kaleessa TV MSNBC jedhamuuf ibsa kennaniin deggersa isaanii beeksisan jedhan.
Clinton Closes in on Democratic Presidential Nomination
Clinton holds a slim lead over presumptive Republican nominee Donald Trump
Clinton leads Trump 45 to 43 percent in a nationwide five poll average
Clinton, Sanders Trade Barbs on Immigration in Florida Debate
Clinton still widely popular in South Carolina
CNBCn akka jedhetti kampanileen lama kanneen talaallii kana oomishan Moderna fi Johanson &Johonson yaalii nama irratti ta’u sadarkaa xumuraa xumura baatii kanaatti jalqabu jedhamee eegama.
CNN: Clinton and Sanders began the final push in California before next week’s primary
CNN: Media has begun to move toward Trump as the Republican favorite for the nomination
CNN reports Hillary Clinton invited Elizabeth Warren to join her rally in Cincinnati.
CNN reports on the latest public opinion polling and a growing lead nationally for presumptive Democratic nominee Hillary Clinton
CNN reports Ted Cruz has named former Republican rival Carly Fiorina as his Vice Presidential nominee
CNN reports that 27 of the nation's governors refuse to admit Syrian refugees.
CNN: Republican donors have growing concerns about supporting Donald Trump
CNN says a costly and ugly general election campaign has begun
CNN says a new public opinion poll has presumptive Republican presidential nominee Donald Trump and Democratic frontrunner Hillary Clinton in a near tie in Florida, Ohio and Pennsylvania
CNN says protesters took to the streets outside a Trump campaign event in California
CNN says Trump’s national field director, Stuart Jolly has resigned
CNN: Trump had a rough few days on the campaign
CNN: Trump met with GOP chair Reince Priebus in Washington
Coates ammoo durii gorsituu nagaa pirezidaanti Donaldi Tiraampi turte taatullee gannaan duratti hujii dhiistee damee qonnaa Amerikaatti gorsituu Jiddu Gala Bhaaa fi Afrikaa Kaabaa taatee hojjachaa baate.
Cockpit Voice Recorder of Crashed EgyptAir Jet Found
Coco Gauffintala ganna 15 dhalootaan Australiaya amma lammii Amerikaati.
Coffman nama Itoophiyaa waan irraa jaalatuun hedduu qaba.“Yoo Amerikaatti godaanuu feetan godina kiyya irraa hin gorinaa DC,MN fi fulaa dhibii dhiisaa natti goraa achiin isan feenaa namilleen guddoo isan jaalataa,” jedha.
Coffman,waan namii kuma hedduu Ameirkaatti muummee ministera Itoophiyaa simateef bulchoota Amerikaa wa gaafate.
Colette Avital dhaabbata warra fixiinsa Naazii irraa oolan kan Israa’el keessaa hoogganu.
Colombia: The government and FARC rebels reach an agreement on a bilateral and permanent ceasefire
Comey-n dhima Raashiyaan filannoo prezidaantummaa kan bara 2016 jidduu seenuuf kan Comey-n qorannaa sana akka dhaabaniif Traamp yaalii godhan ilaalchisee gaafatamuuf jiru jedhamee eegama.
“Command post”nis qaama mootummaa kan ta’ee fi aangoo heerri kenneef kan hojii irra oolchu. Kanaaf nu waliin ragaa wal jijjiirra. Namoonni to’annaa jala jiranis sirriitti qabamuu qabu jedhan.
Concern Ethioiatti sagantaa misoomaa qindaa’etti qindeessaan prjektii gama kaabaa Indris Fayyisaa akka jedhanitti akeeki isaa karoorri isaa akka filannootti kan fudhatamuuf oomisha hongee dandammachuu danda’u beeksisuu dha.
Confederation cup,waancaa kubbaa miilaa biyyootii dorgommii kubbaa miilaa ardii isaanii moo’an walti maran.
Confederation of North, Central American and Caribbean Association Footba (CONCACAF) maqaa dorgommii kubbaa miilaa Amerikaa biyyootii North America, Amerika gama Kaabaa,gama jidduu fi Karbiyaan gannuma gannaan waliin taphatan.
Confusion at Start of Syria Talks
Congolese police force moves in to bring security to Goma
Congo President Appears Poised to Win a Fourth Term
Congo: Presidential Opposition Candidate Dies of COVID-19
Congo's Longtime President Reelected in Landslide Win
Congress and the White House reach a budget deal that would fully fund the federal government and extend the government’s debt ceiling.
Congressman Chris Smith(R-NJ) nama paartii Ripabilikaaniiti.Itti gaafatamaa koree haajaa alaatti Kongireesii Amerikaati.Godina New Jersitii filatamee bara 1981 jalqabee sentetii US keessa jira.
Congressman Coffman gaafa Dr. Abiy Ahmed US dhufee nama Itoophiyaatiin wal mari'ate kaan wal arguu hin dandeenne taatullee barumna kana,2018 keessaa Itoophiyaa dhaqee wal mari'achuun fedha.
Congressman Mike Coffmanmiseensota paartii Rippaabilikaan rakkoo Ormootii fi lammiilee Itoophiyaa addunyaatti himaa bahaniif keessaa tokko.
Congressman Mike CoffmanUS godina Koloraadootii bara 2009 keessa filatanii hagasii asi ittuma jira.Muummeen Ministera Itoophiyaa nama kuma hedduu hidhaa baasee, paartilee mormituu biyyatti galchee,qabsaahota mirga namaa hedduu waan himataniin irraa haqee Itoophiyaa fi Eeritaaa walti araarse jedhee waan hedduun faarse.
Congress struck a nearly $900 billion COVID-19 relief package deal late Sunday
“Considering that last year alone there were about 50,000 applications [in Africa] and out of 50,000 applications 500 were selected, so it still means that there is a greater constellation of young leaders aspiring to learn, to expose themselves to international thinking, perspective and systems,” said Ndlovu
Continuing ethnic violence in Ethiopia threatens to disrupt elections
Conyers balleessaa isaanii amanuu dhaan dubartii tokkoof dubbiin kun akka hafu doolaara kuma 27 baasuuf walii galuu isaanii dubbatanii fedha malee ta’e ka jedhu garuu haalaniiru.
Copa America Centernario(Waancaa Amerikaa) maqaa dorgommi kubbaa miilaa biyyootii ollaa,ardii Amerikaatiin walti dhiyaatanNorth America, South America, Caribbeanganna lama lama lamatti waliin tapahtan.
Coqonuu, kaambii baqaa Oromoo Adaamaa jirtu keessaa lolaan bokkaa eda roobaa bule gula dhufe abbootii warraa 38 baqachiise
Corker duraan uggura Kooriyaa Kaabaa irra kaa’amu mormanii turan. Booda irra garuu mormii isaanii kaasuu dhaan manni maree bakka bu’ootaa irratti kan hojjetan ta’uu dubbatan.
Coronavirus,dhukkuba haaraa lafa dhufe.Haga ammaatti nama 170 caala galfaafte.Dhukkubii kun Ameriakalleen ya seenee nama tokko irratti argan.
Coronavirus,maqaadhukkuba haaraa lafa dhufeeti ka addunyaan itti walgargaartee ufi irraa eeguutit jirtu.
COSAFA,Council of Southern Africa Football AssociationsDorgommii Waldaan Kubbaa Miilaa Afrikaa Kibbaa qopheessu.
Covaxin, Talaalliin  COVID-19 Hindii Keessatti Oomishame Vaayrasiicha Ittisuutti Milkaahaa Jira
COVID-19 Afriikaa Keessatti Heddummaachuun Sababa Namoonni Walitti Tuucha’aniif Jedha WHOn
COVID-19 Amerikaa keessaa kuma 410 caalaa fixee miliyoona 25 caalaa irratti argan.
COVID-19 argamee baatii sadii keessatti nama lama qofaatu vaayiresii koronaan qabame. Torbanneen darbanii qabee garuu namootnni 23 qabamuu isaanii galmeessine. Erga jeequmsi kun ka’ee as namoota 150tu kutaa tokko keessatti hidhamu. Kanaafi kan namoonni mana hidhaa keessatti vaayiresii koronaan qabamaniif jedhan Dambal.
COVID-19 bara xumura bara 2019 Chaayinaa magaalaa Wuuhaan keessatti argame. Erga sana qabee uummata miliyoona 100 kan qabe yoo ta’u kanneen miliyoona 2.1 ta’u immoo galaafatee jira. biyyoonni 120 ol ta’an akkaataa vaayiresiin kun itti jalqabe adda baasuuf qorannaan walabaa akka geggeessamu yoo gaafatan mootummoonni hedduun Chaayinaan weerara kana dhaabuuf yaalii ga’aa hin goone jechuun himatu.
COVID-19 Hammaachuun Biyyoonni Deebisanii Akka Cufaman Dirqisiisaa Jira
COVID-19 Hanqina Wabii Nyaataa Addunyaa Dhaqqabsiisuufi Jira: Jarmayaa Gargaarsaa CARE
COVID-19 Hindii keessaa ammaataa adeeme. Ministriin eegumsa fayyaa biyyattii har’a akka ibsanitti sa’aatilee 24n darban keessa namoota 332,730 haaraa vaayiresii kanaan qabaman.
COVID-19 Manneen Hidhaa Itiyoopiyaa Keessa Tamsa’uutu Himame
COVID-19 qilleensa keessa sa’aatilee dhaaf turuu akka danda’u waaltaan to’annoo fi dhukkubootaa Ameerikaa CDCn amanee jira.
COVID-19 vaayireessiin addunyaa miila jalaa guure biyya188 caala keessa jiraa nama milioona 8.5 caalaa irratti argan.
COVID-19 vaccinations began Tuesday in Arizona, California and Illinois
Coyers gaaffii fi deebii har’a raadiyoo irratti dhiyaachuun geggeessaniin ilmi isaanii mana maree keessaa akka bakka isaan bu’u raggaasisan.
CPC,Climate Prediction Centermaqaa Raaga tohannaa jijjiirama Qilleensa USA fi addunyaati.NOAA,National Oceanic and Atmosphere Agencyjala jira.Noaan ammoo Egenecy Tohananaa Garbaa fi Qilleensa Amerikaati.CPC Noaa jalatti qilleensa bokkaa Afrikaa maaniin tohatti?
CPJ: Bara, 2015 duwwaa gaazexeessota 69tu ajjeefame kana keessaa 11 Afrikaatti
CPJ: Barana Gazexxessota Jahatu Afrikaa Keessatti Ajjeefame
CPJn gaazexeessitotii kun hidhaa ufuma irratti eegachaa jiraatan.CPJ Afrikaa keessaa biyyiti gaazexeessiota hedudun hidhmuun Eertiraa tokkoffaa,lammaffaan Itiyoophiyaan lammata.
CPJ-n gabaasa baste keessati akka gaazexeessonni Dhaaba Raadiyoo fi TV Oromiyaa hujii irraa dhaababam soaa keessa akka jiran gabaase.
CPJn Itoophiyaan Gazexeessota Tibbana Hiite Atattamaan Akka Gaddiistu Gaafate
CPJtti bakka bu’aan gaanfa Afriikaa Tom Rhodes akka jedhanitti Jarmayaan isaanii sochii angawoonni Itiyoopiyaa godhan simateera, garuu haalli gaazexeessotaa fi kanneen marsaa interneetii irratti barreessan hidhaa jiranii nu yaaddessa jedhan.
CPJwaahee hidhaa gaazexeessaa kanaa bulchoota Itoophiyaa Finfinnee jiranii fi embaasi Naayroobii jiran irraa saatii barbaadetti deebii argachuu hin dandeennee jedha.
Croatia: A fight between migrants erupted two kilometers from the Hungarian border.
Crystal Dunnariitiin beekan.Julie Eretz,Abby Dahlkemper,Becky SauerbrunnfiAlyssa Naeherwarra garee tanaa utubaa jabaa tahee taphatu.
Cufamuun mooraalee baqattootaa lameen, Dadaabii fi Kaakumaa jedhamanii, baqattoota kuma dhibba afur ta’an irratti akka dhiibbaa qabaatu dubbatamaa jira. Sababaa rakkoo nageenyaa biyyattiif jecha akka mooraalee kana cufuuf karoorfate – ibsa har’a baaseen ka beeksise – Mootummaan Keeniyaa, biyyi isaanii baqattoota keessummeessuun ka gara xumuraatti dhufaa jiru ta’uu dubbata.
Cyclone Winston hits Fiji, killing at least 20 people
“Daabboo fi bishaan nuu kennu, bishaan isaa waan gubuuf dhuguun hin danda’amu.Mana keessatti nu ittisu waan ta’eef ho’ii mana keessaa daran hamaa, dhagaa irra nu ciibsu” jedhu.Dhiroonnis mooraa sana keessatti kutaa biraa keessatti hidhamanii jiru.Biyya irraa dheessanti hanga deebifamanti hidhaa kana keessa akka turan itti himamee jira.Kan akka hamaatti dhukkubsataa jiraatan iyyu addatti gargaarsii argatan hin jiru.
Daadhiin duloo bultee Madhii Sakkee tiyya
Daafoon danqaa kanaa duruu mul’atee jira. Sambata darbe Siiriyaan dhiyeessii fe’umsa boba’aa eegaa utuu jirtuu dhiyeessii boba’aa murteessuu jalqabdee jirti. Romaaniyaa irraa kan deeman doonileen 11 kanneen hoolota 130,000 baatan illee dhiibbaan irra ga’ee jira.
Daafoon isaas hamaa dha. Mootummaan Sudaan akka gabaasetti yoo xiqqaate namoonni 90 ta’an yoo du’an kanneen 380,000 ta’an guutummaa biyyattii keessaa miidhaan irra ga’ee jira. Manneen jirenyaa 80,000 ta’an kan manca’an yoo ta’u uummanni kuma hedduutti laka’amu immoo mana jireenyaan ala ta’anii jiran. Kana malees manneen barnootaa 34 fi keellaaleen fayyaa 2,700 ta’an tajaajila dhaabanii jiran.
“Daahima waliin kunuunsinee guddisnee asiin geenyee nurraa fuudhaa,” jedhe dhaamsapirezidaanti OMN Dr., Ahmed Gaclhuuitti dhaamne obboo Kitaabaan.
Daahir dhalataa Oromoo Kaartuum ganna 14 ol jiraatedha. Innis duula kanaan humnootni nageenyaa biyya Sudaan xinnaatu baajaajiiwwan ka qabeenyummaansaanii dhalattoota Itiyoophiyaa ta’e 100 ol ugguraniiru jedha.
Daa’ima qaamii laamisha’ee,haawwan ulfatti irraa bahaa,daa’imman ijaan hin arginetti dhalataa,kemikaalii kun horii nama irraa ijjeesaa jedha Dr.Asebeen.
Daa’ima waanan tureef waa’ee ishee yaadannoon qabu kanuma jedha. Kaayyoo ani qabu garuu hiyyummaan karaatti hanbisuu hin dandeenyee jedha.
Daa’imman umuriin isaanii filannoof hin ga’iin bakka itti sagalee kennan taajjabuu isaa akka hanqinaatti kan kaase yoo tahu filannichi nagaan xumuramuu isaa fi sababaalee ka biroo akka cimina deemsa filannichaatti hubachiisee jira – Gareen Taajjabdootaa kun.
Daa’imman yeroo hubi qoonqoo isaanii dhukkubu akka gara dhibee onnee kanatti hin jijjiiramneef, maatiin dafanii mana yaalaa geessuun yaalchisuu qaban, jedhu.
Daalaasitti hiriira mormii booda naamoonni dhokatanii qawwee namatti dhukaasan poolisii shan ajjeessan
Daandichis kaleessa erga banamee qabee uummati uummata waliin wal arguu jalqabuu isaaf lammiiwwan Eertraa gara Humaraati imaluu jalqabuu jiraataan Setiit Humaraa ibsaniiru.
Daandii balalii Daalloo irratti haleellaa boombii dhaqqabeef al-Shabaabtu itti gaafatama fudhate.
Daandii Bosontuu akka jarii jedhutti nama kuma dhibba hedduutti Online ykn interneetii irraa daawwataa nama miliyoona tokkoo olitti Keenyaa qofa keessaa daawwata.Afrikaa gama Bahaa, Itoophiyaa,Ugaandaa Somaaliyaa fi fulaa hedduu daawwatan.
‘Daandii Bosontuun ibsee,ilaa fi gurra keenna dhiphuu fi bal’inna, aadaa teenna irraa barannee addunyaan gahannu, ha jabeeffannuu!’
Daandii kana kan cufan Alaamaaxaa keessatti hidhaman akka hikamaniif kan gaafatan dargaggoota magaala Qobboo ti jedhama.
Daandiileen Finfinnee keessaa waan tasgabbaawan fakkaatanii mul’atan iyyuu, kanneen akka mormitoota mootummichaatti ilaalaman garuu, yeroo baay’ee hojii isaanii hojjechuu irraa ka danqaman ta’uu dubbatu.
Daandiileen xayyaaraa ka Chaayinaa, Indooneesiyaa fi Itiyoophiyaa – xayyaarota isaanii Booying 737 MAX 8 jedhamu, akka hin balaliine ugguranii jiran.
Daandiin Alaamaaxaa Fi Qobboo Gidduu Cufaa Jira
Daandiin Awaash irraa gara Tigraayitti geessu ganama sa’a lama irratti kan baname yoo ta’u, walakkeessa biyyaa irraa gama bahaa jechuun daandiin Jabuutiitti geessu garuu sa’a 10:35tti banamee jira.
Daandiin baaburaa dheerina km 34 qabu kan magaalaa Finfinnee guutummaatti ennaa hojii jalqabu rakkoo geejjiba magaalattii attamiin hanqisuu akka danda’u itti gaafatamaan quunnamtii korporeeshinii daandii baabura Itiyoopiyaa Obbo Derejjee Teferraa ibsanii jiran. Baaburri kun ennaa hojii jalqabutti imaltoota kuma 60 yeroo tokko fe’ata. Kan jiran baabra 41. Baaburri tokko hanga namoota 317tti fe’uuf dandeettii qaba.
Daandiin Baaburaa Jabuutii Fi Etihoophiyaa Gidduu Cufamee Ture Banamuun Gabaafame
Daandiin Balalii Afriikaa Weerara COVID-19 Booda Hojii Isaa Idileetti Deebi’uuf Yaalaa Jira
Daandiin balalii EgyptAir akka jedhetti xayyaara sana waliin quunnamtiin isaa kan addaan cite har’a barii sa’a saddeetii fi walakkaa irratti ture. Ennaa raadaarii jalaa dhabamutti fageenya metrea kuma 11 fi 300 irra kan ture si’a ta’u samii Masrii ka fageenya km 16 keessa ture.
Daandiin Balalii Itiyoophiyaa doolaara Miliyoona Dhibba Shan Ol Kasaaruu Isaa Ibse
Daandiin balalii Itiyoophiyaa fi Itiyoo Telekoom kanneen qabiyyee dhuunfaatti jijjiiramuuf muummichi Ministeera Itiyoophiyaa Abiy Ahimed karoorsan keessaa ti.
Daandiin balalii Itiyoophiyaa hojii isaa itti fufee jira. Xayyaaronnis hojii isaanii idilee itti fufaniiru. hojjettoonni balalii qilleensaa to’atan garuu hookkara hoji dhaabinsaa eegalaniiru.
Daandiin balalii itiyoophiyaa xayyaara isaa dirree Eertraa irra ennaa qubachiisu waggoota 20 keessatti kan jalqabaa hoogganoonni biyyoota lamaaniis sadarkaa ol aanaatti ennaa wal argan kun isa duraa ti.
Daandiin Balalii Xayyaaraa Kan Itiyoophiyaa bakka mi’a itti fe’an fi buusan ( Kaargoo Tarminaal) wiixata Waxabajjii 29 bara 2017 ebbisisee jira.Ebbisuun haasawaa kan dhageesisan mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleny akka jedhanti kaampaanileen mootummaa jala jiran milkaa’uu hin danda’an yaadii jedhu injifatamee jira.
Daandiin balalii xayyaara guddichi Afriikaa kan ta'e daandiin balalii Itiyoophiyaae sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka'e erga baatii Amajjiji as doolaara walakkaa biliyoonaa ga'u kasaaruu isaa beeksise.
Daandiin balalii xayyaara Itiyoopiyaa akka jedhetti ibidichi dhaamuu isaaf hojjettoonni isaa xayyaara keessa turanis lafa turanis miidhaan irra hin geenye.
Daandiin Bobaaa Amerikaa Gama Bahaa Haleellaa Marsariitiin Danqame
Daandiin Buree-Asab kun ka cufame tahuu, bulchiinsa naannoo Affaaritti bulchaan El-Da’aar VOA-f ibsanii jiru.
Daandiin Columbia Pike ittumaa jaal’atamaa adeeme. Gosawwan dhibbaan laka’aman kanneen biyyoota adda addaa irraa dhufantu bakka kana walii galteen jiraatu. Kanaafi kan nuti waraabamuu qaba jennee yaadneef.
Daandiin daangaa Umuraa Omhaajer kan Ityoophiyaa fi Ertiraa gidduu, bakka hoogganoonni biyyoota lameenii argamanii turanitti, xumura baatii Mudde dabree baname.
Daandiin fuula keenya duraa salphaa hin ta’u kan jedhan Harris garuu kan ani waadaa isiniif seenu rakkoo jiru ciminaan akkasumas dhugumatti dura dhaabbanna jedhan.
Daandiin kun yeroo dheeraa duraa kaasee Asfaaltii kan ture yoo ta’u, keessumaa ka Geedoo fi Naqamtee giddu jiru maqaa deebisanii suphuu jedhuun hojiin isaa eega jalqabame waggaa lama caalee jira.
Daandiin magaalaa Amboo tokkoo fi Yunivarsiitiin Amboo Kaampaasii Awwaaroo yaadannoo Haacaaluuf maqaa Hacaaluutti ka moggaasaman yoo tahu, siidaa fi giddu-galli aadaa fi seenaa maqaa Haacaan ijaaramuuf dhaga’aan bu’uraa kaa’amee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Daandiin Magaalaa Shaambuu hanga Agamsaa jiru waan yeroon haaromsamuu dhabeef baatii roobaa kana rakkisaa jira jedhu.Rakkoon ibsaas jiraachuu ni dubbatu.
Daandiin qilleensaa Itiyoophiyaa, fuula Tiwiiterii isaa irratti, xayyaarri BOEING 787 DREAMLINER jedhamu, Finfinnee dhaa ka’ee balalii yeroo xiqqoo dhaa booda Asmaraa qubachuu isaa ennaa beeksisu, “Simbirroon nagaa amma kunoo Finfinnee irraa gara magaalaa Asmaraatti balaliite” jechuun beeksise.
Daandiin qilleensaa Itiyoophiyaa, odeeffannoo, har’a fuula tiwitterii irratti maxxanseen, xayyaara isaa kaleessa Bishootuutti kufee caccabe keessaa, meeshaaleen sagalee haala xayyarichaa odeeffannoo waraaban, kanneen “Black Box” jedhaman caccabaa sana keessaa argamuu isaanii beeksisee jira.
Daandiin qilleensa Itoophiyaa akkana jedhee dhaamta:Namuu tana quba qabaatee wannii NYT barreesse dharaa qofa mitii waan adoo hin qulqulleeffatain barreesse tanaan karaa hin banne gaafate.
Daandiin Saaqamuu Dhabuun Tattaaffii Gargaarsa Namoomaa Tigraay Keessaa Danqe: UNICEF
Daandiin Somaaliiland Buufata Barbaraa Irraa Gara Itoophiyaa Dhaqu Hojjatamuufi
Daandiin Umaraa fi Omhaajer Wal Agarsiisu Baname
Daandiin Umeraa OmhaaJer, ka Daangaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa Cufame
Daandiin Xiyyaara Itoophiyaa Kaargoo Irratti Xiyyeeffachaa Jira
Daandiin Xiyyaara Itoophiyaa xiyyaarota duraan nama fe’an 22 gara xayyaara fe’iisaa - kaargoo jijjiirera. Sababni isaas lakkoofsi namoota geejiba kana fayyadamanii xinnaachuu dha.
Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaatti, hoji geggeessaan damee Ameerikaa Kaabaa – Obbo Nigusuu Warquu, raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, ajajni uggura imalaa Yunaayitid Isteets irraa akkauma bahetti, hooggoota Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa Finfinnee jiran waliin dubbachuudhaan, rakkoo imaltoota irra gahu hanqisuudhaaf battaluma tarkaanfii fudhachuu isaanii dubbatan. “Imaltoonni otuu bakka jiran irraa hin ka’iin akka imala hin jalqabne taasisnee jirra” – ka jedhan – Obbo Nugusuu Wa rquu, yeroo uggurri labsametti kanneen imala jalqabanii turan immoo gara bakka irraa dhufaniitti deebisuu isaanii dubbatu
Daandii sana bitaa fi mirgaa namoonni bishaan waraaban ykn bakki bisaan waraabbatan hin argamu. Gandeen keessas akkuman xiqqoo adeemeen jedha Meleskachoon bakka bishaan waraabbatan akka natti agarsiisaniif daraggoota karaatti natti dhufan lama gaafannaan kun eessa jira? Buraayyuu keessa rakkoo bishaanii hamaatu jira naan jedhan jedhe. Maraafuu bakka namoonni hedduun bishaan waraabbatan sitti agarsiisna naan jechuun bakka “Xabala Maraamii” jedhu natti agarsiisan. Irraangadee gara metera 50 gad bu’amee laga tokkotu argama. Lagi kun garanaa garasiin bishaan xurii ta’e illee utuu itti nam’uu argama fooliis qaba dubartoonni naannoo sana taa’anii huccuu miicaa turan jedha Meleskachoon.
Daandiiwwan elektrikii diriirsuuf utubaawwan dhaabamanii hojiin isaa geggeessamaa jira. Biyyattiin kan hordoftu tarsiimoo misooma magariisaa waan hordoftuuf jecha Itiyoopiyaa keessatti kan hojjetan baaburaawwan martinuu humna elektrikiin hojjetu jechuu dhaan itti gaafatamaan quunnamtii uummataa korporeshinii daandii baabura Itiyoopiyaa obbo Deereje Tefera VOAf ibsaniiru.
Daandiiwwanii kun wal dubbii bulchiinsa mootummoolee lameen male raawwatee jedhu Hoogganaan Biiroo Daldalaa Aana Mooyyale
Daandilee Gurguddoo Finfinnee ka’ani gara kutaalee biyyaa adda addaa geessan keessaa tokko ka Finfinnee ka’ee Naqamte ga’u ta’uun beekamaa dha.
Daandilee Maayanamaar duwwaatti kan hambise hoji dhaabinsi geggeessamee guyyaa tokko booda hiriirtonni mormii kamisa har’aa bulchiinsa waraanaa biyyattii mormuuf daandiitti ba’anii jiran.
Daandileen daangaa banamuu jalqaban gama daangaa kaanittis akka banamuuf jiran prez Isaayaas dubbatanii jiru.Bakka buutoonni gara Ertraatti imalan kun prezidaant Isaayaas Afawarqii fi gorsaa isaanii Yemane Gebre abiif kennaa badhaasanii jiru.
Daandileen gara waajiroota mootummaatti geessan xixxiqaan illee cufamanii jiru.
Daandileen magaalaa Kampaalaa loltoota lafoo daandii irra sosso’an, sinaayiperoota guutuu manaa irra jiran, meeshaalee gurguddoo fi knkolaataa waraanaa fi poolisootaan marfamtee jirti.
Daangaa bulchiinsa naannoo somaalee fi Oromiyaa akkasumas iddoo biraatti walitti bu’iinsii uumamee gaaffii jijjiramaa uummanni Kaasaa jiru bifa biraa qabsisuuf mootummaan kan qopheeffatedha jechuun gamtaan MEDREK himatee jira.
Daangaa bulchiinsa somaalee fi Oromiyaa irraa uummata miliyoona tokkotti hedamutu qe’ee ofii irraa buqa’e. walitti bu’iinsa kutaalee biyyattii adda addaa keessatti uumameenis lubbuun namoota hedduu baduun, walitti bu’iinsi irra deddeebi’uun uumamaa jiraachuun ifaa dha.
Daangaa ce’uun gara Somaaliilaand fi puntlaand deemanii achiis kan deebi’an akkuma jiran yeroo Itiyoophiyaa keessatti talaaliin raabsamuu kanneen gara naannoo lamaan sanatti imalanni jiru jedhan.
Daangaa cufuu, uggura imalaa kaa’uu, wal ga’ii mmataa rarraasuun kun martinuu sochii gaarii faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf mootummaan fudhate garuu hidhamtoonni amma iyyuu balaa vaayiresii Kanaan qabamuu keessa jiru jechuu dhaan HRWtti qorattuun dame Sudaan Kibbaa Nyagoah Tut pur ibsaniiru.
Daangaa Ertiraa fi Jabuutii irratti eega wal-muddinsi uumamee booda, Tokkummaan Mootummootaa akka gam-lameenii of qusannaan fudhatamuu fi tasgabiin bu’u gaafatee jira.
Daangaa handaara galoo galaanaarratti mana murtii wal dhaabanii ka jiran Keeniyaafi Somaaliyaan amma mmoo dhimmi keessoo walii keessa seenuurratti wal himataa jiru.
Daangaa Iraaqii fi Siiriyaa irra kan jiru mooraa baqattootaa cinatti gareen IS haleellaa har’a raawwateen yoo xiqqaate siivilonni 21 du’uu isaanii gareen mirga namaa Siiryaa keessaa qoratu beeksisee jira.
Daangaa irra deddeeb’uun sararuun baduu lubbuu nama hedduuf sababaa waan ta’eef mootummaan irra deebi’uun itti yaaduu qaba jechuu dhaan itti aanaa dura taa’aan Ethiopian social democratic party” obbo xilaahuun Indashau nuuf ibsaniru.
Daangaa Israa’eel fi Gaazaa irratti humnootiin nageenyaa kan Israa’eel yoo xiqqaate Falisxinoota 6 ajjesanii dhibba hedduu madeessuu isaanii ministriin eegumsa fayyaa beeksisee jira.
Daangaa Itiyoopiyaa cabsee seene kan jedhan dhimma waraana Sudaan mootummaan furmaata akka itti kennu investernoonni naannoo sanattii maallaqa baasan beeksisanniru.
Daangaa Keenya Keessatti Seera Hojii Irra Oolfachuun Mirga Qabna: MM Abiyyi
Daangaan Ameerikaa gama kibbaatiin rakkoo keessa jirra jedhan Traamp. Godaantoonni seeraan Amerikaa waaltaa irraa seenuun nuufis ta’e meeksikoof miidhaa geesisaa jira jedhan.
Daangaan Eertraa fi Itiyoophiyaa Banameera Daraggoni Tigraay Immoo Mormii Dhageessisan
Daangaan Itiyoophiyaa fi Eertraa baatii Fulbaana darbee mul’inatti erga banamee qabee jiraattonni naannoo Humaraa fi Omhaajer daandiin sun akka banamu gaafataa turan.
Daangaan Itiyoophiyaa fi Ertraa banamee magaalaalee galma mootummaa biyyoota sadeenii geejiiba xayyaraan wal arguu jalqabuun isaanii akka fakkeenyaatti kaafamee jira.
Daangaan kun banamuun qunnamtii geejiiba daandii biyyoota lameenii iddootti deebisuuf kan gargaaru ta’uun ibsamee jira.Dr. Abiyyii fi Obba Isaayaas itti fufuun Asmaraa eega seenanii booda Sarhaa Zaalaambassaa kan seenan yoo ta’u achittis simannaa ho’an godhameefii akka jiru gabaafamee jira.
Daangaan Naayijeeriyaa fi Kaameruun gidduu, eega waggoota sadii as, yeroo duraatiif, guutummaatti banamee jira. Kun immoo, duulli Bokoo Haraam irratti geggeessamu milkaa’uu isaatiif mallattoo tokko – jedhama.
Daangaan Naayijeeriyaa fi Kaameruun Gidduu Guutummaatti Banamuun Milkaa'uu Dula Bokoo Haraami Irratiitii Mallatoo dha jedhame
Daangaan Oromiyaa guutummaatti kabajamuu akka qabu akkasumas Oromoonni bulchiinsa naannoo Somaalee keessa buqqifamuun sirrii akka hin ta’iin kunis dhaabachuu akka qaban gaafatan. Hiriirri kun nagaan gaggeeffamee xumuramuu isaa aangawaan bulchinsa magaalaa fi kan nageenyaa mirkanessanii jiru.
Daangaan Oromiyaa qaraayyuu lafa lolaa, bonaa fi rakkoo akka akkaatiin bultii dadhabe.Kana keessaa tokko aanaa Gumii-Eeldallootii fi aanaa Gursumiiti.
Daangaan yeroo akkaqaamotni kunneen harka kennataniif kaa’ame torban tokko tahuus itti gaafatamaan Waajjirichaa Obbo Mallasa Bayyana dubbatanii jiru.
Daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee irratti walitti-bu’insa uumame ilaalchisee, mootummaa Itiyoophiyaa waliin marii geggeessan yoo tahe gaafatamanii haalli isaa baay’ee yaaddessaa akka tahe dubbatan – Yamaamootoon.
Daangaa Oromoollee Booranaa haga Kamisee,Cinaaksenii haga Dambii-Dooloo,Finfinnee hanga Jimmaa Abbaa-Jifaar/Iluu-AbbaaBooraa akka taatu cimsuuf jedha.
Daangaa Paakistaan Afgaanistan waliin jiru irratti dho’iinsa boombii raawwateen ajajaan waraanaa fi loltoon tokko ajjeefamuu angawoonni Paakistan beeksisaniiru.
Daangaa Sudaanii fi Itiyoophiyaa Irratti Walitti Bu’iinsa Uumameen Lubbuun Namaa Dhabame: Jiraattota
Daangaa tokko malee akka gargaarsi namoomaa naannoo sana dhaqqabu Itiyoophiyaan guutummaatti eyyamuuf labsuu ishee kan galateeffatan, Bilinken, labsii ishee kana akka hojiitti hiiktu jabeessanii gaafatan. Yunaayitid Isteetis, guutummaa Itiyoophiyaa keessatti uummata rakkatee gargaarsa namoomaa lubbuu-baraaruu ka kennitu tahuus, Ministarichi dantaa alaa Ameerikaa – AntoniiBilinken irra deebi’anii dubbatanii jiran, jechuun dubbi-himaan isaanii Ned Praayis barreeffama baasaniin beeksisan. Mootummaan Itiyoophiyaa waa’ee haasawa kaleessa bilbilaan Antoonii Bilinkenii fi Muummicha-ministaraa Abiyyi gidduutti geggeessame ilaalchisee haga ammaa waan dubbate hin jiru. Ibsa wal-fakkaataa Mr. Bilinken dhiheenya baasaniif ka deebii kenne ture Ministiriin Dhimma-alaa Itiyoophiyaa kun akka dhimma keessoo biyya walabaa tokko gidduu seenuutti kan ilaalamu tahuu dubbate.
Daani’eel Araap Mooy Hagayya bara 1981 haga hagayya 1983 hoogganaa Gamtaa Afriikaa ta’uun tajaajiluun isaanii ni yaadatama.
Daani’eel Araap Mooy Prezdentiin Keeniyaa Lammataa ganna 95 tti addunyaa kanarraa du’aan boqotan
Daani’eel Jaallataa namni jedhamu immoo, jedha gabaasaan Televiziyoona Itiyoophiyaan dhiyaate, minii-baasii Araat kiloo irraa gara Laga-haar deemaa ture dhuka'aan gubee balaa eega gessisee booda ofiis balaa sana keessatti gubatee lubbuun dabre. Adabbiin du'aa kenname prezidaantii prezidaantii Itiyoophiyaan eega raggaasisamee booda ka raaw'atamu tahuun illee ibsamee jira.Kanneen adabiin itti murame keessaa aaddee Worqinaash Guutee, Caamsaa bara 2008 qabamanii hidhaa baatiilee saddeetii tii booda wabiin gadhiifaman. Kanaaf jecha murtiin inni dhumaa bakka isaan hin jirretti ture kan itti murame.Namoonni sadeen duuti itti murame hiyyeeyyii mana namaa keessaa hojjetaa jiraatan waan turaniif, badii akkasii geggeessuuf karooraa fi dandeetii isaas kanneen qaban miti, jedhu Aadde Warqinash, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin.
Daaniheel Beqqelee daarekter mirga ilmaan namaa HRW(Human Rights Watch)Afrikaati.
Daanihel dorgommii tana 2:05:56. Duruu dorgommii akkanaa irratti beekamaa nama ganna 24ti.
Daaniidiin qillensaa gama Kaaba biyyaattii naannoo Tigiraay jiru tajaajila balalii kamiifuu cufaa taasifamuu Abbaan Taayitaa Siviilii Aveeshinii Itiyoophiyaa beekisisee jira.
Daan Megeen haa dhiyaatan kan jedhame Raashiyaan filannoo US gidduu seenuu isee qorataa kan turan abbaa alangaa addaa Roobert Miyuler hojii irraa akka ari’an prezidaant Doonaald Traamp ennaa isaan ajajan maal akka waliin jedhan akka dhugaa ba’aniif ture.
Daanshaa,Humaraa fi Maaykaadraatti Kan Imalee Oduu-gabaasaan VOA Maal Arge?
Daanshaan magaala jalqaba walitti bu'iinsii keessatti jalqabamee fi To'annaa mootummaa jala seentee ta'u kan ibsuu Yonaataan Zabdiwoos nagaan magaalatti keessaaa deebi'aa akka jiru jiraattonni naa ibsanii jiru jedha.
Daaraa fi Aarii Volkaanoo Eertiraa Xuyyuura Karaa Yaahuu Dhowwee Namaallee Yaaddesse
Daaraa lafa innii itti tokkahe,Eeritaa kahe kun gara Suudanilleetti dhiyaachuutti jiraa jedhanii sodaatan. Footoon saatelayitiilleen tanuma agarsiifti.Itoophiyaallee xuyyuurii gara Jibuutii fi Itoophiyaa gama Kaabaatti hin barrisu.
Daaraa reeffa isaa sun Muddee 4 guyyaan 6n duubatti biyya isaa gama Kibbaa Bahaa awwaala naannooSanta Ifgeniyajedhan keessatti awwaalan.
Daarectara Ol’aanaa Jaarmayaa kanaa ta’uudhaan ka filataman – Obbo Jamaal Ibraahim, Miniyaapoolis irraa kaayyoo gumiin kun hundeeffameef nuuf ibsanii jiran.
Daarekatarri Abbaa-aangoo Galiiwwanii fi Gumrukii Itiyoophiyaa, Obbo Kebbedee Caannee, gibiraa ilaalchisee mufannaan dhihaate ka furmaata argataa jiru ta’uu dubbbatu.
Daarektara muummee Jaarmayicha Fayyaa Addunyaa, ka WHO ka ta’an – Tewoodiroos Adhaanoom Gebre-yesuus, kaleessa Prezidaant Mugaabeen akka Ambaasaaddarra kabajaa Who tahan murtii jaaramayaan isaanii dabarse kaleessa ennaa ibsan, “mutiin kun, fedha ol’aanaa Jaarmayaa Fayyaa Addunjyaa irraa ka madde” jechuun ibsan.
Daarektara Ol’aanaa OMN ka turan, rogeessi siyaasaa – Obbo Jawaar Mohammed, siyaasa Oromoo keessatti akka jaarmayaatti hirmaachuuf, miseensummaa Koongiresii Federaalawa Oromoo guutuu isaanii beeksisanii jiran. Obbo Jawaar yeroo dheeraaf sochii jaarmayaa isaanii gargaaraa akka turan ka dubbatan – Dura-taa’aan Kongiresii Federaalawa Oromoo, Proofesar Mararaa Guddinaa Obbo Jaarmayaa isaaniitti galmeessamuu ibsanii mirkaneessanii jiru.
Daarektarri Biiroo Qorannaa Federaalaa yokaan FBI – James Koomee, Raashiyaan filannoo Yunaayitid Isteetes keessa harka galfachuuf yaalii goote – tarii wanni duula filannoo Traamp waliin qindeessame yoo tahe dabalatee akka dhaabbatni isanii ciminaan qorataa jiru dubbatan.
Daarektarri CIA fi Kiim Joon-Un Iccitiin Walgahuu Traamp Mirkaneessan
Daarektarri FBI Baatii Dabre Taayitaa Irraa Hariyataman Har’a Koree Senetii Duratti Waa’ee Prezidaant Traampii fi Raashiyaa Dhugaa Ba’an
Daarektarri Koomiyunikeeshinii Koomishinii Poolisii Finfinnee immoo, “poolisiin namoota uffata keelloo uffachuun jeeqama kaasanii, mootummaa irratti dhiibbaa gochuu yaalan 81 hidhe,” jedhan.
Daarektarri ol’aanaan Sagantaa Nyaata Addunyaa, Deevid Bislii fi Ministarri Nagaa kan Itiyoophiyaa, Muferiyaat Kamiil, dhuma torbanii irra gara Tigiraayitti himaluun, uummata naannoo sana keessaa gargaarsa barbaaduuf deebii barbaachisu kennuuf, waahilummaa hojii cimaan ka barbaachisu tahuu agarsiisa, jechuu isaanii – Melleskaachew Ammahaa gabaasee jira.
"Daarektarri sab-qunnamtii kan manneen sirreessaa Itiyoophiyaa obboo Gizaaw Tasammaa himannaa maatiileen dhiheessan kana ilaalchisee gafatamanii ""ani waanan beeku hin qabu, amma sirraa dhagahuu kooti"" jechuudhan VOAti himanii jiru."
Daarektarri To’annaa Balaa Hatattamaa, ka Mootummaa Federaalaa yokaan FEMA – Brok Loong, madda oduu CNN-f ibsa kennaaniin, kan isaan yaaddessu, cimina balaa caalaa namoonni daangaa galaanaa irra jiran akka mana isaanii gad-lakkisanii baqatan akeekkachiisa aangawoota irraa kenname laaffisanii ilaaluun achuma turuu isaanii akka tahe dubbatan.
Daarektera FBI ka durii akka innii waan Tiraampiin himatan qoratu tolchuullee nama hedduu gammachiise.
Daarektera FBI ka duri,Roobert Muuleri ganna lama qorachaa bahee waan arge Ebla 18,2019 barreeffatamaan gadi baase.
Daarektera FBI ka kalee hujii irraa gussan irratti addunyaan woma hedduu jechuutti jirti.
Daarektera korporeshiinii Sibiilaa fi Injineering,METEC ka durii M/ Jeneraal Kinfee Daanyewu isaa Suudaniin badii deemu qaban
Daarekterii Egensii Atoomikii Addunyaa(IAEA) Ykiyo Amano,hujiin Kooriyaa Kaabaa tun seera Tokkummaa Mootummootaatii ala jedha.
Daarekterii FBI,dhiyoo hujii irraa gussanJames Comeyammoo Tiraampi “akka ani wanjala Maaykil Filiin,gorsaa nagaa biyyoolessaa Amerika ka hujii irraa gussaniin himatan dhiisu na gaafate,” jedhe.
Daarekterii FBI, James Koomee ganna 4n duratti pirezidaanti Obaamaan hujii ganna 10 daarektera Biiroo Qorannoo Amerikaatif file.
Daarekterii FBI ka durii kun, mootummaan Tiraampi kun daarektera FBI,James Comey dhugaa dhossuuf gussee moo waan dhibiif jedhanii qorachuutti jiran.
Daarekterii FBI ka durii Raashiyaan filannoo US bara 2016 keessa seenuu fi dhibaachuu isii qoratu pirez.Tirampillee qorachuuf kurfoo jira
Daarekterii kaambii Hashabaa Musxafaa Ansaar gargaarsa gaafachuutti jira.
Daarekterii OBN Zinaabuu Tafarraati.Median kun amma istuudiyoo isaa MN magaalaa St.Paul keessatti banatee hujiitti jira.
Daarekterii Omn,Jawaar Mohaammad Istuudiyoo Omn achitti banuuf dhiyoo Dirree dhaqelleen warra lafaatii fi bulchiinsaan waan rakkoo Dirree irratti mari’ate.
Daarekterii OMN ka durii fi miseensii paartii KOF Jawaar Mohaammad akka ummati
Daarekterii OMN,Oromia Media Network, Jawaar Mohaammad biyyatti deebihuun durattuu akka namii qabbanaahee injifanno argate jabeeffatu Gaafachaa baanee jedha.
Daarekterii USAID Itoophiyaa, Lesilee Riid ammoo akka addunyaan ardii Afrikaa bonii itti hammaate quba qabaattu gaafate.
Daarekterii VOA Amandaa Benetii fi itti aantun isii Sandii Sugawara kalee hojjatootaa email barreessaniin yaayyuu hujii lakkimnee nagaatti jedhanii waan bara isii keessa hojjatte hedduu barreessan.
Daarekterii waajjira abbaa alangaa addaa Itoophiyaa,Fiqaaduu Tseggaa jara kana waan haaraan hin himannee himatuma duraan jiru fixachuuf guyyaa 15 gaafannee guyyaa 5 nuu eeyyaman jedha.
Daarekter VOA Amandaa Bennetii fi itti aantuun isii 'hujii jabduutti jirtani jabaadhaa' jedhanii nagaa dhaamatani itti gaafatama irraa bu'an
Daarektorri itti-aanaan ejensii kanaa Dr Zarihun Dureessaa, warri deemsa qormaataa kanatti dhiibbaa gochuuf itti dhufanillee qabamuu dubbatu. Muktaar Jamaal tu Finfinneetti dubbise.
Daarfuur Keessatti Walitti Bu’iinsi Uumame Lubbuu Galaafate
Daarii naannoo Tigraayii fi naannoo Amaaraa walittiin dhiyaatan, Raayyaatti waraana addaa naannooo lamaanii itti jira.Lolii jiraachuu baatullee muddamsuutti jira ajedha warrii lafaa
Daariqi haaraa ka’e kun biyya baay’ina uummataan addunyaa irraa lammata irra jirtu kana keessatti balaa namoomaa hamaa kan dhaqqabsiise yoo ta’u, hospitaalonni dandeettii dhukkubsataa simachuu danda’aniin ol itti ta’ee, kanneen dhibaman yaaluuf illee hanqinni oxygen akkaan kan ishee mudate ta’uun beekamee jira.
Daarketer Boordii OMN obboo Kitaabaa Margaaganna 40n duubatti Itoophiyaatti deebi'ee jedhe.
Daarkiteerri dhaabbata mirga namaa hordofu, Hiwumaan Raayitis Wochii kan taate Lesilee Lafkaw akka dubbattetti, humnoonni nageenyaa Itiyoophiyaa, lubbuu namaaf tufii guddaa argisiisun, baratoota, qonnaan bultoota fi mormitoota nagayaa irratti dhukaasun ajjeesanii jiru.
Daattuu Bisaanii Bebeekamoo Addunyaa 900, Doha,Qataraitti Dorgomuuf Walti Qophaahuutti Jira
Daawaan Talaalii akka yeroo dhihootti qophaa’u dubbatan. Kaadhimamaan paartii Dimookiraatii – Joo Baayiden immoo, yeroo lammiwwan Ameerikaa kuma dhibba lamaa fi kumni digdamni vaayirasii kanaan du’anitti, waa’een dawaa talaalii ka baay’ee boodatti harkifate – jechuun qeeqan. Dhimmota ka biroo akka daldalaa fi malaammaltummaa irrattilee wal-falmanii jiran – kaadhimamtoonni lameen. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Daawwannaa Ameerikaa Kan Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed fi Dr. Lammaa Magarsaa
Daawwannaa Biyyootii Asiyaa Booda Ibsa Cimaan Kenna: Prezidaant Doonaald Traamp
Daawwannaaf filatamuun biyyoota lamaanii kan calaqqisu yaaddoo prezidaantiin Yunaayitis Isteetis haaraan Asia Kaaba gama bahaa ilaalchisee yaaddoo qaban jechuu dhaan taajjabdoonni hangi tokko dubbataniiru. Seoul fi Tokyoon
Daawwannaaf US ka jiran pirezdentiin biyyattii Uhuuruu keeniyaattaas gadda isaaniitti dhagayame ibsanii Mooy haga sirni awwaala isaanii raawwatamutti gadda labsanii jiru. Lammileen biyyattiis du’a Mooyi ilaalchisuun waa’ee nama ganna 24 f isaan gaggeesse kanaa yaada hedduun miidiyaalee hawaasaarratti wal mormaniiru. Kaan Mooy Keeniyaa gama bu’uraalee misoomaan nama jabeessan, manneen barnootaa ijoollee dubraa ijaaruun dubartootaaf carraa nama laatanii jechaan yoo leellisan, kaan ammoo lakki mooyi nama paartilee mormituu ciree balleessee mootummaa abbaa hirree dhaabee fi qabeenya biyyattiillee hedduu ka same jechaan ibsaniinii jiru.
Daawwannaa guyyaa sadii Koongoo Kaaba gama bahaatti geggeessuun kan xumuran Faafman lakkoobsi kun hedduu ol ka’aa dha jedhan.
Daawwannaa haga sanbata darbee ture kanarratti angawoonni waajjiraalee ministeera mootummaa, namootni bebbeekamoo fi abbootiin amantaas irratti ka argaman yoo tahu angawoota Ugaandaa hedduu waliin waan walitti dhufeenya Itiyoophiyaa fi Ugaandaa gama diinagdee, siyaasaa, fi daldalaa akkamitti akka fooyya’u mariyatanii jiru jedhan Ambaasaadder Alemtsehaay.
Daawwannaa isaanii Afriikaa torbee darbeen muummeen ministiraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmed Afrikaa kibbaa daawwatanii gaggeessitoota biyyattii hedduu duuka mariyatanii jiru. Jimaata ka Afrikaa kibbaa gahan Abiy Ahmed, Prezdentii biyyattii Siiyril Romafoosaa waliin mariyatanii mootummaan Afriikaa kibbaa
Daawwannaa isaanii guyyoota sadii irratti mana maree bakka bu’oota uummataatti kan argaman presidentiin konfedereeshinii Swizerlaand Simooniitaa Simooriigaa haasaa isaan dhageessisan sirna Federaalizimii irratti kan fuuleffate ture.
Daawwannaa isaanii itti aanuuf gara – Maadaagaaskaaritti dabran – Abuunichi Kaatoolika Roomaa.
Daawwannaa isaanii kana Itti Aanaa Pirezdentii mootummaa naannoo Oromiyaa Shimellis Abdiisaa waliin ka taasisan yoo ta’an, waltajjii marii godinaalee lameenirratti gaaffii hirmaattonni kaasaniif deebii keennanii jiru.
Daawwannaa isaanii Maalii Nijerii fi Itiyoopiyaa kan xumuran chansileer Angelaa Merkel har’a gara biyya ofiitti deebi’aniiru.
Daawwannaa Isaanii Somaaliyaarratti Yaada Haaraa Muummicha-ministaraa Abiyyii  Dhiheessan
Daawwannaa kana irratti hoogganoonni biyyoota lamaanii hariiroon biyyoota lamaan gidduu jiru sadarkaa maalii irra akka jiru gamaaggamuu isaanii fi gama dinagee, daldala, naga-eegumsaa fi humna waraanaatiin wal-gargaaruuf waliigalteen ammaan dura tolfatan akka hojii irra oolu, tarkaanfiilee fudhatamuu qaban irratti dubbatan – jedha – Oduun kun.
Daawwannaa ministarri dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Reks Tilersen gidduu kana Itiyoophiyaatti geggeessan ilaalchisuun, Ambaasaaddar Raayinarii fi Gamtaa Afrikaatti Ambaasaddarittiin Yunaayitid Isteets – Meerii Liyoonaard ibsa gamtaan kennan irratti kana dubbatan.
Daawwannaa Muummee Ministiraa Abiy Ahmed fi Prezdenti Keeniyaattaa Laamuutti taasisan irrattis Muummen Ministiraa Keeniyaa duraanii Raylaa Odiingaallee argamanii jiru.
Daawwannaa Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimad Eertraatti Geggeessan
Daawwannaan Hamdook duraan guyyoota lamaaf akka turu ibsamus sa’aatilee hanga tokko booda garuu gara Sudaanitti deebi’an. Dawwannaan isaanii maaliif akka adda cite waan ibsame hin jiru. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed lollli Tigraay keessaa dhaabateeraa, kanaaf jaarsummaa Sudaan kan lola dhaabinsaa hin barbaachisu jedhan.
Daawwannaan hoogganaa jaarmayichaa kan ammaa kun, mooraalee sana isaan dhaqqabsiisaa fi dhiisaa wanni ifatti beekame hin jiru, jechuun, Melleskaachew Ammahaa Finfinnee irraa gabaasee jira.
Daawwannaan isaanii kan dhaga’ame erga prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden loltoonni Ameerikaa waggaa kana Fulbaana 11 Afgaanistaan keessaa ba’uu isaanii labsanii guyyaa tokko booda.
Daawwannaan isaanii kun – biyyoota Afrikaa dur michoota Tokkummaa Sooviyeet turan ka biroo kanneen akka Moozambik, Itiyoophiyaa fi Angoolaa kan of keessaa qabu tahuunis beekamee jira.
Daawwannaan isaanii kun Blinken gitoota isaanii biyyoota miseensota NATO ta’an waliin Biraasels keessatti erga wal arganii torban sadii booda. Blinkeen ennaa wal ga’ii isa duraanii, dhimmi Yunaayitid Isteetis dursa kennituuf hariiroo michoota ishee waliin jiru cimstuu ta’uu dubbatan.
Daawwannaan isaanii kunis hariiroo biyyoota lamaanii cimsuu irratti kan fuuleffate ta’uu jiloota sana faana kan imalan dubbi himaan ministrii dhimma alaa obbo Melles Alem ibsaniiru.
Daawwannaan isaanii kun kan dhaga’ame angawoonni waraana Raashiyaa ennaa isaan ajajaa waraana mooatummaa Liibyaa kan gama bahaa kan Kalifa Haftar deggeruuf jecha xayyaara erganitti.
Daawwannaan komiishinera ol anaan mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa Zaid al Huseen kaayyoon isaa bakka bu’oota mormitootaa fi mootummaa waliin mari’achuus of keessa qaba.
Daawwannaan kun kan dhaga’ame, gam tokkoon Masrii fi Sudaan gidduutti gam kaaniin immoo Itiyoopiyaa waliin hidha laga Abbayyaa doolaara biliyoona $4.6 fixe irratti muddamni jiru hammaatee jirutti.
Daawwannaan Tramp kun kan dhaga’ame isaanii fi itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden kan filannoo prezidaantummaa Sadaasa keessatti mormituu isaanii ta’an waa’ee nageenyi dhabamuu fi jireenyi Ameerikaa keessaa ennaa bulchiinsa isa tokkoo amansiisaa akka hin ta’in walii walii isaanii himatan.
Daawwannaa prezidaant Obamaan Itiyoophiyaatti geggeessan mormuuf lammiiwwan Itiyoophiyaa White House fuulleetti wal ga'an
Daawwannaa Taamp Biyyootii Alaa Ka Jalqabaa
Daawwattoonni kun dorgommichi Addunyaa irraa dorgommii beekamaa dha. Hundumtuu of eeggata. As dhufuu irratti yaaddoo hin qabu. Jedhan.
Daawwiit yeroo qabameetti mana nyaataa Finfinnee tokko keessa hiriiyyoota isaa waliin dhiyaana nyaataa turan jechuun obboleessi isaa Amerikaa keessa jiaatuu fi haatii warraa Daawwiit ergaa barreefamaa naa ergan jedha CPJn.
"Daayirektarri dhimmota kominikeeshinii mana murtii waliigala Oromiyaa obbo Gonfaa Atoomaa Raadiyoo Sagaalee Ameerikaattif ibsa kennaniin,""Naannoon Oromiyaa Magaalaa Finfinnee keessatti mana murtii aanaa hundeessuuf mirga labsiidhaan kennameef qaba."" jedhan."
Daayirekterichi akka jedhanitti meeshaaleen kun meeshaa ittiin of eeggannoof ta’u, kan qorannaa ittiin geggeessan, haguuggii funyaanii fi afaanii ykn Maaskii fi meeshaa hafuura baafachuuf gargaaru Ventilator ta’uu ibsaniiru jedha Eskinder Frew Finfinnee irraa.
Daayirekterittiin VOA Ammaandaa Benet himannaa kana fudhatama dhabsiisuu dhaan VOAn gbaasa madaala isaa eege kan dhugaa irratti hundaa’e dabarsuuf tattaafate male ergaa eenyuu iyyuu ol kaasee hin afarsine jedhan.
Daayirikdterri waaltaa dhimmoota dhukkuboota daariqaa kan US Dr. Anthony Fauchii, sababaa vaayiresii koronaan lakkoobsi namoota Ameerikaa keessaa du’ani kan gabaasame 81,000 ol ta’uu kaleessa beeksisaniiru.
Daayiriktera sabquunnamtii Oromiyaa Geetaachoo Baalchaa VOAf akka ibsanitti manneen dhuunfaa fi daldalaawwan kummi tokko yoo gubatan konkolaataan dhuunfaa 240 erga artist Haacaaluun ajjeefamee booda mormii ka’ee jeeqama ka’een manca’aniiru jedhan.
Daayirikterittiin VOA Amaandaa Bennet dhaaba sabaa himaa mootummaa Ameerikaan deggeramuu kanaaf falmuu dhaan ibsa jimaata darbe baasaniin beeksisaniiru.
Daayirikterri bahaa fi kibba Afriikaa kan dhaabihaa Dipiroos Mucheenaa waraansa geggeessamaa jiru waliin hidhata tokko illee kan hin qabaannee, hojjettoota guyyaa namoota fakkaatan fi sivilota lakkoobsi isaanii hedduu ta’e ajjeefamuu isaanii mirkaneessineerra jedhan.
Daayirikterri inistitiyuutii fayyaa hawaasaa naannoo Sidaamaa Dr. Maatee Mengeshaa akka jedhanitti torbanneen lamaan darban keessa vaayiresiin kun akkaan dabalee jira.
Daayirikterri jarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Teedroos Adaanoom kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin talaalliin vaayiresii koronaa yaaliif sadarkaa dhumaa irra ennaa jiru kanatti biyyoonni martinuu faca’ina ittisuuf gargaaruuf tarsiimoo jiru mara fayyadamuu qabu jedhan.
Daayirikterri kominikeeshinii tajaajila humna ibsaa Itiyoopiyaa obbo Moges Mekonnin dhimma kanaa gaafatamanii tajaajilli ibsaa maaliif akka adda cite waajjirri isaanii quba hin qabu jedhan. Hojjttoonnis bobba’anii rakkoo isaa qorataa jiru jedhan.
Daayirikterri ol aanaan Jarmayaa Nyaata Addunyaa(WFP) David Beyeslii illee dheengadda magaalaa Maqaleetti argmaniiru.
Daayirikterri ol aanaan kan Doctors without Borders Oliver Behn akka jedhanitti haleellaaleen waaltaalee eegumsa fayyaa Tigraay irra ga’an uummaticha akkaan miidhaa jira. Seera namoomaa kan sadarkaa addunyaa bu’uura godhachuu dhaan ennaa walitti bu’iinsi jiraatu waaltaalee eegumsa fayyaa fi hojjettoota isaaf eegumsi godhamuu aba. Kun mul’inatti Tigraay keessatti hin taane jedhan.
Daayirikterri qonnaa fi misooma baadiyaa mootummaa naannoo Sanaa Gebresillaasee kidaanee akka jedhanitti qonnaan bultoota dinnicha oomishan kana gargaaruuf mala dha’aa jiran jechuu dhaan Mulugeta Atsebeha Meqelee irraa gabaaseera.
Daayirikterri WHO Tedros Adhanom hirmaattota gumichaaf ibsa kennaniin walii galtee kana irra ga’uuf yeroon isaa amma jedhanii, kunis dhaabbata eegumsa fayyaa kan tokkummaa mootummootaaf nageenya addunyaa guutummaa ni cimsa jedhan. Hanqina odeeffannoo wal jijjiiruu kan teeknooloojii fi qabeenyaan hanqachuun weerara COVID-19f deebii kennamu boodatti harkise jedhan.
Daayreekteera dhaabbata misooma sadarkaa addunyaa kan Yunaaytid Isteets (USAID) iif Daayreekteera kan ta’an Maark Griin dawwannaa guyyaa lamaaf Itiyoophiyaa keessa jiru. Mummicha ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaalany waliin eega mari’atanii booda maallaqnii ku akka kennamu beeksiisan.
Daayreekteera Fiilmii “paarasaayit” kan ta’e lammiin Koriyaa kibbaa Bong Ho badhaasa Akaadaamii 92ffaa isa kabajaa guddaa qabu eega badhaafamee booda lammiwwan Koriyaa Kibbaa ayyaaneeffannaa guddaa keessa jiran. Badhaasa Akaadaamii kanneen biroo 3 eega badhaafamee booda isa arfaffaa fi beekamaa kana argate.
Daayreekteera himannaa uummataa kan ta’an piirson Assaanyiin amma Briteen irraa Swiidinitti dabarsanii kennuuf haalli dandeesisuu jira.
Daayreekteerri CIA maaliif ibsa nu hin kennan? Jechuun kan gaafatan Demokraatichi senator Kris Koons gaafatan.Gabaasaalee oduu hedduun akka jedhanti mootiin saudii gazexxesichii akka ajjeefamuuf ajajuu isaanii CIA..n beeka. Saudiin garu soba jetti.
Daayreekteerri hospitaala Moqadishoo guddichaa Dr. Mohammad Yusuuf akka jedhanti namoonni ka biroon 28 balaa kanaan madaa’anii gara hospitaalaa geeffamanii jiru.
Daayreekteerri tika nageenya biyyooleessaa ykn CIA Jaan Brennan Dilabata kaleessaa gaaffii fi deebii gaggeessaniin Traamp sodaa Raashiyaan addunyaa irratti uumte ballifatanii hubachuu hin dandeenye jedhan.Kana malees waan hin taane dubbachuu fi barreessu irratti fulleefatan kun immoo fedhii yunaaytid Isteetes miti jedhan.
Daayreekteerri Waajiira Komunikeeshinii Yunivarsitii Waldiyaa Obbo Tafarraa Asnaaqe akka jedhanti namoonni shakkaman 13 to’annaa seeraa jala ooluu isaanii fi kaleessaa qabdee tasagabii fi nagaan argamuu sabaa himaa mootummaa naannoo Amaaraaf ibsuu isaanii waabeefachuun Teleeviziyoonni mootumma Itiyoophiyaa gabaasee jira.
Daayrekteera Kaawunsilii Mirga Dhala Namaa kan ta’an Endalkaacheew Mollaa Maallaqni akka qabametti jiraatuus murtiin kaleessa kenname injifannoo dha jedhan.
Daayrekteerri olaanaa kan OMN Obbo Jawaar Mohammad yaada kenneen haasawaan Dr. Abiyyi qalbii uummataa hawachuu irratti kan qiyyaafate eega jedhee booda akka haasawaatti haasaa gaarii ture jedhu. Lammiwwan biyyattii biyya alaa jiran afeeruu dura mormitoota biyya keessaa waliin marii jalqabuu, labsii yeroo muddamaa kaasuu, kanneen hidhaa keessa jiran hiikuun dursuu qaba jedhe.
Daayrektera Ol Aanaa WHO Ta’uuf Dorgommiin Geggeessamu Xumuramaa Jira
Daayrektera Waajjira Koomunikeeshinii Caffee Oromiyaa Obbo Habtaamuu namootni akka Mohammed gara aangootti dhufuun gurmaa’insi kun qorannoorratti hundaa’ee dhufuudha malee waan haarawa miti jedhan.
Daayrekter ol aanaa duraanii General Kinfe Daanyeew dabalatee itti gaafatamtoota METEC duraanii malaammaltummaan wal qabatee dhiyeenya to’annaa jala oolan. Obbo Zinaabuun akka jedhanitti qorannaan METEC irratti jalqabame waaltaalee ijoo kanneen biroo keessattis itti fufa jedhan.
Daayrikerri FBI duraanii Robert Mueller jiddu seeninsa Raashiyaa fi duula filannoo prezidaant Traamp fi gidduu jiru walabummaan qorachuuf nama malan jechuu dhaan Rippublikaantichi miseens mana maree Darrell Issa galateeffataniiru.
Daayriktera FBI Hojii Irraa Ari’amuun Qorannaa Raashiyaa Waliin Wal Hin Argu: Prezidaant Traamp
Daayriktera tika nagaa Itiyoophiyaa duraanii Geetaachoo Asaffaa to’annaa jala akka oolu mootummaa naannoo Tigraay waliin mariin geggeessama jiru hanga yoonaa hin xumuramin jiraachuu abbaan alangaa Federaalaa beeksisee jira.
Daayriktera waaltaa farra shorokeessummaa Yunaayitid Isteetis duraanii, daayriktera duula farra shororkaa kan Britain fi gamtaa IS irratti qiyyaafate-tti jila Yunaayitid Isteetis dabalatee kaleessa galgala biyyoonni gama dhiyaa, hidhamtoota Siiriyaa fi Iraaq keessa jiran maal na dhibdeen ilaaluu akka dhaaban angawoonni duraanii garee namoota 13 of keessaa qabuu akeekkachiisaniiru.
Daayrikterri dhaaba tika nagaa Yunaayitid Isteetis yeroofii kan eeruun gocha yakkaa akka ifa hin bane ugguranii turan amma qorannaa aangoo irraa kaasamuu preziddaant Doonaald Traamp geggeeffamu ilaalchisuu koree tika nagaa mana maree bakka bu’ootaaf mul’inatti dhugaa ba’uuf jiru.
Daayrikterri dhimmootii sadarkaa addunyaa kan Yuniversitichaa obbo Goo’itoom Tegeny VOAf akka ibsanitti ambaadaaddrichi waggaa darbe adeemsi nageenyaa Eetraa fi Ityoophiyaa gidduutti jalqabame haala barbaadameen maaliif itti hin fufne? Daangaan maaliif cufame kan jedhu irratti hayyoota waliin marii geggeessaniiru.
Daayrikterri garee Investimentii kanaa Ermiyaas Yohaannis gaazexeessotaaf akka ibsanitti waaltaan daldalaa kun hoteelota beekamoo 4, mana tiyaatiraa, manneen nyaataa fi suuqilee fi daldalawwan ka biroo of keessaa qaba.
Daayrikterri jarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Tedroos Adhaanoom weerarri kun hammaachuun hedduu na yaaddesse jedhan. Biyyoota hiyyeeyyii ta’aniif uummata vaayiresii kanaaf saaxilamoo ta’an kanneen akka gad hin baane ugguraman dhiibbaa isaan irra jiru hedduu dha jedhanii, biyyooti guddatan deggersa akka godhan gaafataniiru.
Daayrikterri odeeffannoo fi tika nagaa Itiyoophiyaa duraanii obbo Geetaachoo Asaffaa to’annaa jala oolchuuf naannoo Tigraay waliin dubbataa kan jiru ta’uu abbaan alangaa Federaalaa beksiseera.
Dabaalniis, gurmuun biyyoottan Afriikaa Bahaa gama diinagdeen cimaa akka dhufe, gaaffii sudaan kibbaa miseensa tahuuf dhiyeeffatteefis Keeniyaan ammaaf lammilee Sudaan Kibbaaf haala barbaachisuun VISA bilisaan akka laattu ifoomsani.
Dabalaa Tasfaayee ogeessaa teeknoolojiiti. Yunvarsiitii Jimmaa, kutaa ‘School of computing’ jedhamutti barsiisaa dha. Hiriyoota isaa ogummaa Kompiitarii fi teeknoolojii oddeeffaannoo (IT) irratti hojjatan wajjiin qorannoo bayyee hojjata. Yunivarsiitii Finfinneetti Ph.D isaattii qorannoo hojjachaa jiru as Ameerikaatti koonfiransii tokko irratti dhiheessu dhufe.
Dabala mindaa fi bu’aa adda addaa kan gaafatan to’attonni Traafika balalii xayyaaraa kan Itiyoophiyaa har’a hojii daabiinsa mormii gaggeessuu jalqabanii jiru.
Dabalaniis ajaji sochii halkanii akka biyyaatti labsamee jiru, kkasumas Naayroobii dabalatee kutaalee bulchiinsaa Keeniyaa ka Kooronaan itti baballate jedhame keessaa bahuu labsiin dhorkus torbee sadiitiif dheerachuullee beeksisanii jiru.
Dabalaniis, “Akka labsiin jedhutti gaafiin kun yeroo xinnoo keesatti deebi argachu qaba. Manni marii nanichaa oggaa 2 keessatti deebii kennu hoo dadhabee Manni Marii Fedeereeshinii dhimma kana laaluu akka qabuus herri biyyitti hin hima. Ogga sadeen kana keessatti egga kun hunduu hin taane,” jedhaniiru.
Dabalaniis barnootni kun dhimma nageenyaa, hawaasummaa fi waliin jireenya waliin walitti qabamee waan barattootaaf kennamuuf mooraa barnootaa keessatti rakkoon nageenyaa yoo mudate salphaatti furuuf, darbees lammii gaarii biyyaaf guddisuuf gargaarallee jedhanii jiru.
Dabalaniis Dr. Tokkummaan waa’ee kana karaa seeraan akka hordofaa jiran akeekan. Gaazexeessitoota OMN keessaa kan hidhame jedhame Mellesee Dirribsaati; haati warraa isaa Taaddelech Margaa VOA’f yeroo dubbatte Melleseen erga manaa bahee to’annaa poolisii jela oolee Guyyaa kudhani dhaqnees qaamaan arguu hin dandeenye jetti. Taaddelech Melleseen erga qabamee mana murtiif akka hin dhiyaanne, yeroo ammaa kanas mana hidhaa ‘Maa’ikelaawii’tti hidhamee akka jiru dubbatte.
Dabalaniis ergasii gara mana isaanii dhaquun, achi keessaas gadi bahuun hin danda’amu jedhan. Obbo Daawudiin bilbilaan argachuunis hin danda’amu, kun egaa mana isaanii keessa haa jiraatanuyyu malee akkuma hidhaatti ilaalama; kana malees himati isaanirratti banamee mana murtii hin dhiyaannee, kanaaf ibsi keenya, yookaan himati sirriin akka isaanirratti banamu, yookaan ammo akka bilisaan lakkifamani kan mootummaa gaafanne jedhu Obbo Fissehaan.
Dabalaniis gocha Itiyoophiyaan dur gaggeessaa keessaniif oolte lammilee Itiyoophiyaa biyyana jiraataniif mootummaan akka oolu gaafatani.
Dabalaniis, “himatamtoonni keenya yakka ulfaataadhaan waan himataniif ija ummataa funuratti, bakka diploomaatonnii fi gazexeesonni dhimmicha hordofuu danda’aniin akka laallamu filanna,” han jedhan abukaatonni himatamtootaa keessumattuu himatamtoonni mana murtii kana irraa amantaa akka hin qabnee waan ibsachaa turaniif gaafii abba alangaatiin akka walii hin galle ibsan.
Dabalaniis jiraataan kun,Gujii Bahaa Gumii Eldalloon ala, Godina Booranaa Aanaalee daangaarra jiran keessattis namootni hedduun to’annoo jela oolfamaa jiraachu himan.
Dabalaniis Kaagween mootummaan haga rakkoon kun furamutti, manneetii amantaa akka Masjiidaa fi waldaa Kiristiyaanaa keessatti akkasumas bakka awwaalaatti gurmuun walitti qabamuun dhorkamuu himani.
Dabalaniis keeniyaan erga kolonii jelaa bilisa baatee meeshaalee waraanaa muraasa asitti omishamaniin ala maraayyuu baasi guddaatiin biyya alaarra galchaa akka turte dubbatan. ‘Warshaan meeshaa waraanaa amma eebbifame kuni, meeshaa waraanaa baasii qaaliin galchinu asitti omishachuuf nuuf ta’a,bu’aa bayii yeroo meeshaa binnu nu mudaturraa nu furaa, gama nageenyaan Keeniyaan of akka dandeessuuf gaariidha’ jedhan yoo dubbatan.
Dabalaniis Keeniyaattaan buufati raayyaa kun dhiyeenya daangaa Somaaliyaarratti banamuun nageenya Somaaliyaafillee gaarii ta’uu himanii jiru. Achumaanis turtii isaaniitiin damee waajjira Immigreeshinii Gaarrisaa lafaa bansiisanii pirojektii anniisa aduurraa humna elektiriika mega Waatii 54 maddisiisus eebbisiisaniiru.
Dabalaniis Keeniyaattaan karoora gabaabaa fi dheeraatiin Keeniyaan omisha meeshaalee waraanaa ol guddisuu akka feetu himani. Biyyi isaanii Keeniyaan naannoo bahaa fi gaanfa afriikatti biyya meeshaa waraanaa omishtuu fi gurgurtu ta’uuf kaayyeffattee jiraachuus ifoomsaniiru.
Dabalaniis lammileen balaarraa hafanii fi mana hidhaa Yemen kaan keessa jiran akka biyyatti deebiyaniif mootummaa Itiyoophiyaa waliin mariyataa akka jiran ifoomsan.
Dabalaniis warri hidhannoon qaabsoo gaggeessu haala addunyaan keessa jirtus madaaluu akka qaban himan. Keessumaa ‘jijjiirama’ amma dhufe jedhamu kana biyyattii keessatti kan fide ummanni qabsoo akkamii gaggeessee taasisee sadarkaa kanarra akka gahe maqaa ‘WBO’n ka socho’an humnootni dhugaa siyaasaa lafa jirus quba qabaachuu qabu jedhan.
Dabalanii yoo ibsan, erga dhuftee Moyyaale seentee guyyaa sadii ta’uu, eeruu ollaatiin akka saamudishee iakka laalames himanii, namootni 12 haga yoonaa ollaasheerraa adda bahanii kophaa jiru, kaan ka dhokatan ammoo barbaadaa jirraa jedhan.
Dabalanis yeroo michoonni keenya mirga lammii isaanii dhiibaan dhiisuu hin dandeenyuu - motuumman Amerikaa dhimma kana jabeessee akka qoratuu fi yeeroo qorannon kun gegeessamu seerri hiriyyummaa walgargaarsa waraana biyya lamaani cabsu argamanaan mootummaan Ameerikaa atattamaan akka tarkkanfii barbachiisaa fudhatu gafanna jedhaniiru.
Dabalataan dhimmi kuni kan ilaallatu Waajjira Dhimma Baqataa Keeniyaati. Waajjirichi baqattoota as Keeniyaa keessa jiran galmeessuu, darbees nageenya fi mirga isaanii kabachiisuuf itti gaafatamummaa qaba. Komee Baqattoota Oromoo kana ilaalchisees ‘yaada irratti kennuu akka hin feene’ hime.
Dabalatas, daandii Iddi Lolaarraa gara solooloo geessu haarawi akka bahu, gama nageenyaan ammoo, walitti bu’iinsi gosaa naannoo godina booranaa fi daangaarratti raawwatu dhaabbachuu akka qabu wal gayii kana gubbaatti mariyatameera jedhan.
Dabalatas Jiloo Mandh’oo qaamni falmii siyaasaa gaggeessu kamuu karaa nagaan yaa gaggeessullee murtee jedhu dabarsaniiru. Kanumaan wal qabatees jilli Abbootii Gadaa hidhattoota Godinaalee Gujii Lixaa fi Bahaa keessa jiran waliin marii gaggeessaa tureera.
Dabalatas jiraattonni qe’eetti akka deebi’anii mana isaaniitti galuun hojii idilee akka jalqaban, manneetiin daldalaa fi manneetiin hojii ka Mootummaas akka banamaniif raayyaan ittisa biyyaa labsii himaa jiruu jedhu.
Dabalatas warri lubbuun hafe, warri bidiruun isaan fuudhee deemaa ture, billaadhaan sodaachisee warra saddeettan du’an sana gara galaanaatti gadi darbachuus himanii jiru.
"Dabalees, Fayyisaan ""gara funduraattis harka kiyya ol kaasee mallattoo mormii agasiisudhan qofa odoo hin ta'in amma ummanni Oromoo bilisummaa argatutti karaan danda'e hundaan waan narraa eggamun hojjadhaa, ammasitti boqonnaa hin qabu."" jedheera."
Daballii gatii huniis kufaatii Bajataa mudatee hanqiisuuf akkasumas boba'an akka garaatti akka argamu gochuuf jedhamee jira.
Dabaludhanis, “Yunaaytid Isteets adeemsa nagaahaa kana qarqaaruuf qophii tatee eegdii,” an jedhe ibsi ministira haajaa alaa Yunaaytid Isteets kun,qaamonni addeemsa gara araaraa godhame keessaa qooda qaban hundi iftoominaa fi ofitti amanuudhan akka hojii isaanii itti fufanis mootumman Yunaaytid Isteets akka jajjabeessuu eerra.
‘Dabaree Ta’een Shororkeessitootaan Biyyatti Keessatti Mudateen Baqataan Nagaan Bakka Lixaa Dhaba’ Baqattoota Dhadhaab
Dabballeen WBO Zoonii Lixaa gama isaaniin lola geggeeffameen waan WBOn injifatamaniif yeroo gara magaalaatti deebi’an namoota nagaatti dhukaasanii ajjeesanii jechuun dubbatan.
Dabballeewwan kunis marsaa Gadaa isaanii keessaa yoo sirni kun dhaqqabu, baannattoo jedhanii duulaan ollaarraa, haga gosaa fi lammiitti maatiin himaniifii dhumarratti Gadaa isaanii ka marsaan irra jiru bakka bu’uu danda’uu jedhu Aab Jaataniin.
"Dabbasaa Guyyoo jarmayaa baqattootaa kan tokkummaa mootummootaan galmeeffamanii jiran yoo ta’u ennaa dhabamanitti waraqaa eenyummaa Kenya keessa jiraachuu isaanii haareffachuuf yaalaa turan. Maatiin isaaniis UNHCR barbaacha isaanii akka gargaaru gaafataa jiran jechuu dhaan gaaxexaan keeniya"" Daily Nation"" jedhamu gabaasee jira."
D. Abiyyi Masrii Dawwatan. Lammiiwaan Itoophiyaa Mana Hidhaatii Baasisan
Dablaniis Hospitaalli Mooyyale ka nama 75 dhibee kooronaa dhukkubsatan ciibsuuf qophaaye ammaaf ciisicha 45 qofaa akka qabus dabalanii ibsaniiru. Jaarso Maallisee Hoogganaan Waajjira fayyaa Aana Mooyyalees, amma nami 32 ka dhiyeenya karaa Mooyyalee gara biyyaa galan akkasumas ka warra dhukkubi irratti mullate lameen kana faana wal argan jedhaman adda baafamanii akka jiran himanii, ammas konkolaataan daangaa biyyoota lameeni akka hin qaxxaamurre dhorkamus nami miilaan qaxxaamuruun hin dhaabbanne kanaaf hawaasi naannoo daangaa Itiyoophiyaa fi Keeniyaa akka of eegu akeekkachiisanii jiru.
Dacheen fottqouun manneen jireenyaa hedduu kan ganda Lamnelee kan odola Flores konyaa Nusaa Tengaaraa gama bahaa keessaa mancaasee jira. Balaan kun kan dhaqqabe Sambata walakkeessa halkanii booda ture. Lolaan bishaaniis konyaa sana hanga tokko kan miidhe yoo ta’u odola dhiyoo jiru Lembaataa irraan illee miidhaa dhaqqabsiisee jira.
Dachiin Keenya Naannoo Somaaleetti Cite Oromiyaatti Akka Nuuf Deebi’u Iyyataa Jirra: Buqqaatota
Dadammaqiinsi uummati keessumaa Qeerroon agarsiisan jalala uummati keenya nuuf qabu ennaan ilaalu kan ani silaa soora ba’uuf ka’e na irraanfachiisee qabsoo karaa nagaan geggeeffamu akkan itti fufu hamile na cimse jedhan.
Dadhabbii malee loogii sanyii dhabamsiisuuf kan hojjetan hoogganaa goota kana projektiiwwan tajaajila hawaasa adda addaa hojjechuun har’a namoonni hedduun isaan yaadatu. Qabsaa’aa mirga namaa qofaa utuu hin taane, King hayyuu,
“Dafnee dadhaqabuu baannaan ijoollee kaartuun daawwachaa waan ufii gataa guddatti.”
Dagaggoonni Afrikaa sun, uffata aadaa isaanii uffatanii, tokko tokko immoo – alaabaalee biyya biyya isaanii hafarsuudhaan ture ka prezidaanticha simatan.
“Dagannaan Hawaasa biratti mullatu weerara Kooviid 19 gara malee hammeessuu mala,” jedhan, Itti gaafatamaan Kutaa Yaalii, kan Hospitaala Jalqabaa Gudar - Doktor Naahom Tashooma.
Dagannaan qajeelcha of irraa ittisa vaayirasii kooronaa irratti mul'atu daran hammaatee jira, jedhu jiraattonni magaalaa Finfinnee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada isaanii kennan.
Dagannaan Weerara Vaayrasii Koronaa Hammeessaa Jira: Ministeera Fayyaa Itiyoophiyaa
Dagannaa Uummataatu Dhukkuba Koviid-19 Hammeessaa Jira:Angawaa
Dahabbileen adda addaa jeequmsi kun aka dhaabbatu gaafachaa jiraatanis, harraas,guyyaa shanaffadhaa dhukaasnii meeshaa waaraanaa gurguddaa magaala Juubaatti dhagahamuun isaa beekkameera.
Dahaboon faatii Ammajii dhuftu keessa huji tana jalqabuuf yaa’an.Hagasitti hujii tanatti nama qaxarachaa,makiinaa hujiin hojjatan qopheeffachaa GPS kanallee hojjatanii waan hedduu qixeeffatan.
Dahaboon ijoollee Marsabeetiiti.Marsabeetigodina Keenyaa 47n namii keena itti heddatu keessaa tokko.Itoophiyaatti dhiyaatallee.Yuniversti Mohii Naayroobii jirtutti barusma Epidimologyiitiin dirgrii lammeessoo master’s degree barachuutt jirti.
Dahalattoota Tigraay Kanneen Sababaa Gosaa fi Siyaasaan Hidhamaniif Dhaabanna.Garee Hundeeffame
Dahoo qabadhaa, qajeelfama angaawonnii mootummaa dabarsan hordofaa
Da'immaan Oromoo biyyoota alaatti dhalatanii fi guddatan akka Afaan Oromoo baratan, kitaabotaa fi viidiyoolee barnootaa qopheessuun ka qooda gumaachaa turte - hundeessituu fi daarektarri dhaabbata “Afaan Publications” jedhamuu – Aadde Toltuu Tufaa, waggoota hedduu dhaa booda gidduu kana biyya galtee jirti. Waa’ee imala ishee ammaa fi meeshaalee barnoota Afaan Oromoo qopheessaa jirtu irratti dubbisnee jirra.
Daldalaa abbaa-qabeenyaa manneenii ka ta’an – Doonaald Traamp, yeroo taayitaa prezidaantummaa biyyaa qabatanii geggeessuuf jiran kanatti gargaarsa akka isaan barbaachisu illee – Prezidaant Obaamaan hubachiisanii jiran.
Daldalaa fi sochiin biroon akka durii guutuummaan ta'u baatuus jalqabamuu isaa garu amma iyyu tajaajiilli ibsaa fi tajaajiilli hawaasaa uummanni argachuu qabu akka hin jalqabamnee fi rakkachuu isaanii jiraattonni dubbatan jedha.
Daldalaan Lammii Yugaandaa Raafaa’el Masarekaa fi daldaltoonni ka biroon biyyoota lameen gidduu deddeebi’an akka jedhanitti, daldaltoota Rippuubilikii Dimookiraatawa Koongoo irraa dhufan akka harka hin fuune akeekkachiisni kennamee jira.
Daldalaawwan Ameerikaa Keessaa Hangi Tokko Of Eeggannoo Dhaan Banamaa Jiran
Daldalaawwanii fi maneen barnootaa martinuu akka qajeelfama mootumaatti kan banaman yoo ta’u namni martinuu ho’a qaama isaa to’achuu, maaskii fuulatti kaayyachuu fi yeroo mara harka qulleeffachuu akka qabu ibsamee jira.
Daldalaawwanis banamaniiru. Namoonnii fi konkolaataan sosso’uu eegalaniiru. Waa’ee nageenyaaf jecha Namoota hedduutu bilbila koo irratti bilbilaa ture. Amma garuu akka duraa asiin nutti dhufan kan jedhu hin jiru. Darbee darbee odeeffannoo kennuuf yoo ta’e male jedhan.
Daldala kan ilaaleen waahilonni keenyas ta’e dinoonni keenya kam iyyu nu irratti bu’aa ofiif akka eeggatan hin feenu jedhan.Traamp Dhaamsa isaanii kana itti fufiinsaan kan dhiyeessaa jiran yoo ta’u waraana NATOf baasii ba’u haala guutummaan jechuu dandeesisuun Amerikaatu kennaa jira jedhan.
Daldala madaalawaa hin taane kan Chaayinaan gaggeessitu irratti Traamp dhiibbaa akka godhaniif kan gaafatamaa turan hojii irra oolchuuf jedhu dirqaman xiinxaltonni.Traamp Chaayinaa keessa yeroo jiranti chaayinaan Yunaaytid Isteetsiin fayyadamuu ishee waan gaarii ta’u dubbatan.
Daldalan asitti jalqabetti milkaa’een jira. Warreen adii, lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa, uummanni spaanish, warrea Asia, warra Arabaa fi biyyootii Afriikaa garaa garaa irraa maamiltoota qabna. Kanaaf walii walii keenya beekna. Waan waliin qooddannu qabna. Aadaa fi afaan walii qabajna. Hedduu itti gammanna. Anis baay’een itti gammada jedhan.
Daldala seeraan alaa daangaa Itiyoophiyaa fi Jabuutii irratti geggeessamuu fi namoota seeran ala deeddeebisuu dhaabsisuuf illee angawoonni kun mari’ataniiru.
Daldala sirrii hin taane Chaayinaa waliin jiruun waggoota hedduuf doolaara biliyoona 500 dhabne jedhan. kana booda garuu hin ta’u jedhaniiru.
Daldala walabaa Afrikaa Keessaa Jajjabeesuun Akka Barbaachisu Ibsame
Daldala ykn suqiilee lammiwwan biyyoota adda addaa irratti balaa ibiddaa dhaqqabeen kanneen ajjeefaman keessaa lammiiwwan Itiyoophiyaa akka jiran ibsamee jira. Lammiwwan biyya alaa Darban keessa jiraatan sodaa nageenyaaf jecha qe’ee ofiitti deebi’uu dhisanii buufata polisii fi mooraa dhaaba baqattootaatti dheessaa akka jiran dubbatanii jiru. Dura teessuun komiishina gamtaa Afrikaa Kosaazaanaa Dalalaminii Zuma akka jedhantti yakka rawwatame kana mootummaan Afrikaa kibbaa qorachuu qaba.
Daldalli Addunyaa Itti Fufuun Gad Kufaa Jira
Daldalli Caatii Dirree Dhawaa Keessaa Itti Fufe
Daldalli gabaa addunyaa kan Yunaayitid Isteetis Wiixata kalessaa kufaatiin isa mudat jira. Kunis daldalli gabaa addunyaa addaan cita soda jedhu addunyaa irratti uumee jira. Baankiin qusannaa federaalaa dhala akkaan gad buusuun yaaddoo investerootaa kanneen daddaaqama dinagdee sadarkaa addunyaan jeeqamanii xiqqeessuu hin dandeenye.
Daldallii hangii tokko jiraattoota naannoo fi Turistoota daawwannaaf dhufaniif banamaa kan jiran yoo ta'u iddowwan duraan uummanni naannoos ta'e iddoo biraa dhufu itti heddumaataa ture amma of eeggannaan namoota hanga tokko qofaaf banaa jiru.
Daldallii Yunaayted Isteets fi Chaayinaa Giddu Dilaala Dabalaa Jira
Daldaltoonni ammoo meshaaleen kun yammuu warshaadhaa dhufan baasii fi adeemasa jiru akkanumas kiraa manaaf kaffallu illee qiyyaafata keessa utuu hin galchin ba'uun isaa sirrii miti jedhaniiru.
Daldaltoonni fi abbootiin qabeenyaa Zaalaambassaa fi Raamaa, hojiin kun uummataafis tahe biyyaaf bu’aa guddaa akka qabu dubbachuun isaaniis himamee jira.
Daldaltoonni garuu dilaalli nu irra kaa’ame dacha hedduu dha kan nuti yaadneen oli jechuun komee isaanii dhiyeessaa jiran.
Daldaltoonni Hawaasaa carraa magaalattii keessatti uumametti fayyadamaa hin jiran jechuu dhaan prezidaantiin mana maree waldoolii fi damee daldalaa obbo Mikiyaasa Andeboo dubbataniiru.
Daldaltoonni kun immoo kana diduu dhaan konkolaataan isaanii magaalaa Dirree Dhawaa keessatti guyyoota 15f danqamuu isaa dubbatan. Sukkaarri baqee, zayitiinis dhangalaa’aa jira jedhaniiru. Konkolaachistoonnis maallaqa fixaniiru jedhanii jiran. Angawoonni dhimmi to’annaa meeshaalee alaa galanii immoo ajaji kan nuuf dhufe ministrii daldalaa biraa ti jedhan.
Daldaltoonni Naayjeriyaa kuma hedduun Waggaa waggaan gara Chaayinaatti kan imalan yoo ta’u kunis waan biyya ofii keessatti gurguran bituuf ta’uun beeekamee jira.
Daldaltoonni sun ittiin ka’umsaaf kan ta’uuf tokkoon tokkoon isaaniif qarshiin kummi 50 bifa liqaan qophaa’ee, garuu dhala waan qabuuf akka itti hin fayyadamne taaneerra jechuu dhaan miseensonni daldala musliimaa beeksdisaniiru.
Daldaltoota lammiwwan Ameerikaa ilaaltee waa’ee Afrikaa bal’aa keessatti hojii daldalaa hojjechuu yoo waliin dubbatu, waa’ee malaammaltummaa yaadda’uu irraa baay’ee tasgabbii dhabu, jechuu isaanii ibsan Maayikil.
Dallaa Daangaa Meeksiikoo Nan Ijaara: Prezidaant Doonaald Traamp
Dallaa dhuma biyyattii gama kibbaan Meeksikoo daangessu kana cimsanii ijaaruuf prezidaantichi qarshii dabalataa doolaara biliyoona sadii fi miliyoona dhibba ja’a akka ramadamu gochisiisuunis injifannoo biraa ture.
Dallaa inni haaraa ijaarame isa kana duraa caalaa dacha lama kan dheeratu yoo ta’u bakka kana dura konkolaataa qofti dhaabachuun eegaa ture maayilii hedduu irrattis dallaan ijaaramee jira. .
“Dallaa Jaarikoo jissinee,Jordaanos qaxxaamurreee amma Kan’aan gahuuf fagoo hin jirru,” jedhee gumii isaatti himate, Rahilaan.
Dallaan akka namnii gara gamoo sanaatti hin dabarree ittisu kan ka'ame yoo ta'u poliisonni daandiiwwan irratti bobba'uun eegaa jiru.
“Dallaa nan ijaara” jechuun kan dhaatan Traamp waada isaanii duula filannoo kan ture waa’een dallaa daangaa ijaaruu haasaa isaanii irra jiressa ka dhuufate ture.
Dallaan qaraa akka Dr., Abiy jedhetti DC-tti jige.“Ka lammaffaa Los Anjeles keessatti jige.Miniyapoolisitti ammo dallaa hafe caacccabsinee caaccabaa lafa guruutti jiran.
Dallaa Yunaaytid Isteetes fi Meeksikoo gidduu ijaaruuf jecha labsii yeroo hatattamaa prezidaant Traamp labsan irratti Demokraatonni mana maree bakka bu’ootaa keessa jiran murtii haaraa prezidaantichaf rakkisaa ta’u dabarsuuf jiru.
Dallansuun nama biyya Arabaa ta bulchoota isaanii hujii irraa buusuuf ykn “jijjiirama” fiduuf lolan,Tuniiziyaa jalqabdee lafa hedduu waliin geette.
Dalloo-Mannaa akka warrii beeku jedhutti durii biyya waan hedduun himan,biyya bunaati.Gama afraniinuun biyya baddaati.Tun cuftii waan duriiti.Amma ammoo guddoo miidhamte.
Damaaskus Siiriyaatti Loltoonni Mootummaa Finciltoota Irratti Haleellaa Banan
Dambal fi hojjettooni eegumsa fayyaa fi angawoonni naannoo akka jedhanitti hidhamtoonni kun hangi tokko vaayiresii koronaan qabamaniiru. Yeroo ammaa vaayiresiin kun daran tamsa’innaa yaaddoo jedhuun hidhamtoonni kun akka qorataman taasisamaa jira jechuu dhaan obbo Dambal VOAtti himaniiru.
Dambi-Doolloo Keessatti Barattoonni Manneen Barnootaa Hundaa Barnoota Dhaaban. Yunivarsitii Wallaggaa fi Koolejii Leenjii Barsiisotaa  Naqamtee Keessattis Akkasuma
Dambii Dolloo Keessatti Haadha Ciniinsifachaa Jirtu Rasaasnii Galaafate
Damee Embaasii Itoophiyaa Minisootaa Jiru Irraa Tajaajila Akkam Argachuutti Jirtan, Maanti Qajeeluu Male?
“Damee gam-lameenii keessaayyuu rakkoon akka uumamu kanneen fedhan tu jira. Isa kana keessaas is asana keessaas, alaas rakkoon kun akka uumamu qaamni barbaadu waan tureef, walitti-bu’insi hagi tokko uumame,” jedhu – Prezidaantiin Yunivaristichaa
Damee industirii fi tajaajilaan qabxii torba galmeessuu danda’uun keenya daandii sirrii irra jiraachuu keenya mul’isa jedhan obbo Haayilamaariyaam. Muummichi ministeerichaa akka jedhanitti hongeen sun dhiibbaa guddaa kan inni dhaqqabsiise damee qonnaa keenyaa irratti. Akkuma Kanaan oomishi waggaa darbe oomishame waggaa isa duraa irra hanga tokko gad bu’uu isaa martinuu keenya walii gallee jirra jedhan.
Dameen barnootaaEpidemiology,waan EBOLA ummata barsiisuu,sanyii dhukkuba sunii qorachuu fa.
Dameen dargaggootaa, kan ZANU-PF, “Mugaabeen haa barbadaa’u” jechuun balaaleffate.
Dameen Embaasii Itoophiyaa Minisootaa Jiru Hagam Isan Tajaajiluutti Jira?
Dameen Embaasii Itoophiyaa Minisootaa Jiru Hariyummaa US fi Itoophyaa Jabeessuuf Ji'a Shaniin Duratti Banan
Dameen gargaarsa Nyaataa ka Jaarmayichaa, Sagantaan Nyaata Addunyaa ibsa har’a baaseen akka jedhutti, gatiin Ruuzii Maayinamaar keessaa ka walakkeessa baatii Amajjii hanga baatii Guraandhalaa ture irraa giddu-galeessatti dhibba irraa harka sadi’iin dabale.
Dameen gosa Booranaa lamaanuu;Sabboo fi Goona Hayyuu ufi filattee Gadaa waliin hojjachiifatti. Hayyuun Gadaa keessatti bakka bu’aa gosaati.
Dameen JBS USA haleellaa sana booda ibsa baaseen akka jedhetti, caasaalee haalaellaa kanaan miidhaman mara rarraasuuf tarkaanfii hatattamaa kan fudhatanii fi angawoota kan beeksisan ta’uu beeksisee jira.
Dameen Sirreessaa fi Bayyanachiisaa, kutaa Kaalifoorniyaa ibsa kenneen, Mr. Mansen, mana-hidhaa aanaa Kern keessatti, dhukkubaan du’uu siaa beeksise.
Dameen To’annaa Qabeenyaa Alaa, Kan Ministirii Maallaqaa Yunaayitid Isteetis ibsa baaseen, “Mr. Deng, Sochii Bilisummaa Uummata Sudaan ka garee mormitootaa, faallaa Paartii Saalvaa Kiir dhaabate keessatti addaan-qoodaminsa uumanii, walo-amantaa dhabinsa facaasan,” jechuun balaaleffate.
Damee Ormaa Amerikaatti, barataa Yuniversity Kolombiyaati.Biyya tanatti namii matooma ykn wal caalee prezdaantii tahuuf dorgomu waan hedduu waliin jedhullee dhuma irratti eebbisee walii dhiisa jedha.Afrikaatti demokisaasii jedhanii jalqabanii irreetti jijjiiran jedha.”Siyaasaan biyya tanaa banaa” waan taheef namii asitti dhalatelleen kana baratee qalbii dansaan guddata.Hammeennii siyaasaa Amerikaa akka jecha Dameetti horiitti deemsa siyaasaa jijjiiruu fedha,taatullee Median waan hedduu gadi baasa.
Damee USAGM keessaa VOAn afaan 45 caalaa biyya hedduu keesatti oduu addunyaatti himti.
Damee Waldaa Ogeeyyota Fayyaa Addunyaa Oromiyaa jiran waliinilee hujii tana hojjachuuf horii kana waltii guurtuutti jiran.
Danbii Naamusa Filannoo bara 2002 tumame irraa ka’uudhaan – Dhaabbatni Dimookiraatawa Uummata Oromoo yokaan DH.D.U.O-n ka keessatti argamu Mana-maree Walitti-dhufeenyaa hundeeffatanii akka socho’aa turan kan ibsan Hoogganonni paartiile kanaa, DH-D-U-O fi paartiileen ja’an baatiitti si’a tokko walga’uun akka irra turee fi ennaa dhimmi hatattamaa jiraatu immoo, sanaa asitti iyyuu akka walga’an waamuu danda’an dubbatan.
‘Dandeettan baqadhaa dadhabdan ammoo fiixee manaatti oli yaa'aa wayaa hargufaa akka achi isan guuran iyyadhaa’
Dandeettan fala keessan barbaadadhaa, tahuu baannaan rakkoo jirtu durattuu maatii,hairyaa fi fira keessanitti himadhaa.
Dandeettii Humna Namaa Ijaaruun Bu'uura Misoomaa ti
Dandeettii kubbaa miilaatiin Afrikaa keessaa 16essoo addunyaa ammoo 69essoo marroo 17 tapahtte bara 1990 shaampiyoona taate.
Dandeettiin hogganaa haalaan gad bu’aa dhufee, raawwiin guddinaa fi traanformeeshiin argamees qubsaa hin taane jechuun hirmaattonni harka caalaan walii galuu isaanii sagaleen agarsisan jechuun maddeen kun ibsanii jiru.
Dandeettii oogumaa kan Gazexxessummaa deggeru hanqachuun,carraa itti odeeffannoo argatan dhabamuun, midiyaan jiran ajandaa ofii qaban tarkaanfachisuuf oolchuun akkasumas immoo yaaddoo haaraan dhufaa jiru tooftaa cunqursaa isa durii mul'ataa dhufuun rakkolee amma mudataa jiran ta'uun ibsamaa jira.
“Dandeettii tiyya argee business kanaaf dhaladhe ufin jedhe.”
Danfii namaa hin kuraaha maan jennaan miniraalii akka potaashiyeemii fi Ayroon fa waan nafa keessaa bahuuf.
Dangaa biyyoota keenya lamaanii irratti mari’achuuf jirra. Yaadawwan irratti walii hin galin dabalatee kan jedhan prezidaantiin Paaris, balaa shororkeessummaa, rakkoo Siiriyaa fi Liibiyaa keessaa dabalatee ni mari’anna jedhan.
Danqaa kana keessaa ba’uuf mootummaa fi paartileen siyaasaa yaalii gama adda addaa gochaa jiru kan jedhu kan jedhe manni maree gamtaa paartilee siyaasaa kun yaada furmaata ta’a jedhe shan illee tarreessee jira.
Danqaalee guguddoo yeroo ammaa Itiyoophiyaa mudatanii jiran ilaalchisee yaada furmaataa mariiwwan kun gumaachuu danda’an agarsiisuuf kana dubbatan – Maalinoowiskiin.
Danqaan garee lamaan gidduu erga Muddee 22 qabee hojii mootummaa federaalaa nuusa ta’e akka cufamuuf sababaa ta’e.
Danqaan jiru itti fufuun tasgabii kutaa Sanaa balaa irra buusa yaaddoo jedhu kan qabu gamtaan Awuroopaa nagaa fi daldalaa addunyaa irratti akkasumas wal ta’insaa fi misooma sadarkaa kutaatti argame rakkoo irra buusa jechuun yaaddoo qabu ibsee jira.Kanaafis biyyonni lameen walii galtee sana guutummaatti hojii irra akka oolchan gamtaan Awuroopaa gaafatee jira.Bu’aa biyyoota lameenii gidduuf jecha carraaqqii godhamu mara kan deggeru ta’u gamtaan Awuroopaa ibsee jira.
Danqaan qaban guddaa waan ta’eef dorgommiin ta’uuf jiru hundatuu eegaa jira
Danqaan siyaasaa somaaliyaa keessaa baatii kana keessa sagalee kennameen xumura argate. Akka sagalee kennameetti sagalee sagalee mormii 153 fi deggersa 80n muummichi ministeeraa Abdiweli Sheikh Ahmed aangoo irraa kaafaman. Kunis kan ta’e president Hassan Sheikh Mohamud jijjiirraa kaabinee gochuu isaanii irraan kan ka’e wal dhibdee uumameen ture.Waggaa tokko keessatti muummichi ministeeraa ennaa filatamu Mr. Ahmed nama lammataa ti.
Danqaan ykn jiddu seenins adeemsa filannoo Sanaa kam iyyuu fudhatama hin qabu, kanneen itti itti gaafatamoo ta’an illee murtiitti dhiyaatu jedhameera.
Danqaa Siyaasaa Keessa Jirru Kessaa Ba’uuf Walii Galtee Biyyoolessaatu Barbaachisa: Profeeser Mararaa Guddinaa
Danqaa Umameef Prezidaantii Yukreentu Itti Gaafatama : Prezidaant Putiin
Danqaa Uumamee Furuuf Paarlaamaan Itiyoophiyaa Yaada Furmaataa Dhiyaatan Irratti Sagalee Kennee Jira
Danqamni polotiikaa Ivory Coast hammaataa adeeme.
"Dansooma aadaa teenna,rakkoo naannoo teennaa, jabeenna qamnuu fi waan nuu beekan adudnyaatti gadi baasuuf jalqamne,” jedhan.
Dan Stain itti gaafatamaa dhaaba kanaa ti. Biyyi keenya biyya waraanaan raafamaa jiru irraa nama dhufu mara sirriitti qorachuu hin dandeessu jechuu dhaan baqataa kan ta’e Omar kan jedhuun walii hin galan.
Dantaan daldalaa baay’ee cimaa dha kan seneteoonni US odeeffannoo icitii qabu xiinxaluun irra jiraatu illee arguu hin dandeenye jedhan Menedez.
Da’oo embasiif godhamu gocha cabse qofaa utuu hin taane dahhata seeraa kan diplomaatota achi keessaa hojjetanis kan cabse ture. Kana gitoota keenya kan Ameerikaa waliin kaasnee mari’annee jirra. Dhimma cimaa dha.
“Daqiiqaa 10 duubatti karaa irraa bu’aa nuu jette.Suniin duubatti nuu cufaa dhaantee baqachiifte.Ka isiin cabsitelleen hin jiraa. Bulchoota godina,ka Oromiyaa fi federaalaa dhufan,abbootii gadaatii fi ajajootii poolisiilleen ya jarii akkana nama dhaanu naannuma sun jiran.Poolisii Oromiyaallee achii oofan,” jedha Awwal.
Daqiiqaa 12 irratti ammoo Sergio Augeerotti biruma ejjee waraannateenii keessa buufate.
Daqiiqaa 14eeoo irratti ammoo taphattu Amerikaa Holiday tokko irra buuseef.
Daqiiqaa 20n hafetti Chelsii shaampiyoonaa EPL ta baranaa nama 10 tapahttee taphii sunumaan dhuamtee Arsenaal mootummaan galatte.
Daqiiqaa 2:30n sun keessatti doolara miliyoona 9 badhaasan.Gurbaan Japaan kaan tittimaa lafaa ka’ee imimmaan currise. Mayweather gurbaa dhaanee gaggabsee jennaan “guddoo si galateeffadhaa anumaa fi sitti shaampiyoonaa” jedheen.
Daqiiqaa 45essoo irratti ammoo Rahem Sterling goolii gama itti kennan miila mirgichaan qabbaneeffatetti bitaachaan itti cuqqaalate.
Daqiiqaa 65essoo irralleetti Rapinoe kubbaa Tobin Heath gama itti kennite biruma ejjitee gooliitti cuqqaalatee 2-0 taate.
Daqiiqaa 67esso irralletti tokko itti dabalatee,Sterling abbaa goolii lamaa tahe.
Daqiiqaa 78essoo irratti ammoo Mewisiin tanaan lammeeffadhe jettee tokko itti daratte.
Daraaraa abraasaa reefuu jenne kun daraaraa diima. Yoo tolee bahe haga haga taakkuu sadiillee hin gaha.
Daraaraa kanallee tanumaaf maqaa kanaan yaaman.Abraasaan badaa fi gammoojjiitti baha.
Daraaraa kun keessattuu Tidal Besinii fi paarkii Potomaak gama bahaati. Mukii gara yaadannoo pirezidaanti Linkolin jaaran Lincolin memorial, Soodduu Waashington Washington Monumenti fi fulaa hedduu.
Daraaraan Itoophiyaa fi Ameriakalleeti seera barate barumsa doktorummaa mirga namaa doctor of human rights qaba.
Daraaraan nama barumsa seera addunyaatiin barnoota PhD qabu.Nama jahatti magaalaa Kilaarkisen bulchufu dorgomuutti jira sadii keessaa filan. Namii dorgomu tokko nama Eeritiraati. Namii lama ka duruu lafa tana bulche,name afur ammo ohaaraa.Daraaraan waan hedduu jijjiiruuf hojjachuutti jira
Daraaraa Ximootiyoos Gubboo Amerikaatti Bulchiinsa Magaalaa Kilaarkison Keessatti Filatamuuf Dorogmuutti Jira
Daraartuu atileetota Oromoo Itoophiyaa addunyaa iratti badhaasanii atileetota hedduu fakkeenna taahn keessaa tokko.Daraartuu namii maqaa hedduun yaamee faarsa.
Daraartuu fi horteen isii fiigicha waan dhangihaniin fakkaatan.Atileeti Daraartuun diqqeennaan dorgommiitti seente.Metiri metirii 10,000 qofa irratti marroo sadii Olompikii moote. Barseloonaa bara 1992.Sidnii bara 2000, Edmenton 2001 fi eegii sunillee medaaliyaa hedduu moote warqii tuulatte.
Daraartuu Tulluu bara ufiitti fiigichaan warqii hedduu tuulatte kaayoon qabaatanii jabaatanii hojjannaan hinuma taati jetti
Daraartuu Tulluu VOAtti gortee wal haasomne durii miila duwwaa cirracha irra fiigaa addunyaa moo'aa baate “obsaa fi kaayoon asi gahe"
Daragaggoonni akka jedhanitti kan isaan morman gocha gara jabinaa poolsii fi dhiittaa mirga namaa ti ennaa jedhan poolisiin immoo shakkamaa beekamaa dhukaasa poolisii waliin geggeeffameen du’e ijaa ba’uufi jedhee jira.
Daragaggoonni kun irra hedduun kan qabaman daandii manaa jireenyaa fi hollaa isaanii jiru irraa ennaa ta’u kanneen to’annaa jala oolan irra hedduun galmee eenyummaa isaanii mul’isu hin qaban.
Daraggoonni irra hedduun dhiirota ta’an ariifatanii adeemuu dhaan waltajjii masqalaa irra naanna’uu dhaan naannoo Cherqoos hanga meshwalekyaatti sagalee isaanii dhageesisaa turan.
Darajjee Margaa gubachuu mana hidhaa Qilinxoo dhimma wal-qabateenis himatamee mana murtitti deddebi’aa jira.
Darajjeen galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kannen himataman namoota 22 keessaa tokko.Isa qofaatu galmee sana irraa hin gadhiifamin hafe.Manni hidhaa Qilinxoo gubachuu waliin wal qabsiisanii jiru jedhu abukaatoon isaa obbo Wandimmuu Ibsaa.
Dararaa guddaan kan irra ga’e mana hidhaa “Haavaanaa ykn Guwantaanaamoo” jedhamu keessatti akka ta’e ibsan.Dararaan nu irratti rawwatame jedhan dhaga’uuf sukaneessaa barreessuuf safuu cabsuu haalli itti ta’u ni jira.
[Dararaa Gurra Namaatti Ulfaatu Dubbachuun Rakkisaa Dha. Dargaggoo Kaffiyaaloo Tafarraa]
Dararaa Gurra Namaatti Ulfaatu Dubbachuun Rakkisaa Dha. Dargaggoo Kaffiyaaloo Tafarraa
Dararaa hamaa maakalaawwii keessatti irra ga’een dugdii isaa akka hamaatti akka isa dhukkubu akka kanaafis akka jaarsa umriin saddeettamaa suuta akka deemu akkasumas agartuun ija isaa fi dhageettiin gurra isaa rakkoo akka qabu dubbata.
Dararaa Hamaatu Mana Hidhaa Itiyoopiyaa Keessatti Na Irratti Raawwate: Habtaamuu Ayyaalew
Dararaa Hidhamtoota Irratti Gaggeeffamu Seerri Biyyaa fi Waliigalteen Addunyaa Attamitti Ilaala?
Dararaa irra ga’e irraa godaannis irra ga’e qaama koo irra jira kan jedhu Haadiin gadda guddaan godaanisa irree isaa fi gatiitti isaa irra jiru agarsiise.Hidhaa torban hedduu booda bara 2014 gara Kaayrootti dheesse.Asittis sodaa keessan jira. Gaadidduu warra na ari’atuu jalaa dheessee, hiriyyonni koo durii na ganan, kunoo nama qopha-galeessan ta’e jedha.
Dararaa isaan ana irratti gaggeessan dubbachuun gurra nama dhaggeeffatuutti kan ulfaatu, waan namni dhaga’uu hin qabnee fi waan aadaa keenyaan alaati jedha Kafyaaloon.
Dararaa “Jail Ogaden” Keessatti Raawwatame Lammiiwwan Itiyoophiyaa Biyya Alaa Jiran Harka Keessaa Qabu Jedhame
Dararaa jalaa dheessuun isinitti baqanne jennee itti iyyannus akkaataa isaan itti nu dararaan biyya demokraasiin keessa jiru utuu hin taane biyya abbaa irreen bulu fakkaata jedhan. Hiriirri guddaan har'as itti fufee magaalaa Paaris keessatti geggeessamaa ka jiru ta'uu illee bqattoonni kun ibsanii qaamni dhimmi ilaallatu gareeleen mirga namaf lammiiwwan keenya rakkoo nu irra ga'aa jiru addunyaatti nuuf haa beeksisan jechuun iyyatan.
Dararaa jiru hanqisuuf walitti bu’iinsi hatattamaan dhaabachuutu barbaachisa. Dubbiif wal barbaaduun, humnoonni Eertraa hatattamaa fi guutummaan gamasii akka ba’anii fi mootummaan Itiyoopiyaa humnootii naannoo Amaaraa Tigraayitti bobbaasuu dhaabuun tarkaanfii barbaachisu kan duraa ti. Rakkoon kun hammaataa akkuma deemeen Yunaayitid Isteetis, uummata gargaarsi akkaan brabaachisu dhaqqabuuf deggersa arjoomtota biraa ni simatti jedha ibsi dhaaba gargaarsaa Yunaayitid Isteetis USAIDn kennme.
Dararaa kanas mootummaan Federaalaa gidduu seenee akka dhaabsisuuf mootummaan bulchiinsa naannoo gaafatee jira.
Dararaa Mana Hidhaa fi Gabaasa Dokmantarii
Dararaa mana hidhaa keessatti dhaqqaba jedhame kana kan ilaaleen waajiira dhimmootii Komumikeeshinii kan mootummaa Federaala Itiyoophiyaaf ministeera kan ta’an Dr. Nagarii Leencoo gaafatamanii namoonni hidhaa keessaa ba’an yeroo dubbatan sabaa himan dhaga’amaa ture jedhanii dhugumaan kannen kana gaggeessan jiraachuun ragaan mirkanoofnaan tarkaanfiin seeraa ni fudhatama jedhan. Kunis ejjennaa mootummaa isaanii ta’u ibsan.
Dararaa Mana Hidhaa Keessatti Na irra Ga’een Fayyaan Koo Akka Malee Miidhame
Dararaa mana hidhaatti nu irra ga’erraan kan ka’e nu jiraannee arguu baannus kaayyoon hidhamneef milkaa’uuf jira: Ifaa Gammachuu
Dararaa na irratti raawwate kaan immoo safuu lammummaa kootu na daangessa waan ta’eef hin dubbadhu jechuu dhaan kanneen dararaan irratti raawwate itti hammaatee lubbuun isaanii darbe illee jiru jedhan.
Dararaan Cherry blossoms jedhamu kun michummaa US fi Japan gidduu jiruuf mallattoo dha. Bara 1912 Tlkyon muka Cherry jedhamu kuma sadii Washingtoniin badhaaste. Kunis naannoo laggeen magaalattii keessa jiranii dhaabame.
"Dararaan Dhuma Hin qabne Kan Uummmata Oromoo Raaw’atamu Itti Fufe”
Dararaan Dhuma Hin qabne Kan Uummmata Oromoo Raaw’atamu Itti Fufe
Dararaan keenya baqannus dhumachuu dide jedhu baqattoonni
Dararaan nama irraan ga’uu kam iyyu waan fudhatama hin qabnee fi sababaa tokko kan hin qabne dha jechuun barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutarees dubbatanii jiru.
Dararaan uummata Tigraay addunyaa keessatti argamee kan hin beekne, dararaan bifa maraa raawwatameera kan jedhu ibsichi, paatriyaarikichaan dhugaa hin dubbatinaa kan jedhan ni balaaleffanna jechun ibsee jira.
Dararaan uummata Yemen dhaabachuu kan danda’u gareen martinuu lola dhaabuuf ennaa walii galan qofa jedhan. Uld Sheek Ahmed torban kana bakka bu’oota garee wal fincilan lamaanii haasofiisuf karoorfachuu isaanii beeksisan. Tokkummaan mootummootaa akka beeksisetti waraana yemen keessaan waggoota lama dura Saudii dhaan kan hoogganame haleellaan samii irraan geggeessamee fi duulli lafoo uummata kuma kudhan galaafate.
Dararaa ofii isaanii irra ga’e yeroo hedduu hin baratamne bakka miidhamtoota kanneen biro bu’anii dubbachuuf jajjabina isaan qabaatan ibsichi ajaaibsiifateera.
Dararaa Tigraay Keessatti Raawwate Jedhan Mormuuf Lammiiwwan Itiyoopiyaa Diisii Keessatti Hiriira Nagaa Geggeessan
Dararamus Iyyata Koo Kan Dhaggeeffatuun Dhabe
Dararamuu Baqatoota Afrikaa Kan Yaman Keessaa Mootummaan Beeka
Darbaa Dabarsa Gurguramnee Dhumni Keenya Kana Ta’e
Darban Afrikaa kibbaa Hokkaraan Raafamaa Jirti
Darbee darbee dhukaasa dhaga’amu irraa kan hafe hirirrii jimaata har’a nagaa ture jedhma. Namonni waltajjii Tahiriir seenan waraqaa eenyumaa gaafatamu. Sakatta’uun kunis yeroo dheeraa kan fudhatee ta’uutu dubbatama. Helikooptarri immo samii irraa haala jiru faana dhahaa oole.Kanneen Mubaarak deggeran waltajjii Tahriir akka hin sennee dhorkaman. Kanaaf jecha watajjii Musxafaa Mahmoud"" jedhamu irratti hiriiran.Hiriirtonni mootummaa irratti mormii dhagesisaa jiran kun prezidaant Mubaarak hanga aangoo irraa bu’antti achuma turra jedhu.Prezidaant Mubaarak Televiziyoona Amerikaa ABC jedhamuuf akka ibsantti, aangoo gadhiisuu nan fedha, garuu yoon kana godhe biyyattiin jeeqama keessa buuti jedhan."
Darbees, ofii isaatii aarii qaburraa ka’e gara waltajii bahuu usaa dubbata.
Daree barnootaa heddu keessatti kitaabonni hin jiran.Qorannaan gaggeeffame akka agrsisuutti Ijoollee hedduun kitaaba akka itti dubbisan otuu hin baratiin manatti dacha’u.
Darekteroota fi dureeyyii tana wanjala gugurdaan hiamtan.Jara kana keessaa korporeeshiinii hujii bisaanii,ejensii gargaarsa qorsaa, korporeshiinii hujii daldalaa Itoophiyaa fa Daarekteroora,itti gaafamtoota fi dureeyyii warra waliin jiran faatti keessa jira.
Dargaagoo Zinaabuun bara 2009 akka lakkofsa Itoophiyaatti Odaa biqilchuu egalee waggaa 2ffaa kasaraan hojjete bara kana galii birri milliyoona 1 fi wallakaa olii irra argachuu Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti himera.
Dargageessa lammii Ertraa kan gara Israa’eeltti godaanee jiru polisoonni biyyatti dogoggoraan ajjesne jedhan. Kunis buufa Awutoobusitti Barsheebaa jedhamutti namni tokko looltuu Israa’eel tokko ajjesee kanneen biroo 10 eega madeessee booda nama badii kana geesisee se’anii lammii Ertraa kana polisoonni ajjesan.
Dargaggeesii umriin 25 immoo waa’een Oromoo biyya keessattis ta’e biyyaas ba’anii jireenya godaantrummaa keessatti qabbana hin qabu jedha. Waa’ee lubbuu ofii du’a irraa olchuu malee waan isaan mudachuuf jiru yaaduuf yeroon hin jiru jedhu.
Dargaggeessaa qabee hanga maanguddootti daa’immanii hanga haadholiitti ajjeefamuu dubbatanii raayyaan nageenya eegsisu ga’aan hin seenu taanaan amma iyyuu haleellaan kan irra ga’u ta’uu ibsanii yaaddoo fi soda guddaa keessa jiraachuu VOAf ibsaniiru.
Dargaggeessi ganna 27, yaala fayyaa Beeylaan yuuniversitii Finfinneerraa eebbifamee Booranatti hojiirra ka jiru, Dookter Firaa’ol waan hedduu yaadaa qaba jedha. Keessumaa Godina Booranaatti ka horii horsiise bulaa miidha jedhe, dhibee somba loonii fi dhibee somba re’eerratti qorannoo gaggeessuu akka barbaadu dubbata.
Dargaggeessi kun hanga ammaa eessa akka jiru hin beekamne deebisiisuufis yaaliin godhame hanga ammaa hin milkaa’in jiraachuu waajjira dhimmoota kominikeeshinii aanaa Maayyuu Mulluqqeetti itti gaafatamtuu kan ta’an aadde Beeyituu Abdurazaaq nuuf ibsanii jiru.
Dargaggeessi Tokko Oromiyaa Keessatti Uummata Duratti Ajjeeamuun Angawoota Dararaa Raawwatan Gaafachiisuu Qaba
Dargaggeessi Tokko Oromiyaa Keessatti Uummata Duratti Ajjeeamuun Angawoota Dararaa Raawwatanii fii Humnootii Nagaa Eegsisan Gaafachiisuu Qaba: Human Rights Watch
Dargaggonni addunyaa irra jiran miliyoona tokko caalaan sababaa silaa ittifamuu danda’amuun du’aa jiru jechuun jaarmayaan Fayyaa addunyaa ykn WHOn beeksisee Jira.
Dargaggonni dandeetti qaban maraan irratti hojjachuu qabu jedha Naahoom.
Dargaggonni gaaffilee lamaan kana kaasan daandilee magaala ukkee guutummaatti waan cufaniif jecha polisiin Federaalaa Kibxata kaleessaa ajaja bulchinsa magaalaa diduun daandilee bansisuuf tarkaanfii fudhateen nama sadii rasaassan rukutee yeroo ammaa hospitaala Naqamteetti akka argaman ibsamee jira.
Dargaggonnii fi daldaltonni kaka'uumsa ofiin qabeenya qarshii Miliyoona 14 tti tilmaamamuu walitti qabuun isaanii ibsameera.
Dargaggonni Itiyoophiyaa 78 daandii Finfinnee irraa gara gama Kibbaatti geessuun Afrikaa Kibbaa dhaqqabuuf imala jalqaban.
Dargaggonni Oromoo 16 Liibiyaa Keessatti Namoota Seeraan Ala Nama Deddebisaniin Iggitamanii Jiru. Isaan kana keessaa 8 Godinaa Baalee Dalloo Mannaa irra kanneen hafan 8 immoo Godinaa Wallaggaa Dhihaa Beeggii irraa imaltuu baqattummaa kana jalqabuu isaanii dubbatu. Isaan kana keessaa tokko shamarree dha. Sudaanii ka’anii gara Liibiyaatti qajeeluu isaanii yaadachisanii iddoo amma itti iggitamanii jiran garuu kana jedhama jechuu hin dandeenye. Tokko tokko akka nutti himanti jedhu magaalaa fageenya irraa jirtu ka Sifaa jedhamtu jedhan.
Dargaggonnis ajjechaa Oromoo irratti gaggeeffamuun mufannaa qabaniin daandilee dhagaan cufanii yeroo hiriiranti raayyaan ittisaa daandii bansisuuf yaalii godheen walitti bu’iinsa ka’een namonin ajjefaman akkasumas mada’an akka jiran dubbatan.
Dargaggonni Tigraay Walgahiif Gara Ertraatti Imalan
Dargaggoo Abdurahamaan jedhamu lammiin Oromoo kan Bosaasoo keessa jiru tokko as keessa taa’ee waan eeggadhu hin qabu UNHCR biraas gargaarsa argataa hin jirru waan ta’eef gara miilli na baasettan deema jedhe. .
Dargaggoo Badhaadhaa Galchuu jedhama. Maatiin isaa Siidaa yaadannoo isaan dhaabaniif diigamuu isaa beeksisan. Siidaa sana irratti rasaasa humnooti mootummaan ajjeefame barreeffama jedhutu irra ture.
Dargaggoo Carraa Barnootaa Dargaggoota Afriikaaf Gaafataa Jiru
Dargaggoo Daa’immanii fi Maanguddoota Deggersa Hin Qabne Gargaaruutti Bobba’ee Jiru
Dargaggoo Dambi Doolloo Keessatti Ajjeesame Ilaalchisee Dubbiiwwan Wal-faallessan Dhagama
Dargaggoo Dararaa Molee konferensii YALI/Young African Leadership Intiative jedhamuu fi kan waggoota afur dura prezidaant Baaraak Obaamaa dhaan labsame irratti argamuuf as Gara Yunited Isteetes dhufe.
Dargaggoo Dararaan garee “Youth for Action and Charity” jedhuuf dura taa’aa akkasumas waajjira mootummaa kan hojii fi dhimmootii hawaasummaa keessas hojjetee jira.
Dargaggoo fi shamarreen dhiheenya wal-fuudhan maallaqa duraan cidha isaanii ittiin qopeessuuf waggaa tokkoof walitti qabatan qarshii 320,000 namoota harka qalleeyyii fi humna hin qabnee, kanneen Finfinnee kutaa magaalaa Boolee keessa jiraataniif akka kennamu dabarsanii kennan.
Dargaggoo Gammachuu Gaaroomsaa Godinaa Wallagga Lixaa Aanaa Ayiraattii qaamolee nageenyaa mootummatiin harka isaa duubatti hidhamee erga dararamaa turee booda ajjeefamee gatamuu isaa Obbollessi dargaggoo du’e kanaa VOAtti himee jira.
​Dargaggoo Gammadoo Jamaal Filmii afaan Oromoon qopheesse dhiyeessuun kan beekamu yoo ta’u biyya Noorweey keessatti barataa ture.
"Dargaggoo ganna 29 ti. Haga dorgommii fiigichaa addunyaatti seenee ganna kurnya tokkoollee ya caale. Meetira 5000 ta amma ittiin beekameen haga km 21 fiigaa ture. Fiigicha Aljeeriyaatti jalqaba hirmaate irraa haga guyyaa lubbuu dhabeetii biyya keessaa fi biyyaa alalleetti akkanuma dorgome. Dejenee Birhaanuu, atileetota Itoophiyaa addunayatti beessisan keessaa tokko ture.Dejeneen badhaasa akka akkaa guurrchuu qofaa mitii nama egeree qabu ture. Obbo Huseen Shiboo leenjisaa garee Mana Sirreessaa ka Dejeneen keessa turee ti. ""Baayyee, baayyee nu gaddisiise ani akka dhuunfaa kiyyaatti ana tu file, gaafa fuudha isaallee ana tu akka abbaa taheef, ani baayyee gaddi natti dhagahame, jedhu."
Dargaggoo Geetaachewn fiilmiin afaan Oromoo yeroo yerootti ba’uu isaanii qofa utuu hin taane uummataaf ennaa dhiyaatan danqaa isaan mudatu illee ibsee jira. Kanneen fiilmii barreessan hedduun hanqina maallaqaa fi sponora dhabuun fiilmiiwwan ba'an uummataaf utuu hin mul’atin hafu ykn immoo bakka akeekameef utuu hin ga’in hafu jedha Getachewn.
Dargaggoo Geetuu Yaasin jedhama. Godinaa Shawaa Lixaa magaalaa magaalaa Ijaajjii jiraata. Waggoota muraasa dura kophee qulquleessaa turuu dubbata.
Dargaggoo Haaptaamuu Alamuu fi Shamarree Elshaadaayi Sabbooqaa jedhamu kanneen karoora cidhaan dhiichisanii wal-fuudhuu haqanii, maallaqa isaa hojii tola-ooltumaaf oolchan. Ga’ela isaanii cicha malee raaw’atanii, amma warroomanii jiran.
"Dargaggoo Haayilee Kabbada magaalaa Amboo keessatti gurgurtaa nytaataa fi dhugaatii baay’ee xiqqoo irraa ka’uudhaan yeroo ammaa ""Mana Nyaataa fi Dhugaatii Qeerroo"" jedhamu banatee ka maammiloota isaa tajaajilaa jiru tahuu dubbata."
Dargaggoo Habtaamuu Abbaa Foogii jedhama. Injinara Baayoomeedikaalaa Yunivarsiitii Jimmaa fi Dhaabbata Qorannoo fi Qo’annoo ofii isaa hundeesse kan “Sinbona Africa Health Care” jedhamuufis hoji-geggeessaadha.
Dargaggoo Hojii Kalaqaa Koovid 19 Ittisuuf Gargaaruun Badhaasa Argate
Dargaggoo Ifaa Gammachuu gulaalaa gaazexaa Leelloo, wellisaa fi waa’ee Afaan Oromoo irratti hojjetaa ture.
Dargaggoo Iyyoo’eel Kabbada magaalaa Ambootti dhaabbata tola-ooltummaa daa’immanii fi maanguddootaa hundeessuun daa’immanii fi maanguddoota deggersa hin qabne gargaaraa akka jiru dubbata.
Dargaggoo Jibriil Mahaammad jedhama. Jiraataa magaalaa Ambooti. Yeroo Weerara Vaayirasii Koroonaa kanatti meeshaalee dhibamtootni Koroonaa ittiin yaalamuu danda’an lama hiriyoota isaa waliin tahuun hojjachuu isaa dubbata.
Dargaggoo Jiinenus Fiqaaduu Yunivarsiitii Chaayinaa kan bulchiinsa Hoong Koong keessatti damee barnoota Faarmaasiin Digrii3ffaa Doktorummaa ykn (PHD) barataa jira.
Dargaggoo Kophee Qulqulleessuu Irraa Gara Abbaa Oomisha Qopheetti Guddate
Dargaggoo Meeshaalee Dhibamtoota Koronaa Ittiin Gargaaran Lama Hojjete
Dargaggoo Milkeessaan keessummaa hedduu simachuuf qophii jirraa jedha.
Dargaggoon Abdisaa Baancaa jedhamu hojii waa uuminsaa yokaan kalaqa Teknooloojiitti bobba’uudhaan, bu’aalee tajaajila adda addaa kennan oomishuutti jira.
Dargaggoon Doktar Siisaay Mihiratuu jedhamu abbaa qabeenyaa “Dhaabbata Oomisha Soorata Beeyladootaa Oro-Feed Complex” jedhamuu ti.
Dargaggoon dubbise lamaanuu hiriyoota isaanii manneen hidhaa walfakkaaan nannoo san jiran keessa jiran wajjin bilbilaan quba walqabaachaa turuu, kanneen keessaa dubartoonillee hedduu ta'uu dubbatu.
Dargaggoon Godina Shawaa Lixaatii hojii humnaa hojjedhee bulu barbaacha Moyyaalee dhufe jedhu akka jedhuttii waraqaa eenyummaakoo himu utuun poolisoota na gaafatanitti agarsiisuu isaan garuu sana dhiisanii ji’a lama guutuu akkasumaan na hidhanii jedha.
Dargaggoonis miiraan oofamee, daldaltoota siyaasaa fi saamtotaf meeshaa ta’uun gocha diigumsaa hojjechaa jiraachuu hubachuu qaba. Kanaaf beekees haa ta’u utuu hin beekin hojii seeraan alaa irratti kan bobba’u dargaggoo fi qaamni hawaasaa kam irratti iyyuu tarkaanfiin seeraa kan fudhatamu ta’uu beekee gocha kana irraa akka of qusatu mootummaan ni yaadachiisaa jedha ibsichi.
Dargaggoon Kaan mormii yeroo kana turerratti hirmaatee biyyaa baqatee bahe, Gammadaa Waariyooti. Shaashamannetti dhalatee ka guddate Gammadaan, barnoota isaa kutaa 12 itti fufuuf galmaayee Irreechi geenyaan Bishhoftuun dhaqee mormiirratti hirmaatee manatti hin deebine; achumaan biyyaatii bahe. Fulbaana Bara 2016 yoo Irreechaaf Bishooftu dhaqu, Gammadaaf ka jalqabaa ture. Maatii dhokatee garasitti akka imalee fi ‘Irreecha’rratti hirmaachuu isaaf gammachuu akka qabu hima Gammadaan.
Dargaggoon Kalaqaa Kudhanii Ol Oomishe Ittisa Vaayirasii Koranaatiif Aguuggii Harkaa Hojjete
Dargaggoon kun ka bara darbe Yunivarsiitii irraa digiriin eebbifame yoo tahu mana nyaataa isaa keessatti nyaata gurguru ofumaa ka qopheessee dhiheessu thauulee gabaasaa VOAtti hime.
Dargaggoon kun magaalaa Ambootti dhaabbata isaa keessatti dargaggoota 12 miindeessuun akka hojjachiisaa jiru dubbata.
Dargaggoon Meeshaalee Teeknooloojii Adda Addaa Hojjete Beekamtii Argte
Dargaggoonni Afrikaa dhiyoo kana marii hojjaa-uumuu fi teeknooloojii irratti xiyyeeffate New Yoorki Amerikaatti taa'aa turan.Dargaggoonni marii kana irratti argaman bayyinaan hidda dhalata Afrikaa dha haa ta’an malee kaan biyya alaa warra jiraatan.Kaan imoo mari tana iratti hirmaachuuf biyyaa isaaniiti dhufan. Han asuma, Ameerikaa fi biyoota Awrooppaatti dhalatanii amma hojii adda addaa Afrikaa keessatti hojjachaa jiranis jiru.
Dargaggoonni Afrikaa hegeree ardii isaanii keessatti qooda hoggantummaa akka qabaataniif giifti-dureen Yunaaytid Isteets Misheel Obaamaa Afrikaa Kibbaa keessatti gaafatanii jiru.
Dargaggoonni Afrikaa Interneetii Fayyadamuudhan Waltajjii Marii Uummachuudhan Milkaa'aatii Jiran
Dargaggoonni Amboo “Dr. Abiyyi Ahmad muummee ministiraa Itoophiyaa ta’anii filamuun seena qabeessa, qabsoon keenya garuu bakka in geenye,” jedhan.
Dargaggoonni biyyoota Afrikaa gara hoogganummaatti guddataa jiran dhibba hedduun kora guyyoota sadi’iif Har’a Waashington keessatti walga’anii jiran.
Dargaggoonni Biyyoota Afrikaa Gara Kuma Tokkoo Waashingten Keessatti Prezidaant Obaamaa Waliin Mari’atan
Dargaggoonni dhibba afurii ol harra naannawa mana Jawaar Mahaammad ka Finfinnee jirutti argamuun hiriira taasisanii jiru.
Dargaggoonni Dhibbaan Lakkaawwaman Mana Jawaar Funduratti Hiriira Taasisan
Dargaggoonni Finfinnee Kanneen Hidhaa Keessa Turan Ni Hiikaman
Dargaggoonni fi Shaamaran Raadiyoon Sagalee Ameerikaa haasofsiise Itiyoophiyaa keessatti gaheen dargaggootaa ol’aanaa ta'uun isaa beekamuu akka qabu hubachiisan.
Dargaggoonni hedduun mana barnootaa isaanii fi hawaasa keessatti hirmannaa qabaniin yeroo adda addaatti mana barnoota fi dhaabolii beekamoo darbee illee mootummaa dhaan beekkamtii ni argatu.
Dargaggoonni hojii tola ooltummaa bobba’an, kanneen “Garee Artii Agartuu” jedhaman – Wallagga Lixaa, Magaalaa Najjootti, waa’ee weerara vaayirasii kooronaa jiraattotaaf hubannoo kennaa jiran. Kana malees meeshaalee ittisa Vaayiresichaaf oolu bituun gargaarsa gumaachanii jiran.Jiraattonni magaalaatti hojii dargaggoota kanaa irraa fayyadamoo ta'anis “hojiin dargaggoota kanaa, dargaggoota biroof fakkeenya guddaa ta’a” jedhu.
Dargaggoonnii fi Namoonni Fayya Buleessi Hanga Bara 2022tti Talaallii COVID-19 Fudhachuu Dhiisuu Malu: WHO
Dargaggoonni Itiyoophiyaa fi Keeniyaa dhufanii carraa Mooyaleen jirurraa fayyadamoo ta’uu qabu; kun dhugoomnaan michummaan keenya dhugaadha.” Uhuuruu Keeniyaattaa.
Dargaggoonni kan biyyaa baqatanii fi du’aaf saaxilaman, harmooliin kan rakkatan walumaa gala hawaasichi miidhamaa kan jiru malaammaltummaa dhuma kanaan ta’uu barreessituun komiishinichaa ibsaniiru.
Dargaggoonni Keeniyaa gama dhiyaa daandii magaalaa Eloret irratti jimaata darbe hiriira nagaa geggeessanii jiran.
Dargaggoonni kooleejootaa fi Yunivarsiitiiwwan adda addaa Amboo fi naannawa ishee jiran irraa eebbifaman waggootaaf hojii dhabuun rakkachuu isaanii himan.
Dargaggoonni Kuma 10 Caalan Tola-ooltummaa Biyyoolessaaf Leenjisamaa Jiran, Jedha Mootummaan
Dargaggoonni kun biyyaa fi ofii isaanii akka gargaaraniif daran cimanii akka hojjetan Jill Biden waamicha dabarsaniiru.
Dargaggoonni kun hara’a waaree irratti gad dhiisamuu isaanii itti gaafatamaan quunnamtii uummataa komiishina poolisii Finfinnee komaander Faasikaa Faantaa sabaa himaa biyya keessaaf ibsaniiru.
Dargaggoonni kunis mootummaan bakka dhaloota isaaniitti akka isaan deebisu gaafatan. Bulchiinsi magaalaa immoo gaaffii isaanii hin simanne. Dargaggoonni dhalata Walaayitaa ta’an kun nyaata ga’aa waan hin arganneef beela’uu isaanii madden hangi tokko dubbataniiru. Bulchaan magaalattii garuu ni haalan.
Dargaggoonni Laammiiwwan Eertraa Tajaajila Biyyoolessaaf Ergaman Komee Dhiyeessan: HRW
Dargaggoonni lammiiwwan Gaanaa hangi tokko mootummaa Akufo-Addo irraa hedduu eegna jedhu.
Dargaggoonni Libyaa Garee Mormitoota Deggeran Leenjii Waraanaa Fudhataa Jiran
Dargaggoonni magaalaa Jimmaa fiigicha deggersaa muummee ministiraa Itoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimadiif gaggeessanii jiru.
Dargaggoonni Magaalaalee Asoosaa fi Gaambellaa Ittisa Vaayirasii Koronaaf Qooda Isaanii Gumaachaa Jiran
Dargaggoonni magaalattii tajaajila tola ooltummaa irratti boba’anis manaa mana irra naanna’uu dhaan namoota daandii irra jiraataniif nyaata oolu jiraattota irraa walitti qabaa jiru. Bulchiinsi magaalattiis qaama hawaasaa harka qalleeyyii ta’aniif mana isaaniitti nyaata raabsuufii jalqabee jira jechuun Aster Misganaw Baahir Daar irraa gabaasteetti.
Dargaggoonni naanoo humnootii nagaa eegsisan waliin ta’uu dhaan nagaa eegsisaa akka jiran illee jiraattonni naannoo dubbataniiru.
Dargaggoonni qooda fudhatan immoo, “Oromiyaan dirree jeequmsaa ta’aa waan jirtuuf furmaatni itti barbaadamuu qaba,” jedhu.
Dargaggoonni Somaaliyaa Duula Al Shabaab Jalaa Dheessaa Jiran
Dargaggoonni Sudaan kanneen fedhii ofiin bobba’an mormitoota Kaartuum kanneen ala taa’uun mormii dhageessisuu itti fufaiif daabboo hiraafii turan. Kaan immoo alaabaa Sudaan mirmirsaa deggersa qaban mul’isaa turan.
Dargaggoonni uummata keenya irratti miidhaan dhaqqabe jechuun aarii waan qabaniif namoota shakkan irratti reebicha raawwatanii kaleessa lubbuun nama tokkoo har’a immoo namni tokko du’uu isaa nuuf ibsan.
Dargaggoonni VOAn haasofsiise waa’ee kanaa ibsa kennaniin, koomishinni isaanii yeroo waggaa tokko tahuuf jalaa turuu dubbatu. Kabajamuu dhabuu nageenya bakka hojii irraa kan ka’ellee waggaa tokko keessatti hiriyoota isaanii sadii du’aan dhabuu dubbatanii jiru.
Dargaggoonni Waa'ee Tajaajila Tola-ooltummaa Kennaa Jiranii Maal Jedhu?
Dargaggoonni wal doorsisuun dhphina sammuuf isaan saaxila
Dargaggoon Oromiyaa irraa oggota jaha dura gara Yaman imaluu fi ji’oota jahaan dura humnoota Saawudii Arabiyaatiin naannoo daangaa biyyoota lamaanii irratti godaantota dhibban lakkaawwamn kaan wajjin qabamuu dubbatu fi amma mana hidhaa Sawudii jiru VOAf akka ibsetti mana tokko keessatti godaantoota 360 hidhamee jira. “Nyaataa fi dhugaatiin argannu gahaa miti,” an jedhu dargaggoon kun dabalees, sababa hanqina qilleensaa fi manni fincaaniis achuma bakka hidhaman keessa ta’uudhan wal-qabatee qulqullinni dhabamuun namoota baayyee dhukubaaf saaxiluu ibsa.
Dargaggoon sun, Gammadaa Waariyoo, amma jiruu baqaatiin Masrii jira. Himanna abbaan alangaa bane laachisee guyya gaafasii waan argee fi waan beeku akka nuu ibsu gaafaneerra.
Dargaggoo Qaammee tokko ajjeefame ka biroo Ibsaa Rundee ennaa sanatti maatii isaa dhaqqabuu yaallus argachuu hin dandeenye. Erga gabaasi kaleessaa dhaga’amee booda haadha warraa Ibsaa Rundee Aadde Xeenaaye Gammachuu argadhee dubbiseera. Mooraa mana jireenyaa keenya seenanii ani mucaa koo xiqqoo akkan baadhadhetti haati isaa bakka dhaabatanii turanitti nu duratti rasaasa morma isaatti naqanii ajjeesan jedhan.
Dargaggoo reefuu barnoota sadarkaa lammaffaa xumurate tokko foormulaa herregaa haaraa uume yokaan kalaqe.
Dargaggoo Shashamannee Keessatti Ajjeefameef Deebii Angawootaa
Dargaggoota Afriikaaf carraa hojii babal’isuuf wagoota shanan itti aanan keessa ijoollee Afriikaa dandeettii qaban kuma ja’a kooriyaa ykn Afriikaa keessatti leenjisi ni kennamaaf. Lammiiwwan Koriyaa fedha ofiin bobba’an kummi afuris gara Afriikaatti ergamu.waaltaa teeknooloojii Afriikaa keessatti kan hundeessan ta’uu fi karoora qaban ka biroo illee beeksisaniiru.
Dargaggoota Afrikaa boor hoogganoota ta’an dhibba shan as Waashintonitti afeeruun kun hariiroo Yunaayitid Isteetsii fi Afrikaa cimsuu qofa otuu hin taane dargaggoota biyyoota Afrikaaf hoogganoota boorii ta’an wal-barsiisuu fi hariiroo sanaa cimsuuf bu’ura ta’a jedhamee jira.
Dargaggoota Afrikaa fi Prezidaant Obaamaa as Waashington DCtti
Dargaggoota Barnoota Sadarkaa Ol’aanaa Irraa Eebbifamanii Hojii Balfa Kaasuun Jireenya Jalqaban
Dargaggoota biroo sadii of biratti miindeessuunan hojjechiisaan jira ka jedhu dargaggoon kun fuulduraatti dargaggoota hedduu miindeessuuf karoora qaba. Dargaggoonni hojii xiqqoo irraa ka’anii guddachuu danda’u, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dargaggoota himataman kanarratti wabii ta'e han dhihaate hiriyaa isaanii han ture dargaggoo oggaa 20, Abdulahii Yusufi, . Inni akka jedhutti isaantu finxaaleyyii Islaamaa (Islamic Radicalism) wajjin wal isa barsiise. Inumtuu loltuu ISIS ta'ee gara Siriyaa deemudha isaa xiyyaara qabachuudha deemu to'anna jala olfame. ISIStti makamuudha deemaa jirachuu isaas amaneera.
“Dargaggoota hirmaannaa siyaasaa fi guddina diinagdee gafatan irratti tarkaaffi gitaa ooliitu fudhatame, nannoolee Oromiyaa fi Amaaraa keessatti namoota kuma tokkoo olitu ajjeefamees,” jedhan bakka bu'aan ummataa Kriis Ismiiz.
Dargaggoota kana keessa barattonni Yunivarsitii akka jiran Masfin Araagee Dasee irraa gabaasee jira.
Dargaggoota Oromoo Lammii Ameerikaa Dhiheenya Itoophiyaatti Hidhaman Sadeen Keessaa Lama Gadhiifaman
Dargaggoota Oromoo lammii Ameerikaa ta’an, ajjeechaa artiisti Haacaaluu Hundeessaa booda Itoophiyaatti qabamanii hidhaman keessa lama mirga wabiin gadhiifamuu abukaatoon isaanii VOA-f ibsan.
Dargaggoota sadii ta'uun tajaajila balfa goggogaa magaalaa Amboo keessaaa kaasuu eegaluu isaanii dubbatu.
Dargaggootii Oromoo MN ammo hagii tokko aadaa agarsiisaa,kaan hawwisoo dhiyeessaa waan hedduun itti jira.Amaanee Kaahoo itti gaafatamtuu OYA,waldaa dargaggoo Oromoo MNti.Ufillee kubbaa miilaa mana barumsa ufiitii taphatti.
Dargaggootii tun dorgommii tana guyyaa kudhaniif dorgomanii abbaan moohate badhaasa argata.
Dargaggootni Kuma 10 ol tahan, tajaajila tola ooltummaa Biyyaalessaaf, Yunivarsiitiiwwan 19 keessatti leenjisamaa akka jiran Ministeerri Nageenyaa Itoophiyaa beeksise.
Dargaggootni magaalaa Asoosaa fi Gaambeellaa keessa jiraatan tokko tokko weerara Vaayirasii Koroonaa dursanii ittisuuf Hawaasa isaanii barsiisaa ka jiran tahuu dubbatu.
Dargaggootni magaalaa Naqamteetti hojii dhagaa bocamaa yookaan “cobblestone” irratti bobba’an bulchiinsi magaalichaa oomisha keenya nurraa fuudhuu dide jechuun komatan.
Dargaggootni Miidiyaa Hawaasummaa Hojii gaariif itti fayyadamuun, hawaasa isaanii tajaajiluu danda’ullee jedheera.
Dargaggootni Yunivarsiitii Amboo keessatti Leenjii Tola ooltummaa kanatti hirmaatan hagi tokko, leenjichi akka ofii hojii barbaaddanee argannullee nu gargaaraa jira jedhan.
"Dargaggoo Urgeessaan ""duuti hiriyaa koo Abdataa Olaansa nagadiisiiseera"" jedha. Bara 2016 yeero Abdataa Olaansaa mana hidhaa Maakalaawii keessatti baatii jahaa hidhamee, booda du'an boqate gabaasa tamsaasnee turee caqasaa."
Dargaggoo Usuu Ejeroo pirezidaantii OSFNA ka baranaati.Akka innii jedhetti barana kilabaoota kubbaa miilaa Oromoo 24 tahanitti dorgommii tanatti dhufa.
Dargaggoowwan Oromoo lameen kun Gibxi Kaayiroon gahanii haala jiruu baqaatti baruu akka dadhaban dubbatu. Baqataa ta’anii jiraachuun mirga namoomaa hedduu nama mulqa jedhu.
Dargaggoo Yunivarsitii Dhaa Eebbifamee Ofii Hojii Uummate
Dargaggummaa koon Akka Jaarsa Waggaa 80 suuta Tiradhuus, gatii Oromoon Kafale Anis Baasaan Jira.Urgeessaa Daammanaa
Dargaggummaan Umrii Itti Jireenya Ofii Qajeelfatan Ykn Balleessa, Dukkaneessan ykn Ibsan Dha. Dr.Oroliyaanaa Daani’eel
Dargagootaf carra hojiitu umuun magaalii ni jijjira waan ta’eef isaanif hala mijessuun ammo sektaraa motummaa irraa egama. Jedhamee jira.
Daruban Afriikaa kibbaa keessatti lammiiwwan Itiyoopiyaa ZENOPHOBIA kan jedhamu jibbiinsa namoota biyyootii alaa dhufan irratti geggeessamuun ajjeechaan irratti raawwatamee jira.
Daruban Afriikaa kibbaa keessatti lammiiwwan Itiyoopiyaa ZENOPHOBIA kan jedhamu jibbiinsa namoota biyyootii alaa dhufan irratti geggeessamuun ajjeechaan irratti raawwatamee jira. Addusuu Ababe jiraattota Afriikaa kibbaa keessaa haasofsiisuun gabaaseera. Tujubetu dhiyeessa.
Dassuun waggaa darbee waa’ee qabsaa’aa siyaasaa kan naannoo tasgabii hin qabnee Oromiyaa keessaa hidhamee ilaalchisee eega gabaasee booda hidhame. Isaa fi waahiloon isaa ka biroon lama himannaan kan irratti hin dhiyaannee yoo ta’u baatii sadiif hidhaa keessa jiru.
Daunte Wright, dargaggoo umurii waggaa 20 lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa yoo ta’u dilbata ibsaa traafikii irra dhaabatee ennaa jiruu ajjeefame.
David Muciri, koollejii naannoo sana jiru keessaa barsiisu. Maatiiwwan ijoolleen duraa dhabamaniif yaaddoon jiran biraa gaaffii dhiyaatu dhaggeeffataa turan.
David Shearer dalagaa sadarkaa ol aanaa kan Sudaan kibbaa keesaa akka dhiisan beeksisanii, addunyaa irraa biyyi dhiyeenya hundoofte tuuristii kan hawattuu fi dinagdee ishee kan guddisu boba’aa fi albuudaan badhaadhuuf biyya dandeettii qabu ta’uu ishee kan amanan ta’uu beeksiste.
David Silva ammoo daqiiquma 6 qofa jalaa miila dhaabatetti goolii Rahem sterling istaadiyoomii gama mirgaatti itti kenne itti mikikkile.
Davis akka jedhanitti miaayilli kun har’a ganama saa 10:45 irratti dhukaafame.
Davis nam fakkii wal xaxaa ta’e fudhachuun kan hirmaatte yeroo jalqabaaf miti.
Dawaa Beijing Biological jedhamuun qophaa’e raggaasisee jira. Dhaabbatichi eeyama kana kan kenne talaalliin sun yaalii bal’aan erga geggeessamee booda dhibba irraa harka 79.8 bu’a qabeessa ta’uu isaa erga mirkaneessee guyyaa tokko booda.
Dawaa Farra HIV/AIDS Fudhachuu Gidduutti Dhaabun Rakkoo Fidaa Jira.
Dawaa Haaraan Argame Dubartoota Faalama HIV irraa Olchuuf Abdii Kenne
"Dawaa haaraan kun, dhaluu dubartootaa keessatti kan dibamu kan afaan ingliziin “Vaginal Gel” jedhamu ta’uun beekamee jira. Dubartoota dhukkuba Eedsii irraa ittisuuf bu’a guddaa qaba, ka jedhame dawaa haaraan kun,""dhiiroota Kondomiitti gargaaramuu diduun dubartoota rakkisaniif, furmaata tokko"" jedhu Qoratonni.Dhukkubii Eedsii jiraachun isaa eega baramee waggootii 30 guutuf yeroo dhihaate kanatti, malli itti dubartonni vayirasii HIV ittiin of irra ittisuu danda’an barbaadamaa ture. Hayyonni saayinsii kan Afrikaa Kibbaa lama waaltaa qorannoo biyya isaanii CAPRISA jedhamu irraa akka dubbataniiti,dawaan haaraan kun hagam akka hojjetu qorachuuf dubartoota 889 irratti yaaliin gaggeessan abdii gaarii kenne jira.Waajiira Tokkummaa Mootummotaa kan waa’ee Eedsiif (UNAIDS) Daarektara Waliigalaa ka ta’an Michael Sidibe, yeroo jalqabaaf wal’ansi bifa dibata dhaluutiin qophaa'e kun dubartoota 100 keessaa harka 54 ta’an irra vayrasii HIV ittisuu danda’uun, kana malees mala vayrasii kana ittiin ittisan kan dubartootaan to’atamu argamuun waan ajaa'ibaa ti, jedhu.Addunyaa irratti namoota vayirasii HIV waliin jiraatan miliyoona 33 ta’an keessaa walakkaan dubartoota.Kana malees namoota vayirasii kanaan haarawa qabaman keessaa dhibba irraa harka 60 kanneen caalaan durbootaa fi dubartoota.Dawaan bifa dibataa ykn akka ""Jeeliitti"" qopha’ee kun, dawaa TENOFIR jedhamu kan farra vayrasii HIV ta’e of keessaa qaba. Dawaan haaraa argamee kun, vayirasii HIV dubartoota irraa dhibba irraa harka 39n gad cabsuu qofa otoo hin taane, daariiqa ykn “Infection” sababaa dhukkuba afaan ingliziin “Herpes Simplex Two” jedhamun dhufu dhibba irraa harka 51n dhabamsisuu danda’ee jira."
Dawaa Nafa Namaa Dadamaqsu Hin Fudhanne:Moo Faaraah
Dawaa Navarapin jedhamu dawaalee ka biroo dhukkuba HIV/AIDS gargaaran waliin qindaa’inaan fudhachuun dubartoota harka 83 ta’an irratti bu’a quubsaa kan argamsisee yoo ta’u kanneen qaammi isaanii dawaa kana fudhachuu dide imoo harka 14 ta’uu qorannaan kun hubachiisee jira.
Dawaan Dhibee Busaa Kan Vaayiresii Koronaa Ittisa Jedhame Kan Kijibaa Kaameeroon Keessatti Qabame
Dawaan Erga Hojii irra oolee Waggaa 25 Lakkoobsisee Keessaa Tokko Kam?
Daw’annaa gaggeeffamuuf tureef qophiin gonuu itti fuufnee yeroo jirrutti kun dhaga’ame jechuun oduu gabaastotaaf kopen Hegan keessatti dubbatan.
Daw’annaa kanaaf Melaniyaan gara Maalaawwii, Keniyaa fi Masriitti kan goran ta’u kan ibse waayit Haawuus qiyyaafanni duraas dubartoota ulfaa, kunuunsa daa’imman haaraa dhalataniif godhamu akkasumas ijoolleen barnoota akka argatan gochuu irratti akka ta’e ibsee jira.
Daw’annaa kana dura Traamp akka jedhanti walii galtee daldalaa guddaa haara biyyoota lameen gidduutti tolfachuun Imaltuu kana keessa hin jiru.
Daw’annaa Mummichi Ministeeraa Abiyyi Milkaa’iina Guddaan Xumurame: Ambaasaaddar Kaasaa T/ Birhaan
Daw’annaan kun bu’a qabeessa akka ture ministeera eegumsa biyyaa , ministeera qonnaa, ministeera waa’ee misoomaa fi ministeera odeeffannoo, ministeera hojjattootaa ministeera gargaarsa hawaasaa fi dura teessuu waldaa gamtaa dubartoota Ertraa waliin marii gageessuun isaanii ibsamee jira.
Daw’annaan mummichi ministeera kaanaadaa guyyaa tokkoof kan karoorfame yoo ta’u afaan yaa’ii mana maree yunaaytid Isteetes Pool Rayaan fi seneeta keessatti hogganaa paartii sagalee yayyabaa Mich Makonnel waliin wal arguuf jira.
Daw’annaa Somaaliyaa keessatti gaggeessan sa’atii afur kan hin caallee fi Dirree xayyaaraa keessatti aangawoota sadarkaa olaanaa ka biyyatti haasoofsisuun isaanii ibsamee jira.
Dawwannaa Itoophoyaatti godhaniin wal-qabatee gaafiwwan ka’eef irratti deebii kennaniin, biyyattin ministira muummichaa haaraa filachuuf qophiirra waan jirtuuf bulchiinsi itti aanu mal fakkatinna an jedhu dubbii ijoo mariif karoorfaman keessa ta’uu beeksisan.
Dawwannaan Isaanii Ameerikaa Abdachiisaa Milkaa’iira Jedhan Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed
Dawwannaan isaanii biyyootii alaa Saudi Arabiea, Israel, fi Vatican jedhamee jira.
Dawwannaan kunis hanga baatii waxabajjii dhufuutti kan itti fufuu yoo ta’u kunis rakkoo misoomaa fi bulchiinsa gaarii kan ilaaleen gaaffii uummata biraa dhiyaatu furuuf kan gaggeeffamu ta’u Dr. Dabra Xiyoon Gabra Mikaa’eel ibsanii jiru.
Dawwannaan pompeeyoo haala kana ilaalchisee ejjennaa Amerikaa qabdu ni ibsa jedhamee eegama.Dhimmi nageenyaa kan ilaaleen marii pompeyoon gaggeessuuf jiranti dabalata Amerikaan senegaal waliin walii galtee daldalaa fi invastmentii jiru babal’isuuf haala dandeesisuu irratti hogganoota daldalaa waliin dubbatuu jedhamee eegama.
Dawwanna isaanii tibbanaa garuu sanirraa adda ta’u dubbatan odeeffannoo marsariitii Dhabbata Mootummota Gamtoomanii irratti dabarsaniin. Dabaludhanis,
Dayreektara OMN, Jawaar Mohammed simachuudhaaf sagantaa kaleessa magaalaa Shaashemanneetti geggeessame irratti jeeqama uumameen namni wal-dhiibee namoonni sadii ka du’an yoo tahu, namoonni toorbaatamaa ol miidhamuun isaanii beekamee jira.
Dayreektariin UNICEF damee Nayijeeriyaa Dowun Poorter ijoolleen kun akka yakka hojjatan godhamaa jiru jedhan.
Daytona 500maqaa dorgommii makiinaa waldaa ispoortii NASCAR jedhaniiti. Waldrogommiin akkanaa NASCAR waliin sadiitti jira., Xfinity Series, fi Gander Outdoors Truck Series .
[dbebic] VOA60 Afrikaa - Central Africans are returning to Cameroon following the recent surge in violence
[dbebic] VOA60 World PM - Attack on Yemeni Rest Home Kills 15
Deadly Elementary School Shooting in Connecticut
Death of Pregnant Woman Provokes Debate on Cameroon's Health Care
Death toll from Typhoon Bopha is now well over 200.
Death Toll Rises to 24 in Mogadishu Hotel Attack
Debretsiyon filannoo naannoo Tigraay dhiyoo tolfatte ka mootummaan federalaa seeraa ala jedhe irrtti harka guddaan filatame.
Debris, Possible Oil Slick From EgyptAir Flight Found Off Egyptian Coast
Deddeebiin maallaqaa maamiltotaa fi kanneen dhiyyeessanii sababaa haleellaa marsariitii kanaan boodatti harkifachu akka malu kampanichi beeksisee jira. Hanga yoonaa garuu galmeen namoota fayyadamaniis ta’e kan hojjettootaa fi kampanii Sanaa haleellaa kanaaf ssaaxilamuuf ragaan akka hin argamin illee beeksisee jira.
‘Deden’ ilma Abiidii Peelee sadeessoo.Abiidii(Peeleen),Ayew tapahtaa garee Gaanaa fi ka eegee Faransaayti, tapahta Brazil beekamaa,akka Peelee taphataa Peelee Gaanaa jedhanii itti moggaasan malee maqaan isaa Abede Ayewu. Adoo tana jennuu Peeleenuu maqaa itti moggaasan malee maqaan isaa ka dhugaa Edison Arantes do Nascimento namii kun ka durii gaafa dhageennuu kubbaan innii dhiiteeyyuu neettii urtee baatii ykn gaafasitti dharaa dhugaa isii beekuu baannullee kubbaan innii dhiite sibilaa gooliituu diqquma hin buqqfine jedhan kaan.
Deebi’es mana in teenye jedhan. Bandii Gadaatti dabalamee, gama aartiitiin tajaajilii jalqabe. Artiisti Guutuun sagaleedhan sirbuu qofas mitii, dandeettii meeshaawwan muuziqaa akka dibbee, orgaanii fi gitaarii tabachuu qaba. Amma biyyaa bahutti, dura taa’a bandii Gadaa ta’ee tajaajilaa turuu seenan isa agarsiisa.
Deebii Ajajaan WBO Zoonii Lixaa Waa’ee Hookkara Wallagga Lixaa fi Qellem Wallaggaa Irratti Kennan
Deebii argachuu qabna. Ennaan nuti fuula duratti sosso’aa jirrutti homtuu akka hin ta’in adda baafachuu qabna jechuu dhaanRyan gaaffii fi deebii TV NBC waliin geggeessaniin ibsaniiru.
Deebii Bulchaa aanaa Gumii-Eeldalloo, Huqqaa Dhibaa
Deebii Bulchootii Aanaaa Miyoo, Shaakkisoo,Yaaballoo, fi Golgootaa Hiriira Naannoo Isaanii Irratti Kennan
Deebii dhabdee jennaan akka jarii jedhutti ijoollee barumsa yaahuu didde.
Deebii gama mootummaa argachuuf carraaqiin godhame hin milkoofne.
Deebii kenname kan ilaaleen gaaffii fi deebii Obbo Abdul-Jabaar Huseenii waliin gaggeessinee jirra.
Deebii kennaniinis marii kana hordofaa jirra. Mariin kunis hoogganoota Masrii, Itiyoopiyaa fi Sudaaniif barbaachisaa dha kan jedhan dubbi himaan kun biyyoonni kun adda addummaa gidduu isaanii furanii uummata isaanii kanneen jireenyi isaanii laga kana irratti hirkateef walii galtee irra akka ga’an gochuuf riqicha ta’uu itti fufna jedhan.
Deebiin adda waraanaa lola ripxe loltootaan geggeessamu irratti baatii darbe du’uun hooggana isaanii kan waggoota 30 xumuraan kan ga’e yoo ta’u, biyyattii Afriikaa waaltaa kan jihaada naannoo sana keessaatti duuluu irratti warreen dhiyaa waliin michuu yeroo dheeraa taate keessatti rakkoo kakaasee jira.
Deebiin argatanis mootummaan naannoo wanni danda’ame mara hojjataa akka jiruu fi guyyootii dhufan kana keessaatti immoo deebiin kan kennamuuf jiru ta’u nutti himameera jedhu kanneen haasoofsiisfne.
Deebiin hongee kana ilaalchisee jirus kana yaada keessa galchuun ta’uu akka qabu daayrekteriin kun ibsaniiru.
Deebiin kennamuus humna guddaan akka ta’u Traamp Wiixata kaleessaa galgala hogganoota waraanaa wajjiin ituu wal hin ga’iin dura dubbatan..
Deebiin Ummataaf Bilisummaa Caalaa Kennuudha Malee Irraa Xinneesuu Miti
Deebisamanii gara naannootti kan ergaman dura taa’aa OPDO duraanii fi prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Alamaayyoo Atoomsaa erga du’aan boqotanii booda.
"Deegartoonni pirezdant Doonald Traamp akkasumas an itti aanaa pirezdaantii duraanii Joo Baayden bufatoota kaardiin filannoo itti lakkaawwamanitti walitti qabamanii sagalee ofii dhageechisaa jiran.Deeggartoonni Traamp, ""sagalee lakkaahun yaa dhaabbatu, sagalee hatuun yaa dhaabbatu,"" jedhan.Kanneen Baayden deeggaran immoo ""sagaleen kenname hundi lakkaawwamu qaba, hundasaa lakaahaa,"" jechaa jiran."
“Deeggarsii isaanii baayyee nu gargaaraa jedha.Galtoomaa warra maatii Dibaabaa deeggran hundaanYero hunda akka nu bira ejjattan.Hamileen keechan anaf jajjabeenyaa.Galtomaa jedha warra na deeggran hundaaf.”
Deeggartoota isaanii dabalatee hawaasni addunyaa gadhiifamuu isaanii gammachuudhan simachaa jira.
Deemmaan du’aa fi jireennaa Awurooppaatti baqachuuf jedhanii bidiruu diqqaatti wal guuranii garba duudan tanaan nama kuma hedduutti gannuma gannaan dhumata.
Deemma garba irraa km 1000 durii kiraan doolara 2,377 baasa amma ammo gadi buusaniifii 951.Bidiruun nama itti guuran tun Morookoo fi Moritaaniyaa qofaa mitii Senegaali fi Gaambiyaallee hin kaha.
Deemsa Barnootaa Keesstti Murtii Kennuu Kan Qabu Hayyoota moo Uummata ?
Deemsa Filannoo Itiyoophiyaa Irratti Yaada Hayyuu Seeraa
Deemsa Filannoo Itiyoophiyaa kanneen jabeessanii balaaleffatn keessaa hoogganaan Paartii EDEEPPAA Obbo Caannee Kebbedee, mormitoonni carraalee uumaman maratti gargaaramuu qaban jedhu. Walga’ii Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa waliin geggeessametti kan hirmaatan Dr. Caanneen, carraaleen akkasii gaaffiilee uummataa dhageessisuuf akka gargaaran dubbatu.
Deemsa filannoo prezidaantii Afgaanistaan irratti haleellaa lootee seentonni gaggeessaniin sivilloota midhaman 460 ta’an keessaa kanneen 85 galaafachuu isaa qorannaan Tokkummaa mootummotaa hubachisee jira.
Deemsa Itiyoophiyaa keessaa ragaa ta’uuf kanneen fedhan addunyaa irraa ni simanna kan jedhu mootummaan Itiyoophiyaa raga baatoonni keenya kan sadarkaa duraa garu uummata keenya jedha.
Deemsa kanaaf wanni jalqaba godhamuuf jiru Ripaablikaanootaa kan hogganamuu seeneetiin Amerikaa sagantaa hogganaan jarreen sagalee yayyabaa Mitch Mc Connel yakka ilaalchaa gaggeeffamu kan ilaaleen sagantaa dhiyeessan irratti sagalee kennu.
Deemsa kana keessattis taanzaaniyaan biyya godaantonni seeraan ala keessa qaxxaamuran keessaa tokko yoo taatu, poolisiin biyyattii lammilee Itiyoophiyaa seeraan ala deeman kana ka to’annoo jela oolche hidhaatti isaan naqee jira. Dhiyeenya hojiisaa ka jalqabe imbaasiin Itiyoophiyaa Daar E Salaam jirus lammilee Itiyoophiyaa kana hiiksisee biyyatti deebisuuf itti jira. Torbee kanas kutaa bulchiinsa Taangaa jedhamtuu qofaa namoota 280 ol hiiksisee biyyatti deebisaa jiraa jedhu imsaabii Itiyoophiyaa Daar E Salaamitti gorsaa ka ta’an Obbo Teewodroos Girmaa.
Deemsa mana murtii fi seeraa fi Heerri biyyatti quba wal qabaa?
Deemsa Mana-murtii kana irratti kan ibsa nuuf kennan – barreessaan Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa, jalqabuma yeroo himannaa sana irraa jalqabee haalli hojiin sun itti geggeessame akka sirriin hin ta’iin dubbatu.
Deemsa Qorannaa Traamp Keessa Hin Seennu: Waayit Haawuus
Deemsa sagalee kennuu gaggeeffame kan qeeqan taajjabdonni addunyaa deemsa filannoo sana keessa shirri hojjatamuu isaa fi kanneen dhiyaatan keessaa filachuun rakkisaa ture jedhu.
“Deemsa waggoota digdamii ja’aa, kan irreen-bultummaan geggeessamu jalatti, uummatni mirga isaa gaafatuu fi mirga isaaf falmatu uumnii jirra” kan jedhan – hoogganoonni paartiilee lameenii, bara haaraa dhufaa jiru kana keessatti illee yoom iyyuu caalaa, dimookiraasummaan, ol’aantummaan seeraa fi mirgi dhala-namaa akka kabajamu gochuuf, dimookiraasummaan biyyoota biraa keessatti mul’atu akka biyya keenya seenu gochuuf, qabsoo karaa nagaa ka jabeessanii itti fufan ta’uu ibsan – jechuun, Eskindir Firew Finfinnee irraa gabaasee jira.
Deemsa walabummaa preesii keessatti sabaahimaaleen Oromiyaa keessaa hojjatan deemsi hojii isaanii maal fakkaata? Heddumminaa fi dhaqqabinsa sabaahimaa Oromiyaa keessaa daran bal’isuuf hoo maal maal tu hojjetamuu qaba.
Deemsa walgahii ADWAUI kana kan ilaaleen yaada kenneen walitti bu’iinsa biyyattii keessaa keessumaa Oromiyaa keessatti kan mudatee fi mudachaa jiru dhaabsisuuf uummanni, dhaabileen siyaasaa martii fi mootummaan walii wajjiin hojjachuu qaba jedha.
Deemsi ADWUI fi walitti-makamuun paartiilee ija seera biyyattiin akkamitti ilaalama? Yunivarsitii Finfinnee Faakaltii seeraatti barsiisaa ka tahan – Gargaaraa proofeesaraa Jetuu Iddoosaa Walitti-makamuun paartiilee akkamitti akka ta’u ibsanii jiru.
Deemsi araaraa sun yoom iyyuu caalaa amma fedhii gareelee sadeenii irraa ka madde waan ta'eef gufuulee adda addaa araaricha boodatti harkisaa turan irra cehuuf gama sadeeniinuu wal-hubannaa fi jabinaan hojjetamaa jira.
Deemsi barnootaa mana taa’anii fagootti hordofuu maal fakkaata? Barattoota sadii kanneen barana eebbifaman Intisahaar Faahmii Adam mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Freendly Minisootaa irraa akkasumas barataa Boonsaa Kamaal Yunivarsitii Augsbarg kan kutaa Minisootaa irraa dubbifnee jirra.
Deemsi daangaa biyyoota lameen gidduu banuu, ka baatii dabre jalqabame milkaa’een, daangichi guutummaatti banamee jira – jedhan – jiloonni gam-lameenii
Deemsi filannoo walaba taasisuu fi ol’aantummaa seeraa kabajchiisuu wal-makuu akka hin qabnellee dubbatan. Kan ibsa waajira muummicha-ministaraa irratti waliin argaman Abbaan Alangaa Federaalaa Muummichi immoo “Biyyattii keessatti jumlaan namoota hidhuun hin raaw’atamne,” jedhanii jiran.
Deemsii Ce’umsaa Kan Itiyoophiyaa keessaa Akka Milkaa’uu Amantiin Qaba:Nikoolaas Barnet
Deemsii kun ija seeraan akkamitti ilaalama? Abukaatoo seeraa kan mana-murtii federaakaa fi Oromiyaa Obbo Ibsaa Gammadaa haasofsiisnee jirra.
Deemsii mana murtii  Keessaa Seeraa fi Heera Biyyatti Waliin Wal Quba Qabaa? Kutaa 1 ffaa
Deemsii mana murtii Keessaa Seeraa fi Heera Biyyatti Waliin Wal Quba Qabaa? Kutaa 2ffaa
Deemsii Manni Murtii Federaalaa Amma Iyyu Waan Jijjirame Hin Qabu:Abukaatoo
Deemsii Paartileen Walitti Dabalamuu ykn Baquu Attamiin Gaggeeffamuu Qaba?
Deemsii raga-baatoota dhaggeefachuu kunis Kamiisa fullee keenyaa jechuun Amajjii 5 bara 2017 akka xumuramu manni murtii beeksisee jira .
Deemsi lammaffaa Gammadaaf jabaa ture, eegdota harkaa dhokachuufis haga Kaartum gahanitti halkan halkan akka imalaa turan guyyaa guyyaas mana keessatti uggurmanii akka oolaa turan dubbata. Fiqaaduun ammoo haala inni Matammaa bahee Kaartuum seene yoo dubbatu garuu isaaf deemsi sun salphaa akka ture hime. Baqattoonni kun Kaartuumiin booda kan isaan itti imalan gara, Gibxitti. Gammadaan haalli Kaartuumii Kaayroo jidduu salphaa ta’uu dubbatus, Fiqaaduun garuu kiyya jabaa ture jedha.
Deemsi Marii Paartiilee Mormituu fi Paartii Mootummaa Gidduu Eeessa Gahe?
Deemsi paartilee galmeessuu kun akkamitti deemuutti jiraa? wannii seeraan guutamuufii male maal? Ogeessa seeraa mana murtii federalaa fi Oromiyaatti nama heddduuf abukaatoo tahaa bahe obbo Ibsaa Gammadaan ibsa nuuf kennaniiru.
Deemsi sagalee-kenninsaa Filannoo Giinii Bisaawu Sirna-qabeessa Tahuu Hogganaan Taajjabdootaa Dubbatan
Deemsi sagalee-kenninsaa filannoo Prezidaantummaa Giinii Bisaawu, nagaa, tasgabbaawaa fi sirna-qabeessa tahuu hoogganaan garee taajjabdoota sadarkaa addunyaa, ka biyyoota Afaan Faransaay dubbatanii – Oldemiiroo Baalo’ii  dubbatanii jiran.
Deemsi umirii angoo mootummaa wagga tokkof dheeressuu kan Ol’aantummaa qaama tokkottin muriteeffamee fi biyyattii balaaf saaxilu jedhan dhaabbileen siyaasaa VOAn dubbise.
Deemsi Umurii Aangoo Mootummaa Dheeressuu Biyyattii Balaaf Ka Saaxilu: Paartiilee Morkattootaa Dubbisne
Deemsi Walabummaa Preesii Oromiyaa Keessatti Maal Fakkaata?
Deenis Mukweegee fi Naadiyaa Muraad Noobelii Nagaa Bara Kanaa Badhaafaman
Defense Secretary Ash Carter urged Turkey to do more in fighting Islamic State and control its border.
Deggartoota isaanii doorsisaa fi hidhaa waan jiraniif umamtallee dubbisuuf akka rakkatan himatu.Paartiilee mormituu naanno Tigraay keessa jiran kanneen himannaa akkanaa dhiheessan keessaa haga tokko. Mootummaan naannoo kanaallee himannaalee kanaaf deebii gama isaa qaba.
Deggeertoota prezidaant Traamp Robii darbee mana marii Yunaaytid Isteets irratti gocha rawwatamee kan ilaaleen qorannaan yakkaa jalqabamuu aangawoonni seera kabajsiisan kan Amerikaa beeksisanii jiru.
Deggeraan Talibaan Lammiin Ameerikaa Hidhaa Dhaa Gad Dhiisame
Deggersa isaanii kanneen mul’isan kun sochii walabummaa Sidaamaa, paartii tokkummaa Sidaamaa, paartii dimokraasummaa biyyoolessaa uummata Sidaamaa, paartii dimokaasummaa tokkummaa uummata Sidaamaa fi paartii badhaadhinaa godina Sidamaa ti.
Deggersa Jawaar Mohaammadiif Hiriira Ambotti Geggeessame Irratti Walitti-bu’insi Uumamee Jira
Deggersa Kanaan fedhiin gargaarsaa dabalaa deemuun akka inni nu yaaddessu mul’isuufi akkasumas arjoomtonni kanneen biroon deebii akka kennan waamicha dabarsuu barbaanna jedhan.
Deggersa lammiiwwan kun walitti qabuun erganis afooshaaleen dhalattoota naannoo Sanaa bulchiinsa godinichaa waliin qindoominaan hojjechuun namoota kanaaf guyyaa borii gargaarsa kana raabsuuf qophaa’anii kan jiran ta’uu ibsaniiru.
Deggersa NATOn godhu cimsanii dubbachuu dhaan Raashiyaan sochii maal na dhibdee gooti ykn hokkara haaraa jalqabdi taanaan gatii nama baasisa jedhan.
Deggersa wal’aansa fayyaa kann kennu dhaabi kunuunsa fayyaa fi baraarsaa ibsa baaseen akka jedhetti vaayiresiin kun akka abidda bosonaatti mooraa baqataa keessa faca’uu danda’a.
Deggersi Ameerikaan Kennite Jajjabeessaa Dha: Daayriktera WHO Dr. Teewdroos Adaanoom
Deggersi dinagee Faalsxiinotaaf Gaazaa akkasumas West Baankiif akka kennamu illee waadaa seenuu dhaan, kana gochuun haala tasgabbii qabu kan uumu yoo ta’u Faalisxiinii fi Israa’eel illee irraa bu’aa argatu jedhan Blinken.
Deggersi Godaantota Galaana Irratti Rakkataniif Godhamu Hanqachuun Du’a Isaanii Hammeesse Jedhameera
Deggersi guddaan itti fufiinsa qabu jiraatu malee baatilee shanan itti aanan keessa wabiin nyaataa biyyattii gad adeemaa deema jedha jaarmayaan kun.
Deggersi hangi barbaachisu alaa hin argamne kan jedhan minitrichi haa ta’u malee hawaasaalee addunyaa deggersa nuu godhaniif galata keenya dhiyeessuu feena jedhan.
Deggersi kun akka hin kenname dhorkuun amantii bajata yeroo dheeaaf jiru ilaalchisee walii galtee irra ga’ame cabsuu dha jedhan.
Deggersi kunis hariiroo uummataa fi uummataa cimsa jedhanii kan amanan ta’uu illee ibsanii jidran.
Deggersi kun itti dabaluu dhaan biyyoonni naannoo sanaa ka biroon sochiin baqattootaa itti itti dabalaa yoo jiraate baqattoota simachuu akka danda’aniif qoophee jiru ka cimstu ta’uun ibsamee jira.
Deggersi sunis kan kennamu karaa michoota isaa Itiyoopiyaa keessa sosso’an adda addaan ta’uu ibsi Washington irraa ba’e beeksisee jira.
Deggersi US kan inni fuulefftu biyyoota keessumaa kaayyoo qabatamaa qaban irratti. Gargaarsi US ardittiif kennitu martinuu dantaa Ameerikaa kan dursuu fi Afriikaa gara of danda’uutti kan geessu ta’uu qaba jedhan.
Deggersi uummata Ameerikaa kun michoonni gargaarsa namoomaa kan sadarkaa addunyaa uummata miliyoona 4.5tti kan tilmaamamu kanneen Tigraay keessaaf baqattoota 62,000 kanneen Sudaanitti baqatan akka deggran kan taasisuu dha. Gargaarsi kun kunuusa lubbuu oolchuu, qubsuma, kunuunsa eegumsa fayyaa midhaan nyaataa yeroo hatattamaa, bishaan, fi meeshaa tajaajila qulqullina dhuunfaa fi kan naannoof oolu akka gumaachan gargaara.
Deggersi Uummati Traampiif Qabu Gad Xiqqaachuun Paartii Isaanii Yaaddesse
Deggertonni Iskindir Naggaa akka jedhanti kan har’a ibsii kun akka hin kennamnee ittisee humnootii tika nagaati malee polisoota miti jedhan.
Deggertonni prezidaant Traamp Robii darbee seeraan ala mana maree Yunaaytid Isteetes eega seenanii badiin dhaqqabee booda prezidaantichii aangoo akka gadhiisaniif dhiibbaan godhamu Waasniingtan keessatti jabaataa jira.
Deggertoonni Bulchiinsa Waraanaa Maaynamaar Mormitoota Farra Fonqolcha Mootummaa Waliin Walitti Bu’an
Deggertoonni bulchiinsa Waraanaa Yangoon hiriirtota mormii kanneen fonqolcha mootummaa sivilii kan Guraandhala 1 irratti haleellaa oofaniin rakkoon siyaasaa Mayanamaar keessaa bifa haaraa qabatee jira.
Deggertoonni Garee Kubbaa Miillaa Maqalee To’annaa Jala Ooluutu Gabaasame
Deggertoonni isaa nama umriin 41 kana filuun Demokraasiin namnii haaraan injifachuu akka danda’uu agarsiisu filuu feena jedhu.
Deggertoonni isaanii hangi tokko akka isaan lubbuutti deebi’aniif Waaqa kadhachuu dhaan keellaa isaanii cufanitti poolisiin Kameeroon humnaan gargaaramuun mana isaanii magaalaa galma mootummaa biyyattii Douala jiru seenee jira.
Deggertoonni isaanii kanneen dadammaqiinsa akkasiin afaan fajjeessaman jedhu obbo H/Mariyaam isaan injifatan malee uummati qaama ka biroo yoo filate filannoon sun waliin dha’ameera waan ta’eef injifatamnee jirra kana immoo deebisiisuu nu irra jiraata kanneen jedhaniif duula dogoggoraa kanneen geggeessan hoogganoonni mormitootaa jiru jedhan.
Deggertoonni Mootummaa Turkii Hokkarri Isaan Oofan Fudhtama Hin Qabu: Ministrii Dhimma alaa
Deggertoonni Naavaalnii waa’ee hospitaala mana-hidhaatti dabarsamuu isaa, ammaaf himaa hin dubbanne.
Deggertoonni Omar al-Bashir Biyya Jeeqaa Jiru: Waraana Yeroo Ce’umsa Sudaan
Deggertoonni prezidaantichaa gama tokkoon faarsan iyyuu, kanneen prezidaanticha mormuun gadda isaanii mul’isanii fi kanneen filamnnoo har’aatti hirmaachuuf fedhii hin qabne illee beekamaa dha.
Deggertoonni Prezidaant Traamp kaleessa “Capitol Hill” yokaan waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetisitti humnaan girrisanii seenuu ilaalchisee, miiraa fi ilaalchawwan wal-makaa akka rifaatuu, gaddaa fi qeeqaa tu biyyoota Addunyaa irraa dhaga’amaa jira.
Deggertoonni Rizvi- dabaree isaanii deebii kennaniin daandii irratti ba’uu dhaan daandiiwwan gurguddaa cufan. Kaan isaaaniis kan Hamiid dabalatee manneen jireenyaa ministeerota Federaalaa irratti haleellaa raawwataniiru.
Deggertoonni Trump xiqqoon Washington keessatti wal ga’anii deggersa prezidaanticha haaraaf qaban ibsaniiru.
Deggertoota isaanii kumaan laka’aman kanneen konfrensii sana irratti wal ga’aniif haasaa dhageesisianiin sabaa himaaleen oduu isaan qeequu fi nama gaarii akka isaan hin taane fakkeesu madda hin beekamne irraa fudhatanii afarsu jedhan Trump.
Deggertoota kanneen akka US biraa kan dhufu gargaarsi akkasii maallaqa kana kan ol guddistu ta’uun beekameera.
Deggertoota prezidaantii haaraa fi kan prezidaanticha duraanii kuma hedduun har’a Kinshaasaa keessatti sirnii kakuu ennaa gaggeeffamu aragamanii jiran.
Dejan Lovren,lakkoofsa 6 keeyyatee Kirooshiyaaf kubbaa goolii irraa dhowwu kun kialbii Liver Pooliiti bitatan.
Dejene Kelkileetii fi Xajjituu Siyyumitti moo’e.Meseret Gollaatii fi Tigisti Isheetuuti itti aane.Dorgommii Chaayinaatti ammoo atileetota Itoophiyaa Azmerawu Beqqeleetii fi Mulumetbet Tseggaatti rekordii cabsee moo’e.
Deleloo lakkoobsa 4 bakka jedhamu irratti. Dachiin sun lafa keenya. Dur qotataa turre. Anumti iyyuu achin qotataa ture. Amma garuu Sudaaniif kenname jedhamee isaanis sanaaf qabsaa’u. namoonni keenya immoo kan keenya jedhu.
Demba Bakun bara 2015 asitti kilabii biyya isaa Senegaalii taphatee hin beeku.
Democratic frontrunner Hillary Clinton dominated the South Carolina primary
Democratic presidential frontrunner Hillary Clinton visited the key state of Iowa, touting to defend the position of labor unions.
Demokiraaota 20 tahanitti Tiraampi irraa pirezidaantummaa fudhachuuf dorgmmiitti duude.Amma namuma diqqaatti walti hafe.Warrii walti hafe kun amma godina Amerikaa cufa irra maree dorgoma.
Demokiraasii Amerikaan Mi’eeffatte Addunyaafuu Qooduutti Jirtu Tana Keessaa Seerii Gadaa Oromoo Jiraatutti Beennaa?
Demokiraasiin addunyaa ganna 12 asitti gaduma deemti Afrikaa ammoo biyya hedduutti gama kanaan akka hamaa jira jedha gabaasii Freedom House
Demokiraati keessaa nama lama Rippabilikaan keessaa ammoo nama sadii, Doonaldi Tiraampi, bulchaa Teksas ka durii Senator Teed Kiruuzii fi bulchaa kutaa O'haayoo ka durii,Joon Kaasich.
Demokiraati Senetii Alabaamaa moo’uun ammoo bulchiinsa pirezidaanti Tiraampitti lafa gara galche.Jonesii fi paartii Demokiraati faatii ammoo “hujiin guddoon kunoo amma jalqabde,” jedhan
Demokiraatonni dantaa uummataa karaa fayya, karaa nageenyaa, karaa dinagdeetiinis wayyeessuuf tattaaffii guddaa waan godhaniif paariin rippaablikaanii garuu eegdu dantaa warra tujaaraa waan tahaniif sagalee koo kan ani kenne dimokraatotaafi, jedhu Georgia state University irraa Dr. Mohamed Hassan.Dinagdeen biyyattii baay’ee kan gad bu’e yeroo rippaablikaanonni aangoo irra turani. Rakkoo yeroo dheeraaf ture amma jedhanii amma hiikuun rakkisaa dha, uummatichi dinagdeen isaa waan miidhameef aarii isaa dimookraatota irratti ba’uu fedha. Sababiin isaas aangoo irra kan jiru isaani. President Obamaa fi paatiin isaanii seerota utuu hin baafne ta’ee dinagdeen biyyattii ittumaa gad kufa ture. Kanaaf gama maraanuu biyyattiif kan fayyadan dimokraatota. Kanaaf sagalee koo isanaiifan kenne ka jette immoo Tsion Tsegaye ti White Hall, pennsalvania irraa.
Demokiraatota keessaa nama haga 20 tahutti Tiraampi irraa mootummaa fudhachuuf Amerikaa gama gamaan itti baafatee akka ummatii bahee filatu kadhachuutti jira.
Demokiraatotii Amerikaa bulchuuf walti dorgomuutti jiran 12n TV irratti walii yaa'anii hayyuma walti dhawachuutti jiran
Demokiraatotii filannoo tana dhaabuuf maan akka tolchan diidessani hin dubbanne.
Demokiraatotii pirezidaanti Tiraampitti akka deeggartootii isaa Capitol Hill dhaqanii lafa jeeqan tolche jedhanii himatan
Demokiraatoti Tiraampii irraa pirezidaantummaa fudhachuuf filanno US 2020f kurfoo jiran dubartii 5 waliin nama 10ti itti jira
Demokraatichi kutaa Deliweer Kris Koon tuuta oduuf ibsa kennaniin “kaayyoon daawwannaa keenyaa hariiroon Afriikaa fi Ameerikaa gidduu cimuun faayidaa inni qabu mul’isuufi” jedhan.
Demokraatichi miseensi koree Sanaa Boob Menendez akka jedhanitti akka kootti Maaykil Paak dirqama irra jiru hin kabajne, dhimmootii hedduu irrattis amanamummaa hin agarsiisne jedhan.
Demokraatichi miseensi mana maree Ruben Kihuen Traamp carraa hojii banuu, seera immigreeshinii sirreessuu fi karoora akkaataa hojii eegumsa fayyaa dhiyeessuu dadhabuun na gaddisiiseera jedhan.
Demokraatichi Obaamaan ennaa duula filannoo Republikaanticha Trumpiin dureessicha gurgurtaa manaa irratti bobba’aan jajaa waraana walii galaa kan US ta’uuf ga’aa miti ittiin jedhan.
Demokraatichi Rooy Kuppar faca'iina vaayrasii Koronaa ittisuuf jecha ugguura walgahuu ka'ame kaasuu waan didaniif ta'uun ibsan Traamp.
Demokraatichi Senator Chuck Schumer kaleessa ennaa Trump ajaja dabarsan akka hambisan gaafatan imimmaan isaan hudhaa ture. Ajaji sadarkaa ol aanaa sun jimaata kan mallatteeffame ennaa ta’u baqattoonni guyyoota 120f USn akka hin seenne ka rarraasu yoo ta’u guyyoota 90maaf immoo biyyoota kan akka Iraq, Iran, Syria, Simalia, Sudan, Libya fi Yemen irraa Ameerikaa akka hin seenne uggura.
Demokraatittii kan ta’an Karen Baaz kan dubbatanis jijjiiramni argame jajjabeessaa ta’uu isaa ti.
Demokraatonni deemsa bu’uraa fi dirqama heeraa cabsan jechuun abukaatoon waayit Hawuus himatamnii jiru.
Demokraatonni garuu uummata sagalee kenne wabii godhatanii tarsiimoon isaanii akka hojjetu ofitti amantaan dubbataa jiran.
Demokraatonni itti aanaa prezidaantii duraanii Joo Baayideniin kaadhimamaa prezidaantii gochuu dhaan gumii isaanii gama viidiyoon kaleessa geggeessame irratti raggaasisanii jiran.
Demokraatonni kanneen magaalaalee fi kutaalee biyyaa bulchan leellistoota Minniapolis keessatti jeeqama uuman kanatti fuuleffachuu qabu jedhan. Waardiyyaan biyyoolessaas hojii gaarii hojjete jechuu dhaan utuu yeroon hin darbin kutaalee biro keessattis akkas ta’uu qaba jedhan.
Demokraatonni Mana Maree Bakka Bu’ota Ambaasaaddera US Gaaffiif Akka Dhiyaatan Gaafatan
Demokraatonni mana maree bakka bu’otaa uummataa keessa jiran fincila seena qabeessaa kongresa Ameerikaa keessatti geggeessan seera to’annaa qawwee akka raggaasisamu gaafachuu dhaan sa’aatilee 26f teessuma isaanii irraa gad bu’anii mormii isaanii dhageesisanii jiran.
Demokraatonnis gama isaaniin Tramp muddamni siyaasaa akka hammaatu kan tuqatan isaani jechuun balaaleffatan. Bulchaan magaalaa New York Bill de Blassio akka jedhanitti Yeroon kun biyya keenyaaf yeroo hamaa dha. Yeroo itti uummanni jibbiinsi itti dhaga’amu, waan amma ta’aa jiru immoo soda jiru hammeessaa adeema jedhan.
Demokraatonni waan dursa kennaniif ifatti hin ibsine jechuun komatu. Hoogganaan garee demokraatotaa senator Chuck Schumer akka jedhanitti hoogganoonni keenya garee Republikaanotaa ofii isaanii danda’anii gara fuula duraatti sosso’uu hin barbaadan. Prezidaant Traampiin sodaatu. Waan isaan gochuuf jiran beekuu fedhu. Garuu kana godhaa jedhanii waan itti himan tokko iyyuu hin qaban. Kan isaan yeroo mara ittiin jedhan. ofuma keessanii hojjedhaa ka jedhu. naaffannee jirra jedhan.
Demokraatoota irraa nama prezidaant Donaald Traamp waliin prezidaantummaaf dhiyaatu filuuf torban sadiitu hafe.
Demokriaatotii haasaa pirezidaanti Tiraampi waan hedduun falman.Bulchituun godina Michigan, Gretchen Whiter pirezidaantiin Twitter irratti nama arrabsuun biyyaa fala hin taatu jedhe.
"Demookiraatittiin Afaan Yaa’iin Mana Maree Ameerikaa Naansii Peloosii, ""ji’oota heduudhaaf harka keessa qabachaa an turre, gochiwwan Traamp akkasumasodeeffannoo iftoominaan kennuu diddaan gama bulchiisna isaanii mana maree kana filannoo biraa dhoowwee gara qorannoo angoo irraa buqqisuu akka deemnu nu godheera "" jedhan, ibsa harra waaree booda kennaniin."
Demookraasiin uummataaf maal akka fayyadu mirkaneessitan jechuun Baaydin ennaa dubbatan kanneen konkolaataa 315 keessa jiran immoo fiingee kokolaataa iyyisisuun deggersa qaban ibsan .
Demookraasiin Uummataaf Maal Akka Fayyadu Mirkaneessitan : Prez Baaydin
Demookraatonni 180 yaada Traamp aangoo haa gadhiisan jedhu kan deggeran yoo ta'u amma iyyu ga'aa miti jedhamee jira.Yoo xiqqaate sagalee nama 218 argachuu qaban.
Demookraatonnis sana dura kora isaaniin Joo Baaydin dhiyeeffatanii jiru.
Dempisiin ta hardhaa waliin tapha biyya alaa waliin taphatan irratti goolii 51 gooliitti guurrate.
Denmaarki 1-1 gargar bahanii adabbiin 3-2 irra aante
Denmaarki:Biyyitii naannoo Iskaandineeviyaa keessa qubattu tun biyya Awurooppaa keesaa kubbaa miilaatiin guddachuutti jirtu barana waancaa addunyaatii dabarte keessaa tokko.
Dennis Frye akka jedhanitti John Brwon kusaa meeshaa waraanaa sana keessaa harkisamee baasamuu dhaan magaalaa dhiyeenya irra jiru charlestowntti geessamee san booda himatame. Ajjeechaa fi gabiinsa biyyaan himatame. To’annaa jala oolee torbanneen ja’a booda Muddee 2 bara 1859 akka ajjeefamu itti murtaa’e.
Dennis Frye hayyuu seenaa gameessa kan Paarikii seena qabeessa kan Harpers Ferry akka jedhanitti John Brown qonnaa kutaalee US gama kibbaa irraa garboota hedduu qindeessan.
Dennis Fyre Hayyuu seenaa ti. Johan Brown lammii Ameerikaa aarii qabu ittiin jedhan. Hedduu nama mufatuuf gabrummaa biyyattii keessaa dhabamsiisuun kan danda’amu waaltaa sana hookkara kaasanii dhabamsiisuu, keeessumaa waraana banuun balleessuu isa jedhutti amana jedhan.
Dennis Kipretto Kimetto nama ganna 30ti,Keenyaa Eldoretti dhalatee miila atileetota Keenyaa ka akka Geoffry Muttahi jalatti isaa laalee ispoortiin guddate. Bara 2011 keessa maratoonii Naayroobii fiigee moohee achumana addunyaatti oli bahe.Atileetotii Keenyaa
Denver,coloradon magaalaalee US keessaa kan akkaan guddataa jiru keessaa ti. Lkoobsi namoota mana jireenyaatiin alaa ta’an heddumminaan keessa jiraatan enaa taatu kanneen kuma 5800 ol ta’an qubusuma ykn daandii irra jiraatu. Kunis kan beekame bara 2014 keessa halkan tokkotti lakkoobsa geggeessameen ture.
Description: Wounded from Mogadishu bombing strain hospital staff and supplies.
DFIDn gocha imaammata ofii isaa faallessu dalageera jechuun gaaffiin yeroo dhiyaatu kun isa jalqabaa ta’uu kan ibsan Ms Lefkown kanaaf jecha murtiin mana murtii barbaachisaa kan ta’eef jechan.
Dhaaba Fayyaa Addunyaa (WHO) miseensa 185 qabu keessaa 133 isa filate.
Dhaaba gargaarsaa Aanolee yayyabde.Dhaabii kun ka dubartootii ummataan gargaaran..
Dhaaba gargaarsa dhala namaa kan tokkummaa mootummootaa(OCHA) waliin akka argiineetti mooraan baqattootaa lameen guutuummaatti barbada'anii jiran.
"Dhaaba ijoollee gargaaru dhaabanii akka ijoolleen garbummaa jalaa baate gargaaran""Badhaasi kun kiyya qofaa miti ka ijollee carraa baranootaa dhabanii addunyaa keesatti rakkatan cufaa kenname.”"
Dhaaba kana nama Itoophiyaa biyya alaa jirutti horiin gargaara. Ummata Binishaangul Gumuz godina Metekkle naannoo Chagaanii jiruu gargaarsa kana kenne jedha.
Dhaaba keessaa Dimookraasii caalaatti baballisuuf, tokkummaa ilaalchaa fi hojii hoggantootaa daran cimsuuf haala dandeesisuu irratti gad fageenyaan mari’atamuun ibsamee jira.
Dhaaba mataa ufii Qabale Duba foundation QDF ka ummataan gargaaran bara 2013 dhaabdee hujiitti jirti.
Dhaaba mirga namaa qoratu Freedom House keessaa ogeessii olaanaa Yooser Baawuzaalleen warra waan Itoophiyaan keessa jirtu mirga dhabiiti fi rakkoo jrtu irratti ragaa bahe keessaa tokko.
Dhaaba mootummaa hin tahin ka Minisootaa(MN) fi Keenyaa Naayroobii biiroo qabu Good Deeds Charity $30,000
Dhaaba mormii polotikaa Itiyoophiyaa keessaa Paartii Tokkummaa Dimookiraasii fi Haqaa jedhamuu hoogganaa haarawaa Dr.Nagaasoo Gidaadaa filate.Jaarmayaan isaanii, Mootummaa abbaa-irree mormii ukkaamsuutti fuuleffate taayitaa irraa kaasuuf ,hojiin guddaan kan isa eeggatu tahuu dubbatan
Dhaaba Mormituu, Sochii Kongoolisootaa, Dimookiraasiif – jedhamu kan hoogganan Perfect Kolelas, ajandaan walga’ichaa haala itti hookkara biyyattii dhaabsisuun danda’amu irratti dubbachuu of keessaa qaba. Hookkarichi deebi’ee ka’e sun, Kibxata dabre kana, du’a namoota afurii dhaqqabsiise.
Dhaabanii waligaltee Atlantiik kaabaa ykn NATO jedhamee beekamuu waa’ee yaadaa tarsiimooo isaa fooyyesuu irratii maryachuudhaaf Magaala Birasels keesatii walgahii isaa jalqabeera. prezidaantiin yunaayitud isteetes Joo Bayiidan hirmaataniiru.
"Dhaabani OMN Marii guyyaa kalessaa Finffifetti qophesseen mata duree "" Haaroomsa eegalame itti fufsiisuus gaheen paartilee siyaasaa oromoo maal ta'uu qaba jechuun mariisisee jira."
Dhaabannii mootumoota gamtoomanii dhimma Israa’elii fi Palastiin irratii maryachuudhaaf wal gahii hariifachiisaa gochuf derqameera . Wal gahiin kun kan ta’uudhaaf murtaa’e waamichaa dhaabannii tumsaa isilaamaaa fi biyootan araba miseensotaa Mootumoota Gamtoomanii ta’aniin dhiyateen akka ta’e beekameera.
Dhaaba qorannaa Afriikaa kibbaa NKC jedhu irraa hayyuun siyaasa dinagdee gameessi Franswaa Kenredii akka jedhanitti mootummoonni Afriikaa dhiibbaa vaayiresiin koronaa qabu dura dhaabbachuuf humna cimaa hin qaban jedhan.
“Dhaaba saatelayitii 4-5 dursinee walii galtee qopheessine yoo kana irraa nu buusan kaan irra buuna yoo kaan irraa nu buusan utaallee kaan irra buuna. Ummatii keennalleen hujii keenna nuu argee nu deegara.”
Dhaaba sana oolchuuf jecha hooggana jiru diiguu dhaan gumii hanga waamuutti haaromsi geggeessamuu kan danda’u ta’uu illee aadde Mufriyaat beeksisaniiru jedha Yonatan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Dhaaba Siyaasaa Saalsaay Wayyaanee jedhamuuf itti aanaa dura ta’aa ka ta’an Obbo Aluulaa Haayiluu fi itti gaafatamaa kutaa faaynaansii dhaabichaa Obbo Kaahsaay Haayluu Kamiisa darbee magaala maqalee keessa ka jiru kaaffee tokko keessatti guyyaa tokkoof eega hidhamanii booda Jimaata gara galgalaa hiikamuu isaanii paaartichii beeksisee jira.
Dhaabata mootummoota gamtoomaniiti qaamnii dhimma ijoollewanii hordofu UNICEF akka jedhutii namoottan balaa beelaatiif saaxilaman keessa 300,000 ijoollewan heduu beelaan hubamaniidha.
Dhaabata mootumoota gamtoomanii jalattii waajjirrii qindeessaa dhimma namoomaa  akka jedheetii, karaa gargaarsaatiin haalii tigiraayi keessa jiru amma tokko fooya’insa agarsiisus ammayuu rakkoon jirachuun ibsuu isaa himameera.
Dhaabata oduu Ajaans Fraans Prees(AFP) fi Gaazeexaa Briiteen Faaynaanshiyaal Taayiims jedhamuuf kanneen afaan hiikan ykn Turjuumaana kan ta'anii fi gaazexxeessonni biyya keessaa Guraandhala 27, 2021 hidhamuu maddeen maqaan akka hin ibsamnee gaafatan ibsanii jiru jedha.
Dhaabatii Briteen Talaalii Astraa Zaneekaa Irratti Qorannaan Itti Fufeera
Dhaabatii Tigraay keessaa kan Sab-Hidrii jedhamu yaada madaalawaa hin qabu jechuun TPLF biraa yaadii waan dhiyaateef jecha ehama taajjabdummaa dhabee jira.
Dhaabatii waliin misomaa kan biyyoota Afrikaa Bahaa ykn IGAAD turban darbe yeroo duraaf dhimmootii fayyaa kan ilaaleen waa’ee Ibolaa fi dhukkuboota yaaddoo uuman ka biro irratti marii guyyaa Afurii gaggeesse jira.
Dhaabati Oduu koriyaa kibbaa akka jedhutti looltuu gama kibbaatti ce’e kana barbaacha humnootiin koriyaa kaabaa faana yeroo bu’an Waardiyyonni Koriyaa kibbaa yeroo 20 akeekkachisaaf dhukaasan.
Dhaabati oduu mootummaa sudaan Suunaa akka gabaaseetti Jeneraal Abdel Fattah al-Burhan sirna kakuu kana har’a kan rawwatan yoo ta’u miseensoonni kaawusilichaa kanneen biroon 11 akkasuma kakuu rawwatan.Mummicha ministeeraaf maqaa kan dhahaman Abdallaa Hamdok har’a galgala kakatuu jedhamee eegama.
Dhaabatni miidiyaa hawaasummaa Yunaayitid Isteetis keessa maadheffate kun, caasaaleen akkaawuntiilee Feesbuukii cufe sun, kan Ministirii odeeffannoo fi Teknooloojii Kominikeeshiniitti hidhata qaban tahuu adda-baafachuu isaa har’a dubbatee jira. Maddi Oduu Asoosheetid Press immoo, “Dubbi-himaan Prezidaantummaa Yugaandaa – Doon Wanayaamaa, Feesbukiin dhimma filannoo Yugaandaa keessa harka galfate, jechuun balaaleffatan,” jechuun gabasee jira.
Dhaabatonni Chinaan Iraan Waliin Hidha Qabaachuun Uggura Hordofsiisa.Maayik Pompeeyoo
Dhaaba “TOTO” jedhamuun Itiyooophiyaa daawwachuuf kan karoorfate gurmuu jaalalleewwan Saala wal fakkaataa mormiin isa mudatee jira
Dhaabatti oduu Roytars akka gabaaseetti gargaartonni Tishkeedii eega qabanii barcuuma irraa tesisanii bishaan fidaniifi.Sana booda prezidaantichii ka’anii haasawaa itti fufuun.
Dhaabatti preesii kan Saaudii ibsa wal taatotaan ba’e maqaa dhahuun akka gabaaseetti bidruu dhukaatootaan guutamte gargaaramuun buufata donii galaana dimaa kan Mocha jedhamutti haleelan.Angawoonni Yaman sambata darbe akka jedhanti humnootiin prezidaant Abed Hadiif amanamoo ta’an maadhee waraanaa khalid Ibn Al-walid jedhamu guutummaatti to’atanii jiru.
Dhaabattoota chaayinaa kanneen ituu beekanii Iraan irraa boba’aa deddebisanii irra Yunaaytid Isteetes uggura haaraa kan keessu ta’u beeksiifte.
Dhaaba UNHCR,Sagantaa Nyaata Addunyaa fi hedduutti damee achii qaba.UNHCR kaambii tana keessaa damee qabaachuun akka baqataan rakkoo isaatiif diqqaattullee fala argachuu dandahu tolcha.
"Dhaabbani gargaarsaa namoomaa Ameerikaa kaabatti hundeeffamme fi Manguddota gargaaru, kan ""Distant Relatives"" jedhamu, dhaabbata biyya keessaa Admaaa maadheffate, kan ""Felege Haragawiyan"" jedhamuuf degarsa meshaalee adda addaa gumaachee jria. Bulchinsi Magaala Adaamaas deegersicha galaffeetee, tumsa gama isaa akka godhus waadaa galee jira."
Dhaabbanii mootummoota gamtoomanii namoonii 350,000 waan haala beelaa keesa galaniifii gargaarisii atattamaa godhamuufii baannaan hedduun isaanii akka du’uu danda’an himeeraa.
Dhaabbanni Amneestii Internaashinaal haala Obbo Daawud Ibsaa Caamsa 3 bara 2021 as keessa jiran ilaalchisuun ibsa baaseera.
Dhaabbanni baqataa UNHCR dhimma kana mootummaa Keeniyaa duuka mariirraa akka jiru hime. Dhaabbatichi ibsa kaleessaan, Keeniyaan baqattootaaf dawoo keennaa turuu ishee galateeffatee, murteen kaleessaa kun garuu jiruu nama baayyee kan goolu jechuun ibse.
Dhaabbanni Baqataa UNHCR name Miiliyoona 68 ol qe’ee isaa irraa buqqa’ee akka jiru beeksise. Yaadannoo guyyaa baqattoota ka idil addunyaa ilaalchisuun harra ibsa baaseen dhaabbtichi, Mootummooleen Addunyaa wanna kanaaf fala barbaaduu baannaan rakkoon kun ittuu itti caaluu danda’a jechuun soda qabu himeera.
Dhaabbanni Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa, gabaasaa dhiheenya kana baaseen lammiwwan Itiyoophiyaa naannoo Tigiraay irraa dheessan gara 800 tahan eega waggaan haaraan seenee as qofa Sudaan gama Bahaa seenuu isaanii beeksisee jira.
Dhaabbanni Firiidam Haawus (Freedom House) jedhammu, han mirgi dhala nama akka fooya'uu fi dimookraasiin akka baballaatu gochuu irratti hojjachuuf hundeeffame. Dhaabbanni kun oggaa oggaadhan dhimma piresii fi gaazexesootaa irratti gabaasa qorannoo irratti hundaahe baasa.Gabaasahaala bara 2015 laalchise harra baaseen oggoota 12 darban keessaa barrengaddan yeroo haalli piresii fi miidiyaa itti hamaate jedha. Mootummoonni dhiibaa siyaasa , yakkamtoonni fi shororkeessitoonni immoo waallaansoo humna ofii jabeesuudha godhaniin sab-quunamtiilee fi hojjatoota ukkaamsuu irratti waan bobba'aniif, bara darbee kana halli miidiyaa walabaa akka malee hammaatera.
Dhaabbanni godaantotaa IOM baqattoota kana deebisuuf mootummaan Itiyoophiyaa balalii xiyyaaraa Yemenii gara itiyoophiyaa akka jalqabu dhiyeenya gaafachuunsaa ni yaadatama.
Dhaabbanni godaantota biyyaa biyyaan geessu IOM fi Jaarmayaan mootummootaa haleellaa kana balaaleffatanii jiru.
"Dhaabbannii Aartii Oromoo,""Oromo Art Institute"" leenjii saayinsiin deegaree kennuu kaayyoo godhate Magaala Adaama keessatti eebbifamee baname jira."
Dhaabbanni kabaja mirga dhala namaaf falmu Amneestii Internaashinaal, Hayyu Dureen ABO, Obbo Daawud Ibsaa ji’ootaaf humna nageenyaa mootummaan manasaaniitti ugguramuun akka isa yaachise ibse.
Dhaabbanni mirgaa dhala namaatiif falmu,Amnesty Internationalgama isaatiin Afrikaan Kibbaa karoora “transformation” jedhutti fayyadamuudhaan miidiyaa tohachuudhaf dhiibbaa gochaa jiraachusaatii fi Itiyoophiyaattis gaazexeessitonnii fi hojjattoonni miidiyaa bayyeen hidhamuu isaa gabaasera.
Dhaabbanni mirga dhala-namaaf falmu, ka sadarkaa Addunyaa, Amnestii Internaashinaal, “ol’aantummaa seeraa eegsisuuf irra cehuudhaan,” jechuudhaan gabaasaa bal’aa fuula 50 qabu baaseen, humnoonni naga-eegumsaa Itiyoophiyaa naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa keessatti dhiittaalee mirga namoomaa geggeessan, jechuun tarreessee jira.
Dhaabbanni Mirga Dhala Namaaf Falmu Tokko Mootummaan Saawdii Arabiyaa Karoora Lammiiwwan Itoophiya Dhibbaan Lakkaawwaman Galchuudhaa Qabu Akka Dhaabu Gaafate
Dhaabbanni mirga dhala namaatii falmu, Aministii Internaashinaal, lubbuun bade hoo xinnaate 97 jedha. Amnisti Internaashinaalitti qorataa han ta’e Obbo Fissehaa Teklee, “Umannii Oromoo fi Amaaraa mormii yeroo walfakkaatatti geggeessaa jiirataniis roorron isaan qaban garuu adda” jedha.
Dhaabbanni Mirga Dhala Namaatii Falmu,Hiiwmaan Raaytis Waach (HRW)mormmii Oromiyaa keessaa ji’a afraffaa qabaterratti gabaasa dheengadda baaseen humootni mootummaa warra karaa nagahaatin mormii dhiheefatan irratti dhiibbaa fi tarkaanfii hammaataa fudhachu itti fufeera jedha.
Dhaabbanni qabiinsa mirga namoomaaf falmu Human Right Watch waa’ee lammilee Itiyoophiyaa Yemen giddu gala turmaata baqattootaatti dhuman ilaalchisee kaleessa ibsa baaseera. Dhaabbatichi ibsa isaan hidhattoonni Huutii Yemen yoo baqattoonni as buufata kana keessa turan mormaa turanitti wal dhabbii tureen rasaasni isaan buufata kanatti darbatan ibidda kaasee lubbuun namaas gidduu kanatti bade jedhe.
Dhaabbanni Sagantaa Nyaata Addunyaa bara 2030tti akka addunyaatti beela ballleessuudha karoorri Dhabbannii Mootummoota Gamtoomanii qabu waan dhugoomu in fakkatuu jedhe. Sababn isaas walitti bu’iinsi biyyoota Giddu-gala Bahaa, Afrikaa fi kaanii gufuu itti ta’uu isaati.
Dhaabbanni telekoominikeeshinii Itoophiyaa (Ethio telecom) teknooloojii quunnamtii telefoonaa fi interneetii ittiin to’atanii fi gatii baasisan haarawa biyya galchuu isaa beeksisee jira.
Dhaabbanni Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa Keeyyatni 39 Heera Itoophiyaa Keessaa Akka Haqamu Gaafate
Dhaabbanni Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa – MIAD, heera Itiyoophiyaa keessatti, keeyyatni 39, biyya diiguudhaan kan tumame – jedhee balaaleffachuudhaan, keeyyatni kun akka haqamu gaafatee jira.
Dhaabbanti ka biraan, International Rescue Committee yokaan IRC jedhamus, Tigiraay keessatti dubartootaa fi durboota irratti miidhaan hamaan geggessamuu ibsee, namoonni gochaa kana raaw’atan ammallee seeratti hin dhihaanne, jedha.
Dhaabbata Amnesty International’tti qo’ataa dhimma Itiyoophiyaa ka ta’an obbo Fissehaa Teklee immoo, maatiiwwan kun otuu abdii hin kutatiin firoottan isaanii kana akka iyyaafatan hubachisan.
Dhaabbata Barnootaa, Saayinsii fi Aadaa ka Tokkummaa Mootummootaatti yokaan UNESCOdhaan Hambaa Kiliyaaa Addunyaa tahuun eega galmeessamee booda yeroo duraatiif, Ayyaanni Cuuphaa, naannoolee Itiyoophiyaatti adda addaatti sirna how’aan ayyaaneffamee jira.
Dhaabbata Chaataam Haawus – jedhamu, kan as Yunaayitid Isteets keessa jiru irraa – xiinxalaan siyaasaa, lammiin Zimbaabuwee - yeroo waraanni biyyattii taayitaa siyaasaa biyyattii to’atetti magaalaa Haraaree keessa turan. Humni waraanaa taayitaa qabatee turuun yoo dheerate – haalli jiru daranuu tasgabii dhabaa deema – jedhu.
Dhaabbata daldalaa Sheek Alaamuuddii “Darbaa-Midrook” jedhamuuf hoji geggeessaa ka tahan – Obbo Hayilee Asseggidee immoo akkana jedhan:
"Dhaabbata Firiidam Haawusti Daayreektariin dhimma qorannoo mirga miidiyaa walaabaa addunyaa, fi gabaasa bara baranaa kana han bareessite Jeenifar Duunhaam, dhiibban miidiyaa fi gaazexeessoota irratti biyyoota Gaafa Afrikaa han akka Eertiraa, Sumaalee fi Itoophiyaa keessatti foyyee hin agariisne jedhan. Gabaastuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Salem Salamon hala Itiyoophiyaa keessaa gaafii isaan gafatee Addee Jeenifar oggaa deebisan, ""Akkuma beektu amma mootumman dhimmoota mormii Oromiyaati fi soochiilee mootumman hin deggaree irratti xiyyeeffata. Keessumatuu mormii Oromiyaatin walqabatee sochii sab-qunnamtii hawaasummaa jiru hin jaalanne, ukkamsaa jira. Kunimmoo waan nama dinquu miti, haraas miti. Mootummaan Itoophiyaa lammiwwan biyyatti akka odeeffannoo hin arganee cimeet hojjata, torra intarneeti namni hundi akka hin arganees akkasuma"" jedhan."
Dhaabbata Guutummaa Tokkummaa Itiyoophiyaa yokaan ME-I-A-D fi I-HI-A-PPAA dabalee paartiileen Itiyoophiyaa toorba, hidhaa jumlaa, hari’annaa fi doorsisa biyyattii keessatti geggeessamaa jiran – jedhan, akka hatattamaan dhaabatu gaafatanii jiran.
Dhaabbata Human Rights Watch’tti qorattuu dhimma baqattootaa fi warra godaantotaa ka taate Nadia Hardman, balaan hidhattoota Hutiin lammilee Itiyoophiyaarra gahe biyya lolaan ammacamtu Yemen keessatti ammas lubbuun baqattootaa rakkoo akkamii keessa akka jiru agarsiisaa jette.
Dhaabbata “International Crisis Group” jedhamu keessatti xiincalaan gameessi, Keesii Kopoland, marii amma Finfinnee keessatti geggeessamu keessatti dhimmoonni ijoon itti xiyyeeffatame – waa’ee aangoo qooddannaa fi ijaarsa humna nageenyaa ti.
"Dhaabbata “International Crisis Group” jedhamutti, Sagantaa Dhimma Afrikaatti Daarektar ka tahan, Komfort Iroo, waa’ee wal-waraansa kanaa ennaa dubbatan, ""amma kan ilaalaa jirru waraansi daran itti fufuu isaa ti."
Dhaabbata kanas biyyootii adda addaa keessatti hundeessuu dhaan uummanni bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa kan yeroo ammaa aangoo irra jiraniin dhiibbaa irra ga’een rakkoo guddaaf saaxilamuun akka dhaabatu tattaafataa ka jiran bu’uursitoonnii fi miseensonni dhaabqa kanaa ibsaniiru.
Dhaabbata KOOVAAks maallaqaan gargaaruun biyyoota dhukkuba kanaaf saaxilamaniif talaalii dhaqqabsisuuf kan gargaare qaba jedhan,
Dhaabbata meeshaa kemikaalaan gargaaramuu dhaabsiuuf hojjatuu keessatti Suudaan itti aantuu dura teessuu kaawunsilii walii galaa ta’uun filatamuun ishee yaaddoo uumee jira.Kun ta’uun amanamuummaa fi kaayyoo ittiin hundeeffama dhaabatichaa tuffii keessa galcha jedhu xiinxaltoonni hangi tokko.
Dhaabbata Misooma Sadarkaa Adduyaa, kan Amerikaa USAID irraa Naansi Liinboorg immoo battaluma ibsa gama isaaniin kennaniin, Amerikaan akka beelli naannoo sanatti dhufaa jiru akeekkachiisa dursaa kennameef deebii kennuudhaan, yeroo rakkoo beelaa sanatti gargaarsa Doolaara Miliyoona dhibba sadi’ii fi Miliyoona soddomii shan kennuu ishee hubachiisan.
Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanitti itti gaafatamaan kora nagaha eegumsaa, Hervii Laadsoos miseensoonni korichaa, Saawiz Suudaan irratti qoqqobbiin akka godhamu tarkaanfi atattamaa akka fudhatan waamicha dhiheese. Herviin hoggantoota fi komaanderoonii waraanaa biyyattitti nageenyi akka hin buunee godhanis dhiibban adda ta’e irratti godhamuu fi jeequmsi lammii biyyaatti dararaadhaa saaxiluu, han Saawiz Suudaanttidedebi’uu kun ammaf ammatti murtee godhachuuu akka qabu dubbata.
Dhaabbata Nagaa fi Nageenyaaf duraab Daayreekteera kan turan Sibhaat Naggaa, ministeera haajaa alaa duranii Siyuum Masfin akkasumas ministeera daldalaa fi industrii duraanii Aaddee Fatla warq G/Igzabeer kanneen manni mootummaa harkaa fudhatame keessaa ta'uun ibsamee jira.
Dhaabbata oduu Rooytersiif ogeessa kaameeraa kan ta'e Kumarraa Gammachuu Kamiisa darbee jechuun Muddee 24 bara 2020 Finfinnee keessatti hidhamuu maatiin isaa ibsanii jitu.
Dhaabbata Qorannaa Deemsa Meetrooloojii Keniyaaf, qorataa Metrooloojii gameessa ka ta’an – Onesmos Ruirii – bara 1997 if 98 ennaa El Niinoon miidhaa hamaa dhaqqabsiise yaadachuun dubbatan. El Niinoon bara sanaa, eega bara 1950 qorattoonni saayinsii haala qilleensichaa galmeesuu jalqabanii as, Addunyaa irratti irratti qilleensa hamaa isa cimaa akka ta’eetti ilaalamee ture.
Dhaabbata Raadiyoo fi Televiiziyoona Oromiyaa keessaa gaazzexeessota hariyatamanii fi Abboota qabeenyaa akka Obbo Dinquu Daayyaasaa faa kan hirmaachise dhhaabbatni Tamsaasa Televiiziyoonaa OBS yokaan Oromia Broadcasting Service jedhamu hundeessamee hojii isaa jalqabee jira. Torbanneen ja’a dura tamsaasa yaalii ka jalqabe OBS, yeroo dhihoo keessatti akka tamsaasa idlee jalqabuuf jiru dubbata.
Dhaabbata “Risk Advisory Group” jedhamutti, Toomaas Marfii xiinxalaa tika nagaa biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa Gadii ti. Yoo mootummaan loltoota Tigiraay injifachuu dadhabe rakkoo daran akka biyyattii fiduu malu dubbatu. Hayyuun siyaasaa, Awwal Aloo, gama isaaniitiin karaa humna qawween rakkoo biyya sanaa furuu yaaluun, daranuu biyyattii addaan qoqqooduu mala, jedhu.
Dhaabbata Sagantaa Nyaata Addunyaa (WFP): Walitti - Bu'iinsi Beela Hammeessaa Jira
Dhaabbata tola-ooltummaa Furtuu jedhamu jalatti kan ijaarame Koreen Araara fi Nagaa Furtuu Mootummaa Itiyoophiyaa fi Waraanaa Bilisummaa Oromoo bosonatti hafe gidduutti araarri fi nagana akka bu'uuf hojii walitti fiduu dubbachiisuu eegaluuf qophaa’uu isaa dubbata.
Dhaabbati baqataa gargaaru UNHCR murtee mootummaan keeniyaa Dadaab fi Kaakumaa cufuuf dabarse ilaalchisee fala waan jedhu ifa godhe.
Dhaabbati Baqataa UNHCR buufata baqattoonni Mooyyalee baqatanii Keeniyaatti keessa jiraataa turan Dambalaa Fachaanaa cufuu beeksise.
Dhaabbati baqataa UNHCR gaaffii baqattootaa kanaa f furmaata barbaadaan jira jedhaa, Galmoo Daawwit dabalata isaa akka itti aanutti qindeesseera.
Dhaabbati baqataa UNHCR lammilee Itiyoophiyaa 76 biyyatti deebisuu beeksise. Ganna hedduuf buufata baqataa Keeniyaatti argamu keessa ka jiraataa turan baqattoonni kun kaleessa gara biyyaatti deebifamuu odu himaan dhaabbatichaa VOA’f dubbataniiru
Dhaabbati baqattootaa UNHCR Dadaab’tti kan argaman ganda Baqattootni keessa jiraataa turan lama mootummaa Keeniyaatti deebisee kenne. Gandoota baqattootaa kun duraan ka baqattoonni Soomaaliyaa dhufan irra jiraataa ka turan yoo tahu, bu’uraalee misoomaa doolaara miiliyoona 20 tti tilmaamamu of keessaa qabu jedhamee jira; Galmoo Daawit.
Dhaabbati baqattoota gargaaru UNHCR baqattoota kana gargaaruuf haga danda’e itti jira jedha.
Dhaabbaticha keessatti dimookiraasiin babal’ataa, cimaa hin deemu taanaan, namni, hoogganni, dhimmicha irratti ifatti dubbachuu hin danda’u taanaan, haalawwan sana daangessan eennaa uumaman, dimookiraasiin daraaraa, cimaa deemuu irra qancaraa deema. Kun ifatti mul’atee jira. Hoogganni Neet-woorkiin yokaan wal-quunnamtii dhuunfaatiin hojjechuun isaa, Kan ani jedhe malee, jechuudhaan of qofa beekaa godhee dhiheessuun, taayitaa isaa akka qabeenyaa dhuunfaa hin jijjiiramneetti ilaaluun, haala kanaan taayitaa irra turuutti cichuun dhukkuba-kuukkii paartii kanaa isa ijoo tahee arginee jirra,” jechuun ibsan.
Dhaabbatichi baqattoota Oromoo achi keessa turan kaan gara buufata baqata Kaakumaa jedhamutti dabarsuu himee, kanneen fedha ofirra deebi’uu qaban ammoo gara itiyoophiyaatti deebisuu beeksiseera.
Dhaabbatichi dabalee gartuun sarbiinsa mirga namaarra gahe qoratu ka jaarmayaa mootummootaa damee Yemen, yakka Yemen keessatti raawwate ka qorannaarra jirutti taatee kana dabalee qorachuu akka qabus dabalee gaafatee jira.
Dhaabbatichi dheengadda ibsa baaseen akka beeksisetti, Kibxata – Fulbaana 20, bara 2016 gara galgalaa irraa akka beeksisetti, hoogganoonni ol’aanoon lameen taayitaa gad-lakkisuuf gaaffii dhiheessan, koreen gidduu dhaabichaa simachuudhaan akka taayitaa gad-lakkisan sagalee guutuun murteessuu isaa beeksise. Bakka Obbo Muktaar Kadir, ka duraan afaan-yaa’ii Caffee Oromiyaa turan – Obbo Lammaa Magarsaa buusamuu isaanii, bakka aadde Asteer Maammoo immoo, ka duraan Ministara Geejjibaa Mootummaa Federaalaa turan – Obbo Warqinee Gabayyoo filatamuu isaanii dhaabichi ibsa baaseen beeksisee jira.
Dhaabbatichi dhiheenya kana Tokkummaa Mootummootaa irraa ehama “Special Consultative Status” jedhamu irraa argatee jira. Direktorri ol’aanaan jaarmayichaa, Obbo Gaaromaa Waaqasaa ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, ehama kana argachuu jechuun waltajjii biyyoota miseensota Tokkummaa Mootummootaa gara 193 irratti dhihaannee waa’ee mirga namoomaa Gaanfa Afrikaa ilaalchisee gabaasaa dhiheeffachuu feene dhiheeffachuu dandeenya, jechuu dha, jedhan.
Dhaabbatichi dhiheenya, waajjiraalee barnootaa Godinaalee Oromiyaa 20 irraa walitti bahaniif Finfinneetti leenjii hojii waa uuminsaa yokaan kalaqaa jajjabeessuu kennee jira.
Dhaabbatichi har’a ibsa gaazzexeessotaaf kenneen akka beeksisetti, toora barnootaa, fayyaa, karoora maatii, HIV/AIDS fi kanneen birootti fuuleffachuun karoorawwan hojii baafate hojii irra oolchuuf jecha baajeta kana remade.
Dhaabbatichi hojiilee isaa ka sagantaa isaa Misooma Qindaawa Baadiyaa jedhutti xiyyeffatee kan hojjetu tahuus beeksisee jira.
Dhaabbatichi ibsa kaleessa baaseetiin baqattoota Dhadhaab jiraataniif furmaata barbaadaan jira jedhe.
Dhaabbatichi – ICAN jedhamu kun, meeshaalee Niyuukilaraa kamitti iyyuu gargaaramuun badisa guddaa inni dhala namaatti fidu hubachiisuuf hojii guguddaa hojjeteef badhaasamuu isaa dubbata – Koreen Noobelii Addunyaa.
Dhaabbatichii rakkoolee baqattoota Oromoo irraa gahan jiran jedhes dubbateera.
Dhaabbatichi kaleessa ibsa baaseen akka beeksisetti, Kibxata – Fulbaana 20, bara 2016 gara galgalaa irraa akka beeksisetti, hoogganoonni ol’aanoon lameen taayitaa gad-lakkisuuf gaaffii fhiheessan, koreen gidduu dhaabichaa simachuudhaan akka taayitaa gad-lakkisan sagalee guutuun murteessuu isaa beeksise. Bakka Obbo Muktaar Kadir, ka duraan afaan-yaa’ii Caffee Oromiyaa turan – Obbo Lammaa Magarsaa buusamuu isaanii, bakka aadde Asteer Maammoo immoo, ka duraan Ministara Geejjibaa Mootummaa Federaalaa turan – Obbo Warqinee Gabayyoo filatamuu isaanii dhaabichi ibsa baaseen beeksisee jira.
Dhaabbatichi keeniyaan waggoota digdamman darban arjummaan baqattoota simachuusheef galateeffatee, murteen isheen dheengadda waan buufata baqataa cufuu dabarsitee garuu akka isa yaachise hime. Fatiyaa Abdallaa, bakka buutuun waajjira UNHCR ka damee Keeniyaa murteen fudhatamu kamuu baqattootaaf fala gaarii kan fidu tahuu mala jette.
Dhaabbatichi lammiiwwan Afrikaa fi hidda dhaloota Afrikaa qaban hooggansa, tajaajila hawaasummaa, barnoota, aartii, faashinii, akkasumas ispoortiidhan gummaacha godhaniif beekkamti keenna.
Dhaabbatichi moggaasa maqaa isaas gara Oromo Democratic Party yokaan Paartii Dimookiraasummaa Oromoo jijjiiruufis murteeffatee jira.
Dhaabbatichi Tokkummaa Mootummootaa, jaarmayaa biyya Chaayinaa, kan Koomishina Eegumsa Fayyaa fi Karoora Maatii Biyyoolessaa – jedhamu waliin ta’uudhaan, maatiin tokko akka ijoollee lama caalaa hin qabaanne dirqsiisuu irratti hojjeta jechuun qeeqa – Ministiriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets.
Dhaabbatichi warra balaarraa haferraa ka’umsi rakkoo kanaa rakkoo qabiisna mirgaa baqattootaa bakka turmaataa kanaa turanii tahuu, sana booda mormii tureen boombiinis darbatamuu tahuu warra balaarraa haferraa odeeffachuuu ibseera.
Dhaabbatichi yeroo rakkoon uumamu mala itti mirkaneessu, mala suraalee dijitaalii fi suraalee saatelaayitii gargaaramuu dhaan qorannaa geggeesseen viidiyoowwan suukaneessaa reeffi gatamee fi siree irra kaa’ame fi suraaleen guyyaa tuqame kana Maaykaadiraa keessatti kaafamuu isaanii mirkaneessuu isaa beeksise.
Dhaabbati Eegumsa Fayyaa Yunaayitid Isteetis Qajeelfama Faca’ina COVID-19 Ilaalchisee Baasee Marsariitii Irraa Kaase
Dhaabbati Haala Qilleensaa Keeniyaa Kaaba Keeniyaa fi kibba Oromiyaa bokkaan roobuu ammallee itti fufaa jedhee raaga himee warri bakkeen kana jiraatan of eeggannoo akka taasisan akeekkachiisee jira.
Dhaabbatii balalii xayyaaraa Awuroopaa ykn Eer Baas(Airbus) sababaa weerara koronaa fi uummanni xayyaaroota kaampaanii kanaan akka gargaaraman amansisuun yeroo fudhate jedhee jira.
Dhaabbatii basaasaa kan Somaaliyaa balaa kanaaf biyya maqaan ishee adda hin baafamne tokko himatee jira.Fixiinsa Muddee 28 bara 2019 uummata Somaalee irratti dhaqqabeef biyya alaa tokkoon kan qindeeffame jedhamuun gabaasa kan jalqabaa hogganoota biyyattiif dhiyeessanii turan irraa adda.
Dhaabbatii oduu Asosheetid Prees akka gabaaseetti polisoonni guutuummaa Yunaaytid Isteetes keessatti torban dabree nama 9300 hidhanii jiru
Dhaabbatii oduu Raashiyaa maqaa ministrii dantaa alaa biyya ofii serge Ryabcov maqaa dhahuun jimaata har’a akka gabaaseetti lammiwwan Amerikaa kana irratti ugguura ka’uuf akksumas tarkaanfii dabalataa fudhachuu malla jedha.
Dhaabbatii oduu Sii En En namoota ijaan argan jedhe jedhee waabeeffatee akka gabaaseetti looltoonni Ertraa bataskaana Maariyaam Dangelaati jedhamtuu kan Tigraay Bahaa keessa jirtuutti dhukaasa banuun namoota kurna hedduu ajjeesan jechuun gabaasee.
Dhaabbati isaanii kan akkaan miidhame misooma bu’uura telekoom ka Maqalee suphuuf hojjetaa jiraachuu isaa dubbatanii, dhaabbatichi kaameeraa to’atu waan qabuuf eenyu miidhaa sana akka dhaqqabsiise quba qba jedhan.
Dhaabbati keeyata 19 jedhamuu fi kan walabummaan yaada ofii ibsuuf qasaa’uu uakka jedhutti mootummoonni naannoo sana keessaa kanneen lammiiwwan ija shakkiin ilaalu.
Dhaabbati kennaa, jedhamu kan ijoolleee qaammi miidhame gargaaru as Yunaayitid Isteetis kutaa Minisootaa keessatti waggaa lama dura hundeeffame.
Dhaabbati kun akka gabaasetti dubartoonni addunyaa irra jiran harka caalaan ija tuffiin ilaalamu. Hojii maallaqa xiqqaan ramadameef hojjetu, carraa barnootaa hin qaban akkasumas falmachuufis ta’e murtii murteessuuf carraa xinnoo qabu.
Dhaabbati Meetrolojii Fransaayii maqaa Obomboleettii kanaa saaykloon Kennet jechuun kan moggaasan yoo ta’u Kibxata har’a Maadagaaskaar kaabaa irraa kiloomeetra 200 ka jiru yoo ta’u gara Odoola Komoroositti qajeelaa jira.
Dhaabbati mootummaa Yunaaytid isteets daldala dubartoota Afrikaa jajjabeessuuf kan oolu Doolaara miliyoona hedduu ramaduuf karoorfachuu isaa beeksisee jira.
Dhaabbati namootabeela’an gargaaru kan “Feeding America” jedhu Ameerikaa keessaa namoonni hedduun gargaarsaaf gara kuusaa midhaan nyaataa akka dhaqan beeksisuu isaa Mariama Diyaaloo gabaasteetti.
Dhaabbati oduu addunyaa kan US caasaalee sabaa himaa siivilii VOA dabalatee , Radio Free Europe, waajjira Cuba Broadcasting, Radio
Dhaabbati oduu Ajaans Fraans Prees akka gabaaseetti maanguddonni Affaar lammiwwan Jarmanii kana aangawoota Jarmaniitti kennanii jiran.
Dhaabbati oduu Ashooshiyetid press akka gabaaseetti Pope Fraansiis kan kana dubbatan Dilbata kaleessaa amantoota waltajjii pitiis burg tii sirna kadhataaf walitti qabameef ture.
Dhaabbati oduu biyyattii Xinhuaan akka gabaasetti itti aanaa ministeerri maallaqaa Liaayoo Miin roobii borii Waashingteniin seenuu dhaan gita isaanii ka bulchiinsa Traamp waliin wal arguu dhaan marii angawoota gameeyyii magaalaa galma mootummaa Ameerikaatti geggeessamuuf daandii saaquuf jiru.
Dhaabbati oduu Chaayinaa Shinuwaan akka gabaasetti mariin sun wal amantaa irratti kan hundaa’e, akkaan milkaa’aa fi ijaaraa dha.
Dhaabbati oduu Kooriyaa Kibbaa Yonhaap akka jedhetti Kim guyyaa xumura daawwannaa isaanii Beejiing, warshaa dawaa dugdee magaalattii jiru daawwachuu dhaan gamasii ka’uu isaanii dura prezidaanti Xi waliin laaqana qooddatanii jiran. Gam lamaanuu bal’ina marii isaanii ifa hin goone.
Dhaabbati Piis Kroops jedhamu kan Ameerikaa fi Itiyoopiyaatti ambaasaadderoonni Ameerikaa duraanii sadii walitti bu’iinsa naannoo Tigraay keessaa mormuu dhaan xalayaa mana maree bakka bu’oota Yunaaytid Isteetisiif barreessaniin lolli gamasii haalaan akkuma xiqqaataa adeemeen waraansi kan itti fufuu ta’uu isaa ofitti amantaan dubbanna jechuun akeekkachiisan. Xalayaan Associated Press-n dhaqqabe kun gargaarsi namoomaa Tigraayiin akka dhaqqabu seera tumtootaaf gaaffii dhiyeessuu dhaan tokkummaan mootummootaa dhiittaan mirga namaa gamasii akka galmeessamuuf naannoon sun sabaa himaaf banaa akka ta’u dhiibbaa akka godhu gaafata.
Dhaabbati saayinsii hawaasaa kab bulchiinsa naannoo deebii kenneen iddoo ga'an dhabamuu isaan kan ka'e meeshaalee barbaachisaniin gargaaramuun rakkoo waan ta'eef human guutuun hin hojjatan jedhe.
Dhaabbati sochii uummatttota kibbaas gumii dhaabaa 10ffaa geggeessaa jiruun waggoota itti aananiif dhaabicha kan hoogganan koree giddu galeessaa filachuutti jira. Kaadhimamtoota 70 ta’an dhiyeessuu dhaan kanneen keessaa miseensa koree giddu gala filachuuf sagalee kennuu itti fufee jira.
Dhaabbati to’annoo fi ittisa dhukkuboota Yunaayitid Isteetis yeroo itti namni COVID-19n qabame qofaatti of baasu gad xiqqeessuuf itti yaadaa jira.
“Dhaabbati ykn mootummaa yoo gargaarsa kenna jedhee ergu dafanii hin kennan.Maallaqa nama irraa fudhatanii gargaarsa sii kennu.Yo kennites ‘si calalla’jechuun maallqa haga qarshii 200-500 keessatti nama irraa fudhatan.Yoo kennuu dadhaban garuu duwwaa gala gargaasii hin kennamuuf.Gargaarsii hin jiruu diqqaa kennamullee bulchota naannoo jidduutti gurgurata.”
Dhaabbatni Afgihaanistaan – Chaaneliin Tooloo akka gabaasetti, kanneen ajjeesaman martinuu miseensota raayyaa waraanaa, Rejimentii lammaffaa irraa ti.
Dhaabbatni As Ameerikaa Maadheffate Tokko Ittisa Weerara COVID 19f Meeshaalee Birrii Miliyoona 11 Baasu Itiyoophiyaaf Kenne
Dhaabbatni barbaachaa fi baraarsaa hojjetoota isaa, battaluma, bakka xayyaarichi itti kufee caccabe, odoolaa Jaavaa irraa gama kaabaatti ka bobbaase yoo tahu, haga ammaatti caccabaa xayyaarichaa fi reeffa namoota hedduu irraa kan hafe, nama lubbuun jiru akka hin argiin beeksise.
Dhaabbatni basaasaa Yunaayitid Isteets, Raashiyaan dhimma filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteets keessa seentee, akka Doonaald Traamp filataman gargaartee jirti – jechuu isaa, Mootummaan Raashiyaa oduu hundee hin qabnee fi oguma-dhablee, jechuudhaan balaaleffatee jira.
Dhaabbatni Buufataalee Xayyaaraa Itiyoophiyaa qorannoo irra deddeebiin geggeesseen buufata xiyyaaraa Mattuu Saardoo bakka jedhamutti ijaaruuf kan murteesse tahuus dubbatanii jiru.
Dhaabbatni Dimookiraatawa Oromoo Hoogganoota Buleeyyii Soorataan Geggeesse
Dhaabbatni Dimookiraatawa Oromoo Obbo Abbaa Dulaa Gammadaa, Obbo Kumaa Dammaqsaa fi Obbo Girmaa Birruu dabalee hoogganoota isaa buleeyyii 14 soorataan geggeessuu isaa beeksise.
Dhaabbatni Dimookitaatawa Uummata Oromoo, maaster pilaanichi dhaabate. Ammaa booda hojii irra hin oolfamu – jechuun ibsa baase iyyuu, hiriirtonni garuu “kun mormii dhaamsuuf toftaa gowwoomsaa mootummaan baafate. Yoo dhuguma maaster pilaanichi haqame tahe – maaliif barattoonni fi uummatni kaan kumaan lakkaawaman sababaa mormii sanaaf hidhaman hin hiikamne. Ajjechaa, hidhaa fi reebichi maaliif itti fufe?” jechuudhaan balaaleffataa jiran. Wallagga Bahaa, magaalaa Naqamtee keessatti, Haragee Bahaa, aanaa Jaarsoo, magaalaa Anannoo Mixxee keessatti barattoonni mormii itti fufuu isaanii dubbatu. Shawaa Kaabaa, aanaa Dagam, Ganda Yaayyaa Haroo keessatti immoo dargaggoonni ayyaana Cuupphaa yokaan Ximqataa irratti sirbaan mormii dhageessisuu isaaniitiin hidhamuu fi reebamuu isaanii dubbatu – jiraattonni.
Dhaabbatni Dimookitaatawa Uummata Oromoo yokan DhDUON walga’ii koree giddu-galeessaa gidduu kana geggeesseen dura-taa’aa dhaabichaa – Obbo Muktaar Kadirii fi itti-aantuu isaanii – aadde Asteer Maammoo taayitaa irraa buusuu isaa beeksisee jira.
Dhaabbatni Duula Sadarkaa Addunyaa, Meeshaa Niyuukilaraa addunyaa irraa dhabamsiisuuf hojjetu, kan “ICAN” jedhamu, har’a, badhaasa Noobelii, ka bara 2017 badhaasame.
Dhaabbatni Fayyaa Addunyaa, ka Tokummaa Mootummootaa ka silaa irra-caalaa isaanii oolchuun danda’amu – balaawwan konkolaataa, karawwan irratti dhaqqabaniin lakkoobsi namoota dhumanii Addunyaa kana irratti waggaatti miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona digdamii-shan ta’uu isaa dubbata.
Dhaabbatni Feesbuukii, fuulawwan feesbuukiilee mootummaa Yugaandaa, ka Yuheerii Museviiniitti hidhata qaban mara cufee jira. Feeskiilee mootummaatti hidhata qaban kun, filannoon prezidaantummaa Yugaandaa keessatti geggeessamuu dura, yaada uummataa burjaajessuu fi micciruuf itti fayyadamamuu malan – jechuun cufe, dhaabbatichi Feesbuukii.
"Dhaabbatni Gargaarsaa Kaatoolikii CRS jedhamu, Mootummaa Itiyoophiyaa fi Dhaabbata Gargaarsa sadarkaa Addunyaa, ka Yuunaayitied Isteets Waliin wal-gargaaruudhaan aanaalee Godinaa Arsii Dhihaa bakka namoonni caamaan miidhamantti hojii gargaarsa kennuutti hirmaataa jira. Ka gargaarsicha fuudhee uummata dhaqqabsiisu immoo ka Godinaalee Oromitaa afur keessa socho’u Waajira Misoomaa Kaatholika Maqii ti.Waajira kanatti qindeessaan hojii misoomaa Obbo Solomoon Kebbedee, har’a, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, dhaabni isaanii baatiilee afur dura naannawa sanatti gargaarsa kennuu jalqabe.""Godinaa Arsii Dhihaa keessatti aanaalee lama keessatti hojjetaa jirra. Tokko aanaa SHAALAA ti. Uummata aanaa sanaa gara kuma dhibba tokkoo fi shantamaa keessaa namoonni kuma afurtamii tokko gargaarsa barbaadan. Aanaan lammataa nuti keessaa hojjennu aanaa Arsii Nagallee ti. Arsii keessatti lakkoobsi gargaaramtootaa, baatii dabre keessa, gara kuma digdamii-sadii ture. Amma garuu, gara kuma soddomaa fi dhibba lamaa fi shantamaa gahee jira. Aanaa Seeruu, kan Godinaa Arsii keessatti argamu keessattis hojjetaa jirra."" jedhu, Obbo Solomoon.Dhaabbatni isaanii baatii dabre, namoota kuma saddeetii fi dhibba lamaa fi soddomii lamaaf ka gargaarsa hatattamaa raabsaa ture tahuu ka dubbatan, Obbo Solomoon baatii Adoolessa dabree irraa jalqabee garuu, lakkoobsi gargaaramtootaa gara kuma afurtamii tokkootti guddachuu isaa dubbatu.Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa"
Dhaabbatni Gargaarsa Daa’immanii ka Tokkummaa Mootummootaa UNICEF haala waliti bu’iinsii tigrayi keessatti deemaa jirun, mirga ijooleewan kuma 10ttii lakawamanii rakkina yeroo dheeraaf turu keessaa galchaa jira jechuudhaa akeekkachiiseera.
Dhaabbatni Gargaarsa Daa’immanii ka Tokkummaa Mootummootaa UNICEF haala waliti bu’iinsii Tigray keessatti deemaa jirun, mirgi ijooleewan kuma 10ttii lakawamanii rakkina yeroo dheeraaf turu keessaa galee jira, jechuudhaa akeekkachiise.
Dhaabbatni Godaantotaa ka sadarkaa Addunyaa – IOM, maddeen oduuf akka ibsanitti, Bidiruun yokaan Yaballi nyaatamte sun dhiirota 83 fi dubartoota 13 fe’attee, Kibxata dabre Bosaasoo irraa ka’uudhaan gara Yemenitti imaluu eegalte.
Dhaabbatni Haaromsa Hawaasummaa “Vision” jedhamu ka magaalaa Ambootti argamu namoota qaamaa-miidhamtota tahaniif maallaqa ittiin ka’umsa hojii gumaachaa, akkasumas leenjii barbaachisu kennaa akka jiru itti gaafatamaan damee bulchiinsaa jaarmayichaa dubbatanii jiru. Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase. Caqasaa.
Dhaabbatni isaanii qorannaa geggeesse kanaan dhhaabbatoonni mirga dhala-namaa lama maallaqni Baankii keessaa qaban akka hin sochoone taasisamuu dubbatu. “Hojiin isaanii hojjetanis dhibba irraa harka kudhan hin ta’u” jedhu, Ms. Kaagaariin.
Dhaabbatni kun, har’a magaalaa Baahir Daar keessatti ibsa gaazzexeessotaaf kenneen, tarkaanfii mootummaan yeroo ammaa humna HIWAAT irratti geggeessaa jiru akka deggru ibsee, bakkawwan yeroo ammaa raayyaan ittisaa dhuunfatee to’ataa jiru deemuun, deggersa hamilee fi galaa kennuu isaallee dubbate – jechuun Aster Misgaanaaw, Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Dhaabbatni Maallaqa Addunyaa, dhuma waggaa kanaa dura maallaqa Somaaliyaa haaraa maxxansiisuu gargaaruuf adda durummaan kan hojjetaa jiru ta’uu – Ministarri Maallaqaa Somaaliyaa beeksisanii jiran.
Dhaabbatni Maallaqa Addunyaa kana irratti Mootummaa Somaaliyaa waliin hojjechuu simatee jira ka jedhan – Abdiraahimaan Du’aalee Beellee, maallaqa barbaachisu bakka fedhee illee fidee gargaaruuf walii-galuu isaa dubbatan.
Dhaabbatni Maallaqa Gargaarsa Daa’immanii Sadarkaa Addunyaa, Jaarmayaan Nyaataa fi Qonnaa Tokkummaa Mootummootaa, Sagantaan Nyaata Addunyaa fi Mootummaan Sudaan Kibbaa, “Rakkoolee Sudaan Kibbaa duraanuu turan irratti beelli dabalamuu mala” jedhan – ibsa har’a baasan sana keessatti.
Dhaabbatni Meeshaa Niyuukilaraa Addunyaarraa Dhabamsiisuuf Hojjetu (ICAN) Badhaasa Noobelii Badhaasame
Dhaabbatni “Menshin For Menshin” Yuroo Miliyoona Kudha-lamaan Bara Kana Akka Hojii Gargaarsaa Itiyoophiyaa Keessatti Hojjetu Beeksise
Dhaabbatni MIDROK, yeroo albuuda Warqee Laga Dambiitti baasaa turetti, keemikaaloota fayyaa uummataa fi beeyladaaf bala’amoo tahanitti waan fayyadamuuf uummatni naannoo sana jiraatu hir’ina qaamaa fi dhukkuba adda addaaf saaxilamuu isaa akkasumas, dhaabbatichi yeroo waggootaaf albuuda qaalii kana achi irraa guurrataa turetti proojektii uummata warra lafaa fayyaduu fi jireenya isaanii jijjiiru akka gad hin dhaabiin uummatni naannoo deeddeebisee komataa ture. Akka ehamichi hin haaromsamne illee deddeebisanii iyyachaa turuu isaanii dubbatu, jiraattonni. Bakkawwan har’a hiriirri itti geggeessame keessaa, bakka tokko tokkotti humnoota mootummaa wajjiin walitti-bu’insi uumamuu illee dubbatanii jiran.
Dhaabbatni Miidiyaa Hawaasummaa guddichi, Tiwiiter, odeeffannoo dogoggorsaa waa’ee Vaayiresii Koronnaa tamsaasamu dura dhaabbachuuf jecha ulaagaalee haaraa baasee jira.
Dhaabbatni Mirga Namoomaa, Hiyuumaan Raayitis Waach, “Tigiraay keessatti eega walitti-bu’insi irraa kaasee gareelee waraansichatti hirmaataniin manneen barnootaa irratti miidhaan raaw’atamaa jira. Diigamaa fi saamamaa jiru,” jechuun, gabaasaa dheengadda baaseen beeksisee jira.
Dhaabbatni Misoomaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, Yunivarsitii Fininnee fi aangawoota Mootummaa waliin ta’uudhaan, Kosii ganda Qosheetti tuulame sana irraa gaazii “Miteen” oomishuuf hojjechaa jira.
Dhaabbatni Nyaata Ho’aa Maammiltoota  Bakka Jiranitti Dafee Dhaqqabsiisu Hundeessame
Dhaabbatni nyaata ho’aa maammiltoota biraan gahuuf onnattee hojjechuuf karoorfate kan ’Tikus Delivery’ jedhamu hundeeffamee jira.
Dhaabbatni oduu as Yunaayitid Isteets, kutaa Minisootaa keessa maadheffate, Oromiyaa Miidiyaa Neetwoork, waamicha muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa dhiheessanii fi tarkaanfiilee mootummaan isaanii itti fufee fudhate irraa ka’uudhaan, damee isaa Finfinneetti banachuu yaaduun jila hooggana isaa gara sanatti erguu isaa beeksisee jira. Kana irratti, daarektara ol’aanaa dhaabbatichaa Obbo Jawaar Mohammeditti bilbiluun haasofsiisnnee jirra. Dhaggeeffadhaa.
Dhaabbatni Oduu BBCn Waajira Isaa Burundii Keessaa Akka Cufuuf Deemu Labsee Jira.
Dhaabbatni Raadiyoo fi Televiiziyoona Itiyoophiyaa- kan waggoota kudhanii ol addaan kutee ture – tamsaasa isaa ka televiiziyoonaa Afaan Oromoo akka bar-lakkoobsa Itiyoophiyaatti waggaa haaraatti eegaluuf har’a qophii baninsaa geggeessee jira.
Dhaabbatni Raadiyoo fi Televiiziyoona Itiyoophiyaa Tamsaasa Afaan Oromoo Jalqabuufi
Dhaabbatni Riphxee-Loltootaa Kolombiyaa Qabsoo Hidhannoo Dhiisee Siyaasaa Siiviliitin Qabsoo Akka Itti Fufu Beeksise
Dhaabbatni Staatistiksii Waaltaa kan Itiyoopiyaa gatiin bittaa biyyattii keessaa dhibba irraa harka 25 ol ka’uu isaa Har’a beeksise. Baatii Guraandhalaa keessa, gatiin kun dhibba irraa harka kudha-jahaan dabaluun eega himamee booda kun ka lammataa tahuu isaa ti.Gabaasaan Dhaabbata kanaa akka jedhutti baatiilee kudha-lama dabran keessa, gatiin maallaqa biyyattii dhibba keessaa harka 11 fi qabxii sadi’iin gad kufe. Gatiin nyaataa dhibba irraa harka 5 fi qabxii saddeetiin dabale. Itti-aanaan Directoraa dhaabbatichaa Obbo Yaasin Moosaa akka jedhanitti gatiin bittaa hagana ol bahuun eega Onkoloolessa bara 2009ii as kun ka jalqabaa tahuu isaa ti.Hayyoonni dinagdee akka jedhanitti gatiin bittaa Itiyoopiyaa keessaa, baatii kana keessa illee daran ol ka’uuf deema. Gatiin zayita boba’aa dhibba irraa harka kudha-afuriin dabaluun guyyoota xiqqoo dura biyyattii keessatti eega labsamee booda kan kun dhagahame.Gama biraatiinis Dhaabbatni Ittisa Balaa fi Qophaaa’inaa tilmaamni lammiwwan Itiyoopiyaa gargaarsa nyaataa barbaadanii dabaluu isaa beeksise. Gara jalqaba waggaa kanaa irra uummata hanqina nyaataan gidiramu - Miliyoonaa fi kuma dhibba saddeet gargaarsa nyaataa dhaqqabsiisuuf, arjoomtotatti iyyatee ture - Ajensiin kun. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhageeffadha
Dhaabbatni Tajaajila Balfa Goggogaa kaasuu “Yaadnee” jedhamu kun waggaa tokkoofi walakkaa dura yeroo hundeeffamu maammiloota 200 qaba, yeroo ammaa garuu maammila 1100 tajaajilaa jira, jedha hundeessaan dhaabbatichaa, dargaggoo Taammiraat.
Dhaabbatni Televiiszyoonaa “Oromiyaa Niwus Neetwoork” yokaan ONN jedhamu mootummaan Gaazexeessota lama na jalaa hidhe, jedha.Daarektarri Ol’aanaan dhaabbatichaa, Obbo Soorsaa Dabaflaa, VOAtti akka himanitti, gaazexeessonni hidhaman lamaan Dasuu Duulaa fi Waaqoo Noolee ti.
Dhaabbatni Televiiziyoonaa haaran “Finfinnee Intigireetid Biroodkaastiing (FIB) jedhamu, Dilbata dabre jechuun akka Lakkoobsa Itoophiyaatti Amajji 17 bara 2012 eebbifamee hojii eegalee jira.
Dhaabbatni Uummata Geediyoo gama isaatiin, dhimma kana akka hordofu ibsee, “gaaffiin kun ajandaa uummataa waan taheef, murtiin fedha uummataa irratti hundaa’e akka itti kennamu waamicha dhiheessina’ jedhee jira.
Dhaabbatonni omishaa kanneen tajaajiila bu'uraa kennan dhaabuu ykn danquu hin danda'an.
Dhaabbatoonni ADWUI keessa turan walitti makamuun paartii haarawa Paartii Badhaadhinaa, jedhame hundeeffachuun isaanii deemsa sirna Federaalaa Itiyoopiyaan ittiin bultu tarkaanfachiisuu irratti akkamitti ilaalama?
Dhaabbatoonni As Yunaayitid Isteetis Keessa Maadheffatan Lama Haala Filannoo Itiyiyoophiyaatii Duraa Xiinxaluudhaan Gabaasaa Waloo  Baasan
Dhaabbatoonni barnoota ol’aanoo guyyaa har’aa Sadaasa 21 bara 2013 irraa kaasee hanga Sadaasa 25 bara 2013tti barattoota waggaa xumuraatiif akka waamicha godhan Ministarri Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Olaanoo beeksise.
Dhaabbatoonni barnoota ol’aanoo Naannoo Tigiraay keessatti argaman garuu yeroo jedhame keessatti barattoota waamuuf akka rakkachuu malan akeekee jira.
Dhaabbatoonni kun qabsoo gaamtaa mootummaa fi uummatni waliin geggeesseen dadhabsiifaman – jedhu – Obbo Hayile-mariyaam Dessaalenyi.
“Dhaabbatoonni miidiyaa fi gaazzexeessonni biyya keenyaa, haala dandeessisaa ammaa uumame kanatti gargaaramuudhaan, akkaataa itti gaafatamummaa qabuun sagalee fi qalama isaaniitti fayyadamuu qaban. Miidiyaadhaaf dirreen walaba tahe banamuun, oduu dogoggoraa, haasaa jijjinsaa fi oduu sobaaf haala miijessuu akka hin ta’iin hubatamuu qaba,” jedhan – Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed.
Dhaabbatoonni sabaa-himaas tahe gaazzexeessonni gabaasaan qindeessani tamsaasam kaayyoo gochaa shororkeessummaa deggeruu hin qabu taanaan, gabaasicha madaalawaa taasisuuf dhaabbatoota shrorkeessummaatti moggaafaman gaafatanii itti dabaluu ni danda’u, jedhan Waajira Abbaa-alangaa Walii-galaa Federaalaatti, daarekterii barnoota fi leenjii dhimma seeraa obbo Indalkachew Warquu.
Dhaabbatoonni sadii jechuun World Alliance For Citizens Partcipation, East And Horn of Africa Human Rights Deffenders Project fi Amnesty International, michoonni misoomaa fi michoonni sadarkaa Addunyaa kan Itiyoophiyaa waa’ee lammiwwan Oromoo yoo xiqqaate 140 Mudde bara 2015 asitti hiriira nagaa irratti ajjeesamanii akka dhiheessanii dubbatan waamicha godhanii jiran. Sadaasa 12 bara 2016 gara Kibba Dhihaati , lafa mooraa mana barnootaa fi Bosona naannoo investmentii dhuunfaaf kennuuf yaaliin godhame mormii uummataa hordofsiise.
Dhaabbatoonni siivilii fi gurmuuleen amantii Zimbaabiwee keessaa har’a ganama ibsa baasaniin, kan waggoota 37f taayitaa qabatanii turan – Robert Mugaabee akka hatattamaan gad-lakkisan eega akeekkachiisanii booda, abdiin furmaata hatattamaa eegamaa ture dimimmisaa jira. Prezidaant Mugaabeen yaada sana waan fudhatan hin fakkaatu. Prezidaantiin Afrikaa Kibbaa – Jaakoob Zuumaa, paarlaamaa biyyattiif haasawa dhageessisaniin, gama isaaniitiin waa’ee Zimbaabiwee murtii cimaa tokko fudhachuuf yeroon isaa hin geenye – jedhan.
Dhaabbatoonni tokko tokko ergama dhaabbata isaaniitii ala gocha hawaasa biyyaatiif yaadessaa tahetti hirmaachaa jiru, jechuun kan ibsa baase Komishiniin Poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa, “Namoonni fi dhaabbatoonni gocha badii raawwachuuf turan, jedhamuun shakkaman to'atamanii dhimmi isaanii qoratamaa jira” jedha.
Dhaabbatoota Aadaa fi Artii Oromoo Misoomsuutti Fuuleffachuuf Gamooleen Sadii Finffinneetti Ijaarramuufi Jedhame
Dhaabbatootiin hawaasummaa soshaal Intarpraayz Itiyoophiyaa fi wiizkiids jedhaman Duula Jalqaban
Dhaabbatti godaantootaa ka addunyaa ykn IOM lammiwwan Itiyoophiyaa sababaa walitti bu’insaa fi caamaan achuuma biyya ofii keessatti qe’e ofii irraa godaananiif gargaarsa lubbuu baraarsaa waliin ga’uuf kan oolu Doolaara Miliyoona 7.1 argachuuf iyyatee jira.
Dhaabbatti humna seera hojii irra oolchu akka jedhutti Floridaa keessatti qabame.Waajirri qorannaa Federaalaa ykn FBI akka jedheetti wanni ergamee kun isuma kan Baaraak Obaamaafaa fi kanneen birootti ergamee waliin wal fakkaata.
Dhaabbatti oduu Raashiyaa Intarfaaks fi sabaa himaan Kyrgiiyz kamiisa har’a akka gabaasanti prezidaantiin duraanii mana ofii isaanii kan ganda Koi-Tash magaalaa guddaa Bishkek cina jiruutti yaalii yoo xiqqaate yeroo tokko fashalee booda qabaman.
Dhaabbatti oduu Roytars akka gabaasetti aangawoonni daldalaa kan gama lameenii dhimmootti rakkisoo ta’an irratti walii galtee irra ga’uuf yaalaa jiru.
Dhaabbattonii tajaajiila eegumsa fayyaa magaalaaleegurguddaa keessatti hanga tokko qofa kan hojjatan yoo ta'u waan isaan barbaachisu hin qaban.Kanamalees hojjattonni eeguumsa fayyaa hin jiran.Waaltaaleen fayyaa kanneen maagaaloota gurguddaan ala jiran immoo gonkumaa hojjachaa hin jiran jedhan.
Dhaabbattoota barnoota sadarkaa olaanaa keessatti haala nageenyaa yeroo amma jiru kan ilaaleen ministeera saayinsii fi barnoota sadarkaa Olaanaatti Daarekteera komunikeeshinii kan ta’an Obbo Dachaasaa Gurmuu akka jedhantti yaaddoo keessumaa dhaabbattoota barnoota sadarkaa olaanaa kanneen Oromiyaa keessaa mudate kana dhabamsisuuf barattoota waliin marii gaggeessuu fi humnootii nageenyaa bobbaasuun itti fufee jira.
Dhaabbattoota Barnoota Sadarkaa Olaanaa Keessatti Nageenya Kabajsisuun Qooda Mootummaati: KFO
Dhaabbbata Qorannaa Naga-eegumsaa Finfinnee keessa maadheffate, kan “Instituter of Security Studies” jedhamu keessaatti qorataa ka tya’an – Nadubu-isii Kiristiyaan Anii, murtii dabarsame sana ennaa ibsan, “Tarsiimoon keessaa ba’insaa kun, ejjennoo siyaasaa hoogganoonni Afrikaa mormii mana-murtii sadarkaa Addunyaa irratti qaban ittiin ibsatan tahee tajaajila. Ejjennoon ICC keessaa ba’uu kun, akka biyyoonni Afrikaa – otuu Gmtaa Afrikaa waliin walitti-bu’insa hin qabaatiin, walabummaadhaan, fedha ofiitiin manicha murtii sana keessaa of baasan jajjabeessa” jedhan.
Dhaabbiileen Amantaa Itiyoophiyaa Keessaa Dhaamsa Of Eeggannoo Koronaa Dabaarsan
Dhaabbiileen Barnootaa Ol’aanoo Barattoota Bara Kana Eebbifaman Simachaa Jiran
Dhaabbilee Albuudaa 63 seeraan ala hojjatan jedhee irra hayyama hojii mulquu isaa Ministeeri Albuuda fi Boba'aa beekisise.
Dhaabbilee daldalaa gugurdoo Walmart Inc haga Best Buy fi dhaabileen hedduun hardha tanatti jiran.
Dhaabbilee daldala akkanaa qaban ammoo irra deemtee barsiifti.Ammaaf hojjataa 105 qabdi namii oolmaa
Dhaabbilee fayyaa heddutti qorsa akkanaa hojjatee nama ufii irratti laaluutti jira. Waan innii nama tolchuu dandahuu fi dhiba kana tolchuu danahu laalan.Nama ganna 18 olii irratti laalan.
Dhaabbilee Gargaarsaa:Haalii baqattootii Eertiraa Tigraay keessaa humnaan qabamanii miidhaa hamaa irraan gahanii biyyatti keesaa baqatanittiin deebisan seera addunyaatii ala.
Dhaabbilee Gargaarsa: Baqattoota Eertiraa kaambi baqaa Tigraayiti qabanii miidha hamtuu irraan gahann biyyatti deebisun seera addunyatii ala
“Dhaabbilee hujii akkanaa hojjatan jahatti jira.Hagii tokko eegii hujii jalqabeeyyuu yaayyuu miila dhaabae.Jarii kuyn warra amma dadahbii hujii ufii dhandhamuuf kurfoo jiru.”
Dhaabbilee mootummaa hin tahinii fi mootummaalleen gargaarsaan kennumatti jira.Cidii fi furushkaa haguma taheefuu namaa kekkennuutti jiran.
Dhaabbilee mootummaa hin tahin ka haawwanii fi ijoollee dubraa dubrumaa isaaniitiin rakkatan gargaarani demokiraasii guddisan dubartii miseensa waraaaana damee Afrikaatti nagaa eeguu keessa jirtulleen warra badhaafame keessaa tokko.
“Dhaabbileen dhuunfaa mala jireennaa keessaa qooda qabaachuulleen akkanuma jireenna biyyaatii fi ummataallee guddisa.”
Dhaabbileen gaazexootaa 380 tahan oduu guyyaa guyyaan gabaasan malee fulaa yaada mataa ufii irratit barreessaEditorial pageirratti sabqunnmatiin ,Media dhugaa dubbatuu fi dhugaa barreessuun nyaapha ummataa jedhanii maqaa balleessuun amala Ameriaatii mitiijedhan.
Dhaabbileen gaazexoota US 380 wal gargaaranii pirz.,Tiraampi gaazexeessitotii ‘nyaapha biyyaa’ jedheen ufi irraa dhowwuutti jiran
Dhaabbileen gara garaa ammoo suuqii isaani keesaa mi'allee gatii laaftuun gurguran.
Dhaabbileen gargaarsa baqattootaa warreen akka IOM fi UNHCR’s murtee bulchiinsa Baayden kana jajanii jiru.
Dhaabbileen kun adeemsa isaani cimsachuun haala walii galtee tumsaa Qindoominatti guddisan irrattis Kan hojjatan ta’uu ibsanii jiru.
Dhaabbileen mirga dhala namaatii falmaan, akkasumaas seera tumtootoonni biyyaatti murtaahan garuu hin balaaleffatan.
Dhaabbileen mirga namaatiif falman 15 Itoophiyaa keessatti nama hidhuu fi ijjeessuu akka dhaabatu Tokkummaa Mootummootaatti iyyatan
dhaabbileen mirga odeeffannoo argachuu sabaa hordofanis waan mara qixatti utuu ilaalanii hordofanii gaariidhaa jechuun dubbatan.
Dhaabbileen Mirgoota Namoomaa Keeniyaa Ugaandaan Roobert Kiyaagulaanyi Akka Hiiktu Gaafatan
“Dhaabbileen mootummaa filannoo irratti faayidaa paartii biyya bulchituu guutuuf deemuutti jiraachu mullata.”
Dhaabbileen Oromoo garaagarumaa jiddu isaani dhiphisuun tokkoomanii siyaasa Oromoo akka ceesisan ABOn Qaama Cehumsaa Obboo Galaasaa Dilboon hogganamu waamicha dhiheessee jira.
Dhaabbileen Oromoo hundinuu dantaa sabichaa irratti xiyyefachuun waliin akka hojjatan Kongirasiin Federaalawa Oromoo akka carraaqqii gochaa jiru beeksise.
Dhaabbileen Oromo Tokkumaa Ummataa Cimsuu Irratti Akka Hojjatan Waamichi Dhihaate
Dhaabbileen Oromo tokkumaa ummataa cimsuu irratti akka hojjatan waamichi dhihaate, Oromoo Dimokraatik Partii (ODPn) yoomiyyu caala gaafii ummataa deebisuuf kan hojjatu ta'uu isaa Itti Anaan Dura taa'aa ODP Obboo Lamaa Magarsaa dubbatanii jiru.
Dhaabbileen siyaasaa Naannoo Oromiyaa keessa socho’an sadii, mootummaan ajjeechaa Aritiist Haacaaluu Hundeessa sababeefachuudhaan miseensotaa fi degertoota isaanii akka jalaa hidhaa jiru himatan.
Dhaabbileen siyaasaa Oromoo garaagarumaa jiddu isaani jiru dhiphisuun dantaa ummata isaanitiif akka wal ta'an waamichi dhihaate.
Dhaabbileen teknooloojii addunyaa Las Vegas keessatti roobootii hojjatan wal garsiifachuf yaa’anii namii amma roobotii waahelfachuuf deema
Dhaabbileen wallaansa Amerikaa qorsa COVID-19 hojjachuutti jiran gugurdoon Pfizer fi Moderna qorsa isaanii qooduuf eeyyma dhaabbilee bulchiinsa Amerikaa iraa fixachuutti jiran
Dhaabbilee Tokkummaa 28 isii keessa jira. Tokkummaan mootummootaa dhaaba addunyaa guddaa qooda addunyaa keessaa qooda guddaa qabullee
“Dhaabbilee ummataa Oromoo sochii godhan yeroo san turan ABO barbaadaa turre harka diinaa buune.”
Dhaabbitichi akka Sagalee Ameerikaaf beeksisetti hojii galmee warra biyyatti deebi’uu barbaadu galmeessuu haga yoonaa gaggeeffameen baqattoonni kuma 2 fi dhibba 2 galmaawuu beeksise.
Dhaabbitichi wal gayii mata dureen isaa ‘Dhiittaa Mirga Namummaa Waggoota 25f itiyoophiyaa Keessa Ture’ jedhu irratti marii kaleessa taa'e irratti kana ibse.
Dhaabi baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa akka jedhetti ijoolleen biyya dhablee ta'an loogii fi dararaa akkasumas humni isaanii ni saamama. Biyya dhablummaan ardii mara keessa jira. Namoonni biyya dhablee kan ta'aniif fakkeenyaaf akka Tokkummaa Sooviyeet duraanii keessa ture biyyi tokko ture yeroo addaan bittinnaa'u ykn immoo akka Sudaan Kibbaa biyyi haarawaan ennaa uumamu.
Dhaabi baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa baqattootaa fi kanneen qe’ee ofii irraa buqa’an balaa weerara COVID-19 jalaa bararuu akka gargaaruuf deggersa doolaara miliyoona $455 gaafatee jira jechuun Liissaa Shilaayin Jenevaa irraa gabaasteetti.
Dhaabi baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa kurna tokko keessatti baqattoonni gara Awrooppaatti yaa’uu isaanii ilaalchisee gara laafinaa fi haqaan deebii akka kennan gaafatee jira.
Dhaabi baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa (UNHCR) biyya dhablummaa xumuraan ga'uuf waggaa tokko dura kan jalqabame duulli waggoota kudhanii hagas ba'ii ga'aa hin argamsiisne jedhee jira. .
Dhaabi basaasaa Kooriyaa Kibbaa kooriyaan kaabaa misaayila lafa fagoo furguggisamu yaaliif dhukasuu isaa ilaalchisuun kan of himu irratti shakkii qabaachuu seera tumtoonni Kooriyaa kibbaa beeksisan.
Dhaabicha keessatti Itti gaafatamummaa Sadarkaa barbaachisuuttii mirkaneessuuf, akkasumas bifa itti fufiinsa qabuun gara fuulduratti socho’uuf haala dandeesisuun/ koreen giddugaleessaa Dh.D.U.O/ miseensota mana maree A.D.W.U.I.
Dhaabichi dhimma sochii warana ABO magaalota keessa socha'a jira jedhameen walqabateef gaafi dhihaateef deebi kennanii jiru.
Dhaabichi filannoo dhufutti hirmaachuuf ulaagaalee guutuun barbaachisu keessaa kun hojii bu’uraa tokko tahuu isaa fi taajjabdoonni Boordii Filannoo Itiyoophiyaa kora kana irratti argamuu hooggansi dhaabichaa beeksisee jira.
Dhaabichi keessa seena kan jedhame daddaaqama ejjennoo hoogganaa keessaa ba’ee qorannaa jiru bu’uura godhachuu dhaan uummata naannoo sanaa haqaan fayyadamaa gochuuf akka hojjetu illee beeksisaniiru.
Dhaabichi qoranaa kan geggeesse gaaffiin of ijaaruu naannoo ilaalchisee ka’e akkaataa inni itti geggeessame naannoo sanaa fi uummata naannoo sanaa gatii guddaa baasise jedhameera.
Dhaabi “Federation for American Immigration Reform” jedhamu lammiiwwan biyya alaa akkaan gara Ameerikaa seenuun nageenya biyyoleessaa keenya balaa irra buusa. Carraa hojii, barnootaa fi eegumsa fayyaa eegumsa naannoof kkf ilaalchisee lammiiwwan Ameerikaa miidha jechuu dhaan waggoota 35n darbaniif imaammati immigration ta’uu qaba jechuu dhaan jechuun dhaaba falmaa ture.
Dhaabi Feedin America jedhamu US keessaa dhaaba namoota beela’an gargaaru akka jedhutti erga weerrri korornaa mudatee qabee lakkoobsi namoota gargaarsa midhaan nyaataa barbaadanii dhibba irraa harka 60matti ol guddate.
Dhaabi gargaarsaa kutaa kaalifoorniyaa Lammiiwwan Oromoon bu’uurfame baqattootaa gargaaraa jira
Dhaabi gargaarsa kun hanqina nyaata madaalawaan daa’imman miidhamaniif kutaaleen biyyattii waaltaa itti nyaachisan keessatti hundeesse Affaar, Amaaraa, Oromiyaa, naannoo uummattoota kibbaa, Somaalee fi Tigraay ta’uu gabaasi kun tarreesseera jechuu dhaan Meleskachew Amahaa Finfinnee irraa gabaaseera.
Dhaabi gargaarsa misoomaa Ameerikaa USAID karaa “concern Ethiopia” dhaaba jedhamuun deggersa maallaqaa kennee qonnaan bultoota kuma tokko gurmeessuun sagantaan jalqabame qonnaan bultoonni kummi ja’a akka irraa fayyadamaniif kan karoofame.
Dhaabii Adda Bilisummaa Oromoo marii araaraa mootummaa Itoophiyaa waliin itti jiruuf jedhee ammaaf waraana dhaabe
Dhaabii Al Muddiin kun Simintoo fi warqii fulaa akka akkaatii argata fkn Derba MIDROC irraa Simintoo fi Warqii fa.
Dhaabii Amerikaan Biyya Alaatiing Gargaartuu,USAID MM Itoophiyaa, “kabajamaa Abiy Ahmed badhaasa Noobel argachuu isaatiin ‘baga gammadde,” jedheen.
Dhaabii APPLE bilbila haaraa iPhone X baase
Dhaabii AstraZeneca kun hujii tana kontoraata doolara biliyoona 1 caaltuun Caamsaa fudhatee hujiitti jira.Biyya hedduutti qorsa kana bitachuuf qabatee eegachutti jira. Tana keessa tokko Awustiraaliyaa.
Dhaabii baqattootaa kan Tokkummaa mootummotaa UNHCR biyyoota gamtaa Awuroopaatti irra deebi’uun iyyataa jira. Kunis godaantoota doonii baraarsaa “OPEN ARMS” irratti fe’amanii jiran kanneen haala gad adeemaa jiru keessa jiran akka simataniif ta’uu ibsamee jira.
Dhaabii Barnoota,Saayinsii fi Aadaa Tokkummaa MootummootaaUNESCOganna sadiin duratti Gadaa Oromoo hambaati jedhee galmeesse.
Dhaabii Booying New Generation namii booying 737 MAX 8 oofu diqqaattullee leenjifamuu male jedha.
Dhaabii daldala Kuubaa kun bara dabare qofa cilee toonii kuma 80 Xaliyana, Jermenii fi biyya akka akkaa jahatti gurgurate.
Dhaabii Dr Guddataan faatii Oromiyaatti ummataan gargaaran Ethiopinan Health Aid jedhan.
Dhaabii Dr,Kirs Funk keessa hojjatu tohannoon teessumaa fi quftuma lafaa US Geological Survey(USGS) kun yuniverstii Kaalifoorniyaa keessaa waajjira qorannoo Itoophiyaa waliin hojjatu qaba.
Dhaabii Fayyaa Addunyaa Ministera Haajaa Alaatii fi Fayyaa Addunyaa Dr.Tewodiroos Adihaanoom kalee daarektera dhaaba isaa tolchee filate.
Dhaabii Fayyaa Addunyaa,WHO Vayresinkoronaa Fayyaa Addunyaatiifuu Balaa Jedhee Kora Jevevaatti Taa'een Mirkanse
Dhaabii fiannoo Amerikaa tohatu Electoral College Muddee keessa filannoon pirezidaantummaa Amerikaa seeruma filannoon deemtee Joe Bidenitti filannoo moo’e jedhee raga kenneefii.
Dhaabii Gargaarsa Aaddee Wubituu Abrhaamii fi abbaan warra isaanii Aarsii Nageelleetti mana barumsaa qofaa mitii koolleejjii fi hospitaalallee itti jiran.Koolleejjiin tana keessatti baratoota haga 200 tahan ka barumsaan jajjaboo tahanitti barata.
Dhaabii Gargaarsa Addunyaa,Global Alliance ummata Binishaangul Gumuz baqatee gargarsa birria miliyoona tokkotit dhiyaatu kenne jedha
Dhaabii Gargaarsaa 'Doctors without Borders,' Hospitaalii Suudan Kibbaa Akka Hamaa Gubatee,Saamamee Jedha
Dhaabii Gargaarsa Ijoollee Addunyaa Tokkummaa Mootummootaa,UNICEFjireenna biyya 22 waraanii bultii dhowwe qoratee gabaasa baase.
Dhaabii gargaarsa ilmaan namaa Tokkummaa Mootummootaa,OCHA (Coordination of Humanitarian Assistance) nama miliyoona hedduu kana horiin ganna tokko keessatti gargaaruu dandahaniin doolara biliyona 1 fi miliyoona 400 jedhee Muddee dabre keessa gabaase.Yoo beesee Itoophiyaatti deebisan ammoo qarshii biliyoona 25.
Dhaabii Gargaarsa Tokkummaa Mootummootaa Horii Rakkataa Itoophiyaatiin Gargaaran Ji'a Sadiitti Walti Guuruuf Karoorfate
Dhaabii gargaarsa ummataa Meseret Deffaar hujii guddoof filate
Dhaabii gargaarsa ummataa UNDFPA Atileetii Itoophiyaa beekmatuun Meseret Deffaar ulfinnaan Ambaasaaddera gargaarsa ummataa tolchee filate.
Dhaabii ‘HOPE 2020’ Oromiyaatti Bisaan Baasaa,Manneen Barnootaa Haaromsaa Nama Kuma Dhibbaa Hedduu Qargaaruutti Jira Jedha
Dhaabii Humna Waraana Addunyaa Qoratu, ‘Global Firepower’ Sadarkaa Humna Waraana Itoophiyaa Addunyaa keessaa 40essoo Jedha
Dhaabii isaa innii gaafas yayyabe kana qaraa afaanuma lamaan jalqabanii amma ammoo achii dhaaba namii dhiphuu fi bal’inna irratti maritu tahee “app” isaatiin lafa mariif chochoosuutti jiran.
Dhaabii isaaniilleen deemsa kana hinuma deeggaraa murtii koomishiinii daangaa Itoophiyaatii fi Eertiraalleen hujii irra oolchuuf kurfoo jira.
Dhaabii ispoortii addunyaa ka akka atileetotii qorsa humna namaa kennu dhossaan liqimsuu fi dhibaachuu isaanii qoratu,WADA(World Anti-Doping Agency) fi Waldaan Federeshiinii Atileetota Addunyaa(IAAF)atileetota biyya hedduu qorsa seera malee fudhatan jedhanii dorgommii addunyaa irraa dhaabuutti jiran.
Dhaabii ispoortii gugurdaa akka IAAF fi WADA faatii akka Itoophiyaan atileetota isii qorachiisan tahuu baannaan dorgogmmii addunyaa keessaa baasuuf xalyaan itti erganii doorsisan.
Dhaabii ispoortii Teenisii addunyaa ATPn ammo Awutiraaliyaa ibiddii balleessuutti jiru tanaaf doolara kuma 500 dhiyaatu kenne.Atileetota hedduutti akka kanaan gargaaruutti jira.
Dhaabii kun akka Jawaar jedhutti waan hedduu dandamatee asi gahe. Waraanii Itoophiyaa manneen irraa deemee DISH bubuqqisaa caaccabsuu,marsaa interneetii fi saatelaayitii Omn cufuu nama jara deeggara jedhani shakkan hidhuu, istuudiyoo isaani Kaayroo saamuu mootummaa biyya akka jarii saatelaayiti hin kireessine dhowwuu,maqaa jaraa balleessaa dinagdeen laaffisuulleen waan daarekterii kun himatu keessaa tokko.
Dhaabii kun duula Twitter irratti jalqabeen akka bulchootii addunyaa seeruma Tokkummaan Mootummootaa baase isaanilleen fudhachuuf mallatteessanii mirga ilmaan namaa kabajaniif amansiisuuf hujiitti jirra jiraa jedha.
Dhaabii kun,Freedom House,qabiinsa mirga ilmaan namaa biyya 190 caalaa tokko tokkoon qoratee gabaasa fuula 28 qabu baase.
Dhaabii kun gaafi tana gama itti gaafatamaa damee Afrikaa Abdallaa Hamdokin gaafate.
Dhaabii kun gabaasa dhiyoo tanaBreaking the Silence [callisu diduu)jedhu jalatti ‘Dhugaa qabsoo barattoota Oromoo Itoophiyaa keessa jiran,’jedhu jalatti baaseen addunyaan adoo Oromiyaa keessatti namii miidhamaa,ijjeefamaa,asi buuteen dhabamaa jirtuu callisuu hin qabdu.
Dhaabii kun ganna lama lamaan warra qalbii qabu jedhuGlobal Thinkersjedhee addunyaa keessaa walti filee abbaa moohe badhaasa.https://www.athena40.org/our-vision.
Dhaabii kun hardhallee akkuma baruma baraana baasu gabaasa baase. Jennifer Dunham Freedmom House keessatti daarktera olaantuu. Akka jecha isiitti biyyitii cuftii silaa mirga namaatii fi ka pireessii addunyaa eeguuf seera ittin bulan fudhatanii kabajaniin ittiin buluutti hin jiran.
Dhaabii kun paartii mormituu Itoophiyaa biyya alaa jiran keessaa tokko. Bara 2008 keessaa obboo Andargaachoo Tsigeetii fi Dr.Birhaanuu Neggaa faatii yayyaba.
Dhaabii kun qorsa Amerikaa keessaa nama kuma 190 olii fi addunyaa ammoo nama kuma 900 caalu fixe kanaaf qorsa barbaaduuf hojjaatti jira.
Dhaabii kun rakkoo falmii master pilaanii Finfinneetti irratti dhalatteen walumattuu nama 150 tahutti9 lubbui dhabee namii 8,050 hidhamuun mirknaa jedha.
Dhaabii kun, Uber Ammajii 2015 Naayroobii,Keenyaatti hujii jalqabe.Akka shifeerotii taaksii Naayroobii jedhanitti Uber gatii laaftuu nama fa’aa hujii taaksii kasaarsuutti jira.
Dhaabii miidiyaa kun amma afaan jahaan oduu addunyaatti hima; Afaan Oromoo, Afaan Amaaraa,Afaan Soomalee,Afaan Sidaamaa,Afaan Arabaa fi Afaan Ingiliiziin dabarsa.Biyya 5 keessa istuudiyoo qaba hojjatoota 33 calaaan guyyaatti sagatnaa gara saatii 4 dabarsa.
Dhaabii mirga ilmaan namaa addunyaatiif falmuAmnesty Internationaldhaaba mirga namaatiif falmuu ganna 55 duratti Londonitti yayyabame.
"Dhaabii mirga namaatii falmu Amensty International mirga qabsaahota ilmaan namaatiif falmuuf ""gootummaan"" qabsootti jira"
Dhaabii mootumaa hin tahin ka itti gaafatamoota qoratu GAP aka gaazexeessitota wahimatan kanatit bulchiinsii haaloo hin baane dhaaba VOAn jala jirtu(USAGM) ,bulchiinsa VOA,Biiroo Kaawunsilii Qorataa Addaa Koree Haajaa Alaa Senetii Amerikaa gaafate.
Dhaabii mootummaan hin NGO ammoo akka warra horiin irraa huqqate irraa bituutti jiran jedhan. Horiin yoo nyaati nafa keessaa dhumate humn ahdabee gaggaba.
Dhaabii Mootummootaa hin tahin Itoophiyaatti gatii oli kaatee bona jabaate dabalee nama miliyoona lamaa caalutti gargaarsa fedhaa jedhee labse.
Dhaabii NATO hojjattoota mootumma Raashiyaa 20 keessaa 10 dhaaba ufii keessaa baase.
Dhaabiin kun yeroo jalqabaaf kan hundaa’ee Hagayya 1 bara 20014 wal ga'ii geggeeffateen hundeeffama isaa labse. Eeyama seeraa argachuun sirnaan beekkannaa yeroo argatutti dhaabi kun waajjira isaa haadhoo Asuma Washington DC godachuu dhaan hojii isaa kan jalqabu ta’uu dur taa’aan waldaa kanaa obbo Baayisaa Waaqwayyaa nuuf ibsanii jiran.
Dhaabii Omn kun Oromiyaa keessaa magaalaa gara garaa keessatti istuudiyoo banachuuf deema.Bulchootii isaallee Oromiyaa keessa ya’anii ummataan wal mari’anna jedhan.
Dhaabii qarqaaraa Tokkummaa Mootummootaa kun ji’a sadeen dhufaatti nama Itoophiyaatti rakkatee horii guddaa walti qabuuf deema.
Dhaabii Qoranno fi Muuziyeemii Amerikaa, Torbaan Lamaaf Aadaa Oromoo Boorana Keeniyaatii fi Ummata Akka Akkaa DC-tti Agarsiise
Dhaabii qorannoo Qorannoo teessuma Amerikaa Unted States Geological Survery (USGS) kun Finfinnee,Naayrobii,Guwatamaalaa fi lafa akka akkaatii biiroo qaba.
Dhaabi isaaniis kan inni fuuleffatu hawaasaaleen qonnaa xixiqqoo irratti akka bobba’an, sanyii midhaanii raabsuu, projektii galii isaanii ol kaasu irratti. Yoo kana goone jijjiirama qilleensaa itti dabalaa dhufu dura dhaabachuu danda’u jedhan.
Dhaabii silaa biyya Ormaatti baqataa gargaaruu male,UNHCR akka namii Somaalilandi keessaa dubbifnetti humna jabduun namaan gargaaruuyyuu hin qabu.
"Dhaabii siyaasaa tokkollee keessa hin jiruu jedhu ""Run For Oromia""n haga hujii jalqabee amma ganna abressoo keessa jira; hujiin isaalleen aadaa, seenaa, mala jireennaa fi rakkoo Oromoo dabalee akka namii biyya alaa jirulleen jireenna Oromoo baratu tolchuu.Tana ammoo dorgommii akka akka qopheessuun hojjata, jedhu bakka bu’aan “Run For for Oromia” kun.""Run For Oromia""n yoo atileetotii gara garaa walti dhufanii dorgomanii moohatan badhaasa kenna.Dorgommiin tun haga ammaatti waggaa waggaatti Amerikaa-kutaa MN-tti taati.Dhaabii kun dorgommii fiigichaa KM 5 fi KM 10 ta dhiiraa fi dubraa Adoolessa 17,bara 2010 qopheessee wal dorgomiise irrattiilleetti akkuma duruu godhu badhaasa kenne. Badhaasa sun irra jireessa lammiwwan Keniyaa fi Ameerikaa tu argate.Obbo Samu'eel Amaanu'eel bakka-bu'aa ""Run For Oromia"" ti.“Biyya keenyatti fiignee wanta qaqqabuu barbaachisaa waan baayyeeti jira …fiigichaan qabannee bira geenyaadha kaayoon keenya. Tana malee gama daldalaa, bilisummaaf waan gargaaruu dandahan ta biyyitii tun nama yaamtuuf hedduuti jira,"" jedha.Maaliif maqaa ""Run For Oromia"" baafattan jennaan , Rikoordii fiigichaa biyya lafaa irra jiru baayyee kan qabate ijoollee Oromiyaa ti…tanaaf maqaa kana filanne,” jedha, Obbo Saamu'eel. Akka bakka bu’aa kanaatti wanna Oromiyaan ittiin beekamtu hedduu keessaa tokko fiigicha. Kanumati Itoophiyaallee addunyaa irratti beessise."
Dhaabii teknoloojii Chaayinaa,Huawei doorsisuutti jiraatullee Amerikaa akkuma durii oduu nagaa addunyaa Biriteyniin wal odeeffatti jedhee mirkanseef.
Dhaabii teknooloojii Amerikaa beekamaan waajjira isaa guddaaCupertino Californiaqabu,Applekomputera, mi’a elekitiroonikis baasa,hin karoorsa,hin guddisa,hin gurgurallee.
Dhaabii Tokkummaa Mootummootaa damee aadaa fi barnootaaUNESCOtanuma laalee bara2016 Gadaa Oromoo ufi jalatti galmeesse.
Dhaabii walabummaa addunyaatii falmu,Freedom Housegabaasa haaraa baaseen ganna 10n dabranii asitti walabummaan addunyaa gadi deemaa deemti jedha.
DhaabiiYouTubefaati achi irraa fudhatanii addunyaan achumaan wal irraa fuutee waliin geette.
Dhaabi keenya fuula duratti tarkaanfachuu fedha. Kanaaf jijjiiama bulchiinsatu barbaachisa waan jedhameef deeme. Amma garuu mootummaa Woyane waliin taanee hojjetaa turre kan jedhu kijibaa fi dadhabina isaa dhoksuuf kan dubbatame ta’uu mirkaneessuun fedha. Namoonni inni fudhatee adeemes akka hafarfamaa utuu hin taane hedduu xiqqoo dha jedhan.
Dhaabi koolu galtoota kan tokkummaa mootummootaa IOM yaballi naannoo sanatti bishaaniin liqimfamuu AFPf mirkaneessuu dhaan haala balaan sun itti uumame bal’inaan hubachuuf yaalaa kan jiru ta’uu ibsee jira.
Dhaabi kun baruma baraan mata dureeSmithsonian Folk life Festivaljedhuun aadaa fi seenaa biyya akka akkaa Amerikaa fidee addunyaan wal barsiisa.
Dhaabi kun dubartoota, ijoollee, dargaggootaa fi namoota qaamni isaanii hir’uu kanneen gandeen baadiyyaa keessa jiran gargaaruu irratti hojjeta.
Dhaabilee addunyaa hedduu fi dhaabbileen Suudan baqataa gargaarumatti jiran.Dhibamaan wallaanii gargaarsallee alaa gaafachutti jiran.
Dhaabilee barnoota ol aanoo keessatti rakkoo nageenyaa irra deddeebii dhaan mul’atu furuu dhaaf hojiin eegalamuu isaa muummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiy Ahimed dhiyeenya dubbatanii jiran. Barattoonni yuniversitiilee adda addaa keessa jiran amma illee yaaddoo qabna jechuu dhaan dubbatu.
Dhaabilee hujii qorannoo hidhaa abbayaa kontoraataan fudhatan ta Faransaay ‘BRL’ fi ta Nezerlandis ‘Deltarace’ jedhan.
Dhaabileen barnoota ol'aanoo Itiyoophiyaa xiqqoo dha, bakka itti saba fi sablammiin biyyatti wal gahu, kanneen jedhan baratoonni Raadiyoon Sagaalee Ameerikaa dubbise, barattoonni wal jalaala fi kabajaan waliin jirachuu akka qaban hubachiisabn.
Dhaabileen Ejjennoo Wal Fakkaatu Qaban Meqeleetti Marii Geggeessan
Dhaabileen siyaasaa kan Oromoos dhugaa garaa keessaa ta’een uummata isaaniif hojjachuu akka qaban kan hubachiisan Abba Gadaa Bayyaanaan gaaddiisa hogganasa Oromoo jalatti waan jalqabanii jiran fixaan baasu qabu jedhu.
Dhaabileen siyaasaa sagantaalee fi kaayyoo isaanii karaa sabaa himaa akka ibsan gochuuf sagantaan ba’u isaa/ abbaan aangoo Broodkaast kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Dhaabi METEC jedhamu qabeenyaa guddaa kan sochoosu yoo ta’u doolaara miliyoonaan laka’amu of harkaa qaba.
Dhaabi mirga ilmaan namaa kun(HRW) jara pirezidaantii Amerikaa tahuuf dorgommiitti jiru,Hilarii Kilintonii fi Doonald Tiraampi waan jarii yoo silaa filatame biyya mirga namaa keessatti hin eegamne jedhe Chaayinaa, Raashiyaa fi Itoophiyaa faan jedhu gaafii 12 gaafate.
Dhaabi mirga namaaf falmu Amnesty International Onkoloolessa 27 bara 2020 gabaasa baaseen angawoonni Itiyoopiyaa ajjeechaa gosa irratti hundaa’e mormuuf hiriira nagaa waamame uggure jedhee jira.
Dhaabi “one” jedhamu kun karaa miseensota isaa miliyoona saddeet ta’anii keessumaa Afriikaa keessaa hiyyummaa dhabamsiisuuf kan hojjetu dhaaba siyaasa irraa walaba ofiin jedhu. prezidaantiin dhaabichaa kan yeroo ammaa hooggantuu USAID duraanii Gail Smith.
Dhaabi quunamtii walii galaa Keksit har’a’ maxxansa baaseen ba’iin qorannaa biyyoota ja’a Biriteen, Ferensaay, Jarmanii, Jaappaan, Siwidinii fi Yunaayitis Isteets keessaa ifa taasise.
Dhaabi Twiterii hoogganaa amantii Paakistan kan yaada dubbii tuqatu abbaa murtii biyyattii, muummichia ministeeraa fi waraana ilaalchisuun maxxansuu isaaniif fuula twitter isaanii ugguree jira. Hoogganaan amantii paakistan kun dubartii maqaa amantii Islaamaa xureessite jedhamuun himatamnte akka gad dhiisamtu murtaa’uu isaa mormuu dhaan ture.
Dhaabi USAGM rakkoo inni dhaggeeffattoota isaan oduu dhaqqabsiisuuf qabu illee tuqaniiru.
Dhaabni baqatootaa kan Tokkummaa Mootummootaa (UNHCR) akka jedhutti, lammiwwan Itoophiyaa ka konkolaataa fahiisaatti waltti guuramanii Afrikaa Kibbaatti yaahutti jiran jidduutti 8 dhuamte.Jari kun Gurrandhalaa 2 bara 2011tti qilleensa dhabuun ukkaamamnii du'an.
Dhaabni baqatootaa kan Tokkummaa Mootummotaa ykn UNHCR hojjadhaa of gargaaraa jechuu gargaarsa kan nu irraa dhaabe ta’uus,lammiwwan somaamliilaand garuu biyya keenya gadhisaa ba’aa waan jedhaniif sodaa nageenyaaf jecha waaltaa tokko keessatti walitti qabamnee jirra jedhu baqatonni.
Dhaabni dawaa Awrooppaa kaleessa akka jedhetti sababaa talaallee AstraZeneca-n kantaruun dhiigaa dhaqqabu hagas ta’uu baatus, garuu walumaa gala faayidaan isaa balaa isa kamiinuu dhaqqabsiisuu irraa walaba ta’uu akka qabu ibsuuu itti fufee jira. kantaruu dhiigaa mudateen Awrooppaa keessaa yoo xiqqaate namoonni 14 du’uun ibsamee jira.
Dhaabni Gargaarsa Ameerikaa Dhaabbata Adaamaa Jiruuf Deggersa Gumaache
Dhaabnii baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa(UNHCR) erga baatii Sadaasa darbee kaasee yeroo duraaf mooraa baqattootaa Tigraay keeessa ture Hitsats fi Shimelbaa jedhaman daawwachuuf carraa argachuu isaa beeksisee jira.
Dhaabnii baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa(UNHCR) gama isaan ibsa baaseen duutii Aaddee Agituu Guddataa kan nama dhukkubsuu jedhee hojiin jabinaan hojjataa turte baqattonni hawaasa isaan simatee keeessatti kan gumaachan agarsiisa jedha.
Dhaabnii Da'immanii kan Tokkummaa Mootummotaa (UNICEF) gama isaan baqattoota kana keessaa harka 45 kan ta'an umriin isaanii waggaa 18 gadii ta'u dubbata.
Dhaabnii godaantootaa kan addunyaa (IOM) lakkoofsa namoota lubbuun hafanii 16 ta’u mirkaneessee jira.Kanneen lubbuun hafan akka jedhanti jedha dhaabnii kun Bidiruwwan lama irra godaantoota 130 tu ture.Imaltuun isaanis Yaman dhaqqabuuf akka ture ibsamee jra.
Dhaabnii Mirga Ilmaan Namaa Oromiyaan To’annuma Waraanaa Jala Jirti Jedhus Mootummaan Itoophiyaa Garuu Dhaabni Kun Dharuma Gabaasa Jedha
Dhaabni Oduu Aamaq, an ISIS wajjin hidhata qabu, akka gabaasetti haleellan Seenteeraal Jaakaartaa (Central Jakarta) godhame kun lammilee biyya alaa fi humnoota isaan egan irratti kan xiyyeffate. Jaakartaa, Indoneezhiyaa Amajjii 14,2016
Dhaaboliin dooniilee hangi tokko doonilii naannoo tuqaa Cape of Good Hope, kan gama kibbaa ykn ardii Afriikaa irra maqsanii naannessuu dhaan boodatti harkifachuu doonilee kanaaf deebii kennanii jiran.
Dhaaboliin gargaarsaa kan tokkummaa mootummootaa hojjettoonni gargaarsaa ka sadarkaa addunyaa 25 gara Tigraayitti akka imalan har’a mootumaa biraa eeyama argatee jira.
Dhaaboliin kun lamaan ennaa biyyatti galan Dirree Dhawaa bakka dirree Koongoo jedhamutti uummata kurna kumaan laka’amu simannaa godhaniifii jiru.
Dhaaboliin Miseensota ADWUI Sadii Hooggana Haarawaa Filataa Jiran
Dhaaboliin Oromoo Garaagarummaa Gidduu Isaanii Dhiphisuu Qabu: Obbo Galaasaa Dilboo
Dhaaboliin Oromoo Shan Gamtaan Ta’uun Ibsa Kennan
Dhaabolii siyaasaa qabsoo hidhannootti amanan kan akka Ginboot 7 waliin walii galteen hojjetaa ka turan dhiisan yoo ta’e illee gaafatamanii nuti duraanis taanaan sagantaa keenya siyaasaa kanneen karaa nagaa qabsoofna jennu jijjiirree utuu hin taane ejjennoo keenya qabannee waliin hojjetaa jirra. Ammas taanaan wal hubannoon ni jiraata jennee abdanna jedhan Dr. Beyaan.
Dhaabonni isaan itti fakkeessuun qindeessan – dhaaba Ginboot Toorbaa fi Adda Bilisummaa Oromoo akka tahe ka dubbatan – Koomishiner – Zeenuu Jamaal, dhaabonni sun garuu, gonkumaa kana keessaa akka harka hin qabne eeran.
Dhaabonni kun sagantaalee siyaasaa adda addaa ka qabanii fi walaba ta’an iyyuu waa’ee abbaa-biyyummaa Oromoo, waa’ee lafa Oromoo fi waa’ee eenymmaa Oromoo irratti adda addummaa hin qaban, ka jedhan, Dr. Iziqeel, kana irratti waliin hojjechuuf walii-galuun isaanii tarkaanfii gaarii ta’uu isaanii dubbatu. Dhaabonni kun akka dhuunfaattis tahe akka walootti haalawwan keessa dabran irraa muuxannoo argatan walii-galtee ammaa kanaaf gumaachuu isaa illee eeran.
Dhaabonni Mirgaa Siivilii Sadii Akka Hawaasni Addunyaa Waa’ee Ajjeefamuu Hiriirtota Oromoo Dubbatu Gaafatan
Dhaabonni Oromoo Walitti Hiiqanii Waliin Hojjechuun Tokkummaa Uummatichaa Ni Jabeessa: Hayyu Durree QC ABO Obbo Galaasaa Dilboo
Dhaabonni qabsoo hidhannoon mootummaa garagalchuuf hojjetan hin milkaa'an jedhu muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa
Dhaabonni Siyaasaa Naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa Keessaa Jiran Dhimma Nageenyaa Irratti Marii Waloo Taasisan
Dhaabonni siyaasaa Oromoo afur walitti-dhufanii mari’achuun, Dilbata dabre kana jechuun Caamsaa tokko, bara 2016, waliin hojjechuuf walii-galtee wal-hubannaa mallatteessanii jiran. Dhaabonni walii-galtee kana mallatteessan Adda Dimookitraatawa Oromoo, Adda Bilisummaa Oromoo, Kallacha Walabummaa Oromoo fi ABO Tokkoome jedhamani.
Dhaabonni siyaasaa Oromoo afur walitti-dhufanii mari’achuun, Dilbata dabre kana jechuun Caamsaa tokko, bara 2016, waliin hojjechuuf walii-galtee wal-hubannaa mallatteessanii jiran. Dhaabonni walii-galtee kana mallatteessan Adda Dimookitraatawa Oromoo, Adda Bilisummaa Oromoo, Kallacha Walabummaa Oromoo fi ABO Tokkoome jedhamani. Tujubeen bakka-bu’oota dhaabota kanaa dubbistee jirti. Walii-galteen walii mallatteessan kun maal of keessaa qaba?
Dhaabonni siyaasaa Oromoo haga itti-galli yokaan galmi isaanii tokko ta’etti adda-addummaa tarsiimoo fi toftaa qabaachuun isaanii wal isaan lolsiisuu hin qabu. Wal-hubannaan jiraannaan dhaabota adda addaa biyya tokkos tahe uummata tokko keessaa qabaachuun uummtichaas carraa keessaa filachuu ba’aa waan kennuuf gaarii dha, jedhu, Dr. Iziqeel Gabbisaa.
Dhaabonni siyaasaa Oromoo kudhanii ol tahan har’a walitti dhifuun haala yeroo ammaa Oromiyaa keessa jiruu fi akkaataa waliitumsuun injifannoo uummatni haga ammaatti argatee fi jijjiirama argame tiksuu fi gara fuul-duraatti tarkaanfachiisuun danda’amu irratti marii bal’aa geggeessanii jiran.
Dhaabonni siyaasaa shanan Tumsa kana keessatti hammataman – Sochii Bilisummaa Uummata Beniishaangul, Sochii Bilisummaa Uummata Gaambeellaa, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, Adda Bilisummaa Oromoo fi Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Sidaamaa ti.
Dhaabota mormii polotikaa Itiyoophiyaa keessaa, kanneen akka Adda Bilisummaa Oromoo fi Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden faa irratti yoo dhiibbaa fidu qabaate illee gaafatamanii, “Eyyeen dhiibbaa jabaa qabaata. Duraanuu, dhabonni bilisummaa uummata isaaniif lolan, kanneen akka Adda Bilisummaa Oromoo fi Adda Bilisummaa Ogaaden faa hawaasa Addunyaa irraa ilaalcha hin arganne. Amma immoo, Adda Bilisummaa Ogaaden yoo ilaalle, uummatni Ogaadeen aadaanis amantiidhaanis uummata Somaalee waliin tokko waan ta’eef akka qaama leellistummaa amantiitti hidhata qabuutti tilmaamamuu mala. Addi Bilisummaa Oromoos, uummatni Oromoo harki caalaan kan amantii Islaamaa hordofu tahuu isaa irraa kan ka’e, akka waan gochaa leellistummaa amantiitti hidhata qabuutti shakkamuu mala. Silaa dhaabota mirga uummata isaaniif qabsaawan akka kanaaf duraan ilaalchi gaariin kennameefii jabaatan tahee, rakkoon leellistummaa amantiiyyuu akkana hin babal’atu ture.” Jedhan, Obbo Leencoo Lataa.
Dhaabota mormitootaa keessaa tokko, Kallacha Walabummaa Oromiyaatti hoogganaa damee siyaasaa ka tahan – Obbo Liiban Waaqoo, “caasaa mootummaa uummata Oromoo ajjeesaa fi dararaa ture keessatti lammiin Oromoo tokko taayitaa sadarkaa ol’anaa kanaaf muudamuun gaaffii uummatni Oromoo waggoota hedduudhaaf gaafachaa turee fi hedduun itti dhumeetti furmaata fiduu hin danda’u.
Dhaabota Polotikaa Seeraan Hundeessaman Jala Dahatanii Shororkeessummaa Oofan Adabaa Jirra jedhu Muummichi Ministaraa Melles
Dhaabotni Siyaasaa Oromoo Afur Walii-galtee Wal-hubannoo Tolfatan
Dhaabuu hin dandeenyu! Dhaabuuf hin jirru! – jedhan, namoonni ejjennoo Prezidaant Buush kana morman – Waayit Haawus fuul-duratti hiriiranii. Bulchiinsi magaalaa Paarisis, labsii Prezidaant kana mormuudhaan, galma isaa ibsaa magarisaan ibse.
Dhaadannoleen dhagesisaniis jibba dhaabaa, sodaachisuu dhisaa, baqattonni simatamoo dha, kan jedhu of keessaa qaba.Kunis baqataan kam iyyuu hanga guyyaa 120 ykn baatii 4tti Amerikaa akka hin seennef kan ugguru of keessaa qaba.
Dhaadannoo “heerri biyyaa waraqaa qofa” jedhus dhaga’amaa kan ture keessumaa waltajjii masqalaa fi hiriirtota daandii Ambaasaddor jedhamu irra hiriiraniin ture.
Dhaadannoolee mootummaa balaaleffatan adda addaa fi hidhamtoonni siyaasaa kanneen akka obbo Baqqalaa Garbaa fi Doktor Mararaa Guddinaa haa hiikaman, uummata keenya naannoo daangaa Somaalee irra jiru qe’ee isaa irraa buqqa’uun haa dhaabatu, Oromoon ofiin of bulchuu qaba kanneen jedhanii fi ka biroo illee dhageesisaa ooluu isaanii dubbatu jiraattonni kun.
Dhaadannoon hiriirtotaas maaster pilaanicha mormuu qofa otuu hin taane, “lammiwwan keenya hiriira mormii kana irratti humnoota mootummaan ajjeesamaniif mootummichi itti gaafatama haa fudhatu, kanneen ajjeesan seeratti haa dhihaatan! Kanneen kumaataman hidhaman haa hiikaman! Mirgi abbaa-biyyummaa keenyaa nuuf haa kabajamu!” kanneen jedhan dabalatee jira.
Dhaadannoon isaaniis “keep America Great ! Ameerikaa akka cimtuu taatetti tursuu ka jedhu ture.
“Dhaadannoon’ keenna qotee bulaan ykn gandii tokko qorannoo ala teknooloojii ala akka hin taane hojjachuudha.”
Dhaaltuun Gonfoo, Ilmi Mootii biyya Saawudii Arabiyaa – Mohammed Bin Salmaan, tarkaanfii farra malaammaltummaa biyyattii keessatti fudhatamaa jira – jedhameen, duuressicha – biliyoona hedduu – Alwaalid Nin Talaal dabalee, miseensota warra mootii, ministarootaa fi investaroota – walumaa galatti namoota 11 hidhanii jiran.
Dhaaltuun Gonfoo Saaudii Ameerikaa Daawwataa Jiran
Dhaaltuun gonfoo Saudi Arabiyaa Mohammed bin Salman har’a White Housetti prezidaant Traamp waliin wal arguuf jiru. daawwannaan isaanii kunis kan hammaataa dufe muddama Saudi Arabiyaa fi Iraan gidduu jiru ilaalchisee mari’achufu jecha.
Dhaamocha akkanaa takkuma Amerikaa keessatti arganii hin beekan.Alaaskaa fi Hawaa’ii malee godina Amerikaa cufaa dhaamochuma hamaa akkanaa itti himanii nama miliyoona hedduu nafa xaxatee yaa’a.
Dhaamocha kana Kanadaa haga Meksikootti namuu woma isaa dubbataa. Nama miliyoona 100 caalutti rakkoo tana himata.”Ka akkana baranaa takkaa agarreettu hin beennu,” jedhan.
Dhaamochii Akka Qoraattii Nama Waraanu Amerikaatti Gadi Baafatee, Manneen Barnootaa Kuma Hedduu Cufaa Oolche
Dhaamochii dabre,caamii ba’e,fooleen daraaraa urgoofte,mukii baala baase, namii wayaa dhaamoachaa keessaa yaa’ee ta aduu naqatu,laftii dottaatte—Amerikaatti amma laftii Ganna,namii ya daawwii lafa baafate.
Dhaamsa Ayyaana Waggaa: Dr. Abiyyi Ahimad
Dhaamsawwan Bara Haarayaa Dhaabileen Siyaasaa Oromoo Dabarsan
Dhaamsi ani ummat keennaaf qabu karaa dheeraa dhufnee waan kana lafa qabsiisuuf, tooftaa tasgabbii fi tarsiisomoon makasamuu barbaada.
Dhaamsii guddaan ani qabu nu ispoonserallee dhabnee yeroo asi geennetti jiraa jabaadhaa,mullata keessan ufi keessatti hin dhaamsinaa.
Dhaamsii qaalloleen baaftte akkana jedha, “dubartiin wal dorgommii saaphannaa taphachuun seera Islaamaatii ala,aadaa f faaydaa isaanii balleessani fulaan akkasii ammoo ta nadheen itti sobamtu.”
Dhabachi galmee hardhaaf kan beellame ragaa dhagahuf kan ture yoo ta'u, manni murtii olaanaa Federaalaatti dhaddacha Lidataa olmaa har'aatiin, Polisiin ragoota Abbaan Alangaa ni qaba jedhu Ammajii 5 bara 2013 hanga Ammajii 7 bara 2013tti akka dhiheesu ajajee jira.
Dhabamuu nagaa fi tasgabii biyyattii keessaas tuqee jira. Eega yeroo dhihoo tii as, naannoolee biyyattii hedduu keessatti dhabamuun nagaa fi tasgabii, akkasumas, dhabamuun lubbuu lammiwwanii wanna guyyaa guyyaatti mul’atu ta’uu isaa dubbate.. Kunis, jiraachuu biyyaa afaan badii irra geessisuu isaa fi humna alaaf akka saaxilamu gochuu isaa kan eere – ibsi Koree hoji-raaw’achiistuu EHADEG, “kanaaf jecha, yeroo gabaabaa keessatt nageenya biyya gara haala amansiisaa baratameetti deebisuun barbaachisaa dha” jedha. Ibsa kana dhaabonni mormitootaa biyyattii keessaa akkamitti ilaalan? Miseensa Koree Hoji-raaw’achiistuu Koongiresa Federaalawa Oromoo ka tahan – Obbo Xiruneh Gamtaa, Finfinnee irraa haasofsiisnee jirti. Gabaasaa walga’ichaa fi deebii paartii mormituu dhaggeeffadhaa.
Dhabamuu Nageenyaatu Rakkoo Kana Fide: Angawaa Naannoo
Dhabamuun ijoollee kanaa Bookoo Haaraam ammas ijoollee walitti qabuu ukkaamsee bute yaaddoo jedhu dhaqqabsiisee jira. Baatii Ebla bara 2014 ganda Chiibook 276 garee Bookoo Haraamiin ukkaamsamanii butamuun isaanii ni yaadatamai.
“Dhabbanni keenya bu’aa horachuuf odoo hin ta’in haawaasa tajaajiluuf, jijjiiruuf dhabbate,” jedhan daayrektarri olaanaa AEDS Obbo Gannanaa Burqaa.
Dhabbanni “Menschen für Menschen” yokaan “Namoonni Namootaaf” jedhamu, Itiyoophiyaa keessatti qarshii Miliyoona 600n hojii tola-ooltummaa ka garagaraa hojjachuuf karoorfachuu isaa beeksise.
"Dhabbanni mirga dhala namaatii falmmu, Amnistii Intarnaashinal garuu himanni kun waan hinjiree irratti hundaaheti jedhee, mootummaan Itoopiyaa hatattaman nama beekaama fi siyaasaa kana dabalatee, namoota yakka wal-fakkaatun himatamanakka gadhiisugaafata. Daayreektariin damee Aministii Intarnaashinal Gaafa fi Baha afrikaa, Mutoonii Waanyeekii, ""mootumman Itoophiyaa namoota yaada isaanii morman hunda hidhuu fi shororkeessummaaadhan himachuu ittuma fufeera"" erga jette booda, ""Yonaataan Oromiyaatti lafti sammamaa jirachuu barreessera. Kunimmoo balleessaa mitti; Shororkeessummaa ta'us hin danda'u.Yoonaataan Adda Bilisummaa Oromootin waan walitti isa fidu tokkoohuu natti hin mullaatu,"" jetti. Mutooniin dabaltees, himannaan akkanaa kun mootumman seera shororkeesummaa baase, han rakkoo guddaa qabu kana hojiirra olchuudaa waan hudda yaalaa jirachuu agarsiisuu ibsite."
Dhabbanni mirga dhala namaatii falmu Amnistii Inernaashinaal adeemsa mana murtii Itoophiyaa balaleeffatee, Yoonaataan waan Feesbuuki irratti maxxanseen himatamee murtiin akkanaa kennamuun waan nama qaanessu akka ta'e beeksise.
Dhabbanni mirga dhala namaatii falmu Amnistii Internaashinaal adeemsa mana murtii Itoophiyaa balaleeffatee, Yoonaataan waan Feesbuuki irratti maxxanseen himatamee murtiin akkanaa kennamuun waan nama qaanessu akka ta'e beeksise.
Dhabbanni 'The Donkey Sanctuary' jedhamu kunuunsa harree irratti hojiiatu gama isaatiin, mootummaan Itoophiyaa murtii kana irra gahuu dhinqisiifatee, kun baayyina harroota akka addunyaatti gadi buusa jennee sodaannee ture jedha.
Dhabbata dhimma nageenya qoratu, ISS irraa , Piitar Aliingoo, heeraa fi seera kabachiisutuu rakkina akkanaa jala biyyatti baasa jedha.
Dhabbata Mootummoota Gamtoomannitti Koominisharri ol’aanaan Koomishina Mirga Dhala-namaa, Ze’iid Ra’aad Al Huseen dawwannaa hojii guyyaa afurii Itoophiyaatii geggeessan kalleessa xumuran.
Dhabbatni misoomaa sadarkaa addunyaa (USAID), Yunivarsiitii Joon Hoopkiins wajjin ta’uudhan Projectin dhukkuba Echaayivii (HIV) irratti odeeffannoo fi tajaajiila addaa addaa kennu hogganaa ture, guyyaa harraa karaa Ministirri Eegumsa Fayyaatin mootummaa Itoophiyaatti dabarse.​
Dhabbbanni Tika Nagaa Federaalaa, kan Yunaayitid Isteets – FBI -- garuu, bara 2013 fi 2014 keessa nama amma haleellaa geggeesse – Omaar Matiiniin, waa’ee of-wareegaa Syria keessatti halelelaa Boombii geggeesse tokko waliin hidhata qabaachuu fi dhiisuu isaa ka qorate tahuu dubbata. Garuu, si’a lamaanuu, walaba gad-lakkisame – jedha. Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Baaraak Obaamaa, haasawa isaanii madda-oduun tamsaasameen, haleellaa kana – akka gochaa shorokeessummaa fi jibbinsaatti balaaleffatan.
Dhabbileen Amantaa garagaraa ummanni yaroo bakka amantaa deemus ta'e jiruu hawaasummatti hirmaatu dhibee Vaayiresii Koroona irraa akka of eegu waamicha dhiheessan.
Dhabbileen barnootaa ol’aanooon Itiyoophiyaa ramaddiilee barnootaa haarawa bakkaa shanitti hirameen adda qoodamanii barumsa akka kennan Ministiriin Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Ola’anoo murteesse jira.
Dhabbileen Barnoota Olaanoo barattotaa isaanii leenjii bu'aalee qabeessa irratti xiyyeffachuun hidhata Indastirii waliin dhaban akka cimu hojachuu qabu jedhan Minister Di'eetaan Ministeera Saayinsii fi Dhabbilee Barnoota Olaanoo Dr Saamu'eel Kiflee.
Dhabbileen kun bara haarawatti ummatni Oromoo caalmatti ijaaramuun nagaa fi dimookiraasiitti deemuun barbaachisaa tahuullee dubbatanii jiran. Jala bultiin ayyana bara haarawaa kun kaleessa galgala Adaamaa Galma Abbaa Gadaatti kabajamee jira.
Dhabbileen kunneen murteelee hanga hirmannaalee waqeeffannaa kan manneen sagadaa tokko tokko ugguruuttillee murtii dabarsanii jiru.
Dhabbileen miidiyaa Ameerikaa bahii filannoo walitti qabanii fi hordofan lakkoofsi Baayden Kutaa Pensilveeniyaa irraa argatan caalmaa agarsiisuu isaa Sadaasa 7 mirkaneessuudhaan, bahii sagalee gurmuu filattootaa (eleektoral vootis) moohuuf barbaachisu 270 ool argachuu isaanii ibsan. Daqiiqaalee muraasa boodas herregni hojjatame bahii san mirkaneessee Baayden mohuu isaanii agarsiise.
Dhabilee Gargaarsaa: Afrikaatti Namoonni Ongeedhan Miidhaman Miliyoona 49 Gahuufi
Dhabileen adda addaa naannawicha keessatti argamanis bakka tursiisaaf akka oolan jedhamee jira.
Dhabinsi mana-barnootaa rakkoo magaalattiin qabdu keessaa tokko qofa. Hidhattoonni Bokoo Haraam naannawa sanatti deddeebi’uu itti fufanii jiran. Bara 2014 keessa illee yeroo gabaabaaf Chibookiin weeraranii turan. Baruma kana baatii Amajjii keessas, of-wareegdonni lafa gabaa magaalattii keessatti namoota 10 ajjeesan.
Dhabmuun Bu'uuralee Misoomaa Odeeffannoo Vaayrasii Koronaa Argachuu Irratti Dhiibaa Qaba
Dhadacha gama biraatiin Manni Hidhaa Qaallittii ajaja mana murtii yaala fayyaa Obbo Jawaar Muhaammad’faa dhuunfaan akka yaalaman ajajee ture sababaa raawachuu dhabeef hoogganaan mana hidhaa akka dhihaate ibsa kenne dhadachi beellamamee ture, hoogganaan mana hidhaa Qaalittii waan hin dhihaatiniif beellamni biraan gaafa Guraandhala 16 bara 2013tti jijjiramee jira.
Dhadacha gara biraatiin murtiin yaalaa Obbo Jawaar Mahaammadifaa maaliif akka raawatamuu dhabe hidhamanii dhihaatanii deebi akka kennan kan manni murtii ajaja kenne Ajajaan Mana sirressaa Qaalittii har’a dhihaatanii, “murteen kan raawachuu dhabeef ajaja gubbaa darbeeni” jedhan.
Dhaddacha bitootessa 16 taa’ame kana irrattis, maatiin Obbo Dabbasaa Guyyoo argamanii jirani. Mucaan isaanii ka taate Darmii Dabbasaa Guyyoo akka jettuttii, dhimma mana murtii jiru kana irraa tarii abbaan koo argamuu…. argamuu dhabuus danda’aa ani garuu hamman danda’e kophaa koo ta’us deddeebi’ee gaafataan jira jetti.
Dhaddacha Halakee dhaaba NGO keessa hojjatu.Akka innii jedhutti lafa akka Calbii faatti bokken horii hedduu fixe.Horiin bokkeennii fixee innii jedhu kun haga guddaan Re’ee.
Dhaddacha harraa irratti poolisiin hojii qorannoo hojjadhe jedhe mana murtiif dhiheessu an dubbatan garee abukaatoo Obboo Jawaarfaa keessaa Obboo Tuulii Baaiyisaa, poolisoonni yeroo kenname keessatti qorannaa isaanii xumuranii dhiheessuu qaban ture iyyata jedhu Abbaa Alangaaf dhieessuu isaanii ibsan.
Dhaddacha ragaa abbaa alangaa kaleessa dhaggeeffachuuf beellamamee ture abbaan alangaa ragoota isaa hin dhiyyeeffatiin hafuun ibsamee hanga guyyoota shanan walitti aananii jiran jechuun hanga Jimaataatti akka dhiyeessuu danda’aniif manni murtii yeroo dabalataa kenneef.
Dhaddachichi guyyaa har’aaf dhimmoonni beellama qabeef ka biroon dhimma prezidaantii bulchiinsa naannoo Somaalee duraanii kan Abdi Muhamed Umarii fi kanneen isaan waliin to’annaa jala jiranii yoo ta’u poolisiin adeemsa qorannaa geggeessuu ibsee jira. Akkuma kanaan dhuga ba’uumsa namoota 41 kan dhaggeeffate yoo ta’u reeffi namoota 18 hospitaalatti ergamee ba’iin isaa eegamaa ka jiru ta’uu beeksisee jira jedha Meleskachoo Ammahaa Finfinneerraa.
Dhaddachichi kan addaan citeef maatiin himatamootaa fi namoonni dhaddacha hordofuuf dhufan uffata keelloo uffatan jedhaman akka hin seenne dhoorkamuu fi isaan kaan irraa hidhamuu himatamtootarraa komiin waan dhiyaateefi jedhame.
Dhaddachii akkuma ta'een himatamtoota keessaa Galaana nagaraa, Cimsaa Abdiisaa, Darajee Margaa, Gammachuu Shaanqoo fi Magarsaa Asfaaw warra dhihaate keessa akka hin jire manni murtichaa hubatee, maalif akka ta'ee gaafii gaafateef debiin poolisiin kenne “ Afur mana hidhaa adda addaa waan jiraanifii tokko garuu ( Cimsaa Abdiisaa) bakka jiru hin beeknnu,” han jedhu.
Dhaddachii Banaa moo Cufataan Gaggeeffamuu Qaba?
Dhaddachi kun falmisiisuus ta’e murtii kennuuf aangoo waan hin qabaanneef iyyati dhiyaate fudhatama hin qabu jedhe. Gama biraan kanneen iyyatan abbaan seeraa nuuf haa jijjiiramu jedhanii ennaa gaafatan tilmaama malee ragaan kan irratti hin dhiyaanne yaada ofii waan ta’eef iyyati sun fudhatama dhabeera jedhe manni murtii sun.
Dhaddachi mana-murtichaa har’a taa’uun isaa, Mana-murtii Waliigalaatti, dhaddachi ol-iyyannaa ilaalu falmiin akka irratti geggeessamu murtii dabarse ilaalchisee murtii kennuuf akka tahe dubbatan, abukaatoon himatamtootaa. Gabaasaa guutuu caqasaa
Dhaddachi Mana-murtii Obbo Jawaar Mohammed faa Har'aa Addaan Cite
Dhaddachi Obbo Jawaar Mohaammad’faa Si’a Sadaffaaf Dabarsame; Kol. Gammachuu Ayyaanaa Mana-hidhaa Duraan Turanitti Akka Deebi’an Murtaa’e
Dhaddachi obbo Jawaar Siraaj Mahaammad faa yaada himatamtootaa caqasuuf har'atti beellamamee ture addaan citee beellamni ka biraan kennamee jira.
'Dhadhaab suuta nurratti cufamuuf deema’ Baqattoota Dhadhaab
Dhaga'aa MP3 --> http://www.voanews.com/mp3/voa/africa/orom/orom1730a.mp3 | Windows Media --> http://www.voanews.com/wm/voa/africa/orom/orom1730a.asx
Dhagaan bu’uuraa hidha laga abbayyaa doolaarri biliyoonaan laka’amu irratti ba’ee ijaaramaa jiru kan kan kaa’ame bara 2003 akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti ta’uu kan yaadachiise ibsi gumii gurraachota mana maree US kun humna ibsaa megawaatii kuma ja’a maddisiisuu kan kan danda’uu fi Itiyoophiyaan biyyoota hollaa ishee jiraniif humna ibsaa dhiyeessuu kan ishee dandeessisuu fi Afriikaa keessaa hidha bishaanii isa guddicha ta’uu dhaan naannoo sanaaf dhiibbaa gaarii kan qabaatu ta’uu ibsi sun tuqeea.
Dhaga-ba’insa kanaa booda, miseensonni hawaasa Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteetsii fi Kanadaa irraa as Waashintonitti walga’an kumaan lakkaawaman, akkasumas, lammiwwan Itiyoophiyaa ka biroon, tokkumman, mana-maree Yunaayitid Isteets irraa haga Waayit Haawusitti hiriira bahan.
Dhaggeeffatoonni keenya 011-202-205-9942 bilbiltanii ergaaa nuu olkeechan, galatoomaa! Nu’is deebisnee qilleensa irra olchineerraa, kunooti.
Dhaggeeffatoonni keenya 011-202-205-9942 irratti ergaaa nuu olkeechaan, galatoomaa. Nu’is deebisnee qilleensa irra olchineerraa, kunooti.
"Dhaggeeffatootaa fi dinqsiifattoota isaatiin, “Nama muuziqaa Afrikaa” jedhamuun kan faarsamu – Lihoo Sarkaasitiyaan. Afrikaa keessa deddeemuudhaan, dhalattoota biyyaa irraa muuziqaa isaanii dhaggeffachuu fi waraabuudhaan walakkaa jaarraa dabarse. Waraabbiilee sana tu ka baroota dheeraaf geggeessamaa jiru, sagantaa VOA Afaan Ingiliziif bu’ura tahe. Lihoon dura loltuu waraana Yunaayitid Isteetis tahee Afrikaa seene. Booda, bara 1965 VOA seenee, sagantaa muuziqaa ""Music Time in Africa,” jedhamu sana qopheesuu jalqabe. Ka bara 1949 haadha-manaa isaa Meerii fuudhe – Liyoon, waggoota 47 ishee waliin ardiilee addunyaa naanna’uun, namoota muuziqaa kuma hedduu dhaggeeffataa fi wallee isaanii waraabee dhiheessaa ture. Haadha warraa isaa, Meerii, fi jaallattoota isaa maraaf jajjabina hawwa."
Dhaggeeffatoota keenyaa, Ayyaana Irreechaa Har’a Magaalaa Bishooftuu Haroo Harsadii irratti Ayyaaneffamuuf ture irratti, dhukaasa banamee fi namoonni miloiyoonaan lakkaawaman dhukaasa irraa dheessuuf ennaa fiigan wal-irra ba’anii wal-caccabsuu irraa lubbuun namoot dhibba tokko olii dhabamuu isaa hooggqanoonni mormitootaa fi hirmaattonni ayyaanichaa ijaan argina, jedhan dubbataa jiran. Sababaan du’aa fi miidhaa hedduu dhaqqabsiise kunis, yeroo ayyaanichi banamutti Abbaa-gadaa silaa eebbisanii banuuf turan, Abbaa-gadaa
Dhaggeeffatoota keenyaa, gabaasaan dhaabbata “Kaarniigii Endowment for International Peace” jedhamuun har’a bahe qabiyyeen isaa kana qofa miti. Har’aaf kanuma irratti dhaabee, torban dhufu, Dirree Dimookiraasii irratti itti deebina. Deebii Mootummaa Itiyoophiyaa irraa agarchuufis carraaqaa jirraa – yoo arganne, wajjumaan dhiheessina.
Dhaggeeffatoota keenyaa, gamoo VOA yokaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa keessatti hojii ijaarsaa geggeessamaa ture irraa kan ka’e akka hin eegamiinitti ibsaan dhaamuun isaa meeshaalee fi caasaaleen hojiin ittiin geggeessinu, kan akka interneetii, daandii telefoonaa, meeshaalee sagalee ittiin waraabanii fi gulaalan waan hojjechuu dhaabaniif jecha, sagantaalee har’aa guutummaatti tamsaasuu hin dandeenye.
Dhaggeeffattooa keenyaa qophii keenya kaleessaa irrtti gamtaan barattootaa Univarsitii maqaaf dhaabate malee mirga barattootaa kabachiisuuf humna hin qabu jechuun kan hoogganaan gamtichaa duraanii daragaggoo Abdurzaaq Kadir nuuf ibse dhiyeessuun keenya ni yaadatama.
Dhaggeeffattoota keenyaa komii uummati dhiyeessu kanaaf deebii gama mootummaa hordofnee akkuma argannetti dhiyeessina.
Dhaggeeggatoota keenyaa seenaa Artist Laggasaa Abdii ilaalchisuun bal’inaan Itti deebina.
Dhagna Qabaan Dubartoota Irratti Raawwatu Calliinsaan Hin Ilaalamu
Dhagna qabaa ykn kittaanaan Ijoollee durbaa fi dubartoota irratti raawwatu waggoota kumaan laka’amaniif kan ture. Dhiibbaa inni fayyummaa fi yaada sammuu durbaa fi dubartoota irratti qabaatu jiraatu iyyuu shaakalli kun itti fufee tureera.Jarmaayaan fayyaa addunyaa akka gabaasetti addunyaa irraa durbootaa fi dubartoota miliyoona 140 ta’antu dhiibbaa kittaanaan fideen dararamaa jiran. Shkaalli akkasii biyyootaii afriikaa keessatti waan baratame si’a ta’u biyyootii Asia fi giddu galeessa bahaa haga tokko keessattis ka beekamuu dha.Akka gabaasa WHOtti Afriikaa keessaa ijoolleen durbaa umuriin waggaa 10f isaa olii miliyoonni 92 kan kittaanaman si’a ta’u waggaa waggaatti kanneen miliyoona sadii t’aantu kittaanamu.Jaarmayaa fayya addunyaatti hayyuun waa’ee aadaa safuu namaa Elise Johansen VOAf ibsa kennaniin biyyoota hedduu keessatti lakkoobsi dubartoota kittaanamanii gad xiqqaatee jira, garuu hatattamaan hojii irra hin oolle jedhan.
Dhagu’a bahinsa kana irratti ka dubbatan – miseensi Senetii Yunaayitid Iteetis, dhiheenya Itiyoophiyaa dabalee Gaanfa Afrikaa daawwatanii deebi’an – Seneeter Kiristoofer Kuuns, irra-jireessi keenya, Muummichi-ministaraa Abiyyi, haala hirmaannaa siyaasaa miijessuu isaa irratti abdii horannee turre, jedhanii, “sochiin mormii isaan anngootii fide sun dargaggoota Oromiyaaatiin kan hoogganame.
“Dhahee liphi si tolcha,sekondi diqqoo keessatti cinaachaaa lafaan si gahaa.Harka kiyya irraa hin haftuu,” fi waan hedduu waliin jechaa bahan.
Dhalaa fi hariyaa,firaa fiixaan wal arguuf, kaan ammoo guyyaa Torbaan Oromoo kanaaf walti dhufa.
Dhalaan ammooAshete Bakaree marattoonii tana 2:20:14n tokkeessoo taatee Maaree Dibaabaa ammoo lammeessoo taate.
Dhalachuu da’ima isaanii afraffaa eegaatii mana viillaa dhihoo ijaarratan eebisifatanii ji’a tokko booda, gaafa Fulbaana 4, bara 2017 akka lakkoofsa Itoophiyaa namoonni hidhatan manatti ol itti seenanii isaan qaban. Maatiin kun bu’aa bahii guuyyootaa bayyee booda Godina Shawaa Lixaa, aanaa Dandii, magaala Gincii gahan.
Dhala Dhabuun Rakko Dhiraa moo Ka Dubartii ti ?
Dhala iyyeessaa gargaaruudhaan beelkamu tahee hawaasa koo gidduutti otuun jaalalaa fi kabajaan jiraadhu, guyyaa tokko humnoonni mootummaa dhufanii mana kootti marsan, qeehee koo dirree waraanaa fakkeessan” jedhanii akkaataa itti waggaa lama dura mana isaaniitii qabaman ibsan. Abbaa ijjoolee ja’aa tahuu isaanii kan dubbatan, Obbo Kabbadaan, dura gara magaalaa Naqamteetti geessamanii qoratamuu isaanii, booda Finfinnee ka ture – mana-hidhaa Maa’ikelaawiitti geessamanii baatiilee shaniif qoratamuu VOAtti himan.
“Dhala keenyaaf mal dhiifnee dabarra jechuu qamna, tokkummaa cimaa uumuu dandahuu qamna.”
Dhala namaa gidduu kan ture madaalli sirrii hin taane gara qixxummaa uumaan kennetti haa deebi’u sagaleewwan jedhan akka baay’atan qooda ol aanaa kan ofii isaa gumaacheera.
Dhalataan biyya Hindii, Doktor Kanaan Ambalam, hojii barsiisuu dhaa ala hojii rakkoo hawaasaa furutti bobba’anii jiru. Yunivarsiitii Wallaggaa Keessatti waggoota 12 tahaniif barsiisan, Dr Ambalam.
Dhalataan Ertiraa irraa ka tahe – lammiiwwiin Swiidiin – Daawwiit Yisaaq, dur gaazzexaa dhuunfaa Ertiraa “SETIT” jedhamuuf kan hojjetu – gaazzexeessaa fi barreessaa ture.
Dhalataan Oromoo Kaartuum ganna Saddeet jiraachuu hime Kadir Abdurrahimaan, ji’a darbe kana Ilma wasiila isaa ka tahe Kaaliid Hasan poolisoota Sudaaniin lafa hojiitii akka qabamee hidhame, sana boodas hidhaa ji’a jahaa ykn adabbiin qarshii paawundii Sudaan kuma Dhibba tokko irratti darbuu dubbate.
Dhalataan Oromoo Mana Hidhaa Qilinxoo Ture Tokko Kaleessa Du'uun Beekkame
Dhalataan Oromoo poolisii mootummaa naannoo somaaleen ji’a lamaa ol hidhame jedhu tokko akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himettii, poolisoonni kuni utuun waraqaa eenyummaakoo ibsu isaanitti agarsiisuu humnaan na fuudhanii mana hidhaatti na darbanii jedha.
Dhalattonni magaalaa Naqamtee kanneen Amerikaa fi Kaanaadaa keessa jiraatan meeshaalee tajaajiila eegumsa fayyaa adda addaa kan Doolaara kuma dhibba sadiitti (300,000) shalagamuu fi gargaarsaan argatan Hospitaala Speshaalaayzed Naqamteef ergan dhaqqabee jira.
Dhalattoonni aanaa Jimmaa Arjoo Biyyoota Alaa fi Itiyoophiyaa keessa bakkawwan adda addaa jiraatan namoota harka qalleeyyii 460 tahan kanneen aanicha keessa jiraataniif deggersa arjoomanii jiran.
Dhalattoonni Eebantuu fi Gindabarat Uummata Irraa Dhalatan Deggersaan Qaqqaban
Dhalattoonni gosa Ogaadeen kan itti heddummaatan addi bilisummaa biyyoolessaa Ogaadeen fi dhalattoonni gosa Iisaa kan itti heddummaatan wal ta’iinsi dimokraasummaa naannoo Somaalee gara Itiyoophiyaatti dhufuu isaanii baatii hanga tokko dura karaa nagaan qabsaa’uu dhaaf tokkummaa uummachuuf murteessan.
Dhalattoonni Harargee Aanicha keessa qubatan yakki ajjeechaa fi saamichaa isaanirratti xeyyeeffate raawwataa akka jiru Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Dhalattoonni Hararii kanneen naannoo sanaa ala jiran filannoo irratti akka hirmaatan kan mootummaan badhaadhinaa naannoo Hararii gaaffii dhiyeesse boordiin filannoo akka hin simanne murtii dabarse gumiin Hararii beeksisee jira.
Dhalattoonni Itiyoophiyaa Ala Jiraatan App.,Fayyadamanii Vaayirasii Koronaa Tolchuun Biyya Gargaaruutti Jiru
"Dhalattoonni magaala Dirree Dawaa walitti dhufuudhan dhabbata shamarran harka qaleeyyiif meeshaa qulqullinaa dhiheessu ""#Obboleyti Tiyyaaf"" jedhamu hundeessan shamarran 500 ta'aniif moodesii gumaachan.Dubartoota magaalaa fi baadiyyaaf qarqaarsi kenname kun rakkoo dubartoonni ifatti ibsachuuf ulfaataa ta'e kana furuu irratti gahee guddaa akka qabu barattoonni sagantaa qophaahe irratti hirmaatan dubbataniiru.Itti Gaafatamtuun Biiroo Barnoota Bulchiinsa Magaala Dirree Dawaa, Aadde Mulukaa Mahammad, dargaggoonni bifa kanaan wal ijaaraanii dubartoota akka jajjabeessan dhaamsa dabarsaniiru. Gabaasni Addis Chakkol Dirree Dawaa irraa erge kinooti."
Dhalattoonni Oromoo biyyas jiraatan; keessumaa warri lammii biyya alaa ka biyya Afriikaa Kibbaa jiraatu gargaarsa waan hin qabneef gidduu kanatti rakkoo keessa jirraa jedhu. Kadir fi Gaaddisaan akkasumas baqattoonni kaan ‘warra biyyaa mootummaatu gargaara; baqattoota garuu qaamni gargaaru hin jiruu’ jechuun komatu.
Dhalattoonni Oromoo godinaalee Oromiyaa biroo irraa Magaala Mooyyalee deeman Poolisiin Mootummaa Naannoo Somaalee seeraan ala qabee nu hidhaa jiraa jechuudhaan himatan.
Dhalattoonni Oromoo hedduun yoo VOA’f dubbatan, yoo biyyas jiraatan ijoollee isaaniis carraa barnoota sadarkaa lammaffaa argachuu akka hin dandeenye dubbatan. Rakkoolee kaanis qabna jedhu baqattoonni kun; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Dhalattoonni Oromoo Naannoo Beenishaangul, Godina Matakkal jiraatan, Bulchiinsi Naannoo Beenishaangul – Gumuuz dhiibbaa nurraan gahaa jechuun himatan. Akka jiraattonni kun jedhanitti, gidduu kana Gandoota Goongoo fi Dibaax keessa jiraatan irraa Kaampaaniin Midrook humnaan lafa irraa fuudhuusaa dubbatu. Kana malees jiraattonni kun Godinicha keessa waggaa hedduuf jiraannus ‘Mirga Aadaa keenya guddisuu aakkusamas Afaan Keenyaan barchuullee hin hin qabnu’ jedhu
Dhalattoonni Oromoo Naannoo Somaalee Keessaa Buqqa’anii Mooraa Hammarreessaa Keessa Qubsiifaman Maal Jedhu?
Dhalattoonni Oromoo Waashingiton Diisii fi naannawa ishee jiraatan, ajjeechaa fi dhiittaalee mirga namoomaa Oromiyaa keessatti geggeessamaa jira – jedhan balaaleffachuudhaan har’a Masaraa Mootummaa Waayit Haawus, Waajira Ministirii Dhimma alaa Yunaayitid Isteetisii fi Baankii Addunyaa fuul-duratti hiriira mormii bahanii jiran.
Dhalattoonni oromoo yaada isaanii VOA’f himan; Amajjii jalqaba guyyoota lamaaf ka biyyattii turan Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed rakkoo waraqaa eyyama jireenyaa qabdanuuf isiniif gaafadhee deebii gaarii mootummaan biyyattii naa kenneeraa jechaan yos nutti himanus ammaa garuu baqattootaaf furmaatni taa’e hin jiru jedhan.
Dhalattoonni Tigraayii fi diggertoonni isaanii hawaasa biyyootii alaa kanneen biroon kaleessa Washington DC keessatti har’a immoo magaalaa New York keessatti hiriira guddaa geggeessanii jiran.
Dhalattoonni Tigraay Kanneen Biyyootii Alaa Keessa Jiraatanii fi Deggertoonni Isaanii Washington DC fi New York Keessatti Hiriirga Geggeessan
Dhalattoota Burjii eenyummaa isaaniif jecha qofa haleellaa irratti gaggeeffamuun Bulee Horaa, Taltallee fi Moyyalee keessaa godaansifamaa fi ajjefamaa kan jiran ta’uun midhamtoonni ibsanii jiru.
Dhalattoota Tigraay naannoo Amaaraatii baqatan kana koree naannoo Tigraay keessatti qabusiifutit jira.Koree tana itti gafatamaa biiroo Qonna Tigraay obboo Hayilee Asfihaati.Akka innii jedhutti jara kana beekuma beekaa waan jarii Tigree taheef achii baasan.
Dhalattootii Tigree dhiyoo tana Metemmaa baqatanii Humeraa gahan haga guyyaa lamaatin duraatti nama 2010.Ji’a diqqaan duratti ammoo rakkoo dhalatteen ammoo nama 5000 tahutti rakkoo akkanaa baqatee naannoo Tigraayitti gale jedha itti gaafatamaan Biiroo Qonnaa naannoo Tigraay, obboo Hayilee Asfaahi.
Dhalattoottoonni Qelleem Wallaggaa Biyya Ambaa Keessa Jiraatan Harka Qaleeyyii Dambi Dolloof Deggersa Godhan
Dhalii Oromoo cuftii akka rakkoon kalee hin deebine ‘ani saba koof maan hojjadha jedhee ufi gaafachuu qaba.’
“Dhalii Oromoo martinuu waan kana irratti hojjachuu qaba…waan dandeenyuun gargaaruu qamna.”
Dhalli namaa jireenya bu’aa ba’ii baay’ee keessa darbuu mala. Kaan fayyaa guutuu, kaan immoo ni dhibama. Kan dureessa kaan ni iyyooma. Kaan immoo qaroomee kaan doofummaatti hafa.
Dhalli namaa nyaata bishaanii fi mana keessa jiraatu argachuu mootummonni mirkaneessuu qabu jeechuun gaafatan.
Dhaloonni borii waan jalqabamee kana irratti hirkatee seenaa jiru gara fuula duraatti gama tarkaanfachisuun itti gaafatamnii guddaan akka irra jirus ibsamee jira. Hayyoonni biyyoota alaa keessa jiran kanneen biyya keessa jiran waliin hariiroo jabeeffachuun akka barbaachisus dubbatamee jira.
Dhalootaa fi guddinnilleen baaddiyaa Oromiyaa, ta lafa diraa ykn magaalaa irrallee fagooti. Rakkoo name baaddiyaa keessa bahee baratu cufa keessuma dabaraa asi gahe.Dr.Demmellaash digri qaraa doktorummaa horiitiin University Finfinneetii,digrii lammeessooFood Safetyykn ammoo qulqullummaa nyaataatii fi barumsa PhD- University Osloootii fixate.
Dhalootaan Amboo irraa kan ta’e dargaggoo Abdataa Olaansaa to’annaa mootummaa jala oolee mana hidhaa Maakelaawwii fi Qilinxoo keessa baatileef dararamaa fi reebamaa ture booda du’uu isaatu uummata daran mufachiise jedhu jiraattonni.
Dhalootaan Xaliyaanaa nama bara jaarraa 14essoo keessa Atlaantik taakkee Amerikaa waliin lafa Awurooppaan bittee garboomfachuu dandeettu dooyaa dhaqe.Bara 1492 keessa Amerikaa argee biyya itti godaansise jedhanii seenaa barreessaniif.
Dhaloota borii barumsaan cimsuu, kanneen hojii irratti bobba’an illee firii garii akka argamsiisan jajjabeessuuf carraa hojii babal’isuufiin hojii waggaa haaraa dhufuu keessaa ti jedhaniiru.
Dhaloota Haaraan Aadaa Keenya Baru Qaba !
"Dhaloota Madha Galmaa himna Areeroo Boosarootti hime.Galmii Toree,abbaan Madhaa gara Areroo Boosaroo dhaqee akka innnii daballee dhalatteef eebbisee guddisuuf gaafate. ""Gaafas Madhii Galmaa eegii dhalatee guyyaa sadii,” jedha aabba Jaatanii Diidaa,I/G/Waajjira Aadaa fi Tuurizimii Booranaa."
Dhalootii Amerikaa Filadelfiyaa diqqeennaan haga guddaan Xaliyaana jiraate. Xaliyaanii lafa abbaan isaa dorgommii basketball ykn kubbaa kachoo dhiisee jennaan itti gale.
'Dhalootii Ammaa Waan Keessaa Dabree Fi Itti Deemu Beekuu Qofaa Mitii,Dhaloota itti Hirkatanillee Tahuu Qaba'
Dhalootii Aster Gannoo bara 1870 keessa jedhan,kitaabii Aster faan bara 1890 keessaa Afaan Oromooti hiikamee bahe.
“Dhalootii bara kamittuu ergaa qaba.siraba durii yo dhageeffattu albeemii isaa guutuu dhaamsa innii hawaasaa qabu dhageffatta,sirbaa Alii Birraa ykn Nuhuu Goobanaa TV argee hin binne ergaa isaanii dhagaheetan barbaadee bite. Dhaloonni ergaa isaani sirriitti dhaamuu qaba.”
Dhalootii baranaa ka waan abbootii fi haawwan isaa qofa baruma baraan faarsu qofaa mitii,ka sun irratti yayyabamee isaayyuu itti abdatan tahuu male tanaan maan jetta jennaan porofeesser Gufuun, “dhalootii ammaa kun ufitti kophaa hin jiru…abbootii teennatti asiin nu gahe,nuun kun cuftii aadaa qamna..nami wa baratee aadaa ufi lakkise jennaan,waan ufii gatee jennaan barnootilleen guddoo wa hin bahuuf…maan jennaan gama cufaa walti qabachuu male.Ka durii beettu irratti wa dabalatta malee ka qabdu gattee waan haaraa barachuu hin dandeettu”
Dhalootii Kirooshiyaan haarahii ufuma addunyaa keessa bibilliqumatti jira. Ijoolleen isiin abadattu Luka Modrick, Ivaan Raktikii fi Mario Manduzki fa.
Dhalootii Kiroshiyaa ganna 5 lolee biyya ufii bara 1995 keessa harka Yugosilaviyatii baafatee lola ganna shaniitiin bilisoome.
Dhalootii kun ganna lamaan duratti harka lamaan gadi bu’ee.Namii ganna 15 haga 44 jidduu jiru kka qaraa kaan illeen ijoollee horuutti hin jiran jechuu.
Dhangaggoon Dirree Dhawaa irraa fageenya km 19 irratti argamti. Fageeenya ishee irra iyyuu Kiiloo Meetra tokko ol kaatee tabbaa irratti waan argamtuuf haalli qilleensa ishee isa kan Dirree Dhawaa irraa adda ishee godhee jira.
Dhani keessaa wal dhidhimsan,dhadhawachaa walti kakka'an. Okolaa keesaa galanii dhidhiibahcaa walti dacha'an. Akkuma kanaan biyya 32 keessaa 16 qoftii walti hafe.
DHDUO bakka-bu’uudhaan kanneen Mana-maree paartiileetti hirmaatan keessaa tokko ka ta’an Obbo MOGES IDA’EE garuu, “Paartii Obbo Tolasaafaa fi Paartii ka biraa tokko irraa kan hafe walga’ii Kaleessa geggeessinetti hirmaatanii jiru” jedhu.
Dh.D.U.O giddu galeessaa keessatti itti gaafatamaa siyaasaa fi ijaarsa baadiyyaa ta’uun kan muudaman Obbo Addisuu Araggaa Televiziyoona Itiyoophiyaaf akka ibsantti deemsa haaromsaa gad fagoo keessa jiraachuun keenya beekamaa akkuma ta’e isa keessatti boqonnaa jalqabaa kan ta’e keessumaa mufannaa uummata keenyaa gama furuun humna mootummaa jajjabeesuun akka barbaachisu hubanneerra jedhan.
DH.D.U.O  Gumii 8ffaa Har’a Xumuree Jira
DH.D.U.O jijjiirama amma itti jiru ka Dr.Abiyyi asiin gahe kanaan deemee jennaan ufi qofaa mitii siyaasaa Itoophiyaatuu jijjiiruuf humna guddoo qaba jedha.
DhDUOn Hoogganoota Isaa Ol'aanoo Taayitaa Irraa Buusuun Jijjiirama Fidaa?
DH.D.U.On murtii dabarse kana ka ilaaleen dura taa’aa Kongiresa Federaalistii Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa yaada kennaniin murtiin kun nama kofalchiisa jedhan.
“Dheebiahca jajjbaatti jira. Tulaa silaa bara dheebuu ka akkanaa keessaa dhugan akka jecha isaatti lola daarii Somaaleetii fi Oromiyaatiif jedhanii irraa deebihan. “Harolleen bisaan hin qabduu.”
Dheebuu Kitaaboota Dubbisuu Kan Bara Ijollummaa Kootti Na Mudate, Har’as Nan Yaadadha.
Dheebuun barnootaaf qabnu kan akkoo koo Bishoo Jaarsaa irraa Dimbiititti darbe, ana keessas jira kan jedhan Dr.Neville Alaksaandar,maatiin koo hiyyeyyii ta’an iyyuu barnoota gaarii akkan argadhuuf carraaqqii godhantu kanaan na ga’e jedhu
Dheebuun dimokraasii biyya kana keessa waan jiruuf jecha uummatis haa ta’u miidiyaaleen yaada isaanii walabaan haa ibsan qeeqa mootummaa irratti qabanis walaba ta’anii haa dubbatan jechuun balleessaan utuu jiruu utuma arginuu beekaa akka hin arginitti bira darbaa turre jedhan. Amma garuu yeroo ni ga’a jennu ga’eera jedhan. Ol aantummaan seeraa kabajamuu qaba jedhan.
Dheekkamsii akka pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi amma ittiin deemu kun bulchooa abbootii irraa jajjabeessee hujii gaazexeessitotaa miidhuu dandahaa jetti Jennifer
Dheengaddaa ‘CAUCUS’ amma ammoo Primary, Filannoo Walii Galaa(General Election)itti aana.Amerikaatti filannoon perzidaantummaa akkuma naannoo isaaniitti maqaa akka akkaa qaban.
Dheengaddaa fi kaleessa naannoo Amaaraa godinaa Shawaa Kaabaa aanaa Efraataa fi Gidim naannoo Haxxaayyeetti akkasumas kan olla asana jiru – godinaa addaa hawaasa Oromoo keessatti hookkarri uumamee ture har’a qabbanaa’ee jira – jechuun humnoonni naga-eegumsaa fi jiraattonni dubbatanii jiran.
Dheengadda, bulchiisa naannoo Kibbaa, godinaa Silxee, magaalaa Waraabee keessatti uummata waliin marii ka ggeggeesan muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed, lakkoobsa sabaa fi sab-lammootaatiin bulchiisa naannoo ijaaruun akka hin jiraanne. Garuu, dhimmi isaa qoratamee furmaata akka argatuu fi mirgi ofiin of bulcha sabichaa akka kabajamu dubbatanii turan, jedha gabaasaan VOA Yonaataan Zebdiyoos.
Dheengadda dhaqee yeroon gaafadhetti haalli mana hidhaa sana keessaa baay’ee rakkisaa, kutaa nuti keessa jirru dhiphaa namnis guyyaa dhaa gara guyyaatti nutti dabalama waan ta’eef hafuura baafachuuf illee rakkisaa ta’uu obbo Baqqalaan itti himuu isaanii dubbatti.
Dheengadda waltajjii Jijjiigaatti geggeessame irratti itti aanaa prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Shimellis Abdiisaa uummanni Somaalee fi Oromoo obboloota ta’uu isaanii fi uummanni Oromoo walabummaaf qabsoo geggeesse keessatti uummanni Somaalee cina isaa dhaabachuu dubbataniiru jedhan gabaasaan VOA, Addis Chekkol.
Dheengee Mallichaa,jaarsa ganna 60: hori nyaaphatti nurraa fudahtee kaan oolaatti nurraa fixee, lafa teenna irraa yaahuu dinnee irratti beeloomnee dheebochuutti jiraa jedha.
‘Dheerina Umurii Koo kana ani beeku Gadaa Shanan Marsa Afuur waanan argeef’
Dheerinnaa gaara Everest bara 1,854 keessaa lakkahnii irra gaahan.Eegii sunii ammoo bara 1,999 keessaa irri deebihanii Amerikaa muuziyeemiin Boston qorattee dheerinna isaa mirkansite.
Dheerinna gaara Everesti irra deebi'anii lakka'uutti jiran
Dheerinnii gaara kanaa chochii lafaa bara 2015 keessaatiin dheerinnii kun irra caaccabuu fi dhibaachuu isaa qorachuutti jiran.
Dheerinni lafaa kan sudaan bulchiinsa naannoo Amaaraa waliin wal daangeessu kiloo meetra 400 ta'u ragaaleen ni agarsisuu jechuun Asteer Misgaanaaw gabaastee jirti.
Dhibaayyuu Ekeraa Namoota Bara Dabre Xayyaara Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaan Dhumanii
Dhiba kanaafuu akka dhabbilee Tokkummaa Mootummooaa ka akka IOM faatii jedhanitit namii Itoophiyaa kumii kurnya hedduu biyya sunitti yaa’e afaan balaa jala tataa’a.
Dhiba kanaan nama hedduutti dhufaa akimachaa wal irraa galuutti jira.Milkikeetii nama dhiba ‘tiittee gurraahcaa yknsand flyfuudhee akka Diidii jedhutti
Dhiba kana fulaa hedduutti ufi irraa dhowwuutti jiran.Diidii Xuyyuura Dirree Dawaalleen nama biyya geejjibaan alaa itti dhufu dhiba kana qabaachuu fi dhibaachuu isaa irratti tohattee dabarsiti.
"Dhiba kana namuu woma beekuun ufi irraa eega. Caalaan duraan dhiba dhibiillee qabaachuu baadha ammallee ”Waaqayyoodhumatti na eege"" jedha."
“Dhiba kana ufi irraa dhoowwuuf akka malee ariifannee muraa jabduu keeyyanne.Dhiba kana irraa dhowwanna,akka malii jireenna keenna dhiba kanaan hin miidhamne seera keeyyanne.Tanaaf seera baafannee labsanne. Seera kanaan dhiba kana ufi irraa dhoowwarraa.”
Dhiba kana ufi irraa dhowwuuf buchiinsii kun hajaja bara waraanaa baafatan baasee hujiittiin jira. Qabeennii mootummaa haga guddaa hujii tanaan hojjachuutit jiran jechuu.
Dhiba kun ammallee ardii Afikaattu nama haga 5 fixee haga 40 dhiba kana fakkaatu irrati argan.
Dhibbaan hongee fi walitti bu’iinsaa uummata takkisaa, qe’ee ofii irraa buqqisuu itti fufee jira jedhan.
Dhibbaan vaayiresiin koronaa fide Ameerikaa dhaaf utuu COVID-19 hin faca’iin dura addunyaa irraa dinagdee jabduu biyya qabdu. Baatilee hanga tokko dura garuu hoji dhabiinsi biyyattii dhibba irraa harka 3.5 kan tureef kunis waggoota 50 keessatti lakkoobsa isa gad aanaa ture.
Dhibba hedduun humnootii handaara galaana xaaliyaanii eegan fi humna galaana biyyattiin kan baraarfaman yoo ta’u Doniin daldaltotaa iddoo san turtees birmattee jirti. Dubbi himtuun UNHCR Melisaa Fleeming haalli nageenya iddoo sanaa hammaataa deemuu fi kunis namoota seeraan ala nama deddebisan lakkofsaan akka dabalan taasise jedhu.
Dhibba irraa harka 80 ol kanneen ta’an haala gaarii hin ta’iniin jiraachuuf jecha qabeenyaa isaanii gurguruu dabalatee quunnamtii saalaaf dabarfamanii kennamuu akkasumas ijoollee hojii humnaatti bobbaasuu gargaaramu.
Dhibbileen barnoota ol’aanoo yaroo barnootaa bara 2012 sababaa weerara Vaayirasii Koronaatiin qisaasamee ture bakka busuuf barattoota eebbaa simachaa jiraachuu isaanii Yunivarsitiileen Adamaa, Amboo fi Maddaa Walaabuu VOAtti himan.
Dhibdee sababa weerara COVID 19 filannon biyyalessa taasifamuu dadhabame furuuf turtii wagga tokkof filannoon dheeratee Mootumman hoggansa teknookiraatotaa yokaan ogeeyyii bulchiinsaan akka biyya bulchu Gamtaan Dimokraasii Sab danuu Federaalawaa, ABO dabalatee dhaabbileen Afur of keessaa qaban yaada furmaata dhiheessanii jiran.
“Dhibee addunyaa rifaasisee fi lubbuu namoota hedduu galaafate kana dursanii ittisuuf qindoominan hojjataa jirra' jedhu - itti gaafatamtuun Waajjira Eegumsa Fayyaa magaalaa Amboo, Siistar Dabaltuu Guddataa.
‘Dhibee Beeyladaa Hedduutu Qabeenya Horsiise Bulaa Miidha; sanaaf fala fiduu barbaada’ Dokter Fraa’ol Waaqoo
Dhibee Chukunguniyaa jedhamu Diree Dhawaatti mudate ittisuufi namoota dhibaman yaaluuf hojiin baldhaan tumsaan hojjatamaa jira jedha Institiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa.
Dhibee Dhaabbata Fayyaa Addunyaatiin jiraachuun isaa raggaasifame, namoonni “hin jiru” yokaan “dhimma siyaasaa ti” jechuun of dagachuu keessaa bahanii dhibee kanarraa of eeggachuu qaban, jedhu.
Dhibee hamaa addunyaa kanaatti duuluuf michummaan maallaqaan deggeruu kun jiraachuu isaa arguun nama jajjabeessa jedhan Dr. Teedroos.
Dhibee kanaan dursa Keeniyaa keessatti qabamuushee ka adda bahee ture dargaggeettiin ganna 27 tokkos harra Saba himaalee biyyattiin lammilee Keeniyaaf dhaamsa dabarsitee jirti. Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaas Garee Addaa Dhiibbaa Kooronaan biyyarratti gaggeessu qolachuuf hundeessan duuka maree gaggeessanii jiru. Masaraan Mootummaa Keeniyaa akka beeksisetti Keeniyaattaan dhiyeessa garee kanaaf barbaachisurratti angawoota mootummaa biyyattii duuka marii gaggeessanii jiran.
Dhibee kanaan hanga yoonaa namni du’e kan hin jiraanne ta’uu isaaf ittisuuf akkasumas waa’ee dhukkuba kanaa uummata hubachiisuu irratti fuuleffatamee hojiin dadammaqiinsaa bal’inaan geggeessamaa jira jedhan.
Dhibee kanaan kanneen lubbuu dhabaniif illee gadda itti dhaga'ame ibsanii jiran.
Dhibeen Chikuun Guniyaa jedhamuu fi dhibee Dangii jedhamu waliin wal fakkaatu Dirree Dhawaa keessatti mul’achuu isaa kan ibsan itti gaafatamaa waajjira eegumsa fayyaa Dr. Fu’aad Kadir yoo ta’an kunis kan beekame qorannaan dhiigaa Finfinneetti erga ergamee booda jedhan.
Dhibeen EBOLA Itiyoopiaa hin seenne ta’us of Eeggataa jirra jedhu angawoonni
Dhibeen Gifiraa godinaalee Naanno Oromiyaa garagaraa keessatti bifa weeraraan ka'ee, yoo xiqqate namoota kuma shanii ol qabuu isaa Biroon Fayya Oromiyaa beeksise.
Dhibeen Koleeraa biyya Itiyoophiyaatti muldhatee ture naannole bakka dura ture hunda keessatti tohatamus naannoo Oromiyaa Godinoota lama Boranaa fi Harargee Bahaa keessatti akka haarawaatti muldhachuu isaa Institiwuutiin Fayya Hawaasaa beeksise.
Dhibeen Koleeraa Godinoota Boranaa fi Harargee Bahaatti Akka Haarawaatti Muldhachuun Himame
Dhibeen Koleeraa Mudannoo El Niinoon Wal Qabata: Hayyoota Saayinsii
Dhibeen Koleeraa Naannoo Oromiyaa Keessatti Babal’ataa Jira
Dhibeen koleeraa naannoo Oromiyaa keessatti babal’ataa jira jedha Instiitiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyophiyaa.
Dhibeen Koleeraa wal’aansa hin argatu taanaan lakkoobsi namoota du’anii dhibba irraa gara harka 50tti ol guddachuu danda’a.
Dhibeen kooronaa mudachuun ‘nami safuu cabsuu isaati’ jedha Oromoon jedhu Ayyaantonni, Abbootiin Gadaa fi Ogeessonni Seenaa fi dduudha Oromoo qoratan.
Dhibeen Koroonaavaayrasii biyyoota baayyee keessatti babalaachaa jira.
Dhibeen kun baay’inaan daa’imman kan miidhu tahuu dubbatanii jiru, Doktor Dajumaan.
Dhibeen kun bira weeraraan naannoo sana keessatti ka’uu kan ibsan institiyuutii fayyaa hawaasaa naanno Amaaraatti gorsaa dhimmi farra dhibee busaa obbo Amaaree Destaa ti. Keessumaa waggaa darbe yeroo dhuma wal fakkaatu waliin ennaa ilaalamu weerarri kun dabaluu kan ibsan yoo ta’u nuusa waggaa kanaatti gamaaggama geggeessameen uummati kuma 100 ta’u weerara dhibee busaan miidhamuu isaanii ibsanii jiran.
Dhibeen kun kana dura naannoo Affaarii fi Somaalee keessatti argamuun gabaasameera. Hanga yoonaa mallattoon dhibee kanaa kan irratti mul’ate namoonni 3756 argamuun beekaeera.
Dhibeen kun keessumaa erga bokkaan roobee as ji’oota lamaan kana mullachuu jalqabuu himanii, inni kaleessaa kun ammoo Mooyyalee naannoo ganda 01, Arballee fi Shawaa Berriitti mullate jedhan.
Dhibeen kun naannoo Oromiyaa fi Finffinee keessatti kan dabalaa jiru tahuu isaa fi aannooleen Amaara fi Tigraay ka tohataa jiran tahuu ka beeksise Inistitiyuutichi naannoo Affaar keessatti immoo akka haaraatti dhibeen kun dabalataan mul’ate, jedha.
Dhibeen kun qorannoo namoota kuma shani fi dhibba afurii fi kudha afur irratti gaggeeffameen ka argame yoo tahu, akka gabaasi Ministeerri fayyaa agarsiisuttis warri dhibeen irratti argame keessaa 177 jiraattota magaala Finfinnee, 21, Tigraay, 20 Amaara irraa, 18 Gambeela rraa, 8 Oromiyaa 4 Naannoo Soomalee, 1 Dirre Dhawaarraa fi kurneen warri hafan ammoo lammiilee biyya alaati.
Dhibeen Obbo Meles Kan Hamaaf Laatu Miti jedhu Angawoonni
Dhibeen TB dhukkuba hamaa ittisuuf maallaqi itti hanqatu. Gumiin tokkummaa mootummootaa NY keessatti geggeessamaa jiru irratti kan irratti mari’atame dhimma ijoo keessaa ti.
Dhibeen TB To'atamuu Qaba Jedhu Hirmaattonni Gumii Tokkummaa Mootummootaa
Dhibee onnee kan madaa’uu Huuba qoonqoon dhufuu malu kan afaan ingiliziin ‘’Rheumatic Heart Disease” jedhamee waamamu irratti ispeeshaalistii dhibee onnee Hospitaala Xiqur Ambassaafi barsiisaa wal’aansa fayyaa, Yunivarsitii Finfinnee Doktor Dajumaa Yaadataa Naakor Malkaa haasofsiisee jira.
Dhibii amma argan kun horteen isaa maan fakkaati jennaan
Dhibii kun akka Dr., Khaliid jedhetti bookee biinnii fakkaattuun namatti dara.Haga ammaatti Dirree Dawaa keessatti nama kuma 20 caalaatti dhiba kana irratti arganii namii hedduun ya akimatee bahe.
Dhibii kun akka ogeeyyotii fayyaa jedhanitti naafa nama caaccabsa, mittaa nama jalaa guuree humna nama dhowwa.
Dhibii kun biyyoota Gammoojjii Sahaaraatii gadiii jiran guddachuu dhowwuutti jira.Guddinnii biyyoota tanaa silaa bara 2015 keessa harka 5 tahuu male harka 4.5 qofa irraa tahe.
“Dhibii kun duriillee 1,2,3 jira amma ammoo hedduutit jira,” jedha aabba Rooba Dheengee.Dhibii kun dhiba gammoojjii “neglected tropic disease” jedha keessa jira.
“Dhidhaa qamnaa waan dhamnellee kana keessa arganna miidhmaa duraan waan kana itti dhabe argadhe ka jedhu natti fakkaata.”
Dhiheenya Finfinneetti geggeessame sirni galataa Alii fi eebba kitaaba isaa kun.
Dhiheenya kana biyya Xaaliyaaniitti hojii horsiisa re’ee fi oomishaalee bu’aa isaa otuu hojjetaa jirtuu kan ajjeffamte Aagituu Eda'oo yaadachuuf, maqaa isheetiin magaalaa Finfinnee keessatti Faawundeeshiniin ''AGITU EDEO FOUNDATION'' jedhamu hundeessamee jira.
Dhiheenya kana, ka magaalaa Finfinnee, naannoo Raphii jedhamu jiru – tuullaan kosii jiguu irraa balaa uumameen lubbuun namoota dhibba tokkoo fi kudha sadii darbuu, akkasumas miidhaalee adda addaa dhaqqabuu gabaasuun keenya ni yaadatama.
Dhiheenya kana Komaandoon addaa, kan Yunaayitid Iseets -- kanneen galaana Somaaliyaa irratti saamtotaan idditamanii turan - hojjetoota gargaarsaa - dubartii lammii Ameerikaa tokkoo fi dhiira lammii Deenmaark tokko gad-lakkisuuf tarkaanfii milkaawaa fudhatee fi Dhimma Somaaliyaa ilaalchisee, gaaffii gaazzexeessota irraa dhihaateefis deebii kennanii - aangawaan Yunaayitid kun. Lammiwwan keenya irraa ittisuuf, wanna nu irraa eegamu mara gochuu qabna jedhan.
Dhiheenya kana Maalii daawwatanii ka diibi’an - qorataan dhuunfaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – Sulimaan Baldoo, walii-galtee nagaa fi araaraa hojii irra oolchuu ilaachisee, tarkaanfiileen gaarii fudhatamanii jiran, garuu haalli nageenya biyyattii keessaa gadi adeemaa deemuun abdii jiru gara boodaatti harkise – jechuun Gumii Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootumootaaf gabaasaa dhiheessan.
"Dhiheenya kana Mana hidhaa Maa’ikalaawwii gara Muuziyeemiitti jijjiirame keessatti barreeffamoota hidhamtootaan dur ededa kutaalee hidhaa manichaa irratti barreeffaman keessaa tokko “Anaa fi isa na himate keessaa eenyu yakkamaan?” ka jedhuu fi maqaan obboleessa isaa – Gaaddisaa Hirphasaa jiraachuu miidiyaalee irraa dhaga’uu isaa dubbata -– Barsiisaa Kumalaa Hirphasaa. ""Mana hidhaatti dararaa irra gaheen Hospitaala Minilik 2ffaatti yeroo lubbuun isaa baate, Gaaddisaan dargaggoo waggaa 27 ture."" Jedha."
Dhiheenya kana muummeen ministera Itioophiyaa Haylee-Maariyam Dessaalenyi “warra naannoo kana jequmsaaf saaxile irratti tarkaanfii boojuu hin qabne fudhanna,” jechuun isaani Ameerikaa hin yaaddessa jedhanii akka mootummaan Amerikaa hoggantoota Itiyoophiyaa wajjin balaa kana caalaan odoo hin gahin marii jalqabuu fi biyyattiin demookraasii daagaagsuf waadaa galte kabajju mirkaneefachuu qabna jedhan.
Dhiheenya kana Televiiziyoonni Motummaa naannoo, Televiiviisiyooni Oromiyaa, Kaarikulamiin yokaan sirni barnootaa haraan sadarkaa tokkoffaa naannoo sanaaf bahuu isaa fi tartiiba barsiisa qubee Afaan Oromoo irratti jijjiiramni ta’uu eega beeksisee as yaadawwanii fi mormiilee hedduu tu dhaga’amaa jira. Eega Televiiziyoonni Oromiyaa oduu sana baasee booda kan fuula Feesbuuk isaanii irratti barreessan – Hoogganaan Biiroo Komiyunikeeshinii mootummaa Oromiyaa – Obbo Addisuu Argaggaa, “tartiibni Qubee hin jijjiiramne. Gara fuul-duraattis hin jijjiiramu” jechuun beeksisan.
Dhiheenya kana Televiiziyoonni Motummaa naannoo, Televiiviisiyooni Oromiyaa, Kaarikulamiin yokaan sirni barnootaa haraan sadarkaa tokkoffaa naannoo sana keessaa fi bahuu isaa, tartiiba barsiisa qubee Afaan Oromoo irratti jijjiiramni ta’uu eega beeksisee as yaadawwanii fi wal-falmiilee hedduu tu miidiyaa hawaasummaa irratti geggeessamaa jira. Akka maddeen adda addaa gabaasanitti, Biiroon barnootaa Oromiyaa, kaarikulamii haarawa kana, semistaroota sadii dura gad-baase. Kana irratti hundaa’uudhaan kitaabonni haaraan maxxansamanii raabsamanii jiran. Barsiisotaafis leenjiin kennamee jira.
Dhiheenya magaalaa Moqdishoo keessatti eega mormiileen geggeessamanii booda Paarlaamaan Mana-maree Gad-aanuu ka Somaaliyaa, dheereffamuun yeroo aangoo prezidaantii biyyattii Mohammed Abdullaahii Mohammed akka dhaabatu sagaleen murteessee jira.
Dhiheenya waa’ee dhaabbatoota Siivilii Cimoo Itiyoophiyaa keessatti ijaaruu ilaalchisee konferensii sadarkaa Addunyaa dhiheenya kana Itiyoophiyaa keessatti geggeessamee booda gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Amerikaa waliin geggeessaniin kana dubbatan.
Dhiheenyuma kana gaazexeessaa TV naannoo Oromiyaa kan ta’e Fiqaaduu Mirkaanaa hidhamuun isaa ni yaadatama.
"Dhiibaanii fi sodaachisoon gaazexeesota irraa akka addunyaatti gahaa jiru hojii isaan dhowwuu fi warri jabinaan, hojjatanii hojii isaanii hawaasa keessaa bahaniif addunyaadhan gahan garuu ""lubbuu isaanii rakkoodha saaxilanitti"" jedha Firiidam Haawus."
"Dhiibanii ari’atan” makiinaa sadiitti fa’ani dhufaniin. “ Uffata harkatti hin qaban saamamnee waan qabnu nu harkaa fudhatan,” jedhan.
Dhiibbaa biyyoota gargaarsa kennanii jalaa bahuun ka danda’amu yeroo tokkummaan biyyaa cimuu fi aadaan hojii guddatu akka tahellee dubbatan.
Dhiibbaa dhiigaa hamaa dhaan akka tasaatti kan dhufu rakkoon fayyummaa, dhukkuba onnee fi kaanseriin ujummoo qileensaa irratti dhiibbaa kan fidaniin balaan du’aa dhaqqabu harka 3 keessaa lama kan mudatu sababaa faalama qilleensaan kan ka’e.
Dhiibbaa dinagdee dhukkubii Koviid-19 geesiseennamnii hedduun beela'ee dhumuu mala jechuun sagantaan nyaata addunyaa akeekkachisee jira.
Dhiibbaa isa xumuraa gochuuf oduun jedhu yeroo dhagahamaa jiru kanatti, haleellaan kun kan hin oollee tahuun isaa waan mirkanaawe miti ka jedhan Jaarmayaa Eurasia jedhamu irraa xiinxaltuu dhimma Afrikaa Aan Fraa'ufi ripxe loltoota gidduutti attamiin haala kana tarkaanfachiisuun akka itti danda'amu ilaalchisee walii galtee hagi tokko akka jiru nu hubanna jedhan.
Dhiibbaa Mootummaa Nutti Hammaate iyyuu Duula Filannootti Milkaawaa Jirra
Dhiibbaan dhigaa ol ka’e ituu hin wal’anamiin hafuu Obbo baqqalaa irraa kan ka’e ija isaanii gara bitaa dandeetti arguuf qabu irratti midhaa dhaqqabsisuun isaa kan dubbatan ogeessonni fayyaa hospitaala dhunfaa dhaquun akka gargaarsa sadarkaa olaanaa argatan gorsanii waraqaa barreessan.
Dhiibbaan Dingdee Vaayrasiin Koronaa Umee Beelaaf Sodachisaa Jira
Dhiibbaan naannoo fi kan Sadarkaa addunyaa lolli hidhattoota Faalisxiinii fi Israa’el gidduu akka dhaabatu yaalamu iyyuu har’as Israa’el haleellaa samii irraanii hidhattoonni Faalixiin immoo daangaa ce’uun rookkeettii dhukaasuu itti fufanii jiru.
Dhiibbaan uggurri kun itti fide Iraanitti dhaga’amee jira – jedhu – aangawoonni waraanaa Yunaayitid Isteetis kun. Kan dhiibbaan kun irraa ka’uu danda’u yoo Iraan gad-teessee Yunaayitid Isteetis waliin mari’atte qofa akka tahellee dubbatu.
Dhiibbaa vaayrasiin Koronaa geesisaa jiruun gatii daldala gabaa addunyaa fi gatii zayiita boba’aa har’a kuffisee jira.Gama Kaaniin dhukkuboonni daariqaa ykn infeekshiniin chaayinaan walgahii ishee waggaa yeroo kan biraatti akka dabarsitu gochuun addunyaa irratti soda nageenyaa uumee jira.
Dhiibbaa Waldaalee hojjjetootaa biyyattiin godhameen, bara 1894 irraa eegalee ayyaaneffamuu jalqabe, guyyaan hojjetootaa kun. Hojjetoota warshaalee waldootaan gurmaawaniin hiriirawwan geggeessamaniin ayyaaneffama – guyyaan kun.
Dhiibbaa Weerarri Koronaa Uumeen Uummatni Addunyaa Nuusa Biliyoonaa Ta’u Beela Hamaaf  Saaxilamuu Mala, Jedhame
‘Dhiibbbaa Mootummaan Itiyoophiyaa baqattoota Oromoorraan gahu kan hordofee raawwachiisu Imbaasii Itiyoophiyaa Naayiroobii jiruudha’ jedhu baqattoonni. Imbaasii Itiyoophiyaa Naayiroobiitti Itti gaafatamaa Paabliik Diiploomasii fi Sab – Qunnamtii kan ta’an Obbo Habtaamuu Baayyee himannaa kana ilaalchisee, ‘Imbaassiin Itiyoophiyaa ergama hariiroo biyyoottan lameenii cimsuu fi rakkoo lammilee Itiyoophiyaa as jiraatanii furuu irraa kan hafe dhimma jedhame keessaa harka akka hin qabne’ kan ibsan. Irra deebiidhaanis ‘Mootummaan Itiyoophiyaa humnoota poolisii Keeniyaa fayyadamee baqattoota gidirsa’ isa jedhu Obbo Habtaamuuf yoo kaafnu, ‘Keeniyaan biyya walaba
Dhiigaatti nafa namii qabu cufaan nama keessaa xinniqaa,nafa oowwisee nama bobeessaa amala akka akkaatiin dhufa,
Dhiiga dhangalaasisuu Sudaan Kibbaa Dhaabsisaa Jedhu Ripublikaanonni
Dhiiraa fi dhalaalleen atileetota addunyaa walti filanitti wal dorgoma.
Dhiiraa fi dhalaalleen Keenyaatti moo’e. DhiiraanEluid Kipchogetokkeessoo. Ganna shanan dabranilleen isumatti moohe.Namii isatti aanee moohellene Stanley Biwott atileetuma Keenyaati.
Dhiiraa fi dhalaalleen namii waluma gula metirii 1500 fi 3000 tana Siifan Hassan qofatti moo’e.
Dhiiraa Fi Durbii Wal Qixxee Ta'u Barsisuun Maatii Irraa Jalqabuu Qaba
Dhiiraan 1-3 Itoophuyaatti moote,dubraan ammoo 1-2 baate. Tokkeessoon Lammii Birhaanuu lammeessoon Lalisaa Baayyisaati fi sadeesoson, Yemaanee Tseggaayeeti
Dhiiraan ammo Azmaraa Beqqelee tokkeesoso,Addunyaa Taakkelee lammeessoo. Maratoonii km 21 Indiitti dorgoman Guyyee Adoolaatti atileetota Keenyaa caalee tokkeessoo tahe.
Dhiiraan ammoo atileetii Keenyaa, Laawrence Cheronootti ittuma du'ee2:07:57Leellisaa Deesisaaqolchee moo'e.
Dhiiraan Daaniheel Waanjiiruuti mootummaan galate.Qananiisaa Beqqeleeti itti aane.Daaniheel daqiiquma sagaliin Qananiisaa caalee moo’e.
Dhiiraan Lalisaa Deesisaati lammeesoon ammmoo Shuraa Qixxaataati dhalaan ammoo atileeti Keenyaa Mary Keytaaniitti moo’e.
Dhiiraan Lawrence Cheroot 2:9:39.Dhalaan atileetii Keenyaa beekamtuuBrigid Kosgei2:31:11.Atileetii Amerikaa amma Singapporii dorgomtuLindsey Scherfitti aanee lammeessoo.
Dhiira waraana kubbaa miilaa addunyaa keessaa filan 736ti biyya 32 keessaa walti dhufa.
Dhiironnii fi dubartoonni qixxee uumaman. Jecha kana galmee labsii walabummaa irraa fudhatan, garuu waa’ee dhimmi dubartootaa itti dabaluu dhaan jijjiirraan guddaa akka argamu ta’e.
Dhiironni shanan kutaa shabalee isa gad aanuu magaalaa Kuntuwarey keessatti Al-Shabaab itti dhukaasuun ajjesee.Shananuu uummata keessaa yoo ta’an Kibxata kaleessaa galgala ajjefamuu isaanii komishinarri konyaa ollaa kan Barawee Adan Omar ibsanii jiru.
Dhiirri umriin 5nii tokko immoo akka hamaatti kan mada'ee ta'uus kan of-beekuu fi dubbatu ta'uun ibsamee jira .
Dhiirsa isii Moqaadishoitti hidhanii jennaa isa barbaada Dirree Dhawaatii Moqaadishoo dhufte.
“Dhiirsa jabaa duuba niitii jabduutti jira.”
Dhiirsii Hindiyaa,Shantama ShuubbisaaJaarraa Abbaa Gadaa fa waliin ABO gargaaratan jedhanii Yemenii qabanii Somaaleetti hidhanii ganna shaniin duubatti gadi dhiisan.Jaarraa Abbaa Gadaa qabsoo bara dheeraatiin duubatti lubbuu dhabe. Shantama Shuubbisaan amma Awustiraaliyaa jira jedhan.
Dhiirtii 736 addunyaa walti filan taan dorgommii FIFAf Raashiyaatti wal qoraasuutti jirti, Ingilandi ittuma dootee Tuniiziyaa 2-1 qaarifte
Dhiirtii addunyaa walti filan dorgommii kubbaa miilaatiif Raashiyaatii waltuma jirti gurbaan Naayjeriyaa Iceland lama dhahee lafaan gahe
Dhiirtii dorgommii kubbaa miilaa addunyaatiif Raashiyaatti walti filan eegii torbaan lamaan duratti qaxi walti jettee haga ammaallee waltuma jirti.
Dhiirtii kubbaa miilaa Nezerlaandis bara 2017 Waancaa Awurooppaa mootee, jarii kunillee sun mataan qaabachaa taphata.
‘Dhiisaa “Nagaan Ha Bu’u” Jennus Nama Nu Dhagahu Dhabne’ Abbaa Gadaa Jiloo Mandh’oo
Dhiisee deemaa jedhee hinherreguuyyuu jedha Aretaan.Waan qajeeluu dandahu qajeechee hjjachuu qofa Arteta muddee bara 2019 Arsenalitti qaxaran Arsenal akka durii jirattullee dhiisuu hin deemu jedha.
Dhiitaa Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa Keessaa Laalchisee Wixineen Seeraa Miseensonni Mana Maree Yunaaytid Isteets Dhiheessan Koree Dhimmoota Biyyoota Alaatiin Fudhatama Argate
Dhiiticha tokkocha hafe Kiristiyaan Ronaaldootti keessa buufatee taphii 5-3 dhumate.
Dhiittaa Mirga Dhala Namaa Qorachuuf Danqamaa Jirra
Dhiittaa mirga namaa naannoo sana keessatti raawwatame jedhame qorachuuf karoorfamuu isaas komiishinichi loogii irraa walaba miti jechuun mormanii jiran. Dhima kanaaf deebii akka kennu kan gaafatame komiishinni mirga namaa Itiyoopiyyaa gama isaan, hojii inni hojjetu walabaa fi amanamaa ta’uu qorannaalee kutaalee biyyattii adda addaa keessatti inni hojjetu ragaa dha kan jedhe tuquu dhaan Mulugeetaa Atsbehaa Meqelee irraa gabaaseera.
Dhiittaa mirga namaa, yakkawwanii fi gochalee sukaneessoo ta’an kanneen dalagan akka itti gaafataman gochuuf murannoo muummichi ministeeraa Abiy qaban ni hubanna. Mootummaan Eertraas waadaa wal fakkaatu seenuu qaba. Waajjira komiishinera mirga namaa ol aanaa fi komiishiina mirgga namaa Itiyoopiyaa ka Tigraay keessaan gamtaan qorannaa geggeessame gammachuun simanna.
Dhiittaa mirga namaa yeroo ammaa itti fufee jiru dhaabsisuuf yaaliin ykn abdii maaltiitu jira isa jedhuufis mootummaa dhuma yeroo sana turetu ammas jira, kan kana dura raawwatameefis mootummaan tarkaanfii fudhate hin dhageenye. Gamaa keenyaan garuu dhiittaan mirga namaa kun akka dhaabatuuf hawaasa addunyaatti sagalee keenya dhageessisuu itti fufna jedhan hojjetaan Amnestii maqaan isaanii akka hin tuqamne fedhan kun.
Dhiittaa mirga namoomaaf kan himatamaa turte Itiyoophiyaan mormitoota afaan qabsisuuf jecha namoota walitti qabdee hiitii akkasumas mana hidhaa maakalaawii kan Finfinnee keessatti darartii jedhamuun himatamaa turte.
Dhiittaa mirga namoomaa humnootii nagaa eeganiin geggeeffame jedhame kan ilaaleen deebii kan kenne mootummaan Itiyoopiyaa kanneen keessaa hanga tokko qulqulleeffachuu isaa ibsee jira.
Dhiittaa mirga namoomaa, keessumaa miidhaa quunnamtii-saalaa wajjiin wal-qabate Tigiraay keessatti raaw’atamuu isaas Mootummaan Itiyoophiyaa adda-baafateeibsee jiru dubbatan.
Dhiittaa mirga namoomaa Tigraay keessa jira isa jedhames, haqa irraa fagoo kan ta'e fi kanneen uummataaf tuffii qabantu nutuu si beeka jechuun jeeqamsa uumuuf shirantu kana jedha jedhan Aaddee Liyaa Kaasaa,
Dhiittaa Mirga Namoomaa Tigraay Keessa Jira Jedhamu Akka Qoratamuuf Mootummaan Itiyoophiyaa Gaafanna: Hiyumaan Raaytis Waach
Dhiittaa Mirga Namoomaatu Nu Irratti Rawwatame
Dhiittaan mirga namaa addunyaa fakkeenyaaf kan biyyootii 11 keessaa hammaataa adeemuu Amnesty Internationalitti directorri naannoo Gaanfa Afriikaa fi Hara gurguddaa Muthoni Wanyeki beeksisaniiru.
Dhiittaan Mirga Namaa Itiyoopiyaa Keessaa Haa dhaabatu Jedhu Jaarmoliin Mirga Namaa
Dhiittaan mirga namaa raawwatame amanamee qaamni dhiittaa mirga namaa raawwate dhiifama akka gaafatu kan nuti barbaannu jedhan.
Dhiittaan mirga namoomaa lammiilee irratti akka hin jabaanneef xiyyeeffannoon itti kennamuu fi sirreeffamuu qaba, jedha – Koomishinichi. Ibsa kaleeessa baaseen kan kana dubbate Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa.
Dhiittaan Mirga Namoomaa Miseensota Paarlaamaa Ka Mormitootaa Irratti Hammaate: Qorannaan Haaraa
Dhiittaan mirga namummaa Itiyoophiyaa keessa jiru waggoota 25 darban kanas akkuma itti fufetti jira, ka ammaa immoo sadarkaa yaaddessaa irra gahee jira jechuun Amineestii International beeksise.
Dhiittan Mirga Ijoollee Sudaan Kibbaa Gad Xiqqaatus Ammas Raawwatamaa Jira: Tokkummaa Mootummootaa
Dhimaa Hidha Laga Abbayaa irratti mari’achaa an turan, Itoophiyaa, Masrii, Sudaan, Yunaaytid Isteets fi Baankiin Addunyaa gamtaadhan ibsa baasan.
Dhimaa kana qaama mootummaa irraa adda baafachuuf gara itti gaafatamaa waajira nageenya aanaa Gooroo Dolaa Obbo Aberraa Cuwweetti bibillee ture. Isaanis, waan jedhamuu kun dhara ta’uu fi magaalattin nagaa guutuu qabaachuu nutti himaniiru.
Dhima Hidha Laga Abayaa Irratti Walgahiin Geggeeffamaa Jira
Dhimma Aangoo Irraa Kaafamuu Traamp Ilaalchisee Qorannaan Itti Fufee Jira
Dhimma Afriikaatti hayyuu yeroo dheeraa kan ta’an Toomaas Griin Fiild imaammata bulchiinsi Baayiden Afriikaa ilaalchisee qabu beeksisanii jiran.
Dhimma Afrikaa keessaa Hiyyummaa hanqisuutti ogeettiin dinagdee gameettiin, ka Baankii Addunyaa Chorching Goh lakkoobsi hiyyummaa Itiyoophiyaa keessaa ka baroota dabre irraa gad-bu’uun gammachiisaa tahe iyyuu lakkoobsa Istaatistiksii baay’ee gad-aanaa irraa ka madde tahuu dubbatu.
Dhimma Afrikaatti gargaaraan Ministirii Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis, Tiiboor Naaj, waraansa Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay fi Humnoota Mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa gidduutti geggeessamaa jiru keessatti, haleellaa Siiviloota yokaan namoota hidhannoo hin qabne irratti geggeessamuu fi rakkoo jireenya namoomaa dhaqqabaa jiru ilaalchisee yaaddoo qaban ibsanii jiran.
Dhimma ajjeechaa Dilbata darbe, godinaa Wallagga Bahaa, aanaa Eebantuutti dargaggoota lama irratti raawwatame ilaalchisee qorannaan eegalamuu isaa bulchaan aanichaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Dhimma ajjeechaa isaaniin wal qabatee namootni lama to’atamanii qoratamaa akka jiranis himamee jira.
Dhimma akka salphaatti bira darbuun danda’amuu maluu walitti-bu’iinsa guddaatti jijjiruu fi lubbuu namaa galaafachuun ga’uun barbaachisaa miti jedhan.
Dhimma alaabaa laalchisee, “Machiin siyaasaa gadheedha,” an jedhan dura ta’aan paartii mormituu Kongiresii Federaalaa Oromoo,Dr. Mararaa Guddinaa, haalli amma Itoophiyaa keessa jiru sirritti qabamuu baannan balaan isaa an oggoota 45 dura argineen wal fakkaachuuf deema jedhan.
Dhimmaa qeeraa harree Bishooftuu ganda Dhibaayuuf Qaajimaatti ijaarrama ture hojii jalqabuu isaa laalchise sagantaa torbaan darbe kantiibaa magaalittii Dr. Dadhii Wadaajoo dubbisnee ture. Isaaniis mormii ummanni kaasee ture mootummaan an hubatuu ta’u nutti himan.
Dhimma argaarsaan ministara dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Doonaald Yamaamootoo, Zimbaabiween akka bara haaraatti ceetu abdii qaban.
Dhimma bakka bu’iinsa paartilee marii sana irratti hirmaatan fi namoota mariisisan filachuu irratti hirmaattonni har’a mari’atan furmaata dhumaa kennuuf torban sanbata dhuftuutti beellama qabataniiru.
Dhimma Baqattoota Kanaa ka hordofu dhaabbati UNHCR waan egeree baqattoota ganna hedduuf baqaan jiraatan kanaa waan sadii dubbate. Inni duraa baqattootni kun haalli nageenya biyya isaanii yoo fooyya’e biyyatti akka ofirra deebi’an gochuu, lammee; carraa biyya sadaffaatti dabarfamuu isaaniif laachuu; kun garuu akka dhaabbatichi jedhetti carraa baayyee murtaa’aadha. Bara darbe kana qofaa baqattoota silaa carraa kana barbaadan miiliyoona 1.2 keessaa kuma shantamii shan callaatu argatee jedha.
Dhimma Baqattoota Oromoo Adda Bilisummaa Oromootti Hidhanii ilaaluu.
Dhimma Barattoota Naayijeeriyaa 300 ol Dhiheenya Butamanii
Dhimma daldalaa fi nageenyaa irratti dubbachuuf jecha Prezidaant Donaald Traamp Wiixata kaleessaa prezidaant Keenyaattaa Waayit Haawus keessatti haasofsiisanii turan.
Dhimma daldalaa irratti eega Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa gidduutti wal-dhabinsi uumamee booda, biyyoonni lameen jechoota jajjabaa walitti deddeebisaa jiran. Garuu, lameenuu dhimmi isaa akka to’annaa dhaa ala hin baane dubbatu.
Dhimma dangaa Itoophiyaa fi Eertiraa, akkasumaas akkaataa itti dhaabbileen misoomaa mootummaa gara abbootii qabeenyaa dhunfaatti itti gurguramaan laachisee odeeffannoon ummataaf ifa godhamee adeemsi barbaachisu odoo in xumuramin jedha ibichi.
Dhimma Dargaggoota Sumaalee Lammii Ameerikaa Sadi’ii Han Loltuu Aysiis Ta'uudha Karoorfatan Jedhamanii Shakkamanii
DHIMMA DHUKAASA EMBAASII ITIYOOPHIYAA KA WAASHINGTEN DC IRRAA DHAGA’AMEE
Dhimma Dimookiraasii Mirga Dhala-namaa fi Hojiitiif Itti-aanaa Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Toom Maalinoowiskii, gaaffii fi deebii addaa Sagalee Ameerikaa waliin geggeessaaniin, rakkoon cimaan Itiyoophiyaan yeroo ammaa keessa jirtu ka furmaaa hatattamaa barbaadu ta’uu dubbatu.
Dhimma Dr. Mararaa Guddinaa fi Hogganoota KFO Har’a Mana Murtii Federaalaa ti Ilaalame
Dhimma Dr.Mararaa Guddinaa irratti ragaa Abbaa alangaa ta’uun namoonni har’a silaa dhiyaachuun irra ture lama hin dhiyaatin hafan.Kanaafis abbaan alangaa sababaan kenne jarreen argachuu hin dandeenyee akkasumas gara fuuladuraatti argachuu hin danda’uu kanaaf kanneen ammaan dura ragaa ba’an lamaan fi ragaa barreefamaa dhiyaate irratti hirkachuun murtiin akka kennamuuf gaafate.
Dhimma Dr. Mararaa kana ilaalchisee Abukaatoolee keessaa Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti himannaa Dr Mararaa kan ilaaleen aangawoonnii fi sabaa himaan biyyatti kan dubbatanii fi himatii mana murtiitti irratti dhiyaate adda addaa jedhu.
Dhimma faalamuu qilleensa naannoo irratti xiyyeeffachuun Gamtaa Mootummootaatti Gumiin Eegumsa naannoo walgayii isaa isa lammaffoo isaa Naayiroobiitti gaggeessaa jira. Gaabasii fi bu’aaleen qorannoo walgahii kanarratti dhiyaataa jiran akka agarsiisaa jiranittii, haalli qilleensaa addunyaa fi eegumsi naannoo rakkoo cimaa keessa jiraachuu ibsanii jiran. Sababa kanaatis Afriikaa fi Eeshiyaa keessatti namoonni hedduun hanqina midhaan nyaataaf saaxilamaniiru.
Dhimma fialannoo irratti wal-diddoon Keeniyaa keessaa hammaataa jira. Hoogganaan gamtaa mormitootaa fi kaadhimamaan prezideaantummaa ijoon – Raayilaa Odiingaa akka filannoo dhuma baatii kana irratti geggeessamutti hin hirmaanne eega har’a beeksisanii booda, gamtaan paartiilee mormitootaa isaan hooggananis filannoo sana keessaa of baasuu isaa beeksise.
Dhimma filannoo kana lafaa gaggeessuutiin nami hedduun hojii dhaabee waan ta’uuf deemu eegaa jira ka jedha Keeniyaattaan, ‘Filannoo kana guyyaa kaa’ametti hobbaasnee (gaggeessinee) gara jiruu isaatti nami hunduu deebi’uu qaba’ jedhan.
Dhimma filannoo kana nageenyaan xumuruu ilaalchisees, Keeniyaattaan kaleessa Koomishinera Boordii Filannoo Keeniyaa duuka waajjira isaaniitti marii taasisaniiru. Dubbi Himaan Masaraa Mootummaa Keeniyaa Meenuwaa Eesipsiisuu “Prezidenti Keeniyaattaan Boordii Filannoorraa dhimma kaan akka hin qabne himanii, ‘Waanti Keeniyaattaan fedhan yoo jiraate’, filannoon kuni akka Manni Murtii Olaanaa biyyattii kaa’etti guyyaa jedhame keessatti akka gaggeeffamuu qabu.’’jechuun himani.
Dhimma gargaarsa namoomaatti, gargaaraa barreessaa muummicha Tokkummaa Mootummootaa ka tahan – Maark Lowkuuk, baatiilee lamaan dabran keessatti qofa, Sudaan Kibbaa keessatti hojjetoonni gargaarsaa afur ajjeesamuu fi kudhan ka biroon qabamanii hidhamuu dubbatu.
Dhimma gubachuu mana hidhaa Qilinxoo waliin wal qabatee namoota himataman irratti yakki ilaalchii gaggeeffamu cufataan ta’u qaba jechuun gaaffii abbaan alangaa dhiyeesse abukaatoon himatamtootaa mormanii jiru.Falmii gam lameen giddutti gaggeeffame kun sagaleen kan waraabame yoo ta’u barreeffamaan dhiyeessuuf manni murtii har’atti beellama qabee ture.Garu manni murtii barreeffamaan dhiyeessuuf har’atti hin danda’amne jechuun ammas boritti bellama biraa kennee jira.
Dhimma hariiroo Sudaanii fi Israa’eltti dabaluu dhaan Poompeyoon deggersa Yunaayitid Isteetis mootummaa ce’umsaa Sudaan kan siviliin hoogganamu deggeruu itti fufuu ishee mari’achuuf jira jechuu dhaan ministriin haajaa alaa Ameerikaa beeksisee jira.
Dhimma hidhaa Oromiyaa bakka adda addaatti geggeeffamaa jira, jechuun kan himatan Paartileen mormitootaa lama: Addi Bilisummaa Oromoo fi Koongirasii Federaalawa Oromoo KFOn hoji-geggeessitoonnii fi miseensonni isaanii hedduun akka hidhamaa jiranii fi irra-caalaan isaanii akka seeratti hin dhihaatiin dubbatu.
Dhimma hidhaa Oromiyaa bakkawwan adda addaatti mul’atu ilaalchisee ka yaada isaanii kennan Yunivarsiitii Arsiitti Barsiisaan Saayinsii Siyaasaa, Badhaasoo Kinniisoo , “Tarkaanfiin mootummaadhaan fudhatamu Humnoota mootummaa morman dhabamsiisuutti ka fuuleffate” jedhan. Hayyuun ka biraan, Yunivarsitii Ambootti barsiisaan Gaazexessummaafi Komunikeeshinii - Piroofeesarri Gargaaraan Dahaannoo Indaaluu “kahumsi gaaga’amaa mudataa jiruu, odeeffannoo sirrii tahe dhabuu irraa ti” jedhu.
Dhimma hidha laga Abayyaa irratti guyyaa afuriif kan mari’atan Itiyoophiyaa, Masrii, Sudaan,Yunaaytid Isteetes fi Baankiin Addunyaa ibsa baasanii jiru.
Dhimma Hidha Laga Abbayyaa Irratti Ibsa Gumiin Gurraachota Mana Maree Ameerikaa Baase
Dhimma hidhamtoota kanaa ilaalchisee deemsi himannaa seeraa fi rawwiin isaa maal fakkaata? Mirga hidhamtoota fi walabummaan mana murtii hagam kabajamaa dha?
Dhimma hidhamtoota oromiyaa keessaa kan ilaaleen biroon haqaa oromiyaa qophiitti akka jiru ibsee jira.
Dhimma Hidhamtoota Shan Galmee Pilaatiin Yoonaas Irratti Himatamanii Guraandhala 28 Mana-murtiitti Ilaalame
Dhimma hidhamuu namoota kanaa irratti qaama mootummaa irraa deebii argachuuf carraaqqin goone hin milkoofne.
Dhimma Hidhannoo Hiikkachuu WBO Ogeessi Seeraa Akkamitti Ilaala?
Dhimma hokkara kaasisee irratti uummata waliin marii gaggeessuuf yaada duraan dhiyeessan irra deebi’anii kan yaadachiisan yoo ta’u qabxii irratti duddubatan garu qabataam lafa hin keenye.
Dhimma Ijoollee Daangaa Yunaaytid Isiteetis Irratti Maatidhan Adda Baafamanii
Dhimma ijoo walitti bu'insa kanaa kan ta'e gaandaa naannolee adda baasu irratti xiyyeefatamuu akka qabu himamee jira.
Dhimma investimantii warqee “Midrock Gold” kan godina Gujii aanaa Shaakkisoo Lagadambiitti argamuun walqabatee komii hedduun ka’aa jira, jechuun kan har’a ibsa baase Waajirri dhimmota Koomiyunikeeshinii mootummaa Godinaa Gujii, “Sochiin invastimantii kamiyyuu faayidaa ummata keenyaa kan mirkaneessu ta’uu akka qabu amantaa cimaa qabna. Haaluma kanaan, komii haaromfamuu konitraata invastimantii Midrock Gold waliin walqabatee ka’aa jiru ummata keenya dhaggeeffannee rakkoo ka’aa jiru qulqulleessuun akka furamu taasisuun fayyadamummaa ummata keenyaa mirkaneessuuf ni hojjenna.” Jehee jira.
Dhimma Iraaq Irratti Yeroon Fuula Biraatti Cehan Ni gahe jedhu President Obaman
Dhimma isaa dhimmi siyaasaa gochuuf ykn jibbisiisuuf yaaliin godhamu kam iyyuu fudhatama argachuu hin qabu. Vaayiresicha dura dhaabbahuu dhaan tarkaanfii walii gala fi yeroo dheeraaf ittiin to’achuun danda’amu fudhachuu qabna jedhan Jinping.
Dhimma isaa kan hordofu manni murtii Lideta dhaddachi afraffaan ragaa namaa fi galmee abbaan alangaa dhiyeesse qoratee murtii kennuuf har’atti ka beellame ta’us murtiin sun hin raawwatamiin hafuu har’a dhaddachicha irratti beeksiseera.
Dhimma isaa qaama walaba irraa adda-baafachuuf jecha, gara Hospitaala reeffi namoota lameenii itti gessame – gara Hospitaala Gaaraa Mullataatti bilbillee, ogeessonni Fayyaa sodaa nageenya isaanii irraa kan ka’e akka maqaan isaanii himamu hin feene du’a Aadde Juhaaraa fi Dargaggoo Mohammed mirkaneessanii jiran. Namoonni lameenuu rasaasa humnoota naga-eegumsaa irraa dhukaasameen ajjeesaman – jedhu – jiraattonni. Bulchaan magaalaa Oromituu Obbo Mohammed Kamaal garuu, magaalattii keessatti hiriirri geggeessame hin jiru. Magaalaan keenya Nagaa dha – jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan.
Dhimma Itiyoophiyaa fi Sudaan Maanguddummaan Nan Ilaala: Sudaan Kibbaa
Dhimma Itiyoopiyaa Irratti Miseensi Koree Hariiroo Alaa Ameerikaa Ibsa Baasan
Dhimma ittisa biyyaa Somaaliyaaf Koree Mana-maree ol’aanu keessatti barreessaa ka tahan – Seneeter Ahimed Hashii, yaadi dhihaate kun, “prezidaant Traamp yeroo hamtuutti dugda isaa Somaaliyaatti deebifachuu,” wajjiin wal-qixxee akka taheetti ilaalama, jedhan.
​Dhimma jabaa, hojii atattamaa barbaadu kana akkasumas walumaagala dhimma walitti bu’iinsa dangaa naannoo lamaanii irratti hubannoo Yunaaytid Isteets qabdu akkasumas qarqaarsi godhaa jirtu jiraachuu addaan baafachuudha dubbi-himaa imbaasii Ameerikaa Finfinneetti argamuu Niik Barneet dubbisneerra.​
Dhimma jiraattonni mootummaan namoota naannoo hidhannaa hin qabne warra hidhate akka loluuf ergaa jiraa jedhus, sun dhugaa miti jechaan deebii kennanii jiru.
Dhimma ka’aa jiruuf tokko tokkoon deebii qubsaa kennuu ka danda’uus koree teeknikaa kana ta’u ibsamee jira.
Dhimma kanaaf akka tumsu ka gaafatame dhaabbati godaantota qubsiisu IOM waa’ee lammilee Itiyoophiyaa kana ilaalchisee waantinni ifaan haga yoonaa dubbate hin jiru.
Dhimma kanaa fi deemsa siyaasaa kanatti hidhata qaban irratti, biyya Briteen jiru, magalaa London irraa – Kiil Yunivarsitiitti barsiisaa seeraa fi qorataa mirga dhala-namaa, Dr. Awal Aloo haasofsiisnee jira.
Dhimma kanaaf jecha bakka kana bara 2010 keessa bitne. Bara 2011 keessa tajaajilaawwan hawaasa keessaa gargaaruu jalqabne. Hawaasaaleen erga river House-n bitne gargaarre Washington DC, Baltimore, Wilmington fi hawaasaalee dugdee lag agama dhiyaa jiran keessaa ti jedhan.
Dhimma kana akka seeraa fi heera biyyattiitti eenuutu ilaaluuf jira?Walitti bu’iinsa daangaa kan jiraattonni waggaa kudha lamaaf itti fufee jira jedhan furmaata itti barbaaduun qooda eenyuuti?
Dhimma kanaan wal qabatees jiraattonni naannoo warshaa kana jiraatan gaaffii gaafataa ka turan yoo ta’u, ji’a lamaan duras warshaa kanarraa faayidaa nuu malu hin argannee jechuun hiriira bahanii gaaffiilee dhiyeeffatanii turan. Hiriira kana boodas bakka bu’oonni hawaasaa Gaggeessitoota Warshichaa waliin mariyatanus warshichi garuu osoo gaaffii nuti kaafne deebisuu qabuu humna waraanaa fidee nurra qubachiisee jedha jiraataan naannoo warshichaa tokko.
Dhimma kana bulchiinsa Yunivarsitii Arsii irraa adda-baachuuf, Prezidaantii Yunivarsitichaa, Dr. Tolaa Bariisootti bilbillee telefoona nuuf hin kaasne. Diiniin Mooraa Fayyaa ka Yunivarsitichaa – Dr. Leecoon immoo, akka dhimma sana ilaalchisuun walga’ii irra jiran fi yeroo sanatti ibsa nuuf kennuu hin dandeenye nutti himan.
Dhimma kana ilaachisuun kan ibsa kennan – dubbi-himtuun Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – HEEZER NAURT, deemsi filannoo sanaa, kan iftooma hin qabne, miidiyaalee ugguree fi sagalee-kennitoota irratti dhiibbaa gochuun geggeessame – jechuun qeeqe.
Dhimma kana ilaalchisee hooggantoota Komaand Poostii godinaa Matakkal irraa ibsa odeeffannoo dabalataa argachuuf yaaliin goone hin milkoofne. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dhimma kana ilaalchisee nyaatatu summaa’ee jechuun midiyaa hawaasaa irratti oduun deemaa jiru ragaa kan hin qabnee fi odeeffannoo dogoggoraa ta’uus ibsan.
Dhimma kana ilaalchisee sababa ittin ka'aan baruuf Raadiyoon Sagalee Amerikaa qamaa Motummaatta irra deebii argachuuf carraqiin godhe ammaaf hin milkofne.Gabaasaa Tsahaay Daamxoo caqasaa.
Dhimma kana ilaalchisuu dhaan mootummaa naannoo Tigraay fi mootummaa federaalaa biraa deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne garuu itti gaafatamtuun waajjira dhimmootii kominikeeshinii naannoo Sanaa aadde Liyaa Kaasaa torbanneen dura akka jedhanitti naannoo sana keessa namni gaaffii eenyummaa kaasu hin jiru jechuun isaanii ni yaadatama jetti Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa.
Dhimma kana ilaalchisuun gaaffiin tokko illee hin dhihaanne – ka jeddhan – itti-gaafatamaan dhimma nageenyaa magaalaa Shaakkisoo garuu, barataan reebames tahe hidhame akka hin jirre – gabaasaa keenyaaf ibsan.
Dhimma kana ilaalchisuun gama itiyoopiyaan ministriin dhimmootii kominikeeshinii mootummaa obbo Geetaachew Reddaa nageenya biyyoota lamaanii eegsisuuf jecha sochii gamtaan geggeessan qabaachuu isaaniif kanneen barbaadaman dabarsanii walii kennuuf walii galteen jiraachuu nuuf ibsaniiru.
Dhimma kana ilaalchisuun kan gaafataman dubbi himaan Mootummaa naannoo Oromiyaa namoonni jedhaman harka Poolisii Oromiyaa hin jiran,"" jedhan."
Dhimma kana ilaalchisuun Mootummaan Keeniyaa ifaan waanti inni dubbate jiraachu baatus Koomishiner Kaangiin garuu waanti kuni karaa diippiloomaasiitiin kan hordofamu ta’aa jechuun dubbatan.
Dhimma kana ilaalchisuun yoo dubbatan, duraan yeroo labsiin nami akka manaa hin baane labsame warra waan nyaatu dhabe miseensonni hawaasaa gargaaruu himanii amma garuu hamma tahe namni bahee jiruutti akka jiru, kan rakkoo ta’e ammoo dhabamuu gabaafi uggura gurgurtaa meeshaalee muraasarra jiru ta’uu mirkaneessan
Dhimma kana irraatti Koomishiinin poolisiin Federaalaa gama isaatiin namoota kana yakka kan birattiin shakkee ragaa irratti funanaa ture waan ta’eef poolisiin deebisee to’achuu isaa duubata. Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Dhimma kana irratti Abbaa-gadaa Tuulamaa fi dura-taa’aa abboota Gadaa Oromoo – Bayyaanaa Sanbatuu fi Qeerroo irraa immoo dargaggoo Lammii Beenyaa haasofsiisnee jirra.
Dhimma kana irratti Boordii Filannoo irraa deebii argachuuf, kaleessa irraa yaaltee, deebii argachuu dhabuu ishee – Aster Misgaanaaw, Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Dhimma kana irratti deebii argachuuf jecha sa’udiin Tarkii waliin hojjataa jirti jechuu mootii salman dubbachuu isaanii prezidaant Traamp ibsanii jiru.
Dhimma kana irratti deebii gama aangawoota naannoo argachuuf yaaliin ta'e hin milkoofne jechuun Muluugeetaa Atsebahaa gabaasee jira.
Dhimma kana irratti deebii kankennan miseens koree giddu galeessaa IWEHAT Obbo Neggaa Asaffaa paartiin isaanii nageenya biyyaa mirkaneessuun kan beekamuu fi paartii siyaasa mul’ataa ta’eef qabsaa’u malee hojii gadii kan akkasii keessatti akka hin hirmaanne ni beekama jedhan. Himannaan dhiyaate kun humni mootummaa federaalaa dadhamuu isaa fi diraamaa inni abdii kutachuu mul’isa jechuu dhaan fudhatama dhabsiisan.
Dhimma kana irratti, gama Itiyoophiyaa argachuuf, waahelli keenya – Henook Semmagzeer, dubbi-himaa Ministriii dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Melles Alemetti bilbilee argatee ture. Akkana jechuun deebii kennan.
Dhimma kana irratti hooggantoota Paartii Badhaadhinaa irraa deebii argachuuf carraaqiin goone hin milkoofne.
Dhimma kana irratti kan gaafatame Boordiin Filannoo Itiyoophiyaa, kana sirreessuuf kan aaagoo isaa qabu, Bulchiisa magaalaa ti, jechuu isaa – Addis Chekkol Dirre Dhawaa irraa gabaasee jira.
Dhimma kana irratti kan gaafatame Manni Abbaa Halangaa waliigalaa Federaala yaada kennu irra of qusatee jira.
Dhimma kana irratti kan haasofsiisne, hayyuun seenaa fi xiinxalaan siyaasaa – Dr. Iziqeel Gabbisaa garuu, mootummaan IHAADEG, waggoota 25 guutuu ofii taayitaatti cichee, paartiilee kaan cufa of irraa hari’atee, garii hidhee, kaan biyyaa baasee, uummata gaaffii mirgaa dhiheeffate hidhaa, dararaa fi ajjeechaan ukkaamsaa otuu jiruu, dimookiraasummaa biyyattii keessatti gad-dhaabeen jira, jedhee dubbachuun isaa waan nama qaanessu, jedhu.
Dhimma kana irratti Komishiin Poolisii Oromiyaa irraa deebii argachuuf deddeebinee yaallus argachuu hin dandeenye.
Dhimma kana irratti mana murtii waliin falmii guddaa taasisuu kan dubbatan Abukaattichi namootni Koloneel Gammachuu waliin shakkamanii hidhaman yeroo mana hidhaa dhaa bahanitti maammilli koo addatti asababaan itti achi itti tursiifamaniif hin jiru, jedhu. Seera shororkeessummaa Itoophiyaa ilaalchisees waan jedhan qabu.
Dhimma kana irratti ministriin daldalaa deebii akka kennaniif yaaliin godhe hin milkoofne jechuu dhaan Addis Chekol gabaaseera.
Dhimma kana irratti Naakoor Malkaa, Afaan Oromoon, Piroofeesara Gargaaraa ka tahan Yunivarsitii Wallaggaatti Barsiisaa, Bareessaa fi Qorataa Afaan Oromoo Fedhasaa Taaddasaa dubbise.
Dhimma kana irratti ogeessa seeraa waliin marii geggeessinee jirra. Guutummaa isaa caqasaa.
Dhimma kana irratti qaamolee mootummaa dhimmi ilaallatu adda addaa irraa deebii argachuuf yaaliin goone ammaaf hin milkoofne.
Dhimma kana irratti qabxileen qorannoo gad-fageenyaan geggeeffamuu qaban akka jiran kan akeeke, Koomishinichi, “Namoonni dhittaa mirga namooma nama qabamee harka seeraa jiru akka kanaa irratti raaw’atan itti gaafatamumaaf dhihaachu qabu,” jedha.
Dhimma kana irratti Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kan ibsa kennan Dr. Alemaayehu Birruu akka jedhanitti, qaamni tokkummaa hoogganoota Afrikaa yeroo OAU jedhame hundeessame bara 1965 dhimma dhiittaa mirga dhala-namaa mootummoota ardittii keessaan geggeessamuuf ilaalchi hin kennamne. Kan irratti xiyyeeffatame koloneeffannaa alaa dura dhaabbachuun of irraa deebisuu dha. Kanaaf jecha “non-interference” jechuun dhimma walii keessaa seenuu dhiisuu yaada jedhu irratti ijaarame. Booda, bara 2000 ennaa OAUn AUtti jijjiirame garuu, seerri sun jijjiiramee akka dhimmi eegumsa dhiittaa mirga dhala-namaa keessa galu taasisame. Jechi ijoon sunis gara “non indifference” yokaan callisnee hin ilaalluutti jijjiirame.
Dhimma kana irratti waldaa orotodoksii ol aanaa biraa deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne jechuun Mulugeetaa Atsbehaa Meqelee irraa gabaaseera.
Dhimma kana Jaaramayaa UNHCR gaafannee turre; dhaabbatichatti dubbi himaa ka taate Yujiin Baayen; Keeniyaa keessatti UNHCR’f baqattoota magaalaa jiraa jiraatan gargaaruun baayyee rakkisaadha jette. Sababa isaas yoo ibsitu seerri Keeniyaa baqattootni Buufata Baqataa keessa akka jiraatan waan ajajuuf warra as jiran qarqaarsaan dhaqqabuun rakkisaa ta’uu ibsite.
Dhimma kana kan ilaaleen gad fageenyaan waan dubbatame hin jiru.Garu dhaabatii oduu Raashiyaa TASS akka jedhutti Whelan irratti mirkanoofnaan hidhaan hanaga waggaa 20 irratti muramuu mala.
Dhimma kana kan ilaaleen itti gaafatamaan waajiira polisii magaalaa shaashamanne Komaandar Alamaayyoo Taddasaa deebii kennaniin lakkofsi namoota ajjefamanii 2 qofa ta’uu isaa fi kannen gocha kana keessaa harka qaban namni 5 mana murtii duratti dhiyaatanii sadan isaanii irratti hidhaa umrii guutuu lamaaan isaanii irratti immoo mata mataatti hidhaan waggaa 23 murteeffamuu ibsan. Kanneen yakka ajjechaa kana rawwatanis ammaan dura yakka adda addaa hojjachuun adabamanii hidhaa keessaa kan hikaman ta’uu dubbatan. Gama kaaniin waajirri komumikeshinii Oromiyaa Fees Buukii isaa irratti akka maxxanseetti Obbo Dastaa Kadir nama jedhaman kanneen ajjesan akkasumas saamiinsa kan gaggeessan namnii shan hidhaa umrii guutuu fi kan waggaa 23n adabamuu ibsee jira
Dhimma kana kan ilaaleen kibxata borii sabaa himaaf ibsii kan kennamuu ta’u itti gaafatamaan waajiira qunnamtii uummataa Obbo Xaahir Mohammed ibsanii jiru.
Dhimma kana kan ilaaleen Piroofeesar Mararaa Guddinaa deebii kennaniin waan uummataa fi biyya Jimmaa xureessu hin dubbannee jedhanii jiru.
Dhimma kana kan ilaaleen waajiira dhimmootii Komunikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaa keessatti minister de’etaa kan ta’an Obbo Iwnetuu Bilaattaa deebii kennaniin hogganoonni mormituu hiriira ba’uuf kan gaafatan ta’uus iddoon itti ba’uuf gaafatan waltajjiin Masqalaa garu hojiin ijaarsa daandii baaburaa fi misoomnii ka biraan irratti gaggeeffamaa waan jiruuf hin ehamamneef jedhan.Mormitoonni garu achuumatti ta’u qaba jedhan jedhu.
Dhimma kana kan murteesse mana murtee Kutaa bulchiinsa Maarsabiit yoo ta’u haala baqattoota kanaa gadi fageenyaan isaan irraa baruuf yaaliin nuti yeroo dheeraaf goone hin milkoofne.
Dhimma kana laalchisee gabaasaan keenya Muktaar Jamaal dubbi himaa mootummaa naannoo Oromiyaa Dr. Nagarii Leencoo wajjin gaafii fi deebii godhe caqasaa.
Dhimma kana laaludhaa bellamni Bitootessa 9, 2017 qabameera.
Dhimma Kanallee ilaalchisees anga’oota naannoo Oromiyaa irraa bilbilaan argachuuf deddeebisee yaaluus hin milkoofne. Gara fuul-duraatti yoon arganne dhiyeessuuf jirra .
Dhimma kana qorachuufis gareen godina booranaarraa ergame tokko ajajdoota humna waraanaa duuka qorannoorra jira jedhan.
Dhimma kanaratti ibsaa fi gabaasa kennaaa han turan, dhabbaatoonni mirga dhala namaatii falman fi paartiileen siyaasaa, “mootummaan Itoophiyaa humna gita hin taane fayyadamee hubaatii hammataan gaheera, kanaaf immoo mootumman itti gafatamuu qaba,” jedhan.
Dhimma kanarratti aangawoota Oromiyaa irraa deebii argachuuf yaaliin goone ammaaf hin milkoofne.
Dhimma kanarratti anga'oota Mootummaa Naannoo Amaaraa wajjin bilbilaan walitti dubbachuu isaaniis hoogganaan biiroo sanaa Obbo Abaraa baayyataa. dubbatanii jiran. Haalli tasgabbaa'aa fakkaata, jedhanii rakkoon itti uumametti mootummaan Naannoo Amaaraas tahe Federaalaa akka namoota yakka kana raawwatan seeratti dhiyeessu gaafatanii jrian, Obbo Abarraan.
Dhimma kanarratti yaada Komishinii Poolisii Federaalaas tahe Abbaan Alangaa Federaalaa qaban argachuuf, deddeebisee bilbileyyuu itti hin milkoofne milkoofne.
Dhimma kanarrratti bulchiinsi keeniyaattaa haga yoonaa ka callise yoo tahu, dursaan paartii mormitootaa duraanii Raaylaa Odiingaa; Keeniyatttaan murtee kennuun dura, warra dhimmi kun ilaalu duuka gad fageenyaan mariyachuu qabuu jechuun akeekkachiisanii jiru.
Dhimma kanas dubbi himaa jaarmayaa baqataa UNHCR ka damee Keeniyaa irraa MR. DUUK IMWAANCHAA, waa’ee kana quba qabaachuu isaanii gaafatamanii ammaaf waantin dhagaye jiraachuu baatus garuu itti adeemnee hordofnee beeksifna jedhan.
Dhimma kana Waajjirri Dhimma Baqataa ka Keeniyaa gaafatamee, baqattoonni haga galuu hin feenetti namni isaan dirqisiisu akka hin jirre beeksiseera.
Dhimma kana waliin wal qabatee qorannaan geggeessamaa jiruu fi dhimmootii kanatti hidhata qaban ilaalchisuun ragaa odeeffannoo jiru illee ibsee jira.
Dhimma koolu galtootaa ilaalchisuun gumii gamtaa Awroppaa fi hoogganoota Afriikaa waliin geggeessame
Dhimma koolu galtootaa ilaalchisuun gumii gamtaa Awroppaa fi hoogganoota Afriikaa waliin geggeessame (Sadaasa 11-12 bara 2015
Dhimma Kutaa Himaaliyaa ilaalchisee biyyonni lameen giddutti muddamsii dabalaa jira.
Dhimma laga hidha Abbayyaa ilaalchisee dubbi himaan tokkummaa mootummootaa Stephan Dujariik gaaffii gaazexeessota biraa dhiyaateef deebii kennanii jiran.
Dhimma Leenjii Hidhannoo Riizortii Soodaree Keessaa
Dhimma Libiyaa irratti har’a cufataatti kan geggeessame falmii gumii nagaa fi nageenya gamtaa Afriikaa kan ibsan diplomaatiin Afriiaa tokko kan nama ajaa’ibu jedhan.Eenyummaan isaanii akka ibsamu kan hin feene diplomaatiin kun ambasaddorri Libiyaa mootummaan isaanii hiriirtota nagaa irratti tarkaanfii ajjeechaa fudhachuu isaanii falman jedhan.Bakka bu’aan Libya sun tuuta oduuf ibsa utuu hin kennin achii deeman. Sana booda gumichi ibsa gabaabaa utuu hin baasin dura sa’aatiilee sadiif falmii geggeesse.Liigiin Arabaa Libiyaa miseensummaa ishee rarraase. Muummichi barreessaan Liigii kanaa Amr Moussa meeshaan waraanaa siviloota Libyatti gargaluu isaan araboonni aaraniiru jedhan.Gamta Africatti ambadaderri Nambia Kakenu anangula ibsa ba’e sana tuuta oduuf ibsa kennaniin gumiin kun balaa badii lubbuu uummata Libiyaa irra ga’e cimsee balaaleffatee jira.Tokkummaa mootummootaa-tti hoogganaan gurmuu gamtaa Afriikaa Zachary Muburi Muita akka jedhanitti ministeera, generaala ykan presidentii biyya kee waan taaneef waan feete argatta. Jarraa 21ffaa keessa sababa hooggana irra jiraatteef uummata kee irratti waan feete gochuun kun fudhatama hin qabu jedhan.
Dhimma lubbuun namaa sababa dhukkuba kanaa darbuu Obbo Booruun ‘sababa dhukkuba kanaa lubbuun namaa darbe hin jiru’ jechuun dubbii jiraattonni magaalattii dubbatan haalanii jirani.
Dhimma manni murtii ajaja itti keenne tokko duubatti deebisanii bifa biraa qabsisuun kun yeroo torban tokkoo keessatti yeroo lammaffaaf mudachuu isaati. Wiixata darbee Obbo Baqqalaa Garbaa wabiin akka hidhaa ba’an erga murtiin kennamee booda dhuma irratti keessa deebi’amee ilaalamuuf bellamamuun ni yaadatama.
Dhimma mirga namaa Burundiif ministeera itti gaaftamaa kan ta’an Martin Nivya-bandi himannaa gabaasa Sanaa fudhatama dhabsiisuu dhaan biyyi kam iyyuu jannata addunyaa irraa hin qabu. Namoonni inuma du’u. Gabaasi sun garuu bara 2017 ennaa nuti fooya’ina argamsiisnetti, haalli jiru hammaate jechuun nu ajaa’ibe jedhan.
Dhimma mirga namaa ilaalchisee qaamotii ol aanoo gamtaa Afriikaa fi tokkummaa mootummootaa gidduutti mariin ennaa geggeessamu kun isa jalqabaa ti.
Dhimma mootummaan hookkara dhiyeenya biyyattii keessatti ka’een wal qabatee hoogganoota siyaasaa hidhuu isaa mormuu irraan kan hafe martinuu dhimmootii ka’an irratti yaada wal fakkaatu qaban. Profeseer Mararaan hoogganoonni siyaasaa hidhaa jiran gad dhiisamanii marii walii galtee biyyoolessaaf geggeessamu irratti mari’achuu qabu jechuun falman.
Dhimma Nagaa, Dimokraasii fi Tokkummaa Itiyoophiyaa irratti walabummaa fi abba biyyummaa biyyatti eegsisuuf falmii ta’uuf hanga wareegama lubbuutti falmuun qooda lammiwwan biyyatti hundaati jedhu Dr. Aniyyi Ahmad.
Dhimma nageenyaan wal qabatee kanneen to’annaa jala turan fi Xolayitti leenjii fhudhataa kan turan dargaggoonni 1,174 hidhaa dhaa gad dhiifamaniiru.
Dhimma nageenya naannoo Oromiyaa irratti ibsa kenne jedhamuun oduu darbe irratti akka tuqametti baatii sadaasa bara 2008 mootummaa naannoo Oromiyaa jalatti kanneen argaman manneen barnootaa sadarkaa ol aanaa haga tokko keessatti barattoota Oromoo xiqqoo dhaan jalqabame kan jedhame sochii farra master plaanii Finfinnee har’a babal’achuu isaa ibsee jira.
Dhimma Namoota Garee Maqaa Abbaa Torbee Jedhamuu Wajjin Wal-qabate Hidhamanii
Dhimma namoota kanneenii irratti qajeelcha poolisii magaalaa Jimmaa,Yunivarsiitii Jimmaa fi Abbaa alangee waliigalaa Oromiyaa irraa deebii argachuu hin dandeenye.
Dhimma Namoota Wallagga Bahaati Komaand Poostiin Qabamanii
Dhimma Oromiyaa qabee hanga qooda hawaasi sivikii qabutti, dimokraasii babal’isuuf yaalii godhamaa jiru ilaalchisee mari’atamuu isaa itti aanaa minsitrichi VOAf ibsaniiru. keessumaa dhimma Oromiyaa ilaalchisee kan isaan yaaddesse illee ibsaniiru.
Dhimma Oromoo abbummaa haalu fi mirgawwan biraan wal qabatee ka'u irratti dantaa ummata oromo kabajsisuuf ejjannoon keenna tokko jedhan dhaabileen siyaasaa Oromo: KFO, ABO fi ABO Tokkome.
Dhimma Oromoo Abbummaa Haalun fi Mirgawwan Biraan Wal Qabatee Ejjannoon Keenna Tokko: KFO, ABO fi ABO Tokkome
Dhimma Qabeenya Lafa Finffinee Irratti Xinxalaa Hayyootaa fi Yaada Jiraattotaa
Dhimma qabeenya lafa Finffinee wal falmisisaa fi dantaan heddu irratti rara'u rakkoo isaa xinxaluuf qulqquleessun barbaachisaa ta'us Ibsi bahe rakkoo iftoominaatu irraa muldhata jedhu xiinxaltoomi.
Dhimma Qabiyyee Sammuu Talaalii Vaayrasii Koronaa
Dhimma Qorannaa Tarkaanfii Humnaa Loltoota Sudaan
Dhimma Raashiyaa qorachuuf kan hudeeffame kaawunsilii addaa kan Robert Muller qorannaa gaggeessaa jiru gatii dhabsisuuf jecha gargaartonni prezidaant Traamp gama isaaniin qorannaa gaggeessaa kan jiran ta’uun beekamee jira.
Dhimma Raashiyaa waliin hidhata qabuun ka seera-cabsuutti prezidaant Traampiin himachiisuu danda’u – ragaan quubsaan jiraachuu irratti xiinxaltoonni seeraa wal-falmaa jiran. Ripuublikaanonni hagi tokko amma illee gama Traamp goranii falmaa jiran. Hoogganaan Gumii Qorannaa addaa dhimma kanaaf hundeessamee – Roobert Muuler, waa’ee Traamp xiyyeeffannaa qorannaa ta’uu fi dhiisuu waan ifattti dubbatan hin jiru.
Dhimma rakkoo nageenyaa Keeniyaan qabdu ilaalchisee Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu keeniyaattaa miseensota kaabinee fi angawoota mootummaa biyyattii waliin mariyatanii harra murtee dabarsanii jiru.
Dhimma sagalee filannoo dabree irratti, wanna prezidaant Traamp dubbatanii fi deebii gama Dimookitaatotaa kennamaa jiruu kana ilaalchisee --- ogeessa seeraa fi xiinxalaa siyaasaa, Dr. Bayaan Asoobaa, Koomishina Mirga Namoomaa kutaa Ohaahiyoo irraa dubbisnee jira.
Dhimma Siiriyaa irratti lamaan keenya waan wal fakkaatu akka barbaannu eeksisne. Innis wal waraansa dhaabuu fi mootummaa haaraa uummata Siiriyaa biratti fudhatama qabu uumuu dha. Garuu ennaa gad teenyee gad fageenyaan dhimma isaa ilaalu waa tokko irratti iyyuu waan walii galuu hin dandeenye fakkaata kan jedhan gumii Atlaantik irraa Ambasadderr Alexaander vershbow turan.
Dhimma Sudaanitti gorsaan addaa muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa ambaaasaadder Muhamud Diriir gareen lamaan kan Sudaan mariif gad taa’uuf tole jechuu isaanii ibsaniiru.
Dhimma Tigraay Kan Ilaaleen Itti Gaafamuummaan Haa Jiraatu
Dhimma Walii-galtee Niyuukilaraa Yunaayitid Isteetisii fi Iraan
Dhimma wal-mormii amantii fi siyaasaatiin wal-danqaa fi rakkoo hedduu keessa jirtu – Moozaambik keessatti, daawwannaan guyyaa sadii, Pop Fraansisiif yeroo gabaa ture.
Dhimma Yaala Dhabuu Hidhamtoota Siyaasaa Har’a Mana-murtiitti Dhihaate
Dhimma Yaala Obbo Baqqalaafaa Ilaalchisee Hoogganaan Mana-hidhaa Akka Qabamanii Mana-murtiitti Dhihaachuun Ibsa Kennan Ajaji Bahe
Dhimma yeroo ilaalchisees angawoota biyyattii waliin dubbataa kan jiran ta’uu ambasaddarichi Ameerikaa haaraan Finfinnee keessatti ibsan.
Dhimmi Baqattoota Oromoo Torban Dhufu Mana Murtii Keniyaatti Ilaalamuuf jira.
Dhimmicha gargar baafachuuf yoo gara waajjira Nageenyaatti bilbille namootni kan miidhaman waraana qaama hidhatee fi kan mootummaa jidduutti uumameen jedha
Dhimmi Choen fi Manafort namoonni naannoo Traamp jiran malaammaltummaa keessaa harka qabaachuu isaanii mul’isa. Abukaatoo Traamp kan turan Cohen baankii ilaalchisee akkasumas dilaala kaffaluu akkasumas duula filannoo waliin maallaqa wal qabate ilaalchisee seera cabsuu dhaan balleessaan kan isaanii ta’uu amananiiru.
“Dhimmi COVID-19 wal ta’iinsa utuu barbaaduu dantaa siyaasaaf oole. Utuu gargaarsa argachuu qabnuu qofaatti dhiifamne,” jechuu dhaan dilbata kaleessaa CNNf ibsanii jiran.
Dhimmi Dabbasaa Guyyoo Mana Murtii Keeniyaatti Laallame
Dhimmi dargaggoota Afriikaa mata duree gumii gamtaa Awrooppaa fi Afriikaa kan roobii Ivory Coast keessatti geggeessamu ta’uuf jira.
Dhimmi Dr. Mararaa Guddinaa Maal Irra Jira?
Dhimmi filannoo ilaalchisuu dhaan ejjennoo mootummaa naannoo Tigraay VOAf ibsa kan kennan itti gaafatamtuu waajjira kominikeeshinii naannoos sanaa aadde Liyaa Kaasaa murtiin sun sirrii miti jechuun mormaniiru.
Dhimmi Filannoo Yunaaytid Isteets Kan Biyyatti Qofa Miti
Dhimmi godaantota kanaa ka isa ilaallatu waajjirri qoonsuula Itiyoophiyaa Naayiroobii, waa’ee godaantota kanaa quba qabaa jedha. Waajjirichatti Itti aanaa barreessaa ka ta’an Obbo Andaarguu Berihee akka jedhanittii, waajjirri keeniya godaaantonni kuni lammilee Itiyoophiyaa tahuu fi tahuu dhabuu isaanii adda baafatuuf jedha jechuun dubbatan.
Dhimmi guddaan uummata waan nyaatu dhabe ka miliyoona dhibba lamaa fi miliyoona shantama ta’u akkamitti akka nyaata qabaatu gochuu dandeenya? ka jedhu. Dhimmi rakkisaan ka biraan immoo, yeroo ammaa kana ijoolleen Afrikaa sababaa hanqina nyaataa quucaran miliyoona 58 tu jira. Ijoon booda gara dinagdee quucaraa ta’eetti akka nu geessan beekamaa dha - jedhu – Adesiinaan.
Dhimmi hidha laga Abbayyaa yeroo ammaa sadarkaa haaraatti kan ol butate yoo ta’u ministeerri dhimmi alaa Masrii Itiyoophiyaa biraa illee dhiyeenya ibsi ba’ee jira.
Dhimmi hoggantoota Koongiresii Federaalawaa oromoo - Baqqalaa Garbaa Gurmeessaa Ayyaanoo, Dejenee Xaafaa, Addisuu Bulaalaa dabalatee himatamtoota 22 - nageenyaa wabii dhiheeffatuu eegsisuuf jecha akka yakka laalcha cufaadhan lallamuu abbaan alangaa gaafate. Abbaan alangaa gaafii barreeffaman mana murtiitii dhiheesse kana irratti heerri biyyaatti kana heeyama jedhuus, abukaatonni hidhamtootaa garuu gaafichi heera biyyattii cabsa jechuudhan morman.
Dhimmi ilaalchi guddaan itti kenname tokko qooda hojiin dhuunfaa qabaatu. Hariiroo fi wal-gargaarsi Mootummaa fi dhaabbatoota daldala dhuunfaa gidduu jiru, wabii nyaataa Afrikaa keessaa mirkaneessuuf akka ijoo tahetti fudhatame. Dhaabbatoota dhuunfaa wajjiin wal-gargaaruun daldalaa fi qonnaa walitti hidhuun barbaachisaa tahuu hubachiisan, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Melles Zeenaawii.
Dhimmi inni ijoon isa kana. Waa’een nyaataa dursi kennamuufii qaba. Lakkoobsi gargaaramtootaas dabaleera. Maallaqi deebii kennuuf barbaachisus dabaleera jedhan.
Dhimmi isaa isaan ilaallata kan jedhan hoogganoota mormituu maqaa isaanii hin tuqneen gocha raawwatame jedhan garuu fakkeenya tuquun ibsaniiru.
Dhimmi isaa kan hagas nama jeequ waan ta’eef kun amala aangoo irraa nama kaasu yoo hin ta’in maal ta’uu danda’a jechuu dhaan dura taa’aan koree basaasa kan mana maree bakka bu’oota uummataa Shiff dubbataniiru.
Dhimmi isaa kan isaan yaaddesse qajeelchi eegumsa fayyaa, daldalaa misooma gabaa akkasumas misooma geejjibaa fi daandii magaalattii jiraattonni magaalaa sanaa itti gaafatama isaanii akka ba’an ibsa waliin ta’uun baasaniin waamicha dabarsaniiru.
Dhimmi isaa maallaqa irra hedduu amma argachuu qabna. Ragaa qabatamaan sii kenna. Lammiiwwan miidhaan irra ga’eef midhaanni bitamee biyya keessa hanga seenutti guyyoota 120 fudhata. Hanga Caamsaa 1tti midhaan nu ga’us qabna. Dhiyeessiin midhaanii kun sana boodas akka itti fufu gochuuf baatilee sadii dursee bitamuu qaba. Kan nuti ilaalaa jirru isa kana yoo na hubatte. Sana bituuf immoo maallaqa ga’aa hin qabnu, hanqinni kun akka hin mudanne ittisuu qabna jedhan.
Dhimmi isaan argamuun irra jiru waan jiruuf guyyaa tokko dursanii gara Yunaayitid Isteetisi-tti deebi’u, sana dura marii Chaad fi Naayjeeriyaa keessatti geggeessan xumuru jechuu dhaan itti aanaa ministrii kan ta’an Steve Goldstien beeksisaniiru.
Dhimmi isaanii erga bara 2014 Musharraf himatamanii qabee mana murtii keessatti lafa irra harkifamaa ture. Akka hedduun amananitti dhiibbaa waraana biyyattii cimaa dhaan ture wal’aansa fayyaa akka argatniif biyyaa ba’uun kan eyamameef.
Dhimmi isaanii kunis gadi fageenyaan akka ilaalamuuf dhaabbanni Baqataa tokkummaa mootummootaa UNHCR dameen Keeniyaa abukaatoo ergee ka turee fi mirga baqattoota kanaa eegsisuuf yaaleeraa jedha. Duuk Mwaanchaa dubbi himaan dhaabbatichaa damee Keeniyaa waraabbii sagaleen ala raadiyoonii VOA f akka himettii, ‘dhaabbanni UNHCR mirga baqattoota kanaa eegsisuuf abukaatoo ergus, baqattoonni kuni garuu kooluu kan barbaadan waan hin taaneef dhimma kana gidduu seenuu kana caalaa hin dandeenyee’ jechuun dubbatani. Mr. Mwanchan dabaluunis, baqattoota kanneen kana keessaa garuu namni tokko koolu galtummaa waan gaafateef inni mirgi baqattummaa isaa akka eegamuuf gaaafannee dhiyootti gara Nairoobiitti akka darbu goonaa jedhan.
Dhimmi isaa -- nuti, Bulchiisa Kiir keessatti taayitaa isaa qabatee turu hin feenu. Nuti, Bulchiinsa KIIR taayitaa keessaa hin qabne akka ijaaramu feena. Yaaddoon keenya ijoon kana. Akkasumas -- Bulchiisa, aangoo jiru mara isaaniif kennu otuu hin taane -- Bulchiisa itti aangoon jiru hundaaf qoodamu, qoodinsi aangoo ifaa tahe akka jiraatu feene. Galmeen sun garuu, aangoo jiru mara gama mootummaaf kenna, ol’aantummaa garee mootummaa eegaaf, Prezidaaantichaafis aangoo daangaa hin qabne kenna - jedhan - dubbi-himaan jila mormitootaa - Kuwang
Dhimmi Israa’elii Fi Faalisxiin Mata Duree Marii Gumii Tokkummaa Mootummootaa Ta’uu Mala
Dhimmi kaani ka godinni Booranaa Negeelle Booranaarratti qabudha. Hirmaattonni fi jaarroleen wal gahii kanarratti argaman Ardaan jilaa booranni Nageellee qabuu waliin wal qabatee gaaffii dhiyeessanii achumaanis godinni Booranaa bakka lamatti akka qoodamuufillee gaafatuullee Haj Abdullaahiin dubbatanii jiran.
Dhimmi kana ilaalchisuun naannoo Tigraay irraa deebii kan kennan itti aanaa itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa naannoo tigraay obbo Haaddush Kaaduu, heerri biyyaa waggaa shan shaniin filannoon akka geggeessamu ajaja, kanaaf Fulbaana 25booda mootummaan sirnaa hin jiru kan jedhe heera biyyaa ti jedhan. Kanaafis yaaddoo kan qabaatu qaama seeraan alaa ti malee, tigraay keessa kan jiraatu gosa isa kam irraa iyyuu nagaan jiraataa jira,itti fufees nagaa dhaan jiraata jedhan.
Dhimmi keenya ijoon jedhan hoogganaan Jaappaan nagaa fi gasgabbii naannoo fiduuf wal ta’iinsa walitti dhiyeenya qabu kan biyyoota sadanii mirkaneessuu dha.
Dhimmi Koolu Galtoota Galaana Irratti Danqamanii Faayidaa Siyaasaaf Ooluu Hin Qabu: UNHCR
Dhimmi kun akka dhaabatuu fi humna guutuudhaan gara nageenyaatti ceenu gochuun, waan hunda caalaa Itiyoophiyaadhaaf, dabrees, Gaanfa Afrikaatiif barbaachisaa akka tahe dubbatan.
Dhimmi kun falmaa yeroo dheeraa waan gaafatuuf jecha biyyonni haala qabatamaa biyya isaanii keessaa irraa ka'uun waan barbaachisu mara tattaafachuu akka qaban hubachiisee jira.
Dhimmi kuni bakka raawwatamaa jira jedhame, bulchiinsa naannoo Somaalee magalaa Moyyaalee akka yaada nuuf kennaniif irra deddeebiin gaafannus qaama bulchiinsaas tahe qaama poolisii keessaa nama yaada nuuf kennu argachuu hin dandeenye.
Dhimmi kuni gadi fageenyaan irratti mariyatame. Muummeen ministiraa Maandeellaa fakkeenya fudhatanii gaaffii lammilee Itiyoophiyaa dhiyeessan. Abbaa qabsoo fi abbaa Afriikaa kibbaa ka tahan Nelson Maandeellaaf Itiyoophiyaan paaspoortii kenniteefii leenjii waraanaas akka laatteef himanii, Itiyoophiyaan biyya oolmaa guddaa isiniif oolte jedhan.
Dhimmi kuni kallattiin ka isa ilaallatu waajjirri qoonsula Itiyoophiyaa Keeniyaa Naayiroobii jiru garuu waa’ee lammilee Itiyoophiyaa haarawa qabamaniis ta’e kan duraan to’annaa poolisii Taanzaaniyaa jala homaa hin dubbanne.
Dhimmi kunis chanselerittiin Germany Angela Merkel har’a gumii yeroo hatattamaa akka waamanii fi michoonni isaanii Awrooppaa itti gaafatama kana akka qooddatan waamicha gochuuf isaan dirqisiise.
Dhimmi kun mana marii bakka bu’oota duratti akka dhiyaatu gochuuf hoogganaan sagalee yayyabaa Kevin McCarty deggersa godhanii fi uummata sagalee guddaa qaban kan kutaa koo Koloraadoo fi kan Itiyoophiyaa keessaatti dabalameen galata dhiyeessa jedhan.
Dhimmi kun mootummaa ce’uumsaa sudaan waan heduu yaaddesee yemmuu ta’u, waraanii sudaan rasaasinii dhugaa mormitoota irrattii dhuka’uu isaa kan haalee waraan sudaan qorannoo gochuu jalqabuu isaa ibseera.
Dhimmi kun waajjirri misoomaa kan sadarkaa addunyaa Gameela keessatti raawwatameera kan jedhame iyyannaan dhiitamiinisa mirga namaaf akka ta’utti deebii kennuu dhabuu dhaan imaammatuma ofii isaa irra daddarbe yoo ta’u gad fageessee kan qoratu. Kun tarkaanfii isa jalqabaa maleeti. Murtii isa xumraa miti jedhan Lefkoon.
Dhimmi kun Yakka ilaalcha wal xaxaa fi dheeraa kan addunyaa kanaa ti jedhameera. Anita Powelltu Johannesburg irra gabaasettetti.
Dhimmi master plaanii magaalaa Finfinnee otuu irratti mari’atamiinii fi furmaata tokko hin argatiin dhimma magaalaalee Oromiyaa fiduun, magaalaalee naannoo Oromiyaatti cehanii labsii kana baasuun, isa karaa master pilaanichaa gochuun isaan danqee ture, harka biraatiin magaalaalee naannoo Finfinnee jiran, Finfinneetti dabaluuf yokaan magaalaalee Oromiyaa magaalaalee ka biroo Oromiyaa keessa hin jirre waliin waitti-makuuf ka dursee haala miijessu, shakkii jedhu uumuu isaa, ka dubbatan, xiinxalaan siyaasaa Jawaar Mohammed, keessumaa “jiraattonni magaalaa tokko haga maqaa magaalaa keessa jiraatanii jijjiruutti illee mirga qaban” ka jedhuu fi jechawwan shakkisiisoon labsicha haarawa keessatti barreessaman mirgaa fi dantaa Oromiyaa fi Oromoon magaalaalee isaa irratti qabu gaaffii keessa galchu.
Dhimmi nagaa fi nageenyaa akkaan yaaddessaa ta’uu itti fufaniiru. Sudaan kibbaa, Somaaliyaa, Liibiyaa fi haalli Republikii Afriikaa waaltaa keessaa, hariiroo muddamni itti heddummaate kan Jibuutii fi Eertraa gidduu, Maalii biyya shororkeessummaan keessa jiru keessatti walii galtee nageenyaa hojii irra oolchuuf haala rakkisaa uumame, Republikii demikraatawaa Koongoo, Burundii fi Giinii Bisaawoo kan fakkaatan biyyoota Afriikaa keessa kan jiru haalli Polotiikaa haala yaddessaa jiru sirriitti ibsu jedhan.
Dhimmi Obbo Baqqalaa Garbaa Faa Yakka Ilaalcha Cufataan Akka Hin Gaggeeffamne Murtaa'e
Dhimmi Oromiyaa Lixaa Keessaa Karaa Nagaan Akka Xumuramu Feena Ka Muummichi-ministaraa Jedhan Dhugaan Lafa Qabatee Hojiitti Hiikamuu Qaba
Dhimmi Prezidaant Traamp Seeneeta Biyyatti Biratti Har’a Ilaalamuu Jalqaba
Dhimmi Raayyaa fi Walqaayit ennaa naannoleen qoodaman uummati waan irratti hin mari’ataniif komee kaasise jedhaniiru. Uummati fedha isaan ani Amaara kan jedhe gara Amaaraa Tigree dha kan jedhe immoo gara naannoo Tigraayitti cituu qaba jedhan.
Dhimmi waa’ee Awwadaay keessaa mana murtii bulchiinsa naannoo Oromiyaan kan ilaalamuu yoo ta’u kanneen biroon garu waa’ee dhittaa mirga namoomaa waan dabalatuuf jecha mana murtii Federaalaan kan ilaalamuuf jiru ta’u Dr. Nagarii Leencoo Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Dhimmi Walqaayit Akkuma Falmisiisaa Ta’etti Jira
Dhimmoonni Traamp tarkaanfachiisuuf waandaa seenaa jiran irra-hedduun isaanii, ka Rippaablikaanonni Mana-maree keessaa fedhan waan hin taaneef, gaaffiin jiru “Dhimmoota Traamp itti dhiheessuuf deeman kana keessaa haga fudhachuu diduudhaan, prezidaanticha danqu?” ka jedhu. Deebiin kanaan immoo, eega prezidaantichi taayitaa qabatanii hojii jalqabanii booda, guyyoota 100 duraa tii booda, Ripublikaanonni hagam akka tokkummaadhaan turan irratti hudaandwa – jedhama.
Dhimmoota akka qorataman dhihaatan keessaa ijoon, prezidaantichi, akka biyyoonni ka biroon mormituu isaanii, itti-aanaa prezidaantii duraanii – Jo Baa’iden qoratamu taasisan amansiisuu yaalan – ka jedhu. Dimookiraatonni gochaa prezidaantichaa kana akka aangootti akka malee fayyadamuutti ilaalan.
Dhimmoota bulchiinsa gaarii tarkaanfachiisuu irratti gorsaa Baankii Addunyaa ta’uudhaan kan hojjetaa turan – Ambaasaddarri Yunaayitid Isteets duraanii – Hermaan Koheen, har’a, “hoogganoonni TPLF yokaan Adda Bilisuummaa Uummata Tigraay, otuu seeraa fi sirni guutummaatti Itiyoophiyaa keessaa hin dhabamiin dura, akka mootummaan Yunaayitid Isteets, konferensii paartiilee hunda hirmaachisuu fi sirna dimookiraatawaa haaraa gad-dhaabuu qindeessitu gaafachuuf cimsanii itti yaaduu qabu, jechuun barreessanii jiran.
Dhimmoota Dippiloomaasii Cicimootu Ministara Dhimma Alaa Ameerikaa Haaraa Muudaman Dura Dhaabatee Jira
Dhimmoota Fooyya’uu Qabanii fi Adda-addummaa Qabnu Irratti Mootummaa Itiyoophiyaa Waliin Dhuunfaatti Dubbanne, Jedhu – Aangawaan Yunaayitid Isteets Tokko
Dhimmoota hayyuu seenaa fi dhimmoota siyaasaa, dinagdee fi hawaasummaa biyyoota Gaanfa Afrikaa irratti ka qorannoolee hedduu geggeessan – Dr. Izqeel, mootumaan Itiyoophiyaa akka waan filannoo dimookiraatawaa biyya isaa keessatti geggeessaa jiruutti duulawan “na filadhaa” mormitootaaf haga tokko balbala saaqe malee, akka aangoo siyaasaa eenyuuf iyyuu dabarsee kennuu hin barbaadne, duruma bara bulchiisa Muummicha-ministaraa Melles Zeenaawii irraa jalqabee ifa taasisee jira.
Dhimmoota irratti mari'atamee waliigalame oggaa tarreesus; 1ffaa, Karoora guutinsa hidha laga abayaa, Lammata, guutinsa hidhichaa yeroo ongee, fi bonaa irratti akkataa rakkina malee itti hojjatamuu fi Sadaffaa irratti, guutinsa hidha laga aabbayyaa oggaa oggaaadhan geegeeffamu akkasumas yeroo ongee hammaataa fi bonaa laalchisee waliigaltee akkaataa itti adeemmamuu qabuu ta'uu ibsa.
Dhimmoota kanaa fi ka biroo ilaalchisee, hayyuu waa’ee waliin jireenyaa fi wal-dhabdee uummata Oromoo fi Somaalee, waggoota 15 ol qorannaa geggeessaa turan - Yunivarsitii Finfinneett, barsiisaa “Social Anthropology” – Dr. Fiqaaduu Addunyaa Fufaa Namoon haasosiisee jira.
Dhimmoota kanaa fi ka biroo wajjiin wal-qabateen Obbo Jawaarii fi eegdota isaa dabalatee namoonni shan to’annaa jala galfamuu dubbatan, jechuun Tsihoon Girmaa gabaastee jirti. .
Dhimmoota Ka taayitaa motummaa harkaa qabu – Ehaadegii fi paartiilee biyyoolessaa gidduutti walitti-dubbannaan geggeessamu kan ittiin qajeelfamu – galmee sirnaa yokaan moodaaliitii irratti walii-galtee irra waan ga’ameef, amma xiyyeeffannaan gara ajandaaleetti deebi’ee jira. Ehaadegii fi mormitoonni isaa ajandaalee kam kam irratti akka walitti-dubbatan ammayyuu hin murteeffamne.
Dhimmoota marii kana irratti hoogganoota paartiilee mormituu fi ka paartii biyya bulchuus dubbisnee jirra. Caqasaa.
Dhimmoota wal-mormsiisoo tahan karaa nagaa furuuf, malawwan itti wal-dhibdee furan kan heera biyyattii keessattii keessatti tumamanii jiran akka hatattamaan hojii irra oolfamanis gaafatee jira.
Dhimmoota yaaddessoo tahaniif deebii kennuuf, yaalii Itiyoophiyaan gochaa jirtu deggeruuf, biyyi isaanii waan dandeessu mara akka gootu, Ambaasaddarichi mirkaneessanii jiran.
Dhimmootii Afriikaatti dura teessuun koree birkii kan dhimmi alaa mana maree bakka bu’oota uummataa Ameerikaa Keren Bass hookkara Itiyoophiyaa keessatti ka’e ilaalchisuun ibsa kennanii jiru.
Dhimmootii Afrikaaf ministeera itti aantuu kan ta’an Lindaa Thomas Greenfield garee senetaroota kan koreen hariiroo alaa walgahiif waame kanaaf akka ibsantti biyyootiin kutaa sana keessa jiran waan guddaaf saaxilamanii kan jiran yoo ta’u adda addummaa dandeettii qaban irratti dubbatamuu qabu qaban.
Dhimmootii ammaaan dura irratti walii galamee fi amma jiran irratti dubbachuuf akka ta'ees dubbii himaan ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii tuuta oduuf ibsa har'a kennaniin kana beeksiisan.
Dhimmootii biyya kan yeroo ammaa akkasumas sochiin paartii haaraa hundeeffamee maal fakkaata kan jedhu irratti miseensotaa fi uummata waliin mariin geggeessamuuf kan karoorfame ture jedha Dargaggoo Mangistuun.
Dhimmootii biyya lamaan iraatti dura ta’aa mana maree mootummaa ce’umsaa Sudan Jeneraal Abdel Fattah al-Burhaan fi muummicha ministeeraa Abdellaa Hamdok waliin mari’atu jedhemee eegama.
Dhimmootii eegumsa fayyaa ka Yunited Isteets irratti,Waayiit Haawuus keessatti gorsaa waa’ee bajataa kan ta’an Dr.Zikiyeel Imanuuweel baatii darbe Itiyoophiyaa keessatti daw’annaa gaggeesanii turan.Mootummaan Yunaaytid Steetes sagantaa tajaajiila eegumsa fayyaa adunyaaf qabu kan Globaal Heelz Inisheetiv jedhamun, biyyoota jijjirama guddaa fidu jedhe filatee keessaa, Itiyoophiyaan tokko.Kana jechuun immo Itiyophiyaan toora tajaajiila eegumsa fayyaan Amerikaa irra deggersa maallaqaa, meeshalee adda addaa,ogeessootaa fi kanneen biroo barbaachiisoo ta’an argatti jechu dha.Itiyoophiyaan dhukkuboota daddarboo to’annaa jala oolchuuf hojii karaa hojjatoota eksiteenshinii fayyaan gaaggeesitu kan galateffatan Dr.Ziliyeel Imanuuweel,Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti godina Oromiyaa kan taate Baatii daw’atan. Itiyoophiyaan hojjatoota eksitenshinii fayyaa kuma 32 leenjiistee gara gandeen baadiyyaatti bobbaasuun heddu gargaaruu isaa dubbatanii, aanaalee daw’atan Ammayya fi Wancii keessatti tajaajilli ittisa dhukkuba Busaa fi wal'ansi kennamuun akka lakkoofsii namoota dhukkuba Busaan qabamanii harka 90n gad bu’u taasisee jira, jedhu - aangawaan Yunayitid Isteets kun. .Gama kaaniin immo,Qulqullinni tajaajiila eeguumsa fayyaa Itiyoophiyaa keessaaa yaaddessaa ta’uu hin dhoksine.Tajaajiila eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa keessaa gufuuwwan gurguddaa mudatanii akka jiran eeranii, kanneen keessaa tokko caasaan bu’uraa dhabamuu, jedhan. Kana jechuun buufata fayyaa, Hospitaaloota akkasumas Doktorotaa fi Nersootaa jechuu otuu hin taane kanneen biroon akka Daandilee, bishaan, ibsaa fi tajaajiiloota kana fakkaatan jiraachuu dhabuun, tajaajila silaal wirtuleen fayyaa akka kennan eegamanitti danqaa ta’ee jira, jechuun kan ibsan Dr. Zikeel Imaanu'eel ka biraan immoo wanni barbaadamuu yeroo yerootti dhiyaaachu dhabuu akka tahe dubbatu.Lakkoofsi Doktoorotaa, Neersootaa fi kanneen biroos dabaluu akka qabu, kanneen muxannoo qaban yeroo biyya gadhisanii deeman, kan biraa iddoo busuuf leenjii foyya’ee kennuun barbaachisaa akka tahe ibsan. .Maraafuu mootummaan Yunaaytiid Isteetes Itiyoophiyaaf gargaarsa guddaa kan kennu ta’u Dr Zikiyeel Imanuuweel ibsaniiv jiru.Tajaajiilawwan eegumsa fayyaa jiran keessatti, dhukkuba Busaa, HIV EDSII,akkasumas kunuunsa haadhotaa fi da’immanii ilaalchis ee, hojiin odeeffanno walitti qabuu kan amma Itiyoophiyaa keessatti sadarkaa booddetti hafaa irra jiru fooyya’uu akka qabu dhimmoota fayyaa ilaalchisee Waayit Haawus keessatti gorsaa waa’ee Bajataa kan ta’an Dr zikiyeel Imaanuweel hubachisanii jiru.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa.
Dhimmootii hawaasaa, dinagdee fi siyaasaa irratti paartiin kun sochii bal’aa gaggeessuf jiru kana irratti dhalattonni bulchiinsa naannoo Amaaraa hirmaannaa jabaa akka godhaniif gaafatee jira
Dhimmootii hedduun kan imala ugguraa Kanaan wal qabate manneen murtii hedduutti dhiyaataa jira. Kanneen keessaa tokko mana murtii muummichatti dhiyaachuuf jira.
Dhimmootii ijoon HR-128 irraa ka’aman keessaa hundee kan ta’an hidhamtoota hiikuu fi bulchiinsa duraanii kan irree waraanaa ta’u xuqanii amma garu namoonni kuma hedduun hidhaa ba’uu fi kanneen badii dhaqqabeef itti gaafatamoo ta’an keessaa hangi tokko aangoo irraa kaafamuu ibsan.
Dhimmootii ijoo ta’an keessaa hangi tokko yeroon isaa dheerataa dhufe. Kan nuti dubbataa jirru qe’ee irraa buqqa’uu biyyoota kan akka Sudan, Somaaliyaa, Republikii demokraatawaa Koongoo-faa ti. Yeroo hanga tokkoof walitti bu’iinsi sababaa qabbanaa’eef lakkoobsi kun gad xiqqaatee ture.
Dhimmootii kanaa fi kanneen biroo ilaalchisee maree gaggeeffame MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dhimmootii lamaan kana irratti yaadi ummataa maal fakkaata?
Dhimmootii marii isaanii ijoon ol aantummaa seeraa, dhimmi hidha Abbayyaa, filannoo fi walii galtee biyyoolessaa uumuu isa jedhu ture. Hirmaattota VOAn dubbise keessaa Profeeser Beyene Peexiroos, Dr. Mararaa Guddinaa, Obbo Yeshiwaas fi gama mootummaa irraa immoo obbo Nigusuu Xilaahuun turan.
Dhimmootii murtiin irratti kenname keessaa tokko dhimmi Jaarmayaa keessaati kan jedhan miseensa koree hojii rawwachiiftuu fi Dubbii himaa ABO kan ta’an Obbo Toleeraa Adabaa irra guddeessaan kan irratti fulleeffane garuu sochii yeroo ammaa Oromiyaa keessatti mul’ataa jiru jedhan.
Dhimmootiin biyya ofii keessatti qe’ee ofii irraa godaanuu heddummaachaa guyyuma guyyaan hammaataa adeeme.
Dhimmootiin lamaan haasaa hoogganoonni kun yeroo gumii sanaatti geggeessan dhuunfate. Hoogganoonni kun waggoota lamaa ol keessatti yeroo jalqabaaf marii sirnaa akkasii yeroo geggeessan kun isa jalqabaa ti.
Dhimmootii nuti galmeessine martinuu, waraanaa, poolisii fi harka dargaggoota Imone-rakure- jedhamantti ajjeefaman of keessaa qaba.
Dhimmootii tokko tokko irratti illee ejjennoo waliin qaban ibsaniiru.
Dhimmota Afrikaatti Ministarri Gargaaraan Dantaa Alaa Yunaayitid Isteetis Eertiraa Daawwachuu Laalchsee Ibsa Aministii Internaashinaal
Dhimmota siyaasa hawaasumaa fi dinagee hedduu of keessaa qaba – jedhu, kanneen daawwatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dhimmotii Afrikaaf aangawaa sadarkaa olaanaa kan AmerikaA ka ta’an DonAald Yaamamato Dilbata kaleessaa Asmaraa seenuu isaanii ministriin dantaa alaa Amerikaa beeksisee jira.
Dhimmuma kanaan wal qabatee Waajjira OMN ka damee Finfinnee mootummaan cufuu, gaazexeessitoonni kanneen illee hidhamuu Dookter Tokkummaa Dhaabaa, abukaatoon dhaabbatichaa VOA’f himanii jiru.
Dhimmuma kana ilaalchisee gartuun kabaja mirga gaazexeessitootaaf falmu CPJ’n tarkaanfii dhiyeenya mootummaan Itiyoophiyaa saba himaalee fi gaazexeessitootarratti fudhataa jiru hordofaa akka jiru beeksisee jira. Muthookii Muumoo Bakka Buutuun CPJ ka biyyoottan Saharaa gadii VOA’f yeroo dubbatte akka jettetti, ‘Ejjennoon Mootummaan Itiyoophiyaa Walabummaa “Press”rratti qabu, hin calalu, rakkootu irratti mullataa jechuun ibsite.
Dhimmuma kana ilaalchisuun muummichi ministaraa Itiyoophiyaa Dr.Abiyyi Ahimedis Dilbata darbee Guraandhala 24 bara 2019 hoogganoota kutaalee hawaasaa adda addaa waliin marii geggeessan keessatti dhimma Laga Xaafoo kana akka fakkeenyaatti kaasuun dubbatan.
Dhimmuma kana irratti gama mootummaa irraa Abbaa-alangaa Itti-aanaa Obbo Fiqaaduu Tseggaa fi Waajjira Koomishinii Poolisii Federaalaa irraa Obboo Jeeylaan Abdiis dubbisnee jirra.
Dhimmuma kanarratti kan yaada isaanii kennan, ogeessi dinagdee Doktor Guutuu Teessoo, hojii deggersaa hojjatamu biratti, rakkoo Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa bifa waarawaan furuurratti hojjatamuu qaba jedhan.
Dhimmuma kanarratti Komishiniin Mirga Namummaa Itoophiyaa, Ibsa gama miidiyaa hawaasummaa isaa har’a Waaree Booda baaseen, “Ajjeechaan Amaanu’eel Wandimmuurratti magaalaa Dambi Doolloo keessatti murtoo seeraa tokko malee raawwatame na yaaddeseera: jedheera.
Dhimmuma kanarratti yaada isaanii ka VOA’f kennan Dookter Solomoon Meriib. Dookter Solomoon Yuuniversitii Finfinnee Caffee Araaraa tti, Barsiisaa Saayinsii Siyaasaati. Isaanis bu’urri rakkoo kanaa ka’umsa siyaasaa qabaa erga jedhaniin booda araara siyaasa keessatti wal amantaan jiraachuu akka qabu, qaamoleen walitti araaran, ka walitti araarsanis qophii gahaa gochuu qabuu jechuun dubbatan.
Dhiphinni Sammuu gara of ajjeesuutti geessuu mala
‘Dhiphuu Keessa Jirra’ – Lammilee Oromoo Sudaan Jiran
Dhiphuun tun waan warrii haga guddaan buluunuu gaalaa, re’ee fi loonuu lafa dhabuutti jiran.Laftii Karrayyuu teessumaanuu oowwichoo,quftumalleen naannooRift Valleykeessa jirti.
Dhiqamii tun qurxummii achii balleessaa jarii jireennii isaanii qurxummiin jiruu irraa badee jechuu.
Dhiroota caalaa Dubartoonni Dr. Abiyy jijjirama argamsiisan irratti abdii kan qaban yoo ta’u kanneen umrii adda addaa keessa jiran martinuu Dr. Abiyyi irratti abdii qabu jedha qorannaan gaggeeffame.
Dhirsaa fi niitii pirezidantumaa walii dhaaltu tanatti ammoo barana dubbiin hin itti kasanne.Guyyaa kun hinuma dhufaa jedhee namuu quba hin qabaanne amma ammoo namuu argumatti jira.
Dhittaa mirga dhala namaa Itiyoophiyaa keessaa,akkasumas ka baqatoota Oromoo Puuntlaand, Somaaliilaand,Keeniyaa,Afrikaa kibbaa fi Jabuutii keessaa irratti ibsa kan kennan Obbo Gaaromaa Waaqasaa Ligii Mirga Namomaa Gaanfa Afrikaa irraa akkasumas, Dr.Treevor Truumaan Gurmuu Deggersa Oromoo ykn (OSG) irraa turan.
Dhittaa mirga namoomaan himatamanii to’annaa jala kan jiran Prezidaantii bulchiinsa naannoo Somaalee duraanii Obbo Abdii Mohammed Umar dabalatee namoota afur irratti polisiin qorannaa gaggeessaa jiruun namoonni 200 ajjefamanii bolla tokkotti awwaalamanii jiru gabaasa jedhu qorachuuf akkasumas ragaa namootaa walittiqabachuuf yeroon dabalataa guyyaan 14 akka kennamuuf gaafatee jira.
dhiyaate ilaalchisee akka odeeffannoo hin qabne himan.
dhiyeeffataniiru, gaaffii kanas ministeera biyya alaa Taanzaaniyaaf dhiyeessanii deebii eegaa jiru, egaa eyyamamnaan nu qofaafii miti, hundaafi jechaadha” jedhan. Dabalaniis talaalliin kun seenuufis ulaagaa biyyattiin keessee qabdu jiraa sanaan ta’aa, garuu ejjennoo mootummaa biyyattiiratti hundoofnee waajjira ministeera alaa itiyoophiyaa waliin ta’uun akka itti lammileen keenya as jiran talaallii kana itti argatan soqna jechaadha, jechuun VOA’tti himaniiru.
Dhiyeenaya kan immoo magaalaa Neew Yoork keessatti lammiin Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qabu ka biraan polisoota Adii marsanii isa qabuuf yaalii godhaniin “afuura baafachuun dadhabe” jedhee ituu wawwaatu isaan harkatti du’uun ni yaadatama.Dhimmi kun ilaalamaa eega ture booda murtii wal fakkaataa akkuuma Fargusan keessatti kenname fakkaatuun kanneen lubbuu galaafatan walaba gadifamuu daran biyyattiin hiriira adda addaan akka guutamtu taasise.
Dhiyeenyaas sababaa qormaata ijoollee jeequu mala jedhamuun interneetiin adda cituun isaa ni yaadatama.
Dhiyeenya immoo himannaa ajjeechaa irras walaba ta’uutu murtaa’eef. Har’a kan gad dhiisaman Mubaarak yero ammaa ganda dureenyii Heeliyoo Poolis jedhamu kan jiru mana jireenyaa isaanii keessa boqonnaa irra kan jiran ta’uu Abukaatoon isaanii mirkaneessaniiru.
Dhiyeenya kana aanaa Jillee Dhummuugaa kan godiina hawaasa Oromoo bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti walitti bu'iinsa uumamuun ni yaadatama.
Dhiyeenya kana Afaan Oromoo Gugliin gargaaramuun akka danda'amuuttiproojektiinhojiij gaggeeffame tokko ifa ta'e jira.
Dhiyeenya kana baala sammuu darreessu deddebisuun shakkamtee Chaayinaa keessatti kan hidhamte Injinar Nazraawit Abarraa kan ilaaleen dubbatamuu isaa Obbo Nigusuu Xilaahun ibsanii jiru.
Dhiyeenya kana balaa bombii Ugaandaa, Kaampalaa keessatti dhaqqabe irraa ka'ee haallii yeroo ammaa baqatootaa gaafa Afrikaa keessaa mudataa jiru daran yaadessaa ta’uu illee ibsanii jiran, ka jedhan, Dr. Truumaan fi Obbo Gaaromaan Sababiin isaas, mootummoonni naannoo sanaa baqatoota biyya isaanii keessa jiran dirqsiisanii baasaa waan jiraniif tahuu dubbatu. Gutummaa isaa gaaffii deebii gaggeefame irraa dhaggeefadhaa.
Dhiyeenya kana hollaa kan taate Oromiyaa keessatti dhukkubi pooliyoo mul’achuun isaa eega beekamee booda duulli talaalii kun kan jalqabame.
Dhiyeenya kana immoo gara Doolaara Tokkooo fi saantiima sagaltamaatti ol guddise. Hayyonni garuU kun foyyeessuu miti jedhu ija qaala’uu jireenya addunyaatiin ilaalanii.
Dhiyeenya kana jechuun Adoolessa 10 ba’ii qorannaa isaanii kana uummata as naannawa Waashington DC jiratuuf dhiheessanii jiran. Deemsi Itiyoophiyaan gara dimookiraasummaatti cehuuf gootu, akka tarkaanfii tokko gara fuul-duraatti deemanii tarkaanfii lamaan gara boodaatti deebi’uu ti, jedhu – Dr. Mararaan.
Dhiyeenya kana Luba Dr. Tolosaa Guddinaa Waldaa Warra Wangeelaa Itiyoophiyaa Atlaantaa jiru irraa barsiisni wangeelaa mata-duree “Nagaa” jedhu jalatti dhiyeessanii fi miidiyaa hawaasummaa akkasumas marsariitii adda addaa irratti tamsaafame falmii hanga tokko kaasisee jira.
Dhiyeenya kana lubbuun gurraachota Ameerikaa lama harka isaaniitti kan darbe poolisoonni lama himannaan akka irratti hin dhiyaanne murtaa’uun guutummaa biyyattii keessatti hiriira mormii dhaqqabsiisee jira.
Dhiyeenya kana maanguddoota Oromoo Washington DC fi naannoo ishee jiraniin sirna moggaasaa geggeeffameen maqaa Gadaa Gebre Ab jedhamu kennameefii jira.
Dhiyeenya kana mana marii bakka bu’ootaan raggaasifamee kan hundeeffame komishinni bulchiinsa daangaa fi eenyummaa heera mootummaa kan cabsu waan ta’eef Arenaan akka hin fudhanne bulchiinsi lameen rakkoo qaban ofii isaanii furachuu akka qaban ta’uu baannanis mana maree Federeshiniitti ergamuu akka qabu ibse.
Dhiyeenya kana meeshaa tajaajila wal’aansa fayyaa adda addaa kan doolaara kuma dhibba lama caalaatti tilmaamamu, kaaliforniyaa irraa gara Hospitaala Najjootti kan ergite shamarree Obsee Taaddasaa Luboo ofii ishee Narsii ta’uun hojjatti.
Dhiyeenya Kana Oromiyaa keessatti Waa’ee Namoota Haleellaa Raayyaa Waraanaatiin Du’anii Maatiin Isaanii Maal Jedhu?
Dhiyeenya kana somaaliyaa fi Itiyoophiyaa keessatti daw’annaa gaggeesaniin dubartoota umriin isaanii ijoollumaatti ijoollee godhatan hasofsiian.Mooraa baqattoota Dadaab kan keniyaa keessaa daw’ataniiru.waa’ee faayidaa karoora maatii keessumaa dubartoota barsiisuun barbaachisaa dha jedhan.Gama kaaniin immoo Itiyoophiyaan lakkoofsa ijoollee du’anii fi hanqina nyaataa jiru gad xiqqeesuu ishee beeksiiftee jirti.Itiyoophiyaa keessatti lakkoofsi ijoollee umriin isaanii 5 ituu hin gutin du’anii harka 9 ta’uu qorannaan gaggeefame beeksiseera.Itti aanaa ministeera eegumsa fayyaa biyyattii kan ta’an Dr Kaseete Birhaan Admaasuu akka ibsantti caasaa eksteenshinii fayyaa diriirfametu fooyya’iinsa kana argamsise jedhan.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dhiyeenya kana Yunivarsitii Waldiyaa keessatti lubbuu barattoota lamaa galaafatamuu fi midhaa dhaqqabe kan balaaleeffate hiriirri har’a kun maatiwwan namnii jalaa ajjeefameef jajjaabina hawwina jedhee jira.
Dhiyeenya, keessumaa torbee muraasaa as Poolisiin Sudaan ajaja ministeera daldalaa biyyattiirraa darbeen lammilee Itiyoophiyaa biyyattii keessa jiraatan dhibbaan lakkaa’aman to’annoo jela oolcheera. Sudaanitti Ambaasaadderri Itoiyoophiyaa Shiferraa Jaarsoo, ajaji kun lammilee Itiyoophiyaa balaarra buuseera jechuun dubbatu.
Dhiyeenya kutaa Muzuurii Furgison fi imagaalaa New York keessatti gurraachonni hidhannoo hin qabaanne lama rasaasa poolisiin ajjeefamanii jiran. Uummatis kana irraan kan ka’e mormii hookkaraan guutame kaasuun isaa ni yaadatama.
Dhiyeenyatti gara Kuma 50tti guddisuuf karoorri akka jiru ibsamee jira,
Dhiyoo Kiristiyaan Bassogog bitatte Samu'el Etootti faana jira.Chaayinan kubbbaa miilaa guddifachuf ijoollee Afrikaa itti bitachuutti jirti
“Dhiyoollee waraana Liyuu Poolis 300 asi buusanii kaleellee meeshaa waraanaa gugurdaa dhaanaa bule waraanii sun.”
"Dhiyoo tana gurbaa tokko ka bilbila harkaa qabu Sakramento keessatti galfaatan argine.Dhugaan argamuu malte.Dhguaa tana ammoo ammuma feeana.”
Dhiyoo tana ji’aa asitti akka warrii lafaa jedhutti aanaa Gumii Eeldalloo fi aanaa Liibaniitti ummata humnumaan maasaa fi waan innii qabu irraa walti godaansisanii afaan karaa qubsiisan.
“Dhiyoo tana keessaa fayyaalee miti ji’a lama qofa leenjifamee waan moohuuyyuu hin seenee ammoo amma ya moo’ee guddoo gammadee,” jette Almaaz mootee galtee jennaan.
Dhiyoo tana keessaa mootummaa nama hedduu waan akkanaa kanaan himatee shakkiin hidhuutit jira.
Dhiyoo tana keessaa namii garuma jabaatee hiriraaf karaatti yaa’e malee waan akkasiituu irra hin bahan.Gazexesitotallee afaan qaban.
Dhiyoo tana keessattu eegii bulchoota ABO biyyatti galan simachuuf namii walti dhufuu aansee asi nama hedduu saamaa kaan ijjeesaa lafa goosuutti jiran.
Dhiyoo tanallee aanaa Gursum keessaa araddaa 10 dhiyaatu Soomalii kutanii kennan jedhanii falamaan jabduu fi wal dhabii guddaan dhufe.
Dhiyoo tanallee miilota isaa nama akkaKaren Bass(D-CA)fa walii akka siyaasaan Itoophiyaa itti deemuutti jiru laalanii bulchootalleen wal dubbachuuf achi dhaqan.
“Dhiyoo tanallee nama Boranaa fi Hargee dhufeen wal agarree waan gargaarsaa irratti dubbanne.”
Dhiyoo tanallee pirezidaantii Amerikaa ka qaraa Georege Washington jeneraala waraanaa Ulessey fi soodduu nama hedduu kaa qaqaarisaanii, kaan mataa irraa buusanii kaan ammaoo halloo dibanii dallansuu bahuutti jiran.
Dhiyoo tanallee rakkoo fi jeequmsa ijjeechaa weellisaa Oromoo beekamaa Hacaaluu Hundeesssaa duuba dhufte jedhellee qorate baase. Akka koomishineer Daani’eel Beqqelee dhiyoo tana gaazexeessitoatti himetti hujiin isaan hojjatan ta paartii tokkolleen gargaaruuf hojjatanii miti.
Dhiyoo tanallee waraanii kun akka warrii lafaa jedhutti waraana al-shabaabii fi milishoota Islaamummaa hedduu daratee mi’a waraanaa guddaan Mooyalee hadhuutti jira.
Dhiyoo tana Oromoo hedduu Jibuutii baasuutti jiran 2,000 oli Harargee Dhiyaa, Asabootii fi Mi'eessoo qubsiisan
Dhiyootti ammoo marii bu’a qabdu obboleeyyan teenna qabso karaa hidhannootiin filatanii turan yaada isaanii jijjiiratanii akka nutti dabalamanii injifannoo waliin argannetti waliin hojjannuu abdi qamnaa jedha.
Dhlattoonni Tigraay gara Asmaraa dhaqanii, kanneen Eertraas gara Meqelee dhufanii ammas tokko ta’uu keenya kan mul’isu jaalalaa fi walii yaaduu dha kan nuti argine. Humni ta’e addaan nu baasuu hin danda’u yaada jedhutu calaqqisaa jira jedhe.
dhodhoqee karaa yaahuu dhowwuu kan Booranaa fi Gujiillee tanuma keessatti dhageennaa isanittin dachaana.
Dhohiinsa Bombii Dhaqqabe Biyyonnii fi Mootummonni Balaaleeffataa Jiru
Dhohinsa cimaa fi balaqqee guddaa samii irratti arguu dubbatu – namoonni naannoo turan.
Dho’iinsa sanaan namoonni daandii irra deemaa turan lama yoo du’an hojjettoonni buufata Televiiziyoona sanaa sadii madaa’anii jiru.
Dho’iinsawwan kilabii Ugaandaa kan Rugby jedhamu fi mana nyaataa “Ethiopian village” jedhamu keessatti geggeessaman kanaan kanneen dhuman keessaa garii lammiwwan Itiyoophiyaa fi lammiwwan Ertiraa ti.Dho’iinsa mana nyaataa Ethiopian Village"" jedhamu sana keessatti raaw'atame kanneen ijaan arganii fi madaawan kessa Oromoonnis ni turan. Kanneen keessaa tokko hojjetaa mana nyaataa sanaa ka tahe Obbo Alamuu Magarsaa ti. ""Otuu uummanni taa’ee kubbaa miillaa ilaalaa jiru dho’iinsi guddaan dhaga’ame. Yeroon gad ba’ee ilaalu, namoota wacanii fi wal irratti kukkufan,fi dhiiga akka bishaanii dhangala’un arge. Hiriyoonni koo yeroo xiqqoo dura na dubbisanii dabranii tapha kubbaa sana ilaalaa turan, kanneen madaawanis kanneen du'anis ni jiran"" jedha, obbo Alamuun.""Miilla koo irra miidhaan ga’e"" ka jedhu ammoo, ka yeroo dho'insa sanaa mana nyaataa sana keessaa tapha kubbaa miillaa addunyaa daawwataa ture Abdiisaa Furii Waaqoo ti. ""Dho'insa akka tasaa dhaga’uu malee eessa irraa akka dhufe hin beekne"" ka jedhu, obbo Abdiisaan "" yeroo dheeraaf of wallaalee, miilli koo madaa’uu isaa illee boodan of irratti bare,"" jedha.Achuma, magaalaa Kampaalaa irraa kan ibsa nuuf kennan, dura-taa'aan hawaasa Oromoo magaalaa Kampaalaa, Obbo Befeqaaduu Jireenyaa ""Waa'ee dho'insa sanaa, halkan waarii jala gara sa'aa kudha-tokkootti nama tu bilbilee natti hime, itti-fufee immoo sagantaa televiiziyoona BBC kan Ugaandaa irraan dhaga'e,"" jechuu dhaan, achii booda qorannaa itti fufanii, hawaasa Oromoo keessaa namoonni sadii balaa sanaan madaa'uu mirkaneeffachuu isaanii nuuf ibsan."
Dho’iinsi boombii sun kan raawwate naannoo magaalaa Kaabul bakka waajjirri haadhoo NATO, embaasii Yunaayitid Isteetsii fi waajjirri dhaaba basaasa Afgaan itti argamutti. Dho’iinsi dun konkolaataa hedduu fi suuqilee naannoo jiran mancaasee jira.
Dho’iinsi Hamaan Moqaadishoo Keessaa Namoota Ja’a Galaafate
Dho’iinsi har’aa inni duraa keellaa naga eegumsa mormitootaa kan ganda Sousian keessatti ture.
Dho’iinsi inni jalqabaa magaalaa gama Kaaba Masrii Tanta bakka dho’iinsi guddaan sagada dilbata waldaa kirstiyaanaa St. George raasee namoota 27 galaafachuun 78 madeesse ta’uu TV biyyattii gabaasee jira. Dhuka’aan sun teessuma galma mana sagadaa guddicha jala awwaalamuu illee beeksisee jira.
Dho’iinsi Moqaadishoo keessatti Dhaqqabe Lubbuu Galaafate
Dho'iinsi sun konkolaataa bulchaa Aden Jaafaar Mohaammed Saad kan rukute gara waajjira isanii imagaalaa Adenitti deemaa utuu jiranii ti.
Dho’iinsi sun sambata galgala sa’a 8:30 irratti dhaga’ame. Kaameeraa naannoo sana jiruun illee waraabamee jira. Kanneen ijaan argan akka jedhanitti dho’iinsa lafa raasu guddaatu dhaga’ame.
Dho’iinsi volcano sun bakka sana irraa miilii edduu irratti kan dhaga’amu ennaa ta’u belbelli ibiddaas fgootti mul’ata.
Dho’insawwan Boombii Ugaandaa keessatti Geggeessaman Rakkoon Gaanfa Afrikaa Keessaa Sadarkaa Biraatti Cehuu Agarsiisa jedhan, Qorataan Siyaasaa Gaanfa Afrikaa fi Itti-aanaa Hayyu-duree ABO durii, Obbo Leencoo Lataa.
Dho'insi Bombii Ugaandaa Keessaa Lubbuu Nama Hedduu Galaafate
Dho’insichaa booda, dhukaasa sa’aa tokkoo fi humnoota Paakistaan qonsilicha eeganii fi lootee-seentoa sana gidduutti geggeessameen, looltee seentonni ka biroon lama ajjeesaman.
Dho’insichi tahuu daqiiqaa kudha-shanii dura michuu isaa Raadiyoo Mootummaaf hojjetu kan Abdirazaaq Abdii Abdullaahii jedhamu wajjiin achi dhaquu isaa VOAtti ka dubbate – Ibraahim Moallimmuu, michuun isaa - Abdirazaaq “dhukaasa marsaa duraa baname sanaan ajjeesame” jedha.
Dhokkoo Xuunnichaa,bulchaa Simmintooti:Liyuu Poolsii yoma cufaa ollaa Booranaa barbaadee hadhaa amma abbaa warraa 300 ka namii1, 500 tahu keessa jiraatu ardaa Simmintootti walti dachahee jira.“Namii guyyaa afur bisaaniiyyuu hin arganne “biiroo godinaatii fi aanatti iyyannee dadhamnbee,kaleellee dhaqee gaafadhe.”
Dhoksaan waggoota 27 saaxil ba’ee jira. Dhaaboliin mootummaa gocha qofaan utuu hin taane maqaan kanneen sodaataman angawoonni itti siquuf sodaatamu murtiitti dhiyaatan.
Dhoohinsa magaala Indoneezhiya Jaakaartaa keessatti harra ta'e
Dhoqdhoqqee malee makiinaan fahiisa gugurdaalleen saatii malee Finfinnee keessa hin yaa’u.
Dhoqdhoqqeeyyuu karaa yaahuu dhowwuufi mitii seera jiru adaba qabsiisuuf bahe.
Dhossaan innii komputera Amerikaa keessaa hate waraana Amerikaa,nama isiin biyya nagaa dhowwe jettee Guwantanaamoo kuubaatti hiite, lola isi Iraaqii fi Afgaansitaanii fi waan isii hedduu gadi baase.
"DHS,MinnesotaDepartment of Health and Human services ykn Damee Fayyaa fi Tajaajila Ummataa MN walin waan hedduu hojjatte. ""Garuma jirtanitti rakkoo saba keessanii lafuma itti dhuftanitti dubbadhaa,"" jetti."
Dhufaatii tanaan minsitera haaraa alaa Itoophiyaa Dr.Warqinee Gabayootiin waan akka akkaa wal haasahe.
“Dhufanii nananoo teennatti nama ijjeesanii.Haga ammaa namii keenna haga shanii du’eera.Mekkelaakeyaalleen jidduu seenee jira.Kanaa Duubaa gaala isaa jalaa fuudhanii barbaadahuu deemee jennana hidhanii.Akka innii gadi lakkifamu gaafannee gadi dhiisuu hin dandeennee.Warrii godinaatii fi warrii Mekkelaakkeyaalleen gadi dhiisaa jedhee didan.”
dhufe midhaan galfatanii irraa bhanii jennaan waan qaban waliin sooratan. Achumaan amalleeffatanii pirezidaantotii Amerikaalleen seera itti baasanii aadaa tolfatanii gannuma gannaan torbaan abreessoo Sadaasaa keessa ulfeeffatan.
Dhufiitiin tun “Gootota keenna waggoota dabaran kana keessatti wareegaman yaadachuudhaf akkasumaQeerroosirna abbaa irree gara galchee cehumsa kana saaqee galateeffachuuf irratti wal geenye,” jedhe Jawaar.
“Dhugaa abbootiin Amerikaa yayyaban galmeessanii lafa kaahan,dhugaa garbootaa fi warrii akka garbummaan haftu garaa keessatti gungume,ka baqattootaa fi warri dhugaa barbaadu sirbaan dubbate,jabeenna loltootii teenna dirree waraanaa fi ji’a gubbaa koranii alaabaa Amerikaa dhaabaniin, dhugaa namii Amerikaa garaa qabu afaanii baafatee hin barreeffaminiif cufaa walti qamnee eeyee hinuma dandeenna isaniin jedha.”
Dhugaa bahumsaa Ebla,19,2016 irratti kongireesii Amerikaatiif godina MN keessaa ta filatamte, Beetii Makkoole, Congressman Keith Ellison, warra dhaaba Amnesty International fi Instituutii Oklaandi, Kaalifoorniyaa irraa dhufee rakkoo Oromoo qorachaa bahee fi gaazexeessaa Aljaziiraa ka durii Mohaammad Adamoo,bakka buutota hawaasa Oromoo fi nama hedduuttii itti dhufee waan Oromoon keessa jirti jedhee dubbate.
​Dhugaa bahumsaa Kongireesii Amerikaa qopheessan kana maqaa Koomishiinii Mirga Dhala Namaa Kongireesii Amerikaa,Tom Lantos Human Rights Commissionqopheessan.Dhugaa bahumsa kanaaf marii tana waajjiara miseensa mana marii Amerikaa Keth Elisonitti mari’achiise.
“Dhugaa itti himuu feena,hujii isaallee ulfeessuuf feena.Amerikaan ta namii gosa gosaa cufaa keesa jiru, akkuma suniin ulfinna argahcuu malte jennna jette. Guddinnii keenna hujii Amerikaatii fi waan qajeeltuu Amerikaaf hojjachuu keessa jira.”
“Dhugaa jirtu dubbattee afaan isaaniif taatee dubbachuudha,” jedha.
Dhugaan hamaan har’a jiru jedhan beela, dhala namaa irratti yakka hojjachuu fi duguuggaa sanyii Tigraay keessatti gaggeeffamaa jira.Kunis kan ta’uuf sababaa tokkoof jecha. Innis angawoota Finfinnee fi Asmaraa gidduutti gocha seeraan alaa gaggeeffamuu dha jedhan.Haallii Tigraay keessaa kan Daarfuur caalaa hamaa ta’u mala gabaasnii jedhu jira jedhu senaatarich.
Dhugaan isaa jedhan Josh Earnest hookkarri kun kan nuti torban darbe argine qofaa utuu hin taane waggoota hedduu keessatti kan irra deddeebi’ee mudataa ture.
Dhugaan jiru garuu adda jedhan. Gabaasaalee saansurii gochuun immoo lammiiwwan Itiyoopiyaa komee mormiii hammeessu qilleensa irra akka hin oolchine taasise jedhan.
Dhugaan jiru garuu, uummata tu harka duwwaa ba’ee si’achi na hin bulchitu, jechuu isaa akk ta’e beekna, jedhan.
Dhugaan jiru hin falmisiisu kan jedhan peloosiin prezidaantichi bu’aa dhuunfaa kan siyaasaaf aangoo isaaniitti fayyadaman, kanas nageenya biyyaa balaa irra buusuu dhaan jedhan.
Dhugaan jiru, yeroo sanatti, seera irrattis tahe ragaa sirrii irratti otuu hin hundaa’iin, bara 2009, ajandaa mootummaa Yunaayitid Isteets yeroo sanaa hojii irra oolchuuf jecha, uggurawwan Ertiraa irra kaayaman tahuu isaanii ti, jedhan - Obbo Yemaaneen. Uggurichi, diddaa haga ammaatti “Mootummaan Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay haga ammaatti agarsiise” jedhamaniif, sababaa tahuullee deebii kennan .
Dhugaan kun duutii Osman dhugaa fudhachuuf rakkisaa ta’e.Gareen hidhattoota al-shabaab ammas waajiira mootummaa Somaaliyaa keessaa ijoo kan ta’e kana keessa harka galfachuu isaa agarsiisa.
Dhugaatii alkoolii sababaa namoonni heddummaatanii mana dhugaatii seenaniif akka ugguramu illee angawoonni gochaa jiran. Sababaa of eeggannoon laaffateef sadarkaa amma irrageenye irra ga’uu dandeenye jedhan bulchaan kutaa Floridaa ron Desantis.
Dhugaa Waarsuu Geedalaakitaaba fuula 147 qabu ka durii durii, mammaassa, gorsa,qarooma,galata, aadaa fi seenaan keessatti barreessan.
Dhugaawwan jiran ta’e jedhamee kan irraanfataman beekaa kan irra darbamanii fi irraanfataman, qaamotii ajandaa ka biro qabaniin jechuu dhaan ibsaniiru. Itiyoopiyaan duula ba’iin isaa badii ta’etu irratti geggeessamaa jira jedhan. Adeemsi akkasiis bu’aa gaarii hin argamsiisu jedhan.
Dhuga-ba’insi marsaa lammataa mana-maree Yunaayitid Isteeets fuul-duratti geggeessame, waa’ee Raashiyaan filannoo Prezidaantummaa Yunaayitid Isteets bara dabree keessa harka galfachuuf carraaqqii gooteetti fuuleffata. Dhimmi ijoon haga ammaatti murtii hin argatiin jiru, haala Raashiyaatti hidhata-qabuun prezidaant Traamp seera Yunaayitid cabsan moo hin cabsine? Ka jedhu.
Dhuga-ba’insi Qorannaa Deemsa Buqqisa Prezidaant Traamp Itti Fufe
Dhuga ba’umsaaf kallattiin dhiyaachuu qaba jechuu dhaan Traamp waa’ee nama icitii sana saaxil baasee twiter irratti maxxansan. Qorannaa aangoo irraa kaasuu sana ka shiraa ti jedhan.
Dhuga ba’umsa isaanii dura koreen mana maree bakka bu’ootaa barreeffama eeruu gocha yakkaa sana ifa gochuuf jira.
Dhuga Ba’umsi Qorannaa Aangoo Irraa Kaasuu Traamp Irratti Geggeessamu Dhaga’amuu Jalqabe
Dhuga Ba’umsi Ragaawwan Abbaa Alangaa Kan Dr. Mararaa Irratti Dhiyaate Wal Faalleessa: Abukaatoo Dr. Mararaa
Dhuga ba’uumsii Fiyoonaa Hill cufataan kan gaggeeffamee yoo ta’u gad fageenyaan qabiyyeen isaa Gazeexaalee adda addaa irratti maxxanfamee jira.Kunis uummanni waan Hiil Jedhan akka hubatuuf ta’uun beekamee jira.
“Dhugama isaanii jedhaa asii achi itti hin deebi’u.Daqiiqaa 36 keessatti namii doolara miliyoona 350 argachuu hin feene jiraa? Tanaaf itti deebi’e,” jedhe Floyd.
“Dhugumaa itti gaafatama kana fudhachuuf waan nama sodaachisaatti jiraa jedha.Ha taatuutii ammoo...
Dhugumaan Abukaatoo Tahuu Illee Akkaataa Itti Mirkanaa’e Naaf Hin Galle: Injinar Girmaa Xurunaa / Seeraan Bakka Bu'uu Koof Ragaan Qaba: Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa
Dhugumaan igzibiishiiniin tun ta qaraati, dhaabbilee 180 caalanitti itti dhufa. Awustiraaliyaa malee Afrikaa, Azhiyaa, Awurooppaa fi USA keessallee dhufan.
“Dhugumaanuu oduun haga oduu tana na gammachiifte hin jirtu.Maan jennaan namii akka kiyyaa ka kaambi tana keessatti dhalatee guddate ...ka Somaalee fi waan isiituu tokkollee keessaa hin beenne oduu tana guddoo jaalanne.”
“Dhugumaa qorannoon horii guddaa feeti garuu woma qamnuun hujiitti jirra.Namii nu bira dhufee qaxaramu ka ummataaf faayidaa buusuuf dhufu tahuu qabaa” jedhee waan hedduun qajeelchuutti akka jiran nutti hime.
Dhuguma guyyaa har’aa akka waanan lammaffaa dhaladhettan laka’a. baa’yiseen gammade. Sababiin isaas dhugaan isaa ba’eera. Abbootiin murtiis dubbataniiru. Ilma koo hamma guyyaa har’aatti yakka tokko iyyuu irratti hin agarre.
Dhuguma Nagaa fi Tasgabbiin Mirkanoofnaan Biyya Ofiitti Ni Deebina: Baqattoota Oromo
Dhugumatti dhiittaa mirga namaa lammiiwwan irratti geggeessamu dabalaa deemuu isaa haaluu hin dandeenyu. Haala Burundii, Ertraa, Itiyoopiyaa kanneen labsii yeroo hattamaa jala jiranii ennaa ilaallu. Kenyaan immoo harka lafa jalaan haleellaa, fi dararaa kanneen mirga namaaf falmani irra ga’u, Sudaan kibbaa keessaa jamaa walitti qabanii hidhuu, Sudan fi Tanzaniyaa keessaas akkasuma jedhan Wanyeki-n.
Dhugumatti guyyaa jalqabaa guyyaa dhumti sun utuu hin dhumin presidentiin haaraa filataman waajjira keessa taa’anii tarkaanfii jalqabaa fudhatu jennee yaanna jedhan.
Dhugumatti hiriirichi geggeessamuu ka mirkaneessan, prezidaantii itti-aantuun Yunivarsitichaa, Sister Muluu Kitaataa, gaaffiilee barattoonni dhiheessaa keessaa ijoon, waa’ee hiikamuu barattoota hiriyyoota isaanii fi kaasamuu labsii yeroo muddamaa tahuu dubbatan. Gaaffiilee barattootaa kana irratti hundaa’uudhaan, haala barattoota hidhaman jedhaman sana adda-baafachuuf waajjira komaand-pootiitti bilbiluu isaanii dubbatu. “Barattoonni sun wabiidhaan akka hiikaman kaleessa murtaa’ee jira. Kanaaf har’uma hiikamuu malan” deebii jedhu argachuu isaanii illee dubbatanii jiran.
Dhugumatti kana maraaf kaleessa AFPf deebiin kennamus, garuu keessaa kutanii maxxansan. Amma immo al-jazeeraan gabaasa cite ka biroo loltoonni Eertraa maasii midhaanii guban jedhu maxxansuuf jira jechuu dhaga’een jira. dhugaa jiru kan Yeroon oomishaa Fulbaanaa hanga sadaasaatti ta’u ni dagatame jedhan.
Dhugumatti waajjira kana qabachuuf namni ishee caalaa ulaagaa guutu hin jiru. Gootummaa isaa fi Hamilee isaa qabdi. Onnee ittiin hojii kana hojjettus qabdi jedhan.
Dhuka’aa konkolaataa fe’isaatti guutamee, Sanbata dabre kana magaalaa Moqdishoo keessatti dhoosameen lakkoobsi namoota du’anii dabalaa jira. Har’a gara waaree boodaa ibsi mootummaa Somaaliyaa irraa kenname akka agarsiisutti, lakkoobsi namoota du’anii 276, kanneen madaawan immoo 429 gahee jira. Mootummaan Somaaliyaa, haleellaa akka kanaa biyyattii keessaa dhabamsiisuu yoo fedhe, dhukaatota biyyattii keessatti hojjetaman ilaalchisuu tarkaanfii daran cimaa fudhachuu qaba – jedhu – xiinxaltoonni.
Dhuka’aan konkolaataa irraa sun buufata xayyaara Moqaadishoo irraa gama kaabaatti kan argamu konyaa Waberi keessatti dho’e.
Dhuka’aan konkolaataa keessatti kiyyeeffamee har’a ganama Moqaadishoo keesatti dho’e lubbuu nama tokkoo galaafachuu angawoonni Somaaliyaa keessaa beeksisaniiru.
Dhuka’aan konkolaataatti guutame buufata poolisii Moqaadishoo keessaatti rukutame yoo xiqqaate namoota saddeet yoo galaafatu afur madeessee jira.
Dhukaasaaleen meeshaalee waraanaa aanaalee magaalattii heduu keessaa dhaga’amuu itti fufee jira.
Dhukaasa dhaabiinsii sa’atii 48 konyaalee Zaabul keessatti labsamee kan ture yoo ta’u kunis sirna jijjirraa hidhamtootaa kana gaggeesuuf ture.
Dhukaasa fi Dhohinsa Waagaaduuguu Burkiinaa Faasootti Harra Dhaqqabe
Dhukaasa kanaan dubartii ulfaa tokko dabalatee namni jahas madaa’aniiruu jedhu jiraattonni.Bulchaan Aanaa Sabbaa Booruu Ajjeechaa kun dhugaa ta’uu himanii jiru.
Dhukaasa kanaanis Kottoola jaldeessaa abbaan cidhaa fi michuun isaa Cuquliisa dabalatee namootni shan lubbuun darbeeraa kaleessa awwaalan.
Dhukaasa Kanaan lubbuun namootaa hedduu darbuu jiraattonni ni dubbatu. Namoonni balaan irra ga’e gara Hospitaala Galamsootti ergamuu isaaniif kaan illee achi erga ga’anii lubbuun isaanii darbuun ibsamee jira.
Dhukaasa lubbuu hedduu galaafate kana yeroo xiqqoo dura – daandii telefoonaa yeroo rakkoo hatattamaatti bilbiluudhaan - Hoogganaa garee Islaamik Isteets – Abubaka Al-baagdaadii hordofuuf akka waadaa seene kamn dubbate – namni haleellaa sana geggeesse – Omaar Maatiin, akka waan sammuu fi qalbiidhaan tasgabbaawaa hin ta’iinitti dubbatamaa ture.
Dhukaasa Mana Amantaa Judotaa Kutaa Piitisburgi Keessatti Banameen Lubbuun Naootaa Bade
Dhukaasa Misaahelaa sanaan namni madaa’e tokkollee akka hin jirre dubbatu – aangawoonni Saawudii.
Dhukaasa miseensonni Raayyaa Ittisa Biyyaa banan kanaanis nama torba lubbuun yoo darbu, jahaa ka tahan ammo madaa’aniiru.
Dhukaasa sana namni raawwate keellaa abbaa taayitaa geejjibaa Saan Hoosee keessaa kan hojjetu kan umuriin waggaa 57 Sam Kassiidii ta’uu poolisiin adda baasee jira.
Dhukaasa sanbata darbee gandootii baadiyyaa naannoo Mooyyalee keessatti liyyuu hayiliin saba irratti dhukaaseen lubbuun namaa darbuu isaa odeeffannoon nuti Hospitaala Mooyyaleerraa arganne ni ibsa. Hospitaala Mooyyaleetti Ogeessa Yaala Fayyaa walii galaa ka ta’an Dr. Nigusee Addunyaa, namoota yaalaaf dhufan keessaa sadii hospitaalatti lubbuun darbuu himanii, kaanis yaalaaf gara Hospitaala Yaabelloo fi Hawaasaatti akka ergaman dubbatu.
Dhukaasi Buufata Poolisii Moqaadishoo Haleele Lubbuu Galaafate
Dhukaasi dhaga’amaa akka tureef ambulaansii hedduun namoota madaa’an deddeebisaa akka ture ibsaniiru. itti gaafatamaan waajjira bulchiinsa mgaalaa fi dhimmootii Kaabinee obbo Asseggid Geetaachoo garuu ragaa of harkaa qaba jedhaniin kun kijiba.
Dhukaasi kun manaaf nama adda utuu hin basin meeshaa gurguddaan dhuka’aa jira, kanaaf namni magaalaa keessaa baqachuuf dirqame jedhu.
Dhukaasni bakkawwan namni itti heddummaate lamatti – jechuun magaalaa El Paasoo, ka kutaa Teksaasii fi magaalaa Deeyiten, ka kutaa Ohaaytti addan fageenya sa’atiilee 13n namoota qawwee hidhataniin dhukaasni banamee, yoo xiqqaate namoota 30 galaafatee booda, har’a ganama Waayit Haawus irraa ibsa kana kennan – Prezidaant Traamp.
“Dhukaasni Niyuukilaraa fi doorsisni Niyuukilaraa inni deddeebisee geggeessu, waraansa akka kadhachaa jiru agarsiisa,” ka jedhan – Niikii Haalii, itti fufuudhaanis, “Waraansi wanna Yunaayitid Isteets barbaaddu miti. Amma nuti kana hin barbaadnu. Garuu, obsi biyya keenyaa ka daangaa hin qabne miti. Michoota keenyaa fi daangaa biyya keenyaa ni tikfanna” jedhan.
Dhukaasuu qaama mootummaa fi humnoota kanneen jidduuti uumameen namootni lama ajjeefaman jedhan
Dhukasa sana dura angawoonni akka jedhanitti hiriirtonnimormii sun ededa qoonsiilaa sanatti meeshaalee adda addaa darbachuudhaan ibbidda itti qasbsiisuuf yaalaa turan jedhan.
Dhukkabsachuu mummicha ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawii kan ilaaleen odeefannoo ga’aan mootummaa biraa hin kennamin hafuun marsaalee internetti addaa addaa yaada adda addaa akka calaqqisan karaa saaqee jira kanneen jedhan dhaga’amaa jiran.
Dhukkuba Busaa fi Dhiibbaa Dhiigaa Irratti Qorannaa Gaggeeffame
Dhukkuba Busaa fi Dhukkuboota Raammoo Adda Addaan Dhufan Dhabamsiisuu Qabna
Dhukkuba Busaa fi Eedsii Addunyaa Irraa
Dhukkuba Busaa ittisuuf fala haaraan argame
Dhukkuba Eedsii, Busaa fi dhibee sombaa biyyootii Afrikaa uffee sahaaraa gadii keessaa ittisuuf akkasumas wal’anuuf kan oolu Doolaarri Miliyoona 100 akka raggaasifamuuf heddu gargaaran.
Dhukkuba Eedsii fi dhukkkuboota ka biroo quunnamtii saalaan daddabran Afrikaa keessaa mata duree jedhu jalatti Finfinnee keessatti guyyaa shaniif mari’ataa kan ture walgahiin sadarkaa addunyaa xumuramee jira.Walgahii kana irratti namni kuma kudhan caalu hirmaachuu isaa kan ibsan ministeerri eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Tewodroos Adnaahoom, mata dureen caalaatti irratti dudubatame, waa’ee maallaqqa dhukkuba Eedsii ittisuuf ramadamu gad cabaa adeemuu isaa ti jedhan.Keessumaa bara darbee addunyaa kufaatiin dinagdee eega mudatee as, maallaqnni kennamaa ture hanqataa dhufuu ibsuun rakkoon yeroo mudatu addunyaan caalaatti harka wal qabachuutu irra ture jedhu Dr Tewoodroos.Hogganonni biyyooota guddataa jiranis gargaarsa biyya alaa irraa argamu qofa eeguu otoo hin taane qabeenyaa biyya ofii keessaa qabanis itti gargaaramuuf yaaluu qabu jechuun walgahiin kun walii galuu isaa ibsameera.Dhiiroota irratti kittaannaa ykn dhanna qabaa gageesuun dhukkuboota qunnamtii saalaan dhufan gad cabsuu irratti bu’aa gaarii argamsiisuun isaas ibsameera.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dhukkuba Ibolaa fi Sodaa Inni Uume
Dhukkuba Iboolaa bara 2014 Afrikaa gama Lixaa keessatti ka’uun namoota kuma digdamii saddeet qabee, kanneen keessaa kuma kudha tokko fixee booda, ka Ripuubilikii Dimookiraatawa Koongoo kun, rakkoo hamaa isa duraa tahuu isaa ti.
Dhukkuba Iboola qorachuuf kan gargaaru laboratoiin tokko Sabbataa keessatti banamuun isaa ibsamee jira. Yeroo ammaa qorannaalee 100 geggessuuf meeshaan dandeessisu Afrikaa kibbaa irraa Finfinnee kan seene yoo ta'u meeshaaleen wal’ansa fayyaa Itiyoopiyaa keessa jiranis sadarkaan isaanii kan foyyeffaman ta’uu daayreekteerri Dhaabbata eegumsa fayyaa hawaasaa Itiyoopiaa Dooktoor Ammahaa Kabbadee beeksisanii jiru.
Dhukkuba ijaa kan ilaaleen ibsa Dr Daawiit Mardaasaa nuu kennan MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dhukkuba Ilaalcha Barbaachisu Hin Argatiin Jiru
Dhukkuba ilaalcha Ga’aa Hin Argatiin Hafe
Dhukkuba kaansarii fi Biyyoota Guddataa jiran
Dhukkuba Kalee Maaltu fida? Gaaffii Dhaggeefatootaa.
Dhukkuba kanaaf jecha labsii yeroo hatattamaa labsamee keessa deebi'anii ilaaluun foyyeefama seeraa ta'een namoonni biyya alaa irraa Finfinnee seenan torban tokko qofaaf adda baafamanii akka ka'aman ta'e jira.
Dhukkuba kana dur dawaalee Antiibaayotiiks jedhamaniin fayyamaa kan ture yeroo ta’u amma garuu fayyuun rakkina ta’aa jira jedha. Kanaafis jecha qorannaa haaraa gaggeessuun dawaa haaraa argachuuf barbaachisaa ta’uun ibsameera.
Dhukkuba kana ganna 10 duratti magaalaa Kampaalaatti argan.Eegii innii yoo dhiiraa fi nadheen waliin rafan keessaa tokko dhukkuba kana qabaatellee nama kaanitti dabra jedhan namii yaaddahee falachuutti jira.
Dhukkuba kana ittisuuf mootummaa Federaalaa fi kan bulchiinsa naannoo Somaalee walii wajjiin hojjachaa akka turan kan ibsan prezidaantiin naanaoo sanaa Obbo Abdii Mahammad Omaar hojiin hojjatame kunis bu’aa guddaan argamsiise jedhan.
Dhukkuba kana qaraa ugaandaatti argan. Ijoollee hedduutti dhukkub akana waliin dhalatee nama miliyoona hedduutti dhukkuba kana sodaachaa jiraata.
Dhukkuba kana sadarkaa addunyaatti dhabamsisuuf kan oolu waggaa waggaatti doolaara biliyoona 24 arjoomtonni akka kennaniif Ban ki Moon gaafataniiru.Mootummonni Awuroopaa fi Amerikaa rakkoo dinagdee isaan mudateen kan ka’e bajata qaban hanqisaa yeroo jiran kanatti dhukkuba AIDS dhabamsisuuf yaalii ta’u hanqinni maallaqaa ni mudata yaaddoon jedhu guddataa jira.Mata dureen ayyaana baranaa “Getting to zero” ykn namoota vayrasii HIVn haaraa qabaman ykn AIDSn du’an akkasumas namoota vayrasii HIV waliin jiraatan irratti loogiin godhamu guutuummaan haa dhabamsiifnu kan jedhu ture.Guutummaa gabaasa kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Dhukkuba kana to’achuuf hawaasi godina booranaa bakka titiisni kun itti wal hortu akka irraa fagaatu, agoobara uffutanii bulanis jiraattota naannoof mootummaan raabsaa jiraa jedhu. Dhukkubi kun weeraraan mullachuu isaafis qorataan laabraatorii Biiroo Eegumsa fayyaarraa fuudhee deemee akka jiru, gabaasi isaas guyyoota sadan dhufan keessatti ifa ta’ee tarkaanfiin itti aanu fudhatams jedhu.
Dhukkuba Koleeraa Akkasumas Haqqisaa fi Baasaa Arifachiisaa
Dhukkuba Koleeraa fi dhukkuboota garaa baasaa kanneen biroo gidduu adda addummaa fi wal fakkeenya jiru irratti Dr.Masfin Ittaanaa Minisootaa Irraa haasoofsiifne Jirra.
Dhukkuba Koleeraa, haqqee fi baasaa arifachisaa ilaalchisee marii Dr Mootummaa Baqqalaa speshalistii wal’anssa keessoo qaamaa Hospitaala walii-galaa fi kooleejii fayyaa Adaamaa irraa ibsa kennan kutaa lammataa caqasaa.
Dhukkuba Koleeraa, haqqee fi baasaa maali? Dr Mootummaa Baqqalaa speshalistii wal’anssa keessoo qaamaa Hospitaala walii-galaa fi kooleejii fayyaa Adaamaa irraa ibsa kennan caqasaa.
Dhukkuba Koleeraa Itiyoophiyaatti mudateen hanga ammaa Oromiyatti namoonni 2 du'anii 260 ta'an irratti mallattoon isaa mullate
Dhukkuba Kooronaa ittisuuf murteen mootummaan Jibuutii fudhate nu baqattoota biyyatti keessa jiraatu hedduu miidhee jedhu lammileen Oromoo Jibuutii jiraatan. Keessumaa baqattoonni hojii humnaan bulan waan nyaannu dhabnee rakkataa jirra jedhu.
Dhukkuba kooviid-19 jedhamuf kan ooluu meeshaalee adda addaa kan dureeyyiin Chaayinaa JaakMaa fi Aliibaabbaan irraa ergame Ertraan nan geenyee jettee jirti.
Dhukkuba Kooviid - 19 jedhamu ittisuuf kan ooluu doolaara Biliyoona saddeeti walitti qabuuf iyyataa jiran.
Dhukkuba Kooviid Injifachuuf Hogganoonni Addunyaa Tokkummaa fi Qindomiina Dhabuun Gaddisiisaa Dha: Antoniyoo Gutarrees
Dhukkuba Kooviid ittisuuf jecha ugguura ka'ame laaffisaa kan jiran Traamp gama kaaniin hojjattoota Waayiit Haawuus kanneen vaayrasii koronaan qabaman haala isaanii hordofaa jiru.
Dhukkuba Koviid-19 fi Biyyoota Guddinaan Boodatti Hafan
Dhukkuba Koviid-19 qabamuun Rifaatuu Tokko,  Maatii Ofii Irraa Adda Ba'uun Immoo Rakkoo Biraa Natti Ta'e
Dhukkuba Sombaa FI Busaaf Falli Haaraan Argamaa Jira
Dhukkuba Vaayrasii Koroonaa Addunyaa irratti hatatamaan babaldhataa jiru ofirra ittisuuf maaltu fala, keessattu haala qabatamaa jiruuf jireenya hawaasa keenna waliin walqabatee sababoonni dhibee kanaaf nama saaxiluu danda’anii fi irra of eeggachuun barbaachisuhoo maal faadha.
Dhukkuba,waraana,dhibamaan wallaanuu,balaa uumamaajalaa nama baasuu fi waan hedduu jidduu yaa’ee warrii nama gargaaru gosa hedduutti jira.
Dhukkubi Gifiraa Itiyoophiyaa keessaatti babal’ataa ka jiru ta’uu, Ministirii Eegumasa Fayyaa Federaalaan gabaasamaa jira jechuun jarmayaan gargaarsa dhala nama kan Tokkummaa mootummotaa ykn OCHAn torban darbe gabaase.
Dhukkubi Hongeen Wal Qabatee Ka’e Gad Xiqqaate: Ministrii Eegumsa Fayyaa Itiyoophiyaa
Dhukkubii biyyootii Afrikaa ufi irraa eeguutti jiran.Afrikaa Bahaalleen xuyyuura biyya Eboolaa keessatti argani dhufu ufitti seenuuf hojuutti jiran.
Dhukkubi Ibolaa Itiyoophiyaa Keessa Hin Jiru
Dhukkubi Iboolaa Ripaablikii Dimokraatawaa Koongoo Keessaa Hammaataa Adeeme
Dhukkubii cubbuu koronaan ya lafa qabatee
Dhukkubii dabaree abbootii seeraa kana dhaddacha kana irraa isaan hambiisu kun ragaa ogeessa fayyaa qabaa?Maraafuu isa dhumaa jedhamee Kamiisa Hgayya 10 bara 2017 bellamnii arfaffaan kennamee jira.
Dhukkubii Eedsii addunyaa irra jiraachuun isaa eega beekamee waggaa afurtama kan caalee yoo ta’u yeroo sana namnii dhukkuba kanaan qabame carraan qabu du’a qofa ture.Booda keessa garu dhukkuba kanaaf Dawaan waan argameef jecha jiraachuun danda’amee jira.
Dhukkubii Iboolaa nama ykn beeleedaa qabame waliin walitti dhufeenya yoo qabaatan akkasumas dhangala’aa qaama nama ykn beeleedaalee dhukkubsatee tuquun daddabru danda’aa.
Dhukkubii KOOVIID-19 biyya Hindii muddaa kan jiru yoo ta’u mummichi ministeera biyyatti Naareendraa Moodii dhaamsa ji’aa gama raadiyoon Dilbata kaleessaa dabarsaniin akka jedhanti, ammiwwan biyyatti talaalii akka akka fudhatan akkasumas waa’ee talaalii oduu odeeffamu akka duubatti hin deebiinee gaafatan.
Dhukkubii Kooviid-19 Briteen keessatti hammaataa kan jiru yoo ta'u namnii 600 du'un Dilbata kaleessaa ibsamee ture.
Dhukkubii Kooviid Dhibbaa Inni Ijoollee Irraan Ga'e Guddaadha: HRW
Dhukkubii Koviid-10 hammaataa akka jiru kanaafis sababaan guddaan of-dagannaan uummataa akka ta'e ibsameera.
Dhukkubii Koviid-19 Hiyyummaa fi Beela Hammeessee Jira
Dhukkubii Koviid-19 Lubbuu Nama Meeqaa Galaafatee?
Dhukkubii kun addunyaa irra jiraachuun isaa eega baramee waggaa tokko booda Ripaablikii Afrikaa Waaltaa daawwachuuf kan karoorfata prezidaantii koree fannoo dimaa kan sadarkaa addunyaa Piitar Maaurar gama tallaaliiwwan kannee biroo Afrikaaf erguun foyya'iinsii guddaan jira jedhan.
Dhukkubii kun addunyaatti dhufe kanaaf dhukkuba siyaasaa tolchuu dhiifnee dhukkuba ummataa tolchineeummataa gargaruu malle jedha Dr Guddataan. Ogeeyyotii fayyaa N95 argachuu qabu jedha.
Dhukkubii kun akka itti gaafatamaan biiroo fayyaa godina Booranaa aabba Rooba Dheengee jedhutti biinnii fakkaata.
Dhukkubii kun akka malee lafatti heddachuutti jira nama xuyyuura Itoophiyaatiin dhufu oowwa nafa isaanii laalanii qorachuutit jiran jedhan.
Dhukkubii kun Amerikaa gosa haga tokko irratti akkana heddata. Akka jecha Senator Kamala Harrsitti namii jireenna laafaa hujii dhabuu fi dhibii itti jabaachuun woma beekii tolche.
Dhukkubii kun duruu amala akkaatiin Afrikaa gama Dhihaatii mumullatullee bara 2013-2016 keessa ammoo humna jabeeffate nama hedduu fixe.
Dhukkubii milla dhiitessu ykn kan Afaan Ingliziin Elephantiasis jedhamu Itiyoophiyaa keessatti dhukkuba ilaalcha ga’aa hin argatiin jiru, jedhu Ogessonni.Garuu namoota hedduu biratti dhukkuba ta’uu bira taree, hawaasa keessatti moggaatti qabamuu gessisaa jira. Dhukkuba kana ilaalchisee, Dr Daggafaa Abdiisaa dhukkubi kun karaa sadi'iin akka uumamu ibsan.Tokkoffaa karaa biimbii ykn biinnii dhiiga nama dhukkbsatee xuxxee nama biraa yeroo ciniintu, raammoo Flaariyaasis jedhamu itti daddabarsuun. Lammafaan albuudaan biyyoo keessa jiru Silikeet jedhamu, namni kophee hin qabne yeroo irra deemu, karaa faana miillaa ol xuuxamee qaama namaa seenuun dhukkuba kana fida.Sadaffaan, namni yeroo dhalatu hir’ina wanneen dhukkuba kana ittisuu danda’anii yoo qabaate ta’uu Dr Daggafaan ibsanii jiru.Dhukkuba Toonnoo kan milla dhiitessu kan baroota dheeraa qabee beekamu kana ittisuuf, Itiyoophiyaa keessatti hojii quubsaan hin hojjatamne, kan jedhan Dr. Daggafaan, Jarmayaan Fayyaa Addunyaa ykn WHO duula labsee dawaa barbaachisu eega dhiyessee ka bubbule tahuu dubbatu.MP3 tuquun gutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggefadhaa
Dhukkubii nama ijoollee didiqqoo kuma hedduu irratti arganii nama miliyoona hedduutti sodaachaa jiraata.
Dhukkubi Influweenzaa Ykn Fluu Jedhamu Maali?
Dhukkubi Koviid-19 jedhamuu fi Dhukkubii Fluu mallattoon agarsiisan hangi tokko wal fakkaata.
Dhukkubi Meniinjaaytis ykn Morma Googsaan Maali ?
Dhukkubi Poliyoo dhabamaa jira. Dhukkubi koleeraa immoo mul'ataa jira. Dhukkubi Busaa hoo?
Dhukkubi Poliyoo fi Sukkaaraa Afrikaa keessatti Hammaataa Jiru
Dhukkubi Zikaa yeroo ammaa babal’ataa adeemuun Yunaaytiid Isteetes fi biyyoota ka biroo keessaatti sodaa uumee jira. Maraafuu dhukkubni kun maali? Mallattoon agarsisuu fi malli itti ittisuun danda’amu jiraa?
Dhukkub Naannoo Meeggaattii bifa weerararaan mullate jedhame kun namoota dhibbaan lakkaa’aman irraan miidhaa dhaqqabsiisuu jiraattonni VOA’f himanii jiru.  Waajjirri eegumsa fayyaa godina Booranaa fala barbaadaan jira jedha.
Dhukkubni Chukunguniyaa Dirre Dhawaa Waarare Haga Ammaatti Namoota 20,000 Qabe, Jedhame
Dhukkubnii kun lubbuu namaa galaafachuu qofa otoo hin taanee dinagdee fijireenya hawaasummaa rakkoo keessa buuse jedhan mummichi ministeera biyyatti Pedroo Saancheez.
Dhukkubni Onnee Dhukuba Huba Qoonqoorraa Maddu Daa’immaniif Yaaddessaa Dha, Jedhame
Dhukkubonni ijaa ka biroon umrii fi dhukkuboota qaama keessaa ka biroo waliin hidhata qabaatanii dhufanis ni jiran. Namonni uumamaan bifa hallu addaan baasanii hin hubannees ni jiru.
Dhukkuboonni kalee huban gosa lama ta’u kan ibsan Dr Sanbataan, tokko isa ituu hin yaadamiin akka tasaa uumamu kan afaan ingliziin “Acute Renal Failure “ jedhamuu fi ka lammataa immo,dhukkuboota ka biroo yeroo dheeraa keessa kalee huban tahuu hubachiisan.Kalee dhukkubasate gutummaatti fayyisuuf dadhabamus, dhukkubichi sadarkaa biraatti akka hin ceene gochuun ykn bakkuma jirutti ittisuun ka danda’amu ta’uu ibsanii, keessumaa namoonni dhukkuboota sukkaaraa, dhibbaa dhigaa fi dhibee onnee qaban, kaleen isaanii yeroo dhaa yerootti ilaalmu qabu dubbatu, Dr Sanbataan.Wal’ansi dhukkuba kaleef godhamu, nyaata dawaa fi oguuma baqaqsanii hodhu kan of keessaa qabu ta’uu ibsuudhaan, wal’ansii afaan ingliziin “Dialysis” jedhamus ka jiru ta’uu Dr. Sanbataa Guttataa gaafii dhaggeefatoota biraa dhiyaateef deebii kennani jiru. Odeeffanno guutuu argachuuf gaaffi fi deebii gaggeefame dhaggefadhaa.
Dhukkuboonni lameen Sombaa fi ujummoo qilleensaa mara kan miidhan waan ta'eef jecha wal duuka nama qabnaan akkaan hamaa ta'uuf jira.
Dhukkuboota Gama To’achuun Carraaqiin Mootummotaa Murtessaa Dha
Dhukkuboota kana lameeniin otuu hin qabamniin dursanii ittisuun akka danda’amu kan nuuf ibsan Dr Taariikuu Waaqumaa Hospiitaala Ayiraa irraatti.
Dhukkuboota nama irraa namatti hin dabarree garuu wal’ansi isaanii gatii guddaa nama baasisu kan akka kaansarii, dhukkuba sukkaaraa, dhukkuba onnee maqaa dhahame. Haala dinagdee kufaa jiruun Yeroo ammaa dhukkuboota akkasiif wal’ansa argachuun maallaqqa guddaa gaafata, Kanaaf jecha uummanni miliyoona hedduun waggaa waggaan hiyyumaaf saaxilama.Daayreekterri jaarmayaa fayyaa addunyaa margaret Chaan hogganonni addunyaa kanneen gumii Tokk mootummotaa irratti hirmaatan hatattamaan waan qabatamaa akka murtessangaafatan.Rakko dhukkubonni daddarbaan gesisaa jiran dhaabsisuuf hogganonii fi kabajamtonni walgahii kana irratti argamtan, aangoo qabdu.Dhukkubootuma rakko geesisan kana dhaabsisuufis dandeetti qabdu jedhan Chaan.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dhukkubsataan Kooviid-19 yeroo ammaa hospitaalicha keessatti yaalii argataa jiran tokko, dhibamanii rakachuurra, dursanii of eeggachuu wayya’ jechuun dhaamaniiru. Gama biraan, Hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Wallaggaa keessattillee torban darbe qofa lubbuun namoota lamaa Sababaa Koovid-19’n darbuu fi isaan keessaa tokko ogeessa fayyaa tahuu itti gaafatamaan Kutaa Yaalii Fayyaa Hospitaalichaa Doktor Amsaaluu Taakkala dubbataniiru.
Dhukkubsattoonni akka isaanii yeroo tokko tokko dawaa hin argatan, ykn immoo bakka argamuu danda’u daandii irraa bitatu jedhan. mootummaan garuu dawaaleen kun hin amansiisan jedha. Abbaa taaitaa to’annoo dawaalee kan ta’an Shingai GWatiidizoo akka jedhanitt dawaaleen kun qulqullinni isaanii gaarii ta’uu fi dhiisuun isaanii hin ilaalamne. Kanaaf, balaa inni qabu dawaa nu gargaara jedhanii yaadan bitatu. Garuu dhuma irratti dhibeen isaanii hammaatee argama jedhan.
DhukkuubII Koviid-19 jireenya dubartootaa irratti dhiibbaa inni qabaatuu ogeesssoota fayyaa barnoota kennaa kan turan yoo ta'u hubannaan irraa argamuun ibsamee jira.
Dhukubbni vaayrasii koronaa yeroo babllachaa jiru kanatti gareewwaan qorannoo baayeen talaallii COVID -19 uumuuf tattaaffii gochaa jiran.As Yunaaytid Isteets godina Waashingitan, magaala Siyaatilitti, talaalliin yaalii dhukkuba vaayrasii koronaatin nama qabu, COVID 19, nama tokkoof kenname.Jeenifar Holar, Wiixata kaleessaa talaallii yaaliif qophahe waraannachuudhan nama duraa taatetti. ​
Dhuma baatii Ebla darbee Doonii Yemen irraa kaatee buufata Donii Barbaraa kan Somaaliilaand dhaqqabde irraa kanneen qabaman da’iimman sagal harka mootummaa jiraachu isaanii fi namoonni isaan waliin turan lama qabamuu polisiin Barbaraa ibsee jira.
Dhuma irratti adaba kennameen Dirribee Ittaanaa, Obboleessa ishee Darguu Ittaanaa fi Shamarree Urgee Abbabaa adaba du’aatu irratti murame.Kanneen biroon Girmaa Raggaasaa Hidhaa umrii guutuu Indaalee Nagarii hidhaa waggaa kudhanii akkasumas Warqinash Guutee wabiin eega gadhiifamtee booda biyyaa waan baateef lafa isheen hin jirreetti hidhaan waggaa lamaa irratti murame.
Dhuma irratti afaan yaa’iin mana marii Yunaaytid Isteetes Nancy Pelosi fi hogganoonni Demokraatoota kanneen biroon himannaa lama irratti walii galan.Kunis aangoon gar-malee gargaaramuu kongreesa danquu kan jedhu ta’eera.Himannaa dhiyaatu babal’isuu mannaa dhiphisuu kan filatan Dimoktaatonni.
Dhuma irratti ajjeechaa kana qindeessan jedhamuun dubbatamaa kan jiru yoo ta’u wiixata Waxabajjii 24 bara 2019 humnootii nageenyaa jalaa miliquuf ituu yaalanii naannoo Baahir Daarti ajjeefamuu gabaafamee jira.
Dhuma irratti dhaamsaa fi ergaawwan koreen giddu galeessaa DH.D.U.O miseensota,deeggartoota qabsoo keenyaa fi ummata baldhaa oromootiif akka armaan gadiitti dabarsee jira
Dhuma irratti garu Manni hidhaa Qilinxoo xalayaan ajajaa dhaddacha ijiibbaataa biraa waan nu ergameef hikuun hin dandeeyu jechuun Obbo Baqqalaaf ibsuu isaa maatiin dubbatanii jiru. Abukaatoon isaanii kan jedhan hordofnee dhiyeessina.
Dhuma irratti garu raggaasifanuu isaa kan achitti argame oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaa Iskindir Freew Gabaasee Jira .
Dhuma irratti garuu Dii Vii Diin maxxansitee gurguruuf akka jirtu ibsite.
Dhuma irratti garuu harmeen ishee lubbuun hafuuf hin carroome. Achumaan qormaata kutaa 12 dabartee yunivarsitii Finfinnee haga seentuutti obbolaa ishee shanan guddisuun itti gaafatama kan biraa dabaleef.
Dhuma irratti ibiddaan gubamee kan du’e kan umuriin waggaa 24 reeffi Beyenee Lereeboo biyyatti ergamuuf qophee irra jiraachuun ibsamee jira.
Dhuma irrattiis Michummaa keenya Itiyoophiyaa waliin qabnutti biyyattii keessatti nagaan waariinsa qabuu fi jijjjiiramni dimokraasii akka dhufu gochuuf lammiin martinuu waliin akka hojjetan ibsi gamtaa Awrooppaa kun cimsee yaadachiisa.
Dhuma irrattiis qaama olaanaa biraa qajeelfamnii kan kennamuuf jiru ta'uun ibsamee jira.
Dhuma irrattiis yaadaa fi qajeelfamnii kennamuu ibsanii olaantummaa seeraa kabajsisuuf duula gaggeeffamu keessatti sadarkaa bulchiinsa naannoo qabee hanga fedeeraalaatti miseensii hogganaa jiru mara biraa hirmaannaa kan barbaadu ta'uun ibsamee jira jedhan.
Dhuma irratti jedhan Copeland, walii galteen sun dantaa gam lamaanii akka fayyadu ofitti haammate.
Dhuma irratti jila sana keessa kan turan daldalaa beekamaa magaa Kaachis kan ta’n Obbo Takiluu Asaffaa hidhan jedhu.Sababaa Kanaan har’a magaalaa Kaachis keessatti barattonni hiriira mormii gaggeesuun beekamee jira. Bulchiinsii aanaa Gindabaratis nama kana hidhuu fi kan jilli nu irratti raawwatame jedhan ta’u hin malle jedha.Kanaafis Obbo Takiluu Asaffaa akka hiikaman gaafata.
Dhuma irratti kan injiifatu eenyu? Eenyuutu prezidaantii Amerikaa isa itti aanuu ta'a? Kun hundii oduu gidduu kanaa ta'a jedha gabaasnii Misheel Quinn ergite.
Dhuma irratti lamatu filatamu. Sirn tokko White House keessatti kan geggeeffamu yoo ta’u ka biroon immoo ol kaa’ama. Maqaan Turkii Sanaaf moggaafamu ijoollee barattooa barnoota sadarkaa duraatiin filatama.
Dhuma irratti manni hidhaa Qilinxoo dhaddacha ijiibbaataa biraa ajajii isa dhaqqabuu isaa ibsuun Obbo Baqalaan gadhiifamuu hin danda’uu jechuun bellamnii biraa kennamuu ibsee jira.
Dhuma irratti Manni murtii yeroo dabalataa kan itti xumuranii dhiyeessan ehamee jira.
Dhuma irratti meeshaleen wal’ansa fayyaa adda addaa kun torban darbe gaafa Caamsaa 8 bara 2019 Hospitaala Naqamtee dhaqqabuu isaa hoji gaggeessaan Hospitaalichaa Obbo Addaamuu Shifarraaw ibsanii jiru.
Dhuma irratti nu gamnaan Dambii irraa lafoo deemuun guyyoota hanga tokko booda magaalaa Jimmaa seenne kan jedhan qubattonni kun imaltuun keenya lafoo Finfinnee dhaqnee mootummaa naannoo oromiyaatti iyyachuu waan ta’eef yeroo laga Gibeetti dhiyaannu nu deebisaanii amma mooraa magaalaa Jimmaa keessatti eega nu galchanii guyyaa shanaffaa lakkofsisfee jirra jedhu.
Dhuma irratti nu gamnaan Dambii irraa lafoo kaanee Finfinnee dhaqqabuun mootummaa naannoo oromiyaatti iyyachuuf karoorfannee yeroo laga Gibeetti dhiyaannu gara magaala Jimmatti nu deebisaan jedhu.
Dhuma irratti ol iyyannaa dhiyaate kana qoratee murtii kennuuf Hagayya 11 bara 2011 tti bellama kennuu isaa Asteer Misgaaneew gabaastee jirti.
Dhuma irratti prezidaant Traamp singaapoor ituu gadhiisanii hin ba’iin dura tuua oduuf ibsa kennuu jedhama.Ba’iin marii kanaa maal iyyu haa ta’u sagantaa nukleeraa koriyaa kaabaa fi kan misaa’eela Baalstiik irratti xumuura fida jedhu aangawoonni Amerikaa.
Dhuma irratti rasaasnii harkaa dhumnaan Qawwee isaa achumatti gatee deemuu isaa, kanneen mada’an keessaa lama lammiwwan itiyoophiyaa ta’uu fi tokko akka hamaatti madaa’uu ibsan.Yeroo ammaattis lamaanuu hospitaalatti wal’ansa argataa kan jiran ta’u dubbatu.
Dhuma irrattis ajjechaa fi hidhaan akkasumas uummata walitti buusuun akka dhaabtu, hidhamtoonni siyaasaa dabalataan akka gadhiifaman, mariin gaggeeffamee furmaanni waaraa akka argamuuf ibsii KFO kun gaafatee jira.
Dhuma irrattis biyyoota Afrikaa sadii keessatti waggoota kudha lamaaf bakka bu’aa tokkummaa mootummotaa ta’uun hojjatan. Dhuma irratti sorataan gara biyyaatti deebi’an.Umriin koo 88 ta’uus sammuun koo sirritti waan yaaduuf akkasumas fayyaan koo guutuu waan ta’eef filamee hojjachuun danda’aa jedhu.
Dhuma irrattis Caaffeen Oromiyaa bara hojii 2011 kan oolu qarshii Biiliyoona 63.44 raggaasisuun xumurame.
Dhuma irrattis hanga poolisiin ragaa walitti qabatutti jechuun torban lamaaf hidhaa keessa akka turu murteeffame jedhan.
Dhuma irrattis torban dabree lammiwwan Itiyoophiyaa 300 Saa'udii Arabiyaa irraa Finfinnee seenuu isaanii ibsameera jechuun Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira.
Dhuma irrattis waajiira tokko jala ituu jirruu lamaan keenya giddutti ibsii wal falleessaan kennameef waan dhugaa jiru irraa ka’e akka biraatti ibsamee waan ta’eef itti gaafatama isaa nan fudhaa jedhan. Embaasii Itiyoophiyaa washington keessa jiruuf Ambaasaaddara kan ta’an Obbo Girmaa Birruu Raadiyoo Fanaaf ibsa kennaniin,
Dhuma irrattis yoomiif akkamiin akka biyya isaaniitti deebi’an ennaa dubbatan Guraandhala 19 waaree booda laaqana akkuma nyaanneen odeeffannoo homaa utuu nuu hin kennin konkolaataatti nu fe’an. Haalli nutti bitaacha’ee eessa naqaa jirra jechuun yaaddofne jedhan.
Dhuma ji’a darbee keessas mootummaan Taanzaaniyaa lammilee Itiyoophiyaa seeraan ala biyyattii keessatti qabaman kana gara Itiyoophiyaattin deebise erga jechuun beeksisus, haga yoonaa garuu baqattoota sana ifaan gara biyya isaaniitti deebisee erguu isaa waanti dubbate hin jiru.
Dhuma ji'a Ebla darbee keessa sagantaan Baqqalaa Garba akka hidhaadhaa bahu gaafatu , #Freegerba jedhu Yunaayid Isteets Yunversiitii ‘Fairfield’ jedhamu keessatti geggeeffamee ture. Qophiin torban tokko ture sun qaama koorsii Hojii Qarqaarsa Namaa - afaan Ingilisiitin ‘Humaniterian Action’ - jedhamuu an profeeseriin Yunversiitichaa fi itti gaafatamtuu Kutaa Barumsa Siyaasaa Dr. Jeenii Leezermaan barsiistuu ti.
“Dhuma ji’a kana irratti hujiin dhumattee aanalee ibseen hin qamnee galchuuf hujiitti jiran.”
Dhuma ji’a Onkoloolessaa kaasee Godinaalee Gujii keessatti rakkoon nageenyaa akkaa uumamaa jiru jiraattonni dubbatan. ka’umsi rakkoo kanaa walii galuu dhabuu mootummaa fi Adda Bilisummaa Oromoo gidduutti dhalateen booda naannochatti raayyaan ittisa biyyaa bobbaafamuudha jedhu. Namootni Godinaalee Gujii lameen keessa jiraatan boorawuu nageenyaa naannoo isaaniif humna Ittisa Raayyaa komatu.
Dhumaratiis ,obboo Abarraan , koomishiniin kun yeroo ji'a hin guunnee keessaatti waan irra geenyee hawaasaf ifa godha jedhan.
Dhumarattis Abdiin, mootummaan Somaaliiyaa fi qaamni tokkummaa Afrikaa Al-shabaabiis ta'e Aysiis moo'uu akka hin dandeenye ibsee, “sanirra oddoo ilaalcha dargaggoonni qaban irratti hojjatamee wayya jedha. Sababni isaas akka Abiin jedhutti, dargaggoonni karaa hin taanerra ooffamaa jirani, ofis haawaasa isaaniis hubuu irraa bararamuu qabanif jedha.
Dhumarattis, halla baayyee nama sodaachisuun namoonni naanoo Oromiyaatif Amaahraa irraa bayyinaan hidhama jiran han jedhu ibsi kun mootummaan Itoophiyaa namoota mirga isaanii fayyadamanii yaada qaban ibsatanii fi isa qeeqan guuree hidhee attattamaan akka gadhiisu gaafannaa, namoonni ilaalcha isaanii ibsachuu isaanii qofaa hidhuun fi ukkaamsuun rakkina amma jiruu kana ittu hammeessa jedha.
Dhumarattis manni murtii barreefamni yoonaatan feesbuukiratti barreessaa ture yakka inni ittin himatamee gituudhaaf dhiisuu isaa qoratee murtii kennudhaa Hagayya 4, 2016 bellama kenneera.
Dhumarratti, ibsi bahe “Itoophiyaa fi Eertiraa edduutti nageenyi bu’uun nagahaa fi tasgabii akkasumas guddina Gaafa Afrikaa fi Galaana Diimaatii murteessaa dha” jedha.
Dhumarratti Obbo Jaarso Boruu ka dubbatan waan hidhamuu Luba Gadaa Jaldeessa Guyyooti, ObbaJaarsoon Raaba/Luba Gadaa Jaldeessa Guyyoo shakkiin hidhamuu eeranii kaleessa qorannoo gaggeessinee bilisa taanan yaayyu lakkisnee jechaan VOA’f himanii jiru.
Dhumarrattis Ambaasaaddere Yoonaas dhimma duubatti harkifamuu hundeeffama hawaasa lammilee itiyoophiyaa Taanzaaniyaa, mootummaa taanzaaniyaa waliin dubbataa akka jiran himanii sunis furmaata akka argatu abdii qaban ifoomsan.
Dhumarrattis dhibeen daddarbaa fi lubbuu namaa salphaattii galaafatu kun Dadaab keessatti argamuun baqattootaaf sodaa guddaadha jedhan. Keessumaa warri hojii Guyyaa guyyaan maatii bulfatu rakkoo jabaa keessa bu’ee jechaan dabalanii dubbatu.
Dhumarrattis furmaata yoo kaa’an, Qaamolee kana hiranii yaada tahuu qaba jedhan akkasitti kaa’an. Tokko warri Miidiyaa bitaa mirgatti wal hiree walitti duulu gara walakkeessaatti walitti dhufee yaada marii gageessuu fi dhiyeessuu qaba, mootummaan ammo erga dubbiin achi fagaatee tarkaanfii hin malletti deemuurra, jalqabumaan ala badiin uumamu, seera sarbamerratti tarkaanfii gitu fudhachuu qaba jedhan.
Dhumarrattis Human Rights Watch hidhattoonni kun lammilee Itiyoophiyaa manneetyii hidhaa Yemen keessaa jiran biyyasaaniitti deebisuuf mootummaa Itiyoophiyaa duukallee marii akka godhan gaafate.
Dhumarrattis, Ibsi Gumii mirga dhala namaatiin bahe mootummaan lubbuu bade namoota itti gafataman seeratti dhiheesuu fi hirpha baasuu qaba; Kana malees, namoota seeran ala lafa fudhatanii mana ijaarratan jedhaman odoo mana irratti hin diigiin akkatan manni jireenya bakka biraatti qophaahuf mijachuu qaba jechuudhan bulchiinsi finfinneetis ta’ee dhabaatoonni gargaarsaa waan danda’aniin akka namoota karaatti bahan kanaa birmataniif wamichaa dhiheessa.
Dhumarrattis labsiin dhibeee kooronaan wal qabatee labsame hojiirra akka jiru lammileen keeniyaa akka quba qabaatan, yoo ayyaana kana kabajanis of eeggannoo malu akka taasisan gaafatanii jiru.
Dhumarrattis Obbo Mohaammed weerara Hawaannisaa kanaan boorana aanaa taltallee fi elwayyee keessatti midhaan hektaara kuma 2 fi 20 ol manca’uu himanii jiru.
dhumate mirkanse.i Abukaatoon isaanii Kadir Bulloo ammoo tana hin falmeef. Jari akka bahan hajajii bahe kun yoom akka bahan mirkanaa miti.
Dhuma torban dabree irraa walgahii gaggeeffame kana irratti rakkoo biyyattiin yeroo ammaa keessa jirtu furuuf mariin hunda hirmaachisee gaggeeffamuu fi hunduu walii wajjiin furmaata arguu akka qabu jabinaan dubbatamee jira.
Dhuma torban dabree irra, dooniin galaana Meditiraaniyaan keessa dhaabataa turte, godaantonni gitaa ol itti fe’amuu irraa kan ka’e bishaaniin liqimsamuu ishee fi namoonni dhibbaan lakkaawaman dhumuu isaanii, kanneen balaa kana irraa hafan dubbisuun gabaasnee ture.
Dhuma torban dabree irra dubartoonni, ijoollee fi dhiironni 5000 wal-waraansa Tigiraay keessaa dheessuu tu gabaasame.
Dhuma torban dabree kana irra Gaanfa Afrikaa keessatti rooba jandoo fi obonboleettii bu’e, namoota soddomaa ol ajjeesee ka biroo kurna hedduu achii buutee isaanii dhabamsiisee jira.
Dhuma torban dabrees Komishinarri olaanaan kan waa'ee baqattootaa Filiippo Graandee Tigraayiin daw'atanii aangawoota sadarkaa olaanaa waliin dubbachuu isaanii, carraa argatan kanaan gammaduu fi dhugaa jiru hubachuu isaanii ibsan Ambaasaaddar Dinaan.
Dhuma torban darbee garu qofaa isaa gadhiifame.Amma iyyu hiamtii irraa cite ykn dhiifamnii godhameefii galmee tokko irraa kan nu biraa hafan jiru jedha.​
Dhuma torban darbee naannoo Buraayyuutti hookkara uumameen kan ka’e lubbuun namootaa darbuu fi hedduun madaa’uu kanneen biroon immoo manaa fi qe’ee isaanii irraa godaanuun ibsamaa jira.
Dhuma Torbanii Irra Gudaritti Nama Lama tu Ajjeesame, Boorana Keessatti Immoo Uummatni Lafa Investmentiif Kenname Deebisee Qabate, jedhama
Dhuma torbee darbee kaasee Keeniyaa keessatti buufata baqattootaa Dhadhaabi fi Kaakumaatti, tajaajilli damee Waajjira Dhimma Baqataa Keeniyaa cufaa tahuu baqattoonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himan. Akka baqattoonni Kuni jedhanitti wajjirri baqattoota haarawa galmeessee bakka qubannoo isaaniif mijeessu kuni hojii isaa waan dhaabeef keessattuu baqattoonni haaraan galmaawuuf dhufaa jiran rakkoorra akka jiran dubbatu. Buufata baqataa Kaakumaa Kutaa bulchiinsa Turkaanaa keessatti argamu keessatti Huuseen damee waajjira dhimma baqataa Keeniyaatti baqattoota oromoo ta’aniif afaan hiika, innis akka dubbatutti, murteen waajjira kana cufuu waan Naayiroobii gadi dhufeef dameen waajjirichaa kaakumaa jiru hojii dhaabuu dubbata.
Dhuma torbee darbee ka eebbifame Yuuniversitiin kun Godina kanaaf karaa diinagdee fi kaaniin u’aa buusaa jedhu jiraattonni dubbatan. Kun yaa ta’uutii ammas Godinni kun hanqina bu’uraalee misoomaa keessumaa ka bishaan dhugaatii akka qabu himanii mootummaan sanas akka furu gaafataniiru. Bulchiinsi Godina Booranaa Deebii kenneen Bishaan Dhugaatii Booranaaf qarshiin gahaan ramadamee dhiyeenya lafaa hojiin jalqabamuu ifoomse.
Dhuma torbee darbee kana Mooyyaletti name shan erga dhukaasaan ajjeefamee booda magaalaan rakkoo keessa jirtii jedhan jiraattonni magaalattii VOA’tti dubbatan. Jiraattonni ajjeechaan kun naannoo Seessii jedhamutti raawwatamuu himanii; warra du’e kana keessa ijoolleen dubraa fi jaarsi ganna guddoo jiraachuu himan.
Dhuma torbee darbe kanaa keessa Godinaalee gujii lameen keessatti humna waraana Ittisa biyyaa fi miseensota waraana bilisummaa Oromoo jidduutti walitti bu’iinsi uumamuusaa kan dhagaa’ame. Kanaanis lubbuun namaa akka darbe, namoonni kaanis qe’eedhaa baqachuu jiraattonni himaniiru.
Dhumatte dubbiin!Ingilaandi Kolombiyaa 4-3 dhuqi tolchitee biyya 8n waancaaf walti hafan taatee gammachuun akkana xixinnixxe
Dhuma turban darbee ifa kan ta’e gabaasi qabiyyee mirga namaa biyyoota 22 ta’anii kana uummanni Ameerikaa kabajamuu mirga dhala namaaf ilaalchii qabu guddaa ta’u calaqqisa jedhan.
Dhuma waggaa darbees mootummaan Itiyoophiyaa miseensota poolisii keeniyaa sadii daangaa keeniyaa darbee seenuun ajjeesuu isaa gaazexoonni kuni gabaasa isaanii keessatti dabaluun gabaasaniiru.
Dhuminsa Guyyaa Irreechaa Irratti Namni Haadha-warraa fi Intala Ofii Dhaban Maal Jedhu?
Dhuminsa Uummataa Ayyaana Irreechaarratti Mul’aterraa Kan Ka’e Mormiin Finfinnee Naannawa Isheetti Geggeessame
Dhummarattis Habiiban, loltoota Naaygeeriyaa, harka Boko Haraamii akka baatu ishii qarqaaran galateeffatee, ijoolee fi dubartoonni baayyeen ammas bosona san keeesaa jiraachuu isaanii dubbate. Waraanni Kaameeruun namoota harka Bokkoo Haraamii miliqani nyaataa fi gargaarsa fayyaaa akka kennu ibsuus, lamiiwwan Kaameeruun meeqa harka jara kana akka jiran beekun rakkisaa akka ta'etu himama. Sababni isaas, maatiin namni jala fudhatame loogii hawaasnni irraan gahuu fi bokkoo harammirra han ka'e fudhatamuu ijoolee isaanii qama mootummaatti himuu irraa of qusatan.
Dhummiinsa ayyanaa Irreechaa irratti gaheen gadda itti dhagahamee ibsaachuu akkasumas dhabbanni Komishinii Awroopaa mootummaa Itoophiyaa irratti dhibbaa akka godhu gafachuu dhaa guyyaa harraa haawaasnnii Oromoo fi hawaassni Itoophiyaa kaan wajjin ta'uudhan hiriira nagahaa Beeljiyem magala Brazulsitti geggeessanii jiru. Qopheesitoota hiriirichaa keessaa tokko han ta’an dura ta’aa hawaasa oromoo Beeljiyem, Obboo Yaayyaa Abdallaa dubbisnee jira.
Dhuunfaa fi gamtaan garuu nu waliin dubbachuu yoo fedhan daandiin saaqamaa paartiin keenya qophee dha jedhee jira.
Dibbbii,didibbi jettee wal duude.Oluma fuutetti dhukkee keette.Kubbaa xiixaa goolii isaanii keette.
Dibbi didibbi,baraqqi babbaraqi,dhawi dhadhawwi jechaa wal duuduuf guyyaa walti eegachuutti jiran.
Dibbii,baphi,buffi,dhuqqi jechaa jigaa ituma kahanii,cabbie ufi irraa jissaa itti deebi’an.
Dider Diroogbaa kubbaa miilaa taphachuu ya dhaabe jedha
Digii lammeessoo yooFree Statekeessatti nama 20 waliin jalqabdee kophaa eebbifamte.“Achuma aayyoon naan jette waan qabadhe fulaan gahaa jedhee dhiisuu dide,” jette.
Digirii lammeessoo fi sadeessoollee barsiisuuf ariifachuun dura jabeessanii ogeeyyotaan qorachuu qaban jedha.Itti gaafatamaan B/A/T/O ammoo sirnii Gadaa qulqullinna barnootaatiifuu bu’aa guddaa
Digiriin doktorummaa kabajaa argame kun kan Alii qofaa utuu hin taane, kan dargaggoo, maanguddoo fi uummata Sirba Alii jal'atu maraa ti jedha Angaftichi weellistoota Oromoo Dr. Alii Birraa.
Digrii isaa ta duraallee Amerikaa godina Seattle yuniversitii Washington Seattle keesatti fixe.
Digrii lammeessoollee ittuma aanee barachuuf kurfoo jira.Maastersii isaa,digri lammeessoo ganna lamatti fixu tahe gannii isaa gaafas 16 taha.
Digrii lammeessoo qofa irratti beesee ufii baaftee qorannoo hojjachaa baratte.Barumsa PhD ammoo qorannoo hojjachaa yuniveritiin Michigan State University tolaan isii barsiise.
Digrii qaraa yunivertii Oregon State university fixxe barumsa herrega mataa ykn Psychology baratte.Digrii lammeessoollee barumsa dhiba mataa namaa irraa dhowwuu ykn prevention psychology itti daratteebaratte.Barumsa doktummaa herregaa PhD ammoo barumsa herrega mataa namaa irratti nama gorsu prevention science baratte.
Diida ballaa Washington,DC,National Mall yaayyuu cufan.Karaan baabura lafa jala yaahuu cufaa,riqaan karaa gugurdaa irraa cufaa.
Diid-aHaraatti ammooo daandii baaddiyaattiin goran irratti haada hidhanii harka nama dhiqaciisaanii gadi nama dhiisan jedha.
Diidatti naa bahi siin jedhaa jedhaa itti naa himaa yoo inni eeyee jedhe, jedhee dhaamae, Paakiyuun.
Diida xuyyuura sun keessaa nama kuma 40 caalaatti hojjata.Qabsuma isaa fi miilotii isaa tolchaniin mari’atanii seera itti baasanii horiin Seattle keesatti saatiitti namaa baasan doolara 15 tahe.
Diidii bal'aan kun ka namii gaafa pirezidaantii filan bahee dubbii isaa itti caqasuu.Diida ispoortii keesatti hojajtanii keessa taphatani
Diidii barmusa fixate eebbifamuuf waraqata akka akkaa barreesse,kana keessaa tokko adoo Mooyyalee Itoophiyaatii fi Mooyyalee Keenyaatti gabayaa horii ta addunyaa banananii horiisee bulaan faaydaa guddaatti irraa argamaa jedhe fa.
"”Diidii ijoollee raabaatii dhiyoo gurra urate.Nama gogaa jiidhaati. Waan qabaniif hin beennu.Bulchiinsa gadnaatii fi aanaatti qabe."""
Diidii xuyyuuraa Nageellee Booranaa ardaa Simintootti lafa hektaara 200 irratti biriri miliyoona 10n jalqabanilleen akka warrii lafaa jedhutti haga dhaabate ji’a shan.
“Diidii xuyyuuraa qarooma jabanatiin jaaramee maqaa nugusa Jimmaa beekamaa Abbaa Jifaari baasaniifii wanti cuftii guutamteefii eebbifame kanaaf jedhee jila guddoo tanaaf waan Isanti dabalmeef guddoo gammada.Baga waliin asi geenne. Wantii diidi xuyyuura akun eebbifameef akka jecha obboo Hayilee Maariyamitti.
"Diidii xuyyuura kun waan hedduuf jaarame.Tokkoo akka ummatii, qorattooti yuniversitii Jimmaa,investerootii,warrii biyya daawwi yaahu ariitiin asi (Jimma) dhufee qabeenna uumamaa guddaa asi jiruun hujii hojjatu tolchuuf. Ka lammeesso qabeenni Jimmaa waan haadhanii hin dhumne,qonna keenna ka akkuma biyya guddachuutti jiranii qarooma jabana ammaatti jijjiiree asuma Jimmaa kaanee gabayaa addunyaatti geeffachuuf akka dandeennu faa jaarame.”
Diimennii sun bifa mallattoo paartii Rippaabilikaan,ta demokiraati ammo bulee ykn cuquliisa.Filannoo tana harka guddaan moohanna quboo naan jedhe Tiraampi
Diin akka jedhanitti gocha suukaneessaa biyya keenyaa fi bakka birootti raawwatamaa jiru yoo ta’u waan nama gaddisiisu jedhan. Qorattoonni fi FBI namni haleellaa sana raawwate sababaan maal akka ta’e qorataa jiran. Prezidaant Traamp maatii gaddi itti dhaga’ameef ergaa jajjabenaa dabarsaniiru.
Diin akka jedhanitti poolisiin baatii Caamsaa darbe hookkara mana isaa keessatti ka’eef deebii kennee ture. Ogeessonni eegumsa fayyaa sammuu illee Loong waliin dubbatanii turan jedhan.
Diinayaas Warquu fi Hacaaluu Dhugaasaa kitaaba seenaa Hacaaluu Hundeessaa, Daadhii Galaan, Usmaayyoo Muusaa, Eebbisaa Addunyaa, Jireenyaa Ayyaanaa fi Yooseef Gammachuutti xiyyeeffate kana maatiilee fi hiriyoota isaanii akkasumas waahillan isaaniirraa qoratanii akka barreessan dubbatu.
Diiree Dawaa keessaa Somaalee fi Oromoo ollaa jiraatu dhiisii.. bakka adda addaa irraa dhufee namuu carraaqqatee keessa jiraata.Namu wal dandahee dinagdee guddifachaa carraaqqachaa nagaa magaalichaa eegachaa waliin jiraachuun hedduu barbaachisaa.”"
Diirekterri buufata fayyaa kun, warra dhukkubsate keesaa harki caalu dubartoota ta;uu himanii ka haalli nageenya isaanii nama yaaddessu hin jiruu jedhan.
Diirekterri hospitaala Mooyyalee ammas gareen godaantota Itiyoophiyaa dhiyeenya manneetii hidhaa adda addaarraa hiikaman Keeniyaa gara mooyyalee dhufaa akka jiran Eembasiin Itiyoophiyaa Naayroobii jiru warra daangaa eegan beeksisuusaa ifoomsanii jiru.
Diirekterro Waajjira Istaatistiksii Keeniyaa Zekaariyaa Muwaangii Chegee Pirezdenti keeniyaattaaf akkasumas lammilee biyyaaf yoo ifoomsan lakkoofsa hagayya darbeetiin ummatni biyyattii miiliyeena 47.6 ta’uu himanii jiran. Kana keessaas miiliyoonni 23.58 dhiirota yoo ta’an, 24. 01, dubartoota, warri saalli isaanii adda baafamuu hin dandaa’amne ammoo 1524 ta’uu himani.
Diirektorri Kaawinsilii Saba Himaa Taanzaaniyaa waan kana ilaalchisuu yaadi jiru dhugaa ta’uu VOA’f himan. Kaajuu Biimukaanjaa akka jedhanitti dhiyeenya kana taanzaaniyaa kessatti gaazexeessitoota waan siyaasaa gabaasan ala warri waan diinagdee fi gabaa gabaasus ija mootummaa keessa waan seenaniif sodaan gaazexeessitoonni biyyattii qaban dabaleera jedhan.
Diivii iyyachuu qabee hamma fudhatamanii interviwuu vizaaf dhiyaataniitti yeroo waggaa lamaa fudhata kan jedhan Reedman,Yeroo baayyee namoonni Diivii guutan akka nam-tokkeetti ykn Abbaa manaa fi haadha manaa ijoollee hin qabne ta’anii eega galma’anii booda waggaa lama keessatti fudhuu ykn ijoollee biraa
Dik Cheeniinis, akkanatti waa’ee Buush ibsan.
Dilaala waliin dhimmi wal qabates hedduutu jira.kanaaf paarkiin hagas ga’u meeshaalee gurguddaa adda addaa Finfinnee fi bakka garaa garaatii ennaa galchu daldalaa gurguddaan as isa bira jiru immoo carraa akkasii haala inni itti hin arganne waan jiruuf. Kana ilaalchisnee ti kan nuti qorannaa geggeessine jedhan.
Dilaalli Ameerikaan Chayinaa Irraa Irra Keesse Dinagdee Dhaaf Gaarii Dha: Prezidaant Doonaald Traamp
Dilaalli Ameerikaan meeshaalee Chayinaa galu irra keesse gabaa biyyoota kamiinuu raasaa jira. Dilaalli oomisha Chaayinaa irratti dabalamuun Ameerikaaf gaarii ta’uu dubbatu Prezidaantiin Ameerikaa.
Dilaalli Humnaa Ol Nutti Fe’ame Jechuun Daldaltoonni Magaalaalee Oromiyaa Mormii Kaasan
Dilaalli Mootummaan Daldaltoota Irratti Dabale Seeraan Ala Miti: Biiroo Dhimmoota Komiinikeeshinii Oromiyaa
Dilaalli Ol Ka’uu Ilaalchisee Mormiin Jalqabe Itti Fufe: Jiraattota
Dilabata gaafa Caamsaa toorbaa, fiilmiin Afaan Oromoo haaraan “Daandii Wal-maraa” jedhamu, galma aadaa Oromoo, ka magaalaa Finfinnee jiru keessatti yeroo eebbifamee banametti uummatni kumaan lakkaawamu yaa’ee daawwachuun isaa sabaa-himaalee hawaasummaan ibsamaa ture. Akka namoonni bakka sanatti argaman jedhanitti, daawwattoonni galma guguddaa lama guutanii irraa-hafuun garii wal-muddanii dhaabataa turan. Kanneen iddoo dhabanii deebi’an illee ni jiran. Rakkoon galmaa fi rakkoon uummmata heddumminaa fi walitti-fufinsaan yaa’ee daawwatu dhabuu, rakkoolee guguddoo ammaan dura qopheessitoonni filmii Afaan Oromoo komataa turan keessaa isaan guguddoo dha. Amma akkamitti rakkoolee kana irra aanamee, daawwattoonni kumaan lakkaawaman itti yaa’uu danda’an? Qabiyyeen fiilmichaa maali? Qophiin isaa hoo akkami? Qopheessitoonni akkamitti daawwattoota hawatan? Kanneen fi ka biroodhaaf, barreessaa fi daarektara fiilmii kanaa Amaanu’eel Admaasuu Garoo, Finfinnee irraa haasofsiisnee jirra.
Dilbata Ayyaana Gubaatti aanee dhufu irratti, waggaa waggaatti kan ayyaaneffamu – ayyaanni Irreechaa, baranas – yeron isaa ga’ee Dilbata dhufu kana, Bishooftuu Hara_Har-sadiitti ayyaaneffamuuf jira. Ayyaana kanaaf qophiin godhamaa jira. Paartiin mormituu – Koongiresiin Federaalawa Oromoo garuu, deemsa qophii kanaatti akka hin gammadiin beeksisuun ibsa baasee jira. Ayyaanni Irreechaa, ayyaana Oromoon aadaa fi amantii isaa ittiin ibsatu – kan jedhu, ibsi Koongiresa Federaalawa Oromoo, “ garuu, haala deemsi ayyaanichaa gaafatuu alatti sochiin godhamaa jira” jedha.
Dilbata Bitooteessa 12 bara 2017 galgala hidhattonni sudaan kibbaa kan gosa murullee daangaa ce’uun Itiyoophiyaa seenuun haleellaa geesisanii jiru.Anaalee lama kan haawaasnii anyuwaak kan Gaambellaa keessa jiraatu irratti haleellaa geesisanin ijoolee 22 fudhatanii nama 12 ajjesuu isaanii aangawoonni nannoo dubbatanii jiru.Manneen jireenyaas gubamuu isaa ibsamee jira.
Dilbata dabree kannen sagalee kennan kaawunsilii konyaa keessaa 17 ykn 18 kan to’atan yoo ta’u duraan tokko iyyu hin qaban turan.
Dilbata dabree lammiin Amerikaa hidda dhalata Afrikaa Polisiin rasaasaan rukutamuu mormuun guyyoota darban sadiif hiriirri gaggeefamaa jira.
Dilbata dabre kana, amaamotni Misirroo fudhatanii naannawa Ajjee, lafa Korbeessa jedhamu irraa gara Shaashemanneetti ennaa konkolaataan deemaa turanitti sirba Caalaa Bultum sirbsiisaa waan deemaniif poolisonni magaalaa itti dhukaasanii, gommaa konkolaatichaa dhoosuun, itti fufanii dhukaasanii namoota afur madeessuu isaanii irraa kan ka’e humnoota Mootummaa fi jiraattota gidduutti walitti-bu’insi uumamuu ka jiraattonni dubbatan, Kaleessa gabaasuun keenya ni yaadatama.
Dilbata dabre kana immoo Waraanni Adda Bilisummaa Oromoo, aanaa Gidaamii keessatti, itti fufees aanaa Beegii geessatti haxxee hidhee raayyaa waraanaa mootummaa irratti haleellaa geggeesseen fi loltoota hedduu irraa ajjeesuu isaa jiraattonnii fi angawaadhumti sun dubbatanii jiran.
Dilbata darbe balalii xayyaara Itiyoopiyaa boing 737 MAX-8 jedhu kan naannoo Bushooftuutti kufee caccabeen kanneen lubbuun isaanii darbe keessaa tokko hojjettuu daandii balalii Kan Itiyoophiyaa kan taate shamarree Ayyaantuu Girmaa ti.
Dilbata darbee haleellaan ana irratti gaggeeffame jechuun jalqaba kan ibsa baasee waajiira Komunikeeshinii Somaalee yoo ta'u jiraataan aanaa Afdam Xaahir Faaaraah akka jedhanti jiraattoota keessaa 36 ajjefaman jedhu.
Dilbata darbee paartii cichitootaa kan ta’e Yamina kan hogganan Naftali Beneet gamtaa kanatti akka dabalamuu malan beeksiisan.
Dilbata darbe halkan walakkaa booda sa’atii saddeetitti naannoo Bulchiinsa naannoo Amaaraa, godina hawaasa Waag Hemraa, aanaa Abergellee magaalaa Niqaaraa keessatti walttii bu’iinsaa Humnna Mootummaatiif hidhattoota TPLF gidduutti raawatameen lubbuun namaa baduu isaattif, qabeenyaa irratti miidhaan gahuun isaa gabaasameera.
Dilbata darbe hidhattoonni Argoobbaa gara Aanaa Fantaalleetti cehanii namoota lamaa ajjeesuu jiraattonni dubbatan. Jiraattonni, namootni lameen kun ka ajjeefaman rasaasaan rukutamanii akka ta’e himanii bulchiinsi aanaas tahe mootummaan ajjeefamuu namoota kanaa sirnaan qorachuu baannaan nageenyi naannoo sanaa balaarra bu’uu sodaa qaban kan himan. Hooggannaan Waajjira Dhimma Nageenyaa ka Aanaa Fantaallee Obbo Hawaas Carcar Waajjirri isaanii dhimma kana qorataa jiraachuu himaniiru.
Dilbata darbe jiraattota hiriira deeggarsaa Beenishaangul Aanaa Toongootti bahan irratti Poolisiin Naannoo Beenishaangul dhukaasee lubbuun namoota lamaa darbuu jiraattonni himan. Dhukaasa Kanaan namootni miidhaan irra gahe hospitaala Begiitti yaala ka argataa jiran yoo tahu, waaajjirri Dhimma Aanaa Begiis namootni 1500 dhukaasa kana sodaa gara Begiitti akka baqatanii jiran himeera.
Dilbata darbe kanaa kaasee rakkoo nageenyaa Godina Booranaa magaalaa Mooyyaleetti mudateen lubbuun namoota afurii akka darbe hospitaalli Mooyyalee beeksise. Obbo Huseen Maamaa Itti Aanaan Hoogganaa hospitaala mooyyalee Raadiyoonii VOA’f, kaleessaa kaasee namootni 60 ol hospitaalichatti yaalamaa jiraachuullee himani. Obbo Dheengee Booruu bulchaan godina Booranaa rakkoo Mooyyaleetti ta’ee jiru kana mootummaan akka furuuf angawoota mootummaa olaanoof beeksisuullee himanii jiruu, Galmoo Daawit dabalata qaba.
Dilbata darbe magaalaa galma mootummaa Ugaandaa Kampala keessatti namoonni otuu tapha kubbaa miillaa ka waancaa addunyaa televiiziyoonan daawwachaa jiraanii, dho'insawwan bakka lamatti wal-duraa duuba geggeessaman namoota 74 ajjeesanii 70 ol madeessuu poolisiin Ugaandaa beeksisee jira.
Dilbata darbe manni Hidhaa magaalaa Baatuu gubachuu isaa jiraattonni kan dubbatan ta’us haga har’atti akkamitti akka gubatee fii miidhaan hidhamtootaa fi qabeenya irra gahe hin ibsamiin jira jedhu jiraattonni.Kanneen hidhaa keessa jiran kanneen du’anis ta’e lubbuun hafan ituu hin baramiin hafuu isaa irraa kan ka’e maatiiwwan hedduun baadiyyaa irraa achi yaa’uun magaalaa Baatuu keessatti rakkataa kan jiran ta’u ibsan.Mana hidhaa sanatti dhiyaachuun dhorkaa ta’u isaa fi muddamsii magaalatti keessa jiraachuu dubbatu. Bulchiinsii hospitaala Baatuu namni balaa ibbiddaan midhamee fidamee hin jiru. Garuu, namni tokko rasaasaan dhahamee fidamee jira jedhan.
Dilbata darbe Naannoo daangaa Itiyoopiyaa fi Keeniyaa irratti waraana mootummaa Itiyoopiyaa fi adda bilisummaa Oromoo gidduutti wal waraansi geggeeffamuu isaa gaazexaan Keenyaa “Standard ” jedhamu marsariitii isaa Standard digital jedhu irratti beeksisee jira. Kana irratti VOAn afaan Swaailii illee waraanni mootummaa Itiyoopiyaa daangaa ce’ee Keeniyaa keessatti haleellaa geggeessuu isaa gabaasee ture.
Dilbata gaafa Caamsaa toorbaa, fiilmiin Afaan Oromoo haaraan “Daandii Wal-maraa” jedhamu, galma aadaa Oromoo, ka magaalaa Finfinnee jiru keessatti yeroo eebbifamee banametti uummatni kumaan lakkaawamu yaa’ee daawwachuun isaa sabaa-himaalee hawaasummaan gabaasamaa ture. Kana ilaalchisee, barreessaa fi daarektara fiilmii kanaa Amaanu’eel Admaasuu Garoo qophii keenya torban dabree irratti haasosiisuun keenya ni yaadatama.
Dilbata ganama akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti sa’aa afurii fi walallaa dhaa jalqabee kanneen walitti-qabamanii turan – dargaggoonni Alaamaaxaa, yeroo gommaa konkolaataa bobeessuu jalqabanitti ture ka jeeqamni magaalattii keessatti ka’e – jedha – gabaasaan VOA, mulugeetaa Atsibahaa. Namoonni ijaan argan, gabaasaa keenyaaf akka ibsanitti torban tokko dura walitti-bu’insa dargaggootaa fi humnoota naga-eegumsaa gidduutti uumame uumamee ture irratti dargaggoon raasaasaan dhawamee ture tokko Sanbata dabre kana du’e, waan jedhameef, dargoonni dheekkamsaan ka’uuu isaanii tu dubbatama.
Dilbata Guraandhala 11 bara 2018 kokolaattonni midhaan fe’an mooraa Hamaarreessa keessa yeroo seenanti kanneen mooraa sana keessa jiraatan gargaarasatu nu dhufee jechuun simachuuf ba’anii kan isaan eeggatee haleellaa rasaasaa ta’u dubbatan.Eenyu akka kokolaataan fe’umsaa torban akk mooraa sana seenan akka godhe qoratamaa jira.
Dilbata kaleessaa as Washington DC bakka national Mall jedhamutti kan dhaabate siidaan yaadannoo hoogganaa sochii mirga namaa kan Marthin Luther King eebbifamee jira. Ayyaana kana irratti biyyattii guutummaa irraa kan walitti dhufan uummanni kumaan laka’amu argamee jira. Presidentiin Amerikaa Barack Obamanis argamuun haasaa dhageesisanii jiran.Kana ilaalchisuu dhaan Georgia State Yuniversitii-tti hayyuu seenaa kan ta’an Professor Mohamed Hassan yaada gama isaanii nuuf kennanii jiran. Siidaan yaadannoo Maartin Luuter Kingiif dhaabate kun gumaacha isaan biyya kanaaf godhaniin wal gituu isaa ilaalchisee Dr. Mohamed Hassan ibsa nuuf kennaniiru.Martiin Luter King mirga namaaf kan qabsaa’an, qabsoo hookkaraan alaa kan qindeessanii fi namni bifa gogaa isaan utuu hin taane yaada sammuu isaan akka madaalamu kan barsiisaan hoogganaa cimaa turan jedhaniiru. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Dilbata kaleessaa Filiphiinsii lammiin ishee tokko yeroo jalqabaaf vaaayrasii kanaan du’uu beeksiiftee jirti.
Dilbata kaleessaa galgala karoora isaanii jijjiruun jalqaba Beljiyamti goran.
Dilbata kaleessaa Hagayya 21 bara 2019 magaalaa Maqalee keessatti gama Teletoniin maallaqa galii ta’u walitti qabuuf sirna gaggeeffameen qarshii biyyaa walakkaa miliyoonaa caalaa misoom Tigraayiif kennuuf waadaa seenamee jira.
Dilbata kaleessaa haleellaa hidhattonni kun geesisaniin namnii lama ajjefame. Bakka ajjeechaan kun itti rawwatame kan bashanannaa yoo ta’u lammiwwan biyyoota gama dhyaa biratti beekamaa dha.
Dilbata kaleessaa handaara galaana Tokkummaa araboota Emeereetotaatti haleellaa shiraan gaggeeffamee kuufama boba’aa achii qabu lama irratti badiin dhaqqabsisuu isaa kan beeksiifte saawudiin garu midhaan hagamii akka dhaqqabe hin ibsiin jirti.
Dilbata kaleessaa ibsii waajiira mummicha ministeera Itiyoophiyaa biraa ba'e akka hubachiiseetti dhaabatoonni lameen gargaarsii arjomanmeeshalee qorannoo ittiin gaggeessan miliyoona tokko caalaa qaba.
Dilbata kaleessaa jechuun Sadaasa 25 naannoo Tigraay magaalaalee adda addaa keessatti hiriirtonni dhaadannoo qabatanii waltajjiitti ba’an keessaa sabaa fi sablammoonni Itiyoophiyaa nageenyaaf wal ta’iinsa akka agarsiisan kan gaafatu ibsa itti aanaa prezidaantiin naannoo Sanaa Dr. Debretsiyoon Gebremikaa’el kennan kan deggeru ture.
Dilbata kaleessaa kanneen haala jiru to’ataa jiran akka jedhanti humnootiin mootummaa Siriyaa meeshaalee gurguddaa gargaaramuun bakka dahannaa Damaasqoo cina jiru haleelan.Yeroo kanattis yoo xiqqaate siviloota 30 kanneen wal waraansa dheessuun bakka daahannaatti dheessan ajjesan.
Dilbata kaleessaa ministeerrii Fayyaa kan Briteen Maatt Hankook akka jedhanti vaayrasiin Koronaa gosa Deltaa jedhamu kan jalqaba Hindii keessaa argame sun vaayrasii isa kaan Alfaa jedhamu irra daddabruuf carraa harka 40 caalaan qaba.
Dilbata kaleessaa Moosuul keessatti aduun yeroo seenuu jalqabdu jilli mummicha ministeera Iraaq kan bilisummaa ishee gonfatte Mosul keessaa ba’an.Jiraattonni hangi tokko kanneen daw’annaa mummicha ministeeraa Haidar al—Abadiin gammadan bilbila harkaa fi kameeraa qopheeffatanii suraa kaasuuf ykn vidiyoo waraabachuuf eeggataa turan.
Dilbata kaleessaa mormiitonni kuma kurna hedduu ta’an guutuummaa biyyatti keessatti kan hiriiran yoo ta’u gaaffiin kun Prezidaantiin duraanii Omar Al Bashir aangoo irraa eega bu’anii booda baatilee sadiif gaaffii dhiyaataa ture dha..
Dilbata kaleessaa mummichi Ministeera Israa’eel Benjamin Natanyaahuu haleellaa Gaazaa irratti gaggeeffamuu battaluumatti dhaabuuf karoora hin qabu jechuun eega dubbatanii booda hokkarri har’a kun itti fufee.Guyyaa Jeettonni waraanaa kan Israa’eel Gaazaa keessatti gamoolee sadii daakanii namoota yoo xiqqaatee 42 ta’an ajjeesan sana Natanyaahuun kana dubbatan.Israa’eel fi Hamaas giddutti hokkarri eega ka’e as yeroo duraaf namnii hagasii guyyaa tokkotti ajjeefaman.
Dilbata kaleessaa muummichi ministeerichaa itti gaafatamaa dhaaba basaasaa, ministrii haajaaalaa fi itti gaafatamaa waraana walii gala haaraa muudanii jiru. Muudamni kun naannoo Amaaraa irratti dhiibbaa kan geessise ta’us mootummaan ibsa kenne hin qabu. Muummichi ministeeraa Abiy kaleessa fuula FB isaanii irratti, naannoo Tigraay keessatti seera federaalaa hojii irra oolchuuf mirga himatamuu dhabuu kan mulqamu ta’uu hawaasa addunyaaf ibsaniiru.
Dilbata kaleessaa uummanni ba'e sagalee kennee walii galaan harka 99 ta'u fi prezidaantichii harka 51.2 injifatan jedhame.
Dilbata kaleessaa Waashingtan, Neewyork,Loosaanjalas, Atlaanataa, Maayaamii dabaalatee magaalaalee hedduu keessatti hiriirrii mormii gaggeeffamee jira.
Dilbata kaleessaa walakkeessi halkanii ga’uuf daqiiqaa 25 wayita hafu uummati prezidaant Obaman oduu uummati america waggoota kudhan ta’uuf eegaa turan ifa taasisan.President Obaman akka jedhanitti hoogganaa al-Qaidaa fi shororkeessaa lubbuu uummata kurna kumaan laka’amuuf itti gaafatamaa ta’e Osamaa Bin Laadeen duula American geggeessiteen ajjeefamuu isaa uummata Amerikaa fi kan addunyaaf nan labsa jedhan.Osamaa bin ldeen Fulbaana 11, bara 2001 erga haleellaa al-Qaidaan uummata Amerikaa irraan ga’een namoonni kuma sadii ol ta’ani dhumanii as shororkeessaa akkaan barbaadamu ture.Mr. Obamaan akka jedhanitti bin Laandeen eessa akka jiru odeeffannoon kan isaan dhaqqabe baatii Hagayya darbee ture. Hoogganaan shororkeessotaa kun keellaa Abbottabad Paakistaan keessa jiru keessa dhokatee ture.Torban darbes Osamaa bin Laaden qabamee fuula murtiitti akka dhiyaatu ajajauu isaanii presidentichi beeksisan.Mr. Obamaan akka jedhanitti gurmuu lammiiwwan Amerikaa xiqqootu dilbata darbe keellaa sana seenuun duula kana geggeesse.Dukaasi erga geggeessamee booda Osama bin Ladeeniin ajjeesanii reeffa isaa fuudhan.Al Qaidaan United States irratti haleellaa oofu kan itti fufu ta’uu isaa fi uummati Amerikaa dammaqinaan akka turu prezidentichi akeekkachiisaniiru
Dilbata Onkolooleessa 2 bara 2016 kan Bishooftuutti kabajamuuf ture ayyaannni Irreechaa danqamuun isaa ni yaadatama. Guyyaa sanattis uummanni ituu baqatuu boollatti naqmee du’u isaa fi maatiin nama lubbuun jiru ergan, kan reffa isaanii simataa jiran ta’uun gabaafamaa jira.Dhaabni mormituu Kongreesni Federaala Oromoo namni 678 ayyaana Irrechaa kana irratti du’uu beeksisee jira.
Dilbata Onkolooleessa 2 bara 2016 magaalaa Bushooftuu keessatti kan kabajamu ayyaana Irrechaa mootummaan naannoo Oromiyaa siyaasa isaa tarkaanfachisuuf itti gargaaramaa jira jechuun Kongrasiin Federaala Oromoo himatee jira. Abbootii Gadaa dura qabuun karaa harka jalaan hojjatu haala ajjechaa hidhaa fi dorsiisa Oromiyaa keessaa aguuguuf fiigichaa fi qohilee sirbaa itti dabalanii qindeessaa jiru jedhu. Dura ta’an Abbootii Gadaa fi abbaan Gadaa Tulamaa Bayyanaa Sanbatuu garuu guyyaan dorgommii figichaa guyyaa jala bultii ayyaanchaa ti jedhu. Qophileen sirbaa akka hin jirre beekna jedhanii namni fedhe hunduu dhufee ayyaaneffachuuf mirga qaba jedhan.
Dilbatuma sana namni ka biraan sadaffaan ajjefamuu fi sirni awwaalcha jarreen lameenii kaleessa yeroo gaggeeffameettis dargaggeessa loon tiksu tokko dhuka’aa baata jechuun ajjeesuu isaanii jiraattonni dubbatanii jiru. Bulchaan aanaa garuu, Dilbata darbe kanneen seeraan ala qabeenyaa barbadeessuu irratti bobba’an to’achuuf sochiin akka ture ibsuun namni jedhame ajjefamuu mala garuu, nuuf hin gabaafamne jedhan.
Dilli Awaannisa ballessu Godina Baaleetti Xiyyaraan deegaramee yaroo muraasa keessatti akka geggefamu Wajjira Qonnaf Qabeenya Umamaa Godina torbaan dura Kan ibsee ture ta’us akka karoorfametti Kan hin raawatamin ta’uu insa hawaasni.
Dilloon aanaa godina Booranaa 13n keessaa tokko.Dilloon lafa dhaadhaati,oowwichoo.
Di Mariyaan tapha kialbiin isaa bori,Muddee2,2014 Sitii waliin taphattuuf waan taphata hin fakkaatu.Jarii kaanillee tapha Waancaa Afrikaa bara 2015 keessa waan jiran hin fakkaatu.Di María kialbiiManchester YunaaytidHull Ciy waliin taphattu daqiiqaa 13esso irratti ribuun gudeedaa dudda duubaan oli rifattee tapha keessaa bahe.Di Mariyaan dhalootaan Argentiinaa.
Dimokiraatoonni yeroo dheeradhaf dhimmaa to’annaa qaweee irratti sagaleen akka kennamu gaafachaa turan. Warri paartii Ripeblikaanii garuu sagaleen kennamee dubbin akka murtaahuu hin barbaanne.
Dimokraasii Biyya Keenyaa Eeggachuu Qabna Jedhu Seera Tumtoonni Ameerikaa
Dimokraasiin Ameerikaa Laaffataa Adeeme: Freedom House
Dimokraasiin Itiyoopiyaa keessaa Boodatti Hafe jedha Freedom House
Dimokraasiin Yunaayitid Iseetis keessaa erga waggoota dhiyoo as akkaan dadhabaa adeemuu, kanaafis prezidaantiin biyyattii Doonaald Traamp ol aantummaa seeraa irratti dhiibbaa kaa’uu isaan itti fufuunsaan geggeessaa jiran, gaazixeessummaa dhugaa irratti hundaa’e balaaleffachuu isaanii fi qajeelfamootaa fi ulaagaalee dimokraasii irra daddarbuu isaaniitu komatama jechuu dhaan Freedom House beeksisee jira.
Dimokraatichi mormituun Tramp Itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden akka jedhanitti gaaffii VOA dhiyeenyaaf deebii kennaniin biyyoonni itti dabalaa Israa’el waliin hariiroo qaban cimsuu kan deggeran yoo ta’u, Israa’el furmaata dhugaa kan biyyoota lamaa Faalisxiin waliin argamsiisuuf hojjechuu qabdi jedhan.
Dimokraatich miseensi mana maree kutaa Texas Joaquin Castro yaaddoo qaban ibsanii, ergaa twiiter irratti maxxansaniin dhimmi isaa dhimmi fayyummaa dhuunfaa prezidaantii qofaa utuu hin ta’in, dhimmi nageenya biyyoolessaa ti, vaayiresiin kun ji’a ja’a keessatti lubbuu lammiiwwan Ameerikaa kuma 200 ol galaafate jedhan.
Dimokraatonni Daangaa Biyyaa Akka Eegamu Yoo Tole Hin Jenne Waraanni Ni Eega: Prezidaant Traamp
Dimokraatonni filannoo bara 2018 geggeessame injifachuun mana murtii bakka bu’oota uummataa dhuunfatanii jiru.
Dimokraatonni kongiresii keessaa, kaadhimamtuun taayitaa mana murtii walii gala Yunaayitid Isteetis Amii Koonii Baretiin dhimmi ijoo ta’e kan yoo hin milkaa’in hafe fayyummaa lammii Ameerikaa miliyoonaan laka’amu miidhu ilaalchisee har’a gaaffii dhiyeessuuf jiran.
Dimokraatonni marii ganamuma sana geggeessaniin waa’ee prezidaantiin aangoo irraa bu’uu barbaadu jechuun mari’atan jechuun qeeqaan.
Dimokraatonni miseensa mana marii Ameerikaa gara 40tti hiiqan , kaleessaa, manni marrii akkuma barame yaa’ii isaarra odoo jiruu, “ waan tokkorra geenyu malee asii hin baanu “ jechuudhan mormii jalqaban. Teechoorra odoo inta’in lafa bu’anii ta’ani achuma bulan.
Dimokraatonni mormii dhiheefatan kun, erga kaameeran mana marichaa cufamee, waan Kapitool Hiilitti ta’aa ture sab-qunnamtii hawaasummaa - an akka Tiwitarii fi Periskoopii fayyadamanii - viidiyoo fi suuraa akkasumas haasahaa fi dhaadannoo achitti gochaa turan hawaasa biraan gahan.
Dimokraatonni, nageenya biyyaaf balaa jechuu dhaan dhimmi isaa hatattamaan gara Senetiitti akka darbu barbaadu, hamoota waan ta’aniif waan fedhan dubbachuu danda’u jechuu dhaan Traamp ergaa twitter irratti maxxansaniin ibsaniiru. Roobii torban darbee kan dimokraatotaan dhuunfatame manni maree bakka bu’oota uummataa keeyyata lama kan qorannaa aangoo irraa kaasuu ilaalchisee jiruu fi Traamp irratti dhiyaate raggaassisuun isaanii ni yaadatama.
Dimokraatootaa irraa kan ta’an Maartin O’maalii fi gama Ripaablikaanootaa irraa immoo Maayk Haakabii duula na filadhaa gaggeessan keessaa ba’uu isaanii beeksisanii jiru. Kanneen hafan kibxata dhufu Kutaa Neew Hamshayeer keessatti dorgomuuf jiru.
Dimokraatota Filachuun Dadhabina Jedhan Prezidaant Traamp
Dimookiraasii Fakkeessaa: Irreen-bultummaa fi Filannoo Itiyoophiyaa” – Mata-duree Walga’ii Paarlaamaa Awurooppaa keessatti geggeessamee
Dimookiraasii fi dhaabbattoota Dimokraasummaa gama ijaaruutiin sabaa-himaaleen ka qooda olaanaa qaban, ka jedhe VOA – Damee Afrikaatti Daareekara kan ta’e Obbo Nugusee Mangashaa, toora kanaan Sagalee Amerikaa qooda gama isaa ka gumaachu tahuu ibsee jira.
'Dimookiraasii Itiyoophiyaa Tarkaanfachiisuuf Lammiileen, Jaarmayaaleen Hawaasaa fi Paartiileen Mormitootaa Qooda Fudhachuu Qaban'
Dimookiraasii Itiyoophiyaa: Tarkaanfii Tokko gara Fuul-duraatti Lama gara Boodaatti
“ Dimookiraasiin burkutuu dha, isa eeguuf humaa fi carraaqqii guddaa barbaada,” an jettu Jiijiin lammii Chaayinaa, umuriin oggaa 25 ti.
“Dimookiraasummaa fi eegumsa mirga dhala-namaa babal’isuu itti fufuunnii fi gurmuulee siyaasaaf iddoo kennuun barbaachisaa dha. Dhimmoonni kun akkaataa bu’a-qabeessa ta’een hojii irra hin oolfaman taanaan, bu’aalee karaa dinagdee fi hawaasummaa biyyattiin argatte miidhuuf jira – jedhun” jechuun hubachiisan – Ambaasaadder Kaarsen.
Dimookiraatichi Joo Baayden filannoo pirezdaantummaa Yunaaytid IsteetIs baranaa irratti filatamaa prezidaantummaa (president elect) jedhamaniiru. Baayden hamma Amajjii 20, 2021 kakatanii taayitaa qabatanitti mootummaa keessatti gahee in qabaatan.
Dimookiraatoita miseensota mana-maree keessaa hagi tokko garuu, kan Mr. Netaanyaahuun akka Manni-maree Yunaayitid Isteets yaada araaraa dhimma oomisha Niyuukilaraa Iraan fudhatama dhabsiisu gaafatan ilaachisee hedduu aaran. Prezidaant Obaamaanis, “Muummichi-ministaraa Israa’el sun, waa’ee dhimma oomisha Niyuukilaraa Iraan furuu irratti mala filatamaa ka biraa kennan hin qaban. Haasaa isaanii keessas waan haaraan hin jiru” jechuun qeeqanii jiran.
Dimookiraatonni heduunii fi Prezidaanti Obaamaan immoo, “Ripublikaanota Mana-maree keessa jiran tu wixinee seera immigireeshinii fooyya’ee seenetii irraa gara isaaniitti dabre dafee raggaasisuu dhiisee rakkoo kana hammeesse” jedhu. Dhimma kana irratti, ogeessa seeraa dhimma immigireeshinii fi dhimmoota seeraa ka biroo irratti hojjetan Obbo Israel Goobanaa, Namoon kutaa Minesootaa irraa haasofsiisee jira.
Dimookiraatonni Koongiresii Ameerikaa Keessatti Sagalee Yayyabaa Argatan
Dimookiraatonni kurnaa ol filannoo prezidaantummaa bara dhufu geggeessamu irratti kaadhimamaa paartii isaanii ta’anii dhihaachuuf wal-falmiin wal-gidduutti geggeessan kaleessa Ohaayootti geggeessamee jira. Qeeqa hedduu prezidaanticha Yunaayitid Isteetis – Donaald Traamp irratti ka dhiheessan wal-dorgomtoonni Dimookiraatotaa kun, dhimmoota akka tajaajila eegumsa fafyyaa fi wal-qixxummaa galii fi Siiriyaa dhaa ba’uu waraana Yunaayitid Isteetis irratti wal-dura dhaabbachuun wal-falmanii jiran.
Dimookiraatonni, mana-maree bakka-bu’ootaa keessatti injifannoon argatan akka Ameerikaaf guyyaa haarawa fide dubbatan. Garuu, kana jechuun, imaammata alaa Ameerikaaf lafti barihe, jechuu miti – jedhu – xiinxalaan siyaasaa – Piiter Truboowiz.
Dimookiraatonni Wal-falmii Isaanii Ohayoo Irratti Traampitti Fuuleffatan
Dimookiraatotaa fi abboota alangaa Federaalaa tu doggoraan akka maallaqa duula filannoof baafameetti dubbate malee dhimma sana ilaallatu miti, jedhu.
Dinadgeen Itiyoophiyaa dhibba irraa harka 8 fi qabxii saddeetiin akka guddatu tilmaama mootummaan isaanii qabu illee eeran. Kana ilaalchisuudhaan, magaalaa London, Yunivarsitii Saaseksitti, barsiisaa dinagdee fi kaadhimamaa dooktorummaa PHD – Obbo Namarraa Gabayyoo Maammo, Namoon haasofsiisee jira. Kunoo
Dinagdee addunyaa irratti dhiyeenya kana guddiina agarsiisaa turan keessaa Afrikaan jirti.
Dinagdee Afrikaa Deggeeruuf Gargaarsi Maallaqaa Gaafatamee Jira
Dinagdee keenya qalbii fi sadarkaa sadarkaa dhaan nyaataa kan adeeme. Dawaa fi furmaati tokkichi adda baasanii balleessuu dha jedhan.
Dinagdee Koriyaa kaabaaf utubaa akkasumas michuu cimtuu kan taate Chaayinaan piyoong yaang fi Waashingtoonf akka ibsiteeti lameenuu sodaa guyyoota dhiyeenya kanaa fi torbanneeniif ofaa turan mara irraa akka of qusatan gaafatte.
Dinagdeen addunyaa haalli dalagaa wabii dhabuun dhiibbaa qabaachuu isaa jarmayaan hojjettootaa sadarkaa addunyaa beeksisee jra. Jarmayaan kun hoji dhabiinsi waggaa kanaa miliyoona 201 darba jedhee ka tilmaamuu ta’uu beeksise. Lakkoobsi kun kan waggoota darban irra miliyoona 3.4n dabale jetti Lisa Schlein gabaasa ergiteen.
Dinagdeen Afriikaa wayita inni investmentii biyyootii alaa hawwataa jiruu fi babal’ataa adeeme kanatti Ms Clinton dubartoota daldaltoota ardittii gargaaruuf tattaaffiin itti dabalaa godhamuu qaba jedhanBiyyi mami iyyuu uumati isaa walakaan boodatti hafee kan milkaa’e hin jiru. Daldalli giddu galeessaa fi xixqqoon kan dubartootaan hoogganamu guddina dinadeef qooda guddaa qabaachuu isaaf ragaa qabatamaatu jira.Kiliinton wayita torban kana Africa daawwatan dubartoonni duroomuun bu’aan isaa fayyummaa fi barnoota ijoollee fooyyessuuf gargaara jechuu dhaan hoogganoota daldaltootaa fi mootummaaf ibsaniiru. MP3 tuquun gabaasa guutuu dhageeffadhaa
Dinagdeen Afrikaa Sadii keessaa harkii Lama giddu galeessaan addunyaa irratti mul’atu jiru irra aritiin babal’ataa jira.Afrikaan hegeeree gaarii ta’uuf jirti. Nutis gara fuula duraatti qooda guddaa fudhachuuf jirti jedhan Jaanson.
Dinagdeen biyyoota Miseensota IGAD hanga barbaachisu hin guddanne
Dinagdeen Itiyoopiyaa hanga eegame hin guddanne
Dinagdeetti dabalee daldala, fi dhimmootii immigration irratti Traamp dhimma imaammata alaa kooriyaa kaabaa, Iraanii fi Afgaanistaaniin ilaalchisee ibsa kennu jedhamee eegama.
Dingdeen biyyoota kanaas waggaa 30 keessatti yeroo duraaf kufaatii hamaan isa mudatee jira.
Dinshootti Shofeerri Tokko Ajjeesamuun Hiriira Mormii Kaase
Dipilomaatiin Yunaayitid Isteetis Gameessi Baatii Lamaa Yeroo Hin Guunnetti Lammataaf Michoota NATO Waliin Wal Argan
Diplomaasii akeekkachiisaa kan utuu walitti bu’iinsi hin uumaminii fi ittisa isaa irratti kan fuuleffatee fi damee naga eegumsa adda addaa irratti kan hojjetu IGAD akka jedhutti garuu, haalawwan Itiyoophiyaa keessatti mul’atan, jidduu seeninsa naannoo ykn deggersa kan barbaadan miti.
Diplomaatichi Ameerikaa gameessi keessumaa musliimota gosa Uighuur kanneen Xinjiang keessaa irratti gocha gara jabinaa Beejiing raawwatu tuqanii, bakka sanattis angawoota koministii chaayinaan tarkaanfiin gara jabinaa kan irratti fudhatameef waaltaalee hidhaa keessa gosoota Uhuur fi lammiiwwan sabxiqqaalee hedduun hidamanii jiraachuu ibsaniiru.
Diplomaatichi Itiyoopiyaa Waraansa Tigraay Keessaa Ilaalchisuun Mariin Araaraa Akka Geggeessamu Gaafatan
Diplomaatiin Ameerikaa Gameessi Deggersa Yukireniif Qaban Ibsuuf Kiyiiviin Daawwatan
Diplomaatiin gameessi Chaayinaa Jang Jiechi haasaa daqiiqaa 15 deebii kennaniin, dimokraasii Ameerikaa dadhabaa dhufe, akkaataa sab xiqqaaleen itti ilaalaman dadhabaa ta’e jedhanii fi imaammataa alaa fi daldalaa kan yunaayitid Isteetis qeeqanii jiran.
Diplomaatiin itiyoophiyaa Ituu Hin Himatamiin Amerkaa Gadhisanii Ba’an
Diplomaatiin Kaartuumiin bakka bu’an immoo amma iyyuu walii galuuf carraan jira jedhan.
Diplomaatiin Yunaayitid Isteetis Gameessi Maayik Pompeeyoo Sudaaniin Daawwataa Jiran
Diplomaatii ol aanaan tokkummaa mootummootaa Ambaasaadder Birhaanuu Dinqaa du’aan boqotan
Diplomaatonni Ameerikaa fi Chaayinaa Gameeyyiin Jechaan Wal Dhahan
Diplomaatonni hedduun kanneen wal ga’ii Tokkummaa Mootummootaa irratti hirmaatan akka jedhanitti ambaasaadderittii Ameerikaa Haley waliin ennaa mari’atan Traamp gumii hoogganoota Afriikaa Amajjii 28 fi 29 Finfinnee keessatti geggeessamuuf ergaa akka ergan itti himaniiru.
Diplomaatonni Iran, US, china, Raashiyaa, Germany, Ferensaay, Britain fi gamtaa Awrooppaa marii waggoota dheeraa booda dhumarratti har’a walii galtee irra ga’an.
Diplomaatotii shan akka waraanii Eeritaa lola sun keessa jiru footoo saatelaayitii irraa argataniin, odeeffannoo jidduutti qabataniinii oduu Tigraayii argtanii mirkansan jedhan,akka oduu Reutersitti.
Diploomaatii Amerikaa ta’uun biyyoota alaa keessatti waggoota kurna hedduuf kan hojjatan Brooks Speektar yeroo ammaa Johaanesburg keessa kan jiran yoo ta’u Baaydin Afrikaaf waan fiduuf jiran yeroon kan deebisuu ta’a jedhan.Hojiin prezidaantoonni seenaa isaanii keessatti dhiisanii darban guyyaa waggoota keessatti kan hojjataman malee kan guyyaa 100 miti jedhan.
Diploomaatiin Itiyoophiyaa dhukaasuu keessaa akka harka qaban ni beekna jedhanii jiran.Raadiyoon sagalee Amerikaa dhimma kana adda baafachuuf jecha irra deddebi’ee gara Embaasii Itiyoophiyaatti kan bilbilee ta’uus hin milkoofne.
Diploomaatonni biyyoota lameenii hojjattoota Embaasii Amerikaa kanneen Havaanaa kubaa keessaa dhukkubsachuun isaanii irratti mari’atan.Nageenyii fi fayyaan isaanii kan ishee yaaddeessu ta’u Amerikaan irra deebitee ibsitee jirti.
Diploomaatonni Itiyoophiyaa Wiixata Dhufu Walgahii Jalqabu: Amb Dinaa Muftii
Dippiloomaatichi ol’aanaan Yunaayitid Isteets har’a dura-taa’aa Koomishina Gamtaa Afrika Muusaa Faakii wajjiin walga’anii jiran. Daawwannaa ministaricha dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kana ilaalchisee oduu dhaa booda, gabaasaa bal’aa qabna.
Dippiloomaatii Ameerikaa Gameessa: Jijjiirama Fiduuf Waadaa Seename Hojii Irra Oolchuuf Itti-gaafatamni Ka Mootummaa Itiyoophiyaa Qofa
Dippiloomaatonni duraanii, xiinxaltoonni siyaasaa fi seera-tumtoonni ka garee Dimookiraatotaa, ibsa kaleessa Saanders jedhan sana ilaalchisee ennaa yaada kennan, “kun waan baratamaa miti” jedhan.
Dippiloomaatonni Paakistaan, Yunaayitid Isteets keessa kiiloo-meetira afurtama caalaa fagaatanii deemuu yoo fedhan, guyyaa shan dursanii ehama gaafachuu qaban – jechuudhaan eega Mootummaan Yunaayitid Isteetis beeksisee booda Paakistaan tarkaanfii kana fudhatte.
Dippioomaatota isaanii akka Qaataar keessaa baasanii fi biyya zayita boba’aan duuretti taate kana irraa, geejjiba qilleensa irraa fi galaana irraa akka irraa kutan beeksisan – biyyoonni Giddu-galeessa Bahaa kun.
Diqqeennaan ijoollee uumachuu dhabuun akka bulchiinsii Amerikaa jedhutti akka maatiin jabaattee gadi dhaabattu tolchi.
Diqqeennaan ijoollee uumachuu kanaan ‘Sunsuma Sadeen’jenna aadaa teennatti. Sunsumii Sadeen yoo abbaa,haadhaa fi daahimilleen guddatanii wal dhaqqaban.
Diqqeennaan jalqabdee adoo akkanuma sirbituu asi geette.Sirba miliyoona 75
Diqqeennaanuu akaakuun isii wa barsiisaa bahe.
Diqqeennaanuu maqaan ilaa fi gurrii isaa addunyaa guute.Marroo hedduu shaampiyoona NBA,National Basket Ball Association tahe.Sunumaan namaa fi qabeennallee hore.
“Diqqeennanauu fiigichaa fi farda garmaasuu nan jaaladha.Ani warra kootiifis yoon ergamu fiigaa,mana barnootas deemu nan fiigaa kanumaan jalqabe.Namni naa fakkeena tahee calqabe hin jiru gaa waaqayyotuma biddeena keeti jedhee na calqabse fakkaata,” jetti yoo waan fiigicha ufii dubbattu.
“Diraa fi Baaddiya hedduu keessa yaane.Yaaballo,Eelwayyee,Dubuluqi,Diida-Haraa,Haroo-Bakkee,Diida-Yaaballoo fi fulaa hedduutti gabayaa namaatii fi gabayaa horii dhandhee nama keennaa hubannoo kennine.”
Diraamaa fi fiilmii ni barreessiti, ni qopheessitis. Televiziyoona Mo'aa irratti qophii 'Dubartoota Oromoo' jedhamus eegaltee jirti. Guutummaa gaaffii fi deebii artistii kana waliin taasisame caqasaa.
Dira Mooyyalee akka bulchaan isii jedhutti nama 75,000 caalaatti keessa qubata laftii mirgaa fi bitaalleen namii itti qubachaa deemuumumatti jira.“Mana qopheessaa callaan bulchuu hin dandahan,” jedha aabba Aschaalewu.
Directorichi waaltaa qorannaa kanaa Dr. Ali Isa Abdi akka jedhanitti biyyoonni naannoo hiyyummaa xiqqeessuuf badhaadhina babal’isuuf qabxiin galmeessan quubsaa hin turre. Innumaa iyyuu biyyoota hagi tokko hiyyummaa hamaa keessa bu’an jedhan.
Directorri ol aanaan Malaysia Tony Fernandes balaa mudateef gadda itti dhaga’ame ibsanii jrian. Maatiiwwan namoonni duraa du’an bor reeffa firoottan isaanii balaa kanaan du’anii adda baasuuf jecha Surabaya irraa gara odola Belitung-tti qajeeluuf jiru.
Directorri tajaajila paarkii biyyoolessaa Bob Vogel akka jedhanitti waggoota dheeraa keessa ayyaanni kun feestivaala aadaa, aartii muuziqaa fi ayyaana michummaa uummata US fi Japan gidduu jiru kabajuutti jijjiirame.
Directorri Walii-galaa,ka Jaarmayaa Nyaataa fi Qonnaa Addunyaa FAO Hoosee Graaziyaanoo Daa Silvaa eega Somaaliyaa gama Kaabaa daawwatanii deebi’anii booda, kan “oduu gammachiisaa dha” jedhan kana labsan.
Dirqisiisamnee Lafa Qonnaa Keenya irraa Kaafamne Jedhu Qonaan Bultoonni
Dirre Dawaa Keessatti Dhukkubii Daddabraan Namoota Kuma Digdama Qabee Jira
Dirre Dhawaaa keessaa akkaataan daldala caatii isa weerarri vaayiresii koronaa utuu hin uumami duraattii hagasi garaagarummaa hin agarsiisne jedhamee jira. Institiyuutiin fayyaa hawaasaa kuduraalee of eeggannoon akka itti fayyadamu, Caatiis yoo ta’e danda’amnaan akka dhiisu yoo ta’uu baate immoo qulqulleessee akka itti fayyadamu gorsa kennee jira. Bulchiinsi naannoo haalli gabaa naannoo ni fyyeffama jedhee jira
Dirre Dhawaa keessa darbanii shofeerota gara walakkeessa biyyaatti deemaniifis qorannaan eegumsa fayyaaf barnoonni barbaachisaan ni kennamaaf jedhan jechuu dhaan Addis Chekol gabaaseera.
Dirre Dhawaa Keessatti Lakkoobsi Namoota Vaayirasii Koronaan Qabamanii 450 Gahe
Dirre Dhawaa Keessatti Weerara Dhibee Harawaatu Ka’e
Dirre Dhawaan yeroo ammaa, Finfinnee irraa kan hafe, magaalaalee fi naannoolee Itiyoophiyaa keessatti argaman mara caalaa, namoonni vaayirasii Koronaan qabaman kan keessatti argaman tahuun himamee jira.
Dirre Dhawaatti Lakkoofsi Namoota Vaayrasii Koronaan Qabamanii 8 Gahe
Dirree Dawaa Keessatti Hiriirri Mormii Har’a Gaggeeffamee Jira
Dirree Dawaa magaala bulchiinsa addaatiin bultu. Laga Dechaatuu irra qubatti Dirreen. Lafa duriillee waan hedduun faarsan.
Dirree Dhawaa biyya sabni cuftii Itoophiyaa qofa keessaa osoo hin tahin biyya Arabaa irraa,biyya Indii itti dhufu.
Dirree Dhawaa fi Ereriin dabalatee aanaalee fi gandeen heddduu keessa kan jiraatan gosoonni Isaa fi Gurguraa, baatilee darban keessa irra deddeebi’uun walitti bu’uun isaanii ni yaadatama. Kanaanis qabeenyaa hedduun manca’aniiru.
Dirree Dhawaa keessa kan maadheffatan Ugaazziin Isaa Musxafee fi Ugaaziin Gurguraa Ziyaad har’a araara gosoota lamaaniif jecha bakka filatame Ereriin seenanii jiru.
Dirree Dhawaa Keessatti Haleellaan Dhaqqabe Lubbuu Namaa Galaafate
Dirree Dhawaa keessatti Jimaata darbe waaree booda balaan lolaa kun erga uumamee qabee qorannaa geggeessaa kan ture waajjiri qindeessa bulchiinsa soda balaa namoonni afur du’uu malee miidhaan ka biroon dhaqqabuu itti gaafatamaan waajjirichaa obbo Harbiin beeksisaniiru.
Dirree Dhawaa Keessatti Walitti Bu’iinsi Uumame Qabeenyaa Fi Qaama Namaa Miidhe
Dirree Dhawaa keessatti weerarri dhukkuba haaraan Chikuun Guniyaa ka’uu waajjirri eegumsa fayyaa magaalattii beeksisee jira.
Dirree Dhawaatti lagii guddaan riqaa caaccabsee, nama sadii fudhatee,karaa kukkutee makiinaan hedduun fa’iisaan karaa irra ejaajja
Dirree dorgommii Isportii sanatti ogeessonni eegumsa fayyaa kan sadarkaa adda addaa tajaajila wal’ansaa kennaa jiru.
Dirree kubbaa miilaa duraanii isa amma waltajjii warraaqsaa jedhames ta’e isa dhiyeenya kana eebbifame hojjachiisuu keessaa qooda qabu. Namoota Atleetiksii Itiyoophiyaa keessatti beekamoo ta’an Dr. Walda Masqal Kostiree sabaahimaa biyyaaf ibsa ammaan dura kennaniin barsisaan koo Gammadaa Guutamaa jedhama jechuun dubbatanii turan.
​Dirreen armaan duratti marroo jaha waancaa fudhatte.Tapha barana irralleetti akka leenjsiaan isaani jedhutti goolii hedud galfatan. “Nuuti goolii 12 nayndhe gooliin takklleen nutti hn seeyne.'Clean sheet' je'ama afaan biyya kanaatiin.Waggaa 10f waancaaf taphanne.”
Dirreen Ekuwaatoriyaal Giinii fi DRC keesatti tap mataa waraanaa fakkaatte. Ekuwaatooriyaal Giiniin seera cabsite jedhanii $100,000 adaban,Morokoleen waan qaraa eeyee jettee fudhatte dorgommii tana qopheessuu diddeef tapha waancaa Afrikaa lama irraa dhaaban.
Dirreen xayyaaraa Ataaturk har’a waaree dura hojii isaa kan itti fufee yoo ta’u aangawoonni biyyatti haleellaa kanaaf garee hidhatoota Islaamiik Isteetest himataa jiru. Kanaafis haleellaa kana balaaleffachuun hanga shoroorkeessummaa xumuraan geenyuutti irratti bobbaana jechuun dhaadatan.
Dirreen xayyaaraa mooraa mufannaan guutamee fi imaltoonni yoom balalii argatanii akka ba’an ykn nyaataa fi siree akka hin arganneef danqe.
Dirreen xayyaaraa sun erga xayyaaronni dhibbaan laka’aman sababaa mormitoonni keellaa sana keessa taa’uun mormii dhageessisniif dhaabatee deebisee banamee guyyaa tokko booda ammas rakkoon isa mudatee jira.
Dirreen Xiyyaara Liibiyaa Keessaatti Tajaajila Keennaa Ture Haleellamun Himame
Dirree Tiyuub vidiyoo walleelee adda addaa dorgommiif dhiyeessee keessaa kan Haacaaluu Hundeessaa inni “ Maalan Jira” jedhu tokkoffaa ta’e waan injifaateef jecha vidiyoo wallee kanaa waraabuu fi gama gulaaluun (Best Director)jedhamee Amansisaa Ifaa badhaafamee jira.
Dirree xayyaaraa Baalii Doogalee, kan kutaa Shabalee gara Gad-jallaa keessatti argamutti kallattii lamaan dhokaatota konkolaatotatti guutaman itti dhoosan. Magaalaa Moqdishoo irraa gara kiiloo-meetira 90 irratti kan argamu - dirree xayyaaraa kanatti namni dhihoo jiraatu, sagalee dho’insaa lama dhaga’uu isaa dubbata.
Dirree xayyaaraa Hong Kong kan akka malee imaltoonni itti heddumaatan guyyaa lama booda hanga tokko hojii jalqabee jira.mormiitonni hojii eega dhaabsisanii polisii waliin walitti bu’anii guyyaa lama abbaan murtii ajaja kennuu isaa aangawoonni dirree xayyaaraa beeksisanii jiru.
Dirree xayyaaraa Moqdishootti, Prezidaantii Somaaliyaa Mohammed Abdullaahii Farmaajoon ka simataman – muummichi Ministaraa Itiyoophiyaa kun, masaraa mootummaa biyyattii keessatti, waa’ee naga-eegumsa naannoo fi wal-gargaarsa investimentii dinagdeetti xiyyeeffachuun mari’atanii jiran. Marii isaanii tii booda ibsa waliin kennan irratti, Muummichi-ministaraa Abiyyi, waa’ee hariiroo gara fuul-duraa akkanatti dubbatan.
Dirree xayyaaraa sagantaa balalii hedduu qabaachuun beekamu kanatti hokkarri uumamee hin jiru.Garu hiriirtoonni gara balalii itti seenan guddicha irratti hanga walakeessa halkanitti hedduminaan seenanii jiru.
Distii waa itti bilcheeffanno, saanii itti nyaannu, kubayaa itti bishaan itti dhugnu hanga tokko qofaa qabannee torbanneen sadiif muka jala bulaa turre. Biyya kessatti waan ta’aa jiru dhiifnee bakka nagaan jiraannu barbaaduuf deemna jette.
Diyaagoo Maradoonaa ka amma ganna 56 kun bara 1976 haga 1994 ganna 18 keessatti goolii 259 kilabii keessa taphatee galche.
Diyaagoo Maradoonaa manajera kilabii Al Fujaariya tolchanii filan gurbaa sanyii Afrikaa Chelsii taphatu, N'Golo-n ammoo badhaasa FWA argate
Diyaagoon goolii qaraa daqiiqaa 24 ka lammeessoo daqiiqaa 55 fi ka sadeessoo ammoo Naachootti daqiiqaa 58essoo irratti galche.
Djibouti: U.S and French forces carry out training exercises
Djibouti: Violent clashes between police and opposition protesters leave at least nine people dead
Djibouti: Voting in the presidential election is underway
Dodolaan Har’a Tasgabii Qabdi: Angawaa Polisii
Dodola Keessatti Hiriira Mormii Geggeessame Irratti Lubbuun Namaa Badee Manneen Gubachuutu Gabaasame
Dogoggora kana eenyu akka raawwate maaliif galgalaan gochuun akka barbaachise qoratamee tarkaanfiin fudhatama jedhan.Haala har’a uumameen kanneen lubbuu ofii dhabaniif mootummman naannoo oromiyaa gaddi itti dhaga’amuu ibsanii hiriira har’a gaggeeffameen Oromiyaa dirree walitti bu’iinsaa gochuuf humnootiin barbaadan gocha safuu hin qabnee fi bifa amantii fi gosaa akka qabaatu taasisan jedhan.
Dogoggora keessan isin dubbataniittu. Ani kan ani har’a dubbachuu barbaadu dogoggora mootummaa ti. Dogoggorri mootummaa bulchiinsi sadarkaa sadarkaa dhaan jiru ofitti isin butee mari’achuu, sagalee keessan dhaga’uu kana kan ilaaleen hir’ina qabna jedhan.
Dogoggorri inni guddaan lammataa immoo hojichi ennaa hojjetamu, uummat walittI qabnee mariisisnee jirra, sana, kana gooneerra jechuu dhaan gabaasi kijibaa dhiyaatee, namni dhimmi ilaallatu sirriitti utuu hin mari’atin dhimmootii irra darbamantu gatii nu baasisaa jira.
Dogoggorri kan Mootummaas Kan Leenjifamtootaatis : Muummicha Ministeera
Doktar Firdiisaan akka jedhanitti qoranaaleen rakko qulqulina barnoota jedhamanii kaahamanis rakko isaa kan qixaan lafa kaahan miti.
Dokter Firaa’ol yaaliin baqaqsanii hodhuu akkasii godina booranaa keessatti kan beekame miti; kunis ka tahe sababa hanqina meeshaa fi qoricahaa godinicha keessatti mullatuuni jechaan himeeti jira. Yaali kun haala gaariin waan milkaayeef nama kaan biratti hubannoo uumee jiraa naa fi hiriyoota koo waan kana raawwanneef ammo gammaachuu fi hamilee nuuf ta’eeras jedhe, VOA’tti yoo dubbatu.
Doktoora ooguma baqaqsanuu suphuu fi lammii paakistaan ta’e Muktaara Shah namoota seeraan ala daldaluu fi seeraana ala qaama namaa nama keessaa baasuun daldaluu keessaa harka qaba jechuun poliisoonni paakistaan waan amananiif jecha uggurri kun ka’amee jira.
Doktoorichii Wal’ansa ija bitaa kanaaf qarshii kuma kudhan kan gaafatan yoo ta’u manni hidhaa Qaallitti kana kennuuf hin ehamnee Obbo Baqalaanis lafa hospitaalli Miniliik ajajeen ala dhaquun wal’anamuu akka hin feene ibsanii jiru jedhan.
Doktoor Mararaa Guddinaa har’a mana murtii ol aanaa dhaddacha 19ffaatti kan Lidataatti dhiyaatanii jiran. Abukaatonni isaanii gaaffii kana dura dhiyessaniin harki isaanii kaateenaa dhaan akka hin hidhamne ka jedhu illee deebii argatee, har’a harki isaanii hidhamaa hin turre jedhan. lakkoobsi abukaatota isaaniif falmanii fi kan firoottan isaanii isaan daawwatan illee murtaa’aa akka hin taane gaafanne sun deebii hin arganne jedhu Abukaatoon isaanii.
Doktoor Mararaa Guddinaa irratti namoota abbaan alangaa ragaa gochuun dhiyeessu maqaan isaanii akka himatamaa hin geenye manni marii federeeshenii murteessee jira.
Doktoor Mararaan erga hidhamanii ji’a kudha tokko booda har’a mana murtii ol aanaa Federaalaa dhaddacha yakkaa 19ffaa duratti dhiyaatanii jecha amantaa fi haaliinsaa kennanii jiru.
Doktoor Mararaan labsii yeroo hatattamaa cabsan jedhamee to’annaa jala oolfamuu isaanii aangawoonni biyyattii dubbatanii jiru. Tarkaanfiin kun fudhatamuun marii mootummaan mormitoota waliinan gaggeessa jechaa jiru ija shakkiin akka ilaaluu nu taasisee jira jedhu hogganoonni mormituu.
Doktooroota Oromoo hospitaaloota Amerikaa keessumaa naannoo Chikaagottti dhukkubsattoota wal'anaaturan keessaa Dr Ibraahim Amee Elemoo tokko.
Doktoorri hospitaala Helmand keessatti kutaan wal’ansa hatattamaa akka jedhutti namnii lama ajjefamee kanneen biroon6 mada’anii jiru.
Doktoorri Israa’eel kan Dargageessa Ertraa wal’anuuf yaalan akka jedhantti madaa hamaan qoma isaa fi mar’imaan isaa mudateetu jira. Akkan yaaduutti madaa hamaan lubbuu isaa galaafate isa rasaasaan haleelamee dha jedhanii haleellaa Kanaan kan ka’e hedduu dhiiguu isaatu lubbuu isaa oolchuuf yaalii ta’u danqe jedhan.
Doktorichi ennaa dubbatanitti attamin eenyummaa koo akkan ibsu hin beeku garuu ani Dr. Peter Magombeyii ti, Hospitaala Haraareetiin hojjedha jedhan.
Doktoronni iKeeniyaa qophee ta’uuf jecha muuxannoo waahiloo isaanii biyy alaatti gargaaramaa jiran.
Doktoroonnii Keeniyaa Mormii Hogganaa Turan Hidhaan Ji'a Tokkootin Adabaman
Doktoroonni kanneen deggertoota mormitootaa roobii kaleessaa lakkoobsi namoota du’anii 108 ga’eera jdhan. Minstriin eegumsa fayyaa Sudaan ibsa baaseen lakkoobsi kun 46 hin caalu jedhee jira.
Doktoroonni Magaalaa Xiqqoo VA Baqattootaaf Kunuunsa Fayyaa Kennaa Jiran
Doktoroota hujii tanaa Laaybeeriyaa gama Waldaa Afrikatiin Laybeeryati ergan keessaa Dr. Galma Guyyooti. Dr.Galmii Keenyaa godina Marsabeetii dhufe.Achitti Itti gaafatamaa Tohannoo Dhukkuba Daddabraati.Haga hujii teesso mootummaa laaybeeryaa, Monorooviyaa dhaqee ji’a sagalii oli.
Doktorootii addunyaa karaa dhukkuba biyya balleesse kanaan falan ittuma jiran. Dhiyoo tanallee nama HIV/AIDS qabu tokko seelii nafa namaatiin akimanii dhiba sun keessaa dhaban
Doktorootii jara kana qora kana kennan akka isaan torbaan sadiin duubatit deebihan gaafatanii ammallee waraannatan gaafatan.
Doktorootii Ugaandaa Dhukkuba Ziikaatii Qorsa Barbaaduuf Baddaa Biyya Isaanii ZIKA Jedhan Keessa Jiran
Doktorri hospitaala Sanaa Anatalii Kalinichenkoo haalli Navalnii wayyawaa dhufeera jedhaniiru.
Doktorri isaanii Dr. Sean Conley tuuta oduuf kaleessa waaree booda ibsa kennaniin haala hamtuu irraa guutummaan dandammachuu dhiisuu malu garuu gareen wal’aansa fayyaa isaanii fi ani gamaaggama gooneef, itti dabalees haala wal’aansa kennameefii ennaa ilaallu White Housetti deebi’uu isaanii ni dggerra, achittis ogeessota fayyaa prezidaanticha sa’aatii sa’aatiin to’atanu jiru jedhan.
Dolaarri qabamees Oromoota sababaa walitti bu’iinsa daangaan bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa manaa fi qe’e ofii irraa godaanaiif herrega baankii banameetti akka galu manni murtii olaanaan Harargee Lixaa Murteessuu isaa mootummaan naannoo Oromiyaa beeksisee jira.
Doloolloo Buddeenaa - Bakka Irreecha Hora Finfinnee
​Donaald karaa isaatin, wiixata darbe hoggansa Obaamaa qeeqaa ture , “Obaamaan shororkeessitootaf aantee agarsiisa” jechuudhan.
Donaald Peeyn mana maree bakka bu’ootaa keessatti kan filataman bara 1988 keessa yoo ta’u gurraacha jalqabaa kan kutaa New Jersy irraa miseensa kongresaa Ameerikaa ta’an turan.
Donaald Traamp Biyya Isaanii Gurmuu Daldalaa Paasifiki Keessaa Baasuuf Mallatteessan
Donaald Traamp fi Joo Baaydin Jechaan Wal Dhaa Jiran
Donaald Traamp Gurmuu Naamusa Biyyattii Tiksu Tokko Irratti Himannaa Dhiheessuufi
Donaald Traampii fi mootummaa isaanii, gargaarsi alaaf kennan -- mirga abbaa-qaabeenyaa, ol’aantummaa seeraa fi hojii farra-malaammaltummaa jajjabeessuutti ka fuuleffatu fakkaata.
Donaald Traamp: Jarman Booji’amtuu Raashiyaa Taate
Donaald Traamp Kaadhimummaa Paartii Isaanii Simatan Qajeelfama Seeraa Bakkatti Deebisa Jedhan
Donaald Traamp Kabaja Guyyaa Biyyoolessaa Faransaay Irrastti Argaman
Donaald Traamp ka yeroo tokko mormituu isaanii turan Rick Perry Ministara Inerjii akka ta’an filatan
Donaald Traamp Prezidaantii Yunaayitid Isteets Ta’uuf Filatamuu Addunyaan Maal Jedha?
Donaald Traamp: Shororkaan Guyyaa Balaafamaa Sana Amerikaatiin Mudate Sammuu Keenya Keessaa Yomiyyuu Hin Badu
Donaald Traanp Itti Aanaa Ofii Filatan
Donald Tiraampi amalaa fi aadaa Amreikaa ganna 160 qabaachaa baate ka pirezidaantii dorgommiitit moo’ate nama isa moo’ee eebbisee mootummaa itti kennu dhiisee biraa deeme.
Donald Trump abruptly announced that he is skipping the final GOP debate
Donald Trump declared he won the support of one hundred black ministers and religious leaders.
Donald Trump has become the presumptive GOP nominee for President
Donald Trump has surged to a larger lead in the first three battleground states
Donald Trump Hoogganaa Biyyaa ta'uu Hin Danda'an jedhe White House
Donald Trump ijoollee akkasiitiin ijoollee lammii Ameerikaa argachuuf yaadamanii dhalatan ittiin jedhu. seer asana jijjiiruun salphaa akka hin ta’in Trump ni hubatu. Sababiin isaas seerri sun seera Ameerikaa keeyata 14ffaa irra taa’ee waan jiruuf jecha. Kanaaf jedhan Trump yeroo hagamii iyyuu yoo fudhate heera sana fooyyessuun barbaachisaa dha.
Donald Trump is beginning to feel some pressure from other candidates
Donald Trump kakatanii aangoo erga qabatanii sa’aatii 24 booda dubartoonni fi dhiironni kuma hedduutti laka’aman daandii irratti ba’uu dhaan prezidaantichi haaraan safuu fi mul’ata Ameerikaaf qabaniif kan qabsaa’an ta’uu akka isaan hubatan ibsanii jiru.
Donald Trump met with House Speaker Paul Ryan to settle differences
Donald Trump musliimota US seenaniif duruu as jiraataa jiran irratti qorannaan addaa akka geggeessamu yaada dhiyeessuu isaaniif kana dura qeeqamanii jiran. Jechi isaanii cimaa ta’e kun erga haleellaan shororkeessotaa paris fi Califonia irratti raawwatee as deggersa guddaa qabaatee ture.
Donii nam-maleeyyii kan Amerikaa ta’uu hin ooltu kan jedhamte haleellaa samii irraa geesisteen ajajaa waraana Talibaan ajjesuu aangawoonni gameeyyiin kan Taalibaan beeksiisan.
Doniin fe'umsaa bo'oo Suwiiz ( suez Canal) keessa darbuuf ituu jettuu Doniin danqamtee turte eega Wiixata darbe baatee boota, doniiwwan torban tokkoof karaa itti darban dhabanii danqaman dabarsuuf guyyaa 4 kan fudhatu ta'u aangawoonni ibsanii jiru.
Doniin kun meeshaa waraanaa feetee buufata Donii Ertraa irraa kan kaate ta’u aangawoonni Hutti ni dubbatu.Jalqaba bara keessa jirru 2017 irraa jalqabaee Doniin wal taatootaa handaara galaana yaman gama dhiyaa keessatti yeroo irratti qiyyaafatamu kun sadaffaa ta’u isaati.
“Doniin Meeshaa Waraanaa Feete Buufata Donii Ertraa Irraa Kaate” Angawoota Ripphxeelooltoota Yaman
Doniin waraanaa Iraan qabdu guddichii kan human galaanaa biyyatti eega ibiddi itti qabatee booda galoo galaana Omaan keessatti dhidhimuu isaa sabaa himaan mootummaa biyyatti gabaasanii jiru.
Donii waraanaa biyya Tokkummaa Araboota Emerettotaa kan qaama wal taatootaa Sa’udiin hogganamanii taate nu waraanuu irratti bobbaate qiyyaafanne haleellee jechuun Riphxee looltoonni Hutti kan Yaman sambata darbe dubbatanii jiru.
Donii waraanaa Indoneshiyaa kan bishaan keessa deenuu kan galaana Baalii keessatti liqiimfamee ture argamee jira.Iddoo 3tti kan caccabee yoo ta’u hojjatoonni keessa turan 53 du’u waraanni biyyatti Dilbata kaleessaa beeksisee jira.
Doniiwwan Danqaman Dabaree Dabarsuun Guyyaa Afuur Barbaada
Doniiwwan lama kan torban darbee Bosaasoo irraa ka’anii torban dabre baqattoota galaanatti naqanii deebi’an sana keessa turte, haati warraa isaa. Achuma keessatti galaanaan nyaatamtee du’an boqotte. Yaa carraa dhala namaa! Abbaan warraa amma iyyuu maatii isaa ykn maatii haadha warraa isaa biyya keessa jiraniif bilbilee gadda isaa ibsuuf wal jajjabeesuuf rakkoo irran busa jedhe akka sodaate dubbata.
Doo’ii Waaraabessa Kunuunsuu Harargeetti Tuuristoota Hawwachaa Jiru
Dooktar Abiy Ahimad muummee ministiraa Itoophiyaa ta'uun muudaman.
Dooktar Abiy Ahimad muummee ministiraa Itoophiyaa ta'uun muudaman. Suuraalee sirna simannaa godhmee agarsiisan amma tokko.
Dooktarri Kabajaa Aartiist Alii Birraa waggoottan 60 darbaniif gumaacha damee Aartiif gumaacheef liishaanii badhaaffameera.
Dookter Abdulqaadir; Biiroon Eegumsa Fayyaa Oromiyaa meeshaa kana akka argateenis naannolee eeraman kanaaf dursa akka kennu himanii jiran.
Dookter Alii Galgaloo Meedikaal Diirekteriin Hospitaala Mooyyalees Laaboraatooriin kun hojii jalqabuun hojii nuuf salphisaa jedhan. Keessumaa godaantonni seeraan alaa biyyoota ollaarraa gara biyyaatti deebifamaa jiran qorannaa waan barbaadaniif kun oduu dansa jedhu.
Dookter Aliin akka jedhanitti, lammilee Itiyoophiyaa fi Keeniyaa akkasumas lammileen biyya kaaniis dabalatee guyyaatti buufataalee qorannoo afran naannoo Mooyyalee jiranitti namoota dhibba jahaa haga kuma tokkootu qoratama.
Dookter Aliin buufataaleen qorannoo kooronaa afran meeshaa ho’ina qaamaa safaruuf gargaaran, akkasumas humna namaa ga’aas qabaachuu dabalanii himanii jiru. Erga qorannoon kun jalqabee namootni mallatoonis tahe vaayresichi irratti argame akka hin jirre irra deebiin himanii, yoo sichi mudateef garuu Mooyale ganda booleetti bakki namootni kun adda baafamanii kaa’aman qophaawuu dubbatan.
Dookter Aliin warri biyya ollaa keessumaa Keeniyaa keessa hidhaa turee deebiwu kanaaf nyaata isaaniif dhiyeessuunis rakkoo tahuu himan. Dhaabbati godaantotaa IOM gargaarsa taasisaa jiraatus, warren Mana Barnootaa Sadarkaa tokkoffaa Mooyyalee keessa jiru kana gargaaruun humnaa ol ta’aa dhufeera jechuun dabalataan dubbatanii jiran.
Dookter Alin, Diirekterri Hospitaala Mooyyalee, hojiin qorannaa fayyaa namoota daangaa qaxxaamuranii sirriitti deemaa jiraatus darbee darbee rakkoon nageenyaa magaalattii keessatti mullatu garuu dhiibbaa fidaa jira jedhan. Kanaaf mootummaan kana yoo fure gaariidha jechuunis gaafataniiru. Gaaffii kana bulchiinsa Aanaa Mooyyalee gaaffeen ture. Bakka bu’aan waajjira Koomunikeeshinii Aanaa Mooyyalee Obbo Berhaanuu Gonoo, ka rakkoo fidu alii al warra biyya ollaa keeniyaa keessaa as darbanii dhufanii dhukaasa bananiidha jedhan.
Dookter Bokkuun Yuuniversitiin Booranaa dursa kana gosa barnootaa shan akka kennu eeranii, caalaa garuu qorannoowwan jiruu hawaasa horsiisee bulaarratti akka xiyyeeffatu dubbatan.
Dookter Bokkuun Yuuniversitiin tun, barattoota horsiise bulaa biyyoota ollaa jiraniifis carraa banuuf karoora akka qabu dubbatu.
Dookter Bokkuu Xachee, President Yuuniversitii Booranaati. Yaadi Yuuniversitii kana hundeessuu bara bulchiinsa Haylemaariyaam Dessaalenya jalqabee jedhan. Sana duubas bara 2018, ijaarsisaa marroo duraa qarshii miiliyoona 2oo fi miiliyoona 80’n ka xumurame yoo tahu kanaanis kutaan ciisicha barattootaa, ka bulchiinsaa fi kaan xumuramuu eeran. Dabalaniis barana booda ganna tokko keessatti hojiin marsaa lammataa ka dallaa yuuniversitii, daandii keessaa fi kaan haammatu qarshii miiliyoona dhibba sadii fi miiliyoona 80 oliin hojjetamaa jira jedhan.
Dookter Caalaan, kanaaf mala ijoolleen Oromoo karaa nagaan itti qabsaa’anii jijjiirama fidan kana barsiisuun nurraatii eegama jennee barnoota kana dhaloota barsiisuuf karoorfanne jedhan. Haalli kenniinsa barnoota kanaas walii galaan (Common Course) ta’uu Dooktor Caalaan dabalanii ni dubbatu.
Dookter Firaa’ol qabeenya beeyladaa Godina Booranaatti ammas balaatu as deemaa jechuun akeekkachiise; silaa ji’aan dura talaalliin beeyladaa taasifamuu qabu haga yoonaa hin gaggeeffamin jiraa jechaanis dubbata. Akka Dookter Firaa’ol jedhutti talaalliin kun ka kennamuu dhabeef sababa xiyyeeffannoon manneetii hojii mootummaa gara dhibee Kooronaa ittisuu ta’eefi. Talaalliin kun kennamuu dhabuun beeyladoonni Godinicha keessa jiran dhibeef saaxiluu mala kunis ji’oota sadan dhufan keessatti horiirratti mullachuu mala jedha.
Dookter Friaa’ool Waaqo Duubaa dhalatee ka guddate, magaala Yaa’a Ballootti. Bara 2018 Yuuniversitii Finfinnee Muummee Barnoota Fayyaa Beeyladaa Bishoofturraa kan eebbifame Firaa’ol akkuma barnoota isaa fixeen godina horii beeyladaa hedduun beekamu Booranatti ramadamee hojiirra jira.
Dookter Qaasim Galgaloo hoogganaa qabeenya Beeyladaa Godina Booranaati. Bishaan dhabamuun horsiisa beeyladaa godinichaa akka miidhu, walitti bu’iinsaafis ka’umsa akka ta’u VOAti himan.
Dookter Qaasim Guyyoo Galgaloo itti gaafatamaa waajjira qabeenya misooma Beeyladaa Godina Booranaati. Yaaliin beeyladoonni yoo dhukkubtan baqaqsanii hodhuun kennamu barbaachisaa ta’uu dubbatan. Horii pilaastika nyaatte callaaf odoo hintaane horiiwwan dhukkuba kaan qabaniifillee barbaachisaa ta’uu himus Dookter Qaasim. Kanaafis yaala fayyaa horii akkanaan kennamu Aanotii 13’n Godina Booranaa keessatti baballisuuf itti jirraa jedhu. Komii Dookter Firaa’ol hanqina qorichaa fi
Dookter Qaasim “Yoo namu waan dhugu hin qabne ka horii immoo hagam akka rakkoo ta’e tilmaamuun salpha,”jedha.
Dookter Solomoon barsiisaan saayinsii siyaasaa Yuuniversitii Finfinnees wal dubbiin qaama lameen jidduutti gaggeeffamu furmaataaf murteessaadhaa jedhan. Yoo dubbatanis ‘furmaatni rakkoo nageenyaa lixaa fi kibba Oromiyaa Finfinnee jirti’ jechaan itti gaafatamummaa mootummaarra jiru akeekan.
Dookter Tokkummaa Dhaabaa abukaatoo namoota seeraan ala toa’annaa poolisii jela jiru jedhameeti. Himatni jalqabaa erga cufamee kaan isaanirratti akka hin banamne dubbatan.
Dookter Tokkummaan, humnootni nageenya bakka hojjettoonni, akkasumas taajjabdoonni hin jirretti Biiroon OMN ka Finfinnee jiru akka sakatta’ame, ammas waajjira kana ka harkaa qabu mootummaadha jedhan.
Dookter Tokkummaan namoota seeraan hidhaman kana ilaalchisee qaamolee bulchiinsa sadarkaa gadii akkasumas Koomishineri Poolisii Oromiyaallee gaafannee deebii dhabnee jedhan. Dabalatas achi buutee Obbo Abdiis nama gaafannu dhabnee hibboo keessa jirra jedhu.
Dooktoor Olaanaa Tarrafaa jedhama. Barataa Fayyaa Yunivarsiitii Wallaggaa Waggaa Shanaffaa ti. Yeroo Weerarri Koronaa yaaddoo Addunyaafi Itoophiyaa tahe kanatti tola ooltummaan bakka dhalootasaatti deebi’ee haala ittiin dhibee Kooviidoo-19 dursanii ittisan irratti hawaasa Godina Wallagga Bahaa Aanaa Eebantuuf hubannoo kennaa jiraachuusaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himeera.
Dooktorri kabajaa fi Looreetiin Artistii Lammaa Guyyaa Guyyaa kaleessa umurii isaanii waggaa sagaltamii lamaatti Addunyaa kana irraa du’aan boqotan. Looreetiin Artistii Lammaa Guyyaa waggoota 65 dabran keessatti hojiiwwan artii guguddoo hojjechuudhaan, keessumaa fakkiilee kuma kudhanii ol gogaa reettii irratti hojjechuudhaan ogeessa sadarkaa Itiyoophiyaa fi Afrikaatti baay’ee beekaman.
Dooktor Waariyoon namootni miidhaman hedduu waan ta’aniif gargaarsa guutuu namoota miidhaan irra gaheef kennuun humna keenyaa ol turellee jedhan.
Doolaara 1.5 Ka Fixe Daandiin Baaburaa Keeniyaa Lammaaffoon Tajaajila Jalqabe
Doolaara miliyoonni 17 kun midhaan nyaataa baatilee lamaaf ta’u, kunis lammiiwwan Itiyoopiyaa miliyoona 1.5 gargaarsa midhaan nyaataa kan argatan si’a ta’u nyaata dabalataa lammiiwwan Itiyoopiyaa miliyoona 1.4 akkasumas nyata dabalataa kan adda 154,000 kanneen akkaan miidhamaniif dhiyeessuuf oola. EL NINON addunyaa irratti dhiibbaa hamaa fidaa ennaa jiru kenatti keessumaa yeroo ammaa Ethiopia fi kana males gaanfa Afriikaa keessatti miidhaa dhaqqabsiisaa jira jedhan.
Doolaarri kuma dhibba hedduu kan mootummaan Itiyoophiyaa baasu waan sirrii hojjechuu irratti faayidaa hin baafne.
Doolara biliyona 900 kongireesiin biyyaan gargaaruuf hajaje keessaa;
Doolara kuma dhibba hedduutti badhaasaa lafa jira,nama kuma kurnya hedduutti irratti wal dorgoma.
Doolarii 600 torbaanitti nama hujii hin qamnee kennan ykn haga ganna kanaallee hinuma kennaniin ykn irraa diqqeessan sun waan mariin tahaati.
Doolarii 600 US nama vaayireessi koronaatiin hujii dhabef torbaanti kennitu hin guddattee fi hin diqqaatte irratti falamaan dhufuutti jirti
Doonaald J Traamp prezidaantii Ameerikaa 45ffaa dha. Mr.Traamp prezidaantota Ameerikaa kessaa isaan sadaffaa himannaan irratti dhiyaate. Garuu immoo bilisa jedhanii aangoo irraa osoo hin kaafamin hafaniiru.
Doonaald Taamp akka prezidaantii US-tti imala biyya ala har’a jalqabanii jiran.
Doonaald Traamp: Biyyoonni Hundi Amala Hamaa Kooriyaan Kaabaa Ifatti Agarsiisaa Jirtu Dura DHaabbachuu Qaban
Doonaald Traamp Guyyoota Prezidaantummaa Isaanii 100 Ka Jalqabaa Keessatti  Carraa fi Danqaaleen Qaban Maal Maali?
Doonaald Traampii fi Prezidaantiin Chaayinaa – Shii Jiinpiiing, ka kutaa Flooriidaa jirtu – magaalaa bishaan qarqaraa Paalm Biich keessatti walga’anii jiran.
Doonaald Traampii Prezidaantiin Chaayinaa Wajjin Mariin Cufataan Geggeessan
Doonaald Traamp, ka wal-mormii cimaan yeroo dheeraaf guutame dorgommii filannoo Yunaayitid Isteets injifachuuf sagalee hin yaadamiin argachuun isaanii lammiwwan waadaa namoonni siyaasaa biyyattii filafnnoolee ammaan dura turan irratti seenanii hojii irra oolchuu hanqatanitti dal’anuu isaanii fi nama siyaasaa keessa hin turiinii fi yaada garaa isaanii dubbate filachuu isaanii agarsiisa, jedhu – xiinxaltoonni siyaasaa.
Doonaal Traamp Pireezdaantii 45ffaa Ta’ee Filamuu Raggaasisuuf Baka Bu’oonni Ummataa Harra Sagalee Kennaa Jiran
Doonaal Tramp Filannoo Pirezdaantummaa Mo'uun mormii Kaase
Doonaldi Tiraampi akka Siiriyaan ummata isii haawwanii fi ijoollee dabalee nama hedduu kemikaala waraanaatiin fixuun waan itti callisani miti.ISIShin balleessinaa jedhee waada agale Tiraampi.
“Doonaldi Tiraampi alaabaa adii itti argufetti vaayireessii kanatti harka kennate.Itti gaafamtaaan hojjacttoota isaatuu torbaan dabre keessa kanuma jedhe.Yaayyuu dadhabnee, womaa tolchuu hin dandeennu jedhee,”jedhe.
Doonaldi Tiraampi bulchiinsa isaatti kaabinee filachumatti jiraa kaleellee bulchoota dhaabbilee teknooloojii Amerikaa hedduun wal mari’te
Doonaldi Tiraampi guyyaa 10n duubatti hujii pirezidaantummaa Amerikaa jalqaba.Kaabinee filatee qixeeffachuutti jira. Kaabinee innii dhiyeeffate hagii guddaan warra sanyiin nama jibbuu jedhanii himatan.
Doonaldi Tiraampi,jaara ganan 70 ti,addunyaa keessa durummmaan beekama. Pirezidaantii Amerikaa 45esso tahuuf filatame.
Doonaldi Tiraampi,jaarsa ganna 70, pirezidaantii Amerikaa 45essoo.Eegii biyya bulchuu jalqabee amma ji’a sadeessoo keessa jira.
Doonaldi Tiraampi ka pirezidaantii Amerikaa tahuuf deemu Ammajii 20 guyyaa 10n duubatti kakatee biyya bulchuuf deema.Tiraampi nama gosaan nama jibbuu,ka baqataa biyya alaaa jibbuu,ka nama tuffatu,ka dureessa qofaaf dhaabate jedhanii hiriirii itti bahaa bahe.
Doonaldi Tiraampi Pirezidaanti Masrii deeggaruuf waadaa galeef
Doonaldi Tiraampitun oduu akka malee hamtuujedhee Twitter ufi irratti barreesse.
Doonaldi Tiraampi xuyyuura pirezidaantiin US deemuunAir Force Onekeessa bu’etti jala-bultii filannootiif Ohio, Indiana fi Misuurii oole.
Doonaldi Tiraampi xuyyuura pirezidaantiin US deemuun Air Force One keessa bu’etti kalee Ohio, Indiana,Misuurii oole.
​Doonaldti Tiraampi namii kun, Tillerson nama dhaaba addunyaa guddaa keessa hojjachuun beekamu nama akka addunyaan keessa ooltee bultu akka dansaa beeku nagaa naannooleef hojjatu.
Doonii fi bidiruun biyyoota tanaa cuftii hajaja Chaayinaa kana didanii qurxummii guurrachuuf kurfoo jiran Chaayinaan ammoo doonii fi bidiruu ji’a sadeen kana keessatti argite hin qabdi.
Dooniin dhaaba garaarsaa OPEN ARMS akka IOM jedhetti Kibxataa asi nama 200 balaa akkana keessaa baase.
Dooniin gargaarsaa ka Jarmanii koolu galtoota 42 kanneen andaara Liibiyaatti baraaraman baattee turte Roomaa biraa ajaji akka gamasitti hin ceene kennamus diduu dhaan bishaan xaaliyaanii seentee jiti.
Dooniin humna galaanaa haaraan kun Kooriyaan kaabaa sagantaa meeshaa nukleraa ishee itti fufuu mul’isa.
Dooniin humna galaanaa US kan USS Arlington jedhamu xayyaara boombii darbu afur kan B-52 akkasumas doonii xayyaara baatu kan USS Abrham Lincoln jedhu waliin ta’uu dhaan bobba’uuf jiru.
Dooniin humna galaanaa Yunaayitid Isteets odoola wal-falmsiistuu galaana Chaayinaa Kibbaa keessa jirtuu fi mootummoonni biyyoota Asiyaa sadii abbummaa irratti labsatan – Odoola Tritoon irraa fageenya maayilii 12 lamaa irra akka deemaa jirtu himamee jira.
Dooniin kun akka dhaabii Tokkummaa Mootummootaa,IOMjedhetti,nama 120 baatee bisaan irraa deemam hagii tokko haawwanii fi ijoollee.
Dooniin kun meeshaalee waraanaa akkamii baachuu akka danda’u barruun kun tuquu baatus jechi tarsiimoo jedhu nuklera ittisa misaayilaa baachuu akka danda’u mul’isa.
Dooniin Kuubaa ka qaraa Amajii 18,bara 2017 yoo Donaldi Tiraampi Amerikaa bulchuuf guyyaan lamaa hafu Amerikaa gaha.
Dooniin sun imala isee itti fufuuf ykn gara hojii idileetti deebi’uuf yeroo akkamii akka fudhate battala hin ibsamne.
Dooniin Waraanaa Ameerikaa Naannoo Galaana Chaayinaa Kibbaatti Argamuu Chaayinaan Mormite
Doonii Ulaa Galaana Liibiyaatti Dhidhimteen Lubbuun Namaa Dhabame
Doonii waraana Amerikaa marroo tokko dhoomne qilee buufna jettee marroo hedduu dhaadatti.
Doonii waranaa USA gara Mombaasaatiin lafa eega.Jeetiin waranaanaa gama gamaan qilleensa gubbaa eegdi.Hojjattootii nagaa Amerikaa Obaamaan dura dhufanilleen nagaa eeguutit jiran.
Doonileen US fi xayyaaronni ishee humnootia galaanaa Kooriyaa kaabaa fi Jaappaan waliin ta’uun sochii gochaa jiran.
Doonin baqataa baatee garba Meditraniyaan irraan deemu Lllbiyaa, Khums irratti caphee nama 74 caala galaafate :Tokkummaan Mootummootaa
Doonin Yunaayitid Isteets sun, shaakala mirga nagaan dabruu gochuu, ka duraanuu baratame irraa kan hafe waan haaraa akka hin godhiin dubbatu – aangawaan Yunaayitid Isteets tokko immoo.
Doonladi Tiraampi dureessii Amerikaatti horii biliyoona hedduu qabaachuun beekamu ka durii biiroo siyaasaallee keest hojjatee hin beennetti filatame amma hujiitit jira.
Doorii(warra Baallii fuudhu) adoo warraa Abbaa Gadaatii hin kaanee achuma taa’ee murata.
Doormiiwwan ijoollee durbaa fi dhiiraa seenuu dhaan foddaa fi balbala cabsanii meeshaa saamuu isaanii illee barattoonni kanneen doormii keessa turre jedhan dubbataniiru.
Doorsifamus Mirga Hidhamtootaaf Hanga Dhumaatti Falmuun Qaba Jedheen Murteesse: Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa
Doorsifamus Mirga Hidhamtootaaf Hanga Dhumaatti Falmuun Qaba Jedheen Murteesse: Abukaatoo Wandimmuu Ibsa kutaa 2ffaa
Doorsisaa fi rakkoo hamtuu keessa jirti jedha.“Abdii qamnee filannoollee haga ammaatti nutti harka guddaan abbaa irree moo’e.Akka ummatii Ugaandaa maqaa balleessii tana didu dhaamadha.Jeneraal Musiveenii fi warrii akka isaa irreen nama bulchu fedhu ammallee ummata Ugaandaa irratti ufi fahuu fedha.”
Doorsisi garee kanaa hamaa ta’uu isaa angawoonni biyyootii Arabaa walii galanii, garee ideology garee kanaa dadhabsuu deddeebii loltoota deggeruuf maallaqa deddeebisamus cimsanii ugguruuf walii galaniiru jechuu dhaan angawoonni US beeksisaniiru.
Doorsisi kun miseensonni mana maree wal ga’ii isaanii har’aa akka hambisan taasise. Senetiin wal ga’uuf beellama qabatee jira. Seera tumtoonni, haleellaa Amajjii 6 dura maal quba akka qabanii fi dhaaboliin naannoo fi federaalaa attamiin deebii akka kennan ilaalchisuun wal ga’ii hedduu geggeessaniiru.
Doorsisi mootummaa qabsoo uummataa hin dhaabsisu jedhu mormitoonni
Dootii isaa addunyaayyuu waan hedduun bakassite,rifachiifte.Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa,Antooniyoo Guteres Koofii Anaan hariyaa dansaa,jabaa itti hirkatan,wannii innii hojjate nama hedduu gammachiifte jedha.
Dootii Koobi Biraayanti nama hedduu rifachiise.Warri isportii jaalatu nama kana waan jennee faarsinuun dhabuutti jirraa jedha.
Dorggommi filmii gabaabaa Kana Tokkofaa han bahe “Hojii hin qabdu” (siraa yelaatim) filmii jedhu. “Hojichaa odoo waljijjiree han hadholiin keenya hojjachaa oolaan mindaadhan hin tilmaamamu” jedha, filmiicha han hojjate, Hanibaal Aberaa. Dorgommi Kanaan lammaffa han bahe, Filmi Yaneet Biranuu han adda addumaa ijoolee dubartii fi dhira edduu jiru irratti xiyyeefatatu.
Dorgmmii tun Sanbata,Hagayya 30,2015 dhumatti Keenyaatti warqii 4n dura jiraa Biritenitti sadiin lammeessoo,Jameyikaatti lamaan sadeessoo. Itoophiyaa, Eerita fi USA warqii tokko tokko qaban.
Dorgomaan ijoon prezidaantichaa – Muummichi-ministaraa duraanii – Doomingoos Simoo’is Peree’iraa, ministaroota muummee 6 Prezidaantichi yeroo bulchiisa isaaniitti taayitaa irraa hari’atan keessaa tokko.
Dorgomaan Ripublikaanii ka biraan – Teed Kiruuz, silaa otuu dorgommii prezidaantummaa injifatanii, dinagedee jabaa akka Afrikaaf abjootan ka dubbatan – gorsaan duula filannoo Kiruuz – Maayikil Lidiin, “garuu, waa’ee malaammaltummaa ardittii keessaa yaaddessaa dha” jedhu.
Dorgomaa paartii republikaanotaa ka biroon Jeff Bush immo namoota seeraan alaa US seenan ijoollee isaan Ameerikaa keessatti godhatan jedhanii dubbachuu isaaniin qeeqa hedduutu irratti dhiyaate.
Dorgomii Aadaa yokaan Tapha Ispoortii Oromoo Kam faa beektan?
Dorgomiiwwan Ispoortii Ameerikaa Yeroo Biraatti Dabarfaman
Dorgomi tana Onkololeessa 17-Sadaasaa 8, 2015 tapahtan.Sunederlaandi Afrikaa keessatti humna jabeeffachaa deemuutti jirti.
Dorgommi ‘Guutuu Oromiyaa’ Baranaa Magaalaa Jimmaatti Waancaa Hedduu Argatee Moo’ate
Dorgommii 12essooo FINA Chaampion Ship jedhanii biyya 171 dorgomuuf galmaahe.USA nama akka Ryan Olche Olympikii irratti madaaliyaa 11 argate fa ergatte. Rekordii metirii 100,200 fi 400 harka isaa jirti.
Dorgommii aangoo qabachuuf walitti aansuun tuuta oduuf ibsa kennuun geggeessamaa tureen, kaadhimamtoonni sadan dandeettii fi jarmaya fayyaa adduduyaa fooyyessuu fi waaltaa mikaa’ina qabu gochuuf yaada qaban ibsaniiru.
Dorgommii Adaamaa ta Gurrandhalaa 11,2012 Istaadiyoomii Adaamaatti jalqaban tana akka jecha obbo Taammiraati Baqqalaa, daarektera Oloompikii Itoophiyaatti atileetoa 4000 tahanitti dorgommii gosa 17tiin itti jira.
Dorgommii Adulaa ykn Abbootii Gadaa tahufu dorgoman maqaan,galata fedhachu jedhan.
Dorgommii AFCON 2017 Gaabonitti itti jiranii haga ammaatti goolii 40 gale. Hardha biyya 4ti taphata jarii walti hafe akkamitti jira?
Dorgommii Afcon Adoolessa 21 jalqabanii Hagayya 19 dhumatti.
Dorgommii AFCON bara 2017 biyya afuritti walti hafe ammaan tana Burkiinaa Faasoo fi Masriitti tapachuutti jira
Dorgommii AFCON bara 2019 Kaameruunitti kopheessa.
Dorgommii AFCON biyya 16 taphata hagii tokko biyya alaatii nama fidataa hagii tokko ammoo namii jarii alaa abdate irraa hafe
Dorgommii Afrikaa Kibbaa dhiiraa fi dubralleen Itoophiyaatti moo’e.Dhiiraan Sintayehu Legese fi dubraan ammoo Meseret Birruutti moo’e .Namii afreessoo ammo atileetii Amerikaa Meb Keflezighi.
Dorgommii akkanaa qopheessuuf ganna 8 itti qophoofte taatullee ufi gama kubbaa miilaa kanaa waan guddoo jajan hin qabdu.Doolara biliyoonba 700 itti baaftellee jedhan.
​Dorgommii akkanaa tana hawaasa Oromootti qopheessa. Qophiin sun akkamitti deemte jennee Facebook afaan Oromoo irraa ilaaluu hin oolatan.
Dorgommii akkanaatiif qophaa’uuf asfaaltii irratti,dhagaa irratti tarbee irratti leenifaman.
DorgommiiAll Africa Gamesjedhan tanaan Olompikii Afrikaa jedhaniiyyuu. Baranallee biyya Afirkaa 51tti irratti wal dorgomuutti jira.Waann hardha irrtti dorgomte keessaa tokko fiigihca dhiiraa metirii 10,000.
Dorgommii ‘All African Games’Afrikaa Kibbaa faatti warqii hedduu guurrachuutti jira
Dorgommii amma isiin moohuuf eegachuutti jirtu ammoAthena40ka UK jiru.Nadheen ummata qarqaaran ka adudnyaa keessaa walti filan 40n walti hafan keessa jirti.
Dorgommii Athletic Barseloonaa moote sunitti qaraa 2-2 walqixxee jiran eegee ammoo Iniaki Williams saatii hobbaate irratti galchee kilabiin isaa 3-2 moote.
Dorgommii Atileetikisii kilaboota Oromiyaa ta torbaan tokkoof Baaleetti dorgomaa bahan magaalaa Adaamaatti waancaa lama argate.Gareeleen dorgommii tanaa dhfuu malan haga fedhanitti dhufuu baatanillee akka jecha obbo Neggaa Tujubaa itti gaafatamaan teknikia ka federeshiinii Kilabootii Oromiyaatti warrii dhufe akka dansaa taphatee gamamchuun gale.
Dorgommii atileetiksii kilaboota Oromiyaa Adaamaatti moohe,Ivory Coast gama Kubbaa miilaatiin Afrikaa tokkeessoo
Dorgommii atileetoti 3000 caalaan itti dhufan tun Adoolessa 4-13,2017 Londonitti qopheessan.
Dorgommii Balmon torbaan sadiin duubatti New York keessatti wal dorgoman.
Dorgommii bara dhufu gaggeeffamu kanaaf ammaa kaasee qophiitti kan jiru ta’uus maallaqa barbaachisu argachuuf kan isa rakkise ta’u dubbata. Dhaabattoota isa gargaaran iyyaafachuu kan jalqabe ta’uus hin milkoofne.Kanaaf hunduu akka itti birmatuuf gaafataa jira.
Dorgommii baranaa 29essoo tana atileetota 900 caalanitti KM 6,KM8tii fi KM12 dubraa fi dhiiraan itti wal dorgome.
Dorgommii baranaa Adoolessaa 7 haga 26,2017 Amerikaa magaalaa akka akkaa keessatti tapahtan.
Dorgommii baranaa akka koree qopheessitu keessaa Mohaammad Abdurahiman jedhetti kilabii 8tti walin taphata.
Dorgommii baranaa biyyaa fi naannoo 200 tahanitti irratti wal dorgomaa nama kuma dhibba hedduutti dhufee daawwata.
Dorgommii baranaa irratti gareen Oromiyaa dorgommii ijoolleetiin kubbaa miilaa mootee,dorgommii kubbaa miilaa nama gugurdaatiin ammoo afreessoo taate.
Dorgommii baranaa irratti kilabii 27 Amerikaa gama kaabaa fi Awustiralaiyaa irraa dhufanitti irratti wal dorgome.
Dorgommii baranaa ji’a torbaan duratti biyyitii 78 jalqabde haga ammaatti goolii 278 gale.Amma torbaan shaneesso keessa jiran.Arsenal fi Bayern Munich;Man City v Monaco; Leicester City fi Sevillafaatti walti.
Dorgommii baranaa kilabii MN, 11 STARS jedhanitti shaampiyoonaa ta’e. Bulchootii godina MN qooda Oromoon gama dinagdee,siyaasaa fi waan akka akkaatiin magaalaa tana keessaa qaban jabeessuu fi guddisuuf Torbaan Oromoo labsaniif. Qophiin akkanaa akka bulchootii MN jedhanitit waan ummata biyya ufii keessaa baheen jajjabeessan keessaa tokko.
Dorgommii baranaa kilabii MN,’Oromo United’kilabii MN, Utaa-Waayuu 4-2 moo’ee waancaa fudhate.Akkuma kanaanOromo Unitedbadhaasa $3000 argatte,ta lammeessoo baate Utaa-Waayyuu ammoo $2000 fi TTL)Ten Thousnad Lakesii sadeessoo baateef ammo $1000 kennan.
Dorgommii baranaa kubbaa miilaa ilmaan dubraa,ijoollee didiqqoo ganna 12-15,fiigihca maqaa Abbebee Biqilaaitin qopheessanii fi qophii gara garaatti jira.
Dorgommii barana Ammajii jalqabdeeen waliin akka soddsaa isii atileeti Sileshi Siin jedhetti marroo jahaanu moote.
Dorgommii baranaa tana irratti atileetota hedduutti dorgome.Great Britainwaan bara 1997 asitti argitee hin beennee dorgommii tana irratti warqii tokkollee hin arganne.
Dorgommii baranaa tana istaadiyoomii Koloraadoo jiruAdams Stadiumkeessatti qopheessan.Akka Makaarim jedhutti istaadiyoom kun fulaa makiinaa dhaabatanillee hedduu qaba.
Dorgommii baranaa woma hedduun himan:Tigisti Tufaa dhibamtee dorgommii keessaa baate,Etenesh Diroo kopheen irraa buutee baafattee kaalsiillee lafa buuftee dorgomtee torbeessoo taate.
Dorgommii baranaa woma hedduun qaabanna, taphataa Urugay ka Luis Suarez gaguma jedhee tapha irratti aka kbineensa nama kutate ji’a afur tapha irraa dhaban,nugusa kubbaa miilaa ta durii Biraazil taphaan jaanjessanii waan isiin gadaa abbaa shanii keessattia argitee hin beenne biyyaa fi biyyee isii irratti gooli torba itti guuranii dhukkee irraa kaasanii dorgommi aadunyaa keessaa baasan.
Dorgommii baseball Amerikaa gareen 35 taphjachaa bahan amma lamatti walti hafe; Washinton Nats fi Houston Astors.
Dorgommii baseball Amerikaa ta baranaa garee Washington,DCWashington Nationaljedhanitti mooohe.
Dorgommii bisaanii ka daattuun,warri bisaan daakuun beekamu walti qophaahuu 12essoo Federeshiiniin FINA qopheessu Muddee-3-7, 2014 jalqabdi.
Dorgommii biskileetti biyytii saddeeti hagii tokko irratti dorgoman Eertiraatti moo’e. Dorgommiin tun ta biskileetiin tarbee koranii bu’aanii naannoo Dongoloo jedhanitit wal dorgoman.
Dorgommii biskileetti,wallaansoo, karaatee, Juudoo, boksii,Tekaandoo fi walumattu dorgomii ispoortii 22 tiif walti dhufe.
Dorgommii biyyootii 24 irratti dorgoman tana Niiwu Zelaandi keessatti taphatan. Dorgommii tana Caamsaa 30 jalqabanii Waxabajjii 22, 2015 fixan.Biyya Afrikaa afran dorgommii tanaa dabran dorgommi Bitooteessa 8-22,2015 Senegaalitti taphatan irratti filuuf deeman.
Dorgommii Caamsaa 2,2015 kutaa Kentucky keessatti dorgoman ta fardoo fi teettoon fardaa 20 istaadiyoomi Louisville irra maraa karaa km2 wal dorgoman fardaa American Pharaoh jedhan kana nama Bobb Baffert jedhanitit leenjifametti moo’e.
Dorgommii cabbii irraa tana gosa ispoortii hedduutiin cabbii irratti wal dorgoman. Mummucaachaa jijjiganii itti ka’an.
Dorgommii CECAFA Finfinnee,Awaasaa fi Baahir Daaritt Itti Jiran
Dorgommii CHAN Itti Jiranii Guyyaa 3tti Goolii 12 Galee, Afrikaa Kibbaa, Gaanaa, Ugaandaa, Maalii fi Liibiyaatti Moo'uutti Jira
Dorgommii cimaa isaan geggeessan kan jalqaba hawaatti ol ba’an lafa naanna’an lammii Ameerikaa
Dorgommii daqiiqaa 36 tana keessatti harka guddaan May Weatheritti caalle. Paakiyuun ammoo gara ji’aan duraaatti gurmuun harkaa dhukkubddee taphaan duratti limmee waraannachuun seera malee jedhani didanii sunumaan taphatee moo’ame.May WeatherFublaan dhufu keessa tapha dhiisaa jedha.
Dorgommii dhiiraatiin ammoo atileetii Amerikaa Dathan Ritzenheyin moo’e. Namii kun km 10n tana daqiiqaa 28:06 moohe.
Dorgommii EPL ittuma jiranii kilabii QPR 6-0 moohani dorogmmii EPL Keessaa baasan.
DorgommiiEPLtana amma Chelsiitti qabxii 19n dura jira Manchester Cityitti 14 faana jira,South Ampton sadeessoo,Dorgommi kaleetti Hull Cityn Crystal Palace 2-0, Mancheser City Aston Villa 2-0 mootee walumattu Sanbata lamaan irratti goolii 27 gale.
Dorgommii 'Ethiopian great run' baranaa gama dubraatii Sulee Uturaattu moo'ate.
"Dorgommii ""Ethiopian Great Run"" gama dubartootaa tii Atileet Suulee Uturaa tu mohate. Ka dorgommii waggaa waggaatti geggeessamu kana bu'urse Hayilee G/Sillaasee ammoo ka duraan fiigicha dhiise, jechuun magaalaa Niwu-Yoorkitti labse. Martootnii Tookyoo ka Jappaanitti qophaahuuttan jira,"" jedhe.Nama kuma kurnya hedduutti ganamfatee Staadiyoomii Finfinnee biratti walitti-yaa'e. Hagi tokoo atileetota addunyaa irratti beekaman kaan ammoo namootuma jabeenna nafa ufiitiif jedhee dorgommicha ""Ethiopian Great Run"" saniif qophaawe.Ethiopian Great Run” ka jedhamu, fiigichii dura Hayilee G/Sillaasee jalqabsiise kun gannuma gannaan dorgomtoota daran horachaa deemuutti jira. Jalqaba dorgomtoota dhibbaa hedduu irraa ka'ee deemuma deemee barana kuma 35 gahe."
Dorgommii Ethiopian Great Run jedhan tun dorgommii sadarkaa addunyaatti bebeekamtu keessaa tokko.
DorgommiiFA CUPbarana ammoo Manchestr Yunaaytiditti Kiristaal Paalaasi 2-1 mootee waancaa fudhatte.
DorgommiiFA CUPta baranaa kilaboota 736 jalqabee amma 8 walti hafe.
DorgommiiFA CUPta kalee Arsenaalitti Chelsii moo’ee marroo 13esso Shaampiyoonaa taate.FA CUP dorgommii kubbaa miilaa kilbootii Ingiliizi 736 2016-2017 waliin taphatan.
Dorgommii farda Amerikaa,Kentucky Derby jedhan Animal Kingdomitti moohate.
Dorgommii Fardoo Amerikaa DC-tti dorgoman Nama New Yorkitti Moo'ee,Atileetoti Itoophiyaa, Maratoonii Addunyaa Moo’umatti Jiran
Dorgommii Fardoo Amerikaa, Kentucky Derby, Farda American Pharaoh Jedhanti Moo’e.
Dorgommii FIFA U-20 Caamsaa 20 haga Waxabajjii 11,2017 Kooriyaa Kibbaa keessatti taphatan.
Dorgommii figiicha maaraatonii yeroo jalqabamuuf jedhetti mormii koo dhageesisuuf kanin yaale ta’us iji Kaameraa na hin arganne kan jedhu Atleet Fayisaa Lellisaa booda ergan fiigee xumuree boodaa fi tuta oduuf yeroon ibsa kenneetti, mormii Oromiyaa keessaa kan ilaaleen hoogganootaa fi uummata aaddunyaatti akkasumas sabaa himaa addunyaatti ibsuuf carroomeera jedha.
Dorgommii fiigicvhaa gabaabaa haga maratoonii irratti wal dorgoman tun dorgommii atileetotii addunyaa bebeekamoon itti wal dorgoman.
Dorgommii fiigihcaa meetira 200Diamond Leaguejedhan ta Doohaatti dorgoman irratti Walter Dixitti secondii 20:06 moohate.
Dorgommii filannoo Amerikaa doolara miliyoona hedduutti itti baha. Biyya namii miliyoona 350 caalu keessa deemanii nama walti qabatani dubbisuu,TV,gaazexaa fi Raadonii irratti ufii himuu,fulaa hedduu biiroo jaarrachuu,nama hujii tana namaa hojjatu qaxarachuuf horii miliyoona hedduu baasan.
Dorgommii filannoo Amerikaa keessatti waan Afrikaa guddoo maqaa hin dhoomne taatullee wanni Tiraampi Tiwiteriin ardii tanaa jedhee fkn ijjeechaa qonnaan bultoota adii Afrikaa kibbaa fi waan dhiyoo ammo hujii Hidhaa Abbaayaa irratti innii jedhe bulchoota Afrikaa hedduu dallansiifte.
Dorgommii filannoo keessaa ba’uu isaanii ka dhiheenya kana labsan – Odiingaan, Koomishinni Filannoo biyyattii booda illee akka jijjiirama hin argisiisiin dubbataa turan.
Dorgommii filannoo keessa galee jijjiirama argamsiisuuf mala dandeessisu qopheessee paartiin isaanii mana maree bakka bu’otaaf kaadhimamtoota gara 400 mana maree naannoof kaadhimamtoota 800 qopheesse kan ture ta’uu obbo Sileshiin ibsaniiru. boordiin filannoo garuu karoorri keenya kun galma akka hin geenye tarkaanfii seeraan alaa fudhachuu dhaan kaadhimamtoota keenya nu duraa haqe jedhan.
Dorgommii fulaa shanitti qoodan tun Mitsiwwaa haga Asmaraa karaa km 133 wal dorgoman.Tana jidduutti tarbee afur koranii bu’an.
Dorgommii gaafasii moohamullee hujuma Sentetiitti deebihee itti gaafatamaa koree waraana Amerikaa tahee hojjacahaa bahe.
"“Dorgommii gana dhufu keesatti quba na hin qabaatinaa,” jette Hilariin.""Biyyiti akka hamaa jirtii tana ammoo hinuma dubbadha,” jette."
Dorgommii ganna dabre,2015 jalqaban tana irratti warrii dorgomu yaahee nama isaan filatu dammaffachuuf,waan egii isaanii hojjatu itti himuu,tv,raadonii fi tgaazexaa fi waan akka akkaa irratti beessisa himacuuf doolaa miliyoona hedduu baasan.
Dorgommii Golf addunyaa ta baranaa Awurooppaatti waancaan galate.
Dorgommii guddattootaa Itoophiyaa baranaa Oromiyaatti itti jiranii isumatti warqii 50 oliin dura jirallee naannoon Amaaraa ammoo lammeessoo jirti
Dorgommii guddattootaa tun torbaanuma kana keessa hobbaati.Ijoollee achii filan ammoo ykn “academy” keessatti walti qabanii guddisanii ykn ammoo kilabiitti guurrata.
Dorgommii Guddattoota Itoophiyaa Sadeessoo Oromiyaa Arsii Asallaatti qopheessa.
Dorgommii guddoon innii irratti beekameta Miyaamii Filooridaa keessatti nama Sonny Liston jedhaniin wal dorgome.Liston sun marsaa jaheessoo irratti dhahee lafaan dhahe lafatti daawwate.Dhahee buusee jennaan‘ani jabaa jabaa caalu ka na caalu hin jiru, jedhe.
Dorgommii ‘Guutuu Oromiyaa’ Asallaa fi Bushooftuutti Itti Jiran
Dorgommii Guutuu Oromiyaa bara 2012 magaalaa Sabbataatti qopheessa.
Dorgommii guyyaa dheengaddaa,Onkololeessa 17,2015 jalqaban tana irratti Naayjeriyaan USA 2-0 Meksiskoon Arjentiinaa 2-0, Ekuwaadoor Honduras 3-1 moote.Jermeniin Awustiraaliayaa 4-1 moote.
Dorgommii guyyaa shaniin duratti jalqaban tana kilaboota kubbaa miilaa godina Amerikaa akka akkaa keessa jiran 24 ti torbaan tokkoof waliin taphata. Federeshiinii Ispoortii Oromoo Amerikaa Kaabaa(North America) baruma baraan qopheessaa tun dorgommii 21essoo.Amma magaalaa St Paul istaadiyoomii James Griffin keessatti taphachuutti jiran.Kilabootii amma taphachuutti jiran kun hagii tokko baranuma jalqabee hagii tolko ka keessa turelleen hinuma jira.Ijoolleen kilabii tattana keessa taphatan hagii tokko kilabii kubbaa miilaa Amerikaa diviziyoona olaanaallee keessa jiran.Qophii kalee keessaa hagii tokko kunoo.
Dorgommii haga ammaatti itti jiraniin Afrikaa Kibbaatti warqii 30 caalaa argate. Masrii Tunisiyaan,Aljerinaa,Nijeeriyaa fi Keeniyana Senegalilleen warqii argachumatti jiran.
Dorgommii haga ammaatti taphate 50 keessaa 26 knock out( dhahee lafaan dhahee) moo’e.
Dorgommii Hagayya 1-5 tana irratti biyya hedduutti itti dhufa.Atileetiin tana moohate Afrikaa fulaa bu’ee dorgommii atileetotaa Arjentiinaa irratti dorgoma.
Dorgommii Hagayya 1 jalqabdu tun Hagayya 3 dhumatti istaadiyoomii Uturaasitti keessatti taphatan.
Dorgommii hardhaatiin metiri 5,000tiin Muktaar Idriisitti Itoophiyaa warqii badhaase. Itoophiyaan akka kanaan madaaliyaa sadii aragttee Shaneessoo jirti.
​Dorgommii IAAF qopheessu kana dhiiraan Qananiisaa Beqqeleetti moo’e. Qananiisaan dorgommii km 42 tana 2:03:03 moo’e.Rekordii haaraa argachuu baatullee atileetii addunyaa irratti km hagasi tana ariifatee moohe tahe.
Dorgommii Ijoollee Gannii 17 Gadii Shaashamanneetti moo'e,Itoophyiyallen Riwaandaa Moo'uf ‘Hin Shakkitu’
Dorgommii innii Joorgi Foorman waliin biyya Zaayer keessatti wal dhaane fa. Dorgommi suniin ”The Rumble in the Jungle.”Shaawwessa baddaa keessaa jedhaniin.
Dorgommii ispoortii dhiba kanaaf jedhanii dabarsan atileetotii Itoophiyaalleen itti qophaahuutti jiran hedduu akka itti aanaan koomishineerii ispoortii federaalaa Duubee Jiloo jedhetti.
Dorgommii ispoortii gugurdoon Afrikaan bara 2017 itti qophaahuutti jirtu keessaa tokko;Waldorgommii Kubbaa Miilaa Waancaa Afrikaa (AFCON 2017 yknCAN 2017) jedhan.Dorgommiin tun 31essoo Amajjii 2017 jalqabdii Gaabonitti taphata.Gaabon Liibyaa waraaii dhukeesse irraa fudhatte dorgommii qopheessuu tana.
Dorgommii Ispoortii Hawaasa Oromoo Amerikaa Kaabaa,OSFNA 20essoo Adoolessa 30 Minisootaatti Jalqaban
Dorgommii ispoortii kahima Itoophiyaa Oromiyaatti itti jiranii isumatti warqii 53 guurratee dura jiraa naannoo Amaaraatti itti aana
Dorgommii ispoortii keessaa fiigcha maqaa atileetiksi Abbebee Biqilaatiin qopheessan,wal dorgommii kubbaa miilaa dubraa faatti jira.
Dorgommii Ispoortii Oromoo Amerikaa Kaabaa, OSFNA Waxabajjii 29-Adoolessa 5,2017 MN-ti taphatanii 'Torbaan Oromoolleen' gaafasuma
Dorgommii ispootii hawaasa Oromoo, Oromo soccer Federation of North America (OSFNA) qophii torbaan Oromoo irratti dhiyaatte keessaa tokko. OSFNAn eegii jalqabee ganna 20eessoo keessa jira.
Dorgommii itti qophaahuutti jiran keessaa fiigicha maqaa atileeti Abbebee Biqilaatiin dorgoman,kubbaa miilaa dhiiraa fi dubraan,kubbaa miilaa ijoollee didiqqoo fi kubbaa harkaa
Dorgommii jarii kun bara 2015 wal dorgomeen dorgommii jabana kanaa,fight of the centuryjedhaniin.Daqiiqaa diqqaatti Floyd doolara miliyoona hedduu harate.
Dorgommii kalee tana fardoo 13tti diidaPamlico Race CourseBaltimore irratti walii yaa’ee km 1 fi metirtii 900 irratti wal qolche.
Dorgommii Kamisa dabre (Wacabajjii 11,2015) Osloo Noorweyitti dorgomanillee isiitti moo’e.Utaalchii,fiigichii isii maan fakkaata?Warrii yoo isiin dorgommii adunyaatti fiiddu arge maan jedha?Dhibaa Guyyoo
Dorgommii kana baatileef dursaa kan turan Donaald Traamph lammaffaa ta’uun dorgoommii itti aanu kan Neew Hamshayeerf darban. Senatarri Floridaa Markoo Ruubiyoo sagalee uummataa kan ajaa’ibsisaa ta’een sadaffaa ta’an.
Dorgommii kana, dhiirota irraa Barrihuu Haragaawii, Dubartoota irraa immoo Obsee Abdataa injifachuun mata mataatti badhaasa qarshii kuma shantamaa (50,000) badhaafaman. Muktaar Jamaal tu bakka dorgommichaatti argamuun gabaase. Caqasaa.
Dorgommii Kentucky tana irrattuu fardoo sadii dorgommii dhiyeeffate.
Dorgommii kialbootaa waancaa kubbaa miilaa addunyaa baranaatiif gama Afrikaatii kilabii Afrikaa Kibbaa Mamelodi Sundowns F.C. dabrel
Dorgommii kialboota kubbaa miilaa Amerikaa MLS ta baranaa Atlaantaa Yunaaytiditti moo’e
Dorgommii kilabootaEnglish Premiere Leagueittuma jiranii manaajera kilabii Cheelsii Joosee Moriinoo fi ka kilabii Arsenal Arsene Wenger tapha kilaboota isaanii irratti wal dhabanii harkumaan gargar qaban.
Dorgommii kilaboota Ingiliish EPL eegii jalqabanii amma torbaan 18 keessa jiran.Chelsiin ta hardhaa kilabiiBournemouth, 3-0, mootewaliin dorgommii EPL 12 waluma gula mootee seenaa hojjatte.Amma kialbii Arsenaalii bara tokko keessa adoo hin moohamin marroo 13 geette gahuuf deemti.
Dorgommii kilaboota kubbaa harkaa ijoollee dubraa manneen barnoota sadarkaa lammeessoo Amerikaa Washington DC keesstti itti jiran
Dorgommii Kilaboota Kubbaa Miilaa EPL ta baranaa Leyister Sitiitti (Leicester City) Moo'e
Dorgommii kilaboota kubbaa miilaa FIFA bara 2018 Riyaal Madriditti moo’e Kilabootii kubbaa miilaa Afrikaalleen Shaampiyoona Liigiitti jiran
Dorgommii kilaboota Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa Kaabaa Minisootaatti itti jiran
Dorgommii kilaboota kubbaa miillaa Oromoo OSFANA Minisootaa keessatti itti gara xumuraatti dhufaa jira.
Dorgommii Kilaboota Kubba-Miilaa Addunyaa Shanitti Guyyaa Sadiitti Goolii 133 Gale, Luis Suarez Liverpoolitti Bitate
Dorgommii kilaboota ol aanoo priimiyer Liigii Itiyoophiyaaf kan dorgomu deggertoota Mekele Sebi’aa Indertaa keessaa 30 to’annaa poolisii jala jiraachuutu gabaasame.
Dorgommii kilaboota waancaa kubbaa miilaa Addunya.
Dorgommii Kilaboota Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa ji’a lamaan duubatti Jappaanitti jalqabanii Kilabiin Afrikaa fulaa buutee dorgomtu dhiyoottuu beekamti
Dorgommii kilabootii kubbaa miilaa Oromoo 21essoo barana MN magaalaa St.Paul istaadiyoomii James Griffin keessattiw al dorgomaa bahan.
Dorgommii km 42 kalee Londonitti dprgoman nama kuma 38 irratti wal qolchee kuma 300 dhiyaautti bahee daawwate.
Dorgommii Koollejjii fi yuniversitiin Ameirkaa irratti wal dorgoman tana Wladaa Atileetiksii Koollejjoota Amrikaa NCAA(National College Athletics Association).
Dorgommii Kooriyaa Kibbaa tana irratti haga guddaan USA-tti badhaasa guddaa argate,Russiayaatti itti aane Keenyaatti faana jira.
Dorgommii Kopa Amrikaa ittuma jiranii taphataa Biraazil beekamaa Neymar adabanii tapha afur irraa dhaaban.Neeymar tapha Biraazil Kololbiyaa waliin taphattee 1-0 moohmate irratti taphataa Kolombiyaa Pabloo kubbaan hadhee adabame.
Dorgommii kubbaa miilaa addunyaa baranaa irratti goolii 122 gale marroo 42 taphatan.Namii goolii hedduu galche kophee warqii badhaafama.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Addunyaa FIFA 2018 Waxabajjii 14 haga Adoolessa 15,2018 tapahtan.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Addunyaa Ijoollee Ganna 17 gadii(U-17)Chiileetti Itti Jiran
Dorgommii kubbaa Miilaa Addunyaa Ijoollee ganna 20 gadii U-20 itti jiranii Afrikaan ya keessaa galtee warrii hafe walumatti jira.Giinii Arjentiinaatti goolii 5-1 itti naqee dorgommii keessaa galche.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Addunyaa Laatin Amerikaa fi Awurooppaatti Walti hafee eennutti Moo'a Seetan?
Dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa 31essoo bori jalqaban, tapha qaraa Gaabonii fi Giini Basawutti waliin taphata
Dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa U-20 Zaambiyaatti itti jiran Itoophiyaan ammoo dorgommi Qaxxaamura Addunyaatiif nama 35 kopheeffatte
​Dorgommii kubbaa miilaa Arjentiinaa fi El Salvador istaadiyoomiiFedEx FiledMD keessatti taphatan nama kuma 54 bahee daawwate.
Dorgommii kubbaa miilaa Arjentiinaa fi El Salvador istaadiyoomiiFedEx FiledMD keessatti taphatan nama kuma 54 bahee daawwate.
Dorgommii kubbaa miilaa baraa haga ammaatti goolii 159 gale nama kuam hedduutti bahee daawwachuutti jira dorgommiin baranaa akkam akkam?
Dorgommii kubbaa miilaa ijoollee addunyaa (FIFA U-20) Kooriyaa Kibbaatti itti jiran, bori Zaambiyaa fi Jermeniitti taphata
Dorgommii kubbaa miilaa ijoollee addunyaa tun guyyaa 6n duubatti Kooriyaa Kibbaa keessatti dhumatti.
Dorgommii kubbaa miilaa ijoollee ganna 20 gadiiU-20biyya 16 jalqabee amma ammoo matoota kubbaa miilaa addunyaatti walti hafe.Uraagaay fi Venezuheelaa,Xaliyaanaa fi Ingilaandi.
Dorgommii kubbaa miilaa kilabii 24 wal dorgomaa garee lamatti jira diziziyona ‘A’ keessaa garee 16 jiraa Diviziyoona ‘B’ keessa ammoo kialbii jira.B keessaa gara 'A' guddachuuf taphatu.
Dorgommii kubbaa miilaa kilaboota Oromoo Minisootaatti itti jiranii guyyaa torbeessoo keessa jirti
Dorgommii kubbaa Miilaa Nadheen Addunyaa Faransaayitti itti jiran. Marroo 46 taphatanii goolii 132 gale.Amma biyya afuritti walti hafa.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Nadheen Addunyaa Faransaayitti Itti Jiran US Hardhallee Ispeen 2-1 Moote Biyya 8n Walti Hafanitti Daramte
Dorgommii kubbaa miilaa nadheen addunyaa Paaristtitti taphataniif addunyaan fuula Faransayiti rarattee itti yaa’uutti jirti.
Dorgommii kubbaa miilaa nadheen addunyaa ta itti jiraniin biyya 8n walti hafan taate.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa Kaabaa Waxabajjii 30,Ontaariyoo Kanadaatti Jalqaban
Dorgommii Kubbaa Miilaa Oromoo baranaa 23essoo,Amerikaa godina Minisootaa magaalaa Maple Grove istaadiyoomii Crimson keessatti taphatan.
Dorgommii Kubbaa Miilaa’OSFNA’ Barana, 2014 ‘Oromo United’ Moo’ee,Gareen Kubbaa Miilaa Itoophiyaa Leenjiif Biraazil Jirti
Dorgommii kubbaa miilaa tana Dirree Dhawaatti Madda Walaabu 1-0 moohee waancaa fudhate.
Dorgommii Kubbaa Miilaa Waancaa Addunyaa (World CUP)
Dorgommii Kubbaa Miilaa Waancaa Afrikaa Akkam Turte?
Dorgommii kubbaa miilaa Waancaa Afrikaa ka baranaa kana biyya 16 marroo 32 taphatee goolii 58tti gale.
Dorgommii Kubbaa miillaa addunyaa irratti hirmaachuuf dhiyeenya gara Bootswaanaatti imalanii kan turan taphattoonni kubbaa miillaa Ertraa kudhan dadhata siyaasaa isaan gaafatan mootummaan Bootswaanaa eyameefii kan ture ta'uun ni yaadatama.
Dorgommii kubbaa millaa godinaa torban darbe gaggeeffama tuee dilbata darbee yeroo xumurameetti injifatee waancaa kan argatee gareen Moyyale gaafa Wixataa magaalaa isaatti deebi’ee daandilee irratti gammachuu isaa ibsaa yeroo jiruutti Somaaloonni bulchiinsa naannoo shanii dhagaa itti darbachuu jalqabuu isaaniitu walitti bu’insaa fi ajjechaan kanaaf ittiin ka’uumsa ta’uu dubbatu kanneen ijaan argan.
Dorgommii La Liigaa Barselonaa fi Real Madriiditti Qabxii Guddoon Dura Jira
Dorgommii La Liigaa kilaboota kubbaa miilaa Ispaanishti.Tapha baranaa eegii jalqabanii amma tapha 19esso irra jiran.Barseloonaatti qabxii 51n dura jia.
Dorgommii Liigii Kubbaa Miilaa Amerikaa tapha tokotti nama 22ti taphata.
Dorgommii Maaratoonii ta gaafa Onkoloolessa 10 bara 2010 ganamaa jalqabee Amerikaa kutaa Chikaagootti nama kuma 45tu irratti wal dorgome. Ka injifate $500,000 hammaarrata. Jara Itoophiyaa dorgome keessaa Tsaggaayee Kebbedeetii fi Atsedee Bayisaa lammeessoo tahan.Itoophiyaan gaafa Abbebee Biqilaatii jalqabdee haga hardhaallee addunyaa irratti akkanuma fiigichaan beekamti.Atileeota Oromiyaatti haga guddaan biyya tana addunyaa irratti akkana beessisuutti jira.Akka jecha Obbo Obbo Duubee Jiloo Federeshiinii Atiletikisii Itoophiyaatti itti gaafatamaa damee Teknikaati taahumsa lafa Oromiyaatti akkana tola,taan ammoo atileetotii ammoo nama isaan duraa irraa laalanii guddatanii jabaatan.Gaafii ammoo silaafuu hujii jabduu abbuma itti dadhabetti galateeffamaanii hujii atileetii akkana jabeessitu eennuu faatti galataan argachuu male jettuuf jettuuf, bulchootaa,warra leenjisuu dabalee hujii nama hedduutti jedhan.Akka taateefuu warrii halkanii fi guyyaa atileetota leenjisaa asiin gahe galta guddaa argate.Mee waan dorgommii Maaratoonii/Chicago/irratti qopheessine MP3 irraa caqasaa.
Dorgommii maqaa perzdaantiin kennan tan Maakneelitti moohee doolara kuma 125 argate.Namii kun Olompikii Greecee fi Beejingitti warqii badhaafame.Baranallee isatti muka haga metiri lama tahu kutee moohe.
Dorgommii Maratoonii guyyaa dheengaddaa ta dhaabii ING Amerikaa,New Yorkitti qopheesse irratti Atileetota Keenyaa,Jerfii Mutaahii fi namuma biyya isaa Emmanu’el Mutaahiitti tokkeessoo fi lammeessoo bahee moohate.Jefriin rekoordii haaraa argate.
Dorgommii marroo 15 dorgoman tana Taammiraati Tolaatii fi Maammituu Daskaatti moo’e.Boonsaa Diidaatti lammeesso,Addunya Taakkele sadeessoo bahe.Taammiraatii fi Maammituulleen kialbii Poolisi Oromiyaa keessaa filataman.Hayilee G/Sillaasee Dorgommi Dhiise
Dorgommii MLS amma itti jiran tana Ohio Columbusitti qabxii 13n dura jirti, Torontoo FC qabxii 10n lammeessoo fi DC United qabxii 10n sadeessoo jirti.
“Dorgommiin akkanaa qaama cimsee,sammuu qaroomsa,” jedha.
Dorgommiin akkanaa tapha “Premier League” Itoophiyaa ka Onkololeessa keessa jalqabu jabeessuuf taha. Gareen Kubbaa miilaa Oromiyaa Fulbaana 22-26 bara 2003 magaalaa Sabbataatti taphachuutti jiran.Fedhii fi karoorii garee tanaa akka oduu fedireeshiinii kubbaa miilaa Oromiyaa irraa arganeetti kubbaan miilaa Oromiyaa jabeessuu fi guddisu.Gareelee Oromiyaa ta “Premier League” keessa taphatan ka Sabbataatti taphachuutti jiran keessaa;Warshaa Simintoo Muuger,Bulchiinsa Magaalaa Sabbataa fi Warshaa Sukkaara Fincaahaa faa bulchiinsa Magaalaa Adaamaatti qofatti hafe.Akka obboo Kebbedee Warquu raawwata Federeeshiinii kubbaa Miilaa Oromiyaatti gareelee kubbaa miilaa Oromiyaa gareelee Itoophiyaaf taphan keessaayyuu haga guddaan jiran.Jarii taphatu kun dorgommii Itoophiyaa “Premier League” Onkololeessa 13 bara 2003 jalqabuuf qophaahaahuutti jira.Mee tana irratti waan obbo Kebbedee Warqu gaafanne MP3 irraa caqasaa.
Dorgommiin akkanaa tun tana waliin marroo 21essoo qopheessan. Qophiin baranaa Waxabajjii 29 haga Adoolessa 5,2017 Torbaan Oromoo(Oromo Week) jedhanii seeraan beekamaaf.
​Dorgommii namii kuma kurnya hedduu irratti wal dorgome tana Qananisiaa fi atileetii Keenyaa Wilson Kipsangitti walti hafee Qananisiaa fixuuf metiriin diqqoon haftee jennaan bira dabree moo’e.
Dorgommiin atileetota Afrikaa tun 13essoo Waxabajjii 29-Adoolessa 2,2017 Aljeeriyaatti wal dorgoman. Ijoollee ganna 19 gadiitti irratti wal dorgomaa gosa ispoorti hedduu irratti wal dorgoman.
Dorgommiin atileetota Itoophiyaa Olompikiitti akkamitti deemuutti jirti?
Dorgommiin BAL gareewwan 12 hirmaachisuu fi ji'a tokkoof tabatamu kun Dhaabbata Kubbaa Kaachoo Biyyoolessaa Ameerikaa NBA dhan ispoonsar godhama.
Dorgommiin baranaa 2015 tun 141essoo abbaan dorgommii tana moo'e doolara kuma dhibba hedduu badhaafama.
Dorgommiin baranaa kubbaa harkaa dhiiraa fi dubraa,fiigicha maqaa Abbebee Biqilaatiin wal dorgoman,badhaasa ijoollee barnootaan jabaatani kennanii fi qophii hedduu.
Dorgommiin baranaa tun 22essoo.Dorgommii baranaaSummer of BilisummaaGanna Bilisummaajedhaniin.
Dorgommiin baranaa tun marroo 10eessoo. Torbaan tokkoon duubatti dhumatti.Biyya Afrikaa gama gaafaa keessaa Itoophiyaa, Keenyaa,Jibuutii,Somaaliyaa Eeritaa fi dabalee walumattuu biyya Afrikaa 48 tana irratti wal dorgoma.
Dorgommiin baranaa Waxabajjii 30,bara 2012,Ontaariyoo,Kanadaatti jalqaban,torbaan tokkoof turiti.
Dorgommiin barcuma Senetii Kan Kutaa Alabaamaa Itti Fufee Jira
Dorgommiin biyyoota dorgommi tanaa dabaran keessaa filataniin ammoo Bitootessa 22,2015-Onkololeessa 10,2017 taphatan.Haga ammaatti maroo 64 taphatanii goolii 179 gale.
Dorgommiin Boston ta baranaa tun 120essoo.Boston lafa ganna sadiin duratti nama dorgommii keessa jiru duratti bombii awwaalanii nama 30 caalaan dhumee 264 itti madaa’e.
Dorgommiin deemmaa ykn akkaabsachaa wal dorgoman ispoortii biyya hedduutti beekan.
Dorgommiin EPL torbaan lamaan duubatti dhumatti.Haga ammaatti ji’a sagal keessatti marroo 354 taphtanii goolii 954 gale. Manchester Sitiin shaampiyoona.
Dorgommii New York ta Sadaasaa 5,2017 tana nama kuma 51 caalutti irratti wal dorgoma
Dorgommiin FA CUP Dhumachuutti Jirtii, Jimma,Oromiyaatti ammoo Dorgommii Kilaboota Manneen Barnootaatti Jiran
Dorgommiin Golf dorgommii kubbaa kukkuumittti diqqoo tokko ulee qopnyittiin dhahanii boolaa dhiphoo tokko keessa buusan.Lafa dotii irratti taphatanii yoo hedduu nama lamatti waliin taphata.Ameirkaa keessaa Tiger Wooditti akkana taphaan beekama.Dorogmmii doolara miliyoona hedduu qabdu.
Dorgommiin guddattoota Atileetiksii addunyaa tun dorgommii atileeottii addunyaa ganna 16 fi 17 Kolombiyaatti irratti dorgomaa bahan. Itoophiyaan dorgommii tanaaf irratti atileeota 20 ergatte.
Dorgommiin Guutuu Itoophiyaa jedhan tun bara 1999 keessa jalqabde.Atileetoa jajjabduu biyya fulaa buutee;oloompikii, tapha Afrikaa fi dorgommii biyya alaa gugurdoof dorgomsiifatan keessaa filuuf naannolee wal dorgomsiisan.
DorgommiinGuutuu ItoophiyaaSadeessoon torbaan lamaaf Adaamaatti taphachaa bahan Wiixata dabre dhumatte.Tana irratti Oromiyaan akka naannootti warqii 94,meetii 92 fi nahaasa 92 guurrattee tokkeessoo taate.Dorgommii baranaa sadeessoo tana;Arsii,Adaamaa fi Bishooftuutti taphachuutti jiran.Dorgommii sadarkaa olompikiitiin qopheessan jedhan tana irratti atileetota kuma 4000 tahanitti naannoolee gara garaati dhufee dorgomuutti jira.
Dorgommiin IAAF qopheesse tana Onkololeessa 6 dhumatti.Haga ammaa USA madaaliyaan 13n dura jira.Chaayinaatti 6n itti aanaa Jameeyikaan 3n faana jira.
Dorgommiin Ispoortii Oromoo ta baranaa Adollessa 16-23, MN,jalqabdi
Dorgommiin istaadiyoomii Chaayinaa maqaa Mana Simphirree(Bird’s Nest) Hagayya 22-30,2015 wal dorgoman.
Dorgommiin,Jan Meda International Cross Country, jedhan dorgommii fiigicha qaxxaamuraa ka atileetotii biyya hedduu walti dhufanii baruma baranaan itti wal dorgoman.
Dorgommiin Kilaboota waancaa kubbaa miilaa tana kilabii tokko tokkotti ardii addunyaa torbaanuu keessaa filatamee Muddee 8-18 taphachaa bahe.
Dorgommiin Kora Music Awards jedhan gannaan duubatti jalqabdii.Hagasittuu Abbush waan sirba addunyaa irrattiin dorgomu DVD,ykn Kilippii qopheeffachuutit jiraa.
Dorgommiin Kubbaa Miilaa Addunyaa Guyyaa Jaheessoo Keessa Jirtii Nezeralandis Awustiraaliyaa 3-2 Moote
Dorgommiin kubbaa miilaa Afrikaa 28tessoon Equatoraii Guinea fi Gaabonitti qopheessaniif biyyitii akkaIvoary Coastfaan taphattoota isaani qaba alaa hedduu fidachuutti jiran.Gaanaan ammoo waan ganna hedduu keessaatti argattee hin beenne waancaa argachuu taphattoota isii doolara kuma hedduu itti jissuutti waadaa galte.Tapha tokkoo moohannaan $15,000 guurratan,wal qixxee baannaan ammoo $10,000.
Dorgommiin Kubbaa Miilaa Afrikaa baranaa taphattootii hedduun alaa itti dhufan tun akka seetan isan gammachiiftee?
Dorgommiin kubbaa miilaa Afrikaa dorgommii FIFAn tohatu keessaa tokko.Taphatoota Afrikaa hedduutti walti dhufa.
Dorgommiin kubbaa miilaaEnglish Premier Leaguedumachaa dhufumatti jiraa goolii galtu ammoo dabalaa deemumatti jirti.Miilotii akka Bervatoov,ka akka,Tevez, Bent faalleen goolii dabalchaa yaahumatti jiran.
Dorgommiin Kubbaa Miilaa “Oromiya Cup” Sabbataatti jalqabe.
Dorgommiin Kubbaa Miillaa Ijoollee Ganna 17 Gadii irratti Walmorkatan Dargogoota Egerii Biyya Fulaa Bu’an Filachuuf
Dorgommiin kubbaa saaphannaa Puuntilandi tun biyya tanaaf ta jaqlabaati. Moqaadishoo dabalee magaalaa afuritti irratti wal dorgoma.Somaaleen eegii bara 1991 keessa mootummaan isaanii gara galee asitti waan ispoortii jedhan gugurdoo akkanaa akka biyyoolessaatti irratti wal dorgomanii hin beekan.
Dorgommiin Liigii Awurooppaa European League dhumachuutti jirti.Akka duri istaadiyomiiti yaa’anii daawwachuu baatanillee online laalumatti jiran.
Dorgommiin Liigii Kubbaa Kaachoo Afrikaa(BAL) yeroo jalqabaatii Dilbata, Camsaa 16, Ruwaandaa Kigaalii keessatti jalqabama.
Dorgommiin London,dorgommii IAAF (International Association of Athletics) Waldaa Atileetiksiin addunyaa qopheessu keessaa tokko.
Dorgommiin London metirii 800 haga metirii 10,000 jara hafellee filuutti jiran.
Dorgommiin Manitoobaa ta Tarreessaan moo’e IAAF qopheessee 39essoo.
Dorgommiin maratoonii atileeti Eebbisaan akka dansaa moo’ee rekordii qabu ta innii bara 2011 keessa Indiitti dorgome 2:12:03 fixe.
Dorgommiin New York,Chikaagoo fi Boston faatii dorgommii maqaa guddaa qaban ka namii moo’lleen horii kum ahedduu argatu.
“Dorgommiin NY dorgommii addunyaa gurdoo keessaa tokko,atileetota jajajbaatti itti affeerama,akka isaan dhaqanii dorgomaniif horii gurguddaatit kafalamaaf.”
Dorgommiin Olompii danqaa Nukleeraa Koriyaa kaabaa irratti yaalii gama Diploomsii akka gaggeeffamuuf karaa kan saaqe ta’uus hagam lubbuu akka dheeratu garu ifa miti.
Dorgommiin Olompiika addunyaa kan silaa baatii Adooleessa fullee keenyaa gaafa 24 bara 2020 gaggeeffamuuf ture gara waggaa dhufu jechuun bara 2021tti darbuu isaa mummichi ministeera Jaapaan Shinzoo Abee har'a ibsanii jiru.
Dorgommiin Olompikaa Addunyaa Kan Baranaa Hafuun Ibsamee Jira
Dorgommiin Preakness tun 144essoo. Tyler Gaffalioneti fard ufii War of Will qolche.
Dorgommiin Prezidaantummaa Trampii fi Baayiden Weerara Koronaa fi Filooridaa Irratti Fuuleffata
Dorgommiin Qaxxaamura Biyyoolessaa dorgommii IAAF ganna lama lamaa qopheessu. Dorgommii ganna kana Ugaandaatti qopheessa.Atileetota addunyaa hedduutti irratti wal dorgoma.
Dorgommiin sanbata kana dhumattii biyyooti walti hafan afran walti qophaahuutti jiran.Biraazilii fi Jermeniin,Nezerlaandii fi Arjentiinaan bori waliin taphatan.
Dorgommiin Super Tuesday dhuamattee amma dorgommii Primary fi Caucus jedhanitit hafa.
Dorgommiin talaallii vaayiresii koronaa qopheessuuf taasisamaa jiru Awooppaa mara keessatti daariqa ykn infekshiniin haaraan ennaa eddummaataa adeeme kanatti ardittiin ennaa yeroon gannaa dhiyaataa dhufe kana weerarri marsaa lammataa ka’uu mala yaaddoo jedhu keessa seentee jirti. Chaansilerittiin Jarmanii Angelaa Merkel fi bulchaawwan kutaalee biyyattii 16 erga namoonni 6,638 haaraan vaayiresii koornaan qabamuun roobii kaleessaa gabaasamee booda manneen nyaataa dafanii akka cufamanii fi namoonni lakkoobsi murtaa’e qofti akkka wal ga’an dabalatee uggura sochii kaa’uuf walii galan.
Dorgommiin tun 44essoo biyya Chiilee keessatti taphachuutti jiran.Biyya jaalatii kubba miilaa macheessitee ufi wallaalchiftetti itti jira.Chiilee, Meksikoo, Arjentinaa, Urugaay, Biraazil,Kolombiyaa fi biyya olloota walii 12 baruma baranbaan taphata.Dorgommiin tun torbaan lama keessatti dhuamttii Iftaan Chiilee fi Urugaayitti waliin tapahta.
Dorgommiin tun dorgommi atileetiksii addunyaa ji’a lamaan duubatti Kolombiyaatti qopheessaniif nama biyya bakka bu’u itti filatan.
Dorgommiin tun dorgommii Amerikaan guddo jaalattu.Nama 11 keessaa namii horii miliyoon ahedduu baasaniif QB, Quarterback.
Dorgommiin tun dorgommii atileetota kuma hedduu irrattiw al morkatan.Gazexeesitota addunyaa 11,000 tahanitti oduu tana afaan afaaniin addunyaatti himuuf itti yaahe.
Dorgommiin tun makiinaa cinaachaan wal qabee karaa walti cufaa dorgomaa akka malee balaa qaba.Warri 1-5 bahee walillee hin taraarree nagumaan bahe.Taatullee barana makiinaa 21 wal dhahe.
Dorgommiin tun ta 31essooti biyya 16 tapachuutti jira.Ayvorii Koostiin amma Toogoon 0-0 gargar bahan kun ijoollee kilabii Awurooppaa keessa tapachatan hedduu guurrattee dhfutullee akka eeganitti taphattee hin moone.
Dorgommiin tun ta CAF,Federeshiiniin Kubbaa Miilaa Afrikaa qopheessu. Biyya 8 irratti wal dorgoma.Warrii dabre afran dorgommii U20 addunyaa FIFAn bara bara 2017 Kooriyaa Kibbaatti qopheessuuf Afrikaa fulaa bu’ee dabraa biyya Afuritti Afrikaa keessaa dabra.
Dorgommiin tun ta dorgommii kubbaa miilaa addunyaa ijoolleen ganna 20 dorgommii FIFA-n barana Kooriyaa Kibbaatti kopheessuuf waliin tapahtan irratti kophaahan.
Dorgommiin tun ta namii miliyoona dhibba hedduu daawwatu.Beeksisii yeroo boqonnaa dorgommii tana irratti himamu sekondii 30ti doolara biliyoona 5.02ti.
Dorgommiin tun Waxabajjii 15 haga Adoolessa 13 bara 2019.Silaa Kaamerunitti qopheessaa isii irraa fuudhan.CAF abbaa dorgommii tana qopheessuu Ammaji dhuftu keessa hima.
Dorgommiin uwwaa(haawwanii fi ijoollee dubraa) tun ta Olompikii bara 2020 irratti wal dorogoman.
Dorgommiin waancaa AwurooppaaFA CUPjedhan kilabootii 736 jalqaban amma Aston Viillaa fi Arsenaalitti walti hafe. Viillaan tapha baranaa marroo 14 taphattee irratti Liver Pooli 2-1 mootee asi geette.
Dorgommiin Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa bara 2018 Raashiyaatti taphatan.
Dorgommiin Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Guyyaa Afressoo Keessa Jirtii USA, Gaanaa 2-1 Moote
Dorgommiin Waancaa kubbaa miilaa Afrikaa AFCON 2019 Kaameruunitti qopheessa.Biyyootii tanaaf dabruuf taphatan biyya irra maranii taphatan.
Dorgommiin waancaa kubbaa miilaa Afrikaa Ammajii 17 haga Muddee 8,2015 dhumatti. Dorgommii torbaan sadii tana Morookootti qopheessa.Taatullee Morookoon Eboolaaf jettee akka dorgommiin tun duratti siixxu ykn guyyaan isii jijjiiramu gaafattte.Konfidereshiiniin kubbaa Miilaa Afrikaa,CAF ammoo dubbii tana irraa hin fudhanne.
Dorgommiin Wimbledon tun dorgommii Teenisi addunyaa bebeekmatuu keessaa tokko.
Dorgommii Olompikii adda addaa cabbii irraa kan koriyaa kibbaatti gaggeeffame Dilbata kaleessaa xumuurame.Sirna xumuuraa gaggeeffame kana irratti prezidaantiin koree Olompikaa addunyaa Toomas Bach akka jedhanti koriyaa kaabaa fi kibbaa dorgommii kana araara buusuuf itti gargaaramuu isaanif galateffatan.
Dorgommii Olompikii addunyaa Kooriyaa Kibbaatti itti jiranii Amerikaan haga ammaatti madaaliyaa sagal argattee kana keessaa warqiin lama
Dorgommii Olompikii Biraazli ta baranaa atileetota 10,500 biyya 206 keessaa walti dhufanitti gosa ispoortii 350tiin wal dorgoma.USA dorgommii gosa ispoortii 28tiin atileetoa 306 ergatti.
Dorgommii Oloompikii Raashiya Ittuma Jiranii USA Maadliyaa 12tiin Baatee Noorweey Jala Jirti
​Dorgommii OSFNA 2015 Awstiraliya fi Kanaadaa waliin kilabii 22 dhufe Hagayya-1-Hagayya 8, 2015, istaadiyoomii James Griffin keessatti tapahte.
Dorgommii ‘OSFNA’ Bara 2013 Madda-Walaabuutti Moo'ate
Dorgommii OSFNA Bara 2015 Kilabii MN,Oromo United(OU)ti moo’e
Dorgommii OSFNA bara 2019 istaadiyoomii Kirimson Mapple Grove keessatti qopheessan
Dorgommii OSFNA baranaa Adoolessa 21-28 Denver,Koloraadootti Taphatanii Kilaboota Kubbaa Miilaa Oromoo 32ti Itti Dhufaan Abdatan
Dorgommii OSFNA baranaa kilaboota 32 diviziyoon ‘A’ fi diviziyoon ‘B’ jedhanii fulaa lamatti baasan.Diviziyoonin ‘B’ yoo jabaate gara Diviziyoonii ‘A’ tahee oli guddata.
Dorgommii OSFNA Ka 2010 Dirree Dhawaati Moohate
Dorgommii OSFNA ta marroo 16eessoo ta baranaa Oromia-11 Stars,garee MNti moohate.Gareen tun haga dorgommiitti seentee ganna afreesso keessa jirti.Durii guddo tahuuf battullee barana garee Atlaantaa,Afran Qallo 4-2,Qerransa Portland 8-0,Utaa waayyuu3-2,garee Seattle Madda Walaabuu Seattle 2-2 gargar baatee eegee adabbiin moohattee eegee garee 10,000 lakes 1-0 moohattee asi geette.
​DorgommiiParalympicta bara, 2016 Fulbaana 7-18,bara 2016 Riyoo,Biraazilitti itti jiran.Atileetota 4000 caalanitti itti jira.
Dorgommii Perezdaantummaa Amerikaa 'Super Tuesday' kalee Hilarii fi Tiraampitti moo’e
Dorgommii pirezidaantummaa Amerikaa bara 2016 waan hedduun qaabatan.Warrii lamaan walti hafe Hilarii Kilintoonii fi Donaldi Tiraampilleen warra waan himaniin hedduu qabu.Mee qophii gaafa Hilarii Kilinton paartii isaa fulaa buutee filate tolchaniif laalaa.
Dorgommii pirimiyiyeer Liigii Itoophiyaallee itti jiran.Magaalaa Hawasatti qabxii 3n dura jira.
Dorgommii prezidaantummaa Amerikaaf ta'aa jiru lammiwwan biyyatti hordofaa akkuuma jiran addunyaanis faana bu'aa jira.
​Dorgommii qalbii guddoon daawwatan horii miliyoona dhibba hedduu itti bahuu fi tapha namii akka malee jaalatu keessaa ka duraati. Tapha baranaa kilaboota 32 jalqabee Riyaal Madriidii fi Atletikoo Madriiditti walti hafe.
Dorgommii Sadaasaa 21 jalqaban tana Keneyan Ugaandaa 2-0,Suudan Kibbaa Jibuutii 2-0,Taanzaaniyaan Somaaliyaa 4-0, Burundiin Zanzibaar 1-0 Riwaandaan Itoophiyaa 1-0 moote.
Dorgommii shaampiyoonaa kilaboota Afrikaa tana Afrikaa Kibbaatii fi Masriitti qopheessuf irratti wal dorogmuutti jira.
Dorgommii Shaampiyoonaa Riyaal Madriidii fi Atileetikoo
Dorgommii shaampiyoonaa Waldaa Teenisii Addunyaa,WTA kalee Awustiraaliyaatti dhumatte irratti shaampiyoona taate. Isii malee namii ganna 15 ta shaampiyoonaa teenisii tahe hin jiru.Cocon atileetii Lativia Jelena Ostapenko mooteetti shaampiyoonaa irraa fudhatte.
Dorgommii Shaampiyoona Oromiyaa irralleetti bisaan daakuu,kaaraatee,kubbaa miilaa dabalee hedduutti jira,kun ammoo gara Ammajjii fi Muddee keessaa taati.
Dorgommii Shaampiyoon Liigii itti jiran taphattoota haga tokko koronaa irratti arganii tapha keessaa oofan, Ronaaldoo 'yaayyuu fayye'
Dorgommi ispoortii manneen barnootaa Oromiyaa Jimmatti itti jiran
Dorgommii sun irratti lammeessoo bahee mallattoo mormii Oromoo agarsiise. Wantii innii achitti jalqabe Sab-qunnmatii addunyaa irratti mataa dubbii taatee waliin geette.
DorgommiiSuper Bowl 2018Amerikaa tana guddoo jaalatanii nama miliyoona dhibba hedduutti TV daawwata.Gatiin beeksisa sekondii 30f yoo boqonnaa TV irratti agarsiifatan barana dooalara miliyoona shaniiti.
Dorgommii Super Bowl Amerikaa bara 2018 Filadelfiyaatti moo’ee Waancaa Kubbaa Miilaa Afrikaa,CHAN ammoo Morookootti qabaadhate
Dorgommii Super Copa De Espana 2021, Meesii irratti adaban tun dorogmmii kilabootii Spain tapha biyya isaanii gugurdaa moo’an walti maran. Akka kanaan Barseloonaa waliin kilabii afurtti waancaaf taphate.Waancaa irratti Barseloonaa fi Atileetikitti walti hafe.
​DorgommiiSuper Tuesday,godinii Amerikaa 11 kalee bahee fialte Demokiraatik keessaa jaartii perezidaanti Bill Kilinton,Hilarii Kilintonitti moo’e.
Dorgommii tanaaf dabruuf ji’a sadiin duratti tapha jalqabanii biyya 51 itti jiraa marroo 23 taphatanii goolii 62 gale.
Dorgommii tana Afrikaa keessaa biyya shanitti dabree taan ardii shanan keessaa dhufan.
Dorgommii tana akka haga kaleetti Oromiyaatti warqii 53n dura jiraa naannoo Amaaraatti warqii 52n faana jira.
Dorgommii tanaan Afrikaa keessaa biyya 12 wal dorgoma.Afrikaan dorgommii tanaaf walti qophaahuutti jirti.
Dorgommii tanaan “dorgommii biya miila tokkoon dhaabdu,” jedhanii faarsan.
Dorgommii tanaa paartii Rippaabilikaan keessaa nama 15 walti hafe sunilleen waluma jalaa bu’aa dhufe.Paartii Demokiraati keessaa ammoo nama sadiitti walti hafe.
Dorgommii tana ardii irra maranii qopheessaan Awurooppaa ganna 12 duubatti irra mare.Awurooppaa keessaa Jermeniin bara 2006 keessa qopheessite.
Dorgommii tana atileeota 8 irratti wal qolchee;sadii Eeritaa,kaan Suudanii, Masrii, Riwaandaa,Xaliyaanaa fi Jermeni dhufanii wal dorgome.
Dorgommii tana atileeota addunyaa bebeekamaa hedduutti irratti dorgoma.
Dorgommii tana atileetii Eertiraa Miliyoon Amaanuh’eelitti saatii sadii fi sekondii 58 moo’e. Namii isatti aane atileetii Riwaandaa Joosef Areruyati.
Dorgommii tana Austrailaaiaa cufatti TV daawwatanii addunyaatti nama miliyoona 650tti TV daawwata.Awsutiraaliyaatti saatii 3n duubatti namuu wayaa aadaa ufii naqatee kaan faashinaa,namuu faaya ufii naqatee daawwii yaa’a. jedhan.
Dorgommii tana biyya 24 ardii jaha eessaa walti dhufee Chiile emagaalaa kjaha keessatti tapachati jira.
Dorgommii tana biyya Afrikaa 40 caalanitti ispoortii gosa 20 oliin Mapuutoo, Mozaambikitti wal dorgomuutti jira.
Dorgommii tana biyya Afrikaa 50 caalaatti irratti wal morkate
Dorgommii tana Federeshiinii Kubbaa Miilaa Afrikaatti qopheesse.Amma kilabii lamatti walti hafuuf deema; kilabii Afrikaa KibbaaMamelodifi ta Masrii Zamalekitti walti hafe.
Dorgommii tana gaazexeessitota 2,500 biyya suni dhufee oduu jirtu addunyaatti hime.
Dorgommii tana garee A,B,C,D jedhani afurtti qoodanii tapahtti jiran.
Dorgommii tana Hagayya 19 jalqabanii Hagayya 31 dhumattii. Akka komaander Toleeraa Dinqaa jedhetti Itoophiyaan fiigicha M800 -km 21 waliin ispoortii hedduu irratti dorgomti.
Dorgommii tana Hagayya 5-21,2016 Rio,De Jeneeroo Biraazilitti guyyaa 17 dorgoman.
Dorgommii tana irratti doolara kuma 50 caaaa walti qabate.Ganna lamaan dhufaatti Taakkeleen akka baqataan Afrikaa, ijoolleen Oromoo biiroo mootummaa Amerikaa hedduu keessaa mullatan arguu fedha jedha.
Dorgommii tana irratti Eertiraan lammeessoo baate.Dorgommiin guyyaa sadiin duratti dhumatte.
Dorgommii tana irratti fardoo ganna sadiitti dhoqqee keessaa horihaa,karaa km wal qolchisiisaa waan gara garaatiin wal dorgoma.
Dorgommii tana irratti Itoophiyaa fi Keenyaatti mataan wal qabe.Ugaandaa, Eertiraa,Morookoo fi Naayjeeriyaan faatilleen warra atileetota jajjaboo qabaachuun beekan.
Dorgommii tana irrattiKM6nBuzee Diribaatti naannoo Oromiyaatii –22:32.59 moohate, Abebech Afeworqi – Kilabii Ittisaatii fiigichaKM8dubraa30:10.94moohate, naannoo Mootummaa Kibbaattii ammoo Muktar Idrisitti KM8 ta dhiiraa tana 26:22.92 moohate, dorgommii km 12 ta nama gugurdaa ammoo,Atseduu Tsegayeetti kilabii Ittisaatii 39:51.59 moohate.
“Dorgommii tana irratti maqaa biyya kootii waamsisuuf…ijoollee wajjiin dorgomnus daballee wal gargaarree moohachuuf qohaahe.”Atileetotii amma dorgoman tun hagii guddaan naannoo Oromiyaatii dhufan taatullee ta naannolee dhibiilleen hedduutti keessa jira.
Dorgommii tana irratti Suudanilleen seenaa hojjannaa jettee itti jirti.Angoolaanlleen akkanuma.
Dorgommii tana keessaa ta nama lamaa gaafa Amerikaan bulchoota filatte, Sadaasaa 3 irratti namii lama wal moohuu dadhabee dorgommiif walti deebisan.
Dorgommii tana London naannoo Tower Bridge jalqabanii laga Thaames irraan deebihanii,karaa mana amantii kaaatolikii St.Paul Katediraal irraan qaxxaamuranii Paarlaamaa biyya sunii jalaan deebi’anii, mamratoo karaa km 43 irra maranii warrii jalaa haharca'e jalaa hafee koromtoon rekordii haaraa argachuuf,biyyaa fi ufii maqaa yaamuuf fulaa itti jalqaban,Tower Bridge-deebi’an.
Dorgommii tana magaallan Masrii afuri keessatti istaadiyoomii jaha keessatti taphatan.
Dorgommii tana Makleyin Wardi nama ganna 39,duruu marroo 44 Amerikaa fulaa bu’ee dorgommi akka akkaa deemetti NY dhufee moohe.
​Dorgommii tana Muddee 8-18 bara 2016 magaalaa Jappaan lama keessatti qopheessan. Kilaboota 7 ardii addunyaa jaha keessaa dhufanitti istaadiyoomii magaalaa Jappaan Suita Osaka fi Yokohama keessatti wal dorgoma.
Dorgommii tana nama 30 caaluu kaan nafuma diriirfachuuf kaan ammoo dorgomummaa dhugaatiif fiigutit itti dhufe.
Dorgommii tana nama kuma 60 caalaatti irratti wal dorgome.Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa,Afcon ji’a lamaan duubatti Masriitti dorgomaniif biyya 24ti walit hafee akkanaan walti qoodan.
Dorgommii tana nama kurnya lama tahu marroo tokko dirreetti walti gadi dhiisan. Yoo qaraa namii cinaachumaan wal qabee mirgaa bitaatti wal qilachaa hori’a.Warrii biyya tokko wal irraa fuudhaa wal gargaaraa wal jalatti hidhata.
Dorgommii tana NY keessaa naanoo Istaten Islands jalqabanii,Birookliniin qaxaamuranii, Queens Booroo fi Bironksii jala deebihanii Manahaattan gahanii km 42 irra maranii naannoo Central Park fixan.
Dorgommii tana Sadaasaa 21,2015 Finfinneetti jalqabanii Awaasaa Fi Baahir Daar irra maranii taphatan.Haga ammaatti goolii 12 gale. Taanzaaniyaan Somalaee 4-0 mootee haga ammaatti goolii 12 gale.Biyya 12 garee sadii A, B, fi C jalatti wal dorogmuutit jira.
Dorgommii tana taphataa Nationals Jordan Zimermanitti kialbiiNationalakka isiin kialbii Kardinal 1-0 mootu tolche.Tapha diviziyoonaa Liigii biyyolessaa Baseball ammoo Jimaata dhufu jalqaba.
Dorgommii taphattootii Afrikaa kialbii Awurooppaa keessa tapahtan dirree Afrikaatti walti dhufani tapahtan.
Dorgommii tun fiigichaa maqaa Abbebee Biqilaatiin qopheessan,kubbaa miilaa,ta harkaa,qophii aadaa,qophii maatii,qophii ijoollee,ta nama guddaatii dabalee waan hedduutti jira.
Dorgommii U-17 Meksikootti,dorgommii CONCACAF ammoo USA-tti itti jiran.
Dorgommii U-17 tana Gurrandhalaa 15 jalqabanii biyyitii saddeetitti torbaan lamaaf tapachaa bahe.
Dorgommii UEFA baranaaf biyya 16 walti hafe tapha EPL guyyaa lamaa irratti ammoo goolii 39ti gale
Dorgommii UEFA Liigii Awurooppaa tana kilaboota Awurooppaa kurnya hedduutti bara 2019 jalqbee taphachaa bahe.
Dorgommii UNDP Sagantaan Misoomaa Tokkummaa Mootummootaa qopheesse kun sagantaa beelaa fi hiyyuma diqqeessuuf dorgoman.
Dorgommii waancaa Afriikaa walakkeessa waggaa irratti geggeessuu akksumas jijjiirama kanneen biroo irratti illee hojjechuuf qophee ta’uu isaanii prezidaantiin waldaa kubbaa miillaa Afriikaa beeksisaniiru.
Dorgommii Waancaa Afrikaa bara 2013 Naayjeeriyaa,ta bara 2012 ammoo Zaambiyaa fi ta bara 2011 ammoo Masriitti moo'e.Ta bara 2015?
Dorgommii waancaa Afrikaa baranaa,AFCON haga ammaa marroo 34 taphatanii goolii 67tti gale.
​Dorgommii Waancaa Afrikaa biyyitii 16 jalqabde laakkuma dhumachaa deemuun miyaawaa deema.
Dorgommii waancaa Afrikaa dorgommi ganna lama lamatti taphatan. Dorgommiin tun amma ta 31essoo torbaan lamaan duratti jalqabii ammalle Gaabonitti itti jiran Gurrandhalaa 5, 2017,torbaanuma kana dhumatti.Biyya 16 jalqabee lamatti waancaaf walti hafe.
Dorgommii Waancaa Afrikaa Eqwatooriyaal GiinIitti qopheessaan taphachumatit jiran.Tapha guyyaa sadiitti goolii 15 galee, nama kuma kurnya hedduutti bahee daawwate.
Dorgommii Waancaa Afrikaa kana Ammajii 21,2012 jalqabanii.Eennutti maaniin galata seetan?
Dorgommii Waancaa Afrikaa tana amma biyya 4ti wali hafuuf yaa’a.Tapha kanaan duubatti Afrikaan viidiyoo taphachiisaa Video assisted Referee (VAr) qabaatti.
Dorgommii Waancaa baranaatii dabruuf taphatana hin moohamne,Neenycii Atlasiiti.Morookoo fi Masrin dhiiruma arbaan dhowwan jedhani faarsan.
Dorgommii waancaa kubbaa addunyaa FIFAn bara 2018 Raashiuyaatti qopheessuuf darbuuf biyya hedduutti falachuutti jira.
Dorgommii Waancaa kubbaa miilaa addunyaa bara 2014 Snabata itti yaanu kana dhumattii haga ammaatti goolii 167tti gale,borii Arjentiinaa fi Nezerlaanditti waliin taphata.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa Biraazilitti itti jiran ta gooliin 167 itti galte,sanbata dhufu Biraail istaadiyoomii Maracana keessatti dhumatti.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa biyyitii 32 Biraazilitti taphachaa bahan kalee,Adoolessa 13,2014 dhumatee Jeremniitti ittuma du’ee daqiiqaa 113esso goolii glafate waancaa fudhate.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa biyyitii 32 jalqaban taan warri maqaa akka nyeecaa,geedalaa,risaa,sheexanaa didiimaa, geedala gammoojjii,risaa ciwwisaa,nyeenca namaa hin hille,a'arba fi warrii kilabii ufiitii maqaa akka akkaa baase 28 keessaa gale amma afur qofatti walti hafe.
Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Goolii Dhibbaa Olitti Galee,Uragaay Xaliyaana 1-0 Mootee Dorgommii Keessaa Galchite
​Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa guyyaa 13essoo keessa jiran ta marro 40 caalaan tapahtanitt goolii 120 caaltutti gale.
Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Raashiyaatti taphatan guyyaa 66 qofatti hafe.Hagii tokko takkuma asi hin geenne hagii tokko duruu dorgommii akkanaatiif jedhee addunyaa irra mara.
Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Afirkaa,AFCON 2017 korommii lamatti walti hafe;Masrii fi Kaameruun iftaan waliin taphatan.Jarii lachuu jabeennaa fi qarooma kubbaa miila isaanii iftaa Gurrandhalaa 5,2017 gumi kuma dhibba dhibba hedduu durattu wayaa keessaa yaahee dirree Gaabon keessatti wal agarsiisfata.Tapha kana istaadiyoomii Stade De I'Amitie keessatti akka sagatana isaaniitti19UTCirratti jalqaban.Saatii biyya jirataniitti jijjiiradhaa laalaa.
Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Afrikaa, AFCON 2017 eegii jalqabanii amma guyyaa 12 keesaa jirani.Biyya 16 jalqabee amma saddeetitti walti hafe.Haga ammaatti marroo 24 tapahtanii goolii 52 gale.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa afcon 2017 Gaabonitti qopheessaniif dabruuf Gurrandhalaa dabre dorgomte irratti Aljeeriyaan Itoophiyaa 7-1 moote Koongoolleen dorgommii Waacnaa Shaampiyoonaa Afrikaatiif dabruuf taphataniin Itoophiyaa 3-0 moote.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa, AFCON 2019 Kaamernuuitti kopheessa.Biyya 48 fulaa 12ti bahee taphachuutti jira ammoo 16 keessaa filatan.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa bara 2015 keessaa Ayvoorii Koosti moote tana barana Gaabonitti qopheesse.Gaabon dandeettiin kubbaa miilaa isii dudda duuba jirti.Akka sadarkaa FIFAn kaahetti 108esso irra jirti.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa ganna dhufu Morookotti taphatan biyya 16i filatama.Afrikaan biyyoo tana keessaa tokkoo tahuuf namuu dorgommiitti jira.Dorgommii ganna dhufuu Ammaji 17 haga Gurrandhalaa 16 dhumatti.Fulaa afuritti qoodanii taphatan.Itoophiyaan garee keessa jirtu duuba jirtii torbaan lamaan duubatti Maalii waliin taphatti.
Dorgommii waancaa Kubbaa miilaa Afrikaa ganna dhufuu biyya 16 keessaa filan itti jiranii Itoophiyaan garee isii keessaa qabxi hin qabduu torbaan lamaan duubatti Maaliin waliin taphatti.
Dorgommii Waancaa kubbaa Miilaa Afrikaa tana 31essoo tanaaf Afrikaan ijoollee isii kilabii biyya alaatii qabdu yaammattee Gaabon keessatti taphachuutti jirti.
​Dorgommii waancaa kubbaa miilaa bara 1986 biyyitii isaa Arjentiinaan maqaa isaatiin waancaa addunyaa moote.
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa dubartoota Afrikaa Kamerunitti itti jiran,FIFA bara 2018tiif dabruuf biyyaa fi naannoo 210 dorgomutti jira
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa FIFAn qopheessuu bara 1991 jalqabde.USA marroo sadii moote.
Dorgommii Waancaa kubbaa Miilaa joollee gannii 20 gadii U20 ji’a sadiin duubatti jalqaban
Dorgommii waancaa kubbaa miilaa nadheen Afrikaa dorgommii ganna lama lamaan taphatan.Ammaan tana biyya saddeetitti dabree Kaameruunitti tapahtti jira.Biyya saddeettan tana; Kaameruun, Naayjeeriyaa, Gaanaa, Afrikaa Kibbaa, Masrii, Keenyaa, Maalii fi Zimbaabuwwee garee lamatti qoodanii taphachuutti jiran.
Dorgommii Waanca Kubbaa Miilaa Addunyaa ganna dhufu Raashiyaatti qopheesaniifilleef warri dabaru wal dorgomuutti jira.Amerikaa fi Meksikoon tapha kaleetti 1-1 gargara bahan.
Dorgommii waanca kubbaa miilaa Afrikaa 31essoo Gaabonitti itti jiran taan fixuuf fagoo hin jiran.Marroo 28 tapahtanii goolii 58ti gale.
Dorgommii Waanca Kubbaa Miilaa bara 2014 walumattu goolii 171 gale.Tana keessaa tapha lama qofa irratti goolii 10 Biraazilitti gale.Torba Jeremnitti itti galchee sadii ammoo Nezerlaadnitti dabaleef.
Dorgommii Waldorgommii atileeota Addunyaa 15essoo barana Beejingitti dorgoman Keenyaatti madaaliyaa 16 argatee tokkeessoo tahe.
Dorgommii White House-n seenuuf godhamu kana keessatti ani kaadhimamaa qajeelfama seera bakkatti deebisuuf ka’e jedhan.
Dorgommi kilaboota kubbaa miilaaEPLeegi jalqabanii torbaan 13essOo keessa jiranii kalee fi guyyaa dheengadda qofa goolii 36 gale.
Dorgommi kilaboota kubbaa miila Amerikaa ittuma jirani Lafcn D.C. United 4-0 irraa galchite Wayne Rooney kaardii diimtu tapha keessaa baasan
Dorgommi Kubbaa Miilaa Waancaa Addunyaa Ijoollee ganna 20 gadii U20,New Zelanditti itti jiranii biyya saddeettan walti hafuuf deeman keessaa afur qaata beekaman; Biraazili,Maalii,Serbiyaa fi Senegal.
Dorgommi Kubba Miilaa Waancaa Addunyaa Nadheenii Kanadaatti itti jiranii torbaan lammeesso keessa jiran. Biyya 24 tapachuutti jiraa marroo 24 tapahtanii goolii 74 gale.
Dorgommi tana biyya Afrikaa gama Kibbaa jiranitti waliin tapahta.Tapha kana ji’a lamaan duubatti jalqabuuf deeman.Caamsaa 17-30,2015 taphatan.
Dorgommi Teksas innii lammeessoo tahe sun dhiiraa fi dhalaallen Keenyaati tokkeessoo tahee moohe.Dorgommiin tun km 23ti.
Dorgommi tun dorgommii namii Amerikaa akka malee daawwatu keessaa tokko.Dorgommii tana barana garee 68 taphata.Dorgommii tana yoo hedduu garee yuniversitii Kaalifoorniyaa ,Los Angelsii UCLA ti moo’a.
Dorgomtaanni Prezidaantii Amerikaa Lamaan Yeroo Duraaf Falmii Gaggeessu
Dorgomtoonni garee Republikaanotaa hagi tokko kan akka Carly Fiorina immoo maaloo waan hin taanetti yeroo keenya balleessuu irra dhimma bu’aa buusu dhimmootii Siyasaa irratti maal ta’a yoo mari’anne jedhan. Innumaa iyyuu seera immigratioin bifa qabate fooyyessuu irratti fuuleffachuu qabna jedhan.
Dorgomtoota prezidaantummaa Ameerikaa fi walitti bu'iinsa Siiriyaa
Dorgomtoota san keessaa tokko kan ta’an - Donald Trump Musliimoota lammii Ameeriikaa hin taane biyya keenya akka hin galle dhoowwu qabna jedhee diheenyaa waan dubbateef dorgomtoonni kaan kannaratti faallaa isaa dubbatan. Falmiin dorgoomtoonni kun geggeessaniin baayyinaan kan xiyyeeffate dubbii ijoo Ted Kruzii fi Marco Rubiiyoo kan ture - waa’ee ISIS mo’achuun dandda’amutti. Ripaabilikaanonni kun falmii isaanii kan itti’anuuf ji’a Amajjii kesaa walitti deebi’u.
Dorgomtootii maratoonii haga dorgommiin London geettutti asi achi dorgommii gugurdoo hin qabanii shaakaluma irra turan.
Dorgomuma akkanaa keesaa tapha kaleetti kilabiin Giinii Horoya AC 6-2kilabii Liibiyaa Al Nasar moote.
Dorogmii tana akka isiin saatii barnootaa irra hin buune tolchanii qopheessan jedhan. Barattoota godina 19 fi magaala kunryaa olii dhufanitti torbaan lamaaf irratti dorgomuutti jira.
Dorogmmii English Preimer League 2020/21 itti jiran.Hardha Liverpool Arsenal 3-1 irra agalchite Aston Villan ammoo Fulahn 3-0 eegee fuute.
Dorogmmiin Awurooppaa ta baranaa 4essoo. Akka warrii qopheesse jedhetti ispoortii qofaa mitii Oromummaa jabeessaa,waan hedduun akka waliin qabaatan tolcha.
Dorogmmiin baranaa Istaadiyoomii Mana Barumsa Sadarkaa Lammeessoo Maple Wood keessa
Dorogmmiin Teenisii akkuma biyya keessatti qopheessaniitiin;Australian Open,French Open,Wimbledon,US Open,Grand Slam,Davis Cupjedhanii yaamani achii ammoo tapha guddaa Olompikii gahan.
Dorogmmiin tun 14essoo wal drogommii ijoollee dubraa guddoo Amerikaa keesatti beekamtu.Akka kanaan guyyaa sadii keesastti marroo 3,600 caalaa fulaa 200 caalaa keessatti taphatan.Abbaa moohatu galgala kana beekan.
Dorogmmiin tun ispoortii qofaa mitii lafa itti walti dhufanillee horiin dhfutiif.Akka itti aanaan itti gaafatamaa biiroo dhimma dargaggootaa fi ispoortii Oromiyaa, Fissihaa G/Mesqel jedhetti Adaamaan qoftii qophii torbaan lamaa tana irraa birrii miliyoona 30-40 irraa argatti.
Dorogmmii NY nama kuma 50 tahu ka hagii tokko artistoota,atileetota,abbootii siyaasaatii fi hedduutti km 42.195 irratti wal dorgome.Atileetii Keenyaa Wilson Kipsangitti dhiiraan moohe.Atileetiin Itoophiyaa Lalisaa Deessiaa lammeessoo, sadeessoolleen atileetuma Itoophiyaa Gebre Gebremariam.Atileetiin Amerikaa, Meb Keflezighiti.
Dorogmmii tanaaf biyyitii takkittiin Afrikaa gama Bahaa fulaa buutee dorgomte Ugaandaa qofa.Isiilleen amma ya moohamtee keessaa galte.
Dorogmmii tana bara 1996 kialbii jahaan Kanadaatti jalqabanii amma guddattee 22 taate.Dorgommii kubbaa miilaa OSFNA bara 2015 kialbiiMN Oromo United (OU) Kilabii Minisootaa,11 Starsmoo’ee waancaa fudhate.
Dorogmmii tana bara 2018 Osloo,Noorweeyitti qopheessee kilabii Caayaa Istavengaritti waancaa fudhate.
Dorogmmii tana keessaa lamatti rekordi haaraa argatte.
Dorogmmii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa bara 2018, 21essoo Adoolessa 14,2018-Hagayya15,2015 Raashiyaatti taphatan.
Dorogmoota Oromiyaa fulaa bu’anii dorgommii gara garaatii dorgoman keessaa filuuf qopheessan.
Dorogommii ‘Copa Amerikaa' ittuma jiranii US dhiyoo Kostaa Rikaa 4-0 moote hardhallee nama 10n taphattee Paaraguhaay 1-0 moote
Dorogommii Minisootaa keessatti geggeessame ka biroo dhaan paartii Ripaablikaanii irraa kan ta’an michelle Fishbaak filannoo miseensommaa mana maree kan paartii ofii kan injifatan yoo ta’u miseensa mana maree dimokraaticha Kollin Petersoniin dorgomuuf jiru.
Dorogommiin manneen barnootaa Oromiyaa ta amma Jimmatti itti jiran tun akka jecha obboo Addunyaa Barii,itit gaafatamaan biiroo dhimma dargaggoo fi ispoortii Oromiyaa jedhetti sadeessoo.
Dorogommii tana ardii cufa keessaa biyya filtamanitti walti hafee dorgomaa walumattuu biyya 31 ykn 35 dorgommii tanaa dabra.
Dorothy Ooko, dhaaba Google keessatti maanajera Afrikaa gama Bahaatii fi naannoo Afrikaa afaan Faransaay dubbattuuti. “Buufata filannootii fi dhaabbileen oduu dharaa ufi irraa eeguu malan,”jetti.
Dos Saantos ganama saati sadiitti buufata filannoo mana barumsa sadarkaa tokkeessoo keessatti kaardii buusee abbaa filu file.
Dos Santoos jaarsa ganna 74.filannoon pirezidaantummaa Angoolaa ji’a torbaan duuba.
Dos Santos amma jaarsa ganna 74ti.Ufumaan hujii irraa bu’ee hardha nama egerii pirezidaanti taha jedheef kaardii filannoo buuse.
Dos Santos, pirezidaantota Afrikaa ganna hedduu biyya bulchan keessaa ka Ikuwatooriyaal Giinii,Tedor Obianigitti aanee lammeessoo.
Doug Collins, nama paartii Rippaabilikaan Rippaabilikaaniiti. Demokiraatotii pirezidaantii waan tokkollee hin yakkin dharaan himatan jedhe.
Dow Jones Industrial dhibba irraa harka 3.8n kan gad bu’e. Torban kun akka isa waggoota 12 dura sadarkaa aduunyaatti mudatee turee rakkoon maallaqaa akkaan kan hammaatu ta’uu xiinxaltoonni ibsaa jiran.
Doyow akka jedhanitti maatiin baay’een ijoollee isaanii waliin Baidoa, Dinsor fi Bardale-n dabalatee gara magaalaalee guruddoo Baytti bqataa jiran.
Dozens kidnapped from a school in central Nigeria
Dozens Killed as Mozambique Attack Survivors Evacuated
Draamaaleen Siitkoomii Afaan Oromoon Dhihaatan Baay’ataa JIran
Dr. Abarraa Dheereessaa dura ta’aa koree qindeessituu gargaarsaa fi deebisanii dhaabuu lammiwwanii akka ibsanti tombola kana lammiwwan biyya laa keessa jiraatan karaa firoottan isaanii bitachuun deggersa gochuu akka danda’an ibsan.
Dr.Abarraa Dheeressaa,qindeessaa koree gargaarsa biyya keessaa fi biyya alaallee walti qabuuti. Nama Finfinneetti baqate kana namii hedduun quba hin qabu taatullee amma hardhaa jalqabanii gargaaruutti jiranii amma mootummaalleen quba qabaa jedha.
Dr. Abdullaahii Hajii Waaqoos horsiise bultoota kana bakka bu’anii badhaasa kana kan fuudhan yoo ta’an, iccitiin as gahuu keenyaa aadaa Oromoon eegumsa naannoo irratti qabuu jedhan.
Dr., Abiy Adoolessa 28 hawaasa Itoophiyaa DC jiru waliin mari’ata,Adoolessa 29 Los Anjeles deema. Adoolessa 30 ammoo akka jecha aaddee Birhaaneetti pirezidaanti Lammaa Magarsaa waliin Minisoota(MN) dhaqa.Minisoota dhaqiitii pirezidaanti Abiy tana ammoo aaddee Birhaaneen akka ijnifannoo guddootti ilaalti.
Dr. Abiy Ahimad dura ta’aa ADWUI Ta’anii Filataman
Dr.Abiy Ahmed ganna tokkocha biyya bulche 'waan dandeennu hojjannee ganna itti aanullee qalbii abdiiti fi tokkummaan hujitti dabarra’ jedhe
Dr.Abiy Ahmed ganna tokkoo hardha muummee ministera Itoophiyaa tahe. Jijjiiramii sun fala hedduu biyyattiin dhufe nama hedduu nama gammachiise.
Dr., Abiy Ahmed hardha waan akka akkaa irratti parlaamaa biyya isaatiin wal mari'ate.
Dr.Abiy Ahmed imaltuuf Awurooppaa jiraa Itoophiyaa rakkoo hamtu keessa dhuftee ‘amma bilisummaa fi abdiitti harkatti nu hafe.
Dr.Abiy Ahmed imaltuuf Jermen Firaankifurti jira, Itoophiyaan rakkoo hamtuu keessa dhufte ‘amma bilisummaa fi abdiitti harkatti nu hafe'
Dr. Abiy akka diqqaa fi guddaalleen faaydaa tokkummaa Itoophiyaa walti himuu qaban dhaamate.
Dr., Abiy eegii biyya bulchuu jalqabe amma ganna tokko yaayyuu caale.Waan hujii isaa irratti waan hedduu VOAn wal dubbate.
Dr Abiy galma keessatti hawaasii gara garaa gaafii gaafatee istaadiyoomii keessatti ammoo haasaa tolche.
Dr. Abiyi Ahimed akka jedhanitti sirni dimokraatawaan hiika qabu akka guddatu gochuuf IHADEG qofaa utuu hin taane paartileen morkattootaas jabaachuutu irra jira.
Dr., Abiy imaltuu Amerikaa fixatee galee jennaan Amerikaatti dallaa jibbaa jissanii riqaa tokkummaatii fi jaalalaa jaaruutti jiran jedhee media biyya keessatti hime.
Dr.Abiy Itoophiyaan saba cufaa walqixxee taatee durumattuu akka deemtu waadaa gale.
Dr. Abiy kana kan dubbatan bajata bara 2011 raggaasisuuf ibsa paarlaamaa keesatti kennan irratti ture.
Dr. Abiy mummicha ministiraa biyyatti ta'an jedhameet eeggama, kunis paarlaamaadhan raggasifama.
Dr.,Abiy: Oromoodhaan bulchii,geggeessii,ijaari jedhameetuu baayateetuu uumamee kaayyoo tana irraa ufi fageessuun nu hin fayyaduu jedha.
Dr Abiy rakkoo Oromoo Arbaan wal bira qaba. “Nuti arba kufuu hin qamnuu,kufnaan ufi duwwaa osoo tahin inni kaanis hin bada waan taheef dhaadaabachuu duwwa osoo hin tahin baachu akka dandeennuu yaaduun barbaachisaadha.”
“Dr.Abiy waan ganna dabre isanii guutuu male ka adoo hin qixeessinuu hafe bira naa dabraa,” jedhe.
Dr. Abiyy Ahmad aangoo Mummicha Ministeerummaatti eega muudamanii waajiira qabatanii guyyaa dhibba tokko guutee jira.
Dr. Abiyy Ahmad Twitarii dhunfaa isaanii irratti akka barreessanti akkasumas marsariitii waaltaa infoormeeshin irratti akka tuqameetti du’a dhaqqabeen gadduu isaanii ibsan.
Dr. Abiyyi, Afaan Oromoo, Afaan Amaaraa, Afaan Tigiree fi Afaan Ingilizii dubbachuu danda’u.
Dr. Abiyyi Ahimad Biyyattii gara Daandii Ce’umsa Dimokraasii Dhugaatti Geessuu Danda’u Abdii Jedhun Qaba: Anaa Gomesh
Dr Abiyyi Ahimad Dura Ta’aa ADWUI Ta’uun Filaman
Dr. Abiyyi Ahimed Alii godinaa Jimmaa, magaalaa Aggaaroo keessatti akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Hagayya sagal, bara 1968 abbaa isaanii musliimaa fi haadha isaanii kiristaana irraa dhalatan. Barnoota isaanii sadarkaa tokkoffaa magalaa Jimmaatti baratan. Umurii isaanii waggaa kudha-shaniitti jechuun akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1983 paartii ADWUI yokaan EHADEG seenanii loltuu akka tahan dubbata – seenaan jireenya isaanii. Wallaggaa Lixaa keessatti leenjii waraanaa idilee fudhatanii, achumatti ramadamuudhaan damee tikaa fi quunnamtii waraanaa keessaa tajaajilan.
Dr. Abiyyi Ahimed Muummicha Ministeeraa Itihiyoopiaa Haarawaa Ta’uun Muudaman
Dr. Abiyyi Ahimed, paartiilee miseensota ADWUI afuran keessaa tokko ka tahe – Dhaabbata Dimookitaatawa Oromootti miseensa hoogganaa ta’uun, ka toora siyaasaan qooda fudhachuu jalqaban, waggaa saddeet dura, bara 2002 lama irraa jalqabanii ture.
Dr. Abiyyi Ahimed Waaltaa Odeeffannoo Saayinsii fi Teknooloojii Itiyoophiyaa ka jedhamu dhaabbata qorannoo, kan mootummaas hundeessanii turan. Bara 2007, miseensa Koree Hoji-raaw’achiistuu DhDUO ta’anii, waggaa isaatti immoo Ministarummaa Saayinsii fi Teknooloojii Itiyoophiyaatti muudaman. Baatiilee xiqqoodhaaf eega hojjetanii booda, taayitaa isaanii federaalaa sana dhiisuudhaan, gara bulchiinsa naannoo Oromiyaatti deebi’anii sadarkaa itti-aanaa prezidaantummaatti tajaajilan. Hoogganaa biiroo Karoora Misooma Magaalaa Oromiyaas ta’anii turan.
Dr. Abiyyi Ahimed Wixata Dhufu Kakatanii Muummicha Ministaraa Tahan
Dr. Abiyyi Ahmad Abbotii Qabeenyaa Biyya Alaa Afeeran
Dr. Abiyyi Ahmad Hogganaa Chaayinaa Waliin Dubbatan
Dr. Abiyyi Ahmadiif Obboleessa angafa ta’uu kan dubbatan Obbo Daasis Ahimad haadha afur irraa kan dhalatan obboloonni nama 16 ta’uu fi kanneen keessaa 9 dubartoota 7 immoo dhiira ta’uu ibsan.
Dr. Abiyyi Ahmad Isa Abdanne Caalaa Hojjate: Obbo Bulchaa Dammaqsaa
Dr. Abiyyi Ahmad Maqaleetti Imalanii Deebi’an
Dr. Abiyyi Ahmad mummicha ministeera Itiyoophiyaa ta’uun eega kakatanii aangoo qabatanii har’a waggaa tokko guutee jira.Deemsa biyyatti keessaa kan waggaa tokko kan ilaaleen Raadiyoo Sagalee Amerikaaf yaada kan kennan Obbo Bulchaa Dammaqsaa akka jedhanti Dr. Abiyyi muxannoo hoggana sadarkaa olaanaa ituu hin qabaatiin waggaa tokko keessatti kana hojjachuun kan abdannee fi yaadne caalaa jedhan.
Dr.Abiyyi Ahmed muummeen ministera Itoophiyaa haraahii Wiixta dhufu Ebla, 2,2018 kakatee hujii jalqabu kana waan hedduu abdatan.Dr.Abiyyi miilota obboo Lammaa Magarsaa fa ka hujiin isaanii siyaasaa Itoophiyaa jijjiiraa dhufe keessaa tokko.
Dr Abiyyi akka hogganaatti nama mul’ata guddaa, dandeettii fi cicha qaban, namni nama ta’ee uumamuu isaa qofaaf kabajamuu qaba isa jedhutti nama amanan jedhan. Akka dhunfaatti immoo nama gara-laafeessa nama gargaaruuf nama bira dhaabatu waan ta’aniif aangoo amma itti muudaman rakkoon jiraatuus fixaan baasu abdii jedhuun qaba jedhan.
Dr. Abiyyi akka jedhanti galannii humnoota nageenyaaf haa ta'u malee kanneen hokkara kana kakaasan to'annaa jalaolanii jiru.
Dr. Abiyyi, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2007, aanaa Gommaa bakka-bu’uudhaan ammas miseensummaa Paarlaamaaf filataman.
Dr. Abiyyi El-sisii waliin eega dubbatanii booda oduu gabaastotaaf akka ibsanti namoota alaan marii gaggeeffamu ni simanna jedhanii turan.
Dr. Abiyyi filatamuu jechuun rakkoon qeerroon Oromoo,ummatii Oromoo gaafachaa lubbuu itti dhabaa bahe deebii argatti jechuu miti, ka jedhulleen hedduu.
Dr. Abiyyi gaaffiilee kana deebisuuf meeshaalee isa barbaachisan of harkaa hin qaban” jedhu. Dr. Abiyyi Ahimed, taayiaa fi itti-gaafatama sadarkaa ol’aanaa kanaaf filatamuu isaanii, “baga gammaddan!” ittiin jechuun fedha, kan jedhan – dubbi-himaan dhaaba ABO Tokkoome Jedhamuu – Dr. Qaasim Abbaa-Nashaa immoo, muudamuun Dr. Abiyyi bu’aa qabsoo fi dhiiga ilmaan Oromoo akka tahe dubbatanii, “akkuma qabsoon uummata Oromoo sadarkaa kanaan isaan gahe, itti-gaafatama fudhataniin gaaffii uummata Oromoo fi rakkoo siyaasaa biyyattii danqee jirutti furmaata fiduu qabu” jedhan.
Dr. Abiyyi gaafiif deebii tuuta gaazexeessitoota biyya alaa fi biyya keessaa waliin taasisaniin dhimmoota hegeree Prezdantii Naammoo Summaale kan tudan Obboo Abdii Muhaamadii fi kaneen biroo irratti gaafilee gaazexeessitoota irra ka'aniif deebii kennanii jiri.
Dr. Abiyyi Gareelee Siyaasaa Giddutti Tasgabii Siyaasaa Argamsisuuf Hojii Hedduutu Isa Eeggata: Garee Internaashinaal Kraaysisi
Dr Abiyyi garu filannoo dhufu walabaa fi kan haqaa gochuuf qophii ta’u kanas fixaan baasuuf bordii filannoo haaraa ijaaramee seerri barbaachisaa ta;anis ni foyyeefamu jedhan.Filannoo itti aanuu walabaa fi kan haqaa gochuuf qophiin godhamu yeroon xumuramuu baannaan yeroo filannoo dheereessuun barbaachisaa akka ta’u paartileen morkitootaa dubbataa jiru.
Dr. Abiyyi guyyaa lamaaf bulchiinsa naannoo Amaaraa keessa yeroo turanti ijaarsii isaa eega jalqabamee waggaa saddeet kan dabree warshaa sukkaaraa Xaanaa Balas fi proojeektoota gurguddoo eebbisanii jiru.
Dr. Abiyyii, badhasa Noobeelii Nagahaa argachuu isaaniitin kabaja itti dhagahame ibsanii, “Badhaasa kana maqaa lammiiwwaan Itoophiyaa fi Eertiraa, keessumattuu warra nagahaaf jecha waan baayyee keessa darban, akkasumas, maqaa Pirezdanti Isayyaas Afawarqiitin fudhadha,” jedhanii hawwii gaarii, wal amantaa fi kutannoon pirezdaant Eertiraa haala oggoota 20 biyyoota lamaan edduu turetti xumura gochuuf gahee guddaa tabachuu eeran.
Dr. Abiyyi ifatti waan jiru irratti dubbachuun akkaan barbaachisaa ta’u xinxalaa gameessa kan ta’an Wiliyaam Devisan ibsanii jiru.
Dr., Abiyyii fi Joorji Sooroos filannoo, mala jireennaa wayyaa qabu,demokiraasii, seeraa fi waan akka akkaa irratti wal mar’atan.
Dr Abiyyii fi pirezidaantiin Masrii hujii hidhaa abbayaa irratti kora Afrikaa fi Raashiyaa irratti wal arguuf kurfoo jiran.
Dr. Abiyyi Imala Chaayinaa fi Eertiraa Booda Ibsa Kennan
Dr. Abiyyi imaltuu isaanii itti fufuun gara biyya tokkummaa araboota Imeereetootaatti imalanii Abudaabii keessatti mootii biyya Sanaa waliin Turizimii fi wal’ansa fayyaa akkasumas dhimmotii adda addaa irratti dubbatanii jiru.Kana malees namoota hawaa Itiyoophiyaa irraa ta’an waliin dubbatanii jiru.
Dr. Abiyyi Itti Aanaa Pirezdaantii Yunaaytid Isteets Wajjin Mari'atan
Dr. Abiyyi Jeneraalota Waraanaa Sadi'ii Taayitaa Ministirii Ittiisaatti Muudan
Dr. Abiyyi Pireezdaantii Raashiyaa Wajjin Mari'atan
Dr. Abiyyi qabsoo Qeerroo fi ummata Oromootti asiin gahee kun jalqaba malee dhumaa mitii ka jedhulleen hinuma jira.
Dr Abiyyi sagalee kenname 177 keessa 176, Obboo Damaqaan sagalee kenname 177 keessa 49 argachuun filaman.
Dr. Abiyyi sirna kana irratti haasawaa dhagesiisaniin ADWAUI paartilee siyaasaa karaa nagaan qabsaa’uu filatan kamiin iyyu waliin dubbachuuf qophii ta’u ibsan.
Dr. Abiyyi Vaayiresii Koronaan Wal Qabatee Haleellaa Lammiiwwan Alaa Irratti Raawwatamu Balaaleffatan
Dr. Abiyyi Waggaa 24 dura gama Tokkummaa mootummotaan jila Rwaandaa ergame keessa turan. Rwaandaan humna araaraa, marii fi dhiifama argame irra dhaabattee ifa ishee ibsuu itti fuftii jedheen abadaddha jedhan.
Dr.Abiyyi yoosuma harkumaan biyyatti nagaa dhaamatee poolisiin fuutee baqatteen. Waltajjii sun irra isaatii fi itti gaafatamtoota mootummaa federaalaa hedduutti tataa’a.
Dr.Abyi hardhallee bulchoota dhaabbilee addunhyaa akka akkaatiin wal mari’ate. Akkuma kanaan bulchoota dhaaba Tokkummaa Mootummootaa keessaa; daarektera Sagatnaaa Nyaata Addunyaa,Tokkummaa Mootummootaaatti daarektea Qonnaa fi Nyaata Addunyaa,daarketera Gargaarsa Misooma Qonnaa Addunyaatii fi bulchoota hedduun wal haasahe.
Dr. Adahaanoom gaazexeessotaaf ija jabinaan akka ibsanitti, hojii kanaaf kaadhimamaa gaarii ta’uu isaanii akkasumas muuxannoo biyyoolessaa fi ka sadarkaa addunyaa.
Dr. Ahmed Rejaas dhuma irratti tajaajil gargaarsa waggaa 80 kan waldichaa beeksisuuf waggaa tokkoof qoophee adda addaa addaan karoorfamaa kan ture agarsiisa daldalaa galiin isaa lammiiwwan hongeen miidhamaniif ooluun kan xumuramu ta’uu ibsanii jiraattonni Finfinnee agarsiisa sana daawwachuu dhaan irratti hirmaatee deggersa namoomaa qabu akka agarsiisu waamicha dabarsianiiru. Waldaan fannoo diimaa Adoolessa 1 bara 1927 labsii ba’een kan hundeeffame dhaaba gargaarsaa biyya keessaa ta’uun beekameera.
Dr. Aiy Ahimad dirree Xayyaaraa Booleetti midiyaaf ibsa gabaabaa kennaniin, badhaasichi bu’aa hojii isaanii qofa otuu hin taane bu’aa ifaajjee uummataa akka tahe dubbatan.
Dr.Alamuu Simee paartii badhaadhinaatti itti gaafatamaa waldaalee siviikii fi dhimma paartilee siyaasaa akka ibsanitti filannoo bara kanaa gaggeessuuf haallii nageenyaa yeroo kaan irra foyya'aa dha jedhan.
Dr. Alemtsehay Tesfa Gammadaa waggoota dheeraaf biyya Fiinlaand jiraataa erga turanii booda biyyatti deebi’uu dhaan hawaasa isaaniif gumaachaa jiru. Biyya Fiinlaand Yuniversitii Helsinkii jedhamu keessaa waggootga 22f kan barsiisan yoo ta’u umuriin isaanii waggaa 70.
Dr. Ali fi obbo Moluun kanaan dura Saamudi Mmooyalee fuudhamee Adaamaatti ilaalamu sirumaa badaa akka ture eeranii, amma jiraattonni naannoo meeshaa kanatti dhimmi bahuun akka of qorachiisan dhukkuba kanarraas akka of eegan yaadachiisanii jiru.
Dr. Ali haala namootni kun lameen irra jiran yoo dubbatan, ammaaf mallatoo addaa akka hin agarsiisne eeranii ogeeyyiin fayyaa isaan hordofaa jiru jedhan.
Dr.Alii Birraa fi,Muktaar Usmaan Muuziqaa Oromootiin maan jedhan?
Dr.Alii Birraa Oromiyaa,afaan Oromoo,seenaa Oromoo,abbaa gadaa,siyaasaa fi waan hedduu faarsitee deemuma deemtee Alii Birraa …boonaa …akkam bareeddaa jettee ufillee faarsite amma maanti hafe jennaan”kun gahaa mitii weellistootii amma dhufaa jiraan irraa waan hedduu eeganna ,”jedha.
Dr. Alii Galgaloo Diirekterri hospitaalichaa kanaan duras godaantonni biyyoottan ollaa ofirra deebifaman torbee lamaaf adda baafamanii ilaalamaa erga turaniin booda gara maatii isaaniitti deebi’uu dubbatan. Namoota kanaaf garuu nyaata dhiyeessuun rakkoo akkaa tahe himanii jiru.
Dr. Aliin Godinni Booranaa daangaarra waan jiruuf godina dhibee kanaaf saaxilameedha jechuun ibsanii, keessummaa warra daangaa qaxxaamuree gara biyyaatti deebiwu dafanii qorachuuf barbaachisa ta’uu eeran. Ji’aan duras jiraataan godina Booranaa ka dhibeen Kooronaa irratti ergame Hospitaala Mooyyalee keessa akka ture yaadachuun, amma garuu nami kun yaalli taasifameefii dhibee kanarraa fayyee manasaatti galeera jedhan. Akka Dr. Aliin jedhanitti saamudi dhumaa namicha dhibee Kanaan qabamee hospitaala Mooyyale ture Yaa’a Ballotti gaggeeffame.
- Dr. Ambaachew Mekonnin – Ministara Industrii,
- Dr. Amiir Amaan – ministara fayyaa ta’uun muudamanii jiran. -
Dr. Antonii Faauchii sagantaa TV NBC “Meet the Press” jedhuuf akka ibsanitti ennaa guyyaatti namoonni 60,00 ta’an vaayirsiin qabamuu argitu yeroo mara balaa ka biroon ka’uu mala jechuun akeekkachiisan.
Dr. Antonii Faawuchii hoogganaan waaltaa dhukkuboota daariqaa fi infekshinii kana kan dubbatan kaleessa ennaa seneter Doug Jones waliin Facebook irratti gaaffii fi deebii geggeessanitti ture. Waa’ee vaaiyrsii kanaa waan sodaachisaa hedduun waan jiruuf sobamuu hin qabdan jedhan Faawuchiin.
Dr. Aragaawwii Berihee Dargaggoota Tigraayiin Mormiin Irra Ga’e
Dr. Aragaawwiin sirna keellaa namoota wareegamaniif qophaa’e irratti argamuuf gamas seenuuf ennaa yaalan dargaggoonni seenuu hin qabu jechuu dhaan halellaa irraan ga’uuf yaalanii turan.
Dr.Asebee Raggaasaa yuniversitii Dillaatti daarektera qorannooti.Ganna hedduu hujii warqii Laga-Dambiitii fi dhiba hujiin tun biyyattiin dhuftu qorachaa bahe.
Dr. Awal Aloo: Labsiin Yeroo Hatattamaa Mootummaa Itiyoophiyaa Uummata Mormii Irra Turee Biratti Waan Haaraa Miti
Dr. Aweetuun waggaa 62 dura magaalaa Dambii Dolloo keessatti dhalachuu isaanii kan ibsan obboleettiin isaanii Aaddee Eebbisee Siimeessoo obbooloota isaanii 12 keessaa nama 3ffaa ture jedhu. Barnoota isaanii hanga kutaa 4tti magaalaa Dambii Dolloo keessatti kan baratan Dr Aweetuun abbaan isaanii Obbo Siimeesso Deengaa paarlaamaa mootii Haayle Silaaseef waan filatamaniif jecha gara Finfinnee tti waan jijjiramaniif jecha Dr, Awweetuun hanga kutaa kudha lamaatti Finfinnee keessatti baratan jedhu aaddee Eebbiseen.
Dr. Awol porofeesera yuniversitii UK jiru,Kiilitti porofeesera.Akka Dr.Awol jedhutti mootummaan lola daangaa Oromiyaa kana humnaan dhaabuutti hin jiru
Dr. Ayishaan garuu, yeroon ifaaf ifatti ibsaa fi murtoo baasnee hawaasaan geenyu jira. Dhimmonni hojii diploomaasii irratti hojjanu, kan ibsi irratti hin basnees akkasuma, jette.
Dr.Balakkoo Gumii nama jireenna baaddiyaa keessa guddachaa bahee doktorii tahe.
Dr.Barbara KnutsAmerikaatti Dhaaba Tohannoo DhukkubaaCenter for Disease Control (CDC) keessaa hojjatti.
Dr.,Birhaanuu Qadiidaa daarektera ONN.Akka innii jedhetti dhaabii kun ganna lamaan duratti huji jalqabe. Oduu fi sagantaa gara garaa ogeeyyota itti dubbisee dabarsa.Ummatii Oromoo miliyoona 50 caalu media hedduu qabaachuu qaba ka jirulleen wal gargaaree wal jajjabeessaa hojjachuu male jedha.
Dr.Borbor Buleejaarsa argaa-dhageettiitii doktorummaa ulfinnaa kennaniif.
Dr., Borbor Bulee jaarsa argaa fi dhageettiiti.Tanumaan doktorummaallee argate. Nama akka porofeeser Asmeroom Leggesee(PhD) fi hedduutti waan Gadaa isa irraa baratee PhD argateenii kitaabaan barreesse.
Dr. Braayit uummata dawaa summii keemikaalaa qabu kan tajaajilli eegumsa fayyaa dhiibbaa prezidaant Traampiin wal’aansaaf amansiisaa akka ta’etti hime uummataaf akka hin dhiyaanne ittisuuf humna akka hin qabaannetu natti dhaga’ama jedhan jedha himannaan sun. innumaa iyyuu lammiiwwan ameerikaa dawaa dhukkubsattoota COVID-19 gargaaruu isaaf ragaa saayinsii ga’aan hin deggeramne irratti odeeffannoo akka argatan na ariifachiisan jedhan.
Dr. Caalaan karoora barnoota kana kennuu Yuuniversitichi erga jalqabee akka bubbule himanii, haala barnoota kanaa haa qindeessuuf giddu gala Qorannoo Sirna Gadaa ijaaree eebbisiisuusaallee beeksisan. Obbo Roobaa Dambii Hoogganaa Giddu - Gala Qorannoo Sirna Gadaa Yuuniversitii Bulee Horaati. Giddu -Galli Qorannoo kun barnoota Sirna Gadaa kennamuuf jedhu kana itti gaafatamummaan gaggeessa jedhan.
DRC Fi Koongoolleen warra waliin taphatu keessaa tokko. Biyyiti tun lamaan waan hedduu waliin qabdi.
DRC fi Morookoon amma waliin tapachuutti jiran. Taphattootii Koongoo mootummaan horii duraan taphattoota tana badhaasuuf waadaa gale waan hin kenniniif Jimaata dabrellee leenjiillee didanii eegee itti deebihan.
Dr. Chibaanzii Mwaachoondaa; Itti Aanaan Barreessaa waldaa ogeeyyii fayyaa Keeniyaa kun nuuf guutuu baannaan torbee muraasa keessatti ogeeyyiin fayyaa Keeniyaa hojii ni dhaabu jechaan akeekkachiisan.
Dr. Chibaanzii Mwaachoondaa; Itti Aanaan Barreessaa waldichaa lubbuun dookterota kana kan darbe sababa mootummaan eeggannoo malu taasisuufii dhiisee jechuun kimii jiru dubbatan.
Dr.Chikaageen maqaa Jappaanitti baasaniif.Chikaagee jechuun afaan Jappaaniitin gaaddisa jechuu jetti. Boorannii ammoo Lookoo Duubaa jedhee moggaase.
Dr.,Chikaagee Oba-Smitdt(Dr.Lookoo Duubaa)dhalootaan nama Jappaaniiti. Barmusa qorannoo jireenna ilmee namaa(Anthropology)barattee barumsa PhD qabdi.
Dr.Chirs Funk saayintistoota Amerikaa qilleensa akkanaa qoratan keessaa tokko. Akka innii jedhutti saayintistootii NOAA,Dhaaba Tohannaa Hawaa fi Qilleensa Amerikaa Itoophiyaan gama Kibbaa Bahaa, Naannoo Somaalee, Keenyaa gama Bahaa fi naannoon Somaaleelandi bokkaa silaa ji’a dhufu keessa argachuu malan dhaban jedhanii harka 55-60 mirkansan.
DRC nama 23 keessa ijoollee 18 kilabii biyya alaa keessaa yaammatte. Morookoon ammoo nama tokko malee tapahtoota 22nuu biyya alaatii yaammatte
DRC-n wadhakkaa biyya hedduu jirti.Laftii amma dhiba kana keessattia argan magaalii Latiikaa lafa baaddiyaa karaa hin qmane itti bahuun dhibaati.Dhibii kun dafanii faluu baannaan biyya hedduutti dabruu dandaha taatullee ammaan tanaayyuu addunyaan itti wal gargaartee hojjachuutti jiraachuun furmaata tokko.
DR Congo declares the end of its latest Ebola epidemic
DR Congo: Former Vice President Jean-Pierre Bemba is found guilty of war crimes
DR Congo: UN troops resume patrols in Goma.
DRC: Opposition parties forge an alliance and demand that President Joseph Kabila quit when his term expires in December.
DRC Opposition Says President is Working to Delay Elections
DRC policeman beaten to death as rival Muslim groups clash
Dr.Daadhiin koree dhukkuba daddarbaa Itoophiyaa irraa tohatuu itti gaafatamaa.
Dr. Dabratsiyoon haasawaa dhageesisaniin uummattoota biyyoota lameeniin” Baga guyyaa Kanaaf Geessan” jechuun waggaa haaraa waliin ayyaaneeffatan.
Dr. Damissew Gissaa haakiima walii-galaa kan hospitaalichaa akka jedhanti wal’ansii miseensoota waboof kennamaa jiru dandeetti hospitaalichi qabu maraan jedhan.
Dr. Darajjee Dhugumaa Dirree Dawaa keessatti oduu gabaasaa raadiyoo sagalee Amerrikaaf akka ibsanti waaltaalee kana jajjabeessanii ka biraas itti dabaluuf akkasumas to'annaa daangaa irraa cimsuuf michoota keenya kan sadarkaa addunyaa waliin hojjataa jirra jedhan.
Dr. Dassaaleeny paartii ABIIN Kana waggaa lamaaf dura teessummaan hogganuun isaanii ni yaadatama.
Dr.Debre Tsiyoon haala yeroo ilaalchisee sabaa himaa naanoof ibsa kennanii jiru. Akkuma kanaan seera filannoo baasuu, boordii filannoo hundeessuu, akkasumas hoogganoonni komiishinichaa muudamuu ibsanii jiru.
Dr.Demmellaash adoo barataatuu University Arizona ta USA jiruttiyoung scientistykn saayisnttii amma hujiin guddachuutti jiru jedhuun qorannoo dhukkuba horii irraa namatti ykn bineensa irraa namatti dabru qorachuutti jira.Qorannoobioterrorismjedhan tana barana jalqabe.
Dr.Demmellaash amma University Arizona Tuscon jirtutti qorannoo bioterrorism ykn dhukkuba nama irraa horiitti ykn horii irraa namatti dabru qorachuutti jira. Dr.Dammallaash,gara ganna shaniitin duratti barmusaScholarshipykn biyya alaatti barachuu dorgomee argateeOslodhufe.Yoo Oslo baratu sunitti,barreeffama qorannoo dotorummaaatiif nama qopheessu, fala somba horiitiin wallaanan dhahee,barreeffamii isaaMedcal Journalirra baheef.Hujiin Dr.Demmellaash tun waan hedduu irratti baate.
Dr. Dhufeeraa Mokonnen Finfinnee irraa akka ibsanitti, qorannaan saayinsii akka agarsisuutti ittiin ka’umsi dhukkuba garaachaa baakteriyaa eech-paayloorii jedhamutu fi dawaa dhibee adda addaaf fudhataman keessa hanga tokko ta’uu ibsan.
Dr Dirribaa Waaqijiraa Eega Poolisiin Manaa Qabamanii Gara Baatii Tookkoof Akka Hin Argiin Dubbatu, Maatii Keessaa
Dr.Faaduma gaafa barumsa PhD fixuuf deemtu wannii isiin barreesiteHistorical Perspectives on the Role of Women in Peace-making and Conflict Resolution in Tana River District, Kenya, 1900 to Presentjedha.
Dr.Faadummaa Boruu Guyyoo haadha ijoollee didiqqoo lamaati. Durumaa durii durii, hiibboyyaa,gadaa Booranaa,seenaa Afrfikaa,ka addunyaatii seena saba hedduu barachu feeti.
Dr.Faadumma seenaa Afirkaa,ka addunyaa barachaa dhuftee dhiyoo ammoo Amereikaa yuniversitii Southern Illinosi ka Chicago jirtuu PhD eebbifamte.
Dr. Faasikaa Amde-Selaasee dubbisuun kan oduu gabaasaan VOAGebree Haagos gabaasee caqasaa.
Dr. Firaa’ol abbaan qabeenyaa loon goromsa yaala argattee mallatoo loon yoo pilaastika nyaattu agarsiisu waan agarsiisteef horii kiyyaaf fala naa barbaadaa jedhanii nutti fidan jechuun dabalee hime. Sana booda haala yaala baqaqsanii hodhuun barbaachisuun goromsattii san nyaata male sa’a 24 erga tursineen booda waldhaansa kana taasifneef jechuun hima.
Dr.Galma Guyyoo ogeeyyota fayyaa addunya waliin ummata Laaybeeriyaa gargaaruuf Monorooviyaa ji’a sagala caalaa keessaa taa’ee waan asiin olitti barreessine sun jedhee nutti hime.
Dr.Galma Guyyoo Ogeeyyota Fayyaa Waldaan Afrikaa Eboolaatti Duulchisuuf Laaybeeiryaatti Erge Keessaa Tokko
Dr.Galmi faatii gareen fayyaa Walda AfrikaaAfrican Support to Ebola Outbreak in West Africa(ASEOWA) fulaa bu’anii hujii tanaa Laaybeeriyaa dhaqan. Jireenni Laaybeeriya maan fakkaata?Isaniin ummata gargaaruf yaatan kun du’aa fi jireenna jiddu hojjattanii,biyyiti biyay dhukkuba hamaa qabdu akkamitti ufi eeddan?Nyaataa dhugaati gadi baatanii bitattan moo,manatti dhaabattan mo jireenni keessan maan fakkaata?
Dr.Galmii bara 2010 gaafa POLIO-n Ugaandaatti baafatte ummata gargaaruuf achi dhaqe egerilleen yoo wannii akkasii dhalatte ummata gargaaruuf qophii jirraa jedha.
Dr.Galmii faatii amma dhukkubi kun hin jiru jedhanii galuutti jiran.Laayberiyaa isan bira yaatan tun haga ufi dandeette jennaan, “amma warrilleen ufi dandahaa,[hojjattootii fayyaa isaanilleen] duri afaan dhiba kana hin beekanii amma ya itti bayyatanii amma adoo dhukkubii kun gadi deebihellee warri ya ufi dandahee tanaaf galuutti jirra.”
Dr.Galmii ganna 17 ogummaa ufiitiin hojjatte.Addunyaatti dabalamtee Eboolaatti duulu irraa maan baratte jennaan “barannoota guddaa argadhe yoo lafa tiyyalleetti gale barsiisuu malee yoo COUNTY ykn godina kiyya (Masrabeete) deebihellee waan hedud barsiisu dandaha.”
Dr.Galmii ogeeyyota fayyaa Waldaa Afrikaa waliin dhufee umamta sun gargaare.
Dr.,Gammachuu:Adoo haasahanuu akkana jedhe Dr., Gammachuun “Ibiddaa duru wal beeknaa utubaa narraa qabaa jettee eeleen manii gubatee jennaan.”
Dr.Gammachuu Daadhii,itti aanaa daarektera Jiddu-Gala kanaati. Akka innii jedhutti haga ammaatti wantii mootummaan naannoo Oromiyaa Raayyaa qorachuuf karoora baase hin jiru taatullee akka ummatii kun waan ufii jabeeffatu hojjachuu malan.
Dr., Gammachuu fi pirezidaanti Nagaasoo taaksii keessatti wal argan.
Dr.,Gammachuun obsa Dr.Nagaasoon kana mammaasaa Abbaa Gadaa Booranaa,Adii Diidaatiin walti akeeka.
Dr. Geedewoon tajaajila wal'aansa fayyaa shakamtoota mana hidhaatti argaman kan obbo Jaawar Mohaammad, obbo Baqqalaa Garbaa fi obbo Hamzaa Boorana kan manni murtii olaanaa federaalaa murtesse danquun kan himataman tahuu, abbukaatoon himatoota Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dr.Geediyoon Ximootiwoos abba alangaa mummicha ta'uun kan muudaman yoo ta'u kan duraan waajiira mummicha ministeeraatti itti gaafatamaa kutaa preesii turan Obbo Nigusuu Xilaahuun immo Komiishiinara Komishinii hojii uumuutti muudamuu isaanii Mallaskaachoo Ammahaa Finfinnee irraa gabaasee jira.
Dr. Gezzaany keessumaa dhibee kanaan ka faalaman Aanaa Mi’oo fi Mooyyalee warra seenan ta’uu eeran. Dhimma sochii namaa naannoo daangaarra jiru Bulchiinsi Aanaa Mooyyalee, waan kun rakkisaa ta’uu beeksise. Obbo Birhaanuu Goonaa bakka bu’aan waajjira dhimmoota Koomunikeeshinii aana Mooyyalee, ballachuu daangaatu to’annoo kanarratti dhiibbaa fidaa jira jedhu.
Dr.Godaanaa Jaarsoo,ogeessaa fayyaa Hospitaala Adaamaati.Namii lafa tabbaa keessa qubatu amala tokko qaba jedhanii, saayinsiin maan arge jennaan.
Dr.Godaanaa Jaarsootii fi Dr.Guyyoo Waaqoolleen tanatti atileetota biyya Rift valley milkeesse jedhan
Dr.Guddataa Hinikkaa fi haatii warra isaalleen nama jireenna jajjabaa ijoollee baaddiyaa qonnaa,tikaa fi waan hedduu jedhanii barnoota keessaa oofan ykn ka jarinuu maatii gargaaruuf ufumaanuu keessaa bahuu bahee asi gahe.
Dr.Guddataa Hinikkaatii fi Haatii warra isaa doolara kuma dhibba hedduu baasanii mana barumsaa baaddiyaa Arsii Nageelleetti jaaran.
Dr Guddataa Hinnikaa Kalifooriyaa,Los Angeles hospitaala Dignity Hospital Center keessatti itti gaafatmaaa balaa gugurdaati.Godina kana keessatti koree tohannaa COVID-19 keessatti filatamee hojjata.
Dr.Guddataan amma Amerikaa Kaalifoorniyaatti Dr.beekamaa, ingiliffaan(surgeon)jedhan.Nama wallaansaa gugurdaaf barbaadan.
Dr.Guddataan faan hujii mana barmusaa tana $300,000 caalaa itti baasan.Yoo jireenna nama keennaatiin wallaanuuf hojjanne waan hedduu jijjiiruu dandeenna jedhan Dr.Guddataan faan.
Dr.Guddataan faan hujii tana ummata naannoo waliin tahee horii ufii itti baasee, achi biyyuma dhaqee hojjata.
Dr.Guyyoo Waaqoo Hospitaala University Naayroobii,Keenyaatti ogeessaa fayyaa haawwanii fi ijoollee dubraatii,achiin ammoo barsiisaa.Afrikaan gamii Bahaa maanii akkana atileetota hedduu qabaachise, jarii kun waan namii hin nyaanne nyaata moo...
Dr. Hamliin waliin waggoota dheeraaf hojjataa kan turan ogeettiin wal'ansa fayyaa gadameessaa fi ulfaa Dr. muluu Mullataa waa'ee Dr.Kaatriin maal jedhu?
Dr.Hinikkaan faan mana barumsaa qofaa mitii,hospitaalaa fi koollejjii(medical school) jaaruutti jiran.Tana ammoo Kibxataa fi Jimaata dhufu haadha warra Dr.Hinikkaa aaddee Wubituu ykn akka beekaniinitti aaddee Bareedduu gaafannaa nu caqasaa.
- Dr. Hiruut W/Maariyaam – ministara dhimma hojjetootaa fi hawaasummaa,
Dr Ismaa'il Abdulaahi namoota sochii oromoo waggota shantama dura baha oromiyaa Dirre Dhawaa fi naanno sanityi ture keessa nama tokko.keessattu oromoo barumsaan damaqsuun barbaachisaadha jedhanii amanaa turan.
DrIsmaa'il wagga shantammaffa isaanitti, barana biyyatti galan.
Dr.Izqiheel Gabbisaa pirezidaantii Waldaa Qorannoo Oormoo ka baranaati.
Dr,Jadeessa Guyyoo Kunee (Galgaloo Guyyoo Kunee) nama gosa Booranaa Koonnituuf abbaa gadaa tahee filame. Yeroo Gadaan Booranaa kan ammaa Baallii kennee Baallii fuudhuuf qophii. Kalaeessa wabiin gadi dhiisan.
Dr. Jeeniin dhimma profeeseroota biyyoota adda addaa dhabbanni mirga beektota dhiitta mirgaatii saaxilamanii falmu, Iskoolaars Aat Riisk, kenneef keessaa Seemistera tokkoof Baqqalaa Garbaa filattee waayee isaa barsiisaa turte. Maalifi laata?
Dr. Jill Biden har’a waaltaa IOM kan dhaaba koolu galtoota addunyaa Finfinneetti argamu illee daawwatanii jiran. Baqattoota biyyootii hollaa Itiyoopiyaa keessa turanii gara UStti godaanan kannene kuma 30 ta’an ilaalchisee illee angawoota dhaabichaa Sanaa galateeffatanii.
Dr. Kaatriin dargaggummaa isaanitiin gara Itoophiyaa dhaqanii oggoota 61 darbaniif tajaajila keennaa turan.
Dr. Kaatriin Haamlin fi Fayyaa Dubartootaa Itiyoophiyaa
Dr. Kaatriin Hamin, bu’ureesituun dhaabbta Fiistullaa Kaatriin Hamin fi dubartoota Itoophiyaa kumaan lakkaawwamaniif tajaajila baqaqsanii hodhuu fiistullaa kennaa turan dhu’aan boqachuudhabbanii isaaniikaraa marsariitii isaa beeksiseera.
Dr.Kaatrin oggaa 96 ti mana isaanii Finfinnee jirutti Roobii kaleessaa du'aan boqatan.
Dr., Kebbedee Teklee Mikaa’el hajajii kun biyya nagaatti deebisa jedha.Akka jehca isaatti wannii qaraa asi aanaa nagaa biyyaati.
Dr. Kesete Birhaan Admaasuu har’a tuuta oduuf ibsa kennuun isaanii biyyootii dhiya Afriikaa keessatti dhibeen Ebola erga faca’ee as angawaa ol aanaa ibsa kennan isaan duraa ti. Ministeerichi ibsa isaanii kan jalqaban dhibeen kun hanga har’aatti Itiyoopiaa keessatti hin mul’anne jechuu dhaan ture.
"Dr.Kingi du'uun duratti akkana jedhe ""Guyyaa jajjabaatti nu dura jira wannii feetelleen jiraattu ani womaattu hin daaru. Maan jennaan ani fiixee gaaraa gubbaa jira. Anilleen akkuma namaa lubbuu buluu fedha. Taatullee sunii jedhee hin wareeu.Hujuma waaqaa qofa hojjachuu fedha.Akka ani fiixee gaaraatti bahee kooffee gadi laalu na tolche.Kooffee suni gadi laalee lafa waaqii naa kenne arge.Waliin lafa sun hin geennu fa taaana.Taatullee akka gumiitti lafa waaqii nuu qoode sun hinuma geenna.”"
Dr.Kirisii fi miilota isaa Sagantaa Dursa Akeekkachiisa US adoo beelti hin dhufnee ummataan gargaartu keessa hojajta.
Dr.Kiris ogeessaa qorannoo, qilleensaa, teessuma lafaatii fi nama sagantaa Amerikaa beela biyya alaatiin gargaartu dursitee akeekkachiiftu FEWS NET keessalleetti ogeessaa tahee hojjatu.
DR Koongoo ammoo kilabii Ispeen Villarreal CF keessaa ilma isii Cedric Bakambu ergifatte.
Dr. Liyaan akka jedhanitti Itiyoophiyaan vaayiresii kana ittisuuf ogeessota eegumsa fayyaa leenjisuu irratti akkaan hojjetaa jirti.
Dr.Lookoo Duubaa Ta Booranaa Fixxee Amma Baddaa-Gammoojjii Arsii, Raayyaa Keessa Deemtee Seenaa Qorachuutti Jirti
Dr.Lookoon akka warrii baaseefitti Chicage Obstds dhalootaan Jappaan barumsa Anthropology barattee PhD argatte.
Dr.Lookoon “warra Baaleetiin Raayyaa beettuu jedhee gaafadhee jennaan “Raayyaan naannoo Ginniir, Raayituu keessatti addaan baanee jarii Tigraayitti godaanee jedhan,”jetti.
Dr.Maartiin Hiil dhiittaan mirga namaa lammiiwwan Oromoo irratti geggeessamu akka saaxilamuuf illee xurmura waggaa darbee irratti gabaasa dheeraa Amnestiin baase qopheessuu keessatti qooda guddaa kan qaban ennaa ta’u hawaasi addunyaa sagalee kanneen cunqurfamanii akka dhaggeeffatu godhaniiruu jedhu michoonn isaanii.
Dr.Maartin Luuter Kingi qabsaahaa mirga namaati.Keessatti ummata gurraacha Amerikaa ka Afrikaa guurratanii Amerikaatti garba tolfatanii akka horii gabayaatti oofanii gurgurachaa bahaniif qabsaahe.
“Dr.Mararaa akkuma innii asi dhufee rakkoo mirga nama Itoophiyaa keessa jirtu nuun wal dubbateen dubbiin itt dhufte.Tanatti callisuu hin dandeennu.Tun qooda Itoophiyaa fi Waldaan Awurooppaa godaanotaa irratti qabaniif waan qabaatu qabdi.Tun waan maqaa nama xureessaati.Eegii seera muddamsuu labsaii asitit wanti jiraa guyyuma guyyaan hammachaa deemti.”
Dr. Mararaa Guddinaa Biyya Alaatti Imaluuf Utuu Yaalanii Buufata Xayyaaraatii Deebifaman
Dr. Mararaa Guddinaa Har’a Abukaattoota Isaanii Waliin Wal Argan
Dr. Mararaa Guddinaa Har’a Iddoo Lamatti Dhimmi Isaanii Ilaalamee Jira
Dr. Mararaa Guddinaa Har’a Mana Murtiitti Dhiyaatan
Dr.Mararaa Guddinaa Har’a Mana Murtiitti Dhiyaatanii Jiru
Dr. Mararaa Guddinaa: Hidhaa fi Ajjeechaan Furmaata Hin Ta’u, Qabsoo Uummataas Boodatti Hin Deebisu
Dr. Mararaa Guddinaa hidhamuu ka dubbate, Mootummaan Itiyoophiyaa, qajeelfama labsii yeroo hatattamaa keessatti tumame cabsuu isaaniitiif qabaman, jedha.
Dr. Mararaa Guddinaa kaleessa jechuun Amajjii 17 bara 2018 mana hidhaatii gad dhiisamuu isaanii gabaasuun keenya ni yaadatama. Hiikamuu isaaniif maal akka itti dhaga’ame gaafannee bu’aa qabsoo uummata keenyaa ti jedhan.
Dr Mararaa Guddinaa Kamiisa Borii Mana Murtii Duratti Dhiyaatu. Garu har’a Abukaatoo Waliin Dubbachuu Hin Dandeenye
Dr. Mararaa Guddinaa Kamiisa Fullee Keenyaa Mana Murtii Duratti Dhiyaatu
Dr. Mararaa Guddinaa Mana-hidhaa Ma’ikelaawii Keessa Akka Jiran Dhaga’uu Isaa Dubbata Paartiin Isaanii
Dr. Mararaa Guddinaa Mirga Wabiin Gad Dhiifamuu Hin Arganne
Dr. Mararaa Guddinaa: Mootummaan Yeroo Mara Faranjii Gowwomsuu Yaala
Dr. Mararaa Guddinaa qabsaa’aa karaa nagaa ta’uu isaanii ni beekna kan jedhan hogganoonni paartilee mormituu fi miseensoonni paarlaamaa duraanii mootummaan dhimma kana gara bal’inaa fi obsaan ilaalee xumura akka itti godhu waamicha dhiyeessanii jiru. Hidhamuun Doktoor Mararaa qabsoo karaa nagaan gaggeeffamu irratti dhibbaa akka qabaatus hubachisanii jiran.
Dr. Mararaa Guddinaa Roobii darbee qabee labsii yeroo hatattamaa Keeyata lama cabsaniiru jedhamuun to’annaa jala ooluun isaanii ni yaadatama.
Dr. Mararaa irratti himannaan dhiyaate kan shoroorkeessumaa akka hin ta’iin ibsamaa turuus dhimmi isaanii garu dhaddacha waa’ee shoroorkaa ilaalamaa jira.Dhimma Dr. Mararaa Jimaata borii jechuun Muddee 29 ilaaluuf bellamnii kennamee jira.
Dr. Mararaa Irratti Yeroo Jalqabaaf Himannaan Dhihaate. Obbo Jawaar Mohammed, Dr. Birhaanuu Naggaa, ESAT fi OMN Illee Galmee Isaan Wajjiin Himataman
Dr. Mararaan guyyoota 413f hidhaa keessa erga turanii booda himannaan yakkaa isaan itti shakkaman addaan citee har’a gad dhiisamaniiru.
Dr Mararaan harki isaanii lamaan caancala ykn Kaatenaan walitti hidhamee akka ture kan ibsan Obbo Wandimmuun himannaan irratti dhiyaate seera labsii hatattamaa cabsuu akkasumas shoroorkeessummaa lameenuu fakkaataa jechuun Dr. Mararaan dubbachuu ibsan.
Dr. Mararaan Kan Hidhaman Labsii Yeroo Hatattamaa Cabsanii Miti Waan Ta’eef Hatattamaan Haa Hiikaman: Gamtaa MEDREK
Dr. Mararaan kutaa tokko keessatti qofaatti hidhamanii akka jiran kana malees fincaaniif ta’uu baannaan guyyaa guutuu itti cufamee akka oolanii fi bulan dubbatan.
Dr. Mararaan Mana-murtiitti Dhihaatan, Yeroo Duraaf Ifatti Uummatatti Mul’atan
Dr. Mararaan nyaata maatii biraa seenuuf yeroo tokko tokko ituu hin nyaatiin akka deebisaa jiran kana malees yeroo ammaaa dhukkuba huuba-qonqoo ykn “TONSILITIS”jedhamuun akka rakkataa jiran dhageenyee jirra” ka jedhan Dr. Yaaqoob Dhukkubootni ammaan dura Dr Mararaan qabaataa turan illee akka itti hammaataa jiran dhaga’uu isaanii dubbatu.Angawoonni waaltaa qorannoo Maakelaawii garuu kana ilaalchisee haga ammaatti wanni dubbatan hin jiru.
Dr Mararaan yeroo darbe wabiin gadhifamuuf iyyatti dhiyeessan fudhatama eega dhabee booda abukaatoon isaani mana murtii walii gala kan Federaalaatti ol-iyyannaa kan dhiyeeffate yoo ta’u kunis har’a waaree boodatti bellamamee kennee ture.Deebii argamees Wiixata dhufu abukaatoon dhufee deebii kennamu haa dhaga’uu ka jedhu ta’u Obbo Wandimmuu Ibsaa dubbatanii jiru.
Dr Mararaan yeroo sadii polisootaan kan qorataman ta’us galmeen seeraan qophaa’ee yaada isaanii kan hin laanne ta’uu Obbo Wandimmuun ibsanii jiru.” Dr Mararaan yeroo Braasals keessa tureetti garee mootummaan Itiyoophiyaa shoroorkeessaa dha jedhee ramade waliin wal argee ergama fudhatee dhufe “ jechuun gaafatamuun beekamee jira.
Dr.Mararaa Sadaasaa 9 bara 2016 isaa miilota isaa waliin Waldaa Awurooppaa waliin kora taahee galu qaban.
Dr. Marararaa Irratti CDwwan Kudhan Akka Ragaatti Dhiheeffamuuf Deeman
Dr.Mark Eakin,dhaaba NOAA,National Oceanic and Atmospheric Administration jedhanitti saayintistii qorannooti.Yoo laftii oowwaa deemte,yoo oowwa amma jiru irratti digiriin lama dabalamte maanti maan taha jennaan.
Dr.Mark Eakin,dhaaba tohannaa garbaa fi qilleensa Amerikaatti (National Oceanic and Atmospheric Administration,(Noaa) saayinstistii qorannooti.Sagantaa tohannaa Kooralsi (Coral Reef Watch Program) keessatti itti gaafatamaa olaanaa.
Dr. Militkkuun gaaffii VOAn dhiheesseef kaleessa ennaa deebii kennan, wanna ta’aa jira – jedhaman kana, “ani homaa hin beeku” jechuun isaanii ni yaadatama.
Dr.Mohaammad Hassan:Oromoon waan Gadaan buluuf jabeenna isaa durii Afrikaa fi addunyaalleetti akkana absan.
Dr.Mohaammad Hassan University Georgia State Universityitti barsiisaa seenaa ti.
Dr.Mohaammad Quxii nama godina Isiyolloo bulchuuf filame. Innilleen lafa Isiyolloo boborcanii biraa deeman sun qulqulleessinee,horii gumii badii dhoorree,akka namii waan isaa male argatee nagaan waliin jiraatu tolchuuf hojjannaa jedha.
Dr. Mulugeetaa fi Obbo Beqqeleen dhimmoota akkanaa faa irratti mari’atan. Iddoo ilaalchi isaanii wal-simatus iddoo itti wal-falmanis ni qaban.
Dr Mwaachoondaan duuti ogeeyyii kanaa kan nama himanii, amma hospitaala kutaalee bulchiinsaa gara garaa keessa jiranittis hanqinni Oksijiini akka jiru eeran.
Dr. Mwaachoondaan mootummaan xinnaatu kutaalee bulchiinsaa biyyattii keessa jiran tokkoon tokkoof Dookteroota fayyaa 50 akka qacaru gaafatanii jiru. Dr. Samuel Onoko; dura taa’aan waldaa ogeeyyii yaala fayya Keeniyaas duuti dooktoorota fayyaa hanqina meeshaalee of eeggannoo hospitaala keessa jirurraa kan dhufe jedhan. Kanaaf mootummaan waan waldaan Hakiimotaa kun gaafate guutuu baannaan Mudde jalqabarraa kaasee hojii dhaabuuf akka dirqaman akeekakchiisan.
Dr. Naafyaad Geetuu Yunvarsiitii Haramayaatti barsiisaa, hoospitaala magala Harar keessa jiru, Hiyiwoot Faanatti oggummaa fayyaatiin tajaajilaa, madditti immoo waltajjii adda addaa uumee waayee fayyaa hawaasa barsiisaa jira.
Dr.Nagaasoo fi Dr.Gammachuun adoo innii lubbuu hin dhabin torbaaniin duratti wal argan “hamma dhuma isaatti wannuma biyya kanaa wannuma Oromoo kana yaadaa ture.”
Dr. Nagaasoo Gidaadaa akka jedhanitti “Iddo tokko tokkootti otuu tajjabdonni wiirtuu filannoo hin ga’iin meeshaa ittiin filannoo gaggeessan qophessan, akkaataa filannoo kana itti gaggeessan ilaalchisuun ibsi dafee waan hin kennamiiniif jecha sirni sagalee kennuu boodatti harkifatuu jalqabame, lafti iccitiin sagalee itti kennan hin qophoofne, moseensonni ADWUI shan shaniin gurma'anii wal-faana seenanii sagalee kennaa turan” jedhan.
Dr Nagaasoo Gidaadaa bara 1995 qabee hanga bara 2001ttii turan. Achiis miseensa paarlaamaa booda irra immoo dura taa’aa paartii tokkummaa dimokraasii fi haqaa ta’uun hojjetaa turan.
Dr Nagaasoo Gidaadaa Paartii Mormituu Hogganuuf Filataman
Dr.,.Nagaasoo Gidaadaa yuniversitii obboo Dinquu Dayyaasa,Rift Valley keessatti daarektera jidduu gala qorannoo Oromooti.Dubrii Dr., Nagaasooti jedhe.
Dr Nagaasoon abbaa ijoollee sadiitii dhibuma duruu wallaanachaa baheeniin ganna 75tti Jermen Firaankiferitti lubbuu dhabe.
Dr.,Nagaasoon adoo bara hujii ufii hin fixin “akkii siyaasaan Itoophiyaa itti deemu hin feene,” jedhee hujii dhiise.
Dr.Nagaasoon akka Dr., Gammachuun jedhutti yoo hedduu akka seenaa fi argaa-dhageettii Oromoo barreessan namatti dhaamata.
Dr., Nagaasoon dura namii bara durii keessa seensaa Oromoo barreesse nama seeraa Dhiiphisaa Lephisa Abbaa-Joobir jedhan.“Isatti aanee Nagaasootti argaa-dhageettii Oromoo barreesse.”
Dr. Nagaasoon keessumaa dhimma isaan irratti fuuleffatan waa’ee heeraa irratti ennaa ta’u heerri kun bara 1994 yeroo wixineeffamu keessatti hirmaataniiru. Gumii heeraafis dura taa’aa ta’uun kan hojjetan ennaa ta’u bara 1995 keessa heera sana kan mallatteessan illee isaan turan.
Dr. Nagaasoon nama aantummaa sabaa qaban, kan bakka hundaatti sabboonummaa cimsuuf hojjechaa turani, jedhu namootnni itti dhiheenyaan isaan beekan ibsa Sagaalee Amerikaaf kennaniin.
Dr., Nagaasoon siyaasaa tanatti dhugeeffata“mirga keenna otuu hin sarbamsiisin,hin dhabin ka wa warra biras otuu hin tuqin tokkummaa dimokiraasummaa uummannee jiraacuun kan jedhu baayyee na gammachuiisa.”
Dr., Nagaasoo:“Nu hiyyoomsanis wallaansoo kana irraa boodatti hin deebinuu hiyyumaan duruu wal beeknaa jechuudhaa mitii?” naan jedhe.
Dr.Nagaasoo obboo Dinquu Dayyaasaatti yuniversti ufii keessatti akka aadaa Oromoo jabeessan Dr., Gammachuu waliin qaxare.
Dr. Nagarii Leencoo: Angoo Gadhiisuun Sirna Dimookiraasii Ijaaruudhaaf Qabsoo Uummanni Keenya Taasise Keessatti Bu’aa Argamaa Jiru Waan Agarsiisu
Dr. Nagarii Leencoo gaaffii fi deebii VOA waliin geggeessan irratti uummati dararamaa utuma jiruu balleessaan mootummaa gama isaaniin utuu hin ibsamin ykn ni haalu jechuun ka dhaggeefattoonni gaafataniif, akkan amanutti mootummaa walitti qabanii sobaa dha jechuun sirrii natti hin fakkaatu jedhan.
Dr. Nagarii leencoo kan isaan irratti fuuleffatan dhimmi ka biroon naannoolee biyyattii gama bahaa fi kibba gama bahaa honge mudate irratti ture.
Dr. Nagarii Leencoo: Mootummaan Naannoo Oromiyaa Shakkamtoota To’annaa Jala Kan Olche Ta’uus bulchiinsii Naannoo Somaalee Garu Kana Hin Goone
Dr. Nagarii Leencoo: Somaaliilaand Oromoota Biyya Ishee Keessaa Ari’uu Odeeffannoo Qabna
Dr. Nagarii Leencoo:Yunivarsitiin Jigjigaa Kan Bulchiinsa Naannoo Somaalee Miti.Kanaaf Barsisoonnis Ta’e Barattonni Sodaachuu Hin Qaban
Dr. Neviil Alaksaandar waa'ee akko isaani Biishoo Jaarsaa maal jedhu? Torbee itti fufna.
Dr. Niguseen namootni miidhaan irra gahe marti rasaasaan akka rukutaman, hedduun isaaniis umrii dargaggummaa keessa ka jiraniif jaarroleenis jiraachuu dubbatu.
Dr. Nuuraddiin Lukee, ogeessaa yeroo hedduu dhimmootta fayyaarratti kan uummataaf hubannoo kennuun tajaajilaa jiran.
Dr. Obsaan Hassangaafa gannii 16 Amerikaa dhufe. Barumsa sadarkaa lammeessootii haga doktorummaa Amerikumatti barate.Rakkoo ummatii Oromoo keessa jiru addunyaatti himuu, ogummaa qabuun tolaan namaan wallaanuu fi waan hedduu tolaan hojjadhe jedhe.Ammma hospitaala Mersii keessa hospitalist tahee hojjata.
Dr Obsaan Hospitaal Mercy, MN jiru keessa hojjataa.
Drogommii tana guyyaa lama taphanii Fulbaan 28 fixan. Namii Awurooppaa taphatePaul McGinleyka Amerikaa taphateTom Watson.Awurooppaatti namicha Amerikaa 16. 5 moohee badhaasaan galate.Amerikaan ammoo qabxii 11. 5 argate.
Dr. Oroliyaanaa Daani'eel jedhama. Barreessaa Kitaaba odeessa ykn 'Wagii' Afaan oromoo 'IHIM' jedhamuuti.
Dr.Paawul T. Williyam Bakister/Paul Baxter Bara 1954 Keessa Aadaa fi Seenaa Oromoo Barachuu fi Barreessuu Jalqbe
Dr.,Quxiin bara 2005 keessaa minsitera dargaggoo Keenyaa tahee hojjate,bara 2008 -2013 ammoo ministera horii horiitii.
Dr., Raymond Gilpin dhaabaAfrica Center for Strategic Studiesjedhee caasaa nagaa Afrikaa qoratu ka Waashington,DC jirutti itti gaafatmaaa baranootaatii ogeessa mala jireennaati.
Dr.Ruuti Afrikaa Kibbaa yoo heddu sanyiin nama jibban, jabeenna barnoota saayinsiitii fi miidhaa uwwaan barnoota saayinsii hin dandahan jedhan dandeettee PhD fixxe.
Dr.Ruuti ‘Diqqoo’ Afrikaa teknooloojii barnootaatiin guddisuuf bara 2018 keessa warqata qorannoo 13 baaftee baruullee saayinsii AmerikaaSpringerirratti baafte.
Dr.Ruuti ‘Diqqoo’ Waariyoo Afrikaa Kibbaatti porofeesera yuniversitiiFree State.Haga baruma PhD cufaa achumatti hobbaafatte.
Dr.Ruuti ‘Diqqoo’ Waariyoo Afrikaatti akka ijoolleen gurrii ulfaatu komputeraan wal haasahan ‘app’ hojjachuufiitti jirti
Dr.Ruuti hujii hojjatteef biyya hedduu keessaa waraqata ragaa argatte ammallee konfereensii ogeeyyotii saayintistoota addunyaa Adoolessa 26-31 Orlaandoo, Filooridaatti walti dhufanHuman Computer Interaction 2019f dhufuutti jirti.
Dr. Ruuti ijoollee Afrikaa akkana qarqaaruu feeti. Keessattuu ijoollee gurrii ulfaatu, ykn akka aadoyyee wa hin dhageenne gargaaruutti jirti.
Dr.Ruuti porojektiIndigenous Knowledge Systemjedhuun Boorana gargaarti
Dr.Ruuti saayintistii Komputeraati.Saayintistiin Komputeraa waan kakkana hojjata:
"Dr.Shiferrwau barattoota hidhamab quba hin qabu jedha taatullee wannii innii quba qabu ""ka ani quba qabu warrii adeemsa baruu fi barsiisuuf gufuu tahan adda bahanii akka gibbiidhaa bahan taheera,” jedha."
Dr. Silashiin Raadiyoo Sagalee Amerikaa waliin gaaffii fi deebii gaggeesaniin dhimmi kun kan Itiyoophiyaa Sudaanii fi Masrii ta’u ibsanii dhimma kana gad fageenyaan ituu hin hubatiin mirga Itiyoophiyaa harkaa butuun sirrii miti jedhan.
Dr. Taaddesee Bariisoo; Ogeessi fi Barsiisaan Antiroopooloojii Yuuniversitii Finfinneeti sirni akka ‘Goodiyyaa’ kun ijoollee dhalattu gaggeessummaa boriif bocuuf bakka guddaa qaba jedhan.
Dr. Tasammaa Taa'aa jedhmu. Yunivarsitii Finfinfinnee kutaa Barnoota Seenaaa keessatti Barsiisummaa fi itti-gaafatamummaa sadarkaa adda addaan waggoota digdamii-lama eega tajaajilanii booda, Proofesarummaa guutuu Yuniversiticha irraa argatan.
Dr.Tedroos akka jedhanti uummanni Miliyoona 5 ta’an kan Tigraay keessaa yeroo ammaa gargaarsa dhala namaa keessumaa gargaarsa nyaataa barbaadu kan jedhan Dr. Tedroos namoonni baayyeen sababaa beelaan du’aa akka jiran akkasumas hanqiinni nyaataa hamaa fi salphaan babal’taa jira jedhan.
Dr. Tedroos namoonni maaskii akka kaayyatan, wal irraa hiiqiinsa hawaasummaa akka kabajanii fi irra deddeebiin harka akka dhiqatan waamicha dabarsaniiru.
Dr. Teedroos Adaanoom Jeneevaa keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin gabaasa sana xumura torbanii argachuu isaanii amananii hayyoota gurmuu sanaan kibxata dhuftu sirnaan beeksisama jedhan.
Dr. Teewdroos Adhanoom kaadhimamtoota taayitaa kanaa kan Briteen fi Pakistan waliin dorgomuuf jiru.
Dr.Tewdroos Adihaanom: Namni Hundi Tajaajila Wallaansa Fayyaa Akka Argatu Gochuun Hin Danda'ama
Dr.Tewodiroos Adihaanom Daarektera Walii Galaa Dhaaba Fayyaa Addunyaa [WHO] tolchanii filan
Dr.Tewodiroos filanno maroo lammeessoo irratti Dr. David Nabarro lammii Britainii fi Dr.Saniya Nishtar lamii Paaksitaan moohee filatame.
Dr.Tewodiroos Minsitera Fayyaa Itoophiyaatii fi Ministera Haajaa Alaa tahee hojjachaa bahe.
Dr.Tewodiroos nama Afirkaa keessaa hujii tanaa filame ka qaraati.Adoolessa dhufu hujii tana jalqaba
Dr.Tewodiroos teessoo mootummaa Siwizerlaandi Jenevaa keessatti filan.
Dr.Tewodiroos warra isa deeggeree fi ka hin deeggarenillee daarektera tanaaf waan gudoon tana irraa maan barannaa jedhanii duratti deemuu wayyaa jedha.
Dr Tokkummaa Dhaabaa jara kana waan haaraa himataniin hin arginee falmuufiitti jirra jedha.
Drug Lord 'El Chapo' Recaptured in Mexico
Dr.Verjiiniiyaa Luuling Oromoo Qofaa Mitii Baqataa Afrikaa Hedduuf Wa Baate
Dr.Waariyo lafa Oromoo hedduu keessa deemee argee aadaa fi seenaa qamnu ka ammaatii fi ka duriillee haa waliin jabeeffannuu jedha.
Dr. Waasilaa Thiaw,NOAA keessatti itti gaafatamaa damee biyya alaati.
"Dr.Waldee Masqal waliin Kumaalaa Tolosaan nama hedduu leenjise."" Dr. Waldee Masqal nama hujii jaalatu,"" jedha Kumaalaa Tolosaan."
Dr.Waldee Mesqel leenjsitoota atileetiksii Itoophiyaa addunyaa irratti guddisan keessaa nama tokko.
Dr. Warqineen gaafasuma biyya sun dhaqee pirezidaantii biyya suniitiin wal dubbatee wannii sun dhaabatte.
Dr. Warqineen ibsa tuuta oduuf kennaniin akka jedhanitti ergaan sun hariiroo biyyoota lamaanii fi dhimmoota naannoo ti jedhan.
Dr.Wassilaa Thiyawu,Noaa,Ejensii Tohannaa Qilleensaa fi Garba USA jalatti itti gaafatamaa Tohannoo Qilleensaa fi Jijjiirma Qilleensaa Biiroo Addunyaatii fi Afrikaati,(CPC) Climate Prediction Center.
Dr. Woldee Mesqel akka warri beeku jedhutti abbaa ijoollee lamaatii dhiba amma innii lubbuu dhabeen kun ya irratti ture.
Dr. Worqineen itti aanaa dura taa’aa OPDO ta’anii ennaa filataman mootummaa federaalaa keessattis taayitaa ol aanaaf yaadamaniiru. Taayitaa ministrii dhimma alaa kan eege garuu hin turre.
"Du’a aadha teenna Wiiniitii gaddinullee jireenna isiin hujii jabduu fi bu’aa qabdu hojjachuuf jiraatte kabajanee akka namii dhibiin faaydaa keessaa argatu tolchuuf hojjanna jedha.”
Du’a artist Haacaaluu booda haala uumamee fi miidhaa dhaqqabe keessaa harka qabu jedhamuu dhaan kan poolisiin shakkee to’annaa jala oolche keessaa lammiin Keeniyaa Yaasin Jumaa tokko.
Du’a Biyyansaa Dhibbaa Gaaddisaa ilaalchisee, Abbaan Isaa fi Poolisiin Yaada Wal-faallessu Kennan
“Duabrtoonni -fiilmii barreessuu, daayrektarummaa, akkasumas gahee kaan keessatti hirmaachudhan, qooda guddaa tabachaa jiran,” jedha, -Koleejii Waagneer as Yunaaytid Isteets, Kutaa Niiw Yoorki keessatti Proofeeseriin Qarqaaraa, Istiivan Toomas.
Du'a Dargaggo Abdataa Ol'aansaa Irrattii hoospitaalli Ibsa Kenne. Barataan Awwaalcha Abdataa Irraa Deeb'ia Turees Ni Ajjeefame
Du'a gaazexeessaa Jamaalin wal-qabatees namoonni 18 to'annaa jala oolfamuu fi hoggantoonni olaanoon lama angoo irraa kaafamuu ibsi abbaan alangaa mootummaa Saaudii galgala kana baase eerera.
Du’a gurraacha lammii Ameerikaa, Joorj Filooyid irratti aarii fi mormii jabaa Yunaayitid Isteetis keessatti ka’een Dilbata kaleessaas guyyaa ja’affaadhaaf, hiriirtonni daandiilee magaalaa biyyattii dhuunfatanii oolfan. Jijjiramni akka biyyattii keessatti ta’u gaafatan hiriirtonni kun.
Du’a isaanii kana booda mormii dhageesisuuf jiraataan magaalaa bobba’an polisoota waliin walitti bu’anii ijoollee keessaa tokko du’ee kanneen biroo shan madaa’uu isaanii ragaan argame ni agarsiisa jechuun Addis Chakool gabaaasa ergeen hubachisee jira.
Du’a isaanii labsuuf ka sagantaa isaa gidduutti kutee ture – Televiiziyoonni mootummaa biyyattii, “umurii isaanii guutuu otuu hin boqotiin karaa Isaalaamaa fi Warraaqsaatti bobba’anii hojjetaa dabarsan” jedhe.
Du’a isaa tana warri bulchiinsa isaa baqatee fi bulchiinsa isaa faarsu afaan akka akkaatiin hima.Cuba si! Castro no!Warrii durii innii biyya baqachiise kuma hedduun akkuma du’a isaa dhagaheen Amerikaa karaa magaalaa Mayaamiitti baafatebaga hamaan harka sibiilaanurraa du’e jedha.
Du’a itti muranii Yirgaalam/Hawaasaa fidanii ‘du’a sitti muranii maan jetta’?jennaan
Du’a Joorj H. W. Buushiif Roobiin Dhufu Akka Guyyaa Gadda Biyyolessaa Tahu Labsame
Du’a karaa konkolaataa irratti dhaqqabu keessaa, dhibba keessaa harki 26, ka namoota Biskileetii oofanii fi miillaan deemanii irra ga’u ta’uu dubbatan, Kiruug. Afrikaa keessatti, lokkoobsichi du’a akkanaa dhibba irraa harka 33 jedhama.
Du’a namoota lameenii ka mirkaneesse – Ministarri Fayyaa biyyattii Ziweelii Mikiizee, namoonni du’an lameenuu kutaa Keepp Lixaa keessatti tahuu dubbatan.
Du’a Qofa Eegganna, Gara-laafinni Dhala Namaa Hin Jiru: Godaantoota Libiyaa Keessaa
Duartoonni sadii kaadhimamtoota Akufoo Addoo waliin dorgoman 11 keessa kan turan.
Du’a Sheek Abdallaa ilaalchisee abbootiin amantaa Odaa Bultum jiran kaanis angawoota mootummaa ka Godina Harargee Lixaa fi Ka Aanaarra jiran duuka marachuus dubbataniiru. Miseensi gaggeessitoota amantaa Obbo Seeyfeddin angawoota Godina Harargee lixaa, Aanaa bultumii fi magaalaa Baddeessaa waliin haala itti Sheek Abdallaan itti awwaalaman, nageenyi akka itti bu’uu fi kaan mariyachuu himu. Gaggeessitoonni amantii angawootni tarkaanfii humnaa ol akka umattarratti hin fudhanne, ajjeechaan Sheek Adbadallaa Mohaammed akka qoratamu gaafanneerras jedhu Obbo Seeyfeddin.
Du’a Sukanneessaa Dargaggeesa Oromoo - DC 9
Dubaahiin fooqii biyya isii dheerinnaan addunyaa keessaa tokkeessoo taate Burj Khalifa irraa qaanqee facaafattee addunyaa wal fakkaate.
Dubaraaf, wayaa haaraatu bitamaaf. Fulbaana tokkoo immoo hiriyoota ofii wajjiin wal arganii wajjin, “Aseesaa goofaaree gootaa abaaboon dhootee hooda...birraan bariitee hooda - jechuudhan sirbaanii gammadan. Manarra deemanii ingiccaa hiraatii dhadhaa fi maallaqa badhaafaman.
Dubartii Afrikaa Olompikii moote ta qaraati, Daraartuu.Dubartii fiigicha karaa dheeraa Olompikii warqii lama moote ta qaraati. Rekordii Olompikii haaraa lama qabdi,Daraartuun.
Dubartii badhaasa kennaniif tana keessaa tokko dubartii kiristaanaa biyya Siiriyaati.
Dubartii gargachesse haraamouu kophuu. Namii haadh nafa saalaa arrabsuu loon 10 baasa.
Dubartii humni jabaatee hamileen ishee yoo cime bu’aa maatii qofaaf osoo hin taane guddina hawaasaa fi biyyaaf qooda ol aanaa kan qabu ta’uu qopheessitoonni qophii kanaa aadde Aannee Ajjamaa, aadde Lalistuu Wayyeessaa fi aadde Taliilee Malkaamuu Nuuf ibsaniiru.
Dubartii kadhatanii buna kennatan abbaa sun jalaa fuudhuu akkuma nama niitii abbaa qabdu fuudheetti laalan.Dubra dhaqanqabaa qabuun seera malee
Dubartiin Afrikaa dureettiin beekamte isi akka gabaas barulle Forbisitti.
Dubartiin Akka Fakkeenya Milkaa'ina Jireenya Baqattotaatti Ilaalaman Xaaliyaanii Keessatti Ajjeefaman
Dubartiin amantummaan hojjachuu qofaa mitii hujiin hin jabeessitii qalbiilleen hin hojjattii ummatilleen tanuma gaafachaa bahe jetti.
Dubartiin Ameerikaa makaa gurraachaa fi hidda Ashiyaa Kibbaa, sadarkaa itti-aantuu prezidaantummaatti kadhimamuun filannoo prezidaantummaa Ameerikaatti hirmaachuunis waan eegame hin turre. Gabaasaa guutu caqasaa.
Dubartiin Ameriikaa kutaa Las Veegaas keessa kan jiraatan abbaa warraa isaanii abbaa ijoollee sadii obbo Eggaamoo Kiyyaa Ejjetaa jedhaman du’uu isaanii dubbatan. Aadde Abarraash Oromoo ofii isaaniifis vaayiresii koronaan qabamuu isaanii dubbatanii anis ijoollee koo irraan du’a yaaddoo jedhu qabaachuu isaanii ibsan. Abbaan warraa koo ijoollee koo duratti du’e, maatii koo gadda guddaa keessa nu buuse jedhan.
Dubartiin beekumsa maati malee gara feete deemuu hin dandeettu. Gara feetee deemee waan hamtuu taatee jennaan maatiitti itti gaafatama.
Dubartiin gargaarsa Horii mootummaa itti argattee garaacha ufi irraa baasuun mirga isii tahe gufachuu dandaha.
Dubartiin hollaa sana ture tokko akka jedhanitti nama tokko tu waajjirri Charlie Hebdo eessa jechuun Afaan Ferensaay sirrii hin taaneen na gaafate. Yeroo xiqqoo boodas dhukaasatu dhaga’ame. Gabaasaaleen akka jedhanitti kanneen haleellaa sana raawwatan qoosaa Nabi Mohammed irratti qoosame ijaa ba’uuf jechuu isaanii illee ibsaniiru.
Dubartiin inni fudhuuf turees nannoo embaasichaa dhaabachuun isa eegaa turte.Garu erga seenee booda deebitee hin argine.
Dubartiin isa himatte porofeeser Christine Balsey Ford Amerikaa yuniversitii Kaalifoorniyaa barsiisfti.
Dubartiin kun Prezidaant Traamp waliin hariiroo jaalalaa qabaataa akka turte dubbatti.Traamp garu maallaqnii kun isheef kennamuu hin beeku jedhan.Abukaatoo fi nama abukaatoo dhaabbatte gidduu iccitii jiru ragaa dhaddachaa godhanii dhiyeessuun akka hin danda’amne seerri biyyatti ni dhorka jechuun Traamp falmaa jiru.
Dubartiin Lafee Dugda Hawaasa Ti: Bu’uursituu Dhaaba “Save Generation Association”
Dubartiin lammii somaalee kan Abdurraahman waliin wal dhabaa turte tokko mana ijoolleen lamaan keessa ka’aman sanatti gaaza firfirsuun ibidda itti qabsiifte ijoolleen Abdurraahmaan lameen gubatanii du’uu Abdurrhaman bakka dhoksaatti ka’amee jiru irraa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsee jira.
Dubartiin lammii somaaliyaa tokko nuti nagaa barbaannaa, Somaaliyaa irraa gara Yemen dhaqne, achi irraa immoo gara Sudan booda irras as dhufne. Kunoo iddoon kunis akkuma Somaaliyaa ti jette.
Dubartiin Naayjeriyaa kan kaadhimamtuu Prezidaantummaa ta’uun dursaa turan dorgommii keessaa ba’an. Sababiin isaa paartilee gurguddoo biyyatti keessaa walta’iinsa uumuu akka danda’aniif gargaaruuf ta’uun ibsamee jira.
 Dubartiin sirbituu tahuun jajjabduu taatullee kaayoo ufiitiif jabaachuu wayya"" jetti, Nahimaa Abdurhiman"
Dubartiin tokko miliquu yaaltee qabamte. Deebisanii fiduu dhaan miilla ishee lamaan irraa muran jetti Lailaan.
Dubartiin ulfaa tokko akkuma andaara galaana Libiyaatti yabala koraa turteen erga mucaa deessee booda duute. Daa’immi isees battala lubbuun darbe. Dubartii ulfi ka biroon illee ishuma waliin imala wal fakkaatu geggeessuu dhaan Awrooppaa seenuu dandeesse jette.
Dubartiin waajjira haadhoo Youtube kan Sanfrancisco cina jiru keessatti dhukaasa bantee utuu of hin galaafatin dura namoota sadii madeessite kampanii sana irraa yeroo dheeraaf komee kan qabdu ta’uu angawoonni US beeksisaniiru.
Dubartii Oromoo biyya Xaaliyaaniitti ajjeefamite Aagituu Eda'oo Sirni Awaalcha isii Finffineetti geggeefamee.Aagituun nama cumtuu fi dhala namaas gargaaru irrattis cicha qabdu jedhamee jira.
Dubartonni eega da’anii booda kunuunsi da’uumsaa boodaa, sagantaa karoora maatii fi fayyaa kan ilaaleen barumsa kennuu itti fufuun barbaachisaa ta’uun ibsameera.
Dubartoonni 2 fi Ijoolleen 3 Yabala Andaara Galaana Liibiyaatti Cabde Keessa Turan Bishaaniin Nyaatamun Ibsame
Dubartoonni barnoota isaanii Yuniversitii addaan kutan bakka jiranitti, kanneen doorsisamanii fi yeroo tokko tokkos hookkarri quunnamtii saalaa irra ga’e haala jiru keessatti eenyutti akka dubbatan hin beekan. Keessuma isaaniitti akka qabatan barattoonni hangi tokko natti himaniiru. Kanaaf kilaboota sirna saalaa fi seminaarota kan akkasii yoo geggeessame yaaddoo miidhaan na irra ga’aa laata jedhu jalaa walaba ta’anii waan itti dhaga’ame dubbachuu danda’u.
Dubartoonni biyya keenyaa garii aadaa dhumaan gara waltajjiitti dhfuun waan hin baratamneef kanneen beekumsaa fi dandeettii qaban achii as ba’anii hawaasa isaaniis ta’e biyya ofii beekumsa qabaniin akka deggeran akkasumas akka barsiisan jajjabeessuuf qophii kana kan jalqaban ta’uu qopheessitoonni “Oromo View” nuuf ibsaniiru.
Dubartoonni biyyattii hedduun kanneen waraaqsa biyyattii hoogganuu keessatti hirmaanne jedhan, hanga bakka bu’ummaan sirrii ta’e kennamuufitti akka hin callisne dubbataa jiran.
Dubartoonni ga’ii abbaa manaa irraa giddu galeessaan harka 77 kan argatan yoo ta’u kanneen mindaa guddaa qaban garuu adda addummaa guddaa qabu.
Dubartoonni Gammojjii Sahaaraa Keessatti Hidhamanii Jiran Maal Jedhu ?
Dubartoonni Godiina Wallaggaa Lixaa irraa dhufan har’a waajiira bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa dhaquun waa’ee uummata sababaa walitti bu’insaan manaa fi qe’e irraa godaananii iyyatanii jiru.
Dubartoonni Hawaasa Iyyeeyyii Lammiiwwan Ameerikaa Jalqabaa Eenuymmaa Ofii Baruu Qabna Jechuun Waldaa Dhaabatan
Dubartoonni hawaasa Oromoo washington DC fi naannoo ishee VA, MD,Pennselavaniya fi Delware irraa walitti dhufan kanneen dhibban laka'aman har'a as washington DC ministrii dantaa alaa fuulleetti hiriira nagaa geggeessanii jiran.
Dubartoonni hedduun yeroo dhiyoo achii as ba’uu dhaan miseensa mana maree maanguddoo waggaa 88 dararaa nu irratti raawwatan jechuun himatan.
Dubartoonnii fi ijoolleen iggitaman 125 yoo ta’an warren hafan dhimmi isaanii maal irra jira isa jedhuuf obbo Gatlwak ennaa deebisan: Kanneen hafaniifis hojiin diplomaasummaa ittuma fufa. Keessumaa yeroo ammaa bakka buutonni mootummaa Sudaan kibbaa kan gosoota Murillee David Yaw fi bulchaa kutaa Buumaa Babaa hojii ofii isaanii hojjetaa jiru. Naannoo isaanii keessaa hojii ijoollee sana walitti qabuu hojjetaa jiru jedhan.
Dubartoonni kun nageenya dubartootaa fi mirga dubartootaa mirkaneessuuf qabsoo karaa nagaa geggeessaniif badhaasaman jedha Koree Badhaasa NOOBELII, kan Har’a OSLOO irraa badhaafamtoota bara kanaa labse.Dura-taa’aan Koree Noobelii TORBEERN JAGLAAND badhaasni kun, guutummaa Addunyaa keessatti dhimmoota dubartootaa ilaallatan irratti hubannaa fi dammaqinsa akka kennu kan abdii qaban tahuu dubbatan.ELLEN JOONSEN SERLIF LEYMAA GBOWEE fi TAWAAKKUL KARMAAN-iif badhaasni kenname kun hacuuccaa dubartootaa yeroo ammaa biyyoota hedduu keessatti mul’atu dhabamsiisuuf akka gargaaru, Dimookiraasii fi nageenya dubartoonni bakka-bu’an fiduuf dandeettii guddaa jiru akka hubachiisu Koreen NOOBELII, ka biyya NORWAY abdii qaba - jedhu Hoogganichi Koree kanaa JAAGLAAND.Ka badhaasa NOOBELII tokko sadiitti badhaasaman - dubartoonni sadeen maallaqa badhaasichi argamsiisu Doolaara Miliyoona tokkoo fi kuma dhibba shan sadiitti qooddatu.Badhaafamtoota sana keessaa Kan umuriin toorbaatamii-lamaa Prezidaantittiin Laaybeeriyaa Elen Joonseen Serliif Seenaa Afrikaa keessatti, dubartii filannoo dimokiraatawaan filataman isaan duraa ti.Qabsooftuu fi gaazzexeessituun biyya YEMEN, kan umuriin soddomii-lamaa -- TAWAKUL KARMAAN-s biyya ishee keessatti, mirga dubartootaa fi dimookiraasii fi nagaaf qabsoo geggeessamu keessatti qooda hoogganummaa gomaachaniif jedhamuun, dubartii sadaffaa Badhaasicha qooddatan tahuun himamee jira.
Dubartoonni Lammiiwwan Sudaan Mootummaa Keessaa Bakka Bu’iinsa Ga’aa Hin Arganne Jedhan
Dubartoonni lmaan kutaalee biyyattii to’annaa shororkeessotaa jala jiran keessa naanna’uu dhaan ji’a tokko keessatti walitti aansuu dhaan boqonnaa fudhatanii akka turan ibsi sun beeksiseera.
Dubartoonni Miseensota Paarlamaa Addunyaa Irraa Lakkoobsi Isaanii Ga’aa Miti Jedhame
Dubartoonni mootummaa fi waaltaaleen dhuunfaa hookkara akkasiitti akka duulamu maallaqaan akka deggeran gaafataniiru.
Dubartoonni Oromoo kallattii siyaasaa, dinagee fi ka biroodhaan fuul-duratti ba’anii mul’achuu qabu, jedhan – hirmaattonni walga’ichaa. Haayyu-dureen ABO obbo Daawud Ibsaas haasawa kora kanarratti dhageessisaniin “shamarran fi dubartoonni Oromoo ammummaan ijaaramanii filannoof dhufuuf qophaa’uu qaban,” jechuun hubachiisan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dubartoonni qooda gama hundaan fudhataa jiraniin qixxee fayyadamoo ta’a jiruu? gaaffiin jedhu akkuma ardii fi biyya keessa jiraatanii adda adda ta’a.Dubartoonni biyya keenyaa ayyaana har’a kan ilaaleen yaada nu kennanii jiru.
Dubartoonni Sadii Badhaasa Noobel Kan Nagaa Argatan
Dubartoonni sagantaa kana irratti hirmaatan kun biyyoota Awuroopaa, Amerikaa fi Awustraaliyaa irraa ta'u dura teeessuun TDOK Aaddee Beetee Kitilaa ibsanii jiru.
Dubartoonni Tigraay Loltoota Eertraa fi Itiyoopiyaan Humnaan Gudeedamuu Dubbatu
Dubartoonni waggoota 70 oliif mirga filachuuf ennaa qabsaa’an dubartoonni gurraachaa sochii kanatti akka makamaniif dubartoota adiitiin hin simatamin hafan. Garuu jamyaa kan ofii isaanii, hawaasaalee farra gabrummaa, konfrensiiwwan waldaa Kirstiyaanaa fi jaarmolii mirga siivilii fi kan kana fakkaataniin dubartoonni lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa jaarraa lamaa ol booda sochii ofii isaanii uummatan.
Dubartootaa fi Dhukkuba Koviid-19 Irratti Mariin Gaggeeffamee Jira
Dubartootaa fi ijoollee Yazidi 40 kanneen biilsa gokko keessatti iggitaman waliin turte. Loltoonni ISIS dhufanii ijoollee durbaa tokko tokkoon fudhatu jettee natti himte. Durboota Yazidi kana gad baraaruuf yaaliin United States fi biyyootii ka biroon godhame hin milkoofne.
Dubartoota Afrikaa hojii qonnaa irratti bobba’an, keessumaa, kanneen toora sanatti hoogganoota ta’an wal-quunnamsiisuu fi akka muuxannoo wal-jijjiiran taasisuutti fuuleffatee geggeessame – jedhamu – kanneen walga’icha qindeessan. Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets fi Embaasii Ameerikaa Finfinnee jiru tu waliin ta’uun waltajjii kana qopheesse.
Dubartoota barsiisuu akkasumas leenjii adda addaa kennuu dhaan humna horachiisuuf hanqinne maallaqa qofaa miti kan jedhan Misheel Obama ilaalcha maatii isaanii fi hawaasa keessa jiraatanii jirjjiiruun barbaachisaa dha jedhan.
Dubartoota Biyyoota Guddataa Jiran Keessaa Jajjabeesuuf Prezidaant Traamp Maallaqa Ramadan
Dubartoota hidhaa keessa jiran dhiira baayyeen gudeeduun akka jiru kana irraa kan ka’e iyyi dubartoonni gudeedaman kun dhageesiisan haga ammaatti sammuu koo na jeeqa jedha.Waluumaagala Manni hidhaa “Jeel Ogaadeen” addunyaa kamiin iyyu keessa jira jedhee hin yaadu jedha dargaggoo Kabaa Margaa.
Dubartoota ijoollee qaban keessaa Batula Abdii, ijoolleen kun waan beela’aniif jecha halkan guutuu boo’aa bulu.Garuu waan gochu dandeenyuu hin qabnu jedhan. Mooraa Dadaab keessa yeroo ammaa baqatoonni kuma 400 kan jiran yoo ta’u lakkofsi kun dabalaa adeeme.Rakkoo biraan mooraa Dadaab keessa jiru qoraan nyaata itti bilcheessan ykn kan godoo keessa jiraatan ittiin ijaarrattan argachuun rakkisaa dha.Midhaan ibiddaan hin bilchaanne nyaachuun fayyaa keenyaaf rakkisaa dha kana malees dhedhii nyaachuun hin danda’amu jedhu baqatonni.
Dubartoota kiloomeetra 80 ykn 100 sana caalaas lafoo deemmanii dhufan ennaa hasoofsiiftu haalli jiru attam gaddisisaa akka ta’e hubatta kan jedhan Dr Shah,ijoollee isaanii harkatti baatan garaa baasaa fi dhukkuboota biraan qabamanii guyyooota hedduuf agabuu turan jedhu.Kan haala akkasii keessa jiran dubartonnii fi ijoolleen kuma hedduutu guyyaa guyyaatti gara mooraa kanaa dhufaa jira.Kanaaf gargaaruu qabna jedhuAmerikaan walumaa gala doolaara miliyoona 600 uummata biyyoota gaanfa Afrikaa keessaaf kennitee jirti kan jedhan Dr shah,Kana keessaa miliyonni 1 sagantaalee adda addaa Somaliyaa keessaaf kan oolee yoo ta'u, inni hafee imoo Keniyaa gama dhiyaa fi kutaalee Itiyoophiyaa hanga tokko keessatti Sagantaalee beeledaalee talaaluu, hawaasaaf bishaan dhiyessu akkasumas hojii qonnaa foyyessuuf ooluu isaa ibsan.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Dubartoota miidhaan kun irratti raaw’atame kan tajaajilu waaltaan eegumsa fayyaa tokko ture amma shan gahuu isaa Ministarri Nagaa, Aadde Muferiyaat Kamiil ibsanii jiran.
Dubartoota Miidhma Qaamaa Qaban fi Hojii Isaanii
Dubartoota sana kabajaa dhorkuu fi itti qoosuutu ture jechuu dhaan hayyoonni ni dubbatu. Mirga filachuu dubartootaaf falmuun kan jalqabame bara 1848 keessa gumii mirga dubartootaa waldaa Senekeaa Fools, Niw Yoork keessa jiru
Dubbbi-himaan mootummaa naannoo Oromiyaa garuu, miidhaan mormiilee san irratti dhaqqabe qulqulleeffamaa akka jiruu fi ennaa xumuramu akka uummataaf ibsamu dubbatan. Abbaan-alangaa muummichi, ka federaalaa immoo, “Obbo Jawaar Mohammed waliin dubbannee, akka dooktorri isaanii dhuunfaa isaan ilaalu gaafatanii jiru,” jedha.
Dubbi hiamaan ministrii ittisaa Tunisiyaa Mohammed Ben Zekrii akka jedhanitti andaara magaallaa Sfax-tte raaffa kana kan argan namoota hojii qurxummii qabuu irratti bobba’an turan. Imaltoonni shank an baraaraman yoo ta’u kanneen 20 ta’an amma iyyuu achi buuteen hin argamin jira jedhan Zekriin.
Dubbi-himaa ABO ta'uun kan bakka buufaman obbo Baattee Urgeessaa ammoo gama isaaniitiin miseensoni koree hoji raawwachiistuu amma ibsa kennan kun kanneen rakkoo naamusaatiin dhaaba keessaa ugguramani, jedhan.
Dubbi-himaa barreessaa-muummee Tokkummaa Mootummootaatiin, ibsi har’a Niwu Yoork irraa bahe akka jedhutti, biyyoota lameen gidduutti nageenya waaraa fi hariiroo ollummaa gaarii buusuuf carraaqqiin hoogganoonni biyyoota lameenii gochaa jiran, nageenya guutummaa Gaanfa Afrikaatiif illee akka qooda gaarii gumaachu dubbata.
Dubbi-himaa dhaabichaa, Obbo Leencoo Baatii, Minesootaa irraa akka jedhanitti, dhaabni isaanii yaada muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa kennan sana ni simata.
Dubbi himaa kan ta’an Christian Lindmeier VOAf akka ibsanitti naannoo sana keessaa namoonni sagal kan dhukkubsatan ena ta’u namoonni sadii du’uu isaanii beeksianiiru.
Dubbi-himaa Ministrii Dhimma alaa Itiyoophiyaa – Diinaa Muftii dubbisuun kan Eskindir Firew gabaase, Tujubee tu dhiheessa.
Dubbi himaa mootummaa naannoo Amaaraa kan ta’an Gizaachoo Muluneeh onkoloolessa 26 kan waamam hiriirri mormii seeraan alaa fi barbaachisaa miti yoo jedhan humnoonni nageenya naannoos akka bobba’an akeekkachiisanii hiriirri sun yoo itti fufe hookkarri ka’uu mala jedhan.
Dubbi-himaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa: Humnoota Qaamota Sadii Tu Daangaa Cehee Uummata Nagaa Oromiyaa Keessatti Haleela
Dubbi himaan adda bilisummaa biyyoolessa Ogadeen obbo Hassan Abdulaahiim paartiin isaanii paartii badhaadhinaa naannoo Somaalee waliin nageenya naannoo ilaalchisee waliin hojjechuuf walii galuu isaa beeksisan. Uummati naannoo sanaaa tokkoomuun dursi kan kennameefii dha kan jedhan obbo Hasan kana dura paartiin isaanii mootummaa irraa komee qabuuf furmaata kan kennu koreen paartilee lamaan irraa walitti dhuf hundeeffamuus beeksisaniiru
Dubbi-himaan Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Toleeraa Adabaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “ABO miti ka mormicha kakaase.Mormiin Oromiyaa keessaa mormii uummataa ti. Uummaa miidhaa barootaaf irratti geggeessame baachuu dadhabee ka’e.” jedhan.
Dubbi himaan Adda Bilisumma Oromoo Obbo Toleera Adabaa VOAf akka humanitti Miseensita Hojii Raawwachiistuu dhaabichaa Obbo Mikaa'el Booranii fi Obbo Abdii Raggasaa, Miseensa Koree Gumii Sabaa Obbo Kennasaa Ayyanaa, Gorsaa Olaana Dhimma Diplomaasi dhaabichaa Dr. Shuggux Galataa, Gorsaa Olaana Dhimma Dinagdee dhaabichaa Obbo Yaddi Abdushakuur faan akka keessatti argaman ibsamee jira.
Dubbi himaan Adda Dimokraatawaa Oromoo Dr. Beyaan Asoobaa ibsa nuuf kennaniin yoo nuti gara biyyaatti adeemnu kanneen biroo dhaaf fakkeenya ta’uu dandeenyaa, uummati keenyas nu simata jennee abdii qabna jedhan.
Dubbi himaan Baankii addunyaa ibsa baasaniin prezidaantiin Baankii addunyaa marii gaggeeffamuutti hirmaachuuf karoora kan qaban yoo ta’u kunis biyyonni sadeen jechuun Masrii, Itiyoophiyaa fi Sudaan guutummaatti itti hirmaatuu abdii jedhuun ta’u ibsan.
Dubbi himaan Bachelet Rupert Cliville akka jedhanitti komiishinerri ol aanaan kan mirga namaa mala humnootiin naga eegumsaa gargaaraman kan balaa dhaqqabsiisuu fi dhorkaa ta’e hedduu yaaddessaa dha jedhan.
Dubbi himaan bulchiinsa waraana yeroo ce’umsaa harcaatonni mootummaa dullacha ta’ee warraaqsicha irratti qiyyaafachuu dhaan hookkara kaasuu fedhu jedhan.
Dubbi himaan dhaaba baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa Babar Baloch VOAf akka ibsanitti erga sanaa qabee hookkarri gab jedhee ture.
Dubbi himaan dhaaba baqattoota tokkummaa mootummootaa Andiree Maahiichii doonii guyyoota 18 dura imala jalqabde irra haalli jiru kan dhalli namaa dandammatuu danda’u miti jedhan.
Dubbi himaan dhaabichaa Obbo Leencoo Baatii qabiyyee ibsa sanaa ennaa nuuf ibsan ajjeechaa yeroo ammaa ni balaaleffanna,qabsoo uummati keenya karaa nagaan bilisummaa isaa gonfachuuf geggeessu ni deggerra jedhan. Tarkaanfiin gara jabinaa mootummaan uummata irratti fudhataa jiru immoo qabsoo kana boodatti hin deebisu jedhaniiru.
Dubbi himaan dhimma alaa Chaayinaa Waang Wenbin Beejiing keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin qoonsiilaa Houston cufuun tarkaanfii hagas hin jedhamne kan yeroo dhiyoo as Chaayinaa irratti fudhatamaa jiru jedhan. Yunaayitid Isteetis hojjettotaa fi diplomaatota Chaayinaa qoonsilaa sana keessaa doorsisuu ishee qeeqanii, barattoota lammiiwwan Chaayinaa duraa meeshaalee elektrooniksii kan dhuunfaa duraa qabuuf hanga to’annaa jala oolchuutti ga’uun doorsisiti jechuun himataniiru.
Dubbi himaan dhimmootii alaa kan gamtaa Awrooppaa haala yeroo kan Itiyoophiyaa keessaa ilaalchisuun har’a ibsa baaanii jiran.
Dubbi himaan Federeeshinii fannoo diimaa Benoit Capetier VOAf akka ibsanitti uummatichi balaa jijjiiramni qilleensaa fide irraa dandammachuuf yeroon qaban xiqqoo waan ta’eef hanqina nyaataa isaan mudatu dura dhaabachuun rakkisaa itti ta’a jedhan.
Dubbi-himaan garee kanaa Geerii Simson akka jedhanitti Muddee 28 aangawoonni Somaaliilaand ibsa tokko malee baqatoota fi kanneen dahannaa siyaasaa gaafatan 20 hidhanii gara Itiyoophiyaatti ergan.
Dubbi himaan garee kanaa Rami Abdel akka jedhanitti yoo xiqqaate of wareegdota shantu mooraa baqattoota Iraaqi fi lammiiwwan Siiriyaa qe’ee ofii irraa godaananiif tolfame keessaa fi alatti ofitti boombii ofitti dhoosan.
Dubbi himaan garee loote seentotaa Mohammad Yousaf Ahmadi akka jedhetti haleellaan sun guyyaa baankiin humnootii naga eegumsaa qofaa keessummeessuu fi siivilonni keellaa sana akka hin seenne dhorketti.
Dubbi himaan gumii Sanaa obbo Migbaaruu Kebbedee akka jedhanitti
Dubbi himaan IOM Joel Millman VOAf akka ibsanitti maddi viidiyoo kanaa hin beekamu garuu kan dhugaa ta’uu isaaf shakkii xiqqootu jira. Bakki namoonni sun kutaa tokko keessatti heddumminaan itti hidhamanii jiran garuu sodaachisaa dha jedhan.
Dubbi-himaan isaanii immoo, “hariiroon qaxxaamura tuujii Atilaantik waan baay’ee barbaachisaa ta’eef jecha, Chaansilarittiin adda addummaa jiru ifatti dubbatan” – jedhan.
Dubbi-himaan Jaarmaa Dhimma Baqattootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa yokaan UNHCR – Chaarlii Yaaxilii ibsa VOAf kennaniin, “Gurmuun namoota dhibba lamaa fi shantamaa fi dhibba sadii gidduu tahan, buufata handaara galaanaa Liibiyaa – Al Kums irraa, bidiruu yokaan yabala mukaa guddaadhaan ka’uu isaanii ni beekna. Gurmuun kana keessa irra caalaa, lammiwwan Ertiraa fi lammiwwan Sudaan tu jira.
Dubbi-himaan Jaarmayaa Dhimma Koolu-galtootaa, Liyoo Doobs akka jedhanitti, sababa caama kanaan, gatiin midhaan nyaataa dabaluu isaan, akkasumas, qilleensi hamaan egeree raagamuu isaani, namoonni kuma hedduutti lakkaawaman manaa fi qehee isaanii gad-lakkisanii, gara magaalaalee akka Moqdishoo faatti dheessaa jiran.
Dubbi-himaan Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa – Taarik Jaasarvich akka jedhanitti haalli gaddisiisaan waggoota sadi’iif hawaasaa fi dinagdee Yemen mudate akka biyyattiin dhukkuboota daddabraa akka koleeraa, gifiraa fi busaa dabalatee dhukkuboota lubbuu hedduu fixuun beekamaniif saaxilamtu taasise.
Dubbi himaan jarmayaa baqattoota kan tokummaa mootummootaa Charlii Yaakslee VOAf akka ibsanitti UNHCR fi jaarmoliin ka biroon gargaarsa namoomaa fi gorsa yaada sammuu fi hawaasummaa kanneen miidhaan irra ga’ee baraaramaniif kennaa jiran.
Dubbi himaan jarmayaa fayyaa addunyaa akka jedhanitti erga qorannaan laaboraatorii mirkaneessee booda Ebola-n konyaa Bas-Uele keessatti argamuu beeksisan.
Dubbi-himaan Kireeminliin – Dimitirii Peskoov, har’a ibsa kennaniin, “himannaa hundee hin qabne, kan homaa of keessaa hin qabne, kan oguma deemsa hojii naga-eegumsa of keessaa hin qabnee yokaan how’a qalbiitiin kaka’e dhihaate” jedhan.
Dubbi himaan komiishina filannoo biyyoolessaa Said Ali Muse VOA sagantaa Afaan Somaaleef akka ibsanitti komiishinichi waraqaa eenuymmaa kanneen sagalee kennanii raabsuu xumuree jira.
Dubbi-himaan Komishinii Poolisii Federaalaa obbo Jeelaan Abdii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin gareen badii raawwachuuf deemu meeshaalee Waraanaa seeraan-alaa daandii irratti gatuu egaleera, kanaaf hawaasni of eeggannoo cimsuu qaba jedhan.
"Dubbi-himaan Koongiresa Uummata Oromoo, Obbo Olbaanaa Leellisaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, ""tokkoffaa namoonni haaraan hidhamanis ni jiru, itti dabalamees namoonni baay'een hidhamaa jiru, akkuma duraa sanatti,"" jedhan. Filannoo dabre irratti Arsii, Qarsaatti ka dorgomee ture, Gammachuu Hammisuu, Godina Shawaa Lixaa, Dandiitti ka dorgomee turte, Barsiiistuu Hawwii Gonfaa, Wallagga Bahaatii, Obbo Margaa Dabaloo akka fakkeenyaatti kaasuun dubbatu, Obbo Olbaanaan. Paartii isaanii fi paartii mormituu ka biraa, Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo irraa walumaa-galatti namoonni amma mana hidhaa jiran 93 tahuu dubbatu."
Dubbi himaan Kremliin Dimitryy Peskoov itti dabaluu dhaan qaamotiin waraana Siiriyaa keessatti hirmaatan martinuu tarkaanfii naannoo sana jeequ kam irraa iyyuu of qusachuu qabu jedhan.
Dubbi himaan Kremlin Dmitry Peskov waa’ee kanaa dubbachuuf tole hin jedhin hafan.
Dubbi himaan kun akka jedhanitti Itiyoopiyaan gara Kinshaasaatti kan imalteef hidha laga Abbayyaa ilaalchisee marii biyyoonni sadan geggeessan tokkummaa hafruura Afriikaan rakkoo Afriikaa Afriikaa dhumaan hiikuun ni danda’ama abdii jedhuun ture.
Dubbi himaan kun akka jedhanitti lolli akkuma hammaataa adeemeen baqattoonni itti dabalaa gara Sudaanitti yaa’uu itti fufu. Itiyoopiyaaf nageenye akka dhufu barbaanna. Kanaaf gareen martinuu dubbiif wal barbaaduu dhiisanii jireenya sivilotaaf kabajaa akka agarsiisan UNHCR waamicha dabarseera jedhan.
Dubbi himaan kun loltoonni Eertraa baqattoota Eertraa dirqisiisanii gara Eertraatti deebisuu isaaniifis Assoiciated Press torban kana baqattoota kanneen naannoo Tigraay keessaa godaanan tuquu dhaan loltoonni Eertraa saamicha raawwataa jiraachuu, manaa mana irra deemanii dargaggoota ajjeesuu fi innumaa akka angawaa naannoo fakkaachuu dhaan hojjetaa jiru jedha.
Dubbi himaan miinistriin dhimma alaa Chaayinaa Zhaaoo Lijaan haleellaan dilbata darbe warshaalee Chaayinaa irratti raawwatame gocha qaanessaa dha jedhanii, Mayanamaar lammiiwwan Chaayinaa gamas jiraniif eegumsa gochuuf tarkaanfii barbaahisu ni fudhatti jennaa abdannaa jedhan.
Dubbi-himaan ministara dhimma biyya keessaa Afgaanistaan, Najiib Daanish akka jedhanitti, yeroo uummatni hedduun salaataaf gara Majiiba Imaan Zamaanitti ol seenaa turetti, yoo xiqqaate of-wareegaa tokko tu balbala irratti boombii of irraa dhoose.
Dubbi himaan ministeera dhimma alaa ambaasaadder Diinaa Muftii har’a waaree irratti tuuta oduuf ibsa kennaniin torbanneen hanga tokkoof muummichi ministeeraa qabee hanga ministrii dhimmi alaa fi angawoota mootummaa hanga tokkootti hojii diplomaasummaa hojjechuun ko’oommatanii turan.
Dubbi himaan ministeera haajaa alaa Amerikaa akka wixata har’a jedhutti angawoonni Raashiyaa lammii Amerikaa hidhuu isaanii beeku.
Dubbi himaan ministeerichaa akka jedhanitti weerara sana kan raawwatan kanneen dhaabolii shororkeessotaattii hidhata qaban jedhan.
Dubbi himaan ministerii dhimma biyyaa Afgaanistaan Nasraat Rahimii dho’iinsi sun yoo xiqqaate namoota 10 yoo galaafatu kanneen biroo 42 madeessuu mirkaneessanii jiru.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Itiyoophiyaa – Diinaa Muftii, biyyoonni lamaan gidduu deeninsa qaama sadaffaatii ala wal-dhibdee isaanii waliin dubbachuu danda’u jedhan.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Itiyoophiyaa - Obbo Diinaa Muftii -- “dhimmi isaa qoratamaa jira” - jechuun gaazzexeessotaaf ibsuu isaaniis dubbatee jira - gaazzexichi.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Melles Alem akka ibsanitti, Golli naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaa fi Gamtaan Afrikaa, magaalaa Niwu Yoorkii alatti, walga’ii akkanaa ageggeessuun kun ka jalqabaa ta’uuf deema. Dura-taa’aan Koomishina Afrikaa – Muusaa Faakii, baatiilee haga tokkoo dura yeroo Niwu Yoorkiin daawwatanitti, Tokkummaa Mootummootaa wajjiin daran walitti-dhufeenyaan hojjechuuf walii-galttee tolchan irraa bu’aa argame akka ta’etti fudhatamuu danda’a – walga’iin dhiheenyatti Finfinneetti geggeessamuuf deemu kun.
Dubbi-himaan ministirii dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Melles Alem akka jedhanitti, waajira ministrichaa guddaa irraa jalqabee haga biyyootatti hojjetoonni jiran, bakkawwan haarawa itti ramadaman akka beekan taasisamee jira.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Masrii, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa waggaa dhufu keessa hidhawwan sadarkaa xixiqqaa dhaa haga giddu-galeessaa gahan dhibba tahan ijaaruuf karoorfataa jirra, jechuu isaanii ilaalchisee mormii dhageessisanii jiran.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis, Need Praayis, har’a ibsa tuta preesiif kennaniin, ergamaa addaa ka Yunaayitid Isteetis, Roober Maaliin kan hoogganamu – jilli Yunaayitid Isteetis gara Veeyinaatti ka qajeelu uyoo tahu, marii kana irratti kanneen akka waliigalteen Iraan bara 2015 kan “Joint Comprehensive Plan of Action” jedhamu sun akka deebi’ee bayyanatu fedhan – biyyoonni akka Biriteen, Chaayinaa, Faransaay, Jarmanii fi Raashiyaan walga’ichatti hirmaachuuf jiran.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Kirbii kanamuun wal-qabsiisuun, waa’ee labsii yeroo hatattamaa Mootummaan itiyoophiyaa baasees kaasanii jiran.
Dubbi-himaan Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Kiribii, Kibxata dabre kana ibsa tuta gaazzexeessotaaf kennan irratti, ammas, biyyoota maqaan isaanii ka’e keessaa tokko Itiyoophiyaa ture. Ministriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, labsii yeroo hatattamaa Mootummaan Itiyoophiyaa baase sana irraa ka’uudhaan akekkachiisa imalaa lammiwwan isaaf baase sana irratti Mr. Kirbiif gaaffiin dhihaate.
Dubbi-himaan Ministirii Odeeffannoo, ka Mootummaa Somaaliyaa – Ismaa’el Muktaar akka jedhanitti, hidhattoonni hoteelichatti seenan afuranuu dhukaasa dhukaasaan ajjeesaman. Loltoonni mootummaa Abbaa-qabeenyaa hoteelichaa, miseensa Mana-maree Somaaliyaa fi Ministara duraanii – Abdullaahii Mohaammad Nuur dabalatee namoota 200 ol hoteelicha keessaa baasanii, lubbuu baraaran. Yoo xiqqaate namoota 18 tu madeessame.
Dubbi himaan ministrichaa Baik Tae-hyun akka jedhanitti Kooriyaan lamaan quunnamtii daangaa irraa kana biyyi kam marii jiloota torban dhfuu eenyu akka hoogganu murteessuuf gargaara.
Dubbi himaan ministrichaa Dr. Tegene Raggaasaa VOAf akka ibsanitti xayyaarri biyyoonni meeshaaleen kun ergamaniif kan jalqabaa geessuuf keessaa Sudaan, Masrii fi Eertraa dha.
Dubbi himaan Ministrii Barnootaa Itiyoophiyaa, Pheexroos Woldegorgis waggoota 15 dura manneen barumsaa sadarkaa duraa 2000 caalaa kan hin qabne Itiyoophiyaa keessa yeroo ammaa kuma 28 tu jira jedhan.Lakkobsii manneen barnootaa ariitiin dabalaa demuun hanqinni lakkofsa barsisootaa akka uumamu godhe.
Dubbi himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Diinaa Muftii Ertiraan Itiyoophiyaa irratti duula harka biraan gaggeesitu aguguu yaalti, jechuun himatan.
Dubbi himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Mallas Alam akka ibsantti Dr. Abiyyi dura ta’aa ADWUI ta’uun eega filatamanii booda hogganoota Jabuutii Somaaliyaa fi kannen biroo wajjiin dubbatanii akka turan kan El Sisi kunis sanuma waliin kan wal fakkaataa ta’uu ibsan.
Dubbi himaan ministrii dantaa alaa kibxata kaleessaa ganama Associated Press-f email erganiin saamichii fi hookkara saala irratti hundaa’e akkasumas qubsuma baqattootaa keessatti haleellaalee raawwatamanii fi dhiittaa mirga namaa ilaalchisee gabaasaalee qabatamaan jiraachuu tuqee jira.
Dubbi himaan Ministrii Dantaa alaa Sudaan fi dhaabni baqattootaa, UNHCR dameen Kaartum dhimma kana irratti deebii kennuuf waadaa seenan hojii irra hin oolchine.
Dubbi himaan ministrii dhimma alaa Chaayinaa ibsa baasaniin akka jedhanitti dooniin USS John S McCain jedhamtu seera sadarkaa addunyaa kan Kenya cabsuu dhaan abbaa biyyummaa chaayinaa tuffattee, nagaa fi nageenya angawoota adda waraanaa irra jiranii balaa irra buufte jedhan.
Dubbi himaan ministrii dhimma alaa Chaayinaa Zaahoo Liijaan Wiixata har’aa tuuta oduuf ibsa kennaniin akka jedhanitti tarkaanfiin labsame kun dhimma Chaayinaa keessa akkaan kan seenuu fi hariiroo Yunaayitid Isteetis fi Chaayinaan qaban fi garee lamaan kan miidhu jedhan
Dubbi himaan ministrii dhimma alaa Itiyoophiyaa obbo Melles Alem kaayyoon wal ga’ii Sanaa maal akka ta’e waahila keenya Hoonookiif ibsanii jiru.
Dubbi himaan ministrii dhimma alaa Mohammad Faisal Islamabaad keessatti har’a tuuta oduuf ibsa kennaniin Nabiin argamuu mallattoon agarsiisu hin jiru jedhan.
Dubbi himaan ministrii dhimma alaa Ned Price ibsa kennaniin, Bilinken haleellaa Raashiyaan geessisaa jirtuun wal qabatee, abbaa biyyummaa Yukireeniif Yunaayitid Isteetis deggersa isheen qabdu irra deebi’uun mirkaneessaniiru.
Dubbi-himaan Ministrii Dhimma alaa Yunaayitid Isteets, Joon Kirbii fi Dhimmoota Afrikaatti itti-aanaa ministaraa Yunaayitid Isteets ka duran, Ambaasaadder Joonii Kaarsen, haala Itiyoophiyaa ilaalchisuun gaaffii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa irraa gaaffii dhihaateef deebii kennaniin, muddamsi biyyattii keessatti dabalaa deemuu isaatti “Yunaayitid Isteets baay’ee yaaddoftee jirti” jedhu.
Dubbi-himaan Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Kirby, Sanbata dabred kana, haala Burundii, keessumaa jechoota ibidda belbelsan afaan aangawoota mootummaa tii ba’utti ka yaaddoo qaban ta’uu dubbatanii turan. Baatii Eblaa dabree, ennaa Prezidaantiin biyyattii - Pierre Nikurinziuiza akka filannoo marsaa sadaffaaf dorgoman beeksisan jalqabe.
Dubbi himaan ministrii dhimma biyyaa Nasraat Rahimii akka jedhanitti namni haleellaa boombii sana raawwate konkolaataa isaa dhuka’aa dhaan guutame ennaa humnoonni naga eegumsaa keellaa buufata poolisii alatti isa dhaabsianitti boomii sana dhoose.
Dubbi himaan ministrii dhimma biyya keessaa Nasraat Rahiimii ergaa twiiterii erganiin akka jedhanitti biilsa sana keessa kan ture eenyu irra iyyuu miidhaan hin geenye, duulli sunis ergasii itti fufeera jedhan.
Dubbi himaan ministrii eegumsa fayyaa obbo Ahmed Amaanoo akka jedhanitti dhukkubi garaa kaasaa fi haqqisaa ariifachiisaa naannoo Somaalee Itiyoopiaatti kan mudate hongeen wal qabatee ti. Hongee sanaan wal qabatee kan mudate hanqinni bishaanii baatii Fulbaana darbee qabee dhukkuba kanaaf sababaa ta’uu dubbatan. Zooniiwwan somaalee 11 keessaa sagal keessatti dhibeen kun ka’uu isaaf naanoleen miidhaman garuu murtaa’oo akka ta’e obbo Ahmed ibsaniiru.
Dubbi himaan ministrii haajaa alaa Chaayinaa Geng Shuang akka jedhanitti akkuma yeroo hedduu irra deddeebinee ibsaa turre filannoon US dhimma ofii isaanii ti, Chaayinaan gidduu seenuuf fedhii hin qabdu jedhan. Uummati Ameerikaas siyaasa filannootti Chaayinaa hin harkisu jennee abdanna jedhan.
Dubbi himaan ministrii haajaa alaa Chaayinaa Geng Shuang kaleessa tuuta oduuf Beejing keessatti ibsa kennaniin akka jedhanitti kan himannaa seeraa jedhamu kun himannaa bu’uura amanisiisaa fi kan seeraa hin qabaatin kan jibbiinsaa ti jedhan.
Dubbi himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa obbo Mallas Alam kamiisa darbee akka ibsanti ugguura daangaa irra ka’ame kan ilaaleen odeeffanno hin qabu jedhan.
Dubbi himaan ministrii haajaa biyya keessaa kan Afgaanistaan Nasrat Rahimi ibsa baasaniin dhohiinsa sana booda hidhattonni hedduun gamoo ijaaramaa jiru kan naannoo Sanaa keessa dahatanii humnootii Polisii kanneen hojii irra turan irratti dhukaasa banan.
Dubbi himaan Ministrii ittisaa kan Pentagon tuuta oduuf roobii kaleessaa ibsa kennaniin bulchiinsi nyaataa fi dawaa eeyama yeroo hatattamaa erga raggaasisee booda talaalliin guyyaa tokko ykn lama keessatti ni eegala. Jalqaba irra fedha ofiin kan kennamu yoo ta’u talaalliin sun guutummaan eeyama erga argatee booda garuu dirqee ta’uu danda’a jedhan.
Dubbi himaan minsitrii dhimmi keessaa Afgaanistan Nasrat Rahimii kanneen miidhaman keessaa namoonni daandii sana irra darbaa turan hedduu dha jedhan.
Dubbi himaan minstrii dhimma biyya keessaa Mwenda Njoka akka jedhanitti dhaaboliin
Dubbi himaan mnistrii dhimmi alaa Itiyoopiyaa ambaasaadder Diinaa Muftii ibsa gaazixeesotaaf kennaniin dhimmi Sudaan waliin wal qabatee gaaffii dhiyaateef odeeffannoo akka hin qabne ibsaniiru.
Dubbi himaan mnistriin haajaa alaa Chaayinaa Geng Shuang garuu yaalii hamminaa kan jidduu seeninsaa ti jedhan.
Dubbi himaan mootummaa akka jedhanti hogganaan garee sochii patriyotiik kan ta’e Kelly Ondo Obiang qabamee jira. Garee kana kanneen hogganan nama shan keessaa Obiang hidhamuuf isa dhumaa ta’u isaati.
Dubbi-himaan mootummaa Itiyoophiyaa, Obbo Getaachoo Raddaa immoo, gama isaaniittiin, Televiiziyoon Itiyoophiyaa irratti gaaffii fi deebii kennaniin, mormiin ammaa kun ka duraa irraa adda, jedhan. “Humni gurmaa’ee akka jabaatti hidhate, humna nageenyaa haala jiru tasgabbeessuuf gara sanatti soche’e irratti haleellaa guddaa banuudhaan, balaa guddaa geessise” – jechuun ibsan. Qabeenyaa misoomaa mootummaa irras miidhaa geessisuu isaa dubbatan.
Dubbi himaan mootummaa Itiyoophiyaa Shimellis Kemaal turiistoota Awuroopaa Affaar keessatti garee riphxee-looltootaaan baatii lama dura ajjefaman haaloo ba’uuf tarkaanfii kana fudhanne jedhan.
Dubbi himaan mootummaa Keeniyaa Cyrus Oguna Naayiroobii keessatti ibsa tuuta oduuf kennaniin biyyi isaanii muddama bulchiinsa Moqaadishoo fi kutaa federaalaa Jubland jiru waliin hidhata tokko iyyuu hin qabdu jedhan.
Dubbi-himaan mootummaa Morookoo – Musxafaa El Kaliifii akka jedhanitti, maallaqichi eegumsa daangaa Morookoo cimsuuf kan oolfamu , gara doolaara miliyoona shantamaa ka tahu, daandii galaanaa Morokoo irraa gara Ispeen geessu eeguu fi daangaa gammoojjii dheeraa biyyattii fi Aljeeriyaa, akkasumas Moritaaniyaa gidduu jiru eeguuf kan oolfamu tahuun beekamee jira.
Dubbi-himaan mootummaa naannoo Amaaraa haleellaa raaw’atame sanaaf kan mootummaan “One Shanee” jedhee waamu, Waraana Bilisummaa Oromoo yakkaniyyuu, naannoo Amaaraatti, bulchiinsi godinaa hawaasa Oromoo immoo, “gareen kun, gochaa sana keessa hin jiru,” jedhee jira. Lakkoobsi buqqaatotaa baay’ee tahuu irraa kan kahe, boqqaatota sana deebisanii dhaabuun humnaa ol tahuu, waajirri Ittisa Balaa fi Wabii Nyaataa sun.
Dubbi himaan mootummaa naannoo Nanga-rahaar Attullah Koogyaanii akka jedhanitti gareen namoota hidhannoo qabanii erga of wareegaan tokko karra dhaaba gargaarsaa sana fuulleetti boombii ofitti dhoosee booda dallaa sana weeraran.
Dubbi-himaan Mootummaa Naannoo Oromiyaa dhimma kana quba hin qabu. Poolsii Federaalaa irraas tahe Poolisii naannoo irraa waan nutti himame hin jiru, jedhan.
Dubbi-himaan mootummaa naannoo Oromiyaa fi hoogganaan poolisii naannoo sanaa immoo, namoonni to’annaa poolisii jala jiran jiraachuu dubbatanii, “garuu, reebichaa fi tumaatiin irra gahe, jedhame dhara,” jedhan.
Dubbi himaan mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Geetaachoo Baalchaa fi kan muummicha ministeeraa Nigusuu Xilaahuun magaalaalee naannoo Oromiyaa keessatti haleellaawwan geggeessamuu murkaneessaniiru. Gareeleen hookkara kana oofan gareelee gosoota lamaa gidduutti walitti bu’iinsi akka uumamu kanneen fedhani jedhan. Mootummaanis ajjeechaa itti dabalaa ittisuuf jecha humnoota federaalaa nannoolee kanatti bobbaaseera jedhan.
Dubbi-himaan Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa “tarkaanfiin Seera biyyattiin ala fudhatamu kamuu seera dhabeessa akka tahe amanna,” jechuun, dhimmi nama qabamee tokkoos qaama seera qabeesa taheen akka ilaalamuu qabu dubbatan.
Dubbi himaan mootummaa naannoo Sanaa Omar Zwak VOaf akka ibsanitti kanneen balaan madaa’uu irra ga’e hangi tokko haala hamaa keessa jiru. kanneen miidhaan ira ga’ keessaa siivilotaa fi angawoota waraanaatu keessatti argama.
Dubbi-himaan mootummaa naannoo sanaas, mootummaan isaanii haala naannoo sanaa tasgabbeessuuf kan hojjetaa jiru ta’uu dubbatanii, odeeffannoo ragaan deggerame boor akka kennuu danda’an, waahela keenya Tsiyoon Girmaaf waadaa seenanii jiran. Nutis akka odeeffannoo dadalataa argannetti kan dhiheessinu ta’uu sin beeksisna.
Dubbi himaan mootummaa naannoo Somalee Itoophiyaa Obbo Idiris Ismaa’el, haga ammaatti aanaalee kudhan keessatti namoonni isaanii 165 ajjeefamanii, namoota 9 irraa miidhaan gadhu. Kan walitti-bu’iinsa deemaa jiru hogganaa jiru mootummaa naannoo Oromiyaa akka ta’e illee dubbatan. “adda-dureedhan poolisii naniichaatti fayyadamuudhan pireesdantii naannoo Oromiyaa, Obbo Lammaa Magarsaa, Itti-gaafatamaa dhimmoota Koomiyunikeeshinii - Obbo Addisuu Aragaa fi qaamaa naga-eegumsaa nannichaa waliigalaa tu fixiinsa kana geggeessa” jedhan.
Dubbi-himaan Mootummaa Naanno Somaalee“Humni Gama Keenyaa Bobba’ee Oromiyaa Keessatti Haleellaa Geggeesse Tokkollee Hin Jiru” Jedhu. Giti Isaanii Kan Oromiyaa Garuu, Qaamonni Hidhatan Sadii Gamasii Bobba’anii Uummata Oromiyaa Haleeluu Dubbatu
Dubbi-himaan Mootummaa, Obbo Getaachoo Raddaa gaaffii fi deebii dheengadda Miidiyaa Mootummaa Itiyoophiyaaf kennaniin, mormiin naannawa Shaashemannee ka duraanii irraa adda ta’uu dubbatanii jira. “Humna akka jabaatti hidhate tu humnoota nageenyaa haala naannichaa tasgabbeessuuf bobba’an hedduu ajjeese. Qabeenyaalee misoomaa mootummaa irra illee miidhaa geessise” – jedhanii, haalli isaa akka to’atamee jiru dubbatanii turan.
Dubbi himaan mootummaa Ofwono Opondo kaleessa ergaa tweeter maxxansaniin momitoonni boombii harkaa sodaachisuuf itti gargaaramu jechuun qeeqan.
Dubbi himaan mootummaa Raashiyaa Dimirtrii peskoov tuuta oduuf ibsa kennaniin himannaan sun kan hundee hin qabaannee dha jedhan.
Dubbi himaan mormitootaa haleellaan kunis loltoonni kun gamasii ba’uu waliin kan wal qabate jedhan. Kanaan qabatanii qabiyyee itti dabalaa to’annaa jala oolchuuf jedhan. Akkuma Kanaan mootummaan Akooboo, Trupajuttiin haleeluuf qophaa’aa jira. Kaleessa illee qabiyyee keenya haga tokko haleelee jechuun himatan. Halellaa kana ilaalchisees IGAD waliin ragaa wal jijjiirree jirra dhimma isaas quba qaba jedhan dubbi himaan kun. Himannaa mormitootaa kana ilaalchisee ammaaf gama mootummaan Sudaaniin yaadi dhiyaate hin jiru.
Dubbi himaan mormitootaa Jaakoob Ngarivhuumee akka jedhanitti hiriirri mormii kun Zimbaabwee dhaaf murteessaa dha.
Dubbi himaan muummicha barreessaan tokkummaa mootummootaa Antoniyoo Gutereez ibsa kennaniin aangoo dhimma haqaa, seera tumtootaa fi hoji raawwachiisuu waraanatti dabarfamuun isaa akkaan yaaddoo uumuu ibsanii jiran. Jijjiiramni kun jijjiirama dimokraasii Maaynamaar keessaaf miidhaa guddaa dha jedhan.
Dubbi Himaan Muummicha Barreessaa Tigraayiin Ilaalchisee Ibsa Kennan
Dubbi himaan muummicha barreessaa tokkummaa mootummootaa Stéphane Dujarric tuuta oduuf kennanii jiran.
Dubbi himaan paartichaa Amdoom G/sillaasee akka jedhanitti biyya walaba taate hundeessuun mirga uummata Tirgaay eegsisuuf amansiisaa miti, garuu qajeelfama dimokraatawaa dhugaa ta’e TPLF fi paartii fottoquu yaadu paartii haawaan kun yoo faana bu’an bulchiinsi gaariin naannoo sana keessa ni jiraata jedhan jechuu dhaan Mulugeta Atsbeha gabaaseera.
Dubbi himaan paartichaa Obbo Awwaluu Abdii gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “Paartileen marii barbaadanis yoo jiraatan seera mootumma irra dhaabbatanii qofa ta'uu qaba,” jedhan.
Dubbi himaan paartichaa Paatrik Chinamasaa tuuta oduuf Haraaree keessatti ibsa kennaniin yoo Nikolaas gochawwan kan akka jeeqama deggeruu, hookkara qindeessuu fi lootee seentummaa leenjisuu itti fufu ta’e hoogganni paartii biyya bulchuu ajaja itti kennuuf boodatti hin jedhu jedhan.
Dubbi himaan paatii tokkummaa duraanii Obbo Habtaamuu Ayyaalew maqaa qorannaatiin dararaan irratt raawwate rakkoo fayyummaa kan amma keessa jiraniif na saaxile jedhu. yaada isaanii ibsuu ennaa eegalan lammii Itiyoophiyaa isa kamiifuu hidhaan mallattoo lammii dammaqaa ta’ee ti jedhan.
Dubbi himaan Pentagon ajajaan humna galaanaa Jeff Davis ibsa kennaniin miaaylli kooriyaa kaabaa ka biroon furguggifamuu adda baafanne jedhan. qorannaa geggeessuu dhaan odeeffannoo itti dabalaa kennina jedhaniiru.
Dubbi Himaan Pirezidaant Puutiin Himannaan Yunaayitd Iteets Raashiyaa Irratti Dhiheesite 'Dhugaa Irraa Kan Fagaate' Jechuudhan Balaaleffatan
Dubbi-himaan Poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa obbo Jeeyilaan Abdii, meeshaalee qabaman dhuunfaan harkaatti qabachuun dhorkaa dha, jechuun ibsa kennan.
Dubbi himaan poolisii Kaampaalaa Emiliano Kayima VOAf akka ibsanitti waa’ee haleellaa boombii Sanaa qorannaan geggeessamaa jira jedhuu dhaan hidhamuu Kyagulanyi ilaalchisee garuu waan jedhan hin qaban.
Dubbi himaan poolisii kaartuum garuu eyyama malee waan sirbeef, akeekkachisI kennameef malee gonkumaa hin hidhamne jechuun isaanii ni yaadatama.Kadir eessa buteen isaa ituu hin dhabamin dura hidhamuu qofa otoo hin taane mana murtiitti dhiyaatee adabi qarshii 300 fi akka biyyatti deebifamu irratti murtaa’ee ture jedhu baqattonni.
Dubbi himaan poolisii Keeniyaa Charles Owinoo immoo deebiin kennan faallaa gabaasa Sanaa ti.
Dubbi himaan poolisii konyaa Inamuuddin Rahamaanii VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsi sun yoo xiqqaate angawoota poolisii ajajaa poolisii naannoo dabalatee namoota sagal yoo galaafatu hedduun madaa’aniiru jedhan. kanneen haleellaa raawwatan keessaa 11 du’aniiru jedhaniiru.
Dubbi-himaan Prezidaantii Afghaanistaanis, Kaabul irraa deebii kennaniin, Paakistaan daangaa ishee deebistee banuu simatanii, “garuu, rakkoolee siyaasaa biyyoota lameen gidduu daangaa biyyoota lameenii cufuudhaan furuun hin danda’amu” – jedhan.
Dubbi-himaan Prezidaantii Raashiyaa – Dimitirii Peskoovis gama isaaniitiin, ba’ii filannoo kun hariiroo Raashiyaa fi Yunaaytitid Isteets gidduu kan hin jijjiirre tahuu dubbatan.
Dubbi himaan prezidaant Muhammadu Buhari kana ilaalchisee ibsa itti dabalaa hin kennine, garuu loltoonni Nigeria arganii gara magaalaa galma mootummaatti fiduu isaanii ibsan.
Dubbi himaan prezidaantummaa Femi Adesina VOAf akka ibsanitti naannoo sana sochiin Boko Haram kan ture ennaa ta’u waraannis lootee seentota sana gamasii baasuuf haleellaa dogoggoraa raawwate jedhan.
Dubbi himaan Putin Dmitry Peskov akka jedhanitti haalli marii Moscow keessatti geggeessamee hanga tokko gaarii dha, biyyoonni nuklera hidhatan addunyaa guddichi lamaan furmaata barbaaduuf jecha marii geggeessuu isaanii calaqqisa.
Dubbi-himaan Raayyaa biyyooleessaa Afghaanistaan – Kaapteen Abdullaah akka jedhanitti, kadhannaa yokaan saalaata Jimaataaf yeroo uummatni ka yeroo kaan caalaa walitti qabametti dhuka’aan of wareeginsaa sun dhoosamee balaa guddaa dhaqqaabsiise.
Dubbi himaan Taaliibaan akka jedhanti akka walii galtee tolfameetti looltonni Afgaanistaan 10 gadhiifamanii jiru.
Dubbi himaan tajaajiila Tika nagaa kan yunaaytiid steetes Brian Leary har’a bilbilaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada kennaniin dhimmi kun guutummaatti waajiira abbaa alangaa mummichaa kan waashingtoon Dii siin qabatee jira jedhan.
Dubbi himaan tajaajila Ambulaansii London akka jedhanitti riqicha sana irratti yoo xiqqaate namoonni 8 madaa’anii jiran. Gabaasi haaraa ba’e akka jedhutti nama riqicha sana irratti rukutame keessaa tokko du’ee jira.
Dubbi himaan Talibaan helikoopterri sun maadhee isaa ka naannoo jiru weeraruuf ergame jedhee jira.
Dubbi-himaan Tokkummaa Mootummootaa kun, ibsa kennaniin akka ibsanitti, namni tokko ajjeefamuu irraa kan ka’e, Bitootessa 18, bara 2021 Godinaa Shawaa Kaabaa, ka naannoo Amaaraa keessatti waraansi jalqabame. Haleellaan kun, guyyaa lamaa booda godinaa Shawaa Kaabaa fi godinaa addaa Hawaasa Oromoo keessaa yoo xiqqaate uummata kuma jaatama manaa fi qehee isaa buqqise.
Dubbi himaan tokkummaa mootummootaa Stephane Dujarric haala hidhi laga Abbayyaa bishaaniin guutuamu ilaalchisuun gaaffii dhiyaateef deebii kannenii jiran.
Dubbi-himaan Tokkummaa Mootummootaa (TM), Farahaan Haq, bulchiinsa naannoo Amhaaraa keessatti walitti-bu’insa gareelee hawaasaa gidduutti uumameen uummanni hedduun buqqa’uu isaa fi saaminsi, akkasumas qabeenyaa fi ijaarsawwan barbadeessuun dhaqqabuu, sababaa kanaan haalli nageenyaa naannoo sanaa muddama keessa jiraachuu waahiloonni keenya nutti himanii jiru, jedhan.
Dubbi himaan UNHCR Adrian Edwards lakkoobis baqattootaa ol akkaan dabale jedhan.
Dubbi himaan UNHCR Babar Baloch akka jedhanitti baqattoonni magaalaa keessa qubatan fedhii bu’uuraa guuttachuuf hojii guyyaa hojjetan irratti hirkatu. Garuu dalagaa fi qabeenyaan isaanii sababaa uggura sochii COVID -19f jecha tolfameef duraa dhabamee jira.
Dubbi-himaan UNHCR – Chaarlii Yaaksilii, ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, dhukkubichi hamaan COVID 19 waaltaalee akkasii keessaa tokko keessatti yoo ka’e balaan isaa hamaa tahuu fi fayyaa uumata achi keessaa jiruu mancaasuu akka danda’u dubbatan.
Dubbi himaan UNHCR Charlie Yaxley akka jedhanitti baqattoonni magaalaalee keessaa saamichaaf akkasumas liqaaf saaxilaman. Hedduun isaanii lubbuu ooluuf maallaqa argachuuf jecha quunnamtii saalaaf dabarsanii of kennu ykn daa’imman hojiitt humnaatti bobba’u jechuun akeekkachiisan.
Dubbi himaan UNHCR Charlie Yaxlie du’uu namootaaf irra hedduu sababaa kan ta’e duulli barbaaduuf akkasumas lubbuu oolchuuf godhamu xiqqaachuu isaan jechuun qeeqanii jiran.
Dubbi himaan UNHCR Yvonne Ndega akka jedhanitti Keeniyaan yeroo mara bakka dahataa uummati keessa dahatauuf gargaarsa keessatti argatu jedhan.
Dubbi-himaan UNMISS – Shaantaal Persaud garuu, mooraaleen ijaaraman ka POC jedhaman mooraalee dhaabbatoo miti – jedhu. Ammaaf, loltoota Itiyoophiyaa tu konkolaataa Tokkummaa Mootummootaa fi lafoodhaan mooraalee sana to’ataa jira.
Dubbi himaan waajjira abbaa alangaa Eric Van der Sypt duraan shakkamaan haleellaa Sanaa kan umuriin waggaa 36 hidda dhalata Morokoo kan maqaa O.Z jedhamuun beekamuuf tarii garee IS gargaaraa ture jedhanii turan.
Dubbi himaan waajjira dhimmootii kominikeeshinii mootummaa Itiyoopiyaa obbo Mohammed Se’id akka jedhanitti isaan akkasii odeeffannoo beekaa qindaa’anii uumamanii dhiyaatan jedhan.
Dubbi himaan waajjira dhimmootii qindeessa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa Jens Laa’erkee akka jedhanitti balaan kun dhaqqabe ennaa vaayiresiin koronaa guutummaa biyyattii keessa faca’ee jirutti jedhan.
Dubbi himaan waajjira kominikeeshinii mootummaa Itiyoopiyaa Dr. Nagarii Leencoo labsiin yeroo hatattamaa biyyattii keessatti nagaa fi tasgabbii buusuuf gargaareera jedhu.
Dubbi himaan waajjira kominikeeshinii Mootummaa Itiyoopiyaa obbo Mohamed Seid, VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin dargaggoonni lama jechuun dargaggoo Hailu Efreem fi Ibsaa Rundee magaalaa Dambi Dolloo keessatti ajjeefamuu, keessumaa Hailu Efreem haati isaa aadde Taaddaluu Tamaam reeffa ilma isaanii irra akka taa’an taasisaman gabaasa jedhuuf deebii kennaniin namoonni akkas jedhaman magaalattii keessa hin jiran. Oduu kijibaa ti jedhan.
Dubbi himaan waajjira muummicha ministeeraa kana kan labse manni murtichaa ajaja kana dabarsee yeroo xiqqoo booda yoo ta’u Shariifis murtii kana simatanii jiran.
Dubbi himaan waaltaa ajajaa US kan Afriikaa Robyn Mack akka jedhanitti haleellaan sun Sadaasa 17 fi 19 Fuqaha cinatti kan geggeessame mootumaa Liibiyaa waliin ta’uun gabaasameera.
Dubbi himaan waaltaa ajaja US kan Afriikaa Chuck Prichard VOAf akka ibsanitti muummichi minsiteeraa mootummaa Liibiyaa Fayez al-Sarraj kaleessa Generlaal Thomaas Waldhauser ajajaa waaltaa ajaja US kan Afriikaa fi Liibiyaatti ambaasaaddora US Peter bode waliin waajjira haadhoo waaltaa ajajaa sanatti wal arganii jiran.
Dubbi himaan wajjirichaa Obbo Taayye Danda’a ibsa hardha wajjira isaanitti sabaahimaaleef kenaniin akka jedhanitti, waltajjin akka kanaa wal shakiif wal Sodaa saboota jiddutti uumamuu malu kan hanbisuudha jedhan.
Dubbi himaan wal taatota waraanaa kanneen Afgaanistaan keessaa ibsa kana ilaalchisuun yaada akka kennaniif gaaffii VOAn dhiyeesseef angawoota ministrii ittisa Joorjaa akka gaafatu ibsaniif.Joorjaan biyyoota 38 kanneen gurmuu NATO Afgaanistaan keessa jiraniif loltoota edduu hgumachite jirti. Afgaanistan keessaa hanga jimaata har’aatti namoonni 34,000 vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen 1,000 ta’an immoo du’aniiru.
Dubbi himaan waraanaa Majer Jeneraal Asiif Gafoor ibsa gabaabaa kennaniin hoogganaan waraanaa sun dallaa naga eegumsaa naannoo sanaa to’ataa turan jedhan. Naannoon sun naannoo shorokeessonni cabsanii ittiin seenani.
Dubbihimaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa, Bilisummaa Guutaa immoo “himamaa mootummaan dhiyaatu kun dhugaarraa kan fagaate. TPLF diina WBO ti. Nuti isaan faana hin hojjannu,” Jedhan.
Dubbi-himaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa Bilisummaa Guutaa immoo, “WBO’n Oromiyaa keessa socho’a malee Naannoo Benishaangul Gumuz keessa hin jiru” jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Dubbi-himaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa, Gumaabaas Eebbisaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaaniin, “ajjeechaa tajaajiltoota Dhaabbata ‘Great Commission Ethiopia’ lamaa fi dargaggoo tokko irratti, Wallagga Lixaa, aanaa Ganjiitti raaw'atame keessa Waraanni Bilisummaa Oromoo harka hin qabnu” jedhan.
Dubbi himaan waraana Israa’el akka jedhanittiIsraa’el xayyaarawwan waraanaa 160 fi murna waraana lafoo birgeedii sadii akkasumas taankiiwwan gargaaramuun haleellaa sana geggeessite.
Dubbi himaan waraana tarkaanfii haaloo ba’insaa fudhatameen jetti Paakistaan looltonni Hindii shan ajjeefamanii jiran.Angawaan waraana Hindii garu looltonni koo hin ajjeefamne garu kan Paakistaan sadii ajjeefamuu mirkaneessan.
Dubbi Himaan WBO Kan Koomishiniin Poolisii Oromiyaa Riphxee-loltoota Garee Isaanii Irratti Tarkaanfii Fudhachuu Dubbate, Dhara Jedhan
Dubbi himaan White House gabaasa kana ilaalchisee gaaffii VOA biraa dhiyaateef deebii hin kennine.
Dubbi himaan White House Josh Earnest bakka Obama bu’uu dhaan hookkara dhiyeenya biyyattii raase ilaalchisanii adda addummaa siyaasa biyyattii keessaa caalaa uummata guutuu biyyattii jajjabeessuu irratti fuuleffatan.
Dubbi himaan White House Sean spicer akka jedhanitti kan prezidaantichi gaafatanis kanuma, innis ba’aa jiru qooddachuun akka jiraatu kan isaan gaafatan jedhan.
Dubbi himaan White House Sean Spicer gabaasa sana kan dhugaa miti jechuu irraan kan hafe mirkaneessuus ta’e haaluu irraa of qusataniiru.
Dubbi himaan xiqqeessa balaawwan uumamaa akka jedhanitti yoo xiqqaate namoonni 42 achi buuteen kan dhabame yoo ta’u kanneen dhibbaan laka’aman immoo mana ofii dhiisanii baqachuuf dirqaman.
Dubbi himan BJP Narashima Rao sagalee argametti gammaduu isaanii ibsanii jiran.
Dubbi himtuu kan ta’an Billenee Siyyuum ibsa har’a kennaniin akka jedhanitti lakkoobsi kun ol ka’uun kan agarsiisu balaan dhibeen kun faca’uuf jiraachuu siaaf tarkaanfii koree ministerootaan fudhatame cimsanii hojii irra oolchuun barbaachisaa dha jedhan.
Dubbi-himtuun Boordichaa, Soaliyaanaa Shimallis, VOAf ibsa kennaniin, heerri Itiyoophiyaa lammiwwan biyyoota alaa jiraatan mirga sagalee kennuu akka qaban kan eyyamu tahus, toftaan ittiin hojii irra oolchan haga ammaatti waan lafa kaa’ame hin jiru – jechuu isaanii, Masfin Araagee gabaasera.
Dubbi himtuun boordichaa Sooliyaanaa Shimellis VOAf akka ibsanitti, boordiin filannoo torbanneen lamaan itti aanan keessa haala jiru ilaaluu dhaan yeroo itti galmeessan dheeressuu mala jedhan.
Dubbi himtuun boordii filannoo Sooliyaanaa Shimellis VOAf akka ibsanitti filannoo biyyoolessaa fi filannoo hiree murteefannaa guyyaa tokko geggeessuun akka namoonni hangi tokko sodaatan uummata sagalee kennu kan bitaa itti galchu miti jedhan.
Dubbi-himtuun Bulchiisa Naannoo Uummatoota, Sabaa fi Sab-lammoota Kibbaa – Aadde Hik Maahireddin, gama isaaniitiin, haala naannoo sanaa kan har’aa ennaa ibsan, “Har’a waltajjiileen marii sadii geggeeffanii, uummatni kanneen badii hojjetan irratti akka tarkaanfiin fudhatamu hubachiisee jira” jedhan.
Dubbi himtuun dhaaba baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa Celine Schmitt Mooraa Kalee ka Faransaay irraa VOAf akka ibsanitti mooraan kun mootummaa Faransaayiin diigamuu isaa beeksisaniiru. UNHCR mooraan sun diigamuu simatee jira sababiin isaas namoonni achi jiraatan haalli isaan keessa jiran fedhii bu’uuraa kan hin guunne waan ta’eef jedhan.
Dubbi Himtuun dhaabbatichaa Yiivon Indeegee godaantota galaanarratti du’an kanaaf angawootni Jibuutii sirna awwaalaa taasisuufii himte. Warri balaa kanarraa hafe duraan deemsa nama 34 ta’anii akka jalqaban, isaan keessaa 8 bidiruurraa darbatamanii akka lubbuun darban, 26 ammoo lubbuun akka hafan raga bahu.
Dubbi himtuun komiishinerichaa Liz Throssel akka jedhanitti waajjirri dhimma mirga namaa seerri gargaarsa namoomaa kan sadaraa addunyaa fi miga namaa gareelee walitti bu’iinsa sana keessatti hirmaataniin cabuu isaa kan agarsiisan odeeffannoon hedduu argateera jedhan.
Dubbi himtuun ministeera haqaa Sarah Flores akka jedhanti/ anagawoonni Odeeffannoo dabalataa tuuta oduuf gara boodaa labsuuf
Dubbi-himtuun Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Heezer Nuweert, har’a waa’ee kanaa ibsa kennaniin, “Prezidaant Barzaaniin hoogganaa uummataa seena qabeessaa fi keessumaa, dhiheenya kana garee ISIS dhabamsiisuuf duula waliin geggeessine irratti hoogganaa uummata goota ta’uu isaanii nama agarsiisani. Murtiin isaanii kun, yeroo rakkisaa keessatti hoogganaa biyyaaf yaadan ta’uu isaanii agarsiisa” – jedhan.
Dubbi himtuun ministrii dhimma alaa akka jedhanitti barattoonni kuma tokkoo fi qorattoonni kanneen viisaan isaanii Waxabajjii 1 qabee duraa haqame barattoota lammiiwwan Chaayinaa 360,000 kanneen Yunaayitid Isteetis keessaa baratan walin ennaa ilaalamu xiqqoo dha.
Dubbi himtuun ministrii dhimma alaa Heather Nauert Tillerson prezidaantichaan jecha akkasii hin jedhan jechuun haalan.
Dubbi himtuun ministrii dhimma alaa US Heather Nauert akka jedhanitti ce’umsi kun dimokraatawaa waan hin ta’iniif bulchiinsa Traampiif yaaddoo dha.
Dubbi-himtuun Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed, waa’ee kanaa gaafatamanii ammaaf akka deebii hin kenniin, Asoosheetid Press gabaasee jira.
Dubbi himtuun Navalnii Kiiraa Yarmiish tweeterii irratti maxansuu dhaan hoogganaan garee mormituu kun utuu na dhukkuba jedhanii hin himatin dura shaayii qofaa dhugan jedhan.
Dubbi himtuun paartichaa akka jedhanitti dorgommii kanaaf namoota 131tu iyyate.
Dubbi-himtuun Sagantaa Nyaata Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – Debraa Inguyen, “eega kaleessa ganamaa tii as jandoo hamaa tu roobaa jira. Akka tilmaamaetti, guyyoota afuran dhufaniif roobni kun itti fufa waan jedhameef hedduu yaaddofnee jirra” jedhan.
Dubbi himtuun UNHCR dabalanii lammilee Itiyoophiyaa baqaan keeniyaa jiraatan kuma 28 ol keessaa kumi afur gara biyyaatti deebi’uu akka fedha qaban himanii isaan keessaa ammoo kumni lamaa ol guca biyyatti deebi’uu isaan dandeessisu guutuu isaaniillee dubbatan. Kanaafis sichi warra galmaayee biyyatti deebi’uu fedhu biyyatti deebisuun itti fufaa jette.
Dubbi himtuun UNICEF Marixie Mercado akka jedhanitti hanqinni nyaataa ijoollee dhibbeef saaxiluu malaa, ijoolleen bishaan qaama isaanii keessaa hir’ate immoo sa’aatilee xiqqoo keessatti garaa kaasaa ykn cholera dhaan du’uu danda’u.
Dubbi himtuun waajiira kanaa Bilenee Siyuum akka jedhanitti, naannoo sanatti Raayyaan Ittisa Biyyaa mi’aa adda addaa fi looltoota helikoptaraan deddebisuu ture.
Dubbi himtuun waaltaa ajajaa kan COVID-19 ittisuuf hundaa’ee akka jedhanitti doktoronni du’uun dhiyeenya odola garba Hindii keessatti uumame sababaa vaayiresii koronaan ta’uu fi dhiisuu adda baafachuuf jiru.
Dubbi himtuun White Hous akka jedhaitti inni kun kan tarkaanfii prezidaantichi ni gargaara jedhan yoo ta’u, garuu furmaata dhumaa utuu hin taane adeemsa isaa saffisuuf kan gargaaru, uummati daangaa ce’ee dhufu kunuusa eegumsa fayyaa argachuu isaanii mirkaneessuuf kan gargaaru. Lakkoobsi jiru hedduu guddaa dha. Kun qormaata guddaa dhas jedhan.
Dubbi himtuun White House Jane Plaskii roobii kaleessaa akka jedhanitti weerara Chaayinaa keessatti uumamee kana ilaalchisee qorannaan sadarkaa addunyaa ifa ta’e akka geggeessamu ni deggerra jedhan. Biyyoonni hedduun dhiyeesssii talallii COVID-19 ilaalchisee yaaddoo qabaachuu isaanii ibsaa jiran.
Dubbi himtuun White House Jen Psaki haasaa Baayiden dura akka dubbatanitti yaadi Baayiden imaammata alaa ilaalchsee dhiyeessan “Idoo Ameerikaan addunyaa keessaa qabdu bakkatti deebisuu, akka biyyaatti safuun keenya maali ?kan jedhu of keessaa qaba jedhan. Prezidaantichi wal ta’iinsa Chaayinaa waliin jiru dabalatee imaammata ala agama ilaaleen kan isaan dursa kennaniif hedduu irratti dubbachuun isaanii illee hin hafu jedhan.
Dubbi himtuun White House Jen Psaki roobii darbe ennaa ibsa kennan akka jedhanitti Baayiden waa bal’aa dubbatuuf jiru, garuu imaammata alaa ilaalchisee bal’inaan hin dubbatan jedhan.
Dubbi himtuun White House Kayleigh McEnany /keelii Mekinenii/ tuuta oduuf kaleessa ibsa kennaniin wixineen seeraa paartilee lamaaniin qophaa’ee fi ajaji dadarkaa ol aanaa hojii irra akka ooltu yaada keessa galchamee jira, bulchiinsi Traamp guyyoota dhufan keessa ifa gochuuf jira jedha.
Dubbi himtuun White House Saraa Hakabee Sanders akka jedhanitti Traamp seera gam lamaan hirmaachisee kan demokraaticha kutaa kenetikeet kan yeroo dheeraaf farra qawwee qabachuu ta’uun falmaa turan Senator chris Murphy waliin mari’ataniiru jedhan.
Dubbi himtuun White House Sarah Hucabee Sanders akka jedhanitti Traamp Waxabajjii 7 muummicha ministeeraa Jaappan Shinzo Abe waliin wal arguuf jiru, US gumii Traampii fi Kim gidduutti geggeessamuuf qophaa’aa jirti.
Dubbi himtuu White House kan ta’an Sara Huckabee yeroo ammaa hojii irra kan jiran hireen namoota kanaa karaa seraan murteessuuf Traamp ministeera ittisaa waliin hojjechuu qabu jechuun dubbataniiru.
Dubbi himtuu White House Sarah Sanders akka jedhanitti dhimmi guddaan kun adeemsa seeraa hordofee hojii irra ooluu qaba jedhan.
“Dubbii barbaada akkanaa tana garaa naasuu hin qamneen haaloo baanaa,” jetti Kooriyaan Kaabaa.
Dubbii Dr.Mararaa mana murtiitti laaluutti jira tanaafuu tana irratti womaa hin jennu.Woma taateefuu yaada Waldaa Awurooppaa kana hin fudhannuu murtii Itoophiyaa ummatuma isaatti murteessa,”jedha.
Dubbiif wal barbaaduun akka dhaabatu akkasumas mootummaan Itiyoopiyaa rakkoo jiruuf furmaata siyaasaa akka barbaadu, gargaarsa namoomaaf danqaa tokko malee daandiin akka saaqamu, dhiittaa mirga namaa rawwatameef qorannaan dhuunfaa fi kan sadarkaa addunyaa akka geggeessamu eeyamni akka kennamu, siivilotaaf eegumsi akka godh
Dubbii hardhaa keesatti tokkummaa labse, demokiraasii ganna 108 keesatti dubartii pirezidaantummaatti fila jabeessanii,diimaa, adii hin hin jenne akka namaatti wal ulfeessan,akka tokkummaa adii hagaan dabranii leellisan dhaabanii fi waan hedduudubbate.Ganna 4n dhufa jabeennaa fi laafinnaan himuuf deeman.
Dubbii himaan ABO Obbo Toleeraa Adabaa akka ibsanitti, namoonni kunneen eessatti akka hidhaman maatiinis tahe dhaabni isaanii hin beeku.
Dubbii himaan bilchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Gizaachoo Muluunah akka jedhanti hiriirrii mormii akkasii eenyuuf iyyu bu’a kan hin qabnee fi inuumaa iyyu dinagdee kan miidhu ta’u dubbatan jechuun Asteer Misgaanaaw Baahiir Daar irraa gabaastee jirti.
Dubbii himaan gamtaa Afrikaa Ebba Kalondo akka jedhanti qaama dhugaa jiru dhaqee qoratu naannoo daangaa biyyoota lamaanti erguuf jiru.Garu gam lameen irratti walii galuu qabu.Kan bobbaasuuf jirru humnootii nagaa eegsiisan otoo hin taane kanneen haala jiru deemanii hordofan ta’u beekamuu qaba jedhan.
Dubbii himaan komishiina ittisa balaa fi qophaa’inaa obbo Dabbaba Zawdee Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti uummanni Oromoota 91,348 bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz keessaa dheessanii godiina wallaggaa bahaa fi lixaa aanaalee 10 keessa kan qubatan ta’u Mootmmaan naannoo Oromiyaa nu gabaasee jira jedhan.
Dubbii himaan Kreemlin Dimitri Paskov akka jedhanti abukaatoo maqaa dhaahaman hin beeku, abuukaatoo raashiyaa mara beekuu hin danda’uu akkasumas nama isaan Amerikaa keessaa qunnamanis faana hin dhawuu jedhan.
Dubbii himaan maatii isaanii akka jedhanitti Baarbaraan Hoospitaalaatti yaallamaa turanii Sambata Guddaa darbee garuu qoricha fudhachuu dhaabuuf murteessan.Kibxata harraa bakka maatii fi hiriyoonni isaanii jalaala qabaniif ibsaafii, isaan jajjabeessaa turanitti nagahaan boqachuu malee dhibeen isaanii maal akka ture in ibsamne.
Dubbii himaan ministeera dantaa alaa Itiyoophiyaa Obbo Mallas Alam Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti waamichi kun diploomaatoota hin ilaallatu.
Dubbii himaan ministrii dantaa alaa Yunaaytid Isteetes Need Praayis Kamiisa kaleessaa filannoo biyya Beeniin, Chaad akkasumas waa’eeItiyoophiyaa kan ilaaleen ibsa kennaii jiru.
Dubbii himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Diinaa Muftii akka ibsanti hojjatonni waajiira isaanii martii akka irratti hirmaatan ibsanii hariiroo alaa Itiyoophiyaan qabdu foyyeessuu dabalatee imaammata gurguddoobiyyattiin qabdu irratti hirmaatootaaf leenjiin kan kennamu ta;u ibsan.
Dubbii himaan ministrii ittisaa Dawalt Wazir akka jedhanti haleellaan kun of wareedoonni eega dhaqqabsisanii booda 3 immoo ol seenuuf yaalan.
Dubbii himaan ministrii kanaa Dr. Dajanee Raggaasaa akka jedhanti kanneen dhukkuba Kovidiin qabaman kana keessaa harkoo 70.5 Finfinnee keessatti argamu.
Dubbii himaan mootummaa bulchiinsa naannoo Amaaraa garu qeeqnii kun soba jechuu isaanii Asteer Misgaanaawu Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Dubbii himaan polisii achii akka jedhanti haleellaa Kamiisa kaleessaa gaggeeffamee Kanaan namoonni ka biro hedduun mada’uu ibsan. yoo ta’u yoo xiqqaate 4 hospiitaala ciisanii jiru.Kanneen biroon lama achuuma lafa rukutamaniitti wal’ansa fayyaa eega argatanii booda mana ofiitti deebi’anii jiran.
Dubbii himaan Suudaan Kibbaa Maaykiil Maakuwee garuu dhimma kanarratti odeeffannoo gahaa waan hin qabneef homa jechuu akka hin dandeenye VOA, qophii addaa Suudaan Kibbaatti himaniru.
Dubbii himaan UNHCR Booriis Cheshiirkoov jeequmsa ammaa kanaaf sababa wantii ta’e akka hin beekamne dubbatanii rakkoon akkanaa yeroo ammaa Burkii nafaasoo keessa qofa ittuu hin ta’in, kutaaSahiljedhamee beekamuu fi kutaa sululachaadkeessatti waggootan lamman kanaa asi akka itti fufee jiru dubataniiru.
Dubbii himaan UNHCR, Eedriiyaan Edwaardis Gamtaan Awrooppaa murtii barrengadda dabarsee, han baqattootaa fi godaantota biyyoota miseensa gamtichaa ta’an 28niif hiranii qubachiisu akka hojjirar olchuu gaafata.
Dubbii himaan UNICEF Jeems Ilder kan dhiheenya kana Tigiraay keessaa turani deebi’an akka jedhanitti baatiilee jaha dura yeroo walittii bu’iinsi jalqabetti waa’ee nageenya ijoollewwaniitiif yaaddoon jaarmayaan isaanii ibsaa ture amma hojiidhaan mul’ataa jira.
Dubbii himaan waa’ee mirage dhala namaa Rupert Kolville akka jedhanti barattoonni baaatii Eblaa fi Caamsaa keessa hiriiruuf turan yeroo 4 humnootii nageenyaan dhorkamanii dhibba hedduu hiriirtootaa hidhan jedhue.
Dubbii himaan waraanaa ibsa baasuu irraa kan hafe gad fageenyaan ibsuu irraa of qusatanii jiru
Dubbii himaan waraana Amerikaa Koloneel Ryan Dillion balaa kanaaf eenyuu itti gaafatama akka ta’e hanga qorannaan guutuummaatti xumuramuutti hin dubbannu jedhan.
Dubbii himaan waraana Chaad gama isaaniin, isaan riphxee looltoota waan ta’aniif haleellaa jirra, waraana labsinee jirra kanuuma jedhan.
Dubbii himaan waraana Sudaan akka jedhanti looltoonni hedduun ajjeefamanii kaanis madaa'uu kan ibsan yoo ta'u kanas milishoota Itiyoophiyaa biraa deggersa qabantu rawwate jechuu isaan dhaabbatti oduu sudaan kun gabaasee jira.
"Dubbii himaa Samayaawii Partii han ture, Obboo Yoonaataan Tasfaayee ""ergaa Adda Bilisummaa Oromoo Feesbuukii irratti oggaa geggeessu argame,"" jechuudhan himannaan irratti baname. Yoonaataan, mormiin Oromiyaa keessatti ji'oota shan dura ka'e akka itti fufu maqaa Feesbuukii Yoonaataan Tarreessaa Raggaasaa jedu fayyadamee hojii shororkeessummaa hojjachaa tureera jedha, himannan irratti baname. Hidhamee ji'a afur booda torban darbe mana murtiitti dhihaatus, abboottin seeraa guutanii waan hin argamneef, bellamni mana murtii caamsaa 23 bara 2016tti qabameera."
Dubbii himtuun bulchiinsa naannoo Tigraay Aaddee Liyaa Kaasaahimata dhiyaate fudhatama dhabsiisuun koree sanatu odeeffannoosobaa fi sirri hin taane facaasaa jechuu isaanii Asteer Misgaanaaw baahirdaar irraa gabaastee jirti
Dubbii himtuun ministrii hajaa alaa Amerikaa Morgaan Ortagus wiixata har’a akka jedhanti Pompiyoona michoota Awuroopaa kanneen Beeljiyam keessaa wajjiin wal arguun tarkaanfii sodaachisuu fi ibsa Islaamiik Ripaabliik of Iraan dhageesisaa jirtu irratti mari’atu.
Dubbii himtuun polisii akka jedhanti shakkamtoonni lama hidhamanii jiru. Garu eenyummaa isaanii fi odeeffannoo guutuu hin laanne. Dhimmi kun qoratamaa akka jiru kan ibse polisiin odeeffannoo dabalataa akkasumas ragaa funaannataa akka jiru beeksise.
Dubbii Ijoo Marii OSA: Waa'ee Lafa Oromiyaa Investeroota Alaaf Kennuu
Dubbii isaa ji’a dhufu mana murtiitti laaluuf beellama qabaniif.Yoo teknooloojiin akkana guddatte ammoo jarii irreen biyya bulchu hin gammadu.Maan jennana wannoo jarii hojjate gadi baatii.
Dubbii isaanii ganna sadii turte.Akka jarii dubbii mure dabalee jedhetti abukaatoon ragaa quubasaa jara kanaan himatan hin dhiyeeffannae.
Dubbii isaanii kanaan waan malaammaltummaa biyyaattii jeeqaa jiruus dubbataniiru, Keessumaa koomishinii poolisii biyyaattii ka gaggeessaniif ajaja yoo dabarsan qondaaltota poolisii malaammaltummaa hojjetan bakka jijjiiruu odoo hin taane hojiirraa ariyuu qabdaa jechuun itti himan.
Dubbii isaanii kana keessattis waan bulchiinsi isaanii ganna darbe kana biyyaaf hojjete gurguddoo dubbatan.
Dubbii isaanii keessattis, oduu kana saba himaalee gara garaa akkasumas lammilee Itiyoophiyaa dhimma kana hordofan irraa akka isaan dhaqqabe ifoomsanii, garuu deemsi naannoo dhibee Koronaaf jecha waan adda citeef qaamaan dhaqanii haala lammilee Itiyoophiyaa kana baruun rakkisaa ta’uu dubbatan.
Dubbii isaanii malee torbaan dhufu mana murtii Finfinneetti laalan.
Dubbii isaaniitiin ka eeeran, weerarri kooronaa erga biyyattiitti mullatee as dhiyeenya warri dhibee kanaan qabamuun mirkaanaaye dhibbeentaan 70 ol, jiraattota, Naayroobii, Kaajiyaadoo, Machaakoos, Kiyaambuu fi Nakuuruu ta’uu mirkaneessan. Kanaaf kutaaleen kun bakka mandhee dhibee ta’uu, kanarraa ka ka’es ammaan achi kutaalee amma eeraman shanan keessaa gara kutaa bulchiinsa keeniyaa birootti geejjibaa kamiinuu qaxxaamuruun dhorkaadha, jedhan Keeniyaattaan.
Dubbii istaadiyoomiitin duubatti marii nama Awurooppaa waliin qabaateen mootummaa isaa warra horii ummataa nyaataa balleesse dhiyootuu seeratti dhiyeessa. “Olaantummaa seeraa gudduma obsitanii guyyuma diqqaa tokko nu eegaa.”
Dubbiin bulchoota FIFA ta duriitiin himatan nama hedduu tuttuquutit jirti.Itti gaafamtaan FIFA ka durii ka dhalootaan Aybori Kosti taheJacques Anoumadoolara miliyona 1 fi kuma 500 gumbo nyaate jedhanii qorachuutti jiran.
Dubbiin Filannoo Keeniyaa Kamisa dhufu Ta’uuf Deemu Yaada Lammilee Biyyattii Kan Gargar Hire
Dubbiin Finfinnee akka Jawaar jedhetti silaa amma kahuu hin malle.Angoon mootummaan Oromiyaa Finfinnee irratti qabulleen seeraan beekamuu qabdi. Ummatii Finfinnee bakka bu’aa filatee rakkoo jirtu seeraan fixuu qaba. “Wacaa ammaa kanaan hin taatu.”
Dubbiin gugurdoon kora Gum ii Gaayoo dhuftu dubbii jaarsaa fi jaartiin, Raabaa fi Gadaa dadhaban. Korii Gumii Gaayoo kora murtii gosaa jajjabduu itti muran.Kora akkanaa kana durii ji’a tokko caalaayyuu hin taa’an.Godaananii itti qubatan nyaataa fi dhugaatii haga guddaan gosatti dandaha.
Dubbiin Jjijjiirama Qilleensa Falamaa Siyaasaa Tahaa Deemiti.
Dubbiin lafa irratti kaatee nama hedduu fixxee,tajaajila dhuunfaatii fi ummataa, tajaajila odeeffannoollee yeroof dhaabde tun waan nama yaaddessaati akka waldaa kanaatti.
Dubbiin MN keessatti maqaa Oromootiin karaa moggaasuuf murteessan tun qaraa akka yaadaatti dhiyaatte eegee koree bulchiinsa magaalaa irra maraa dhuftee Ammajii 12,2015 yaada ummataalle irratti caqasan.
"Dubbiin na madeessuu fa dandeettaa,ilaan nama waraanuu dandeettaa ,jibbaan na ijjeesuu fa dandeettaa taatullee ani akkuma qilleensaa oli ka’aa,” jetteen.
Dubbiin perzdaanti Obaamaan ISIL loluun maaliif barbaachisaa akka tahe ummata Amrikaatti hime kunoo.
Dubbiin pirezidaantii Amerikaa Doonaldi Tiraampii fi miilota isaatiin himatan waan bubbule.
Dubbiin pirezidaanti Tiraampi Haasaa Biyyoleessaa Irratti Jedhe yaada qalbii namaa walti qabu, abdii fi tokkummaa qabdi"""
Dubbiin Raashiyaa fi bulchiinsa Tiraampiin qorachuutti jiran tun yoo daarekteri FBI ka hujii irraa gussan waan jiraa dhufee koree senetii Ameeikaatti hime ammoo dubbiin tun haga qaraallee caala totokkahaa deemti
Dubbiin Suudan Kibbaa tun tanaa garana jedhani garasiin caphxii,achi qaban achasiin gargar jiddi.
"Dubbiin tana bulchootaa mootummaatiin wal argitanii haasoftanii jennaan ammoo ""bakka bu’aa mootummaa Itoophiyaa Jenevaa jiruun wal haasofnee innilleen dubbii tana bulchoota Itoophiyaatti nuu dabarsuuf waadaa galee,” jette."
Dubbiin Tiraampiin himatan tun asii Senetii Amerikaatti dabarti.Senetii harkii guddaan paarti Tiraampiti.Adoo silaa Tiraampi hujii irraa buusanii itti aanaa isaatti itti dabra.
Dubbiin tun egerii mana murtii Amerikaa dhaquu fiu dhibaachuun ammatti mrikana tahuu baattullee perezidaanti Obaamaan akka Amerikaa keessaa qawwee bitachuu fi gurguruulleen seera jabaa jabaattu hajaje.
Dubbiin tun laakkuma bultee kaatuun waan haaraan gadi baati.
Dubbiin tun oowwaa deemuutti jirti.Mootummaan federalaaa akka Midrook ammallee ganna 10n dhufaa Laga-Dambiitii warqii qotatu kontoraata haaressaniif.
Dubbii obboo Beqqelee Garbaa faa ammallee guyyaa 28 duubatti ilaaluuf beellaman
Dubbii pirezidaanti Tiraampin himatanii koreen seeraa itti murte tana torbaan dhufu mana marii Amerikaa miseensa 435 qabutti dabarsan.
Dubbii raabaa gadaan,garbaa fi meedhichii dadhabellee gaaddisuma Gumii Gaayoo kanatti muran.
Dubbii sun amma abbaa alangaa addaa godina Niiwu Yoorkittti akka haaraatti himachuutti jira.
Dubbii suniin karoora mootummaa isaa,waan mootummaa isaa hojjatee fi rakkoo jirtuu fi waan hedduu haasaha.
Dubbii tana bulchoota godinaa fi aanaa Yaaballoo irrallee caqasuuf jennee marroo hedduu itti dedeebinee dadhamnee akkuma arganneen isanti himna.
Dubbii tana gara Mootummaa Naannoo Oromiyaallee gaafachuuf jennee ammatti hin arganne.
Dubbii tana guyyaa dheengaddaa muran.Akka itti aanaan biiroo dinagdee fi geejjiba karaa FinfinneeDr. Solomoon Kidaanee jedhetti makiinaa wal irraa sablisuuf fi nagaa warra karaa yaahuu eeguuf hajajii kun bahe.
Dubbii tana ji’a aanutti ammo Senetii Amerikaatti laala. Tiraamopii fi Rippaabilikaan wannii isaan himatan kun dhara jedhanii mormaniif.
Dubbii tana warra lafa bulchu irrallee qulqulleeffahcuuf jennee itti dedeebinee dadhamne.
Dubbii waldhabaan jirtu sun nagumaan faluu wayyaa jedha ibsi ADWUI.
Dubbii yeroo kana dubbataniinis Keeniyaattaan, mootummaan akkas tajaajila kennu ‘ammayyeessuun’ dargaggootaaf carraa hojii banuufillee gaariidha jedhan. Dargaggoonni biyya jaallatan diinagdee biyyaa ammayyeessuu keessatti hirmaachuun guddina biyyaaf gaarii ta’uu eeranii, ammas ogeeyyiin biyyattii, ‘Maappii/ kaartaa qabeenya albuuda Keeniyaan qabdu agarsiisu qopheessaa jiraachuu ifoomsanii jiru.
Dubbiu-himaan humnoota ittisaa Keeniyaa, Koloneel Jooseef Owuoth himannaa kana ni haalan. Keeniyaan qiyyaafatni ishee maadheelee Al-shabaab qofa akka tahe dubbatan.
Dubbiu-himaan ministirii dhimma alaa Chaayinaa Luu Kaang garuu, “gochaan Yunaayitid Isteets, tuttuqqaa siyaasaa fi waraanaa ti” jechuun balaaleffatan.
Dubraan tokkeessoon Astedee Baayyisaa, lammeesoson Tirfe Tsaggaayeti sadeesoson atileetii Keenyaa Joyce Chepkurti
Dubralleen Keenyaatti moo’e.Jemiimaa Sumogongiti mooheef.Atileetiin tun adoo ceetuu gufattee jiddee kaatee tokkeessoo taate.Itoophiyaaln lammeessoo Tigisti Tufaatti mooheef.
Dubralleen Keenyaatti tokkeessoo.Atileeti Vernonikaa Nyaaruhaai mooheef. Dheeraa Diidaa lammeessoo.Meerii Waseeraa atileetiin Keenyaatii sadeessoo.
Dubrartii ulfinna qabdi. Dubra ganna 18 gadi fuudhuun seera malee.
Dubratii eegii madooftee saatii lamaan duuba hospitaala fidaniiadoo dursanii fidanii hinuma fayyiti jedha.
Dubreen Oromoo Barnootaan Qaroo Taate Qalbii Sabaa Himaa Ameerikaa Hawatte
Dubree Waggootaf Hidhaa Turtee Baatee fi Abbaa Gadaa Dabalee Godinaalee Wallaggaa Keessatti Namoonni Hidhaman
Dufief akka jedhanitti hiriirtonni mormii kun sagalee isaanii dhagdeessisuuf tooftaa adda addaatti fayyadamuu yaalan jedhan. Dr. Mararaan garuu hiriirtonni dhuma irratti waan barbaadan beeku jedhan.
Duguugamiinsa sanyii bara 1994 booda Rwaandaan foyya’iinsa gaarii agarsisuu ishee kan ibsan hayyuun waa’ee dinagdee kan Baankii Addunyaaf hojjatan waggootii darban 20 keessatti guddinni argame harka 7 ta’u ibsan.Garu biyyattiin waan heddduu hojjachuutu irraa eegama jedhu.Bara 2014 hanga 2017 hiyyuuma hanqisuuf carraaqiin godhame xiqqoo ta’u ibsan.
Duguuginsa Sanyii Ruwaandaa Laalchisee Gaheen Faransaay 'Kufiinsa Guddaa' Jedhame
Du’i haa caaluu hedduu nu gaddisiisus ol aantummaa seeraa eegsisuun dirqama jedhan. Kanaaf du’uu Haacaaluutti shakkamanii kanneen to’annaa jala oolan jiru, shakkamtoota itti dabalaas barbaadamaa jiru.
“Du’ii mucaa koo qalbii koo na cabse” jedhu haati Ayyaantuu aadde Kibebwaa Leggesee. Mucaa cimtuu ofitti amantaa qabdu amala gaariin beekamtu hojii fi barnoota isheetti cimtuu turte bor biyyaafis abdii taati jedhee abdadhuun dhabe jedhan.
Du’i Mucaa Koo Qalbii Koo Na Cabse: Harmee Ayyaantuu Girmaa
“Dukkana keessa taa’ee waaniin barreesseef” dogoggoora Qubee uumameef na ofkalchaa:Obbo Dajanee Xaafaa
Dukkubi Gifiraa Bifa Weraraan Babal’ataa jira.
Dullchaa halakee bulchaa aanaa Gooroo Doolaati.Haawwan qaamii guddatee,miilii qallachuu,namii yeroo malee dahuu fi rakkoo akka akkaa keessa jira jedha.
Dulli filmaataa yeroo sana gaggeeffamee fi Raashiyaa giddu hidhata jira isa jedhamaa ture sana irraa Traamp guutummaatti walaba taasisee qorannaan gaggeeffame.
Dullii akkasii dargaggootas ta’e kanneen biroo miira keessa galchuu kan danda’u waan ta’eef mootummaan dhimmi ilaalacha itti kennuu qaba jedhan.
Dullii Filmaataa Itiyoophiyaa Keessatti Itti FufeeJira
Dullii kun Oromiyaa keessatti Roobii Hagayya 12 bara 2020 kan jalqabamee yoo ta'u guyyaa kudha shaniif kan turu ta'u Biiroo Eegumsa Fayyaa Oromiyaatti daayreekteera barnoota fayyaa fi Komunikeeshinii Aaddee Sa'adaa Ahmad ibsanii jiru.
Dullii waraanaa haaraa ka’u gatii inni nama baasiisu Amerikaan baasuu hin dandeessu kan jedhan Jokar daafoon isaas dhiyeessii zayiita boba’aa addunyaa irratti dhiibbaa qabaata jedhan.Yoo wal waraansii jalqabame addunyaatu rakkata jedhan
Dullii Waraanaa Haaraan Yoo Jalqabame Amerikaan Gatii Guddaa Baasuf Jirti: Angawaa Iraan
Dunkaana daangaa Meeksikoo irra jiru keessati hidhamanii kan jiran ijoolleen afurtamni ijoollee maatiin bira hin jirre kanneen 4,200 ta’an fi baay’inni isaanii dhiyeenya angawoota Yunaayitid Isteetisiif humnaa ol ta’e, bulchiinsi Baayiden akka inni falmuuf sababaa ta’e.
Duraan Ganzabee Dibaabaatii fi Meseret Deffaaritti ammo ammo Almaaz Ayyaanaatti itti dabalame. Federeshiiniin Atileetiksii Addunyaa,IAAFbaruma baranaaa atileetoa jajjaboo jedhee badhaasa.
Duraan hoogganaan filatamu beekamaa dha. Amma walii galteen waan hin jirreef dura irratti walii galanii mana maree keessatti sagaleen kennama jedhaniiru.
Duraan immoo loltoonni Israael dubartii Faalixin tokko erga isheen halbee qabachuun gara qubsuma sanaatti siqxee booda itti dhukaasan.
Duraanis Keeniyaatti Adoolessa bara 2020 kaasee Naayroobii fi naannooshee ka jiran, galmee himata mana murtiitti ka toora qabsiifatan karaa Interneetiitiinini.
Duraan itti aanaa ministeera telekomunikeeshinii ka turan Ibraahim Yarow injifatan. Yabroon sagalee 118 argatan.
Duraan komiishiina polisii bulchiinsa naannoo Amaaraa kan turan Abbaraa Addaamuu akka tasaa dhukkubsatanii du’an boqochuu isaanii konishinni polisii naannoo sana ibsee jira.
Duraan labsiin yeroo muddamaa hojii irra oolee yeroo ture dhiittaan mirga namoomaa hamaan gaggeeffamaa akka ture gabaasnee turre. kunis seeraan ala nama ajjesuu, humnaan uummata naannoo isaa irraa buqqisuu, seeraan ala nama hidhuu dararaa geesisuu fi namoota hidhaa keessa jiran hiraarsuu of- keessaa qaba ture jedhan.
Duraan lakkofsii namoota du’anii 9 ta’uun eega ibsamee booda al tokkoon 17 ga’e jedhama.Kanas kan labse komishiina fayyaa Chaayinaa yoo ta’u kunis aangawoota kutaalee waabeeffachuun akka ta’e sabaa himaan mootummaa beeksisee jira.
Duraan manneen barnootaa keessaa erga manneen barumsaa cufamanii booda immoo magaalaa keessa adeemuun akkasumas mana jireenyaa seenuun barattotaa fi jiraattoota hidhuun akka daran hammaatee itti fufee jiraattonni dubbataa jiru. Sambata darbe barattoota lama mana murtiitti dhiyeessuun hidhaa baatii lamaan adabanii gara magaalaa Gimbiitti ergamuu isaanii kan dubbatan barattonni lameen keessaa tokko shamarree ta’uu ibsan.
Duraan ministeera mootummaa Naayjeriyaa fi prezidaantii Baankii addunyaa kan turan prezidaant Mahmaduu Buhaarii fi paartii mormituu guddichaafis nama dabalataa argamsisuun hojii arifachisaa ta’u dubbatan.
Duraan ogeessa fiilmii dokumentarii yokaan seena-qalmeessaa ka turan – Paak, himannaalee hedduu nama of hin beeksisiiniin itti dhihaateen, qorannaan mana-maree bakka-bu’ootaan irratti geggeessamee, ajaja mana-murtiitiin – dhimma hojii caasaalee miidiyaa akka Sagaalee Ameerikaa fi dhaaba walabummaa interneetii gargaaru, kan “Open Technology Fund” jedhamuu keessa akka harka hin galfamnne dhorkamanii turan.
Duraan okkolaa mana murtii duratti dhiyaataa fi haakima biratti na ergaa jechuun iyyataa kan turan ta’us booda irra gonkumaa milli isaanii lafa ejjechuu dide. Miidhaa na irra ga’eef yeroon wal’ansa fayyaa ituu hin argatin turuu kootu milli koo lamaan fi harki koo mirgaa akka Laamsha’uu godhe jedhan.
Duraan okkolaa mana murtii duratti dhiyaataa fi iyyataa turanis baatii lamaa as garu gonkumaamana murtii durattis ta’e maatii isaan dubbisuuf gara Qilinxoo dhaquutti hin mul’atan.Namatuu baatee isaan geessuu qaba. Nama umriin 53 fi abbaa ijoollee shanii kan ta’an Obbo Qanaasaan ofiis rakkadhee namas hin rakkisu du’un qaba jechuun guyyaa shaniif midhaan lagatan.
Duraan OMN hogganaa kan turee fi ifatti mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmadiin qeequun kan beekamu Jawaar Mohammad baatii Waxabajjii darbee wellisaa oromoo beekamaaan Haacaaluu Hundeessaa eega ajjeefamee booda hidhame.
Duraan prezidaantichis ta'e mormituun isaanii wal qixxee harka 50 argachuu isaanii Televiziyonni mootummaa beeksisaa turan.
Duraan Prezidaantii Mana-murtii Muummichaa Oromiyaa ka taranii fi amma Liigii Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afrikaa, Waajira UKf kan hojjetan ObbO Tashaalee Abarraa akka jedhanitti, kaayyoon walga'ii kanaa inni duraa haala mirga dhala-namaa Gaanfa Afrikaa, keessumaa kan Itiyoophiyaa yeroo ammaa hammaataa dhufe - jedhan irratti odeeffannoo qabatamaa wal-jijjiiruu fi hubannoo tokko qabaachuu, ka lammataa immoo dhaabbatoonni mirga dhala-namaa naannoo sanatti fuuleffatanii hojjetan akkaataa walitti-dhufanii gamtaan hojjetan irratti haala sirna qabu tokko miijessuu dha. Jaarmayicha Mirga dhala-namaa ka sadarkaa Addunyaa, Amnestii Internaashinaal dabalatee hoogganoonni jaarmayaalee ka biroo illee konferensii kanatti hirmaatuu dubbatu, Obbo Tashaaleen.Qophii guutuu waa'ee konfernsii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Duraan seeraa fi paarlaamaa dhaan dahata seeaa argatanii turan. himannaan kun akka irratti dhiyaatuuf sababaa kan ta’e bara 2007 keessa labsii yeroo hatattamaa isaan labsan ture.
Duraan Taayilaandiin akka hin seenne dhorkamtee booda buufata xayyaaraa hoteela tokko keessatti cufattee suraa isee maxxansuu dhaan Twitter irratti ergaa addunyaan akka iseef birmatu gaafatu dabarsaa turte.
“Duraan Viisaan Jibuutii baayyee mi’aa ture, ji’a sadiif qarshii kuma 3 dhibba 5’n siif rukutama ture, amma garuu dhibba 8’n siif dhahama” Jiraataa Dire Dhawaa.
“Duraan yaaddoo nageennaatii fi lolaa haga dabreef jedhanii hojjachuu dadhaban akka aabba Roobeen jedhetti.Amma ammo karaa gama lamaaniituu hojjachuuf “abdiin eeganna.”
Duraa-ta’aan koree hoji-geggeessituu Gumii Mirgawwan Dhala-namaa – Obbo Ammahaa Mekonnin, jijjiirama jalqabame, ka jajjabeessamuu qaba – jedhan itti fufsiisuuf, karaan furmaataa dorgomaa ka biraa hin qabne maal akka tahe ennaa ibsan, “biyya keenya keessatti ol’aantummaan seeraa jiraatee, mirgawwan namoomaa kabajamanii gara fuul-duraatti nu deemsisuu akka dandeessisan, rakkoo keenya dabre sirna seeraa fi araaraan qulqulleessinee cehuunii fi jijjiirama jalqabne itti fufsiisuun wanna sirrii dorgomaa ka biraa hin qabne. Kanneen mul’ataa jiran, gochaalee jijjiiramicha danquu fi gargalchuuf raaw’ataman fakkaatan – kanneen sabaa fi saba walitti-buusanii fi dhaabbatoota barnootaa ol’aanaa keessatti gochaalee faallaa baruu fi barsiisuu raaw’ataman, Gumiin Mirga Dhala-namaa jabeessee balaaleffata,” jedhan.
Duraa ta’aan paartii biyya bulchuuf muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Haayilamaariyaam Dassaaleny xalayaa aangoo ittiin gad dhiisan dhiyeessanii torbanneen hanga tokko bood bakka bu’aan isaanii filatamuuf waan dhiyaate fakkaata.
Dura bu’aan hawaasaa fi baqattoonni Itiyoophiyaa Yemen jiran ammas warra balaa kanaan du’ee fi miidhame adda baasuun rakkisaadha jedhu.
“ Dura, gahee murteessaa Eertiraa fi Itoophiyaa eedduutti nagaha buusuuf tabatte, lammata irratti, Itoophiyaa keessatti dimookiraasii ijaaruuf tattaaffii godhaa jirtu, sadaffaa, Bahaa fi Kaaba-Baha Afrikaa keessatti nagahaa fi araara buusuf gahee tabatteef badhaasni kun siif kenname,” jedhan.
Dura Maaster Pilaanii Finfinnee fi sababaa sanaan qonnaan-bultoonni Oromoo naannawa sanaa fi naannawa magaalaalee ka biroo jiran buqqifamuu mormuudhaan, booda immoo, barattoonni fi Oromonni kaan sababaa hiriira kanaaf hidhaman akka hiikaman, kanneen ajjeefamamiif akka mootummaan itti gaafatama fudhatuu fi walumaa-galatti humni waraanaa fi poolisiin addaa federaalaa akka Oromiyaa keessaa bahu gaafachuun Hiriirri godinaalee Oromiyaa keessatti geggeessamu har’a illee itti fufee jira. Godinaa Hararghee Lixaa, Yunivarsitii Haromaayaa keessattii, mormiin dheengadda jalqabame, kaleessaa fi Har’a illee itti fufuu isaa fi tarkaanfii humnoonni mootummaa fudhatan, barattoonni miidhamuu dubbatu – barattoonni achi irraa dubbisne.
Dura, muummichi-ministaraa Israa’el – Benjaamin Netanyaahuu, biyyi isaanii dhimma kana keessa deebitee fooyyessuuf, Jaarmayaa baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa yokaan UNHCR wajjiin walii-galtee irra gahuu ishee ka dubbatanii turan yoo tahu, akka walii-galtee sanaatti silaa baqattoonni Afrikaa kuma kudha-jaha tahan gara biyyoota Addunyaa gama Dhihaatti ergaman. Kanneen kuma digdama tahan immoo achuma Israa’el keessatti hafanii ehamni kennamaaf ture.
Dura ooguuma bittaa fi gurgurtaa bunaa, itti fufee mana barnootaa diraamaa seenuun taatummaa baratee fiilmii keessatti taatoo qooda gaggabaabaa tahee hojjete, wellisuu fi kanneen faffakaatanis hojjetaa ture.
Dura sagaleen akka dho’insaa dhaga’amee, booda namoonni hundi biyyoo jala dhidhimuu dubbatu. Tuullaa kosii jige sana jalaa amma illee reeffaa baafamaa jira. Ministarri dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa, Obbo Negerii Leencoo, kaleessa VOAf ibsa kennaaniin, lakkoobsi namoota dhumanii 72 ga’uu dubbatanii turan. Maddi-oduu Rooyiters immoo, poolisii irraa odeeffannoo argachuu isaa eeruudhaan, namoonni dhuman 82 ga’uu gabaaseee. Namoota dhuman sana keessaa kanneen kurna hedduu ta’an dubartootaa fi ijoolee dha. Oduu booda nu dhaqqabeen immoo sabaa-himaan Mootummaa akka gabaasetti, lakkoobsi namoota du’anii 113 ga’ee jira.
Dura-taa’aa EHADEG fi muummicha-ministaraa biyyattii eenyu akka tahu malu, haga ammaatti waan mirkaneeffamee himame hin jiru. Filannoo kana irratti, miseensota mana-maree EHADEG 180 tu sagalee kennee filata. Paartiilee miseensota gamtaa EHADEG tahan afuran irraa mata mataatti bakka-bu’oonni afurtamii-shan walitti-dhufanii sagalee dhibba tokkoo fi saddeettama tahan jechuu dha.
Dura-taa’aa EHADEG fi Muummichi-ministaraa eenyu akka tahu kan ammaan dura walga’ii taa’ee ture – koreen hoji raaw’achiistuu EEHADEG kallattii agarsiisuu isaa dubbatu – xiinxaltoonni. Xiinxatoonni kun akka jedhanitti, kan Dhaabbata Diimookiraatawa Uummata Oromoo irraa tahan Dr. Abiyyi Ahmed fi kan BA’AADEN irraa tahan, Obbo Dammeqee Mekonnin keessaa tokko tahuu malu, jedhu. Maddeen paartichaa garuu, eenya akka tahuu danda’u akka quba hin qabnee fi tilmaamuun akka hin danda’amne dubbatan, jedha Eskindir Firew, Finfinnee irraa.
Dura taa’aa gamtaa Afriikaa haaraa filachuun ajandaa gumii gamtichaa ta’uuf jira.
Dura taa’aa gamtaa Afriikaa kan yeroo ammaa prezidaantiin Ripaablikii dimoktaatawaa Koongoo Feliks-Antonii Tsisekedii marii gam sadanuu hoogganu.
Dura taa’aa Kongresii Federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa himannaan irratti dhiyaate addaan citee har’a hiikamaniiru. Deggertoonni isaanii hedduuf miseensonni KFO naannoo mana isaaniitti argamuu dhaan simataniiru. isaaniin dabalatee shakkamtoonni 114 himannaan isaanii addaan citee har'a ma’a hidhaatii gad dhiisamaniiru.
Dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa irratti himannaa dhihaate ilaalchisee, abbaan-alangaa akka dhimmi isaa gara murtiitti deemu eega gaafatanii guyyaa 13 booda, CDiiwwan kudhan akka ragaatti dhiheeffachuun isaa abukaatoolee Dr. Mararaaa biratti mormii kaasee jira. Manni-murtii federaalaa, dhimma kana ilaaluuf kaleessa har’atti beellama qabee ture. Oolmaa mana-murtii kan har’aatiin irratti akka CDwwan sun akka ragaatti dhihaatan ka murteesse yoo tahu, abukaatooleen dursanii CDwwan sana argadhuu danda’uu fi dhabuu murteessuuf garuu, beellama ka biraa kenne.
Dura-taa’aa mana-maree biyyattii – Juuliyoo Borges, haleellaa geggeessamee fi haala hamaa Venezuweelaa keessatti uumame kanaaf – Prezidaanticha biyyattii – Nikoolaas Maaduuroo balaaleffatan.
Dura taa’aa Medrekiif garuu haala Oromiyaa kan yeroo ammaa dabalatee yaadi mootummaa ameerikaa biraa dhiyaatu ga’aa miti. Ameerikaan dimokraasii fi dhimmootii mirga namaa irratti ejjennoo cimaa hin qabdu jedhan.
Dura-taa’aan ADWUI haarawa, Dr. Abiyyi Ahimed, har’a paarlaamaa biyyattii durantti kakuu fudhachuun muummicha biyyattii ta’anii jiran. Muudamuu Dr. Abiyyi fi haawawa isaan har’a har’a dhageessisan ilaalchisee, wahiloonni isaanii, miseensonni paarlaamaa, mormitoonni biyya keessaa fi alaa yaada addaa kennaan jiran.
Dura taa’aan dhaaba dimokraasummaa uummata Geed’oo obbo Alastaa Mangashaa
Dura taa'aan DhDUO fI Mummichi Ministeraa Dr Abiyyi Ahmad morkitootni siyaasa biyyaa keessatti socho'an ummani yoo yaada isaani fudhatee isaan filate teesso gadi dhiisuuf DhDUO qophii ta'uu isaa fi kan jjjirama kana gufachiisuuf diina waliin tumsu yoo jiraate garuu kan dinaan adda hin baafamne ta'uu dubbatan.
Dura taa’aan gamtaa Afriikaa prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Siriil Ramaafoosaa jijjiirraa mootummaa Maalii faallaa heeraa ti jechuun balaaleffatan.
Dura taa’aan gumii olaanaa kan araara biyyoolessaa Afgaanistan Abdullaa Abdullaah prezidaant Trampiif giifti dureen dafanii akka wayyaawan hawwanii jiran. Uummanni Ameerikaa weerara kana injifannoon akka irra aananiif illee hawwii qaban ibsaniiru.
Dura-taa’aan hoogganoota waraanaa fi gorsaan naga-eegumsa biyyoolessaa duraanii – Koolin Paawol – prezidaantidchi Yunaayitid Isteetis 41ffaan – kan bara waraana Addunyaa lammaffaatti doonii waraanaa oofaa turan, gatii waraansi nama baasisu waan beekaniif, akka lolli galoo galaanaa hafu hedduu yaalanii turan – jedhanii, Bush – jireenya qulqullaawaa, dhugaa fi gad of qabuu jiraachuu isaanii dhugaa bahan.
Dura taa’aan komiishina araaraa fi nageenyaa abuuniin Kaatoliki kaardinaal Biraane Yesuus Abbaa Suraafeel akka jedhanitti uummattoota Itiyoophiyaa gidduu kan ture haaloo fi jibbiinsa dhugaa fi haqa irratti hundaa’uu dhaan nagaa fi araara buusuun barbaachisaa dha jedhan.
Dura taa’aan komiishina filannoo Wafula Chebukati kaleessa akka jedhanitti ba’ee beeksisuuf xumuraa jirra. Eenyu akka injifates battaluma beeksisama jedhamee eegamaa ture.
Dura taa’aan komiishina gamtaa Afriikaa Musaa Faakii Mohammat gumiin kun ennaa banamu haasaa dhageessisaniin bara ofii baqataa turan yaadatanii jireenya suukaneessaa baqattummaa gabaabsanii tuqaniiru.
Dura taa’aan komiishina kanaa mootummaan naannoo komiishina nagaa fi araaraa waliin hojjechuu dhaaf kaka’umsa guddaa inni qabu jedhan illee ajee’iffataniiru.
Dura taa’aan Kongeresii Federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaas kun sochii uummataa ti malee waan paartiin tokko waame miti jechuu dhaan mootummaan uummati guddaan kun sagalee isaa akka dhageessisuuf duraa maqee eegumsa gochuufii tarkaanfii humnaa fudhachuu irraas akka of qusatu waamicha dabarsina jedhanii uummatichis hanga danda’ametti nagaan ba’ee hiriira geggeessee sagalee isaa karaa nagaan akka dhageessisu gaanfanna jedhan.
Dura-taa’aan Kongirasii Federaalawa Oromoo fi ka gamtaa paartiilee Medrek, proofeesar Mararaa Guddinaa, hoogganoota siyaasaa akka Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Jawaar Mohammed faa hidhanii kaa’uu irra hiikanii marii araara biyyoolessaa uumuu keessatti otuu qooda fudhachiisanii irra bu’aa qabaata, jedhu.
Dura-taa’aan Kongiresa Federaalwa Uummata Oromoo, Proofeesar Mararaa Guddinaa, “mootummaan warra kaanitti quba qabuu irra dhibee keessa isaa furatee, marii siyaasaa biyyoolessaa hunda hirmaachise qopheessuu qaba,” jedhan.
Dura taa’aan Kongresa Federaalawaa Oromoo fi dura-taa’aan Gamtaa Medrek kan yeroo ammaa Dr. Mararaa Guddinaa eega baatilee as dhiyootii as naannawaa Washington DCka jiru dhaaba NATIONAL ENDOWMENT FOR DEMOCRACY jedhamuun, waa’ee deemsa Dimookiraasii geggeessaa jiru.
Dura taa’aan kongresii federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa yaada isaanii ennaa kennan sadarkaa kongresichaas ta’e kan bulchiinsa Medrekitti gamaaggamni kamuu akka hin geggeessamin ibsaniiru.
Dura taa’aan Kongresii Federaalawaa oromoo Dr. Mararaa Guddninaa har’a mana murtii Federaalaa dhaddacha Araadaatti dhiyaatanii jiran. Dhimma Dr. Mararaa Guddinaa akka qoratuuf poolisiin yeroo sadaffaaf har’as qorannaa itti dabalaa akka geggeessuuf goyyoonni 28 kennameefii jira. Abukaatoleen isaanii mirgi wabii akka eegamuuf gaaffii isaan dhiyeessan manni murtii fudhatama dhabsiisee jira. Abukaatoo Dr. Mararaa keessaa tokko kan ta’an obbo Wandimmuu Ibsaa ibsanii jiru.
Dura taa’aan kongresii federaalistii Oromoo Professor mararaa Guddinaa gama isaaniin obbo Jawaar galmee barbaachisu mara guutanii galchuu isaanii fi seerris wajjirri immigreeshin iyyannaa fuudha malee murtii akka hin kennin ibsaniiru.
Dura-taa’aan Koomishina Filannoo Keeniyaa, kan IEBC – Waafulaa Chebukaatii immoo, filannoon boorii sun akkuma karoorfametti akka geggeessamu labsan.
Dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Dr. Mararaa Guddinaa dabalatee namoonni ammi tokko guyyaa harraa hidhaadhaa gadhiifamaniiru. Dr. Mararaan bakka jireenya isaanii, magaala Burraayyuu yeroo gahan simannaan oo’aan godhameefira.
Dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo fi Itti-aanaa dura-taa’aan Gamtaa Paartiilee mormitootaa Medrekii – Dr. Mararaa Guddinaa, akkuma biyya Awurooppaa tii Finfinnee seenanitti qabamanii eega to’annaa poolisii jala galfamanii booda, ifatti uummata duratti mul’achuun isaanii kun ka jalqabaa ti.
Dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo fi miseensi hooggana gamtaa Medrek, Dr. Mararaa Guddinaa, walga’ii Gamtaan Awurooppaa waametti hirmaachuuf Awurooppaa bubbulanii Kaleessa akka mana isaaniitti deebi’anitti firoota isaanii lama waliin qabamanii hidhamamuun isaanii beekamee jira.
Dura-taa'aan Koongiresa Uummata Oromoo fi Itti-aanaa Dura-taa'aan MEDREK, Dr. Mararaa Guddinaa, hoogganoonni paartiilee mormituu Oromoo lameen Itti-aanaa Dura-taa'aan Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo fi miseensi hoji-raaw'achiistuu gamtaa mormitootaa Medrek, Obbo Beqqelee Garbaa fi Itti-gaafatamaan Waajira Koongiresa Uummata Oromoo, Obbo Olbaanaa Leellisaa hidhamuun waa'ee rakkoo caamaa Itiyoophiyaa keessaa, akkasumas, hidhaa fi miidhaalee adda addaa biyyattii keessatti geggeessamaa jiruu gaazzexeessota BBC-f waan kennaniif sana caalaa immoo, jila mirga dhala-namaa, kan Amnestii Internaashinaaliif waan odeeffannoof kennaniif tahuu mala, jedhanii jiran.Itiyoophiyaa keessatti lakkoobsa lammiwwan Oromoo mana hidhaa jiranii Mootummaan Itiyoophiyaa illee waan beeku natti hin fakkaatu, ka jedhan Dr. Mararaa Guddinaa, salphaadhumatti, akka Obbo Siyyee Abrahaa yeroo tokko jedhan, Manni Hidhaa Itiyoophiyaa keessaa Afaan Oromoo dubbata jechuu akka isaaniif wayyu dubbatan.Hidhamuu Obbo Beqqelee Garbaa ilaachisuun, deebiin duubbi-himaan Mootummaa Itiyoophiyaa Obbo Shimellis Kamaal deebii kennaniin dhaaba shorokeessummaatti balaaleffatamaa jiru Adda Bilisummaa Oromoo waliin hidhata qabuuni jedhan. Itti-gaafatamaan Waajira Koongiresa Uummata Oromoo Obbo Obbo Olbaanaa Leellisaa sababaan itti hidhaman shororokeessummaa tahuu fi dhiisummaan haga ammaatti hin mirkanoofne.Gama biraatiin immoo dhaabbatni mirga dhala-namaa ka sadarkaa Addunyaa, Amnestii Internaashinaal hoogganoonni mormitootaa kun sababaa jila keenya Itiyoophiyaa deeme waliin walga’aniif hidhaman jedha. Jilli Amnestii Internaashinaal kun biyyattii keessaa baasamuu ibsa baaseen hubachisee jira.Guutummaa qophii kanaa dhaggeeffadhaa
Dura-taa’aan Koree Dhimmoota alaa ka mana-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetis – Eliyeet Engel, wixineen baajetaa prezidaantichaa, kaleessa akkuma galma mana-maree bakka-bu’eetaa dhaqqabetti du’e – jechuudhaan Poompiyootti dubbatan. Gabaasaa Sindii Seene, Jaallannee tu dhiheessa.
Dura taa’aan koree dhimmootii alaa kan mana maree US Ed Royce ibsa barreeffamaan kennaniin akka jedhanitti Itiyoophiyaan dhuma irratti hidhamtoota siyaasaa qabaachuu ishee amante jedhanii, mootummaan battala isaan hiikuuf cichaan hojjechuu qaba jedhan.
Dura taa’aan koree ijaarsa paartii tokkummaa Sidaamaa obbo Lammaa Hoyyaattoo ennaa ijaarsas paartii isaanii haasaa dhageessisaniin ijaarsi naannoo Sidaamaa boodatti harkifateera.
Dura-taa’aan Koree Qindeessituu hiriira kanaa – Obbo Guddataa Galaalchaa, sababaa hiriira kanaa akkana – jechuun gabaasaa keenyaaf ibsan.
Dura taa’aan koree sanaa Jereed Naadiler megeen hafuu isaaniitti mufachuu dhaan yoo barbaadan dhiyaatanii yoo hin feene hin hafan, ajaja mana murtiitiin dirqiitti ni dhiyaatu jedhan.
Dura taa’aan koree senetii kan hariiroo alaa Ameerikaa senatorri kutaa Teenesii Bob Koorker Ameerikaan yeroo ammaa addunyaa keessatti hiree isheen qabaattaa jirtu ilaalchisuun odu gabaasaa VOA Michel Bowman waliin gaaffii fi deebii geggeessanii jiran.
Dura taa’aan kun maatii isaa fi gadda onnee irraa madde itti dhaga’ame ibsanii kanneen mada’aan illee akka fayyaniif hawwanii jiru. Biyyattiin du’a hacaaluuf gaddaa ennaa jirtukanatti dura taa’aan kun tasgabbiin akka bu’u gaafatanii lammiiwwan martinuu gocha haala yeroo ammaa daran hammeessu irraa akka of qusatan waamicha darbarsaniiru.
Dura-taa’aan Mana-maree Biyyoolessaa Sudaan Ertiraa Daawwatan
Dura taa’aan mana murtii waraanaa Somaliyaa Mohamed Shute akka jedhanitti ragaaleen argaman martinuu Hamafiin ajjeechaa gaazexeessota shananii keessaa harka qabaachuu mul’isa.
Dura taa’aan Medrek kun yaada kana kan dhiyeessan daawwannaa itti aanaa ministrii dhimma alaa US fi kan miseensota paarlaamaa ittiin ka’umsa godhachuun ture.
Dura-taa’aan paartichaa - muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimed, haasawa baninsaa dhageessisaniin, “hegeree biyya keenyaa ijaaruuf xaxoo siyaasaan wal sakaaluu mannaa wal cinaa dhaabannee guddinaaf hojjechuun dirqama yaroon kun gaafatu” jedhan.
Dura taa’aan paartichaa Profesor Beyene Peexroos Filannoo dhaa qabee hanga hundeeffama mootummaatti adeemsa jiru qeeqaniiru.
Dura taa’aan paartii Arreenaa fi itti gaafatamaan sab quunnamtii paartichaa dheengadda akka hidhamanii turan illee dubbatu.
Dura taa’aan paartii dimokraasummaa Tigraay Dr. Aregaawwii Berihee tuuta oduuf ibsa kennanin hoogganni IWEHAT tarkaanfii mootummaan fudhataa jiru waraana uummata Tigraay irratti geggeessamu fakkeessuun olola dhugaa irraa fagaate jedhan.
Dura Taa’aan Paartii Dimokraasummaa Tigraay Tarkaanfiin Waraanaa Ennaa Fudhatamu Uummati Akka HIn Miidhamne Gaafatan
Dura taa’aan paartii IZEMA jedhu Dr. Biraanuu Naggaa hoogganoota garee mormituu keessummummaan afeeramanii paarlaamaatti argamuun marii kaleessaa hordofan keessaa tokko turan.
Dura taa’aan paartii semaayaawii obbo Yeshiiwaas Asaffaa akkas jedhu.
Dura taa’aan Ripaablikaanota mana maree Kevin Makaartii immoo of eeggannootu barbaachisa jechuu dhaan jechi kun kan ani itti fayyadamu miti, jechoota akkasiitti walii hin galu jedhan.
Dura taa’aan semaayaawii paartii obbo Yiliqal Geetinnet kana hin fudhatan. Akka isaan jedhanitti namni tokko miseesummaa isaa kan murteessu namuma sanaaf paartii inni miseensa itti ta’uu fedhu. Seeraanis kan jiru isuma kana. Obbo Yiliqaal sababaan haqamuu kaadhimamtoota kanaa kaadhimamtoonni sun miseensa paartii isa kanaa ykn Sanaa ta’anii utuu hin taane semayawi paartii filannoo keessaa baasuuf fedhiin jiraachuu isaa ti jechuun shakkii qaban ibsaniiru. kanaafis raga dha kan jedhan dhiyeessu. Walumaa gala kaadhimamtoonni 200 ta’an haqamuu isaanii illee dubbataniiru.
Dura taa’aan semayaawii paartii obbo Yliqal Geetineti filannoo kana keessatti kanneen hirmaatan keessaa tokko ennaa ta’an ixaa dhaan keessaa haqamuun itti himamuu isaanii Obbo yliqal VOAf ibsaniiru.
Dura-taa’aan Sochii Dimookiraasummaa Saba Amaaraa yokaan Ba’aadenii fi Itti-aanaan Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Demmeqee Mekonnen, magaalaa Baahirdaar keessatti ibsi kennanii fi maddeen oduun tamsaasame, eega sochiin mormii gidduu kana geggeessame as ka jalqabaa ta’uu isaa ti. Dhaabni isaanii – BIAADEN, gaaffii uummataaf deebii kennuuf qophii ta’uu dubbatan – Obbo Demmeqee Mekonnen.
Dura taa’aan waaltaa dawaa oomishu kan hindii Adaar Poonawaalaa,” Waaqi iyyuu dursee kan akkasiitu ta’a jedhee waan himu natti hin fakkaatu” jechuu dhaan gaazixaa BiriteenThe Sunday Timesjedhuuf ibsanii jiran.
Dura taa’aan wal ta’iinsa Tigraay Dr. Aragaawwii Berihee guyyaa kaleessaa sirna awwaalcha Jeneraal Saa’iree Mekonnenii fi kan jeneraal Gezaa’ii Abarraa irratt argamuuf Mekelee ennaa ga’an dargaggootaan haleellaan irratti raawwatamuuf yaaliin godhamee ture.
Dura taa’aa paartichaa Dr. Caanee Kebedee fi marii sana irratti kanneen hirmaatan kanneen biroon ejjennoo paartichaa waan hin calaqqisneef wal ga’ii mana marii geggeessameen itti gaafatama qaban irraa gad butamuun bulchitoonni haaraa filatamuu isaanii ibsan.
Dura-taa’aa paartichaa fi muummichi-ministaraa kan itti-aanee hoogganu filachuunis akkasuma akka gara fuul-duraatti butamuuf deemu dubbatan. Walga’ii kana irratti kan caalaatti ilaalcha hawate ajandaa taheyyuu, filannoo kanaaf guyyaan muramee kenname hin jiru.
Dura taa’aa paartii Kongresii Federaalawaa Oromoo fi itti aanaa dura taa’aa paartii Medrek kan ta’an Dr. Mararaa Guddinaa Roobii darbe gara Washington DC-tti imaluuf gara buufata Xayyaara Boolee erga ga’anii booda ofi irra deebisamuu dubbatu. Mi’a isaanii erga fe’atanii booda keellaa sakatta’aa bira ennaan ga’u jedhan Dr. Mararaan PaasPoortiin Kee meeshaa dubbisu jala darbuu hin dandeenye naan jechuu dhaan akkan deebi’ee sirreeffadhu natti himan jedhan. Paaspootiin koo rakkoo tokko hin qabu Visa ittiin deemus qabaa.
Dura ta’aa Gumii Dhimmoota Islaamaa naannoo Oromiyaa kan ta’an Sheek Mubaah Sheek Mahammad Abba Diggaa ayyaana har’a kana akka Oromiyaatti Galamsoo keessatti kabajaa akka jiran dubbatan.
Dura ta’aa kongresa federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa obbo Geetaachoon biyyattiin nagaa ka jedhan uummata saamuu fi dararuu akkasumas jamaa hidhaatti naqaa utuu jiranii ti jedhan.
Dura ta’aa mana murtii waraanaa kan ta’an Hassan Ali Shute akka jedhanti balaa kokolaataan dhaqqabee fi yoo xiqqaate lubbuu nama 500 galaafatee sana ilalchisee adabii kan irratti muramee Hassan Aden Isaak gaafuuma sana konkolaataa isa lammffaa haleellaa geesisuuf deemu ofaa ture.
Dura ta’aan Adda bilisummaa uummata Tigray/TPLF Dr. Debresioon G/Mikaa’el itti aanaa bulchaa naannoo ta’anii akka hojjetan muudamaniiru.
Dura taa’an Giddugalla Musliimaa Kibba Kaalifoornia, Hedaab Tarifii, “gocha akkanaa akka malee balaaleffanna” jedhe, hawaasa isaa bakka bu’e.
Dura ta’aan komiishina gamtaa Afriikaa Muusaa Aakii Mahamat haala Itiyoophiyaa keessa yeroo ammaa kan erga ajjeechaa aartisiitii Hacaaluu hundeessaa boodaa itti siqeenyaan hordofaa kan jiran ta’uu beeksisaniiru. Hookkarri ka’e hanga ammaa lubbuu hedduu galaafatee hedduus madeessee jira.
Dura ta’aan Koongresii Fedeeraalaa Oromoo, Dr. Mararaa Guddinaa, hooggansa paartii isaanii keessaa Obboo Baqaalaa Garbaa fo Jawaar Mohaammad akkasumas gaazexeessaa Hamzaa Booranaa to'annaa jala oolfamuu malee bakka jiran akka in beekne dubbatanii, ajjeechan artiist Haacaaluu qabsoo oromoo duubatti in deebisu jedhan.
Dura ta’aan koree eenyummaa Amaaraa kan Walqaayit Kolonel Demmeqee Zewuduu akka jedhanitti qabeenyaan kan saamame eenyummaan isaa kan dhokate uummati naannoo Sanaa jireenya ulfaataa geggeessaa jira jedhan.
Dura ta'aan Paartichaa Piroofeesar Mararaa Guddinaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti Mootummaan filannoo keessaa nu dhiibaa jira jedhan.
Dura ta'aan paartichaa piroofesar Mararaa Guddinaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti akka himanitti dirree siyaasaa bal'isuun diimookiraasiin dhugaa Itoophiyaatti akka dhalatuuf mootummaan hidhamtoota paartilee siyaasaa morkattootaa hiikuu qaba.
Dura ta’aan Paartii Arreenaa Haleellaatu Irratti Raawwatame: Paartii Arreenaa
Dura ta’aan paartii Kongreesa Federaalawaa Oromoo fi Itti aanaa dura ta’aa gamtaa MEDREK kan ta’an Dr. Mararaa Guddinaa erga harki isaanii to’annaa jala oole Muddee 1 bara 2016 kaasee guyyootii 14 booda har’a Muddee 14 bara 2016 abukaattoota isaanii Obbo Wandimmuu Ibsaa fi Dr. Yaaqoob Haayle Maariyaam waliin daqiiqaa soddomaaf wal arguun isaanii ibsamee jira.
Dura taa'an paartii mormituu Kongresii Federalawaa Oromoo, Dr.Mararaa Guddinaa erga ji’a sadi dura hidhamanii harra yeroo lamataatii mana murtiitti dhihaataniiru. Dhaddacha 19ffaa mana murtii olaanaa Lidataa harra ta'e irratti abukaatooleen Dr. Mararaa akka mirgi wabii maamila isaanitii akka eggamu gaafatan.
Dura ta’aa Waldaa hawaasa oromoo Yuu Kee (UK) kan ta’an Obbo Leenca Abba Garoo haala uumaman lamaan kana keessatti Oromoon midhamuu hin dhageenye jedhan.
Dura-taan Ba’aadenii fi Itti-naa Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Demmeqee Mekonnen, “hoogganoonni paartichaa, haala dhiheenya Bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti uumame ilaalchisee – lamatti qoodamanii jiru” ka jedhame – jedhan, oduu dharaa ta’uu dubbatan. “Baa’adeniin uummata Amaaraa irraa adda-baasuuf waan odeessamu” jedhu.
Dura ta'an komiishina gamtaa Afrikaa kana jechuun isaanii akka injifannoo gama diploomaasiin argameetti lakka'ama kan jedhe mootummaan Itiyoophiyaa ejjennaan gamtaa Afrikaas ta'e kan IGAAD ejjennaa biyyoota miseensa ta'anii ta'e fudhatama jedha.
Dura ta’an Komishiina kanaa Wafula Chebukati caasaan Kompuutara waajiira isaanii hatameera jechuu hin dandeenyu kan qoratamu ta’a jedhan. Prezidaantichi akka injifatan gochuu irratti fulleeffate jedhan Odingaan.
Dura ta’an Komishnarri gamtaa Afrikaa Musaa Fakhim haleellaa bombii kana balaaleeffatan.Tokkummaan Araboota Emeeretootaa hiriirtoota irratti bombiin darbatamee namnii lama ajjefamuu fi 164 madaa’uu gocha hamaa jechuun jabeessee balaaleeffatan.
"Dura taa'n koomishiinii odiitii fi qorannoo, obboo Abarraa Gabruu, karaa isaanii, adeemsi fi murtiin himanna jara kana odoo paartiin ifa hin godhiin hawaasa bira karaa sab-qunnamtii hawwasummaa gahuu dubbatanii, ""kunimmoo akkataa odeeffannoo itti qabannu rakkina qabaachuu isaa agarsiisa dhimm kunis koomishinii kanaan laalamuf deema"" jedhan."
Dura ta’an mana murtii kanaa umriin isaa 29 kan ta’e Ahmed Abdullahi Abdii irratti adaba muramee har’a dubbisuun dhageesise.
Dura ta’an mana murtii waraanaa kan Puntland Abdiifattah Aden akka jedhanti kanneen adabii kun irratti murame ajjechaa aangawoota Puntlaand keessaa qooda waan qabaniif adabii kun murame.
Dura ta’an paartichaa akka jedhanti lammiwwan Itiyoophiyaa martuu jaarmayaa kana seenanii waliin hojjachuu akka danda’an ibsanii kunis caasaa Demokraatawaa isa dhugaa biyyatti keessatti diriirsuuf akka ta’e hubachiisan.
Dura ta'an paartii Baaldaraas Obbo Iskindira Naggaa fi namoonni kanneen biroo 3 mirgii wabiin eegameefii hidhaa ba'uuf gaaffii dhiyeessan fudhatama dhabee jira.
Dura ta’an paartii Dimokraatawaa Amaaraa Obbo Dammaqaa Makonnen xumuura gumii paartichaa isa 12ffaa booda walgahii ADWUI f Hawaasaatti ituu hin imaliin dura tuuta oduuf ibsa kennanii jiru.Jijjirama argamee irratti hundaa’uun akkaataa deemsa keenyaa jajjabeesuu qabna jedhan.
Dura ta’an paartii kanaa Obbo Haayyaaluu Godfaay RSA akka ibsanti hogganoonni lameen namoota uffata waraanaa uffataniin fudhatamanii akka turan gaafa Jimaataas gadhiifamuu mirkaneessan/
dura taa’ummaa Profesor Birhaanuu Neggaan sochiiwwan hidhannoo afur wal ta’uu dhaan qabsoo haara jalqabamuu isaa ibsamee guyyoota xiqqoo itti aanu tti -anaan isaanii obbo MOllaa Asgedom Ertraa gad dhiisanii Itiyoopiaa seenan.
Dura teechonni paartii mormiituu Oromoo an Koongresii Federaalaa Oromoo fi Adda Bilisummaa Oromoo ajjeechaa artiist Haacaaluu Hundeessaa booda Oromiyaa keessa rakkoo baayyeen jiraachuu dubbatan.
Dura teechuun dhabbata Sev Ze ChiildIreen (Save the Children) Addee Helee Toorning Echimid Itoophiyaa bakka beelli itti hammaate dawwatan.Akkaa dhabbata kanaatti beela bara baranaa Itoophiyaa muudateen, ijoolleen miliyoona walakkan dhukkuba nyaata dhabuudhan walqabateen midhamaniru. Namni miliyoona 10 olis beelaheera.
Dura teechuun Jaarmayaa Hawaasa Oromoo Aaddee Jente Adam saganticha oggaa jalqabsiisan “Ilma jagna dhabne. Gadda guddaatu nutti dhagahame,” jedhan.
Dura teessonni koree mana maree bakka bu’ootaa sadii kan dimokraatotaa erga bulchiinsi Traamp akka isaan qorannaa aangoo irraa kaasamuu Traamp ilaalchisee gaaffiif hin dhiyaanne ajajanii booda gamtaa Awrooppaatti ambaasaaddera Yunaayitid Isteetis Gordon Sondlaand akka dhiyaataniif waamicha godhanii jiran.
Dura-teessummaa ADWUI-tti Filatamuu Dr. Abiyyi Ahimed Paartiin Mormituu fi Xiinxaltoonni Maal Jedhu?
Dura teessummaa jaarmayichaa irrraa kan ka’an ta’uus miseensa koree gidduu galaa ta’uun kan itti fuufan ta’u beeksiisan.
Dura teessun bordii kanaa Aaddee Birtukaan Miidhagsaa hogganoota paartilee siyaasaaf akka ibsanti Godiinoota Wallaggaa Dhiyaa, Wallaggaa Bahaa, Horroo Guduuruu Wallaggaa, Matakkalii fi Kamiisee keessatti yaaddoo nageenyaaf jecha namoota sagalee kennan hojiin galmeessuu hin gaggeeffamiin jira.
Dura teessuu komiishina filannoo aalaawii kan ta’an Jane Ansha biyyattiin Filannoo haaraa geggeessuuf baatiin tokko ennaa hafu hojiii isaanii gad dhiisan.
Dura Teessuu Koomishiinii Filannoo Maalaawwii Hiriiraan Mormiitiin Muddanii Hojii Irraa Buusan
Dura teessuun boordii filannoo aadde Birtukaan Miideksaa weerarri vaayiresii koronaa qophee filannoof godhamu akkamiin akka danqe miseensota paarlaamaaf ibsaniiru.
Dura teessuun boordii filannoo aadde Burtukaan Miikeksaa dhaddachichaaf akka himanitti, paartiin Baalderaas kana dura bakka kaadhimamtoota galmeessisee turee, namoota akka filannootti dhiyaatan barbaadu akka beeksisiu karaa waajjira isaanii gaaffiin dhiyaateeraaf.
Dura-teessuun Boordii Filannoo Biyyoolessaa, Aadde Birtukaan Miidhagsaa, deebii kennaniin, paartiilen siyaasaa kun rakkoolee isaan mudatu guyyaa guyyaatti akka boordichatti gabaasan kan isaan gorsan yoo tahu, gaaffiileen paartiileen mormituu kaasan aangawoota dhimmi isaa ilaallatuuun ka dhihaatan tahuu dubbatan.
Dura teessuun gamtaa Afriikaa Dr. Dilaaminii Zuumaa ibsa wal fakkaatu baasaniin walitti bu’iinsi Tsoronaa keessatti uumame hedduu kan isaan yaaddesse ta’uu ibsaniiru.
Dura teessuun koree Noobeelii Noorweey kan miseensota shan qabuu fi noobeelii nagaa badhaasu, Beriit Riis Andeersen akka jedhanitti Abiy kan muudaman walitti bu’iinsa biyyi isaanii Eertraa waliin qabdu furuuf bara 2018 aangootti dhufanii baatilee xiqqoo keessatti kaka’umsa ijoo isaan godhaniif jecha.
Dura teessuun koree Noobelii Noorweey Berit Raasoo mushin akkas ibsantiKoreen Nobelii Noorwee Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed Alii nagaa fi waliitumsa sadarkaa addunyaa argamsiisuuf carraaqqii godheef keessumaa, wal-dhibdee daangaa biyya ollaa isaa – Ertiraa waliin ture furuuf tarkaanfii murteessaa fuddhateef badhaasa Noobelii nagaa ka bara kuma lamaa fi kudha sagalii akka badhaafamu murteessee jira jedhan.
Dura teessuun kun kana kan dubbatan guyyoota ja’aaf walitti aansee magaalaa Hawaasaa keessatti geggeessamaa kan ture xumudra marii dhaabichaa irratti argamanii haasaa dhageessisaniin yoo ta’u hoogganni martinuu walitti bu’iinsa kana keessatti hirmaannaa qabaateef ni gaafatama jedhan.
Dura teessuu paartii tokkummaa demokraasii fi haqaa ykn UDJ jedhamuu hidhaa dhaa kan gad lakkisaman baatii Onkoloolessa darbee ture. Aadde Butukaan kan urrguramee jiru sochii garee mormitoota polotiikaatti lubbuu horu jedhamee abdatamaa ture.Aadde birtukan qabsaa’ota mormitootaa kanneen filannoo falmisiisaa bara 2005 booda hidhaan umurii guutuu itti murtaa’ee ture keessaa tokko. Kanneen kaan dhiifamni godhameefii hidhaa dhaa gad dhiifaman, aadde Bitukaan garuu erga mootummaan qajeelfama dhiifama godhameef sanaa cabsan jechuun himatee booda hidhaatti deebi’an.Aadde Birtukaan hidhaa dhaa wayita gad dhiifaman jechuunis filannoon geggeessamee baatii afru booda jechuu dha, tuuta oduuf ibsa kennaniin waa’ee egeree yaaduuf yeroo akka barbaadan dubbatan. Gara United Statestti imaluuf kan jiran ta’uus ibsan.
Durbaa fi dubartonni adunyaa irra jiran kanneen miliyoona 100 hanga miliyoona 100 fi miliyoona 40 ta’an, sababaa kittaannaa kanaan kan ka’e rakkoo adda addaaf saaxilamanii jiru.Aadaan kun keessumaa biyyoota Afrikaa 28 keessatti itti fufee jira.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Durbaan ammoo Maammituu Daskaattti abreessoo baheef.Maratoonii Faransaay kalee biyya sun gama Kibbaatti dorgoman irrati ammoo atiletota Itoophiyaa,
Dur bara kolonii gara Keeniyaa ka dhufan sabni shoonaa eyyama jireenyaa dhabuun keenya rakkoo hedduu nurraan geessise, sun nuu furamuun gamamchuu guddaa dha jechuun dubbatan. Koomishiniin Mirga namoomaa Keeniyaa miseensota saba kana aka biyya Keeniyaa jiraatan adda baasaa jira.
Durbas ta’e dhiira kittaannuun aadaa keessatti waan baratame. Keessumaa durboonni sababaa aadaaf jecha haala kanaaf saaxilamuun fayyaa isaanii irratti rakkoo jabaa geessisuun isaa hubatamee jira. Kunis yeroo da’umsaa fi quunnamtii saalaa rakkoo addaa kan irraan ga’u ta’uu hayyonni waa’ee fayyaa ni ibsu.Kanaaf jecha aadaa boodatti hafaa kanneen jedhaman keessaa kittannaan tokko ta’e, hambisuuf biyyoonni haala addaan irratti hojjataa jiran.Dr. Taddasaa Kitilaa Finfinnee ka jiru Hospitaala BRAAS irraa ibsa kennan mp3 tuquun dhaggefadhaa
Durbi gaafa heeruumtu siqqeen maatii isheen qophaa'eetu kennamaaf kan jedhan ogeettiin aadaa aaddee Baanguu Qawweetti dubrtii irra midhamni yoo ga'uus dubartonni naannoo jiran siiqqee isaanii qabatanii iddo tokkotti wal ga'uun iyyannaa isaanii dhagesisu jedhan.Roobnii yoo dhibees dubartonni siinqee kana qabatanii ba'uun waaqa yoo kadhatan ni rooba kan jedhan aaddee Baanguun dubartiin yeroo duutuus siinqee fi boraatii ishee cabsu jedhan.
Dureen mana amantaa Ortodoksii Itoophiyaa Abuna Maatiyaas sirnicharratti argamuun uummatni HIV AIDS fi Vaayirasii Koroonaa irraa akka of eeggatu dhaamaniiru. Wal gargaaruunis duudhaa uummataa tahee akka itti fufu waamicha dhiheessan.
Dureessichi bulchaan New York duraanii Maaykil Bloomberg yoo seenaa keessatti akka haaraatti deggersa maallaqaa gumaachine male jijjiirama qilleensaa dura dhaabachuu hin dandeenyu jedhan.
Dureessichi umuriin waggaa 40 gaazixaa sana waliin gaaffii fi deebii erga geggeessanii booda qeeqa dhiyeessuu dhaan, gatii talaallii kan gad cabsanii fi tarkaanfiin kunis biyyoonni talaallii itti dabalaa argatanii lubbuu hedduu oolchuuf gargaara jedhan.
​Dureessii Amerikaa beekamaan horuma ufiitii doolara miliyoona hedduu baasee filannoo tanatti dorgomuutti jiru,Donald Trumph fiHilary Clintondeeggarsa dansaa argatanii abdiin filannoo tanatti jiran.
Dureessii Itoophiyaa doolara biliyoona 10 oli qabaa jedhan,Sheek Mohaammad Alamuddiin nama 208n mootummaan Sawudii horii seera alaa tuulatanii fi waan akka akkaatiin himate keessaa tokko.
Dureessii Naayjeeriyaa Beekamaan Tokko Qabeenya Isaa Dargaggoota Afrikaa Yaadaa Guddaa Qaban Jedheef Hiraa Jira
Dureeyyii addunyaa 2,500, gaazexeessitota, bulchootaa addunyaatii fi nama hedduutti itti dhufa. Bulchootii kora kana dhufan karoora addunyaan wayyeessuu dandahan irratti wa jedhan.Pirezidaantiin Amerikaa, Tiraampi karoora isaaAmerikaa Asi AanfannayknAmerica Firstjedhu keesasstti daldala addunyaa qaqqajeelchanii mi’a biyya alaatii Amerikaa dhufu haga tokkotti qaraxa dabaluuf qabuun achi dabre.
Dureeyyii Amerikaa dhiirsaa fi niitii Biil Gates fi Melinda Gates faatti dhaaba kana horiin gargaare.
Dureeyyii fi maatiin nugsaa tana qaraa hoteelii Sawudii Ritz Carlton keessatti walti qaban.Akka bulchootii Sawudii jedhanitti warra kana keessaa torba ya gadi lakkisan 201 hidhaaa jiraa akkawontii baankii isaaniillee 1,700 irraa cufan.
Dureeyyiin addunyaa 20n G-20 Hamburgi,Jermenitti korati jiran warra hiriira mormi bahuu fi poolisiin achitti lafa walti chochoosuutti jiran
Dureeyyiin ammoo fulaa namii itti hin buune siree dansaa kennaniifii rafan jedha.
Dureeyyiin tun investeroota addunyaa keessatti guddoo beekan. Bara hedduu keessatti doolara biliyoona 100 caalaa seera malee tuulate jedhanii himatan.
Durii abbaan isii, Firaaniliin nama paasterii amantii Kiristaanaati.Isiilleen diqqeennaan piyaanoo tapachaa guddattee achumaan sirbituu taate.
Durii baqaaf Washingiton DC dhuftee amma ammoo warra Amerikaa bulchu keessaa nama tokko taatee Waashington DC sunitti deebite.
Durii bisaa,manneen shorroonii,manneen barnootaa,manneen akimii,waajjira UNHCR rakkoo itti himatan,fulaa cheekii itti jijjiiratan,waajjira poolisii,fi waan hedduu hin qamne jedhan.
“Durii bisaan guyyaa sadi sadiitti dhufanii amma ammoo yoo ibseen hin jirre hagas caalan.Yoo argachuu baanne ammoo barbaada yaana.Rakkoon tun guddoo turte.”
Durii dibbee fi waan akka akkaatiin jalqaban,barii amma deemuma deemee ka “digital age” bara makiinaa lafa deemuu fi xuyyuurii qilleensa irra deemullee komputeraan hajajamu geenne.
Durii durii fi waan hedduu akaakuu isiiti fi akkoo isii irraa barachaa dhuftetti asin is gahe.
“Durii durii miila akaakuu kiyyaa jala taa’ee baradhee fi gorsa akkoo tiyyaaatti barumsa PhD kanalleen na gahe”
DuriiEl Niñoamma ammooLa Niña.Kun cuftii maqaa qilleensaa jijjiiramuuti. Qilleensii kun yo hedduu garba irraa dhufa.Ykn bona buusaa ykn ammoo gannaan dhufa.
Durii fiigicha akkuma taphaa jalqabde,matiin hagii tokko tana jaalachuuf baatullee deemuma deemtee nama waan hedduuufuu abdatan taate.
Durii Ganda 01 amma Ardaa Yaa’aa
Durii Ganda 02 amma Yaaballoo jedhan
“Durii halkan fa dhossaan nama awwaalan waan irra rafan baasanii guban,alatti bahu dhowwanii dhossanii nyaachisanii obaasan.”
Durii mana barmusaatti fiigaa dhaxxi fiigaa galti,gaafas ijoollee dubraa ta amala akkanaa qabdu maan jedhanii natti dheekkaman jetti.
​Durii nama dhiba kana irratti argani dhossanii awwlaani ykn dhossani guban amma ammoo akka doktora Galmaatti namu akkuam aadaa fi amantii isaatti warri hujii tana hojjatu awwala.
"Durii nama hedduutti fulaa Yessoo Kiristoon itti dhalatetti dhufa.Amma dhufuu baatullee tanaan jedhani hin haftu.”
Durii namii karuma irra tataahee lallabaa waan siyaasaa dubbachaa yaa’a.Amma ammoo waan lallabsaa arganne.Sociall media kanaan waan durii kophaa jettu amma ummata waliin jetta.”Ugaandaatti ammoo marsaa interneetii ‘Yogera’jedhanitti jira.Yogera jechuun Afaan isaaniitiin qoonqoo oli fudhadhuu dubbadhu jechuu."
Durii saree,helekoopterii fi namaan tissan. Amma ammoo Roobotitti itti dabalame horiin waan isa tissaa hedduu argachumatti jira.
Durii waan akkanaa kana haga guddaan Keenyaa, Morookoo fi Yukireeyin faan himatanii qorachaa bahanillee.Keenyaatti atileetota hedduu dorgommii addunyaa irraa dhaaban.Amma ammoo Itoophiyaallee itti dabalanii biyyoota gama kanaan qorachuutit jiran keessaa tokko.
Dur ijoollummaa isheetti nannoo itti dhalatte godina shawaa dhiyaa, aanaa Calliyaa, ganda Jaarsoo Dirree Gadaa keessatti karaa mana barumsaa figichaan dorgomaa akka turte yaadatti. San booda akka naannoo jiraattutti eega dorgomaa turtee booda gara Finfinneetti galuun gartuu poolisii Oromiyaaf dorgomaa akka jirtu dubbatti. Yeroo jalqabaaf gara biyya alaatti imaluun kan dorgomte biyya Speen irratti ta’uu fi dorgommii sadarkaa addunyaa adda addaatti hirmaachuu ishee ibsitti, Atleet Maammituu Daskaa.
“Duri yoo bonii dhufu bokkaan walti aanee rooba,Naannoon hind andmataman,Horiillen humna horata.Amma ammoo boni wlauma dhufa horiin tanaaf miidhame.Amma wantii guddoon hojjatamuu male horii gabayaa barbaaduu. Kana karaa lamaan hojjatan tokko hori laafe bitanii qalanii foonjii jajii tolchanii ummataa akka gargaarsaatti qooduu.Horii faaydaa qabuun irraa bituu. Horii foon qabuu ammoo horii faaydaa qabuun irraa bituu.Tana ammoo mootummaa federalaa mootummaa naannoo waliin hojjachuutti jiraa jabeessanii itti fufuu wayya.”
Durmaanuu jabaatee jiraachuun isaa kan mul’atu hariiroon Itiyoophiyaa fi chaayinaa daran cimuun isaa sadarkaa tokko ol butachuun isaa kan ibsame dhiyeenya walii galtee biyyoonni lamaan walii mallatteessa booda.
Dursaan hawaasa baqattoota Oromoo Dadaabis, Buufata Baqataa bakka nami baayyeen walitti hedduummatee jiraatutti dhibeen akkasii argamuun rakkisaa ta’uu dubbatan. Waa’ee namoota Dadaabitti dhibeen kun irratti argamees yoo ibsan dursa namoota lamatu Somaaliyaa gara Dadaab seenee jedhu. Sana booda warra lameen keessaa takka maatii isaan waan wal argeef dhibee kana maatii isaa keessaa nama sadii qabsiisuu himu. Dabalaniis yoo dubbatan Dadaab daangaa biyyoota lameeniitti dhiyaatee argamuun ammo eenyu akka dhukkuba kanaan qabamee fi hin qabamne adda baasuun rakkisaa taasisa jedhan.
Dursaan Paartii Mormituu Raayilaan torbaniin dura ‘Boordiin Filannoo Keeniyaa filannoo haqa qabeessa gaggeessuuf qophii miti jechuun dorgommiin ala of godhaniiru. Dabalatas Raayilaan deeggartooti isaanii filannoo kana irratti akka hin hirmaannellee dhowwanii jiru.
Dursaa Paartii Mormituu fi Dorgomaan filannoo pirezedaantumaa Keeniyaa Raayilaa
Dursanii Uummata Barsisuun Bu'aa Guddaa Qaba
Dursinee jedhan Shuteen miseensa al-shabab ta’uu isaa mirkaneessine, san booda immoo waahiloota isaa ajjeesuuf Shabaabiin gargaaruu isaa adda baafanne jedhan.
Dur-taahaan KFO porofessor Mararaa Guddinaa kaayoon paartii isaanii filanoo dhugaa, federalasimii dhugaa,demokriaasi dhugaa fiduu fi Afaan Oromoo Afaan biyyoolesa tolchuu akka deemtu waadaa gale.
Durumaan nuti kan nuti irratti kan nuti hubanne buclchiinsichi rakkoo guddaa qabaachuu isaa ti jedhan Obbo Ibraahim.
duruu caffaa.Bisaan guddootti lafa keessa jira. Ollaa sunilleetit bisaan gaarren irraa gadi jige, ykn cabbii lafa haga dabartee bisaan taateef w.aan akka akkaatin maqeeffachuutti jiran.
Duruu gaafa biyya isii Paaksitaan jirtu akka ilmaan dubraa carraa barnootaa argatan qabsaahaa baate.
Duruu kuma hedduutti keessatti dhumatee kuma kuma hedudutti akkuma tahu tahee keessaa baqate,ammallee kuma hedduutti lola duraa bahuu dadhabee du’aa fi jireena jidduu jira.
Dur Yunivarsitii Finfinnee keessa barsiisaa kan turan kabajamuu mirga dhala namaaf falmaa fi xinxalaa waa’ee siyaasaa akkasumas hawaasummaa kan ta’an Obbo Faqaade shawaa Qannaa umrii isaanii 61tti Wiixata Caamsaa 9 bara 2017 du’an boqotan.
Dutaa dha mucaankoo... Leenca! Haantuunni ishiin hin mullanne, ishii dhoksiitee gootaraa urtee nyaatu... Ishiitu nyaate mucaakoo: Haadha artiisti Haacaaluu aaddee Guddattuu
Duta-taa’aan ADWUI yokaan EHADEG haaraan – Dr. Abiyyi Ahimed, Wixata dhufu kana ganama, muummicha-ministarummaaf Paarlaamaa biyyattii duratti kan kakuu fudhatanii fi uummata Itiyoophiyaaf haasawa godhan tahuun himamee jira. Hooggana DHDUO fi miseensota Mana-maree ADWUIn kan amantaan irra kaayamee jiru – Dr. Abiyyi dura kanneen dhaabatan danqaalee fi abdiiwwan egeree yaadawwan adda addaa kaasaaa jiran.
Duta-taa’aan ADWUI yokaan EHADEG torban kana keessa filataman, Dr. Abiyyi Ahimed, Wixata dhufu kana paarlaamaa Itiyoophiyaa fuul-duratti kakatanii muummicha-ministaraa ta’uuf jiran. Haasawa guyyaa sana uummata Itiyoophiyaaf gochuuf jiran keessatti waa’ee kaayyoo siyaasaa isaanii fi karoorsa isaan biyyaatiif qabanii mallattoo argachuun ni danda’ama, jedhamee eegama. Yeroo gaaffiileen uummataa guguddaan Oromiyaa fi guutummaa biyyattii keessatti ka’ee belbelaa jiruu fi haala siyaasaa biyyattii baay’ee wal-xaxaa tahee jiru kanatti, hojiin hoogganaa haarawa kana eeggatu ulfaataa akka tahuu dubbataa jiran, xiinxaltoonni siyaasaa.
Duukemitti hojjattooti Warshaa ‘Industrial Zone’ hardha Wallggaa Bahaa aanaa Anger Guuteetti ammoo kalee ummatii gaddaa fi hiriiraaf bahe
Duula biliqtuu dhaabuu guyya har’aa Itiyoophiyaa keessatti taasifameen biqiltuun Miliyoona dhibba sadi’ii fi miliyoona shantamaa ol dhaabamuu isaa Koreen duula biyyaalessa beeksisee jira.
Duula Biqiltuu dhaabuun alatti Arjoomni dhiigaas Yunivarsiitii Ambootti har’a geggeeffameera.
Duula Filammoo Gaggeeffamaa Jiru Paartii Biyya Bulchaa Jiruu fi Mootummaa Kan Adda Baase Miti: Izeemaa
Duula Filannoo Ameerikaa Kutaalee Falmisiisoo Keessatti Itti Fufe
Duula filannoo bara 2016 darbetti Mr. Traamp dhaadannoo “Make Amerikaa great again” Deebisnee Ameerikaa ol aantuu haa goonu isa jedhu akka ture ni yaadatama.
Duula filannoo Itiyoophiyaa keessatti geggeessanaa jiru irratti dhimmoota falmiin jabaan irratti ka’e keessaa tokko waa’ee misooma qonnaa fi imaammata lafaa ti.Falmii jarmayaa Radiyoo fi Televiziyoona Itiyoophiyaa irrati gaggeefameen ADWUI bakka bu’anii waa’ee qonnaa fi imaammata lafaa falmii ka dhiyessan Obbo Teferraa Derribew ti. “Bu’aa misooma qonnaa irra argamee keessumaa kan qonnaan bulaa sadarkaa gadii irra jiru irratti hunda’ee wabii nyaataa qabnu gama mirkanessun bu’a qabatamaa argamsisnee jira” jedhu.Bara bulchiinsa ADWUI diriirfamee hojii irra olaa kan jiru imaamanni keenya biyya keenyaa keessatti hanqina nyaataa sababaa caamaan uumamuun lammiin biyyattii tokko illee akka sadarkaa du’aa irra hin geenye haala dandeesisu uumee jira jedhan. Guddinni misoomaa kan akkasii jira taanaan yeroo ammaa namoonni gargaarsa barbaadan ni jiru, maaliif jedhma? gaaffii jedhuuf, “tokkofaa, jireenyi tikfattootaa tasgabii kan qabu gochuuf yeroo gaafata, lammafaan immo lafti bara dheeraaf qotamaa turee duwwaatti hafe deebi’ee akka bayyanatu gochuufis akkasuma yeroo fi mallaqa guddaa gaafata,” jechuun deebisan. Iddoo akkasiitti gargaarsaan deggeruun barbaachisaa tahuun isaa hubatamee akka irratti hojjetamaa jiru illee eeran. “Abboota-qabeenyaa hojii misoomaaf lafa barbaadan maallaqa lafa ittiin bitatan akkasumas gara maqaa isaaniitti jijjirsisuuf baasii tokko malee kallattiin misomatti bobba’uun akka qooda gama isaanii gumaachan gochuuf yaalamaa jira” jedhan, ObboTeferraa Derbew ADWUI irraa.Gamtaa MEDREK bakka-bu’uun kanneen falman keessaa Obbo Derejjee Garbaa gama kaaniiin, “ akka heera mootummaa Itiyoophiyaatti ‘lafti kan mootummaa fi kan uummataa ti’ jehamus qabatamaan garuu, yeroo ammaa Lafti harka Angawoota ADWUI jira.” jedhan.Kanaafis qabeenya lafaa irra kan ka’e sadarkaan jireenya lammiwwaan Itophiyaa shanitti qodamuu isaa, walumaa- galatti gurgurtaan lafaa aangawootaaf madda badhaadhummaa akka tahee jiru dubbatu. “Lafti haa bitamu, haa gurguramu” yaada jedhu kan morman Obbo Darajjeen, Qonnaan bulaan sanyii, xaa’oo fi sangaa ittiin qotatu dhabee lafa isaa gurguruuf akka hin dirqamne haala itti liqaa horii argatee fayyadamee, booda mallaqa liqeffate deebisuu danda’au miijessuun barbaachisaa tahuu ibsan.Yeroo ammaa Itiyophiyaa keessatti lafti lammiwwaan biyyatti ala jiraatan ittiin gowwomsuuf, Mootummaan akka Amolee soogiddaatti kan itti gargaaramu ta’uu kan ibsan Obbo Darajjeen, “sababaa kanaan, Qonnaan bulaan qe’ee isaa gadhisee akka godaanu waan taasifamuuf, belli beekaamaanii fi hin beekamne biyyatti keessatti hammaatee jira” jedhan.
Duula filannoo ji’a 6 itti qabsaahetti Taakklaan Taakkalaan Sea Tac keessaa manneen kuma 17 caala irra deemee akka ummatii bahee isa filatu kadhate.
DUULA FILANNOO PAARTII MEDREKII FI KAN KONGRESA DEMOKRAATAWAA OROMOO
Duula filannoo pirezidaantummaa Amerikaa amma itti jiran Joe Bidenenitti akka malee Tiraampi dura jira. Biden itti aanaa Obaamaa ka duriiti.
Duula filannoo presidentummaa ameerikaa miilanaa, ilaalchi farra koolu galtummaa Ameerikaa keessatti waan heddummaataa adeeme fakkaata. Garuu hawaasa as Washington DC ala jiru kan gosoonni 130 ta’an keessa jiraatuuf sanyii adda addaa irraa walitti dhufuun yaaddoo utuu hin ta’in cimina.
Duula filannoo prezidaantii kan bara 2016 ilaalchisee Traamp irratti qorannaa yeroo dheeraaf gaggeeffama ture walaba ta’u isaanii agarsiisa jechuun Waayit Haawus beeksisee jira.
Duula filannoo uummata addaan fageessee baatii darbe Makroon prezidaantii itti ta’an sanatu uummanni hedduminaan ba’e sagalee akka hin kenninee godhe jedhama.
Duula fillannoo pireezdaantummaa Ugaandaaf paartii FDC bakka bu'e han dorgomu, Kiizzaa Besiijeef qophaahe.
Duula filmaataa kana irra jireessa bakka jireenya isaanii kan ta’e kutaa Dalaweer yeroo tokko tokko immoo magaala kutaa sana keessatti guddina isheen beekamtuu Wilmingtan deemuun gaggeessan.
Duula gaggefefamuuf karoorfame kana irratti qorannaa vaayrasii koronaan alattis namoota dhukkuba sukkaaraa, dhiibbaa dhiigaa qabanis irrattis qorannaan kan gaggeeffamu ta'u Eden Garramoo gabaastee jirti.
Duula haaraa jalqabameen aguuggii huccuu irraa hojjatame kan itti gargaaramanii achii booda miicuun deebisanii itti gargaaraman kun raabsamee jira.
Duula kana booda Abbaan alangaa paariis Francois Molins qiyyaafanni duula kanaa lammii Beeljiyam kan jihaadii labsee Abdelhamid Abaaoud ta’uu mirkaneessan.
Duula kanas jedhan obbo Faasikaan marsaa duraa irratti baatilee sadiif geggeessina sochii kanaanis ergaan kun lammiiwwan Itiyoophiyaa biyyootii alaa keessa jiraatan mara akka dhaqqabu barbaanna jedhaniiru.
Duula Madha Gurraachaa bultii dhakaa gurraacha.
Duula malaammaltummaa irratti geggeessamu injifachuu ka jedhu mata duree gumii hoogganoota gamtaa Afriikaa xumura torban kanaa kan jalqabamu ti.
Duula muka dhaabuu kana gumiitti itti duule. Maanti akkana nama baase jennaan akkana jedha obboo Uumar.
Duula murtii ufii ufiin murteeffachuu tana Onkololeessa 25 haga 30 media irratti jalqaban.
Duula na filadhaa gaggeeffame keessatti sagalee uummanni kennu maallaqaan bituun akka ture kan gabaafame yoo ta’u gaafa filannoon gaggeeffame garu biyyoota tajjabdoota filmaataa turan kan akka Awustraaliyaa kaanaadaa Amerikaa fi kanneen biroo 10 biraa komeen dhiyaate xiqqoo ture.
Duula Tarkaanfii Fudhachuutti Seennee Jirra: Bulchiinsa Tigraay
Duula tola-ooltumaa guutuu biyyaa kanaan dargaggooni kuma dhibba tokkoo fi kuma kudha jahaa (116,000) kan galmaa’an yoo ta'uu hunduu dhawaataan keessummeeffamu, jedha ministirichi.
Duula waltaatonni biyyootii gama dhiyaa fi kanneen biroon Libiyaa keessatti gaggeessantti kan bobba'ee jettiin waraanaa kan Amerikaa tokko Libiyaa keessatti kufuu waraanni Amerikaa beeksisee jira.
Duula Waraanaa Adda Bilisummaa Uummata Tigraay(ABUT) waliin geggeessame yeroo gabaabaa keessatti injifannoon golabamuu warra taasiisan raayyaa ittisa waraanaaf ajaa’ibsifannaa fi galata galchanii jiran. . Gabaasa Mesfin Arage Jalanetu dhiyeessa.
Duula Waraanaa Gaggeeffamaa Jiru Ni Deggeerra: Izemaa
Duula waraanaa galoo galaana Pershiyaa kan bara 1991 sana mormuun garuu bara 2003 Iraaq akka weeraramtuuf sagalee kennan. Bara 1994 Yunaaytid Isteetes fi NATOn Bosniyaa akka seenaniif falman.
Duula waraanaa Kaaba Itiyoopiyaatti geggeessameee booda naannoo Tigraay walumaa gala Itiyoopiyaa kan daawwatan Komiishinera ol aanaa dhimma baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa ennaa daawwannaa isaanii muummichi ministeerraa Abiy Ahimed itti aanaa muummicha ministeeraa Demeqee Mekonninii fi anagawoota biyyattii kanneen biroo waliin mari’achuu isaanii ibsaniiru.
Duula weerara homaa hawwaannisa gammojjii dhaabisisuuf taasifameen Naannoo Sumaalee irraa kan hafe naannoolee kaan mara keessatti milkaahuu isaa Ministeeri Qonnaa beekisisee jira.
Duuli Awaannisaa marsaa lammaffaa dhiyeenna Booranaa fi Baaleetti midhaanii fi baddaa nyaachaa ture Harargee fi Arsii Lixaati yaa'uutti jira
Duulii Awwaanisaa Itoophiyaa irra maruutti jiru kun dhiyoo tana Keenyaa am Kaabaati kahee gulaan Booranaan bahe. Akka warrii arge jedhutti yoo gama dhufu duumasa,awwaara fi duumansa bokkaa fakkaata.
Duulli 'Bilisummaa Iraaq' dhumatee jira. Jarreen Iraaq amma itti-gaafatama nageenya biyya isaa eeggachuu ofii hoogganataa jiran
Duulli Biqiltuu Dhaabuu Itiyoophiyaa Geggeessite Qalbii Hawaasa Addunyaallee Hawatee Jira
Duulli dadammaqiinsaa sanaaf sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e wal ga’ii uummataa fi hiriirri nagaa hin geggeessamu.
Duulli Farra Jibbeensaa Hawaasaa keessatti Jalqabame
Duulli Farra Shororkeessummaa Awropaa Dhiittaa Mirga Namaa Dhaqqabsiiuu mala: Gabaasa Amnestii
Duulli Farra Weerara Hawaannisaa Milkaawaa Jira, Jedha Mootummaan
Duulli filannoo isaanii , akka isaan filataman gargaarsuuf dantaalee Raashiyaan qabdu waliin akka hidhata tokko illee hin qabnetti kan kaleessa dubbatan – Prezidaant Traamp, “Waan filannoo injifatamaniif jechu, oduu dimookiraatonni odeessani” jedhu.
Duulli filannoo Joonsen Briteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uun xumura haa argatu dhaadannoo jedhu irratti kan fuuleffate ture.
Duulli filannoo kan Demokraatittii kaadhimamtuu prezidentummaa Hiilary Kilintons ibsa baaseen loltoota murtaa’oo ta’an qofaa Siiriyaatti bobbaasuutu wayya jechuu isaanii beeksisse. Lolli guddaan giddu galeessa bahaa keessatti geggeessamuu isaa garuu mormanii jiran.
Duulli filannoo siyaasaa isaan kutaalee hedduutti geggeessan kan mul’isu cimina jiru kan mul’isu deggetoota Traamp daran kan walitti dhiyeessu yoo ta’u kan hin jijjiiramne ta’uu dubbatan.
“Duulli filannoo Traamp Raashiyaa waliin shiruuf kaka’umsi inni qabaatee ture kan sammuu namaa jeequ” – Mana-mareetti, hooggantuun garee sab-xiqqaa Dimookiraatotaa.
Duulli Filannoo Walakkeessa Marsaa Kan Ameerikaa Muddamsuun Guute
Duulli Gibira Funaansaa Naannoo Oromiyaa Kan Wagga Tokkof Turu Eegalame
Duulli gibira funaansaa naannoo Oromiyaa kan wagga tokkof turu eegalamee jira. Sagantaa Adamaatti geggeessame irratti namooni bebekamoo fi artiistoni Ambaasadara Gibiraa jedhuun ka moggaafaman yoo ta'u, “hubana kaffaltii giibiraa gabbis irratti qooda guddaa qabaatu,” jedhamee jira.
Duullii filmaataa kan itti fufee yoo ta’u xiinxaltoonni akka jedhanitti dorgomaa walabaa ta’anii dhiyaachuun qofti siyaasa Keniyaa jijjiruu hin danda’uu.Lammiwwan keniyaa Hagayya 8 bara 2017 sagalee kennuuf jiru.
Duullii haaraan maqaa Shiild Itiyoophiyaa ykn Shifoon Itiyoophiyaa jedhamuun jalqabame kun uummata Itiyoophiyaa harka 80 ta'u waa'ee vaayrasii koronaa akka hubatuuf barsiisuu akka ta'e ibsamee jira.
Duulli kun baatii Guraandhala dabree keessa Giddu-gala fayyaa ijoollee tokkittii biyyattii keessa jirutti jalqabame. Ka magaalaa Jubaa keessa maadheffate – Hospitaalli Daa’immanii Al-shabbah jedhamu kun, lammiwwan baay’ee iyyeeyyii magaalattii keessaaf ka tajaajila kennu yoo tahu, baatii tokko keessatti namoota kuma shanii oliif wal’aansa fayyaa kenna.
Duulli kun lammiilee biyyattii kan tokko taasise dha jechuunis ibsaniiru Jeneraal Birhaanuun
Duulli Kun Lammiilee Biyyattii KanTokko Taasisee Ture: Angawaa Waraanaa
Duulli maallaqa walitti qabuu kan ta’uu waajjira qindeessa gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaan ifa taasisame kun kaleessaa jalqabee hanga Waxabajjii 20tti tura.Itti gaafatamtuun waajjirichaa kan hariiroo karooraa fi kutaa ragaa Choice Okoroo har’a VOAf akka ibsanitti dhaaboliin gargaarsaa kan TM fi mootummaan Itiyoopiyaa waldaan fannoo diimaa Itiyoopiyaa duula kana irratti ni hirmaatu. ​
Duulli miidiyaa hawaasummaa kun, aangawoota mootummaa Itiyoophiyaa, aangawoota mootummootaa fi dhaabbatoota addunyaa, geggeessitoota miidiyaalee sadarikaa addunyaa fi ka dhaabbatoota mirga dhala-namaatti dhaamsa dabarsuu akka tahes dubbatanii jiran.
“Duulli na filadhaa (Baannattoo) n kun amma bakka naannoo ummatni itti naannawu, fulaa ummati aadaa jiru, ka Raabaa, ka Gadaa, ka Laduu, ka Qaalluu cufatti dhufaniiti ‘galata naa fuudha, galata gooroo narraa fuudhaa, gooroon narraa turee narra marsaa’ jedhanii maatiin ijoollee gaafachuu danda’an.” Jaatanii Diidaa; Qorataa Seenaa fi Gadaa Oromoo.
Duulli na filadhaa Donald Trump immigration ilaalchisee mul’inatti ennaa lafa kaa’u namoonni seeraan ala US seenan lammummaa argachuun isaanii namoonni itti dabalaa seeraan ala daangaa ce’anii gara Ameerikaa akka dhufan jajjabeessaa jira jedhan.
Duulli sun hammamiif akka geggeessamu yeroo isaa kana hin jenne presidentichi. Angawoonni US hangi tokko garuu waggoota hedduu fudhachuu mala jedhan. Michoota NATO fi mootummaa warra Sunniin hoogganamu akkasumas humnooti mormitootaa yaada madaalawaa qaban kanneen Syria keessaa waliin gamtaa uummachuuf karoorfachuu isaaniis ibsaniiru.
Duulli sun kaleessa Moqaadishoo irraa fageenya Kiiloo Meetera 97 irratti geggeessame jedha ibsi waaltaa ajajaa sun.
Duulli Talaalii Pooliyoo kun Mallattoon Dhukkubichaa Mumul’achuu Irraa Toosisame
Duulli tola ooltummaa kun dargaggonni hojii akka shaakalanii fo aadaa walii barachuun ijaarsa waliigaltee biyyaalessaaf akka qooda gaarii gumaachan taasisuuf tahuu tu dubbatame.
Duulli waraanaa gama kaabaa dhaabatus hojiin seera eegsisuu kan xumuramu garuu hoogganoonni IWEHAT murtiitti ennaa dhiyaatan qofa jechuu dhaan itti gaafatamaan paartii badhaadhinaa dubbataniiru.
Duuressichi Abbaan-qabeenyaa beekamaan – Traamp, dorgomtuu isaanii Hilarii irraa itti bilbilamuu isaa ennaa dubbatan, “ministarittiii Hilarii Kilinton irraa amma naaf bilbilamee ture. Baga gammaddan nuun jettee jirti. Kun waa’ee keenya, waan injifachuu keenyaa. Anis waa’ee dorgommii filannoo baay’ee jabaa geggeessanii, ishee fi maatii isheen baga gammadde jedheen jira” jedhan.
Duuressichi daldalaan beekamaa – Sheek Mohaammed Alaamuuddii, kanneen Sanbata dabre kana hidhaman keessaa tokko ta’uu maddeen oduu sadarkaa addunyaa gabaasaa jiran. Oduu kana qulqulleeffachuuf, waahelli keenya – Tsiyoon Girmaa, Abukaatoo Sheek Alaamuuddii – Obbo Tekkaa Asfaaw-tti bilbiltee turte.
Duuti Balaa Konkolaataan Dhaqqabu Ka Silaa Hambisuun Danda’amu
Duutii Eega hin Oollee Iyyataa dhuma Duuna
Duutii hogganaa qabsoo walabbummaa Kuubaa, Fiidal Kaastiroo lammiiwwaan Kuubaa jireenya baqaa irra jiran, han Yunaaytid Isteets magaala Mayaamii jiratan gamachiise. Oduu Fiidal boqachuu dhageenyaan kaaraatti bahanii gamachuu isaanii ibsachaa oolan
Duutii isaanis har’a waaree booda kan dhaga’amee yoo ta’u torban darbee aangoo irraa kaafaman.Hospitaala Ispeeshaalaayzid Xibabaa Giyoon keessatti wal’anamaa ituu jiranii lubbuun isaanii darbuutu ibsame.
Duutii Mr. Gaarnar biyya guddoo kana keessatti haala hamaa mudatan danuu keessaa tokko kan wal amantaa humnootii seera eegsisanii fi hawaasa Adii hin taane mara giddu jiru qormaata irra buuse jedhan. Humnootiin kun silaa hawaasa akkasii tajaajiluu fi eegumsa gochuufiitu irra ture jedhu.
Du’uu prezidaant Idriss Debii booda waraanni Chaad dilbata kaleessaa mootummaa haaraa moggaasee jira, hooggantoonni mormitootaa garuu fudhatama dhabsiisuu dhaan muudamni kun ajajuma dullacha isaan ni hafa jedhanii abdatanii ta’uu beeksisan.
“Du’uu qofaa mitii akka lammeessoo hin kaanetti doote.Warra boolla keessa jiruu fi warra jara faarsutti tana falma. Warra fagoo jiruu jireenna dansaa keessa jiruu fi asitti ammoo ijoollee fixuu fedhutit tana jedha.Nyaaphi silaafuu moohamnee hin jedhu ummatii tana beekuu qaba jedhe.”
DV bara 2017f galmaa’uun kan xumuramu Sadaasa 3 bara 2015
DV dhaaf foormiin guutamu maallaqa kan baassisu utuu hin aane marsariitii DV kan sirnaawww.dvlottery.state.govirraa argachuun ni danda’ama.
DV Guutuuf Maallaqa Baasuun Hin Barbaachisu: Embaasii Ameerikaa
Dvn naan bahee Amerikaatti galuuf kurfeeffadhu bilbilaan wal haasomnee mana ufiitti na yaame.Akka guddinna Afaan Oromoo keessatti qooda guddaa qaaadhe,afaan Oromoo wal barsiiseef na galateeffatee “jabaadhu” jedhee na galateeffatee na eebbisee na badhaase.
Dwaaleen kun bakka sirnaawaa dhaa waan hin argamneef jecha daandii irratti gurguramuu itti fufu, tarii lubbuu oolchuu malu, garuu lubbuu dhukkubsattoota dawaa barbaadanii blaa irra buusuu malu.
Earnest har’a akka jedhanitti kan gaddaan rukutame uummata Daalas qofaa utuu hin taane uummata guutummaa biyyattii keessaa kanneen hookkarri dhiyeenyaa isaan yaaddessee fi hookkara uumame ijaan argan ta’uu presidentichi ni hubaatu jedhan.
“ East African Medical Relief Foundation ” kan jedhamuu fi jaamayaan Kaaliforniyaa keessatti hundeeffame godina Wallaggaa Dhiyaa keessatti tajaajiila eeegumsa tolaa kennuu eega jalqabee waggaa 6 guutee jira. Tajaajiila eegumsa fayyaa kan kennan Ogeessoota eegumsa fayyaa ooguma addaa qaban gaafachuun gara biyyaatti geessee torbanneen hanga tokkoof uummata eega gargaaranii booda akka deebi’an gochuun hojjata. Imala baranaa kan baatii Guraandhala kaasee torbanneen hanga tokkoof gaggeesseen dubartoota sababaa rakkoo da’umsa irratti isaan qunnameen waggootii dheeraaf fincaan qabachuu dadhabanii fi kanneen gadameessi isaanii gad- ba’uun rakkataa turan ogguma baqaqsanii suphuun kan fayyise yoo ta’u ijoollee yeroo dhalatan hidhiin isaanii inni gararraa hanga funyaan isaanti baqaqee dhalatanis suphuun gargaaree jira.
Eastern Conference fi Western Conference jedhanii lamatti baasanii garee taphaan.Gama lamaanuu keessaa abbaa moohetti filatama.
Ebba Barattoota Yunivarsitii Saayinsii fi Teknolojii Adaamaa
Ebbolaan gaafa bara bara 2013 Afrikaa Dhiyaatti argan nama 11 fixee kuma 30 irratti argan.
Ebla 07 bara 2016 Kamiisa galagala kaayiroo irraa Bidiruu xixxiqqoo muka irraa hojjataman irratti namoota digdama digdaamaan qodanii namoota 240 ta’an fe’amanii ka’an. Boorumtaa isaa Jimaata Ebla 8 bara 2016 walakeessa halkan galaana irra Doonii turte tokko bira nu geeessan jedhu baqattonni.Dooniin galaana walakkaa dhaabattee argan sun guyyaa 6 dura kaayiroo irraa kaatee maaliif akka dhaabatte hin beekamu.
Ebla 11, bara 2021 humnoonni mootummaa Dhiya Oromiyaa godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti amaanue’iin qabanii reebuu jalqaban jedha gabaasi kun.
Ebla 12 loltoonni Eertraa walakkeessa magaalaa Adwaa keessatti haleellaa hin eeegamne raawwachuun yoo xiqqaate namoota 3 ajjeesanii kanneen 19 ta’an irraan miidhaa ga’uu Amnestii Internaashinaal mirkaneessuu kan danda’u ta’uu beeksise.
Ebla 28 mormii magaalaa walakkeeessa Ugaandaa Kayuungaa keessatti ka’ee jira.
Ebla 4,1968 ganna 50n duratti Amerikaan nama jabaa,jabaa akka sibiilaa dhabde.Hujiin namii jabaan kun hojjate addunyaan hardhallee akkuma durii faarsiti.
Ebla 4 irraa jalabee haga Caamsaa 5tti, dhukkubni lagdaa fi qaama keesstti dhiiguu namoota 27 irratti ka mul’ate tahuu isaa fi kanneen keessaa 17 du’uu isaanii dubbata – gabaasaan WHO kun. Qorannaa geggeessameen namoota lama keessatti dhukkubni Iboolaa argamuunis beekamee jira.
Ebla 7, jechuun Roobii darbee gorsaan waa’ee nageenyaa kan Amerikaa Jeek Sulevaan itti aanaa mummicha ministeera Itiyoophiyaa Dammaqaa Mokonnan waliin bilbnilaan dubbatanii jiru.
Ebla bara 2020 keessaa ammoo bulchiinsi White House, VOA poropogaandaa Chaayinaa afarsiti jedhee Viidiyoo magaali Chaayinaa Wuhaan kornaa jalaa mataa oli qabattee banamte jedhe maxxanse.
Ebolaan,dhukkubii Afrikaa gama Dhihaatti arganii amma addunyaan sodachutti jirtu haga ammaatti biyya itti arganitti nama 5,177 fixxee,14 caalaa caalaa irratti argan.
Ebola,Dhukkuba Qorsii Hin Argaminiif,Milikeetii Isaa Ilaa Gurraa,Afaaniin Dhiiga Nama Xinnissa
Ebola,dhukkubii Afrikaa Dhihaatti akkana nama fixu kaan ammalee yadhufe ogeeyyotii fayyaa addunyaalleen ammoo faanuma jiran
Ebola,dhukkubi qorsa hin qamne ka addunyaan waan isaa akkana dubbachuutti jirtu jiidha nafa namaatiin namatti dabra.
Eboolaa kana qaraaAfrikaa gama Dhihaatti argan,achii kuma hedduu fixee miliyoona hedduu sodaachisaa bahe.
“Eboolaan amma DRC keessatti argan kun ollaa biyya biyya sun keessaayyuu fagoo jiru ka makiinaa dhiisii xuyyuuraanuu itti bahuun jajjabduu taate Latikaa keessatti argan.Fulaa duruu sanyii Eboolaa hedduu keessatti arganitti aragan. Fulaa dhiba kana itti argan kanatti nama naannoo sunii guddoo qorachuutti jiran.”
Eboolaan dhukkba vaayireesin dabru ganna lamaan duratti biyyoota Afrkaa Dhihaa; Giinii,Laaybeeriyaa, Seraaliyoon fa irraa nama 11,000 caalaa hobbaase.
Eboolaan dhukkuba qorsa hin qamne,Nama dhukkuba kana fuudhee fayyallee guddoo hin dhageennee,taatullee yoo hurree akimatan hinuma fayyan fa jedhan.Akka WHO,Dhaabii Fayyaa Addunyaa dhukkubi kun achumatti dhowwuu baannaan addunyaa keessa faffacahee jennaan akkuma ibidda sadaasaa waliin gaha.
"ECOWAS ""reassured"" that Mali's leaders intend to restore civilian rule"
Ecuador: The death toll from a massive earthquake has risen to 350
Edaaf bulee edaa rafaa hin buluu
Edaa koloneeffattoota injifachuun ni danda’ama miira jedhu uumuu irraa jalqabee, sochiiwwan farra koloneeffattummaa loogii sanyii bakka maratti akka kaka’an taasiseera. Itiyoophiyaa fi uummata ishee immoo fakkeenya cimina guddinaa akka ta’an taasiseera.
‘Eda’amuu’ Ka Jedhu, Kitaabni Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaan Barreessame Eebbifame
Edallee karaa waan hedduu irratti wal falaman; karaa pirezidaanti Tiraampi seeraan himachuu danadhan,lola Turkiin Siiriyaa seentee waraana kurdootaa aate,karaa jireenna Amerikaa jabeessanii fi waan hedduu irratti wal falaman.
Edallee paartii Rippaabilikaanii fi Demokiraati mataa wal nyaachaa bulanii wal dhabanii gargar galan.
“Edanaayuu nagaan bullaa? Jennee sodaanna.Namii waraana kana nama irraa dhowwu hin jiru,” jedha.
Eddie Rwigema umumenyeshamakuru w’ijwi rya America yari kukibuga c’indege igihe burira indege
Ededa cimaa ykn dallaa sibilaa yoo dhaabne, lakkoobsa yakkamtootaa fi kutaalee US mara keessaa deddeebii dawaa sammuu adoochui akkaan gad bu’uu danda’a jedhan.
Ededi yoo ijaarame malee biyyi keenya yoomuu taanaan daangaa ykn nageenya biyyoolessaa hin qabaattu jechuu dhaan prezidaantichi kaleessa ergaa twitter maxxansaniin beeksisaniiru.
EDEPAn Mootummaan Tarkaanfii Oromiyaa Keessatti Fudhatu Haadhaabu Jedhe
Edoardo Rixi gaaffii fi deebii SkayNews24 jedhu waliin geggeessaniin riqichi barbaachisaan akkasii balaa akkanaa ittisuuf ijaaramuu dhabuun fudhatama hin qabu jedhan.
Eduwardo Mendydhalootaan Senegaal. Nama ganna 28.Faransaay Ligea 1 kialbii Rennesii goolii eega.
Eebbaa fiilmii kana irratti kan argamtee turte – gabaastuun VOA Tsehaay Daamxoo, daarektara fiilmichaa fi artistoota hojii artii adda addaatti bobba’anii jiran waa’ee filmichaa haasofsiisuun gabaasaa ergite qabdi. Guutummaa isaa caqasaa.
Eebbaa fi simannaa Jawaar Mohaammad irratti nama kuma 25 caaluutti galma walgahii Barkumeetti wal gahee jedha warrii tana qopheesse.
​Eebba diida xuyyuuraa kana obbo Hayilee Maariyamitit itti dhufe.
Eebba Fiilmii Afaan Oromoo Haaraa Daawwattota Kuma Hedduu Hawate
Eebba Soodduu Shaalaqaa Jaatanii Alii malee OBN ammoo istuudiyoo Yaaballotti banate hardha eebbise. Tana maleellee waajjira fooqii sadi qabu achitti banachuuf hardha dhagaa yayyabaa kaahan.
Eebba tana irratti Itoophiyaatti ambaasadera Amerikaa Patrishaa Haashlaak, Pirezidaanti Itoophiyaa, Mulaatuu Tashoome fi Ministirii Adaa fi Turizimii Itoophiyaa Aaddee Ayishaa Mohammed faatti itti dhufe.
Eebba waaltaa kanaa irratti ibsi embasiin Ameerikaa barreeffamaan raabse akka jedhutti waaltaan kun kan ijaarame dhaabbati to’annaa fi ittisa dhukkubootaa US deggersa maallqaa PEPFAR irraa argateeni.
Eebba wajjira Kongrasii Federaalawa Oromoo Sanbata darbe kana magaalaa Finfinneetti taasisame irratti haasawa dhageessisaniin hoogganoonni paartiilee lameenii kana dubbatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Eebba yuuniversitii Booranaa torbee darbeerratti Muummee Ministriyaa Itiyoophiyaa duraanii Hayle Maariyaam Dessaaleny, prezdentii naannoo Oromiyaa Obbo Shiimellis Abdiisaa, Bulchaan Keeniyaa kutaa bulchiinsa Maarsabiit Mohaammed alii fi angawootni kaan irratti argamuu saba himaaleen biyya keessaa gabaasanii turan.
Eebbi hundeeffama miseensa federeeshinii Itiyoopiyaa 10ffaa Sidaamaa magaalaa Hawaasaa waltajjii Godumaalee keessatti ayyaaneeffame. Gabaasa Yoonaatan Zebdiyoos Tujubeetu dhihessa.
Eebbi presidantii Amerikaa mallattoo sirna aangoo walii dabarsuu akkasumas yeroo jijjirama politikaa biyaattii ta'ee fudhatama.
Eebbisaan adoo lammeessoo ykn ammoo dadhabee dorgommii keessaa bahee,ykn ammoo fkn 50esso bahelleen mallattoo kana agarsiisuu hin dhiisuu jedha.
Eebbisaan amma kilabiiToronto Olympic Clubjedhanii Kanadaa keessa jirtuuf dorgoma. Wayaa kilabii sunii keeyyatee dorgoma.Itoophiyaaf lammata hin dorgomu biyya Kanadaa jiraachuufillee eeyyama argadhee jedha.
Eebbisaan nama ganna 27 ti.Bara 2008 keessa fiigicha jalqabee haga guddaan maratoonii dorgoma.Durii hojjataa mootummaati koollejjii eebbifamee jedha.Atileeti Fayyisaa Leellisaa walilleen ya leenjifamee walilleen dorgome.
Eebla 17, bara 2019 xiyyaara buufata idil addunyaa keeniyaa Joomoo Keeniyaattaa gara Afriikaa kibbaa balali’aa ture irratti ‘boombii’ jecha jedhu qoosee qabame- Cifiraayeen.‘Qoosaa kana hiriyaa isaa akkasumas warra xiyyaara keessaa nama keessummeessan duuka qoosuu isaa abbaan alangaa mootummaa keeniyaa himata irratti baneen dhaddachaaf ibseera. Kanaanis seera Siiviil aviyeeshinii biyyattii jeeqee himati jedhu irratti banamee ji’a afran darban kana qorannaan irratti taasifamaa ture.
“Ee dhugumaa dorogmmii dhiise malee fiigicha hin dhiifne,fiigihcii waan dhiisanii miti. dhiisuu miti.Asitti dorgommi dhaabu.Warra na jaalatullee tanuma ittimuuf dhufe.”
Eeegee ammoo kaambii Soomarre, Dambalaa Faccanaa,Funnaan Qumbii, Kukuba, Eel Diimtuu,Ele Boruu faatti naannahe.Laftii tun Keenyaa godina Marsabeetii fi Solooloo keessa.
Eeegii Ammajii 6 irratti warrii pirezidaanti Tiraampi deeggaru filannoo Amerikaa mormee kongireessi Amerikaa duudee waan hedduu caaccabsee nama hedduu rifachiise namilleen harka isaanitti du’e ammallee godina Amerikaa 50tnu qawwee guurratee namii hiriira mormii bahuuf karoora qaba.
Eeenyummaan jarreen shanan Helikoptara kufte keessa turanii hin ibsamiin jira. Kunis maatiwwan isaanii oduu gaddaa kana hanga dhaga’anitti ta’uun ibsamee jira.
Eefremiin dabalatee daldaltoonni fi jirattonni hedduun magaala Mooyyalee keessaa mana isanii dhiisanii bahaniiru. Keessumaa warreen qaama magaalattii ka naannoo Somaalee keessa jiran baqatanii gara Mooyyalee ganda naannoo
“Eegaa bakka qubattan dhabdan jedhani(Obbo Dinquun) barattoota baasanii qarshi nuu kennani firaashii nu kennanii akkasitti nu gargaaran.”
Eega Abbaa-gadaa Bayyanaan dhufee booda immoo, kan mormii ka’eef sababaa tahe halaabaan waltajjii aadaa sanatti naannessamee hidhamuu isaa akka tahe illee dubbata. Mormii sana irraa kan ka’e dhukaasni aara imimmaansuu fi dhukaasni rasaasaa dhukaasame uummata baaragsiisuu fi fiigsisuu, boodas boollatti keessatti akka kukkufanii dhuman sababaa ta’uu illee dubbata.
Eega achitti dandamatanii booda fayyanii maatii ofitti deebi'uuf carromanii jiru Obbo Abiyoot. Maatiin isaanii dhukkuba Kovidiin qabamanii laata?
Eega baatii Caamsaa dabree hookkarri Itiyoophiyaa gama Kibbaa keessatti hawaasa godinaalee Gujii fi Geediyoo keessa jiraatu gidduutti ka’ee as uummatni gara miliyoona tokkoo tahu manaa fi qehee isaanii irraa buqqa’anii dheessuu isaanii, qorannaan Jaarmayaa Godaantootaa ka sadarkaa Addunyaa – IOM beeksisee jira.
Eega bara 2011 wal-waraansi Siiriyaa keessatti ka’ee as, haalli jireenya lammiwwan Siiriyaa biyya ofii irraa baqatanii fi kan hawaasaalee biyyoota isaan keessa qubatanii gad adeemaa dhufuu isaa ka dubbate Tokkummaan Mootummootaa, “baqattoota sana keessaa kanneen dhibba irraa harka toorbaatamaa fi saddeettama tahan, sarara sadarkaa hiyyummaa tii gaditti jiruttu. Ijoolleen isaanii barnoota hin argatan. Baay’een isaanii ofii fi maatii isaanii gargaaruuf jecha, hojjechuuf dirqamu,” jedha.
Eega dhiheenya kanaa tii, Sabaa-himaaleen Keeniyaa, yeroo hojjetoonni Keeniya cunqursaman – keessumaa hojjetoonni hagi tokko akka karaadhaan lafa irra ciisan ennaa taasisaman agarsiisaa turan.
Eega dho’insawwanii fi dhukaasaaleen gar-tokkoo magaalaa Siiriyaa lammaffaa – Aleepoo keessatti belbelanii booda, Mootummaan Siiriyaa har’a, uummata ssivilii magaalattii gama Bahaa keessaa baasuu yeroof dhaabee jira.
Eega Fulbaana 11, bara 2001 haleellaan xayyaarota lamaan gamoolee Waaltaa Daldala Addunyaa lama irratti geggeessamee lubbuu dhibba hedduu fixee as, haleellaa shororkeessummaa magaalaa Niw York keessatti yoo xiqqaate namoota 8 galaafate kana duuba kaka’insi maalii akka jiru adda-vbaafachuutti fuuleffate – qorannaan geggeessamu kun.
Eega gaaffii fi deebii kana geggeessinee booda, haala isaa hubachuuf baqataa kanatti bilbillee turre. “Haalli isaa daran hammatee jira. Manoota irra deddeemanii baqattota guuraa jiru. Amma,dhokadhee of baasuu yaalaan jira. Isinitti haasa’uu hin danda’u, jedhe jedhe baqataan sun. Turree ennaa itti bibilu immoo namoonni fuula isaanii huccuu gurraachaan akka manneen irra deddeemanii namoota qabataa jiran nutti hime.
Eega gabaasaan Obbo Melles dhihaatee booda ka gaaffii dhiheessan Bakka bu’aan paartii mormituu Paarlaamaa san keessa jiran Obbo Girmaa Sayifuu yakka Obbo Melles dubbatan sana waan fudhatan hin fakkaatu,
Eega gareen fiinxaaleyyii Islaamummaa Naayijeriyaa keessaa kaleessa viidiyoo haaraa baaseen ijoollee durbaa bara bara 2014 butee fudhate keessaa shantama agarsiisee booda, mootummaan Naayijeeriyaa ka garee sana quunnamuutti jiru ta’uu dubbatee jira. Viidiyoon haaraan kaleessa Yuutuubii irratti bahe tokko, nama fuula isaatti aguuggatee uffata waraanaa uffate. Dubartoota gara shantamaa ijaabii aguuggatan fuul-dura dhaabatee, agaan Hawusaatiin dubbata.
Eega Hagayya ja’a ibiddii fi dhukaasni mooraa Hidhaa Qilixoo keessatti ka’ee lubbuu hidhamtoota hedduu galaafatee booda har’a yeroo jalqabaatiif namoota isaanii arguu isaanii ti – maatiileen kun. Akka qajeelfama haaraatti, “hidhamaan tokko yeroo tokkotti maatii keessaa nam-tokko qofa wajjiin wal-arguu danda’a. Maatiin harka fuudhee dubbisuu irraa kan hafe fira isaa hidhame waliin homaa dubbachuu hin danda’u. Ka duraan maatiin haga daqiiqaa 30 illee finna isaa waliin turu, amma daqiiqaa lama caalaa turuu hin danda’u” jechuudhaan, jijjiirama amma tahe ibsan. Kan har’a mooraa hidhaa Baatuu deebi’anii deeman haati-warraa Obbo Dastaa Dinqaa, abbaan-manaa isaanii “haalli isaa jijjiiramee, ergaramee, miilla duwwaa, fiddoo fi qomee harka gabaabduu qofa uffatee natti dhufe. Torban tokko caalaaf akkanumatti ture” jedhan.
Eega haleellaan shororkeessummaa magaalaa Paaris keessatti garee Islaamik Isteetsiin geggeessame booda, waa’ee baqattotoa Syriyaa irraa heddumminaan Awurooppaa seenaa jiran simachuu irratti wal-mormii guddaa deemaa jira. Ka duraan godaantota sana simachuuf ehamanii jiran – biyyoonni Afrikaa hedduun yaada isaanii jijjiiruu malan jedhama.
Eega himannaan irratti dhihaatee booda immoo, Qilinxoo fi Ziwaayitti hidhamuu isaanii dubbatan.
Eega Hojjetoonni Bulchiisa Magaala Naqamtee Hidhamamii Booda Tajaajila Dhabne Jedhu Jiraattonni
Eega humnoonni Saawudii Misaahelicha dhawanii fashalsiisanii booda, dho’insaa fi aara guddaa arguu isaanii dubbatu – jiraattonni magaalaa Riyaad.
Eega Ijaaramee tajaajiila jalqabee waggaa sagaltama guutuuf ka jiru Hospitaalli Naqamtee meeshaaleen wal’ansa fayyaa qabu fi manichi ofii isaa iyyu dullomee rakkiina keessa akka jiru ibsamee jira.
Eega Itiyoophiyaa galfamanii booda, eessatti akka hidhaman ennaa Melleskaachoof ibsan, “Waggaa tokkoo fi baatii tokko eessa akkan ture hin beeku. Harka humnoota tikaan turte. Mana viillaa of danda’e, kan foddaan isaa tokko buqqa’ee cufamee fi gara bantii isaa irraa dhagaan tokko keessaa buqqa’ee ifa galchu keessan ture. Ibsaas ni qaba. Mana sana keessatti namoonni tika-nagaa afur kanneen ofiis achuma jiraatan haala itti sa’atii 24 na eeganittan ture. Achii booda Qaallttiittan geessame. Waggoota sadii Qaallittiitan dabarse” jedhan. Hiikamuun isaanii, Mootummaan EHADEG, yeroo ammaa mormitootaaf balbala banee jira – jechuuf, malllattoo tokko akka tahetti kanneen yaadan ilaalchisanii ennaa dubbatan, “Walii-galatti dhikkisa onnee dhaabichaa fi maal akka itti dhaga’amu karaan itti qoradhu hin qabu. Garuu, qaamonni tokko tokko, karaa akkanaa deemuuf carraaqqii waan godhan natti fakkaata. Walumaa-galatti dhaabbatichi akka dhaabaatti hafuura kanaan kan guutamee, karaa kanaan kan deemuu? Isa jedhu waan ittiin siif mirkaneessu hin qabu,” jedhan.
Eega jalqabamee guyyaa sadaffaa ka qabatee jiru, walga’iin ADWUI yokaan EHADEG guyyoota torban kanaa keessatti kan hin xumuramne tahuu maddeen paartichaa gabaasaa keenyaaf mirkaneessanii jiran.
Eega jijjiramnii argamee as illww dhimmi kun deebii akka hin argannee fi mana maree federeshiniitti kan iyyachuuf jiran ta'u dubbatu.
Eega Joo Baayiden Manni-maree murtii seeraa Yunaayitid Isteetis, kan Prezidaant Joo Baayiden akka Ministara Dhimma alaa biyyattii tahan kaadhimatan – muudama Antonii Bilinken mirkaneessee jira.
Eega Keeniyaan Ambaasaddara ishee Somaaliyaa, magaalaa Moqdishoo jiran gara biyyaattii waamtee fi akka Ambaasaddarri Somaaliyaa magaalaa Naayiroobii gad-lakkisanii bahan ajaja kennitee booda, mootummaan Somaaliyaa wal-muddinsa siyaasaa biyyoota lameen gidduutti uumame tasagabbeessuuf yaalaa jira.
Eega lammiwwan Itiyoophiyaa Kiristaanoonni soddomni, Libiyaa keessatti – hidhattoota Fiinxaaleyyii Islaamummaa, kan ISLAMIC STATE jedhamuun - walakkaan rasaasaan mataa irra rukkutamanii kaan gorra’amanii ajjeesamanii booda haalli Baqattoota Itiyoophiyaa Libiyaa keessaa maal fakkaata? Magaalaa Triippooiitti bilbillee, baqataa mana tokko keessatti natti cufamee dhokadheen, jira nuun jedhe argannee turre. Garuu, akkuma Namoon waliin dubbachuu jalqabeetti, dhukaasni qawwee lafa sochoose. Yeroo haga mutaaweef, walitti-dubbachuuf illee rakkisee ture.
Eega Manni-murtii Hidhamaa Tokko Akka Hiikamu Murteessee Booda Poolisiin Mana-hidhaa Tursiisuu Danda'aa?
Eega muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Hayile-maariyaam Dessaalegn, taayitaa gad-lakkisuuf xalayaa galfatanii booda, mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo muddamaa labsuu isaa ilaalchisee kan gaafataman – ka duraan ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets keessatti, gargaaraa ministaraa ka dhimmoota Afrikaa turan fi amma dhaabbata “US Institute of Peace” jedhamu keessaa hojjetan – Joonii Kaarsen, biyyoota Afrikaa baay’ee cimoo tahan keessaa tokko ka taate Itiyoophiyaa keessatti kan nama gaddisuu, siyaasaan ishee akka dinagdee ishee kan gara fuul-duraatti hin tarkaanfatiin tahuu dubbatan.
Eega naannoo Tigiraay seenee baatiilee lama ka guute – weerarri Hawaannisaa godinaalee afur waliin gahuu isaa Waajirri Qonnaa fi Misooma Baadiyyaa naannichaa ibsee jira.
Eega Prezidaantii Keeniyaa, Uhuruu Keeniyaataa, Gamtaa Afrikaatti taayitaa kana fudhatanii as yeroo duraatiif, prezidaantichi Yunaayitid Isteetis karaa sirnaawaa taheen, bilbilaan kan waliin dubbatan yoo tahu michooma waaraa biyyoota lameen gidduutti kan cichan tahuu fi miseensummaa Gola Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa Keeniyaa qabdu akka carraattti fudhachuudhaan nagaa fi gasgabii naannoo sanaatti fuuleffatanii akka waliin hojjetan dubbatanii jiran.
Eega Prezidaantiin Masrii, Hosnii Mubaarek taayitaa irraa buufamanii booda Mootummaan biyyattii ijaaramuuf deemu karaa nagaa akka Itiyoophiyaa waliin mari'atu abdii qaban ibsanii, kun taanaan akka abbummaa ittisichaa waliin qooddachuu danda'an illee eeran.Ijaarsii ittisaa kun humna eleektrikaa gara biyya alaatti erguun kan akkaan barbaachisaa ta'e sharafa maallqa alaa argamsiisuu gargaara jedhu Obbo Malls.Akka jecha isaaniitti mormiin dhiyaate madda galii keenyaa dhabaa jirras jedhu.MP3 tuquun gabaasaa guutuu dhaggefadhaa
Eega sanaa as biyyatti keessatti mormii uummataa gaggeeffame maqaa dhahanii seenaa Itiyoophiyaa isa dhiyeenya kanaa keessatti rakkoo siyaaasaa uumamee battalumatti furuun akkaan barbaachisaa ta’u dubbatan. Labsiin yeroo hatattamaa mirga hanga tokko akka dhorku, kun immoo mufannaa uummataa hammeessuu akka danda’uu hubahiisan.
Eega sanaa jalqabee magaalaa Finfinnee gara Oromiyaati babal’isuuf karoorri misoomaa ba’e mormii guddaa kaase, jedha, ibsi jaarmayaalee kanaan bahe.
Eega sanaa, Ruwaandaan manca’insa hamaa kana keessaa ba’uuf tarkaanfii gaarii argamsistee jirti. Akka Baankiin Addunyaa jedhutti, dingadeen biyyattii, eega bara 2003 as, dinagdeen biyyattii dhibba irraa harka jahaa haga saddeetiitti guddataa jira.
Eega sirnichi kakuu geggeessamee booda ka dubbatan – Prezidaantiin Sudaan Kibbaa – Saalvaa Kiir, itti-aanaa Prezidaaticha simachuudhaan, tarkaafiin har’aa kun jalqabbii nagaa fi tasgabbii Sudaan Kibbaa akka tahu dubbatan.
Eega Traamp baatii Sadaasaa keessa filannoo injifatanii booda illee hoogganoonni lameen waliin dubbatanii turan. Hariiroo biyyoota lameen gidduu akka fooyyessuuf hojjetan illee dubbatanii turan - yeroo sana.
Eega Traamp taayitaa prezidaantummaa qabatanii booda, hoogganoonni biyyoota lameenuu walitti dubbachuun ka boorii kun ka jalqabaa ta’uuf deema.
Eega Vaayirasiin Koronaa Addunyaa irratti mul’atee jalqabee ammoo, mala of irraa ittisa hawaasa hubachiisuudhaaf midiyaalee hawasummaatiin akkasumas qaamaan baadiyyaalee keessa naanna'uudhaan sochii adda dada gacha tiran.
Eega walabummaa ishee labsattee waggoota saddeet ka dabarsite - Sudaan Kibbaa keessatti hammeenyi haala qilleensaa, daddaaqaminsi dinagdee fi suuqa adda addaatti wal-waraansi geggeessamu itti fufuun, akka lammiwwan biyyattii gara biyyoota ollaatti baqatu taasise. Kaan immoo, waaltaalee Tokkummaa Mootaa biyyattii keessa jiran deemanii nyaataa fi dahata gafatu.
Eega walitti-bu’insi Itiyoophiyaa gama Kaabaa keessatti jalqabamee as uummatni Ityoophiyaa dheessuun Sudaan gama Bahaatti yaa’e yeroo ammaa 40,000 caaaluu isaa Jaarmayaan Baqattoota ka Tokkummaa Mootummootaa, UNHCR beeksisee jira.
Eega walitti-bu’insi Itiyoophiyaa gama Kaabaa keessatti jalqabamee as uummatni Ityoophiyaa dheessuun Sudaan gama Bahaatti yaa’e yeroo ammaa 40,000 caaaluu isaa Jaarmayaan Baqattoota ka Tokkummaa Mootummootaa, UNHCR beeksisee jira.
Eega Walitti-bu'insi  Itiyoophiyaa Gama Kaabaatti Jalqabame Namoota Kuma 40 Tu Gara Sudaanitti Baqate: UNHCR
Eega wal-waraansi Mudde bara 20013 biyyattii keessatti ka’ee as, Sudaan Kibbaa lolaa fi rakkoo dinagdeen mancaatee jirti.
“eega waraana Addunyaa lammaffaa tii as haleellaa isa hamaa dha. Kun immoo Raashiyaa irraa, gurmuulee shororkeessotaa irraa fi ka Chaayinaan bishaan Chaayinaa gama Kibbaa irratti geggeessitu irraa ti” – jedhan – Maatis.
Eega waraanni Yunaayitid Isteets Iraaqiin weeraree waggoota toorbaa fi walakkaa dhaa booda prezidaant Obaamaan loltoota san galatoomsatanii, yeroon tajaajila isaanii Iraaq keessaa xumuramuu labsan.Eega taayitaa Prezidaantummaa qabatanii as ibsa lammaffaa waajira isaanii keessatti kennan kanaa, lola waraanni Ameerikaa Iraaq keessatti geggeesse fi amma biyyattii keessaa bahuu isaa akka injifannootti hin labsine. Akka dirqama isaanii bahanii fi boqonnaa haaraa ka biraatti cehaa jiran dubbatan.Loltoonni Ameerikaa kuma shantama tahan, amma illee Iraaq keessatti hafanii jiru. Achii bahinsi loltoota Ameerikaa ka xumuramu dhuma bara kuma lamaa kudha-tokkoo irratti. Akka Prezidaant Obaamaan jedhitti, dirqamni loltoota Ameerikaa inni haaraan humnoota naga-eegumsaa Iraaq gorsuu fi gargaaruu, humnoota farra-shororkeessotaa wajjiin wal-gargaaruun hojjechuu fi nagaa uummataa tiksuu dha.Iraaqiin gargaaruun akka itti-fufu dubbatan iyyuu, humnoonni Yunaayitid Isteets hagi tokko, Iraaq irraa bakka waraansi Taalibaanii fi Al-qaa'idaa waliin geggeessamu waggaa kurnaffaa itti-qabatee jiru, gara Afgaanistaanitti ka dabarsamaa jiran tahuu eeran. Deemsi bayyanachiisa dinagdee Ameerikaa yeroo boodatti harkifataa jiru kanatti prezidaantichi yaada isaanii gara dinagdeetti deebisuudhaan, “Tarkaanfiin Ameerikaa inni hatattamaa carraalee hojii miliyoona hedduu biyyattii keessaa dhabaman deebisuu dha.” jedhan.
Eega waraansi Tigiraay keessatti jalqabamee as uummatni gara miliyoona tokkoo olii sababaa waraansichaan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’uu aangawaan naannichaa tokko dubbatan, jechuun maddi oduu Rooyiters gabaasee jira.
Eega weerarri Koroonaa gara Itoophiyaa seene jedhamee jalqabee, dargaggootni kutaa biyyattii garaa garaa hojii tola-ooltummaa adda addaatti akka bobba’anii hawaasa isaanii tajaajilaa jiran yeroo adda addaatti gabaasamaa jira.
Eega xayyaarri imaltoota Itiyoophiyaa keessatti kufee caccabee guyyaa tokkoo booda, har’a gabaan addunyaa Kaampaanii xayyaaraa Booying gara dhibba irraa harka kudha-lamaatiin gad-bu’ee jira.
"Eega yeroo dhihootii as garuu gargaarsicha nu irraa dhaabeera. Gama ragaa kennuutiinis yeroo adda addaatti keessumaa bakkawwan xayyaaraan keemikaala itti biifuu barbaachisu ilaalchisee ragaan barbaachisu ergameyyuu moommaan fedheraalaa garuu Tigiraayiin dhiisee naannoolee birootti keemikaala biifa"" jechuun komatan."
Eegduun Hayyu-duree ABO fi Waardiyaan Waajira Gullallee Hidhaa-dhaa Gad-lakkisaman
Eegee ammoo Bitootessa 27,2014 irratti yayyabe.Hamzaan qaraa hujii tana guyyaa lamaan jalqabee eegee torbaanitti guyyaa 6tti dabree eegee ammoo Afaan Amaaraatiin guyyaa 2 itti dabale.
Eegee ammoo dhigatti afaanii fi funnaaniin baafatee achii nafii cufii hin iitahe.
Eegee ammoo gurbaan Morookoo Ayoub El Kaabi tokko irra buuseefii taphii 4-0 dhumate.
Eegee ammoo Jose Gimenex ammoo kubbaa roga itti kennan mataan goolii Masrii keessa buuse.Mohaammad Saalaa fuluma taahuutti diriifate.
Eegee ammoo kubbaa hindiriffoo ykn adabbii kaahaniifii Kirooshiyaan 3-2 moote.Gurbaan Kirooshiyaa goolii eegu sadii qabeef.Taphataan Kirooshiyaa Zlatko Dalic kubbaa adabbii dhiitee dhabullee biyyitii isaa tanuma keessa moote. Waancaan kubbaa miilaa kun Adoolessa 15,2018 dhumataa.Bori ammoo Koloombiyaa fi Ingilaandi itti aanee ammoo Siwiidinii fi Siwitzerlaanditti taphata.
Eegee ammoo saatii tokkoon duubatti xuyyuura yaabbatee WDCtti deebihe.
Eegee ammoo waraana jabaan jalaa baate. Manii Murtii Kooriyaa Kaabaa akka Jappaan waan bara sunii humnaan nama tolchitee tolaan hojjachiifachaa baatee gatii baafatu hajaje.
Eegee baqatee embaasii Ekuwaador, London jirutti baqatee ganna gara torba keessa taa’e.Ganama kana fooliisiin achii fuute.
Eegee mana akimiif Mooyyalee geessanii .Gaafa tokkoo jaarroleen ollaa bulchaa lafaa ka gaafasii waliin akka namii ijoollee barsiifatu gorsuuf ollaa dhufan. Abbaa isaatiin ilmi keetillee ya barumsa gahee barumsa galchi jedhanii gaafatan. Abbaalleen ilma isaa horiin fedhee galchuu didee akkuma taheefuu ilmilleen sossobatee barmusa galche.
Eegee seera cabsee siyaasaa keessa seenee jedhanii mindaa fi waan durii mootummaa irraa argatan irraa dhaaban.
Eeggannaan maallaqaa yokaan mallattooleen akka maallaqni hin dogoggorfamne taasisan noottiilee maallaqaa keessatti tolfaman jijjiirraa noottiilee keessatti ijoo tahuu isaa dubbata – mootummaan. Noottillee maallaqaa haaraa bahan kana, muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimad tu bakka gabaastonni midiyaalee hedduun jiranii fi qaamonni dhimmi isaa ilaallatu argamaniitti ifatti beeksise – jedha – Melleskaachew Ammahaa, Finfinnee irraa.
Eeggannoon Of Irraa Ittisa COVID 19 Torbanneen Dhihoo Dhaa As Laaffate, Jedhu Jiraattonni Amboo fi Naqamtee
Eeggannoon Vaayirasii Koroonaa dursanii ofirraa ittisuuf taasifamaa ture torbanoota muraasaa as laaffatee jira, jechuun jiraattotni magaalaa Amboo fi Naqamtee VOAtti dubbatan.
Eeggataa muummicha ministeera akan ta’an James Merliinoo tuuta oduuf Melborn keessatti ibsa kennaniin, weerarri haaraan kun vaayiresichi akkaan kan ddarbuu fi yaaddessaa yoo ta’u, kan nuti yaadnee ol hatattamaan faca’aa jira jedhan. Kanneen haaraa vaayiresii kanaan qabaman kanneen biyootii alaatti imalanii fi vaayiresii jalqaba Hindii keessatti argameen qabamuu ennaa hoteela keessatti moggaatti baafaman beekuun danda’amee jira.
Eeggataan abba alangaa kaan magaalaa Waashingtan Dii Sii (DC) Maayik Sherwiin akka jedhanti hokkara gaggeeffameen wal qabatee namoonni 15 mana murtii Fedeeraalaa isa Waashingtan keessa jiruuttihimannaan irratti dhiyaatee jira.
Eeggataan koomishinara Poolisii – Jenerlaal Muktaar Huseen Afraa akka jedhanitti, of wareegaan haleellaa geggeesse sun poolisii of fakkeessuun akka mooraa sanatti seenes himamee jira.
Eeggii godinii Minisootaa Oromoo galateeffachuuf Oromo Street jedhee baaseef asi nama hedduutti karaa kana dhaqee laaluutti jira
Eegii aadaa fi seenaa Oromoo barachu jaloqabde ya turte.Baddaa-Gammoojii Oromiyaa hedduu keessa martee wa qoratti. Gaafa kora OSA,Waldaa Qorannoo Oromootiif WDC dhuftellee aadaa baratte sun kora sun irratti dubbatte.
Eegii akka filannoo pirezidaantummaa Keenyaa irra deebi’aa jedhee manii murtii isaanii hajajeen asitti bulchootii biyya sunii akkuma siyaasaan gama gama jiraniin afaan walti oowwaa yaahuutti jiran.
Eegii Asi Cophxee Isaa Dhabanii Guyyaa 12ti,Xuyyuura Maleezhiyaa Kaan Ammallee Barbaadumatti Jiran
Eegii bara 1977 keessaa Faransay jalaa bilisoomtee asitti, Jibuutiin Guulee waliin nama lamatti isii bulche.
Eegii bara 1992 jalqabee haga bara 2011 kophee dorgommii yaafatte qofa mitii hardhallee waan hedduun faarsan.
Eegii Beeljiyeemitti bombiin nama fixaniin duubatti magaalii Amerikaa Jermen, Firaankiferti,London,UK,Faransaay,Paarisii fi Hollandi faati jabeessanii nagaa isaanii eegachuutti jiran.
Eegii Chelsea Roman Abramovich bara 2003 keessa bitee asi Blues manaajera 13 qabaatte.
Eegii daarketera Omn fi qabsaasaa mirga namaa Jawaar Mohaammed wannii ‘lubbuu sodaachise’ manatti itti dhufte asi Oromiyaa keessatti namii hiriira bahee deeggarsa isaaf qabu agarsiisuutti jira.
“Eegii dhufanii yeroon barumsaa waan isaan darbeef.Rakkoon tokko kan nu qunname ijoolleen kun achitti Afaan Somaaletiin baratan.Asitti Afaan Oromootiin barumsa kennina,” jedha Dr.Tolaan.
“Eegii dubbii muranii ummatii irratti wal dhabaee dhiigii jigee,qabeennii badeen duubatti marii nama yaamuutt jiran.”
Eegii Fayyisaan Amerikaa dhufee hawaasii Oromoo DC fi naannoo isii jiraatu fi saba hedduulleen bahee simatee irbaataataa fi qophii bashannanaa hawaasii Oromoo qopheesseef irralleetti walti dhufee simate.
Eegii filannoon Primary dhumatte paartiin lamaanuu akkuma karoora isaaniitti Priemeryi fi CAUCUS irratti dorgomuuf godina gara garaa dhaqan.
Eegii Gadaa galmeessan asi akka obboo Kebbedeen jedhett.Digrii lammeessoo fi sadeessoon barsiisuutti jiran.Kutaa 1-8 keessa sirna Gadaa barsiisuuf kitaabii kuma 500 bahee qoodame akka itti gaafatamaan kun jedhutti.
Eegii galaanii fudhatee ya ture.Namii walti taakkuu hin dandahu.Sibiilii hujii sunii dhufaniin lafatti dandahaahuutti jira jedha warrii lafaa.
Eegii ganna dhibba hedduun duratti nama gurraachaa Afrikaa bitatanii dhufaniin haga hardhaallee akka warrii hiriira bahe jedhutti namii gurraachii rakkuma caasaa wal xaxaa keessa jira.
Eegii guyyaa dheengaddaa Komaandi Poostiin poolisii Oromiyaa irraa qawwee guuree asitti, akka warrii lafaa jedhutti miseensii poolisii dira Mooyyalee keessaa hin mullatu. “Namii tokkolleen hin mullatu waan boqonnaa bahan fakkaatan.”
Eegii hiriirii mormii Oromiyaatti jalqabee waggaa tokko guutuuf deemuu kanatti naannolee Oromiyaa keessaa rakkoolee hedduutti mumullata; hidhaa,ijjeechaa,hiriiraa,karaa cufiitii,waajjiraalee mootummaa gubuu fi waa hedduutti mumullata.
Eegii hujii jalqabee amma ganna 30 keessa jira.Kora baranaa Waashingiton DC,yuniversitii Hawaardi keessatti taa’a.Korii baranaatorbaan duubatti WDC university Howard keessatti jalqaba.OSAn baranaa waggaa 30essoo hujii itti jalqabe ulfeeffata.
Eegii hujii jalqabee amma gara ganna kurnya tokkoo keessa jira. Hujiin isaa guddoon biyya jirutti aadaa Oromoo guddisuu, rakkoolee irratti mari’achuu,qophii aadaa, ispoortii, waldorgommii fi waan akka akkaa qopheessee dargaggoo Oromoo ta USA keessa jiran waan hedduun walti qabuu.
Eegii hujii tana isatti kennanii marroo 13 moo’ee.Amerikaan qalbuma tanaan dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Raashiyaa bara 2018 keessa taphatanilleef deemti yo milkoofte.
Eegii ijjeesanii ganna 50 asilleetti hardhallee waan Maartin Luuter kingi jedhee addunyaan faarsiteefii galateeffachuu guyyaa tokko isaa kennitee ulfeessuutti jirti.
Eegii ilmii Tirampi Hilarii Kilinton moo'uuf ergaa email Raashiyaa erge gadi baase asitti 'bulchinsa USA miilii jalatti hollachuutti jira’
Eegii innii dhufee marsaa interneeti(website) 260 caala ka durii cufanitti banamee gaazexeessitota hedduutti biyyatti gale.Taatullee ammallee wannii hujii gazexessita irraa rakkisaa hedduutti jira akka gabaasa Koree Gaazexeessitootaa,Committee to Project Journalists) CPJ.
Eegii innii guyyaa dheengaddaa Itoophiyaati nama fixee asitti biyya hedduu keessa xuyyuura kanaa qorachuuf hujii irraa dhaabe.
Eegii Israahel bara 1948 bilisummaa labsattee asitti UAE fi Israale tana waliin marroo sadeessoo akka Israhelii fi Arabaatti walii galan.
Eegii itti itti gafatamaan guddaan dhaaba Apple Steve Jobs du’ee ganna 10n duubatti tana baase.
Eegiii UNESCOn Gadaa galmeessitee asi biyya keesastti waan hedduutti hojjatte akka jecha itti gaafatamaaa Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa obboo Kebbedee Destaatti.
'Eegii Jaatanii Alii du’e asi dhalootii isaa kuma hedduutti dhalate gorsii isaa hardhallee baddaa fi gammoojjii Booranaa keessaa lallaba'
Eegii Jaatanii Alii hoteelii innii keessa jiru Naayroobii keessatti ijjeesanii gara ganna 30tti deemuutti jira.Akka namii isa beeklu jedhutti eegii innii dhalate dhalootii isaa kuma hedduutti dhalate,wannii innii jedhee durii biya gorsaa bahelleen hardhallee baddaa fi gammoojjii Booranaa keessaa lallabdi.
“Eegii Jaataniin jaaree biraa deemee namii irra bahee millateeyyuu hin jiru.” Hosteelii Yaaballoo maqaa “hosteeli Booranaa” jedhani beekan ijoollee 310tti itti gala.
Eegii jalqabanii amma guyyaa 20eessoo itti jiran.Biyya 24tti jalqabee amma 8 walti hafa Masritti qopheesse.Masrii ya keessaa galchanii amma biyya afuritti walti hafa.
Eegii jalqabanii ganna kurnya lamaatti deemuutti jirtii dorgommiin baranaalleen Amerikaa kutaa MN-tti Hagayyaa 2-haga Hagayya 9, MN dorgoman.
Eegii Jawaar “qabbanaahaa” jedhee ummatatti dhaamatee asi amma karaalleen banamuutti jira.
Eegii ji’a 6 keessatti Boeing 737 tokko Indoneezhiyaatti kaan ammoo Itoophiyaatti lafa dhahee nama 350 caala fixeen duubatti Boeing kanaayyuu qorachuutti jiran.
Eegii Joosee Moriinoo maanaajera Chelsii tahee asitti kilabiinm tun marroo afur Shaampiyoonaa taatee walumattuu haga dhiyootti marroo shan EPL moote.
Eegii karaa kana maqaa Oromootiin moggaasanii asitti karaan kun guddoo mimmidhaage.
Eegii karaa kana Oromoon moggaasanii asitti akka warrii lafaa jedhutti nama hedduutti MN dhufee karaa kana laala.
Eegii karaan kun citee godinii lachuu karaa maraa martoo yaa’a.Awaasaa, Dillaa, Bulee-Horaatiin deebi’anii karaa silaa km 300 fi wayii kana km 1,000 deemanii horii guddaa baasanii walti yaa’an.Karaa martoo kanaan horii harkaa hedduu baasan.
Eegii Leyister shaampiyoonaa taateen duubatti dhaabbileen hedduun maqaa kilabii tanaatiin beessisa (commercial) baafachuutti jiran.
Eegii mana nyaataa(Cafe) seenanillee sunuma agarsiisaa turan.Akka baratootii jedhanitti achiin duubatti poolisii fi waraanii ijoollee tana kaan halkan saatii 7-8 jiduutti kaan ammoo guyyaa qaban.
Eegii Minisootaatti nama gurraacha George Floyd harka poolisi adiitti lubbu dhabee jedhanii namii hiriiraa mormiiti karaatti baafatee amma ji’a lammeessoo keessa jiran.
“…Eegii mootummaan ADWUI biyya bulchuu jalqabee asitti qonnaan bulaa fi horsiisee bulaa Oromiyaatiif waan hedduutti jijjiirame; barattootii hedduun barachuun, karaan guddan bahee baaddiyaa fi magaalaa walti dhaabuu, qonnaan bulaa fi horsiisee bulaan jireenna wayyaa qabutti dabalee waa hedduutti fooyyaheef.”
"Eegii Mugaabee buusaniin duubatti mootummaan haarahii waan waadaa galeef hinuma guutaa jedhanii eegan.”
Eegii muummeen ministera Itoophiyaa bara 2018 Itoophiyaa harkatti deeffatee akka koreen mirga gaazexeessitotaa jetti gaazexeessaam gumaan tokkolleen hidhaa jiru.
Eegii muummeen minsiteraa ‘Itoophiyaan akka durii hin jirtu biyyatti galaa’ jedhee labsee namii galaaf karaa jira.
Eegii Onkololeessa 13,2013 keessa waraanii mootummaa naannoo sunii bahe lafti namatti qooftee akka namii du’uutit jira jedhan.
Eegii pirezidaantii isii Muhaammar Gadaafii bara 2011 keessa ijjeesanii mootummaa isaallee gara galchanii asitti mootummaa lamatti bulchuutti jira.
Eegii Pirezidaantiin Zimbaabuwee Rooberti Mugaabee hujii irraa buusaniin duubatti biyyiti sun bultii horatti jedhanii herregan jedha Puddington.
Eegii Pompeon dubbatee fixeen duubatti daarekterii VOA ministera haajaa alaa gaafii gagaafate taatullee gaafii kutaan oduu itti kennatte haala dhiyoo irratti hin gaafanne.
Eegii poolisii Oromiyaa irraa qawwee guuranii asitti, Mooyyaletti laftii sodaa hardha biirolee mootummaatii fi waan hedduutti cufaa oole
Eegii Poolisii Oromiyaa Mooyyaletti qawwee irraa hiikanii asitti laftii adiyyoo, warrii lafaa soda qamna jedha.
Eegii Raashiyaan Johoovan amanti biyya nagaa dhoortu jette marsaa interneetii isaaniillee cufanii kitaaba Johaavaallee Raashiyaa dhfuu dhowwan.
Eegii rakkoon naannoo Amaaraa yuniversitii Waldiyaatti asi dhalattee asi barattoota hedduutti doormii baqannee ala buluutti jirra jedha.
Eegii Ramaadiin harka ISIS baateen duubatti muummeen ministera Iraaqii Haider al-Abadi lafa sun dhaqee laale.
Eegii riqan laga Daawwaa citee namii amma daattuun wal taakkisiisa.“Nama tokkooyyuu haga birria 300 faan taakkisiisan.” Namii tanaan lubbuu dahbelleen hin jiraa mi’a hedduu nama irraa guurratellee,” jedhan.
Eegii Ruth lubbuu dhabdee carraan jiru ka pirezidaanti Tirampi abbaa fedhe bakka buufachuu dandaha.Taatullee kongireesii Amerikaa keessaa deeggarsa itti argachu baannaan hin taatuuf.
Eegii sunii asitti hojjatoota tolaan nama gargaaran 5000 caalaatti waraana jidduutti dhumee,asi cophxee dhabanii,madaahanii waan hedduu tahan ammoo madaahe,Afgaanistaanii fi hedduu jidduu yaa’ee nama gargaara.
Eegii sunii asitti Ingillaandi keessatti guyyaa kana ulfeessuu jalqaban.Achumaan aadaa fi amalii kun addunyaa keessati baballate.Warrii Ingilaandii gara Amerikaa dhufetti aadaa fi amala suniin dhufe.
Eegii sunii asitti yoo Afraasaa (Spring) ka akkanaa kanatti kaan karaatti yaa’ee baandii waliin sirbaa,kaan afuuffaa afuufee qilleensa keessa gadi lakkisaa,kaan diidatti yaahee caama aduu qanqaamataa waan hedduu.
Eegii sunii asittu embaaasii biyya walii qabaachuu dhiisii, akka biyya ollaa womaayyu waliin hin qaban.
Eegii sunii asittuu akka biyya bulchan irratti,akka qabeenna biyyitii qabdu waliin gahan irratti,waraana biyyitii qabaachuu maltee fi waan hedduu irratti wal dhabuutti jiran.
Eegii suniiyyuu asi cophxee isaaniituu hin arginee barbaadii ittuma jira. Warrii jara guurratelleen xuphillee hin jenne.
Eegii tapha jalqabee goolii 200 caalaa galchee jedha,tapha irrati marroo afur waraqataa ragaa ka 'bestplayer of the year'jedhanii fi marroo lama 'Man of the Match' jedhanii dandeetti kubbaa miilaa innii qabuu faarsanii badaasan .Amma kilabiiEnglish Premiere Leagueta dargaggootaa QPR,Queens Park Ranger taphachuuf leenjiif Londonitti galuuf deema.
Eeguma ganna lamaan duratti dorgommii dhiise ammallee McGregor waliin dorgomuuf itti deebi’e.
Eeguma taphii dhumachuu gahe gurbaan Amerikaa Morris Jordan ammoo daqiiqaa 88essoo irratti gooliitti cuqqaaltee Ameikaan 2-1 keessaa galte.
Eegumsi Baqattootaaf Godhamu Haala Yaaddessaa Irra Jira
“Eegumsii nu irraa turres kanumaa.. rekordi irratti deemaa osoo hin tahin injifadhaa jennee gorsinee garuu isaan isa nu jennee ala dirqama isaanii bahaniiru.Kana ka itti hin gammanne hin jiru hunduu itti gammadeera.”
Eelniinoodhan han ka'e ,haalli qilleensaa jijjiramaa dhufuun barreengaddaa jalqabe. Biyyoonni Kibba Afrikaa lolaa rooba guddaatii, booda immoo ongeedhaa saaxilamaniiru.
Eelwayyee keessaa akka warrii lafaa jedhutti Diida fi nama 8 waliin qabanii leenjii jedhanii oli fa'an.
Eennaa daawwannaa isaanii illee haala Tigraay keessaa argan ilaalchisee hoogganoota Itiyoopiyaa waliin marii qajeelaa geggeessuu isaanii illee prezidaantichi ibsaniiru.
“Eennummaa fi maalummaa Oromoo iddootti deebisuuf.” Barreeffama karaa irratti barreessanillee “Oromoo…Oromoo urgeessuuf itti jirra.”
“Eennummaa isaanii[Oromoo] afaan isaanii qooda isaan magaalaa tana keessaa qaban agarsiisaa,qooda isaaniillee magaalaa tana keesstti guddisuuf maqaa isaanitiin moggaafne.”
Eennutti hujii tanatti dabaraan mirkanaa miti taatullee Tiraampi minsitera haajaa alaa biyya sunii,Boris Johnson fedha.
Eennutti maaniin galata? Biraazil, Arjentiinaa,Ispeen,Jermenii moo Faransaay? Waan namii waltolchu irrumatti laalla.Taphii kun Waxabajjii 14,2018 jalqaba.
Eennutti maaniin galta?Mee waan nu obbo Duubee Jiloo gaafanne MP3 computera keessan gama harka mirgaatiin jiru irraa caqasaa.
Eennutti mirgaan galata,miila eennuu kophee warqii itti naqan? Ilaa fi gurrii addunyaa faanuma Kirooshiyaatii fi Faransaay jira
Eenyu iyyuu carraa kana argachuuf VISA dhaaf beellama qabachuun kan irra jiraatu malli tokkichis kanuma. DV dhaaf gaaffii fi deebii geggeessuuf gama embasii dhaquuf beellama kan fudhatanis maluma kana qofaa dhaani. Kanatti adda kan ta’e waliin dha’uu dha jedhan.
Eenyu iyyuu walabummaan mirga yaada isaa ibsachuu qaba. Yaada ofii walabummaan ibsuun immoo hiriira nagaa dabalata jedhan. Kana keessatti egaa itti gaafatamni humnoota mootummaa maali isa jedhu ilaalla jedhaniiru.
Eenyummaa Kee Alatti Dhiiftee Itiyoophiummaatti Seenuun Hin Danda’amu: Obbo Lencoo Lataa
Eenyummaa koof falmee maqaa koo qulqulluu akka ta’e hubachiisuuf carraaqqiin godhu keessatti deemsa madaalawaa argachuun qaba jedhan.
Eenyummaa Koo Uummataa fi Jaalleewwan Koo Qabsootu Beeka: Eliyaas Gambeelaa Goloo
Eenyummaan nama haleellaa kana geesisee hin ibsamiin jira.
Eenyummaan namoota odeeffannoo kana kennanii kan iccitiidhaan qabamu ta'uuleen dubbatanee jira.
Eenyummaa warra ajjefamaniis ta’e ka madaa’ee polisiin hin ibsiin jira.Ibsa polisiin Wiixata Sadaasa 23 bara 2015 kenne irratti kan argaman Obbo Amaanoo Dubee akka jedhanti dargaggonni sadeen Oromoo ta’u isaanii fi barattoota koleejii ta’u dubbatan.
Eenyuummaa Keenyaan Haleellaan Nu Irratti Gaggeeffama"""
Eenyu ykn maaliif yakki kun akka raawwatame waan ibsame hin jiru.
eera tumaa kan ta’an Abdulshakur Ibrahim Baaydo’aa keessa kan jiraatan yoo ta’u ijoollee hedduun kanumruiin isaanii 9 fi 18 ta’an naannoo al shabab bulchu Beey fi Bakoo irraa guyyoota muraasa darban kanaaf dheessaa jiru. Kanneen gadhiisanii dheessan keessa firoottan isaanii akka jiran ibsuu dhaan ijoolleen obbolaa isaanii keessa jiraachuu dubbatan. Amma ijoolleen firaa 14 na bira jiru hangi tokko fira kaan warruma gosa ofii ta’uu dubbatan. Ibrahim akka jedhanitti gareen kun maatiiwwan ijoollee dhiiraa qaban irratti fuuleffate.
Eer Baas akka gabaaseetti nuusa waggaa ykn baatii 4 keessatti kan silaa argachuu qabu Doolaara Miliyoona 500 fi miliyoona 22 dhabee jira.
Eergaan TWITTER tun#EthiopiansMessageToObamairratti ergamte akka perzidaanti Obaamaan yoo Itoophiyaatti imaltu dhaqu waan qabsiinsa mirga namaa dubbatu gaafatte.
Eeritaan ammoo Itoophiyaallee gadi jirtii biyya 180 keessa 178essoo jirti. Itoophiyaan gaazexeessitota hiite 16 gadi dhiifte. Gaazexeessitota gadi dhiiftullee seerii isiin dubbachuun nama dhoortu fuluma ufii jiraa jetti qorattuun Koree Mirga Gaazexeessitotaa, CPJ.
Eeritaa,Suudan,Jibuutii fi Somaalee fa keessatti gaazexeessitotii ogummaa ufiitiin hojjachuuf rakkoo guddoo guddoo keessa jiran.Afrikaa Bahaatti duruu dhibuma akkanaatiin himab.
Eeritraa moo Itoophyaattu Dhukaasa Jalqabe?Jarrii lachuu Quba Walitti Qabaa Jiran
Eertiraan Asabii fi Masawaa ballifattee jaartee olloota isiilleen walti daanduuf isfaalstii baafachuuf hujiitti jirti
Eertiraan baranallee akka bulchootii CECAFA jedhanitti barattota torba dhabde.
Eertiraan biyya namii kuma dhibba hedduu keessaa baqatu jedhanillee Biritenii fi Denmaark jara kana qubsiisuu diduutti jirti biyyooti Awurooppaa ammoo qubsiisuu diduu tana hin fudhanne. Biyyitii Waldaa Awurooppaa cuftii baqata qbusiisuu fi dhibaachuu irratti seera maqaa ufii baafachuutti jirti.
Eertiraan dorgommii CECAFA bara 2010 qopheessiteef galta argatte.
Eertraa Dhaan Butamnee Deebine Jedhu Lammiiwwan Itiyoopiyaa
Eertraa fi Itiyoophiyaan waggaa tokko dura walii galtee nageenyaa fi michoomaa jabeeffachuun isaanii waan gaarii dha kan jedhan Daaniyelaan Ertraa keessatti haala qabiinsa mirga dhala namaa kan ilaaleen foyya’iinsii argame qabatamaan hin jiru jedhan.
Eertraa KeessattiH Qabiinsa Mirga Dhala Namaa Kan Ilaaleen Foyya’iinsii Argame Qabatamaan Hin Jiru:Qorattuu Addaa
Eertraan Loltoota Itiyoopiyaa Hedduu Fixe Jetti Itiyoopiyaan Immoo Eertraan Ofiifuu Naasuu Keessa Jitri Jette
Eertraan Mooraa Baqatqa Umkuluu Akka Hin Cufne UNHCR Gaafate
Eertraan Naannoo Falmisiisaa Ta’e Dhuunfatte: Jabuutii
Eertraan wixinee fi ibsa gaazixeessotaaf kenname kan sirnaa simatte. Garuu Iriyoopiyaa keessa kan ture bulchiinsi TPLF gaaffii tole jechuu Eertraa biraa dhiyaateef waan hin simanneef karoorri jiru hin milkaa’in hafe jedhan.
“Ee sodaan isaa mirkana maan jennaan nuuyyuu arguutti jira.Obboo Beqqelee Garbaa fi itti gaafatamtoota biraalleen tanumaaf hidhan.”
Eessa Buteen Ishee Kan Dhibee Ture Donii waraanaa Indoneshiyaa Argamteetti
Eessa buuteen hoogganaa hawaasa Oromoo kan Dabbasaa Guyyoo Saffaro dhabamuu ilaalchisuu dhaan Qaamni mirga namaa ol aanaan Afrikaa tokko mootummaan keeniya akka qoratu gaafate jechuu dhaan gaazexaan Kenya Daily Nation jedhamu gabaasee jira.
Eessattuu taanaan mootummaa fi ummatii Tigraay fixiitii gosaa fi saba tokko jabeessee falma, jedha.
Eetiraa fi Waldaa Awurooppaa waan hedduutti wal dhabsiise.Eeriraan bakka buutoa Tokkummaa Mootummootaa akka isaan biyya isii keessa taahanii mirga ilmaan namaa qoratan hin eeyyamtu.
Eeyama ka biroof dhiyeenya caalbaasiin kan ba’u ta’uu abbaan taayitaa kominikeeshinii Itiyoopiyaa beeksisee jira.
Eeyama seeraa kan hin qabaannee fi lammiiwwan Itiyoophiyaa Jabuutii jiraataa turan xumura turban darbee gara biyyaatt seenuu jalqabuu isaanii fi lakkoobsi isaaniis 1875 ga’uu bulchiinsi Dirre Dhawaa beeksiseera. Itti gaafatamaan xiqqeessuu soda balaa bulchiinsa Dirre Dhawaa obbo Harbii Buhi, bakka midhaan kuusan kan magaalattii ala jiru keessa torban darbe namoota 814 dabalatee kanneen 1457 ta’an hawaasattii adda ba’anii deggersi barbaachisu godhamaafii jira jedhan.
Eeyee agarsiisa humna waraanaa, agarsiisa Iraaniif ergaaa mul’ataa dabarse ture. Dachii irraa misaayila kan dhukaasan ergamaniiru.
Eeyee akkuma jennee hinuma dandeenna jennee eeyee ya tolchin(Yes we can!Yes we did!)jedhee nagaa dhaamate pirezidaantiin Amerikaa 44essoon,Baraak Obaamaa.
Eeyee balaan xayyaara Sher Mahal-Shek irraa ka’ee gara Raashiyaatti balal’iaa ture irra ga’e amma iyyuu mirkanaa’aa miti. Akkuma ati jette hagi tokko ISI-tu boombii keessa kiyyesse. Kanaaf dho’e kan jedhan jiru.
Eeyee eegaa jirra. Boritti nu beellaman. Ni diigama nuun jedhaniiru. Akka jirutti hin lakkoofnu. Maal akka ta’e nuu galaa hin jiru. Lammiiwwan biyya biraati yoo jedhamnes yoo nutti himame gaarii dha. Misoomaaf yoo ta’e irraa kaana. Mana agabuu bullee kiraa manaa jalaa ooluuf ijaarranne waan ta’eef nu beeksisaa jennee turre.Lammii ofii malee lammii alaa miti. diina miti kan reebichi hammi kun irratti raawwatamuuf. Diina yoo ta’e immoo nutis ofi irraa lolla. Ala oollee ennaa gallu manni akka hin taane ta’ee nu eege jedhan.
Eeyyama hujii argachuuf ammoo birrii kuma 427 baasa mindaan bara mootummaa hojjatan sun keessatti argatan ammoo yoo walti deebisan birrii 100 fi wayi.
Eeyyamii MIDROOK haqamu fi waan hedduun gaafatan jedhan.
Eeyyee Ni Dandeenya - Misheel Obaamaa
‘Eeyyee waantonni nuti gochaa turree, diddaa argisiisaa turree achi keessattillee, afaan hidhachuudhaan carraa argannee uummataaf dubbachuu hin dandeenyee. Ummata deemnee dubbisuu hin dandeenyee.’
“Egaa hangi ani beeku hanguma isin beektani. Kanuma sin dhageessan kana nutis dhageenyee jirra. Si’achi qulqulleeffachuuf yaadaa jirra. Nagaatti akka jiran, haala gaariitti akka jiran ni beekna. Ka biraa illee waanan beeku hin qabu – jedhan – Hoji-geggeessa ol’aanaan Darbaa Midrook.” – Hayilee Asseggidee.
Egaa kabajamtoota dhaggeeffattoota keenyaa filannoo Ameerikaa baatii Sadaasaa geggeessamu ilaalchisuu dhaan kaadhimamtoota biyyattii lamaan garee dimokraatotaa fi garee Ripaablikaanotaa irraa dhiyaatan seenaa isaanii isin dhageessisuuf akkuma qophoofne kaadhimamaa paartii Ripaablikaanotaa kan ta’an Doonaald J Tramp kana fakkaata ture.
Egaa kan filatamu achuma mana maree keessatti kan jedhan obbo Gebruun keessumaa haala amma jiruun dursanii walii galteetu barbaachisa. Dhaabolii kana hameetu gidduu isaanii jira. Adda addummaan gidduu isaanii waan jiruuf utuu hin murtaa’in dursanii walii galuu qabu jedhan.
Egaa muummichi ministeerichaa aangootti erga dhufanii as akkuma sanaan kan isan godhan yoo jiraate keellaa sana ilaaluu dhaan maal qabna ka jedhu ture. Kunis yaada “Medemer” waliin hedduu kan wal ilaallatu dha.
Egduun hayyuu duree ABO obbo Daawud Ibsaa obbo Yuunuusi Ali Yoonaa fi waardiyaan wajjiraa ABO Gullallee obbo Kadir Immiruu hidhaa torbaan 2 tii bodaa waabiin hiikamanii jiru.
Egere Buufata Baqattootaa Dhadhaab ilaalchisee mootummaa Keeniyaa duuka maree akka gochaa jiru Dhaabbati Baqataa UNHCR beeksise.
‘Egeree Dhadhaab Ilaalchisee Mootummaa Keeniyaa Waliin Hojjetaa Jirra’ UNHCR
Egeree naannoo ummattoota kibbaa marii fi seeraatti murteessa.
Egeree naannoo ummattoota kibbaa murteessuuf herrega sadiitti jira
Egeree Sudaan Beekuu Baanneyyuu Amma Biyyattii Wayyaawe Jedhu Baqattoonni
Egerii maan hojjachuu feeta jennaan ammoo ijoollee dubraa akka isaan barumsa PhD gahan gargaaraa jetti.
Egypt: About 165 passengers board the 29 flights scheduled to leave Sharm el Sheikh for Britain, after the British government ordered there repatriation of tourists.
EgyptAir Wreckage Found; Terrorism May Have Caused Crash
Egypt announces participation in 34-state Islamic alliance to counter terrorism in the region
Egypt has signed a contract with France to buy 30 Rafale fighter jets
Egyptian pound hits a record low after the central bank imposes a new currency regime.
Egyptian President Morsi signs new constitution into effect- VOA60 World
Egyptian troops move into the town of Al-Arish after a series of attacks on security forces
Egypt: Investigators reportedly found no evidence that terrorists caused the October crash of a Russian jet
Egypt: Massive Ship Blocking Suez Canal Freed
Egypt: More than 100 ships have passed through the Suez Canal since reopening
Egypt: Polls open to begin first round of long-delayed parliamentary elections.
Egypt: President Morsi signs decree putting new constitution into effect and triggers lower-parliamentary elections in two months.
"Egypt: Russian airline rules out any technical failure or human error in Saturday’s crash, blames ""external' reasons for the disaster that killed all 224 people aboard."
Egypt's Coptic Christians Mourn the Death of Pope Shenouda
Egypt: Suez Canal Blocked a Second Full Day
Egzibishiinii guyyaa sadii tana irratti dhaabbilee daldalaa hedduu fi bakka buutota mootummaa gara garaatti itti dhufa.
Ehaadeg akkuma taayitaa qabatetti, siyaasaa liberaalizimii argisiisuu eegale iyyuu, miidiyaa walabaa fi jaarmayaalee hawaasaa irratti shakkiin qabu akka hin jijjiiramiin ka dubbatu – gabaasaan kun, akka fakkeenyaatti, walakkeessa baroota 1990mootaa ka mootummicha qeeqaa turan – waldaaleen hawaasaa lama - Waldaan Barsiisotaa Itiyoophiyaa fi Konfedereeshinii Daldaltootaa Itiyoophiyaa akka mootummichaan hiraarsamaa turan dubbata. “Prezidaantiin Waldaa Barsiisotaa Itiyoophiyaa bara 1996 gochaa shiraatiin hidhame. Prezidaantiin Konfedereeshinii Daldaltootaa bara 1997 baqatee biyyaa ba’e” – jedha.
"Ehama Amerikaa Keessa Jiraachu ykn ""Griin Kaard""Keennuu yeroof Dhaabnee Jirra:Prezidaant Traamp"
Ehama Hojii Gazexxeessaa Jim Akaastaa Debinee Harkaa Fudhuuf Karoora Qabna.Waayit Haawus
Ehama Mootummaa Federaalaa Somaaliyaatii Ala Aangawoota Mootummoota Naannoo Biyyattii Hariiroo Dippiloomaasii Tolfachuu Hin Danddenyu, Jedhu Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa
Ehama Mootummaatii ala filannoon Tigiraayitti geggeessame deemsaDimokraasii Itiyoophiyaa fi ijaarsa biyyaalessaa irratti dhiimma maal fida, balaa moo abdii egereef kennu qaba? Gabaasaan VOA, Muktaar Jamaal, dhimma kana irratti jiraattota magaalaa Adamaa keessaa namoota haga tokko dubbisee waan nuuf erge qaba. Caqasaa.
Ehamii hojii inni qabau baatii Sadaasa kan dhuma yeroo itti hojii irra oolu fixate jedha Waayit Hawuus.Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp torban lama dura tuuta oduuf ibsa kennan keessatti gaaffii fi deebii gaggeeffame keessatti falmii uumameetu gazexxeessaan kun akka mooraa sana hin seenne uggursiise.
Ehamni Midrok-Gold Ka Laga Dambii Haaressamuun Mormii Uuumataa Kakaase
Ehamni Midrook Ugguramuu Qofti Ga’aa Miti: Jiraattota Magaalaa Adoolaa Wayyuu
Ehamni TPS, ka lammiwwan Sudaan, Sadaasa dhufu kana ka dhumatu yoo tahu, sagantaa DHS jedhamnuun immoo, haga waggaa tokkootti turuun, dhimma isaanii Yunaayitid Isteets keessaa xumuratanii, gara biyya isaaniitti deebi’uu danda’an.
Ehamni TPS, namoota biyya irraa dhufanitti deebi’uu hin dandeenye yokaan biyyi irraa dhufan isaan gargaaruu hin dhandeenye akka yeroof Yunaayitid Isteets keessa turan ka kennamu.
EID Mubaarak ! Ka baranaa Kan Bara Egeree
Ejennoo kana irra kan isin geessan irra hin deebi’amu, qaruma irra hin deebi’amu kan jedhu. akka naaf galetti xumura kana irra kan geessan heerichi heera sirriitti barreeffame. Heera wareegama hedduun barreeffame.
Ejensichi wagga kana hanga Waxabajjii 30tti Xaanaa inboc irraa qulqullaa’e agarsiisuuf karoorfatus hamma walakkeessa waggaatti kan inni hojjete dhibba irraa harka 50 qofa.
Ejensiin Babbal'na Waldaalee Hojii Gamtaa Oromiyaa Ayyaana Waggaaf Oomishalee Qonnaa Gatii Madaalawaan Finfinneetti Dhiyesse
Ejensiin isaanii amma warra qarooma jabanaatiin bineensa midhaanii kana diqqeessuu dandahu wal dorgomsiisuutti jira.
Ejensiin madaala barnootaa fi qorannaa biyyoolessaa hanga ammaatti naannoo Amaaraa ilaalchisee komeen nuu dhyaate hin jiru jedhe jechuu dhaan itti gaafatamaan waajjira barnootaa Dr. Yiliqaal Keffelee ibsaniiru jechuun Aster Misganaaw Baahirdaar irraa gabaasteetti.
Ejensiin traansformeeshinii qonnaa Itiyoophiyaa gabaasa dhiyeesse
Ejensiin USA biyya alaatiin gargaartu, USAID raammoo midhaan Afrikaatti baafatte 'Fall armyworms ' diqqeessuf fala teknoolojiitti jira
Ejensiiwwan naga eegumsaa filannoo dura loogii isaan agarsiisaa jiran foolii gaarii hin qabu jedhan. Wine, kan waggoota 34f biyyattii Afriikaa dhiyaa hoogganan bulhiinsa Yuweerii Museveenii xumuraan ga’uuf akeekkatanii ka’an.
Ejjennaan Aangawoota Mootummaa Itiyoophiyaa Maal Akka Ta’e Baruu Barbaanna: Jaarmayaa Toto
Ejjennoo mootummaa isaanii ibsan gabaasaa fi kallatti walga'ii idilee 3ffaa har'a gaggeeffameen lakkoofsa 2/2011 ta'ee ragga'eera.
Ejjennoon Gamtaa Afrikaa keessatti dudhatame kun garuu, biyyoota Afrikaa hundeeffama mana-murtii sanaa mallatteessanii jiran irratti dirqama akka hin taane tu dubbatama. Biyyoonni Afrikaa 34 miseensota ICC ta’an yoo manicha murtii sana keessaa ba’uuf murteeffatan garuu, Gamtaan Afrikaa ka deggeru ta’uu tu dubbatama.
“Ejjennoon keenya sirrii fi haqa-qabeessa tahuun waan nutti dhaga’amuuf dubbanne. Ministarichi dhimma-alaas kaleessa i irra deebi’ee dubbate jira. Yaaddoo nageenyaa qabaachuu fi nageenya uummata isaa mirkaneessuu fedhuu isaa ka mootummaan duubbate ni hubanna. Garuu, yeroo kana godhu karaa mirga uummataa fi dirree siyaasaa kabajeen akka tahuu qabu baay’ee abdanna” jedhan – Ambaasadder Maayikil Reener.
Ejjennoon kun murtii cimaa ta’uu dhaa baate iyyuu, wanna akka salphaatti ilaalamu akka hin ta’iin hubachiisan.
Ejjenoon Qabiinsa Mirga Namaa Ilaalchisee Qabnu Hin Jijjiiramne: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Ejjettoo fi jaarsoliin qooda gama isaanii xumurniiru waan ta’uuf Sidaamaan naannoo akka ta’e labsaniiru, inni hafe kan mootummaa ti jedhan.
Eksaayiz Taaksiin omishaalee bu'uraa irratti bufame keessa-deebiin ilalamuu qaba jedhan oggessi diinagdee Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf yadaa kennan.
Eksipoon yokaan Agarsiisni Irreechaa, kan Meeshaalee aadaa seenaa fi dudhaa Oromoo itti agarsiisaa fi gurgurtaaf dhihaatu magaalaa Finffinee Giddu Gala Aadaa Oromootti, Fulbaana 11 irra jalqabee hanga Fulbaana 19 deemsisamaa jira.
Ekuwaatooriyaal Giiniin ka tapha waancaa Afirkaa kana qopheessitee galta guddaa argattee tapha guyyaa diqqaa itti qophoofteen guddoo milkoofte.
El Bur qabamuu kan mirkaneesan komiishinera magaalattii Nur Hasan Gutaalee yoo ta’an warren Itiyoophiyaa maaliif gamas dhiisanii akka ba’an hin dubbanne jedhan.
Elemaa Abbiduubaa ganna 9ti..Abbaan isii Abbiduuba Waaqoo nama sirbaati. Istuudiyoollee hin qabaa muuziqaallee hinqindeessa jedha. Ijoollee isaa sadeen keessaa,intalti isaa angafii Elemaa. Kutaa sadii baratti nama ganna sagaliiti.
"Elemaa Abbiduuba nama ganna 9t ""dhukkubi cubbuu koronan ya lafa qabate ufi eegannoo fi Waaquma qofati nama baasa"" jette sirbaan nama gorsit"
Elemaan egerii pirezidaantii Itoophiyaa tahuu feeti.Barumsaan sadarkaa 1,2,3 haga bahaa jette.
Elemaan sirban haadha,jabaa akka Jaatanii Alii Tandhuu, Oromiyaa fi waan hedduu siirbite.
Elemoon ‘buufata baqataa keesatti guddachuun baayyee ulfaatu ta’us, maatii barnoota jaalatu keessaa dhalachuun koo sana keessa cimee akkan darbu na taasiseera’ jedha.
Eliyaas Gambeelaa ka jedhamu, hoogganaan WBO Kibba, godinaa Gujii waamicha nagaa Abboota Gadaan labsame fudhatee jira, jedhamuun oduu maddeen adda addaa irraa miidiyaa hawaasummaa irratti tamsaasaman ilaalchisuun deebii kennaniin kana jedhan, Obbo Milkaa’el Booran.
Ellen Shaddock akkuma miilota isii hedduu senator Vermont Bernie Sandersii kaardii buufte.
Ellison akka iyyannoon tun asumatit hin dhaabanne feennaa jedha.“Akka ani argutti kunoo kaameraa fi bilbilaa nama hedduutti wa warabaabuutti jira.Akkii isan nama asi hin jirreen oduu tana gahuu dandeettan feena.Waan asitti tahe kanaTwitter, Facebook, snapchatfi social media sabqunnamtii walii ergaa rakkoo mirga namaa Itoophiyaa keessa jiru walii ergaa walti himaa.Haga rakkoon tun fala argattutti gadi hin teennu,” jedha miseensii mana marii Amerikaa Keith Elison.
El Niinoon haw’a qillensa naannoo Tuujiii Paasifik, ka walakkeessaa fi naannoo Ikuwaatorii ti. Gara waggaa lamaa fi waggaa toorba gidduutti deddeebi’ee dhufa. Qilleensa addunyaa irratti dhiibbaa hamaa qabaachuu mala - Bulchiinsa Tuujii fi Qilleensa Naannoo, ka magaalaa Waashington DC jiru irraa – Hayyuun Meetirooloojii – TOM DI LIBERTO akka jedhanitti.
El Nino baranaa,2015 Bitootessa keessa mullate.Seenaa keessaati EL Ninon baranaa ka bara 1979 aanee lammeessoo.
El Nino,jijjiiramii qilleensa addunyaa ka baranaa waan hedduun dhufe. Itoophiyaa lafa hedduu midhaan irraa balleesse,hedduu baqachiise,manneen hedduu caaccabse,Oromiyaa keessaa nama 20 caalaatti tanaan lubbuu dhabe.
EL NINOn Afriikaa gama kibbaa fi gaanfa Afriikaa keessatti mudatu sodaa uumee jira
El Ninon balaa kan akka lolaa Afriikaa waaltaa keessatti kan hammeessu ennaa ta’u biyyootii kibba Afriikaa haga tokkoo fi naannoo Sahel keessatti immoo hongee dhaqqabsiisuu mala.
El Niñon Baranaa Afrikaa Gama Bahaatii Bokkaan Dhufee Afrikaa Kibbaatti ammoo Bona Buuse
EL NINOn Itiyoopiyaa keessatti akka mudatu waggaa tokko dura barame jedhu hayyoonni
EL Ninon jijjiirama qilleensa addunyaa gula dhufa.Jijjiiramii qilleensa addunyaa addunyaa waan hedduun yaaddessuutti jira.
El NINOn jijjiirama qilleensa addunyaa waliin walitti dhufeenya inni qabu ifaa ta’uu baatus haala jiru akka hammeessu tuqamee jira.
El Ninoon mudannoo haala qilleensa addunyaa yeroo adda addaatti mudatuu fi tilmaamaan waggaa lama lamaa hanga torbaan kan dhaaqqabu.
Elsaabet Altaayyee akka jedhanitti kan mootummaa Itiyoopiyaa keessatti ol aantummaa qabu TPLF kan ilaaleen Ameerikaaf akeekkachiisa qabna jedhan.
​El Salvadooriin Arjentiinaa waliin taphatte tun biyya diqqoo nama miliyona torbatti dhiyaatu qabdu. Yoo Arjentiinaa waliin taphatanillee akka Arjentiinaan isii mootu hinuma beekan.
El Salvadooriin Arjentiinaa waliin taphatte tun biyya diqqoo nama miliyona torbatti dhiyaatu qabdu. Yoo Arjentiinaa waliin taphatanillee akka Arjentiinaan isii mootu hinuma beekan.
El Sisiin waa’ee hariiroo biyyoota lamaanii, kan akka waraanaa fi hariiroo daldalaa ilaalchisee ennaa daawwannaa seena qabeeaa kanaa prezidaantii Jabuutii Ismaa’el Guelleh waliin mari’atu jedhamee eegama jechuun ibsi waajjira prezidaantichaa biraa ba’e beeksisee jira.
Embaasichi Kibxata darbe ibsa baaseen haalli qabatamaan jiru gabaasaalee sabaa himaan gama dhiyaa baasaa jiran waliin faallaa dha jedha.
Embaasii Amerikaa: ”Ejjennaan Labsii Muddamsaa Irratti Qabnu Hin Jijjiramne”
Embaasii Amerikaa : Walitti bu’insii Daangaa Nu Yaaddessee Jira
Embaasii hojjattoota isaanii irraa diqqeesssan keessaa tokko Kaayroo,Masrii akka jecha Benjaminitti.
Embaasii Itiyoophiyaa, Keeniyaa jiru irraa aangawaan Shaawul Fissehaa, jedhaman deebii kennaniin, “Dhkukkubni Obbo MELLES xiqqoo dha. Dadhabbii dha, bututa. Yeroo dhihootti deebi’u” jedhanii turan.
Embaasii Jaappaan kan Finfinnee jiru keessatti deggersa kana kan labsan Itiyoopiyaatti ambaasaaddera biyyattii Kazu-Hiiroo Suuuzukii turan.
Embaasiin Ameerikaa Finfinnee Jiru Ibsa Of-eeggannaa Nageenyaa Baase
Embaasiin Ameerikaa Labsii Yeroo Hatattamaa Itoophiyaa Morme
Embaasiin Ameerikaa labsii yeroo hatattamaa Itoophiyaa mormuudhan ibsa baaseera
Embaasiin Ameerikaas Namoota Ajjeesamaniif Gadda Isaa Ibsee Jira
Embaasiin Amerikaa Finfinnee jiru ammoo akka namii waan jiraa dansaa quba qabaatee mirgaa fi bitaa ufi tissue gaafate.
Embaasiin Amerikaa Finfinnee Jiru Jidduu-Gala ‘Aadaa fi Teknooloojii Amerikaa’ Finfinneetti Bane
Embaasiin Amerikaa Finfinnee jirulleen karaan Finfinnee haga Jijjigaa deemu wal dhabuma kanaan cufamee jedhee akka lammii Amerikaa garas chochoone dhaamate.
Embaasiin Amerikaa ibsa kalee baase irratti baaseen jeequmsii guddaan hiriira Oromiyaa fi naannoo Amaaraa irratti dhalte guddoo nu yaaddessaa jedhe.
Embaasiin Amerikaa kan Libiyaa keessa jiru oomishnii boba’aa kan biyyatti keessaa akka itti fufuuf gaafatee jira.Kunis milishoonni Riphxee Looltootaa Khalifa Haftar dirree boba’aa fi ujummowwan boba’aa gurguddoo eega cufanii booda gaafatame.
Embaasiin Amerikaa Kibxata har’a akka jedheetti oomishnii kun ittifamuun haala gargaarsa dhala namaa kan Libiyaa keessaa daran hammeessaa yaaddoo jedhu qaba.
Embaasiin Amerikaa umamta biyya alaa qabsoo isaatiif galateeffachuu fi jijjiirama fiixa qabeessaa tolchuuf walin hojjachuuf jedha.
Embaasiin Amerika Itoophiyaa jiru.Amerikaan Tokkummaa Mootummootaallee itti dabalatee yoo dandahame lammii isii lafa lolaa jiran achii baasuuf yaala. Tahuu baannaan akka garuma jiranitti dahoo duudan itti dhaame.
Embaasiin Itiyoopiyaa kan London jiru hongee baranaatiin kan ka'e hanqinni nyaataa mudate isa bara 1977 waliin kan walfakkaatu miti jechuu dhaan beeksisee jira.
Embaasiin Itiyoopiyaa kan London jiru kibxata jechuun Sadaasa 11 bara 2015 ibsa baaseen mudannoo EL NINOn hanqina nyaataan eennyu illee akka hin duune gochuuf mootummaan hojjetaa ka jiru ta'uu beeksise.
Embaasiin Itoophiyaa hawaasa fi dhaabbilee biyya alaa jiran ka marii muummee ministeraa kanati dhufuu fedhan akka isaan bakka bu’aa ergatan itti dhaamuutti jira.
Embaasiin Itoophiyaa Waashinton,DC jiru waan miseensotii mana marii Amerikaa Itoophiyaan himatan kana irratti deebi kennuuf beellama qabate
Embaasiin kun nama afaan Oromooti fi afaan Somaaleetriin nama tajaajilu ammatti hin qabu. “kun komii guddaa kaasiseeraa qaama olaanaatti gaafannee eegachaa jirrra,” jedha ambaasaadder Iwunetuun.
Embaasiin kun qabeennaa fi lubbuu tana irratti baddee waan garaa nama nyaataa jedha.
Embaasiin kun waan dhufaatii irratti ummata mari’achiisuuf ummata yaame.
Embaasiin naannoo sana jiru tokko akka jedheetti prezidaant Ibraahim Keeytaa irratti finciila gaggeeffamu ta'u mala.
Embaasiin USA fi Noorwey haala Oromiyaa keessa jirtu irratti lammii isaanii Itoophiyaa jiranii fi achi dhaquuf jiran akeekkachiisan
Embaasiin USA Itoophiyaa jiru jeequmsa dhiyoo tana magaalaa Shashamanee keessa jiru jedhanii fi walitti bu’iinsa magaalaa Ajjee tohachumatti jira jedhee akka lammiin isaanii naannoo jeequmsatti jiran jedhan sun hin dhandhe itti dhaame.
Embaasiin USA kun akka lammiin Amerikaa nagaa addunyaa quba qabaachuuf marsaa interneetii Ministera Haajaa Alaa USA (Department of States) ilaalanii odeeffannoo Itoophiyaallee quba qabaatan itti dhaame.
Embaasiin U.S. Beeruti jiru gaazii ibidda sun keessaa baatuuf jedhanii akka namuu manuma taa’u gaafate.
Embaasiin Yunaayitid Isteets, kan Itiyoophiyaa keessaa har’a ibsa baaseen, akka mootummaan qorannaa ifa tahe geggeessuu fi kanneen badii raaw’aan itti-gaafatamtoota taasisu gaafatee jira. Dubbii himaan Embaasii Amerikaa Nikolaas Barnet akka jedhanti dhimmi kun nu yaaddessuun isaa itti fufee jira.
Embaasiin Yunaaytid Isteets gamasii akka ibseetti konyaalee Qonsilaa kan Abujaa fi Leegoos keessatti hiriirrii gaggeeffaman harka caalaan nagaa akka ta'an, hangi tokko immoo hokkaraan kan guutaman ta'u beeksisee jira.
Embaasii Yunaaytid Isteets: Karaa Nagaan Yaada Ofii Walaba Ta’anii Ibsachuun Mirga
Embaasilee fi Qonsilaa Itiyoophiyaa keessatti tajaajiila Adda Addaa waggootii dheeraaf Kennaa Kanneen turan biyyatti deebi’uu qabu jechuun ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa gaafatee jira.
Embaasilee fi Qonsilaa keessatti waggaa afurii hanga digdamii shan ta’uuf toora tajaajiila adda addaan kan hojjataa jiran lakkofsaan sagaltamaa ol kan ta’an akka deebi’an gaafatamee jira jedhu Obbo Mallas Alam.
Embaasileen Ameerikaa naannoo Addunyaa Naga Eegumsa Cimaa Jala Jiru
Embasichaaf yeroo dhiyootti gara Finfinnee kan dhaqan presidenticha Ameerikaa Barack Obamaaf xalayaan barreeffame daawwannaan kun paartii biyya bulchu qofaa kan ofitti haammata akka hin taane kan gaafatu.
Embasichi vaayresii koronaa ilaalchisee ilaalchi farra namoota biyya alaa hammaataa adeemuu ilaalchisee gabaasa argachuu kan itti fufe ta’uu ibsee jira.
Embasichn Ameerikaa kan Finfinnee vaayresii koronaa ilaalchisee ilaalchi farra namoota biyya alaa hammaataa adeemuu ilaalchisee gabaasa argachuu kan itti fufe ta’uu ibsee jira.
Embasii Itiyoophiyaa Daar E Salaam jirutti Diplomaatii mootummaa Itiyoophiyaa ka tahan obbo Teewodroos Girmaa warri harra hidhaatii gadi lakkifamee biyyatti deebi’e wagga 2 – 4 kan hidhamanii turan ta’uu dubbatan
Embasiin Ameerikaa lammiiwwan Ameerikaa qofaa akka hin deemne yoo haleellaan dhufes qooda ijaa ba’uu jalaa akka dheessan waamicha dabarseera.
Embasiin Amerikaa Finfinnee Jiru Diivii ( DV) kan Ilaaleen Ibsa Kennee Jira
Embasiin Amerikaa kibxata kaleessaa maallaqnii kun dhaabchuu ilaalchisee akka labseetti tajaajiila lubbuu nama oolchan fi barbaachisoo ta’an akkasumas dawaaleen ergaman kallattiin lammiwwan Keniyaa dhaqqabuu qabu jedhee jira.
Embasiin Itiyoopiyaa gamasii immoo gama keenyaan gatiin kun akka gad cabu tattaafii gochaa jirra jechuu dhaan himannaa lammiiwwan dhiyeessan kana haalee jira.
Embasiin kun akka jedhetti gareen hidhatoota al shabab naannoo Boolee irratti akka qiyyaafatu gabaasi isa ga’ee jira.
Embasiin Yunaayitid Isteetis kan Kartuum keessaa fuula Feesbookii isaa irratti akka barreessetti Sudaan toora sana keessaa har’aa kaastee haqamuu ishee fi kunis ministrii dhimmi alaa Maayik Poompeyoon mallatteeffamee galmee federaalaa irra akka kaa’amu beeksisee jira.
Embasiin Yunaayitid Isteetis kan Liloongwee keessaa ibsa har’a baaseen, oduu suukaneessaa kan dhukaasa sanaatti hedduu gadduu isaa beeksisee jira.
Embasileen United States hojii shorokeessotaaf haaraa miti. bara 2011 afganistan keessatti lootee seentonni Taliban embassi gamasii fi humnootii NATO weeraruu dhaan namoota torba galaafatan.Bara 2008 Yemen keessatti namoonni hidhatanii fi boombiin embassy gamas jiru alatti dho’e du’uu namoota 19f sababaa ta’e. Bara 1998 keessa Kenya fi Tanzainya keessatti haleellaa boombiitu geggeessame. Kanaanis namoota 200 ol ta’antu du’an.Amma immoo Libyatti ambasaddora YS Christopher Stervens fi diplomaatonta afurtu wayita leellistoonni qonsiilaa US kan Benghazi jiru weeraranitti ajjeefaman.Ambasaddor christopher Hill Iraq, Koriyaa kibbaa, Poland fi Macedonia keessatti ambasaddora Ameerikaa ta’uun tajaajilaniiru.Bara 1999 keessa mormitoonni angawoota poolsii humna caaluu dhaanembassyn Macedoinia cabsanii ol seenan. Poolsiin naannoo jiru keellaa sana eeguun waanuma baratame. Garaagarummaan Libya keessa ture garuu jamaan walitti qabame meeshaa gurugddaa qabatee ture.keellaaleen US naannoo addunyaa jiran yeroo ammaa naga eegumsa isaanii cimsanii jiru. Tarii haleellaan yoo dhaqqaba ta’es hordofaa jiran. Balaan kan akka Wixata darbee erga ga’ee booda naga eegumsa cimsuu irra dursanii dammaquun barbaachisaa dha.
[[embed tweet:https://twitter.com/RIB_Rw/status/1300350300377710594?s=20]] Namii kun waraana mootummaa Riwaandaatiin falmu biyya DRC keessatti jaaree qabsaahaa bahe.Mootummaan Riwaandaa akka nama itti qabate diidessee hin dubbanne.
Emiin dursanii ibsa baasaniin qooda mana murtii olaanaa kan ilaaleen rakkoo hundumaa furuuf ykn dogoggoora jiru sirreessuu miti jedhan,
Emiirii itti-aanaa Al-shabaab ka ture – Muktaar Rooboo, har’a, magaalaa Moqdishoo bakka dhiigni namoota hedduu itti dhangala’e sana eega daawwatee booda, “gochaan kun, gochaa bineensummaa fi hedduu gaddisiisaa dha” jechuun balaaleffate.
Emiretis itti dabaluu dhaan jalqaba bara 1930-mootaa ennaa bittaa Xaaliyyaanii kan ijaarame dallaa karee km sagal irraa bakka xayyaarri irra deemu hojjetee jira.
Emmanuel Ndlovu, who is 2014 Mandela Washington Fellowship alumni and Advocacy Program Manager with Bulawayo Progressive Residents Association, said the purpose of the conference was to provide a platform for interaction between regional fellows in southern Africa, and to map up and identify issues of concern that speak to the core of the fellows.
Emmanue Macron lammiiwwan Ferensaay miliyoonaan laka’amaniif akkasumas hedduu kanneen Jarmanii keessaaf fi guutummaa Awrooppaa keessaaf nama abdii of harkaa qabani. Duula nama jajjabeessu kan gamtaa Awrooppaa deggeru geggeessan. Addunyaaf banaa ta’uun akka nama irra jiru nama amanani. Gabaa hawaasaa fi misoomaaf illee nama ciminaan dhaabatani jedhan Merkel.
Emmerson Minaan-gaagwaa prezidaantii Zimbaabwee haaraa ta’uu dhaan har’a hirbuu seenuun sirna abbaa irraa Roobert Mugaabee waggoota 37 xumuraan ga’ee jira.
England: President Barack Obama meet Queen Elizabeth
Ennaa ani mooraa baqattootaa keessa turetti tajaajila qulleessuu dhiigaa diyalisis argachuus haa ta’u kaleen akka naajijjiiramu mala tokko iyyuu waanan hin qabaanneef silaa nan du’an ture jedhan.
Ennaaa waraan addunyaa 2ffaa addunyaan callqisuu isaa hubannee jirra. Israa’el immoo callisuu akka hin qabaanne akeekkachiisuu dhaan jedhan Avital kanneen gargaarsa barbaadaniif dhaqqabuu qabdi.
Ennaa ayyaanni waggaa guyyaa galataa lammiiwwan Ameerikaa mana maatiiwwan isaaniitti wal ga’an dhiyaataa jiru kanatti angawoonni yaaddoo qaban ibsaa jiran.
Ennaa barbachisetti yoom iyyuu tanaan naannoo kem keessatti iyyuu hatattamaan dandeettii deebii kennuuf qabnu mul’isnee jirra. Kunis hin jijjiiramne jedhanii, tarkaanfiin kun dhiisanii ba’uu fi tattaaffii keenya addaan kutuu utuu hin taane tattaaffii keenya gaanfa Afriikaa itti fufuuf tooftaa tolfame jedhaniiru.
Ennaa bulchiinsa Baaraak Obaamaa baqattoota 70,000 85,000 tu ameerikaa akka seenan eeyamamaa ture.
Ennaa Chaayinaan cimaa jirtu kanatti wal ta’iinsa waraanaa Jaappaanii fi Yunaayitid Isteetis gidduu cimsuu irratti mari’achu dhaan prezidaant Doonaald Traamp daawwannaa isaanii guyyoota afuruu Jappaanitti geggeessan xumuranii jiran.
Ennaa daawwannaa isaanii gama adda addaan ol ka’aa kan jirtu Chaayinaa dura dhaabbachuuf bulchiinsichi qophee ta’uu ibsanii waa mara jechuun tarsiimoo Yunaayitid isteetisii qabee dirqama akkasumas teknooloojii fi basaasaa irratti Beejiingiin ilaalchisee irra deebi’ee kan xiinxalu gurumuun tokko tolfamuu illee labsanii jiran.
Ennaa daawwannaa isaanii kana prezidaantii Masrii Abdel Fattaah Al Sisii fi angawoota biyyattii ka biroo waliin dhimmootii naannoo fi dantaa biyyoota lamaanii irratti mari’achuuf jiru.
Ennaa dhuma kana loon tiksuuf kan faana ture mucaa umuriin waggaa 12 dargaggoo Shamsaddiin Ahmadiin illee iggitanii fudhatanii adeemuun ibsamee jira.
Ennaa Duula Filannoo Gaanaa COVID-19 Tamsa’uu Mala Sodaa Jedhu Uume
Ennaa duula filannoo waadaa galamee kan yaada uummataan xiinxalamee fi biyya addunyaa irraa guddoo taate kana hoogganuuf yeroo itti gaafatama fudhatan waadaa seenan hojiitti hiikuu gidduu adda addummaatu jira jedha ibsi White House.
Ennaa El Ninoon mudatu kanatti ho’ii garba pasifiik kan andaara galaana Ameerikaa kaabaa kan kana duraa caalaa ho’a. yeroon ho’aa kun immoo naannoo dhaloota Gooftaa Yesuus ykn Christmas jalqaba.
Ennaa filannoo hiree murteeffannaa Sidaamaa irraa muuxannoo argatan caamsaa 28 bara 2013 filannoo geggeessamuuf akka fakkeenya gaariitti gargaaramna jedhan. Itiyoopiyaa kibba lixaatti naannoo tokko hundeessuf filannoon hiree murteeffannaa bakki itti geggeessamu, Kafaa, Shakkaa, Daawroo, Beenchi Shakkoo, Omoo Lixaa fi aanaalee addaa kontaa ti .
Ennaa Hajjiin geggeessamu amantoonni Musliimaa sirna amantii hedduu irratti hirmaatu.
Ennaa ho’a qilleensaa dura dhaabbachuu irratti maallaqa baasnu, nama maraaf carraa uumna jedhan Biden.
Ennaa ibsamu zooniwwan martinuu dhukkuba Kanaan miidhamaniiru jechuu miti. Naannoo hanga tokko qofa jedhan.
Ennaa isaan Asmaraa seeran prezidaanti Isaayyaas Afewarqii dabalatee hoogganoonni biyyattii sadarkaa ol aanaa fi jiraattonni magaalattii simannaa ho'aa godhaniiruuf. Biyyoonni lamaan walitti bu'iiinsa daangaa irraan kan ka'e kurna lama waan dta'uuf hariiroon isaanii addaan citee jira. Walii galtee Aljers guutummaan hojii irra akka oolchu koreen hoji raawwachiiftuu IHADEG dhiyeenya murteessuun hariiroo biyyoota lamaaniitti abdii horee jira.
Ennaa isaan buufata xayyaara Kaayiroo ga’anitti angawoonni Masrii gameeyyiin simannaa ho’aa godhaniifii jiru. Prezidaant Isaayyaas waliin ministeerri dhimmi alaa Osmaan Saaleeh fi gorsaa prezidaantii Yemaanee Gebreaab imalanii jiran.
Ennaa isaan yaadannu kanatti, shorokeessummaa injifachuu akkasumas dhiibbaa amantii irra jiru dhabamsiisuuf hojjenna. Kanaanis uummati soda malee waaqeffachuu, balaan na irra ga’innaa jedhee utuu hin yaadda’in kadhannaa geggeeffachuu danda’u. Gara fuula duraatti wal galtee fi nagaan akka jiraatu waaqa haa kadhannu jedhan.
Ennaa isaan yaaroo hafuuraa qopheessan uummata kumaan laka’aman kan irratti argaman ennaa ta’u TV fi saatelaayitii dhaan uummata miliyoonaan laka’amu wangeelaan dhaqqabaniiru.
Ennaa kanas keessumaa ministrii haajaa alaa fi dhaabata kunuunsa qilleensa naannoo irraa bajati akka gad xiqqaatu gaafachuuf jira jedhameera.
Ennaa Kongresiin torban tokkoof boqonnaa ba’utti seera tumtoonni Ripuublikaanotaa hedduun uummata sagalee kenne insuraansii fayyaa Affordable Care Act kan Obama Care jedhu dhabamsiisuuf tattaaffii isaan godhan balaaleffatantu isaan mudate.
Ennaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii akkaan heddummaataa jiru kanatti mootummaan Awstiraaliyaa biyyattii keessatti hammaataa kan dhufe hoji dhabulumaaf furmaata akka ta’uuf dandammachiisaaf kan oolu doolaara biliyoona $1.4 deggersa kan godhu ta’uu labse.
Ennaa marii isaanii Zleneskiy fi Blinken Yukireen keessatti jijjiirraa dimokraasii fiduuf akkasumas malaammaltummaa Yukireen keessaatti duuluuf yaalii ta’u ilaalchisee mari’ataniiru.
Ennaa marii Sanaa dhimmootii ka’an keessasa tokko haala yeroo Itiyooopiyaa keessaa ta’uu hooggantittiin Jarmanii kun beeksisaniiru. Biyyi isaanii humnootii naga eegumsa Itiyoopiyaaf leenjii kennuuf fedhii qabaachuu kan dubbatan illee haaluma yeroo kana waliin wal qabsiisuun ture.
“Ennaa nuti Sagalee guddiftuu keenya tottolfannee, dadammaqinsa filannoo sana labsachuu jalqabnu, uummatni walga’ii mootummmaa sana irraa deebi’aa ture cufti gara keenyatti dacha’e. Naannoo keenyatti walga’ee, jaalala isaa nuuf ibse.
Ennaa qorannaa Raashiyaan filannoo bara 2016 jidduu seente jedhamett qorannaa geggeessamaa ture keessaa of oolchuun isaanii aarii Traamp tuqatee ture. Tramp Sessions-n qeequu itti fufuu dhaan sambata darbe erga twiteer maxxansaniin nama deggersa nu dhoke jechan.
Enna asana lammiiwwan Sudan hedduun biyyi isaanii daandii jijjiiramaa guuddaa qabatte jedhanii abdataa turan. Garuu torban kana lammiiwwan biyyattii kumaan laka’aman haaluma wal fakkaatu kan gatiin fedhii bu’uuraa ol ka’uu isaatiin mormiif daandiitti ba’an.
Ennaa tarreessamu garuu qabiyyeen isaa hedduu dha. Komiishinichatti gorsituu gameessa dhimma ijoolleef dubartootaa kan ta’an aadde Zinnaash workshop kana irraa kan nuti eegnu filannoo dhufaa jiruu fi seenaa siyaasa itti aanu keessatti hirmaannaan dubartootaa akka guddatu akkasumas filannoon sun qixxummaa saalaaf deebii kan kenne akka ta’u gochuuf projektii hojjetu tokkummaa mootummootaa waliin wal ta’uu dhaan raawwataa jirra jedhan. kanaanis dhiibbaa gochuuf haala qabatamaa irratti hundaa’uu dhaan milkaa’ina akka argatu gochuuf jecha jedhaniiru.
Ennaa Teewdroos ministeera eegumsa fayyaa turanitti koleraa dhukkuba garaa kaasaa fi haqqisaa ariifachiisaa jedhanii waamuun Ittisuu dhukkuba kanaa irraa waan hir’isu hin qabu. Eenyuun iyyuu isa kaan irra akka dhukkubsatu hin godhu. Ykn immoo hin du’u. Erga Sanaa qabee koleraa dhaaf talaalii haaraan argamee jira. Biyyoonni Afriikaas dhukkuba kana koleraa jedhanii waamuuf biyyoonni Afriikaa martinuu qorannoo laaboraatoriitiin mirkaneeffachuu qabu. Sana bodoa tallaaliin kennama. Kun egaa waggoota lamaan darban haala uumame jedhan.
Ennaa Tillerson daawwannaaf Afriikaatti qajeelan prezidaant Doonaald Traamp immoo afeerraa hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong-un baatii Caamsaa keessa kallattiin mari’achuuf gaafatan simatan. Karoorri addaan ba’ee lafa kaa’ame garuu hin jiru.
Ennaa uggura kanaa manneen barnootaa martinuu, manneen nyaataa, galmaawwan gabaa fi hoteelonni cufaa ta’u. Lammiiwwan Israa’el mana isaanii irraa metera 500 ol akka fagaatanii hin deemne akkasumas mana keessatti yoo wal ga’an namoota 10 alatti yoo wal ga’an immoo namoota 20 akka hin caalle akeekkachiisi kennamee jira.
Ennaa uggurri kaa’ame irra darbamu tarkaanfilee fudhataman keessaa kan kaafaman jiraachuu illee dubbataniiru.
Ennaa vaayiresiin koronaa hidhamtoota kumaan laka’aman kanneen keellaa namoonni humnaa ol keessatti heddummaatan Sudaan kibbaa keessaa qabatee jirutti biyyattiin hidhamtoota himannaan irratti hin dhiyaanneef kanneen yeroo itti murtaa’e irra hedduu fixan akka gad dhiistu gareen mirga namaa Human Rights Watch gaafatee jira.
Ennaa Vaticanitti goran utuun Traamp waliin wal hin argin dura waa’ee isaanii homaa murteessuu hin danda’u kan jedhan abuunicha kaatolika Roomaa Pope Francis waliin wal arguuf jir. Bakka miseensota NATO waliin wal argan Brusselstti kan goran ennaa ta’u imala isaanii utuu hin xumurin dura magaalaa Sicilian Taorminatti kan geggeessamu gumii biyyoota duroomanii kan G-7 jedhamu irratti argamuuf jiru.
Ennaa walga’ichi xumuramee, uummatni achi irraa dacha’uu jalqabu, “amma duula na filadhaa keessan geggeeffachuu dandeessu” – jedhanii, eyyamaniif – Poolisoonni Federaalaa sun.
Ennaa wal ga’ii isaanii hoogganoonni kun wal ta’iinsa dinagdee, siyaasaa fi nageenyaa ilaalchisee fooya’ina argame mari’ataniiru.
Ennaa wal ga’ii kamisa kaleessaa seneteroonni dimokraatotaa hedduun ammas hanga Paak waa’ee maallaqa isaanii ilaalchisee yaaddoo jiru irratti ibsa kennanitti ykn hanga waajjirri abbaa alangaa muummichi kan DC qorannaa isaa xumurutti sagalee kennuun akka turuuf kan gaafatan fudhatama hin arganne.
Ennaa walii galtee kanaa fi lolli dhaabbataan akka tolfamu mallatteessinu kanatti gara naannoo itti deebi’anii gurmaa’auuf qophaa’anitti geessamu. Kunis torban tokkoo hanga lamaa isaan fudhata. Sana booda torban jedhame kana keessa naanoo deebi’anii gurmaa’an dhaqu.
Ennaa wal jaal’annu biyya keenyaaf robni dhiifamaa fi jaalalaa akka roobu hubannerra jedhan.
Ennaa warshaan isaanii guutummaan hojii jalqabu guyyaatti hanga annan liitira kuma shanii dhiyeessuu kan danda’an ta’uu illee nuuf ibsaniiru. Daragaggoota akkasumas ogeessotaaf carraa hojii argamsiisuu kan danda’u warshaan kun yeroo ammaa guutummaan hojii jalqabuuf eeyama mootummaa biraa eeggataa jira jedhan Dr. Alemtsehaay.
Ennaa weerarri vaayiresii koronaa hammaatee jiru kanatti jarmayaa kana irraa maallaqa deggersaa kutuun gaarii dhaa jechuun gaazexeessota biraa gaaffii dhiyaatgeef Traamp ennaa deebisan kana nan godha hin jenne jechuun haalanii, yaada isaanii fooyyessuu dhaan haala isaa ni ilaalla jedhan.
Ennaa xumura daawwannaa isaanii Orlando Obaman itti aanaa prezidaantii Joo Baaydan waliin ta’uu dhaan bakka yaadannoo kanneen dhumanii magaalattii keessa jiru irra daraaraa kaa’anii jiran. Ennaa kanas jiraattonni magaalattii presidentichi ennaa magaalattiin gadda keessa seentetti daawwachuu isaaniif galateeffataniiru.
Ennaa yeroon prezidaantummaa Trump dhiyaataa dhufe kanatti garuu keessumaa tarkaanfii sadarkaa ol aanaa Obaamaan fudhatanii Kongresii dhaan raggaasisame kan akka insuraansii eegumsa fayyaa “Obama Care” jedhu hambisuuf dhaadachuu isaanii ilaalchisee muddamni hoogganoota lamaan giduu hammaatee jira.
Enna lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan haaraa qabaman dabaaa deemee guyyaatti kuma 20 ol ta’ee jiruu fi guyyaa guyyaan namoonni kuma tokkoo hanga kuma lamaa du’aa jiran kanatti White Housee hojii gurmuu dhimma koronaatti duuluu qindeessu ji’a tokko keessatti kan cufu ta’uu beeksise.
Enterprise kan jedhamtu Dooniin Briteen irra hedduun isaanii godaanota lammiiwwan Ertraa 650 baraaretee jirti.
Epidimoloojiin barumsa dhiba nama keessaa,amala dhukkubaatii fi waan fayyaa akka akkaa qoratu.Gaafuma diqqootuu akkamiin nama qaqaaraa jedhee ufi gaafachaa bahee jetti.
EPL,dorgommii kubbaa miilaa kilaboota Ingiliiz.Dorgommii EPL eegii jqlabaii torbaan 26 keessa jiranii kalee fi guyyaa dheengaddaa qofa goolii 18 gale.
EPL keessaa Leicester City, Josh Gordon kilabiitti guddifachuuf jalaa hin deebine.
EPL keessaaLiver Pooldorgommii baranaa matuma keessa jirti.Kalee Wolves 1-0 moote.Akkanuma goolii wal qoqqocachaa qabxii 55 argatte, Leser Sititii qabxii 13n caaltee dura jirti.
Equatootiyaal Giinii fi Gaabon dorgommii akkana guddoo, baayyee qopheessanii hin beekan. Dorgommiin Waancaa Afrikaa Marroo 28tessoo tun dhumachuu dhumatee amma biyya afuritti walti hafe.
Equatorial Guinea: At least 200 dead, 600 wounded in a series of explosions at a military barracks
Equatorial Guinea: Drone video reveals the scale of damage from a series of explosions which killed at least 98 people
Erdogaan yoo loltoonni Kurdootaa utuu yeroon walii galteen lola dhaabinsaa hin dhumatin naannoo sana dhiisanii hin ba’an taanaan lola kan itti fufan ta’uu dhaadatan.
Erdogan: No Apology for Downing of Russian Fighter Jet
Erdoogaan akka jedhanitti loltoonni Kurdootaa 800 ta’an naannoo daangaa kibba Turkii jiru dhiisanii ba’aniiru, garuu kanneen 1300 ta’an hafanii jiru jedhan.
Ergaa dhaabbata oduu waaltaa Keenyiyaa irratti darbeen ministeerri haajaa alaa Kooriyaa Kaabaa Ri Yong Ho gama isaaniinyoo Washington Pyongyaang irra uggura itti dabalaa kaa’e dogoggora ta’a jedhan.
Ergaa dhumti wal fakkaatu itti aanaa isaanii Maayk Peence illee calaqqisaniiru.
Ergaa fi mareen gama lamaanii kan irratti fuuleffate hariiroo biyyoota lamaanii fi wal ta’iinsa naannoo cimsuu irratti fuuleffata.
Ergaa gammachuu pirezdaantin biyyattii kara tiwiterii isaanii maxxansan
Erga Alexandria, VA keessatti itti dhufaafamee as yeroo jalqabaaf tura Ibsa waahiloota isaaniif kan kennan.
Ergaa lolii giduu kana jalqabamee as gareen hamaas rooketii 1600 gara Isiraa’eliti dhukasaniiru jedhameera. Akka umnootin israa’el jedhantii rookeeti dhukasaman keessaa caalaa isaa qolatanii, 400 garuu lafa bu’anus bakka iti akeekaman ittuu hin gahin hafaniiruu jedhaniiru.
Ergaa Maamiltoota VOA Afaan Oromoo Sagaleedhan
Ergaa Maamiltoota VOA Afaan Oromoo, Sagaleedhan
Ergaa Maammiloota VOA Afaan Oromoo, Sagaleedhan
Ergaa marsariitii sirnaa irratti maxxanfameen, prezidaantiin Raashiyaa Vilaadmir Putiin Trampiif ergaa dabarsaniin, “uumamaan cimina isin qabdan, miira gaariin keessanii fi abdii ifaa ta’e qabaachuun keessan vaayiresii balaafamaa kana dura akka dhaabattan akka inni isin gargaaru amantii guutuun qaba jedhan.
Ergaan gabaasa HRLA guddoon:”biyyootii biyya tana gargaaraa jiran haala Oromiyaa keessa deemaa jiru otumaa hubatanii cal waan jedhaniif akka isaan dubbatan barbaadneeti.”
Erga ani mirga namoota hidhaa keessa jiranii hordofuu qabee as, namoonni kuma 11,800 manneen hidhaa Burundii keessa jiraachuu hin argee hin beeku. Ka nama gaddisiisuuf qaanessu.
Ergaan isaanii kun afaan yaa’ii mana marree bakka bu’otaa Naancy Peloosii utuu ishaan hoogganoonni dimokraatotaa kaleesa keeyata qorannaa aangoo irraa kaasuu prezidaantichi aangoo isaaniitti seeraan ala fayyadamuu hin beeksisin dura darbe.
Ergaan kun kan dhaga’ame afaan yaa’iin paarlaamaa Zimbaabwee prezidaant Roobert Mugaabeen aangoo gad dhiisuu isaanii utuu hin labsin sa’aatilee hanga tokko dura.
Ergaan of eeggannoo kun kan dhaga’me ennaa mootummoonni naanoo addunyaa attamiin tarkaanfii faca’ina vaayiresii koronaa kan baatii afuriif jireenya addunyaa danqe dhabsisuuf fudhatan laaffisuuf itti yaadaa jiranitti.
“Ergaan tiyya guddoon haa walti dabalamnuu. Jibbia dhiifnee jaalalaan haa walti dabalamnu. Akkuma na jaalattan gosa…jaaladhaa.”
Ergaan Twitter ka biroon lammataa kaleessa kan maxxansame yoo ta’u battala uggurame. Rizviin paartii TPL jedhamu kan garee cichitoota Islaamummaa, uggura sana balaaleffatee jira.
Ergaan TWITTER tun waan mootummaan Itoophiyaa mirga nama isaa gadi qabee nama tolchuutti jira jedhan tokko tokkoon barreesste.
Ergaan viidiyoo sanaa dhaadannoo IS beekamaa Afaan Amaaraan yoo ta’u IS viidiyoo itti dabalaa maxxansuuf kan jiru ta’uu ibse.
Ergaa perezdanti Obaamaan daragaggoota Musliimaatii dabarse.
Ergaa Prezidaant Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden qabatanii gara Itiyoophiyaatti imalanii ka deebi’an - Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayitid Isteetisitti, Dura-taa’aan Koree Dhimmoota Naamusaa – Seneeter Kiris Kuuns, waa’ee daawwannaa isaanii fi aangawoota dubbisanii, walakkeessa torban dabree irratti, Mana-maree Dhimmoota Tika Nagaa ka Waayit Haawusitti ibsa kennanii, gaaffiilee gaazzexeessotaa fi seneetaroota irraa dhihaataniifis deebii kennanii jiran.
Erga artiistiin Oromoo beekkamaan Haacaaluu Hundeessaa ajjeefame qabe lammiiwwan Oromoo biyyoota alaa keessa jiraatan hiriira ajjeechaa kana akkasumas, hidhaa fi dhiittaa mirga dhala namaa Oromiyaa keessaa jira jedhan balaleeffatu geggeessuu itti fufaniiru.
Ergaa tana keessatti gargaarsii Itoophiyaan Amerikaa irraa argattu ka qonnaan bultoota lafa irraa buqqisaniin tahu hin qabuu jedha xalayaan miseensoti Kongireesii Amerikaa kun.
Ergaa tweeterii har’a ganama barii maxxansaniin prezidaant Taamp James Comey miidiyaaf miliqsanii baasuu utuu hin eegalin taappiin haasaa keenya qabu sun akka hin jiraatin abdiin qaba jedhan.
Ergaa Tweeterii har’a ganama maxxansaniin Taliib akka jedhanitti haala wan ani itti amanu kan loogii sanyiitti duuluu, hacuuccaa fi haqi jala’achuu fallaa dhaabatu kana keessatti akkawoo koo daawwachuuf gamas dhaquun hedduu na miidha jedhan.
Ergaa tweeter maxxansanii prezidaantichi gabaasi gaazexaaNew York Timesodeeffannoo dullacha ittiin jedhanii oduu sirrii hin taane kan kijibaa ti jedhan. haa ta’u malee waggoota kurnan darban keessaa saddeet dilaala hin federaalaa hin baasne ka jedhu hin falmin hafan.
Ergaa twiteter walitti aansuun barreessaniin Tramp filannoo injifachuu kan hafaniif sababa sagaleen waliin dha’ame kan jedhu himannaa hundee hin qabaanne dhiyeesuu itti fufan.
Ergaa twitter duraan erganiin haleellaan sun dhiyoo ykn turee ta’uu mala jedhanii turan. yeroo isaa garuu hin ibsine.
Ergaa twitter isaanii jalqabaa kan bara 2018n Traamp US gowwummaa dhaan Paakistaaniif gargaarsa doolaara biliyoona 33 ol waggoota 15n darban keessa kennite jedhan.
Ergaa TWITTER namii Itoophiyaa perzdaanti Obaamaatti ergachuutti jiruu fi waan deemmaa Obaamaa tana irratti dubbachuutti jiru kunoo ilaalaa
Erga baatii darbee qabee mana keessaa ba’uun akkasumas hojii ofii gaggeeffachuun rakkisaa akka ta’ee fi waraanni Federaalaa gamas seene kanneen yakka rawwatan to’annaa jala kan hin olchiine waan ta’eef sodaachisaa ta’u dubbatu.Qabeenyaan saamamee manneen gubamanii waan of-harkaa qabnu nyaataa jirra jedhu
Erga baatii Guraandhalaa as jiraattota Diffa irratti haleellaalee 57 tu raawwzatame. Humnootiin naga eegumsaas shakkamtoota shororkeessotaa kumaa fi dhibba tokko to’annaa ala oolchaniiru.
Erga baatii Hagayyaa qabee humnoonni naga eegumsaa Itiyoopiyaa hoogganoota garee mormituu hidhaa keessa jiran Jawaar Mohammed fi Beqelee Garbaa akka gad dhiifaman waamicha kan dabarsan hiriirtota nagaa bittimsuuf humna hammaa ba’aa gargaaramuu dhaan Oromiyaa gama dhiyaa, Harargee fi godinaalee Baalee keessaa yoo xiqqaate namoota 20 ajjesaniiru jedha gabaasi Amnestii kun.
Erga baatii sadii as yeroo duraaf duula na filadhaa prezidaant Traamp gaggeessn irratti lakkoobsii namoota argamanii xiqqaatee jira.
Erga baatii tokkoo as akkaataa qabiinsa hojjatoota dubartoota fi sabxiqqaalee foyyeesuuf akkasumas namoonni gosa adda addaa kaampaanii sana keessaa akka carra hojii argatan gochuuf sochii jiru New York taymis jajjabeessee jira.
Erga bara 1941 as haleellaa hamaa biyyatti mudatee kun ilaalacha Amerikaan nageenyaaf qabdu jijjiree kan yeroo sana prezidaantii Amerikaa turan Joorj Buush Afgaanistaan irratti duula waraanaa akka labsan godhe.
Erga bara 1987 qabanii filannoo ture irratti kan hirmaatan dura taa’aan paartii Medrek kan yeroo ammaa professor Beyene Peexroos kanneen keessaa tokko. Adeemsi dimokraasii Itiyoopiyaa fuula duratti hin tarkaanfanne, innumaa iyyuu boodatti deebi’e jedhu.
Erga bara 1994 as humnootiin waraana Amerikaa kanneen lakkofsaan xiqqoo ta’an duula shoroorkeessoota irratti gaggeeffamu kan ilaaleen gorsa waraanaa kennuuf Moqadishoo keessa kan jiran ta’uus waraanni Amerikaa sirnaan Somaaliyaa yeroo seenu kun kan jalqabaa ti.
Erga bara 2009 Bokoo Haraam hookkara jalqabee as filannoon kutaa Boornoo kun isa jalqabaa ti. Erga sanaa qabee namoonni 36,000 ta’an yoo du’an kanneen milyoona 2 ol ta’an immoo qe’ee isaanii dhiisanii baqataniiru.
Erga bara 2014 kaasee yeroo deebii itti argatan gabaasuuf yaalaa akka tures ibsee jira. Waa’een simannaa argachuu seenaa nama dhunfaa irratti akkasumas seera sadarkaa addunyaatti UNHCR qabu irratti hirkachuun kan murteeffamu ta’uus hubachisee jira.
Erga bara 2020 as Gaazeexxessootaa fi hojjattoota Midiyaa yoo xiqqaatee digdamii tokkotu hidhame jedhu jaarmayoonni sadarkaa addunyaatti waa’ee Midiyaa addunyaa hordoofaa jiran hangi tokko.
Erga bara 948 qabee guyyaa kamisaa jechuun guyyoo gototaa dura loltoonni Ameerikaa murni sadaffaan alaabaa xixiqqoo bakka awwaalcha kanaa dhaabu. Waggaa kana loltoota kuma tokkoo ol ta’antu alaabaa kuma 220 bakka awwaalcha kanaa irra dhaaban.
“Erga barumsatti deebinee torbaan lama caalee jira. Barumsa yeroo tokko tokko seenna malee barumsii hin jiruu ijoolleen hin seentu. Nageenyii gibbii teenyaa haala gaarii keessa hin jiru jedhanii bahuu nama dhowwan.Ijoollee hedduu shororkeessoo jedhanii hidhan,” jedhan.
Erga Caamsaa 10 haleellaan sun jalqabee as Israa’el haleellaa samii irraan geggeessiteen ijoollee 63 dabalatee yoo xiqqaate namoonni 217 du’uu isaanii ministriin eegumsa fayyaa Gaazaa beeksisee jira. Haleellaalee rookkeetii gama Israa’elitti furguggifameen immoo mucaa umuriin waggaa ja’aa dabalatee namoonni 12 du’aniiru.
Erga covid 19 muudatee yeroo jalqabaatif biyyootni sadan bakka tokkotti magaalaa Rippabilikii Diimokiraatawaa Koongoo, Kinshaasaatti walitti dhufuun mari'atan.
Erga dhibeen Kooronaa Mullatee namoota naannoo dhibeen kun mullate jedhamerraa dhufan jedhaman 200 ol torbee lamaaf adda baasee qorannoo taasisee jira jedhan dabalataan. Ammaan kanas namootni 143 mana barnootaa sadarkaa tokkofaa Mooyyaleetti adda baafamanii torbee lamaaf ilaalamaa akka jiran himaniiru. Haga yoonaattis namoota biyyaan ala turanii dhufanii dhibee kanaan shakkaman 12 qorannaan laaboraatoorii taasifameefii dhibee kanarraa bilisa ta’uu adda baafnee jedhan.
Erga dhibeen koroonaa uumamee as yeroo jalqabaatiif qaamaan wal gahii gochuudhaaf ministeeronnii dhima alaa biyyootan adda addaa garaa magaala Niyoorkittii imalaanii jiru.
Erga dilbata galgalaa qabee doonilee 360 ta’antu sulula sana seenuuf eegaa turan.
Erga eenyu akka filame baramee booda dabballeewwan kun mataa aaddatanii sana booda gara sadarkaa Kuusaa ta’uutti cehu. Ijoollee kanas warri ‘Argaa Dhaggeettii’ waan safuufii aadaa isaan barsiisaa guddisaa jedhu ogeessi seenaa Oromoo Aab Jaatanii Diidaa. Abbaa Gadummaa kanaaf dorgommiin akka jirus himanii dabballeewwan kun dorgommii kanaaf gulantaa guutuu qaban jira jedhu. Dursa warri filatamuu fedhu dabballummaa kaasee aadaa duuka deemee barachuudha qaba, darbees sirni gaggeessaa filachuu kun (gosa) tokkorra hin taa’u walirra maruu qaba kanaaf warri waan kana gaafatu warra dabareen hin geenye ta’uullee qabu. Gama biraan ammas abbaan ykn abaabileen mucaa dorgomu kanaa yoo Abbaa Gadaa ta’ee ture bara sana ‘Abbaan Gadaa’ fira isaa sun maal waanti gaariin hojjete ka jedhus ilaalcha keessa seena.
Erga falmii isa jalqabaa fi kan kamisa har’aa waltajjii Yuniversitii Nasille Tennesii irratti geggeessamuuf gidduu jijjiirama hedduutu ture. Falmiin torban lammataaf karoorfamee ture sababaa Tramp vaayiresii koronaan qabamanii guyyaa sadiif hospitaala turaniin kan ka’e haqamee ture.
Erga gara Yunaayitid Isteesitti imalanii booda illee Profeeser Madhaadiin galmee jechootaa Afaan Ingliffaa Irraa Oromootti hiikan qopheessanii jiran. Bara 2012 hanga 2016tti barattoota Yuniversitiilee Yunaayitid Isteetisii fi Briteen keessaa qindeessuu dhaan barattoota magaalaalee Oromiyaa gama bahaa hedduu barsiisanii jiran.
Erga guyyaan kenname dhumee booda garuu filannoon kan abbaa ti, jedhu. Naakoor Malkaa Mandii irraa gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Erga haleellaa westgate dhaqqabee as Al-Shabaab Keniyaa keessatti haleellaa ka biroo kan gaggeesse yoo ta’u baatii Ebla darbe haleellaa Yunivarsitii Gaariisaa irratti gaggeesseen lubbuu nama 148 galaafate jira. Gamoon daldalaa kun waggaa darbe deebi’ee eega banamee booda garuu eegumsa jabaatu jira.
Erga hidhaa gadhiifamanii booda gara Hospitaalaa adda addaa geeffaman iyyu dhukkubichi jalqaba wal’ansa ituu hin argatiin waan tureef jecha fayyisuu dadhabamu ogeessonni fayyaa nutti himanii jiru jedhu maatiin.
Erga hidhamanii oggaa tokko an darbe miseensonnii fi hoggantoonni Kongresii Federaalaa Oromoo 22 harra mana murtiitti dhihaatan. Bellama kana irratti abbaan alangaa wabii Siidii irratti warabbame dhiheefachuu ibsan, garee abukaatota hidhamtootaa keessaa Obboo Wandimmuu Ibsaa
Erga hojii kanaf kaadhimamuun abbaa seeraa Bireet dhagahamee qabe, gidiraa yeroo dargaggummaa koleejii yeroo baratan dubartii irratti raawwatan jedhameen wal-qabatee falmii guddaatu deemaa ture. Filamuu isaanitiin ripablikaanonni gammadanis, warri paartii dimookiraatii garu mana murtii biyyaatti ol’aanaan, ‘Supreme Court’ nama akkanaatin qabamuun gaddisiisaa dha jechaatii jiran
Erga hundeeffaamee waggaa tokko kan hin caallee Muziyamiin walloo jalqabuuma isaati waan bu’a qabeessa hedduu akka qabuu fi gammaachisaa qofa otoo hin taane aadaa haara Itiyoophiyaan ijaaruuf deemtu yeroo gabaabaa keessatti hojii irra akka oolchu abdii qabna jedhu kanneen daw’atan.
Erga inni adda kutees ofii Maqalee erga seenanii maaf hin hojjechiisne jedhan Tajaajilli bilbila harkaa ala ba’uu dhabus Tigraay keessa akka hojjetu yaalii goonee turre jedhan ambasadder Fissehaan. Madda ibsaa tajaajjila kana maraaf bu’uura ta’e Takazee samii irraan kan kaleele mootmmaa Federaalaa ti jechuun himatan.
Erga isaan qabamanii booda Sudaanitti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Shifarraa Jaarsoo muummee Ministeeraa Sudaan Abdallaa Hamdook waliin wal arguun ni hiikamu jedhamus, lammileen kun haga yoonaa hidhaatii hin hiikamin jiraachuu dubbatu.
Erga isaan walii galtee sana mallatteessanii as fooya’iina naannoo sanatti argamee keessaa keessummaa daangaan Iriyoopiyaa fi Eertraa gidduu banamuu isaaf balaliin biyyoota lamaan gidduu banamuun tokko tokko ta’uun tuqameera. Hoogganoonni Iriyoophiyaa fi Eertraa bakka mootummaa ta’uun ergaa ennaa dabarsan Somaaliyaa fi uummata isheef deggersa qaban illee irra deebi’uun mirkaneessaniiru.
Erga Itiyoophiyaa keessatti vaayiresiin kun argamuun gabaasamee as mootummaan naannoo sanaa yeroo jaqabaaf tuuta oduuf ibsa kan kenne yoo ta’u angawoonni eegumsa fayyaa vaayiresii kanatti duuluuf rakkoo inni guddaan hanqina meehaalee koronaa ittiin qoratan ta’uu beeksisaniiru.
Erga itti aanaa prezidaantiin Sadaasa shan hojii irraa ari’atamanii booda namoonni hangi tokko to’annaa jala oolaniiru. Paartiin biyya bulchu kan Zimbaabwee Chiwengaan yaada biyya ganuu qabu jechuun himate.
Erga Jimaataa as maaltu Amboo keessa jira ka jedhu illee jiraataan magaalattii nuuf ibsaniiru. Manni hidhaa Amboo kun gubachuu kan ibse mootummaan Itiyoopiyaa ittiin ka’umsi gubannaa kanaa maal akka ta’e qoratamaa jira jedha. Ministeerri waajjira Kominikeeshinii Itiyoopiyaa obbo Geetaachoo Raddaa Gaazexaa Riporter jedhamuuf akka ibsanitti gubaatiin ga’e lubbuu namaa iorratti miidhaa hin geesifne. Hidhamaan miliqee ba’es hin jiru. Manni hidhaa kun gubachuu dhaan wal qabatee magaalaa Amboo keessa tasgabii dhabiinsi akka tures ibsaniiru.
Erga kaleessa lakkoofsi namoota Kooronaa vaayresiin qabaman Keeniyaa keessatti saddeetiin dabalee mootummaan biyyattii murtee haarawa dabarseeti jira.
Erga kana kan ergan kan prezidant al Bashir fi ministeera dhimma alaa biyyattii al-Dardiri Mohamed Ahmed waliin Kaartuum keessatti wal argan ministeera dhimma alaa Itiyoophiyaa karaa Dr. Warqinee Gabayyoo ture.
Erga Keeniyaan qoqqobbii sochii Kooronaa to’achuuf keesse kaastee daangaa ollaa Oromiyaa ka Godina Booranaatti lakkoofsi namoota Kooronaan qabamanii dabalee jira. Angawootni Fayyaa Godina Booranaa akka jedhanitti, lakkoofsi namoota daangaa qaxxaamuranii dabaluutu dhibeen kun akka baballatu taasise.
Erga labsii hatattamaa labsamee as miseensoota paartichaa fi kan hogganaa keessaa 23 hidhamanii mooraa leenjii mooyummaan dubbatu eega seenanii booda hangii tokko gadhifamanii amma iyyu 6 hidhaa keessa jiru jedha paartiin kun. Isaan kunis kutaalee biyyaa irraa kan qabaman mooraa leenjii seenan oduun jedhu jiraatuus haga ammaatti eessa akka jiran maatiin kan hin beekne ta’u dura ta’an paartichaa obbo Yeshiiwaas Asaffaa ibsanii jiru.
Ergamaa addaa muummicha-ministaraa Hayile-maariyaam Dessaalegni ka tahan – Ambaasadder Birhaanee Gabre-Kiristoos gama isaaniitiin, Mr. Mark Griin, muummicha-ministaraa Hayile-maariyaam waliin marii geggeessan keessatti, gargaarsi biyyattiif kennamu kan itti fufuu tahuu mirkaneessuu isaanii dubbatanii jiran.
Ergama ABUT fudhatanii magaala Hawaasaa dabalatee bulchiinsa naannoo Sidaamaa keessatti haleellaa shoroorkaa geesisuuf kan yaalan miseensoota ONEG Shanefi kan ABUT 20tu qabame, jedhan.
Ergamaan addaa yuunayitid isteets Jeffrey Feltmandaawwanaa afrikaa keessatti gochaa jiranii prezidaantii biyya Eertitaa Isaayyaa Afeworqii wajjin wal arganii maryachuun isaanii beekameera.
Ergamaan Addaa Yuunayitid Isteets Prezidaantii Eertitaa Wajjin Wal Argan
Ergama kana fudhatee hoogganaa namni ture duuka buutota isaa waliin to’annaa jala oole jedha waaltaan kun. Namni kun Afaan Amaaraa, Oromoo, Affaar, Somaalee fi afaan Arabaa dubbata jedhame kana to’annaa jala oolchuuf komiishinni poolisii federaalaa raayyaa ittisa biyyaa fi uummata waliin ta’uu dhaan jedha ibs sun.
Erga Mandeellaan mana hidhaatii hiikamanii prezidaantii gurraacha biyyattii isa jalqabaa ta’uun filatamanii booda Biizoos heera biyyattii cimaa ta’e qopheessuu keessatti qooda qabaataniiru
Ergamni mana bunaa “Purple door” jedhamu kanaa tajaajill isaa buna dhiyeessuu dhaan oli. Abbootiin qabeenyaa mana bunaa kanaa jireenya namootaa jijjiiru barbaadan. Waggaa lama dura dargaggoota sadii hanga arfrii waggaatti mindeessu turan.
Erga mootummaan Dargii kufee qabee yeroo jalqabaaf barcumni paarlaamaa 547nu paartii tokkicha qofaan dhuunfatamu.
Ergamtoota HIWEHAT Yakkaa Raawwachuuf Socho’an 26 Hidhe, Jedha Bulchiinsi Magaalaa Jimmaa
Ergan Begii dhaa umurii isaanii baatii lama ykn afuran ta’a ba’anii booda hospitaala Dambi Dolloo keessan turan. Umuriin isaanii waggaa ja’a ennaa ta’u barnootaaf gara Finfinneettan geessame. Achi irraa qabee Finfinnee jiraatan. Achi mana barnootaa sadarkaa lammataa Akaadamii kitaaba qulqulluu Adaamaatti baratanii isa booda gara Ameerikaa dhufan.
“Ergan da’e reefuu guyyaa sadaffaa koo ti” kan jedhan haati mucaa tokko, mana amma irraa diigame keessa waggoota hedduudhaaf akka maatii isaanii waliin jiraatan dubbatu. Yeroo manni isaanii irraa diigamu, ijoollee isaanii keessaa lama achuma dhiisee, mana hiriyyaa koo deemuu ciisuu tu na irra ture, jedhu.
Ergan Ilmaan Koo Lamaan Dhabee Jireenyi Anaaf Hiika Hin Qabu
Erga prezidaant Doonaald Traamp walii galtee meeshaa nukleraa keessaa waggaa darbe ba’anii kaasee Iraan tarkaanfii cicha qabdu faallessu heduu fudhattee jirti.
Erga Raayyaan Ittisa Biyyaa Mooyyale dhufee lasi olii guddaan guyyaa sagal ture dhaabatus jiraattonnii ammas sodaa qabu
Erga Roobii darbee qabee barattoonni mormii isaanii bifa hiriiraan utuu hin taane gamtaan walitti dhufanii gaaffii isaanii waajjira Prezidaantii Yuniversitichaatti dhiyeeffataa turuu dubbatu.
Erga Sanaa jalqabee waggoota hedduuf hojjettoonni lammiiwwan Ameerikaa baatii Fulbaanaa Wixata hojjettootaaf haalli hojii fi kafaltii isaanii akka fooyya’u gaafachuuf itti fayyadamu. Muuziqaan qaama ayyaaneffannaa kana irra hedduu ti.
Erga Sanaa qabee komiishina qorannaa dhimma Ertraa keessatti bakki isaanii dura teessummaa akkuma eegametti jiraachuu ibsanii gabaasi koo kun jedhan yaaddoo ijoo ta’an keessaa baatii waxabajjii bara 2015 qabxiilee ani gumii walii galaaf dhiyeesse keessatti haammatameera jedhan.
Erga sanaa qabee waraanni qaama Adda Bilisummaa Oromooti ofiin jedhu magaalaalee Oromiyaa hedduu keessatti mul’ataa jiraachuu pirezdaant Lammaa Magarsaa ibsa miidiyaa biyya keessaatii kennan irratti dubatanii jiru.
Erga shamarran 200 ol doormii mana barumsaa magaala Chiibokii, Naaygeeriya kessaa Milishoota Bokko Haraamiin fudhatamanii as buuteen isaanii dhabamee oggan lama harra. Shamarran kana kessaa 200 ammas asubuuteen isaanii hin beekkamu.
Erga shamarran 219 dormii mana barumsaa magaala Chiibokii, Naaygeeriya kessaa Milishoota Bokko Haraamiin fudhatamanii as buuteen isaanii dhabamee oggan lama kamisa dhufu.
Ergasii boodas guyyaa aangoo itti qabatan isa 90ffaa irratti bulchiinsii Baaydin ajjeechaa gurraacha Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qabu kan Joorj Flooyids kan ilaaleen jechootaa fi haasawaa biyyoota Afrikaa irra hedduu garaa ciibsee dhageesisan.
Ergasii qabee angawooni namoota hedduu hidhaa jiraachuu abukaatoleen mirga namaa beeksisanii jiru. Hidhaan kun kan dhaga’ame hiriir ka biroon guyyoota dhufan akka geggeessamaniif miidiyaa hawaasaa irratti waamichi erga darbee booda.
Ergasii qabeenyaa maatii isaanii kan ture dhaabbata misoomaa fi daldala manneenii “Real estate” itti gaafatama fudhachuun biilsaalee, hoteelota,kaasiinoo ykn iddoowwan bashannanaa bifa adda addaa qabu akkasumas dirreewwan gosa spoortii Golf ykn killee itti taphatan addunyaa irra naanna’anii ijaaruu jalqaban.
Erga somanni Ramadaaanaa seenee as yeroo adda addaatti lakkoobsi namoota ajjefamanii 8 ga’uu isaa kan ibsan jiraattonni haalli kun sodaa guddaa nutti uume jedhu. Humnootiin mootummaa kan sadarkaa adda addaa magaalatti keessa ituu jiranii ajjechaan kun attamiin akka itti fufee nuu hin galuu jedhu. Kana balaaleeffachuun barattonni mana barumsaa qopha’iinaa kan Shaashamannee bulchaa magaalatti kan ta’an Obbo Jamaal Kadiriif gaaffii dhiyeessanii akka turan barattonni ibsanii jiru. Garuu deebiin argatan quubsaa waan hin taaneef Robii kaleessaa hiriiruu isaanii ibsan.
Erga Taaleebaan maadhee waraana Afgaanistaan keessaa haleelee guyyaa hanga tokko booda aangawoonni waraanaa kan yunaaytid Isteetes Raashiyaatu lootee seentoota hidhachiisa oduu jedhu hin haalle.
Erga ta’een kun raawwatee boodas namootni hedduun manaa baqatanii akka jiran jiraattonni himanii jirani. Bulchaan Aanaa Dugdaa Daawa, bakki ajjeechaan kun itti raawwatamee ajjeechaan kun dhugaa tahuu yoo mirkaneessan, Obbo Abarraa Bunnoos bulchaan godina Gujii Lixaa namootni ajjeefamuu himanii lakkoofsa warra du’anii garuu haga yoonaa odeeffannoo nama 12 qofaatu du’e jedhutu na gahe jechuun dubbatan.
Erga Torbee darbee Afriikaa Kibbaa keessatti lammilee Afriikaa kaan irratti aggaammiin qabeenya saamuu fi reebichaa dhaqqabuu jalqabe sodaa keessa jirraa jedhu baqattoonni Oromoo.
Erga umnii tikaa biyyattii dhukaasa bane lubbuun namoota lamaa darbee boodaa mormitoonnii mootummaa sudaan haqa gaafachuu itti fufuudhaan, mootumaa ce’uumsaa biyyatii yaaddoo keesa galchuun isaanii beekameera.
Erga waajjirri abbaa alangaa muummichi kan Washington DC Paak maallaqa dhaaba isaanii kan bu’aaf hin hojjenne dantaa ofiif fayyadaman yoo ta’e qorannaa geggeessuu jalqabee booda sagalee kennuun koree Sanaa ammas boodatti harkifate.
Erga waggaa darbee qabee Kim Jong Un yeroo arffaaf michuu diplomaasummaa fi dinagdee biyya isaanii taate kana daawwatan.
Erga walitti bu’iinsaa mariin araaraa kun yeroo shanaffaaf yoo taasifamu bu’aan itti argamaa jiraa jedhameera. Namootni qe’ee fi qabeenya isaanii irraa buqqa’an deebi’uu jalqabuu isaanii Waajjirri Qindeessaa Nagaa fi Misooma waliinii naannolee lamaanii beeksiseera.
Erga walitti bu'iinsa Tigraay keessaa as ijoolleen Miliyoona 1.3 ta'an mana barnootaa dhaqaa akka hin jirre, manneen barnootaa yeroo ammaa namoota achuuma Tigraay keessatti manaa fi qe'e ofii irraa godaananiif bakka daahannaa ta'u dubbatan.
Erga waraanni Myanmar mootummaa sivilii aangoo irraa fonqolchee hooggantuu biyyattii Aan Saan Suu Shii to’annaa jala oolchee qabee biyyattiin jeeqamaan raafamaa jirti.
Erga Waraansi Tigraay Keessaa Jalqabame Uummanni Miliyoona Tokkoo Ol Manaa fi Qehee Ofii Irraa Buqa'uun Gabaafame
Erga waraanssi baatii Sadaasaa eegalee qabee ummanni 60,00 hamma 70,000 ta’u du’eera jedhamee amanama jechuu dhaan odeeffannoo madden Itiyoopiyaa keessaa walitti qabame jedhan tuqanii jiran. Kanneen miidhaan irra ga’e irra hedduun siifilota keessumaa dargaggoota jedhaniiru. Angawoonni Itiyoopiyaa waraansa Tigraay keessaan namni meeqa akka du’e hin ibsin jiru.
Erga weerara vaayiresii koronaa qabee Dirre Dhawaa keessaa tajaajilli geejjibaa dhaabateera. Hoteelonnii fi maneen bunaa irra hedduun cufameera. Bakkeewwan gabaa gurguddoon Ashawaa fi Taayiwaan jedhaman cufamaniiru. Sochiin uummataas akkaan gad xiqqaateera.Daldalli caatii naannolee akka Tigraayii guutummaatti naannoo Amaaraa bakka tokko tokkotti bittaa fi gurgurtaan caatii dhaabatee jira.
Erga weerarri kun jalqabee qabee Viktooriyaa irra uggurri ennaa kaa’amu isa haaraa miilanaan yeroo arfaffaa dha. Yeroon akkaan hamaa ture walakkeessa bara 2020 ennaa uggurri sochii baatii sadii yoo ta’u, ennaa sana magaalaan Viktooriyaa weerara COVID-19 marsaa lammataa namoota 800 ol galaafateen dha’amte.
Erga weerarri Vaayirasii Koroonaa Itoophiyaa keessatti argamee as, Ayyaanni Cuuphaa addababayii irratti barana yeroo kabajamu isa jalqabaati.Kabaja Ayyaana Cuuphaa baranaarratti hordoftootni amantichaa heddumminaan qaban hirmaataniiru.
Erga xumura baatii darbee hidhaa keessa kn jiran Ruseesaa-bagiinaa-n sababaa fayummaan isaanii gad adeemaa deemeef akka hiikaman gaafatan. Wabiin akka gad dhiifaman kan isaan dhiyeeffatan manni murtii kamisa dhuftu ilaaluuf jira.
Erga Yambaroo dhaqqabanii kaasee nyaata kan nuu kenne hin jiru jedhu.Achittis uummata naannootu nyaata hanga tokko nu kenne-uus xiqqaachuu isaa irraa kan ka’e qubattonni irratti wal looluu isaanii dubbatu.Kana malees bilbila harkaa qubattoota harkaa funaanaa kan jiran ta’u dubbatu.
Ergii bara 2016 Mootummaan Keeniyaa Sababa ‘Dhimma Nageenya Keessoo biyyaatiif’, jecha Dhadhaab irratti murtee dabarsee, haalli Kaampicha keessaa gaarii mitii jedhu baqattoonni. Manni Murtii Olaanaa biyyattii murtee Dhadhaabiin cufuu kana hambisus, yeroo ammaa kana baqattoonni Lammiin Somaaliyaa ta’an hedduun ofirra deebi’aa jiru. Ammaaf sababa hin ibsamneef dhaabatus, Walii Galtee Sadoo, Mootummaa Keeniyaa, Mootummaa Somaaliyaa fi Dhaabbata Baqataa UNHCR gidduutti mallatteeffameen baqattoonni Somaaliyaa ‘fedha qaban’ gara Somaaliyaatti ofirra akka deebi’an ta’aa ture.
Erg isaan fedhii prezidaantii ta’uu mul’isanii qa
Eriik Gareeti akka jedhanitti uummati maaskii ogeessota fayyaafuu hanqatee jiru fayyadamuu dhiisanii kan hucuu irraa hojjetametti gargaaramuun vaayiresii kana xiqqeessuuf gargaara jedhan.
Eritaa gahee achumaan Itoophiyaatti dabre.Achilleetti ministera haajaa alaa Itoophiyaa,Dr.Warqinee Gabayyootii fi ministera haajaa alaa Dr.,Abiyyi Ahmediin waan akka akkaa irratti wal dubbatan.
Ernest Burgess, gadamoojjii waraana addunyaa lammataa ti.
Ertiraa dabalatee – biyyoota ollaa sanaa irraa kanneen gara Itiyoophiyaatti baqatanii jiraatan – baqattoota gara Miliyoona tokkoo tahan tu biyyattii keessa jira.
Ertiraa keessaa shororkeessmmaan ammaan dura geggeessame jiraachuu baate iyyuu, haleellaan geggeeffamuu hin dana’u – jechuun hin danda’amu – jedha – akeekkachisni kun.
Ertiraa Magaala Asmaraatti Kaleessa Hiriirri Mormii Geggeeffame
Ertiraan biyyoota mirgoota gaazzexeessotaa ugguruun sadarkaa duraa irra jirtu tahuu, gareen mirga gaazzexeessotaaf falmu – CPJn gabaasaa haarawa baaseen beeksisee jira.
“Ertiraan dhiittaa mirga dhala-namaa hamaa keessa ka dabarte waan taheef, loogii tokko malee wal-qixxummaaf, haqaaf, nagaaf, bilisummaa fi kabajamuu mirga dhala-namaaf ni falmiti” jechuun deebii kenniti.
Ertiraan Garee Imaammataa akka baqattoonnii fi godaantonni gara Awurooppaatti akka hin godaanne ittisuu irratti hojjetuu, kan “Khartoum Process” jedhamuuf dura-teessuu taatee jirti.
Ertiraan Garee Imaammataa Baqattoonnii fi Godaantonni Gara Awurooppaatti Akka Hin Godaanne Ittisuu Dura -teechummaadhan Filamte
Ertiraan garuu himannaa kana jabeessite haaluun ni yaadatama.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Ertiraan garuu, waliigalteelee eegumsa mirga dhala-namaa sadarkaqa Addunyaa hedduuf miseensa tahuu ibsachuun akka dhiittaa mirga dhala-namaa geggeessaa hin jittetti falmatti.
Ertiraan Guyyaa Bilisummaa Ishee Kabajjee Jirti
Ertiraan Jila Ishee Mariif Gara Finfinneetti Ergaa jirti
Ertiraan Odeeffannoo Walabaaf Boolla Dukkanaawaa Taate, Jedha CPJ-n
Ertiraan Sochii Farra-Maallaqa Seera-ala Daddabarsuu fi Farra Shororkeessummaa Gootu Yunaayitid Isteetis Ka Deggertu Tahuu Beeksiste
Ertraa Fi Itiyoopiyaa Keessatti Dararaan Itti Fufue Jedha Amnestii Internaationaal
Ertraa fi Itiypphiyaa gidduutti nagaa bu’e Arenaan akka deggeru garu waan hunduu fedhii namoota daangaa irra jiran irratti hundaa’uun ta’u akka qabu hubachiise.
Ertraa fi Sudaan irraa heddumminaan godaanaa jiru. Rakkoo kana hiikuu qabna. Keessumaa Ertraa ilaalchisee rakkoo guddaan waan jiruuf dhiibbaa ol aanaa kaa’uu qabna. Waa’ee dhimma kanaa eeyu iyyuu dubbataa hin jiru. Uummati isaanii akka godaanu kanneen godhan hoogganoota qaanii hin qabaanne irraan kan ka’e Ertraan biyya uummata hin qabne ta’uutti jirti jedhan.
Ertraa gama dhiyaa bakka “INJUHAAY” jedhamtu keessatti Hagayya 5 bara 2019 Helikooptarri tokko kuftee namni 4 du’uun gabaafamee jira.
Ertraa Irra Uggurri Akka Kaa’amu Mootummoonni Gaanfa Afriikaa Gaafatan
Ertraa kan ilaaleen imaamata alaa haaraa baasuu ishee kan ibsitee Itiyoophiyaan, Mootummaa Ertraa aangoo irraa busuuf kan danda'ame mara akka gootu ta'uu ibsite.
Ertraa Keessatti Balaa Helikooptara Mudateen Lubbuu Miseensoota Humna Qilleensaa Afur Darbe
Ertraa keessatti faca'iina vaayrasii korobaa hangam akka faca'ee hubachuuf kan gargaaru qorannaan jalqabaa Dilbata dabree Asmaraa keessatti jalqabamee jira.
Ertraa keessatti hidhamanii kan jiran aangawoonni gameeyyiin mootummaa 11 kanneen akkaataa hojii prezidaant Isaayaas Afawarqii qeeqan, gaazexxessoota walabaa 10 fi kanneen biroon baatii Fulbaan bara 2001 kaasee to’annaa jala jiru.
Ertraa keessatti jandoon roobaa lolaa uumeen manneen hedduu fi qabeenya mancaasee jira.
Ertraa Keessatti Lakkoobsi Namoota Koviid-19 Qabaman Dabalee Jira
Ertraa Keessatti Lakkoobsi Namoota Vaayrasii Koronaan Qabamanii Dabalaa Jira
Ertraa Keessatti Namnii Tokko Yeroo Duraaf Vaayrasii Koroonaan Qabamee Jira.
Ertraa keessatti Namoonni Haaraan Sadii Vaayrasii Koronaan Qabamuun Ibsamee Jira
Ertraa keessatti torbanneen dhiyeenya kanaa kaasee sochii waldaan Kaatolikii gootu dhorkamuu fi miseensoonni waldaa Ortodoksii fi kristaanoonni biroon ajaja mana murtiin ala hidhamuun akkasumas haalli mirgi namoomaa biyyatti keessaa yaaddeessaa ta’u Ertraatti qorattun mirga namoomaa kan Tokkummaa mootummotaa ibsitee jira.
Ertraa keessatti walabummaan preesii akkuma uggurameetti kan jiru yoo ta’u gaazexxesoota hedduu hidhuunis biyya beekamtuu ta’u itti fuftee jirti jedha koreen mirga gaazexxesootaaf falmu CPJ.Gazexxesoonni Ertraa keessatti hidhaman amma iyyu haala Rakkisaa keessa akka jiran ibsamee jira.
Ertraan Ambaasaaddara Ishee Itiyoophiyaatti Ergitee Jirti
Ertraan Ambaasaaddara Ishee Kan Gamtaa Afrikaa Finfinneetti Ergite
Ertraan Biyya Walabummaa Preesii Uggutru Ta’u Itti Fufuute Jirti: CPJ
Ertraan Daangaa Gama Asab Bantee Jedhu Jiraattonni
Ertraan diddaa yeroo dheeraa booda jaarmayaa miseensoota 53 qabuutti dabalamuu isheetti kan gammadan ta’uu Mr .Ping ibsanii jiran.Itiyoophiyaan walii galtee nageenyaa wal waraansa daangaa 1998-2000f tolfame diigde jechuu dhaan mormii qabdu ibsuuf jecha, Ertraan yeroo sana Ambaasaaddara ishee Finfinnee keessaa waamuun ni yaadatama.Ministriin dantaa alaa kan Itiyoophiyaa akka jedhutti, haalli kun uumamuun hariiroo biyyoota lameenii danqamee ture waan foyyessu hin qabu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Ertraan Duula Farra Shoroorkaatti Dabalamuu Qabdi Yaadii Jedhu Dhiyaatee Jira
Ertraan falmii kana keessa seenuu fi sagalee ishee dhageesisuu kan hin qabne ta’uus tarkaanfiin kun dhimmi yeroo kan deggersa barbaadu waan ta’eef tarkaanfii biyyonni arfan fudhatan kun dhimmi yeroo ta’u bira taree bu’aa waan qabuuf odeeffannoo mirkanaa’ee irratti hirkachuun murtiin tokko isa barbaachisa jedha.
Ertraan Finfinnee Keessatti Balaa Gesisuuf Karoorfattee Turte
Ertraan gaazexeessota Hedduu Hidhuun Beekamti jedha CPJn.
Ertraan gara Itiyoohpiyaatti Ambaasaaddara yeroo ergattu waggaa 20 keessatti kun kan jalqabaa yoo ta’u cufamuu daangaa biyyoota lameenii inni gama Zaalaambassaa wajjiin wal afaana bu’ee jira.
Ertraan garu kun soba jechaa jirti.
Ertraan Guyyaa Walabummaa Ishee Itti Argatte Waggaa 28ffaa Har’a Kabajaa Oltee
Ertraan immo weerera of tulummaa kan lafa Ertraa Itiyoophiyaan seeraan ala qabatte jirtu irraa yaada addunyaa maqsuuf karoorfame ittiin jette jirti. Haaloo ba’uuf duula waraanaa keessa hin seenus jettee jirti.
Ertraan karaa gama Asabiin gama Bureen karaa Itiyoophiyaatti ce’u banuu ishee jiraattonni raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru. Gama Torban darbee Ertraan daangaa gama Zaalanbasaan Itiyoophiyaa seenu cufuu ishee beeksiiftee jirt.
Ertraan lafa wal falmisiisaa ta’e na jalaa qabatte jechuun Jimaata darbe Jabutiin himannaa dhiyeessuun ishee ni yaadatama. Dhimma kana kan ilaaleen gamtaan Afrikaa ibsa baaseen biyyonni lameen daangaa wal falmisiisaa qaban kan ilaaleen tasgabii akka qabaatan gaafatee jira.
Ertraan miseensa kaawunsilii mirga dhala namaa akkuuma taate waadaa addunyaaf galte akka kabajju, dhaabbatootiin amantii walaba ta’anii akka sosso’an akkasumas lammiwwan Ertraas walabummaa amantii qaban biyya isaanii keessatti hojii irra akka oolchan gaafatan.
Ertraan Sababa Koronaan Sochii Jiru Ugguruuf Jirti
Ertraan Sudaanis ta’e Itiyoophiyaa keessaa filachuu hin barbaaddu. Biyyoota lameen waliin haariroo qabaachuu barbaadii kanneen jedhan jiru.
Ertraan uummati harkaa yaa'ee duwwaatti hafaa jirti jedhu hooganoonni gama dhiyaa
Ertraan waggaa bilisummaa ishee itti gonfattee inni 30ffaan Asab keesstti kabajamee jira.
Ertraan waggoota 18 dura karaa seeraan alaa hitee kan jirtu namoota siyaasaa fi gaazexxessota 28 haal duree tokko malee hatattamaan akka gadhiiftuuf garee mirga dhala namaaf falmu Amnestii Intar naashinaal gaafatee jra.
Ertraan wal waraansa Tigraay keessatti gaggeeffamee keessaa qoodi ishee qabdu maal akka ta'e gaaffii kaasisaa jira.Angawaan waraana Itiyoophiyaa beekamaan walitti bu'iinsa Tigraay keessa waraanni Ertraa jiraachuu mirkaneessanii jiru.Kantibaan magaalaa Maqalee inni haaraanis kana mirkaneessanii jiru.
Ertraan Waraana Ishee Daangaa Itiyoophiyaa Keessaa Baasuuf Tole Jette: M.M Abiyyi Ahmad
Ertraa seenuu dhabuu kootiin rakkoo itti gaafatama koo ba’uu dadhabuu koo naa salphisee jira. Biyyoota kana keessa kanneen jiran waaltaalee manneen barnootaa fi koolu galtootaa dahta barbaadan waliin wal argee waa’ii dhiitamiinsa mirga namaa Ertraa keessaa hubachuu danda’eera jedhan.
Ertraatti Ambaasaaddarri Itiyoophiyaa Redwan Huseen gazexaa Itiyoophiyaa Heraaldiif akka ibsanti biyyonni lameen daldala daangaa ce’uun gaggeeffamu, akkaataa itti gargaaramuu buufata donii, dhimmi Gumrukaa, Immigreeshinii fi geejibaa kan ilaaleen marii itti fufiinsa qabu gaggeessan.Waliigalteen tolfaman uummattoota biyyoota lameeniif qixxee bu’a qabeessa ta’u Redwan isanii jiru.
Ertraa waliin nagaan bu’uun, biyyoota ollaa waliin karaa nagaan mari’achuun, biyya keessattis rakkoo jiru mariin qofa furuuf hojjachuun waan haaraa dha jedhan.
Eshiyaa keessatti kanneen Kaampaanii Guugliif hojjatan dhibba hedduun hokkara saalaa gaggeeffamuu fi naamuusa bakka hojii kan ilaaleen mormii qaban agarsisuuf jecha Kamiisa har’a yeroo gabaabaaf hojii dhisanii ba’an.
Eskinder Frew waliiin gaaffii fi deebii geggeessaniin ministeerichi hanga Masrii, Sudaanii fi Itiyoophiyaa gidduutti irra ga’amutti hidha sana bishaaniin guutuun yeroo biraatti akka darbuuf walii galteen irra ga’ame gabaasi jedhu soba jedhan. Kana irratti oduu dhaa booda gabaasa qabna.
Eskindir ammoo tanaa jedhee waan mootummaa nama tolchuu barreessuu hin dhiisu jedha.
Eskindir Firew, Finfinnee irraa akka gabaasetti, aanaalee naannoo Oromiyaa fi Somaalee jiran keessatti walitti-bu’insi uumame eega dhiheenya kanaa as hammaachuu isaa illee dubbatan, Muummichi-ministaraa Hayile-maariyaam.
Esper Brussels keessati har’a akka dubbatanitti Turkiin haala hamtuu keessa nu buuste jedhan.
Essebsi prezidaantii yeroo duraatiif Tuuniiziyaa keessatti filannoo dimookiraasummaan filatamanii fi Habiib Borgiibaa, hundeessaa biyyattii akka abbaa biyyattiitti ilaalamaniif dhaaltuu Gonfoo ti.
“ETHIO-AMERICA DOCTORS MEDICAL CITY” – ka jedhamu dhaabbata dhuunfaatiin, Hospitaa Birrii Itiyoophiyaa Biliyoona 2.4iin ijaaramuuf karoorfameef, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalegy har’a dhagaa-bu’uraa kaa’anii jiran. Hospitaalichi, wal’aansa sadarkaa ol’aanaa kennuu caalaa, dargaggoota hakiimota Itiyoophiyaa leenjisuutti akka fuuleffatu hubachiisan – Obbo Hayile-maariyaam.
Ethiopia: Leaders of Sudan and South Sudan sign agreements on security and economic relations in Addis Ababa.
Ethiopia:  Leaders of Sudan and South Sudan sign agreements on security and economic relations in Addis Ababa.
Ethiopian government said it had captured or killed most commanders of a rebellious northern force
Ethiopian military accuses WHO chief of helping Tigray region
Ethiopian sabaa himaa dhuunfaa ukkaamsuu ishee gareeleen mirga gaazexeessotaaf falman qeeqanii jiru.
"Ethiopia: Prime Minister Abiy Ahmed said Tuesday military operations in the northern Tigray region would enter a ""final"" phase"
Ethiopia receives its first 2.2 million doses of COVID-19 vaccine
Ethiopia: Residents Flee Tigray Capital Fearing Military Assault
Ethiopia's Drought Takes Toll on Children
"Ethiopia's prime minister Abiy Ahmed: Eritrean troops had agreed to withdraw ""out of the Ethiopian border"""
Ethiopia: The government appeals for aid in an effort to help over 10 million people suffering in the midst of the country’s worst drought in decades.
Ethiopia: Video footage showed local residents in the towns of Waja and Alamata celebrating and welcoming Ethiopian soldiers
Ethnic clashes leave at least 39 dead in Kenya's coastal Tana Delta region.
ETHO-TELECOM Maamiltoota Isaaf Bilbila Irratti Ergaa of Eeggannoo Vaayiresii Koonaa  Dabarse
ETHO-TELECOM vaayiresii koronaa ittisuun akka danda’amuuf maammiltoonni isaa milioonni 45 ta’an ennaa walii bilbilan ergaa dadammaqiinsaa ittisa kana irratti fuuleffatu akka dhaga’an labsuu isaa beeksisee jira. Kanneen mobaayila irratti bilbilan lammiiwwan Itiyoophiyaa of eeggannoo errgaa of keessaa qabu dhaga’aa oolan.
Etrss-01 nagumaan gara itti ergan geettee oduu Itoophiyaa guuruutti jirti ministera Teknooloojii Itoophiyaa.
EU, British Leaders Concede Big Gaps Remain in Post-Brexit Talks
EU Leaders Agree to Reduce Emissions After All-night Talks
EURO 2020, maqaa dorgommii kilaboota Waancaa Awurooppaati. Dorgommii tana guyyaa shaniin duratti jalaqabanii 24 keessaa filan.
European Union and Turkish leaders meet in Brussels to discuss efforts to slow the flow of migrants traveling to Europe
"Evan Siegriedlleen miseensa paartii Rippaabilikaaniiti:“Roobet Muuler xurii ministirii haajaa alaatii fi FBI-n wal hanqata.Bajata ufii ta namaan qaxaratee hujii tanaan hojjatu qaba."""
Everst, gaara addunyaa keessaa dheerinnaan tokkeessooti.Metirii metirii 8, 848.Gaarii kun biyya Neppaalitti maqaa Sagarmāthā jedhuu Tibetiyaanitti ammoo Chomolungma jedhani maqaa itti baasan.Gaarii kun naannoo Mahalangur Himal gaarreen Himaliyaas keessa jira.
Explosion at Police HQ in Northeast Nigeria Kills 4
Eyyama kana kan dursaan isaaniif barreessuuf ture Buufata Poolisii Central Nairobi dha ture. Haala qoqqobbii baqattoota Oromoo as Keeniyaa jiraniirra jiru, darbees waa’e dhowwamuu kabaja Ayyaana Irreechaa Naayiroobii Ajajaa Buufata Poolisii Central ka ta’an Jooseef Koome gaafachuuf yaallus argachuu hin dandeenye.
Eyyeen, xiinxalli keenya haala itti El Niinoon jijjiirama qilleensaa uume irratti kan geggeessamu. To’annaa fi qorannaan keenya amma illee ittuma fufee jira.
Ezekwesilin filannoo baatii dhufu gaggeeffamuuf kaadhimamtoota dhiyaatan 73 keessaa tokko turan.Namoonni hedduun akka jedhanti dorgommiin kun prezidaantii biyyatti Buhaarii fi kan mormituu ka ta’an Atiku Abubakar giddutti ta’a.
Ezemaan Anaawwan 400 Caalaa Keessatti Akka Dorgomuu Beeksisee
Eziakonwa Onochie akka ijoolleen kanneen hanqina nyaataa hamaan dararammaa jiran balaa yoo nyaata madaalawaa addaa hatattamaan hin argatan ta’e balaa du’aatu isaan mudatuu mala jechuun akeekkachiisan.
Faalama Qilleensaa Dhabamsisuuf Gamtaan Awuroopaa Hojjataa Jira
Faalamni qilleensaa nannoo addunyaa keessumaa magaalaalee iyyeeyyii ta’an keessatti heddummaataa adeemuu jarmayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira.
faalamuu qilleensa naannoon lubbuun namaa dhabamuun kan heddummaatu Asia kibba gama bahaa fi naannoleen Paasfiik gama dhiyaa keessatti.
Faalisxiin har’a yeroo lamaa ol Israel irratti haleellaa geggeessuuf yaalii goote. Poolisiin akka jedhetti loltoon tokko bakka qubsuma West Bank cinatti waraanamee ennaa madaa’uu namni haleellaa sana dhaqqabsiise immoo itti dhukaafamuun ajjeefame.
Faalisxiinoni Jerusaalem gama bahaa magaalaa guddoo isaanii kan hegeree taati yoo jedhan majiida guddicha Al-Aqsa jedhamu illee gamasitti argama.
Faallaa isaa immoo hanga ammaatti Afriikaa keessaa namoonni vaayiresii koronaan qabamuun du'an 1,200. Hayyoonni eegumsa fayyaa dhibeen COVID 19 caasaa eegumsa fayyaa Afriikaa duruu dadhabaa ta'e daran miidhuu akka hin qabaanne walii galanii jiru.
Faallaa isaa tokkummaan Onkoloolessa bara 2014 fi Waxabajjii bara 2018 gidduu ijoollee Sudaan Kibbaa 9,200 irratti dhiittaan mirga namaa hamaan raawwachuu beeksiseera. Dhiittawwan mirga namaa kun ijoollee garee waraanaaf filachuu, ajjeechaa, qaama isaanii irraan miidhaa geessisuu, humnaan gudeeddii, manneen barnootaa fi hospitaalota irratti haleellaa oofuu fi gargaarsi namoomaa akka hin dhaqqabne danquu dha.
Faallaa kanaatiin immoo, haalli amma biyyattii keessatti deemaa jiru kan isaan yaaddessu ta’uu hin dhoksine – Maalinoowiskiin. Rakkoon amma Itiyoophiyaa keessa jiru, galii biyyattiin dhaqqabuudhaaf karoorfatte akka hambisuu danda’u yaaddoo qaban huabchiisan. Rakkoon kun biyyattii qofa otuu hgin taane biyyoota ollaa sanaa irratti illee dhiibbaa hamaa akka qabaatu ni beekna, jedhanii jiran – jedha – Melleskaachew Amahaa.
Faanaa Broadcasting tajaajila ragaa biyyoolessaa fi nageenyaa irraa ibsa ga’een wabii godhatee akka gabaasetti shakkamaan Indirs Iyyaasuu jedhamu meeshaa waraanaa sana Tigraay irraa fe’atee Tigraay irraa akka dhufe amane jedha gabaasichi.
Faaraalleen moohamee jennaan humna qabu cufaa itti fixadhee bara tokkoo hin moohanii bara tokkoo ammoo hin moohaman jedhee harka kennate.
Faardi Saanduqa reeffa isaanii baatee fi alaabaa dhaan faayame bara 1965 riqicha Edmund Pettus kan Selmaa keessaa bakka isaan ennaa hiriira mirga namaa geggeessame irratti hirmaatan, poolisiiin itti isaan rukute irra darbuu dhaan mana maree bakka bu’oota Alabaamaatti geessame. Guyyaan isaanii fi michoonni isaanii qabsaa’ota mirga namaa itti reebaman sun “Bloody Sunday” Dilbata dhiigi itti dangala’e jedhamuun beekama.
Faarfattoonnii fi daaqunoonni Abuna Marqoriyoos fi abboota amantii kanneen kaan dibbeen faarfannaa dhageessisuun simatan.
"Faartuun Adan fi Intalli isaanii Ilwaad Elmaan waggaa 10 dura jechuun bara 2010 jalqabee dubartootaa fi shamarran humnaan gudeeddiin irratti gaggeeffame walitti qabuun Waaltaa ""Somaaliyaa sisteers"" jedhamu hundeessuun gargaaraa turan."
Faaruu adda addaa dhageessisaa fi mallattoolee garaagaraa kanneen qabatan dubartoonni kutaalee US adda addaa irraa walitti dhufan kun sagalee isaanii dhageesisanii jiru.
Faaruu biyyoolessaa Eertraa fi Iityoophiyaatiin sirna baniinsa Omhajeer keessatti geggeessame irratti muummicha ministeeraa Eertraa Osmaan Saaleeh, gorsaa addaa prezidaant Isaayaas obbo Yemaaneeh G/Aab, ajajaa waraana gama dhiyaa Brigaadeer Jeneraal Tekilee Kiflaay, itti aana prezidaantii naannoo Tigraay Dr. D/Tsiyoon G/Igzaabeer, bulchaa naannoo Amaaraa obbo Degguu Andaargaachew, ajajaa ol aanaa ministrii ittisa Itiyoophiyaa Jeneraal Saa’iree Mokonninii fi jiraattonni Omhaajer argamaniiru.
Faaruu Ijoolleen Faarsan Hagam Beettanii, Ijoolleen Faaruu Irraa Ammoo Maan Baratti?
Faaruu ka biron waa’ee dubartoota sochii hojjettoota keessa jiranii illee baruma sana keessa ba’ee jira. Dubartoonni yeroo sana warshaa keessaa hojjetaa turan haalli jireenya isaanii cimaa ture. Ibiddi warshaa huccuu keessaa ka’e illee namoota 146 galaafate. Irra hedduun isaanii dubartoota koolu galtootaa turan.
Faaruun lammiiawwan Ameerikaa hedduun kan dhufan hojjettooa cilee qotan kanneen gama kibbaa biraa ti. Abbootiin qabeenyaa kampanii bakka cilee qotan kanaa waldaa hojjettootaa akkaan mormu. Kutaa Kentucky keessaa poolisiin kampanichaa hoogganoota waldaa Sanaa barbaadaa turan. Mana jireenyaa hojjettoota Sanaa guyyoota hedduuf dhaabachuu dhaanakka isaan waldaa sana hin qindeessine ugguraa turan.
Faaruun sun ba’ee baatii tokko dura hojjettoonni warshaa kutaa Massachusetts keessa jiran hookkara hoji dhaabinsaa geggeessuu dhaan momiin isaanii sun mindaa fi haalli hojii isaanii akka wayyaawu taasise.
Faaruun tun akka jecha Hayilu Kitaabaa,ka ufillee istaadiyoomi Bishleeti, Oslo, Noorwey dhaqee dorgommi Ganzabee laale jedhetti,“ummatii Oromoo bara baraan aadaa godhatee bahee isaan deeggara.Hamileen isaan achitti argatan waan diqqaadhaa miti.”
Faaruun waa’ee hojiif faarfatame aadaa dhaan waa’ee seenaa walitti bu’iinsaa, abdii fi jireenya waayyaawaa argachuu ti.
Faaruu waaqaa,sirba aadaa,sirba biyya gama dhiyaa,daansii Afrikaa, sirba Indii fi waan hedduun wal dorgoman.
Faatumaa Badhaasoo, shamarreen Oromoo kessattu twiterii fi feesbuukii irratti beekkamti qabdu akkana jette
Faauchiin akka jedhanitti sagantaan talaallii kennuu kun hanga baatii Caamsaa, waxabajjii fi Eblaatti yoo kennae hamma jalqaba baatii Fulbaanaatti gara jiruu idileetti deebi’ama jedheen abdadha jedhan.
Faauchiin akka jedhanitti US keessaa talaalliin vaayiresii koronaa sadeeti qophaa’ee jira, yoo itti milkoofne xumura baatii Fulbaanaa ykn jalqaba baatii gannaa irra adda baafanna jennee abdanna jedhan.
Faauchiin kaleessa boordii senetii akkaataa US weerara kanaaf deebii kennite qoratuuf akka ibsanitti, vaayiresii koronaa tiin keessumaa naannoo magalaa New York keessatti sirnaan uttuu hin laka’amin mana keessatti kan du’an hedduu dha jedhanii lakkoobsa hagamii akka ta’e garuu dubbachuu irraa of qusataniiru.
Faauchiin walumaa gala weerarri kun baatii Fulbaanaa hanga Sadaasaa yeroo jiru gidduutti ni hammaata jedhanii, garuu biyyattiin hangasitti isa ammaa caalaa furmaata ni argiti jedhanii kan abdatan ta’uu dubbatan.
Faawundeeahiniin Aagituu bakka maatiin,hiriyyoonni fi jalaatootni ishee argaman itti magaalaa Finfinneetti hundeeffamus ibsan.
Faawundeeshinicha kan hundeessan maatii ishee yoo ta’an, itti aanaan walitti qabaa boordii dhaabbatichaa Doktor Jabeessaa Tashooma ibsa Raadiyoo sagaalee Ameerikaaf kennaniin hundeeffamuu dhaabbatichaa hojiilee Aagituun hojjechaa turte biyya keessatti itti fufisiisuuf tahuu dubbatn.
Faawundeeshiniin ‘Saawutii Kuu’ dargaggoota naannoof carraa barnootaa fi hojii uumuuf yaadamee hojiirra kan ooledha. Siyaayaan ‘Siyaasa’ Keeniyaa keessatti mormiin beekamti; dhufaatiin Baaraak Obaamaa fi banamuun giddu gala dargagggoota gargaaru kanaas waan gaariidha naannoo maqaa mormii qofaan beekamuuf kanaaf jedhu jiraattonni.
Faaxummaa Galmoo, ‘Haadha Oromooa fa jedhaniin jedhan.Nama bara mootummaa sadii keessaa Jibuutti baqataa Oromoo gargaaruun beekamu jedhan.
Faaydaa addaa Oromiyaan Finfinnee keessaa argatti jedhan keessaa tokko bulchiinsii Fifninnee maatii ijoolleen isaanii afaan Oromootiin afaan baqaffataniif, Finfinnee keessatti mana barumsaa Afaan Oromoo barsiifachuu fedhan mana barumsa sadarkaa tokkeessoo qopheessaaf.
Faaydaan Oromiyaan Finfinnee keessaa qabdu kun faaydaa ummataa dhibii,Oromoo hin tahin Fifninnee keessa jiraatu gama tokkolleenuu jalaa hin tuquu.
Faayidaa addaa Oromiyaan magaalaa Finfinnee irraa Argattu ilaalchisee, Manni Marii Ministeerotaa FDRI walgahii gaafa Waxabajjii 20/2009 geggeesseen dhimmoota seera ta'anii tumamuu qaban jedhee yaade irratti mari'achuun Mana Maree Bakka Bu'uota Uummataaf dabrsuuisaa ibsa kaleessa baaseen beeksisee jira. Dhimmi kun Mana Maree Bakka Bu'uota Uummataan seera ta'ee bahuu isaatiin duratti qaamota dhimmi ilaaluu hundana irraatti akka mariyatamus ibsamee jira, Mootummaan naannoo Oromiyaa. Qabiyyee ibsa kaleessa bahe sanaa irratti hundaa’uudhaan, hayyuu seeraa fi xiinxalaa siyaasaa Dr. Tseggaayee Araarsaa haasofsiisnee jirra.
Faayidaa addaa Oromiyaan magaalaa Finfinnee irraa Argattu ilaalchisee, Manni Marii Ministeerotaa Itiyoophiyaa walgahii gaafa Kibxata dabre geggeesseen dhimmoota seera ta'anii tumamuu qaban - jedhe irratti mari'achuun Mana Maree Bakka Bu'uota Uummataaf ibsa baaseen beeksisee jira. Dhimmi kun Mana Maree Bakka Bu'uota Uummataan seera ta'ee bahuu isaa dura, qaamota dhimmi ilaaluun akka mariin irratti geggeessamu dubbata.
Faayidaa Irreechaatti ka fuuleffate mariin tokko har’a Finfinnee, Hoteela Sheraatenitti geggeessamee jira.
Faayidaalee barbaachisoo hin taane irratti kanneen hundaawan – walitti-hidhata gurmuulee, kaayyoleen jaarmayaa fi misoomaa haala gahinsa qabbuun akka hojii irra hin oolfamne danqaa guddaa uumuu isaa dubbata – ibsi Koree hoji-raaw’achiistuu ADWUI kun.
“Faayidaa murtiin tun jijjiiramaa qabdu hubatanii faayidaa ummataa fi mootummallee laalanii yoo tokko tokko ammoo qooda jarii shakkame kun waan himataniin keessaa qabullee hubatanii waan himataniin kana irraa dhiisan.”
Facaiina dhukkuba Koviid-19 ittisuuf haal dureen barbaachiisan guutamnaan Itiyoophiyaa keessatti filannoo aggeessuun kan danda'amu ta'u ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa har'a beeksisee jira.
Faca'iina dhukkuba Koviid-19 ittisuuf jecha naannoo daangaa Itiyoophiyaatti waaltaalee namoota adda baasanii keessa ka'an mootummaan dabalataan kan qopheessuu ta'u Ministeerri eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa hojjataa akka jiru ibsamee jira.
Faca'iina kana ittisuuf jecha Kibxata Muddee 13 bara 2013 kaasee uggurri sochii labsamuun ibsamee jira.Tajaajiila nageenyaa fi hojiin misoomaa ehama qaban irraa kan hafee guutuummaa Ertraa keessatti sochiin kamiyyu dhorkaa dha.
Faca'iina vaayrasii koronaa ittisuuf jecha labsiin yeroo hatattamaa labsamuun kan gabaafame yoo ta'u kunis heera Itiyoophiyaa keeyyata 93-B irratti hirkachuun ta'uun ibsamee jira.
Faca'iina vaayrasii koroonaa ittisuuf jecha kanneen hidhaa keessaa dhiifamaan gadhiifaman illee yakka kana rawwaachuu keessatti hirmaataa jiru jedhu.
Faca'iinsa vaayrasii koronaa ittisuuf jecha tarkaanfii mootummaan Federaalaas ta'e kan bulchiinsa naannoo fudhataa jiran uummanni hojii irra akka oolchuuf bulchaan magaalaa Hawaasaa gaafatanii jitu.
Faca’ina vaayiresichaaf qooda ol aanaa an gumaache uummati of dagachuu fi labsiin yeroo hatattamaa mootummaa federaalaan lasamu cabuu isaa ti jedhaniiru.
Faca’ina Vaayrasii Koronaa Hanqisuuf Maal Gochuutu Barbaachisa? Gorsa Ogeessaa
Faca'ina vaayrasii koronaa ittisuuf uggura imalaa ka'amee fi uummanni mana ofii keessa turuu waan filateef balaliin xayyaaraa irra-jireessi dhaabachuu isaa ibse.
Faca’inni dhukkuba kanaa gad xiqqaachuu kan danda’eef birmannaa guddaa sadarkaa biyyaatti godhameen ta’uu obbo Ahmed beeksisaniiru.
Faca’inni Vaayiresii Koronaa Sidaamaa Fi Hawaasaa Hammaachuun Ibsame
Faca’inni Vaayrasii HIV Kan Itiyoophiyaa Keessaa Sadarkaa maalii Irra Jira?
Faca’insa Vaayiresii Koronaa biyyattii keessaa hanqisuuf jecha, kanneen biyyattii keessatti ugguramanii turan - tuuristoonni biyyota Awurooppaa kumaan lakkawaman eega xayyaarotaan gara biyyoota isaaniitti deebisamanii booda tarkaanfii kana fudhate – Mootummaan Morookoo.
Faca’in vaayiresii Koronaa ittisuuf jecha uggurri imalaa Brazilitti geggeessamu har’aa qabee hojii irra kan oolu ta’uun ibsamee jira, kunis kana dura kan White House beeksise guyyaa lama achii as siqee jira.
Facebookfi ergaa vidiyoo periscope-tti gargaaramuu dhaan ergaa isaanii dabarsanii jiran. Demokraatonni kun qabsoo kana akka injifanno ameerikaa nu gargaari jedhanii iyyataa turan.
"Facebook irralleetti nama 120,000 caalutti fuula ""Justice for Harambe"" jedhu “like” ,jaalanne jedhee haga saafaa kanaatti."
FA CUP,maqaa dorgommii waldaa kilaboota Ingilishiitii.Eegii jalqabanii ganna 146 keessa jiran.
FA Cup maqaa dorgommii waldaa kubbaa miilaa Awurooppaati.Kilabii 736 jalqabe.Goolii Jeesee Liingardtaphii dhumatee daqiqaa 30 itti dabalan keessatti galcheefitti akka Yunaaytid mootu tolche.
FA CUP,maqaa dorogmmii UK keesstti guddoo beekamtu.KilabootaEnglish Premiere League20n dabalee kilabootii English fi Wales keessaa 736 ganna tokkoof wal dorgoma.Kilaboota tana keessaa amma saddeetitti walti hafe.
Faffacaanee qubachuu manna walti dhiyaannee lafa eegannaa jedhee walti godaan
Fageenya Eeggachuu Dhabuun Tamsa’ina COVID 19 Babal’ise: MFI
Fakkeennaa aanaa Gursum ganda 7-8 dhiyoo tana bulchiinsa naannoo Oromiyaat fi federaalaa mallatteessee naannoo Soomaliitii kenne.
Fakkeennaa bara pirezidaanti Obaamaan keessaa gargaarsii Amerikaan akka Masriin waraana leenjifattuu fi ufiin gargaartu kenniteef doolara biliyoona 1 miliyoona 300ti.
Fakkeennaaf bara 2013 keessa Amerikaan waraana Masrii gargaaruuf doolara biliyoona 1 fi miliyoona 500 kenniteef.
FakkeennaaIihan Omar,Minisootaa paartii Demokiraatii filatan dhalootaan nama Somaaleeti. Ganna 23n dura kaambii baqaa Keenyaatii isii fi abbaan isii Waashingtiton DC gahan.
Fakkeenna akka karroora hawaasii Oromoo addunyaa baafte jedhutti hardha, Waashingiton,DC,Naashville Tenesii,Noorwey Osloo, The Hague Nezerlandi,Jermenii,Adelaide,Perth Austiraaliyaa, Torontoo, Edmenden, Kanadaa faallee hiriiratti jira.
Fakkeennaa Raayituu,Harannaa-Bulluqii fi fulaa akka akkaatti nama gargaaraa bahan.
Fakkeenna bulchiinsa dansaa dhabiitii fkn gaafi eennummaa ummata Qimnaati naannoo Amaara jiru maqaa dhahe.
Fakkeenyaaf bulchiinsi Geedi’oo guutummaatti itti gaafatamaa ta’eera. Naannoo Amaaraa bakka tokko tokkotti kanneen haleellaa raawwatanis itti gaafatamoo ta’aniiru. Naannoo Oomiyaa keessatti poolisoonni haleellaa raawwatan akka itti gaafataman ta’eer jedhaniiru.
Fakkeenyaaf itiyophiyaa keessatti filannoo paarlaamaa gaggeessanii hogganaan mormituu tokko hin filamne akkasumas humnootiin nageenyaa hiriirtoota keessaa dhiba hedduu ajjesan.
Fakkeenyaaf kan Jibuutii yoo ilaalte, Finfinnee qabee hanga daangaa Jibuutii Dawalleetti km 656. Achii immoo hamma Jibuutiitti km 100. Walumaa gala km 756 kanaaf baabura salphaa ittiin jechuun hin danda’amu. Baaburri akkasii imaltootaafis mi’a fe’uufis ni oola jedhaniiru.
Fakkeenyaaf manneen barnootaaf bakka hir’inni barcumaa fi barsiistotaa jirutti bulchiinsi aanaa mallaqa ga’aa ramaduu dhaan rakkoon kun furameera. Gama eegumsa fayyaanis waanti barbaachisu guutamee jira jedhan.
Fakkeenyaaf sochiin blacks life matters jedhu kan eegalame illee hookkara poolisii mormuu irraan kan ka’e jedhan Michelle.
Fakkeenyaaf Yaada tarsiimoo ammaa keessatii chayinaan bakka tokkotiyuu maqaan ishee hin kaane. Waa’een haala jijjiramaa qilleensaa immo jabeenyaan ka’eera. Waliti dhufeenyee raashaa wajjin qabnuu yeroo Sanaa iraa amma bakkaa addaa ta’e qaba >> kan jedhan bareesaan dhabichaa, hanaga waraanaa dilallaaawa irraa kaasee yoo ilaalee haalli raashaa wajjinii amma zero iraa jira. Lollii hedduu wal xaxan karaa internaatii , garuu geedaram akka agarsiisee gazeexeesotatti himaniiru.
Fakkeenya haga tokko fudhatanii agarsiisuun ni danda’ama. Wiirtulee filannoo fi naannolee filannoo haga tokko keessatti ammumaa nutu injifate yoo injifatamne immoo filannoon sun wal dha’eeraa ti, kana hubattanii deebii kennuu qabdu jedhanii hoogganoonni mormitootaa hagi tokko ennaa uummata dadamaqsan ni dhageenya. Kana jechuun immoo duulli isaan geggeessan murtii uummataaf dhimma kan hin qabaanne, murtii uummati murteessu simatanii hojii irra oolchuuf fedha dhabuu dha jedhaniiru.
Fakkeenya tokkummaa fi hammayyummaa, bu’uura hammayyummaa walakkeessa jaarraa fi masaalaalii ol aanaa kan biyya keenyaa chaapaa aadaa fi hambaa seenaa keenya bareedaa, bareeddina Itiyoophiyaa ishee hammayyoomtee fi haadha ijoollee qaxalee kuusaa seenaa Itiyoophiaa fi dachii uummata boonaa ta’ee bu’uura har’aa keenya Gonderitti argamee ergaa dabarsuu dada’uu koof gammachuutu natti dhaga’ame ibsuun barbaada jedhan.
Fakkii kaasuun beekamaa fi Doktoora kabajaa kan turan Loreet Lammaa Guyyaa wal'ansa fayyaa argataa eegaturanii booda umrii isaanii 92tti har'a du'uun isaanii beekamee jira.
Fakkiin kaameeraa sana irraa argame kan mul’isu jedhan aadde Firehiiwet, namoonni hin beekamne buufata ethio-telekoom seenanii waardiyyaa waajjirichaa humnaan dhiibanii ennaa achii baasan mul’lisa. Waardiyyaan gaabii uffatan sun hanga danda’an ittiin qabanis hin dandeenye jedhan. Namni haguuggii fuulaa uffate tokko gara kutaa caasaan tajaajila telekom diriiree jiruutti erga seenee tajaajila addaan kutanii ba’an jedhan.
Fakkiin Televiziyoona irraa mul’ate dhohinsa hamaa fi sababii kanaan gamoo keessaa aara adii muul’ate ture.Ministirrii olaanaan kabinee biyyatii Yukio Edano yeroo muraasa booda ibsa kennaniin qabsiisaa lakkoofsa tokko irratti guyyaa Sanbataa warshaadhuma walfakkatuun balaa dhaqabee waliin kan walfakkaatu ta’u dubbatan. Qilleensii haaydroojini oksijiinii how’a gab gochuuf gad-dhiisametu waliin walmakee balaa kana dhaqabsiise jedhan. Angawoonni warshichaa akka jedhanitti dhoyinsa guyyaa sanbataa dhaqabeen bu’ura manneen qabsisaa miidhe.Haata’u malee reactaricha ykn qabsiisaa isaa hin barbadeesine.Ho’ii qabsiftudhaa jimaata darbe sunaamiin jeneretara cabse caasaa ittiin qabanessan faashalesse booda olka’e.wixata har’aa balaa wal fakkaataa irraa baraaruuf hajjatoonni akka warshaa sana gadhisan godhameera Kaampaaniin human elektrikaa Tokiyoo kan warshicha to’atu ykn akka hojjatu godhu akka jedhutti hojjatoonni isaa heduun balaa dhohinsaan madaa’aniru. Namoonni warshicha irraa fageeyna kiilomeetira 20 irratti argaman immo mana keessa foddaaf balbala cufatanii mana keessa akka taa’an gorse.Naamoonni hedduunis balaa kana booda qaanqeef akka saaxilaman ibsameera
Falamaan daarii Oromiyaatii fi Soomalee Booranaa haga Harargeetti waan bara hedduu asi deemaa bahe.
Falamaan oowwitee Morniinoo f Arsene barucmaa irratti walti kakahnii wal fallaadanii wal dadarban.ii haga quba ila wal kaahuutuu gahan.Manajerii Chelsii manajera Arsenaaliitiin falii ke malkaa si hin dabarsu,ati jiguun beekmata jedheen namuu woma akkanaatiin wal arrabsa. Arsenaalii fi Chelsiin marroo 12 waliin taphatanii 12nuu Chelsiitti moohee kalee 2-0 adabe.
Falamuma tanaan filannoo pirezidaantummaa Sadaasaa 3tti yaahuutti jiran.
"Falii ABO fi Mootummaa Walti Araarsu Durumattu Deemuutti Jira Waraana Bilisummaa Oromoo Simachuuf ""Qophiitti Jiran"""
Falii guddaan akka Jawaar jedhetti rakkoo jirtuu fala jabaa lafa kaahuu wayya. Falii kun karaa egerii biyyiti irra deemtullee nama agarsiisa.
Falii guddaan ammoo akka obboo Nagariitti “Osoo dhiigni tokko hin dhangala’in lubbuun nama tokkoo odoo hin dabrin rakkoon jiru sirriitti namoota daandgaa san beekan wajjiin hojjachuundahaan yeroo barbaachisaa hunduma fudhachuun nageenyaan daangaan akka hojjamtamu mootummaan qabatee akka hojjachuutit jiru jechuudhaa.”
Falii hunda qabu ka rakkoo siyaasaa, dinagdeetii fi hawaasummaa Itoophiyaa namii hiriira baheef hiikuu dandahu, akka Dr.Zuumaatti marii qofa.
Falii jiru akka itti gaafatamaan nagaa godina Booranaa, Abbiduuba Konsoo jedhetti karaa Mooyyalee kahee haga Jijjigaa,Moqaadishoo deemu ka al-shabaab dhiisi wannii feetelleen keessa dhufuu dandeettu waraana itti ergani eegu.
"Falii kun rakkoo gama qawweetitin dhufu cufaaf fala taha jechuu baannullee, jimlaa walti qabanii qawween dhumuu irraa nama oolchuu baatullee, warra wanajala hojjachuun beekamu irraa qawwee guursisuu dhibaatullee, anaan lubbu hin baddu jechuu baannullee,maatii namii irra dhumee fala tahuu baatullee ammallee akkuma fala tokkootti laalla jedha.”
Falii namicha London tokko irraa HIV/AIDS balleessaniin waan addunyaanuu abdattu tahuutti jira
Falli seera rakkoo rakkoon kun ittiin furamu waan hin jirreef marii fi falli siyaasaa itti yaadamuu akka qabus Gamtaan paartiilee siyaasaa kun hubachiise, jedhaan Hayyu Dureen ABO fi Walittiqaban Gamtichaa Obbo Daawud Ibsaa.
Falli Tokko Dhibnaan Dhala Keenyatti Garaa Jabaanne
Fallmiin Prezidaantummaa Ameerikaa Kaleessa geggeeffame Jechaan Wal Dha’uun Kan Guutame Ture
Falmaan farra malaammaltummaa – Joon Gitoongoo, ajjeesamuun Msandoo, deemsa filannoo danquuuf jecha yakka itti yaadamee raaw’atame – jedhu.
Falmaan kan dhalatee guddate, Shawaa Lixaa Meettaa Roobiitti. Bara 2004ttis mormii guutummaa Oromiyaa keessa ture irratti waan hirmaateef barnoota irraa ariyatamee gara dhaaba siyaasaatti makame. Filannoo biyyaalessaa bara 2005 irrattis Aanaa Meettaa Roobiitti dorgomee miseensa paarlaamaa ta’ee waggaa 3f hojjeteera. Yoo yeroo sana yaadatu haalli sun jabaa ta’uu dubbata.
Falmataan akka oboolaaha isaa angafaa qehee warraatti dhalachuudhaa carraa hin arganne.
Falmataa Roorrootii fi Ahmed Ibrooshee Dirree Dhawaatti hidhaa jiranii maatiilleen faguma wal dubbisan jedhan
Falmataa Roorrootii fi Ahmed Ibrooshee nama bara hedduu sirba Oromoo sirba bahe.Qabiitii isaanii tana irratti bulchiinsa Dirree Dhawaa irraa odeeffachuuf marroo hedduu poolisii fi bulchiinsalleetti bibilbillee ufi jibbaanne.
Falmii Abbummaa Magaalaa Finfinnee fi Dirree Dawaa
Falmii Dhimma Inshuraansii “Obama Care” Hambisuu Mana Maree Ameerikaa Keessatti
Falmii duula Filannoo: Imaammata Lafaa fi Misooma Qonnaa
Falmii fi komee filannoon duraa kan guyyaa filannoo fi kan filannoo boodaa ka’an kan ilaaleen labsii ba’e irratti hirkachuun loogii tokko malee furuuf bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti manneen murtii sadarkaa adda addaa irra jiran qophii ta’u prezidaantiin mana murtii walii gala kan bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Abiye Kaasaahuun Raadiyoo Sagaleee Amerikaaf ibsanii jiru.
Falmii irra hedduun jalqaba waggaa kanaa afeerraa irbaataa White House irratti Traamp fi Comeye gidduutti geggeessameen ta’uun gabaasameera.
Falmii isa kana irratti komiishinni falmii prezidaantummaa kan dhuunfaa kaadhimamaan inni tokko hanga inni gaaffii gaazixeessituu caasaa oduu NBC Krister Weekeriin qophaa’ee fi kan dhimootii yeroo ja’a irratti fuuleffate deebisuuf daqiiqaa lama dubbatutti maayikii isa kaanii cufuuf jira.
Falmii Kaadhimama Filannoo Yunaayiti Isteetis Irratti Maayikil Bluumberg Tu Ilaalcha Hawate
Falmii kan dhiyeessa keessaa tokko seera tumaa duraanii Harun Wau yoo ta’an kaan immoo namoota lama kanneen kabajamuu mirga dhala namaaf qabsa’an Jonjo Mue fi Khalef Kalifaa turan.
Falmii mootummaa Itiyoopiyaa fi BBC jidduu jiru
Falmiin itti aanaa prezidaantii falmii Clinton fi Trump kan Fulbaana 26 geggeessameef kan lammataa Dilbata dhuftu St. Louis keessatti geggeessamuuf yeroo jiru gidduutti geggeessame.
Falmiin jiru, hoogganaa FBI James Comey kan hidhata Raashiyaa fi filannoo US gidduu ture qoratan hojii irraa ari’achuu, hariiroo Traamp ennaa duula filannoo Rashiyaa waliin qaban, ilaalchisee gaaffii isaan mudate, galmee icitii ol aanaa ministeera dhimma alaa Raashiyaa waliin qooddachuu isaanii of keessaa qaba.
Falmiin jiru kan madde hidha laga Abbayyaa falmisiisaa hin xumuramin jiru irratti. Mooraa waraanaa naannoo Kaartuum jiru keessatti Wixata kaleessaa shaakalli waraanaa kan geggeessame yoo ga’u hoogganoonni waraanaa biyyoota lamaanii argamaniiru.
Falmiin keenya takkaa uummata Iran waliin hin turre. Uggurri nukleraan wal qabate hagam jireenya lammiiwwan Iran akka miidhe ni hubanna. Walii galteetee har’a irra ga’ameef haa tolu malee Iran sagantaa ishee nukleraa ilaalchisee jijjirama guddaa waan gooteef amma jirjjiiramu jalqabu.
Falmiin Keniyaa fi Somaaliyaa Giddutti Uumamee Jabaataa Jira
Falmiin marsaa duraa kun magaala Kliivlaand kan kutaa Ohaayoo keessatti Kibxata borii gaggeeffama.Falmiin gaggeessan kun marsaa sadiin kan qophaa'ee keessaa ka duraati.
Falmiin Marsaa Lammaffaa Torban Dhufu Gaggeeffama
Falmiin Naannoo Galaana Chaayinaa Akka Dhaabatu Ameerikaa Dabalee Biyyoonni Sadii Gaafatan
Falmiin Nevaadaa, magaala Laas Vegaas-tti geggeffame kun erga haleellan shoororkeesitootaa magaala Paarisii fi Kaaliiforniyaatti ta’ee as isa jalqaba fi oo’aa ture. Dhimmi nageenyaa biyyoolessa erga haleellan shororkeessotaa hammaatee lammiilee Ameerikaa yaddeessa dhufuun isaa akka dorggomtooni kun kanarratti xiyyeffatan tasiiseera.
Falmiin Pirezidaantummaa Ameeriikaa Shororkeessummaa fi Nageenya Biyyoolessaa Irratti Fuulleffate
Falmiin prezidaantummaa kaadhimamtoota lamaan gidduutti jalqabe battala gara falmii cimaati darbe. Kan sadarkaa addunyaa irraa lubbuu miliyoona tokkoo fi Yunaayitid Isteetis keessaa lubbuu kuma 200 ol galaafate jalqaba isaa ture.
Falmiin Waa'ee Boba'aa Sudan Waraanni Ka'uu mala Yaaddoo Jedhu Dhaqqabsiise
Falmiin wal fakkaataa akkasii marsaa sadiin kan qophaa'ee yoo ta;'u kun kan jalqabaati.
Falmiin White House keessaa namoonni siyaasaa hangi tokko kachachala Watergate kan prezidaant Richard Nixon aangoo irraa akka bu’an taasiseen akka wal fakkeessan sababaa ta’e.
Falmii Waa’ee Imaammata Barnootaa Oromiyaa fi Hojiirra Oolfama Isaa
Falmitoonni mirga murtii haqaa,dhimmoonni sasalphaan kanneen akka seera traafikii xixixiqqaa irra cehuu, namoota iyyeeyyii adabbii baasuu hin dandeenye gara yakkamootaatti jijjiiruu danda’a, jechuun komatu. Adabbii xiqqoo of irraa baasuu ennaa dadhaban, adabbiin itti dabalamaa deemee adabbii caalutti deema. Fakkaaeenyaaf, garee hawaasaa tokko faallaa humnoota seera hojii irra oolchanii dhaabachiisa. Kutaa Misuurii, magaalaa Furgson keessatti waggaa shan dura namni gurraachi hidhannoo hin qabne tokko, haala sanatti hidhata hin qabneen rasaasaan dhawamee ajjeesamuun, hawaasa gurraachaa fi poolisii gidduutti wal dura dhaabbannaa uumee, sadarkaa biyyaalessaa waliin dubbii uumee jira.
Falmitootii mirga ilmaan namaa Keenyaa saddeeti ammallee Ugaandaatti hidhaan jiran.
“Falmuun mirga isaaniiti waan fedhan gaafachuu mirga isaatii wannii guddoon ammoo dhugaa jirtu hubachuu wayyaa,”jedha.
Faluma araaraa Itoophiyaan dhooftee kanaan Eeritran waldaa IGAD durii keessaa baatettti deebi’uuf deemti.
Faluma kana dhaabuuf muummeen ministera Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmed Eertiraa marii yaame.Guyyaa dheengaddaa pirezidaantiin Eertiraa Isaayyaas Afewarqii jaarrolee araaraa fi marii Itoophiyaatti erguuf murate.
Famine Threatens Parts of Sub-Saharan Africa
Fannifamee Akkan Du’uuf Na irratti Murame. Nasraddiin Aliyyi
Fannoo diimaan akka jedhetti kanneen du’an keessaa ja’a miseensota isaa lammiiwwan Nayjeeriaa ti. Hojjettoonni isaa ennaa haleellaan sun raawwatametti baqattoota kuma 25 ta’aniif hojii gargaarsa namoomaa kan nyaata raabsuutti bobba’anii turan.
Fannoo Diimaan Lammiiwwan Libyaa Gargaarsa Argachuu Qabu Jedha
Fannoo Diimaan Lammiiwwan Libyaa Gargaarsa Argachuu Qabu JedhaPresidaantiin waldaa fannoo diimaa addunyaa Jakob Kellenberger Libiyaan gara wal waraansaatti seentee jirti jedhan.Kellenberger akka dubbatanitti waraanaa hammaachaa deemeen lakkoofsi namoota du'anii dabalaa deemutti jira. Namoonni kuma lama madaa'u isaanille gabaasamuu dubbatan. Lakkoofsi kuni garu hin mirkanoofne.Namoonni baay’een Libiyaa lixaatti argaman kan gara bahaa keessa jiraatan caala akka waraana kanaan hubaman amanu presidaantiin waldaa fannoo diimaa kun.Kellenberger itti dabaluun akka dubbatanitti naannoo mootummaa Libiyaatiin to'atamu jaarmiyaan isaanii akka senuu hin dandeenye ibsan. Kanaaf gargaarsi namoomaa barbaachisu hagam akka ta'e beekuun hin danda'amne.
Fantalle,laftii namii Karrayyuu keessa qubatu akka Roobii jedhutti haguma km 200 Finfinnee irraa fagaatti achumatti namii rakkoo akka malee miidhamuutti jiraa jedha.
FAOn Xumura Waggaa Kanaatti Weerara Hawwaannisa Afriikaa Bahaa To’achuuf Abdachuu Beeksise
Farahoos,kilabiin kubbaa miilaa Masrii dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaatiif hin dabarre manaajera isii Shawikyii Gaharibiitti balleessaa muranii hujii irraa buusan.Gaharib nama ganna 55 bara 2013 hujii tana itti kennan. Masriin Waancaa Kubbaa Miilaa Afrikaa marroo torba mootee barana hin taaneef.
Faranjoonni Dhaddim Jireenna Booranaa Guddoo Jijjiiran
‘Farankattii Harkaa Qabu kana Fixnaan Anii fi Maatiinkoo Waan Taanu Hin Beeku’ Kooronaa fi Jiruu Baqattoota Oromoo Jibuutii
Faransaay Awustiraaliyaa 2-1,Ingilaandi Tuniiziyaa 2-1 lafa keettee. Kirooshiyaan Naayjeeriyaa ammoo 2-0, Beljiyeem Panaamaa 3-1 baphi tolchite.
Faransaay bara 1998 waliin ta baranaa waliin marroo lama waancaa kubbaa miilaa moote.Goolii Faransaay tana lama ijoollee biyya isaaniitii taphatan hidda Afrikaa qabanitti galcheef.
Faransaay bara hedduu Afrikaa bitaa baate, bittaan tun ganna 56 duratti dhaabatte taatulee amalaa,adabaa fi aadaan Faransaay lafa durii bitte fulaa hedduu mullatti.
Faransaay duula korommii kubbaa miilaa bara 2018 mootee gammachuti jirti, Harii Kane fi Luka Modric kophee warqii fi kubbaa warqii badhaasan
Faransaay goolii lammeessoo ammoo adabbii argattee galfatte sadeessoo gurbaa dhalootaa Afirkaa maatiin isaa biyya Giinii, Paul Pogbaati galcheef.Akkii innii itti galchee fi humnitii innii galcheen waan afaan nama qabachiisaati.N
Faransaayii fi Biyyoota Addunyaa Gama Lixaa Hedduu Keessatti Maal Tu Paariilee Sab-bootota yokaan Mirga-deemtota Kakaase?
Faransaayii fi Ingilaandilleen akkasuma tolchite.Nezeralaandii Awurooppaa mootee mataa baafattee New Zilaandi, Kaameruun, Kanaadaa, Jappaan, Xaliyaana fi Siwiidn fa mootee mataa baafatteen baate.Lama itti guurtee duwwaa galchite.
Faransaayii Keessatti Hidhataa Nama Ajjesee Polisoon Ajjesan
- Faransaayiin Gamtaa Awurooppaa irraa adda-baasuu fi maallaqa “Yuurootiin” fayyadamuu dhaabsisuuf akka sagaleen hiree-murteeffannaa kennamu taasisuu.
Faransaayiin liqaa Sudaan irraa qabaataa turte kan doolaara Biliyoona shanii haquu isaa beeksiiftee jirti.Jarmaniinis Sudaaniif gargaarsa kan kennituu walgahii Paariis keessatti gaggeeeffame irratti ibsamee jira.
Faransaayiin maadheelee Islaamiik Istees kan Siriyaa keessaa irratti haleellaa samii irraa gaggeessitu yeroo sadaffaaf itti fuuftee jirti.
Faransaayilleen akkuma dansaa taphattee daqiiqaa 81esso irratti goolii goolii argatte. Goolii sun Gaëtane Thiney-tti galcheefii 2-1 taate.
Faransaayis, akka namni walitti yaa’ee hin ayyaaneffanne humnoota naga-eegumsaa dabalataa kuma dhibba tokko bobbaasuu ishee beeksiste.
Faransaay, Jarmanii fi Koomishinarri Dhimma Godaantotaa, kan Gamtaa Awurooppaa, godaantota gara Xaalkiyaaniitti yaa’aa jiran simachuu ilaalchisee akka Xaaliyaanii gargaaran dubbatanii jiran. Garuu, jechi isaanii, iyyannaa prezidaantiin Xaaliyaanii dhiheessan kana wajjiin kan wal-qabate ta’uu waan beeksisan hin jiru.
Faransaay kanneen naannoo Saahel keessaa leellistoota Islaamummaa humnoota farra shorokeessummaa Afriikaa haaraa hundaa’an kan naannoo dabalatee Afriikaa guutummaa keessaa loltoota kuma torba kan qabu ennaa ta’u Maacron hojiin kun akka jalqabu gargaaranii jiran.
Faransaay Liqaa Biliyoona Shanii Sudaan Irraa Qabaataa Turte Haquu Beeksiste
Faransaay Paarisitti namii naannoo Champs-Elyse jedhanitti qaanqee facaafate.Biyyitii cuftii garuma jirtutti akkuma almalaa fi aadaa isiitti ganna haaraa simatte.
Faransaay, Paarisittiwarrii lafaa Champs Elyse,lafa daawwii itti yaa’anitti walti dhufee qaanqee waaqa keessa oli facaasan daawwachaa bara 2019 gahe.
Faransaay pirezidaantii filachuutti jirtii nama lamatti walti hafee warri lamaan kunillee Caamsaa 7 irratti abbaa mootummaan galatu keessaa beekan. Dorgommii tana nama 11 jalqabe lamatti walti hafe.
Faransayitti kalee qofa nama 12,565 irratti vaayiresii kana argan,Raahiya ammoo nama kuma 10,499.
​Farda qolchaa fi teettoo fardaa bebeekamaa walti filan.Fardoo tana diida bal’aa dhoqqeessan walti gadi dhiisan.
Fardii abbaa buuse kun lafaan dhahee fardoo jalatti hidhatee eegee fala jabaan qaban.
Fardii akka durii duulaa adamoo qofaa mitii geejjiballee, abbaa gadaa baata,raabaa fi gammee,hayyuu baata.
Fardii dansaan haga dooalra 10,000 baasa.
Fardii lammeesoso bahe, Everfast,, sadeessoon Owendale,Warriors abressoo Charge, shaneessoon annii Laughing Fox.
Fardoo adamoo,fardoo muka kutuun beekaman fi fardoo ijoolleen didqqoon mukaan kutanilleen keessuma jira.
Fardoon Amerikaa tun haga metiri lamaa fa dhedheerattii sanyii farda qolchaa baduu dhowwatani labratory keessa oli keeyyatani.
Fardoo qabaachuu qofaa mitii Amerikaan dorgommii fardoo hedduu qabaachuun beekamti.
Fardoo tana karaa metirii 3200 irratti wal qolchisiisan.Teettoon fardaa warra adoo fardi gussanii garaa fardaa jala loo’ee ulee lafaa guru,axxiyyoo farda irra teteettee wa aatu ta darbatte hin dhabnee fi warra fardoo muka kuchisiisuun beekamu. Lafti tun hagii tokko tabbaa hagii tokko koofee.Nama ganna dabre dorgommii tana moohee dolara miliyoona 3 kennan.
Fardoo tana lafa haga metiri 100 irra muka dagalee sadii qabu wal irra naqanii dorgoman.Mukkeen wal duraaa duuba,mirgaa bitaa dhaaban.Fardii tokko muka dagalee 15 kuta.Daqiiqaa tokko gaditti yoo maree fixe cufa kute qabxii dansaa argata.Mukii hagii tokkoo ejjata 5-9 fa gargar fagaata.Fardii tokko muka dagalee 15 keessaa yoo tokko ittti gufate buuse qabxii 4 irraa kutan.
Fardoo tana sanyii walti makahani horatan dhaabbilee fardoo akkanaa leenijftuu fi horattu hedduutti jira
Far-left members of Greek Prime Minister Alexis Tsipras' ruling Syriza party are forming a new party
Farmaajoo jedhamuun kan beekaman prezidnaant Mohammed Abdullahi Mohammed jalqaba baatii kanaa erga isaan yeroo aangoo isaanii waggoota lamaa dheeressuu isa jedhu dhiisanii booda magaalaa galma mootummaa Somaaliyaa keessatti miirri boqonnaa dhaga’amee jira.
Farreen Nageenyaatu Jeeqa jedhu Angawoonni Mootummaa
Fatiman Tokkummaa Mootummootaa keessa hojjachuun muuxannoo bara hedduu kuufatte,dhalootaan nama Senegaal.
Fayyaa isaanii kan ilaaleen dawaa dhukkuba Sukkaaraa fudhataa akka jiran nyaatis mana ofiitii kan dhufuuf ta’us hidhaa keessatti nyaachuun salphaa akka hin ta’in Dr. Mararaan dubbatanii jiran jedhu Abukaatoon isaanii kun.
Fayyaan Namaa fi Mirgi Dhala Namaa Hidhata Qaba: Angawaa WHO
Fayyaa uummataa kan ilaaleen murtiin kennamuu kan ogeessoota eegumsa fayyaa malee kan hogganoota siyaasaa akka hin taanee mirkaneessuu qaba jedhu.
Fayyisaa Biraazilii bahee amma Amerikaa jira.
Fayyisaa Leellisaa atileetii Itoophiyaa wannii innii hojjate,mallattoon mormii Oromoo innii Riyoo Biraazilitti agarsiise oduu addunyaa gurra guutte tahaa deemuutti jirtu.
Fayyisaa Leellisaa atileetota Olompikii Riyoo,Biraazil irratti Itoophiyaa fulaa bu’anii dorgoman keessaa tokko.
Fayyisaa Leellisaa dorgommii Husten Teksas irratti lammeessoo bahe
Fayyisaa Leellisaa gurbaa ganna 26 ti. Shawaa Dhiyaa magaalaa Jalduutti dhalate.Eegii sunii asii medalaiyaa hedduu tuulate.Qaxxaamura biyyaa, metrii 10,000 fi maratooniilleen himuma dorgoma.
Fayyisaa Leellisaaka wannii hujii jedhee fi tolcheef mataa oduu addunyaa taatee faarsuutti jiranilleen warra moohuuf eegan keessaa tokko.
Fayyisaa Leellisaa medaaliyaa Riyootti badhaafame 'egerii muuziyeemii keessa keeyyadhaa' jedhee Oromoo kenne
Fayyisaa Leellisaa Sab-Qunnamtii Amerikaa hedduu irra maree dubbachuutti jiraa Istuudiyoo VOA Afaan Orommoolleetti goree wa jedhee dabre
Fayyisaan,abbaa Sookooti.Sookoon maqaa ilma isaa ka angafaati.Ilmee ke akka innii atileeti tahu feetaa jennaan rakkoo guddoo keessa dabarree asi geennee innii adoo oguma dhibii qabaatee fedha jedha.
Fayyisaan amma Amerikaa jiraa godina keessa jiraatu mirkansee dubbachuu baatullee New Meksikoo,Koloraadoo fi Arizoonaa keessatti shaakaluu fedhaa jedha.Asiin duubatti leenjiitti deebi’aa jedha.
Fayyisaan ammoo atileetota Itoophiyaa dorgommiiParalympicirratti dorgomuu dhaqanii achumaan hafan Taammiruu Demisee fi waahela isaa doolara $20,000 kennuuf waadaa gale.
Fayyisaan ammoo gammachuutti gaddaatti narraa jijjiiramee jedha. Yoo dorgommii Maratoonii irratti lammeessoo bahellee waan isa gaddisiise akkana jedhee VOA Afaan Oromootti Riyoo irraa bilbilaan hime.
​Fayyisaan ammoo tun siyaasaa miti.Ani siyaasaa ykn hangoo qabachuufii mitii jedha. Dhumaatii ummaa biyya keessaa agarsiise, “ummannii ammoo dhumaa jira kanan calaqqisiifadhee malee siyaasaa miti,” jedha.Tanaaf biyyatti deebihuu sodaadhaa jedha Fayyisaan.
Fayyisaan fiigicha maaraatoonii Olompikii Riyoo irratti lammaffaa ta’ee oggaa fixu mallattoo mormii Oromiyaa agarsiisun isaa haasaha oo’aa tibbanaati. Dorgomii booda Lallisaan biyyatti deebi’uun sodaachisaa ta’uu ibseera. Guyyaa Kibxaa jilli Olompikii Itoophiyaa gara biyyaa oggaa debi’u Fayyisaan keessa hin jiru. Rooyteers mana Fayyisaa Finfinneetti argamu dhaqee maatii isaa keessaa hadha mana isaa aaddee Iftuu fi haadha isaa Aaddee Biraatuu Fullasaa dubbiseera. Kunooti.
Fayyisaan jiruun koobaa ji'a jahan darbee salphaa akka hin turre, garuummoo harka kennuutti waan hin ammanneef ciminaan keessa darbuu dubbata.
Fayyisaan nama isa jaalatu cufaa waadaa gale “ummannii kiyya akka ani waltajjii addunyaa irraa hin dhabamne na eegaa waan taheef fiigichaatti deebihee haala kanaan itti fufuu fedha,”jedha.
Fayyisaan sa’aatii 1 fi sekondii 4 kessatti xumuruun riikoordii oggoota 5 darbanii cabseera.
Fayyisaan turtii Raadiyoo sagalee Ameerika waliin taasiseen akka jedhetti Guyyan kun akka dhihootti dhufuu malu abdiin qaba ture jedha.
Fayyisaan ‘yoo akka malee dallantu Shimala butatta moo dallansuu ufi irraa balleessuuf wayaa ispoortii naqattee dirreetti dabarta? Jennaan. “Anin yeroo aaru tarakaanfii fudhu fudhu na godhaa… eeguma jajjabaadhen dhiisuu jalqabe malee yo namaan walitti hin buhin natti hin toluu.garuu eegii guddadhe yaada sun nan dhiise.”
Fayyisaan yoo fiigu ummata mirgaa bitaa jiru isaaf harka dhaanuu fi TV daawwatu mirgaa bitaatti gara galee mallatto mormii Oromo harka walqaxxaamursee agarsiisaa ture.
Fayyisuu fi dhibaachuu isaa ammoo ogeeyyotii DRC fi Dhaaba Fayyaa Addunyaatti laala.
fayyummaa hawaasa Itiyoophiyaa to’achuu, qorannaa fi caasaa laboraatoriif bu’uura ta’uu dhaan tajaajila eegumsa fayyaaf ogeessota qorannaa geggeessaniif bakka itti wal ga’an ta’uu dhaan qooda ol aanaa qabaata jedhan.
FC Bayern Itoophiyaan duratti Chaayinaa, Taaylaandi, Jappaan, Singapoor fi Amerikaa keessatti keessatti mana barumsa kilabii isaanii banatanii qaban.
FC Bayern Munich kilabii Jermenii fi addunyaa keessattuu dorgommii kubbaa miilaatiin faarsan. Munich magaalaa Bavaariyaa keessa jirti.
Federaalizimiin dhimma ofii kophaa bulfachaa dhimmoota waloo ammoo waliin geggeessan ka jedhu barreefamni kun Sirni kun waan lafumaa ka’ee tolfame miti jedha.
Federaalsimiin maali mata duree jedhu jalatti torban darbe prezidaantii Ethiopiaa duraanii Dr. Nagaasoo Gidaadaa waliin marii geggessinee turre.Fedraalismii ilaalchisee mariin geggeessame muuxannoo wal jijjiiruuf gargaara. Deemsi federaalummaa Itiyoopiyaaf kan inni fayyadu karaa mirga namaa, dimokraasii fi mirga uummataa eegsisuuf jecha jedhu Dr. Nagaasoon.Yaadi Federaalisimii jedhu uummattoota ykn naannolee addaa addaa walii gallee wajjiniin bulla jedhanii yeroo murteessani. Kunis ejjennoo lama irratti hundaa’ee ti. Tokkoffaan sirna Federaalismii keessatti taayitaa walii hirra kan jedhu si’a ta’u inni lammataa immoo ofiin of bulchuu ka jedhtu ta’uu Dr. Nagaasoon ibsanii jiran.Yaadawwan kana lamaan ofitti kan hin haammanne Federaalismiin kan dhugaa ta’uu hin danda’u jedhan.Gabaasa Guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Federalaaliziim sabaa irratti yayyabamelleenakka Jawaar jedhetti “qabeennaa fi angoo naannoon sun qaban irratti abbummaa guutuu hin kennineef. Naannoof hajaja gubbaa dhufu malee waliin mari’atani fixuu irratti rakkootti jira. Bilisumaan ammaa tun akka warrii ukkaamne sosochhu godhe walti bu’u godhe.”
Federeeshinichi akka jedhutti filannoon Somaaliyaa xumura baatii Adoolessaa dura geggeessama, jedhamee ennaa eegamaa jiru kanatti duulli odeeffannoolee dogoggorsoo tahan facaasuu dabalee jira.
Federeeshinii Hawaasa Fannoo Diimaa fi Baatii Diimaa Addunyaa gargaarssa doolaarii miliyoona 112 han oggaa afran dhufaaniif hojjiirra oluu ramaduu isaa hogganaan kun torbban kana beeksiseera. Gargaarsi kunis namoota ongeedhan midhamani gargaarsa atattamaa kennuu qofa odoo hin ta'in funduratti rakinoota isaan qunnamuu akkamitti dandamachuu akka dand'an barsiisudhafis oola jedhan.
Federeeshiniin dhimma ulfaachuu qaamaa addunyaa gabaasi baase kun, namoota miliyoona 2.5 COVID-19n qabamanii du’an keessaa miliyoonni 2.2 biyyoota namoonni ulfinni qaama isaanii guddaa ta’e keessaa ti. kanneen kunis Yunaayitid Isteetis, Briteenii fi Xaaliyaanii dabalata.
Federeeshiniin Fannoo Diimaa fi Baatii Diimaa Idiladdunyaas gargaarsuma kanaaf Fraankii Siwiz Biliyoona 27 jechuun qarshii Biliyoona tokkoo fi qabxii lama kan isa barbaachisu tahuu kan iyyate yoo tahu, Koreen Fannoo Diimaa idil Addunyaas gama isaatiif uummata Tigiraay keessatti rakkate kana gargaaruuf, qarshii Biliyoona lamaa fi Miliyoona afurtamii toorbaa gaafatee jira.
Federeeshiniin Gaazzexeessotaa Somaaliyaa Odeeffannoo fi Oduu Dharaa Dura-dhaabbachuuf Duula Jalqabe
Federeeshiniin Gaazzexeessota Somaaliyaa, odeeffannoo sobaa, oduu dharaa, haasawa jibbinsaa fi olola biyyattii keessatti deemaa jiru dura dhaabbachuuf duula jalqabee jira.
Federeshiinii Ispoortii Itoophiyaa akka Itti aanaan Koomishineeraa jedhetti akka dorgommii akkanaa haga aanaatti gadi buutee biyya barsiisan fedha.
Federeshiiniin atileetiksii biyyooleesaa qooda hujii gugurdoo hedduu qaba. Koreen hujii raawwachiiftuu atileetiksii biyyooleessaa atileetii fi leenjsisaa biyya fulaa bu’ee dorgommii fi huji akka akkaatiif biyya alaa dhaqu filti.Atileetii biyya fulaa bu’ee deemu, leenjsiaa atileetii biyya alaatiin dhaquu fi murtii gugurdoo irratti wa mura.
Federeshiiniin Atileetiksii Itoophiyaa warra dorgommii Beejingi 15eessoo dhaqe 57 qarshii kuma 614 fi 500 badhaase.
​Federeshiiniin Ispoortii Afrikaa African Sports Federation dhaaba ispoortii ka nama Afrikaa gama ispoortiitiin wal barsiisuuf bara 2009 keessa Siyaatil, Amerikaatti hujii jalqabe.Keessattu bara 2015 keessa humna jabeeffate kubbaa miilaaSeattle African Cup, waancaa Afrikaa Siyaatil jedhee maqaa baafate.
Federeshiiniin Ispoortii Afrikaa Amerikaa jiru atileeti Fayyisaa Leellisaa janna jedhee maqaa isaatiin fiigicha moggaase
Federeshiiniin kubbaa miilaa addunyaa FIFA biyya 32 dorgommii baranaatiif dhufan $miliyoona 400 kennuuuf lafaa qaba.Biyyitii tokko mootee dhibaattellee yoo diqqaatee $miliyoona 8 argatti.
Federeshiiniin Kubbaa Miilaa Afrikaa ammoo biyya tana $20,000 adabee dorgommii bara dhufullee keessaa hambise.
Federeshiiniin Kubbaa Miilaa Afrikaa,Gaafii Morookoon Guyyaa Dorgommii Kubbaa Miilaa Afrikaa 2015 Jijjiiruuf Gaafatte Ya Irratti Dide
Federeshiiniin kubbaa miilaa Amerikaa garee kubbaa miilaa dhiiraatii fi nadheeniitii horii walqixxee hin kennu.
Federeshiiniin kubbaa miilaa Naayjeriyaa Keeshi ulfinnaan huji irraa bu’uu wayyaa jedhe itti dhaame.Keeshiin kun durii Naayjeeriaa taphataa eegee kilabi Toogoollee leenjsiee nama ganna 52ti.
Federeshiiniin kun perzdaantii Kubbaa Miilaa Waldaa Tuniziyaa, Wad’ie Jary Federeshiinii Kubbaa Miilaa Afrikaa beekuam beekaa dhara hojjate jedhee waan maqaa balleessee hujii innii maqaa kanaan hojjatu cufaa irraa dhaaban.
Federeshiiniin OSFNA nama dhufuu fedhullee hoteellii akka jecha isaaniitti gatii laaftuun kotiraata fuudhee qopheesse. Koottaa waliin gammannaa jedhee yaamuutti jira.
Federeshiiniin Waldaa Atileetiksii Addunyaa(IAAF)Almaaz Ayyaanaatii fi atileetii Jameeyikaa Useen Booltii(athletes of the year)atileetota bara 2016 jajjaboo jedhee badhaase.
Federeshiiniin Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa,FIFAwaldaa hujii kubbaa miilaa hojjatu. Ganna 111 dura hujii jalqabe.
Federeshiiniin waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa ka Waldaan kubbaa miilaa Afrikaalleen keessa jiru guyyaa shaniin duubatti kora guddaa taa’a.
Federeshiiniin waldaan federeshiinii atileetiksii addunyaa atileetota qorsa akka farsoo nama macheessee humnallee namaa kennuu fudhatanii dorgoman jaluma deemee qorachuutti jira.Akkuma kanaan ganna dabree asitti atileetota Olompikii Beejingii fi Londonitti dorgoman keessaa walumattuu atileeota 76 dorgommii irraa dhaabe
Federeshiin waldaa kubbaa miilaa Addunyaa FIFA, fi federeshiiniin kubbaa miilaa Faransaay, FFF, biyyoota Afrikaa Afaan Faransaay dubbatan keessatti kubbaa miila guddisuuf itti waldhaqan.
Federeshiniin sadarkaa adunyaa kan waldootii fannoo fi baatii dimaa, gamtaa Afrikaa fi mootummaa Itiyoophiyaa waliin hariiroo qabu jajjabeesuuf hojjataa akka jiru ta'u barreessaan duree Federeshinii kanaa kan ta'an obbo Baqqalaa Galataa Finfinnee irra ibsanii jiran.Kun akka milkaa'uu gochuuf, aangawoota Itiyoophiyaa fi kan Ardii Afrikaa waliin dubbataa jiru.Waldaan fannoo dimaa kan Itiyoophiyaa jabaa akka ture kan ibsame yoo ta'u amma garu gitoota isaa kan Afrikaa waliin wal cina yeroo ilaalamu jabiina wal fakkaataa akka hin qabne ibsan.
Federico Mancuelloammoo daqiiqaa 88essoo irratti goolii tokko irra buuseefii taphi sunumaan hobba’e.
Federlaalummaan Itiyoophiyaaf Barbaachisaa Dha Moo Miti? Maaliif?
Fedhii bu’uuraa kan ilmaan namaa kana addaan baasaanii lammiiwwan ilaalan illee bifa mormuun akkas jedhan.
Fedhii bu’uuraa naannoo sanaa guddataa adeemeen hojjettoonni grgaarsaa naannoo Tigraay keessaa gargaarsa kennan akka saffisaniif eeyamni kun tarkaanfii jalqabaa ti.
Fedhii gargaarsa yeroo hatatamaa guutuuf daran hojjetamuu qaba jedhee jira jechuun Yoonaattan Zebdwoos gabaasee jira.
Fedhii namoota gargaarsa kana barbaadanii guutuuf Doolaara Biliyoona 1.4 akka barbaachisu ibsame.Gaaffiin gargaarsa dhala namaa kun biyyattiin tasgabeessuu fi nagaan akka bu’u gochuuf carraaqqii godhamu cina deemuu qaba jechuun bakka bu’an Tokkummaa Mootummotaa beeksisee jira .
Fedhiin barattoota Oromoo yuniverstii Waldiyaa warrii nu dubbifne galuu fedha.
Fedhiin Galmaa akka jecha isaatti qarooma Oromiyaa gamuma gamaa walti guuruu.Tana ammoo Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaatii fi Biiroon Barnootaa qaroomaa, argaa-dhageettii, jabeenna afaanii fi aadaa teennaa Oromiyaan wal barsiisuu malan jedha.
Fedhiin Galmaa guddoon akka jecha isaatti waltahiinsa Afaan Oromoo jabeessuuf jechoota gama gamaa walti guuranii kitaabaan barreessaa nama jalaa oli dhufu barsiisuu.
Fedhiin gargaarsaa dabaluun isaa nu yaaddessee jira. Kana irraa ka’uu dhaan gargaarsi kun yeroo attamii akka dhaqabu ilaalchisuun murtii irra geenye. Akkuma kanaanis gargaarsa doolaara miliyoona 97 gumaachine jedhan.
Fedhiin hoogganoota siyaasaa murteessaa ta’uu isaaf nagaan Sudaan Kibbaaf akka bu’u gochuun itti gaafatama duraa kan hoogganoota kanaa ta’uu gareeleen kun beeksisaniiru.
“Fedhiin Itoophiyaa hiyyummaa keessaa bahuu,haga ammaatti humna ibsee Megawatt 2000 caaluun hujii gara garaa hojjachuutti jirra.”
Fedhiin Jaatanii Ali akka namii isa waliin baratee waliin guddatee aabba Taadhiin jedhetti akka warri horii ijoollee barsiifatee addunyaa dhaqqabatu fedha.
Fedhiin OSFNA akka jecha obbo Kemaalitti akka maatiileen Oromoo garuma jiranii dhufanii jireenna isaanii fi tokkummaa isaanii waliin jabeeffatan tolchuuf.
Fedhiin te guddoon maan jennaanfedhiin tiyyaa afaan guddisuu miti akka namii eennummaa ufi beekee guddatu arguu.
Fedhiin Toltuu akka mana Oromoo,mana maatii Oromoo cufa keessaa kitaabii Oromoo jiraatu.Hujii tana ammoo kitaabaa fi meeshaa barnootaa Afaan Oromootiin barreeffaman 17 barreessitee Muddee 31,2014, Norweey,Oslootti eebbisiisuun jalqabde.
Fedhiin uummatichaa dhiibbaa jalaa ba’ee fedhiin uummataa Tigraay keessatti akka dhugoomu kanaafis akka hojjetan Dr. Aregaawiin beeksisaniiru. Tarkaanfiin waraanaa fudhatamus uummata irra miidhaa akka hin geessisne of eeggannoo akka godhu motummaaf waamicha dabarsaniiru jechuun Mesfiin Argaagee gabaaseera.
Fedhii uummata Itiyoopiyaa gargaarsa yeroo hatattamaa barbaadan waggaa tokkoof guutuuf doolaarri biliyoonni 1.4 akka barbaachisu galmeen gaaffii gargaarsaa namoomaa sun ni agarsiisa. Kana keessaa doolaara miliyoona 700 kan ta’u hin argamin jiraachuu tokkkummaan mootummootaa beeksiseera.
Fediin biyyoota hedduu yeroon dorgommii akka jijjiiramu kan jedhu yoo ta’e yeroo isaa jijjiiruu ykn lakkoobsa biyyoota dorgomanii ol guddisuuf gama koon qophee dha jedhan.
Feeliksi Odimaasii yuunversitii Naayiroobiitti damee seeraa fi dipiloomaasii iirra, akka jedhutti Afrikaa keessatti mootummaan tumsa kennuu dhiisuurra kan ka’e gaazexeexssitonni kesssumattuu bakka walitti bu’iinsif lolli jiru deemanii gabaasurraa of-qusatan.
Feesbuukin Fuulawwan Mootummaa Yugaandaatin Hidhata Qaban Cufe
Feestivaalli waggaa kanaa baatii darbe Bitootessa 20 hanga dilbata kaleessaatti ture. Daraaraan Cherry jedhamu baay’isee kan naqatu xumura torban darbee ture.
Felichein Kabugaa kan qabame Faransaayii keessatti yoo ta'u waggaa dheeraa akkasiif attamiin ituu hin qabamiin ture inni jedhu gaaffii kaasisaa jira.
Felipsi,atileetii ganna 29 dorgommii olompikii afur irratti warqii badhaafame, irratti marroo 20 madaaliyaa badhaafamee kana keessaa 18 madaaliyaa warqiiti.
Feltmaan Asmaraa keessatti prezidaant Isaayyaas Afawarqii waliin ennaa dubbatan looltonni Ertraa Itiyoophiyaa keessaa battalumatti akka ba’an itti himan.
Feltman Caamsaa 4 hanga Caamsaa13tti bara 2021tti gamas daawwachuuf kan jiran yoo ta’u ennaa daawwannaa isaanii angawoota mootummoota kanaa akkasumas kan tokkummaa mootummootaa fi kan gamtaa Afriikaa waliin marii geggeessuuf jiru.
Feqaadeen akka jedhanitti poolisiin guyyaa itti dabalaa qorannaaf kan hin gaafanne ta’uu ibsanii himannaaleen sun haleellaa waaltaa ajajaa gama kaabaa irratti Sadaasa 4 bara 2020 raawwatame dabalata jedhan.
Feqaaduun tiyaatira inni agarsiise keessaa Oteelloo, Tewdroos, Mqabir qoffaeriiw, Abugida Qeyisoo fi kanneen biroo hedduu turan.
Ferensaay biyyi gaddaan liqimfamte Wixata har’aa erga angawoonni haleellaa samii irraan mannii garee ISIS kan Siiriyaa irratti raawwatanii booda hojiitti deebitee jirti.
Ferensaay firoottan namoota xayyaara EgyptAir daandii balalii MS804 irra turan itti fayyadaman daandii bilbila yeroo hatattamaa qopheessite.
Ferensaay ibsa kenniteen Kaliifaaf meeshaa farra misaayilaa kennuu haaluu dhaan kun walii galtee uggura meeshaa waraanaa kan tokkummaa mootummootaaf US cabsa jettee jirti.
Ferensaayii fi Jarmaniin biyyootii Awrooppaa hedduu kanneen yeroo baatii gannaa weerarri kun marsaa lammataaf ka’uu isaan uggura haaraa kaa’anitti dabalamaniiru.
Ferensaayii fi Jarmaniin Uggura Sochii Haaraa Labsan
Ferensaay Kanneen Haleellaa Biyya ishee Irratti Raawwatan Murtiitti dhiyeessuuf dhaadatte
Ferensaay keessaa minisriin dhimma biyya keessaa had sought Abaaoud earlier this year for a foiled terror attack on police.Bernard Cazeneuve har'a ganama ibsa kennaniin poolisii 170 ta'an halkan edaa magaalattii marsanii jiran. kanneen to'annaa jala oolanitti dabaluu dhaan namooni 100 ol ta'an mana akka hin baane ugguramaniiru.
Ferensaay Keessaa Namni Haalbee Hidhate Lubbuu Nama Sadii Galaafate
Ferensaay prezidaantiin ishee duraanii kan umrii isaanii waggaa 86tti Jaakuwes Shiiraak du’aan boqochuu isaaniif gadda irra jirti.
Ferguson, Missouri was once again the scene of clashes between police and residents Wednesday night after police shot and killed an 18-year old man they say pointed a gun at them.
Festivaaliin Cheerii daraaree fi qopheessanCherry Festivalammoo Bitootessa 18-Ebla 17, 2017 taati.Qophii sirbaa fi bashannanaa hedduutti karaa irratti tolaan ummataa qopheessan.
Feysaal Aadan Jiloo leenjisaa garee Oromia-11 Starsiiti.
Fialannoo Bara 2016 fi Raashiyaa Ilaalchisee Traampiif Gaaffiin Dhiyaachuuf Jira
Fichee baranaa akka Usmaan jedhetti Itoophiyaa nannoo akka akkaallee nama hedduutti walti dhufe. Ilmaan Kuush,hortee sanyii kuushiti.
Fichee Cambalaalaan ayyaana ummatii Sidaamaa gannuma gannaan ulfeeffatu. Jila yoo bara haaraatti seenaan qopheeffatan.
Fichee Cambalaa ummataa Sidaamaa ta baranaa akka warri ikeessa oole jedhutti haga guddaan Oromoo fi Sidaamaatti walti dhufe.
FIFA Bara 2018:Federation of International Football Association (FIFA) maqaa federeshiinii kubbbaa miilaa addunyaati. Dorgommii ganna lamaan duubatti Raashiyaatti jalqaban tana biyyaa fi naannoo 210 irratti wal dorgomaa haga ammaatti goolii 1000 olitti galee biyya 32 fialtama.
FIFA dubbii tana hubatee akka waldaan kubbaa miilaa Urugaayii fi namichi nama ciniine jedhan kunillee haga galgala kanaatti yaada isaani kennan hahaje.Suhareziin kun daqiiqaa 80esso irratti taphata XaliyaanaaGiyorgiyo Chielliniadoo kubbaa wal irratti qabuutti jiranuu ittuma gadi jedhee gurmuu bitaattii kutate.Fifan dubbii tana qorachuutti jiraa yoo balleessaa itti muran Suhaarez dorgommii hedduu irraa dhaabuu dandahan.
FIFA,federeshiiniin waldaa kubbaa miilaa addunyaa biyyoota dorgommii Waanc Kubba Miilaa Addunyaa baranaa moohataniif badhaasa doolara miliyoona 35 kenne.
FIFA gaafa akka Qataar dorogmmii waancaa kubbaa miilaa 2022 qopheessitu kennaniif doolara miliyoona 1 fi kuma 500 hoteelii Angoolaa Luaandaa keessatti fudhataniin himatan.Qataar mormachumatti jirti.
FIFAn Gurrandhalaa 2016 perzidaanti haaraa filata nama shanan kanatti dorgommiitti jira:
FIFA taphataa ArjentiinaaLionel Messi, biyya isaa jabeessee dorgommii addunyaatiin gahee jette kubbaa warqii badhaasan Diyaagoo Maradoonaa ammoo Meesiin badhaasii kun isaa hin mallee jedhe.
Fifinneetti Afaan Oromoo afaan hujii tahanii hojjatan.Labsii manii marii laaluuf deemu tana nama hedduutti irratti mari’achuuf taa’a.
Figichi kun Magaalaa Finfinnee Addabaabayii Masqalaa ka’umsa fi xumura kan taasifatu yoo ta’uu kilomeetira 10 atileetootaafi qaamoleen hawaasa irratti hirmaatu jedhamee jira.
Figiicha lafa dheeraatiin badhaasa meedaala Warqee kan argate Moo Faraah dawaa qaama namaa dadamaqsuu hin gargaaramne jechhuun beeksisee jira.
Fiidal Kaastiroo boqachuu isaanii oboleessi isaanii, han amma pirezdaantii Kuubaa ta’an,Raawul Kaastiroo erga ifa godhanii pirezdaantiin Yunaayitd Isteetis Baraak Obaamaan gadda itti dhagahamee ibsuudhaan ummata Kuubaati ergaa dabarseera. Obaamaan,“ Harra, gadda nutti dhagahamee maatii Fiidal Kaastirootii ibsina, Waaqnii lammiiwwaan Kuubaa akka jajjabeessu kadhanna,” jedhee walitti dhufeenyi biyyoonni lamaan barana jalqaban akka cimee itti fufuu waan danda’e hundaan bira dhabbachuudhaa waadaa galeera.
Fiidal Kaastiroo Ruuz Hagayya 13,1926 dhalatan. Fiidal sirna cunqursaa biyya Kuubaa bulchaa ture falmaa guddatanii, bara 1959 gareen riphee lolaa isaanin hogganamaa ture sirna cunqursaa san moo’udhaan angoo erga harka galfatee boodaa pireezdaantii Kuubaa ta'ani oggoota 50 biyyatti bulchaniiru.Yeroo san, milkaa’uun Fiidal Kaastiroo addunyaa ajaa’ibsiisee oduun Havaanaa (Kuubaa) oduu addunyaan gurra itti qabde ta'uu qofa odoo hin ta'in qabsaa'ota biyyoota kaanii haala wal-fakkaataa keessa turanitti onnee hore. Mootummaan Fiidal battaluma sirna kooominisimii hojjaa irra oolche.
Fiidel Kaastiroo,pirezidaantiin Kuubaa, jaarsii ganna 90 torbaan dabrelubbuu dhabe Kuubaa,biyya bulchiinsa Koomunistii jalatti dhowwee ganna 49 bulchaa bahe.
Fiigichaa Itoophiyaa Jaan Meedaa 29essoo Buzee,Abbebech,Muktaar fi Atseduu faatti moohate
Fiigicha baranaa federeshiinin kun qopheesseFayisa Lelisa Heroic Raceykn ammoo Fiigicha Goota Atileeti Fayyisaa Leellisaa jedhanii moggaasan.
Fiigicha,bisaan daakuu,miilaan deemuu fi Ispoortii hojjachuu amaleeffachuun fayyaalessa nama gooti
Fiigicha fardaa ta gannatti marroo tokko wal dorgoman ta marroo 137-essoo tana John Velazquezitti farda isaaAnimal Kingdom-neegee dhufee moohate.
Fiigicha Genzebeen moote keessaa Sandiyeegoo,USA m5000,
Fiigicha Irrechaa Ka Nagayaa Finfinneetti Geggeessametti Namoota 50,000 Ol Tu Hirmaate
Fiigicha Irrechaa ka Nagayaa Jalabultii Irrecha Hora Finfinee fi Hora Harsadeef Finffineetti  kaleessa geggeessametti namoonni kuma shantama (50,000) ol tahan hirmaachuun beekamee jira.
Fiigicha Irrechaa ka Nagayaa Jalabultii Irrecha Hora Finfinee fi Hora Harsadeef Finffineettikaleessa geggeessametti namoonni kuma shantama (50,000) ol tahan hirmaachuun beekamee jira.
Fiigicha Irreechaa Geggeessuf Qophiin Xumuramuu Ibsame
Fiigicha Irreechaa kan Nagayaa Guddicha Fulbaana 11 Finfinneetti gaggeeffamuuf qophiin taasifame xumuramee jira jedhame.
Fiigicha km 10 ka gandeen magaalaa Finfinene keessatti geggeessamu kana gama dubartootaa tii kan injifatte, Sulee Uturaa dur haga guddaa km 5 fiigdi, ammaan dura biyya Faransaayitti mohattee turte. Injifannoo amma argatteen immoo birrii Itiyoophiyaa kuma 30 fi waancaa baadhaafamte. Akka jettutti, Suleen gaafa diqqootuu cehuu akkana jaalatti. Kuruphee gussee qabuu dadhabullee namii cehee na duraa hin bahu""jetti, badhaasa kanalleetti ya gammadde.Hajjii Adiloo, nama atileetota Itoophiyaa hedduu leenjisuun addunyaattuu maqaan bahe, waan fiigihci akkanaa kun namaan qarqaaruutti jiru dubbata.Gama kaaniin ammo Hayilee G/Sillaasee ka armaan duratti Miidiyaan Amerikaa hagi tokko ""Haiyilee dhiibbaa siyaasaa tu fiigicha keessaa baase"" jedhe kaan ""dubbiin tun eessa akka dhufteeyyuu ani hin beeku. Ani ammallee fiigichattan deebi’a."" jechuun labse.Bal'eensa qophii kanaa MP3 tuqaa caqasaa."
Fiigichi Kiiloo-meetira Shanii Tuurizimii Hawachuuf Karoorfame Baalee, Roobeetti Geggeessame
"Fiigichi mata-duree ""Baalee Haa Daawwannuu"" jedhuun Komishiinii Turizimii Oromiyaa fi Saadiyaa Malti Miidiyaa waliin ta'uun Baalee Roobeetti qopheessan irrattti Gezzaahenyi Dirribaa fiigicha kiloomeetira shanii daqiiqaa 14 fi Sakandii 32tti fixuun tokkoffaa bahee jira."
“Fiigichoo Irreechaa guddicha – maqaa jedhuun qophiin jiraachuu fi erbee akkanaa qabadhaa malee, mallattoolee akkanaa hin qabatiinaa” jechuun kanneen wata-watan jiraachuu dubbatee, “fedha dhuunfaa fi fedha siyaasaa isaanii uummata irratti fe’uuf carraaqaa jiru” jechuudhaan, paartii mootummaa naannoo Oromiyaa fi mootummaa naannoo sanaa balaaleffatee jira. Ayyaanni Irreechaa, guyyaa ayyaaneffanaa aadaa fi galataa ta’ee otuu jiruu, haala ayyaneffannaan sun gaafatuu alatti --- karaa malkaa bu’anii ayyaaneffatan irratti Baandii Muuziqaa sirbsiisuu fi haasawa aangawoota polotikaa dhiheessuun, kanneen ibsi paartichaa akka fakkeenyaatti fudhachuun morme.
Fiigiicha dubartootaa kan meetra kuma 10 kaleessa Hengeloo Nezeerlands keessatti gaggeeffameen, Siifan Hassaan qabxii haaraa galmeessuun injiifattee jirti.
Fiiginsi qilleensa kanaa sa’aatiitti kiiloo-meetira dhibba lama caalaa akka ta’uu fi lafa daangaa irraa bal’inni isaa kiiloo-meetira dhibba ja’a ta’u irra akka buubbisuuf jiru akeekkachiisan – ogeeyyiin Metrooloojii kun.
Fiiliin kun dhimma walitti dhufeenyaa hawasumaatti kan fuuleffate akka tahe dubbata, barressaa fi daaretarri fiilmichaa.
Fiiliin takkumaa dorgommii akkanaa hibn moone. Niiwu Ingilaandi ammoo qaraayyuu marroo shan moote.
Fiiliis Maarder weerarra vaayiresii koronaa yeroo gabaabaa booda hojii Uber oofuu addaan kutan. Yeroo ammaa rakkatanii kan jiran yoo ta’u nyaatnii buluuf gara kuusaa midhaanii dhaquun kana booda qaanii natti hin ta’u jedhan.
Fiilix Hoorn ,Hiwmaan Raayitis Waachitti qorataa dhimmoota Itoophiyaa fi Eertiraati. Qorannoo gabbasa amma baheee kana irattis adda dureedhan hirmaatera. Waayee gabaasichaa fi haala Oromiyaa yeroo ammaa laalchisee Filex hasofisiisera. Mootummaan Itoophiyaa hoo Gabaasa Hiwmaan Raayitis kana akkamitti laala lata? Gabaasaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Heenook Samagzaabeer ministiri dhimoota koominikeeshinii Itoohpiyaa Obboo Getachoo Raddaa Dubbiseera. Kutaa duraa sagantaa kanaa armaan gaditti caqasaa. Kuta lamaata wajjin boru sinitti deebina.
"“Fiilmichii akkaataa yeroo durii bosonnii itti jiru osoo namii akkas hin baayyatin, tuttuquu yaallee baroota gara garaatin hirree jechuudhaa. Yeroo durii bosonnii jiru san bosona magariisa heduduu agarsiifnee… amma garuu magariisii sun gamoo qofaan jijjiiramaa akka dhufee fi mukkeeliin magaalaa keessa jiranis cicciramaa akka dhufanii bosonnii cicciramaa akka dhufe agarsiifne,"" jedha Amansiisaan."
Fiilmii filatamaa Nomadland jedhamu kan qopeessite lammiin Ameerikaa hidda dhalata Chaayinaa Chloe Zhao badhaasa Oscar injifattee jirti.
Fiilmii ka biroon immoo kan “Moonlight” jedhama. Lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa Mahershala Ali gurgurtaa dawaa sammuu namaa adoochu irratti kan bobba’e nam fakkii nama Juan jedhamu ta’uun hirmaate. Juan ganda hiyyeeyyii Miami tokko keessa jiraata.
Fiilmii kana kan barreessan obbo Saamsoon oguma fiilmii barreessuu barnootaan argachuu baadhuus fedhii fi quuqaman guddina afaan kanaaf qabu gumaacha gama koo akkan ba’u na dirqisiise jedhan. Afanoota kanneen biroo dhaan fiilmiiwwan hedduun yoo ba’an kan Afaan Oormoo garuu hagas ta’uu dhabuun hinaaffaa na keessatti uume jedhu obbo Saamsoon. Kanaaf dhaloonni borii uummata koof maal hojjette yoo jedhan waanan jedhu hin dhabu jedhan.
Fiilmii kana keessaa haga tokko akka dokumenterii hojjachuu feeti.
Fiilmii “Moonlight” keessatti Juan gurbaa haati isaa araada dawaa sammuu adoochu fudhattuuf daandii irratti gatte tokko fuudhee guddise. Mahershalan nam fakkii Juan ta’uun ennaa hojjete akka yakkamaas akka nama nama deggeruus ta’uun hirmaate.
Fiilmiin afaan Oromoo haaraan kan mata dureen isaa Qurxama jedhu dhiyeenya kana eebbisamee jira. Fiilmiin kun seenaa jaalalaa irratti kan hundaa’e si’a ta’u ergaan isaa garuu jaalalli walii yaaduu wal tumsuu fi wal gargaaruu akka ta’e ibsa jedha directorri fiilmichaa fi fiilmii kana keessattis taatoo ta’uun kan hirmaate dargaggoo Getachew Niguse Gobbuu.
Fiilmiin artistii Jafar Yusuuf ''Siribii '' jedhamu Dilbataa darbe Finfinnee Giddugala Aadaa Oromootti ebbifamee jira.
Fiilmiin Artist Seenaa Solomoon ‘Xiiqii’ jedhamu Giddu Gala Aadaa Oromoo Finfinnee jruu fi magaalaa Naqamteetti eebbifame
Fiilmiin haaraan “Jaatanii Jireenyaa” jedhamuu fi Yeyis Biruun barreeffamee qopheessame Dilbataa darbee kana Galma Aadaa Oromootti bakka jalattoonni artii hedduun argamanitti eebbiffamee baname.
Fiilmiin “Hotel Rwanda” jedhu manaajera hoteelaa duraanii kan turan Ruseesaa-bagiinaa akka goota warren Tutsii fixiinsa bara 1994 jalaa miliqseetti dhiyeessa.
Fiilmiin isaalleen waan biyyitii keessa jirtuu fi waan jaalaatii fi waan jibbii nama tolchu dubbata.
Fiilmiin kan seenaa nama gaddisiisu kan nama gammachiisuus of keessaa qabaachuu isaa barreessaa fi directorri fiilmii kanaa obbo Saamsoon Maariqoos ibsaniiru.
Fiilmiin ''Siribii '' Jedhamu Finfinnee Giddugala Aadaa Oromootti Ebbifame
Fiilmiin tokko yo ilaalana waan isaa hedduu laalan;muuziqaa isaa,footoo isaa, fula aitit hojjatani fi waan hedduu laalan.Keeenna garuu “Best Director fi Best Cinematography”akka itti gulaalamuu fi fiilmiin itti waraabamuun badhaafaman.
Fiilmii seena-galeemeessaa amma waraabde kana keessa, aadaa akka buna-qala faa fi seenaa ajaa’ibsiisaa jaarsota Raayyaa Umurii dheeraa qabaniin isheef ibsame kan qabdu ta’uu nuuf ibsite. Gama biraatiin immoo, artistoota dubartoota Oromoo jajjabeessuu fi hojiiwwan muuziqaa fi filmii ishee eebbisuutti ka fuuleffate qophii guddaa “Haadha Siiqqee” jedhame tokko magaalaa Finfinnee keessatti qopheessaa jirti, Saalihaan.
Fiilmii seena galmeessaa kan qopheessu Maayikil Paak waggoota lama oliif muudamanii raggaasisamuuf eegaa turan, garuu ssababaa dimokraatonni dhimma maallaqaan wal qabate kan daldala isaanii ilaalchisee jiru irratti yaaddoo qaban dhiyeessaniif hamma amaatti ture.
Fiilmiiwwaan Afaan Oromoo fi afaanota kaan Itoophiyaa keessatti dubatamaniin hojjataman keessatti gaheen dubartootaa dabalaa jira.
"Fiilmiiwwan Oromoo haaraan yeroo yerootti ba'anis uummataaf dhiyaachuuf danqaan waan jiruuf hamma guddachuu male hin guddatin jira jedha barreessaan fiilmii ""GUMAA"""
Fiilmin qoosaa artiist Olii Naggaatiin qophaa’e torban tokko dura Finfinneetti uummataaf dhihaatee eebbifame. Qoosaa taatoon tokko, akka nam-fakkoota adda addaatti taatesse - fiilmiin kun.
Fiixiinsa danyii, dhumiinsa gosaa fi gargaarsa namoomaa ugguruun yakkaawwan mormitoonni kun tarreessan keessaa ti.
Filadelfiyaa,magaalaa dhaloota Amerikaa (America Birth place)jedhanii beekanii fi seenaa Amerikaa keessatti waan hedduun faarsan,Kora Saba Demokiraati(DNC) kopheessuuf kurfoo jirti.
Filadelfiyaan Kora Saba Demokiraati(DNC) kopheessuuf kurfoo jirti
Filamuu Dr. Abiyyi Ahimad fakkeenya gochuudhan, Itoophiyaan karaa jijjirramaa irra jirti jechuun qaamoota wixineen qophaahe akka fashalaahu gafatan laalchisees Kiriis, “ Itoophiyaa keessatti yeroo jijjirramni angoo jiru wanni waada galamuu bayyee dha hojiittti garuu in hiikkamu,” jechuudhan cichanii dubbatan.
Filamuu Dr. Abiyyi Laalchisee Yaada Dargaggoota Amboo
“Filannichi kan uummatni Tigiraay waltajjii addunyaa irratti maqaan isaa itti ol ka’ee fi diinoota isaa immoo morma buusise,” jedhu ka magaalaa Maqaleetti, Ewehaatiin bakka-bu’uun dorgoman aadde Keeriyaa Ibraahim.
Filannnoon Yunaayitid Isteetis sagalee uummataa irra jireessaan hin murteeffamu. Miseensota sagaglee filannoo calalan 538 keessaa nama sgalee miseensota 270 argatetu prezidaantummaa injifata.
Filanno Aljeeriyaa Irratti Nama Xiqqootu Hirmaate
Filannocha moo’atan kan jedhaman prirezident Keeniyaattaan dubbii murtee kana booda dubbataniin, dhuunfaatti akka murtee kana hin fudhanne himanii garuu akka murtee mana murtii biyyattii kana kabajan himaniiru.
Filanno IHADEG guutummaatti injifadhe jedhe hin simannu jedhu paartileen kun. Haala rakkisuun nama dhibuun kan beeksisame ba’ii filannoo kanaa simachuun sirna dhablummaa jajjabeessuu fi abboota irree badhaatuu ta’ee argine jechuu dhaanis ibsa isaanii kanaan beeksisaniiru. Paartileen kun ba’ii filannoo ilaalchisuun ibsa baasanitti dabaluu dhaan koppii xalayaa embasii Ameerikaa kan Finfinnee jirutti galchan illee gaazexeessotaaf raabsaniiru.
Filannon Itoophiyaa Caamsaa 28ti paartin KFO dorgomuuf miseenota fi itti gaafatamtota isaani hiikanii akka biirolee paartiille banan gaafaan
Filannon naannoo Tigraay ammoo gaafa filannoo biyyoolessa kana keessa hin jirtuu egerii itti ilaalan jedha. Filannoon bulchiinsa Finfinnee fi Dirree Daawaa ammoo Waxabajjii 5,2013 irra oola.
Filannon pirezidaantummaa Keenya dhiyaachuutti jirtii hiriira mormiilleen jalaan ittuma jira
Filannon sagalee uummataa kabajuu fi haqa-qabeessa tahe akka biyyattii keessatti geggeessamu shoora gama isaanii akka bahatan dubbatan – hoogganoonnii fi miseensonni dhaabichaa korichatti hirmaatan.
"​""Filannon tun faaydaa hin qabduu.Filannoo dhugaa qabduu miti,” jedhe."
"Filannoo abdiin eegatan.Bahanii filachuunu waan tokko.”Akka bulchoootii jedhanitti nama Angoolaa bulchuuf filan boriiyyuu hin beekan.
Filannoo Ameerikaa kan guyyaa har’aa geggeessamuuf lammiiwwan biyyattii sagalee kennaanii jiru. Kanneen keessaa garee lamaan jechuun Repaablikaanii fi demokraatotaaf kanneen sagalee kennan lammiiwwan Ameerikaa yaada isaanii nuuf hiranii jiran.
Filannoo Amerikaa irratti yoo hedduu horii miliyoona hedduutti baha.Nama miliyoona hedduutti bahee abbaa fedhe filatallee.
Filannoo Amerikaa tana eennutti moohateef achiin duubatti maanti maan tahaan Afrikaa Kibbaallee tahee addunyaanUU gurra qeessitee eeguutti jirti.
Filannoo amma itti jiraniinPrimaryjedhan. Godinii 50nuu Primary tana qaba. Godinii Iowa ammoo dorogmmii tanaanCaucusjette.Namii tana moo’e paartii isaa fulaa bu’ee Tiraampiin walti gadi dhiisan.
Filannoo ammajjii 14 tasifameen Museveniini fi partiin isaanii National resistance Movement harka 58.6 moo’achuu isaa labsee ture. Mormaan isaanii Babi Waayin harka 34 moo’un isaatiif filannichii haqa qabeessa miti jechuudhaan mormuun isaa waan yaadatamuu yemuu ta’u, yeroo duulaa filannoo sanaa sochii Babi Wayin dhorkuudhaaf umnii tikaa biyyattii tarkaanfii fudhateen dargaggoonnii hedduminaam hidhamuun,madaa’u fi du’uun isaanii gabasamera.
Filannoo Angolaa Paartiin Biyya Bukchaa Jiru Sagalee Harka 60 Oliin Akka Injifate Himame
Filannoo ardii Afriikaa akkaan itti dhiyeenyaan hordofamaa jiru keessaa tokko kan ta’een prezidaantiin Keeniyaa Uhuruu Kenyattaa kibxata borii mormituu isaanii yeroo dheeraa Raila Odinga waliin dorgomuuf jiru. Dorgommiin sun walitti dhiyoo ta’uun isaa tilmaamamee jira.
Filannoo baatii Agayyaa keessa geggeessamu dhaqqabuuf guyyoota toorbaatama tu hafe.
Filannoo Baatii Hagayya dhufu guutuummaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamuuf qophiin itti fufee yeroo jiru kanatti himannaa paartileen dhiyeeffatan, deebii mootummaan kennuu fi kan bordiin filannoo jedhu dhiyeessina.
Filannoo bara 2007 booda kan hundeeffamu manni maree bakka bu’oota uummataa Itiyoopiyaa wiixata dhuftu wal ga’ii isaa duraa geggeessuuf jira.
Filannoo bara 2020 irratti nama miliyoona kurnya hedduutti bahee filate. Bara jeequmsaa fi dhukkbua addunyaa miila jalaa guure,koronaatti irraa nama oolche malee gaafa Amerikaan pirezidaantii filattu nama miliyoona hedduutti teessoo mootummaa Amerikaa,D.C. dhufa.
Filannoo bara 2020ti Pirez.Tiraampi irraa mootummaa fudhachuuf demokiraatota 20tti dorgommiitti jira,Joe Biden hardha itti darame
Filannoo bara kuma lamaa fi toorba geggeessinu irratti filannoon isaa dimookiraatawaa, nagoomaa, walabaa fi kan haqaa akka tahu gochuuf mootummaan maal akka karoorfate gaaffii dhihaateef Ammaan duras akkuma beekamu, Dimookiraasiin, kanneen dimookiraasiin ittiin beekamu keessaa tokko ka tahe filannoon walaba, kan haqaa akkasumas immoo, nagaa fi dimookiraatawaa akka tahu gochuuf Mootummaan akkuma kanaan duraa akka barbaachisummaa isaatti hojii jabaa akka hojjetu ammaan dura Mana-maree kabajamaa kanaaf ibseen ture jedhan Muummichi-ministaraa Obbo Haile-mariam.
​Filannoo baranaa,2016 itti deebihee hin dorgomuu jedhullee kunoo itti deebihee ammallee bulchuuf deema.
Filannoo baranaallee paartii biyya bulchitutti shakkii malee moohata jedhani eegan.
Filannoo baranaa nama harka 40 bahee filata jedhanii abdatan.Akkuma amalaa fi adaba isiittti filannoon Amerikaa Kibxata irra oola. Bara 1845 asi akkanuma keessa dhufte. Yoo qonnaan bulaan midhaan galfatee irraa bahe filannootti dabran.Sunuu ji’a Sadaasaa keessa.
Filannoo baranaa nama harka 40 bahee filata jedhanii abdatan. Buufata 170,000 keessatti filachuuf deeman.Amerikaan bara 2020 pirezidaantii filatti.
Filannoo barcuma senetii kan kutaa kaansaasiif kaadhimamaan Ripaablikaanii ta’e dorgomee kan inni itti hin milkaa’in hafe bara 1932 keessa. Namni har’a dorgommii kana injifate filannoo Sadaasa keessaaf dhiyaata, garuu garee dimokraatotaa iraa kaadhimamtuu kan ta’an Barbaraa Bolliyeer ripaablikaanota caalaa maallaqa kan walitti qaban yoo ta’u paartiin isaanii barcuma senetii irra jireessa deebisee argachuuf dhiibbaa gochaa jira.
Filannoo Beeniin fi Chaad keessaa itti dhiyeenyaan hordoofaa jirra jedhanii kanneen filannootti hirmaatan martii karaa nagana ta’u akka qaban, uummanni biyyoota lameenis filannoo Demookraatawaa ta’e karaa nagaan gaggeessuuf fedhii qaban nu gala jedhan.
Filannoo Bitooteessa darbee gaggeeffameen putin kaadhimamaa isaani waliin dorgoman irratti sagalee 100 keessaa harka 77 argachuun injifatan.
Filannoo Biyyaalessaa Itoophiyaan Baatii dhufu keessa geggeessamuuf jiru ilaalchisee, jiraattotni magaalaa Amboo tokko tokko filachuuf qophaa’uu isaanii dubbatu, warri kaan ammoo “hin filannu” jedhu.
Filannoo Biyyaalessaa yeroo biraatti dabarsuuf murtiin Boordiin Filannoo murtesse kan nu hin hirmaachisinii fi edemas hojii sirrii hin tanate, jechuun komatan - Addi Bilisumaa Oromoo fi Kongrasiin Federaalawaa Oromoo.
Filannoo biyyoolessaa bara 2005 Itoohpiyaatti gaggeeffameen motummaan mormitoota waan ajjeessef biyyoonni gargaarsa kennan hamma tokko hirisanii turan.
Filannoo Biyyoolessaa Dhufaa Jiru Dimookiraasummaa Cehuu fi Hanqachuu Murteessa, Jedhu Hayyoonni SIyaasaa
Filannoo Biyyoolessa Afriikaa kan bara 2015
Filannoo biyyoolessaa Itiyoopiyaaf sagalee kennuuf guyyootiin sadii qofti hafee wayita jiru kanatti paarlaamaaf ibsa kan kennan muummichi ministeeraa H/Mariyaam Dessaaleny gaaffii dhiyaateef deebii kennaniiru.Paarlaamaatti kan isaan argaman sagantaa gaaffii fi deebii idleef ta’us muummichi ministeerichaa kan isaan irratti fuuleffatan filannoo biyyoolessaa irratti ture.
Filannoo Biyyoolessaa Itoophiyaa Caamsaa dhuma irratti ykn jalqaba Waxbajjii irratti tolchuuf yaadii dhiyaate
Filannoo biyyoolessaa Sadaasa dabre geggeessame irratti, Donaald Traamp sagalee bakka-bu’oota kutaalee biyyaa “electoral vote” jedhamu 306 argatan. Paartii Dimookiraatii irraa kan isaan dorgoman – mormituun isaanii, Hilarii Kilinten sagalee 232 argatan. Sagaleen kun, akkaataa falmsiisaa hin taaneen injifachuu isaanii mirkaneesse. Garuu, ba’iin lakkoobsa sagalee gara boodaatti ifa bahe akka agarsiisettti, Hilarii Kilinten, sagalee uummataa gara miliyoona sadi’iin ka Donaald Traamp caalanii argaman. Eega Jimaata dabre kakuu fudhatanii, Prezidaantummaatti muudamanii booda, Doonaald Traamp --- “ba’iin sagalee sun dogoggora yokaan gochaa seeraa alaa calaqqisa” jechuun dubbatan.
Filannoo biyyoolessaa wal-mormsiisee baatii Amajjii keessa Yungaansaa keessatti geggeessamee dura, namoonni isaanii dhabaman haga ammaatti achi buuteen isaanii hin beekamne, jedhu maatiileen.
Filannoo bulchiinsa Virginia fi Kentucky Demokiraaitti galateen.Demokiraati bara hedduu asi bulchiinsa VA argattee hin beettu.
Filannoo Danquuf Yaalan Jedha Bulchiinsii Naannoo Tigraay
Filannoo dhaabbileen hawaasaa fi ijoolleen kahimaalleen waan akka biyyaatti isaan yaaddessu keesstti qooda qabaatan gargaaruuf doolara miliyoona 37 boordii filannoo Itoophiyaatii kenniti jedha
Filannoodhaa Dura Yaaddoon Nageenyaa Oromiyaa Lixaa Baka Tokko Tokkotti Mul'atu Furamuu Qaba, Jedhu, Jiraattonni VOAn Dubbise
Filannoo dha kanneen jettan sirrii dha.Nama meeqatu ba'ee filata?Ba'iin filmaatichaa yoom ibsama?
Filannoo dhiyeenya kana gaggeeffame shakkii tokko malee dogoggorfamuu isaa beekana jechuun itti gaafatamaan kaampaanii kun tuuta oduuf har’a Landan keessatti ibsan.
Filannoo dhufaa jiru kun akkuma Muummichi-ministaraa Hailemariam jedhan, “walabaa fi dimookiraatawaa gochuuf” qophii maal maal tu godhame? Mormitoonni hoo waa’ee qophii kanaa maal beeku? Qooda akkamii keessaa qabu? gaaffiilee kanaa fi ka biroodhaaf, FINFINNEE ka jiru -waajira Kongiresa Federaalawa Ormootti bilbilee Barreessaa Paartichaa Obbo Beqqelee Nagaa dubbisnee jirra. “Qophiin Mootummaa Nuti qabatamaan argaa jirru miseensota paartiilee mormituu karaa nagaa qabsoo geggeessan fi barattoota karaa nagaa hiriira bahan haleeluu, ajjeesuu, hidhuu fi doorsisuu dha. Keessumaa Oromiyaa keessatti caasaan bulchiisaa, abbootiin-murtii hojii seera-qabeessa hojjechuuf mirga hin qaban. Guutmmaan Oromiyaa humna waraanaan bulfamaa jirti, jechuun ni danda’ama” jedhan.
Filannoo dhufu amanamaa, haqa qabeessa fi Dimookraatawaa akka ta'uuf wal himachuu dhiifnee walitti dhiyeenyaan hojjachuu qabna jedhee jira.
Filannoo dhufuutti jirtu,qophii isii rakkoolee fi jeequmsa biyyitii keessa dabrte, olaantummaa seeraa,qooda bulchootii jijjiirama qabaachuu malanii fi waan heddu irratti ibsa kenne.
Filannoo Dura Dhimmi Nagaa fi Tasgabbii Biyyaa Furmaata Argachuu Qaba, Jedha MEDREK
Filannoo Ferensaay Ilaalchisee Naannoo Addunyaa Irraa Yaadi Dhiyaataa Jira
Filannoof guyyuma 4ti hafe Pirz.,Tirampii fi Joe Biden Michigen, Minnisota, Wiskansefii Iowaatti ummata filannoof kullifachaa oolan
Filannoo Finfinneetti taa’an tana irratti Ahmad harka 34tiin Hayaatuu ammoo harka 20n filan.
Filannoof Namoota Galmeessuun Har’a Xumurama: Boordii Filannoo
Filannoof Qophii Mootumman Gochaa Jiru Ajjeechaa, Hidhaa fi Doorsisa” Jedhu Mormitoonni
Filannoo Gaggeessuun Ni Danda'ama:Ministeera Eegumsa Fayyaa
Filannoo geggeessuu dura, yaaddooleen nageenyaa Oromiyaa gama Lixaa bakkawwan tokko tokkotti mul’atan furamuu qabu, jechuun jiraattonni VOAn dubbise tokko tokko hubachiisanii jiran.
Filannoo Giddu-galeessa Marroo irratti eenyuutu milka'aa ?
Filannoo guutummaa Itiyoophiyaa keessatti baatii Caamsaa bara 2015 gaggeeffamuuf mallattoo dorgoomtoonni fudhatanii dhiyaatan hojiin filachuu xumuramuu isaa kan beeksisee bordiin filannoo biyooleessaa kan Itiyoophiyaa mallattoo paartileen filatan kana bordiin filannoo ilaalee raggaasisuu akka qabuus hubachisee jira.
Filannoo guutummaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeffamuuf jiruuf qophii fi duula filmaataa Paartiin Badhaadhinaa gaggeessaa jiru kan ilaaleen gaaffiilee kaafneef deebii kan nuuf kennan Obbo Taayyee Danda'aa waajiira paartii Badhaadhinaa damee Oromiyaatti itti gaafatamaa sab qunnamtii ti.
Filannoo Guutuu biyyaa baatii Waxabajjii dhufuu Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamuuf jiru irratti hirmaachuuf paartileen siyaasaa qophii isaanii itti fufanii Jiru.
Filannoo Guutuu Biyyaa Gaggeessuu Dura Waan Ta'u Qabuutu Jira: ABO
Filannoo guutuu biyyaa ka Itiyoophiyaa baatii Waxabajjii dhufu keessa akka gaggeeffamuuf karoorfamee ilaalchisee qophii fi komii paartileen Oromiyaa keessa jiran qaban dhiyeessuu jalqabuun keenya ni yaadatama.
Filannoo guutuu biyyaa kan Israa’eel keessatti gaggeeffameen eenyu akka injifatee ifatti ituu hin beekamiin yeroo jiru kanatti mummichi ministeera Israa’eel Benjamin Natanyaahuu mormituun isaanii Benny Gantziin wal taanee mootummaa ijaarra jechuun afeeran.
Filannoo guutuu biyyaa yeroo gaggeeffamu/ maxxansaaleenis ta’an tamsaasa kallattii gaggeeffamu duula na filadhaa paartilee siyaasaaf oolchu jedhameera.
Filannoo Guyyaa Xiqqoon Hafee Traamp Demokraatoota Hammeessuu Itti Fufanii Jiran
Filannoo haddaa paartilee Ameerikaa beekamoon itti dhiyeenyaan hordofamaa tureen ripaablikaantichi Daan Bishoop barcuma mana marii bakka bu’otaaf dorgoman hamma xiqqoof injifatanii jiran.
Filannoo Haqa Qabeessa Gaggeessuu Barbaanna: Paartii Badhaadhinaa
Filannoo har’a, Caamsaa 24, bara 2015 Itiyoophiyaa keessatti geggeessamaa jiru ilaalchisuun, gabaasaalee keenya magaalaalee adda addaatti bobba’anii jiran dubbisnee jirra. Ka Naannoo Sabaa fi Sab-0lammootaa fi Uummatoota Kibbaatti bobba’ee jiru – Henook Semmaagzeer, Muummichi Ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Haile-mariam Dessalenyi – aanaa filannoo Gunnenotti argamuun ennaa sagalee kennan dubbisee jira.
Filannoo hardhaaSuper Tuesdayirratti warrii dorgomu cufti godina Amerikaa gamaan itti baafatee akka ummatii bahee filatu iyyachuutti jira.
Filannoo hardha,Roobii jalqaban tana nama miliyoona 1 fi kuma 500tti galmaahe taatullee warrii Liibiyaa gama Bahaa laftinuu waraanaa namii bahee fialchuunn dhiba guddaa.
Filannoo Hiree-Murteeffannaa Sidaamaf Uummanni Sagalee Kennu Heddumminaan Bahuun Himame
Filannoo Hiree Murteeffannaa Uummataa Godina Sidaamaaf, filattoonni Miliyoona Lamaa fi kuma dhibba sadii tahan galma’anii jiru, jedhan.
Filannoo Hiree Murteeffannaa Uummata Sidaamaa boru geggeeffamuuf qophiin gama maraan xumurameera, adeemsi tures naga-qabeessa ture jedhan.
Filannoo Hiree-murteeffannaa Uummata Sidaamaaf Boor Deemsisamuuf Qophiin Xumurame Jedhame
Filannoo Hiree-murteeffannaa yokaan Riferendemii Sidaamaa irratti, hanqinni buufatoota filannoo fi kaardiilee filannoo waan uumameef, kaardiilee filannoo dabalataa maxxansuu fi buufataalee filannoo dabaluuf hojiin kan hojjetamaa jiru tahuu Boordiin Filannoo Biyyoolessaa beeksisee jira.
Filannoo Irratti Falmii fi Komee Dhiyaatuuf Ilaalchii Duraa Kan Kennamu Ta’uun Ibsame
Filannoo irratti falmii fi komee dhiyaatuuf Komee filannoon alaa kanneen biro caalaa ilaalchii duraa kan kennamu ta’uun Ibsame.Kana gochuufis abbootii murtii jiran 209 keessaa kanneen walitti dhufan magaalaalee Dassee, Baahir Daar, Dabra Birhaan fi Gondar keessatti turban kana leenjii fudhachuun isaanii ibsamee jira.
Filannoo Itiyoophiyaa baatii shanii booda deemsisama, jedhamee eegamu ilaalchisee, paartiileen siyaasaa hagi tokko sochii jalqabanii jiru. Kanneen keessaa hoogganoota paartiilee lamaa jechuun Hayyu duree Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaa fi Dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo Proofeesar Mararaa Guddinaa jaalllanneen har’aaf dubbistee jirti.
Filannoo Itiyoophiyaa bara 1997 geggeessamee qabee siyaasa IHADEG dammaqinaan hordofaa kan jiran miseensi paarlaamaa Awrooppaa fi kan koree dhimmootii alaa Aanaa Gomesh muudamuun Dr. Abiyyi Ahimed uummata Itiyoophiyaas ta’e uummata Oromoof waan gaarii kan fidu, dantaa isaanii kan eegsisuu danda’u yaadi jedhu hedduu biratti calaqqisaa jiraachuu isaa hubachuu isaanii dubbatu.
Filannoo Itiyoophiyaa “Filannoo dha” Jechuu Hin danda’u
Filannoo Itiyoophiyaaf Qophiin Itti Fufee Jira Jedha Mootummaan
Filannoo Itiyoophiyaa Gaggeeffamuu qaba, Lakkii Yeroo Biraatti Darbuu Qaba: Yaada Marii
Filannoo Itiyoophiyaa Irratti Taajjabdummaan Hin Argamnu: Gamtaa Awuroopaa
Filannoo Itiyoophiyaa keessatti Caamsaa 24 bara 2015 gaggeeffame gabaasuuf kanneen Finfinnee seenan keessaa tokko Gazexxessituu Raadiyoo sagalee Amerikaa Anitaa Paawool tokko turte. Waggaa kudhan dura jechuun bara 2010 Filannoo Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamees gabaastee jirti.” Qabsiisa ykn Yaadannoo Gazexxessaa irraa” mata duree jedhu jalatti waluumaa gala yeroo Finfinnee keessa turte waan argite waan dhageesse waluumaa gala haala keessa dabarte gabaastee jirti.
Filannoo Itiyoophiyaa ta dhufuutiif paartilee siyaasaa hedduutu qophii irra jira.Paartiin dorgomuuf jiran eeyyma komishinii filannoo argachuuf hojjataa jiran.
Filannoo Itiyoophiyaa tana biyya alaati taajjabuuf ka dhufe Taajajbdoota Gamtaa Afrikaa qofa.Jarii kun gabaasa baaseen filannon tun filannoo ummati Itiyoophiyaa abbaa barbaade filachuuf carraa itti argate jedha.
Filannoo Itiyoopiyaa baatii Waxabajjii dufu gaggeeffamuuf karoorfame irratti hirmaannaan Ezemaa maal akka ta'e har'a tuuta oduuf ibsa kan kennaan itti aanaa hogganaan paartichaa Obbo Anduu Aleem Arraagee bakka paartichii dorgomuu hundatti duula filmaataa gaggeessuuf Qarshii Miliyoona 100 fi Miliyoona 80 ramadee jira.
Filannoo Itiyoopiyaa IHAGDEGtu injifate jedhe boordiin Filannoo
Filannoo Itoophiyaa 2015,nama miliyooan 38 olitti filatee paarti 68 irratti wal dorgomee jedhan.
Filannoo Itoophiyaa bara 2005 fi rakkoolee sun irratti dhalatte rakkoolee gugurdoo ji’a lamaan dabran naannoo Oromiyaa keessa jirtu; namii hedduun ijjeefamuu,hedduun madaahuu, hedduun hidhamuu faallee barreesse.
Filannoo Itoophiyaa:Dheerachuu fi gabaabachuu filannoo Itoophiyaa ta dhuftuu irratti Jawaar filannoon duratti waan guutamuu male jiraa jedha.Sun ammoo egerii bal'innaan irratti dubbata.
Filannoo Itoophiyaa jaheessoo koronaaf jedhanii dabarsan jedhan Caamsaa itti deebi’nii bulchoota naannootii fi mootummaa federaalaallee filan akka bulchootii boordii filannoo marii hardha paartilee siyaasaa waliin qabaatan irratti jedhanitti.
Filannoo Itoophiyaan Itti Deemtu Irratti Xinxala Hayyootaa
Filannoo Itoophiyaa Ta Baranaa Nama Miliyoona Hedduutti Filachuuf Galmaa’e Jedhan
Filannoo Itoophiyaatiif ji’a 5th hafe paartileen mormituu hagii tokko filannoof kurfoo jirra jedhan
Filannoo Kaameroon Laalchisee Yaada Wal-makaatu Dhihaachaa Jira
Filannoo kalee keessaa godina Mississipi dorgoman paartii Rippaabilikaanitti moo’e.
Filannoo kallattiin hin ta’in kan Somaaliyaaf kaadhimamtoota 15tu hirmaatan. Kana keessattis bakka buutonni gosootaa miseensota paarlaamaa kanneen prezidaantii filatan filu. Haa ta’u malee kaadhimamtoonni 14 kan aangoo irra jiran prezidaant Mohamed Abdullaahi Farmaajoo koree filannoo nama ofii isaaniin guutan jechuun qeeqan.
Filannoo kanatti hirmaachuu ka lagatan - hoogganaan gamtaa paartii mormituu Keeniyaa -- Raayilaa Odiingaa garuu, filannoo kana irratti “Uhuruu tu Uhuruu waliin dorgome” jechuun, waliin-dhahamaa tahuu dubbatan.
Filannoo kan waliin dha’eef mootummaa nama ajjeesu mootummaan Amerikaa tasgabbeessuu yoo fedhe murtiin kan uummata Itiyoopiyaa ti malee mootummaa amerikaa miti jedhee itti himeera jedhaniiru.
Filannoo Keeniyaa Booda Hookkarri Ka’uu Mala Sodaan Jedhu Hammaataa Adeeme
Filannoo Keenyaa dhiyaachuu jirtuun duratti ‘oduu dharaatti’ lafa qabate
Filannoo keessatti electoral college jedhamanii kanneen beekamaniif kutaalee hundumaa irraa sagalee walitti qabaman kan filannoo presidentii murteessaa walitti qabameen Raamniin sagalee 203 yoo argatan Obaman iimmoo sagalee 303 argachuun injifachuu isaanii ragaan VOA beeksisee jira.
Filannoo keessatti Sagalee Kennuun Rakkoo Ofii Dhageessisuufis Furmaata
Filannoo Keniyaa Irratti Falmii Gaggeeffamu Itti Fufee Jira
Filannoo Keniyaa Keessatti Dorgomtoota Walabaa Heedduutu Hirmaata
Filannoo Kibxata, gaafa Sadaasa 3 bara 2020 Ameerikaa keessatti gegeessamet irratti, lammiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afrikaa haarawa siyaasatti dhufan yoo xiqqaate 5, kanneen taayitaa magaalaaf, kutaa biyyaa yokaan federaalaaf filataman keessaa Obalaa Obalaa nama tokko.
Filannoo lafaa tahuuf jedhu kanaafis Uhuuruu keeniyaattaa fi Raayilaa Odiingaa dhiyootti akka duula na filannoo jalqabanis himanii jiru.
Filannoo Mana-maree Bakka-bu’otaa fi Mana-maree Murtii-seeraa kan Yunaaytid Isteets kan “Mid Term Election” ykn Filannoo Walakkeessa Marroo jedhamuun beekamuu Sadaasa 2 bara 2010 guutummaa biyyatti keessatti gaggeesama. Filannoo kana irratti miseensonni paartii Rippaablikaanii mana maree lamaan irratti irra-aantummaa argatanii imaammata Prezidaant Obamaa irratti dhiibbaa gochuu danda’u jedhamee sodaatamaa jira.
Filannoo marsaa duraa Dilbata kaleessaa gaggeeffame akka agarsiisuutti sagalee kennamee keessaa harka 28 argatanii jiru. Kan isaan cina wal ta’uun dorgoman wal ta’an isaanii immoo sagalee kenname keessaa harka 4 waan argataniif walitti idaa’ame gumii biyyooleessaa keessatti sagalee yayyabaa akka argatan gochuuf jira.
Filannoo mormitoonni dogeggorsame – jechuun himatan kana irrattii Lukaasheenkoon injifachuu isaanii eega labsatanii booda, kaleessa, magaalaa galma-mootummaa biyyattii – Minisk keessatti, yoo xiqqaate uummata kuma dhibba tokko tahu karaatti ba’ee hiriiruudhaan mormii dhageessise.
Filannoo mufannaa hordoofsisee kan kamiisa darbee Sanaa as abdiin dinagdeen biyyatti akka hamaatti kufe.Abbootiin qabeenyaas mootummaa haaraa ijaaruu fi gamtaa Awuroopaa keessaa ba’u kan ilaaleen abdii raafamaa qabu.
Filannoo naannoo kan kaadhimamtoonni mormitootaa keessatti dorgoman barcuuma 100 keessaa harka 90 ta’an injifachuun uummanni bulchiinsa kootti kan hin gamadnee ta’u na agarsiisa jedhan hoggantuun Hoong Koong Karrie Laam.
Filannoo naannoo Tigiraay kana “Filannoo Addeessaa yokaan Ji’aa” jechuun kan ibsan muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimed, “akkuma manneen seeraa ala ijaaramanii “Cereqaa Beet” jedhamanii gatii hin qabu,” jedhan.
Filannoo Naannoo Tigraayiif kanneen sagalee kennan namoota miliyoona lamaa fi qabxii ja’a galmeessuuf karoorfamee namoonni miiyoonni miliyoonni lamaa fi qabxiin afurii ol galmeessamuu komiishinni filannoo naannoo Sanaa beeksisee jira.
Filannoo Naannoo Tigraayiif Qophiin Xumuramaa Jiraachuu Itti Aanaa Prezidaantiin Naannoo Sanaa Beeksisan
Filannoo Naannoo Tigraay Keessatti Geggeessamuuf Galmeessuun Filattootaa Kaleessa Xumurame
Filannoo naannoo Tigraay keessatti geggeessamuuf har’a duuli filannoo sabaa himaa naannoon tamsaasamuu eegalee jira.
Filannoo nagaa, walabaa fi haqaa biyyattii keessatti geggeessuf qaamonni dhimmi ilaallatu martinuu waliin akka hojjetan dura teessuun boordii biyyoolessaa yaadachiisaniiru.
Filannoon akka dansaa deemuutti jirti amma isumaa fixuutti jirraayyuu.Fagoo dhufee asi geenne.Warrii wal dorgomu cuftii parlaamaalleen wal haasahuu akka filatanillee kadhachuutti jira.Iftaan pirezidaantii qabaanna.”"
Filannoo namii baqataa biyya alaallee tahe abbaa fedhe itti filan tanaan ijoollee Oromoollee tahe ijoollee saba Itoophiyaa waan hedduu irraa baratti jetti.
Filannoon ammaa kun, baatii Amajjiitti, mana-maree siyaasaan addaan-qoodame waltajjiitti fiduuf, prezidaant Traamp, imaammatoota isaanii raggaasisiifachuuf rakkoon mudachuuf deema – jedhama.
Filannoon Bakka buutota Paarlamaa Somaaliyaa harraa kaasee haga mudde 27, ka gaggeeffamu yoo tahu, Filannoon Prezdentii Somaaliyaa garuu gaafa Gurraandhala 1, bara 2021 akka gaggeeffamu bulchiinsi Prezdenti Faarmaajoo ibseera.
Filannoon bara 2007 ka nagaa fi dimokraasii utuu hin ta’in kan xumuramee fi uummata Itiyoopiyaa kan gaddisiise mirga namaa guutummaatti kan cabse waan ta’eef, haalli uumamee utuu jiruu Itiyooopiyaa daawwachuuf karoorfamuun dogoggora ta’uu isaa ibsuu feena.
Filannoon bara 2012 kun yeroo qabameefitti geggeessamuu isaa kan murteessu adeemsi qaamotii walabaa fi loogii irraa walaba ta’an hundeeessuu xumuramuu akka ta’e hoogganoonni paartilee mormituu dubbataniiru. Filannoon bara 2012 yeroon isaa dhiiratinna moo yeroo qabameefitti geggeessama? Hoogganoonni gareelee mormituu yaada gama isaanii kennaniiru.
Filannoon batii Amajjii keessaa wal dha’e jechuun kan mootummaa qeeqan manni jireenyaa hooggnaa garee mormituu kan Boobii Waayin marfamee jira. Haliimaa Athumaanii Kampaalaa irraa akka gabaastetti, tarkaanfiin nageenyaa kun kan angawoonni mormitoota akeekkachiisan fakkaata.
Filannoon biyyaalessaa marsaa 6ffaan naannoo Tigraay irraa kan hafe guutuu biyyattii keessattu akka gaggeeffamu Komishiniin Poolisii Federaalaa beeksisee jira.
Filannoon biyyatti keessatti gaggeeffamuuf jiru karaa nagaan akka xumuramu qooda gama isaanii kan gumaachan ta’u ibsuun odeessa sobaa afarsuun uummattoota giddutti walitti bu’iinsii akka ka’u rogeeyyii godhan irratti mootummaan tarkaanfii akka fidhati gaafatan.
Filannoon biyyoolessaa fi naannoo marsaa shanaffaa dimokraatawaa,ka nagaa fi bifa amansiisaa ta’een xumuramuu isaaf gammachuu guddaa natti dhaga’ame ibsuun fedha.
Filannoon biyyoolessaa Itiyoopiyaa kaleessa erga xumuramee booda haalawwan tokko tokko naannolee Oromiyaa keessatti mudachuu isaanii mormitoonni beeksisaniir jiru.
Filannoon biyyoolessaa Keeniyaa geggeessamuuf torban tokko qofa tu hafe. Qaamonni filannoo biyyattii geggeessu, bara dabre keessa, madda wal-mormii ta’ee ture. Namni gidduu kana ajjeesame – Msandoon, itti fayyadama teknooloojii sagalee kenninsaa, “Biometric Voter Technology” jedhamu to’achuu dha – hojiin isaanii.
Filannoon biyyoolessaa Keeniyaa geggeessamuu isaa torban tokko dura aangawaa filannoo Keeniyaa ajjeesame argame argame ilaalchisee, gurmuulee hawaasaa har’a karaawwan magaalaa Naayiroobii irrratti hiriira bahanii jiran.
Filannoon Bulchiinsa Naannoo Tigraay Har’a Geggeessame
Filannoon bulchiisa naannoo Tigiraay har’a geggeessameef, uummatni eda halkan walakkaa irraa jalqabee gara waaltaalee filannootti yaa’uudhaan kan itti hirmaate tahuu dubbatama.
Filannoon bulchiisa naannoo Tigiraay har’a geggeessamee jira. “Guyyichi guyyaa uummatni Tigiraay kan filate qofaan akka bulu itti agarsiise guyyaa guddaa dha,” jedha mootummichi naannoo. Uummatni sagalee kennuuf ba’e, halkan walakkaa irraa jalqabee filannichatti hirmaachuuf akka gara waaltaalee filannoo deemaa tures ibsamee jira.
“Filannoon dhufu akka dheeressamu gaaffiileen paartiilee siyaasaan dhihaatan kan uummata burjaajessani” jedhan – Muummichi-ministaraa Abiyyi.
Filannoon dilbata prezidaantii yeroo ammaa Alfaa Kondee fi hoogganaa garee mormituu Seeluu Daaleen Diyaaloo gidduutti geggeessame, baatilee heduuf geggeessamaa kan ture jeeqama siyaasaa heera haaraa fi falmisiisaa kan Kondee marsaa lammataa ol hojii irra akka turan eeyamu tasgabbeesse.
Filannoon duraanii kan paartilee torbanneen dura geggeessamuuf ture garuu saabaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e lafa irra harkifate.
Filannoon dura-taa’aa EHADEG, Kamisa har’aa waaree booda irraa jalqabee, guyyaa kam iyyuu akka geggeessamuu malu dubbatamee ture. Maddeen deemsa walga’ichaa ilaaluun, gabaasaa keenyaaf odeeffannoo kennan garuu, boor illee akka tahuu hin dandeenye dubbatan. Guyyoota lameen dhuma torban kanaa irra jiran jechuun Sanbata yokaan Dilbata akka filannoon dura-taa’aa EHADEG kun geggeessamu eeran.
Filannoon Ethiopia kan Caamsaa 24 geggeeffamuuf jiru dimokraatawaa dha jedhamee jira. Biyyattiin akka fakkeenya guddinaatti ilaalamte kun yeroo hedduu walabummaa sivikiit ukkaamsuu fi waggoota hedduuf gaazexeessota dhuunfaa adamsuun beekamti.
Filannoon gaggeeffame hojii seeraan alaa hedduun isa mudatee jira yeroo jedhamu kanatti angawoonni Ripaablikii Demokraatawaa Kongoo sagalee uummata miliyoona hedduu har’a lakka’aa jiru.
Filannoon gaggeeffamuuf jiru kun, kan Abjuu Ameriikaa ittiin eegsisnuu ykn ajandaa warra soshalisii kan itti gala keenya dinqisiifamaa sana akka diigamuu gochuu keessaa kan ittiin murteessinu ta'a jedhan Traamp.
Filannoon ga’uuf torbanneen sadii hafee ennaa jirutti Trampii fi kaadhimamaan paartii dimokraatotaa Joo Baayiden deggrtoota isaani dadammaqsuuf jecha kutaalee biyyattii wal dorgommiin itti cimu keessa naanna’aa jiran.
Filannoon Geggeefamu Walabaa fi Kan Haqaa ta’uu Qaba !
Filannoon geggeessamuuf torbanneen jaha ennaa hafe kanatti, namni isaanii barcuma abbaa-murtii mana-murtii muummichaaf kaadhimuuf jiran kun, mana-maree murtii seeraa yokaan Senetii Yunaayitid Isteetisitti dhihaatee raggaasisamuu qaba, jedhan.
Filannoon guutummaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamu guyyaan Afuur lafa hafeetti dulli na filadhaa mootummaanis ta’e mormiitoonni gaggeessan amma iyyu itti fufee jira.Koreen hojii rawwachiiftuu kan Paartiin Itiyophiyaa bulchaa jiruu sambata darbe walgahii gaggeesseen filannoo marsaa fffaa kana kan haqaa Dimokraatawaa fi nagana kan guutamee akkasumas haala amantaa uummataa mirkaneesseen gaggeesuuf qophiin xumuramuu ibsee jira.Kanan malees deemsaa fi raawwiin hanga ammaatti ture milkaa’iina kan qabu ta’u mirka’eera jedha.
Filannoon guutuu biyyaa gaggeffamuu dura nageenyi biyyatti tasgabbaa'uu qaba, hogganoonni fi miseensonni partiilee morkatoota hiikamuu qabu akkasumas walii-galteen biyyoollessaa jiraachuu qaba, jechuun paartileen morkattootaa kan akka Kongreesa Fedeeraala Oromoo fi Addi Bilisummaa Oromoo ibsa kennuun isaanii ni yaadatama.
Filannoon guutuu biyyaa itiyoophiyaa keessatti baatii Hagayya dhufu gaggeeffamuuf ture sababaa weerara koronaan akka yeroo biraatti darbu taasifamuun ni yaadatama.Mootummaan amma aangoo of harkaa qabu baatii Fuulbaanaa booda aangoo akka gadhisuuf heerri biyyatti waan ajajuuf falli gama seeraa fi heeraa barbaadamaa jira.
Filannoon guutuu biyyaa yeroo biraatti darbuu kan mormee paartiin kun mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad heeraan ala aangoo irra turu barbaadu jechuun himate.
Filannoon Hiree Murteeffannaa Naannoo Uummattoota Kibbaa, Godina Sidaamaa karaa nagaan adeemsifame jedhan, filattootni fi geggeessitootni Godina Sidaamaa.
Filannoon Hiree Murteeffannaa Naannoo Uummattoota Kibbaa, Godina Sidaamaa karaa nagaan adeemsifame jedhan, filattootni fi geggeessitootni Godina Sidaamaa.Hiriira irratti dhiphina mullate malee rakkoon biraa hin muudanne jedhameera.
Filannoon Hiree-murteeffannaa Naannoo Uummattoota Kibbaa, Godina Sidaamaa karaa nagaan adeemsifame jedhan, filattootni fi geggeessitootni godinichaa.
Filannoon Hiree-murteeffannaa Sidaamaa  Rakkoo Malee Geggeessamaa Oole
Filannoon Hiree Murteeffannaa Uummata Sidaamaa Nagaan Adeemsifame
Filannoon Itiyoophiyaa Caamsaa 24, bara 2015 geggeessame “filannoo dha” jedhee kan dubbachiisu argachuu hin dandeenye, ka jedhan, as Yunaaayitid Steets, kutaa Michigaan ka jiru – Yuniversitii Keeiriing keessatti Proofesara ka ta’an – xiinxalaa siyaasaa Dr. Iziqeel Gabbisaa ti.
Filannoon Itiyoophiyaa geggeessamuuf ennnaa dhihaataa jirtutti, kaadhimamtoonni paartiilee mormituu fi ka paartii aangoo Mootummaa harkaa qabuu, wal-falmii filannoo televiiziyoonaa fi raadiyoon tamsaasamu ka marsaa jalqabaa torban dabre keessa jalqaban. Biyya mirgi yaada ofii ibsachuu dukkanaawee jiru keessatti carraa xiqqoo kana argachuunuu waan gaarii dha, jedhu hoogganoonni mormitootaa.
Filannoon Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamuuf jiru marsaa 6ffaan karaa nagaan haala Demiikraatawaa, madaalawaa fi walaba ta’een akka gaggeeffamuuf waldaan Kaatolikii Itiyoophiyaa mootummaa fi paartilee mormiituu gaafattee jirti.
Filannoon Itiyoophiyaa Yeroo Biraaf Darbee Jira
Filannoon Itiyoophiyaa Yeroo Biraatti Darbuu Hin Qabu: Dhaabilee Siyaasaa
Filannoon Itiyoopiyaa Akka Milkaahu Qaamni Itti Hirmaatu Qooda Gama Isaa Ba’uu Qabu: Mana Maree Walii Ka Paartilee Siyaasaa
Filannoon Itiyoopiyaa geggeeffamuu torban shan dursanii Finfinnee kan seenan itti aantuun ministrii dhimmi alaa US Wendy Sherman filannoo kanaaf dhimmootii wal qabatan irratti yaada kennaniiru.
Filannoon Itoophiyaa akka karoora Boordii Filannoo biyyattiitti ji’a shan keessatti taati. Hagasitti warrii dorgomu ufi beeksisee,milkieeta filannoo fudhatee filannoo kurfoo jirra jedha.
Filannoon Itoophiyaa Caamsaa 28ti paartii KFO filannootti dorgomuuf akka miseenota fi itti gaafatamtootii isaanii hidhaan jiranii fi biirolee paartii isaanii gandaa haga zooniitti hedduutti cufaman jedhaniif falii barbaadamu gaafatan
Filannoon Itoophiyaa dhufuutti jirtu akka warrii hiriira bahe jedhetti haga hidhamtootii Oromoo maqaa siyaasatiin hidhaman bahanitti filannoo tahuu hin dandeettu.
Filannoon jaheessoo biyyoolessa Itoophiyaa bara 2020 Koronaaf jedhanii dabarsan jedhan amma karoora boordii filannoo dhiyeesseen itti deemuuf yaadii dhiyaate.
"Filannoon kadhimamtoota Pireezdaantumaa Yunaaytid Isteets ""Super Tuesday"" Jedhamuu Kaleessaa Geggeeffame."
Filannoon Keeniyaa Utuu Hin Ga’in Uummati Sagalee Kennu Doorsisamaa Jira: Garee Mirga Namaa
Filannoon keenyaa Hagaya 8 geggeesamuuf jira. Prezidaanti Uhuru Kenyatta muummicha ministeeraa duraanii Raila Odinga dabalatee mormitoota isaanii hedduu waliin dorgomanii marsaa lammataaf filannoo sana injifachuuf abdataa jiran.
Filannoon Kongoof sagaleen kenname lakka’amaa Jira.
Filannoon kun akka hin geggeeffamnee fi mootummaa isaan hoogganan akka hundaa’u humnoota barbaadan kan ittiin jedhan kun karoorsanii irratti fuuleffatanii hojjetaa jiru jechuun himatan.
Filannoon kun erga mala teknooloojii fayyadamuu dhaan dhaan sagalee kennuun bara 2013 milkaa’uu dhabee as komiishina filannoof kan inni ittiin ilaalamu ta’ee jira.
Filannoon kun itti dabaluu dhaaan itti aanaa prezidaantii duraanii Joo Baayiden kaadhimamaa paartii dimokratotaa akka ta’aniif sirnaan filachuu dhaan Sadaasa keessa prezidaant Traampiin ka ta’uu dorgoman beeksisuu dha.
Filannoon kun jalqaba Hagayya 20 bara 2016 gaggeeffamuuf erga saganteffamee booda miseensoota paarlaamaa isa gad aanuu 275 filachuun duubatti harkifannaan yoona ga’e.
Filannoon kun keessumaa biyya akka Somaaliyaa balaaf saaxilameef rakkisaa waan ta’eef jecha dhimma kana irratti mari’achuuf wal geenye. Guyyoota sadan darban hawaasa waliin wal arginee jirra. Jaarsolii gosootaa, hawaasa sivilii, uummataa fi daldaltoota akkasumas dargaggoota waliin mari’annee jirra. Akkaataa qabiinsa filannoo ilaalchisee qaama dhimmi ilaallatu waliin yoo walii hin galin, daafoo inni qabaatu fi yaaddoo keenya ibsuuf yaalaa jirra jedhan.
''Filannoon kun naga-qabeessa, haqa-qabeessa, amanamaa fi diimookiraatawaa akka tahu yoo barbaadame Paartileen Siyaasaa fi dhaabbileen hawaasummaa gahee ol’aanaa bahachuu qabu,” jedhu - hayyuuleen kunneen. Marii isaanii caqasaa.
Filannoon kun wagoota 26 keessatti yeroo jalqabaaf Itiyoopiyaan gola naga eegumsaa keessaa bakka argachuu ishee mul’isa. Itiyoopiyaan erga bara 1945 qabee yeroo lama barcuma sana kan argattee si’a ta’u amma Bolivia, Kazakhstan fi Swedinitti dabalamuu dhaan Amajjii 1 bara 2017 barcuma sana qabachuuf jiru.
Filannoon Liibiyaa Muddee Keessa Akka Geggeessamu Walii Galtee Irra Ga’ame
Filannoon marsaa biraa akka irra deebi’ee hin gaggeefamne gochuuf prezidaant Jonaatan caalmaa sagalee hanga tokko fi kutaalee 36 keessaa 24 keessatti sagalee uummataa yoo xiqqaate nuusa tokko argachu qabu.
Filannoon marsaa duraa, Onkoloolessa darbe ka geggeessae yoo tahu, uummatni kaleessa bahee sagalee kenne ka marssaa duraa sana irra xiqqaa tahuu tu himama.
Filannoon marsaa giddu galeessaa kan seeneeta Yunaaytiid steetes Sadaasa 4, bara 2014 gaggeeffamee jira. Ba’iin filmaataa akka agarsiisanTti paartiin Ripaablikaan mormituu isaa Demokraatoota irratti injifannoo argtaa jiru.
Filannoon marsaa ja’affaan kan baatii Caamsaa dhufuu Itiyoopiyaa keessatti geggeeffamuuf saganteeffame walaba, madaalawaa fi karaa nagaan geggeeffamuu akka danda’uuf paartileen siyaasaa fi kanneen dhimma kana keessaa harka qaban waan danda’an mara gochuu akka qabaniif manni maree walii kan paartilee siyaasa Itiyoopiyaa gaafatee jira.
Filannoon naannoo teessanii akkamitti deemte?Bakka buutotii MEDREK rakkoo akka akkaa himachuutti jiran.
Filannoon naannoo teessanii akkamitti deemte?Mee tana caqasaa.
Filannoon Naannoo Tigraay Fudhatama Hin Qabu Kan Seeraan Alaa Ti: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Filannoon paarlaamaa Somaaliyaa xumura baatii Muddeetti, filannoon prezidaantummaa immoo yeroof baatii Guraandhalaatti karoorafamee jira. Prezidaant loltoota Yunaayitid Isteetis Somaaliyaa keessa jiran 700 guutummaatti biyyattii keessaa baasuuf karoorfachuu isaanii, gaazzexaa Niwu Yoork Taayimsi tu torban kana keessa gabaase.
Filannoon perezidaantummaa FIFA Gurrandhalaa 2016 jalqabdii miseensa FIFA 209tti abbaa filatu filata
Filannoon perezidaantummaa USA walii galaa Sadaasaa 8, 2016 jalqaban.
‘Filannoon Pireezdaantummaa Keeniyaa Maalis ta’u Gaggeeffamuu Qaba’ Uhuuruu Keeniyaattaa
Filannoon pireezedaantummaa Keeniyaa kamisa dhufu lafaa ammas gaggeeffama. Filannoo kana irratti Dorgomaan Paartii Mormituu Raayilaa Odiingaa filannoo kana lagachuu isaanii yaada waa’ee filannoo kanaa lammileen Keeniyaa qaban gargar hireera. Jiraattuun Keeniyaa Kutaa Meeruu Uhuuruu deeggartu, Aliimaa Guyyoo jedhamtu Raadiyoonii VOA’f filannoo prirezedaantummaa kana baatee filachuuf akka jettu yoo himtu; deeggaraan Raayilaa Odiingaa Ka magaala Kisuumuu jiraatu garuu filannoo kana akka bahee hin filanne dubbateera.
Filannoon pirezdaatummaa Amerikaa dhiyaachaa dhufuutti jirtii amma nama shanitti walti hafe.
Filannoon pirezidaantummaa Amerikaa seera filannoo hin guunne jedhamuu isaa Barr hin deeggarre “raga hin qamnu” jedhee yaada waan Pirezidaanti Tiraampi jedheen more.
Filannoon pirezidaantummaa Juubaalandi Afrikaa Bahaa yaaddessuutti jirti
Filannoon preizaantummaa Keeniyaa irra-deebi’ee geggeessamuuf torban tokko yeroo hafee jirutti, miseensi koomishina filannoo biyyattii taayitaa gad-lakkisan.
Filannoon prezidaantii Amerikaa kan gaafa Sadaasa 3 bara 2020 gaggeeffame biyyattiin iddoo lamatti qoodamuu mirkaneessee jira.
Filannoon prezidaantii Yunaaytid Isteetes keessatti Sadaasa 3 bara 2020 gaggeeffamuuf jira.
Filannoon prezidaantummaa Ameerikaa geggeessamuuf baatiin tokko hafee ennaa jiru kanatti Doonaald Tramp isaanii fi giifti duree Melaaniyaa Tramp vaayiresii koronaan qabamuu hara’a ganama barii twiterii isaanii irratti maxxansanii qofaatti of baasuu isaanii beeksisan.
Filannoon Prezidaantummaa Amerikaa kan waggaa dhuftuu utuu hin ga'in dura yaadi uummataa walitti qabame deebisanii filatamuu prezidaant Obamaa fi oduu gammachiisaa fi hanga tokkos gaarii hin qabatee ba'e.
Filannoon prezidaantummaa kan biyyoolessaa Sadaasa 3 geggeessamuuf jira. Demokraatonni barcuma mana maree irra jireessa kan qaban yoo ta’u, Ripaablikaanonni immoo barcuma senetii dhuunfatanii jiru.
Filannoon prezidaantummaa Kun Caamsaa 7 bara 2017 gaggeeffamuuf jira.
Filannoon Prezidaantummaa Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo Muddee Dhufu Geggeeffama
Filannoon prezidaantummaa US geggeessamuuf baatilee 20tu hafa. Mr. Traamp garuu ammumaa duula na filadhaa jedhu waan eegalan fakkaatu.
Filannoon prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis geggeessamuuf ennaa baatii tokkoo gadi hafee jiru kanatti, prezidaant Traamp irratti vaayiresiin COVID 19 argamuun, fuuleffannaa duula na filadhaa gara dhimma vaayirasichaa irratti wal-falmuutti deebise.
Filannoon prezodaantii Amerikaa gaggeessuuf torban lama caalaan lafa hafeetti, sodaa vaayrasii koronaaf jecha namoonni dursanii sagalee kennaa jiran Miliyoona 18 caaluu Jedhamee jira.
Filannoon Senetii Amerikaa paartiin Demokiraati kalee godina Alabaamaa keessatti moote mootummaa Tiraampitti lafa chochoofte
Filannoon Senetii fi Kongireesii Amerikaa ta baranaa odoo paartii Rippaabilikaan gammachiisaa paartii Democratii ammoo yaadessuu kunoo dhuftee guyyaaa filannoo geette. Paartiin Prezdaanti Obaamaa faa eegii biyya bulchuu jalqabdee ganna lammeessoo keessa jirti, taatullee akka dura yeroo filatamanii ijoollee fi dargaggoo irraa gargaarsa guddaa argachuutti hin jiran.Maalti maal tahe? Barattuun barmusaa siyaasaa Seenaa Jimjimoo illee Chicaagoo irraa kanuma jetti. Maaliif akka tahe illee ibsiti.
Filannoon Somaaliyaa Kan Kallattiin Hin Ta’in Danqaa Siyaasaatiin Boodatti Harkifate
Filannoon sun bakka buutota mana maree murti seeraa fi mana maree bakka bu’oota uummataa kanneen filannoo biyyoolessaa Sadaasa 3 geggeessamuuf kaadhimaman filachuuf of keessaa qaba.
Filannoon sun faallaa seeraa ti kan jedhe paarlaamaan Iraaq kaleessa ibsa kenneen muummicha ministeeraa Haider al-Abadi gara kutaa bob’aa oomishtu naannoo kurdootaan to’atamte Kirkukitti loltoota erguu dhaan keellaa boba’aa akka to’atamu gaafatee jira.
Filannoon sun geggeessamuun kan irra ture mootummaan filatame waggaa shan utuu hin guutini, haa ta’u malee hiika heeeraa jechuu dhaan, Filannoon sun dursee akka dheeratu ta’e jedhan.
Filannoon sun yeroo hedduuf boodatti kan harkifate ennaa ta’u filannoon prezidaantummaa Somaaliilaand yeroo tokko baatii bitootessa darbeetti qabamee, hongee fi walii galtee dhabiinsa siyaasaa paartilee gidduu jiru yeroo biraatti akka qabamu taasisee jira.
Filannoon tanaan Miseensii Mana Marii Amerikaa 435 filan.Senetii US 100 keessaa 35 filuuf deeman.Bulchoota godina US keessaa bulchoota 36ti filama. Jarii kaan ka barii hujii isaanii hin dhumatin jechuu.
Filannoon tanaan paartiin Demokiraati Miseensa Mana Marii US 222 moote, Rippaabilikaan ammoo 196 argatte.Manii Marii US ganna lama lamatti miseensa filataa nama 435 qabaata.
Filannoon Tarkii Maal Keessa Jira ?
Filannoon Tigraay Fudhatama Hin Qabu: Mana Maree Federeshinii Itiyoophiyaa
Filannoon torbaan sadi keesstti irra deebihan tanaan duratti paartiin mormituu akka bulchootii filannoo pirezidaantummaa waliin dhahanii seera dhowwan jedhan horii irraa bu’an fedhan.
Filannoon tun seenaa qabeettii maan jennaan siyaasaa biyya tana ganna kunrya hedduuttiipaartii Sooshalisti fi Rippaabilikaansitti bulchaa bahe.
Filannoon tun seera dhabaa deemuutti jirti koomishineerii filannoo biyyaatuu akka pirezidaant Madoobeen dabsatu karaa midhaasuufiitti jiraan himatan.
“Filannoon tun ta ummata Itoophiyaati.Akka filannoon tun filannoo dhugaatii fi qajeeltuu taatu tolchabnii akka namii cuftii qoda keessaa qabaatu feena jedha Itoophiyaatti itti guddaan,USAID, Sean.
Filannoon USA Dhumattullee Falmiin Paartileen Akkaataa Hujiin Hojjatan Irratti Mataan Wal Qaban Amma Jalqabdi
Filannoon US akka biyyoolessaatti Sadaasaa 8,2016 jalqabdi.
Filannoon walakkeessa marsaa baatii Sadaasaa keessa dhiyaataa ennaa dhufe kanatti gareen Ripaablikaanotaa deggersa uummataa prezidaant Doonaald Traamp qaban kan yeroo ammaa dhibba irraa harka 42 ta’e, itti dhiyeenyaan hordofaa jiran.
Filannoon walakkeessa marsaa US ga’uuf yeroon torban lamaa gadii hafee wayita jiru kanatti sodaa fi shakkiin duula filannoo geggeessamaa jiru irraan dhiibbaa kaa’ee jira. Kunis kan ta’e erga boombiin maramee domokraatota beekamoo hedduutti ergamee booda.
Filannoon walii galaa geggeessamuuf torbanneen shan hafe ennaa jirutti namoonni hangi tokko yoo paartii biyya bulchuuf sagalee kennuu baatan jechuun doorsisamaa waan iraniif gara qe’ee ofiitti deebi’aa jiran.
Filannoon waliigalaa Yeroo Biraatti Darbuu Qaba: Paartii Baaldaraas
Filannoon walii gala kan bara 2007 biyya keenya keessatti geggeessame haala tasgabbaa’aa dhaan xumurameera. Milkaa’ina kanaafis sadarkaa duraatti galateeffamu kan qaban uummata keenya dammaqinaan irratti hirmaate kan naamusa qabuu fi murannoo inni dimokraasiif qabu kan ajaa’isiisamu ta’uu isaa fi , kanas obboloota isaa Afriikaatiif mirkaneesseera.
Filannooo itti amantaa dhabuun kan baatii darbe aangoo irraa kaafamanii fi michuu prezidaantii duraanii Jooseef Kaabilaa kan turan Siylivestiree Iluungaa Iluunkaambaa bakka bu’an.
Filannoo paarlaamaa Afgaanistaankeessatti gaggeeffamuuf jiruuf kaadhimamaa kutaa Helmand kan ta’an namnii tokko duula na fildhaa gageessaa ituu jiranii haleellaa Bombii dhaqqabeen ajjefamanii jiran.
Filannoo paartileen hedduun qooda keessaa qabanii fi filannoo seera filannoo dhugaa qabaattuu irralleetti yaayyuu wal mari’atan.
Filannoo perezidaantummaa Amerikaa baranaa maati perezidantiBill ClintonkeessaHilary ClintonmaatiiGeorge Bushkeessaa ammoo obboleessa isaa Jeb Buush faatti dorgoma.
Filannoo perezidaantummaa USA baranaa nama hedduutti dorgomee 12 walti hafe; Demokiraati keessaa nama 3 Rippaabilikaan keessaa ammo nama 9 dorgome.
Filannoo pireesdaantii Ameerikaa ji’ota murasa booda godhamuuf paartii Dimookraatii bakka buutee han dorgomtuu, Sekreetarii Hilaarii Kilintan, kalleessa yaadannoo 9/11Niyoorkitti geggeeffameirratti erga hrimaatee booda akka ofwallaaluu taatee namoonni hirkisanii konkolaata keessa galchan. San booda garu mana intalashi magalauma san jiru boqattee oggaa baatuu namoota ala san turan nagaha gaafachaa “ amma nagahan qaba” jetteetti. Dooktoriin ishiis dhukkuba “pneumonia’ qabaachuu ishiifi boqannaa akka fudhachuu qabdu waan gorseef sagantaawwaan murasa tibbana qabdu haqxeetti.
Filannoo pireezdaantummaa bara 2020 godhamuuf pirezdaant Donaald Traamp karaa isaanii, dimookiraatonnis gama kaaniin qophii jalqabaniiru. Laalaa!
Filannoo Pirezedaantummaa Keeniyaa lafaa Onkoloolessa 17, bara 2017 ka gaggeeffamu yoo tahu, haala filannoon kuni gaggeeffamu irratti mareen Boordii Filannoo Keeniyaa fi dorgomtoota lameen gidduutti ta’uuf ture utuu hin hin gaggeeffamin hafeera. Dursaa Paartii Mormituu biyyattii Raayilaa faana kan waajjira Muummee Boordii Filannoo Keeniyaa turan Musaaalia Mudavaadii, wal gahiin kun gatii bakka bu’aan Uhuuruu Keeniyaattaa fi isaan hafa hin gaggeeffamin hafe jedhan. Galgala yoo waa’ee kanaa gaazexeessitootaaf dubbatan Itti Aanaan pirezident keeniyaattaa Wiiliyaam Ruuttoo wal gahiin suni jiraachuu boodarra dhageenye kanaaf yeroo nuti qabnuun wal kiphee jedhan. Haa ta’u malee dorgomtoonni kuni kopha kophaadhaan Boordii Filannoo biyyattii duuka akka mariyatanis himaniiru.
filannoo pirezedaantummaa keeniyaa Onkoloolessa dhufu gaafa bultii 17, bara 2017
Filannoo pirezidaantummaa Amerikaaf guyyuma 20ti hafe warrii Awurooppaa Dhiyaa hagii guddaan Joe Biden deeggara:gabaasa
Filannoo pirezidaantummaa amma itti jiranillee nama shanitti paartii mormituu keessaa walti hafe. Taatullee waan Guulee moohan hinfakkaatan.
Filannoo pirezidaantummaa Angoolaa kalee jalaban haga ammaa kaardii miliyoona 5 caalaa lakkahanii paartii biyya bulchitutti moohannaa lambaste.
Filannoo pirezidaantummaa Faransaay nama lamatti walti hafee Pirez. Obaamaan Imaanuheel Maarkoon deeggare
Filannoo Pirezidaantummaa Keeniyaa lafaa Onkoloolessa 26, bara 2017 gaggeeffame ka injifatan Pirezedentiin Keeniyaa taayitaarra turan Uhuuruu Keeniyaattaa, marsaa lammaffaaf Keeniyaa bulchuuf harra muudaman. Sirna Muudaa Naayiroobii Istaadiyeemii Kaasaraaniitti gaggeeffame irratti lammileen biyyattiin Kuma dhibbaan tilmaaman irratti ka argaman yoo tahu, mootummootii biyya adda addaa bakka bu’uun gaggeessitoonni 40 olis irratti hirmaataniiru.
Filannoo pirezidaantummaa Keenyaa irratti yoo hedduu waraanatti dhalata. Ta bara 2007-2008 irratti nama 800-1,500 dhumate haga 600,000 baqate.
Filannoo pirezidaantummaa Ugaandaa jaarsaa fi kahimatti wal dorgomuutti jira. Bobi Wine nama ganna 38 keessa jiru Yuwerii musiveenii nama ganna 76ti marroo jaheessoof dorgomuutti jira.
Filannoo pirez.Keenyaa ji’a 2 keesatti irra deebi’an, miilotii Rahilaa Odiingaa faan damee mukaa cabsattee karaatti yaatee gammachuun lafa dhiitaa oolte
Filannoo Prezidaantii Keniyaa Irratti Polisiin Namoota Heedduu Ajjesee.: Hiyumaan Raaytis Waach
Filannoo prezidaantii keniyaa keessatti mormitoota bakka bu’un kan dorgoman Raa’ilaa Odingaa har’a akka ibsantti caasaa kompuutara komishiina filannoo Keniyaa iccitiin seenanii sagalee uummataa dogoggorsuuf shirri guddaa fi wal irraa hin cinne gaggeeffamaa jira.
Filannoo prezidaantii yukreen keessaa ka marsaa duraa Dilbata kaleessaa Taatoo diraamaa Televiziyoonaan dhiyaatuu injifatee jira.
Filannoo Prezidaantummaa Amerikaaf Dinagdeen Dhimma Ijoo Ta'e
Filannoo prezidaantummaa bara 2012 gaggeeffame irratti dorgomuuf jecha dogoggoora hojjataniif Morsiin hidhaan waggaa 7 irratti muramee hidhaa keessa turan.
Filannoo prezidaantummaa dhaa ala, barcumawwan paarlaamaa biyyattii 264s dorgommiin ka geggeessamu tahuun beekamee jira. Ka Chaama Chaa Mapinduuzii jedhamu paartiin prezidaantichaa eega biyyattiin bara 1961 Kolonii Briteen jalaa bilisoomtee as akkuma
Filannoo Prezidaantummaa fi Ka Paarlaamaa Gaanaaf Sagalee Kennuun Jalqabame
Filannoo Prezidaantummaa Giinii Geggeessameef Sagaleen Laka’amaa Jira
Filannoo prezidaantummaa irra deebii Laaybeeriyaa geggeessuuf jecha wiirtuleen filannoo banamuuf yeroon hangi tokko ennaa hafu, filannoon sun yeroo hin murtaa’iniif akka darbu manni murtii ol aanaan murteessee jira.
Filannoo Prezidaantummaa kan Yunaayitid Isteetisiif guyyooni 36 qofti hafee ennaa jiru kanatti prezidaanti Doonaald Traamp haada murtii Eemii Koonii Barret kaadhimamtuu mana murtii ol aanaa gochuun dhiyeessuun falmii kaasisee jira. Kaadhimamaa prezidaantummaa kan paartii dimokraatotaa kan ta’an Joo Baayiden seneteroonni ripaablikaanotaa filannoo Sadaasa 3 dura kaadhimamtuu kana akka hin raggaasisne fi uummati sagalee Kennu yaada akka dhiyeessu kan gaafatan yoo ta’u yaada isaanii kanas hoogganoonni ripaablikaanotaa ijoon fudhatama dhabsiisan.
Filannoo prezidaantummaa Kan Yunaaytid Isteets irratti shiiratu hojjatamee jechuun prezidaant Traamp falmii seeraa dhiyeessaa jitu. Joo Baaydin immo filannoon injifadheen jiraa, kanaaf gara biyyatti bulchuutti ce'aan jira jedhan. Garee dhukkuba Koviid - 19 irratti gorsa kennus hundeessanii jiru.
Filannoo prezidaantummaa Koongoo dhufaa jiruuf - Ministara dhimma biyya keessaa duraanii – Imaanu’eel Ramazaanii Shaadeey ka deggeran tahuu dubbatu – Kabiilaan.
Filannoo Prezidaantummaa marsaa duraa Faransaayii keessatti gaggeeffamee jiruun Kaadhimamaan yaada madaalawaa qaban Emmanueel Makroon fi kan safuu biyyaatti cichanii fi baqattootaaan morman Marine Le Pen filannoo prezidaantummaa torban lama booda gaggeeffamuuf darbanii jiru.
Filannoo prezidaantummaa Naayjeriyaa keessatti gaggeefameen sadarkaa lammaffaa irra kan jiran Muhammadu Buuhaarii,lakkoofsii sagalee uummataa meeshaa eleektroniksiin dogaggorfame jedhan.
Filannoo prezidaantummaa Sadaasa 3 geggeessamutti kan injifate baatii Amajjii aangoo qabata.
Filannoo prezidaantummaatti dabaluu dhaan uummatii sagalee keennu miseensota mana maree bakka bu’oota uummataa 435, barchuma senetii 100 keessaa 35 akkasumas bulchitoota kutaalee biyyaa 11 filachuuf sagalee kennuuf jira.
Filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis erga injifatanii booda Joo Baayiden qiyyaafata isaanii gara biyyattii akkaan addaan qoodamtee fi weerara vaayiresii koronaa akkasumas dinagdee biyyattii raafamaa jirutti deebisanii jiran. Joo Baayiden carraa kunuunsa eegumsa fayyaa babal’isuu akkasumas hojjettoota hiyyeeyyii ta’aniif deggersa gochuu fi dalagaawwaan miliyoonaan laka’amu kan argamsiisan industriiwwan enerjii misoomsuuf waadaa seenan.
Filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteetisiif guyyaan dhumaa sagalee itti kennan xiqqoon hafee ennaa jiru kanatti kaadhimamtoonni lamaan kutaa Filooridaa kibba gama bahaa qiyyaafata duula filannoo godhatanii jiru.
Filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis jalqaba baatii dhufuu irratti geggeessamuuf kan itti-aanaa prezidaantummaaf Rippaabilikaanii irraa dorgoman itti-aanaa prezidaantiin yeroo ammaa Maayik Peensii fi ka dimookiraatota irraa taayitaa kanaaf dorgoman seneetarri Kaalifoorniyaa Kamala Haaris, halkan dabre Salt Lake City, Utah keessatti miidiyaatti dhihaachuun wal-falmii geggeessanii jiran.
Filannoo Roobii darbe geggeessameen lammiiwwan Taanzaaniyaa sagalee kennanii guyyaa tokko booda hoogganoonni garee mormituu biyyattii Afriikaa dhiyaa adeemsa walii gala kan filannoo Sanaa akka hin simanne dubbatan. Kaadhimamaa paartii mormituu kan ta’an Tunduu Lissuu tuuta oduuf kamisa kaleessaa Daareselaam keessatti ibsa kennaniin ba’iin filannoo Sanaa hojii seeraan alaan waan guutameef qaamotiin sadarka addunyaa tarkaanfii akka fudhatan gaafataniiru.
Filannoo sadaasa keessaaf ripaablikaanonni barcuma paarlaamaa 53 dimokraatonni immoo 47 kan qaban yoo ta’u dimokraatonni mana maree bakka bu’ootaa dhuunfatanii jiran.
Filannoo Sadaasa sadi’ii dura, ilaalchii namootaa faaran hiramuun, himannaawwan yakka filannoo jira jedhame irratti banaman manneen murtii kutaalee fi an federaalaaltin kuffifamun, sochiiwwan pirezdaantii angoo irraa kaasuuf godhaman akkasumas sirna kakuu fi angoo fudhachuu Joo Baayden Roobii dhufu godhamu irratti ballinaan haasahaniiru. Ta’us, namoonni dubbsine kun dimookraasiin Ameerikaa - tattaafii godhamu wajjin - kana huda inuma damdamata jedhanii amanan.
Filannoo sana dura walii galtee sadarkaa guutuu biyyaa irra ga’uuf qophiileen geggeeffaman jiraachuus ibseera.
Filannoo sana irratti, paartiin dimookiraatotaa mana-maree bakka-bu’ootaa keessatti sagalee yayyabaa argatan iyyuu, Rippuubilikaanonni mana-maree murtii seeraa keessatti akkuma sagalee irra-jireessa qabatanitti hafan.
Filannoo Seena Qabeessa Afriikaa Kibbaan Paartiin Biyya Bulchu Dursaa Jira
Filannoo seeraan alaa geggeessanii mootummaa seeraan ala himachuun illee fudhatama hin qabu jedhan. Kanneen biroon yaada kennanis biyya ol aantummaa qabdu tokko jalatti naannoon bulu jiraachuu mootummaa biyya tokkoo murteessuuf aangoo hin qabu jedhu.Ennumaa iyyuu uummati naannoo Sanaa uummata Itiyoopiyaa fi uummattoota hollaa jiran kanneen biroo waliin shakkii fi jibbiinsaan akka wal ilaalan taasise jedhu kanneen yaada kennan kun. Naannoon sun amma iyyuu yaaddoo nageenyaa keessa akka jiru illee dubbatanii jiran.
Filannoo si’a lammaffaaf gaggeeffame eega Keeniyaataan injifatanii booda namootni sadii sadaasa 6, bara 2017 “filannoon kun karaa haqa-qabeessaan hin gaggeeffamne” jechuun dhimma isaa gara mana murtiitti geessan.
Filannoo tana akka biyyaatti abbaa moohate bori barraaqa labsan.Akka media biya sunii KBS,MBC fi SBY jedhanitti Mooniin kun harka 41 argate warra isa jalatti dorgomuutti jiru harka 20 caale.
Filannoo tana irratti Taajajbdoota Afrikaa 59 dhufee taajajbe. Hooggansaan gurmuu tanaa perzidaantiin Naamibiyaa ka durii-Hifike-Punyee Pohambbaati.
Filannoo Tigiraay kana irratti namoonni sagalee kennuuf galmaawan miliyoona lamaa fi kuma dhibba toorbaa fi jaatama tahuun beekamee jira, jechuun Mulugeetaa Atsibahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Filannoo Tigraay keessaa danquuf ykndhaabuuf jecha manni maree Federeshinii murtii dabarsuuirraa akka of-qusatuuf kan kaleessa kaabineen naannoo murtii dabarse Bulchiinsii naannoos kan deggeru ta'uun ibsameera jechuun Muluugeetaa Atsebahaa gabaasee jira
Filannootti Hirmaachuuf Qophiin Paartilee Oromoo Maal Fakkaata?
Filannoo U.S. guyyaa 6ti hafe warrii dorgomu filannootti nama baraarrachuutti jira Afrikaan Kibbaa guyyaa kana garaa lamaan eegatti
Filannoo waggaa dhuftu geggeessamuuf mallattoo barbaachisaa ta’uu isaa ibsuuf prezidaant Taraampp fi itti aana prezidaant Maayik Peens jala bultii filannoo sanaa deggersa Biishooppiif kutaa Noorz Kaarolaayinaa keessatti lamaanuu duula geggeessanii jiran.
Filannoo waggaa dhuftu irratti injifachuunii kan barbaadan ripaablikaanticha prezidaant Doonaald Traampiin illee akkaan qeeqanii jiru.
Filannoo walabaa fi madaalawaa ta'e gaggeessuu dhadhabamuu, mirgii yaada ofii walaba ta'anii ibsachuu cabuun,mormiitoota siyaasaa kanneen mootummaa irratti gaaffii kaasan hidhuu akkasumas itti gaafatamtoodha gochuu,seerri akka hojii irra hin ollee gochuunn rakkoo mudatan keessaa ta'uun ibsamee jira.
Filannoo walakkeessa marroo torban kanaYunaayitid Isteetis keessatti geggeessameen, madaaliin siyaasaa Waashingiton keessaa jijjiiraee jira. Dimookiraatonni mana-maree gad-aanu yokaan mana-maree bakka-bu’ootaa ka Koongires jedhamu keessatti sagalee yayyabaa yokaan irra aantummaa argatanii jiran.
Filannoo Walakkeessa Marroo ykn “Midterm Election” fi Navaadaa
Filannoo walakkeessa marsaa geggeessameen dimokraatonni mana maree bakka bu’oota uummataa yoo dhuunfatan senetii keessatti immoo ripaablikaanotatu barcuma irra jireessa qaba. Traamp wixinee imaammata isaanii hojii irra oolchuuf mootummaa addaan qoodametu isaan mudatuuf jira.
Filannoo wal-falmsiisaa baatii dabre keessa Beelaaruushitti geggeessamee fi Lukaashenkoon itti injifatanii booda, hoogganoonni lameen wal-ga’uun kun ka jalqabaa yoo tahu, marii kana irratti Lukaasheenkoon mootummaa Raashiyaa irraa deggersa cimaa akka gaafachuuf jiran tu eegama.
Filannoo walii galaa geggeessameen kanneen safuutti cichan injifachuun Briteen miseensummaa gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uuf waggoota sadii dura murtii uummataa murteessiteen, yeroo dheeraaf eegamaa kan ture adda ba’uuun kun furmaata dhumaa argata jedhamee tilmaamama.
Filannoo yeroo darbee gaggeeffameen, barcuma paarlaamaa dhibba irraa harka 99.6 akkamiin akka argatan gaafatamanii,sagalee seeraan barbaadamu san caalaa waan arganneef akkasumas hojii misoomaa waggoota darban 7 keessa gaggeesinetu, injifannoo kanaaf gumaache, jedhu.
Filannoo Yunaayittid Isteetsii fi Tii Paartii (Tea Party)
Filatamaan Prezidaantii Joo Baayiden Imaammata Immigireeshinii Ijoo Jijjiiruuf Jiru Jdhamee Eegama
Filatamaan Prezidaantummaa, Donaald Traamp, qormaata cimaa ka guyyoota prezidaantummaa isaanii dhibba isaan jalqabaatti, carraa gaariiddhaan deemaa jiran. Kunis, manni-maree Yunaayitid Isteets, yokaan Kongiresiin ol’aantummaa paartii Ripaabilikaaniin ka to’atame ta’uu isaa ti.
Filatamaan prezidaantummaa Joo Baayiden, kaleessa, “Thanksgiving” yokaan Guyyaa Galataa Ameerikaa har’a ayyaaneffamu ilaalchisuun haasawa dhageessisanii jiran.
Filatamaan prezidaantummaa Joo Baayiden Lammiiwwan Ameerikaa Vaayiresii Koronaa Ittisuuf Cicha Qaban Akka Itti Fufan Waamicha Dabarsan
"Filatamaan prezidaantummaa Yunaayitid Isteets, Donaald Traamp, ka yeroo tokko mormituu isaanii turan bulchaa kutaa Teksaas duraanii Rick Perry Ministara Inerjii akka ta’an filatanii jiran. Kana dura, ""Ministriin kun akka kosii gatii hin qabneetti dhabamsiisamuu qaba,"" jedhanii turan Perryn."
Filatamichi prezidaantummaa Gaambiyaa – Baaroon, har’a magaalaa galma-mootummaa Gaambiyaa – Baanjuul keessatti hirbuu seenanii Prezidaantummaaf muudamu – jedhamee eegama.
"Filatamuu dhabuun kiyya anaa gamamchuu miti.Namii maratooniin na caalu Itoophiyaa keessa hin jiru.”
Filatamuu Donaald Traamp, Ija Xiinxalaatiin: Kutaa 1ffaa
Filatamuu Donaald Traamp, Ija Xiinxalaatiin: Kutaa 2ffaa
Filatamuun Dr. Abiyyi, bulchiinsa naannoo mormiin itti heddummaatee jiru – Oromiyaa kan bakka-bu’an waan taheef akka tahetti kanneen dubbatan ni jiran.
Filatmaan prezidaantummaa Joo Baayiden lammiiwwan Ameerikaa vaayiresii kana ittisuuf akkasumas vaayiresiin kun akka hin tamsaane tattaaffii godhan dachaa akka dabalan waamicha dabarsaniiru.
Filattoota Miliyoona 2.3 tu Filannoo Hiree-murteeffannaa Sidaamaatiif Galmeeffame
Filiippoon akka jedhanitti gara Gambeelaa kan ani dhufe Juubaa irraa ti. Sudaan Kibbaa keessa guyyoota lamaaf walakkaa tureen asitti qajeele. Amma iyyuu gamas nagaan hin jiru. Lammiiwwan Sudaan Kibbaa miliyoona 12 ol ta’an keessaa kanneen miliyoona afur ta’an biyyaa baataniiru, ykn biyyuma ofii keessatti qe’ee ofii irraa buqqa’aniiru jedhan.
Filin, baatii Amajjii dabree marii Yunaayitid Isteetsitti Ambaasaddara Raashiyaa waliin qabaatan ilalchisanii FBI-tti sobuu isaanii, torban dabre amananii turan. Traamp prezidaantummaa muudamuu isaanii torbanneen haga tokkoo dura, ka Maayikil Filin, Ambaasaddaricha Raashiyaa waliin mari’atan.
Filippee fi Aruurulleen goolii 1-1 irra bubuusanii Baarsaan goolii shaniin mataa dhaabaa galte.Kilabootii kubbaa miilaa XaliyaanaaSerie Afaatilleen dorgommiitti jiran.
Fillanno pirezdaantumma USA kan bara 2016 irratti dorgomuuf kan duula nafiladhaa kaadhimamaa geggessaa jiran miseensonni dhaaba Ripabliikaani 9 falmii kaleessa yeeroo shanaffaaf taasisan irratti waayee nagaa biyyoolessaa fi shororkessumma irratti faaran xiyyeeffataniiru.
Filmaanni hatattamaa akka gaggeeffamu hanga ibsamuutti jechuun hiriirtonni ulaa paarlaamaatti seensisuu kan Jorjiyaa isa Tibilisii cufanii jiru.
Filmaanni lammataa immoo naannoleen lamaa fi lamaa ol ta’an akka uumamanii fi kaan immoo gaaffii jiru yeroof tursuu kan jedhu ture.
Filmiin kun jalqaba mana Tiyaatra magaalaa miniyaapolis kan kutaa minisootaa keessatti agarsifamuuf kan jiru yoo ta’u sana dooda immoo magaalaalee Amerikaa kanneen Oromoo hedduun keessa jiratanitti agrsisuuf karoora akka qabdu dubbatti Keeyraat.
Filmiin Paaraasaayit Filmii afaan biyya alaan hojjatame kan yeroo duraaf badhaasa Akaadaamii argate yoo ta’u filmii koriyaa kibbaa kan badhaasas Oskar argate kan jalqabaati.
“Filooridaan gama keenna deebinaan dhumate dubbiin,”jedhe Baayden achii gahee warra lafaatiin wal dubbatee.
Filooyidii yoo Paakiyuun Adiryeen moo'e sunillee warra dorgommii dawwachuutti jiru sun keessa jira.Yoo dorgommiif yaammatanilleeeeyetifi iyyoollee hin jenne.
Filooyid nama qaamni isaa guddaa ture, waan waa fudhate fakkaata jedhe Chauvin.
Filtamaan prezidaantii Joo Baayiden imaammata immigreeshiii hedduu falmsiisaa ta’e battala jijjiiru jedhamee eegama. Odu gabasaastuun VOA ka dhimma immigireeshinii Aline Barros akka gabaastetti baqattoota, kanneen dadhata siyaasaa gaafatanii fi sagantaa DACA ijoollummaan seeraan ala kanneen as dhufaniif eeyama hojii akka argatan taasisu ilaalchisee karoora qabaachuu isaanii gabaaste.
Fincaan Daddabalee Nama Qabuun Mallattoo Dhukkubaatii?
Finciila paartilee fi miseensoonni kaabinee hedduun aangoo gadhiisuun kan isaan mudatee Tereesaan jimaata har’a akka aangoo gadhisuuf jiran labsan.
Finciila uummataa biyyoota Afrikaa kaabaa fi giddu galeessa bahaa keessa jiru ittisuuf jecha mootummaan Itiyoophiyaa tarkaanfii kana fudhataa jira jedhu mormitonni.Hidhaan yeroo ammaa kana gaggeeffamu Oromiyaa irratti qiyyaafate.Hogganonni paartilee mormituu kan Oromoo lama akka jedhantti, miseensonni paartii isaanii 100 tokko ta'an torbanneen darban lama keessatti polisootaan hidhamaniiru.Namni Afaan Oromoo dubbatuu fi miseensa paartii biyyatti bulchaa jiru hin taane shakkamaa ta'uun hidhamuu danda'a kan jedhan itti aanaa hogganaan paartii WAFIDO obbo Baqqalaa Garbaa, yoo paaartii mootummaa hin deggertan ta'e, carraa isin eegu isin agarsiifna jedhu.Kanaaf jecha uummanni doorsisa jala jira jedhan.Angawonni Oromiyaa garuu himata kana haaluu dhaan mootummaan mirga uummataa ni kabaja jedhu.Garuu kanneen yakka rawwatan seeraan itti gaafatamu jedhu.Mummichi ministeera Itiyoophiyaa mallas Zenaawwii gareeleen mormituu hangi tokko finciila kakaasuu fedhu, kanaaf haala jiru of eeggannoon to'ataa jirra jedhan.MP3 tuquun guutuummaan dhaggeefadhaa.
Finciltoonni kun, waggoota lama dura, yeroo wal-waraansi biyyattii jalqabametti magaalaa Juubaa gad-lakkisanii deeman. Eega mariin araaraa garee isaanii fi mootummaa gidduutti mallatteessamee baatiilee saddeetii booda immoo, amma gara magaalattiitti deebi’aa jiran.
Finfinnee bakka Carqos jedhamutikan dorgoman Dr. Nagaasoo Gidaadaa lafti iccitiin sagalee itti kennan hin qophoofne, moseensonni ADWUI shan shaniin gurma'anii wal-faana seenanuu dhaan sagalee kennaa turan jedhan.
FINFINNEE / DAAKAAR —Waldaan fannoo dimaa kan itiyoophiyaa konkolaataa tajaajiila Ambulaansii kennan 34 waajiroota damee bulchiinsoota naannoolee adda addaa ja’aa keessaa qabuuf raabsee jira.Waldaan kun lammiwwan biyyattii kuma dhibba sadii ta’aniif waggaa waggaan tajaajiila Ambulaansii kan kennu ta’u beeksisee jira.Gama kaaniin talaaliin gara Afrikaa fi biyyoota dhukkubaan miidhaman ka birootti ergamaa turan sababaa meeshaan talaalii kana keessatti qabbaneessan ykn Frijiin hin jirreef jecha tajaajilaan ala ta’aa turan.Amma garu dhukkuba morma googsaa ykn Meniinjaaytis A jedhamu ittisuuf talaaliin kennamu kan haaraa argame ho’a qilleensa dandamachuu kan danda'uu ta'uun ibsamee jira.
Finfinnee fi Naannolee Afurii Keessatti Dhukkubni Koleeraa Ka'e
Finfinnee fi naannoo isheetti walitti-bu’iinsa uumamee lubbuwwan galaafatee qabeenyaa barbadeesse paartiin mormituu Aranaa balaaleeffatee jira.
Finfinnee fi olloota Finfinnee keessa warra eeyyma qabu malee dhoqdhoqqeen seeraan hin galmaahin hin chochootu.
FINFINNEE —Gabaasi har'a waaree dura galma tokkummaa mootummootaa keessatti kan beeksisame gabaasi dinagdee Afriikaaa akka jedhutti waggoota kudhan darban keessa kan ture guddina dinagdee Afriikaa ajaa’ibsiisaa ta’uu isaa shakkuun hin danda’amu.Guddinni kun kan argame garuu Afriikaan gara alaatti kan ergitu meeshaawwan qabeenya uumamaa gatiin isaanii fooyya’aa waan ta’eef, bulchiinsi biyya keessaaf fedhiin meeshaalee biyya keessaaf jiru ol ka’uu isaa akkasumas biyyoota guddataa waliin kan jiru hariiroon daldalaa fi dinagdee jiraachuu isaatiin kan ka’e ta’uu gabaasichi beeksiseera.Gabaasichi itti fufuu dhaan guddinni dinagdee argame hariiroo jireenya uummata naannoo waliin jirus cimsuun gaafatee jira. Guddinni dinagdee waggootii kurnan darban keessa argame jireenya uummatichaa hagam geeddare gaaffii edhuuf deebiin isaa quusaa akka hin ta’in gabaasa sana kan dhiyeessan komiishina dinagdee Afriikaatti daayrekterri maaykroo ekoonoomii Adam El Heraaykaa ibsaniiru.Heraayikaan akka jedhanitti dinagdeen kun jabaatu iyyuu gara badhaadhina hawaasummaatti jijjiiramuu qaba jedhan. Jaarmayaan sadarkaa addunyaa Fitch jedhamu Itiyoopiyaan sadarkaan guddina ishee “B” irra jira jedhee jira. Sadarkaa kanas caasaan dinagdee biyyattii dadhabaa taj’uu isaaf kan amma argamaa jriu sochii dinagdee jabaa ta’e wal bira qabuun yoo ta’u liqaa biyya keessaa fi alaa gidduu jirus madaalee jira dhaabi kun.Itiyoopiyaan waggoota kurnan darban keessa guddina ajaa’ibsiisaa argamsiistus misoomaa bu’uuraan garuu sadarkaa gadii irra jiraachuu ishee wabiiwwan Tokkummaa mootummootaa kan dhimma misoomaa tuquun jarmayaan Fitch ibsee jira.
FINFINNEE —Kaleessa jechuunis sadaasa 22 bara 2006 marii uummataa paartiin MEAD kaleesse qopheesse irratti ture yaadawwan kun kan ka’an.Jalqaba wal ga’ichaa irratti haasaa kan dhageessian ogeessa seeraa kan ta’an Dr. Yaqoob H/Mariam fi Yuniversitii Finfinneetti barsiisaa falaasumaa kan ta’an Dr. Daanyaachew Aserfa turan.Yaadi Dr. Yaqob H/Mariam furmaata rakkoo sanaa arguuf jalqaba maaliif akka uumame irratti fuuleffachuu barbaachisa waan jedhu fakkaata. Kanaaf jecha biyyaa baqachuu kan uume sirna siyaasaa ta’uu dubbatu.Ragaa dhaaba godaantummaa kan sadarkaa addunyaa tuquu dhaanis Itiyoopiyaan hayyoonni biyya ishee keessaa godaanuu dhaan sadarkaa duraa irra jirti jedhan.Sababaa baqattummaa kana uumes dubbatanii jiru. Akka jecha isaaniitti lammiin Itiyoopiyaa tokko naannoo hojjetee qabeenyaa horate waggoota hedduuf jiraate irraa naannoon kee as miti jedhamee yoo ari’atame baqtee yoo biyyaa ba’e nama hin jaa’ibu.Waggoota hedduuf barnoota isaa ciminaan hordofaa ba’ee hojii argachuuf yeroo dorgomu yoo miseensa paartii biyya bulchuu taate malee hin mindeeffamtu yoo jedhame biyyaa baqachuun isaa waan nama ajaa’ibu miti kan jedhuu fi ragaa dha kan ittiin jedhan tarreessaniiru.Sirnichi itti gaafatama dhabuun haala jiru hammeessuu isaas ibsaniiru. Saaud Arabiyaa keessatti lammiiwwan Itiyoopiyaa irratt raawwates yakka sadarkaa addunyaa ti kan jedhan Dr. Yaqob. Ykki sun qindoominaan kan hojjetame yakka farra namoomaa ti jedhaniiru.Lammiiwwan yakki kun irratti raawwatame gumaa argachuu qabu, mootummaan badii dalages waltajjii TM irratti dhiyaachuu kan danda’u ta’uu tuqanii kana gochuu kan danda’us mootummaa Itiyoopiyaa qofa ta’uu ibsaniiru.Yuniversitii Finfinneetti barsiisaa falaasumaa kan ta’an Dr. rakkoo uumameef sababaan deebii mootummaan kenne jedhan.Mootummaan lammiiwwan isaa gargaaruuf deebii ga’aa hin kennine jedhan. Lammiin isaa yeroo reebamu hin quuqamne wal nu lolchiisuuf maqaa jedhuun paartileen akka semayawi paartii hiriira mormii yeroo ba’an reebicha irratti raawwatan kun ajaa’iba jedhan.Angawoonni mootummaa garuu lammiiwwan Itiyoopiyaa Saud Arabiyaa jiraataa turan irratti tarkaanfilee barbaachisuu hariiroo diplomaasummaa sadarkaa addunyaa irratti hundaa’an fudhataa kan jiran ta’uu ibsaniiru.Mootummaan lammiiwwan Itiyoopiyaaf hin quuqamu himannaa jedhus irra deddeebi’uun fudhatama dhabsiisaniiru.
Finfinnee kan jiru Embaasiin Amerikaa ibsa har’a baaseen akkaataa vizaan itti kennamu akkuma duriitti itti fufee jira jedha.Kanneen ammaan dura vizaa argatanii turan irra deebi’anii haareessuu fedhan baatii 12 hin guunne taanaan iyyachuu danda’uu jedha Ibsii kun.Garu nageenyaaf jecha sakatta’aa gaggeeffamu keessa darbuun dirqama ta’u isaa fi barbaachisaa taanaan gaaffii fi deebii gageessuuf qonsilaan akka waamuu danda’uu hubachisee jira.
Finfinnee Kan Jiru Embaasiin Amerikaa Uummata Tigraayiif Gargaarsa Arjoome
Finfinnee kan jiru embasiin Amerikaa kitaabota kuma 12 ta’an Yuniversitiiwwaniif manneen barnootaa sadarkaa lammataaf kennuu isaa beeksisee jira. Kitaabota kanas kan argate As United States kutaa MN keessa kan maadheffate jaramyaa “Books For Africa” jedhamu biraa ti.As United States keessa kanneen jiraatan gareen lammiiwwan Oromoo 30 ol ta’an walitti dhufuu dhaan Books For Africa biraa kitaabota bifa badhaasaan argatan kanneen kuma 30-40 ta’an gara biyyaatti erganii jiran. Kitaaboota kana walitti qabuu fi erguu isaa kanneen qindeessan keessaa tokko Aadde Yeshii Tolosaa ti.Aadde Yeshiin akka jedhanitti Kitaabota kana akka qajeelfama barnootaa ykn Curriculum-tti addaan baasuuf oguma barnootaa adda addaa namoota qaban waliin ta’uu dhaan irratti hojjenne jedhan.Kitaabonni kunis bakka akeekameef ga’ee manneen barnootaaf raabsamee jira. Barattoonni fi barsiistonnis kitaabota kanatti gargaaramaa akka jiraniif bu’aa argamsiisaa akka jirus aadde Yeshiin tuqaniiru.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
FINFINNEE —Kanneen kuma kudha shan ta’an lammiwwan sudaan Kibbaa karaa bulchiinsa naannoo Gaambeellaa Itiyoophiyaa seenuu isaanii Jaarmayaan waa’ee godaantootaa kan sadarkaa addunyaa ykn IOM beeksisee jira.Irra hedduun isaanii imaltuu guyyaa hedduu keessa waan turaniif beelaa fi dheebuun hubamuun isaanii ibsamee jira.Yeroo ammaatti mooraa baqatootaa nannoo sanatti dhiyeenya qaban keessa qubsiifamuu isaanii jaarmayaan kun gabaasee jira.
Finfinnee keessallettti hujuma akkanaatti jiran jedhan.
Finfinnee Keessatti Angawoonni fi Poolisoonni Weerara Lafaatin Shakkaman Qabamaa Jiraachuu Bulchiinsi Magaalittii Beeksise
Finfinnee keessatti badii dhaqqabeen qabeenyaan mootummaas ta'e kan namoota dhunfaa Qarshii Miliyoona 40 oltti tilmaamamuu akkasumas Oromiyaa keessatti qabeenyaan qarshii Biliyoona 4 caalaatti tilmaamamu manca’uu ibse.
Finfinnee keessatti haleellaan shoroorkeessotaa gaggeeffamuu mala jechuun Embaasiin Amerikaa Finfinne irraa akeekkachisee jira.
Finfinnee keessatti hiriira Wiixata kaleessaa gaggeeffamee irratti polisiin tarkaanfii fudhateen namnii 5 ajjefamuu kan ilaaleen angawoonni Itiyoophiyaa qorannaa qubsaa fi hunda keessaa qabu akka gaggeesuuf gareen mirga dhala namaaf falmu Amnestii Intarnaashinaal har’a gaafatee jira.
Finfinnee Keessatti Hosptaala Sadarkaa Addunyaa Ijaaramuuf Dhagaan Bu’uraa Kaa’ame
Finfinnee keessatti sirna geggeessame irratti USAID, baankii adduyaa, dhimma alaa Briteen, tokkummaa biyyoota wal ta’anii fi waajjira misoomaa, sagantaa nyaata addunyaa UNICEF, dhaaba gargaarsa Iirlaand, dhaabbata Nezerlaandsii argamaniiru.
Finfinnee Keessatti Warshaan Zayita Nyaataa Guddaan Akka Ijaaramu Himame
FINFINNEE —Komishinarri koomiishina Naamusaa fi farra kachachalaa ka Federaalaa obbo Alii Suleemaan har'a bajeta waggaa mana hojii isaanii ka bara 2006 keessatti sagantaa hojii raawachiisa karooraa ka baatii kudhanii mana maree bakka bu'ootaaf ennaa dhiheessanitti koomiishinichi hojii itti kenname toorawwan adda addaatti qooddachuu dhaan yeroo itti kennametti raawwachuu yaaluu isaa dubbatan.Toorawwan kana keessaa tokko ka tahe qorannaa geggeessa hojii jalatti malaammaltummaa fi hojii balleessaa qabu ittisuu hojii malaammaltummaa qorachuu fhi himachuu kanneen jedhaman ilaalchisee hojiiwwan hojjetan jfakkeenya tokko tokko kaasuu ddhaan paarlaamaaf ibsanii jiran.Bulchiinsa lafaa keessatti hojii seeraa alaa raawwatame dursuu dhaan ibsa kennan. Akka ibsa isaaniitti lafti mootummaa seeraa ala akka qaberenyaa dhuunfaatti namootaan qabatamee jiru tilmaamaan qarshii miliyoona dhibba lamaa fi miliyoona sadii, kuma dhibba shanii fi kuma afurtamii sagalii fi dhibba tokkoo fi afrautamii afuri jedhu angawoonni.
Finfinnee lafa Oromiyaati,Finfinnee bakka nami keenna irraa buqqahe. Lafa saba fi sabalammiiti.Sabni biraa abbaa 5-6 irratti wal hore.Mirgii isaanii seeraan eegamuuf qaba.Finfinneen dhugaa Oromooti.
Finfinnee Meksikoo mana barumsa Tegbaaree Iddii biralleetti mana bultii jaaruuf jedhanii lafa kennaniif kaaree metirii 6,000 oil gara Boolee kanalleetti Farmaasii irratti jaaruuf lafa kaaree meetirii 9,000 fudhatanii achumaan duwwaa hafte.
FINFINNEE —Mootummaan Ethiopiaa software teknolojii ol aanaa china, Xaaliyaanii fi Germany irraa argatetti fayyadamuu dhaan lammiiwwan Ethiopiaa biyya alaa jirani hojii isaanii to’achuuf itti fayyadama.Felix Horne jarmayaa mirga namaa kan sadarkaa addunyaatti qorata dhimmootii gaanfa Afriikaa ti. Mootummaan Ethiopiaa galmee bilbila namootaa fi e-mail lammiiwwan isaa biyya keessaa fi ala jiranii argachuuf daandii dhorkaa hin qabna qaba jedhan.Itiyoopiyaa keessatti caasaan telecom kan china keessatti hojjetame galmee bilbila namootaa argachuu fi yoonmii fi eessaa akka bilbilame argachuuf gargaareera jedhaniiru.Biyyoottii alatti immoo lammiiwwan murtaa’oo kanneen biyya alaa jiraatan teknolojii gama dhiyaatti fayyadamuu dhaan hojii isaanii to’ata. Teknlojiiwwan kun immoo kampanilee Taliyaanii Hacking Team” jedhamuu fi kan Germany Gamma” jedhamu biraa argame.Telekominikeeshiniin Itiyoopiaa Mootummaa dhaan to’atama. Sim caardiin telefoonaas erga odeeffanoon dhama dhuunfaa galmeeffamee booda argachuun danda’a, kun immoo mootummaan bilbila biyya keessaa fi alaa-tti bilbilamu akka salphaatti adda baafachuuf isa gargaaraa jedha Humaan raayit waatch.Baatii darbe lammiin Ameerikaa hidda dhalata Itiyoopiyaa tokko odeeffannoo komuputera kootti seenan kanas baatilee afurii oliif gochaa turan jechuu dhaan mootummaa Ethiopia himate.Horne akka jedhanitti gareeleen gosoota biyyattii hagi tokko biyyootii alaatti yeroo bilbilan balaa keessa akka jiratu itti dhaga’ame.Gorsaan muummicha ministeeraa Itiyoopiyaa obbo Getachew Redda himannaa Humaan raayits wa kana haalanii jiran.Gareen sun naannoo sana keessatti waa taanaan amala Ethiopia himachuu qabu. Kun immoo misooma biyyattii keessaaf ilaalcha gaarii hin taane kenna jedhan.Mootumaan marii dhoksaatti marii mormiitootaa dhaggeeffachuuf qabeenyaa hin balleessu, himannaan sunis kan gatii qabu miti jedhan.
Finfinnee naannoo Bolee Ruwaandaa jedhamu kan jiru mana durii fi mofaa tokko keessa waggaa tokkoo fi ji’a sadii ka’amuu isaanii fi hanga waggaa tokkootti uffata ittiin Naayroobii keessa qabaman sana akka hin jijjiratiin kan dubbatu Injiinar Masfiin, amma kana hundumaa yeroo turru qorannaa gaggeessuu malee himannaan nu irratti hin dhiyaanne jedha.
Finfinneen Bishaan Dabaree Argachuun Dirqii Ta’e
Finfinneen Har’a Cufaatti Oolte. Magaalaalee Adda Addaa Keessatti Walitti-bu’ansa Uumameen Miidhaan Du’uu fi Madaa’uu Dhaqqabe Jedhama
Finfinneen Hiriira Guddaa Boor Keessumsiistuuf Qophiitti Jirti
Finfinneen kanneen keessa jiraatan qofaa utuu hin taane dandeetti kanneen biroo baatu akka qabaattu goonee yoo uumne male martinuu kan walitti nu qabu utuu hin taane kan addaan nu facaasu ta’ee akkuma facaafneen yoo hafe immoo deebisanii ijaaruun rakkisaa fi dhalootaaf ba’aa ta’uu hubachuu qabna jedhan.
Finfinneen kutaa magaalaa 10 qabdi gadaa fi aanaa hedduu qabdillee.
“Finfinneen Magaalota Kana Gubbaa Irratti Mirga Murteessuu Tokko Iyyuu Hin qabaatu” Jedhu, Obbo Abbaa-Duulaa Gammadaa
Finfinneen torban kana magaalaa dimplomaasummaa Africa maqaa jedhu argattee jirti.Presidentiin Sudan Omar Hassan al-Bashirii fi yeroo dhiyootti hoogganaa Sudan gama kibbaa ta’uuf kan jiran Salv Kiir jaarsummaa presidentii Africa kibbaa Tabo Mbekiitiin Fifinnee keessatti marii barbaachisaa geggeessanii jiran.Wal ga’iin kun dawwannaa ministrittii dantaa alaa America kan Hillary clintonitti aanee ti. Dilbata darbe diplomaatonni mariin Sudan hagam akka dheeratu irratti hundaa’uu dhaan sirni kun wal irra ooluu hin hafu jedhan.Hoogganoonni Sudan kaabaa fi kibbaa bakka wal falmsiistuu gidduu isaanii Abeeyii waraana isaanii baasanii naga eegdonni Itiyoopiyaa immoo akka achi qubatan walii galuu isaanii gamtaan Afriikaa Finfinnee irraa beeksisee jira.Sudanitti jila addaa America kan ta’an Prinston Lyman VOAf ibsa kennaniin marii sana kan keessummeessan muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa muddamni sudan kaabaa fi kibba gidduu jiru akka dhaabatuuf qooda guddaa qabaataa turan.Prinston akka jedhanitti muummichi ministeeraa Meles gam lameeniif gorsa kennuu dhaan waajjiraalee kennuufii dhaan gargaarsa guddaa godhaniiru. Dhiyeenyas naannoo Abyei kan jiru nageenya eegsisuu gargaaruuf waadaa kan seenan si’a ta’u gareen lamaan dhugumatti hirmaannaa Itiyoopiyaa ni barbaadu jedhan.Ambassaddor Lyman akka jedhanitti wal ga’iin Finfinnee keessatti gargaarame kun Sudan kaabaa fi kibbaa baatii dhuftu biyya adda addaa ta’anii utuu addaan hin ba’in falmii hamaan ture akka tasgabbaa’uuf carraa gaarii ta’ee jira.
Finfinnee olloota tokko tokkotti bisaan gama tokko torbaanitti,gama kaan guyyaa lamaa fi sadii turaa dhufanii sunu yoo ibseen hi njirre hin dhufan..
FINFINNEE —Paartiyaarkiin Tokkummaa Waldaa Kirstaanaa ORTODOKSII Itiyoopiyaa Bitsu -we Qiddus Abune Maatiyaas ayyaana waggaa dhufaa jiru ilaalchisuun eebbaa fi dhaamsa dabarsan keessatti dhimmoota ka biroo illee tuqanii jiran.Quunnamtii saal-tokkichaa yookaan quunnamtii-Sodoomii ilaalchisee dhaamsa dabarsuun garuu abboota amantii biratti wanna baratame hin turre. Dhaamsa sana dabarsuun isaanii isaanii fi waldaan isaan hoogganan hagam akka dhimma kana irratti yaaddoo qaban agarsiisa jedha gabaasaan keenya. Dhaamsi isaan dabarsanis lammiiwwan biyyattii maratti kan fuuleffate ture.partiyaarikichi akka jedhanitti yeroo ammaa kan lafa Itiyoopiyaa irratti hojjetamuun haa hafuu dubbatamuun hin turre quunnamtiin cubbuu kun lafa keenya irratti dhaga'amuun kabajaa qulqullummaa Waaqayyo Itiyoopiyaaf kenne ka dhabsiisu itti dabalee Itiyoopiyaa keessatti misoomaa fi guddina utuu hin taane, badiisaa fi kufiinsa akka hin fidne lammiin Itiyoopiyaa kam iyyuu quunnamtii cubbummaa, quunnamtii SODOOMII kana ofi irraa aggachuu qaba jedhan.Tokkummaan waldaa Kiristaanaa ORTODOKSII wal quunnamtii saala tokkichaa yookaan quunnamtii SODOMII akka jabeessitee loltus dubbatanii jiran Paartiyaarkichi Abuune maatiyaas.
FINFINNEE —Paatiin Medrek sanbata darbe jechuunis Caamsaa 24 bara 2014 hiriira mormii geggeessan kutaa magaalaa Finfinnee Yekkaa dirree ganda 08 jedhamu yeroo ga’an haasaa xumuraa kan dhageessisan obbo Bulchaa Dammaqsaa turan.San boodas barreessaan paartii Medrek obbo Gebruu G/Maariyaam hirmaattota hiriira sanaaf haasaa dhageesisaniin torbanneen dhiyoo dura naannolee Oromiyaa keessatti jeequmsi uumame waan haaraa hin turre jedhan.Obbo Gebruun akka jedhanitti maqaa misooma wal qabsiisuu godinaalee naannoo Oromiyaatiin karoora uummati dhimma irratti hin mari’annee fi irratti walii hin galle hojii irra oolchuuf ka’uun faallaa heera biyyaa ti.Uummatii fi ijoolleen Uniersitiiwwan keessaa gaaffii isaan dhiyeessan gaaffii heeraa ti, kana immoo angawoonni IHADEG hedduun isaanii hin haalle jedhan. Miseensa paartii Medrek kan ta’e Kongresii federaalawaa Oromoo fi paartileen kanneen biroon karoora misoomaa sana ilaalchisuun gaaffii dhiyeessanii turan IHADEG maal na dhibdeen bira taruu isaa yaadachiisuu dhaan badii amma dhaqqabeef itti gaafatamaa taasisaniiruun.Maal na dhibdeen isaa kun lubbuun namaa akka baduu fi qabeenyaan akka manca’u taasiseera. Miseensonni IHADEG kanneen gaaffiin kun dhiyaateef akkuma baratame yeroo dhaan deebii kennuu dhabuu isaaniin kan ka’e naannolee Oromiyaa adda addaa keessatti haala suukaneessaa ta’een lubbuun namaa darbee qabeenyaan manca’eera.Kanaaf IHADEG balaa dhaqqabe kanaaf itti gaafatama fudhatee maatiiwwan namoonni duraa du’aniif gumaa baasuu qaba jedhan obbo Gebruun.Ayyaan laallttootaan utuu hin taane namoonni kabajamuu mirga dhala namaa irratti ejjennoo hin daddaaqamne kan of keessaa qabu komiishnni dhuunfaa hundaa’ee dhimma isaa akka qoratuu fi dhimma isaas IHADEG uummata keenyaaf mul’inatti akka beeksisu barbaanna jedhan.
Finfinneetti Barnootni Sababaa COVID 19n Addaan Citee Ture Deebi’ee Eegalame
Finfinneetti kan argamu embasiin Ameerikaa ministeera saaynsii fi barnoota sadarkaa ol aanaa waliin ta’uu dhaan woorkshooppii guyyoota sadii jalqabee jira.
Finfinneetti kora sadarkaa addunyaa humna elektirii bisaan irraa argatan irratti mari’atutti taa’uutti jira
 Finfinneetti maqaa Daaraartuu qabaachuun salphaa hin turre. Ijooleen oggaa natti kolfan maqaa kana narra jijjiri jedhee abbaa kiyya gaafachaan ture,"" han jettu intalli Admasuu, Daaraartuu Birhaanuu,"" amma garuu ergaan guddadhee baayyeen isa galateefadha"" jetti."
Finfinneetti marii guyyaa lamaatti taahutti jira.Rakkoo ijoollee humna isaanii itti taphatanii irratti mari’atti mariin tun.Addunyaa keessaa biyya hedduutti humna ijoolleetti tapahta.Biyyoota Gammoojjii Sahaaraa gama Kibbaa jiran keessaa hedduutti humna ijoollee lafatti balleessee itti taphata.
Finfinneetti Tuullaan Kosii Jigee Lubbuu Hedduu Galaafate
FINFINNEE —Waa’ee qophee adeemsa miillaan hiriira geggeessuu ibsi kennamee guyyoota lama keessatti ture hafuun isaa dubbatamuun kan jalqabame. Sodoomummaa fi aadaawwan bakka biroo dhufan ittisuu mata duree jedhuun Ebla 18 geggeessamuuf kan ture adeemsi miillaa kan hafe kan beeksise garee hiriira sana qindeessan keessaa tokko waldaa Mahbere weyineye T/Haimanot ture. Dura taa’aan waldaa kanaa Memir Dereje negas VOAf ibsee jira.Amma kan jiru hiriirri nagaa sana geggeessuun kan hin danda’amne ta’uu isaa ti. Yeroo hin murtoofneef dhaabateera. Kanas dura taa’aan Fooremii dagaggoota Finfinnee obbo Tsegaye fi miseensonni koree sanaa natti himaniiru. Waraqaa geggeessuun hin danda’amu jedhu bulchiinsa magaalaa Finfinnee harkaa kan fudanis isaan turan.Memir Derejeen akka jedhetti adeemsa miillaa sana qofaa utuu hin taane waltajjiin marii mata duree wal fakkaatu irratti geggeessamuuf tures hafee jira. Mariin sun geggeessamuuf kan ture sanbata darbe Ebla 4 bara 2006 galma bulchiinsa magaalaa Finfinnee keessatti yoo ta’u sunis hafeeraa jedhe. Waltajjii T/Himanoti qabee hospitaala Tikur Anbesaa bira darbuu dhaan hanga waltajjii Ethio Cubatti ta’uuf kan ture adeems miillaa geggeessuuf iyyata kan galfatan waldoolii lama turan.Mahbere wyiniye T/Hamimanoti fi fooremii dargaggoota Finfinnee turan. Bulchiinsi fooremii dargaggoota Finfinnee dhimma kana irratti yaada kennuu irraa of qusataniiru. Irra deddebsuun bilbilus deebii hin arganne jedha Eskinder. Hiriirri kun akka geggeeffamu sabaa himaaleen sadarkaa addunyaa gabaasan iyyuu waa’ee dhorkamuu isaa garuu qamni kam iyyuu ibsa hin kennine. Memir Derejen hiriirri kun kan hambifameef waldaa inni dhimma hoogganuttii hidhata qabuuni jedhee jira.Sababaa isa sirrii ta’e baruu hin dandeenye. Geggeessuun akka hin danda’ame natti himan. yeroo nuti ibsa kennuuf qophoofnutti immoo bilbilli tokko waldaa Kirstaanaa Orotodox irraa bilbilamuu dhaan hiriira sana dhaabsisuuf akka dhaqan fooromii dargaggootaa irraa obbo Markositti himame. Mahbere Weyiniyyeen waldaa uggurame waan ta’eef nuyiin bakka hin bu’u. kanaaf dhimma kana waan ilaaleen rakkoon yoo uumame nu hin ilaallatu jechuu isaanii natti himan.Mahbere Weyinyen kan seeraas haa ta’u hin ta’in gaaffi sun gaaffii biyyaa hamma ta’ee jirutti, amantii kan hin qabaanne illee yoo gaafate deggeramuu qaba. Kanaaf namoota waldaa Kirstaanaa irraa dhaqanitti gaddeera qofaa utuu hin taane itti qaana’eera jedhe.Dhimmi kun dhimma waldaa tokkoo qofa utuu hin taane dhimma uummataa ti kan jedhu Memir Derejen miidhaa inni dhaqqabsiisaa adeemu bal’ataa waan deemeef uummata dadammaqsuuf ture jedhee jira.Mahbere Weyinye Abune T/Haimanot kaaba shawaatti kan argamu gedaamii weyinye Abune T/Hamimanot fi gedaamii kanneen biroo gargaaruuf jecha bara 1987 hundeeffame. Bulchiinsi waldaa kanaas bara 2001 jalqabee itti gaafatamtoota waldaa orotodoxii hanga tokko waliin wal dhibdee keessa akka ture memir derejen ibsee jira. Hojii keenya hanga ammaatti hojjetaa utuu jirruu sodoomummaa mormuu keenyaan attamiin ka seeraa miti jedhamne jedhee jira.Sodoomummaan akka tabuutti biyya ilaalamu Eth keessatti mata duree kana irratti ibsi kannemu hin jiru. Waggoota sadii dura Finfinnee keessatti kan geggeessame gumii AIDS fi dhukkuboota quunnamtii saalaan daddarbanii irrattis hooggantoonni waldoolii orotodoxii, protestantii, katolikii fi musliimaa ibsi isaani gaazexeessota biyya keessaa fi alaaf kennuuf turanis akka tasaa hafuu isaatu ibsame. Sababaan isaas hin beekamne.Embasiin Ameerikaas lammiiwwan isaa bakka hiriiri sun geggeesamutti akka hin argamne akeekkachiiseera. Hiriiri sun hafuun isaa ibsamu dura embasiin Amerikaa finfinnee jiru ibsa baaseen hiriirawwaan kan nagaati jedhaman iyyuu gara hookkaraatti jijjiiramuu malu jedhee jira.
Finfinne kan jiru Embaasiin Yuunaaytid Isteets VOA dhaaf har’a akka ibsetti humni waraanaa amman booda madheen kun bakka jiru Arbaa Mincii keessa hin jiraatu. Madheen Yuunaaytid Isteets kun bara 2011 kan baname yeeroo ta’u sochii hidhattoota Islaamaa kan Al-Shabaab hordofuuf xayyaara nam-maleeyii gara Somaaliyaatti bobbaasuuf itti Yunaayitid Isteets itti gargaaramaa turte.
Finfinnii fi naannoo isheetti gidduu kana walitti bu’iinsa uumameen lubbuun lammiiwwanii qaalii ta’e darbeera. Jeeqama kana naannolee hedduu keessatti itti fufuuf, naannoo Somaaleef kanneen biro keessatti kan duraa fashale karoora badiisaa, yaalii adda biraan itti fufuuf akkasumas xumura baatii Fulbaaa geggeessamuuf kan jiru gumii ADAWAWI gufachiisuuf yaalii hedduun taasisamaa jiru.
Fininnee keessatti yeroo dheeraaf kan ijaaramaa ture fi Manneen Tiyaatiraa, galmawwan qorannaa aadaa dabalee – galmawwan hedduu kan of keessaa qabu – Waaltaan yokaan Giddu-galli Aadaa Oromoo, torban lama dura sirnaan eebbifamee hojii jalqabuu isaa Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa beeksisee jira.
Fininneetti, Manneen-sirreessaa Federaalaa jalatti kan argamu, mana-sirreessaa Qilinxoo keessatti dhukaasaa fi ibiddda dheengadda ka’e ilaalchisee kan har’a VOAf ibsa kennan – aangawaan Waajira Dhimmoota Koomiyunikaashinii Mootummaa namoonni lubbuu dhaban 23 dubbatan. Hidhamtoonni mana-sirreessaa Qilinxoo sana keessatti du’anii fi madaawan meeqaa fi eenyufaa akka tahan haga har’aatti qulqullaa’ee yaaddoo fi qeeqa guddaa uumee ture. Kanneen mana-sirreessaa sanatti hidhamanii turan - oogganootni siyaasaa akka Obbo Beqelee Garbaa, Dajanee Xaafaa, Addis Bullaallaa, Yonaattan Tasfaayee, Gurmeessaa Ayyaanoo fi ka biroon ibiddaa fi dhukaasan irraa hafuu fi hafuu-dhabni isaanii, akkasumas, yoo jiraatan eessatti akka argaman adda-baachuuf carraaqqii fi barbaachi haga ammaatti godhan akka hin milkaa’iin – maatileen isaanii, abukaatoon seeraa fi hoogganoonni dhaaba mormituu jechuun jaallan isaanii dubbataa jiran. Har’a gara boodaa kana immoo , Waajira Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaatti, Directorri Walii-galaa, Damee Miidiyaa fi Quunnamtii Uummataa – Obbo Mohammed Sa’iid, waa’ee miidhaa mana-sirreessaa Qilinxoo sana keessatti dhaqqabee ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan keessatti, odeeffannoo sirrii tahe uummataan ga’uun barbaachisaa waan ta’eef hojiin qorannaa geggeessame yeroo fudhachuu isaa dubbatan. “Namoonni lubbuu dhaban 23 ta’uun beekamee jira.” Jedhu.
"Finnii isaatuu kanuma qonna kanallee guddoo jaalata.Eegii gabayaan buna addunyaa kasaartee buna dhaabuulleen dhiba tahuutti jiraachuun ammoo qalbiin isaalleen gara gabayaa dhibii dhaquutti jirti.""Muka bunaa ciree balleessee bunaayyuu ufi dhiisee horii aananii horachuu fedhaayyuu. Booyyee,lukkuu horiisuu fedhaayyuu. Lukkuuyyuu waan dansaa jalaa argatta.”"
Finxaaleyyii Boko Haraamiif kan male haleellaan kun mooraa baqattoota namoota biyyuma ofii keessatti garee leellistoota kanaan qe’ee irraa buqa’anii haleeluu isaa angawoonni waraanaa beeksisaniiru.
Fiqaaduun dabalaee yoo dubbatu, guyyaa mormii kana magaalaa Mandii keessatti hirmaateen booda biyya keessa jiraachuu waan hin dandeenye jedha; Mandiitii gara Adaamaa achii ammoo Finfinneetti dhufee karaa Matammaatiin biyyaa bahe.
Fiqaaduun ka suurri isaa mallatoo #OromoProtest yoo tahu, Gammadaa Waariyoo ammoo Irreecha Bishooftuu bara 2016 irratti waltajjiirratti bahee mormii ka dhageessiseedha. Dargaggoonni kun lameenuu mormii kanaan booda biyyaa bahanii jiru.
Fiqaaduun Mandiitti dhalate, mormii magaala Mandiitti Onkoloolessa 25, Bara 2015 ta’erratti suurri isaa saba himaalee hawaasaarraatti erga naanna’aa tureen booda mallatoo mormii #Oromoprotest ta’eeti hafe. Gammadaan ammoo Irreecha Bishoofturratti Bara 2016 waltajjiirratti ol bahee mormii sagaleen ka dhageessise yoo tahu, dargaggoonni kun lamaanuu erga guyyaa mormii kanarratti hirmaatanii booda biyyaa bahanii jiru.
Fiqaaduu Shumataa dhalooteen Wallagga Lixaa Mandiidha, hiriyaan isaa Gammadaa Wariyoo ammoo Arsii Lixaa Magaala Shaashamannee ti. Dargaggoowwan kun lameenuu mormii Oromoo keessatti mallatoo ta’uudhaan beekamu. Fiqaaduun ka suurri isaa mallatoo #OromoProtest yoo tahu, Gammadaa Waariyoo ammoo Irreecha Bishooftuu bara 2016 irratti waltajjiirratti bahee mormii ka dhageessiseedha. Dargaggoonni kun lameenuu mormii kanaan booda biyyaa bahanii jiru.
Fiqaaduu Shumataa fi Gammadoo Waariyoo Barattoota Oromoo Mallatoo Mormii Oromiyaa Guutuu Turan
Firaa fi Ormilleen akkanuma faarsaa bahe.Kaan kitaabaan barreessaa, kaan bahee dubbataa,kaan interneetii irratti baasaa,kaan jiraateenii mi’aa isii dubbachaa jiraata, namuu woma beekuu fi akkuma dandahutti itti jira,waan Gadaan Oromoo baate barsiisuutti jira.
Firebomb Attack at Egypt Nightclub Kills 16
Fire Engulfs Luxury Hotel in Dubai, at Least 14 Hurt
Fireey akka jedhanitti namni kun du’uu hin qabu ture. Kan nuti argine suukaneessaa dha. Qaruma waan fudhatama hin qabaanne. Lubbuun naa kanaa nu dhiba jedhan. Sadarkaa kamiinuu waanti ani arge kun dogoggora. Ameerikaa keessatti gurraacha ta’uun adaba du’aa dhaqqabsiisuu hin qabu jedhan.
Firiidam Haawus: Barrii 2015 Bara Ukkaamsaan Piresii itti Hammaate
Firoottan koo gaddi hammi kun jiraatus, kanneen jaal’attan lubbuu isaanii dhabanii fi kanneen amma biyya isaanii tajaajilaa jiran ilaalchisee boonuu isinitti dhaga’amu nan beeka. Kunis boonuu fi gootummaa Ameerikaa keenya guddittii tajaajiluu ti jedhan.
Firri jalaa ajjefame kan inni obboleessa waliin guddanne ittiin jedhu Awwaqee Gammachuu Hiriyyaan isaa immoo Mangistuu Gaashee kan jedhaman ta’uu ibsee jira. Obboleessi isaa baatii 3 dura sudaan irraa ka’ee Beengaazii, Libiyaa yeroo dhaqqabeetti bilbilaan waliin dubbatanii akka turan kan dubbatu baqataan oromoo balaa irraa hafuuf carroome kun na bira Tripoolii dhufuuf imaltuu jalqabauu isaanii natti himanii turan jedha. Kana giddutti ture sagalee isaanii kan dhabe. Baatii 3 booda garuu lammiwwan Itiyoophiyaa 3 fi kan Eertraa lama kanneen garee ISIS harkaa miliqanii ba’an Tripolii keessatti argee Awwaqee fi Mangituun harka jara ISIS akka jiran itti himanii lakkoobsa bilbila waardiyyaa mooraa jarreen keessatti hidhamanii kennaniif. Bilbilee obboleessa koo gadhisaa waan barbaachisu mara nana godha akka jedhuuf gorsan.
First Chinese writer to win the Nobel Prize for Literature
Fisehaan akka jedhanitti interneetii cufuun haasaa jibbiinsaa ittisuuf furmaata yeroofii ti, mootummaan komee biyya keessa jiruuf furmaata waarinsa qabu fiduu qaba jedhan jechuu dhaan Tsion Girma gabaasteetti.
Fixiinsa Magaala Maay Kaadraaf Kanneen Itti Gaafatamoo Ta'an Seera Duratti Dhiyaachuu Qabu: Komishinii Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa
Fixiinsa Siriyaa Nan Qoradha Jedha Tokkummaan Mootummootaa
Fixiinsi Duguuginsa Sanyii Bara 1994-ii Rwaandaa Harra Yaadatamee Oola
Fixiinsi Naazii Jibbiinsa Irraa Madde Gocha Akkasii Ni Balaaleffanna: Prezidaant Traamp
Fixiinsi Sanyii Jaarraa Toikko Booda Ameerikaa Keessatti Yaadatamee Oole
Fixinsa Sadaasa 12, lafa Maay Kaadiraa jedhamutti geggeessame, kan “kan loltoota HIWEHAT dheessaa turaniin raaw’atame,” jedhame ilaalchisee qorannanan qaama walabaan akka geggeessamu gaafatan.
Fiyoonaa Hiil koree basaasa mana maree bakka bu’otaa duratti dhiyaachuun dhuga ba’umsi kennan kan yeroo tokko tokkok Raashiyan filannoo US jidduu seenuu hin ooltu jedhan jecha Traamp waliin wal dha’a.
Fiyoonaa Hill, ammaan dura, qorattoota duratti dhugaa-ba’aniin, “Yukireenitti Ambaasaddarri Yunaayitid Isteetis bakka sanaa buqqisamuuun, abukaatoo dhuunfaa prezidaant Traampiin duula geggeessame irraa ka madde,” jedhanii turan.
Fkn Adulaa fiixee Booranaa ganna 20n duubatti biyya bulchu Sadaasaa bara 2019 miilota isaa nama 5 waliin Areero Badhaasatti lallaban.
Fkn akka jecha aaddee Loomiitti godina Booranaatti hojjataa fi ummati horii walti baafatee galma jaarrachuutti jira.Godina Gujiilleetti tanumaaf jedhni qarshii miliyoona hedduu walti qaban.
Fkn akka miseensa mana marii kanaati biyya cufa keesatti sabii toko qooda biyya sunii keessaa qabaatu qaba.
Fkn akka miseensa mana marii kanaati biyya cufa keesatti sabii toko qooda biyya sunii keessaa qabaatu qaba.Akka jehca miseensa Mana Marii magaalaa Miniyapoolis,Abdii Warsamee ​London,USA fi biyya hedduutti naannoo maqaa sabaatiin yaamanaitit jira
Fkn akkana jedha ogeessii seeraa kun laga Dambii ka innii warqii baafatuutti dhaabii kun mana barumsaa,mana akimii hin jaarreefii ijoolleen kahimaa naannoo sunii hujii hin qaban.
Fkn; Chris Herd,Awustiraaliyaa fulaa bu’ee dorgommii Waancaa Eezhiyaatiif deema. Tanaafuu kilabiin Aston Viillaa kialboota dhibi waliin qabdu keessa hin jiraatu.
Fkn dorgommii London ta baranaa irratti akka obboo Toleeraan jedhutti Oromiyaan nama 21 filtee dorgommii qopheeffatte taatullee hin fudhanneef
Fkn faaruu ijoollee keessaa“Ijoollee… ijoollee…daraaraa rukeessaa daraaraa…daraaraa dureessaa- qabee waaqatti urgeessaa...”
“Fkn gandii isatti aanutti safety net-tiin deeggramaa mootummaan beelahan jedhee gannuma gannaan qamadii hiraaf.Warshaan kun garuu hin gargaaru,” jedha.
Fkn kilabii kubbaa miilaa ‘Jimmaa Abbaa Bunaa’ akka isiin kilabii biyyooleessaatti hin dabalamne beekuma beekaa qadi qabanii achitti hambisan jedhan obboo Toleeraan.“Bajata qamnaa,atileeti qamnaa,garuu dhiibbaa jala jirra.”
Fkn magaalaa Adaamaa keessatti olloota durii ganda 01-14 jedhani yaaman cufaa maqaa Oromoon duruu baafattetti deebisan.
Fkn magaalii akka Laga Xaafoo, Sulultaa, Sabbataa, Shaashamannee,Asallaa faati gma kanaan akka dansaa deemuutti jiran.
"Fkn Markaatoo yo laaltu suuqii diqqoo tokko qaba taatullee mi’a biyya alaatti ergaa, gali guddoo argataa waan hedduu qaba.Kanaaf suuqiin diqqoo waan taateef galiin diqqoo jechuun nama dhiba.FKN nama galii birrii miliyoona tokko argatu qarshii kuma 19 qofa baasa.Namuu akka kanaan laallee itti murre,”jettee fkn Finfinnee dubbatte.
Fkn Midroc-Ethiopia hoteelii Sheraaton itti ballifachuuf jedhee lafa fudhatee sunilleen achumaan hafte.
“Fkn nagaa naannoo eeguu irratti. Rakko mirga namaa Itoophiyaan keessa dabarrte. Rakkoolee gosa jidduu jirtu. Itti gaafatmtoota EPRDF ka karaa ufii qofa fedhan.Nu akka Amerikaatti biyya tana akkamiin durttiin deemaan fala nu itti jirru keessaa tokko.”
Fkn qorsa biyya keessaa bitan seera malee nama tokkoo irraa birrii miliyoona 79 fi doolara Amerikaa kuma 400 oliin bitan.
“Fkn seerii jara NGO-tiin jedhanii baasan seerii jara biyya nagaa dhowwuun tohatan jedhanii baasan ammallee fuluma ufii jira. Warrii seera malee hidhamee waan hamtuu tolchu dhugaa fedha.Wannii warrii mana hidhaa keessatti ulee hamaamtuu dhaanan waan afaaniin dubbachuu dandahahii miti.”
Fkn Toltuun fudhatte keessaa,akka yuniversitiitti barannetti afaan addunyaan qabdu 6000 keessaa ganna 100 dhufuutti afaan 3500 tahaa baduuf deema.Akka afaan keenna afaan teknooloojii tahan waan dandeennuun hojjachuu qamna.
Fkn waan dhiyoo mumullachuutti jiraa keessaa akka jecha daarktera Olaantuu Freedom Houseitti bulchootaa fi deggartotii isaanii gaazexeessitotatti dheekkamuu arrabsuu fi miidhuu faatti keessa jira.
Fkn wa bitachuu fi kiraa baasuuf wannii horii qabatanii lafaan maraniif hin jirtu.Nyaataa dhugaatii fedhan manuma, taakkisin karaan deeman yaammachuuf fuluma fedhan taa’anii bilbila fi komputera irraa hajajatan.
“Fkn wantoota isaan afaan biraa jedhani yaadan fkn sirba isaanii keessaa
Fkn yoo baraa fi cubbu wal bira qaban akkana fa jedhanii jedha Galmii
Fliin Waamicha Seneetaaf Kan Dhiyaatan Hin Fakkaatu
Flood Forces Thousands to Evacuate Australia’s New South Wales
Flooridaa keessaa torbanneen darban keessa uummati 8,500 guyyaatti vaayiresii koronaan kan qabaman yoo ta’u kunis kan baatii darbee dacha saddeet caala.
Flooridaanis kutaa ka biroo vaayiresichaan dha’amte keesaa ti. Bulchaan Flooridaa Ripaablikaantichi Ron DeSants akka jedhanitti weerara vaayiresii koronaa to’achuuf keellaaleen eegumsa fayyaa kutaa kanaa qophee dha jedhan.
Flooridaa qabee hanga Ohiotti deggertoonni kaadhimamtoota isaanii cina hiriiraa jiran. Kutaalee biyyattii wal dorgommiin itti cimu Flooridaa keessatti Tramp erga COVID -19n qabamanii kan geggeessan duula filannoo jalqabaa irratti kanneen hirmaatan ho’i qaama isaanii ilaalamee jira.
Flooriidaa fi godinoota nannoo san jiranitti dhufaatiin bonbolattii Ermaa dhagahamee balaa gahuu malu xinneessudhaa hojiin hojjatamaa turus bonbolattittiin gara ogeessonni meetroolojii eegan dhiiste gara in eeggamnetti bubbiste. Kaleessa ganamaa qabdee amma halkan walakkaatti naaniicha raasaa turte. Darbuu ishii duras balaa geechisteen godina Flooridaa keessatti lubbuun namoota sadi’ii badeera.
“Florida, Virgin Islands, Pu’erto Rico Hawaiian, Guam, Northern Mariana Islands, fi American Samoa fa.Keessumattuu American Samoa keessaa guddoo dhiqamtee baduutti jirti.”
Floyd dorgommii dirree seenee jennaan nama harkii isaa itti qajeelee dhahee cinaacha lafaan gahu malee hin deebi’u.
Floyd lammata dorgommitti hin deebi’u jedhee kakatee McGregor ammoo irrumatti ilaallaa jedhe.Hagasitti waan tuulatan mi’eeffachaa ta itti aantu eegatan.
Floyd Maweather “Money Man” ka gama mirgaati mullatu kun atileetii Amerikaa harkii isaa dorogmmii akkanaa irratti dureessa beekamaa tolche.
Floyd May weatherdhalootaan nama nama Amerikaati.Amma ganna nama ganna 41. Haga ammaatti dorgommii boksii irratti nama isa moo'uu hin agarre. Marroo 50 dorgomee 50nuu isatti moo'e.
Floyd Mayweatherkun marroo 50 dorgomee 50nu isatti moo’e tana keessaa marroo 27 warra wal dorgomeen dhahee gaggabse ufii ammoo takkuma namii cinaacha lafaan hin geenne.
Floyd Mayweather kunoo ammallee namicha Jappaan marshal artiin addunyaatti gurra baafate,Tenshiin Nasukawa dhahee cinaacha lafaan gahe
Fluu fi Koviid-19 Kana ilaaleen Atlaantaa Joorjaa keessatti hayyuu fayyaa hawaasaa fi hoogganaan waajjira dhukubbotta daddarbaanii kan konyaa Dekaalb ka ta'an Dr. Sintaayyoo Badhaanee haasoofsiifnee jirra.Caqasaa.
Flynn ambaasaaddora Raashyaa waliin dhoksaatti mari’achuun dhiyeenya saaxilamuun seerri kun ba’uun barbaachisaa taasisee jira jechuu dhaan miseensa mana maree kan ta’an Adam Schiff tuuta oduuf ibsaniiru.
Flynn Biiroo qorannaa Federaalaa FBI baatii Amajjii keessa UStti ambaasaaddora Raashiyaa waliin wal argan yoo ta’e gaafateenii wal argee hin qabnu jechuun kijibuu isaanii amanan.
Flynn guyyoota 24f aangoo irra erga turanii booda Traamp maaliif aangoo akka gad dhiisan dhiibbaa godhaniif garuu hin dubbanne.
Focus on North Korea, Islamic State at Obama Nuclear Summit
Fonqolcha waraanni geggeesse sanaaf deebii kennuuf jecha gamtaan Awrooppaa kanneen kallattiin itti gaafataman irratti fuulleffachuu dhaan tarkaanfii cimaa fudhachuuf qophee ta’uu ibsee jira.
Fonqoolcha mootummaa Hagayya 18 bara 2020 waraanni biyyatti gaggeessen prezidaantiin Maalii Ibraahiim Keeytaa aangoo irraa darbamnii biyyattiin waraanaan buluu eeaga jalqabdee baatii tokko ta'uuf jira
Food Right,ykn nyaata argachuun seera bara 1948 Tokkummaan Mootummootaa baasee hojjachuuniitti jiru.
Food supplies are short for refugees who have fled from DR Congo to Uganda.
Fooliin Hindaaqqoo Bookee Busaa Akka Hari’u Qorannaan Mirkaneesse
Foollee fi maanguddoo naannoo isaaniillee dabalatanii jarii jedhutti Harargee Bahaa aanaa Hammarreessallee dhaqanii akka Hammerreessa dhaqanii ummata baqate gargaaran.
Foolleen magaalaa Qaaqee keessaa ijaarmanii sakatta’a tokko tokkos haa ta’u nageenya magaalattii humnoota nagaa eegisisan waliin ta’uun akka eegsisan Abbaa gadaa fi bulchiinsa naannoo waliin walii galamuu isaa fi kunis haala gaariin deemaa akka ture itti gaafatamaa waajjira nageenya aanaa Daallee waabaraa obbo Nagaasaa Yaadataa naaf ibsaniiru.
Fooqii dhiyoo tana Beeruti keesastti wal irratti raphi jette asiidii ammoniuma nitrate achitti tursanitti gubee jedhan.
Fooqiin mana jahaa tun torbaaniin duratti Naayroobi olloota hiyyeeyyiin keessa jiraatan,Huruma keessatti jidde.Haga ammaatti nama 36 tanaan dhumatee nama 140 caalaatti miidhame.
Fooremiin Dhimma Baqattootaa Jenevaa keessatti Geggeessame
Football Legend Diego Maradona Dead at 60
Footoo tana Ebla 2,2019 isaa hospitaala Yaaballootti kaasan.
Fooya’inni argame kun ce’umsa siyaasaa tarkaanfii tokko gara fuula duratti kan tarkaanfachiisee fi waraanni hoogganaa yeroo dheeraa Omar al-Bashiriin jalqaba waggaa kanaa aangoo irraa darbee as jeequmsa baatileef geggeessameen booda kan argamee dha.
Fooya’inni argamus amma iyyuu miliyoona hedduun kanneen laka’aman hiyyummaa fi beela keessa jiraatu. Tajaajila bu’uuraa hin argatan, adda addummaan hiyyeessaa fi dureessa gidduu jiru bal’achuu, qixxummaa saalaa dhabamuun itti fufee jira, jijiirami qilleensaa guddina danquuf walitti bu’iinsi guddina ilmoo namaaf rakkoo guddaa ta’ee jira. Kun immoo tarkaanfii hatattamaa barbaachisa jedhan.
Fooya’inni bulchiinsa gaarii Afriikaa keessaa gad adeeme jedha dhaabi Mo Foundation
Fooyyaa’inni inni argamsiise, oomisha midhaan nyaataa meetrik-toonii miliyoona digdamii-tokkoon dabalsisee, investmentii doolaara biliyoona shanii fi qabxii ja’a hawachuu tu akka Ministara qonnaatti dinqsiifannaa guddaa kenneef – jedhan – prezidaantiin Badhaasa Sagantaa Nyaata Addunyaa – Ambaasaddar Kenet Kuwiin.
Fooyyaa’inni Labsii  Ittisa COVID 19 Gidduu Kana Bahe To’annoo Dhukkubichaa Laaffisuuf Akka Hin Ta’iin Dubbata, Ministiriin Fayyaa
Forbes kan jedhamu barruun gulantaa sooressota addunyaa waggaa waggaan if godhu akka ibsetti, bara 2016 keessa dhaabbati Donald Tramp doolaara biliyoona $3.7 ta’uu tilmaameefi.
Former Chad Dictator Habre Convicted in Senegal
Former President George W. Bush made a rare public appearance, stumping in South Carolina to support his brother Jeb Bush’s presidential campaign
Former President Nelson Mandela is discharged from hospital.
Former Secretary of State Hillary Clinton and Vermont Senator Bernie Sanders held another debate
Former South African President Nelson Mandela undergoing tests in military hospital.
Four million doses of the Johnson & Johnson COVID-19 vaccine ship out
Four South Korean sailors are freed by Somali pirates after almost 600 days in captivity.
Foyya'iinsii guddaan biyyoota lameen keessatti argamuus weerarri vaayrasii koroonaa kutaa sana keessatti xumuura irra ga'u irraa fagoo jira jechuun jaarmayaan Fayyaa Addunyaa beeksisee jira.
Foyya’iinsii kan argamee ta’uus rakkoon gara fuula duratti mudachuu malan akka jiran ibsamee jira.Isaanis walitti bu’iinsa, caamaa fi hiyyuma.Dhiittaa mirga namoomaa Somaaliyaa keessaaf wanni uumamaan dhaqqabee fi kan dhalli namaa fideetu komatama jedha gabaasnii ba’e.
France began allowing people to enter the country from Britain again
France/Mali: French President Francois Hollande says his country is ready to help stop advance of Islamist rebels in Mali but only with UN approval.
France: President Francois Hollande proposes a Paris meeting for countries involved in fighting the Islamist terror group Boko Haram.
France says it will not draw down its troop presence in Africa’s Sahel region
France steps up its bombing campaign against Islamic State
France: Suicide bomber kills herself and another militant after police raid an apartment in Parisian suburb of Saint Denis.
France: The EU announced a refugee quota, a plan to distribute 120,000 migrants across European countries.
France: World mourns after terrorist attacks in multiple locations across Paris by Islamic State kill well over 100 people.
Francisco Ferre’ira ogeessa mala jireennaa Baankii addunyaa damee Afrikaati. Akka innii Afrikaa Kibbaa, Johanisbergi keesatti jedhee Ebooolaan doolara biliyoona 3 haga 4 Afrikaa irraa balleessuu dandaha.
Franswaa Holaand hoogganoonni Afriikaa fi kan gamtaa Awrooppaa 60 ol ta’an bakka argamanitti haasaa dhageessisaniin gamtaan Awrooppaa gargaarsa yoo dhiyeesse malee lammiiwwan Afriikaa kuma hedduutti laka’aman Afriikaa irraa gara Awrooppaatti akka yaa’aniif rakkoon sababaa ta’e itti fufa jedhan. Holand itti fufuu dhaan godaantonni lammiiwwan Afriikaairra hedduun Ertraa fi Sudaani irraa ti jedhan.
Frdii dorgommii Kentucky Derby moo’e dorgommii Preakness Stake fi Belmont Stakes jedhanii dorgoma.Fardoon tuttun fardoo Amerikaan dorgommii olompikiiti qopheeffattu keessaa tokko.
Freed Maatiyaang’ii, Ministeerri Dhimma Keessoo Keeniyaa kibxata darbe kana kaampileen baqataa Dadaab fi Kaakumaa torbee lama keessatti akka cufamana ajajanii jiru.
Freedom House akka biyyitii cufitii akkuma itti amantee mirga namaa eeguuf waadaa galteen mirga ummataa eegdee hujii gaazexeessitotaallee kabajju gafattte.
Freedom Houseardii cufa tokko tokkoon qoratee tamitti maan tolchuutti jiraa jedhee gabaasa baasa.Akkuma kanaan akka jecha Jenniferitti Afrikaan akka durii kaan akka malee duuba jirtii jechuu hin dandhan.
Freedom House bara 1941 hujii jalqabee waajjirii isaa guddaan Washignton,DC jira.
Freedom House biyyoota tanaa qabxii 1-100 kenneef.Afurtamii sagallan tun 100 keessaa 10 gadi argatan.Tattana keessaa ta akka hamaa jitu Siiraa,Suudan Kibbaa, Eertiraa, Kooriyaa Kaaba, Turkemisntan,Equatorila Giinii,Sawudi Arebiyaa, Somaaliyaa Uzbekistaan,Suudan,CAR, Liibyaa.
Freedom House,biyyootii Awurooppaa silaa demokiraasii qabanii mirga ummata isaaniillee eegan jedhamanilleen jara goolii uumu urratti duuluuf mirga ummata isaanii gadi qabuun himataman.
Freedom Housedhaaba akka gaazexeessitotii hujii isaanii hojjachuuf mirgii isaanii eegamuf falmuuf.Dhaaba kana Amerikaatti horiin gargaara.Baruma baranaa rakkollee gaazexeessitota irraa geettee hujii isaanii hojjachuu irrtti gabaasa baasa.
Freedom House,dhaaba mootummaa hin tahin ka mootummaan Amerikaa horiin gargaaru.Gannuma gannaan demokiraasii biyya biyyaa qoratee gabaasa baasa.
Freedom Housetti itti gaafatamaan kutaa qorannaa Mr. Arch Puddinton filannoo Caamsaa kan bara 2002 as adeemsi dimokraasii Ethiopiaa keessaa gad adeemaa deeme kan jarmayaan isaanii jedhe yeroo ibsan barcuma paarlaamaa biyyattii 547 keessaa paartiin biyya bulchuuf paartileen deggertoota isaa ta’an barcuma 545 injifanne jechuu isaanii ti.Adeemsa filannoo sanaa kanneen hordofan taajjabdoonni walabaa immoo filannoon sun dorgommiin kan keessatti hin argamne walaba kan hin taaneef innumaa iyyuu waliin dha’amuu isaa ibsaniiru.Freedom House qorannaa isaa kan geggeessu karaa garee isaa haala dimokraasii Itiyoopiyaa keessaa qoratu uummataa fi hoogganoota garee mormituu haasofsiisuun ta’uu Mr. Pundington ibsaniiru.Mootummaa Itiyoopiyaa kana dura himannaa gareelee mirga namaan irratti dhiyaatan dhugaa irraa kan fagaate jechuun ofi irraa faccisaa tureera. Keessumaa gareen mirga namaa Human Rights Watch gabaasalee inni baase beekaa maqaa mootummaa xureessuufi jedhee jira.Gabaasi nuti yeroo yerootti baafnu akka akeekkachiisaa ti kan jedhan Mr. Pudington yeroon isaa wayita ga’u aariin uummataa bobaa’uun hin hafu jedhaniiru.
“Freedom House”tti, Prezidaantii itti-aantuun dame Qorannoo fi Xiinxalaa Saaraa Rappuuchii, “Dimookiraasiin haala rakkisaa keessa jira,” jedhu. Caqasaa.
#FreeGerba - Mirga Baqqalaa Garbaatii Falmuudhaa Sagantaa Yunversitii Ameerikaa Keessatti Torban Tokkoof Geggeeffame
Freemdom Housebiyya hedduu qoratee biyyiti 49 ganna 12 dabranii asitti biyya gama siyaasaatiin akka hamaa jirtu ta gama siyaasaatiin nagaa hin qmane jedhee baase. Biyyoota sunitti namii waan fedhe dubbachuu hin dandahau.
Freeweyniin gara studiyoo Raadiyoo Sagalee Amerikaa dhufuun gaaffii fi deebii gaggeesiteen yeroo ijoollummaa kooti jalqabee rakkoo na mudataa ture warri kaan akka isaan mudatu waan hin feeneef hojachaan ture jetti.
French Ex-President Sarkozy Goes on Trial, Accused of Corruption
French Police Attacker Claimed Allegiance to IS
French police ban protests in Paris 24 hours before labor unions planned to march
French President Francois Hollande on Monday bestowed the Legion of Honor, France's highest decoration, on Briton Chris Norman and Americans Spencer Stone, Alek Skarlatos and Anthony Sadler for their efforts in subduing an armed gunman on a train Friday.
French President Macron Tests Positive for Coronavirus
Fresh unrest erupts at the sensitive religious site of Jerusalem's al-Aqsa mosque compound
Fu’aad Ibraahim,Gurbaa ‘OSFNA’ Keessatti Guudate Kaan Dorgommii Waancaa Afrikaatii Filatan
Fulaa amma irratti wal dorgoman tana Jeff Sessions, ka amma abbaa alangaa addaa Amerikaa tahetti keessaa oli guddate.
Fulaaban 28 mooranaa kana seennee ergasii asi mormii guddaa irra turee.Deebii argannee waan hin turreef barattoonii dhiisanii bahan,nu ” jedha."
Fulaa bu’aan kaatolikii Itoophiyaa Teshoomee Fiqruu warrii rakkoo fi wal dhaba biyya keessatti dhalu hujii tana dhiisuu male.
Fulaa daandii tokkoon tajaajila guutuu ka kennu daandiin guddaan biyyoota lameeniin ijaarame kun lammilee Itiyoophiyaa fi Keeniyaaf carraa hojii gaarii banaa jedhu gaggeessitoonni lameen.
“Fulaa hagamitti qooduu malan jechuufillee ammoo seerii maan jedhaa jennee laaluu malle.”
Fulaa hardha itti nama hadhe malee waraanii Liyuu Hayil waraana hidhate buufachaa jira.
Fulaa hedduu bokkaa gannaa imimmaan guddaa qabutti roobee haraa-danbalaa guute,lafa haga tokkotti diqqaattu guddattuu lagatti jira.
Fulaa hedduu sirbaan nama wa barsiimana jedhe abbaan isii.
Fulaa hedduutti ammoo nama leenjisanii ufi hadhuuf kurfoo jiran.
Fulaa hiriira itti bahan kanatti ummatii nama Oromoo ka baqatellee horii walti guuree baankiitti guuruutti jira.
Fulaa ibiddii akkana lafa jalaa tokka’u namii keessa hin qubanne hedduutt jira. Gaara ibiddii lafa jalaa aaru ka irraa fagaatanii qubatanitti jira. Fakkeenna Maunaloa,Maunaloa fi Loihi fa
Fulaan akkana itti nama hadhan aanaa Liiban,ganda Simmintoo ardaa Funnaan Agarsuu,Dhungoo fa.Ammallee gara Qaxxee Waarelleen waan akkana kana itti himan jedhan.
Fulaan akkana keessaa nama qaban jedhan Somaalilaandi keessaa magaalaa Hargeessaa, Buroo,Barbaraa,Atisbuyoo, Booram,Wucaalee fi lafa hedduu.
Fulaan akkana namii waraana duraa baqateef godina Gujbii Bahaa aanaa Liiban akka bulchaan ganda Simmintoo jedhettiQaxxee Waaree,Hara-Haaboruu, Handaraka,Jirma,Elelllee Guddaa fi Elellee Diqqaa,Kooba-Qulloo,Hara-Aadeefa. Namii armatti qubate kun akka jecha isaatti nyaataa dhugaatiillee dhabee rakkoo guddoo keessa jira.
Fulaan akkana rakkoo bisaanii itti himan Gumii Eeldalloo ,Liiban gama tokko, Gooroo Doolaa…
Fulaan alaabaa naannoo 5 keessatti dhaaban kun akka bulchiinsii mootummaa naannoo Oromiyaa jedhutti duruu lafa Oromiyaa jala jirtu.
Fulaa namii keessaa hidhan jedhan;Bulbul, Dhakaa-Qallaa, Simmintoo, Hadheessa, Qoraattii, Nageellee Booranaa fa jedhan.
Fulaan amma ibidda akkanaa amma keessatti himan Malama fi naannoo Leilan fa.Ibiddii kalee lafa jalaa tokka’ee gaazii fi ibidda lafatti facaaselleen tanuma tolchee fulaa 35 gubee lafa fafalaansee bahe.Naannoo Eilani Estates jedhan keessatti lafti fulaa 12n fafallaantee
Fulaan bashannanaa fi ispoortii tun maqaa perezdaantii Tanzaaniyaa Jakaya Mrisho Kikwete,JMK jedhani baasan.
Fulaan dhibiin namii waraana Liyuu Poolis ka ji’aan duraa irraa hiiqee walti qubate akka bulchaan gandaa jedhuttiDhungoo, Haya-Aananii,Caffaa-Hiddii, Ijaaruu Funnaan-Giree,Halooyye, Malkaa-Gubaa Deeressaafa.
Fulaan Harargee Dhiyaa keessaa yoo hedduu waraani nama hadhaa jedhan araddaa shan keessa.
Fulaan horiin godaanna irratti dhume Isiyolloo keessaa Baddana, Sirichoo, Irreessa HaaBoruu, Martii, Basaa, Baddaa Gaalaa.
Fulaan itti nama lolan,Qabbanaahaa,Gooroo Sooddaa,,Gooroo Buttee,Maddoo Miigoo fa. Madoolleen hedduu.Mana barumsaallee guban. “Haga hardhaatti nama 7tti rukatame,nama tokko lubbuun darbe.Isa tokko balaa guddaatti irra gahe,” jedha ogeessii hospitaala Mooyyalee.
Fulaan kalee fi guyyaa dheengaddaa waraanii kun keessatti nama fixe jedhan Geellaa,Booralee Kaabaa,Hosaalee fi hedduu.
Fulaan manneen barnootaa sadarkaa tokkeessoo keessaa cufaman jedhan tokko olloota Burqaa-Dharroo, Qillisaatii fi Jaarraa-Abbayyaa.
Fulaan namaa dhibamuuf kurfeessuutti jiran keessaa tokko mana barumsa KMTC.
Fulaan nama walti qubsiisan jedhan Boobaa- Gaddaa,Malkaa-Gubaa,Dambii.
Fulaan namii kuma hedduu itti yaahuutti jiru Paalistiyaain naannoo,Manger Square.Ijoolleen didiqqoon hiriira galtee muka kiritmaasii baachaa fulaa Yessoon itti dhalatee amma mana amantii kiristaana aitti jaaran gahan.
Fulaan obboo Beqqelee fa itti hidhan jedhan akka maatii obboo Dejene Xaafaa fi gabaasii gara garaa jedhutti mana dhippaa waan taheef hirriiraba dhaban fincaaniifillee gadi bahuuf waan rakkatanaaniif fayyaan isaanii balaa keessa jirti jedhan.
Fulaan waraanii kun itti nama hadhe akka bakka bu’aan bulchiinsa aanaa Cinaksan obboo Abdirqaadir jedhetti Fooralee Kaabaa, Cirillee, Makkaniisaa, Qaraaruu fi Gololcha fi fulaa hedduu.
Fulaan waraanii Liyuu Hayil irratti nama hadhe jedhan akka jecha aabba Waariyootti Malkaa-Holaati.“Malkaan-Hoolaa lafa Oromooti,Booranaatti gubba qubata.”Waraanii kun akka aabba Waariyootti ganna lamattuu deemuutti jira.
Fulaa pirezidaantiin itti kakatu,U.S. Capitol, dallaa sibiilaa itti jaaranii waraanii kutaa Amerikaa akka akkaa keessaa dhufe kuma kunrya hedduu marsee eeguutti jira.
Fulaa qara warri itti nama lole jedhan malee fulaa akka Haya-Aananii,Dhungoo fi Migaal faalleetit namii bahee Liyuu Hayil ufi irraa eeguutti jira.
Fulaa tokko tokkotti ammoo akka Semeguutti giddeessanii nama buufachuu, horii nama saamuu,walti qabanii hidhaatti nama guuranii kaan ammoo rakkoo tana baqachaaf bahe badaa jedhan jeda.
Fulaa tokko tokkotti ammoo harooleen silaa waan hedduuf herregatanillee duuda.Tun baddee jechuun ammoo namii silaa biyya daawwii dhufu,ka haroolee akkasii keessatti gammachuuf dhufullee biyya daawwachuuf hin dhufu.
Fulbaan 27,2015 Irreechaa 2015 Naayroobiitti qopheessan irra oolee galee manaa bahee achumaan dhaban jedhan.Du’aa fi jireennalleen barbaadii ittuma jira.
Fulbaana 15 ennaa achi buuteen isaanii dhabame mindaan doktorotaa akka dabalu falmaa turan. haa ta’u malee Haraaree irraa fageenya km 33 irratti kan argamu naannoo Niyaabiraa jedhamu akkataan itti dhufe hin beeku jedhan.
Fulbaana 1 bara 2004 qabee guyyoota sadiif uggurri fi fixiinsi mana barnootaa Beslan magaalaa Republikii Ossetiyaa kaabaa irratti raawwate ijoollee 186 dabalatee kanneen iggitaman 330 ol galaafate.
Fulbaana 25 Booda Mootummaan Hin Jiru kan jedhe Heera Biyyaati: Mootummaa Naannoo Tigraay
Fulbaana 30 bara 2009 prezidaantichi Itiyoopiyaa Dr. Mulaatuu Tashoomee haasaa isaan paarlaamaa biyya isaaniif dhageesisan ilaalchisuun VOAn hoogganoota paartilee mormituu adda addaa yaada akka kennan gaafatee jira.
Fulbaana 5 bara 2018 hoogganoonni Eertraa, Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa yeroo jalqabaaf Asmaraa keessatti wal arganii jiran.
Fulbaana bara 1924 dhalatanii Gurraandhala bara 2020 du’aan adunyaa kanarra ka darban Pirezdentiin Keeniyaa lammataa Daani’eel Toorooytiich Araap Mooyi harra sirni awwaalaa isaanii taasifamee jira. Mooyi lammilee biyyattii biratti kaan akka Abbaa Irreetti yoo ilaalan, kaan ammoo bara bulchiinsa isaanii ganna 24 barnoota fi bu’uraalee misoomaa biyyaaf nama diriirse jedhanii jaju. Biyyi Mooyi Keeniyaan duraanii kaastee baqattoota simataa turte. Kana keessaa baqattoonni lammii Oromoo tokko, kanaaf bara sana baqattoonni Oromoo keeniyaa jiraatan yaadannoo yeros qaban ni dubbatu. Fedhesaa Mikaa’el Hundeessa fi Derejjee Daadhii baqattoota Oromoo yeroo Mooyi keeniyaa bulchaa turan Naayiroobii jiraataa turanidha. Lameen isaaniiyyu baras baqattootaaf haalli jiruu baayyee rakkisaa ture jedhu. Keessumaa poolisoonni baqattoota qabuun sarbama mirgaa hedduu irratti raawwataa akka turan dubbatu.
Fulbaana, bara 2001, ennaa mootummaan Ertiraa gaazzexaalee biyyattii keessaa cufee fi gaazzexeessotas hidhe sanatti hidhame. Eega hidhamee waggaa kudha-ja’affaa isaa ti. Yoo xiqqaate gara waggaoota kudhaniif achi buuteen isaa iyyuu hin beekamiin ture.
Fulbaan dabre keessa naannoo Mududgiti xuyyuurii Amerikaa Al-Shabaab hadhuuf jedhee milishaa mootummaa Somaalee gargaartu dhahe.
Fulbaannii 11 fullee keenyaa waggaa 20ffaa kan shoroorkeessoonni waaltaa daldala addunyaa isa Neew yoork keessaa fi ministrii ittisaa Amerikaa itti haleelantu yaadatama.
Funduratti, hojii aartii akkasumaas daldala jalqabde baballisuu irratti xiyyeeffachuun karoora ishii guddaa akka ta’e ibsite.
Furdinni, dhukkuba sukkaaraa, dhukkuba onnee, kaansarii fi kanneen biroon addunyaa irratti hammachaa kan jiran ta’uu hubachiisan
Furmaanni Akka Nu Kennamu Barbaanna:Qonnaan Bultoota Amaaroo
Furmaanni godaantootaaf filatamaa ta’e fedhii isaaniin kabajaan isaanii eegamee haala nagaa ta’e keessatti qe’e ofiitti akka deebi’an gochuu dha. Wal waraansaa fi gidiraa dhaabuuf hojii keenya jabinaan itti fufuu qabna. Garuu walitti bu’insi halkan tokkotti kan dhabamuu danda’uu miti jedhu.
Furmaanni siyaasaa utuu hin argamin haalli namoomaa hammaataa adeema. Waraansi dhaabachuu, humnoonni Eertraa gamasii ba’uu fi mootummaan Itiyoopiyaa humnota naannoo Amaaraa gara Tigraayitti bobbaasuu dhaabuun dhaabuun tarkaanfii barbaachisaa isa duraa ti.
Furmaataa Waaraa Fiduuf Oromoon Hoogganummaa Dhugaatti Bahuu Qaba, Jedha Waldaan Qorannoo Oromoo
“Furmaata nu hin kennitanii isanillee hin amannuu jedhanii biraa galan.”
Furmaati waraanaa amma guutummaan qophaa’ee taa’a, Kooriyaan kaabaa ogumaan hin deddeebitu taanaan jechuu dhaan Traamp ergaa Twitter har’a ganama maxxansaniin akeekkachiisaniiru. Itti dabaluu dhaanis prezidaantiin Kooriyaa kaabaa mala ka biroo barbaadu abdii jedhun qaba jedhan Traamp.
Furmaatni Gad-taa’anii Mari’achuu Dha, Jedhu Jaarsoliin Dambi Doolloo
Fuudhaan maan jetta jennaan fuudhii yoo qeeroon itti misuu, “haaraa hora jedha warrii keenna,gaafa qeerroon fuudhu muka Harooressaa boroo dhaabaniif kophummaan kaleessaa raawwateeraa jechuu.”
“Fuudhii gammachuu fi jarjarsuu hedudu keessa dhufe maruma maree jaalalaa fi wal dandeetti warra wal fuudhee irratti hafa.”
"Fuula duratti ennaa deemnu kun iyyata maraa ta’uu qaba. Nama maraa hirmaachisuu dhaan mootummaa irra dhiibbaa kaa’uu dhaan yaada isaanii ibsanii filannoo geggeessuutu barbaachisa. Uummati yaada isaa akka ibsuuf eeyama kennuufii qabna jedhan.
Fuula Feesbookii “Gola Aayyoo” jedhu illee banuu dhaan dubartoota Oromiyaa keessa jiran waa’ee barnoota yeroo ulfaa, da’umsaa fi kunuunsa dubartii ni barsiisu.
“Fuula Ila Boruutti deebifatanii dhaabachuun humnitii haarettiin biyya bulchitu, mootummaan haaressii dhufee jechuu.”
Fuulbaanaa 9 bara 2001 magaalaa Neew yoork keessatti haleellaan dhaqqabee, bilsaaleen dhaabbata daldala adunyaa yeroo barbada'anii fi namoonni kuma sadii ta'an yeroo dhuman sana, anis magaalatti keessaa biilsa achitti dhihoo irra waanan jiraataa tureef dhiyeenyaan ilaalaan ture "" kan jedhu Riik Deleeraataa, sana booda sirba ""Jazz for peace"" jedhamu baasuu isaa fi sana irraa ka'ee immoo maqaa ""Jazz for Peace"" jedhuun Baandii amma Addunyaa irra naanna'ee nageenya leellisuun sirbu hundeessuu isaa dubbata.""Dhala-namaaf nageenya buusuu irratti hundoofnee Adunyaa tokko goona, waan dansaa uumna"" ka jedhu, kaayyoo Baandii kanaa ti. Qophii guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Fuulduratti, Akkaadaamii Aartii banuudhaaf akka mul’ata qaba. Leencoo Fiqiruu fi hiriyoota isaa keessaa haga tokko haasofsiisee jirra.
"Fuulli Fasbuukii Dr. Naafyaad Geetuu qofti, ji’atti namoota miliyoona 2.1 biraan odeeffannoo fayyaarratti xiyyeeffate akka gahaa jiru an ibsu Dr. Naafyaad, karaa interneeti- Feesbuukii, Yuutiwubtiif Teelegraamii, - warra maxxansa dubbisuu filataniifis torbanitti gaafa atokko karaa gaazexaa Barriisaa bira gaha. Kitaaba ""Fayyaa Faaya"" jedhus maxxansiisera."
Fuulli Twiterii Hoogganaa Amantii Paakistaan Tokko Ni Uggurame
G-7 foreign ministers met in London for bilateral meetings
Gaaaffii sirrii hiriirtonni qabatanii ba’an gara walitti bu'insa amantaa fi sabaatti jijjiruu kanneen yaalan waan jiraniif, uummatni of eeggachuu qaba, jechuun Biroon Bulchinsaa f Nageenya Oromiyaa akeekkachisee jira. Walitti-bu'insa uumameen lubbun namaa darbunis himamee jira.
Gaaafii fi deebii artiistota wajjin goone dhaggeeffachuudhaa kana cuqaasa
Gaabaasni Faanaa Brooddkaastiing Korporeetii akka mullisutti abbaan alangaa namoota lama: Tufaa Malkaa,Irreecharratti jaarsoliirraa maayikii saamuun jeequmsa uumuun, Kadir Badhaasoo namni jedhamu immoo waltaajii duubaa taa’ee bilbila fayyadamuudhan jeequmsa qindeessaa ture jedha.
Gaabon,biyyitii Afrikaa gama Jidduu jirtu.Dorgommii AFCON 2017 qopheessite.Dorgommii tana eegii jalabanii amma guyyaa sadeesso keessa jiranii haga ammaatti goolii 10 gale.
Gaabonii fi Giinibisawu 1-1, Burkiinaa Faasoo fi Kaameruun 1-1,Aljeeriyaa fi Zimbaabuween 2-2 gargar bahan.Sengaal Tuniziyaa 2-0 adabde.
Gaabon keessatti yaaliin fonqoolcha mootummaa kan gaggeeffame ta’uus mootummaan biyyatti deebi’ee to’achuu danda’uu isaa angawoonni har’a dubbatanii jiru.
Gaabsaaleen Ertiraan Walitti Bu'iinsa Tigraay Keessaa Harka Qabaachuu Ibsuun Qooda Biyyittin Fudhatte Jedhame Irratti Gaafii Kaasisaa Jira
Gaaddisaa Hirphaasaa Nama Akkamii Ture? Maatii Isaa Dubbisneerra
"Gaaddisa Hoggansa Oromoo""fulaa Muummeen Ministera Itoophiyaa Dr Abiy Ahmed, Itti aanaan pireziaantii Oromiyaa,Shimellis Abdiisaa,Minsitera Ittisa Biyyaa,Lammaa Magarsaaf bulchootii dhibiin jiranitti walii gale."
Gaaddisee Minkafuu, Dubree Artisitii Hojii Daldalaanis Milkoofte
Gaaddisii Hoooggansa Oromoo kun akka Irreechii Finfinnee nagaan dhumatullee hojjachuuf irratti walii gale.
Gaaddisuu sodaa fi dhiibbaa biyyattii irra kan buuse ture jedhan.
Gaadisii Hooggansa Oromoo kun dantaa Oromootiif walii gale.Wal dhaba jirullee gaaddisa kanattiin dhufatanii fala itti barbaadan.
Gaafaabbaan gadaa Booranaa 71essoon, Kuraa Jaarsoobaallii fuudhullee dhufuu fedhee hin taaneef bulchiins gaafasiitti nama dhowwaaf akkana jedhe.
"Gaafa Afrikaa keessaa Itoophiyaan biyya haalii isiin keessa jirtu guddoo hammaate.Keesattu hiriira mormiitii fi labsii muddamsuutiin wal qabatee rakkoon jirtu dabalaa dhufte.”
Gaafa Afrikaan Kibbaa dorgommii Waancaa Addunyaa qopheessitellee bulchooti FIFA keessaa hagii tokko dooalra miliyoona 10 gumbo fudhatee akka biyyitii sun dorgommi qopheessitu tolche.
Gaafa Al-Qaayidaan Amerikaatti nama kuma hedudu fixxe Fulbaana 11,2001 sunillee warra sunuun shakkanii qaban akka mana hidhaa sun keessatti akka isa tolchan hin tolchine gaafate.Hajaja Amerikaan Iraaqii fi Afgaansitaanittiin duulte ammoo ya deeggare.
Gaafa Amajjii 4 bara 2021 gama marsariitiin ministeeronni haajaa alaa fi ministeeronni haajaaa alaa marii gaggeessanii akka turanis ibsanii jiru.
“Gaafa Amerikaa dhufe ykn jabaadhee barachuu ykn ammoo jabaadhee daldaluu malee jedhee murteeffadhe.”Namii guddachuu fedhu akka inni jedhutti jabaatee hojjachuu fi waan hojjatu sun jaalachuu male.
“Gaafa ani ganna shanii waan akkaakuun kiyya natti himu waraabbachaa bahe.Gannii kiyya sagal gahee jennaan wa barreesusu jalqabe.Akaakuun kiyya seenaa,eennummaa kiyya,aadaa tiyyaa fi waan hedduu na barsiise.Tanaan asi gahe”
Gaafa ani(Soraa Halakee)gabaasaa TV Itoophiyaa tahee hojjadhu Dr. Nagaasoon dubbii tiyya tanaa fi akka wa itti himu guddoo jaalataan dhagahe. Jennaan gaafa tokkobilbilaan wal dubbifne.
Gaafa asiin duratti ummata Ameriakatti nagaa dhaamateeyyuu akkuma durii biyya abdiin bulchuuf kakate ammallee abdii lallabee baallii kenne.Isanii milkooftanii huji tana keessaa qooda qabaattanii fi itti dhiyaattanii argitan mee wa isaniin jedhoo..tun waan nama jabeessee durattiin nama deemaati.Waan cufa caalaa abdiin isan Amerikaa fi ummati isii irraa qabdan hunada qabaattee mirkanfoofti."
Gaafa biyyaa jirru Oromiyaa xiqqoo jedhanii asi dhufee guddoo tahuu isi arge,” jettee itti gaafatamtuun biiroo galii Oromiyaa aaddee Caaltuu Sinii ‘Torbaan Oromoo’ bara 2019f MN dhufte.
Gaafa biyya jirtu aaddee Caaltuun karaa woma Oromoon ufumaan Oromoo St. jettee baafatte seete. “Amma garuu qaamunaan arke,” jette.
Gaafa Biyya Ofii Dhiisanii Ba'an Carraa Nama Mudatu Maaltu Beeka?
Gaafa biyyatti galan afaanii ufii wallaalanii firaan wal dubbachu dadhabuun rakkoo guddo jedhu.
Gaafa Boorana bulchu baankii,istaadiyoomii,hosteelii,manneen barnootaa, EDDC fi waan akka akkaa biyyaa jaare.
Gaafa Boorana jirtu akkuma warra baaddiyaa bisaanii fi qoraan dhaxxee jrieenna baaddiyaa baratte.Haroo bisaan dhaxxellee hin qaabatti. ”Haroo Kinniisoo,Eela Gaayoo fa waraabbanna.”
Gaafa bulchootii Raashiyaa minsitera haajaa alaa biyya sunii Sergey Laavroof faatii White House keessatti Tiraampiin wal mari’atan sun irratti dhossaa mootummaa dhibiin isatti hime Raashiyaatti himee nagaa Amerikaa balaa irra buusee fi waan hedudun himatan.
gaafachuu himanii, lammilee Itiyoophiyaa amma Afrikaa Kibbaatti rakkataa jiran ka biyyatti galuuf barbaadanii fi galmaa’an 80’f geejjibi akka qophaayes ifoomsanii jiru.
Gaafa Denmaarkii taphatu tapha Shaampiyoonaa Superligaa irratti goolii 32 galche.
Gaafa dhufe ammoo Itoophiyaatti dhufee dhale. Lafa jiituu fi midhaan jiidhoo fedha. Bubbeetti fuudhee barrisaan. Bubbeen tun km 100 caalaa fuutee deemtiin.
“Gaafa dhufe simanna akkanaa hin eegne,nama hedduu tahanii na simatani bakka jiraadhulle naa tototlchani eegi gaafa dhufee kunuunsa guddaa anaaf tolchan.”
Gaafa digrii qaraatiin yuniversitii eebbifatme gannii ke hagam?
Gaafa diida xuyyuura Sea Tac keessa hojjatu akka hojjataa saatiitti doolara 8 irraa doorala 15 baasaniif waldaa Teamsters fulaa bu’ee qabsaahaaf bahe jedha.
Gaafa Dilbataa ganama, Poolisoonni, meeshaalee waraanaa dhuksaan qabatamee jiru barbaacha, gandeen mormitootni itti heddummaatan keessa, manaatti deddemanii sakatta’uu jalqabuu isaanii dursee tu ka Sanbata halkan ajjeechaan kun raaw’atame.
“Gaafa diqqoo ‘kitaaba akaakuu kiyyaa’ jedhee kaartoonii limmeen walti hodhee deemaan,” jetti Lalistuun.
​Gaafa diqqootuu yoo barumsa dhaxxee galtullee hinuma utaalti. Farda yaabbachuu jaalatti.Yo gulfsiisuu feetu ammoo diida lafa dhaloota isii, fardaan keessa garmaamaa baate Boqojjii,biyya atileetoota teenna nuu horte geeffatti.
Gaafa dubbiin hin tolin ijoolleetti qahee nama dheeta baanan taan tahuu hin ooltu. Southampton goolii 6 itti galchan goolii qaraa isiitti daqiiqaa 6essoo irratti ufiitti galchite.
Gaafa duula filannoo irratti ‘Obaamaan Ameirkaatti hin dhalannee Arabaa dhufee’ jedhanii duula flannoo irratti itti himanillee...’iyyoo iyyoo waan akkasi yaalaa bahi.Obaamaan nama Amerikaati abbaa warraa qalbii qabullee,’ jedhee mormeef.
Gaafa duula filannoo sun irratti waan hedduun qancarsanii ufi jalaa buusan.Itti aantu Biden taatee dorogmuuf filannaan ammoo nama hedduuutti faarsuutti jira.
Gaafa Faransaay waancaa kubbaa miilaa mootullee Afrikaan guddoo gammadiif.
Gaafa Gadaa taheeyyuu nama biyya bulchuuf kurfaahe.Aduloota,bulchoota Booranaa dhiyoo ardaa Areeroo, Badhaasaatti lallaban tanaaf Boorana bal’aatti walti bahe jedha jaarsii argaa fi dhageettii Dr. Borbor Bulee.
Gaafa galgala tokko ijoolleen hariyaa waarii mana tokkotti walti dhuftee waaritu ka innilleen waarii sun keessa jiru machaahee dubra qorsaan ufi wallaalchisee buufte jedhanii himatan.
Gaafa ganna 50essoo isaa Amerikaa Washington DC-ti ulfeessani nama hedduutti biyya alaa gara garaatii dhufee waan waldaan kun keessa bahe,itti deemuu fi itti jiru wal barsiise.
Gaafa ganna 8n duratti hujii tana itti kennan godina keessaa filatame fi keessa guddachaa dhufe ummata Chikaagootii fi nama miliyona hedduu addunyaa keesaa TV daawwatu duratti bahee abdii labse,jijjiirama dubbate, waldandeettii haasahee tokkoummaa faarse akka ummatii mirga seerii kenneefi falmatu dhaamate.
Gaafa gannii 12 dorgommii boksii jalqabe.Namii biskileetii isaa hatee jennaan nama sun barbaadee lolaa jedhee achumatti dorgommiitti seene.
Gaafa gannii isaa 15 Sawudii Arebiyaatti gala jedhe biyya bahe. Hin taanee qabanii Itoophiyaatti deebisan.Eegee warqii barbaada naannolee Itoophiyaa hedduu irra maree achii Yemenitti dabre.
Gaafa gannii isaa 30 intala dubraa ganna 14 waliin rafuuf kadhatee fi walumattu nadheen torba taatutti Moore itti gaafatama mootummaa ka qabuu jedhee akka isa waliin rafan gaafate jedhanii himatan.Namii akkanaa biyya bulchuu hin dandahu jedhanii akka qoratan gaafachaa bahan.
Gaafa guyyuu saatii tokkoo dabarsaniia amma saatii lama tahuuf deemuutti jira.
Gaafa haadha hujii gargaaruuf jala gugguufu fa qaabata, Abbush.
Gaafa Hayilee Sillaaseen akka Guuto Areero keesatti mana amanti jaaran hajaje,Abbaa Gadaa Madha Galmaatti dide.
Gaafa Hayilee Sillaaseen miilota isaa warra gagabbaa waliin dhufee jennaan Booranii wa himate.Warrii gagabbaan kun nu nyaatee gaggabatee beeki jedhe jedhan.
“Gaafa hidhaa laga Tekezee hojjannu guddoo iyyan,gaafa Gibee sadeessoollee akkasuma,Olloota keenna qofaa mitii UNESCO faallee akkanuma iyyaan. Ammallee sunumatti jira.Adoo hujii tanallee akkuma Gibee findhee findhee akkana hin tahan.Parlaamaan itti herreguu male.”
Gaafa hujiin tun Waxabajjii dhuftu dhumatte ammoo ollootii gama Simuu Areeroo jiran ollootii Areero irraa km 98 keessa jiran porojeektii tana irraa bisaan argachuu dandahan jedhan.
Gaafa huji tana itti kennan jalqaba bara 2019 keessa dorgommii FA Cup fi dorgommii akka akkaa matuma keessa jiraa woma hedduun Chelsea milkeessellee.
"Gaafa innii jiru beekuu dhaqabachuu baadhullee Jaataniin nama ummata isaa guddisuu, barsiisuu jedhee ufi kenne.Innii jiraachuu baatullee hujiin isaa addunyaa tana irra jirti.Shalqaa Jaatanii biyyeen sablatinnaaf.”
Gaafa innii keessa jiru Baarkaan marroo 9 dorgommii La Liigaa moote. Dorgommi Waancaa Nugusuaa Copa del Reys marroo jaha,Waancaa Kilaboota Kubbaa Miilaa ammoo marroo sadii qabaadhatte.
Gaafa isiin waancaa kubbaa miilaa bara 1990 dabaratellee namicha isiin Arjentiinaa bitatttetti achiin gahe.
Gaafa Ispeen waliin taphatanilleen goolii Rapione Amerikaaf goolii lama galchite.Meegaan nama ganna 33ti haga ammaatti marroo 155 taphattee gooli 45 galfatte.
Gaafa jaarorlee biyyaatii fi bulchootii naannoo waan Mooyyaletti deemuutti jira himachuuf Finfinnee dhufan silaa caqasnii lola Mooyyalee ka dhiyoo dhaabuu hinuma dandahan jedha.
Gaafa ji’a afuriin duratti Yemen,Somaalee fi biyya ollaatii Itoophiyaa gama kibaatiin Mooyyalee fi Miyoon irraa gadi dhufe kaan yoo fagoo laalan waan daalattii,yoo tokko tokko ammoo duumansa gurraacha fakkaata.
Gaafa Kibxataa, kutaalee Yunaayitid 50 keessatti lammiwwan sagalee kennan bulchitoota kutaa isaanii, akkasumas nama Mana-maree Bakka-bu'ootaa Yunaayitid Isteets keessatti isaan bakka bu'u filatu. Qalbiin namaa barcuma Mana-maree eenyu tu irra-aantummaan qabata, ka jedhu irra jira. Filannoo kanaan miseensota Mana-maree Bakka-bu'ootaa guutuu fi miseensota Mana-maree Murtii-seeraa sadii irraa harka tokko tu filatama. Ba'iin filannoo kanaa ka bara 2008 sagalee guddaan filataman prezidaanticha Dimookiraatii, Baraak Obaamaa, fi Rippaablikaanota gidduu dhaa yokaan Dimookiraatota ajandaa Bulchiisa Obaamaa ka waggoota lamaan dhufanii deggeranii fi kanneen moman gidduu dhaa madaaliin humnaa gama kamitti akka jallatu murteessa.
Gaafa kutaa 5 jiru baandiiJiituuta Finfinnee jirtutti daramee sirbaa oli guddachaa dhufe.Haga ammaatti sirba 50 oli lafaa qabaa jedha.
Gaafa Laayberiyaan EBOLA ufi irraa dhowwuuf manneen nyataa-dhugatii, mannene baranootaa, biirolee mootumaatii fi waan hedduu cufatte sunitti ummata keessa yaatanii barsiisuu fi ufiyyuu balaa irraa eeguun maan fakkaatti jennaan “gaafasi laftii akka malee hamtuu maan jennnaan gaafasuu namuu wal irraa ufi eegaa,huji galee jennaan namuu balbala hidhatee, taa’a, waan inni keessa oole hin beettuu namaan walti hin dhiyaattu.Waan haga metiri tokko irraa fagaattee nama dubbifta.”
Gaafa lafa ga’u qoma isaan waan kufeef akkasumas erga kufee booda qaama isaa kan saalaa keessa dhaanamuu ka dubbatan hiriyyonni isaa milla isaa irratti midhaan dhaqqabee wal’ansaaf ergamee akka ture dubbatu.
“Gaafa mi’a waraanaa beesuma teennaan bitannee fudhachuu dhowwan sunitti namii nu gargaare Fiidel Kaastiroo malee hin jiru. Kana hin deenu.Waan ijoolleen kuubaa 160n nu tolchite jireennaa fi ufi nuu kennite hin deenu.Galata galchinaaf.”
“Gaafa mootummaan banamu hin beeku haga horii dallaa kanaan jaarru argannutti biiroleen mootummaa hin banaman jedhe,” pirezidaanti Tiraampi.
Gaafa mootummaan cufame sunitti dhaabii qorannoo Amerikaa horiin hojjatun dhaba,paarkiin biyyoolessaa hin cufamte gibirii mootummaan namaa deebisu hin tura,horiin abbootiin waraana Amerikaa mootummaan irraa eegatan dafee hin dhufuuf waan hedduu.
Gaafa Muddee 1 immo polisiin Federaalaa mana Daawwiit dhaqanii sakatta'uun barruulee, meeshaa sagalee ittiin waraaban, bilbila harkaa,sii dii(CD) fudhatan jedhu
Gaafa muummeen ministera Itoophiyaa Abiy Ahmed US dhufellee ya wal mari’ate.Akkii Itoophiyaan itti deemuutti jirtu waan guddoo nama gamachiisaatii isallee [Abiy Ahmed] jajjabeessuuf waan jijjiirama waadaa galaniifillee laaluuf achi yaana.”
Gaafan Manaa Ba’e Akka Kun Na Mudatu Nan Beeka.
Gaafa Obaamaan pirezidaantii tahee filatamtellee isii fa sirba gammachuuti itti yaaman.
Gaafa obboo Beqqeleen Amerikaa dhufe diida xuyuraatii fi keessumatutu galma wal gahii OSA faatti nama hedduutti bahee simate.
​Gaafa ogeeyyotii tun Yaaballo gahan madoolee 34ti hospitaala Yaaballoo jira. Guyyaa afran achi turanitti akka jecha Dr.Galgalootti madaa nama hedduun wallaanan.
Gaafa Oromoon kuma hedduu Jijjigaa baqatte sun barsiisota 437 achii dhufee jara kanallee ya hujii qabsiimne jedha Dr. Tolaam.
Gaafa pirezidaantii Obaamaan filatame bara 2008 nama miliyoona lamatti dhiyaatutti qophii gammachuu sun daawwachuu,deeggruu dhufe.
Gaafa qabame sun dhaabilee rakkoo Oromootiif qabsaahanitti dabalmuuf isaan barbaadaa baane jedha.
Gaafa qaraa sirbeeKarrayyuujedhee sirbee sirba ijoolleen dargaggoo Karrayyuu galgalaa horii faarsaa,wal wallaalan sirbe.
Gaafa Qooqaan hin jirree fi gaafa isa gadi dhiisanillee Yaaballoo rakkoo ibsee jalaa hin baane.Takkumaa rakko ibsee jalaa hin baane hardhallee namii shaamaa,faanosaa fi ibsee bobeeffata.”"
“Gaafa Ramdaanaa keessaa nama biyyatti beelahee gargaaruuf $60,000 walti guurree…namii keenna Booranaa fi naannoo sun jirutti baayyee beelahee dhageenne… Somaaleelleen dhuftee gargaarsa gaafattee haga $10,000 walti qabaniif.”
Gaafas ammoo dhibii kun biyya innii jiru Beeljiyeem guddoo keessatti hin mullanne. Amma ammoo nama 3,000 caalaa achii galaafate.
Gaafas biyyitii rakkoo hamtuu keessa jiraattullee waaqa,biyyaa fi ummata Itoophiyaa abdadhee itti gaafatama kanatti seene: MM,Abiy Ahmed
Gaafas Daren Andersonii fi David Beekamitti goolii galcheef. Leenjisaan isaanii ka gaafasii Gareth Southgate hardhallee itti aanaa leenjisaa tahee barcuma irraa mullata.
Gaafas dureessa Amerikaa horii biliyona hedduu qabu,Jeffrey Epstein durba caphase jedhanii himatan,dubbii dhosseef jedhanii himatan.Innii ammoo ya mormate.
Gaafa shaalaqaa Jaatanii ijjeesan,intaltii isaa,Hawwiin nama ji’a torbaa jedhan. Isii fi haadha isiitiif gargaarsa ummataa itti dabaltanii Yaaballotti mana jaaruuf qophii jiran.
“Gaafas hin sodaadhee amma ammoo wannii innii na tolche na keessaa baduu diddeef himadhee,” jedtte.
​Gaafasii jalqabanii yoo mukii Cheerii daraaruCherry BlossomFestivaljedhanii qophii gammachuu hedduu karaa gugurdaa DC irratti qopheessan.Qophii tana nama kuma hedduutti daawwii dhufa.
Gaafasillee akka jarii pirezidaantii haga fedhe cufa biyya bulchuu dandaha jedhee seera baasu sossobate.
Gaafasitti lafa karaa,ibsee,hospitaalaa fi waan gugurdoo akkanaa hin qamne.
Gaafasitti nama kuma 200 fi gaalfaa ,loonii re’ee horii kuma 200 caalaa dheebuu baasuuf jalqaban.”Akka yaadametti tajaajila hin kennine.”
”Gaafasitti namii amma walti baqachuutti jira. Namii nu argine hagii guddaan haawwani fi ijoollee.”
Gaafas nama 3,000 tahu fixan.Jarii nama fixe kun haga tokko pilot,warra xuyyuura oofu humnaan irraa guuree fooqii namii kuma hedduu keessa jirutti gadi dhiise.
Gaafasuma saatii 5:30 haga saatii 8 reefii pirezidaanti Nagaasoo galma Bara-kumee dhufa achitti reeffa laalanii jibbaatan.
Gaafa tokkoo manii barumsaa tokko ijoollee cufaan afaan keessaniin suuraa kaasaa,wa barreessaa kootta jedhe,jennaan daahimii tokko dadhabe maaliif akka dadhabe gale maatii isaa gaafate.
Gaaffi fi deebii guutuu armaa gaditti dhaggeefadhaa
Gaaffii bulchiinsa naannootti ijaaramuu bulchiisa naannoo Kibaatti ka’e wajjiin wal-qabatee, kanneen uummata nagaa irratti ajjeechaa, saaminsaa fi hiraarsa raaw’atan akka seera duratti dhihatanis gaafatanii jiran – paariileen kun.
Gaaffii deebii gabaasa kanaa MP3 tuquun caqasaa.
Gaaffii Deebii Gaggeeffame Kutaa duraa Caqasaa
Gaaffii Deebii Gaggeeffame Kutaa lammataa Caqasaa
Gaaffii dhaggeeffattootaaf deebii kennuu dura torbee xayyaarri Raashiyaa tokko Masrii keessatti kuftee caccabde haleellaa garee IS raawwatameen ta’uu mala jechuu dhaan ragaan dhaabolii basaasa US biraa argame ni mul’isa. Kun kan raawwatame naannoo biyyoota gaanfa Afriikaa waan ta’eef jecha balaan akkasii yoo dhaqqabe Itiyoopiyaan qophii attamii goote ka jedhu ture gaaffiin dura dhiyaateef.
Gaaffii dhiyeessuun mirga kan jedhan muummichi ministeerichaa hookkara, jeequmsaa fi humnaan gaaffii dhiyeessuun garuu gatii nama baasisa jedhan.
Gaaffii eenyummaaf deebii kan hin kennine naannoon Tigraay Fulbaana 30 booda mootummaan sirnaa hin jiru jechuun ejjennoon qabate uummata Raayyaa, Wejiraatii fi Walqaayit Xagadee hin ilaallatu jechuu dhaan itti aanaa dura taa’aan paartii dimokraasummaa Raayyaa Raayummaa obbo Amaaree Guben dubbatanii, naannoo sana keessatti ammas haleellaan raawwatamuu mala waan ta’eef mootummaan federaalaa eegumsa akka godhu gaafataniiru.
Gaaffii eenyummaa kan ilaaleen ejjennoo ADEEPPAAN ykn hirmaattonni gumii Sanaa fudhatan naannoleen Itiyoophiyaa kan sararaman akka heerri jedhutti miti.
Gaaffii fi deebii addatti Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “ajjeechaa Hacaaluu irratti raaw’atameef itti gaafatamaan mootummaa dha. Yakka hojjete ittiin aguuguuf jecha, quba isaa gara keenyatti qabaa jira,” jedhan. Hooggantuun Waajira Abbaa-alangaa muummichaa Itiyoophiyaa, Aadde Adaanech Abeebee, jalqaba torban kanaa irra gaaffii fi deebii akkasuma VOAf kennaniin, “akka WBOn ajjeechaa sana duuba jiru kan agarsiisu, ragaa ergaa bilbila Haacaaluu irratti ergamee harkaa qabna,” jedhanii turan.
Gaaffii fi deebii Afaan Oromootiin waliin geggeessine :
Gaaffii fi Deebii barataa Nimoonaa Urgeessaa fi barataa Tokkummaa Mullisaa waliin gaggeeffame guutummaatti caqasaa.
Gaaffii fi deebii barreessaa Dikshinerii Oromoo-Jarmanii
Gaaffii fi deebii dargaggoo Tolosaa Badhaadhaa waliin gaggeeffame caqasaa.
Gaaffii fi deebii Dirree Dimookiraasii irratti geggeessame dhaggeeffadhaa.
Gaaffii fi Deebii Dr. Abiyyi Jarmaniitti Uummata Waliin Taasisan
Gaaffii fi deebii Dr. Garamoo waliin geggeessame caqasaa.
Gaaffii fi deebii gabaasaa VOA waliin gegggeessine caqasaa.
Gaaffii fi deebii gabaastuu VOA, Tsahaay Daamxoo waliin geggeesine caqasaa.
Gaaffii fi deebii gaggeeffama kana Cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa.
Gaaffii fi Deebii gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa
Gaaffii fi deebii gaggeeffame guutuummaa isaa caqasaa.
Gaaffii fi Deebii Gaggeeffame Kana Cuqaasuun Dhaggeefadhaa
Gaaffii fi deebii gaggeeffame Kana ilaalchisee dhaabolii morkitootaa yaada kennaiin rakkoo Oromiyaa keessaaf furmaata argan ibsu jennee eegnee turre jedhu.
Gaaffii fi deebii geggeessame kana cuqaasuun dhaggefadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu armaa gadiitti caqasaa.
Gaaffii fi deebii guutuu fi walleelee isaa caqasaa.
Gaaffii fi deebii guutuu Joorj Burqaa waliin geggeessame guutummaa dhaggeeffadhaa.
Gaaffii fi deebii guutuu kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu kana cuqaasaatii dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu kana cuqaasuun dhaggeefadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu kana cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu kana cuqaasuun dhaggefadhaa
Gaaffii fi Deebii Guutuu kana cuqaasuun dhaggefadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Gaaffii fi Deebii guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Gaaffii fi Deebii Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Gaaffii fi Deebii Guutuu Obbo Lammaa Magarsaa Waliin Geggeessamee fi Deebii Paartii Badhaadhimaa
Gaaffii fi deebii guutuu Obbo Wandimmuu Ibsaa waliin geggeessame kana cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi Deebii Haadha-Warraa Baqqalaa Garbaa Addee Hannaa Raggaasaa Wajjin
Gaaffii fi deebii jiraattota kana waliin geggeessame guutummaa isaa dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii kana cuqaasuun dhaggeefadhaa
Gaaffii fi deebii kana guutummaa isaa MP3 tuquun dhaga’aa.
Gaaffii fi deebii Kutaa 1ffaa Caqasaa
Gaaffii fi Deebii Kutaa 1ffaa Caqasaa
Gaaffii Fi Deebii Kutaa 1ffaa Caqasaa
Gaaffii fi deebii kutaa duraa dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi Deebii Kutaa Duraa kana cuqaasuun dhaggeefadhaa
Gaaffii fi deebii kutaa lamaan dhiyaate MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Gaaffii fi Deebii maatii fi abokaatoo waliin gaggeeffame caqasaa.
Gaaffii fi deebii “Marroo” yokaan Kumsaa Dirribaa waliin geggeessine:
Gaaffii fi deebii Moaz waliin gaggeeffame; Kutaa 1ffaa
Gaaffii fi deebii Moaz waliin gaggeeffame; Kutaa 2ffaa
Gaaffii fi deebii Naakor Dr. Oroliyaanaa Daani’eel waliin gaggeessse caqasaa
Gaaffii fi deebiin dargaggoota kana waliin geggeessame, akkaataa isaan itti duraan gurmuulee shororkeessotaa keessatti itti fo’ataman, ilaalcha dogoggoraa jiru, sababaa kanaan balaa dhufaa jiruu fi tarkaanfii jijjiirama fidu fudhachuuf carraa jiru irratti ka fuuleffate.
Gaaffii fi deebiin itti gaafatamtoota jaarmayoota arfan ADWUI keessaa gaazexxesoota waliin gaggeessan kutaa lammaffaa fi sadaffaan Mata dureelee waa’ee murtii haqaa fi haala mana hidhaa keessaa akkasumas malaamaltummaan ilkee gad fageeffate jiraachuu ibsee jira.
Gaaffii fi deebii Obbo abba isaa Obbo Margaa Dabaloo waliin gaggeeffame caqasaa.
Gaaffii fi deebii Obbo Abdullaahii waliin geggeessame caqasaa.
Gaaffii fi Deebii Obbo Abdulqaadir Abba Boraa waliin gaggeeffame caqasaa
Gaaffii fi Deebii Obbo Baqqalaa Garbaa waliin gaggeeffame caqasaa
Gaaffii fi deebii Obbo Gaaromaa Waaqasaa waliin gaggefefame caqasaa.
Gaaffii fi Deebii Obbo Mulaatuu Gammachuu waliin gaggeeffame caqasaa
Gaaffii fi Deebii Obboo Daawud Ibsaa Waliin
Gaaffii fi Deebii Obboo Wandimmuu Ibsaa wajjin godhame caqasaa
Gaaffii fi deebii Obbo Tafarii waliin geggeessame MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Gaaffii fi deebii Obbo Xuruneen Gamtaa waliin gaggeeffame caqasaa.
Gaaffii fi deebii prezidaanti Isaayaas geggeessan erga lolli naannoo Tigraay banamee as isa jalqabaa ti jechuun Birhaane Berihee gabaasee jira.
Gaaffii fi deebii Proofesar Maraaran waliin geggeessine guutummaa isaa caqasaa.
Gaaffii fi deebii Radiyoo Sagalee Ameerikaa sagantaa Afaan somalee waliin geggeessaniin itti aantuu dura teessuun gamtaa Sanaa Hodan Hassan akka jedhanitti kaayyoon keenya namoonni amantii ka biroo hordofan gareen al Shabab Islaama bakka akka hin buune amansiisuu dha.
Gaaffii fi deebii Shamarree Bontuu Baqqalaa Garbaa waliin gaggeeffame caqasaa
Gaaffii fi deebii Sheek Jamaal Aliyyii Abdullaa waliin Gaggeeffame Caqasaa
Gaaffii fi deebii Tizitaa Balaachoo waliin gaggeeffame caqasaa.
Gaaffii fi deebii VOA waliin geggeessaniin walii galteen kun irra ga’amuun muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed humnootii siyaasa adda addaa haasofsiisuun yaalii isaan walitti fiduuf godhaniin ta’uu dubbatan. Walii galteen irra ga’ame maal akka ta’e illee ibsaniiru.
Gaaffii fi deebii waliin geggeessine caqasaa
Gaaffii fi deebii waliin geggeessine caqasaa.
Gaaffii fi deebii waliin geggeessine dhaggeeffadhaa.
Gaaffii fi deebii waliin geggeessinee guutummaa isaa caqasaa.
Gaaffii gaazzexeessota irraa dhihaateef ibsa kennaniin - Jeneraal Toomaas D. Waldaawusar, dameen waraanaa Yunaayitid Isteets isaan ajajan hojiin isaa ijoon akka biyyoonni Afrikaa mata mataatti rakkoo nagaa fi naga-eegumsa isaa ofii hiiklkatu dandeessisuu tahuu hubachiisan.
Gaaffii hanqina nyaataa kutaalee Itiyoopiyaa mudateef deebii nan kenna jedha mootummaan
Gaaffii isaan dhiyeeffatan barattoonni universitii Jijjigaa keessaa barataa turanii gara universitii Mattuutti dabarfaman, galmeen isaanii waan hin dhufneef kun akka isaaniif ergamu gaaffii gaafachuuf hiriira nagaa baanaan haleellaan kun nu irratti raawwate jedhu. Bulchiinsa mana barnootichaa biraa deebii argannee jirra.
Gaaffii jijjiramaa seeraan dhiyaateef deeebii kennuun haala amma mul’ataa jiru keessatti akkaan barbaachisaa natti fakkaata jedhu Heeg.
Gaaffii kanaaf deebii kan ta’u jedhan Chris Smith, paartilee Sudaan Kibbaa kanneen wal fincilan keessumaa mootummaa fi waraana isaa kanneen daandii gargaarsi nyaataa uummataaf akka hin geenye danqu, akkasumas humnaan gudeeddii akka meeshaa waraanaatti gargaaramuun fixiinsa gosootaa irratti bobba’uun himataman ilaallata jedhan.
Gaaffii kanaaf hayyoonni ennaa deebisan biyyoota lamaan gidduu hariiroo jiru waltaalee kan hirmaachise miti kana ilaalchisuun rakkootu jira jechuu isaanii obbo Goo’itoom dubbataniiru.
Gaaffii kana, ammaan dura illee dhiheessee ture – Boko Haraam. Amma garuu, ijoollee durbaa “Chipook” sana gad-lakkisiisuuf jecha, mootummaan Naayijeriyaa yeroon dhimma kana irratti Boko Haraam waliin dubbachuu qabu amma - jedhu – kanneen deebisamuu ijoollee durbaa sanaaf falman.
“Gaaffiilee akkasii kanneen kaasan, kanneen sochiiin shororkeessummaa sun to’annaa jala oolfamuun itti hin tolle” – jedha – Mootummaan Itiyoophiyaa immoo.
Gaaffiilee fi mormii uummataa karaa nagaa furuudhaaf, malli tokkichi, marii siyaasaa qaamawwan mara hirmaachise geggeessuu akka tahe ejjennoo keenya itti fufnee hubachiisna – jedha – Ibsi Gamtaa Awurooppaa kun.
Gaaffiilee kanaa fi ka biroo ilaalchisee, ka duraan qaama hooggana ol’aanaa dhaabichaa fi prezidaantii Oromiyaa turan – Dr. Nagaasoo Gidaadaa haasofsiisnee jirra.
Gaaffiilee kanneen fi ka biroo irratti hayyoota seeraa lama dubbisnee jirra. Obbo Jettuu Iddoosaa, Yunivarsitii Finfinnee irraa ti, Obbo Daani’eel Asaffaa immoo, Abbaa-alangaa duraanii, amma dhaabbata mootummaa keessaa hojjetani.
Gaaffiilee RSA sagantaan Afaan Oromoo Dhiyessee Namoonni Injifatan Beekaman.
Gaaffiilee ummataa gaafate jedhan keessaa “maaster pilaaniin haa dhaabbatuu,laftii seera malee ummata Karrayyuu irraa warra ollaatii kennamte haa deebi’u,qawween seera malee nama irraa guuramte haa deebi’u,abbummaan Warshaa Sukkaaraa Mataa-Haaraa ummata Karrayyuuf haa mirkanaa’u” kanneen jedhanii fi kana fakkaatan tu ture.
Gaaffii manni-hidhaa Qilinxoo manicha-murtii akka Obbo Beqqeleen wabiin gad-lakkisamu murteessetti erge lakkoobsi ittiin murtiin kun kennamee fi lakkoobsi jalqaba Obbo Beqqeleen ittiin himataman wal hin simatu ka jedhu ture.
Gaaffii mirgaa kan akka mootummaan kun siriitti uummata hoogganaa hin jiru nu irraa haa ka’u, hidhaa fi dararaan nu irraa dhaabatu, naannoon Oromiyaa waraanaan hin bulu kanneen jedhan dhiyeeffachuu keenyaan nu hiraarsuu jedhan. Himannaa barattootaa kana gama mootummaan deebii argachuuf gara itti gaafatamaa nageenya bulchiinsa godinaa Wallaggaa bahaa obbo Badhaasaa Goobanaatti bilbillee ani naannoo waanan hin jiraanneef odeeffannoo kanaa hin qabu jedhan.
Gaaffiin Barattootaa Gaaffii Uummataa Yeroo Dheeraaf Gaafatamaa Ture, Jedhu Hoogganaan KFO
Gaaffiin barattootaa haleellaan humna Liyyuu Poolsiitiin daangaa qaxxaamuun godinaalee Oromiyaa daangaa irraa keessatti geggeessamaa jiru haa dhaabatu, uummata keenya sababaa haleellaa kanaan miidhaan irra gahee fi kuma kurna hedduu qehee ofii irraa buqqa’eef mootummaan federaalaa ilaalacha hin kennine, akka ilaalcha kennu gaafanna, kanneen saba keenya irratti ajjeechaa fi miidhaalee adda addaa raaw’atan seeratti haa dhihaatan, kanneen jedhanii fi ka biroo tahuu ka dubbatan barattoonnii fi jiraattoonni, humnoonni mootummaa federaalaa duraanii mooraa sana keessa jiraatan gaazii imimmaansisu biifuu fi barattoota hedduu tumuudhaan hiriiricha bittimsan jedhan.
Gaaffiin barattoota Yunivarsitii Haromaayaa kun har’as kan itti fufee oole, ka jedhan – prezidaantiin Yunivaristichaa – Dr. Kamaal Yusuuf, har’a waaree booda barattoota wajjiin marii geggeessuu isaanii dubbatu.
Gaaffiin Bulchiinsa Naannoo Ofii Qabaachuu Nuuf Rakkoo Miti
Gaaffiin Buufata qorannoo laaboraatorii Vaayresii Kooronaa hundeessuu ka dhiyaateef Biiroo Eegumsa Fayyaa Oromiyaatiifi; Hoogganaan Biirochaa Dookter Abdulqaadir Galgaloo, mootummaan naannoo Oromiyaa torbee as dhufaa jiru kana Oromiyaa keessatti giddu gala qorannoo laaboraatorii Kooronaa bakka shanitti jechuun, Adaamaa, Asallaa, Haramaayaa, Jimma fi Naqamtetti banuuf akka jedhu dubbatanii jiran. Dabalaniis Biiroon eegumsa fayyaa Oromiyaa godinaalee fi aanolee Oromiyaa fageenyarratti argaman keessattis meeshaa qorannoo kana dhaabuuf Karoora qabaa jedhan. Godinaaleen fageenyarraa ka gaaffii kana dhiyeeffatanis, Baalee, Qellem Dambi Doolloo, Mooyyalee, giddu galeessa irraammoo Shaashamannee ta’uu ifoomsan
Gaaffiin eenyummaa furmaata ituu hin argatiin turuu fi gaaffii daangaa irratti dubbatanii furmaata barbaaduun itti gaafatama bulchiinsootaa ta’e ituu jiru kana hojii irra oolchuu dhabuu irraa rakkoo uumameef itti gaafatamnii kanuma isaan ti jedhu.
Gaaffiin gibirri akka xiqqaatuuf dhiyeessine amma iyyuu deebii hin arganne jechuu dhaan mormiin kun Oromiyaa bakka tokko tokkotti itti fufee jira.
Gaaffiin Hiriirtota Oromiyaa Keessaa Sirrii Dha Hojii Irra Oolchuu Jalqabnee Jirra, Jedha Mootummaan Oromiyaa
Gaaffiin isaanii lafa gadhiisaa jedhamnee gadhiifneef hirphii nuuf haa kennamuu,laftii dheedichaa nuuf haaqophaa'uu akkasumas bifa haaraan magaalaalee gurmeessuuf hojii hojjatamu keessatti waajiira bulchiinsa lafa qonnaa fi baadiyyaa nuu haa banamuu kan jedhu ture.
Gaaffiin isaaniis Mootummaan Itiyoopiyaa hidhaa fi ajjeechaa lammiiwwan Oromoo irratti raawwataa jiru akka dhaabu akkasumas mootummootaa naannoo jiran waliin ta’uu dhaan baqattoota biyyoota hollaatti baqatan biyyatti akka deebi’an dirqisiisuu akka dhaabu gaafanna ka jedhu.
Gaaffiin keessan kan inni irratti hundaa’e ragaan tokko iyyuu kan hin argamneef madda oduu maalummaan isaa hin beekamne biraa miliqee ba’e irratti jedhan.
Gaaffiin Sidaamaan naannoon of ijaaruu Adoolessa 11 bara 2011 akka hin dabarre murtaa’eeaa jedhu dargaggoonni irratti hirmaatan.
Gaaffiin sun malaammaltummaa fi shorokeessummaan shakkamanii kanneen hidhaman hiikuun seera biyyattii cabsuu dha kan jedhu ture.
Gaaffiin Uumataa Hamma Deebii Argatutti Qabsoon Itti Fufa
Gaaffiin Uummataa Hatattamaan Deebii Argachuu Qaba: Jiraattota Magaalaa Dambi Dolloo
Gaaffiin uummataa “Maaster Pilaaniin Finfinnee ifatti labsiin haa haqamu! Obbo Beqqelee Garbaa fi Dajanee Xaafaa dabalee namoonni hidhaman haa hiikaman! Mootummaan Cehumsaa nuuf haa hundeeffamu!” kanneen jedhanii fi ka biroo tahuu ka dubbatan, jiraattonni aanaa Guduruu, Kamisa ennaa barattoonni hiriira mormii ba’anitti mooraan buufata poolisii kora bittimmeessaa gubachuu isaa illee dubbatu.
Gaaffiin uummataa sirrii tahuu ka dubbatu - Qaamni mootumaas, furmaata fiduuf akka irratti hojjatamaa dubbata. Muktaar Jamaal kana irratti gabaasaa addaa qaba.
Gaaffiin uummatni gaafate, gaaffii bulchiinsa gaarii ti – ka jedhan – Obbo Fiqaaduu Tasammaa, gaaffiin uummatni gaafate “misoomni dhufee jira. Garuu, ga’aa miti. Misoomni bu’uraa dhufee jira. Garuu, sadarkaa barbaadametti qulqullina hin qabu. Dargaggoota barsiistanii jirtu. Garuu, hojii hin uumne. Kanaaf, sirriitti ijaaramtanii gaaffii uummataa deebisuu qabdan” – ka jedhu akka ta’etti dubbatan. Gaaffii uummataa kana deebisuuf, namoota dandeettii fi beekumsa ga’aa qaban filachuun akka deebisanii ijaaraa jiran hubachiisan – Itti-gaafatamaan Dhimmota Koomiyunikeeshinii Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Fiqaaduu Tasammaa. Jijjiirraa fi ijaarsi kun, gara godinaalee, aanaalee fi gandeeniitti illee kan itti fufu eeran.
Gaaffii sana, akka seerri ehamutti qabadheen jira – kan jedhu – Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa, dhimmi sana raaw’achiisuuf si’achi baatiilee ja’a akka qabutti dubbateyyuu, uummata Sidaamaa akka bulchiisa nannootti ijaaruuf qaamonni gaaffii dhiheessan garuu, guyyaan Boorii – jechuun – guyyaa kudha-tokkooffaa, baatii kudha-tokkooffaa, waggaa kudha-tokkoffaa irra kan oolu, gaafa Godinaan Sidaamaa Bulchiisa Nannoo itti tahu, jechuun labsanii jiran.
Gaaffii Ummataa: Arsii Nagallee fi Robee keessaa Kanneen Hidhaman Eessa Geeffaman?
Gaaffii uummataa dabalaa jiru deebii qubsaa kan kennu hoggannsa haaraa muudaa gaaffii uummataa irratti hirkachuun aangawoonni itti gaafatama irraa ka’an, haaraa kan ramadaman akkasumas sadarkaa itti gaafatama irra turan irraa kan gad buufaman akka jiran ibsameera.
Gaaffii Uummataa Debisuuf Kanneen Dandeetti Qaban Ramaduu jechuun Kanneen Aangoo Irraa Kaafaman Siyaasaa Ala Gochuu Miti. Angawaa DH.D.U.O
Gaaffii uummataa ukkaamsuuf yaalii godhamuu dha jechuun himannaan mootummaa irratti dhiyaatuufis fedhii uummataa maqsanii godinaa sana jeequu fi nageenya booressuu qaamotii barbaadan shira isaanii fashaleessuuf tarkaanfii fudhatame jedhan jechuun Yoonaattaan Zebdiwoos Hawaasa irraa gabaaseera.
Gaaffiiwwan siyaasaa, dinagdee fi hawaasummaa ummata Oromoo biraa dhiyaatan deebisuuf sagantaa tarsiimoo qabeessa ta’een irratti hojjachaa akka jiru ibsi ba’e hubachisee jira.
Gaaffilee Bulchiisa Gaarii Uummati Dhiyeesseef Furmaati Kannamuuf Hojjetamaa Jira: Bulchiisa Magalaa Dirree Dhawaa
Gaaffilee dubartoota akkasumas dhiirota abbaa ta’uuf qophaa’an biraa dhiyaatuuf illee fuuluma Feesbuukii irratti deebii akkasumas gorsa barbaachisuus ni kennu.
Gaaffilee kanaa fi kanneen biroo irratti Ogeessa addaa kan dhukkuboota qaama keessaa kan ta’an Dr. Masfin Ittaanaa Hospitaala Farviiew kana magaalaa Miniyaapolis jiru irraa ibsa nuu kennanarmaa gadiitti caqasaa.
Gaaffilee kanneenii fi kanneen biroof Naakoor Malkaa dargaggoota sadii waliin telefoonaan marii gabaabaa geggeessee jira.
‘Gaaffileen Nuti Yeroo Dheeraaf Gaafataa Turre Haga Yoonaa Deebii Hin Arganne’ Jiraattota Godina Booranaa
Gaaffilee sana keessaa manneen marii bakka bu’oota uummataa sagaleewwan adda addaa kan keessatti dhaga’amanii fi waltajjii falmii akka ta’an seera filannoo hanga fooyyessuutti sirreessuun akka ta’u kan presidentichi dubbatan wabii godhachuu dhaan filannoon duraanii dimokraatawaa ta’uu isaanii gaafatanii jiru.
Gaaffilee uummata biraa ka’an kan bu’uura misoomaa qorannoodhaan akka furamuuf Dr. Abiyyi kallattii kaa’uu isaanii Yonataan Zabdiwoos gabaaasee jira.
Gaaffin dirree xiyyaaraa godina booranaatti ijaaramuu male, rakkoon bishaan dhugaatii fi dhimmi daangaa garuu ijoo guddoo mareeti.
Gaafii fi Deebii Fayyisaa Lalisaa Wajjin
Gaafii fi deebii godhame dhaggeeffachuf kana cuqaasaa​
Gaafii fi deebii godhame dhaggeeffachuudhaa kana cuqaasaa
Gaafii fi deebii godhame dhaggeeffachuudha kana cuqaasa
Gaafii fi Deebii Hadha Warraa fi Ilma Maammoo Mazammir Wajjin
Gaafii fi Deebii itti aanaa dura ta'aa Kongirasii Federaalawaa Oromoo, Obboo Baqqalaa Garbaa wajjin geggeeffame daawwadhaa
Gaafii fi Deebii Koomishinara Koomishinni Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Oromomiyaa Waliin Godhame
Gaafii fi deebii Moaz waliin gaggeeffame; Kutaa 3ffaa
Gaafii fi deebii Moaz waliin gaggeeffame; Kutaa 4ffaa
Gaafii fi Deebii Obbo Lammaa Magarsaa Waliin
Gaafii fi deebii Obboo Jamaal Ibraahim wajjin godhame kana cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Gaafii fi Deebii Pirezdaant Traamp Wajjin
Gaafii fi Deebii - Prezidaantii Yunivarsitii Dambii Dolloo Wajjin
Gaafii fi deebii Rooyters Sirna Awwaalchaa Tasfuu Taddasaa Birruu Irratti Argamee Haadha Tasfuu fi Abbaa Tasfuu wajjin godhe
Gaafii fi deebii VOA-n Pirezdaantii Yunaaytid Isteets Doonaald Traap wajjin guyyaa harraa geggeesse irratti
Gaafii fi Deebii Weellisa Aliyyii Saabit Wajjiin
Gaafii Hiriirtotaa Gara Walitti-bu’insa Amantii fi Sabaatti Jijjiiruuf Kanneen Yaalan tu Jira
Gaafii maaf ammallee EHADEG qoftii biyya bulchitu jennaan fkn nama wal fuudheetiin deebii kenne.
Gaafiin afaan oromoo afaan Federaalaa gochuu gaafii ija gaariin ilaaluu fi sirridha jedhan Muumeen Minsteraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad.
Gaafiin afaan Oromoo afaan Federaalaa gochuu gaafii ija gaariin ilaaluu fi sirridha jedhan Muumeen Minsteraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad.
Gaafiin isaaniilleen akka mootummaan Kanadaa akka jarii jedhutti dargaggoo biyya keessatti fixuutti jiran jedhan akka mootummaa Kanadaa quba qabaatu tolchuu.
Gaafiin warraa guddoo daangaa Oromiyaa irratti nama fixuun akka dhaabatu,itti gaafatmtootii siyaasaa Oromoo hidhaa jiran akka hiikamanii fi waan akka akkaa gaafatan
Gaafii pirezdaantooni Afrikaa heddun deebisuu hin jallannee , “ marsaa meeqa angoo irra turta?' jedhuu Adamaan, “murtiin han ummata Gaambiyaati” jechuudhan deebiisuu irraa of qusate.
Gaafii tanaa hedduu deebii deebisullee haga tokko ammoo hin deebimne jedhan.
Gaafii tana torbaan lamaan duubatti Qophii Misoomaa ta Jimaataatti itti deebina.Mee waan hujii karaa obbo Jaagamaan nutti hime MP3 irraa nuu caqasaa.
“Gaafii ummataa fi fedhii dargaaggootaa karaa irraa gorsiisuu dha farreen ummataa -han dhiphummaa fi oftulummaa - socho’anii lubuu namaa, qabeenya ummataa fi mootummaa irra hubaatiin gaheera. Mootummaan Fedeeraalas waan ta’e kanaaf ummata keenya dhiifama gaafata,” jedhaniiru.
Gaafii Vaayrasii Koronaa Irratti Qabdaniif Deebii Ogeessotaa
Gaafii Vaayrasii Koronaa Irratti Qabdaniif Deebii Ogeessotaa.#voac19townhall
Gaafiiwwan kanaa deebii argachuuf hayyuu seeraa iyyaafanne.
“Gaafiwwan 10 Toonii Wajjin,” Sagantaa YALI
Gaafsillee horiin sossobatanii eeyee jedhaniif.Taatullee paarti Ugaandaa bulchu tun dhara jetti.Akka oduu himaan paartii tanaa Joosef Kakoozoo jedhutti horiin kun ka miseensii parlaamaa hujiin hojjachuuf kennaniif malee ka namaan sossobatanii akka Musiveeniin akka fedhe bulchuuf kennaniifii miti.
Gaaf-tokko akka jijjiramni dhufu nan amana. Garuu dararaa hamaa ana irra ga’e irraa ka’uun umrii dheeradhee lubbuun jiraadhee jijjirama kana nan arga jedhee gonkumaa yaadee hin beeku jedha.
Gaaf Tokko “Biyya Kootti Deebi’een Barsiisa” Jedheen Abdadha: Barsiisaa Moraa Baqataa Keessa Jiraatan
Gaaga’amni Siyaasaa fi Guutamuu Dhabuun Tajaajilootaa Sababaalee Yunivarsitii Keessatti Wal-dhibdee Uumman Tahuu Tu Himame
Gaal nama ganna 64 durii kiali Nezerlaandis leenjise ganna doolara miliyoona 7 ti mindaan isaa.Manchester United amma manaajera Chelsii ka durii Josee Moriinootti manaajra itti tahe.
Gaambeellaa Keessatti Seeraa-ala Uummata Qehee irraa Fonqolchu Jedha, Hiyuumaan Raaytis Wach
Gaambiiyaatti labsiiin yeroo atattamaa labsamuun booda Gumiin Biyyoolessaa biyyattii yeroo bulchiinsa pireezdaant Yahayyaa Jameeh ji'oota sadi'iin dhereesseera. Katarinaa Hoijee Banjuul irraa gabaasa ergite Tigist Gammeetu dhiheessa.
Gaambiyaan Koomishina Dararaa Bara Mootummaa Yaayyaah Geggeeffame Qoratu Hundeesite
Gaambiyaan, mootummaa prezidaant Yaayyaah Jameh jalatti, ajjeechaa fi dararaa mormitoota irratti geggeessamaa ture – jedhame ka qoratee ilaalu, Koomishina Dhugaa fi Araaraa hundeessee jira.
Gaambiyaa waggootii digdamii lamaaf kan bulchan Jameen filannoo Muddee 1 gaggeeffameen injifatamuu isaanii siamatanii booda takka jedhanii didan.turan.Paartiin isaanii torban tokko booda komishiinni filannoo waan seeraan alaa hojjate jechuun iyyata galfate. Iyyata Jameen galfatan irratti manni murtii mummichi deebii kennuuf baatilee hedduu fudhata jedhu aangawoonni.
Gaambiyaa waggootii diigdamii lamaaf kan bulchan Yaahyaa Jameeh kibxata Amajjii 10 bara 2017 Televiziyoona mootummaa irratti akka ibsanti filannoo muddee darbee gaggeeffameen erga injifatamanii booda aangoo gadhisuu fi dhisuu kan ilaaleen Gaambiyaan ofii ishee murteessuu dandeessi jedhan.
Gaamtaan kun bara 2016 Bara Mirgaa Dhala namaa Afrikaa jedhee mogaasera. Haata’uu malee dhimma kanan walqabatee murtee fi seera dhabbanni kun dabarsuu biyyoonni miseensa ta’an kabajuu diduu isaani akka dhabichaaf qormaata gudda ta’e ibsa yaa’ii kan laalchisee kennameeratti himameera
Gaanaa fi Amerikaan biyya bara hedduu hariyaa walii tahan,biyyitii Prezdaantiin Amerikaa,Baraak Obaamaa gaafa filatame qaraa dhaqee waan mootummaa dansaa qabaachuu irratti Gaanaan fakkeenna taati jedhu.
Gaanaa fi Ayvorii Kosti Gurrandhalaa 8,2015 Waancaaf Tapahcuuf Barii Lafaa Qofa Eegachuutti Jiran. Eentu Moo’a Seetan?
Gaanaa fi DRC:Jarii kun ammoo Sanbata guddaa walti bu’a.
Gaanaa keessaa ammoAsamoah Gyan isan hin dabrin.Gurraacha maataa qooxo haadata. Lakkofsa sadii keeyyatee taphata.
Gaanaa keessaa filannoon prezidaantummaa fi kan paarlaamaa jalqabamee jira. Kaadhimamtoonni 12 prezidantummaaf dorgoman iyyuu dorgommiin sun kan aangoo irra jiran prezidaant Naanaa Akuufoo Addoo fi prezidaantii duraanii Joon Mahamaa gidduutti geggeessamaa jira. Dorgommiin kun namoota lamaan gidduutti erga bara 2012 ennaa Maahamaan Akufoo Addoo injifatanii bara 2016 keessa immoo Akufoo Addoo deebisanii injifatanii qabee yeroo sadaffaaf geggeessamuu isaa ti.
Gaanaa keessatti haleellaa Dubartootaa fi Shamarran irra ga’aa jiruuf itti gaafatamummaan dhabamuu mormuun magaalaa galama mootummaa kan taate Akraa keessatti har’a qabsaa’onni hiriiranii jiru.
Gaanaan akka itti moohamte hadheeffachaa waan ganna dhufu taatu ammoo abadachaa dheebuu ganna 33 waancaa Afrikaa argachuuf taate qaabachaa galte.Gaanaan waancaa Afrikaa ganan afur mootullee bara 1982 asitti womaa hin arganne.
Gaanaan akkuma bara 2017 Itoophiyaa 5-0 qorsa qotteef kaleellee istaadiyoomii Finfinnee keessatti 2-0 itti awwaarsite. Goolii Gaanaa lachuu Jordan Ayewitti galcheef.
Gaanaan ammoo daqiiqaa 90n walii galanii tapachuu qaban jedhani eegan.Taatullee gooliin jarii jalqaba irratti Maaliitti galche waan akka malee nama gammachiise.Taatullee dandeettiin gurbaa jarii abdatuu,Asamoah Gyan waan nama shakkisiisaati barana.
Gaanaan Ayewu,Rahimaan,Giinii ammoo Konstaantii fi Siilaa fa qabaatti.
Gaanaan baranallee dheebuu ganna 33 galte. Dorgommiin Waancaa Afrikaa baranaa Ayvoorii Kosoti Gaanaa 9-8 moote waan hedudun qaabatan.
Gaanaan biyyuma ufii istaadiyoomii biyya isii Baba Yara magaalaa Kumasi keessatti garee Itoophiyaa akkana tolchite.
Gaanaan deebii duua COVID-19tti duuluu geggeessiteen lakkoobsi namoota du’anii 323 qofaa ta’uu isaaf galateeffamtee jirti. Haa ta’u malee ogeessonni eegumsa fayyaa torbanneen dhuftu keessa geggeessamuuf kan jiru ennaa duula filannoo vaayiresichi tamsa’uu mala yaaddoo jedhu qabaachuu isaanii beeksisan.
Gaanaan dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa AFCON 2019f dabruuf Itoophiyaa 5-0 mootee Liibiyaalleen Siishelsi 5-1n biraa deemte
Gaanaan gareeFkeessaa qabxii 6 qabdii lammeesoo jirti. Madagasaakiriin ji’a dabre keessaa waan takka hin argatin dorgommii tanaa dabarte kalee ammoo Suudanitti 3-1 isii moo’e.
Gaanaan goolii qaraa daqiiqaa 10essootti,ta lammeessoo daqiiqaa 14essootti akkanuma jechaa boqonnaan duratti sadii keessa buufatte.
Gaanaan Marroo sadii dorgommii U20 Shaampiyoonaa taate tun eeguma diqquma dorgommii tana keessaa hin bahin Jimaata dabre Somaalee 2-0 mootee abdii horatte.
Gaanaan Talaalii Dhukkuba Koviid-19 Ittisu Argattee Jirti
Gaanaan tapha jalqabaa irratti goolii galchu malte hedduu dhabde. Gurbaan isiin abdattu,Asamoah Gyan, biinnii, busaa irratti arganii wallaanchuutti jiraa.
Gaanaan waancaa Afirkaa ka baranaa irratti biyya afur mootee tokkotti isii moo’e. Tapha Waancaa Kubbaa Miilaa Afrikaa irratti goolii 10 galfatte.
Gaanaa silaa tapha jalqaba akka dansaa taphachaa dhuftullee taphii sun goolii hin taaneef.Goolii Senegaal ta qaraaMame Diouf,nama isiin kilabii EPL,Stoke City fidatanitti daqiiqaa 58esso irratti keessa buuseef.
Gaanana,Andre Ayewu Christian Atsu,Kwesi Appiahfaan dhufatte.Ayvoorii Koosti keessaa Gerviinoon isan hin dabrin. Gurraacha mataa cifireeti.Lkakoofsa keeyyatee 10 tapahtaa yoo kubbaa itti kennan inninu uwaan tolcha hin beeka.
Gaanfa Afriikaatti jila addaa kan ta’an Jefiryii Feeltmaan imala isaan Masrii, Eertraa, Itiyoopiyaa fi Sudaanitti geeggeessan ilaalchisuu dhaan embasiin Yunaayitid Isteetis kan Finfinnee keessaa ibsa kennee jira.
Gaanfa Afrikaa Keessatti Ijoolleen Walakkaa Miliyoonaa tahan Nyaata Madaalawaa Dhabuun Balaa Jala Jiru
Gaanfa Afrikaatti ergamaan addaa Yunaayitid Isteetisitti Jeferii Feltman jila iaanii waliin Itiyoophiyaa seenanii aangawoota Itiyoophiyaa waliin dubbachuu isaanii, dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Itiyoophiyaa Diinaa Muftii, ibsa gidduu kana kennaniin beeksisanii jiran.
‘Gaanfi Afriikaa ammas Gaazexeessitootaaf bakka rakkisaadha’ – Gabaasa Artikil Naayintiinii
Gaanfi Afriikaa ennaa hongee hamaan dha’amee jiru kanatti yoo xiqqaate biyya ofiin of bulchuu labsatte Somaliiland keessaa namoonni 25 beelaan dhumaniiru.
Gaanfi Afriikaa gaazexeessitootaaf bakka rakkisaa ta’uu Dhaabbati mirga odeeffannoo argachuu fi walabummaa press’f falmu ‘Artiikil 19’ (Artikil Naayintiin) beeksise. Dhaababtichi harra guyyaa walabummaa pireesii addunyaa Dhaabati Amneestii Internaashinaal ka Damee Keeniyaa qopheesserratti gabaasa dhiyeesseera.
Gaara Cilaaloo,Gamsaa baddaa,laga Kasaaraa.laga Qalaxaa,Geedala Diimtuu,nyaaeca fi hedduu.
Gaara Nyaaroo,dira Yaaballoo gara gama Dhihaatin jiru jala re’ee tissaa, karaa marmartoo gaara Nyaaroo irraan qaxxaamuree eela Gulufaatii hori bisaan obaasuuf oofuu fi karaa dheeraa deemuu deemee bisaa obaasuu dhowwanillee hinuma qaabata.
Gaara Solodaa jala magaalaa Adiwaa-tti kan kabajame ayyaana Adwaa irratti kan argaman prezidaant Saahile Werq Zewdee ayyaanni Adwaa koloneeffattummaa injifachuu kan ibsee if aduun bilisummaa akka ba’u kan godhe jedhan.
Gaareen Goolaan daawwachuun koos, lafti kun kan Israa’el tahuu isaa hubachuun murii Prezidaant Traamp ammaan duraa ka ka’e. Dhugaa jiruuf beekamtii kennuu dha, jedhan Poompiyoon.
"“Gaargalii ijoolleen tana eegatu keessaa du’a, buufachaa,humnaan waraanatti dabalachuu fa.""Mootummaan ammoo Moqaadishootti hosteelii jaaree fulaa ijoolleen tun bultu itti barbaaduutti jira."
Gaarii Arafaati gaara Musliimaaf 'gaara araaraa'.Nabii Mohaammad bara 1,400 dura gaara kana koree tokkummaa fi walqixummaa Musliimaa barsiise.
Gaarii Arafaati gama Bahaatiin Makkaa irraa km 20 fagaataa km 70 dheerata. Akka amantii Musliimaatti gaarii Arafaatai “Gaara Araaraati.”
Gaarreen kutaa Somaaliyaa kan Barii jedhamu keessatti hidhattoonni Al-Shabaab garee Islaamik Istetes haleellaa hammeessuu isaa kan ibsan hayyonni.Angawoonni tika nagaa fi nageenyaa amma jechaa akka jiranti A-Shabaab iddoo lama hidhattoota Islaamik Isteetes harkaa baasee to’atee jira.
Gaarseetiin, bulchiinsi Traamp dhukkuba kanatti duuluuf hanqina hooggana biyyoolessaa qaba jechuun balaaleffatan.
Gaazaa keessaa yoo xiqqaate namoonni 22 haleellaa samii irraan Israa’el raawwatteen du’aniiru. Dubbi himaan waraana Israa’el akka jedhanitti naannolee Hamaas to’ate kanneen dhibbaaan laka’aman dabalatee qindeessitoonni Hamaasii fi Jihaada Islaamummaa 15 haleellaa samii irraan geggeessame kanaan du’aniiru.
Gaazaa keessatti immoo mormitoonni suraa Traampii fi kan muummichia ministeeraa Benjamin Natanyaahuu akkasumas alaabaa Ameerikaa fi kan Israael guban.
Gaaza himiimaansu daree keessatti baratanii fi bakka cisichaatti darbachuun itti fufuu isaa ibsanii kaleessa galgalaa qabee immoo rasaasa dhukaasuun bifa addaan itti fufuu dubbatu.Angawoonni Yunivarsitii callinsaan waan barattoota irra ga’u ilaalaa akka jiranii fi maal gochuu akka qaban wallaaluu isaanii ibsan.
Gaaza himiimaansu ennaa hiriirtoota irratti darbatamu bulchaan magaalatti Teed Wheelar dhaabatanii ilaalaa turen.
Gaazaxeesituun VOA Heezer Mardook ammas hojiif Tigiraay keessa jirti.
Gaazaxeesituun VOA Heezer Mardook ammas hojiif Tigiraay keessa jirti. Waa’ee dubartootaa fi durbootaa midhaan hookkaraa saalaa irratti raaw’atamee gaaffii fi deebii kennitee jirti.
Gaazeexaa Dubbistan ykn Gurgurtan Jedhamuun Hidhaman
Gaazessummaa Kaameraatiin Finfinnee irraa madda oduu Rooyitersiif kan hojjetu – Kumarraa Gammachuu, hidhamuun isaa yakka oguma isaa waliin hidhata hin qabnetti shakkamee akka tahetti eere – Poolisiin Federaalaa. Abbaan aangoo Broodkaastiing Itiyoophiyaa, poolisii irraa kan itti himame deebiidhuma kana akka tahe dubbata.
Gaazexaa KentikeetiThe Darien Timesammoo nu nyaapha biyyaatii mitiiwaan mootummaan dhoffate qonnee waan baafnuuf mootummaaf nyaaphataanejedhaGaazexaan PoortilaandiThe Portland Press Herald Maine keessatti bahu ammoo nyaaphii ummataa warra demokiraasii gadi qabee dhugaa dhosse dhugaa awwaalujedhe barreesse.
GaazexaanApple Dailykan kampanii Laayii Next Digital jedhamuun maxxanfamu akka jedhetti maanguddoon umurii waggaa 72 Laayiin biyyootii alaa waliin shiran jechuun shakkamanii mana jireenyaa isaanii keessaa fudhataman. Gaazixaan sun akka jedhetti namoonni hidhaman kan umuriin 39-72tti jiran yoo ta’an eenyummaa isaanii garuu adda hin baasne.
Gaazexaan beekamaan japaanAsaahi Shimbuunjedahmuutorban darbee gulaala baaseen, taphichii akka hafu gaafateera. miseensota 6000 kan qabuu waldaan ogeessata fayyaa biyyatiis akka taphichii hafu gafachuudhaan muumicha ministeeraa biyyatii Yooshihiidii Suugaatiif gafii dhiheeseera.
Gaazexaan biyya keessaa Ripoortar jedhamu akka gabaaseetti Oromiyaa bakka adda addaatti hojii dhaabinsa mormii kannen kakaasan fi itti gaafatama mootummaa sadarkaa adda addaa irra kanneen jiran to’annaa jala ooluu isaanii gabaasee jira.
Gaazexaan Ingiliz The Independent akka jedhuttii, magaalonni India faalamaan sadarkaa jalqabaa irratti argamu. Keessumaa Magaala Deelhii keessatti waanti kuni hammaachuun lubbuun nama hedduu akka darbuuf sababa ta’eera. Dhiyeenya kanas bokkaan yeroo dheeraaf waan hin roobiniif jiraattonni biyyattii kuma 300 ol rakkoo bishaan dhugaatiif saaxilamanii jirani. Gaazexaa The Hindu jedhamuuf ka hojjetu gaazexeessaan Hindi Kiriishnaa Kumaar akka jedhuttii, gabaasi nu argaa jirruu fi dhugaan lafa jiru baayyee wal gata; kanaaf qaamoleen imaammata raawwachiisan hojii guddaatu irraa eegama jedha.
Gaazexaan Keeniyaa “Daily Nation” jedhamu akka namoota achi keessa turan waabeffatee gabaasetti, hidhattoonni balaa kana geessisan achii as bahuun dhukaasa imaltootatti bananiin miidhaa geessisani. Sana boodas namoota amantaan filuuf yoo warra musliimaa imala sanarra turan foo’uuf jedhan hordoftoonni amantaa Islaamaa achi keessa turan garuu adda ba’uu diduun Kiristaanota konkolaataa sanirra isaanii waliin turan hambisaniiru.
Gaazexaan kun akka jedhutti Traamp kana labsuuf ariifachuu hin feene.Sababaan isaas jeneraala waraanaa ka sadarkaa olaanaan kana qaaneessuu hin feene
Gaazexaan 'New YorkaTimes' akka jedhutti, maanguddoota umuriin isaanii jaatamii shanii ol taheef, lammiiwwan sanyii fi gosawwan sab-xiqqaaleef, akkasumas lammiwwan Ameerikaanota abbaa-biyyaa yokaan Natiiv Ameerikaans fi namoota mana hidhaa jiraniif carraa duraa tu kennama.
GaazexaanNew York Timesakkaataan bulchiinsa prezidaant Traamp waan gatii hin qabaannee dha jechu dhaan nama maqaan hin tuqamne dha’uun kan gabaasame angawoonni ol aanaan bulchiinsichaa tokko ana miti jechuutti jiraachuun ibsamee jira.
Gaazexaan New York Times paayleetiin Boeing Itoophiyaa 737 MAX 8 leenjii isaaf male hin fudhanne jedhee Itoophiyaan ammoo ‘dhara’ jette
Gaazexaan New Yourk times kaleessa galgala akka gabaasetti Traamp Comeyn amanamummaa isaaniif qaban akka mul’isan ennaa irbaata Sanaa gaafatan jedhee jira. Komeeyn immoo waadaa sana diduu dhaan yeroo mara ofii isaaniif amanamaa ta’uu akka qaban itti himan jedha gabaasi sun.
Gaazexaan Reporter jedhamu maxxansa isaa har’aa irratti Itti gaafatamaa waajjira komunikeeshinii mootummaa obbo Bereket Simooniin maqaa dha’uun akka gabaasetti fayyummaa meles zenawii ilaalchisee hamee tokko tokkoof mootummaan deebii kan hin kennine beeksisuu isaanii ibsee jira.Gaazexaan kun itti dabaluu dhaan baatii darbee qabee oduun muummichi ministeerichaa du’aniiru jedhu hafarfamaa turuu isaa tuqee keessumaa guyyaa keleessaa TVn ESAT jedhamu garee International Crisis Group jedhu wabii godhachuu dhaan muummichi ministeerichaa du’uu isaanii gabaaseeraa jedha.Gareen International Crisis Group jedhamu garuu waa’ee fayyummaa muummicha ministerichaa hagas kan hin beekne ta’uu isaaf gaazexaan reporter marsaa internetii garee kanaa tuquun gabaaseera. Fayyummaan isaanii haala gaarii irra jira. jedhan obbo BereketDhaabbata kan akka ICG wabii godhachuu dhaan hamee hafarsuun jiraachuu isaa agarree jirra. Kan odeessu ni odeessa. Mootummaan hamee wajjin waan adeemuuf sababaa tokko iyy hin qabu. Hojii isaa hojjeta.Fayyummaan muummicha ministterichaas isa yeroo darbee irra haala gaarii irra jira. boqonnaa irra jiru jedhan Obbo BereketObbo Meles dhukkubsachuun isaanii sirriitti kan mirkanaa’e Adoolessa 2-6tti Finfinneetti kan geggeessame gumii 19ffaa kan hoogganoota Afrikaa irratti ture.
Gaazexaan sun akka gabaasetti Laayiin ennaa weerara kanaa harki isaanii hidhamee kutaa oduu itti qopheessanitti fidaman.
GaazexaanWashington Postsochii xaaliyaaniin goote akka inni ibsetti danqaa koolu galtoonni biyyattii akka hin seenne gochuu ti ittiin jedhe.
Gaazexeesoonin biyyoota Bahaa fi Kibba Afrikaa dhiibaa mootummaan irran gahuu akkasumas, jeequmsa achi jiruu irraa han ka'e rakkoo guddaadha saaxilaamaa jiranchus ibsa gabaasichi. Biyyoota gaazexeesitoonni haala siyaasaatin waalqabatee seeraa adda ta'en itti gaafataman keessaa Itoophiyaa, Ugaandaa, Taanzaaniyaa fi Keeniyaan eeramaniiru.
Gaazexeessaa, Artiistii fi qorataa Afaan Oromoo ta'un guddina afaanicha keessatti gumachaa guddaa qabaataa kan turan Ibraahiim Hajii Alii du'aan boqatan.
Gaazexeessaa Bulloon gaazexaa Bariisaa bu’ureessuu keessatti iddoo guddaa nama qaban fi yeroo naannoon Oromiyaa akka naannotti dhaabbatee, miidiyaa bu'ureeffatetti namoota jalqaban keessa tokko ta’uu waahiloonni isaanii raga bahan.
Gaazexeessaa Fiqaaduu Mirkanaa dhaaba TV fi Raadiyoo Oromiyaatii hojjata.
Gaazexeessaa fi Walaleessaa Solomon Dheeressaa ya lubbuu dhabe
Gaazexeessaa gaazexaa dhuunfaa Itiyoopiyaa Iskindir Naggaa polisoota meeshaa waraanaa hidhatantu torban darbe magaalaa Finfinnee walakkeessatti konkolaataa irraa utaaluu dhaan butanii rurrukutaa gara waajjira guddoo kan polisiitti nageessan jedha.Sa’aatii lamaaf to’annaa jala wayita ooletti itti aanaa komiishinira polsisii kan eenyummaa isaanii kan ofi hin ibsine garuu hojiin isaa hookkara kakaasuu dha jechuun akeekkachiisa itti kennuu isaanii Eskinder dubbateera.Barreeffamoota kee marsaa internetii irratti maxxansituu hookkara Masrii fi Tunisiaan wal fakkaatu kakaasuuf yaalaa turte naan jedhan. Sabaa himaalee adda addaa waliin gaaffii fi deebii geggeessitee jirta. Biyya kana keessatti haalli wal fakaataan hin uumamu jedhan.Angawoonni Polisii waa’ee dhimma kanaa mul’inatti hin dubbine. Sabaa himaan mootummaa Itiyoopiyaa Africa gama kaabaa fi giddu galeessa bahaa keessatti ka’ee kan jiru sochii uummataa gabaasuuf yeroon kennu murtaa’aa dha.
Gaazexeessaa Guyyoo Waariyoo, bara 2018 irraa qabee Oromiyaa Miidiyaa Neetwoorki (OMN) irratti sagantaa dhimmoota siiyaasaa irratti xiyyeeffatan dhiheessudhan beekkama. Bara 2020, Artiist Haacaaluu Hundeessaa ajjefamuu dura yeroo dhumaatii gaafii fi deebii isa wajjin geggeesse. Namoota tibba san hidhaman keessaa tokko tures, Guyyoon. Booda garuu manni murtii mirga wabiitin mana hidhaatii akka bahu murteessee. Yeroo ammaa kana nageenya isaatii sodaatee karaa daangaatiin biyyaa bahee biyya ollaa keessa jiraachuu isaa dubbate.
Gaazexeessaa Guyyoo Waariyoo: Sodaa Nageenyaatiifan Biyyaa Bahe
Gaazexeessaa Hamzaa Booranaa jijjiirama biyyiti itti jirtu 'gadi dhaabuuf' Raadiyoo Daandii Haqaa fuudhee galuuniitti jira
Gaazexeessaa Ibraahiim Hajii Alii  Du'aan Boqatan
Gaazexeessaa ‘Iskindir Naggaa ayyaana dhaabbati mirga namoomaa Amineestii Internaashinaal guyyaa walabummaa piresii Yookiin Saba Himaalee addunyaa Keeniyaa, Naayiroobiitti qopheesse irratti argamuuf Naayiroobii seeneera.
Gaazexeessaan Afrikaa Kibba ka akka Muusi Mogotlane faatii wannii jabduun mootummaan tolchuu male ‘sheexana guddaa’ ufi duraa gorsuu.
​Gaazexeessaan dhuunfaa nuti Paris keessaa haasofsiisne gochaa gara jabinaa poolisiin baqattoota irratti raawwatu ijaan arguu isaa nuuf ibsuu dhaan mootummaan Ferensaay bakka qubusumaan isiniif kenna jedhee baqattoota kana dugdee magaalaatti geessuu dhaan poolisiin isaan hordofee dararaa jira jechuun dubbate.
Gaazexeessaan Lammii Taanzaaniyaa Badhaasa Sadarkaa Addunyaa Badhaafame
Gaazexeessaan OMN Mallasaa Dirrbisaaakkuma jara kanaa gara jalqaba Hagayyaa keessa birrii kuma 3,000 qabsiisee bahuuf waadaa galan taatullee bahiitiin hin taane.
Gaazexeessaan Rooyiters Finfinneetti Hidhamuu Ilaachisee Poolisiin Deebii Kenne
Gaazexeessaan Tivii OBS, Abdii Gadaa erga Sadaasa 9, 2016tii as buuteen isaa dhabamuu fi maatiin isaa hidhamu hin oluu jedhanii shakkuu ibsi CPJ kaleessaa eeruus, Raadiyoon Sagalee Amerikaa Abdiin magaala Adaamaa buufata poolisii tokkotti hidhamee jirachuu harraa qulquleeffateera.
Gaazexeessaa OMN, Mallasaa Dirribsaa  fi Gaazexeessaa Yaasin Jumaa Dabalee  Namootni Shan Akka Wabiin Gad-lakkifaman Murame
Gaazexeessaa OMN Mellesee Dirribsaa jalqaba Hagayya keessa wabiin gadi dhiisuuf hajajanillee poolisiin waan dhibiin shakkee himatee ammallee hin baane.
Gaazexeessan Itoophiyaa, Zakaariyaas Zalaalam, twiiterii irratti “oduu ajjeefamuu artiisti Haacaaluu dhagahaan jira, kun bakka malee na xuqe,” erga jedhee booda ‘Haacaaluun artiistota yeroo kanatti beekkamtii guddaa qaban keessayi, duutii isaa masarata biyya tanaa sossoosa,” jechuudhan yaada isaa xumure.
"Gaazexeessan lammii Saawudii Arabiyaa ta'e, Jamaal Khashoggi erga torban lama dura qontsilaa biyyattii Turkiitti argamu dhimmaaf seenee booda asbuuteen isaa dhabamee tureera.Guyyaa harraa ""bu'aa qorannoo godhamaa tureeti"" jechuudhan ibsi Saudii irraa kenname garuu Jamaal namoota qonstilaa san keessa turan wajjin lola keessa galuu isaatiin sanuma keessa lubbuun isaa darbuu ifa godheera."
Gaazexeessan Saawudii Qoonsilaa Biyyattii Turkii Jiru Keessatti Ajjeefamu Angaawonni Dubbatan
Gaazexeessitotaa fi hojjattoota 180 bakka 12 qoodanii kaadiree lama lamaan qoratan. Waan dansaa mootummaan hojjate jabeesitanii hin hojjanne fa jedhan jedhan.
"Gaazexeessitotaa fi warra yaada ufii interneetii irratti barreessu hiikuun waan dansaa jenna.
Gaazexeessitota biyya lamaa Itoophiyaa keessatti saatii 24 hidhanii gadi dhiisan
Gaazexeessitota hujii irraa dhaaban hin himnee xalyaa hujin irraa dhaabanillee itti hin kennine.Tom Rhode itti gaafatmaa CPJ damee Afirkaa Bahaati akkana jedhe.
Gaazexeessitota VOA kutaa Hong kong hiriira jijjiirama ummatii biyya isaanii hiriiraan gaafate dubbahcuu isaaniitiin faarse.Gaazexeessituun hujii irra dhaaban jedhan tun nama badhaasa gazexeessitotaa kenna ka Burke Award garee isii waliin argatte keessa tokko.
Gaazexeessitota waan akka akkaatiin gabaasan kuma lamatti dhiyaatanitti afaan afaaniin addunyaatti hima.
Gaazexeessitota waan hiriira mormii gabaasanillee haaloo itti bahuutti jiran jedha Freedom House.
Gaazexeessitotii 20 oli akka daarekterii VOA hujii irraa bu'u gaafatan
Gaazexeessitotii 26 kun daarekterii kun seera cabsee nama irratti haalii bahuun himatan.
Gaazexeessitotii addunyaan lamaan kun Haragee Bahaa,Aseboot fi magaalota Oromiyaa gama Bahaa keessaa hiriira mormii gabaasuu qofaa mitii dhaqe rakkoo bokkaa dhabiitiin fiddee nama miliyoona 10 rakkise Haragee Bahaa maan maaniin akka miidhe ilaaluuf dhandhee jedha Wiiliyaam.
Gaazexeessitotii Afrikaa Kibbaa mootummaan hujii gaazexeessitotaa keessa seenuu haa dhaabuu jedhanii hiriira bahan
Gaazexeessitotii akka ummatii mootummaa fi waluma irrallee odeeffannoo argatu tolchuuf qooda guddaa qaban,”jetti.”"
Gaazexeessitotii biyya hedduu gaazexaa Jermenii tokkollee gargaara itti argatanii bulchoota,abbootii siyaasaa,daldaltootaa fi warra seera malee biyya alaatti hori dhoffate jedhan qorachaa bahan. Bulchoota Afrikaa,Indii,Chaayinaa fi lafa hedduutti dubbii tanaan himatame.
"Gaazexeessitotii ""El Capitan Pulga"" diqqaa barrisaa ,namii biyya isa maqaa Maradoonaatiin wal fakkeesseeMessidona, kaan ammoo diqqeenna isaa laalee afaan isaaniitiin ""La Pulga"",jedhaan warrii tapha daawwatu ammoo hayyuu keenna(maestro) jedhaan kaan ammoo diqqeenna isaa laalee (The Little maestro) fa jedhan.Taphataa kubbaa miilaa Barseloonaa namu maqaa akka akkaatiin yaammata."
Gaazexeessitotii kun warra duruu ogummaa kanaan hojjachaa bahan. Leenjii ammaa tun “journalism in digital age” jedhanii mataa duree akka akkaa irratti wa barsiisan.
Gaazexeessitotii tun maqaa jara kanaatii fi waan isaan hojajtan jedhan galmee dhossaa miliyoona 11 caaltu ta Panama Papres jehdan irratti gama dhaaba seeraa biyya Paanaamaa jiruutiin baasan.
Gaazexeessitotii tun rakkoo isaan irra geettu sab-qunnamtii ufii irratti dubbachuu dadhabanii ka dhibiin barbaadatan
Gaazexeessitotii tun Roobii torbaan dabree Oromiyaa dhaqan. Yuniversitii Adaamaatti goranii barattoota dubbisanii dabaran.Barattootii keessumattuu hiriira mormii Oromiyaa irratti waan garaa itti hammaatan hedduu qaban jedha Wiiliyaam.
Gaazexeessonni biyyootii alaa Itiyoopiyaa keessaa ittisa Hiddaasee daawwatan
Gaazexeessonni himannaan Shororkeessummaa irratti dhiyaate akka gad dhiisaman manni murtii Federaala Itiyoopiyaa ajaje
Gaazexeessotaa fi kanneen marsaa interneetii irratti barreessanii fi himannaan shorokeessummaa irratti dhiyaatee hidhaa keessa turan keessaa Riyoot Alamuu VOAf ibsa kennitee jirti. Riyoota yoomiif attamiin akka gad dhiisamte waahila keenya Solomon Abatef akkas jechuun ibsite.
Gaazexeessota hidhaa keessa jiran keessaa Eskinder Nega waaltaa sabaa himaa addunyaan kan qophaa’e badhaasa goota walabummaa miidiyaa jedhu badhaafamee jira. Haati warraa gaazexeessaa Iskinder Nega gaazexeessituu Serkaalem Faasil baatii Guraandhalaa keessa waa’ee abbaa warraa ishee VOAf akka ibsitetti kan dhaqee daawwatu nama xiqqoo dha jetti.
Gaazexeessota mana hidhaa keessajiraniif nan yaadda’a. akka gabaasa jiruutti Befeqaaduu, Atnaaf, Abel fi Natna’el jechuu keenya.
Gaazexeessota sadii fi kanneen interneetii irratti barreessanitti dabaluu dhaan kanneen mana hidhaatii gadhiisaman keessa barattooni universitii lammiiwwan Oromoo jiraachuu isaanii gaazexaan Addis Standard jedhu babaasee jira. Kanneen keessaa Addunyaa keessoo, Bilisummaa daammanaa, Leenjisaa alamayoo, Abdii Kamaal, Magarsaa Warquu fi Tofiq Rashiid Nimoonaa ykn Abbebee urgeessaa, Mo’iboon Beqqelee ennaa ta’an hedduun isaanii mana hidhaa Qilinxoo irraa hiikaman.
Gaazexessaa Ilaamuu Dajanee jedhama. Qopheessaa Qophii Ispoortii “Dirree Ispoortii” jedhamuu yoo tahu, gaazexessitoota kanneen biroo waliin tahuun taphoota kubbaa miillaa kan biyya keessaafi biyyoota Awurooppaa akkasumas kanneen biroo FM Finfinnee 92.3 irratti tamsaasuu eega jalqabee waggoota 5 tahuu dubbata. Kana gidduutti yeroo waggoota lama tahuuf sagaleen isaa raadiyoo irraa dhabamee ture. Kun maaliif akka tahee fi yeroo ammaa maal maal akka hojjetaa jiru Naakoor Malkaatti himee jira. Ilaamuun gaazexessaa Ispoortii tahuuf ijoollummaatti akka fedhii horate ibsuun jalqaba. Caqasaa.
Gaazexessaan kun dheengadda birrii 10,000’n mirgi wabii eegameefii gad lakkifamuu abukkaatoon isaa obbo Dajanee Fiqaaduu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.
Gaazexessitootni OMN afuri - Melesee Dirribaa, Guyyoo Waariyoo, Muhammad Siraaj, Naasiir Adam - fi gaazexessaan lammii Keeniyaa Yaasiin Juumaa hidhamuu Abukkaattoon isaanii VOA-f mirkaneessanii jiran.
Gaazexoonni Addunyaa Bebeekamoon Hiriira Mormii Oromiyaa Irratti Maal Jedhan?
Gaazexoota dhiyoo tana dubbii tana ufii mormanii Tiraampi irratti qabsaahan keessaa tokko,Boston Globe.
Gaazexoota qofaa mitii TV,Raadonii fi warri internet irra jirulleen pirezidaanti Tiraampi ufi irraa dhowwuu fi waan jedhaniin kana ufi irraa deebisuuf kurfoo jira.
Gaazexxaan Briteen Saandeey Taayims jedhamu imes gabaaseetti leenjisaan Faraah Albertoo Salazaar atleetootaaf waan qaama dadamaqasu kennan kan jedhu oduu iccitiin ba’ee jedhe gabaasee ture.
Gaazexxeessaa gameessa kan turan Obbo Tsehaayee Dabaalqew dhukkubsatee wal'anama a eega ture booda akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Bitooteessa 25 bara 2012 du'an boqochuun ibsamee jira.
Gaazexxeessaan Oromoo Abdiidhan Biyyatti Deebi'e Haalli Amma Jiru Garuu Adda Jedha
gaazexxeessota fi kanneen interneetii irratti barreessan sagal keessaa sadii, hiikamuu isaanii simanneerra jechuu dhaan dhaaba mirga gaazexeessotaaf falmu “Freedom House”tti directorri sagantaa Afriikaa Vukasin Petrovic dubbataniiru. Gaazexeessonni kun kan hidhamaniif mirga heerri isaaniif eeyamu kan yaada ofii walabummaan ibsuu danda’uu waan shaakalaniif jecha jedhan.
Gaazexxessonni hidhaman gadhiifamanii, marsariitiin ugguramanii turan banamanii Gazeexxessonni fi midiyaan biyya alaatti dheessanii turan biyyatti deebi'an.
Gaazexxessonni kun adaba du'aaf achii keessa akka hin ka'amne mirkaneessuu qabna jedha gareen mirga Gazexxesootaaf falmu CPJn.
Gaazexxessonni Prezidaantii Sudaan Irratti Mormii guyyaa 3 Labsan
Gaazixaan Jarmanii Spiegel torban darbe akka gabaasetti talaalliin Astraa Zeneka 736,000 gara Jarmaniitti ergaman keessaa 64,869 qofaaa itti fayyadaman. Ogeessota eegumsa fayyaa dabalatii namoonni hedduun biyyootii gamtaa Awrooppaa talaallii Koronaa kan Astra Zenekaa fudhachuuf tole hin jedhi hafan. .
Gaazixaan kun akka gabaasetti seenaa dilaala baasuu kan Taramp kan waggoota 20 gamaaggamee jira. Akkuma kanaan abbaa qabeenyaa gurgurtaa manaan of beeksisan, agarsiisa TV keessumeessaa kan turanii fi amma immoo nama siyaasaa kan ta’an Tramp, dilaala baasuu kan dadhabaniif sababaan doolaara miliyoona hedduutti laka’amu waan kasaaraniif jecha. Kunis prezidaantummaaf utuu hin dorgomin waggoota 15 turan keessaa waggoota 10f dilaala hin baafne.
Gaazixaan mootummaa kanGlobal New Light of Myanmarjedhu har’a akka gabaasetti komiishinni farra malaammaltummaa maanguddoo waggaa 75 Suu Shii yakka malaammaltummaa aangoo isaaniitti fayyadamuun raawwachuu isaanii ragaa mul’isu argadhe jedhee jira. Itti dabaluu dhaanis kana dura maallaqa seeraan alaa doolaara $600,000 fi Warqee akkasumas dhaaba gargaarsaa kan ofii isaaniif seeraan ala lafatti fayyadaman himannaa jedhu dhiyaachuun gabaasamee jira.
Gaazixaan New York Times akka jedhutti ,jalqaba baatii Guraandhalaa gabaasi dhiyaate uummanni kurna kumaan laka’aman kan jiratan ganda gammoojjii keessaa manneen jireenyaa saamamaniiru.
GaazixaanNiiw Yoork Taayimsi dilbata kaleessaa gabaasa dheeraa marsaritii irratti maxxanse akka ibsutti kan yeroo hedduu waa’ee hojii daldala isaaniitiin boonan, Tramp waggaa prezidaantummaaf dorgoman bara 2016 fi waggaa duraa hojii jalqaban bara 2017 keessa dilaalli isaan baasan doolaara $750 qofa.
Gaazixaan TheGlobal New Light of Myanmarjedhu toora taatolee, namoota muziqaa fi kanneen miidhiyaa hawaasaa irratti barreessanii sabatiinsa biyyaa irraan dhiibbaa kaa’an jedhuu tarreessee jira. Namoonni kun hanga hidhaa waggoota sadii itti murtaa’uu mala.
Gaazixeessaa kan akka Amon Kayaanjaa buufata televiziyoonaa naannoof gabaasuuf gara hiirichaatti ergaman. Kaameeraa isaa baafatee hiriirtotatti dubbachuu ennaa jalqabetti poolisiin bobba’ee kyanjaa fi gaazixeessituu ka biroon Teddy Nakaligaa haleellaan irratti raawwatame.
Gaazixeessituun AP Sudaan Kibbaa Keessaa Ari’atamte
Gaazixeessituun caasaa oduu NB Welker akka jettettikaadhimamtoota lamaaniif gaaffii dhimmi koronaa namoota Ameerikaa keessaa 221,000 ajjeesee, mata dureewwan ka biroo kan maatii Ameerikaa, loogii sanyii Yunaayitid Isteetis keessaa, jijjiirama qilleensaa, nageenya biyyoolessaa fi hooggana ilaalchisee kan dhiyeessitu ta’uu beeksiste.
Gaazixeessonni, kanneen himannaa dhiyeessaaaan, ogeessonni fayyaa, hojjettoonni gargaarsaaf kanneen mirga namaaf falman hojii dhuma isaanii hojjechuu isaaniin irratti fuuleffatama jedhan. Namni martinuu jibba balaaleffachuutti akka duulu, kabajaa walii walii akka eegu, carraa argame malaan gara laafummaa akka labsu hoogganaan tokkummaa mootummootaa kun gaafataniiru.
Gaazixeessummaan Oguma Balaa Jala Jiru: Reporters Without Boarders
Gaaz., OMN Guyyoo Waariyoo fi Barre.,KFO Dejenee Xaafaa qabdii birrii 10,000 qabsiisanillee hin baane beellama itti aanu eegachuutti jiran
Gaazxeessaa dhaabbata sabaa himaa naannoo sana turee tokko radio Ferensaayf ennaa ibsu, qawwee Klashinkovtiin dhukaasa hedduutu dhukaasame. San booda namoota fuula isaaniitti haguuggatan lama biilsa sana keessaa utuu ba’anii arguu isaa dubbatan. San booda sagalee iyyaa fi dhukaasi daandii irratti dhuka’uu isaan dhaga’e, yeroo xiqqoo boodas police fi hojjettoonni yeroo hatattamaa naannoo sana ga’an jedhe.
Gaazzexeessaa Ispoortii Rakkoo Fayyaa Dandamatee Hojii Jaallatutti Cichee Jiru
Gaazzexeessaan booda kana magaalaa MOQDISHOO keessatti rasaasaan tumamee ajjeesame kun Direkteera Dhaabbata Raadiyoo Somaaleweyin jedhamuu kana, hidhattoota eenyummaan isaanii hin beekamiin tu manaa isaa aanaa WAAJIR jiru keessatti ajjeese jedhu namoonni ijaan argan.
Gaazzexeessaan Dochee Veelee Naannoo Affaar Keessatti Hidhamee Hiikamuu Isaa Dubbata
Gaazzexeessaan Raadyoo Sagalee Jarmanii, ka Doochee Veelee – Yohaannis Gebre-igzaabiheer, kaleessa gara bulchiinsa naannoo Affaar deemuun isaa caama naannawa sana mudate gabaasuuf ta’uu gaazzexeessaa VOA-tti himee jira. Magaalaa guddittii bulchiinsa naannoo Affaar – Samaraa akkuma ga’ettis, gara waajjira itti-gafatamaa Ittisa balaa naannoo sanaa – gaaffii fi deebii geggeessuuf beellama fudhachuu isaa dubbata – gaazzexeessaa Yohaannis. Kana gidduutti, haala isa mudate ennaa ibsus “kana gidduutti, Dochee Veelee irraa wanna natti himame tu ture. Yunivarsitiin Samaraa achuma jira waan ta'eef, prezidaantiin Yunivarsitii sanaa hidhamuu oduu dhageenyee jirraa tii --- gama isa hidhamees, gama isa hidhees gaafadhuu oduu hojjedhu – ka jedhu, gulaalaa kiyya irraa natti himame. Yeroo sanatti, ani Yunivarsiticha irraa naman quunnamu waanan hin qabneef, yeroo dheeraa gara sanatti deddeebi’uu irraa hirityootan Affaar keessaa qabu keessaa tokkon gaafadhe. Telefoona itti-gaafatamaa quunnamtii uummataa Yunivarsitichaa waan hin qabneef, hiriyoonni isaa ka biroon “garaf manaatti deemee jiraa tii, mana isaatti argachuu dandeessa” jedhe. Kanaaf hiriyaan koo kun na fudhatee gara mana isaa deeme. Waa’ee hidhamuu prezidaantichaa gabaasuuf jedheen, waraqaa eenummaa koo itti agarsiise. Dhimmi kun wanna seeraan qabamee jiru waan ta’eef, har’a wabiidhaan hiikaman iyyuu akkamitti akka hiikaman waan beekame waan hin jirreef sitti himuu hin dana’u naan jedhan. Kana irraa ka’uudhaan, waa’ee Prezidaantii Yunivarsitichaa gaaffii fi deebii geggeessitee jirtaa fidi” jedhanii na qorataa turan, jedha – gaazzexeessichi Doochee Veelee.
“Gaazzexeessaa Siisaay Fidaa ajjeesuun namoota shakkaman keessaa tokkorratti tarkaanfiin fudhatame” jechuun beeksise, Poolisiin Godina Qellam Wallaggaa.
Gaazzexeessaa Temesgeen Dessaalegni, qopheessaa ol’aanaa fi abbaa-qabeenyaa “FITIH, ADDIS TAAYIMSII fi FAAKT” jedhamanii ture. Tamasgeen Dessaalenyi, oduuu dharaa tamsaasuutti – himatamee, hidhaan waggaa sadii itti muramee, mana-hidhaa Ziwaay keessatti hidhamee ture – jechuun dubbata – Obboleessi isaa Taariukuu Dessaalenyi.
Gaazzexeessan Yunaayitd Isteets Tokko Sudaan Kibbaa Keessatti Ajjeefame
Gaazzexeessituu Tsahaay Daamxoo, gaazzexeessaa Muktaar Jamaal fi gaazzexeessaa Taddasaa Tarrafaa FBC, wajjira muummee Finfinneetti argamu hojjachaa turan. Dhiheenya kana xalaayaan jijjirraa isaan hin mariisisne itti gaafatamtoota dhaabichaa olaanoo irraa isaan gahuu fi jijjirichi qixxee hojii irraa ari’u akka ta’e himatan.
Gaazzexeessonni kun eega hidhamanii mana murtiitti otuu dhihaatiin yeroo dheeraa tursiisamuu isaaniillee himee jira – Amnistii Internaashinaal. Gaazzexeessonni jedhaman sun, shororkeessummaatti shakkamanii seeraaf dhihaachuu isaanii ka dubbatu – poolisiin federaalaa immoo, ammallee dhimmi isaanii akka qoratamaa jiru dubbata.
Gaazzexeessonni ONN Hojiii Isaanii Irratti Qabaman,  Jedhu Hoogganaan Dhaabbatichaa
Gaazzexeessonni ONN Lama Humnoota Mootummaan Hidhamuu Dhaabbatichi Beeksise
Gaazzexeessonni yokaan dhaabatoonni sabaa-himaa akka murtiin haqaa jiraatu deggersa gochuu akka qabanillee dubbatan.
Gaazzexeessoota FBC: Seeraa Ala Jijjirramuu Keenya Morminaan Nu Ari’an
Gaazzexeessota irraa gaaffiileen Mr. Barnisiif dhihaatan hedduu dha. Itiyoophiyaa ilaalchisuun, gaaffiin dhihaate tokko tarkaanfii dhiheenya kana, Itiyoophiyaan gaazzexeessota irratti fudhatte - jechuun ka dhihaate ture. “Gaazzexeessota biyya keessaas kan alaas ilaallata. Seera farra-shororkeessummaa irratti hundaa’uun adabbii hidhaa waggoota dheeraa gaazzexeessota Sweeden irratti muramee fi hidhamuu gaazzexeessota biyya keessaa ilaalchisee, waltajjicha irratti, Muummicha-ministaraa Melles Zeenaawii waliin waan dubbattan yoo jiraate” ka jedhu ture gaaffiin sun.
Gaazzexessaan Oromiyaa Miidiyaa Neetwoork OMN Guyyoo Waariyoo wabiidhaan hidhaa irraa gadi dhiifamuu Abukaattoon isaa ibsanii jiru.
Gaazzexessoonni Oromiyaa Niiwus Neetwoork yokaan ONN hojii irra osoo jiranii poolisii Finfinneen qabamanii hidhamuu hoogganaan dhaabbatichaa VOAtti himanii jiran.Gaazexessoonni kunneen osoo sagantaa ayyanaa bara haaraa ka 2013 waraabaa jiranii qabaman, jedhan, hoji-gaggeessaan ONN obbo Sorsaa Dabalaa.Dhimma hidhamuu gaazexeessitoota kanaa ilaalchisuun Komishinii Poolisii Finfinnee irraa deebii argachuuf carraqqii gooneyyuu haga ammaatti argachuu hin dandeenye.Gaazexessitoonni hidhaman kunneen haga ammaatti mana murtiitti kan hin dhihaatiin tahuus, Obbo Sorsaa dubbatanii jira.
Gaazzzexeessota Waayit Haawus irraa gabaasan waliin gaaffii fi deebii isaanii xumuraa geggeessanan kanaan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteets yeroo bulchiinsa isaanii xumuratan – Baaraak Obaamaa, Prezidaantii haaraawa Boor muudamanii hojii jalqaban – Donaald Traampiif gorsa isaaniif danda’ame mara kennuu isaanii dubbatu.
Gabaabaa murqicha lakkoofsa 8 keeyyatee jidduu taphachaa kubbaa adamsa.Gaafa gannii 16 Barseloonaatti gale eegii sunii ittuma jira.
Gabaa guddichi Yunaayitid Isteetis kan keessaa guyyoota hedduuf erga kasaaree booda gabaan NY keessaa dhibba irraa harka 1.6n dabalee jira.
Gabaa irra kan jiru hanqina dhiyeessii sukkaraa fi zayitii nyaataa tasgabbeessuuf miinisteerri dhaldalaa Adoolessa 3 qabee kanneen kan akkasii alaa galchan dilaala male akka galchan eeyamee ture. Akkuma kanaan daldaltoonni kun Jabuutii fi Somaaliilaand irraa oomisha kana bitanii gara biyya keessatti galchuun raabsuu jalqabanii turan.
Gabaa keessatti bara kana daldaltoota muraasatu maallaqa barbaade argata jettee itti dabaluudhaaniis garu yoon carroomee jechuun guyyaa guutuu gabaa keessa oolu jette.
Gabaa Lagachuun Oromiyaa Itti Fufee Jira Daldaltoonn Immoo Hidhamaa Jiru
Gabaan Addunyaa Har’a Mallattoo Ol Ka’uu Agarsiise
Gabaan Addunyaa Kan Ameerikaa Erga Dawaan Vaayiresii Koronaa Yaaliif Dhiyaachuun Dhaga’ame As Ol Ka’ee jira
Gabaan addunyaa kan London, kan Fraankfurt fi Paaris xiqqoo ennaa bu’aa argantan gad bu’uun isaa beekamee jira.
Gabaan Addunyaa Sababaa Vaayiresii Koronaan Gad Bu’e
Gabaan biyyoota Eshiyaas keessaa garu hanga tokko qofa kufe.
Gabaan boboa’aas har’a kan ol ka’e yoo ta’u dhukuti boba’aa US barmeelli tokko $34.49n ol ka’ee jira.
Gabaan daldala addunyaa inni Neew Yoork keessa jiru 100 keessaa harka 2.5 kan kufee yoo ta’u kunis gabaan Awuroopaa keessaa akka hamaatti eega kufee booda.
Gabaan Elsaa Tolaa wayaa fi faaya Oromoo gurguruuf karaa dirree internteetii, marsariitii ishii ‘Oromo Made’ irratti oggaa tokko dura bante oo’era.
Gabaan Tookiyoo keessaa dhibba irraa harka 2.5n yoo ol guddatu kan Hong Kong immoo dhibba irraa harka 2.1n ol guddateera. Kan Sydney harka 2.9n kan Shaangaay dhibba irraa .8, kan See’ool 1.6 fi kan Taayiwaan dhibba irraa harka 1.1 guddina agarsiisee jira.
Gabaasaa achi irraa nu dhaqqabe caqasaa.
Gabaasaa Addis Chekkol, Dirre-dhawaa irraa erge Jalannee tu dhiheessa.
Gabaasaa Amnestii Internaashinaaliin Dhihaate Qulqulleeffachuuf Qorannaatti Jirra: Aaddee Adaanach Abeebee
Gabaasaa Amnestii Internaashinaal Paartiileen Siyaasa Itiyoophiyaa Akkamitti Ilaalan?
Gabaasaa Aniitaa Paawol Johaanisberg irraa ergite caqasaa.
Gabaasaa Aniitaa Paawol Johaanisberg irraa ergitee caqasaa.
Gabaasaaan VOA Naayiroobii Galmoo Daawit Baqataa Oromoo Ibsaa Bakaree jedhamu waliin turtii godheera. Ibsaan Baqataa Oromoo Naayiroobiitti geejjiba mootoraan kennee jiraatu yoo tahu, maatii isaatis galii hojii kanarraa argatuun bulfata. Hojii isaa irrattis saamichi fi rakkoon kaan akka isa qunnamu dubbata.
Gabaasaa baatii Bitootessaa keessa maxxansame sun, Faransaay yeroo ajjeechaa duguuginsa sanyii Ruwaandaa bara 1994 qophaawamaa ture sana otuu argituu akka hin argiinitti dhiisuu ishee fi mootummaa Ruwaandaa hookkara oofuu fi leegii sanyii geggessy yeroo sanaa, kan Juvenaal Habyarimaanaa deggeraa turuu ishee fi eega fixinsi sun geggeessamee boodas, gochaa raaw’atame hin balaaleffatiin turuu ishee qeeqa.
Gabaasaa Brus Fwerder kana ilaalchisuun qopheesse, Nugusuu tu dhiheessa.
Gabaasaa Dhaabbata Kaarniigii: Adduyaa Irratti Biyyoota Jaarmayaalee Siivilii Hiraarsan Keessaa Isaan Duraa Raashiyaa, Masrii fi Itiyoophiyaa Dha
Gabaasaa Edward Yeraaniyaan Kaayiroo irraa erge Nigusuu tu dhiheessa.
Gabaasaa guutuu, ka Muktaar Jamaal Hawaasaa irraa erge caqasaa.
Gabaasaa guutuu kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Gabaasaa Habtaamuu Siyyum, Tujubee tu dhiheessa.
Gabaasaa har’a gaazzexaa mootummaa Shinuwaa jedhamu irratti maxxansame bahe keessatti aangawaan Chaayinaa gameessi tokko ennnaa dubbatan, “Paartiin koomunistii, gurmuulee sab-lammoota walakkeessaa Ashiyaa kutaa Shiniyaang keessa jiraataniif mul’atni inni qabu, akka isaan aadaa Chaayinaatti makamanii fi jireenya ammayyaa shaakalan taasisuu dha” jedhan.
Gabaasaa hojii ji’a ja’aa ka Mootummaa Naannoo Oromiyaa, walga’ii idilee 11ffaa ka waggaa 5ffaa irratti har’a ennaa dhiheessan kana dubbatan, Obbo Shimallis.
Gabaasaa Isaaabellaa Kokolii Jaallannee tu dhiheessa.
Gabaasaa isaa guutuu sagaleen tamsaasame dhaggeeffadhaa.
Gabaasaa Jim Malon ergeetu jiraa, Nigusuu Tamiretuu dhiheessaa,kana cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Gabaasaa kanas, Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa.
Gabaasaa keenya Muktaar Jamaa tu dubbise. Caqasaa.
Gabaasaalee Anitaa Paawel, Afrikaa Kibbaa irraa, Liisaa Shilaayin, Jenvaa irraa ergan caqasaa.
Gabaasaalee humnaan gudeeddii suukaneessoo ta’an fi ibsuuf rakkisaa ta’e hookkarri quunnamtii saalaa ilaalchisee dhiyaataa jiru hedduu nu sodaachisee jira. haleellaalee kana waliin wal qabatee kan dhufu dhiibbaan yeroo dheeraa hawaasaalee irraan miidhaa geessisa. Ibsi kun itti dabaluu dhaan akka jedhutti, Hookkara quunnamtii saalaa mara ni balaaleffanna, kanneen itti gaafatamoo ta’anis murtiitti akka dhiyaatan gaafanna.
Gabaasaalee kanneen biroon immoo akka jedhanitti gurmuun kun karoora naannolee biyyattii garaagaraa keessattis akkasuma kan godhan ta’uu isaanii ti jedha Mulugeetaa Atsbehaa Meqelee irraa.
Gabaasaaleen ajjeechaa, dararaa, nama utuu adda hin basin hidhuu, humnaan nama butanii miliqsuu, dararaa quunnamtii saalaa fi yakkawwan kanneen biroon biyyoota kan akka Siiriyaa, Maaynamaar, Venenzuweelaa, Sudaan kibbaa, Liibiyaa, Iraanii fi Kaamboodiyaa keessatti raawwataman illee xiinxalamaa jiran.
Gabaasaaleen akka jedhanitti garee wal gurmeessetu mana jireenyaa fi manneen daldalaa Buraayyuu keessaa saaman.
Gabaasaaleen akka jedhanitti maatiin Mugaabee bakka gootota biyyoolessaatti akka isaan awwaalaman hin barbaadan, sababiin isaas mugaabeen bara 2017 haala aangoo irraa itti fonqolchaman aarii qabu turan. Bakka isaa magaalaa dhaloota isaanii Kutamaa keessatti akka awwaalaman barbaadu.
Gabaasaaleen akka jedhantti barana yoo xiqqaate al tokko gara Awuroopaatti imaluu mala. Odeeffannoo basaasaa jiran keessatti qaawwaan jiraachuu isaa fi kanneen imala akkasii irraa deebi’an jihaadni isaan labsan akkaan yaaddeessaa ta’uu gabaasaaleen kun hubachisanii jiru.
Gabaasaaleen du’a dhibee maalummaan isaa hin beekamne dhaqqabiisu kanaa warren gama dhiyaa fi qoattoota gareelee mirga namaan qiyyaafanni itti kennamee jira.
Gabaasaaleen hangi tokko akka jedhanti Qonnaan bultonni chaayinaa kanneen Boyyee horsiisan sadii keessaa harki tokko jalaa dhumuuf jiru.
Gabaasaaleen hin mirkaneeffamiin akka jedhanitti, magaalaa Asmaraa, ganda Musliimonni itti heddummaatan – Akiriyaa keessatti jalqabame – hiriirichi.
Gabaasaaleen kanaan duraa dhimma Mooyyalee irratti dhihaatankinoo.
Gabaasaaleen keenya bakkawwan sadiinittiyyuu argamuun kan nuuf ergan qineessinee jirra. Guutummaa isaa caqasaa.
Gabaasaaleen naannoo Tigraay irraa argaman angawoonni koree giddu galeessaa TPLF fi hoogganaan waajjira paartichaa ka Finfinnee keessaa Teweldee Gebretsaadqaanii fi itti aanaa daayirikterri waajjira seeraa fi qorannaa murtii haqaa Tesfaalem Yehdego jeeqama Itiyoopiyaa keessaa kan yeroo ammaatti hidhata qabu jedhamuun to’annaa jala ooluu beeksiseera.
Gabaasaaleen oduu akka jedhanti dhimmootiin irratti fulleeffatamu waa'ee Teknikaa fi seeraa irratti ta'a.
Gabaasaaleen sabaa himaa adda addaa akka jedhutti gorsaan nageenyaa kan prezidaantii Sudaan Kibbaa Tut Gatluak dura ta'aa kaawunsilii abbaa biyyummaa mummicha kan Sudaan Abdel Fattah Al Burhaan waliin wal arganii jiru.
Gabaasaaleen Tika nagaa akka agarsiisanti gareen alaa kan hiriira waraanaa guyyaa sirna kakannaa sana dura gaggeessuuf qophiin akka jiru dhageenyee jirra jedhan.
Gabaasaaleen US akka jedhanitti kan irra deddeebi’uun duulli filannoo isaanii Raashiyaa waliin hidhata qabaachuu haalaa turan gaaffii fi deebii kanaaf tole jechuun isaanii hin beekamu. Yoo ta’es akkamitti akka geggeessamu gaaffii barreeffamaan dhiyaatu, ykn kallattiin gaaffii fi deebii geggeessu ta’ee hin beekamin jira.
Gabaasaa Liigiin Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afrikaa guyyaa lama dura baase irratti mootummaa Naannoo Oromiyaa irraa deebii argachuudhaaf carraaqqiileen haga ammaatti gone hin milkoofne.
Gabaasaa Liisaa Shilaayin, Jenevaa irraa ergite caqasaa.
Gabaasaa Liisaa Shilaayin Jenevaa irraa ergite Caqasaa.
Gabaasaa Liisaa Shilaayin Jenevaa irraa ergite Nigusuu tu dhiheessa.
Gabaasaa Masuud Faariivar, Tujubee tu dhiheessa
Gabaasaa Mirga Dhala-namaa bara 2013, ka Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsiin Bahe
Gabaasaa Misheel Kuwiin, Tujubee tu dhiheessa.
Gabaasa Amnestii Kan Haala Qabinsa Mirga Dhala Namaa Bara 2015
Gabaasa Amnestiin yeroo darbes ta'e amma baase kana irratti mootummaan Itiyoophiyaa qeeqa ykn yaada dhiyeessee jira.Seera kabajsisuuf tarkaanfii mootummaan fudhatu hundumaa Amnestiin akka dhiittaa mirga namoomaatti fudhata, gabaasichii loogii irraa walaba miti, odeeffannoo irratti rakkoo madaalii eeguu qaba, haala qabatamaa biyya keessaa hubannoo keessa kan galche miti, akkasumas dogoggora qaba, jedha mootummaan Itiyoophiyaa
Gabaasaa Mulugeetaa Atsibahaa, Maqalee irraa erge caqasaa.
Gabaasaa Naabaa Mohiddin Jaallannee tu dhiheessa.
Gabaasaa Naakoor Malkaa Naqamtee irraa erge caqasaa.
Gabaasaan Amnestii Internaashinaal haala qabiinisa mirga namoomaa Itiyophiyaa irrati baase dhugaa irraa kan fagaatee fi madaalawaa kan hin taane, jechuun qeeqe - Bulchiinsi Mootummaa Naannoo Oromiyaa.
Gabaasaan dhaaba oduu mootummaa MENAn akka gabaasetti leellistoonni masjiida al-Rawdah kan magaalaa Bir al-Abed irratti fuuleffatan.
Gabaasaan keenya – Melleskaachew Amahaa akka jedhutti, Dr. Mararaan har’a gara galgalaa sa’aa kudhanii fi ruubii irratti mana-murtii federaaraalaa sadarkaa tokkoffaa dhaddacha ramaddii Araadaa ennaa dhaqqabanitti, kanneen naannawa sana turan – dippiloomaatota tokko tokko, gaazzexeessota, miseensota hooggana paartii isaanii fi deggertoota isaanii nagaa-fuudhuuf harka isaanii ol kaasanii raasanii turan.
Gabaasaan keenya Muktaar Jamaal bakka simannaa sanaa, Shaakkisoo irraa ibsa nuuf kenne qaba. Guutummaa isaa caqasaa.
Gabaasaan keenya - Muktaar Jamaal, dhimma kana irratti dubbi-himaa Waajjira Abba-alangaa Federaalaa Obboo Taayye Danda'aa dubbisee jira.
Gabaasaan keenya Muktaar Jamaal, waa’ee walii-galtee kanaa, biyya irraa yaada uummataa walitti-qabee jira.
Gabaasaan keessaa bahu, ka VOAn argate kun akka jedhutti, Keeniyaan Waxabajjii bara 2015 irraa jalqabdee, haleellaa humna qilleensaa kurna hedduu, hawaasa horsiisee-bulaa kutaa Geedoo keessa jiraatu irratti geggeessite.
Gabaasaan kenna Muktaar Jamaal baratoota Magaalota garagaraa irra dubbise yaada isaani qindeesse jira.
Gabaasaan kun, kanneen hookkarri quunnamtii-saalaa nu irratti geggeessame, jedhan - dubartoota 65, durboota 3 fi dhiirota 3 waliin gaaffii fi deebii geggeessame irratti hundaa’uun qindeessame.
Gabaasaan Muktaar Jamaal, aachitti argamuun sirnicha hordofee jira.
Gabaasaan Patsy Wida-Kuswaaraa, ka WaayitHaawus irraa ergame akka ibsutti, kutaa wal-falmiin guddaan keessatti geggeessame kutaa Pensilvaaniyaa keessatti dabalatee, namoonni xumura filannichaa dhaga’uuf, yaaddoon qalbiin rarra’ee jira.
Gabaasaan Roobii har’aa bahe akka agarsiisutti, irra-caalaan isaa, lafa bal’eensaa Chaayinaa irraa ka tahe, jalqaba irraa eegalee hanga ammaatti lakkoobsi namoota Vaayiresii Koronaan du’anii yoo xiqqaate 490. Baatii Mudde dabree kutaa giddu-gala Chaayinaatti argamtu, ka Wuhaan jedhamtu keessatti vaayiresichi nama irratti mul’atee as, lakkoobsi namoota qabamanii kuma kudha afur caalee jira. Kana malees, biyyoota kaan 23 keessatti namoonni gara 150 qabamuu tu mirkanaawe.
Gabaasaan sadarkaa duraa, Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa baase kun, “Miidhaan mirga dhala-namaa humnoota Ertiraatiin bal’inaan geggeessame kun akka yakka idileetti kan ilaalamu miti. Akka cabinsa seerawwanii fi qajeelfamoota mirga namoomaa sadarkaa addunyaa dhimmi isaa ilaallatutti ilaalalama,” jedhee jira – jechuudhaan, Yonaataan Zebdiwoos gabaasee jira.
Gabaasaan VOA, Addis Chekkol hooggansa Yunivarsitichaa dubbisuun akka gabaasetti, “wal-dhibdee barattoota gidduutti uumame karaa adda furuuf yaallee waan itti milkaa’uu dadhabneef, yeroo barnoota dhaabufu dirqamne,” jedha – hooggansi Yunivarsitichaa.
Gabaasaan VOA Alem Fissehaa magaalaa Maqalee bakkawwan adda addaa deemuudhaan kan namoota haasofsiise hiiknee jirra. Mee caqasaa.
Gabaasaan VOA, ka kutaa Afaan Faransaay akka ibsetti, dhukaasaaleen magaalaalee Abijaanii fi Bo’aak keessatti geggeessamaa turan, gara walakkeessaa waree-boodaatti dhaabaatan. Garuu, muddamni sadarkaa ol’aanaa irra jira. Suuqiileen cufamanii jiru. Karaawwan duwwaa dha.
Gabaasaan VOA - Mesfin Aarraagee, Desee irraa akka gabaasetti, gidduu kana – bulchiisa naannoo Amaaraa, godinaa bulchiinsa sab-lammii Oromoo fi godinaa Shawaa Kaabaa – naannoolee Axaayyee, Maajetee fi ka biroo keessatti walitti-bu’insi uumamee lubbuun namaa miidhamuu hordofee, kanneen Yunivarsitii Walloo, mooraa Desee keessa jiran – barattoonni kaleessa mormii isaanii ibsanii akka turan prezidaantiin Yunivarsitichaa – Dr. Abaatee Geetaahun VOAf ibsanii jiran.
Gabaasaan VOA – Mulugeetaa Atsibahaa, sirna simannaa magaalaa Maqaleetti geggeessame irratti argamuudhaan, Waraana Bilisummaa Oromoo irraa haga tokko haasofsiisee kan nuuf erge qindeessinee jirra. Guutummaa isaa caqasaa.
Gabaasaan VOA Naakoor Malkaa tibbana yeroo Godina Qellam Wallaggaa Magaalaa Dambii Doolloo dhaqee turetti, yaada maanguddoota fi ka gama mootummaas Bulchaa Godinaa Qellem Wallaggaa irraa gaafatee gabaasaa qindeesse. Guutummaa isaa caqasaa.
Gabaasaan VOA Naayiroobii Galmoo Daawit turtii isaa waliin taasise irraa qophii itti aanu nuuf ergeera .
Gabaasaan VOA sagaantaa afaan Amaaraa Habtaamuu suyyum Namoota maqaan isaan akka beekamu hinbarbaanne haasofsiise akka jedhanittii, ganda tokko keessatii nammii 26 du’uu isaani, namoonii 4 immoo madaa’uu isaanii akka argaan dubbataniiru.
Gabaasaan Yunaayitid Isteetis, Fixiinsa sanyii Tigray Keessatti Raawwatamu galmeesse Jedha New York Times
Gabaasaa Richaard Griinii fi Henrii Riijweel Caqasaa.
Gabaasa Asteer Misgaanaaw Baahir Daar irraa ergitee caqasaa.
Gabaasaa TV Oromiyaa ka dhiheenya kanaan akka himametti, jijjiirama wal-falmsiisaa tahe kanaaf bu’ura ka tahe, xiinxala yokaan qorannaa dandeettii dubbisa ijoollee sadarkaa duraa, ka garagaarsa USAID-n geggeessame.Qorannaa dandeettii dubbisa ijoollee baatii Caamsaa bara 2010 irraa haga Waxabajjii bara 2010tti geggeessame kana ka geggeesse, dhaabbata Yunaayitid Isteets keessa maadheffate, ka Early Grade Reading Assesment yokaan ERGA jedhamu yoo tahu, hayyoonni barnootaa biyya keessaas gargaartummaan itti hirmaatanii jiran.USAIDn, qorannaan kanaaf, duulaara miliyoona 90 baase.
Gabaasaa VOA, Naakoor Malkaa tu Yunivarsitii Dambi Doollootti argamuun barattoota kana mariisise. Caqasaa.
Gabaasa boodana dhaqqabeen immoo haleellaan samii irraan hooggana Saudiin geggeessamu walii galteen lola dhaabinsaa guyyootii shanii erga xumuramee booda manni ripxe loltoota Houthii irratti fuuleffachuun itti fufee jira. Dilbata kaleessaa gara ganamaa hoogganoonni Yemen waa’ee walitti bu’iinsa biyyattii keessaf furmaata barbaaduu irratti mari’achuuf Riyaad Saaudii keessatti wal arganii jiran, bakka buutonni ripxe loltoota Houthii garuu hin argamne. Haala baqattoonni kun keessa jiran bakka bu’aan baqattoota Oromoo gamasii nuuf ibsaniiru.
Gabaasa: COVID-19 Tattaaffii Hiyyummaa Addunyaa Hanqisuuf Godhamu Danqe
Gabaasa Finfinnee fi Adaamaa irraa nuu ergame caqasaa
Gabaasa Galmoo Daawit Naayroobiidhaa erge dhaggeeffadhaa
Gabaasa guutuu kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Gabaasa Guutuu kan Muktaar Jamaal nuu ergee caqasaa.
Gabaasa Haala Filannoo Itiyiyoophiyaa Irratti Dhihaate
Gabaasa haaraa waaltaan kaarneegii Endowment for International Peace jedhamu hawaasa siivilii irratti fuulefachuu fi yaada ofii walabummaan ibsuun ugguramuun Itiyoophiyaa keessatti waanuma baratame ta’ee jira jedha.
Gabaasa har’a baaseen gareen mirga namaa kun akka jedhetti ijoolleen dhiiraa seeraan ala hidhamuu dhaan yeroo tokko tokkos mana murtii waraanaan himatamu.
Gabaasa harra dhiyaate kana ka gaggeessan Abdullaahii Hasan qorataan qabiinsa mirga namaa Amneestii ganna darbe ji’a Caamsa keessa gaazexeessitoonni Somaaliyaa nutti iyyaannaan qorannaa kana taasisne jedhanii erga Faarmajoon taayitaa yaabbataniillee gaazexeessitoonni 8 ijjeefamuu himan.
“Gabaasa hedduu footoon,nama rasaasaan dhawamee,barreeffamaa fi waa akka akkaatiin argachuutti jirra.Ammajii dabartee jalqabee odeeffannoo rakkoolee naannoo sunii dhagahumatti jirra waan dhageenne kana mirkanfachuuf qaamii tokko ergamuu qaba.”
Gabaasa Irratti Hirkachuun Raashiyaa Irra Uggura Hin Keenyu: Bulchiinsa Traamp
Gabaasa isaa kanaan Amneestiin mootummaan Soomaaliyaa nageenya gaazexeessitootaa akka eegu, mirga yaada ofii bilisaan ibsachuufis bakka akka kennu gaafateera.
Gabaasa isa itti aanu irratti hoogganoota mormitootaa irratti yakka raawwatame jedhamee fi adeemsa ijaarsa gadeenii, walabummaa presii, malaammaltummaa mootummaa fi ifaa fi walaba ta’uun hanqachuu akkasumas paartilee siyaasaa fi hirmaannaa isaanii kan siyaasaa kan ilaallate kutaa gabaasichaa fi deebii mootummaa Ethiopia qabannee dhiyaanna.
Gabaasa Iskiindiir Freew Finfinnee ergee Caqasaa.
Gabaasa Iskiindir Frew Finfinnee irraa erge caqasaa
Gabaasa:Itiyoophiyaa fi Keeniyaan Ummata Siivilii Somaalpiyaa Irratti Humna Gitaa Olii Fayyadamaa Jiran
Gabaasa Kaartuum Sudaan irraa ergame caqasaa.
Gabaasa kaleessa waajjira kominikeeshinii mootummaa biraa kenname kana ilaalchisee dubbi himaa kan ta’an obbo Mohammed Seidiin argachuuf irra deddeebi’uun yaalii goonuus har’aaf itti hin mikloofne. Waajjira kominikeeshinii mgaalaa Dambi Dolloof itti gaafatamaa kan ta’an obbo Zemene Xigaabuu garuu argannee jirra. Dargaggoonni kun lamaan jiraattota magaalaa keessanii ta’uu mootummaan haalee jira Maaliif? jedhee gaaffiin dhiyeesseef kun maaliif akka haalame ani hin beeku garuu dargaggoo Haayiluu Efreemii fi Ibsaa Rundee akkasumas aadde Taaddaluu Tamaam haati Haayiluu jiraattota magaalaa keenyaa ti jechuu dhaan qaamni ol aanaan haalli kun magaalattii keessatti hin uumamne jedhe ofuma isaaf deebii kennuu danda’a. Dargaggoonni lamaan du’uun mirkana jedhan.
Gabaasa kanaanis keessumaa filannoo Keeniyaa darbe irratti balaan Gaazexeessitootarra gahu dabalee akka ture ifoomseera. Biyyoottan kaan Ka akka Somaaliyaa fi Eertiraa keessattis mirgi gaazexeessitoota sarbamaa akka jirullee hime.
Gabaasa kana ilaalchisee ministeerri barnootaa deebii akka kennuuf gaafatamee gabaasa qorannaa kanaa ilaallee deebii kennina malee har’a yaada kennuun nu rakkisa jechuu dhaan dhimmi isaa isaan ilaallata kan jedhaman aadde Elsaabeeth Gessesee deebii kennaniiru.
Gabaasa kana kan ilaaleen mootummaa Itiyoophiyaas ta'e kan Ertraa biraa haga ammaatti deebiin kennamee hin jiru jedhee jira.
Gabaasa Komishina Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa
Gabaasa Liisaa Shilaayin bakka walgahiin koree kanaa torban tokkoof itti geggeeffamaa jiru,Jenevaa irraa ergite Tigist Gammeetu dhiheessa.
Gabaasa Lisaa Shalaayin Jeneevaa irraa ergitee caqasaa.
Gabaasa Lisaa Shelaayin Jenevaa irraa ergiite Jaallanneetu dhiyeessa.
Gabaasa Lisaa Shelaayin Jenevaa irraa ergitee caqasaa
Gabaasa Maqalee fi Finfinnee irraa ergame caqasaa.
(Gabaasa Masfiin Araagee Dasee irraa erge)
Gabaasa Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa fi Marii Tokkummaa Mootummotaa.
Gabaasa Mohaammad Yusuuf Naayroobii irraa erge dhaggeeffadhaa
Gabaasa Moki Edwin Kindzeka Yaoundé irraa gabaase Tujubtu dhiyeessa
Gabaasa Mular ergan sana Baar Irra deebi’uun barreesuun kan dhiyeessansun qorannaa gaggeeffame guutuummaatti hin calaqisnee jedhan Mular.Gochaan Baar gaaffii hedduu geesisaa jira.
Gabaasa Mulugeetaa Atsbahaa Maqalee irraa erge caqasaa.
Gabaasa Naakoor Malkaa Amboo irra ergee caqasaa.
Gabaasa oduu dhiyaate kana irratti koreen kun dhimmootii ka biroo lama irratti murtii dabarsee jira.
Gabaasa Saayman Maark Finfinnee irraa erge caqasaa
Gabaasa sab-qunnamtiin biyyoota alaa hiriira Oromoo irratti gabaasan
Gabaasa Simoon Marks Finfinnee erraa ergame Jalanetu dubbisa.
Gabaasa Somaaliyaarratti xiyyeeffate harra Keeniyaa magaala Naayroobii keessatti yoo lakkisu akka beeksisetti Somaaliyaan keessatti harrallee gaazexeessitoonni ijjeefamaa akka jiran, mootummaan biyyattiis harka lafa jelaan mirga odeeffannoo argachuu dhiibaa akka jirus beeksisee jira.
Gabaasa Suuraa: Namoota Tigraayii Gara Sudaan Baqatan, Mooraa Baqattootaa Keessatti
Gabaasa Tsahaay Daamxoo Finfinnee Ergitee Caqasaa.
Gabaasa Vidiyoo ''Haqa Dararame'' Jedhu kalleessa dhihaate kan akkaan isaa gaddisiisee fi Dararaaf rakkoon hidhamtootaa biyya Itiyoophiyaa keessatti raawataa turan kan namni dhagayee fi tibba kana gabaafamee ol wan heddudha jedhan kaneen gabaasicha hordofa.
Gabaasa waan mirga qabiinsa Taanzaaniyaa ilaalchisee harra Naayroobii Keeniyaa keessatti ifa baheen mootummaan pirezdent Joon Maagfuulii erga taaytaatti dhufee seerri cunqursaa hedduun akka hojiirra oole kunis mirga yaada ofii ofiin ibsachuurratti balaa akka fide himanii jiru. Ooryeem Nyeekoo qorataan qabiinsa mirga namoomaa Hiyumaan Raayts Wooch; dhaabbanni isaanii Taanzaaniyaa ilaalchisuun qorannaa qoratee gabaasa ‘hagan hamaa mootummaa hin dubbannetti nagaanan jiraadha’ mata duree jedhuun maxxansuu himanii gabaasi dhaabbati isaanii Taanzaaniyaarratti baase ka Amneestii faana baayyee akka wol fakkaatu dubbatan. Mootummaan Joohn Maagfuuliis seera mirga yaada ofii ibsachuu danqu labsee rakkoo lammilee biyyattiirraan gahaa jira jedhan.
Gabaasa Wal Falmisiisaa Prezidaant Traamp Baasan
Gabaasa wal falmisiisaa ta’e kan prezidaant Donald Traamp shoroorkaa fi dhimmi immigreshinii walitti hidhuun baasan irratti gareen angawoota naga eegumsaa duraanii duubatti dhiibaa jiru.
Gabaasi ba’e akka jedhutti ajajii kun biyyatti keessatti araara, tokkummaa fi nagaa argamsisuuf akka ta’e ibsamee jjira.Kunis hiriira mootummaa mormuu gaggeeffame gad qabuuf jecha namoota hedduu eega hidhamanii booda.
Gabaasi caasaa oduu NBC jedhu akka gabaasetti ijooollee 30 kanneen seenaan isaanii angawoota dhimma isaanii ilaalan kanneen ministrii eegumsa fayyaa keessaan galmeessame, ijoolleen kun huccuu jalatti uffatan ququlqulluu gaafachuu illee angawoota mufachiisuu danda’a jedhanii sodaachuu isaanii mul’isa.
Gabaasi Chaayinaa utuu maqaa hin dha’in ba’e kun, dhimmi liqaa guddaa kun qabeenyaa Ugaandaa balaa irra buusa jechuun akeekkachisieera.
Gabaasichi bu’uura kan godhate ragaa humnootiin fedha siyaasaa kennan malee ragaa mootumaaf lammiiwwan haqaaf dhaabatanii kan of keessaa hin qabaanne ta’uu ibsameera.
Gabaasichi mootummaan mirga namaa eegisisuuf tattaaffii inni godhu irraa qabee mootummaan nageenya eegsisuuf mirga namootaa inni ugguru of keessaa qaba.
Gabaasichi tokkummaan mootummootaa Adoolessa bara 2018 fi Waxabajjii 2020 gidduu yeroo jiru keessa guutuimmaa biyyattii keessatti dhiittaa mirga namaa hamaa ijoollee irratti raawwataman 618 kan mirkaneesse yoo ta’u lakkoobsi guddaan Equatoria waaltaa keessatti ta’uu ibsee jira.
Gabaasichi waa’ee filannoo Ethiopia utuu taane warreen gama dhiyaa kanneen fedhiin isaanii utuu hin guutin hafee fi milkaa’ina paartii biyya bulchuu jibbanii ti jedhan.Gamtaan Awropa gabaasa isaa xumuraa torban darbe Brussels keessatti ifa taasiseen paartiin biyya bulchu filannoo haqa hin taane geggeesse, qabeenyaa mootummaas duula filannoo ofii isaaf itti fayyadame jedhee jira.Hoogganaan gurmuu taajjabdoota gurumuu taajjabdoota gamtaa Awropa Thais Berman muummichi ministeeraa Meles qeeqa akkasii dhiyeessuun sadarkaa ofii gad buusan jedhan.Gareen mormitootaa immoo gabaasi gurumuu gamtaa Awropa boodatti harkifatee dhufuun isaa fi biyya keessatti ifa taasisuuf eeyama mootummaa dhabne jechuun ragaa qabatamaan yoo deggerame malee fudhatama hin qabu jechuun komee gama isaanii dhiyeessan.Ministriin dantaa alaa Ethiopiaas gabaasa gurumuu taajjabdootaa sanatti gadduu isaa ibsee jira. Gabaasa guutuu MP3 tuquun caqasa.
Gabaasichi xumuramee abbaa alangaa muummicha William Barr-tti kennamee jira. Gabaasa kana Kongresii fi uummata Ameerikaaf beeksisisuuf isaantu aangoo qaba. Dimokraatonni dhimmi kana irratti dubbachuu jalqabaniiru.
Gabaasi dhaabbata Bill fi Melinda Gates kan waggaa akka jedhutti uummati addunyaa miliyoona 37 ta’u erga weerarri kun jalqabamee qabee hiyyummaa hamaaf kan saaxilame yoo ta’u, baatilee xiqqoo darban keessa qofaa dhibba irraa harka torbaan dabale.
Gabaasi dhaabichaa akka mul’isutti kutaalee addunyaa mara keessatti fooyya’iinni argamee jira. Ameerikaan dubartoota miseensota paarlaamaa qaaachuu dhaan naannolee mara keessaa tokkoffaa irra kan jirtu yoo ta’u, dhibba irraa harki 32.4 dubartoota. Kana jechuun dubartoonni miseensota mana maree bakka bu’oota uummataa dhibbi irraa harki 27 kan ta’an dubartoota. Kunis seenaa biyyattii keessatti lakkoobsa ol aanaa dha.
Gabaasi duraanii akka mul’isutti Itiyoophiyaan hidhamtoota siyaasaa mara hidhaa dhaa gad dhiisti kan jedhu yoo ta’u, sunis yaada muummichi ministeeraa ennaa roobii darbe tuuta oduuf ibsa kennan dhiyeessan dogoggoraan hiikamuu isaa ture jedhameera.
Gabaasi gaazexaa kanaa mirkanoofnaan kun aangoo irra kaasuuf jijjiirraa aangoo ta’uuf deema.
Gabaasi gaazixaaNew York Timeshar’a maxxanse akka jedhutti angawoonni magaalaa Chaayinaa Wuhaanii fi Hubeeyii bakka xumura waggaa darbee vaayiresiin koronaa keessatti argame
Gabaasi gaee kanaa presidentiin US Donald Traamp erga filatamanii qabee sabaa himaa irratti fuuleffachuu dhaan oduun isaanii kijiba ittin jedhu. US toora gareen kun ka’e irraa 43ffaa irra jirti. Birteen immoo toora 40ffaa irrajirti.
Gabaasi gamtaa Afriikaa kan VOAf ergame akka tilmaametti mootummoonni daldala irraa doolaara biliyoona 270 dhabuuf jiru. Gabaasi duraan Reutersn ba’e akka jedhutti mootummoonni vaayiresii koronaatti duuluuf yoo xiqqaati doolaara itti dabala biliyoona 130 barbaadu.
Gabaasi garee Human Rights Watch kan bara 2005 ba’e ajjeechaa, humnaan gudeeddii fi dararaa gosoota Anyuak kan bara 2003 Gaambeella keessatti raawwatameef himatee ture. Qorannaan mootummaa Itiyoophiyaa garu waraanni balleessaa hin qabu jedhe.
Gabaasi haaraan Raashiyaa keessaa ba’e akka ibsutti namni tokko mana barnootaa sadarkaa duraa keessatti dhukaasa baneen yoo xiqqaate barattoonni 11 itti dhukaafamuun ajjeefaman.
Gabaasi har’a ganamaa kan dhaga’ame erga daandiin dooniin irra kutee deemu kan galaana diimaa fi galaana Mediternaaniyaan wal agarsiisu torban tokko yeroo ta’uuf danqamee booda.
Gabaasi HRW namoota mana hidhaa keessa turan 70 gaafachuun akkasumas angawoota mootummaa waliin gaaffii fi deebii geggeeffame irratti hundaa’uu ta’uun ibsameera.
Gabaasii kun akka saatelaayitii irraa arganitti amma sentimetirii 2.54 irraa diqqaachuu hin oolu.
Gabaasii kun dubaratootii gudeedamanii haala hamaan qabaman jedha. “Gurbaa umrii 18 elektirikiin faana isaa guban,”jedha.
Gabaasii kun karaan biyyiti irra deemte nama yaaddessa jedhe. Waan gabaasa kanaa irratti yoosuma deebii hin kennine.
Gabaasii waggoota 39f walitti aansuun ba’e kun kan qophaa’e waajjirri ministrii dhimma alaa mana maree bakka bu’oota uummataa Ameearikaa biraa hojii itti kennameen ta’uu kan tuqan Kerryn, US imaammata ishee alaa yeroo qopheessitu gabaasa akka qajeelfamaatti tti itti gargaaramtu illee mana marii bakka bu’ootaaf dhiyeessuu isaanii illee beeksisaniiru.
Gabaasi kaleessa gaazixaa “New England Journal of Medicine” jedhamuun maxxanfame qorattoonni Faayizerii fi Yuniversitii Teeksaas damee dawaa, vaayiresii isa kan Afriikaa kibbaa of jijjiiruu danda’u uumuu dhaan namoota talaallii Faayizer fudhatan irraa dhiiga fuudhanii qorannaa geggeessanii jiran. Ba’iin isaa dandeettii dhibee of irraa ittisuu harka sadii keessaa lamaan akka gad buusu beeksisamee jira.Faayizer dandeettii dhibee of irraa ittisuu kan ol kaasu talaallii ka biroo oomishuuf maallaqainvest kan godhu ta’uu beeksise.
Gabaasi keessoo kan mootummaa Yunaayitid Isteetisiin ba’eef gaazexaan New York times argate, Itiyoopiyaan maqaa duula waraanaa naannoo Tigiraay keessaa jechuun naannoo gama kaabaa irra hedduu milishoonni Amaaraa to’atanii jiran keessatti tooftaa dhaan fixiinsa sanyii geggeessaa jirti jedha.
Gabaasi kun dhimmoota ijoo lama irratti fuuleffate jechuun hin danda’ama. Gama Sudaan Kibbaatiin yaada furmaataa kan jedhame hoogganootaaf dhiyaateera.
Gabaasi kun hanga qindaa’etti jedha Meleskachoon gama mootummaatiin dimma kana ilaalchisee ibsi kenname hin jiru. Gaazexeessonni gara naannoo sanaatti imalanis humnootii naga eegumsaan waan ittisamaniif itti dhiyaachuun akkahin danda’amin hunbatameera.
Gabaasi kun kan Yunaayitid Isteetisii fi HIndiitti aansuu dhaan lakkoobsi namoota vayiresii koronaan qabamanii hedduu qabdu Brazil ilaalchisee shakkii qaban ibsanii jiran.
Gabaasi kun miseensota tokkummaa mootummootaa kan ta’an ragaa barnootaa gosa 11 kan biyyoota 193 wal dorgomisiisee jira.
Gabaasi kutaa mirga namaa kan gurmuu tokkummaa mootummootaa Sudaan Kibbaa fi waajjira mirga namaa kan tokkummaa mootmmootaa kun ifa kan ta’e jimaata har’aa ti.
Gabaasi mata dureen isaa “ibiddaan hin taphatin” jedhu ajjeechaa, achi buutee dhabamuu, dararaa humnootii naga eegdota Burundii fi dargaggoota paarticha deggeranii-n raawwatame of keessaa qaba.
Gabaasi Ministirii Dhimma Alaa Ameerikaa Madaala Isaa Hin Eegne: Mootummaa Itiyoophiyaa
Gabaasi nageenya addunyaa madaalu haaraan kun akka agarsiisutti biyyoota 23 keessatti seenaa keessatti sadarkaan shorokeessummaa dabalee jira. Awrooppaan haleellaalee Ferensaay, Brussels fi London keessatti raawwatamaniin miidhaan guddaan dhaqqabu iyyuu naannoleen kun kanneen nageenyi keessa buufatani. Siiriyaan waggoota shan walitti aanuuf addunyaa irraa biyya nageenyi isee akkaan gad bu’aa ta’uu gabaasichi ibsee jira.
Gabaasi NBC itti dabaluu dhaan Tillerson angawoota Pentagon waliin baatii Adoolessaa keessa erga mari’atanii booda Traamp nama sammuu hin qabne ittiin jedhan jedha.
Gabaasi qorannaa Sanaa ijoolleen durbaa carraa barnootaa argachuuf biyyi keessatti rakkatan Sudaan Kibbaa ti jedha.
Gabaasi sabaa himaalee akka jedhutti Kim warren kooriyaa kibbaa waliin irbaata qooddachuuf jiru.
Gabaasi sun akka jedhutti bara 2011-2015 giduu yroo jirutti hidhamtoonni 5000 hanga kuma 13 gidduu kan ajjeefaman yoo ta’u manni hidhaa Saydnaya kan dugdee Damascus jiru cufame jedhanii amanuun rakkisaa dha jedhee jira.
Gabaasi sun akka jedhutti lolli sun kan ka’e humnootiin deggertoota mootummaa salva kiir ennaa isaan Riek Machar adamsanitti ture.
Gabaasi sun akka jedhutti namoonni hangi tokko gara bosonaatti baqatan, ykn seeraan ala daangaa ce’anii gara Sudaanitti dheessan. Kaan immoo itti marfamuu dhaan Tigraayitti deebisaman jedha gaazixaan sun. ministriin dantaa alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Blinken ibsa sambata darbe kennaniin akka jedhanitti Ameerikaan fixiinsa gara jabinaa raawwatame walumaa gala haala Tigraay keessaa gad adeemaa adeemuu isaatti yaadda’uu isee ibsan.
Gabaasi sun akka jedhutti Suu Shii, akka seera farra malaammaltummaatti yoo balleessaan itti murame hidhaa waggoota 15n kan adabsiisuun himataman.
Gabaasi sun biyyoota kurnaanoo mootummoota dadhaboo ykn “fragile states” ittiin jedha. Sudaan kibbaa keessaa ijoollee durbaa umuriin isaanii waggaa 6-11 jiran keessaa carraa barnootaa kan argatan dhibba irraa harka 73 qofaa ta’uu gabasi kun mul’iseera.
Gabaasi sun garuu angawoota biyyoolessaa fi naannoo kanneen seera mirga namaa addunyaa cabsaa jiran biraa deebiin amanamaan hin argamne jedhee jira.
Gabaasi sun gurbaa tokko kan nyaati fi bishaan dhiyaateef akka hin taaneef ennaa dubbatan waardiyaaleen daangaa kan isaan afatanii ciisan jalaa fudhachuu dhaan simmintoo irra akka ciisan dirqsiisuu isaanii tuqee jira.
Gabaasi sun madden tuquu dhaan akka ibsetti angawoonni gameeyyiin naannoo Sanaa itti gaafatama irraa akka kaafaman kan murtaa’e yeroo dhiyoo as kan geggeessame sochii mormii uummataa fi nageenyi jeeqamuu to’achuu dadhabuu isaanii irraan kan ka’e.
Gabaasi taajjabdoota gamtaa Awrooppaa kosii dha Jedhu Obbo Malls Zeenaawwii.
Gabaasi waaltaa dhimmootii namoota biyya ofii keessatti qe’ee ofii irraa buqqa’anii qoratuun ba’ee maxxanfame kun akka jedhetti uummata miliyoonni 33.4 haraan bara 2019 keessa qe’ee ofii irraa kan buqqa’an yoo ta’u lakkoobsi kunis erga bara 2012 qabee isa guddicha.
Gabaasni an Tsiyoon Girmaati, Tigist Gameetu dhiheessa.
Gabaasni ba’e akka hubachiisetti yeroo kam iyyuu caalaa amma dubartoonni hojii irratti bobba’anii jiru. Garuu dubartootaa fi dhiirota hojii irratti bobba’an gidduu adda addmummaan jiru harka tokko qofaan gad cabe.
Gabaasni ballaan dheengadda dhaabbata mirga namaattif falmuun bahee kun humnootni mootummaa akkuma fe’anitti ummata hiiriira bahe irratti dhukaasani, namoota baayyees hidhaatti guuranii daraaraa guddaa irran gahaa jira, dubartoonni hidhaman humnoota mootummaa achii keessa hojjataniin akka gidiraan saala irra gahuus eerera.
Gabaasni baranaa akka ifa ta’etti bu’uursaan MO FOUNDATION akka jedhanitti haalli waggootii darban 4 keessatti mul’ate yaaddessaa dha.
Gabaasni ESAT Tibbana Waayee Dhalattoota Amaaraa Godina Qellam Wallagga Laalchisee Dhiheesse Kan Dhugaa Irraa Fagaate Ta'u Bulchiinsi Godinichaa Beeksise
Gabaasni Firiidam Haawus han bara barana , biyyoota Giddu-galeessa Bahaa fi Turkiittis ukkamsaan piresii hammaatera jedha. Biyyoota kana keessatti gaazexeessonni, karaa tokkoo motummaan karaa biraammoo milishoonni asiif achi isaan harkisaatii, mirga walabaan hojii ogummaa isaani hin hojjanee ta'aniiru jedha.
Gabaasni HRW baase kun Gamtaan Awroopaa ji’a Ammajii keessa murtoo jabaa baase irratti akka qaamnii dhimmaa kana qoratu dhaabatuu gaafachuudhaaf Yunaaytid Isteetis(USA) mariin mootummaa fi ummata edduutti akka geggeefamu ibsa yeroo lama baheen gaafachuu yaadachiise, biyyoonni akka US fi UK, han michooma biyya Itoophiyaa wajjiin qaban gochaa kana balaaleffachuudha fi dararaan ummata irra gahaa jiru kun qaama motummaan harka keessaa hin qabneen akka qoratamu gafateera.
Gabaasni HRW, biyyoonni alaa mootummaa Itiyoophiyaa karaa adda addaatin qarqaaran yeroo humnoonni nageenyaa mootummaa Oromiyaa keessatti dhiiga nama hedduu dhangalaasan callisanii guddina Itiyoophiyaa dhaadhesan,jedhee, biyyattin akka guddattu hoo barbaadan dura mirgi namaa akka kabajamuu, keessaattu mirga dubbachuu fi warri miidhame haqa akka argatan dhibbaa gahaa gochuutu irraa eegama jedha.
Gabaasnii Amnestii dhugaa irraa kan fagaate kan jedhan ministriin dantaa alaa Suudaan gabaasa sanaaf deebii barbaachisuus yeroon kenninee turre jedhu.Sudaan meeshaa kemikaalaa hin barbaachiisu ejjennaa jedhu qabdi, addunyaan kam iyyu ittiin gargaaramuus ni balaaleeffatti jedhan.
Gabaasnii ba’e akka jedhutti Doniin Khaarg jedhamu gargaarsaaf jechan gara qarqara buufata Donii Jaask jedhamu dhaqqabuun hojjattonni Doniii dhidhiimtee keessa turan hundi nagaan ba’anii jiran.
Gabaasnii ba’ees humnootiin nageenyaa kan Sudaan Waxabajjii 3 bara 2019 jalqabee hiriirtoota irratti dararaa geesisee fi sana booda mooraa kanneen hiriiran keessa buufatan kan Kaartuum keessaatti waan irra ga’e ibsee jira.
Gabaasnii ba’e kun hidhata maallaqaa fi siyaasaa namoota Raashiyaa 114 fi kanneen biroo Putin jalatti gurma’an 96 gad fageenyaan qorate.
Gabaasnii Gazexaa kanaa akka jedhutti Guugl bara 2014 keessa dolaara Miliyoona 90 kan yeroo sana itti aanaa prezidaantii gameessa turan Andy Rubiniif baase.Kunis hokkara saala irratti hundaa’ee gaggeesse eega jedhamee booda.Rubin garu himannaa irratti dhiyaate haalan.Googl gama isaan falmii gaggeesse hin qabu.
Gabaasnii haaraa ba’e akka agarsiisuutti bara keessa jirru 2019 keessa walabummaan preesii gad adeemaa jira.Kunis harka caalaan isaa tarkaanfii jabaa gaazexxesoota irratti fudhatamaa jiru irraa madde.Maraafuu barbaachisummaan preesii walabaa maali?
Gabaasnii haaraan har'a ba'e akka jedhutti dhukkubii Koviid-19 jalqaba simbira halkanii irraa karaa beeleedaalee namatti darbuu qorannaan ba'e ibsee jira.
Gabaasnii Hiwumanan Raayitis Waach (HRW) fi koomishiniin Mirga Dhala nama Itoophiyaa, mormiin Oromiyaa irratti midhaa gahe, akkasumaas lakkoofsa namoota ajjeefamanii fi hidhamanii himuu iratti adda adummaa guddaa qaban.
Gabaasnii jaarmayaa fayyaa addunyaa akka jedhutti Chaayinaa keessatti namoonni 4428 dhukkubichaan kan qabaman yoo ta’u kanneen keessaa 106 du’an boqotan.
Gabaasni Koreen mirga gaazexeessotaatii dhaabbate (CPJ) bara 2015 baase Itoophiyaan biyyota odeeffannoo saansuurii godhaan keessaa afraffaa, biyyoota Afrikaa gaazexeesoota baayyinaan hidhaatti naquudhan beekkaman keessaa immoo 3ffaa dha jedha
Gabaasni kun akka jedhutti koreen kun goyyoota sadiif magaalaa Adaamaa keessatti walgahii hatattamaa geggeesseen murtii kana dabarse.
Gabaasni kun irra deebi'amee gulaalamee jira. Bakki haleellan itti dhaqqabe Hiyusten odoo hin ta'in Oostini. Maxxansa duraa irrti dogoggora uummameef nu-ofkalchaa. Sireesinee jira.
Gabaasni kun kutaalee VOA adda addaa irraa walitti qabame. Barreesitoonni: Maariyaamaa Diyaaloo, Kerool Guweensbargi, fi Elizabeex Haagsi. Afaan Oromootti an hiike: Tigist Gammee
Gabaasni Mootummota Gamtoomanitti dhaabbanni baqattootaa,UNHCR baasee lakkoofsi baqqattootaa fi godaantota Giriisitti dahoo barbaadanii 24,000 gahuu isaatiif kana keessaa 8,500 qarqara Masaadooniyaatti gara dhaqan dhabaanni han jiran ta’uu agarsiisa.
Gabaasnni fuula 61 qabu kun, mootummaan Itoophiyaa mala namni odeeffanno akka hin argannee fi walii hin daddabarsine gufuu ta’u hojjirra olchuus dhaabbanni isaanii qorannoodhan mirkaneeffachuu agarsiisa.
Gabaasnni Humaan raaytis baasee kun gabaasa torbbanuma kana Koomishiniin Mirga Dhala Namaa Itoohpiyaa, han teechoon isaa Itoophiyaa ta’e, dhimmi Mormii oromiyaa irratti baaseen addaan goraadha. Komishinichi tarkaanfiin humnoonni mootummaa fudhatan madaalawaa akka ture dubbata.
"Gabaasnni kun ""akka addunyaatti namoonnii harki 46 miidiyaa walabaa hin argatan, odeeffannon isaan argatan han mootumman gulaalu"" jedha."
Gabaasnni kun Biyyoonni alaa mootummaa Itiyoophiyaa kara adda addaatin qaraaran yeroo humnoonni nageenya mootummaa Oromiyaa keessatti dhiiga nama hedduu dhangalaasan callisanii guddina Itiyoophiyaa dhaadhesan,jedhee, guddina biyyattin akka guddattu hoo barbaadan duramirggi namaa akka kabajamuu, keessaattu mirga dubbachuu fi warri miidhame haqa akka argatan dhibbaa gahaa gochuutu irraa eegama jedha. ​
Gabaastun Raadiyoo Sagalee Amerikaa Baahir Daar irraa akka gabaasteetti Jeneraal Asaaminew wiixata har’a humnootii nageenyaa jalaa miliquuf ituu yaalanii ajjeefaman.
Gabaastuun masaraa 'White House' Patsy Widaakuswaaraa ergiteetu jiraa Niguusuutu dhieehessa.
Gabaastuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaa – Liisaa Shilaayin, waajira Tookkummaa Mootummotaa Jenevaa jiru irraa, “Gabaasaa Nageenya karaa, ka bara 2015nii” akka gabaastetti biyyoota 180 Addunyaa kana irra jiran irraa ragaa gurrachuun – gabaasaan bara kana qophaa’e kun balaawwan karaa irratti dhaqqaban irraa lakkoobsi namoota dhumanii dabalaa deemuu irraa dhaabachuu isaa ibsa.
Gabaastuun VOA Asteer Misgaanawu akka jetteti haalii magaalichaa keesaa jiru muddamaadha. Bakka tokko tokkotti dhukaasinii qawwee hindhagahama. Bulchiisin magaala baahirdaar kaleesa ibsa baaseen yaalii aggaamii saamichaa kamiinuu irrati tarkaanfii akka fudhatuu beeksiseera.
Gabaastuun VOA Heezer Mardook gidduu kanaa hojiidhaaf naannoo Tigiraay keessa jirtii.
Gabaastuun VOA Magaalaalee Tigiraay Keessatti Gidduu Kana Maal Maal Argite?
Gabayaa addunyaa tanaa gama tokkoon Jappaanii fi Kooriyaa Kibbaatti harkaa qaba.Jappaan guddiina gabayaatiin addunyaa keessaa sadeessoo,Kooriyaan Kaabaa ammoo 11essoo.
Gabayaa Berlin,Jermen nama 12 keessatti fixan taan amma ya bananii mirgaa bitaan dallaa dhagaa itti jaaranii eeguutti jiran
Gabayaa Berlin,Jermen Wiixata dabre nama 12 bombiin keessatti fixan taan amma ya bananii poolisii hedduu fi mirgaa bitaan dallaa dhagaa itti jaaranii eeguutti jiran
Gabayaan addunyaa harkuma dureeyyiitti maruutti jirtu sunillee warrumatti qabaadhachuuf deema.
Gabayaan Buna Itoophiyaa Olumaa-Gadi Jechaa Deemtu Dhiyoo Tana Ya Oli Kaate Jedhan
Gabayaan Saliixii Itoophiyaan Alatti Ergattuu Oowwaa Deemuutti Jirti
Gabayaan tun ta kiristaanii mi’a gaafa dhaloota Yessoo Kiristoo,Christmaskeessatti guguran bitachuuf itti dhufu.Fulaan akkana itti nama hobbaasan gabayaa Breitscheid teessoo mootummaa Jermenii Beliin keessa.
Gabbasni gaazexaan waashington post baase kun aangawoota yunanaytid Isteetes duraanii lama kanneen dhimmi kanatti dhiyeenya qaban hundee kan godhate ture.
Gabrummaan Waraana Qofaan Dhabamuu Danda’a: John Brown Qabsaa’aa Mirga Gabrootaa
Gabruun sunilleen bara 1991 keessa fayyaa dhabee du’e.Gaafa Suudanitti qaban Aqordaati fi Keren jidduutti‘banker’fulaa waraanii lafa jalatti mi’a waraanaa itti kuufatu keessatti ji’a lama caalaa hidhan.
GadaaAagaa Adii abbaa gadaa 61essoo waraana Xaliyaanaatti hanqise. Dubbiin kora Gumii Gaayoo dhuftu dubbii jabduu fi muraa jabduu.Kora kana irratti dhiphuu fi bal’inna gosaaa dubbatan
“Gadaa barreessee,maanummaa isii qoradhee, tola isii hubadhee asii achi yunivertii Finfinneetii fi ta Oromiyaa cufa irra deemee dansooma gadaa dubbadhaa achii kitaaba 1,000 biiroo aaada afi tuurizzimii Oromiyaatii kennaa jarilleen hin qooda.” jedha.
Gadaa Booranaa Adulaa 6n malee nama gosaa keessa filatame. Hayyuu, Makkalaa,Jaallabaa, Qaalluu jedhanii namuu akkuma qooda isaatti biyya bulcha.
"“Gadaa Booranaa Barachuuf Jappaanii dhufee Jaruma Waliin Jiraachaa Aadaa Baradhee Kitaaba Katabe"""
Gadaa:Democratic institution of the Borana Oromo.
Gadaafii:Trippoolii hantuuta, fi warra harka dhiigaatii hin kenninu
Gadaa fi Oromoon wal biraa hin hafanii waldaan OSA-n ammoo achi keessaan Oromoo ilaalaa jedha,pirezidaantiin OSA Dr.Izqiheel.
Gadaa ganna saddeetitti wal irraa fuudhan.Gadaan Booranaa gogeessa (institution) shan qabdi. Baalliin gogessa tokko ganna 40 irra marti.Abbootii Gadaa Booranaa jaha.Gadaan Booranaa sadii, Angafii Gadaa Booranaa yknAdulaa FiixeenBooranaa Guyyoo Gobbaa,ka amma Gadaa harkaa qabu kana jechuu.
GadaaHaroo Adii,abbaa gadaa 52essoodhukkuba ka’aa fi diddigaa lafa dhufee hanqise.
“Gadaa hormaata keessaa aragannee,bultuma keessaa arganne,seera qajeelaa madhaa maatii tohatu keessaa arganne.Adoo tana qabaachuu baannee jireennaayyuu hin qamnu,duruu gadaa malee jiraachuu dadhabne keessaa dachaane.…gadaa qabaachuu baannaan aadaa fi lagnnuu hin qamnu waan hedduu dhabana.”
Gadaa keessaa dabballeewwan boruu Abbaa Gadaa biyya gaggeessan ta’uuf fedhan duulaan na filaadhaa jedhanii dorgomanii kaadhimamu. Waggaa saddeetitti al takka kan gaggeeffamu sirni kun sanbata darbe godina boornaatti gaggeeffamee dabballeen Halakee Maallicha Halakee Bukunee warra boruu isa gorsuuf kaadhimame nama jaha duuka muudameera.
Gadaamojjii jeneraala waraanaa ka turan - Fliin taayitaa isaanii gad-lakkisuuf xalayaa galfatan keessatti, Prezidaant Donaald Traamp taayitaa qabachuu dura baatiilee turan keessatti waa’ee telefoona Ambaasaadara Raashiyaaf bilbilanii odeeffannoo guutuu hin ta’iin kennuu isaanii amananii jiran.
Gadaan afaan hin lufinaa jettee seeratti. Namii afaan lufee haadha namaa arrabase seera gadaatiin adabama.Adabbiin loon 10.
Gadaan akkamitti siyaasaa abbootii irree akka akkaa dandamattee asi geette,abbaa gadaa, hayyuu, qaalluu ykn itti gaafatamaa amantii,fi itti gaafatamtoota gadaa filachuun duratti amalaa fi,adaba isaanii,nama warra jabeeffatu tahuu isaanii ilaaluu?Hayyee,abbaa gadaa ka wa balleesse eennutti gaafata?Marii teena keessatti itti deebina.
“Gadaan Booranaa mootummaa hin tuxxuu mootummaallee Gadaa tuquu hin mallee wal hanqachuu malan,”
Gadaan Booranaa sadii gosa Booranaa keessaa walti dhufan.
Gadaan Booranaa seeraa fi heera ufiin bulchitu 370 caalaa qabdi jedha Dr.Borbor Bulee.Seerii kun waan cufaa oli.Waan hafe qophii toraan dhufuu keessatti itti deebina.
Gadaan Booranaa seera ufii gugurdaa 370 caalaa qabdi,seerii kun namaa-sa’a qofaa mitii lafallee hin bulcha
Gadaan bu’aa sammuu namaati waggaa 3,000 duratti sirna akkanaa qabaachuf yaaduun hin dandahamne jedha.
Gadaan jabduu sirnii isiilleen jabaa bara hedduuf ittiin bulaa bahan.Sirnii barnoota isiilleen akkuma kana jabaachu qaba jedhu ogeeyyotii.
Gadaan karrayyuu, Sirna Gadaa Oromoo gargar hin citin darbaa dhufe keessaa tokkodha.
"Gadaan Kun Oromoo Maraaf Waltajjii Wal Qixxuummaa Akka Ta’un Hojjadha,” Gadaa Hawaas, Abbaa Gadaa Karrayyuu Baallii Fuudhe
Gadaan Oromoo dhaloota hardhaa dhiisii ka dhufullee abdii, waan ufii qaban jabeeffachaa jiraataniin.Qaroomaa fi jabeenna Oromoo kana akka jecha aabba Waaqotti nama cufatti jabeessee asiin gahe.Naannoo Oromoo cufattuu diqqaattuu guddattuu wannii aadaan jirtu jiraa ammallee hinuma jirti.
Gadaan Oromoo gaafa addunyaan addunya addunyaa tahuu dhiisiii bifaayyuu hin qamne keessa biyya bulchaa baate.
Gadaan Oromoo jabeennaa fi qabeenna Oromooti,”Dikiraasii Afrikaatti dhalatteedhe porofeeser Asmeroom.Ganna 45 duratti Gadaa Oromoo qorachuuf ta Booranaatiin jalqabe."
Gadaan Oromoon bultuun tun waan mootummaan tokko qabaachuu male cufaa hinuma qabdi.Seerii Gadaan biyyaan bulchitu seera jabaa, heeraa,alaabaa (Faajjii) fi waan cufa qabu.
Gadaan Oromoo seeraa fi heera mataa ufii, alaabaa ufii ka akka BooranaattiBaqqalaa Faajjii heeraa fi heera mataa ufii qabdi.Sirnii Oromoo kana tanumaaf UNESCOn qarooma addunyaa irraa barachuu malte jettee mirkansiteef.
Gadaan qarooma Oromoon ganna hedduun duratti ufiin bulchaa,waliin gargaaraa baate. Dhaabii Barnoota,Saayinsii fi Aadaa Tokkummaa Mootummootaa,UNESCO bara 2016 keessa hambaa adudnyaa jettee mirkansite guyyaa kana gannuma gannaan ulfeessan.
‘Gadaan qarooma ummata gurraachaati; ummanni Oromoon sirna bulchiinsaa kana kalaqee ittiin of bulchaati ture. Garuu jidduutti sirni alagaa dhufee sirna kana fayyadaminarraa maqse. Kana iddootti deebisuuf dargaggeessi Oromoo fi sab lammilee biyyattii keessa jiran kaan waliin karaa nagaatiin qabsaa’aa turan. Ijoolleen qabsoo nagaa gaggeessaa turan kun ilmaan Abbaa Gadaati. Gadaan nageenya labsa’ - Dr. Caalaa Waataa Darasoo, Pirezdentii Yuuniversitii Bulee Horaa.
Gadaan ta hormaataa fi bultumaa! jenne.Abbaan Gadaa Booranaa Kuraa Jaarsoo ya baallii fuudhe
Gadaan tun akka jecha aabba Waaqoo Guyyootti bara dhiphuu fi bal’innaallee takkaayyuu gara gara hin cinne.”Aaadaan hanquu jibba malee babbaddaa hin jibbu jettee” jedhanii “yoo barii hammaatellee akkuma tolchan tolchanii aadaa jabeeffatan malee hin hambisan. ”TaNaafuu bara rakkoo ka akkanaa horii nama irraa dhumate kanalleetti seera gadaan itti gutanii itti ganamanii guutanan jedha.
Gadaan, yayyaba qarooma Oromooti,mi’aa isii ka ittiin buletti beeka
Gadaa Oromiyaa bakka gargaraatti kopha kophaatti gaggeeffamu kanaaf mootummaan maal yaadaa jedhee itti gaafatamtuu Waajjira Aadaa f ituurizimii Aadde Sumayyaa Usmaan geeffeen ture.
Gadaa Oromoo Damee Aadaa fi Saayinsi Tokkummaa Mootummootaa, UNESCO Jalatti Galmmeessuuf ‘Jabeessanii Gaafachuu Wayya’
Gadaa Oromoo ta keessatti guddate,barnoota baratee fi qalbii Waaqii kenneen walti daratee “warra na filatee seeraan bulchee agarsiisa jedhee waadaa galeef.”
Gadaa Oromootii fi siyaasaa Amerikaa waan hedduun wal fakkeessa?Oromoon ganna saddeeti 8tti baallii wal irraa fuuti.Amerikaalleen ganna saddeettti pirezidaantii fialtti.Booranii yoo cufa ganna 8tti ji’a Sadaasaa keessa adulaa,bulchoota haaraa lallabata.
Gadaa sadeen tana keessaa Gadaa Harbooraatti angafa.Abbaa Gadaa HarbooraatiinAdulaa Fiixeejedhan.Tanaafuu Kuraa Jaarsoo abbaa Gadaa Boorana cufaati. Abbootii gadaan hafan abbootii gadaa gosaati.Maqaan abbootii gadaa waliin qabanAdulaa.
Gadaa:The three approaches to the study of African societies
Gadaa: three approaches to the study of African society (1973)(Gadaa Booranaa)
Gadaa turan abaabileen isaa hojjetan gulantaa warri isa filate ilaalee naatoo kenneefii dha jedhan.
Gadamoojjiiwwan ajajoota waraanaa US 120 ol dta’an Kongresiin diplomaasummaa fi gargaarsa biyyootii alaaf deggersa kennamu akka gad hin cabsine gaafatan.
Gadamoojjiwwan Waraanaa Kabajaa Maluuf Argachuu Qabu: Garee Kabaja Goototaaf Hundaa’e “Honor Flight Network”
Gad Ba’uuf Lubbuu Keenyaaf Sodaanna: Jiraattota Naannoo Benishangul
Gaddaa kana mataa haadachuu fi wayyaa gurraattii naqachuun itti jiran.
"Gadda kana ibsachuuf baanee huccuu gurraattee uffatanii bahuu isaanii ka ibsatan barattoonni kun “Humna waraanaa mooraa keessa jiru barattoota reebuu,heddu makiinaatti fe’ee geesse""jedhu."
Gadda keenya Mul’ifachuuf Huccuu Gurraacha Uffachuun Keenya Reebichaaf Nu Saaxile: Himatamtoota
Gad-dhiifamuu fi dhiiisuun gargaarsa kanaa, haalawwan dhiheenya biyyattii keessatti mul’atan, kallattiitti wal-dhibdee Tigiraay keessaa irratti akka hundaa’u himamee jira.
Gadeen sadeenuu yoo Baallii fuutu Garbaa-Meedhicha naqattee hayyuu lallabatti (warra waliin hojjatu filatti).
Gaffiillee miseensotaa caffee irraa ka'aniif itti annaa pirezandantiin naannoo Oromiyaa Obbo Shimallis Abdiisaa deebii kennaniru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
“Gaffii tokko malee ji'a tokkoo oliif mooraa leenjii kana keessatti dararamaa jirra,” ka jedhan – namoonni kun, namoonni mooraa sana keessatti hidhamanii jiran kuma afur akka tahanii fi hiriirfamuu malee leenjiin iaaniif kenname akka hin jirretti dubbatu. Biiroon Bulichinsaa fi Nageenyaa Oromiyaa immoo, mooraa Sanqallee keessatti namni nyaata lagate hin jiru, jedha.
Gaffii Tokko Malee Ji'a Tokkoo Oliif Mooraa Leenjii Keessatti Dararamaa Jirra
“Gaga’amni dimookiraasii asitti dhaqabu biyyota kaanillee wan wal fakkaataaf saaxiluu mala,” an jedhu Rooban, daangaa Ameerikaan alatti cehanii yaaduun akka barbaachisu waamicha dhiheessa.
gaggeeffamuuf akka jiru himeera. Miister Odiingaan garuuu boordiin filannoo kuni yeroo
Gaggeessaa humna waraana bilisummaa Oromoo ka zoonii kibbaa ta;uu ka himan Goollicha Dheengee sanbata darbe balaa miseensota humna naga kabachiiftota mootummaa Boorana Areeroorratti dhaqqabe nuti fudhatee jechuun dubbatan.
Gaggeessaan Boordiin Dhaabbata Article 19 Mr. Joon Gaashii Itiyoophiyaa keessattis mirgi kun bakka waan hin qabneef gaggeessaan biyyattii haarawi muudaman mirga gaazexeessitootaa kabachiisuu akka qaban dubbataniiru. Qophii kana irratti gaazexeessaan dheengadda hidhaa lakkifame Iskindir Naggaa irratti argameeraa, Galmoo Daawit dabalata isaa Naayiroobii nuun gaheera.
Gaggeessaan hawaasa baqattoota Oromoo haga dandeenye mootummaa biyyatiitiif waan jiru himaa jirra jedhaa, Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
‘Gaggeessitoonni Biyyaa Waliin Mariyachuun Fala’ Prezdent Keeniyaattaa
Gaggeessitoonni biyyoottan gaanfa afrikaa akkasumas namootni siyaasaa hedduun gadda isaanii maatii Mooyiif dabarsanii jiru. Fonqolcha mootummaa bara 1982 mootummaa Mooyi fonqolchuuf turerratti hirmaachuun shakkamanii hidhaa ka turan Raaylaa Odiingaa Mooyi waliin araaramuu yoo himan, Muummeen Ministiraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmedis du’a mooyiin gadda itti dhagahame maatii fi lammilee Keeniyaaf ibsanii jiru.
Gaggeessitoonni biyyoottanii akkasumas bakka bu’oonni mootummoolee fi dhaabbolee wal gahii kanarratti hirmaatan dhimma diinagdee fi daldalaa, waan faalama qilleensaa fi dubbii kaanirratti mariyatanii jiru. Gaggeessaa gumii biyyoottan kanaa haarawa ta’uun ka muudaman prezdent Keeniyaattaanis miseensonni gumii ACP kun gama diinagdee fi qunnamtii sabootaa waliisaanii jidduu jiru guddisuu qabu jedhan.
Gaggeessitoonni biyyoottanii hedduunis du’a Maagifuuliin booda, ergaa gaddaa ummata fi mootummaa Taanzaaniyaaf dabarsanii jiru. Dhiyeenya gaggeessaa Gamtaa biyyoottan Afriikaa bahaa tahuun ka muudaman Prezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa, biyyi isaanii gadda guyyaa 7 labsuu beeksisani.
“Gaggeessitoonni Keenya akkamitti akka mallatteessan hin beeku garuu, walii galteen biyyoota lameenii Jibuutiif kan oogedha,lammileen Jibuutii yoo Itiyoophiyaa deeman homaa hin gaafataman, Viizaan kennameefi bilisaan seenu, Itiyoophiyaanonni garuu gara Jibuutii yoo dhaqnu, baayyee carraan cufaadha;, nuti seenuuf kan kottee jechuun qarshii kuma lamafaa kaffalla isaan garuu bilisaan seenu” Solomoon Taaddelee; lammii Itiyoophiyaa Jibuutii jiraatu
Gaggeessitoonni lameen dhimmoota hedduurratti maree ka gaggeessan yoo tahu, dhumarrattis walii galteewwan waliif mallatteessuu Afriikaa Kibbaatti Ambaasaadderri Ityoophiyaa Shiferraaw Teklemaariyaam VOA’tti himaniiru.
‘’Gaggeessitootni, miseensotnii fi deggertootni keenya waan hidhamaniif, filannoo Itoophiyaan bara 2013 kanatti adeemsisuuf jirtu keessatti hirmaachuuf nu rakkisaa dha’’ jedhan. Itti gaafatamtootni Waajjira Paartii Badhaadhinaa Godinaalee kanneenii, gama isaaniin ‘’himannaan kun ka dhugaarra fagaatee, miseensi ykn hooggansi KFO hidhames tahe, waajjirri KFO dhiibbaa mootummmaan cufame hin jiru’’ jedhan.
Gaggeessummaa mana murtii olaanaa Keeniyaa ka fudhatan itti aanaa isaanii yoo ta’an, haga yoonaas ogeeyyiin seeraa 15 Maaraagaa bakka bu’uuf xalayaa galfatanii jiru.
Gaheen dargaggootaa kun akkamitti ilaalama? Hojiin tola-ooltummaa dargaggootaa kun jijjiirama fide qabaa? Labsiiwwan gama mootummaan Koroonaa ilaalchisee dabarfamanoo hangam hojiitti hiikamaa jiru?
Galaanaan Nyaatamanii Hafuun Carraa Keenya Ta’e Kutaa 2ffaa
Galaana Diimaa handaara Jabuutii jiru keessatti dooniilee lama Wiixata Amajji 29 bara 2019 gargalanii liqimsaman keessa namoota turan barbaaduun har’as itti fufee jira.
Galaana Diimaa Keessatti Bidruwwan Lama Garagaluun Beekamee Jira
Galaana Diimaan gama Yemen keessa ka jiran godaantonni fi baqattoonni lammilee Itiyoophiyaa hedduun dhibumti Kooronaa kun mullachuun jiruu nutti hadheessee jedhu. Yemen Al Karaf Buufata Baqataa jedhamu keessa jirachuu ka dubbatan baqataan Oromoo tokko dhiyeenya kana yeroo Kooronaan mullate xiqqoo dursee warri Yemen Seenee magaalaa Sana’aa daandii gubbaa jiraataa turan lammileen Itiyoophiyaa hedduun hidhattootaan fuudhamanii deemanii bakka jiran hin beeknuu jedhan.
Galaana Dimaa eega geessamanii booda Bidiruu sadiin fe’amanii gara gabaa Araboonni garba itti gurguranii geessamaa otuu jiranii kan naannoo sana ture humni Galaanaa kan Biriteen giddu seenee namoota 204 walaba baase. Kanneen keessaa 183 ijoollee turan. Duea gara Edenitti isaan geessan.Ijoolleen Oromoo kun kanneen imala hamtuu keessa darbanii, beelaa fi caamaan midhaman waan ta’aniif 11 ka ta’an Eden keessatti du’an. Walakkaa kan ta’an musleemoota waan turaniif namoonni Eden jiraatan fudhatanii guddisan.
"Galaana Hindii keessatti donii fe'umsaa butuun, Kaapteenii donichaa iggite jedhamun himatame.Kana malees yeroo ka biraa doonilee lama butaman sana keessaa harka qaba jedhamuun himatii dabalataa irratti dhiyaate.Abootiin alangaa hidhaa waggaa 35niin akka adabamuuf kan gaafatan yoo ta'u, abukaatoon musee immoo hidhaa waggaa 27 gaafatan.Baatii Ebla bara 2009 doonii alaabaa Yunaaytiid Steetes fannifatte "" Maersk Alabama "" naanoo somaaliyaatii yeroo butamte,Museetu shiiftoota ka biroo hogganaa ture jedhama.Humni galaanaa kan Yunaaytiid Steetes tarkaanfii yeroo sana fudhateen shiftoota galaana irraati kan ittiin jedhe sadii ajjeesee Musee hidhuun kaapiteenii donichaa kan turan lammii Amerikaa Richaard Fiiliips gadhisisuun isaa ni yaadatama.Gabaasaa guutuu MP 3 tuquun dhaggefadhaa"
Galaana irraa kan isaan baraaranis maqaa Soofiyaa jedhamuun kan waamamu gamtaa Awrooppaa irraa hojii koolu galtoota baraaruu irratti kanneen bobba’aniif dhaabolii kan mootummaa hin ta’ini.
Galaana kana waan hedduuf barbaadan; geejjibii doonii addunyaa harka sadii keessaa hrkii tokko asiin dabra.Garbii kunKarimatafiMalacca Straitshaga naannooStrait of Taiwanjedhanitti lafa km 1,400,000 bal’ata.
Galaana Mediteraaniyaan irratti bidiruuwwanii fi namoota hojii koolu galtoota baraarsuu irratti bobba’an irratti paarlaamaan Xaaliyaanii Adaba Cimaa raggaasisee jira.
Galaana Mediterranyaan kan Liibyaa fi xaaliyaanii gidduu jiru keessatti doonii nyaatamte keessa kanneen turan namoota 500 dhuman gabaasa jedhu, Jaarmayaan Waa’ee Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummotaa, UNHCR, har’a mirkaneessee jira. Balaan kun Ebla 8 dhaqaabuu isaa tu gabaasame.
Galaana Somaaliyaa irratti butinsi dooniilee deebi’ee dhufaa jira – jechuun akeekkachiisan – to’attoonni saaminsa galaana irraa.
Galaana Somaaliyaa Irratti Butinsi Dooniilee Deebi’ee, Sa'atiilee 48 Keessatti Dooniilee Lamatu Butame
Galaanicha keessaa baafamanii eega to’annaa poolisii Girik jala galanii booda, kaleessa, Ebla 19 bara 2016 irraa kaasee akka gad-dhiifamanii harka UNHCR galan taasisamuu isaa ibsee jira. Garuu, waraqaan buufata poolisii irraa kennameef, baatii tokko keessatti akka biyyattii gad-lakkisanii bahuu qaban kan hubachiisu tahuu dubbata. Kanaafis rakkoo bay’ee yaaddeessaa ta’e keessa jirra, jedha.
Galaanii ‘South China Sea’ kun GarbaPaasifikiin walti ejjaa biyya hedduutti dhiyaata.Garba sun keessaa gannatti qurxummii miliyoona dhibba hedduutti hora.Nama miliyoona 3.7 tana irraa hujii argata.
Galaanni kun yeroo obomboleettii fi qilleensii akka dumeessaatti itti marsee jiru kanatti dooniwwan baraasaa akka galaana hin seenne dhorkamai jedhan.
Galaa ogeetti warra keenya irraa dhaallee dhala keenya hegeree boriif dabarsuu qabna moo hin qabnu? kan jedhu hundumtuu ilaaluu qaba jedhan.Barsisaa Baaruu Baayisaa Fees Book isaanii ykn i-meeliin isaani bbayisa@yahoo.com qunnamuu dandeessu.
Galagala kanas sa’aatii 11 booda eegdonni daangaa Itiyoophiyaa konkolaataa tokko irratti dhukaasa bananii lubbuun daa’ima waggaa 8 tokkoo battalu ma ka darbe ta’uu jiraataan magaalattii tokko ammas dubbatan.
Galama Guutuu ogeessaa fayyaa Kalboeyei keessa hojjata.
“Galatni isiniif haa tahu, kunoo injifannoo guddaa hunde-qabeessa irra geenyee jirra. Yeroo jalqabaatiif, seenaa biyya keenyaa keessatti dubartiin paartii guddaa tokko bakka-buutee prezidaantummaa Yunaayitid Isteetsiif dorgomuuf jirti.” Jette.
Galfata Warra Hidhaa Keessatti Nu Biraa Hafee Of Harkaa Qabna: Warra Ba’e Keessaa.
Galgala irraa qabee naannoo ganda 04 keessatti maatii tokko irraa namoonni saddeet jechuun haati tokko ijoollee ja’aa fi obboleessa ishee waliin maatii tokko irraa du’aniiru jedhan.
Galgala kana ammoo qaheetti yaahanii qaanqee waaqa keessaa facaasanii lafa halkaniin guyyaasan.Qaanqeen akka saati Itoophiyaatti galgala waarii gara saatii 3tti diidatti yaahanii daqiiqaa 15 caalaa dhudhuqqisan tana nama kuma hedduutti bahee daawwata
Galgala kana kan ani as jiruuf ergaa tokkummaa fi ciminaa akkasumas ergaa onnee koo irraa ta’e jedhan.
“Galgala mana kiyyaa na qaban. Poolisi Keenyaatti na qabe yoosuma Itoophiyaatti na kenne.”
Galgaloo Areeroo,Diimaa Jamaal,Mohaammad faati warra kaambii tana keessa jiraatu keessaa tokko.
Galgaloo Gobbaa jiraataa Godina Booranaa Aanaa Areeroti “hoomaan kun Areero guyyaa sadiif ture.”
Galgaluma kaleessaa gara mana hidhaa isaan keessa turanitti itti bilbiluu dhaan Solomoon Temesgen Desaleny, Befeqaaduu Hailuu fi Eskinder Neggaa haasofsiisee ture. Iskindir Neggaa gaaffii poolisiin isaaniif dhiyeesseen sababaan hidhaa isaanii maal akka ta’e ennaa dubbatu alaabaa Itiyoophiyaa mallattoo urjii of irraa hin qabaanne fannistan nuun jedhan jedha.
“Galii isaanii fi gibirii isaan irra kaahan wal hin fakkaatu,”jedha namii Boolee dubbifne tokko.
Galiin Apple silaa bara 2016 keessa argachuuf kajeele $biliyoona 223.6 taatullee waan abdate harka %3.7 dhabe.Horin hujiin hojjachuuf qabate $miliyoona 60.3 keessaa %0.5 irraa hanqate.
Galiin biyya keessaa waggoottan afur darban walitti aansuun sassaabame fooyyaa’ina agarsiisee jira, ministarichi. Galiin bara kanaa ka bara baajataa 2012 argame kan bara darbee Birrii Biiliyoona 35 ol calmaa agarsiise, jedha.
Galiin daandii balalii irraa argamu xiqqaataa ennaa dhufee fi hegereen maal akka ta’u beekamuu dhabuun dabalaa adeemuu isaa waan hubataniif baatii Bitootessaa jalqabee balalsiistota, injinerootaa fi makaanikoota akkasumas hojjettoonni deggersa kennan qofaa utuu hin taane jireenya namoota miliyoona 3.3 ta’utu haala hamtuu keessatti kufe.
Galiin yaadame dhaqqabuu hanqachuun waanuma dhala namaa irraa mul’atu. Ati jettee, lakkii saddeetii jedhamee yoo sitti himame, ‘kun sirrii miti’ waan jedhu sitti dhga’amuu mala. Kunis dhala-namaa irraa mul’atu. Garuu, soba irratti otuu hin taane, ragaalee fi lakkoobsa qabatamaa irratti akka hundaa’uu qabnu irra-deebi’een dubbadha, jedhu.
Galma gabaa Naayroobii haleeluuf tarsiimoo al Shabaab Fayyadame dogoggora jedhu hayyoonni
Galma korri sabaa kan Ripaablikaanootaa itti gaggeeffamu sanaa alatti mormiin adda addaa gaggeeffamaa jira. Korri kun Kamiisa dhufu xumurama jedhamee eegama.
Galma Mileeniyemii keessatti kana dura ennaa haasaa dhageessisan hawaasichi bulchiinsa isaanii irraa abdii qabaachuu muummichi ministeeraa Abiy tuqanii fedhii uummataa gama maraan guutuuf cichaan hojjenna jedhan.
Galma mileniumii guutu gama jiruun fooyya’inni argamu iyyuu amma illee rakkoon jiaachuu dubbatan.
Galma sana keessatti heddumminaan kan argaman lammiiwwan Oromoo alaabaa eenyummaa isaanii mul’isu qabachuu dhaan lammiiwwan ka biroonis alaabaalee Itiyoophiyaa qabatanii gammachuun simannaa godhaniiruuf.
Galma Walgahii Kongireesii Amerikaa, Capitol Hill jalqabanii,karaa guddaa DC keessa wadhakkaa bahu,Pennsylvania Ave gulaa yaahanii, Constitution Ave jedhaniin qaxxaamurani karaa gugurdaa irraa yaahaa, Minsitirii Haajaa Alaa Amerikaatti dabaranii,Baankii Addunyaa gahahanii bulchiinsa mootummaa Amerikaa,White Housedeebihanii rakkoo Oromoo irra gahuutti jiru jedhan himatan.
Galma wal ga’ii hoteela giyoonitti kan geggeessame mariin kun sabaa himaa dhaan waamichi kan godhamee fi qaamotiin hawaasaa adda addaa kan irratti hirmaatan ture.
Galmawwan baatilee hedduu darban dhageenye akka milkaa’u, waan hojjetan deggeruuf murannoo cimaa US qabdu isiniif ibsuun fedha jedhan.
Galmee dhuma kana irratti himatamanii kan turan miseensonni bulchiisa paartii tokkummaa duraanii obbo Habtaamuu Ayyaaleew, obbo Daani’el Sileshii, miseensa paartii Arena obbo Abredhaa Destaa, kan Semayawii paartii obbo Yeshiwas Aseffaa ofi irraa ittisuun utuu hin barbaachisin manni murtichaa walaba gad dhiisee jira.
Galmee fi gabaasaa koreen hoji raaw’achiistuu dhiheesse irratti mariin geggeessamu har’a itti fufuu ka dubbatan – maddeen EHADEG, galmeen sun bal’aa waan taheef marii irratti geggeessamu yeroo gabaabaa keessatti xumuruun hin danda’amne, jedhu.
Galmee fi ragaan an dhiyeessaa jiru kun yeroo duula filannoo fi ce’umsaatti sana bakka bu’oota Raashiyaa kuma hedduu keessaa afur waliin qunnamtii qabaachuu koo agarsiisa malee filannoos ta’e waan addaa tokko irratti dhibbaan jiraachuu kan agarsiisuu miti jedhe Kushner barreefama isaa irratti.
Galmee guddina namoomaa, ka biyyoota akka sadarkaa jireenyaa isaaniitti tarreessu ka bara 2001 irratti Itiyoophiyaan biyyoota 187 keessaa 174 irratti argamti. Waggaa kudhan dura immoo, biyyoota 163 keessaa 159ffaa irratti argamti. Kana irraa kaanee ennaa ilaallu baay’ee fuul-duratti hin tarkaanfanne, jedhu. Akka Goh jedhanitti, giddu-galatti galiin waggaa ka nama Itiyoophiyaa tokkoo Doolaara dhibba afur qofa.
Galmee himannaa obbo Habtaamuu Milkeessaafaa ka jedhamuun abbaan alangaa himannaa yakka shororkeessummaa kan irratti dhiyeesse namoonni 33 kaleessa mormii himannaa irratti dhiyaatee mana murtiitti dhiyeeffatanii jiran.
Galmee Hoggana Adda Bilisummaa Oromoo Koloneel Gammachuu Ayaanaa jalatti namoota 20 (digdama) Shororkeessummaan himatamani mana murtii olaanaa Federaalaatti har'a dhihaateen Abbaan Alangaa ragoota isaa dhiheessuuf dadhabuu isaa beekisise.
Galmee kana irra kan jiran himatamtoonni ka biroon kudha Sadii gaafuuma bellamnii kennamee kanatti ragaa ittisaa dhaggeefachuun kan itti fufuu ta’uun ibsamee jira.
Galmeelee kanneen biroo irrattis ajaji wal fakkaatu waan kennameef, hojiin tuulamuu isaa hammeesse jechuu dhaan abbaan alangaa ibsee jira. Kanaaf jecha beellammi ka biroon akka kennamuuf mormii himannaalee sanaaf deebii ga’aa qopheessuu akka danda’u iyyatee jira.
Galmeeleen dhiyaatan kun dhiyoottuu maxxansanii baasan.Hujii tana Koree Qineessituu miseena 17 qabdutti hojjata.
Galmeeleen ka biroon akkanaa murtiin itti kenname jiraachuu isaa fi galmeeleen kaan immoo qorannaa jala jiraachuu isaanii dubbata – Koomishinichi.
Galmeeleen of eeggannoo sirriitti xiinxalameera jechuun illee ibsee jira. Uummati miliyoonni 17 Briteen fi gamtaa Awrooppaa keessaa talaallii kan fudhatan yoo ta’u, Ireland fi Netherlands kanneen talaallii kana sababaa dhiiga iticha jedhameef fayyadamu dhaabanitti Denmark, Norway fi Icland dabalamaniiru.
Galmee maqaa Obbo Xaggaayee Alamuu Asaanaa jalatti kanneen himataman namoonni sagal har’a mana murtii olaanaa federaalaa dame Lidataa dhaddacha 19ffaa duratti dhiyaatanii turan.Bellamnii kunis Robii kaleessaas ta’e kamiisa har’a ragaa abbaa alangaa dhaggeefachuuf ture.
Galmee marsariitii cabsanii seenuutti dabaluu dhaan angawoonni Yunaayitid Isteetis baatii darbe prezidaan vilaadmiir Putiin Doonaal Ttaamp filanoo prezidaantummaa itti hin milkaa’in hafan irra dhiibbaan akka kaa’amu eeyamuu himatan, garuu Raayaas haa ta’u ka biroon ba’ii filannoo sanaa jijjiiruu danda’uu isaaniif ragaan hin argamne.
Galmeen aksiyoonii US kaleessa 1.8gn kan gad bu’e yoo ta’u dow Jones Industiral ka jedhamu immoo qabxii 372n gad bu’e.
Galmeen baqataa kan cufamuu danda’u iyyataa baqataa biraa dhiyaatuun akkasumas UNHCR ofuuma isaa cufuuyoo murteesse ta’uu isaa fi sababaa qubsaan dhiyaannaan deebi’ee banamuu kan danda’u ta’uu ibsee jira.
Galmeen Building Bridges Initiative jedhame kun sadarkaa mana maree godinaa fi aanaatti mareen irratti kan gaggeeffame yoo tahu, bajanni bulchiinsa godinaa harka 35 akka daramu, muummichi ministiraa akka muudamu, kaabinee olaanaan mootummaas, Itti Aanaa Pirezdentii, muummicha ministiraa, Pirezdentii fi miseensota ministiroota kaabiinee ta’uu akka qaban kaa’a.
Galmeen gabbifamaa turee kaleessa ifa ta’e kun qabxilee sagal qaba, isaan keessaa gurguddoon, siyaasa biyyattii gandummaaarraa fageessuu, qaami marti bakka bu’umsa dhugaa akka qabaatu eyyamuu, nageenya kaabchiisuu, malaammaltummaa to’achuu fi qabeenya biyyaa haalaan hirachuu faadha.
Galmeen heeraa kun marii yeroo dheeraa fi gad fagoo ta’een booda ibsame. Seerawwan jijjiiraman kun waa hedduu irratti kan fuuleffatu ta’uun illee beekamee jira.
Galmeen ibsa tuuta oduuf har’a kenname irratti ifa ta’e akka mul’isutti lakkoobsa walii galaa namoota filannoof galmaa’anii 704,089 ta’uu ibsee jira.
Galmeen jechootaa Fuula 566 qabu kun walii galaan jechoota kuma 30 ta’an of keessaa kan qabu ta’uun ibsamee jira. Kana malees waa’ee eenyummaa saba Oromoo fi Oromiyaa hubannaa kennuuf jecha barreeffamni fuula diigdama ta’u akka kutaa tokkootti galmee jechootaa kana keessatti barreeffamuu isaa Obbo Malkaamuu Dureessoo Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Galmeen jechootaa ykn Diikshinariin Afaan Oromoo gara Afaan Jarmaniitti akkasumas Afaan Jarmanii gara Afaan Oromootti hiiku dhiiyeenya kana maxxanfamee jira. Barreessaa galmee jechoota kanaa kan ta’an Obbo Malkaamuu Dureessoo Hamburg Jarmanii irraa akka jedhantti hojii kana fiixaan baasuuf walii galaan waggootii kudha lama itti fudhate.
Galmeen kan obbo Habtamu Ayalew faa jedhamu ennaa waamamutti hoogana paartii Tokkummaa duraanii kan tuaran obbo Habtamuu Ayalew, obbo Daaniel Shibeshii, Arena irraa obbo Abredhaa Destaa fi Semawawi paartii irraa obbo Yeshiwas akkasumas obbo Abraham Solomon dhiyaachuu isaanii dhaddachichatti beeksisaniiru.
Galmeen kun itti dabaluu dhaan namoonni 65,368 dhibamanii mana yaalaa kan dhaqan yoo ta’u lakkoobsi kun guyyaa tokko dura 61,964 ture.
Galmeen mallatteeffame kun guutuummaa biyyattii keessatti nagaa buusuuf caasaa gargaaru of keessaa qaba jedhamee jira.
Galmeen Mirga Dhala Namaa Kan Biyyootaa Ilaallamaa Jira
Galmeen mirga qabinsa mirga namoomaa biyyoonni sadeen qaban Jaarmayicha Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaa biyyoota miseensotaa 47 of keessatti miseensa tahuu irraa isaan dhorka, jedha – Gurmuun “UN Watch” jedhamu.
Galmeen projektii waa’ee vaayiresii koronaa hordofuu akka mul’isetti guyyaa tokko dura kan galmeessame lakkoobsa namoota COVID-9n qabamaii 136,000 caalaa namoota 144,000 guutummaa biyyattii keessaa guyyaa tokkotti qabamuun beekamee jira.
“Galmeen sun kan qophaa’e galmeen dhimmootii mirga namaa fi dimokraasii jiraachuu biyyattiif bu’ura ta’uu isaanii sirritti hubachuudhaan simatanii itti amanuudhaani” jedhan.
Galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo faa irratti himannaa shoroorkeessummaa kan dhiyeesse abbaan alangaa ragaa sii dii kana yeroo darbees dhiyeeffate rakkoo akka qabuu fi dhaggeeffachuun akka hin danda’amiin ibsamee ture.
Galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo faa irratti kanneen himataman hoogganoota Kongrasiin federaalawa Oromoo mana-hidhaa Qilinxoo jiran Kudha torba ragaa of irraa ittisaa dhaggeeffachuun Wixita kaleessaa jalqabe har’as itti fufee jira.
Galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kannen himataman namoota ka biroo 13 irratti ragaa dhaggeefachuun har’a kan jalqabamee yoo ta’u Robii fullee keenyaa xumurama jedhamee eegama.Imatamtoonni shank an galmee kana keessa turan walaba gadhifamuun ni yaadatama.
Galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo jalatti kanneen himatamanii turan namoota 22 keessaa Dargaggoo Darajjee Margaa irraa kan hafee hunduu gadhiifamanii jiru.Dargaggoo Darajjee margaa mana hidhaa keessatti dararaa guddaan irra ga’aa akka ture gareeleen mirga dhala namaaf falman gabaasaa turan.
Galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanootiin kanneen himataman hoogganoota koongiresa federaalawa Oromoo mana-hidhaa Qilinxoo jiran maraaf, manni-murtii federaalaa ol’aanaan, ka Lidetaa jiru, Wixataa darbee jalqabee hanga har’aatti ragaa of irraa ittisaa dhaggeeffataa ture.
Galmee obbo Habtaamuu Milkeessaafaa irratti abbaan alangaa himannaan dhiyeesse, himatoonni kun nageenya hawaasichaa balaaf saaxiluu, lubbuu namaa balleessuuf qabeenyaa barba mootummaa irra dhiibbaa kaa’uu dhaan aangoo qabachuuf yaaluu akkasumas dhaaba paarlaamaan biyyattii shororkeessaa jechuun yakkef maadhee dhaabichaa “Qeerroo Bilisummaa” maqaa jedhamuun beekamu damee dargaggootaa ijaaranii jiran jedha. Abukaatoon himatamtootaa hoo maal jedhu?
Galmee Obbo Jawaar Muhaammad’faarra kanneen jiran irraa jecha amantaa fi waakkii dhaggeeffachuuf kan har’atti beellama kennee ture Manni Murtii Ol’aana Federaalaa dhadachi Lidataa ammas yeroo sadaffaaf beellama jijjiiramaa kenne.
Galmeessi Diivii (DV) Lotorii Kibxata fuul-dura keenyaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 23 bara 2010 ykn Onkolooleessa 3 bara 2017 akka jalqabamuu Embaasiin Ameerikaa ka Finfinnee jiru beeksisee jira. Yeroon galmeessa Diivii bara 2019 ennaa labsame kanatti lakkoobsi godaantota bara kana Ameerikaa seenanii meeqa akka tahu mariii fi wal-falmiin itti fufee jira. Hireen Diivii Lotorii gara fuul-duraa maal akka tahu dubbachuuf amma yeroo isaa miti jedhu dubbi-himaan Embaasichaa.
Galmeessuun filattootaa kan filannoo marsaa ja’affaa biyyoolesaa kutaalee biyyattii tokko tokko keessatti hanga yoonaa kan hin jalqabamneef sababaa rakkoo loojistikaan ta’uu boordiin filannoo biyyoolessa Itiyoopiyaa beeksisee jira.
Galmeessuun sagalee-kennitootaa ka Filannoo Hiree Murteeffannaa Godina Sidaamaa guutummaatti karaa nagaan xumurame jedhan, Walitti-qabduun Boordii Filannoo Biyyaalessaa Itoophiyaa - Aadde Burtukaan Miidhagsaa.
Galmee wal fakkaataa irratti kan har’a murtii dhumaaf dhiyaachuun irra ture himatamtoonni biroon Obbo Geetuu Girmaa, Obnbo Bayyanaa Ruudaa, Obbo Tasfaayee Liiban fi Obbo Darajjee Margaa manni hidhaa yeroo lammataaf hin dhiyeessina hafuu isaa abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa ibsanii jiru.
Galmii ardaa jilaati fi lafa seenaan qabadu keessatti jaaran kun waan aadaa lafa itti jaaranii agarsiisuu male.
Galmii Goolloo kitaaba dhiyoo baase keessatti dansooma, midhaaguma waan ufii,qarooma arga-dhageettii fi jabeenna tokkummaan qabdu barreesse
Galmii mammaassa Booranaa ka “Aadaa nama hin dadhabdu yoo namii isii dadhabe male,” jedhutti hirkatee barreesse.
Galmoo Daawit baqataa Oromoo Yemen ganna 22 ol jiraatan obbo Mohaammed Usmaan haasofsiisee waan baqattoonni Oromoo Yemen keessa jiran nuuf ergeera.
Galmoo Daawit buufata baqattootaa Dambalaa Fachaanaa jirutti imalee qophii itti aanu qindeesseera.
Galmoo Daawit dabalata isaa akka itti aanutti qopheesseera.
Galmoo Daawit dabalata isaa nuuf ergeera.
Galmoo Daawit dabalata isaa qopheessee jira.
Galmoo Daawit gabaasa itti aanu kana nuuf ergeera
Galmoo Daawit gabaasa itti aanu Naayiroobiidhaa nuuf ergeera.
Galmoo Daawit’ gabaasa itti aanu qindeesseera.
Galmoo Daawit maatii barattootaa fi ogeessa fayyaa dubbisuun gabaasee jira. Guutummaa isaa caqasaa.
Galmoo Daawit Naayiroobii dhaa gabaasa itti aanu nuuf ergeera.
Galmoo Daawit Naayiroobiidhaa gabaasa itti aanu nuuf ergeera
Galmoo Daawit tu kaleessa Naayiroobii irraa gabaase.
Galmoo Daawit tu Naayiroobii irraa gabaase
Galmoo Daawwit baqattoota kaampii jiran dubbisee gabaasa itti aanu Naayiroobiidhaa nuuf ergee jira.
Galmoo Daawwit gabaasa itti aanu Naayiroobiirraa gabaasa itti aanu nuuf ergeera.
Gama aaniin mootummaan Ripaablikii Demokraatawaa Fedeeraala Itiyoophiyaa har’a ibsa baaseen teessumii isaa biyya alaa kan ta’e adda Dimokraatawaa Oromoo waliin marii jalqabuu isaa beeksisee jira.
Gama adda addaan hawaasicha keessatti dagaage kan jedhan jechaa fi gocha jibbiinsaa dhababsiisuu dhaan yaada nagaa, tokkummaa fi jaalalaa wal simsiisuun hin danda’amu taanaan hundeen hawaasummaa, siyaasaa fi dinagdee biyyattii raafamuun itti fufa jechuu dhaan “ jibba dhaloota waliin wal jibbisiisuu” duula jedhu eegaluu isaanii barsiisaan Yuniversiii Hawaasaa fi hoogganaan duula sanaa obbo Ayyelee Adaatoo VOAf ibsaniiru.
Gamaagama kana yeroo seennuu akka nama itti gaafatamnii irra jiru tokkotti malee qosaaf akka hin turre kunis biyyattiin rakkoo keessa seentee waan jirtuuf carraan jiru biyya oolchuu ykn baduu ture jedhu.Gabaasa guutuu caqasaa.
Gamaaggama Hojii Muummmicha Ministeera Itiyoophiyaa Kan Baatii Tokko
Gamaaggama isaaniin qorannoon poolisii guutuu tahuu dhabuu dubbatanii, gochaa wal qabataa hin taanee fi yeroo biraa akkasumas bakka biraatti mudate akka ragaatti dhiyeessuun jira kan jedhan Abukaatichi waan silaa godhamuu qaba jedhan akkanatti ibsan.
Gamaaggama isaa sana keessqatti, sadarkaalee paartichaa adda addaa keessatti rakkoon dimookiraasii hidda gad-fageeffachuu akka jiru hubachuu isaa dubbata. Kun ammoo waltajjjiilee qabsoo akka daangessuu fi tokkummaan yaadaa fi hojii akka jaarmayicha keessatti hin uumane gufuu tahuu isaa eeree jira. Taayitaan tajaajila uummataaf oolfamuu balaaf saaxiluu isaa illee tuqee jira.
Gamaaggamni jarmayaa qonnaa addunyaa Onkoloolessa 15 maxxanfame akka ibsutti awwaannisi kun miidhaa guddaa midhaan irraan kan ga’e naannoo Amaaraa gama dhiyaa, kibba gama dhiyaa Tigraayii fi Oromiyaa gama dhiyaa keessatti haalli isaa hammaatee jira.
Gamaaggamni sun kan hoogganame dura taa’aa paartichaa fi pirezidaantiin naannoo naannoo Oromiyaa obboo Muktaar Kadir fi itti aantuun dura-teessuu paartichaa fi kaabinee mootummaa Federaalaatti taayitaa muummee ministeeraatti qindeessituu damee bulchiinsa gaarii aaddee,Asteer Maammootiin ta’uu gabaasaaleen kun ibsaniiru.
Gamaaggamni sun kan hoogganame dura taa’aa paartichaa fi pireziidaantii naannoo Oromiyaa obbo Muktaar Kadir fi itti aantuu dura teessuu paartichaa fi kaabinee mootummaa Federaalaatti taayitaa muummee ministeeraatti qindeessituu damee bulchiinsa gaarii Aadde Asteer Maammootiin ta’uu gabaasaaleen kun ibsaniiru.
Gama akaaniin dhaabbatii oduu Rooytars akka gabaaseetti Gazexxesoota 4 fi gurmuu gorsitootaaf xinxalaa gameessa kan ta'e nama tokkoo dabalatee yoo xiqqaate namnii 12 wiixata har'a xayyaara gara Maqaleetti balali'uu akka hin seenne dhorkamuu gabaasee jira.
Gama Ameerikaa tii kanneen haasawa sanatti hirmaatan, Itiyoophiyaatti Ambaasaaddara Yunited Isteets, Doonaald Buuth fi aangawoota Ameerikaa irraa dhufan ka biroo dha.
Gama Amneestii Internaashinaal irraa qorataan qabiinsa mirga namoomaa dhaabbatichaa Roonald Iboolee bulchiinsi Joon Maagifuulii karaa maraan dhiibbaa mirga namoomaa jiraattota biyyattiirra geessisaa jira jedhan.
​Gama atilletiksiitii ammallee atileeti Genzebee Dibaabaalleen atileetii bara 2016 keessallee fiigicha M1500 fi 5000 dabalee rekordii hedduu qabachuun beekamtu keessaa tokko taate. Leenjisaa isii Jaamaa Ademilleen baruma 2016 keessa qorsa akka namii cehee hin dadhamne nama tolchu irratti argani jedhanii Ispeens keessatti qabanii qorachaa bahan.
Gama Ayeer Laandiin as gara Amerikaatti balali’aa kan ture xayyaarri Itiyoophiyaa Dream Liner jedhamu har’a deebi’ee achuuma Dablin keessa qubachuu isaa daandiin balalii xayyaaraa kan Itiyoophiyaa marsariiti isaa irrratti beeksisee jira.
Gama barnootaatiin immoo,gaaffii uummatni naannawa magaalaa Finfinnee bakka “Leencaa” jedhamu irraa isaan gaafateef deebii kennuuf jecha mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa fi kilinikii fayyaa of keessaa qabu ijaarsisaniifii kan itti kennuuf qophii xumuran ta’uu dubbatu. Ka dhuunfaa isaanii tahe – Yunivarsitiin Rift Vaalii immoo, yeroo guutummaa biyyattii fi Somaaliiland keessaa walumaa-galatti mooraalee 32 ka qabu tahuu kan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, Obbo Dinquu Dayyaasaa, gara aadaa fi miidiyaa uummata Oromoo guddisuutiinis Televiiziyoona OBS (Oromia Broadcasting Service) jedhamu hundeessuu isaanii dubbatan.
Gama barnootaatiinis barri barnootaa darbe kun guutummaa guutuutti gufateera erga jedhanii booda bministeerri barnootaa barri dhufus akka hin taane torbee lama keessatti karoora akka qopheessu ajajan.
Gama barnootaatiinis University of pennsylvania wharton shool of Finance jedhamu irraa eebbifamaniiru Traamp.
"Gama barumsaatiin akka jecha obbo Mitikkuutti:""Gama barumsaatiin dhugumaa ijoollee hedduutti rakkoolee midhaanii fi bisaaniitiin barumsa dhaaban.Mootummaan federalaaa mootummaa naannoolee dabalee qarshii miliyoona 198 ramadee baratoota galmeessuutit jrianii.Brumsa isaan dhaban ammoo irra deebihanii barsiisuu.Tahuu baannaan ammo saati manii barumsaa silaa itti cufamu dheeressanii barssiisanii akka isaan barumsa bara itti aanuu 2010 dhaqqabatan tolchuu.”"
Gama barumsaatiin ammoo ijoollee yuniversitii Jijjigaatti deebi’uu hin feene galmeen isaanii laalee naannoo isaaniitti tolaan yuniveristii ficcisiisa.
Gama barumsaatiin godinii nama miliyona tokko caalaa keessa jira jedhan kanatti yuniversitii fi koolleejii maqaa isaatiin yaaman godina ufii keessaa hin qabu.
Gama biaan naannoo Tigraay keessa kan ture meeshaa waraanaa mara to’annaa jala oolchinee jirra jechuu dhaan itti aanaa prezidaantiin mootummaa naannoo Tigray Dr. Debretsiyoon G/mikaa’il ibsaniiru. Itti dablauu dhaanis karaa nagaa barbaanna, garuu waraanni barbaachisnaan weerara nutti dhufu dura dhaabachuu dandeenya jedhan.
Gama bieaatiin prezidaant Traamp gaaffii gaazexeessonni bulchiinsi isaanii akeekkachiisa jalqabaa kan vaayiresiin koronaa addunyaa US doolaara triliyoonaan laka’amu baasisiuu mala uummata hedduu illee galaafachuu mala jechuun kenname calliinsaan bira tare jechuun dhiyaate jechaan dha’anii bira darban.
Gama biraan Aan Saan Suu Shii har’a gama viidiyoon mana murtiitti dhiyaatanii jiran. Abukaatoon isaanii Min Min Soe akka jedhaitti himannaa haaraan irratti hin dhiyaanne. Erga isaan to’annaa jala oolanii yeroo jalqabaaf roobii kaleessaa Suu Shii waliin wal arguu ibsanii jiran.
Gama biraan abbootii qabeenyaa torban darbe daldalaa fi geejiiba cufan hedduminaan hidhamuu isaanii dubbatu. Uummanni boquu ol qabatee deemuu hin dandeenye hidhaa fi reebichatu hammaate jedhu.
Gama biraan achuma godina Qallam Wallaggaa aanaa Anfilloo magaalaa Ashii keessatti barattoonni hiriira ba’uu isaaniitiin humnoonni mootummaa itti bobb’anii kaan reebanii kan rasaasaan rukutame illee jiraachuu jiraattonni magaalatti ni dubbatu. Ittiin ka’umsi hiriira Sanaa maal akka ta’e jiraataan magaalattii tokko ennaa ibsan barsiistota isaanii keessaa lama qabamanii waan hidhamaniif akka gad dhiisaman gaafachuuf hiriira ba’an jedhan.
Gama biraan Afriikaatti ambaasaadderoonni US duraanii 78 prezidaantichi waa’ee biyyoota Afriikaa jecha hamtuu isaan dubbatan kan isaan yaaddesse xalayaa ibsu White Housitti erganii jiru.
Gama biraan akkuma beekamu Jibuutiin miiltoo daldalaa Itiyoophiyaati. Meeshaalee fi waantonni barbaachisoon biyyaaf dhufan karaa Jibuutii ka seenan yoo ta’an omishi Itiyoophiyaan gabaa alaaf ergitu ka Dooniin fe’amu hedduunis karaa Jibuutii darba. Fakkeenyaaf bara 2018 keessa daldala Itiyoophiyaan biyyoota alaa waliin taasiste keessaa dhibbeentaan 95 karaa Buufata Jibuutii ergamuu kanaafis Itiyoophiyaan Doolaara biiliyoona 2 Jibuutiif kaffaluu yeros Jibuutiitti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Shaameeboo Madeeboo maddawwan oduu mootummaaf ibsanii turan. Meeshaalee fi Omishaalee kana gara biyyaa fi biyya alaattis ka fe’an Waldaalee Geejjibaa gurguddootu jiru. Waldooleen dhibbaa ol ta’an kun ka to’ataman Ministeera Geejjibaan yoo ta’an haala hojii isaaniif mijeessuufis Ministeerri Geejjibaa Federaalaa damee Waajjirasaa Jibuutiidhaa qaba. Waldaaleen Geejjibaa kun garuu Waajjirri Damee Ministeera Geejjibaa Itiyoophiyaa Jibuutii jiru sirnaan nu tajaajilaa hin jiruu jechuun komatu. Bakka bu’aan waldaa Geejjibaa itiyoophiyaa jibuutii jiruu tokko ka maqaan isaanii akka eeramu hin feene waldaaleen Geejjibaa rakkoo hedduu qabuu jedhan. Tokko walii galtee warra Buufata konkolaataa eegan duuka jiru ka amma yeroon isaa irra darbedha. Hojiin kun lammii Jibuutiif ka kenname ta’uu eeranii garuu tajaajila argachuu malle kan irratti walii galame argataa hin jirruu jedhu.
Gama biraan Ameerikaatti ambaasaaddera Ameerikaa VOAf gama Skype ibsa kennaniin lammiiwwan Itiyoophiyaa fi lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Itiyoophiyaa kenneen US keessa jiraatan sababaa maneen kunuunsa maanguddootaa akkasumas tajaajila barbaadamu ka biro keesssaa hojjetaniif jecha vaayireii Kanaan qabamuu malu jedhan.
Gama biraan ammas jiraattonni Gujii Bahaa keessumaa maatii warra bosona jiruutii jechaan nu shakkanii bakka tokkotti walitti nu qabaa jiruu jedhu. Akka jiraattonni jedhanitti miseensonni poolisii Oromiyaa fi humnootni naga kabachiiftota mootummaa Gujii Bahaa keessaa bakka lamatti ‘Maatii Shanee’ jechuun maatii warra hidhannoon naannoo keessa socho’uu walitti qabaa jiru.
Gama biraan ammoo qormaanni biyyoolessaa biyyattii hatame jedhamuun ammaaf hafee duratti dabarfamun beekamaadha.
Gama biraan Arsii Lixaa magaalaa Shaashamannee keessa kanneen jiran barattoonni mana barumsa qophaa’inaa barattoonni hidhamanii jiran haa hiikaman, ajjeechaan barattoota irratti raawwatamu haa dhabatu,jechuun hiriira ba’anii jiran.
Gama biraan Baayiden prezidaantii Masrii Abdel-Fattah el-Sisi waliin kamisa kaleessaa mari’atanii jiran. Haasaa TVn darbeef daqiiqaa afuruuf tureen Baayiden, prezidaanti El-Sissi fi angawoota Masrii gameeyyii kanneen diplomaasummaa keessatti qooda ol aanaa qabaatan nan galateeffadha jedhan.
Gama biraan baqattoonni lammiin Itiyoophiyaa Sudaan jiraatan kan komatan waa’ee waraqaa eyyama jireenyaa lammilee Itiyoophiyaaf kennamuuti. Sudaan baqattoota Itiyoophiyaaf duraan waraqaa addaa kennitee jiraachisti. Kanaanis baqattoonni eyyama jireenyaa ka argatan yoo tahu, amma garuu waraqaa eyyamaa kana kennuun dhaabbachuu himu.
Gama biraan, barattootni Wallaggaa Yunivarsitii hanga humni hidhate magaalaa gadi dhiisee bahutti hin barannu jechuun mormnii isaanii ibsataa jiran.
Gama biraan biyya ollaa Somaaliyaa ka taate Jabutiin magaalaa galma mootummaa Jerusaaleem jechuun murtii Amerikaan keesse fudhatama dhabsiifte.Murtii hamaan kun faallaa seera addunyaa fi murtii Tokkummaa Mootummotaa kan faalleessu dha jetti Jabutiin.
Gama biraan biyyoota Afriikaa 36 keessatti vaayiresiin kun kan argame yoo ta’u, walumaa gala namoonni 795 qabamaniiru. Akkuma kanaan Aljeeriyaa keessaa 82, Beeniin 2, Burkinaafaasoo 27,Kaameroon 16, Ripaablikii Afriikaa waaltaa 1, Chaad 1, Koongoo 1, Ekuwatooriyaal Giinii 4 Eswsaatinii 1, Itiyoophiyaa 9, Gaaboon 3 fi Gaambiyaa keessaa nama tokko irratti vaayresiin kun argamee jira.
Gama biraan boombiin har’a har’a galgala Moqaadishoo keessatti dho’e angawaa waraana Somaaliyaa tokko galaafatee kaan madeessee jira.
Gama biraan Briteen Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uuf sadarkaa xumuraa irra geessee jirti. Kanaaf, mootummaan Briteen dinagdee isaa ol kaafachuuf, hariiroo daldalaa haaraa Yunaayitid Isteetis waliin tolfachuu barbaada. Kanaaf carraan Briteen filannoo Yunaayitid Isteetis Sadaasa dhufu geggeeffamu nama injifatu wajjiin walitti hidhataa dha.
Gama biraan, Bulchaan Aanaa Dibaaxee, dhimmicharratti qaamni odeeffannoo kennuu danda’u, Qindeessaa Komaand Poostii godina Matakkal bulchaa jiru jedhaniiru. Haa ta’u malee, Anga’ootni Komaand Poostii Godinichaa dhimma kanarratti ammaaf deebii hin kennine.
Gama biraan bulchaan magaalaa Los Angeles Eriik Garseetti, ajaja manaa akka hin bane ittisuu dabarsuuf qarqara irra kan jiran ta’uu kaleessa beeksisaniiru.
Gama biraan bulchiinsa aanaaa Amaarrootti itti gaafatamaan dhimmootii komunikeeshinii ka ta’an obbo Amaare Akliiluu ganda baadiyyaa kombolchaa jedhamu keessatti naoota ja’a kanneen Bajaajjiin deemaa turan irratti dhukaasa banameen miidhamuu dubbatan.
Gama biraan daandiin balalii Yunaayitid Isteetis guddicha Amerian fi United, sababaa mootummaa federaalaa biraa gargaarsa yeroo hatattamaa itti dabalaa hin argatiniif jecha hojjettoota isaanii walumaa gala 32,000 ta’an yeroof hojii akka dhaaban kan godhan ta’uu beeksisan. Industriin daandii balalii Yunaaitid Isteetis ku baatii Sadaasaa ennaa weerarri koronaa ka’etti deggersa doolaara biliyoona 25 argatee ture.
Gama biraan, dabballeen garee Riphxee-loltootaa kan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa, Bilisummaa Guutaa, “Loltootni mootummaa, tarkaanfii irratti fudhatame haaloo ba’uuf nama nagaa ajjeesu” jedhee jira.
Gama biraan demokraatichi NY Eliot Engel VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin presidenti Obaman garee fincaaleyii ISIStti duuluuf sababaa ga’aa fi cimaa kennaniiru jedhan
Gama biraan, Dhaabbata Bosonaafi Bineensotaa Oromiyaatti, Itti gaafatamaan Distiriiktii Bosona Geedoofi Jibaat Obbo Warquu Baqqala, “bosonni Jibaat akka gubataa jiru amananii, Balaan nama irra gahe hin jiru” jedhan.
Gama biraan dhaabbati tajaajila haala qilleensaa naannolee gaarreen Nort Carolina gama dhiyaa fi VA kibba gama dhiyaa keessatti balaan dachii fottoquu kan uumame yoo ta’u balaa lolaa hamaan lubbuuf sodaachisu North Carolina fi South Carolaina hanga tokko mudachuu mala jedhameera. Kanneen North Carolina keessa jiraatan lolaa akka tasaa uumamu ilaalchisee of eeggannoo akka godhatan bulchaan kuaa Sanaa Roy Cooper akeekkachiisaniiru. Yoo naannoo dhiisanii ba’uun irra jiraate bakka amansiisaa ta’etti socho’uuf qopheen godhamuun akka irra jiraatu illee ibsaniiru.
Gama biraan dilbata dhufu kabajamuuf kan jiru ayyaana Irreechaa irratti uummata irra miidhaan akka hin geenyeef qopheen eegumsa gochuu xumuramuu illee itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo nuuf ibsaniiru.
Gama biraan, do’iin yokan tityaatirri ‘Raawwii’ jedhamu, ka barattoonni Yunivarsiitii Wallaggaa muummee Barnoota Tiyaatiraa hojjetan barreessanii fi qopheessan galma bulchiinsa magaalaa Naqamteetti eebbifamee jira. Gabaasaa Naakoor Malkaa caqasaa.
Gama biraan dubbi himaan ministeera dhimma alaa Itiyoopiyaa obbo Meles Alem torban darbe waahila keenya Afaan Amaaraa Mestawit Araagawf akka ibsanitti walii galteen seera hojjetaa fi hojjechiisaa mootummaa Saud fi Itiyoophiyaa gidduutti mallatteeffamuu isaa dubbatanii walii galteen kunis mirga lammiiwwan Itiyoophiyaa eegsisa jedhan.
Gama biraan ennaa lammiiwwan Ameerikaa du’a haada seeraa kanaaf gadda itti dhaga’ame ibsaa jiranitti prezidaant Doonaald Tramp nama bakka isaanii bu’u muuduuf dhaadachaa jiran. Dimokraatonni immoo murtii kana dura dhaabbachuuf falmaa jiran.
Gama biraan, Ertiraa fi Jabuutiin, hariiroo dippiloomaasumama gidduu isaanii tii yeroo dheeraaf citee ture, deebisanii tolfachuu fi nageenya giduu isaaniitti buusuuf walii-galuu isaanii – maddeen oduu mootummaa Itiyoophiyaa dubbatanii jiran.
Gama biraan gaaffiin an kaaseef waa’ee waraqaa qorannoo fayyaa imaltootaaf kennamuuti. Lammileen Itiyoophiyaa taanzaaniyaa jiran yoo gara biyyaa deeman waraqaan kun mootummaarraa akka kennamuufidha kan VOA’tti himan.
Gama biraan gabaan addunyaa Dow Jones, S&P fi Naasdaaq martinuu dhibba irraa harka lamaan ol ka’aniiru.
Gama biraan gabaasi haaraa ba’e akka jedhutti namoonni ulfinni qaama isaanii guddaa ta’e koronaan qabamanii du’uuf carraan qaban ol aanaa dha.
"Gama biraan garuu, Komishiniin Hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Oromiyaa, dhimma namoonni buqqa’am jedhamee quba hin qabu"" jechuun deebii kenne. Gabaasaa guutuu caqasaa."
Gama biraan garuu, mootummaan isaanii fi manni-maree murtii seeraa biuyyattii, taayitaalee aangawoota siiviliin qabatamuu malan guutuu irratti boodatti harkifachuu tu bulchiisa Pentaagon keessatti qaawwaa baay’ise – jedhama.
Gama biraan garuu, walakkeessa magaalaa Johaanesberg keessatti -- hiriirtota prezidaanticha deggeranii ba’an irratti Poolisoonni rasaasa pilaastikii dukaasuu isaanii, maddeen oduu biyyattii gabaasanii jiran.
Gama biraan, Giddu Galli Yaalii Kooviid-19 Hospitaala Gudar ammoo yeroo ammaa kana nama tokkorraan kan hafe namootni Vaayirasii Koroonaan qabamanii yaalamaa turan biroon fayyanii Hospitaala keessaa bahuu dubbata.
Gama biraan, Godinaa Shawaa Kaabaa, magaalaa Fichee keessatti dorgommiin Atileetiksii Shaampiyoonaa dargaggootaa, kaleessa, gara dhaadannoolee mormii fi iyyaatti jijjiiramuu isaa daawwattoonni achi turan, dubbataa jiran.
Gama biraan Godina Harargee dhiyaa aanaa Masalaa magaalaa Shomee keessatti milishaan naannoo Dargaggoo Bariisoo Seeid Alii Mancaan kukkutanii iddoo biraa geessuun hallayyaa keessatti gatan jechuun jiraattonni dubatanii jiru.
Gama biraan godina Horroo Guduruu wallaggaa magaalaa Shaambuu keessatti konkolaataan sukkaara fe’atee deemaa tokko magaalaa dhaa akka hin bane uummataan dhaabsisamuu isaa jiraattonni dubbatanii jrian.
Gama biraan, Godinuma Shawaa Kaabaa Aanaa Dagam, ganda Alii Dooroo jedhamuun beekamu keessatti, humnootni naga-eegumsa mootummaa mana jireenyaa qonnaan bulaa tokkoo guban jechuun maatii keessaa dubbatanii jiru.
Gama biraan, haleellaa namoota bulchiinsa naannoo Somaaleetiin geggeessamee fi humnoota mootummaa tu harka keessaa qaba, jedhameen haleellaa bakka Urfoo fi Soddom jedhamutti geggeessameen qonnan-bultoonni aanatti ja’a rasaasaan haleelamuu isaanii fi san keessaa lama du’uu mirkaneeffachuu jiraattonni dubbataa jira. Boombiin magaalattii keessatti dhoosame dardara afur madeessuu illee dubbatu. Magaalaa aanaaa sana keessa jirtu ka biraa, Asaboot keessatti kaleessa halkan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti sa’aa lamaa fi walakkaa dhaa jalqabee hanga halkan walakkaatti uummatni magaalaa fi baadiyyaa walitti-dhufee karaa Finfinnee irraa gara Jabuutii geessu cufuun mormii geggeessaa turuu isaa jiraattonni dubbatanii jiran.
Gama biraan hawaannisi kun Keeniyaa kutaalee bulchiinsa Mandheeeraa, Isiyoolloo fi Maarsaabiit keessattillee mullatee jira. Adan Jaarsoo Guyyoo jiraatan maarsabiit, hoomaan hawaannisaa marga fi midhaan faca’ee ala jirullee balleesse jedha.
Gama biraan hidhamtoonni lakkoobsi isaanii hin himamiin torbanuma kana keessa gad-lakkifamuun beekamee jira.
Gama biraan hiriirri magaalaa Gimbii keessatti geggeessame xumuramuutti ennaa dhiyaatu namni tokko konkolaataa alaabaa adda bilisummaa Oromoo qabachuun kaayyoo hiriira sanaatti adda kan ta’een jeequu yaalus uummati poolisiitti waan iyyateef to’annaa jala ooluu isaa jiraattonni beeksisaniiru. Poolsisiin magaalaa Gimbiis shakkamaa kana to’annaa jala oolchee qorataa kan jiru ta’uu beeksisee jira.
Gama biraan hiriirri sun geggeessamuu lammiiwwan morman, mootummaan ilaalcha ofii hundeeffachuuf qofaa hiriira ni eeyama yoo ta’e, dadhabina raawwatiinsa isaa fi jireenyi uummataa balaa irra bu’uu ilaalchisee hiriirri akka geggeessamu ennaa gaafatamu ni dhorka taanaan, akkaataa hojii isa duraanii irraa jijjiirraan jira jechuun akkamitti danda’ama jechuun gaafataniiru.
Gama biraan hojjettoonni biirolee naannoo Oromiyaa irraa walitti dhufuu dhaan kan waggoota lama ta’uuf mana hidhaa keessa turan dura taa’aa kongresii federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa mana hidhaatii gad dhiisamuu isaaniif gammachuu itti dhaga’ame ibsuuf kaleeassa mana jireenyaa isaanii- tti argamuu dubbatu. Simannaa kana kan qindeessan keessaa abbaa taayitaa geejjiba Oromiyaa irraa obbo Lalisaa Margaa mana Dr. Mararaa dhaquu dhaan ergaa maalii dabarsuu akka barbaadan illee ibsanii jiru.
Gama biraan, Hong Kong talaallii vaayiresii koronaa kan Chaayinaa Sinovak jedhu yeroo hatattamaaf akka fayyadaman sirnaan eeyamtee jirti. Dawaan kun raggaasisamuun kan daga’ame erga gurmuun gorsitoota addaa magaalattii dhimma kan talaallii COVID-19, kampanichi ba’ii yaalii talaallii isa xumuraa mul’inatti beeksisuu fi talaalliin sun milkaa’inaan hojjechuu isaa ibsuu baatus akka kennamu yaada dhiyeessee booda.
Gama biraan, hoogganootaa miseensota isaanii irratti aangawoonni mootummaa ka dhiibbaa fi hiraarsa guddaa oofaa jiran tahuu dubbatu.Melleskaachew Amahaa, Wixata dabre kana Finfinnee irraa akka gabaasetti “Shororkeessummaatti hirmaachuu fi daangaa abbaa-biyyummaa tuquu” yakka - jedhuun, Abbaan-alangaa Itiyoophiyaa baatiilee haga tokko dura, Itti-aanaa Dura-taa’aa WAAFIDOO -Obbo Beqqelee Garbaa fi Itti-gaafatamaa Waajira giddu-galaa Koongiresa Uummata Oromoo - Obbo Olbaanaa Leellisaa faa irratti himannaa dhiheesse – jechuun dubbate, Manni-murtii sun.
Gama biraan hooggantuun dhaaba gargaarsa misoma addunyaa Yunaayitid Isteetis /USAID Samaanta power kaleessa ergaa tweeter irratti maxxansaniin, “Mormiin wal ta’iinsa gaafata”. Jeeqamni Tigraay keessaa akka dhaabatuu fi gargaarsi uummata akkaan isa barbaachisu akka dhaqqabuuf mootummaa Itiyoopiyaaf sagalee tokkoon waamicha dabarsuu danda’uu keenya barbaachisummaa isaa daran mul’isuuf ministeerota biyyoota michoota ta’an waliin mari’adheen jira jedhan.
Gama biraan hospitaalli Meqelee keessaa meeshaalee wal’aansa fayyaa kan madoo ittiin wal’aanan itti hanqachuu isaa hojjettoonni gargaarsaa dilbata kaleessaa beeksisaniiru.
Gama biraan ibsa hoji geggeessituun Itiyoo telekoom tajaajilli bilbilaa fi interneetii naannoo Tigraay keessaa adda citeef suphamaa jiru ennaa ibsan kan badii sana dhaqqabsiise garee Iwehat kan isaan jedhaniif deebii kan kennan Tokkummaa Mootummotaa tti Ambaasaaddara Itiyoophiyaa kan turan, amma immo TPLF bakka bu'uun Newyork irraa kan dubbatan ambassador Fissehaa Asgedoom VOAf ibsa kennaniiru.
Gama biraan immmoo Waraanni Sudan kibbaa akka jedhutti angawaan SPLA James Kabila konyaa Maridi baatilee lamaan darban keessa namoota ukkaamsanii butaa turan jechuun himatan. Waraanni biyyattiis bakka gareeleen hidhatan kana bira ga’uu dhaan guyyoota afur dura namoota shantama baraaree jira jedhan.
Gama biraan immoo barattoota manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa keessaa qabnuu walakkaa miliyoona ta’an Afaan ingliziin jajjabeessanii barsisuuf humnaa fi dandeetti biyyi guddataa jirtu tokko qabduun baayyee rakkisaa dha, jedhan Obbo Kaasaahun. Baratonni Oromoo Afaan hojii mootummaaa Federaalaa sirriitti waan hin beekneef, Afaan Oromoo akka Afaan hojii Federaalaa lammaffaatti fudhachuun hin gargaaru? isa jedhuuf innis irratti hojjatamaa jira, ammaaf garuu yeroon isaa hin geenye jedhan.Waluumaa gala qulqullinni barnootaa foyyaa’uu qaba, yaadni jedhu kun Oromiyaa keessatti qofa otoo hin taanee, gutummaa biyyatti keessattis, ajandaa iddoo duraa qabatee jitu ta’uu ibsanii jiru. Guutummaa gaaffi fi deebii kanaa MP3 kutaa kutaan tuqudhaan dhaggeefadhaa. Imaammanni barnootaa kun jalqabaf yeroo hojii irra oole ministeera barnootaa Itiyoophiyaa kan turan Obbo Ibsaa Guutamaa maal jedhu? Roobii dhiyeessina.
Gama biraan immoo duraa ta’an paartii Ginbot 7 Dr. Brhanu Nega yaada itti aantuun ministrittii dhimmi alaa Amerika Wendy Sherman dhiyeessaniif deebii kennaniiru.
Gama biraan immoo gidina shawaa bahaa bulchiinsa magaalaa Adaamaa keessatti har’a manni seeraan ala ijaarame mootummaan diiguu isaan walitti bu’iinsa uumameen namni tokko rasaasaan rukutamuun aarii uummataa qabsiisuu dubbatan.
Gama biraan immoo gulli naga eegumsaa kan tokkummaa moodtummootaa NY keessatti wal ga’ii hatattamaa geggeesuuf jira.
Gama biraan immoo Itiyoopiyaan waggoota 14n itti aanan keessa dhibee busaa akka hin facaane ittisuu ni dandeessii? Mata dureelee kana lamaan irratti gabaasaaleee ergaman akkasumas waahilli keenya Solomon Abaatee angawaatuu ministeera eegumsa fayyaa haasofsiisee jira.
Gama biraan immoo itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa Dr. Nagarii Leencoo ibsi isaan har’a kennan dhimmootii adda addaa irratti ka fuuleffate ture.
Gama biraan immoo kanneen hidhamanii jiran sa’aatii 48 keessatti mana murtiitti dhiyaatanii himannaan akka irratti dhiyaatu heerri ajajus angawoonni garuu ajaja kana akka hin kabajine gabaasichi ibsee jira.
Gama biraan immoo lakkoobsi isaanii hedduu kan ta’e dargaggoonni magaalaa Setiit Humaraa kaleessa hiriira ba’uu dhaan gamasitti imalanii kan turan prezidaantii naannoo Amaaraa Gedduu Andaargaachew irratti mormii isaanii dhageessisuun ibsameera. Dargaggoonni sun daandii cufuun illee beekamee jira.
Gama biraan immoo Manni hidhaa magaalaa Amboo keessa jiru jimaata darb e gubachuu isaa gabaasuun keenya ni yaadatama. Mana hidhaa kana keessa hidhamtoonni kuma 4 ta’antu jira jedhu jiraattonni.
Gama biraan immoo muummichi ministeeraa Israel Benjamin Netanyahu chaansilerittii Jermanii Engelaa Merkel waliin mari’achuuf gama Jarmaniitti qajeelaniiru. Kamisa borii immoo Berlin keessatti ministrii haajaa alaa Ameerikaa John Kerry fi hooggantuu imaammata gamtaa Awrooppaa Federica Mogherini waliin wal arguuf jiru.
Gama biraan immoo namoonni hoogganoota siyaasaa obbo Baqqalaa Garbaafaa dabalatee mana hidhaatii ba’an simachuuf utuu deemnuu humnoonni mootummaa Arsii magaala Ittayaa irratti nu dhaabuun haleellaa geessisaniin lubbuun namaa badeera jedhu kanneen imalaa jiran keessaa namoonni nuti haasofsiisne. Bulchaan godina Arsii obbo Jamaal Kadir garuu walitti bu’iinsa namoota dhuunfaa gidduutti uumameen namoonni wal rukutanii hanga lubbuun namaa darbutti miidhaan dhaqqabe malee humni mootummaa haleellaa kana keessatti hirmaate hin jiru jechuun haalan.
Gama biraan immoo President Obaman Itiyoopiyaan Afriikaa keessaaa bakka ifaa jirtu ykn mul’ataa adeemaa jirtu keessaa ennaa taatu kanneen dinagdeen isaanii hatattamaan guddataa jiran keessaa tokko jedhan.
Gama biraan immoo prezidaantiin mootummaa bulchiinsa Oromiyaa obbo Muktaar kadir galgala kana ibsa sabaa himaa irratti kennaniin gaaffii, yaaddoo fi shakkii uummanni Oromoo qabu irratti ifatti mari’atamee walii galteen utuu hin jiraatin plaaniin Finfinnee kun hojii irra kan hin oolfamne ta’uu dubbatan. Mootummaan Oromiyaa iftoominaan wal hubachuun hanga hin jirretti gara Raawwiitti hin seennu jedhan.
Gama biraan immoo Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden torban kana yeroo jalqabaaf wal ga’ii mana maree bakka bu’oota uummataaf haasaa dhageessisuuf jiru. Yaada uummataa dhiyeenya walitti qabameen, lammiiwwan Ameerikaa hedduun hojii isaan hanga ammaa hojjetan raggaasisee jira.
Gama biraan immoo sanbata darbe saba himaaleen keeniyaa humnootni nageenyaa itiyoophiyaa daangaa keeniyaa cabsanii seenuun lammilee keeniyaa lamaa fi meeshaa waraanaa fudhatanii miliqan jechuun gabaasaniiru. Gaazexoonni Keeniyaa Daily Nation fi The standard jedhaman akka gabaasanittii, Kutaa bulchiinsa maarsabiit ganda Borii jedhamtu keessatti sanbataa ganama gara sa’aatii lamaa humnootiin hidhatan kan mootummaa Itiyoophiyaa gocha kana akka raawwatan koomishinera Maarsabiit Moofaat Kaangii wabeeffachuun gabaasaniiru.
Gama biraan Itiyoophiyaa keessatti weerara Vaayirasii Koroonaa ittisuuf duulli qorannaa manaa manatti taasifamuuf karoorfamuu isaa Ministiriin Eegumsa Fayya beeksisee jira.
Gama biraan Itiyoopiyaatti ambaasaadderri Yunaayitid Isteetis Geeta Pasi Abune Maatiyaasiin mana ofiitti afeeranii jiran. Lamaanuu haala Itiyopiaa keessaa, ibsa isaan dhiyeenya kennan dabalatee keessumaa rakkoo namoomaa Tigraay keessaa irratti mari’atanii jiran. Gara fuula duraatti illee marii amantiiwwan gidduutti embasichatti geggeessamu irratti arrgamanii daran haala jiru hubachuuf marii isaanii akka itti fufan affeeranii jiran.
Gama biraan Itti aanaa bulchaan bulchiinsa naannoo uummattoota gama kibbaa obbo Ristu Yirdaw Itiyoophiyaatti ambaasaaddara Ameerikaa Maaykil Raynor simachuun dubbisaniiru. gabase.
Gama biraan Itti gaafatamtuun dhaaba gargaarsa misooma addunyaa kan Yunaayitid Isteetis Samaantahaa Power beela hamaa walitti bu’iinsi uumeen uummati Tigraay miliyoona sahanii ol ta’u gargaarsa namoomaa isa barbaachisa jedhan. Akeekkachiisi keenya jalqabaa akka mul’isutti gargaarsa midhaan nyaataa sadarkaa 5ffaa akka barbaachisu kan ibsu yoo ta’u kan kana irra caalu sadarkaa 6ffaan hin jiru waan ta’eef mootummaan Itiyoopiyaa lola dhaabsisuu dhaan hojjettoota gargaarsaaf daandii saaquu qaba jechuun akeekkachiisan.
Gama biraan, kan ajjeechaa sana hoogganan – jedhamanii fi booda ajjeefafman – Jeneraal Asaamminew Tsiggee kaleessa Laalibalaatti sirni awwaalcha isaanii raaw’atamee jira.
Gama biraan komaandi poostiin naannoo sanaa vaayiresii koronaa ittisuuf hundeeffame kaleessa walakkeessa halkanii qabee gama adda addaan geejjibi uummataa gara naannoo sanaa seenu ugguramuun beekamee jira.
Gama biraan, Komishinarri Komishinii Hooggansa Sodaa Balaa Oromiyaa Obbo Abaadir Abdaa “Buqqaatotni akka gargaarsa argatan hooggantoota Godina Wallagga Lixaa wajjiin waliif gallee jirra,” jedhanii jiru.
Gama biraan Koolu galtoota Afriikaa gama awrooppaati yaa’an dhaabsisuu kan dandeessisu humnooonni daangaa Niger fi Liibyaa irratti akka bobba’an ministeeronni dhimma biyya keessaa kan Jarmanii gamtaa Awrooppaaf gaaffii dhiyeessanii jiran.
Gama biraan lakkoobsi ijoollee talaallii dhukkuboota kan akka gifiraa fi tetaanosii fudhatanii kan dhibba irraa harka 80 ture bara 2020 keessa gara dhibba irraa harka 70tti kan gad cabe yoo ta’u, akka gabaasa kanaatti lakkoobsi kun erga bara 1990mootaa kan argamee hin beekne.
Gama biraan loltoonni Eertraa sochiin isaan naannoo Tigraay keessatti geggeessaa jiran kan isaan yaaddessu ta’uu tuqanii hatattamaan akka dhaabatu gaafachuu itti fufna jedhan.
Gama biraan, maatiin jiraattota magaalaa Naqamtee obbo Abbaba fi obbo Solomon Dheeressaa namoonni isaanii lamaan eega qabamanii fudhatamanii torbanoonni xiqqon darbanillee akka mana-murtiitti hin dhiheessamiin dubbatu.
Gama biraan Maaynamaar keessatti hiriira mormii lubbuu galaafate kan guutuu biyyattii keessatti geggeessameen namoonni 18 du’anii hedduun mada’uu waajirri mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa beeksisee guyyaa tokko booda humnootiin naga eegdotaa har’a hiriirtota mormii Yangoon keessaa bittimsuuf jecha gaazii imimmaansu biifanii boombii harkaa darbachuun isaanii ibsamee jira.
Gama biraan magaalaa Jigjigaatti kan argamu siidaa Se’id Mehammed Abdulaahii Hasan diiguf yaaliin ta’ee akka ture aadde Hiboo Ahimed ibsanii gochi kun uummata somaalee dheekkamsiisee gara hookkaraatti akka seenu gochuuf ture garuu fashaleera jedhan.
Gama biraan magaalaaleen Ferensaay Bordoo fi Mah’see ennaa faca’inni vaayiresii koronaa haaraan ka’ee jiru kanatti tarkaanfii cimaa kan ofii isaanii kan sochii uummataa murteessu labsanii jiru. Jiraattonni magaalaalee lamaanii namoonni alatti 10 ta’uun akka wal hin geenyee fi dhugaatiin alkoolii manaa alatti akka hin dhugamne ittisanii jiran.
Gama biraan magaalaa Maqalee keessatti lafa gabaa beekamaa kan ta'e Addii Haqqii keessatti ibidda jabaa ka'een suqileen 520 gubachuun beekamee jira .
Gama biraan magaalaa Meqelee keessatti tajaajilli baankii eegalee jira. Tajaajilli bilbilaa fi Interneetii garuu hanga yoonaa hin jalqabamne. Jiraattonni maatiiwwan isaanii bakka biroo jiraatan argachuuf rakkataa jiran. Tajaajjilli bilbilaa waldaan fannoo diimaa qopheessee waan jiruuf namoonni hedduun toora eeggatanii maatiiwwan isaanii dubbisaa jiran jedha Mulugetaa Atsbehaa Meqelee irraa.
Gama biraan manneetiin barnootaa dhiyeenya banamanis warra qormaata biyyaalessaa fudhatuun ala barattoonni barnootaan qaamaan argaamnii baratan akka dhaabanis ifoomsanii jiru.
Gama biraan manni murtii Puunt land namoota 17 kanneen miseensota al-Shabaab fi shororkeessummaa ta’an ittiin jedhetti adaba du’aa muree jira. Himatamaa 18ffaan hidhaa umurii guutuun adabame. Manni murtichaa akka jedhetti kanneen kun waggoottan hedduuf Puntland keessatti ajjeechaa fi haleellaa geggeesaa turan.
Gama biraan, meeshaalee waraanaa fi kaneen biroo seeraan alaa kuufamanii turan tohannaa jala oolchuu isaallee dubbate.
Gama biraan ministriin dhimma biyya keessaa battaluma erga sirni sun raawwatee booda gurmuu Odiingaa, akka seera ittisa yakkaa Keeniyaatti kan “National resistance Movement” jedhamu garee yakkamtoota qindaa’ee jechuun ibsa baase.
Gama biraan mootummaan bulchiinsa waraanaa taatolee 60 irra hedduun isaanii dhokatanii jiran mormii sana deggertan jechuun ajaja hidhaa irratti baasee jira.
Gama biraan - Mootummaan Itiyoophiyaa Har’a, dhimmoota adda addaa irratti gaazzexeessota biyya keessaaf ibsa kennee ture. Gaaffiin duraa fi inni ijoon dhihaateef garuu, waa’ee dhukaasa WIXATA dabre Embaasii Itiyoophiyaa ka Waashington DC jiru irraa dhaga’amee ture. Garuu, kana irratti ragaa argachuun hin danda’amne. Kan Itiyoophiyaa keessatti maxxansame - gaazzexaan REPORTER - jedhamus, waa’ee kanaa Afaan Amaaraan maxxansee ture.
Gama biraan, Mootummaan Naannoo Amaaraa har’a Ibsabaaseen, Naannoo Benishaangul Gumuz keessatti balleessaa fi hamminni lammiilee nagaa irratti raawwatamaa jiru hamma baachuun danda’amuu irra darbee, sadarkaa dhumaa irra gaheera jedheera.
Gama biraan mootummaan Siiriyaa fi naannoo biyyattii momitoonni to’atan kamisa kaleessaa talaallii COVID-19 kan jalqabaa argatanii jiran. UNICEF fi Jarmayaan fayyaa addunyaa akkasumas gamtaan wal taatota talaallii addunyaa GAVIn wal ta’uu dhaan ibsa baasaniin talaallii AstraZeneca 200,000 mootummaa Siiriyaaf kan ergan ta’uu isaaf 53,800 immoo naannolee Kaaba gama lixaa biyyattii mormitoonni to’ataniif kan ergan ta’uu beeksisan.
Gama biraan Mulugeetaa Astibabaa, gabaasaa Maqalee irraa erge keessatti ka VOAf ibsa kennan - Biiroo Qonnaa fi Misooma Baadiyyaatti itti-gaafataaa hariiroo uummataa ka tahan – Obbo Mikaa’el Mirutsi, ka mootummaan Federaalaa Ragaa argachuu akka dhabe dubbatu kana ilaalchisee deebii kennan. Akka isaan jedhanti“mootummaan federaalaa duraan gargaarsa keemikaalaa fi uffata ittiin ittisaa ni gargaara ture.
Gama biraan muummichi ministeeraa Abiy Gonderitti kan argamu hoteela Gohaa jedhamu keessatti qaama hawaasaa irraa lammiiwwan walitti dhufan waliin marii geggeessanii jiran.
Gama biraan naannoo Beenishangul gumus keessatti shaakala waraanaa seeraan alaa fudhataa kanneen turan dargaggoonni naannoo Sanaa jiraachuu itti gaafatamaan waajjira qindeessa dhimmoota nageenya Benishangul Gumuz obbo Musaa Ahimed Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsaniiru.
Gama biraan, Naannoo Benishaangul Gumuz, Godinaa Matakkal keessattillee Filannoon geggeeffamuu waan qabuuf, tarkaanfii fudhachuurra haala ittiin waliigalteen taasifamurratti hojjataa jirra jedhan Bulchaan Godinichaa Obbo Gaashuu Dugaas.Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Itoophiyaa tibbana ibsa baaseen, godinaalee eeraman dabalatee, iddoowwan biroo sababaa rakkoo nageenyaaf, galmeen filattootaa hin jalqabamne, akkasumas buufataaleen Filannoo hin banamne” jedhe ifoomsee ture.
Gama biraan naannoo dhuma Amaaraa godina Goojjam dhiyaa keessatti kan argamu universitii mooraa Injibaaraa keessatti barattoonni lammiiwwan Oromoo doorsisaa fi reebicha nu irra ga’aa jiruun lubbuu keenyaaf sodaa keessa jirraa jechuun himata jiran.
Gama biraan namoonni gara Bootswaanaatti deebi’uu barbaadan bakka qofaa tursiisaman keessa galuu qabu, daawwattoonni biyyootii alaa garuu akka hin seenne kan jedhu akkuma jirutti tura.
"Gama biraan namoonni yaroo adda addaatti “Leenjii haaroomsaa” jedhuun Mooraa Leenjii Poolisii Sanqalleetti walitti qabamaa turan keessa hagi tokko gadi dhiifamuun himamee jira. ""Yeroo achi turretti hidhaa malee leenjii tokko hin argine” jedhu – kanneen gad-lakkifaman keessaa hagi tokko."
Gama biraan, namootni lama aanichuma ganda Calliyaa Eekkaa jedhamutti humnoota mootummaan ajjeefamani jedhu jiraattotni naannichaa tokko tokko.Waajjirri Bulchiinsaa fi Nageenya aanichaa dhimma kana akkan qulquleeffanne ibseera.Oduu wal fakkaatuun, Godina Qellam Wallaggaa Magaalaa Gidaamiitti namootni lama dheengadda Humnoota mootummaan ajjeefaman jedhu namootni yaada isaanii VOAf kennan tokko tokko.Walitti bu’iinsa Qaama mootummaa fi qaama hidhatee socho’u jidduutti uumam uummatni jidduutti dararamaa jira jechuunis kan dubbatan.Bulchaan Aanaa Gidaamii gama isaaniin Sanbata Xiqqaa galgala Boombiin Humnoota mootummaa eegumsaaf bahan irratti waan darbamee tureef, dhukaasni tureera, eenyu akka namoota lamaan ajjeese qoratamaa jira jedhan.Ajajoota Waraanaa Qaama hidhatee socho’u Waraana Bilisummaa Oromoo dhimma kanarratti dubbisuuf yaaliin goone hin milkoofne.
Gama biraan, Namootni Naqamtee, moonaa Masaraa Kumsaa Morodaatti hidhamanii jiran, “mirgi namummaa keenya nuuf kabajamaa hin jiru. Qaamni nu gaafates tahe seeratti nu dhiyeesse hin jiru,” kanneen hidhaa jiran sana keessaa tokko VOAtti himee jira.
Gama biraan obbo Mohaammed kan dubbatan waan warra midhaan jelaa hoomaa hawaannisaa kanaan manca’eeti kanaanis namootni kun adda baafamanii akkaataa gargaarsi itti kennamuuf ilaalaa jirraa jedhan.
Gama biraan Oromoota magaalaalee Daalaas keessa jiraatan obbo Adam Busee fi obbo Anwaar Abdallaa akkasumas Seent Pool Minisootaa irraa aadde Najaat Hamzaa haala kutaalee keessa jiraatanii VOAf ibsaniiru.
Gama biraan, Paartiin Kongirasii Federaalawa Oromoo KFO’n “rakkoon mudataa jiru furmaata Siyaasaa barbaada” jedha.
Gama biraan paartiin paartiin biyya bulchu immoo nuti ofii keenyaa ga’oo waan taaneef kan gamtaan MEDREK fi paartilee ka biroon gaafatan hoogganaan maree wal dubbannaa qaamni sadaffaa inni jedhu fudhatama hin qabu jedhee jira. Haal duree qopheeffatanii dhufan jechuun illee paartilee mormitootaa qeeqee jira.
Gama biraan paartileen mormitootaa 3 Tigiraay keessa socho’aa Addi Bilisummaa Uummata Tigiraay TPLF shororkeessaadha jedhamuu mormaniiru. Paartiin SaalsaYi Weyaanee, BaYitoonaa fi Wuddib Tsinaat jedhaman ibsa baasaniin akka himanitti, seerichi uummataa fi beektotaa Tigiraay ajjeesuuf yaadamee, golgaa godhachuuf ka kaasame, jedhan.
Gama biraan paartileen mormituu Semayawi paartii lammiiwwan Itiyoopiyaa ba’anii gadda isaanii akka ibsaniif hiriira waamame ni deggerra jechuu dhaan ibsa baasee jira. Har’a jechuunis kibxata 13 bara 2007 jiraattonni magaalaa Finfinnee ajjeechaa sukaneessaa lammiiwwan keenya irratti raawwate ilaalcha haa argatu jechuu dhaan gara mana mootummaatti deemaa utuu hiranii poolisiin humnaan bittimsee jira jedhan ibsi paartii kanaa.
Gama biraan Presidentiin Itiyoopiyaa duraanii Dr. Nagaasoo Gidaadaa gaaffii uummataa kan yeroo ammaaf deebiin hatattamaah in kennamu yoo ta’e biyyattiin rakkoo hamaa keessatti kufuu malti jedhan.
Gama biraan prezidaant Doonaal Traamp qiyyaafata isaanii qqbeenyaa keellaa boba’aa Siiriyaa Kaaba gama bahaa irra kaa’anii jiran.
Gama biraan prezidaantiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa kibxata darbe hariiroo prezidaantii Somaaliilaand Musee Bihii Abdii waliin jiru cimsuu irratti kan fuuleffatti daawwannaa guyyoota sadii keessummeessanii jiran. Keeniyaattaan kan dilbata darbe biyya isaanii seenan hoogganaa kutaa Somaliilaand biyya ofiitti affeeranii jiran.
Gama biraan qabsaa’onni mirga namaa tarkaanfii kana balaaleffachuu dhaan kun mirga namaa fi mirga walabummaan yaada ofii ibsachuu dhiituu dha jedhan.
Gama biraan rakkoo daangaa Sudaan waliin jiru karaa Diploomsii furuuf hojjatamaa akka jiru gidduu kana looltoota Itiyoophiyaa qabadhee jechuun kan Sudaan dubbattus dhugaa akka hin ta’iin Ambaasaaddar Dinaa Muftii dubbatan jechuun Mallaskaachoo Ammahaa Finfinnee irraa gabaasee jrira.
Gama biraan rakkoo nageenyaa Wallagga fi Gujii keessatti mu’ataa jiruun wal-qabateen qeerroon mormii isaanii dhageessisaa jiranillee bakkawwan lemiinittiyyuu ni turan. Ayyaanni Irreechaa, biyya Keeniyaa, magaalaa Naayiroobittis ayyaaneffamee jira.
Gama biraan Rakkoo Oromiyaa keessatti uumame furuuf mootummaan tarkaanfii humnaa fudhatu akka hatattamaan dhaabu hubachiisee jira.
Gama biraan, Shamarree Baaccuu Margaa waggaa 11f Maa’ikallaawwiitti erga hidhamaa turteen booda jijjiirama biyyattiitti dhufe jedhameen bara darbe gadhiifamtee, ammas irra deebiin baruma kana jechuunis Mudde 29 bara 2011 irra deebiin hidhamte gadi lakkifamtee jirti.
Gama biraan sochiin har’aa kun haala adda addaan kanneen rakkoo keessa jiranii fi lammiiwwan biyya ofiitti deebi’uu barbaadanniif abdachiisaa ta’uu koreen hoji raawwachiistuu hawaasa Itiyoopiyaa Lebanon keessaa ibsaniiru jedha gabaasi Abebayehu Gebeyehu.
Gama biraan soshaal miidiyaa irratti prezidaant Akufo Addo haasaa prezidaantii Ameerikaa duraanii kan George W. Bush guyyaa sirna eebba isaanii dubbatanitti fayyadaman qeeqi jedhu irratti dhiyaatee jira. Direktora quunnamtii dhimma presidentummaa illee dhiifama gaafachuun ibsa baasanii jiran.
Gama biraan Tigraay irraa oduu nu dhaqqabeen Loltoota Eertraa fi Itiyoopiyaan bakka qubatranii jiran irraa kan fudhataman namoonni hidhamanii turan sun guyyoota sadiif bakka addi du’aaroo jedhamutti geessu, galma gunaa jedhamu keessa erga tursiisamanii booda kaleessa galgala gad dhiisamuun gabaasameera.
Gama biraan to’attoonni dawaa kan gmtaa Awrooppaa akka jedhanitti talaallii Raashiyaatti oomishame kan Sputink V jedhu xiinxaluu ka jalqaban ta’uu beeksisan.
Gama biraan Tookiyoo keessaa har’a namoonni 280 ol COVID-19n qabamuu isaanii bulchaan magaalattii Yuriikoo Koikee ibsaniiru.
Gama biraan Tookiyoon dorgommii Olompikii baranaa sababaa weerarri kun hammaataa adeemeef akka hambistu dhiibbaan irra kaa’ame dabalaa dhufee jira. koree Olompikii addunyaaf prezidaantii kan ta’an Toomaas Baach, magaalaa galma mootummaa Jaappaan irraa akka dubbatanitti, dorgommii Olompikii fi dorgommiiwwan isa cina geggeessaman irratti kanneen hirmaataniif haalli isaa amansiisaa dha jedhan.
Gama biraan ugguricha haaraa akka Raashiyaa irra kaayamu manni-maree raggaasise sanatti mallatteessanii, akka Prezidaantiin ugguricha kaasuus tahe laaffisuu hin dandeenye, sagalee VIITOO yokaan mirga sagalee-sagaleen haquu haaraa manicha-mareef kennanii jiran.
Gama biraan ummanni Godina Booranaa darbeellee biyya ollaa Keeniyaa keessa waan qubatuuf walitti dhufeenya biyyafillee akkasuma gaarii ta’uu eeran.
Gama biraan VOAf waa’ee ajjeechaa fi mormii Adoolaa Wayyuu keessatti ka’ee kan ibsan itti aaaa kantiibaan magaalattii obbo Caalaa Waree to’annaa jala oolan. Obbo Caalaan waa’ee haala magaalattii sabaa himaaf ibsuu hin qabdu jedhamuun to’annaa jala ooluu isaanii miseensi poolisii godina Gujii nuuf ibsaniiru.
Gama biraan, waa’ee uummata Tigraay keessatti qehee ofii irraa buqqa’ee achi jiruu fi hojjetoota gargaarsaa achi jiranii akka yaaddoo qaban ka ibsan – Dubbihimaan Jaarmayicha Dhimma Baqattootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – Babaar baalooch, “wahiloota keenya – jaarmayaalee Tokkummaa Mootummootaa kanneen biroo waliin tahuudhaan, qaamonni walitti-bu’insa sanatti hirmaatan nageenya namoota hidhannoo hin qabnee yokaan Siiviliif of eeggachuu irratti dirqama sadarkaa irra jiru akka bahatan waamicha dhiheessinee jirra,” jedhu.
Gama biraan, Waajjirri Dhimmoota Komunikeeshinii Naannoo Benishaangul Gumuz, walitti bu’iinsa darbee darbee mul’aatu irraan kan hafe godinaan Matakkal tasgabbiitti deebi’aa jira, jedhu.
Gama biraan waaltaan Hindii Serem Yuniversitii Oxford waliin ta’uu dhaan kampanii dawaa Briteen Astrazenekaa dhaan oomishamaa jiru talaallii COVID-19 haala yeroo hatattamaaf gargaramuuf gaaffii dhiyeessee jira.
Gama biraan Waaltaan to’annoo dhukkubootaa kan US namoonni talaallii fudhatan iyyuu vaayiresii haaraa sanaan qabamuu waan danda’aniif imala gara Indoonesiyaatti godhan akka gorse jira.
Gama biraan waraana sana duras ta’e sababaa waraana sanaan kanneen qe’ee ofii irraa buqa’anii Walloo kaabaa fi Qobboo qubsuma jiran keessa namoonni jiran gara qe’ee ofiitti deebi’uuf qophee irra jiraachuu dubbi himaan buqqaatota qubsuma Qobboo obbo Solomon Qelemu VOAf ibsaniiru.
Gama biraan, weerarri Koovid 19 fi haalli nageenyaa, damee tuurizimiitti danqaa tahuu dubbataniiru. Naakoor Malkaatu Amborraa bilbilaan Obbo Abiyyuu haasofsiise.
Gama biraan yaadii Itiyoophiyaan dhiyeessite kun marii gaggeefamuu irratti sodaa haaraa uumee jechuun Sudaan dubbachuu ishee Rotars gabaaseera jechuun Mallaskaachoo Ammahaa Gabaasee jira.
Gama biraan yakka sanaan kan shakkaman naannoo Tigraay keessa namoota dhokatanii jiran qabuuf sakatta’a godhamuun alatti waraansi hin jiru jechuu dhaan daayirikterri ol aanaan Indoktirneeshinii ittisaa Major Jeeral Mohammed Tesemmaa VOAf ibsaniiru. Akka miidhaa gareen finxaalessaa IWEHAT raawwate utuu ta’ee Tigraay bifa amma qabdu hin qabaattu turte jechuun Tsiyon Girmaaf ibsaniiru.
Gama biraan Yunaayitid Isteetis keessatti adeemsi sirnaa talaallii COVID-19 ka lammataa raggaasisuu kibxata jalqabamee jira.
Gama biraatiin ABOn adeemsa hirmaanaa Filannoo marsaa 6ffaa keessatti danqaan na mudataa jira, jechuudhaan, haala kanaan filannootti hirmaachuu fi dhiisuu kan hin murteessiin tahuu beeksisee jira.
Gama biraatiin, achuma Godinaa Wallagga Bahaa, aangaa Guutoo Giddaa keessatti hidhattoonni Benishaangul Gumuz qubatoota Harargee irraa dhufanii achi jiraatan irratti haleellaa raaw’ataniin namni tokko du'ee sadii madaa’uu tu dubbatama. Qaamoleen mootumaa fi ogeessonni Fayyas ibsa kennanii jiru.
Gama biraatiin, akka gabaasaa dhiheenya baheetti, hoogganootni Afrikaa, yoo xiqqaate, waggoota digdamaaf taayitaa irra turan saddeet yoo tahan, umuriin isaanii giddu-galatti, waggaa toorbaatamii lama.
Gama biraatiin, Amaanu’eel Wandimmuu qabamee osoo dhimmi isaa seeraan ilaalamuu qabuu, humnoota naga-eegumsaa mootummaatiin ajjeefamuun isaa gochaa sirrii miti” jechuun himatan, Abbaan isaa.
Gama biraatiin ammoo, baatiilee sadii keessatti, uummatni gargaarsa nyaataa hatattamaan barbaadu, miliyoona shanii fi kuma dhibba lama irraa gara miliyoona toorbaa fi kuma saddeetiitti guddachuu isaa dubbatee – kanaafis arjoomtota doolaara miliyoona dhibba toorbaa fi miliyoona afurtamii shan na barbaachisa – jedha.
Gama biraatiin ammoo magaalaaleen godina Oromiyaa adda addaa waraanni mootummaa tohataa waan jiruuf bahanii galuunis akka hin dandahamne jiraattonni dubbachaa jiran.Gaaafii fi deebii geggeefame caqasaa.
Gama biraatiin, ayyaana Gubaa fi Ayyaana Masqalaa ilaalchisee, magaalaalee Amboo fi Finfinnee irraa namoonni adda addaa yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennanii jiran.
Gama biraatiin, barreessaan Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Baqqalaa Nagaa, hidhaa fi reebichi miseensota keenyaa fi uummata keenya irratti geggeessamu itti fufee jira, jedhu. “Aangawoonni Bulchiisa Naannoo Oromiyaa moggaatti dhiisamanii, Oromiyaan ajaja humna waraanaa federaalaan bulaa jirti” illee jedhan – Obbo Baqqalaan.
Gama biraatiin, bulchiinsa naannoo Oromiyaa. Godinaa Harargee Lixaa keessatti hiriirri deggersa fi duullii naannoo qulqulleessuu geggeessamee jira.
Gama biraatiin Bulchinsaa magaalaa Finfinneetti dhiibeen koleraa namoota 10 irratti mul'atee jira jedhame.
Gama biraatiin Cairo dabalatee biyyoota Libya fi naannoo ishee jiraniif ambasaddora kan ta’an Ambasador Momamud dirir haala yeroo ammaa Libya keessa jiru waahila keenya Afaan Tigre Bertr Siltaniif ibsanii jiru. Libyan yeroo ammaa mootummaa dhaabbataa mara hirmaachise hin qabdu kan jedhan Mohamud Qaamni inni tokko naannoo Tobruk dhuunfatee mootummaan ana yoo jedhu kaan immoo Tripolii qabate mootummaan ana jedha.
Gama biraatiin, dhaaba mormituu biyya keessaa irraa barreessaan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaas, kan uummaticha mormiif kakaase hammaachaa deemuu hacuuccaa mootummaa akka tahe dubbatu. “Miseensonni keenyas tahe uummatni mirga isaaf karaa nagaa falmachuun mirga heerri biyyaa kenneef” jedhu.
Gama biraatiin dhalattoonni Tigraay, loltoonni Eertraa humnootii Itiyoopiyaa cina hiriiruu dhaan Tigraay keessaa lolaa jiru jedhu. Dhiittaa mirga namaa gamasiif illee sababaa dha jedhu.
Gama biraatiin dhiyeenya kana as Washington DC keessa kan jiru waaltaa Wilson-tti qophaa’ee kan ture waltajjii marii tokko irratti argamanii kan turan Amerikaatti dubbi himaan Embassy Itiyoopiyaa obbo Wahde Belay Itiyooopiyaa keessatti ijaarsi gandeenii humnaan ijaarama kan jedhu haalanii jiran.
Gama biraatiin, dubbi-himaan mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa, Obbo Getaachew Raddaa, har’a Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessan keessatti, sochiin Arsii Lixaa keessaa gaaffii uummataa naannollee biraa keessatti ka’e irraa adda. Garee gurmaawee hidhate tu, oyruu fi bosonaa gubuun dhaabbattoota adda addaa mancaase. Isaan kun uummata oromoos bakka hin bu’uu jedhan
Gama biraatiin dubbi himaan naannoo Tigraay obbo G/Mikaa’el Meles naannoo sana keessaa waa’ee ilaalcha isaa polotiikaaf jedhee kan haleellaan irra ga’e ykn irra ga’u hin jiru jedhu.
Gama biraatiin, gabaasaan, gaazzexaa Masrii Al Aaraam jedhamu tokko, marii hoogganoota biyyoota sadeenii ilaalchisee ka dubbatan – aangawaan Masrii tokko, mootummoonni Masrii fi Sudaan, hidhaan laga Abbayaa sun ta’insa uumamaa Itiyoophiyaatiin guutuu isaa ka mootummaatiin ibsame simatanii jiran, jedhee jira. Gama Masriitiis, murtiin sadarkaa ol’aanaatti murteessame waliin dubbiin sun kan itti fufuu tauu aangawaan sun dubbatan – jechuun, gaazzexaan Al Aaraam gabaasee jira.
Gama biraatiin, garee itti-aanaa Hayyu-duree Obbo Araarsoo Biqilaatiin hoogganamu irraa itti-gaafatamaa Sabqunnamtii ABO akka tahanitti ka dubbatan - Obbo qajeelaa Mardasaa ammoo kun labsii seera dhaabichaatiin ala labsame jedhanii jiru. Paartii Badhaadhinaas ibsicha irratti yaada gama isaa kennee jira.
Gama biraatiin, Gareen Haakimoota Hospitaala Laand Maark, Mana Siressa Qaallitti dhaquun Obbo Jawaar Mahaammad fa'aaf tajaajila wal’aansa fayyaa kennu Manni murtii Waliigalaa Federaala murteessee jira.
Gama biraatiin gareen mirga dhala-namaaf falmu AMANESTY INTERNATIONAL har’a, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kenneen Himatamtamtota shanan irratti murtiin Har’a Manni-murtii ETHIOPIA dabarse namoota hojii isaanii seera-qabeessa, karaa nagaa hojjetaa jiran irratti kan murame waan taheef akka hatattamaan walaba gad-lakkisaman gaafatee jira.
Gama biraatiin garuu, walga’ii Atilaantaatti geggeessame mormiin mudatee ture. Qophii guutuu caqasaa.
Gama biraatiin Godinaa Arsii Lixaa, aanaa Arsii Nagellee keessatti, uummanni aanichaa, dhuminsa Ayyaana Irreechaa irratti dhaqqabe mormuudhaan hiriira bahuu isaa irraa kan ka’e tarkaanfii humnoonni motummaa fudhataniin, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 24 irraa eegalee haga har’aatti namoonni jaatamaa ol ajjeesamuu fi ka biroo hedduun hidhamuu dubbatu – jiraattonni.
Gama biraatiin, Godinaa Arsii Lixaa, anaa Shaashemannee, ganda baadiyyaa Abaaroo keessatti uummata Har’a ganama irraa ka’ee hiriira bahee fi humnoota mootummaa federaalaa hiriiricha dhaamsuuf bobba’an gidduutti wal-dura dhaadbbannaan uumamuu fi hiriirtonni heddumminaan ba’an of irraa ittisuu danda’uu isaanii dubbatu, jiraattonni gandichaa. Uummatni heddumminaan yaa’ee karaa itti cufuu isaa irraa kan ka’e, humna dabalataa waammatanii ennaa yaalan uummatatti seenuu hin dandeenye. Kanaaf, loltoota konkolaataan fidanii naannawa sanatti naqanii akka isaan miillaan gara ummataatti seenu gochuu yaalaa jiru, jedhu jiraattonni.
Gama biraatiin Godinaa Booranaa, aangaa Liiban keessa ka jiru lafa investimentii qonnaaf, fedhii uummataa malee, duuressicha Sheek Alaamuudiif kenname, Sanbata dabre kana, uummatni itti bobba’ee mananneen irratti ijaaraman gubuudhaan laficha deebisee dhuunfachuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru. Gaafuma sana magaalaa Negellee keessatti hiriira mormii illee gegggeessanii jira.
Gama biraatiin, Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Guduruu, magaalaa Kombolchaa keessatti, barattoonni gam tokkoon nu reebaa gama kaaniin baradhaa jechuun wal duukaa hin deemu jechuun gaaffii dhiheessuun dhaga’amee jira.
Gama biraatiin, godinaa Wallaggaa Bahaa, aanaa Kiiramuu keessatti gara xumura torban dabree irra barsiisonni afurii fi dargaggoonni sadii humnoota poolisii aanichaan qabamanii achi-buuteen isaanii waan dhabameef jecha, Wixata dabre, Amajji 16, bara 2015 barattoonni manneen barnootaa magaalaa Kiiramuu keessa jiran marti hiriira bahuu isaanii dubbatu – barattoonni. Akka barattoonni jedhanitti, barsiisonni aanaa Kiiramuu keessaa qabamanii achi-buuteen isaanii dhabame: Lataa Asaffaa, Katamaa (Carraa) Nagaasaa, Dhaabaa Soorii fi nama magaalaa Haaroo tii barsiisu, kan Eliyaas jedhamu. Dargaggoonni hidhaman sadeen immoo, Anumaa Adabaa, Efreem Temesgeenii fi Habtaamuu Oliiqaa ti.
Gama biraatiin, godinaa Wallagga Lixaa, aanaa Mana-sibuu keessatti, labsiin yeroo muddama raggaasisamuu isaa ennaa dhaga’an – qeerroon magaalattii mormiin ka’uudhaan karawwan cufuu isaanii fi raayyaan waraanaa naannoo buufatee jiru itti bobba’ee namoota lama ajjeesuu isaa dubbatu – jiraattonni.
Gama biraatiin godina Gujii aanaa Gooroo-Doolaa magaalaa Har-Qalloo keessatti baratonni har’a hiriira mormii dhageesisanii jiru.Gaaffiin barattoota kanaas hojii warqee qotanii baasuu kan Sheek Alaamuddiin gaggeessan haa dhaabatuu, kanneen hidhaman haa hikaman, gaaffiin keenya deebii haa argatu, kanneen jedhanii fi kanneen biroo ta’uu barattonni ibsanii jiru.
Gama biraatiin godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti humnoonni mootummaa namoota nagaa hiraarsaa jiraachuu jiraattonni magaalattii himataa jirn.
Gama biraatiin Godina wallaggaa Bahaa aanaa Kiiramuu keessa kanneen jiran barattoonni mana barnootaa sadarkaa duraa, lammaffaa fi qophaa’inaa har’a ganama sa’a 5 irraa eegalee hiriira mormii ba’anii jiran. “Barattoonni fi kanneen biroon hidhaman nuuf haa hiikaman” jechuudhaan barattoota mormii isaanii dhageessisaa turan sana humnoonni mootummaa dhufanii bittimsuu isaanii fi barattoota hidhuu isaanii, dubbatu.
Gama biraatiin, Golli Naga-eegumsaa, ka Tokkummaan Mootummootaa, yeroo hookkarri Burundii dabalaa deemee fi haalli akka ajjeechaa duguuginsa sanyii bara 1994 Riwaandaa keessatti ka’ee ta’uutti deemuu mala – jedhamee sodaatametti, kaleessa, dhimma sana irratti mari’achuuf walga’ee ture. “Tokkummaan Mootummootaa, lammiwwan Burundii maratti mallattoo akeekkachiisa jabaa erguu qaba” – jedhu Mr. Bolopiyoon.
Gama biraatiin haleellaa daangaa irraatti namoota hidhataniin raawwatamu ilaalchisee furmaata arguuf command post fi naannolee lamaaniin yaaliin godhamaa kan jiru ta’uu itti gaafatamaan waajjira komnikeeshinii mootummaa naannoo somaalee Itiyoopiyaa obbo Idiris Ismaa’el beeksisaniiru.
Gama biraatiin, haleellaa keemikaalaa prezidaantiin Siiriyaa, Bashaar Alasaad, biyya ofii keessatti geggeesse- jedhame adabuutti ka fuuleffate haleellaan gamtaa biyyoota gama dhihaa eega Siiriyaa irratti geggeessamee booda, akka Raashiyaan yaalii araaraa godhamutti hirmaattu Faransaay dhidhiibaa jirti.
Gama biraatiin, hariiroo daldalaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduutti jalqabame toora seeraa-qabeessa qabsiisuuf, buufataaleen to’annoo Gumurukii qindaawuu, Koomishinni Gumurukii Itiyoophiyaa Dameen Maqalee beeksisee jira.
Gama biraatiin harras godina Booranaa magaalaa Mooyyalee naannoo Qabbahaatti walitti bu’iinsa ka’een lubbuun namaa akka darbe, qabeenyillee akka manca’e jiraattonni VOA’f himanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Gama biraatiin hiriirumti wal fakkaatu godina wallaggaa lixaa aanaa Manasibuu magaalaa Mandii keessatti geggeessamee jira.
Gama biraatiin imaammati alaa prezidaant Doonaald J Tramp hordofan Ameerikaan haa dursitu isa jedhuun beekama. Sana jechuun waan hunda caalaa fedhii lammiiwwan Ameerikaa eegsisuu ykn kabachiisuu jechuu dha. Sababaa sanaafid fedhii Ameerikaa hin guutu kan ittiin jedhan fakkeenyaafTrans-Pacific Partnership(TPP)kan jedhamu walii galtee daldalaa, walii galtee eegumsa jijjiirama qilleensa naannoo addunyaa isa guddicha “Paris Climate Change” fi walii galtee nukleraa Iraan ykn ”Iran nuclear deal” jedhamu keessaa Ameerikaan akka baatu godhaniiru.
Gama biraatiin immoo Achuma aanaa Meessoo magaalaa Asabot keessatti hiriirri dheengagdda halkan fi kaleessa halkan hirirri geggeeffamuu isaa dubbatu jiraattonni. Asaboot waa’ee halkan dabree dubbatuun jalqabna.
Gama biraatiin immoo achuma Carqositti ADWUI bakka-bu’uun ka dorgoman, Misistarri Albuudaa fi Inerjii, Obbo Alamaayyoo Taganuu garuu, “ Deemsii filannoo haala Dimokratawaa, nagaa fi haqaan gaggeefame. Himannaaleen dhihaataa jiran ka ragaa qubsaan deggeraman otoo hin taane ka tilmaamaan dhihaatani. Uummatti ADWUI akka filatu abdii guddaan qaba.” Jedhan.
Gama biraatiin immoo, achuma Wallagga Bahaa, aanaa Eebantuu keessatti barsiisota akka Raggaasaa Wiirtuu, Gammachuu Gannatii, Gammachuu Itichaa fi Alii Bayyanaa dabalee namoonni hedduun qabamanii hidhamuu jiraattonni VOAtti himanii jiran. Bakka bu'aan Waajjira ABO magaalaa Amboo Kaayyoo Fufaa jedhaman, Ambo irraa akkasumas kan ammaan dura kitaaba kuusaa walaloolee maxxansitee turte Lalisee Mekokonnen magaalaa Finfinnee irraa qabamuu isaanii hiriyyoonnii fi waahiloonni isaanii dubbatanii jiran.
Gama biraatiin immoo as Washington DCtti kan argamu dhaabi First Hijirah jedhamu ibsa baaseen ajjeechaa suukanneessaa kirstiyaanota lammiiwwan Itiyoopiyaa irratti Libya keessatti raawwatame nu rifaasise, kanaaf namoota amantii maraa naannoo addunyaan balaaleffatamuu qaba jedhee jira. Hojiin bineensummaa akkasii kanneen raawwatan amantii kamiinuu ala jedheera. Maatiwwan namoonni duraa du’anis haala ittiin du’a firoottan isaanii dhaga’an ibsaniiru.
Gama biraatiin immoo ayyaana Irreechaa Hora Finfinnee irratti Sanbata dabre geggeessame irratti dargaggoo Gammachiis Ejjetaa fi Shamarree Kennaa Baqqala gidduutti sirni naqata qubeelaa raaw’atamee jira. Guutummaa isaa caqasaa.
Gama biraatiin immoo baqattoota sana keessaa kanneen vaayiresii HIV waliin jiraatan akka sirnaan hordofamaa hin jirree fi wal’aansa hin arganne akeekkachiisan – hojjetoonni eegumsa fayyaa.
Gama biraatiin immoo deggersa dhaaba misooma sadarkaa addunyaa USn hojii isaa kan geggeessu caasaan dursee akeekkachiisa beelaa ragaan dhiyeesse, yeroo arfaasaas ta’e yeroo gannaa roobii roobeef ammas roobaa jiru hanga barbaachiseen gad ta’uu mirkaneessee jira.
Gama biraatiin immoo, deggertotoa paartii mootummaa biyyattii irraa mana-murtii filannoo duraa fudhatama dhabsiise irratti mormiin haaraan darbatamaa jira.
Gama biraatiin immoo, Dilbata dabre kana, amaamotni Misirroo fudhatanii naannawa Ajjee, lafa Korbeessa jedhamu irraa gara Shaashemanneetti ennaa konkolaataan deemaa turanitti sirba Caalaa Bultum sirbsiisaa waan deemaniif poolisonni magaalaa itti dhukaasanii, gommaa konkolaatichaa dhoosan, ka jedhan – jiraattonni magaalaa Ajjee, itti fufanii dhukaasanii namoota afur, ka maqaan isaanii Shuumii Nageessoo, Roobaa Jiloo, Habtaamuu Fayisaa fi Guddataa Tashitee jedhamu illee rasaasaan dhawanii madeessuu isaanii dubbatu.
Gama biraatiin immoo Federeeshinii Dargaggootaa Magaalaa Finfinnee fi koree simannaa hooggana ABO irraa ibsawwan, lammiwwan biyyaa Finfinnnee keessaa fi kutaalee biyyattii adda addaarraa dhufanii, boru hoogganoota ABO simachuuf jiran akka mirgi isaanii eegamuuf gaafatanii jiran. Muktaar ibsawwan kanneenii fi ka biroo akkasumas, oolmaa guyyaa har’aa ilaachisee gabaasaa qindeesse qaba.
Gama biraatiin immoo, Gamtaan paartiilee mormitootaa – Medrek, ibsa Jimaata dabre kana baaseen, “Mootummaan Itiyoophiyaa otuu biyyattiin jeeqama hamaa keessa hin seeniin, mala furmnaataa hundee qabu barbaaduu qaba” jedhee jira. Akka Medirek jedhutti, mootummaan EEDEGn hoogganamu mormiilee fi mufannaa paartiileen siyaasaa fi uummatoonni qaban akkauma baretti humnaan ukkaamsuu yaaluu irra marii paartiilee hunda hirmaachise geggeessee, mootummaa akka heeraa fi seera biyyattiitti hojjetuu fi wal-qixxummaa uummatootaa kajchiisu hundeessuu tu furmaata taha.
Gama biraatiin immoo gareen hooganoota Catalan ka biroon kanneen finciltummaa, biyya ganiinsaa fi maallaqa seeraan ala deddeebisuu akksumas Catalonian akka walaboomtu dhiibbaa gochaa turan jedhamuun himannaan irratti dhiyaate mana murtiitti dhiyaachuun gaafatamaniiru.
Gama biraatiin immoo godinaa Gujii aanaa Goroo Doolaa magaalaa Har-Qalloo keessatti barattoonni mana barnootaa sadarkaa lammataa fi giddu gala sadarkaa lammaffaa kanneen hidhaman nuuf haa hiikaman, gumaan lammiiwwan keenya du’anii nuuf haa baafamu jedhanii dhaadannoo dhageessisaa hiriira ba’uu isaaniitin humnoonni mootummaa itti bobba'anii hiriira bittimsuu dhan barattoota reebanii kaan hidhaatti guuran jedhu jiraattonni.
Gama biraatiin immoo Godinaa Hargee lixaa aanaa Xuulloo keessatti namoota aanaa ollaa Sana irraa dhimma isaaniitiif dhufanii qabaman keessaa tokko kamisa darbe kana du’ee argamuu isaa dubbataa jiru jiraattonni aanaa Xuulloo.
Gama biraatiin immoo hoogganootaa fi miseensota gameeyyii Adda Bilisummaa Oromoo dabalatee Finfinnee, Amboo fi Naqamte keessatti namoonni hedduun hidhamuu, Naakoor maatii namoota hidhamanii, hooggana ABO fi aangawoota mootummaa dhimmi isaa ilaallatu dubbisuun VOAf ibsee jira.
Gama biraatiin immoo Jarmayaan mirga namaaf falmuHuman Rights Watchibsa baaseen Naannoo guddichi Itiyoopiyaa keessaa Oromiyaan master plaanii Finfinnee mormuu dhaan hiriira mormii guddaa geggeessaa jira. Humnoonni mootummaa tarkaanfii fudhataniin lubbuun namoota hedduu darbuu isaa illee qabsaa’ota wabeeffachuun ibsa baasee jria.
Gama biraatiin immoo, ka Finfineetti argamu Embaasiin Yunaayitid Isteets – ajjeechaalee magaalaa Calanqoo fi Yunivarsitiilee keessatti raaw’atamanitti gadduu isaa beeksisee jira. Maatiilee, namoonni isaanii jalaa ajjeesamaniifis akka ibsa gadda isaa ergu beeksisee jira. Maootummaan nageenya uummata isaa akka eeguu fi lammiwwan Itiyoophiyaas aadaa waliin jireenyaa baraoota dheeraa qabatanii waliin jiraatan kabajanii akka waliin dhaabatan gaafatee jira.
Gama biraatiin immoo manni murtii Lidetaa dhaddachi 19ffaan namoota 16 irratti himannaa farra shorokeessummaa dhiyeessuu dhaan hidhaa waggaa 3 hanga waggaa 13tti itti muree jira. Namoonni kun martinuu lammiiwwan Oromoo yoo ta’an irra hedduun isaanii illee dargaggoota ta’uun beekamee jira. Namoonni kun yoomii fi eessaa akka qabaman Abukaatoon himatamtootaaobbo Wandimmuu ibsaa nuuf ibsaniiru.
Gama biraatiin immoo mootummaan Itiyoophiyaa, “murtiin kun ka yeroo isaa eege miti. Ka tahuu hin malles,” jechuun deebii kenne.
Gama biraatiin immoo muummicha ministeerichaaf gaaffiin dhiyaate ka biroon mana murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaa kan ilaale ture.
Gama biraatiin immoo, otuu ragaan of irraa ittisaa Obbo Baqqalaa Garbaa dhaggeeffatamaa jiruu, abbaan-alangaa “garaachi na dhukkube nan beela’ee itti fufuu hin danda’u ” jechuun dubbatan. Obbo Baqqalaan kun gorsa aangawootaa argachuuf yeroo barbaacha malee sababaa qubsaa miti jechuun falmaa turan.Manni murtiis itti fufuuf qophii ta’u ibsu iyyu dhuma irratti deemsi mana-murtii sun addaan cite jedhu – Abukaatoolee keessaa tokko – Obbo Abdul-jabbaar Huseen Gammadaa.
Gama biraatiin immoo, paartiilee filannoo biyyaalessaa Itiyoophiyaatti hin hirmaatiin hafan keessaa, itti gaaafatamaan Sab-quunnamtii Yeroofii, kan Paartii Adda Bilisummaa Oromoo yokaan ABO obbo Daawud Ibsaan hoogganamuu, Obbo Lammii Gamachuu, “ABO’n filannoo fakkeessii kanatti hirmachuu dhiisuu isaaf waan gaabbu hin qabu. ABO’n siyaasa Itoophiyaa keessatti hirmaannaa karaa nagaa jalqabe itti fufa” jedhan.
Gama biraatiin immoo president Barack Obamaa fi demokraatonni hangi tokko kan mana maree bakka bu’oota uummataa keessa jiran repblikaanonni kamisa darbe karoora immigaratin kan presidentichaa ilaalchisee murtii mana murtii ol aanaa akkaan dhiphisuu isaanii balaaleffatanii jiru.
Gama biraatiin immoo presidentiin Ferensaay Francois Hollande garee ISILtti duuluuf gamtaan akka uumamuuf waamicha president Obamaan godhaniif deebii kennuuf jecha ministrii dantaa alaa US John Kerry fi mnisteerota dhimma alaa biyyootii Arabaa fi Awrooppaa waliin paris keessatti wal araganii jiran.
Gama biraatiin immoo, proojekticha hojjetanii xumuruuf kan baafamu – maallaqni doolaara biliyoona sadi’iif walakkaa tahu irra-jireessi kan Chaayinaa irraa liqiin fudhatamu waan taheef, idaa biyya xiqqoo sanaa, akkaataa rifaasisaatti ol kaasuu mala – yaaddoo jedhu tu jira.
Gama biraatiin immoo, quunnamtii garee uummachuun Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay keessatti uumamee rakkoo fide, OPDO dabalatee gara paartiilee ka birootti illee babal’achuu isaa hubachiisanii jiran. Gabaasaa dhaggeeffadhaa.
Gama biraatiin immoo tokkummaa mootummootaatti waajjirri qindeessa gargaarsa namoomaa (OCHA) keessatti kutaan gargaarsa maallaqa yeroo hatattamaa Itiyoopiyaa keessaa hawaasa hongee dhaan akka hamatti miidhamaniif kaleessa gargaarsa doolaara miliyoona 17 gumaache jechuu dhaan itti gaafatamtuun kutaa gargaarsa yeroo hatattamaa Lisa Dowton VOAf ibsaniiru. Maallqa kana attamiin hojii irra akka oolchan ibsaniiru.
Gama biraatiin immoo torban kana warren Awropa baqattoota kurna kumaan laka’amaniif ardittii seenan biyyoonni miseensa gamtaa Awropa ta’an meeqa akka simatan kootaa ramaduu irratti wal falmaa jiran.
Gama biraatiin immoo torban lama dura ministrittiin dhimmi alaa US Wendy Sherman ministeera dhimmi Itiyoopiyaa Tewdrso Adanoom waliin erga wal arganii booda biyyi isaanii filannoon Itiyoopiyaa geggeessamuuf jiru kan haqaa fi walabaa ta’a jettee abdatti, jechuu dhaan biyyattiin yeroo filannoo haala gaariin geggeessuu isheef dimokraasii biyyattii keessa jira jedhaniif galateeffataniiru.
Gama biraatiin immoo yeroo mootummoota Itiyoophiyaa darbanii keessa ‘Haroo Wancii ni misoomsina,’ jedhamee osoo hin hojjetamiin waa hafaa tureef ammallee akka shakkii qaban kanneen ibsan jiraattonni naannichaa “Lafa keenya irraa akka nu hin buqqisnellee sodaa qabna.” jedhan.
Gama biraatiin immoo, yeroo wal-fakkaataatti magaalaa Aksum keessatti, waraansa geggeessameen namoonni nagaan dhibbootatti lakkaawaman, haleellaa qindaawaadhaan ajjeesaman, jechuun gareen Mirga Namoomaa – Amnesty Internashinaal, gabaasaa baaseen ibsee ture.
Gama biraatiin internaatiin Afrikaa keessa babal’ataa jirutti, dargaggoota gara dhaabota shororkeessotaatti fo’achuun akka hammaachuu malu illee gabaasaan Tokkummaa Mootummootaa kun akeekkachiisee jira.
Gama biraatiin itti-aantuu Muummittiin-ministaraa Itiyoophiyaa, aadde Asteer Maammoo, mormii uummataa Oromiyaa keessatti ka’eef sababaan rakkoo bulchiisa gaarii ta’uu dubbatan. “Namoonni manneen isaanii irraa buqqifamuu isaaniif, akkasumas rakkoo bulchiinsa lafaa itti-gaafatamaan Dhaabbata Dimookiraasummaa Uummata Oromoo ti” jedhan,aadde Asteer.
Gama biraatiin, jiraattonni aanaa Maanduraa ganda Gannete-Maariyaam, “nageenya keenyaaf sodaanne” jechuudhaan gara naannoo Amaaraatti baqataa jiru, jechuun jiraataan tokko dubbatee jira. “Naannoo Amaaraa wajjin mari’achuun haala jiru tasgabbeessuuf jirra” jedhu – aangawaan Naannoo Benishaangul. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Gama biraatiin, jiraattonni Godinaa Shawaa Lixaa, magaalaa Jalduu akka jedhanitti – “Haga barattoonni fi Oromoonni kaan hidhaman hiikamanitti, haga kanneen ajjeesamaniif gumaan ba’utti hin barannu” jechuudhaan kanneen kamisa dabre kana hiriira mormii bahanii turan – barattoonni manneen barnootaa sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa magaalattii keessaa, Har’a illee “gaaffiileen keenya deebii hin arganne” jechuudhaan, manneen barnootaa isaanii gad-lakkisanii bahan.
Gama biraatiin, jiraattonnii fi mormitoonni hiriirawwan guutummaa Oromiyaa keessatti geggeessaman irratti namoonni hedduun du’uu, madaa’uu fi hidhamuu dubbataa jiru. Har’a, magaalaa Finfinnee keessaa kan ani haasofsiise, hiriira Sanbata dabre magaalaa Finfinnee keessatti geggeessame irratti namoonni hedduun reebamuu hidhamuu dubbatu.
Gama biraatiin jiraattotii godina Gujii magaalaa Bulee Horaa Oromoon Irreecha Bishooftuutti dhumachuutti dallanuun qabeenna mootummaa hedduu barbadeessuu isaani himatan.Tana irratti waraanii mootummaa dubartii fi ilmee isii dabalee nama afur nurraa fixee jedhan.
Gama biraatiin, ka magaalaa Finfinnee jiru – Ambaasiiin Yunaayitid Isteets, kanneen Finfinnee irraa gama Lixaatti argaman magaalaalee bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessa jiran – Amboo, Baakkoo, Holataa fi naannawa isaaniitti mormiileen hookkara qaban geggeessamuu fi karawwan cufamuu hubachuu isaa beeksisee jira.
"Gama biraatiin, ka magaalaa Torontoo keessa maadheffate, Liigii Mirga Namoomaa Gaanfa Afrikaaf dura-taa'aa ka tahan Obbo Gaaromaa Waaqasaa ""Magaalaa Finfinneetti kanneen argaman, Yunivarsitoota lama keessaa, akkasumas, Yunivarsitii Jimmaa fi Yunivarsitii Haromaayaa keessaa barattoonni qabamuu dubbatu. Barattoonni Roobii, gaafa Ebla 13 qabaman walumaa-galatti sagal tahuu illee dubbatanii jiru, Obbo Gaaromaan."
Gama biraatiin kan kaleessa hiriirri mormii keessatti geggeessamee ture Yunivarsitii Adaamaa keessatti barattoonni lama ajjeesaman – jedhu, barattoonni Yunivarsitichaa fi jiraattonni magaalattii. Qondaalli Poolisii magaalaa Adaamaa garuu, kaleessa ganama jeeqamni ka’uu malee barattoonni reebamuus tahe ajjeesamuu akka odeeffannoo hin qabne dubbatu.
Gama biraatiin kanneen butaman keessaa tokko tahuu ishee fi booda miliqxee harkaa ba’uu ishee ka dubbattu – barattuun Yunivarsitii Dambii Dolloo tokko “ana dabalatee kanneen iggitamne 18 turre” jetti. Isheen miliqxee waan baateef kan ishee biraa hafan dubartoota 13 fi dhiirota 4 walumaa galatti namoota 14 tahuus dubbatti.
Gama biraatiin, Komaander Demmellaash ibsa televiiziyoona Mootummaan kennan sanaan, hoogganoota Medrek keessaa tokko ka tahe, hoogganaan Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo, Obbo Bulchaa Dammaqsaa, waa’ee du’a Biyyansaa Dhibbaa Gaaddisaa odeeffannoo sobaa madda-oduu Royitersii fi madden oduu biyya keessaaf kennan, maqaa paartii biyya bulchaa jiruu xureessan , jechuun balaaleffatan. Obbo Bulchaan garuu, nuti akeeka maqaa xureessuu hin qabnu. Wannan maddeen oduutti dubbadhe maraaf ragaa qabatamaa tu jira, jechuun deebii kennan.
Gama biraatiin Los Aanjeles, Chikaagoo, Maayaamii, Filaadelfiyaa dabalatee magaalaalee 40 guutummaa Yunaayitid Isteetis keessatti akka hiriirtonni eega dukkanaa’ee booda daandiileetti hin baane uggurri sochii sa’atiin ugguru kaa’amee jira. Bulchoonni kutaalee Verjiiniyaa fi Teksaas immoo labsii yeroo muddamaa labsan.
Gama biraatiin, maddeen naga-eegumsaa Somaaliyaa Kibbaa keessaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, haleellaan sun, kutaa Shebelee gara gadii, naannoo magaalaa Kunyoo Baaroootti, konkolaataa aangawoota Al-shabaab fe’attee deemtutti qiyyaafatee geggeessame.
Gama biraatiin, maddeen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti prezidaantiin bulchiisa naannoo Somaalee Abdii Mohammed Omaar, miseensota kaabinee lamaa fi afaan-yaa’ii bulchiisa naannoo sanaa waliin, walii-galteedhaan gara Finfinneetti imaluu isaanii maddeen, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf mirkaneessanii jiran.
Gama biraatiin, magaalaalee naannoo Finfinnee jiran, kanneen akka Buraayyuu fi Sabbataa keessatti, akkasumas, magaalaalee Oromiyaa ka biroo akka Itayyaa, Shaashemannee fi Jimmaa faa keessatti walitti-bu’insa hiriirtota mormii fi qaamota mootummaa gidduutti uumameen, lubbuun namaa dhabamuu fi miidhaan qaamaa dhaqqabuu, akkasumas qabeenyaan manca’uu tu himame.
Gama biraatiin magaalaa Naqamteetti kanneen Koomaand Poostiin qabaman namoonni 49 caalan Masaraa Mooticha Kumsaa Morodaa keessatti hidhamanii jiru jechuun maatii hidhamtootaa keessaa komii dhihaaffatan.
Gama biraatiin magaalattii keessa deddeebi’uun dadammaqiinsa kennaa kan turan kantiibaan magalattii obbo Xiraatuu Beyeyne gabaa irra uggurri kaa’amus sochiin uummataa amma iyyuu sadarkaa yaaddessaa irra kan jiru ta’uu ibsaniiru.
Gama biraatiin manni-murtii ol’aanaan, Koloneel Gammachuu Ayyaanaa, mana-hidhaa Qaallittii irraa bakka duraan ture Qilinxootti akka deebifaman murteessee jira.
Gama biraatiin, Miidiyaa hawaasummaa dabalee, sabaa-himaalee adda addaa irratti qeeqawwanii fi mormiileen wixinee seeraa yaadame kana irratti dhihaataa jira. Paartiin mormituu – Koongiresni Federaalawa Oromoo, waa’ee qabiyyee ibsa bahe sanaa maal jedha? Namoon itti-aanaa prezidaantii paartichaa – Obbo Mulaatuu Gammachuu haasofsiisee jira.
Gama biraatiin, Ministarri Dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Demmeqee Mokonnen, dheengadda hawaasa addunyaatiif, dhaamsa viidiyoodhaan dabarsaniin, mootummaan isaanii, rakkoo Tigiraay keessaaf deebii kennuuf hojiiwwan hojjetaa jiru ibsanii, “dhiibbaa akka malee wantoota jiran wal-xaxaa taasisan Itiyoophiyaa irra kaa’uun rakkoolee sana hammeessa malee furmaata hin tahu,” jedhanii turan.
Gama biraatiin, Ministerii koominikeeshiinii Itoophiyaa, obbo Geetaachoo Reddaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, kutaa Afaan Amhaaraaf gaaffii fi deebii kennaniin “waa’een Maaster Pilaanii waan hin galiiniif gaafachuuf hiriirri bahe, amma gab jedhee, garii gara barnootaatti deebi’anii jiran” jedhan. Kanneen qaawwaa kanatti fayyadamuun jeeqama guddaa kaasuu fi badii geessisuuf deeman tu jira, jedhu, Obbo Getaachoon.
Gama biraatiin, miseensa Paartii Dimookiraatawa Itiyoophiyaa kan ta’an obbo Lidatuu Ayyaalew akka manni-murtii ajajetti hidhaa waan poolisiin hidhaa dhaa isa hin baasiiniif iyyannoo mirga wabii mana murtii aanaa magaalaa Bishooftuutti dhiyeeffachuu isaanii pireezidaantiin paartichaa kaleessa obbo Adaana Taaddasa ibsaniiru.
Gama biraatiin miseensa shanee gumii sabaa ABO kan ta'an obbo Abdii Raggaasaa mana murtii walii galaa Oromiyaa Sabbataatti dhiyaatanii Amajjii 28 bara 2013tti beellamamuu abukaatoon isaanii ibsaniiru.
Gama biraatiin mootummaan Faarmaajoo gaazexeessitoota saba himaalee hawaasummaarrattis dhiibbaa itti fidaa jira. Amneestiin akka jedhetti dhiyeenya qofaa fulli feesbuukii gaazexeessitoota 16 dhiibbaa mootummaan geessiseen cufamuu himee; komii kana dhaabbatichaaf dhiyeessee duubarra fuulli feesbiikii gaazexeessitoota muraasaa banamuu beeksise.
Gama biraatiin, muummichi-ministaraa – Dr. Abiyyi Ahimed, itti-gaafatamtoota hojii mootummaa federaalaa sagal muuduu isaaniis maddeen-oduu mootummicha beeksisanii jiran.
Gama biraatiin, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, Roobii dabre, dhimma kana irratti gaaffii gaazzexeessota irraa dhihaateef ennaa deebii kennan, dhimmi hidhannoo hiikkachiisuu waan isaan yaaddessu akka hin ta’iin dubbatanii, “ABOs tahe paartiilee biroo waliin dhiheenyatti mari’anna. Biyya tokko qabna. Waliin ijaarranna. Waan yaddessu miti” jedhanii turan.
Gama biraatiin n, hiriira Waraana Bilisummaa Oromoo bosona keessa socho'u balaaleffachuuf Laaloo Assaabii Innaangootti waamame irratti namoonni hiraachuu didan hidhaman jechuun namni maqaan isaanii akka hin himamne gaafatan tokko dubbatanii jiran.
Gama biraatiin Obbo Addisuu Araggaa, haasawa walga’ii hoogganoota Oromoo fi Amaaraa irratti dhageessisan keessatti, dubbii isaanii mormii kaaseef midiyaadhaan uummata dhiifama gaafatanii jiran.
Gama biraatiin Paartiilee EHADEG-n hundeessan keessaa tokko ka tahe Addi Bilisummaa Uummata Tigiraay yokaan HIWEHAAT, kaleessa ibsa baaseen, deemsi paarticha gamtaa diiganii paartii haaraa uumuuf deemamaa jiru kun ka deemsa seeraa eegee hojjetamaa jiru waan hin ta’iiniif, Manni-maree EHAADEG-s ajandaa walitti-dabalamuu paartiilee irratti mari’atee murtii dabarsuuf aangoo seeraas tahe siyaasaa waan hin qabneef, walga’ii kana irratti argamuu hin danda’u, jechuun beeksisee ture.
Gama biraatiin polisiin Federaalaa ibsa kaleessa VOAf kenneen kanneen ABO fi Arbanyooch Ginbot 7 of-fakkeessuun badii kana geesisee jiru jechuun isaa ni yaadatama.
Gama biraatiin prezidaant Doonaald Tramp hojjettoota White House dabalatee angawoonni mootummaa sadarkaa ol aanaa talaallii duraa argatu qajeelfama jedhu jijjiiranii jiran. Tramp dilbata keleessaa ganama ergaa tweeter ofii irratti maxxansaniin hojjettoonni White House barbaachisaa ta’ee yoo argame malee sagantaan kun jalqabamee gara boodaa talaallii akka fudhatan beeksisan.
Gama biraatiin, Prezidaantiin US donaald Tramp gochi isaanii fi haasaa isaan dhageessisan wal falmisiisisaa ta’uu isaan wal qabatee investeroota waan yaaddesseef gatiin doolaara aksiyoonii fi boondii Ameerikaa gad bu’uu isaatti aansuu dhaan gabaan aksiyoonii Asia fi awrppaa gad bu’ee jira.
Gama biraatiin, prezidaant Traampii fi muummichi-ministaraa jaappan - Siinzoo Abee, marii telefoonaan geggeessaniin, akka Kooriyaa Kaabaa daandii hamaa qabattee jirtu kana irraa deebitu kan waliin dhiibbaa godhan ta’uu irra-deebi’anii mirkaneessuudhaan, yoo Kooriyaa Kaabaa haala sodaachisaa uumte yokaan tarkaanfii fudhatte deebii kennuuf qophii ta’uu isaanii hubachiisan.
Gama biraatiin qabamu hogansa kanaatiin boodattiITtoophiyaan hidhamtoota Somaliyaa 100 ta'an akka gadhiisuuf jirtullee gabaafameera. Mummen minsteraa Somaliyaas itophiyaa jiru jedha gabaasichi.
Gama biraatiin, qeerroon dhibba hedduutti lakkaawaman sirna geggeessaa Artist Haacaaluutti hirmaachuu qabna jechuun ganama irraa kaasanii kan gaafataa turan tahuu isaa fi humnoonni naga-eegumsaa immoo, akka irraa deebi’an, yoo deebi’uu didan akka itti dhukaasan akeekkachiisaa turuu isaanii, yeroo adda addaattis magaalattii keessatti qawween dhukaasamaa turuu isaa – namoonni achi turan VOAtti dubbatanii jiran.
Gama biraatiin, Raayyaan Ittisaa Itiyoophiyaa fi poolisiin federaalaa, gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti bobba’ee akka nageenya kabajchiisu ajajamee jira, jechuun maddeen oduu mootummaa gabaasanii jiran.
Gama biraatiin rakkoo Kaaba biyattii muudate irratti kanneen hirmaatan namoonni 72 fi yakka ajjechaa Maayikadiraa irratti raawwatame irratti kanneen kallattiin hirmaatan namoonni 37 guyyaa kaleessa mana hidhaatti dabarfaman, jedhee jira.
Gama biraatiin, sana booda, aangawaan ministarii Ittisaa Itiyoophiyaa har’a Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, bakka walitti-bu’insi sun itti uumame - bulchiinsa naannoo Amaaraa keessa kanneen jiran - Bulchiinsa Sab-lammii Oromoo fi godinaalee Shawaa Kaabaa keessa eega raayyaan ittisaa seenee booda hookkarichi guutummaatti dhaabachuu isaa dubbatanii jiran.
Gama biraatiin, sirna awwaalcha dargaggoo Abdataa Ol’aansaa irratti argamee otuu deebi’uu rasaasaan dhawamee ka du’ee barataa Leencoo Dinqeessaa reeffi isaa Finfinnee dhaa eega deebisamee booda har’a gara ganda dhalata isaatti geessamee jira. Reeffa isaa gara bakka dhalata isaa Waddeesa jedhamutti geessaa kanneen turan – firoota isaa keessaa tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, barataa Leencoo otuu awwaalcha Abadataa tii deebi’aa jiruu rasaasaan haleelame.
Gama biraatiin Tumsi Uummattootaa fi Dimokraasii ykn PAFD jedhamuu kaleessa mootummaa ce’umsaa Itiyoopiyaa keessatti hundeessuuf yaada furmaataa lafa kaa’uu isaa ilaalchisee kaleessa ibsa baasee jira.
Gama biraatiin waaggaa 30 waan ta’uuf ka’aa kan gure gaaffiin eenyummaa fi bulchiinsa daangaa karaa seeraan deebii akka argatu koreen hoji raawwachiistuu paartii badhaadhinaa murtteessuu isaas itti gaafatamaan waajjirichaa ibsanii jiran. Koreen hoji raawwachiistuu Paartii badhaadhinaa Sadaasa 25 fi 26 wal ga’ii guyyaa lamaaf geggeessaa ture xumuree jira jechuu dhaan Eskinder Frew gabaaseera.
Gama biraatiin Waajira Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaatti Itti-gaafatamaan Preesii Obbo Nigusuu Xilaahuun ibsa HIWEHAAT kana ilaalchisuun ibsa kennaniin “ibsi bahe sun qaama jijjiiramni dhufeef irraa otuu hin taane qaama jijjiiramni itti dhufe – kan uummata bakka hin buune irraa ti. Sababaan isaa gurmuun ibsa sana baase jjjiirama sana irraa kan ka’e dantaan irraa cite jiraachuu isaa fi xuuriin sun akka deebi’u hawwuu isaa agarsiisa,” jedhanii jiran.
Gama biraatiin Waajirri mimistririchaa ibsa har'a midiyaaleef kanneen bara bajataa 2012 kurmaana 1ffaatti Birri Biiliyoona 57.3 galii walitti qabuu isaa beeksisee jira.
Gama biraatiin, walga’ii paarlaamaa Itiyoophiyaa dhaabbataa har’a aadde Burtukaan Miidhagsaa Boordii filannoof muudamuu mirkaneesse irratti, miseensi paarlaamaa tokko, dhuminsaa fi nbuqqa’insa uummata Wallaggaa keessaa kana ilaalchisanii dhiheessaniif, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa deebii gabaabaa kennaniiru.
Gama biraatiin, wallisaan beekanaan biyya Noorwey jiraatu - Umar Suleemaan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti mudde 27, 2011 ka Finfinneetti simatamu tahuun beekamee jira.
Gama biraatiin, waraanni Caameroon har’a magaalaalee Kaaba-Lixaa biyyattii – Baamendaa fi Misaajee, akkasumas, magaalaalee Kibba Lixaa – Kumbaa, Manfee fi Nuyukaa keesssatti humnoota adda-baatotaa wajjiin walitti-bu’uu isaa beeksisee jira. Walitti-bu’insa kana keessatti lubbuun dhabamee fi miidhaan ka biraan dhaqqabe ka sirnaan himame hin jiru. Midiyaaleen biyya keessaa garuu, yoo xiqqaate reeffi namoota sagalii, siivilootaan laga keessatti argame – jedhu.
Gama biraatiin, yeroo dorgommiin filannoo Yunaayitid Isteets kun itti fufaa jirutti, namni itti-aanee taayitaa Waayit Haawus qabatu, hegeree Afrikaaf maal harkaa qaba? Gaaffiin jedhu, yeroo dheeraaf lammiwwan Afrikaa hedduu gidduu deddeebi’aa ture. Kan as Waashinton keessa maadheffate – Dhaabbatni “Africa Ameerikaa Institute” jedhamu, dhiheenya kana lammiwwan Ameerikaa Prezidaantummaaf dorgomaa jiran shananuu waamee marii geggeessee ture. Lammii Ameerikaa hidda dhalata Laayibeeriyaa ka ta’an - Walaa Biligeey, dorgomaa kaadhimamtummaa prezidaantii ka dimookiraatotaa – Bernii Saandersiif gorsituu dha. Waa’ee walitti-bu’insa furuu irratti ilaalcha Saanders qaban akkanatti ibsan.
Gama biraatiin Yunaayitid Isteetis, Yunaayitid Isteetis, toora lamaaniinuu jechuun – lakkoobsa namoota vaayirasii Koronaatiin qabamaniitiinis tahe lakkoobsa namoota vaayirasichaan du’aniitiin addunyaa irratti akkuma akkuma sadarkaa tokkoffaa qabattetti jirti. Biyyattii keessatti lakkoobsi namoota vaayirasichaan qabamuun isaanii mirkanaa’e haga ammaatti miliyoona 2 fi kuma 300 yoo tahu, kanneen keessaa namoonni du’an kuma 121 fi 228. Akka gaazzexaan ‘Waashintan Poost’ gabaasetti, kutaaleen Yunaayitid Isteetis lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabamanii ol’aanaa qaban, Arizoonaa, Arkansaas, Kaalifoorniyaa, Noorz Kaarolaayinaa, Saawuz Kaarolaayinaa, Tenesii fi Teksaasi.
Gama biraatiin, Yunivarsitii Jimmaa, mooraa Instiitiyuutii Tekinooloojii “Kitoo Furdisaa” jedhamu keessatti Dilbata darbe galgala barattooni hiriira ba’anii mormii isaanii dhageessisan poolisoota Federaalaatiin akka hamaatti reebamuu isaanii fi boombii isaan irratti darbatameen akka hamaatti miidhamuu isaanii dubbatu. Kanneen madaa’an, yeroo ammaa Hospitaala Yunivarsitii Jimmaa keessatti akka wal’aanamaa jiran, barattoonni kun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Oduu kana qulqulleeffachuuf Prezidaantii Yunivarsitii Jimmaa, Dr. Fiqiree Lammeessaatti bilbillee, walga’ii “Command Post” ka to’annaa hiriira kanaa irra akka jiran, dubartiin telefoona waajira isaanii kaasan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Gama biraatin, Aaangawoonni Kasalaa kan kutaa Sudaan yeroo muddamsi waraanaa naannoo Tigiraay keessatti guyyoota dhihoo as hammaatee jiru kanatti daangaa Itiyoophiyaa waliin qaban cufachuu isaanii beeksisanii jiran.
Gama biraatin ammo Oomisha warqee naannolee irraa gama Baankii biyyallessatti ergamu keessaa warqiin Qarshii Biliyoona lamatti tilmaamamu Naannoo Tigraayitti Saamamuu isaas Ministeerichi ibsee jira.
Gama biraatinis miseensota paartilee siyaasaa garaa garaa dirqamaan miseensummaa paartii keessaa akka ba'an, akkasumas meeshaa waraanaa isaanii hin taane akka isaanitti akka mallatteessan dirqisifamaa turaniiru.
Gama biraatin mormii fi walitti bu’iinsa Oromiyaa keesaatiif sababni rakkina bulchiinsa gaaridhan walqabate ta’u qondaaltonni Dhaabbata Demookraatawaa Ummata Oromoo dubbatan. Murti kanarras han gahamee marii Dh.D.U.O haala oromiyaa kessa qorachuuf taasiserratti ta’uu isaa Itti aantuu dura-butuun dhabichaa fi Kaabinee Itoophiyaatti,sadarkaa itti aanaa-ministiraatti qindeesituun dhimma bulchiinsa gaarii, Aadde Asteer Maamoo televisiyoona Itiyoophiyaaf ibsitee jirti.
Gama birana Godiina Shawaa Lixaa aanaa Tokkee Kutaayee magaalaa Gooroo Soolee keessatti gaafa Roobii Guraandhala 24 bara 2016 barataa kutaa kudhanii kan ture Mootummaa Fayyeeraa jedhamu humnootii waraana mootummaa Itiyoophiyaan ajjefamuu jiraattonni maatii isaatti dhiyeenya qaban ibsanii jiru.
Gama birana immoo Israel walii galtee Iranii fi humnootii addunyaa gidduutti irra ga’ame kana balaaleffattee jirti. Muumichi ministeeraa Israel Benjamin Netanyahu labsii har’aa kanaaf battala debii kennuu dhaan Seenaa keessatti dogoggora hamaa dha jedhan.
Gama biratiin immoo, hoogganaan gurmuu Al-shabaab duraanii, haleellaa guddaa Sanbata dabre kana magaalaa Moqdishoo keessatti geggeessamee fi yoo xiqqaate namoota dhibba lamaa fi toorbaatamii-ja’a galafate balaaleffatee jira.
Gama biroon baqattoonni buufataalee qubannaa Keeniyaa keessa jiran, bakkee waan bulaa jiranuuf daa’imman isaanii dhukkubsachaa jiraachuu dubbatu.
"Gama biroon dhimmi buufata kaampii baqataa Dadhaab cufuu ka’eefii ka ture yoo tahu, lammilee oromoo achi keessa jiran egereen isaanii maali ka jedhuuf Mrs. Marry’n ""Mootummaan Keeniyaa erga sagantaa isaa nu beeksiseen booda haala isaan itti gargaaraman mala dhoofnaa jedhanii,"" jiran."
Gama Biroon Waajjirri Dhimma keessoo Keeniyaa kaleessa yaadannoo guyyaa Baqataa addunyaa kaleessa kabajame ilaalchisuun ifa baaseen, hojii irra labsiin ka dhaabbate waajjira dhimma Baqataa keeniyaa dame bakka bu’u yeroodhaaf muuduu isaa kaaabineen dhimma keessoo Keeniyaa Jooseef Inkaayiseerii dubbataniiru. Mr. Inkaayiseeriin dabalaniis, biyyi isaanii keeniyaan haala qabiinsa baqattoota biyyattii keessa jiranii ilaalchisuun labsii haarawa baasaa akka jirtus dubbataniiru.
Gama biroon Waldaan Fannoo Diimaa lakkoofsi namoota gara Keeniyaatti qaxxaamuraa jiran dabalaa jiraachuu beeksiseera.
Gama birootiin ammas kaleessa Godina Gujii Aanaa Sabbaa Booruutti Raayyaan Ittisaa nama tokko ajjeesee tokko madeessuusaa jiraattonni Raadiyoonii VOA’f himaniiru, Galmoo Daawit dabalatasaa qopheesseera.
Gama birootiin dippiloomatonni biyyoota lixaas waa’ee filannoo kanaa yaaddoo akka qaban himaniiru, Keeniyaatti Ambaasaadderri Ameerikaa Bob Goodek wixata darbe Hawaasa Dippiloomaatotaa 20 bakka bu’anii yoo ibsa kennan, ‘Qaamoleen lamaanuu walitti dhufanii mariyachuu akka qaban dubbatani’.
Gama birootiin gartokkee magaalaa Moyyaale kan bulchu bulchiinsa naannoo Oromiyaa magaalattiitiif waa’ee hidhamuu dargaggoota kanaa yoo gaafannu yaada isiniif kennuu hin dandeenyuu jedhan.
Gama birootiin jiraattonni Godinaalee Gujii erga labsiin nageenyaa kun darbee nageenyi naannoo fooyya’eeraa jedhu.
Gama birootiin Magaala Beenishaangul Guddoo Asoosaa keessatti dhukaasi cimaa fi Saamichi dhalattoota naannoo birootii dhaqanii achitti jiraatan irra qaqqabaa jiraachuu jiraataan magalatti tokko himaniiruu,
Gama bulchiinsaatiin ijoo kanneen jedhaman, itti aanaa prezidaantiin meeqa haa jiraatu? Eenyu bakka kam haa qabatu? Barcummi Kaabinee meeqa haa ta’u? itti aantoti ministeerotaa meeqa haa ta’an? Barcumni paarlaamaa Sudaan Kibbaa aattamiin haa hirmaatamu? Eenyu barcuma meeqa haa qabaatu kan jedhuuf kutaaleen Sudaan kibbaa bulchiinsa akkamii haa qabaatu kan jedhu irratti komiishinni tokko akka hundaa’uu fi murtaa’u irratti walii galameera.
Gama bulchiinsa naannoo Amaaraa tiis, Itti-gaafatamaan dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa – Obbo Nigusuu Xilaahun, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa Sagantaa Afaan Amaaraaf ibsa kennaniin, “Uummatni akka uummataatti, Amaarri akka Amaaraatti akka saba-lammiitti, Oromoon akka Oromootti akka sab-lammiitti yeroon itti walitti-bu’an hin jiru. Garuu, walitti-bu’insoonni naannoolee adda addaatti ka’an garuu, bifti isaanii kam iyyuu haa tahu, sababaan isaani kam iyyuu haa tahu, bifa walitti-bu’insa sab-lammoota gidduu qabsiisuuf sochiileen godhaman ni jiru. Kanaaf, gara walitti-bu’insa sabootaatti jijjiiramu. Yeroo jijjiramanis arginee jirra.” jedhan.
Gama bulchoota aanaa Jalduu keessaa bulchiinsa mana barumsaa fi bulchiinsa poolisii aanaa irraa deebuu argachuuf yaallee hin taane.
Gama Chaayinaatiinis bittaa oomisha qonnaa Amerikaa dabaluuf cichaan akka hojjettu beeksiste jedha ibsi White House kun.
Gama Dalloo-Mannaa keessaa ammoo ganditii bonaa itti hammaatte jedhan: Barraaqa,naanniga dheeraa,kallee golbaa, waabara,Malkaa Amaanaa,Cirrii gammoojjummaan hammaachuu irraa kana kahe loon hedduutti dhume.
Gama dhibiin ammmoo Obboo Dinquu Dayyaasaa Oromoo naannoo Jijjiigaatii baqatanii qarshii miliyoona 12 kennee Barattoota Oromoo yuniversitii Jijjigaatti hin deebinellee tolaan barsiisa.
Gama dhibiin ammoo atileeti Taariku Beqqelee,Leellisaa Addunyaa,fi Sileshi Siin dorgommii kalee Nezerlaanditti dorgoman 1-3 bahanii moohatan.
Gama dhibiin ammoo Ayivoori Koosti biyya ijoolleen isii hedduun dorgommii kubbaa miilaa Awurooppaatiiif bitatanii guddoo beekaman.Hayyee, naannoon Oromiyaa ammoo yoo hedduu Atileetiksiin addunyaatti beekkamti,Itoophiyaanuu akkanuma,akkuma atileetiksiin beekaman kubbaa miilaallee guddisuuf silaa maanti tahuu male?
Gama dhibiin ammoo bokkaan naannoo ummata Kibbaa godina Wolaayitaatti aanaa Kindootti ganda shan keessatti guyyaa dheengaddaa roobe akka jecha itti aanaa Koomsihera poolisii godinichaa Alemaayyoo Maammoo jedhutti nama 41 tahu fixe.
Gama dhibiin ammoo dorgommii kubbaa miilaaSpanish Premier League,La Liga irratti Barceloonaa fi Real Madriditti moohachaa yaahuutti jira.
Gama dhibiin ammoo Itoophiyaa fi Eeritiraan waan dabre walii bira dabruuf mariitti jiraachuu fi jaarroleen marii Eertiraalleen Finfinnee dhaquun akka oduu himaan Tokkummaa Mootummootaa jedhetti waan karaa nagaatti nama geessaati.
Gama dhibiin ammoo itti gaafatamtoota mootummaa Feederalaa Itoophiyaa hujii iraa bu’uuf gaafatan keessaa Obboo Bereketi Simoonii fi Obboo Abbaa Duulaa Gammadaa fa.
Gama dhibiin ammoo maratoonii addunyaan eeguutit jirtu Jappaanii fi Singapoor guyyaa 6n duubatti jalqabanii atileetotii walti qophaahuutti jiran.Dorgommii tana Federeshiinii Atileetiksii Addunyaa IAAF qopheessa.
Gama dhibiin ammoo Mootummaan Tigaaryilleen namna wanajala akka akkaatiin himatanii naannoo isaatti hidhaa jiru ulfinanna Caamsaa 20tiif jedhee nama 2,000 caalaa gadi dhiise.
Gama dhibiin ammoo paartiin OPDO paartii dhibiilleen wal dhaba qaban jechuulleen dharaa jedha.
Gama dhibiin ammoo silaa fulaa tokko tokkotti dhaabbilee mootummaa hin tahain,mootummaa fi ummatii itti wal gargaaree rakkoo bisaan Booranaa diqqaatullee akka durii irraa ya goomte.
Gama Dimokraatootaa irraa miseensa Koongresaa Yunaaytid Isteetes kan ta’an Donaald Peeyin uumrii isaanii 74tti Bitooteessa 6, bara 2012 du’an. Peeyin miseensa mana maree bakka bu’ootaa yeroo turan akka Ambaasaaddara Afrikaatti ilaalamu turan.
Gama dimookiraatotaa tii immoo, ka dogommicha kaadhimamtummaa sana dursaa jiran – Hilllary Kilinton, kutaalee Yunaayitid Isteets akka Mariilaand, Pensilvaaniyaa, Kennetikat fi Delaaweer injifannoo argachuudhaan gara kaadhimamtummaa prezidaantii paartichaatti dhihaachaa jiran.
Gama dinagdee fi hawaasummaatiin moggaatti qooduun, bifa hawaasummaa dhala-namaa haaluu dha. Mirga dhala-namaa fi uumama naannoo irratti miidhaa geggeessuu dha” jedhan, Abuunichi Kaatolika Roomaa Pope Faansis.
Gama dubraalleen atileetii Itoophiyaa Aberruu Kebbedeetti tokkeessoo bahe. Birhanaee Dhaabaa lammeesoso baate. Sadeessoo ammoo Hiruuti Aagaati.
​Gama dubraalleen Maratoonii atileetii Keenyaa Maarii Keyitaaniitti moo’e.Maarii moohuu qofaa mitii rekoordii caaccabsite.
Gama dubraatiin ammoo ammoo dorgommii Orgeon tana Genzebee Dibabaatti metirii 3000 tana moohee badhaafame.Genzebeen dorgommiin tun guddaa natti hin ulfaannee maatii fi biyya tiyyaallee gammachuu jette.
Gama dubraatiin ammoo FireeHiywot Daadootti Maratoonii tana moohate.Bizunesh Dhaabaatti itti aane.
Gama dubraatiin Karolaayin Rotich, atileetii Keneyaa (2:24:55), Maare Dibaabaa,atileetiin Itoophiyaa lammeessoo Buzunesh Dhaabaa ammoo sadeesso taate.
Gama gargaasaatiin ammoo gargaarsii hin mullatuu ka dhufullee akka jiraataan gada Dalloo-Mannaa kun jedhutti jidduutti gorfatan.
Gama ibraan koolu galtoonni Ameerikaa waaltaa irraa yaa’an kun mata duree falmii filannoo marsaa walakkeessa US ta’anii jiran.
Gama internteetiitin lammiiwwan Masrii fi Itoophiyaa xiiqiidhan wal aarsaa oolan. Miidiyaa hawaasummaa 'Tik Tok' jedhamu irratti lammiiwwan Itoophiyaa bishaan laga abbayaa masriirraa gutummaan guutuutti ittifaamuuf deemuu waan agarsiisu viidiyoo gaggabaaban hojjatanii dhiheessan. Lammiwwan Masrii gama isaanitiin, dandeettii fi humna waraanaa biyya isaaniin dhaadachaatii waan jabina gama saniin biyyattiin qabdu agarsiisu maxxansan.
Gama isaatiin lola dhaabuu isaa kan labse ddi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, hoogganoonni isaa kaleessa galgala Finfinnee galee jira. Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed eega gara taayitaatti dhufanii booda, jijjiiramawwan hedduun waan mul’ataa jiraniif, biyyattii deebi’anii nagaan qabsaa’uuf murteessuu isaanii dubbi-himaan dhaabichaa VOAf ibsanii jiran. Murtiin Adda Bilisuumaa Biyyoolessaa Ogaaden, deemsa jijjiiramaa jalqabame kanaaf qooda guddaa gumaacha ka jedhan immoo, Minister Deetaa, Waajira Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa Obbo Kaasahun Gofee ti.
Gama ispoortiin muuxannoo qabaachuu baattullee,Fatiman beekumsa bulchiinsaa qabduun waldaa kana faltee qajeelchiti jedhanii abdatan.
Gama Itiyoophiyaa irraas, ministaroonni, abboonni amantii, atileetonni badhaafamtoonni medaaliyaa warqee, artistoonni beekamoo fi ka biroon sirna simannaa kana irratti argamanii jiru, jedha - gabaasaan keenya achitti argame. Masaraa mootummaa keessatti, kabajaa jila Ertiraa kanaaf, afeerraan hirbaataa ka godhameef tahuus ibsee jira. Amantiilee Itiyoophiyaa ijoo tahan kan of keessaa qabu – Gumiin dhaabbatoota amantii Itiyoophiyaa, deemsa araara kanaatti hirmaate – qooda isaa gumaachuuf gaaffii dhiheessuu isaa beeksisee jira.
“Gama Itiyoophiyaan fedhii buufatatti dhimma bahuu guddaatu jira. Garuu buufati akka lamuu hoo hin jiraanne waan omishne alatti erguu ka feenus alaa galfachuuf rakkoodha. Kanaaf buufati doonii kun itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa tajaajiluu dandawuunsaa waan guddaadha.” Muummee Minsitiraa Abiy Ahmed.
Gama Itiyoophiyaanis Keeniyaatti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Melles Alem argamanii ayyaana kana gubbatti hirmaatanii jiru.
Gama Itiyoophiyaatiis, mootummaan jila Ertiraa simatee waliin dubbachuuf qophii tahuu isaa – dubbi-himaan Ministirii Dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Obbo Melles Alem VOA-tti himanii jiran. “Kun yaada gaarii dha . Gama keenyaan, Itiyoophiyaan Ertiraa waliin dubbachuun qophii tahuu ishee mirkaneessitee jirti. Muummichi-ministaraas har’a, deebii gaarii kana simatanii, gammachuu isaanii ibsanii jiran” jedhan – Obbo Melles Alem.
Gama IWEHAT garuu deebiin kenname hin jiru. Malli quunnamtii adda cite waan jiruu fi hojjettoonni gargaarsaa fi sabaa himaaleen gamas seenuun murtaa’aa waan ta’eef jecha lola gama maraan geggeessamu mirkaneessuun hin danda’amne jechuun Rooyiters gabaaseera.
Gama kaaiin ammoo Amerikaan warra torbaan dabre keessa Capitol Hill ykn kongireessii Amerikaa duudee caaccabse barbaaddee qaqqabuutti jirti akka kanaan haga amma anama 70 wanjalaan himachuutti jirti.
Gama kaaiin Ingilaandi Kaameruun 3-0 mootee biyya saddeettan walti hafanitti daramte. Hardha Siwiidinii fi Kanaadaatti taphata bori ammoo Chaayinaa fi Xaliyaana.
Gama kaanii akkuma gidduu kana ta’aa ture har’a illee godina Harargee bahaa aanaa Fadis fi Baabbilee giddutti namnii tokko liyyuu polisiin ajjefamuu fi ka biraan tokko mada’uu aangawonni mirkaneessanii jiru.
Gama kaanii dura ta’aa paartii Kongreesii Federaalawaa Oromoo kan ta’an Dr. Mararaa Guddinaa komishinni gabaasa kana qopheesse walaba waan hin taaneef mootummaa irraa itti gaafatama kaasuuf kan hojjatame jedhu. Akka paartiin keenya beekuutti kanneen Oromiyaa keessatti mormii gaggeffameen ajjefaman 350 ol ta’u jedhanii, qabsaa’onni 500 jedhanis ni jiru jedhu. Mootummaan haala Oromiyaa keessatti dhalateef sababaan dhabamuu bulchiinsa gaarii ti jechaa amma immoo komishinni kun humnootii adda addaa jechuun maqaa dhahuun wal faalleessa jedhu. Ammas taanaan dhimmi kun qaama walaba ta’een akka qoratamuu gaafanna jedhu Dr Mararaa Guddinaa.
Gama kaanii filannoo gaggeeffameen Baaydin injifachuun kan labsamee ta'uus Traamp garu fudhataa hin jiran.
Gama kaaniiin immoo waadaa ennaa duula filannoo irratti seenan sana fiixaan baasuuf jecha seerotaa fi qajeelfamoota prezidaantii duraanii Baraak Obaamaan tuamamanii turan hedduu isaaii akka hojii irra hin oolle haqan. “Obama Care” maqaa jedhamuun kan beekamu seera wabii nageenyaa uummata miliyoona hedduuf fayyadu keessaa gariin akka haqamu godhaniiru. Dhiyeenya kana immoo “Obama Care” kun gutummaan guutuutti seeraan akka dhoarkamu mana murtii walii galaatti iyyataniiru jedhama.
Gama kaanii mootummaa Somaaliyaa weerara Hawaanisaa isa mudateef labsii yeroo hatattamaa labsee jira.Biyya duraanuu wabii nyaataa daddaaqaa jirtu Somaaliyaan sababaa Hawaannisa Gammojjiin kanaan soda guddaa jala jirti.
Gama kaaniin aanaa addaa Maa’oo Komoo keessatti wixata kaleessaa dhalattoota Tigraay kan ta’an namoonni 7 hidhattotaan butamuu fi kanneen biroon 7 bosoona keessa dhokotanii akka jiran raadiyoo sagalee Amerikaaf jiraattonni ibsanii jiru. Itti gaafatamaan waajira nageenyaa fi bulchiinsaa naannoo Obbo Musaa Ahamd dubbiin kun dhuguma ta’uu fi kanas kan raawwatan hidhattoota Adda Bilisummaa Oromoo ta’uu ibsan.
Gama kaaniin aangawaan haleellaa sambata darbee gaggeffameen mada’anii turan abba alangaan bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Migbaaruu Kabbada har’a du’an boqochuu isaanii sabaa himaan mootummaa gabaasanii jiru.
Gama kaaniin aangawaan maallaqaa kan Somaaliyaa intala isaanii umriin waggaa 3 wajjiin mana isaanii kan Moqdishoo irraa fageenya kiloo meetra 90 irratti argamutti bombii darbatamee du'uun ibsamee jira.
Gama kaaniin abbaan taayiytaa sivil aveshiinii Itoophiyaa geejjiba gama kaabaa,naannoo Tigraay dhaqu ammatti yaayyuu dhaaban.Diidii xuyyuura Meqelee, Shiree Aksumii fi Humeraa cufaa.
Gama kaaniin Abbootiin amantii fi maanguddonni biyyaa akkasumas kanneen biroon yeroo Tigraay keessatti wal waraansii gaggeeffamaa ture deggersa gochaa turan amma immo maqaa gargaarsaan
Gama kaaniin abukaatoon hidhamtootaa Obbo Abduljabbaar Huseen maamiltoota isaanii waliin wal arguuf har’a gara mana hidhaa Qilinxoo kan deeman ta’uus “hidhamtoonni gad ba’uu didan” deebii jedhu waan kennameef ituu wal hin argiin hafuu dubbatu.Ragaa himatamtoota irratti dhiyaate kan ilaaleen waliin dubbachuuf deemuu isaanii ragaan kun immoo fuula kuma tokko ol waan ta’eef irratti hojjachuuf yeroo gaafata jedhan. Maraafuu hidhamtoota arguuf yaaliin godhan kan itti fuufuu ta’u abukaatoon kun ibsanii jiru.
Gama kaaniin achuuma aanaa Boosat ganda Qombee Guugsaa keessa kan jiraatan Aaddee Loomii Waaqayyoo akka jedhanitti ijoollee isaanii keessaa sadii hidhamanii akka turee fi isaan keessaa reeffa isa tokko fidanii akka itti kennan dubbatan. “Ilma koo Damisee Dachaasaa lafa hojii barbaacha deeme - magaalaa Adaamaa keessaa qabachuu isaanii firri naa ibsee jira jedhanii, Nigusee Dachaasaa fi Abbittii Dachaasaa manuuma koo keessaa dhufanii qabatan, jedhu.
Gama kaaniin achuuma dhalataa godiina Matakkal kan ta'an ogeessa seeraa Obbo Tamasgeen Gammachuu Dibaaxee irraaa akka nu ibsanti, rakkoon Mattakal keessaa waggaa lama dura bulchiinsa naannoo Amaaraa bakka Jaawwii jedhamtuutti namoonni Gumuuz 200 ta'an ajjeefamuu fi sana booda warri hafan gara bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuuzti dheessuu dubbatu.
Gama kaaniin Addi Bilisummaa Oromoo duula waraanaa kan geggeessu lafa Oromiyaa irra qofa ta’uu dubbi himaa kan ta’an obbo Toleeraa Adabaa ibsanii jiru. Garuu mootummaan Itiyoopiyaa daangaa ce’uun Oromoota Keeniyaa keessaa hiraarsuun waan baratame jedhan.
Gama kaaniin addunyaa irratti uummata vaayrasii HIV waliin jiraatan keessaa harka 40 kan ta’an vaayrasichi qaama isaanii keessa jiraachu hin beekan jedha Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa.
Gama kaaniin addunyaa irratti waggaa waggaan lakkofsi ulfa dubartoota irraa ba’u miliyoona 45 kan caalu ta’uun ibsamee jira.
Gama kaaniin Afgaanistaan fi Paakistaan keessa namoonni shan poliyoon qabamanii jiru.
Gama kaaniin Afrikaa kibbaa keessatti kan gaggeefame tapha kubbaa miillaa addunyaa ilaalchisee gaaffiilee Raadiyoon sagalee Amerikaa sagantaan Afaan Oromoo dhiyessee ture deebisuun namoonni injifatan 21 beekamanii jiru. Umuriin isaa waggaa 13 ka ta’e barataa Hundarraa Mahaadii biyya NeezerLaands irra akkasumas Obbo Hasan Bekrii Adam Oromiyaa Godina Arsii Lixaa Adaabbaa irraa kanneen qabxii olaanaa argatan keessaa ta’uunis beekamee jira.Guutummaa qophii kanaa MP3 tuquun dhaggeefadhaa.
Gama kaaniin ajajaan humna qilleensaa Itiyoophiyaa Jeneraal Yilmaa Dheereessa gaafatamanii amma hojii sadarkaa olaanaa irra waan jirruuf mirkaniin laannuu hin jiru jedhanii jiran.
Gama kaaniin ajajaan polisii magaalaa Mattuu Komaandar Nagaraa Dhufeeraa haga ammaatti hidhaa keessa kan jiran ta’u haatii warraa isaanii Aaddee Simmany Taayyee Sanbatoo ibsanii jiru.
Gama kaaniin ajjechaa, butiinsa, qaama namaa kukkutuun akkasumas humnaan gudeeduun akka jiru gabaasnii eega nu dhaqqabe booda nageenya uummataa kan ilaaleen yaaddoo guddaa qabna jedha.
Gama kaaniin ajjeechaa fi hokkara saalaa Tigraay keessatti dhaqqabe himata jedhu qorachuuf Komiishinni mirga dhala namaa kan Tokkummaa Mootummootaa mootummaa Itiyoophiyaa ehama gaafatee jira.
Gama kaaniin Akaadaamiin saayinsii kan Itiyoophiyaa fi waldaan eegumsa fayyaa Itiyophiyaa turban darbe dhukkuba Ibolaa kan ilaaleen uumamnni hubannaa qabi akka guddisuuf jecha marii barnootaa tokko gaggeessanii jiru. Qaama hawaasaa adda addaa irraa namoonni walitti qabaman kun dhukkuba Ibolaa kan ilaaleen hubannaa argatan gara naannoo irraa dhufaniitti deebi’anii uummata akka barsisaniif yaadamee ta’uun ibsamee jira.
Gama kaaniin akka bakka bu’aa paarti Biltsiginnaa Oromiyaa obboO Taayee Dandahaa jedhanitti duullii riphee loltoota Oromiyaa Lixaa irratti geggeeffamu waan haaraa miti.
Gama kaaniin akka barreeffamii TWITTER Geetachoo Raddaa,miseensa Koree jidudu Galeessaa TPLF itti fayyadamaa ture irratti torbaan dabre bahe jedhetti paartiin biyya bulchitu Geetacahoon du’e ykn Suudanitti baqate jedhanillee 'Tigraay jira' jedha.
Gama kaaniin akka bulchiinsii mootummaa naannoo Amaaraa jedhetti miilotii TPLF Lafa lafa bulchaa bahan Raayyaa fi Walqaayiti keessaa nama nama kuma kurnya hedduu fudhatani yaa’aniin eessa akka geessanii wnnii mirkanaa hin jirtu.
Gama kaaniin akka dhaabii qorannoo Gallup jedhetti eegi pirezidaanti Amerikaa bulchuu jalqabee asitti namii Amerikaa akka durii kaan hin jaalatu jaalaltuu tun harka 18 gadi buute.
Gama kaaniin, akka durii Doktoora ofii bira qaamaan dhaqanii of-ilaalchisuun hin dand'amu. sababaa walitti dhiyeenyii dhorkamee jiruuf.
"Gama kaaniin akka jecha Dr Tokkummaan maatii jara namii irraa hidhamee maqeeffateehorii jara hidhamee fi qabeenna OMN hajaja eennuu akka tahe beekuu baatanillee hin chocho’u.Hojjataan mindaa hin argatuu maatiin rakkoo keessa jira.""Eennu hori kana akka uggure hin beeknee mana murtii gaafachaa jirra.”"
Gama kaaniin akka jecha obboo Beqqeleetti paartiin isaanii filannoo itti guutinsaa,ta ganna lamaan duubatti jalqabdullee irratti dorgomufu qophii jirti.
Gama kaaniin akka ogeettiin Ejensii Raaga Qilleensa Biyyoolessaa ,aaddee Caalii Dabalee jettutti amma biyya keessaa fulaa hedduutti bokkaa Arfaasaa argachuutti jiraa. Laftii biqiltuu qabaachuu baannaan lolaan lafa hin seenuu lolaan baayyata.
Gama kaaniin Amerikaan bara dabree jechuun 2019 keessa biyyoota shoroorkeessoota faccisuuf jecha duula gaggeeffamuu keessatti wal ta’iinsa hin agarsiifne jechuun tarreesitee turte keessaa Ertraa baasuun ishee ni yaadatama.
Gama kaaniin ammo akka bulchiinsii labsii muddamaa Itoophiyaa jedhetti gareen IWHAT misooma hedduu balleessastti jiran.Karaa Maqaleen dhaqan irraa riqaa gugurdaa afur cabsanii Shiree fi Aksum ammo asfaaltii qotanii boolla tolchan jedhan.
Gama kaaniin ammo akka bulchootii Suudan jedhanitti gama Itoophiyaatiin daarii haga tokko waan cufanii fi rakkoon Tigraa keessaalleen hammaatteen dhiyooo tana akka qaraa kaan miilii haaressi baqa yaahuutti hin jiru.
Gama kaaniin ammo Al-Shabaabii fi ISIS milihoota naannoo tanatti keessa jiraachuun shakkan.
Gama kaaniin ammo atileetiin Itoophiyaa Yenewu Alaamirroo dorgomii fiigicha meetirii 3000 Dohatti dorgoman daqiiqaa 7:27:06 moohatee nama addunyaan ariifatee fiiguun beettu torbeessoo tahee beekame.
Gama kaaniin ammo atileetiin Keenyaa beekamaan Rita Jepetoo qorsa humna namaa kennee nama utaalchisu liqimse jedhanii dorgommii irraa dhaaban. Atileetota dorgmmii biyya alaatti dorgomuun duratti qaraa qorsa humna namaa kennu liqismuu fi liqimsuu ykn fudhachuu dhabuu isaani laalani.
Gama kaaniin ammo awwaanisni kun guyyoota sadaan dabran Kaaba Keeniyaa Maarsabiit, Isiyoolloo fi Mandheeraa keessatti mulalte.
Gama kaaniin ammo dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa ka ganna dhufuulleen ittuma jiranii mee.Qophii Ispoortii MP3 irraa caqasaa.
Gama kaaniin ammoi Hawaasaan akka itti aanaan bulchaan kun jedhetti nagaa ufiitti deebi’uutti jirti.
Gama kaaniin ammo Manii Marii Itoophiya waan irratti mari’achaa bahe akka dhiifamaan mana hidhaatii nama baasan irratti mari’achaa bahee hardha irratti walii gale.
Gama kaaniin ammoo akka Dr.Gammachuun jedhutti Oromoo Raayyaan afaaniin wal makanii dubbatanilleen Oromummaa hedduu ufi keessaa qaban.
Gama kaaniin ammoo akka embaasiin Amerikaa Finfinnee jiru ibsa kalee baase keessatti jedhetti hiriirii Oromiyaa fi naannoo Amaaraatti bahe haga guddaan eeyyama malee bahee jedha Embaasiin Amerikaa Finfinnee jiru
Gama kaaniin ammoo akka gabaasa paartii Kongireesii Federaalistii Oromoo (KFO) irraa argannetti gabaasii kun kana mootummaan ufumaa qoradhe jedhee baase waan taheef fudhatama hin qabu.
Gama kaaniin ammoo akka geejjibii daandii xuyyuura Itoophiyaatti, New York Times paayleetiin Itoophiyaa Boeing 737 MAX 8 oofu leenjii isaa malte maashina xuyyuura qajeelchee oofu irraa hin fudhanne jedhu dhara.
Gama kaaniin ammoo akka Itti gaafatamaan IGAD(Intergovernmental authority for Development) Waldaa Misooma Afrkaa Bahaa wal gargaaranii jedhetti muummeen ministera Itoophiyaa,Dr Abiyyi Ahmed hariyummaa Itoophiyaa fi Eeritaan waliin qabdu faluuf murachuun waan guddoo dansaati.
Gama kaaniin ammoo akka jiraattotii godina Gujii aanaa Liiban jedhanitti guyyaa lamaa fi sadeen dabran keessaa nama hedduun hiriira dhiyoo keessa jiran jedhanii hidhuutti jiran jedhan.
Gama kaaniin ammoo akka Koomishineerii Koomishiina Yaaddoo Balaatii fi Qophaahinaa, Obboo Mokonnin Leenjisoo jedhutti mootummaa naannoo Oromiyaa,ka Federaalaa qarshi miliyona hedduu baasee ummataa gargaaree akka ijoolleen bonaaf jettee mana barumsaatii hin yaane faluutti jira.
Gama kaaniin ammoo akka koomishinerii koomishiina hooggansa balaa Oromiyaa Garramuu Oliiqaa jedhutti akka hardhaatti qarshii miliyoona 153 ummatii kennetti baankii gale.
Gama kaaniin ammoo akka minsiterii odeeffannoo mootummaa Itoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo jedhutti mootummaan federaalaa dubbii kana nagaan furuutti waan jiruuf amma haalii jiru ya qabbanaahe.
Gama kaaniin ammoo akka misniteri haajaa alaa Itoophiyaa jedhutti akka Dr.Adihaanom hujii tanaa filatamu Afrikaan waan jabduu hojjatte.Akka oduu himaan ministiri kanaa obbo Melles Alemu jedhutti filamuun Dr.Adihaanom qooda Dr.Adihanomii fi Itoophiyaa caasaa fayaa biyya isiitii jijjiiruf hojjatte mirkansa.
Gama kaaniin ammoo akka muummeen minsitera kun jedhutti oduun dhiyoo tana OPDU fi paartileen EHADEG waan daangaa Somaalee fi naannoo Oromiyaa irrati wal dhaban jedhan dhugaa miti.
Gama kaaniin ammoo akka obbo Melesitti namii hagii tokkoo amantii maqeeffatee biyya keessati dhiba buusuu fedha.Fkn gama amantii Musliimaa keessaa Selefii,amatiin damee Baalee fi Arsiitti haga guddaan mullatte.Akka obbo Melesitti jara kana keessaa cuftinuu Al-Qaayidaa jechuu baatanillee namii hagii tokkoo hujii Al-Qaayidaan hojjatu hojjata.
Gama kaaniin ammoo akka Tokkummaan Mootummootaa jedhetti akka ummata naannoo Tigraay jiru gargaaruu dandahan irrti Itoophiyaan yaayyuu walii galan.
Gama kaaniin ammoo André Ayew, gurbaan kilabii kubbaa miilaa biyyoolessaa Gaanaati tapahtau ka ammaa garee kubbaa miilaa Faransaay, French Ligue 1taphatuPlayer of the Year,tapahtaa baranaa beekamaa jedhamee badhaafame.
"Gama kaaniin ammoo as Yunaayitid Isteets keessa ka jiraatu atileet Gurmeessaa Magarsaa fiigicha km 21 fi km 5, ka kutaa Merilaand keessatti geggeessame moohachuun waancaa fudhate. Gurmeessaan nama biyya keessaa fi biyya alaalleetti dorgommii akka akkaa dorgomaa ture. ""Dorgommii MD tanatti nama haga 3000 hirmaatee dorgome"" jedha.Abbaa warraa ganna 30 keessa jiru, atileet Gurmeessaan. Gaaffii fi deebii isa waliin geggeessine illee fuuluma kana irraa MP3 dhaggeeffachuu dandeessu"
Gama kaaniin ammoo atileetiin Keenyaa Eliud Kipchoge maratoonii km 43 fi wayii saatii lamaa gaditti fiigee fixee addunyaa mamsiise. (1:59:40). Namii maratoonii saatii lamaa gaditti fixe isuma.
Gama kaaniin ammoo atileetotii addunyaa maratoonii Sadaasaa 5,2017 irratti New York, Amerikaatti qopheessaniif nama shan filatte.
Gama kaaniin ammoo atileetotii Keenyaa ta dubraa fiigicha maraatoonii fi ka meetirii 10,000 ufumatti qabaadhatanii moohatan.
Gama kaaniin ammoo birriin Itoophiyaa yoo doolarii Amerikaatiin wal bira qaban guddoo kasaartee gati dhabde.Mootummaan mala jireennaa gama kaani jirulleen wayyeessuutti jira akka jecha Obboo Hayilkee Maariyamitt.
Gama kaaniin ammoo bulchiinsii Magaalaa Minniyapoolisi Somaalleellee MN keessattiSomali Streetjedhee maqaa isaaniitiin karaa moggaase.
Gama kaaniin ammoo bulchiinsii Magaalaa Minniyapoolsi Somaalleellee MN keessatti Somali Street jedhee maqaa isaaniitiin karaa moggaase.
Gama kaaniin ammoo bu’uura misoomaa ka gaafatan keessaa Diidii Xuyyuuraa Yaaballoo ammaayyuu jaaruutti jiran jedha,aabba Galmii.
Gama kaaniin ammoo CAF,Kofidireeshiiniin Waancaa Afrikaa Morookoo Waancaa Afrikaa qopheessuu didde dorgommii waancaa Afrikaa lama irraa dhaabe.
Gama kaaniin ammooDC united,kilabiin kubbaa miilaa Waashington DC taphataa kilabii Everton,Wayne Rooney bitachuuf jala maruutti jirti.
Gama kaaniin ammoo dhaabii mirga ilmaan namaa Human Rights Watch (HRW) dhaabii mirga ilmaan namaa warra pirezidaantii Amerikaa tahuuf dorgomuutti jiru gaafii 12 ta jarii silaa yoo fialtame biyya akka Chaayinaa, Raashiyaa fi Itoophiyaa fa keessatti rakkoolee mirga namaa qorachuu malanii jedhee yaada isaanii gaafate.Tana irratti obboo Mohaammad akkana jedhe.
Gama kaaniin ammoodorgommii manneen barnootaa naannoo Baahir Daaritti taphachaa bahan Oromiyaatti moo’e.
Gama kaaniin ammoo dorgommii manneen barnootaa naannoo Baahir Daaritti taphachaa bahan Oromiyaatti moo’e.Atileetotii Itoophiyaa dorgommi Chaayinaatti dorgoman akka jecha leenjsiaa Toleeraa Dinqaatti madaaliyaa warqii shan argatani moohan.
Gama kaaniin ammoo dorgommiin biyya North Amerikaa jedhan ta akka USA,Canda fi hedduun ganna lama lamatti taphatan ta CONCACAF ykn Gold Cup jedhanillee kutaa Amerikaa ta akka akkaatti itti jiran.USA dorgommii kalee galgalaatiin Jamaica 2-0 moohatte.USA tana qofaa mitii dorgommii U-17 irralleetti garee Chezch Republic 3-0 moohatte.
Gama kaaniin ammoo dorgommiin km 24 ta Ethiopian Great Run jedhan kalee Finfinneetti dorgoman gama naannootiin Oromiyaatti moohate.
Gama kaaniin ammoo dorgommiiPremier LeagueItoophiyaa ta Onkololeessaa dabre keessaa garee 16 jalqaban amma dhumachuuf taphuma diqqaatti hafe.Garee afuritti moohachaa yaahuutti jira.
Gama kaaniin ammoo dorgommii Shaampoyoonaa Ispoortii Oromiyaa marroo 17eessoo Adaamaatti jalqabe irratti taphattoota kuma hedduutti walti dhufee taphachuutti jira.Kaayoon guddoon dorgommii tanaa akka itti gaafatamtootii Biiroo Ispoortii fi Dargaggoo Oromiyaa jedhanitti,atileetota egerii biyya fulaa bu’anii dorgoman filachuuf,fedhii Ispoortii guddisuu faa.
Gama kaaniin ammoo dorgommii Teensii addunyaaFrench OpeningFaransaayitti itti jiran atileetiin Amerikaa, Serenaa Wailiyaamsi tapha Mariyaa Shaproovaa waliin taphattu abreesso irratiti dhiba ribuu gurmuutiin keessaa baate.
Gama kaaniin ammoo dorogommiin Amerikaatti beekamtu dorgommii kubbbaa harkaa miilaaAmerikaan footballjedhan.Baranallee garee hedduutti waliin taphachaa bahee amma garee lamattiSuper Bowl 51fwalti hafe.Super Bowl jechuun waancaa kubbaa harkaa fi miilaa Amerikaa jechuu dandeenna.
Gama kaaniin ammoo Ebla 4,bara 2012ttikora waan mirga sooraa argachuu irratti mari’atetti Naayroobiitti taahe.Korii(Food Right),soora argachuun mirga ilmaan namaa jedhu kun akka namii soora argachuuf mirga qabu dubbatee namii maaniif tana dhabee jedhee mari’achiisallee.
Gama kaaniin ammooE.Wasteykn qaanqeen mi’a elektirii ykn elektirooniksii gatame keessaa baatu hadhaa hamaamtuu lafa keessatti uumtee qilleensa naannootii fi biyyeellee balleessiti.Biyyitii guddatte hedduun seera mi’a akka kompiyuuteraa,bilbilaa harkaa,faaksii fi waan hedduu gatame keessaa bahaa tohataniin qaban.
Gama kaaniin ammoo fala koreen haajaa alaa miseensotii mana marii Amerikaa fi senetiin dhiyeesseResolution 432fiHR.861,ka akka Itoophiyaa keessatti mirgii nama eegamuu fi mootummaa wayyaa qabu jiraatu gaafatu akka Kongireesiin Amerikaa dafee murtii irratti kennuu gaafachuuf.
Gama kaaniin ammoo Fayyisaan medaaliyaa Riyoo, Biraazilitti badhaasan akka innii egerii muuziyeemii Oromoo keessa taa’u Oromootti kenne.
Gama kaaniin ammoo Federeshiinin atileetiksii biyyoolessaa atileetota Marakaash, Morookoo fi Hiyugin Amerikaatti dorgomani moohan badhaase.
Gama kaaniin ammoo Gediyoo wal dhaba kanaan baqatan 15,000 qahee ufiitti galuutti jiraa akak laftii nagaa lafaa eeganiif gaafate.
Gama kaaniin ammoo gorsaa nagaa biyyoolessa muummee ministera Itoophiyaa obboo Abbaaduulaa Gammadaatii fi Amerikaatti ambaasaaddera Itoophiyaa ka duruu Girmaa Birruu fa ammoo ya baallii irraa guuran.
Gama kaaniin ammoo “horiin waan nyaatu dhabee biyyee fi udaan harree nyaata.”Bokkaa dhiyoo roobe horii duruu garaa keessaa womaa hin qamne dhaamochiisee hollachiisee keessattu Re’ee hedduu fixe,” jedha aabba Godaanaan.
Gama kaaniin ammoo innii jedhutti muka porosoppis jedhanitt lafa biyya irraa fudhatee marra balleesse.Rakkoo Warshaan sukkaara Mataa-Haaraatii fi Nuuraa Heeraa Fantaalletitin dhufelleen rakko dhibii.
Gama kaaniin ammoo Itoophiyaan biyya 12 addunyaa keessaa sagantaa Amerikaan guddinna biyyaatiin gargaartu Feed the Future jedhan keessatti akka dabalamtelle hardha labse. Sagatnaan kana bulchiinsa pirezidaanti Obaamaatti bara 2010 keessa yayyabe.
Gama kaaniin ammoo Itoophiyaan dhaabbileen hedduu ka akka daandii qilleensa durii mootummaan ufumatti qabaachaa bahe kontoraataan kennuu feeti.Mootummaan Ameikaa tanaa maan jedha.
Gama kaaniin ammoo Itoophiyaan nama bisaan daakatee biyya bakka bu'ee dorgommii Olomikii London ta bara 2012 dhaquuf Mulualem Girmaa dabalee nama sadii qopheeffatte.Mulualem nama ganna 23ti,eegii dorgommii jalqabee ganna shanitti badhaasa warqii 45 argate.
Gama kaaniin ammoo jaarroleen aanaa godina Harargee Bahaa aanaa Gursumii fi naannoo isiiti dhufte rakkoo araddaa isaanii mootummaa Federalaa fi naannoo Oromiyaatti himachuuf Finfinnee jirti.
Gama kaaniin ammoo jaarroleen tun achumaan rakkoo Koolleejjii takkittii Booranaatti silaa hin jaaran jedhan Koolleejjii Barsiisota Yaaballoo ta silaa bara kana hujii jalqabdi jedhanii amma ammoo bajatiitti hin jirre jedhanii waan haftu fakkaattullee himachuuf achi dabran.
Gama kaaniin ammoo Jermeniin dorgommii Confederation Cup 2017 irralleetti Chiilee 1-0 mootee waancaa fudhatte.
Gama kaaniin ammoo Jidduu-Galii Qorannoo Aadaa ,Manneen Kitaabaatii fi Haddaraa (archives) ganna lamaan duratti hujii jalqabe.Hujiin Jiddu-Gala kanaa aadaa,seenaa fi ennummaa Oromoo qorachuu.Mootummaa naannoo Oromiyaatti yayyabe.
Gama kaaniin ammoo kora ambaasaaddera Itoophiyaa ka USA jiruu ,obbo Girmaa Birruu dabalee, namii akka akkaa itti dhufe kana waan hedduutti jeeqe.Namii Itoophiyaa heduun balbala galma koraatiin seenani fi itti dhiyaattutti walti dhufee, lafa namii itti hidhamee itti ijjeefamuutti guddinna maanti jiraa jedhee kora kanatti hiriira bahe.
Gama kaaniin ammoo lammiin Itoophiyaa biyya alaa jiran Itoophiyaa keessaa ijoollee Guddifachaa biyyaa baafachuu fi dhibaachuu isaanii seeri kunuu diidessee dubbachuuf deema.
Gama kaaniin ammoo Liigiin kubbaa miilaa QPR paawondii miliyoona 57tiin adabuuf murteessee jarillee oli iyyachuutti jiran.
Gama kaaniin ammoo maanajera kubbaa miilaa Biraazil Luiz Felipe Scolari, jaarsa ganna 65 ya hujii irraa buusan.Scolarimoohamuu biyya isaatiif dhiifama gaafatee hujii irraa bu’e.Scholr biyya 2002 keessa biyya isaa waancaa kubbaa miilaa moohachiisee oli guddisaa dhufe.
Gama kaaniin ammooManchester Unitedtaphataa ArsenalaAlexis Sanchezwaan innii fedhe guutteefii paawondii miiyoona 35 baafteefii bitachuuf jala maruutti jirti. jirti.
Gama kaaniin ammoo mani murtii Biraazil horii taphataan kubba miila isaanii Neymaar lafaa qabu Euro miliyoona 33 fi kuma 100 irraa qabe.Manii murti kun Neymaar gibira baasu diduuf horii lafa qabu dhoffate jedhee irraa qabe.
Gama kaaniin ammoo mootummaan Itoophiyaa abbaan fedhe gaafii mirga gaafachuuf mirga guutuu qabaa garuu gaafii barattoota duuba dhaabbilee fi warra fedhii siyaasaa ufii guutatee biyya nagaa dhowwutti jiraa,master pilaanii kana ummatii fudhachuu baannaan hinuma hafaa jedha.
Gama kaaniin ammoo nama partij Demokiraati keessaa isa waliin dorgomee jalaa jige,Hilarii Kilinton nama waan hedduun faarsan.Gaafa partii isii fulaa buutee,seenaa Amerikaa keesatti yoo jalqabaatiif paartii guddoon filamte taate.
Gama kaaniin ammoo namii Boorana aanaa Mooyyalee, Areeroo,Guchii,Gujii Dhiyaatii ammoo Bulee Horaatii fi Gujii Bahaa aanaa akka akkaa keessa jirulleen hagii tokko bulchiinsii dhiphuu fi bal’innaan dhufee nu hin laalu jedhee himachuutti jira.
Gama kaaniin ammoo namii hagii tokko wanni obboo Abduulaa Gammadaa hujiitti deebi’eef waan gaafiin innii gaafate fudhatama argatteef jedha.
Gama kaaniin ammoo namii hedduu Asaangee dabaan hidhan jedhee falmuufiitti jira.
Gama kaaniin ammoo namii kilabii kana gurraa itti tolchuun beekan Andres Iniesta, baruma kana qofa Baarkaa taphata.
Gama kaaniin ammooNational Weather Center(NWC),jidduu gala raga qilleensa USA.Dhaabii kun dame qilleensa Afrikaa tohatu qaba.Africa Climate prediction Center jedhan.
Gama kaaniin ammoo obboleetiin isii ta dorgommii teensiii dirreetiin addunyaa beekan Venus Williams waan armaan duraan himataniin makiinaan isiin ooftu makiinaa nama dhibiitiin mataan wal dhahee namii makiinaa dhibii keessa jiru ganna 78 du’e waan sun qoratanii balleessaan ta isii jedhaniin amma ya jalaa baate.
Gama kaaniin ammoo obboo Dinquun dhiyoo tana gadaa Oromoo keessaa qooda abbaa-duulaa tolchanii filan.
Gama kaaniin ammoo Oromiyaa godina hedddu keessatti galma abbootii gadaa hedduu jajaaruutti jiran.
Gama kaaniin ammoo paartiin Tokkummaa Guutummaa Paartilee Itoophiyaa nama mana hidhaa Qilinxoo keessatti dhumateef mootummaatti itti gaafatama jedhe.
Gama kaaniin ammoo pirezidaantii Amerikaa kana faayidaa keessaa argachuuf seera cabse jedhanii gargaarsa kongireessiin Amerikaa Yukireenii kenne doolara miliyoona dhibba hedduu irraa qabe jedhanii himachuutti jiran.
Gama kaaniin ammoo qonnaa bulaa fi horsiisee bulaalleen akka waan qabu gabayaatti ergatuuf waan hedduutti qajeeleefii waan hedduun ammoo hojjatamuutti jirtii akka itti gaafatama kanaatti.
Gama kaaniin ammoo sanbata darbe Mooyyalee Keeniyaa bakkaGaamboojedhamutti lammileen Oromoo lama ajjeefamuu jiraattonni dubbatan.
Gama kaaniin ammoo sanyii koronaa haaraa Biritenitti argan,ka duriillee caala harka 71 oliin namatti dabruu dandaha jedhanillee dhaaba fayyaa addunyaa WHO waliin qorachuutti jiran.Qorsa Koronaa haaraa kana Pfizer-BioNtech fi Modernaatti biyyaan gahuutti jira
​Gama kaaniin ammoo taphataan kubbaa miilaa Barseloonaa beekamaan Li’oneel Meesii haga Barseloonaa taphachuu jalqabee ta kalee (Ebla 19,2015) waliin goolii 400 galche.
Gama kaaniin ammoo taphataan Uraagaay Luuhis Suharez dhiyoo dorgommi kubbaa miilaa Biraazilitti irratti ittuma gadi jedhee nama taphataa Xaliyaanaa waliin taphatan tokko kutate.
Gama kaaniin ammoo taphattootii kubbaa miilaa Itoophiyaa leenjiif Biraazil jiran.Taphattoota tana dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa ganna dhufu taphataniif muuxannoo fudhachuuf Biraazil geessan.Itoophiyaan dorgommii Waancaa Afrikaa Bara 2015 irratti Maalii,Maalaawwii fi Aljeeriyaa waliin taphatti.Itoophiyaan suniin duratti kilabii Biraazil ta AC Anapolina, Club Do Remo,Brasiliense fi Itubiara waliin istaadiyoomii JK waliin taphatti.
Gama kaaniin ammoo Tarreessaan bara 2012 keessaa Amerikaa godina West Virgina keessatti dorgommii baddaa keessa dorgoman iratti isaa fi miilotii isaa karaa milikeeta karaa irra fiiganii hin qamne irraa badanii barbaadaa saatii 8 caalaatiin argan xuyyuuraan barbaadanii argan.
Gama kaaniin ammoo Ugaandaalleen waan ganna 40 keesatti argattee hin beenne barana waancaa Afrikaatii taphattee Kape Verdee 1-0 mootee dabarte.
Gama kaaniin ammoo Wallgaa Bahaaaanaa aanaa Giddaa Ayyaanaa magaalaa Anger Guutee keessalleetti ummatii hiriira bahee rakkoo himate. Hiriira qeerroo magaalaatti qopheesse jedhan kana abbootii Gadaatti eebbisee nagaan fixee Foolleetti nagaa isaa eegeef.
Gama kaaniin ammo waldaan kubbaa miilaa addunyaa ji’a dhufu keessa taphattoota kubbaa miilaa bebeekamoo dorgommii Ballon D’or kedhan irratti taphattoota 23 wal dorgomsiisuuf filate.
Gama kaaniin ammo Waldaan Misooma Oromoo Kamisee Oromo rakkoo keessa duudde tana gargaaruuf makiinaa 20tti midhaan fahee,qarshii miliyoona 2 fi kuma 600 caaltu waliin dhufe.
Gama kaaniin atileetiin Jameeyikaa Useen Boolti ka duruu akka qaanqee xinniqa jedhaniinilleen baranallee athlete of year jedhamee badhaafame.Tana waliinmarro jaha badhaasa kana argate.
Gama kaaniin Atleet Fayisaaf deggersa maallaqaa funaanuuf gama fees buukiin carraaqqii ta’een Dolaarri kuma 90ni walitti qabamu beekame yoo ta’u gareen ogeessootaa nama sadii qabu Atleeticha gargaaruuf Riyoo seenuun ibsamee jira. Gabaasaa guutuu armaa gadiitti caqasaa.
Gama kaaniin Ayyaana Qullubbii Gabreelii kabajuun amantoota gara Harariitti deebi’aa turan/ balaa kokolaataa dhaqqabeen namnii 2 du’ee 7 madaa’uun polisiin Harargee Bhaa beeksisee jira.
Gama kaaniin baatii sadaasa darbe bulchiinsi magaalaa waashiingtoon Disii jiloota isaa gara waajiira jaarmayaa hawaasa Oromootti Diisiitti ergee walgahiin gaggeeffamu Obbo Xaggaayeen Ibsaniiru.
Gama kaaniin bakka bu’oota uummataa kan Oromiyaa keessaa teessoo lafa jireenya isaanii sabaa himaa hawaasaa irratti barreefamee waan ba’eef humnootiin farreen nageenyaa mana jara kanaa dhaquun akkasumas bilbiluun dorsiisaa akka jiran bakka bu’onnii uummataa fi maatiin isaanii ibsaa jiru jedhee jira.
Gama kaaniin Baqatonni mooraa al Qraras keessa jiran kuma 18 kan jedhu UNHCR gama nyaataa, wal’ansa fayyaa, barnootaa fi gargaarsa hawaasummaa argataa jiru.Kunis garee baqattootaa dhiyeenya kana fedhii isaaniin gamasitti geessaman dabalata jedha.
Gama kaaniin Baqqalaa Garbaa Hospitaala Ergamanti geessamuun wal’ansa argachuu isaanii maatiin ibsanii jiru.
Gama kaaniin barataa barnoota Injinariing waggaa arfaffaa Yunivarsitii Madda walaabuu ka ta’e Tokkummaa Mullisaa akka ibseetti barataan tokko polisoonni reebaa ituu jiranii dunaan isintu itti gaafatama jechuun ragaa tokko malee nu hidhan jedha.
Gama kaaniin Barreessaan Koree Noobelii Noorweey – Oslav Niyoostaad yeroo muummicha-ministaraa Abiyyif bilbilanii badhaasichi Nobelii kan Nagaa bara 2019 akka isaaniif kennamu murtaa’uu isaa itti himan akkana jechuun simatan.
Gama kaaniin Bitooteess 25-28 bara 2017 biyyoota Afrikaa waaltaa fi gama dhiyaa 13 keessatti daa’imman umriin isaanii waggaa sahanii gad ta’e talaalii farra dhukkuba laamsheessaa ykn poliyoo argatanii jiru.Dhuma bara darbee jechuun 2016tti Naayjeriyaa Kaaba bahaa keessatti ijoolleen afuur poliyoon qabamuun isaanii gabaafamee ture.Waggootii dhufan sadii keessatti Afrikaan nama dhukkuba Kanaan qabame tokko iyyu hin qabaattu taanan ardittiin poliyoo irraa walaba jedhamee labsamuuf jira.
​Gama kaaniin, biyya Jarmanii keessatti Oromoonni magaalaa Miyuunikii fi naannawa ishee jiraatan, har’a magaalattii keessatti hiriira mormii geggeessanii jiran. “Oromiyaa keessatti ajjeechaan, miidhaa fi gidiraan hamaan humnoota mootummaan barattootaa fi qonnaan-bultoota irratti raaw’atamaa jiru qaama walabaan haa qoratamu!” kanneen jedhan hiriirtonni kun, suurlaalee fi barrreeffamoota gidiraa uummatichaaf ragaadha – jedhanis qabatanii turan. Kana irratti, itti-gaafatamaan hawaasa Oromoo jarmanii, Obbo Fayyeeraa Dhimmis Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennanii jiran.
Gama kaaniin biyyonni Afrikaa kanneen biroon attamitti weerara kana dura dhaabachuu akka qaban mala ofii isaanii qopheeffataa jiran.
Gama kaaniin biyyonni akka Baanglaadish, Kaambodiyaa,Itiyoophiyaa, Laa'oos, Maaynamaar, Nepaal fi Rwaandaan oomisha qaban biyya ammayyaa qabsiisuun gara caasaa dinagdee gaaritti ceesisuun gabaafamee jira.
Gama kaaniinBlack Stars,gareen kubbaa miilaa Gaanaa Fulbaana dhufu keessaa garee kubbaa miilaa Biraaziliin waliin taphatti,taphii kun tapha jaalalaatii Londoniitti taphatan.
Gama kaaniin Bordiin filannoo Oromiyaa torbanneen hanga tokko dura maaliif akka obbo Jaafar galmeeffamuu akka diidaman gaafatamanii, dhimmicha dhaga’uu isaanii fi qoratamaa akka jiru ta'uu ibsan. Garuu dhimmi Obbo Jaafar akka aangawaan kun jedhan furmaata ituu hin argatin hafee galmeen dhunfaan qaban jalaa saamamee dararaaa na irratti polisoonni ga’aniin lubbuu koof baqadheen Finfinnee keessatti iyyataa jira jedhu.
Gama kaaniin Bulchaan Godiina Shawaa Kaabaa Obbo Taaddasaa G/Tsaadiiq waa'ee kanaa gaafatamanii, ragaa guutuu of-harkaa qabaachuu baadhuus namoonni hanga 6 ta'an du'uu, polisootaa fi shoofeerri kokolaataa Ambulaansii lubbuun akka jiran akkasumas namoota kanneen mada'an wal'ansaaf gara shawaa Roobiit fidan keessaa hagii tokko lubbuun kan jiran ta’uu ibsuun dhugaa jiru isaan irraa adda baafachuu ni danda'ama jedhan.
Gama kaaniin bulchaan magaalaa Ciroo Obbo Xahaa Waaqoo bulchaan magaalaa Hirnaa Obbo Iskindir Ahmad Dirree Daawaa keessatti to’annaa jala akka jiran beekamee jira. Godiina Wallaggaa dhiyaa aanaa Bedii keessatti aangawaan nageenyaa itti anaa isaa waliin akkasumas itti gaafaamaan waajiira polisii Begii gidduu kana to’annaa jala oolfamuu jiraatonni ibsanii jiru.
Gama kaaniin bulchaan magaalaa Dambii Doolloo Obbo Daani’eel Taraddaa fi itti aanaa bulchinsaa fi nageenya godinaa kan ta’an Obbo Xaggaayee Waaqjiraa komaand postiin eega to’’annaa jala oolchee bubbuluu isaa jiraattonni magaalatti ibsanii jiru.
Gama kaaniin bulchiinsa naannoo Beneshaanguul Gumuuz godiina Matakkal keessaa buqqaatonni kuma 100tti hedhaman kan jiran yoo ta’u, mootummaas haa ta’u dhaabolii gargaarsaa biraa deggersi argamaa jiraatus, soda nageenyaaf jecha federaala biraas haa ta’u naannoo sana irraa gara bakka adda addaatti midhaan nyaataa deddeebisuun akka hin danda’amne mootummaan naannoo Beennishangul Gumuz beeksiseera.
Gama kaaniin Bulchiinsa Naannoo Kibbaa keessatti kan argamu – Yunivarsitii Diillaa keessatti eega torban dabre keessa boombiin dhoosamee lubbuu namaa galaafatee booda, du’insi barattootaa bifa adda addaan waan itti fufeef, akkasumas, haala hag ammaatti hin beekamiinin gamoon ciisichaa barattootaa tokko waan gubateef, akkasumas, eegumsi nageenyaa Yunivarsitichaa amansiisaa ta’uu waam dhabeef, barattoonni hedduun moraa gad-lakkisanii ba’uun ka gara warreen isaaniitti deebi’uuf carraaqaa jiran ta’uu dubbataa jiru barattonni.
Gama kaaniin bulchiinsii magaalaa Hawaacaa faca'iinsa vaayrasii koronaa
Gama kaaniin Bulchiinsii naannoo Tigraay Sambata darbee ibsa baaseen mootummaan Federaalaa amma jiru raayyaa ittisaa akka haaraatti ijaaruuf aangoo hin qabu jechuun mormee jira.
Gama kaaniin bulchiinsii prezidaant Traamp barattoota biyyootii addunyaa adda addaa irraa dhufuun Amerikaa keessatti barataa turan yoo daree keessatti argamuun waan baratan hin qabaatiin gara Amerikaatti deebi'uu hin qaban jedhee jira.
Gama kaaniin dhaabii Dh.D.U.O yaada kalee marsaa interneetii ufii irrattti baaseen barachaa qabsaahuu wayya. Barachuu baannaan mirga ufiillee qabsaahuu hin dandahan.
Gama kaaniin dhaabii mirga Oromootii falmu COHARD Coalition of Oromos for Human Rights and Democracy(COHARD) miseensota Kongireeii US ka akka Chris Smith fa waliin hojjachaa bahelleen ammallee jaruma kana waliin waan jriaa laaluuf Itoophiyaa dhaqe.
Gama kaaniin dhimmi Obbo Baqqalaa Garbaafaa irratti ragaa ittisaa ta’uun kan silaa har’a dhiyaachuun irra ture aangawoonni oromiyaa hin dhiyaatiin hafanii jiran.
Gama kaaniin dhukkuba busaa ittisuuf tallaaliin argame yaalii dhaaf hojii irra oolchanii hagam quubsaa fi fyyaa namaa kan hin miine ta'uu ilaalamuu qaba jedha jaarmayaan fayyaa addunyaa. Dhukkubi busaa waggaa waggaan nama miliyoona tokko ajjeesuun kan beekamu ennaa ta'u irra hedduun isaanii ijoollee Afriikaa ti. Ijoollee waan miidhuuf jecha tallaalii haaraan argamuun kun immoo gammachiisaa ta'eera.
Gama kaaniin dhukkuba raammoo adda addaa kan akka hookworm ringworm fi kanneen fafakkaataniin dhukkuba dhufu qulqullina naannoo eeguun hambisuun kan danda’amu ta’uu qorannaan haaraa gaggeeffame beeksisee jira.
Gama kaaniin dhukkubi Cobxoo ykn Afaan Ingliziin Gonorrhea jedhamu dawaan fayyuu diduun isaa addunyaa irratti dabalaa kan jiru ta’uu jaarmayaan fayyaa addunyaa ykn WHO akeekkachisee jira.
Gama kaaniin dhukkuboonni Baakteriyaan dhufan dawaa Antii Baayotiiks (Anti Biotics? Jedhamuun fayyuu dadhabuun addunyaa irratti rakkoo guddaa uumaa jira.Qorannaa dhiyeenya kana Kaaliforniyaa keessatti gaggeeffame dawaa eega hojjatamee hojii irra oole Vaankoomaaysin(Vancomycin) jedhamu waan irraa hojjatamee foyyeessuun humna fayyisuuf qabu akka dabaluu gochuu danda’anii jiru. Dawaa haaraa hojjachuu manna isuuma jiru jajjabeessuu ta’uu issti.
Gama kaaniin dhukkuboonni nama irraa namatti hin daddabarre gara fuula duraatti fayyaa uummataa irratti rakkoo jabaa uumuuf kan jiran ta’uu Daayreeterri walii galaa kan Jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr margareet Chaan hubachiisanii jiru.
Gama kaaniin dhukkuboota bifa weeraraan addunyaa irratti ka’an dura dhaabachuuf Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa caasaa haaraa diriirsaa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Gama kaaniin Dilbata darbe Godiina Arsii Bahaa aanaa Digiluu fi Xijjoo magaalaa Bulchaanoo keessatti hiriirri mormii gaggeeffame waraana mootummaan diigamuu isaa fi ijoollee lubbuu oolfachuuf mana namaa seentee karra waan cufataniif akkasumas, warri mana sanaa - abbaan manaa fi haatii warraa erga deesse guyyaa shan taate ijoollee sana dabarsanii kennuu diddan jedhamuun ajjeefaman – jedhu - jiraattonni.
Gama kaaniin dilbata kaleessaa handaara magaalaa Moyyaaleetti namoonni lama rasaasaan rukutamanii madaa’uu aangawaan goidinaa odeeffannoo qabna jedhu. Akkasumas reeffi nama tokkoo har’a ganama magaalattii keessatti argamuu Kantiibaan Moyaalee dubbatanii jiran.
Gama kaaniin doniin waraanaa kan Jaapaan kan duugdee Koriyaatti qajeelaa jirtu donii waraanaa Amerikaa waliin shaakala waraanaa jalqabdee jirti.Koriyaan kibbaa shaakala humna galaanaa kana Amerikaa wajjiin jalqabuuf Washington waliin dubbatti.
Gama kaaniin dorgommiif fiigihcha atileetotii Oromiyaa “lammii tiyyaaf fiiga” jedhanii Jimaata dabre Finfinneetti qopheessuuf ya duratti dabarsan.
Gama kaaniin dorgommiin Laa Liigaa dhumachuuf torbaanuma sadeen tokkotti hafee Barselonan shaampiyoonaa La Liigaa tahuuf ariifattu Cordoba 8-0 Ufi duraa gorsitee dabarte.
Gama kaaniin dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa bara 2018, Federeshiiniin Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa (FIFA) qopheessu Raashiyaatti taphatnaiif dabruuf biyya hedduutti dorogmmiitti jira.
Gama kaaniin Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa Ammajii 17,2015 jalqabaniif biyya 16 walti qophaahuuttti jira. Taphattotii biyya alaatii dhufanii abdan hagaii tokko ya dhufiitii hanqate. Namii Gaanaan abdattu Kwadwo Asamoah kilabii Juventus keessa jiru tapha irratti jilbii miliqee dhufu dadhabe.
Gama kaaniin Dr Mararaan erga hidhamanii booda reebamaniiru oduun jedhu soba jedhan. Dr Mararaan Kamisa fullee keenyaa jechuun Muddee 29 bara 2016 mana murtii duratti kan dhiyaachuuf jiran ta’unu beekamee jira.
Gama kaaniin dubartoota baadiyyaa biyyoota adda addaa keessa jiraatanif tajaajila eegumsa fayyaa waliin ga’uun barbaachisaa dha jechuun Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa ykn WHO beeksisee jira.
Gama kaaniin dubbii himtuun mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad Bileenee Seyyuum akka jedhanti, erga Dr Abiyyi aangoo qabatanii as Midiiyaa fi Gaazexxesootaaf haala foyyaa’atu jira.Gaazexxessonni 44 hojjachuuf ehama kan argatan yoo ta’u seerrii Midiiyaa haaraa waggaa kana hojii irra oole jedhan.
Gama kaaniin dura-taa’aan Adda Bilisummaa Uuuamta Tigiraay – Dr. Debre-tsiyoon G/Mikaa’el ibsa baasaniin, “deddeebisanii daangaa yeroo gochuudhaan waamicha dhiheessuu kana ka dhageenyuuf, nuti cimnee iddoo cimaa qabannee waan jirrufi. Nuti yeroo hagamiitti ka jedhu irraa yaaddoo hin qabnu. Dhimmi keenya injifattoota tahuu keenya,” jedhanii turan. Haala har’a jiru ilaalchisee, hoogganoota “HIWEHAT” irraa ibsa argachuun hin danda’amne.
Gama kaaniin dura ta’aan komiishina Afrikaa Musaa Faakii Maamaat haariroo gaarii biyyoota lamaan gidduutti jalqabame gammachuu guddaan simanne jedhan. Kunis uummanni Afrikaa nagaa fi tasgabii ardii ofii keessaaaf fedhii akka qabu agarsiisa jedhan. kanaafis deggersa keenyaan biraa hin hafnuu jedhan.
Gama kaaniin eenyuummaa saba Qimaant kan ilaaleen dhimmi yeroo gabaabaa keessatti deebii argachuun irra ture waggaa 6 lafa irra harkifamuu fi polisoota 2 dabalatee lubbuun nama 87 dhabamuun sirri miti jechuun mootummaan bulchiinsi Amaaraa uummata dhiifama akka gaafatuuf koreen kun gaafatee jira.
Gama kaaniin Federeshiiniin Atileetiksi Itoophiyaa naannoon Oromiyaa akka naannootti baranllee atileetiksiin mootee badhaasa argatte.
Gama kaaniin Festivaaliin dorgommii Ispoortii fi Aadaa kan lammiwwan Itiyoophiyaa kan waggootii darban soddomii torbaaf gaggeeffamaa ture barana hafuun isaa ibsamee jira.
Gama kaaniin ganda qotee bulaa Siibaa Carii keessa kan jiru Waldaan Kiristaana Qaalahiywot Gilgal gibee gubamuu isaa achii dheessuun kan Jimma keessatti argaman jiraataan naannoo nu'ibsaniiru.
Gama kaaniin garee kubbaa miilaa Botswaanaa tapha gareen isiilleen bara dhufu dorgommii waancaa Afrikaatii taphattu TVn daaachuun hin dandeettu.Dhaaba Farnsaay ka tapha kana Afrikaatti TVn dabarsutti biyyiti tun doolara miliyoona lmatti dhiyaattu ta tapha kana dabarsuuf baasan hin kaffalllee jedhee dhowwe.
Gama kaaniin garee mirga dhala namaaf falmu kan Affaariif prezidaantii kan ta’an Gaas Ahmad Nuur jarreen gadhifamuu isaaniif odeeffanno qubsaa qabna jedhu.
Gama kaaniin gargaarsii dhala namaa kan addunyaan kennuuf waadaa seene harka 30 caalee hin beekuu jedhanii jiru.
Gama kaaniin garuu ABOn kan tarkaanfii waraanaa fudhanne biyya keessatti jedha. Wal waraansa geggeeffameen waardiyyaan mana barumsaa sadarkaa duraa tokko ajjeefamuu fi hospitaalli Moyaalee haleelamuu marsariitiin kun hubachiisee jira.
Gama kaaniin Godiina Arsii Bahaa aanaa Martii magaalaa Golgotaa keessaa bulchaa gandaa kan ta’an Obbo Gabii Badhaaso qabamanii gara Finfinneetti ergaman jechuun uummanni mormii isaa kaleessa dhageesisuu jiraattonni ibsanii jiran.Barattonni qabamanii gara Abbomsaatti geessamuun hidhamanis haa gadhiifan jedha gaaffii hiriirtootaa.Bulchaan aanaa Martii Obbo Wadoo Abdulkarim garu hiriira ba’uun nama seeraan ala ta’e hin hiiksisuu jedhu.
Gama kaaniin godiinaa Wallaggaa Bahaa, aanaa Jimmaa Arjoo magaalaa Meettaa keessatti waraanni mootummaa Dilbata dabre, Guraandhala 28 bara 2016 mana namaa cabsee lixuudhaan qonnaan bultoota sadii ajjesuu isaa jiraattoota keessaa ibsanii jiru.
Gama kaaniin godiina Boranaa magaalaa Moyyalee keessatti Wiixata darbe dargaggeessi tokko raayyaa ittisaan ajjefamuu fi kanneen biroo madaa’uu jiraattonni ibsanii jiru.
Gama kaaniin Godiina Guraagee keessatti walitti bu'iinsii gosa Maaraqoo fi Masqaan giddutti walitti bu'iinsii uumamee turee amma hanga tokko nagaa ta'u isaa fi furmaata waaraa fiduuf irratti hojjatamaa jira jedhan komishinarichi polisii.
Gama kaaniin godiina Harargee Dhiyaa mi’eessoo keessatti jimaata darbe liyyuu haayliin nama 6 ajjesuu isaa bulchiinsii aanaa beeksisee jira.Haleellaan kunis lafaa fi qabeenya uumamaa saamuuf akka ta’e ibsamee jira.
Gama kaaniin Godiina shawaa Lixaa aanaa Ansaaroo keessatti namoonni 57 kanneen sirna awwaalcha nama Koronaan du'e irratti argaman adda baafamanii kaa'amuu ibsamee jira.
Gama kaaniin Godinaa Arsii Lixaa, Arsii Nagallee keessatti jiraattoota hidhuu fi iddoo biraatti guruun itti fufee jira jedhu jiraattonni.Ijoollee waraana sodaattee dheessite ituu hin hafiin qabamuun isaanii ibsameera.Yeroo ammaa sochiin mormii tokko lafa hin jirreetti isa ammaan dura gaggeeffamee keessatti hirmaatanii turtan jedhamuun kan qabamaa jiran ta’u dubbatu. Kanneen hidhaman leenjii argatu jedhamee iddoo biraatti geeffamaa akka jiran ibsameera.
Gama kaaniin Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, aangaa Guduruu, magaalaa Kombolchaa keessa ka jiru mana-barnootaa sadarkaa tokkoffaa Kombolchaa irratti boombii har’a darbatameen barattoonni madaa’uu, jiraattonni.
Gama kaaniin godina Arsii Lixaa aanaa Arsii Nagallee keessaa namoota hidhuun hammaachuu isaa fi kanneen hidhaman gara adda waraanaatti duultu, jedhamuun guuramuu isaanii jiraattonni dubbatanii jiran.
Gama kaaniin Godina Arsii Lixaa aanaalee adda addaa keessatti Wiixata kaleessaa mormiin gaggeeffamuu Jiraattonni beeksiisanii jiru.Kanneen Oromiyaa irraa hidhamanii jiran fi 400 caalan haa gadhiifaman, reebichaa fi doorsisi haa dhaabatu jedhu - Hiriirtonni. Bulchinsii Godina Arsii Lixaa deebii kennuu irraa of qusatee jra.
Gama kaaniin godina Arsii Lixaa magaalaa Shaashamannee keessa ka jiraatan maanguddoon umuriin waggaa 70 olii obbo Dhaqqaboo Waariyoo dhiyeenya karaatti humnoota mootummaan qabamanii achi buuteen isaanii dhabame jechuun maatiin isaanii fi jiraattonni naannoo himataa jiru. Haati warraa isaanii aadde Dinqinesh Ukkaas haala abbaa warraa isaanii VOAf ibsanii jiran.
Gama kaaniin godinaa Shawaa Lixaa, magaalaa Ambootti lakkoobsi namoota ajjeesamanii amma 11 ga’uu ibsamee jira. Raayyaan waraana biyyaa eda galgala mucaan umriin isaa kudha lama hin caallee ajjesuu isaa jiraatonni ni dubbatu.jira.
Gama kaaniin Godina Boranaa magaalaa Bulee Horaa keessatti namni biskileeta motaraa oofaa ture Alamuu Yeboo dogoggoraan rasaasaan rukutamuu bulchaan magaalaa Bulee Horaa Obbo Daadhii Dhaddachaa ibsanii jiru. Konkolaataa Kontroobaandii fe’ee ture tokko dhaabsisuuf kan dhukaafameetu isa galaafate jedhu. Kanas kan dhukaase poolisii Federaalaa yoo ta’u to’annaa seeraa jala oleera jedhan. Kun ta’uun kan isa mufachiise uummanni humna nagaa eegsisuu waliin walitti bu’iu ibsanii namni Nigusee Guyyee jedhamu rasaasaan rukutameera isa jedhus qorachaa jirra jedhan. Yeroo kanattis qabeenyaa mancaasuu fi gubuun akka ture dubbatanii jiru.
Gama kaaniin Godina Gujii aanaa sabbaa Boruu keessatti uummanni projeektiin qonnaa warqee haaraan Okkotee keessatti jalqabamuuf qophiin xumuramuu mormuun kaleessa hiriira ba’anii turan. Reebichaa fi hidhaan humnootii nagenyaan xumuura hiriiraa irratti nu irratti gaggeeffame jedhu jiraatonni. Itti gaafatamaan waajiira nageenyaa kan aanaa obbo Dhekkamaa Waaqoo deebii kennaniin namni humnaan tarkaanfii fudhate hin jiru jedhu.
Gama kaaniin Godina Hadiyyaa magaalaa Hosaanaa keessatti baratonni baratanii eebbifaman bulchiinsi Godinaa carraa hojii akka kennuuf gaafachuun hiriiraniiru.
Gama kaaniin godina Qellam wallaggaa keessatti bosonni Walal kaleessa gubachuu isaa fi tarkaanfii hawaasnii naanoo tokkummaan fudhateen to’annaa jala ooluu isaa jiraattonnii fi aangawoonni ibsanii jiru.
Gama kaaniin Godina Shawaa Kaabaa Suluultaa keessatti kaleessa, godiina wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee, Godiina Gujii aanaa Oddoo shakkisoo, kooleejii Riifti Vaalii kan magaalaa shaashamannee, akkasumas yunivarsitii Finfinnee mooraa Siddist Kiloo keessatti har’a hiriirri mormii barattotaan gaggeeffamuu jiraattonni naannoo ibsanii jiru. Iddoo hundumaatti humnii waraana Itiyoophiyaa barattootaa fi jiraattoota naannoo reebaa fi hidhaa kan jiran ta’uun ibsamee jira. Tarkaanfii humni waraanaa fudhatu sodaachuun manaa gad ba’anii haala ammaan dura baratameen jireenya ofii gaggeessuun akkaan rakkisaa ta’uu jiraattonni hubachisanii jiran.
Gama kaaniin Godina wallaggaa bahaa aanaa Kiiramuu magaalaa Haroo keessatti barattonni mana barumsaa sadarkaa lammffaa fi qophaa’inaa Dilbata dheengaddaa galgala hiriiranii mormii yeroo dhageesisanitti miseensoonni kabinee dhukaasuun barataa kutaa saddeetii kan ta’ ee fi umriin 15 kan ta’e barataa Yohaannis Baa’isaa Qanaatee ajjeesuu isaanii barattoni ibsanii jiru. Reeffii barataa kanaa qorannaaf gara Hospitaala Giddaa Ayyaanaatti ergamee jalqaba barattotatu waraanee ajjesse jechuun ragaa eega kennanii booda mormii uummataa uumameen yeroo lammataaf reeffi kun ergamee rasaasaan ajjefame ragaan jedhu argamuu ibsanii jiru.
Gama kaaniin godina Wallaggaa Lixaa, magaalaa Gimbii keessatti, Obbo Musxafaa Mohammadnur Umar humnoota Federaalaan ajjeefamuu harmeen isaa Aaddee Aliimaa Mohammad Raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru. Angawoonni poolisiis deebii kennan qabu. Armaa gadiitti caqasaa.
Gama kaaniin Godina wallaggaamagaalaa Mandii keessatti guyyaa jala bultii ayyaana masqalaa umriin isaa 15 kan ta’e Lidataa Amanaa waraana mootummaan ajjefamuu jiraattonni ibsanii jiran. Garaa keessa rasaan rukutamee Mar’umaan isaa kan jigee ta’u obboleessi isaa ibseera.
Gama kaaniin Guraanadhala 27 bara 2018 raadiyoo sagalee Amerikaa waliin gaaffii fi deebii kan gaggeessan itti aanaan itti gaafatamaan waajiira nageenyaa fi bulchiinsaakan godina Qellam Wallaggaa Obbo Xaggaayee Waaqjiraa to’annaa jala ooluu isaanii jiraattonni ibsanii jiru. Obbo Xaggaayeen naannoo keenya eegsisuuf polisiin Oromiyaa ga’aa dha jechuun VOAf ibsanii turan.
Gama kaaniin gurbaa biyya Kaameruunkubbaa miilaa taphachun addunyaa irratti beekanSaamu’eel EtooChaayinaatti galu fedha fakkaata.
Gama kaaniin haala kana waliin wal qabateen miseensoonni koree gidduu gala kan adda bilisummaauummata Tigraay (Tplf) kaleessaa qabee walgahii hatattamaa gaggeessaa jiru.Manni marii IHADIG murtii daangaa dabarse irratti akkasumas dhimmootii kanneen biroo irratti mari’ataa kan jiru ta’u Alam Fisseha Maqalee Irraa Gabaasee jira.
Gama kaaniin haala Obbo Baqqalaa Garbaa mudate kana kana kan ilaaleen dullii tokko har’a sabaa himaa haawaasummaa irratti gaggeeffamaa jira.
Gama kaaniin Haarargee bahaa aanaa cinaaksan bakka Daarim jedhmtuttis jimaata darbee haleellaan gaggeeffamee lubbuu nama tokko darbee ibsamee jira.
Gama kaaniin haasawaa mummicha Ministeeraa kana irratti yaada akka kennan kan gaafataman Obbo Qajeelaa Mardaasaa ABO irraa akkasumas Obbo Mulaatu Gammachuu KFO irraa akka jedhanti kun dhimmi keessoo paartii isaanii ta’u dubbatan.
Gama kaaniin haatii mucaa ykn daa’ima ishee annan harmaa hosisuun guddifte bu’an isaa daa’iima qofaaf otoo hin taane haadhaafis ta’u qorannaan haaraa gaggeeffame agarsisee jra.Haatii hosiftu umriin dabalaa yeroo deemu dhukkuba onnee qabamuuf carraa jiru irraa xiqqeessa jedhu Doktoroonni.
Gam akaaniin Harargee Bahaa aanaa Baabbilee araddaa Al Shariif keessatti namoota Liyyuu Haayle ajjesee 4 sana booda galgala kanneen biroon lama Sheek Huseen fi Bisidimoo keessatti ajjefamuun ibsamee jira.
Gama kaaniin har’a waaree booda abukaatoleen Dr. Marraa obbo Wandimmuu Ibsdaa fi Dr. Yaaqoob H/Maariaam isaan arguuf waaltaa qornnaa yakkaa Maaikelaawwiitti argamanii ka turan ta’uu VOAf ibsaniiru.
Gama kaaniin hardhallee waraana Liyuu Poolisii Somaalee keessaa hajajaa dhibbaa Aden Hasssan Jeersoo fi Kumaalaa Alii Aden Alii jedhan Mooyyalee ganda 01 keessatti bombiin nama fixuuf jedhani bombii waliin Mooyaletti qabaman. Jara kana waraana Itoophiyaatti ganama kana qabe.”
Gama kaaniin hayyuu dureen Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaa waa’een hidhannoo hikkachuu marii gaggeeffame keessa hin turre jedhan. Sababiin isaa waraanni ABO akkuma waraana mootummaa Itiyoophiyaa nageenya biyyattii eegsisuu keessatti haala itti hirmaatu irratti waan dubbataa turreef hidhannoo hikkachuun kan yaadamuu hin turre jedhan.
Gama kaaniin hayyuu waa’ee seeraa kan ta’an Dr. Xaggaayee Araarsaa kun qorannaa otoo hin taane ejjennoo komishinichi qabu calaqqisa jedhan. Kanneen nama ajjesan hidhan dararaa adda addaa geesisan seeraan akka hin gaafatamne gochuu irratti fulleeffatee kan gaggeffame jedhanii mootummaan Itiyoophiyaa komishinichi haa qoratuu jedhee yeroo murteesse walaba akka hin taane beeka jedhu. Uummanni namni jalaa ajjefamee jalaa hidhamee fi eessa butee dhaban ituu hin haasoofsisin gabaasa ba’e kan sobaa akka ta’e kana malees namoonni komishinicha keessa jiran keessaa Oromoon tokko dhabamuun ragaa biraa ti jedhu.
Gama kaaniin hidhamaan akka hiikamu,ka du’ee gumaan akka bahu,hidhaa fi dhaanichii akka dhaabatu fa gaaatan jedhan.
Gama kaaniin hidhamtoota manni murtii ragaa dhabuun walaba jedhee polisiin hidhee kaa’uun rakkoo biraati. Kanneen manni murtii walaba baasee ituu hin gadhisiin polisiin achuumtti himannaa biraa irratti dhiyeessuunis ni jira.Hidhamtoonni mana hidhaa keessatti wal argan walii isaanii irratti ragaa akka ba’an yeroon itti ta’e akka jiru abukaatoleen adda addaa ni dubbatu.
Gama kaaniin Himata kana irratti deebii mootummaa bulchiinsa naannoo Amaaraa argachuuf yaaliin goote akka hin milkoofne kan gabaastee oduu gabaatuun VOA Asteer Misgaanaaw jiraattonni naannoo Walqaayit fi Xagadee garu guyyaa jala bultii filannoo sana humna addaa kan Tigraaytu dhukaasa nu irratti banee jechuu isaanii gabaastee jirti.
Gama kaaniin himatamtoonni ka biroon 13 haaraa har’a dhaddacha 19ffaa duratti dhiyaachuun ibsamee jira.Himannaa irratti dhiyaatees kan shoroorkeessummaa ta’uun ibsamee jira.Isaan kun himannaan tokko irratti ituu hin dhiyaatiin baatii sagaliif hidhaa keessa kan turan ta’uu fi kunis faallaa labsii fi seera biyyattii ta’u abukaatoon isaanii dubbatanii jiru.
​Gama kaaniin hiriirii kun godinoota Amerika ka akka Seattle,Minnisoota fi godina gara garaalleetti ya bahan.
Gama kaaniin hogganoonni ABUT(TPLF) Dilbata kaleessaa waaree booda xayyaara waraanaa kam Itiyoophiyaa haleelanii kuffisuu isaa dubbata. Mootummaan Itiyoophiyaa waa'ee kanaakan hin dubbannee yoo ta'u maddeen walabaa biraas mirkaniin hin kennamne.
Gama kaaniin Hospitaala walii-galaa Dodolaaf Meedikal Daayrekteera kan ta’an Dr. Tolaa Biyoo Tufaa akka jedhantti yeroo walitti bu’iinsi uumamee ture sanatti namoonni 56 gara hospitaalaa fidaman jedhanii hundi isaanii madaa’anii ta’uu ibsan.
Gama kaaniin humnii kun uleen hidhatoota wan tumaniif jecha Hospitaala Hiwoot Faanaa fi Jagool keessa cisanii jiru.Hidhamtoonni kanneen biroon immo mana hidhaa guramanii buufata polisiitti geeffamuus dubbatanii jiru.
Gama kaaniin Ihadeg mirga namaaf dimokraasii ilaalchisee hojiiwwan inni hojjetu gara dukkanaatti geessaa jira. Kana immoo fooyyessuu kan danda’u IHADEG miti. Ihadeg yaalamee kufee jira. Kan gochuu kan danda’u qaama ka biroo dha jehdan.
Gama kaaniin immo, Barsiistonni hojjatoota sivilii waajira mootummaa ka biroof hojjatan waliin sadarkaa barumsaa wal fakkaataa ituu qabanii sadarkaa mindaa wal fakkaataa hin argatan jedhu barsiistonni kun.Serri mootummaa garuu hojii wal qixxeef mindaa wal fakkaataa jedha jedhan. Mootummaanis deebii gama isaa kenneera.
Gama kaaniin immo jiraatoonni aanaa Areeroo fi Moyyalee yaada kennaniin, caamnii fi beelli mudate isa ammaan dura ture irra ka baranaa hamaa ta'u xuquudhaan, dhabbatootii dhunfaa irra kan hafee mootummaan waan uummata gargaare hin qabu jedhu.Loon hedduutu dhumate, uummanni waan afaanti deffatu barbaacha qe'e gadhisee godaanaa jira jedhan.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Gama kaaniin immoo as Yunaayitid Isteets irraa atleet Gurmeessaa Magarsaa Fiigicha Kiilo-meetira 21 mo'atee badhaafame.
Gama kaaniin immoo bulchaan ganda Gafarsaa Nonnoo nama shakkamee sakata’uu labsii yeroo hatattamaatu ehama, garuu nageenya uummataa naannoo eeguuf kun godhama, jedhu. Kun ta’us, namni manni isaa sakata’ame hin jiru jedhu. Humnootiin nageenyaa bobba’an qabeenyaa saamu, jechuun kan jiraattonni dubbatanis dhara jedhan. Kan jalaa saamame jiraannaan bulchiinsa jirutti iyyachuu danda’aa jedhan.
Gama kaaniin immoo DH.D.U.O/ADWUIn Afaan Oroamoo afaan hojii biyyooleessaa ta'uuf yeroon isaa hin geenye jechuun falme.
Gama kaaniin immoo Dirree Dawaa irraa kan qabame Tuujii Baareentoo nama isa waliin himata wal fakkaataa qabu biraa adda baafamee hidhaan waggaa 11 fi baatii 7 irratti muramuu Abukaatoon isaa ibsanii jiru.
"Gama kaaniin immoo ijoollee ijoollummaan looltummaa keessa seenaniif projektii nagaa mataduree ""Qawwee lafa ka'aa, Qalama ittiin barreessitan kaasaa"" jedhuun hundeeffame keessatti leenjii adda addaa kennuun barsiisu."
Gama kaaniin immoo odeeffannoon kennamu of eegannaan ta’uu baannaan nageenya biyyaa sodaa irra buusuu mala kanneen jedhanis ni jiran.
Gama kaaniin immoo Roobootii fi hojii Teknooloojii ammayyaa adda addaa hojjachuun biyya keessaa fi biyya alaatti dorgomuun milkaa’ee jira. Baatii lama dura biyya Hindii keessatti dorgommii namoota 70 hirmaachise keessaa tokkofaa ta’uun badhaasa waancaa, waraqaa ragaa fi Itiyoophiyaatti prezidaantii dhimmootii Hawaa jedhamuun muudamee jira.Kana malees bara dhufu jechuun 2018 Yunaaytid Isteetes keessatti dorgommii Naasaan Qopheesse irratti garee namoota diigdama of keessaa qabu hogganuun irratti akka hirmaatuuf afeeramee jira.
Gama kaaniin immoo Roobootii fi hojii Teknooloojii ammayyaa adda addaa hojjachuun biyya keessaa fi biyya alaatti dorgomuun milkaa’ee jira. Yunaaytid Isteetes keessatti dorgommii Naasaan Qopheesse irratti dorgomuuf qophiitti jira.
Gama kaaniin immoo Sudaan Kibbaa walitti bu’iinsa hamaa lubbuu namaa galaafatee fi waggaa 4 guutuuf jedhuun qabamtee jirti.
Gama kaaniin Indiin hujii karaa baabura Itoophyaa –Jibuutii hojjachuuf ammo gargaarsa $kuma 300 kennuuf waadaa galte.
Gama kaaniin Inter Milan ammoo Getafe (2-0), Bayer Leverkusen (2-1) fi Shakhtar Donetsk ammoo (5-0) waanaaf dabarte.
Gama kaaniinis haala yeroo ammaa Oromiyaa keessa jiru irratti Prezidaantiin mootummaa naannoo sanaa – Obbo Lammaa Magarsaa Televiziyoona OBNf ibsa kennanii jiru.
Gama kaaniin Itiyoophiyaa keessa kan jiru Embaasiin Amerikaa lammiwwan isaaf beeksiisa baaseen baatii caamsaa dhufu filannoo Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamu dursee guutummaa biyyatti keessatti mormii siyaasaa gaggeeffamuu mala jedha.Hiriira kana irratti jeeqama mudachuu maluu maqaa dhahuun naannoo haalli nageenya isaanii yaaddeessaa dha ittiin jedhe fi of-eeggannaan akka barbaachisu hubachisee jira.
Gama kaaniin itti aanaa dura ta’an KFO Obbo Mulaatu Gammachuu mootummaan rakkoo biyyattii furuuf mormitoota waliin dhaabachuu qaba jechuun yeroo dheeraafa gaafachaa waan turreef waamichi Dr. Abiyyi simannaa qaba jedhan. Garuu shakkiin jiru dhugumaan isa dubbatan kana hojii irra oolchuu? kan jedhu ta’uu obbo Mulaatuun ibsanii jiran.
Gama kaaniin Jaapaan kan jiru Ambaasaadarri Ertraa Isxifaanos Afawarqii mummicha ministeera Abiyyi Ahmadiin baga gammaddan jedhanii jiran.
Gama kaaniin jaarmayaa hojjettoota addunyaa keessatti angawaan dame waa’ee saalaa fi walqixxummaa Shauna Olney akka jedhanitti dhubartoonni yroo da’umsaa boqonnaa lafa hojii irraa kennamuuf fooya’ee jira.
Gama kaaniin jaarmayaa mormituu kan ta’e Kongreesiin Fedaraalawaa oromoo waa’ee labsii hatattamaa irratti yaada kenneen hanqisuu fi laaffisuun gaaffii dhaabaa fi uummataa miti. Knaaf guutummaatti kaasuu qaba jedha.Labsiin yeroo hatattamaa hojii irra ituu hin ooliin dura iyyu komaand postiin kan fedhe gochaa ture jedha.Ummanni harkii 82 deggereera jedhanii dubbachuuf qorannaa isa kamtu mirkaneesse? Gaaffii jedhu kaasee jira.
Gama kaaniin jiraattonni magaalattii harras lolli Mooyyaleen keessa jiraachuu baatus haalli nageenyaa ammas sodaachisaa ta’uu dubbatuu Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
Gama kaaniin jiraattoota magaalaa Maqalee keessaa hangi tokko labsii yeroo hatattamaa hojii irra ooluu isaa kan ilaaleen gaafatamanii mootummaan duraan dursee ituu labse ta’ee badiin kun hunduu hin dhaqqabu ture jedhan. Ammas labsiin kun hojii irra eega oolee as bu’aa argamsiseera jedhu.
Gama kaaniin jiraattotii magaalaa Itoophiyaa gama Kibbaa,Hawaasaa jiranilleen ji’a tokkoo caalaayyuu sab-qunnamtii Itoophiyaa(social media) fayyadamuuf rakkachuu isaanii dubbatan.
Gama kaaniin Kan dhiyeenya kana biyyatti deebi’ee Adda Dimokraatawaa Oromoo(ADO) jijjiramanii argan isa eegeen ol ta’u ibsee jira. Carraa argamee Kanaan hojjachuuf jaarmayoon Oromoo wal danquu dhisanii walii wajjiin hojjachuu qabu jedhee jira.Knaafis irbuu walii seenuun barbaachisaa akka ta’e beeksisee jira.
Gama kaaniin kan mummichi ministeeraa dubbatan irratti yaada akka kennan kangaafataman mormiitonni yaada kennaniin akka waan uummata harkaa qabaniitti uummataaf hojjataa akka jiruutti dubbatame jedhan. Paartichii rakkoo uumuun malee furuun hin beekamu jedhanii jiru.
Gama kaaniin kanneen ajjechaa kana gaggeessan aangawoonni mootummaas ta’e ajajaoonni waraanaa seera duratti haa dhiyaatan jechuun jaarmayoonni Tokkummaa GuutuUmmaa Itiyoophiyaa fi Semaayaawwii paartiin har’a ibsa baasanii jiru.
Gama kaaniin kanneen haleellaa Paariis kanatti shakkamanii fi kanneen isaan waliin wal ta’an faana dhahuun itti fufee jira.
Gama kaaniin kanneen mooraa Hamaareessa keessa buufatan batii saddeet kan guutan yoo ta’u bulchiinsa naannoo Somaaleetti deebi’uu waan yaadamu miti jedhu.
Gama kaaniin kan silaa har’a dhiyaachuun itti ture barattonni yunivarsitii Madda Walaabuu fi kanneen magaalaa Amboo fi naannoo isheeti hidhaman hin dhiyaatiin hafaniiru. Sababaa manni hidhaa Qilinxoo kenne immoo jarreen mana murtiitti fiduuf kokolaataa hin qabnu ka jedhu. Kanaafi manni murtii bellama ka biroo kenne jira. Komee qabanis Abukaatoon barreeffamaan akka dhiyeessuuf ajaja kennan.
Gama kaaniin kan torban darbe to’annaa jala oolan Dr. Mararaa Guddinaa Jimaata darbee yeroo manni murtii cufamuuf dhiyaateetti waaree booda sa’atii 4 irratti murtiitti dhiyeeefamuun ibsamee jira. Himannaa manni murtii irratti dhiyeessees shoroorkeessumma ta’uu manni murtii ibsee jira. Kan Dr. Mararaa waliin mana isaanii keessaa qabaman dargaggoonni lama haga ammaatti mana murtiitti kan hin dhiyeeffamne ta’uun ibsamee jira.
Gama kaaniin Komaandarii fi namoonni ka biroon 8 himata tokko malee hidhaa keessaa guyyaa 50 caalaa turre jechuun mana murtii sadarkaa olaanaa godinaatti himannaa galfatan. Kanaafis maaliif hidhee akka kaa’ee polisiin godina Iluu Abba Boor akka Ibsuuf manni murtii xalayaa kan ergee ta’uus bellama jalqabaa irratti dhiyaatee deebii kan kenne waan hin jirreef bellamnii biraa Wiixata Caamsaa 7 bara 2018 kennamee ture.
Gama kaaniin komiishinni Tokkummaan Mootummotaa gabaasa dhiyeenya kana baaseen Mootummaa Ertraa qeequun himata adda addaa irratti dhiyeessee jira. Himannaa dhiyaatan kan keessaa hangi tokko gocha gara jabiinaa dhala namaa irratti rawwatame kan jedhamuu danda’uu jira jedha. Mootummaan Ertraa kanaaf deebiin isaa maali? Gabaasaa guutuu armaa gadiitti caqasaa.
Gama kaaniin Kongiresiin Federaalisitii Oromoo Muddee 12 bara 2015 godinaalee Oromiyaa tokko tokko keessatti hiriira momrii yaame.
Gama kaaniin konyaa somaaliilaand kan Buuhoodle jedhamtu keessattis namnii 9 dhukkuba Koleeraan du’uun ibsamee jira.Daayreekteerri ministrii eegumsa fayyaa Abiib Adam Nur akka jedhanti namoonni 31 koleeraan qabamanii Hospitaala seenanii jiru.
Gama Kaaniin koreen ministeeroota haajaa alaa Ertraa Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa of keessaa qabu har’a Jabuutii seenee jira.
Gama kaaniin lafa gabaa Mandii keessatti godoon daldalaa walakkaa kan gubame ta’uun ibsameera. Bulchiinsi magaalaa gubachuu isaa amanee sababaan isaa hin beekamin jira jedhan. Namoota qabamanii iddoo biraatti geessaman jedhaman mootummaatu barbaada malee waan biraatti hidhata hin qabu jedhan bulchaan magaala Mandii Obbo Saamueel Senbataa. Shamarran 14 fi dhiiroonni 4 hidhamanii gaafuuma sana gadhiifamuu mirkaneessanii jiru. Mootummaan ammaan dura lafa gabaa sana gara naannoo staadiyoomitti geessuuf akka jiru yeroo ibseetti uummanni mormii dhageesisee ture gabasa jedhu Obbo saamueel dhara jedhu.
Gama kaaniin lammiiwwan Itiyoophiyaa kanneen toora ogummaa adda addaatti biyyattii keessatti warra jalqabaa jechuun Televiziyoonni Faanaa bara darbe yokaan 2018 tarreessee maxxansee keessatti Leenjisaan Kubbaa miilaa ka jalqabaa Ajajaa Shantamaa Gammadaa Guutamaa ti jedhee jira.
Gama kaaniin lammiwwan Itiyoophiyaa Saawudii,Tanzaniyaa fi Jabuutii keessatti rakkataa turan 993 torbanneen darban 3 keessatti biyya ofiitti deebi'uun ibsameera jechuun Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira.
Gama kaaniin Ligiin Biyooleessa Haarariikoree giddu galeessaa fi gumii walii galaan paartii Badhaadhinaatti dabalamuuf sagalee guutuun murteessuu isaa ibsee jira.
Gama kaaniin magaalaa Hoolota keessatti har’a namnii tokko rasaasaan rukutamee madaa’uu jiraattonni ibsanii jiru.Labsiin yeroo muddamaa paarlaamaa Itiyoophiyaa duratti dhiyaachuu isaa duras ta’e booda Oromiyaa keessatti jiraattonni magaalaa adda addaa raayyaa ittisa biyyaan rukutamanii du’u gabaafamaa jira?
Gama kaaniin magaalaa Mattuu keessatti hidhamanii mana murtii duratti ituu hin dhiyaatiin guyyoota 56 ol kan turan dargaggonni 7 kaleessa gadhiifamuu jiraattonni ibsanii jiru.
Gama kaaniin mana hidhaa Qilinxoo gubachuu waliin wal qabatee balleessaa hojjatan kanneen jedhaman himatamtoota afur irratti murtii adbaa kennuuf bellamnii kennamuun gabaafamee jira.
Gama kaaniin manneen daldalaa Finfinnee keessa jiran irratti midhaan dhaqqabaa akka jiru ibsamaa jira.
Gama kaaniin mannii murtii fedeeraala Olaanaa Lidetaa dhaddachii 4ffaan kanneen galmee kana irraa hidhaa keessatti hafan arfan keessaa tokko himannaan isaanii gara yakka idileetti jijjiruun guyyaa har’a inni haga ammaatti hidhaman ni ga’a jechuun biliisaan baasuu isaa abukaatoonn ibsanii jiru.
Gama kaaniin marii mootummaa Itiyoophiyaa fi mormitoota gidduutti jalqabames mootummaan Yunaaytid Isteetes itti dhiyeenyaan hordofaa kan jiru ta’uu beeksisan.
Gama kaaniin Masriin ejjennaa amma qabduun kan itti fuuftu taanaan hidha laga Abbayyaa kanaa bishaan guutuu fi itti fayyadamuu kan ilaaleen walii galtee irra ga’uun yeroo dheeraa kan fudhatu ta’u Amerikaatti Ambaasaaddarri Itiyoophiyaa Fitsuum Areggaa raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Gama kaaniin Ministriin haajaa alaa kan Britain Wiliyaam Heeg, jijjiramni akka dhufuuf gaaffii dhiyaatu mootummaan Masrii simachuu qaba jedhan.
Gama kaaniin miseensa raayyaa waraana lafoo kan yunaaytid Isteets kan ta’an Lutenaant Komaandar Dr. Caaltuu Waaqjiraa muuxannoo jirenya isaanii nu ibsanii jiran.
"Gama kaaniin miseensoonni Kongreesa Amerikaa kanneen hidda dhalata Afrikaa kan keessatti heddumaatan ""Kongreeshinaal Blaak Kokas"" Twitarii ofii irratti akka baaseetti jecha Traamp mormee jira."
Gama kaaniin miseensoonni paarlaamaa kun marii gaggeeffamuu keessatti hirmaachuu dhaabuun isaanii ni yaadatama.
Gama kaaniin Mootummaan Itiyoophiyaa yeroo ammaa nageenya mirgaa fi kabajaa lammiwwan biyyatti eegsisuu waan dadhabeef mootummaa Demokraatawaa ga’uumsa qabu ka biraa haa ijaaramuu jechuun gamtaan MEDREK har’a ibsa baasee jira.
Gama kaaniin mootummonnis gaaffii uummataa ukkaamsuuf jecha tarkaanfiin fudhatan jabaataa deeme.Garu tarkaanfiin fudhatamu kun gaaffii uummataa boodatti deebisuu akka hin dandeenye muxannoo biyyoota adda addaa irra mul'ataa jira.
Gama kaaniin mormiitoonni deemsii hanga har’atti ture shiraan kan guutamee fi reebicha hidhaa fi dorsisaan kan guutame ture jedhu. Kaardii sagalee itti kennan nama tokkoof hedduu kennuu isa kenname immoo galmeessuu dhisuu akkasumas paartiin biyya bulchaa jiru kaardii kana karaa biraa kan maxxansisuu ta’u ibsan.Filannoon waa’ee dorgoomtotaa qofa otoo hin taanee waa’ee sagalee uummataa waan ta’eef jijjirama fiduun ni danda’ama jenne filannootti hirmaanne jedhu.
Gama kaaniin mummichi ministeera Briteen Booris Jaansan turban dabree vaayrasii koronaan eega qabamanii booda kaleessa hospitaala seenuun gabaafamee jira.
Gama kaaniin mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad Kamisa borii paarlaamaa biyyatti duratti dhiyaachuun miseensoota kaabinee isaanii labsuu jedhamee eegama. Afaan yaa’iin paarlaamaa Obbo Abba Duulaa Gammadaa aangoo gadhisuuf iyyati duraan galfatanii turan amma deebii argata jedhamee eegama jedhu maddeen paartii biyya bulchaa jiru.
Gama kaaniin Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haaylee Maariyaam Dassaaleeny torbanneen hanga tokko dura paarlaamaa biyya isaaniif akka ibsanti rakkoo Oromiyaa keessatti dhalateef ittiin ka’uumsi dhabamuu bulchiinsa gaarii ta’u dubbachuun kanaafis mootummaan itti gaafatama isaa akka fudhatu kan beeksiisan ta’uus fallaa Sanaa yeroo ammaa Oromiyaa keessatti haala ammaan dura mul’atee hin beekneen hedduminaan hidhuu fi eessa butee dhabamsisuun akka hammaate ibsamee jira
Gama kaaniin naannoo laga xaafootti manneen seeraan ala ijaaraman jedhaman diigamaa akka jiran jiraattonni Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Gama kaaniin nama biyya keessa hidhamee jiruu fi nama biyya alaa keessa jiraatu wal duukaa himachuun hanga jarrii alaa ykn bakka buutonni isaanii barbaadamanii mana murtii duratti dhiyaatanti Dr Mararaan mana hidhaa keessa akka turan waan dirqisisuuf jecha galmeen Dr. Mararaa qophaatti akka ilaalamuu gaafatan.
Gama kaaniin nama kaambii jiru malee nama 1,400 akka warri dhaqee gale jedhutti UNHCR-tti harka kennatee baqataa tahuuf galmaahe.
Gama kaaniin namoonni 100 caalaan sababaa ilaalcha siyaasaa qabaniif jecha godina Gaamoo aanaa Qucaa keessaa hidhamuu paartiin Demokraatawaa Qucaa beeksisee jira.
Gama kaaniin namoonni dhukkubsatanii ykn balaan isaan mudatee hospitaala seenan hatattamaan akka fayyaniif nyaata madaalamaa argachuu akka qaban ibsamee jira.
Gama kaaniin Namoonnii Siyaasaa seera duratti dhiyaatanii hidhaa keessa jiran ni gadhiifamuu kan jedhan Obbo Haayle Maayiyaam manni hidhaa beekamaan Maakelaawii jedhamu cufamee gara Muziyamiitti jijjirama jedhu.
Gama kaaniin namoonni Itiyoophiyaa seenan martii waraqaa ragaa dhukkuba Koviid-19 irraa walaba ta'u isaanii agarsisuu qabaachuu qabu.
Gama kaaniin namoonni kaleessa haleellaa ta’een mada’an hospitaala naannoo erga turanii booda humnaan ol taanaan gara hospitaala Arbaa Minc geessaman jedhu Obbo Gammachuun.
Gama kaaniin namoota gara Chaayinaatti Imalanii deebi’an biyyi kam iyyu daangaa isaa itti cufuu hin qaban jechuun Jaarmayaan fayyaa addunyaa ykn (WHO)n gaafatee jira.
Gama kaaniin namoota kaleessa haleellaa raayyaa ittisa biyyaan kanneen ajjefaman namoonni 15 har’a sirnii awwaalcha isaanii aanaa anaa isaanii keessatti gaggeefamudubbatan.Namoonni 8 bakka uummanni hiriiree turetti kan ajjefaman yoo ta’an 7 immoo hiriira irratti kan hin hirmaannee fi Oyruu ofi keessatti kan ajjefaman ta’u dubbatan.
Gama kaaniin, namootni wanna jireenyaaf tahu haa hafuutii nageenya keenyaafillee wabii dhabnee ammas deebinee buqqaane jedhan. Gargaarsi hatattamaa akka isaan barbaachisu himatu.
Gama kaaniin obboo Abdiin pirezidaantiin naannoo Somnaalee ka durii kun yoo hedduu mirga dhabee jedhee himata obboo Tseggaayeen ammoo namii akka isaa mirga argateeyyuu jedhanii nu himatan jedha.
Gama kaaniin oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaa Saayman Maarks Wiixata har'a ganama oduu gabaastoota biyya keessaa 3 fi namoota ka biroo waliin xayyaara gara Tigraayti balali'uu seenuuf yeroo yaalanti tika nagaa biyyoleessaa fi tajaajiila nageenyaan dhorkamuu isaanii Twitarii irratti barreessee jira.
Gama kaaniin oduu gabaastoota midiyaalee addunyaa kanneen Tigraay seenuun gabaasuu fedhaniif mootummaan Itiyoophiyaas ta'e ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa qophii irra akka jiru ibsan.
Gama kaaniin, Oduu gabaastuun Raadiyoo Sagalee Amerikaa bakka baqattonni Itiyoophiyaa buufatan deemtee akka jettetti haalli isaan keessa jiran hamaa dha.
Gama kaaniin Oromoonni Wucaalee Somaaliilaand keessaa jiraataa turanii ari’aman keessaa 300 kan ta’an baatii Fulbaana darbee kaasee godiina Baalee keessa qubachuu isaanii dubbatu.
Gama kaaniin Oromoon wucaalee Somaaliilaand irraa ari’amanii ba’uun gara Itiyoophiyaa seenan keessaa kanneen 300 ta’an godina Baalee keessa qubatanii jiru. Isaanis rakkoo guddaa keessa jirra jedhu.
Gama kaaniin Oromoota baqatanii naannoo daangaa irra jiran 15 gargaarsa ga’aa dhabuun rakkoo keessa akka jiran ibsamee jira.Gargaarsii arjomamee dhabamee otoo hin taane lakkoofsa godaantootaa waliin kan wal hin ginne ta’uutu rakkooa guddaadha jedhamee jira.
Gama kaaniin,OSAn dhaabbatootaa fi namoota dhunfaaf badhaasa ka kenne yoo ta’u,VOA sagantaan Afaan Oromoo 'Waa'ee Oromoo oduu madaalawaa uummata Oromoo fi Addunyaaf dabarsuun' jedhamuun badhaafamtoota keessaa tokko ta’ee jira.
Gama kaaniin paarlaamaan Faransaay biyyitii isaanii muddamsuu jala jirti jedhanii seera baasan.
Gama kaaniin paartiin Raayyaa Raayyummaa, partii Demokratawaa Tigraay fi koreen eenyummaa walqaayit fi xagadee dhiittaa mirga namoomaa Tigraay keessatti dhaqqabu irratti murtiin hin kennamiin hafee jedhanii jiru
Gama kaaniin Pireezidaantii Yunivarsiitii Amboo, barsiisotaa fi barattootni akkasumas jiraattotni Amboo hagi tokko kan jedhanNaakor Malkaa gabaasee jira.
Gama kaaniin Prezidaantiin yunaaytid Istetes Donald Traamp namoonni biyyoota Musleemaa gurguddoo ta’an irraa Amerikaa akka hin seenne seera ugguru mallatteesuuf jiru. Traamp Televiziyoona ABC jedhamu waliin gaaffii fi deebii gaggeessaniin biyyoota shoroorkaa guddaan keessa jiru fi biyyoota namoonni keessa darbuun gara keenya dhufan akkasumas rakkoo jabaa uuman ittiin jedhan maqaa dhahan.
Gama kaaniin prezidaantiin yunivarsitii Addigraat Dr. Ziyaad Nagaash waa’ee du’a barataa Shuumii gaaafatamanii isa prezidaantiin kaawunsilii barattootaa jette sana irraa kan adda tahe odeeffanno haaraa hin qabu jedhan. Barataan kun eessatti akka du’e gaafatamanii kutaa ciisiicha isaa ykn doormii keessatti ta’uu dubbatan.
Gama kaaniin qeeqa Mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay mootummaa federaalaa irratti dhiyeessee kun dhekkamsa ykn mufannaa akkasumas miraan kan guutamee jechuun waajiira mummicha ministeera Itiyoophiyaatti itti gaafatamaan waajiira preesii Obbo Nigusuu Xilaahuun dubbatanii jiru.
Gama kaaniin qeeqnii kun kan irratti dhiyaataa ture oduu gabaastoonni OBN gara walgahii kanaatti hin afeeramne.Booda garuu gaaffii dhiyaateen waamamanii akka seenan ta'e.
Gama kaaniin qondaaltonni waraana Itiyoophiyaa kan sadarkaa adda addaa 17 to'annaa jala ooluu isaanii polisiin federaalaa ibsee jira.
Gama kaaniin Raadiyoo sagalee Qerroo gargaaramuun Gaazexxessummaa fi Artiin dahaatanii uummata kakaasuun mootummaa kuffisuuf yaalan kan jedhaman himatamtoota torba keessaa afuur kaleessa gadhifamanii jiru.
Gama kaaniin raayyaan ittisa biyyaa mooraa Yunivarsitii keessa duraa qabee bufachuun isaa rakkoo itti fiduu isaa barattonni yunivarsitichaa dubbatanii jiru.Keessumaa hogganoota KFO simachuuf barattonni mooraa duratti eega ba’anii booda haallii jiru daran hammaatuu dubbatu.
Gama kaaniin rakkoo kanaaf deggersa danda’ame gochuuf jecha kanneen Yunaaytid Isteetes fi Kaanaadaa keessa sosso’aa jiran gargaarsa hanga tokko argachuu dubbatu.
Gama kaaniin Rakkoon kun shamarran ji’a ji’an guyyaa sadii ykn Afur barnoota isaanii irraa akka hafan gochuun milkaa’iina isaanii irratti danqaa ta’u barsiiftuu Bilqiisaa Musaa Oromiyaa irraa dubbatanii jira.
Gama kaaniin rakkoo wal fakkaataan Somaaliyaa keessatti mudachuu isaa dhaabnii daa'immanii Yuuniiseef (UNICEF) beeksisee jira.
Gama kaaniin Ripaablikii Demokraatawaa Kongoo keessatti dhukkubii Iboolaa nama 1738 qabee 1218 ajjeesuu isaa fi kanneen lubbuun hafan 120 qofa ta’uun ibsamee jira.
Gama kaaniin Ripaablikii Demokraatawaa Koongoo keessatti dhukkuba Ibolaa ittisuuf tarkaanfiin fudhatamu sababaa dhabamuu nageenyaan sodaan mudataa jira jedha jaarmayichi.
Gama kaaniin sabaa himaa ykn Midiyaan Itiyoophiyaa keessaa sababa dhukkuba kanaan wal qabatee beeksisii adda addaa kan silaa uummataa dhiyaatee madda galii ta'uuf waan xiqqaateef jecha rakkoof saaxilamuu ibsanii jiru.
Gama kaaniin sababaa gubannaa mana hidhaa Qilinxoo Kanaan kanneen du’an hidhamtoonni 3 reeffi isaanii maatiitti kennamu paartiin kongreesa Federaalawaa Oromoo ibsee jira.Kanneen keessaa reeffii dargaggoo Kabbadaa Fayisaa Sanbatoo har’a Jalduu magaalaa Urgaa’aa Ereerii keessatti gaggeeffamu jiraattonni nannoo ibsanii jiru.Reeffii namoota ka biraa lameenis godina shawaa Lixaa irraa ta’uu ibsamee jira.
Gama kaaniin Seneetarri Maasaachuseet Elizaabeet Waaren hokkarri Itiyoophiyaa keessaa yaaddeessaa ta'u ibsan.Hogganoonni hokkara kana battalumatti qabaneessuun siviloonni Tigraay keessaa gargaarsa dhala namaa akka argatan mirkaneessuu fi mariif akka ta'an , mirgii lammiwwan biyyatti filannoo walabaa fi madaalawaa ta'e gaggeessuuf qaban akka kabajamuuf gaafatan.
Gama kaaniin sirnii Itiyoophiyaa keessaa kan saba danuu ykn Federaalawaan sabaa fi sablammoota biyyattii beekannoo kan kenne ta’u hayyonni yunivarsitii Maqalee ibsanii jiru.
Gama kaaniin Sudaan keessatti dahannaaf iyyataa kan jiru wallisaa Kadir Martuu humnootii tika nagaan Kaartum keessaa qabamee hidhamuu baqattonni dubbatanii jiran.
Gama kaaniin tajaajiila ibsaa kan ilaaleen rakkoon akka jiruus dubbatanii jiru.Itti gaafatamaan Waajjira Paartii Diimookiraatawaa Oromoo Godinichaa rakkoon jiraattotni kaasan akka dhugaa ta’u furuuf hojjataa jirra jedhan.Naakoor Malkaa gabaasa erge caqasaa
Gama kaaniin tajaajilli intarneettii Kibxata darbee jalqabee guutummaa Itiyoophiyaa keessatti akkuma citeetti jira.
Gama kaaniin talaalii haaraan kan farra vaayrasii HIV ta’e bu’aa hanga tokko argamsisee yaaliif hojii irra oolee akka jiru ibsamee jira.Kunis yaaliidhaaf Afrikaa kibbaa keessatti uummataaf kennamaa jira.Hayyonni saayinsii akka jedhanti harka 50 hojjachuun isaa qoftii faca’iinsa vaayrasichaa gama ittisuun qooda guddaa qaba.Qorannaan dabalataa biyyoota addunyaa irra jiran 127 keessatti itti fufee akka jiruus gabaafamee jira.
Gama kaaniin Tokkummaa Mootummotaatti Ambaasaaddarri Ertraa Girmaa Asmaroom durii kaasee ni waraanna jechuun paarlaamaa fi sadarkaa mummicha ministeeraatti kan dubbataa ture Itiyoophiyaatu dduula waraanaa jalqabee malee Ertraa miti jedhan. Itiyoophiyaan rakkoo Oromoo, Qimaant, rakkoo dinagdee fi caama waliin wal qabatee sharafa alaa irratti rakkoo qabu dhoksuuf haleellaa kana bane jedhan. Gam lameenuu irraa yoo ta’e waan akkasiin namnii du’un hin qabu jedhan Ambaasaaddar Girmaa Asmaroom.
Gama kaaniin torban darbe barattonnii fi shofeeronni 28 magaalaa Tafkii keessatti karaa cuftan jedhamuun kan hidhaman yoo ta’u isaan keessaa kudha tokko har’a mana murtiitti dhiyeeffamanii jiru. Dhimma isaanii kan ilaalan prezidaantiin mana murtii aanaa sabbataa Obbo Girmaa Abbabaa dhimmicha ilaaleen deebii kenna jechuun bellama kennanii achumaan bilbila isaanii hin kaasiin hafan.
​Gama kaaniin torbanneen darban kana keessaa Oromoota himannaan shoroorkeessummaa irratti dhiyaatee mana hidhaa Qilinxoo keessa turan 500 ta’an keessaa 400 gadhiifamuu abuukaatoo isaanii kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa mirkaneessanii jiru.
Gama kaaniin vaayrasiin bifa jijjirrate ka biraan Afrikaa Kibbaa keessa jiraachuun ibsamaa jira.
Gama kaaniin waajiira komunikeeshinii bulchiinsa naannoo uummattoota kibba Itiyoohiyaaf itti gafatamaa kan ta’an Oboo solomom Haaylu jarreen 13 gadhifamuu jechuun balleessaa hojjatan hin qaban jechuu miti jedhan.Dhimmi isaanii qoratamaa kan jiru yoo ta’u wabiin gadhiifaman jedhan.
Gama kaaniin waajira dhimmootii komunikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaaf ministeera kan ta’an Dr. Nagarii Leencoo ibsa kennaniin Gazexxeessaan itti gaafatamaa fi dirqama isaa beekee hojjata taanaan hidhamuu hin qabu. Garuu, hidhameeras yoo ta’e deemsa seeraan walaba ta’a, jedhan.Garuu, kanneen aguuggii gazexxesummaan waan biraa hojjatan hojiin isaanii isaan haa baasu, jedhan.
Gama kaaniin waajirri dhimmootii Federaalaa kan Itiyoophiyaa Caamsaa 03 bara 2012 mata duree “Amantii aguuggii godhachuun sochii gaggeeffamu” ittiin jedheen gama sabaa himaan ibsa baasee jira.
​Gama kaaniin waardiyyaan handaara galaana Libiyaa godaantoota Afrikaa 400 hanga 500 ta’an biyya isaa keessaaka’uun imaltuu galaana irraa akka hin senne ittisuun beeksisee jira. Kunis gamtaa Awuroopaa fi Libiyaa giddutti walii galtee tolfameen ta’uun ibsamee jira. Garu ituu eegumsii kun jiru godaantoonni 600 caalan naannoo sanatti galaana irraa baraarsamanii jiru.Xaaliyaanii fi Libiyaanis godaansii kun Libiyaa keessaa akka hin kaaneef walii galanii jiru.Gamtaan Awuroopaa fi xaaliyaaniin godaansa kana dhaabsisuuf kan oolu deggersa maallaqaa Libiyaaf kennaa ituu jiranii Libiyaan guutummaatti dhaabsisuu dadhabuun ishee falmii kaasisaa jira,
Gama kaaniin waggaa 11 dura kan hidhamte Baaccuu Margaa Fayyisaa hidhaan waggaa kudha saddeeti kan irratti muramee ta’uus gidduu kana gadhiifamtee jirti.Dhuka’aa ykn Fanjii qabattee argamtee jedhamuun himatamtuus an garu quba hin qabu jetti.Hidhaa keessaa ba’u koon qilleesa haaraa argachuu yoo ta’e malee bilisummaa naa argamsisee hin qabu.
Gama Kaaniin waggaa kudhaniif mana hidhaa keessa kan turan obbo Olbaana Leellisaa har’a ituu hin labsamin gadhiifaman.Oromoonni ka biraanis gad dhiifamuun dubbatamaa jira.Hordoofnee ka dhiyessinu ta’u beeksiifna.
Gama kaaniin walgahii hatattamaa kan Waldaan Qorannoo Oromoo mormii Oromiyaa keessaa kan ilaaleen sambata darbe jechuun Amajji 16 as Waashington keessatti gaggeesse irratti kan argaman obbo Ermiyaas Leggesee seenaa qabiinsa lafa Itiyoophiyaa kan ilaaleen ibsa bal’aa kennanii turan. Obbo Ermiyaas Leggesee mana marii bulchiinsa Fifinnee keessatti waggoota 10 caalaaf kan hojjatan waajiira IHADIG kan Finfinnee keessatti qondaala koree hojii rawwachiiftuu fi itti gaafatamaa ministeera dhimma komunikeeshinii mootummaa turan.
Gama kaaniin walgahii kaampaaniin Bo’iing Amerikaa keessatti waame irratti daandiin balalii Itiyoophiyaa kan hin hirmaanne ta’u dubbi himaa waajirichaa kan ta’an Obbo Asraat Bagaashaaw RoytarsiiF bilbilaan ibsanii jiru.Boo’iing akka jedhutti lakkobsaan 200 kan caalan balalistoota, hogganoota hojii teknikaa fi to’attootaaf Robii fullee keenyaa xayyaara 737 MAX kan ilaaleen odeeffannoo kennuuf jira.y
Gama kaaniin Walgahiin Maaltaa keessatti hogganoonni biyyootii Awuroopaa gaggeessan caasaa namoota seeraan ala nama deddebisan cabsuu irratti akeekkate jedhama.
Gama kaaniin walii galteen Aljeers guutuummaatti hojii irra ooluu dhabuu isaaf akkasumas hariiroon Ertraa fi Itiyoophiyaa gidduu iddotti deebi’uu dadhabuu isaaf/ gadda itti dhaga’ame Tokk mootummotaa beeksisee jira.Gargaarsa Tokkummaa mootummotaan nagaa walii galaa fi kan lubbuu dheeratu argamsisuuf yaalii ta’u biyyonni lameen akka fudhatan gaafanna jedhee jira.
Gama kaaniin walitti bu'iinsa naannoo daangaa Sudaanii fi Itiyoophiyaatti uumamee kan ilaaleen mariin gaggeeffamee jira.
Gama kaaniin walitti bu’iinsa nannnoo Buraayyutti uumamee lubbuu namootaa galaafateen kan ka’e dargaggonni hidhaman mana murtii duratti dhiyeeffamaa jiru.Warra to’annaa jala jiran Irra hedduu isaaniif abukaatoo ka ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti deemsi mana murtii inni haaromsaan dura ture fi kan amma adda addummaa hin qabu jedhu.
Gama kaaniin wanni gaazexaa Ripoortar irratti ba’e Ambaasadirichas ta’e Embaasii Amerikaa kan bakka bu’u miti jedhan.
Gama kaaniin waraanni Amerikaa barri haaraan 2019 eega seenee ji’a tokko keessatti marroo saglaffaa hidhattoota Al-Shabaab samii irraa haleelee jira.Halleellaa Robii darbee ganda Shabeley kan kutaa Hiraan irratti gageesseen hidhattoota Al-Shabaab 24 ajjesuu isaa waaltaan ajajaa Afrikaa beeksisee jira.
Gama kaaniin warshaaleen dawaa oomishan kan Yunaaytid Isteets fi Jaramnii dawaa arguuf yaaliin gochaa jiran haala gaarii irra jiraachuu ibsanii jiru.
Gama kaaniin weellisaa Ahmed Ibroosheellee gaafauma Falmataa qaban makiinuma tokkoon fuudhanii dabraniin hidhan.
Gama kaaniin Weerara Vaayirasii Koronaa ittisuuf jecha ijoolleen durbaa baruumsa dhiisanii mana keessatti itti cufamee taa’uun, akka kittaannaa fi miidhaalee adda addaaf saaxilaman taasisuu mala,jedhu, gareeleen mirgaaf falman.
Gama kaaniin weerarrii Hwwaanisaa ammaan dura mudatee, marga dheedichaa irratti rakkoo uumuu isaa qaamonni gargaarsa kennan akka jiran ibsamee jira.
Gama kaaniin wellisaa Kadir martuu bakka dahannaa gaafataa jiru kaartuum sudaan keessatti eessa buuteen eega dhabamee booda wajiirri UNHCR kaartuum jiru dhimmi wellisaa Kadir Martuu kutaa dhimma lammiwwan alaa ilaaluu irraa gara kutaa Tika nagaa biyyooleessaatti darbuu isaa kibxata kaleessaa hubannee jirra jedhan.
Gama kaaniin, wellisaa Kadir Martuu Bitooteessa 27 bara 2012 jalqabee Kaartum keessatti bakka itti hidhamee ture irraa fuudhamee eessa akka geessame hin beeknu, jedhu baqatonni isa beekan. Polisiin Kaartuum garuu, Kadir ehama ituu hin argatiin wellisaa waan tureef seera cabseera, garu hin hidhamne jedhee jira.
Gama kaaniin Wiixata darbe galmee obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kanneen himataman irratti namoota ragaa ba’uuf dhiyaatu jedhaman 5 keessaa 3 qofaan dhiyaatanii kanneen hafan lamaan dhaggeffachuuf manni murtii bellama biraa kenne jira.Raga baatonni lama ituu hin dhiyaatin hafuu isaaniif sababaan kenname teessoo ammaan dura jiraataa turan irra iddoo biraatti deeman kan jedhu ture.
Gama kaaniin xayyaaroonni biyyoota giddu galeessa bahaa keessa balali’an ajaja Iraaq biraa kenname kan akka isaan dirree xayyaaraa Iraaq gama kaabaa keessa jiru kan kutaa Kurdootaa akka hin seenne jedhu ni kabaju.
Gama kaaniin Yaaballo keessa loltuu fi poolsiin waan lafatti baafattee galgala alatti gutanii galuu fi barraaqaan bahuulleen soda jedha warrii lafa.
Gama kaaniin yaalii waggootii soddomaa booda tallaaliin farra Busaa haaraa argame har’a Maalaawwii keessatti hojii irra oolee jira.
Gama kaaniin Yunaaytid Isteetes fi taajjabdoonni alaa fakkii saatataayitii fi waan dubbatamaa ture gidduu seenuun akka dhaggeeffatanti humnootiin Ertraa wal waraansa sana keessaa harka qabaachuu isaanii ibsan.
Gama kaaniin yunaaytiid stetes lammiwwan ishee lamaan kanneen biyyoota Afrikaa dhiyaa keessatti dhukkuba Ibolaan qabaman giddu kana gara biyyaatti deebisuun wal’ansa fayyaan gargaaraa jirti.
Gama kaaniin yuniversitiin Walloo damee Dasee keesatti akka yuniversitiin marsaa interneeti ufi irra baaftetti wal dhaba barattootaan barataa tokkotti lubbuu dhabee qorahcuutti jiran.
Gama kaanilleen nama miliyoona baqa beelaatiif godaana.Afrikaa gama Gaafaatti akka jecha Tokkummaa Mootummootaatti nama miliyoona 12tii fi wayitti beelahe.Itoophiyaalleetti nama miliyoona afurii fi wayiitti ariitiin gargaarsa eegata.
Gama kaanin akka waldaan kubbaa miilaa adduynaa FIFAn baasetti,Ivory Coast Gaanaa caaltee biyya Afrikaa ta Kubbaa miilaatiin jabduu jedhan taate.Ivory Coast biyya tapha kubbaa miilaa Afrikaa bara 2012tti Equatorial Guineatti taphataniif dabran keessaa tokko.
Gama kaanin tarkaanfii mootummaan garee IWAHT Irratti fudhate jedhaniin ibsee fi bisaanii, bilbili torbaan tokkoof Allaamxaa badan nama amma yaayyuu deebi’an jedhan.
Gama kamiin iyyuu ennaa ilaalamu, biyyoota warraaqsi “Arab Springs” keessatti geggeessame keessaa kan milkaawe yoo jiraate Tuuniiziyaa dha.
Gama kanaan filannoon biyyoolessaa inni itti aanu amansiisaa kan ta’e waltajjii dorgommii haqaa irratti kan geggeessamu falmii dhugaa kan ittin mul’atu akka ta’u qindoominaan kan hojjennu ta’uu isinii mirkaneessuun fedha jedhan.
Gama kanaanin ammoo tapha dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa ta ganna dhufu taphataniif gareen Naayjeeriyaa garee Itoophyaa 4-0 dhaantee dorgommii bara dhufuu keessaa baafte.Botswaanaan waan duraan hin tahin dorgommii tana marroo itti aanutti dabarte Masriin,ta tapha Afrikaa ka akkanaa moohachuun beekmatu taan bara kana hin taaneefii,isiilleen tapha ganna dhufuutti hin dabarre.
Gama kanaan kanneen Itiyoopiyaa daawwatan Boolee dhaa qabee isa duras ta’uu danda’a akkuma isaan ga’aniin weeraruu dha. Kaan isaaniis ani hayyuu dha. Miseenssa paartii siyaasa kami iyyuu miti jechuu dhaan afaan IHADEG ta’anii jara kanatti marsu.
Gama Kanaan madaalamuu qaba. Kanaaf ololli kijibaa har’as ta’e gara fuula duraatti kan madaalamu ulaagaa Kanaan ta’uun akka irra jiraatu beekamuu qaba jedhanii jiran.
Gama kanaan milkaa'inni fi dadhabbinni bulchiinsa Obaamaas marii godhame irratti xuqamee jira..
"Gama kanaan Oromoo haga duriillee caala afaanii fi aadaan tokkochoomsuu dandahan.”KitaabiiDhugaa Waarsuu Geedalaayaadannoo barreeffameef qaba jedha Galmii.
Gama kanaan sochii ji’a tokkoo kan muummicha ministeerichaa akkamitti akka gabaaggaman ilaalchisuun Iskinder hanga tokko dubbisee jira.
Gama kanaan Sudaan Kibbaa Republikii Afriikaa waaltaa fi Niger biyyoota itti aanani jedha gabaasi kun.
Gama Kanaan wanni seerri murteesse kabajamuu akka qabu hogganoota gaafatanii gama kaaniin Ertraa irra uggura seeraan alaa fi madaalawaa hin taaneetu ka’ame jedhan. kunis himata ofuumaa uumamee dhiyaatee kan hundee hin qabnee akkasumas deggersa seeraa fi waan qabatamaa hin taane irraa ka’uun uggurri Ertraa irra ka’ame jedhan.
Gama kana faan barinuu tolee namuu rakkoo himachuuf,waan jiraa dubbacuuf raadonii fi TV qofa hin eegatu bilbilaa ufi gadi butee ykn ammoo borsaa ufii keessaa komputera luqqifatee oolmaa fi bultii addunyaa haga dandahuun laallata.
Gama kaniin Sudaan gara Demookraasiitti ce’uuf yaalii gootu Yunaaytid Isteetes deggeruu akka itti fuuftu, hidhaa laga Abbayyaa fi daangaa sudaanii fi Itiyoophiyaa gidduu kan ilaaleen falmii jiru furuuf michoota keenya kan addunyaa waliin hojjanna jedhan.
“Gama keenyaan kan haga ammaatti raaw’ataman, mootummaan cehumsaa yeroo dhaa yerootti miilla gad dhaabbataa, sadarkaa naannootti, sadarkaa aanaa fi gandaattis haga danda’ameefitti, caasaa isaa diriirfataa, qaamota nageenya uummataa eegan ijaaraa jira. Kun kan mataa isaa danda’e faayidaa uummata tasgabbeessuu qaba. Kana qofas otuu hin taane, dhiheessiilee bu’uraa dhiheessuu kanneen dandeessisan haalawwan uumamaa jiru.” Jedhan.
Gama keenyaan Masrii, Itiyoophiyaa fi sudaan adda addummaa ijoo gidduu isaanii nagaa dhaan furuu dhaaf waliin ta’anii akka hojjetan waamicha dabarsina jedhan.
“Gama kootiin, akkuma nama biraa kanan dhaga’ee ala, ragaan na dhaqqabe hin jiru. Isaan wajjiin haga kaleessaatti telefoonaan wal-quunnamaa turre. Kaleessa wal-qunnamnee waa’ee hojii dubbannee turre. Yeroo sana waa’ee kanaa waanan hin dhaga’iiniif hin gaafanne. Waanan beeku hin qabu. Dhimma seeraa yoo ta’e qofa malee ani isaan waliin quunnamtii hin qabu. Yeroo rakkoon seeraa jiraate qofa. Yoo isaan naaf bibilan malee ani bilbilee isaan argachuuf karaa hin qabu. Oduu kana akkuma nama biraa dhaga’een jira. Garuu, kana sana jedhee qulqulleessee himuu hin danda’u – jechuun deebisan” Obbo Tekkaa Asfaaw.
Gama kubbaa miilaa kanaan waan guddoo faarsan qabaachuu baattullee ijoolleen hardhaatiin Sawudii 5-0 dhidhimsite.
Gama kubbaa miilaatin barana Kiristiyaanoo Ronaaldootti badhaasa FIFA ka Balloon D’or jedhan argate.
Gama Kuubaa irraa Kaastroon, haala hin baramneen gazexeessitoota irraa gaafii fudhateen waayee hidhamtoota siyaasaa gaafatamee ture. Aaridhaan yeroo deebisu “ maqaa namoota sababa siyaasaatiin hidhaman jettan kana natti agarsiisaa, Kubaan hidhamtoota akkasii hin qabdu. Hoo akka jiran ragaadhaan fiddan mana harra hidhaa hin bulan, amma gadhiisna,” jedheera.
Gama lachuu biyya gargaartutti jira. Jarii kun amma yaayyuu walii gale.
“Gama lamaanuu wal bira qamnee laaluu malle.Ee dhugumaan hojjataa gargaaruu malle,mala jireennaa gargaaruu nama irra qabachuu qamna.Dhibatti hujii yaa’uu dhowwe malee waan namii fedhee taheeniti.Taatullee nama gargaarra jedhee horii haga dabara baamnee waan baankii mootummaatii baamne ammoo deebisuuf dhaloota dhufutu liqee tuuluu hin malle.”
Gama lameenuu, iddoo jiranitti miilla gad-dhaabbatanii jiraachuu isaanii ti. Otuma humnoonni Tigraay cabsamanii, humnoonni mootummaa irra bahaniiyyuu, haleellaa of irraa ittisaa jabaa arguu malta, lola akka riphxee-loltummaatti gama sanaa geggeessamu.
“Gama lameen wal-dhibdee gidduu isaanii mariidhaan furuun yaada gaarii fi baay’ee barbaachisaa dha,” jedhu.
Gama lameen wali wajjin mootummaa ce’umsaa kan sadarkaa biyyoleessaa akka hundeessaniif bellami guyyaa afurtamii shanii qabameefii jira. Kan walii galtee kana danqu ykn cabsu kam iyyuu akka ammaan duraa callinsaan hin ilaalamuu jedhu Obbo Haaylee maariyaam.
Gama Liiban gara aanaa Nageellee Booranaa gara Godina Gujii keessalletti Odaa Diimaa,Simintoo,Uudatatii fi gara godina Booranaa aanaa Waacillee faalleetti waraana Liyuu Poolisi jalqabeen wal hadhuutti jiran.Odaan Diimaan Nageellee Booranaa irraa km 80 fagaata.
Gama mana-maree bakka-bu’ootaa tii illee, ka Pool Raayaan – sagantaalee mootummaa gad-muruuf yeroo dheeraaf dhiheessaa turan, dimookiraatonni cimsanii dura-dhaabbachuuf jiran. Gama kaaniin immoo, sagantaaleen akka Pool Raayaan cufuu barbaadan, ka Donaald Traamp itti-fufsiisuuf waadaa seenaa turani.
Gama miidiyaatiin qilleensa Oromiyaa bilisoomsuu qamna jennee .Goota keenna xiqqeessanii ka ufii oli guddisuu seenaa keenna xiqqeessanii kan ufii oli guddisu aadaa teenna dhoysanii ka ufii mullsuu.”"
Gama mootummaa Itiyoophiyaatiin, lammiwwan balaa beelaa qarqara jiran kana gargaarsi hatattamaa akka dhaqqabu gochuuf maal akka hojjeetaa jiruu fi dhimmoota dhiittaa mirga namoomaa fi ka biroo kanaan wal-qabatanii ka’an ilaalchisee, as VOA irraa, Alulaa Kebbedee Tokkummaa Mootummootaatti, ergamaa dhaabbataa Mootummaa Itiyoophiyaa – Ambaasaaaddar Taayyee Azqe-sillaasee waliin gidduu kana gaaffii fi deebii geggeessanii jira.
Gama Mootummaatii immoo, Komishinni Poolisii Oromiyaa fi Biiroon Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Oromiyaa namoonni yoo yakkaan shakkaman malee sabana siyaasaaf hin to'ataman, jedhu.
Gama mormitootaan yaada gama isaanii kan kennan itti aanaa dura taa’aa Kongresii Fedeaalawaa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu turan. Mariin araaraa kun mootummaan kan dhuunfatamee fi araara buusuuf kan wal ga’e jennee hin amannu jedhan. Qaama walitti araaramu utuu walitti hin fidin araara buusuun hin danda’amu jedhaniiru.
Gama motummatti ammo wajjiri polisii magaalaa Buraayyuu qamni haleellaa kana raawwate ABO shanee dha jedhe. Haleellaa kana ilalchisuun odeffannoon bahaa ture maqa-ballessii dha, jedha ABOn immoo.
“Gama nageenyaaatiin amma barattoonni godina booranaa barnoota adda kutan hin jiran,” jedha.
Gama ODP’rraa hoogganaan Damee yaadaa fi Qunnamtii ummataa Paartichaa Obbo Taayyee Danda’aa nageenya buusuuf gama lamaaniin amanamaa ta’uun barbaachisaa ta’uu dubbatanii waa’ee ABO’n Waraana Bilisummaa Oromoo itti gaafatama isaa Abbootii Gadaa fi ummata Oromoof kenneera jedhe utuu ifa ta’ee gaariidha jedhan.
Gama Oromiyaan ABOn namoonni balleessaa hin qabaanne ajjeefaman jechuun mormii dhiyeesseera. VOAn kan haasofsiise maatiin namoonni duraa du’an iyyannaa dhiyeeffataniiru. Naannoo Amaaraattis konkolaattonni sun dhaabatanii haa sakatta’aman ennaa jedhametti dhimmi isaa obsaan bira darbu irra dhukaasa bane ajjeechaa raawwateera kan jedhu ture .
Gama Oromiyaarraa kaleessa meeshaa namootarraa seeraan ala humnaan fuudheera raayyaan Ittisaa jechuunis komatan.
Gama Oromiyaatti yoo deebinu kaleessa nami tokko erga dhibee Kooronaan qabamuu mirkanaa’ee kibba Oromiyaa Booranatti nami dhibee Kooronaan qabame 6 gahee jira. Moluu Diimaa itti aanaan hoogganaa waajjira eegumsa fayyaa Godina Booranaa namootni kun martuu guyyoota darban kana keessa dhibeen kunini irratti argame; martuus ollaa Keeniyaatii warra ol dhufeedha jedhan.
Gama Oromoo fi Amaaraatin moggaatti qoodamuu tu mul’ata. Kanaa, Itiyoophiyaan karaa filannoon wayyaawaan biyyattii keessatti geggeessamuu barbaaddachuu qabdi. Saba-lammoota biyyattii keessa jiran mara akkaataa hiika gaarii qabutti caasaalee mootummaa keessatti hirmaachisuun murteessaa taf’uu illee hubachiisanii jiran. Dhaggeeffadhaa
Gama poolisiin haalli isaa qoratamee qulqullaa’aa jira jechuu dhaan Horroo Guduruu Walaggaatti itti aanaa komaandera kan ta’an Insermu Huluqa beeksisaniiru.
Gama qilleensaatiin ammoo kemikaalii kun bisaan hadheessa namallee xiixaa ykn asmii qabsiisa jedhan.
Gama qonnaan aanaa Gumii Eeldalloo keessaa misoomii guddaan hin jiruu ka jirullee waraana Liyuu Hayilitti fudhatee keessa jira.
Gama Riyaal Madriidiitii;Lucas Vazquez, Marcelo fi Gareth Bale hin galchan,gama Atileetikoolleen Griezmann, Gabifi Saul Niguez hin galchan taphii 3-3 tahe.
Gama Riyaal Madriidiiti Raamos itti dabalee 4-3 tahe,gama Atileetikootii ammoo ta Juanfran dhiite utubaa goolii dhooftee itti deebitee taphii 4-3 tahe.
Gama sabaa himaan gama hawaasa sivilii walaba gamas jiruun odeeffannoo argachuun rakkisaa dha. Lakkoobsi namoota du’anii kan nuti qabsaa’ota irraa dhaga’aa turre naannoo 140 ti. Kun vidiyoo fi suraalee caasaa hawaasaa irraa argame dabalata. Suraalee fi vidiyoon caasaalee hawaasaa irraa argame balaa bakka tokkotti raawwatame qofaa miti. Waliti qabamee ennaa ilaalamu humni hammaa ba’aan itti gargaaramuu isaa mul’isa. Tarkaanfii guddaa akkasiitiin lakkoobsa namoota du’anii sirriin kana jechuun garuu rakkisaa dha jedhan.
“Gama seeraatiin dhiyoottuu tarkaanfii wal irraa hin cinne fudhanna. Barnootaa addunyaattuu jaaltan qabaachuuf karoora baafnee itti jirra. Waldhaba naannolee hambisuu,hariyummaa biyya ormaa jabeeffachuu.”
Gama siyaasaatiin ammoo lafa Liberal ykn siyaasa yaada gama gamaa ulfeessitutti keessa jira adoo jarii keessa jiruu korii kun itti taa’uun nama hedduu ajaahibsiise jedha warrii lafaa.
“Gama siyaasaatiin kanneen gara fuul-duraatti tarkaanfatanis tahe kanneen boodatti harkifatan ennaa argine, mootummaa waliin walitti dhiheenyaan hojjenna. Warri akkasii mariiwwan dhuunfaatti geggeessamani. Dhimmoota fooyya’uu qabu, jennu irratti, adda addummaan ennaa uumamu, dhimmoota sana fooyyessuuf irratti hojjenna. Maootummaa fi hawaasni akka waliin hojjetan gochuufis haga dandeenye ni gargaarra. Sababaan isaa kun faayidaa Itiyoophiyaatiif qofa waan hojjetamu miti. Kun Yunaayitid Isteetsiifis faayidaa tarsiimoo qaba. Dantaan tarsiimoo fi biyyoolessaa Yunaayitid Isteets, biyyoota fi mootummoota uummatoota isaaniif itti waamamoo fi itti-gaafatamoo tahan – jiraachuu isaanii mirkaneessuu dha. Kun, jijjiirama dhiheenya Zimbaabweetti geggeessame haga filannoo Laayiberiyaa keessatti karoorfamee jiruu, hanga haala filannoo Keeniyaa tii booda, haga qormaata Sudaan Kibbaa fi Ripublikii Dimookiraaatawa Koongoo keessatti uumamee ilaallee ka mirkaneessina. Kun Itiyoophiyaa keessa qofa otuu hin taane, guutummaa ardittii keessa wanna jiru dha. Kanaaf dammaqnee hordofna. Adda-addummaan ennaa jiraatus dhimmoota sana ni kaasna – jedhan – Doonaald Yaamaamootoo.
Gama sochii keenya kan odeeffannoo walitti qabuun fuula duratti tarkaanfanne jedheen amana. Sababiin isaas kun basaasa keenya Keeniyaa keessaa ilaalchisee injifannoo guddaa dha. Kunis tajaajila tika nagaa biyyoolessaa, poolisii Keeniyaa fi miseensota tika nagaa waraana keessaa of keessaa qaba. Kunis kan mul’isu yeroo ammaa kutaaleen basaasaa qindoominaan waliin hojjetaa jiraachuu isaanii ti jedhan.
Gama Suudan Kibbaatii paarlaamaan Awurooppaa waraanii Suudan Kibballeen dhaabatu gaafate.
Gama teeknooloojiiwwan haarawaa kana ragaalee walitti qabuun bu’aa gaarii hedduu qabaachuun isaas ibsamee jira.
Gama tokkoon, baqattoonni gara Awurooppaatti yaa’an kun ilaalchi isaan biyyoota gama Lixaa irratti qabanii fi karoorri isaan itti gara sanatti imalaniif mirkanaawaa miti. Kanneen biyyoota gana dhihaa irratti jibbinsa qaban, yokaan garee fiinxaaleyyii Islaamaa irraa ergaman keessa jiraachuu malan. Kanaaf, nageenya biyyoota kanaaf yaaddessaa dha.
Gama uummata Oromoo irraa ABO, kongreesii Federaala Oromoo, waltaatoota ABO, fi paartii walabummaa Amaaraa Ta'uun beekameera jechuun Mallaskachew Amha Gabaaseera.
Gama Yunaayitid Isteetisiin kan mallatteessan itti aanaa Daayriktera FBI fi Daayriktera waalta qorannoo dhimma shororkeessummaa Charles H. Kable yoo ta’an gama Itiyoophiyaan immoo Daayrikteraol aanaa tajaajila tika nagaa biyyoolessaa fi tajaajila nageenyaa Demelash G/Mikaa’el turan.
Gama Yunivarsitiin gaffilee hedduun human yunivarisitiin olidha qamni dhimmi ilalus hojii mana futatera kan yunvarsitti ilalatu moo ni furamaa jedhan Dr. Qasiimi Qiimoo bakka bu'aa pirezadantii Yunivarsitii Arsii.
Gambeelaa keessatti haleellaa geggeessameen hojjettoonni gargaarsa Lama Ajjeefaman
Gambeela fi Afaar Keessatti Haleellaan Raawwate Lubbuu Galaafate
Gambeelli naannolee ka biroo irra faca’inni dhibee kanaa kan keessatti heddummaate waan ta’eef naannoo kana keessatti dadammaqiinsa kennuu akkasumas hubannoon akka jiraatuuf jecha achitti kabajame jedhu directorri ol aanaan waajjira ittisaa fi to’annii HIV federaalaa obbo Biraanuu Fayyisaa.
Gam biraan immoo, rakkoo biyyoota gama Lixaa keessatti uumamee fi fiinxaaleyyii Islaamaa, akka ISIS faa, amma uumaman kana ka jalqaba hidhachiisee mootummoota biyyootaa irratti jabeesse Ameerikaa fi biyyota gama Lixaa akka Ingilizii fayi. Isaanuma ti ammo, deebi’ee diina biyyoota gama Lixaa ta’e. Wal-waraansa kana keessatti kan miidhame uummata fayyaalessa. Uummata jireenya isaa irraa buqqa’e kana qubachiisuu tu irraa eegama, jedhanii, biyoonni gama Lixaa kun kana lamaan gidduutti akka danqamanii jiran dubbatan.
Gameessi waraana biyyatti waggaa kana keessa ennaa ajjeefamuu kun lammaffaa dha.
Gamisii galee heddutti galuu karaa jira haga ammaa goolii 97ti gale, dhiirtiii addunyaa dorgommii FIFA 2018 keessaa wal dhidhimsumatti jirti
Gam kaaniin ammoo Itoophiyaan dorgommiiAll African GamesKoongoo Biraazaavilitti dorogmna irratti madaaliyaa 22 argatte.Itoophiyaan atileetiksi qofa adoo hin tahin Tekuwaadoo fi boksiilleen ya drgomte.
Gam kaaniin Vaayrasiin HIV haadha ulfa taate irraa gara mucaa gadameessa keessa jiruutti akka hin dabarre gochuun akka danda’amuuf jaarmayaan fayyaa addunyaa qajeelfama haaraa baasee jira.
Gam lameen carraa walta’iinsaa tolfachuu kan qabaataan ta’uus garuu, muddamsa hariiroo Moskoo fi Waashiingtan giddutti jiru foyyeessuu isa jedhu gad xiqqeesanii ilaalan.
Gam-lameen giddutti hokkarri Tigraay keessatti gaggeeffamaa jiru akkaan yaaddeessaa ta'u fi caalaatti hammaannaan fixiinsaa fi rakkoo dhala namaa kan hammeessu ta'a jedhan.
Gam lameen gidduu sadarkaan nagaan irra jiru hanga barbaadamee hin guddanne jedhamuus hariiroon hogganoota lameenii isa gara fuula duraaf bu'uura ta'a jechuun Obbo Dinaan ibsanii jiru.
Gam - Lameen Irraa Uummanni Buqqa’uu Waan Lammaffaa Dhaga’uu Hin Feene Ta’u Amanuu Qabna: Dr Abiyyi Ahmad
Gam-lameenuu, yeroo mariitti ifaa fi dhugaan walitti-dubbachuu simatanii jiran. Xumura marii kaleessaa kana irratti bakka-bu’oonni mootummoota lameenii marii gurmuu hojii kana dhaabbataadhaan itti fufuuf walii-galanii jiran.
Gam-lameen wal morman gidduutti walitti-bu’iinsii hokkaraan guutamee geggeefamee, dhukaasnii har’a ganama eega dhaga’amee booda ture ka polisiin gidduu seene.Waltajjii Tahriir cinatti Taankilee hedduun kan walitti qabaman yoo ta’u, tokko immo gareelee wal moraman gidduu dhaabatee argama.Mummichi ministeera Masrii Ahmeed Shafiiq walitti bu’insi akkasii uumamuun dogoggora, Nuti obboleyyani, adda addummaa yaadaa irratti wal ajjeesuu hin qabnu jedhan.Kana malees, haala gaddisisaa kaleessa uumamee irratti qorannaan gaggeefamee ifatti kan labsamuu ta’uu, waadaa seenanii jiru
Gammachuu Gaaromsaa Miliquu Yaallaan Dhukaasa Itti Banameen Lubbuun Isaa Darbe: Qaamni Mootummaa
“Gammachuu guddaatti natti dhagahama,” jedhe moo’ee galee jennaan. Shuraan Maratoonii guutuu tana 2:05 and 41 oo’e.
Gammachuuniitti duubatti hujiitti dabaran.Abbootiin Gadaa haarahii hujii jalqabuufGarba lallabatan(hayyuu fi makkala) nama Abbootii Gadaa hujiin gargaaru filata.
“Gammachuun teenna moohachuu qofaa mitii namii keenna akkana walti dhfuun nuuf gammachuu guddoo.”
Gammachuu tanatti dorgommii tana dhaabuu na dhowwee jedhee dabale. Useen Boolti nama ganna 30ti magaala moglee dhedheeraatii yoo fiigichaa bahu nama isa hin qolchu
Gammadaa fi Fiqaaduun sichi barnoota isaaniitti deebi’anii achiis biyya isaaniitti galanii gargaaruu akka fedha qaban dubbata.
Gammadaan yeroo sana Bishooftutti erga mormiirratti hirmaateen booda manatti hin galle jedha. Maatiin fira biratti na erganiin achi tureen biyyaa bahee jechuunis dubbata. Innis akkuma Fiqaaduu barataa kutaa 11 ka Mandii baqatee biyyaa bahee, karaa Matammaatiin biyyaatii bahe. Haala itti Finfinnee gara Matammaa deeme yoo yaadatu salphaa akka hin turre hime.
Gammadaa Olaanaa ogeessaa kominikeeshinitif gaazexeessa dha. Namoota dhimoota aadaa fi artiratti Oromoo irratti fesbuukidhaan odeeffannoo baayyinaan hawaasa biraan gahan keessaa tokko. Haala guyyaa sadeen ture nuu ibseera.
Gammadaa Waariyoo fi Fiqaaduu Shuumataa turtii baqaa wagga lamaan booda jalqaba ji’a kanaarra Kaanaadaa qubsiifamaniiru. Dhaamsa isaaniitiinis baqatanii biyyaa bahuun dhiibbaa qaba jedhan.
Gammadaa Waariyoo: “ Mormii Uummataa Addunyaan Akka Dhaga’uu gochuu” Ka Jedhuun Yaade
Gammeen Booranaaa ka qaraa Daawwee Borbori akkana jechaa Gadaan Booranaa adoo garagar hin citin Abbootii Gadaa 72esso geette.
Gammoojjii biyyattii keessa kanneen jiraatan iyyuu busaaf saaxilamuu malu jedhamee jiara. Ministeera Fayyaa Itiyoophiyaa jala kan jiru Institute Pastor ykn Ethiopian public Health kan Finfinnee jiru keessatti qorataa waa’ee busaa fi qilleensa naannoo kan ta’an Dr. Addunyaa Wayyeessaa ibsa nuu kennan qabu.
Gammoojjii Oromiyaa Keessatti Qarqaarsii Akka Barbaachisu Ibsame.
“Gammoojjiitti haga dabra.Saatii bokkaa itti eegatanitti jijjiirama. Midhaaniti qancaree akka malee bada.Qilleensa amma jiru ka rakko hedduu fiduutti jiru irratti oowwi digrii lamaa dabalamu jechuun—rakkoo guddoo.”
“Gammoojjummaan hammaachuun irraan gaallii guddaan kun haga ilmee re’eetti deebihee wayita du’u agarre.”
Gamnii hundumtuu seera gargaarsa dhala namaa kan addunyaa, kan siviilootaaf eegumsa gochuu jedhu dabalatee dirqama jiruuf akka kabajan, dinummaan wal ilaaluun dhaabatee namoota rakkataa jiraniif gargaarsii akka dhaqqabu jettee jirti.
Gamnii hunduu walii galuu akka qaban kun ta’u baannaan haalli jiru hawaasa addunyaa fi michoota Somaaliyaa kan yaaddeessu ta’u akeekkachiisan.
Gamoo Jireenyaa Naayiroobiitti Jigeen Bayyinni Namoota Lubbuu Dhabanii 20 Gahe.
Gamoo jireenyaa ykn Apaartmentii walakeessa magaalati -tti argamuu irratti qiyyaafachuun tarkaanfii fudhatame Kanaan namoonni 7 hidhamanii jiran.
Gamoolee Yunivarsitii Maqaalee Goototaa fi Beektotaan Moggaafaman
Gamoo Maa’ikelaawwii Cufuun Jijjiirama Dhugaa Hin Fidu: Mormitoota
Gamoon Maa’ikelaawii Cufame Jechuun Sirni Maa’ikelaawii Keessatti Nama Dararu Cufame Jechuu Miti, Jedhu Hidhamtoonni Duraanii
Gamoon Tiyaatiraa Oromoo Kan Artiin Oromoo Keessatti Baratamu fi Babal'atu Finfinneetti Ijaaramuuf, Jedhame
Gamtaa Afrikaa bakka-bu’uun ka biyyoota lameen araara dubbachiisan Prezidaantiin Afrikaa-kibbaa duraanii Taaboo Imbeekii eega biyyoonni lameen jecha jajjaboo walitti dadarbachuu dhaabanii booda marii geggeessameen walii-galtee kana irra gahamuu dubbatu.
Gamtaa Afrikaa dabalee - Hawaasni Addunyaa, heerri biyyattii kabajamuu mirkaneessuuf akka gidduu seenu gaafatan Kolelas. Hiriirtonnii fi humnoonni naga-eegumsaa, Kaleessa, magaalaa Braazaaville keessatti walitti-bu’anii turan. “Yeroo hiriirtonni karaa cufuu yaalanitti, poolisoonni gaazii imimmaansisu itti dhukaasan” jedhama.
Gamtaa Afrikaaf Diploomaatii sadarkaa olaanaa kan ta’an Kuang Weilin jimaata har’a akka dubbatanti Eshiyaa keessatti guddaa kan ta’e waraana chaayinaa biyyoota alaa keessa qubachuun dabalaa deemeera.
Gamtaa Afrikaatti, Ambaasaddarattiin Yunaayitid Isteets – Meerii Liyoonaardis gama isaaniitiin, kaayyoo biyyi isaanii Gamticha Afrikaa waliin qooddattu ennaa dubbatan, “Yunaayitid Isteets nageenyaa fi misoomni dinagdee ishee, akka kan Afrikaatti baay’ee hidhatee jiruutti ilaalti” jedhan. Dhaggeeffadhaa
Gamtaa Afrikaa wajjin mul'ata qaban tarkaanfachiisuu fi egeree wayyaawaa waliin uumuu irratti hojjachuuf ka cicha qabu tahuu mootummaan Ameerikaa Baaydin fi Haariisiin hoogganamu beeksisee jira.
Gamtaa Afrikaa wajjin mul'ata qaban tarkaanfachiisuu fi egeree wayyaawaa waliin uumuu irratti hojjachuuf ka cicha qabu tahuu mootummaan Ameerikaa Baaydin fi Haariisiin hoogganamu beeksisee jira.Kanas prezidaat Baaydin hoogganoota walgahii Gamtaa Afrikaatti hirmaataniif dhaamsa dabarsaniin dubbatan.
Gamtaa Awrooppaa dabalat arjoomtonni addunyaa fi mootummaan somaaliyaa waggoota itti aanan shananiif mindaa hojjettoota mootummaa Somaaliyaaf deggersa oolu ka gumaachan ta'uu walii galtee dandeessisu Naayroobii keessatti mallatteessanii jiran.
Gamtaa Awrooppaa Fi Jaappaan Walii Galtee Daldalaa Mallatteessan
Gamtaa Awrooppaatti ambaasaaddera Yunaayitid Isteetis kan ta’an Goorden Soondlaand haasaa kallattiin perzidaantichi geggeessan qorannaa dimokraatotaan geggeessamuuf mul’inatti dhugaa ba’uuf jiru.
Gamtaa Awrooppaatti Ambaasaaddorri Ameerikaa Dhuga Ba’umsa Qorannaa Aangoo Irraa Kaafamuu Traampiif Dhiyaatan
Gamtaa Awroppaatti bakka buutuu gameetttii dhimmootii alaa Federica Moherin torbanneen hedduu keessatti yeroo lammataaf gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaaf ibsa kennanii jiru.
Gamtaa Awurooppaatti, Ambaasaaddarri Yunaayitid Isteetis, qorannaan taayitaa irraa buqqisa prezidaant Traamp geggeessamaa jiru irratti, dhugaa-bahinsa dubbataniin, itti-aanaa Prezidaantii biyyattii Maayik Peensii fi Ministara dhimmi-alaa Maayik Poiompiyoo dabalatee – aangawoonni mootummaa ol’aanoon dhimmi prezidaant Traamp fi prezidaantii Yukireen gidduutti deemu sana quba qabu, jedhan.
Gamtaa dhaabota mormitootaa, Kan Gamtaa Bilisummaa fi Dimookiraasii Uummatootaa yokaan PAFD jedhamuun kan qindeessame – korri yokaan konferensiin jaarmayaalee siyaasaa, hayyoota siyaasaa fi dippiloomaatota hirmaachise tokko, Guraadhala 24 fi 25 bara 2018 biyya Briteen, magaalaa London keessatti geggeessamee ture. Haala yaaddessaa yeroo ammaa Itiyoophiyaan keessa jiru hubachuudhaan, ajjeechaa fi gidiraa gar-jabinaa mootummaa Itiyoophiyaan uummata irratti raaw’ataa jirutti xumura gochuuf, hegeree biyyattii irratti qaama dhaabota hunda hirmaachise hundeessinee hojjechuuf walii-gallee jirra – jedhu – qindeessitoonni fi hirmaattonni konferensichaa
Gamtaa humnootii duula farra IS kan hoogganan Chris Maier angawaa dhiyeenya dhimma loltoonni gamasii ba’uu akka walii galaatti ibsan turan.
Gamtaa Jijjiramaa fi Dimookraasii sababni itti hiriira magaalota keeniyaa adda addatti waamaa tureef, Koomishiinin Filannoo biyyitti gamtaa Jubilii, han biyya bulchaa jiruuf aantee agarsiisaa, walumaa galatti akkaataan koomishinichi itti hojii hojjatu jijjiirramuu qaba jechuudhani.​
Gamtaa Medrekii ala, dhaabbatni waamichi akkasii dhihaateef, Paartiin Semaayaawiif dura taa’aa ka tahan – Obbo Yeshiwaas Asaffaas, xalayaa waamichaa itti-gaafamtuu waajira muummicha-ministaraan mallatteessame argachuu isaanii VOA-f ibsanii jiran. Eega xalayicha argatanii booda, akkaataa deemsa marichaa irratti mootummaa waliin akka dubbataa jiran kan eeran – Obbo Yeshiwaas Asaffaa, mariin sun paartii tokko waliin qofa qofaatti otuu hin taane paartiilee mara kan hammate akka tahu kan dubbataa jiran tahuulee ibsanii jiran.
Gamtaa Medrek keessatti Itti-gaafatamaa dhimma ala ka ta’an – Dura-taa’aan Koongiresa Dimookiraatawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa, walii-galteen mallatteessame kun ka xujuraa ta’uu dhaa baate iyyuu akkan amma ilaalutti ka dantaa Masrii eegsisuuf balbala saaquuf fakkaata, jedhu. Akka Dr. Mararaan jedhanitti, bishaan hidhaa Abbayaa sun akka itti guutamu ilaalchisee Masriin ilaaluuf akka mirga qabaattu, akkasumas, akka inni itti hojii irra oolus akka Masriin ilaaluu mirga argatuu fi mirgawwan ka biroo kennuufiif ka deemu fakkaata.
Gamtaa Mootummootaa Gumii Eegumsa Naannoo Wal Gahii Isaa Lammaffoo Keeniyaa Naayiroobiitti Taa’aa Jira
Gamtaa Mootummootaatti Gumii Eegumsa naannoo Ka hoogganan Ashiim Isteeyiner Afriikaani fi Eeshiyaan sababa eegumsi naannoof taasifamu waan hirrataaa dhufeef hoongee fi hanqina midhaan nyataatiif saaxilamaa jiru, haalli eegumsa naannooo fooyya’uu baannaan egeris rakkoon isaanii itti fufuu akka danda’u dubbatanii jiru. Mr. Isteeyiner caalaa waa’ee haala geejjiba Afriikaa irratti xiyyeeffatanii dubbatu.
Gamtaa Mootummootaatti Sagantaan Guddina Diinagdee UNDP Kabaja guyyaa ayyaana dachee irratti, Waldaa Horsiisee Bultoota Oromiyaa gumaata qabdan jedhee badhaasa ‘Equator Award’ jedhamu Naayiroobiitti isaan badhaase. Ayyaanni Dachii Yookiin inni ingiliffaan ‘World Earth Day’ jedhamu harra sadarkaa idla addunyaatti ka kabajame yoo tahu, Waldaan Horsiise Bultoota Oromiyaas bu’aa eegumsa naannoo fi guddina diinagdeetiif gumaacheef badhaasa kana fudhachuu danda’eera. UNDP bakka bu’anii badhaasa kana horsiise bultoota kana ka badhaasan Mr. Michel Balima hojiin waldaan kuni hojjete saba addunyaa kaaniifillee fakkeenyaa jechuun dubbatani.
Gamtaan Abbootii Gadaa Akka Vaayirasiin Koronaa Dhala Namaa Irraa Dhaabatu Uummatni Bakka Bakka Jirutti Araara Waaqaa Kadhachuu Qaba, Jedha
Gamtaan Abbootii Gadaa Oromoo Akkaataa Kabaja Irreechaa Irratti Ibsa Kenne
Gamtaan Abbootii Gadaa Oromoo kabajaa Ayyaana Irreechaa kan Hora Finfinnee fi kan hora Arsadii ilaalchisuun ibsa har’a maddeen oduuf kenneen kana dubbate.
Gamtaan Abbootii Gadaa Oromoo weerarri tatamsa'ina Vaayirasii Koronaa akka dhaabbatuuf uummatni bakka jiru maratti Uumaa isaa akka kadhatu, qajeelfamoota ittisa Vaayiresichaa ilaalchisee mootummaa fi ogeeyyii fayyaa irraa kennamanis akka hojii irra oolchu waamicha dhiheessan.Barreessaa Gamtaa Abbbootii Gadaa ka tahan Abbaan Gadaa Tuulamaa - AbbaaGadaa Goobana Hoolaa akka ibsannitti AbbootiinGadaa guyyaa shan shaniin araara waaqaa kadhachaa jiran.
Gamtaan Afriikaa biyyoonni lamaan rakkoolee isaanii akka furanii fi hariiroo isaanii akka fooyyessan gargaaruuf qophee ta’uu illee tuqanii jiru.
Gamtaan Afriikaa dhiyeenya dhimma ittisa laga Abbayaa ilaalchisee Itiyoopiyaa, Sudaanii fi Masrii gidduutti mariin akka geggeessamu kan waame yoo ta’u irra deddeebi’uun danqamee jira. Waggaa darbe illee mariin jaarsummaa Yunaayitid Isteetisiin geggeessame utuu hin milkaa’in hafe.
Gamtaan Afriikaa dinagdeen ardittii wagga kana dhibba irraa harka 0.8 gad bu’uu mala jechaa ennaa jiru kanatti ministeeronni dhimma maallaqaa Afriikaa kamisa dhuftu gama vidiyoo konferensiin wal arguu dhaan mala ittiin dinagdee balaa irraa oolchuu danda’amu irratti mai’achuuf jiru.
Gamtaan Afriikaa Haala Itiyoophiyaa Kan Yeroo Ammaa Itti Siqeenyaan Hordofaan Jira Jedhe
Gamtaan Afriikaa Hoogganoonni Waraana Maalii Prezidaantii Akka Gad Dhiisan Gaafatan
Gamtaan Afriikaa Rakkoo Liibiyaa Furuuf Hojjetaa Jira: Komishina Nagaa fi Nageenya Gamtichaa
Gamtaan Afriikaa Sababaa Vayiresii Koronaan Kan Ka’e Dinagdeen Ardittii Kufaatii Keessa Seenuu Mala Jedhe
Gamtaan Afriikaa Sudaan Rakkoo Jiru Akka Furtu Gaafate
Gamtaan Afriikaa waggaa darbe yakka garee lamaan ittiin himataman kan akka ajjeechaa, dararaa, saamichaa fi hookkara quunnamtii saalaa mana murtii qoratu akka hundeessu labsee jira.
Gamtaan Afrikaa Bara 2016 “Bara Mirga Dhala Namaa Afrikaa” jedhee Moggaase
Gamtaan Afrikaa fi biyyoonni Addunyaa gama Dhihaa hedduun, akka mootummaan cehumsaa hatattamaan hooggana Siiviliitti kennamuu fi filannoon geggeessamu waamicha godhanii jiran.
Gamtaan Afrikaa filannoon Itoophiyaa tasgabbeettii,nagaa-qabeettii fi amanamtuu tahuu isii argine.Filannoon tun filannoo ummatii abbaa barbaade filachuuf carraa argate.”
Gamtaan Afrikaa gama isaan gam lameen ejjennaa jabaa qaban irraa duubatti akka deebi’aniif addunyaan dhiibbaa haa goodhu jechuun iyyate.
Gamtaan Afrikaa Haala Oromiyaa Keessa Jiru Hordofaan Jira Jedhe
Gamtaan Afrikaa Haleellaa Uummata Libiyaa Irratti Raawwatu Balaaleffate
Gamtaan Afrikaa Israa’eeliin in deggera taanaan Afrikaan bu’aa hedduu argachuu akka dandeessu himanii Kana jechuun imaammata mootummaa Israa’eel mara deggeruutu irra jira jechuu miti jedhu garuu doyyaa irratti mari’atan qabaachuu jechuu dha jedhu.
Gamtaan Afrikaa walgahiin kun ituu hin jalqabamin dura tarkaanfii wal fakkaataa akka fudhatu akeekkachiisee ture.
Gamtaan Afrikaa yaa’ii oggatti hoo lama ta’u kessa tokko yeeroo hunda Finfineet ta’ama.
Gamtaan Awrooppaa Biriteen Waliin Walii Galte Daldalaa Raggaasise
Gamtaan Awrooppaa, Briteen, Awustraaliyaa, Hindii fi singaapoor martinuu haala jiru ilaalchisee yaaddoo qaban ibsaniiru.
Gamtaan Awrooppaa Dhimma Itiyoopiyaa Keessattuu kan Oromiyaa Irratti Yaada Murtii Dhiyaate Raggaasise
Gamtaan Awrooppaa dhiyeenya akka beeksisetti Afriikaa irraa koolu galtoonni gara Awrooppaatti yaa’an Ertraa, Somaaliyaa fi Itiyoophiyaa irraa ti.
Gamtaan Awrooppaaf arjoomtonni mindaa hojjettoota mootummaa Somaaliyaaf kan oolu maallaqa deggersaa kennan
Gamtaan Awrooppaa fi Jaappaan walii galtee daldalaa haaraa kan godinaa dinagdee addunyaa guddicha uumuu walii mallatteessanii jiran. Kunis dinagdee addunyaa harka sadii kan ofitti haammatu.
Gamtaan Awrooppaa gamticha keessaa erga baatee booda Briteen waliin walii galtee daldalaa raggaasise. Ba’iin isaas roobii har’aa ifa kan taasisame, seera tumtoonni gamtaa Awrooppaa sagalee 660 fi kan mormii shaniin kan raggaasisan yoo ta’u, miseensonni 32 sagalee hin kenning hafan.
Gamtaan Awrooppaa gurmuu Mediterraaniyaan sana Soofiyaa jechuun moggaase. Grumuun sun yabaloowwan namoota seeraan ala deddeebisan jedhamuun shakkaman qabuu irratti bobba’ee jira.
Gamtaan Awrooppaa hojii komiishina mirga namaa Itiyoopiyaaf qabu ka deggeru ta’uu ibee dhiittaa mirga namaa fi seera sadarkaa addunyaa kanneen cabsuun shakkaman irratti qorannaa geggeessu akka itti fufu jajjabeessa.
Gamtaan Awrooppaa itti dabaluu dhaan Itiyoopiyaa keessaa siivilotaaf baqattootaaf eegumsa gochuun yaaddessaa ta’aa dhufeeraa, gabaasaaleen ajjeechaa, dhiittaa mirga namaa hamaa fi dhiittaan seera baqattoota adunyaa fi kan gargaarsa namoomaa cabun dhaga’amaa jira. akkasumas baqattoota eetraa dirqisiisanii biyyatti deebisuu akka dhaabatu mirkaneeffamuu qaba jedhee jira. Gamtaan Awrooppaa Yunaayitid Isteetis waliin ta’uu dhaan kanneen lola Tigraay keessaa hammeessan, dararaa gara jabinaa raawwatanii fi walitti bu’iinsa gosaa tuqataa jiran loltoonni Eertraa Itiyoopiyaa keessaa akka ba’an gaafataniiru.
Gamtaan Awrooppaa Kanneen Fonqolcha Mootummaa Maaynamaar Keessaa Harka Qaban Irra Uggura Kan Kaa’u Ta’uu Beeksise
Gamtaan Awrooppaa Koolu galtoonni dirqisiisamanii biyyatti hin deebifaman jedhe!
Gamtaan Awrooppaa lakkoobsi koolu galtootaa akkaan heddummaataa adeemuu isaan rakkataa jira. Koolu galtoota Afriikaa bakkaa bakkatti akka hin sossoonee fi jireenya isaanii balaa irra akka hin buusne dhaabsisuuf mallattoon tokko illee hin jiru.
Gamtaan Awrooppaa mootummaa Itiyoophiyaa waliin waaltaalee fayyaaf hawaasummaa cimsuu dabalatee dhukkuboota daddarbaa ta’an ittisuuf deggersa namoomaa inni kennu Euro miliyoona 487 ga’uu isaa gamtichi beeksiseera.
Gamtaan Awrooppaa rakkoo namoomaa suukaneessaa naannoo Tigraay keessaa fi dhiibbaa inni naannoo sana irratti qabu hedduu yaaddessaa ta’uu beeksise. Walitti bu’iinsi gamasii mudatee baatilee sadii keessatti, daandiin xiqqoon jiraatus gargaarsa namoomaa Tigraayiif erguuf malli quunnamtii murtaa’aa ta’uun, kanneen gargaarsa akkaan barbaadaniin ga’uuf , balaa beelaa fi lubbuun namaa daran darbuu ittisuuf danqaa ta’e jira.
Gamtaan Awrooppaa sababaa nageenya naannoo fi kanneen biroon Itiyoopiyaa waliin wal ta’uu filatee kan ture ta’us amma garuu lammiiwwan isaa irratti dhiittaa mirga namoomaa fi dararaa geessisaa jira jedhame kan isa yaaddessaa dhufe ta’uu ibsee jira.
Gamtaan Awrooppaa talaalliin Faayizer fi kan BioNTech biyyootii miseensota isaa ta’an 27f akka raabsamu kan raggaasise yoo ta’u talaallii inni jalqabaas Muddee 27 jalqabamuuf jira.
Gamtaan Awrooppaa Tattaaffii Itiyoopiyaan COVID-19 Ittisuuf Gootu Deggeruuf Euro Miliyoona 487 Kan Gumaache Ta’uu Ibse
Gamtaan Awrooppaa wiirtulee filannoo guutummaa biyyattii jiru keessatti jiloota 170 bobbaasuun hanga ba’iin isaa beeksisamutti filannoo Itiyoophiyaa sana hordofaa ture. Gabaasaa isaa erga xumuree boodas Itiyoophiyaa keessatti beeksisuuf yaaliin godhe uggura irra kaa’ameen hin milkaa’in hafe, jedha gurumuun kun.
Gamtaan Awrooppaa yeroo hatattamaaf kan barbaachisu doolaara biliyoona 1.9 ramaduuf karoorfatee jira. Biyyoonni Afriikaas gama isaaniitiin godaansa goolu galtootaa ittisuutu irraa eegama. Haa ta’u malee hojii irra ooluu isaa hedduun shakkii qabu.
Gamtaan Awroppaa fi biyyooni miseensota ta’an tattaaffii Itiyoophiyaan COVID -19tti duuluuf gootu deggeruuf jecha qarshii biliyoona 19 kan gumaachu ta’uu Finfinneetti kan argamu gurmuun gamtichaa beeksisee jira. Tuuta oduuf ibsa kennameen gargaarsi kun kan kennamuuf michummaa Itiyoophiyaa waliin jiru kan waggoota dheeraa irratti hundaa’uu dhaani.
Gamtaan Awuroopaa filannoo Itiyoophiyaa kan maraa 6ffaa taajjabdummaan irratti argamuu akka hin dandeenye beeksisee jira. Bakka bu’aa olaanaa gamtichaa ka ta’an Joseep Borl ibsa kaleessa baasaniin taajjabdoonni filannoo kan gamtaa Awuroopaa attamiin bobbaafamuu akka qaban kan ilaaleen dhimmootii ijoo irratti aangawoota Itiyoophiyaa waliin walii galtee irra ga’uun hin dandeenye jedhan.
Gamtaan Awuroopaa Gargaarsa Dolaara Biliyoona 16 kennuuf yaadaa Jira
Gamtaan Awuroopaa jijjiirama Itiyoophiyaa keessaa deggeruuf cicha akka qabu seeraaf buluu fi kabajaan mirga dhala namaa jiraannaan dhumaan akka nama ga'u kana malees filannoo walaba madaalawaa fi qabatamaa ta'e gaggeessufis kan gargaaru ta'u Joosep Borrell hubachisanii jiru.
Gamtaan Awurooppaa hookkara Yunivarsitiilee hedduu keessatti mul’ataa jira – jedhuu fi walitti-bu’insawwan naannoolee biyyattii adda adda addaa keesssatti geggeessamaa jiru, keessumaa ka bifa sab-lammummaa qabataa deeme ilaalchisee yaaddoo jabaa qabaachuu isaa ibsa har’a baaseen beeksisee jira.
Gamtaan Awuuroopaa aara Gaaza gubataa ka qilleensa faaluu biyyoota miseensoota isaa ta’an 27 keessatti hanga bara 2030tti 100 irraa harka 55 hanqisuuf walii galteen kan yeroo irra ga’amuu har’a labsee jira.
Gamtaan Barattota Yunivarsitii Maqaaf Dhaabbate Malee Mirga Barattootaa Kabajjisuuf Humna Hin Qabu, Jedha Hoogganaan Gamtichaa Duraanii
Gamtaan Dhaabbatoota Polotikaa sadii dhiheenya hundeeffamee fi kan Jeneraal Kamaal Galchuun hoogganamu, Gareen ABO as Waashington DC keessatti walga’ii uummataa waamanii turan.
Gamtaan Dhaabbatoota Polotikaa sadii dhiheenya hundeeffamee fi kan Jeneraal Kamaal Galchuun hoogganamu, Gareen ABO as Waashington DC keessatti walga’ii uummataa waamanii turan. Akka qopheessitoonni jedhanitti, kan Tumsa Bilisummaa Walqixxummaa fi Haqaa fi Garee ABO kanaan qophaa’e irratti namoota gara dhibba shanii tu argame.
Gamtaan dhaabota siyaasaa “Sochii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa” jedhamu, kaleessa as Waashinton keessatti walta’insa mallatteessameen hundeessamuun ibsamee jira. Dhaabbatoota siyaasaa – Arbenyoochi Ginbot Sabaatti, Adda Dimookisummaa Oromoo, Paartii Uummata Affaarii fi Sochii Dimookitaasummaa Uummata Sidaamatiin kan hundeessame – gamtaan siyaasaa kun, kan mirgi uummatoota maraa keessatti kabajamuu fi taayitaan filannoo qabatamu – Federaalawa Itiyoophiyaa hundeessuuf ka qabsaa’u ta’uun ibsamee jira. Itti-galli qabsoo gamtichaa, mootummaa cehumsaa hundeessuu, heera haarawa baasuu fi sirna federaalaa lammiwwan martinuu itti wal-qixxummaan jiraatu hundeessuu akka tahe dubbatu hundeessitoonni. Kana ilaalchisuun, dhaabota Sochii Biyyoolessaa Itiyoophiyaa hundeessan keessaa tokko ka tahe – Adda Dimookiraatawa Oromoof Itti-gaafatamaa quunnamtii uummataa ka tahan – Obbo Leencoo Baatii haasofsiisnee jirra.
Gamtaan Gareelee Taajjabdoota Dhaabbilee Siivilii, filannoo Hiree Murteeffannaa Godinaa Sidaamaa ilaalchisee har’a barreeffamaan ibsa baasee jira.
Gamtaan jijjiirama jiru hoogganu mirga namaa ilaalchisee ejjennoon qabu hin jijjiiramne jechuu dhaan muummichi ministeeaa Abiy Ahimed ibsaniiru.
Gamtaan mana maree kun kan paartilee siyaasa Itiyoopiyaa paartii biyya bulchu dabalatee gamtaa haaraa paartilee morkattootaa mara of keessaa qabu jechuu dhaan Meleskachoo Ammahaa Finfinnee irraa gabaaseera.
Gamtaan MEDREK dhaabi Guutummaa uummata Amaaraa fi Semaayaawii paartiin dabalatee paartileen ja’a marii wal dubbannaa duraa IHADEG waliin geggeessamaa ture keessaa of baasanii jiran.
GAMTAAN MEDREK FINFINNEETTI HIRIIRA GEGGEESSUUF BEEKAMTII ARGATE
Gamtaan MEDREK Gochaalee Tibbana Finfinnee fi Naannoo Ishiitti Geggeessame Balaaleffate
Gamtaan Medrekii fi Paartiin Semaayaawii Marii Siyaasaaf Mootummaan Akka Waamicha  Dhiheesseef Dubbatan
Gamtaan Medrek Muudamuun Kaabineewwanii Faallaa Heera Itiyoopiyaa ti jedhe
Gamtaan Medrek wal ga’ii isaa kan dhaabaa 14ffaa ennaa geggeessetti ibsa ejjennoo baaseen irra hedduu kan irratti fuuleffate dhimmootii yeroo kan biyyattii irratti.
Gamtaan mormitootaa Medrek xumura torban darbee kan geggeessee fi bulchiinsa isaa kan itti filate gumiin walii galaa sochii Oromiyaa booda isa jalqabaa ture.
Gamtaan paartiilee mootummaa ADWUI paartii tokkicha walitti-dabalama paartiileen hundeeffamutti cehuuf deemasa jalqabe itti fufee Kamiisa Sadaasa 21 bara 2019 walga’ii mana-maree isaa geggeesseen gaaffii walitti-makamuu koree hoji raaw’achiistuun dhihaateef lafa bakka-bu’oonni Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay (TPLF) keessaa hafanitti sagalee guutuudhaan raggaasisee jira.
Gamtaan paartiilee morkattootaa – Waltajjiin Tokkummaa Federaalawaa Dimokiratawaa Itiyoophiyaa yokaan MEDIREK filannoon biyyattii keessatti geggeessamuu dura nagaa fi tasgabbiin biyyattii furmata argachuu qaba, jedhe.Dura-taa'aan paartichaa pirofeesar Maraaraa Guddinaa, MEDREK dhimmoota yeroo ammaa biyyattii keessatti mul'atan irratti ejjannoo qabu ibsee jira, jedhu. Caqasaa
Gamtaan Paartiilee mormitootaa beekamaan,MEDREK, haala yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessaa, keessumaa, mormii guutummaa Oromiyaa keessatti geggeessamuu fi tarkaanfii mootumman fudhate ilaalchisuudhaan tuta gaazzexeessotaaf har’a ibsa kennee jira.
Gamtaan paartiilee mormitootaa – Medrek, gochaalee ajjeechaa fi qehee irraa buqqisuu, gidduu kana, Finfinnee fi naannawa isheetti uummata nagaa irratti geggeessame balaaleffatee jira.
Gamtaan Paartiilee mormitootaa, yaada kana dhiheessuuf jecha, hoogganoota paartiilee miseensota waliin gidduu-kana mari’ataa jira. Kanneen marii kanatti hirmaatan keessaa tokko ka ta’an – itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu, paartii mootummaa waliin marii araaraa gara nagaa waarinsa qabuutti geggeessu jalqabuuf dursee dhimmoota paartichi mooutmmaa mijeessuu qabu tu jira, jedhu.
Gamtaan sun Imaamotaa fi hoogganoota hawaasaalee kanneen biroo waliin ta’uu dhaan deggersa walii qaban mul’saniiru. Hodaan akka jedhanitti qiyyaafati gamtaa keenyaa garee dargaggootaa xiqqoo kanneen finxaaleyyiin fo’ataman qofa irratti utuu hin taane irra jireessa dargaggoota lammiiwwan Somalee hidda dhalata Ameerikaa kanneen gocha yakkaa kanaaf saaxilamaniif rakkoo dinagdee isaan mudate dabalee ti jedhan.
Gamtaan uumaniis Somali Coalation for Freedom (SCF) kan jedhu yoo ta’u bilisummaa fi haqa Uummata bulchiinsa naannoo Somaaleef kan qabsaa’an ta’u beeksiisan.
Gamtaan wal taatotaa akka jedhetti lolli sun guyyoota 14 kan fudhate ennaa ta’u shororkeessonni kuma tokko ta’an harka.
Gamtaan wal taatotaa Saudii ripxe loltoota Yemen kanneen Iraaniin deggeraman lolan, haleellaa samii irraanii harawaa kan waraanaan bututte magaalaa galma mootummaa Yemenii fi konyaalee ka biroo keessatti raawwatanii jiran.
Gamtaan Wal Taatota Saa’udii Yemen Bakka Ripxe Loltoonni Qabatan Samii Irraan Haleelan
Gamtaan wal ta’umsa Lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Somaliyaa kaleessa galgala tuuta oduuf ibsa kennaniin ergaa vidiyoo kan dargaggoota Somalia Minesootaa keessa jiran finxaalessummaan wal qabsiise sana balaaleffatanii jiran.
Gamtaa Paartiilee mormituu, ka muummicha-ministaraa biyyattii duraanii, Edwaard Lowaasaa kaadhimamaa prezidaantummaaf dhiheeffate irraa nokkortiin cimaan paarticha mootummaa mudate jedhama.
Gamtaa paartilee mormituu kan Itiyoophiyaa salganiin waltajji Masqalaa irratti Muddee ja’a fi Torba bara 20014 gaggeeffamuuf kan ture walgahiin uummataa fi hiriirrii mormiidanqamuu isaa beekamee jira.Hogganoonni paartilee hedduu fi kanneen biroon polisotaan qabamuu isaanii fi sababaa reebichaa irra ga’een kanneen qqamnii isaanii miidhame akka jiran madden ibsanii jiru.
Gamtaa Taajjabdootaa: Hanqinni Xixiqqaan Jiraateyyuu Filannon Hiree Murteeffannaa Sidaamaa Nagaan Xumurame
Gamtaa ‘Tumsa Bilisummaa, Wal-qixxummaa fi Haqaa’ jedhamu irraa Obbo Nehaamiin Zelleqees --- Gareen ABO kun sagangaa siyaasaa isaa jijjiiruun gaaffii ijoo dha. ABOn uummata Oromoo bal’aa akka miseensaa fi deggeraatti of-duubaa qaba. Jijjiiramni kaayyoo kun, akka dhaabonni mormitootaa kaan illee itti dabalamanii humna gamtaaween Mootummaa Itiyoophiyaa abbaa-irree kuffiisuuf qabsaawan gargaara, jedhu.
Gamuma barnootaatiin ammoo gaafa milishootii naannoo Somaalee Mooyyale hadhan kaan manneen barnootaa akka aabba Mallichii jedhetti Mooyyale, Guchii, Dhaas,Areero fi Waacillee faatii hedduutti cufame. Amma ammoo manneen barnootaa sun babbanamuutti jiran jechaa dhageenne.
“Ganama ennaa isiin saatii lama geettu ijoolluma ‘gibbii’ keessa jirtu akkanumattti itti duudanii dullaa fi gaazii imimmaanii taaniin dhaanuu jalqaban.
Ganama gara sa’a afurii natti fakkaata. Sa’aatii isaa sirriitti hin ilaalle. Dhufanii ba’I ennaa naan jedhan qoosaa natti fakkaate. Maaliif sababii maaliif jedheen gaafadhe. Ba’I naan jedhan.
Ganama haga saatii lamaatti lafaa kahuu hin dandahu.Muka irraa bulee lafatti gadi bu’ee biyyee keesatti nafa oowwifata.Malii amma ittin jiran fuluma innii bulu sunitti kemikaaliin fixuu.
Ganama kaleessaati Muummeen Ministiraa itiyoophiyaa Abiy Ahmed Alii fi Pirezdentii Itti aanaan naannoo Oromiyaa Shiimellis Abdiisaa jiraattota kibba Oromiyaa godina lamaa waliin maree kan gaggeessan.
“Ganama kana bakka Qoree jedhamtu alaabaa Oromiyaa buusanii ganama saati 12 jechuu ka somaalee baasanii,eebba geggeefataa jiran.Laftii nuu kennamte jedhanii gammachuutti jiran.Bulchaa aanaatti didee malee godinaa fi Oromiyaa fi federaalii mallatteesse. Ummatii ammoo hiriira bahee jira” jedha namii Gursumii dubbifne.”
Ganama sa’a sadii irratti baniinsa wal ga’ii kanaa irratti haasaa kan dhageessisan komiishina tokkummaa mootummootaatti komiishinera ol aanaa kan ta’an Zaayiid Raad Al Huseen mariin sun uummata ardittiif carraa jijjiiramaa fiduu akka danda’u abdii qaban ibsaniiru.
Ganama sana kan dhugan sana qofa. Doktoorri akka jedhetti summiin dhugaatii ho’aa dhaan battala qaama keessatti fudhatamuu danda’a jechuun illee Yarmiish tweeter irratti maxxansanii jiran.
Ganda gammoojjii baadiyyaa Yemen tokko keessatti jarmayaan gargaarsaa Yunaayitid Isteetis kan “International Rescue Committee” jedhu waaltaa dubartoota fi dudrboota rakkoof saaxilamaniif leenjii hojii kennu hundeessee jira.
Ganda Golaaleey konyaa Bal'aadtti dhiyoo akkasumas magaalaa Moqdishoo irraa fageenya kiloo meetra 30 irratti bakka jiru kanatti dhiiroota uffata waraana mootummaa Somaaliyaa uuffataniin eega butamanii guyyaa tokko booda reeffii isaanii kun argamumaanguddonni naannoo dubbatanii jiru.
Ganda Hurr jedhamu keessaa dhufuu hin oollee ka jedhaman hidhattoonni kun ganda Sagantee Jaldeessaa keessatti bakka sadiitti dhukaasa bananii namoota akka ajjeesan jiraataa naannichaa ka tahe Hadan Jaarsoo guyyoo Sagalee Ameerikaaf himeera. Warra hidhattootni kun ajjeese keessaa sadii poolisii keeniyaati.
Ganda isaanii keessaa baqatanii magaalaa ka biro keessa dahataii kan jiran obbo Tezrraa Yimaam haleellaa sanaan obboleessa isaanii obboleettii akkasumas miseensonta maatii isaanii afur hidhattoota kanaan ajjeefamuu dubbatu.
Ganda keessa jiraataa turan keessatti namoota waliin walitti bu’iinsa qabaataa turuu isaanii kan dubbatan jiraattonni dubbiin kan ka’e Cingii bakka lafa gabaatti miti jedhu.
Ganda Wanjoo jedhamutti, manneen jireenyaa sadii fi daldalaa tokko sababa “Ripxee-loltoota hidhatanii socho’an deggertu,” jedhamuun humnootuma naga-eegumsa mootummaan kaleessa gubaman, jechuun namni yeroo gochaan kun raawwatamu ijaan arge jedhu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himee jira.
Ganda xayyaarri Itiyoophiyaa ET-302 waggaa darbe itti kufe Tulluu Farraa dabalatee gandoonni shanii fi bulchiinsi aanaa Gimbichuu kaleessa dhibaayyuu ekeraa namoota balaa xayyaarichaan miidhamanii baasan. Sagantaa kana irratti abbootin Gadaa, abbootin amantaa, jiraattotni naannoo fi keessummootni biroon argamanii jiru.
Gandeen aanaa kana keessa jiran 15 keessaa warra hiyyeeyyii isaan dhumaa ta'aniif mootummaan Federaalaa Qamadii kennaa kan jiru ta'u ibsameera jechuun Mefin Araagee gabaasee jira
“Gandeen haga tokko keessatti qofa gochaan yakkaa raaw’atamaa jira” ka jedhan – Ministarri Dhimma-alaa Burundii kun, ka jilli Gamtaa Afrikaa hookkarri Burundii keessaa magaalaa Bujumburaa irra dabree babal’achuu isaa ibsuun yaadddoo isaanii dhageessisan hin simanne.
Gandeenii f horsiisee bulaan naannoleee Somaaliyaa waaltaa keesssaa hedduun meeshaa waraanaa hidhachuu dhaan loltoota al-Shabaab beeldaalee isaanii dabalatee qabeenya isaanii saamnitti duuluu eegalanii jiran.
Gandeen koleeraa fi beelaan akka hamaatti midhaman kanneen to’annaa Al-Shabaab jala jiran waan ta’aniif dhaqqabuun rakkisaa akka ta’e ibsamee jira.Kanaaf jecha uummanni gara gandeen to’annaa mootummaa jala jiran kan akka Baaydo’aatti dheessuun wal’ansa gaafataa jira.
Gandeen magaalaa fi baadiyyaa kan qabu baay’inni lakkoobsa uummata Laga Amboo kuma 194 ta’uu ragaan angawoota naannoo biraa argame beeksiseera. Waggaa darbe roobi argaasaa boodatti hafuu isaatiin oomishi dhibba irraa harka 70 ta’e argamuu dhabuu angawoonni kun tuqaniiru.
Gandii hadhan kun akka jecha warra lola sun nutti himetti aanaa Liibanii fi Gumii-El Dallooti.Hagii tokko godina Booranaa fi Godinii Gujiitti irratti wal daangessu.
‘Gandoota Oromiyaa 10’ntu seeraan ala gara naannoo somaaleetiif kutame. Sabni keenya gandoota kana keessa jiraataa jiran mirgi isaanii baayyee sarbamaa jiru’ Fuuficha Dhengee – Kantiibaa Magaala Mooyyalee
Gandootii namii keessaa dhumate jedhan; Atataa,Gocoo,HooShawaa Muraa fi Moggisa,Borkoshee faatti Laftii gadi cittee lolaan nama guurrate horii guddaa fuddhatellee.
Ganiinsa biyyaa irratti kan bobba’e gareen IWEHAT, jalqabuma irraa ibsa akkamii kennaa akka turan martinuu quba kan qabu natti fakkaata. Duulli sun erga jalqabee qabee adda waraanaa mara irratti haleellaa irratti raawwatameef injifatamuu isaan mudate, yeroon itti simatan jira jechuun hin danda’amu. Dhugaan lafa jiru garuu kana.
Ganna 10n duratti dhaabi maalla Amerikaa guddaanLeham Brothersgargar haharcahee xopheen sun addunyaalleen waliin dhoofte. Akka gabaasuun VOA Genevaa jirtu Liiaa Shilaayin UNCTAD maqeeffattee jettetti jireennii addunyaa ammallee dadaalachuma tokko.
Ganna 10’tti kan gaggeeffamu lakkoofsi ummata keeniyaa boruu fi dilbata gaggeeffama. Lakkoofsa ummataa kana hordoffiin ka raawwachiisu Biiroon lakkoofsa ummataa ka mootummaa keeniyaa, hojii kanaaf meeshaa gahaa fi humni namaa barbaachisuu qopheessuu beeksiseera. Waajjirooleen Ministeeraa sadii ka dhimmi lakkoofsi ummataa kun isaan ilaallatu kaleessa ibsa kennanii jiru. Minsitirri Dhimma Keessoo Keeniyaa Freed Maatyaang’ii yoo lakkoofsi ummataa gaggeeffamu manneetiin farsoo fi dhugaatii kaan gurguran akka cufaman ajajaniiru.
Ganna 11n duratti woma kanaan himatani hidhaa ji’a 13 itti muran. Seera malee guyya ahujii hojjachaa oolee guyya tokko mana hidhaa keessa bula jedhani himaan.
Ganna 12 asitti demokiraasiin addunyaa yararachaa gadi deemti jedhee gabaasa baase.
Ganna 150 keesatti akka Associated Press, gabaasetti deeggarsa paartii lammeessoo malee takkumaa paartii tokko kophaa abbaa seeraa mana murti walii galaa filattee hin beettu.
Ganna 15 dorgommii fiigichaa addunyaa sadarakaa gara garaatti dorgomaa baate.Dhibii jilbaa isiin bara 2009 New York irratti dorgomte itti hammaate keessa jabaatee bara 2011 Yakohoma,Jappaan duuabtti dorgommii fiigicha aufi dhiifte.
Ganna 16n duubatti Doorii taha,ganna 20n duubatti ammoo miiloti isaa waliin Gadaa taha.
Ganna 20 caalaa abbaa alangaa Sanfiransiskoo fi Kaalifoorniyaa taatee hojjacha baate.
Ganna 2-3 dabran keessaa nyaata qurxummi 'Coral Reef' jedhan miliyoona hedduutti garba addunyaa keessaa dhiqamee bade
Ganna 27 Guutuu Qe’ee Baqataa Jiraataa Jirra’ Rakkoo Daangaan Bulchiinsaa Sirraawuu Dhabuu Jiraattota Mooyyaleerraan gahe
Ganna 35 caalaa Naayroobii jiraate achumatti ijoolleellee hore.Abbaa ijoollee jahaati.
Ganna 37 biyya bulchee hujii tana ammoo niitii isaa Gracve Mugabe,ganna 53ti dhaalchisfachuuf itti aanaa pirezidaantii isaa huji irraa guffate.
Ganna 3n duralleetti akka oduu himaan UNHCR Charlie Yaxley VOAtti himetti nama abbootii biyyaa Afrikaa Kibbaatii fi namii biyya ormaa wal dhabee namilleen wa tahe.
“Ganna 40 fi 50 duratti Afrikaa, Laatiin Amerikaa,Jidduu gala Bahaatii fi Eezhiyaa fa keesstti biyyiti hedduun bilisummaaf qabsaahaa bahan.Fiidle tana keessatti qabeennaa fi lubbuu ufii kennuun biyya tattana qarqaaraa bahe.”
Ganna 45 caalaa siyaasaa Itoophiyaa keessa waan akka akkaatiin hojjachaa bahe. Gara bara 2014 siyaasaa keessaa bahe. Tokko dhiba itti dedeebi’uuf kanaaf garanaa garas deemuu dadhabee jedha.
Ganna 4n duratt taphattoota kubbaa miilaa Eeritaa 10itti dorgomiif Botswana dhaqee achumaan hafe.
Ganna 50 caalaa waan akkanaa waliin hojjatanii hin beekan.Dooniin Kuubaa cilee toonii dhibbaa baate deemuu torbaan lamaan duubatti gabayaa AMeikaa dhufa.Waan Kuubaan biyya alaattti gurgurattu keessaa tokko cilee muka Marabu jedhaniiti.
‘Ganna 50 geennee shantamaan itti aanutti hagana caalaa ballannee waan qamnu addunyaan geenna,' jedhee nagaa walti dhaamatee wal irra gale warri guyyaa kanaa dhufe.
Ganna 95 tti ka boqotan Daani’eel Toorooytich Araap Mooy abbaa ijoollee 8 ti.
Ganna afreessoo UNESCOn Gadaa itti galmeessiteGujii Dhiyaattiulfeessuuf
Ganna afuriin duratti isatti moo’ate barana ykn isaa cittii ykn Baaydenii galati. Baayden,pirezidaanti Tiraampi Kornaa dabalaa deemuutti jiru Amerika irraa dhowwuu hin dandeenne jedhetti laafinna isaa jedhee himata.
Ganna afur keessatti waraqata qorannoo 30 bafte.Akka Dr., Ruuti jettetti app amma Keenyaatti garuma fedhaniin bilbila harka irraa horiin walii erganM-Pesaijoolluma barnoota komputeraa baratanitti jalqabe.
Ganna afur walti qophaahan.Jabaa akka sibiilaa walti filatan.Biyya 32 walti hafe shan Afrikaa.Shanan tun ulfinna Afrikaa baatanii addunyaatiin gadi bahan.
Ganna dabaree jalqabanii waluma jalaa haharacahaa Arsenaalii fi Chesliin walti hafe.Arsenaalitti Chelsii 2-1 moo’e.
Ganna dabre addunyaa keessaa gaazexeessitoota 259 hidhan akka dhaabbileen mirga gaazexeessitotaatii falman jedhanitti.
Ganna dabre ammoo gargaarsa doolara miliyoona 800 caalaa akka jara bonaa fi oolaan itti hammaateen gargaaran kennite.Itoophiyaatti nama miliyoona 8 fi kuma 500 gargaarsa eegataa.
Ganna dabre dhaabi gaazexeessitotaa National Press Club hujii isiitit gammadee akka isiin walabummaa gaazexeessummaa irratti dubbatut gaafannaan hujii VOA biyya mirgi gaazexeessummaa keesa hin jirretti hojjattu akka fkn fudhattee guyyuma guyyaan hujiin teennaayyuu tanuma jettee mirkansee.
Ganna dabre qofa akka bulchotii USAID jedhanitti raammmoon tun horii doolarii biliyoona 13 balleessite.
‘Ganna Dheeraaf Jiruu Baqaa Keessa Jiraannee Waa Hedduu Dhabne’ Baqattoota Oromoo
Ganna digdama dura Alqaayidaan Imbaasiiwwan Yuunaaytid Isteetis gaanfa Afriikaa lama irratti balaa kana ka dhaqqabsiisee ture. Balaan kun ka dhaqqabee Imbaasiiwwan Yuunaytid Isteetis ka Naayiroobii fi Daar E Selaam irratti yoo tahu, yeros lubbuun namoota dhibba lamaa fi shantamaa ka darbe yoo tahu kuma shan ka ta’an ammoo miidhaan qaamaa irra gaheera.
Ganna diqqaa keessatti maanti akkana si milkeesse jennaan “abbaan kiyya durii gaafa Jimmaa jiru,saatii 16 caalaa hojjatee waan hedduun ummata gargaaraa bahe,anilleen jabeenna sunti asiin na gahe.”
Ganna ganna 8n duratti dhiba kana ufi irratti arge gaafas namii hurrisee hin akimannee nama hedduutti lubbuu dhabe jedha.
Ganna itti aanu ammoo Abiy akka namii.Wa walii dhiisaa, wal obsaa, Goondarii fi Maqaleen, Baahir Daarii fi Addigiraati, Jijjigaa fi Adaamaan,Asoosaa fi Gaambellaan akka obboleeyyanii waliin faarsaa waan irratti wal dhamne ammoo irratti wal mari’achaa, gannii kun ganna Itoophiyummaa jabeefatan tahuu male.
Ganna kana qofa akka kanaan mootummaan tana waliin marroo sadii akkana mootummaan cufame.Pirezidaantii Amerikaatii fi paartii Demokriaaitti bajata irratti wal dhabe.
Ganna kana qofa tapha 23 Liigii 1 irratti goolii 26 galche.Leenjsiaan Real Madrid haarahii, Zinaddiin Ziidan doolara miliyoona 316,831,480 baasee gurbaa ganna 20 kana kilabii ufiitti darachuu fedha.
“Ganna kana qorsa dansaa hojjatanii lafa jirutti jiraa hin fayyisa jedhanii harka 100 itti hirkataniifuu goomittaatti jira.”
Ganna kanatti marroo 673 Barseloonaa tapahtee leenjisaan kilabii Baarseloonaa.
Ganna kurnya hedduun duubatti sentera tahee lafuma itti lolee fi itti boojihan, Vetnaam hujiif itti deebihe.Amerikaan hariyummaa Vetnaamiin waliin qabdu jabeeffattee akkuma durii akka wal jaalatanii fi VOAlleen waan durii lakkiftee waan ammaa dubbatu gaafate.
Ganna lamaa asitti gaazexeessitotii akak durii kaaniin yo walti laalan akka dansaa jiranii woma mana barumsaatti barataniin hojjachuutti jiraa jedhan jedha.
Ganna lamaa asitti godinoota Oromiyaa waraanii Liyuu Poolis keessatti nama hadhu keessaa manneen barannootaa 159ti cufame
Ganna lamaan dabaranillee US mala jireenna Itoophiyaa jabeessitee,investeroota guddisuuf fi hujii akkanaa hedduuf doolara miliyoona 117 kennite.
​Ganna lamaan duratti gaafa maratoonii Boston,USA keesatti bombiin tokkaatee nama hedduu fixxe sunillee isatti maratoonii moohe.Maratoonii baranaallee isatti moohe.Yemane Tsegaay lammeessoo, atileetiin Keenyaa Wilson Chebet ammoo sadeessoo.
Ganna lamaan duratti hospital Mooyyalee Keenyaa keessatti nadheen 100 caalanitti yoo dhahumsa irratti ijoollee dhabe.Tanatti qalbi na butee jetti Dahaboom.
Ganna saddeetiin duratti ummata Chikaagoo naannoo Grant Park keesatti walti bahe durattii fi umamta Amerikaa miliyoona hedduu ka TV daawwatu duratti bahee abdii labse.
Ganna saddeet saddeetiinis sirni nama Abbaa Gadaa ta’u filuu kun gaggeeffama. Sirni kun utuu hin gaggeeffamin duras gosaa fi ollaatti warri ilmi isaanii hojii kanaaf akka kaadhimamu fedhan ‘Baannattoo’ (duula mucaa koo naaf filaa) jedhuun ollaa, gosaa fi nama naannootti bahu. Sana booda dorgommiin gaggeeffamee ‘Argattee’n labsama. Argatteen (eenyu akka injifate) kun erga barameen boodas bultii torban sadii duuba ‘Goodiyyaa’ fi warra ‘Aduulaa’ ta’u jahan labsu jechuudha.
Ganna saddeet-saddeeti yoo adulaa lallaban namii akkuma kana walti dhufa.Akka Dr. Borbor jedhetti nama kuma 10 tahutti barana qophii tanaa walti dhufe.
Ganna Sadeessoo UNESCOn Gadaan Oromoon Bulchiinsa Addunyaafuu fkn Taati Jettee Mirkansiteef Booranatti Ulfeessuutti Jiran
Ganna sadii dura Caamsa bara 2017, Yuunaaytid Isteetis gargaarsa doolaara miiliyeena 21 ka Keeniyaaf kennuuf turte sababa malaammaltummaa haquunshee ni yaadatama.
Ganna sagal dura baqattoota Oromoo Keeniyaa jiraataniin ka jalqabame kabaji ayyaana Irreechaa, Sambata kaleessaa, Magaala Naayroobii bakka ‘City Park’ Laga Qamalee jedhamutti miseensota hawaasa baqattoota Oromoo Naayroobii jiraatani fi lammilee Keeniyaatin kabajamee oolera.
Ganna sagali,ji'a shanii fi fi guyyaa 25 karaa deemte, saatiitti km 58,000 caalaa barrifti horii biliyoona hedduutti itti bahe.New Horizons, maqaa rokkeettiiNASA, Dhaaba Qorannoo Qilleensaa Hawaa USA.
Ganna shan caalaa wal hadhan nama kuma dhibba hedduutti dhumatee miliyoona lama caalaatti baqate.Kuma dhibba hedduutti ammallee waranaa jidduutti marfamee du’aa fi jireenna jidduu jira.
Ganna shaniin duralleetti dorgommii dhiisaa jedhee labsate eegee ammo itti deebihe ta ammaa ammoo waan gara kutatatee jedhe fakkaata.Dhugaa dorgommi dhiiftaa jedhanii UKtit gaafannaan.
Ganna sun galma walgahii barkumee keessatti ulfeessan.Kaan walaloon kaan sirbaan jijjiirama Itoophiyaan itti jirtu faarsa.
Ganna tokkocha Dr. Abiy biyya itti bulche nama kuma hedduutti hidhaa yaa’e. Manneen hidhaa hedduu cufan.Paartii siyaasaatii fi qabsaahota hedduutti biyyaa alaatii qahee ufiitti gale.
Gannatti doolara miliyoona hedduutti itti bahe,haga ammaatti goolii dhibba hedduutti galee,gabayaan taphattoota kubba miilaaEnglish Premier Leagueoowwaa deemamatti jirti.Tapha dorgommii kubbaa miilaaEglish Premier leagueka baranaa kana irratti garee 38 taphachuutti jira.Gareen Machester United akkuma amala ufii kaan goolii 63 galfattee dura jirti,Arsenaali 58tiin itti aanti,Cheelsaa 54iin faana jirti,Manchester City-n ammo 53 jaluma jirti.
Gannee Gummittii,haadha warrraa ta mootii Jimmaa ta dhuamati.Mootii Jimmaa ka bara sunii gorsuu fi jabeessuun beekmatu.
Gannii 17essoo milishootiI Islaamummaa, Alqaayidaan faatii Amerikaa NY,VA fi Pensylvaniyaatti xuyyuuraan nama fixxe kaan hardha irra oola.Fulbaan 11,2001 hardha irra oola.
Gannii 73ssoo isaanii hardha irra oola.Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa,Antoniyoo Gutersi dhiiraa fi dhalaa isaatiin akkuma durii jireenna namaa jijjiiruuf hojjadhaa jedhee dhaamate.
Gannii Haara'ii 2015, ka Roobaa fi Nagayaa, Hormaataa Bultumaa ka Quufaa fi Gabbinnaa Isanii Haatahuu Jenne!
Gannii isaa 40 haga ammaa boksii addunyaa 50 taphate cufaa irruma aane, guyyaa dheengaddaallee dhahuma dhahee McGregor tittimsee moo’e
“Gannii ke hagam jennaan” tapha fakkeessee “Weellisaa ganna hin gaafatan Alii Birraatti mufataa,” jedhullee abbaa ijoollee lamaati.
Gannuma gannaan addunyaa keessaa ijoollee ganna 5 gadi miliyoona lamaa oliitti nyaata isaaniif male dhabee lubbuu dhaba,USAID
Ganzabee Dibaabaa,Sanbata Dhufullee Beejingitti, Warqii Lammeessoo Moo’uuf Barii Lafaa Qofa Eeguutti Jirti
Ganzabee Dibaabaa Shaampiyoonaa Addunyaa 15essoo Beejingitti Metirii 1500 Mootee Itoophiyaa Warqii Badhaasifte
Ganzabeen ammallee iftaan,Hagayya 27,2015 irratti Metiri0 5000 irratti dorgomti.
Ganzabeen bara 2015 qofa marroo jaha dorgommii addunyaa irratti warqii badhaafamte.Rekordiin haarahii Monaakoo isiin Adoolessa bara 2015 metirii 1500 mootelleen ammallee harkuma isii jira.
Ganzabeen dorgommii guyyaa afreessoo tun dhumachuuf marsaan lama haftee jennaan dhiitte keessaa kaatee moote.
Ganzabeen duruu dorgommi addunyaa gugurdoo mootee ammallee fiigicha Herculis,Monaakoo ka Adoolessa bara 2015 mootee rekordi haaraa harkaa qabdi badhaasa manaa qabdu irratti ammallee ta Beejingi, Chaayinaallee dabalatte.
Ganzabeen ganna kana keessa takkaa moohamtee hin beettuu Sanbata dhufllee hinuma mooti jedhanii eegan.
Ganzabeen Hagayya 18,2015 irratti dorgommi metirii 1500 moote.Hagayya 29, 2015 ammoo metiri 5000 moohuuf qophi jirti.Qophooftee jennaan, rabbi waliin eeyee jette.
Ganzabee qofaa mitii maatiin obboo Dibaabaa Qananiituu warra addunyaa fiigichaan afaan qabsiise.
Garaa baasaa ykn yaasaa hamaan keniyaa fi Itiyoophiyaa keessatti yaaddoo jabaa uumuun isaas ibsamee jira.Jaarmyaan da’immanii UNICEF jimaata darbee akka gabaaseetti, Itiyoophiyaan bara keessa jirru 2011 keessa kanneen dhukkuba Gifiraan qabaman kuma 17 fi 584 akkasumas kanneen dhukkuba kanaan du’an 114 qabdi jedha. Rakko kana hambisuuf jecha talaaliin farra Gifiraa ijoolleef akka kennamuuf WHO..n gaafateera.Balaan caamaa biyyoota gaanfa Afrikaa jechuunis Itiiyoophiyaa, keniyaa somaliyaa, Ertraa fi Jabuutii mudate kun uummanni iddoo tokko iddoo biraatti akka godaanu waan dirqisiisaa jiruuf jecha faca’inni dhukkubootaas akkasuma hammaachuun ibsamee jira.Dubbi himaan jaarmayaa fayyaa addunyaa Tarik Jasarevich akka jedhanti, uummanni Itiyoophiyaa kan naannoo caamaaan akka hamaatti dhahame keessa jiraatu keessattiijoolleen miliyoona 2tti tilmaamaman kanneen umriin isaanii 5ni gad ta’e, dhukkuba Gifiraaf saaxilamoo dha.Miliyoona 5 kan ta’an immo dhukkuba koleeraatiif saaxilamuu malu jedha jaarmayaan fayyaa addunyaa. Dhukkubi Gifiraa maali?MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Garaagarummaan siyaasaa seeraa fi marii dhaan, ol aantummaan biyyaa dhiitamuun immoo eegumsa humna ittisaan tiksamuu qaba ture jedha labsiin sun.
Garaa haadhaa keessaa wa baratanii hin bahan namii cuftii waaan dhalateef qaba. waan keenna jabeeffannee obsaan qorachuu malle
“Garaan beela’e wal qixa waan taheef, osoo amantaa hin qoodin, nama beela’e hunda nyaachisna” jedha, Dargaggoon Magaalaa Jimmaafi naannoo isheetti, namoota Soomarra jiran sooma hiiksisuufi kanneen beela’an nyaachisuurratti bobba’e, Abdii Geetaachoo.
Garaan keenya musliimota masjiida New Zealand keessatti ajjeefaman ilaalchisee gaddaan guutuu dha. Akkasumas Kiristaanota, Juushota fi ijoollee Waaqayyoo kanneen biroo kanneen Sri Lanka, Kaalifoorniyaa fi Pittsburgh keessatti ajjeefaman ni yaadanna Jedhan.
Gara bbiyya ambaatti godaanuuf dirqama yeroo ta’eetti immoo abjuun koo gara Filmiitti guddate, kan jettu Keeyraat Yasuuf kanaafiis kan na gargaaru ooguma filmii barachuu ishees dubatte.
Gara biilsa mana maree dhaquu dhaan ibsa kanneen kennan keessaa ministrii dhimmi alaa Mike Pompeo, eeggataa ministrii ittisaa Patrik Shanahaan fi ajajaa waraana walii gala Jeneraal Jooseef Daannford keessatti argamu.
Gara Biyya Keenyaatti Galuu Feena – Baqattoota Oromoo Jibuutii Jiran
Gara biyyatti deebiwuu feena haa jedhan male, Toofiq fi Xaahir, lammileen Itiyoophiyaa kumaan lakkaawaman kaan Yemeniin jiran biyyatti deebiwuuf karaa hin qaban. Qarshii harkaa qaban warra isaan biyyaa biyyatti dabarsaniif kennanii waan fixataniif ofirra deebiyanii galuu mitii waan nyaannee bullu hin qabnu jedhu.
Gara dhumaa irra kan jiran immoo kooriyaa kaabaa, Ertraa, Turkmenistan, Syria fi China dha. Erga bara 2016 qabee fooya’ina kan argamsiisan immoo Laos, fi Pakitan ta’uun ibsamee jira.
Gara dhumaa irratti, keessumaa sabaa-himaa yokaan Miidiyaa walabaaf qilleensa yokaan hawaa banamaa kennuu ilaalchisee ibsa bal’aa kennan – Maalinoowiskiin. Ka Mootummaan Itiyoophiyaa “oduuwwan qabaamoo hin taane sabaa-himaa yokaan miidiyaa hawaasummaan tamsaasamanii fi haasawwan jibbinsaa” jechuun balaaleffatu ennaa dubbatan, “kanaaf qorichi baay’ee gaariin, Ameerikaatti afaan Ingiliziin akka jennu, sabaa-himaa yokaan miidiyaa walabaa fi cimaa biyya keessaaf balbala banuudhaan akka lolaa bishaanii odeeffannoo dhugaa keessa lolaasuu dha. Yoo akkas tahe, uummatni biyyattii gara Feesbuukii deemee odeeffannoo barbaaduuf hin dirqamu. Ameerikaa keessattis tahe Itiyoophiyaa keessatti oduun dhugaa hin taane kan inni facaasamu, yeroo namni odeeffannoo guyyaa-dhaa-guyyaatti barbaadu argahuuf jecha, gara miidiyaalee hawaasummaa dhaquuf dirqamu.’ Jedhan – dippiloomaatiin Ameerikaa gameessi kun.
Gara Ertraa fi JIbuuttiit humnootiin nagaa eegisisan akka bobba’an yaada IGAD dhiyeesse gamtaan Afriikaa attamiin akka ilaalu yaadi ifaa ta’e kenname hin jiru.
Gara feenu yaanullee ceera ykn safuu qabaachuu,wal qarqaaruu,beesee qofaa miti 'jabaadhu' jechuun waan guddoo jetti.
Gara funduraattis USAID hoojiiwwan eegumsa fayyaratti xiyyeeffatan deegaruu akka itti fufu himameera.
Gara fuula duraatti deemuu keenya itti fufuna, dhimmootii biyya keessaa hedduu qabna, kutaalee hanga tokko keessatti sagalee filannoo nu duraa haameera jedhan. Hundumaa nutu injifate, pennsylvaaniyaa, Michigan, Joorjaa nutu injifate jedhan Tramp.
Gara fuula duraatti garuu kan mootummaan qaama walabaa ti ittiin jedhe komiishinni mirga namaa Itiyoophiyaa gabaasa gama isaa kan dhiyeessu ta’uu waajjirri kominikeeshinii mootummaa beeksiseera.
"Gara fuula duraatti immo waaltaa qorannoo kan Afaan Ingliziin “Diagnostic and Imaging Center"" jedhamu ijaaruuf bulchiinsa magaalaa Najjoo irraa lafa argatteetti.Kanaaf jecha uummata koo biyya keessas ta'e biyya alaa keessa jiru biraa deggersan barbaada kan jettu Obseen, gargaarsa ammaan dura gumaachaniifis galatomffattee jirti."
Gara fuula duraatti jaarmayicha ni afeerti jedhanii kan eegan ta'u Beejiingiitti itti gaafatamaan jaarmayichaa beeksisanii jiru.
Gara fuula duraattis mootummaan tarkaanfii fudhatu uummataaf kan ibsu ta’uu isaaf guyyoo boriis paarlaamaan wal ga’uu dhaan Afriikaa kibbaa fi Libya keessatti kanneen gara jabinaan ajjeefaman yaadachuuf guyyaa gaddaa biyyooleessaa sadii labsuuf kan jiru ta’uu waajjirri dhimmootii komnikeeshinii mootummaa ibsa isaan beeksisee jira.
Gara fuuladuraattis, warshaa balfa goggogaa kana irra deebiin tajaajilarra oolchu akkasumas warshaa qonnaan bulaaf xaa’oo oomishu dhaabuuf karoorfatanii akka hojjetan dubbata. Dargaggootni osoo hojiin hin tuffatiin, hojjatanii jijjiramuu qabu, nurraa barachuu qabu, jedha.
Gara fuula duraatti warshaa huccuu dhaabuun uffata aadaa sadarkaa isaa eege omishuun fedhii biyya keessaa fi alaa guutuuf fedhi kan qabdu ta’u aaddee Mooyii Xilaahun ibsitee jirti.
Gara Fuulduraatti ammo Mana Dubbisa Kitaabaa banuufis karoora qabna jedhanii jiru.
"Gara fuul-duraatti ijoolleen keenya, Afrikaa Bahaatti, prezidaantota sadii akka hin qabaanne abdiin qaba – jedhan – muummichi-ministaraa Abiyyi.”
Gara Fuul-duraatti Inerjii Sudaanii fi Itiyoophiyaa Irraa Bitachuu Dandeenya, jedhu – Prezidaasntiin Ertiraa
Gara fuul-duraattis, lammiwwan Itiyoophiyaa miliyoona kudhanii fi kuma dhibba lama ta’aniif, gargaarsa guyyaa dhaa-guyyaa ittiin lubbuu oolanii fi mi’awwan gargaarsaa adda addaa bituuf kan oolfamuuf, maallaqni gargaarsaa guddaan akka hawaasa Addunyaa irraa eegamu ifatti dubbatan – Obbo Mitikuu Kaasaa.
Gara fuulduraattis, warshaa balfa gara xaa'oo uumamaatti geddaru banuuf yaada qabaachuu isaanii dubbatu.
Gara Fuulduraatti, Warshaa Balfa gogaa gara Kompoostiitti jijjiiru hundessuun dubartoota hedduu hojii qabsiisuuf akka mul’ata qabdu dubbatti – Tizzitaan. Caqasaa.
“Gara fuulduraatti xiyyeeffannaa naannoo sanitti kenninee naannoo keennallee ijoollee bakka bu’uu dandahan uumuu akka dandahamu hubanne,” jehda obboo Fissihaan.
Gara ganamaa lootee seentonni Talibaan helikooptera Yunaaytid Isteetis Afgaanistan gama bahaa konyaa Loogaar keessatti dha’ee kufisuu dubbatee.
Garagarumaa eejjannoo partichii ibserratti hoggansa KFO irraa deebii argachuf yaallee har’aaf itti hin milkoofne.
Gara Itoophiyaatti deebina.Itoophiyaan biyya addunyaatti atileetiksiin beekamti.Karaa Abbebee Biqilaa faana duwwaan baneef miilii Qananiisaa,Daraartuu,Hayilee fi hedduun itti jiran.Atileetiksiin beekamtee maaniif kubbaa miilaatiin dadhabde?Mee waan jiraa nuu barreessaa,nuu bilbilaa achumaan qophii Ispoortii hardhaa MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Gara Itti Adeemtu Baruu Yoo Feete Eenyu Akka Taatee fi Eessaa Akka Dhufte Beekuu Qabda
Gara jalqaba torbana kanaatti seeneetarri Amerikaa Jiim Inhof mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad waliin haala Tigraay irratti dubbachuun isaanii gabaafamee jira.
Gara jalqaba torban kanaa hiriirtoota mormii dhageesisaa turan waliin hokkara uumameen yoo xiqqaatee namnii 6 eega ajjeefamanii booda, mootummaan waraanaa biyyatti bulchaa jiru hiriirrii akka lamuu hin gaggeeffamne akeekkachisee jira.
Gara jalqaba waggaa kanaatti midhaan facaafame kan Afrikaa keessaa hanga tokkokan mancaasee weerarri Hawwaanisaa baadiyyaa biyyoota Afrikaa keessattis irra deebi'ee midhaa kan jiru ta'u jaarmayaan nyaataa fi qonnaa kan Tokkummaa Mootummootaa beeksisee jira.
GAra jalqaba waggaa kanaatti Senator Tom Koton fi Devid Pedue seera immigreeshinii kan silaa karaa seeraa namoota Miliyoona tokko gara Amerikaatti simatu walakkaatti gad cabsuu kan jedhu dhiyeessanii turan.
Gara keenya hoo deebine hoo, dargaggoonni Oromoo Oduu fi Odeeffanno eessaa argatan? Waan argamuum hoo dhugaa ta’udhaaf dhiisuu isaa akkkamitti qulqulleeffatan? Dargaggota Oromo sab-qunnamtiiwan hawaasummaa, kessumatuu feesbuukii baayyinaaan fayyadaman lamaan tokko dubiseera.
Gara laafeessa kan ta’e uummanni Itiyoophiyaa immo warra afaan isaa dubbatan kana dhaggeeffatee wal nyaata jedhan Dr. Abiyyi.
Gara mata duree isa itti aanutti ennaa ceenu immoo addunyaan waggoota 14n itti aanan keessa dhibee budaa dhaabuuf murteeffachuu isaa karoora galma misooma wariinsaa keessatti beeksisee jira.
Gara nama miliyoona 20 dhiyaatu irratti argan kuma dhibba hedduu fixe Vaayireessiin kornaa addunyaa miila jalaa guuree eegii manatti raree ji’a shan yaayyuu caale.
Gara sanatti kan oofu immoo qabeenyaa keenya walii galaaf galma nuti bira ga’uuf hiixanno ykn fedhii nuti qabnu.Jireenyatti jiraachuun, walabummaa fi gammachuu barbaaduun daangaa keenya kan biyyoolessaa fi andaara galaanaan daangeffamuu kan hin dandeenye galma keenya itti gala ti jedhan.
Gara seenaa qabsoo isaatti hoo deebine, jalqaba sagaltammanii keessa gara Baha Oromiyattii imalee leenjii fudhatee irbuu seenee Waraana Bilisummaa Oromoo keesstti qabsahaa odoo jiru, Bara 1992 Addi Bilisummaa Oromoo mootummaa cehumsaa keessaa baanan harka diinaa odoo in galin qehuma abbaa fi haadhaa, Finfinneetti deebi’e.
Gara Sudaanti imalanii kan deebi'an ta'u kan ibsan Baadar achittis baqattoota Itiyoophiyaa wajjiin wal arguu isaanii dubbatan.
Gara Waacilleetti sunilleetti hajajaa waraanaa achuma Sooamlii dhufe jedhan tokko qaban.Gama kaaniin ammoo itti gaafatamaan mootummaa naannoo Oromiyaa,obbooAddisuu Areggaa akkana jedhee FB ufii irratti barreesse:
Gara Waashingtonitti imaluuf ennaa ka’an dursee ganama barii maatiiwwan gadamoojjiiwwan waraanaa dabalatee kanneen imala sana fedha ofiin qindeessan sagantaa magaalaa Orlaandootti qophaa’e irratti wal ga’an.
Gara waggaa tokkoo keessatti, kun dhuminsa isa guddaa garee Al-shabaab mudate isa duraa tahuu isaa ti.
Gara walakkeessa baatii Sadaasaa tii jalqabee hiriirri mormii guutummaa Oromiyaa keessatti barattootaa fi uummataan geggeessamaa jiru kun, “Maaster Pilaaniin Finfinnee akka waan hin raggaasisamiinitti dubbatame iyyuu karaa adda addaa hojii irra oolfamaa jira. Labsiin fooyyaa’ina bulchiinsa magaalaalee Oromiyaa Caffee Oromiyaatiin bahes harka lafa jalaatiin karooricha hojii irra oolchuuf kan shirame” jechuun balaaleffata.
Gara wal waraansa walii galaatti seenuuf Itiyoophiyaan karoora hin qabdu jechuu ministeerri waajiira dhimmoota komunikeeshinii Itiyophiyaa Getaachoo Raddaa ibsanii jiru. Kan duula waraanaa jalqabe Ertraa waan taateef waraanni Itiyoophiyaa deebii barbaachisuu eega kennee booda Wixata darbe walakeessa guyyaa kaaasee waraana keenya gamasii baafneerra jedhan.Tuttuqaan itti fuufnaan garuu deebii kennuun keenya itti fufa. Waan hundumtuu sochii Ertraa irratti hirkata jedhan.
Gara xumura lola Addunyaa qabbanaawaatti ka taayitaa qabatan – prezidaantiin Yunaayitid Isteetis 41ffaan – Joorj Buush, gamtaa biyyoota Addunyaa, bara 1991 humnoota mootummaa Abbaa-Irree Saadaam Huseen, Kuweet keessaa baasan nama hoogganana turan.
Gara xumura torban dabree irraa jalqabanii Awurooppaa daawwatanii ka turan – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, Roobii dabre kana, biyya Jarmanii, Isteediyeemii magaalaa Fraankfert keessatti, lammiwwan Itiyoophiyaa fi dhalattoota Ityoophiyaa biyyoota Awurooppaa adda addaa irraa walitti-qabamaniif haasawa dhageessisuu isaanii gabaasnee ture.
Gara xumura torban kanaatti walga’ii biyyoota Addunyaa irratti duureyyii ta’anii G-20 jedhamuu fi biyya Jarmanii, magaalaa Hamburg keessatti geggeessamuuf imaluu isaanii dura, hoogganoota sadeen waliin dubbatan – Prezidaant Traamp.
Gara Yunaayitid Isteetitisitti deebi’uun isaa, deggertoota isaa fi hawaasaalee Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteetisii fi biyyoota Awurooppaa keessa jiran wajjiin walga’ee haala yeroo ammaa Oromiyaa fi Itiyoophiyaa keessatti mul’atu irratti dubbachuuf akka tahe dubbatan – hoogganoonni hawaasaa Oromoo walga’iilee marii qindeessan.
Garba keessa Kooralsii %25 jira.Garbii Koorals hin qamne qurxummii qabaachuun dhiba taati.
Garba Mediteraaniyaan Qaxxaamuruun Keessumaa Barana Lubbuu Heedduu Galaafate: UNHCR
Garba Medteriaan kana keesasati haga hin qamnetti bisaan keesatti dhuamchuutti jira.Ganna kana qofa jara jireenna wayyaa qabu Awurooppaa barbaada yaahu keessaa 900tti bisaan fudhatn,11,000 caala achi guuranii Liibyaatti raran
Garba Paasifik keessaa fulaa soortii qurxummii tun akkuma jirtuunitti dhiqamtee keessaa baddetti jira,” jedha saayintistiin NOAA Eakin."
“Garba tahanii buluu duwwaa adoo hin tahanii ..yeroo cimaa keessatti og-barruu Oromootii fi ufi-baruu Oromoo barreessan jari kun.”
“Garbi faca'ee lafa fudhatee ummata baqachiisa.ummatii baqate ammoo jireennatti irraa hammaata.Geejjiba isaaniitii fi buufata doonii haaraa barbaduuf fkn warri afaan galanaa ykn garbaaatii qurxummi qabatee jiraatu rakkoo keessa bu’a.Ummati jireenna dhabee jeeqame,buqqa'e ammoo nagaa addunyaatiif yaadoo ta'a”
Garbii gamasiin oowwuun ammoo biyya hedduu ykn bokkaa ykn bona itti fidaa,kun ammoo jijjiirama qilleensa gula dhufa.
Garboonni duraanii kuma afur ta’an illee bakka awwaalcha Arlinton Cemetery jedhamu kanatti argama. Kanneen keessaa tokko James Parks jedhamu. Awwaala jalqaba bakka awwaala kanaa kan qotan isaan turan. Bakkuma kanatti dhalatanii achumatti garboota awwaalaman keessaa isaan qofa.
Garee 24tti taphataa magaalaa ykn dira 7 keessatti taphatan.Garee Afrikaa dabaran keessaa tokko Rwaandaa,England waliin taphattee 2-0 moohamte.
Garee 37 tapha 380tii fi garee bebeekmatuu 20 dabalee taphii kubbaa Miilaa/English Premier League/magaalaa UK ta akka akkaatti ittuma jira.Manchester United akkuma amala isii goolii tokko galfattee jennaan lameeffattee sadeeffattu malee hin teenne taan ammallee tapaha kana dursuutti jirti,Arsenaalilleen faanuma jirti.Taphii kun dhumachuuf amma dorgommii 10 kudhanitti hafee haga ji’a lamaa keessati dhumata.English Premier League tapha biyya tanatti horiin miliyoona dhibba hedduu itti bahu.Ka jara taphatu /Pound /hedduun itti bitatan. Jaarsoo Diqqaa nama ganna hedduun duratti Boorana aanaa Dirree fulaa bu'ee garee kubbaa miilaa taphatu,amma UK,Macnhester City jira.Dorgommii UK tana keessaa 10 caalaa daawwate. Akka Jaarsootti Manchester United qabxii jaha caalaa garee Arsenaal dursuutti jirti.Waancaa baranaallee fudachuuf eegan.Mee waan nu tana irratti Jaarso gaafanne MP3 tana irraa caqasaa.
Garee ABO Generaal Kamaal Galchuun hoogganamuuf itti-gaafatamaa dantaa alaa ka tahan, Obbo Qaasim Abbaa-Nashaa ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaa irratti dhihaachuun ibsa kennaniin, “biyya uummatni Oromoo itti fufinsaan Badhaadhaa fi nagaa, bilisummaa mirga namaa qabaatu keessatti, biyya aadaa fi Afaan Oromoo sab-lammoota hundaan wal-qixa kabajamu keessatti – Afaan Oromoo Afaan Amaaraan qixxee afaan hojii biyyaa tahe keessatti fi biyya mirgi hiree-murteeffannaa uummata Oromoo fi uummata Itiyoophiyaa, akkasumas, mirgi nam tokkee kabajame keessatti, Itiyoophiyaa akka haaraatti wal-qixxummaa, haqaa fi sirna dimookiraatawaan ijaarame keessatti lammiin Oromoo lammii Itiyoophiyaa taha, jennee fudhanne akeeka keenya jijjiirre,” jedhan.
Garee ABO Jeneraal Kamaal Galchuun hoogganamuuf miseensa Koree Hoji-geggeessituu fi Itti-gaafatamaa Jaarmayaa ka tahan, Addeessaa Boruu, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, kaayyoon walga’ichaa “dhaabni keenya sagantaa isaa dhiheenya jijjiire hawaasa Itiyoophiyaa bal’aa biraan gahe akka isaan qabsootti hirmaatan taasisuuf” jedhu.
Garee ABO Obbo Daawud Ibsaan hooggamu keessatti miseensa Gumii Sabaa fi dubbi-himaa dhaabichaa ka tahan, Dr. Bayaan Asoobaa ammoo, “Gurmuun ibsa kana baasee, gurmuun ibsa kana baase sirnaawaa miti, gurmuu xiqqaa dha. Heera Addi Bilisummaa Oromoo itti bulu, ka bara 2004 tumanne keessatti ka sagantaa ABO fi heera dhaabichaa jijjiiruuf mirga qabu qaama tokkicha qofa, innis Kora Sabaa ti, jedha. Korri Sabaa geggeessame hin jiruu, kanaaf ibsi kun ka seeraa alaa ti. Mirga hiree-murteeffannaa uummata Oromoo ka murteessu uummata Oromoo qofa. Uummata Itiyoophiyaa tu uummata Oromootiif murteessa, jechuun ka gareen kun sagantaa jijjiire jedhu mirga uummata Oromoo uggura, gabaabsa, mulqa,” jedhu.
Garee ABO Shanee jedhamuun lammiiwwan amaaraa fi Oromoo irratti haleellaan irra deddeebi’un nu irratti raawwatama kan jedhan jiraattonni walaggaa dhiyaa Gimbii keessa jiraatan dubbataniiru.
Garee abukaatoota namoota dhiheenya hidhamaniif wajjin hojjatan keessaa abukaatoo Kadir Bulloo, Waxabajjii 30, bara 2020 to'annaa jala an oolfaman, dargaggoo Reedwaan Amaan fi Yusuuf Bashir Wiixata darbe, jechuunis Adoolessa 27, 2020 mirgi wabii eeggameefii tokkoon tokkoon isaanii qarshii kuma jaha kaffalanii gad lakkifamuu dubbatan.
Garee A fi B jedhanii qoodan. Garee A keessaa Qeerramsa Poortilaanditti Oromo United MN 3-1 moo’ee waancaa irraa fudhate. Qeerramsii takkuma akkana oli hin baane.
Garee A keessaa Amerikaa fi Kolombiyaatti qabxii 6n duran jira.
Garee A: Masrii , DR Koongoo, Uganda, Zimbabwe
Garee: A: Poland, Colombia, Tahiti, Senegal
Garee B keessaa Biraazilii fi Peeruun qabxi 4 walqixxee qaban.
Garee B: Mexico, Italy, Japan, Ecuador
Garee C: Honduras, New Zealand, Uruguay, Norway
Garee C keessaa Meksikoo fi Venezuheeaan qabxii 6 walti qixxee qaban.
Garee Cristiano Ronaldo, Portugal ammoo “Wannii dabre ulfinna wannn itti jirru himna,”jechaa istaadiyoomii duuddi.
Garee D keesaa Arjentiinaan qabxii 6n dura jira.
GareeDkeessaa jara kana lamaanitti oli bahee mullate.DRC akkuma milkii Ayvori Koosti mootee Toogoolleen akkasuma mootee dorgommii baafte.Warrii kubbaa goolii irraa ittisuuf ammoo jara jajjabaa ka goolii eegulleen jajjabaa qabdi.
Garee D: Morookoo,Ayvorii Kosti,Afrikaa Kibbaa, Naamibiyaa.
Garee D: Qatar, Nigeria, Ukraine, USA
Gareee baraarsa galaana irraa kan SOS Mediterranee jedhamu akka jedhetti dooniin isaa Ocean Viking jedhamtu guyyoota afur dura yabala laastikaa irraa ijoollee maatiin bira hin jirre 119 dabalatee koolu galtoota baraaruu dhaan gara bakka amansiisaatti geessitee jirti.
Garee E: Panama, Mali, France, Saudi Arabia
Garee finxaalessa Somaaliyaa keessaa Al-Shabaabiniin waraanuu irrattis Itiyoophiyaan qooda guddaa gummaachuu ishee dubbatanii jiran – Obaamaan.
Garee finxaaleyyii islaamummaa ISIL jedhamuun kaleessa kanneen Libya keessatti ajjeefaman lammiiwwan Afriikaa kan Itiyoopiyaa ta’uu waajjirri dhimmootii kominikeeshinee mootummaa beeksisee jira.
Garee F Itoophiyaan keessa jirtu biyyitii cuftii qabxi 3-3 qabdi taatullee Itoophiyaa idaa goolii 4tti irra jira.Yoo biyyitii cuftii tapha 8n ufii fixatte biyya garee isaanii keessaa 1-2 bahan keessaa filatan.
Garee F keessaa qabxii 4 qabdii lammeesoo jirti.Keenyaan garee tana keessaa qabxii 7n dura jirti.Gaafa waancaa kubbaa miilaa Afrikaa bara 2017tii dabruuf Gaanaan walti martee 5-0 dhaananii galchan.Sanbata dhufullee Gaanuma suniin walti marte. Itoophiyaan biyyumaa fi biyyee ufi irratti Finfinneetti taphatti.
Garee F: Portugal, Korea Republic, Argentina, South Africa
Garee Hidhate Ka Naannoo Amaaraa Mootummaa Waliin Walii Galtee Irra Ga’e
Garee Hidhate Kan Motuummaa Hin Ta'iiniin Yakka Rawwatame Dhiittaa Mirga Namoomaati Hin Jennu: Amnestii Internaashinaal
Garee hoogganna ABO – hayyu-duree dhaabichaa Obbo Daawud Ibsaan hoogganamuu fi garee itti-aanaa hayyu-duree dhaabichaa – Obbo Araarsoo Biqilaa gidduutti wal-dhibdee uumameen, gareen lameenuu inni tokko isa kaan hojii irraa ugguruu ibsee iyyannoo itti galfachuu isaa kan dubbate – Boordiin filannoo Itiyoophiyaa, dhimma kanatti murtii xumuraa kennuuf jecha, Obbo Daawud Ibsaa faa irraa kan filatamu nama tokko, akkasumas, Obbo Araarsoo Biqilaa faa irraa kan filatamu nam tokkoo fi kan bakka-buutota lameen walitti-qabuun hoogganu – ogeessa ka biraa Boordiin filannoo ramadu ta’anii kora ogeeyyii kan yeroofii tolchuun dhimmicha ququlleessan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 28, bara 2013 walga’ii taa’een murteessuu isaa beeksisee jira.
"Garee ""Human Rights Watch"" jedhamuuf qorataa kan ta’an Been Rowulins, ""angawonni mootummaa Itiyoophiyaa Qonnaan bultootaa fi Jiraatoota gandeen baadiyyaa bira dhaqanii maaliif Paartii deggertan bira demtanii gargaarsa hin gaafatan?"" ittin jedhu, jedhan"
Garee Islaamik Isteet tu haleellaa kanaaf itti gaafatama fudhate.
Garee IWEHAT keessaa adda durummaan kan barbaadaman Debretsiyoon Gebremikaa’el dhaabbata oduu Rooyitersiif ergaa barreeffamaa jimaata har’aa erganiin loltoota Eertraatiin saamichi kan irratti raawwate magaalaan jiraattota 500,000 qabudu Maqalee keessatti hiriirri mormii akka ture ibsan. Loltoonni Eertraa bakka mara jiru kan jedhan Debretsiyoon prezidaant Isaayaas Afewerqii diina lamaan isaanii kan ta’e irratti akka duulaniif Abiyyiin deggeruuf jecha loltoota isaanii gara naannoo daangaatti ergan jechuun irra deebi’uun himatan.
Garee kanaaf xiinxalaa gameessa dhimmi Itiyoophiyaa William davison fi daayiriktera projektii Afriikaa Kaabaa Rikaardoo Fabianii kaleessa Naayiroobii keessatti sabaa himaaf ibsa kennan. Torban tokko dura qaamolii kana gidduutti dhimmootii ijoo irratti adda addummaa jiru furuuf mariin geggeessame keessumaa Itiyoophiyaa fi Masrii gidduu muddamni ture fooya’ina argamsiisuu isaa gariin kun tuqee jira.
Garee Kubbaa Miilaa Dubartootaa Yunaaytid Isteets
​Garee kubbaa miilaa Faransaay keessaa ijoolleen 14 namii akkaPaul Pogba, Kilylian Imbaappee, fiSamuel Umtitifaattti jira.
Gareelee ABO Araarsuuf Yaaliin Jalqabame Milkaa'inatti dhihaataa jira
Gareelee akka ginbot 7 dabalatee kan mootummaan Itiyoopiyaa shororkeessummaan himate mootummaa haala dimokraatawaan filatame humnaan fonqolchuuf yaaluu akka hin qabaanne US ni amanti jedhan. Kanaaf furmaata kennuufis mootummaa Itiyoopiyaa waliin cimsinee hojjenna kan jedhan Wendy Sherman addunyaan yeroo ammaa waa hedduutu ishee mudatee jira.
Gareelee gosoota adda adda godinicha keesssa jiran gidduu yeroo tokko tokko muddamni mul’atu gara walitti bu’uunsa qabeenyaatti geessee jira.
Gareelee maqaa Adda Bilisummaa Oromotiin socha’aan araarsuuf yaaliin yeroo dheeraaf geggeessame itti fufee jira.Deemsa araaraa kanaaf deegersa qabu mul'isuuf, Waldaan Artistoota Oromoo torban tokko dura, Minesootaa, magaalaa Miniyaapoolis keessatti konsertii muuziqaa tokko dhiheesse. Sana irraa ka'uudhaan, sadarkaa deemsi araaraa sun itti jiru fi furmaata xumuraa fiduuf hagam akka abdachiisaa tahe hubachuuf, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Sagantaa Afaan Oromoo irraa Nigusuun bakka-bu'oota gareelee ABO sadeenii araara taa'aa jiran walitti-fiduun haasofsiisee jira.Bakka-bu'oonni sadeen ibsa nuuf kennan, Dr. Bayaan Asoobaa, Obbo Leencoo Baatii fi Obbo Zalaalem Nagaasaa akka jedhanitti, deemsi araaraa sun yoom iyyuu caalaa amma fedhii gareelee sadeenii irraa ka madde waan ta'eef gufuulee adda addaa araaricha boodatti harkisaa turan irra cehuuf gama sadeeniinuu wal-hubannaa fi jabinaan hojjetamaa jira.Deemsa qabsoo irratti ilaalcha polotikaa adda addaa qabaachuun, hoogganni walii-galuu dadhabuun, irreen-bultummaan, seeraa dhaabichaatti buluu hanqachuun, wal-dhaggeeffachuu dadhabuunii, wal-dhibdee jiru ilaa fi ilaameen hiikkachutti cicha dhabuunii fi naannoon waliif baabsuun kanneen addaan-qoqqoodamuu ABO sana daran hammeessanii fi babal'isan tahuu, bakka-bu'oonni kun tuttuqanii jiran. Oromiyaan Itiyoophiyaa irraa adda baatee bilisummaa labsachuu qabdi moo mirgi dimookiraasummaa kabajameefii Itiyoophiyaa keessa jiraachuu qabdi? ka jedhu irratti gareeleen sadeen akka ejjennoo tokko qaban dubbatu. Hegeree Oromiyaatiif, ejjennoon gareeleen sadeenuu qaban maal fakkaata? Ka wal-simatu moo kan wal-dhiitu? Dhimmoota akkanaa fi ka biroo irratti, Nugusuun, bakka-bu'oota sadeenuu bal'inaan haasofsiise. Guutummaa qophii isaa ka sagaleen kaa'ame, mallattoo gama harka mirgaa jiru tuqaa tii dhaggeeffadhaa.
Gareeleen ABO Lama Walii galtee araara buusuu Mallatteessanii jiran. Garee sadaffaan garuu irratti hin hirmaanne.
Gareeleen adda bilisummaa Oromoo sadan jechuunis kan Obbo Daud Ibsaan hoogganamu, kan Generaal Kamaal Galchuun hoogganamuu fi kan Obbo Dhugaasaa Bakakkoon hoogganamu baatilee xiqqoo dura Minisootaa magaalaa Minneapolisitti wal ga’uu dhaan marii geggeessuun isaanii ni yaadatama.Fulbaana 27 bara 2010 immo,gareen ABO Obbo Daud Ibsaan hoogganamuu fi Kan Generaal Kamaal Galchuun hoogganamu Washington DC keessatti walii galtee araaraa buusuu mallatteessuu isaanii ibsa ba’e irraa hubachuun danda’ameera. Gareen sadaffaan kan Obbo Dhugaasaa Bakakkoon hoogganamu garuu waltajjii kana irratti hin hirmaanne.Garee Obbo Dauud Ibsaan hoogganamu irraa Dr. Beyaan Asoobaa fi Garee Generaal Kamaal Galchuun hoogganamu irraa immoo obbo Leencoo Batii akka ibsanii-tti maanguddonni araaraa duraan ABO bu'ursuu fi hogganuu keessatti gameessa ta'an addaan qodamiinsa uumame kana furanii araaraa fi tokkummaa fiduuf carraaqaa kan jiran ta'uu ibsan.Akka walii galtee tolfameettis, ji'a 5 keessatti wal arganii hoggana tokko eega hundessanii booda, waggaa tokko keessatti kora sabaa guddaatu waamama jedhu gareeleen lameen.Gareen sadaffaan kan Obbo Dhugaasaa Bakakkoon hoogganamu garuu waltajjii kana irratti kan hin afeeramne ta'u kan ibsan Obbo Daani'eel Disaasaa, koreen maanguddoo jedhamee dhiyaates, rakkoo ABO keessatti uumame keessaa qooda waan qabuuf, walaba ta'ee rakkoo jiru ilaalaa amantaa jedhu hin qabnu jedhu.Caalaatti kan bu'a qabu maanguddoon giddu ituu hin seeniin ofii keenyaa yoo hikkannee wayya, garu tokkummaa fiduuf yaalii ta'u kam iyyuu, hanga bu'aa uummataaf ta'etti dura hin dhaabannu jedhanGuutummaa gabaasichaa MP3 cuqaasuun caqasaa.
Gareeleen adda bilisummaa Oromoo sadan jechuunis kan Obbo Daud Ibsaan hoogganamu, kan Generaal Kamaal Galchuun hoogganamuu fi kan Obbo Dhugaasaa Bakakkoon hoogganamu baatilee xiqqoo dura Minisootaa magaalaa Minneapolisitti wal ga’uu dhaan marii geggeessuun isaanii ni yaadatama.Fulbaana 27 bara 2010 immo,gareen ABO Obbo Daud Ibsaan hoogganamuu fi Kan Generaal Kamaal Galchuun hoogganamu Washington DC keessatti walii galtee araaraa buusuu mallatteessuu isaanii ibsa ba’e irraa hubachuun danda’ameera. Gareen sadaffaan kan Obbo Dhugaasaan Bakakkoon hoogganamu garuu waltajjii kana irratti hin hirmaanne.Garee Obbo Daud Ibsaan hoogganamu irraa Dr. Beyaan Asoobaa fi Garee Generaal Kamaal Galchuun hoogganamu irraa immoo obbo Leencoo Batii akka ibsaniitti maanguddonni araaraa duraan ABO bu'ursuu fi hogganuu keessaatti gameessa ta'an,addaan qodamiinsa uumamee kana furanii araaraa fi tokkummaa fiduuf carraaqaa kan jiran ta'u ibsan.Akka walii galtee tolfameettis,ji'a 5 keessatti wal arganii hoggana tokko eega hundessanii booda, waggaa tokko keessatti kora sabaa guddaatu waamama jedhau gareeleen lameen.Gareen sadaffaan kan Obbo Dhugaasaan Bakakkoon hoogganamu garuu waltajjii kana irratti kan hin afeeramnee ta'u kan ibsan Obbo Daanii'eel Disaasaa, koreen maanguddoo jedhamee dhiyaatees, rakko ABO keessatti uumamee keessaa qooda waan qabuuf, walaba ta'e rakko jiru ilaalaa amantaa jedhu hin qabnu jedhu.Caalaatti kan bu'a qabu maanguddoon giddu ituu hin seeniin ofii keenya yoo hikannee ta'a, garu tokkummaa fiduuf yaalii ta'u kam iyyu, hanga bu'a uummataaf ta'eetti dura hi dhaabannu jedhanGuutummaa gabaasichaa MP3 cuqaasuun caqasaa.
Gareeleen akka Ginbot 7 mootummaa dimokraatawaa humnaan fonqolchuu hin qaban jechuun kan isaan dubbataniif illee kan itti aantuun ministrittiin hojjetaniif ministeerri dhimmi alaa Ameerikaa mootummaan Itiyoopiyaa seera ofii isaa baase kan hin kabajne nama kam iyyuu kan sirna sana mormu shorokeessaa dha jedhee kan himatuu fi demokraatawaa akka hin ta’in irra deddeebi’anii dhiyeessaniiru.
Gareeleen Al-shabaab itti xiyyeeffatame sun, gurmuu qondaalotaa naannaa Puntlaand jiranii fi gaarota Galgalaa keessatti humnoota naannoo waraanaa jiran ta’uu illee ibsee jira.
Gareeleen baraarsaa, namoota lubbuun hafanii fi reeffa kanneen dhumanii barbaacha, Buldoozeriidhaan caccabaa gamoo sanaa gargaggalchaa jiran.
Gareeleen gargaarsaa dhiibbaa weerarri hawaasaalee baqataa irraan ga’u ilaalchisuun akeekkachiisa kennanii jiru. Tokkummaan mootummootaa akka tilmaametti addunyaa irra baqattoonni miliyoonni 30 ka jiran yoo ta’u hedduun isaanii haala daddaruu vaayresii koronaaf saaxilaman deessa jiraatu. Biyyoonni dureeyyii ta’an iyyuu weerara kana ittisuuf rakkataa ennaa jiran kanatti hayyoonni eegumsa fayyaa gareelee weerara kanaaf akkaan saaxilaman deggeruuf hawaasi addunyaa qophaa’uun akkaan barbaachisaa dha.
Gareeleen hayyootaa kun itti dabaluu dhaan hidhattoonni Faalisxiinis beekaa maal na dhibdee dhaan gama Israa’elitti rookkeettii dhukaasan jechuu dhaan gochi garee lamaanii yakka waraanaa ta’uu danda’a jedhan.
Gareeleen hidhachuun sosso’aa jiran karaa nagaa qabsaa’uuf murteessanii mootummaa waliin marii gaggeessuuf fedhii qabu yoo ta’e amma iyyu balballii banaa ta’u Obbo Awwaluun ibsanii jiru.
Gareeleen hidhatan waltajjii uummataa qopheessine akka nuti hin geggeessine callisee ilaaluun mootummaan naannoo harka keessaa qabaachuu mul’isa jechuu dhaan Gimboot torba dameen Baahir Daar komee dhiyeesse.
Gareeleen hin beekamne naannoo Oromiyaa keessatti gosa addaan baasanii haleellaa oofuu isaanii kanneen irraa hafne jedhan VOAtti hiaman.
Gareeleen Iraan biraa deggersa qaban maadhee Amerikaa Iraaq keessaa qabdu irratti baatii sadaasaa fi Muddee dabree haleellaa gaggeessanii turan.
Gareeleen kun Amerikaa haleeluuf fedhii kan qaban ta’uus tarkaanfii waraanni keenya fudhatuuf galanni haa ta’u malee dandeetti isaa hin qaban jedhan.
Gareeleen lamaan marii gamtaa Afriikaan qindaa’e battala jalqabuu qabu jedhan.
Gareeleen michoota ta’an kanneen gargaarsa midhaan nyaataa raabsan, yoo xiqqaate aanaalee 25 dhaqqabuuf rakkisaa ta’uu ibsanii jiran. Sababaa walitti bu’iinsa jiruun hanga ammaatti ummanni miliyoona lamaa ol ta’u qe’ee ofii irraa yoo godaanu, erga baatii Bitootessaa qabee uummata miliyoona 5.2 kanneen gargaarsa midhaan nyaataa barbaadu keessaa uummata miliyoona 1.8 qofaa dhaqqabuun danda’ame.
Gareeleen mirga dhala namaaf falman garu hojiin deggersa seeraa qabu hojjatamuu qaba jedhu.Guutummaa Amerikaa keessatti tarkaanfii Traamp fudhatan kana mormuun uummanni kumii hedduun hiriira nagaa ba’aa jiru.Demokraatonnis ugguura ka’ame kana seeraan falmuuf qophaa’aa jiru.
Gareeleen mirga dhala namaaf falman Humaan Raayitis Waach fi Amneestii Internaashinaal mootummaan Itiyoophiyaa seeraan ala namoota walitti qabee hidhaa, ni dararaa yakka ilaalcha seeraana ala ta’e mormitoota siyaasaa irratti gaggeesa jechuun himatu.
Gareeleen mirga dhala namaaf falmanii fi kanneen walabummaa presiif qabsaa’an akka jedhantti baatii waxabajji darbee kaasee yoo xiqqaate namni 33 shoroorkessummaan himatamaniiru.
Gareeleen mirga namaa akka jedhanitti angawoonni Itiyoopiyaa Waxabajjii 28 erga Haacaaluun ajjeefamee booda miseensoota gareelee mormituu fi gaazixeessotaa hedduu himannaan utuu irratti hin dhiyaatin yeroo dheeraaf hidhanii jiru. Manneen hidhaa, waaltaaleen hidhaa kan yeroofii fi manneen barnootaa akkasumas kuusaa meeshaalee keessatti namoonni humnaa ol heddumminaan hidhamanii jiru jedhu gareeleen mirga namaa kun.
Gareeleen mirga namaa hangi tokko walii galtee sana simachuu dhaan kun sdarkaa jalqabaa qofa jechuun of eeggannoon dubbataniiru.
Gareeleen mirga namaa, himannaan jiru martinuu kan kijibaa ti, namoonni kun kan ajjeefaman ilaalcha isaanii kan siyaasaaf ta’uu amanu jedhan.
Gareeleen mirga namaa kan akka Amnesty International humnootiin mootummaa hiriirtota mormii irratti humna hammaa ba’aa gargaaraman jechuun qeeqan. Baatii Hagayaa keessas naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti ennaa humnoonni mootummaa hiriirtota farra mootummaa hidhannoo hin qabaanne irratti dhukaasanitti hedduun ennaa du’an kanneen dhibbaan laka’aman immoo madaa’anii jiran.
Gareeleen mirga namaa koolu galtoota kana Awrooppaa akka hin seenne ittisuun kanneen duula kanatti hirmaatan dararaa mooraalee kana keessatti raawwatutti hirmaachuu isaanii mul’isa jedha.
Gareeleen Mirga Namaa Mootummaan Itiyoopiyaa Interneetii Cufuun Mirga Namaa Dhiibuu Dha Jedhan
Gareeleen mirga namaa, seera tumotoonni US hedduu, gadamoojjiwwan generaalota waraanaa fi ambaasaadderoonni Ameerikaa duraanii prezidaanti Donald Trump prezidaantii Raashiyaa Vladimir Putiniif falmuun kan isaan yaaddesse ta’uu beeksisan.
Gareeleen mirga sabaa himaa fi falmsaniif hayyoonni seeraa mootummaan Itiyoophiyaa himannaalee gaazexeessotaaf kanneen marsariitii irratti barreessan haga tokko irratti dhiyeesse kaasuu isaa simatanii jiran.
Gareeleen mormitootaa fi ka Mootummaa haga ammaa maali irratti akka walii-galan yeroo yaada wal-fakkaatu dubbataa hin jirretti deebi’ee jalqabamuuf deema - mariin ammaa kun.
Gareeleen Mormitoota Somaaliyaa Murtii Prezidaantii Biyyattii Simatan
Gareeleen Mormitoota Somaaliyaa Yeroo Aangoo Dheereffachuu Dhiisuu Prezidaantii Biyyattii Isaaanii Simatan
Gareeleen mormituu immoo kana kan qindeesse hin jiru paaritileen siyaasaas kana duuba hin jiran uummatumatu ofii isaa ka’e jedhu. Hojjetaan Amnestii kun ennaa dubbatan akka jaarmayaa keenyaatti kana duuba eennyutu jira isa jedhu hagas qorachuun barbaachisaa miti. Dhimmi inni ijoon hiriira mormii kana keessatti tarkaanfiin fudhatame madaalawaa dha moo miti? Ulaagaa seerri mirga dhala namaa lafa kaa’ame guute moo? cabse ka jedhu jedhan.
Gareeleen mormituu irra jireessi filannoo hin simanneen kan injifate kaadhimamtoonni IHADEGs sabaa himaan utuu hin hafin waamichi godhameeraaf. Barcumni paarlaamaa 547nu IHADEG qofaan ennaa dhuunfataman erga mootummaa ce’umsaa as isa jalqabaa ta’a. wiixata dhuftu kan geggeessamu wal ga’iin mana maree bakka bu’oota uummataa fi kan mana maree Federeeshinii ta’uun beekameera.
Gareeleen mormituu Itiyooopiyaa doorisia nu mudate irra ni aanna jedhu
Gareeleen Mormituu Komiishinera Tokkummaa Mootummootaa Waliin Mariif Gad Taa’an
Gareeleen Mormituu Tanzaniyaa Ba’ii Filannoo Prezidaantummaa Fudhatama Dhabsiisan
Gareeleen shoroorkeessootaa xayyaaroota imaltootaa irratti fulleefachuun badii geesisuun waan itti fufeef jecha uggurri kun barbaachise jedhamee jira.Gama kaaniin shoroorkeessonni xayyaaroota uggurri kun isaan hin ilaalanne gargaaramuu akka malan yaadachisuun biyyonni hundinuu uggura wal fakkaataa akka gargaaramuu qaban aangawoonni nageenyaa dubbataa jiru.Namoonni xayyaara irratti meeshaalee eleektroniksiin fayyadamuu baran imala lafa dheeraa gara yunaaytid Isteetes fi Briteen gaggeessaniin mukaa’uu fi nuffuu akka danda’ani beekamee dha.
Gareeleen Sudaan Kanneen Wal Morman Mariif Gad Taa’uuf Tole Jedhan
Gareeleen Sudaan Kibbaa Mootummaa Haaraa Hundeeffachuuf Walii Galan
Gareeleen Sudaan Kibbaa Wal Fincilan Lola Itti Fufan
Gareeleen Sudaan Kibbaa walii galtee nageenyaa Mallatteessan
Gareeleen Sufdaan Kibbaa wal-mormana lameen, Woorkshoopphii Finfinneetti geggeessametti hirmaachuun isaanii – walii-galtee dhuma Hagayaa irra waliin mallatteessan akkaataa itti hojii irra oolchan irratti dubbachuuf ture. Akka walii-galtee sanatti, magaalaan Jubaa akka waraana irraa walaba taatu walii-galan iyyuu, humni Poolisii yokaan naga-eegumsaa mgaalattii keessa qubatu meeqa haa tahu? ka jedhu irratti haga ammaatti walii-hin galle, jegha gabaasaan keenya – Iskindir Firew, Finfinnee irraa.
Gareeleen Wal Fincilan Sudaan Kibbaa Walii Galtee Araaraa Mallatteessan
Gareeleen walitti bu’iiinsa kana keessa jiran lola jiru dhaabanii furmaata karaa nagaa akka barbaadan waamicha dabarsina jedhe UNICEF. Dhaaboliin gargaarsa namoomaa naannolee miidhaan irra ga’e akka dhaqqabaniif daandiin akka saaqamuuf gaafatee jira.
Gareelee Referendumicha mormaniif dubbi-himaa ka ta’an Tsomaambet Anaclet, hookkara gaafa Kibxataa ka’ee du’a namoota afurii dhaqqabsiise sanaaf sababaan, yeroo hiriirtonni walitti-qabamanitti poolisoonni adda-facaasuuf tarkaanfii fudhachuu isaanii ti jedhu.
Garee mirga dhala-namaa - Amnesty Internaashinaal – Habeen Fekaaduus, mootummaan Itiyoophiyaa seera farra-shaororkeessummaa bara 2009 baasetti gargaaramuudhaan, kanneen isa qeeqan irratti akka tarkaanfii fudhataa jiru dubbatan. Wixineen seeraa amma ba’e kun, torbanneen xiqqoo keessatti hojii irra oolfama – jedhamee eegama.
Garee Mirga Dhala-namaaf falmu – Hiyuumaan Raayits Wachitti, directorri dhimma Tokkummaa Mootummootaa fi falmaa rakkoolee biyyootaa – Filipp Bolopiyoon, dhaabbatichi sadarkaa Addunyaa haga hookkarri Burundii to’annaa dhaa ala ba’utti dhimma kana taa’ee eeguu hin qabu – jedhu.
Garee Mirga Dhala-namaa “Hman Rights Watch”tti, Qorattuun gameettiin dhimma Burundii – Karina Tertsaakiyaan, “Haasawa baay’ee nama rifachiisu. Waan shakkii qabu miti. Guyyoota xiqqoo booda, haasawwan Prezidaantii biyyattii fi ministara naga-eegumsa uummataatiin dhaga’amanis akkasuma kanneen nama sodaachisan turan. Hoogganaa naga-eegumsaa sana kan poolisoota to’atan. Kanaaf haala amma arginu wajjiin wal-simata” jedhan.
Garee mirga gaazzexeessotaaf falmu – CPJ-tti, Daarektara Damee falmaa mirga gaazzexeessotaa ka tahan – Koortinii Roodich, ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin akka jedhanitti, Ertiraan biyya odeeffannoof boolla dukkanaa taate, jechuun ni danda’ama – jechuun, Ertiraa keessa gaazzexeessaan walabaa tokkollee akka hin jirre dubbatan.
Garee mirga Gazexxesootaaf falmu ykn CPJ garlee walabummaa preesiif akkasumas mirga dhala namaaf qabsa'an 80 caalaatu hogganoota mootummoota Afrikaa kudhaniif xalayaa erge.
Garee mirga namaaf falmu Amesty International keessatti qorataa fi qabsaa’aa mirga dhala namaa kan turan Dr. Maartiin Hiil Amajjii 16 bara 2015 du’aan boqotanii jiran.
Garee Mootummaa fi ka finciltootaa qofa otuu hin taane, dhaabbatoota akka jaarmayaalee Siivilii, waldaalee Kiristaanaa fi jaarmayaa hawaasaa deemsa sanatti hirmaachisuun barbaachisaa ta’uu dubbatu Keniyaataann.
Garee musliim Braazar hood keessatti aangawaa sadarkaa olaanaa kan turan Morsiin bara 2013 mormii guddaa uummata biraa isaan mudateen waraana biyyattiin aangoo irraa darbaman.
Gareen Aadaa fi Muziqaa Eertraa Itiyoophiyaa Daawwataa Jira
Gareen aadaa nagaa Eertraa magaalaalee Itiyoophiyaa adda addaa keessatti agarsiisa muuziqaa dhiyeessuuf har’a waaree booda gara Finfinneetti qajeeluuf jira.
Gareen aadaa nagayaa kun Guraandhala 16-21 bara 2019 yeroo jiru keessa magaalaa Baahir Daar, Adaamaa fi Hawaasaa akkasumas Finfinneetti kan argamu galma bar kumee keesatti qophee muuziqaa jabanaa fi aadaa kan dhiyeessu ta’uu Berhane Berhe Asmeraa irraa gabaaseera.
Gareen aadaa nagayaa kun miseensota 62 kan qabu yoo ta’u sirbitotsa angafoota fi beekamoo akkasumas sirbitoota dargaggootaa of keessaa qaba.
Gareen aangawoota nageenyaa duraanii kun abbaa alangaa mummicha Jeff seeshin fi ministeera tika nagaaf akkasumas aangawoota kanneen biroof xalayaa kamiisa kaleessaa ergeen gabaasii kun ergaa dogoggorsaa kan dabarsuu fi yaaddoo waan uumeef jecha gaaffilee deddebi’aa jiraniif bulchiinsii jiru deebii akka kennu gaafatan.
Gareen ABO Generaal Kamaal Galchuun hoogganamu Amajji 1 bara 2012 irraa jalqabee sagantaa ABO jijjiiruu isaa ibsa baaseen beeksise. Gama biraan immoo garrtuun ABO Obbo Daawud ibsaan hoogganamu ibsa boorumtaa isaa gaafa Amajjii 2 bara 2012 baaseen “gumiin gareen sun jedhu ka seeraa miti. Sagantaa ABO jijjiiruufis mirga hin qabu” jedhee jira.
Gareen ABO Generaal Kamaal Galchuun Hoogganamu Sagantaa Siyaasaa Jijjiire
Gareen ABO kaan, kan Obbo Dhugaasaa Bakakkoon hoogganamu immoo ejjennoo sana jabeessee balaaleffachuun ibsa baasee ture. Miseensi koree gidduu garee ABO kanaa, Obbo Dani’eel Disaasaa, uummatni Oromoo waa’ee uummata Itiyoophiyaa waliin jiraachuu dubbachuu dura bilisummaa Oromiyaa mirkaneeffatuu qaba, jedhu.
Gareen ABO Obbo Araarsoon Hoogganamu Murtii Boordii Filannoo Akka Hin Fudhanne Beeksise
Gareen ABO obbo Ararsoo Biqilaattin hogannamu yaa’ii waliigalaa dhiheenya gaggeesse boordiin filannoo biyyoollessa Itoophiyaa fudhatama dhabsiisuu isaa ka mormu tahuu beeksisee jira.
Gareen Abukaatoolee Morsii akka jedhanitti, sirna geggeessaa reeffaa fi kadhannaa har’a Masjiida mooraa hidhaa Kaayiroo keessatti eega raaw’atameefii booda, godinaa Kaayiroo – Naasir Siitii jedhamtu keessatti awwaalaman.
Gareen Afrikaan tapha jalqabaa biyya tattana waliin taphaatti.
Gareen Al-qaa’idaatti hidhata qabu kun, mootummaa biyyoolessaa Somaaliyaa buqqisee, mootummaa Islaamummaa gad-dhaa
Gareen Al-shabaab achii booda illee haleellaa hedduu geggeessee jira. Garuu, Keniyaa keessatti kan haga kanaa dhuminsa hedduu dhaqqabsiise hin jiru.Fixiinsi suun eega uumamee waggaa sagal booda Yunivarsitiin kun banamee hojii jalqabe.
Gareen al-Shabaab haleellaa sanaaf itti gaafatama fudhachuu dhaan gandi sun maadhee waaana Somaaliyaa ti yoo jedhu jiraattonni garuu ni haalan.
Gareen Al-shabaab karaa isaatiin haleellaa kna geechiisuu isaa ibsee sababni hoteelicha filateefis hoggantoonni Somaaliyaa hoteela kana bayyinaan wanna fayyadamanif jedha. Hoteelli Ambaasaaddar Moqaadishoo, Karaa Maka-al-mukaaramaa han masaraa mootummaatti dhihoo jiru irratti argama.
Gareen al Shabaab xayyaara Moqadishoo cinatti kufte qabatee jira
Gareen ambaasaaddoroota duraanii kan bulchiinsa prezidaantii Republikaanotaa fi Demokraatotaa aangoo sana qabatanii turan Friedman ejjennoo leellistummaa qabu jechuu dhaan koree murtii haqaaf xalayaa erganii jiran.
Gareen Amerikaa ka itti aanaan dhimmi haajaa alaa Amerikaa damee Afrikaa, ambaasaadderii Donaldi Yamamootoo imaltuu tanaan akka Eertiraa fi Itoophiyaan karuma nagaatiin hariymmaa jabeeffachaa yaa’an fedha jedha bakka bu’aan diplomacy embaasii Amerikaa Eertiraa jiru.
Gareen araara buusuuf hundaaye ka Abbaa Gadaa Tuulama Hoolaan durfamu ammas warra kana araarsuuf utuu carraaquu dhibee Kooronaan adda cituu VOA’n gabaasuun isaa ni yaadatama.
Gareen ARDUF baatilee darban lamaaf dhaamsa I-meelii dabarsaa tureen baatii AMajji keessa humnootii Itiyoophiyaa waliin wal waraansa gaggeessaniin tuuristonni Awurooppaa shanaan ajjefaman.
Gareen baraarsitootaa gamoolee gubatan keessa nama barbaadaa kan jiran yoo ta’u kanneen biroon immoo warra eessa akka jiran dhabaman kana karaa hiriiyyootaa fi maatii isaaniin iyyaafachaa jiru.
GareenbaseballAmerikaatti Chaampiyoonaan beekamtuu Boston Red Sox marroo afur badhaasa argatte badhasa chaampiyoonaa gadii argachuun beekamtuu ammoo garee NY ta Yankees jedhan.Marroo 27 badhaafmate.Dorgommii bara kanaa garee Washington,DC Washington Nationalsitti moohe.
Gareen Bokkoo Haraam mootumman milishoota keenya hoo gadhiise shammarran kana akka gadhiisu beeksisa. Viidiyoon bahe dubartoota to’annaa garichaa jala jiran keessaa tokko mootummaan Naayjeeriyaa milishoota Bokkoo Haraam hidhaa jiran akka gadhiisu oggaa gaafattu agarsiisa.
Gareen Bookoo Haraam guuyyoota lama dura Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa kutaa Yobe keessatti kan argamu mana barnootaa tokko erga haleelee booda ijoollee durbaa 90 ol achi buuteen isaanii dhabame.
Gareen Bookoo Haraam Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa keessaa ba’aa, uummati qe’ee fi qonnaa isaaniitti deebi’aa waan jiraniif jireenyi biyyattii keessaa keessaa fooyya’aa jiraachuu prezidaantiin Naayjeeriyaa Muhaammaduu Buhaarii beeksisaniiru.
Gareen Brazil “nu hurjii 5 onnee miliyoona 200 qaman jechaa istaadiyoomii duuddi.
Gareen bu’aaf hin hojjanne FEER HEELZ (Fair Health) jedhamu Guraandhala 2020 hanga Guraandhala bara 2021 giddutti namoonni Miliyoona 2 ta’an inshuraansii fayyaa isaanii ilaalchisee iyyata galfatan kan xiinxalee ture.
Gareen bulchiinsa naannoo Tigraay bulchaa jiru kun ibsa kana fakkaatee baasuun achuuma Tigraay keessatti gaaffii ka'aa jiran bifa biraa qabsiisuuf yaadeetu jedhan Obbo Nigusuun,
Gareen CJTF kan hundaa’e bara 2013 wal ta’iinsa addunyaa Ameerikaan hoogganamuun yoo ta’u kunis hawaasaalee haleellaa lootee seentota Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa keessa sosso’an irraa ittisuuf jecha. Haa ta’u malee gareen kun ofii isaa ijoollee dhibbaan laka’aman loltummaaf fo’ee jira.
Gareen daawwattoota Ameerikaa irraa ka’u kun qaamotiin adda addaa mormii dhiyeessu iyyuu karoora daawwannaaf qabu kan hin jijjiirre ta’uu
Gareen deggersa itisa balaa dhaabbatichaa, DART jedhamuun beekamu yeroo amma sochii gargaarsa Tigiraay keessatti geggeessamaa jiru qaama adda durummaan geggeesuudha. Waahelii keenya, VOA Afaan Tigiree, Betree Silxaan hoggantuu DART yeroo ammaa achi jiran Emilii Daakiin haala tigiraay keessa jiruu fi yaalii USAID gochaa jiru irratti dubbisee jira.
Gareen “Diaspora Trust Fund” Jedhu Meeshaalee Vaayiresii Koronaatti Duuluu Gargaaru Itiyoophiyaatti Erguu Beeksise
Gareen Doktaroota qaama namoota du'anii walitti-qabee qorachuun adda baasus hojii irra jira.
Gareen Doktooroota sudaan akka jedhuutti namnii 13 ajjefamanii hedduun haala hamamaan mada’an.Namoonni ijaan argan akka jedhanti har’a waaree booda bakki taa’anii mormii dhageesisaa turan sana namnii tokko iyyu hin turre.
Gareen Dooktors Wiizawut Boordersi Keellaaleen Eegumsa Fayyaa Tigraay Saamamuu Mirkaneesse
Gareen dorgommi tana moote doolara miliyoona 40tti dhiyaatu mooti. Akkuna kanaan Harry Kane kophee goolii 6 Ingilaandii galchee kophee warqii badhaasan Luka Modric tapahtaan Kirooshiyaa ammoo kubbaa warqii badhaasan Kylan Imbaappeellee nama diqqeennaan waancaa kubbaa miilaa irratti goolii gachee badhaafame.
Gareen dubartoota ambaadaaddoroota nagaa jedhamu kutaalee Ethiopiaa irra naanna’uu dhaan nageenya labsaa jiraachuu beeksisan.
Gareen Dubartoota Ergaa Nagaa Qabatan Guutummaa Biyyaa Irra Naanna’aa Jiran
Gareen dubartoota namoota 21 of keessaa qabu kun ergaa nagaa qabatan kun kutaalee biyyattii irraa walitti dhufan.
"Gareen dubartoota Oromoo biyya alaa keessa jiraataan Kan ""Siiqqee International Oromo women "" jedhamu lammiwwan Oromoo kanneen manaa fi qe'ee ofii irraa humnaan buqqifaman gargaaruuf sosso'aa akka jiran I beeksisanii jiru."
Gareen Ertraa miseensoota 63 of keessaa qabu ka biraan agarsiisa aadaa fi wallee Itiyoohpyaa bakka adda addaatti dhiyeessuuf torban darbee Finfinnee seenuun ni yaadatama.
Gareen farra shorokeessummaa Itiyoopiyaa humnootii hookkaraa fi shororkaa kan ittiin jedhe irratti tarkaanfii seeraa fi madaalawaa fudhachuu dhaan sirna heeraa biyyattii fi jireenya nageenyaa kan uummatichaa akka itti fufu kan godhu ta’uu ibseera.
“Gareen federaala irraa dhufe, deggersa teknooloojii fi teekinikaa gohuuf malee, qorannaa naannoo sanatti geggeessamu kan adda-durumaan hoogganu, poolisii naannoo ti” jedhanii, deemsi hojii naga-eegumsaa maal akka tahe ennaa itti fufanii dubbatan, “hojiin nageenyaa, hojii idilee addunyaa ti. Hojii gandaa miti. Yunifoormiin isaa kan idil-addunyaa ti. Bifa ijaarsa isaatiin Poolsii Amaaraa jechuu dandeessa, Poolisii Oromiyaa jechuu dandeessa, Poolsii Kibbaa, Poolisii Tigraay jechuu dandeessa.
Gareen Filadelfifiya,Eagleswaancaa dorgommii kubbaa harkaa fi miilaa Americaa Super Bowl waancaa dorgommii kubbaa harkaa fi miilaa eda Niiwu Ingilaandi waliin tapahtan irratti 41-33 moote.
Gareen Finciltoota Sudaan Kibbaa Marii Araaraa itti fufan
Gareen finciltoota Sudaan kibbaa walii galtee lola dhaabinsaa cabsaa jiran
Gareen finxaaleyyii al-Shabab kan har’a xayyaara Moqaadishoo gama dhiyaatti rukutamuun lafa dhoofte of harka galfachuu isaanii angawoonni Somaliyaa beeksisanii jiru.
Gareen finxaaleyyii IS kan Somaliya keessaa ergaa jihaadaa afaan Amaaraan akka baasuu kunis biyya hollaa Itiyoophiyaa keessaa hordoftoota filachuu irratti kan fuuleffate ta’uun beekameera.
Gareen finxaaleyyii Islaamiik Isteet (IS) dho'iinsa dilbata har'aa Yemen gama kibbaa keessatti dhaqqabuun bulchaa konyaa Aden ajjeesee waardiyyaalee isaanii hedduu ajjeeseef itti gaafatama fudhate.
Gareen finxaaleyyii IS lammiiwwan Itiyoopiyaa galaafate
Gareen finxaaleyyii kun ibsa baaseen xayyaarittii kuffisuu isaa fi harka isaa kan ture ta’uu beeksisee jira.
Gareen G7 Dhimma Itiyoophiyaa Irrati Ibsa Baase
Gareen gaazexeessotaaf falmu Reporters Without Borders gaazxeessummaan oguma balaa jala jiru jechuu dhaan waggaa kana gazexeessonni 49 du’aniiru, kanneen 389 ta’an amma iyyuu hidhaa keessa jiru, 57 kan ta’an ka biroon immoo iggitamanii jiru jedhee jira.
Gareen gargaarsa biyyaa kan Itiyoopiyaa OCHAn gama isaan “ The Ethiopian Humanitarian country” jechuun qaamni inni moggaase badii ilmoo namaa irra ga’uu fi hamaa kana ittisuuf waggoota darban keessa kan argaman bu’aan misoomaa akka hin danqamne arjoomtootaaf waamicha dabaruu illee gabaasumti torbanii kan OCHA kun beeksiseera.
Gareen gargaarsa namoomaa kun har’a akka gabaasetti walakkeessa baaii Muddee hanga jalqaba baatii Bitootessaatti qorannaa geggeessameen keellaalee eegumsa fayyaa 106 keessaa dhibba irraa harki 70 kan saamaman yoo ta’u kanneen dhibba irraa harka 30 ta’an immoo miidhaan irra ga’ee jira. yeroo ammaa dhibba irraa hara 13 qofti hojii irra kan jiru ta’uu illee gareen kun gabaasee jira.
Gareen gazexxessoota Sudaan mormii prezidaantii Omar Al Bashir irratti gaggeeffamaa jiru deggeruun mormii gaggeessaa jiru.Caasaan Gazexxesoota Sudaan Kamiisa har’a kaasee mormii guyyaa 3 kan labse yoo ta’u kunis mormii prezidaant Al Bashir irratti Muddee 19 kaasee guutuummaa biyyatti keessatti gaggeeffamaa jiru deggeruuf ta’uun beekamee jira.
Gareen hagas hin beekamne kan Sarayaa Awiliyaa al-Dam jedhamu haleellaa sanaaf itti gaafatama fudhate. Ministiriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Biliinken ibsa har’a kennaniin “ Iraaq naannoo Kurdistaanitti haleellaa rookkeetii har’a raawwatametti hedduu aarree jirra.
Gareen hidhata al Qaida qabu al shabab kan deggersa sadarkaa addunyaa qabu mootummaa Somalia aangoo irraa darbuuf lolaa jira. Mootummaan biyyattii immoo loltoota kuma 22 kanneen Kenya, Ethiopia, Burundi, Uganda fi Djibouti irraa ta’aniin eegumsi godhamaafii jira.
Gareen hidhate kan hamaas gama Israa’elitti rookkeettii waan furguggiseef jecha Israa’el naannoo dugdee Gaazaa warra Faalisxiiniin to’atamu irratti haleellaa madfii fi qilleensa irraani waan geggeessiteef gam lamaanuu walitti dhukaasaa turan.
Gareen hidhattootaa Libaanon – Hizbollaan, humnoonni Siiriyaa akka uummatni bakka loltoonni momitootaa to’tan – aanaalee Aleeppoo gama Bahaa keessa jiraatan gad-lakkisanii ba’an ajaja xumuraa kennan – jechuudhaan, lafa Aleppoo mormitootaan qabatamee jiru isa dhumaa irratti haleellaa banuuf akeekkachiisee jira.
Gareen hidhattoota Islaamaa kan Somaaliyaa Awutobusootaa fi konkolaataalee adda addaa irratti haleellaa gaggeeessuun waraanni Keniyaa somaaliyaa keessa jiraachuu isaa haaloo kan ba’u ta’uun ni yaadatama
Gareen Hiwehaatiin hoogganamu, aanaalee bulchiisa naannoo Affaar keessa jiran fudhachuuf jecha, naannoo sana dirree waraansaa gochuuf hojjetaa jira – jedha, Paartichi Uummataa Affaar.
Gareen hogganoota amantii fi maanguddoota biyyaa 40 of keessaa qabu Wiixata darbee gara Maqaleetti imaluun kaleessaa fi har'a marii gaggeessuun isaa beekamee jira. Mariin kunis ogeeyyii bulchiinsa yeroo kan Tigraay, jiraattoota magaalatti hanga tokkoo fi nsmoota manaa fi qe'ee ofii irraa godaanan waliin ture.
Gareen hojii qonnaa fi hojii kuusaawwan midhaaniif falman, rakkoo oomishaa fi ba’iin oomishaaa sababa maneen nyaataa cufamaniif manca’aa jiruu akkasumas fedhiin nyaataa namoota galii isaanii dhabanii heddummaataa adeemee ilaalchisee kanneen sagalee isaanii dhageessisanitti dabalamanii jiru.
Gareen hooggana waraana yeroo ce’umsaa fi mormitoonni Sudaan marii kana dura geggeessamaa ture itti fufuuf qabxiilee hanga tokko irratti walii galuu isaanii Ambaasaadder Mohamud Diriir sabaa himaaf ibsanii jiran.
Gareen hoogganoota biyyoota naannoo, IGAD, walii-galteen Sudaan Kibbaa akka hojii irra oolfamu gochuuf hawaasa Addunyaa hirmaachisuu qaba, jedhu Prezidaantiin Keeniyaa Uhuruu Keeniyaataa.
Gareen hospitaala Briteen keessaa tokko meeshaa hafuura baafachuuf gargaaru kan gatiin isaa gad aanaa dhaan argamu jedhanii fi dhukkubsattoota vaayiresiin koronaa qabe gargaaruuf sirriitti hojjetu kan qopheessu ta’uu beeksisee, kunis biyyootii guddataa jiran kanneen caasaan eegumsa fayyaa isaanii dadhabaa ta’eef hedduu dhaaf battala dhaqqabuu danda’a jedhan. Ennaa weerarri COVID-19 addunyaa dhuunfate kanatti meeshaan hafuuura baafachuuf gargaaru /ventilator/ akkaan barbaadamaa jira. Doktoroonnii fi Injineroonni koollejii Imperiyaal jedhamu kan London meeshaa hafuura baafachuuf gargaaru kan kan addunyaa kamiinuu keessatti salphaatti hojjetamuu danda’u uuman jechuuuu dhaan hoogganaan projektii Sanaa Dr. Joseph Sherwood dubbataniiru.
Gareen hunduu rakina hiikuudhaaf fala isa dhumaa kan ta’ee adeemsaa marii siyaasaa dhugaa irratti hunda’e akka geegeesan, hoggantoonii mootummaa Itiyoophiyaa adeemsaa siyaasaa hunda hirmaachisuu danda’u uumudhaan araara biyyoolessaaf wali galtee buussanii akka mirga namoomaatiif mirga siyaasaa lammillee Itiyoophiyaa kabajan ibsii kun waamicha taasiseera.
Gareen Hutii, ka biyya Yemen keessaa haleellaa Misaahelaa magaalaalee Saawudii Arabiyaa irratti geggeesse, Yunaayitid Isteets balaaleffattee jirti.
Gareen investmentii Itiyoophiyaa gama kibbaa lammiiwwan Itiyoophiyaa ala jiraatan kanneen 170 a’an waaltaa daldalaa doolaara miliyoona $15 baasu Hawaasaa keessatti banuuf kan jiran ta’uun beekamee jira.
Gareen isaanii walitti bu’iinsa Sudaan kibbaaf furmaata barbaaduu keessatti kan dhiyeenya fooyyeffamee mallatteessame keessatt seerawwan kunuunsa ijoollee akka jiraatu gareen isaanii gidduu seenuu Gaambaan ibsaniiru.
Gareen IS babal’achuu isaaf Clintoniin himatan. Gama biraan Kain akka jedhanitti Trump ofittoo dha jechuun qeeqanii Raashiyaa waliin hidhata daldalaa qaban beeksisuu dhaban jechuu himatan.
Gareen IS gaanfa Afriikaa fi Afriikaa waaltaa keessatti waan ta’utti hirmaachuuf fedhii qabaachuun ifaa dha. Kun immoo dhimma nu akkaan nu yaaddessu ta’uu qaba jedhan. Akeekkachiisa kenname keessaa shakkamtoota hin qabamen jiran lama hidhannoo kan qabaniif sodaachisoo akka ta’an ibsamee poolisiin keeniyaas shakkamtoonni kun akka qabamaniif nama odeeffannoo kenneef shilingii Keeniyaa miliyoona lama ykn doolaara $20.00 kan ta’u kennuuf waadaa seenee jira.
Gareen IS haleellaa yoo xiqqaate namoota 12 galaafatee kanneen biroo 42 madeesse sanaaf itti gaafatama fudhate.
Gareen ISIS duula isa haaraa dhaaf Itiyoophiyaa keessatti kan mul’atu walitti bu’iinsi gosaaf sabatiinsi dhabamuun haala mijataa akka uumeef Keeniyaa keessa kan maadheffate Daayrikterri waaltaa qorannaa Sahaan Maatew Braayden waahila keenya Afaan Somaaee Haruun Maruuf waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin ibsaniiru.
Gareen IS Itiyoophiyaa seenee hidda babal’ifachuuf karoorsuu isaa fi sochii eegaluun isaa kan beekame marsariitiiwwan garee kanaa fi miidiyaaleen sirnaa kan garee ISIS viidiyoo daqiiqaa sadiin erga mirkaneessee booda.
Gareen IS Kan Naayijeeriyaa Keessaa Hojjetaa Gargaarsaa fi Angawoota Naannoo Ukkaamsee Butuun Gabaasame
Gareen Islaamik Isteetes balaa kanaaf itti gaafatama fudhatee jira.
Gareen Islaamummaa kun bara 2014 keessa ture ijoolleen durbaa 276 doormii mana barnootaa Chibok keessaa kan qabaman. Oduun kunis naannoo addunyaatii hedduu rifaasise.
Gareen IS Siivilota Irratti Daangaa Siiriyaa Irraatti Haleellaa Raawwate
Gareen IWEHAT Ija Jabaatee Waraanatti Seena Jedhee Hin Eegne: Prezidaant Isaayaas Afewerqii
Gareen IWEHAT Tajajilla Sana Kan Mancaase Mootummaa Dha Jechuun Himate
Gareen John Brown-n hoogganamu bara 1859 keessa ture tuullaa meeshaa waraanaa US kan Harpers Ferry, West VA bakka namoonni keessatti wareegaman to’annaa jala kan galchan.
Gareen karoorfatee nagaa dhoowwuuf hojjetu akkuma jiru, mootummaan ammoo sana ittisuu irratti qiyyaafatee yeroo hajjataa jiruutti ummannis nageenya naannoo isaa tikfachuu qaba jedhan.
Gareen koolu galtoota Ameerikaa waaltaa irra hedduun isaanii lukaan gara ameerikaatti yaa’aa jiran. Imalli isaanii kun har’a meexikoo ga’uuf jecha.
Gareen Koongiresii Ameerikaa Itoophiyaatti Namoota Dhiitaan Mirgaa Namoomaa Irra Gahe Wajjin Mari'ate
Gareen koongrasmaan Kiriis Smiizin dursamu Itiyoophiyaa daawwate namoota dhittaan mirga namoomaa isaan irra dhaqaabe waliin mar'ate.
Gareen KootiDivoor(Elephants) tun ammallee taphattoota biyya alaatii fidatte hedduu waan qabduuf sodaatan.Rasaasnii Zaambiyaa woma Gaanaa,(Black stars) godhe kaan goonaan wannii jarii ArbaIvory Coastlafaan hin dhoofneef hin jirtu.Arbii,Ayivoorii Koosti ammoo dhufuma dhufee kubbaa gooli jalaan gahatee jennaan waan innii godhu abbaa beekutti beeka.
Gareen kubbaa Miilaa Amerikaa addoo nama kuma 23 dhiyaattu istaadiyoomii Levis Santa Claratti bahee daawwatuu,taphalleen jeertessite Afrikaa Kibbaa duwwaa galchite.
Gareen kubbaa miilaa dubartootaa Yunaytiid Isteets yeroo afraffaadhaa shaampiyoona Geeba Kubbaa Miilaa Aduunyaa ta’e
Gareen Kubbaa miilaa Itoophiyaa akka perzdanatii federeshishii jedhuutti dorgommii shaampiyoonaa Afrikaa CHAN, fi Waanca Afrikaa ufi qophesumatti jiranii dorgommii hariyummaatiif ammoo bori Botswanaa yaahuuti jirraa jiran.
Gareen Kubbaa Miilaa Itoophiyaa Ganna 31n Duuba Dorgommii Waancaa Afrikaatii Dabarte
Gareen Kubbaa Miilaa Nadheen Amerikaa,USMNT tapha tokko keessatti biyya diqqayyoo tokko,Taaylaandi gooli 13 itti harte.
Gareen kubbaa milaa Itiyoophiyaa har'a Ayvoorikoost waliin kan taphatee yoo ta'u Taphachiisaa namnii turan akka tasaa dhukkubsatanii dirree irratti waan kufaniif gara Hospitaalaa geeffaman.
Gareen kun akka jedhutti baatii arfan darban keessa dubartoonni ulfaa hangi tokko qofti kunuunsa da’umsa duraa fi boodaa kan argatan yoo ta’u, daa’imman dhalatan talaallii waan hin argatiniif gara fuula duraatti daariqa ykn infekshiniin miidhamuu danda’u jedhee jira ibsi garee Doctors without borders.
Gareen kun CISP jedhamuun beekama. Erga lolli naannoo Tigraay baatii torba dura eegalee, hojjetaan gargaarsaa ennaa ajjeefamu kun isa salgaffaa dha. “Waahilli keenya Negaasii Kidaanee, hoogganaa waajjira CISP kan Addirgaat keessaa kan ajjeefame sambata darbe” jechuu dhaan gareen kun ibsa fuula Feesbookii isaa irratti maxxanseen beeksiseera.
Gareen kun dhaabbilee siyaasaa, dhaabbilee miti mootumaa, Abbootii Gadaa fi jaarmayaalee hawaasaa garagaraa waliin mari'atee jira.
Gareen kun dimokraaticha Joon Kerii, Tom Daaschil fi Kiris Dodd akkasumas Ripublikaanticha Joon Waarner, Richaard Luugaar fi Chak Hagel-n of keessaa qaba.
Gareen kun ergama isaa dhaaa shororkeessota biyyootii alaa fudhachuu dhaan miidhaa hamaa qabeenyaa fi lubbuu namaa irraan geessisuuf qophaa’aa turuu beeksiseera dhaabi kun minisriin dhimma alaa kan tokkummaa emireetota Arabaa gabaasa ganaaf battala deebii hin kennine.
Gareen kun gabaasicha xumuruuf, Kooriyaa Kibbaa keessatti walga’e. Hoogganoonni mootummoota boiyyoota Addunyaa, waa’ee how’ina lafaa hanqisuu irratti akkuma bara 2015 walii-galaniitti, akka carraaqqii isaanii gabaasaan dhiheessan gaafataman.
Gareen kun heera federaalaa haaraa waraanni biyyattii bara 2008 wixineeffame kan bakka bu’uu dha.
Gareen kun hunduu wal tumsee gargaarsa haatattamaa dhaqqabsisuu akka danda'uu, kanaafis jabinaan akka hojjatan, gaaffiilee dhiyaatan immoo mootummaa Federaalaatti kan dhiyeessan ta'u Qasiis Taagaay dubbatanii jiru.
Gareen kunii fi hogganaan isaa Masood Azhar Pakistaan keessa kan maadheffatan ta’uun beekamaa dha. Kunis Hindiin paakistaan irratti tarkaanfii waraanaa fudhachuuf sababaa hin ta’u jedhu Khan.
Gareen kunii fi kanneen biroon kabajamuu mirga dhala namaaf falman akka jedhanti namoonni kun irra jireessi isaanii polisotaan ajjefaman.
Gareen kun kan hoogganamu haleellaa jimaata darbee fi kan baatii Amajjii keessa Jolootti kan argamu mana sagadaa kaatolikii irratti raawwatee namoota 27 galaafatee nama Hajan Sawadjaan jedhamuun hoogganama.
Gareen kun maqaa Islaamaan ka socho’aa jiru waan ta’eef, rakkoo kana furuuf carraaqqii Addunyaan godhu keessatti musliimonni fi biyyoonni biyyoonni Musliimaa murannoodhaan hirmaachuu qaban. Musliimonni biyyoota Addunyaa gama Lixaa keessa jiraatanis hubannaa gaarii qabaachuu qaban, jedhu.
Gareen kun nageenya uummataa fi sirni heeraa akka itti fufu gochuuf tarkaanfii seeraa fi madaalawaa ta’e kan fudhatu ta’uu ibsee jira.
Gareen kun namoota biyyootii alaa irratti fuuleffatuu irratti hojjetaa ture jechuu dhaan dhaabi presii Itiyoopiyaa gabaasee jira. Meeshaaleen lakkoobsi isaanii hin tuqamin, dhukaatotaa fi galmeeleen ennaa duula geggeessamee qabamuu dhaabbatichi beeksisee jira.
Gareen kun namoota waaltaalee qorannaa, hospitaalotaa fi gabaa vaayiresiin kun keessatti argame waliin hidhaqata qaban haasofsiisuuf torbanneen hedduu fudhata jedhamee eegama.
Gareen kun polisoota, uummata sivilii fi masjiidoota irratti qiyyaafata.
Gareen kun sadarkaan walabummaa Ameerikaa akka agarsiistutti biyyattiin amma iyyuu ulaagaa sadarkaa addunyaatti wayyawaa dha jedha. Garuu dimokraasiin ishee akkaan dahabaa adeeme. Haalli Yunaayitid Isteetis yeroo ammaa dimokraasii Ameerikaa sadarkaa GrIkii, Krooshiyaa fi Mongolia-faa irra kaa’e. Kaannen dimokraasii gaarii qaban kan akka Germany, Ferensaay fi Briteen faatiin gad jechuu dha.
Gareen kun waggootii darban saddeetiif looteeseentummaan dhiiga dhangalaasaa kan ture yoo ta’u Naayjeriyaa kaabaa keessatti mootummaa islaamaa dhaabuuf sochii godheen uummata kuma digdamaa galaafatee jira.
Gareen lamaan dhimmi nageenya daangaa ilaalchisee falmiin isaanii kan itti fufe yoo ta’u waajjiraaleen mootummaa hanga Guraandhala 8 bara 2019tti akka banaa ta’an kan gaafatu wixinee seeraa kan dimokraatonni sagalee irra jireessa keessatti qaban manni maree bakka bu’ootaa raggaasisee jira.
Gareen lamaan hanga paarlaamaan Awrooppaa raggaasisutti eegaa kan turan yoo ta’u, erga baatii muddee xumuraa jalqabee akka walii galtee daldalaatti haala irratti hundaa’uun hojjetaa turan. Briteen gamtaa Awrooppaa eessaa ba’uuf adeemsi kan jalqabame bara 2016 sagalee hiree murteeffannaa uummataan ture.
Gareen lamaan hollaa isaanii kan taate dhimmi Itiyoopiyaa irrattis mari’ataniiru jechuu dhaan gorsaan prezidaantii Yemane Gebreab ergaa tweeter irratti barreessaniin beeksisaniiru.
Gareen lamaan walii galtee nageenyaa kan Hagaya 26 erga mallatteessanii booda humnootiin ala agamas jiran achii ba’u jedhamee eegama. Kanneen keessaa kan mootummaa president Salva kiir deggeruuf gamasitti bobba’an loltoota Uganda ti.
Gareen lamaan yaada adda addaa jechuun mormitoonni filannoon geggeessamuu dura yeroon ce’umsa waggaa afur ta’uu qaba yoo jedhan waraanni immoo waggaa lama fedha.
Gareen lammiiwwan Raashiyaa mootummaan kanneen miidhaan irra ga’e irraa balaa durumaan beekamaa ta’e irraa oolchuu hin dandeenye jechuun himannaa dhiyeeffatan.
Gareen madda rakkolee kanaa akka qoratuuf ministarichi gurmeesse gara dhaabilee barnootaatti erge, deebi’ee gabaasaa dhiheessee jira. Gabaasaan keeyna Muktaar Jamaal dhimma kana irratti dubbi himaa ministeerichaa Obbo Dachaasa Gurmuu dubbisee jira.
Gareen Manchester United baranallee waancaa dabalachuutti ittuma jirti.
Gareen mankaraarsummaan himatamu al shabaab Keeniyaa, keessumaa kutaa buufatni raayyaa ittisaa haarawi itti baname Gaarrisaa keessatti yoo hedduu balaa ka dhaqqabsiisu yoo tahu, torbeen durallee konkolaataa geejjibaarratti dhukaasa banee nama kudhan ajjeesuunsaa ni yaadatama.
Gareen Miidiyaa Hawaasummaa fi Namni Dhuunfaa Naqamtetti Birmannaa Barattoota Harka Qalleeyyiif Godhan
Gareen miidiyaa hawaasummaa ka Facebook “Ijoollee Naqamtee” jedhamuun of moggaase deggersa dabtaraa fi qalamaa barattoota harka qalleeyyii magaalaa Naqamtee keessa jiraniif taasisaa jira. Gara fuulduraattillee deggersi barattoota harka qalleeyyii kun kan itti fufu tahuu ibsan qindeessaan garee kanaa.
Gareen milishaa naannoo kan lootee seentota Bookoo Haraamitti duuluu keessatti mootummaa Naayjeeriyaa deggeru ijoollee lakkoobsi isaanii 900tti siqan ta’an gad dhiisuu isaa jarmayaan gargaarsa daa’immanii UNICEF har’a beeksisee jira.
Gareen mirga dhalaf falmu ka sadarkaa Addunyaa AMNESTY INTERNATIONAL Itiyoophiyaan, saba biyyattii keessatti guddaa tahee lammiwwan Oromoo -mootummaa mormitan” sabaabaa jedhuun, itti xiyyeeffattee haala gar-laafina hin qabneen dararaa irratti geggeessaa jirti jedha gabaasaa haarawa facaaseen.
Gareen mirga dhala-namaa, Amnestii Internaashinaal, hidhamuu Dr. Mararaa Guddinaa kana ilaalchisuun ibsa baaseen, tarkaafii akkaan hamaa fi gaddisiisaa, jechuun balaaleffate.
Gareen mirga dhala namaaf Amnestii Intarnaashinaal akka jedhutti yakka ilaalchii malaa maltummaa kana irratti gaggeeffamu kun himannaa yakkaa jajjabaa isa mana murtii yakka qoratu kan addunyaan itti gaafatamuuf jiru aguuguu hin qabu.
Gareen mirga dhala namaaf falmu Amnestii Internaashinaal rakkoo jedhame kana irratti haala qubsaan hin gabaafne himatii jedhu sirrii miti jechuun Raadiyoo Sagalee Amerikaaf deebii kennee jira.
Gareen mirga dhala namaaf falmu Amnestii Intrenaashinaal gabaasaa isaa torban darbe baaseen Eritraa keessatti sababaa tajaajiila looltummaa biyyoleessaan kan ka’e waan seeraan ala akka hojjatamu, kanaafiis lammiwwan biyyatti hedduun biyya ofii gadhisanii ba’uuf akka dirqaman gabaasee jira.Paartileen siyaasaa akka jiraatan hin ehamamuu, walabummaan amantis daangeeffamaa dha, jedha.Gama biraan Itiyoophiyaa keessatti waggaa darbe filannoo bakka bu’oota uummataa gaggeeffameen dhibbaa dhibbatti paartiin biyyattii bulchaa jiru injifachuun eega labsamee booda paartileen mormituun duula filmaataa gaggeessaa ituu jiranii hidhamuu fi dararaan irratti geggeessamuu ibsee jira.
Gareen mirga dhala namaaf falmuAmnestii Iternashnal hiriirtoota keessaa 37 humnootii nageenyaan torban darbe ajjeefamuu kan ibsu gabaasa qabatamaa qaba jedha.
Gareen mirga dhala-namaaf falmu, Amnistii Internaashinaal, Tokkummaan Mootummootaa uggura meeshaa waraanaa Sudaan Kibbaa irra kaa’ee ture akka haaressu gaafatee jira.
Gareen Mirga Dhala Namaaf Falmu Gabaasa Waggaa Baase
Gareen mirga dhala-namaaf falmu, Hiyumaan Raayitis Waach, gabaasaa fuuula 33 qabu har’a baaseen, mootummaan Itiyoophiyaa, yeroo ayyaanni Irreechaa bara kanaa ayyaaneffamutti akka tarkaanfii isaa daangessu gaafatee jira
Gareen mirga dhala-namaaf falmu – Hiyumaan Raayitis Waach, gabaasaa isaa haarawa baaseen, gandeen Naayiroobii iyyeeyyiin keessa jiraatan lama – Daandooraa fi Maataaree keessatti qofa, Hagayya bara 2018 irraa haga gabaasichi qopheessametti shakkamtoonni poolisii Keeniyaatiin ajjeesaman yoo xiqqaate 21 tahuu beeksise. Qorataan Hiyumaan Raayitis Waach – Ostiyeenoo Nomwaayaa, haalla itti namoonni kun ajjeesaman ka wal-fakkaatu tahuu eeran.
Gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raaytis Waach akka jedhutti badii dhaqqaba jiru kana irratti mootummaan Keniyaa Itiyoophiyaa irratti dhibbaan godhe hin jiru.Kana maleessa dhibbaa projeektiin kun geesisuu malu hawaasa naannoof hin ibsine.
Gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raaytis Waach gama isaan mootummaan Somaaliyaa fi garee Al-Shabaab Gaazzexxessoota irratti tooftaan dararaa fi dorsisaa gargaaramu jechuun himatee jira. Bara 2014 as Somaaliyaa keessatti Gaazzexxessoota kudhan caalan ajjefamuu fi kanneen biroo 6 yaalii ajjeechaa irratti aggaamamee irraa lubbuun hafuu dubbata, jaarmayichi.
Gareen mirga dhala-namaaf falmu – Hiyuumaan Raayits Waach, haasawa jibbinsaa dhaabsisuuf akka seera haarawa baasuuf jirtu kan Itiyoophiyaan dubbatte ilaalchisee akka biyyattiin yeroo seericha baastu mirga yaada ibsachuu ugguruu irraa of eeggattu akeekkachiisee jira.
Gareen Mirga Dhala-namaaf falmu, Human Rights Watch, Mootummaan Saawudii Arabiyaa --- godaantota lammiwwan Itiyoopjhiyaa dhibba hedduu biyya isaa keessa jiraatan, kanneen haga dhuma baatii Hagayyaatti otuu hin galmaa’iin biyyaa baasuuf karoora baafate akka dhaabu gaafatee jira.
Gareen mirga gaazexeessotaaf falmu CPJn gabaasa isaa kan waggaa baaseen biyyootiin Africa sadii jechuunis Ertraa, Itoopiyaa fi Ghanaan biyya addunyaa irraa gaazexeessota daararuun beekaman jedhee jira.
Gareen Mirga Gazeexxesootaaf falmuu(CPJ)n har'a Kibxata har'a baaseen Itiyoophiyaan Gaazexxessootaa fi hojjattoota hidhaman akka gaadhiiftuuf gaafate.
Gareen mirga namaa Amnestii Internashinaal torban kana akka gabaasetti tarkaanfiin naga eegumsaa dhiyaanya fudhatame dhimmootii barbaachisoo ta’an akka dhokatan taasise. Kun immoo mormii ka biroo kaasisuuf yeroo eeggata jedhee jira.
Gareen mirga namaa Amnesty International deebii rifaasisaan jiraachuu akka danda’u akeekkachiise.
Gareen mirga namaaf falmu Amnestii Internaashinaal gabaasa haaraa har’a baaseen naannoo Tigraay kibbaatti kan argamtu magaalaa Maaykaadraa keessatti reeffi namoota haala suukaneessaan ajjeefaman kanneen dhibaan laka’amu argamuu isaa fi ajjeechaan sunis sadaasa 30 bara 2013 galgala raawwatamuu isaaf ragaa kan qabu ta’uu beeksise.
Gareen mirga namaaf falmu Amnesty International godaantonni Libya keessaa haala hamtuu keessa kan jiran si’a ta’u kun immoo gara galaanatti akka baqatan isaan dirqisiisa jedhee jira.
Gareen mirga namaaf falmu Amnesty International mootummaan Siiriyaa hidhamtoota kumaan laka’aman ajjeesee reeffa isaanii jamaan walitti qabee awwaale jechuu dhaan yakka waraanaa hamaa fi yakka farra namoomaa raawwate jedhee jira.
Gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watch labsiin yeroo hatattamaa Itiyoopiyaa seera sadarkaa addunyaa cabse jedha. Mootummaan Itiyoopiyaa immoo Kanneen Hidhaa Keessa Jiran namoota kuma lama hidhaa dhaa gad dhiise jechuun beeksise.
Gareen Mirga Namaaf Falmu Sudaan Kibbaa Hidhamtoota Akka Gad dhiistu Gaafatae
Gareen mirga namaa Masrii namoonni hedduun kanneen hiriira mormii xumura torban darbee irratti hirmaatan to’annaa jala ooluu fi lakkoobsi namoota hidhamanii kuma lama ta’uu beeksisee jira.
Gareen mirga namaa sunis kanneen himannaa dhiyeessan deggeruu dhaan angawoonni haleellaa karoofame sana ilaalchisee odeeffannoo ga’aa qabu, garuu mana barnootaa sanaaf eegumsa hin cimsine jedhee jira. Manni murtichaa itti dabaluu dhaan kanneen qorannaa geggeessan attamiin ajjeechaan sun akka raawwatame sirriitti hin qoranne, humna lubbuu galaafate kan angawoonni fayyadaman ilaalchisees qorannaa ga’aa hin geggeessine jedha.
Gareen mirga namoomaa ka sadarkaa Addunyaa, Hiyuumaan Raayitis Waach, humnoonni poolisii Keeniyaa, gandeen Naayiroobii iyyeeyyiin jiraatan keessatti ajjeechaa seeraa alaa geggeessaniin, bara dabre ijoollee fi gaheessota kurna lamaa ol fixan, jechuun balaaleffatee jira. Jalqaba baatii Addoolessaa irra gabaasaa baaseen, maqaa namoota ajjeesamaniii haga tokko galmeessee akka qabu beeksisee, garuu ajjeechaan naannoo sanatti, “namoota seera ala qubatan” jedhamee geggeessame kan inni galmeesse caalaa akka tahe dubbatee jira. Fediisaa Wambuuruu, baatii Guraandhala dabree, guyyaa Jimaataa tokko du’a ajjeefamuu ilma ishee akkamitti akka dhageesse ennaa ibsitu,
Gareen mirgoota dhala-namaaf falmu kun gabaasaa isaa keessatti, ragaa Biiroo Barnootaa Naannoo Tigiraayiin baatiidhuma Caamsaa kana keessa bahe, jedhuun manneen barnoota a 15 irra miidhaan ol’aanaan gahuu isaa, manneen barnootaa 53 kaanis miidhamuu isaanii fi Tigiraay kaabaa keessatti manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa lama keessa loltoonni Itiyoophiyaa buufatanii akka jiran beeksisuu isaa huabchiisee jira.
Gareen miseensota senetii Yunaayitid Isteetis dimokraatotaa fi paartii Ripaablikaanotaa miseensonni mana maree kan yeroo ammaa loogiin paartii ofii dantaa biyya keenyaa sadarkaa barbaachisaa irra jiru dura akka hin gorree fi dimokraasii keenyaaf eegumsa gochuu qabu jechuu dhaan gaafatan.
Gareen mootummaa fi kan michoota gargaarsa dhala namaa walii wajjiin Tigraay Kibba Bahaa fi gama Dhiyaa keessa haala jiru ilaalanii jiran.
Gareen mormituu DFCF jedhuu fi gumiin waraanaa kan yeroo ce’umsaa kana kan labsan kaleessa galgala ture.
Gareen Mormituu Koongoo angawoota Ameerikaa fi gamtaa Awrooppaa waliin wal arguuf jiru
Gareen mormituu Semaayaawii Paartii ibsa gaazexeessotaa kenne iratti Itiyoophiyaan hoomu caalaa rakkina siyaasaa, haawaasummaa fi diinagdee keessa jirti jedha. Rakkina wal-xaxaa kana hiikuuf mootummaan biyya bulcha jiru fedhii fi dandeettii hin qabu, garuu ummaaticha ukkamsuu itti fufeera jedha ibsii kun.
Gareen mrgaaf falmu kan naannoo sanaa erga hookkarri sun jalqabee as namoota 2,900tu to’annaa jala oolan.
Gareen mummicha ministeeraaa Abiyyi Ahmadiin hundeeffame kan aangawoota sarkaa olaanaa kan mootummaa fi ajajajoota waraanaa keessa jiran godiina Matakkal keessatti hojii seera eegsisuu guutummaan jalqabuun ibsameera.
Gareen murtii seeraa roobii darbe, kaameeraa poolisiin huccuutti kaayyatu irraa viidiyoo daqiiqaa 20 ennaa poolisiin konkolaataa Filooyiditti deemuu fi ennaa inni Ambulaansii keessa kaa’amu daawwatee jira.
Gareen nadheen Amerikaa tapha kalee Amerikaa godina Teksasitti taphatniin nadheen Jameeyikaa 6-0 irraa galchite.
Gareen Naga Eegisisu Kan Tokkummaa Mootummootaa Siiriyaa Keessatti Itti Dhukaafame
Gareen naga eegumsa tokkummaa mootummootaa ennaa isaan hojii qorannaa magaalaa Siiriyaa geggeessaa akkasumas qorattoota meeshaa keemikaalaa eegaa turanitti dhukaasi fi dho’iinsi isaan mudachuu hoogganaa dhaaba ittisa meeshaa keemikaalaa Ahmet Uzumucu beeksisaniiru.
Gareen namoota suraa kaasanii akkaataa jireenya hawaasa guddataa jiruu galmee suraa isaanii keessatti kuufataa jiran. Jalqaba ennaa argamu daandiin km ja’a fagaatu daandiwwan magaalaa kanneen biroo irraa adda hin fakkaatu. Itii dhiyaatanii ennaa ilaalan garuu daldalawwan uummata sanyii adda addaa irraa dhufan kutaa VA Arlington, Columbia Pike bakka jedhamu wal cinatti argamu.
Gareen ogeessota dhimmi mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa angawoonni Naayijeeriyaa faaarfataa musliima dargaggeessa wallee arrabsoo qabu wellies jechuun du’a itti murteessan akka gad dhiisan waamicha dabarsee jira
Gareen Omn qophii eebbaa fi simannaa OMN fi Jawaaar Mohaammad galma walgahii Barkumee irraa bahainii jennaan hardha Gincii fi Amboo oolan.
Gareen paartileen siyaasaa Israa’eel kanneen yaada adda addaa qaban kan yeroo dheeraaf aangoo irra turan mummicha ministeeraa Benjamiin Natanyaahuu aangoo irraa kaasuun mootummaa wal ta’uun ijaaramuu hundeessuuf walii galuuf jecha Robii har’a guyyaa guutuu walga’anii jiru.
Gareen prezidaant Traampiin aangoo irraa kaasuuf qorannaa geggeessaaa jiru, angawaan waraanaa Yunaayitid Isteetis kan grumuu naga eegumsa biyyoolessaa Whaayit House keessa jiran tokko Traamp mormituu isaanii Siyaasaa akka qoratamaniif Yukreeniin gaafatanii erga jedhanii guyyaa tokko booda, hayyoota ministrii dhimma alaa kan dhimma Yukreen irra dhuga ba’umsa dhaga’uuf jiru.
Gareen qabsaa’ota kanaa akka ibsetti dirreen xayyaaraa sun balalee xayyaara nam maleeyyii danquuf mallattoolee toora balalii ukkaamsuuf tarkaanfii fudhate. Mormii dirree xayyaara sanaan wal qabatee namooni lama har’a kaleessa immoo namoonni shan hidhamaniiru.
Gareen qabsaa’ota naannoo kan AAPP jedhamu akka jedhetti ennaa waraanni hiriirtota kana adamsetti yoo xiqqaate namoonni 286 ajjeefamaniiru.
Gareen Qorannaa WHO Bakka Vaayiresiin Koronaa Keessaa Ka’etti Qorannaa Geggeessuuf Gamasitti Imale
Gareen qorattootaa Ameerikaa fi Briteen sababa balaa xiyyaara Itiyoophiyaa Dilbata dabree qorachuuf Itiyoophiyaa seenee qornnaa jalqabee jria.
Gareen qorattootaa kun yoom Doumatti akka bobba’u hin beekamin jira jechuun hoogganaan dhaaa ittisa meeshaa kiimikaalaa ibsaniiru.
Gareen Qorattoota Ameerikaa fi Briteen Gara Itoophiyaa Imalan
Gareen qorattootaa miseensota 10 of keessaa qabu kun galmee wal’aansa fayyaa fi qorannaa geggeessame xiinxaluu dhaan vaayiresiin koronaa attamiin bineensa irraa namatti akka darbe qoratuuf jira. Qorattoonni hedduun akka amananitti vaayiresiin bara 2019 jalqaba magaalaa Chaayinaa Wuuhaan keessatti argame simbira halkanii irratti mul’ate.
Gareen qornnaa kan tokkummaa mootummootaa hooganni Burundii jijjiiramus gabaasi hamaan kan dhiittaa mirgaa namaa fi yakka farra namoomaa hamaan biyyattii keessaa itti fufuu beeksisan.
Gareen rakkoo walitti bu’iinsa biyyootaa qoratu kan ” International Crisis Group” jedhamu dhimmi hidha laga Abbayyaa ilaalchisuun marsariitii irratti ibsa kenneen mariin dhiyeenya Itiyoophiyaa, sudaanii fi Masrii gidduutti geggeessamaa ture akkasumas attamiin walii galtee irra akka ga’amu yaada dhiyaate maxxansee jira.
Gareen Riphxee looltootaa ibsa Kibxata kaleessaa baaseen magaalaa guddoo biyyatti to’achuun ilma prezidaantichaa aangoo irra kan darbuu ta’u beeksisee jira.
Gareen Samatnaa Poower tun faati hardha bulchoota Afrikaalleen wal dubbachuuf Finfinnee dhaxxi.
Gareen seera tumtoota Ameerikaa bulchiinsi Traamp uggura Raashiyaa irra kaa’amee jiru utuu Kongiresiin hin mirkaneessin akka hin kaasne seera ittisu baasan.
Gareen shakkamu kan lammataa immoo gurmuulee diplomaasummaa tokkumaa imireetota arabaa biyya hollaa Sudaan keessaatti karoorsuu dhaabbati presii Ethiopia beeksisee jira. Tajaajilli tika nagaa Ethioa gita isaa kan Sudan waliin ta’uu dhaan dhimma shira kanaa ilaalchisee hojjetaa jira jedhameera. Angawoota Sudan biraa battala ibsi kenname hin jiru
Gareen shororkeessaa Somaaliyaa keessaa garuu IS qofaa miti. Hidhata al-Qaida kan qabu gareen al-Shabab illee IS caalaa heddumminaan gamasitti argama.
Gareen shororkeessotaa galma gabaa Naayroobii haleelaan lammiiwwan Ameerikaa of keessaa qabu
Gareen taajjabdootaa kun biyya seenuuf murteessee kan ture kan hambiseef, akka ambaasaadderichi jedhanitti haalawwan bu’uuraa qabatamaa lama waliin mootummaa Itiyoopiyaa waliin walii hin galin waan hafeef jecha.
Gareen Taajjabdoota Filannoo Gamtaa Awrooppaa Gaaffii Ol Aantummaa Biyyaa Tuqu Dhiyeesse: Ambaasaadder Diinaa Muftii
Gareen Taalibaan irra deddebi’uun ibsa ifatti baaseen uummanni Afgaanistaan ba’e sagalee kennuu irraa akka of-qusatu akkasumas looltoonni isaa qindeessitoota filannoo akkasumas humnootii nageenyaa kanneen deemsa filannoo eegan akka haleelan akeekkachisee ture.
Gareen Talibaan Maadhee Waraana Afgaanistaan Tokko To’ate
Gareen Taliban kan Afgaanistan keessaa haleellaa sanaaf itti gaafatama hin fudhadhu jedhe. Sababaan haleellaa Sanaa ifaa ta’uu baatus, guyyaan har’aa guyyaa exhibition kitaabaa Afgaanii fi Iraan itti eebbifamu ture. Angawoonni Afgaanistan gameeyyii, Afgaanistaanitti ambaasaadderri Iraan achitti argamu jedhamee eegamaa ture. Ennaa haleellaan sun raawwatamu angawoonni keellaa sana keessa jiraachuu fi dhiisuun hin beekamin jira.
Gareen “ The Egyptian Center for Economic and Social Rights” jedhu ibsa fuula FB isaa irratti maxxanseen akka jedhetti kanneen hidhaman namoota 1915 keesssaa 96 ijoollee dha.
Gareen TLP daandilee magaalaalee Paakitan keessaa guyyoota sadiif cufuu dhaan kan dubartii Asiaa Bibii jedhamtu gad dhiise abbaan murtii mana murtii ol aanaa haa ajjeefamu jechuun uummata kakaasaa ture. Dhimmi kun Kiristaanota addunyaa maraa mufachiisee jira.
Gareen tokko nama 11 qaban.Taphii tokko haga 3:12 deema. Marroo hedduu boqonnaa bahan.
Gareen Tokkummaa Mootummotaa inni Ripaablikii Afrikaa waaltaa keessa jiru kibxata kaleessaa ibsa baaseen looltuun imala nagaa eegsisuu irratti bobba’e kan Kaambodiyaa tokko ajjefamuu kan mirkaneesse yoo ta’u booda irra moo kanneen biroon sadii eessa buteen isaanii dhabamee ture reeffi isaanii argamuu ibsee jira.
Gareen United States keessa maadheffate kun akka jedhetti mootummoonni Afriikaa keessumaa gaanfa Afriikaa fi Afriikaan waaltaa mormitoota isaanii gaazexeessotaa fi qabsaa’ota isaanii irran dhiibbaa hamaa geessisan.
Gareen waan itti hin tolle qaban hanga filannoo isa dhufuutti obsuu malee deemsa seeraan alaa keessa seenu akka hin qabne ibsan mata dureen isaa “ADIS WEG” ka jedhuu fi guyyoota lamaaf mariin hoteela Sheraaten keessatti geggeessame kaayyoon isaa tokko kaleessa har’a waliin wal madaaluu ka jedhu.
Gareen walabummaa miidiyaaf qabsaa’u “Reporters Without Boarders” yokaan Gabaastota Daangaan Hin Uggurre jedhamu, BBCn waajira isaa Burundii keessaa cufuu isaatiin, haalli walabummaa preesii biyyattii keessaa akkaan yaaddessaa tahuu isaa dubbata.
Gareen wal fincilan kan Sudaan kibbaa kaleessa galgala walii galtee lolaaf wal barbaaduu dhaabu Finfinnee keessatti erga mallatteessanii booda, lola dhaabinsi tolfame kan biyyattii waraanaan bututtee, jala bultii ayyaana dhaloota Gooftaa Yesuus Kiristoos hojii irra ooluuf jira.
Gareen waliini dhimma kana qoratus addatti hundaaye kan hojjatamaa jiru akka ta’e himamee jira.
Gareen wal jaaranii hiriiraan mormiitiin wal qabatee nama dhuunfaa manuma keesatti dhaanaa,kaan dhagaan kaan ammoo shiboo elektirikiitiin dhaanaa, kaan agaraan,kaan billaan waraanaa kaan ammoo karaa irratti ijjeesaa turan jedha.
Gareen yeroo hatattamaa bakka sanatti argamanii kanneen madaa’an gargaaraa turan.
Garee Paartii Ripaablikaanotaa irraa dorgomtoonni prezidaantichaa sochii eegalanii jiru. Yaada uummata hanga yoonaa walitti qabame irraa hubachuun akka danda'ametti, bulchaa Masaachuseets duraanii Mits Romniin qabxii walitti dhiyeenya qabuun dorgomaa jiraachuu irraan kan hafe kanneen biroon hagas prezidanticha waan yaaddessan miti. Gabaasa guutuu MP3 tuquu dhaan dhaggeeffadha
Garee SPLM jedhamu irraa Lam Paul Gabriel garee isaanii hojjattoota gargaarsaa kana Roobii darbee qabee hidhuu ibsan. Hojjatonni kun Gara yei ituu hin dhufiin dura garee keenyatti waan beeksiisan hin qaban jedha. Jaarmayaan fannoo dimaa akka jedhutti geejibaan gargaaruun ala gadhisiisuuf maanguddummaa gaggeeffamee keessaa harka hin qabu.
Garee tajaajila gadamoojjiwwan waraanaa fi miseensota waraanaa akkasumas hoogganoota gameeyyii kan waraanaa waliin har’a ganama White House keessatti ciree waliin qooddatanii jiran.
Garee Tokkummaa mootummotaa Afgaanistaan keessatti imala irra jiruun gabaasnii haaraa kibxata har’a ba’e akka jedhutti namoota midhaan kun irra ga’e kana keessaa harka 80 caalaan duula hokkaraa fi doorsiisa Talibaan beekaa gaggeessee fi filannoo Fulbaana 28 gaggeeffame jeequu isaan kan uumamee dha.
Gareewwaan ABO walitti-fiduu fi tokkummaa dhaabichaa deebisanii jabeessuuf hojii araaraa jaarsooliin Oromoo eegalan deggeruuf ka Waldaa Artistoota Oromoon qindeessame, waltajii agarsiisaa sana irratti bakka-bu'oonni gareelee ABO wal-dhabanii, maanguddoonnii fi beektonni argamuun waa'ee barbaachisummaa deemsa araaraa sanaa dubbatanii jiru. Dura-taa'aan Waldaa Artistoota Oromoo, obbo Amiin Juundii fi Itti-gaafatamaan dhimma sab-quunnamtii waldichaa, Obbo Daraaraa Maatii ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, kaayoo agarsiisichaa bu'aa inni argamsiise ibsanii jiru.
Garee Yemen keessaa Iraaniin deggeramu – Hutii irraa misaahela har’a dhukaasame, kan masaraa Mootii Saawudii Arabiyaa magaalaa Riyaad keessa jirutti – ka Mooticha Salmaanitti xiyyeeffatee ture fashalsiisuu ishee Saawudiin beeksistee jirti.
Gargaaraa Paayileetiin Xayyaara Itiyoophiyaa Butee, Jenevaa Geessee Harka Kennate
Gargaaramtoonni lakkobsaan akka dabalan sababaalee godhan keessaa tokko Oromiyaa fi Bulchiinsa naanoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti roobni Hagayya xiqqaachuu yoo ta’u sababa Kanaan abbaan warraa achi keessa jiraatan wabii nyaataa mirkaneeffachuu hin dandeenye jedha.
Gargaargaaraa Dura-taa’aan Koree kanaa Bakka-bu’aan uummataa, Kutaa MASAACHUUSETS irraa filataman Jeems Maakgavern “Tokkummaan Mootummootaa baatii dabre keessa ammaa booda Oolaan yokaan Beelli Somaaliyaa keessa hin jiru” jechuun labse iyyuu, rakkoon naannoo sanaa, furmaata irraa gagoo jira jedhu.
Gargaarsa Addaan Citee Ture Kan Ameerikaan Itiyoopiyaaf Kennitu Bakkatti Deebisuu Mirkaneessuuf Xiinxalli Geggeessamaa Jiraachuun Ibsame
“Gargaarsa addunyaan horii fi nama baratellee ergitee ardii sun gargaartetti tana fide.”
Gargaarsaaf Kan Iyyatan Ta'uus Waan Kenninuuf Hin Qabnu: Bulchiinsa Daanshaa
Gargaarsaan namoomaa fi Fiilmii badhaasa Oskaariif kaadhimamee “HOTEL RWANDA” jedhamu keessatti falmaa mirgaa senaan isaa akka nam-fakkii ijootti hojjetame – Pool Ruseesaa Baaginaa irratti yakka ilaalchii gaafa Guraandhala 17 jalqabamee jira.
Gargaarsaan Wal Cina Dhaabachuu Qabna: Qindeessitoota
Gargaarsa Arganneef Galata Guddaa Qabna: Hospitaala Naqamtee
Gargaarsa atattamaa argachuu Namootaa qaban miiliyoonii 3 keessaa amma ammaatii namoota 347,000 qofa qaqqabuun akka danda’ameedha kan ibsame. Kunis namootaa gargaarsaa barbaadan keessa harka 12 duwwaadha jedhameera.
Gargaarsa darbee darbee mootummaan kennuu fi loon isaanii gurguraa jiraataa kan turan ta’uus, amma garuu gargaarsi argannu hin jiru, hojii humnaa (kuulii) taanee maatii keenya lubbuu dheeresuuf dirqamaa jirra jedhu.Gama kaaniin jaarmayaan gargaarsa dhala namaa kan Tokkummaa Mootummotaa OCHA.n Onkolooleessa 3 bara 2011 gabaasaa baaseen Godinni Harargee Bahaa fi Godinni Harargee dhiyaa hanqiina nyaataa hamaaf saaxilamnee jira.Godina Haraargee gama dhiyaa keessatti namni 2481 Haraagee bahaa keessatti immoo namni 4019 hanqina nyaataan qabamuun isaa baatii Fuulbana bara 2011 keessa galmessameera jedha OCHAn.kana malees, Dhukkubi garaa baasaa fi haqqisaa arifachiisaan godina Haraagee dhiyaa aanaa mi’essoo fi ciroo akkasumas Godina Haraargee bahaa aanaa Qarsaa irraa gabaafamuu itti fufee jira jedha.Bulchaan godina Harargee Bahaa Obbo Nuree Qamar garuu, mootummaan gargaarsi kennamaa waan jiruuf wanni humnaan ol ta’e hin jiru jedhan.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Gargaarsa dhala namaa dabalaa akka adeemuu gochuuf tarkaanfiin fudhatamuu itti fuufiinsa qabaachuu akka qabu akkasumas kanneen balaaf saaxilamaniif eegumsii akka godhamu gaafatan.
Gargaarsa Gullisootti Maanguddoo Suuraan Isaanii Miidiyaa Hawaasummaa Irratti Tamsa’ee fi Harka-qalleeyyii Ka Biroof Taasisame
Gargaarsa Hatattamaa Kan Barbaadan Heddu Dha
Gargaarsa hiriyoota US keessaa fi waajjira senator Kamala Harris-n Zainoon milkaa’uu danda’eera. Yeroo jalqabaaf angawaa immigaratin US kan US keessaa ka kutaa Boston keessaa waliin ennaan wal argu na ajaa’ibe jedhe Nael.
Gargaarsa iddoo sanatti kennamaa jiru kan ilaaleen waahilli keenya Minisootaatti argamuu Soraa Halakee Dr. Masfin Ittaanaa dubbsee jira. Caqasaa.
Gargaarsa jarii maqaa barattootaatiin walti guuruuf jedhee nu dhowwan jedha kana eennu akka isaan dhowwe gaafachuuf jennee bulchiinsaa fi koollejjii Asallaa keessallee bulchota dubbisuuf jennee hin taane.
Gargaarsa kana Ambootti itti jira;harka dhiqachiisuu fihubannoo kennuun akka tajaajilaa jiru dubbatu miseensotni waldichaa.
Gargaarsa kana kallattii dhaan mootummaa itiyoopiyaaf hin kenninu. Gargaarsa kana Michoota keenya naannoo fi ka sadarkaa addunyaa, jaarmolii dhuunfaa ti Tokkummaa mootummootaaf kennina. Kanneen kunis namoota Itiyoopiyaa keessaa akkaan miidhamaniif raabsu.
Gargaarsa kana kallattiin mootummaaf waan hin kennineef uummata dhaqqabuu qabu bira ga’uu isaa attamiin adda baafattu ka jedhuuf Racher Grant deebii kennaniin:
Gargaarsa kanallee bakka bu’aa dhaaba kanaa Achaamyellee Dabalaatti kenne gargaarsii kun gargar hin citu jedhu bulchooti.
Gargaarsa kana maqaa“lammiin lammiif”jedhuun kennaniif.Leenjisaa Toleeraa Dinqaa nama jara kana walti qabee Harargee Bahaatii fi Harargee Dhiyaa keessee gargaarsa kenneef keessaa nama tokko.
Gargaarsa kana nama irraa dhaamnaa Somaaleetti namii beelaan dhumata jedha Piiter Toomas.Armaan duratti nama kuma 260 Somaaleetti beelaan dhumate.
Gargaarsa kennan keessaa akka Aster Misgaanawu gabaastetti midhaan kintaala dhibba hedduuti. Qamadii fi midhaan gara garaati.
Gargaarsa Lammilee Godina Gujii fi Geediyoo Irraa Buqa’anii Godhame
Gargaarsa lammilee Itiyoophiyaa baqa keessa ganna hedduu jiraatanii biyyatti deebi’aniif kennamu ilaalchisees, jiruu isaaniif itti gaafatama jalqabaa ka fudhatu mootummaa Itiyoophiyaa ta’us UNHCR haga isaan miilaan dhaabbatanitti gargaarsa akka taasisuuftu himame.
'Gargaarsa Misoomaa Kennuuf Waadaan Seenamee Hojii irra Oolu Qaba'
Gargaarsa naannoo sana dhaqqabsiisuuf mootummaan Itiyoophiyaa akka karaa itti achi dhaqqaban banu ammas irra deebi’ee iyyate, jaarmayaan kun.
Gargaarsa namoomaa kan yeroo hatattamaa qofaa utuu hin taane caasaan namoota baqattoota seeraa ala deddeebisanii wal qabataa waan ta’eef, yeroo tokko tokkos dhimmootii maallaqaa fi hojii shororkeessotaa kan naannoo duruumaanuu jeeqamee jiruutti jeeqama ka biroo dabale waliin hidhata qaba jedhan.
Gargaarsa namoomaa kennuun murteessaa dha miti jedha Tokkummaan mootummootaa
Gargaarsa namoomaa Tigraay keessaa dabaluuf walitti bu'iinsii itti fufuu fi Birookraasiin amma iyyu danqaa ta'uunibsameera.Gargaarsa guutuu battalumatti, karaa nagaan dhorkaa malee, eegumsa jalatti akka Tigraay seenuuf gaafanna jedhan Juriik, daw'annaa aangawoonni Tokkummaa Mootummootaa Itiyoophiyaatti gaggeessanii fi marii aangawoota biyyatti waliin gaggeessan akkasumas wal jijjirraa yaadaa ta'e bu'a qabeessaa fi itti fufuu akka qabu dubbii himaan barreessaa duree Tokkummaa Mootummootaa Steefan Juriik ibsanii jiru.
Gargaarsa namoomaa ugguruu akka meeshaa waraanaatti fayyadamuun seera gargaarsa namoomaa kan sadarkaa addunyaa akkaan cabsuu akkasumas lubbuu uummata miliyoonaan laka’amuu balaaf saaxiluu dha. Beela ittisuuf gargaarsi guutuu ta’e dhiyaachuu qaba. kanneen yeroon gargaarsi dhaqqabu akka danqamu ittisan seeraan itti gaafatamuu qabu.
“Gargaarsa nutumtu guuruutti jirraa isan maanti isaniin gahe galche nuun jedhan,” jedha.
Gargaarsa nyaataa uummata miliyoona 8.5 ga’u dhiyeessuuf hanga baatii muddee bara 2017tti doolaarri miliyoona 800 fi miliyoonni 38 kan barbaachisuu ta’uun ibsamee jira.
Gargaarsa qarshii Miliyoona yunivarsitiin Walloo eega weer20tti tilmaamamu kana godinaalee afuriif raabsan.
Gargaarsa Uummataa Gaafachuuf Dirqamne: Hospitaala Naqamtee
Gargaarsa waldaa misooma Oromoo Kamisee kana nama 150 akka jecha obboo Mohaammaditti nama 150tti dhufeen.
Gargaarsa yeroo hatattamaa kanaaf gargaarsa maallaqa yeroo hatattamaa doolaara miliyoona 800 oltu argame. Mootummaan Itiyoopioyaa fi tokkummaan mootummootaa akka jedhanitti garuu waggaa kana qofaaf doolaara biliyoona 1.4tu barbaachisa.
Gargaarsi akkasii kun ergamu malee xayyaaronni kun nyaata deedeebisuuf hin sosso’an taanaan uummatichi dhugumatti homaa hin qabu jedhan.
Gargaarsi Biyyootii Alaaf Kennamu Addaan Hin Citin: Gadaoojjiiwwan Waraanaa Ameerikaa
Gargaarsi biyyootii alaaf kennamu addumaan irratti fuuleffatamuu mala. Kun immoo gadamoojjii waraanaa 121 kaneen hariiroo diplomaasummaa cimsuu fi misoomni humna ittisaa waliin wal cina deemuun Ameerikaaf eegumsa gochuuf baay’ee barbaachisaa dha jedhan. gargaarsi biyyoota ka biroof kennamu bajata walii galaa keessa dhibba irraa harka tokko qofaa jedhan.
Gargaarsii addunyaa duubatti harkifachuun akkasumas kan argataniis xiqqaa ta'uun liqaa biyyoota alaa irra jiru baasuufis rakkoo akka ta'e sababaalee gabaasa ba'e keessatti tarreeffaman keessa jiru.
Gargaarsii Amerikaa dhaabachuu irraa kan ka’e Bajata keenya fi iddoo qaawwaan jiru ilaallee guutuu ni dandenya jedhan.Gama kaaniin uggura ka’ame kana kaasisuuf waan guutamuu qaba jedhan sirreesina jedhan.
Gargaarsii ammaaf dhaaban kun doolarlii miliyoona 100 ta sagantaa nagaa naannoo eeguuf jedhanii kennan miidha.
Gargaarsii arjomamee kun jireenya keenya gara fuula duraaf abdii dha jedhu baqattonnni Ertraa Mooraa 4 kan Tigraay keessa jiran kun.
Gargaarsii Dr.Guddataa Hinnikaa faan Arsii Nageelleetti nama sadii barsiisuun jalqaban amma barattoota 5000 gahe
Gargaarsii Ergame Na Hin Geenye: Ertraa
Gargaarsii guddaan duraan irratti walii galuun kennan immo saba weerara vaayrasii Koronaan namoota hojii isaanii dhaban kan kenname ture.
Gargaarsii kennameef kun kan nyaataa fi meeshalee vaayrasii koronaa kan ittiin ittisan ta'u Muluugeetaa Atsebaha a gabaasee jira.
Gargaarsii kennanilleen maati nama 10 fi 20 fa qabu womaanuu hin gahu.Rakkoon akkanaa tun haga guddaan gammoojjii.Gatiin midhaaniilleen qaalii.
Gargaarsii kun akka kennamu gabaasaaleen ibsan nu dhaqqabuu itti fufee jira jedhan humnootii addunyaa kanneen Afgaanistaan keessa jiraniif ajajaa ka ta’an Jeneraalli Amerikaa Joon Nikolson.
Gargaarsii Namoomaa Guutummaa Tigraay Dhaqqabee Jira Jechuu Hin Dandeenyu: Amb Dinaa Muftii
"Gargaarsii USA Itoophiyaa gama misoomaatiin,gama siyaasaatiin,horii fi yaadaan gargaaru waan durii baheef dhiisee gama akka malee balaa qabu deemuuf jira. Akka abbootiin irree fedhii mirga lammii isaani jalaa-qabuu didaniin tolchuutti jira.Tun ammoo jeequmsaa fi nagaa dhibiitiitti nama geessiti.Kongireesiin USA horiin Itoophiyaan kennamu akkuma duraan jedhame hujii misoomaatiif bahuu fi dhubaachu isaa jabeessee qorahcu malan. Horiin lammiin Amerikaa qaraxaa fi gibiriin mootummaa Amerikaatii baase kun ka abbootiin irraa mirga namaatiin gadi qabanii namaan hiyyoomsan,biyya namaa irraa godaansisaniin tahuu hin malle.Waldaan Awurooppaa rakkoo mirga dhabitiin ilmaan namaa Itoophiyaa irratti gabaasa jabaa baase,” jettee dabalte.
Gargaarsii yeroo ammaa raabsamaa jiru harka caalaan kan mootummaan Itiyoophiyaa dhiyeessee fi caamnii kun ituu hin dhaqqabiin dura naannolee hundumtuu bishaan jiru kuusuudhaan rakkoo kana dura akka dhaabatan gochuuf qarshii miliyoona torba kennamuu ibsamee jira.
Gargaarsi jaarmolii hedduun kibxata kaleessaa gaafatame kun akeeki isaa mootummoota sadii fi kanneen biroo naannoo sana keessa jiraniif kanneen dahata siyaasaa gaafatanii fi haala mijeessuu akkasumas kanneen qe’ee ofii irraa baqachuuf dirqaman gargaarsa lubbuu oolchuu dhiyeessuuf oola.
Gargaarsi kennamuuf kan yeroo isaa hin eegne darbee darbee ta'uu kan dubbatan jiraatonni qoraan funaananii akkasumas bishaan waraabanii gurguruun kan jiraatan ta'uu ibsan.Tokkummaan Mootummotaa akka jedhutti baatii Bitooteessa darbe yeroo lammataaf roobni waan dhibeef jecha loon nuusa miliyoonaa ykn afur keessaa harki tokko dhumaniiru.Godina Boranaa keessatti itti gafatamaa waajiira misooma horsisee bulaa kan ta'an Obbo Liiban Areeroo akka ibsantti kan silaa ho'a keessa jiraachu danda'an gaallii fi reettiin dhumaniiru.
Gargaarsi kun maneen jirenyaa ijaaruu fi jireenya isaanii tumsuu Kan of keessaa qabu akka ta’es himamee jira.
‘Gargaarsi midhaan nyaataa nuuf dhiyaataa ture nurraa hirratee beelaaf saaxilamaa jirra’ Baqattoota Buufata Baqataa Keeniyaa keessa jiraatan
Gargaarsi namoomaa kennamu, gargaarsa rarraasame sana keessa akka hin jirre ka dubbate – Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis, ejjennoo Yunaayitid Isteetis kana mootummaa Itiyoophiyaa quba qabaachisuus beeksisee jira.
Gargaarsi namoomaa kun kaneen hongeen miidhmanii fi qe'ee irraa buqqa'aniif oola jedhamee jira.
Gargaarsi Namoomaa Naannoo Tigraay Akka Dhaqqabu Daandiin Guutummaan Saaqamuu Qaba Jetti Briteen
Gargaarsi Namoomaa Tigraay Danqamuun Uummata Beelaaf Saaxiluu Mala: Tokkummaa Mootummootaa
Gargaarsi paarlaamaan Awrooppaa Itiyoopiyaaf godhu yakkawwan dhiittaa mirga namaa waliin hidhata akka hin qabaanne keessaahuu projektiiwwan qonnaan bulaa fi horsiisee bulaa dachii isaa irraa buqqisu waliin hidhata akka hin qabaanne jabeessinee gaafanna jedha.
Gargaarsi Prezidaantichaa dhufaa jira jechuu dhaan angawaan White House tokko kaleessa galgala gaazexeessotaaf ibsanii jiru.
Gargaarsi US Gad Xiqqaachuun Nu Yaaddesse: Angawoota Gargaarsa Afriikaa
Gargaartonni Traamp mormituu isaanii damokraatittii Hillary Clintoniin akka isaan injifatan gargaaruuf angawoota Raashiyaa waliin wal arguu isaanii ilaalchisee qorannaan geggeessamu itti fufee jira.
Gargaasii kun ka silaa jireenna biyya sunii wayyeessuu fi waraana isiillee humna jabeessuuf kennan.
Gariin isaanii yakka waraanaatiin mana-murtii sadarkaa Addunyaatiin – hoogganoonni Gamtaa Afrikaa kurnaan lakkaawaman, guyyaa xumuraa irratti, tarsiimoo mana-murtii sadarkaa Addunyaa keessaa ba’uu sana murteessuuf calleensaan itti deeman. Hoogganoonni Afrikaa, yeroo dheeraadhaaf, manni-murtii sadarkaa Addunyaa kun loogiidhaan, hoogganoota Afrikaatti fuuleffate – jechuun balaaleffataa turan. Namoota haga ammaatti, mana-murtii sana duratti yakka ilaalaman soddomii-sagal keessaa, soddomii-saglanuu lammiwwan Afrikaa akka ta’anittti dubbatan.
Garlandi nama ganna 63 abbaa seeraa mana murtii oli iyyannaa Waashingiton, DC-ti.Obaamaan yoo nama kana filu abbaa seeraa wa sadii guutachuu malee jedha;nama ufumatti hirkatu,dandeettiin hujii isaa shakkii hin qamnee fi akka dansaa seera beeku.
Garreen Farra Shorokeessummaa Itiyoopiyaa Akeekkachiisa Kenne
Garri dheeraan Afriikaa kun magaalaa Moshi, ka Taanzaaniyaa daldalaa fi tuurizimii dhaan hedduu deggera. Namoota gamasii hedduufis madda galii ti.
Gartuu Hogganaa Angoo Jijjirree Malee Eenyuun Iyyu Angoo irraa Hin Buufne. Angawaa
Gartuun kabaja mirga namaaf falmu Amneestii Internaashinaal, haalli nageenya gaazexeessitoota biyya Somaaliyaa, akkasumas ukkamsi mirga yaada ofii bilisaan ibsachuu ammaa rakkoo keessa jira jedhe.
Gartuu vaayrasii Koronaa kana irratti hojjachuuf waayit Haawus gurmeessee keessaa namnii sadii of-eeggannaaf jecha adda of baasanii jiru.
Garu aangawoonni filmaataa akka jedhanti sagalee kennamee sadii keessaa harka tokko qofaatu haga kaleessaatti lakka’ame.Ummanni ba’e sagalee kan kenne Kibxata darbee yoo ta’u waggaa 70 caaluu keessatti biyyattiin yeroo duraaf nama karaa demokraatawaa ta’een filamee irraa aangoo fuutee karaa nagaandabarsuu kun ka duraati.
Garu aangawoonni ijoon kan Afgaanistaan akka jedhanti garu mariin kun Waashingtan fi Kaabul gidduu adda addumaa jiru bal’isa.
Garu aangawoonni mootummaa kanneen ragaa ittisaa ta’uun himatamtootaaf dhiyaatu jedhamee eegamaa turan xalayaan waamichaa mana murtii biraa waan isaan hin dhaqqabneef jecha hin dhiyaanne jedhe manni murtii olaanaa kan Federaalaa dhaddachii arfaffaan.
Garu aangawoonni Naayjeriyaa hanga vaayrasiin Koronaa to’annaa jala ooluutti namoonni daldala irratti bobba’an kan Naayjeriyaa gara Chaaynaatti akka hin imalle ugguran.
Garu abbaan alangaa raga-baatoota isaa dhiyeeffachuu waan hin dandeenyeef jecha bellamnii dabalataa dheeraan baatii Onkolooleessa dhufuutti kennamee jira. Abukaatoo himatamtootaa keessaa tokko kan ta’an Obbo Tola-maariyaam Magarsaa akka ibsanti manni murtii bellama kennu dheereessuun mirga shakkamaan tokko murtii arifachisaa argachuuf qabu miidha.
Garu Afaan Oromoo Afaan mootummaa akka ta’uuf murteeffamee jira isa jedhu gaafa hojii irra ooluu arguu wayya jedhan. Afaan Oromoo afaan hojii fedeeraalaa akka ta’uuf yeroo dheeraaf gaafatamaa akka ture kan ibsan Obbo Qajelaa fi Obbo Mulaatuun garu afaan Oromootti dabalata afaan ka biraa itti dabalanii Oromiyaa keessatti hojii irra oolchuuf yaadamuun rakkoo biraa fi burjaajii fida jedhan.
Garu ajajaan waraana addaa kan Baahir Daar jiru kan seeraa waan ta’eef gadhisaa jechuun ajajee ture.Nuti dhaqqabnee gadhisaa jenneen ni diidan jedhan koloneel splomoon.
Garu akka amantii Itiyoophiyaatti jedhan gollii naga eegumsaas ta'e qaamnii biraa kam iyyu kan furmaata arganiif otoo hin taanee biyyonni sadeen giddutti kallattiin marii gaggeeffamuutu furmaata argamsiisa jedhanii jiru.
Garu amma biyyattiin yeroo boqonnaa baatii tokko turu kana keessatti of-dagachuuf yeroon amma miti jechuun akeekkachiisan.
Garu attamiin beeleedaalee irraa gara namaatti darbe? isa jedhuuf deebiin dhabame.
Garu bara 1991 mana murtii mummicha kan Yunaaytid isteetiif nama prezidaantiin yeroo sanaa Jorjii Buush dhiyeessan Clarence Thomas gurraacha yaada irratti cichan yoo ta’an Baayidiniin partii isaanii kan ilaaleen jechaan dhahan.
Garu bilbilaan waan hedduu odeessan jechuun kan sabaa himaan gabaasan soba jedhe.
Garu biyya keessaa gareelee siyaasaa haaraa giddutti tasgabii siyaasaa argamsisuuf hojii hedduutu isa eeggata jedhan.Kana malees Deemsa nageenyaa Ertraa wajjiin jiru tarkaanfachisuuf gara fuula duratti rakkoo jabaa eeggata jedhanii jiran.
Garu biyyonni gama dhiyaa gareen amma shoroorkeessoota jedhame kun duula farra shoroorkeessummaa gaggeffamu keessatti michuudha jedhanii ilaalu.
Garu bulchiinsii Yunivarsitii fi kan naannoo waan isaan amansiseef Awutobusii yunivarsitii Gaambeellaan fe’amanii gara mooraa Yunivarsitii Mattutti yeroo deebifaman barattoota Oromoo irraa mormiin waan nu mudateef sodaa nageenyaad jecha Gaambeellaatti deebine jedhu.
Garu ce’uuf yaalii yeroo godhanti waardiyyoota naannoo sana to’atan turaniin deebifaman.Yunaaytid Isteetes gargaarsa doolaara Miliyoona 20 baasu Venezu’elaaf kennuuf waadaa seentee jirti.Kunis kan akkaan rakkoo ta’e nyaataa fi Dawaa kan dabalatu ta’uun beekamee jira.
Garu Dargaggonni 8 kanneen Komaandar waliin mana murtiitti iyyataa turan akka hin gadhiifamiin maddeen ibsanii jiru.
Garu dhala namaaf yoo kenname rakkoo kan hin qabne ta'u ragaa agarsissuu hin dhiyeessine.
Garu dinagdee fi jirrenya iddoo duriitti deebisuuf jecha Daldallii fi manneen amantii adda addaa kan akka waldaa kristaanaa, Masjiidaa fi kanneen biroon akka deebi'anii banamaniif dhiibbaan godhamaa jira.
Garu Diploomaatootaa fi xiinxaltonni hangi tokko akka jedhanti ajjeechaa kanaaf Iraan haatattamaan tarkaanfii fudhatti jedhanii hin yaadan.
Garu Embaasii Amerikaa Finfinnee jiruuf dubbii himaa kan ta’an Nikolaas Barnet walgahiin gaggeeffamee kan sadarkaa dhunfaa ta’u ibsuun waa’ee irratti dudubbatame ibsuu hin feenu jedhan.
Garu fayyaan dargaggootaa fi shamarran umriin isaanii 11 hanga 25 gidduu dagatamee ykn ija tuffiin ilaalamaa jira jedha jaarmayaan fayyaa addunyaa.
Garu filatamanii eega seenanii torbanneen booda waan gaddisiisaan tokko Baaydiniin mudate. Haatii warraa isaani Neilis fi intala durbaa umriin waggaa tokkoo Naomiin ayyaana ganniif waa bituuf akka ba’anitti balaa konkoolaataa du’an.
Garu gabaasnii kun mootummaa Raashiyaas ta’e namoota dhunfaa maqaan isaanii tarreeffame irra uggurri haaraan haa ka’amuu hin jenne.
Garu gabaasnii ministeerri qonnaa kun isa duraan aangawoonni jedhan waliin wal faalleessa.
Garu gareeleen hawaasnii sivilii akka jedhanti namoonni filannoo kana hordofuu qaban kuma hedduun ehama isaan barbaachisuu aangawoonni hin kennineef.
Garu gareen waa’ee sudaan kibbaa qoratu kan tokkummaa mootummotaa akka jedhutti Luak fi Idir waajiira nageenyaa kan Sudaan Kibbaan Naayrobii keessaa butaman.Gabaasnii Kibxata kaleessaa ba’e akka jedhutti hojjattonni dame tikaa namoota lameen Amajjii 27 bara 2017 Keniyaa irraa gara Jubaatti xayyaaraan fidan.
Garu guyyaa kaleessaa du’an kan adabaman Dirribee Ittaanaa fi Urgee Abbabaa akkasumas kan yeroo hidhaa isaa xumuree Indaalee Nagarii gadhiifamanii jiru.
Garu haasawaa dhageesisaniin biyyonni lameen walii galtee daldalaa guddaa kan amaan dura argamee hin beenne akka tolfachuuf jiran waadaa seenan.
Garu hogganaan inni kam Traamp waliin qunnamtii akka qabu ykn Traamp waadaa maalii akka seenan ifa galaa hin turre. Dura taa’aa koree tika nagaa kan mana maree yunaaytid Isteetes Adam Schiff akka ibsanti Atkins komee dhiyaate qabatamaa fi hatattamaan ilaalamuun akka irra ture kana malees akka seera biyyattitti kongreesatti gabaafamuun akka irra ture ibse.
Garu humna hospitaalichaan ol akka hin ta’iin akkasumas kan lubbuuf sodaachisu akka hin jirre ibsan.Amma iyyu wal’ansa argataa akka jiran ibsan.
Garu iddoo hundumatti tasgabiin bu’u isaa fi namoonni qe’e ofii irraa godaananitti deebi’uu isaanis aangawaan waraanaa kan sadarkaa olaana kun hubachisanii jiru.
Garu Itiyoophiyaa fi Sudaan falmii daangaa qabaatanii akkasumas Ertraan loola Tigraay keessaatti gaggeeffameen Itiyoophiyaa cina goruun qeeqa yeroo hordoofsisseetti daw’annaan prezidaant Isaayaas kun dhaga’ame.
Garu jarreen yaada cichitootaa hogganaa haaraa hanga filataniitti akkasumas baatii waxabajjii dhufu prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp daw’annaaf Briteen dhaqabii haga deebi’aniitti aangoo irra kan turan ta’u Tereesaan beeksisanii jiru.
Garu jedhan gargaarsii barbaachisuu isa eenyuu iyyu yaaduun olii.
Garu jedhan yeroon itti qabaman kun namtichii hidhatee El Paso Teksaas keessatti namoota Ispaanishii 22 ajjeesuu waliin hidhata hin qabu jedhan.
Garu jijjirama biyya keessatti argameen lameenuu hidhaa waggaa kushanii booda gadhiifaman. Intala isaaniis dhaabbata guddisuu harkaa deeffatanii waliin jiraataa jiran.
Garu kan gama bilbila harkaan hojjatu amma iyyu akka cufameetti jira jechuun Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira
Garu kan umriin isaa waggaa sagalii kun maqaan Ibsaa Goolaa kan jedhamu yoo ta'u rasaasaan rukutamee lafeen lukaa naannoo gudeeddii issatti waan cabseef jecha wal’ansa sadarkaa olaanaaf hospitaala Gobbaatti ergame. Harmeen isaa garu hospitaala Gindhiir keessatti yaalamaa jiru.
Garu Kibxata kaleessaa waajiira isaanii magaalaa Neew Yoork keessa jiru irraa Traamp akka dubbatanti caasaa biyyatti deebisnee haa ijaarru jedhan.Garu tuutii oduu gabaastootaa ibsa Traamp caqasaa turan wacuudhaan Traamp maaliif waa’ee hokkara gaggeeffamee ibsa tokko ituu hin kenniin guyyaa lama akkamitti akka itti fudhate gaafataa turan.
Garu lakkoofsa isaanii hin qulqulleeffanne jedhan.Haala jiru adda baafatanii deebii akka nu kennan Obbo Jamaal Ahmedee waadaa nu seenanii jiru.
Garu lameenuu tarkaanfiin kun maal akka ta’u lafa hin keenye.
Garu looltuu harka kennate kana irratti dhukaasii tokko akka hin dhukaafamiin ibsanii angawoonni dhimmi kun ilaaluu maaliif harka akka kennatee qorachuun tartiiba ittiin dahannaa argatu murteessuuf jiru.
Garu Maadas yeroo sana naannoo dirree xayyaaraa hin turre.
Garu maatiin shamarran eessa buteen isaanii dhabamee mootummaan mariitti jirra jechuun kun waan haaraa miti jedhu.Gaaf tokko hinuma galuu jechuun abdiin guyyaa sana eegaa jiru.
Garuma deemutti jabeenna Amerikaa faarsa.“Itti gaafatama addunyaan bulchan diduu fi abdii tokkitti haftee ta herregatte taanee oduu warra maqaa biyyummaatiin dhara dhugaa fakkeessee waan biyyaa fala tahu ufi fakkeessu diduu malle.”
Garuma deemuutti nama hedduu bahee simata.Yoo innii Kibxata torbaan dabree Iraabaataa Waashingiton, DC keessatti qopheessan dhaqellee nama dhibba hedduutti qophii sunitti dhufe.Hawaasii musliimaa Oromoo DC waancaa fi waraqata ragaa Fayyisaa badhaase.
Garu manni hidhaa qilinxoo gaaffii kaaseen Obbo Baqqalaa Garbaa har’a iyyu hin gadhiifamiin jiru.
Garu manni maree Kongreesaa lameenuu sagalaa guddaan tarkaanfii kanaaf sagalee deggersaa kennan.Kun immoo Traamp sagalee qabaniin yoo kuffisan ykn mallatteessuu yoo diidan balaa itti fiduu maluu akka ofii isaanii dhunfaatti keessa ba’aniif saaxile.Traamp mormii qabadhuus ittiin buluun qaba jedhan.
Garu manni murtii bellama biroo Guraanadhala 22 bara 2009 tti kennee jira.
Garu mummichi ministeera Abiyyi Ahmad aangoo eega qabatanii booda Birgaadeer Jeneraal Asaaminew hidhaa baasuun maallaqa sorataan argachuu malan kennisisanii mootummaa isaanii keessa akka hojjatan godhan.
Garu murtiin isaanii kun maal akka ta’e Traamp ibsuu kan diidan yoo ta’u walii galtee tolfamee sana irratti adda addummaan Amerikaa fi Iraan giddutti uumamees kora kana keessatti dhimmi ijoo waltajjii dhunfatee ta’e jira.
Garu namoonni ijaan argan hangi tokko VOA..f akka ibsanti of-wareegan balaa kana geesise deggeraa kaadhimamaa fakkaatee seenuun balaa kana dhaqqabsiise.Balaa kana qorachuuf gareen tokko gamas dhaqqabu polisiin kutaa beeksisee jira.
Garu odeeffannoon kun dhugaa fi soba ta’u isaa baruuf hojiin qorannaa gaggeeffamu yeroo fudhata jedhanii namoonni naannoo akka ibsanti kanneen ajjeefamanii iddoo tokkotti awwaalaman kun dhalattoota bulchiinsa naannoo Somaalee kanneen miseensa Adda Bilisummaa Biyooleessa Ogaadeen ta’u dubbatu jedhan.
Garu prezidaantiin venezu’eelaa Nikolaas Maduroo gargaarsa kana fudhatama dhabsiisan.Kanaafis sababaan kennan “Venezu’eelaan kadhattuu miti” kana malees waraana Amerikaaf karaa banuu ta’a jedhan.
Garu prezidaant Traamp vaayrasii Koronaan qabamuun falmii gaggeeffamuuf jiru irratti eeggannoo fayyaa ta'u qabu kan akkamii ta'u qaba? gaaffii jedhu kaasisee jira.
Garu qaamonnii harka sadaffaa ittiin jedhan biyyonni lameen akka wal waraananii fi sana keessaa immoo bu'aa ofii argachuu fedhan jiru jechuu isaanii Mallaskaacheew Ammahaa gabaasee jira.
Garu qonsilaa Itiyoophiyaa kan ta’an Obbo Asaaminnew Debelee akka jedhanitti Alam ituu biyyatti hin deebifamiin dura wal’ansa fayyaa argachu qabdi jennee waan itti himneef namichi geessuuf jennaan diddee, sana booda polisii waamnee isaan Hospitaala ishee geessan jedhu.
Garu qormaata barnoota biyya alaa na geessu otoo hin taane rakkoon koo Ispoonsara yaaddoo jedhu qaba.
Garu Raashiyaan uggura Baankii koriyaa kaabaa irra ka’ame akka ka’uuf fedhii agarsisaa jirtu kan ilaaleen Heliin jechaan dhahan
Garu ragaan barreeffamaa fi sagalee dhiyaatan heddummaachuu isaa irraa kan ka’e hunda waliin ga’uun hin danda’amne jechuun manni mutii bellama dabalataa kennee jira.Kunis guyyaa 23 booda walitti deebina kan jedhu ture.Bellamnii qabame kun isa dhumaa akka ta’uuf ni yaalla jedha manni murtii.
Garu rakkoo jabaatu nu argatee jechuun kan isaan dubbatan kaleessa dhiyeessuun keenya ni yaadatata.
Garu rakkowwan biraaf ilaalchii duraa kennamuu isaan duula talaalii Koviid-19 uummata Afrikaaf hojii irra olchuun dagatamee jedhu.
Garu Robii Bitooteessa 6 bara 2019 hojjattonni xayyaaraa kan Keniyaa hiriira mormii irra waan turaniif jecha xayyaarronni biyya alaa dirree xayyaaraa Naayrobii hin seeniin hafan. Mormiin kun boris itti fufuu mala gorsi jedhu waan kennameef jecha isa yaadanii turan Tikeetii Bitooteessa 7 bara 2019 bituu dhisanii Sambata Bitooteessa 9 bara 2019 ilma isaanif kutan.
Garu Sudaan Kibbaa fi Naayjeritaa Kaaba Bahaa keessatti rakkoon mudate kan harkii namaa fide waan ta’eef salphaa hin ta’u jedhe. Sababiin isaa walitti bu’iinsatu gaggeeffamaa jira waan ta’eef jedha.
Garu tajaajiilli kun yoom akka jalqabamuu hin ibsiin hafan.
Garu Traamp seerri gurgurtaa qawwee ittisu hojii irra haa ooluu yaada jedhu hin deggeriin hafuun kanneen seerri akkasii hojii irra akka oluuf qbsa’aa jiran mufachisee jira.
Garuu, aanaaa ollaa sana jiru – Amuru, magaalaa Oborraa keessatti, “Maaster Pilaaniin Finfinnee haa haqamu. Barattoonni hidhaman haa hiikaman” jechuun kaleessa mormii kaasuu isaaniitiin, humna mootummaatiin hidhamuu isaanii fi hagi tokko hidhamuu, ka jiraattoonni himataniif, ajajaan poolisii aanaa Amuruu har’a deebii bal’aa kennanii jiran.
Garuu, abbaan isaa – Sediiq Matiin, Kaleessa madda-oduu Televiiziyonaa NBC-n gaafatamee deebii kenneen akka ibsetti, haleellaan ilma isaatiin geggeessame – fiinxaalessummaa amantii waliin kan hidhata hin qabne ta’uu dubbatee ture.
Garuu, akka abukaatoon obbo Abdii dubbataniitti namoonni ragaa ittisaattif obbo Abdiin lakkawataan sababaa adda addaattin dhaddachicha irratti hin argamne.
Garuu, akka araarri milkaa’u taasisuuf, “mootummaan lola yeroo ammaa WBO irratti banamee jiru, akkasumas, hidhaa fi hiraarsa miseensotaa fi deggersoota ABO irratti geggeessamaa jiru dhaabuu qaba” jedhan.
“Garuu akka biyyoolessaati bori murtiin laatamu akka jiru odeeffannoon qaba,”jedha.
Garuu akka of eeggannootti, poolisii kutaa NY, waariyyaalee biyyoolessaa kuma tokko haaraa ta’an naanolee buufata atoobisii, buufata xayyaaraa fi bufataalee baabura imaltootaatti bobbaasuuf jirra jedhan.
Garuu, akkuma sirni baallii walitti-kennuu kan aadaa xumurametti, Prezidaantiin naannoo Oromiyaa, Obbo Muktaar Kadiir ennaa haasawa jalqaban uummatni calleensaan bakka walga’ichaa gad-lakkisee deeme, jedhu.
Garuu amma injifamuu dhaa baatan iyyuu, dorgomtuu isaanii, Riik Saantoram irraa nokkortii cimaa tu isaan mudatuuf jira. Kutaaleen Raamniin ammaa booda keessatti dorgoman kanneen abdii isaaf kennan miti.
Garuu, ammma illee rakkoo tu jira bakka sana. Akkuma naannoolee biyyattii ka biroo hanqina nyaataa tu jira. Barnootni ijoollee danqamee jira. Buqqaattonni haaraan immoo amma illee ittuma dhufaa jiran. Lafti waldatiin qabdu immoo, murtaawaa waan ta’eef wal-muddinsa guddaa tu uumamaa jira
Garuu ammoo, kutaa Maayinamaar gama Kaabaatti argamtu – Kaachin keessatti, naannoo magaalaalee tokko tokkotti dhibba irraa harka 20 hanga 35tti dabalee jira. Gatiin zayitii zayitii meexxii immoo eega Jalqaba Guraandhalaa tii dhibba irraa harka digdamaan dabale.
Garuu bakka mootummaan gargaarsaan hin dhaqqabnetti hawaasni naannoo, dhaabbileen dhuunfaa fi miti mootummaa hawaasa qe’eerraa buqqa’eef tumsuurratti Koomishinii Ittisa Balaa oromiyaa cina dhaabbataa jiru jechuunillee himani.
Garuu baqattoonni kun jaarmayaan UNHCr mirga baqattummaa keenya nu dhogges jedhu himannaa isaaniitiin. Komee baqattootaa kana dhaabbata baqataa UNHCR gaafannee deebii itti kennee jira. UNHCR dame Liibiyaa jirutti dubbi himaa dhaabbitichaa ka ta’an Taariq Argaaz; UNHCR buufata baqattoonni yeroof keessa jiraataa turan GDF ka cufe rakkoo nageenyaaf akka ta’e dubbatan.
Garuu bellama har’atti qabame irratti manni hidhaa Qilinxoo himatamtoota hin dhiyeessiin hafe. Maaliif akka hin dhiyeessin hafe manni murtii kan gaafate yoo ta’u looltuun waa’ee dhimmi mana hidhaa qilinxoo raawwatu deebii kenneen akka har’a dhiyaachuu qaban hin dhageenye jedhee jira.Sana booda manni murtii bellama ka biraa kennee jira.
Garuu biyya kamitti akka ergamu waan himame hin jiru. Gabaasaa Muktaar Jamaal Adaamaa irraa erge caqasaa.
Garuu, dhugumatti, waggoota sadan dabran gidduutti biyyoonni 17, seerawwan nageenya karaa ahojii irra oolchuudhaan lakkoobsa du’aa balaa konkolaataan uumamu foyyessanii jiran. Akkasumas, akkuma balaan konkolaataa dhaqqabetti, hatattamaan gargaarsaaf bira ga’uun, lubbuu du’a irraa oolchuuf qooda guddaa qaba – ka jedhan, Kituug akkuma balaan konkolaataa dhaqqabetti, otuu namoonni hubaman wal’aansa fayyaa hatattamaa argatanii, du’a dhaqqabu walakkaan gad-cabsuun akka danda’amu qoranaaleen agarsiisuu isaanii dubbatan.
Garuu, Dr Mararaa irratti himannaan dhiyaate shoroorkeessummaa ta’uu Abukaatoon isaanii ibsanii jiru.
Garuu dubartoonni miliyoona heedduun amma iyyuu carraa barnootaa ituu hin argatin dubartummaa isaaniin hokkara adda addaaf saaxilamaa fi miidhamaa jiru jedha.
Garuu, eega labsiin yeroo muddamaa labsamee booda, baatii Bitootessaa keessa, kan labsii yeroo muddamaa ilaalchisee, maddeen oduu ibsa kennanii turan – Hoogganaan Koomishina Poolsii Fedeeraalaa Itiyoophiyaa – Jeneraal Asaffaa Abiyyuu, mootummaan Ertiraa, yeroo dheeroodhaa jalqabee biyya keenya jeequuf hojjetaa turee. Kan immoo kan gochaa jiru qofaa isaa otuu hin taane, gurmuulee fi qaamota biyya keenya irraa dhalatan, garuu, kan hojii shororkeessummaatti jiran ofitti hammachuudhaan, leenjisuu, deggeruu fi bobbaaduudhaan – jechuun balaaleffatanii turan.
Garuu, eenyummaa qaama jedhame kanaa hin dubbanne.
Garuu eeruu hawaasa biraa dhiyaateen eenyummaa namoota sanaa gaafachuuf gara waajjira poolisiitti geessuun gaafannee gad dhiisne jedhee jira.
Garuu, ennaa biyyattiin malaa-maltummaa, hoji-dhablummaa dargaggootaa dhibba irraa harka 35 fi haala dargaggoonni hedduun gurmuulee fiinxaaleyyii Islaamaan hawatamaa jiran waliin ennaa wal’aansoo qabaa jirtutti, milkaa’inichi hagam lubbuu dheerachuu danda’a? inni jedhu gaaffii guddaa dha.
Garuu ennaa gareeleen amantii wal ga’ii isaanii itti fufanii jiran kanatti ajaja kana hojii irra oolchuun rakkisaa dha, akka hoogganoonni amantii jedhanitti balaa vaayiresiin kun fidu akka salphaatti ilaalaamaa jira.
Garuu Ertraan dhimma hidhaa irratti dararaa jiruu gama ilaaleen Onkoloolessa 24 gabaasa dhiyeessuun irra ture waan hin dhiyeessineef sana akka dhiyeessitun jajjabeessa jedhan Ms kitaruuth.
Garuu filannoo kana kan ilaleen waan addaatu jira. Kunis kaadhimamtoonni walabaa heduutu itti hirmaata.
Garuu gaazexaan Finaanshiyaal Taayims akka gabaaseetti maqaa prezidaant paul Kagaamee ol kaasuuf jecha mootummaan sadarkaa hiyyuma biyyatti keessaa gad bu’u isaa agarsiiu ka’an.
Garuu gama kaaniin abbootiin ijoollee qaban warra hin qabaanne caalaa maallaqa argatu. Olney VOAf akka ibsanitti dubartoonni lafa hojiitti loogiin irratti geggeeffamuun jireenya hawaasummaa fi dinagdee naannoo miidhe.
​“Garuu, gargaarsi mootummaan keenya kennuu – ka dantaa waaraa fi safuu Yunaayitid Isteets qabdu hin mine ta’uu mirkaneeffachuu qaba” – jechuun akeekkachiisan.
Garuu golfa koronaatti haa hammaatuutii injifannoo isaan guddina dinagdee irratti gonfatan sun bara kana akka hin taane ta’eera. Weerara vaayiresii Chaayinaa ka’ee addunyaa waliin ga’e kanaan. Sanas ta’ee dhibeen koronaa dinagdee Ameerikaa ammaafis ta’e raasaa jiru Yunaayitid Isteetis irratti dhiibbaa kana jedhamu uumuu isaa kan shakkan Tramp biyyattiin deebitee dandamachuu isheetiif shakkii hin qaban.
Garuu, Goor – Juubaa keessatti waa’ee nageenyaa lallaban iyyuu, bakkawwan birootti wal-waraansi gareelee lamaan gidduu itti fufee jira.
Garuu, haati-warraa Muummicha-ministaraa biyyattii kan hamama kun qabamuun, rakkoolee hedduu naannoo Muummicha-ministaraa sanatti mul’atu furuu hin danda’u – jedhu – namoonni siyaasaa biyyattii.
Garuu hanqiinni maallaqaa mudate hojii to’annaa dhukkuba Busaa kanaa danquu mala jechuun akeekkachise.
Garuu, har’a asitti walga’uun keenya, akka gochaa sana hin irraanfanne, cicha qabnu haaressuufi – jedhan.
Garuu hariiroo gam lama giddutti haaraa tolfame yeroo ilaalan of-eeggannootu barbaachisa. Biyyoonni hedduun gara keenya dhufuuf wal saamaa jiran bu’aa ofii isaaniif jedhanii ti kan jedhan Hiir dhuma irratti garuu waan fedhii ishee ta’e murteessuun qooda Somaaliilaand ta’uu qaba jedhan.
Garuu hayyootumti saayinisii kanneen dawaan kun kan gargaaru ta’uu isaaf raga argatan iyyuu fayyadama isaa irratti of eeggannaan akka barbaachisu beeksisaniiru.
Garuu hidhattoota maqaa WBO’n socho’an qabsoo karaa nagaatti yaa deebi’aniif Biiroon Bulchiinsa fi Nageenya Oromiyaa, mootummaanis sochiisaatti jira jechuun deebii kennan.
Garuu hin taane jedhan Obamaan. Hojii ofii isaanii fi hiriyoota isaanii ykan hojii prezidaantummaa akka agarsiissa TV ilaalcha argachuutti fudhachuu malee ka biraa gargaaru hojjechuuf fedhii hin qabaanne jedhan.
Garuu inni lafa itti barbaadamaa jiru Swidiiniitti ykn yunaaytid Isteetistti dabarsitee kennuuf Briteen murteessuu qabdi.
Garuu itti aanaan bulchaa aanaa Mi’eessoo,Mohaammad Jamaal namii karaa seeraa fi heeraatiin hiriira bahuuf gaafate hin jiru.Farrootii nagaa,karoora isaanii itti qophaahanii baafatanis,karoorri sun isaaniifuu hin gallee itti milkaahuuf oobjuu dharaa oobjatu jedhu.”
Garuu Itti gaaaftamaan waajiira polisii aanaa masala Obbo Nagaash akka jedhantti Milishaa dhaan hin ajjefamne reeffi isaa hallayyaa keessaa argamee qorannaaf Hospitaala Miniliik isa Finfinnee jiruutti ergameera jedhan.
Garuu Jameen Dilbata darbe aangoo gadhisanii biyya ofii ba’an.
“Garuu, Jarmaniin idaa NATO doolaara biliyoona hedduu tu irra jira. Maaliif loltoota keenya kana hunda biyyattii keessa keenya? Amma immoo deebitee, Jarmaniin dinagdee keenyaaf hamaa dha, jetti. Nuti immoo dinagdee keenyaaf gaarii dha. Jarmaniin Idaa baattee jirti.” Jedhan, Prezidaant Traap.
Garuu jedhan clereq, yeroon kun yeroo nuti hojii hojjennetti itti milkoofne jennu miti. haalli gargaarsaa hedduu rakkisaa dha. Kanaaf milkaa’inni argame kun laaffataa waan ta’eef deggersi waarinsa qabu jiraatu malee akka salphaatti jijjiiramuu mala.
Garuu jedhu, mallaqa dhaba irraa kan ka’e amma iyyuu dhukkuboota silaa Talaaliin ittifamuu danda’aniin daa’imman dhumaa jiru. Gamtaan GAVI Alaayaans jedhamu, biyyoota addunyaa irratti hiyeeyyii ta’an keessatti tallaaliin akka raabsamuuf kan hojjataa jiru yoo ta’u, maallaqaanis deggeersa kenna.Du’a silaa ijoollummaatti dhaqqabu danda’u miliyoona 5.4 hambisuu danda’eera. Waggootii dhufan 5 keessatti immo, Raabsaan Tallaalii akka guddatu gochuun ijoollee miliyoona 4.2 ta’an du’a irraa hambisuuf karoorfatee jira.
Garuu jedhu shoroorkeessummaa addunyaa irraa kan humna guddaan oofaa jiru eenyua akka ta’e falmisiisaa miti, Amerikaa dha jedhu.
Garuu jette Oliviyaan, IOM godaantota addattii miidhaan irra gahe 34 ta’an Yemen naannoo Eden tti giddu gala takka keessatti kunuunsaa jiraachuu dubbatte. Warra miidhame jette kanaafis jaarmayaan IOM nyaata, tajaajila yaala fayyaa, bakka jireenyaa fi gargaarsa kaan kennaa akka
Garuu jiraattonni godina Harargee Bahaa aanaa Ciroo akka jedhantti hanqina nyaata hongee irraa maddeen da’imman du’an hangi tokko jiru jedhu. Angawoota godinichaa irraa deebii walii gala argachuuf yaaliin goone garuu hin milkoofne. Hospitaalli Galamsoos aanaalee naanoo isaa irraa namni du’e hin jiru jedha.
Garuu jiraattonni keessumaa warri Aanaa Dhaasi fi Mooyyaleetti hidhamee jiru reebicha fi dararaan firoottan isaanii harka poolisii jiran irra gahaa jiraachuu himatuu kanaaf deebii maal qabduu jechaan gaafatamanii yoo deebisan, ‘Hagan beekutti nami to’annaa jela oole mirgi namummaa isaa sarbame hin jiru, qorannaan sirnana gageeffamaa’ jechuun deebii kennan.
Garuu jiraattonni murteen mootummaa keeniyaa fudhate kun miidhaa nurraan gaha jedhu. Jiraataan Mooyyale yaada isaanii VOA’f kennan tokko meeshaaleen daandiiwwan dhoggaman kanaan darban kan qaraxaaf gahan mitii jechuun dubbatan.
Garuu, kan amma taayitaa gad-lakkisuuf jiran – ministarri dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Keerii, baajeta waggaa bara kanaa Biliyoona 34 caalaa ka barbaadan ta’uu dubbataa jira. Dargaggota balaa garee fiinxaaleessotoa amantii Islaamaan hawatamuu irraa oolchuuf, gargaarsa barnootaa kennuun barbaachisaa akka tahe dubbatan.
Garuu, kanas ta’ee, xumura irratti kan irra-caalaa humna qabaatu, gorsa gurmuu Traamp irraa dhihaatu tahuu hubachiisan.
Garuu, kan ilaalcha siyaasaa giddu-galeessa qaban – Imaanu’eel injifatanii, yaaddoo sanatti xumura godhan.
Garuu kan qabamanii gara magaalaa Baddaleetti geessaman jiru jedhu. Bulchaan aanaa Baddallee Obbo Araggaa Shiguxee walgahii irran jira booda natti deebi’aa jechuun bilbila cufan. Gama kaaniin magaalaa Bishooftuu fi handaara magaalaatti reebichaa fi hidhaan hammaate jedhu jiraatonni fi barattonni. Angawoonni garu ni haalan.
Garuu, konkolaatota Adddunyaa irra jiran keessaa dhibba irraa harka shanatamii-afur qofa ka biyyoota kana keessatti argaman. Jaarmayaan Fayyaa Addunyaatti, Direktorri Damee Waa’ee dhuklkuboota hin daddabrinee – Itiheene Kiruug akka jedhanitti – du’a balaa konkolaataatiin dhaqqabuun, Afrikaan tokkoffaa Giddu-galeessi Bahaa lammaffaa dha.
Garuu, labsii kanaa booda, Xaaliyaanii fi Jarmaniin waa’ee karoora kanaa kan quba hin qabne tahuu dubbatan.
Garuu lubbuu darbee fi qabeenya manca’eef gadduu isaanii dubbatu, Kantiiibichi obbo Tarrafa Badhaadhaa. Hojigeggeessaan Hospitaala Waliigalaa Amboo obbo Dabbabaa Faxxanaa walitti bu’iinsa guyyoota lamaan darbe uumameen namootni 5 du’uu fi 20 madaa’uu beeksisanii jiran.
Garuu maddi baqatummaa fi tasgabii dhabiinsa Somaaliyaa, Siriyaa, Libiyaa, Iraaq fi Afgaanistaan keessatti ta’an. Biyyonni kun hundumtuu qiyyaafata giddu seensa Amerikaa keessa jiru. Kun immoo badiisa, jeeqama, nageenyii biyya keessaa gad adeemaa buluu fi godaansa guddaa uume.
Garuu, Manni-hidhaa Qaallittii hidhamtoota gara hospitaala mootummaatti malee kan dhuunfaatti hin erginu jechuu isaatiin kan ka’e Obbo Baqqalaan amma illee wal’aansa hatattamaan argachuun irra ture hin arganne jedhu Abukaatoon isaanii.
Garuu manni maree Ugaandaa labsii fayyadama bishaan Naayil ka biyyootni 10 walii galanii baasani raggaasisuuf fedha akka qabu waan beeksiseef sanaaf Obbo Taaggeseen mootummaa ugaandaa galateeffataniiruu jedhan.
Garuu ministriin odeeffannoo kan kutaa seentraal Equatoria Emmanuel Adil akka jedhantti lammiwwan Ertraa kun hojii isaanii kan dhaaban kibxata darbe qofa.
Garuu miseensa korii gidduu galeessaa dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo ta’anii kan itti fufan ta’uun beekameera.
Garuu, mootummaa Federaalaatiin bulfama, jedhu – namoonni VOAf haal jiru ibsan kennan. Bulchiinsi koolejichaas deebii kennee jira. Tsahaay Daamxoo tu Kamisa gabaase.
Garuu mootummaan akka qaama biyya tokko keessatti seera kabachiisuu qabuutti utuu socho’uu qabuu, dabalataanis‘cehumsa biyyattiin keessa jirtu’ gaggeessas jedhamus nageenya kabachiisuu dhiisee waan xiyyeeffannoo ammaaf hin barbaachifnerratti yeroo isaa gubaa jiraa jechuun qeeqa. Kunis biyyattii keessa fedha adda addaa ka qaban humnootni hedduun waan jiraniif furmaata rakkoo kanaa ittuu wal xaxaa gochaa adeemee jedhe Kumaan. Rakkoon jiru bu’urri isaa siyaasa waan ta’eef amma keessattuu lixaa fi kibba Oromiyaatti humni jiru kamtu kam akka tahe adda baasuun rakkisaa ta’uus dubbate.
Garuu murtiin kun kanneen addunyaa irraa Booyingii dhiyeessan 900 ta’anii fi dinagdee Ameerikaa miidhuu mala jedhameera.
Garuu, nama sana galchuun walii-galtee ammaan dura Yunaayitid Isteets sadarkaa Addunyaatti mallatteessite hojii irra oolchuuf taanaan, dhimmi isaa addatti ilaalama – jedhanii turan – Traamp.
Garuu, poolisiin Keeniyaa gara biyya isaaniitti deebisuu irra mooraa baqattootaa Dhadhaab keessatti akka isaan gate dubbatan.
Garuu, prezidaant Donaald Traamp eega taayitaa qabatanii as, waadaa Yunaayitid Isteets seentee turte sana duubatti deebisuuf, imammatoota sana duuba jiran jijjiiruutti irratti hojjetaa turan, Kanneen keessaa proojektii ujummoo boba’aa KEYSTONE XL jedhamuu, ka wal-mormsiisaa tahe sana deebisanii jalqabsiisuu fi to’annaa aara warshaalee ka mootummaan Obaamaa baase keessa deebi’anii barreessuu akka fakkeenyaatti fudhachuun ni danda’ama.
Garuu, prezidaant Doonaald Traamp immoo Waayit Haawus irraa, jijjiirraa guddaa kanaaf sababaalee ka biroo akka qaban ifa taasisan.
Garuu, prezidaantiin gamtaa barattoota yunivarsii Addigraat Barattuu Fireyaat Meressabarataan du’e dhukkubsataa fi barumsa irratti erga argamee kan bubbulee ta’ukanneen isa waliin baratanii fi dormii keessa waliin jiraatan nutti himanii jiru jette. Kana malees dhukkubsateera jedhamee waan nu bilbilameef doormii dhaqnee ambulaansiin gara hospitaalaatti kan geessine ta’us lubbuun hambisuun hin danda’amne jetti.
Garuu, Prezidaantiin naannoo sanaa, kan Itiyoophiyaa – Abdii Mohaammud Omaar, gochaale, milishaan addaa “Liyyuu Police” jedhamu geggee – jedhame mara haalanii turan.
Garuu Putin hariiroo isaanii boodanaa maaliif danqaa akka qabaate Washingtonf gaaffi akka dhiyeessan illee Dmitryn dubbataniiru.
Garuu, Qellem Wallaggaa, Wallagga LIxaa fi Wallagga Bahaa keessatti miseensonni dhaabota mormituu fi namoonni kaan hidhamuu jiraattonni VOAtti himanii jiran.
Garuu, qondaalli poolisii, hidhamtoota sana mana-hidhaa Qilinxootii gara mana-murtichaa geese, akka hidhamtootni laaqana maatiin isaanii dhiheessaniif nyaatan ajaja abbaan-murtii kenne waan fudhachuu dideef, wal-dhibdeen uumamee ragaa ittisaa dhageeffachuun booritti dabarsame – jedhu – maatiin himatamtootaa fi abukaatoon isaanii. Namoon, abukaatoo himatamtoota kanaa – Obbo Abdujabbaar Huseen Gammadaa Finfinnee irraa haasofsiisee jira.
Garuu, qulqulleeffachuuf mootummaan qorannoo itti fufee jira” nuun jedhanii, daran ibsa argachuuf akka aangawoota dhaabichaa ol’aanoo gaafannu nutti himan.
Garuu rakkoo biyyattii attamiin irra aanu, qormaata guddaa dha yaaddoo jedhun qaban ture. Dhugumatti erga aangootti dhufanii qabee dursa kan kennaniif uummaticha tasgabbeessuu, gara tokkummaatti fiduu ture jedhan.
Garuu, Ripublikaanonnii fi dimookiraatonni hedduun uggurri deebi’ee Iraan irra kaa’amuu, kan guutummaatti walii-galtee bara 2015nii sana ajjeesu mormaa jiran.
Garuu roobni dhaabate jechuun rakkoon balaa sanaa dhumate akka hin taane dubbatu bulchaan magaalaa Hiyusten, Sylvester Turner Kamisa, guyyoota lamaa fi sadi’iif waan qulquulaa’ee nu irraa deemu fakkaata jedhan.
Garuu sababaa weerara vaayrasii koronaan kan ka’e baatii keessa jirru Adooleessajalqaba irra duula na filadhaa Baaydiin gaggeessuuf saganteeffatan akka isa ammaan dura baratamee sanaa hin milkoofne.
Garuu sadarkaa amma itti dhiyaateenis taanaan, ilaalcha guddaa fi miira itti gaafatama qabuun ilaalamuu qaba jedhan.
Garuu, sagalee ga’aa dhabuudhaan akkuma dorgommii prezidaantummaa keessaa ba’anii otuu hin turiin, Traampiif deggersa isaanii beeksisan Perryn.
Garuu, tarkaanfiin Afrikaa qalbii namaa hawate kun hundee raafamaa irra jiraachuu isaa hubachiisan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteets. Kanaaf sababaan, lammiwwan Afrikaa Miliyoona dhibba hedduutti lakkaawaman iyyuma baay’ee hamaa keessa jiraachuu isaanii fi ijaarsawwan jireenya bu’ura illee kan hin qabne ta’uu dubbatan.
Garuu, to’attoonni hojiirra oolfama araaraa, akka kana ilaalanii mirkaneeffatan – Mootummaan Sudaan Kibbaa hin ehamne. Finciltoonni illee, “motumaan iccitiidhaan loltoota dabalaa galfataa jira” – jechuun balaaleffatan.
Garu uummata hidhannoo hin qabne kan walwaraansa dheessuun gara daangaa dhufuuf gargaarsii ni godhamaaf jedhamee jira.
Garuu, waa’ee karoora haasawa hoogganoota lameenii waan achii booda tahe akka hin jirree fi waan daran ibsan akkka hin qabne gaazzessota hubachiisan – dubbi-himtuun Waayit Haawus kun.
Garuu waan dhorkaa ta'anii fi hin taanee of keessaa hin qabu ture.
Garuu waanti akka muuxannootti Gadaa karrayyuurraa fudhatamuu qabuu hedduutu jira jedhu.
Garuu waggootii darban24 keessatti kan mootummaan gaggeessaa jiru kan heera biyyatti irra ka’amee ture sanaan faallaa ta’uu isaa ibsuun Kunis dhaabachuu akka qabu ADDI Bilisummaa Oromoo gaafaatee jira.
Garuu, wal-falmiin kun, bakka uummatni hin jirretti dursee waraabamuunii fi saansurii godhamuun, akkasumas ennaa wal-falmi sanatti paartii mootummaaf yeroo dheeraa kennaniin ka mormitootaa xiqqeessuun fi kanneen fakkaatan kan isaan mufachiise ta’uu dubbatanii jiran. Barreessaan Kongiresa Dimookiraatawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa akka jedhanitti, amma illee kaadhimamtoota paartii isaanii fi uummata isaan deggeru irratti dhiibbaa jabaa tu godhamaa jira.
Garu vaayrasiin kun akka hin facaane gochuuf yaaliin ta’e fashalee imaltoonni 542 vaayrasii Koronaan qabaman.
Garu waan hokkaraan guutamee , sukanneessaa fi dararaa gaggeeffame mul’isu jedhan Traamp televiziyoona Fooksiif akka ibsanti.
Garu waan isaan waliinis ta’e mootummoota biyya alaa biroo wajjiin hojjadhe hin qabu jedhe.Kushner har’a koree tika nagaa ykn basaasa kan senetaa cufataan ragaa dhaggeeffatu duratti ituu hin dhiyaatiin ibsa fuula 11 qabu ifa godhe.Kibxata borii immoo koree tika nagaa kan mana mree duratti dhiyaachuuf jira.
Garu wal waraansii itti fufee baatii 6 kan lakkoobsiisee yoo ta’u himannaan fixiinsaa fi humnaan gudeeddii waraana Itiyoophiyaa fi Ertraan kan gaggeeffamuu ta’u ibsamee jira.
Garu Yaadii dhiyeessan kun fudhatama kan dhabe ta’uus dhimmi kana gara fuula duraattis kan itti fufan ta’u dubbatan.
Garu Yunaaytid Isteetes attamiin deebii kennuu akka qabdu hin dubbanne.Pompiyoon dhaaltuu gonfoo mootii Abu Dhaabii kan ta’an sheikh Mohammed Bin Zayed waliin eega dubbatanii booda Dubaay keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin tarkaanfii gama Diplomaasii yaaluuf yeroo hojjataa jirru kanatti ministeerri haajaa alaa Iraan immoo guutummaatti duula waraanaa labsuun fi hanaga lammii Amerikaa isa dhumaatti waraanuuf dhaadata jedhan.
Gatii Ba’e Jireenya Hammeesse Jedhu Daldaltoonni
Gatii guddaan itti kafalamee kan ijaarame fi Ummata keenyaaf mirgi of bulchuu akkasumas obboleeyyan isaa waliin akka dhaabbata isaatti biyya bulchuu waan ta’eef dhimma jabaa dha barreeffamnii ba’e.
Gatiin boba’aa dhibba irra harka 80 waan ta’uun gad bu’ee ture. Kampanileen dhibbaan laka’manis sababaa Kanaan oomisha dhaaban. Investmentiin gma Kanaan jiru illee gad deebi’e jedhan.
Gatiin bunaa baruma baranaa gadi bu’aa deemti,barbaachisummaan saliixii ammoo baruma baraan dabalaa deemti.
Gatiin dhukuta boba’aa erga kaleessa baankiin qusannaa Federaalaa dhala baankii ijoo ol kaasee booda dabalee jira. Kunis dinagdeen cimuu isaaf mallattoo dha.
Gatiin doolaaraa ol ka’uun biyyoota maallaqa ka biroo fayyadamaniif qaalii dha. OPEC ykn dhaabbanni biyyoota petroliyumii oomishaniif muummicha barreessaa kan ta’an Mohammad Barkindo VOAf akka ibsanitti miseenosnni dhaaba kanaa fi kanneen miseensa hin ta’in waggoottan dhiyoo as rakkoon isaan mudatee jira.
Gatiin gabaa Industrii DOW JONES har’a ganama, hariitiidhaan gad sigigaate.
Gatiin gabaa Jaappaan, kan Niike’ii ganama gaariidhaan jalqabee gara guyyaa ammoo gad sigigaate, dhuma irratti kufina dhibba irraa harka tokkootiin cufame. Gatiin gabaa Hang Seng, kan Hong Kong immoo dhibba irraa harka lamaan kufe. Kan Chaayinaa, Shaangaa’is dhibba irraa harka tokkoon.
Gatiin Gabaalee Addunyaa Guguddoo Wal-makaa Tahee Oole
Gatiin gabayaa bunaa addunyaa kiiloon tokkoo haga beesee 30 kasaarte.Yoo gabayaan tolte kiiloo tokko jalaa beesee 70 argatan.
Gatiin gurbaa ganna 20 kun waan bu’ii hiiqii hin qamane doolara miliyoona dhibba hedduuti.Abbaan sun qabu harkaa dhahee dabraanee ganna diqqaaf kialbiitti darata.
Gatiin isii haga $1,000 ti. Itti gaafatamaan guddaan dhaaba kanaa Tim Cook tana malee hardhuma iPhone 8 fi iPhone 8 Plus faallee baase.Lamaanuu shiboo malee baatirii isii guutan.Guddinnii isii inchii 4.7 iskiriin ykn fuula durii isii ammoo inchii 5.5.Apple tana malee saatii haaraa fi TV 4K jedhan baase.
Gatiin midhaanii akka warrii lafaa jedhutti xaafiin kintaala tokko qarshii 1,400, boqqolloon kintaala tokkoo ammoo qarshii 850 jireennii guddoo qaalii.
Gatiin nyaataa dabaluun kan itti fufee yoo ta'u lammiwwan biyyattii kanneen galii sadarkaa gadii qaban jiraachuuf carraaqaa kan jiran ta'u Simanyish Yeqoyyee gabaastee jirti.
Gatiin qarshii Itiyoophiyaa dhibba irraa harka kudha-shaniin gad-cabuun kun, meeshaaleen biyya keessaa gara biyyoota alaatti ergaman akka gatiin isaanii rakasu, meeshaaleen ala irraa gara biyyattiitti galfaman akka gatiin isaanii qaala’u, kana irraa kan ka’es akka jireenyi lammiwwan biyyattii qaala’u yokaan miyaa’u ka taasisu ta’uu illee dubbatan.
Gatiin sharafa maallaqaa gad cabuun guddina dinagdee raafamaa jiru kaasuuf gargaaraa jetti Itiyoophiyaan
Gatiin Sharafa Maallaqa Chaayinaa Gad Kufe
Gatiin sharafa maallaqa Chaayinaa kun gad cabuun erga Ameerika waliin daldalli Hong Kong keessatti bara 2010 keessatti jalqabamee fi erga Ebla bara 2008 qabee isa gad aanaa dha.
Gatiin sharafa maallaqa Itiyoophiyaa ammas ni kufe
Gatiin Tombolaa kana tokkoon isaa qarshii diigdama yoo ta’u kunis jireenya hawaasa sadarkaa adda addaa madaala keessa galchuun ta’uun ibsamee jira.Tombolaan kun gabaa irra akka oolu yeroo saganteeffameetti baatii sadiif gurguramee qarshii miliyoona dhibba shaniin argachuuf akka ture kan ibsan Dr. Abarraan maallaqa kan Dilbatatuuma darbee argachuuf milkoofne jedhu. Ta’uus garu amma iyyu tombolaa kana gurguruun itti fuufna jedhu.
Gatiin Vizaaf kennamu kan duraan Dolaara 800 ol ture amma gara doolaara 440 tti gad cabuunis ibsamee jira.
Gatiin Zayitaa Ol Ka'uun Geejjiba Irratti Miidhaa Fide
Gatii zayita boba’aa irratti jijjiirraan godhamaa jiru gaatii geejjibaa akka itti dabalaa jiru dubbatu jiraattonni, magaalaa Finfinnee keessaa yaada isaanii kennan. Mootummaan gatii zayita bobaba’aa dabalame hanqisuuf, akka maallaqa gargaarsaa hin kennine ka dubbatan - Ministarri Maallaqaa Itiyoopiyaa mmoo “ka silaa kanuma wajjiin dabaluu male gatiin mi’awwan bu’uraa garuu, bakkuma jiru akka ture taasisnee jirra.” jedhu.Ebla 2, bara 2003 irraa jalqabee Itiyoopiyaa keessatti gatii zayita boba’aa irratti jijjiiramni godhame keessumaa gatii Beenzilaa dabalee jira. Liitiriitti Qarshii tokkoo fi saantiba saddeettamii-saddeet ka ture gatiin Beenilaa Qarshii digdamaa fi saantiba sagaltamii afur ta’ee jira. Qarshii kudha-jahaa fi saantiba soddomii-toorbatti ka ture gatiin Naafxaa adiiqarshii kudha-toorbaa fi saantiba toorbaatamii sadii ta’ee jira. Kana irraa ka’uudhaanis konkolaatonni geejjibaa kanneen akka awutoobusii fi taaksiis gatii dabalanii jiran. Tarkaanfiin kun gatii geejjiba isaanii dabaluu dubbatu namoonni gabaasaa keenyaaf yaada isaanii kennan.Ministara maallaqaa Itiyoopiyaatt, Directorri Direktoreetii Korporeeshinii Amaakkelee Yimaam- Raadiyoo Sagalee ibsa kennaniin Mootummaan gatii boba’aa dabale kana sirreessuuf maallaqa akka hin baasiin garuu, gatii mi’awwan bu’uraa ka silaa gatii zayita boba’aa waliin dabaluu male sirreessuuf akka tarkaanfii fudhate hubachiisan.
Gauutummaa gaaffii fi deebii hoogganoota dhaabota afiranii waliin geggeessamee dhaggeeffadhaa
Gaza and Israel have first quiet night in more than a week after ceasefire- VOA60 World
Gaza: Six die in Israeli airstrike on two cars in Gaza.
Gazeexaan Neew York Taayims akkuma gabaase sana Prezidaant Traamp jalqaba maadheelee Iraan keessaa hanga tokko kan akka Raadaarii fi baatirii Misaa’eelaa irratti haleellaan akka gaggeeffamu ehamanii turan .
Gazeexaan Waashingtan postii fi sabaa himaa kanneen biroon aangawoonni bulchiinsaa Traamp maqaa dhahuun akka gabaasanti prezidaant Traamp haleellaa haaloo ba’uumsaa kana raggaasisanii jiru.
Gazeexeessaan Eertiraa Mana Hidhaa Jiru Badhaasa Guyyaa Walabummaa Piresiitti Kadhimame
Gazeexxesoota biyyoota Afrikaa uffee sahaaraa gadii keessatti hidhaman 38 keessaa hedduun isaanii Ertraa keessatti erga hidhamanii waggaa 20 guutanii jiru jedha gabaasnii CPJ.
Gazeexxessonni hangi tokko haga har’attu hidhaa keessa jiru.Mootummaan Ertraa akka jedhutti kanneen hidhaman kun Gaazexxesoota miti. Qaama mormitootaa keessaa hanga tokko ykn qaama humna alaa kanneen paartii mootummaa kan aangoo of-harkaa qabu tuffatan ittiin jedha.
Gazexaan Addiis Istaandaard Jedhamus kana irratti kan gabaase yoo ta’u hunduu Kophee malee miilla duwwaa dhiyaachuu isaanii Gabaase. Deemsa dhaddacha har’a kana irratti maatiwwan hidhamtootaa ol seenanii dhaggeeffachuuf ehama kan hin arganne ta’uu fi himatamtoota diigdamii lamaanuu balbala borootiin dhoksaan seensisan jedhu abukaatonnii fi Maatiin kanneen hidhamani. Dhaddachi xumuramee yeroo ba’anis karuuma boroo baasuun isaanii ibsamee jira. Manni murtiis hidhamtoonni hunduu komee fi badii nu irratti rawwatame jedhan barreeffamaan akka dhiyeeffatan ajaje jira.
Gazexaan Neew York Taayims akka gabaaseetti gargaartoonni prezidaantichaa ooguuma qorattonni qabanii fi duddubbee siyaasa isaanii qorachaa jiran.Kunis bu’aa ofiif jecha wanni godhamu yoo jiraate ba’iin qorannaa kanaa fudhatama dhabsisuuf ykn mulleriin yakkamaa gochuuf haala mijeessuuf akka ta’e ibsamee jira.
Gazexaan Polotikoo jedhamu akka jedhutti maqaan biyyoota kanaa Wiixata dhufu ibsamuu mala jedhee biyyonni torban uggurri imalaa irra ka’amuuf jiru kun Belaarus, Ertraa, Kyrgizistaan, Mynamar, Naayjeriyaa, Sudaan fi Taanzaniyaa ta’u ibse.Wall street Jornal akka gabaaseetti uggurri imalaa kun gosa Vizaa kennamu irratti adda addummaa qabaata.Tarkaanfiin kunis hariirroo Amerikaa fi biyyoota uggurri imalaa irra ka’amu gidduu jiru hadheessuu mala jedhamee jira.
Gazexeessaa Wubisheet Taayee Waxabajjii 19, 2011 mootummaadhan qabamee mana hidhaa seene. Odoo hin hidhamin dura paartii biyya bulchaa jiru qeequudhan barreefama maxxansee ture.
Gazexessitoota Faransaay , barruulee kaartuunii hojjachaa turan 8 Amajii 2015 akkataan itti ajjeefaman, biyyota walaba jedhaman keesaattu gaazexeesoonni eessumaattu hojii hojjataniin harka yakkamtootaa galuu akka danda'anis yaadachiisa.
Gazexxeessaa gameessaa fi Diploomaatii kan turan maqaa addaa Ahaaduu Saaburee jedhamuun beekaman dhukkubsatanii wal’anamaa eega turanii booda umrii isaanii 94tti du’an boqotanii jiru.
Gazexxeessaa kan ta’e Maartiin shibiyee fi suuraa kan kaasu yohaan piirson adda bilisummaa biyyoleessa Ogaadeen waliin somaaliyaa irraa daangaa cabsuun bulchiinsa naanoo somaalee senanii ituu sosso’anii qabaman jedha himannaan dhiyaate.
Gazexxeessaan kun lubbuun jira moo ni du’e jechuun Gazexxeessan kan gaafateef Pompiyoon dhugaa jiru waan tokko dubbachuu hin fedhu. Isaanis akkasuma akka dubbatamu hin fedhan.Qorannaa gaggeessaa jiran guutummaatti xumuraan ga’uuf carraan akka kennamuuf fedhu.Kun sababaa qubsaa akka ta’e ittiin amana carraa kana argachuu qabu. Sana booda hundi keenya kan isaan hojjatan arginee madaaluuf jirra jedhan jedhan.
Gazexxeessaan kun Qonsilaa Saa’udii kan Istaanbul Tarkii keessaa yeroo seenu mul’ataa ture.Traamp har’a Twitarii irratti akka barreessanti lammiii Saa’udii kan ta’e Gazexxeessaa dhabame kana kan ilaaleen maaltu akka uumamee hin beeku jedhan mootii Salman.
Gazexxeessaa Sa’udii erga torban lamaa as eessa buteen isaa dhabame Jamal Khashoggi sirna dhablotaan ajjefamuu mala jechuun prezidaant Donald Traamp idsanii jiru.
Gazexxeessaa Tamasgeen Dassaaleny Eessa Akka Jiru Beekame
Gazexxeessonni lameen garuu warshaa biyya siwiidin kan Ogaadeen keessatti hojii boba’aa qotanii baasuu irratti bobba’ee kan ilaaleen gabaasuuf gamas senne jechuun falman. Seeraan ala daangaa seenuu isaanii garuu amananii jiran. Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Gazexxeessonni lammii swidiin lameen Martiin shibee fi Yohaan pirson jedhaman adaba hidhaa waggaa 11 kan mata mataatti irratti murame akka dhiifamuuf iyyata kan hin dhiyeffanne ta’uu beeksisan.
Gazexxesaan lammii saa’udii Jamal Khashoggi qonsilaa biyya isaa kan Istaanbul jiru akkuma seeneetti battalumatti hudhamee ajjefamuu fi sana booda qaamii isaa kukkutamuu abbaan alangaa Tarkii dubbatanii jiru.
Gazexxesoota Gara Tigraayti Akka Hin Imallee Dhorkman Keessaa Tokko Maal Jedha?
Gazexxesoota kana keessaa tokko kan ta'e oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaa ykn VOA Saayman Maarks dirree xayyaara argamee kan gabaasee caqasaa.
Gazexxessaa fi barreessaa kan ta’e Obbo Tasfaayee Gebre Aab dhiyeenya kana kitaaba haaraa barreessuun magaalaa Waashingtan Dii Sii keessatti eebbisisanii jiru.
Gazexxessaa fi kan Amnestiin Intar Nashinaal nama yaada sammuu isaaf hidhame jechuun gabaasaa ture Iskindi Naggaa har’a buufata Televiziyoonaa banuuf jiru kan ilaaleen ibsa kennuuf turee Finfinnee keessatti polisoonni dhaabsiisan jechuun Amnestii Intarnaashinaal gabaasee jira.
Gazexxessonni kun filannoo Tigraay keessatti Robii borii gaggeeffamuu gabaasuuf karoora qaban.
Gazzexeessaan Raadiyoo Sagalee Jarmanii, ka Doochee Veelee, hojiidhaaf gara bulchiinsa naannoo Affaritti otuu bobba’ee jiruu, sa’atiilee haga tokkoof to’annaa ppolisii jala turee hiikamuun isaa beekamee jira. Cunqursaa fi dararaan akka irratti raw’atame VOAtti ka dubbate gaazzexeessichi – Yohaannis Gebre-igzaabiheer, Itiyoophiyaa keessatti nageenyi gaazzexeessotaa yaaddessaa ta’uu dubbata. Ministarri dhimmoota Koominikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaa, dhimma sana ka dhiheenyaan hordofaa jiran ta’uu dubbatan.
Gazzexeessonni Faanaa Broodkaastiingii Koorporeetii (FBC) kutaa Afaan Oromootii hojjatan sadii, jijjiraa seera qabeessa hin taanee hin fudhannu waan jenneef hojii irraa ari'amne"" jechuudhan himatan."
Geeba Kubbaa Miilaa Addunyaa bara 1986 biyya isaa Arjantiinaaf an argamsiise Maradoonaan, yeroo dheeraaf dhukkubsachaa turutu himame.
Geedala Aljeeriyaa Nyeenca Senegaal qaarifte doolara miliyoona 4.5 badhaasan
Geedala Gammoojjii,maqaa garee Kubbaa Miilaa Aljeeriyaan baafatte. Jarii kun tana waliin marroo lama waancaa kubbaa miilaa Afrikaa moo’e.
Geedala Nyeenca qaarifte ammoo doolara miliyoona 4.5 badhaasan.
Geedaltii Aljeeriyaa Adoo Namii Kuma 75 Istaadiyoomiitti Bahee Daawwatuu, Nyeenca Senegaal Qaariftee Waancaa Irraa Fudhattee Galatteen
Geedaltii Aljeeriyaa Giinii, Ayvori Kosti, Naayjeriyaa, Keenyaa fi Tuniiziyaa qaqaariftee Nyeenca Senegaaliin baatee haga daqiiqaa 94 cufa waluma irra oolan.
Geedoo,laftii naannoo Arsii Nageellee ta karaa makiinaallee irraa km 40 caala fagaatti jedhan lafa baaddiyaa ta keessumattu durii faa ijoollee dubraatii fi ta dhiiraalleen barachuuf guddoo rakkatan.
Geeejiibii uummataa aanaa tokko keessatti kan jalqabamuuf jiru yoo ta'u hojjatonni mootummaa hangi tokkoos hojiitti deebi'uu.
Geejibii Balalii Xayyaaraa Awuroopaa Rakkootu Na Mudate Jedha
Geejjiba uummataa ennaa jennu atoobisiiwwan saffisaan adeeman Finfinnee akka seenan taasisamu. Karoorri qabamee jira. Kun martinuu ennaa ida’aman rakkoon geejjiba magaalaa Finfinnee ni hanqata jechuu dha. Kana qofaa utuu hin taane kutaa lammataa kan karoora guddinaa fi transformation-tti kan ijaaramus jira. Daandii baaburaa ka birootu Finfinnee keessatti diriirsama, ni bal’ata jechuu dha.
Geejjibii amma walkeessa gadi dhidhiisan kun balaa irra nama buusa jedha.
Geejjibni Motoraa balaan inni dhaqabsiisu hammataa ta'us baanee galuuf carran geejjiba konkkolaata jiraachuu dhabuun dirqama nutti ta'ee jira jedhu jiraattoni Gammojji Godina Baalee.Abbaan Taaytaa Geejibaa fi Poolisiin Tiraafikaa gama isaatiin addmsi warra Geejjibba Motoraa hundi seeraan ala ta'us hojiin seeratti deebisuu yaalama jira jedha.Muktaar Jamaal Gabaasa Viidiyoo kana qopheesse jira
Geejjibni uummataa, dhaabbatoonni daldalaa irra-hedduun, tajaajilli interneetii fi bilbila mobaayiliis akkuma cufamanitti jiran.
Geeraawarq Katamaa jedhamti. Komishinara ykn Madaaltuu Murteessitootaa Kubbaa Miilaa ka sadarkaa Oromiyaa fi biyyoolessaa ti.
Geeraawarq Katamaa, Murteessituu Kubbaa Miillaa Sadarkaa Biyyoolessaa
Geeraawarq magaalaa Naqamtee bakka addaa Calalaqii jedhamutti dhalattee guddatte. Daa'imummaadhaan ijoollee dhiiraa waliin kubbaa taphataa akka guddatte ka dubbatte, Geeraawarq akkamitti akka carraa kubbaa miilaa taphachiisuu argattee fi hamma idil-addunyaatti beekamuu geesse nutti himti. Naakoor Malkaa ti bilbilaan dubbise. Ijoollummaadhaan Kubbaa miilaa taphachaa turuu ishee ibsuun eegalti.
Geerarsi Haacaaluu Ka Dhiyeenyaa Sabaa himaa Uummataa Irratti Dhiyaachuu Hin Qabu Ture: Angawaa
​Geetaachoo Eyyoob nama ganna sadii Kuubaa baratee deebihee amma hujii mataa ufiitin bulu waan Kuubaan nuu baate hin wallaallu jedha.
Geggeessaa reeffa artisti Haacaaluu Hundeessaa irratti kanneen qabaman hoogganoonni KFO Obbo Jawaar Mohammed, Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Hamzaa Booranaa kaleessa mana-murtii dhihaatanii, beellamni ka biraan mana-murtiin kennameefii jira. Dhimma kana adda-baafachuuf Abukaatoo fi maatiilee isaanii irraa dhimma kana adda-baafachuuf quunnamuu yaalleyyuu, haga ammaatti kan argamme – Haadha warraa
"Geggeessitoonnii biyya Afrikaa lama dhiyeennatti arge nuti Oromodhaa naan jedhani jira.Nama hedduutti qaani jedhee ufi dhokse malee name baayyee dhufaa jira.”
Geggeessitootni aanolee lamaanii kan Irratti deebii kennuu irraa of-qusatanii jiru.Bakka bu'aan ODP naannoo sanaa garuu rakkoon kun yeroo Koomaand poostiin hojiitti seenu hiikkataa jedhan.
Generaal Asaffaan ibsa kennuu isaanii dura, baatiidhuma sana keessaa, haleellaa Moyaalee keessatti geggeessamee lubbuu namaa galaafatee ilaalchisuun, ka madda oduu Itiyoophiyaaf deebii kennanii turan – bakka-bu’aan Komaandii Poostii Labsii yeroo muddamaa yeroo sanaa – Generaal Hasan Ibraahim, Addi Bilisummaa Oromoo, kallattii sadi’iin biyyattii seenuuf akka socha’aa jiru dubbachuun isaanii ni yaadatama.
Generaala waraanaa beekamaa fi gadamoojja’anii kan jiran Mohamed Nur Galaal fi namoonni cidha isaanii booda bashannana irra turan illee kanneen du’an keessaa ti.
Generaalli humna galaanaa US duraanii John Keelii itti gaafatamaa Whaite house ta’u dhaan hojii isaanii har’a jalqaban.
Generaal Maalong, eega prezidaantii biyyattii – Saalvaa Kiir wajjiin wal-dhabanii booda, yeroo ammaa, hidhaa manatti-ugguraa keessa jiran.
General Faiz Ismail Futu, taayitaa isaanii kan garee ripxe loltoota beekamaa SPLM keessaa gad dhiisanii National Salvation Front jedhamutti kan makaman ta’uu torban kana beeksisan.
General Flynn-f baay’een gadda jechuun tuutaa oduuf ibsan Traamp. Jireenya cimaa dabarsan kanaaf hedduun gadda jedhan.
Generalichi tuuta oduuf ibsa kennaniin waraanni dura dhaabbannaaf eeyamni kennameefii jira ka jedhu haalanii jiran.
General Taban Deng Gai ripxe loltoonni boodatti hafaniiru, sababiin isaas baay’inni loltoota Juba keessaa waan isaan yaaddesseefi jedhan.
Geng tuuta oduuf ibsa kennaniin akka jedhanitti ibsa gumii hoogganoonni G7 dhimma Hong Hong keessa seenuu mormii cimaa dhaan akka itti hin gammanne beeksisna jedhan.
Genzebee Dibaabaa,atileetii Itoophiyaa ganna 24. Ilmaan Obboo Dibaabaa Qananii fiigichaan addunyaa moohan keessaa tokko.Metirii 1500,3000 fa moohuun beekamti.
Genzebee Dibaabaa fi Amaan Waxee Fiigicha Poland Ka Hardhaa Mo’anii Boriitti Warqii Argachuuf Dorgoman
Genzebee Dibaabaa nama ganna 25 rekordiin addunyaa metirii 1500, metirii 3000 fi metirii 5000 ammallee harkuma isii jirti.
Genzebee Dibaabaa ta dhiyoo Monaakootti moote Waliin barana 6 dorgomtee cufaa moote, dorgommii lama rekordii haraa argatte
“Genzebeen waan miilii qilleensa irra loo’u fakkaatti… akka Guchii miilii lafa hanqatee ceet fakkaatti, ittuma dhi'aadhee arge”
George H.W.Buush, 41essoon,Sad.,30,2018 ganna du’e.Reeffa isaa fulaa akka akkaatiin irra maranii jabeennaa fi waan innii biyyaa baheen faarsuutti jiran.
George Musumali, Afrikaatti daarketrii tohannoo balaa Afrikaa ammoo al-shabaab filannoo biyya tana yakkuuf yaada namaa gargar baasuu feeti jedhee herrega.
Georgia Democratic Senate candidate Raphael Warnock won one of two key seats in the state
Georgia: Prime Minister Irakli Garibashvili abruptly resigns
German Court Hands Life Sentence to Extremist Over Synagogue Attack
German President Joachim Gauck visits Nigeria
Germany: A top official stated the country is able to grant asylum to half a million migrants a year for several years.
Germany: Parliament approves tighter asylum rules
Germany: Some 20,000 Syrian migrants arrived by train to Munich over the weekend and hundreds more are expected today.
Geroge Herbert Walker Bush, pirezidaantii Amerikaa 41ssoo bara 1989 haga 1993 biyya Amerikaa bulchaa bahe. Isa irraa ammoo Bill Kilintonitti fuudhe bara 1993 haga 2001 biyya bulchee. Kilinton irraa ammo Geroge W.Bush (ilma pirezidaantii 41essoo)tti irraa fuudhee bulche.
Geroge H.W Buush ganna 94tti du’e Sadaasa 6,2018 lafa innii itti dhalte godina Teksasitti fi mana kitaabaa Teksas fuluma jaartii isaa itti awwaalanitti awwaalan. Gerige H.W.Buush, 41essoon,Sad.,30,2018 ganna 94tti du’e
Getaachoo Asaffaa-faa Mana Murtiitti akka Dhiyaatan Gaazexaan Akka Waamaman Ajajame
Getachoon jalqaba baatii kanaa VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin mootummaan isaanii hiriira farra mootummaa sana keessaa harki humnoota alaa jiraachuu ragaa qabna jedhanii turan, garuu ragaan sun maal akka ta’e dubbachuuf tole hin jedhin hafan.
“G.G.G . Gadaa !, Harboora!Abbaa Biyyaa!” jechaa Baallii fudhatee farda irra bu'ee Yaa’a ufii (ollaa abbootii gadaa) tiin qajeela.
Ghana: Nigeria's President Muhammadu Buhari says great strides had been made in the fight against Boko Haram.
Ghana: Opposition leader Mahama warns President Nana Akufo-Addo against any attempt to steal election
Ghana: President Nana Akufo-Addo sworn-in Thursday
Ghana: Soldiers intervene to quell a clash between parties in parliament
Ghana: The country awaits the results of its presidential election
Gianni Infantino– ganna 45,dhalootaan Siwizerlaandi,itti gaafatamaa UEFA fi miseensa koree jijjiirama FIFA
Gibbii irraa bahuu hin dandahamu.Gibbuma keessatti ugguramnee taa’aa jirra..Seenuu malee bahuun hin dandahamuu.Barattoota hedduu doormii irra deemanii tuman.Fkn barattuu waggaa 4ffaa applied biology(damee barumsa biloojii) Daraartuu Abbayyaa akka malee tumamtee miidhamtee amma hospitaala Adaamaa jirti,” jedha barataan yuniverstii Adaamaa."
Gibira kana ganna 6n duubatti qoranne.Namii Finfinnee haga ammaa tilmaamuma galii innii guyyaatti argatu bara 2003 keessa itti muraniin gibira baasuutit jira.
Giddu Gala Aadaa Oromoo keessatti Diireketerri Daayrektoreetii seenaa fi aadaa Obbo Alemaayyeehu Hayilee ‘llee wanni akkasii dhalachuun kun waan himu qaba jedhee amana Oromoon jedhu. Qorataan Seenaa Oromoo Obbo Alemaayyoon, wanni kun ‘dheekkamsa, bara hamaas jedhamee beekama, horiin ni dhumti, namnis dhibee fala hin qabneen lubbuu darbuullee dubbatu yeroo akkasii keessa.
Giddu-gala Milishoota Leellistummaa Bokkoo Haraam Keessaa Bahan Simatu
Giddu galeessa bahaa keessatti hokkarri jalqabamee torban lammaffaa seenaa yeroo jiru kanatti Israa’eel Wiixata har’a ganama magaalaa Gaazaa irra deebi’uun samii irraa haaleelteee jirti.
Giddu galichi bakka itti barattootni naannolee biyyattii adda addaa irraa dhufan aadaa isaanii akka wal beeksisan taha jedhan pireezidaantiin yunivarsiitichaa Dr. Taaddasa Qana’aa.
Giddu galli Aadaa godina booranaas maree kanarratti ka’ee muummeen ministiraa baasii ijaarsa galma kanaa gurgurtaa kitaabaa koorraa aragdhuun nan deeggara jechaan dubbataniiru.
Giddu-galli Aadaa Oromoo Handhuura Finfinnee Irratti
Giddu gallii aadaa Maqaa Looreet Tsaggaayee Gabra-Madhinin moggaafamu Yunivarsitii Amboo dhaabuuf ka jiru tahuu beekamee jira.
Giddu galli kun akka Lakkoofsa Itoophiyaatti waggaa dhufu hojiin isaa kan eegalu ta’uun beekamee jira.
Giddu-galli leenjii looltootaa Saawwaa kan itti hundeeffame waggaa 25ffaa sababaa gochuun sirna kabajame irratti hirmaatanii deebi’aa utuu jiranii haalli qilleensaa jijjiramuu isaan helikooptarri kun gaarreen -ti rukutamtee kufuun ibsamee jira.
Giddugalli Maqaa Looreet Tseggaayee Gabramadin Qawweessaatti Moggaafame Ambotti Baname
Giddu-galli Odeeffannoo Eedsii Dhabbatni Misoomaa Sadarkaa Addunyaa Ameerikaa (USAID) Harkaa Gara Mootummaatti Darbe
Giddu-galli Qorannoo Afaan Oromoo Baaroo Tumsaa Yunivarsiticha keessatti akka hundeessamu murtaa’uu isaas dhiheenya beeksise Yunivarsitichi.
Giddugalli Qorannoo fi Qo’annoo Aadaa Looreet Tsaggaayee Gabramadin Qawweessaa Yunivarsiitii Ambootti baname.
Giddugalli Qorannoo fi Qu’annoo Odeeffannoo Fayyaa Biyyaalessaa Itiyoophiyaatti Baname
‘Giddu – Galli Qorannoo Gadaa kun ergamni isaa beekumsa “Jeebanaa’aa” jenna nuti jechuun (indigineous knowledge) isa jedhan qoratee gara barnoota baratamuutti ceesisuu, kana malees Yuuniversitiin Bulee Horaa, madda qaroominaa jedhee Aadaa fi Gadaa ummata naannoorratti hojjetaa jira, Giddu – Galli kun kana durummaan gaggeessa.’ Obbo Roobaa Dambii Hoogganaa Giddu - Gala Qorannoo Sirna Gadaa Yuuniversitii Bulee Horaa
Giddugalli Qorannoo Laaboraatorii Kooviid-19 Amboo Yunivarsiitii, namoota qorannoo Vaayirasii Kooronaa keessaa taasise keessaa dhibbantaa 30 hanga 40 kanneen tahan dhibee kanaan qabamuu agarsiisa jedhe.
Giddu-galoonni sadeen Leenjii Artii Oromoo, Oomishaaf uffata Aadaa fi Oomisha nyaata aadaa Oromoof kanneen ijaaraman yoo tahu baajetni Qarshii miliyoona 700 fi miliyoona 38 kan ramadameef tahuu hoogganaan Biiroo Aadaa fi Tirizimii Oromiyaa Dooktar Garamoo Ulluuqaa ibsanii jiru.
Gidduu kana bulchiinsi Aanaa Mi’oo dhimma kana hordofaa ka ture yoo tahu, miseensonni Raayya Ittisa Biyyaa warra cidhaa kanarratti dhukaasan kun himannaa ‘dhukaasatu nurratti baname’ jedhu dhiyeeffatanus koreen bulchinsa aanaa Mi’oon hundaa’ee dhimma kana qorataa ture dhukaasi dhukaye akka hin jirre mirkaneessee jedha.
Gidduu kana hoomaan hawaannisaa Godina Boorana fi Kaaba keeniyaa weeraree miidhaa geessisaa jira.
Gidduu kana,Ibsa dubbii himaan Mootumoota gamtomanii kennaan keessatii, Lolitoonnii waan karaa cufaniif ummata gargaarsa barbaadu baadiyaa keessa jiruu qaqabuun rakisaa ta’eera jedhameera. kaabba lixaa,walakeessa, karaa bahaa, kibba bahaatiif zoonii kibba tigraayi keessatii lolii akka jiru himeera.
Gidduu kana immoo mootummaan bulchiinsa naannoo Oromiyaa maatiiwwan namni jalaa ajjefameef mata mataatti qarshii kuma kudha-shan kenne oduu jedhu polisiin oromiyaa ololaa ofamaa jiru jedhee jira.
Gidduun dhaabachaa fi hammaachaa baatileef kan itti fufee walitti bu’iinsa Kanaan uummanni Miliyoona tokko caalu manaa fi qe’e ofii irraa buqqa’uuf dirqamee jira.
Gidiraa Hamaa Kan Afaaniin Dubbachuu Hin Dandeenyeetu Abbaakoo Irra Ga’e: Dajanee Qansaasaa Raggaasaa
Gidiraa namoomaa irraa fuula achi qabachuu diduun barbaachisaa akka tahe kan amanu – gaazzexeessichi Kiristoofer, umurii isaa waggaa 26 irraa eegalee waan itti amanu jiraate. Oduuwwan seenaa dhala-namaa jajjaboo tahan, Ukreen, Sudaan Kibbaa fi biyyoota Addunyaa ka biroo irraa gabaasaa ture.
Gifiraa fi Koleeraan Oromiyaa Keessatti Namoota Danuu Ajjeese, Biiroon Fayyaa Oromiyaa
Gifti dureen Ameerikaa Melania Traamp Malaawwiitti aansuu dhaan Naayroobii fi Kaayiroo erga daawwatanii booda daawwnnaa isaanii Afriikaa xumuranii Waashingiten Diisiitti deebi’uuf jiru.
Giftii dureen Yunaaytid Istees dabalatee gargaartonnii Traamp fi kannen itti dhiyeenya qaban vaayrasii Koronaan qabamaa jiru.
Giifi-dureen duraanii – Mrs. Taabaaneen, bara 2017, muummichi-ministaraa Toomaas Taabaanee muudamuu guyyaa lama dura, magaalaa galma-mootummaa biyyattii – Maaseruu keessatti itti dhukaasamee ajjeesaman. Yeroo sanatti Giifi-dureen duraanii sunii fi muummichi-ministaraa lola hadhaawaa keessa turan. Muummichi Ministaraa sun, Maahesaayaa waliin jiraataa turan.
Giifti Duree Itti Aantuun Duraanii Giifti Duree Ta’uuf Dorgomaa Jiran
Giifti duree Lessuutuu isaan dura turan ajjeesuutti shakkamanii baatii tokkoof kan barbaadamaaa turan – Giifti-dureen biyyattii kan ammaa - Maahesaayaa Taabaanee har’a poolsiin qabamanii himannaan itti kennamee jira.
Giifti duree Melaania Traamp waliin ta’uu dhaan Traamp hojjettoota yeroo hatattamaa, ogeessota fayyaa kanneen fixiinsa Dilbata darbeetti birmatan galateeffataniiru.
Giifti Dureen Ameerikaa Afriikaa Daawwataa Jiran
Giifti dureen Ameerikaa Misheel kan isaan daran irratti fuulleffatan dhimma dubartootaa irratti yoo ta’u statistiksiin isaa yeroo ilaalamu addunyaa keessaa dubartoonni miliyoona jaa’atamii lama barnoota hin qaban kun immoo hedduu nama gaddisiisa jedhan.
Giifti Dureen Itiyoophiyaa Manni Barnootaa Magaalaa Shireetti Ijaarsisan Xumuramaa Jiraachuun Ibsame
Giifti dureen Yunaayitid Isteetis Melaaniyaa Traamp , waggoota 15 dura nama daldalaa kan ta’an Doonaald Trampitti utuu hin heerumin dura moodelii turan. Koolu galtuu lammii Sloveeniyaa kan ta’an giifti dureen kun yooo dhimmi irratti fuuleffatan kan dhimmi ijoollee deggeruu qabaatan malee yeroo hedduu uummatatti achii as hin ba’an.
Giifti dureen Yunaayitid Isteetis Melaaniyaa Tramp gumiin biyyoolessaa kan garree ripaablikaanotaa halkan lammaffaa geggeessamuuf jiru irratti har’a White House Rose garden irraa haasa ijoodhageessisuuf jiru.
Giifti duree Yunaayitid Isteetis ta’uu kan malan haati warraa Joo Baayiden Jiil Baayiden, gumii sana irratti haasaa dhageessisaniin dhiibbaa weerarri Koronaa ijoollee fi maatii irratti qabu dubbatanii waa’ee abbaa warraa isaanii fi mana barnootaa sadarkaa lammaffaa keessaa barsiisaa turanii fi bakka jireenyaa Baayiden Wilmington Deliweer ilaalchisees kaasuun dubbataniiru.
Giiftii Dureen Yunaaytid Isteetes Afrikaa Daw’achuu Itti Fufanii Jiru
Giiftii dureen Yunaaytid Isteetes Melaniyaa Traamp daw’annaa Afrikaa keessatti gaggeessatti jalqabaniin har’ai Gaanaa seenanii jiru.Abbaan warraa isaanii Prezidaant Donaald Traamp eega aangoo qabatanaii as Melaniyaan qophaa isaanii imalaaf gara biyya alaatti ennaa deeman kun ka jalqabaa ti.
Giincitti lafti mana-barnootaa fuudhatamee, kaabinee aanaa sanaaf kennamuu, isteediyeemiin Giincii gurguramuu, ka magaalaa Giincii cina jiru – bosonni Cillimoo namoota dhuunfaatti gurguramee muramuu jalqabuu mormina – jechuun, hiriira barattoonni geggeessanii fi tarkaanfii humnoota mootummaatiin fudhatan - jedhame, akkasumas, hiriirawwan wal-fakkaatoo Jalduu fi Najjootti, Mandii fi Qilxuu Kaarraatti itti fufan jedhamaniif, qaamni mootummaa Raadiyoo Sagalee Amerikaatiif deebii kenne.
Giinii Bisawulleen Keenyaa biyyuma isii Naayroobiitti 1-0 mootee dorgommii Waancaa Afrikaa bara 2017tii dabruuf karaa itti cufte.
Giinii Bisawu takkumaa hagana dorgommii waancaa Afrikaa kanaa dabartee hin beettu. Bara 1996, 2002 fi 2004 ufumaa dhiiftee bara 1998 ammoo taphachuu dhowwan.Barana taphattoota 23n biyya alaatii guurrattee dhufte.
Giinii Bisawuu fi Aljeeriyaalleen akka Morookoon qopheessitu fedhan.Abbaa dorgommii bara 2026 qopheessuu waancaa kubbaa miilaa Waxabajjii dhuftu Raashiyaatti taphatan irratti abbaa muranii muran.
Giinii fi Ayvorii Koosti lanqaansoon jigan1-1n walqixxee bahanii dorgommii bara dhufuutiif dabran.
Giinii Laayberiyaa fi seeraaliyoon keessatti vaayrasii Ibolaa to'annaa jala oolchuuf jecha yunaaytiid steetes ogeessoota eegumsa fayyaa kan addaa shantama ergaa jirti.
Giiniin ammoo akkuma Riwaandaa fiCentral Africa Republic2-2 walqixxee bahaniin adoo kubaalleen hin dhiitin dorgommii waancaa kubbaa miilaatii dabarte.
Gilgal Gibee Irratti Ibiddi Ka’e Toannaa Jala Oluun Ibsame
Gilgel Gibee sadeessoon,hujii Itoophiyaan humnba ibsee isii guddifachuuf naannoo kibbaa godina Dawarooti fi Walayitaa jidduutti hojjachaa bahan.
Gillibrand malee Senator Michael Bennet, Congresswoman Tulsi Gabbard, nbiliyineericha Tom Steyer fi qabsooftuu mirga namaa Marianne Williamson fa.
Giloovi,wannii jarii harkatti naqatee waliin dhaanu giraama 226 ulfaatti.Floyd dorgommummaa akkanaa tanaan doolara miliyoona hedduu harachaa bahee miliyoona dhibba hedduu kennaniif malee hin tapahtu.
Gimbiitti akka itti gaafatamaan wallaansa hospital Advensitis Dr.,Firaafyaadi Guddinaa jedhetti nama dhumate malee 20 miidhamee wallaanamuutti jiran.
Gimbiitti itti gaafatamaa waajjira nageennya godina Wallaggaa Lixaa,obboo Teferii Mokonnin komaandi poostiin tohatame jedhu jiraattonni. Isaan kana malee namoota hedduutti hidhamaa jiraa jedhu.
Gimbiitti Namootni 100 Ol Hidhaman jedhu Jiraattotni fi Maatiin
“Ginciitti bakka wareegamtoonni Ginci itti yaadataman Siidaa yaadannootiif dhagaa bu’uuraa kan kaahe.”
Gireet Biriteyen medaaliyaa 67 argatte kana keessaa warqii 27n galatte.Chaayinaan sadeessoo baatee medaaliyaa 70 guurrattee kana keessaa warqii 20.
Girgijjii ykn Shalfii Quraanni Irra Kaa’amu Jala Dhokadheen Lubbuun Hafe: Obbo Abdulqaadir Abba Boraa
Giriikii fi Turkiin gidduu kan jiru galaana AEGEAN keessatti bidiruun mukaa koolu galtoonni saddeetti isaan ittiin adeemaa turan doonii waardiyyaa andaara galaana Greek waliin waan walitti rukutamteef koolu galtoonni kun liqimfamniiru. Sa’aatilee 24n darban keessa waardiyyaan andaara galaanaa koolu galtoota 830 baraananii jiran.
Girikii fi Jarmaniin waaltaa godaantota itti dimatan ijaaruuf karoorfatan
Girl Shoots 3 at Idaho School
Girmaachoo Kebede deggertooa Andertaa dubbisuun akka gabaasetti kanneen kun kan hidhaman push up hojjechuu dhaan muummicha ministeeraa Abiyitti qoostan, nuti Getachoo Asaffaa ti, nuti Wayyaanee dha jettan jedhamuu dhaani jedhan. Dorgommii kubbaa miillaan gareen lamaan zero fi zeeroo dhaan ba’an.
Girmaa Guutamaa warra horii kana akka koreetti walti guure keessaa tokko. Girmaan barataa PhD-ti amma Norwey jiraata.
Gita bittaan cunqursamaa fi dhitamaa akkasumas haala hamaa keessa yeroo tureetti illee uummata ka biroo wajjiin wal ta’e ijoollee isaa kuma hedduu wareeguu filate jedhan.
Giti isaanii kaadhimamaan presidentii Republikaantichi Ted Cruz yaada Trumpin ni mormu garuu qeequu irraa of qusatan.
Giti isaanii kan Faransaay – Lee Drian ammoo, uggurawwan haaraa Iraan irra kaa’uun, marii nageenyaa jajjabeessuu irra aagawoota Iraan yaada ofiitti cichan cimsuudhaan Prezidaant Hasan Ruhaanii jajjabeessa, jedhan.
Gjerdrum lafa teessoo mootummaa Noorweey,Osloo irraa gara km 25 oli jira. Manneen laftii citteen kukkun hagii guddaan manneen jireennaati.
Global leaders express their shock and dismay at the scenes of chaos in Washington
Gma kaaniin Abbaan Gadaa Booranaa Kuraa Jaarsoo jiraattota Mooyyalee kanneen ajjeechaa Sanbata darbee baqatanii Keeniyaa seenan bira dhaquun ilaalanii jiran. Namoonni ajjeechaa jiraattota irratti raaw’atan akka seeraaf dhiyaatan qondaaltota dhimma nageenyaa ka naannoo Oromiyaa fi Ka Federaalaa bira qaamaan dhaqanii akka gaafatanis dubbatanii jiran.
Gma kaaniin galmee prezidaantii bulchiinsa naannoo Somaalee duraanii kana irratti kan himataman namoonni shan bakka isaan hin jirreetti dhimmi isaanii akka ilaalamuuf manni murtii olaanan kan Federaala dhaddachi 4ffaan murteessee jira.Namoonni kun ammaan dura Gaazexaan waamichii godhameefii hi dhiiyaatin hafan.
Gma kaaniin Oromiyaa keessatti aangawoota sadarkaa adda addaa hidhuun akka jiru kan ibsan jiraattonni aajaan Polisii godina wallaggaa Bahaa Komaandar Caalaa Tasammaa har’a magaalaa Naqamtee keessatti to’annaa jala ooluu isaanii fi magaalaa Najjoo keessattis bulchiitonni gandeenii lamaa fi itti gaaftamaan ageenyaa tokko to’annaa jala ka olan ta’u jiraattonni dubbatanii jiru.
“Gnama lafaa gara sa’aatii gara sa’aatii lamaa, ilmi koo inni quxxusuun mana dhufee, “ati as taa’aa jirta. Obbolessi koo ajjeesamee jira,” naan jedhe jetti.
”Gochaa boquu nama buusisu gidduu kana biyya keenya keessatti raaw’atameen lubbuun namoota 86 akka salphaatti darbee jira. Wanna tahe kana karaa saalaatiin yooo ilaalle, dhiirota 82 dubaroota 4 tu du’e. Sab-lammummaadhaan ennaa ilaallu immoo, lammiwwan dhalata Oromoo 50, lammiwwan dhalata Amaaraa 20, lammiwwan dhalata Gaqammoo 8, lammiwwan dhalata Silxee 2, lammii dhalata Guraagee 1, lammiwwan dhalata Adiyyaa 2, akkasumas, lammii dhalata Argobbaa 1 fi lammii Itiyoophiyaa sab-lammiin isaa adda hin baafamiin 1 tu akka malee lubbuun isaanii dabre. Amantaadhaan yoo ilaalle, Kiristaanota 40, musliimota 34, kanneen biroo fi kanneen amantaan isaanii hin beekamiin 12 tu lubbuun darbe. Nama ajjeesee fi nama ajjeesame adda-baasnee yoo ilaalle, namootni garee uummachuudhaan walitti-bu’insa taasisasaniin namoonni du’an 76 yoo tahan, humnoota naga-eegumsaatiin kanneen lubbuun isaanii dabre namoota 10. Daataa kana bifa kanaan ibsuun sababaan barbaachiseef, rakkoon tokkoo ennaa uumamu, saba-lammiin inni hin ajjeesne, saalli inni hin ajjeesne, amantiin inni hin ajjeesne kan hin jirre tahuu kana irraa barachuun kan danda’amu waan taheef,” jedhan – muummichi-ministaraa – Abiyyi Ahidmad.
Gochaa gara jabinaa dargaggoota keenya irratti raawwatame kun uummata Itiyoopiyaa gaddisiiseef boosise waan ta’eef calliinsaan waan ilaalamu miti kanjedhan obbo Abebaw uummatichis mootummaa irraa waan eegu qaba jedhan. Mootummaan tarkaanfii kana akka isaa mijatetti fudhachuu danda’a garuu gumaan ijoollee kanaa deebi’uu qaba jedhee paartiin isaanii kan amantu ta’uu ibsaniiru.
Gochaa kanneen shakkaman yoo xiqqaate namoonni shan to’annaa jala oolfamuu isaanii Biiroon Murtii Haqaa Bulchiisa Yeroofii Naannoo Tigiraay kan hime yoo tahu, kanneen humnaan gudeeddiitti shakkaman loltoota 25 irratti himannaan dhihaachuu fi loltoota 3 irratti balleessaan muramuu Abbaan-alangaa Muummichi Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Gochaalee hookkaraa geggeessaman mara irratti qorannaa walaba tahe geggeessuun barbaachisaa tahuu hubachiisee, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayilemaariyaam Dessaalenyi, mootummaan isaanii kan ajjeechaalee dhiheenya geggeessaman qoratu gurmuu qorattootaa dhaabuu isaa beeksisuun isaanii tarkaafii baay’ee gaarii akka tahe dubbata.
Gochaalee kana irratti akka tarkaanfii fudhatu ka dubbate – mootummaan Keeniyaa, gama biraatiin garuu, amala hojjetoonni sun agarsiisan ilaalcha keessa galchuun barbaachisaa akka tahe dubbatan.
Gochaaleen akkasii ennaa irra deddeebi’u bulchiinsi magaalaa qorannaa irratti hundaa’uu dhaan furmaata waarisna qabu maaliif kennuu dadhabe gaaffiin jedhu dhiyaateefii obbo Asseggid akka jedhanitti isa kanaaf furmaata wariinsa qabu fiduuf hojii hedduu hojjetaa jirra jedhan.
Gochaan ajjeechaa kun raawwatamuun hin malle jedhanii jiru. Akka jecha qaamota mootummaa aanichaatti, ajjeechaa kanaan wal qabatee qaamni haga ammaa to’atame hin jiru.
Gochaan gaddisiisaan akkanaa ilaalcha moggaatti qooduu namoota dhibee sammuu qaban irra jiruu fi dhabamuu tajaajila fayyaa namoota dhibee sammuu qabanii irraa ka madde tahuu tu himame.
Gochaan Gammachuu Gaaromsaa Irratti Raaw’atame Dhiittaa Mirga Namummaa Ti, Jedhe Koomishinarri Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa
Gochaan kunis, bu’ura seeraa kan hin qabaanne tahuu beeksisee jira.
Gochaan kun kaleessa tahuu ka dubbatan – hoogganaan jaarmayicha qorannaa keemikaalaa, gurmuun qorattootaa naannoo sana gad-lakkisuun gara Damaaskesitti deebi’uu beeksisan.
Gochaan kun ka raaw’atame humnoota federaalaa naannawa san turaniin ta’uu nutti himan. Eenyus tahe eenyu kan gochaa seeraa alaa raaw’ate itti gaafatamuu qaba. Qorannnaa geggeessaa jirra” jedhan.
Gochaan kun Sanbata dabre akka raaw’atame ka dubbatan - Obbo Guyyoo Galgaloo “namoonni shakkaman to’annoo jala oolfamanii, qorannoon irratti gaggeeffamaa jira, jedhan.
Gochaan tibba kana Godina Wallagga Lixaa aanaa Ayiraattii dargaggoo Gammachuu Gaaromsaa irratti raaw’atame dhitta mirga namoomaa ti, jedha - Komishiinii mirga namoomaa Itiyoophaa.
Gochaa sarbinsa mirga namoomaa fi waliin dha’insa filannoo, filannoo Amajjii 14 geggeessamee dura, yeroo filannichaa fi filannoo dhaa booda raaw’atame ibsuudhaan kan haasawa isaanii jalqaban, Boobii Waayin, kunis, “miseensonni Paartii NUP hidhamuu, dararaa fi gochaa gara-jabeenyaa lammiwwan Yugaandaa irratti geggeessamee fi manni-murtii iyyannoolee dhibba lama kanneen hanna filannoo prezidaant Yoweerii Museviinii raaw’taniif ragaalee ciccimoo of kessaa qaban fudhachuu diduu isaa of keessatti hammata,” jedhan.
Gochaa wal-gargaarsaa kana qindeessuufis, gama Itiyoophiyaa tii Qonsilli biyyattii Embaasii Itiyoophiyaa Kaartum jiru keessaa hojjetan - Mr. Burhaan ramadamuu isaanii fi gama Sudaanii immoo – Jeneraal Hamiid Muusxafaa ramadamuu isaanii ka dubbate – ibsi Ministrii Odeeffannoo Ertiraa kun, dippiloomaatichi Itiyoophiyaa – Mr. Burhan, nama sochii Jihaadistootaa Qaataariin gargaaramaa jiranii to’atullee jedhee jira.
Gocha Duguuggaa Sanyii Ruwaandaatti Oggota 25 Dura Ta'e Irraa Maltu Baratama?
Gocha gara jabinaa polisiin gaggeeffamuu fi loogii jiru mormuun Atlaantaa fi Waashingtan dabalatee magaalaalee hedduu keessatti hiriirri gaggeeffamuuf jira.
Gocha gara jabina namoonni seeraan ala nama deddeebisan koolu taltoota Afriikaa irratti raawwatan.
Gocha kana dubartootni Miseensa paarlaamaa Keeniyaa ta’an kaanis mormanii jiru. Yoo mormii isaanii ibsatanis, qaama seera baasee mirga saba biyyattii eegsisu keessatti mirgi dubartii hojii hojjettu tokko daa’ima sababa harma hoosisteef hagas yoo dhiibame waajjiraalee kaanitti maal akka tahuu malu yaaduun waan yaaddessaadhaa jedhan.
Gocha pireziidaant Mohaammad Abdullaahii Mohaammad kana bakka bu’oonni mormitootaa, gargaartotii fi hawaasni adduunyaa mormaniiru.
‘Gocha Saamichaa fi Reebichaa Afriikaa Kibbaatti Raawwateen Itiyoophiyaa Saamaman’ Lammilee Itiyoophiyaa Afriikaa Kibbaa
Gocha Saamichaa fi Reebichaa lammilee afriikaa kaan irratti xiyyeeffateen Afriikaa kibbaa ka jiraatan lammilee Itiyoophiyaarra sammichi akka dhaqqabuu dubbatan Gocha kamisa darbe kana jalqabeen lammileen Itiyoophiyaa naannoo magaala Darbaan jiraatan dukkaan isaanii samamuu fi gubachuu himanii jiran.
Gocha Seeraan Alaa irratti Mootummaan Tarkaanfii Fudhatu Cimsuuf Jira: Dr. Biraanuu Naggaa
Gocha shorokeessummaa biyya keessaa hiriirtota mormii hookkara kaasaniin raawwatame jechuu dhaan jeeqamsaa fi seera dhablummaa guutuu biyyattii waliin ga’e kana dhaabsisuuf dhaadatan.
Gochi dubartoota irratti raawwatame suukaneessaa fi seenaan kan hin irraanfanne ka jedhu ibsi kun, hambaawwan seenaa seena qabeessa kan Tigraay irratti fuuleffatamuu kan abuna Maatiyaas ibsan sirrii dha jedha ibsichi.
Gochi gara-jabinaa mootummaan oofu gaazexeessonni dhuunfaa fi qabsaa’onni mirga namaa biyyattii dhaa akka baqatan dirqisiise.
Gochi Haaloo Ba’iinsaa Raawwatamuu Mala Sodaa Jedhu Qabu Barattonni: Angawaa
Gochii balaa kanaa sodaa irraa kan dhalatee fi gocha shoroorkaa ija qabtee ittiin jedhe.Prezidaantoonni keniyaa, Jabuutii fi somaaliyaa gocha kana balaaleeffachuun uummataa fi mootummaa Itiyoohpiyaa cina ka dhaabatan ta’u ibsan.
Gochii Jawaar Mohammed irratti halkan kaleessaa gaggeffame sun Dogoggora ta’u Itti aanaan prezidaantiin Bulchiinsa naannoo Oromiyaa Obbo Shimallis Abdisaa sabaa himaa mootummaaf ibsanii jiru.
Gochii kunis itti fufee waan jiruuf jecha kabajamuun mirga dhala namaa barbaachisaa ta’u ibsamee jira.
Gochii Rawwatame Dogoggora: Obbo Shimallis Abdisaa
Gochi IWEHAT yakka ganiinsa biyyaa ta’uu kan ibsan dubbi himaan mootummaa Itiyoopiyaa Reedwaan Huseen mariin araaraa kamuu akka hin barbaachisne dubbataniiru.
Gochii yakkaa kunis mana murtii addunyaa kan yakka qoratuun kan ilaalamuu ta'a jedhan.
Gochii yoo hayyuu lallabachuu feetu—akka warrii jedhutti yoo ‘galata fedhachuu feetu’nama gosa isanii fulaa bu’ee hayyuu tahu kennattee,horii walti qabattee nama biyya keessa deemee nama sunii galata barbaadu,waan innii hojjateef galata barbaadu gosatti himuuf qopheeffatti.
Gochi kunis bulchiinsa naannoo Amaaraa akkaan kan mufachiisee fi humnootii farreen nageenyaa haleellaa kana geessisan kanneen deggeran hoogganni tokkoo tokko akka jiran hubatamuu daayirekterri kominikeeshinii obbo Gizaachoo Muluneeh dubbataniiru.
Gochi kun kan yaada isaa ibsachuun beekamu Iskindir Naggaa akka mufatuu gochuuf akkasumas mirga yaada ofii ibsachuuf qabu danquu dha jedha Amnestiin ibsa barreeffamaan baaseen.
Gochuusaaniitiifi hawaasaaf wabii fayyaa tahuu isaaniitti akka gammadan dubbatu. Ammallee vaayirasii Koroonaa dursanii ittisuuf hojii hubannoo kennuutti jiru, Dr. Taarikuun.
Godaanota lammiiwwan afriikaa fi Arbbaa kanneen baqattoota namoota seeraa ala nama deddeebisaniin Awrooppaa seenuu yaalaniif yeroo hedduu galaana keessatti dhuman ilaalchisee furmaati dinqii dhaan ta’u hin jiru, garuu guutummaan addunyaa deebii wlaii gala itti kennuu male jedhan.
Godaansa Lammiiwwan Afrikaa Seeraan Ala Gama Morookoo fi Ispeenin Godhan Ittisuuf Xiyyeeffannan Kennamaa Jira
Godaansa Seeraan Alaa fi Balaa Isaa
Godaantonni 1500 Guyyaa Lama Keessatti Baraarfamuun Ibsamee Jira
Godaantonni Afrikaa irraa gara Awurooppaatti imalan, daandii isaanii gama dhihaatti ennaa jijjiirrataa jiran kanatti, seeraa-ala dhala-namaa daddabarsuu Morookoo fi Ispeen gidduutti hariitiin dabalaa jiru dhaabsisuu yaaluuf jecha, hoogganoonni Awurooppaa qiyyaafannaa fi maallaqa isaanii gara sanatti deebisanii jiran.
Godaantonni Baatii Fulbaanaa keessa gara Awrooppaatti yaa’aa jiran hedduun lubbuu isaanii dhaban. Gamtaan Awrooppaas godaantota gara isaatti baqataa jiraniif fala hin barbaadu taanaan uummati hedduun itti dabalaa dhumuu mala jechuun dhaaboliin gargaarsaa akeekkachiisaa jiran.
Godaantonni biyyattii seenan irra hedduun isaanii kanneen waardiyyoota imala galaana irraa to’atanii fi dooniilee ka biroodhaan, bidiruulee isaanii bishaaniin nyaataman keessaa baraaramani. Afrikaa gama Kaabaa irraa ka’uudhaan otuu gara sanatti imalanii bara kana baqattoota kuma lama tu dhume.
Godaantonni biyyoota Afrikaa gama Bahaa dhibbaan lakkaawaman, gara Awurooppaatti cehuuf doniin ittiin deemaa turan, galaana Meditiraaniyaan gama Bahaa keessatti nyaatamuu irraa kan ka’e, dhumuu isaanii tu dubbatama.
Godaantonni Biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa Gadii Daangaa Morokoo fi Speen Giddu Jiru Haleelanii Poolisiidhan Walitti Bu'an
Godaantonni biyyoota Afrikaa uffee sahaaraa gadii yoo xiqqaate 800 ta’an Dilbata Amajjii 1 bara 2017 dallaa daangaa biyya Morokoo fi Speen giddu jiru haleeluu isaanii aangawoonni biyyoota lameenii ibsanii jiru.Godaantoonni kun dhagaa fi sibilaan gargaaramuun dallaa sana cabsuuf yaalaa turan.
Godaantonni Dhibbaan Lakkaawaman Garba Meditraaniyaan Keessatti Dhuman
Godaantonni gara Awurooppaatti Dheessan Haala Yaaddessaa Uuman
Godaantonni giddu galeessa bahaa Awrooppaa seenuuf jiran poolisiin ofi irra deebisaman
Godaantonni itiyoophiyaa 71 Daar E Selaamitti mana murteef dhiyaatan
Godaantonni ‘Itiyoophiyaa’ Saddeet Galoo Galaana Obookitti Du’an
Godaantonni Itiyoophiyaa Yemenitti Balaa Ibiddaatiin Du’an
Godaantonni Itoophiyaa 814 Jabuutii Irraa Deebifaman
Godaantonni Itoophiyaa weerara vaayrasii koronaatiin wal-qabate, gara ji’a jahaa dura humnoota Saawduii Arabiyaatin “biyyatti deebifamtan” jedhamanii mana hidhaatti galfaman rakkoo hamaa keessa jiraachuu himatan.
Godaantonni kanaan dura hidhaman dafanii biyyatti galfamaa turan, an jedhan lamiileen Itoophiyaa kun dhimmi isaanii maalif yeroo dheeraa akka fudhate gaafii itti ta’uu ibsanii fedhiin isaanii guddan biyyatt deebifamuu akka ta’e jabeessanii himatan.
Godaantonni karaa Liibiyaa fi xaaliyaanii ba’uu dhaan garaba Mediteraaniyaan qaxxaamuran akkam malee dhumachaa deemuun addunyaa yaaddessuu isaa jamrayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa UNHCR beeksisee jira.
Godaantonni kun lameenuu rakkoo kana keessatti qaamni nu gargaare hin jiru jechuunis dubbatu. Yemeniin gahuuf Toofiq fi Xaahir warra seeraan ala nama daddabarsuuf birrii Itiyoophiyaa kuma kudha sadii ol kaffalleerraa jechuun dubbatu. Darbanii darbanii maatii saanii bilbilaan akka wal argan, utuu karaa arganneemmoo biyyatti deebiwuu barbaannas jedhu.
Godaantonni lakkoobsi isaanii haga kanaa gahu kaan Iraa’el keessatti ehama jireenyaa akka argachuuf jiran dubbatan – Netaanyaahuun.
Godaantonni lammiin Itiyoophiyaa 64 Moozaambikitti Du’anii Argaman
Godaantonni lammiin Itiyoophiyaa Yemen jiran ammas rakkoo keessa jirraa jedhan. Gara biyyoota baha jiddu galeessaatti qaxxaamuruuf Yemeniin keessatti kan qabamnii hafan godaantonni kun nyaataa fi bakka bultii dhabanii rakkataa akka jiran himu.
Godaantonni Lammileen Itiyoophiyaa 71 Taanzaaniyaatti qabamanii mana murteef dhiyaatan. Godaantonni kuni ka to’annoo poolisii biyyattii jela oolan dhuma ji’a caamsa darbee yoo tahu, wixata dabre kana dhadhacha mana murtee Daareselaam naannoo Kisuuttuu jedhamutti dhiyaatanus, poolisiin Taanzaaniyaa qorannoo kiyya hin xumurre waan jedheef beellama torbee lamaa isaaniif kenneera. Gaazexeessaan Taanzaaniyaa Hamiisii Suleeymaan akkaa Raadiyoonii VOAf himettii, lammileen Itiyoophiyaa kuni dooniidhaan Keeniyaa Mombaasaa ka’anii akka Taanzaaniyaa galan himeera. Namni Dooniidhaan godaantota kana seeraan ala fuudhee deemaa ture battaluma poolisiin godaantota kana qabe isaan dhiisee badeera.
Godaantonni Lammowwan Itiyoophiyaa 160 Tahan Yaman’rraa Xayyaaraan Finfinneetti Deebisaman
Godaantonni otuu dooniileen galaana Meditiraaniyaan cehuu yaalaa jiranii bishaaniin nyaatamanii dhman gara kuma tokkoo fi dhibba lamaa ta’uu illee gabaasee jira.
Godaantoonni 150 Ta’an Handaara Galaana Libiyaatti Eessa Buteen Isaanii Dhabame
Godaantoonni biyya ofii keessa jiraachuu baatan iyyu itti gaafatamnii maatii isaanii fi hawaasa isaaniif qaban waan irra jiruuf jecha, keessumaa bara weerara dhukkuba KOOVIID –19 kana keessa, karaa mijataa tolfameen yeroo kam iyyu caalaa gargaaruu danda’an jedhan Gilbert Hounbo aangawaan Tokkummaa mootummootaa kan waa’ee maallaqa misooma dinagdee addunyaa ibsa baasaniin.
Godaantoonni biyya ofiin ala jiraatan, namoota biyya irraa dheessan keessa tti dhiisanii ba’aniif maallaqa erguu akka danda’aniif Tokkummaan mootummootaa gaafatee jira.
Godaantoonni Carraa Maatii Biyya Ofii Keessatti Dhiisanii Ba’an Gargaaruu Argachuu Qabu
Godaantoonni kun irra hedduun isaanii Oromoo fi Amaara. Tigroonnii fi kanneen Afaar irraa ta’an illee keessa jiru jedha IOM Jabuutii irraa. Waajirri IOM Yaman jiruus biyya ofiitti deebi’uuf gaaffii eega dhiyyeeffatanii booda karaa Jabuutiitiin Itiiyoophiyaa seenuu mirkaneessee jira.
Godaantoonni Tripoolii keessatti hafan abdii kan kutatan ta’uus imaltuu itti fufuuf yaalaa jiran.Du’a qofa eegganna, Gara-laafinni dhala namaa hin jiru jedhu.
Godaantoota galaana Medtreeniyaan keessatti danqamanii jiran baraarsuuf yeroon darbaa jira jechuun dhaabni baqattootaa kan tokkummaa mootummotaa ykn UNHCR akeekkachisee jira.
Godaantoota isaan jalqabaa kan abbaa warraa 751 mana barumsaa maqalee keessa jiru Qissaannet keessa lan jiran yoo ta’u namoota 3000 caalaan kan keessa jiran ta’u waltaasisaan godaantoota kanaa Obbo Haftoom Tsegaay ibsuu isaanii Aleem Fiseehaa gabaasee jira.
Godaantoota Itiyoophiyaa kanneen 80 caalan biyya biyya ofii irraa ka'uun Bosaasoo Puntland eega dhaqqabanii booda dararaa namoonni seeraan ala nama deddebiisan irraan ga'aniin kan ka'e waan harkaa qaban mara dhabanii biyya ofitti deebi'uuf murteeffachuu isaanii ibsanii jiran.
Godaantoota Itiyoopiyaa fi Balaa Konkolaataa Isaan Mudate
Godaantoota seeraan ala Amerikaa seenan ittisuuf Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes haaraan Donald Traamp biyya isaanii fi Meeksikoo gidduu daangaan gama kibbaan jiru akka ijaaramuuf Robii kaleessaa ajaja kan kennan yoo ta’u giti isaanii kan Meeksikoo immoo biyyi koo maallaqa tokko kanaaf hin laattu jedhan.
Godaantoota somaaliyaa 90 kanneen seera Amerikaa cabsan ykn iyyats dahannaa siyaasaa dhiyeefftan kanneen fudhatama dhabe Amerikaa keessaa gara Moqaadishootti deebifamanii jiru.
Godaantootas ta’e godaantoota fedhii isaaniin ala biyya irraa dheessanti deebisuu seera addunyaatu dhorka.
Godaantota Afrikaa Kuma 40 ol Ta'ani Israa’el Ammallee Furmaata Hin Kennine
Godaantota Dhibba Shanii Ol  Galaana Meditiraaniyaan Keessatti Dhuman Keessaa Namni Lubbuun Hafe Maal Jedha?
Godaantota kana konkolaataa keessatti ukkaamsee ka isaaniin deemaa ture konkolaachisaan konkolaatichaa yoggasuma yoo miliqu, Poolisiin Taanzaaniyaa lammii biyyattii Hasan Feeruuz jedhamu lammileee biyyattii waliin to’annaa jela oolcheera.
Godaantota yeroo ammaa Yunaayitid Isteets keessa jiraatan ilaalchisee, kan gara lammummaatti isaan geessu – “dhiifamni kennamu gonkumaa hin jiru.” “Ededa ijaaramuufis ka guutmmaatti gatii baasu Meksikoo dha. Dhibbaa dhibbatti” – jedhuudhaan, har’a, dirree Twiterii isaanii irrati barreessan – Traamp.
Godaantummaa dhabsiisuuf biyya keessatti waa hedduutu hojjetamuu qaba kan jedhan obbo Abebaw, loogiin utuu hin jiraannee, haqi utuu jiraate godaantummaan ni xiqqaataa jedhu. Paartilee mormituun kanneen biroon gocha bineensummaa IS balaaleffachuu dhaan ibsa baasaniiru.
Godeetti dhukkuba maqaa hin beennetti nama hedduu 'galaafachuutti jira' kemikaala warshaa chaayinaa keessaa yaatuun tahuu hin ooltu jedhan
Godiaa Wallaggaa Lixaa, aanaa Ganjii, magaalaa Ganjii keessatti reebichi kaleessaa kaasee humnoota mootummaatiin irratti geggeessamaa jiru suukanneessaa isaa ta’uu kan imimmaaniin hudhamaa dubbate, jiraattota magaalattii keessaa tokko “kaleessa barattoonni kutaa kudha-tokkoffaa fi kudha-lammaffaa, ka mana-barnootaa qophaa’inaa, kanneen kutaa sagalii fi kudhaniis hiriira mormii ba’anii jennaan, bulchaan aanichaa waraana itti ajajee waraanni konkolaataa lamatti dhufee barattoota irratti dhukaasa bane” jedhan.
Godian Booranaa aanaa Dilloo keessaa nama hedduutti akimiif Yaaballotti yaa’uutti jira.
Godiina addaa oromiyaa kan naannawaa Finfinnee kan taate GAFARSA GUJEE SARITTI keessatti dargageessi umriin 15 har’a ajjefameera.Godiina Shawaa Lixaa aanaa DAANNOO keessatti miseensoonni OPDO uummata keessa seenanii gocha badii rawwachaa jiran jedhama
Godiina addaa Oromiyaa Kan naannoo Finfinnee keessatti magaalaa Holataas ta’e aanaa Walmaraa keessatti hidhaa reebichaa fi dararaan hammaate jedhu jiraattonni. Mana keessa yoo oollee cabsanii seenuun nu tumu manaa yoo baanee daandii irraa butanii eessa butee keenya dhabsisu, maal akka nuuf wayyu hin beeknu jedhu jiraattonni. Dallaa mana namaa seenanii maallaqaa fi warqee akkasumas qabeenya adda addaa saamuun aanaa Walmaraa keeessatti baratamaa dhufeera jedhu. Namni nama hidhame iyyaafachuu deemus qabamee itti dabalama waan ta’eef rakkoo jabaatu nu qabe jedhu.
Godiina addaa Oromiyaa naannoo Finfinnee ka taate magaalaa Buraayyuu keessatti torban darbe bulchiinsii magaalaa hojjattoota warshaa fi kan abbotii qabeeya dhunfaa waliin marii gaggeesse jira.
Godiinaalee gaaffii bulchiinsa naannoo tokko ta’u dhiiyeessan kun Godiinoota Kafaa, Shakkaa, Daa’uroo, Beench Shakkoo, Omoo dhiyaa fi aanaa addaa Koontaa ta’u gabaafamee jira.
Godiina Arsii bahaa, ganda Alaagaa Dureettii fi Alaagaa Doree keeessatti akkasuma namoota hidhaa keessa jiran guuruu irraa kan ka’e gandeen kun sodaa guddaa keessa jiru jedhu jiraattonni. Maatiin, namootni isaanii eessatti akka ergaman itti hin himamnee, gaafachuufis tarkaanfii fudhatamu sodaatu, jedhu. Angawoonni garuu, namoonni hiriiranii dhagaa darbachuu isaaniif hidhamanii jiru, jedhu. Garuu, bakka biraatti geeffaman isa jedhu irratti deebii hin lane
Godiina Arsii Lixaa fi aanaalee biroo caama mudateen,barana oomisha hin galfatin hafuu isaanii qonnaan bultonni dubbatan,abdiin qabnu midhaan gargaarsaa qofa jedhu.Anaan shaallaa fi Arsii Nagllee waggaatti yeroo lama oomisha galchuun kan beekaman turan.Ammagaruu roobni yeroo eegee dhufuu waan dideef rakkoof saaxilamne jedhu qonnaan bultonni.Yeroo ammaa midhaan faca’ee dacheen magariisa uuffatu iyyuu, rakkoo ammaa kanaaf kan dhaqqabu hin taane.Qonnaan bultonni sagantaa seeftii Nettiin gargaaraman akkuma jiran kanneen biroonis carraa kana hin argatin hafuu isaanii dubbatu.MP3 tuquun guutummaa gabaasaa kanaa dhaggefadhaa.
Godiina Arsii Lixaa magaalaa Abaaroo keessatti Wiixta Guraandhala 08 bara 2016 hiriirrii mormii gaggeeffame nagaan xumuramuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru. Hiriiraa fi mufannaa uummataa kan kakaase nama tokko qabanii hidhuuf yaalii polisoonni godhan ta’uu dubbatu.
Godiina Baalee aanaalee gammojjii keessaa tokko kan ta’e Daarim keessatti jiraattoota humnootii bulchiinsa naannoo shaniin haleelaman shan keessaa tokko lubbuun darbuu jiraattonni ni dubbatu.Angawaan aanaa kana mirkaneessanii jiru.
Godiina Baalee aanaa Madda Walaabuu ganda Maddaa jedhamu keessatti Wiixata darbe Raayyaan waraana biyyaa uummata lafa gabaatti daldalaa ture irratti meeshaa konkolaataa irratti hidhee dhukaasa baneen nama 3 ajjesuu fi kanneen birooi 7 madeessuu isaanii aangawaan waa’ee bulchiinsaa fi nageenyaa aanaa madda walaabuu Obbo Maammuyyee Balaayneh ibsanii jiru.Jiraattonni akka jedhanti garu lakkofsii namoota ajjefamanii 4 kan ga’e yoo ta’u kanneen mada’anis 15 ta’u dubbatu.
Godiina Baalee Ganda Maddaa Keessatti Kan Nama Ajjesee fi Madeesse Raayyaa Waraanaati. Angawaa Nageenyaa
Godiina Baalee magaalaa Robee keessaa namoota hidhuun haala jabaan itti fufuu isaa kan ibsan jiraattonni halkana halkan eessatti akka geessan baruun hin dand’amne jedhu. Maanguddoo umuriin saddeetamoota keessa jiruu fi dhalootaa qabee gurri isaanii kan hin dhageenyee fi Arrabnii hin dubbanne dhaanicha irra ga’en du’anii Kibxata Sadaasa 1 bara 2016 magaalaa Robee keessatti awwaalamuu dubbatu. Bulchhinsiimagaalaa Robee waa’ee ajjeechaa maanguddoo kanaa kan hin beekne ta’u ibsuun namoonni jeeqaman keessatti hirmaatan soddoma ta’an to’annaa jala oolanii hangi tokko magaalattii keessatti kaan immoo iddoo biraatti geeffamanii dhimmi isaanii qoratamaa jira jedhan. Garu waa’ee ajjefamuu maanguddoo umriin saddetamoota keessaa hin dhageenye jedhan.
Godiina Baalee magaalaa Robee keessatti polisoonni Oromiyaa dargaggoota hedduu hidhuu, hedduu tumuu fi madeessuu isaanii jiraattonni dubbatanii jiru.Godiina Shawaa kaabaa magaala Suluultaa keessatti daandiitti hin ba’iinaa jechuun namoota qabanii to’annaa jala oolchuuf namnii tokko reebicha hamaa irra ga’een kan ka’e haala lubbuuf sodaachisu keessa akka jiru kan ibsamee yoo ta’u hospitaala geessuuf immoo daandilee cufamuu bubbatu jiraattonni.
Godiina Boranaa aanaa miyoo Hiddii Lolaa keessatti Kibxata har’a hiriirri mormii gaggeffamuu jiraattonni ibsanii jiru. Kunis aanaalee Oromiyaa mootummaan gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti kutuuf jira jechuun ka mormuu fi kanneen hidhaman akka hiikaman kan gafatu ture.
Godiina Gondara Dhiyaa aanaa Matammaa daangaa Itiyoophiyaa fi Sudaa irra ganda jirtu tokko keessatti hidhattonni Sudaan beeleedaalee 250 ol saamuu isaanii jiraattonni naanoo ibsanii jiru.
Godiina Gujii aanaa Gaaroo Doolaa magaalaa Har-Qalloo keessatti mormiin uummataa wiixata kaleessaa gaggeeffame reebichaa fi hidhaa Federaalaan xumuramuu jiraattonni ibsanii jiru. Barsisaan akka hiikamuuf hiriirtonni gaafatan Eliyaas Gambeelaa garuu gara magaalaa Nagalleetti ergamuu isaa itti gaafatamaan waajiira nageenyaa kan aanaa Goroo Dolaa Obbo Abarraa Cuwwee ibsanii jiru. Sababaan kennanis jeeqama qindeessaa ka jedhu. Namni biraa reebamees ta’e hidhame garuu tokko hin jiru jedhu.
Godiina Gujii bahaa Adoolaa Waayyuu keessatti Obbo Guutaa Daadhii raayyaa ittisa biyyaan har’a ajjeefamuu jiraattonni ibsanii jiru.Konkolaataa ofiin Shaakkisoo irraa gara Adolaatti oofaa ituu jiranii rasaasaan rukutaman jedhu jiraattonni.Bulchaan magaalaa Adoolaa Waayyuu Obbo Haayle Horoo bilbila harka isaanii kaasanii deebisanii cufan.
Godiina Gujii  Bahaa Ganda Reejjii Keessatti Namnii Tokko Torban Kana Ajjefamuu Jiraattonni Ibsanii Jiru
Godiina Gujii dhiyaa aanaa Galaanaa fi nannoo uummattoota kibbaa aanaa Amaaroo keessatti guyoota lamaan darban haleellaa dhaqqabeen namoonni 4 ajjeefamuu angawoonni naanoo ibsaniiru.
Godiina Gujii keessatti Namoonni 4 Ajjeefaman
Godiina Gujii keessattis Dilbata kaleessaa Liyyu Haayil haleellaa gaggeesseen mada’anii hospiitaala Nagallee kan geeffaman keessa a diigdama ta’uu akkasumas tokko hospitaala geeffamaa ituu jiru lubbuun darbuu beekamee jira.kanneen kaleessaa mada’an dabalatee waluumaa galatti mada’anii hospitaala Nagalleetti yaalamaa ka jiran digdamii torba ta’u hojii gaggeessaan hospitaala Nagallee Obbo Gizaachoo Roobee ibsanii jiru.
Godiina Gujuu bagaa magaalaa Shaakkisoo keessatti uummanni har’a hiriira mormii ba’u isaa jiraattonni dubbatanii jiru.Gaaffiin isaanis daangaan Oromiyaa haa kabajamuu, Oromoota jireenya irraa buqqisuun haa dhaabatu akkasumas qonnaan albudaa laga Dambii haa dhaabatu kan jedhu ture.
Godiina Guraageef magaalaa guddoo kan taa’e Walqixxee keessatti mormiin jalqabame torban tokko kan lakkofsisee ta’uus kanneen gidduu kana hidhaman keessaa kan hiikamee hin jiru gaaffiin uummataas deebii hin arganne jedhu jiraattonni.
Godiina Haarargee Bahaa keessatti sakatta'iinsa gaggeeffameen meeshalee waraanaa adda addaa qabamuu waajirri polisii goodinaa ibsee jira.Waajiira kanatti itti gaafatamaa kutaa qunnamtii uummataa kan ta'an Inspeektar Tolosaa Goshuu akka jedhanti tarkaanfiin seera kabajsiisuu bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti gaafa jalqabame Onkolooleessa 24 bara 2013 as baatii tokkoof sakatta'iinsii gaggeeffame meeshaalee waraanaan alattis waan adda addaa qabameera jedhu.
Godiina Haarargee Lixaa magaalaa Kamoonaa akkasumas Micataa keessatti hawwanii fi shamarran to'annaa polisii jala jiran reebichi ykn tumaatiin irratti raaw’aame, jechuun maatiilee isaanii keessaa VOAtti dubbatanii jiru.
Godiina Haraargee dhiyaa keessa kan jiru Yunivarsitii Odaa Bultuum keessatti Dilbata Waxabajjii 29 bara 2017 ganama eleektriika irraa kan madde ibiddi ka’u itti aantuu prezidaantii kan ta’an Aaddee Immabet Aberraa ibsanii jiru.
Godiina Harargee Bahaa aanaa Kombolchaa magaalaa Malkaa Raafuu keessatti weerarri dhukkuba garaa baasaa fi haqqisaa arifachisaan erga seenee torban tokko lakkofsisuu isaa jiraatonni ibsanii jiru. Sababaa dhukkuba Kanaan namoonni du’an akka jiran kana malees buufata fayyaa naannoo keessatti kanneen dhukkubsataa jiran dhibbatti laka’amu jedhu. Yeroo ammaa kanneen nama jalaa dhukkubsatte gara buufata fayyaatti eega geessanii booda ofii iyyu dhukkubichaan kan qabamaa jran jiraachuu ibsan.
Godiina Harargee Bahaa aanaa Mettaa araddaa falmattu sabaa keessatti Dilbata Muddee 24 bara 2017 humni bulchiinsa naannoo Somaalee obbolaa lama rasaasaan dhahuu fi manneen jireenyaa 115 qorqorroo irraa buqqifatee deemuu isaa aangawaan nannoo beeksisanii jiru.
Godiina Harargee Bahaa aanaa Mettaa magaalaa Qullubbii fi Calanqoo keessatti sochii biyooleessa Amaaraa ykn Abiniif miseensaa,meeshaa waraanaa fi maallaqaan tumsituu kanneen jedhaman miseensonni gosa Amaaraa hidhamaa kan jiran ta’u maatiin ibsaa jiru.
Godiina Harargee Dhiyaa Keessatti Angawaan Oromiyaa Marii Gaggeessaa Jiru
Godiina Harargee dhiyaa keessatti kaleessa galgala jiraattoota keessaa lama waraana Liyyuu polisiin ajjefamuu jiraatonnii fi aangawoonni ibsanii jiru.
Godiina Harargee Dhiyaa magaalaa Ciroo keessatti dargaggeessi tokko waraana mootummaan dullaana tumamaa eega turee booda dhuma irratti miliquuf yaallaan rasaasaan ajjefamuu kanneen ijaan argan dubbatanii jiru.
Godiina Harargee Dhiyaa magaalaa Ciroo keessatti konkolaataa guddaan gubachuu isaan gamasii gara Finfinneetti akkasumas Finfinnee irraa gara godinichaatti imalli ta'u sa'atilee hanga tokkoof addaan cituun kan ibsamee ta'uus itti gaafatamaan waajiira Komunikeshinii godinichaa Obbo Huseen Waayyuu kokolaataan kan gubatee Dilbata darbee ta'u fi imalli addaan citee akka hin turre ibsan.
Godiina Harargee Lixaa araddaa Misraa Bakka Quluulitii jedhamtutti Liyyuu Haayiliin kan bulchiinsa naannoo Somaalee guyyoota darban kana keessa haleellaa gaggeessaa akka ture jiraatonnii fi aangawoonni naannoo ibsani jiru. Guyyaa har’a garu raayyaa ittisa biyyaa dabalatanii haleellaa gaggeessuu isaanii aangawaan dubbatanii jiran. Miseensoota polisii Oromiyaa keessaa lama jiraattoota keessaa immoo namoota ka biroo lama haleellaa Kanaan mada’anii Hospitaalatti geeffamuu ibsamee jira.
Godiina H/ Bahaa aanaa Fadis bakka Ereer jedhamtuutti Wiixata darbee Sadaasa 6 bara 2017 kaasee guyyootii walitti aanan afuriif humnootiin liyyuu haayle jedhaman haleellaa gaggeessaa kan jiran ta’u jiraattonni dubbatanii jiru.Liyyuu Haayliin bakka gaara Kooraa jedhamu qubatee kun lafoo gad bu’e haleellaa uummata oromoo irratti gaggeessee deebi’aa jedhu jiraattonni.
Godiina Jimmaa aanaa Omoo Naaddaa magaalaa Sandaaboo keessatti Robii darbee raayyaan ittisa biyyaa sababaa tokko malee uummata irratti dhukaasa baneen nama shan rasaasaan rukutee madeessuu jiraattonni ibsanii jiru. Maddeen hospitaala Naaddaa garuu namni lama rasaasaan mada’anii gara hospitaalichatti eega fidamanii booda wal’ansa sadarkaa olaanaaf Hospitaala Jimmaatti ergamuu dubbatu. Magaalaan Sandaaboo har’a haala nagaa keessa akka jirtu jiraattonni ibsanii jiru.
Godiina Jimmaa aanaa saqqaa coqorsaa keessatti namoonni shan rasaasa raayyaa ittisaan dhahamanii lama du’u jiraattonni kan ibsan yoo ta’u bulchaan magaalatti garu nama tokkootu du’e sadiitu madaa’ee jedhan.
Godiina Konsoo fi Aanaa Addaa Alee Giddutti Walitti Bu'iinsa Uumameen Namoonni Ajjeefaman
Godiina Matakkal aanaa Bulan ganda Kojji keessatti haleellaa gaggeeffameen namoota manaa fi qe'e ofii irraa goodaananiif gargaarsa nyaataa fi dahannaa hatattamaan kan isaan barbaachisu ta'u bulchaan aanaa Bulan Obbo Gizaachew Nsaii hubachisanii jiru.
Godiina Matakkal Keessatti Kanneen Baatileef Hidhaman Seera Duratti Hin Dhiyaatiin Jiru: Maatii
Godiina Matakkal Keessatti Namoonni Ajjeefamuun Ibsame
Godiina Matakkal Keessatti Tarkaanfiin Fudhatamuun Ibsame
Godiina Qellam Wallaggaa magaala Qeebbee, Jimmaa Horroo fi Hawaa Galaan keessatti kamiisa kaleessaa qabee mormiin barattotaa fi uummataa itti fufee kan jiru ta’uu jiraattonni nannoo ibsanii jiru.
Godiina Qellem Wallaggaa magaalaa Canqaa keessatti humnootii polisiin kan ajjefaman Aaddee Sirnee Guddataa ilma koo hin qabattan jechuun waan didaniif jecha rasaasaan haleelamanii ka battalumatti du’an yoo ta’u ilmi isaanii Dargaaggoo Isheetuu Fedhasaa rasaasaan rukutamee gara Hospitaala Ayiraatti eega geeffame booda du’uu isaa jiraattonni ibsanii jiru.
Godiina Qellem Wallaggaa Magaalaa Dambii Dolloo, Godiina Horroo Guduruu Wallaggaa magaalaa Oborraa, Godiina Iluu abba Boor magaalaa Mattuu, Godiina wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee fi magaalaa Guddattuu Arjoo keessatti kaleessaa fi har’a hiriirrii nagaa gaggeeffamuu jiraattonnii fi aangawoonni nannoo ibsanii jiru.
Godiina Shawaa Bahaa Magaalaa Bisooftuu keessatti jarreen chaaynaa warshaa harree keessatti qalanii gara biyya alaatti ergan dhaabamuu mormuun Kamiisa Fuulbaana 08 bara 2016 mormii ba’ameen namni tokko ajjeefamuu ka biraa tokko du’u hin oolu jedhamuu fi sadaffaan madaa’uu jiraatonni ibsanii jiru.
Godiina Shawaa kaabaa naannawa Marhaa-Beetee jedhamu, magaalaa Alam-katamaa keessatti meeshaaleen ijarsaa daandiif oolan guubachuun himamee jira. Meeshaaleen gubatan kan dhaabbata ijarsaa Gamshuu Bayyanaa yoo ta'u, walumaa-galatti qabeenyaan barbada'ee birri billiyoona 1.2 ol ta’uu Obbo Gamshuun dubbatanii, kanneen tilmaamni isaanii hin beekamnellee ni jiru, jedhu.
Godiina Shawaa Lixaa Incinnii keessatti waggootii darban sadiif mormiin uummataa gaggeeffamaa yeroo ture tti ajjechaa fi hidhaa hamaa ture keessa uummannis ta’e qerroon tarkaanfii ajjechaa hin fudhanne. Kanaaf yeroo ammaa kana gochuuf sababaa tokko hin qabu jedhu jiraattonni.
Godiina shawaa Lixaa keessatti barattonni manneen barnootaa sadarkaa lammeessoo Garasuu Dhukii fi ka qophaa’inaa akkasumas kan garaa garaa hanga kaleessaa jechuun Guraandhala 4 bara 2016tti hiriira ba’uun rakkoo adda addaa himachaa turan. Waraannii FAXINOO jehdamu hiriirtoota kana irratti gaazii imimmaan ilaa namaa keessaa ooftu itti biiftee bittinneessaa hidhaa fi kaan dhaanuu isaa dubbatu jiraatonni magaalaa Walisoo.
Godiina Sidaamaa keessatti kanneen galma’anii kaardii sagalee ittiin kennan fudhatan mirga Demokraasii heeraan kennameef hojii irra oolchuuf jiru jechuun dura teessuun bordii filannoo Itiyoophiyaa aaddee Birtukaan Midhaksaa oduu gabaastotaaf ibsanii jiru.
Godiina Sidaamaa keessa waaltaan hojii galmeessuu fi sagalee itti kennan 15 akka jiru tokkoon tokkoon buufata kanaa aanaalee 2 ykn 3 kan qaban ta’u ibsan.
Godiina Walaayittaa Keessatti Kannen Hidhaman 26 keessaa 20 Wabiin Gadhiifaman
Godiina Wallaggaa Bahaa aanaa Nunnuu Qumbaa magaalaa Adaree keessatti bulchiinsi magaalaa misooma maqaa dhahachuun uummata walgahii waamuu isaa fi uummannis waa’ee misoomaa utuu hin dubbatiin dura rakkoo hamaa amma Oromiyaa keessa jiru kan barattonnii fi jiraattonni itti hidhamaa ajjefamaa fi dararamaa jiran irratti deebii nu kennaa jedhee gaafachuun isaa mormiitti jijjiramee jedhu jiraatonni.Sana boodas walgahiin suun gara mormiitti jijjiramee humni Fedeeraalaa dhufe namoota reebee kaan hidhee hammaannaa uummannai magaalattii gara baadiyyaatti dheessuu isaa kan jiraatonni ibsan Robii darbe dhiyeessine turre.
Godiina wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee keessatti namoonni 11 ajjefamuu Hospitaalli Naqamtee kan mirkaneessee ture yoo ta’u Wiixata darbe immoo kanneen wal’ansa argataa turan keessaa tokko, ogeessi Faarmaasii Obbo Gabayyoo Jallataa du’an boqochuu isaanii jiraattonni dubbatani jiru.
Godiina Wallaggaa bahaa magaalaa sibuu siree irraa waggaa lama dura kan qabaman Barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa mana hidhaa keessatti dararaa irra ga’een kan ka’e milli isaanii lamaan lafa ejjechuu waan dideef jecha hidhamtoota isaan waliin jirantu baatee iddoo barbaachisaa ta’etti isaan geessa.
Godiina Wallaggaa bahaa magaalaa sibuu siree irraa waggaa lama dura kan qabaman barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa mana hidhaa keessatti dararaa irra ga’een kan ka’e milli isaanii lamaan lafa ejjechuu waan dideef jecha hidhamtoota isaan waliin jirantu baatee mana murtii fi iddoo barbaachisaa ta’etti isaan geessaa ture.
Godiina Wallaggaa Dhiyaa aanaa Gullisoo ganda Gawaa Gaanqaa keessa jiraataa kan turan dhalattonni Amaaraa 54 mana barumsaa tokko keessatti hidhattotaan ajjeefamuu gareen mirga dhala namaaf falmuu Amnestii Intarnaashinaal kaleessa ibsee jira.
Godiina Wallaggaa Dhiyaa irraa haleellaa eenyuummaa irratti hunda’uun gaggeeffamee jedhame dheessuun kan ba’an namoota 200 caalaa guyyaatti simataa kan jiru ta’u bulchiinsa naannoo Amaaraatti sagantaan waltaasiisa wabii nyaataa fi ittiisa balaaf komiishiinara kan ta’an Obbo Zalaalam Liijaaleem ibsanii jiru.
Godiina walloo kibbaa bulchiinsii magaalaa Dasee waag Haamraa fi godonaalee hawaasa Oromoo keessatti dhaabattootii fayyaa jiraniif akkasumas waaltaa dhukkubsattoota Kooviid-19 qabaman adda baasanii kaa'an qopheessuuf oola.
Godinaa Arsii, magaalaa Asallaa fi Godinaa Gujii, magaalaa Har-qalloo irraa aangawoonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan garuu, himannaan jiraattotaa kun dhara jedhu.
Godinaa Baalee, aanaa Daawwee Qaachan, ganda Addee Ar'aagaa, bakka teessoo biyyoo jedhamutti walitti-bu’insa uumameen, namoonni 15 du’uu jiraattonni naannoo beeksisanii jiran. Mootummaa naannoo Oromiyaatti, itti-gaafatamaan waajira dhimmoota Komiyunikeeshinii mootummaa, Obbo Kadiir Waadoos, haleellaan sun, kalessaa, humna “Liyyuu Poolis” mootummaa naannoo Somaalee-Itiyoophiyaatiin jiraattota aanaa Daawwaa Qaachan irratti geggeessamuun mirkana, jedhanii, inumaa jiraattonni halellaa sasnaan ajjeesaman 16 tahuu dubbatan. “Haleellaan sun walitti-bu’insa yeroo kaan lafa margaa irratti naannoo sanatti uumamu irraa adda. Humna mootummaa leenjisamee fi gurmaawe, ka meeshaalee waraanaa jajjabaa hidhate tu jiraattota irratti dhukaasa banee ajjeese” – jedhu – Obbo Kadiris tahe jiraattonni.
Godinaa Baalee aanaa Diinshootti Konkolaachisaan konkolaataa guddaa kan maqaan Saadiq Haaji Ibroo jedhamu midhaan irra gahee du’uun walqabatee naannichatti mormii fi muddamni uumamee jira.
Godinaa Baalee, magaalaa Gobbaa keessatti walitti-bu’insa Sanbataa fi Dilbata dabre kana uumameen haga ammaatti namoonni kudhan du’uu isaanii fi yoo xiqqaate kanneen dhibba tokko tahan irra miidhaan cimaa fi salphaan gahuu isaa, mootummaan naannoo Oromiyaa beeksisee jira. Kan walitti-bu’insa sana kakaasan,jijjiirama biyyattii keessatti ta’aa jiru gufachiisuuf kanneen harka lafa jalaan hojjetan akka tahe dubbata – mootummaan Oromiyaa.
Godinaa Baaleetti namoonni haala garagaraan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’anii jiran, qehee fi jiruu isaanitti deebi’uu dadhabuun rakko hamaaf akka isaan saaxile dubbatu.
Godinaa Booranaa, aanaa Areeroo keessatti haleellaa Liyyuu Poolsii, ka naannoo Somaalee fi humnoota Federaalaa mallayyoo diimaa keewwatan, kanneen Agaazii Jedhamuun beekamaniin haleellaa nu irratti geggeessameen, namoonni kudhanii ol nu irraa ajjeesamanii digdamaa ol madaawan, jechuun jiraattonnii fi namoonni walitti-bu’insa sana keessatti madaawan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Namoonni kun akka jedhanitti haleellaan kun fuulaa sadi’iin, jechuun Dirree Diimaa, Bonqooraa fi Kubi Dhuuntii jedhamutti geggeessame. Ka Dirree Diimaa fi Bonqoraa Liyyuu Poolsii Somaaleetiin, ka Kubii Dhuuntii immoo humna federaalaa “Agaazii” jedhamuun. Waajirri nageenyaa aanaa Areeroos, haleellaan bakkawwan sadeenitti geggeessamuu mirkaneessee, “meeshaalee guguddaadhaan uummata nagaa irratti haleellaan geggeessanii garii ajjeesanii kaan madeessan.” Jedhee jira. Keessummaa haleellaa Kubii Dhuuntiitti geggeessame keessa humni “Agaazii” jedhamu, ka mallayyoo diimaa keewwate jiraachuu namoota lol sana keessatti madaawan irraa dhageenyee jirra, jedhu – qondaalli nageenyaa aanaa Areeroo.
‘Godinaa Booranaa Aanolee Gara Garaa Irraa namni Hidhamaa Jira’ Jedhu Jiraattonni
Godinaa Boorana Aanaa Mi’ootti Misirrootni lamaa fi waayIlli isaan duuka ture Raayyaa ittisa Biyyaan ajjeefamuu jiraattonni dubbatan. Misirroonni misirroota kana waliinis yeroma kana humni Ittisa biyyaa nama naannoo turerratti dhukaasee walii gala namni shan lubbuun darbeera.
Godinaa Booranaa Keessatti Mucaa Waggaa Sagalii Tu Eegdota Daangaa Itiyoophiyaatiin Ajjeesame
Godinaa Booranaa, magaalaa Dubluqii fi magaalaa Areeroo keessatti hiriirri mormii geggeessamuu isaa jiraattonni dubbataa jiran. Gama biraatiin, Godinaa Gujii, aanaa Oddoo Shaakkisoo, ganda Magaaddoo keessatti gara xumura torban dabree irraa jalqabee uummata mormiif yaa’ee fi humnoota waraana federaalaa gidduutti walitti-bu’insa uumameen gama uummataa irraa yoo xiqqaate namoonni sadii du’uu isaanii, jiraattonni naannoo dubbataa jiran.
Godinaa Booranaa magaalaa Yaaballoo keesssatti Roobii, Adoolessa 20, bara 16 hiriirrti uummataa guddaan geggeessamuu dubbatan - jiraattonni.
GODINAA BOORANAATTI RAAYYAAN ITTISAA DHUKAASA BANEEN MISIRROOTA DABALEE NANOOTA SHAN TU DU’E JEDHAMA
Godinaa Gujii, aanaa Sabbaa Boruu keessattis, har’a uummatnii fi barattoonni hiriira mormii geggeessan irratti humnoonni mootummaa tarkaanfii fudhataniin barattoonni toorba hidhamuu, keessumaa barataan Tunnee Gannaalee jedhamu reebicha humnoota mootummaatiin guddoo miidhamuu isaa jiraattonni aanichaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Godinaa Gujii Bahaa, aanaa Sabbaa-Boruu, ganda Qanxichaa keessatti uummatni kumaa hedduutti lakkaawamu har’a, gara magaalaalaa Qanxichaatti yaa’uudhaan hiriira mormii guddaa geggeesse. Rakkoolee baroota hedduuf nu irra bubbulan – jedhu, keessumaa kan qabeenyaa mootummaa tahe – warshaa Dhaabbata Taantaalemii Qonxichaa irraa uummatni naannoo faayidaa isaaf mal otuu hin argatiin waggoota 26f ture – jedhan balaaleffachaa turan – hiriirtonni. Sababaa warshaa kanaa fi warshaalee ka biroo naannoo sanaatiif summaa’uu qilleensaaf saaxilamuu isaanii illee himatan.
Godinaa Gujii Lixaaa, magaalaa Shaakkisoo keessa ka jiru mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa tokkicha jiru keessatti, har’a barnootni dhaabachuu isaa fi barattoonni tokko tokko reebamuu isaanii, namoonni ijaan argan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan – jechuun, Eskindir Firew, Finfinnee irraa gabaasee jira.
Godinaa Gujii Lixaa keessa ka jiru aanaan Dugda Daawwaa, Godinaa Wallagga Lixaa, aanaa Boojii Dirmajii keessa ka jirtu bakki dhalata Obbo Baqqalaa Garbaa – magaalaan Biilaa, Godinaa Horro_Guduruu Wallaggaa, aanaa Jimmaa Gannattii keessa ka jirtu – magaalaan Haratoo kanneen har’a hiriirri keessatti geggeessamaa oole keessaa haga tokko. Godinaa Shawaa Kaabaa, aanaa Kuyyuu, magaalaa Garba Gurraachaa keessatti immoo aangawoonni aanaa uummata mormiitti hirmaate reebuu fi hiraarsuutti turan – jedhu jiraattonni. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Godinaa Gujii Lixaa magaalaa Bulee Horaa keessatti kamiisa kaleessa galgala dhukaasa meeshaalee gurguddaa tu dhaga’amaa ture jedhu jiraattonni.
Godinaa Gujitti WBO Simachuuf Qophoofne, Jedha Koreen Araaraa
Godinaa Guujii Aanaa Gooroo Doolaa keessatti, mormii barattootaa fi uummataa geggeessamaa ture irraa kan ka’e – namoonni digdamaa ol, mana hidhaa aanichaa keessaa fuudhamanii bakka biraatti geessamuu fi kanneen biroon akka wabiin gad-lakkisaman manni-murtii aanaa murteesse haga ammaa gad-lakkisamuu – jiraattonni aanichaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Godinaa Guujii Keessatti Namoonni Hedduun Hidhaman Jedhu Jiraattonni
Godinaa Haragee Bahaa aanaa Mettaa magaalaa Calanqoo keessatti hiriira har’a geggeessame irratti walitti-bu’insa uumameen raayyaan ittisa biyyaa lubbuun nama kudha shanii galaafachuu isaa jiraattoota keessaa kannnen sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan dubbatanii jiru.
Godinaa Haragee Dhihaa fi Bahaa keessatti namonni har’a humna Liyyuu Poolisiin ajjeesaman 7 ga’an jechuudhaan jiraattonni fi aangawoonni naannoo gabaasanii jiran. Kanneen madaawanis ni jiran.
Godinaa Haraghee Lixaa – aanaa Gumbii Bordoddee fi Godinaa Booranaa - magaalaa Moyyaalee keessatti humnoota Liyyuu Poolisii fi jiraattoota gidduutti walitti-bu’insi uumamee, miidhaan dhaqqabee jira. Aanaa Gumbii Bordoddee keessatti humnoota Liyyuu Poolisiin haleellaa har’a jiraattota irratti banameen namni tokko du’uu – jiraattonnii fi qaamni nageenyaa aanichaa dubbatanii jiran. Godinaa Booranaa, Magaalaa Moyyaalee keessatti immoo yoo xiqqaate namoota ja’a tu madaa’e.
Godinaa Harargee Bahaa aanaa Baabbillee Araddaa Al-sharif keessatti humnoonni Liyyuu Poolis ka bulchiisa naannoo Somaalee dura-taa’aa gandaa dabalee lubbuu namoota afurii galaafachuu isaanii jiraattonni araddichaa ibsanii jiru.
Godinaa Harargee Bahaa, aanaa Minoo Qumbii keessatti, hidhattoonni bulchiinsa naannoo Somaalee irraa dhufan uummatatti dhukaasa banuun, namoota lama madeessuu isaanii jiraattonni aanichaa VOAtti himanii jiran. Namoonni rasaasaan madaawan sun yeroo ammaa Hospitaala Hararii keessatti wal’aanamaa jiru, jedhu.
Godinaa Harargee Bahaa, bakkawwan tokko tokkotti, hiriirawwan deggersa muummicha-ministaraa Abiyyi Ahimedii fi Paartii Badhaadhinaaf bahan ka danqaan mutate tahuu hirmaattonni VOAn dubbise ibsanii jiran.
Godinaa Harargee Bahaa, magaalaa Calanqoo keessatti haala gaddisiisaa uumame irratti kan ibsa kenne – mootummaan bulchiinsa naannoo Oromiyaa namoonni hiriira nagaa bahan ajjeesamuu isaanii fi 14 immoo madaa’uu dubbate. OBN yokaan Oromia Broadcasting Network-f ibsa ka kennan – Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaa, “qaamonni gochaa kanaaf itti-gaafatamoo ta’an akka seeratti dhihaachuu qaban hubachiisan. Yunivarsitii Wallaggaa, mooraa Shaambuu keessatti haleellaa sab-lammii adda baasee geggeessamee kanneen raw’atanii fi barattoota bulchiinsa naannoo Tigiraay lama ajjeesan irratti tarkaanfiin seeraa barbaachisaan akka fudhatamu mirkaneessanii jiran. Ibsa Prezidaantichaa ilaalchisuudhaan, gabaasaa keenya – Eskindir Firew-f kan gaaffii fi deebii kennan – Itti-gaafatamaan waajira dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa --- “Ahmeddin Ahmed Asaasaa namni jedhamu humna Liyyuu Hayil, ka bulchiisa naannoo Somaaleetiin ajjeesamuu isaanii tu, hiriira nagaa magaalaa Calanqootti geggeessame sanaaf sababaa tahe – jedhu. Tarkaanfiin hiriirtota irratti fudhatame garuu, gochaa sirrii miti – jechuudhaan, yaada prezidaantichaa ibsaanii jiran.
Godinaa HarargeeBahaa magalaa Awadaay keesssatti har’a suqiin bilbila harkaa ykn Moobaayiilaa itti gurguramuu fi suqiin Firaashii itti gurguran ennaa gubatetti jiraattonni magaalatti dhaamsuuf carraaqqiin godhan ituu hin milkaa’iin hafe.Sana booda aangawoota DH.D.U.O naannoo sana dhaabataa turan gargaarsa gaafanne iyyu nutti kolfuu bira taree birmannaan godhan waan hin jirreef mufannaadhaan”isin duruu nuuf hin dhaabanne” jechuun waan wacneef bilbilaan waraana nutti waaman, jedhu - jiraattonni.
Godinaa Harargee Dhihaa keessatti, Manni Murtii Masalaa kaleessa Sadaasa 21 bara 2016 jiraattoota naannoo kanneen to’annaa mootummaa jala turan keessaa 13 mata mataatti hidhaa Waggaa kudha tokko fi Adaba qarshii Kuma Lamaa itti murtee jira. Jiraattonni akka jedhanitti, kanneen to’annaa jala oolan kun labsiin yeroo hatattamaa ituu hin labsamiin dura hiriira gaggeeffame irratti hirmaachuu isaaniif hidhaman jedhu - jiraattonni. Himatamtoota kudha sadeen irratti ragaa kan ba’an milishoota mootummaa 3 qofa ta’uu illee ibsanii jiran.Kanneen kaleessaa adabbiin irratti murame keessaa tokko kan umriin isaa 15 ta’e barataa Jaahuun Abdusalaam ta’uu isaa fi ragaan mana yaalaa jiraatuus umriin isaa otuu hin dhaqqabiin seera duratti dhiheessuu isaanii dubbatu - jiraattonni.
Godinaa Harargee Lixaa, aanaa Daaroo Labuu, araddaa Gaadulloo keessatti, kanneen nageenya isaaniif jecha Buufata Poolisii naannoo sana jiru keessa akka buufatan taasisamanii turan – dhalattoota Somaalee lammiwwan Itiyoophiyaa irratti ajjeechaan jumlee irratti raaw’atamee jira. Mootummaan gochaa sana balaaleffataa, garee dhimma kana qoratu ka dhaabe ta’uu ibsuun fedha. Eega dhimmi sun qoratamee qulqulleeffamee booda, trakaanfiin barbaachisaan kan fudhatamu yoo tahu, ba’iin qorannaa sanaa tartiibaan kan uummataaf ibsamu tahuu ibsuun fedha. Haala wal-fakkaataadhaan Calanqoo fi naannoolee ollaa gandeen kanaatti walitti-bu’insawwan uumaman irraa kan ka’e, dhalattoota Oromoo naannawa sana jiraatan balaa du’aa fi madaa’uu dhaqqabee jira. Maqaa koo tii fi mootummaa federaalaatiin, balaa lammiwwan nagaa irra gahe kanaaf gadda cimaa natti dhaga’amee ibsaa, maatiilee miidhamtootaa, firoota isaanii fi guutummaa lammiwwan Itiyoophiyaatiif jajjabinan hawwa, jedhanii jiran. Sabaa-himaaleen gabaasaalee “itti-gaafatamni itti hanqate” ittiin jedhan dhiheessuu irraa akka of qusatanis hubachiisanii jiran.
Godinaa Harargee Lixaa, aanaa Meessoo keessatti walga’ii bulchiinsi aanaa Sanbata dabre waamee ture irratti kanneen argaman jiraattonni magaalaa Meessoo yaada bulchiinsichi itti dhiheesse fudhachuu diduu irraa fincilanii walga’icha dhiitanii ba’an, jedhu, jiraattonni achi turan.
Godinaa Harargee Lixaa, aanaa Mi’eessoo keessatti humnoota poolisii Bulchiinsa Naannoo Somaalee, ka “Liyyuu poolis” jedhamaniin halellaa geggeessameen poolisii Oromniyaa tokko dabalee namoonni saddeetii ol du’uu isaanii jiraattonni beeksisan.
Godinaa Harargee Lixaa, magaalaa Asaboot irraa barataan dubbisne tokko akka jedhutti, “har’a ganama ennaa uummatni baadiyyaa gabayaaf jecha gara magaalaa dhufetti humnoonni mootummaa karaa irratti sakatta’anii ulee fi meeshaalee kaan uummatichi duruu hidhatu irraa hiikuu eegalan. Aarii sanaa irraa mormiin eegale walitti-bu’insa uumameen, humnoonni mootummaa dhukaasuu jalqaban.
Godinaa Harargee Lixaa, magaalaa Ciroo keessatti kan argamu, Yunivarsitiin Odaa Bultum, guyyoota kudha shaniif barnoota kennuu akka dhaabu beeksisee jira.
Godinaa Harargee Lixaa, magaalaa Machaaraa keessa ka jiru, mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa Machaaraa keessatti har’a yeroo barattoonni barachuuf mooraa seenanitti, “maaliif Yunifoormii hin uffatiin dhufatan” jechuun, humnoonni mootummaa barattoota haleeluu isaanii dubbatu, barattoonni.
Godinaa Hararghee Lixaa, aanaa Mi’eessoo, magaalaa Mi’essoo keessa ka jiru mooraa waraanaa ‘Chaayinaa Kaamp” jedhamu keessatti, ummanni gara kuma tokkoo fi dhibba saddeetii ta’an akka hidhamanii jiranitti ka dubbatan, jiraattonni magaalatti, “halkan dabre kana immoo, hidhamtoota sana achi irraa guuranii gara biraatti geessuuf jecha, konkolaatota guguddaa fidanii mooraa sanatti galchan” jedhu.
Godinaa Horroo-Gduruu Walllaggaa keessa kanneen jiran – aanaalee sadii, jechuun, Amuruu, Jaardagaa Jaartee fi Jimmaa Gannatii keessaa namoonni hedduun hidhamanii gidirfamaa jiru, jedhu – jiraattonni godinaa sanaa. Akka jecha jiraattota godinaa sanaatti, kanneen Amuru keessaa qabaman barsiisootaa fi barattoota dabalatee namoonni 11, akkasumas, kanneen jaardagaa Jaartee irraa qabaman barsiisonni, warri barattootaa fi daldalaan walumaa-galatti namoonni kudhan, gara magaalaa Godinaa sanaa – magaalaa Shaambuu geessamanii, mana-hidhaa gadaanaa keessatti, qaama saanaa qullaa simmintoo irraa ciibsamanii akka gidirfamanii jirani dha, ka dubbatame. Aanaa Jimmaa Gannatii keessattis, eega labsiin yeroo hatattamaa labsamee as kanneen hidhamani achuma mana-hidhaa aanichaa keessa kaa’amanii jiran, jedhu – jiraattonni. Itti-aanaa ajajaan waajira poolisii Godinaa Horroo Guduruu-Wallaggaa garuu, sababaa yakkaan namoonni aanaalee irraa qabaman akka jiran mirkaneessanii, garuu lakkoobsa isaanii fi maqaa isaanii hin qabanne, jedhu. Namoota seeratti dhihaachuuf geessamanii, guyyoota xiiqqoof hidhaman tokko lama yoo tahe irraa kan hafe kanneen maqaan isaanii tarreessame sana quba hin qabnu, jedhu.
Godinaa Horroo Guduruu, aanaa Jaardagaa Jaarteetti, Kamisaa fi Jimaata torban darbee namootni Sadii humnoota mootummaatiin ajjeefaman, jedhu maatii fi jiraattotni hagi tokko.Bulchaan aanaa Jaardagaa Jaartee fi Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa aanichaa, namootni ajjeefamuun sirrii dha jedhanii, rakkoo nageenyaa aanicha keessatti mudateen wal-qabatee akka miidhaan kun dhaqqabe dubbatu.
"Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, aanaa Abbaay Coommanii fi aanaa Horroo gidduutti, madda humna eletrikiif ka dhiheenya ittisame yokaan hidhame, bishaan laga Naashee guutee qonnaa, horii fi manneen qonnaan-bultoota naannoo mancaasuutti jira jechuun himatu, qonnaan-bultoonni aanaalee lameenii.Maatiin isaanii kudha-saddeet tahuu ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, jiraataan ganda Shaayaa Igguuu, Obbo Soorii Urgoo ""lagi sun akka barana cufamu otuu dursamee nutti hin himamiin waan cufameef, kanuma al-tokkotti ka bishaan nu irra bahe argine"" jedhu. Isaan irraa qofa, qotiyyoota cimdii tokko, dorrobaa tokko, dibicha tokko, gaangee fi farda dabalatee walumaa-galatti horii toorba ka jalaa nyaate tahuu dubbatan. ""Bishaanichi guutummaa mana koo dhuunfachuuf meetira kudha-shan qofa tu hafe"" jedhu, Obbo Sooriin. Gandaa isaanii keessa qofa ka rakkoo kanaaf saaxilaman, abboota-warraa dhibba saddeetii fi shantama tahuu illee ibsanii jiran.Biiroo Qabeenyaa Bishaanii Oromiyaatti, Geggeessaa hojii, ofeeffannoo fi Quunnamtii-uummataa ka tahan, Obbo Kabaa Mekonnin immoo himannaa qonnaan-bultootaa kanaaf deebii kennaniin, “Abbaan-warraa, naannoo kuusaa laga Nashee sana jiru gara kuma tokkoo fi dhibba tokkoo fi soddomii sadii ti. Kanneen keessaa, ganna kana, bishaanichi naannoo isaanii, iddoo qonnaa isaanii fi mana jireenya isaanii dhaqqaba jedhamee ka yaadamu gara Abbaa-warraa dhibba afurii fi kudha-toorbaaf iddoon qubannaa ijaaramee dhibba irraa harka 50 xumuramuu isaa, torban dabre hubadheen jira. Beenyaanis kafalamaafii jira. Haga ammaatti, Miliyooniin kudha-lama kafalameefii jira,” jedhan.Garuu, qonnaan-bultoonni akka beenyaas birmannaa hin argatiin dubbatu. Lammata immoo qotee-bulaaf jireenyi isaa lafa isaa ti. Maallaqaan otuu hin taane, qabeenya lafa irraa argatuun jiraata. Kana dhabee, manni isaa yoo buqqa’e, ijoolleen isaa yoo bishaaniin fudhataman akkamitti jiraata? gaaffii jedhuuf ennaa deebisan immoo, ""hojii misoomaa kana keessatti rakkoon dhufuu malu dursamee yaadamee, qophiinis ka raawwachaa jiru tahuu isaa hubachiisuun barbaada miidhaan haga ammaatti dhaqqabe akkan dura ibse harree tokkoo fi hoolota sadii akka tahe ragaa qabatamaa tu jira. Bishaan guute inni jedhu dhugaa dha. Sababaa bishaan guutame sanaaf hawaasa jiraataa iddoo sanaa iddoo qabameef qubachiisuuf sochii bal'aa tu jira "" jedhan.Guutuu qophii kanaa fuula kana irra gama harka mirgaa ka jiru MP3 tuqaa dhaggeeffadhaa."
Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Abbaay Coomman, magaalaa Fincaa’aa keessatti humnoonni Mootummaa jiraattota hiraarsaa jiru jechuun, jiraattonni himataa jiran. Jiraataan magaalattii Gaaddisaa Jiraa, jedhaman Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, Oromiyaa keessatti mormii bal’aa geggeessamaa jiruun wal-qabatee barattoonni manneen barnootaa illee eega cufamanii tureera.
Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Amuruu keessattis kaleessa humnoonni mootummaa barattoota mormii kaasan reebanii cabbabsuudhaan, kanneen reebichaan madaawanis gara mana wal’aansa fayyaa geessuu irraa gara mana hidhaatti geessan, jedhan jiraattonni Amuruu.
Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Amuruu, magaalaa Oborraa keessattii Kibxataa fi Roobii dabre fi aanaa Jaardagaa Jaartee, magaalaa Aliiboo keessatti immoo Kamisa Kaleessaa barattoonnii fi jiraattoonni hiriira mormii geggeessuun, barattoonni fi namoonni ka biron hidhaman akka hiikaman, barattootaa fi hiriirtota kaan kanneen ajjeesan akka seeratti dhihaatan, gumaan warra ajjeesamaniis akka kafalamu gaafachaa turan, jedhu jiraattonni aanaalee sanaa.
Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, aanaa Jaardagaa-Jaartee keessatti namoonni gara 25 ta’an Wiixata dabre kana qabamanii hidhamuu isaanii dubbatu – jiraattonni aanichaa. Namoota hidhaman keessaa irra-jireessi miseensota paartii mormituu, ka Koongiresa Federaalawa Oromoo ta’uu isaanii illee jiraattonni aanichaa ibsanii jiran.
Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Jaardagaa Jaarteetti namootni 30 eega hidhamanii ji’ootni sadii dabrabnis, ammallee mana murtiitti hin dhiyaanne jedhan, maatiilee jaraa keessaa namootni hagi tokko.Bulchaan Godinichaa immoo, namootni godinaa Horroo Goduruu Wallaggaa keessatti rakkoo tasgabii uumuun shakkamanii qabamanii jiran walumaa-galatti 22 qofa jedhan.
Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Jimmaa Gannatii, magaalaa Haratoo keessatti humni ibsaa yeroo dheeraaf dhamamee turuu isaa irraa kan ka’e kaleessa hiriirri mormii geggeessame humnoota poolisiin bittimsame, jedhu jiraattonni magaalattii fi itti-gaafatamaan Koongiresa Federaalawa Oromoo, kan aanichaa Obbo Dagabaas Waaqayyoo. Akka Obbo Dagabaas jedhanitti, humni ibsaa sun eega magaalaa Haratoo keessaa bade baatii sadi’ii ol ta’ee jira. Eega sanaa naannawa waajira bulchiisa aanichaatti malee ibsaan ifee hin beeku. Jiraattonni midhaan daaksifachuuf illee gidiraa guddaa argaa jiran. “Rakkoon ummata magaalaa Haratoo, uummata aanaa Jimmaa Gannatii fi kan aanaalee ka biroo mudatee jiru ka biraan hidhaa fi hiraarsa humnoota mootummaatiin jiraattota, keessumaa dargaggoota irratti geggeessamaa jiru” kan jedhan – Obbo Dagabaas, humnoonni mootumaa sababaa ga’aa tokko malee “ati ABO dha” jedhanii nama yakkuu fi hidhuun waanuma aanaalee mara keessatti mul’ataa jiru ta’uu dubbatan.
Godinaa Horroo-guduruu Wallaggaa, magaalaa Shaambuu keessatti Jimaata dabre kana dargaggoon tokko ajjeesamuu irraa kan ka’e, Sanbata irraa jalqabee haga kaleessaatti mormiin cimaa tu geggessamaa.
Godinaa Kibba Lixaa Shawaa, aanaa Sooddoo Daaccii keessatti, Jimaata, Onkoloolessa toorba gara galgalaa, uummata aanattii walitti-qabamee hiriiruudhaan gara magaalaa aanattitti qajeele, humni waraanaa mootummaa lagatti riphee eeggachuudhaan dhukaase itti banee, namoota hedduu galaafate, jedhu – jiraattonni.
Godinaa Kibba Lixaa Shawaa Aanaa Sooddoo Daaccii Keessatti Namoonni Hedduun Ajjeesamuu tu Himame
Godinaalee Booranaa fi Gujii Bahaa keessatti rakkoo nageenyaan wal qabatee ammas jalqaba torbee kanaa namootni humna naga kabachiiftota mootummaan to’annaa jela oolfamuu jiraattonni Sagalee Ameerikaaf dubbatan.
Godinaalee Geedi’oo fi Gujii Keessaa Warra Buqqa’e Qe’eetti Deebisuuf Qarcatti Araarri Gaggeeffame
Godinaalee Gujii fi Booranaa keessaa dubartoota dabalatee maqaa waraana maqaa WBO’n hidhate soortan jedhuun hidhamanii akka jiran jiraattonni dubbatanii jiru.
Godinaalee Gujii lameen keessatti nageenyi haa bu’u jennee kadhannus amma nama nu dhagahu dhabne jedhu Abbaan Gadaa Jiloo Mandh’oo.
Godinaalee Gujii Lixaa keessatti dhuma torbee darbee erga tarkaanfii Raayyaan Ittisa biyyaan namootni naga lubbuun darbee ammas haalli nageenya naannoo bakkatti hin deebi’in akka jiru jiraattonni dubbatan.
Godinaalee kibba Oromiyaatti jiraattonni humnootni naga kabachiiftota mootummaa namoota hedduu akka hidhaa jiran, akkasumas sarbiinsa mirgaallee irraan geessisaa akka jiran himatan.
Godinaalee lameen irraa kanneen Sagalee Ameerikaatti dubbatan, “wal-dhabbiin humna Waraana Bilisummaa Oromoo fi Mootummaa jidduu jiru nu yaaddessaa jira,” jedhu.
Godinaaleen 10 kan gama kibbaa keessa jiran bulchiinsa ofii qabaachuuf kan gaafataa jiran ta'uun ibsamee jira.
Godinaaleen Kibba Dhiyaa fi Aanaan Addaa Kontaa Bulchiinsa nNaannoo Tokko Jalatti Gurmaa'uuf Walii Galan
Godinaaleen shanan kun Godina Harargee Bahaa, Godina Harargee Dhiyaa,Godina Baalee, Godina Gujii fi Godina Boranaa yoo ta’an kanneen keessa kan jiran aanaaleen 14 walitti bu’iinsa kanan gaaga’amuu ibsamee jira. Ummanni Oromiyaa keessaa akka jedhanti hidhattoota bulchiinsa Somaalee kanneen Liyyuu Haayil Jehdamantu haleellaa kana irratti rawwate. Bulchiinsii nanoo somaalee ibsa dhiyeenya kana baaseen humnootii alaatu Oromiyaa irratti haleellaa kana geesiisa jedhe. Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Haayla Maariyaam Dassaaleeny walgahii ayyaana guyyaa dubartootaa Bitootees 8 bara 2017 kabajamee irratti sababaan walitti bu’iinsa kanaa milishotaa fi aangawoota taayitaa irra jiran jedhan.Ittiin ka’uumsa walitti bu’iinsa kanaati jechuun sababaan kennaman kun adda adda ta’uun immoo furmaatu argachuu irratti danqaa akka ta’u beekamaa dha.
Godinaaleen Shan Kan Naannoo Gama Kibbaa Naannoo Tokko Tolfachuuf Walii Galuun Ibsame
Godinaalee oromiyaa addaa addaa keessatti kaleessa galgalaa qabee har’as mormiin akkasumas ajjeechaan itti fufuu isaa namoonni nuti dubbisne nuuf himanii jiran. Goddina addaa magaalaa Finfinnee aanaa Walmaraa magaalaa Holataa keesssatti mormiin geggeessamuu kanaanis namoonni hidhamaa fi reebamaa jiraachuu jiraattonni nuuf ibsaniiru. .
Godinaalee Oromiyaa adda addaa keessaa, maatiileen namoonni isaanii humnoota mootummaan nu jalaa ajjesaman, jedhan dhiifama hoogganaa haarawa kanaan dhihaateef akkamitti simatan? Gara fuul-duraatti hoo maal irraa eegan?
Godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti hiriirawwan geggeessaman keessatti namoonni Oromiyaa keessatti hookkara kakaasuu, dhiiga dhangalassuu fi qabeenyaa namoota dhuunfaa barbadeessuutti fuuleffatanii socho’an qabamuu isaanii, mootummaan naannoo Oromiyaa dubbatee jira.
Godinaalee Oromiyaa Adda Addaa keessatti Hiriirri Mormii Geggeessamaa Jira: Jiraattota
Godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti mormiin geggeessamaa jiruu, Arsii Lixaa – Shaashemannee fi Ajjee kessatti, akkasumas, Godinaa Booranaa keessatti tarkaanfii humnoonni mootummaa fudhataniin namoonni du’uu isaanii dubbatan – jiraattonni dubbataa jiran. Godinaa addaa Oromiyaa, magaalaa Sabbataa keessatti immoo, “hidhamtootatti summii ajjeesu yokaan qaama laamshessu kennuuf, qaamni humnoota mootummaa marii geggeesse” – jechuun, humnoota poolisii marii sana keessa turan keessaa tokko kaleessa nuuf ibsuun ni yaadatama. Har’as, waa’eedhuma marii sanaa fi tarkaanfii itti aanee fudhatame – kan hirmaattota marii sanaa irraa arganne – jedhan – jiraattota magaalattii keessaa nama dubbisne qabna.
Godinaalee Oromiyaa bakka adda addaa keessatti hiriirri mormii har’as itti fufee oole. Akkuma kanaan kutaa addaa Oromiyaa Buraayyuu ganda Annee diimaa jedhamu keessatti hiriira mormii uummati geggeessu bittinneessuuf humnootiin mootummaa itti bobba’uu isaanii jiraattonni dubbataniiru.
Godinaalee Oromiyaa gama Kibaa, Booranaa fi Gujii keessatti, akkasumas, Oromiyaa gama Lixaa, Qellem Wallaggaa keessatti hiriirri barattootaa geggeessame tarkaanfii humnoota mootummaatiin facaasamuu isaa jiraattonni naannoo fi hoogganoonni paartiilee mormituu dubbatanii jiran. Akka hoogganaan Koongiresa Fedaaralawa Oromoo, ka godinaa Booranaa, Obbo Quxxee Saafa’ii Bulee Horaa irraa akka jedhanitti, barattoonni fi barsiisonni Yunivarsitii Bulee Horaa har’a ganama Maaster Plaanii magaalaa Finfinnee mormuudhaan hiriira mormii geggeessan irratti humni kara-bittimsaa tarkaanfii fudhateen barattoonni hedduun madaawanii jiran. Keessamuuaa, barsiisaan Yunivarsitichaa Taammiruu Adoolaa jedhamu reebamee qaamni isaa caccamee Hospitaala Bulee Horaa keessatti wal’aanamaa jira. Sababaadhuma hiriira kanaan wal-qabateen, paartii Kongiresa Oromoo irraa Gaayoo Dambii, hojjetaan Yunivarsitichaa Gololchaa Tukkanaa Malloo, fi barataan Ututraa Baanataa hidhamuu isaanii dubbatu, Obbo Quxxeen.
Godinaalee Oromiyaa Gama Lixaa Keessatti Tajaajilli Bilbilaa fi Interneetii Ammallee Guutummaatti Hin Deebine, Jedhama
Godinaalee Oromiyaa garaa garaa keessatti geggeessamaa kan ture mormiin uummataa, har’as bakka adda addaatti itti fufee jiraachuu jiraattonni ibsaa jiran.
Godinaalee Oromiyaa hedduu keessatti, har’a, hoji-dhaabinsi mormii itti fufuu isaa fi hiriirawwan geggessamuu isaanii jiraattonni nuuf ibsanii jiran. Hiriirawwan kun gama tokkoon Obbo Baqqalaa Garbaa faa hiikamuutti gammachuu isaanii ibsuutti ka fuuleffate gama biraatiin immoo, gaaffiilee guguddoo furmaata hin argatiin jiran gaafachuutti ka fuuleffate tahuu dubbatan.
Godinaalee Oromiyaa hedduu keessatti, hidhamtoonni siyaasaa haal-duree tokko malee akka hiikaman gaafachuudhaan, akkasumas, gaaffiilee mormii hedduu kaasuudhaan manneen hojii fi geejjibawwan guutummaatti cufaa ooluu isaanii jiraattoni dubbataa jira.
Godinaalee Oromiyaa hedduu keessatti hoji-dhaabinsi mormii fi bakkawwan haga tokko keessatti immoo, hiriirawwan mormii, guyyaa lammaffaaf itti fufanii jiran.
Godinaalee Oromiyaa hedduu keessatti hoji-dhaabinsi mormii fi bakkawwan haga tokko keessatti immoo, hiriirawwan mormii, guyyaa lammaffaaf itti fufanii jiran. Kan kaleessa hiriirri guddaan keessatti geggeessame – magaalaa Naqamtee keessatti gaaffiilee hiriirtonni dhiheessan qaamni mootummaa dhaggeeffachuu simachuu isaa jiraattonnii fi aangawoonni nuuf ibsanii jiran. Magaalaa Buraayyuu keessatti immoo, humnoonni mootummaa Federaalaa dargaggoota kaleessa mormiitti hirmaatan hedduu akka hidhanii jiran tu dubbatama. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Godinaalee Oromiyaa hedduutti bilbillee akka dhageenyetti, adda addummaan xixiqqaan jiraate iyyuu bakka maratti mi’awwan nyaataa akka xaafii, dhadhaa, sukkaaraa, sangaan, hoolaan, hindaaqqoo fi kanneen fakkaatan ka bara dabree irraa dachaan qaala’anii jiru. “Namni sangaa tokkoof qarshii Itiyoophiyaa kuma afurtamii shan kenninaaniif ‘hin gurguru’ jedhee fudhatee gale, jechuun fira koo tokko irraa dhagahe” jedhee nutti hime, namni Finfinnee irraa haala gabaa nuuf ibse tokko.
Godinaalee Oromiyaa keessatti hiriirawwan mormii qeerroon qindeessan, jedhamanii fi uummata naannoo hirmaachisan dhuma torban kanaa fi guyyaa har’as itti fufanii oolan. Ka godinaa Horroo-guduruu Wallaggaa keessatti argamtu – magaalaan Shaambuu kanneen hiriirri keessatti geggeessame keessaa tokko. Jiraattonni akka jedhanitti, uummata har’a ganamaan buqqa’ee yaa’ee hiriiruu jalqabe adda-facaasuuf humni ittisaa mooraa Yunivarsitii Wallaggaa keessa qubatee jiru itti bobba’ee aara imimmaansuun adda facaasuuf yaalaa ture. Hoogganaan waajira poolisii godinaa Horroo-guduruu Wallaggaa garuu, “humni ittisaa naannoo sana hin jiru. Kan mooraa Yunivarsitii Wallaggaa keessa humna poolsii federaalaa lakkoobsaan digdama hin caalle. Isaanis mooraa keessaa gad hin baane. Ka dargaggoota hiriira ba’an tasgabbeessuu fi gorsuu yaalaa ture humna kora bittimmeessaa fi poolisii Oromiyaa ti,” jedhanii, hiriirichi nagaan jalqabamee nagaan xumuramuu dubbatan. Akkasuma, Godinaa Qellem Wallaggaa, aanaa Jimmaa Horroo, magaalaa Nuunnuu keessatti Sanbata dabre kana hiriirri mormii guddaan uummata aanichaan geggeessamuu, jiraattonnii fi aangawaan naannoo sanaa nuuf ibsanii jiran.
Godinaalee Oromiyaa lama, Harargee Bahaa fi Lixaa keessatti aanaaleen 16 hoomaa Hawaanisa naannoo daangaa irraa gama biyyaatti galeen kan weeraraman tahuu ibsee yaroo ammaa gama naannoo Afaariin Godina Shawaa Bahaattis ni gala, sodaa jedhu tu jira jedha Biroon Qonnaa fi Misooma Baadiyaa Oromiyaa.
Godinaalee Oromiyaa Lixaa tokko tokko keessatti, waajjiraaleen Paartii Koongirasii Federaalistii Oromoo sadarkaa guutummaan guutuutti jedhamuu danda’uun cufaman jechuun Bakka buutotni Paartichaa beeksisanii jiru, jedhu qondaalonni dhaabichaa.
Godinaalee Oromiyaa Mara Keessatti Hagaya Ja’a Hiriirri Nagaa Geggeessamuuf Karoorfame
Godinaalee Oromiyaa, Shawaa Bahaa fi Arsii keesatti lolaa bishaanii lagi Awaashi guutuu irraa uumameen, namoonni gara kuma digdamaatti dhihaatan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’uu isaanii Koomishinni Qajeelcha To’annaa Yaaddoo Balaa, kan naannichaa beeksisee jira.
Godinaalee Oromiyaa walitti bu’iinsii daangaa Somaalee waliin keessatti gaggeeffame keessaa Harargee Dhiyaa tokko.Guyyaa kudha ja’a dura loonii fi Gaala bobbaafnee tiksaa ituu jirru hidhattonni Liyyuu polisii kokolaataan dhufanii haleellaa nu irratti banan jedhu horsisee bulaan mada’anii lubbuun hafan.Hidhannoo guutuu fi afaan somaalee ka dubbatan akka ta’e kan ibsan namnii sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan kun humnii ittisa biyyaas kokolaataa isaanii waliin sagalan isaanii qabee gara Bordodeetti geessu isaa dubbatu.Walitti bu’iinsa Kanaan Oromiyaa irraa namnii shan mada’ee tokko ajjefamu beekamee jira.
Godinaalee Wallaggaa hundatti tajaajilli bilbilaa fi Intarneetii eega addaan citee guyyaa shan tahe, jechuun jiraattota keessaa hagi tokko komataa jiru.
Godinaalee Wallaggaa Lixaa fi Qelleem Wallaggaatti Tajaajilli Bilbilaa fi Interneetii Deebi’e
Godinaalee Wallaggaa Lixaa fi Qellem Wallaggaa keessatti tajaajilli bilbilaafi intarneetii ji’oota lamaa oliif addaan citee ture dheengadda jechuunis Kibxataa dabre irraa jalqabee banamuu jiraattota keessaa dubbatan.
Godinaalee Wallagga Lixaafi Qellem Wallaggaa keessaa Namoota sodaa Nageenyaa irraan kan khan qe’ee isaanii dhiisanii baqatan deebisuuf mootummaan akka jaarsolii biyyaafi abbootii gadaa wajjin hojjatu dubbataniiru.
Godinaalen Yunaayitid Isteetis Talaallii Vaayrasii Koronaa Sadaasa Tokko Rabsuufi Akka Qophahan Itti Himame
Godinaa Matakkal Keessaa Hidhamtoonni 600 Ol Hiikaman
Godinaa Matakkalti Shiftoonni Namoota 14 Ajjeesan: Biroo Nageenyaa Benishaangul Gumuz
Godina Amerikaa 12f tajaajila kennan. Kaardii hadhoo tana $200n namaa kennaniin ganna 5 shanitti haaressan.
Godina Amerikaa Teksasii haga Kaalofoorniyaatti dhaamochii kun waan lafaa nama hobbaase.
Godinaan daldala walabaa kan Afriikaa uumuun guddina ardittiif hundee jijjiiramaati jedhamee jira. Waaltaaleen gargaarsa maallaqa Yunaaytid Isteetes adda addaas ardii Afriikaa waliin hojjechuuf fedha agarsiisaa jiran.
Godinaan Geedihoo Akka Bulchiisa Naannootti Akka Ijaaramu Gaaffiin Dhihaate
Godinaan Geedihoo akka bulchiisa naannootti akka ijaaramu gaaffiin dhihaate kora hatattamaa manni-maree bakka-bu’ootaa godinichaa kaleessa taa’een raggaasisamee, akka gara mana-maree naannoo Kibbaatti dabarsamu murtaa’ee jira.
“Godinaan kun, godinaa sabaa fi sab-lammoonni adda addaa keessa jiraatani. Kana ilaalcha keessa galchuudhaan, gama keenyaan qophii waliigalaa goonee jirra. Inni jalqabaa hawaasichi nageenya naannoo isaa eeguudhaan maal gochuu akka qabu, keessumaa dargaggoonni humna guddaa dha naannoo kanatti. Humni kun nageenya naannoo isaa eeguu eeguu qaba. Rakkoolee nageenya naannoo isaaf gufuu tahan, ofii isaa sirreessaa deemuu danda’uu qaba. Kana irratti hubannaa uumuudhaaf, waltajjiilee marii qopheessinee jirra, jedhu - itti-gaafatamaan bulchiisaa fi nageenyaa Walloo Kibbaa – Obbo Qoyyaachew Ayyaalew.
Godinaa ollaa sana jiru, Wallagga Lixaa, magaalaa Gullisoo keessa kanneen jiran, manneen barnootaa sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaatti kanneen baratan har’a hiriira mormii geggeessuu isaanii fi humnoota mootummaan adda-facaasamuu isaanii dubbatu – jiraattonni magaalaa Gullisoo fi barattoonni.
Godinaa Qellam Wallaggaa aanaa Anfilloo keessaa namootni 370 tahan yaaddoo nageenya qaban irraa kana kahe gara naannoo Gaambeellaatti baqachuu isaanii, namoota gara Gaambeellaatti baqanne jedhan keessaa hagi tokko ibsan.
Godinaa Qellam Wallaggaa Aanaa Anfilloo magaalaa Muggiitti kan Mootummaan “ABO Shanee” ittiin jedhu hidhattoonni Waraana Bilisummaa Oromoo - WBO Boombii darbachuun namoota jaha ajjeesan, jedhan Itti gaafatamaan Sab-quunnamtii Paartii Dimookiraatawaa Oromoo godinichaa.
"Godinaa Qellam Wallaggaa fi Wallagga Lixaa aanalee fi magaalaalee tokko tokko keessatti tajaajilli bilbilaa fi interneetii addaan cituu isaatiin maatii keenya argannee dubbisuu irraa danqamne jedhan, namoonni hagi tokko.Hoogganaan Biiroo Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa ammoo ""Tajaajilichi addaan cituusaa quba hin qabu,” jedhan. Dhimma kanarratti hooggantoota Itiyoo-Telekom irraa deebii argachuuf yaaliin goone ammaaf hin milkoofne."
Godinaa Qellem Wallaggaa, aanaa Gidaamii keessa kanneen jiran, gandeen akka Biqiltuu Abootee fi So’ii Gimbichee keessatti barattoonni har’a hiriira mormii geggeessuu isaanii dubbatu, jiraattonnni fi barattoonni. Jiraataan Gidaamii tokko akka jedhanitti, mormiin kun ka Maaster pilaanii Finfinneetti fuuleffate qofa otuu hin taane, hidhaan, dararaa fi ajjeechaan akka irraa dhaabatu ka gaafatu.
Godinaa Qellem Wallaggaa, aanaa Gidaamii, naannoo Laaloo Garee jedhamutti, Roobii dabre, gaafa Bitootessa 14, bara 2018 galgala raayyaa ittisaa mootummaa Itiyoophiyaa irratti haleellaa hidhattoonni Adda Bilisummaa Oromoo bananiin, konkolaatonni lama miidhamuu fi jeneraalota waraanaa dabalee, loltoonni keessa turan dhumuu isaanii jiraattonni aanichaa dubbatanii jiran.
Godinaa Qellem Wallaggaa keessatti aangawoonni naannoo, mormitoota sababaa adda addaan yakkuudhaan gabaa keessa naannessan reeban - ka jedhu irratti immoo, deebii Bulchiinsa Godinaa sanaa argachuuf deddeebisnee bilbillee haga ammaa itti hin milkoofne. Akkuman argannetti dhiheessina.
Godinaa Qellem Wallaggaa Keessatti Raayyaan Ittisaa Itiyoophiyaa Xayyaaraan Haleellaa Deemsise
Godinaa Qellem Wallaggaa, magaalee Dambi-doolloo keessatti raayyaan ittisaa bobba’ee uummatga hiraasaa jira – jechuudhaan, barattoonni manneen barnootaa magaalattii keessa jiran cufa keessaa baratan barnoota dhaabanii jiran – jiran jiraattonnii fi aangawaan naannoo sanaa. Sababaaa kanaan manneen barnootaa magaalattii keessaa sadarkaa tokkoffaa dhaa kaasee hanga koolejjiitti cufaa ta’uu isaa dubbatu.
Godina Arsii Anaa Muneesaa magaalaa Qarsaa keessatti barattonni mana barumsaa sadarkaa lammaffaa fi qophaa’inaa kibxata Bitooteessa 15 bara 2016 hiriira mormii gaggeessuun waraanni Agaazii qubatee jiru haa ba’uu, murtiin haqaa nuuf haaeegabuu, mirgii keenya haa eegamu jechuun gaafatanii jiran.Yeroo kanattis polisiin naannoo fi Federaalaa hiriirtoota diguuf reebaa fi Gaaza himiimaansuun gargaaramuu isaanii barattonni ibsanii jiru.Yeroo gabaabaa keessatti waraanni mootummaa seenee reebicha hamaa geesisuu isaa fi barattonni lakkofsaan torbaatamaa ol ta’an hidhamuu jiraattoota keessaas namoonniishan dararaa barattoota irratti gaggeffame bilbiila harkaan waraabdan jedhamuun hidhamuu isaanii ibsamee jira.
Godina Arsii Bahaa aanaa martii magaalaa Goolgotaa keessatti miseensa Dhaabbata Dimokraatawaa Uummata Oromoo kan turan fi bulchaan ganda Waxichaa Dolee kan turan Obbo Gabii Badhaasoo torban darbe aangoo eega gadhisanii booda humna nageenyaan butamanii fudhatamuu jiraattonni ibsanii jiru.
Godina Arsii Bahaa, aanaa Robee, magaalaa Saddiiqaa keessatti umriin isaa 28 kan ta’ee fi abbaan ijoollee sadii Abdallaa Maammaa reebicha waraanni Mootumma irraan ga’een guyyaa lama booda du’u isaa jiraattonni nannoo ibsanii jiru. Achuma Godina Arsii Lixaaa, aanaa Shirkaa, magaalaa Gobeessaam ganda 01 keessatti immoo ijoollee isaanii - obbolaa sadii - waraanni mana isaanii keessaa gad baasee ajjesee jedhu maatii fi namoonni naannoo. Dargaggoonni sadeen jalaa ajjefamuu kan ibsan abbaan isaanii Obbo Jamaal Huseen akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fuulbaana 30 bara 2009 gara galgalaa ajjefaman jedhu.
Godina Arsii dhiyaa magaalaa Asaasaa keessatti hokkara lubbuu nama Afurii galaafate sanaaf itti gaafatamaan eeenyu? gaaffiin jedhu wal falmisisaa ta’aa jira.
Godina Arsii dhiyaa magaalaa Asaasaa keessatti jimaata darbe hokkara uumameen lubbuun namaa dhabamee namonni hedduun hidhamu jiraattonni naannoo dubbatanii jiran.
Godina Arsii Dhiyaa magaalaa Dodolaa keesstti walitti-bu’iinsa uumameen namnii 7 ajjeefaman Jimaata har’a awwalamuun gabaafamee jira.
Godina Arsii fi Baalee keessa caasaa Al-Qaidaatu jira jechuun kan mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii paarlaamaa issaniif ibsan gonkumaa soba jechuun hogganaan amantii tokko godinaalee maqaa dhahaman keessaa beeksisanii jiru.
Godina Arsii Lixaa Aanaa Arsii Nagallee keessatti har’a hiriirtonnii fi humnootiin mootumma walitti bu’u isaanii jiraattonni dubbatanii jiru. Ittiin ka’umsa walitti bu’iinsa kanaa aangawaan kaabinee keessaa tokko dhaadannoolee hiriirtootaa ciruu isaanii ta’uutiin ibsameera. Angawaan gocha kana rawwatan immoo dhaadannoon sun uummata walittu buusa, jedhu.
Godina Arsii Lixaa keessa ka jiran magaalaalee lama dabalatee aanoota 15 keessatti hiriira gaggeeffamee tureen wal qabatee walitti bu’iinsi dhaqqabe iddoo 3 qofatti ta’uu bulchaa godinaa kan ta’an Obbo Dastaa Nageessoo ibsanii jiru.
Godina Arsii Lixaa magaalaa Shaashamannee keessatti sanbata darbe kana dargaggoo Ahmed Mohamed Kadir jedhamu walitti bu’iinsa dhuunfaa uumameen mataa isaa irra rukutamee erga madaa’ee booda wal’aansa wayyaawaa akka argatuuf gara Finfinneetti ergamee wal’aanamus lubbuun ooluu hin dandeenyee jedhu jiraataan magaalattii tokko.
Godina Arsii Lixaa mgaalaa Shaashamannee keessa kan jiru manni sirreessaa gubachuu isaa jiraattonnii fi bulchaan magaalattii mirkaneessaniiru.
Godina Arsii Lixaa Serootaa, Godina Shawaa Lixaa magaalaa sayyoo akkasumas Godiina Shawaa Bahaa magaalaa Nuraa eeraa Boolee keessattis akkasuma hiriirrii mormii kun itti fufuun beekamee jira.Kunis Maastar plaanii Finfinneef ba’e mormuun akkasumas hidhaa fi ajjechaa humnootiin mootummaa gesiisaa jiran mormuun ta’uu jiraatonni ibsanii jiru.
Godina Arsitti lafi hektaara dhibba torbaa kilaastara (walitti qindaayun) misoomsamee jira jedhame.
Godinaa sana keessatti, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Amajjii tokko irraa jalqabee hojiiwwan handaara bishaanii misoomsuu fi naannoo qulqulleessuu geggeessamaa ture – ka jedhan – Itti-gaafatamaan Biiroo Dhimma Koomiyunikeeshinii Harargee Lixaa – Obbo Huseen Waayyuu, deggersa paartii Badhaadhinaaf, hiriirawwanii fi duulawwan naannoo qulqulleessuu aanaalee 15 fi magaalaalee lama keessatti geggeessamuu dubbatan.
Godinaa Shawaa Bahaa aanaa Boosat keessatti mana namaa marsanii dhukaa banuun nama qabuun akkasumas eessa butee warra qabamee dhabamsisuun waan baratamaa dhufe jedhu jiraattonni. Akka Fakkeenyaattis ennaa ibsan mana nama Obbo Abdisaa jedhamanii marsanii dhukaasa banuun haadha warraa cinaacha naannoo kale isaanii rukutuu isaanii fi abbaan warraa jalaa miliqee ba’uu dubbatan. Haala akkasiin maatii fi aantee mara funaanaii hidhuu isaanii akkasumas hatattamaan iddoo biraatti waan dabarsaniif jecha maatiin hidhamtootaa eessa butee dhabee rakkataa jira. Dhaqanii eessa akka jiran yeroo gaafatanis waan qabanii hidhaa keessa busaniif namnii callisuu filate jedhanii jiran.
Godinaa Shawaa Bahaa, aanaa Fantaallee keessatti, humnoota mootummaatiin, hidhaan, dararaaan fi saaminsi-qabeenyaa nutti hammaate – jedhu – jiraattonni. Abbaan Gadaa illee hidhamuu dubbatu. Kan hidhaman Abbaa-gadaa ta’uu hin beeknu – ka jedhan – Bulchaan aanaa Fantaallee immoo, himannaaleen dhihaatan “dhara” jedhu.
Godinaa Shawaa Kaabaa naannawaa Garba Guraachaatti qaama konkolaachistootaa irratti haleellaa raawwate qoratee akka ummataaf ifa godhu waajirrii bulchiinsaa fi nageenya godinichaa beeksise. Yeroo ammaatti haalli nageenyaa fi tajaajilli geejjibaa haaluma nagaa duraan tureen akka itti fufee dubbatan.
Godinaa Shawaa Kaabaatti Nam tokko Ajjeesamuu fi Manni Nama Ka Biraa Gubamuu Himatu, Maatiiwwan Keessaa
Godinaa Shawaa Kibba-Lixaa, aanaa Tolee, magaalaa Baantuu keessatti hiira barattoonni sadarkaa lammaffaa geggeessan irratti poolisiin dhukaasa banuun barataa Dajanee Sarbeessaa jedhamu ajjeesuu isaa fi barattoota ka biroo madeessuu – Godinichatti, hoogganaan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Gabre-mikaa’el Dhaabaa ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin beeksisanii jiran.
Godinaa Shawaa Lixaa, Aanaa Jalduutti Qondaalonni Mootummaa Lama Ajjeesaman
Godinaa Shawaa Lixaa, magaalaa Amboo keessatti har’a ganama mormiin jiraattotaan jalqabamee barattoota sadarkaa lammaaffaatiin naannoo Awwaaroo jedhamutti itti fufe tarkaanfii humnoota mootummaatiin facaasamuu isaa dubbatu jiraattonnii fi barattoonni. Akka jecha isaaniitti, halkan dabre kana barii jala, humnoonni mootummaa manneen jiraattotaatti bobba’anii namoota qabuu isaatiin mormiin sun jalqabe. Sababaa mormii sanaatiin barattoonni fi jiraattonni reebamuu fi hedduun qabamanii hidhamuu illee dubbatu.
Godinaa Shawaa Lixaa, Magaalaa Ijaajjiitti Walitti-bu’insa Uumameen Poolsisootaa 4 fi Dargaggoonni 2 Madaa’uun Himame
Godinaa Sidaamaa keessa kanneen jiran, magaalaalee keessatti tasgabbii mul’ataa dhufun isaa gabaasamee jira. Jiraattoonni hagi tokko gara hojii isaanii idileetti ka deebi’aa jiran tahuunis gabaasamee jira.
"Godinaa Wallaggaa Dhiyaa magaalaa Najjoo keessatti, hotelli sadarkaa olaanaa tokko baasii qarshii miliyoona 23.5 ijaaramee eebbisamuun hojii jalqabee jira. Hoteelli kaare meetira 890 irratti ijaaramee kun gamoo 4 kan qabu yoo ta’u, mana nyaataa, kutaa cisichaa, mana bunaa, kaafteriyaa, suuqii fi galma namnii 350 ol keessumessuu danda’u qaba.Maqaan hooteela kanaa ""Yeroosaan"" kan jedhamu ta’uu kan ibsan abbaan qabeenyaa hoteela kanaa Obbo Mesfin Taddasaa, yeroo heddu hoteelli gurguddaa akkasii magaalalee gurguddoo keessatti kan ijaaraman ta'us, waaqayyoo akeeka jiraattoota naannoo Najjoof qabuun, asitti ijaaruu danda’een jira, jedhu.Magaalaa Amboo gad dabarraan hoteelli sadarkaa isaa eege waan hin jirreef, gaaffii guddaatu sammuu koo keessa ture kan jedhan obbo Mesfin, naannoo baadiyyaa tokko guddisuuf jalqaba hooteela keessa boqotanii naannoo sana turanii yaadan argamuun barbaachisaa dha. Guddinni misomaa kun immo anumaan jalqabuu qaba, yaada jedhuun ka'ee abjuun koo dhugome, jedhu.Obbo mesfiin Finfinnee keessatti mana nyaataa ""Rohoboot” fi kaafteriyaa “Keetim Kaaffee” jedhaman ka qaban yoo ta’u, magaalaa baaadiyyaa Gorii jedhamtu keessatti immoo warshaa Buna Qulqulleessu dhaabuudhaabn uummata tajaajilaa jiru. Achuma Goorii keessatti Hoteela gamoo tokko qabu ""Suutaan Bakka Bashannanaa Gorii"" ka jedhamu ijaaruun kan hojjetaa jiran tahuu, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, Obbo Mesfin Taaddasaa."
"Godinaa Wallaggaa Dhiyaa magaalaa Najjoo keessatti, hotelli sadarkaa olaanaa tokko baasii qarshii miliyoona 23.5 ijaaramee eebbisamuun hojii jalqabee jira.Hoteelli kaare meetira 890 irratti ijaaramee kun gamoo 4 kan qabu yoo ta’u, mana nyaataa, kutaa cisichaa, mana bunaa, kaafteriyaa, suuqii fi galma namnii 350 ol keessumessuu danda’u qaba.Maqaan hooteela kanaa Yeroosaan kan jedhamu ta’uu kan ibsan abbaan qabeenyaa hoteela kanaa Obbo Mesfin Taddasaa, yeroo heddu hoteelli gurguddaa akkasii magaalalee gurguddoo keessatti kan ijaaraman ta'us, waaqayyoo akeeka jiraattoota naannoo Najjoof qabuun, asitti ijaaruu danda’een jira, jedhu.Magaalaa Amboo gad dabarraan hoteelli sadarkaa isaa eege waan hin jirreef, gaaffii guddaatu sammuu koo keessa ture kan jedhan obbo Mesfin, naannoo baadiyyaa tokko guddisuuf jalqaba hooteela keessa boqotanii naannoo sana turanii yaadan argamuun barbaachisaa dha. Guddinni misomaa kun immo anumaan jalqabuu qaba, yaada jedhuun ka'ee abjuun koo dhugome, jedhu.Obbo mesfiin Finfinnee keessatti mana nyaataa ""Rohoboot” fi kaafteriyaa “Keetim Kaaffee” jedhaman ka qaban yoo ta’u, magaalaa baaadiyyaa Gorii jedhamtu keessatti immoo warshaa Buna Qulqulleessu dhaabuudhaab uummata tajaajilaa jiru. Achuma Goorii keessatti Hoteela gamoo tokko qabu ""Suutaan Bakka Bashannanaa Gorii"" ka jedhamu ijaaruun kan hojjetaa jiran tahuu, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, Obbo Mesfin Taaddasaa."
Godinaa Wallaggaa Lixaatti Hunoonni Mootumma Namoota Afur Ajjeesan, Manneenis Guban, Jedhu Maatii fi Ollaa Keessaa
Godinaa Wallagga Bahaa aanaa Guutoo Giddaa magaalaa Ukkee keessatti Kibxata kaleessaa fi Roobii har’aa poolisiin Federaalaa nama tokko ajjeesuu isaa fi kanneen biroo ja’a madeessuu isaa bulchiinsi magaalattii ibsee jira. Jiraataan magaalaa tokko akka ibsanti ittiin ka’uumsi dubbii kanaa torban darbee hogganni KFO magaalaa Naqamtee akka hin senne ittifamuu waliin kan wal qabatuu fi polisiin federaalaa magaalatti keessa buufate ba’e polisiin Oromiyaa haa bobba’uu ka jedhu ture.
Godinaa Wallagga Bahaa, aanaa Haroo Limmuu, ganda Dangee keessatti hidhattoonni naannoo Benishaangul irraa dhufan haleellaa geggeessaniin namni tokkoo du’uu fi ka biraan tokko madaa’uu jiraattonnii gandattii fi bulchiinsi aanaa VOAf ibsanii jiran.
Godinaa Wallagga Bahaa, aanaa Limmuu, magaalaa Galiilaa keessatti Roobii fi Kamisa dabre hiriira daragaggoonni geggeessuu isaanii dargaggoonni fi itti gaafatamaan Waajira dargaggootaa aanichaa VOAf ibsanii jiran. “Hidhamtoonni siyaasaa Oromoo haa hiikaman, hidhattoonni dhiiga uummata Oromoo dhangaasan seera duratti haa dhihaatan, qoramaanni COC jedhame nu irraa haa dhaabatu!” dhaadannoolee jedhanii fi kanneen biroo hedduu ol kaasanii dhaadachuu fi sirbuu isaanii dubbatan – barattoonnii fi itti-gaafatamaan waajira dargaggootaa aanichaa – Obbo Darajjee Gonfaa.
Godinaa Wallagga Bahaa, aanaa Nuunnuu Qumbaa, magaalaa Adaree keessatti bulchiinsi magaalaa fi waajjirri Dhaabbata Dimookiraasummaa Uummata Oromoo jechuun OPDO magaalattii keessaa maqaa misoomaan kaleessa uummata magaalattii walga’ii waamuu isaanii fi dhumni walga’ichaa akka hin se’iinitti gara mormii uummataatti jijjiiramuu isaa dubbatu, jiraattonni magaalattii. Namoonni humnoota mootummaan reebamuu fi har’a magaalattiin hidhattoota mootummaan guuttee ooluu ishee illee dubbatanii jiran.
Godinaa Wallagga Bahaa magaalaa Naqamtee keessatti Wixataa fi Kibxata dabre kana namoonni digdamii tokko raayyaa ittisaa Mootummaa Itiyoophiyaatiin rukkutmuu isaanii maddeen Hospitaala Naqamtee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsuun isaanii ni yaadatama.
Godinaa Wallagga Lixaa aanaa Baabboo Gambeelitti namootni 57 tahan Koomaand poostiin erga hidhamanii baatiin lama darbe jedha maatii hidhamtootaa keessaa namni Raadiyoo sagalee Ameerikaaf yaada isaa kenne.Waajjirri Paartii Diimookiraasawaa Oromoo aanichaa ammoo kan aanichatti hidhamanii jiran namoota saddeet ykn sagal hin caalani jedha.
Godinaa Wallagga Lixaa, aanaa Gullisoo keessatti haaleellaa eenyummaa irratti hundaa’e kan mootummaan “Oneg Shanee” ittiin jedhu, riphxeeloltoota Waraana Bilisummaa Oromootiin raaw’aame, jedhaniin namoonni nagaan lakkoobsi isaanii hin beekamiin ajjeesamuu, kanneen haleellaa sanaa jalaa ba’anii fi ijaan argine – jedhan dubbatanii jiran.
Godinaa Wallagga Lixaa Aanaa Laaloo Assaabiitti, barattootni Mana Barumsaa Qophaa’inaa Innaangoo 45 tahan wanta maalummaan isaa hin beekamneen faalamanii dhukkubsatan jedhan, jiraataan magaalichaa. Maalummaan wanta barattoota kana faalee maali?
Godinaa Wallagga Lixaa, aanaa Mana-sibuu, magaalaa Mandii keessatti – Konferensii Waldaa Kiristaanaa Mekaane Yasuus, ka Jimaata, Sanbataa fi Dilbata – Waldaa Daakkoo keessatti geggeessamee booda, uummatni faarfataa gara mana isaatti galaa ture – Humnoota Kora Bittimmessaa Oromiyaa fi Humnoota Mootummaa Federaalaan reebame – jedhu – jiraattonni magaala Mandii.
Godinaa Wallagga Lixaa, aanaa Najjoo keessatti torban darbe hidhattootni namoota jaha ajjeesuu isaanii bulchaan aanichaa beeksisan.
Godinaa Wallagga Lixaa Aanaa Najjootti namoonni shan qaama hidhateen ajjeefamuu Itti gaafatamaaan Ijaarsaa fi Siyaasa Baadiyyaa Paartii Diimookiraatawaa Oromoo, kan aanichaa VOAtti himan.
Godinaa Wallagga Lixaa fi Godinaa Kamashii Gidduutti Mariin Araara Aadaa Geggeeffame
Godinaa Wallagga Lixaa magaalaa Beegii keessatti har’a ganama haleellaan boombii waajjira poolisii aanichaa fuulduratti geggeessamee qondaalota madeessuu isaa jiraattonnii fi angawaan yaaddoo nageenya isaaniif jecha akka maqaan isaanii himamu hin feene VOAf ibsanii jrian.
Godinaa Wallagga Lixaa magaalaa Mandii keessatti boombii kaleessa ganama dhoheen namoota buufata waraana mootummaa jiran keessaa tokko du’ee sadii madaa’uu bulchaan Godina Wallagga Lixaa VOAtti himanii jiru.Namoota naannoo sana turan keessaa hangi tokko, “sagaleen dho’iinsaa guddaa kan dhaga’ame tilmaamaan naannoo sa’aatii shaniitti yoo tahu, xiqqoo tureemmoo iyyatu dhaga’ame” jedhan.Boombii kanas haa ta’u isa duraan Gullisoo keessatti dhoosameef itti gaafatamaan “Qaaama hidhatee bosona keessa socho’u -‘ABO Shanee ti,” jedhan Bulchaan Godinichaa. Ajajaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa Maqaa Jaal Marroo jedhamuun beekaman Kumsaa Dirribaa garuu, “WBOn kana keessaa homaa harka hin qabu,” jedhan.
Godinaa Wallagga Lixaatti Itti gaafatamaan Waajjira Geejjibaa Godinichaa Obbo Waaqgaarii Qajeelaa hidhattootaan ajjeefamani jechuun bulchaan Godinichaa beeksisan.
Godinaa Wallgga Bahaa, magaalaa Naqamtee keessa kanneen jiran – Yunivarsitii Wallaggaa fi Koolejii Leenjii Barsiisotaa Naqamtee keessattis akkasuma barattoonni “humna raayyaa ittisaa wajjiin mooraa tokko keessa teenyee, doorsisamaa fi hiraarsamaa barachuu hin dandeenyuu tii nu irraa haa baf’an! Hoogganootni siyaasaa mana hidhaa jiran haa hiikaman!” kanneen jedhanii fi gaaffiilee ka biroo kaasuudhaan barnoota dhaabanii ba’uu isaanii jiraattonni magaalattii dubbatanii jiran. Aangawaan nageenyaa magaalaa Naqamtees akka barattoonni gaaffiilee akkanaa kaasanii mormii isaanii dhageessisaa akka odeeffannoo qaban dubbatu.
Godinaa Walloo Kibbaa keessatti, kanneen yaaddoo nageenyaa fi madda walitti-bu’insaa tahuu malan – jedhaman, aanaaleen 6 adda-baasamuu isaaniis dubbatanii jiran.
Godina Baalee Aanaa barbaretti namoonni hojii Humana fi hojii qonna abbooti lafaa waliin qixxe hojjata turan mootumman lafa qonna kennefii akka of danda’anii hojjataniif haalii akka mijeessamuuf gaafatan.
Godina Baalee aanaa Madda-Walaabuu keessalleetti akka warrii lafaa jedhutti waraanii Liyuu Hayil nama hadhumatti jira.
Godina Baalee aana Barbarretti namoonni kuma shanii ol ta'an qehee kenya irra buqaane qaama nu gargaaru dhabne jechuun komatan, namoonni kuniin Gandoota aanichaa kudha sadeet keessa buqqa'uu isaani fi rakko nyaatafis saaxilamu dubbatu.
Godina Baalee Bahaa Gindhiiritti Weerarri Vaayirasii Koroonaa, Buufata Poolisii seenuun namoota achitti hidhaman kanneen Shantama ta’an qabuun himamee jira.
Godina Baalee Bahaatti Vaayirasiin Koroonaa Buufata Poolisiitti Hidhamtoota 50 Tahan Qabe
Godina Baalee keessaa keessattu aanaaleen gammoojjii horiin irraa du’uutti jira.Laftii durii baddaa gurraatti jedhan amma diddiimessa tahuutti jirti jedha warrii Madda-Walaabuutii fi Dalloo-Mannaatii dhubbfine.Horiin yoo qalatan foonii hin qabuu yoo gurgurtan ammoo gati hin qabu jedhan.
Godina Baalee Keessa Hanqiina Bishaaniitu Jira
Godina Baalee keessatti naannoo gammojjii if daangaa irraa sababaa walitti bu’iinsa daangaatiin kan ka’e haleellaa Liyyuu polisii bulchiinsa naannoo Somaalee dheessuun yeroo ammaa Raayituu, Daawwee Qaachan, madda Walaabuu, Daawwee Sarar fi addallee keessatti jiraattonni qubatan rakkoo jabaa keessa akka jiran ibsamee jira.
Godina Baaleetti ajjeechaa Artistii Hacaaluu Hundeessatii booda namoonni dhibba shanii ol qabaman otuu himannaan tokko osoo itti hin dhihaatiin baatiilee sadi’ii oliif mana hidhaa akka kaa’amanii jiran dubbatu, maatiilee fi abukaatooleen isaanii.
Godina Baale magaalaa Dolloo Mannaa keessatti Sambata dhufu hiriira ba’uuf mariin akka jiru bira ga’amee waraanni biyyatti barattoataa fi uummata magaalaa keessa deemu qabanii reebicha irraan ga’aa akka jiran jiraattonni dubatanii jiru.
Godina Booranaa aanaa Dirree magaalaa Meeggaa keessatti har’a ganama naannoo sa’a shanii humnootiin mootummaa Federaalaa konkolaataa meeshaa waraanaa fi nyaata fe’ate magaalattii keessa darbuu dhaan gara naannoo Somaaleetti geessuuf utuu yaalanii uummati dura dhaabbachuu isaan uummatatti dhukaasanii lubbuu namaa galaafachuu jiraattonni nuuf ibsanii jiran.
Godina Booranaa Aanaa Dirreetti dhukkubi tiitte gurraacha jedhamu, namoota kudhanii ol ajjeesuu jiraattonni himan.
Godina Booranaa aanaa Dubuluqi,magaalaa Yaaballoo fi aanaa Miyootti ummatii hardhaa fi kaleellee hiriira bahe rakko akka akkaa himate
Godina Booranaa Aanaa Mi'oo,Magaalaa Hiddii-Lolaatti Raayyaan Ittisaa Misirrootaa fi Namoota Isaan Waliin Jiran Shan Ajjeese
Godina Booranaa aanaa Mi’ootti Wiixata,Gurrandhalaa 11,2019 Raayyaan Ittisa Biyyaa Misirroo lamaanii fi waaheloota isaanii nama shan fixee jedhanii himachuutti jiran.
Godina Booranaa Aanaa Mooyyaleef fi Naannoo Soomalee jidduu daangaan bulchiinsaa jiraachuu dhabuun rakkoo hedduuf nu saaxilee jechuun jiraattonni dubbatan. Waggoota digdamii torban darban kana guutuuf daangaan kun hin sirraayin hafuun walitti bu’iinsi lubbuu nama hedduu galaafateef sababa ka’umsaa ta’eera jedhu jiraattonni.
Godina Booranaa aanaa Mooyyalee kalee waraanii Liyuu Poolis alaabaa dhaabate eegee keessaa baasan Caamuqi irratti wal eegachuutti jiran.Liyuu poolis waraana 150 tahu dabalatee dhufe,” jedha warrii nu dubbifne.
Godina Booranaa aanaa Mooyyalee keessalleetti rakkuma akkanaatiin ijoolleen horsiisee bulaa hedduun barumsa dhabeeqophii itti aantu keessatti itti dachaana.
Godina Booranaa aanaa Mooyyaleetti lolatti jira Mooyyalee Keeniyaatti ammoo kaleessa ijoollee Oromoo lama fixan
Godina Booranaa aanaa Taltallee,Meeggaa,Eelwayyee fi fulaa hedduulleetti woman akkanaa nama barsiisan jedhan.
Godina Booranaa Aana Dubluq Ganda Bokossaa keessatti ka argamu manni barumsaa Diida qilleensaa lafaa ijaaramee jira. Ganna sadii dura nami naannoo mukaa fi dhoqqeen ka ijaare manni barumsaa kun tajaajila kennaa turee dulloomee barattoonni mana barumsaa kun ‘daasii’ irraan dhimmisu keessa taa’anii barataa turan jedha Jaatanii Boonayyaa ijaarsa mana barumsaa kanaa ka qindeesse.
Godina Booranaa Aanolee adda addaa keessaa namootni hidhamaa fi humnoota nageenyaatiin butamaa jiruu jechuun jiraattonni dubbatan.
Godina Booranaa, anaa Areerotti humni hidhannoon naannoo sana socho’u humna naga-eegumsaa  mootummaa irratti dhukaasa baneen namni shan du’uu bulchaan godinichaa dubbatanii jiru.
Godina Booranaa,Gujii fi Shawaan Kaabaa ammoo akka jecha itti aanaa Koomishineeraatti barana akka malee itti qophaahanii dhufan.
Godina Booranaa ijoollee magaalaa Hiddi-Lolaa keessatti hidhan haga tokko ganamuma tokko mana hidhaatii ‘dhaban’
Godina Booranaa keesattis weerarri hawaannisaa kun aanotii hedduu keessatti ka mullate yoo tahu, marga loon dheeddu, bosona fi midhaan nami facaafatee alaa qabullee akka miidhe jiraattonni ni dubbatu.
Godina Booranaa keessaa horii kuma hedduutti dhumate, yoo bokkaan guddaan roobe horii humna hin qamnee fi womaallee garaa hin qamne kana wal gula dabarsuu dandaha.Bokkaan kun roobullee ammallee bonaa jabaatti nama dura jira.Akka Liibaniitti bonii Hagayyaa bonaa jabaa namii sodaatu.
Godina Booranaa magaalaa Moyaalee keessatti har’a ganama akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti naannoo sa’aatii shanii hanga sa’a torbaatti namoota nagaa irratti dhukaasa banuu dhaan namoonni 20 rasaasaan ennaa dha’aman kana keessaa kanneen sagal ta’an du’uu jiraattonni magaalaa Moyaalee fi ogeessi fayyaa Hospitaala Fulleessaa nuuf ibsaniiru.
Godina Booranaa mana hidhaa Yaaballootti nama lamatti rasaasa poolisiitiin du’ee saddeetitti mammadaahe
Godina Booranaatiifi Gujiilleetti dhodhoqqee ya karaa yaahuu dhowwan. Odeeffannee isanittiin dachaana.
Godina Booranaatii fi ka Gujii warra horiiti.Hujiin bisaanii amma irra deebihanii hojjachuutti jiran akka itti aanaan itti gaafatamaa interpiraayizii bisaan Oromiyaa obboo Goonfaa Baayisaa jedhetti aanaa Liiban,Anaa Har-Qalloo fi Waadereatiif hojjachuutti jiran.
Godina Booranaatti hidhamtootii mana hidhaa Yaaballoo Irreecha Bishooftuu irratti Oromo hedduun dhumachuutti garaa hammaatanii dheengadda jalqabanii nyaataa lagatan.
Godina Booranaatti jiraattotii magaalaa Yaaballootii fi Bulee-Horaa hardha hiriira bahanii rakkoolee gara garaa himatan.
Godina Booranaatti lakkoofsi barattoota mana barnootaa ummatii ijjaarratee jijjigaa keessatti baratanii beekamuu baatus bulchiinsi godina Booranaa godinicha keessa manneen barnootaa ummataan ijaaraman 10 oltu tokkoon tokkoon aanaa godinichaa keessa jira jedha.
Godina Booranaatti name Kooronaan qabe kun amma Hospitaala mooyyale jiraa Galmoo Daawit dabalata qaba.
Godina Boorana Bahaa argachuun rakkoo misoomaa fala argatti jedha. Pirezidaanti Shimellis nama gammmachiisuuf jedhanii godina babbananii amma 21 gahuunuu rakkoo fiddee jedhe.
Godina Boorana magaalaa Yaa’a Ballotti Laaboraatoriin warra dhibee Kooronaan qabame itti adda baasan hojii jalqabee jira. Moluu Diimaa Itti Aanaan Qajeelcha Fayyaa Godina Booranaa VOA’f laaboraatooriin kun guyyaatti saamuda 288 qorachuu danda’aa jedhan. Dabalaniis waa’ee laaboraatoorii kanaa yoo ibsan, Yaa’a Ballotti wanni kun banamuun saamuda namoota dhibee Kanaan shakkinee duraan fuunee gara Adaamaa geessaa turre nu furaa jedhan.
Godina Booranatti ammas Namoota Lamarratti Dhibeen Kooronaa Argame
Godina Boranaa keessatti caamni uumame amma iyyuu roobni dhabamuu isaan daran hammaataa jira.caama waggaa lamaaf ture irraa kan ka'e horsisee bulaa fi kanneen hanga tokko qotatanii jiraatan aanaa Tuqaa keessatti rakkoo hamaaf saaxilamanii jiru.
Godina Boranaa magaalaa Bulee Horaa keessatti har’a humnootiin Nageenyaa nama Mootara biskileetaan deemaa ture tokko eega rasaasaan rukutanii booda mormiin uummataa ka’uu jiraatonni dubbatanii jiru. Mormii kana irratti uummataa fi humnootii nageenyaa giddutti walitti bu’iinsa uumameenis namni lammataa ka biraan rasaasaan ajjefamuu dubbatanii jiru. Lakkoofsa namoota hidhamanii fi mada’anii baruuf rakkisaa ta’uun ibsamee jira.
Godina Bunnoo Beddellee Aanaa Cawwaaqaatti, Torban darbe keessa Namootni sadii Hidhattoota mootummaan ajjeefamanii, manneen 280 gubatan, jechuun jiraattotni tokko tokko dubbatanii jiran.Godinichumatti “Namootni soddoma hidhaman” jechuun jiraataan Beddellee tokko VOAtti himan.Namoota hidhaman keessaa ‘Abbaa Gadaa Mokonnin Qana’aa erga hidhamanii torban sadii darbullee hanga yoonaa hin gadhiifamne ykn mana murtiitti hin dhiyaanne’ jechuun mucsyyoon isaanii dubbattee jirti.Itti aanaan Bulchaa sanaa Cawwaaqaa namootni ajjeefamuu ilaalchisee akka odeeffannoo hin qabne dubbatanii, “manni jireenyaa gubate hin jiru, Shiftootni saddeet ammoo qabamaniiru,” jedhan. Bulchaan Godinichaa obbo Shaafii Huseen gama isaaniin,” qaamni seeraa nama yakka raawwate qulqulleessaa jira,” jechuun dubbatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Godina Gujii aanaa Aagaa Waayyuu keessaa uummanni amma iyyuu hidhamuun itti fufee jira jedhu jiraattonni. Dubartiin ilmee garaa qabdu utuu hin hafin sababaa miseensa maatii isaanii keessaa barbaadaman dhiyeessaa jedhuun namoonni hidhaa keessatti dararamaa jiraachuu dubbatu jiraattonni.
Godina Gujii aanaa Girjaa keessatti uummanni hiriira ba'uun mormii ofii fi gaaffii qabu dhiyeeffachuun isaa ibsamee jira.
Godina Gujii aanaa Gooroo Doolaa ganda Dhukkuu magaalaa Saraansar keessatti uummati har’a Hiriira nagaa geggeessuu isaa jiraattonni gandattii nuuf ibsanii jiran.
Godina Gujii aanaa Goroo Dolaa magaaloota adda adda keessaatti mootummaan namoonni dhibba tokko ol hidhuu maallaqni daldaltoota dhunfaa fudhatamuu fi dararaan adda addaa dhaqqabu jiraattonni dubbatanii jiru. Itti aanaa waajiira Nageenyaa aanaa Goroo Dolaa Obbo Dirboo Jiloo sagantaa Afaan Amaaraaf kaleessa akka ibsanti guutummaa godinichaa keessatti kanneen hidhaman kan ilaaleen odeeffanno hin qabu. Garu kanneen Alaabaa Oromiyaa buusanii guban ala bultonni 5 hidhamaniiru jedhan. Isa dhibba tokko oltu hidhame jedhamuu hin beeku jedhu.
Godina Gujii aanaa Oddoo Shaakkisoo ganda Magaadoo jedhamu keessatti namni Badhaadhaa Galchuu jedhamu humnoota mootummaatiin Kibxata darbe kana ajjeefamuu jiraattonni gandichaa dubbataa jiru.
Godina gujii aanaa Oddoo Shaakkisoo keessaa humnoonni mootummaa jiraattota hanga tokko uummata hookkaraaf kakaastu maqaa jedhuun qabanii to’annaa jala oolchu. San booda maatiin gaafachuuf gara mana sirreessaa dhaqani iyyuu eessa akka jiran namni itti himu hin jiru jedhu jiraatonni magaalaa Shaakkisoo. Namoonni qabamanii achi buuteen dhabame jedhan kun eenuyfaa ti? JIraataan magaalattii haala uumamee nuuf ibsaniiru.
Godina Gujii aanaa Sabbaa Boruu magaalaa Darmee keessatti uummanni hiriiree mormii dhageesisuu isaa kan dubbatn jiraatonni nagaan xumuramuu dubbatu. Bulchaan aanaa sabbaa Boruu Xennoo Makkoo akka jedhantti hiriira kana gaggeessuuf gaaffiin dhiyaatee fi ehamni kenname jiraachuu baatuus barattoota dubbisnee walii galtee irra geenyeerra jedhan. Godina Shawaa kibba Lixa aanaa Walisoo magaalaa Walisoo keessatti har’a ganama naannoo sa’aa sadii irratti kooleejii ogumaa fi tekinikaa Walisoo keessatti boombiin dho’e kutaa barnootaa tokko gubuu isaa akkasumas barattoonni manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa kaleessaa fi dheengadda Hiriira ba’uu dhaan mormii dhageessisuu isaanii
Godina Gujii aanaa shaakkisoo keessatti baatii darbe hiriira geggeessameen booda dargaggoon tokko ajjeefamuu isaa qophii keenya kana duraa irratti gabaasnee turre.
Godina Gujii bahaa aanaa Bulee Horaa keessatti hidhaa fi humnoonni mootummaa qabeenyaa uummata irraa saamuun itti fufeera jechuun jiraattonni himataa jiran. Kana dur ennaa mormiin geggeessamaa ture ABO ittiin deddeebisaa turtan jedhuun kan uummati bakkaa bakkatti ittiin sosso’u Motor Cycle 1500 ta’au uummata irraa fudhatame jira jedhu.
Godina Gujii Bahaa Aanaa Gumii eldalloo ganda bulbul jedhamutti kaleessa humni naga kabachiiftota mootummaa cidha jiraattonni naannoo irratti hirmaataa turan takka irratti dhukaasa bananii namni tokko du’uu kaan madaawuu jiraattonni Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Godina Gujii Bahaa Aanaa Oddoo Shaakkisootti rakkoo nageenyaa uumameen lubbuun namootaa darbuu jiraattonni dubbatan.
Godina Gujii Bahaa Aana Gooroo Doolaatti rakkoo nageenyaa mudateen nami torba ajjeefamuu jiraattonni dubatan.
Godina Gujii Bahaa keessallee Madarii fi Halluullee ya hadhe jedhan.Boorana gama Liiban keessaa aanaa Gumii Eeldalloo fi Odaa Diimaa keessaa manneen barnootaa 12 lola kanaan cufan lafa teenna ta albuubaa Odaa-Diimaa waraanii guddaan lolee nurra fudhatee jedha Abbaan Gadaa Booranaa.
Godina Gujii bahaa magaala aAdoolaa Wayyuu keessatti torban kana mormii qotuu warqee laga danbiin wal qabatee namoonni madaa’uu fi du’uu gabaasuun keenya ni yaadatama.
Godina Gujii Bahaatii fi Dhiyaatti dhiyoo tanaayyuu Kontorata MIDROOK haareffameef jedhee namii hiriiratti jiraa Oromiyaallee namii dhufee jaarrolee, bulchootaa fi abbootii gadaallee waliin mariitti jira.Kibxata dabree asitti ammoo fulaa hedduutti barumsii hin jiru jedhan.
Godina Gujii keessaa akka warrii dhiyoo tana dudubbisuutti jirru jedhutti nama hedduu hidhuutti jiran. Nama hidhan waranaa durii naanno sun hin jirre ka afaan Oromoollee hin dubbannetti halkan mana namaa soqee,diishii TV bubuqqisaa lafatti baafatee nama hidhuutti jira.
Godina Gujii Lixaa aanaa Galaanaatti miseensonni keenya akka socho’anii hojii siyaasa hin hojjanneef hiraarfamaa jiru jechuun Kongresiin Federaalawa Oromoo himatee jira.
Godina Gujii Lixaa Aanaa Malkaa Sooddaatti humni naga kabachiistota mootummaa jiraattotarraan balaa geessisuu jiraattonni himan.
Godina Gujii lixaa aanaa Qarcaa keessatti kamisa darbee qabee walitti bu’iinsa naannoo daangaa Ummattoota kibbaa Geedi’oo cina jiru irratti ka’een lubbuun namaa bade qabeenyaan barbadaa’uu jiraattonni naannoo, gareeleen mormituuf angawaan gama kibbaa nuuf ibsaniiru.
Godina Gujii lixaa keessaa Aanaa Dugdaa Daawaa keessatti rakkoo mullateen lubbuun namaa akka darbe kaanis qe’ee ka baqatan akka jiran jiraattonni VOA’f himanii jiru. Abbootiin Gadaa fi Angawootni naannoo rakkoo kanaaf fala barbaadaa jirra jedhu.
Godina Gujii magaalaa Nageellee Booranaatii fi aanaalee Liiban dablee ganda akka akkaa keessatti ummatii hardhallee hiriira mormii bahee rakkoo himate jedhama.Waan ummati gaafate jedhan keessaa; ijjeechaan haa dhaabbattuu,nama ijjeefameef gumaan haa bahuu,Alamuddiin qabeenna ummataa naannoo Shaakkisoo,Okkoteetii fi naannoo gara garaatii saamuu akka dhaabu fa.
Godina Gujii magaalaa shaakkisoo keessatti hiriira ba’uuf gaaffii barattonni dhiyeessan ehama dhabu ibsamee jira. Kanaaf ofuuma isaanii Kamiisa kaleessaa erga hiriiranii booda humnii kora bittineesaa fi kan mootummaa reebicha irraan ga’u kan ibsan barattonni 19 immoo hidhan jedhu.Bulchaan magaalaa shaakkisoo Obbo Waddeessa Waaqoo jeequuf akka ka’an waan barameef ehama dhorkaman jedhu.
Godina Gujiitti bulchaan aanaa Gumii Eldalloo,obboo Saafayii Bariisoo akkan jedha.
Godina Gujiitti kemikaalii warshaa Midrooki horii sallessisa, haawwan ulfa irraa baasa qilleensa hammeessa jedha warrii qoratee fi achi jiru
Godina Gujiitti Simanaa Waraana Bilisumaa Oromoof taasifamuuf qophiin xumuramuu isaa koreen araaraa gama Gujiitti imale beeksisee jira. Kamisa dhufu Abbotiin Gadaa walgahanii simanaa guddaa taasisuuf jiru, jedhame. Muktaar Jamaal tu Shaakkisoo irraa gabaase.
Godina Haraargee Bahaa Aanaa Giraawwaa keessatti Gamtaa MEDREK bakka bu’uun dorgomuuf jecha galmaa’uuf kan deeman miseensi kongresa Federaalawaa Oromoo Obbo Jaafar Mahaadii Yuusuuf didamuu isaanii torbanneen hanaga tokko dura Raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii turan. Sana booda deebi’anii dhaquuf qophaa’aa ituu jiranii qabamanii torban lamaaf hidhamuu isaanii dubbatu.
Godina Hararagee Bahaa Aanaa Cinaaksanitti hidhattonii naannoo Somalee irra dhufan haleella akka haaraatti bananii miidhaa nuraan gahaa jiru jedhan. Torbaan lamaan darbe keessatti qofaa namoonni 16 ol du'uu isaaniiti fi ji'a lama erga haleelaan kun akka haaratti banamee as, namoonni 50 ol ajjefamuu isaanilee jiraattoni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiru.
Godina Harargee Bahaa aanaa Baabbilee araddaa Barkallee jedhamtu keessatti Liyyuu Haayil kan bulchiinsa naannoo Somaalee manneen jireenyaa gubuu isaan kan ka’e jiraattonni qe’e ofii irraa dheessuu dubbatan.
Godina Harargee Bahaa aanaa Burqaa Dhintuu magaala tayifee keessatti caamsaa 8 bara 2018 Barsiisaa Mohammad Abdullee walakeessa halkanii booda mooraa mana isaanii keessatti ajjeefamuu jiraattonnii fi aangawoonni ibsanii jiru.
Godina Harargee Bahaa aanaa Gursum araddaa Kaasaa Oromiyaa keessatti har’a Liyyuu Poolisiin uummata irratti haleellaa raawwateen namoonni du’anii fi madaa’an jiraachuu jiraattonni fi waajjirri kominikeeshinii aanichaa ibsaniiru.
Godina Harargee bahaa aanaa Haramaayaa bulchiinsa Awadaay keessatti kaleessa hiriira mormii geggeessame irratti namoonni 10 ol ta’an du’uu fi kaanis madaa’anii hospitaala Harmayaatti geessamuu isaanii jiraattonni nuuf ibsanii jiran.
Godina Harargee Bahaa aanaalee afur keessatti weerarri Hawwaannisaa Ka’uu isaa godinichi beeksisee jira. Weerara kana to’achuufis carraaqqii gochaa jiraachuu ibse.
Godina Harargee Bahaa aanaalee daangaa naannoo Sumaalee Itiyoophiyaan wal daangessan irratti haleelaan lammilee qulquluu irratti xiyyefate akka aaraatti nurratti geggeefama jira jedhu jiraattoni, guyyaa kamisa kalessaa qofa dhukaasa namoota irratti humna polisii addaatiin banameen Daa’ima waggaa kudhanii Hoosee Aarif dabalatee namoonni sadih ajjefamuu isaani, Aanaalee Cinaagsan, Baabbilee, Minoo Qumbii fi Mayyu Mulluqee keessatti yaroo torbaan lama hin geenne keessattis Namooni digdamaa olii (26) ajjefamanii heddun madaahuu isaan Godini Harargee Bahaa beeksisee jira.
Godina Harargee bahaa aanaa Meettaa Magaalaa Calanqoo keessatti kaleessa walitti bu’iinsa garee namootaa gidduutti ka’ee jedhameen namni tokko ajjeefamuu jiraattonni magaalattii fi poolisiin magaalaa Calanqoo nuuf ibsanii jiran.
Godina Harargee Bahaa aanaa Meettaa magaalaa Goroo Muxii keessatti barattoonni har’a hiriira nagaa ba’uu dhaan gaafii qaban dhiyeeffachuu isaani jiraattonni nuuf ibsanii jiru. Humnoonni mootummaas itti bobba’uu dhan hiriira isaanii bittimsuu isaanif barattoonnis addaan tamsaa’uu dubbatan jiraattonni.
Godina Harargee bahaa aanaa Qumbii magaalaan Mi’oo kaleessa ganama barii humnoota “Liyu Haayil” jedhaman kanneen naannoo Somaalee irraa dhufaniin weeraramuu jiraattonni mgaalattii ibsanii jiran.
Godina Harargee Bahaa fi Caama Mudate
Godina Harargee Bahaa magaalaa Awwadaay keessatti Dilbata dabree akkasumas Godina Harargee Lixaa Magaalaa Hirnaa keessatti Kibxata kaleeessaa Hawwanii fi shamarran ykn Qarreen hiriira mormii ba'anii jiran.
Godina Harargee Keessatti Weerarri Hawaannisaa Ka’uun Ibsame
Godina Harargee lixaa aanaa Daroo Labuu magaalaa Machaaraa keessatti wixata Guraandhala 22 bara 2016 hiriirri guddaan geggeessamuu jiraattonni nuuf ibsanii jiru. Hiriia kana bittinneessuuf humnoonni mootummaa bobba’an hiriirtota nagaatti qabanii dhukaasuu isaanii dubbatu jiraattonni magaalaa Machaaraa.
Godina Harargee Lixaa aanaa Daroo labuu magaalaa Milqaayee keessatti har’a hiriirri mormii guddaan geggeessamee nagaan xumuramuu jiraattonni nuuf ibsanii jiru.
Godina Harargee Lixaa aanaa Doobbaa Araddaa Misraa chrfaa keessattis har’a uummati hiriira ba’uu isaa jiraattonni nuuf ibsanii jiran. Humnoonni mootummaa immoo nutti bobba’ee nu reebee kaan immoo hidhaatti darban jedhu. Mana namaa irra illee dhaan namoota nagaa reebanii kaan immoo hidhaatti darbuu isaanii jiraattonni araddaa Misraa chrfaa nuuf ibsanii jiru.
Godina Harargee Lixaa aanaa Hawwii guddinaa araddaalee Taa’oo fi Ibsaa jedhaman keessaa har’a liyyuu poolisiin bulchiinsa naannoo Somaalee bobba’uu dhaan manneen 80 nu irraa gubee uummata araddaalee kanaa qe’ee irraa godaansisuu jiraattonni ibsaniiru.
Godina Harargee Lixaa Aanaa Hawwii Guddinaa Keessatti “Liyyuu Poolisiin” bulchiinsa Somaalee uummata Haleele: Waajjira Kominikeeshinii Aanaa
Godina Harargee Lixaa aanaa Hawwii Guddinaa magaalaa Taa’oo fi Ibsaa akkasumas aanaa Daaroo Labuu araddaa Gaadulloo keessatti haleellaa raawwatameen lubbuun namaa baduu gabaasuun keenya ni yaadatama. Muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dassaalenyis haaluma kana ilaalchisuu dhaan Gaadulloo keessatti uummata buufata poolisii keessatti sodaa nageenyaaf walitti qabamee jiru irratti ajjeechaan jamaa raawwatamuu isaaf gadda nutti dhaga’ame ibsina jechuu isaanii illee gabaasnee jirra.
Godina Harargee Lixaa aanaa Hawwii Guddininaa araddaalee Taa’oo fi Ibsaa jedhaman keessatti torban darbe humnoonni Somalee Itiyoopiyaa irraa ta’anii fi hidhatan haleellaa raawwataniin manneen uummataatti ibdidd qabsiisanii lubbuun namaa baduu gabaasuun keenya ni yaadatama.
Godina Harargee Lixaa aanaa Masalaa Araddaa Abbaa Amaan fi Wal taasiis keessatti torban kana Masjiidi diigamuu fi kaan gubaman jedhu jiraattonni. Kana keessatti lubbuun nama 23 darbuutu ibsame. Reeffi namootaa maatiif akka hin kennamin kan ibsan jiraattonni hidhattoota gandaatu hanaga tokko awwaalee jedhu. Kanneen hafan immoo iddoo biraatti geeffamanii hidhaman jechuun uummata gowwomsu jedhan jiraattonni. Bulchaan aanaa Masalaa Obbo Mohammed Abdurrahaman garuu masjiidi diigame ta’e gubamee hin jiru jedhu. Garuu seeraa fi heera kabachiisuuf sochii gaggeefame keessatti namni lama ajjeefamuu fi reeffi isaanis maatii isaaniif kennamuu dubbatan.
Godina Harargee Lixaatti maqaa Adda Bilisumaa Oromoo fi yaalii fonqolchaa naanno Amaaraa waliin hidhata qabdu jedhuun namoonni hidhamaa akka jiran, maatii namoota hidhamanii fi bakka-bu’aan ABO Oromiyaa Bahaa dubbatanii jiran.
Godina Harargee Lixaatti Namoonni Hidhamuu Maatii fi Bakka-bu'aan ABO Dubbatan
Godina Hawaasi Oromoo Keessa jiraattu Daawwee Keessatti Haleellaan Raawwatame Miidhaa Dhaqqabsiise
Godina hawaasi Oromoo keessa jiraatu aanaa Dawwee Harwaa keessatti miseensota poolisii kanneen hojii ittisa vaayiresii koronaa fi bobba’anii fi jiraattota naannoo irratti dhukaasa banameen miidhaan dhaqqabuu poolisiin beeksisee jira.
Godina Horro Guduruu aanaalee garaa garaa keessatti humnoonni kora bittinneessaa bobba’uun sababaa tokko malee dargaggoota dabalatee namoota mana hidhaatti guuraa jiraachuu jiraattonnii fi maatiin hidhamtootaa nuuf ibsaniiru. Mootummaan namoonni hidhaa jiran ha gadhiisamu jedha, godinaan keenya immoo nama hidhaatti guura. Eenuy akka nu bulchu wallaalle jedhu jiraattonni.
Godina Horroo Guduruu Keessaa Namoota Hidhuu fi Hiraarsuun Itti fufe: Jiraattota
"Godina Horroo Guduruu Walagaa Aanaa Amuruu fi Godina Walaggaa Lixaa Najjotti gareen ABO Shanee namoota qulqquluu Didgamaa ol ajjeese"" jedhe Komunikeeshinii Naannoo Oromiyaa."
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Abbaay Coomman magaalaa Fincaa'aa keessa warshaan sukkaaraa fi kuufamni humna ibsaa kan jiru ta'u iyyuu yeroo ammaa immoo kuufamni madda humna ibsaa haaraan ijaarmaa jira.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Abee Dongoroo fi Wallagga Bahaa aanaa Limmuu Galiilaa keessatti namootni Koomaand poostiin hidhamuu dubbatu – jiraattonni.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Abee Dongorootti, Gurraandhala 26, Sanbata Xiqqaa darbe Irraa jalqabee Lammiileen meeshaa hin hidhatin 30 caalan Hidhattoota bosona keessa socho’aniin ajjeefaman jechuun, namootni ijaan argine jedhan dubbatan.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Guduruu magaalaa Kombolchaa keessatti torban darbe barataa Qormaata Modeelii fudhachuuf moraa mana barumsaa seene tokko qabamuun kan ka’e reebichaa fi dararaan hammaataa jira jedhu barattonni. Sana booda immoo Ibsaan magaalaa Kombolchaa keessaa dhabamuu isaatiin reebichi daran hammaatuu dubbatu. Barattonnii fi jiraattonni akka haamaatti reebamuun midhaman wal’ansa dabalataaf gara Finfinnee fi iddoo biraatti ergamuun ibsamee jira.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa, Aanaa Horroo Bulluq magaalaa Saqalaatti, Humnootni naga-Eegumsaa Mootummaa, Waraana Bilisummaa Oromoo deggeruun wal qabatee Namoota nagaa sadii ajjeesanii, jechuun, namni kanneen ajjeesaman keessaa tokko fira isaanii dhihoo dubbatan VOAtti himanii jiran.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Jimmaa Raaree, aanaa Abbaay Coommanii fi Guduruu keessatti har’a hiriirri mormii geggeessamee jira. Aanaa Gufuruu fi Abbaay Coomman keessatti nagaan geggeessamee kan xumurame ennaa ta’u fallaa kanaa Jimmaa Raaree keessatti immoo hiriirri bakka humnoota mootummaan bittinnaa’uu isaa jiraattonni nuuf ibsaniiru.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaalee Horroo fi magaalaa Shaambuu keessatti namoonni hidhaatti guuramaa kaanis reebamaa jiraachuu, manneen barnootaa illee ijoolleen shororkaa’uu dhaan kan ka’e cufamanii jiraachuu jiraataan magaalaa shaambuu nuuf ibsanii jiran.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa, magaalaa Shaambuutti Aadde Caaltuu Taakkelee Abeetuu dabalee miseensotni Adda Bilisummaa Oromoo lakkoobsi isaanii hin beekamiin hidhamuu, maatii keessaa VOAtti himanii jiran.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaatti Komaand Poostiin to'atamtee kan hidhamtee turte Caaltuu Taakkalaa Abeetuu kaleessa gadi dhiifamuu ishee Raadiyoo sagalee Ameerikaatti himteetti.
Godina Horroo Guduruu Wallagggaa Aanaa Hamuruu Ganda Guyii Teeboo jedhamutti ji’oota sadan darbaniif waan deggersi midhaan nyaataa hin taasifamneef yoo xiqqaate daa’imman 10 lubbuun isaanii darbeera jedhan jiraattotni hangi tokko.
Godina Illuubbaaboor aanaa Daarimuu keessatti warraaqsa federaalistii uummata Oromoo bakka bu’uanii dorgomuuf galmaa’uuf wayita qophaa’aa jiranitti lafa hojii isaanii tii qabamanii mana hidhaa kanneen seenan keessaa Obbo Dirba chilo tokko.Yeroon galmaa’uu isaaniis mana hidhaa utuu jiranii waan darbeef jecha haati warraa isaanii aadde Birhane G/wold Dukkeessaa iddoo abbaa manaa isaanii bakka bu’anii dorgomuuf galmaa’an. Hanga yoonaa garuu duula filannoo geggeessuuf eeyama hin argatin jiraachuu isaanii dubbatu.
Godina Illuubbaabor aanaa Daariimuu keessatti warraaqsa federaalistii uummata oromoo bakka bu'anii dorgomaniif galmaa'uuf wayita qophaa'aa jiranitti lafa hojii isaaniitii qabamanii mana hidhaa kanneen seenan keessaa Obbo Dirribaa Chiloo tokko.
Godina Ilubabor Algee aanaa suphee Sooddoo keessatti abbaa seeraa ta’uun hojjetaa kan turan obbo Haayiluu Kiflee Muddee 7 bara 2009 Mattuu deemuuf Algee irraa ka’anii utuu hin deebi’in hafuu maatiin, manni murtii fi poolisiin Godinaa Ilbubaaboor nuuf ibsanii jiru.
Godina Iluu Abbaa-Booraa aanaa Haluu,magaalaa Ukaatti ummatii hiriira bahelleen rakkoo himatee ka baqataallee horii walti guure.
Godina Iluu Abbaa Booraa jiraattonni Aanaa Aallee warshaa Baala Shaayee Gumaroorraa faayidaa nuuf maluu argataa hin jirruu jechuun komii qaban dubbatan. Keessumaa warshichi yoo qacarrii humna namaa raawwatu, jiraattota naannootiif carraa gaha nuuf hin kennuu jechuun yoo dubbatan warshichi garuu faayidaa hawaasa naannoo eegsisuuf waan narraa eegamu gochaan jiraa jedha. Bulchiinsi aanichaas gama isaan rakkoon kun akka jiru amanee, garuu fuulduraaf haala inni itti furamu warshaa Baala shaayee Gumaroo waliin dubbataa jirra jechuun Itti Aanaan Bulchaa Aanaa Allee Obbo Warraaqaa Ayyaanaa Raadiyoonii VOA’ f himaniiru.
Godina Iluu Abbaa Boor, magaalaa Yaayyootti, Siidaan Mooticha Abbaa Boor yokaan Caalii Shoonoo dhaabbate jira.
Godina Iluu abbaa bor magaalaa Mattuu keessatti hidhamanii kan jiran namoonni 35 keessaa 18 ragaa ga’an waan irratti hin dhiyaanneef akka walaba ba’an kanneen biroo 8 yakka idileen akka himataman kanneen biroon 9 himanni labsii yeroo hatattamaan akka himataman jechuunKomaand postiin aanaa yaada komaand postii Qaxanaa 4 magaala Naqamtee keessa jiruuf yaada dhiyeesse.
Godina Iluu Abba Boor aanaa Dambii keessa kanneen qubatan kun waggootii darban torbaaf laftii qonnaa kennameef bishaaniin kan liqiimfame ta’u ibsuun laftii qonnaa ka biraa akka kennamuuf iyyatu. akka jiran dubbattu.Beelaaf saaxilamne namoonnis du’aa jiru jedhu.
Godina Iluu Abba Boor magaalaa Baddallee fi nannootti barattotaa fi jiraattoota irratti reebichaa fi hidhaan daran hammaate jechuun maddeen ibsanii jiru.Kibxata darbe Polisoonni Federaalaa Mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Baddalle seenuun “Namnii Mana Barnootaatti Dhagaa Darbate” eenyu jechuun aara himiimaansu darbatanii barattoota 81 ol ta’aantu ukkamamanii Hospitaala seenuun ibsamee jira. kanneen keessaa 41 amma iyyu mana yaalaa keessa akka jiranii fi kanneen lubbuuf haala sodaachisaa keessa jiran jiru jedhu.Itti anaa bulchaan magaalaa Baddallee Obbo Girmaa Terrafaa polisiin mooraa mana barumsaa seene hin jiru, barataan midhamee hospitaala seene hin jiru jedhan. Garuu kannen polisii harkatti Dullaa argan ofumaa sodaatanii kukkufan boodas hospitaalatti wal’anamanii ba’an 6 ta’u jedhu.
Godina Jimmaa keessatti amantoota musleemaa fi karistaanaa giddutti walitti bu’iinsa uumame furuuf yaaliin itti fufee kan jiru ta’uun ibsamee jira.Obbo Haaydar Se’id yunivarsitii jimmaa irraa akka ibsantti,Quraanni ciramee mana fincaanii waldaa kristaanaa tokko keessaa argamuutu rakkoo kana maddisise malee, jibbi biraan hin turre jedhan.Yeroo ammaa uummanni marii adda addaa gaggeesee rakkoo kana furaa akka jiru kan ibsan Obbo Haaydar, uummata bara dheeraaf tokkummaa fi jaalalaan jiraate kun rakko akkasiin gargar hafa jedhee hin yaadu jedhan.Luba Dr.Waaqishum Iddoosaa prezdaantiin waldaa kristaanaa makaane yesuus Itoophiyaa naannoo rakkoon kun keessatti uumame hanga tokko daaw’atanii kan deebi’an ta’uu ibsuu dhaan, lafa dhaqanittis sababaa walitti bu’iinsa kanaan namoota manaa fi qe’ee ofii irraa godaanan arguu isaanii dubbatan.Jarreen kanaafis gargaarsii ergamaa akka jiru ibsuu dhaan, haala itti qe’ee ofitti itti deebi’uu danda’an ilaalchisee mootummaan irratti hojjataa akka jiru ibsan.
Godina Jimmaa magaalaa Asaandaaboo fi naannootti waldootii kristaanaa fi manneen jireenyaa amantootaa gubameef garee lellistoota Islaamaa Kwareej jedhamu mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zinawii himatanii jiran.
Godina Jimmaa magaalaa Asndaaboo fi naannoo isheetti manneen amantii kiristaanaa damee Muluwangeel,Mekaane Iyyesuus,Adventisti waliin 50 caalaan gubate.Namii kiristaanaa kuma hedduu tana baqatee gara magaalaa Jimmaa fi naannoo Hadiyaa gahelleen hinuma jira akka oduu arganneetti.Akka gaazexeessitotii VOA ta biyya jiran warra naannoo sun qubatu maqaa dhahanii jedhanitti Musliimootatu manneen amantii isaani irraa gube.Abbootiin amantii Musliimaa ta Finfinnee dubbifne ammoo, amantiin isaani hujii akkana hin feetu hin deeggartullee jedhu.Oduu himaan mootummaan Itoophiyaa shimalis kamaal ammoo warra balleessaa akkanaatiin shakkame Hidhamu labse. Mee oduu tana irratti hojjanne MP3 gararroo Komputera keessanii gara harka mirgaatiin jirtu irraa caqasaa.
Godina Jimmaatti dahalatanii ka guddatan dargaggoonni lameen kun godaansaaf erga biyya bahanii booda amma biyya Yemen keessatti rakkachaa jirra jedhu. Xaahir fi Toofiq silaa biyyaa kan bahan gara Saawudii Arabiyaa darbuuf ture.
Godina Jimmaatti Manneen Amantii Kiristaanaa Hedduutti Gubate
Godina Kaalifoorniyaa nama miliyyoona 40ti keessa qubata bulchiinsii isaa akkuma COVID-19 dhufeen falatee nama hedduu balaa irraa oolfate
Godina Kaalifoorniyaatti paartii demokiraatiif dorogmtee senetarea godina suni taatee ganna afuriin duratti DCtti galte.
Godina kana haga guddaan paartii Rippaabilikaan faatti bulchaa bahe.Akka tun harkaa hin baane ammoo paartiin Rippaabilikaan faatii kalee woma hedduun falatan.
Godina kanatti bokkaan ganna dabree roobee haraa fi eela hedduu duuchee namaa fi horiin bisaan dhabee rakkate.Bokkaan Hagayyaa ammoo haga diqqaatti roobe,bokkaan Gannaa ka baranaa ammoo haga silaa roobuu maletti hin roobne amma yoo tole malee ganninuu dhumachuuf guyyuma diqqaatti hafe.
Godina Kelem Walaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti kaleessa galgala namoonni lama rasaasa humnoota mootummaa biraa dhuka’een ajjeefamuu jiraattonni nuuf ibsanii jiru.
Godina Koonsootti Shakkamtoonni To'annaa Jala Oolfamuun Ibsame
Godinalee Oromiyaa garaa garaa keessatti har’a hiriirri mormii geggeessamuu isaa jiraattonni nuuf ibsanii jidran. Akkuma kanaan Godina Qelleem Wallaggaa, aanaa Hawwaa galaan, Godina shawaa lixaa aanaa Baakkoo Tiibbee, Horroo Goduruu magaalaa Shaambuu irraa namoota dubbisnee jirra.
Godinalee Oromiyaa keessaa rakkoo daangaatiin kan miidhaan waggoota hedduuf irra dhaqqabaa ture tokko Godina Booranaati, keessumaa wal falmii magaala mooyyalee fi godina Daawwaarra gaaffii jiruuf muummeen ministiraa deebii kennan jira.
Godina Lixa Wallaggaa aanaa Najjoo keessatti immoo kaleessa galgala namoonni lama itti dhukaafamuun ajjeefamuu jiraattonni naannoo nuuf himaniiru. Reeffi namoota du’an lamaanii hospitaala Najjootti geessamee du’uun isaanii mirkanaa’ee maatiif kennamuu namoonni kunis itti dhukaafamuun kan ajjeefaman ta’uu ibsi Hospitaalicha irraa kenname beeksisee jira.
Godina Metekkle keessa gosa hedduutti waliin jiraata, Amaara, Oromoo, Shinaashaa fi hedduu. Warrii qawwee kun dhiyoo tana gsouma hedduutti walti miidhe.
Godina Oromiyaa bonaa fi oolaan haa wal caaluu malee itti jabaatte keessaa Boorana, Gujii, Gujii Dhiyaa,Harargee lamaan,Arsii, Baalee,Shawaa Kaabaa fi Shawaa Bahaa fa.
Godina Oromiyaa ka bonii itti hammaatee namii hedduun miidhame keessaa tokko Harargee lamaan; Haragaa Bahaatii fi Harargee Dhihaati.Keessattu horsiisee bulaan naannoo tanaa rakkoo gurdoo keessa jira.
Godina Oromiyaan naannoo Soomalee waliin qabdu shananuu Boorana, Gujii, Baalee, Harargee Bahaatii fi Dhiyaatii nama kuma hedduutti wal dhaba kanaan lola duraa gore.
Godina Qallam Wallaggaa aanaa Jimmaa Horroo magaalaa Nuunnuu keessatti humnoonni mootummaa uummata nagaa reebaa hidhaatti naquu dhaan dararaa jiru jechuun jiraattonni himatanii jiru. Baatiiwwan arfan darban keessa hiriirawwan mormii geggeessaman isintu qindeesse jechuu dhaan mana namaa irra naanna’anii balbala cabsanii namoota hidhaatti guuruu, karaa irra illee deemuu sodaanne jedhu. Haala jiraattonni uumame jechuun himatan kana qaama mootummaa biraa adda baafachuuf gara itti gaafatamaa waajjira OPDO obbo Nabiyyuu Raagaatti naannoon keenya nagaa dha. Tarkaanfiin fudhatames hin jiru jedhan.
Godina Qallam Wallaggaa mgaalaa Dambi Dolloo keessatti konfraansii hafuuraa xumura torban kanaa geggeessamuuf jiruuf dadammaqiinsi godhamaa ture humnoota federaalaatiin dhaabsisamuu jiraattonnii fi angawaan naannoo nuuf ibsaniiru.
Godina Qelem Wallaggaa magaalaan Dambi Dolloo fi naannoon ishee ibsaa fi bishaanni erga irraa dhaabbatee torban lama ta’uu jiraattonni naannoo akkasumas hojjettoonni tajaajila humna ibsaa fi bishaanii ka magaalatii beekisaniiru.
Godina Qellam Wallaggaa Keessatti Angawoota Hidhuun Itti Fufee Jira. Jiraattoota
Godina Qellam Wallaggaa Magaalaa Qellamitti haleellaan xiyyaaraan deggerame raawwatamuu jirattotni dubbatan.Ibsa gama mootummaa argachuu dhanbus Itti aanaan Ajajaa waraanaa Itoophiyaa Janaraal Biraanuu Juulaa torban darbe qaamota hidhatan irratti tarkaanfii fudhachuun akka jalqabame himanii turan.Gama biraan, Guyyoota sadan darbaniitti Wallagga Lixaa fi Qellam Wallaggaatti baankotni qaamota hidhataniin saamamuu fi hojjatttootni baankii ugguramuu himamee jira.
Godina Qellam Wallaggaatti dhalattootni Amaaraa humnoota naannichaan, “gad-dhiisaa bahaa” jedhamanii gidirfamaa jiru, jechuun oduun Televizhiniin Saataalaayitii Itoophiyaa yokaan ESAT dabarse kan dhugaa irraa fagaate, jechuudhaan Waajjirri Komunikeeshinii Godinaa Qellem Wallaggaa beeksisee jira.
Godina Qellem walaggaa jiraattonni aanaa Gaawoo Qeebbee dhukaasa hamaa magaalaa keessaa fi naannoo sanatti dhaga’amuun hanga mgaalaa Qeebbeetti galamee gaaga’ama guddaatu nu irra ga’aa jira jechuu dhaan Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsaniiru.
Godina Qellem Wallaggaa aanaa Daallee Waabaraa magaalaa Qaaqee keessatti kaleessa galgala humnoonni hin beekamne dhukaasa bananiin namoonni ja’aa hanga torbaa madaa’uu isaanii jiraattonni nuuf ibsaniiru.
Godina Qellem Wallaggaa aanaa Gidaamii magaalaa Gidaamii keessatti barattoonni magaalattii kaleessa hiriira geggeessuu isaanii jiraatan magaalattii ibsuu dhaan tarkaanfii humnoonni mootummaa hiriirtota irratti fudhataniin barataan tokko rasaasaan madeessamee gara hospitaala Dambi Dollootti geessamee jira. Har’a ganda Burii keessatti mormii ka’e irrattis namoonni gara shanii du’uu isaanii dhaga’een jira jedha jiraataan tokko.
Godina Qellem Wallaggaa aanaa Hawwaa galaan magaalaa gabaa roobii ganda 21 jedhamu keessa jiraataa kan turan obbo Ahimed Jibril hidhattoota mootummaan dilbata ganama barii rasaasaan dha’amanii ajjeefamuu isaanii jiraattonni naannoo fi maatiin isaanii fi bulchiinsi aanaa Sanaa nuuf himaniiru. Obbo Ahimed nama nagaa hawaasa keessatti jaaltamaa ta’uun gabaasameera.
Godina Qellem Wallaggaa aanaa Hawwaa Galaan magaalaa Gabaa Roobii keessatti kaleessa raaayyaan waraanaa dargaggoo tokko rasaasaan rukutee ajjeesuu isaa fi ka biraa nama madeessuu isaa bulchaan magaalattii fi jiraattonnii dubbataa jiru.
Godina Qellem Wallaggaa Irraa Namoonni Buqqa’an Qe’ee Isaaniitti Deebi’uu Danda’u: Bulchiinsa Sadii Canqaa
Godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessaa namoonni 11 ta’an torban tokko dura to’annaa jala oolfamuu dhaan harka poolisii erga turanii booda jimaata darbe gara Finfinnee mana hidhaa Maa’ikelaawwiitti keessamuu isaanii firoottan namoota hidhamanii beeksisaniiru
Godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo Keessaa namoota qabanii hiduuf toorri namootaa qophaa’uu isaa madden keessa beekan dubbataa jiran.
Godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti har’a humni raayyaa ittisa biyyaa baay’inaan magaalattii keessatti bobba’uu dhaan meeshaalee gurguddaan golee magaalattii adda addaa irra dhaabamee waan jiruuf sodaa keessa jirra jechuun jiraattonni dubbataa jiran. Meeshaa gurguddaa kan akka Martayyeesii mgaalattii keessa dhaabuu dhaan raayyaan waraana ittisa biyyaas meeshaa dhuunfaan qabatanii asiif achi sosso’uun akka waan dirree waraanaa jirruu nutti fakkeesse jechuun jiraattonni yaaddoo qaban ibsaa jiran.
GodinaQellem-wallaggaa magaalaa Gidaamii fi Dambi-Doolloo keessatti Koomaand Poostiin aangawoota hidhaa akka jiran jiraattonni dubbataa jiru.
Godina Shaawaa Lixaa aanaa Meetaa Walqixxee keessatti, namoonni 100 tatan humnootni nageenyaa mootummaan hidhamuu fi irra jireessi mooraa Leenjii Poolsisii Sanqalleetti erguu dubbachuun komatu, jiraattonni VOAtti himan.
Godina Shawaa Bahaa aanaa Booraa Fi Godina Boranaa Magaalaa Moyyalee Keessatti Namni Lama Ajjefamaniiru: Jiraattoota
Godina Shawaa Bahaa aanaa Booraa mana barumsaa sadarkaa duraa Bootee keessatti kibxata Amajjii 23 bara 2018 ganama alaabaa fannifamuu qabu kan ilaaleen waldhabdee barattoota giddutti uumameen mooraa gadhisanii ba’uu isaanii kannen ijaan argan ibsanii jiru.
Godina Shawaa Bahaa, aanaa Booset keessatti sirna baniinsa Wajjira Adda Bilisumaa Oromoo irratti dhukaasa banameen namni tokko ajjeefamee sadii madaa’uun himamee jira.
Godina Shawaa bahaa aanaa Gimbichuu Caffee Donsaa ganda Dhowwaattuu Callee jedhamu keessatti har’a guyyaa waaree booda waajjirri qonnaan bulaa ykn maaybaasiin gubatee qabeenyaan achi keessa jiru martinuu barbadaa’uu jiraataan ganda Dhowwaa Callee tokko ibsaniiru.
Godina Shawaa Dhiyaa manneen barnoota sadarkaa tokkeessoo,lammeessoo fi qophaahinaa keessatti akka barattootaa fi jiraattotii jedhanitit dhiyoo tanaayyuu baarttootii gaafii hedduu gaafachuuf hiriira bahan.
Godina Shawaa Kaabaa Aanaa Darraa magaalaa Gundamasqalitti torban tokko dura humnootni Naga-Eegumsaa Mootummaa “nama tokko ajjeesan,” jechuun himatan, maatii keessaa. Itti gaafatamaan Poolisii magaalaa Gundamasqal, dhimmi ajjeechaa jedhame kanaa qoratamaa jira, jedhu.
Godina Shawaa Lixaa aanaa Gindabarat irraa jilli ka’e Oromoota sababaa walitti bu’iinsa daangaan buqqa’anii naannoo Adaamaa qubatan gargaarsa dhaqqabsisuuf imaltuu jalqaban yeroo ulaa sakata’aa Burraayyuu ga’an raayyaan waraana biyyaa uffata aadaa uffannee nu irraa baasee alaabaa Abba Gadaa nu harkaa ciruun nu doorsiisan jedhu.
Godina Shawaa Lixaa, aanaa Iluu Galaan, magaalaa Ijaajjiitti Kibxata darbe, humnoota nageenyaa fi namoota Taabota Mikaa’elii Waldaa Kiristaanaatti galchanii deebi’an gidduutti wal dhibdee uumameen, poolisoonni Afurii fi dargaggootni lama madaa’uu poolisii fi maatiin dargaggootaa dubbatan.
Godina Shawaa Lixaa aanaa Jalduu magaalaa Shukutee keessatti barattonni mana barumsaa sadarkaa duraa fi kan sadarkaa lammaffaa har’a hiriiruuun erga dhaabatee torban lama kan ta’e dhabamuu tajaajiila bishaanii fi Ibsaa ilaalchisee mormii qaban dhageesisuu isaanii jiraataan tokko ibsanii jiru.
Godina Shawaa Lixaa, aanaa Meettaa Walqixxeetti, “humnoonni hidhatanii socho'an qaamota nageenyaa afurii fi konkolaachisaa Ambulaansii tokko ajjeesan” jechuun balaaleffatan itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa aanichaa.
Godina Shawaa lixaa aanaa Tiqur Incinnii keessa kan jiru bosonni Roggee jedhamus akkasuma ibiddi qabatee hedduun manca'uu jiraattonni dubbataniiru. Ijoolleen barattootaa fi uummati naannoo ibdidda kana dhaamsuu isaanii ibsuu dhaan achuma naannoo sanaa Bosona Doshee kan dirree Incinnitti ibidda qabate dhaamsuuf barattoota bobba'an humnootii naga eegumsaan ofi irra deebisamanii kaan isaanii hidhaatti darbamuu jiraattonni ibsaniiru. Dhaabbati Bosonaa fi bineensa bosona Oromiyaa garuu kana quba kan hin qabaanne ta'uu ibsee jira.
Godina Shawaa Lixaa Magaalaa Gincii keessatti Shamarree Seenaa Raggaasaa qaama hin beekamneen Dilbata dheengaddaa ajjeefamte ilaalchisee Qorannoon eegalamuu Waajjirri Poolisiifi Abbaa Alangaa Aanaa Dandii beeksise.
Godina Teeksaas magaala daalaasitti namoonni dhokatanii qawwee namatti dhukaasan (snipers) poolisii shan ajjeesani bayyee immoo madeessaniiru.
Godina Teeksaas magaala Hiwstan keessattis sirni yaadannoo artiis Haacaaluu bifa kanaan qophaahuu dargaggoon saganticha irratti hirmaate, Eebbaa Murtii Sagalee Ameerikaatif ibseera.
Godina Teksas keessaa ummatii kalee egerii pirezidaantii taha jedhee abdata filatenama paartii Demokriaati fulaa bu’ee pirezidaanti Tiraampiin wal dorgomu filachuuf qarree galee saatii hedduu eegatee filate.
Godina Walaggaa bahaa magaalaa Naqamtee keessatti har’a barattoonni hiriira geggeessuu isaanii nuuf ibsaniiru. Barattoonni kun gaaffii mirgaa kan qormaata COC jedhamuun wal qabate dabalatee gaafachuuf kan turan ennaa ta’u ennaa isaan hiriiruuf ka’anitti poolisiin itti bobba’ee gaazii imimmaansu biifuu dhaan barattoota kana bittimsuu nuuf ibsanii jiran.
Godina Walaggaa dhiyaa magaalaa Mandii keessatti har’a ayyaana waggaa 26ffaa hundeeffama dhaabbata dimokraasummaa uummata oromoo kabajamaa ture irratti mormiin ka’uu isaa jiraattonni magaalattii nuuf ibsanii jiru. Barattoonni mana barnootaa Abdii borii jedhamuufi kan giddu galeessaa galma ayyaanni kun keessatti ayyaaneffatamu cina dhaquu dhaan mormii isaanii dhaadannoo dhaa fi sirbaan dhageessisaa turan jedhu jiraattonni.Jiraataa magaalaa Mandii obbo Hundumaa obsaa haal har’a uumame nuuf ibsaniiru.
Godina walaggaa dhiyaa magaalaa Najjoo keessatti kaleessa hojjetaan mana yaalaa tokko du’uu gabaasuun keenya ni yaadatama. Sirni awwaalcha dargaggoo Gammachiis Xilaahuun har’a raawwatame.
Godina Walaggaa Lixaa fi Bahaa Keessatti Hiriirri Geggeessame Nagaan Xumurame: Jiraatotaa fi Bulchiisa
Godina Walaggaa Lixaa fi Horroo Guduruu Wallaggaa keessatti Hiriirri Geggeessame
Godina Walaggaa Lixaa magaalaalee Najjoo fi Gimbii keessatti har’a hiriirri geggeessamuu isaa jiraattonni nuuf ibsaanii jiran.
Godina Wallaga Lixaa, aanaa Gullisootti namoonni 5 raayyaa ittisa biyyaan ajjeefamuu – maatii fi jiraattonni dubbatanii jiran. Qabeenyaan barbadaa’uu isaallee himan. Bulchiinsi aanaa Gullisoo gochaa kana balaaleffachuun qaama ol’aanutti beeksisuu isaa VOAtti himee jira. Gama biraatiin, waajjirri ABO dhiheenya Gimbiitti baname cabsamuu fi saamamuun isaa, hoogganni ABO godinichaa himee jira.
Godina Wallaggaa bahaa aanaa Haroo Limmuu keessaa qonnaan bultoonni jiraatan kan kanaan dura zoonii Beenishangul Gumuz keessaa buqqaafamne malee yeroo ammaa Oromiyaa bakka zoonii sana waliin wal daangessutti ce’uu dhaan warri Beenishangul fixoonsa nu irratti raawwataa jiru jechuun himataa jiran. Kanneen qe’ee ofii gad dhiisanii baqatan keessaa jiraatonni dubbifne deggersi nuu kennamus ga’aa miti, qaama haleellaa kana nu irraa dhaabus dhabne jechuun iyyatu. Bulchiinsi aanaas rakkoo fi ajjeechaa uumame jedhame kana mirkaneessee jira.
Godina Wallaggaa Bahaa aanaa Jimmaa Arjoo magaalaa Arjoo keessatti har’a hiriirri uummataa gaggeeffamee jira.Gaaffiileen dhiyaatanis Haaroomsii sadarkaa oliiti jalqabame aanaa keenya dhaqqabuu qaba, bu’an misoomaa argamee uummataaf ooluu qaba, kanneen hidhaa keessa jiran haa gadhifaman kan jedhu fi kanneen biroo kan of keessaa qabu ta’uun ibsamee jira.
Godina Wallaggaa Bahaa fi Lixa keessatti Hiriiraawwan Mormii Geggeessaman
Godina Wallaggaa Bahaa keessatti dheengadda humnoota Benishangul Gumuz irraa dhufan jedhamaniin jiraattota irratti haleellaan geggeeffamuu fi namnillee du’uu jiraattonni akkasumas qaamni mootummaa dubbatee jira.
Godina Wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee keessaa uummanni kurna kumaan laka’amu kan mana hidhaatii gad lakkifaman hoogganoota KFO simachuu dhaaf sambata darbe wal ga’uu isaa jiraattonni akkasumas angawoonni godinattii nuuf ibsaniiru.
Godina Wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee keessa kan jiraatu dargaggoon waggaa 26 Temesgen Fiqaaduu meeshaa tuttuqqaa harkaatiin ala miillaan itti bu’uu dhaan bishaan fi samunaa dhangal’aa buusu hojjetee torban lama dura tajaajilaaf uummataaf dhiyeessee jira
Godina Wallaggaa bahaa magaalaa Naqamtee keesssa kan jiru barattoonni mana barnootaa qoophaa’inaa Naaqamtee har’a hiriira ba’anii jiran. Kaayyoon hiriira isaaniis Maastar plaaniin dhaabate jedhanii nu hin gowwoomsan nuti hin fudhannu, kanneen hidhamanii jiranis nuuf haa hiikaman jechuun mormii dhageesisuu isaanii barattoonni nuuf ibsaniiru
Godina Wallaggaa dhiyaa aanaa Manasibuu mgaalaan Mandii bakka hiriirri mormii Oromiyaa keessaa itti geggeessamaa ture keessaa tokko.
Godina wallaggaa dhiyaa Magaalaa Gimbii keessatti waraanni mootummaa rakkoo uumes jedhama.
Godina Wallaggaa Lixaa Aanaa Laaloo Assaabii ganda Garjoo jedhamutti Humnootni hidhatanii konkolaataan deeman namoota 8 ajjeesanii muraasa madeessan.
Godina wallaggaa lixaa aanaa Manasibuu magaalaa Mandii keessatti kaleessa humnoota mootummaa fi barattoota gidduutti walitti bu’iinsi uumamuu isaa jiraattonni magaalattii VOAf ibsaniiru.
Godina Wallaggaa Lixaa aanaa Manasibuu magaalaa Mandii keessatti Roobii darbee Adooleessa 27 bara 2016 gara dhiyaatti waancaan waa’ee hidha Abbayyaa kun magaalaa Najjoo irraa ka’e Mandii seenuu isaa jiraattonni ibsanii jiran. Waancaa kana Najjoo irraa gara magaalaa Mandiitti fiduuf aangawoonni abbotiin qabeenyaa konkolaataa ofii dirqiin oofanii Najjoo dhaquun waancaa kana simatanii gara Mandiitti akka geessan dirqisiifaman kan jedhu.
Godina Wallaggaa Lixaa aanaa Noolee kaabbaa magaalaa Buubbee keessatti jalqaba torban kanaa irra humnoonni hidhatan kan mootummaa, uummata irratti reebichaa geggeessanii, kaan immoo hidhan jechuun jiraattonni himatanii jiru. Aagawaan aanaa sanaas kanaaf deebii gama isaanii qabu.
Godina Wallaggaa Lixaa magaalaa Begii keessatti hiriira wiixata Guraandhala 22 bara 2016 gaggeeffameen kan ka’e Polisiin Oromiyaa dhukaasee nama lama ajjesee hedduu madeesse jechuun jiraattonni ibsanii jiru. Erga guyyaa Sanaa qabee magaalattiin muddama jala akka jirtuu fi Humni ittisa waraanaa seenuu isaa ibsanii jiru. Garuu itti gaafatamaan waajiira polisii aanaa Begii Saajin Maatewoos Waaq-wayyaa akka jedhantti kashalabboonni ba’anii sirbaa akkasumas wacan turaniiru . Garuu polisiin bobba’e tokko iyyuu hin turre, namni dhukkubsatee da’uu ni danda’a malee kan polisiin ajjeese hin jiru jedhan.
Godina Wallaggaa lixaa magaalaa Mandii akkasumas godina Wallaggaa Bahaa magaalaa Naqamtee keessatti har’a hiriirri guddaan hawaasa mara hirmaachise geggeessamuu jiraattonnii fi bulchiinsi magaalaalee kanaa ibsanii jiran.
Godina Wallaggaa Lixaa magaalaa Najjoo keessatti Dilbata darbe Caamsaa 01 bara 2016 galgala barataa kutaa sagalii kan ta’e Saamu’el Taklee Amantee du’uu isaa jiraattonni naannoo ibsanii jiru. Jiraattoonni akka jedhantti Dilbata darbe guyyaan ayyaanni “du’aa ka’uu ykn Faasikaa” guutummaa biyyatti keessatti kan kabajame yoo ta’u barataa Saamu’el hiriyyoota isaa waliin galgala magaalaa keessa ituu deemanii polisonni isaan ari’uu eegalanii hangi tokko figanii jalaa yeroo miliqan barataa Saamu’el garuu polisoonni qabanii reeban jedhu. Saamu’el dugda koo jecdhee iyyaa fi dhiiga haqqisaa waan tureef hiriyyonni isaa gara hospitaalaatti geesan. Sana booda achitti du’e jedhu.
Godina Wallagga Bahaa Aanaa Diggaatti namootni afur eega qabamanii hidhamanii guyyootiin shan dabranillee hanga yoonaatti Mana murtiitti hin dhiyaanne jedhu – maatiin isaanii.
Godina Wallagga Bahaa Aanaa Eebantuutti Namootni Ajjeechaa Obboloota Lamaaniitti Shakkaman Qabaman
Godina Wallagga Bahaa Aanaa Eebantuutti namootni ajjeechaa obboloota lamaaniitti shakkaman qabamuu isaanii Qajeelchi Poolisii Godinichaa beeksisee jira.
Godina Wallagga Bahaa aanaa Haroo Limmu ka daangaa Beenishaangul Gumuz irra jiru keessatti hidhattoonni naannichaa namoota jaha ajjeesuu isaanii dubbatu – jiraattonnii fi qaamni mootummaa.
Godina Wallagga Bahaa, aanaa kallattii Giddaa Ayyaanaarra jiran xiqqoo keessatti Lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaan qabamanii dabaluurraan kan kahe guyyoota muraasaaf dhorkaan geejjibaa taasisamuu Bulchaan Godinaa fi Walitti qabaan Koree Taask-foorsii Ittisa Vaayirasii Koroonaa godinichaa Obbo Asmaraa Ijaaraa himan.
Godina Wallagga Bahaa, Aanaa Sibuu Siree keessatti, Obbolootni lamaan xayyaara hojjetanii dhiheenya kana balalsiifuuf yaalii gochuu isaanii dubbatan. Obboloonni lameen Biqilaa fi Lalisaa Daani’eel Galataa jedhaman Xiyyaaricha hojjtan maqaa “Oromiyaa” jedhu itti moggaasne, jedhan.
Godina Wallagga Lixaa, aanaa Baabboo Gambeel keessatti, haleellaa hidhattootni dheengadda raawwataniin namootni nagaa ajjeefamuu himame. Itti gaafatamaan Waajjira bulchiinsaafi Nageenyaa Godina Wallagga lixaa, “Namootni 28 yoo ajjeefaman, 14 ammoo mada’aniiru, ajjeechaa kanas ABO Shaneetu raawwate” jechuun himatu.
Godina Wallagga Lixaa Aanaa Ganjiitti Invastimantiin oomisha Warqee Doolaara Ameerika miliyoona 2miliyoona 18 ol tahu hojii eegaluufi jedhan Bulchaan Godinichaa Obbo Eliyaas Uummataa.Piroojektiin kun ji’oota sadii booda hojii yeroo eegalu Namoota baratanii fi hin baratin Kuma 10 caalaniif carraa hojii uuma jedhan.Carraa kanaan Aanichi ammoo bu’uuraaleen misoomaa garaagaraa ni ijaaramaa jiru jedhan.Waliigalteen Kaampaanii Mootummaa Ingilizii KEEFI jedhamuu fi Itoophiyaa jidduutti mallattaa’een gaheen biyyattii dhibbantaa 25 qofaa tahuus himaniiru:Naakoor Malkaa gabaasa qaba
Godina Wallagga Lixaa, aanaa Gullisootti Buufatni Fayyaa Sagee cufamuu irraa kan kahe rakkoo keessa jirra, jiraattota keessaa kanneen VOAf yaada isaanii kennan.
Godina Wallagga Lixaa Aanaa Laaloo Assaabiitti, humnootni naga-eegumsaa mootummaa namoota nagaa afur ajjeesan jechuun maatii keessaa himataa jiran.
Godina Wallagga Lixaa aanaa Laaloo Assaabiitti “humnootni naga-eegumsaa mootummaa namoota nagaa lama ajjeesan” jechuun maatii fi jiraattota naannoo keessaa dubbatan.
Godina Wallagga Lixaa Aanaa Laaloo Assaabiitti Sanbata duraa dabre, namoonni kudhan otuu cirracha konkolaataa fe’isaatti fe’ataa jiranii ajjeesaman, jechuun – jiraataan yeroo ajjeechaan sun raaw’atamu ijaan arge – jedhan Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Godina Wallagga Lixaa Aanaalee akka Gullisoo, Mana-Sibuu fi Beegiitti namootni lama ajjeefamanii, kan hidhamanis jiru jechuun maatii fi jiraattotni hagi tokko ibsan.
Godina Wallagga Lixaa Aanaalee Beegii, Gullisoo fi Mana-Sibuutti Namootni Lama Ajjeefamanii, Gariinis Hidhaman Jedhame
Godina Wallagga Lixaa, Aanaa Najjoo keessatti, wiixata darbe, dhukaasa banameen namootni meeshaa waraanaa hin hidhatin sadii ajjeefaman jedhan, bulchaan Aanaa Najjoo.
Godina Wallagga Lixaa Aanaa Qondaalaa Ganda Maree Suuqaatti Jimaata darbe hidhattootni mootummaa namoota sadii ajjeesanii sadii madeessan, jechuun namootni naannoo VOAn dubbise.
Godina Wallagga Lixaa Jimaata Darbe Namoonni Sadii Hidhattoota Mootummaatin Ajjeefaman: Jiraattota
Godina Wallagga Lixaa, magaalaa Gullisootti gaafa Damaraa miseensi Raayyaa Ittisa Biyyaa tokko namoota lama ajjeesee, tokko madeesse, jedhan maatii fi jiraattotni. Gochaan ajjeechaa namoota nagaa irratti raawwatu dhaabbachuu qabas jedhanii jiru.
Godinichatti, bakka-bu’aan Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Dagabaas Waaqwayyaa, “mormiin sun kaka’uu isaaf sababaan guddaan dargaggoon Olii Margaa jedhamu, Jimaata dabre halkan ajjeesamuu isaa ti” jedhu. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Godinichatti rakkina jira jedhame kana qulqulleefachuu dha ministeer di’etaa hittisa balaa, qophaahinaa, fi wabii nyaataa Obboo Mitikkuu Kaasaa Obbo Mitikkuu Kaasaa dubisuuf yaalin godhamnee hin milkoffnee jedha, gabaasni Meleskaachoo Amahaa Finfinne dha ergee.
Godinichuma, aanaa Qondaalaattis humnooti hidhatanii socho’an namoota ajjeesan jechuun kan bulchaan aanichaa komatan. Ajajaan Muraasa WBO naannoo sana socho’uu “gochaa kana hin raaw’anne” jedhu. Caqasaa.
Godinii 50n US akkuma biyya tokkoo jechuu dandeenna waan ufiitiin ufi dandaha;alaabaa, seera,poolisii,maqaa moggaasuutii fi waan ufii hedduu qaba.
Godinii Arsii barana yoo gannii tole midhaan kintaala miliyoona 20 oli galfachuuf kurfoo jira
Godinii Arsii lafa jiituu Oromiyaan qabdu hedduu keessaa tokko. Midhaan Arsiin facaafattu hagii guddaan Qamadii fi Garbuu. Lachuu sanyii akka akkaa qaba.
Godinii Baalee aanaan Madda Walaabuu akka warrii lafaa jedhutti lafa rakkoo guddoo keessa jirtu.Harargee Dhiyaa aanaa Mi’eesso faallee rakkuma akkanaatti itti jira.
Godinii Baalee lafa Oromiyaa ta bonaa fi oolaan itti hammaate keessaa tokko.Baaleen lafa gaarren,laga,paarkii fi waan hedduu faarsaniin qabdu.
Godinii Booranaa aanaa 10 qabaa maatiin namii irraa hidhame nama isaanii ka madaahee gaafachuuf dhufanillee mana hidhaa seenuu hin dandeenne jedhan.
Godinii Booranaa aanaa 14 qabu kun yuniverstii dhiisii koollejjiiyyuu hin qabu. Yuniverstiin Booranaa ta jaaruuf dhagaa yayyabaa dhaabanilleen haga jalqaban jedhanii ji’a hedduu turte.
Godinii Booranaa godina Oromiyaa shanan wal dhaba daangaa naannoo Somaaleetiin namii hedduun irraa lubbu dhabee kumii hedduun irraa baqte keessaa tokko.
Godinii Booranaa godina rakkinnii kun guddoo itti hammaatee horiin hedduun du’uutti jiru.Bokkaan Gannaa ka barana eegatani sunuu yoo tole roobuuf gara ji’a lamaatti hafe.Suniin duratti ammoo horii kuma hedduu dhumachuu dandahaa jedhanii sodaatan.
Godinii Booranaa ka nama miliyoona tokkoo oliitti keessa jriaata jedhan yuniverstii amma dhakaa yayyabaa yaaballotti kaahaniif malee yuniversitii fi koolleejjiillee hin qabu.
Godinii cuftii akka kanaan qabxii wal irra qaba.Nama bakka buutotii 270 filatanitti pirezidaantummaa dabra.Tiraampi Filooridyaatti nama hedduu baafate.
GodiniiGolden Statejedhanii maqaa baasaniif kun akkamiin dhiba kana dandamte?
Godinii Gujii Bahaa godina aanaalee horsiisee bulaan hedduun keessa qubatu keessaa tokko.Bonii hammaachaa dhufee horiin naannoo tanaa dhiyoo tana keessaa hin gagaggabaa adoo yaahuu lafa dhadhahaa jedha warrii hori ka achii dubbifne.
Godinii hagii tokkoCAUCUShagii tokko ammoo Primary qaba.Godina Amerikaa 12 mala filannooCAUCUSqaba.Godina Amerikaa 34Primaryqaba.
“Godinii keenna (Seattle Washington) namoonnii Itoophiyaa waan rakkoo biyya isaanii himachuuf akka fedhanitti hiriira bahanii akka jeequmsii biyya isaanii dhaabtu akka fedhanitti gaafatan,” jedhan.
Godinii kun akkuma teessuma lafa isaattuu ibidda lafa jalaa tokka’uvolcanoirra taa'a.
Godinii kun lamaan, Marsabeetii fi Isiyolloon ufiifuu dhiyoo tana bokkaa dansaa argachutti jiran.
Godinii kun lfa daawwii itti yaa’an ta Amerikaa guddoo maachanii faarsan. Midhaaguma gaarrenii,balee isii, maddoo bisaan isii, haroolee isii,maansa dotii fi gurraacha fa qaba.
Godinii Oromiyaa daangaa irra ammoo waldhaba gama Liyuu Hayil naannoo Somaaleetii itti dhufuun ijoollee hedduutti barnannoota dhabe.
Godinii Oromiyaa lola Liyuu Poolisiif jedhanii keessatti barachuu dadhaban kana keesaa ijoollee kuma hedduutti barnoota dhabe.
Godinii Oromiyaa naannoo Somaaleetiin walti dhiyaatu dhiba guddaa keessa jiraa ganna lamaan kana fa keessa bu’uura misoomaa hedduullee irraa akka fedhetti faayidaa argachuutti hin jiru.
Godinii Oromiyaa shan waldhaba daangaa Oromiyaatiif jedhanii barumsa dhaban kun lafuma duruu ykn waraanaa ykn ammoo bonaaf jedhanii ijoolleen barumsa dhabdu.
Godini Iowa fulaa warrii hujii pirezidaantummaa tanaa dorgomu yoo hedduu duula filannootiif itti yaa’u.
Godinii Sidaamaa fedhu citee naannoo ufii tahaa tahuu baannaan akkuma amma jirutti jiraataa tun ummatatti bahee waan jedhu jedha.
Godinni Booranaa Angawoonni Naannoo Shanii Nama COVID – 19’n Qabame Mooyyalee Lakkisuu Komate
Godinni Booranaa uwwisa barnootaan ka duubatti hambise haala qubannaa ummataati jedha Jaataniin yoo himu; kanaaf ammoo mootummaan waan falu hin keenye jechuunis qeeqa. Obbo Baggajja dhimma kana ilaalchisee yoo deebii kennan, Godinni Booranaa ballina waan qabuuf, Mana barnootaa, kellaa fayyaa fi waan nami fedhu kaan bakka bakkatti ijaaruun dhawaataan waan deemu male al tokkoon waan furmaata argatu moti jedhan
Godinni Gujii ammoo qabxii 32n sadarkaa sadaffaan yoo xumuramu wallaansoo dhiiraatiin fi dubartootaan dorgomameen iddoo dursummaa fudhate.
Godinni  Qellem wallaggaa erga waggoota dhiyoo as godinaalee dhiya wallaggaa sababaa nageenyaan kan ka’e uummati rakkoo hamaaf saaxilamee jiru keessaa ti.
Godinni Shawaa Lixaa ammoo qabxii 32.2 lammaffaa yoo bahu gosoota ispoortii aadaa 10n hirmaachuun waancaa aragateera.
Godinoota dhibee koleraaf saaxilamuu malu, jedhamee sodaatame keessatti immoo hojiin dursanii ittisuu akka hojjetamaa jiru dubbata.
Godinoota dhibeen kun akka haarawatti itti muldhates deegarsaa fi hordoffin taasifamaafi akka jiru himamee jira.
Godinoota Oromiyaa Adda Addaa Keessatti Hiriirri Mormii Har’a Gaggeeffamee Jira
Godinoota Oromiyaatti dhiyoo tana keessa diqqaattullee bokkaa diqqaa tokkotti roobee caame taatullee waan marra baasee horii jireessee miti.
Godinootii naannoo Oromiyaa ka yoo hedduu waraanii Liyuu Poolis naannoo isaanii seenanii lafa fudhachaa namallee hadhan kaaniin akka warrii lafaa jedhutit nama hedduutti baqatee ammallee onatti hin galin.Koomishineer Garramuun ammoo naannoleen lamaan rakkoo tana irratti wal mari'atanii ya nagumaan fixan.
Godinuma cufa irra marree ummta amasniifanne karaa pirezidaanti Tiraampi moo’annuun barbaadachuu malle tanaaf godina“Pennsylvania,Michigan,Wisconsin, Ohio fi Iowa irra maruutti jira,” jette.
Godinuma Horo Gduru Wallaggaa aanaa Jimmaa Gannatii keessaa ilmi isaanii Dhuguma Mikaa’el jedhamu kan duraa hidhame obbo Mikaa’eel dhaabaa ilmi isaanii sababaa tokko malee halkan manaa fudhatamuu isaa ibsanii mootummaan hidhamtoonni haa hiikaman jedha nu biraa garuu nama mana hidhaatti guru jedhaniiru.
Godnoota jeequmsii keessatti ka’etti ummatii hujii fi jireenna ufiitti deebi’uutti jiraa jedhee galateeffate.
Godoon ammoo dhibbantaa 1.48n filatameera. Godoon jechuunis namootni Naannoo Kibbaa wajjin turra, jedhan ammoo 33,400 ol tahuu tu himame. Namoota filachuuf galma’an miliyoona 2 fi kuma 300 tahan keessaa dhibbantaan 99.86 jechuunis namootni miliyoona lamaa fi kuma 227 tahan sagalee isaanii kennuu isaaniilee Boordichi Filannoo Biyyolessaa Beeksisee jira.
Gogeessii cuftii yoo dhaqqabate Raaba,Gammee,Kuusaa tahaa gadaa keessaa godaanaa aadaa guutata. Baaliin ganna ganna 40n duubatti irra marti.Gogeessii cuftii bara baallii irra martu waan beekuuf durattu nama kopheeffata.
Gola naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa keessatti, miseensa jijjiiramtuu ka taahe – Itiyoophiyaan, yeroo dhihootti prezidaantii akka taatuu fi itti-gaafatama isaas akka fudhattu kan eeran – dubbi-himaan ministirii dhimma alaa Itiyoophiyaa – Obbo Melles Alem, walga’iin Finfinnee keessatti geggeessamuuf jirus gama gola-naga eegumsaa Tokkummaa Mootummootaatiin Prezidaantummaa Itiyoophiyaan kan hoogganamu tahuu dubbatu. Itiyoophiyaan prezidaantii mana-maree naga-eegumsaa sana ta’uun hirmaannaa ishee akka hirmaannaa ishee dabalu illee ibsan.
Golli Naga Eegumsaa Dhimma Laga Abbayyaa Gamtaa Afriikaaf Haa Dhiisu: Mootummaa Itiyoopiyaa
Golli naga eegumsaa haala daarfuur keessaa itti dhiyeenyaan hordofa.
Golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa Ebla 1 akka ibsetti Aan Saan Suu Shii dabalatee hidhamtoonni Maaynamaar keessaa hatattamaan akka gad dhiisaman, hookkarris akka dhaabatu irra deebi’uun gaafatee jira.
Golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummootaa Kamiisa kaleessaa rakkoo Tigraay keessaa kan ilaaleen walgahiin gaggeesse walii galtee tokko irra ituu hin ga;iin hafuu isaa Diploomaatonni ibsanii jiru.
Golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa namoota seeraan ala nama deddeebisan kanneen koolu galtoota andaara Liibyaa dabarsanii gurguratan irra uggura sadarkaa addunyaa akka irra kaa’amu murteesse.
Golli naga eegumsaa kan Tokkummaa mootummotaa haala Itiyoophiyaa keessaa kan ilaaleen har'a yeroo duraaf mari'ata jedhamee eegama.
Golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummotaa Wiixata har’a prezidaant Yunaaytid Isteetes Traamp waliin wal arguun waa’ee cabaa misaa’eela Iraan argamee jedhame irratti dubbatu.
Golli Naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaa fi Gamtaan Afrikaa Finfinneetti Waliin Walga’ii Taa’uuf Jiran
Golli Naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaa, haala rakkoo gargaarsa namoomaa naannoo Tigiraay keessaa irratti mari’achuuf, Kamisa borii ka walga’u tahuu kaleessa Madda Oduu Asoosheetid Preesitti dubbatan – Dippiloomaatonni.
Golli naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa rakkoo hamaa Liibiyaa keessatti uumame irratti dubbachuuf yeroo qophaawaa jirutti, magaalaa galma-mootummaa biyyattii dhuunfachuuf wal-waraansi deemaa jiru har’a illee daran hammaatee itti fufee jira.
Golli naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaas, kallattiidhuma sanaan akka tarkaanfiin fudhatamuu qabu ibsa baaseen ibsee jira.
Golli Naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa yeroo duraatiif, Caamsaa bara 2018 uggura meeshaa waraanaa Sudaan Kibbaa irra ka’ee, waggaa tokko booda immoo haaresse. Caamsaa, bara 2020s irra-deebi’e haaresse.
Golli naga eegumsaa sambata darbee akka murteesseetti Siriyaa keessatti guyyaa soddomaaf dhukaasii dhaabinsii akka jraatu fi gargaarsii nyaataa fi wal’ansa fayyaa waliin ga’uuf hojjatoonni baraarsaa akka seenan kan jedhu of-keessaa qaba.
Golli Naga Eegumsaa Tokkummaa Mootummoota Tigraayif Qaarqarsi Dabalataa Akka godhamu Waamicha Dhiheesse
Golli naga eegumsaa uummata kuma 400 kanneen Ghouta gama bahaa keessatti danqamaniif gargaarsi akka darbu gochuuf lola dhaabinsi guyyoota 30 akka tolfamu gaafachuun ni yaadatama.
Golli Naga-eegumsaa Waa'ee Tigraay Bor Mari'achuuf Jira
Golli Naga-eegumsaa Walgahii Hatattamaa Taa’uuf Jira
Golli Naga Eegumsaa Walgahii Hatattamaa Ta’uuf Jira
Golli Naga eegumsaa Wixinee murtii kan garee shorokeessotaatti duuluu dandeessisu raggaasise
Golli naga eegumsaa yeroo jalqabaaf namoota seeraan ala nama deddeebisanii fi caasaa isaanii irratti tarkaanfii fudhate.
Golli naga eegumsa kan tokkummaa mootummootaa gurmuu naga eegumsaa Sudaan naannoo Daarfuritti bobba’e dhibba irraa harka soddomaan gad xiqqeessuuf kaleessa sagalee ol aanaan raggaasise.
Golli Naga Eegumsa Kibbi Sudan Miseensa Koo Haa Taatu Jedhe
Golli Naga Eegumsa Kibbi Sudan Miseensa Koo Haa Taatu JedheGolli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa kan sanbata darbe bilisummaa ishee labsatte kibbi Sudan miseensa akka taatu yaada dhiyeesse. Gumiin walii galaamurtii xururaa irra ga’a jedhamee eegama.Sudan kibbaa miseensummaa tokkummaa mootummootaa akka argattuu yaada dhiyaate wixinee murtee miseensonni gola naga eegumsaa kudha shananuu raggaasisanii jiran.Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Ban Ki-moon akkuma biyya haaraa tokkoo kibbi sudaanis gargaarsa barbaaddi jedhan.Tokkummaa mtummootaatti bakka buutuun US Sudan Rice golli naga eegumsaa fi mootummaan koo yeroo barbaachisaa kanatti Republikii kibba Sudan gargaaruuf kutannee jirra. Angawoonni kaaba Sudaanis baga Sudan kibbaan baga gammadde jedhaniiru. Gabaasa guutu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Golli nagaha eegumsaa dhabbata Mootummoota Gamtoomaniis kaleessa marii geggeessera
Gondaritti Waltajjiin yeroo ayyaana cuubbatii qophaahe hirmaattota fudhatee jige.Balaa dhaqabeen namoonni 10 du’uu fi 100 ol madahuu maddi oduu AFP gabaasera.
Gondar Keessaa Namoonni Qe’ee Ofii Irraa Baqataa Jirra jedhu
Gondina Horro Guduru Wallaggaa jiraataan magaalaa Guduruu tokkos haala magaalattii keessatti uumame ennaa ebsan humnootiin mootummaa uummata hiriira ba’e reebuu irra darbanii lubbuun namaa illee darbeera jedhu.
Goodayyaan, aadaa sirna Gadaa Boorana keessatti bakka guddaa qabuudha. Sirni kun sirna Gadaa keessatti ka sadarkaan keessa darbamu ta’ee gaggeessaa biyyaa boruuf ka ittiin guddisaniidhas.
‘Goodiyyaa’ Dhalataa Harraa Abbaa Gadummaa Boruuf Guddisuu
Gooiii innii daqiiqaa 95esso irratti Masriif galchetti biyya isaa waancaa kubbaa miilaa baranaatiif dabarse.Torbaan dabre ammoo jigee gurmuun wal milixxee imimman cophsaa istaadiyoomii bahe.
Goolii 401 yoo guyyaa dheengaddaa gareen isaa kialbii Garanda LA 6-0 awwaara itti qotte moote gooliin isaalleen 400 caalteef.
Goolii afran tana keessaa sadii Fu’aad Ibraahimitti galfate.
Goolii Amerikaan galafatte Maaykil Biraadilii metirii 37 irraa dhiitee keessa buufate.Biraadiliin kubbaa gamaa walti kennan jidduutti butatee namicha Meksikoo goolii eegu Guillermo Ochoa utubaa goolitti rarraasee goolii galfate.
Goolii Amerikaa ta qaraaMegan Rapinoeadabbii argatee daqiiqaa 61essoo irratti adabbii argatee galcheef lammeessoo ammooRose Lavelledaqiiqaa 8 jalaa haftetti itti cuqqaalatteef.
Goolii Fulaaba gara jalqabaa galchan 30 keessaa sagal ijoolee Afrikaa bitaanitti galcheef.EPL duruu ijoollee hedduu Afirkaa bitatte. Fulbaanaan duubatti ammoo nama hedduutti itti dabalama.EPL keessaa ijoolleen Afrikaa bitatan 45 taphachuutti jiraa jechuu.
Goolii haga ammaa jirtuun Machester United goolii 66 dura jirti,Machester Cityn ammoo tapaha Sanbata guddaa dabreetiin Sunderlaand 5-0 moohattee afaan qabsiifte.Akkuma kanaan Manchester Cityn sadeessootti oli siixxe.
Goolii innii galchee ka haga ammaa lakkahameef 700 caalti.Amma nama ganna 64ti.
Goolii Inter Milan ta qaraa Kubbaa Nicolo Barella gama dhiite Lautaro Martinez mataan keessa buuseef.
Goolii isiin shaapiyoonaan taate ta baranaaMichy Batshuayigalcheef. Gurbaan ganna 23 kun dhalootaan Beljiyeemi.Taphii dhumachuuf daqiiqaan jaha hafee jennaan goolii keessa buuseef.
Goolii itakkitti innii bara 2010 waancaa kubbaa miilaa addumyaa Afrikaa kibbaatti taphataniitti Ispeeyin shaampiyoonaa tolche.
Goolii Jermeniin Chiileen mootee tana dogoggora taphataan Chiilee Marcelo Diaz hojjateen kubbaa taphataa JermeniiLars Stindlafaan buutee biruma ejjee tumate.
Goolii Keenyaa sadeen tana tokko Michael Olungatii keessa buuseef lammeessoo Eric Johana Omond,sadeessoo ammoo gurbii isiin EPL keessaa Totten ham keessaa yaammatte Viktor Wanyaamaatti irra buuseefii taphii 3-0 obbahe.
Goolii Kolombiyaa ta hardhaa Haarii Kaneetti daqiiqaa 57essoo irratti adabbii dhiitee galcheef. Yeerii Miinaa ammoo daqiiqaa 93ssoo irratti dhiitee Kolombiyaaf galche.
Goolii lamaan Ahmed Muusaa galchetti akka Naayjeeriyaan waan bara 1998 asitti argattee hin beette biyya 16n dorgommii tanaa walti hafan tolche. Arjentiinaalleen dorgommii tanaa qaata dabarte.Ahmed Muusaa gurbaa ganna 21,kialbi Raashiyaa CSKA taphata.
Goolii lamaan hardhaa Meegan Rapionetti adabbii argatee galche. Goolii qaraa daqiiqaa 7esso irratti lammeessoon 76 irratti argatte.
Goolii lamaan Luis Suarez kalee galcheefitti Barca quphi tolchee sadarkaa tokkeesso irra buuse.
Goolii Morookoo ta qaraa Zakrariyaa Hadraafitti keessa buuseef, gurbaa Naayjeeriyaa Peter Eneji seera taphaa yakke jedhanii tapha baasanii adoo diqqoollee hin turin Walid El Kartii fi Hadraf goolii tokko tokko Moroof galchan.
Gooliin qaraa daqiiqaa 18 irratti taphataa Kirooshiyaa Mariyoo Manduzkiitti dogongoraan mataan goolii ufitti galche.
Gooliin qaraa daqiiqaa 54eesso irratit galtee ta lammeessoo daqiiqaa 88essoo irratit keessa buusan.
Goolii qaraa gurbaa Amerikaaf dura taphatu Jozy Altidore- ti kubbaa adabbii argatee gara metirii 20 irraa dhiitee keessa buufate. Gurbaan Jameeyikaa Je-Vaughn Watson ammoo daqiiqaa 50essoo irratti keessaa buufatee 1-1 taate.
Goolii qaraa Iury Gazinsky daqiiqaa 12essoo irratti keessa buuseef goolii lammeessoo fi sadeessoo ijoollee taphatti jijjiiraniin tArtem Dzyuba fi Denis Cheryshev(2) galche.
​Goolii qaraa Joon Teeriitti taphii boqonnaa duraa dhumachuuf daqiqiaan 45 hafee jennaan galchee lammeessoo ammoo taphatuma Totten Ham,Kiyle Walkerittiitti ufitti galche.
Goolii qaraa Kaarolees Veelaatti daqiiqaa 15essoo irrattitti,lammeessoo ,sadeeffoo fi abreessoo ammoo Diego Roositti daqiiqaa 27,32,76 irratti galcheef.
Goolii qaraa Kylian Mbappe akkuma jijjiiranii seeneen daqiiqaa 65essoo irratti keessa buufatee goolii lammeessoo ammoo Julian Draxleritti ammoo saatii hobbaate irra buuseefii 2-0 galchan.
Goolii qaraa Luyis Suhaarezitti daqiiqaa 11 irratti keesaa buufate,ta lammeessoo ammoo Neymaaritti daqiiqaa 39 irratti itti dabalee 2-0 tahe,sadeessoo ammoo Andres Inestaatti daqiiaa 53 irratti tanaan sadeeffacho jedhee tokko itti dabale.Ta afreessoo ammoo Suhaarezitti daqiiqaa 75 irratti irra buusee taphii 4-0 dhumate.
Goolii qaraa Masriitti(Elneny 22’) keesas buufte.Sunumaan taphii qaraa dhumate. Akka taphaatti Kaameruntti akka dansaa taphate.
Goolii qaraa taphataa Jermenii Mulleritti daqiiqaa 11 irratti keessa buufate, Kholsi daqiiqaa 23eessootti itti dabale,Kroos daqiiquma tokko qofa jalaa hafee innilleen tokko irra buusee sadii galte.Kroos daqiiquma lamaa qofa jalaa hafee ammallee tanaan lammeeffachoo jedhee daqiiqaa 26essoo irratti goolii lammeessoo galfate.Khediraalleen eennutti dhaba gala re’e jedhe fakkaataa gamaa buruurrachaa dhufee daqiiqaa 29eesso keessatti gooli tokkoo galfatee daqiiqaa 29 keesatti Jermeniin goolii shan neettii Biraazilitti guurte.
Goolii qara Siyaka Bagayokootti boqonnaan duratti galchee ta lammeessoo ammoo fi Aly Malle itti dabale.Maaliin dorgommii akkanaa asiin duratti moote ehin beeetu.
Goolii Ronaaldoo La Liigaa galche keessaa haga tokko
Goolii Ronaaldoo tana adoo silaa tapha cufatti gargar qoodaniifi tapha tokkotti goolii 1.38 taati.Yoo akkuma ama jiru kanatti deeme bara 2014-2015 keessatti kialbi isaati gooli 84 galfataa jechuu.
Goolii Saalaan daqiiqaa 95essoo irratti Masrii galchetti Masrii dheebuu ganna 28 baasee waancaa addunyaa bara 2018tiif dabare.
Goolii Senegaal ta qaraa Thigaatootti daqiiqaa 37essoo irratti lammeessoo ammoo Mibaayeetti daqiiqaa 60essoo irratti keessa buuseef.Poolandillee gurbaa isii Gizgerzitti daqiiqaa 85esso iratti liphi itti tolcheef.
Goolii takkatti daqiiqaa afressoo Man Sitii sun namii galcheef Riyad Mahrezi. Daqiiqaa 84essoo irralleetti ammoo namii galcheef Natan Ake.
Goolii takkattii kalee isiin mooteen sun gurbaa isiin Senegaalii bitatteSadio Maaneetti galcheef.
Goolii takkitti gurbaan Ayvori koostii gooli eegu Boubacar Barry dhiitetti akka Ayvori Kosti waancaa kana argattu tolche.
Goolii takkittii Eden Hazard Crystal Palace iratti galchetti akka Chelsiin Shampiyoonaa taatu tolche.
Goolii takkittii Jeremiin badhaafamteen tana gurbaa ganna 24,Mario Götze ka jijjiiranii seenetti goolii galcheef.
Goolii takkitti innii kalee galcheefitti akka kilaiin isaa Evertoniin 1-1 walqixxee baatu tolche.
Goolii takkitti Masri tana Mohaammad Saalaatti daqiiqaa 73essoo irratti kubbaa adabbii dhiitee galcheef.Saalaan gurmuu dhidhiibachaa bahee hardha taphatti deebi’e.
Goolii tana Modric, Sergio,Margos fi Yahia faatti wal irra marsee kilabii Al Ain tanaa qorsa qota.
Goolii tokkottii sunilleen gurbaa Morookoo taphatu Aziz Bouhaddouzitti daqiiqaa 95essoo irratti dongoraan goolii ufiitti galche akka Iraan 1-0 mootu tolche.
Goolii Yaayya garee Manchester United irraa galche akka gareen Yaayyaa faan waan ganna 30 caalaa keessatti aragattee hin beenne argattu goote.
Gooli takkittiin Gaanaa gurbaan isiin Faransaayii fidatte Andree Ayewutit daqiiqaa 27essoo irratti keessa buuseef.
Gooli tokkotti inni tapha kilabiin isaa Valenshiyaa waliin taphattee 2-0 moote irratti tokko dabalee dhibba afur geetteef.
Goonder,magaalaa Metemmaa keessaa Tigree kuma hedduutti baqatee Humeraatti gale
Gooroo Doolaa maleellee aanaa Hannaa-Sorraa,Dudda-Daawwaa faalleetti nama hedduutti haareffamuu kontoraataa kana irratti hiriira bahe.Jarii kun hujiin tun qorannoo malee kennani haareffamu hin mallee jedha.
Goota dacheen Booranaa biqilchite,Jaatanii Alii goota akka Taaddasaa Birruu fa waliin seenaan yaadata,’jedha aabba Guyyoo Boruu.Shalaqaan nama bara hamaa keessa ciniinachaa biyya bulchaa bahe.
"Goota keenyaa fi ka Ormaa kan wal caalchise onnee osoo hin tahin miidiyaa akka innii tahe waan argeef keessattuu dhalootii lafaa dhufu yoo goota ufii hin beekne waan alagaa faarsee kan ufi xiqqeessaa deema waan je’u morka guddaa natti galee ture.”
Gooti CNN Aadde Fireweyinii Mebrihaatuu Maqaleettti Sirna Ho'aan Simatamte
Gootin keenya,Hachaaluu Hundeessaa wareegamuu isaatiin,goototin keenya Jawaar Mohaammad,Baqqalaa Garbaa fi namoonni baa'een hidhamuu isaanii dhageessifachuuf baane,jette Gennet Gurmeessaa.
gootummaa isaaf meedaaliyaa badhaasanii lammuummaa Ferensaay kennuufii dhaan kutaa ittisa ibiddaa keessaa illee dalagaa akka argatu godhaniiru.
Gorasaan Naga Eegumsa Biyyoolessaa Ameerikaa Aangoo Irraa Bu’uun Nu Fayyada Jetti Iraan
Gorsaa dhimma filannoo kan ta’an Gerald Mitchell garee filannoo tokkummaa mootummootaaf directora.
Gorsaa naga eegumsa biyya keessaa kan muummee ministeeraa Abiy Ahimed obbo Gedduu Andaargaachew, walitti bu’iinsa dhiiga dhangalaasisu kanneen jaarsummaan gidduu seenan galateeffaatanii gochi kun naannoo bira taree Itiyoopiyaa guutummaaf barnoota ta’a jedhan.
Gorsaa Naga Eegumsa Biyyoolesssaa Ameeikafaf Joo Baayideniin Ka Filaman Jeek Suliivaan Lolli Naannoo Tigraay Keessaa Na Yaaddesse Jedhan
Gorsaan dhimma daldalaa Traamp Piter Navaroo Amajjii 29 ennaa vaayiresiin koronaa biyyoota hanga tokko keessatti argame gumii nageenya biyyoolessaa akeekkachiisanii turan. Traamp garuu yaadachiisa Navaaroo hin argine, yaaduma isaan dhiyeessani, kan isaanitti dhaga’ame dubbatan jedhan. Traamp ennaa sana vaayiresii koronaa haaraa akka hin facaane ni ittisna jedhanii, haasaa Amajiji 30 dhageesisaniin vaayiresii koronaa ilaalchisee haala gaarii dhaan irra aanna jedhanii turan.
Gorsaan gameessi Baayooteknooloojii, ka USAID – Jooseef Hiyuusing akka jedhanitti, hoomaan raammoo kun, bakka dur jiraatan kutaa Yunaayitid Isteets – Flooriidaa yokaan biyyoota Kaaribiyaan irraa ka’uudhaan, biyyoota Afrikaa hedduutti bobba’anii midhaan mancaasan.
Gorsaan nagaa Amerikaa, Robert O’Brien tun pirezidaantiiyyuu badhaasaa Noobelii kessisuu dandahaait jedha
Gorsaan naga eegumsa biyyoolessaa John Bolton aangoo gad dhiisuun bulchiins prezidaant Doonaald Traamp Iraan waliin haala tasgabbii qabuun akka mari’atuuf haala mijeessa jechuu dhaan dubbi himaan mootummaa Iraan beeksisaniiru.
Gorsaan Prezidaantii Eertraa Oduun Sabaa Himaan Facaasame Biyya Koo Maqaa Balleesse Jedhu
Gorsaan qindeessa dhimmootii uummatata kan muumicha ministeeraa Hyilamaariyaam Dessaaleny obbo Bezzuu Waaqbeekaa immoo itti gaafatamaa waajjira dhimmoota nageenyaa Oromiyaa ta’anii akka hojjetan murtiin darbeera.
Gorsaan seeraa fi abukaatoon namoota kanaa obbo Tuulii Baay'isaa akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanitti namootni biroo hedduun poolisiin ajaja mana murtii hojii irra oolchuu dhabuurraa akka mana hidhaa keessa jiran dubbatanii jiru.
Gorsaan Tika-nagaa Biyyaalessaa, muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Gedduu Andaargaachew, kan nageenya filannoo walii-galaa Itiyoophiyaa eegu, Koreen Filannoo Biyyaalessaa hundeessamuu isaa beeksisanii jiran.
Gorsaan tika-nagaa biyyoolessaa, Maayikil Fliin, hariiroo prezidaantii Raashiyaa, Vilaadmiir Puutiin waliin qaba dabalatee – waa’ee hariiroo isaanii, Prezidaantii Yunaayitid Isteets – Donaald Traampii fi itti-aanaa isaanii Maayik Peense dorgoggorsanii jiru – oduun jedhu eega babal’ataa dhufee taayitaa isaanii gad-lakkisan.
Gorsaan Tika-nagaa Biyyoolessaa Yunaaytid Isteets Taayitaa Isaanii Gad-lakkisan
Gorsaan waa’ee nageenyaa kan Yunaaytid Isteetes Jaan Bolton Televiziyoona CNN fi Faaks irratti akka ibsanti Pombiyoon Robii har’a ministeera haajaa alaa Raashiyaa Sergee Lavroov waliin dubbatu.Raashiyaan prezidaantiicha duraanii Madroo deggeruu itti fuftee jirti.
Gorsaa pirezidaanti Tiramapii fi miiltoa isaati Yukreenitti waashingtonitti i yaamee huji irraa buuse.
Gorsaa prezidaantii Eertraa kan ta’an Yemaanee Gebreab tweeter irratti maxxansuu dhaan duulli maqa balleessii Eertraa irratti raawwatamaa jiru karoora hamminaaf jecha itti fufu jedhan. loltoota Eertraatiin gargaarsi midhaan nyaataa naannoo Tigraayitti akka hin darbine ugguramee, saamame kan jedhu madden eenyummaan isaa hin beekamneen walitti aanuun kan gabaasamu oduu uumamee dubbatamu kan AP dhaan gabaasame jedhan.
Gorsachii fi miseensonni mana-maree murtii-seera har’a haasawa baninsaa kan godhan yoo tahu, boorii fi iftaan immoo, gaaffiilee tu Goorsaacghiif dhihaata – jedhama.
Gorsa Fayyaa Kennamu Hojii Irra Olchuun Kovidiif Murteessaa Dha: Dr. Darajjee Dhudumaa
‘Gorsi Prezedentiin Paarlaamaa Biyyattii Bittinneessuu Qabu Jedhu kan Nagaa Miti; Seeraan alas” Aafo – Yaa’ii Keeniyaa
Gorsituun dhiimmootii komunikeeshinii bordii filannoo Aaddee Soliyaanaa Shiimallis akka jedhanti uummanni bulchiinsa naannoo ta’uuf sagalee kennuun akkasumas filannoo guutuu biyyaa isa 6ffaaf sagalee kennuun lachuu gaafuuma tokko gaggeessun waan wal danquu hin qabu.
Gorsituun dhimmootii kominikeeshinii boordii filannoo Itiyoopiyaa Sooliyaanaa Shimellis, hireen murteeffannaa naannoon hundeeffamuu kan kibba gama dhiyaa Itiyoopiyaa fi filannoon biyyoolessaa wal faana geggeessamuun uummata sagalee kennutti burjaajii hin uumu jedhan.
Gorsituun Koomiyunikeeshinii Boordii Filannoo – Sooliyaanaa Shimellis ibsa kennaniin, magaalaa Hawaasaa caalaa baadiyyaa biyyattii uummatni sagalee kennu heddumminaan ba’uu himanii jiran.
Gorsuch erga hirbuu seenanii booda amanamummaa dhaan seera ol aanaa biyyattii kan ta’e heera biyyattii kan tajaajilan ta’uu beeksisan.
Gorsuch kana kan dubbatan kaleessa demokraaticha senator Blumenthal waliin dhuunfaan wal arganii ennaa dubbatanitti ture.
Gosa ispoortii aada 12 irratti wal dorgoman tana atileetota 500 tahanitti irratti wal dorgome. Obboo Adaanee Bishaamoo jaarsii ganna 80 dorgommii saddeeqa dhawachuun dorgomee medaaliyaa badhaafame.
Gosa Murillee irraa kan ta’an itti aanaa ministeerri ittisaa sudaan kibbaa David Yaaw hojii diplomaasummaa hojjechuun nu gargaaraa jiru jedhan. Walii galtee gaarii agarsiisaa waan jiraniif bulchaa kutaa hidhattoonni kun keessa jiran Bumaa kan ta’an Babaan waliin ta’anii nu waliin hojjetaa jiru jechuu dhaan bulchaan naannoo Gambeelaa obbo Gaatlwaak Tuut ibsaniiru jedha Eskinder Frew Finfinneerra.
Gosa talaalii 200 ta'an haaraan sadarkaa tokko irra ga'anii jiru.Kanneen keessaa 10 yaaliif namaaf kennamaa kan jiran yoo ta'u torban lama keessatti yaalii sadarkaa 3ffaaf kennamu.
Gosa vaayiresii koronaa yeroo jalqabaaf Biriteen keessatti argame kutaa kaalofoorniyaa kessatti nama dhukkbu tokko irratti mul’achuu angawoonni eegumsa fayyaa kan kutaa sanaa beeksisanii jiran. Vaayiresiin kun itti dablaan Yunaayitid Isteetis keessatti argmuu mala jedhan.
Gosa Vaayrasii koronaa kanaaf, saayntiistonni talaalliin jiru hojjachuu dhiisuu mala jedhanii maalif akka yaadan hubachuuf ibsituu armaan gadii caqasaa.
Gosh humnootii nageenyaa waliin waggoota 40f hojjataa turan.Hiriirtoota al bashirii aangoo irraa akka bu’u dirqisiisan sana ajjeefamuu fi kakaasuu keessaa Gosh harka qaba himata jedhuuti irratti dhiyaate.
Goshi keessaan miidhame nuun jette(Saaliyaan),' jedhan.Saaliyaan gaafa Raayyaa dhaxxetti waan hedduu irraa barattee waan hedduun galtellee."
‘Goshti keeshan miidhamte jennaan Raayyaa dhufne 'baga nu laalatan nuun jedhan' Oromoo arginee hin beennu arginee galuu hin kajeelle’
Gosi COVID-19 Inni Haarawaan Miidhaa Dhaqqabsiisaa Jira: Hayyoota Saayinsii Afriikaa Kibbaa
Gosi COVID-19 inni harawaan lakkoobsa namoota vaayiresichaan qabamanii wal’aansaa fi mana yaalaa dhaqanii fi du’anii ol kaasuu isaa angawoonni eegumsa fayyaa kan Afriikaa kibbaa beeksisanii jiru.
Gosi Vaayiresii Koronaa Briteen Keessatti Argame Kutaa Kaalifoorniyaa Keessattis Mul’ate
Gosnii barnootaa barachuuf fedhu kan Enjineerummaa xayyaarootaa fi Rookeetoota hawaa (Aeronautical Engineering) biyya keessa jirachuu baatus gara biyya alaatti deemee barachuuf qormaata adda addaa fudhataa akka jiru ibsee jira.
Gosni vaayrasii koronaa haaraan kun maali?
Gosoonni lamaan waggoota 500 ol kan ittiin bulan seerri ittiin bulmaataa “Heer” jedhamu qabu. Akka seera kanaattis kan bal’eesse gumaa baasuu dhaan araarri bu’a.
Gosoonni sabxiqqaaleen ennaa hedduu dhiibbaan irra ga’u kan Maaynamaar har’a hiriira mormii waraana biyyattii mootummaa siivilii aangoo irraa fonqolche kan guyyaa ja’affaa qabatetti makamanii jiran.
Gostii xayyaara Itiyoophiyaa kan dhiyeenya kana kufee Bo’iing 737 MAX jedhamu kan ilaaleen gaaffilee hedduun deebii hin argatiin jiru kan jedhan hogganaan daandii balalii Itiyoophiyaa rakkoon mudate maal akka ta’e baruuf walta’iinsii guutuu fi ifa ta’e akka jiraatu gaafatan.
Gosti vaayrasii koronaa haaraan Biriteen, Afrikaa Kibbaa fi Braazil keessatti mullachuun oggeessota yaaddesseera. Gosti vaayrasii kun daddafee tamsa’a. Ammaaf rakkon kun mullachuu baatullee, talaallin jiru illee isa ittisuu diduu mala jedhama.
Gotawwan jiraachu kenna hardhaatif sababaa ta’an kalessa bu'uura keenya turan jedhan Kantibaan Magaala Asalla.
Gotzeee kubbaa gamaa itti kennan qoma irra buufatee goolii keessa buuse.Qaanqeen gammachuu dirree istaadiyoomiiMaracanakeessaa xinnixxe,lafa itti bashannanii haga manneen nyaataa dhugaati hagi tokko guutamee unaa daadhiitu hin hirdhanne waliin geette.
Government spokesman says former President Nelson Mandela is doing much better.
Government troops have been deployed in north eastern Mozambique town of Palma
Governor of Kaduna State in Nigeria dies in a helicopter crash.
gowwomsee nu qorataa ture jedhu kanneen hiikaman
GPS isiin biyyaan gargaaruuf deemtu kun baatirii fixatullee aduun ibidda guutata.Namii dhibiin akka Dahaboo badhaafame Senegaalii fi Maadagaskaar keessa jarilleen akraa dhjba ZIKA ka egerii biyyatti dhufuun ufi irraa dhowwuu dandhan qorate.
GPS-n kun akkuma GPS makiinaa ogeeyyota fayyaa tana karaa agarsiisa.Yoo jara kana argan ammoo waan niitiin ulfa qabdu tokko argachuu malte akiman.Isii fi ijoollee isiillee walumaan akimaa balaa irraa oolchan.Dahaboon jara kana akimuuf hojjattoota fayyaa Marsabeetii fi Mooyyalee waliin hojjatti.
Greece: At least seven migrants drowned, including children, after their boats sank north of Lesbos, as thousands have been arriving on the island every day.
Greece: Over 2,000 migrants and refugees arrive at Piraeus Port due to tensions in Aegean Island.
Greek authorities appear to be trying to slow the flow of refugees
"Greek migration minister says decision by Balkan states to limit the flow of migrants will cause ""mini humanitarian crisis""."
Greene konyaa deggertoonni ripaablikaanota keessatti heddummaatan keessatti akka injifatan ofitti amantaan dubbataa turan. Wiskaansen keessaa konyaa 3ffaaf kan dorgoman miseensi mana maree dimokraatichi Ron King filannoo bakka bu’ummaa paartii isaanii akka salphaatti injifatan.
Grumuun abboota murtii sadii kanneen mana murtii ol iyyoannoo US 9ffaa San Francisco keessa jiran kan manni murtii gad aanaa imala baqattootaa uggurame rarraase akka hin kaane sagalee guutuun murteessee jira.
Grumuun murtii seeraa Filooyid utuu hin ajjeefamin yeroo hanga tokko dura nama suuqii keessaa Filooyiditti tamboo gurgure dabalatee namoota ragaa ba’an hedduu irraa dhaga’ee jira
Gruters waa’ee mooraa Sanaa ennaa ibsan,
Gruuters akka jedhanitti Yeroo jalqabaa namoota gootota ta’an kan garee Helikoptera maqaa “Jolly green “ jedhamuun beekamu balalsiisaniin baraarame. Yeroo lammataa garuu Veetnaam gama kaabaa keessa martinuun keenya qofaa ofii turre. Yeroon gara halkaniitti siqaa ture. Muka jala dahadhu argadheen daqiiqaa 45f utuu hin qabamin ture jedhan
GSA formally gave President-elect Biden the authority to begin his transition to the presidency
Gubaa fi Irreechi Naannoo Waashington Diisiitti Ayyaaneffame
Gubaa Masqalaaf ji’a lama jedhamee qophiin ni taasifama jedhu. Gubaan Masqalaa ayyaanota aadaa uummatni Oromoo godinaa Matakkal keessa jiraatu ayyaaneffatu keessaa tokko yoo tahu, seenaafi aadaan Uummata Oromoo Matakkal keessa jiraatuu barreeffamee akka taa’uu fi dhalootni akka Afaan Oromoon baratu sochiin taasifamaa ture laafuu isaatti ka gaddan tahuu dubbatu – maanguddonni nuti dubbisbe.
Gubachuu Masjiidaa Naannoo Amaaraa Ilaalchisee Bakka Adda Addaatti Mormiin Dhagahamaa Jira
Gubbaa ammoo saldaqaa roga afur qabdii, baatiriin hojjatuuti.SwagBot jechuun Awustiralaiyaatti maqaa nama hujii qonnaa hojjatuuti.
Gubinsa Ibiddaa fi dhukaasa mana hidhaa Qiliinxoo sambata darbe mudateen kan ka’e hidhamtoonni achii keessa turan eessa butee isaanii mootummaan ituu hin ibsiin turuun muddama keessa nu buuse kan jedhan maatiin har’a, guyyaa shanii booda garuu maqaa hidhamtoota lubbuun jiru ittiin jedhanii fi eessa akka jiran nu ibsan jedhan.Garu hidhamtoota jiru jedhaman kana hanga ijaan arginutti shakkii qabna jedhu.
“Guchii gugurraalee tana guchii bobooratti dhale,boboorran yaatee barbaaddu laafaa yaayyaatti(dubartii) dhale fa,”jedhaii jabeenna dubartii faarsan.
Guddina addunyaa keessatti bara darbe argame dhibba keessaa harka 3.4 kan ture yoo ta’u bara keessa jirru 2015 harka 3.1% akkasumas bara dhufu 2016 harka 3.6% akka ta’u tilmaamamee ture.
Guddina Afaan Oromoof Gumaachuufan Kitaaba Kana Barreesse
Guddina dinagdee addunyaa kan bara kuma lamaa fi kudha shaniif raagee ture Jaarmayaan maallaqa addunyaa (IMF) hanqisee jira
Guddina dinagdee kan Itiyoopiyaa gama lakkoobsaan kan waaltaalee addunyaa wakuub ennaa ilaalamu addaan yeroo isaan baasu argama. Waggoota kudhanii oliif yeroo hanga tokkoof guddinni ol aanaan galmeessamuu isaa kan simatan waaltaaleen sadarkaa addunyaa gama tilmaamaan garuu lakkoobsa ofii isaanii himaa jiraachuun waanuma baratameef kan eegamuu dha.
Guddina keenyaaf dandeettiin humna nama barbaachisaa dha. Ameerikaan sagantaa eegumsa fayyaa kan akka fuula duraatti tarkaanfannu nu godhu keessatti nu gargaartee jirti.
Guddinna Itoophiyaan amma qabduuf adoo hin tahin Itoophiyaan biyyoota gurgudoo Afrikaa keesastti beekaman; Masrii,Naayjeriyaa,Afrikaa Kibbaa Kibbaa faatti yoo hedduu afferamaa jedha.
Guddinni Dinagdee Aangawoota, Dabballootaa Mootummaa fi Daldaltoota Mootummaatti Hidhataniif Qofa, jedha Medrek
Guddinni dinagdee fi misoomaa kan dhugumatti waarinsa qabu kan hundaa’u mootummaa fi waaltaalee uummata isaaniif quuqaman, kanneen itti gaafatamummaan itti dhag’amu, mirga namaa eegan akkasumas haga tokko qofaaf utuu hin taane haqi nama hundumaaf akka jiraatu kanneen godhan irratti.
Guddinni dinagdee Itiyoopiya akkuma tilmaamame ta’e: Muummicha Ministeera Itiyoopiyaa
Guddinni dinagdee walii galaa akka jiraatutti yaaaduu dhaanis dandeettii ijaaruu irrattis ni fuulleffanna jechuu dhaan ministrichi dhimmootii Afriikaa Yamaamotoon dubbataniiru.
Guddinnii aartii Oromoo eessa jiraa maanti qajeeluu male?
Guddinnii Ispoortii Oromiyaa Akkamitti Deemuutti Jira?
Guddinnii liqeen guddatan dhaabbuu hin qabu.Guddinnii idaan keessaa jiru biyya heddu malkaa hin dabarsine.”Akka Kozul-Wright jedhutti siyaasaa jirutti biyya hedduu gabayaa irratti wal dhabsiisa.
Guddinnii teknooloojii gama kanaan mullatu digital demokiraasii kun akka namii Afrikaa siyaasaa keessaa qooda qabaatu tolcheeyyuu.
Guddinni Itoophiyaan gama diinagdeen galmeesitu itti fufee lammiiwwan hundi akka irraa fayyadaman, namoonni yaada qaban sodaa malee walabaan akka ibsatan biyya tatee arguu baarbaanna an jedhu ibsi koomishinerri ol-aanaan Mootummoota Gamtoomanii, dhumarrattis “kaayyoon keenya tokko. Innis, mirgi lammiilee Itoophiyaa hundaa guutumaan guuuutti akka kabajamuu,” jedha.
Gudduu dullacha daduu, mala jaarrolee hantuutaa
“Gufuu uumanii, bifa biyya keenyaa akka balleessan gonkumaa carraa hin kenninuuf “ – jechuun ibsanii jiru.
Guhaamiin tun quftuma waraana Amerikaa garba Paasifik gama Dhiyaatiin jala jiru nama 162,000 caalaatti keessa jira.
Guinea Bissau: Some 1,000 marchers call for the reinstatement of the prime minister, who was sacked in a power struggle with the country's president.
Guinea Sees First Ebola Deaths Since 2016
Guinea starts to vaccinate against its latest Ebola outbreak
Guinea: UN envoy appeals for restraint among candidates in October vote, with the opposition saying it has not ruled out a boycott.
Guinea: World Health Organization declares country free of Ebola after
Gujii, aanaalee akka Gooroo Doolaa, Shaakkisoo fi Aannaa Sorraa, magaalaa Adoolaa-wayyuu keessatti hiriirawan mormii geggessamuu isaanii fi magaalaa Adoolaa-Wayyuu keessatti geggeessame gara hookkaraatti jiraattonnii fi aangawoonni VOA-f ibsanii jiran. Mormiin har’aa hiriiran qofa otuu hin taane, gabayaa dhaabuu fi karawwan cufuun ka geggeessame akka turellee dubbbatan.
Gujii Baahaa aanalee gammoojjii torba qaba. Maddoo bisaanii wal irra gooman qaban malee aanaa Gorooo Doolaa,Waadera faatillee rakkuma akkanaa keessa jiran.
Gujii Bahaa Aanaa Gooroo Doolaatti Humni Naga kabachiistota mootummaa namoota irratti dhukaasee lubbuun namoota sadii darbuu jiraattonni himan.
Gujii Bahaa keessaa Har-Qalloo,Gooroo-Doolaa fi fulaa hedduutti namii bulchiinsa waan hedduun himata.
Gujii Bahaa Keessatti Humnoonni Mootummaa Lubbuu Namaa Galaafatan Jedha Maatiin
Gujii Bahaatti erga Poolisoota Oromiyaa 12 diyoo tana fixan iedhanii asi ummata baay’innaan hidhu fi dararuun itti fufeera jedhu jiraattonni
“Gujii Bahaatti Namoonni 7 Ajjeefaman” Jedhu Jiraattonnii fi Maatiin
“Gujii Fi Booranatti Hidhattoonni ‘WBO’ Namoota Jaha Ajjeesan” Jiraattota
Gujii lixaa keessatti jimaata darbe Raayyaan Ittisa Biyyaa jiraattota irratti erga dhukaaseen booda lubbuun namoota 20 akka darbe, 18 ol ka ta’an ammo akka madaa’an jiraattonni dubbatan.
Gujii Lixaa Keessatti Namoonni Torba Ajjeefaman: Angawaa
Gujiin aadaan lammeessoo atileetiksiin guddoo jabaatee aadaan ammoo akka jecha itti aanaa koomishineeraati jaratti akka dansaa moo’e.
‘Gujiitti Humnootni Nageenyaa cidharratti dhukaasanii nama tokko ajjeesan’ – Jiraattota
Gujiitti Ibiddi Gaara Olaatiitti Qabate Bosona Irratti Miidhaa Geessise
Gujiitti Obboleessi Angawa Bulchaa Godinaa ‘Miseensota WBO’n Ajjeefamuu Poolisiin beeksise
Gujiitti walitti bu’iinsi Raayyaa mootummaa fi Waraana Bilisummaa Oromoo jidduutti uumame.
Gulaalaa Imaammata Yunaaytid Isteets Calaqqisiisu: Dhimma Dargaggoota Afrikaa irratti
Gulaalaa Imaammata Yunaaytid Isteets Calaqqisiisu:Dhimma Dargaggoota Afrikaa irratti
Gulaalaan gaazexaa kanaa waanan dubbadhe bifa biraa itti kennuun isaa na gaddisisa. Waan hunda caalaa immoo hariiroo guutuu ka biyyoota lamaan gidduu bifa biraa kennu isaatti nan gadda. Mootummaan US haala mirga namaa biyyattii keessaa itti dhiyeenyaan kan hordofuu si’a ta’u qaama hariiroo keenya waan ta’eef immoo dimokraasiin dhugaa akka dagaguu gochuuf Itiyoopiyaa waliin hojjechuu itti fufna jedhan jechuu dhaan Washington post yaada isaa xumureera.
Gulaalaan maxxanfame sun itti dabaluu dhaan haa ta’u malee chaaayinaan yoo US fi michuun ishee kooriyaan kibbaa mootummaa Kim Jong Un fonqolchuuf wal ta’iinsa waraanaa uummatan jidduu nan seena jette.
Gulaalaatuu ol’aantuun Barruulee sanaa Aadde Tsedaalee Lammaa, barruulee sana karaa interneetii baasuu kan itti fufan ta’uu beeksistee jirti. Itiyoophiyaa keessatti saba hunda irra bal’aa ka ta’e – uummatni Oromoo, bilisummmaa daran, mirgawwan abbummaa dinagee fi lafaa gaafachuudhaan gara waggaatokkoof kan hiriira mormii geggeesse yoo tahu, tarkaanfii humnoota poolisiin haga ammaatti kanneen dhibbootaan lakkaawaman tu ajjeesame – jetti – gabaastuun keenya – Maartaa Van Der Wolf.
Gulaaltuu barrulee Addis Istaandaard Aadee Tsedaalee Lammaa, dubbisneerra.
Gullisoo Keessatti Namoonni Nagaan Hidhattootaan Ajjeefamuun Himame
Gullisootti Namoonni 5 Raayyaa Ittisa Biyyaan Ajjeefaman: Jiraatota
Gumaacha isaan hawaasa keessatti qaban, hirmannaa isaan mana barnootaa keessatti qaban akkasumas fakkeenyummaa isaan hiriyoota isaanii biratti gama barnootaa fi hojii isaaniin qabaniin kan ka’e kollejii ennaa dhqan shcholarship akkasumas badhaasa adda addaa illee ni argatu.
Gumii aadaa fi Afaan Oromoo Yuniversitii Finfinnee
Gumii Abbootii Gadaa Oromootiin ammoo eennummaa Oormoo gadi dhaabanii Gadaa Oromoo deebisan jedheen.
Gumii araaraa fi nageenyaa har’a Yunivarsitii Amboo keessatti geggeessame irratti, hoogganoonni Adda Bilisummaa Oromoo fi Paartii Dimookiraatawa Oromoo araaramuu isaanii, akka aadaa Oromootti kormi qalamee tiruu wal-afaan kaa’uun labsanii jiran.
“Gumii bal’ootti waliin yaa’a jarii kun Dirree Dhawaa kahee tokkuma tokkoon wal argaa Walloo,Shawaa,Wallgaa, Arsii,Gujii, Boorana,Keenyaa fi haga Taanzaaniyaa yaa’a.”
Gumii biyyoolessaa kan dimokraatotaa halkan sadaffaa roobii kaleessaaf ennaa haasaa dhageesisan Harris, prezidaant doonaald Tramp akkaataa isaan tamsa’ina vaayiresii koronaa fi dinagdee biyyattii itti qaban akkaan qeequu dhaan kufaatiin hooggansaa lubbuu namaa fi qabeenyaa galaafate jedhan.Galgalauma sana jalqaba prezidaantiin duraanii Baaraak Obaamaan kan isaaniin bakka bu’an Trampiin jecha cimaan dha’uu dhaan Tramp aangoo prezidaantummaa akka agarsiisa TV ka birootti fudhatan,dimokraasiis hooggansa isaanii muuxannoo hin qabaanneef abbaa irrummaa fakkaatuun balaa irra buusan ittiin jedhan.
Gumii biyyoota G7 kan Qubeek keessaaf Washingtonii utuu hin ka’in dura prezidaantichi akka jedhanitti Kim waliin Waxabajjii 12 utuu wal hin argin dura hojii hedduu xiinxalan of duukaa fudhatanii kan deeman ta’uu illee Traamp dubbataniiru.
Gumii–Eeldalloo,aanaa godina Gujii Bahaati, aanaa Liiban irraa bahe aanaa haaraa.Aanaan Gursum ammoo Harargee Bahaati.
Gumii-Eeldallootti 'shanee qallabdan' jedhanii horsiisee bulaa irreen walti godaansisanii namii rakko hamtuu keessa jira jedha warrii lafaa
Gumii Eldalloo fi Godina Booranaatti Nami 150 Hidhame’ - Jiraattota
Gumii G-20 Irratti Falmiin Jijjiirama Qilleensaa fi Daldalaa Ka’uu mala
Gumii Gaayoo(Borana Gada Assembly) kora Booranaa guddaa abbaan gadaa eegii baallii fuudhee ganna afreessoo irrati yaamee dhiphuu fi balinna gosaa irratti mari’atu.
Gumii Gaayoodurii ji’a tokkollee hinma taa’anii barana ammoo torbaan sadii Dhaas ardaa Gaayootti taa’an. Kora kana ardaa fi madda cufaa itti dhufan.
Gumii Gaayoo(Gada General Assembly) kora abbaan gadaa Booranaa eegii baallii fuudhee ganna afreessootti yaamu. Haga ammaatti ganna 41 taa’an. Abbaa Gadaa Booranaa 31 Daawwee Gobbootti bara 1698 keessa yaame jedhanii eegii suniiyyuu ittuma jiran.
"Gumii hagana geettu argachuu hin dandahan.Namii hedduu akkanaa argatu tokkooyyuu hin jiru.Maaf akkana nama arganne seentan? Jabeenna Amerikaa ammallee deebisnaafi akkana,”jedhe
Gumii Hegeeree Itiyoophiyaa Irratti Dubbatu Qopheessuuf Koreen Tokko Hundeeffamuun Ibsamee Jira
Gumii Hindii fi Afriikaa irratti kanneen hirmaatan hoogganoota biyyaa fi bakka bu'oota isaanii
Gumii hoogganoota kanaa cinatti ministeeronni dhimmootii alaa IGAD wal ga’uu dhaan humnoonni naga eegumsaa Jibuutii fi Eertraa gidduu muddama jiru qabbaneesuuf akka ergamaniif gaaffii Jibuutiin dhiyeessite deggeruu dhaan murtii dabarsanii jiru. Gumiin hoogganoota komiishinichaas mata duree kana irratti mari’atee jira.
Gumii idlee saddeettattaa Dh.D.U.O (OPDO) Waxabajjii 10 bara 2018 irraa eegalee guyyaa sadiif gaggeessaa ture Kibxata kaleessaa ibsa ejjennoo qabxii Kudha tokko of keessaa qabu baasuun xumuramee jira.
Gumii kana irrattijilootaa fi aangawoota paartii kanneen kuma 19 caalantu aargama jedhamee eegama.
Gumii kana irratti kaleessa haasaa kan dhageessian keessaa tokko Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa H/Maariyaam Dessaaleny turan. Abdii nuti qabnu inni guddaan gumiin kun fedhii martinuun keenya addunyaa kana jijjiiruuf qabnu calaqqisuu dha jedhan. Ajendaan misooma waarinsaa kan bara 2030 kan inni gaafatus isa kana jedhan.
Gumii kana irratti mormitoonnii fi mootummaan kan hin affeeramne ta’uun ibsameera. Guyyaa duraa gumichaa irratti ministeerri federaalaa kan dhimmootii Horsiisee bulaa Kaasaa Tekele Birhaan yoo argaman kan guyyaa lammataa irratti immoo itti aanaa muummichi ministeeraa Demmeqee Mekonnin argamaniiru.
Gumii Mirga Dhala Namaa: 'Itoophiyaan heera biyyatii, akkasumaas waliigalteewwan akka addunyaatti mallatteesite cabsaa jirti'
Gumii Mirga namoomaa ka Tokkummaa Mootummootaa yeroo ammaa magaalaa Jenevaatti geggeessamaa jirutti kanneen hirmaatan – aangawoonni jaarmayicha Addunyaa dhiibbaa dhukkubii KOVID -19, mirga namoomaa irratti qabu irratti falmii geggeessaa jiran.
Gumiin 13ffaan Adda Bilisummaa Uummata Tigraay ykn TPLF har’a magaalaa Maqalee keessatti jalqabamee jira.Dura ta’aa paartii fi itti aanaa bulchaannaannoo Tigraay Dr. Debretsion Gebre Mikaa’eel sirna baniinsa gumii kana irrattiakka ibsanti, gumiin keenya jijjirama uummanni keenya eegu akka fiduuf qooda gama isaa kan gumaachu toora irra deemamuu qabu fi murtii darbuu qabu kan lafa kaa’uu hoggana dhaloota haaraa hiika qabu gumii kana irratti ni filatama jennee eegna,"" jedhan."
Gumiin Abboota Gadaa Oromooi Ibsa Ejjennoo Baase
Gumiin Abbootii Gadaa Koree Araara buusu nama 71 hundeessee koreen kun araara buusuu irra jiru adeemsa koree kanaarraa komii qabdan Obbo Kumsaan ibsanii jiru.
Gumiin adda bilisummaa uummata Tigraay 13ffaanis hooggana dhaabichaa filachuu dhaan guyyaa har’aa xumuramee jira. Akkuma kanaan Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el dura taa’aa dhaabichaa, aadde Fetlewerq G/Igzaaberiin immoo itti aanntuu dura teessuu ta’uun filatamaniiru.
Gumiin Amboo kun gumii Tokkummaa Abboota Gadaatiin Wixata dabre kana Galma Aadaa Oromoo magaalaa Finfinneetti geggeessamee ture, kan hoogganoonni dhaabota lameenii wal-dhibdee isaanii itti himatanii fi koree waliigaltee isaanii hojiitti hiiku hundeeffatanitti fufee kan geggeessame tahuu isaa ti.
Gumiin biyyoota Afriikaa, Kaaribiyaani fi paasifiik bara 1975 ka dhaabbate yoo tahu, miseensa biyyoota 79 of keessaa qaba.
Gumiin bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa har'a Sidaamaatti aangoo dabarsee kennuu dhaan bulchiinsa naannoo haaraa 10ffaa ta'u beeksisee jira.
Gumiin dargaggoota Tograay inni 9ffaan maqalee keessatti gaggeeffamaa jira.
Gumiin Dhimma Islaamummaa Itiyoophiyaa Oromiyaa Keessatti Haleellaan Hoogganoota Amantiitti Xiyyeeffate Na Yaaddesse, Jedha
Gumiin Dhimmootii Heeraa Qoratu Dhuga Ba’umsa Ogeessotaa Dhaga’aa Ture Har’a Xumure
Gumiin dhimmootii heeraa qoratu marii marsaa sadaffaan geggeesse adeemsa ogoeessota irraa dhuga ba’umsa dhaggeeffatuu har’a xumuree jira. Dura teessuun gumii isaanii prezidaantiin mana murti walii gala aadde Me’aazaa Ashenaafii akka jedhanitti yaadaawwan barreeffamaa dhiyaatan 22 keessaa irra hedduun gara xumura wal fakkaatuutti kan geessanii dha.
Gumiin dinagdee addunyaa kan waggaa Swizarlaand keessatti jalqabamuun kun falmii waa’ee daldalaa jabaatee akkasumas Briteen gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uu akkasumas dinagdeen addunyaa dadhabaa adeemuun yaaddoo ennaa uumetti.
Gumiin Fayyaa Addunyaa Talaalii fi Dawaan COVID-19 Ittisu Nama Maraaf Akka Dhiyaatu Wixinee Gaafatu Qopheesse
Gumiin Gaayoo Afaan hamoo Lagadhaa,Ijoollee Barsiifadhaa,Hiyyeessaa Gargaaraa Jettee Waan Hedduu Dhaamatte
Gumiin Gaayoo akka abbaan gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoojedhetti haga ammaa marroo lama qofa hin taa’in.
Gumiin GaayooKora Abbaan Gadaa Booranaa yoo baallii fuudhu ganna 4essoo irratti yaamee dhiphuu fi bal’inna hedduu irratti mar’atan,kora muraa guddaa qabullee.
Gumiin Gosa Gurguraa Jijjiirraa Bulchiisa Dirree Dhawaa Hin Fudhadhu Jedhe
Gumiin gurraachota mana maree Yunaayitid Isteetis Keessaa kan ‘Black Caucus’ jedhamu hidha laga Abbayyaa guddicha kan Itiyoopiyaa ilaalchisuun ibsa baaseen qaamni martinuu fayyadamaa akka ta’uuf walii galtee irra akka ga’amu gargaaruuf qoophee ta’uu isaa beeksise.
Gumiin guyyoota ja’an darbaniif geggeessamaa ture misooma, bulchiinsa gaarii fi dhimmootii siyaasaa hedduu irratti mari’achuu isaa dubbi himaa gumii Sanaa ta’uun isanii kan ibsame obbo Abbaay Tsehaayee dubbataniiru.Abbaay Tsehaayyee akka dubbatanitti keessumaa gumiin sun dadhabina dhaabichaa irratti fuuleffachuun mari’ate.
Gumiin hogganoota Afrikaa inni 32ffaan dhimmootii murtii irratti kenne keessaa tokko Godina daldala walbaa Afrikaa hundeessuuf galmee gargaaru waggaa sadii keessatti qopheessuu kan jedhu ture.
Gumiin hooggana waraanaa kan yeroo ce’umsaa Sudaan fi gareeleen mormitootaa erga kutaa Kordofaan kaabaa keessatti hookkarri ka’ee barattoota dabalatee hiriirtonni mormii ja’a ajjeefamanii booda marii isaanii rarraasanii jiru.
Gumiin hooggana waraanaa sudaan akka jedhetti ajjeechaa hiriirtota sanaaf loltoonni waraanaa itti hin gaafatamani. Bakka isaa milishoodta kanneen qaama mootummaa duraanii kanneen jeeqamaa fi tasgabbii dhabamsiisuu yaalan balaaleffatan.
Gumiin Hooggana Waraanaa Sudaanii Fi Mormitoonni Walii galtee Irra Ga’an
Gumiin hooggana warana yeroo ce’umsaa Sudaanii fi hoogganoonni mormitootaa walii galtee aangoo qooddanaa irratti walii galan.
Gumiin hoogganoota amantii fi jaarsoliin biyyaa kanneen koree araaraa gurmuu nageenyaaf jecha yeroo ammaa Meqelee seenanii jiran.
Gumiin Hoogganoota Amantii Gara Maqaleetti Imalan
Gumiin hoogganoota biyyoota Afriikaa 28ffaan Kaleessa waaree booda waajjira haadhoo gamtaa Afriikaa ka Finfinnee jiru keessatti banamee jira.
Gumiin hoogganoota biyyoota lamaan gidduutti geggeessamuu malu dhimma nageenyaa fi badhaadhina dinagdee irratti fuuleffata jedhan.
Gumiin hoogganoota gamtaa Afriikaa guyyoota lamaaf geggeessamaa turee kaleessa xumurame hoogganoota Itiyoophiyaa lamaaniif siidaan yaadannoo akka dhaabatu murteesse.
Gumiin innii wa itti dubbachuutti jiru ammoo “lallabee biyya isiitti nurra ergi,” jedheen.Ilaan Oomar walalaaoo qabsooftu Amerikaa beekamtu, Maya Angelo fkn fudhattee Tiraampii deebii kennite.
Gumiin Komiishina Gamtaa Afriikaa Har’a Xumurame
Gumiin kun har'a walgahii gaggeesseen ittisa vaayrasii koronaa irratti kan dubbatee ta'u fi bajata dabalataa ramaduu isaa Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Gumiin kun ibsa baaseen waraansi sun lubbuu lammiiwwan nagaa amma iyyuu dhabamsiisaa, waaltaalee jiran mancaasaa waan jiruuf mariin karaa nagaa akka jalqabamu hawaasi addunyaa dhiibbaa gochuu qaba jechuu isaa gabaasuun keenya ni yaadatama.
Gumiin kun kaleessa galgala kan jalqabame Tramp waltajjiitti ba’uu dhaan battala haala weerara vaayiresii koronaa itti qabanii fi rakkoo dinagdee furuuf itti milkaa’uun isaanii marsaa lammataaf akka injifataniif dhimmi ijoo ta’uu dubbatan.
Gumiin kun qabsaa’ota dhaabichaa duraanii torba aangoo irraa buusee bakka isaanii ka biroo filatee jira. Kanneen keessaa afur obbo Abbaay Tsehaye, obbo Abbaadii Zemmuu, obbo Tsegaye Berhe fi obbo Teedroos Hagoos ennaa ta’an fedha isaaniin miseensa koree giddu galeessaa irraa kan bu’an sadii immoo, aadde Roomaan G/Sillaasee, obbo Teklewoyinii Asaffaa fi obbo Tewolde Berehe ti.
Gumiin miga nama akan tokkummaa mootummootaa gaaffii biyyoonni miseensota ta’an dhiyeessan haala qabiinsa mirga namaa Beelaaruus keessaa irratti mari’achuu ajandaa duraa godhata jedhamee eegama. Biyyattiin erga filannoon prezidaantummaa wal dha’e jedhame kan Hagaya 9 geggeessamee qabee jeeqamaa jirti.
Gumiin ministeeroota Igaad inni 68ffaa waxabajjii 19 bara 2019 jechuun Robii borii Finfinnee keessatti jalqabama.
Gumiin Mirga Dhala Namaa Itiyoopiyaa Ajjeechaa fi Dararaa Oromiyaa Irratti Ibsa Baase
Gumiin mirga dhala namaa Itiyoopiyaa ISEMEGUn gabaasa baaseen hiriira Oromiyaa keessatti geggeessameen baatilee sadi keessatti namoota 100 ol du’anii kanneen 40 ol ta’an madaa’anii hedduun hidhamuu isaa beeksisuu dhaan mootummaanis haala kana qaama walabaan akka qorachiisu gaafate.
Gumiin Mirga Dhala-namaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, giddu-gala Ripublikii Dimookiraatawaa Koongoo keessatti kan argamtu – kutaa Kaasaa’ii keessatti akka qorannaan walabaa geggeessamu torban kana keessa sagalee kennuuf jira. Waa’ee ogeeyyii Tokkummaa Mootummotoaa jalqaba waggaa kanaa irraa ajjeesaman illee of keessaa qaba – qorannaan akeekame kun.
Gumiin Mirga Dhala-namaa: Sirna Seeraa fi Araaraatu Itoophiyaaf Mala
Gumiin mirga namaa kaleessa gara galgalaa marsariitii irratti barreeffama maxxanseen ibsi kun koreen hoji raawwachiistuu paartii biyya bulchu IHADEG ibsa inni baase irratti hundaa’uu dhaan ibsa gumii mirga namaa dhimmootii yeroo ilaalchisuun kenname.
Gumiin Mirga Namaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Biyyoota Mirga Lammiiwwanii Dhiitan Irratti Qorannaa Geggeessuu Jalqabe
Gumiin mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa dhimma Eertraatti qorataa addaa kan ta’an biyyattii keessatti waggaa tokko itti dabalaaf qorannaa akka geggeessan eeyama isaanii akka dheeratu har’a sagalee kennameen mirkaneessee jira.
Gumiin Naannoo Hararii Murtii Boordii Filannoo Morme
Gumiin nagaa fi nageenya gamtaa Afriikaa kana kan beeksise kamisa har’aa ennaa hoogganoonni mormitootaa Sudaan gaaffii gurmuun hooggana waraanaa hegeree siyaasa biyyattii irratti mari’achuuf dhiyeesse fudhatama dhabsiisanitti ture.
Gumiin Naga-eegumsa Biyyoolessaa Itiyoophiyaa Rakkoo Nageenya Biyyattii Ilaalchisee Ibsa Baase. Gamtaan Medrek Immoo Mootummaan Biyyattii Bulchuu Dadhabeera Jedha
Gumiin naga eegumsa biyyoolessaa Kooriyaa Kibbaa har’a wal ga’ii hatattamaa ega geggeesseen booda, Kooriyaan Kaabaa yaalii dhukaasaa raawwattu akka dhaabdu ta’uu baannaan garuu gochi akkasii muddamsuun waraanaa akka hammaatu godha jechuun akeekkachiise.
Gumiinn Gaggeessitootaa Jaarmayaalee Hawaasummaa Keeniyaa filannoo Pirezedaantummaa biyyattii akka irra deebi’amu ajajame irratti hojjettoota boordii filannoo seera darban jedhaman akka himanni irratti banamu gaafatan. Kaleessa gumiin kuni waaree booda as Naayiroobiitti hiriira mormii gaggeesseenii, Boordii filannoo Keeniyaa fi Daayirektera Abbaa Alangaa Mootummaaf iyyata barreeffamaa galcheera.
Gumiin qorannaa kun kan inni irratti fuuleffate guddinni naannoo kan mara haammachiise ennaa jedhamu daragaggoonni hedduun biyyaa baqachuu fi carraa hojii dhabuun dhugaa dhimma dinagdee kana waliin ilaalamuu qabu waan ta’eef qorannaa kanaaf sababaa ka biroo dha jedhan directorichi.
Gumiin sadarkaa Addunyaa Rootarii Internaashinaal jedhamus gargaarsa meeshaalee waldhaansa COVID 19f oolfamu baasii qarshii miiliyoona lamaa olitti tilmaamu Ministeera Fayyaaf gumaachee jira.
Gumiin sun kaleessa cufataan mari’ataa kan ture yoo ta’u gara galgalaa itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii naannoo obbo Assemmaaheny Asres ibsa kennaniiru.
Gumiin sun turtii isaa kaleessaan haala nageenya naannoo sanaa ilaalchisee gabaasa isaaf dhiyaate dhaggeeffatee erga gamaaggamee booda murtii cimaa dabarsuu isaa itti gaafatamaan waajjirchaa dubbataniiru.
Gumiin Tokkumaa Aboota Gadaa Oromoo marii araaraa Kibxata, Amajjii 22, bara 2019 Adda Bilisummaa Oromoo fi Paartii Dimookiraatawa Oromoo gidduutti geggeessuun milkaa’inaan ABO fi ODP gidduutti gaggessee mikaa’inaan xumuramee jira.
Gumiin Tokkummaa Abboota Gadaa ABO fi ODP Araarsuutti Milkaahe
Gumiin Tokkummaa Abboota Gadaa Oromoo, abboota-gadaa godinaalee Oromiya mara irraa walitti-dhufan wajjiin, Hoteela Riizoortii Soodaree keessatti marii guyyoota sadii geggeessanii jiran. Aboota-gadaa, maanguddoota, shamarran, haadha-siiqqee, Dargaggeewwan, hoogganoota Foollee tu marii kanatti hirmaate – jedhu – Dura-taa’aan Tokkummaa Abboota-gadaa fi Abbaan-gadaa Tuulamaa – Beyyenee Sanbatuu Roobii.
Gumiin Tokkummaa Abbootii Gadaa kaleessa hooggantoota ABO fi ODP walitti fiduun marii araaraa geggeessaniin, qabxiilee furmaataa araara buusu irratti waliigalanii jiran.
Gumiin tokkumma abbotti Gadaa Oromoo,haadholii siinqee fi qarreefi qeerroo oromoo guyyaa kaleesaa ya'ii gidduu galaa aadaa oromoo finfinneetti gaggeessera.
Gumiin tokkummaa mootummootaa dhimma kana irratti fuuleffate utuu hin jalqabamin mormii har’aa guutuu biyyootii Asiyaa keessatti jalqabame kana irratti barattootaa fi kanneen kuma dhibbaan alaka’aman irratti hirmaataniiru.
Gumiin Waa’ee Eedsii Inni 18ffaan Xumurame.
Gumiin Waa’ee Eedsii Irratti Dubbate Xumurame.
Gumiin waaltaa amantii Dirree Dhawaa naannoo Amaaraa magaalaa Mooxaa keessatti haleellaa waaltaalee amantii irratti raawwatame balaaleffatee jira. Gumiin waaltaalee amantii naannoo Harariis ibsa wal fakkaatu kan baase yoo ta’u magaalaalee adda addaa keessattis hiriirri mormii gocha kana balaaleffatu geggeessamee jira.
Gumiin Waaltaalee Amantii Haleellaa Waaltaalee Amantii Irratti Raawwatame Balaaleffatan
Gumiin waaltaalee amantii Itiyoopiyaa kan yaalii araara buusuu kan jalqabe walitti bu’iinsa biyyattii keessatti uumamee ture ittiin ka’umsa godhachuu dhaan ture. Kanaan wal qabatees haaloo fi jibbiinsi akka itti hin fufnes yaalii gochuuf jecha.
Gumiin walii galaa 12ffaan kun haala biyyattii keessaa fi sochii dhaabichaa ilaalchisee marii bal’aa kan geggeesse ta’uu ibsi ejjennoo dhuma irratti ba’e beeksisee jira.
Gumiin walii galaa kan tokkummaa mootummootaa wixinee murtii US Jerusalemiin magaalaa galma mootummaa Isra’el akka ta’u murteessite mormu sagalee guutuun walii galee qopheessee jira.
Gumiin walii-galaa ka Tokkummaan Mootummootaa fi Golli Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa – qaama murtii haqaa jaarmayicha addunyaa ka tahe – Mana-murtii Haqaa Sadarkaa Addunyaaf, kaleessa abboota-murtii afur filatanii jiran.
Gumiin walii gala kan tokkummaa mootummootaa yeroo kaan haasaa hoogganoota addunyaa fi hojiiwwan diplomaasummaa guyyaa guyyaa kan irratti mul’atu barana qabbanaa’aa fi viidiyoo dhaan geggeessame. Prezidaant Doonaald Trampiin dabalatee hoogganoonni haasaa isaanii gama viidiyoon dhageessisan.
Gumii sana irratti qabsaa’ota Sidaamaa waliin qabsaa’aniiru kaneen jedhaman hoogganoonni ADO obbo Leencoo Lataa Diimaa Nagoo fi Leencoo Batii hirmaataniiru.
Gumii tokkkummaa mootummootaa irratti har’a kana kan dubbatan Traamp, bulchiinsi isaanii Kooriyaa Kaabaa ilaalchisee fooya’ina guddaa argamsiisuu isaa illee tuqaniiru. Hariiroon Kooriyaa kaabaa waliin jiru baay’ee gaarii dha kan jedhan Traamp waa hedduunis fuula duratti ta’uuf jira jechuu dhaan marii fuula duraa maqaa dha’uun dubbataniiru.
Gumii Tokkummaa mootummotaa irratti kan argaman Prezidaantiin Iraan Hassan Rohanii Robii har’a hanga uggurri nu irra ka’ame hojii irra olaa jiruutti Amerikaa waliin hin dubbannu jedhan.
Gumii Ugaazaaf barreessaa kan ta’an obbo Jamaal Umar har’a Waaree irratti VOAf akka ibsanitti bulchiinsi Dirree Dhawaa gumii isaa shanaffaa irratti jijjiirraa hooggansaa inni geggeessee akka hin simanne ta’uu ibsan.
Gumii walii-galaa ka Tokkummaa Mootummootaa cinatti, mariin Boor New York-tti geggeessamuuf jiru, haala itti walii-galteen Sudaan Kibbaa hojii irra oolfamu irratti dudubbata. Muummichi-barreessaan Tokkummaa Mootummootaa Baan Kii Moon, Dura-teessuun Gamtaa Afrikaa Nikosaazaanaa Dilamiinii Zuumaa fi qaamni mootummoota naannoo araara sana geggeesse IGAD ka marii sanatti hirmaatan ta’uun beekamee jira.
Gumii walii galaa keessatti kan ta’aa jiru mirga keenya abbaa biyyummaa akka nuti hojiitti hin hiikneef haleellaa gumii walii galaa keessatti geggeessameef mallattoo dha jedhan.
Gumii walii gala kan Tokkummaa mootummotaa irratti argamuuf gara Neew Yorkti ituu hin imaliin dura Rohaaniin kana dubbatan.
Gunmen Kill at Least 20 at University in NW Pakistan
Gunmen shoot and kill at least five polio vaccination workers in Pakistan- VOA60 World
Gunners kilabiin, bara 2003/04 shaampiyoonaa EPL malee bara duriillee waan hedduun faarsan.Gaafas ganna 15 qabsooftee argatte.Barana ammoo akka hin qabdu Arsenal. Tapha torba keessatti 5 moohamtee lama walqixxee taate.
Guraandhala 13 fi 14 naannoo shaashamanneetti humnootii mootummaa fi namoota hidhannoo qaban gidduutti walitti buu’iinsi ka’uu isaan namoonni hedduun du’uun waan gabaafameef utuu gamasitti hin imalin dura of eeggannoon akka godhamu mootummaan Briteen lammiiwwan isaa akeekkachiisee jira.
Guraandhala 17 bara 2011 jechuun Kamiisa darbe, baqatonni Bosaasoo, Puntlaand keessa jiran waajiira waa’ee baqatootaa (UNHCR) fulleetti hiriiruu dhaan dhimmi isaanii xumura akka argatuuf iyyatanii turan.
Guraandhala 19 dabre kana gareen fiinxaaleyyii amantii Islaamaa – Boko Haraam, barattoota 109 butee fudhatee, baatii tokkoo booda immoo, tokko malee kaan hunda deebisee galche.
Guraandhala 24 qabee hanga murtaa’e jalqabnee jirra. Oomisha keenya irraa meter cube kuma 30 kan ta’u kan kuusaa bishaanii irraa argataa turre hanqateera. Kanaaf jecha kanneen Laga Daadhii irraa sa’aatilee 24 argatan bishaan dabareen argachuun dhaabbataa ta’ee haala itti fufu uuma. Jiraattonni magaalaa Finfinnee fi naannoo ishee jiraatan hanqina bishaaniif komee qaban dubbachuu erga jalqabanii baatilee lakkoofsiisee jira. Rakkoon isaa EL NINO waliin wal qabachuun isaa kan ibsame garuu gara boodanaa ti.
Guraandhala 26 irraa hanga 28tti, kora isaa wagtgaa yeroo duraatiif magaalaa Finfinnee keessatti ka geggeeffate - Waldaan Qoranno Oromoo yokaan OSAn, namoota fi dhaabbatoota dhimma Oromoo fi waldichaaf gumaacha godhan, jedheef badhaasaa fi beekamtii kennee jira. Kitaabni Dr. Gammachuu Magarsaa barreessanii, maxxansiisanis, kora kana irratti eebbifamee jira.
Guraandhala 8, 2013 kaadhimamtoota filannoo dhiyeessuun jalqabama jedhamus nuti garuu rakkoon keenya deebii waan hin argatiiniif jecha danqamne jirra, jedhu Obbo Battee Urgeessaa.
Guraandhala 9 mana maree ministeerotaan ba’ee paarlaamaan kan raggaasisame labsii yeroo muddamaa ti kan guyyaa har’aa kaafame.
Guraandhala dabre immoo, Israa’el, godaantota dhiiraa Afrikaa irraa dhufan kuma digdama ta’an, akka baatii lama keessatti biyya ishee gad-lakksian, yoo ta’uu dhaa baate akka qabamanii hidhaman ajaja itti kennite.
Guraandhala dabre kana irraa eegalanii immoo, dura-taa’aa Dhaabbata Dimookitaatawaa Uummata Oromoo ta’anii hojjetaa jiran – Dr. Abiyyi Ahimed.
Gurbaaa ganna 28 kana horii miliyooa hedduun bitachuuf jala maraa bahan.
Gurbaa ganna 21ti,bara 2006 keessa USA dhufe.Gaafa diqqaa mana barumsaa km jaha fagaatu akka saatiin hin dabarre fiigichaan ykn utaalchaa, tahuu baate ammoo sussukaa dhaqee gala.Haga Amerikaa dhufutti akka fiiguu dandahu ufi hin beenne, “asi dhufee[USA] gahee jennaan milhaahee achumaan fiiguu jalqabee,” jedha.Boruun yoo hedduu meetira 800 fiiga.Dhiyoo tana ammoo dorgommii meetira 1600 ka/Washington Indoor Preview/jedhan Oregon,Portladitti dorgomee moohate.Boruun manneen barumsaa akka akkaa ka isa bitachuuf gaafate didee amma University Oregoniif fiiga.“Leenjii warraa fi wannii isaan hojjatan hedduun dansaa egerillee Olympiciillee na qopheessiti,” jedha.Dargagogon kun ammatti University Portlanditti barmusa'Biology'barachuutti jira,achumaan barmusa dorkotorummaa ykn medical school seenee barachuuf qophiitti jira.Olooympikii bara 2012 Londonitti dorgomanillee ufi qopheessuutti jira.Barachaa dorgomuun waan nama dhibaa taatullee akka jecha Borutti waan qalbi itti deebifatanitti jabaannaan wannii hin taane hin jirtu.Ijoollee akka isaa hin milkaahinilleen waan harkaa qabdan jabeessaa jedhee itti dhaame.Warra Boruun galataa himatu hedduun keessaa;leenjisaa isaa,maatii isaa,saba isaa fi keessattuu akaakuu isaa aabba Guyyootaa fi abbaa isaa,Biqilaa Guyyootaa faa galata guddaa galchaa jedha.Mee waan tana irratti nu Boruu gaafannee MP3 tana irraa caqasaa.
Gurbaa kana kontoraata ganna sadiitiin bitatan ji’atti mindaan isaa Euro €180,000 ti jechuu.
Gurbaa kana yaa jarii hiriiree naannoo Harerii gahe achitti itti dhukaasan.Bulchiinsii isaaniilleen ijjeechaa tana qorachuutti jiraa jedha.
Gurbaa kun Paris St. Germen, kialbii Faransaayiitii taphata.Mindaan isaa akkabara 2018ti Euro miliyoona 17.5.Imbaappeen ganna kana goolii afur Faransaayiif galche.
Gurbaan Aljeeriyaa kilabii Ispeen Real Betis keessa taphatuRyad Boudebouzammoo metirii 25 irraa goolii galfatee kilabii isaa bayyanachiise. Tanumaaf kilabiin isaa Getafe waliin 2-2 walqixxee baate.
Gurbaan Amerikaa ganna 19 Bundesliga,Schalke taphatu,Matthew Hoppe taphatu tokkotti goolii sadii galchee kilabii sun malkaa dabarse
Gurbaan Ayislaandi Björn Bergmann daqiiqumja 4:23’ qofa jalaa hafee qooliitti cuqqaaleef.Akka kanaan lanqaansoo jigan.
Gurbaan Beljiyeemii goolii eegu Tibahut Koritous ammoo glove, waan harkatti keeyyataii goolii eegan warqi badhaafame.
Gurbaan dhalootaa Biraazil ganna 22, kun kophaatti ufi baasaa biyyaan wal hanqata. Kilabii isaa keessaa isuma qofa irratti argan.
Gurbaan Eertirtaa kun nama ganna 23 amma kilabii Jermen gargaarsa Biskileeti Geremeni keessa jira.
Gurbaan Gaabon ka Arsenaalii taphatuPierre-Emerick Aubameyangbarana goolii 13 galche. Taatullee sila sun caala galchuu male jedhaniin.
Gurbaan Gaanaa ka kilabii EPL Swansea keessa taphatuJordan Ayewkilabii isaa silaa diqquma EPL keessaa barana hin bahin lubbu itti hore.
​Gurbaan ganna 21 kun, gaafa biyyitii isaa Waancaan Afrikaa moote taphataa beekamaa dorgommiiAFCON 2017jedhanii badhaasan.
Gurbaan ganna 24, Mohaammad Abdullaahi Jumaalee warra cufiitii kaambii tanaa rakkisftu keessaa tokko.
Gurbaan ganna 26 kun gama bitaatiin lakkoofsa 7 keeyyatee taphatu kun Faransaayitti haa hadhalatu malee warrii isaa Maalii, Afrikaa dhufe.Kilabii Chelsii fi kialbii biyyoolessaa Faransaayii jidudu taphata.
Gurbaan ganna 31 kun Waancaa Kubbaa Addunyaa irratti marroo shan goolii galfate.Tapha waancaa addunyaa bara 2010 fi 2014 Afrikaa Kibbaatii fi Biraazil irratti goolii shan galfatee jabaa addunyaa jedhaniin. Yoo dallanu ilkaanilleen nama irraa hin goru.
Gurbaan goolii sadii galcheef kun durii kilabii Watfoordii taphataa amma ammoo kilabii Chaaynaa Changachun Yatahitti bitate.
Gurbaan kun biyya abbaa isaa Kaameruun keessaa kilabiiRainbow FCkeessaa oli guddachaa dhufe.Bara 2015 kilabii kubbaa miilaa AmerikaaWilmington Hammerheadskeessa taphatee eegee akkanuma dedeemaa fulaa amma gahe kanaan bahe.
Gurbaan kun biyya isaa Gaanaallee tapahchuu fa dandaha taatullee ammaaf kilabuma isaatti isa mi’eeffachuutti jira.
​Gurbaan kunDiyaagoo Koostaa (#19)fulaa bu’ee Chelsiif hafuu hin oolu.Koostaa kilabii Chaayinaatti bitachuu fedha.Namii kun Biraazilitti dhalate.
Gurbaan kun duraan Kilabii dargaggoota Arsenaalii taphataa amma ammoo kilabii dargaggoota USA gannii 20 gadii (USMNT-U20) taphachuuf filame.
Gurbaan kun ilmaan Abiidee Peelee sadeen keessaa tokko. Kilabii Faransaay keessaaMarselleetaphata.
Gurbaan kun maatiin isaa Gaanaa hadhufani malee Hillingdon,UK keessatti dhalate. Mana barumsa kubbaa miilaa Chelsii keessaa oli guddatee.
Gurbaan kun nama ganna 22 ti kilabiiStafford Rangerskeessatti goolii hedduu galfachuun beekama.
Gurbaan kun yoo kilabiin isaa kalee(Sanbata) Aston Villa waliin tapahttetti2:56'daqiqiaa lamaa fi sekondii 56 keessattigoolii sadii galcheenama EPL keessaa gooli akkanaa galche ka qaraa tahe.Tapha sun irratti Soutampton 6-1 Aston Villa moote.
Gurbaan Londonitti dhalate ji’uma aufrin duratti kilabii Miami irraa Phialdelifyaaa dhufe Jay Ajayi fa.
Gurbaan Masrii goolii eegu Mohamed El Shen kubbaa Kavaanii fi Shuaarez hedduu ufi irraa dhowwe.
Gurbaan Masriin mataan dhaabdu, Mohaammad Saalaa dorgommii Awurooppaa Liver Pool fi Real Madrid waliin taphatan irratti gurmuun miidhamtee tapha kana irraayyuu hin hafa jedhan kaan amma Raashiyaa dhaqee taphachuuf abdiitti jira.
Gurbaan Panaamaa Felippeen akka biyyitii isaa dhaba hin galleef daqiiqaa 78essoo irratti goolii tokko galcheefii biyya isaa gurraan galche.
Gurmaa’uun madda yaaddoo otoo hin taane furmaatatti dhiyaachuuf karaa ta’u qaba kan jedhan Dr Abiyyi waltajjii siyaasaa daran akka ballatuuf murannoon hojjanna jedhan.
Gurmnuuleen Ameerikaa fi Awurooppaa Dhiheenya Itiyoophiyaatti Hoogganoota Mormitootaa Oromoo Dubbisan Moo?
“Gurmulee seeraa-ala socho’an tu ayyaanichatti fayyadamee, uummatoota amantii fi sabummaan walitti-buusuuf shira jeequmsaa kana karoorfatee hojjete,” jedha mootummaan naannoo Hararii. Waa’ee hookkara kanaa, hoogganotoa amantii, haadha qabeenyaa gamoon irraa caccabsame, hoogganaa paartii mormituu, hoogganaa dhaabbata fi aangawaa nageennyaa bulchiisa naannoo Hararii dubbisnee jirra. Caqasaa.
Gurmuu abukaatoolee seeraa hoogganootaa KFO fi ABOf dhaabatan, Dr. Tokkummaa Dhaabaa immoo, maammiloota isaanii dubbisuuf har’atti beellama fudhatanii gurmuudhaan ennaa mooraa Koomishina Poolisii Finfinnee deeman, humna addaa akka jabaatte hidhatee mooraa sana dura jiruun of irra deebisamuu VOAtti himan.
Gurmuulee Mirga Dhala-namaa: ajajni uggura imalaa haaraan waan fooyya’e hin qabu
Gurmuuleen fiinxaaleyyii, lammiwwan hawaasa Musliimaa fiinxaalessummaatti hawachuuf carraaqqii godhan dura dhaabbachuuf, akka hoogganoota hawaasa Musliimaa Ameerikaa waliin akka hojjetaa jiran dubbatan – Prezidaant Obaamaan.
Gurmuuleen finciltootaa lamaa fi mootummaan biyyattii, walii-galtee dhukaasa-dhaabinsaa cabsuutti wal-balaaleffataa jiran.
Gurmuuleen mirga dhala-namaa akka Barreessaan Muummichi, ka Tokkummaa Mootummootaa balaa hamaa Burundii keessatti dorrobaa jiru kana oolchuuf tarkaanfii hatattamaa fudhatan gaafataa jiran – ka jedhan Bolopiyoon, kunis jila addaa, ka Tokkummaa Mootummootaa Burundiif reguu fi haala itti humni Poolisii, ka sadarkaa Addunyaa gara Burundiitti, keessumaa gandeen hookkaraan baay’ee miidhamaniitti erguu faa akka of keessaa qabu dubbatan.
Gurmuuleen mirga dhala-namaa, waa’ee lammiwwan alaa Yunaayitid Isteets seenan ilaalchisne, ajajni hooggana ol’aanaa, Prezidaant Traamp mallatteessan ajaja uggura imalaa isaan baatii Amajjii keessa mallatteessan irraa waan fooyya’e hin qabu, jedhu. Akka dura dhaabbachuuf jiran illee dubbatu.
“Gurmuuleen mormitootaa fi biyyoonni Addunyaa gama Dhihaa irra jireessi isaanii, walga’iin ammaa kun akka marii haaraa ta’u fedhan. Kaayyoon isaanii, walii-galtee aaangoo qooddannaa haaraa tolchuu dha. Kun immoo gurmuulee mormitootaa addaaf carraa gaarii kennee, irraa mootummaa haga tokko gad qabuu dha.” - kan jedhan – Keesiin, gama biraatiin immoo mootummaan, aangoon isaa otuu guddaa hin jijjiiramiin akkuma irree cimaa qabaatetti ka turuu fedhu tahuu dubbatan.
Gurmuu mirgittiin akkana na dhibaa dhaqee laalladhaaa jette Serenaan,haatii ijoollee ta ganna 36 tun.
Gurmuun dhimma mirga namoomaa qoratu tokko akka biyyoonni sina dimoookiraasiin bulan Raashiyaa, Kuubaa Saawudii Arabiyaan miseensummaa Gumii Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaatti filatamuu irraa akka dhorkan gaafatee jira.
Gurmuun dhugaa mirga dhala-namaa barbaadu, ka Tokkummaa Mootummootaa gabaasaa haarawa baaseen, hookkarri dhiittaa mirga dhala-namaa fi cabinsi mirga namoomaa gara yakka waraanaatti guddachuu malu Sudaan Kibbaa keessatti akka geggeessamaa jiru kan mirkaneessu – ragaa argachuu isaa gabaase.
Gurmuun gameessotaa yokaan maanguddootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa fi Afrikaa ibsa kaleessa baasaniin, rakkoolee jireenya namoomaa fi miidhaalee mirga dhala-namaa Tigiraay keessatti geggeessamutti furmaata tolchuuf, Tokkummaan Mootummootaa fi Gamtaan Afrikaa hatattamaan tarkaanfii fudhachuu qaban, jedhan.
Gurmuun gamtaa Afriikaa dhiyeenya maadhee magaalaa Afgoyyee jiru waraana biyyoolessaa Somaaliyaatti dabarsee kennee jira.
Gurmuun gorsitootaa sun akka jedhetti kampanii Sinoovaak biraa galmeen argame akka mul’isutti talaalliin sun adda addummaa guyyoota 28n ennaa kennamu dhibba irraa harka 62 milkaa’ina qaba.
Gurmuun gorsitootaa talaallii Modernaa raggaasisnaan, bulchiinsi nyaataa fi dawaa hanga jimaata boriitti talaalliin yeroo hatattmaa akka kennau eeyamuu mala. Kana jechuun jalqaba torban dhuftuu irra doosii miliyoona ja’a kan ta’u guutummaa Ameerikaaf raabsamuu danda’a jechuu dha.
Gurmuun humna waraanaa fi hoogganoonni Siivilii Sudaan eega walii-galtee araaraa mallatteessanii as, torbanneen as dhihoo keessa roobni cimaan biyyattii keessatti bu’aa jiru, akka galaanni Naayil guutee lola’uu taasisee – manneen kumaan lakkaawaman mancaase – jedhama.
Gurmuun kun magaalaa Abuujaa keessati duula isaa eegalee, karaa Miidiyaa Hawaasummaa guutummaa Addunyaa irratti babal’ifatee jira. Durboonni sun akka Viidiyoo irratti mul’atan irratti miidhamoo fakkaatan.
Gurmuun kun, miseensota dhibba sagal tahan wajjiin walga’ii torban tokkoof turu eega geggeeffatee booda, sagalee wayyabaa guddaadhaan daandii qabsoo isaa fuul-duraa kana murteeffate – jedhama.
Gurmuun kun namoota seeraa-ala namoota biyya alaatti erganii fi baqattoota deddeebisan irratti akka tarkaanfiin fudhatamu carraaqqii godhamus ni qindeessa.
Gurmuun mirga walabummaa tiksu ka Yunaayitid Isteetis tokko ibsa har’a baaseen kanneen otuu wal-irraa hin kutiin harka lafa jalaan hacuuccaa walabummaa amantii geggeessan – jechuudhaan, maqaa biyyoota kudha jahaa tarreessee jira.
Gurmuun Mudaachumuraan hoogganu, bara 1994, yeroo ajjeechaa duguuginsa sanyii biyyattii irraa jalqabee Koongoo gama Bahaa keesa socho’aa ture.
Gurmuun qorannaa yakkaa poolisii federaalaa Itoophiyaa midhaa miliyoona 480 ol ta'u mootummaa fi uummatarraan gahaniiru jedhuudhaan shakkamtoota lama kaleessa mana murtiitti dhiheesse.
Gurmuun “Quartet” jedhamu kun, waldaalee hojjetootaa Tuuniisiyaa, Liigii Mirga Namoomaa Tuuniisiyaa fi Waldaa Abbota-seeraa Tuuniisiyaa irraa hundeessame.
Gurmuun tokkummaa mootummootaa kan Liibiyaa keessaa haleellaa sana balaaleffachuu dhaan haleellaan siivilota irratti raawwatamu seera sadarkaa addunyaa cabsuu dha jedhee jira.
Gurmuun Tuuniiziyaa tokko Badhaasa Noobelii Nagaa ka bara 2015 Gonfame
Gurmuun “UN Watch” Jedhamu Biyyoonni Sadii Gumii Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaatti Akka Hin Filatamne Gaafate
Gurmuun Walta’insa Biyyoota Atilaantik gama Kaabaa yokaa NATO, har’a walga’ii isaa waldura dhaabbannaan jalqabe.
Gurmuun waraanaa kan ISIS kan Siiriyaa keessaa dhabamsiisuun gareen kun barbadaa’uutti waan dhiyaateef dhumatuuf jira jechuu dhaan White House har’a ibsa kenneen beekiseera.
Gurmuun waraanaa Sudaaniin bulchu Humnootiin naga eegumsaa angawootas waraanaa kanneen yaalii fonqolcha mootummaa yalan faana bu’an jechuu dhaan dubbi himaan grumuu waraanaa beeksisanii jiru.
Gurmuu taajjabdootaa waaltaa carter kan hoogganan ministrii dhimma alaa US duraanii John Kerry fi muummicha ministeeraa Senegal duraanii Aminata Toure tokko turan.
"Gurraachaa hin jiennuu,Adii hin jennu daalacha hin jennuu,paartii tanaa fi paartii sun hin jennuu dhiiraa fi dhalaa hin jennu nu akka namaatti nama tokko,” jedhe gaafa siyaasaan guddachaa oli bahe 2004 keessalleetti woma tokkummaati fi wal dandeettii labse.
Gurraachii duraan garboomfatanii asiin dhufan ammallee hacuuccaa jalaa hin bane jedhanii falmuufiitti jiran.
Gurraachi Lammii Ameerikaa Harka Poolisiitti Du’uun Mormii Guyyaa Lammataa Dhaqqabsiise
Gurraa fi iltii addunyaa garuma kormmii kubbaa miilaa tana jirti.Meessii, Ronaaldoo,Neymar….Mohaammad Saalaa…
“Gurraaleen daldala didiqqaa qaban ka adoo jarii arguu jireennii harkaa bahe nu dhiba.Ijoollee gurraalee ka adii jari qahee taphatu qawween fixan jireennii jaraalleen numa ilaala jette paartii isi maqeeffatte.”Adoo korii RNC North Carolina taa’uu Tiraampi waajjira isaa White House keessatti warra vaayireesii koronaa hadhuuf duula irra jiru waliin mariitti jiran agarsiisan.
Gurrandhalaa 14, Guyyaa Jaalalleeti,Valentines’ Day.Guyyaan Guyyaa Jaalalaa isanii haa tahuu jenne!
Gurrandhalaa 15-17 DC keesstti istaadiyoomii Convention centeritti itti jiran.
Gurrandhalaa 16-18,2019 DC istaadiyoomii Verizon keessatti wal dorgomn. Ijoollee 2,000 tahanitti irratti wal dorgoma.
Gurumuun komaand poostii itti aanaa bulchaa naannoo sanaa Dr. Faantaa Mandefroo hoogganamu kaleessa ibsa baaseen naannoo sana keessatti uggura hawaasummaa hedduu kan kaa’e ta’uu isaaf kunis yeroo hin murtaa’iniif akka ta’u beeksisee jira.
Gurumuu sana kan hoogganan Debraa Liyoons akka jedhanitti ergaa muummichi barreessaan dsbarsan simachuu dhaan gareeleen martinuu diina hundumaa isa ta’e weerara COVID -19tti haa duullu jechuun gaafataniiru.
Guteeres akkana jedhee viidiyoon addunyaatti ergaa dhaamate. “Hiyyumtii hagaa dabraa addunyaa irraa diqqaachaa deemuutti jirti.Taatullee dureessaa fi hiyyeessaa akka malee wal hanqata.Yoo sun walti dhiyeessine namii abdii fi milkii horata.
Guteres akka jedhanitti weerarri kun akkuma to’annaa jala ooleen ijoollee mana barnootaatti eebisuun dursi kennamuufii qaba jedhan. Biyyoota galiin isaanii gad aanaa fi giddu galeessa ta’an kanneen sababaa weerara kanaan miidhaman keessatti barnoota irratti investii godhamuu qaba jedhaniiru.
Guteres kana kan dubbatan Kibxata har’aa gama viidiyoon duula haaraa “dhaloota keenya haa oolchinu” jedhu kan erga weerarri kun darbee booda barnoota cimsuu irratti fuuleffate labsanitti ture.
Guterres hoogganoonni siyaasaa fi deggertoonni isaanii gocha dubbii tuqatuu fi hookkara irraa of qusachuu dhaan falmii jiru karaa seeraan furmaata akka itti kennani waamicha dabarsaniiru. Ba’ii filannoo beeksisuun guyyoota hedduu fudhachuu mala.
Guterres Tokkummaa Mootummootaa jijjiiruf karoora 10 baasee itti jira.
Guters akka gabaasa APn baasetti kora rakko Somaalee irratti mari’achuuf Londonitti taahuutti jiru irratti tana jedhe.
Gutummaa gaaffii fi deebii gaggeeffamanii MP3 kutaa kutaan tuquun dhaggeefadhaa.
Guuleen bara 1999 asittuu biyya diqoo addunyaan wal hanqatee jiraattu tana bulchuutti jira.
Guutummaa Addunyaa irratti lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaatiin qabamanii miliyoona 83 fi walakkaa ga’ee jira. Hospitaala Johns Hopkinisitti, waaltaan odeeffannoo Vaayirasii Koronaa har’a akka gabaasetti lakkoobsi namoota vaayirasichaan dhumanii immoo miliyoona tokkoo fi kuma dhibba saddeet ga’ee jira.
Guutummaa Addunyaa irratti uummatni beela’ee garaa duwwaa ciisu Miliyoona dhibba lama. Namoota akkanaa nyaataan of dandeessisuun karaa danada’amu irratti, hoogganoonni Addunyaa Kora G-8f, dhuma torban dabree as Waashingtonitti walga’an, mari’ataa turan.
Guutummaa addunyaatti guyyaan walabummaa preesii Kamisa boorii ayyaaneffamee oola. Kana ilaalchisuun kanneen walga’an gurmuuleen mirga dhala-namaa, walabummaan preesii biyyoota Afrikaa Bahaa keessatti akka gad adeemaa jirutti akeekkachiisan.
Guutummaa Ameerikaa keessaa guyoota ja’a walitti aana keessa uummata kuma 35 ol ta’antu vaayiresii koronaan qabaman. Nationwide, there have been more than 35,000 reported cases for six consecutive days. Jarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhetti dilbata kaleessaa qofa addunyaa kana irraa namoota 189,000tu vaayirezii kanaan qabaman.
Guutummaa gaaffii fi deebii baqattoota waliin geggeessamee dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii barreessaa Naasir Kadiir Elemoo waliin geggeessine dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii Dr. Zarihun waliin taasisamee caqasaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii geggeessamee MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii geggeessinee caqasaa
Guutummaa gaaffii fi deebii geggeessinee dhaggeeffadhaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii isaa dhaggeeffanaa
Guutummaa gaaffii fi deebii isaanii dhaggeeffadhaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa caqasaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa..
Guutummaa gaaffii fi deebii kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Guutummaa gaaffii fi deebii waa’ee balaa kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
*Guutummaa gaafii fi deebii kana aangawoota paartii irraa deebii akka arganetti fudhannee dhihaanna.
Guutummaa gabaasaa kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Guutummaa Gabaasa Maariyaamaa Diyaaloo ergite caqasaa.
Guutummaa gabaasichaa fi yaada dhaggeeffatootaa kana cuqaasuun dhaggeeffadhaa
Guutummaa Itiyoophiyaa keessatti baatii shaniif kan hojii irra oolu labsiin yeroo hatattamaa kun kaleessa Mummicha ministeera Itiyoophiyaa Dr.Abiyyi Ahmadiin ibsamee jira.
Guutummaa Itiyoophiyaa keessatti vaayrasii Koronaa irratti qorannaa fi barsiisii bifa duulaan gaggeeffamaa jira.
Guutummaa Itiyoophiyaa keessatti wiirtuuleen filannoo kuma 4 keessatti hojiin namoota sagalee kennan galmeessuu kan hin jalqabamne ta’u bordiin filannoo Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Guutummaan kutaa Sanaa hanqiinni nyaataa isa mudatee jira.David Aguko lammii Itiyoophiyaa yoo ta’u lafa Qonnaa midhaan irra facaafannu hin qabnu.Loon keenya iyyu lolaa bishaaniin waan fudhatamaniif rakkoo guddaa nu argatee jira jedha.
Guutummaa oduu kanaa MP3 tuquun caqasaa.
Guutummaa qophichaa kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa
Guutummaa qophii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Guutummaa qophii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Guutummaa sanaa fi aanaalee kaan keessatti humnoonni mootummaa federaalaa akka jiraattota, keessumaa dargaggoota reebaa fi hiraarsaa jiran illee dubbatan. Bulchaan magaalaa Shaakkisoo, Obbo Waddeessaa Waaqoo garuu, “kan aanaa keenya keessa jiru warruma aanaa bulchan gaafadhaa. Magaalaa ani bulchu, Shaakkisoo keessatti garuu guyyaa tokko illee mormiin ka’e hin jiru. Hiriirris hin geggeessamne, miidhaan humnoonni federaalaa raaw’atanis gonkumaa hin jiru.” jedhan.
Guutummaa wal-falmii isaanii kan kutaa lamaan jiru dhaggeeffadhaa
Guutummaa Yunaaytid Kingdam keessatti immoo baatii reefuu dhume Muddee keessa namoota kuma 80 caalaatu qabame.Kunis galmee haaraa ta'u isaa ibsan.
Guutummmaa gabaasichaa kana cuqaasaa tii dhagggeeffadhaa
Guutuu gaaffii fi deebii kanaa caqasaa
Guutuu gaaffii fi deebii kanaa fuuula kana irraa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Guutuummaa Afrikaa keessatti yeroo kamiin iyyuu caalaa qilleensi abdii bubbisaa akka jiru irra deddebi’ee dubbachaan ture kan jedhan barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa Antoniyoo Gutareesh kanaafis sababaalee ijoo jiran keessaa mummichi ministeera Abiyyi Ahimad tokko.
Guutuummaa biyyatti keessatti uummanni waa'ee vaayrasii Koronaa kanaa ilaalacha ga'aa itti kennuu dhiisuun faca'iinsa vaayrasichaaf sababaa ta'u kan ibsan sistar Sa'adaan keessumaa Oromiyaa keessatti waa'ee weerara vaayrasii koronaa kana siyaasa jedhanii fudhachuun rakkoo guddaa ta'u ibsan.
Guutuummaa Gaaffii fi Deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Guutuummaa Gabaasa kanaa armaa gadiitti caqasaa
Guutuummaa Itiyoophiyaa keessatti ajjeechaa fi ukkaamsaan shofeeroota irratti dhaqqabu mootummaan akka dhaabsisuu hiriirri gaafatu magaala Baahir Daar keessatti Wiixata Ebla 29 bara 2019 gaggeeffamee jira.
Guutuummaa Itiyoophiyaa keessatti Kibxata Caamsaa 30 bara 2016 kaasee tajaajiilli Intarnetti guutummaa Itiyoophiyaa keessatti cufamuu aangawooni mootummaa kamiisa Waxabajjii 1 bara 2016 beeksisuu isaanii dhaabbatti Oduu Rooytars gabaasee jira.
Guutuummaa Oromiyaa Keessatti Filannoon Akka Gaggeeffamu Shakki Hin Qabu: Angawaa Paartii Badhaadhinnaa
Guutuun barumsaa isaa sadarkaa tokkoofaa fi lammaafaa fixuun booda barumsa sadarkaa ol’aanaa Finfinnee, Koleejii Qidistemaariyaamitti jalqabuus, bara 1991 yeroo Addi Bilisummaa Oromoo mootummaa ceehumsaa keessa turetti rakkoo fi roorroon uummata Oromoo irratti hammachuu fi innis tuffii fi roorroon sun irra gahaa wan guddateef gara Baha Oromiyaa deemee waraana bilisummaa Oromiitti dabalame .
Guuyuma sana hoogganaa humnoota waraanaa Itiyoophiyaa Jeneral Sa’ire Mekonnin illee mana ofii keessatti waardiyya isaaniin wareegamuun ni yaadatama.
Guyaan kun hamma bara 1933 Amajjii 20tti jijjiiramutti guyyaa prezidaantiin Yunaayitid Isteetis hirbuu seenuun aangoo qabatu ture.
Guyyaa 10 duubatti ammoo Arsenaaliin walti marti.Arsenaal armaan durattuu Viilaa 3-0 fi 5-0 moote.Jari kun lamaanuu Ebla 29,2015 waancaa FA argachuuf taphata.
Guyyaa 10n duratti fuluma wallaansaaf dhaqe Jermenitti ganna 75essootti lubbuu dhabe.
Guyyaa 30- 40 keessatti ammoo waan dhaaban kaan irra deebi’anii laalan. Guyyaa 30-40 kana keessatti muka biliyoona 4 dhaabuuf karoora qabdi.
Guyyaa 30n duratti jalqaban hardhallee ittuma jiran. MN haga Hawaii godina ykn State Amerikaa 50nu waliin gahanii addunyaalleen irraa fuutee dabarteen.
Guyyaa 3 booda jechuun Dilbata darbee Waxabajjii 18 bara 2017 walakeessa halkanii irratti namnii tokko konkolaataa gara namoota Masjiida cina deddemaa turanti ofuun kudhan madeessuun tokko ajjesuun gabaafamee jira.Kan musleemoota irratti qiyyaafate gocha shoroorkaa jedhamee jira.
Guyyaa 90 booda jechuun Sadaasa 3 prezidaantiin Amerikaa ennaa filatamuu talaaliin farra dhukkuuba Koviid-19 ni argama jedhuun Traamp oduu gabaastootaaf Waayit Haawus keessatti ibsanii jjiru.
Guyyaa afuriin durattuu fa lola guddaatti jira.Fulaan itti nama hadhan jehdan; Kalmaalee, Ambaaroo, Waaccu Lammafaa fa.Fulaa haga tokkotti Liyuu Poolis ganama saatii 11 jalqabee nama hadhee taatullee ummatatti bahee dhowwate.
Guyyaa afurin duratti jalqaban atileetota biyyaa fi naannoo 209 keessaa walti filanitti Dohaa,Qataaritti Shaampiyoonaa Addunyaatti wal dorgomuutti jira.
Guyyaa afuuruuf yeroo gamas turanti Zeid mummicha ministeeraa biyyatti Dr. Abiyyi Ahmad fi aangawoota sadarkaa olaanaa biyyatti wajjiin wal arguuf jiru.
Guyyaa akkanaa kana foon namii hedduun nyaachuu amaleeffate (Turkey) Simphirree guchii fakkaattu. Gama kaaniin perzdaanti Obaamaan hojjatootii nagaa Amerikaa naga biyyaa eeguu ummatii ammoo mirgaa bitaa ufi eegachaa guyyaa gammachuu akka qabaatu dhaamte.
Guyyaa akkanaa kana namii firaa fi fiixaan,dhalaa fi hariyaan walti yaahee kaan cichaa duratti,kaan ammoo qaheetti yaahee foon waddata.Baandii hedduutti karaatti yaahee biyya gamachiisa.
Guyyaa akkanaa kanatti wal dorgommii ispoortii fkn kubbaa miilaa, atileetiksii, marii hawaasaa,qophii bashannanaa,marii siyaasaatii fi qophii hedduutti jira.
Guyyaa akkana kana irratti yoo hedduu hiriira mormii hin bahan.Barana namii hagii tokko Tiraampi ijoollee didiqqoo fakkeessanuu “baby Trump” jedhee isaa akka daahimaa mana fincaani keessaa Twitter barreesssu fakkeessanii harkatti qabatanii yaa’aniin.
Guyyaa akkana kana Turkey miliyoona hedduu qalatanii firaa fi fiixaa,dhalaa fi hariyaan itti wal yaaman.
Guyyaa awwaalaallee ammatti waan mirkanaa hin qamnu
Guyyaa Ayyaana Cuuphaa fi Jala-bultii Isaa Hookkara Hararitti Ka’ee Qabeenyaa Irra Miidhaa Gessise Maal tu Kakaase?
Guyyaa Baqattoota har’a guutummaa Addunyaatti ayyaaneffame ilaalchisuudhaan, gabaasaan VOA Naakoor Malkaa gara Gaambeellaatti imaluudhaan baqattoota achi jiraatan keessaa dargaggoo tokko haasofsiisee jira.
Guyyaa bilisummaa kana abbootii Amerikaa yayyaban American founding fathers jedhan George Washington, John Adams, Thomas Jefferson, James Madison faatti nama akka, Alexander Hamilton, James Monroe fi Benjamin Franklinii fi nama hedduu ufitti daratanii lsaban.
“Guyyaa boorii, jijjiirama jiru haa deggerru. Dimookiraasii haa cimsinu, kaka’umsa yokaan MOTO jedhuun, hiriira nagaa guddaa waamnee jirra. Hiriirri kun kan eenyuu iyyuu otuu hin taane, hiriira lammiwwan Itiyoophiyaa ti. Guyyaa galataa ti. Amantiidhaan, ilaalcha siyaasaatiin, yaadaan otuu adda hin ba’iin tokko taanee baana. Biyyi keenya Itiyoophiyaan ammaan dura, haga yeroo dhihootti maal keessa akka turte ni beekna. Har’a immoo, yaaddoo sana mara keessaa deebinee, daandii bilisummaa, haqaa fi dimookiraasii irra buunee jirra. Lammiwwan Itiyoophiyaa marti tokko taanee, hafuura Itiyoophiyaanummaa qofaan wal-geenya, jennee jirra. Dhaamsawwan abdachiisoon hedduun nu dhaqqabaa jiru. Guyyaa boruu, nagaa fi jaalalaan dabarsina, jennee abdii qabna.” jedhu – Obbo Guddataa Galaachaa.
Guyyaa borii Jarman Barlin bakka biyyoonni Afriikaa 11 irratti hirmaatanii fi wal ga’ii investmentii Afriikaatti fuuleffate irratti argamuun haasaa dhageessisuuf jiru. Chaansilerittii Jarmanii Angela Merkel waliin illee mari’achuuf jiru.
Guyyaa Dararamtoonni Sadarkaa Addunyaatti Itti Yaadataman
Guyyaa dheenagddaa humna waraana Amerikaa gugurdaa lamatti kubbaa miilaa waliin taphate.
Guyyaa dheengaddaa,Hagayya 18, Siwitzerlandi,Bern keessatti ganna 80tti lubbuu dhabe abbaa ijoollee sadiiti.
Guyyaa dheengaddaa immoo manneen sagadaa gubuu akkasumas baankolee fi waaltaalee mana yaalaa saamuuf yaaliin ta’eera jedhan. guyyaa kaleessaa garuu magaalattiin tasgabbooftee manneen daldalaa banamanii tajaajila kennuun gabaasameera.
Guyyaa dheengaddaa jalqabanii jalqabanii Gurrandhalaa 25 dhumata.Warrii haga ammaa dorgomuutti jiru biyya haga guddaan cabbii keessa qubatan.
Guyyaa dheengaddaa K Gi’antis Rooyalsi 5-0 moohe.Giantis ganna lamaan duraa waliin marroo torba waancaa moote.Royalsiin Kansas City Royals ammo haga ammaatti marroo tokko moote.Sunu ganna 31n dura.
​Guyyaa dheengaddaallee daahima diqqaa tokko caaccaba kana jalaa fuudhan.
Guyyaa dheengaddaallee Makkinniisa-Oromoo araddaa Ciilileetti waraanii kun nama lama ijjeese jaha madeesse.
Guyyaa dheengaddaa metirtii 1500 irratti warqii tokko dabaltte, torbaaniin duratti ammoo metoirii 10,000 mootee warqii badhaasan.
Guyyaa dheengaddaa sudaanonnii heeedduuna hiriiraa bahanii, hidhatoonii mootumaa hiriira sana bittineesuudhaaf dhukaasa bananiin namoonii lama du’anii kan biro akka madaa’an gabasameera.
Guyyaa dheengaddaa Wallaggaa Bahaa aanaa Haroo Limuuu bakka addaa Hargumbee jedhamutti, hidhattoonni Benishaangul Gumuz irraa itti cehaniin halellaa geggeessamee fi poolisii kora bittinneessaa Oromiyaa keessaa 11 ajjeesan jedhanii fi fixinsa sanaan dura geggeessamaa ture balaaleffachuudhaan, jiraattonni magaalaa Naqamtee har’a magaalattii keessatti hiriira bahan.
Guyyaa Dhukkuba Sombaa Sadarkaa Addunyaatti Yaadatamee Oole
Guyyaa Dhukkuba Sombaa yokaan Tiyuuberkiloosisa har’a sadarkaa Addunyaatti yaadatamee oole ilaalchisuun kan ibsa baase, Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa duulli dhukkuba Sombaa irratti geggeessamaa akka milkaa’ina dhabe eeruudhaan, dhukkuba yeroo dheeraaf ture, kan waggaa waggaatti namoota miliyoona tokkoo ol ajjeesu kanatti xumura gochuuf tarkaanfiin fudhatamuu qaba, jedhee jira.
Guyyaa dhumaa kanatti prezidaant Traamp paartii Ripaablikaan bakka bu'uun prezidaantummaaf akka dorgomaniif afeerraa dhiyaate simatanii jiru.
Guyyaa dhuma wal fakkaatu waajjirri nageenyaa kun baname barattoonni Hong Kong, kabajaan Hong Kongiif faaruu jedhu akka hin faarsine waajjirri barnoota magaalattii ugguree jira.
Guyyaa dorgommiin nama jalatti dhiyaattu shaakala akkam leenjsian jennaan leenjii didiqqoo jedha.
Guyyaa dorgommiin tun dhumattu Qamar Yuusufitti sirbaan biyya gammachiisa.
Guyyaa Dubartoota Addunyaa - Bitooteessa 8
Guyyaa dubartoota Addunyaa fi Guyyaa Awurooppaa jedhamuun ka bara kana ayyaaneffame ilaalchisee haala jireenyaa dubartoota biyya keenyaa kan calaqisuu dorgommii suuraa kaasuu yokaan footoogiraafiitti kan hirmaate dargaggoo Amansiisaa Ifaa injifate jira.
Guyyaa duraa Caamsaa,28,2016 Gorillaa guddaa kg 181 tokko Amerikaa paarkii godina Ohio magaalaa Sinsinaatii(Cincinnati) keessatti ijjeesan.
Guyyaa duraa (kaleessa) Kora-Sabaa paartii Demokiraatii Filadalfiyaatti ‪
Guyyaa Eedsii, Mudde tokko guutummaa Addunyaatti yaadatamee oolu dursuudhaan kan gabaasaa kana baase Jaarmayichi Tokkummaa Mootummootaa, Mootummoonni dhukkuboota daddarboo kana irratti duula geggeessan keessatti, dhimma namoota rakkoo akkanaaf saaxilamaniitti akka xiyyeeffatan, waamicha dhiheesse.
‘Guyyaa Filannoo Boordiin Filannoo Murteesse Hin fudhannu’ Raayilaa Odiingaa
guyyaa filannoo kana kaawu nuun hin mariyanne jechuun mormaniiru.
Guyyaa filannoo sanatti tallaalchi argamuun irra deebi'ee filatamuuf carraan qabu kan miidhu miti kan jedhan Traamp an garuu filatamuuf jecha kana hin goone jedhan.
Guyyaa Gaadaafiin Aangoo Irra Itti Turu Qubaan Lakka'ama
Guyyaa galataa kana ganan dhibba hedduutiin duratti Indiin durii Amerikaa qubatan yoo midhaan galfatan walti dhufanii Turkii qalatanii wal yaamanii waaqa ufii waliin galateeffatan.
Guyyaa Galataatiitti aanee ammoo guyyaa gabayaati(Black Friday)dhufa. Suuqilee fi dhaabbilee daldalaa hedduun mi’a gurguran harka hedduu irraa namaa bu’anii guguran.
Guyyaa Galtaa cufaa biiroolee mootummaatii fi dhaabilee hedduun cufaa. Nama kuma dhibba hedduutti guyyaa akkanaa kana firaa,fiixaa fi hariyaa waliin oolee buluuf karaa yaa’aa.
Guyyaa gammachuu isaaInagurationirratti koronaafuu jedhanii namii akka durii hin dhufu.Biden amma kaabinee qixeeffachuutti jira. Kaabineen tiyya akkuma biyya isaa wal makaa jedha.
Guyyaa gammachuu pirezidaantii haaraa baranaa koronaan nama kuma hedduu dhufuu dhowwuu dandaha.Baaydeniin guyyaan gammchuu teetii sun maan fakkaata seera jennaan “waan guyyaa sun fakkaatu walumaan ilaalla,” jedha.
Guyyaa garii oobjuu sodaadhee hirriirba dhaba.Taatullee adoo hin beennee mugee billiqii jedhee namummaan rifatee ufi wallaale hiriirabaa dammaqa.”"
Guyyaa guutuu dhokachuu dhaan galma barnoonni keessatti kennamu keessaa dhukaasa qawwee hiriyoonni isee ittiin dhuman dhaggeeffataa oolte. Guyyaa tokko mana barnootaatti nan deebi’a garuu as miti
Guyyaa guutuu guutummaa Ameerikaa irraa daawwattoonni dhibbaan laka’aman dhufanii bakka yaadannoo namoota dhumaniif qopaa’etti argamuu dhaan kabajaan yadatanii jiru. Gaddi isaan torban kana keessa darban kan isaan baachuu danda’anii ol ta’uu illee jiraattonni gaddaan dubbataa jiran.
Guyyaa guutuu haala achi jiru qulqulleeffataa turanii, waaree dhaa booda sa’aa sa’a shanitti (akka Itiyoophiyaatti 11tti) yeroo dhihuuf jedhu naannoo sana hojiif banaa godhanii jiran - jedhan, Ambasaddar Girmaa Biruu.
Guyyaa guyyaatti namoonni kuma 300 vaayrasii Koronaan qabamu jechuun kan gabaafamaa jiru kun nuusa lakkoobsa namoota qabanii ta’u mala jechuun Gaazeexaan Neew Yoork Taaymis beeksisee jira.
Guyyaa guyyaatti yabaloowwan waraanaa gara naannoo Sanaa dhufan yeroo ja’a deddeebi’uu dhaan waraana keenya Ikwaatooriyaa kaabaa fi gama dhiyaatti argamu haleelu jedhan.
Guyyaa har’aa baatiin ykn ji’i guutummaa US keessatti ija biiftuu dukkaneessiti kan “Eclipse” jedhamutu ta’uuf jira. Gaaddidduun ishee kutaa Oregon, walakkeessa Ameerikaa qabee hamma andaara galaana Atlaantikii kutaa South Carolianatti biiftuu dukkaneessuuf jira. Dr. Tulluu Bantii Baacaa “kutaa Washington keessa kan jiru “White Worth University”tti barsiisaa barnoota Physics ti. Haala isaa nuuf ibsaniiru.
Guyyaa har’aa, Ebla 2, bara 2016 gara mana hidhaa Qilinxootti deemanii kanneen guyyoota darban afuriif dukkana keessatti hidhamnee turre jechuun mana murtiitti himatan Arfan araganii kutaa dukkanaa keessaa baafamuu isaanii naaf ibsanii jiru jedhu Obbo Wandimmuun.
Guyyaa har’aa gama akka sa’atii Itiyoophiyaatti tokkoo fi walakkaa irraa jalqabee, reeffi Artistii beekamaa fi Jaallatamaa Haacaaluu Hundeessaa mana warra isaa magaalaa Amboo, lafa dur ganda 06 jedhamuu fi amma Toorban Kuttaayee, bakka addaa Araadaa jedhamee waamamu irraa fuudhamee, jaallatoota isaa, dinqsifattoota isaa hawaasa naannoo isaa muraasa, jiraattota magaalaa muraasaa, akkasumas maatii isaatiin marsamee gara Itaadiyeemii Yunivarsitii Ambootti ka geessame yoo tahu, kabajaa sirna kanaaf jecha Baandiin Naashinaal Baandii Oromiyaa jedhamus bakka sanatti argamee muuziqaan dabaaluu isaa dubbatan, namoota sirna kana irratti argaman keessaa kanneen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan.
Guyyaa har’aa gara Yemenitti ce’uuf yaalaa kan turan lammiiwwan Itiyoopiyaa 180 beekaa gara galaanaatti darbamuu isaaniif hanga ammaatti namoonni 19 du’uu jarmayaan koolu galtootaa kan sadarkaa addunyaa mirkaneessee jira.
Guyyaa har’aa golgaan gurraachi tarsa’uu isaa agarsiisa jedhan Dr. Abiy. Yeroo kana booddee jiru keessatti jaalalli attamiin guddata, attamiin waliin hojjenna isa jedhu waliin mari’annee, akka barbaachisetti biyyoota lamaaniif kan himnu ta’a. Artistoonni waggaa haaraa isa dhufu kan kabajnu Asmaraa keessatti waan ta’uuf ammumaa qophaa’uu qabna jedhan.
Guyyaa har’aa hiriirri magaalaa Naqqamteetti geggeessamuuf ture humna ittisa biyyaan bittinnaa’ee dhukaasa humnoonni kun dhukaasaniin barattoonni lama akka hamaatti miidhamuu kaan immoo gaaza imimmaansu biifameen miidhaan irra ga’uu barattoonni nuuf ibsaniiru.
Guyyaa har'aa ibsa tuuta oduuf kennameen labsiin sun guyyoota 15 keessatti mana maree bakka bu'oota uummataaf dhiyaatee erga raggaasisamee booda baatilee itti aanan ja'aaf akka turu beekameera. Labsiin sun kutaalee mara keessatti hojii irra akka oolu illee ministrichi dubbataniiru.
Guyyaa har’aa jechuunis Amajjiin 16 guyyaa ayyaana dhaloota hoogganaa qabsoo mirga namaa kan Maartiin Luter Kiingitu as Ameerikaa keessatti kabajamee oola.Maartiin Luuter King utuu jireenyatti jiraatan ta’ee har’a umuriin isaanii waggaa 83 guuta ture.Maartiin Luteer Kiing hawaasichaaf akkasumas dhala namaaf gumaacha ol aanaa isaan qabaatan yeroo yaadannutti preisidentii Amerikaa hiddi dhalata Afriikaa inni jalqabaa Baraack obaamaan erga aangootti dhufanii waggoota sadii xumuraa jiran.Ilmi Martiin Luter King Christine King Farris umurii kootti nu keessaa namni biyya keenya hoogganu ni ka’a jedhee yaadee hin beeku. Mr. Obamaan Presidantii ta’uun isaanii nuyiig gara biyya abdii keenyaa akka dhaqnetti nutti dhaga’ama jechuu isaa illee gulaalaan har’aa tuqee jira.Seenaa dhuma Martin Luter King kana ilaalchisuun hayyuun seenaa lammii Oromoo profesor Mohamed Hassanis ibsa nuu kennanii jiran.Guutummaa isaa MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Guyyaa har’aa, jechuun, Onkoloolessa 11, bara 2017, magaalaalee Oromiyaa - Amboo, Shaashamannee fi Calanqoo keessatti hirirri mormii geggeeffamamee jira. Akka jiraattonni jedhanitti hiriirri Amboo keessatti nagaadhaan kan xumurame yoo tahu, Shaashamannee keessatti garuu, humni ittisaa federaalaa hiriirtota irratti dhukaasa baneen namoonni 4 yoo du’anii, ka biroon 30 ta’an madaa’anii jiran.
Guyyaa har’aa lammiiwwan Ameerikaa guyyaa hoogganaa qabsoo mirga namaa fi nama qabsoo hookkaraan alaa qindeessuun beekaman Martin Luther King kabajaan yaadatanii oolu.
Guyyaa har’aa lammiiwwan Ameerikaa kanneen waraana US keessa utuu tajaajilanii lubbuu isaanii wareegan kabajaan yaadatu. Waraana namoonni akkasii keessatti wareegaman keessaa tokko waraana Veetraam.
Guyyaa har’aa magaalaa Meqelee keessatti ganama sa’a shan ruubii hir’uu haleellaan xayyaaraa waraanaa geggeessamee jira. Haleellaan sun magaalattii gama bahatti kan geggeessame yoo ta’u staadiyoomii ballolii jedhamu cinatti geggeessamuu isaa odu gabaasaan VOA mulugeta Atsbeha arguu isaa gabaaseera.
Guyyaa har’aa paarlaamaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa gaatilee shanii fi turuu kan gumii ministeerotaan gaafatame raggasisee jira.
Guyyaa har’aa paartileen filannoo sana irratti hirmaatan buufataalee TV sadii, raadhiyoo FM sadii fi sagantaalee raadiyoo biyyooleessaa irratti beeksisamuu jalqabaniiru jechuun Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa gabaaseera.
Guyyaa har'aa Sudaan Kibbaa Juubaa dhaa' ka'uu dhaan gara kiiloo metra 800 erga balaliitee booda xayyaarri Antoonoov tokko bosona Naayil keessatti kuftee caccabuun ishee beekamee jira.
Guyyaa har’a hordoftoonni amantii kirstaanaa addunyaa garaa garaa keessa jiran ayyaana dhalata Gooftaa Yesuus ykn Christmas kabaju.
Guyyaa har’a yoo xiqqaate Falisxinonni 41 ajjefamanii kanneen dhibba hedduun walitti bu’iinsa uumameen mada’an.
“Guyyaa hardhaa kana aanaa Gumii-Eeldalloo, ganda Malkaa-Hoolaatti Liyuu Hayiliin Soomalee ummata horsiisee bulaa hadhuutti jira gabaasa akkasitti amma nu dhaqqabe.
Guyyaa hojii isaanii isa jalqabaatti, prezidaantiin Yunaayitid Isteetis haaraan, Joo baayiden, kaleessa – waa’ee talaalii COVID 19 fi namoonni vaayirasicha qabaachuu qorachuu kanneen hidhatan qaban tarkaanfii hooggana ol’aanaa fudhachuu dabalee, waa’ee dhukkubicha tarsiimoo hojii qaban lafa kaa’atanii jiran.
Guyyaa jahatti hafee biyyya 4tti walti hafe.Afur qofa,afran mucha saayyaa.Biyya jahatti walti hafe warrii walti hafe walti qophaahuutti jira.
Guyyaa Jalabultii Ayyaanaa Gabaan Finfinnee Akkamitti Oole?
Guyyaa jalqabaa namuu wayaa aadaa ufii naqatee kilabi kubbaa miilaa godina isaaniitii dhufte faana yaa’aa istaadiyoomiin gaha. Akkanuma jechaa guyyaan torbaanuu dorgommii kubbaa miilaatii ala waan ufi qabaataa galgala galgala ammoo qophii bashannannaatti jira.
Guyyaa kaleessaa deggertoonni Jawaar Mohamed kumaan laka’aman magaalaalee Oromiyaa keessatti hiriira mormii geggeessanii jiru.
Guyyaa kaleessaa galgala keessaa naannoo sa’aatii sadii fi walakkaa rasaasa namoota hin beekamin biraa dhukaafameen lubbuun isaa kan dabarte du’uu artist Haacaaluu Hundeessa ilaalchisee guyyaa har’aa sabaaa himaa biyya keessaaf ibsa kan kennan komiishiner jeneraala poolisii federaalaa Indeshaaw xaaseew maqaa dha’uu dhaan daayiriktera kominikeeshinii kan ta’an obbo Jeelaan Abdii namoonni gocha kana raawwatan jedhamuun shakkaman to’annaa jala ooluu isaaniinii ibsaniiru.
Guyyaa kaleessaa immoo koolu galtoota lammiiwwan Somaaliyaa fi Itiyoophiyaa 120, yaballi isaan ittiin adeemaa turan gara andaara galaana Yemenitti akkuma siqeen kanneen namoota seeraan ala deddeebisan dargaggoota kolu galtootaa galanatti darbanii kanneen 50 ol ta’an du’uu isaaniif balaa guyyaa lamaan mudateen lubbuun namoota 69 darbeera..
Guyyaa kaleessaa jechuunis Ebala bultii 5 bara 2016 galgala gara sa’aatii sagalitti ibiddi doormii barattoota universitii Haramayaa keessatti ka’ee qabeenyaa mancaasuu isaa jiraattonni fi barattoonni nuuf ibsanii jiran.
Guyyaa kaleessaammoo, Mootummoota Gamtoomanitti Wajjira Koomishinii Mirga Dhala Namaa Damee Biyyota Baha Afrikaa fi mootummaa Itoohpiyaa eddutti waliigaltee mallatteesuu an ibsan koomishinarichi, mootumman Itoophiyaa barbaachisuummaa wajjira kanaa hubachuu gammachuudhan fudhanas jedhan.
Guyyaa kanaaf kabajaa qabnu ibsuu yoo feena kanneen 100 taanu gara Washingtonitti deebinee kanneen 400 fi isaa ol ta’an waliin taanee ergama keenya godhachuu dhaan seer asana bakkatti deebisna jedhan
Guyyaa kana amma Booranattti ulfeessuutti jiran. Akka itti gaafatamaan Waajjira Tuurizimii Booranaa aabba Bonayaa Diidoo jedhetti guyyaan kun gannuma gannaan ulfeessaa dhalootii dhufu waan warqata qofaa mitii aadaa fi jireenna lafa irraa mullatu jabeeffatuuf guyyaa kana ulfeessan.
Guyyaa kana barana yuniverstii Bulee Horaatti kabanan. Guyyaan guyyaa waan qaban wal irraa baratan,waan beekan wal barsiisanii aadaann jabeeffatan.
Guyyaa kana bulchoota mootummaa federalaa fi naannoo hedduutit itti dhufa.
Guyyaa kana kan kan kana duraattii adda ta’een meeshaalee waraanaa gurguddoon kan irratti mul’atani yoo ta’u qeeqxonni prezidaant tramp deebisanii filatamuuf qophaa’aa ennaa jiran kanatti ayyaana kana bifa duula filannoo taasisan jedhan.
Guyyaa kanatti jaalalleewwan kaardii,chokkolaataa,daraaraa diimaa ka akka abraasaa fi kennaa hedduu walii kenna.
Guyyaa kanatti Raabaa,Kuusaa,Gadaammojjii fi qaamii gadaa keesaa cufa achitti argan.
Guyyaa kanatti waan durii hin tolchine pirezidaanti Tiraampi taankii waraana Amerikaa karaa irratti,xuyyuura waraana ammoo qillleesa irra oofanii akka ulfeessan hajaje.
Guyyaa kudha shaniif haala kana keessa eega turanii booda nama 9 irraa kan hafee hunduu dhuman. Imala kana keessa ijoollee dubartonni akkasumas dubartonni ulfaa hangi tokko akka turan ibsameera.Kanneen lubbuun hafan keessaa lama polisiin eega baraarsamanii booda du’an jedha Eliyaas.Balaan kun dhugumatti dhaqqabuu isaa jaarmayaan godaantootaa kan sadarkaa adunyaa (IOM) fi dhaabnii baqatootaa UNHCR mirkanessani jiran.Kanneen haala adda addaan ammaan dura daangaa Tunisiyaa irra ga’an garuu amma iyyuu dhimmi keenya ilaalcha hin argatin jira jedhu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Guyyaa lallabaa sun adulaa jahaaniifuu galma haaraa jaaran. Adulaa lallabanii Baqqalaa-Faajjii bira dhaabaniif.
Guyyaa lamaan Itoophiyaa turu kanatti Giriin porojeektii dhaabii Amerikaa ummataan gargaaru heddu laala.
Guyyaa lamaa sadii keessatti achii bahuuf fala argachuu hin oollu jedha
Guyyaa lama dura fiigiicha fageenya wal fakkaataan atleet siifan Hassan qabxii haaraa galmeesuun ishee ni yaadatama.Galmee haaraa Siifan galmeessitee turte sana latasanbat immoo sekoondii 5.79 foyyeesitee.
Guyyaa lama magaaluma,Sooddaa tursanii waraana makiinaa sun faana dhufelleen dabalamee dabruu fi dabruu dhabuu irratti wal dhabanii waraanii akka warrii lafaa jedhutti namii 3 haga 4 waraana suniin du’e.
Guyyaa Miidiyaa Adunyaa baranaa laalchisuudhan, mummichaa mootummoota gamtoomanii Antooniyoo Guteerees ergaa armaanii gadii kana dabarsan.
Guyyaan 30 kaan amma ya guyyaa lamatti deebihe.Baaddiyaa Oromiyaatti haga karaa karaa biyya guddatteeti namuu woma sun odeessa.Nugusaa haga perzdaantii bahe daawwata.
Guyyaan abbootiin Amerikaa yayyaban bilisoomuu malle jedhanii irratti walii galan kalee irra oola.Taatullee seera bilisummaa kana Adoolessa 4,1776 mallatteessan.Guyyaan bilisummaa Amerikaa kun bori irra oola.
Guyyaan Afriikaa kan bara kanaa Afriikaa ishee barbaannu hundeessuuf oguma, aadaa fi hambaawwan seenaa irratti fuuleffata. Qabeenyaan badhaadhan fi hambaawwan aadaa fi uumamaa misooma waariinsa qabu, hiyyummaa xiqqeessuu akkasumas nagaan akka buufatu gochuuf barbaachisaa dha. Ardittiin rakkoolee sababaa weeraa COVID-19n mudatan dura dhaabbachuuf yaaliin gochaa ennaa jirtu kanatti guddina dinagdee hunda haammachiiseef bu’uura ta’uu danda’a.
Guyyaan AIDS addunyaa Itiyoopiyaa keessaa sadarkaa biyyoolessaa Gambeeelaa kaleessatti kabajamee oole.
Guyyaan AIDs addunya torban darbe yaadatamee oole. Itiyoopiyaa keessatti immoo guyyaan kun dilbata darbe bakka dhibeen HIV AIDS keessatti hammaatee jiru Gambeela keessatti dilbata darbe yaadatamee oole.
Guyyaa nama daandii irra adeemuu halkan mana namaa cabsanii seenuun jiraattoota reebanii hidhuun daran bifa jabaateen itti fufuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru. Humni waraana mootummaa magaalatti keessatti heddumminaan bobba’ee uummata ari’ataa fi hidhaa waan jiruuf uummanni magaalaa keessaa gara baadiyyaatti inni baadiyyaa keessa jiraataa ture immoo gara magaalaatti baqataa kan jiru ta’uu jiraattonni ibsanii jiru.
Guyyaan Baqattoota Addunyaa 19ffaan Gaadidduu Vaayirasii Koronaa Keessatti Mudde 20 Ayyaaneffama
Guyyaan baqattoota addunyaa yeroo kabajamu torban kana komiishineerri ol aanaan dhimma baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa Filiippoo Graandii gaanfa Afriikaa daawwatanii jiran.
Guyyaan bilisummaa carraa gammachuu guddaa ta’e ituu jiruu iyyata obboleeyyan keenya kan Kaashmirii kanneen Jammu fi Kashmir keessatti cunqursaa Hindii jala jiraniin gaddinee jirra jechuun dhaadatan Khan.
Guyyaan Daa’imman Addunyaa Itiyoophiyaa Keessatti Kabajame
Guyyaan Damaraa har'a jechuunis Akka laakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 16 bara 2012 magaalaa Ambootti kabajamee jira. Ayyaanicha bifa amantii fi aadaatiin kabajame irratti namootni akka jaalalaan waliin jiraatan dhaamsi dabarsamee jira.
Guyyaan Dhaloota Gooftaa Yesuus Kabajamee Oole
Guyyaan dhaloota Maartiin Luuter Kingi akka ulfeessan perezidaantii Amerikaa Roonaaldi Regenitti akka guyyaan kun Wiixata torbaan sadeessoo Ammajii irra oolu bara 1983 keessa seera baase.Dhalootii isaa silaa Ammajii 15,1929.
Guyyaan dhaloota Tokkummaa Mootummootaa hardha “waadaa Tokkummaa Mootummootaatii galle haaressinee hojjachaa,addunyaa fayyifachaa, akka namuu duubatti hin hamne hojjachuu malle jedhe.uflinna namaa cufaa jabeeffachaa yaana,” jedha.
Guyyaan Dubartoota addunyaa har’a guutuummaa addunyaa irratti kabajamee jira. Walakkaa hawaasaa kan ta’an dubartoonni sochii hawaasaa, dinagdee fi siyaasaa keessatti qooda olaanaa qabaachuu isaanii ragaaleen adda addaa mirkaneessaa iran.Dubartoonni carraa barnootaa, hojii, tajaajiila eegumsa fayyaa fi kanneen faffakaatan dhabuun rakoo irra ga’u dacha akka ta’u taasisee jira.
Guyyaan Dubartoota Addunyaa Maal Yaadatee Oole?
Guyyaan dubartootaa har’a ennaa kabajamu haasaa kan dhageessisan muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed dhimmootii yeroo irratti fuuleffatanii jiran.
Guyyaan Dubartootaa ykn Maarch 8 har'a guutummaa addunyaa irratti kabajamaa jira.
Guyyaan eegee perzdaantii USA fi ka Kuubaa bilbilaan wal dubbatan bara 1961.
Guyyaan Festivaalii Cheerii baruma baraan jijjiiramaa barana Biotootessa 220-Ebla 17,2016 keessa.
Guyyaan filannoo ga’uuf baatiin tokko hafee ennaa jiru kanatti lammiiwwan Ameerikaa hedduun sdursanii sagalee kennaniiru ykn garaa mana poostaa sagalee isaanii erganiiru. Hedduunis ammaa fi Sadaasa 3 gidduu yeroo jirutti sagalee kennu jedhamee eegama.
Guyyaan filannoo labsame kun, guyyaa silaa filannoon geggeessamuu male irraa baatiilee 18 boodatti harkifamee ka qabame yoo tahu, mormitoonni garuu, haalli nageenya biyyattii yaaddessaa waan ta’eef jecha, filannoo geggeessuuniyyuu amansiisaa akka hin ta’iin dubbatu.
Guyyaan filannoo prezidaantii Amerikaa torban shan lafa hafeetti lameenuu har;a kallattiin qal arguuf jiru.
Guyyaan Galataa(Thanksgiving) eegii Amerikaatti jalqabee ganna dhibba ya caale. Guyyaan kana ganna hedduun duratti warrii durii lafa Amererikaa irra qubate midhaan galfateef galafeeffatee bara itti yaa’u abdachaa waan qabu waliin gahaa galateeffachuu amaleeffate.
Guyyaan gootonni Oromoo gammoojii soomaaliyaa, Shinniigaa keessatti bakka tokkotti itti warreeggaman Eebilli 15 har'a yaddatame oole.
Guyyaan Goototaa Ameerikaa Keessatti Har'a Kabajamee Oole
Guyyaan goototaa jalqaba kan ayyaaneffatame bara 1868 keessa ture . Ayyaanni kun bara sana bakka awwaalchaa as naannoo Washington jiru Arlingon Cemetery jedhamutti kabajama ture. Waggaa waggaatti uummata miliyoona afur ta’utu bakka awwaalchaa kana daawwatu.
Guyyaan Goototaa kun waggoota wagga waggaatti akka lakkoobsa Awurooppaatti Ebla 15 yaadatamee oolu kun wagga 36 dura ka murteeffame tahuu, miseensi Koree Hoji Raaw’achiistuu dhaabichaa, Obbo Mikaa’el Booran VOAf ibsanii jiran.
Guyyaan Goototaa Yunaayitid Isteetis Keessatti Kabajamee Oole
Guyyaan Gootota Oromoo har'a Magaalaa Ambootti sirna ho'aadhaan kabajamee jira. Sirna yaadannoo kana irratti kan haasawa dhageessisan Hayyu-Dureen Adda Bilisummaa Oromoo, obbo Daawud Ibsaa mootummaan Uummata Oromoo fi ABO hiikkachiisuu qofaarratti qiyyaafachuu dhiisee, kanneen mootummaa jalattis tahe mootummaa dhaa alatti hidhatanii socho'anitti furmaata gochuu qaba, jedhan.
Guyyaan Gootota Oromoo Magaalaa Ambootti Kabajame
Guyyaan Gootota Oromoo Waggaa 41ffaan Yaadatamee Oole
Guyyaan gotootaa Ameerikaa keessatti kabajamee oole
Guyyaan haasawaa itti dhageesiiuuf jiran kun prezidaant Baaydiin erga kakatanii waajiira qabatanii guyyaa 100 kan itti guugtuu yoo ta’u kunis prezidaantoonni aangoo eega qabatanii booda nuusa waggaa afuuritti qoodaman keessaa isa jalqabaatti bulchiinsii isaanii maal akka hojjatee akka milkeesseetu ilaalama.
Guyyaan har’aa ayyaana Gannii waan ta’eef manni-barnoota cufamullee, akka jiraattoti jedhanitti guyyichi gabayaa waan taheef uummat hedduu tu hiira bahe.
Guyyaan har’aa Eblli 14 guyyaa suukaneessaa ijoolleen kun itti ukkaamsamani waggaa tokkoffaa isaa ti.
Guyyaan har’aa waggaa tokkoffaa Boko Haram ijoollee durbaa mana barnootaa 273 doormii isaanii kan Nigeria Kaaba gama bahaa kan magaalaa Borno keessaa jiru keessaa ukkaamsuun itti butee ti. Ijoollee kana keessaa 200 ol kanneen ta’an amma iyyuu achi buuteen hin argamne. Erga galgala ijoolleen kun itti qabamee kaasee VOA sagantaan afaan Hausa addaan utuu hin kutin gabaasaa jira. VOA sagantaa Afaan garaagaraa TV radio fi caasaalee hawaasa adda addaan gabaasaa jiran. Gabaasi kunis ilaalcha argatee jira.
Guyyaan hardhaa,Gurrandhalaa 14 Guyyaa warra wal jaalatuu kennan (Valentine’s Day).Guyyaa Jaalalaati.
Guyyaan hardha ka gaazexeessitootaati. Dhiphuu fi bal’inna gaazexeessitota irratti mari’atan.Addunyaa keessatti qophii gugurdoo 100 taatutti guyyaa pireessii addunyaa kana ulfeessuutti jiran.Tana keessaa tokko Finfinne.Akka itti gaafatamtuun biiroo odeeffannoo muummee ministera Itoophiyaa, Billeen Siyyum jettetti Itoophiyaa mirga dubbachuu fi barreessuu jabeessuuf seera lama irratti hojjachuutti jirti.
Guyyaan Hojjatootaa 'May Day' Jedhamuudhan Beekamu Guutummaa Addunyaatti Kabajamee Oole
Guyyaan hojjettootaa Ameerikaa kan jalqabaa kan kabajame Fulbaana shan bara 1882 magaalaa Niew York keessatti ture. Hojjettoota kuma 10 ta’antu waldaan hojjettootaa cimaa ta’uu isaa mul’isuuf jecha daandiiwwan irratti ba’uu dhaan hiriira nagaa geggeessan.
Guyyaan ijjoollee dubraa idil-addunyaa kaaleessa sadarkaa addunyaatti kabajamee jira.
Guyyaan Ijoolleen Durbaa Chibook Ka Naayijeriyaa Itti Bokoo Haraamiin Butaman Waggaa Lammaffaan Har’a Yaadatame
Guyyaan jijjirame kun immoo ayyaana ID AL FAXIR waliin wal irra waan ooleef jecha yeroo lammataaf guyyaan kun jijjiramee akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Adooleessa 4 hanga 7 bara 2008 akka kennamu murteeffamee jira.
Guyyaan kamisaa, akka falaasama garee finxaaleyyii safuutti cichanitti, kan irra deddeebi’uun sagalee guddaa argadhe waliin dha’amuu isaatiin filannoo akka ani hin jifanne ta’e jechuun kijibaan Tramp, Bitootessa 4 jechuunis guyyaa har’aa aangootti deebi’u kan itti jedhaniin wal qabata.
Guyyaan kennamee jaatamnii itti dabaluu, irraa hanqisuu, bifa biraan dhiyeessuu ykn jijjiruu malla jedan prezidaant Traam.
“Guyyaan kun biyya teennatti guyyyaa dukkanicha jarana qabbanaahaa wal gargaaraa jedhee gaazexeessitotatti hime.”
Guyyaan kun guyyaa barana Hagayya 30-Adoolessa 6 ,2016 magaalaa teessoo godina Minisootaa, (MN)St. Paul, Biruukliin Parkii fi Miniyapoolis keessatti ulfeessan.
Guyyaan kun guyyaa qabamanii irraa qabee kan laka’amu ennaa ta’u, qaamni komee qabu mirgi ol iyyannoo isaa kan eegamuuf ta’uu ibsuu dhaan manni murtichaa galmee sana cufee jira.
Guyyaan kun Itiyoophiyaa keessatti sadarkaa guutuu biyyatti Dirree Dawaatti keessatti har’a kabajame. Mata dureen isaa ka baranaas “ Busaa Dhabamsisuun ana irraa jalqaba” ka jedhu ture.
Guyyaan kun,Thanksgivingtana maleellee guyyaa dhaabbilee daldala Amerikaa mi’a hedduu itti gurguranii fi qophiin gara garaa jirtu.Biiroleen mootummaalleen cufaa oolan.
Guyyaan Kunuunsi Uummamaa Naannoo, Afaan Ingiliziitin ‘World Environment Day’ jedhamu akka Addunyaatti boru, Waxabajii 5 kabjamee oola. Mootummoota Gamtoomanitti Sagantaan Kunuunsa Uummama Naannoo(UNEP) -in, mata duree “oggoota kudhanan dhufaniif haala naannoo deebisanii fooyyeessuu,” jedhu jalatti qophiiwwan hubannoo uumuu guyyoota lamaaf turan harra jalqabeera.
Guyyaan MAY DAY, duraanuu akkuma baratame. Guyyaa hiriirawwan mormii itti heddummaatan waan ta’eef, ka bara kanaa waan haaraa miti. Magaalaa Istaanbul keessatti, waltajjii “Taksim Square” jedhamu, bakka ammaan dura guyyaa ayyaana kanaa mormii geggeessame irratti tarkaanfii fudhatafmeen dhiigni hedduun dhangala’etti, hiriirtota ba’anitti poolisoonni gaazii imimmaansu dhukaasan.
Guyyaan Mirga Namoomaa 71ffaan Guutummaa Addunyaatti  Har’a Yaadatame Itiyoophiyaattis Ayyaaneffame
Guyyaan Mirga Namooma marsaa 71ffaaf guutummaa Addunyaatti yaadatamu, har’a Itiyoophiyaatti kabajamee jira.
Guyyaan mormii jijjiirama qilleensa addunyaa geggeessamaa jira. Kanneen qindeessan akka tilmaamanitti namooni miliyoona tokkoo ol irratti hirmaachuu malu. Dachiin kun ho’uu kan harki namaa fide jechuu dhaan namoonni hedduun qeeqaa jiran.
Guyyaan sabaa fi sab-lammootaa bara kanaa, kan waggootaaf maqaa sabaa fi sab-lammootaatiin daldalaa ture gurmuun HIWEHAT injafatamuu isaa tii booda kan ayyaaneffame waan tahe adda isa taasisa, jedhu – Obbo Adam Faaraa.
Guyyaan Sabaa fi Sablammootaa Itiyoohpiyaa Har’a kabajamee Jira
Guyyaan Saboota fi Sablammootaa Itiyoophiyaa ka bara kanaa qopheessumaa Bulchiisa Naannoo Oromiyaatiin har’a Finffineetti kabajamee jira.
Guyyaan Saboota fi Sablammootaa Itiyoophiyaa ka bara kanaa qopheessumaa Bulchiisa Naannoo Oromiyaatiin Wiixta, Muddee 9, 2019 Finffineetti kabajamee jira.
Guyyaan simannaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti harra galgala sa’aatii 12 irratti xumuramuun irra ture ilaalchisee, korichi yeroo dabalataa guyyaa lamaa akka gaafataa jiru dubbatan – Obbo Bayyanaan.
Guyyaan Suudan Kibbaa Eegachaa Baate Kunoo Gaheef !
Guyyaan “Tamboo Xuuxuun haa dhaabatu” jedhu kabajamutti, jarmayaan fayyaa addunyaa kanneen xuuxan amala isaanii akka dhiisan, kanneen tamboo hin xuuxne caalaa illee COVID-19n du’uuf carraa isaan qaban ol aanaa ta’uu akeekkachiiseera.
Guyyaan tiyaatra addunyaa baatilee lama dura yeroo 55ffaa dhaaf biyya Ferensaay keessatti kabajame. Akka biyya Itiyoopiyaatti baatilee lama dura yeroo 3ffaaf kan kabajame yoo ta’u akka Oromiyaatti garuu kaleessa jechuun Wixata Waxabajjii 26 bara 2017 giddu gala aadaa Oromoo keessatti yeroo jalqabaaf kabajamee oole. Ayyaana kana irrattis tiyaatirri Hulluuqqoo jedhu kan agarsiisame yoo ta’u angawoonni bulchiinsa naannoo Oromiyaa irratti argamuun eebbisaniiru.
Guyyaan Walabummaa Ameerikaa Har’a Kabajamee Oole
"Guyyaan walabummaa preesii ka baranaa Mata dureen ittiin kabajamu ""Gazexxessummaa Sodaa fi Carraa of-keessaa qabu"" jedha."
Guyyaan Yaadannoo Dararamtootaa Addunyaa Irratti Yaadatame
Guyyaa Preesii Walabaa Addunyaa sababeeffachuun, gabaasaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, qaamolee sabaa-himaa Oromiyaa keessatti hojiitti jiran adda addaa dubbisee jira.
Guyyaa qormaanni kun itti kennamuuf murtaa’e haaraan Adoolessa 11 haga 14 yoo ta’u hiikaan soommana Ramadaanaa darbee torban tokkoo booda ta’uu isaa ti. Guyyaan haaraan kun kanneen guyyaa itti dabalaa gaafataa turan qabsaa’oota mormii Oromiyaa keessaaf fudhatamuu fi dhiisuun hin beekamin jira. Kanneen yeroon qormaatichaa gabaabbachuu mormanii fi qormaanni sun akka inni baasamu goone jechaa turan keessaa tokko Jawaar Mohammed jijjiirraa isa boodaa kana akkamitti ilaala?
Guyyaa Raadiyoo Har’a Addunyaa Irratti Yaadatameef Yaada Dhaggeeffatoonni Kennan
Guyyaa roobii gaafa 10 jalqabame. Ijoolleen mana barnootaa dhaqaa hin jiran. Naannoo kana mana barnoootaa shan ta’utu jiru. Gara naannoo sa’aatii kudhanii jalqabame. Ammuma iyyuu kunoo diigaa jiru. Roobii darbe jechuunis Caamsaa 10 hamma galgala sa’aatii 2tti diigaa turan.
“Guyyaa Roobii laaqana irratti akka hin nyaanne ijoollee dhoorkaa turan. Ijoolleen bakka tokkotti wal gettee maaliif nyaata nu dhoorkattuu namnii hidhameeyyuu nyaata hin dhoorrgamuu jettee yoo ijoolleen wal geettu poolisiin federaalaa ijoollee ari’atanii aaraa bombii darbuudhaan ijoollee baayyee doormiitti dhaanuun miidhan.”
Guyyaa sabaa fi sablamootaa akkasumas uummattootaa Itiyoophiyaa har’a yeroo 12ffaaf bulchiinsa mootummaa naannoo Afaar magaalaa Samaraa keessatti kabajamee jira.
Guyyaa Sabaahimaa Walabaa har’a Itiyoophiyaatti kabajama jiru sabbabeffachuunn Yunivarsitii Finfinneetti, Manni-barnootaa Ogumma Gazzexeessummaa fi Abbaan Taayitaa Birodikastii Itoophiyaa dhimma walabummaa miidiyaa irratti marii geggeessanii jiru.
Guyyaa sadaffaaf Koree mana maree murtii seeraa duratti dhiyaachuun Baret irra deebi’uu dhaan insuraansii farraa kan Obama Care jedhu akka hin mormine ibsan.
Guyyaa sadii asitti Oromoo 2,003ti Harargee Dhiyaa aanaa Asabootii fi Mi’eessootti qubsiisan.
Guyyaa sadii asitti Oromoo kuma hedduutti akka bulchiinsii godina Harargee Dhiyaa jedhetti baqatee Jibuutti bahuutti jira.
Guyyaa sadiif eega hidhamanii booda Kibxata kaleessaa gadhiifamuu isaanis ibsanii jiru.
Guyyaa sadiif sirna gaggeeffamee keessatti uummattoota lameenii ilaalchisuun qorannaalee dhiyaatan irratti mariin gaggeeffamee jira.
“Guyyaa sadii karaa bullee dhufne.Nu nama 400ti.Namii 300 Goofatti goree namii 100 ammoo Waacilletti dabre. Oromoon lafa teessan fudhatte jedhanii nu ergan.Al-Jamaa Al-Sunnaa waliin jirra,” jedhe jedhan warrii lola Goofaa keessatti qabanii amma harka waraana mootummaa jiru kun.
Guyyaa sadii qofa oolee xuyyuurii Amerikaa ammallee bombii nukileeraa lammeessoo magaalaa Nagasaakiitti harcaase.Achilleetti nama 40 caalutti dhume.Nama yoosi dhumate malee hedduutti suniin duubatti qaanqee qilleensa keessa facaateen dhumate.
Guyyaa sagaleen kenname qofa hokkarri uumamee siviloota 28 galaafatee kanneen 250 ta’an madeesse.siviloota mada’an kana 3 keessaa harkii tokko ijoollee dha.
Guyyaa sana namni angawaa qaama ol aanaa ti jedhame dhufee ni haxaa’amtu nuun jedhe. Maal nuti dikee dhaa ittiin jenne. Ijoolleen gaaffii dhiyeessan hedduun to’annaa jala oolaniiru. Ammas kan barbaadamaa jiran jiru.
Guyyaa Sanbataa, gaafa Amajjii 7 bara 2012 wal-dhibdeen mooraa Yunivarsitii Wallaggaa keessatti ka’e barattoota irra miidhaa adda addaa geessisuu isaa, keessumaa barataan tokko rasaasaan miilla irra dhawamee Hospitaala Naqamtee galuu barataan kaan immoo Itti-aanaa Prezidaantii, kan Akkaadaamii Yunivarsitichaan jabaa reebamee kan hospitaalicha keessa du’aa jireenya gidduu jiru tahuu dubbatu barattoonni Yunivarsitichaa.
Guyyaa Soddoma Keessaatti Gadhisanii Ba'u Qabu !
Guyyaa Talaaliin Kun Itti Kennamuu Eegaan Ture: Ogeessa Fayyaa
Guyyaa tokko boodas jilli addaa araaraa kan Yunaaytid Isteetes Zalmay Khalilzad gartuu ofii waliin marii torban tokkoof Dohaa keessatti bakka bu’ootaTaalibaan waliin gaggeessaa turan xumuran.
Guyyaa tokko dura immoo, waa’ee wal-ga’ii Traampii fi Puutin dhuunfaatti geggeessan kana ennaa maddeen oduu gabaasan, Mr. Saanders, waa’ee kanaa gaafatamanii, “mana-nyaataa guddaa tokko keessatti, yeroo hoogganoonni biyyoota digdamaa olii isan cina taa’anii argaa jiranitti akka marii dhuunfaatti haasa’uun isaanii xiqqoo wanna bitaachawaa dha – jedhanii turan.
Guyyaa tokko ennaan bilbilu obboleettii isheetu bilbila kaase. Isee dhuman kana dura itti dubbataa ture se’een maqaa isheetiin waame. Isheenis miti. Ani obboleettii ishee ti naan jette. Obboleettiin koo kaleessa loltoota ISIStti gurguramte naan jette. Dubartoonni hagi tokko miliquu danda’aniiru, garuu dubartoota kanneen utuu miliquu yaalanii qabaman irra dararaan gar’u hamaa dha.
Guyyaa torbaan tokko hin geenne keessatti akka jiraattotii magaala Nageellee Booranaa aanaa Liiban jedhanitti olloota akka Dhakaa Qallaa, Buruurii,Hadheessa,Laga Buulaa fi fulaa hedduu keessaa jaarsa,jaartii, barataa, hojjatamaa mootummaa fi nama hedduu hidhuutti jiran.
Guyyaatti nama hagamiin wallaanta jennaan, ”guyyaatti nama 5-10 wallanaaan nama dhukuuba kana sehataniin cufaan dhufaniin adoo inni qabaachuullee baate guyyaa 21 tursitee achumatti qoratta.”
Guyyaa waggoota 18 duraa sana ilaalchisuun ennaa dubbatanis, “guyyaa rifaatuu, shororkaa fi gadda hamaadhaan guutame ture” jedhan.
Guyyaa Walabummaa Preesii Addunyaa ayyaaneffachuuf, yeroo uummatni Addunyaa kana irraa, magaalaa Indooneeziyaa – Jakaartaa keessatti gaafa Caamsaa 2 walga’uuf jiranitti, kanneen badhaasicha walabummaa preesiif filatan keessaa tokko – gaazzexeessaan dhalata Eritriyaa – Daawwit Isaaq, amma illee mana-hidhaa dhoksaa keessatti qabamee jiraachuun kan isaan gaddisiise ta’uu dubbatu – maatiin isaa.
Guyyaa Walabummaa Preesii har’a guutummaa addunyaatti ayyaaneffamee oole ilaalchisuuun, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa dabalee kanneen galii dilaalaa uummata Ameerikaatiin socho’an – maddeen oduu biyyattii har’a Joorj Waashington Yunivarsitii wajjiin walgargaaruun marii tokko qopheessanii jiran. Marii kana irratti hayyoonni dubbatan, odeeffannoo dhugaa argachuuf dheebuu uummatni qabuu fi uummata sana irraa daangessuuf carraaqqii mootummoonni godhan ibsan. Madda oduu NPR jedhamuuf itti-aanaa prezidaantii tamsaasa oduu fi ibsa gulaalaa ka ta’an – Maayikil Oreskes, waa’ee kanaa ennaa dubbatan, “ kun mootummaata irreen-bultoota irraa ka’ee haga bakkawwan nuti dimookiraasiin jira jennuu, bakkawwan deemsa odeeffannoo ugguruun hojii mootummootaa ta’eetti deema.
Guyyaa walitti bu’iinsii kun itti jalqabamee Caamsaa 10 qabee namoota Faalisxinootaa yoo xiqqaate 197 kan ajjeefaman yoo ta’u kunis ijoollee 58 fi dubartoota 34 kan dabalatuu ta’u Ministeerri Fayyaa kan Gaazaa beeksisee jira.
Guyyaa wixataas ta’e Kibxata yeroo hiriiran mooraa sana keessa duraanuu bufatee kan ture Polisiin Federaalaa barattoota reebuu fi Gaaza himiimaansu gargaaramuun addaan facaasuu isaa barattonni dubbatanii jiru.Knaanis barattonni midhamuu fi kaan mooraa alatti baqachuu ibsee jira.
Guyyaa yaadannoo gootoota wareegamanii sababaa gochuun dhiifama kanneen argatan kana keessaa 13 lammiwwan Ertraa ta’u itti gaafatamaan waajiira nageenyaa fi bulchiinsaa Obbo Tekki’uu Meteku ibsanii jiru.
Guyyaa yeroo lammataaf haaraa kenname kana irratti barsiisoonni manneen barumsaa sadarkaa lammaffaa Godinaalee Oromiyaa adda addaa keessa jiran yeroon kenname ga’aa miti jedhu.
Guyyan AIDs addunyaa har’a yaadatamee oole
Guyyoo Dooyyoo,barreessaa,qorataa fi nama durii yuniverstii barsiise.Kitaaba bulchiinsa Afrikaa irratti barreesse keessaaLiberty and Leadership in Africaherrega bulchiinsa Afrikaati fi adduyaa wal bira qabee walti fiduuf jedhee.
Guyyoo Gobbaa ammallee haga ji’a afurii abbuma Gadaa tahee hojjata.
Guyyoota 15 booda garuu konkolaachistoonni biyya ka biroo kutanii dhufan yeroo yerootti keellaa gumruka Dirree Dhawaa keessa fe’umsa isaanii waiin akka dhaabatan dirqamuu isaanii daldaltoonni oomisha kana alaa galchan ibsaniiru.
Guyyoota 55f leenjii irra turanii gara bakkawwan irraaa dhufaniitti kanneen debi'an muudamtoonni siyaasaa godinaalee Wallaggaa afuranii yeroo bakka hojii keenyaatti debinu bakka biraatti jijiraamtan, jedhamne – jedhuun komatan.
Guyyoota afran darban kana roobni cimaan ka Kaaba Keeniyaa fi kibba Godina Booranaa Itiyoophiyaa keessatti roobaa jiru manneen jireenyaa jigsee qabeenya horii fi kaanirraanis balaa dhaqqabsiisee jira.
Guyyoota afur dura naannoo Benishangul aanaa Gubbaa gandeen hanga tokko keessatti haleellaan raawwatame to’atamuu isaa hoogganaan garee dhimmootii kominikeeshinii beeksisaniiru. Itti gaafatamaan waajjira dhimmootii kominikeeshinii aanaa Gubbaa obbo Girmaa Nigaatu VOAf akka ibsanitti naannoon sun gara nageenyaatti deebi’ee jira.
Guyyootaa hanga tokko booda immoo gargaarsi Yunaayitid Isteetis Itiyoophiyaaf kennitu ka sagantaalee naga-eegumsaa irra-jireessi isaa akkuma rarraasametti akka turu Mootummaan Waashington maadheffate murteesse jechuun Ministiriin Dhimma-alaa biyyattii Jimaata dabre beeksisee jira.
Guyyoota darban lamaan kana keessatti namoonni hedduun to'annaa jala akka oolan, miseensoonni paartii mormituu KFO fi hogganoonni siyaasaa kanneen biroon akka keessa jiran beekamee jira.
Guyyoota darban lama keessatti dargaggonni Oromoo Kudhan mana hidhaa Qaallittii fi Qilinxoo keessaa gadhifamanii jiran. Barataa Yunivarsitii Haromaayaa kan ture Nimoonaa Urgeessaa ajjechaa mooraa Yunivarsitii sana keessatti dhaqqabeef sababaa nu gochuuf jecha nu hidhan jedha.
Guyyoota haga xiqqoo dura immoo, itti-aanaa prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Maayik Peens, dhimma miidhaa waraanaa, hanna daldalaa, dhiittaa mirga dhala-namaa hammeessuu fi mormii Traampiin dhimma filannoo Yunaayitid Isteets keessa harka galfachuutti Chaayinaa balaaleffatanii turan.
Guyyoota hanga tokko booda immoo xayyaaronni wal fakkaatoon sadarkaa addunyaatti akka hin balaliine ta’u isaa nan deggera jedhan Obbo Tawaldeen.
Guyyoota hanga tokko dura naannoo Amaaraa keessaa vaayiresiin kun keessatti argame jedhamuun kan shakkaman namoota ja’a keessaa 4 walaba ta’uu lama immoo ba’ii isaa eegaa kan jiru t’u waajjirri eegumsa fayyaa naannoo sanaa beeksisee ture, kaleessa ibsa kenname irratti lamaanuu walaba ta’uun ibsameera.
Guyyoota hanga tokko dura yabala xiqqoo keessatti reeffa namootaa waliin kan argame lammiin Itiyoopiyaa tokko koolu galtoonni isa waliin turan namoonni hanqina nyaataa fi biyaaniin dhumuu isaanii ibse. Kanneen du’an keessaa lamiiwwan Itiyoophiyaa jiraachuu illee dubbatee jira.
Guyyoota itti aanu keessa uummata biyyattii miliyoonaan laka’amu talaallii AstraZenekaa tallaaluuf karoorfamee ture. Haa ta’u malee talaalliin kun milkaa’inni isaa vaayiresii haaraa argame irratti dhibba irraa harka 22 qofaa ta’uun ibsamee jira.
Guyyoota lamaan naannoo Somaalee keessatti jeequmsa uumameen waan hin eegamneef hedduu dhaaf waan akka tasaa ta’ee dha.
Guyyoota lamaan walitti aananiif aanaa sana keessatti haleellaa raawwatameen namoonni 31 yoo ajjeefaman 5 immoo madaa’aniiru. Lammiiwwan 1500 ta’an immoo qe’e ofii irraa godaanuun ibsamee jira. Hanga kaleessaatti yakka kana raawwachuun kanneen shakkaman namoonni 16 to’annaa jala ooluu bulchaan godina Sheekkoo obbo Fitiree Amaan dubbataniiru.
Guyyoota sadeen darbaniif Naayroobiitti ka gaggeeffamaa ture korri haala fayyadama akkasumas eegumsa qabeenya bishaaniirratti xiyyeeffatu ‘Biluu Ikoonomii Koonfreensi’ harra xumurameera.
Guyyoota sadii boodas dubbiin kan qabbanaa’e erga fakkaatee booda ammas walitti bu’iinsi kun ka’ee muuddamni hamaan jiraachuu isaaf ammas lubbuun namaa darbee, manneen gubatanii balaan madaa’uu dhaqqabuu isaa jiraattonni naannoo lamaanii ibsaniiru.
Guyyoota sadii dura waldaa orotodoksii Itiyoophiyaa walloo kaabaa gumiin waldaa laallibalaa ministrii aadaa fi Turizimii Itiyoophiyaaf xalayaa cimaa barreesseefii jira.
Guyyoota sadiif magaalaa Maqalee keessatti geggeessamaa kan ture raawwatiinsi hojii bulchiinsa yeroo naannoo Sanaa waltajjiin marii kaleessa xumuramuun isaa ibsamee jira. Marii sana irrattis, haala nageenya naannoo sanaa, uummata mana ofii irraa buqqa’eef gargaarsa dhiyeessuu, akkaataa tajaajila kennuu waaltaalee mootummaa, akkasumas vaayiresii koronaa ittisuuf hojiiwwan hojjetaman gamaaggamuun himamee jira.
Guyyoota sadi’iif geggeessama, korichi. Gabaasaa guutuu Finfinnee irraa nu dhaqqabe caqasaa.
Guyyoota saglan dabran kana keessa garuu, maatiin isaa -moraa hidhaa Ziwaay sanatti deddeebi’anii arguuf yaalan iyyuu kan argachuu dadhaban ta’uu maatiin isaanii dubbataa jiran.
Guyyoota xiqqoo dura finxaaleyyiin al shabab naa bilbiluu dhaan dhimmi dubartootaa irratti hojjechuu hin dhaabdu taanaan si ajjeesna jedhanii na doorsisan jetti Kadran. Hojii ishee ilaalchisee waraqaa ragaa hedduun qaba, finxaaleyyiin kun waraqaa kana argu taanaan anaaf soda guddaa dha jette.
Guyyootii darban sadiif gaggeeffamaa kan ture gumiin DHDUO inni 8ffaan har’a waaaree booda xumuramee jira.Qaamoota hoggansaa sadarkaa adda addaa irra jiran kumootaan lakka’aman irratti tarkaanfii fudhachuu isaa DHDUO..n beeksisee jira.
Guyyoottan afuran dhufan kana irrattis walgahiin kuni waa’ee biyyoottan guddataa jiran kaasuun gadi fageenyaan irratti mariyata. Walgahiin daldalaa fi guddina diinagdee gamtaa mootummootaa teessoon isaa Swiizerlaan Jeeneev yoo tahu, New York fi Finfinneedhaas waajiroota damee qaba.
Guyyoo Waariyoo,Dejenee Xaafaa,Mishaa Aadem Cirrii lammii Amerikaa ogummaa Komputera qabuuntiin OMN hojjata jedhanii fi namii Buraayyuu qabame Koorsaa Dachaasaa warra ijjeechaa Hacaaluu Hundeessaa duuba qabame keessaa tokko.
Guyyoo Waariyoofi gaazexeessotii OMN eegii hidhamanii ji’a lamatti yaahuutti jiran. Jari kun eegii Hacaaluu Hundeessaa ijjeefamee waajjia OMN Finfinnee jirullee cufan keessa hidhame.
Guyyota afurtamaaf laganaa nyaatarra akka turan kan himamu Obboo Jawaar Muhaammadi fi Obbo Baqqalaa Garbaa faa kadhaa fi marii olaana manguddooni taasisaniin lagannicha nyaata dhaabuun isaani himamee jira.
Guyyuma bulchaan magaalaa rasaasaan mada’an kana sadarkaa godinaatti hoggansa adda addaa irra kan jiran aangawoonni 8 aanaa Anfilloo irraa leenjiif jecha geejiba uummataan gara Finfinneetti imalaa ituu jiranii magaalaa Muggii fi Ashii giddutti qaama hidhateen iggitamanii fudhatamuu isaanii fi haga ammaatti eessa buteen isaanii dhabamuu Obbo Gammachuu Baqqalaa ibsanii jiru.
“Guyyuma guyyaan makiinaa keenna dhakaan caaccabsan,guyyuma guyyaan, nama keenna nurraa ukkaamsan,ijjeesan ganna 27 cufaa akkanuma,” jedha bulchaan aanaa Mooyyalee aabba Galgaloo Baggajjaa.
Guyyuma sana gaaffiilee adda addaa uummata irraa dhihaataniifis deebii kennanii jiran.
Guyyuma sana gara boodaa immoo, magaalaa Buraayyuu keessatti eebba Hoteelaa geggeessamaa turetti Poolisoonni bobba’uudhaaan keessummoota cidha sana irra turan gara soddomaa qabee, konkolaataan gara Isteediyeemii Ispoortiitti geessuun, sa’atiilee hedduuf reebichaa fi gochaa qaanessaa irratti geggeesse – jechuun gabaase – Amnestiin. “Haleellaa hamaan akka kanaa, yeroo ammaa kana Itiyoophiyaa keessatti walga’uu fi ilaalcha siyaasaa ofii ibsachuun hagam bala’amaa akka tahe agarsiisa,” ka jedhan – Amnestii Internaashinaalitti, Daarektorri Itti-aanaan Afrikaa gama Bahaa fi Kibbaa – Seyiif Magaangoo, walga’ii mormitootaa weeraranii miidhaa geesssisuun yeroo filannoon dhihaate kanatti eeyyamamuun akka irra hin turre hubachiisan.
Guyyuma sun Watford ammoo Huddersfield gaafasuma Bournemoth ammoo Fulham 3-0 dhukkeessan. Kilabiin kubbaa miilaaFaransaay Paris St-Germain ammoo kilabii duruu mataan wal qabde Marsillee goolii 2 lama itti galchee duwwaa galchite.
Guyyuu kanallee kongireesii isiitti seera tolchee baaseef. Akka oduu arganneetti barana waraanaa keessaayyuu Amerikaa takkummaayyuu guyyaa filannoo isiin dabarsine.
Guyyuuma sambataa sana sa’atilee hanga tokko booda hogganaa humnoota waraana kan biyyatti Jeneeraal sa’aree Mokonnon Finfinnee keessa kan jiru mana jireenyaa isaanii keessatti waardiyyaa ofiin ajjeefaman.
Guyyuu mataa dubbii akka akkaa irratti wa dubbatan.Kalee gabayaa fi guddinna addunyaa irratti wal haasan.Maqaan damee gabayaa fi dinaggee Tokkummaa Mootummootaa, UNCTAD.
Gyyoota 10 dura guyyaatti galmeessamaa kan ture lakkoobsi dhukkubsattootaa 700 ol kan turee fi kaleessa garuu kan galmeessame 220 ta’uu obbo Ahmed tuqaniiru. Dubbi himaan kun akka jedhanitti yeroo ammaa dhukkubi kun zooniiwwan sadii keessaa aanaalee hanga tokko keessatti mul’ata, kanaaf zooniiwwan ja’a keessa kan tura waaltaaleen wal’aansa kennan amma hojii dhaabaniiru jedhan.
HaaBoruu Diidaa,dubbii jabduu dubbachuu fi mammaasaan beekan.Dubbii fi mammaasii isii humna qaba.Fkn waan isiin jettee saddeeqaan dhahahatan keessaa;hir’uu dhuguu didan… hirdhu nafaa dhalaafi dhalchaa didan,gaafa hirdhuun nama irra dabarte gurraan jaaruu didanfa.
Haacaaluu al tokko dhabnee jirra, garuu kabajaan awwaalamuu utuu qabu, reeffi isaas kabajaan utuu geggeessamuu qabuu hiraarfamni raawwatameeraa, kanaan wal qabatees lubbuun namaa badeera jedhan. Qabeenyaan barbadaa’eera. Waamichi hookkara kaasuu geggeessameera.
Haacaaluun eega ajjeefamee har'a baatii 6 guutee jira. Filatamuu wellisaa Haacaaluu Hundeessaa kana maatiin isaa maal jedhu?
Haacaaluun kan rukutame rasaasaan ta'uun komishiiniin poolisii Finfinnee komishinar Geetuu Argaawu sabaa himaa biyya keessaatiif ibsaniiru.
Haadhaa fi Intalli Lammiwwan Somaaliyaa Ta'an Badhaasa Waggaa Kan Bara 2020 Injifatan
Haadha ijoolee sadii kan taate Alam Dachaasaa ijoolleen ishee ka biyya jiran ta’uun beekamee jira.
Haadha : Ijoollee Koo Sadii Hidhan. Sadan Keessaa Reeffa Isa Tokkoo Fidanii Natti Kennan
Haadha ijoollee lamaa dubartii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa yeroo jalqabaaf injinera NASA ta’an Mary Jacson-n bakka bu’uun fiilmii “Hiden Figures” ykn beekamtoota dhoksaman jedhu keessatti kan hirmaatte Janelle Monae ti. Ijoollee durbaa keessumaa durboota sabxiqqaalee yeroo ammaaf ergaa qabdu dabarsitee jirti.
Haadha seeraa mana murtii walii galaa Yunaayitid Isteetis kan turan Ruut Baader Giinsbarg dubartii lammaffaa mana murtii kana keessa tajaajilan turan. Gara oguma seeraatti kan dhufan ennaa dubartoonni lakkoobsaan xiqqoo turan abukaatolee turanitti. Hojii isaanii irra hedduu kan dabarsan qixxummaan dubartootaa akka mirkanaa’u gochuu irratti yoo ta’u, haala hojii wal xaxaa ta’e keessatti beekkannaa argataniiru. Bitootessa 15, bara 1933 Birooklin Niw Yoork keessatti yoo dhalatan, umurii isaanii waggaa 87tti du’aan boqotan jedha gabaasi Juulii Taaboo.
Haadha-warraa fi ijoollee durbaa sadii fi dhiira tokko qabu, Professor Tasammaan. Ijoolleen duraa lamaan durboota lakkuu yoo ta'an barnoota Injiineriingiitiin Yuniversitii irraa eebbafamani hojjataa jiru. Kanneen booda, durbaa fi dhirri immoo, mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa fi giddu galeessaa jiru. Professor Tasammaa, Jaallannee tu telefoonaan haasofsiise.
Haadha warraa isaa arguuf gara godiinaa Hararagee Bahaatti hin deebiine. Dubbiin waa’ee lubbuu ofii oolchuu fi maatiin biraas hariiroo isa waliin qabaniin akka hin hidhamne gochuu waan ta’eef, kana yaadee jireenya baqaaf biyya isaa gadhisee godaane. Erga biyyaa ba’e yeroo murta’aaf sagalee haadha warraa isaa ka dhaga’aa ture ta’uu dubbata. Biyya keessattis haadha warraa isaa waan dorsiisaniif bilbiluufiinan sodaadhan ture jedhe.”Yeroo dhumaaf” baatii tokko dura Wucaalee irraa sagalee haadha warraa isaa dhaga’uu dubbata.
Haadha warraa isaanii – Suuzaan waliin, xumura torban dabree irra ka magaalaa galma-mootummaa Kooriyaa Kibbaa qubatan – Poompiyoon, hoogganaan dhaabbata basaasaa fi gargaartota prezidaantii biyyattii wal-ga’anii mari’achuun isaanii beekamee jira.
Haadha warraa Obbo Dajanee Xaafaa kan ta’an Aaddee Assalafach Mulaatuu sababa midhaan lagachuu kana maal akka ta’e yeroo ibsan, Kibxata darbe mana murtii duratti dararaa mana hidhaa keessatti irra ga’e kan ilaaleen iyyata dhiyeeffatanii, manni murtii kun rakkoo bulchiinsa mana hidhaati jechuun deebii erga dhorkatee booda nyaata lagatan.
Haadholiif Biyyi Jireenyaaf Gaarii fi Hamtuu Ta'e Eessa?
Haadholii keessumaa umrii ulfaa'uu fi da'uu keessa jiran kanneen umriin isaanii 15-49 gidduu ta'e hordoffiin tajaajiila eegumsa fayyaa addaa kan isaan barbaachisu ta'u biroo eeguumsa fayyaa Oromiyaatti Daayreekteera barnoota fayyaa fi komunikeshinii kan ta'an Nars (sister) Sa'adaa Ahmed ibsanii jiru.
Haadholiin Akka Da’ima Isaanii Guddifachaa Kennan Dirqisisuun Ni Jira
Haadholiin Dhaloota Haaraa Argamsisuuf Lubbuu Ofii Dhabuu Hin Qaban
Haadholiin Utubaa Maatii Waan Ta'aniif Fayyaan Isaanii Eegamuu Qaba
Haadhoon raammoo bara jireenna isiitti okokkaan 1,000 dhaluu dandeetti.
Haagganaan Garee Mormituu Zimbaabwee Balaa Hilikoopteraan Du’an
Haai-warraa isaanii, Aadde Hannaa Raggaasaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf gaaffii fi deebii kennaniin, eega abbaan manaa isaanii qabamanii as, ka magaalaa Finfinnee jiru – Mana hidhaa Waaltaa Qorannaa Yakkaa Itiyoophiyaa “Maa’ikelaawii” jedhamutti nyaata deddeebisuu malee akka haga ammaatti ijaan hin argiin dubbatu. Guyyaa tokko dura immoo, dhukkubsatee gara hospitaala “Xoor Hayiloochi” jedhamuutti geessamuu oduu dhaga’uu isaanii, garuu hospitaalicha deemanii kutaalaa mara keessa barbaadanii dhabuu dubbatu. Haala inni itti jiru beekuu dhabuun hedduu kan isaan gaddisiise ta’uu ka dubbatan, Aadde Hannaan mootummaan akka seera biyyattiitti waan beekuuf mirga qabju nu beeksisuu qaba, jedhu.
Haajii Barana 2019f Musliima Miliyoona Lamaatti Gaara Arafaatitti Walti Dhufe
Haala adda ta'een fixiinsa torban darbee dhaqqabeef sababaa, aangawoonni bulchiinsa naannoo lameenii gama midiyaan jechoota hamaa walitti darbataa jirantu qooda qaba jedhu.
Haala ajjeechaa Gujii Bahaa Gumii Eldallootti raawwate jiraataan VOA’f himan tokko warri hidhate kun abbaa qabeenyaa akkasumas jiraataa aanichaa ka tahan obbo Duuba Liiban ukkaamsanii yoo deeman itti aanaan bulchaa ganda sanii harkaa buusuuf yoo birmatu lamaan isaanii ajjeesanii deemanii jedhu. Ilmi Obbo Duuba Liiban haala ajjeechaa abbaa isaarra dhaqqabe yoo himu, ‘Abbaa koo obbo Duuba liiban isaa baadiyyaa qonnaaf dhaqu warri hidhate kun dhufee manaa fuudhee alatti ajjeese’ jedha.
“Haala akkanaatti ayyaana Ramadaanaa kabajamu jireenya keenya keessatti arginee hin beeknu,” jedhu – maatiileen tokko tokko.
Haala akkasii keessatti prezidaant Traamp manneen barnootaa baatii Hagayya ykn Fulbaana dhufu keessa deebi'anii banamuu qabu jechuun Kibxata kaleessaa gaafatan.
"Haala akkasiin Kiloomeetra kuma 4 eega imalanii booda magaala Mozaambiik kan ""Teetee"" jedhamtu yeroo ga'an Konteenara sibilaa keessatti itti cufamee kokolaataa fe'umsaa irratti fe'amanii jiru."
“Haala amma jiru, namoonni Addunyaa hedduun “waraansa-dhablee, nagaa-dhablee” jedhu. Ani hiikkaa kanatti walii hin galu. “waraansa-dhablee, nagaa-dhablee” wanni jedhamu hin jiru. Haala amma jiru, “waraansa du’a hin qabne” ittiin jedheen jira. Duuti keessa jiraachuu baateyyuu, wanni waraansaaf barbaachisu – baasiin hundi, qophiin hundi, leenjiin hundi, wal-muddinsi hundi, waggoota digdamman turaniif daangaa irra ture. Loltuun tokko, sa’aa tokkoo fi sa’aa lama lolee mo’uuf yokaan mo’amuuf yeroo isa fudhatu caalaa, qophii waraansaaf godhuu fi ammaa moo amman haleelama jedhee yaadaa-qalbiidhaan gidiramuun waraansaa gadi akka hin taane sirriitti hubachuu barbaachisa. Waggoota digdamman dabraniif, hongee, gammoojjii, dahannoo keessatti waraanni gidiramaa jiru, yokaan lolee gara-tokkotti hin baane, yokaan nageenyi bu’ee akka loltuu ka biraa qalbii tasgabbaa’een jiraachuu hin dandeenye. “waraansa-dhablee, nagaa-dhablee” otuu hin taane, waraansa du’a hin qabne, inumaa, yeroo tokko tokko waraansi duuti itti makate ture.” Jedhan - Muummichi-ministaraa Abiyyi.
Haala amma jiruun waantin ani itti hin amanne tokko yoo jiraate lakkoobsi keenya asitti waan heddummaateef gara zoonii Kibbaat Geeidiootti cinna kan jedhu waan hundee hin qabaannee dha. Gaaffii sirriis miti jedhan.
Haala amma jiruun weerarri guddaan dabalamuu mala jechuu dhaan waaltaa dhukkuboota alarjii fi daarqiqaa biyyoolessaaf daayirikdtera kan ta’an Dr. Antonii Faawuchii ibsaniiru.
Haala baqattoota Dadaab yoo himanis bakka bu’aan kun baqattoonni filannoo waan dhabaniif ofirra deebi’anii akka galaniif dirqisiifamuu hin hafnee jedhu.
Haala Baqattoota Oromoo Mooyyalee Baqatanii Keeniyaa jiran
Haala barataan Yunivarsitii Finfinnee qaroo dhabeessaa tahe Abrahaam Dureessaa itti du’e mootummaan akka qoratee if taasisu Federeeshiniin Waldoota Qaama-miidhamtootaa Itiyoophiyaa gaafatee jira.
Haala Beelaa namoottan kumaatamaan lakaawan keesaa seenan dabalatee tigiraay keesaatii jeequmsa adeemaa jiruun halii gaddisisaan manoomaa heduu nu yaadeseera.
Haala biilsa mana maree bakka bu’ootaa Ameerikaa keessatti baratamaa hin ta’in presidentii yeroo isaanii xumuranii fi kan haaraa filataman itti aanaa presidentii miseensota paartii isaanii waliin ta’uu dhaan bulchiinsa Trumpiif falmii jalqabaa eegalan.
“Haala biyyattiin keessa dabartee irraa kan ka’e, jechoonni akkanaa ka fudhatama qaban miti” jedhu – Antoniyoon.
Haala dinagdee biyyattii keessaa akkasumas haala Siiriyaa, Iraaq fi Yemen keessaa akkasumas Saaud arabiyaan naannoo sana irratti dhiibbaa qabaachuuf lola geggeessamaa jiru ilaalchisee momitoonni dhibbaan laka’aman to’annaa jala oolaniiru.
Haala Faca’inaa Kovid-19 fi Ba'ii Qorannaa Amboo fi Gudar Keessaa
Haala Fayyaa Nama Siyaasaa Raashiyaa Lagannaa Nyaataa Irra Jiruu, Alekseey Navalii
Haala filannoon itti geggefamuu fi hegeree hoggansa siyaasaa biyyatti irrattis yaada falaa dhiheessu isaa Walittiqabaan Medrek, Proofeesar Marara Guddinaa VOAtti himanii jiru.
Haala Gaazexeessitoota OMN Hidhaa Jiranii Maatii fi Abukaatoo Irraa
Haala Gaddisiisaa Irreecha Baranaa Irratti Ummamee Namoonni Ijaan Argan fi Mootummaan Maal Jedhu?
Haala gamas jiru jiraattota fi angawoota naannoo lamaanii biraa deebii argannee jirra.
Haala Gargaarsa Tigraay Irratti Hoogantuun Damee USAID Keessaa Ibsa VOA-f Kennan
Haala Godina Booranaa ammoo ka gaafataman Bulchaa Godinichaa Obbo Guyyoo Galgaloodha. Humni hidhatee godinicha keessa socho’u Aanaa Guchii keessatti angawoota fi humna naga kabachiiftota mootummaa torbee darbe keessa ajjeesuun wal qabatee namootni yakka kanaa fi hojii seer maleessummaa kaan keessaa harka qaban to’annaa jela oolfamaa jiraachuu dubbatu.
Haala godina Hawwii Guddinaa araddaa Taa’oo fi Ibsaa keessatti uumame jechuun kan jiraataan aanattii ibsan kana qaammi mootummaa illee mirkaneessee jira. Itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii godina Harargee Lixaa obbo Abduraqaaq Ahmed akka jedhanitti araddaaleen kun daangaa Somaaleetti siqanii kan hin jiraannee fi Oromiyaa keessa yoo ta’an gama Oromiyaatti ce’uun kan dhukaasa bane Liyyuu Haayil ta’uu dubbatan.
Haala hamtuu Burundii keessatti uumameen humnootiin mootummaa mormitoota perezidaanti Piyeree Nikurunziza morman hedduu galaafatan.
Haala Hidha Laga Abbayyaatti Bishaaniin Guutumuu Hordofaa Jirra: Tokkummaa Mootummootaa
Haala isaa bakka duriitti deebisuu akkasumas lammiiwwan qe’ee ofii irraa buqa’an deebisuu qubsiisuuf jaarsoliin biyyaa naannolee lamaanii, hoogganoonni aadaa, abbooni amantii dargaggoonni, dubartoonnii fi uummati naannoo lamaanii furmaata barbaaduuf mootummaa cina akka dhaabatan prezidaantichi waamicha dabarsaniiru.
Haala isaa leenjiif wal ga’uu isaanii waliin wal qabsiisuun akka hin danda’amin madden ministrii haajaa alaa Itiyoopiyaa kun itti dabalanii ibsaniiru. Qaama hawaasaa isa kamiinuu irraa akkuma yaaliin qorannaaf geggeessamu ambaasaadderoota kana hangi tokko vaayiresichi keessatti argamee jira. Namota biyya alaa irraa dhufaniif qorannaan ennaa geggeessamus kan vaayiresichi irratti argame jiraachuun ibsamee jira.
Haala isaas poolisii naannoo fi kan aanaa sanaatiif gabaasnee jirra jedhan.
Haala Itiyoophiyaa keessaa irratti labsiin yeroo hatattamaa akka bahuu fi hojii irra oolfamu kanneen taasisan keessaa tokko – humnoonni biyyoota alaa jeeqama biyyattii keessatti qooda qabaachuu isaanii ti – jedhan – aangawoonni Mootummaa Itiyoophiyaa. Biyyoota maqaa dhahan keessaa tokko Masrii yoo tahu, kana ilaalchisuudhaanis Vidiyoo “ragaa dha” jedhan, televiiziyoona mootummaan agarsiisaa jiran. Prezidaantiin Masrii, Adul-Fettah Alsiisii garuu, mormii Itityoophiyaa keessatti geggeessamaa jiruu keessaa biyyi isaanii akka harka hin qabnee fi dhaabota mormituu Itiyoophiyaa kamiif iyyuu akka gargaarsa hin kenniin dubbatanii jiran.
Haala Itiyoophiyaa Keessaa Itti Dhiyeenyaan Hordofaa Jirra: Antoniyoo Gutarrees
Haala Itoophiyaa Irratti Ibsa waajjira Dubbii-himaa Gamtaa Awroopaaa
Haala itti du’insaa Ayyalaa Beyyenee ibsa ka jedhame – ragaan Hospitaala walii-galaa mana-sirressaa irraa dhufe dhaddacha irratti ka dubbisamee ture tahe iyyuu manni-murtii ragaa sana kan hin simanne ta’uu ajajawwan ciccimoo dha – jechuun har’a dabarseen beeksisee jira.
Haala itti fayyadama miidiyaa hawaasaa irrattis eeggannoon godhamuu akka qabu hubachiisanii jiran.
Haala itti gaafatama qabuun hojjenna taanaan martinuu keenya fayyadamoo dha jedhan muummichi ministeerichaa.
Haala itti gara fuul-duraatti waliitumsuun hojjechuun danda’amu uumuuf, qaama waloo tokko akka gad-dhaabanis yaadni dhihaatee jira. Gabaasaa Muktaar Jamaal, bakka marichaa irraa ergame caqasaa.
Haala itti humnoonni naga-eegumsaa Yunaayitid Isteetis Afrikaa keessa jiran, karaa faayida qabeessa tahe uumuudhaan akka biyyoonni Afrikaa, vaayirasicha irratti duuluuf dandeettii cimsatan taasisan ilaalchisuun Waajira damee Siyaasaa fi humna waraanaatti gargaaraa Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis – Kilaark Kuupper VOA ibsanii jiran.
Haala ittiin qaama hidhatee socho’u wajjin gara mariitti deemamu irrattis abbootii gadaa, jaarsoliifi hayyoota Yunivarsiitii garaa garaa wajjin mariin mari’anneerra jechuun raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.
Haala itti mana hidhaa turanii fi haala yeroo ammaa irratti, gababaasaa VOA – Melleskaachoo Ammahaa waliin kan haasawa godhan, Obbo Aandaargachoon, gara waggoota afurii dura, biyya Yemen, dirree xayyaaraa magaalaa Senhaa keessatti qabamuun isaanii, of eeggannoo jabaa gochuu hanqachuu irraa akka tahetti ka namoonni tokko tokko qeeqanitti walii-galan.
Haala itti Muktaar manaa bahee rukutame yoo ibsus, “manaa bahee utuu sagantaa wayii waraabaa jiruu reeffa namaa karaarratti arge. Otuu waan arge sana viidiyoo waraabaa jiru warri hookkara kaasan sun waan gareen taa’anii argaa turaniif dhufanii dhagaadhaan rukutan,” jedhe.
Haala jeeqaamaa hedduu kan waggoota lama duraa ennaa mootummaa tokkoo fi garee mormituu hidhate tokko qabnu caalu argaa jirra.
​ Haala jijjiirama biyya keessatti mullataa jiru fayyadamuun beektonni Oromoo kaan biyya alagaa jiran kaanis gara biyyaatti deebi’aa saba keessan yeroon tajaajilaa jedhe Mohaammed.
Haala jiru ilaalchise kan nuti beeknu xiqqoo dha. Haalle daran nama jeequ jiraachuu mala ka jedhu yaaddoon keenya jedha UNICEF. Keellaaleen eegumsa fayyaa waan manca’aniif jecha kunuusi eegumsa fayyaa illee dhaabatee jira jedheera.
Haala jiru jijjiiranii hojii irra akka oolchaniif guyyoota 60 kennaniifii tarkaanfiin inni itti aanu Iraan Yuraaniemii gabbisuu sadarkaa ol aanaatti butte itti fufti jedhan. Haa ta’u malee yoo biyyootiin Iraan waliin ni hojjetu ta’e garuu mootumaan isaanii walii galtee agarsiisuu itti fufa jedhan.
Haala jiru ni jijjiirama jedheen abdadha. Sana jechuun gamtaa Awrooppaa qofa utuu hin taane hawaasa addunyaa kan ani gaafadhu, furmaati jiru baqattoota kana Afriikaa irraa gara Awropatti darbarsuu utuu hin taane rakkoo isaanii kan biyya isaanii keessaa furuu dha.
Haala Kanaan erga qabamanii booda poolisiin haala isaa qorachuuf guyyoota 14 gaafate jedhan. Poolisiin mana murtiif ibsa kenneen qorannaa sana yeroon waan hin xumurreef manni murtii wabii dhaan kan isaan gadhiise ta’uu illee dubbataniiru. Bulchaan aanaa Sanaa obbo Deemaa shaaraa hidhaan kun maaliif akka ta’e gaafatamanii namni hidhame hin jiru jechuun haalan.
Haala kanaan guddinni dinagdee biyyattii kan itti fufinsa qabuu, amansiisaa fi nagaa tahuu ka dubbatan - Muummichi-ministaraa Ertiraa Gam biraan kan nageenya biyyattii jeequ humna ala irraa dufu keessumaa ka Mootummaa Ertiraan bobbaasamuu fi biyya keessaa immoo humnoota farra-nagaa fi ergamtoota isaaniin ka dhiibamaa jiru jedhan.
Haala kanaan hangi isaa wal caalus Oromiyaa dabalatee maneen barnoota afurtamii shan keessatti Qormaanni burjaajeffame jira jedhu.
Haala kanaanis, partiileen mormitootaa marti akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti haga Amajjii 25tti akka yaada isaanii barreeffamaan dhiheessan beellamni kennameefii jira.
Haala kanaanis Waldaan Kiristaanaa,uffannaan faarfatotaa,macaafni qulqulluun akka gubateelle dubbataniru.Waldaan Kirstaana guutu Wangeelaas akka gubate ibsameera.
Haala kanaan koree furmaata barbaadu kan dhimmoota musliima Itiyoopiyaa dabalatee walumaa galaan galmee obbo Abubakar Ahmed irratti himatamanii kan hanga har’aatti mana hidhaa jiran namoonni afur Ahmaddiin Jabal, Ahmad Musxafaa, Mohaammad Abaatee fi kaaliid Ibraahim har’a gadhiifamanii jiran.
Haala kanaan namoonni hidhamanii jiran kuma lama akka ta’an kan himatan dhaabonni siyaasaa kun, “namoonni hidhaman kun Mana Murtiitti hin dhihaanne,” jedhu. Abbaan Alangaa waliigalaa naannoo Oromiyaa immoo gama isaatiin, “namoonni hidhaman sababaa yakkatti shakkamaniif malee sababaa miseensumma Siyaasaaf miti” jedhu.
Haala kana dura hin barataminiin kan safutti cichan ministeerri haajaa biyya keessaa Xaaliyaanii Matteeyoo Salviinii, sambata darbe doonii buufata Lampeduusaa jirtu irra kan turan ijoolleen maatii male qofaa deeman doonittii irraa akka bu’an eeyamaniiru.
Haala kana gama mootummaan adda baasuuf gara itti gaafatamaa waajjira bulchiinsa nageenyaa obbo Badhaadhaa Galchuu gaafannee jirra. Siidaan dargaggoo Badhaadhaaf ijaaramaa jiraachuu quba qabna. Xumuramuu isaa garuu hin beeknu. Siidaa isaa ijaarames mootummaan sababa diiguuf hin jiru jedhu itti gaafatamaan bulchiinsa nageenya ka baadiyyaa shaakkisoo obbo Tadele Uddoo. Namni Daraggoo kanatti dhukaasee ajjeeses to’annaa jala oolee jira. Murtii eeggataa jira jechuu dhaan himannaa jiraattonni dhiyeessan haalanii jiru.
Haala kana irrattis ajajdoonni waraana bilisummaa Oromoo labsiin labsamus lolli nu irraa hin dhaabbannee jedhu. Ajajaa WBO Gama Lixaa ka ta’anii fi maqaa ‘Marroo’ jedhamuun ka beekaman Kumsaa Dirribaa haala naannawa isaanii jiru akkasitti dubbatu.
Haala kana kan ilaaleen haawaasaleen lammiiwwan Itiyoophiyaa adda addaa kanneen Oslo keessaa walgahiif aanagawoota biratti waamamuu isaanii kan ibsan hogganaan ijaarsa hawaasa Oromoo Osloo obbo Saaqqataa Ittafaa walii galtee mootummonni lameen tolfatan irratti kan walii hin gallee ta’uu keenya ibsuu dhaan mormineerra jedhan.
Haala kana keessatti Giddisaan dhawamee” jedhu, Itti-aanaa barreessaan Kongoiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Dajanee Xaafaa. Namoonni ka bironis madaawanii akka hospitaalatti wal’aanamaa jiran dubbatu.
Haala kana keessatti ture, kan gosa Waampaanowaag keessaa namni tokko hawaasa isaa fi hawaasa godaantotaa gidduutti akka walii-galteen nageenyaa mallatteessamu taasisee, gama qonnaa, ittisa nageenyaa fi meeshaaleedhaan gargaare.
Haala kanas mootummaan Federaalaa akka hubatu gochuuf xalayaa erguu isaanii fi mootummaanis mirga lammiwwan isaanii kabajsisuuf dirqamnii akka irra jiru hubachiisan.
Haala Lammileen Ityoophiyaa ‘biyya Weerara COVID – 19 haaltu’ Taanzaaniyaa Keessa Jiranii
Haala Libiyaa keessatti gaggeefamaa jiru irraa kan ka'e baqatanii ba'uuf sodaaf nageenyaa akka jiru ibsamaa jira.
Haala Maay Kaadraa fi Matakkal Keessaa
Haala magaalaa Najjoo keessatti uumamee fi namoonni reebamuu ajjeefamuu akkasumas sochiin uummataa ugguramuu ilaalchisee himannaa jiraattonni dhiyeessaniif deebii argachuuf bulchaa magaalattii obbo Birhaanuu Caalii quunnamnee jirra. Namni tokko du’ee awwaalameera, kana irraan kan hafe garuu farren nageenyaa jeeqama uuman irraan kan ka’e nagaan boora’ee adeemsi baruu fi barsisiuu yeroof gufateera. Haala jiru tasgabbeessuuf irratti hojjetaa jirra jedhan.
Haala mana Obbo Daawuditti erga Caamsa 3, bara 2021 kaasee ta’aa jiru angawoota mootummaarra odeeffannee turre. Dursa ka gaafataman dubbi himaan Koomishinii Poolisii magaalaa Finfinnee Komaander Faasikaa Fantaa, dhimma kana Poolisii Federaalaa ti harkaa qabaa jechaan dubbatan. Obbo Jeylaan Abdoo Dubbi Himaa Koomishinii Poolisii Federaalaati; isaanis waa’ee waan mana Obbo Daawuditti ta’aa jiru akka quba hin qabne dubbatan.
Haala Miidiyaalee Itti Dhimma Hidha Laga Abbayaa Gabaasan Irratti Hayyoonni Itoophiyaa Komee Dhiheessan
Haala Miijawaa fi Nagaa Keessa Taa’anii Itiyoophiyaa Keessatti Jibbinsaa fi Hookkara Kakaasu: Amb. Reneer
Haala mirga dhala namaa Somaaliyaa keessaa kan ilaaleen qorataa walabaa fi barreessaa gabaasa kanaa kan ta’an Bahame Nyanduga akka jedhanti uummanni sababaa caama mudateen kan ka’e ofii isaafis ta’e beeladaalee ofiif nyaata barbaacha iddoo hedduutti jireenya ofii irraa godaanee jira.
Haala mirga dhala-namaa Sudaan Kibbaa keessaa, ka bara kuma lamaa fi saddeettiitti fuuleffatee dhihaate gabaasaan kun. Miseensi Koomishinicha Andirew Kilaaphaam immoo, miidhaalee mirga dhala-namaa yeroo ammaa biyyattii keessatti geggessamaa jirus bira taruun hin danda’amu jedhan.
Haala mirga namoomaa baqattoota Gaanfa Afrikaa keessaa ilaalchisee gabaasaa jaarmayaan isaanii dhiheenya baase ilaalchisuun ennaa ibsanis, “waggoota shaman dabraniif, haala mirga namoomaa Gaanfa Afrikaa keessaa, keessumaa immoo kan Itiyoophiyaa keessaa hordofnee gabaasaalee hedduu baafnee jirra. Yeroo baay’ee baqattoonni Itiyoophiyaa keessaa bahan biyyoota naannoo keessatti, keessumaa Somaalilandii fi Puntlaand keessatti ni dararamu. Mootummoonni biyyoota sanaa yeroo baay’ee ergamtoota mootummaa Itiyoophiyaa wajjiin walii-galuun yeroo baqattoota butanii biyyatti deebisan tu mul’ata. Ajjeesuun illee ni jira” – jedhu.
Haala Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa Ka bara 2010 irratti Gabaasaa Waggaa Yunaayitid Isteets Baaste
Haala mormii sanas ennaa dubbatan, barattoonni hagi tokko mooraa keessaas mooraadhaa alaas, “mirgi Amaaraa haa kabajamu. Amaarri miidhamaa jira” ka jedhu sagalee isaanii dhageessisaa, buufata Poolsii Shanaffaa bira ennaa gahan gara magaalaatti akka hin dabarre, humna nageenyaa naannoo tureen ennaa dhorkaman xiqqoo wal-dhibdeen uumamuu isaa fi barattoonni gara mooraatti deebi’uu isaanii ibsan.
Haala murtee harra darbe kanaa ilaalchisees Abbaan Alangaa Deeviid Maaragaa waanni hundi guyyoota 21 keessatti sabaaf akka ifa tahu himaniiru. Filannoo Pirezedaantummaa Keeniyaa Hagayya 8, 2017 irratti haalli lakkoofsa bu’aa filannoo pirezendaantummaa rakkoo qaba ture jechaan mormitoonni hedduu mormaadha turani. Yoggusis Raayilaa Odiingaa qabxileen labsamaa jiranii fi kan giddugalawwan filannoo biyyattiirraa dhufan wal hin siman jechuun ibsanii turani. Harras yoo murtee kana dhagayan murteen harra Keeniyaa keessatti darbe Afriikaa Keessatti ka jalqabaati jedhani.
Haala murtii baqattoota kana irratti darbees mootummaa Keeniyaatti, waajjira dhimma Baqataa DRA’n, dhimmi baqattoota kana ofirra deebisuu dhugaa ta’uu nuuf himanii jirani. Akka odeeffannoo waajjirichaattis galmee baqattootaa dura kan gaggeessu Kutaa bulchiinsaa ykn County baqattoonni suni keessatti qabamaniidha. Murtee mana murtiitiitiin booda waajjirri kuni baqattoota ofitti ka fudhatu yoo ta’u, sanaan ala seenee yaada kennuu fi tarkaanfii fudhachuuf itti gaafatama hin qabu jechuun ibseera.
Haala naageenya yaaddessaa biyyaatti keessatti mul'achaa jiru furuuf partileen siyaasaa waliin mar'achuun barbachisaa waan ta’eef waamicha kana dhiheessina, jedhan obbo Mika'eel Boraan miseensi koree hojii rawwachistuu partichaa.
Haala nageenyaa Itiyoophiyaa amansiisaa hin ta’iin kana keessatti, lammiwwan Ameerikaa mala quunnamtii ka biraa akka karoorfatanii fi yeroo Itiyoophiyaa keessa jiranitti quunnamtiin daangessamaa akka tahuu malu maatiiwwan isaanii akka dursanii beeksisan hubachiisee jira. Akkasumas, lammiwwan Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa keessa jiran marti, TEKSITII FI SMAS-dhaan akka odeeffannoo nageenyaa Embaasii Ameerikaa irraa argachuu dandandanitti, lakkoobsa telefoona isaanii harkaa yokaan mobaayilii isaanii akka Embaasichatti galmeessisan jabeessee gorsa – ibsi haaraan ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets bahe kun.
Haala nageenyaa kibba Oromiyaa Biiroo Bulchiinsaa fi Nageenyaa Oromiyaa gaafatameeti jira. Itti Aanaan Hoogganaa Biirochaa Koloneel Abbebee Garasuu rakkoon nageenyaa Godinaalee Gujii, Booranaa, fi lixa Oromiyaatti mullataa akka jiru himanii ajjeechaa sanbata kibba Oromiyaatti ta’e jedhame garuu quba hin qabu jedhan.
Haala nageenyaa Oromiyaa Lixa fi kibba keessaa jiru kan ilaaleen marii hayyoonni Yuniversitii Finfinnee, Yuniversitii Amboo, Yuniversitii Mattuu keessaa yaada isaanii ibsanii jira.
Haala nama gaddisiisuun malaammaltummaan guddina biyyootaa nyaataa kan adeemee fi guddinni walitti fufiinsa qabu akka hin jiraanne gochaa jira.
Haala Ongeen fi rakkini daangaadhan walqabatee biyyittin keessaa jirtu hoo laallamme, Itoophiyaan hoomuu caalaa ummata biyyattii nagaan wajjin akka jiraatan hojjachuu malee addaaan fageessun ishirra hin jiru, han jedhu wixinichi, rakkoowwaan kana keessa bahuudhaaf, motummaan biyyichaa mirga dhala namaa kabajuutu isarra eggamas jedha.
Haala Oromiyaa amma akkamitti ibista jennanin, Fiilix “ammas haa xinnatu malee mormin jira” jedhee yeroo amma kana Oromiyaa keessa sodaa guddaan dubbate. Dabaluudhanis, “kuni bu’aa tarkaanfii gara jabinaa mootummaan fudhateeti” han jedhu qorataan HRW kun, Oromiyaan ammas to’annaa human waraanaa jala jiraachuun ishii mirkana jedha.
Haala Oromiyaa keessatti gaggeeffamaa jiru dheessuun gara Keniyaatti ituu baqatanii biyyatti gama kaabaa Marsaabeet keessatti qabamanii kan hidhaman barattonni Oromoo 28 dhimmi isaanii har’a mana murtii duratti ilaalamuuf ture gara torban dhufuutti akka jijjiramu kan gaafate Jaarmayaan Baqattotaa kan Tokkummaa mootummootaa(UNHCR) damee Keeniyaa ta’u beekamee jira.
Haala Oromiyaa keessatti uumameef sababaan dhabamuu bulchiinsa gaarii ta’uu isaaf kanaafis itti gaafatama akka fudhatan muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny ibsuun isaanii ni yaadatama. Marii kaleessaa sana irraa ka’uu dhaan kan dubbatan itti aanaa ministerichi Ameerikaa kun iyannaan uummataa, akkaataa fayyadama lafaa, malaammaltummaa fi dhabamuu bulchiinsa gaariitiin akka mul’atu tuqanii jiru. Mootummaan rakkoolee kana furuuf yeroo fudhachuu akka danda’us ni amanu.
Haala Oromiyaa qabee hanga qooda hawaasi siivilkii qabuu, fi mootummaan dimokraasii ijaaruuf tattaaffii inni godhu dhimootiin ilaallatan irratti mari’atamuu Tom Malinowski VOAf ibsaniiru. keessumaa dhimma Oromiyaa gama ilaaleen mootummaan itti gaafatama fudhachuun tarkaanfii gaarii ta’uu himanii hojiitti garuu hiikamuu qaba jedhan.
Haala Polotiikaa Somaliyaa irratti Gaaffii fi Deebii Obbo Leencoo Lataa Wajjin
Haala qabatamaa Itiyoophiyaa keessaa fi akkaataa itti sabaa himaan gabaasaa turan kan xiinxalee Konfraansiin tokko dhiyeenya kana Finfinnee keessatti gaggeeffamee jira.
Haala qabatamaa siyaasa biyyaa keessa jiruun filannootti hirmaachuun akkaan rakkisaadha jedhe Kongiransiin Federaalawaa Oromoo.
Haala qabiinsa mirga namaa Itiyoophiyaa keessa jiru ilaalchisuuun dhaabbileen mirga namummaaf falman yeroo hedduu rakkoo jiru dubbatanus hawaasi addunyaa garuu haga yoonaa deebii quubsaa ittti hin kennine, kuni maaliif tahe jechuun gaafata Muthoni Wanyeki, hoogganaa Waajira Damee Amineestii internatinaal Damee Afriikaa Bahaa.
Haala qabinsa mirga dhala-namaa fi deemsa ijaarsa dimookiraasii Itiyoophiyaa sirreessuu irratti an fuuleffate, wixineen seeraa Kibxata harraa mana maree Yunaayitid Isteetsin mormii tokko malee raggasifameera.
Haala qabinsa mirga dhala-namaa fi deemsa ijaarsa dimookiraasii Itiyoophiyaa sirreessuutti ka fuuleffate – wixineen seeraa Yunaayitid Isteets tokko gara murtiitti akka dhihaatu, miseensi mana-maree dhaga’ama qaban tokko gaafatanii jiran.
Haala qileensaa amma jiruu fi sababa rakkoon kooviid 19 itaalii keessattii laafaa deema jiruun kan ka’ee hojiin warra namootan seeraan ala daddabarsuu caalaatti itti fufaa akka deemu himama jira. Galaanaa Meeditiraniyaan irratti imalaa hamaa godhamuu Kanaan lubbuun namootaa afrikaa hedduu akka badaa ture waan yaadatamuu dhaa.
Haala Republikii dimokraatawaa Koongoo kibba gama dhiyaa bakka walitti bu’iinsi uummata miliyoona 3.2 beela hamaaf saaxile ilaalchisuun angawaan sagantaa nyaataa kan tokkummaa mootummootaa tokko akeekkachiisan.
Haala siyaasaa mija’aa ta’e paarlaamaa keessatti uumuuf jecha yeroo barbaanna jedhan.Zumaan baatii Muddee dabre hoggantummaa paartii biyya bulchaa jiru ANC irraa eega kaafamanii booda aangoo akka gadhiisaniif dhiibbaan itti jabaataa jira.
Haala siyaasa biyyattii hordofee waggoottan sadarn darban namoonni dhuunfaa ijaa wal ba’uu qabee hanga caasaa mootummaa diiguu, bu’uuraalee misoomaa uummataa diiguu, daandii cufuu fi walitti bu’iinsaawwan sochii ugguran raawwatamaniiru.
Haala sukaneessaa kan jibbiinsa mul’isu, walii obsuu dhabuu fi hookkara bifa addaan raawwatame kana jecha cimaan balaaleffanna jedhan Traamp.
Haala suukaneessaa isaan keessa jiraatan amanuun rakkisaa dha jechuu dhaan haasaa enna yaadannoo imala isaanii waggaa torbaffaa Lameduusaa, odola Xaaliyaanii geggeessan dhageessisaniin ibsaniiru.
Haala tajaajilawwan interneetii itti dhabamanis hubachuu isaanii dubbatanii, “tajaajila interneetii cufuun, mormitoota cal jechisiisuu hin danda’u. Inumaa investaroota alaa fi Tuuristotoa akka biyyattii irraa baqatan taasisa” – jedhan – Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsitti, Ministarri gargaaraan Dhimma Dimookiraasii Mirga Dhala-namaa fi Hojii Toom Maalenoowiskii.
Haala Tigraay keessaa fi akkaataa itti Raadiyoon Sagalee Amerikaa (RSA)gabaasu kan ilaaleen dhalattonni Tigraay kanneen magaala Waashiingtan Dii Sii keessa jiru waajiira VOA fulleetti Robii kaleessaa hiriiraniif Raadiyoon sagalee Amerikaa deebiin kennee jira.
Haala Tigraay Keessaa Hordofuuf Tajaajiilli Bilbilaa fi Intarnetti Banamuu Qaba:Amnestii Int.
Haala ture yoo ibsan Baqattoonni hidhaan nuti hidhamne seeraan ala jechaan midhaan yoo lagatan humnootni poolisii Yemen dhufanii yoo baqattoota kana waan lagannaa gaafatan wal dhabdeen uumamae jedhu. Yeroo kana poolisoonni yemen aara imimmaansu godaantotarratti yoo dhukaasan sun uffataa fi bakka ciisichaa isaanii ‘firaashii’ turetti qabatee manni gubatee namnis miidhame jedhan. Obbo Taajuun namootni lubbuun darbe kaan gubatee, kaan ukkaamamee kaan ammoo wal dhiibbaa fi walirra ejjennaa yeroo kana tureen du’e jedhu.
Haala US keessaa tasgabbeessuuf hojjetaa ennaa jirru kanatti, yeroo filannoon geggeessamu kanatti michoota afriikaa kanneen rakkoolee biyyoota hanga tokkoo keessaa, rakkoo dinagdee, rakkoo namoomaa amma immoos COVID-19 rakkoo itti ta’ee kanatti dimokraasii ofii ijaaruu fi cimsuu irratti hojjetaa jiran waliin, hojjechuun daran akka barbaachisu ni hubanna. Mata dureen keenya har’aa Afriikaa dha jechuun illee akkas jedhan.
Haala uumamee kana mootummaa Sudaaniif ibsinee waan jirruuf dhiyeenyatti mariin sadarkaa olaanaa gagggeeffamuuf akka jiru Ambaasaaddar Dinaa Muftii ibsanii jiru.
Haala uumame jedhame kana gama mootummaan deebii kan kennan bulchaa aanaa Jalduu obbo Girmaa Lataa ti.
Haala wal-fakkaataadhaan, lagannaa magaalaalee Harargee Bahaa keessatti jalqabameen daandiileen waan cufamaniif hojii isaanii irratti dhiibbaa fiduu isaa, konkolaachistoonni VOAtti dubbatanii jiru.
Haala wal fakkaatuun barattoonni Mooyyaleedhaa baqatanii Keeniyaa jiran, har’a hiriira mormii gaggeessuun gochaa magaalaa Moyaalee keessatti ta’e balaaleffatanii jiru. Galgala kanammoo magaala Moyyaalee keessatti Eegdonni daangaa Konkolaataa tokkorratti dhukaasa banuu isaaniin, lubbuun daai’ma tokkoo darbuu jiraattonni VOA’f himanii jiru.
Haala wal-fakkaatuun ka galmee Tewoodiroos Daani’eel faa irratti himataman namoonni 18 himannaan isaanii kan haqame tahuu abbaan-alangaa federaalaa beeksisee jiraa.
Haala walii galaa gamaaggamuu dhaan, waantonni xixiqqoon furmaata hin arganne jiraatan iyyuu, kanneen akkasii kun immoo yeroo kaan iyyuu mudachuu akka danda’an yaada keessa galchuu dhaan qaama humnoota nageenyaa fi angawoota naannootiin ol akka hin taane waan irra gaa’ameef labsiin yeroo hatattamaa ka’ee, hojiin hafe sirnaan akkuma kana duraatti hojjetamuu akka itti fufu yaadi murtii mana maree bakka bu’ootaaf dhiyaatee jira.
Haala walitti bu’iinsaa fi muddiinsaa akkasiif gama furmaata kennutiin biyyoonni naannoo jiran qooda gama isaanii ba’uun haala danda’amu irratti fuuleffatamuu akka qabu dura taa’aan komiishinichaa dubbataniiru.
Haala weerara Vaayirasii Koroonaa kanaan wal qabatee Yaa'iin Dhabbilee amanataa adda addaa Itiyoophiyaa keessaa marii geggeessuun, baatii tokkoof akka biyyattii cufa keessatti kadhannaan waaqaa taasisamaa turu labsee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa
Haalawwan harawaan uumamuu isaatiin immoo deebi’ee ol ka’e. kun immoo haala kan akka Boko Haram, naannoo Saaheelii fi ka Maalii keessaa ti jedhan.
Haalawwan kun martinuu utuma jiranii garuu dhalli namaa walabummaa isaa kan siyaasaa, bulchiinsa haqaa fi dararaa irraan hin geenye argachuuf qabsoo inni geggeessuuf fedhiin isaa kun amma iyyuu cimaa dha jedhaniiru.
Haalawwan labsiin kun akka labsamu taasisan akkaan gad xiqqaachuu isaa ministeerri ittisaa Siraaj Fageessaa beeksisaniiru.
Haala yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessatti mul’atu ilaalchisuudhaan waajjirri dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa Federaala Itiyoophiyaa kaleessa ibsa baasee jira.
Haala Yeroo ammaa Kan Ilaaleen Kaleessa Ibsii Kennamee Jira
Haala yeroo ammaa mul’ataa jiru irraa ka’uun kanneen mata mataatti VOAf ibsa kennan, Adda Bilisummaa Oromoo fi Arbenyooch-Ginbot Toorba, lammiwwan hiriirawwanitti hirmaatan dhaadannoolee fi sirboota walitti-bu’insa toosisan, kanneen garee tokko balfanii garee kaan ol kaasanii fi humna jijjiiramaa gufachiisuutti fuuleffatan keessa akka hin seenne hubachiisan. Guutummaa isaa dhaggeeffadhaa
Haala yeroo ammaa naannoolee kana keessatti mul’atu, kan obsanii ilaaluun nama rakkisuu fi afaanitti ulfaatu kanneen jedhan hoogganoonni dhaabilee kanaa yoo hatattamaan rakkoo mul’atu kanaaf furmaatni hin argamne jiraachuu biyyattiiyyuu rakkoof saaxiluu akka malu akeekkachiisan.
Haala Yeroo Ammaa Yunivarsitiilee Itiyoophiyaa Keessatti Mul’atan Ilaalchisee Barattoonni Maal Jedhu?
Haala yeroo gama ilaaleenis yeroo adda addaatti kanneen wareegama baasan qabsaa’ota mirgaa, namoota polotiikaa fi ol adeemtonni du’uu isanaiif illee dhiifama gaafataniiru.
Haala Yeroo Irratti - Gaafii fi Deebii Prof. Mararaa Wajjin
"“Haalii Itoophiyaan amma keessa jirtu akka jiru kanatti deemuu hin malle. Ummatii Oromoo rakkoo gaargala hamaa keessa jira. Rakkoo teessan hinuma hubadha waan isan dhibellee namaan gaha.Namii hiriira nagaan bahe hin hidhamaa,hin ijjeefamaa,ulee hamtuu dhaanamaa,hin ijjeefama,"" jette."
Haalii midhaan nyaataa Tigiraay keesaa jiru sadarkaa hamaa irra ga’uudhaan namoonni du’uu jalqabuu isaanii dhaabbannii Midhaan Nyaataa Adduunyaa, WFP-n akeekachiiseera.
Haalii yeroo atattamaa Magaallii gudditiin Tookiyoo fi magaalotiin biyyattii adda addaa keessa turan wiixata har’aa kan raawaatu ta’us amma Waxabajjii 20 ti ittu fufuu danda’a. Olompiikii Tookiyoo irrattii deggertoonii hin hirmaatan.
Haali-warraa Obbo Mohammed, Munaa Yaasin, akkuma abbaan manaa ishee dhabametti gara hoteelichaa deemtee ennaa gaafattu, abbaan hoteelichaa waraana mootummaatiin fudhatamuu isaa itti hime, kan jedhan baqattoonni kun, “booda ennaa mootummaa gaafannu garuu, ka gochaa kana raaw’ate gurmuu milishaa yokaan hidhattootaa ta’uu nutti hime” jedhu. Achii booda, humnaan gudeeddii dabalee, miidhaan adda addaa baqattoota irratti ka raaw’atamaa jiru ta’uu himatan.
Haalli akkasii hojjettoonni gargaarsaa guyyaa guyyaan Itiyoopiyaa keessaa ennaa hojjetan, nagaa fi nageenyi naannoo sanaa gad adeemuu isaa akkasumas rakkoon namoomaa fi mirga namaa hammaataa adeemuu isaa mul’isa.
Haalli akkasitti uumame da’oo embasii Itiyoopiyaa washington DC jiruuf godhamuun irra ture kan cabse ture.
“Haalli amma jiru lubbuu keenyaaf sodaachisaa dha achitti hin deebinuu” jedhan iyyu aangawoota barnoota sadarkaa olaanaa biraa “ achumatti deebi’aa” deebii jedhu nu kennan jedhu.Walumaagala barattonni Oromoo Yunivarsitii Jigjigaa keessa jiran kuma 4 akka caalan barsiisoonni Oromoo immo hanga 70 ni ga’a jedhu.Gaaffii fi Deebii Gaggeeffame caqasaa.
Haalli Ardii Afriikaa keessaa walumaa gala ennaa ilaalamu haalli baqattoota Afriikaa keessaa gama lakkoobsaan ennaa ilaalamu haala gaarii irra hin jiru jedhan ministrii dantaa alaa Ameerikaatti itti aantuu ministriin dhimmootii baay’ina lakkoobsqa uummataa, baqattootaa fi koolu galtummaa Catherine Wiesner.
Haalli Ayyaana Waggaa Haaraa Bara Kanaa Itti Ayyaaneffame Ka Dur Baratame Irraa Adda
Haalli Ayyaana Waggaa Haaraa Bara Kanaa Itti Ayyaaneffame Ka Dur Baratame Irraa Adda, Jedhu Namoonni Ambo Irraa VOAf Yaada Kennan
Haalli baqattoota murteen itti darbee kuni amma waanti beekame jiraatuu baatus, garuu waajjirri dhimma Baqataa Keeniyaa akka isaan hatattamaan hiikamanii gara biyya isaaniitti deebi’aniif waan dandeenye hin yaallaa jechuun dabalataan dubbateera.
Haalli barattoota kanaa mul’inatti kan hin beeksisamneef sababaan oduu hamtuun waan jiruuf ka jedhu illee angawoonni kun fudhatama dhabsiisaniiru.
Haalli barnootaa Oromiyaa keessaa baay’ee wal-falmsiisaa ta’aa jira. Barattootaa fi warra barattootaa dabalatee namoota hedduu tu yaaddoo guddaa qabaachuu dubbatu. Duraan barsiisaa fi aangawaa biiroo barnootaa ka turan, Obbo Abdurazaaq Kadiir akka jedhanitti, imaammatni barnootaa Oromiyaa keessaa ka qorannaa irratti hundaa’e ta’uu dhabuunii fi aangawoota olii qofaan murteessamee ka gad ergamu ta’uun qulqullina barnootaa guddaa miidhee jira.
Haalli Caamaa Boorana fi Godinaalee Naannoo Yoo Daran Gargaarsi Hin Dhaqqabne Yaaddessaa Dha
Haalli dinagdee Addunyaa sababaa dhukkubichaan kan gad sigiigaaataa jiru yoo tahu, akka WHOn jedhutti, dinagdeen Afrikaas daafoo dhibee kanaan akka miidhamtu beekamaa dha.
Haalli dubartoonni keessa jiran gama loogii irratti geggeeffamuun isa waggaa 20 dura ture irra fooyyee qaba. Yeroo sana wal qixummaa dubartootaa argamsiisuuf akkasumas dubartoonni aangoo akka qabatan gochuuf Beejing China keessatti ajendaan dhiyaatee raggaasisame jedha jaarmayaan hojjettoota addunyaa ILO-n.
Haalli Fayyaa Hoogganoota Siyaasaa Mana Hidhaatti Lagannaa Guyyaa 16ffaa Irra Jiranii Yaaddessaa Tahuu Dubbata, Gareen Ogeessota Fayyaa
Haalli Fayyummaa Hoogganaa Biyyaa Uummata Jalaa Dhokachuu Hin Qabu Jedhu Mormitoonni
Haalli Gaddisiisaan Na Mudatus Lafan Ga’uu Qabu Irraa Ana Hin Hambifne: Shamarree Mihirat Kadir
Haalli hammaataa jiru kun Maaynamaaritti jila addaa tokkummaa mootummootaa kan ta’an Christine Schraner Burgener, dhiigi dhangala’uu mala, yoo bulchiinsi siivilii biyyatttii keessatti bakkatti hin deebi’u ta’e wal waraansi ka’uu mala jechuu dhaan igola naga eegumsaaf ibsa akeekkachiisa kennaniiru.
Haalli Hoggantoota Siyaasaa Hidhaa Jiranii Furmaata Atattamaa Barbaada: Hiriirtota
“Haalli hoggantoota siyaasaa mana hidhaa jiraanii nu yaachisa, hidhamoooni siyaasaa haa hikkamanii fi mootumman gara mariitii haa deebi’u” gaafiwwan jedhanis dhageechisaa turan.
Haalli hongee mudatees sadarkaa hamaa irra jira. Beeladaaleen dhibba irraa harki 80 dhumaniiru. Amma lubbuu namaa oolchuuf tattaafataa jirra. Isaanuu du’aa jiran. Kanneen du’an irra jireessi ijoollee beelaan dha’amani jedhu bulcchaan Somaliland Kaaba gama dhiyaa naannoo Sanag ahmed Abdi Salay.
Haalli hongee Sanaa jirjjiiramuu isaa kan dubbatan Dr. Nagariin naannoleen sun rooba argataa jiraachuu isaaniif bakka tokko tokkottis lolaan rakkoo uumuu isaa ibsaniiru.
Haallii amma jiru rakkoo gargaarsa dhala namaa daran akka hammeessuu fi keessumaa Dubartoota, ijoollee fi maanguddonni midhamuu akka malan hubachiisan.
Haallii Dhaddacha Keessaa Abukaatotaaf Iyyu Sodaachisaa Ta’a Jira. Obbo Abdul Jabbaar Huseen
Haallii hamaan Burkinafaasoo mudate ka daran hammaachaa jiru fakkaata. Ji’a kana qofa namoots 60 ol tu walitti-bu’iinsa gosaatiin dhume.
Haallii jiru hammataa deemuun kun kutaa sana keessatti uummata hedduu godaansiisa sodaa jedhu qaba dhaabnii baqattootaa.
Haallii jiru tasgabii akka argatu kanneen kana keessaa harka qaban marti tarkaanfii haala kana hammeessan fudhachuu irraa akka of-qusataniif Antoniyoo Gutarrees gaafachuu isaanii dubbii himaan isaanii ibsanii jiru.
Haallii kun uumamuun jijjiramnii qabatamaa ta’e saffisaan akka argamuu qabu mirkaneessa jedhu dubbii himaan Embaasii Amerkaa Finfinnee irraa.Uummanni rakkoo qabu hala ifa ta’een akka ibsatuuf mootummaan haala mijeessuu akkasumas mootummaanis rakkoo uummanni himatu kanaaf caasaa ittiin deebii barbaachisu kennuu diriirsuu qaba jechuun Nikolaas Barnet hubachisanii jiru.
Haallii kutaa sana keessatti nagaa fi tasgabii buusuuf jiru foyya’aa kan jiru ta’uus qabiinsii mirga namoomaa kan Ertraa keessaa hin jijjiramiin akka jiru agarsiisa jedhan Daniela Kravetz.
Haallii qabiinsa mirga namoomaa kan biyyoota addunyaa bara dabree jechuun 2020 keessa maal akka fakkaatu ministiriin dhimma alaa kan Yunaayitid Isteetis Robii ifa baasee jira.
Haallii Qabinsa Mirga Namoomaa Oromiyaa Keesaa Kan Isa Yaaddessu Tahuu Beeksise, Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa
Haallii qilleensaa Somaaliyaa, Jabuutii fi Itiyoophiyaa gogaa fi ho’aa ta’aa adeema . Qorannaan haaraa gaggeeffame kun isa duraan Kompuutarri akka moodeeliitti dhiyeesse kan Jiidha ta’aa jedhee raage faalleesse jira.
Haallii qilleensa uumamaa caama fidee uummata midhe jedhamuus, garuu mootummonni hangi tokko mirga lammiwwan isaanii kabajauuf dirqama irra jiru eegsisuu dadhabuun haala jiru daranuu hameesse jedhan.Kunis yeroo ammaa biyyoota gaanfa Afrikaa keessa kan jiran uummata kuma 700 fi kuma 50 irratti mul’ataa jira jedhan Navi Pillay.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Haalli isaaniis lubbuuf sodachisaa ta’uu odeeffannoo qabna jedhu.
Haalli isaa Somaalee Itiyoopiyaas haa ta’u mootummaa naannoo Oromiyaa biratti kan beekamu ta’uu obbo Tolosaan beeksisanii furmaata hatattamaa argachuu akka qabu illee dubbataniiru.
Haalli isaa walii galtee nageenyaa sana maal akka inni ta'e kanneen hin hubanne ykn kan hin galleef humnootiin hidhatan jiraachuu agarsiisuu isaa illee tuqee jira. Gabaasa sana jaarsolii araaraa IGAD ijootti erguu dhaan trkaanfii fudhatamuu qaba jedhu illee tuqeera. Akkuma kanaan gareeleen wal fincilan lamaan kanneen badii dalagan irratti tarkaanfii akka fudhatan yaada dhiyeessee jira. Gareeleen Sudaan kibbaa walii galtee nageenyaa kan mallatteessan Hagaya 26 bara 2015 yoo ta'u lola dhaabinsi hagi tokko kan cabe walii galteen kun erga mallatteeffamee booda ta'uu gabaasi sun mull'isee jira.
Haallii siyaasaa ititaan yeroo ammaa dhabamuun dhibbaa inni hogganoota daldalaa irratti qabaatu hin beekamiin jira.
Haallii Tigraay Keessaa Sukanneessaa Dha: Dr. Tedroos Adihaanoom
“Haalli Itiyoophiyaa gama Kibbaa keessa jiru daran waan haammaataa jiruuf, yoo gargaarsaan gidduu hin seenne balaa guddaa ta’uu mala. Gargaarsi nyaataa fi meeshaaleen nyaata madaalawaa akka dhumuutti dhihaate Tokkuymmaan Mootummootaa akeekkachiisee jira. Sagantaan Nyaata Addunyaa fi Mootummaan Itiyoophiyaa kana gargaarsi kun garii dhuma baatii Waxabajjiitti, guutmuummaan isaa immoo baatii Fulbaanaa keessa dhumuu mala – jechuun akeekkachiisan.” Jechuun, maaliif gargaarsicha biyyattiif kennuun barbaachisaa tahe hubachiisan.
Haalli Itiyoophiyaa Keessaa Yaaddessaa Dha: Liindaa Toomaas-Griinfiild
Haalli Itiyoopiyaa keessaa haala hamtuu keessa waan jiruuf akka isa walitti bu’iinsa duraatti deebi’uun ulfaataa dha, adda addummaan jirus hidda gad fageeffate jedhu xiinxaltoonni. Walitti bu’iinsi sun daangaa Itiyoopiyaatti illee babal’acuu mala yaaddoo jedhu uumee jira. Hoogganaan dhaaba baqattootaa Sudan torban kana akka gabaasanitti baqattoonni 2,500 daangaa kan ce’an yoo ta’u dhibbaan kan laka’aman guyyaa guyyaatti gamana seenu jedhan.
Haalli Itti Barataan Qaro-dhabeessi Tokko Magaalaa Finfinnee Keessatti Du’e Mormii Kaasee jira
Haalli itti fayyadama Sabaahimaa yokaan Miidiyaalee Hawaasaa akkuma bu'aa gudda qabu sirnaan dhimma itti bahuu dhaa baannaan balaan isaa guddaa tahuu marii gaazzexeessotaa gidduu kana Finfinneetti geggeessame tokko irratti himamee jira.
Haalli ittiin wal fakkaatan xiqqoon waan jiru natti fakkaata. Haa ta’ malee mudannoon EL NINO kun mudannoo addaa ti. Sababaan ka’umsa isaas kana jedhamee waanti beekamu hin jiru. Akkuma beekamu galaana pasifik irraa humni qilleensaa baha irraa gama dhiyaatti bubbisu akkuma gad xiqqaataa dhufeen bishaan ho’aan gara bahaatti ennaa kuusamu mudannoo kun dhaqqaba.
Haalli itti Itiyoophiyaan Filannoo biyyaalessaa Hagayya bara 2012 adeemsisuuf jirtu cehumsa dimookiraasii biyyattiif murteessaa tahuu dubbatu barsiisotni Saayinsii Siyaasaa Yunivarsiitii Amboo.
Haallii weerara vaayrasii Koronaa ilaalamee barattonni qormaata barumsaa sadarkaa 2ffaa ta'anii qabxii olaanaa fiduun Yunivarsitii seenuuf jiran warra duraan waggaa tokkoffaa eega seenanii booda adda kutee waliin akka itti fuufan karoorri jira.
Haallii Yeroo Ammaa Tigraay Keessaa Jiru Kan Itiyoophiyaa Iddoo Biraa Irraa Adda. Paartii Arenaa Tigraay
Haalli jireenya namoomaa Tigiraay keessaa yaaddessaa tahuu ka dubbatan, Liindaa Toomaas-Giriinfiild, “Maal akka Tigiraay keessatti ta’aa jiru ilaaluuf akka hojjetoota gargaarsaa fi jaarmayaaleedhaaf ulaan saaqamee haalli miijessamu taasisuu qabna. Itti fufuee immoo, prezidaantii fi muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa waliin waan achitti tahaa jiru ilaalchisee marii dhugaa irratti hundaa’ee fi banaa tahe geggeesuu qabna, jedheen yaada,” jedhan.
Haalli Jiru Adeemsa Seeraan Raawwatame: Manne Maree Bakka Bu’otaa
Haalli Jiru Baqatootaafis Akkaan Rakkisaa Dha.
Haalli jiru, lubbuun namootaa darbuun, nu yaaddeessaa, an jedhaan ministirichi, deebii wanni ta'u, ummataaf bilisuummaa caalaa keenuudha malee irraa xinneessuu akka in taanee dubbataniiru.
Haalli kana booda jiru hedduu sodaachisaa dha. Ija keenyaan akka waan arginuutti nutti dhaga’amee rifanne jedhan obbo Abebaw. Kanaaf haala akkasii ittisuuf hojiin kana dura hojjetame dadhabaa waan ta’eef TM-tti iyyachuutu barbaachisa. Humna hin qabnu yoo ta’es gargaarsa gaafachuun barbaachisaa dha jedhan.
Haalli koleeraa kun kan ittiin madaalame ennaa El Ninon mudate bara 2000-20004 gidduu yeroo jirutti. Afriikaa kibbaa keessaa lakkoobsi kun gara kuma 30 ta’u ennaa El Ninon mudatu jiraachuun kan gabaasamee jira.
Haalli Koolu Galtoonni Daangaa Ameerikaa Itti Qabamanii Jiran Yaaddessaa Ta’uun Gabaasame
Haalli Koolu Galtoota Liibiyaa Keessatti Hidhamanii Jiranii Akkaan Yaaddessaa Ta’uu Abuuna Fraansis Beeksisan
Haalli kun jedhan obbo Kummarraan keessumaa naannolee iyyyeeyyii ta’anii fi ambulaansin hin jirre bakka fageenya gabaabaa iyyuu deemuun rakkisaa ta’eef yaaddessaa dha jechuun VOAf ibsaniiru.
Haalli Libiyaa Keessaa Baqattootaaf Daran Hamaa Dha
Haalli Liibiyaa keessaa isa kan imala galaana irraa caalaa hamaa dha jechuu dhaan haala suukaneessaa tokko akkasiin yaadatti.
Haalli Lixa Oromiyaa Tasgabaahaa Jiraachuun Ibsame
Haalli magaalattii keessaa ka gab jedhe fakkaateyyuu muddamni jiru hin laaffanne.
Haalli mirga namaa Itiyoopoiyaa keessa jiru angawoota mootummaa Ameerikaa jalaa kan dhokate natt hin fakkaatu kan jedhan presisentiin MEAD obbo Abebqw Mehari ti. Gabaasi ministriin dhimma alaa Ameerikaa torbanneen darban keessa baase illee isuma kana kan cimsu jedhan. Presidentichi gara Finfinnee ennaa dhufan gabaasa ministrii isaanii kan dhimma alaa fidanii dhufu jedhanii kan abdatan ta’uu obbo Abebaw dubbataniiru.
Haalli Mirga Qabinsa Mirga Dhala-namaa Sudaan Kibbaa Daran Hammaate
Haalli naannoo sanaa ammallee akka guutummaatti hin tasgabbaa’iin dubbatu aangawoonni Godinaalee sanaa.
“Haalli naannoo Somaalee keessaa haga tokko adda dhaf. Ol’aantummaan seeraa keessa hin jiru. Hidhamotoota duraanii toorbaatama haasofsiisne keessaa, namoota afur qofa tu mana-murtiitti dhihaate,” jedhan.
Haalli nagaa fi nageenya biyyoota tokko tokkoo yaaddessaa ta’uun itti fufeera jechuu dhaan dura taa’aan komishina gamtaa Afriikaa dubbataniiru.
‘Haalli Nageenyaa Amma Jiru Hammaataadha’ :Jiraattota Godinaalee Gujii Lameenii
Haalli nageenyaa Itiyoophiyaa keessaa raaafamaa tahuu isaa fi otuu hin beekamiin kan hammaachuu malu tahuu akka hubatanis akeekkachiisee jira.
‘Haalli Nageenyaa Nu Yaachisa’ – Jiraattota Godinaalee Gujii
“Haalli nageenyaa Oromiyaa keessaa tasgabbaa’ee hojii jalqabnee jirra,” jedhu. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Haalli Nageenyaa Oromiyaa Lixaa jiru yaaddessaa tahuu dubbatu, barsiisonnii fi qorattoonni Yunivarsitii Wallaggaa lama. Mootummaa fi qaama mootummaa mormu jidduutti Akka Lakkoofsa Itoophiyaa Fulbaana bara 2011 irraa eegalee walitti bu’insa uumamaa jiruun uummatni Oromiyaa Lixaatti argamu gama diinagdee fi hawaasummaan guddhaa akka miidhamaa jirullee dubbatan.
Haalli obbo Abrahaa Dastaa yeroo ammaa maal akka fakkaatu mana yaalaatii ba’anii yoo ta’e fayyummaan isaaniis haala maalii irra akka jiru gaafatamanii mormi isaanii waan hudhameef naannoo qoonqoo isaanii dhiita’ee akka madaa’uu ta’eera. Miidhaa kanaafis wal’aansa argatniiru. Amma haalli fayyummaa isaanii gaarii dha. Isa duraan miidhaan irra ga’e irra amma wayyaawaa jiru.
Haalli Qabiinsa Mirga Dhala Namaa Ertraa Keessaa Yaddeessaa Dha:Qorataa
Haalli qabiinsa mirga ilma namaa Itiyoophiyaa keessa jiru haga yoonaa waan hin fooyya’iniif lammileen Itiyoophiyaa yeroo ammaa kana rakkoo keessa jiraachuus dhaabbatichi ibsee jira.
Haalli qabiinsii mirga namoomaa Eertraa keessaa foyya’ee mootummaanis jijjiirama bu’uura walabummaa ta’an hojii irra hin oolchu taanaan lammiiwwan Eertraa biyya ofii baqachuun itti fufa jechuun qorattuun addaa kantokkummaa mootummootaa Daaniyelaa Kraavetz akeekkachisanii jiru.
Haalli qabinsa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa fi sirni dimookiraasummaa ishee ka ce’insa irra jiru waan ta’eef kan hanqina qabu ta’uu, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Hayile-maariyaam Dessaalenyi beeksisanii jiran.
Haalli qabinsa mirga dhala-namaa, yeroo fi iddoo kamitti iyyuu, hariiroo Gamtaan Awurooppaa qabaatuuf hundee tahuu isaallee dubbatan.
Haalli Qilleensaa Hamaan Indoonesiyaa fi Timoor Bahaa Keessaa Qabeenyaa fi Lubbuu Namaa Irraan Miidhaa Geessise
Haalli Qilleensaa Hamaan Lammiiwwan Ameerikaa Miliyoonaan Laka’amu Irraa Dhiibbaa Kaa’e
Haalli qilleensaa jijjiiramuun Itiyoophiyaa keessatti bookee ykn biinnii busaa nama qabsiiftu irratti dhiibbaa akka qabaatu qorannaan dhiyeenya kana Yunivarsitii Maine kan US hubachiisee jira.
Haalli Qilleensa Naannoo Somaaliyaa Egeree Biyyattiif Yaaddessaa Ta'uun Himame
Haalli rakkisaan akkasii jiraatus jaarmoliin gargaarsaa faallaa isa kan bara 2011 ennaa uummati kummi 250mn beelaan du’anii deggersa hawaasa addunyaan beela miilanaa ittisuu danda’aniiru jedhan Bukeeraan.
Haalli Siiriyaa Yaaddessaa Ta’uu Golli Naga Eegumsaa Akeekkachiise
Haalli siyaasa biyyaatti lammiiwwan Ameerikaa addaan fageessuus, Guyyaan Walabummaa harra kabajamaa jiru garuu tokkummaan akka caalu agarsiisaa jira
“Haalli siyaasichaa gara wal-waraansaatti cehuun isaa, hiree egeree biyyattii sadarkaa yaaddessaa irraa gahee jira, jechuun kan ibsa baase – Koongiresiin Federaalawa Oromoo, wal-waraansichi dhaabatee, mariin qaamota hunda hirmaachise akka geggeessamu ibsa gidduu kana baaseen gaafatee jira.
Haalli sochii geejjiba Afriikaa irra caalaan ka gamtaadhaan uummataaf tajaajilaan kennamuudha. Garuu akka diinagdeen Afriikaa fooyya’aa dhufeen, namoonni kaanis konkolaataa mataa isaaniitiin socho’uu jalqabanii jirani. Waanti kuni xiqqoo gara dhimma dubbii siyaasaatti dhaqa malee, biyyootan kuni waa’ee geejjiba uummataa irratti imaammata qabaachuu qabu. Fakkeenyaaf gaggeessitoonni Afriikaa naannawa magaalotaattikonkolaataa Elektirikaan socho’u qofaa akka fayyadaman waanti isaan dhorku hin jiru, Teeknooloojiin kuni gatiin isaa qaalii osoo hin taane gatii salphaan ka argachuu dandaa’aniidha. Kuni egaa walii galaan rakkoo diinagdee miti, dadhabina filannoo jijjiirrachuu fi imaammata qabatamaa dhabuuti.
“Haalli Sudaan Kibbaa keessaa kun, hookkarawwan biyyoota Afrikaa uffee sahaaraa gadii caalaa, bal’ina isaatiin ka Siiriyaa fi Iraaq keessaa wajjiin wal-fakkaata – jedhan – Professor Keekiin.
“Haalli tasgabbii biyyaarratti danqaa yeroo uumu tajaajiloota tokko tokko akka addaan citullee, yeroo ammaa kanatti garuu, haalli tajaajiloota bilbilaa fi Intarneetii addaan kuchisiisu biyyattii keessatti hin uumamne” jedhan Barataan Barnoota Doktorummaa Nagaafi Tasgabbii Yunivarsiitii Finfinnee.
Haalli Tigiraayi Keessa Amma Tokko Fooya’insa Agarsiisus Ammayuu Rakkoon Jira
Haalli Tigraay Keessaa Ilaalcha Hatattamaa Argachuu Qaba: Tokkummaa Mootummootaa
Haalli Yemenii fi Liibiyaa Keessaa Nu Yaaddesse Jedhu Baqattoonni
Haalli yeroo ammaa naannoo Buraayyuutti maul’atu ilaalchisee ennaa dubbatan amma haala baay’ee tasgabbaa’aatu jira. Hedduun qe’ee isaatti deebi’eera. Gaazexeessonni kaleessa naanna’anii kaameeraa dhaan waraabaa turan.
Haalli Yunivarsitii Waldiyaa Keessa Amma Iyyu Hin Tasgabboofne: Barattoota
Haalli Yuniversitii Waldiyaa Muddamsuu Keessa Jira Jedhu Barattoonni
Haall jprezidaantichi waltajjii hawaasa addunyaa irratti argamuu himannaa ICC waliin hidhata waan qabaatuuf sun waa qaanesssaa waan ta’eef haala jiru wal xaxaa taasisuu hin feenu jechuu dhaan VOA sagantaaSouth Sudan in Focusjedhuuf ibsaniiru.
Haaluma kana angawoota mootummaa biraa adda baafachuuf gara itti aanaa bulchaa aanaa Meessoo obbo Mohamed Jamalitti bilbillee ajjeechaa namaaf humnoonni mootummaa tarkaanfii fudhatan jedhame ni haalan.
Haaluma kanaan har'a alaabaan Ripaablikii Itoophiyaa guutuu biyyattii keessatti, doonii Ityoophiyaa, imbaasotaa fi qoonsilaalee Itoophiyaa ala jiranitti gad siqsamee fannisamee oole. Sirni Awwaalchaa Dr Nagaasoo Gidaadaa Soolan bakka maatii, jaallattotni fi qondaaltonni mootummaa olaanoon jiranitti bakka awwaalchaa Wiingeet Phaawuloos We Pheexiroositti kaleessa raaw’atame.
Haaluma kanaan, Jimaata dabre, ka magaalaa Naayiroobii keessa jiru – waajira UNHCR-tti bilbilee, aangawaa Piyeer Lukaas Nikosiyaa argadhe. Dhimma isaa gad-fageenyaan qofachuuf eega guyyoota haga tokko fudhatanii booda, har’a barreeffamaan deebii armaa gadii naaf kennan – Mr. Nikoosiyaan.
Haaluma kanaan kaleessaa kaasee boorana aanaa Mi’oottis hoomaan hawaannisaa mullate biqila fi midhaan nyaataa faca’ee diida jirurra balaa geessisee jira. Bulchaan aanaa mi’oo obbo Jirma Bilisoo hawaannisi kun marroo sadaffoof aanaa isaanii weeraruu dubbatan.
Haaluma kanaan mootummaan heera mootummaa fi sirna heera balaa irraa eeguuf nagaa fi tasgabbii eegsisuu, Nagaa fi nageenya biyyaa eeguu, wal qixxummaa uummataa dhugoomsuu dhaan lammiiwwan walabummaan akka deddeebi’anii fi bakka filtan akka jiraatan akkasumas,
Haaluma kanaan ramaddii tokkoffaan of-eegganoo baratamee gochuu; ramaddii lammaffaan off egannoo dabalataa kan gaafatu; ramaddii sadaffaan bakka rakkoon nageenyaa olanaa qaban akkasumas imala sageeenteffatanii jiran keessa deebi’anii xiinxaluu; akkasumas ramaddii arfaffaan tasa gara sanittii deemuun hin barbaachiisnee jedhee ramadamee jira.
Haaluma kanaan, Yaaddeessan keesumattuu hojiin weerara vaayrasii koronaatiin wal-qabatee hawaasa biratti hubannoo uumudhaa hojiiwwan gama miidiyaa hawaasummaatin hojjachaa ture badhaasa argateef sababa ta'uu dubbata.
“Haaluma Oromiyaa keessa jiruuf hiriira baane.Dhumaatii Calanqoo hin balaaleffanna.Nama 5,000 caalutti hiriira bahe.Ummata keenna irraa ajjeechaan akka dhaabbatuuf baane,” jedha warrii achii dubbifne.
Haaluma walfakaatuun seenaateroonii Yunaaytid isteets shan Itoophiyaatti mana hidhaatti dararaa gudda keessa han jiru, bulchaan Gambeelaa duraani Obboo Okeeloo Akiweeyii akka gadhiifaman gafachuudhan Pireesdaant baaraak obaamadha kaleessa xalayaa ergan.
Haaluma wal-fakkaataan Godinaa Horroo-Guduruu Wallaggaa, aanaa Amuruutti namoonni hidhamuu jiraattonni hagi tokko himanii jiran. Bulchaan Aanichaa, Namootni hidhaman akka hiikaman murtaa'ee jira, jedhu.
Haaluma wal-fakkaataan, Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Amuruufi Godina Wallagga Lixaa magaalaa Gimbiitti akkasuma namootni hidhamuu dubbatu , jiraattota keessaa. .Komii hidhaa bakka garaa garaafi deebii aanga’oota mootummaarraa arganne walitti qabuun gabaasaa qindeessine caqasaa.
Haaluma wal-fakkaatan, “magaalaa Naqamteetti namoonni hedduun eega hidhamanii baatii tokkoo haga baatiilee jahaa tahe, mana-murtiitti hin dhihaanne yokaan gadi hin lakkifamne,” jechuun himatu – abukaatoon isaanii fi maatiilee keessaa.
Haaluma walfakkaatuun, Benishaangul Gumuzitti namoota 120 dhukkubicha irraa dandamate. Kan du’e hin jiru.
Haaluma walfakkaatuun Godina Harargee lixaattis mormii keessa lubbuun namaa darbuu fi namootnis mormiin booda hidhamaa jiraachuu jiraattonni dubbatanii jiru. Ahmed kaalil jiraataa magaalaa Cirooti./
Haaluma wal-fakkaatuun, godina Horroo Guduruu Wallaggaa bakkawwan adda addaa irraa namootni 50 ol hidhamuutu himame.
Haaluma Wal-fakkaatuun, Godina Shawaa Kaabaa Aanaa Darraattillee, dargaggoon Asaffaa Kuushii jedhamu qaamota naga-egumsaa mootummaan ajjeefame, jechuun namni dhimmicha hordofaan ture jedhan dubbatan.
Haaluma Wal fakkaatuun,hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Amboo keessatti namoota Qoratamanii Vaayirasii Koroonaan qabamuu baramee keessaa haala waliigalaan lubbuun Namoota 22 darbuu hoji-geggeessaan kan ta'an Doktor Guddataa Imaanaa ibsanii jiru.
Haaluma wal-fakkaatuun, kanneen biyyoota alaa fi biyya keessa jiraatan - dhalattootni Godina Shawaa Lixaa, Aanaa Gindabaratii fi Abunaa Gindabarat birrii miliyoona lamaa fi walakkaa olitti tilmaamamu uummata aanaalee lameeniif deggersa taasisuu isaanii walitti qabaan Koree deggersa aanaalee lamaanii Obbo Amanuu Dhaabaa dubbatanii jiran.
Haaluma wal fakkaatuun miseensi koree hojii raawwachiistuu DH.D.U.O fi IHADEG akkasumas itti gaafatamaa waajjira qabeenya uumamaa Oromiyaa kan turan obboo Zelaalem Jemaaneeh itti gaafatama irraa kaafamuu isaanii gabaasaaleen kun tuqaniiru.
Haaluma wal fakkaatuun miseensi koree hoji raawwachiistuu dhaabichaa fi kan IHADEG akkasumas itti gaaftamaa waajjira qabeenya uumamaa Oromiyaa kan turan obbo Zelaalem Jemaaneeh itti gaafatama irraa kaafamuu isaanii gabaasaaleen kun tuqaniiru. Hanga gumii DH.D.U.O itti aanuttis hojii dhaabaa kam irraa iyyuu ugguramuun isaanii illee tuqameera.
Haaluma wal fakkaatuun, namoota Hospitaala Rifaraala Yunivarsiitii Ambootti qoratamanii dhibee Vaayirasii Koroonaatiin qabaman keessaas namootni 13 damdamachuu hospitaalichi ibseera.
Haaluma wal fakkatuun , BBC wajjin gaafiif deebi han godhan Ministerrii Koominikeshinii biyyittii,obboo Geetaachewu Raddaa, “mormiin Oromiyaa itti fufeera jechuun soba,HRW baar-gama taa’ee gabaasni baasu kun kan dhuugarra fagaate,” jedhaniiru.
Haangawoon mootummaa Yunaaytid Isteets tokko tokko ajjeechaa bara darbee minisootaa keesatii nama Joorjii Flooyid jedhamuu irratii poolisiin raawwate caqasuudhaan, yaadannoon wagga 100 Ajeechaa Tulsaa tasifamuun barbaachisaa akka ta’e dubataniiru.
Haannaa Adam jedhamti. Diraamaa dheeraa Afaan Oromoo kanneen akka ‘Hiree’ fi ‘Dungoo’ irratti hojjataa jirti. Fiilmiiwwan, tiyaatirootaa fi diraamaawwan gaggabaaboo irrattis hojjatteetti, ammallee hojjataa jirti.
Haanqiina maallaqaan rakkataa kan jiru mootummaan Zimbaabwee badii lolaan bishaanii geesise kanaaf hawaaasa addunyaatti gargaarsaaf iyyataa jira.
Haanqina Meeshaalee Qabna: Waajira Fayyaa Bulchiinsa Naannoo Uummattoota Itiyoophiyaa Gama Kibbaa
Haaraa dha kan isa jechisiisu, guutummaan kan irratti fuuleffate jalqaba irraa qabee shororkeessummaa dammaqinaan ittisuu fi itti duuluu jedha.
Haarargee Bahaatti Meeshaan Waraanaa Seeraan Alaa Qabamee Jira, Jedha Mootumman
Haarargee gama Bahaa, Gaaraa Mullataa, aanaalee adda adda keessatti har’a hiriirri mormii geggeessamuu isaa, jiraattonni naannoo ibsanii jiran. Aanaa Guraawwaa, magaalaa Oromituu keessatti hiriira mormii geggeessame irrattti humnoota mootummaa fi hiriirtota gidduutti walitti-bu’insa uumameen, lubbuun namoota lamaa dhabamuu dubbatu – jiraattonni. Kanneen du’an keessaa tokko dubartii umuriin waggaa jaatamaa Juhaaraa jedhamanii fi dardara waggaa digdamaa Mohammed Abdallaa jedhamu ta’uu illee ibsanii jiran.
Haariroo Amerikaan waggootii darban afuuriif bilchiinsa Traamp jalatti addunyaa jalatti qabaachaa turte kan Tuffii fi dararaa ture kan jedhan prezidaant Baaydiin hirmaannaan biyyi keenya addunyaa irratti qabaattu akkaan dabaluuf jira jedhan.
Haariroon gara fuula duraatti bulchiinsa prezidaant Joo Baaydin waliin Itiyoophiyaan qabaattuu gaarii akka ta'u mallattoon agarsisuu jira jedhan.
Haariroon mootummaa Itiyoophiyaa fi Tokkummaa Mootummootaa gidduu jiru akkaan barbaachisaa ta'u kan ibsan yoo ta'u uummata miidhamee maraaf garee Tokkummaa Mootummotaa Itiyoophiyaa keessatti ramadameen gargaarsii namoomaa akkaan akka barbaachisuu ibsan jedhan.
Haaromsi masaraa mootummaa kun jijjiirama biyyattii keessatti adeemaa jiru waliin attamiin wal arga jechuun gaaffii Eskinder dhiyeesseef akkas jechuun deebisan.
Haasaa Abuunicha Kaatolika Roomaa Tokkummaa Mootummootaatti
Haasaa baninsaa gumii Tokkummaa Mootummootaa Guterez dhageessisanii booda, hirmaattonni gurmuu hoogganootaa – Prezidaantii Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, Prezidaantii Raashiyaa – Vilaadmiir Puutiin, Prezidaantii Turkii – Resep Xayyib Irdogaan, Prezidaantii Kooriyaa – Moon Jae-in fi Prezidaantii Faransaay – Emaanu’eel Maakroon of keessaa qabu irraa haasawa dhaggeeffachuuf jiran.
Haasaa bareedaa dhageesisuun ala waan hojiitti hiikame hin argine kanneen jedhan garuu dogoggoraniiru jedhanii jiran.
Haasaa Bira Taruun Hojii Hojjetaa Jirra: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Haasaa dhageessisaniin mormitoota waliin adda addummaa imaammataa qagaachuun qaruma walii galtee hin qabnu jechuu miti waan ta’eef kan irratti wal falminuu yoo jiraate wal falminee biyya tokko waan qabnuuf jecha immoo qabxii isin biraa ka’uuf walitti nu fidu walitti qabuuf waan ta’eef wal ga’iin kun mik’aaina ni argata jedheen amana jedhan.
Haasaa Hamtuu Traamp Dubbatan Nu Aarse: Ambaadaadderoota Afriikaa
Haasaa hoogganaa Israa’el fi yaadawwan adda addaa irratti dhihaatan ilaalchisee Namoon Kolomniyaa Yuniversitii irraa xiinxalaa siyaasaa, Jawaan Mohaammed haasofsiisee jira.
Haasaa ijoo kanneen dhageessisan keessaa miseensa mana maree demokraatittii kutaa California Karen Bass fi miseensa mana maree Fredirka Wilson turan. Miseensonni mana maree lamaan ijoollee Chibok kana barbaaduuf tattaaffii godhamu keessatti qooda ol aanaa kan qaban ta’uu David ansor tuqaniiru.
Haasaa isaanii keessatti Dr. Abiy waa’ee Finfinnees kaasaniiru.
Haasaa isaa yeroo injifate dhageessiseen, waggoota 35 dura maatiin koo koolu galtoota ta’uun Eertraa irraa gara US ennaa dhufan biyyi kun harka bal’istee isaan simatte, carraa hedduus kenniteef jedhe. Demokraatichi Niguseen uummata Koloraadoo konyaa keessa jiraatu kan uummara kuma 720 bakka bu’uuf jira. Embassin Ertraa as US keessa jiru fuula FB isaa irratti Nigusee dhaan baga gammadde jedhee jira.
Haasaa jalqaba irratti dhageessisaniin ayaana waldaa fannoo diimaa fi baatii diimaa baranaa adda kan godhu gam tokkoon jijjiirama qilleenaa uumameen kan ka’e hongee mudateen lammiiwwan keenya miliyoona 10 ol ta’an rakkoo oolchuuf birmannaa kan itti goonu, gam kaaniin immoo humnootii kaayyoo hin qabneef karaa daangaa Sudaan kibbaa cabsanii Gambeela seenuu dhaan lammiiwwan keenya 208 irratti fixiinsa gara jabinaa raawwatniif ijoollee 108 ukkaamsanii butuu isaanii gadda guddaa dhaan kan itti yaadannu ta’a jedhan.
Haasaa King dhageessisan kan “ I have a Dream” Abjuun qaba jedhu illee sochii warra gurraachaa kan biyyattii gama kibbaa gara duula mirga namaaf qabsaa’uu guutuu biyyattiitti akka babal’atu gumaache.
Haasaa kootti bifi hin taane kennan jedhu Wendy Sherman
Haasaa manneen maree Sanaa haasaa dhaan kan banan prezidaanti Dr. Mulaatuu Teshoomee qiyyfata mootummaa kan bara 2011 ibsaniiru. Kana keessaa tokko kan irratti fuuleffatamu ol aantummaa seeraa kabachiisuu akka ta’e ibsanii jiran.
Haasaa Muummchi Ministeeraa Itiyoophiyaa Galma Mileeniyamiitti Dhageessisan
Haasaan akkasii Chaansilerittii Jarmanii Angelaa Merkel dabalatee hoogganoota Awrooppaa hedduu yaaddessee jira.
Haasaan Baayiden har’aa kan dhaga’ame US mala haaraa Chaayinaa waliin hariiroo uumuu ennaa yaaddy angawoonni immoo Washington imaammata tarsiimoo obsa jedhu hordofa jedhan. Chaayinaa biraa meeshaalee dhiyaatanii fi yaaddoo basaasa Chaayinaa attamiin qabuun akka irra jiraatu kan bulchiinsichi dursa kennuuf keessaa ti.
Haasaan bilbilaa sun na yaaddesse kan jedhan Vindman, mootummaan alaa lammii Yunaaytid Isteetisiin qorachuun sirrii dha jedhee hin yaadu jedhan.
Haasaan biyyoolessaa kan waggaa prezidaantii dhaan Kongresiif dhiyaatu aadaa dimokraasii Ameerikaa ti.
Haasaan har’a Keeriin waajira ministirii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets irraa dhageessisan kanaan – haala itti wal-dhibdeen yeroo dheraaf ture furamuu danda’u irratti mul’ata walii-galaa ka dhiheessan yoo tahu, gama biraatiin Yunaayitid Isteets, dhimma kanaa irratti murtii golli naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummoota dabarse, kan Israa’el ijaarsa manneen qubinsaa babal’isuu qeeqe keessaa ba’uuf murteessuu irratti qeeqa dhihaataa ture of irraa deebisuutti fuuleffatan.
Haasaan iisaanii kun ayyaanni guyyaa galataa Yunaayitid Isteetis kan lammiiwwan Ameerikaa maatii waliin dabarsuuf wal ga’anii fi hedduun immoo maatii ofii bira dhaqqabuuf imaltuuf daandii irra jiranitti. Garuu waggaa kana daariqi ykn infekshniin COVID-19 biyyattii guutummaa keessatti hammaachuun kan ka’e mootummaan federaalaa uummati akka manaa hin bane waamicha dabarsee jira.
Haasaan isaanii kan roobii har’aa naga eegumsa cimaa naannoo biilsa mana mareetti taasisamuun geggeessama.
Haasaan isaanii kun kan dhaga’ame erga Kibxata darbe wal jijjiirraa hidhamtootaa taasisameen lammiiwwan Ameerikaa Kevin King fi lammiin Australia Timothy John gad dhiisamanii booda. Namoonni lamaan Profeeseroota Yuniversitii yoo ta’an erga baatii Hagaya bara 2016 qabee Talibaan Afgaanistaan keessaan ugguramanii jiran.
Haasaan Museveeniin godhan prezidaanton 11 dhaggefataniiru. Afrikaa diinotaa alaa irraa etisuudhaaf adda tokummaatiif umna nageenyaa afrikaa ijaaruu qabna jechuun isaanii gabasameera.
Haasaan muummicha ministeericha haaraa ulaagaa hammayyaa kan guute bifa afeerraa fi araarsuu kan qabu jechuu dhaan miseenosnni paarlaamaa, hayyoonnii fi kanneen biroon yaada kennan ibsaniiru.
Haasaan Obaamaa baqattoota dachee waraanaan butute irraa baqataa jiran, walabummaa amantii fi itti gaafatama dachee kana kunuunsuuf jiru irratti fuuleffate. Wal abam wal amantaa dhabiinsa kurna hedduu booda tattaaffii Pooppichi Ameerikaa fi Kuubaa walitti fiduuf godhan illee galateeffataniiru.
Haasaan prezidaantichaa garuu irra jireessa kan fuuleffate dhimootii dinagdee irratti. Dinagdeen hongee bara 2009 mudate irraa dandammachuu isaaf waggaa darbe guddinni guddaan galmeessamuu isaa ibsan.
“Haasaan prezidaantichi ana waliin godhan seera cabsuu yaaluu dha – jechuun gahee koo natti hin fakkaatu. Garuu, akka haasaa nama jeequuttan fudhadhe. Akka waan baay’ee yaaddessaa ta’eetti” jedhan.
Haasaan prezidaantii Ferensaay hedduu kan nama gaddisiisuuf dhugaa irraa kan fagaate. Kana prezidaantonni hin barreessan. Beekna. Warren gaanfa Afriikaa waan barreessaniif fakkaata. Hoogganoonni Afriikaa fi kan addunyaa kan wal ga’aniif sababaan rakkoo addunyaa waan ta’eef jecha. Kanaaf dhugaan isaa haala Ertraa waliin wal hin simu haasaan prezidaanticha. Kanaaf baay’ee nama gaddisiisa jedheen bira darba.
Haasaan Prezidaant Obaamaa Ijoollee Keenyaaf Abdii Gaarii Dha, Jedhu Imaamni Hawaasa Musliimaa
Haasaan Prezidaant Traamp Mormiin Isa Mudatee Jira
Haasaan sun ji’a saddeet dura misensota paartii qofaaf kan dhiyaate yoo ta’u miliqee ba’uu dhaan jalqaba turban kanaa miidiyaa hawaasaa irratti tamsaasame. Miseensa paartii badhaadhinyaa gameessi obbo Shimellis paartiin badhaadhinaa harawaa fi ODPn icitii dhaan ajendaa Oromoo hojii irra oolchaa jiraniif Itiyoopiyaa keessattiis aboo qabaachaa jirra jechuun ibsan. Haasaan isaanii imaammata muummicha ministeeraa Abiy kan tokkummaa labsu waliin wal fallessa
Haasaa sanaanis himannaa fi heerri cabuu jechuun angawoota IWEHAT hanga tokkoon himannaalee dhiyaae illee tarressanii jiran. Muummichi ministeeraa Abiy mariif yaada dhiyaate fudhatama dhabsiisan. Sambata darbe barreessaa dureen tokkummaa mootummootaa waliin haasaa bilbilaa geggeessuu isaanii ibsaniitu. Tokkummaan mootummootaa ibsa baaseen hoogganoonni lamaan naannoo Tigraay keessatti sabatiinsa dhabamuu uumamee fi araarteessummaa IGAD fi waajjira barreessaa dureen ta’e irratti mari’atan jedhee jira.
Haasaa waggaa dhageessisaniin Kim, nuklera kan ittiin dhukaasan fuullee ofii kan qaban ta’uu akeekkachiisan. Odolli US guutummaan bakka nukilerri keenya dhaqqabuu danda’u US anaa fi biyya koo irratti qaruma waraana hin bantu jedhan.
Haasan Jibbiinsaa Addunyaa Irraa Akka Dhaabatu Muummichi Barreessaan Tokkummaa Mootummootaa Gaafaatan
Haasawaa bilbilaan prezidaant Traamp gita isaanii kan Yukreen waliin gaggeessan sana dhaggeeffataa akka turan ministriin danta alaa Amerikaa Maayk Pompeewo amananii jiru.
Haasawaan Zumaa kan silaa Kamiisa dhuftuutti saganteeffamee ture hafuu afaan yaa’ii paarlaamaa Baleka Mbetetu oduu gabaastootaaf Keep Taawon keessaatti ibse.
Haasawaa Prezdent Keeniyaattaan miseensolii paarlaamaa biyyaaf taasisan sa’a tokkoo ol ka fudhate ture.
Haasawaa prezidaanti Baaydin kunis mana maree bakka bu’oota uummataa keessatti kan ta’uuf jiru yoo ta’u af-yaa’iin mana maree kan ta’an Naansii Paloosii Baaydin argamanii haasawaa akka godhan Kibxata kaleessaa xalayaa afeerraa erganiif.
Haasawa bilbilaa sanaan, Ministarichi Dhimma-alaa Bilinkenii fi Muummichi-ministaraa Abiyyi, barbaachisummaa hariiroo Yunaayitid Isteetisii fi Itiyoophiyaa gidduutti fuuleffachuun ka dubbatan yoo tahu, Ministarichi Dhimma-alaa Antonii J. Bilinken, waa’ee rakkoo namoomaa naannoo Tigiraay keessaa yaaddoo cimaa nuti qabnu ibsanii, lubbuu namaa daran dhumaatii irraa oolchuuf, gargaarsi namoomaa hatattamaan, guutummaatti, danqaa tokko malee akka naannoo sana dhaqqabsiisamu gaafatanii jiran, jedhan dubbi-himaan Ministirichaa, Ned Praayis.
Haasawa Biyyoolessaa Prezidaant Obaamaa – Waggaa Afuran dhufaniif Maal Maalitti Fuuleffatan?
Haasawa Biyyoolessaa Prezidaant Traamp Halkan Dabre Dhageessisan Ija Xiinxaltootaatiin
Haasawa Har’a ganbama dhageessisaniin, waa’ee dhibee sammuu, waa’ee hookkarawan miidiyaalee fi geemii viidiyoo irratti dhihaatan tuquudhaan, “balaa interneetii fi miidiyaa hawaasaa” jedhanii jiran.
Haasawa isaanii Tokkummaa Mootummootaa tii booda, tajaajilli amantiilee adda addaa itti geggeessamu, bakka yaadannoo Waaltaa Daldala Addunyaa Fulbaana 11, bara 2001 haleellaa shororkeessotaan barbaadaweetti argamuun sirnichatti hirmaatan.
Haasawa jibbinsaa fi tamsaasa ragaa sobaa ittisuu fi to’achuuf wixinee seeraa dhihaateef raggaasisee. Manni-maree bakka-bu’ootaa bara hojii isaa shanaffaatti walga’ii hatattamaa har’a taa’een seera kana raggaasise.
Haasawa mummicha ministeeraa kana paartiin Kongreesa Federaalawaa Oromoo attamitti ilaalee? Itti aanaa dura ta’an KFO Obbo Mulaatuu Gammachuu akka jedhanti biyya tokko keessatti Oromoon uummata isa kaan waliin ija wal qixxeen hin ilaalamuu jedhan.
Haasawa Muummicha Ministaraa Israa’el keessatti Dhimma Ijoo Wal-mormsiisa
Haasawa Perezidaanti Obaamaan Galma Gamtaa Afrikaatti Dhageessisan
Haasawa pirezidaanii,State Of The Union gannatti marroo tokko dubbatan.
Haasawa Pirezidaant Tiraampi Xiinxaltoonni Akkamitti Ilaalan?
Haasawa Prezidaantichaaf deebii kennuuf ka agama Paartii Dimookiraatii tii dubbatan – Seneetor Jooseef Kenedii sadaffaan garuu, dhimmoota hedduu irratti haasaan prezidaant Traamp dhiheessan kan lammiwwan Ameerikaa abboota-qabeenyaa fi duureyyii gargaaru malee uummata hojjetee buluuf faayidaan inni kennu hin jiru, jedhan.
Haasawa prezidaantichaa fi adda-addummaa siyaasaa gaafa sana mul’atan irratti Koolin Koolej, ka kutaa Teksaas jiru irraa barsiisaa barnoota dinagee – Proofeesar Mohammed Xaahiroo dubbisnee jirra.
Haasawa Prezidaantichaa fi deebii Seneetor Kenediin kennnan irratti hayyoota lama haasofsiisnee jirra. Guutummaa isaa dhaggeeffadhaa.
Haasawa Prezidaant Traamp godhan irraa kan ka’e deggertoonni prezidaantichaa kuma hedduutti lakkaawaman Robii kaleessa akka seera-tumtoonni biyyattii filannoo garagalchan dhiibbaa gochuuf jecha waajira mana-maree biyyattiitti humnaan girrisanii seenuun, jeeqama kaasan.
Haasawa sagalee yeroo balalii xayyaarichaa kan waraabu meeshaan “Black Box” jedhamu har’a caccabaa xayyaarichaa keessaa argamuun isaa sababaa balaa sanaa adda baafachuuf akka baay’ee gargaaru – Ambaasaaddar Reeyiner dubbatanii jiran.
Haasawa sagalee yeroo balalii xayyaarichaa kan waraabu meeshaan “Black Box” jedhamu har’a caccabaa xayyaarichaa keessaa argamuun isaa, sababaa balaa sanaa adda baafachuuf akka baay’ee gargaaru – Ambaasaaddar Reeyiner dubbatanii jiran.
“Haasawa sana xumura irraan ga’anii qabsoo karaa nagaa gara biyya keessaatti deebisuuf jecha baruma kana gara jalqabaa irra hoogganni keenya gara Itiyoophiyaatti imaluun dhugaa dha. Garuu, yeroo sanatti, aangawoonni Mootummaa Itiyoophiyaa dhimma filannootti waan jiraniif akka yaadni deemnetti milkaa’uu hin dandeenye.” Ka jedhan, Obbo Leencoo Baatii, sana illee akkuma yaada qajeelaatti ilaaluu isaanii fi amma illee aangawoota Itiyoophiyaa waliin dubbachuu itti fufuu isaanii dubbatu.
Haasawwan isaan dhageessisan fi daawwannaan isaan bakka adda addaati geggeessan gaarii dha. Kana irraa komee hin qabnu. Garuu gaaffiin ariifachiisaan jiru dirqisiisaa waan ta’eef jecha murtiiwwan ariifachisaa, ifaa fi murannoo gaafatan itti hin buune.
Haashtaagii #HaacaaluuHudeessaa jedhu fayyadamuudhan dinqisiifattoonni isaa, artiistonni Oromoo fi hiriyoottan Haacaaluu, akkasumas hooggantoonni Itoophiyaa ol aanoon gadda isaanii ibsachaa jiran.
Haassawa isaanii kana irratti Paartii Motummaa irraa Itti-aanaa Prezidaantii Yunivarsitii Siivil Servisii Itiyoophiyaa fi miseensa Paarlaamaa - Dr. Mulugeta Debebe fi Paartii mormituu irraa - Barreessaa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Beqqelee Nagaa waliin guyyaa lamaaf marii geggeessinee jirra.
Haataatu malee haga gareen TPLF/Adda Bilisummaa Ummata Tigraay akkuma jirutti seeratti dhiyaatti tarkaanfiin tana hin dhaabattu.Waraanii Itoophiyaa karoora mirkanaatiif bahe.
Haataatuu ammoo Itoophiyaa keessa gama kanaan waan wayyaahe hedduutit jira akka gabaasa koomishiinii mirga namaa Itoophiyaatti.
Haataatuutii ammoo seenaa filannoo Amerikaa ganna 245 keesatti Tiraampi waliin pirezidaanti 5tti ganna 4 qofa bulche moohame jedhaniin.
Haa taatuutii malee Londonitti nama kuma hedduutti dhufuutii Tiraampi tana jibbee Londonitti hiriiraa itti baafate.
Haa tahu malee, Mootummaan Yunaayitid Isteets, hariiroo fi walitti-dhiheenya waliin qabu irraa ka’uudhaan, yeroo baay’ee mootummaa Itiyoophiyaaf ka gorsa kennu ta’uu hin dhoksine – Toom Maalinoowiskii.
Haa tahu male Weerara dhibee Kooronaa mudateen daangaan biyyootaa hedduun waan cufameef seeraan ala tawus karaa darbaa dhabanii lammilee Itiyoophiyaa kumaan lakkaa’aman duuka Yemen keessatti rakkataa jirra jedhu.
Haa tahu male weerarri Vaayresii Kooronaa ammas Keeniyaan keessatti dabalaa jira. Kaleessa qofaa vaayresiin kun namoota dhibba sagalii olirratti ka argame yoo tahu, isaan keessaa 38 barattoota mana barnootaa Kutaa bulchiinsa Baaringoo jedhamtu keessatti baratan ta’uus himamee jira. Yeroo kana ministeerri barnootaa gaafatamanii, Vaayressiin kun jiraatus, isuma waliin jireenya keenya, barnootas gaggeessuu barachuu qabna jechaan deebisanii jiru.
Haa ta’u balee baatii Guraandhalaa keessa gamtaan Awrooppaa mootummaan Liibiyaan hojii naga eegumsa andaara galaanaa akka cimsu gochuuf doolaara miliyoona 200 kenneefii jira.
Haata’u malee abukaatonni isaanii murtichii dogoggoraa seerratii fi dhugaa qaba jechuudhaan ol iyyannoo dhiheesaniin Maaldiik akka gad lakisaman ykn dhimmii isaanii akka irra deebi’amee ilaalamu gaafatan.
Haa ta’u malee ajaji sadarkaa ol aanaa sun itti dabaluun akka jedhutti lakkoobsi duraan ture xumura waggaa bajataa dura lakkoobsi kun 15,000 geenyaan sana booda akka barbaachisetti murtiin prezidaantii labsamuu mala.
haa ta’u malee akka heera mootummaa Itiyoopiyaatti caasaa mootummaa naannoo tokkoo keessa kanneen jidra miseensonni mana maree, filatamuu kan qaban jiraattota naannoo sagalee kennan qofaa dhaan jechuu dhaan boordiin filannoo beeksisee, seerri murtii kana jijjiirsisuu danda’u heera biyyaa irratti hin argine jechuun ibsa baaseen baaksiseera jechuun Addis Chekol gabaaseera.
Haa ta’u malee angawoonni waaltaa qorannaa mootummaa ba’ii yaalii sanaa fudhachuu diduu dhaan oomisha talaallii sanaa ilaalchisee iftoominatu itti hanqata jedhan.
Haa ta’u malee Bachelet angawoonni Hong Kong tooftaa hiika hin qabaanne kan namoonni mirga walabummaan yaada isaanii ibsachuuf wal ga’uu, kan lubbuu namaa galaafachuu malu irraa akka of qusatanis gaafataniiru.
Haa ta’u malee balaliin xayyaarota nam maleeyyii taaggolee dirreen xayyaarichaa hojii isaa idilee itti fufuu Rooyiters gabaaseera.
Haa ta’u malee, barattootni Mana Barumsa Qophaa’inaa Amboo tokko tokkommoo, barnootni dafee eegalamuu dhabuu fi qormaatni biyyaalessaa kutaa 12ffaa hanga yoonaa kennamuu dhabuun nu yaaddesseera, jedhan.
Haa ta’u malee biyyattiin kan isheen hordoftu sirni sagalee caalmaa haala jiru waliin kan wal hin simne waan ta’eef sirnawwan filannoo lamaan sirna walitti fidu uumuun akka barbaachisu qorannaa dhaan mirkanaa’eera jedhan.
Haa ta’u malee boordiin filannoo paartiin isaanii mana maree bakka bu’otaaf kaadhimamtoota 100 ol akka dhiyeessu kan beeu si’a a’u lakkoobsa dorgomtootaa garuu sirriitti hin beeku jedhan. Dorgomtoonni hedduun dhimmi isaanii rarraafamee jira jedh obbo Sileshiin.
Haa ta’u malee Bulchiinsichi tarsiimoo addunyaa ka biro waliin talaallii qooddachuu maal akka ta’e hanga yoonaa hin ibsamin jira. Uummanni miliyoonni 170 Ameerikaa keessaa talaallii kan fudhatan yoo ta’u, jireenyi amma kan idileetti deebi’aa jira.
Haa ta’u malee dhiibbaan marsariitiin isaa qabuu fi deebiin angawoota Taanzaaniyaa salphaa ture. Meloon waggoota sadarn darban keessa yeroo 137 mana murtiitti dhiyeaate. Yeroo lama hidhame, guyyaa 14 mana hidhaa keessa ture.
Haa ta’u malee dhiironni mana maree sana keessaa dubartoonni sadarkaa siyaasaa fi hawaasummaatti dhiirotaa qixxee dha, gaa’ila, wal hiikuu fi guddisa ijoollee keessatti mirga qixxee qabu yaada jedhu raggaasisuuf tole hin jedhin hafan.
Haa ta’u malee duraan waggaa kana bakkuma ilmoon namaa keessatti iggitamu kana keessa kan turan ijoolleen dhiiraa kun lamaan namoota seeraan ala nama deddeebisaniin butamanii maatiin isaanii gad dhiisisuuf maallaqa akka baasan eegaa akka turan kan beeku namni tokko deebii qabatamaa naaf kenne.
Haa ta’u malee ennaa sanatti Dr. Mararaan qorannaa irra kan jiran ta’uun ibsameefii Jimaata Sadaasa 30 bara 2009 yoo dhufan arguu kan danda’an ta’uun itti himamuu isaa dubbatan.
Haa ta’u malee filannoo booda Obamaan Trump waliin wal arguu dhaan aangoo nagaan walitti dabarsuuf mari’atanii jiran.
Haa ta’u malee gabaasa isaan dhiyeessan harki isaa micciirame gabaasa qopheesse akka jijjiiru kan dirqisiisame miseensi koree qorannaa illee ture jedhan.
Haa ta’u malee geejjiba uummataa isa kamiinuu, hospitaalota, manneen hidhaa fi qubsuma namoonni mana jireenyaan ala keessa jiraatan keessatti maaskii kaayyachuutu barbaachisa. Yeroo itti haala idileetti deebinu akkasii martinuun keenya hawwaan eegaa turre jechuu dhaan daayirikterri waaltaalee to’annoo dhukkubootaa Dr. Rochelle Walensky beeksisaniiru.
Haa ta’u malee Graham umurii isaanii waggoota 62 irra hedduu rakkoo dhaan dabarsan. Jireenya isaanii waggoota 11 jalqabaa lafa qonnaa jirbii kan Louisiana jiru keessatti dabarsan. Waggoota torban itti aanu immoo keellaa mana hidhaa dargaggootaa seenuu fi ba’utti dabarsan.
Haa ta’u malee guyyaa hojjettootaa ayyaaneffachuun kun qabsoo dhaan jalqabame. Caamsaa 1 bara 1889 hojjettoonni daandii magaalaa Paaris irratti hiriira mormii ba’an. Guyyaan hojjettoota sadarkaa addunyaas achumaan jalqabame. Biyyoonni industriin badhaadhan hedduun US fi Canadan irraan kan hafe guyyaan hojjettootaa Caamsaa tokko kabaju.
Haa ta’u malee haalli yeroo ammaa jiru wal xaxaa fi to’annaa ala jiraachuu xiinxaltoonni ni dubbatu. Marsaa hojii prezidaant Botfliikaa ilaalchisuun angawoota biyyattii ijoo, dhaaba tajaajila tika nagaa, waraana biyyattii poolisii fi deggertoota przidaantichaa gidduu falmiin jiraachuun gabaasameera.
Haa ta’u malee hanga yoonaa rakkooleen furmaata hin arganne hedduun jiru kan jedhan Dr. Nagaasoon rakkoolee hawaasummaa, siyaasaa fi dinagdee jiraachuu isaanii dubbataniiru. Itiyoopiyaan biyya gaarii ta’uun isee akkuma beekamu sabaa fi sablammoota ishee 80 ta’an waliin tursuuf amma iyyuu rakkoo guddaatu isee eeggata ejdhan.
Haa ta’u malee hayyoonn, kan dhaabbati Siinoofaarm jedhu kana sababa galmee dhuunfaan mirkanaa’e hin dhiyeessineef gaaffii keessa galchanii jiran.
Haa ta’u malee hedduun akka amananitti saabaan du’a isaatii dararaa irratti raawwtameeni. Haala du’a isaa qorachuufis qorannaan dhuunfaan geggeessame hin jiru jechuun gaazexaan Addis Standard gabaaseera. Gaazexeessonni fi kanneen mirga namaaf falman kanneen waggaa tokko oliif hidhaa keessa turan keessaa sadii hiikamuu isaaniis VOAn kaleessa madden isaa biraa adda baafateera.
Haa ta’u malee ibsa abbaa alangaa keessatti waan mul’ate kan isaan utuu hin tuqin hafan jechuun humnoonni Itiyoopiyaa torban isaan magaalattii to’atanitti kan raawwatame saamicha bal’aa fi Sadaasa 28- 29tti sa’a boodaa qabee, sa’aatilee 24 oliif fixiinsa suukaneessaa humnootii Eertraan raawwatame dha.
Haa ta’u malee ibsu kun sagantaa DACA jedhuuf kan ijoolleen koolu galtootaa ijoollummatti as dhufan kanneen kuma 770 ta’an biyyaa akka hin bane godhu hin ilaallatu.
Haa ta’u malee IRSf kan isaan gabaasan lamaanuu gidduu hariiroon hin jiru ka jedhu, garuu lamaan isaanii isaantu hooggana jedhan.
Haa ta’u malee isa dhumaa isaanii kan ta’u wal ga’ii koree hoji raawwachiistuu IHADEG dura teessummaa dhaan hoogganaa jiru.
Haa ta’u malee jedha ibsi kun ijaarsi sirna dimokraasii ol aantummaa seeraan ala waan yaadamu akka hin ta’in hubatamuu qaba. Jijjiirama keessa waan jirruuf mootummaan rakkoolee jiran humnaan hiikuu manna garaa bal’achuun isaa akka waan human hin qabaanneetti kan ilaalanhumnoonni badiisaa miirri dargaggoo kakaasuu dhaan yakkaawwan hojjetan yeroo dhaa yerootti dabalaa adeeme.
Haa ta’u malee jedhan hoji raawwachiistonni paartichaa dagachiisuu dhaan labsii kana haala dheeressuutu mul’ata. Uummatis waggoota darban keessa socho’uu dhaan daandiitti ba’ee komee isaa mul’isaa ture jedha ibsi kun.
Haa ta’u malee kan aangoo of harkaa qabu mootummaan federaalaa akka labsichi jedhutti mootummaa paartii tokkkoo abbaan irree gareen Abiy Ahimed sirna heeraa diiguu dhaan biyya ormaatti dabarsee kennuu isaatiinii jedha. Kanaaf jecha mootummaan seera idileetti fayyadamee weeraa isa mudate to’achuun ulfaataa waan ta’eef jecha labsiin kun labsamee jedhee jira.
Haa ta’u malee kanneen tajjaban waa’ee dimokraasii xobbee Giinii keessaa yaaddoo qaban ibsaa jiran. Kondeen bara 2010 kan filataman waggoota 50 keessatti filanoo biyattii kan walabaa fi haqaa yeroo jalqabaaf geggeessameen ture. Akka heera Giiniitti waggaa dhuftu aangoo gad dhiisuu qabu, garuu duula filannoo itti fufanii jiru.
Haa ta’u malee karoora kaa’amee fi hojii irra kanoole yoo ilaallu wali irraa fagoo dha. Dhiyeessii lafaa, maallaqa, dadeettii fi kkf gama ilaaleen hamma akeekame ijaaramuu waan hin danda’amneef rakkoon jiru hammataa adeeme. Kanaaf ariitii dhaan akka ijaaraman yaadi furmaataa dhiyaachuu qaba jedhan.
Haa ta’u malee karoorri inni kan Itiyoopiyaa ni milka’aa? Aadde Maammituu Kefiyaalew ministeera eegumsa fayyaa Itiyoopoiyaatti diroktreeti sab quunnamtii uummataa ogeettii fi itti gaafatamtuu dha. Dhibeen busaa biyyattii keessatti maal fakkaata isa jedhuuf deebii kennaniin:
Haa ta’u malee kooriyaan Kibbaa har’a akka jettetti mariin dhimma kana ilaalchisee jiru hin jalqabamin jira.
Haa ta’u malee koreen angawoota musliimotaa bakki sun utuu hin sakatta’amin amantoonni seenuu hin danda’an jedhanii turan.
Haa ta’u malee kun IHADEG qofatti murtaa’uun akka irra hin jiraanne ibsanii dhimma kana keessa na galcha humnoota jedhan walitti qabuu dhaan paartilee seeraa dhimmi kun ilaallatu waliin mari’achuun murtaa’a jedhan. IHADEG kanaaf murannoo qabaachuu isaa dubbatan.
Haa ta’u malee kurna hedduuf muddamni White House fi VOA gidduu waanuma barateme. Sababiin isaas irra hedduu bifa addaa kan qabu hanga tokko to’annoo alaa irraa walaba kan ta’e, yeroo hedduus oduu cimaa kan dabarsu dhaabbaata oduu walakkeessa birookraasii bal’aa kan mootummaa federaalaa gidduutti jiru.
Haa ta’u malee lakkoobsi kun galma kaa’ameen gadi yoo ta’u kunis kan mootummaan federaalaa talaallii miliyoonaan laka’amu oomishee xumura waggaa kanaatti uummata miliyoona 20 ta’u tallaaluuf gadi. Talaalliiin hatattamaan akka uummata ga’u mootummaa waliin kan hojjetu kaka’umsa US Operation Warp Speed jedhamuuf gorsaa gameessa kan ta’an Moncef Slaoui talaallii kana keennuun yeroo dheeraa fudhachuu mala jechuun akeekkachiisan.
Haa ta’u malee malaammaltummaa fi dinagdee dadhabaan ilaalcha paartii Neelsen Maandeellaaf jiru balleesse. Rakkinni jirus kanneen sagalee kanneen fuula isaanii gara mormitootaatti akka deeffatan godhe.
Haa ta’u malee manni murtichaa himatamtoonni kun dhaddacha kanaaf akka dhiyaataniif waraqaa waamichaa kan ittiin hin geenye ta’uu beeksisee dhimmi isaa dhiyaachuu fi dhiisuun waan hin murtoofneef abukaatoo kan ta’an obbo Ameha Desta akka deeman itti hime.
Haa ta’u malee mariin geggeessamaa ture falmii qaamota lamaan gidduu jiru hin furin hafe. Xiinxaltoonni akka jedhanitti amma muddammi jiru ol ka’aa adeeme.
Haa ta’u malee meeshaa waraanaa kan akka namni fixiinsa Orlaandoo sana irratti itti gargaaramee akka hin guarguramne ka deggeran dhibba irraa harka 57 kanneen ta’an ta’uu qorannaan CBS mul’isee jira. Hedduun isaanii kanneen kampanilee qawwee oomishan deggeran himatan.
Haa ta’u malee ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bliinken ibsa uggura visa kaa’ame ilaalchisuun ibsi baasan garee miseensota TPLF dabalee kan ilaallatu ta’uu dubbachuun isaanii, TPLF uummatas ta’e qaama sirnaawaa irratti yakki raawwate hin jiru qofaa utuu hin taane, ofii isaa akkuma uummata Tigraay haleellaa fi weerari kan irratti raawwatame ta’uu, bulchiinsi Joo Baayidenii fi hawaasi addunyaa, firoonnii fi deggertoonni uummata Tigraay hubachuu qabu jedha ibsi addi bilisummaa uummata Tigraay baase kun. Mootummaan Yunaayitid Isteetis illee tarkaanfii isaa kana keessa deebi’ee akka xiinxalu waamicha dabarsee jira.
Haa ta’u malee Mnanga-gwaan amma qilleensa gaarii hafuura baafatan jechuu dhaa? Hayyoonni Zimbaabwe battala fixiinsa waraanaan hoogganame kan mormitootaa siyaasa fi gosootaaf itti gaafatamoo ta’uu hubatan. Aangoo irraa darbamanis hagas beekamoo hin taane, garuu kaleessa ibsa kennaniin mootummaa Mugaabee, malaammaltummaa, dandeettii dhabuu, itti gaafatamamummaa dhabuu, dhibaa’ummaa, dhimmi hawaasummaa fi aadaa gad adeemaa deemuu isaan himatan. Hedduun garuu qeeqi kun maaliif amma ta’e jechuun gaafataa jiran.
Haa ta’u malee mormii dargaggoota biraa dhaga’ameen wal ga’iin kun hafuu isaa Qindeessaa Gimboot torbaa damee Baahir Daar dargaggoo Mengistu Amare ibsee jira.
Haa ta’u malee Ms Kiraaruuth hojii qorannaa geggeessaniif Ertraa biraa deggersa hagamii attamii argataniiru.
Haa ta’u malee muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed biyyi isaanii walii galteen utuu irra hin ga’amin iyyuu bishaan sana guutuu kan itti fufutu ta’uu ishee ibsanii, sun ta’uu baannaan kasaaraan doolaara biliyoona tokko hojjettootaaf baafame dhaqqabuu mala jedhan.
Haa ta’u malee of eeggannoo itti dabalaaf namoonni kun ennaa deebi’an guyyoota 21f moggaatti qoodamuuf jiru.
Haa ta’u malee poliisiin ajaja mana murtii fudhachuu waandideef namoonni kun mana hidhaa Aanaa Sabbataa Hawaasitti argamu jedhan Abukaatoon isaanii obbo Tuulii Baay'isaa.
Haa ta’u malee prezidaantichi gare shororkeessota Islaamummaa ka jedhu jecha dubbii fayyadamuu itti fufan. Sabaa himaalee hedduun akka gabaasanitti gorsaan naga eegumsa biyyoolessaa Lt. General H.R McMaster fi miseensonni waajjira isaanii hangi tokko jecha akkasiitti akka hin fayyadamne gorasanii turan.
Haa ta’u malee prezidaantiin komiishinichaa Daaudoo Diinee VOAf akka ibsanitti namoonni aangoo mootummaa mootummaaf kaadhimaman komiishinichaa, dhaabolii kan mootummaa hin ta’inii fi gamtaa Afriikaan kanneen dhiittaa mirga namaaf itti gaafatamoo ta’an ta’uun adda baafamee jira jedhan.
Haa ta’u malee qaama ka biroo dhaan dhimma Afriikaa kana Afriikaa keessaa baasuuf, jiddu seeninsi Afriikaas akka hin milkoofne dhiibbaa kan godhe ture jechuun ambaasaadder Diinaan hubachiisaniiru. Ambaasaadderichi kallattii dhaan maqaa dha’uu baatanis, ibsa kennanii irraa kanaaf adda durummaan kan itti gaafatamu mootummaa Masrii ta’uu tilmaamuun ni danda’ama.
Haa ta’u malee qiyaafati gaazixeessonni biyyattii keessatti muddama uume jedhanii kan yaadan mootummaa federaalaa fi naannoo Tigraay gidduu falmii jiru irratta ka fuuleffatan fakkaata.
Haa ta’u malee qopheen sun battala har’a walakkeessa guyyaa dura hafe. Kunis wal ga’iin hoogganoota biyyoota lamaanii utuu hin milkaa’in adda cite.
Haa ta’u malee rakkoo sadarkaa addunyaa mudate kanaan industiin miidhame kun deebisee akka itti yaaduufi akkaataa hojii haaraa fi adda ta’e akka karoorsu ta’ee jira.
Haa ta’u malee sababaa haala jireenya mooraa keessaan kan ka’e tamsa’ina COVID-19, kutaa keessa jiraatanii fi hanqina bishaanii ilaalchisee yaaddoon qaba jedhee jira.
Haa ta’u malee shakkamtoonni 300 ol ta’an mooraa yeroofii ykn immoo mana hidhaaf hin qophoofne keessatti hidhamanii qorannaan irratti geggeessamaa jira. Gochi akkasii sirrii miti kan jedhan abukaatoleen magaalattii 14 waliin ta’uu dhaan shakkamtoota kanaaf tola tajaajila kennaa kan jiran yoo ta’u gumiin waldootii kiristaanaa 12 waliin ta’uu dhaan barreeffamaan kantiibaa Ibraahim Huseeniif xalayaa barreessaniin dhimmi isaa araaraan akka dhumu gaafataniiru.
Haa ta’u malee taarifi haaraan kun amma iyyuu meeshaalee Chaayinaa dhaa galan hedduu irra kan ka’aman ta’uu waajjirri daldalaa Yunaayitid Isteetis beeksisee jira. Meeshaaleen dilaalli irra kaa’amu illee dhiyootti labsdamuuf jira.
Haa ta’u malee Traamp garee leellistootaa kanneen mormii Sambata darbee qindeessan kan irra hedduun isaanii deggertoota isaanii siyaasaa mul’inatti sab xiqqaalee sanyii biraa, Juushotaa fi dubartoota gad aantummaan ilaalan kallattii dhaan hin balaaleffanne.
Haa ta’u malee Traamp oduu dabaa himaa irratti tamsaasame ergaa twiteer irratti maxxansaniin kan balaaleffatan wayita gareelee siyaasaa lamaan biraa haalli muddamaan mul’ataa jirutti.
Haa ta’u malee Traamp seerri daangaa US ilaalchisee jiru baay’ee dadhabaa dha jechuu dhaan kan Mexico fi Canada garuu hedduu cimaa dha jedhan.
Haa ta’u malee Trump gaazexaa London Sunday Times fi gaazexaa Germany Bildf ibsa kennaniin gamtaa Awropa fi NATO qeequu itti fufuun isaanii kan akka ministeera dhimma alaa Germany Frank Walter Steinmeier-n mufachiiseera. Kan Trump waa’ee NATO dubbatan kan ministeerri isaanii haaraa filataman ka dubbatan waliin wal dha’a jedhan ministerichi haajaa alaa Jerman Frank Walter.
Haa ta’u malee uummatichi erga fixiinsi mana sirbaa Orlaandoo irratti torban alama dura raawwatee booda illee seera kana ilaalchisee bakka lamatti qoodame.
Haa ta’u malee yaaddoon isaanii inni guddaan kan Yuniversitiin Joons Hopkiins gabaaseef Ameerikaa keessaa lubbuu 237,000 galaafateef furmaata kennuu dha.
Haa ta’u malee yeroo gareeleen mormitootaa wal ta’an paartii biyya bulchu caalaa sagalee argatan mootummaan sagalee uummataa hate jechuun himatame, hiriirri mormii geggeessame dhuma irratti hookkaratti jijjiirame. Amma muummicha ministeeraa haarawaatu jira. Hoogganoonni gareeleen mormituu kanneen waggaa 10 dura turan filannoo bara 2015 irraa maal eegu. Marthe van der Wolf Finfinnee irraa gabaasteetti. Jalanetu dhiyeessa.
Haa ta’u male Hemeetii fi Burhaan lamaanuu haleellaalee mormitoota irratti raawwate kan baatii Waxabajjii keessa namoota 120 ol galaafateef itti gaafatamoo dha jedhamee jira. Lammiiwwan Sudaan Hedduun namoonnikun lamaan murtiitti dhiyaachuu qabu malee mootummaa keessa seenuu hin qaban jedhu.
Haa ta’u male kana dura mormii keessatti hirmaataniiru, gara fuula duraattis hirmaachuu danda’u jedhamuun kanneen shakkaman martinuu naannolee irraa qabamanii fudhatamaniiru. Manneen barnootaa utuu hin hafin mana hidhaa ta’aniiru jedhu.
"Haa ta'uu malee jedha wixineen kun,""haalii dimokraasii Itoophiyaa keessaa hamaata dha, migii dhala namaa dhiittama jira. Ilaalchaa siyaasaa addaa nama qabu, hoggantoonni partii siyaasaa, hirirtootaa fi gazeexesoota sodaachisuu, badii fi himata malee hidhuufi ajjesuun itti fufeera"""
Haa ta’uyyuu malee baqattoota eegumsa addaa barbaadanii akkamitti sadarkaa Kutaa bulchiinsaatti (County)tti mirga isaanii eegsisuun dandaa’amaa? Baqattoonni kuni rakkoo nageenyaaf hin saaxilamanii gaaffii jedhuuf, waajjirichi, ‘amma humnoota poolisii naannoo daangaa biyyattiirra jiraniif leenjii akka itti baqattoota simatan kennuuf qophiirra jirraa deebii’ jedhu nuuf kenne.
Haa ta’uyyuu malee hawaasni baqattoota Oromoo Naayiroobii jiraatan, Obbo Dabbasaa Guyyoo barbaachuudhaaf sochii gahaan hin godhamne jechuun komatu.
Haata’uyyuu malee jaakoob Jumaan utuu hin ajjeefamin dura fuula twitter isaa gubbaatti ‘waa’een na ajjeesuu waajjira Itti aanaa pirezidentii Wiiliyaam Ruuttootti mariyataamuu dhagayeera’jechuun barreessee ture. Dhimma kana ilaalchisuun Televizhiniin biyyattii tokko Wiiliyaam Ruuttoodhaaf gaaffii kana ka kaaseefii ture yoo tahu, ‘Ruuttoon garuu himannaa kana haalaniiru.
Haata’uyyuu malee yeroo yerootti yoo Teeknooloojii haaraan dhufu faalama mataa isaa fiduu waan danda’uuf haalli to’annoo Teeknoojii eger ballachuu akka qabu, Mootummaa United States tti barreessaa itti aanaa hoogganaa biiroo eegumsa naannoo ka ta’an Daani’eel Reeyifseenderi yoosuu himaniiru.
Haati alangaa mana murtii ol aanaa Itiyoopiyaa aadde Adaanech Abebe kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaiin du’uu jaal’atama fi beekamaa artist Haacaaluu Hundeessaan gadda guddaa nutti dhaga’ame irra deebi’uu dhaan maqaa, koo fi maqaa mana murtii abbaa alangaa maatiiuummata itiyoophiyaa fi jaal’attoota isaaf ibsuun fedha jedhan.
Haati alangaa waliigalaa Federaala Itiyoophiyaa Aadde Adaanech Abeebe immoo gama isaaniitiin mariin barbaachisaa ta'us olaantummaa seeraa kabajuun dirqama, jedhu.
Haati gaazzexeessaa Yunaayitid Isteets, Sudaan Kibbaa keessatti ajjeesamee, kan Kiristoofer Allen, ilmi isaanii gidiraa namummaa hedduu nama dhukkubsu irraa ija isaa deebifachuuu filachuu isaatiin kan wareegame ta’uu dubbatu.
Haati Haayiluu mucaa koo ajjeesanii erga diriirsanii booda iyyaa ennaan achi ga’u intala koo durbaa waliinan ture jedhan. Achuman reeffa mucaa koo irra taa’i naan jedhanii intala koo illee ajjeesuuf natti dhaadatan jedhan. San booda miilla isaanii jala daa’imeetan maaloo ilmoo koo na jalaa hin ajjeesinaa inni du’ee ciisus kanuma kootii jedheen oolfadhe. Anaan garuu reeffa mucaa koo irratti na tuman jechuun imimmaaniin nuuf ibsasn.
"Haati himatamaa Guleed Omaar, Faadumoo Husseen garuu, wabiin kun fudhatama hin qabuu jeti,. Faadumoo Hussein Raadiyoo sagalee Ameerikaa sagantaa Afaan Somaaliiratti, "" Biiroon Qorannoo Sadarkkaa Federaalaa (FBI) dargaggoota addaan qoqqoodudhan walirratti kakaasaa jira jedheen amana jette."
Haatii alangaa mummittiin kan mootummaa federaala Itiyoophiyaa Aaddee Adaanech Haabeebee akka ibsanti seerri ba'e waan gochuun danda'amuu fi hin danda'amne adda baasee kaa'ee jira.
Haatii fi abbaan Saalmaan dhalata biyya Liibiyaa Briteen keessa jiraataa turan yoo tahan, eega hoogganaan biyyattii Mohammar Gaadaafii taayitaa irraa fonqolchamanii booda, obboleessaa fi obboleettii isaa waliin xaxatanii biyya isaaniitti galan.
Haatii ijoollee lamaa,Wiinii Maandellaa torbaan duratti ganna 81ti lubbuu dhabde.Ebla 14,2018 magaalaa Johanisbergitti awwaaluuf qophii jiran.
Haatii isaa, Odessa Grady Clay akkana jedhee ilma ufii faarsite:Waaqii nama ajaaahibaa uume nama sun ammoo garaa kiyya keessatti uume.Gaafa diqqaa takkuma adabatee hin teenne akkuma bubbee sadaasaa waan argern dabra
Haatii isaa ta gaafa diqqeennaa innilleen hujiin gargaaraa bahe hardhallee isuma waliin jirti.
Haatii Liiban,ammo garuma jirrutti wal jabeessaa, wal jaaladhaa jetti.
“Haatii nu deesse raammoo hin deenye, ilmoo namaa nu deesse. Kabajaa fi ulfinna saba keennaatif nu deesse.”
Haatii Qananii nama ganna 45 haga gaafa gannii isii mana soddomaa keessa jiru cufa hinuma dorgomte.Amma dorgommii dhiisullee egerii maanguddoo waliin dorgomuuf kophee naqadhaa jetti.
Haati isaa – Jooyis Kiraajiyaan, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf gaaffii fi deebii kennaniin, “mamii tokko malee wanna hedduu nama gaddisiisuu fi namummaa sana keessa jiru ilaalee dhugaa ba’uu filate” – jechuun dubbatan.
Haatii Utubaa Maatii Fi Biyyaa ti: Mata Duree Baatii Haadholii Baranaa
Haatii warraa Dr.Guddataalleen narsii.Jarii kun naannoo keessaa bahe sun qaraa ijoollee barnootaan jajjaboo tahan horiin gargaaraa bahe.Laftii nama sadii gargaaruun jalqaban sun amma guddattee karaan baheefii,ibseen galteefii,hospitaalii jaarameefii,koolleejjiin jaaramuuf qophii jirtu lafa barattootii 5000 caalaan itti baratan taate.
Haatii warraa eega duutee waggoota hedduu booda Baaydiin kan yeroo sana barsiiftuu turte Jill Jacobs Tracy wajjiin wal baranii boodas gaa’iila dhaabbatan. Intala durbaa tokko bara 1981 argatn. Baaydiin bara 1987 fi bara 2007 prezidaantummaa Yunaaytid Isteetesiif kan dorgoman yoo ta’u yeroo lamaanuu deggertoota ofii biraa deggersa ga’aa argachuu hin dandeenye.
Haatii warraa Guyyoo Waariyoo Abbaa Jirmaa, Caaltuu Gezzahaanyi nama hujuma ufi hojjatu Guyyoo silaa guyyaa tokkooyyuu mana hidhaa keessa buluu hin malle jette.
Haatii warraa isaanii Motittiin ykn Kuwiin Esizaabet abbaa warraa isaanii kan biyya Griikti dhalatan Filiip du’an of biraa dhabuu isaaniif hedduu gadduun isaanii ibsamee jira.
Haatii warraa Obbo Dajanee Aaddee Assallafach Mulaatuu seenaa qabsoo abbaa warraa isaanii ibsanii jiran.
Haatii warraa Obboo Itafaa, Aaddee Aannanee Qaabataa fi intalli isaanii immoo qorannoo godhanii COVID-19 irraa walaba ta’uun qorannoodhan mirkanaahuu himan.
Haatii Warraa Pireezdaantii Ameerikaa Duraanii Joorji H.W. Buush, Baarbaaraa Buush Du'aan Boqatan
Haatii warraa pirezidaantii Amerikaa Melaaniyaa Tiraampi tana irratti dubaratoota 13 hujii akkanaa hojjatan badhaafte.“Hawaasa addunyaa waliin taatee USA ergaa qulqullitti eeyee qubuma qamnaa argumatti jira jettu erguu malte.Tanaafuu dubartoota hujii jajjabduu hojjatan warra ufi gargaaru hin dandeenne gargaarranii jijjiirama fidan jajjabeessuu malle.”Warra dhufee badhaasa kana hin fudhatin keessaa tokko dubartii Vetnaamiimother Mushroom,aaddee abbaa marqoo jedhaniin.
"Haatikoo koo hin duune carraa qabeettiidha. Osoo du'a mucaa koon dhaga’a jettee yaaddoon eegduu fayyaatti argitee, hammattee, dhungattee, yeroon waliin qabaattee boqotte,” jedhu – Aadde Do’iin. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Haati manaa hojjetaa warra cilee qotu keessaa tokko kan ta’an Florence Reece ijoollee isaanii waliin manuma keessa turuu dhaan faaruu “ Which Side Are You On?”.
Haati-qabeenyaa fi Gulaaltuun Gaazzexaa “Addis Standard” Kora OSA Irratti Ibsa Kennan
Haati Qananii,intaltii obboo Tulluu Gammachuu,maatii ilmaan Obboo Dibaabaa Qananii,Daraartuu Tulluu haadha ilmaan jahaati.Lama isiitti dhaltee afur hin guddifatte.
Haati Seeraa Mana Murtii Walii Galaa Yunaayitid Isteetis Ruut Baader Giinsbarg  Umurii Isaanii 87tti Du'aan Boqotan
Haati Somaaliyaa tokko “daa’ima garaa koo jiru waliin du’uuf qophaa’een ture” jette
Haati warraa Ajajaa-dhibbaa Maammoo Mazammir aadde Abbebech Galataa jedhamu. Ilmi immoo Kabbadaa Maammoo ti. Lameenuu magaalaa Amboo keessa jiraatu. Gaaffii fi deebii kutaa Naakoor Malkaa waliin taasisan kutaa duraa caqasa.
Haati warraa Fayyisaa, Iftuu Mullisaa fi ijoolleen isaa lamaan Kibxata harraa buufata xiyyaaraa Biyyoolessaa Mayaamii yeroo gahanitti Fayyisaa bilbilaan dubbisneerra
Haati Warraa fi Ilma gooticha seena-qabeessaa, kan Ajajaa Dhibbaa Maammoo Mazammir seenaa gootichaa fi sababaa isaaniin dhiibbaa isaan irra ture Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Haati warraa isaa aadde Hiiwet Yaadataas poolisoonni manatti nu nam’anii mana sakattaana, shakkamaa Taarikuun immoo federaala irraa xalayaan dhufe waan ta’eef to’annaa jala ooluu qaba jechuun mana sakatta’anii waan argatan tokko iyyuu hin qaban isa garuu fuudhanii deeman jetti. Balleessaan isaa maal akka ta’e hin beekunu jettee jirti.
Haati warraa isaa ergaa barreeffamaan Finfinnee irraa ergiteen, “gaddi nu irra gahe gadda guddaa dhaa. Gaddi waa’ee Haacaaluu keessa keenyaa hin baduu. Akka siidaan isaa magaalaa Finfinnee, bakka lubbuun isaa itti darbetti dhaabatu maqaa koo fi maqaa ijoollee kootiinan gaafadha,” jechuun isaas dubbifamee jira – akka namoonni sirnicha irratti argame jedhanitti.
Haati warraa isaanii, Kaamilaan qoratamanii, vaayiresicha irraa walaba tahuun beekamee jira. Lameenuu, mana isaanii Skootlaand jiru keessatti, nama irraa qofaatti of baasanii jiru.
Haati warraa itti aanaa prezidaantii Ameerikaa Itiyoopiyaa daawwatan
Haati warraa kaadhimamaa prezidaantii kan paartii dimokraatotaa Jiil Baayiden duula filannoo abbaa warraa isaanii Joo Baayiden gargaaruuf jecha hojii irraa boqonnaa fudhatanii jiran.
Haati Warraa Muummee Ministiraa Lessuutuu Ajjeechadhan Shakkamaa Turan Himannaan Irratti Baname
Haati warraa obbo Ahimed aadde Caaltuu yooyyaa akka jedhanitti ganama barii akka lakkoobsa Itiyoophiyaa sa’aati 11tti namoonni hidhatan dhufanii cufaa nutti rukutanii bani jedhanii erga bansiisanii booda itti dhukaasan jedhan.
Haati warraa pirezdaantii Yunaaytid Isteets duraanii Joorji H. W. Buush, Baarbaraa Buush umurii isaanii oggaa 92-tti du’aan addunyaa kana irraa boqatan.
Haati warraa prezidaantii haaraa kan joo Baayiden Jill Biden, hojii isaanii White Housef dursa kan kennan imaammata barnootaaf ta’uu ifa godhaniiru.
Haawaannis Gammojjii Ugaandaa fi Keniyaa keessatti oomisha eega barbadeessee booda amma Suudaan Kibbaa weereree jira.Mootummaan Suudaan Kibbaa akka jedhutti kana ittisuuf jecha Dolaara Miliyoona 19 caalaa walitti qabuuf yaalaa jira.
Haawaasni oromoo as naanoo Diisiiis ayyaana baranaa akkuma duriiti kabajuudha karoorfataniis haala Irreechaa biyyaa irratti ummameen gaddi guddaan itti dhagahaamuu fi guyyicha namoota Bishooftu Hora Arsadeetti lubbuu isaanii dhaban yaadachuudhan dabarsuu isaanii dubbatan.
HaaWeecee,raaga beekamtuu.Nama waan dhufaa,ka keessa jiran, itti deeman beekee biyya gorsu,mala jireennaa namaa dhahu faarfsan.Nama gaaddisaa saddeeqaaleen oolan.
Haawwaan ganna 20-24 haga durii ijoollee uumatan harka sadii gadi ijoollee dahan.Jarii kun ganna 10 asittuu ijoollee dahuu diqqeeffachaa dhufuutti jira.
Haawwan ganna 25-29 ammoo harka tokkoon gadiin ijoollee uumachuu dhiisan.Haawwan ganna 30 keessa jiran ammoo ganna shan walti aanan harka guddaan ijoollee uumachaa dhufuutti jiran.
Haawwan ganna 40-44 ammoo harka afuriin ijoollee uumatan.Amerikaa keessaa ammoo godina Filooriidaa fi Delaaweer keesastti namii ijoollee uumachuun dura jira.
Haawwanii fi abbootiin ijoollee faarsan. Sirba waliin faarsaniin keessaa tokko Mokkee.
Haawwanii fi Qarreewwan Hiriira Mormii Ba'anii Jiru
Haayilemaariyaam Dassaaleny akka jedhanitti mootummaan namoota hanga tokko hoogganoota paartilee momrituu kanneen paartilee siyaasaa waliin hidhata qaban dabalatee dhimma isaanii ni xiinxala.
Habiibaan, milishoonni erga dubaroota kaan wajjin ishii fudhatanii, holqaa bosona Sambisaa keessa jiru keessa torban lamaan tokko nutursiisan jetee, San boodas loltoota Bokoo Haramii nitummaadhan hiramuu isaanii himtee. Leenjiin boombii dhoosuu nu kennameera,"" han jettu shamarreen tun, milishoonni leenjii kennaniif, "" waraana allah jaalatuu irratti hoo du'tanis jannata galtan"" jechuuni isanii ibsite."
Hacaaluu ajjeesuu dhaan jeeqama kana uumuun yeroo Itiyoophiyaan muddama keessa jirtu, sababaa hidha laga Abbayyaan haleellaan ala irraa yeroo itti aggaamamee jirutti haala isaa daran hammaa taasisa jedhan aadde Abebech.
Hacaaluu ajjeesuu jechuun uummani Oromoo dheekkamee uummata obbolaa ka biroo waliin walitti bu’iinsa akka uumuu fi biyyattiin akka hin tasgabboofne gochuuf kan raawwatame gocha qaanessaa dha jedhan.
Hacaaluu HundeessaaammooJIRTUUkeessatti, ijoolleen Oromiyaa ijoolleen Itoophiyaa, ijoollee Afrikaa,ijoolleen addunyaa jirtuu jedhee jireenna gaafate.
Hacaaluu Hundeessaa fi Abbush Zelleqee Sirba Isaanii Haaraa Dhiyoo Amerikaa Irraa Gabayaatti Gadi Lakkisan
Hacaaluu Hundeessaa Namoota Beekkamoo Bara 2020 Lubbuu Ofii Dhaban Keessaa Tokko
Hacaaluun kan du’e akka nama dhuunfaatti miti kan jedhan aadde Abebech, dargaggoota fi uummata Oromoo birati qabsaa’aa bilisummaa ta’uu isaan kabajaa fi jaalala guddaa horateera.
Hacuuccaan, Addaan-qoodinsii fi Hookkarri Dubartoota Irratti Geggeessamu Akka Dhaabatu Gaafachuuf Guutummaa Addunyaatti Hiriirawwan Geggeessamaa Oolan
Hadiin Barreessaa fi Gazexxessaa ture. Gaafa amantii Kristaanaa fudhatu polisiin Sudaan ana irratti qiyyaafatan jedha.Kaartuum keessatti polisiin akka gara waldaa Kristaanaa deemuu dhaabee amantii keessa jiru balaaleeffatu itti himan. An garu nan didee jedha. Qophaatti na hidhanii na reebu, gad gargalchanii na rarraasu jedhe.
Hadiyyaan uummata falaasama Idaa’amuu hojiin kan barsiseedha jechuun kan dubbatn Dr. Abiyyi Ahamad uummanni nagaa jaallatu kana mootummaan kabajaa guddaa qabaaf jedhan.
“Hafuura baafachun dadhabe. Hafuura baafachuun dadhabe. Jechoonni kun jechoota dhumaa kan Joorg Filooyidi. Jechoonni sun isa waliin akka du’an eeyamuu hin qabnu jedhan.
Hafuura haaraa dhaan gara badiisaatti utuu hin taane gara imala fooyya’aatti kan itti yeroo itti deemnu ta’uu yaaduu qabna jedhan.
Hafuurri lamummaa Itiyoopiummaa onnee hunda keenya keessa taa’uu qaba jechuu dhaan muummichi ministeeraa H/Mariam Dassaaleny waamicha dabarsan.
Haga ammaa marro 14 taphanii gooliitt gale. 32.Serbiyaan Kostaa Rikaa, Meksikoon Jermenii Swidin Kooriyaa Kaabaa 1-0 qaqaarsan.Biraazilii fi Siwitzerlaadni Ayislaanii fi Arjentiinaan ammoo lanqaasnon jigan ykn walqixxee tahan(1-1).
Haga ammaan tanaatti Jermenitti madaaliyaa 7 afur warqii tokkeessoo jirti. Nezeralaandi madaaliyaa 7 ka sadii warqii sadeessoo.
Haga ammaa oduu tana barreessuutti jirrutti Joe Bidenitti harka guddaan Donald Trump dura jira.Taatullee ammallee hin dhumannee kaardi hedduu heduutti jiran.
Haga ammaatti aanalee Oromiyaa 30 caala keesastti argan.Baalee,aanaa 14, Boorana aanaa 7, Gujii lamaan aanaa 9.
Haga ammaatti akka Dr Muniir jedhutti dhiba Corona ka irrati argan hin jiru.
“Haga ammaatti badhaasa hedduu argadhe, medaaliyaa, konkolaataa[Corolla 2010] tokkoo fi hedduu.”
Haga ammaatti dhaqqabuun kan danda'ame kuma 45 hin caalan jedhamee jira.bulchiinsa yeroof sadarkaa aanaatti hundeeffameef itti gaafatamaa kan ta'an Obbo Muluugeetaa Asmaamaaw akka jedhanti rakkoon jiru walxaxaa fi qoor-qalbiin uummataas miidhamaa ta'u ibsan.
Haga ammaatti, dhibba afurii ol galmaa’uu isaanii ka dubbatan Dr. TEWODIROOS duraan uummata baasuu jalqabanii, dirreen xayyaaraa haleelamuu isaan addan citee ture. Amma eega dirreen-xayyaaraa sun suphamee deebisnee immoo, guyyaa guyyaatti namoota baasuu jalqabne - namoonni galmaawaa jiru jedhu.
Haga ammaatti doolara kuma 63 caalaa yaayyuu walti guuraniif akka Dr Obsaan jedhetti.
“Haga ammaatti garee 16tti taphatti jira…akka gaariitti deemaa jira…namii qalbii taphaa jabeeffachaa,sana keessaa hariyyoomaa,jaalalaa fi mihcoomatti dhufaa…akka gaariitti deemaa jira…warrii aduu sodaatee guyyaa bahuu dadhabelleen galgala sirbatti gadi yaahaa… nama hedduu argita.”
Haga ammaatti gargaarsaa itti argattee manneen barnootaa ijoollee dubraa kutaa 1-8 shan jaarteef. Ijoollee 120 caalaatit keessatti barata jetti. Hujiin isiin guddoon ijoollee dubraa barsiisuu Championship for girls education.
Haga ammaatti kitaaboota torba qophaa isaa isa saddettaffaa garu namoota waliin gamtaan barreessuu isaa kan ibse Obbo Tasfaayeen waa’een Oromoo dhaloota amma jiruun barreeffamee kan hin dhumne ta’us gama koon barreessuu ittiin fufa jedha.
Haga ammaatti kitaabota shan maxxansiisee jira. Kanneen hag sana baay’atanis barreeffamanii gulaalamanii maxxansaaf dabaree eeggataa jiran. Barreessaan kun, waa’ee kitaabota isaa, akkasumas haala raabsaa fi dubbisa kitaabotaa Oromiyaa keessaa muuxanoo qabu dubbata.
Haga ammaatti loltoota SPLA, ka murna mormitootaa kuma tokkoo fi dhibba sadii ta’an tu magaalaa Juubaa seene. Itti-aanaa ajajaan waraana finciltoota kanaa - Alfred Laadoo Goor kaleessa magaalattii seenanii jiran. Hooggaan finciltootaa – Riyaak Machaaris, mootummicha Prezidaantummaa Saalvaa Kiir-n hoogganamu keessatti taayitaa itti-aanaa Prezidaantummaa qabachuuf, Wixata dhufu kana Juubaa galan.
Haga ammaatti lubbuu namaa fi horii irra miidhaan gahe akka hin jirre ka dubbate Koomishinichi, godinaalee lameen keessa kanneen jiran – aanaalee sagal keessatti namoota balaa kanaan buqqa’aniif mootummaan gargaarsa yeroo balaa ka kennaa jiru tahuu ibsee jira. Muktar Jamaal tu gabaase.
Haga ammaatti mana murtitti duratti dhiyaatanii hiamannaan kan irratti hin saaqamiin hidhamtoonni tilmaamaan jaatama ta’an Maakalaawwii keessa ka jiran ta’u odeeffannoo qaba jedhu Obbo Wandimmuun.
Haga ammaatti marroo 56 taphatanii goolii 146 walti guuran.
Haga ammaatti marroo 753 Barseloonaa taphatee takkuma haga bara kanaa adabbii jabduun kaardii diimtuun tapha keessaa hin baamne.
Haga ammaatti marroo 8 taphatanii goolii 18 gale.Afrikaa keessaa Naayjeriyaa, Maalii, Giinii fi Afrikaa Kibbaati dabre.
“Haga ammaatti milikeeta dhukkuba kanaa hin argine,hojjattootii fayyaa, daandii qilleensaatii fi hedduutti waahee dhiba kana barsiisuutti jira.”
Haga ammaatti naga-eegdota kuma 13 bobbaase – jetti – Morookoon.
Haga ammaatti nama 135 balaa akkanaa irraa hambisan.Keenyaa keessatti ganna dabre qofa fooqii 15 jigee namii 15 dhumate. Pirezidaantiin Keenyaa, Uhuuruu Kenyaataa akka manneen biyya isaaniitti jaaraman cuftii akkii itti jaaraman qofatamu hajaje.
Haga ammaatti nama 13 tanaan dhumatee nama hedduu barbaaduutit jiran.
Haga ammaatti nama 18 bahe.Kaanillen baasuuf ittuma jiru.Nama boolla albuuda baasaniif keessatti laftii itti gadi citte keessaa gurbaa ganna 19 fi jaarsa ganna 63 fa. Prezdaatnii Chiilee,Prezdaantii Boliviyaa,maatii namii isaanii boolla albuudaa ykn boseettoo keessatti maffamee fi nama hedduutti jara nagaan bahe kana simachuutti jira.Nama 33 keessaa tokkicha Booliviyaa malee kaan cuftii nama Chiilee ti.Seenaa addunyaatti jarii albuuda baasu ji’a lama caalaa lafa jalatti meetira dhibba hedduu gadittii lafii itti gadi cittee nagaan bahe hin jiru.
Haga ammaatti nama 4-6tti tanaan lubbuu dhabe.Torbaanitti nama 200 caalaa biinnii akimachuuf fulaa teenna dhufa.Warri kun hagii guddaan nama humna laafaati biinnii ittifachuu hin dandeenne.Hospitaalii guddaan namaan itti wallaananilleen hin jiruu,jedha.
Haga ammaatti, namoonni 90 ol vaayirasichaan qabamuun kan achi irraa gabaasame yoo tahu, namoonni dhukkubichaan du’an 12 jedhama. Caasaan fayyaa biyyattii wal-waraansa waggoota hedduu fi uggura dinagdee biyyattii irra tureen ka mamanca’anii jiran taheyyuu, hojjetoonni eegumsa fayyaa fi to’annaa dhukkuboota daariqaa, akka vaayirasichi hin babal’anneef, adda durummaan carraaqaa jiru.
Haga ammaatti, qaamni haleellaa sanaaf itti-gaafatama fudhate jiraatuu baate iyyuu, aangawoonni garee Al-shabaab balaaleffatan.
“Haga ammaatti tussiinuu gargar hin cinnee nama du’aa fi jiraa addaan hin baamnee ammoo guyyaa kana nama saditti nurraa du’ee nama afuritti nurraa madaahe.Madooleen ya hospitaalaan baate”
“Haga ammaatti ummatii daanguma ufii irratti ijjeefamuutti jirawaggaa 27 asi takka ummatii Booranaa,Oromoo daangaa irratti nagaan jiraannee hin beennu,” jedha namii nu buddifne tokko.
Haga ammaatti warra balleessaa sun keessa jiru nama 170 beekan barbaadatti jiran.
Haga Bitootessa 2020 taphatanii waancaa ammoo muddee ganna dhufuu istaadiyoomii Wembley Londoniti walti dhufan.
Haga daqiiqaa 20 qawween tokkaatee namii magalaa rifatee ijoollee mana barumsaatii guurrate jedha warii oduu tana nutti hime.
"Haga dhaladhee ufi argeeyyuu hardha bahee nama filadhe, faaydaa isiituu hin beeku. Hardha ammoo jijjiirama fedha,naminuu tanuma jechuutti jirallee.Barii hinuma dabraa nu ammoo achuma jirraa jireenna hin qamnu jetti.”
Haga dhimmi kun qulqullaa’ee beekamutti yaaddessaa ta’uu illee dubbatan.
Haga dhukkubii kun namaan bahutti waaninnii fagoo jiru fakkaata.Taatullee tun rakkoo addunyaati.”Taatullee Amerikaan akka jecha perzdaanti Obaamaatti,biyyoota gara garba Paasifik jiran akkuma durii dura dursaa nagaa fi guddinna labsaa deemti.
Haga didiqqaa tokko malee bisaaan sun akka warrii lafaa jedhutti malkaa nama hin baamnee namii ammallee bisaan dansaa barbaada horii waliin lafa mara.
Haga doolara kuma 30 wal hanqatti.Akka horii walqixxee kennaniif muddanii gaafachuufiitti jiran.
“Haga duraallee caala jabaadhee baga na filattan jedhee agarsiisuuf hojjadha,…Gaanaa qofaa mitii Afrikaa fi addunyaatti na filatee.”
Haga Ebala dabreetti nama 1,586,657 tahutti Amerikaa keessaa tanaan carraa argate. Jara kana keessaa hagii guddaan Kaalifoorniyaa,Teksasii fi Ilinoohi.
Haga Federeshiiniin atileetiksii biyyoolesaa waan Oromiyaan himatte kanaaf murtii qajeeltuu kennutti Oromiyaan dorgommii federeshiiniin qopheessu tokkollee itti daramtu.
“Haga Fulbaana dhufuutti, barattoonnii fi barsiisonni gara manneen barnootaatti hin deebi’an,” jedhan – Muummichi-ministaraa Koonteen. Gabaasaa guutuu caqasaa.
“Haga ganna jahaa asitti Yemen lafa nagaa hin qamne.COVID-19 haga qaraallee caala jireenna irraa balleesse.Warrii baqatee Yemen gahe ammoo warra dhukkubii kun waan hedduu tolchuu dandahu.Warrii lafaa akka waan baqataan COVID-19 itti dhufeetti laalanii miira itti hammaatanii afaanii itti oowwan.”
“Haga ganna kurnya lamaatii oli UNHCR itti gaafatama addunyaan itti kennitee gattee seera ummata Eeriraatiin diqqeessu baafatee hojjachaan baate jedha Yemane ergaa Twwiter ji’a dabre barreesseeen.
Haga guddaan Guinea, Liberia and Sierra Leone.Qorsii argan kun V920 nama hedduu lubbuu oolche.
Haga guddaan investimenti fi waan nagaa mari’atan.Akka jecha minsitera haajaa alaa Keenyaa Amina Mohameditti wannii guddoon;Akkii nu waan nagaa irratti waliin hojjannu seenaa-qabeessa.Durumaaanuu akkanuma mari’anna,taatullee ganna diqqaa asitti jabeeffachaa yaane.Nuu fi addunyaallee hin yaaddessa doorsisii kun.”Dinagdee fi imaltuu perzdaanti Obaamaa"
“Haga guddaan sirboota Oromoo fi Sidaamaatti sirbama.Qophii tun ta hortee ilmaan kuush jechuu dandeenna jedha warrii achii dubbifne.
"Haga guddana humnaan baqachiisan.Dhiba nama baqchiisuu beekuu feena .Akka jireennii namaa wal caale,hiyyumtii ahaga dabarte fi waan akkanaa kana dubbachuu feena.Filannoon seera dhabdelleen waan biyyaa nama basaa keessaa tokko.”
Haga guyyaa dheengaddaatii Amerikaallee waliin biyya 22tti bulchoota Raashiyaa biyyaa oofate.
Haga guyyaan filannoo guddaan gahutti jarii walti hafe godinuma gara garaa yaahee wal dorgoma.
Haga har'atti doolaara biliyoona1.9 kan walitti qabamee yoo ta'u dura teessummaa biyyoota G-20 jedhamuu kan of-harkaa qabdu Saawudiin diilaa miliyoona 500 laattee jirti.
“Haga hardhaallee waan balleessaan nama maan akka taate seeraauun himachuu jalqa hin qabne.Mootummaan Ugaandaa tana irratti ragaa dhabuun mirkana.”
Haga hardhaatti dhiba sun irratti hin garre.Ogeeyyitii fayyaa addunyaa waan akka kana aka dhiba kanaan wallaanan walti babarbaaduutti jiran. Waan argan kanaafillee kora yaaman.
Haga hujii jalqabee ganna 17 keessa jira,hujiin isaa gugurdoon humna waldaa kanaa jabeessuu,humna nama waldaa kana irraa wa argatu jabeessuu,hujii misoomaa ta akka; bisaan baasuu,barnoota guddisuu,fayyaa guddisuu,qonnaa fi waan akkanaa faa guddisuu.
Haga ji’a 6 keessatti asuma Amerikaa keessa jiran.Achiin duubatti nama sagatnaan kun nama galmeessuu dhaaba.Warrii sagantaa kana ganna 2f mallatesaniif haga gannii isaanii lamaan dhumatutti hinuma taa’a.
Haga Jimaata dabreetti akka jecha obboo Geetachootti qarshii miliyoona 2 fi kuma 900-tti baankii naannoo isaani gahee miliyoona 42 waadaa galan.
Haga kaleessaattis haleellaan kun ka itti fufe yoo tahu, harra hidhattoonni kun Raayya Ittisa biyyaa irrattillee dhukaasanii nami tokko gidduutti madaayeera jedhu jiraattonni.
Haga kaleetti akka jecha obboo Uumaritti muka ykn biqiltuu miliyoona 400 dhaaban.
Haga kaleetti Baayidenitti harka 4n Tiraampi dura jira jedha dhaabii filannoo tohatuReal Clar Politicis jedhetti.Ganna afuriin duratti Tiramaitti duubumaa dhufee kutaa tana moo’e.
Haga kophaa jiru jaartiin isaa fagoo lallabdee ‘nyaatii qophaa’e’ jetti yoo ani hufu namuu hin jiru baqatee mana cufatee tataa’a kolfee dubbata. Maatiin isaallee akka Caalaan jedhetti naguma qaba.
Haga Meesii fi Ronaaldoon La Liigaatti dabalamanii haga hardhaallee Ronaaldoo moo Meessitti caalaa jechumatti jiran. Namii amma La Liigaa keessaa maqaan bahee gannatti doolara miliyoona hedduutin qaxaratan;Meesii fi Ronaaldoo.
Hagamiif Londoniin akka turan kan murtaa’u doktora isaaniin ta’uu ibsi sun tuqee itti aanaan isaanii Yemi Osinbajo bakka isaanii bu’anii hoogganuu itti fufuu jedha. Burhaariin bitootessa keessa torbanneen torbaaf wal’aansaaf Londoniin erga turanii booda hojhiitti deebi’an. Dhukkubi isaanii maal akka ta’e garuu hin ibsine.
‘Haga Nageenyi naannoo bakkatti deebi’utti qe’eetti deebi’uu hin dandeenyu’ jiraattota Mooyyalee baqatanii Keeniyaa jiran
Haga Neymerarii fi Messiitti goolii afuriin tokkeessoo jira.Tapha Arjentiinaatti goolii 5tti gale. Argentiinaan sadii,Naayjeeiryaan lama galfatte.Qara Meesiitti daqiiqaa sadeessoo irratti keessa buufatee Ahmed Muusaatti daqiqaa afreessoo irratti goolii tokko galfatee 1-1 tahan.
‘Haga rabbiin na jiraachise jiraadhee sanaan booda waanuma dhufu eeggadha’ Miseensa Paartii KFO, Dhadhaab Keessa ganna 10 jiraate
“Haga rakkoon namii himate fala argatutti hin baranu jedhanii Kibxata dabree asittuu barumsa dhiisan.”
Haga roobii dhufuuttis namootni gara Keeniyaa dhufuu barbaadan baasii mataa isaaniitiin bakka mootummaan qopheessetti Guyyaa 14’f kophaa bakka taa’an turuu akka qaban himanii, mootummooleen Addunyaa lammilee isaanii Keeniyaa jiraatan fudhachuu barbaadanis haga roobii dhufuu kana qofaatti eyyama qabuu jechuun dubbatan.
Hagasii asitti ammoo akkuma tokko tattahaa qaqabbanaahaa yo tokko ammoo namii walti oowwaa dhufe.Taatullee ammallee waan kana marroo a’arguutti jirra.Warriia akkana ufi keessaa hadhan,ka waraana baqatee rakkoo akka akkaa keessaa armaan tahuu isaa hin dedhinaa. Warrii kun lubbuun baqatee armaan bahe.”Afrikaa Kibbaa nama biyya ormaa kaan itti baqatee kaan itti godaane kuma 280 keessa jriaata."
Hagasitti ammoo akka itti Jameeyikaan mootee waancaa CONCACF qalbuma suniin dorgommii itti aantuu qophoofti.
Hagasitti ammoo Waashingiton DC keessatti biiroo kireeffatee keessattuu akka paartiin isaa, Demokiraati humna jabeeffattu tolchuuf waan hedduu hojjata jedha.
Hagasitti biyya keessatti barnoota wal’ansa fayyaa kan sadarkaa Doktorummaa kan hordofuuf jiru ta’uus “ Dhabaa mannaa malee “ fedhii isaa akka hin taane dubbata.
Hagasitti biyyitii hedduun Boeing 737 hujii irraa dhaabanii waan itti aanaa eegachuutti jiran.
Hagasittuu akka biyyooti rakkoo isaanii nagaan falatanii fi addunyaan seeraan bultuu namuu jabeenna waaqii isa keessatti uume guddifachaa addunyaan abdii qabdu qabaannu haa hojjannuu jedha.
Hagasittuu waan Dr.Guddataa gaafanne MP3 tana irraa caqasaa.
Hagas nama kabaja argachuuf malu ta’ee illee miti. Garuu nama yeroo sana turee kabajaa kennuun namatti tola jedhu.
Haga taphii giddutti addaan cituun Itiyoophiyaan 3 fi 1 durfamaa turte,Garu ramaddii biraa irraa Maadaagaaskaarii fi Niijeer taphatanii wal hin injiifatiin hafuun Itiyoophiyaan qabxii walii galaa qabduun ramaddii ishee irraa 2ffaa taatee darbuu dandeessee jirti.
Haga tokko badhaasa maqaa pireziudaantiin badhaasa,kaan maqaa nugusaatiin badhaasa.
Haga tokkoo bokkaa Hagayyaa gabbatteeti,haga tokko ammo Gannatti saati malee roobe, haga tokkoo ammo adoo Gannaa fi Hagayyallee hin gahin jidduutti roobe.Bokkaan naannolee Itoophiyaa haga guddaan itti roobee lolaasee haraa-danbalaa guutee,gama tokkoon ammallee roobuutti jiru nama hedduu fure.
Haga wannii cuftii qulqulloofutti mootummaa New Zealand majida magaalaa Christchurch cufaa ya cufsiise.
Haga waraansi bara 2013 biyyattii keessatti ka’ee as, namoota kuma kurna hedduu ta’an tu dhume. Biyyi ollaa sanaa – Yugaandaan baqattoota Sudaan Kibbaa gara kuma dhibba toorbaa simattee jirti. Amma illee baqattoonni ittuma yaa’uutti jiran.
Haga xiqqaa ani beeku walii dhiisuu ykn walii bira dabruu dha. Waan bira dabranis deebi’anii qaabachuu dhabuu. Tana kan ani beeku jedhan Kiir.
Hagaya 8 bara 2008 mana balaa ibiddaa hidhaa Qilinxoo irra ga’ee fi miidhaaa dhaqqabeef miseensonni bulchiinsa mana hidhaa Sanaa akka itti gaafataman komiishinni mirga namoomaa Itiyoopiyaa mana maree bakka bu’oota Itiyoopiyaa koree dhaabbataa kan dhimmootii bulchiinsaa murtii haqaaf gabaasa dhiyeessee jira.
Hagaya bara 1963 qixxummaaf qabsoon geggeessamu hammaataa adeemee uummati kuma 250 ta’u gurraachaa fi adiin gara magaalaa galma mootummaa biyyattii Washington DCtti imaluu dhaan hiriira guddaa geggeessame irratti hirmaatan. Hiriirri mormii sunis nagaa qabeessa ture.
Hagayitii ji’a jara lubbuu ufi jibbaatee waraanaa fi balaa uumamaa  jidduu yaa’ee lubbu namaa oolchuuf hojjatu itti ulfeessan
Haga yoonaas keeniyaan keessatti ogeessonni fayyaa 1000 ol dhibee Kanaan qabamuu, 16, isaan kana keessaa lubbuun akka darbe himanii mootummaan buufataaleen fayyaa warra dhukkubsateen akka hin muddamneef filannoo hedduu mijeessaa jira jedhan.
Haga yoonaas xiyyaaronni kun lameen kutaalee bulchiinsaa saddeet keessaa torbatti hojii jalqabuu himanii jiru.
Haga yoonaattis Albumiiwwan sirbaa lama ka maxxanse yoo tahu, amma immoo ka sadaffaa hojjechuuf haala hunda xumuree harki na qallatee jiraa jedha; weellisaa Oromoo, Aliyyii Saabit. Ka amma jiraataa jiru, Keeniyaa Magaala Naayiroobii yoo tahu, gabaasaan keenya Naayiroobii jiru, Galmoo Daawwit mana inni jiraatutti dhaqee haala hojii aartii fi dhimma jireenya isaarratti turtiii waliin taasisee irraa qophii itti aanu nuuf ergeera. Kunoo
Hagayya 30, bara 2010 yoo dabre garuu, kan MAARII sana hin kennine tahuu – Mana-mareeetti, hoogganaan Koree Dhaabbataa Dhimmoota Seeraa – Obbo Pheexiroos Walde-senbet beeksisanii jiran.
Hagayya 3 bara 2016 Fininnee keessa ka jiran Manneen hidhaa Federaalaa jalatti kan argamu mana hidhaa Qilinxoo keessatti dhukaasaa fi ibiddda ka’e lubbuun namootaa galaafatee gamoo hanga tokko eega gubee waggaa guutee jira. Aangawaan Waajira Dhimmoota Koomiyunikaashinii Mootummaa Itiyoophiyaa sababaa Kanaan namoonni lubbuu dhaban 23 ta’u dubbatanii turan.
Hagayya 5, bara 2015, magaalaa Finfinne, galma aadaa Oromoo keessatti – CD-iin kuusaa walaloolee waloo Lataa Qana’ii bakka uummatni hedduun argametti eebbifamee gabaa irra oole. Akka qopheessitoonni qophii kanaa jedhanitti, maanguddootaa jalqabee haga ijoollee xixiqqootti uummatni hedduun, walaloolee Lataa jaallatanii fi dinqsiifatan argamanii jiran. Qophiileen bashannansiisan akka koomediilee gaggabaaboo fi walaloolee illee dhihaatanii jiran. Qindeessitoota qophichaa keessaa tokko ka ta’e – ogeessi Koomiyunikeeshinii, Obbo Gammadaa Olaanaa, uummatni hedduun galmicha keessatti walga’uuf kan baay’ee nu fayyade miidiyaa hawaasummaa keessumaa karaa Feesbuukii dhaamsawwanii fi beeksisawwan walitti daddabarsine, jedha. Waloo Lataa Qana’ii illee waa’ee waloolee isaa ennaa ibsu “walooleen kiyya jireenya hawaasaa yeroo ammaa argaa jirru irraa ka madde” jedha.
Hagayya 8-21,2016 Rippaabilikaanitit abbaa perzidaantii tahuuf filata.Hagayya 25-28,2016 Demokiraatikitti nama perezidaanti tahuuf filata.Sadaasaa 8,2016 irratti filannoo perezidaantummaatti godina 50nu keessatti jalqaba.
Hagayya darbe seera sagalee caalmaan kongreesnii raggaasisee Raashiyaan filannoo prezidaantummaa Amerikaa kan bara 2016 keessaa harka qabaachuun eega ifa ta’e booda ministriin maallaqaa kan Yunaaytid Istetes Wiixata gabaasa kana baase.
Hagayya sagalii fi kudhan bara 2017 doniin lama baqattoota fe’anii Somaaliyaa irraa eega ba’anii booda handaara galaana Yamantti eega dhiyaatanii booda imalatoota galaanatti naqanii deebi’uu isaanii jaarmayaan godaantoota addunyaa ykn IOM gabaasee ture.
Hagii tokko ammoo warri akkana yaahu kun ka ceeraa fi fokko dhabee aadaa Islaamaallee balleessu jedhaan.
Hagii tokko bokkaa gannaa dhabe,haga tokko bokkaa hagayyaatti irraa oole.Bonii baranaa Oromiyaa harka 30 caalaan itti dhufe.
Hagii tokko hin hamoommattii,hagii to afaan namii hin beenne dubbatti.Bara kana roobootii akkanaa arginee hin beennuu jedha Rodolphne Hasselvander itti gaafatamaan dhaaba Roobtii Blue Forg Robotics.
Hagii tokko lola duraayyuu baqachuu dhowwan jedhani barreessaan seneterootii tun lamaan.Akka gabaasa bahuutit jiruutti waraanii Eeritrraalleen lola Tigraay keessa jira.
Hagooroo fi kahimatti waliin taphata.Hagooriitti makuma nama guddaatiin moo’a jechuutti jira namii hedduun.
Haider al-Abadi injifannoo kana kan labsan hoogganaa Ferensaay Emmanuel Macron waliin ta’uu dhaan paaris keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin yoo ta’u injifanoon kun Iraaq qofaaf utu hin taane guutummaa biyya lafaaf jedhan.
Hajaa kana koree itaamaajoor waraana Itoophiyaati kennan.Gama kaaniin akka pirezidaantiin naannoo Amaaraa Temesgen Xurunee jedhetti mootummaa naannoo isaanii humna itti dhufte cufaa ufi irraa deebisuu dandaha. Waraanaa addaa fi milishoota naannoo Tigraayi irraa naanno Amaaraa dhufuaniiif ammoo wabii taha jedhu.
Haj Abdullaahiin godinni booranaa bu’uraalee misoomaan hanqinna waan qabuuf irra deddeebiin sana gaafanne jedhan.
Hajaja Akkoo Manooyyee kennite keessaa;Hin banatinaa,hin bobbaafatinaa, warra hin oolchinaa. Waaqaa fi lafa jidduutti mana naa jaaraa. Taffi subbaa miyyu naa fidaa.Kophee gamii lamaanuu rifeensaa naa fidaa fi kkf.Namilleen hajaja kana maluma gara garaatiin jalaa bahe.
Hajajaan waraanaa Iraan Amreikaan torbaan dabre ijjeefte kun akka pirezidaanti Tiraampoi jedhetti bara 2003 jalqabee Iraaqitti waraana Amerikaa hedduu fixuun beekan.
Hajajaan waraana Iraan Amerikaan Iraaqi keessatti miila isaa waliin bombiin ijjeefte, Qassem Soleimani.
Hajajaan waraana kun akka minisiterii ittisa waraana Amerikaa hariyummaa Afrikaa waliin qabu jabeeffatu fedha.
Hajajaan waraan Suudan,Awad Mohamed Ahmed Ibn Auf abbaan irraa ya irreen irra afuudhan jedhe.
Hajaja Birgaader Asaamminoo Tsiggeetiin waraanii addaa naannoo Amaaraa warra Dr Ambaachoo eegu qawwee irraa hiikee isaa, obboo Izeziifii obbo Migbaaruu fixe.
Hajaja bulchiinsii Tiraampi DACA dhaabuuf baase kana abbaa alangaa addaa Amerikaa, Jeff Session faatti labse.
Hajaja kana abbaa seeraa mana murtii walii galaa Keenyaa David Marangati labse.
Hajaja kana irratti mootummaan Somaalee womaa hin jenne.Laetitia Bader, Somalaeetti qorattuu dhaaba mirga namaa qoratu Human Rights Watach (HRW).Yoo lolan keessattu yo bonaa ka akkanaa ka namii gargar godaanu kanatti ufi eegachaa loluu malan jetti.
Hajaja kana Senetii Amerikaa paartiin Tiraampi,Rippaabilikaan itti gaafatama tahetti baase. Pirezidaanti Tiraampi hajajii kun waan nama ajaahibiisaa jedhe.
Hajaja kana tokko imaltuu Amerikaatiin dhufan jabeessanii tohachuu, guyyaa dhibba 100 keesatti nama Amerikaa miliyoona 100 akmimuu,manneen barnootaallee ufi eegachaa banu fa.
Hajaja pirezidaantii isii Cyril Ramaphosatiin kalee asitti daarii biyyaa ollaatiin walti daanditu cufatte.
Haja paarlaamaa Masrii Sissi kenneen waraanii Liibyaa gama tokkoon harkaa qabu amma womaa hin jenne.
Hakiimonni Hospitaala Ispeeshaaliizidii Naqamtee lamaa fi Abbaan kilinika dhuunfaa ‘Yoomiyyuu Dhugaasaa Kilinik’ jedhamuu qabamuunis himamee jira.
Halakee Maallichaa fi warri isa duuka taaytaaf muuddamanis eebba hawaasa fi qaalluu rraa eebba fudhatanii akeeka waamamaniifitti seenu.
Halakee Mallichaa bara 2039 keessa Abbaa Gadaa Booranaa tahu kun amma nama ganna 13 ganna 8 duubatti niitii fuudha.
Halawwan eega dhiheenyaa tii Itiyoophiyaa keessatti mul’atan kan isaan yaaddessu ta’uu ka dubbatan – Ambaasaddar Aslaak dhimma sana irratti aangawoota Itiyoophiyaa waliin dubbachuu itti fufnee jirra jedhu.
Haleeellaan Lammii Jarmanii fi Kan Itiyoophiyaa irratti raawwatame Affaar bakka Ertaallee jedhamutti ture. Dhukaasi kan banames tuuristoota gareen deemaa turan keessaa lammii Jarmanii fi kan isaan daawwachiisaa ture lammiin Itiyoophiyaa suraa kaasuuf qofaatti ennaa ba’anitti akka ta’e mootummaan beeksiseera.
Haleelaan bifa haaraan ummata irratti banamaa jiru kun keessayuu ergaa Humni ittisaa fi Federaalaa Jijjigaafi Naannicha toohate asi jedha ummani. Ministeeri ittisaas haala kana kolachuuf ummataa fi jaarsota waliin ta’uun hojjataa kan jiru ta’uu isaa ministarichatti Dayreektatarri Indooktrinishinii fi Qunnamtii ummaataa Meejar Jeneraal Muhammad Tasamaa Raadiyoo Sagalee Aeerikaatti himanii jiru.
Haleellaa Afgaanistaan Keessatti Raawwatameen Loltoonni Ameerikaa Itti Dabalaa Du’an
Haleellaa akka jiraattonni jedhanitti waraana naannoo shanii fi waraanii al-shabaab guyyaa sagaliif Mooyyale loleen nama kuma hedduutti baqatee hedduutti dhuamte.
Haleellaa Amaara Irratti Raawwatu Hakra Lafa Jalaan Kan Oofaa Jiru IWEHAT Jedha Paartiin Badhaadhina Naannoo Amaaraa
Haleellaa Amboo fi Buraayutti raaw’atame keessaa Addi Bilisummaa Oromoo harka qaba, jedhe – Koomishiniin Poolisii Oromiyaa. Addi Bilisumaa Oromoo immoo, “kun dirre siyaasa keessa dhiibanii nu baasuuf sababaa uumame,” himannaa dharaa ti, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Haleellaa baatii Onkoloolessaa sanaan yoo xiqqaate loltoonni Nigeria afur kan ajjeefaman yoo ta’u miseensonni mana maree akka ejdhanitti duula US Niger keessatti geggeessitu quba qabu garuu kanneen akka garee Repablikaanii irraa ta’an Senator kutaa South Caroliana Lindey Graham fi demikraatichi kutaa NY senator Chuck Schumer loltoonni US Niger keessa jiraachuu qabu hin qabnu jedhan.
Haleellaa Bara 2004 Mana Barnootaa Ga’eef Raashiyaan Deebii Hin Kennine: Mana Murtii
haleellaa bombii kanaan kanneen shakkaman namoonni 26 har’a mana murtii duratti dhiyaatanii jiru.
Haleellaa bombii Kanaan namoota shakkaman irratti abbaan alangaa mummichi himannaan banuuf ture sababaa garee qorattootaa kan polisii qorannaa guutuu hin dhiyeessineef jecha danqamuu isaa ibsamee jira.
Haleellaa bombii sambata darbee waltajjii Masqalaa irratti dhaqqabe kan ilaaleen qorannaan jalqabamuu isaa Faanaan gabaasee jira.
Haleellaa Bombii Waltajjii Masqalaa Qorachuun Jalqabamee jira
Haleellaa boombii bakka awwaalchaa sanaaf IS itti gaafatama yoo fudhatu kan weerara suukaneessaa hospitaalaa galma mootummaa Afgaanistaaniif garuu gareen itti gaafatama fudhate hin jiru.
Haleellaa boombii hamaa Somaaliyaa mudateen wal qabatee prezidaantiin biyyattii Mohaammed Abdullaahii Mohaammed Al-Shabaab irratti duula akka labsan uummata kumaan lak’amuuf Moqadishoo keessa hiriireef ibsanii jiran.
Haleellaa Boombii Kamisa Dabre Kan Raawwate ABO Shanee Dha: Waajjira Poolisii Magaala Buraayyu
Haleellaa Boombii Kamisa dabre magaalaa Buraayyuutti miseensota kora bittinneessaa Oromiyaa irratti raaw’atameen namoonni magaa’an sagal hospitaala ciisanii wal'anamaa jiru.
Haleellaa boombii konkolaataa irraa mana nyaataa Moqaadishoo jiru fuulleetti dho’e Jeneraala waraanaa Somaaliyaa tokko dabalatee namoota ja’a galaafatee jira.
Haleellaa Boombii Naqamtetti Raaw'atameen Kan Du'e 1, Kan Madaa'e 9 Jedha Poolisiin
Haleellaa boombii waltajjii Masqalaatii raawwatameen namoonni lubbuun isaanii darbe lamaan eenyummaan isaanii ifa ta’ee jira.
‘Haleellaa Buufata Baqattootaa Tiriipooliitiin Lubbuun Baqattootaa Darbe’ Dhaabbilee Gargaarsaa
Haleellaa dhiyeenya Mooyyaleetti nama 11 galaafatee 85 ol madeesse ka geessisan hidhattoota naannoo shaniitii jedhamus, maalummaa hidhattoota kanaa garuu qaamni mootummaas ta’e kaan ka ifaan beeksise tokkoo hin jiru.
Haleellaa Dilbata kaleessaa hoteela beekamaa magaalaa Moqdishoo keessaa irratti geggeessamee fi uggura achii booda taheen lakkoobsi namoota du’anii 16 gahee jira. Haleellichaaf garee fiinxaalessaa Al Shabaab tu itti gaafatama fudhate.
Haleellaa dilbata kaleessaa hoteela Moqaadisho irratti raawwatameen lakkoobsi namoota du’anii 15 ga’uu isaaf yoo xiqqaae kanneen 20 t’an madaa’uu isaanii dubbi himaan poolisii fi angawwoonni eegumsa fayyaa beeksisanii jiru.
Haleellaa fi ajjechaa kana Gujii keessa kan maadheeffate hidhataa Adda Bilisummaa Oromootu gaggeessa jechuun himatan.
Haleellaa Filippiin Keessaa Namni Raawwate Beekamee Jira
Haleellaa finxaaleyyiiin Faalisxiin Gaazaa irraa wali irraa utuu hin kutin gara Yerusaalemitti furguggisan Israa’el biraa haleellaan samii irraanii isa mudatee jira.
Haleellaa gaggeeffame kan ilaaleen jalqabaa kaasee Twitarii irratti barreessaa kan turan Jaapaanti Ambaasaaddarri Ertraa Isxifaanos Afewoorq akka jedhanti Jeneraal Sibhaat wal’ansa Hakimaa milka’aa tae xumuruun maatii ofiitti debi’uu isaaniin gammadeera jedhan.
Haleellaa gamtaa humnoota waraanaa jalqaba baatii Sadaasaa dabre, Afgaanistaan gama Kaabaa keessatti geggeessameen, haala gaddisiisaa ta’een, Siiviloonni lammiwwan Afgaanistaan 33 ajjeesamuu fi 24 madeessamuu, Yunaayitid Isteets har’a beeksistee, haala haleellaa sanatti geesses ibsitee jirti.
Haleellaa gareen al-Shabab university kan kaaba gama bahaa Keniyaa keessa jiru irratti raawwateen yoo xiqqaate barattoonni 70 ta'an du'uu isaanii angawoonni Keeniyaa beeksisaniiru.
Haleellaa Gareen Hutii Yaman Saawudii Arabiyaa Irratti geggeesse Yunaaytid Isteets Balaaleffatte
Haleellaa hamaas rookeetiidhaan raawwate kanaaf isiraa’el haleellaa xiyyaaratiin deebii kenna jirti. Haleellaa israa’el Kanaan hogganaa waraana hammas kan naannoo Gaazaa Bassem isaa jedhamu dabalatee hoggantoonii waraan hamaas ajjefamuu isanii gareen lammanuu dubbataniiru.
Haleellaa har’a Kaabuul Afgaanistaan keessatti raawwateen loltoonni lammiiwwan Ameerikaa fi Romaaniyaa ajjeefamuun lakkoobsa waraana Yunaayitid Istaaetis waggaa kana du’anii 16n ga’uu gamtaan waltaatota waraanaa kan NATOn hoogganamu beeksisee jira.
Haleellaa Harargee bahaa aanaa Cinaagsen keessatti raawwatame jedhame kana namni ani jiraataa magaalaa cinagsen jedhe tokko akkasitti haala ture Tsiooniif ibse.
Haleellaa harl’a ganama maadhee Kandahaar irratti raawwateen loltoonni sagal ennaa madaa’an kanneen biroon ja’a immoo achi buuteen dhabamee jira. Ministrichi akka jedhetti loltoonni Talibaan kudhan ajjeefamaniiru.
Haleellaa harraa Kanaan manneetiin jireenyaa, akkasumas ka daldalaa keessumaa Hoteelotni fi Dukkaaleen kaan gubachuu, hedduunis ka saamaman yoo ta’an.
Haleellaa hidhattoonni naannoo shanii dhufan Mooyyaleetti torbee darbe keessa guyyoota torbaaf taasisaniin manneetiin 230 olii yoo gubatan, namootni kuma 75 ol ammo qe’ee gadi dhiisanii baqachuu Aanaan mooyyalee beeksise.
Haleellaa hidhattoonni naannoo shanii kaleessa Mooyyalee keessatti dhaqqabsiisaniin namni 13 lubbuun isaanii darbe. Mootummaan Naannoo Oromiyaa harra ibsa baaseeni haleellaa Kanaan namni 100 madaawuullee beeksiseera. Jiraattonni magaalattii garuu hidhattoota naannoo shaniittis dabalata humni raayya ittisa biyyaa Mooyyaleen qubatee jiru ajjeechaa kana keessatti hirmaachuu dubbatanii jiru.
Haleellaa Hoteela Moqaadishoo Irratti Raawwateef Al-Shabaab Itti Gaafatama Fudhate
Haleellaa hoteela Moqaadishoo, Naasoo - Hablood irratti shororkeesitoonni geechisaniin namoonni 20 du'an. Milishoonni Al-Shabaab haleellaa kana akka gareen isaanii geechise ibsaniiru.
Haleellaa Hoteela Moqadishoo Keessatti Geggeesameen Namoonni 16 Du'an
Haleellaa inni jalqabaa nama 25 kan galaafatu yoo ta’u gamoo mana murtii guddicha cinatti dhaqqabu isaa dhaabbata oduu siriyaa beeksise.Kana irratti battalumatti gad fageenyaan kan ibsame hin jiru.
Haleellaa Iraan maadheelee lameen loltoonni Yunaayitid Isteetisii fi waahiloonni ishee keessa qubatan irratti geggeessite Briteen battaluma balaaleffatte.
Haleellaa irra ga’eef wal’ansa barbaachisaa yeroon argachuu dhaba irraa midhaa guddaan irra ga’u isaa sana irratti immoo dararaaa irra ga’een daran haala hamaa keessa akka ture ibsee jira.
Haleellaa irratti oofan jechuun waa’ee Rittenhouse Tramp tuuta oduuf ennaa ibsan dubbatan. Du’uu danda’a ture, Mormitoota irratti dhukaasa hin banne jedhan.
Haleellaa irratti raawwatameen dhibee kan akka HIV fi dhukkuboota dadarban ka biroos kan saaxilaman, miidhaan qaamaa kan irra ga’ee fi ulfa of irraa baasuuf kan dirqaman jiraachuun ibsamee jira.
Haleellaa kanaaf gareen itti gaafatama fudhatee kan hin jirree yoo ta’u garee haleellaa kana geesisee jechuun kan aangawaan komunikeeshinii himatan qunnamuuf yaaliin godhe hin milkoofnee jechuun Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Haleellaa kanaaf illee itti gaafatama kan fudhate hin jiru.
Haleellaa kana akka geessisee jiraatotaan kan himatamee waaraana bilisummaa oromoo jedhee of waamu ykn mootummaan Itoophiyaa ONAG Shanee jedhee kan waamu gareen hidhatootaa dhimma kana keessaa harka qabaachuu isaa mirkanefachuuf yaaliin gabaasonnii VOA godhan hin milkoofinee. Ajajaa garee kanaa kan zoonii lixaa akka ta’an kan beekaman Maroo ykn kumsaa Dirbaa Kanaan dura VOA dhaan gaafatamanii gareen isaanii namoottan nagaa ykn siviilota irratti akka midhaa geesisuu hinbarbaanne dubbachuun isaanii waan yaadatamuudhaa.
Haleellaa kanaan lammii Amerikaa hojii kontraataa irratti bobba’ee tokko ajjeefamee humnootiin Amerikaa fi Iraaq hedduun mada’an.
Haleellaa Kanaan nama tokko ajjesanii ofii isaanii eega awwaalanii booda qonnee baafnee reeffa kana maatii isaaf kenninee jedha bulchiinsii aanaa Fadis.Dhiyeenya kanas akkasuma dhukaasa bananii dubartii tokkoo fi Abbaa warraa afuur ajjesuu isaanii kan ibsan jiraattonni waluumaa gala waggoota sadeen darban keessatti Abbaa warraa kudha afuur ajjesan jedhu .Dargaggonnii oromoo fi hawaasnii naannoo tokkuummaan hojjataa akka jiranis bulchiinsii aanaa ibsee jira.
Haleellaa kanaan oomishnii boba’aa Saa’udii walakkaan yeroof ta’uus hojiin ala ta’an.Kunis oomiisha boba’aa addunyaaf dhiyaatu keessaa harka 6 ta’a.
Haleellaa Kanaan siivilota irra miidhaan kan hin geenye ta’uun illee ibsameera.
Haleellaa Kanaan siivilota irra miidhaan ykn ajjeechaan akka irratti hin raawwatin qoranneerra jedha ibsi sun.
Haleellaa kanaan wal qabatee namni qabame jiraachuu baatus namootni eeruu kennuutti shakkaman shan qabamanii jiru, jedhu Obbo Eliyaas.
Haleellaa Kanaan “Walumaa galatti namootni 12 tu ajjeesame, kan mada’anis jiru” jedhan, jiraattotni aanaalee kanneen irraa VOAn dubbise. Bulchaan Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Obbo Baqqala Dachaasaa, “ABO Shaneen, namoota hidhannoo hin qabne 3 fi hidhattoota mootummaa 3 ajjeese” jedhan. Hidhattoota ajjeechaa raaw’atan jedhan sana irraa lama ajjeesuamuus dubbatu.
Haleellaa kanaan yoo xiqqaate hidhattoonni fiinxaaleyyii 92 ajjeesamuu dubbatu - Qondaalonni.
Haleellaa Kanaan yoo xiqqaate namnii 12 kan ajjefaman yoo ta’u kanneen keessaa tokko abbaa qabeenya Hoteela Sanaa , kaan ajajaa waraanaa fi seera tumtoota lamatu keessatti argama.
Haleellaa kanaan yoo xiqqaate namoonni shan madaa’uun beekameera Gabaasa Yonaataan Zebdwoos Jalanetu dhiyeessa.
Haleellaa Keellaa Boba’aa Keenya Irratti Raawwate Ni Balaaleffanna: Mooticha Saa’udii
Haleellaa kemikaalaa handaara magaalaa galma mootummaa siriyaa – Damaasqoo cinatti gaggeeffame kan ilaaleen dhugaa jiru eega hubatee booda Amerikaan deebii kennuu maltuu kan beeksisuu ta’u prezidaant Traamp beeksisanii jiru.
Haleellaa Koolu galtoota Afriikaa Kibbaa irratti Raawwatame
Haleellaa lammiiwwan irra dhaqqabaa jiru ittisuuf seerri jiru hanga eeyametti mootummaa federaalaaf bulchiinsi naanoo gumuz waliin hojjechuuf qophii ta’uu mootummaan bulchiinsa naannoo Amaaraa beeksisaniiru.
Haleellaalee Buraayyuu fi Amboo Keessaa ABOn Harka Qaba, Ka Mootummaan Jedhe, ABOn Immoo Himannaa Hundee Hin qabne, Jedhe
Haleellaalee gidduu kanaa ilaalchisee, Komaandi Poositii, naannoo Qellem Wallaggaa fi Wallaggaa Lixaa jiru irraa haala ibsa argachuuf carraaqqii gochaa jirra. Ammaaf itti hin milkoofne.
Haleellaalee gosatti qiyaafatanii geggeessamaa jiran jedhan mormuudhaan halellaan sab-lammiitti qiyaafate geggeessamu haa dhaabatu, Heerri mootummaa haa kabajamu dhaadannoolee jedhanii fi ka biroo dhageessisaa turan.
Haleellaaleen kun irra-hedduun shakkamtoota Alqaa’idaa faana-dhahuun lafa gosootaa daangaa Paakistaanii fi Afgaanitaan irra jiru irratti ka geggeessamu. Akka nuti ilaallutti humnoota sana argachuun haleellaaleen ka biroon geggeessaman, mala nuti amma itti gargaaramnu caalaa waraanaan biyya tokko keessa seenuu of-keessaa qaban - jedhu - Prezidaant Obaamaan.
Haleellaaleen kun shorokeessota, mooraalee leenjisaa isaaniif naannoo somaaliyaa keessaa bakka isaan dahatan irratti ta’uu ibsichi beeksiseera.
Haleellaalee sanaan hidhattoonni ISIL kurna hedduun ajjeesamuus dubbatanii jiran.
Haleellaalee uummata walitti qabame irratti geggeessaman, kanneen bara kana keessa qofa gara lubbuu namoota 250 galaafatan, haleellaa hawaasa keenyaa fi biyya keenya irratti geggeessaman, yakka namummaa irratti geggeessame – jechuun balaaleffatan
Haleellaa Liyyuu Haayil Nu Irratti Gaggeessu Guyyaa 4ffaaf Har’as Itti Fufee Jira: Angawaa
Haleellaa London Kan Torban Darbeen Namni Du’e Ka Biroon Argame
Haleellaa London Keessaan Wal Qabatee Namoonni Lama Hidhaman:Poolosii London
Haleellaa lubbuu galaafate kan biilsa mana maree bakka bu’ootaaf Yakka ilaalcha prezidaant Tramp ilaalchisee abbootiin alangaa kamisa har’aas dhimma isaa dhiyeessuuf jiru.
Haleellaa Maanchastar Booda Qondaalonni Farra Shororkeessummaa Ka Briteen Shakkamtoota Hidhuu Itti Fufan
Haleellaa Maaraatonii Boostoniin kan wal qabateen shakkamtoonni itti dabalaa to'annaa jala oolan
Haleellaa magaalaa galma mootummaa Niger irraa fageenya km 200 irratti raawwatame sanaaf itti gaafatama kan fudhate hin jiru.
Haleellaa magaalaa jamaan itti heddummaatu kan Kabuul magaalaa Jalalabad gama bahaa kanaaf Talibaantu itti gaafatama fudhate.
Haleellaa magaalaa Maaykaadra keessatti gaggeeffameen namoonni maatii isaanii keessa namnii jalaa ajjeefamee yaadii sammuu isaanii miidhamuu bira darbee rakkoon dinagdee fi hawaasummaa akka isaan mudatee dubbatu.
Haleellaa magaalaa Paalmaa jedhamtu keessatti gaggeeffamee kun uummanni kuma hedduun manaa fi qe'e isaa dhiisee akka godaanu dirqiisiisee jira. Lootee seentoonni Islaamuummaa kun Wiixata kaleessaa itti gaafatama kan fudhatan ibsa karaa dhaabbata oduu Amaaq jedhamuun darbeen yoo ta'u magaalaa Paalmaa to'achuu isaaniis beeksiisan.
Haleellaa masjiida irratti raawwatameen booda poolisiin London kan umuriin waggaa 51 Makram Ali har’a argee jira.
Haleellaa Masjiida Siinaa Irra Ga’een Namoota 235-tu Ajjeefaman
Haleellaa meeshaa keemikaalaa Siiriyaan Raawwatteef deebii kennuun dhiyootti ta’uu mala jechuu dhaan prezidaant Traamp ergaa tweeter erganiin beeksisaniiru.
Haleellaa mirga abbaa-biyyummaa irratti aggaamame kan alaas tahe kan biyya keessaa gamtoominaan of irraa ittisuuf qophii dha, jechuun Paartiin Uummata Affaar beeksisee jira.
Haleellaa Misaayilaa Iran Loltoota Iraaq Keessa Jiran Irraa Ittisuuf Yunaayitid Isteetis yaaliin gootu hamma angawoonni Iraaq meeshaan misaayila ittiisu biyyatti akka seenu eeyamanitti dhaabatee jira.
Haleellaa miseensota waraana US sadii haleellaa Niger kibba gama dhiyaa keessatti ennaa waraanni US fi Niger naannoo to’ataa jiranitti yoo du’an ka biroo lama immoo madaa’aniiru.
Haleellaa Mooyyaleen Mannneetiin 230 0l Manca’aniiru,Namni Kuma 70 Ol Qe’ee Buqqa’eera – Aanaa Mooyyalee
Haleellaa Mooyyaleetti Kaleessa Galgala Raawwateen namni 13 Ajeefame, 100 Ol Madaaye
‘Haleellaa Mooyyaleetti Ta’een Lubbuun Namoota 4 Darbeera’ Hospitaala Mooyyalee
Haleellaa Moozaambiik Keessatti Torban Darbe Jalqabeef Gareen Islaamiik Isteetes Fudhatama Fudhachuun Ibsame
Haleellaa Moqaadishootti Kaleessa Dhaqabeen Namoonnii 39 Du'uun Bekkame
Haleellaa Naannoo Benishaangul Gumuz Keessatti Raawwatu Dhaabsisuuf Mootummaa Waliinan Hojjedha Jedhe: Naannoon Amaaraa
Haleellaa Naannoo Benishangul Keessaa Kan Raawwate Ergamtoota IWEHAT Ka Mootummaan jedhe, Naannoon Tigraay Immoo Fudhatama Dhabsiise
Haleellaan Afgaanistaan Keessatti Raawwate Lubbuu Namaa Galaafate
Haleellaan Ameerikaa Loltoota IS Ka Somaaliyaa Keessaa Galaafate
Haleellaan Amerikaa kun haleellaa Iraan gara fuula duraatti gaggeessuuf karoorfatte dhaabuuf kan fudhatame jedhamee jira.
Haleellaan Biilsa Paarlaamaa Briteen Cinatti Raawwate Gocha Shorokeessummaa ti: Angawoota
Haleellaan Bokoo Haraam Kan Kameruun Keessaa Lubbuu Galaafate
Haleellaanboodanaa tattaaffii bulchiinsi Traamp waaltaalee US kanneen qajeelfama dimokraasii irratti hundaa’an ajendaa dhuunfaa prezidaantichaa akka leellisan gochuu dha jechuu dhaan Menendez ibsa kaleessa galgala kennaniin beeksisaniiru.
Haleellaan Boombii Boston lubbuu Galaafate Atleetonni Itiyoopiyaa Nagaan deebi’an
Haleellaan Boombii Liibyaa Keessaa Lubbuu 30 Ol Galaafate
Haleellaan boombii magaalaa galma mootummaa Liibyaa irratti kaleessa raawwatamee yoo xiqqaate namoota 44 galaafatee kanneen 130 ol ta’an omadeesse yakka waraanaa ta’uu mala jechuu dhaan angawoonni tokkummaa mootummootaa beeksisan.
Haleellaan Boombii Moqaadishoo Keessatti Raawwatame Lubbuu Galaafate
Haleellaan boombii of wareegaa jimaata har’aa waraana biyyootii alaa kanneen Kabuul keessaa irratti fuuleffate siiviloota lammii Afgaan afur yoo ajjeesu loltoota ameerikaa afur madeessuu angawoonni Afganistan beeksisaniiru.
Haleellaan Boombii of-wareeginsaa torba kana Maanchester keessatti geggeessame, gad-fageenya gochaa hammeenyaa shororkeessummaa fuul-keenya dura jiru agarsiisa – jechuun illee dubbatan.
Haleellaan Boombii Sagantaa Deeggarsaa Dr. Abiyyi Irratti Godhame Lubbuu Namootaa Galaafate. An madaahee namoota 115
Haleellaan Boombii Somaaliyaa Lubbuu Hedduu Galaafate
Haleellaan dabalataa ittisuuf Tarkaanfii Fudhanne: ministrii Ittisaa
Haleellaan dheengaddaa kun, waggaa kana keessatti qofa haleellaa humna qilleensaa Yunaayitid Isteets Somaaliyaa keessatti geggeessite ja’affaa ta’uu isaa ti. Haleellaaleen kun walumaa-galatti hidhattoota Al-shabaab 17 ajjeesan.
Haleellaan dilbata darbe jechuun Dilbata darbe Waxabajjii 12 bara 2016 mootummaa TPLFn magaalaa Ertraa naannoo Tsorona jedhu irratti raawwatame Wixata darbe Waxabajjii 13 loltoonni isaa hedduun dhumachuu dhaan raawwatame jedha ibsi marsariitii ministeera odeeffannoo Eertraa irratti maxxanfame.
Haleellaan dilbata kaleessaa kan dhaga’ame filannoon prezidaantii fi kan paarlaamaa boodatti harkifachuu isaaf kanaaf sababaa kan ta’e wal dhibdee siyaasaa hiikuu irratti marii fuuleffate geggeessuuf hoogganni ol aanaan biyyattii fi kan naannoo bakka wal ga’anitti ture. haleellaan kun Yunaayitid Isteetis loltoota ishee 700 kanneen mootummaan al-Shababitti akka duulu gargaaruuf gamasitti bobb’an guutummaan gamasii ka baastu ta’uu beeksistee torbanneen hanga tokko booda.
Haleellaan eenyummaa irratti hundaa’e geggeessamuu isaatti gadduu isaanii ka dubbatan, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa - Abiyyi Ahimad, “falawwan hundatti fayyadamnee rakkoo sana ni buqqisna,” jedhan. Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa, Obbo Shimallis Abdiisaas ibsa baasaniin, “shira badisaa fi shororkeessummaa Oneg-shanee fi Wayyaaneetiin Itiyoophiyaan hin diigamtu,” jedhan.
Haleellaan gaggeeffamu kanneen yakka hojjatan irratti kan fulleefate ta’u fi hiriirtoota mormii dhageesisan irratti akka hin ta’iin dubbi himaan kaawunsilii waraana Sudaan dubbatanii jiru.
Haleellaan ganda Masteerii Daarfuur gama dhiyaa keessatti aawwatame balaa torbanneen darban keessa raawwatame kan gandeen,manneen jireenyaa gubatan akkasumas lafa gabaa fi suuqileen saamamanii waaltaaleen adda addaa manca’an keessaa tokko ta’uu ibsi qaama tokkummaa mootummootaa kun beeksisee jira.
Haleellaan Godina Walaggaa Lixaa Lubbuu Galaafachuutu Gabaasame
Haleellaan har’aa kun kan Wixata darbe magaalaa Beledweyne keessatti raawwametti aana. Dho’iinsa sanaan yoo xiqqaate namoota ja’a dabalatee loltoota gamtaa Afriikaa lamatu madaa’an.
Haleellaan, hidhaa fi hiraarsi sababaa mormii Oromiyaa keessaatiin godinaalee adda addaa keessatti geggeessamu ka hammaataa deeme ta’uu dubbatu, jiraattonni, jiraattonnii fi paartiileen mormituu. Barreessaan Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa akka jedhanitti, kanneen filannoo biyyoolessaa dabre irratti paartii isaanii bakka-bu’uudhaan dorgoman – miseensonni isaanii hedduun godinaalee adda addaa irraa hidhamaa jiran.
Haleellaan hidhattoota ha dhaabbatu malee ammas soda qabna jedhu jiraattonni Mooyyale. Jiraattonni raayyaa ittisa biyyaa shakku. Raayyaan ittisa biyyaa yero adda addaatti namoota hedduu Mooyyaletti ijjeese.
Haleellaan humna qilleensaa Wixata ganama geggessame sun kallattiin eenyutti akka xiyyeeffate ifatti himamuu dhaa baate iyyuu, mootummaa Federaalaa Somaaliyaa waliin wal-gargaaruun haleellichi geggeessamuu dubbate – AFRICOM.
Haleellaan Humna Qilleensaa Yunaayitid Isteets Somaaliyaa Keessatti Geggeessite Hidhattoota Al-shabaab Lama Ajeesse: AFRICOM
Haleellaan humna qilleensaa Yunaayitid Isteets torban kana keessa Somaaliyaa gama Kibbaa keessatti geggeessite, hidhattoota Al-shabaab lama ajjeessuu fi ka biroo sadii madeessuu, Waaltaan Ajaja Waraanaa Yunayitid Isteetes, kan damee Afrikaa – AFRICOM beeksisee jira.
Haleellaa Niger Keessatti Raawwate Loltoota Ameerikaa Galaafate
Haleellaan jechootaa kan paartii ZANU-PF ambaasaaddera Yunaayitid Isteetis irratti darbame Ameerikaan hiriirri farra mootummaa karoorfame utuu hin ga’in guyyoota sadii dura jeeqama biyyattii keessaa maallaqaan deggerte qeeqa mootummaatti aansuun ture.
Haleellaan Jibbinsaa Afrikaa Kibbaa Keessaa Naayijeeriyaa Keessatti Tarkaanfii Haaloo-bahinsaa Kakaase
Haleellaan kan Yunaaytid Isteetes ta’u hin oolu jedhamu maadhee hidhattoota IslaamiK Isteets kan puntlaand keessaa haleeluu isaa jiraattonni ibsanii jiru.
Haleellaan Keellaa Waraana Somaaliyaa Cinatti Raawwatame Lubbuu Galaafate
Haleellaan kun attamitti akka gaggeeffame polisiin kan hin ibsinee yoo ta’u garu ijooleen Chaayinaa erga waggoota dhiyeenya kanaa as hidhattoota aaduu ykn albee tumaniin mana barnootaatti ajjeefamaa fi madaa’aa jiru.
Haleellaan kun ayyaanni Ramadaanaa dilbata dhuftuu utuu hin ga’in dura raawwatame.
Haleellaan kun, caasaa shororkeessotaa Addunyaa irraatiin ijaaramee ka geggeessame otuu hin taane, shororkeessummaa biyya keessatti guddatee ka’e – jechchuun kan hubachiisan Prezidaant Obaamaan – Omaar Saadiqii Matiin, nama odeeffanbnoo shororkeessummaa Interneetiin tamsaasamuun kaka’ee haleellaa kana raaw’ate ta’uu eeran.
Haleellaan kun Dilbata kaleessaa ganama kan jalqabamee yoo ta’u kunis hidhataan kun polisii tokko fi nama sivilii tokko mana dhichisaa duratti eega ajjesee booda mana dhiichisa halkanii sana ol seene.Achii keessa namoota 600 ta’antu ture.Hangi tokko lubbuu ofii oolfachuuf jecha galaanatti utaalan
Haleellaan kun humna ittisaa eegumsaaf bobba’e bira dabree akka irratti geggeessames dubbatu. Humni Raayyaa Ittisaa Itiyoophiyaa immoo, gam-lameenuu akka komee akkanaa wal irratti dhiheessaaa jiran dubbata.
Haleellaan kunis ajaja prezidaantii Amerikaa Donaald Traampiin ta’uU ibsee jra.Haleellaan kunis “ hojjattoota ykn humnoota Yunaaytid Isteets kanneen biyya alaa keessa jiran oolchuuf tarkaanfii murteessaa fudhatame jedhamee jira.
Haleellaan Kunis isa bara darbee irra dacha sadii dabaluu isaa aagarsiisa. Waaltaa ajaja Yunaaytid Isteetes kan Afrikaa ykn AFRICOM akka jedhutti haleellaa kan Robii darbe kutaa Jubaa isa gad aaanuu keessatti hidhattoota sadii ajjeese.
Haleellaan kunis Somaaliyaa Kibba-dhiyaa Moqadishoo irraa fageenya Kiloo Meetra 208 irratti gaggeeffame.
Haleellaan kunis wiixata kaleessaa magaalaa Kismaayyoo kibba dhiyaa irraa fageenya kilo meetra afurtama irratti mootummaa Somaaliyaa waliin wal ta’uun kan gaggeeffame ta’uun ibsamee jira.
Haleellaan kun Jimaata har’a kan dhaqqabe yoo ta’u daandii magaalaa Rafha cina jirtu irratti konkolaataan lama ulaa sakata’aa waraanaa darbaa ituu jiranii dhohinsii kun dhaqqabe.
Haleellaan kun ka geggeessame eega Tokkummaan Mootummootaa akka waliigalteen dhukaasa dhaabinsaa biyyattii keessatti tolfamu waamicha dhiheessee booda tahuun beekamee jira.
Haleellaan kun kan dhaga’ame waraanni Hezbollaa fi kan Israael waggoota hedduu keessatti yeroo jalqabaaf ennaa Hezbollaan misaayila farra taankii dhukaasuun humnoonni Israa’el deebii kennanii torban tokko booda. Gareen lamaan bara 2006 baatii tokkoof lola walitti bananii turan.
Haleellaan kun karoorfamee, qindeeffamee, gaggeeffame jechuun Dr Abiyyi Ahamd . Balaa Kanaan wal qabatee namnii 30 to’annaa jala ooluun ibsamee jira.
Haleellaan kun kokolaataa dhuka'an guutameen kan gaggeeffame yoo ta'u humnootiin nageenyaa kan Somaaliyaa namicha kokolaataa sana ofaa fi haleellaa geesisuuf ture dhohinsii ituu hin dhaqqabin dura ajjeessan.
Haleellaan Kun kokolaataan adeemaa ituu jiranii shakkamtoota hidhattoota farreen Balaakaan kan gaggeeffame ta’u mala shakkii jiruutu jira .
Haleellaan kun yunivarsitii leenjii waraanaa kennu dhaabbata eegu irratti kan akeekkate ta’u dubbi himaan ministriin ittisa Afgaanistan beeksisanii jiru.
Haleellaan Laas Veegaasitti Raawwate Lubuu Hedduu Galaafate
Haleellaan Laas Veegaas Lubbuu Hedduu Galaafate
Haleellaan lafa sadeen kanatti xayyaaroota imaltootaa butuun gaggeeffame kanaan lubbuu nama kuma 3 ta;uutu darbe.
Haleellaan loote seentotaa daangaa qaxxaamure yeroo hedduu loltoota Paakistaan kanneen daangaa irratti fuuleffata.
Haleellaan Maadhee Waraanaa Afganistan Lubbuu Hedduu Galaafate
Haleellaan marsaa lammataa Eebila 17, bara 2021, magaalaalee fi daandiilee guguddoo irratti geggeessame immoo, uumata daran buqqise, qabeenyaa daran barbadeesse.
Haleellaan misaayilaa dhufaa jira jechuun erga Siiriyaa akeekkachiisanii guyyaa tokko booda Traamp har’a akka jedhanitti bulchiisa koo jalatti IS dhabamsiisuuf hojii guddaatu hojjetame jedhan.
'Haleellaan Mooyyalee namoota kuma 70 oli baqachiise ‘erga manni nurratti gubatee gargaarsa malee bakkee bulaa jirraa,’ jedhu
Haleellaan Moqaadishoo Keessaa Ka Dhiyeenyaa Dubartii Qaroon Hin Argineen Raawwatame
Haleellaan naannoo Oromiyaa bakka adda addaatti hoggantoota amantii Islaamaa irratti qiyyaafatee taasifamaa jiru kan isa yaaddesse tahuu kan ibse Booridiin Hoggansa Hojii Gumii Dhimma Islaamaa Itiyoophiyaa mootummaan dhimma isaa qorannaan qulqulleessee akka tarkaanfii seeraa fudhateu hubachiisee jira.
Haleellaan Naayjeeriyaa Kaabaa Lubbuu Hedduu Galaafate
Haleellaan of wareegaa biilsa mana murtii muummicha Afganistan kan magaalaa galma mootummaa Kabuul cinatti dho’e yoo xiqqaate namoota 20 galaafatee ka biroo 40 madeessuu angawoonni biyyattii beeksisaniiru.
Haleellaan of wareegaa har’a ganama masjiida Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa keessatti raawwate yoo xiqqaate lubbuu namoota 50 galaafatee jira.
Haleellaan of wareegaa konkolaataa irraa har’a ganama ganda Siiriyaa al-Bab cinatti dho’ee jira. Haleellaan kun kan raawwate humnootiin turkii fi michooni isaanii magaalaalee tarsiimoo ta’an IS harkaa erga baasanii booda.
Haleellaan Of Wareegaa Lubbuu Galaafate Mana Murtii Kabul Cinatti Raawwate
Haleellaan Of wareegaa Maalii Keessaa Lubbuu galaafate
Haleellaan Paakistaan Keessatti Geggeessame Hoogganaa Waraanaa Galaafate
Haleellaan Paaris Keessatti Geggeessame Hegeree Godaantotaa Yaaddoo irra Buuse
Haleellaan Qilleensa Irraan Somaaliyaa Keessatti Raawwate Shorokeessaa Galaafate
Haleellaan qilleensa irraan US fi mootummaan somaaliyaa qindoominaan geggeessan loltoota al-Shabaab hedduu galaafachuu waaltaan ajajaa US kan Afriikaa keessaa ibsa har’a baaseen beeksisee jira.
Haleellaan Qilleensa Irraan US Geggessite Loltoota Al-Shabaab Galaafate
Haleellaan Raashiyaa Akka Tasaa Loltoota Turkii 3 Galaafate: Turkii
Haleellaan raawwatame ilaalcha siyaasaa qabaachuu isaa kan ibsan abbaan alangaa, haleellaan sun itti gaafatamtoota hojii biyya keessaa fi biyya alaa jiraniin qindoominaan raawwatamuu isaa abbaan alangaa Birhaanuu Tseggaayee tuuta oduuf ibsa har’a kennaniin beeksisaniiru.
​Haleellaan Roobii kaleessaa kun han ta'e, mootummaan Somaaliyaa komaanderii Al-shabaab olaanaa , Mohammad Mohammud ( han Dulyaddiyin jedhamuudhan beekkamu) ajjeese jedhee sa'aatii muraasa booda. Dulyaddiyin haleellaa Keeniyaa Yunivarsiitii Gaarrisaatti Ebla bara 2015 namoota 148 galaafate karoorse jedhameet himatama.
Haleellaan rookkeetii Iraaqa gama kaabaatti har’a geggeessame hojjetaa gamtaa wal taatota Yunaayitid Isteetis tokko ennaa galaafatu kanneen biroo sagal madeessee jira. Dubbi himaan waraanaa Yunaayitid Isteetis Coloneel Waayne Marotto akka jedhanitti kibxata har’aa ganama rookkeettiin 14 kan furguggifame yoo ta’u sadii maadhee qilleensaa loltoonni Yunaayitid Isteetis keessa jiraatan kan buufata xayyaara Irbil cina jiru haleele.
Haleellaan Rookkeetii Iraaq Maadhee Humna Qilleensaa Yunaayitid Isteetis Irratti Raawwate Lubbuu Galaafate
Haleellaan samii irraan dilbata kaleessaa geggeessme kun haleelaalee misaayilaa fi xayyaara nam maleeyyii dhiyeenya Saaud Arabiyaa irratti darbamee fi ripxe loltoonni Iraaniin deggeran itti gaafatama fudhatan ijaa ba’uuf jecha.
Haleellaan Samii Irraan Garreen Golis Irrati Raawwate Shorokeessota Galaafate
Haleellaan Samii irraanii kan Raashiyaa akka tasaa loltoota Tarukii sadii Siiriyaa gama kaabaa keessatti galaafate. Ibsi waraana biyaa kenname akka jedhutti ennaa balaan sun dhaqqabe waraanni Raashiyaa duula IS irratti fuuleffate geggeessaa ture.
Haleellaan samii irraanii kan Yunaayitid Isteetis loltoota IS 13 galaafachuu isaa ibsi waraana US biraa ba’e beeksisee jira.
Haleellaan samii irraan ISIS Somaaliyaa fi al-Shabab gaarreen Goliis keessaa irratti ennaa raawwatu kun yeroo ja’affaa dha.
Haleellaan samii irraan naannoo lolaan raafamte kutaa gama bahaa biyyattii keessatti raawwate yoo xiqqaate loltoota IS 34 ajjeesuu dhaan buufata raadiyoo gareen kukn ololaaf itti gargaaramu mancaasee jechuu dhaan angawoonni Afgaanistan beeksisaniiru.
Haleellaan samii irraan raawwatamu Somaaliyaa keessatti fooya’inni walitti aane akka jiraatuuf yeroo dabalataa kennaaf jechuu dhaan ajajaan waraana humna qilleensaa Yunaayitis Isteetis fi itti aanaa daayrikterri duul waaltaa ajajaa Yunaaytid Isteetis kan Afriikaa Brgaadeer Jeneraal Roobert Hustoon dubbataniiru.
Haleellaan Shorokeessoota Chaayinaa Keessaa Lubbuu Galaafate
Haleellaan shorokeessotaa Paaris keessatti raawwatame gumii hoogganootaa biyyootii duroomanii kan G20 jedhu haguugee. Prezidaant Baaraak obaamaanis rakkoo Syriyaa keessaa xumuraan ga’uuf tattaaffii godhamu kan saffisan ta’uu isaaniif Ferensaay shakkamtoota jimaata darbe haleellaa lubbuu galaafate raawwatan ennaa barbaaddu gargaaruuf waadaa seenan.
Haleellaan shoroorkeessotaa kam iyyuu murannoo keenya hin dadhabsu jedhu. Angawoonni akka jedhantti hidhatoonni Al-Shabaab ulaa Hoteela Sahafi itti seenan irratti kokolaataa Bombiin irratti camadame irraa Bombii dhukaasuun sana booda hidhatoonni haleellaa banan. Hoteela kana yeroo baayyee kan keessatti fayyadaman aangawoota mootummaa fi abbootii daldala adda addaa ti.
Haleellaan shororkeessotaa Fulbaana 11, bara 2001 Yunaayitid Isteetis keessatti geggeessame irraa ka’uudhaan Yunaayitid Isteetis Daataabeezii yokaan galmee tarree maqaa namoota shororkeessummatti shakkamanii fi shororkeessota beekamoo qopheessuun, akka biyya ishee hin seenne taasistee jirti.
Haleellaan shororkeessummaa guutummaa gamtaa Awropa keessa ka jiru haala nageenyaa jijjiiree jira.
Haleellaan Shororkeessummaa Kutaa Flooriidaa, Mana Sirbaa Jaalallee Saala Wal-fakkii (geyii) Keessatti Geggeessame Lubbuu Kurna Hedduu Galaafate
Haleellaan Somaaliyaa Keessaa Lubbuu Namaa Galaafate
Haleellaan Somaaliyaa Keessatti Raawwatame Lubbuu Galaafate
Haleellaan Sudaan Naannoo Daarfur Keessatti Raawwatame Lubbuu Galaafate
Haleellaan sun hoteela beekamaa Moqadishoo Afriik jedhu irratti kan raawwatame yoo ta’u boombiin konkolaataa irraa erga dho’ee booda hidhattoonni al-Shabaab kanneen Yunifoormii waraana Somaaliyaa uffatan biilsa sana weeraran.
Haleellaan sunis uummanni kumaan laka’amu gara boosonaa akkasumas gara naannoo daangaa biyya hollaa Maaynamaaritti akka baqatu dirqisiise.
Haleellaan sun kan jalqabame haleellaa of wareegaa konkolaataa irraa dho’een ennaa ta’u, booda irra namoonni qawwee hidhatan keellaa sana weeraran.
Haleellaan sun kan raawwatame ennaa uummati kadhannaa ganamaaf masjiida magaalaa Mubi kan kutaa Adamawa keessatti wal ga’etti ture.
Haleellaan sun kan raawwatame Kibxata of wareegdonni dhuka’aa ofitti hidhatanii fi qawwee qabatan keellaa kilinikii dubartoota ulfaa weeraranii dhukaasa bananiin namoota 24 ajjeesanitti ture.
Haleellaan sun kan raawwate abunichi kaatolika Roomaa Masrii daawwachuuf toranneen hangi tokko erga hafanii booda. Haleellaa sana balaaleffachuu dhaan gadda itti dhaga’ame ibsaniiru.
Haleellaan sun kan raawwate kaleessa Ran daangaa Naayjeeriaa fi Kaameeroon irratti. Angawoonni balaan sun Boko Haram irratti kan fuuleffate ture.
Haleellaan sun kan rawwatame kaleessa ta’uu ibsanii namoonni gocha kana raawwataman jedhamuun shakkaman to’annaa jala oolchuuf tattaaffiin godhamaa jiraachuu ibsaniiru jedha Mesfiin Arage Desee irraa.
Haleellaan sun loltoota IS irratti kan raawwatame sa’a booda sa’a sadii irratti somaaliyaa Kaaba gama bahaa keessatti ta’uu ibsi waaltaa ajajaa kun beeksisee jira.
Haleellaan sun milishaa Tigraayiin kanneen deggeramanii fi yeroo sanatti aangoo irra kan ture caasaa bulchiinsa nageenyaa akkasumas garee dargaggootaa kan caasaa naannoo keessa hin jirree fi Saamrii jedhamuun ta’uu ifa godhee jira.
Haleellaan sun qabeenyaa saamuu of keessaa qaba kan jedhan namni maqaan isaanii hin akka hin tuqamne gaafatan, Akka jedhanitti haleellaan sun callisee kan raawwatame utuu hin taane, kan karoorfame jedhniiru jechuun, gabaasaan VOA Mesfin Arage gabaaseera.
Haleellaan sun raawwatamuuf kan ture garee hidhata al-Qaida Somalia keessa jiru al-Shabaiin ta’uun beekamee jira.
Haleellaan Tripoolii Cinatti Raawwatame Yakka Waraanaa Ta’uu Mala: Tokkummaa Mootummootaa
Haleellaan waraanaa waan jiruuf jechas qonnaa qotachuu kan hin dandeenye ta’uu isaaniif bosona keessa jiraachuuf dirqamuu isaanii illee dubbatan jiraattoni kun .
Haleellaan Yunaayitid Isteetisiin raawwatame ka dhiyeenyaa lootee seentota IS kanneen Somaaliaa keessaa galaafachuun illee bekamee jira.
Haleellaa of-wareeginsaa har’a geggeessame kanaaf garee fiinxaaleyyii Islaamummaa – Al-shabaab itti-gaafatama fudhatee jira.
Haleellaa Orlaandootii Booda Dhimma Islaamaa Irratti Walfalmii Obaama fi Doonaald Traamp
Haleellaa Paakistaan Keessatti Lootee-seentonni Geggeessaniin Namoon 34 Ajjeefaman
Haleellaa paarlaamaa Briteen cinatti raawwateen wal qabatee har’a namoota itti dabalaa lama to’annaa jala oolchuu isaa poolisiin London beeksisee jira.
Haleellaa qilleensa irraan Somaaliyaa keessatti raawwatameenn loltuu al shabaab beekamaa galaafachuu waaltaan ajaja waraana Afriikaa kan US fi mootummaan Somaaliyaa beeksisanii jiru.
Haleellaa Raawwatameen Maatiin Tokko Dhuman Jedhu Jiraattonni Bulchiisa Beenishaangul Gumuz Aanaa Yaasoo
Haleellaa Rokeetaa kanaaf waraanni Israa’eel garee hidhattoota Hamaas komatee waraanni Israa’eel gara daangaa Gaazaatti kan ergu ta’u beeksiise jira.
Haleellaa Rookeetaa Haamaasgeesiseen immo namoonni Israa’eel yoo xiqqaate 10 kanneen keessaa tokko ijoolee umriin 6 ajjeefamaniiru.
Haleellaa samii irraa gaggeeffame kun hidhattoota kanneen humnootii nageenyaa Somaaliyaa irratti haleellaa bana irratti kan qiyyaafate ta’u AFRICOM ibsee jira.Haleellaan samii irraa gaggeeffame hidhattoota lama kutaa shabalee isa gad aanu keessatti eega ajjeesee booda inni Robii darbee kun jalqabame.
Haleellaa samii irraan waraanni Naayjeeriaa dogoggoraan mooraa uummata biyya ofii keessatti qe’ee irraa godaanan irratti raawwateen yoo xiqqaate siviloni 70 ta’an ennaa du’an kanneen 100 ta’an madaa’uu koreen fannoo diimaa addunyaa beeksisee jira.
Haleellaa sanaaf Al-Shabaatu itti gaafatama fudhate.
Haleellaa sanaaf battala itti gaafatama kan fudhate hin jiru.
Haleellaa sanaaf battala itti gaafatama kan fudhate hin jiru. gareen al-Shabab yeroo hedduu Moqadishoo keessaa bakka uummatii fi namoonni siyaasaa akkasumas namoonni daldalaa itti wal ga’antti haleellaa raawwatu. Gama biraatiin, loltoonni mootummaa afur har’a dho’iinsa daandii irraa ganda Kabtanlas kan magaalaa Qoryoley jirutti dho’een du’anii jiran. Loltoonni kun ennaa dho’iinsi sun raawwatametti konkolaataa waraanaan deemaa kan turan ta’uu angawoonni beeksisanii jiran.
Haleellaa sanaaf garee IStu itti gaafatama fudhate.
Haleellaa sanaaf itti gaafatama kan fudhate hin jiru garuu dho’iinsaa fi ajjeechaa Somaaliyaa keessaaf yeroo hedduu al-Shababtu itti gaafatama fudhata.
Haleellaa sanaaf itti gaafatama kan fudhate Talibaan uummati bakka wal ga’ii duula filannoo irraa akka fagaatan akeekkachiisee, sochii dhimma filannoon wal qabate irratti haleellaa itti dabalaa kan geggeessu ta’uu dhaadatee jira.
Haleellaa sanaaf kan itti gaafatama fudhate al-Shabab loltoonni Keeniyaa Somaaliyaa keessatti lola oofuu isaanii ijaa ba'uuf jedhee jira. Poolisiin akka jedhetti kanneen hidhannoo qabantu mooraa mana barnootaa sana weeraruu dhaan utuu adda hin baasiin dhukaasuu qaban.Nkaissery-n akka jedhanitti kanneen haleellaa sana raawwatan sana keessaa afur ajjeefamaniiru.Angawoonni Keeniyaa nama haleellaa kana qindeessuuttii hidhata qabu jedhame Mohamed Mohamud-n eessa akka jiru nama beeksiseef doolaara kuma 200 kan kennan ta'uu beeksisan. Mohamud maqaa Gamadheere ykn Dulyadayn jedhamuun beekamu haleellaa al-shabab Keeniyaa irratti geggeessu hooggana jedhama.Kenyan authorities are offering a reward more than $200,000 for a man allegedly connected to the attack identified as Mohamed Mohamud. Mohamud, also known Gamadhere or Dulyadayn, is said to be al-Shabab's chief for external operations against Kenya.Namni kun duraan mana barnootaa amantii Garrissa keessaa barsisaa ture. Pesident Uhuru Keniyaattaas haasaa TV irratti dhiyaachuun dhageessianiin maatii namoonni haleellaa sanaan duraa du'aniif gadda itti dhaga'ame ibsaniiru.
Haleellaa sanaaf Talibaantu itti gaafatama fudhate. Haleellaan lubbuu galaafate kun kan dhaga’am Talibaan lammiiwwan Afgaanistan filannoo prezidaantummaa dhufaa jirutti akka hin hirmaanne akeekkachiisa kennee guyya tokko booda ture.
Haleellaa sanaan nama tokko irra miidhaan ga’uu isaaf manneen jireenyaa diigamuu kanneen ijaan argan dubbataniiru.
Haleellaa sana booda qorannaan gaggeeffame akka agarsisuutti Iddoon sun qiyyaafannaa jala akka jiru mootummaan balaan kun ituu hin dhaqqabin waggaa tokko dura akeekkachisee ture. Kana malees Humnootiin nageenyaa kan Keniyaa haleellaa kanaaf deebiin kennan kan qindominaan gaggeeffame hin turre, kunis dogoggora jedhee jira.
Haleellaa sana raawwachuu isaa dura illee kan inni viidiyoon waraabeef amanamummaa hoogganaa garee finxaaleyyii IS Abu Bakar al-Bagdaadiif qabu ibse argamee jira.
Haleellaa seeraan alaa ammas siiviolota Tigraay keessaa irratti loltoonni Eertraa raawwataniin namoonni sadii ennaa du’an, yoo xiqqaat 19 immoo hospitaala keessatti yaalamaa jiru.
Haleellaa Shawaa Kaabaatti Konkolaachistootarratti Raaw’tame Qorataa Jirra, Jedhu Aangawoonni Mootummaa
Haleellaa shorokeessotaa Jimaata darbe Paaris irratti raawwatameen booda angawoonni Ferensaay guutummaa biyyattii keessaa namoota 23 to'annaa jala oolchanii jiran. Akka angawootaatti shakkamaa haleellaa lubbuu galaafate kana qindeesse adda baasanii jiran.
Haleellaa shorokeessotaa torban darbe London keessatti raawwatameen reeffi nama ka biroon laga Thames keessaa argamuu poolisiin Briteen mirkaneessee jira.
Haleellaa shororkeesotaa Baarseloonaa keesatti kaleessa raawwatee namoota 14 galaafatee hedduu madeesseen kan wal qabate poolisiin Katalaan namoota afur to’annaa jala oolchee jira.
Haleellaa Shororkeessotaa Bara 2001 fi Murtii Yunaaytid Isteets
Haleellaa Shororkeessotaa ka Fulbaana Kudha-tokkoo Haala Jireenya Ameerikaa fi Addunyaa Jijjiire
Haleellaa suukaneessaan obbolaa lama kanneen naannoo Amaaraa irraa ta’an irratti raawwate, qaama haleellaalee walitti aansuun garee hin beekamin naannoo sana keessa sosso’aniin walitti aansuun geggeessamee ti jechuu dhaan jidraattonnii fi angawoonni naannoo VOAf ibsaniiru.
Haleellaa Tarkiin jalqabde kun immoo humnootiin kurdootaa kanneen Syriyaan Democraatic forces jedhaman mootumama siriyaa wajjiin walii galan tolche.
Haleellaa Teeraan Keessatti Raawwatameef Iran Saa’udii Himatte
Haleellaa torban kanaa bood lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalta Afriikaa fi lammiiwwan Ameerikaa warren adii biratti aarii kan dhaqqabsiise enaa ta’u poolisoota ajjeefamanii fi siivilota Louisiana fi Minnesota keessatti ajjeefamaniif gadda itti dhaga’ame ibsaniiru.
Haleellaa wal fakkaataan bakka awwaala musleemoota shiyaatti gaggeeffame yoo xiqqaate lubbuu nama 40 galaafachuun 120 caalaa madeessee torban tokko ituu hin guutiin balaan kun har’a dhaqqabe.
Haleellaa waraani naannoo Somaalee Muddee keessaa guyyoota sagaliif Mooyaleen lolaniin namoota 174,000 caaala baqachiise.Akka bulchiinsii Mooyale jedhutti jarreen kun gargaarsa hatattama barbaadu.
Haleellaa Waraanni Naayjeeriyaa Kaleessa Dogoggoraan Rawwateen Siviiloota 70tu Du'e Jedha Dhaabati Fannoo Diimaa
Haleellaa Waxabajii 22 Laalchise Ibsa Imbaasin Yunaaytid Isteets Baasee
Haleellaa Waxabajjii Kudha Shaniin Wal Qabatee Qorannaan Geggeessamu Itti Fufee Jira: Komiishina Poolisii Federaalaa
Haleellaawwan lubbuu pirezdaantii mootummaa naannoo Amaaraa, Dr. Abaachoo Makonnin, hogganaa Raayyaa Hittisaa Itoophiyaa Itamajoor shuumii janaraal Sa'aaree Makonnin, gorsaa waajira mootummaa Amaaraa Azez Wasee, akkasumas janaraal Gezayi Abarraa galaafate yeroo dhageenyu rifaatuu fi gadda guddaatu nutti dhagahame.
Haleellaa Xiyyaaraan buufata baqattootaa Tiripoolii Liibiyaa keessatti raawwateen lubbuun baqattootaa darbuu dhaabbileen namoomaa baqattoota gargaaran beeksisan.
'Haleellan Karoorfame Jira' Erga Jedhamee Booda Eegumsi Mana Maree Bakka Bu’ootaa Yunaayitid Isteetis Cimsame
Haleelllaa sana jalaa baqatanii gara magaalaa Seqoxaatti dheessuunf dirqamuu isaaniis jiraattonii dubbataniiru.
Haleeltota keessaa tokko keellaa embasichaa fuulleetti boombii ofitti dhoosuu dhaan kanneen biroon akka ol seenan taasise jechuun ministeerri dhimma biyya keessaa Afganistan beesisieera.
Halellaa kanaa booda, rifaatuu fi balaaleffanaan --- Prezidantii Afghaanistaan – Ashiraaf Gaanii, Muummicha-ministaraa Israa’el – Benjaamin Netaanyaahuu, Hoogganicha Kaatoolika Roomaa – Poop Fraansis, Mootittii Briteen – Elizaabeetii fi Hoogganoota Musliimaa Ameerikaa dabalee hoogganoota Addunyaa irraa dhaga’amee jira.
Halellaa kanaa lammiiwwan hangi tokko yoo ajjeefaman kaan immoo madaa’aniiru.
Halellaa Landanitti Godhameen Walqabatee Amma Ammaatti Shakkamtoonni 12 To'annaa Jala Oolfaaman
Halellaalee gidduu kana as Yunaayitid Isteetis keessatti lubbuu hedduu galaafatee fi kaan madeesse ilaalchisuun, gochaa garee leellistoota ol’aantummaa adii kan ifatti balaaleffatan – Przidaant Traamp, seera ijoo ka to’annaa meeshaalee waraanaa deggeruu dhabuun, falmitoota akka tarkaanfiin to’annaa meeshaa waraanaa fudhatamu qabsaawan mufachiisee jira.
Halellaalee maadhee sana sochoosaniif, Al-shabaab itti gaafatama fudhatee, lolli ammallee akka itti fufee jiru dubbate.
Halellaan kun, waraansa waggoota ja’an dabran biyyattii keessatti geggeessame keessatti halellaa isa hamaa gita hin qabbne, fixinsa gara-jabinaa rifaasisaa – jechuun balaaleffatan – mormitoonni.
Halellaan Libiyaa Irratti Gaggeefamu Itti Fufee Jira
Halellaan sun konkolaatota lama qondaalonni garee finxaaleyyii sun ittiin imalanitti xiyyeeffachuun ganda Buula-Baiin, ka Tortorootti argamtu keessatti geggeessamuun isaas himamee jira.
Halellaa sanaaf battala itti gaafataa kan fudhate hin jiru garuu haleellaan boombii sun kan kana dura of wareegdota garee Bookoo Haaraamiin raawwatamu waliin wal fakkaata.
Half-hour broadcasts in Afaan Oromoo of news, interviews with newsmakers, features about culture, health, youth, politics, agriculture, development and sports on Monday through Friday evenings at 8:30 in Ethiopia and Eritrea.
Halizaad ministrii dhimma alaa Paakistan Sheh Mehimud Kuwaareshii waliin illee mari’ataniiru. US fi Taliban magaalaa galma mootummaa Qaataar Dhohaa keessatti marii geggeessan akka itti himuu 9isaanii illee ibsi Paakistaan tuqee jira.
‘Halkan dhokatanii dhufanii fuudhanii deemanii gara bosoanaa erga geessan booda, gara jabeenyaani tarkaanfii ajjeechaa irratti fudhatanii kan deemani’ Koomaander Gosaayee; Ajajaa Qajeelcha Poolisii Gujii Bahaa
Halkan edaa humnoonni mootummaa mana ciisicchaa ykn doormii keenya cabsanii nutti ol seenuu dhaan nu reebanii barattoota kaan gamoo sadaffaa irraa gara lafaatti gad darbataa turan jedhi barattoonni kun.
Halkan guutuu marii itti fufanii sagalee miseensoonni paartii kennan eega lakka'anii bood dhuma irratti Joo Baayiden filannoo biyyattii injifachuu isaanii mirkaneessanii jiru.
Halkan halkan barattoota kutaa cisichaa isaanii ykn doormii Keessaa qabanii essa butee dhabamsisuun dhaabachuu qaba, kan jedhan barattonni kun, gochaan kun eega labsii yeroo hatattaamaa as itti fufee jira jedhu. Barattoota haala akkasiin qabuun mooraawwan Yunivarsitii Jimmaa adda addaa keessatti kan gaggeeffamaa jiru ta’uu fi barattonni kudhan ta’an barnootaaf maatii isaanii biraa gara Yunivarsitichaa eega dhufanii booda yeroo ammaa achi-buuteen isaanii dhabamuu dubbatu.
“Halkanii fi guyyaa akka harreetti akka harree abbaa hin qamneetti hojjachaa turre.” Yoo mootummaan Itoophiyaa akka OMN saatelayitii biyya alaa irratti hin dabarre dhowwe ammoo hin malannee jedha daarekteri Omn.
Halkan irra konkolaataa dhaan gara Sudaanitti nu geessanii Handaayit bakka jedhamutti geessamnee mootummaa Sudaanitti nu kennanii booda irra mootummaa Itiyoopiyaa waliin dubbatanii biyyatti nu deebisan jedhan.
“Halkan tokko nagaan buluun waan tokko,nama keenna ka dhiphuu fi bal’inna keenna beekuu fi ka ummata keenna keessaa filatamuu waan guddoo.Kanuma abdannee gammannae,”jedha warrii Mooyyalee fi Yaaballoo wa nutti hime.
“Halkanuma anaa waariitt jiru na qaban.Hidhataatti na qabe. Immigration Mooyyalee na geessan,achii kaambii waraana Mooyyaleetti naan dabran.”
Halkan wa dubbisuu komputeraan wa hojjachuu hin dandahan. Tana caalaatti ammoo neetwoorkii dhabani namaan wal haasahuunuu dhiba guddaa. “Dukkanuma harka naquutti jirra, abboo.”
Halkan walakkaa ta’uuf daqiiqaan soddomni lafa hafeetti kan nu ciibsan qorra keessa bulle jedhan. Sana booda kutaan dhimmi nageenyaa kan mooraa yunivarsitii ganamaa qabee achuuma Istaadiyamii keessatti walgahii gaggeessuu isaa fi bulanii oolanii walakkeessa guyyaa irraa satadiyamii keessaa ba’uu dubbatu. Barattonni reebaman fi hidhaman akka jiraniis dubbatanii jiru. Prezidaantiin yunivarsitii Adaamaa Jang Lee dhimma kana kan ileen gabaasni akka isaan ga’ee fi garuu ibsa kennu akka hin dandeenye ibsan.
Halleellaan Ferensaay keellaalee garee IS kan magaalaa Siiriyaa Raqaa keessaa halkan edaa haleeletti poolisiin Ferensaay immoo magaalaalee guutuu biyyattii keessatti sakatta’a geggeessaa oolan.
Halleellan namoota kana irratti geggeeffame dhabbillee isaan hogganaa turan irrattis an geggeeffame ta’uu hubanna.
Haluma wal-fakkaatuun, “haala yeroo ammaa akka naannoottis ta’ee akka biyyaatti keessa jiru, akkasumas karaa qabsoo gara funduraa irratti Koreen eddu-galaa kun mariateera an jedhu ibsi koree TPLF, rakkinoota jiran jedhuuf hikoo fiduudhaa sadarkaa koree hojii raawwachiistuu ADWUI fi mana maree dhabbatichaatti mariitu barbaachisaa, qamni lamaan atattamaan walgahiin akka waammamu koreen keenya gaafatas,”jedha.
Hamaas Dilbata kaleessaa ganama naannoo siviiloonni jiraatan kan Gaazaa keessaa irraa Rookeeta darbataa ture.Rokeeta kana keessaa tokko bakka mana amantii jushootaa isa Ashkelon jiru kan dhahee yoo ta’u sirna ayyaaneeffannaa amantii gaggeeffamuuf ture sa’atilee hanga tokko dura kan dhahee yoo ta’u namnii miidhame hin jiru.
Hamburgi,magaalaan Jermenii midhaagumaan addunyaa keessatti beekamtu ammaan tana waan hedduutti keessatti tahuutti jira.
Hamdayaat maatiiwwan hedduuu gara mooraa dhaabbataa qarqaarsa waayyaa qabu isaanif dhiheessutti dabarsuuf fedhii qabaataniis, maatin garuu ammatti da’imman qabanii karaa biraa deemuun balaaf isaan saaxiludha sodaa jedhan qban.Gabaasa Heezer Medrak Sudaan irra ergite daawwadhaa.
Hamdook daawwannaa isaanii dura fuula tweeter isaanii irratti akka barreessanitti biyyoota obbolaa ta’an lamaaniif nageenya sabatiinsaa fi badhaadhina hegereef kan gargaaran dhimmootii yaaddessoo ta’an kan siyaasaa, mirga namaa fi nageenya ilaalchisee marii bu’aa qabu akka geggeessinu abdiin qaba jedhan.
Hamdook muummicha ministeeraa kan ta’an Hagayya darbe erga hiriira mormii baatilee hedduuf biyyatii raasee waraanni biyyattii prezidaant Omar al-Bashiriin aangoo irraa darbee booda.
Hamliin Yuuniversitiitti ogeessa sab qunnamtii ka ta’an gargaaraa piroofeserii Indaalkaachew’n gaafa Hacaaluun Ajjeefame qabiyyeewwan Qophii OMN’rratti darban kan saba walitti buusu turan jedhu, duubarra qabiyyeewwan akkasii balaa waan baballisaniif interneetiirraa buufamuun gaariidha,
Hamma ammaatti Baayden Sagalee Gurmuu Bakka Buutotaa (Electoral Votes) akkasumas sagalee filannoo walii galaatiin dursaa jiru. Kutaalee bahiin filannoo ammallee itti lakkaawamaa jiru afur - Arizoonaa, Nevaadaa, Peensilveeniyaa fi Joorjiyaa kessatti Baayden sagalee calmaa argachaa jiran.
Hamma ammaatti dinagdeen guddataa adeemuun garuu Traamp deggersa isaan uummata biraa qaban hin fooyyessine.
Hamma dandeenye paartiin biyya bulchu keessumaa muummichi ministeeraa walii galtee biyyoolessaa kan jedhu irraan akka nu ga’an ergaa keenya dabarsuu barbaanna, martinuu haalli qixa itti ilaalamuun danda’amu akka uumamu barbaanna jedhan.
Hamma har’a ganamaatti ibbiddi bosonaa LA fi konyaa Ventura gubaa jira. Ibiddi inni hmaan kan magaalaa la Kaaba gama dhiyaa keessaa lafa hectaara kuma 40 fi biilsaalee 150 mancaase.
Hamma Hojjannee Jijjirama Argamsiifne Qofa Jiraanna.Uummanni yeroo Hundumaa Nu Baachuu Hin danda’uu: Prezidaant Lammaa Magarsaa
Hamma Humni Koo Danda’e Carraaquun Fedha
Hamma kamisa har’aa ganamaatti addunyaa irraa namoonni miliyoona 44.4 vaayiresii koronaan yoo qabaman miiyoonni 1.1 immoo du’aniiru.
Hamma mootummaan deebii nuu kennuun dilaala kana nu irraa xiqqeessutti mormii keenya itti fufna kan jedhU. Itti gaafatamaan biiroo dhimmoota kominikeeshinii mootummaa Oromiyaa obbo Addisuu Aragggaa komee uummataa dhiyaataa jiru kanaaf deebii kennaniin koreen komii uummataa dhaggeeffatu hundaa’ee daldaltota mariisiisuuf tattaaffii gochaa jirra jedhan.
Hammanuma gaa kan ilma koo kan jedhan aaddee Milkaan jireenya boriif dhiphachuun gatii hin qabu, Isa har’a qofa malee jedhu.
Hamma sa’aatii kanaatti namoonni 800 fayyadamoo labsii sanaa ta’uu dhaan dhiifamni godhameefii certifikeetii fudhataniiru.
Hamma sanatti garuu namaan eegisisna. Kana immoo yeroo hundumaa eeguu hin dandeessu. Sababiin isaas ganda qonnaan bulaa dhaqanii halkan weeraruu dhaan qoroqorroo fi muka qopheessanii ijaaranii bulu waan ta’eef jedhan.
​Hammeenna dhukkuba kanaa arginaan kaan manneen amanti ufiitti kaan ammoo beekumsaa fi qarooma ufii abadatee falachaa bahe.
“Hammeenna nu keessa jiru ka ariifatee waan ummatii gaafatee deebii hin kennineef kama waluma faana dhufuuf ummataan garaa walti hammaaachaa dhufne.Garaa hammeennii kun naannoo tokko tokkotti walti buhiinsa uume.”
Hamzaa fi RDH Sadaasaa 21,2018 biyyatti deeb’an. Yoo ddeebihan ammoo raadonii FM fi Danbalii gabaabaa[short wave) irratti waan hojjatan dabarsan.
Hamzaan abbaa ijoollee dubraa sadiiti. Gaafa innii galellee akka dhageennutti nama hedduutti simachuu fi yooyyifachuuf kurfoo jira.Godina Oromiyaa irra dedeemee biyya dubbisa.
Hamzaa nama ganna 32ti ganna 7n duratti baqatee biyyaa bahe. Hamzaan Koollejjii Asellaatii bara 1998 eebbifame biiroo mootummaallee keessa gara ganna 2-3 hojjajte.Hamzaan Oromoo Tuulamaati godina Booranaa aanaa Areerootti dhalate. Teessoon maatii isaa Yaaballo.
"Hamzaan gaafa Sawudii jiru nagaa ufiitii sodaatee mana 11 keessa jiraate. Gaafa tokko qabanii akka innii jedhutti ji'a 1 caalaa hidhan. ""Biyyatti na deebisuu dandahu rabbitti na baase malee."""
Handaara galaana Somaaliyaatti shiiftummaan dhiyeenya kana mudate gochii kun deebi’ee hammaatu isaa agarsiisa jedhanii dubbachuuf rakkisaa ta’u aangawoonni Yunaaytid Isteets ibsanii jiru.
Handaara Galaana Taanzaaniyaatti Lammiiwwan Itoophiyaa Torba Du'an
Handaara galaana Tripoolii keessatti dhuma torban darbee bidruun humnaan ol nama feete garagaltee namnii hedduun dhumuun gabaafamee jira. Dhaabnii baqatootaa kan Tokkummaa Mootummotaa akka gabaaseetti Jimaata darbe Bidiruun yoo xiqqaate namoota 270 ta’an feete galaana keessatti garagaltee namoonni 19 balaa kana irraa lubbuun hafan.
Handaara magaalaa galama mootummaa Maalii Baamaakoo cinatti hidhattoota haleellaa geesisan keessaa yoo xiqqaate 4 humnootiin nagaa eegsiisan kan biyyattiin ajjefamuun ministeerri nageenyaa ka biyyatti Salif Traore ibsanii jiru.
Handaara magaalaa Haawzeen irraa Letay Girmaay akka jettutti, haala hidhattonni marsanii jiranti magaalattii keessa carraa gaariin ni argama jettee hin eegdu.Jiraattonni namoota wal waraansaan du’an awwaaluu itti fuufnaan. kanneen ajjeefaman kuns ijoollee fi maanguddoota waan ta’anif jetti.
Handaara Magaala Baamaakoo Irraa Dhukaasatu Dhaga'ama Jedhame
Hanga Amajjii 15 bara 2020tti walii galteen irra hin ga’amu taanaan Ministeeronni haajaa alaas qajeelfama labsii bara 2015 keeyata 10 irra taa’ee jiru hojii irra kan oolu ta’uu walii galaniiru.
Hanga ammaa eennymmaan isaanii kan hin ibsamne lammiin Jarmanii ennaa ajjeefaman lammiin Itiyoophiyaa garuu balaa madaa’uutu irra ga’e.
Hanga ammaa Itiyoopiyaa gama kaabaa Tigraay irraa kanneen baqatan gara biyya hollaa Sudaanitti dheessanii jiru. Haa ta’u malee jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootumootaa akka jedhetti haalli kun jijjiiramuu mala. Jarmiyichi akka jedhutti baqattoonni Itiyoopiyaa keessaa akka hin bane ittifaman jedhaman gara Jabuutii fi Eertraatti baqachuu malu jedhee jira.
Hanga ammaa kutaa keessa jiraatan Arizoonaa keessatti dubartoota 50 ta’an manatti deesisaniiru.
Hanga ammaatti Banguuyii keessatti haala gaariitu mul’ata jechuu dhaan dubbi himaan abbaa aangoo filannoo biyyoolessaa Theophile Momoko’aamaa ibsanii jiran.
Hanga ammaatti hojii gaarii hojjettaniif baga gammadan. Amma immoo generaalli tokko akka itti gaafatamaa white house ta’uun, yoo danda’ames hojii sanaan ol jiru hojjeta abdii jedhun qaba jedhan Traamp .
Hanga ammaatti Itiyoopiyaa keessaa dhibee Ebolaan namni qabame hin jiru kan jedhan ministerichi eegumsa fayyaa qopheen duraa barbaachisu garuu raawwataa jira jedhan. Dr. Kesete Birhaan Admaasuu har’a ibsa kennaniin tarii yoo dhibeen kun akka tasaa mudate jechuu dhaan hospitaalli addaa qophaa’uu isaas dubbataniiru.
Hanga ammaatti kan nagaa haqaa fi demokraatawaa ti jechuu dhaan torban kana koreen hoji raawwachiistuu IHAGDEG gamaaggama inni geggeesse irra deebi’anii jiru. Muummichi ministeerichaa uummata Itiyoopiyaaf ergaa dabarsaniin murtii kee ni simanna jedhaniiru, mormitootaafis yaadachiisa kennaniiru.
Hanga ammaatti lubbuu namaa irra miidhaan kan hin geenye ta’uu isaaf doormiin barattoonni haaraan keessatti baratan kan Damara jedhu gubachuu isaa nuuf ibsaniitu. Barataa universiticaa keessaa tokko barataa wabii Yaadataa haala ibidda ka’ee Sanaa akkas jechuun naaf ibse
Hanga ammaatti oomisha hektara kuma tokkoo fi dhibba tokkoo fi torbaatamii shan irra jiru guutummaatti kan mancaase yoo ta’u hawaannisichi lafa hektaara kuma kudha torbaa fi dhibba shan irra buufatee akka jiru waajjirri qajeelfama qonnaaf qabeenya uumamaa ibsee jira. Addis Chekoltu gabaase.
Hanga baatii Adoleessa darbe Waayit Haawus gadhisanii deemanti kaawunsilii nageenyaa kan prez Traamp keessati dhimmootii Raashiyaa fi Awuroopaaf Daayreekteera gameetti turan.
Hanga deebii argannuutti lubbuu nama ka biraa ammaan booda balaa irra buusuu hin feenu jedhan obbo Tawaldee Gabra Maariyaam baatii Onkolooleessa darbe xayyaarri wal fakkaataan kan Indoneshiyaa akkasumas kufee akka ture yaadachiisan.
Hanga dhumaatt, Maqaleen to’annaa jala hanga oolutti ibsi isaan kennaa turan, Axumn deebisnee qabanne, bakka akkanaatti haleellaa raawwanne, murna waraanaa hagasii barbadeessine, kan jedhu uumanii odeessaa turan.
Hanga Dilbata kaleessaatti lakkobsii namoota du’anii 77 ga’e jira.Kanneen keessa eenyummaan reeffa namoota 67 baruu isaanii waajirri polisii konyaa beeksisee jira.
Hanga dilbata kaleessa galgalaatti lammiiwwan Ameerikaa miliyoona 28.6 ta’u COVID-19n yoo qabaman 513,000 ol immoo vaayiresii kanaan du’uu waaltaan qorannaa Johms Hopikins beeksisee jira.
Hanga galeessa galgalaatti addunyaa irraa namoonni 7,360.239 COVID-19n yoo qabaman 416,201 ta’an immoo du’aniiru.
Hanga galgala sa’aa 11tti ajaji mana murtii akka hiikamaniif darbu iyyuu abukaatoon isaanii obbo Ameha mekonin akka isaan hin hiikamin VOAf bilbilaan ibsaniiru.
Hanga gumii DH.D.U.O itti aanuttis hojii dhaabaa kam irraa iyyuu ugguramuun isaanii illee tuqameera.
Hanga guyyaa har’aatti Tulsaa keessatti kan raawwatameef haleellaa poolisoonni sabxiqqaalee irratti raawwatan, wal caalmaa dinagdee, qeeqxonni akka jedhanitti uggura sagalee kennuu ilaalchisee seerri haara ba’e, sagalee warren Ispaanishii fi gurraachotaa murteessuuf jecha jedhan. Kana ilaalchisee lammiiwwan Ameerikaa hedduun hubannoon qaban xiqqoo dha.
Hanga har’aatti namni EBOLA dhaan dhukkubsate Itiyoopiyaa keessa hin jiru. Dhibeen kun akka gara biyya keessaa hin seenne hojiin adda addaa hojjetamaa jira.
Hanga har’a waaree boodaaatti kanneen biroon 18 ykn 19 ta’an mada’anii hospitaala cisuun wal’ansa argachaa ka jiran ta’u Dr. Dassaaleny Taddasaa hospitaala Naqamtee irraa beeksisanii jiru. Kanneen mada’an kun irra jireessi isaanii Dullaa ykn Uleen rukutamanii akka ta’e garu kan lubbuun darbee fi wal’ansaaf ergame kanneen rasaasaan rukutaman keessaa ta’u ibsanii jiru.
Hanga har’a waareetti sirni gabaa keenyaa nuti tajaajillu martinuu oomisha akka argatu goona jedhee jira.
Hanga Hospitaala keessa bulanii hojii kana hojjachuuttillee carraaqqii guddaa akka godhan dubbatu – Dr. Taarikuun. Dhibeen Koroonaa hanga ammaa Hospitaala isaaniittis tahe Lixa Oromiyaatti argamuu dhaa baateyyuu dursanii qophii gocuuu isaanii fi hawaasaaf wabii fayyaa tahuu isaanitti akka gammadanillee dubbatu.
Hanga jalqaba baatii Adoolessaatti lammiiwwan Itiyoophiyaa kuma 111 ta’an Saudii dhaa ba’uuf kan walii galan yoo ta’u kanneen biyyatti deebi’an kuma 45 qofa ta’uu dubbi himaan ministrii dhimma alaa Itiyoophiyaa Meles Alem beeksisaniiru.
Hanga Kaleessaatti namoota 159 Hospitaala Rifaraala Yunivarsiitii Wallaggaa Keessatti yaalii Vaayirasii Koroonaa irra turan keessaa 57 dandamatanii bahuu Hospitaalichi beeksiseera.
Hanga kibxata galgala sa’a 4tti biyyi keenya sochii idilee keessa oolte. Galgala sa’a afur irratti raayyaan waraana biyyaa keenya kan murna gama kaabaa haleellaa hin eegamnetu irra ga’e. weerara kana kan raawwate humna alaa miti. Ykn immoo hidhatee shiftaa ta’e kan mootummaa lolu miti.
Hanga kibxata har’aatti addunyaa irraa lakkoobsi namoota koronaan qabaman miliyoona 24.5 yoo ta’u kanneen 850,000 ta’an du’uu kan waa’ee vaayiresii kanaa hordofu Yuniversitiin Joons Hopkins beeksisee jira.
Hanga km 72 hojjetama jedhamee eegama. Isa ammaa utuu hin dabalatin. Kanneen kun immoo lafa jala kan diriirfaman ta’u jechuu dha. Ijaarsi daandii baaburaa kutaa lammataa irratti kan dhaabatu hin ta’u. kutaa 3ffaa 4ffaa jechuun akka dandeettii keenyaatti iti fufee caasaa geejjiba magaalattii waliin kan wal qabatu ta’uu qaba jedhan.
Hanga Ofiikoo Dhukkubsadhee Argeetti KOOVIID-19 Akkas Hamaa Natti Hin Fakkaanne: Ogeettii Fayyaa
Hanga xumuura turban dabreetti lammiwwan Itiyoophiyaa 2800 saawudiin gara Itiyoophiyaatti deebisuu ishee madden adda aaddaa gabaasaa turan,
Hanga yoonaa gareen sun filannoon akka geggeessamuuf kan hojjetan ta’uu beeksisan. Namoonni hangi tokko daandii Bamaakoo irratti ba’uu dhaan Keyiittaan aangoo irraa kaafamuutti gammaduu isaanii ibsaa jiran. Gama biraan Ramaafoosaan hawaasi addunyaa Lammiiwwan Maalii jireenya sivilii fi qajeelfama dimokraasitti akka deebi’an akka gargaaru gaafatanii jiru.
Hanga yoonaa Tramps ta’e Baayiden sagalee gurmuu filattoota prezidaantii kutaalee USn bakka fuufamanii kan electoral college jedhamuu 538 keessaa kan barbaachisu sagalee 270 kan argate hin jiru.
Hangi tokko immoo namoota seeraan ala nama deddebisaniin reebichaa fi saaminsi irratti gaggeeffamen lubbuun isaanii darba. “ Gamannis Ibidda Gamasis ibidda” jechuun kana.
“Hangoo ammaan tana Maaykellaawiin cufuuf qabaate tana daangaa Oromiyaa; Mooyyalee haga Harargee Bahaa lubbuun namaa irratti baduutti jirtullee dhaabuu qaba.”
Hanna odeeffannoo fi iccitii karaa interneetii Yunaayitid Isteets irratti geggeessamu, ka biyyoonni akka Chaayinaa fi Raashiyaa geggeessan irraa of eeguuf imaammata eegumsa Saayiberii yokaan “Saayiber-sekiyuuriitii” baasuun biyyattiif barbaachisaa tahuu illee hubachiisanii jiran. Raashiyaan deemsa filannoo Yunaayitid Isteets dhiheenya kanaa gidduu seenuus balaaleffatan.
Hanqina bishaanii Juubaa fi ajjeefamuu Lammiiwwan Ertraa
Hanqina nyaataa bakka namootni adda baafaman mudataa jira jedhameefis mootummaan haga danda’e gargaarsa dhiyeessaa jira jedhanii, nami qaamaan akka walirraa fagaatuufi labsiiwwan darban hojiitti hiiksisuun garuu yeroo fudhachuu malaa jedhan.
Hanqina rooba baranaaf sababaa dha kan jedhame dhiibbaan Elniinyoo hanga baatii Ebla dhufuutti itti fufa yaaddoo jedhu dhaqqabsiisee jira.
Hanqina sana guutuu dhaan jiraattonni magaalaa Dasee keessumaa deggersa dargaggoonni godhan galateeffataniiru.
Hanqina Sanyii fi Xaa'oo Qonnaan Bultoota Tigraay Muudate
Hanqina tajaajila geejjibaa irraa kan ka’e hawaasni weerara COVID 9f akka hin saaxilamne yaadamee akka awutoobisiileen kun kireeffatamanii fi hojii irra oolfaman taasisamuullee, Biiroon Geejjiba Finfinnee beeksisee jira.
Hanqinni bishaaniis yeroo hin murtaa’iniif kan itti fufu ta’uun ibsameera. Rakkoo kana furuuf garuu yaaliin kan itti fufu ta’uu aadde Isegenet ibsanii jiran. Dhiyeessiin bishanii yoom bakka isaatti akka deebi’u itti gaafatamtuun kun waan tuqan hin qaban. Uummati fayyadamu yeroo dhiyootti maal abdata kan jedhu ministerri dhimmootii bishaanii fi jal’isii obbo Mootummaa Maqaasaa yeroo dhiyoo bakka duraatti deeb’ia jechuu irraa of qusataniiru.
Hanqinni Boba'aa Hojii Omishaa Danqee Jira: Qonnaan Bultoota
Hanqinni Dawaa Zimbabwee Lammiiwwan Biyyattii Miidhaa Jira
Hanqinni hubannoo fi raga akkasumas hattummaan mootummaa isaanii gatii baasisaa jiraachuu illee dubbatan. Qaamotii hojii seeraan alaa irratti bobba’an illee akeekkachiisanii jiru jedha meleskachoo Ameha Finfinnee irraa.
Hanqinni Midhaan Nyaataa Itiyoopiyaa MudateGareeleen gargaarsa sadarkaa addunyaa fi jarmiyoonni baraarsa kan yeroo hatattamaa baatilee ja’an darban keessa roobi hanqachuu isaatiin haalli jiru battala gada adeemaa deemuun isaa akka tasaa itti ta’ee jira.Baatii Guraandhalaa keessa Ethiopiaan uummata miliyoona 2.8 nyaachisuuf jaarmolii gargaarsa namoomaa gaafattee turte. Kunis kan waggoota kana dura turanii irra hedduu gad bu’aa dha.Haa ta’u malee baatii Ebla keessa naannolee horsiisee bulaa kan naannoo gaanfa Afrikaaa keessa kan jiru lafti marga dheedichaa goguun lammiiwwan Itiyoopiyaa kuma 400 ta’an kanneen gargaarsa fedhanitti akka dabalaman taasise.Hojjettoonni gargaarsaa akka jedhanitti dhiibbaa hongeen fide guutummaa addunyaa irraa gatiin midhaan nyaataa qaala’aa adeemuu isaan daran hammaate.
Hanqinni nyaataa fi dhukkubi walitti dabalamee akkasumas qe’ee ofii irraa godaanuun du’uu ijoolleef sababaa ta’a. Somaaliyaan balaa beelaa hamaaf saaxilamtee kan jirtu ennaa ta’u kunis waggoota 25 keessatti yeroo sadaffaaf ta’uu isaa ti.
Hanqinni Nyaataa Itiyoopiyaa Keessaa Sodaa Uume
Hanqinni Nyaataa Itiyoopiyaa keessaa yaaddessaa dha jedha OCHAn
Hanqinni nyaataa waan jiruuf jecha meeshaaleen gargaarsaa, dawaa fi gargaarsi kanneen biroon battala barbaachisa jedhan.
Hanqinni nyaata madaalawaa Afriikaa keessaa ol ka’aa ta’uu fannoo diimaan akeekkachiisee, hanqinni akkasii immoo lubbuu ijoollee, namoota viresii HIV waliin jirataniif kanneen biroo qaamni isaanii dadhabaa ta’eef sodaachisaa dha. Carpentier akka jedhanitti beelli maatiiwwan hedduun ijoollee isaanii mana barnootaa keessaa deebisanii hojiitti akka bobbaasan dirqisiisee, dubartoonni immoo nyaata barbaachaaf quunnamtii saalaaf dabarsanii of kennu kukn immoo balaa HIVf isaan saaxila jedhan.
Hanqinni Oksijiinii Wal’aansa Fayyaa Afriikaa fi Laatiin Ameerikaa Mudate
Hanqinni roobaa Somaaliyaa keessaa hanga eegameen gad ta’e yeroo makaraa waggaa kanaa kan baatii Eblaa keessaaf yaaddoo uumuu jaarmoliin gargaarsaa akeekkachiisaniiru.
Hanqinni Roobaa Somaaliyaa Keessaa Yaaddessaa Ta’e: Jaarmolii Gargaarsaa
"Hanqinni roobaa walitti fufee uumame rakkoo caamaa hamaa amma nu mudateef gumaache, kanneen jedhan jiraattottonni Godinaa Arsii Dhihaa yeroo ammaa gargaarsa fudhataa jiran. Mootummaa Itiyoophiyaatu Dhaabbata Misooma Sadarkaa Addunyaa, ka Yunaayitid Isteetsii,USAID fi dhaabbatoota gargaarsaa ka biroo waliin wal-gargaaruu dhaan gargaarsaa kana kennaa jira. Godinaa Arsii Dhihaa, aanaa Shaalaa, magaalaa xiqqoo Hajjee jedhamutu, bakka gargaarsi itti raabsamaa jirutti Korojoolee mallattoon ""USAID"" jedhu irraa mul'atuu fi qorqoorroolee zayitaa mallattoon USA irra jiru tarreessamee mul'ata, jedha gabaasaan keennya.Waajjira Ittisa Balaa, ka Mootummaa bakka-bu'uudhaan ka gargaarsicha raabsaa turte, Caaltuu Taaddesee akka jettutti, midhaan gargaarsaa ka dhiheessu daabbata gargaarsaa Waldaa Kaatolikii, ka Catholic Relief Services jedhamu yoo tahu ka gargaarsicha raabsu ammoo Dhaabbata Misooma Sadarkaa Addunyaa Yunitid Isteets, USAID dha.Roobni dhabamuu irraa loon silaa gurgurree nyaata ittiin bitachuu malle illee nu jalaa dhuman. ka jedhan, gargaaramtoota sana keessaa maanguddoon Sheekkattoo Qashur jedhaman, loon digdamii-saddeet qaban keessaa lama qofti harkatti hafuu dubbatu. Gargaaramtoonni ka biroon illee waan jedhan qaban. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa."
Hanqinni Xixiqqaan Jiraateyyuu Filannon Hiree Murteeffannaa Sidaamaa Nagaan Xumuramuun Waan Gaarii Mul’ate Tahuu Beeksise Gamtaan Taajjabdoota Filannoo
Hanqinni Zimbabwe keessaa boba’aa fi fedhii bu’uuraaf kanneen gargaaran ka biro irra hamaa ta’aa dhufe.
Hanqisuun lakkoobsa naga eegudotaa Daarfuur kun dabaree dhaan ta’uuf jira.
Happy Valentines' Day! Jechaa sirba Adele Laurie ka Hello..jedhu isan afeerra.
Haqa Jal’ate Loogdummaa fi Cunqursaa Mormee Aarsaa Ta’uun Koo Anaaf Kabajaa Dha.
“Haqa miliqe” kitaaba Afaan Oromoo haaraa
‘Haqamuu Bu’aa Filannoo Pirezidaantummaa Keeniyaaf Badiin kan Boordii Filannoo Biyyattiiti’ Murtee Guutuu Manni Murtii Olaanaa Kenne
Haqatu Jal’ate jechuun lammiiwwan Ameerikaa mormii dhageessiaa jiran
Haqqisaa fi Garaa Baasaa Ariifachisaan Bulchiinsa Naannoo Somaalee Keessatti Lubbuu Nama 19 Galaafate
Har’a addunya irratti lakkoobsi uummata gargaarsa yeroo hatattamaa barbaadu gad xiqqaachaa ennaa adeemutti haalli Itiyoopiyaa maal irra akka jiru gabaasa itti aanutti dhiyeessina jechuu dhaan Meleskachew Amahaa Finfnnee irraa gabaaseera.
Har'aa magaalaalee Oromiyaa adda adda keessatti hiriirri mormii geggeeffamee jira. Dhaadannoolee hiriirtonni qabatanii bahan keessa itti-gaafatamaan waajira Giddu-galessaa Paartii Dimookiraatawa Oromoo, obbo Addisuu Araggaa dogogoraa seenaa rawwatanniif uummata Oromoo dhiifama gaafachuu qabu, ka jedhu faa akka jiru hiriirtoota keessaa kanneen Raadiyoon Sagalee Ameerikaa haasofsiise dubbatanii jiran.
Har'aa Magaala Ambo keessatti hirirri mormii gaggeffama ture humnota nageenyaatin bitinna'ee jira.
Har’a Amerikaan biyya dinagdee hedduu guddattee fi addunyaan waan akkasii argee hin beeku jedhan.
Har’a as Yunaayitid Isteetis keessatti, dhiirotaaa fi dubartotoa kuma hedduu loltummaadhaan biyya isaaniif lubbuu isaanii wareegan kabajuuf, guyyaa goototaa kan waggaa tu ayyaaneffamee oole.
Har’a, ayyaana waggaa, “Thanksgiving Day” yokaan Guyyaa galataa tu guutummmaa Ameerikaatti ayyaaneffama
Har’a bakka-bu’oota paartiilee mormitootaa kurna hedduu waliin galma mana-maree bakka-bu’ootaa keessatti walga’ii geggeessame kan hoogganan – bakka-bu’aan Ihaadeg – Obbo Shiferraw Shigguxee, walga’iin har’aa kun, haala itti mariin fuul-duraa geggeessamu wixinuuf kan akeekame ta’uu dubbatanii, gara fuul-duraatti akkaataa itti mariin kun geggeessamu, eenyu akka marii kana dura-teessummaan hoogganuu fi taajjabdoota maricha irratti argaman ilaalchisee eega bakka-bu’oonni paartiilee maraa yaada dhiheessanii booda ka marii waloon murtaa’u ta’uu hubachiisanii jira.
Har’a barii barraaqa jala, sa’aa kudhan irraa eegalee --- gandeen lama marsanii jiran. Gandeen kun Iduraayitee fi Dokabtee kanneen jedhaman yoo tahu – keessumaa, Iduraayitee keessa meeshaalee guguddaa fi dhukaasa hedduudhaan seenuu isaaniitiin, lubbuun namoota tokkoo dhabamee jira. Namoonni sadii immoo akka hamaatti madaawan. Namoonni shantamaa ol ta’an immoo gandicha keessaa guuramanii reebamaa, tumamaa hidhaman – jedhan – Obbo Gammachuu Gansee.
Har’a Beeruutii kan ba’an lammiiwwan Itiyooophiyaa kun gara biyya ofiitti deebi’uuf kana dura doolaara 550 baasanii kan turan yoo ta’u maallaqi isaanii guutummaan deebi’uufii isaa Libanonitti kan argamu waajjira qoonsilaa Itiyoophiyaa VOAf ibsee jira.
Har’a deggertoonni paartii mootummaa, mana murtii biyyattii duratti hiriiruudhaan abbootii-murtii murticha dabarsan keessaa lama akka hariyataman dhaadannoo dhageessisaa turan. Poolsiin gaazii imimmaansisu hiriirtotatti biifuun adda facaase – jedhama.
Haradhallee akka warrii jedhutti hujuma akkanaatiif Shawaa Dhiyaa dhaquutti diiramaan Roobee ka’an.
Har’a dhibba lamaa fi jaaatama tu gale. Haga ammaatti gara kuma lamaa fi dhibba shanii fi digdamii afurii ti kanneen gara biyyaatti deebi’an. Kanaaf gaarii dha. Eega Dilbata dabree tii jalqabee, guyyaa guyyaatti deebisaa jirra. Addaan hin cinne jedhu.
Har’a dhuga ba’umsa kan kennan ministeera eegumsa fayyaa, angawoota boordii filannoo Itiyoophiyaa fi hoji geggeessitoonni waajjiraalee yeroo weerara vaayiresii koronaa fi yeroo labsiin hatattamaa labsamee jirutti filanoo geggeessuun akka hin danda’amne ibsaniiru jedha Iskinder Frew Finfinnee irraa.
Har’a, Ebla 4, bara 2018, waggaa shantamaffaa, qabsaawaan mirga hawaasaa, Lubni Dr. Maartin Luuter Kiing itti ajjeeffaman tu guutmmaa Ameerikaa keessatti yaadatamee oole. Kitaaba Dr. Maartiin Luuter Kiing gara afaan ofiitti hiikanii maxxansiisuun kanneen uummata isaaniif dhiheessan keessaa tokko, kan dhiheenya mana-hidhaatii gad-lakkisaman, itti-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Garbaa ti. Namoon Adaamaatti bilbiluun haasofsiisee jira. Akkaataa itti lubni Dr. Maartin Luuter Kiing, qabsoo mirga uummaa gurraachaa Ameerikaa eegalanii fi qabsaa’ota mirga uummataaf falaman hedduudhaan fakkaanya tahan ibsan – Obbo Beqqeleen.
Har’a Eegdonni Daangaa Itiyoophiyaa Dhukaasan Bananiin Daa’ima Waggaa Saddeetii Tu Du’e. Uummanni Kuma Hedduun Moyaalee Iraa Gama Keeniyaatti Baqate Haala Akkamiitti Jira?
Har’a ennaa Poolaandiin daawwatanitti kan kana dubbatan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteets, “ani nama sarara diimaa sararu miti, nama waa'ee karoora kootiis haasa’u miti.” jedhanii, garuu deebii ciccimoo ta’an akka yaadaa jiran hubachiisan. Garuu, maal akka ta’e waan bal’isanii dubbatan hin jiru.
Har’a Finffinee, kutaa magaala Boolee keessatti boombiileen lama argamanii, tokko dhoohe yoo midhaa dhaqabsiisu, ka lammaffaa osoo balaa hin dhaqabsisin fashaluu isaa Komishiniin Poolisii Magaala Finffinee beeksisee jira.
Har’a Finfinnee Keessatti Boombiin Dhohe, Jedha Poolisiin Magaalattii
Har’a finfinnee keessatti hiriira mormii kan geggeessan haalli isaa hedduu kan isaan gaddisiise ta’uu ibsuu dhaan lammiiwwan irratti gochi gara jabinaa akkasii akka hin raawwatamne tarkaanfiin akka fudhatamu gaafatanii, kanneen gocha ISIL kana irratti hirmaatanis murtiitti haadhiyaatan jechuun sagalee isaanii dhageesisaniiru.
Har’a, Finfinneetti – Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Haile-mariam Dessaalegyi waliin ta’uudhaan ibsa tuta gaazzexeessotaaf kennaniin – guddina dinagdee Itiyoophiyaa dinagdee dinqsiifachuudhaan, “ka namoota miliyoona hedduu iyyuma keessaa baase” jedhan.
Har’a Gaambiyaan gochuun kan ishee irra jiraatu prezidaantichi duraanii Yaahyaa Jaamee waan deemaniif dubbii jiru boodatti dhiisanii fuula duratti tarkaanfachuu dha jedhe.
Har’a galma wal ga’ii Finfinnee jiru keessatti kan jalqabame gumiin hoogganoota gamtaa Afriikaa akkuma baratame hojiiwwan baatilee darbanii, milkaa’inaa fi yaaddoon jiru kan irratti mari’atame ture.
Har’a, gama tokkoon ayyaana dubartootaa sadarkaa Addunyaa ayyaaneffachuuf, gama kaaniin immoo hacuuccaan, addaan-qoodinsii fi hookkarri dubartoota irratti geggeessamu akka dhaabatu gaafachuuf, guutummaa Addunyaa irratti hiriirawwan geggeessamaa oolan.
Har’a ganama barattoonni Oromoo Yunivarsitii Adaamaa, Maaster Pilaaniii Finfinnee, ka magaalaalee addaa Oromiyaa of jalatti hammata jedhame mormuudhaan hiriira ba’uu isaanii ka dubbatan, barattoonni, humni poolisii itti bobba’ee barattoota garii reebee miidhuu fi hedduu isaanii hidhuu dubbatu. Barattoota hidhaman haga tokko ka maqaa tarreesse barataan sodaa nageenyaaf akka maqaan isaa hin dha’amne gaafate kun, walumaa-galatti barattoota gara dhibbaa fi shantamaa tu hidhame, jedha
Har’a ganama, barattoota Yunivarsitii Haromaayaa keessatti sochii barattootaa itti fufe irratti tarkaanfii humnoonni federaalaa fudhatanii barattoonni haga ja’aa ta’an madaa’uu isaanii maddeen kun nuuf ibsanii jiran. Barattoonnii fi qonnaan-bultoonni madaa’an irra hedduun, Hospitaala Haramaayaa, magaalaa Haramaayaa keessa jirutti geessamuu isaanii fi kaan Hospitaala Hiwoota Faanaa, ka damee Yunivarsitii Haramaayaa ta’ee fi magaalaa Harar keessa jiru keessatti ka yaalamaa jiran ta’uu dubbatu.
Har’a ganama barii ergaa twiterii irratti maxxansaniin, hojii seeraan alaa raawwatame qorachuuf takkaa abbaan alangaa addaa kan mormituu isaanii turan Hillarys ta’e kan prezidaant duraanii Baraak Obaamaaf ramadamee hin beeku jechuun komee dhiyeessan.
Har’a ganama ennaa barreessaa muummicha-NATO wajjiin walga’anitti kan kana dubbatan – Prezidaant Traamp, Jarmaniin akka Kaampaaniin Inerjii Raashiyaan ujummee isaa galaana ishee keessa dabarfatu Jarmaniin eyymamuu balaaleffatan.
Har’a ganama haala jiru yeroo ilaalan manneen kudhan ta’an kan gubaman yoo ta’u raayyaan waraanaa nagaan eegsiisa jechuun bobba’uu dubbatu.Namnii tokko har’a waraanni rasaasaan rukutee madeessuu isaa ibsanii jiran.
Har’a ganama handaara magaalaa Saint Denis keessatti wal dura dhaabannaan sa’atii 7 polisii waliin eega gaggeessan booda kanneen du’an keessaa tokko dubartiin dhukaatoota of-irratti martee turte of ajjeefte.
Har’a ganama, lafa qonnaa Somaaliyaa gama Kibbaatti argamu keessatti duula geggeessameen namoonni 10 ajjeesamanii ka biraan tokko madaa’uu isaa aangawoonni Somaaliyaa dubbatanii jiran.
Har’a ganama, maddi oduu biyyoolessaa biyyattii Prezidaant Kim Jong Un dubbachuu isaanii eeruun akka gabaasetti, “yaaliin dhukaasa misaahelaa sun akkuma waraansa dhugaa ti” jedhan prezidaantichi. Kooriyaa Kaabaa, naannawa Paasifikitti dhukaasa sana geggeessuun ka jalqabaa ta’uu ibsanii, kun tarkaanfii bu’a qabeessa, Mootummaa Gu’aam maadheffate of irraa ittisuu dandeessisu akka ta’e illee dubbatan.
Har’a ganama mana murtii yeroo dhaqqaban himatamtoonni mana hidhaa Qilinxoo irraa fidaman hin jiran ka jedhan Obbo Wandimmuun abbaan alangaas ta’e abbootiin murtii hin jiran turan jedhan. Sana booda dhaddacha 4ffaa tti dhimmi namoota biraa ilaalamaa waan tureef seeneen waa’een bellama namoota galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti himatamanii maal ta’e? jedhee gaaffii ergan dhiyeessee booda Sadaasa 6 bara 2010 tti bellama kenninee jirra naan jedhan jedhu.
Har’a ganama naannoo sa’aatii shanii konkolaataan humnoota federaalaa meeshaa jalatti irraan immoo nyaata fe’atee jiru magaalattii keessa darbuu waan ka’eef uummati dura dhaabbanaan uummatatti dhukaasee lubbuu namaa galaafatee jira odeeffannoo jedhu waajjiirri keessaan quba qabaa jechuun gaafatamanii amma iyyuu bakka haleellaan kun itti raawwatamee haala isaa qorataa jiraachuu dubbatan.
Har’a gara galgalaa boombii dho’e kanaan kanneen biroon kudhan madaa’aniiru. Dho’iinsi sun kan dhaqqabe mana nyaataa fi mana bunaa xaaliyaanii Moqadishoo keessaa cinatti ture.
Har’a gara ganamaa geejiibnii kan hin turre yoo ta’u , booda irra jalqabee jira jedhameera. Bulchiinsii mootummaa naannoo Amaaraa hojii dhaabiinsa mormii kana irratti mormii qabu ibsee jira.
Har’a gara ganama dhaabbatonni oduu maqaa aangawootaa dhahuun akka dubbataniitti, Mr Mubaarak kaayiroo gadhisanii mana jireenya isaanii kan bakka bashannaana galaana dimaa Sharm El-Sheikhti qajeelan jedhan.Jimaata har’a hiriirtonni guutummaa magaala kaayiroo keessaa fi magaalaalee biyyatti ka biroo keessa facaa’anii turan. Kunis kaleessa galgala prezidaant Mubaarak aangoo kan hin gadhiifnee ta’uu eega labsanii booda.Garu,Walitti qabamni uummataa kun ituu hin yaadamiin gammachu akka tasaatti argameen liqimsame.Hiriirtonni biilsaalee Raadiiyoo fi Televiziyoona mootummaa akkasumas mooraa teessoo mootummaa kan handaara magaalaa kaayiroo jiru marsanii oolan. Alexanderiyaa fi Swees akkasumas iddoo biraattis hiriiranii turan.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Har’a garu baatamanii dhaddacha eega seenanii booda barcuuma irra cisanii deemsa ture hordofaa turan jedhu Abukaatoo Wandimmuun.
Har’a garu daandileen Aksuum hedduun callinsaan liqiimfamanii daldalliis irra hedduun cufaa Dha.
Har’a garu hammam yoo ta’e kanneen yakka kana nu irratti gaggeessaniif dhiifama gochuu qabna kan jettu Lidiyaan haaloo fi dubbii garaatti baatanii ollaa waliin jiraachuun hin danda’amu. Kana malees haaloo fi jibbi dhukkuba dawaan hin fayyiifne nama keessatti uuma jetti.
Har’a garuu isaani fi haati warraa aadde Immebeet Xaasew ijoollee bultii keessatti waliin horan duuka Buufata baqataa Dadaab Hagadeeraa jiraatuKaaba Baha Keeniyaa.
Har’a garu waajirri abba alangaa godinaa waamee hidhaa akka ba’an ka itti himee yoo ta’u himata haaraa irratti dhiyaata jechuun kan kaleessa mana murtiitti dubbifameef kan ilaaleen wanni itti himamee hin jiru.Dargaggonni Komaandar Nagaraa maatii isaanii waliin wal arguu kanneen itti dhiyeenya qaban ibsanii jiran.
Har’a garu waan ergameef ba’uu danda’een jira jedhu. Maatiin isaanii martii gammachuu itti dhaga’amee oduu gabaasaa keenyaaf ibsanii jiru. Namoonni kan biroon 500 ta’an har’a gadhiifamuu ibsamee jira.
Har’a garu xalayaan waamichaa ituu hin ergamiin hafuun sababaa hojjattoonni barresanii hin qopheesineef ta’u manni murtii ibsee ragaa ittisaa ta’uun Muddee 27 - 29 bara 2017 dhiyaataniif ajaja kenne.
Haragee Bahaatti aanaan Gursumilleen dhibuma akkanaa qaba.
Haragee Bahaatti Hiriirtota Deggersa Badhaahimaa Mormiin Mudate Jedhama
Haraghee Lixaa, aanaa Mi’eessoo magaalaa Asaboot keessatti immoo, hiriira mormii Kamisa torban dabree geggeessame irratti humnoota mootummaa fi hiriirtota gidduutti walitti-bu’insa uumame, akkasumas aangawaan dhimma nageenyaa magaalattii waraanamuu fi qawween irraa fudhatamuu wajjiin wal-qabatee namoonni dhibbaan lakkaawaman hidhaman, jedhu – jiraattonni.
Har’a, Gujii Bahaa, magaalaa Shaakkisoo keessatti loltoota Waraana Bilisummaa Oromoo gara digdamaa tahan simachuu isaa koreen araaraa beeksisee jira.
Har’a guyyaa kanatu Ameerikaa keessatti yaadatamee oola. Waggaa kana ayyaanni kun erga gurrachonni lama poolisiin ajjeefamanii as hiika addaa qabaaf.
Har’a guyyaa sa’a torba irratti ibsa waajjira dhimmootii kominikeeshinii mootummaa maqaa dha’uu dhaan korporeeshiniin sabaa himaa Itiyoopiyaa akka gabaasetti yeroo ammaa suraaleen namoota du’anii adda baafamaa kan jiru ta’uu isaaf qaamotii adda addaan lammiiwwan Itiyoopiyaa ta’uun isaanii mirkanaa’eera. Ibsi sun itti dabaluu dhaan lammiiwwan isaa irratti miidhaa ga’e kanaaf hedduu gadduu isaa ibsee maatiiwwan isaaniif jajjabina hawwee jira.
Har’a hookkarichi tasgabbaa’uu isaa Mootummaan beeksisee jira. Itti-gaafatamaan Biiroo Dhimmoota Haqaa fi Nageenyaa mootummaa naannoo – Obbo Naasir Yasuuf walitti-bu’insa sana keessatti kanneen madaa’an malee namni du’u akka hin jirre dubbatu – Obbo Naasir Yusuuf. Ittiin ka’insi walitti-bu’insichaas alaabaan ehama seeraa hin qabne fannisamuu akka tahe dubbatan.
Har’a ibsa Finfinnee keessatti kennaniinis haalli Afriikaa ishee haarawaa keessa jiru yaaddessaa ta’uu dubbatan.
Har’a ibsa kan kennan dubbi himaan ministrichaa obbo Meles Alem akka jedhanitti walii galteen kun kan mallatteeffame muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny ennaa isaan wal ga’ii Beejiing irratti argamanitti ture.
Har’a ibsa kan kennan paartileen mormituu sadii yaadawwan walitti isaan fidu irratti waliin hojjechuu kan itti fufan ta’uu beeksisan.
Har’a ibsa kan kenne gamtaan Medrek kan calaqqises isuma kana. IHADEG guutummaan injifadhe jechuun filannoo inni labse uummata sagalee kenne kan mufachiise ta’uu Medrek ibsee jira.
“Har’a immoo, loltoota federaalaa tu konkolaataa afuriin aanattiitti bobba’ee oole” jedhu, jiraattonni.
Har’a immoo ogeessoota Artii fi midiyaa waliin waltajjii 6 irratti marii gaggeessaniin rakkoo gurguddaa bulchiinsa naannoo keessaa adda baafachuu fi waan furmaata ta’u lafa ka’atan.
Har’a immoo waldiyaa fi wadlaa keessatti baasii dilaalaa waliin wal qabatee mormii jiruun daldallii fi geejiibii cufaatti kan jiran ta’u jiraattonni ibsanii jiran.
har’a irraa jalqabee ka biyyattii keessatti yaadatamu Guyyaa Dhibee Busaa ilaalchisee, duulli waa’ee dhukkubichaa uummata hubachiisuu akka geggeessamus, Biiroon Fayyaa Naannoo Amaaraa hubachiisee jira.
Har’a, jaarmayaalee siyaasaa fi ka Siivilii shantamaa oliin kan waamame, hiriirri mormii guddaan – lammiwwan Itiyoophiyaatiin waajira Ministrii Dhimma-laa Yunaayitid Isteets irraa haga waajira mana-maree yokaan Koongiresii Yunaayitid Isteetsitti geggeessamee jira. Mootummaan Itiyoophiyaa -- Oromiyaa fi naannoolee biyyattii kaan keessatti miidhaa geessisaa jiru dhaabuu qaba – jechuun balaaleffatan. Hiriitota keessaa tokko akkana jechuun, waahgila keenya afaan Amaaraa Alulaa Kebbedeef ibse.
Har’a jechuunis Ebla 22 bara 2015 oduu galgala darbeen gabaasa ka biroon akka tuqetti guyyaa borii jechuunis Ebla 23 hiriirri seeraan alaa waamamuu isaa hoogganaan waajjira bulchaa magaalaa Finfinnee obbo Aseggid Geetaachoo ibsanii turan. Kana ilaalchisuu dhaan itti gaafatamaan quunnamtii uummataa Semaayawii Paartii obbo Yoonaattan Tesfaayee paartiin isaanii hiriira waamuuf qophaa’e hin qabu, jeeqama jedhames paartichi quba kan hin qabaanne ta’uu ibsanii, qeeqa paarticha irratti dhiyaates haalaniiru.
Har’a kan as WASHINGTON DC jiru - Hoteela Homnii Shooraam keessatti Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteets – Joon Keerii fi prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Baaraak duraa booda haasawa dhageessisanii jiran. Waa’elli keenya – Tujubee Horaa bakka walga’ichi itti geggeeffamaa ture – Hoteela Omnii Shoraam irraa deemsa walga’ichaa Namoo Daandiif ibsitee jirtii.
Har’a kan Finfinnee keessatti kan argamu hoteela Ililii jedhamu keessatti dhaaboliin Oromoo Shan jechuun Adda Bilisummaa Oromoo, Kongresii Federaalawaa Oromoo, ABO Tokkoome, Adda Tokkummaa Walabummaa Oromoo, Addi Dimokraatawaa Oromoo gamtaan ibsa kennaniin guyyoota jalqaba baatii Fulbaanaa qabee Finfinnee fi naannoo isheetti yakka raawwatamaa ture balaaleffachuu dabalatee dhimmootii yeroo ka biro irratti ibsa bal’aa kennaniiru.
Har’a kan nu mudatee jiruu fi weerarri hedduu yaaddessaa ta’e sababaa dhukkuboota daddarbaa hin taaneen kan dhufu dhibee fayyummaa hawaasaa ti.
Har’a Lagi Abbayaa, sirbaa, ittiin sodaachisa irra dabree, otuu eenyuuniyyuu hin miidhiin boqonnaa murteessaa irra akka gahu taasisnee jirra,” jedhan. Hojii hidhaa Laga Abbayaa irratti kanneen hirmaatan – hoogganotoa irraa jalqabee, hanga kanneen buusii maallaqaa buusaniitti kan galateeffatan – muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimad, hojiiwwan haga ammaatti hojjetaman kan nama boonsan tahuu eeranii, gama biraatiin - gama dippioomaasiitiin hojiiwwan ulfaatoo mudachuu malanis eeranii jiran.
Har’allee raayyaan ittisa biyyaa aanaa Gedaamaayituu magaalaa Garba-Iissee seenanii tarkaanfii fudhataa jiru jedha Addis Chekkol gabaasa ergeen.Caqasaa.
Har’a madda oduu CNBC irratti waa’ee kanaa ennaa dubbatan, “uummata hedduu Ameerikaa giddu-galaa irraa gara Yunaayitid Isteetisitti godaanu to’achuuf, walii-galteen amma mallatteessame kun meeshaa gaarii dha” joedhanii, Yunaayitid Isteetis, waggoota digdamaaf walii-galtee akkanaa Meksiikoo irraa akka eegaa turte hubachiisan.
Har’a magaalaa Amboo keessatti namoonni haga kudhanii humnoota waraana federaalaan rasaasaan dhawamanii ajjeesamuu fi namoonni kudha-shanii ol madaa’uu aangawoonni naannoo beeksisanii jiran.
Har’a, magaalaa Finfinneetti kan argamu – galma dhaabbata Tokkummaa Mootummootaa keessatti, konferensii yokaan kora dinagdee Afrikaa yeroo bananitti kana dubbatan – Obbo Hayile-maariyaam.
Har’a magaalaa Gonder keessatti mariin uummataa fi mootummaa gidduutti geggeessame walii-galtee tokko adda-faca’uu isaa ka dubbatan – maanguddon hoogganaan amantii tokko, “otuu ijoolleen keenya ajjeesamaa jiranii haalli jiru tasgabbaa’ee jira akka jennu barbaadu” jedhuun – mufannaa isaanii, waahila keenya Tsiyoon Girmaatti dubbatan.
Har’a magaalaa Haraaree keessatti sina geggeessame kana irratti, walii-galteelee daldalaa fi induustrii sadii mallatteessan – Ministarichi dhimma-alaa Raashiyaa kun.
Har’a magaalaalee Oromiyaa adda addaa hanga tokko keessati mormii, bakka kaanitti immoo namoonni du’an ennaa awwaalaman kaan keessatti immmoo namoonni du’uu fi humnootiin mootummaa waan bobba’aniif sochiin magaalaalee kanaa ugguramanii jiraachuu jiraattonni naannoo akkasumas hoogganoonni paartilee momituu ibsaniiru.
Har'a Magaalaalee Oromiyaa Adda Adda Keessatti Hiriirri Mormii Geggeeffamee
Har’a, magaalaa Moskoo keessatti immoo, ministaroonni dhimma alaa biyyoota lameenii – fakkii Ambaasaddaricha, kaleessa, Tarkii keessatti, dhukaasa poolisii hojii irraa boqonnaa irra tureen ajjeesamanii, kan Andree Kaarloov irra bissii abaaboo ka’anii jiran.
Har'a magaalotaa fi aanota Oromiyaa bakka garaa garatti hiriirri deeggarsaa Paartii Badhaadhinaa gaggeeffamaa oole.
Har’a mana maree bakka bu’oota uummataatti kan argaman muummichi ministeeraa H/Mariyaam Dessaaleny miseensota biraa kan dhiyaatan gaaffilee adda addaaf deebii kennaniiru.
Har’a mana-murtii ol’aanaa Federaalaa, Ramaddii Lidetaa, dhaddacha yakkaa afuraffaatti, hoogganoota Koongiresa Federaalawa Oromoo galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoon waamaman irraa ragaa of irraa ittisaa dhaggeeffachuun jalqabamee ture.
Har’a manneen maree bakka bu’otaa wal ga’ii isaanii geggeessan filannoo bara 2017 booda kanneen hundeeffamani. Paartileen mormituu irra hedduun kan hin simanne filannoo biyyoolessaa kan bara 2007 IHADEG fi dhaaboliin michoota isaa ta’an barcuma paarlaamaa 547nu injifachuun isaanii ni yaadatama.
Har'a manni murtii walii galaa Federaalaa dhaddachI oliyyannoo obbo Jawaar Mahammad fi namoonni galmee isaanii irratti wamamaan mana hidhaa ta'anii pilaazimaadhaan akka falmii gaggeessan ajaje ture.
Har’a masaraa Mootummaa, ka magaalaa Moqdishoo jiru keessatti hoogganoota dhaabbatoota naga-eegumsaa biyyattii fi bulchaa magaalaa Moqdishoof ibsa kennan keessatti kana labsan – Prezidaantichi Somaaliyaa.
Har’a mobaayila keessan harkaa irraa social midiyaa argachuu dhiisuu maltu. Sababaan isaas daataan mobaayilaa waan cufameef. Waajjira keessanii garuu interneetii argachuu dandeessan. Anis waajjira kootii interneetii nan fayyadama kanneen biroonis fayyadamaa turan. Tarii guyyoota sadii jechuunis qormaanni kutaa 10 hamma raawwatamutti ta’uu mala.
Har’a mooraa Waayit Haawus keessatti kan kana dubbatan – Traamp, Dimookiraatonni yoo gochaa kana itti fufan, filannoo mana-maree bakka-bu’ootaa irratti gatii guddaa isaan baasisuuf jira – jedhu.
Har’a mormiin kun itti fufuee bifa walitti bu’iinsa gosaa fi amantii qabaachuun gabaasamee jira. Hanga ammaatti magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessaa yoo xiqqaate namoonni 16 du’uun illee gabaasamee jira.
Har’a naannoo Amaaraa magaalaalee adda addaa keessatti eenyummaa irratti kan hundaa’e ajjeechaa fi qe’ee irraa buqa’uu mormuu dhaan hiriirri mormii geggeessuuf uummanni hedduun waltajjiitti ba’ee jira. Baahirdaar, Debremaariqos fi Waldiyaa Dassee Hayiqii fi magaalaalee ka biroo keessatti uummanni heddumminaan kanneen keessa hiriiran keessaa ti.
Har’a namoonni 10 sirni awwaalcha isaanii raawwachuu jiraataan kun Tsioniif ibsaniiru.
Har'a namootni 4 naannoo Oromiyaa magaalaa Bishooftuutti nama 2 fi Adaamaatti namni 2 mallatoon Vaayirasii Kooroonaatti shakkisiisu waan irratti mul'ateef akka kophaa turanii qorataman taasisamuu Biiroon Eegumsa Fayyaa Oromiyaa beeksisee jira.
Har’a, Prezidaantii Gumii Awurooppaa – Donaald Taaskii fi Prezidaantii Koomishina Awurooppaa Jean-Claude Juncker wajjiin walga’anii ka dubbatan – Prezidaant Obaamaan, akka Waayit Haawus, ibsa sirnaa kenneen jedhutti – haala itti Briteen gara nagaa fi mucuucaataa ta’een Gamtaa Awurooppaa keessaa baatutti hoogganoota lameen waliin dubbatan.
Har’a qofaa namoota sadiitu rasaasaan dha’amee du’ee jetti.
Har’a ragaalee dabalataan dhaggeeffataman keessaa tokko, poolisii dhaabbata balaa ibiddaa ittisuu ka taate – dubartiin tokko leenjii qabduun, Filooyidiin gargaaruuf eyyama dhorkamuu isheetti ka guddaa gaddite tahuu dubbatte.
Harargee Bahaa aanaa Cinaakasn keessatti waraanii Liyuu Poolis ganda hedduu lolee namallee ijjeese
Harargee Bahaa aanaa Giraawaa fi naannoo Gaara-Mullataatti jiraattotii hiriira bahanii mormii isaanii himatan. Hiriira Giraawaa irratti akka jiraattotii jedhanitti namoota lama, obboo Saafii Abrootii fi Mahaadii Saamii faati ijjeefame jedhama. Akka jiraattoti jedhanitti naannoo Giraawaatti ummatii guyyaa afur wal faana hiriira bahuutti jira.Waan gaafatan keessaa warri nama fixe seeratti akka dhiyaatu, barattooti, qonnaan bultootaa fi Oromootii seera malee hidhaman akka hidhaa bahan, gumaan warra dhumatee akka bahuu fi gaafilee gara garaati. Ummatii naannoo Gaara-Mullataalleen hardha hiriira bahee mormii isaa himate.
Harargee bahaa aanaa Gorwaa magaalaa Gorwaa fi naannoo isheetti har’as hiriirri mormii itti fufee kan oole ta’uu jiraattonni naannoo dubbatanii jiru. Hawaasichis dargaggootaa fi barattoota waliin ta’uu dhaan kanneen hidhaman nuuf haa hikaman, gumaan kanneen du’anii nuuf haa baafamu mootummaan kun nu hin bulchu, miirgi abbaa biyyummaa nuuf haa kabajamu ka jedhu dhaadannoo dhageessisaa kan turan ta’uu illee jiraattonni kun nuuf ibsaniiru.
Harargee Bahaa aanaa Gurawaa Araddaa Ifa Baatee keessatti hiriirri geggeessamuu Wallaggaa Bahaa magaalaa Naqamtee keessattis guyyoota sadan darban keesssa haala magaalattii keessatti uumame jiraattonni magaalaalee kanaa ibsaniiru.
Harargee Bahaa aanaa Gursumii fi Cinaksenitti akka warrii lafaa jedhutti Liyuu Polis fulaa hedduutti nama aate.
Harargee Bahaa Aanaa Mayyuu Keessatti Haleellaa Humni Addaa Somaalee Geggeessen Namoonni 35 Du'an
Harargee Bahaa aanaan Gursum aanaalee araddaan heduduun waan lafaa irratti bulchiinsa naannoo shaniitiin irratti wal dhaban keessaa tokko.
Harargee Bahaa Aanaa Qumbii magaalaa Mi’oo Keessatti Haleellaan Raawwate Lubbuu Hedduu Galaafate: Jiraataa Magaalattii
Harargee Bahaa ardaa Gurusm hedduu ya Soomalii kutanii jedhan, bulchiinsii aanaa ammoo lafa Oromiyaa mallatteessinee kennuu dinnee jedha
Harargee Bahaa Awwadaayitti warrii hiriira bahe yaamicha Jawaar Mohaammediif jedhee karaa cufame bane
Harargee bahaa fi bulchiinsa naannoo Hararii keessa rakkoon uumamee akka hin jirre beekameera jedha oduu gabaasaan raadiyoo sagakee Amerikaa kun.
Harargee Bahaa fi Dhiyaa akkasumas Godinni Shawaa Lixaa Maal Keessa Oolan?
Harargee Bahaa fi Harargee Dhiyaa keessa aanaa 13 fi reera 130 keessatti argan.“Laftii oomishaa innii weerare hektaara 23, 328 taha,”
Harargee Bahaa fi Naannawaa Magaalaa Shaashamanneetti Mormiin Itti Fufee Ammas Lubbuun Dhabame Jedhama, Motummaan Immoo Gurmuu Hidhattootaatu Booda Jira Jedha
Harargee Bahaa Keessatti Haleellaa Geggeessameen Namoota Lama Tu Madaawe
Harargee bahaa, lafa daangaa naannoo somaalee irra jiru - aanaa Mayyuu, bakka addaa Roggee jedhamutti haleellaa humni addaa Somaalee geggeesseen namooni 35 ol du'An, jedhu – jiraattoonni.
Harargee Bahaa, magaalaa Qobboo keessatti Dilbata, Ebla 8 halkan, dubartiin haadha mucaa tokkoo fi ulfa jedhamte, Ayyaantuu Mohammed Sa’idoo miseensota raayyaa ittisaa itiyoophiyaa naannawa magaalatti qubatanii jiraniin rasaasa lamaan haleelamtee du’uu ishee, jiraattonnii fi maatiin ishee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Harargee Bahaa magaala Awwadaay keessatti hardhaa fi kaleellee nama kuma hedduutti tanatti dallanee goommaa karaa irratit gubee,dhagaa,jirmaa fi waan hedduu karaa irratti guuree karaa cufee hiriira bahe.
Harargee Bahaa ollaa Qorkeetti ijoollee ibsee ollaa isaaniitti galchan tolaan hujii gargaarutti jirtu ibiddii elektirikii gubee nama 15 fixe
Harargee Bahaatti waraanii naannoo Somaaleetii hidhate dhufe jedhan guyyaa 10 keessatti Cinaanksen keessatti nama haga 15 fixe
Harargee Dhihaatti ammoo barattoonnii har'as hiriira mormii geggeessuu isaanii dubbatan.
Harargee Dhiyaa fi Hongee Ishee Mudate
Harargee Dhiyaalletti waraanii Liyuu Hayil kun fuluma hedduutti nama lola.
Harargee Keessatti Lakkoobsi Namoota Liyyuu Haayil Ajjeesee Dabale: Waajjira Kominikeeshinii Harargee Bahaa
Harargee lamaanilleen deebi’anii rakko namii keessa jiru laalan.“Kana caala hojjachuuf qophii jirra,” jedha obboo Toleeraan.
Harargee Lixaa, Aanaa Bordoddee fi Boorana, Magaalaa Moyyaalee Keessatti Walitti-Bu’insa Uumamee Miidhaa Dhaqqabsiise
Harargee Lixaa aanaa Doobbaa araddaa Bilisummaa jedhamu keessattis hiriirri geggeessamuu isaa jiraataan gamasii nuuf ibsanii jiru.
Harargee lixaa aanaa Meessoo magaalaa Meessoo araddaa Saa’oo bakka Kaarraa jedhamutti “Liyyuu Poolis” jedhamu har’a ganama lubbuu namaa galaafachuu jiraattonni naannoo nuuf ibsanii jiran. Mucaan har’a du’e kan dheengadda Humuma Liyyuu poolis Kanaan ajjeefame abbeeraa Abdallaa Alii jedhamuu ta’uu kan nuuf himan jiraataan magaalaa Meessoo tokko haala magaalattii keessaa kan guyyaa har’aa akkasu jechuun ibsan.
Harargee Lixaa aanaa Mi’eessaa:Akka jiraattotii godina Harargee Dhihaa,aanaa Mi’eessoo jedhanitti ummatii aanaa fi mgaalaa isaanii hardhallee bahee gaafii ‘seeraa’ gaafachuutti jira.
Harargee Lixaa aanaa Mi’eessoo magaalaa Asaboot keessatti hiriirri momrii dilbata darbe kana jalqabe amma illee itti fufuu isaa jiraattonni dubbataa jiru. Waa’ee master plaaniif deebiin Dh.d.u.on kenne quubsaa miti. Barattoonnii fi lammiiwwan Oromoo kaan hidhaman haa hiikaman.
Harargee Lixaa Aanaa Odaa Bultumitti Sanbata darbe, gaggessaan masjiida magaalaa Baddeessaa ganda 01 ajjeefamuu jiraattonni himanii jiru.
Harargee Lixaa Aanaa Odaa Bultumitti sanbata darbe, gaggessaan masjiida magaalaa Baddeessaa ganda 01 ajjeefamuu jiraattonni himanii jiru. Sheek Abdallaa Mohaammed ka ajjeefaman mucaa ganan 13 ka mormii duraan Odaa bultumitti ta’e irratti ajjeefameef sirna awwaalaa gaggeeffamaa turerratti ta’uu jiraataan magaalaa Baddeessaa ni dubbatu.
Harargee Lixaa Keessatti Humnoota “Liyyuu Poolis”, Ka Naannoo Somaalee fi Jiraattota Aangaa Mi’eessoo Gidduutti Walittti-bu’insi Uumame Lubbuu Galaafate
Harargee Lixaatti Ajjeefamuu Gaggeessaa Amantii fi Rakkoo Nageenyaa Ture
Harargeen baddaa fi gammoojjii qabdi.Akka warrii godina Harargee Bahaa aanaa Cinaaksenii dubbifne jedhetti naannoon isaanii keessattuu gammoojjiin horsiisee bulaa bokka lama walfaana dhabde.
"Harargeen Dhiyaa gama waraanaatiin maan keessa jirtijennaan ""Yeroon itti boqotaniiyyuu hin jiruu garuu kan akkana hidhatani sanyii isa kanaa hin agarre.Magaaluma Mi’eessoo seenuudhaaf dhufan.”"
Harargeen lamaanilleen godina Oromiyaa bonii itti hammaatee namii heddun itti rakkate keessa tokko
Harargeetti maaatin oggoota 40 olii waraabessoota nyaata dhiheesuudhan tuuristoota harkisaa ture guddinni magaala Harar bosona haphisaa dhufuun nu yaaddesse jedhan.
Hararghee Bahaa, magaalaa Awadaay keessatti yoo xiqqaate namoonni afur ajjeesamuu, Shawaa Lixaa, Dandii keessatti namoonni sadii ajjeesamuu fi Dambi Doolloo keessatti namni tokko ajjeesamuu, jiraattonnii fi barreessichi Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Hararii fi Dirree Dawaa Keessatti Vaayrasii Koronaa Ittisuuf Tarkaanfiin Adda Addaa Fudhatamaa Jira
Har’a sadarkaa addunyaatti kabajamee kan oole “Guyyaa Namoomaa Kan Addunyaa” sababii gochuun Finfinnee keessatti qophii gaggeeffame irratti mootummaa fi kanneen daandiilee irratti hiriiran karaa nagaan akka dubbatan akkasumas wal dhaggeffataniif Jaarmayaa misooma sadarkaa addunyaa kan Yunaaytiid Istees Finfinnee jiruuf Daayreektera kan ta’an Laslii Riid dubbatan.
Har’as gaggeessitoonni paartichaa waanuma kana gaafatamanii, mareen kaleessa taasifame kun rakkoo kana akka furu dubbatan.
Har’as mormiin itti fufee jiraachuu isaa jiraattonni magaalaalee adda addaa nuuf ibsanis Obbo Addisuun mariin geggeessame bu’aa argamsiisaa jira jechuu dhaan daldalaawwan bakka adda addaa jiran banamanii hojii eegalaa jiru jedhan. Bakka tokko tokkottu amma iyyuu mormiin laguu gabaa itti fufee jiraachuu garuu hin haalle.
Har’as namoonni Afriikaa dhiisanii baqatan yoo jiraatan dursanii Faransaay itti aansuu dhaan immoo biyyoota Awrooppaa hedduun ardittii koloneeffattummaan bulchuu isaanii hin xumurre jechuu dhaan Di Maayoo, dilbata darbe gaazexeessotaaf ibsa kennaniiru.
Har’a Televiziyoona biyyattiin ibsa kennan keessatti, filannoon geggeessamuuf deemu sun kan guutummaatti heera biyyattii irratti hundaa’u tahuu dubbatan. Garuu, karoora siyaasaa ofii qaban waan dubbatan hin jiru.
Hara uummati irra hedduun ayyaana kana yeroo boqonnaa dheeraa kan baatii bonaaf itti fayyadamu. Agarsiisa adda addaa, hiriiraawwan keessumaa yeroo filannoon itti dhiyaataa jirukanatti geggeessamaa jira.
Har’a uummati Maalaawii prezidaantii fi bakka bu’oota mana maree filachuuf sagalee kennaa oolan.
Har’a waajira Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaatti ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, Ministaroonni Mootummaa dhimmi isaa ilaallatu, Boordiin Filannoo Biyyaalessaa fi qaamonni dhimmicha keessaa qooda qaban kanneen biroon miseensota Koree Filannoo huneeffame kanaa tahuu dubbatan.
Har’a waajjira abbaa alangaatti ibsi kenname dhimmootii adda addaas of keessaa qaba. Hidhamtoonni 500 ol ta’an dhiifami godhameefii gad dhiifamuun illee tuqamee jira. Itti gaafatamaan waajjira boordii dhiifamaa abbaa alangaa obbo Zeleqeen ennaa ibsan keessumaa dubartoonni daa’ima of harkaa qaban kanneen 26 ol ta’an dhimmi isaanii addatti ilaalamee mirga daa’immanii waliinis wal qabatee dhiifamni akka godhamuuf murtaa'eera jedhan.
Har’a waan magaalaa Maqalee keessatti mul’atu, mooraa buqqaatotaa keessaa tokko daawwattee waan argite ibsite, Heezeer.
Har’a waaree booda dubbi himaan ministrii dhimma alaa Itiyoopiyaa ambasador Diinaa muftii ibsa gaazexeessota biyya alaaf kennan irratti ture jecha cimaa kana kan dubbatan.
Har’a waaree irratti barataa yunivarsitii Haromayaa waggaa arfaffaa kan ta’e Tolosaa Dhufeeraa gamoo sadaffaa irraa kufee miidhaan erga irra ga’ee booda lubbuun isaa darbuu barattoonni hiriyoota isaa ta’an nuuf ibsanii jiran. Ambulaansiin Tolasaa fi hiriyoonni isaa gara Hospitaalaatti ittiin deemaa turan garuu balaan konkolaataa isa mudachuu isaa nuuf ibsan barattoonni kun.
Har’a wal ga’ii addaa kan geggeesse paarlaamaan Itiyoophiyaa dura taa’aa IHADEG haaraa Dr. Abiyyi Ahimediin muummicha ministeeraa gochuun muudeera. Aangoo walitti dabarsuun kun boqonnaa haaraan kan ittiin jalqabamu ta’uu isaa kan ibsan muummichi minsiteera Dr. Abiyyi Ahimed, itti gargaaramuu qabna jechuun yaadachiisaniiru.
Har'a warshaa Huccuu Shunfaaraa irratti balaa ibiddaa dhaqqabeen ibiddi sa'aatii lamaa oliif osoo hin dhamiin turee miidhaa dhaqqabsiisee jira.
Har'a White House irraa haasaa dhageessisuuf jiru, uummata miliyoonaan laka'amutu haasaa isaanii dhaggeeffachuuf jira.
Har’a xalayicha ergame sana dhaddacha sirri ta’etti nu barreessaa jennee gaafachuuf mana hidhaa Qilinxoo yeroo geenyeetti, silaayyuu akka hin gadhiifamneef dhaddachii ijiibbaataa irraa ajajii waan nu dhaqqabeef xalayaa sirreessuun gatii hin qabu jedhamne jedhan.
Har’a xayyaarota waraanaa magaalaa Damaaskus irra bobba’an arguu isaanii kanneen dubbatan – jiraattonni magaalattii, xayyoota sun garuu, ka mootummaa Siiriyaa yokaan kan michuu isaa – ka Raashiyaa ta’uu adda-baasanii hin dubbanne.
Har’a yeroo filannoon geggeessamaa turetti, deggertoonni prezidaantichaa, har’a, Waltajjii Xaahir, kan magaalaa Kaayiroo keessaatti yaa’uudhaan deggersa isaanii dhageessisaa turan – jedhama.
Har’a yeroo guyyaan biyyoolessaa Faransaay kun gara sa’aatii lamaaf ayyaaneffametti, guyyaa waraanni Ameerikaa Lola Addunyaa Lammaffaatti jalqaba seene yaadachuuf, jeettonni waraanaa Ameerikaa qilleensa irra marsaa turan.
Har’a Yunaayitid Isteetis gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaaf irra deebi’uu dhaan, haalli namoomaa fi ka mirga namaa naannoo Tigraay keessaa hammaataa dhufuun yaaddessaa ta’uu ta’uu isaa fi loltoonni Eertraa yeroo hin murtaa’iniif Tigraay keessa turuuf jecha yunifoormii waraana Itiyoopiyaa gargaaramuu isaanii kan mul’isu gabaasaalee qabatamoon jiraachu ibsitee jirti.
“Harcaa dubbii poropogaandaa afaaniin wal hadhanii awwaaluuf asi dhufe.Harka Hariyummaa ummataa Kuubaatii diriirafacuuf dhufe.”
"Hardahllee akka jarii jedhutti gaafiin isaanii gugurdoon akka daangaan Booranaa kabajamtu,waraanii Sooddatti nama fixe seeraan gaafatamu,akka bulchiinsii dansaan onnee qabu jiraatuu fi rakkoo hedduu himanne,” jedha.
Hardhaa guyyaan,Ammajjii 18,2016 ka Maartin Luter Kingiiti.Maartin Luuter Kingi nama seenaa Amerikaa jijjiire keessaa tokko.Atilaantaa Jiyoorjiyaatti dhalate. Namii gurrachii Amerikaa jireenna garbummaa jalaa bahee akka namaa adiin wal qixxee jiraachuu malee jedhee qabsaahaa bahe.
Hardhaa,kalee fi guyyaa dheengaddaallee dhiira hedduutti tanuma irratti walti raphe jechaa oole.
Hardha akka warrii lafaa jedhetti biiroo fi manneen barnootaallee cufee ummatii hiriira bahe.
Hardha Amerikaa godina Ditrooyit,Michigen keessatti doote.
Hardha Amerikaatti guyyaan guyyaa galataati (Thanksgiving Day) jedhan. Biiroleen mootummaa Federaalaalleen cufaa.Bori ammo (Black Friday)guyyaa dhaabbileen daldalaa mi’aa isaanii harka 50 faan irra bu’ani gurguran.Namii galagala kana jalqabee jala bulee baniitii gabayaa eegachaa bula.
Hardha ammo guyyaan guyyaa gabayaati. Gabayaa waan hedduu raksaan bitatan.Keessattu dhaabbileen gugurdoon mi’a isaanii gatii akka malee laaftuutiin yo tokkoo tokko harka 50 caalaa irraa bu’anii gurguran.
Hardha ammoo Leser Sitiin Liverpuul 3-1 moote.Kalee Totten Ham kialbii Istookki 4-0 garafte.Westi Biroom Bournemoutzi 2-1 moote.Everton kilabii Sunderlandi 2-0, kialbiin Kiristaal Paalaasi ammoo Middolesbrotzi 1-0 moote.
Hardha ammoo siyaasaa lafuma dhaabaniii gammachuu guyyaa bilisummaatti jiran.
Hardha araddaa Qaraaruu naannoo Caacaaleetti nama tokko madeessite. Akka bulchiinsaa fi warrii lafaa jedhutti ‘Shiftaa Soomaleetti’ akkana Harargee Bahaatti nama fixa.
Hardha Ayvoorii Koostii fi Toogoon 0-0 gargara bahan.DRC fi Morookootti amma taphachuutti jira.
Hardha Biraazililleen Meksikoo 2-0 irraa galchite.Meksikoon ganna 32 keessatti takkuma akkana hin taane.Goolii qaraa Neeymaritti 51’ Biraaziliif keessa buuseef,ta lammeessoo ammoo Roobertootti 88’ irratti itti cuqqaaleef.
Hardha Booranaa aanaa Mooyyaleetti Raayyaan Ittisa biyyaa rasaasaan nama mammadeesse 'rakkoo akkanaa ganna 27 caalaa himachaa baane'
“Hardha feetu Amerikaam NY jiraadhu feetu mana akkoo tiyya ta Naayroobi irraa km dhibba hedduu fagaate jiraatu keessa jiraadhu fuluma feete jiraadhuu odeeffannoo laabreeii addunyaa gugurdo keessaa hin arganne harkaa qabda.Hardha akka dhukkuba irraa fayyifnu beenna,akka humna aduuti fi bubbeetiin elektiriki galfannu beenna.Yoo hedduu nama Amerikaatiin saatiin dhalachuu malan ta qaroomii guddate tana keessa jedhaan.”
Hardha ganama qaamotni hidhannoo naannoo Somaalee irraa dhufanii iddoo sanitti]Caamuqi] alaabaa fannisaanii dhukaasa bananii rakkoon nageenyaa uumamee jira.Rakkoo nageenna saniin lubbu namaa fi qaama namaa irratti miidhan gaheera gabaasa jedhu arganneera. Namoonni du’an jiru. Ummannis ufi irraa tasgabbeesseera,” jedha."
"Hardha hariyummaa kiristaan gama Bahaa waliin dhaloota goofataa ulfeeffanna nagaa fi jaalala isanii hawwa.”
Hardha kora Dingagdee Addunyaa,World Economic Forum,Davos Siwizerlanditti itti jiran keessa oole,kalee fi guyyaa dheengaddaa ammoo bulchoota Awurooppaa fi ta Tokkummaa Mootummootaa ta akka akkaatiin wal mari’ate. Dr.Abiy imaltuu Awurooppaatti jira.
Hardha Liibiyaa fi Ekuwaatooriyaal Giinii, Naayjeeriyaa fi Riwaandaatti wal qoraasa.Bori Angoolaa,Burkiinaa Faasoo, Kaameruunii fi Koongootti dirreetti walii yaa'a.
Hardhallee aanaalee godina Gujii keessatti fulaa hedduutti hiriira mormi bahanii kontoraata Midrookii haareffame didan.
Hardhallee itti gaafatamaa waajjira ODP, jidduu –galeessaa obboo Addisuu Araggaa fi itti gafatamtootii mootummaa Oromiyaa hedduutti Yaaballotti biyyaan wal mari’ate.
HardhalleeLiver Poolirraa Sadio Mane faan dhufattee waan mataan dhaabdu hedduu qabdi.Biyyootii addunyaa 27 hafanilleen waan jedhaniif hedduu qaban
Hardhallee Mooyyale lafa waraanaati.nama 15 tahu keesatti fixan. Kana keessaa afur poolisii Oromiyaati jedha bakka bu’aan Paartii Kongiressii Federaalistii Oromoo Mooyalee.
Hardhallee nama Oromoo lama Mooyyale keessaa warrii naannoo Somaalee fuudhee baduniif adoo baqatuunii qeerroon Mooyyalee nama ufii irratti reebdee walti baafatan.
Hardhallee namii maatiin,firaa fi fiixaan, onaa ollaan,dhalaa hariyaan wal yaamee afaanuma beekuun walii fi waaqa ufiillee galateeffachuutti jira.
Hardha,Onkololeessa 19,2015 New Zeladni Faransaay,Siiriyaa fi Paraguaay,Afrikaa Kibbaatii fi Koostaarikaa,Kooriya Kaabaatii fi Raashiyaatti taphata.
Hardha Poortugaal Kooriyaa Kibbaa 3-1 moote.Venezueheelaa fi Jappaan itti aanee taphata.Bori ammoo Urugaay fi Sawudii, Zaambiyaa Jermenii,Koostaa Rikaa Ingilaanditti taphata.
Hardha teessoo mootummaa biyya isaa,Monorooviyaa keessatti kakatee hujiitti dabre.Jila isaa guddoo tanatti pirezidaantii Gaabon,Gaanaa,Seraaliyoonii fi bulchoota Afrikaa hedduutti dhufeef.
Hardha Toogoo,DRC,Nyeenca fi Morookooti taphata.Taphii kun daqiiqaa 30n duubatti jalqaba.Togo fi DRC fi Morookoo fi Ayvori Kosti waliin tapahta.
Hargeessaa irraa yeroo ari’aman nyaataa fi maallaqa qabatanii dhufaniin gargaaramaa akka jiran dubbatu.Kan amma daran rakkoo isaanii hammeesse gara Iriyoohiyaa keessatti imalaa jedhamuun kokolaataa akka koran dirqisiifamuu isaanii ta’u dubbatu.
Har'ha Dubuluqitti kalee ammooYaaballoofi aanaaMiyoomagaalaaHiddii-Lolaattiummatii godina Booranaa dhiyo tana hiriiraa karaatti yaa’ee dhiphuu godina isaa himachumatti jira.
Hariioon Diplomaasii Calliinsaan Guutame Mirga Namaa Hin Eegisisn Hafe
Hariiroo Addunyaa Wal Xaxaa fi Hamaa Ta’e Keessatti Michummaa jajjabeesuun Barbaachisaa:Dhaabbata Oduu
Hariiroo Afrikaa Waliin Cimsachuun Ameerikaaf  Yoomiyyuu Caalaa Barbaachisaa Dha, Jedha Aangawoonni Ishee
Hariiroo Ameerikaan Afriikaa Waliin Qabdu Dantaa Ameerikaa Eegsisuu Qaba: Bulchiinsa Traamp
Hariiroo biyyoota lameenii jajjabeessuu fi dhimmootii misooma kutaa irratti mari'atan jedhamee jira.
Hariiroo daldalaa jabaa fi kan Itiyoophiyaaf bu’aa guddaa argamsise jedhu Ahmad. Somaaliilaand waggaatti mi’a Doolaaraa Miliyoona 600 hanga Miliyoona 700 baasisuu ergiti jedhan.
Hariiroo daldalaa Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa gidduutti hammaateef ka Yunaayitid Isteetisiin balaaleffatan – ministarichi dhimma-alaa Chaayinaa – Waang, akkaataan itti mootummaan Waashinton Taayiwaan waliin itti hojjetaa jirtu, fayidaa ijoo Chaayinaan qabdu miidhuu isaa dubbatan.
Hariiroo dippiloomaasii biyyoota lameen gidduu haaressuudhaan, boqonnaa haaraa ka wal-gargaarsaa fi michoomaa banuuf cicha hoogganoonni biyyoota lameenii agarsiisan – ka faarsan – miseensonni Gola naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa, murtii Koomishina daangaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa qabxii shan of keessaa qabu hojii irra oolchuuf walii-galuu isaaniillee galatoomfatanii jiran.
Hariiroo Eertraa fi Itiyoophiyaa haaressa daawwannaa jedhu geggeessuuf muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyi Ahimad Eertraa Seenanii jiru.
Hariiroo gaariin dantaa biyyoota lamaaniif waan ta’eef prezidaant Doonaald Traamp waliin dubbachuu kan itti fufan ta’uu illee Putin beeksisaniiru.
Hariiroo Garee Traampii fi Raashiyaa Gidduu Jira Jedhame Deebii Barbaada: Paul Ryan
Hariiroo Itiyoophiyaa fi Ertraa kan walii-galaa ilaalchisee walii galteen eega tolfamee kaasee daangaas ta’e dhimmootii kanneen biroo irratti koreen teeknikaa gama lameen irraa hundeeffame hojjataa kan jiru ta’u dubbi himaan ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa Obbo Nabiyaat Getaachoo Tuuta oduuf ibsanii jiru.
Hariiroo Jiru Jajjabeesuuf Irratti Hojjatamaa Jira
Hariiroo kana gama dinagee fi polotikaan akka xiinxalan, kan gaafataman Hayyuun Falaasama Polotikaa – Dr. Alamaayyoo Birruu, Jarmanii irraa ibsa kennaniin, walii-galteen kun biyyoota sadeeniifuu bu’aa guddaa qabaata, jedhu. Zayita boba’aa Sudaan durii keessaa afur keessaa harka sadii kan fudhatte Sudaan Kibbaa karaa zayita ishee kana gara Addunyaa alaatti ergattu argannaan guyyaa guyyaatti gara barmeela walakkaa miliyoonaa gurgurachuu dandeessi.
Hariiroon Addaa Briteen fi Amerikaa Gidduu Haara’uu Qaba: Mummittii ministeera Briteen
Hariiroon alaa kan gamtichaa ibsa kenne kanaan muummichi ministeeraa Haayilemaariyaam Dassaaleny aangoo gad dhiisuun Itiyoophiyaa keessaa wal amantaaf haalli sirriitti kana ta’a jedhu dhabamuuf sababaa akka ta’e ibsee, komee uummataaf deebii kennuuf jecha muummichi ministeerichaa kaka’umsa isaaniin kan dubbatan jijjiirammi gaariin guutummaan akka itti fufu gochuun mootummaa haaraa dhufaa jiruuf baay’ee barbaachisaa akka ta’e illee tuqeera ibsichi.
Hariiroon biyyoota dinagdeen guddatan lamaan gidduu jiru baatilee dhiyoo as dhimmootii adda addaa kan akka daldalaa, teeknooloojii fi ka chaayinaan seera naga eegumsa biyyoolessaa baastee Hong Kong irra keesse dabalatee hammaataa adeeme.
Hariiroon biyyoota lamaanii erga Raashiyaan filannoo prezidaantummaa US akkasumas walitti bu’iinsa Ukraine fi Syria jidduu seente jedhamee as laaffataa adeeme.
Hariiroon Chaayinaa fi Itiyoophiyaa Daran Cime
Hariiroon Daldalaa Itiyophiyaa fi Somaaaliilaand Sadarkaa Maalii Irra Jira?
Hariiroon daldalaa US fi biyyootii Afriikaa kan fayyadu ta’uu qaba jedhan. US kana booda adda utuu hin basin gargaarsa hin kennitu, deggersa bu’aa hin qabaannee hin gootu fi gurmuu naga eegumsaa tokkummaa mootummootaa milkaa’ina hin qabaanne hin deggertu jedhan.
Hariiroon Hindii fi Paakistaan Gidduu Laaffataa Jira
Hariiroon hoogganoota siyaasaa fi waraana gidduu jiru hammaachaa deemuunii fi hoogganichi waraanaa – Leetenant Jeneraal Kohaantil Motso-motso ajjeesamuun, biyyattiin fonqolcha mootummaan beekamtu kun haala hamaa keessa bu’uu malti – yaaddoo jedhu uumee jira – biyyoota ollaa biratti.
Hariiroon Jabuutii waliin jiru adda jedhu dubbi himaa ministrii dhimma alaa Itiyoophiyaa kan ta’an obbo Mallas Alem.
Hariiroon jiru illee ennaa Tramp Masriin hidha sana dhoosuu dandeessi jechuun ennaa marii bilbilaan geggeessan dubbatanitti laaffataa adeeme.
Hariiroon kunis cimaa fi dhiyeenyattis gara sadarkaa guddaa michummaa tarsiimootti guddachuun isaa hariiroon biyyoota lamaanii wal amantaa irratti kan hundaa’e ta’uu isaa mirkaneessa jedhan.
Hariiroon Nagaa Itiyoophiyaa fi Ertraa Gidduu Beekkamtii Argachuu Qaba:Dinaa Muftii
Hariiroon Paakistaan fi Afgaanistan yeroo dheeraa dhaaf muddama keessa jira.
Hariiroon Raashiyaa fi Jarmanii waraana Siiriyaa fi Raashiyaan biyya hollaa ishee Ukraine-n weeraruu irraan kan ka’e laaffatee jira.
Hariiroon Somaaliyaa Waliin Jiru Addaan Citus Keeniyaan Lammiiwwan Biyyattii Biyya Koo Jiran Hin Ari’u Jette
Hariiroon US fi Raashiyaa Fooya’aa Laata?
Hariiroon US fi Raashiyaa gidduu jiru fooyya’uu fi dhiisuu isaa himuuf yeroon isaa amma miti jedha Kremlin.
Hariiroon waaltaa kana waliin jiru cimaa ta’u illee waa’ee siyaasa Itiyoophiyaa ilaalchisee yaada tokko iyyuu kennee hin beeku.
Hariiroon waraanaa Washington fi Beeijing gidduu jiru sababaa waraana daldala irratti ka’een torbanneen dhiyoo laaffataa adeeme. US waraanni Chaayinaa Raashiyaa irraa meeshaa waraanaa bitachuu ishee fi Beeijing galaana chaayinaa kibbaatti maadhee tolchuu isee ilaalchisee uggura irra keessee jirti.
Hariiroon Yoo Citee Hundumatu Miidhama: Qataar
Hariiroon Yunaayitid Isteetisii fi Iraan gidduu gad sigigaataa deemuu ka jalqabe, Caamsaa bara 2018, Prezidaant Traamp walii-galtee sadarkaa Addunyaa akka Iraan oomisha Niyuukilaraa dhaabdu gochuuf mallatteessamee ture keessaa Yunaayitid Isteetsiin baasanii booda.
Hariiroon Yunaayitid Isteets Afrikaa waliin qabdu, tarsiimoo dantaa ti. Waa’ee gargaarsa namoomaa hatattamaa kennuu qofa otuu hin taane, waa’ee dantaa dinagdee keenyaa, dantaa siyaasaa keenyaa, dantaa nageenya keenyaa tarkaanfachiisuu ti. Yeroon kun, yeroo gara boodaatti irraa deebinu miti. Keessumaa yeroo biyyoonni akka Chaayinaa ardittii keessatti akka jabaatti invest gochaa jiranitti, jedhu.
Hariiroo sadarkaa ol aanaa chaayinaa fi Ameerikaa gidduu cimsuun bala walitti bu’iinsa akka tasaa uumamu gad xiqqeessa jechuu dhaan ministeerri ittisaa US Jim Mattis gita isaanii kan chainaaf ibsanii jiran.
Hariiroo Traamp fi Raashiyaa gidduu jiru ilaalchisee sadarkaa kongresiitti qorannaalee sdiitu geggessamaa jira. Rayan qorannaa kana keessatti abbaan alangaa addaa ramadamuu isaa hin dubbanne garuu qorannaan gam lamaan hirmaachise geggeessuun barbaachisaa ta’uu cimsanii yaadachiisuu dhaan odeeffannoon basaasaa saaxilamuu dhabuu isaa mirkaneeffachuu qabna jedhan.
Hariiroo US waliin qabduu fi kan hammaataa dhufte irra deebistee kan xiinxaltu ta’uu Paakistaan beeksistee jirti. Kunis loltoota Ameerikaa kanneen Afgaanistaan keessa jiraniif lootee seentota waliin wal waraanaa jiraniif daandii meeshaan itti darbu addaan akka citu sababaa ta’aa jira.
Hariiroo Yunaaytid isteets biyyotta biraa wajjin qabduu laalchisee, Obaaman ibsaa balla kan kenne yeroo ta’u, Biyyonni Afrikaa akka umaata isaanii nyachisaani fi Iboolaa lixa Afrikaa irra baleesuu dabalatee gargaarssi Yunaaytiid Isteets gootu nageenyaa ofii egsisuu wajjin hidhata qaba jedhaniiru.
Hariyaan Furii Kaffiyaaloo jettiin,maqaan isaa,Taammiruu Kaffiyaaloo Damiseeti.Taammiruun nama ganna 23ti.
Hariyaan gobaan dhawatti,nadheen kaarrileen faarsiti,Abbaa Gadaa Booranaa 63essoo, bara 1952-1960 Boorana bulche,Madha Galma Toree waan hedduun himan.Walaloon Itoophiyaa beekamaan Tsaggaayee G/ Madiin,Ilma Galmaa…abbaa Gadaa jedhee faarse. Abbaan Gadaa Booranaa ka ammaa,Kuraa Jaarsoo 72essoo.https://www.voaafaanoromoo.com/a/abaan-gadaa-booranaa-72eessoon-dhiyootuu-baalli-fuudha/3715728.html
Hariyatama isaaniif, “dhimma Raashiyaa, kan FBI qorataa jiru” kanuma prezidaantichi ofii dubbatanin fudhadha jechuun dubbatan. Waa’ee Raashiyaa ilaalchisee, waan haala Prezidaantichaa irraa hubatan ennaa dhugaa-ba’anis dhimma sanatti baay’ee dhiphachuu isaanii fi sababaa sanaaf hojii kaan hojjechuu dadhabuu isaanii akka irraa hubatan dubbatan.
Hariyootaa fi jaallowwan teenna cufaanuu akka wal jaalannu mataa waraanaatti argine, murtii waraana keessatti hubanne,dansooma nagaatiin mirkafanne.Wannii gargar nu baasaa hin jirtu.""Qophii sun irrartti pirezidaanti Maakroon waraana Amerikaa lola sun irraa hafe shan badhaase."
Hariyoota dhugaa barbaadaaf mandheen mana taateef, dardara garaa-haadhaa baddaa gammoojjiin, dabraa- galaanii fulaa taheef faaf barreeffame jedha.
“Hariyoota teenna Amerikaa haga addunyaa jirtan.Guddaan qabso ummata Kuubaa,Fidel Kastro Ruz ya du’e.Reeffa isaa akkuma aadaa teennaatti gaafa innii du’ee boriyyaan barraaqaan guban.Ammallee akkuma durii moona!”
Hariyummaan Ameikaa fi Joordaan akka jecha Tiraampitti waan akka malee jabaati.
Hariyummaan Eeritaa fi Waldaa Awurooppaa durii garadhabde amma wayyaahaa dhufuutti jirti.Christian ManahlEeritaatti itti gaafatamaa Waldaa Awurooppaati.
Hariyummaan naannoo Amaaraati fi naannoo Tigrayaa hairyummaa dhugaatii fi haguma jirtu jiraattu hariyummaa naannolee dhbiii waliin qabanilleen waan jabeessanii jaalalan irratti hojjachuu malan jedha.
Hariyummaan USA fi Itoophiyaa seenaa qabeeettii akka jecha oduu himaa Ministera Haajaa alaa Amerikaatti.
“Hariyummaan Waldaa Awurooppaatii fi Eeritaa akka hamaa keessa turte ganna lamaan dabaran keessaa akka dansaa wayyoofte.Ammaan tana hariyummaa miila gadi dhaabatte waliin qabaannee qonna biyya tanaa jabessinuu fi haga tokkoon ammoo humna anniisaa ykn enerjii biyya tanaa jabeessuuf hojjanna.”
Hariyummaa UAE fi Israahel waliin wayyeeffachuuf walii galanitti tanaan dhufe. Tun ammoo pirezidaanti Tiraampiif gammachuu guddoo.
"Harka 625 caalaa roobeef.Bokkaa akkanaa arginee hin beennu.”
Harka acaalaan isaa kanneen umriin isaanii 15-64 gidduu akka ta'e Simanyish Yeqoyyee gabaastee jirti.
Harkaa fi miililleen wal qixxee ariifataa. Harkii isaa akka qaanqee xinniqa, akka mandiisuu nama irraa dibbisaa jedhaa warri dhahichaa isa laaleffatee dubbatu.
Harkadhiqachuu dhiisi bisaanii dhugaatiiyyuu galaanaa waraabbatanManneen barnootaa cufamanii ijoolleen isaanii akka ijoollee diraa omputera qabaatanii akka ijoollee diraa hin baratan
Harka isaanii duwwaa ba’an waan ta’eef yeroo mara kitaabota qulqulluu dubbisuu dhaan kadhannaa godhatu waan ta’eef isa males jiraachuu waan hin hin dandeenyeef deggersi kun godhameeraaf jedhan jechuu dhaan Alem Fissehaa Meqelee irraa gabaasee jira.
Harka koo ol qabeera. HIn dhukaasiin dhaadannoo jedhu dhageessisuu dhaan Fergison Mizuri keessatti rasaasa poolisiin rukutamee kan du’e haala ajjeechaa daragaggoo umuriin waggaa 18 Mikil Brown ibsaa turan.
Harka Poolisiitti Du’uu Joorj Filooyid Mormuun Hiriirri Guutmmaa Ameerikaa Keessatti Ka’e Ittuma Fufee Jira
Harkatti itti heddate,abbootii qabeennaatii dabalee hedutti faayidaaf jedhee keessa seene.Gadaa rakkoo biyyaatiifuu fala taati warrii siyaasaalleen gama ufii deebifahuu fedha.
Harka wal qabuun nagaa walgaafachuun akka dhaabatu akkasumas harka ofii saamuunaadhaan sirritti dhiqachuun kan barbaachisu ta'u dubbatan.
Harki Caalaan Aramaa Haroo Xaanaa Irra Ture Qulqulleeffamun Himame
Harkii isaanii akka dhagaachaa darbatanii hargufamaa fuula keessa nama dhufa.Waan itti qajeele hin tittimsaa ykn hin gaggabsa.
Harki Naamf Hiixatu Harka Duwwaa Hin Deebi’u: Weellisaa Habtaamuu Lamuu
Harmeen Dr. Abiyyi Aaddee Tizitaa Waldee Oromoo yoo ta’an Burraayyuutti dhalatanii guddatan. Yeroo Abiyyi sabiyyii ykn daa’ima tureetti “ilmi koo mootummaa ta’a” jechaa guddisaa akka turan dubbatan Obbo Daasis.
Harmeen Obbo Abiyoot Oromiyaa irraa ilma isaanii dubbisuuf dhufanii utuu bira jiranii Obbo Abiyoot baatii Caamsaa darbee dhukkuba Koviid-19n qabamuu isaanii dhagahan.
Harollee namii bara bonaa herrgatu Haroon Boruu Fooraaharro “barana hin naqanne bonaa fi ganna silaa namaa geetti.”
Haroolee laga Gibee irratti hojajtan lamaan Gilgel Gibe tokkeessoo fi lammeessootti dabalamanii hujiitti jiran.
Harooleen cabsitee manneen kuma dhibba hedduutti bisaan faca'an. Haga reefuu quba qabnutti nama 30 tahutti tanaan lubbuu dhabe.
Harooleen goggogaa,lafti duraan qabbanooftu oowwaa ta oowwitu ammoo qabbanaahaa,cabbiin baqaa dhufuutti jirti.Dhukkubi dur gammoojjiitti beekamullee amma baddaa haga tokkoo gahuutti jira.Qilleesna addunyaa ka baruma baraan jijijjiiramu tu akkana waan hedduu jijjiiramaa deemuutti jira. Jijjiirami kun Oromiyaallee hin hanqanne.Hoogganoonni biyyoota addunyaa kanneen bara dabre Kooppenheegen, Denmaarkitti kora taahan korri baranaa ka nami hagii guddaan faaydaa guddaa irraa hin eegne"" jedhu. Akka Dr.Girmaa Baalchaa,daarktarri Foorumii Jijjiirama Qilleensa Itoophiyaa jedhanitti dubbiin jijjiirama qilleensa addunyaa tun marii caala falmuu siyaasaa tahaa dhufuutti jiriti.Biyyoonni akka Amerikaa,Chaaynaa faa aara gama isaaniitii qilleensatti makamuun diqqeessuuf warshaalee diqqeessuu qaban, yaada jedhu hin fudhatan."
Haroon Basaqaa Guutee Lola'uun Mana Banootaa irra Miidhaa Geessise
Haroon Haroomayaa oggoota 16 booda deebi’ee guutuun nu gammachiisera, jedhan jiraattonni.Mootummaa fi qamoonni dhimmichi isaan laallatu haroo kana kunuunsuu keessatti gahee isaanii akka tabatanis gaafataniiru. Gabaasa Addis Chakkol
Haroon HinQuuftuulleen fulaa durii silaa bisaan keessaa dhugan sunilleen amma tahuutti hin jirtu.
Haroo xaanaa irrat biqilee kan turee aramaa Imboci jedhamee beekamu balleesuudhaaf tarkaanfii fudhatameen harka 85 baleesuun akka danda’ame odeefannoon wajjira eegumsaa fi misoomsa haroo xaanatiif lagootan biraa irraa bahe ibseera.
Harra dhimma ariifachiisaa qaba ture; yoo dhimmi si muddu sitti dhufu ammoo waan gootu hin qabdu. Kanaaf bakka mucaa koo kaawu waan hin qabneef ykn hojii hafuu ykn fidee dhufuutu narra ture. Kanaaf daa’ima kiyya fidee dhufuuf murteesse. Kanas kanan murteesseef namoota kiwaalee ka bakka na buufataniif sagalee tahuufi. Daa’ima qabaachuun adabbii ta’uu hin qabu; kun waan uumama jireenya keessaati.
Harra Gadaan Ayyaantuu fi warra argaa dhageettii malee raaga hin qabdu, Aab Jaataniin waan jedhan garuu dhiyoo fuulduratti Gadaan warra Raagaa kana ofitti deebifachuuf jira, bakki warraallee iddoo ofiitti deebi’aa jedhan.
Harra ganama barii saatii tokkotti Keeniyaa magaala Naayroobii mana barumsaa dhuunfaa tokkorratti balaa dhaqqabeen lubbuun barattootaa 7 darbeera.
Harra ganama Moyaalee Daangaa Naannoo Oromiyaa ganda 02tti wal dhabbii uumameen boombiin harkaa tokko darbatamee haga yoonaa nami 3 yoo lubbuun isaanii darbu, 50 ol ka ta’animmoo miidhaan qaamaa irra gahuu jiraattonni Raadiyoonii VOA’f himan.
Harra ganama poolisiin keeniyaa bulchaa magaalaa naayroobii to’annaa jela oolcheera. Siyaasa biyyattii keessatti yeroo hedduu mata duree oduu ka ta’anuu fi naayroobii bara 2017 kaasuun ka bulchaa jiran maayk soonkoon yakka malaammaltummaan shakkamanii to’annaa jela oolfamaniiru.
Harra garuu Mooyyaleen keessatti lolli akka guyyoota saglan darbanii mitii jedhu jiraattonni.Raayyaan Ittisa biyyaa daandii gurguddoo magaalaa keessa jiru to’atanii labsii dabarsaa akka jiranis dubbatu.
Harra Itiyoophiyaa keessatti namootni dhibee Kooronaan qabaman 5425 gaheera. Ministeerri fayyaa akka beeksisetti harras Itiyoophiyaa keessatti namootni 250 ta’an haaraan dhibee kanaan faalamanii jiru. Saddeet ammoo dhibeedhuma kanaan lubbuun isaanii darbeera.
‘Harra kanaan dura ajaja namootni akka magaalaa Naayroobii, Keeniyaa Kutaa bulchiinsa Mombaasaa fi Mandheeraa keessa akka hin baane dhorku ka duraan hojiirra ture akka inni ka’u ajaja dabarseen jira. Lammee ammo galgala galgala ka labsamee ture labsiin nami akka sa’aatii sadii boodaa manaa akka hin baane dhowwu guyyoota soddomaaf ammas akka hojiirra oolaa turu murtaayeera’ jechuun dubbatan.
Harra Karaa Mooyyalee gara ollaa Keeniyaa kan seenan Abiy Ahmed, ijaarsa daandii Hawaasaa haga Mooyyalee fi kan Isiyoolloo haga Mooyyalee kiiloomeetira kuma tokko dheeratu Prezdentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa duuka eebbisiisanii jiru.
Harra lola hidhattoonni naannoo shanii dhufan Magaalaa Mooyyaleetti bananiin lubbuun nama tokkoo dabree nami afur madaawuu Hospitaalli Mooyyalee beeksise.
Harra magaalaa deeggartooti Raayilaa itti baayyatan Kisuumuu keessatti mormiin kan jalqabe yoo tahu, Keeniyaattaan garuu ‘filannoo kun akka jeeqamuu hin qabne’ akeekkachiisaniiru.
Harra Magaalaa Mooyyalee Keessatti namni dhibee Kooronaan qabame tokko akka argame Waajjirri fayyaa Aanaa Mooyyalee beeksise.
Harra magaalaa Naayiroobiitti wal gahiin waa’ee baqattoota gama diinagdee fi hawaasummaa keessatti hirmaachisuurratti xiyyeeffate gaggeeffamerratti baqattoonni gaaffii qaban dhiyeessaniiru. Bakka bu’aan mootummaa Keeniyaa ka wal gahii kanarra turan baqattootaaf deebii kennaniiruu.
Harra Mooyyaleen keessatti lolli hin gaggeeffamin akka oolee fi raayyaan ittisa biyyaas hidhaattoota balaa geessisan akeekkachiisaa akka jiru jiraattonni himanii jirani.
Harra mormii ajjeechaa Artiist Hacaaluu Hundeessaan booda hiriira mormii magaalaa Nageelletti gaggeeffameen jiraattonni nami afur du’uu dubbatan.
Harra Paarlaamaa biyyattiif yoo haasawa taasisan Keeniyaattaan ‘angawoota mootummaa taayitaa dahoo godhachuun hojii kanarratti bobba’an akeekkachiisanii jiru.
Harra Sagantaa Yaadannnoo Guyyaa Baqattootaa Keeniyaa Naayiroobiitti qophaaye irratti, baqattoonni hedduun ka hirmaatan yoo tahu, isaanis ‘Addunyaan baqataarraa fuula garagalfatteettii hedduun baqataas abdii malee jiraataa jira’ jechuun dubbatan.
Harras caffeen oolmaa isaa harraan, muudama angawoota mootummaa naannoo oromiyaa 9 raggaasiseera.
Harras hidhattoonni kun daandii magaalattii guddicha dhakaan cufanii akka jiran dubbatanii, humni naga kabachiistotaa ka Mootummaa federaalaa waan irraa eegamu raawwataa hin jiruu jechuun komatan.
Harras Ministeerri fayyaa keeniyaa akkas beeksisetti Biyyattii keessatti sa’aatii 24’n darban kana qofaa keessatti namootni 16 dhibee Kooronaan lubbuun darbuu, dhibba torbaa ol ammoo dhibee kanaan faalamuu ifoomsee jira.
Harras ministeerri fayyaa keeniyaa namootni 181 biyyattii keessatti dhibee Kooronaan ka qabaman yoo ta’an lakkoofsi walii galaa namoota dhibee Kooronaan qabamanii ka Keeniyaa kuma saddeet taree jira.
Harras Mooyyaleetti Itti Aantuun pirezidentii naannoo Oromiyaa Aadde Xayibaa Hasanii fi Hoogganaan Biiroo dhimma nageenya Oromiyaa Jeneraal kamaal Galchuu Mooyyaleetti marii gaggeessaa jiraachuu waajjirri Dhimma nageenyaa Oromiyaa beeksisee jira.
Harreen galata qabdii.”Namii harree hate loon soddomaa baasa, ”jedha seerii Booranaa.
Harris,nama ganna 55, Oakland, Kaalifoorniyaatti dhalatte.Abbaan Jameeyikaa haadhaan ammoo nama Indiiti. Yuniversitii Kaalifoorniyaati seeraan eebifamte.
Harroonni Itiyoophiyaa Keeniyaatti gurguraman gabaa qalma harree Keeniyaa jiruuf dhiyeeffamuu jedhama. Mootummaan Keeniyaa Gurraandhala darbe lakkoofsi harroota biyyattii keessa jiranii waan gadi bu’eef qalma harree biyyattii keessatti gaggeeffamaa ture ka dhorke yoo tahu, torbee darbe kana kibxata Eebla 22 bara 2020 manni murtii Olaanaa Keeniyaa garuu murtee mootummaan dabarse kana kuffisee jira. Kanaanis qeeraawwan harree afur ka Keeniyaa keessatti argaman hojii isaanii itti fufuuf mirga akka qaban raggaasise.
Harrootni Itiyoophiyaa Seeraan Ala Keeniyaatti Gurgurmu
Hartii-Gurraa waraanii Liyuu Poolis irratti nama hadhe jedhan Roobee irraa km 50 caalaa fagaatti Raayituu irraa ammoo km 30 fagaatti.“Fedhiin Liyuu Poolis lafuma tana fudahcuu Raayitii fudhachuu,” jedhan jiraattotii.
Hasan Ibraahim; dhalataan Oromoo godina walloo kamisee bara 2016 biyyaa baqates, mooruma Abusaliim keessa Bayyaan fi lammilee Oromoo kaan waliin jiraata.
Hasan mooraan inni hiriyoota isaa waliin keessa jiraatu, mana kuusaa akka tahe himee, eegdonnis yeroo yeroon akka fedhan balaa nurraan geessisu jechuun dubbata. Baqataan biroo ka mooraa magaala Tiripooli jiru kaan keeessa jiraatu yaada naaf kenne Mohaammed Ahmed.
Hasan Nuur Saadii ammoo, Dhaabbata gargaarsa daa’immanii “Save the Children” jedhamutti, daarektara Waajira dhimma Somaaliyaa ti. Caamni Itiyoophiyaa keessaa bara dabre, lammiwwan Itiyoophiyaa gara miliyoona digdamaa miidhe. Garuu, Itiyoophiyaa keessatti tasabbii haga tokko jiru jalatti cichaan waan hojiin hojjetameef dandamachuun danda’amee ture – jedhabii, haallli Somaaliyaa keessaa akka kana irraa adda tahe dubbatu.
Hasawaa Afaan Tigree fi Afaan Amaaraan dubbatan kanaan filannoo Tigraayis ta'e hiree murteeffannoo irratti aangoo guutuu kan qabu uummata Tigraay ta'u ibsan.
Hasawaa dhageessisuu fi waadaa seenuu bira taruu dhaan tarkaandii qabatamaa hojii irra oolchaa ka jiran ta’uu muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyi Ahimed beeksisaniiru.
Hasawaa Prezidaant Obaamaa fi Gumii Tokkummaa mootummotaa
Hassan akka jedhanitti Sudaan Sudan Doonittii kana simachuutti hedduu gammaddi. Daawwannaan kun hariiroo laaffataa biyyoota lamaanii kan waggoota 30 booda ta’e dha. Dawwannichi bu’aa guddaa qaba, kunis hariiroon Yunaayitid Isteetisii fi Sudaan bakkatti deebi’uu akkasumas dooniin waraanaa biyyattii deebi’ee daawwachuu isaa mull’isa jedhan.
Hassan Hamafi raadiyoo naannoo IOK jehamuuf booda irra al shababiin qabameef hojjetaa ture. San booda raadiyo shabab Andalus jedhamuuf hojjetaa tuer. Hagaya bara 2014 humnootiin naga eegumsa Keeniyaa gargaarsa dhaaba tika nageenya Somaliatiin qabamee somaliyaatti deebisame. Erga bara 2007 qabee gaazexeessonni 25 Somalia keessatti ajjeefamuu gareen mirga gaazexeessotaaf falmu CPJn gabaaseera.
Hassan Isaak garee hidhattoota Al-Shabaab isa haleellaa sana dhaqqabsiise fi Moqadishoo keessatti ajjechaa gaggeessuu hogganaa ture jedhama.Kanaaf konkolaataa fe’umsaa lama kanneen Onkolooleessa 14 Moqaadishoo keessatti haleellaa gaggeessan.Knaafis itti gaafatamaadha jedhamee jira.
Hataatuu ammoo barattuun injineeringi ta akka Londiwe Mngadi faatii nama keessaa filatu walii wallaaluutti jira.
Hati daa’ima umuriin waggaa sadii fi hanqina nyaataan miidhame waliin kilinikii keessatti argaman tokko akka jedhanitti hanqina irraan kan ka’e qaamni isaa ni dhiita’e. waan nyaatan waan hin jiraanneef jedhu haati kun.
Hattummaa fi dhiittaa mirga dhala-namaatiin kanneen shakkaman – aangawoonni ol’aanoon raayyaa waraanaa fi tika nagaa irratti tarkaanfii to’annaa jala oolchuu fudhatame illee ka dubbatan – muummichi ministaraa Abiyyi Ahimed, knaan wal-qabatee gidduu kana eegumsi cimuu isaallee ibsa isaanii keessatti eeranii jiran.
Hawaahiin godina Amerikaa 50n keessaa tokko.Lafa Volaakoon bara kuma hedduuyyuu beekan qabaachuun beekan.
Hawaahiin godina US 50n keessaa tokko. Iddoolaa guddoo Amerikaati.Garba Paasifik keessa jirtii Amerikaatti bara tokko Jappaan irraa bite.
Hawaahiin lafa daawwiif itti yaa’an. Ammatti Volkaanoon kun dira namii keessa jiratu irraa diqqoo hiicuu jiraatullee gabayaan hoteelii Hawaahii amma harka 50 kasaarte.
Hawaannisi ammas Booranatti margaa fi midhaan balleessaa jira
Hawaannisi kibba oromiyaa weeraraa jiru ammas keessumaa godina booranaa aanotii hedduu keessatti balaa geessisaa jira.
Hawaannisnii Boorana fi Kaaba Keeniyaa weerareera ibidda itti aarsanii, qorqoorroo itti dhaananii woma dandahanii ofirraa ari’uutti jiru
Hawaasaaleen Oromoo Waashingten DC, Naannawa Ishee fi Kutaalee Ameerikaa Ka Biroo Keessa Jiraatan Waayit Haawus Duratti Hiriira Nagaa Geggeessan
Hawaasaalee Oromoo biyyoota alaa jiraatan, beektotaaa fi bakka-bu’oota dhaabota siyaasaa Oromoo kan hirmaachise walga’iin Gumii Oromiyaa Addunyaa, jedhu dhuma torban dabree irra, kutaa Minesootaa, magaalaa Miniyaapolis keessatti geggeessamee jira. Jaarmayaa “Global Gumii Oromiyaa” yokaan Gumii Oromiyaa Addunyaa jedhamuu hundeessee, hoogganoota isaa filachuudhaan xumurame walga’iin kun.
Hawaasaan gurraa guddoo biraan baanaan lafumaa,
Hawaasaatti Barattootii Oromoo Hiriira Bahanii Hidhaman,Aanaa Liiban,Nageellee Booranaa Keessalleetti Nama Hedduu Hidhan Jedhan
“Hawaasa fiixee gamaa fi gamanaa dhaabbatee wal-mormu keessatti qorannaa walabaa fi ifa tahe geggeessuu ka danda’u qaama Tokkummaa Mootummaatiin itti-gaafatamni itti kennamee dhaabatu qofa jedheen amana. Gurmuu qorannaa Tokkummaa Mootummootaatiin taayitaan itti kennamee ala, hawaasni Itiyoophiyaa addaan qoqqoodame Komishinii Mirga dhala-namaa Itiyoopiyaa fi jaarmayicha mirga dhala-namaa sadarkaa Addunyaa – Amnestii Internaashinaal dabalatee, dhaabbata ka biraa kam irrattiyyuu dhimma baay’ee barbaacbisaa kana akka geggeessuuf amantaan irra hin kaa’atamu.”
Hawaasa Oromoo Amerikaa fi Kanaadaa dhufetti rakkoolee mootummaan Itoophiyaa Oromoo fi ummata biyya isii hedduun irraa gahuutti jiraa jedhan himachaa ture.
Hawaasa Oromoo fi manneen amantii biyya alaa nama biyyatti beelahe akkamiin gargaaruu malan?
“Hawaasa Oromoo naannoo Waashingitan Diisiitif qabeenyaa fi utubaa ture.”
hawaasa Oromoo Roobii dabre irraa eegalanii nyaataa fi dhugaatii lagachuun mormii dhageessisaa jiran.
Hawaasa Siivilii Itiyoopiyaa Irratti Haleellaan Oofamaa Jira: Hayyoota
Hawaasa Somaaliyaa magaalattii irraa Hassan Omar Dhere biyyattiin nagaa akka taatuu hawaasi isaanii ka deggeru ta’uu waadaa seenan.
“Hawaasa sun waliin keesattuu kahimaa waliin waan hiriiraaf nama baase irratti mariin wayyaa qabdu jiraachuu akka malte walii galame.”
Hawaasi addunyaa deggersa barbaachisu gochaa kan ture ta’uu itti gaafatamtuun kun yaadachiisaniiru. Hanga ammaatti mootummaa fi arjoomtota biraa kan argame garuu bara keessa jirru bara 2016f kan barbaachisu gargaarsa doolaara biliyoona 1.4 keessaa dhibba irraa harka 51 qofaatu argame jedhan. Lammiiwwan Itiyoopiyaa miliyoona 10.2f kan barbaachisu deggersi midhaan nyaataa akka addaan hin cinne maallaqi inni hafe hatattamaan dhufuun akka irra jiraatu ibsaniiru.
Hawaasi Addunyaa durbootaa fi dubartoota kanneen gabrummaa quunnamtii saalaaf garee ISISn qabamanii jiran kana baraaruu akka nu gargaaru gaafanna kan jedhan lammiiwan Yazidi kun rakkoon godaantummaa, fi baqattummaa addunyaa irraa tarii rakkoo yeroofii ta’uu mala kan warra Yazidi garuu ISIS achuma hawaasichia keessa waan jiruuf dhaabbataa waan ta’eef ilaalchi itti kennamuu mala jedhu.
Hawaasi Addunyaa haala naannoo Tigraay gama ilaaleen dugaa ifa gala ta’e hedduu arguu hin dandeenye jechuu dhaan waajjirri muummicha ministeeraa beeksisee jira. Itti gaafatamtuun kutaa presii waajjirichaa Bilenee Siyyuum qaamotii hanga tokkoon kan argamuu fi adeemsi dhugaa jiru irra daruu bu’aa gaarii hin qabaatu jedhan
Hawaasi addunyaas miidhaa gara jabinaa mootummaan Itiyoopiyaa ajjeechaa lammiiwwan Oromoo irratti keessumaa barattoota irratti raawwatu akka dhaabu gaafanna jedhanii jiran.
Hawaasichaan irra deddeebi’uun amantaa dhabe jedhamuun komiin irratti dhiyaataa kan ture poolisiin Dirree Dhawaa tiyoorii fi hojii dhaan leenjii deggerame akka kennamuuf kalla’attiin kaa’amuu isaa ministrittiin nageenyaa adde Mufriyaat Kamiil baatii hedduu dura waltajjii nageenya Itiyoophiyaa bahaa Dirree Dhawaa irratti qophaa’e irratti beeksisanii turan.
Hawaasi gamasii buqqaafame heektaara 10-15tti kan inni oomishe. Kun martinuu qonnaan bulaa dha. Daldalaanis keessa jira. Abbaan qabeenyaas jira. Namoota hedduu dha Daldalaan suuqiin isaa saamamee qabeenyaan tokko hin hafne. Meeshaan mana keessaa hin jiru. Abbaan qabeenyaa kan qabu martinuu ni saamame jedhan.
Hawaasii biyyatti ilaalchi namoota biyya alaaf qabu jijjiramaa carraan hojii cufamaa akka jiru, mootummaan dahannaa isinii kenne fala isinii ha barbaadu jechuun dorsifamaa kan jiran ta'uu baqattonni ibsanii jiran.Dubartoonni humnaan gudeedaman ulfa hin barbaadamneef saaxilamuu isaanii fi walumaa gala haalli jiru baqatootaaf daran hamaa ta'aa adeemuu isaa fi mootummaan yoo kufee immoo haala daran hamtuuf saaxilamuuf kan jiran ta'uu kan ibsan baqattonni qaami dhimmi ilaalu nuuf haa birmatu jedhu. MP3 tuquun guutuummaa gaaffii fi deebii dhaggefadhaa
Hawaasii Itoophiyaa WDC fi naannoo isii jiraatulleen Ministera Haajaa Alaa Amreikaa fuul duratti bahee akka mootummaan nagaa lafaa eegu gaafatan.
Hawaasii Oromo kutaalee Amerikaa gara garaatii dhufe mootummaa Itiyoophiyaa mormuuf Waajjira Tokkummaa Mootummootaa,Niiwu Yoorki(New York) full-duratti ba'e,Ammajjii 15,2016 base keest haga tokko
Hawaasii Oromoo akka akkaalleen nama biyyatti rakkate gargaaruuf hojjachuutti jiraachuu nutti himan.Isanillee waan nama biyyatti rakkateen gargaartan ykn waan jechuu feetan qabaattan isan eeganaa nutti himaa.
Hawaasii Oromoo Amerikaa Kaabaa (North America) ‘Humna-Jabeessa Waldoota Hawaasa Oromoo Biyya Alaa,’Jedhee Garee Tokko Dhaabe
Hawaasii Oromoo Amerikaa Kaabaa(North America),US fi Kaanaadaa dhufe Ebla,19, 2016 waajjiara Kongireesii Amerikaa (Capitol Hill) keessatti rakkoolee Oromoo irra geette jedhee afaaniin dubbachuu fi waan nafa isaaniituu irra gahe jedhan agarsiifachuuf miseensota Mana Marii Amerikaa dhufe.
Hawaasii Oromoo Amerikaa Kaabaatii walti dhufe Waashignton DCti wal gahee mootummaa Itoophiyaa Irratti hirira mormii guddaa bahe
Hawaasii Oromoo ijjeechaa Hacaaluu Hundeessaa,hidhamuu Jawaar Mohaammad, Baqqalaa Garbaa fi aktivistota isaatif Amerikaatti hiriiratti jira
Hawaasii Oromoo MN $20,000 Fayyisaa kenne, Federeshiinii Ispoortii Hawaasa Oromoo Amerikaa Kaabaa Fayyisaa waqii badhaase,waldaan wal gargaasa Odaa Nabee akka jecha obboo Teshitteetti $5,000 Fayyisaa badhaase.
Hawaasii Oromoo USA,Norwey,Kanadaa fi biyyoota gara garaa jiraatu garuma jirutti hiriira bahee mootummaa Itoophiyaa himate
Hawaasii Oromoo Waashingiton,DC atileeti FayyisaanGoota Jaaraa kanaa (Hero of the Century)jedhee faarsee torbaan dabre keessa ummata baasee irbaata qopheesseef.Namuu atileeti Fayyisaa Leellisaa waan hedduun faarsa.
Hawaasii Oromoo Waashinigton DC,MD fi VA Onkololeessa 12,2014 keessummoota dhibba hedduu yaammatee ganna huji itti jalqabe ulfeeffate.
Hawaasii Oromo Waashinigtonii fi Naanno Isii Ganna 25essoo Hujii Itti Jalqabe Ulfeeffate
Hawaasi Itiyoopiyaa kan Loos Anjeles Keessaa Sirna Dungoo Qabsiisuu Geggeesse
Hawaasini wantoota shakki itti uuman yaroo argutti polisiif eeruu akka kennus waamicha dhiheessee jira.
Hawaasi Oromoo fi Somaalee Itiyoophiyaa Minisootaatti Marii Geggeessan
Hawaasi Somaalee kan Minesootaa keessaa Olola Al Shabab Fudhatama dhabsiise
Hawaasi Somaaliyaa Guddichi Kan OHIO Hookkaratti Duuluuf Wal Taana Jedhan
Hawaasi Somaaliyaa kanneen Minnesota keessaa Dhibee Gifiraatu Isaan Mudate
Hawaasi Yazdi jedhaman Iraq konyaa Nineveh keessa kan jiraat sab xiqqaalee gosoota amantii tokkoo ti. Waggaa darbe ennaa loltoonni IS gosoota Yazidi kanneen kumaan lak’aman gara gaarreen Sinjar-tti akka baqatan dirqisiisan waa’een isaanii qalbii addunyaa hawate.
Hawaasi Yazidi Nebraska keessa jiraatu jireenya gammachuu qabu ka jiraatu fakkaatus dararaa uummata isaanii kan biyya isaanii keessaa garuu irraanfachuu hin danda’an. Addunyaa kana irratti waanti hamaan dhufe yoo jedhame kan akka ISIS jira jennee hin yaadnu jedhu lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Yazidi kun.
Hawaasni Addunyaa – bakka baqattootaa fi godaantota dahachiisanii fi qubachiisan, akkasumas, bakka irraa biyya isaaniitti fedhiin deebisan qindeessuuf dhaabbatni waa’ee qodaantotaa, Tokkummaa Mootummootaa jalatti akka hundeessamu kaleessa murteessee jira.
Hawaasni addunyaa immoo gareeleen wal-waraanan lameen akka lola dhaabanii fi gara marii nagaatti dhufan, akkasumas, gargaarsa namoomaaf akka karaa banan gaafataa jiran. Mootummaan Itiyoophiyaa garuu, “kan lola sana dhaabnu gaafa hoogganoonni “HIWEHAT” harka kennatan,” jechuun har’as irra-deebi’ee dubbatee jira, jechuun – Melleskachew Ammahaa, Finfinnee irraa gabaasee jira.
Hawaasni addunyaa irra caalaan, qubinsi Juudotaa West Baank keessaa sun ka seeraa alaa akka tahetti ilaalan. Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis, Poompiyoon, Heelikooptqaraan bakka wal-falmsiisaa West Baank keessaa sana bu’uudhaan yeroo gabaabaaf daawwatan Kana malees Goolaan daawwachuun isaanii beekamee jira.
Hawaasni Ayyaana Faasikaa yokaan Du'aa Ka'uu Goftaa Yasuus Kirstoos ayyaaneffatu kan bara kanaa sababaa Vaayirasii Koronaaf jecha of eegannoon kabajuu akka qabu Ministiriin Fayyaa Itoophiyaa hubachiisee jira.Tatamsa'ina weerara Vaayirasii Koronaa ittisuuf namni hundinuu bittaa fi gurgurtaa irraa eegalee hanga qophaa'ee nyaataaf dhaqqabutti of eeggannoo cima taasisuun baay’ee barbaachisaa dha jechuun Daarektarri Komiyunikeeshinii Ministirii Fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Taganee Raggaasaa ibsanii jiru.
Hawaasni bulchiisa naannoo Amaaraas, rakkoo sana furuuf carraaqqii BA’AADEN gochaa jiru waliin akka hiriiru illee gaafatanii jiran. Dura-taa’aan paartitichaa fi itti-aanaa muumichi Ministaraa Itiyoophiyaa – Demmeqee Mekonnen.
Hawaasnii addunyaa Afrikaan talaalii dhukkuba Koviid-19 ittisuu akka argachuu qabdu hubachuu qaba jechuun koreen fannoo dimaa kan sadarkaa addunyaa beeksisee jira.
Hawaasnii addunyaa weerara Raashiyaa dura dhaabachuu qaba kan jedhan itti aanaa prezidaantiin Yunaaytid Isteets Joe Biden Donaald Traamp deggeraa jabaa gochuun yukreen waliin michooma akka uumaniif gaafatan.
Hawaasnii miidiyaalee hawwaasummaa dhimma kana irratti mari'achaa, odeeffannoo walii daddabarsaa jira. San keessaa amma tokko waliitti qabnee, lalla.
Hawaasni Musliimaa hojii tola ooltummaa ji'a Ramadaanaa keessa hojjachaa turre itti fufuu qaba, jedhu – hayyoonnii fi hordoftoonni amantichaa. Keessumaa sababaa weerara Vaayirasii Koroonatiin rakkoo uumame hanqisuuf gochaan tola ooltummaa daranuu babal’atee itti fufuu akka qabu hubachiisan.
Hawaasni Musliimaa weerara vaayirasii Kooronaa ittisuudhaaf qajeelfamoota mootummaadhaan bahan baatii Ramadaana kanattis hojiirra oolchuu akka itti fufu perezdaantiin Mana Maree Ulaamota Itiyoophiyaa Muftii Hajii Umar Idiris hubachiisanii jiran.Prezidaantii Mana Maree Ulamoota Ityoophiyaa Muftii Hajii Umar Edriis sooma Ramadaanaa ilaalchisuun har'a ibsa kana kennan.
Hawaasni naannoo fi caasaan mootummaa, loltoota godinaa Waag Haamiraa dhaqqaban kana simatan, jechuu isaaniis – Mesfin Arraagee, Desee irraa gabaasee jira.
Hawaasni namoota Vaayirasii koroonaatin qabamanii dandamatanii bahan irraa akka hin qoollifanne Ministiriin Fayyaa waamicha dhiheessan.Haa tahuutii namoonni waan dhiibee kana irraa dandamataniif qofa battalumatti maatiitti akka hin makamne deetaan Ministaraa Fayyaa Dr. Darajjee Dhugumaa hubachiisanii jiru.
Hawaasni Oromoo Ameerikaa dhiittaa mirga dhala namaa Itoophiyaa keessa jira jedhan balaaleffachuudhan Kamisa kaleessaa magaala teechoo mootummaa Yunaaytid Isteets, Waashingitan Diisitti hiriira bahan.
Hawaasni Oromoo biyya Denmaark, Hawaasaa Ogaadenii fi Hawaasa lammiwwan Itiyoophiyaa ka biroo waliin ta’uudhaan, har’a magaalaa Copen-Haagen keessatti hiriira bahee jira. Paartiin taayitaa motummaa Itiyoophiyaa harkaa qabuu fi waggoota digdamii-shaniif aangootti cichee jiru – bulchiinsa naannoo Oromiyaa, bulchiinsa naannoo Amhaaraa fi naannoolee ka biroo keessatti uummata karaa nagaa mirga ofii gaafachuuf ba’e irratti dhiittaa mirga dhala-namaa geggeessaa jiru, balaaleffanna, jedhan hiriirtonni.
Hawaasni oromoo fi saboota Itoophiyaa kaan irraa mana maree Ameerikaatti argamanii turan murtee harra irra gahameen gamaaduu isaanii dubbatan.
Hawaasni Oromoo gosa Jaarsoo fi Hawaasni Somaalee gosa Garrii Araara Buusuu Beeksisan
Hawaasni Oromoo gosa Jaarsoo fi Hawaasni Somaalee gosa Garrii rakkoo gidduu isaaniitti uumamaa ture furachuuf araaraan jiraachuu beeksisan. “Durumaanuu qaama dantaa biraa qabu tu obboleeyyan gidduu seenee wal-lolsiisaa ture,” jedhu – maanguddoonnii gama-lameenii.
Hawaasni Oromoo Waashingitan Diisii fi Naannoo Hiriira Mormii Geggeessan
Hawaasni polisoota irra itti gaafatama guddaa ka’ee tarkaanfii ofii isaa fudhateef garuu itti gaafatama xiqqoo fudhata jedhan Obaamaan.
Hawaasni tika-nagaa Yunaayitid Isteets, “Prezidaantiin Raashiyaan – Vilaadmir Puutin, deemsa filannoo dimookiraasumama Yunaayitid Isteets cabsuuf jecha, duula kana ofumaa ajajuu isaanii ofitti-amantaa cimaa qabna – jechuun eega dubbatee booda, gama mootummaa Raashiyaa irraa deebiin dhaga’amuun kun isa duraa ta’uu isaa ti.
Hawasaaleen Amerikaas ugguura biyyonni lamaan hojii irra olchan hanga tokko hojii irra olchaa jiru.
Hawwaannisi gammoojjii kun Yemen irraa Itiyoophiyaa kan seene baatii Waxabajjii keessa ta’uu hoogganaan kunuunsa biqiltuu Zebdiyoos Salaatoo beeksisaniiru.
Hawwaannisi Gammoojjii Midhaan Itiyoophiyaa Balaa Irra Buusaa Jiraa
Hawwaannisi gammoojjii weerara marsaa lammataaf Keeniyaa Kaaba gama dhiyaa irraa gama Itiyoopiyaa gama kaabaa bakka hawwaannisi kun horee biyyattii gama dhiyaatti faca’uu mala jedhutti deemaa kan jiru jarmiyaan qonnaa addunyaa ibsa torban darbe baaseen beeksisee jira.
Hawwaasichi yeroo tokko tokko marsariitii ykn caasaalee hawaasaa irratti kanneen gabaafaman oduuwwan dogoggoraa fi hundee hin qabaanne dhaga’uu hin qabu. Ragaalee argannu mara qorannee simachuu qabna. Kanaaf maddi oduu qabatamaa ministedra eegumsa fayyaa waan ta’eef jecha raga ministeera eegumsa fayyaa hordofuutu barbaachisa jedhan.
Hawwiin bara 2011 keessa sadarkaa lammeessoo fixxee yuniversitii seentellee carraa barumsa nama barumsa irratti qabxii guddoo fidee kennanii tolaan barsiisan scholarship argattee baratte.
Hawwiin barumsii herrega mataa namaa qoratu kun waan tokko irraa kahee qalbii isii bute.
Hawwiin intala obboo Mohaammad Waaqoo Waarituuti. Ammaan tana yuniveristii Michigan State University godina Michigan jirtu keessatti barumsa doktorummaa PhD barachuutti jirti.
Hawwiin nama barachuu fedhu waan tokko gorsiti “wannii nama dhibaa hin jirtii yoo barumsa barattu jaalatte itti jabaadhii ittuma dedeebi’i,”jetti.
Hawwiin ufi bira dabartee amma ijoollee dubraa Oromoo sadrkaa lammeessoo haga sadarkaa olaanaa jiran gargaaruu caasaa barumsaa ‘Obboleettii’ jedhu ganna dabre keessa yayyabde.
Hawwii Waaqoo intala ganna 26ti barumsa PhD barachuutti jirtii sagantaa dubraan gargartu ‘Obboleettii’ yayyabdee hujiittiin jirti
Hawwii Zelaleem Dastaa immoo Kaaliforniyaa magaalaa Saan Hosee keessa kan jiru mana barumsaa sadarkaa lammataa Indipeendant jedhamu irraa yaada isaanii nu kennanii jiru. Caqasaa.
“Hawxaawwoo tana durii mana namaatiin hara funnoon tun ta nu fixeeti.Warra dhumate qofa hin findhe nama hafellee yaayyuu fixan.”
Hayilee G/Sillaasee Dorgommii Addunyaa Ya Dhiise Jedha
Hayilee G/Sillaasee Maratoonii Scotland Moo’e,Itoophyiyaa fi Naayjeeriyaan Ammoo Dorgommi Finfinneetiif Walti Malachuutti Jiran
​Hayilee G/Sillaasee nama ganna 42, addunyaa irratti metirii 10,000, 5000, 1500 fi 3000 irratti warqii harahuun beekama. Atlaantaa haga Birminghaamitti bashaasa hedduu guurrate.
Hayileen asiin duratti dorgommii dhiisaa jedhee labsatullee dorgommii maqaa isaatiin ganna 15 duratti qopheessanThe Ethiopian Great Runirratti ammo mirkanseessee dubbatee ya dhaabee jedhe.
Hayileen atileetii dorgommiin gudachuutti jiran keessaa tokko. Faaxummaa Saaddoolleen maratoonii Warsoo Poolandi moohe.Faaxummaa nama ganna 23 dorgommi kalee(Ebla,26,2015) rekofrdii haaraa argatte.
Hayileen nama 42 haga ganna 25 akkanuma fiiga.Kalee(Sanbata guddaa) dorgommii GREAT MACNSETER UNITED UK keessatti qopheessan fixee galee akka dorgomii dhiisu labsate.
Hayilee Sillaaseen waan innii dideef gaafahcuuf Finfinneetti yaamee jennaan dhufuu dide.
Hayiluun sirbaan beekama.Ispoorti tama jaalatta jennaan cufaa hinuma jaaldhaa hojjaa gabaadhabdhee malee silaa hinuma fiigaa jedha.
Haylee Fullaasaa; miseensi koree qindeessitoota Ayyaana Irreecha Naayroobii ‘dhiyeenyaa as kana haalli kabaja ayyaana kanaa keessumaa ganna darbee as fooyya’aa dhufuu himee, lakkoofsi baqattoota Naayroobiin keessa jiraatanii hirrataa waan dhufeef lammileen biyyanaa Ayyaana kana ofitti fudhachuu qabu jechuun dubbate.
Hayyee Amerikaan biyya demokiraasiin isii addunayafuu fkn taatee faarsuufiitti jiran.Waan demokiraasii Amerikaa abbaa keessa jirutti akka dansaa beeka,waan Gadaan Oromoo baatellee abbaa mi’aa isii beekutti beeka.Aabba Waaqoo Guyyoo godina Booranaa aanaa Yaaballootti jaarsa gorsaa aadaa fi Tuurisimii Biiroo suniiti.
Hayyee birrii gadi caphxe jalaa eenutti wa argataa eennutti harka dhadhawatee ykn womaa keessaa dhabee gala?Obbo Alaazaar Adulaa,baankii Oromiya international Bank ta Finfinnee jirtutti ogeessa karooraa fi qorannoo ti. Warri biyya alaatii wa bitu ykn ka waa alaa bitatee ol galfatu womaa jalaa hin argatu warrii biyya keessatti wa oomishu ammoo bu’aa argata jedhu.*
Hayyee dorgommii Waancaa Afrikaa 31essoo warri walti hafe guyyaa lama boqotee cabaa hidhatee,meeluu dhidhiibatee,hafruu fudhatee itti deebiittijira.Waan maal tolchan seetan eennutti maaliin galata seetan?
Hayyee mee isan ammoo waan karaan dhabuun isan gootee,karaa nuu baasaa jettanii eegachuutti jirtan ykn eegattanii dhabdanii,waan balaan makiinaa naannoo teessanii jiru, shifeeriin seera malee oofee balaa fiduu,nama wal irratti fahanii makiinaa oofuu fi rakkoolee karaa nutti himaa.
Hayyee, waan nafii namaa jiraachuuf jaalatu keessaa sooraa fi waan akka akkaa dabalee tokko ispoortii hojjachuu.Ispoortiin gosa hedduu qabdi.Ispoortiin nafii namaa dhabuu hin malin keessaa biskileettii oofuu,bisaan daakachuu,miilaan deemuu,utaaluu ykn fiiguu fi waan hedduu.
Hayyee warrii karaa hin qamne,ka yoo qabaatellee karaa deemsa makiinaatiif hin taane,warrii hammeenna karaatiif jedhanii makiinaan itti seenne hin seenne,ka yoo seenellee keessumattuu yoo gannaa fa makiinaa dhoqqee ykn maraammartoo karaatii jedhee hin yaane,warrii karaa hamaa qabu ka yoo cufa namii balaa makiinaatiin irraa dhumatu maan keessa jira?
Hayyonni eegumsa fayyaa garu iAmerikaan laalcha duraa dinagdee biyyaaf otoo hin taanee fayyyaa uummataaf kennuu qabii jechaa jiran.
Hayyonnii fi jiraattonni kana irratti yaada maalii qabu ? Gabaasa Muktaar Jamal Finfinnee Irraa erge caqasaa.
Hayyonni kun murtiin Shariif Amiinuu irratti murame akka haqamu akkasumas angawoonni Naayijeeriyaa ennaa inni ol iyyannaa dhiyaaffatu nageenya isaa akkasumas adeemsa seeraa jiruuf wabiin akka jiraatu waamicha dabarsaniiru.
Hayyonni saayinsii kan Faayzarii fi kan Yunivarsitii Teeksaas dhiiga namoota talaalii Faayzar fudhatan irraa argamee fuudhanii qorannaa gaggeessantu vaayrasiin bifa jijjiirrate kan Braaziil keessaa hatattamaan akka hin facaanee ittisuu akka danda'uu agarsiise.
Hayyonni Saayinsii Yunivarsitii Pittsburg keessaa qorannaa haaraa gaggeessan vaayrasii HIV dhabamsisuuf abdii jiru jabeesse. kunis dawaa vaayrasii HIV qaama keessaa guuttuummaatti dhabamsisuu danda’uu argachuutti nama geessaa jedhu. Hayyonni saayinsii kun Qorannaa hatattamaan hojjatamu, gatii fi haala salphaan vaayrasii HIV irratti gaggeefamu argatan.Qorannaan kunis TZA jedhama.
Hayyooni saayinsii hawaasaa yunivarsitii adda addaa irraa ibsa muummicha-ministaraa xiinxalan kun, “Mootummaa fi riphxee-loltoonni akka karaa nagaan dubbatanii araara buusanii qooda fudhattoonni kaanis gahee isaanii bahachuu qabu,” jedhu.
Hayyoonni dhibee daariqaa ykn infekshinii kaleessa ibsa kennaniin prezidaant Doonaald Tramp filannoo kana Joo Baayiden injifachuu isaaniif beekkannaa kennuu dhabuun weerara kana dhaabsisuu kan gargaaran ragaalee ijoo ta’an angawoota Baayideniif akka hin dabarsine nu danqe jedhan.
Hayyoonni dhimmi kana irratti mari’atan uummatichi yaada isaa ibsuuf carraan yoo kennameef deebii ofii kennuu danda’a jedhan jechuun AstEer Misganaw Bahr Daar irraa gabaasteetti.
Hayyoonni dinagdee kan jaarmayaa hojjettoota addunyaa akka tilmaamanitti waggaa 10 booda jechuun bara 2025tti biyyootii dureeyyee keessatti adda addummaa jiru harka 250 gad xiqqeessuun ni danda’ama. Kun immoo dubartoota miliyoona 100 caalaaf carraa hojii bana.
Hayyoonni eegumsa fayyaa daldalaawwan dafanii banamuu isaa mormuu dhaan akeekkachiisanii jiru.
Hayyoonni eegumsa fayyaa hedduun akka jedhanitti addunyaa irraa lakkoobsi namoota COVID-19n qabamanii sababaa hanqina qorannoo akkasumas namoota utuu vaayiresichi keessa jiruu mallattoon irratti hin argamne irraan kan ka’e kan gabaasamen ol ta’uu himanii jiran.
Hayyoonni garee mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa ibsa kaleessa baasaniin akka jedhanitti Israa’el haleellaa isheen Gaazaa bakka uummati walitti tuucha’ee jiraatu irratti adda utuu hin basin geggeessite siivilotaa fi qabeenyaa isaanii miidhe jedhan.
Hayyoonni irratti argamanis wal ga’iin kun walitti bu’iinsi daangaa Eertraa fi Itiyoophiyaa gidduu yeroo furmaata argataa dhufetti geggeessamuun isaa yeroo sirritti ta’uu ibsanii nageenyi guddina dinagdeef bnu’uura waan ta’eef walitti dhufeenyi kun murteessaa dha jedhan.
Hayyoonni kun yoo dubbatan, kanaan durallee balaan wal fakkaatu, hammi isaa gar gar tahus dhaqqabee akka ture, abbootiin Gadaa, warri gadaan bulus falaan akka jelaa darbe dubbatu. Obbo Caalaa Soorii waan bara hamaa darbe yoo dubbatan yoo abbootiin keenya nuuf himan barri namni dhiphatee ture ‘Bara Shaanquxeeti’ jedhan. Bara kana akka barana Kooronaan bu’e kana dhibeen hamaan bu’ee, horiis namas fixe jedhan. Yeroo kana Oromoon tulluutti bahee akka kadhatellee dubbatan.
Hayyoonni Oromoo beekkumsa isaani biyya keessa fi alaan walitti qindeessun bu'aa biyyaaf akka oolchan Hayyu dureen ABO Obboo Daawud ibsaa waamicha dhiheessan. Obbo Daawud yaroo amma kana Oromoon dhaloota biyya isaa bira darbee Adunyaaf gahuu danda'u uumee jira jedhan.
Hayyoonni qaama bulchiinsa filannoo araba fi kanneen ardittii keessaa komiishina filannoo mariisiisuuf jecha torban kana Naayroobii keessatti wal ga’anii jiran.
Hayyoonni Saayinsii biyyattiin dorgommii kana keessummeessuu ishee yaaddoo qaban ibsuu dhaan COVID-19 gosa haarawaaf akkaan daddarbu hedduu qabaachuu ishee ibsanii jiran.
Hayyoonni Saayinsii Jibuutiin Dawaa Kiloorookuwiin COVID-19f Fayyadamuu Ishee Akeekkachiisan
Hayyoonni saayinsii vaayrasichii Wuhaan Chaayinaa irraa ka'u irratti walii galuu.
Hayyoonni seeraa martinuu prezidaant Donald Trump ajaji ol aanaa isaan baqattoonni biyyoota irra jireessa musliima ta’an torba irraa US yeroof akka hin seenne dabarsan mana murtii Federaalaan murtaa’a jedhanii walii galan.
Hayyoonnis tarkaanfiin dura fudhatamuu qabu paartilee polotiikaa galmeessuu akka ta’e walii galaniiru.
Hayyoonni VOAf akka ibsanitti vaayiresii koronaaaf wal’aansa arguun saayinsii irratti hundaa’uu qabaa dawaan argames yaalii kilinikaa keessa ka darbuuf sababaa qaba jedhu.
Hayyoonni waraana US akka tilmaamanitti misaaylichi km 5,500 furguggifamuu kan danda’u yoo ta’u kutaa US Kaaba gama dhiyaa balaa haleellaa nukleraaf saaxiluu mala jedhan.
Hayyoon Saayinsii ajjeefaman kun umriin isaanii 59 yoo ta'u Abbaa Nukleera Iraan jedhamuun beekamu.
Hayyoota dubbisne keessaa“Filannoo gaggeessitootni fi miseensotni paartilee Siyaasaa morkattootaa osoo hidhaa jiranii adeemsifamu waan amanamaa hin taaneef, dhimmi Namoota hidhamanii mana murtii bilisaan qoratamuu qaba” jedhan.
Hayyoota jabeennaa fi qarooma dubartootaa Oromoo nutti himan keessaa Dr Ezqiheel Gabbisaa fi aabboo Waaqoo Guyyoo fa.
Hayyoota Waldaa Qorannoo Afrikaa irratti marii geggeessan keessa Teenisii Yunvarsiitiitti profeesarii han ta'an, Dr. Asaffaa Jaalataa dubbisneerraa, kinooti.
Hayyu Dureen ABO Akka WBOn Waamicha Abboota Gadaa Simatee Uummata Isaatti Makamu Waamicha Godhan
Hayyu-dureen ABO Guyyoota Kudhaniif Manatti Ugguramuu Eeranii, Walga’iin Waajira Gullalleetti Geggeessames Ehama Koo fi Qajeelfama Dhaabaatii Ala, Jedhu
Hayyu-dureen ABO humnoota nageenya motummaatiin guyyoota 14 akka manaa hin baane eega dhorkamanii turanii booda har'a gara hoji idilee isaanitti deebi'uu ibsanii, VOAtti himanii jiru.Hayyu dureen dhaabichaa obbo Daawud Ibsaa har'a waajira ABO muummicha ka nagaasaa Finfinnee, Gullaallee jirutti argamuun hojii isaanii itti fufuu dubbatu.
Hayyu-dureen ABO Manaa Bahuu fi Olseenuu Akka Hin Dandeeye Dhaamsi Dhaqqabe Jedhame
Hayyu-dureen ABO Obbo Daawud Ibsaa “Haleellaa geggeessame jedhamu kanaaf odeeffannoon harkaa qabu hin jiru” jedhanii jiran.
“Hayyu Dureen ABO Obbo Daawud Ibsaa ‘Ji’ootaaf’ Humna Mootummaan Manaa Akka Hin Baane Uggurmanii Jiru” Amneestii Internaashinaal
Hayyu-dureen ABO, Obbo Daawud Ibsaa, kora kana irratti argamuun haasawa dhageessisaniin filannoon Biyyaalessaa barana geggeeffamu nagaan akka xumuramuuf hundinuu gahee irraa eegamu akka bahatu waamicha dhiheessan.
Hayyu-dureen ABO obbo Dawud ibsaa fi namoonni isaanii waliin galaan mooraa ala bahuun,akkasumaas namni kan bira ala mooraa keessa seenuu akka hin dandeenye dhorkamaniiru jedhame.
Hayyu dureen ABO Obboo Daawud Ibsaa rakkon kun kan mudate mootumaan waliigaltee cabsee waraana nutti labsee nu danqe jedhu. Preezdantiin Mootumaa Naannoo Oromiyaa Obboo Lammaa Magarsaa Turtii hardha OBN waliin taasisaniin ammoo humni maqaa waraana ABOn socho'u akka harka isaa sasaabatu akeekachiisanii jiru.
Hayyu-dureen ABO Torban Lamaa Booda Waajira Seenanii Hojii Itti Fufan
Hayyu-dureen ABO Walga’iin Waajira Gullalleetti Geggeessames Ehama Koo fi Qajeelfama Dhaabaatii Ala, Jedhu
"Hayyu-dureen Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Daawud Ibsaa erga humnoota naga-eegumsaa Mootummaatiin manaa bahuu dhorkamanii akkasumas telefoona harkaa dabalatee tajaajilli quunnamtiin hundinuu irraa citee guyyootni 10 darbruu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan.Eyyema isaanii fi qajeelfama dhaabichaa tii ala qondaaltotni olaanoo muraasni walgahii geggeessan, jedhu.Kan walga’icha hoogganan, jedhaman itti-aanaa hayyu-dureen ABO Obbo Araarsoo Biqilaa immoo ""Kan walga’ii sana irratti mari'anne dhimmuma dhaabaafi miseensota keenya hidhamanii ti,"" jedhan."
Hayyu-dureen Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaa, “mootummaan labsii yeroo muddamaan qabatee namoota hedduu hidhaa jira” jechuudhaan, marii Muummichi Ministaraa Itiyoophiyaa, Abiy Ahimad hoogganoota paartiilee siyaasaa waliin dhimma filannoo ilaalchisee geggeessan irratti komee isaanii dhiheessan.
Hayyu dureen dhaabichaa Obbo Galaasaa Dilboo VOAf akka ibsanitti dhiyootti qophii akkuma xumurataniin biyyatti kan deebi’an yoo ta’u, kan nuti mootummaa waliin walii galle ol aantummaa seeraa gama eegee fi karaa nagaan sagantaa keenya uummata keenya barsiisuu malee kaayyoo duraan qabanne gannee miti jedhan.
Hayyuu Falasama Siyaasaa: Gamtaan Afrikaa Waa’ee Labsii Hatattamaa fi Haala Mirga Dhala Namaa  Itiyoophiyaa Keessaa Irratti Dubbachuu Dhabuun Isaa Qaanii Dha
Hayyuu herregaa, kan Saayinsii, Injinera ta’uu dandeessa. Technooloojii keessaa qooda qabaachuu, addunyaa jijjiiruu ni dandeessa.
Hayyuun dhimma dhibee daariqaa beekamaan US Antonii Faauchii akka jedhanitti gosi vaayiresii haaraa kun isa kana duraa caalaa hamaa ta’uu isaa kan hin amanneef talaalliin oomishame vayiresii kana irrattis milkaa’inaan hojjechuu qaba jedhan.
Hayyuun dhimmootii dhukkuboot daarqiqaa Dr Antonii Faauchii ilaalcha Dr. Brix deggeranii jiran. Faauchiin akka jedhanitti Birx kan isaan jedhan faca’ina vaayiresii kan hawaasa keessaa ti, jechuun immoo vaayiresichi hawaasa keessa facaanaan bakka tokkotti qooda dhaabatu hatattamaan faca’a jechuu dha jedhan. Faca’inni hawaasa keessa ennaa jiraatu to’achuun hedduu rakkisaa dha jedhan Dr. Faauchiin.
Hayyuun lammii Gaanaa Dr. James Emmanuel Kwegyr –Aggrey “ yoo dhiira barsiiste nama dhuunfaa barsiist yoo dubartii barsiiste garuu biyya barsiista” jedhanii turan.
Hayyuun saayinisii gameessi kan mootummaa Yunaayitid Isteetis tokko angawoonni COVID 19tti duuluuf wixinee saayinsiin qoratame dhiyeessuu kootiin narratti fuuleffatan jechuun komee dhiyeessan ilaalchisee kongresii duratti dhiyaachuun dhaga ba’umsa kennuuf jiru.
Hayyuun saayinsii gameettiin kan WHO Dr. Soumayaa Swamina-tan akka jedhanitti kan mirkanuun akkasii of eeggannoo akkaan cimaa dhaan ta’uu qaba. Waan akka salphaatti hojjetamu miti jedhan.
Hayyuun saayinsii Nukleeraa kan Iraan Mohseen Faakriizadeh jimaata darbee waan ajjeefamaniif jecha Iraan haaloo ba'uuf kan jirtu ta'u beeksiifte.Ajjechaa kanaaf prezidaantichi Iraanis ta'e hogganoonni biyyatii Israa'eeliin komatan.
Hayyuu Oromoo akkasumas siyaasa Oromoo keessaatti beekamaa kan ta’an Obbo Bulchaa Dammaqsaa Umriin isaanii 88 guutee jira.Waa’ee seenaa isaanii fi karoora gara fuula duraatti qaban kan ibsan Obbo Bulchaan yeroon paarlaamaa keessa tureetti waaniin jalqabee hin xumuriin hafee waan jiruuf filannoo dhufuutti akka nama dhunfaatti Bojjii keessatti dorgomuun fedha jedhan.
Hayyuu seeraa kan ta’an Obbo Israa’eel Fayisaa Kaanaadaa irraa dhimma guyyaa gaddaa moggafamu kana irratti yaada kennaniin mootummaan lammii biyyatti hanga tokkoof guyyaa gaddaa labsaa isa kaan immoo ajjesaa cal jedhanii ilaaluun sirri miti jedhu. Mootummaan Ofii isaa Oromoo ajjesaa, sababaa ajjechaa hidhaa fi dararaan Oromoo biyyaa godaansisaa, galaanaan nyaatamanii dhumaa yeroo jirantti callinsaan ilaaluun kun siyaasa of keessaa qaba jedhu. Humna alaan daangaatu cabee, lammiitu ajjefamee jechuuf malee jaalala eenyuuf qabaate iyyu miti jedhu.
Hayyuu Seeraa: Mariin Araaraa Gumii Abboota Gadaatiin Geggeessamuun Milkaa’ina Guddaa Dha
Hayyuu Seeraa: Waa’ee Faayidaa Addaa Oromiyaan Finfinnee Irraa Qabuu Seerri Bahe Jedhamu Gaaffiilee Ijoo Uummata Oromoo Gaafate Hin Deebisne
Hazaardiin Chelsii moohachiise walumattuu tapha baranaatti goolii 19 galche.Diyaago Koostaa fi Joon Teerii faalleen warra gooli hedduu galcheef keessaa tokko.
Health officials say coronavirus cases in the United States are rising again
Heazer Mardok hojiif bakka jirtu Tigraay keessa haala jirtu ennaa ibsitu muddamni xiqqoon jira. Interneetiin bakka tokko ykn lama qofaa jiraachuu isaaf loltoota hedduu arguu ishee dubbatti. Waraansi kan hin jiraanne ta’uu ibsitee, bakka amma jirtu Aksuum keessaa namoonni nuti arginee dubbisne manneen daldalaa banamaa jiraachuu fi asii fi achi sosso’uu jalqabuu nuuf himan jette.
He believes that this program will translate to the upholding of the rule of law which can equate to economic prosperity for Zimbabwe and social justice and access to justice for members of the public.
Heddummaachuu isaanii irraan kan ka’e lakkaa’uun kan hin danda’amne Reeffi namootaa haleellaalee dhiiga dhangalaasisan jeequmsa fi waaltaalee siyaasaa irratti aariin belbele US dabalee waggaa darbe qofaa dinagdee addunyaa irraan kisaaraa laka’amu geessisee jira jedha waaltaan dinagdee fi nageenya addunyaa. Miseensa waaltaa kanaa kan ta’an Michelle Bresloor VOA dhaaf gama eskypn akka ibsanitti nageenyi addunyaa fooyya’aa adeemus fakkeenyaaf US, giddu galeessa bahaa fi naannolee Kaaba Afriikaa keessaa garuu boora’aa adeemuu isaa argina.
Heddummina uummata sagalee kennuuf hiriiree irraa kan ka’e wal-muddinsa mul’ate irraa kan hafe rakkoon uumame akka hin jirre dubbatu. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hedduu dhaaf guyyaa hojjettootaa jechuun bonni utuu hin darbin, manni barnootaa waggaa itti aanuu utuu hin jalqabamin dura guyyaa hojiin itti hin hojjetamne jechuu dha. Yeroo booda haalli hojii US keessaa ni jijjiirame Lammiiwwan Ameerikaa itti dabalaa amma waajjira keessa hojjetu. Guyyaa hojjettootaa kanaaf beekkannaan kan kenne dinagdeen Ameerikaa guddachuuf milkaa’inni hawaasaa jiraachuu ta’us Ayyaanni kunis hojjettoota biyyattii gidduu hariiroon jiru dhugoomee jira.
hedduu fayyadamaa jedhu warri raga bahu. Baqataan Oromoo Yemen jiraatan tokko nama Saawudii Ykn biyya bakka kaanii fira qabu yoo argan, ka hidhaa keessa jiru ajjeesanii, pilaastika qaamarratti gubanii qarshii gara Doolaara kuma sadii irraa fudhatuu jedhan.
Hedduun akka jedhantti garuu loogii sanyii deebi’ee ka’aa jiruun kan miidhame lammiwwan Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qabanii dha jedhu
Hedduun baqattoota Oromoo Jibuutii jiran, manaa bahuun erga dhorkamee torbee sadaffoof deemaa jechaan dubbatanii, mootummaan biyyattii lammilee Jibuutiif gargaarsa manaa manatti akka dhiyeessaa jiru; baqattootaaf garuu nami birmatu hin jiruu jechuun kamatan.
Hedduun gara Masriitti kan qajeelan yoo ta’u kunis qabeenya biyyatti irratti hanqiinni akka mudatu godhee jira.Kan magaalaa galma mootummaa Sudaan Kaartuum irraa dheesse baqataan El Haadi jedhamu raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibseetti amantii waliin wal qabatee himannaa irratti dhiyaate baqa Sudaan keessaa ba’e.
Hedduun immoo ennaa filannoo baatii Amajjii keessaa reebichi irratti raawwatame jechuun Haliimaa thumaanii Kampaalaa irraa gabaasteetti.
Hedduun isaanii maallaqa qusatan baasuu dhaan namoota ofittoo baqattoota seeraa ala deddeebisan harkatti kufuu dhaan imala hamtuu gara biyya akka Libya ofumaa iyyuu walitti bu’iinsaa fi jeeqaman raafamuutti geggeessu. Achiis achumatti gatamu ykn immoo bidiruu amansiisaa hin taanee fi humnaa ol nama fe’eate yaabatanii galaana keessatti dhumu. Moherinin akka jedhanitti godaantota kana lubbuu oolchuu jechuun humnaan biyya irraa dhufanitti deebisuu miti.
Hedduunis mooraa gad dhiisanii gara maatii ofiitti deebi’uun himamee jira.
Hedduun jaal’adha. Naannoo kana dhiisanii deemuun hedduu ulfaataa dha. Namoota kutaalee addunyaa garaa garaa irraa dhufantu as jiru. Aadaa adda addaa waliin wal baruufis carraa argatta. Dhugumatti namatti tola. Mohammed Mohammed waggoota 25 dura gara naannoo kanaa dhufan. Suuqii isaanii meeshaawwan Itiyoopiaa dhaa dhufan gurguru.
Hedduun kaadhimamtoonni lamaan erga filannoo bara 2013 qabee duula filannoo geggeessuu hin dhaabne jedhu. Filanoon sun qalbii lammiiwwan keenayaa hawateera ka jedhut jira, kun immoo dhimma guddaa dha jedhu waa’ee siyaasaa ilaalchisuun ka barreessan Barrack Muluka.
Hedduun sababaa hanqina balaliin amma iyyuu danqamanii jiru.
Heduun isaanii mootummaa waliin lola shiftummaa eggalanii jiru. Kaan immoo mala ittiin mootummaatti ittiin duulan hin qaban. Kan isaan gochuu danda’an kan akka daandii irratti konkolaattota mootummaa dahatanii haleeluu fi kan akkasii ti. Ennaa kana egaa daandii irratti haleellaa dhaqqabsiisuun immoo booda irra ripxe loltummaa akka hammatu gochuu dhaan seera dhabulummaa fida. Sun immoo dhabamuu nageenyaaf sababaa ta’a.
Heedduun isaanii dhaabolii shororkeessotaa kanneen hidhata al-Qaida qaban kan akka garee NUSRA fi ISILtti makaman. Kanneen kunis uummata Iraq fi Syriaaf sodaachisoo dha.
Heeliin baatii Muddee darbe akka ibsanti meeshaan waraanaa argamee kun Iraan seeraan ala Riphxee looltoota Huttii Yaman keessaa hidhachisuu isheef ragaa haaluun hin danda’amne jedhan.
Heeliin Kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin Yunaaytid Isteetes Afrikaa waliin hojjachuu akka feetu ibsan. Afrikaan qaama addunyaa akkaan barbaachisaa ta’u Yunaaytid Isteetes ni amantii jedhanii Afrikaa keessa carraa hedduun akkauma jiru qormaatiis jira. Kanaaf haaloota kana keessatti deggersaa fi gargaarsa gochuu feena jedhan.
Heenrii Rootich, barreessaa isaanii fi namoota kaan nama 28 waliin ka himataman yoo tahan qarshii hidha ijaaruuf biyyattiin ramdde keessaa doolaara miiliyoonaan lakkaawamu qisaasessuun to’annoo poolisii jela oolanii; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Heenrii Rootich dheengadda Kibxata gocha malaammaltummaan shakkamanii poolisiin qorataa waan jiruu Keeniyaattaan bulchaa Maarsabiit duraanii Ukur Yaataniidhaan bakka buusaniiru; Galmoo Daawit.
Heeraa fi Demokraasii Amerikaa Balaa Irraa Oolchuu Qaba: Peloosii
Heeraa fi seerri Itiyoophiyaa akkasumas kan addunyaa irra akka kaa'ametti hiriira gaggeessuun mirga. Balleessaan yoo jiraates seeraan ilaalamuu kan danda'uu dha jedhu. Maraafuu kan Oromiyaa keessatti ta'e mirguma malee shororkaa miti jedhu.
Heeraa fi Sirna federaalaa Bakka bu’iinsa sabootaa of keessaa qabu oolchuu mata duree jedhuun dheengadda Muddee 3-4 bara 2019tti magaalaa Meqeleetti gumi geggeesamaa ture irratti kanneen hirmaatan ibsi ejjennoo baasan/ IHADEG sirna federaalizimi bakka bu’iinsa sabootaa of keessaa qabuun biyyi inni geggeessuuf adaraa fuudhee fi aangoon siyaasaa itti kenname daandii irraa maqee biyyattiin gara diigamuutti deemaa jirti jedha ibsi sun.
Heera biyyi ittiin bultuu haala hundumaa hirmaachiseen akk foyya'uu, lakkoofsii hedduumiina uummataa haala amansisaa ta'een akka gaggeefamu kana malees namoonnii seeraan ala qe'e ofii irraa godaana akka deebifaman gaafatee jira.
Heera sabaa fi sab lammootaa fi mirga namoota dhuunfaa kan kabachiisu. Bor ennaa gara mana ofiitti deebitan gaaffii hin qabaattan jechuu miti. gaaffii ni qabaattu. Angawoota mootummaas ta’e mootummaa waliin yaadaan walii galuu dhabuu dandeessu. Kun mirga keessan. Mirga keessan kana immoo eenyu iyyuu isin dhowwachuu hin danda’u jedhan.
Heerichi yoo raggaasisame, bilisummaa biyyattii tii as, waggoota 36 keessaa, waggoota soddomii-tokkoof kan hoogganaa biyyattii ta’anii turan Denis Saassoo Ingeessoo, ammas carraa filatamuu argachuu malan.
Heerri biyyaa humna ittisa biyyaa dabalatee paartii irraa walaba ta’anii seera eegsisuu qabuu jedha. Heerri biyyaa nama mana murtiiin to’annaa jala oole reebaa, mana dukkanaa keessa kaa’aa jedhaa? Hin jedhu. reebuun mana dukkanaatti hidhuun qaamaa hir’isuun hojii shorokeessummaa kan ofii keenyaa ti. Kun gandaa qabee hanga zooniitti raawwatamaa ture. Qorannaa komiishina mirga namaa martinuu beektu. Poolisiin nama reebaa ture. Kanaaf poolisiin sun shorokeessaa dha jedhan.
Heerri biyyaa kabajamee turuu akka qabu, garuu paartileen miseensa paartii biyya bulchaa jiruun cabaa waan jiruuf mootummaa haaraan yayyabamuu qaba jedhee jira paartichi.
Heerri biyya keenyaa mul’inatti akka lafa kaa’eetti naannoleen seera ofii isaanii baasu. Seerri kun kan ba’e naannoo Oromiyaa irratti. Labsiin sunis kan inni hojii irra oolu magaalaalee Oromiyaa irratti. Malee Master plani waliin qaruma wal hin argu jedhan.
Heerri biyyattii, prezidaantiin tokko marsaa lama caalaa fialtamuu akka hin dandeenye kan lafa kaayee jiru waan taheef, prezidaantichi filannoo ammaa keessa galuu hin danda’u – jedhu – miseensota mana-maree biyyattii keessaa tokko.
Heerri biyyatti waayee labsii akkanaa kana maal jedha? Labsiin rakkinoota muudatan furuuf hiikoo ta'a?
Heerri fooyyeffame kun kongresa biyyattiif kan dhiyaate bara 1878 keessa yoo ta’u raggaasisamee kutaalee afur keessaa sadii hojii irra kan oolchan waggoota 40 ol dura ture. Gabaasi kun kan Deborah Block yoo ta’u seenaa sochii mirga filattootaa fi qixxummaa dubartootaa kana irratti gabaastee jirti.
Heerri haaressame sun yoo sagaleedhaan dabre, yeroo bulchiisaa Prezidaantii tokkoo marsaa lamatti, umurii isaas waggaa toorbaatamii gaditti murteessa.
Heerrii fi seerri biyyattii namoota callisanii hidhuu kan dhowwu ta’us mootummaan garuu qajeelfamoota kana yeroo hedduu hin kabaju jechuu dhaan gabaasi ministrii dhimma alaa kun gamaaggama isaa kan Itiyoopiyaa kan eegalu. Guutummaa biyyattii keessatti poolisii fi humnootii naga eegumsaan namoota callisanii hidhuun akka raawwatamu kan ibsan gabaasaleen jiraachuu isaanii tuquu dhaan
Heerrii mootummaa Itiyoophiyaa keeyyati 93 akka jedhutti labsiin yeroo hatattamaa kan barbaachisu weerarri biyya alaa yoo jiraate, weerarri dhukkubaa yoo jiraatee fi sirna heera irratti ijaarame haalli balaa irra buusu yoo jiraate ta’u kan dur prezidaantii mana murtii waliigalaa Oromiyaa turan Obbo Tashaalee Abarraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiru.Kanas kan labsu mana maree ministeeroota Federaalaa ta’u eeran, Obbo Tashaaleen.Haala qabatamaa Itiyoophiyaa keessaa yoo ilaalle garuu, yaaddoon labsii kana baasisuu hin jiru, jedhu
Heerri inni haaraan yeroo marsaa hojii prezidaantii dabalatee paarlaamaaf waaltaa murtii haqaa fi humna dabalataa akka qabaatu godha. Haa ta’u malee waraanni biyyattii siyaasa Aljeeriyaa keessatti humna jabaa kan qabu yoo ta’u erga Tibooneen filatamanii qabee garuu hagas hin beekamu.
Heerri Itiyoophiyaan ittiin bulaa jirtu garuu hojii mootummaan gaggeessu uummataaf ifa ta’ee akka qabu lafa kaa’ee jira.
Heerri kan ba’e bara 1987 akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti naannoleen Itiyoophiyaa keessaa qoodamanii naannoo dha jedhamanii ittiin hojjetamaa kan jiran heerri ba’uu isaa dura jedhan.
Heerri Mana Dukkanaatti Nama Hidhaa Nama Reebaa Nama Dararaa Jedhaa? Akkas Hin Jedhu: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Heerri mootummaa Keeniyaa bara 2010 raggaye warra ummata bakka bu’u keessa wal qixxummaan saalaa akka jiraatu ajaja.
Heerri sun ni raggaasisame. Keessumaa migi sabaa fi sab lammiin Itiyoopiyaa kam iyyuu hiree ofii isaa ofiin murteeffachuu hanga fottoquutti inni jedhu gama kamiinuu eegamaa dha kan jedhu keeyati 39 ni raggaasisame. Yeroo sanatti bakka buutonni konyaalee 547nuu wal ga’ii sana irra turan. Gammachuu dhaan teessuma isaanii irraa ka’anii galma sana keessa utaaluun gammachuu isaanii dhageessian. Guyyaan sun anaaf guyyaa guddaa waan tureef Ittiinan boona jedhan
Hegeree boorii, kan hojiin cimaan itti kabajamau, ka maatiilee deggersa itti argatan, kan daandiilee naga-qabeeyyii itti tahan fi hawaasaaleen itti jajjabaatan, ka jaalallii jibbinsa irratti injifannoo argatu fuul-duratti yaadaa jirra – jedhu- Kilinton.
“Hegereen Afriikaa harka Dargaggootaa jira” jedhan Giifti dureen Ameerikaa
Hegereen keenya kan hundaa’u cicha nuti qabnu irratti kan jedhan obbo H/Maariyaam Desaleny hawaasi addunyaan akka yeroo ammaa hiyyummaa dhabamsiisuuf cicha cimaa qabaatee hin beeku jedhan.
He has so far remained silent on the question but attracted a large amount of press coverage in Florida Wednesday where he spoke on the administration's education agenda.
Heleellaan Siiriyaa Keessatti Raawwate Lubbuu Hedduu Galaafate
Helekoopterilleen lafa sun irraa maree afaan balaatii nama guura akka kanaan nama 700 achi guuran.
Heliikooptara waraanaa Kuffisne: Riphxee Looltoota Chaad
Heliin haala Sudaan kibbaa, keniyaa fi kongoo keessa irratti kaleessa dubbatanii jiru.Imatuun isaanii itti aannu gara Suudaan kibbaatti jedhamee eegama.
Helikoptarri lammiwwan Amerikaa Afurii fi balalisaa lammii Keniyaa qabatte tokko Keniyaa Kaaba dhiyaa keessatti kuftee hunduu dhumaniiru.Helikooptarri kun Dilbata kaleessaa lafa gadhiiftee eega kaate yeroo gabaabaa keessatti kufte.
Heloo Abbaa 100 - Qoosaa Artiist Olii
Hengeloo keessatti dorgommii gaggeessuun rekoordii ykn qabxii foyyeessuu inni jedhu “abjuu koo isa guddaa dha” kan jette siifan, deggertoota koo kan biyya Neezeerland duratti qabxii haaraa galmeessuu koof gammadeera jette.
Henrii Koonaan Beedee, kaleessa, magaalaa galma mootummaa biyyattii, Abijaan keessatti kaadhimamtoota mormitootaa ka biroo fi deggertoota isaanii waliin ennaa walga’anii turnanitti kana dubbatan.
Hermaan Koheen: Hoogganoonni TPLF Seeraa fi Sirni Itoophiyaa Keessaa Otuu Guutummaatti Hin Dhabamin Akka Yunaaytid Isteets Marii Huda Hirmaachise Qopheesitu Gaafachuu Qaban
“Herrega mataa kiyyaatiif, siyaasaa ani gula deemuuf,abbaa fedhe waan ani jaaladheef lafa ani dhufeetiif gosa tiyyaa jedhanii qooda ani Amerikaa keessaa na baasanii jedhee herrega namii Amerikaa hagii tokko. keessaa ya baasan jedhee ufi laala. Dhugumallee nu durii waan akkanaa kana hin beennu.”
Herregawwan Baankii gara kuma tokkoo fi dhibba toorbaa ta’anis mootummaadhaan ugguramuu isaanis dubbatanii jiran – Abaan-alngaa muummichi Saawudii kun.
Herregii akkanaa ammo akka jecha isaatti Itoophiyaa borcee karaa badiittiin deema.
Herregii pirezidaantii Eertiraa yaada araaraa kana fudhatee jaarrolee araaraa Itoophiyaatti erguuf jedhelleen yaada ulfinnna qabu jedha koomishineerii Muusaan.
Herregii sadeessoo ammoo haga laftii nagaa taatutti waan naannoo haaraa qabaachuu kanaayyuu ufi lakkisuu.
Herri fedhii gosoota biyyattii maraa guutu qabaachuun barbaachisaa ta’uu isaa kan tuqan president Nagaasoon erga mootummaan Dargii fonqolchamee booda aangoo kan qabate IHADEG gumii nageenya Finfinnee keessatti waamuu dhaan heerri ce’umsaa haaraan akka wixineeffamu murteessuu isaa illee dubbataniiru.
He said the Mandela Washington Fellowship will remain a pivotal initiative in terms of bringing young people together and exposing them to new thinking to build in their respective professions.
Hezbollaan Xayyaara Nam Maleeyyii Israa’el Haleeluu Beeksise
Hidda dhalata Arjentiinaa kan ta'an Pope Fraansis hiyyummaatti duuluu, galiin namaa qixxee ta'uu mormuu, kaapitaalismii hammaa ba'aa fi jijjiirama qilleensaa balaaleffachuu isaaniin lammiiwwan Ameerikaa miliyoonaan laka'aman biratti ajaaibsiifannaa argataniiru.
Hiddii keessaa fulaa hedduutti namii hidhanii nama hidhan gargariiyyuu hin akka jarii achii dubbifne jedhutti.
Hiddii-lolaa magaalaa godina Booranaa aanaa Miyoo keessa jirtu. Moyyaleen walti dhiyaattii gara daarii Keenyaa gula jirti.
“Hiddii_Lolaa,Yaaballoo fi Areerotti barattootii muraasii hiriira bahuuf yaalii godhanii jiruu marii warra waliin taasifneen…rakkoon furatee amma hujiin baruu fi barsiisuu jalqabee jira.Hiddii-Lolaallee mariin ummata bal’aa waliin geggeesifamee irratti walii galamee barataan baruu fi barsiisuutti deebihe.”
Hidhaa Abbaayaa irratti mootummaan isaa marii araaraa jalqabee Itoophiyaan itti hin gammannee diddee keessaa baatee Masriin “hidhaa abbayaa sun hin bobeessiti faa taati,” jedhe.
Hidhaa ajjechaa fi dararaan Oromiyaa keessatti itti fufee jira, ala itti iyyannuus dhabne jechuun Paartiin Kongrasa Federaalawaa Oromoo iyyatee jira. Angawoonni Itiyoophiyaa sabaa himaa ofii irratti ba’uun gaaffiin uummataa sirriidha, rakkoo bulchiinsa gaariitu jira jechaa gama kaaniin immoo tarkaanfii Oromiyaa keessatti fudhatan hammeessan jedha paartiin kun.Gama kaaniin Magaala Amboo keessa ka jiru Mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Awaaroo keessatti barattoonni baadiyyaa irraa dhufan seenanii barachuuf deemanii akka hin senne dhorkanu barattonni ibsanii jiru.
Hidhaa bakka garaa garaatti raawwate jedhame kana ilaalchisee akka deebii anga'oota Mootummaa sadarkaa addaa irraa deebii gahaa argachuuf carraaqqii hedduu godheyyuu, haga ammaatti ka quubsaatti deebii naaf kenne hin arganne jedha, gabaasaan VOA Naakoor Malkaa.
Hidhaa Ba’uun Koo Qilleensa Haaraa Argachuuf Yoo Ta’e Malee Bilisummaa Aragmsisee Hin Qabu. Baaccuu Margaa
Hidha abbayyaa bishaaniin guutuu fi akkaataa hojii isaa irratti walii galtee qindoominaa, waarinsa qabuuf garee mara fayyadamaa taasisu akkasumas ejjennoo isaanii kanas akka ibsa qajeelfama bara 2015tti hojii irra oolchuuf adeemsa ifaa ta’e uummachuuf murannoo qabaachuu isaanii ministeeronni kun irra deebi’uun mirkaneessaniiru.
Hidha abbayyaa kan ilaaleen rakkoo uumamee prezidaant Traamp maaguddummaan akka ilaalaniif prezidaantiin Masrii baatii dabree kora Tokkummaa mootummotaafa yeroo New Yoork dhufan gaafachuu isaanii aangawaa bulchiinsaa Traamp gameessii beeksisanii jiru.
Hidhaa dhiyoo tana aanaa Dubuluqi keessallee torbaan lamaan duratti nama hedduu qaban.
"“Hidhaa fi ajjeechaan akka dhaabatan manneen qotee bulaa gubuunis nurraa akka dhaabatu barbaadna."""
Hidhaa Fi Dararaan Ittuma Fufe Qaamni Itti Iyyatan Hin Jiru: Mormitoota
Hidhaa fi Dararaan Nutti Hammaate: Jiraattota Oromiyaa fi Naannolee Adda Addaa
Hidhaa fi Dararaa Suukanneessaadhaa Booda Jaalalaa How’aa Dhalate
HIdhaa fi Doorsisi Itti fufe ka Mormitoonni jedhan irratti Falmii Gegeessame
Hidhaa fi Doorsisi Nutti Hammaate: Jiraattota Godina Gujii
Hidhaa gar malee fi ajjeechaa akkasumas dararaa, mana ofii keessaa dirqisiisuun ari’auu akka dabalatu illee gabaasichi tuqee jira.
Hidhaa Kampalaa keessaa Kanneen gadhiifaman maal jedhu?
Hidhaa keessaa yoo baane iyyuu, maatiin namicha ajjefamee haaloo waan nu irratti ba’aniif jecha yemen keessa jiraachu hin dandeenyu yaaddoo jedhu qabu.
Hidhaa keessa turee murtii kennamuu haa eeggatu jechaa gama kaaniin himannaa haaraatu si irratti dhiyaachuuf deema kan jedhu waan isaa iyyu namaa hin galuu jedhu kanneen dubbisne.
Hidhaa Laga bishaaniin guutuun ka marsaa duraa xumuramuu isaaf, paaartiileen mormituu ka biyya keessaa deggersa isaanii ibsaa jiran. Hoogganoonni Waldaa Dimookiraatawa Tigiraay, kan IIzeemaa, Ka Koongiresa Dimookiraatawa Oromoo fi Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa, uummata Itiyoophiyaatiin baga gammaddan, jedhanii jiru, jedha – Meleskachew Ammahaa, Finfinnee irraa.
Hidhaan angawoota waraanaa fi siivilootaa kun mootummaan lola naannoo Tigraay keessatti geggeessu erga jalqabe baatilee ja’a qabatee ennaa jiru kanatti, kan yeroo tokko ol aantummaa qaban warreen Tigraay waaltaalee mootummaa keessaa qulqulleessuuf kan ta’e yaalii ifaa dha jedha gabaasi kun. Manneen hidhaa yoo xiqqaate sagal keessa kanneen jiran, kan Itiyoopiyaan jiru jechuun amanteen ol hedduu bal’aa fi ta’e jedhamee kanneen to’ataman, sababaa tokkichi sababa gosa ofii irraan kan ka’e jedhee jira.
Hidhaan Booranaa tun eegii waraanii ABO fi mootummaa torbaan lamaan duratti achitti wal hadhe gula dhufe.
Hidhaan Laga Abbayaa, bara dhufu, tarbaayinii lamaan annisaa yokaan inerjii eletrikii maddisiisuu akka jalqabu ka dubbatan yoo tahu, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2015tti immoo guutummaatti hojii isaa jalqaba – jedhan. Dhhimmuma hidhaa Laga Abbayaa kana irratti walga’iin dheengadda, Gamtaa Afrikaatti hoogganoota biyyoota Itiyoophiyaa, Sudaanii fi Masrii gidduutti geggeessamee ture bu’a-qabeessa tahuu isaa, Ministarri Bishaanii, Jal’isii fi Inerji – Dr. Silashii Beqqelee, VOAf ibsanii jiran.
Hidha laga Abbaayyaa bishaaniin guutanii tajaajiila akka kennu gochuu haala dandeesisuu irratti Masrii, Itiyoophiyaa fi Sudaan walii galtee waaraa, kan waliitumsaa fi faayida gama hundaaf kenniisu irra gahuuf marii gochaa jiran Yunaaytid Isteetes akka deggertu beeksiftee jirti.
Hidha laga Abbayaa ilaalchisee mariin Itiyoophiyaa Masrii gidduutti Guraandhala 12 fi 13 geggeessamaa ture walii galtee irra utuu hin ga’amin xumuramuu isaa Ameerikaatti ambaasaadderri Itiyoophiyaa Fitsuum Araggaa beeksisaniiru.
Hidha Laga Abbayaa Laalchisee Ibsa Bahe
Hidha laga Abbayyaa guutuu attamiin bishaaniin guutuu ilaalchisee walii galtee jalqabaa Itiyoophiyaan dhiyeessite Sudaan fudhatama dhabsiisuu dhaan amma mariin USn hoogganamu akka itti fufu kan barbaddu ta’uu Caasaan TV Chaayinaa kan Global TV Network jedhu gabaasee jira.
Hidha laga Abbayyaa ilaalchisee golli naga eegumsaa kan tokkummaan mootummootaa xalayaa Masriin ergiteef tarkaanfii tokko iyyuu utuu hin fudhatin dura dameen miseensota mana mareea bakka bu’oota uummataa gurraachota ta’an kan Ameerikaa, dursee ibsa cimaa akka baasu wal ta’iinsa eenyummaa ofii oolchuuf uummata tokkoome jedhu kan hundessan luba Jeesii Jaaksen gaafataniiru.
Hidha laga Abbayyaa ilaalchisee ripaablikii dimoktaatawaa koongoo keessatti kan geggeessame mariin biyyoota sadanii bu’aa utuu hin argamsiisiin xumuramuuf sababaan, biyyoota gara gadii lafa lagi sun itti yaa’u irra jiran ta’uu, ministeroonni dhimma alaa kan humna ibsaa fi bishaanii Itiyoopiyaa Finfinneetti kan argaman ambaasaadderoota biyyootii Afriikaaf ibsuu isaanii dubbi himaan ministrii dhimma alaa ambaasaadder Diinaa Muftii dubbatanii jiran.
Hidha Laga Abbayyaa Ilaalchisee Waancaan Oromiyaa Keessa Darbaa Jiru Mormiin Isa Mudateera
Hidha Laga Abbayyaa Ilaalchisee Yaada Tramp Kennaniif Deebii Gama Itiyoopiyaa
Hidha laga abbayyaa irratti Itiyoophiyaa, Masrii fi Suudaan magaalaa Waashingitan Dii Sii keessatti marii gaggeessaa turan.Jilli Itiyoohiyaa kan ministeera haajaa alaa Obbo Gadduu Andaargaachew durfameetu walgahii kana irratti hirmaate.
Hidha Laga Abbayyaa Irratti Mariin Gaggeeffamu Danqamee Jira: Masrii
Hidha Laga Abbayyaa Irrtti Marii Gaggeeffamu Keessumeesuuf Traamp Afeerraa Dhiyeessan
Hidha laga Abbayyaa kan ilaaleenis fedhii Itiyoophiyaa eegsisuu hin dandeenye jechuun himate.
Hidha laga Abbayyaa kan ilaaleen marii biyyoota sadeen jechuun Iyoophiyaa, Masrii fi Sudaan Wiixata darbee jalqaban keessaa Masriin ba'uuf murteessuun ishee dhaabbati oduu Rooytars gabaasee jira.
Hidha Laga Abbayyaa kan ilaaleen mariin gaggeeffamuu irratti golli naga eegumsaa kan Tokkummaa mootummootaa Masrii fi Sudaan irra dhiibbaa akka godhu xalayaa gaafatuu ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa galchuu isaa beeksisee jira.
Hidha laga abbayyaa kan ilaaleen ministeeronni haajaa alaa Itiyoophiyaa, Sudaanfi MasriiN gara Waashingtan dhufuun akka mari’atan prezidaant Traamp afeeranii jiru.
Hidha laga Abbayyaa yeroo saganteeffameetti bishaan guutuun akka jalqabamuu Dr Abiyyi ibsanii dinoonni keenya badii geesisuuf yaalanis hojiin bishaan guutuu kun ni gaggeeffama jedhan.
Hidhamaa Manni Murtii Akka Hiikamu Ajaje Tokko Poolisiin Mana Hidhaa Tursiisuu Danda’aa?
Hidhamootii obboo Wondimmuun abukaatoo taheef ka mana hidhaa gubuun shakkaman “maqaa dhahanii ilaa ka nama fixe kuunoo, ebelu fa, ebelu fa isaanti kalaashiin rukte jedhanii nuu qabaa jedhanii dhaddacha irratti nu himatan,” jedha.
Hidhamtoonni 1568 kanneen adaba hidhaa irratti muramee xumuruu hin dandeenye akkasumas dhukkuboota addaa addaa qabmanii vaayrasii Koronaaf saaxilamuu maluu kanneen jedhaman ogeessoota fayyaan eega adda baafamanii booda gadhiifamu.
Hidhamtoonni 650 Dhiifamaan Hidhaa Ba’a Jiru:Abba Alangaa Mummicha
Hidhamtoonni akkasiis abukaatoo dhaabatuuf argachuu hin danda’an kanaaf ituu hin dhiyaatiin yeroo dheeraaf achi keessa jiru jedhan. Kanaaf maatiin hidhamtootaas ta’e kanneen hidhaa keessa jiran carraaqqii gochuun abukaatootti ykn karaa qaama fedheen haala jiru dhaamsa dabrsuu yoo danda’an nuti faana bunee mana murtiitti haala isaa iyyachuu dandeenya jedhu.
Hidhamtoonni Akka Wabiin Gada-lakkisaman Manni-murtii Ajajeyyuu, Poolisiin Gad-lakkisuu Dide: Abukaatoon Isaanii
Hidhamtoonni arfan murtii kenname irratti mormii qaban waan dhagesiisaniif jecha “ dhaddacha jeeqxan “ jedhamuun tokkoon tokkoon isaanii irratti hidhaan baatii 6 muramuu beekamee jira. Dhuma irratti immo murtii kennameen kanneen galmee Obbo Ayyaanoo Gurmeessaa irratti himataman maraaf jala murtii kennuuf bellama ammaan dura kennamee ture gabaabsuun guyyaa torba booda jechuun Amajjii 10 bara 2010 bellama haaraa manni murtii kennee jira.
Hidhamtoonni gadhiifana hin jiran waltajjiin siyaasaa isuma duriiti akkasumas sabaa himaan walaba ta’anii sosso’uun hin jiru jedha paartiin Arenaa.Namoonni miseensa paartii Arena ta’u isaaniif qofa hidhaman amma iyyu hin gadhiifamiin waan jiraniif mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay akka isaan gadhisuuf gaafate.
Hidhamtoonni garu yeroo maqaan isaanii waamamu harka ol baasuu ibsanii akkasuma abukaatoon jarreen arfanii dhaabatanii waan jiraniif jecha hagas adaba akkasii kan kennisiisu hin turre jedhan.
Hidhamtoonni kunis ibidda sana jalaa milisuuf yaalii utuu godhanii waardiyyaalee mana hidhaatiin dhukaasi itti banamuu isaaf gaaziin imimmaansu illee alaa itti buufamuu gabaasichi tuqee jira.
Hidhamtoonni Maa’ikelaawii keessatti hidhamuu fi dararamuu isaanii dubbatan, kutaalee hidhaa xixiqqoo lakkoobsa hidhamtotaa humnaa oliin guutaman keessattiii fi kutaalee qorannaan keessatti geggeessamu keessatti miidhaan qaamaa, sammuu, hamilee fi qor-qalbii hamaan irra gahuu isaa yeroo adda addaatti himataa turan.
Hidhamtoonni Mana Hidhaa Qaallitti Keessaa Gadhifamaa Jiru
Hidhamtoonni meeqa akka gadhiifaman akkasumas eenyummaan isaanii eenyu akka ta’ehin ibsamne.Sudaan rakkoo sharafa maallaqaa fi qaala’uu jireenyaan rakkataa jirti.Kunis jeequumsa kaasisee jira. Al Bashir baatii darbe namoonni siyaasaa 80 akka hiikamaniif ajaja kennanii turan.Mormitoonni garu amma iyyu kanneen 50 ta’an amma iyyu hidhaa keessa jiru.
Hidhamtoonni Mooraa Xolaay Keessa Turan Haala Hamtuu Keessa Turre Jedhu
Hidhamtoonni Ni Hiikamuu Manni hidhaa Maakalaawii Muziyamii Ta’a.Obbo Haayla Maariyaam Dassaaleeny
Hidhamtoonni Qilinxoo Gubdan Jedhamanii Himataman Gochaa Suukkanneessaa Mana Hidhaatti Irratti Raawwatame Kaleessa Mana Murtiitti Himatan
Hidhamtoonni siyaasaa martii akka gadhiifamaniif kan gaafatan Daaniyelaan Ertraan seera fi haqa akka hojii irra oolchuufis gaafatan.
Hidhamtoonni Siyaasaa Nyaata Lagachuun Mormii Dhageessisan
Hidhamtoonni siyaasaa sadarkaa adda addaa irra jiran illee akkuma mootummaan waadaa seenetti adeemsaan kan hiikaman ta’uu isaaf kunis araara biyyoolessaa akkasumas waltajjii siyaasaa bal’isee misooma biyyaa gabbisuuf tola jechuu dhaan sadarkaa itti aanaa biiroo haqaa Oromiyaatti abbaa adeemsa hojii kominikeeshinii obbo Taayyee Danda’aa ibsanii jiru.
Hidhamtoonni Taalibaan sadeen kaabul irraa gara Dohaatti xayyaara addaa kan mootummaa Qataariin geeffaman.Iddoo sana garee siyaasaa kan Taaleebantu jira jedhama.
Hidhamtoota 180 oliif abukaatoo ta’uun kan dhabaatan Obbo Wondimmuun maatiin namoonni jalaa hidhaman kanneen lubbuun jiru jedhamuun maqaan dubbifameef 60 hin caala jedhu. Harkii caalaan amma iyyu mana hidhaa Qilinxoo deebi’aa gaafadhaa jedheen erge jedhu. Namni heddummaachuu irraa kan ta’e yeroo maqaan waamamuu dhaga’uu dhaban ta’e sababaa biraan waliin isaa hin beekamne jedhan. Sambata borii kaasee hidhamtoota maatiitti agarsisuuf waadaa waan seenameef hubatamuuf jira jedhu.
Hidhamtoota 200 oliif abukaatoo kan ta’anii fi filannoo yeroo dhumaaf Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffameen dorgomaa Kongreesii Federaalawaa Oromoo kan turan Obbo Dhaabaa Cufaa torban lama dura waajiira isaanii keessaa qabamanii kan hidhaman ta’u maatiin isaanii ibsanii jiru. Hanga har’attis mana murtii duratti kan hin dhiyaanne yoo ta’uu waajiira polisii godina Shawaa Lixaa keessatti hidhamanii jiru.
Hidhamtoota 22 silaa wajjiin dhihaachuu qaban keessaa 5 harra mana murtiitti hin dhihaanne. Sababni poolisiin dhiheeffate, “ Afur mana hidhaa adda addaa waan jiraanifii tokko garuu bakka jiru hin beeknnu,” han jedhu.
Hidhamtoota an dhaabataafii ture keessaa amma iyyu Oromoonni 42 ta’an hidhaa keessa jiru kan jedhan Obbo Wandimmuu Ibsaa irra jireessi mana hidhaa Qilinxoo keessa jiru jedhan.
Hidhamtoota Dhibba Hedduu Mooraa Waraanaa Magaalaa Mi’eessoo Irraa Bakka Hin Beekamnetti Geessuuf Yaaliin Godhame Hin Milkoofne, Jedhu Jiraattonni
Hidhamtoota duraanii waliin marii har’a ganama geggeessametti kanneen hirmaatan keessaa lama, dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa fi Dubbi-himaa Koree Fala Barbaadduu Hawaasa Musliimaa – Obbo Ahimaddin Jabal haasofsiisnee jirra.
Hidhamtoota gaaddisa seeraa jala jiranii fi harka isaa jiran, nageenya isaanii eeguuf itti-gaafatama kan qabu manichuma sirreessaa waan ta’eef ragaalee barbaadaman dhiheessuufis ba’aan isaa kanuma mancha sirreessaa akka tahe hubachiise - abbaan-murtii.
Hidhamtoota Gad Lakkifaman, Komeelee Dhihaatanii fi Deebii Koomishinii Poolisii Oromiyaa
Hidhamtoota har’a mana-murtiitti dhihaatan keessaa tokko kan mana-hidhaa keessatti hedduu dhukkubsataa jiran Obbo Qanaasaa Raggaasaa Toleeraa ta’u abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu ibsaa dubbatanii jiru.
Hidhamtoota Siyaasaa Lagannaa Nyaataatti Jiran Keessaa Kanneen Dhibamanii Hospitaala Galan Jiru: Abukaatoo
Hidhamtoota yaada sammuu fi siyaasaa hiikuuf akkasumas waggoota 40 oliif waaltaa qorannoo Maa’ikelaawwii kan lammiiwwan lammiiwwan keessatti dararamaa turan cufuuf kaka’umsi mootummaan godhe jajjabaachuu akka qabu amantii isaa ta’uu gumichi beeksiseera.
Hidhamtoota yakkaa kuma kudhaniif dhiifamnii godhamuu Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa Robii Amajjii 4 bara 2017 labsanii jiru.Hidhaa keessa yeroo turanti amala gaarii kan argisiisan, yakka rawwataniin kanneen gaabban gara hawaasaatti yoo makaman jijjirama ni argamsisuu jedhamee kanneen yaadaman ta’uun ibsamee jira.Kunis heera bulchiinsa naannoo Oromiyaa keeyyata 57 irratti hirkachuun bulchaan nannoo dhiifama gochuu akka danda’uu ibsamee jira.
Hidhamtootni kun kaleessa ‘lagannaa Nyaataa’ geggeessan, ka jedhu - maatii hidhamtoota keessa tokko. Torban dabre keessa Namoota Naqamtetti hidhaman keessaa hagi xiqqoon hiikamuullee dubbatee jira. Itti-aanaa Hoogganaan Biiroo Nageenyaa Oromiyaa Kolonel Abbaba Garasuu immoo, “Nama waraana irratti booji’an wanti seeratti dhiyeessan hin jiru, Warri Boombii darbatanii fi warri nama ajjeese ammoo seera ittiin gaafatamaa qabu” jedhan. Caqasaa
Hidhamtootni Mooraa Leenjii Poolisii Sanqallee jiran tokko tokko sababoota hanqina nyaataa fi qabaa gaarii hin taaneen dhukkubsachaa jirra jedhan.Mootummaanakka dafee gadi dhiisuun; hanga sanattis qabiinsa isaanii fooyyessu gaafataniiru.Miseensikoree Hojii Raawwachiiftuu Paartii Kongirasii Federaalistii Oromoo Bakka bu’ootni paartichaa bakka adda addaa jiran hidhamuu himanii, haala qabiinsa isaanii beekuuf akka rakkatan himan.Itti Aanaan Hoogganaa Biiroo Nageenyaa Oromiyaa gama isaan“mirgi namummaa hidhamtootaa ni eegama” jechuun ''Namnisababa miseensummaa paartii siyaasaa isaaf hidhame hin jiru' jechuun VOAtti himan.Naakoor Malkaa dabalata qaba
"Hidhamuu Alaamuuddiin Laalchisee Abukaatoon Isaanii “akkuma nama biraa kanan dhaga’ee ala ragaan na dhaqqabe hin jiru"" Jedhan"
Hidhamuu Dr. Mararaaf Furmaanni Gama Siyaasaa Barbaadamuu Qaba
Hidhamuu Dr. Mararaa Guddinaa kan ilaaleen humnootii hidhatanii akkaataa heeraan ala ta’een mootummaa jijjiruuf yaalan waliin shire kan jedhan Obbo Haayla Maariyaam hogganaa siyaasaa beekamaa ta’uus seeraan ol ta’u hin danda’uu jedhan.
Hidhamuu Dr. Mararaa Guddinaa Kan Ilaaleen KFO ibsa Baase
Hidhamuu kanneen marsariitii irratti barreessanii ykn bloogeroota yaadachuu dhaan kun abbaa irrummaa paartiin biyya bulchu kan mootummaan Itiyoopiyaa itti fufee jiru jedhan.
“Hidhamuun womaa miti.Hidhaan ulfaattuu kan taatu gaafa waan hidhamaniif san dagataniidha,kaayyoo san dagataniidha.Namni kaayyoo qabu lubbuu isaatuu dabarsee hin kenna.Nu ammoo hidhamnee amma gadi baanee jirra.Dhimmii guddaan maanifan hidhame jedhanii ufi gaafachuu. Ijoolleen Oromoo,ummannii Oromoo meeqattu dhiiga isaanii dhangalaasanii nu hiiksisan.”
Hidhataa Faransaayii keessatti yoo xiqqaate lubbuu nama sadii galaafate polisoonni biyyatti ajjesuu ministriin haajaa biyya keessaa kan biyyatti beeksisee jira.
Hidhata al Qaiydaa kan ta’e al-Shabaab irra dhiibbaa kaa’uu fi michoota keenya gaanfa Afriikaa waliin dantaa keenya waliiniif hojjechuu itti fufuu dhaan Yunaayitid Isteetis gaanfa Afriikaaf Somaaliyaa keessatti cicha qabdu itti fufti jedhn.
Hidhataan Masjiida isa jalqabaa keessaa nama 40 ajjeese kun achii boodas Masjiida biraa kan fageenya Kiloomeetra 6 ykn 7 irra jiru deemee namoota ka biroo 10 eega ajjeesee booda yeroo ba’u polisii waliin walitti dhufanii to’annaa jala galfame.
Hidhattoni murillee ajjechaa fu butiinsa ijoollee yeroo gaggeessan kun ka duraa miti
Hidhattonni 100 ta’an kanneen naannoo Jaangl jedhamutti walitti qabamanii turan irratti qiyyaafanne karoora isaanii fashalsinee jedhan.
Hidhattonni Al-shabaab balaa kanaaf itti gaafatama fudhatee jira.Qondaalli basaasaa gameessi kan al-qaidaa guyyaa afur dur haleellaa dhaqqabeen eega ajjeefamanii booda/balaan har’a kun dhaqqabe.
Hidhattonni Al-Shabaab Gamoo daldlaa kan Naayroobii keessaa Westgate jedhamu Fulbaana 21 bara 2013 haleelan. Kunis waggaa lama guutee jira. Humnootiin Keniyaa hidhattota balaa kana geesisan waliin guyyaa sadiif walitti dhukaasan. Namoonni lubbuun hafanis guyyaa sadiif achuuma gamoo daldalaa sana keessa dhokotanii turan.
Hidhattonni Al-Shabaab Somaaliyaa Keessatti Magaala Tokko Deebisanii Qabatan
Hidhattonni al-shabaab yeroo gabaabaaf maadhe sana to’achuu isaanii aangawaan kutaa Sanaa VOAf ibsanii jiru.Dubbii himaan humnootii addaa kan Soamaalee akka jedhanti hidhattoota lakkofsaan hedduu ta’antu maadhee waraanaa sana irratti haleellaa geesise.
Hidhattonni Gumuuz Haleellaa Geesisan: Mootumma B/N/ Amaaraa
Hidhattonni kun bosoona keessaa abbaa arganti kan dhukaasan yoo ta’u booda garu polisiin eegumsa barbaachisu gochuu jalqabe.Imaltoonni hedduun mada’anii gara Hospitaala Wirtuu keessa jirtutti ergamu kanneen ijaan argan ibsanii jiru.
Hidhattonni Liyyu Haayl kan bulchiinsa naannoo somaalee daangaa godiina Baalee irratti baatilee darban torbaaf haleellaa gaggeessaa turan jiraattonni dheessan akkasumas bulchiinsa nannoo somaalee keessaa jiraataa turanii oromoonni ari’aman anaalee adda adda addaa kan godiina Baalee keessa qubatanii jiru.
Hidhattonni mootummaan Jabuutii baqattoota Itiyoophiyaa 31 humnaan karaa daangaa biyya issanti akka deebi;an godhe yeroo ammaa bulchiinsa naannoo Afaar Yunivarsitii Samaraa fi mana barumsaa Eldeer jedhamu keessa qophaa ka'amanii akka jiran dhaabatii fayyaa nannoo sanaa ibsee jira.
Hidhattonni Rohingya baatii Hagayya darbee gara dhumaa humnootii nageenyaa kan biyyatti haleelanii turan. Ergasii jedhu xiinxaltoonnii fi kanneen kabajamuu mirga dhala namaa irratti qabsa’an waraanni maaynamaar tarkaanfii gara jabinaa irratti fudhateen gandeen jaraa gubee ijoollee fi dubartoota dheessaa turan ajjesse jedhu.
Hidhattonni Suudaan Kibbaa Daangaa Ce’uun Gambeellaa Keessatti Haleellaa Geesisan
Hidhattoonni ABO Aanaa Gidaamii Keessatti Konkolaatota Raayyaa Ittisaa Lama Mancaasanii Loltoota Keessa Turan Fixan, Jedhu Jiraattonni. Aaangawoonnis Mirkaneessanii Jiru
Hidhattoonni 'ABO Shanee' Saba Amaaraa Irratti Haleellaa Geessian Himannaan Jedhu Dhiyaatee Jira
Hidhattoonni Al-shabaab Dirree Xayyaaraa Somaaliyaa Waraani Ameerikaa Itti Fayyadamu Halleelan
Hidhattoonni Al-shabaab, dirree xayyaaraa waraanni Yunaayitid Isteetis, kan humnoota Somaaliyaa gargaaraa jiru itti fayyadamu irratti haleellaa banan.
‘Hidhattoonni Argoobbaarraa Dhufan Aanaa Fantaalleetti nama lama ajjeesan’ - Jiraattota
Hidhattoonni balaa kana dhaqqabsiisan ka naannoo Soomalee dhufanis, hidhannaa boombii fi rasaasa ciccimaa akka dhukaasaa turan dubbatu jiraattonni Mooyyalee. Obbo Nigaatuu Kaasahun Hoogganaan Waajjira Dhimma Nageenyaa, ‘rakkoo mooyyaleen keessa jirtuuf mootummaan akka furmaata itti barbaadu’ gaafataniiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Hidhattoonni Benishaangul Gumuz Wallagga Bahaa Aanaa Haroo Limmuu Cehanii Namaa fi Qabeenyaa Irra Miidhaa Geessisan, Jedhama
Hidhattoonni bulchiinsa naannoo Somaalee irraa dhufan yeroo baatii tokkoo fi walakkaa ta’uuf godina Baalee seenuun haleellaa gesisuu isaanii kan ibsan jiraattonni naannoo keessumaa saweenaa keessatti qofa haga ammaatti nama 17 ajjesan jedhu.Ummannis sodaatee manaa fi qe’e ofii gadhisuun dheessaa akka jiru dubbatu.
Hidhattoonni fi namootni eenyummaan isaanii hin beekamne ka naannoo shanii dhufan jedhaman gandoota Aana Mooyyalee keessatti lubbuu namaa akkasumas qabeenya irraan balaa qaqqabsiisaa jiru. Bulchaan Magaalaa Mooyyalee Obbo Fuuggicha Dheengee ammas haalli nageenyaa magalattii yaaddessaa akka ta’e himanii, bulchiinsi magaalaa fi Godinaa furmaati ha barbaadamuuf jecha mootummaa naannootiif gabaasuu himanii jirani.
Hidhattoonni garee yakkamtootaa fi deggertoonni isaanii waraansaan cimoo, haala ga’aan kan hidhatan ta’uu isaanii fi garreen naannoo Tigraay keessatti yeroo dheeraaf balaa ripxe loltummaa oofuu malu kan jedhu haasaa kijibaa facaasaa jira jechuu dhaan muummichi ministeeraa Abiy ibsaniiru.
Hidhattoonni gosa Murlee, torban darbe keessa, Sudaan Kibbaa irraa gara daangaa Itoophiyaa seenani namoota baayyee ajjeesuu isaanii fi ijoollee 100 ol fudhatani gara Sudaan Kibbaa deeb'uu mootumman Itoophiyaa beeksise.
Hidhattoonni kun naannoo Amaaraa irraa dhufan – jedhu – aangawoonni kun.
Hidhattoonni kun qabeenya horiis saamuu isaanii jiraattonni kun dabaluun himanii jiru.
Hidhattoonni mootummaa kanneen magaalaa Waldiyaa keessatti namoota nagaa ajjeesan murtiif haa dhiyaatan akkasumas dargaggoonni magaalaa Qobboo keessatti hidhaman haa hiikaman jechuun hiriira mormii gaggeeffameetu gara walitti bu’insaatti jijjirame jedhu jiraattonni.
Hidhattoonni Naannoo Beenishaangul Gumuz Wallagga Bahaatti Namoota Ajjeeuun Himame
'Hidhattoonni Naannoo Shanii Dhufan Mooyyaleetti Nama Tokko Ajjeesanii Afur Madeessan’ – Hospitaala Mooyyalee
‘Hidhattoonni Naannoo Somaalee Dhufan Gujiitti Namoota 3 Ajjeesan’
Hidhattoonni naannoo Somaaleetii dhufan aanaalee fi gandeen Oromiyaa daangaa irra jiran irratti haleellaa raawwatan kan hin dhaabanne ta’uun isaan yaaddessuu isaa ibsaniiru. Hidhattoonni kun humnaan dachii kan nama harkaa fudhatan, namoota nagaa kan ajjeesanii fi qabeenyaa kan saaman ta’uu paartileen arfan Oromiyaa keessa sosso’an kun beeksisaniiru.
Hidhattoonni Naannoo Soomaalee dhufan jedhaman kaleessa ganama Gujii Bahaa Aanaa Gumii Eldallootti dhukaasa banuun lubbuun namoota sadii darbuu jiraattonni dubbatan. Balaa dhaqqabe kanaanis namootni kaan sadii yoo madaa’an horiin manaa hedduun saamamuuf jiraattonni dabalanii dubbatanii jiru.
‘Hidhattoonni Naannoo Soomalee Gujii Bahaa - Gumii Eeldallootti Abbaa Araddaa Ajjeesan’ – Jiraattota
Hidhattoonni Naannoo Soomaleetii dhufan jedhaman Kaleessa Gujii Bahaa Aanaa Gumii Eeldalloo tti lola bananii namoota lama ajjeesanii 7 ammoo madeessuu isaanii jiraattonni dubbatan.
Hidhattoonni Prezidaantii Venezuweelaa – Nikoolaas Maaduuroo deggeran, kaleessa, mana-maree bakka-bu’ootaa biyyattii garee mormitootaan guutame irratti haleellaa geggeessuudhaan, seera-tumtoota haga tokko reebanii, kaan immoo sa’atiilee sagaliif gamoo sana keessatti ugguranii turan – jedhama.
Hidhattoonni Prezidaantii Venezuweelaa Seera Tumtoota Garee Mormitootaa Reebaan
Hidhattoonni WBO Shawaa Lixaa, Meettaa Wal-qixxeetti Humnoota Nageenyaa fi Sofeera Isaanii Ajjeesan, Jedhama
Hidhattoota 4 dabalatee yoo xiqqaate namoonni 23 du’u kanneen ijaan arganii fi aangawoonni eegumsa fayyaa ibsanii jiru.Bombiin adda addummaa daqiiqaa tokkoon wal duraa duuba dhohan kun Hoteela Sahafi fi naannoo isaa irratti qiyyaafate.
Hidhattoota al-shabaabiin ajjefaman shakkiin jedhu jira.Sadeenuu kan ajjefaman dhukaasii hidhattotaan eega irratti banamee booda ta’uun ibsamee jira.
Hidhattoota al-shabaab keessaa 4 kanneen balaa dhohinsaa geesisuun namoota 80 ta’an ajjesan jedhamuun himataman rasaasaan haleelamuun ajjefamuu isaanii angawoonni Somaaliyaa kibba dhiyaa ibsanii jiran.
Hidhattoota Eegumsaaf Bobba'an Qorataa Jirra: FBI
Hidhattoota gosoota Murilleetiin iggitamanii kanneen turan daa’imman kun kan deebi’an tattaaffii mootummaan Sudan kibbaa fi Itiyoopiyaa godhaniin deebi’uun isaanii beekameera. Ijoolleen kun Gambeelatti kan argaman ennaa ta’u kaleessa simannaan kan godhameef ta’uu bulchaan naannoo Gambeelaa obbo Gaatlwaak Tuut ibsaniiru.
Hidhattoota haleellaa kana gaggeessuun dheessaa turan jedhaman keessaa 6 humnootii nageenyaan ajjeefamuunis ibsamee jira.
Hidhattoota humna addaa naannoo somaalee hidhatanii ummata goolanaa jiran mariisifnee karaa nagayaan gama ummata akka deebi'an hojjatamaa jira, jedhan Ministeerichatti Daayreektarri Daayreektoreeti Indooktraanishinii fi Qunamtii Ummataa Meejar Jeneraal Muhammad Tasamaa.
Hidhattoota Mootummaan ABO Shanee jedhee waamu deggeruun wal qabatee namoonni hidhamanis jiru jechuun Komishinarri Itti Aanaa Komishinii Poolisii Naannoo Benishaangul Gumuz Komaandar Misgaanaaw Injifataa ibsanii jiru.
Hidhattoota naannoo Somaalee malee Raayyaan Ittisa Biyyas Sadaasaa darbe keessa Mooyaletti namoota ajjeese.
Hidhattoota Torban Dabre Gullisoo Keessatti Uuammata Nagaa Ajjeesan Irratti Tarkaanfiin Fudhatame, Jedhu Bulchaan Wallagga Lixaa
Hidhattootni Naannoo Amaaraa, Uummata Gumuz Lakkoofsi Isaanii Qulqullaahee Hin Beekamne Ajjeesan: Biiroo Nageenyaa fi tasgabbii Naannoo Benishaangul Gumuz
Hidhattootni yeroo ammaa haleellaa raawwachaa jiran, warra torban darbe Mootummaa wajjin waliigaltee mallatteesse akka hin ta'intu ibsame.
Hidhi Laga Abbayaa Dhihootti Humna Eletrikii Maddisiisuu Jalqaba, Jetti Itiyoophiyaan
Hidhi Laga Abbayyaaguddichi waggaa dhuftu humna ibsaa maddisiisu kan jalqabu ta’uu ministriin dhimmootii bishaanii fi jal’isii Dr. Sileshii Beqqelee ibsanii jiru.
Hidhi laga Abbayyaa waggaa dhuftu humna ibsaa maddisiisuu Jalqaba Jedhame
Hidhuu fi Gidirsuun Cimee Itti Fufe Iyyuu Mormiin Oromiyaa Keessaa Hin Laaffanne, Jedhu Jiraattoonni. Oromoonni Jarmanii Keessatti Hiriiran Immoo “Qaamni Walabni Gidiraa Oromoo Haa Qoratu” Jedhu
Hiikamuuf baatileen lama ta’u kan isaa hafu ta’uu kan ibse Yoonaattan torbanneen hanga tokko dura gaabbee dhiifama gaafatee mallatteessee akka ba’u itti himamus balleessaa waan hin qabaanneef mallatteessuuf tole hin jedhin hafuu isaa ibsee jira. Seeraan ala hidhamuun keenya hafee dhiifama gaafadhaa jechuun waan nama qaanessu jechuu dhaan kanaanis hamma ha’raatti Ziwaayiin akkan turu ta’eera jechuu dhaan odu gabaasaa keenya Meleskaachoo Ammhaaf ibsee jira.
Hiikkaa jechootaa qofa otoo hin taane himaan ibsuu akka dandeessisutti tolfamee kan xumuramee yoo ta'u kanneen barreessuu fi dubbisuu hin dandeenyeef immoo sagaleen dubbatanii hiika isaa Kompuuta irraa sagaleen akka argatan gochuuf irratti hojjatamaa jira.
Hiilarii Kiliinten Gargaarsi Kennamu Rakkoo Fuula Duraa Ittisuu Qaba Jedhan
Hiilariin Godinoota Illinoos, Roodaaylaand, Deelweerii, Masachuuseet, Neew Jarsii, fi magala guddittii Yunaaytid Istetis Diisii moote.
Hiill Koree tika nagaa kan mana maree bakka butootaan waamamanii gaaffii seera tumtootaaf deebii kan kennan ta’u abukaatoon Hiill ibsanii jiru.
Hiindiin Namoonni 300,000 ol Haaraa COVID-19n Qabamuu Gabaaste
Hiira kana irratti yoo xiqqaate hiriirtonni 12 ajjeesamuu fi ka biroo hedduun madaa’u gabaase – dhaabatni mirga namoomaa sadarkaa Addunyaa – Amnestii Internaashinaal. Namoota hidhannoo hin qabnetti dhukaasanii ajjeesuun, akka fixinsa murtii seeraatii alaatti ilaalama, jedha – dhaabbatichi.
Hiira magaalaa Guulisootti yaalame kana ilaacchisee, ka qaama mootumama aanichaa irraa telefoonaan gaafataman – Itti-gaafatmaa Dhimma nageenyaa aanichaa – Obbo Fiqruu Mullataas “Barattoonni sun otuu akka hiriira ba’uuf jiran hin gaafatiin humnota jeeqama kaasuu yaadaniin waan kaka’aniin, hiriirichi akka hin geggeessamne humnoota naga-eegumsaan dhaabsisamee jira.” jedhan.
Hiira-mormii Arsii Lixaa fi Nagellee Booranaa Keessatti Geggeessame Irratti Namoonni Du’an Jedhama
Hiiriira uummataa baatiilee afuriif geggeessamee booda, eega waraanni biyyattii Kamisa torban dabree taayitaa as, Bashiir lamuu uummata duratti hin mul’anne.
Hikkaa Seeraa Kennuuf Hojjatamaa Jira: Aaddee Maazaa Ashanaafi
Hilaarii Kiliintani fi Doonaald Trampii qabxii wal-fakkaataa irra jiran ammaf: Hilaariin 75, Doonaal 76 argatanii jiru. Kaadhimamaa 270 argateetuu mo’a.
Hilaarii Kilintan Sababa Fayyaatin Sagantaawwaan Tibbaana Qabdu Irratti Hirmaachuu Dhabde
Hilaariin ammoo ammoo,“akka ani hujii tana danda’u beekaaf ummatii New York marroo lama na filatee,pirezidaanti Obaamaalleen ministira haajaa alaa Amerikaatii na filatee,”jettee Hilaariin.
Hilarii Kilintonii fi Senator Bernii Sandersi TV irratti bahanii waan egerii ummataa hojjatanii fi waan waliin caalan irratti wal falman
Hilarii Kilinton jaartii pirezidaantii Amerikaa aabba Biil Kilinton pirezidaantii tahuuf Tiraampi waliin dorgomtee jidde.
Hilarii Kilinton Kaadhimamtuu Prezidaantii Yunaayitid Isteets Ta’uudhaan Seenaa Galmeessiste
Hilarii Kilinton,ministerii haajaa alaa Amerikaa ka durii fi eegee ammoo pirezidaantii tahuuf dorgomte xalyaa daarkterii FBI akka waan balleessaan haarahii email mootummaan Amerika aka Hilarii Kilinton gaafa ministera haajaa alaa taatetti ittiin hojjachaa baate keessatti arganii barreessee, odeeffannoon dharaa dhaabii WikiLeaks odeeffannoo duula filannoo isii keessa seenetti filannoo tana na jisse jetti.
Hilarii Kilinton,minsiteri haajaa alaa Amerikaa ta durii fi bulchaan godina Vermont ka durii,Senator Bernii Saandersi, jara lama lamaan paartii Demokiraatik keessaa pirezdaantii US tahuuf walti hafe.
Hilariin godina 11 keessaa; Tennessee Alabama, Georgia, Arkansas,Virginia, Texas fi Massachusetts moote.Nami isii waliin gama Demokiraatikii dorgome Sanders;Vermont,Oklahoma, Minnesota,fiColoradomoo’e.Gama Rippaabilikaan keessaa ammoo dureessaa abbaa horii biliyoona hedduu;Donald Trumphitit moo’e.
“Hilariin hujii tana hinuma dandeettii taatullee akka isiin wa murti irratti shakii guddoo qabaa.Akka Iraaqi lolan warra eeyee jedhe keessaa tokko isii.Yoo filannoo dorgomtullee horii guddaa baankilee irraa fudahtte,”jedha Sandersi.
Hilarilleen tanaaf Sandersii fi warra tanaa jedhee dhufe cufaa galateeffattee filannoon tun keessattuu Sandersilleen itti dabalmaee midhaagaa tolaa deemuutti jirti jetti.
Hilary Clinton:Afrikaatti nama hedduutti bulchiinsa abbootii irree jala jira
Hilary Kilinton nama akka namii Amerikaa mindaa dansaa argatee hujii hojjatu jabaatee qabsaahu jetti.
Hill akka jedhanitti dhugaan jiru raashiyaan humnootii alaa keessaa malaan bara 2016 keessa waaltaa keenya dimokraasummaa irratti haleellaa oofte jedhan.
Hillary Clinton calls Islamic State militants’ treatment of Christians in the Middle East “genocide
Hillary Clinton has won convincing primary wins in California, New Jersey, New Mexico and South Dakota
Hillary Clinton laid out her anti-ISIS campaign this month at the Council on Foreign Relations
Hillary Clinton yeroo hedduu FBI kijiban garuu waan irra ga’e hin jiru, Flyn ni kijiban jireenya isaatu bade. Kun nama qaanessa jechuun Traamp kaleessa gara kutaa Utahtti utuu hin imalin tuuta oduuf ibsa kennan.
Hilorii Kilinton dorgommii bara 2016 doolarii miliyoona 10
“Himaammatii Donaldti Tiraampii Afrikaaf qabu? Dhugumaan ani hin beeku. Dhuguma sitti himoo shoorii isiiti wannii feee Amreikaa keesatti tahuu ha jiraattuutiiAmerikaa keesatti haa taatuutii haajaa kiyyaa miti.”
Himaammatii guddaan Brooks akka waan jabduutit laaluu karoora carraa guddinna Afrikaa ka ganna 5n duubatti dhumatu.Carraa kanaan Afrikaan Kibbaa silaa gannatti mi’a doolara biliyoona 8 fi miliyoona 500 qaraxa malee silaa bara 2018 keessa Amerikaatit ergatti.
Himaata isa hafe tokkoof ammoo Ebla 22 bara 2013tti ragaa ittisaa akka dhiyeeffataniif manni murtii beellama kenne jedhan abukaatoon isaanii obbo Tuulii Baayisaa.
"Himachaan paartii hardhaa tun demokiraatota hujii hin qamnetti warra nu filate akka malee akka jibbanii fi womaattuu hin darre agarsiisa.Jarii kun harkuma ufiitiin siyaasaa keessatti ufi galaafate.”
Himachaa tana paartii Demokiraatitti yaamee akka jarii jedhetti ambaasaddera tana siyaasaa Tiraampitti gufuu taati jedhanii hujii irraa buusan.
Himanaa kana Abbaan Halangaa fi Polisiin sadarkaa Naannoo irra hanga Magaalatti qindaayanii garee addaan qorataa akka turanis himamee jira.
Himanaa sana fudhatama dhabsiisuu dhaan kan hundee hin qabaanne jechaa, COVID-19f addunyaan deebii akka kennu kan yaadachiisan prezidaantii Chaayinaa Xi Jinping gara waltajjiitti affeeran.
Himannaa abbaa-alangaa, murtiin abbaa-seeraa fi tarkaanfiin poolisii hangam wal simatee deema? Rakkoolee mul’ataniif falli maal tu jira?
Himannaa Abbaan Alangaa foyyessee irratti Abukaatoleen Obbo Jawaar faa akka deebi kennaniif immoo Ammajii 19 bara 2013tti beellama qabe – manichi murtii.
Himannaa Ameerikaan Filannoo Ithiyoophiyaa Gidduu Seente Jedhu Embaasiin Biyyattii Ni Haale
Himannaa baqattootaa kanaaf waajira poolisii magaalattii irraa deebii argachuuf, itti-gaafatamaa poolisii maqaa “Traafikoo” jedhamuun beekamanitti deddeebisne bolbille iyyuu deebii hin arganne. Waajira Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa – ka UNHCR magaalattii keessa jirutti, hojjetoota jaarmayichaa argannee turre. “Akka mootummaan nuun jedhetti, kan baqataa Oromoo – Obbo Mohammed Huseen Adamii fi nama Somaaliayaa ka biraa hoteela isaan keessaa hojjetan keessaa fuudhee deeme, kan mootummaatti hidhata hin qabne – garee milishaa naannoo sannaa ti.
Himannaa Barsistooni fi Hawaasa Koleejjii Teeknikaa fi Ogumaa Allaagee
Himannaa Dararaa Saalaa Irratti Dhiyaateen Miseensi Mana Maree Ameerikaa Hojii Gad Dhiisan
Himannaa dhaaf gara qaama mootummaatti uummati imalee utuu jiruu jala deebi’uu dhaan mana isaa irratti dhiiguu jalqaban jedhu jiraattonni kun.
Himannaa gabaabaan ministrii murtii haqaan dhiyaate uggurri sun mirga Prezidaantiin qabu kan baqattoonni US seenuu ilaalchisee qabu ka sirnaa ti jedhee jira. Murtii abbaan murtii Federaalaa uggura sana rarraasuu dogoggora ittiin jedha.
Himannaa gudeeddii Siwidin dhiyeessite Assaany maqaa isaa qulqulleessuu akka danda’uuf carraa gaarii ta’u gulaalaan wiikii Liiks Kristiin Rafnsson beeksisanii jiru.Assaanyi Baatii darbee eega hidhamee booda Swiidiin qorannaa akka irratti deebitee bantuuf dhiibbaan siyaasaa gaggeeffamaa ture.
Himannaa Irratti Hin Dhiyeessine. Garu Murtii Eeggadhu Jedhun
Himannaa isaanii Boordii Filannoo Biyyoolessaa fi ka Bulchiisa Naannoo Oromiyaatti dhiheeffachuu isaanii illee kaleessa nuuf ibsanii turan.
Himannaa isaanii kana mirkaneffachuuf jiraataadhuma Aanichaa tokko gaaffee tarkaanfiin gandoota kana keessatti fudhatamuu himanii garuu jiraattota adda kan fooye mitii jechuun deebii kennan. Haalli nageenyaas nami qe’ee akka baqatu taasiseeras jedhu.
Himannaa jiraattota aanaa Doobbaa, magaalaa Biyyoo-Karabaa kanaaf deebii argachuuf – aangawoota Godinaa Harargee Lixaa fi kan aanaa Doobbaatti deddeebisnee deebii argachuu hin dandeenye.
Himannaa jiraattotaa fi ibsa itti-aanaa dura-taa’aan Kongiresa Federaalawa Oromoo kana ilaachisuun, ka VOAf har’a deebii kennanWaajira Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa, ka Federaala Iriyoophiyaatti, Itti-gaafatamaa Quunnamtii uummataa ka ta’an – Obbo Mohammed Said, waa’ee namoota ajjeesaman – jedhamanii, gabaasaaleen gama adda addaatiin haga ammaatti dhihaatan “oduu dharaa – farreen nageenyaatiin oofamu. Uummata walitti-buusuuf jecha, oduu dharaa oofaa turan tu amma illee itti fufe” – jedhan.
Himannaa kanaaf deebii argachuuf gara itti aanaa komiishinera komiishinii poolisii Oromiyaa Addunyaa Dabalaatti bilbillee deebii nuuf kennanii jiru. Gamtaan barattootaa mirgaa barataa eegissisee dirqama isaa akka baru gochuu keessatti qooda ol aanaa qaba jechuun himannaa sana haalan. Tujubetu haasofsiise.
Himannaa kana bakka bu’aan Paartii Tokkummaa Diimokraatawaa Ummata Beenishaangul – Gumuuz obbo Mogos Nagaroo, ‘Bulchiinsi Naannawa Beenishaangul Komii kana hiikuuf hojjetaa jira jedhan.
Himannaa kana haaluun isaanii kan dhaga’ame Chansilerittii Jarmanii Angela Merkel waliin magaalaa Sochitti kan argamu mana isaanii bashannanaatti tuuta oduuf ennaa ibsa kennan ture.
Himannaa kana Paartii mormituu bakka bu’anii abukaatummaan kan himatan Jeemsi Oreengoo garuu, ‘Abbaan Alangaa Olaanaa Mootummaa Keeniyaa dhimma kana qoratee namoota hojii seeraan alaa kana keessaa harka qaban jedhu seeraaf haa dhiyeessu’, jedhan.
Himannaa Komiishina Tokkummaa Mootummootaa fi deebii Ertraa
Himannaalee ABOn har’a dhiheesse kanaaf, hoogganaan Biiroo Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa deebii kennanii jiru. Caqasaa.
Himannaalee akka kanaa nuffinee jirra illee – jedhanii jiran.
Himannaalee hiriirtonni kaasan ilaalchisee, Embaasiin Itiyoophiyaa as Waashington DC jirus deebii gama isaa kennee jira.
Himannaalee Obbo Jawaar'faa irratti dhihaatan Keessaa meeshaa waraana seraa alaa qabachuu ka jedhu kuffisame
Himannaalee Obboo Jawaar Siraaj Mahaammad faa irratti abbaan alangaa dhiheesse keessaa meeshaa waraana seraa alaa qabachuu ka jedhu akka kufu manni murtii olaanaa Federaalaa dhadachi Lidataahar’a murteessee jira.
Himannaa mootummaan warri hidhaten kun ummatarraan geessisaa jiraa jedheefis yoo deebii kennan ‘nuti shiftaa mitii’ jedhu Obbo Waaqumsaan. Tarkaaanfii fudhannee jedhan kanaan Bulbulitti kan ajjeefaman poolisoota Oromiyaati.
Himannaan abba alangaa Tufaa Malkaa,Irreecha irratti jaarsoliirraa maayikii saamuun jeequmsa uumuun, Kadir Badhaasoo namni jedhamu immoo waltaajii duubaa taa’ee bilbila fayyadamuudhan jeequmsa qindeessaa ture jedha."
Himannaan Addaan Citee Akka Ba’an Muteeffamuus Harka Caalaan Hin Gadhiifamiin Jiru.Abukaatoo
“Himannaan akkanaa yeroo gara Ertiraa tii dhihaatu kun waan haaraa miti. Kabajamoo muummichi-ministaraa – Dr, Abiyyi Ahimed gara Sudaan ka deeman, lameen keenya gidduutti, ajandaaleen misoomaa hedduu waan qabnuufi. Kanaa ala, wanna dubbame sana raaw’achuuf, yeroon isaas qabeenyaan isaas hin jiraatu. Itiyoophiyaa fi Sudaan gidduutti dhimmoota hedduu irratti mariin geggeessamee jira. Kanaa ala dhimma dubbatame sana irratti dubbachuun barbaachisaa hin turre” jedhan.
Himannaan dhiyaatees kan shoroorkeessummaa fi kan yakkaa jedhamee qodamuu isaa fi waluumaa gala namoota dhibba tokkoo fi shaniif dhaabataa akka jiran Obbo Wandimmuu Ibsaa ibsanii jiran.
Himannaan dhiyaate sun bulchiinsichi ennaa weerara kanaa fayyummaa lammiiwwan Ameerikaa eeguu irra namoota dhuunfaaf baabsuuf falmuufii durse jedha. Himannaan Dr. Braayits xiinxalamuutu irra jiraata jejdhan Eshoo-n.
Himannaan Dr Mararaa Guddinaa Irratti Dhiyaate Kan Yakka Idilee, Ragaan Dhiyaate Garu Kan Labsii Shoroorkaati:Abuukaatoo
Himannaan Dr. Mararaa irratti dhihaateef kanneen akka ragaatti kennaman, haasawa isaan walga’ii Waldaa Qorannoo Oromoo irratti godhan, xalayaalee fi ii-meelii isaan waggoota afuran dabraniif namoota fi dhaabota adda addaa wajjiin wal-jijjiiranii fi ka biroo akka tahe ka dubbatan – Obbo Wandimmuun, sanas tahe himannaalee sana keessa shororkeessummaan akka hin jirre beeksisanii jiran.
Himannaan irratti dhiyaatees heera biyyaa fi sirna heera irratti hundaa'ee humnaan diiguuf yaaltan kan jedhu yoo ta'u dhimma kana kan ilaalees mana murtii sadarkaa olaanaa godiina Walaayittaa ta'u Yonaataan Zabdiwoos Awaasaa irraa gabaasee jira.
Himannaan irratti dhiyaates shoroorkessummaa deggeruu fi seeraan ala daangaa Itiyoophiyaa seenana kan jedhu ture.
Himannaan isaanii inni guddaan, mootummaan keessumaa jiraattota aanotii gammoojjii Gujii Bahaa kana keessa jiraatan nama nagaayyuu hata’u ija shakkiin waan ilaaluuf rakkanne jedhu.
Himannaan kun kan irratti dhiyaate namoota 38 kaleessa Caamsaa 8 bara 2018 mana murtii duratti dhiyaatanii turan.Isaan kana keessaa 11 walaba akka gadhiifaman 23 himannaan irratti dhiyaate foyyaffamee of-irraa akka ittisan kanneenhafan 4 garu himatii isaanii ajjechaa waliin kan wal qabatuu akka ta’e itti himame.
Himannaan kun kan mul’isu dhiittaan mirga namaa achuma Ertraa keessatti itti fufuu isaa ti jedhan.
Himannaan manicha murtiis akka itti fufu ajajee jira.
HImannaan naamusaa irratti dhiyaachaa turuun illee ni uyaadatama.
Himannaan Shororkeessummaa Beqqelee Garbaa fi Namoota Biroo Oromiyaa Keessaa Irratti Dhihaate Na Yaaddesse, Jetti Yunaayitid Isteets
Himannaan sun akka jedhutti himatamtoonni kun yakka raawwatame sana keessatti guutummaan himaachuu dhaan muummicha ministeeraa Abiy irraan miidhaa dhaqqabsiisu akkasumas mootummaan jijjiiramaa Dr. Abiyyiin hoogganamu jiraachuu hin qabu, maqaa uummataan kaayyoo ofii garee geggeessatuu dha, kanaaf ajjeefamuu qaba jechuun murtii irra ga’uu isaanii iyyanni abbaa alangaa tarreessee jira .
Himannaan Tramp dhiyeessan bifa lama qaba. Inni jalqabaa VOAn galmee falmisiisaa ta’e kan mootummaan Chaayinaa daariqa ykn infekshinii vaayiresii koronaa fi lakkoobsa namoota du'anii kan Chaayinaa keessaatti itti fayyadame. Qeeqi kunis dhaabolii hedduun falmiin irratti dhiyaateera.
Himannaa Nu Irratti Hin Dhiyeessine Ykn Bilisa Jedhanii Nu Baafne: Iyyata Hidhamtootaa
Himannaan utuu irratti hin dhiyaatin waggoota hedduuf hidhaa keessa jiraachuu isaanii kan dubbatan hidhamtoonni hagi tokko jiraachuus gabaasichi ibseera. Adeemsi seeraa lafa irra harkifachuun yeroo hedduu kan mudatu adeemsaawwan murtii yeroon dheerachuu, lakkoobsi namoota hidhamanii hedduu ta’uu, dandeettiin qaama murtii kennuu hanqachuu fi sabaaa hanqina humna namaa ta’uu beeksiseera.
Himannaan yakkaa fi shoroorkaa kan irratti dhiyaate artiistoonni Oromoo 6 fi namnii hojii humnaa guyyaa guyyaan jiraatu namnii tokko har’a mana murtii fedeeraala olaanaa kan Lidataa dhaddacha 19ffaa duratti kan dhiyaatan har’a ture.
Himannaa Obbo Lidatuun irrattii baname ka meeshaa waraanaa seeraan alaa qabaachuu ilaalchisee yaada falmii dhihaate ilaaluuf mannii muritii Fulbaana 20, bara 2013tti beellama qabee jira.
Himannaa Prezidaant Traamp Obaamaa Irratti Dhiheessanii Ragaan Argamee Hin Jiru
Himannaa shoroorkaa irratti dhiyaateen kan ilaaleen kan ofii isaa Adda Bilisummaa Oromoo jedhee of waamuu waliin qunnamtii qabuu, waan biyya keessa jiru ABO tti gabaasuun ABO biyya alaa jiru irraa dhaamsa fudhanii biyya keessatti facaasuun jedha. Ergama ABO fudhatee himatamtoota kana kan gurmeessee nama Obbo Girmaa Xurunaa jedhamu akka ta’e himannaa dhiyaate irratti barreeffamee jira jedhu Abukaatoon Himatamtootaa Obbo Wandimmuu Ibsaa.Garu Girmaa inni qindeesse jedhame himannaa irra ituu jiruu jarreen kana waliin hin hidhamiin hafuun gaaffii guddaa ta’u Obbo Wandimmuun dubbatanii jiru.
Himanni jara sadeen irratti baname , dargaggoonni kun bitootessa bara 2014 qabee amma Ebla 2015ti, akkata itti Siiriyaa dhaqanii garee shororkeessaatti makamanii faluudhaa walgahaa turu fi odoo isaan kararra hin bu'in irra gahamuu ibsa. Dhimmi kun torban lamaan dhufuuf mana murtiitti lallama tura.
Himata irratti dhiyaate kanaaf ragaan tokko ituu hin jiraatin hidhaan waggaa saddeeti hanga waggaa digdamaa kan irratti murame akka jiranis hidhamtonni kun dubbatnii jiran.
Himata Itiyoophiyaaf Ertraa fi Riphxee Looltonni Benishaanguul Maal Jedhu?
Himata jiraattotaa kana Bulchiinsa Godina Gujii Bahaa gaaffeen ture. Obbo Weldee Dhugoo hoogganaa waajjira bulchiinsa fi nageenya Gujii Bahaati. Isaanis waa’ee warra torbee darbe kanaa kaasee to’annaa jela jiru yoo dubbatan marti isaanii warra hidhattoota duuka hidhata qabuudhaa jechuun morman. Isaan keessa dubartoonni ulfaa fi ka daa’ima hoosisan akka jiran, jaarroleenis jiraachuu eerreefii jennaanis odeeffannoo hin qabu jechuun dubbatan.
Himata kana irratti deebii kan gaafataman itti gaafatamtuun waajiira komunikeeshinii bulchiinsa naannoo Tigraay Aaddee Liyaa Kaasaa, uummanni Raayyaa fi Walqaayit miraga hiree ofii ofiin murteeffachuu qabsoo isaan argateen kan murteeffate yoo ta'u namoota xiqqoo maallaqaan bitamantu filannoo Tigraay keessaa jeequuf kana gaggeessa jechuun fudhatama dhabsiisan.
Himatamaa ka biroon immoo dhiittaa mirga namaa hamaatu na irratti raawwatame, ennaa qorannaan geggeessametti reebichi na irratti raawwatameera, kana males qaama dhaluu koo irratti waan ulfaatu natti hidhamee dararaa hamaan na irratti raawwatameera, cancalaan hidhamee rarraafameera, dararaan kun dirmammuun dhaqqabsiise qaama koo irratti argama, kana duras dirmammuu kana suraan kaafamee mana murtiitti akka naaf dhiyaatu gaafadheera jechuu dhaan irra deebi’anii iyyataniiru.
Himatamaa lammataa dhimma Befekadu Hailu gama ilaaleen garuu shororkeesumaa utuu hin taane jeeqama uummataa kan akka Masrii kakaasuuf waraqaa tamsaasuu isaa amane jechuu dhaan ofi irraa akka ittisu gaafate manni murtichaa.
Himatamaan kun shakamtoota lama yeroof miliqanii hin qabamiin jiran waliin ta'uudhaan bosona lafa hektaara dhibba sadeetii olii irra jiru gubuu isaa Abbaan aalangaa Aanaa Xiyyoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsee jira. Muktaar Jamaal tu Abbaa Alangaa Aanaa Xiyyoo Obbo Amaan Leencoo dhimma kana irratti dubbise.
Himatamaan tokko itti murtaa’ee mana hidhaa Ziwaay kan turan ta’uu ibsanii manni hidhaa shakkamtoota kana kanneen biraatti adda baasee dararaa hamaa irratti raawwachuu isaa ibsaniiru. maatiin akka warra kaaniitti kan isaan hin daawwanne, guyyaatti daqiiqaa 30 qofaaf akka aduutti gad baafaman yeroo kan biraa garuu itti cufamee oolanii kan bulan ta’uu mana murtichaaf ibsaniiru.
Himatamitooni laganaa nyaataarra waan jiraniif fayyaa guutuudhaan yaada isaanii ibsachuu akka hin dandeenye kan ibsameen wal-qabatee beellamni kun dabarsame, jedhama.
Himatamtooni garu yeroo maqaan isaanii waamamee ture harka ol baasanii akka turan ibsamee jira.
Himatamtoonni afur ka mana-murtiitti dhihaatanii falmatan yoo tahu himatamaan tokko - Obbo Eliyaas Kiflee garuu, bakka hin jirreetti itti murame.
Himatamtoonni arfan haala hidhaa keessaa kan ilaaleen komee adda addaa dhiyeeffachuun yakka ilaalchii madaalawaa ta'e hatattamaan akka gaggeefamu gaafatan.
Himatamtoonni Bellama Itii Aanuutti Akka Dhiyaachuu Qaban Ajajii Kennmee Jira
Himatamtoonni dhaddacha duratti akka ibsanti gocha kana keessaa harka hin qaban.Warra mooraa sana bulchuutu ofii gocha kana gaggeessee nu himate jedhu. Hidhamtoonni mana hidhaa Qilinxoo guban jedhamuun himataman kun amma iyyu mana murtitti deddebi’a akka jiran abukaatoota isaanii keessaa tokko ibsanii jiru.
Himatamtoonni kanneen biroon lama balleessaa isaanii amananiiru. Kanneen himataman torban, hanga hidhaa waggaa shaniitu isaan eeggata. Namoonni torban to’annaa jala kan oolan, waggaa darbe hagaya 18, bara 2019 hiriira uummata miliyoona tokko kanneen Hong Kong Keessaa irratti hirmaattn jedhamuu dhaani.
Himatamtoonni Kanneen biroon torba Gaazexaa irratti waamichi akka godhamuuf murtii kennamee jira.
Himatamtoonni kun karaa michoota isaanii to’annaa jala hin oolintiin halellaan sun raawwatamuun kan irra jiraatu maqaa Adda bilisummaa Oromoon kanneen sosso’aniin yoo ta’e walii galuu isaanii iyyannaan sun ibseera.
Himatamtoonni sadeen garu badii karoorfatan jedhame kana kan hin beekne ta’u fi mana hidhaa maakalaawwii keessatti yeroo jalqabaaf kan wal argan ta’u dubbatu.Hariiroo Obbo Jawaar waliin qabu jedhamees soba ta’u isaa fi bilbilli dhiyaatees kan keenya miti jechuun dubbatan.
Himatamtoonni soddomii saddeet ammaan dura mana murtii duratti dhiyaatanii akka ibsanti hiriyyoota keenya qeensa buqqisaa fi dudda isaanii irrtti Mismaara waqaraa dararanii akka isaan nu irratti ragaa ba’an godhan jedhu.Yoo ragaa ba’uu didan isaaniin deebisanii akka hidhan qorattonni dorsiisaa turan jedhu.
Himatamtoota 38 keessaa soddomaaf abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti himatamtoota kana hundumaa irratti ragaa ta’uun kan dhiyaatan hiriyyoota isaanii waliin hidhamanii jiranii fi polisoota mana hidhaa Qiliinxoo ti.
Himatamtoota 38 keessaa soddomaaf abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa Manni hidhaa ajaja kennamee hojii irra oolchuu dhabuun immo seeraan ala jedhu.
Himatamtoota abukaatoo ta’ee dhaabadheef irratti waan seeraan alaatu geggeeffama jira jechuun obbo Wandimmuu ibsaa dubbatanii jiru.
Himatamtoota galmee sana irratti dhiyaachuun irra ture ka biroo afur manni hidhaa hin dhiyeessiin hafe.Waluumaagala himatamtoota saddettan irratti murtii dhumaa kennuuf bellamnii ji’a tokkotti qabamee jira.
Himatamtoota keessaa tokko kan ta’e Obbo Addisuu Bullaallaa mana murtii akka gaafateetti yeroo yerootti bellama jijjiruun nus ta’e maatiwwan keenya mana murtii dura dhaabuu fi deddebisuu manna gaafa hojjattanii xumurtan nu waamuu keessan wayya jedhee jira.Manni murtiis carraaqqii danda’ame mara gochuun xumurra jechuun Waxabajjii 16 bara 2017 bellama kennee jira.
Himatamtoota Lama Shaashamanneetti Yakka Sukkanneessaa Raawwatan Jedhaman Irratti Hidhaan Umurii Guutuu Murame
Himatamtootni kunneen boombii harkaa darbachuun lubbuu milishaa motummaa irratti miidhaa gessisaniiru jechuun himataman jechuun abukaatoon isaanii Obsinaan Girmaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsaniiru.
Himatii dhiyaate kun soba jechuun bulchiinsii naannoo Amaaraa deebii kennee jira. Dhalattonni Tigraay kanneen lakkoobsaan hagana ga'an naannoo sna jiraataa hin turre jechuun itti gaafatamaan waajira komumikeeshinii bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Gizaachoo Mulunah dubbatanii jiru.
Himatii hidhamtoonni dhiyeessan cufamuu isaa manni murtii ibsee Komaandar Nagaraan mana murtii aanaatti himannaan haaraan akka isaan irratti banamuu itti himamee jedhu kanneen achii turan.
Himatii hidhamtootaa dhageettii hin arganne jechuu dha.
Himati Somaaliyaan Keeniyaa irratti dhiyeeffataa jirtu, waan Jubaa Laandi ilaallata. Somaaliyaan biyyi ollaashee keeniyaan gaggeessitoonni bulchiinsa Jubaa Laandi filannoo biyyaalessaa Somaaliyaa dhufurratti akka hin hirmaanne dhorkaa akka jirtu odeeffannoo qaba jechuun himatte.
Himtamtoonni kun garee dhaan qindaa’uu dhaan karaa michoota isaanii ammaaf to’annaa jala hin oolin-tiin ajaja itti kennameen muummicha ministeeraa Abiy irraan miidhaa geessisuu akkasumas hiriira sana bittinneessuu yaaduu dhaan haleellaa boombii raawwachuu dhaan lubbuu namaa fi qaama namaa irraan miidhaa guddaa dhaqqabsiisuu isaaniin yakka shorokeessummaa raawwataniin himatamaniiru jedha iyyannaan abbaa alangaa. Himannaa irratti dhiyaate akka of irraa ittisaniif manni murtichaa Onkoloolessa 2 bara 2011tti beellama ka biro kennee jira.
“Hinaaffaan gara hujiitti nu seensiste. Hujiin ammoo gara huji amma agarru kanatti nu ceesifte.”
Hin dabarsu tarree koo,nan amana lapheejechaa itti oofe.
Hindii, Ferensaayii fi Naayijeeriyaan biyyoota hedduu hoogganoonni isaanii faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf jecha yeroo biyyattiin cufataatti turtu dheeressan keessaa ti. Yeroo ammaa addunyaa irraa namoota miliyoona lama ta’antu vaayiresii Kanaan qabaman.
Hindii fi Pakistaan Giddutti Muddamni Hammaatee Jira
Hindii fi Yunaayitid Isteetis biyyoota vaayiresiin koronaa heddummaachaa adeemuu isaan uggura sochii laaffisanii turan vaayiresicha faca’uu dhaabsisuuf jecha deebisanii cimsaa jiran keessaa ti.
Hindiin addunyaa irraa dawaa oomishuun kan beekamtu ta’us uummata ishee biliyoona 1.3 keessaa dhibba irraa harka lama qofaan talaallii argachuu isaanii gabaasaaleen naannoo beeksisaniiru.
Hindiin addunyaa irraa guyyaa tokkitiitti sababaa COVID-19n nama baa’eyeen duraa du’uu beeksistee jirti.
Hindiin bara 1949 kutaa Jammu fi Kaashmir akka of bulchan , heera ofii fi alaabaa addaa akka qabaatan akkasumas dhimmi haajaa alaa, kan ministeera ittisaa fi kan qunnamtiin ala kan hin dabalannee ta’u labasa.
Hindiin dhiyeenya kana falmisiisaa kan ta’e murtii Jammu fi Kashmir irratti kennite nagaa kutaa Sanaa balaaf kan saaxilee dha jechuun mummichi ministeera Paakistaan Imran Khan har’a akeekkachisanii jiru.
Hindiin guyyaa tokko jechuun ar’a qofaa namoonni kuma 20ta’an vaayiresii kanaan qabamuu gabaaste.
Hindiin guyyoota 12 walitti aanuuf guyyaa guyyaatti namoonni 300,000 ol haaraa vaayiresii koronaan qabamuu gabaastee jirti. Sa’aatii 24 darbe keessa qofaa namoonni 368,147 vayiresii kanaan qabamuu beeksiste jirti.
Hindiin Loltoonni Paakistaan Kaashmiir Keessatti Loltoota Ishii Lama Ajjeesanii Qaama Isaanii Kukkutuu Himatte
Hindiin paakistaan irratti tarkaanfii waraanaa kam iyyuu fudhannaan haaloo ka baatu ta’uu Paakistaan beeksiiftee jirti. Biyyoota Nukleera qaban kana lameen giddutti torban darbe balaa of-wareegaan humna waraana Hindii irratti geesisee as muddamsi hammaat e jira.
Hindiin sa'atii 24 keessatti namootavaayrasii koronaan qabaman 28,701 galmeesitee jirti.Kunis Yunaaytid Isteetes fi Braaziliin kan guyyaa tokkotti galmeessan caalee jira.
Hindiitti Guyyaa Tokkootti Namoonni 4,529 Sababa Vaayrassii Koronaatin Du’un Gabaafame
Hindiitti ‘vaayrasii koronaa irraa nama fayyisa’ jechuudhan namoonni amantaa Hinduu hordofan baayyeen fincaan loonii dhugaa jiran. Viidiyoon armaan gadii yeroo namoonii Paartii fincaan loonii dhuguu rogeeyyii biyyattiitin qophaahe irratti hirmaatan agarsiisa.
Hindiyaa Ahmed: Bara sun akka gaazexeessaa Abdiin mala muretti nama 18.Niitii Shantama Shuubbisaati.
Hin dogoggoriinaa. Carraaqqii dabalataa gochuun hatattamaan barbaachisa. Yeroo amma walgeenyee jirru kanatti , uummata miliyoona 65 ta’u tu manaa fi qehee isaa buqqa’ee jira. Kana keessaa, miliyoonni 21 daangaa sadarkaa Addunyaa qaxxaamuruun kanneen deemani – jedhan – Keeriin
Hin warrinellee amma nama ganna 58ti amma nama durii beeku odeeffatee Fifninneetti bira jira. Dhalootaan ammoo Shawaa Dhiyaa naannoo Galgal Kuyyuuti.
'Hirbuu Oromoo' galmee Yaa’ii Hooggansa Oromoo Amerikaa, Verjiiniyatti taa’an irratti walii galan ‘dhiyootti’ maxxansanii baasan
Hirbuu seenuun Minaangaagwaa jijjiirama addaa ti. Jalqaba baatii kanaa Sadaasa shan irratti haadha warraa Mugaabee Grace waliin falmii jiru irraan kan ka’e taayitaa itti aanaa prezidaantummaa irraa kaafaman.
Hiree murteeffannaa godina Sidaamaaf uummata sagalee kennan galmeessuun har’a wiirtulee filannoo mara keessatti jalqaamuu isaa dura teessuun boordii filanoo Itiyoophiyaa aadde Birtukaan Miidheksaa beeksisan.
Hiree murteeffannaa Sudan gama kibbaaf uummati heddumminaan ba’ee sagalee kennuu erga jalqabee guyyoti shan darbaniiru.Taajjabdoonni, diplomaatonni sadarkaa addunyaa fi sabaa himaaleen akka gabaasanitti sagalee kennuun gamasii nagaa fi tasgabiin geggeessamaa jira.Sagalee kennuun sanbata borii jechuunis Amajjii 15 kan xumuramu si’a ta’u uummati dhibba irraa harka jaatamaa ol ba’ee filachuun isaa gabaasamee jira. Ba’iin filannoo kanaas jalqaba baatii Guraandhalaa irra ni beeksisama jedhamee eegama.Waajjira sagantaa misoomaa kan tokkummaa mootummootaa Juba jiruuf hoogganaan bulchiisa daldalaa Obbo Caalaa Geetaachoo adeemsi filannoo sun haala gaariin adeemsisamaa jira jedhu. Nagaa fi hookkarri tokko iyyuu wiirtuulee filannoo magaalaa Juba keessaa kan hin dhaga’amne tuquu dhaan uummati hedduun walabummaaf sagalee kennuu isaa dubbata jedhan. Haalli Abyei garuu amma iyyuu furmaata hin arganne. Qiyyaafati sadarkaa addunyaa itti kennamee irratti kan hojjetamu ta’unis beekameera.Gabaasa guutuu MP3 tuuun dhaga’a.
Hiree muteeffanno uummata Sidaamaa rawwachisuuf galmee seeraa fi akkaataa hojii isaa qopheessaa kan jiru ta’u waajirri projeektiin kana rawwachuuf hundeeffame beeksisee jra.
Hiree muteeffanno uummata Sidaamaa Rawwachisuuf  Waan Gaafatamee Hin Dhiyaanne: Bordii Filannoo
Hireen ummatii kibbaa keessaa hagii tokko naannoo ufii qabaachuuf gaafatelleen filannoo sun irratti deebii argachuu fa danda jedha.
Hiree ofii ofiin murteeffachuu isa jedhu irratti Dr. Nagaasoon yaada kennan ka biroo dhaan Uummati biyyattii keessa jiran waa’ee kanaa gaafatamanii tokkummaa barbaadu yoo ta’e tokkummaan jiraachuu addaan ba’uu yoo fedhes sagaleen uummatichaa dhaga’amuu qaba jedhan.
Hiree Sidaamaa murteessuuf nama miliyoona 2tti filannoof galmaahe
Hiriicha bittimsuudhaaf, jalqaba poolisoonni araddaa namoota reebuu fi rasaasa dhukaasuu isaanii, booda immoo humna dabalataa – poolisoota Oromiyaa fi ka Federaalaa waammachuu isaanii dubbata – jiraataan magaalaa Biyyoo Karabaa kun.
Hirii kun akka ibsa paartii tanaatti ijjeechaa Saba Amaaraa naannoo ummata kibbaa Gurra Fardaa keessaa fi fulaa dhibiilleetti irra gahu jedhan falmuuf jedhee VOAtti hime oduu himaan paartii tanaa Xaahir Mohaammad.
Hiriiraa Arsii Nagallee fi Ajjechaa Godinaalee Oromiyaa Adda Addaa Keessaa
Hiriiraa fi waajjira muummee ministera fuul dura buluun guyyaa sadiif tura; Ammajii, 5,6,fi 7.Ammajii irratti magaalaa keessa yaahuun hiriira bahan,galgala galgala garuu waajira Muummicha ministara Biriteyin Deevid Kaameroon fuul-dura buluun shaamaa qabsiisan.
Hiriira Afriikaa Kibbaa: Baqattoota Hiraarsuun Haa Dhaabatu
Hiriira Ambotti Geggeessame Irratti Haga Ammaa Namoota Sadii Tu Du’e
Hiriiraan duubatti akka warii lafaa jedhutti Hiddii-Lolaa keessaa fulaa hedduutti ijoollee qabanii hidhuutti jiran.
Hiriiraa tibba kana naannoo Oromiyaattii deggersa muummicha-ministaraa Abiyyii fi partii Badhaadhinaaf taasifame irratti partiilee seera qabeeyyii irratti maqa-balleessin geggefame, jechuun akkasumas cabiinsi seraas raaw’atamuu ibsuun Bordiin Filannoo Itiyoophiyaa hubachiisee jira
Hiriiraawwan Magaalaalee Oromiyaa Adda Addaatti Itti Fufee Har’as Nagaan Xumurame
Hiriiraawwan mormii ibiyyattii raasaa ennaa jiran kanatti, prezidaant Doonaald Traamp kaleessa galgala haasaa guutuu biyyaaf dhageessisaniin ofii isaanii prezidaantii “seeraa fi seerrataa” ofiin jechuu dhaan magaalaalee fi kutaalee biyyaa kanneen qabeenyaa fi jiraattota isaaniif eegumsa gochuu didanitti waraana Yunaayitid Isteetisn bobbaasa jechuun dhaadatan.
Hiriiraawwan Mormii Oromiyaa Keessaa Itti fufaniiru
Hiriiraawwan mormii uummataa kun magaalaalee Oromiyaa kanneen biroo keessatti illee kan geggeessame ennaa ta’u nagaa dhaan xumuramuun beekamee jira.
Hiriira Barattootaa Har’as Itti Furfee Oole, Jalqabaa Haga Ammaatti Sagal tu Ajjeesame, Jedhu Mormitoonni
Hiriira Barattoota Oromiyaa Keessaa fi Deebii Mootummaa
Hiriira barattoota Oromoo Yunivarsitii Finfinnee gaggeessan kana addaan facaasuuf tarkaanfii fudhatameen barattonni mada’an, caccaban akka jiran akkasumas lakkoofsi barattoota hiriira kana irraa qabamanii hidhaman shantama akka caalu, kaan hanga tokko maqaa isaanii harkaa akka qaban dubbatu. Nagaan hiriirru keenya agarsisuuf Huccuu Aadii qabanne kan bane ta’us tarkaanfiin hidhattootaan nu irratti fudhatame hamaa ture jedhu barattonni kun.
Hiriira Dambi Doollootti geggeeffameen akka mariin araaraa humna hidhatee bosona keessa socho'uu fi mootummaa geggeeffamee araarri bu’u gaafatamee jira. Hiriirri nagaa kun kan uummatni fedhii ofiitiin bahe, jedhan Itti gaafatamaan Ijaarsaa fi Siyaasa Baadiyyaa Godina Qellam wallaggaa.
Hiriira deeggarsa Jawaar Mohaammadiif Awwadaayii fi Dirree Dawaatti bahan irratti nama ijjeesan hedduutti madaa'e Calanqoo nagumaan bahan
Hiriira deeggarsa muummee ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimadii guyyaa harraa Finfinneetti geggeeffame suuraadhaan daawwadhaa.
Hiriira deggersa magaalaa Filadelfiyaatti geggeessame irratti kan argaman Obaamaan kan ennaa isaan aangoo irra turan marsaa lamaaf itti aanaa ta’uun tajaajilan Baayideniif duula deggersaa ennaa geggeessan kan jalqabaa ti. Doonaald Tramp mul’ata koo ni simatu, ykn imaammata koo itti fufsiisu jedhee yaadee hin beeku, garuu biyyattiif jecha hojii irra jiran sirriitti qabuuf fedhii ni agarsiisu jedhee abdadheen ture jechuu dhaan Obaamaan jamaa konkolaatawwan staadiyeemii keessa dhaabatan kanneen 300 ta’an keessa turaniif haasaa dhageesisaniiru.
Hiriira deggerssaa mummicha ministeeraa Dr. Abiyyi Ahmadiif uummanni magaalaa Finfinnee fi naannoo ishee irraa waltajjii masqalaatti ba’e ture irratti haleellaa bombii dhaqqabee lubbuu nama lamaa tee kanneen dhibba tokko caalan midhamanii turan.
Hiriira deggertoota dimookiraasii har’a otuu hin eegamiin Hong Koong keessatti deebi’ee futtaf’e irratti dhukaasa poolisiin baneen, hiriirtota keessaa tokko haleelamee jabaa madaa’uun himamee jira.
Hiriira dhiyoo Amerikaatit bahe irratti soodduu nama hedduu warra ilmee nama garboofatee gurgurate, olaantummaa nama adii qofa faarsee seenaa hamaa baduu male jedhanii caaccabsan.
Hiriira dhiyoo Oromiyaa fi naannoo Amaaraatti bahan irratti nama 100 dhiyaatutti lubbuu dhabe jedha, Amnesty International
Hiriira Dubartootaa Tibba Darbe Geggeeffameen Wal-qabatee Namoonni Reebamuutu Himama. Mootumman Garuu “Dhara” Jedha
Hiriira Finfinnee Irratti Namoota Heduutu Reebame Jedhu Jiraattonni
Hiriira gidduu kana magaalota naannoo amaaraa keesatii geggeesamma turan irratii irgaan dadarbaa turan tokko tokko balaaleffachuu isaa Paartiin badhaadhinaa mootummaa naannoo amaaraa beeksiseera.
Hiriira Godina Booranaa, Magaalaa Dubluq faa Keessaa fi Waa’ee Barataa Shawaa Lixaa, Magaalaa Gooroo Soolee Keessatti Ajjeesame, Jedhamee
Hiriira Godina Gujii fi Arsii Lixaa Akkasumas Dhohiinsa Bombii Magaalaa Walisoo
Hiriira guddaa har’a magaalaa Finfinneetti geggeessame irratti hiriirtonni, keessumaa, dargaggoonni fi humnonni Mootummaa walitti-bu’anii turan. Akka gabaastonni keenya Finfinnee keessaa fi namoonni hiriirichatti hirmaatan – jedhanitti, hirirtonni fi poolisonni madaawan ni jiran. Namoonni gara mana hidhaatti guuraman jiraachuu illee dubbatan – kanneen hiriirichatti hirmaanne jedhan. Finfinneetti bilbiluudhaan haga tokko haasofsiisnee jirra.
Hiriira Guddaatu Magaalaa Yaaballootti Geggeeffame Jedhame
Hiriira Guddicha jedhamuun kan moggaafame fi waamamee kun Oromiyaa keessatti hogganoonni mormituu,Gazexxessotaai fi kanneen mormii dhageesisan hiidhaa keessaa battalumatti hiikamuu qabu,mariin siyaasaa dhugumaan hundumaa hirmaachise biyya keessatti akka gaggeffamuuf Amerikaan gargaarsa akka gootu, ajjeechaan Wellisaa Haacaaluu Hundeessaa qaama walaba kan sadarkaa addunyaan akka qoratamuu fi kanneen biroo gaafatan.
Hiriira guutummaa Faransaay keessatti Sanbata geggeessame kana irratti gara namoota kuma lamaa tu qabamee ture.
Hiriira guyyaa dheengaddaa irratti ammo nama hedduu hiriira irratti ijjeesan jedhan keessaa tokko gurbaa ganna 19 Araarsoo Bakar Ibroo. Isallee akka bulchiinsaa fi maatiin jedhetti rasaasa waraana mootummaatti ijjeese. Madooleelleen hedduu. Ummatii “Aggaamiin isatti aggaamame aggaammii oromoo irratti aggaame jedhee isa deeggaruuf hiriira bahe.”
Hiriira guyyaa dheengadda asun irratti haawwan wal yaamanii harka wal qabatanii akka poolisiin hin tundhe warra hiriira bahu marsanii eegaa turan.
Hiriira Guyyaa kana (Onkoloolessa 25; 2015) Mandiitti ta’erratti kan Suurri Fiqaaduu isaa harka mirgaa isaa ol kaasee jiru ka ka’ee marsaalee miidiyaa hawaasaarratti tamsa’e. Suurri isaa asxaa/ Faajjii #OromoProtests ta’uun isaa Fiqaaduun ‘miidhaa narraatiin geessiseera’ jedha.
Hiriira har’aa irratti mootummaa irrattis mormiin dhiyaataa ture. Jalqaba irraa kaasee mootummaan heeraa fi mirga lammiiwwanii kan hin eegne jechuun hiriirtonni kun dhaadannoo dhageesisaa turan.
Hiriira hardhaa kana irratti akka warri qopheesse jedhutti hawaasa Oromoo godina Amerikaa fi Kanaadaa jiru 33 waliin qopheesse.Jarii dhufe kun bulchoota naannoo isaaniitii Kongireesii Amerikaa keessatti filatame waajjira isaaniitti walti dhufee rakkoo Oromoon keessa jirtu himate.
Hiriira hardhaatti Oromootii godina Amerikaa gara garaatii dhufan bulchiinsa mootummaa USA, White House, duratti hiriira mormiitiif walti dhufanii achumaan Minsitiri Haajaa Alaa Amerikaa, State Department dhaqanii rakkoolee Oromiyaa keessa jirtu jedhan bulchoota mootummaa kanaatti himatan.
Hiriira hardhaatti Oromootii godina Amerikaa gara garaatii dhufan bulchiinsa mootummaa USA,White House, duratti hiriira mormiitiif walti dhufanii achumaan Minsitiri Haajaa Alaa Amerikaa,State Departmentdhaqanii rakkoolee Oromiyaa keessa jirtu jedhan bulchoota mootummaa kanaatti himatan.
Hiriira hardha barattootii qopheessan irratti akka warrii kopheesse jedhutti nama kuma hedduutti bahe.
Hiriira hawaasii Oromoo Waashingtiton,DC qopheesse ganama bulchiinsa mootummaa Amerikaa,White House duraatti jalqabee haga Ministirii haajaa alaa Amerikaa miilaan deemaa rakkoo jirtu himatee barreeffamalleen xalayaa bakka galafte.
Hiriira Irratti Lubbuun Namaa Dhabame Jedhu Barattoonni Poolisiin Immoo Dhara Jedha
Hiriira isaanii har’aatiin torbeen dura Waajjira Dargaggoo Biyyaalessaa biyyattii keessaa Doolaarri Miiliyoona 90 ol baduu balaaleffatanii, pirezident Keeniyaattaan dhimma kana akka qorachiisanii namoota yakka kana raawwatan seeraaf akka dhiyeessanillee gaafataniiru.
Hiriira Jalduu fi Bulee Horaa, Deebii Angawaa Gujii
“Hiriira kaleessa barattoonnii fi jiraattonni magaalaa karaa nagaa ba’aniif deebii qajeelaa fi nagaa kennuu mannaa humnoonni poolisii aanichaa hiriirtota reebuu fi hari’achuudhaan adda facaasan. Kanneen miidhaman hedduu dha. Kaan immoo bosonatti baqatanii haga ammaatti dhokatanii jiru,” jedhu – Obbo Dagabaas. Bulchaan aanaa Jimmaa Gannatii, Obbo Gadafaa Goshuu garuu, ibsaan gara baatii tokkoo fi torban lamaaf bade ture sababaa traansfoormeriin gubateefi. Amma garuu, mootummaan jijiiruuf deebii kennee jira. Ogeessi dhufee qorachuuf jira.” Jedhu. Kanneen hiriira geggeessanis magaalattii keessaa garee xiqqoo – godinaa tokko qofa akka ta’etti dubbatu. Poolisiin hiriirtota addaan facaase – ka jedhames ni haalan.
Hiriira kaleessa magaalaa galma-mootummaa Ertiraa – Asmaraa keessatti geggeessame irratti tarkaanfiin hookkaraa fudhatamuu isaa fi sagaleen dhukaasaa dhaga’amuu Embaasiin Yuynaayitid Isteets Ertiraa jiru kaleessa gabaasee jira. Maddi dhukaasichaa eenyu akka tahe garuu waan adda-baafatee beeksise hin jiru.
Hiriira Kaleessa VOA Irratti Geggessamee fi Deebii Dhabbatichi Kenne
Hiriira kanaa booda Bulchaan godinaa Iluu Abbaa Boor akka jiraattota magaalaa Goree wajjjin marii taasisan Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniir jiran.
Hiriira kanaaf deebii kan kennan Yunaayitid Isteetisitti ambaasaadderri Itiyoopiyaa Fitsum Araggaa VOAf akka himanitti himannaaleen dhiyaatan kan hundee hin qabaanneef dhugaan kan itti hanqatu jedhan.
Hiriira kanaan qaamni bosona keessa socho'uu fi mootummaan araara buusanii akka nagaan godinichatti deebi'u gaafatamuullee himanii jiran - aangawichi.
Hiriira kanaan wal-qabatee haga mootummaan beekutti haga ammaatti namoota shan tu du’e illee jedhu.
Hiriira kana haga guddaan hawaasa Oromoo naannoo isaaniitti qopheessa. Jarii hiriira bahe kun barreeffama akka akkaa,suuraa fi maqaa nama hedduu seera malee hidhame, ijjeefame jedhan qabatee rakkoo Itoophiyaa keessa jirtu jedhanii fi waan mootummaa Amerikaa rakkoo sun dhaabuuf tolchuu male jedhan bulchoota biyya jiraniitti himata.
Hiriira kana Hawaasa DC fi naannoo isii,Waldaa dubartoota Oromoo addunyaa,Waldaa Dargaggoo Oromoo,Waldaa Maccaa-Tuulama, Waldaa Qeerroo Addunyaa,Waldaa Qeeroo Oromoo fi Waldaa Oromo Amerikaa Kaabaatti waliin qopheesse.
Hiriira kana hawaasa Oromoo Waashington DC fi naannoo isiitti qopheesse. Rakkoolee gugurdoo bulchiinsa mootummaa muummee ministera Itoophiyaa Abiy Ahmediin Oromoo irra gahuutti jirtu jedhan hidhaa,ijjeechaa,dhaanicha,buufachaa ykn gudeeddii fi waan hedduu himatan.
Hiriira kana ilaalchisee, aangawoota Mootummaa Godinaa Gujii dubbisuuf carraaqqii goone iyyuu, haga ammaa hin arganne.
Hiriira kana irratti namni lakkoofsaan guddaa ta’e ba’u isaa kanneen ijaana rgan beeksisanii jiru.
Hiriira kana irrattis jiraattonni aanaalee naannoo jiranii walitti dhufuu dhaan irratti hirmaachuu isaanii illee nuuf ibsaniiru.
“Hiriira kana irratti warra hiriira bahee fi poolisii keessallee namii lubbuu dhabuun mirkanaa taatullee nama hagamitti lubbuu dhabeen mirkanfeeffannee waan arganne hin qamnu,”jedha.
Hiriira kana jara siyaasaa warra bitaa oofu(Leftist) Jermenii gama cufaa wal yaamee qopheeffate.
Hiriira kana kan gaggeessan shofeeronni konkolaataa gurguddaa ykn fe’umsaa akka jedhanti miidhaa nu irratti gaggeeffamu mootummaan hin dhaabsisuu taanaan hojii dhaabna jedhan.
Hiriira kana kan geggeessan barattoota ennaa ta’an isaanis bakka adda addaatti hiraarfamni uummata Oromoo irratti raawwatu haa dhaabatu jechuun kan magaalaa Dambi Dolloo keessatti hidhaa fi reebichi uummata irratti raawwatamaa jira jedhan tuqaniiru. Hiriirri geggeessame abbootiin gadaa fi bulchaan magaalaa akkasumas jaarsoliin biyyaa bakka argamanitti gaaffiin barattootaa dhaggeeffatamee nagaan xumuramuu isaa ibsanii jiran.
Hiriira kanarratti kan hirmaatan hoogganaan Itti-aanaa Biiroo Nagaa fi Tasgabbii Naannoo Gaambeellaa Obbo Ootowu Ookot badhaadhinni Diimookiraasii fi Sirna Federaalizimii dhugaa mirkaneessa, jedhan. Caqasaa.
Hiriira kana waldaa ijoollee kahima Amaaraatti yaame.Jarii kun mootummaan maan tolchuu akka jiru keessattu bulchinsii Oroomiyaa barbaada ijoollee tanaa irratti maal akka hojjatu hin beennu jedha.
Hiriira Maaster Pilaaniif bahe falmuuf qonnaan bultoonnis itti dabalamaa jiru
"Hiriira Magaala Adaama irratti qaamolee dinota Itiyooohiyaa ti, jedhan ""ABO Shane, Abinii fi Barldaraas” jechuun balaaleffatan. Qaamonni hiriirtonni balaaleffatan kunis deebii gama isaanii kennanii jiran."
"Hiriira magaalaa Duukem keessatti hardha bahan hojjattoota warshaa Chaayinaa ""Eastern Industrial Zone” faatti kopheesse. Wayaa gugurraatti naqatanii magaala Duukem keessa yaa’anii rakkoo himatan."
Hiriira magaalaa Saraansar keessatti geggeessame ilaalchisee gama mootummaan deebii argachuuf gara itti gaafatamaa waajjira DDUO kan aanaa Goroo Dolaa obbo Gammadaa Wareeti bilbillee waajjirri keenya waa’ee hiriira geggeeffame jedhame kanaa quba hin qabu nuun jedhan.
Hiriira Magaala Goondar fi Ibsa Paartii Naannoo Amaaraa Bulchuu
Hiriira magaala Yaaballootti ta’e kanarratti barattoonni fi jiraattonni ka hirmaatan yoo tahu, mootummaan haala ajjeefamuu Adii Waaqoo: barataa Oromoo ka yuuniversitii Waldiyaatti ajjeefame akka qoratus gaafataniiru. Boruu Galgaloo barataa mana barumsaa qophaayinaati.
Hiriira Mormii Aanaa Jimmaa Gannatii, Magaalaa Haratoo Keessatti Geggeessame
Hiriira Mormii Amboo Keessaa Irratti Namoonni Ajjeesaman, Gamooleen Gubatan, Jedhu - Jiraattonni
Hiriira Mormii Ambootti Guyyaa 2ffaaf Geggeeffameen Lubbuun Namaa Darbe Jedhame.
Hiriira mormii Amerikaan nama gurraacha miidhaa jiraate jedhanii mormaa bahan. Mormii tanaan soodduu Amerikaa hedduu diigan.
Hiriira mormii baatii Sadaasa keessa Oromiyaa keessatti jalqabee haga ammaatti itti fufee jiru irratti tarkaanfiin humnoota mootummaan fudhatamaa jiru, gaddaa fi yaaddoo guddaa uumuu isaa dubbatu – jiraattonni magaalaalee adda addaa.
Hiriira mormii bara darbe gaggeeffame irratti keessumaa barattoota yunivarsitii irratti humnootiin nageenyaa humna guddaa kan rasaasaan ajjefamuu isaan mudateera jedhan. Kanneen odeeffannoo waa’ee hiriira mormii dubbatan jedhamuun hidhamanii hanga har’atti himannaan irratti hin dhiyaanne jiru jedhu. Isaan akkasii kana irratti kabaluu dhiituu bunyaan dhahuu tumuu eleektrikaan gubuun Teeknika ykn mala ittiin odeeffaanno akka baasan itti gargaaraman ta’uu qorataan Hiyumaan Raayiitis Waach ibsanii jiru. Namoonni mataan isaanii gad garagalfamee hanga afuura baafachuu dadhabanii-tti bishaan qorraa keessa cubaman akka jiranis dubbatan.
Hiriira mormii barattonnii fi uummanni Oromiyaa keessatti gaggeessaa jiran irratti tarkaanfii mootummaan Itiyoophiyaa fudhate seeraan ala ta’uu gamtaan Medreek kan ibse yoo ta’u kanneen ajjechaa fi midhaa adda addaa geesisan seera duratti akka dhiyaataniif gaafatee jira.
Hiriira Mormii Buunoo Beddellee Keessatti Geggeessame Irratti Lubbuu Namaatu Darbe
Hiriira mormii dhiyeenya kana Iraan Irratti ba’amaa jiru fi lammiwwan Amerikaa Iraan keessatti hidhamanii jiran gadhisisuuf yaalii ta’aa jiru irrattis marii gaggeessan.
Hiriira mormii dhiyoo tana Poortaalnditti bahan waan hedduun himan.
Hiriira Mormiif Deebiin Mootummaa Reebicha, Rasaasaa fi Hidhaa Tahe, Jedhu Jiraattonni
Hiriira mormii geggeeffamuu isaa hin morminu kan jedhu Muluu Asaffaa garuu akka jecha isaatti hiriirtonni mooraa Embasii weeraruun irra hin turre jedha. Hiriira kana kan morman namoonni kudha shan ta’an immoo daandii gama keessaan hiriiranii jiran.
Hiriira Mormii Gindabarat Keessaa fi Ajjechaa Aanaa Baabbillee
Hiriira Mormii Godinaa Arsii fi  Ka Wallaggaa Bahaa Keessaa
Hiriira mormii godina Booranaa fi Gujii Bahaa
Hiriira Mormii Godina Gujii fi Harargee Lixaa
Hiriira mormii guddaa dheengadaatiin duubatti poolisiin warra paarlaamaa duuduu fedhe gaazii itti afuuftee dhowarte.
Hiriira mormii guutummaa Oromiyaa keessatti geggeessame wajjin dhimma wal-qabateen kanneen baatii tokkoo fi walakkaa dhaa dura qabamanii, Waaltaa Qorannaa Yakkaa “Maa’ikelaawii” jedhamuun beekamutti hidhaman - itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalwa Oromoo – Obbo Beqqelee Garbaa, Itti-aanaa barreessaan paartichaa, Obbo Dajanee Xaafaa fi hoogganoonni paartichaa ka biroon, akka maatii isaanii wajjiin kallattiin wal-argan ehamamuu isaa, odeeffannoo maatii isaanii irra arganne dheengadda gabaasnee turre.
Hiriira-mormii guutummaa Oromiyaa keessatti, Hagayya 6 geggeessamee booda, namoota hidhamanii turanii dhiheenya hiikaman keessaa kanneen dubbisne, mooraalee jimlaadhaan itti hidhaman keessatti ka reebichii fi cunqursaan adda addaa irratti geggeessamaa ture ta’uu dubbatu. Aangawoonni mootummaa garuu, namni seeraa ala hidhamus fi ka miidhaan irratti irratti raaw’atamus akka hin jirre dubbatu. Kanneen hiriira Hagayya 6 Finfinneettti geggeessame irratti qabamanii fi naannoo Affaar – mooraa leenjii waraanaa Awaash toorbaa keessatti hidhamanii turan keessaa, shamarree tokko qaamni ishee laalatee akka dhukkubsataa jirtu dubbatti.
Hiriira mormii guyyaa 18 dooda, prezidaant Hosni Mubarak aangoo gadhisuu isaanii kan labsan itti aanaa isaanii Omar Suleeman, humnootiin waraanaa kan biyyatti aangoo qabachuu isaa beeksian.Mr.Suleeman Teleeviziyoona biyyatti irratti kana yeroo labsan, hiriirtonni kuma dhibba hedduun kanneen waltajji Tahriri irratti wal ga’an gammachuu guddaan guutaman,dhaadatan alaabaa biyya isaanii mirmirsan.
Hiriira Mormii Hawaasa Oromoo fi Lammiwwan Itiyoophiyaa Ka Biroo Biyya Deenmark, Magaalaa Koppen-Haagen Keessatti Geggeessame
Hiriira mormii hawaasa Oromoo waajjira Tokkummaa Mootummootaa fuul-dura,Niiw Yorki,USA
Hiriira mormii hawaasii Oromoo Amerikaa magalaaa Washington DC-tti Qopheesse Irratti Nama Hedduutti Bahe
Hiriira Mormii Hawaasni Oromoo Biyyoota Alaatti Geggeessaa Jiru
Hiriira mormii hoogganaa momituu Ugaandaa Kizza Besiygen waamamee utuu hin geggeeffamin hafeef jecha Humnotiin nagaa eegusisasn magaalaa galma mootumma keessa heddumminaan bobba’anii jiru.
Hiriira mormii kana ijoolleen barattootaa sadarkaa duraa illee utuu hin hafin ba’anii mormii dhiyeessaa akka jirantu gabaasama. Hiriira kana eenyu akka qindeesse quba qabu yoo ta’e gaafatamanii Hojjetaa Amnestii ka ta’anii fi maqaan isaanii akka hin tuqamne kan fedhan tokko VOAf akka ibsanitti mootummaan akkuma kana dura bare adda Bilisummaa Oromoo, kanneen caasaalee hawaasaa irratti qabsoo finiinsaniif shorokeessotatu harka keessaa qaba jedha.
Hiriira mormii kana irratti deebii embaasii Itoophiyaa DC jiru irraa argachuuf jennee ammaaf nuu hin taane.
Hiriira mormii kanarratti miidhaa namaa fi qabeenya irra gahe qorataa jirra – jedhan, Kantiibaan magaalattii. Nagaan akka bu’us waamicha dhiyeessanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hiriira mormii kan ba’e uummati magaalattii murtiin kun hojii irra oollaan uummata Iiroob balaaf kan saaxilu dta’uu dubbatan.
Hiriira mormii kora Gumii ka paartii Rippaabilikaan Kilivilaanditti taahan iratti bahe
Hiriira Mormii Magaalaa Adaamaa Sana Booda Rakkoon Mudate Guddaa Ture : Angawaa Magaalaa
Hiriira Mormii Magalaa Ambootti Geggeessame, Jedhamee fi Himannaa Hidhaa fi Ajjeechaa Arsii Nagellee Keessaa
Hiriira Mormii Manneen Barnoota Bishooftuu Irratti Nama Hedduutti Hidhamee Jedhanii Bulchiinsii Ammoo Dhara Jedha
Hiriira mormii naannolee Oromiyaa keessatti geggeessamu irratti barattootaa fi hawaasaalee hirmaatan irratti humnootii mootummaa Itiyoopiyaan tarkaanfii humnaa fudhatame mormuu fi akkasumas sagalee isaanii hawaasa addunyaa dhageessisuuf jecha lammiiwwan Oromoo Awropa fi Australiyaa keessa jiraatan har’a hiriira geggeessanii jiran.
Hiriira mormii Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessatti geggeessameen hookkara kaastan jedhamuun shakkamanii kanneen hidhaman lammiiwwan kuma 24 ta’uu mootummaan ibsee jira. Kuma 21 fi 152 kanneen ta’an immoo leenjii haaromsaa fudhatanii gad dhiisamuu sabaa himaan biyya keessaa gabaasaniiru.
Hiriira Mormii Oromiyaa Irratti Himata Mootummaa Itoophiyaatii fi Deebii ABO
Hiriira mormii Oromiyaa ji’a sadi ol deemaa jiruun walqabatee han hidhaman itti aanaa dura ta’aa paartii Kongireesii Federaalawa Oromoo Obboo Baqalaa Garbaa,obboo Dajanee Xaafaa fi Aaddee Fallaquu faa dabalatee namoonni 12 mana murtii olaanaa Federalaa Finfinnee, Araadaatti dhihate.
Hiriira Mormii Oromiyaa Keessaa fi Hidhaa Jiraattonni Himatan
Hiriira Mormii Oromiyaa Keessaa Irratti Lubbuun Namaa Dhabamuu fi Kaan Madaa’uu tu Dubbatama
Hiriira mormii Oromiyaa keessatti geggeessame irratti itti gaafatama isaanii sirriitti hojii irra hin oolchine komeen jedhu aangoo irraa kaafamuuf sababaa ta'uun illee beekameera.
Hiriira mormii Oromiyaarratti Har’a Qofa Gara 12-tu Ajjeesame, Jedha KFO. Dubbi-himaan Mootummaa Garuu Eeguma Mormiin Jalqabeeyyuu 5-tu Du’e, Jehan
Hiriira Mormii Oromiyaatiin walqabatee Itoophiyaatti Sab-Qunnamtiin Ummataa; WhatsApp, Twitter Haga Guddaan Hin Hojjatan
Hiriira Mormii Oromiyaatti Sambatduraa bahame suuradhan
Hiriira Mormii Oromoonni Yunaayitid Isteets Keessaa Waajira Tokkummaa Mootummootaa Ka Niwu Yoork Jiru Fuul-duratti Geggeessan
Hiriira mormiirra ka ka’e haalli nageenyaa Sudaan yaaddessaa waan ta’eef miidhaan nurra dhaqqabaa jira jedhan lammileen Oromoo Sudaan jiraatan. Hiriira Kanaan walqabatees lammileen Oromoo reebichi akka irra dhaqqabe Sagale Ameerikaaf himanii jiru.
Hiriira mormii saba biyyattii guddaa kan ta’ie saba Oromootiin Olonkommiiti gegessame sun kan waraabame bilbila harkaa lellisaa mirga dhala nama kan ta’ee tokkon jedha Ze Gaardiyaan. Hiriirtonnis humnoonni mootumma dhukaasa banuu saanii dura mormii isaani nagahumaan gegeessan jedha.
Hiriira Mormiitii fi Dhugaa Bahumsa Hawaasii Oromoo Amerikaa Kaabaa(North America) Konigireesii Amerikaatti Bahe
Hiriira mormiitii fi gaafileen jiraattotii naannoo Oromiyaa gaafatan hardhallee itti fufanii oolan jedhu jiraattonnii
Hiriira mormii Wiixata darbe Mooraa Amboo Yunivarsiitii keessatti deemsifame irratti osoo hin hirmaatin Yunivarsiiticharraa yeroo hin murtaa’iiniif dhorkamne, jechuun barattootni yunivarsitichaa hagi tokko yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennanii jiran.
Hiriira mormii Wixata dabre, Godinaa Shawaa Lixaa, magaalaa Shananitti ba’an irratti rasaasaan madaa’e – gurbaan umuriin kudha-shanii kaleessa du’ee har’a awwaalamuu isaa dubbatu, maatiin isaa. Abebe Lataa Guddataa jedhama, gurbaan kun.
Hiriira Mormii Yaaballoo fi Shaashemanneetti Geggeessame
Hiriira mormii yeroo dheeraaf Sudaan keessatti geggeessamee fi hoogganaa biyyattii duraanii – Omar Hasan Al Bashir taayitaa irraa buusisetti fufee baatii dabre, yeroo mormitoonni waajira waraanaa guddicha dura taa’uun mormii isaanii dhageessisan ture – kan daandiileen guguddoon sun cufaman.
Hiriira mormii yuiversitii Bulee Horaa hardhaatti akka barattoonni jedhanitti akkaataan ummatii Oromiyaa gama Lixaa jiru keessa jiru waan baayyee nama yaaddessaati.
Hiriira Mormii Yunivarsitii Adaamaa fi Magaalaa Qobboo Keessatti Geggeessamee fi Tarkaanfii Mootummaa
Hiriira Mormii Yunivarsitii Finfinnee Keessatti Geggeessameen Wal-qabatee Barattoonni Hidhaman Jedhame
Hiriira mormii yuniversitii Bulee Horaatti bahanitti barataa tokkotti ajjeefamee hedduutti miidhamee baayyeettu hidhame jedhu barattoonni
Hiriira mormmii Oromiyaa kessattii torban sadii dura jalqabee itti fufaa jiru laalchisee dhabni mirgaa dhala namaatif falmmu Amnesty International kaleessa ibsa baaserratti tarkkanfiin mootummaan fudhachaa jiru kan gara jabenyaa fi hammenyaan guutamee ta’uu isaa fi kun immoo rakkina jiruuf furmaata akka hin taane ibse.
"Hiriira nagaa fi haleellaa shoroorkessootaa kanneen qindessan kam iyyuu mootummaan obsaan hin ilaalu jechuun akekkachisan obbo mallas.Maaliif deggertonni MEDREK Oromiyaa keessatti hidhamu? Jechuun miseensi paartii mormituu tokkittin jiran gaafannaan,obbo mallas deebii kennaniin, kanneen hidhaa keessa jiran miseensoota ABO ta’uun kanneen shakkaman jedhan.Waraaqsa uummataa kakaasuuf yaaliin akka jiru mootummaan keenya ni beeka,jechuudhaan kallattiin gamtaa MEDREK fi paartii Tokkummaan haqaa fi Dimokraasiif jedhamutti quba qaban.Mootummaan keenya jaamaa fi duudaa miti, dhaga’uu fi arguu danda’aa jedhu obbo Mallas.Marsaalee uummanni ittiin wal qunnamu kan akka ""Facebook"" irratti duula gaggeefamaa jiruun guyyaa IHADIG aangoo itti qabatee Ebla 20 mormii guddaan akka ka’uuf waamichi dhiyaataa jira.Prezidaantiin Itiyoophiyaa duraanii Dr Negaasoo Gidaadaa yeroo ammaa dura ta’a paartii Tokkummaa ti.Hiriira waamamaa jiru kana keessaa mormitonni harka hin qaban jedhu. Obbo Mallas diddaa uummtaa kana mormitoota fi biyyoota ollaa dorsisuun ukkaamsuuf fedhu jechuun himatan Dr Nagaasoon."
Hiriira nagaa hawaasii Oromoo magaalii Finfinnee seera malee aanalee Oromiyaatti baballifamte jedhanii hiriira bahan irratti mootummaan jeequmsaan itti dhufuu duwwaa mitii gaazexeessitotii oduu tana gabaasanis hidhamuun waan nama jeeqaati jedha gabaasni kun.
Hiriira nagaa kana onkoloolessa 18 Amhaaraa magaallan akka akkaatiif fi onkoloolessa 22 ammoo Finfinneetti yaaman jedha.
Hiriira Nagaa Sanbata Dabree Irrattii fi Sanaa As Lakkoobsi Namoota Oromiyaa Keessatti Ajjeesamanii 86 Gahe, Jedha Kongiresiin Federaalawa Oromoo
Hiriira Nagahaa Oromoonni Dhittaa Mirga Namaa Itoophiyaa Keessa Jira Jedhan Balaaleffachuu dhan Diisiitti Gegeessan
Hiriira Nagahaa Tibba Darbe Dambi Doollootti Geggeeffame
Hiriira naga kan har’aa kan qopheessineef fixiinsa sanyii uummata Tigraay irratti labsame mormuuf jecha jedhan.
Hiriira nagumaan dhumate kana irratti akka jiraattootii jedhanitti sagantaa “Lammiin Lammiif” jedhuu qarshii kuma 27 caaltu walti guuran.
Hiriira Naqamtee Irratti Dhukuusa Banameen Lubbuun Dhabamee Kaan Madaahe
Hiriira Naqamtee ka hardhaatti namii rakkoo heddu himate;
‘Hiriira Naqamtetti kaleessa gaggeeffame irratti lubbuun nama tokkoo darbeera’ – Jiraattota
Hiriira Oromiyaa Geggeeffamaa Jiru Irratti KFOn Ibsa Kenne
Hiriira Oromiyaa Keessaa Babal’ataa Deeme Irratti Lakkoobsi Namoota Ajjeesamanii Dabaluu tu Dubbatama
Hiriira Oromiyaa Magaalaa Golgootaa,Hiddii-Lolaa,Dolloo Mannaa,,Daaroo Labuutti Bahanii fi Deebii Bulchoota Naannoo
Hiriira Oromiyaatii fi rakkoo bonii,baokkaa dhabiitiin fiddee nama miliyoona 10 caalaa rakkifte gabaasuuf Harargee Bahaa dhaqanii karaatti dhaabisfamanii qabaman.Saalem Solomoonii fi Henook Semaazgeritti jara kana lamaan wa gaafate.
Hiriira Oromoo bulchiinsa mootummaa Amerikaa,White House duratti bahan,Mudd.10.2015
Hiriira Oromoonni Biyya Alaa Jiraatan Tibbana Godhan
Hiriira Oromoonni guutummaa kutaalee Yunaaytid Isteets irraa walitti dhufan guyyaa harraa Waashingitan Diisitti geggeessan.
Hiriira sana irratti argamuun kan haasawa dhageessisan – Prezidaantii Itti-aanaan Bulchiinsa Naannoo Somaalee – Obbo Muusxafee Mohammed, naannoon isaanii keessatti fiinxaalessummaa fi kanneen uummataa fi uummata walitti buusan akka iddoo hin qabaanne dubbatan.
Hiriira sana irratti lammiiwwan Ameerikaa bifa godaan, saala, umuriif amantiin utuu adda hin ba’in harka wal qabachuu dhaan irratti hirmaatan.Kanneen keessaa gara jabina poolisiitiin miseensota maatii isaanii fi ofii isaanii irra miidhaan kan ga’e abbootii, harmoolii, obbolootaa fi obboleettonni suraa maatiwwan isaanii miidhaan irra ga’ee baatanii tuaran jechuu dhaan bakka hiririra sanaatti argamee kan ture waahilli keenya Henok semagzer gabaaseera.
Hiriira sana irratti namoonni kumaan laka’aman walitti siqanii kan irratti hirmaata yoo ta’u Trampiin jajjabeessuu fi Baayiden fi sabaa himaa irratti mormii qaban ibsaa turan. Vaayiresiin koronaa kutaa sana kessatti dabalaa adeemee namoonni 1000 haaraan sambata darb qabamanis of irraa ittisuuf haguuggii funyaanii fi afaanii namni kaayyate hin turre.
Hiriira Sanbata Darbee Irrtti Lubbuun Namaa Darbee Kaanis Madaa’anii Hedduun Hidhaman Jedhu Jiraattonni
Hiriira torbaan lamaan jalqaban US godina cufa keessattii fi biyya hedduu keesstti bahuutti jiran.
Hiriira ummata magaalaatii fi barattootii Mana barumsa Qophaahina Yaaballoo fi Sadarkaa Lammeessootii keessatti bahan jedhan kana irratti nama hedduutti bahee jedha warrii lafaa.
Hiriira waamamee kana kaayyoo farra nagaaf gargaaramuu humnootiin barbaadan akka jiran kan ibsee mootummaan bulchiinsa naannoo Amaaraa ehamas akka hin qabne hubschisee jira.
Hiriira warrii lafaa nama kuma hedduutti baaddiyaallee itti dhufee Awwadaayitti bahan jedhan irratti gurbaa ganna 19 Araarsoo Bakar Iboroo ijjeesan.
HIriira Wiixata Darbeetin Walqabatee Dhimma Barattoota Yunivarsiitii Amboo
Hiriirawwan as Yunaaytid Isteets; magaalota adda addaa akkasumas Noorwaay fi biyyoota kaanitti tibbana geggeefaman irratti Tigist Gamee gabaasa qabdi.
Hiriirawwan barattootaa Oromiyaa keessaa ilaachisuuf gabaasaalee dhiheessinee fi deebii Aangawaa Poolisii Oromiyaa guutummaa isaa dhaggeeffadhaa.
Hiriirawwan deggersa Paartii Badhaadhinaa Jimmaa fi Awwadaayitti geggeessaman nagaan ka xumuraman yoo tahu, gama biraan hiriira mormii mootummaa godinaa Baalee, Roobeetti geggeessame irratti namni tokko ajjeefamuun beekamee jira.
Hiriirawwan geggeessaman keessatti hagi xiqqoon tarii jeeqamaaf ittiin-ka’insa ta’uu ni malan – ka jedhan, dhimma dimookiraasii, mirga dhala-namaa fi hojiif Ministara gargaaraa Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets ka ta’an – Mr. Maalenoowiskiin, “Hirmaattonni Hiiriirawwanii irra-hdduun garuu, mirgawwan yaada ofii ibsachuu, ka heera Itiyoophiyaa keessatti tumamamnii jiranitti ka fayyadaman ta’uu isaaniitti ni amanna” – jedhanii jiran.
Hiriirawwan Gidduu Kana Oromiyaa Keessatti Geggeessaman Hookkaratti Jijjiiruuf Namoonni Bobba’an Qabaman, Jedha Mootummaan Oromiyaa
Hiriirawwan Har’aa Oromiyaa Keessaa fi Tarkaanfii Humnoonni Mootummaa Fudhatan, Jedhame
Hiriirawwan har’a geggeessaman, Faransaay irraa jalqabee haga Tarkiitti, hiriirawwan geggeeffaman, siyaasaan abbaa irrummaa fi mirgaa leellisan balaaleffachuudhaan gara hookkraatti jijjiiramuun isaanii illee gabaasamee jira.
Hiriirawwan har’a waaree booda geggeessaman irra-jireessi isaanii sirna-qabeessaa fi nagaadhaan geggeessamuu isaanii dubbatu – aangawoonni.
Hiriirawwan kana keessaa inni guddichi kan sanbata darbe as Washington Dc keessatti geggeeffame ture.
Hiriirawwan mormii akka jijjiiramni Sudaan keessatti dhufu gaafatan guutummaa biyyattii keessatti ka’anii eega baatii lamaaf geggeessamee booda kan labsiilee yeroo muddamaa kana labsan – Prezidaant Al-bashir, akeekni seerawwan kanaa haala siyaasaa fi dinagdee bayyanachiisuuf akka tahe dubbatu.
Hiriirawwan mormii har’a geggeessaman irratti, keessumaa Horro-Guduruu Wallaggaa, aannaa Jimmaa Gannatii, magaalaa Haratoo keessatti, akkasumas, Godinaa Qellem-Wallaggaa, Hawwaa Galaan keessatti hiriirtonni rasaasaan dhawamuu dubbatan, Obbo Beqqeleen.
Hiriirawwan Mormii Itiyoopoiyaa keessatti geggeessaman irratti walitti bu’iinsi kan uumamee fi lubbuun namaa kan bade humnootii nagaa eegsisan irraan balaa kan ga’an humnootii hidhataniin kan jedhan immoo muummicha ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny turan. Humnootiin naga eegsisan kanneen human hammaa ba’a fayyadaman yoo jiraatan dhimmi isaa kan qoratamu ta’uu fi tarkaanfii madaalawaa fudhachuun immoo mirga seeraa ta’uu dubbatan.
Hiriirawwan mormii Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiraniif deebii aangawoonni Mootummaa kennan ilaalchisuun ennaa dubbatus, “Mootummaan EPRDF, ennaa lafa Oromoo saamu, ennaa barattoota fi lammiwwan Oromoo ajjeesuu fi hidhu, kanneen aangoo dhugaa harkaa hin qabne – aangawoota DhDUO yokaan OPDOtti fayyadameef, booda ennaa itti gaafatamni dhufu immoo, ‘ani harka keessaa hin qabu. Badii dhaqqabeef itti gaafatamaan OPDO dha. Isinumti waliin fixadhaa’ jechuudhaan badii isaas isaanumatti haqatee keessaa ba’uuf carraaqaa jira” jechuun qeeqa.
Hiriirawwan Tarkaanfii Raayyaa Ittisaa Deggeran Oromiyaa Bakkawwan Adda Addaatti Geggeessamu, Mootummaan Naannichaa Ibse
Hiriiricdhi, waraansa hamaa Tigiraay keessatti geggeessame ilaalchisee dhiibbaa alaa mootummaa Itiyoophiyaa irratti godhamu kan balaaleffatu yoo tahu, hiriirtonni dhaadannoo kaleessa baataniin, Yunaayitid Isteetisii fi hawaasa sadarkaa addunyaa biroo, kanneen haleellaa fi hookkarawwan biroo Tigiraay keessatti geggeessame ilaalchisee yooddoo isaanii ibsan qeeqanii jiran. Aangawaan Yunaayitid Isteetis tokko, ibsa torban dabre kennaniin, yoo hookkarri Tigiraay keessatti siiviloota irratti geggeessamu kan itti fufu tahe, Itiyoophiyaa fi Ertiraa irra uggurri dabalataa kan kaayamuu malu tahuu dubbatanii turan.
Hiriiricha irratti walitti bu’iinsa poolisii fi dargaggoota jidduutti uumameen dargaggootni sadii madaa’anii yaalamaa jiru jedhama. Dhimma kanarratti anga’oota mootummaa irraa deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne, jedha Naakoor Malkaa Ambo irraa.
Hiriirichi duraan baatiilee shaniif biyyattii daangaa Chaayinaa keessatti argamtu laashessee ture, Sanbata fi Dilbata deebi’ee futtaf’ee, Wixata har’aattiyuu cehee ennaa jiru kanatti gochaan dhukaasa kun dhaga’ame.
Hiriirichi magaalota Oromiyaa 14 fi aanaalee godinoota kudha afurii keessatti ka geggeessame tahuu fi deggersawwan addaa addaas kan irratti taasifaman ta'uu Mootummaan naannoo Oromiyaa ibsee jira.
Hiriirichi, waaree sa’aa ja’a irraa jalqabee haga waaree booda sa’aa sagalii fi walakkaatti geggeessamuu isaa ka nuuf ibse – hirmaataan hiriirichaa fi jiraataan magaalaa Doobbaa – qonnaan-bultoota kumaan lakkaawaman tu hiriirichatti jedha.
Hiriirichi walakkeessa magaalaa Kooppen-haangen irraa jalqabee gara mana-maree yokaan paarlaamaa Denmaarkii fi Ministrii dhimma-laaa biyyattiitti hiriiruu isaa dubbatu – hoogganaan hawaasa Oromoo Deenmark. Miseensota paarlaamaa Deenmaark keessaa tokko, hiriira sana irratti argammuudhaan gaaffii hiriirtotaaf deebii gama isaanii kennuu isaanii illee dubbatanii jiran. Mormii hiriirtonni dhageessisan kanaaf deebii mootummaa Itiyoophiyaa argachuuf carraaqqiin haga ammaatti goone hin milkoofne.
Hiriirii akkanaa dhiyoollee akka jiraattotii jedhanitti Dhakaa-Qallaa, Irreessa Geeddii, Hadheessaa-Qoraattii, Bulbul,Booba,Simintoo fa.
Hiriirii akkanaa kun Itoophiyaa,biyya poolisiin nama hiriira bahe humna guddaan itti dhuftuu fi mootummaa nama cunqursutti baayyee hin mullatu.
Hiriirii Arsii Asallaatti bahan kun nagumaan dhumatellee akka warrii bahe jedhutti.
Hiriirii kun akka mootummaan Amerikaa Itoophiyaa horiin gargaaruu lakkisu,akka Tokkummaan Mootummootaa waraana nama hiriira bahe fixe jedhan seeraatti dhiyeessuu,seera malee nama hidhuu fi ijjeesuu dhaabattuu fi waan hedduu gaafate.
Hiriirii kun ka baratootii waggaan duratti jalqaban.Karoorii mootummaa akka gabaasaNew York Timesirratti bahetti lafa qonnaan bultootaa naannoo Finfinnee jiranii irratti wa ijaarsisa.
“Hiriirii mormii kun haga guddaan guyyaa keessa namii wayaa adii mataatti naqatee sirba.Kora kana irraa bu’aa hin qamnu,dubbiin jaraa bu’aa hin qabduu,addunyaa beela keessa jirtii jarii ammoo fedhii ufi haasahaa jedha.”
Hiriirii Mormii Oromiyaa eegii jalqabee amma ji’a shan keessa jira. Akka dhaabii mirga ilmaan namaatii falmu,HRW gabaasa isaa Bitootessaa irratti jedhetti nama 266 dhume.Mootummaan garuu lakkoofsa himuu baatullee nagaa eegdota mootummaa dabalee nama hedduutti lubbuu dhabee jedha.
Hiriirii naannoo Oromiyaatti bahuutti jiruun Al Muddiin dubbii itti jabaachuutti jirti.Bulchinsii mootumma naannoo Oromiyaa akka jecha Henookitti lafa innii guurrate irraa fuudhee dargaggootaa qooduu fedha maan jennaan akka jecha isaatti namii faaydaa irraa hin arganne.
Hiriirii Oromiyaa master pilaanii mormuun jalqabe ji’a lama caaluutti jira.Paartiin Oromiyaa bulchitu Dh.D.U.O master pilaaniin guutumaa guutuutti dhaabbate jedhullee ummatii ammallee gaafii hedduu nuu hin deebihinitti jiraa jedhee itti jira.
Hiriirii paartiin Sochii Biyyoolessa Amaraatiin Finfinnee fi Naannoo Amaaraatti yaaman yahanqate
Hiriirii Portland waan banaa fi bobbaa dhowwate.Hiriira kana irratti poolisii fi warrii hiriir bahe wal dhabaa yaahuutti jira. Pirezidaanti Tiraampi hiriira humnaa namaatii oli bahe waraana federaalaatii lafa nagaati deebisaan itti jira.
”Hiriirii tokko hiiira seera-qabeessa kan jedhamu yoo ulaagaalee heerii mootummaa kaahe sun hojjaa guutate kun ammoo jeequmsa…poolsiin ammoo seera qabsiisuun hujii isaati…ka seera cabsee hidhamuu jiraachuu fa dandaha,”jedha.
Hiriir kun hagii guddaan akka gabaasa Embaasii Amerikaa Finfinnee jiruutti eeyyama malee bahe taatullee akka warrii wal dhabe lachuu dubbii tana marii faaydaa qabduu fi karaa nagaatiin fala argattu gaafate.
Hiriironni immoo dhagaadhaan of irraa hari’an” jedha. Achuma godinaa Harargee Lixaa, aanaa Daaroo Labuu, magaalee xiqqoo Xuuxxis keessatti hiriirri mormii jiraattota magaalattii fi qonnaan-bultoota naannootiin geggeessame immoo nagaan xumuramuu isaa ka dubbatan, jiraataan magaalattii, “achii booda garuu, humnoonni mootummaa mana irra deemanii namoota hidhuu eegalan,” jedha.
Hiriironni kun, iyyannoo isaanii waajira Ministirii Dhimma-alaatti ka galfatan yoo tahu, yeroo Alulaan as deebi’etti gara Waajira Ministirii Dhimma-alaatti qajeelaa akka turan nuuf ibsee jira.
Hiriirrawwan Deggersa Paartii Badhaadhinaa Oromiyaa Keessatti Geggeessaman
Hiriirri Amboo Nagaadhaan Xumurame, Ka Shaashemannee fi Calanqoo Keessatti lubbuu Namaa Tu Dhabame Jedhama
Hiriirri amma Hong Kong keessatti geggeessamaa jiru ka Taayinaamen irraa adda jedhu, ka Michigaan jiru, Yunivarsitii Keetering irraa Dr. Eziqeel Gabbisaa.
Hiriirri Baahir Daar Itti Fufee Jira
Hiriirri Barattoota Oromiyaa Ammallee Dhiigaan Wal Makee (HRW)
Hiriirri barattoota Oromoo Har’aa fi Kaleessa godinaalee Oromiyaa hedduu keessatti itti fufee ooluu isaa dubbatu jiraattonnii, hoogganoonni dhaabota mormituu fi barattoonni.
Hiriirri Deeggarsa Mootummaa Walloo Keessatti Geggeeffame
Hiriirri Deggersaa Hawaasaa Keessatti Gaggeeffamee Jira
Hiriirri Deggersa Hooggana Jijjiiramaa Walloo Keessatti Geggeessame
Hiriirri Deggersa Muummicha-ministaraa fi Paartii Badhaadhinaa Oromiyaa Keessatti Geggeessame
Hiriirri Deggersa Raayyaa Ittisaa Itiyoophiyaa Finfninneetti Geggeessame
Hiriirri Dhiibbaa Alaa Balaaleffate Finfinnee Keessatti Geggeessame
Hiriirri Dubartootaan Qophaa’e Washington DC fi Addunyaa Bakka Birootti Geggeessame
Hiriirri farra Master Planii Biyootii alaa keessatti Itti Fufe
Hiriirri Farra Sodoomotaa Finfinnee Ni Hafe
​Hiriirri guddaan guutummaa Oromiyaa godinaalee fi aanaalee addaa addaa keessatti sanbata darbe geggeeffame ilaalchisee jiraattota magaalaalee adda addaa haasofsiisnee hiriirri sun attamiin akka geggeessame nuuf ibsanii jiru.
Hiriirri Guddaan Hong Kong Keessatti Geggeessamaa jiru Tarkaanfii akka isa waggaa 25 dura Waltajjii Taayinaamenitti Hiriirtota Irratti Fudhatamee Hordofsiisuu Malaa?
Hiriirri guddaan tokko har’a Lammiiwwan Oromootiin as Washington DC fi naannoo addunyaa keessatti geggeessamee jira.
Hiriirri “Haleellaan Raayyaa Ittisaa Nu Irraa Haa Dhaabatu” Jedhu Oromiyaa Keessatti Itti-fufee Jira
Hiriirri Har’a Magaalaa Naqamteetti Taasisame Akka Mootummaan Dhuminsa Uummataa Dhaabsisu Gaafate
Hiriirri Hawaasa Oromoo, Afaari fi Hawasaalee Itoophiyaa Kaan Hirmaachise Beeljiyamitti Gegeeffame
Hiriirrii hokkaraan guutamee lafa itti gaggeeffamu irraa fageenya kilo meetra 100 lafa hin guunnetti aangawoonni Amerikaa fi kan Israa’eel Jerusaaleem keessatti Embaasiin yeroo banamu walitti qabamanii turan.
Hiriirrii Mormii Amerikaa Keessaatti Harka Caalaan Nagaan Gaggeffame
Hiriirrii mormiin kun Dilbata dabree polisiin Kim Pottar jedhamtu Raaytiin eega ajjeeftee booda jalqabame.
Hiriirrii Toora tokkoo magaala Iroobii fi Badime keessatti dhuma torban darbee gaggeeffamuu gabaafamee jira.Magaalaa Maqalee keessatti guyyaa kaleessaa murtiin hogganoota biyyoota lamaanii uummata irratti kufaatii geesisaa ture sana boodas uummannii waltajjii nagaa sagalee ofii itti dhageesisuu barbaada jechuun mariin uummataa dargaggonni lama qopheessan gaggeeffamee jira.
Hiriirri Jimaata darbeef waamamee ture sababaa gaafa sana ayyaanni Qullubbii Garbreel waan kabajamuuf jecha har’atti darbe.
Hiriirri Kaleessa Oromiyaa Keessatti Jalqabame Har’as Bakka Gara Garaatti Itti Fufee Jira
Hiriirri Kongiresa Federaalawa Oromoon Finfinneetti Waamame Guyyaan isaa Jijjiirame
Hiriirri kun hangi tokko biyya jeequuf kan karoorfame jechuun himatan.
Hiriirri kun har’as itti fufee ibsa ejjennoo dhiyeessuu akkasumas kanneen du’an yaadachuuf sirni ibsa dungoo qabsiisuun xumuramuu bakka bu’oonni garee mormituu fi qaamni mootummaa nuuf ibsaniiru. Kanneen naannoo daangaa Beenishangulitti ajjeefaman keessaa sirni awwaalcha Shaambal Geetaachoo illee raawwatamuu nuuf ibsniiru. Bakka bu’aan KFO godina wallaggaa Bahaa obbo Fiqaaduu Ayyaanaa akka dubbatanitti ajjeechaan kun hamma nu irraa dhaabatutti waajjiraaleen mootummaa akka hin banamne dhaamsa dabarsinee jirra jedhan.
Hiriirri kun labsiin yeroo muddamaa jiraatus rakkoo tokko malee xumuramuu isaa jiraattonni magaalaa Amboo nuuf ibsaniiru.
Hiriirri kun seeraan ala ta’aa akka jiru ministriin haajaa biyya keessaa har’a ganama ibsa baaseen hubachisee jira.Mormiin kun iddoo biraattis faca’uu mala yaaddoo jedhu Diploomaatoota biyyoota gama dhiyaa biraa dhaga’amaa jira.
Hiriirri kun waamicha waldaa dubrtoota addunyaan ta'uu dura teessuun boordii hawaasa Oromoo Washington DC aadde Janet Adam dubbatanii jiran. Kaayyoon hiriira kanaa maal akka ta'e ibsuu dhaan eegalu.
Hiriirri MEDREK waame ni hafe duulli filannoo itti fufe
Hiriirri Mormii Ambootti har’allee guyyaa lammaffaaf itti fufee, lubbuu namaa galaafate, jechuun hiriirtota keessaa VOAtti himanii jiran.
Hiriirri Mormii Baahir Daar Keessatti Gaggeefameera
Hiriirri Mormii Barattoota Amboo Nagaan Xumurame
Hiriirri mormii barattoota Godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti geggeessamaa jira. Akka jiraattonni fi barattoonni jedhanitti, bakkaawwan adda addaatti haga lubbuun namaa dhabamutti illee midhaan barattoota irra ga’ee jira. Yunivarsitii Haromaayaa keessatti, hiriira kaleessa geggeessame irratti tarkaanfii humnoonni mootummaa fudhataniin barattoonni lama du’uu dubbatu barattoonni Yunivarsitichaa. Kan maqaan isaa akka himamu hin feene baratan tokko akka ibsetti hiriira farra maastar Plaanii geggeessuuf wixata ganama walitti qabamne.
Hiriirri Mormii Barattoota Oromoo fi Uummataa Itti fufe
Hiriirri Mormii fi Barattoonni Ajjeefamuun Oromiyaa Keessatti Itti Fufe Jedhu Mormitoonni
Hiriirri mormii gaggeeffamaa jiru kun hanqiina boba’aa fi nyaataa uumuun gatiin Daabboon ittiin bitamuu akka qaala’uu godhee jira.
Hiriirri Mormii Godinaalee Oromiyaa Keessatti Ittuma Fufee Oole. Reeffi Barataa Tokkoo Bishaan Keessaa Baafame
Hiriirri Mormii Goondaritti Sambata Darbe Geggeeffame Nagumaan Xumurame
Hiriirri mormii guutummaa Oromiyaa keessatti geggeessamu kun tarkaanfii mootummaan “fudhadhe” jedhuun troban tokkoof ka gab jedhe fakkaate iyyuu torban dabre irraa jalqabee haala daran how’aa ta’een geggeessanaa jira, jedhu hiriirtonnii fi jiraattonni naannoolee Oromiyaa adda addaa.
Hiriirri mormii guutuu biyyaa Maaynamaar keessaa kan bittaa waraana mootummaa sivilii fonqolchee, interneetiin guyyaa lama walitti aanuuf cufamu iyyuu har’as itti fufee oole.
Hiriirri mormii guyyotaa lammaaf magaalalee Oromiyaa adda addaa keessatti geggeessamaa ture dhaabatee, daandiileen cufamanii turan banamuu fi hojiin addaan citee ture deebi’ee jalqabamuu jiraattoonni magaalaalee kanaa VOAtti himanii jiran.
Hiriirri mormii Itiyoopiyaa naannoo Oromiyaa keessatti ka’e sochii uummataa ti jedhu dura taa’aan Congresii Federaalawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddina. Mootummaan sagalee uummataa akka dhaggeeffatu illee waamicha dabarsan.
Hiriirri mormii kun har’a Naayrobii Mombaasaa fi Kissimmuu keessatti kan gaggeeffame yoo ta’u polisiin hiriirtoota facaasuuf magaala tokko keessatti Gaaza himiimaansuun gargaaramanii jiru.
Hiriirri mormii kun New York keessatti gaggeeffamaa kan jiru yoo ta’u Losaanjalas, Fladeelfiyaa, Hiwustan, Bostan, Atlantaa, Luwisvil fi Ditroyiite keessatti gaggeeffamaa jira.
Hiriirri mormii kun Oromiyaa bakka adda addaa keessatti gaggeeffamuu jiraattonni Madda oduu Rooytersiif himanii jiru. Magaala Guddoo Shawaa Bahaa Adaamaatti jiraattonni lama hiriira gubbaatti dhukaasa qawwee dhuka’e dhaga’uu isaanii dubbatan. Haga yoonaa garuu sababa dhukaasi kun dhuka’eef waanti beekame hin jiru.
Hiriirri mormii Lixa Oromiyaa Godinoota Wallaga Lixaa fi Qeellam Wallaagaa keessatti motummaan Waraana Adda Bilisumma Oromoo Humnaan hiikkachisuuf jedhuun tibba kana taasifamaa ture booda amma naannichi tasgabahee karaan cufamee tures banamuun isaa ibsamee jira.
Hiriirri Mormii Naannolee Oromiyaa Keessaa Itti Fufe
Hiriirri Mormii Oromiyaa Gara Hookkaraatti Jijjiirame: Jiraataa Magaalaa Beddellee
Hiriirri Mormii Oromiyaa Itti fufee jira Lubbuun Namaas darbe jedhu Jiraattonni
Hiriirri Mormii Oromiyaa Keessaa Dhaabatee Hojiin Idilee Deebi’ee Jalqabamee Jira, Jedhu Jiraattonni
Hiriirri mormii Oromiyaa keessaa har’as godinaalee adda adda keessatti geggeessamuu isaa, barattoonnii, jiraattonnii fi hoogganoonni mormitootaa ibsaa jiran. Shawaa Kaabaa, magaalaa Muka Xurrii, Godinaa Gujii, magaalaalee Nagellee Booranaa, Booree fi ka biroo keessatti, Wallagga Bahaa, Siree keessatti, Shawaa Lixaa, Gudar keessatti, Wallagga Lixaa, Waamaa Galaan keessattii fi magaalaalee ka biroo keessatti kan hiriirawwan geggeessaman. Jiraattoanni akka jedhanitti, magaalaalee haga tokko – akka Muka Xurrii fi Gudar faa – keessatti ummatni naannoo barattoota waliin hiriiruudhaan gaaffii barattootaaf deggersa agarsiisaa ture.
Hiriirri mormii Oromiyaa keessaa mootummaa Itiyoopiyaa irratti erga jalqabamee waggaa tokko guute. Gosa guddicha Oromoo dhaaf ittiin ka’umsa mormii kan ta’e fedhiin isaa gama walabummaa siyaasaa fi dinagdee hunda hirmaachiseen guuteeraafii? Martha van der wolf Brussels bakka qabsaa’onni mormitootaa torban kana paarlaamaa Awrooppaaf ibsa kennan irraa gabaastee jirti.
Hiriirri mormii Oromiyaa keessaa nagaan geeffamuun mirga seeraan kennamee fi gama siyaasaan hirmaannaa gochuudha jechuun Embaasiin Yunaaytid Isteetes ibsa baasee jira.Hiriirri mormii kun nagaan gaggeeffamuun fi humnootiin nageenyaas uummanni akka hiriiruuf ehamuun isaanii akkuma nu ajaa’ibsisee duutii hiriirtootaas ta’e hokkarri uumamee nu gaddisisee jira jedha ibsi ba’e.
Hiriirri Mormii Oromiyaa Keessa Ittuma Fufee Jira. Adaamaatti Nam Lama Du’uu Dubbatu Barattoonni
Hiriirri mormii Oromiyaa keessatti geggeeffamaa jiru itti fufee jiraachuu jiraattonni godinaalee addaa addaa ibsaa jiran. Hiriirri kun irra jireessi nagaan geggeessamee kan xumurame ennaa ta’u bakka tokko tokkotti gara hookkaraatti jijjiramuu lubbuun namaa illee dhabamuu jiraattonni nuti dubbifne nuuf ibsaniiru.
Hiriirri Mormiis, Hiraarsaa fi Reebichi Humnoota Mootummaas Oromiyaa Keessatti Itti Fufuu Dubbatu, Jiraattonni
Hiriirri mormii uummataa Oromiyaa keessatti geggeeffamaa jiru itti fufee jiraachuu jiraattonni godinaalee addaa addaa ibsaa jiran. Hiriirri kun irra jireessi nagaan geggeessamee kan xumurame ennaa ta’u bakka tokko tokkotti gara hookkaraatti jijjiramuu jiraattonni nuti dubbifne nuuf ibsaniiru.
Hiriirri mormii wal fakkaatu kutaalee biyyattii adda addaa bakka gareen seeraa kan Tramp injifannoo Baayiden falmanii itti milkaa’uu dhaban keessattis geggeessamee jira.
Hiriirri Mormii Yunaaytid Isteetes Keessaa Har'as Itti Fuufa Jedhame
Hiriirri Mormmii Oromiyaa Godina Harargee Bahaa fi Gujii Keessatti Itti Fufee Oolee Jedhu Jiraattonni
Hiriirri Muummee Ministiraa Abiyyi Ahmadii fi paartii Badhaadhinaa deggeru har’a magaalaa Gaambeellaattis geggeeffameera.
Hiriirri Nagaa Finfinneetti Karoorfame Hin Danqame
Hiriirri nagaa guddaan kan godinaalee Oromiyaa keessatti akka geggeessamuuf waamichi godhamaa jiru sanbata fuula keenya duraa jechuun Hagaya 6 bara 2016 geggeessamuuf qophii irra jiraachuu qindeessitoonni fi hoogganoonni paartilee mormituu nuuf ibsanii jiran. Qindeessitoonni hiriirichaa akka jedhanitti eeyama arganna jennee yaaduu baannus xalayaa ittiin gaafanne waajjiraalee mootummaatti ni maxxansina, caasaalee hawaasaa irratti facaafame waan ta’eefis quba qabu jedhan.
Hiriirri Nagaa Guddaan Magaalaa Baahir Daar Keessatti Geggeessame
Hiriirri Nagaa Oromiyaa Bakka Garaagaraatti Geggeessamu Itti Fufee Jira
Hiriirri nagahaa Oromiyaa eddoo adda addaati maaster plaanii Finfinnee fi magaalota Oromiyaa naanoo ishii jiran qindheessa jedhame mormuudhan jalqabame ji'a afur fixe.Mormii kanaan walqabatee lubbuun namoota baayyee darbuu, baayyeen madaahuu fi namoonni baayyeen hidhamuu dhaabonni mirga dhala namaati falmman beeksisaa turun hin yaadatama.Oromoonni biyya alaa jiraatanis tibba kana hiriira deeggarsaatti jiran. Yunaaytid Isteets -Waashingtan Diisii, Miniisootaa, Siiyaatil- Jarman, Awustiraaliiyaa, Xaaliyaanii, Kaanaadaa fi bakka adda addaatti hiriiri godhameera. Hiirri kunis haala yeroo ammaa Oromiyaa keessa jiru mootumma biyya jiraatanii beeksiisuu fi dhimmichi akka dhageetti argatu godhuudhaafi jedhama.Gama biraatiin mootumman Itoophiya jeequmsa Oromiyaatti ummamee sababnii hanqinaa bullchiinsa gaarii, hojii dhabdummaa fi humnoota biyyaa alaati jedha.
Hiriirri Nageenyi Lammiwwanii fi Daangaan Oromiyaa Akka Kabajamu Gaafatu Magaalaalee Hedduu Keessatti Geggeessamaa Jira
Hiriirri Oromiyaa Keessaa Daranuu Babal’atee Itti Fufe, Jedhu Jiraattonnii fi Hoogganoonni Mormituu
Hiriirri sun dursee uummatichi qophee irra akka ture ni beekama. Haaromsa cimaa waggaa darbe kan geggeessameen gara hojiitti seenu keenya kan itti labsinuu fi gama kaaniin immoo nagaa fi misooma keenya humni gufachiisu akka hin jiraanne kan itti beeksisne ture jedhan.
Hiriirri sun garuu itti dabaluu dhaan namoota Taayilaand beekamoo biratti Waaqa irraa akka kennametti kan laka’amuu fi waraana biraa deggersa guddaa kan qabu bulchiinsi sirna moototaas akka fooyyeffamu gaafata.
Hiriirri sun geggeessamuu isaa guyyaa tokko dura Allaamaaxaa bakka sadiitti boombiin dho’ee ture. Bulchaan magaalatti obbo Haftoom Werreetaa dho’iinsi sun hiriira sana gufachiisuuf kan akeekame ta’uu dubbatan.
Hiriirri sun gulufi fardeenii fi agarsiisa spoortii adda addaan geggeessame. Duula waraanaa naannoo kaabaatti lubbuu kan dhabaniif illee kadhaannaan geggeessamee jira jechuun Mesfin Arage Dessee irraa gabaaseera.
Hiriirri sunis sababaa dhukaasa lubbuu namoota saddeet, ja’a hidda dhalata Asia galaaate irraan kan ka’e yeroo biraatti darbee jira.
Hiriirri Uummataa Hong Kong Keessatti Itti Fufee Jira
Hiriirri wal fakkaataan magaala Hosaa'inaa Arbaa minc fi magaalaalee kan biroo keessattis gaggeeffamuun gabaafamee jira.
Hiriirri wal fakkaatu Hawaasaa, Jimmaa, Aggaaroo, Semeraa fi magaalaalee ka biroo keessatti geggeessameera jechuu dhaan Addis Chekol gabaaseera.
Hiriirriwwan magaalaa Meessoo fi magaalaa Asabootitti geggeessaman ka beekkannaa seeraa hin qabnee fi meeshaalee qabeenyaa caccabsuutti fuuleffate, jechuun ka balaaleffatan, itti-aanaa bulchaan aanaa Meessoo geggeessamuu isaanii garuu hin haalle. Haleellaa qonnaan-bultoota ja’a irratti raaw’atame sana garuu, mootummaan harka keessaa hin qabu, jedhan. Shawaa Lixaa, aanaa Calliyaa, Mana-barnootaa sadarkaa tokkoffaa Lalistuu Biillootti kanneen baratan barattoonni kutaa tokko haga afurii jiran, “otuu dhiigni obboleeyyan keenyaa dhangala’aa jiruu hin barannu” jedhuudhaan, hiriira mormii geggeessanii barnoota dhiisanii deeman, jedhu jiraattonni naannoo.
Hiriirtonni akka jedhanti Jeneeraalonni aangoo Al Bashir harkaa fudhachuun of-harkaa qaban gara Sivilootatti dabarsuuf kaaraa akka saaqan gaafatu.
Hiriirtonni Amboo Waltajjii Marii Muummichi Ministaraa Irratti Argamanitti Hirmaachuu Dhabuu Balaaleffatan
Hiriirtonni dhibbaan laka’aman Brazil waltajjii Rio de Janeiro biilsa mootumaa fuullee kaleessa hiriiruu dhaan yakka poolisiin uummata ganda hiyyeeyyii gurraachota lmmiiwwan Brazil kan Favelas jedhamuun beekamu keessatti raawwatu balaaleffataniiru.
Hiriirtonni fonqolcha mootummaa biyyattii keessatti geggeessame mormuun hiriira nagaa bahaa turan kun, ajjeechaan itti hammaachuu irraa garii gurmuulee riphee-loltootaatti makamanii waraaniha loluuf deemuu isaanii tu gabaasame.
Hiriirtonni guyyootii sadaffaaf hiriiran kun,bittaan Prez Mubaarak kan waggoota 30 lakkofsisee akka xumuramu gaafatan.Garuu gareen Human Rights Watch hiriira guddaa Jimaatatti kaayiroo keessatti waamame faccisuuf, waraanni biyyatti dhukaasa banuu mala sodaa jedhu qaba.Komishiina mirga dhala namaa kan Islaamaa isa Landoan jiruuf hogganaa kan ta’an Massoud Shadjareh akka jedhanti, Briteen fi Amerikaan masrii keessatti jijjiramnii akka dhufuuf dhiibuu qabu.Roobii darbee ministrittiin haajaa alaa Amerikaa Hilaary klinton, prezidaant Mubarak jijjirama barbaadamu hojii irra akka oolchan gaafatan.Hokkara Tunisiyaa keessatti ka’ee masrii keessatti itti fufe kun, rakkoo dinagdee fi gatiin gurgurtaa hammachuu akkasumas hojii dhabiinsi hammaachuu waliin wal qabatee ka’e.
Hiriirtonni hanga tokko akka jedhanti jarreen nageenya eegsuuf bobba’an kun gadhisanii akka deeman barbaadu.Sababaan isaas haleellaa riphxee looltootaa ittisuun nageenya jiraattotaa eegsisuu hin dandeenye jedhu.
Hiriirtonnii magaala Gondar kun dhaadannoo dhiiginii oromoo dhiigaa kooti jedhu afaan amaaraatiif afaan oromootiin barreesuudhaa firummaa saba oromootiif qaban akka ibisan gabasaamera. Hiriira duraan magalotaa naanoo amaaraa keessati taasifaman irratii dhaadannoon tutuqaa of keessaa qaba akka yaada saba amaaraa bakka hin buunee qindeessonii heriira Gondar VOAti dubbataniiruu.
Hiriirtonni Joorj Filooyidiif Murtii Haqaa Barbaadan Gaaffiin Isaanii Hookkaraan Oofamuun Haguugame
Hiriirtonni karaatti bahan karaa nagaa sagalee isaanii dhageessifatanii akka deebi’anii fi rakkoon uumames mariidhaan akka furmaata argatu gaafatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hiriirtonni Kuma Hedduun Har’a Gujii Bahaa Keessatti Mormiif  Bahan “Qabeenyaan Lafa Keenyaa Faayidaa Keenyaaf Haa Oolfamu!” Jedhan
Hiriirtonni kun akka jedhanitti barattoonni hedduun hidhamanii kaan imoo hanga hidhaa waggoota shaniin adamaniiru. Kaan isaanii immoo amma iyyuu murtiitti utuu hin dhiyaatin hidhamanii jiru jedhu.
Hiriirtonni kun dhaaadannoo nu ajjeesuu dhaabi, Faaveelaan nageenya barbaada jedhu qabatanii turan. Caamsaa 18 gurbaa gurraaha umuriin wagga 14 weerara poolisiin Faveelaas keessatti gegeessameen ajjeefame. Joao Pedro Pinto poolisiin mana isaa cabsanii dawaa sammuu adoochuu kanneen deddeebisan barbaaduu maqaa jedhuun ennaa ol seenanitti itti dhukaafamuun ajjeefame.
Hiriirtonni kun dhaabbattootii mootummaa fi qabeenyaa fi manneen dhalattoota Tigraay gubuu isaanii ibsamee jira.
Hiriirtonni kun dhaadannoo dhageessisan keessaa amaara ari’achuun haa hafur, amaara irratti kan geggeessamu sqe’ee irraa buqqa’uu fi ajjeechaan mootummaa yaaddessuu qaba, ijoollee ajjeesuu fi magaalaalee diiguun gootummaa miti, dhiigi lammii koo na yaaddessa ka jedhu ture.
Hiriirtonni kun dhaadannoo ennaa ajjeechaa George Floyd poolisiin raawwatame jedhe kan hafuura baafachuu hin danda’u jedhe irra deebi’uun dhageessisaa turan. Hiriirtonni kun akka jedhanitti kan nuti as jirruuf sababaan jiraachuu barbaanna. Kan nuti asitti hiriirreef fixiinsa mootummaan nu irratti raawwatu nu waan nu uffisiiseef kana booda hin ga’a jechuufi jedhan.
Hiriirtonni kun eenyummaa isaanii polisiin akka hin barre akkasumas tarkaanfiin polisii of-irraa ittisuuf jecha waan adda addaan fuula isaanii aguuganii Foddaa balbala itti ol-seenana bira jiru cabsanii jiran.
Hiriirtonni kun ennaa isaan iyyata isaanii waajjira prezidaantiitti dhiyeeffachuuf adeemanitti Poolisiin gaazii imimmaansu biifuu dhaan kara itti cufe.
Hiriirtonni kun hangi tokko alaabaa Sudaan kan qabatan yoo ta’u dhaadannoon dhageesisanis “ Bulchiinsa Sivilii” barbaanna akkasumas kaawunsiliin Jeneeraal Abdel- Fattaan Burhan haa kuufuu kan jedhu ture.Humnootin nageenyaa hiriirtoota irratti Gaaza himiimaansu bifanii jiru.
Hiriirtonni kun yaada kennaniin lammiiwwan keenya yeroon akkasitti ajjeefaman mormi isaanii muramee ennaa gatamu FB irratti argine jedhan. Gadda keenya attamiin baafachuu akka dandeenyu hin beeknu, Nuu darba jedhanii cirracha gammoojjii keessatti hafan Waaqa kadhachuu malee waan goonu hin qabnu jedhaniiru.
Hiriirtonni lakkoobsi isaanii hin beekamin kaan isaanii meeshaa waraanaa mana keessatti hojjetame qabatanii turan, humnoota mootummaaf ajajamuu dhabdan jedhuun to’annaa jala ooluu qindeessitoonni ibsaniiru.
Hiriirtonni Leegoos Ugguura Sochii Labsameef Diddaa Qaban Ibsaa Jiru
Hiriirtonni mormii al-Bashiriin aangoo irraa darbanii mana hidhaa galchanis mormitoonni immoo jeneraalonni aangootti cichanii seera mootummaa al-Bashir irra hedduu bakkatti dhiisu sodaa jedhu qabu.
Hiriirtonni mormii dhibbaan laka’aman kaleessa erga humnootiin nagaa eegsisan hiriirtota ja’a shanan isaanii barattoota ta’anitti dhukaasuun jjeesanii booda Al obeid keessatti hiriira mormii geggeessanii jiru.
Hiriirtonni mormii embasii Jeman jiru fuulleetti hiriiruu dhaan mootummaan Jarman mootichi Vajiraaloong-koorn yeroo dheeraaf gamas ennaa turan hojii daldalaa geggeessaa turuu isaaniif galmeen isaanii kan dilaala mootummaa akka qoratamu gaafataniiru.
Hiriirtonni mormii jalqaba baatii Waxabajjii keessa daandiitti kan ba’an seerri sun akka hafu gaafachuuf ture.
Hiriirtonni mormii kaleessa galgala ennaa nagumaan White House fuullee hiriiranii jiranitti prezidaant Traamp akka tasaa labsii labsan.
Hiriirtonni mormii kanneen waraana mootummaa fonqolche morman, erga Guraandhala 1 qabee guyyaa dhiigi hedduun itti dhangala’e jechuun tokkummaan mootummootaa ibse kamisa har’aa, hiriira mormii guutummaa biyyattii keessatti itti fufaniiru.
Hiriirtonni mormii, konkolaataan waraanaa hedduun daandii irratti bobba’u iyyuu daandii baankii waaltaa Yaangoon fuullee jiru cufanii jiran. Raaoyiters akka gabaasetti hiriirtonni kun tajaajila baabura imaltootaa Yaangoonii fi magaalaa gama kibbaa Mawal-amyine gidduu cufan. Hoogganoonni amantii Budahaa hiriira mormii har’a Yangoon keessatti geggeessame irratti hiarmaataniiru.
Hiriirtonni mormii kurna kumaan laka’aman, barreeffamoota dhaadannoo deggersa dimokraasii qabuu fi hedduunis suraa Aan Saan Suushii qabatanii, uggura sa’aa kaa’amee fi namoonni afurii ol akka wal hin geenye ajaja jedhu diduu dhaan daandilee magaalaalee Maaynamaar gurguddoo irra guutanii jiran.
Hiriirtonni mormii kurna kumaan laka’aman guyyoota dhiyoo as Baagdaad waltajjii Tahirir-tti wal ga’uu dhaan gabaalee, warshaalee, manneen barnootaa fi Yuniversitiiwwan cufuu dhaan adeemsa siyaasaa kan erga bara 2003 hooggana US-n Iraaq weeraramtee Saadaam Huseeniin aangoo irraa darbamanii mormaa jiran.
Hiriirtonni Mormii Naannoo Addunyaa Mormii Yunaayitid Isteetis Keessaa Deggeruu Itti Fufan
Hiriirtonni mormii Sudaan walii galtee kaleessa halkan waraanaa gidduutti irra ga’ame kan mootummaa ce’umsaa waggoota sadii hundeessuu abdii fi shakkii dhaan simatan.
Hiriirtonni Sudaan Kanneen Itti Dhukaasan Seeratti Akka Dhihaatan Gaafatan
Hiriirtonni sun Iraan biyya keenyaa ba’i, Karabalaan bilisa haa taatu jechuun dhaadannoo dhaqeessisaa turan.
Hiriirtonni Tasgabbaawanii Furmaatni Karaa Nagaa Soqamuu Qaba, Jedhu Hayyoonni
Hiriirtonni wahsington Dc keessaa bakka National Mall jedhamutti kan wal ga’an ennaa ta’u hiriitumti wal fakkaatu guutuu addunyaa adda addaa keessatti illee geggeessamee jira. Kaayyoon isaas prezidaantichi haarwaan sagalee isaanii akka dhaga’an mirkaneeffachuuf jecha.
Hiriirtoonni hedduun Gommaa gubuun waaltaa dhukkuba Ibolaa itti wal’anan kan magaala Beeni keessaa haleelan.Kunis komishinni filannoo kongoo deemsa sagalee kennuu hanga BEENI, BUTEMBO fi naannoo Sanaa hanga baatii Bitooteessaatti kan tursu ta’u eega beeksisee booda.
Hiriirtoonni hedduun hidhamuu isaanii oduu gabaastoonni ijan kan argan yoo ta’u jaarmayaan kan mootummaa hin ta’iin tokko hiriira kana hordofaa akka tureetti Moskoo keessatti namnii 120 ta’an hidhamanii jiru.
Hiriirtoonni hedduun waliigaltee kana of-eeggannaan ilaalaa kan jiran yoo ta’u walii galteen mallatteefamu kana guutuummaa Kaartuum keessatti ayaaneffachaa jiran.Esha Sarai fi Naba Mohiedeentu gabaase.
Hiriirtoonni kunSochii Hiiraak kanneen waggaa lama dura prezidaant Abdelaaziiz Botoofliikaa marsaa 5ffaaf nan dorgomaa jechuu isaanii morman turan.Bottofliikaan amma aangoo irra kan hin jirree ta’uus, kan amma biyyatti bulchaa jiruu fi malaamaltummaan guutamee ittiin jedhan aangoo irraa akka bu’’an gaafataa jiru.
Hiriirtoonni Yunivarsitii Hoong Koong Keessatti Polisiin Itti Marse Maal Keessa Jiru?
Hiriirtoota addaan facaasuuf karoora kan baasee Jeneeraaloota jechuun kan yeroo sana biyyatti bulchaa ture human waraanaaf angawaan dubbii himaa turan Televiziyoona biyyatti irratti ibsanii turan.
Hiriirtoota irratti mootummaan haala hookkaraan guutameen tarkaanfiin fudhate nama 40 ajjeesuu isaa ibsii Amnesty International hubachisee jira.
Hiriirtota Hong Kong irratti tarkaanfiin mootummaan Chaayinaa fudhate jalqabaa, Iraan keessatti uummata jijjiirama barbaadu irratti hookkara geggeessame eeruudhaan mootummoonni aangoo isaanii jabeeffachuuf tarkaafiilee akkanaa ka fudhatan ta’uu eere – gabaasichi. Biyyoota dimookiraasiin guddatan jedhaman keessattillee gochaan sammuu nama jeequ akka mumula’tu dubbata.
Hiriirumti wal fakkaatan Jermanii magalaa Berlin keessatti geggeessamee jira.Hiriira har’a ganama Berlin keessaa kun Ministrii Haajaa Alaa fi Paarlaamaa Jarmanii, embaasilee Ameerikaa fi Faransaay kan Berliin keessaa akkasumas paarlaamaa Awrooppaatti xalayaa iyyannaa isaanii galfataniiru.
Hiriitonni kun dhiittaa mirga namaa biyyattii keessa jira jedhanii fi baatii Ebla darbee hidhamuu barattoota Universitiiwwan Oromiyaa keessaa irratti raawwatame balaaleffachuuf jecha.l
‘Hir’ina Midhaan Nyaataan Miidhamaa jirra’ baqattoota Mooyyalee baqatanii Keeniyaa jiran
Hirira Mormii Lixa Oromiyaa fi Yaada Qaamolee Dhimmi ilaaluu
Hirira Mormii Oromiyaa Irratti Lubbuun Namaa Bade
Hirirri “hala biyyatti keessatti barameen adda nagaahan xumurame” jedhamee himaamuuf kun dhumarratti han cufamee, ibsi ijjannoo qabxii torba qabu dubifamee abbootiin amantii Kiritsaanaa fi Islaamaa ebba kennanniiti.
Hirirri mormii gara torbanneen sadiif Oromiyaa keessatti geggeessamaa ture har’as godina Harargee Bahaa fi Dhihaa keessatti itti fufee ooluu isaa jiraattonni ibsaniiru.
Hirirri wal-fakkaataan har’a Shaashemanneetti geggeessame immoo nagaan xumurame, jedha – gabaasaan VOA Adaamaa irraa. Caqasaa.
Hiritonni kun irra hedduun koofiyaa bifa abaabo roosaa qabu keeyyatan kuma dhibba hedduutti laka’amu.
Hiriyaa ishee kan taate hojjettuun hawaasaa ka biroonChristie Abdul cicha isheen dhimma gosoota Yazidi gargaaruuf qabdu na ajaa’ibe jettetti.
Hiriyaa Obbo Melles ka turanii fi Dura Hoogganaa Paartii Mootummaa ka turan Obbo Sibhaat Naggaa VOA-kutaa Gaanfa Afrikaaf gaaffii fi deebii kennaniin, “Muummichi-ministaraa Melles Awurooppaa keessatti wal’aanamaa jira. Itti-dhiheenyaan hordofaa hin jiru. Garuu, habalakaan hodofaan jira. Haalli fayyaa isaa hariitiidhaan ka wayyaawaa jiru tahuu fi yeroo dhihootti kan hojii isaatti deebi’u ta’uun beeka,” jedhan.
Hiriyoonni koo dubartootaa qophee dha kan jedhan dubartii lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa hojii hawaa sana to’atan keessaa Dorothy Vaughn turan.
Hiriyoota isanii ijoollummaa keessaa tokko kan ta’an Mirjaanaa Jelaankik akka jedhanitti isaan yaada qajeelaa qabu. Kitaabota dubbisuu jaalatu, huccuu illee dizaanii gochuu, huccuuwwan moofaa akka haaraatti hodhanii baasuu jaal’atu jedhan. Tarii jaalala isaan huccuu dizaanii gochuu jaal’atan kanatu booda irra moodelii ta’anii gara Yunaayitid Isteetis akka dhaqan daandii saaqeef jedhan. Melaaniyaan haadha warraa gaariif ilma isheef jaalala addaa kan qaban ta’uu isaanii abbaan warraa isaanii prezidaant Doonaald Tramp dhugaa ba’aniiruuf.
Hiriyootni isa bira turan kanneen biroon akka jedhanitti Muktaar namoota hookkara kaasan 20 caalaniin dhagaa fi uleedhaan tumame. Haleellaa kanaan mataa isaa bakka sadii, hidhii, dugdaa fi miila isaarra miidhaan gahuu dubbatu.
“Hiriyootni keenya kun dorgommii siyaasaa gama diinummaatti geessuu dhiisanii, dargaggoota isaaniif bakka kennuun wal gooluurraa oolchuu qabu. Nuti Keeniyaanonni filannoon qofti akka biyya adda hiramtetti nagaa hin fidne barreerra, tokkummaan biyyaa akka dhufuuf gaggeessitoonni biyyaa waliin mariyachuu qabu, yoo siyaasa mala bilchaateen gaggeessines nageenyi waarawaan biyya keenya keessatti bu’aa” jechuun dubbatan
Hiriyyaa abbaa isaa ka ture – wallisaa Oromoo angafa isa masanqoon baay’ee beekamu Wasanuu Diidoo irraa argee Masanqoo taphachuu ka jalqabe Laggasaa Abdii, umuriin isaa waggaa digdama yeroo tahu Wasanuu waliin gara Finfinnee dhufee Mana tiyaatiraa Haager Fiqiritti tapahchuu akka jalqabe dubbata – seenaan isaa.
Hirmaannaa Filannoo Dhalattoota Sab-lammii Hararii Laalchisee Murtii Haaraan Kenname
Hirmaannaan Dubartii Isa kana Duraa Caalaa Jabaachuu Qaba: Qopheessitoota Qophii “Oromo View”
Hirmaannaan Dubartoonni Filannoo Keessatti Qaban Jajjabaachuu Qaba Jedha Komiishinni Mirga Namaa Itiyoopiyaa
Hirmaatonii olompiikii tookiyoo baranaa raga talaalii ykn ragaa viiyirasii koovid 19 hin qabnee agarsiisu akka gafataman gaazexoonnii biyya jaappaan gabaasaa jiru.
Hirmaattonis gumii kanaas murtii uummanni keenya eegu dabarsuun galafata wareegamtootaa haa eegnu moo? Shira biraa xanna jechuun gaafatan Dr. Debretsion.
Hirmaattonni, hojiiwwan aaraa fi teknooloojii waa-uuminsaa ittiin hojii isaanii fooyyeffatan ilaalchisee akka muuxannoo wal-jijjiiran taasisuunis kaayyoo waltajjichaa akka tahe dubbatamee jira. Neet-woorkii ijaarrachuun wal-quunnamtii isaanii akka itti fufan taasisuun illee kaayyoo waltajjii kanaa ti.
Hirmaattonni Irreechaa Bara Kanaatti Gammaduu Isaanii Dubbatu
Hirmaattonni Irreechaa Finfinnee fi Bishooftuuttii hirmaatan waa’ee ayyaanichaa maal maal jedhan?
Hirmaattonnis haala kanaan aadaa fi duudhaa biyya ofii agarsiifachuuf galma baniinisi sagantaan yaalii itti qophaahetti argaman.
Hirmaattonni waltajjii kanaa ibsa ijjennoo qabxiilee 10 qabu baasaniin yeroo ammaa sirni federaalaa balaa irra akka jiru ibsaniru.
Hirmaattonni warra tanaan dura sagantaa YALI keessatti leenjii fudhatee ebbifame. Sagantaa kanaan, oggaa 10 keessatti dargaggoonni Afrikaa kuma 24 leenjii irratti hirmaataniiru.
Hirmaattoota keessaa tokko kan ta’an Dr. Barsiisaa Barii miseensa koree Tumsa Uummattoota, ka Bilisummaa fi Dimookiraasii fi miseensa Gumii Sabaa ABO haasofsiisnee jirra.
Hirmaattota irraa yaadi dhiyaate qindaa’anii motummaaf akka dhiyaatan illee ibsamee jira.
Hirmaattota sadarkaa tokkoffaa haga sadaffaa bahaniif badhaasni mallaqaa fi medaaliyaan kennameefi jira.
Hirmaattota walga’ichaa keessaa tokko ka ta’an – itti-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu deemsa walga’ichaa nuuf ibsanii jiru.
Hirpha Internationl, dhaaba Oromoo rakkoo akkanaatti nama gargaaruuf dhaabatte.Obboo Gabii Tufaa barreessaa dhaaba kanaati
Hirrii Mormii Magaalaa Asaboot Har’aillee Akka Hin Dhaabatiin Dubbatu Jiraattonni. Gudarirttis Hiriirri Geggeessamuu tu Dubbatame
Hirriirri mormii har’a godinaa Harargee Lixaa, aanaa Masalaa magaalaa Masalaa keessatti geggeessamuu isaa dubbatu, barattoonni. Dargaggonni magaalaattii fi barattoonni mana barnootaa sadarkaa lammaffaa waliin ta’uun hiriira geggeessan kana facaasuuf humnoonni mootummaa federaalaa tarkaanfii fudhataniin barattoonni lama jabaa madaa’uu ka dubbatan, barattoonni, “konkolaataa dhuunfaatiin gara Hospitaala Ciarootti ergaman. Lubbuun jiraachuu fi jiraachuu-dhabuun isaanii iyyuu hin beekame” jedhu.
Hirrirri mormii gara torbanneen sadi’ii Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiru irraa kan ka’e hidhaa, reebichii fi doorsisni bal’inaan itti fufuu isaa jiraattonni magaalaalee adda addaa irraa himataa jiru.
HIV/AIDS ganna 30 caalaa nama irratti arganitti nama akka malee hedduu lafa irraa fixe.Ka dhuamte malee nama miliyoona hedduutti dhiba kana qaba.
“HIWEHAAT, “Paartiin Badhaadhinaa, paartii tokko tahuu ti” jechuudhaan qalbii sabaa fi sablammootaa hawachuun miseensa qaamichaa gochuuf malee, tumsichi ol’aantummaa HIWEHAAT deebisuutti ka fuuleffate,” jechuun morman – Obbo Tigistuun. Obbo Darajjeen garuu, “obbo Misgaanuun duraanuu hanqina naamusaatiin foramicha keessaa hari’atamanii turan” jedhu. Caqasaa
HIWEHAT  Dabalatee Paartiileen Gara Afurtamaa Kan Itti Hirmaatan Tumsi Haaraan Hundeessame
Hiwmaan Raayitis Waach, dhaabbanni mirga dhala namaatii falmu, gabaasa ballaa mormii Oromiyaa laalchisee haarra baasee, mata duree “tarkaanfii gara jabinaa mormii ukkamsuu, ajjeecha fi hidhaa - deebii mootummaan Itiyoophiyaa mormii Oromooti kenne” jedhu jallatti akkamitti mootummaan Itiyoophiyaa sochii mormii Oromiyaa ukkaamsudha humana barbaachiisaa hin turre akka fayyadame, bayyina namoota mormii Oromiyaa irratti lubbun darbee fi namoota hidhamanii akkasumaas tarreessa.
Hiwmaan Raaytis Waach Tarkaanfii Mootummaan Mormii Oromiyaa Keessaa Ukkaamsuuf Fudhateen Namoonni 400 ol Ajjeefamuu Gabaase
Hiwumaan Raaytis Waachi ba’iin ofii isaa akka mul’isutti dhiirota siviilota ta’aniif kanneen hidhatan hangi tokko garee milishaa Tigraayitti dabalamuu dhaan gaara May Quhoo jedhamu irratti loltoota Eertraa waliin walitti bu’an.
Hiwumaan Raaytis Waachii fi Amnestii Internaashinaal Ibsa Waajjirri Abbaan Alangaa Fixiinsa Aksum Ilaalchisee Kenne Irratti Ibsa Baasan
Hiwumaan Raayts Wooch fi dhaabbatni Amneestii Internaashinaal taanzaaaniyaan keessatti bara 2015 as qabiinsi mirga namoomaa hammaachaa akka dhufe dubbatan.
Hiwuman Raayitis Waach Manneen Barnootaa Tigraay Keessaa Miidhaan Irra Gahuu Gabaase
Hiyeeyyii ta'uun isaanii gandeen irraa waraqaan eega kennameefii booda nyaata argatan kana hanga tokko nyaatanii kaan immoo googsanii gurguruun kiraa manaa kan baafatan ta''u dubbatu.
Hiyumaan Raayitis Waach Mootummaan Itiyoophiyaa Yeroo Ayyaanni Irreechaa Bara Kanaa Ayyaaneffamutti  Akka Tarkaanfii Isaa Daangessu Gaafatee jira
Hiyumaan Raayits Waachii fi gurmuuleen mirga dhala-namaa ka biroon, poolisoonni Keeniyaa humna gitaa olii geggeessuudhaan ajjeechaa, reebicha, qaama namaa kukkutuu, saamichaa fi qabeenyaa barbadeessuu geggeessuu isaanii – ragaa harkaa qabna, jechaa jiran.
Hiyumaan Raayits Waachitti, Qorataan mirga dhala-namaa gameessi ka biyyoota Gaanfa Afrikaa – Feeliks Hoorn, godaantonni kun yoo gara biyya irraa baqataniitti deebifamaniif yaaddoon isaan qaban amansiisaa akka tahe dubbatan.
‘Hiyumaan Raayiytis Waach’ Dararaa Mana Hidhaa Naannoo Somaalee Keessatti Geggeessamu Iaachisee Gabaasaa baase
Hiyuumaan Raayits Wachitti directorri Godinaa Awurooppaas, gabaasaadhuma kana ilaalchisuudhaan ibsa kennaniin, kanneen Gaambeellaa keessa jiratan lammiwwan gosa Anyuwaakii fi Nuweer lafa isaanii irratti abummaa qabaatanii hin beekan. Lafti Gaambeellaa keessaa dhibba irraa harka afurtamii-lama ka tahu, Investerootaaf kennamee jira, yokaan kennamuuf qophaawee jira, jedhan.
Hiyuumaan Raayits Wachitti, qorataan dhimma Gaanfa Afrikaa – Felix Horn, haalli hidhaa bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa, ka bakka kaanii irraa adda tahuu dubbatu.
Hiyuumaan Raayits Watch: Poolisoonni Keeniyaa Dubartoota Hedduuu Gudeedan
Hiyuuyuumaan Raayitis Waach, Manneen-barnootaa Tigiraay keessaa haala itti jiran, baatii Amajjii fi Caamsaa gidduutti jiraattoota 15, barsiisotaa fi warren ijoollee, barattoota duraanii fi hojjetoota gargaarsaa bilbilaan dubbisuu isaa fi dhaabbatoota sabaa-himaa, dhaabbatoota gargaarsaa fi dhabbatoota mirga namoomaa biyyaalessaatiin gabaasaalee dhihaatan ka gamaaggame tahuu ibsee, kana maalees to’annaa suuraalee saatelaayitii geggeesseen konkolaatonni waraanaa batiilee Sadaasaa fi Bitootessaa keessa mooraa mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa Atsee Yohaannis keessatti arguu isaa ibsee jira.
Hiyyeeyyiin Haftee Nyaata Barattoota Yunivarsitii Baahiirdaar Argataa Turan Waan Nyaannu Dhabne Jedhan
“Hiyyuma diqqeessuu fi namii mirga jabeessuuf hojjachaa bahe.Bulchootii Tokkummaa Mootummootaa isaan duraa keessaa qablii akkasii guddoo hin argitu.Haga hujii irra bu’ee sunuma hojjachaa bahe. Zibmaabuwee,Afrikaa Kibbaallee kessalleetti tanuma dubbachaa ture. Mootummaan ummata jiressuuf hojjachuu qaba. Tana irratti ammoo jaarrolee hedduu waliin hojjachaa bahe.”
Hiyyuma fiixee dhumaa irra gahe kan ijoollee Afrikaa irratti mul’atu dhabamsiisuu hanqachuuf itti gaafatamaan hawaasa Addunyaa fi mootummoota Afrikaa ti, jedha– qorannaan kun.
Hiyyummaa Addunyaa Irraa Dhabmsiisuuf Daran Hojjetamuu Qaba jedhan Obaamaan
Hiyyummaan, mirga-dhabdummaan fi mootummaan akka malee aangootti dhimma-ba’uun akka dargaggoonni gara dhaabota finxaaleyyii akka Bokoo_haraam, Al-shabaab fi Islaamik Isteetitti seenan taasisaa jira – jedha - gabaasaan Tokkummaa Mootummootaatiin bahe tokko.
Hiyyummaan Mirga-dhabdummaan fi Mootummaan Akka Malee Aangootti Dhimma-ba’uun Finxaaleyyii Afrikaa Keessattif Sababa jedhame
Hizbollaan Magaala Aleeppoo Naannoo Mormitootan Qabamee Jiruti Haleellaa Banuuf Akeekkachiisee
Hleellaa kanaanis namoota afur irra miidhaa salphaa fi cimaan dhaqqabuu isaa itti aannaa itti gaafatamaan poolisii godinaa Sanaa komaander Mohammed Yaasiin VOAf ibsaniiru.
H/Maariyaam ka’ee Abiy ennaa dhufu akan waraana ajaja fudhachuu danda’uuf itti fufu yoo ta’e madaqoo dha jechuu dha.
Ho’a Qilleensaatti Duuluun Bu’aa Dinagdeef Gumaacha: Prezidaant Joo Baayiden
“Hobbaate qoxxeen. Akka gammaduu hin beeku,” jette Megan Rapinoe dorgommii tana keessatti goolii 4 galfatte akkana jettee gammadde.”
Hobomboleetiin Amerikaa godina Tekasitti bisaan gadi dhiiftee nama kuma hedduu baqachiiftee mannene kum dhibba hedduu bisaanitti facaafte taan Harvey jedhan.
Hobomboleetiin amma naannoo Kaaribiyaan keessa jirtuMariajedhan. Hobomboleetiin bisaan gara galchaa deemtu tun Dominikaan Rippaabilik keessatti akka oduu akka akkaatti nama 10 caalaa fixxe.
Hobomboleetiin cuftii maqaa qabdi. Ganna kana dhiyoo tana qofa keessaa hobomboleettii hedduu agarre;Harvey, Irmaa,Joosee,Katihaa,Lee Mariyaa cuftii garba irraa bubbisaa dhufti.
Hobomboleetiin garba Atlaantik irraa dhufte ta amma tun ammoo bubbee taatee laaftee bubbisaa Meksikoo gama Bahaatti dabarte.Bubbeen baranaa Firaankiliin jedhan tun akka qara jalqabdeen jabduu tahuu baattullee ammallee bubbuma waan hedduu sodaataniis saatii 110 utaalti.
Hobomboleettii fi bubbeen Amerikaa godina Teksaasitti bisaan gadi dhiiftee lafa buraaxesite taan ammallee ya bubbisaa Luziyaanaatti dabarte
Hobomboleettii fi bubbeen Amerikaa waliin dhooftee Domniki Rippaabilik fi Puherto Rikootti bisaan gadi dhiifte taan ya bubbisaa Turksii fi Kahikositti dabarte
Hobomboleettii hamaan Maayikil jedhamu kan naannoo Flooridaatti bubbisaa jiru halkan edaa hedduu kan cime ta’uu isaaf dhaabi tilmaama qilleensaa jiraattonni kutaa US gama kibbaa bubbeen hamaan kun balaa hamaa dhaqqabsiisuu maluuf akka qophee taasisan gaafatee jira.
Hobomboleettii hamaan rooba yandoo makate kan biyya Afriikaa gama dhiyaa dha’e kunrna tokko keessatti isa duraa yoo ta’u balaa hamaa dhaqqabsiisuu isaa jaarmoliin gargaarsaa beeksisanii jiran. Moozaambik naannolee hedduun sababaa lolaatiin daandiin addaan cite jira. Kun immoo kanneen miidhaan irra ga’e dhaqqabuu akkasumas balaan hagamee akka dhaqqabe guutummaan qorachuuf rakkisaa taasisee jira.
Hobomboleettii Hamaan US Kutaa Flooridaa Yaaddesse
Hobomboleettii Maaykil jedhamu kutaa florid agama kaabaa qilleensa rukute isa hamaa dha.
Hobomboleettiin garba Atlaantik irraa dhufte 'Franklin' waan garte ufi dura fuutee ya bubbisaa Meksikootti dabarte
Hobomboleettiin Harvey dhiyoo tana godina Teksas magaalaa Hiyuestenitti baafatte nama kuma hedduu baqachiiftee 30 caalaa fixxee.
Hobomboleettiin Kutaalee Ameerikaa Mudate Balaa Lolaa Dhaqqabsiisuu Mala: Angawoota
Hobomboleettiin Moozaambikiin Dha’e Lubbuu Hedduu Galaafachuu Hin Oolu
Hogantoonni biyyoota afrikaa fi adduunyaa sarbiinsaa mirgaa namoomaa Itiyoophyaa, naannoo Tigiraay keessatti adeemaa jiruu irrati akka darann sagalee isaanii dhageesesanii fi tarkaanfii fudhatan dhaabannii mirga namoomaaa Aminastii intrnashinaal gaafateera.
Hog-barruu fi Afaan Oromootiin, digirii isaa tokkoffaa, Yunivarsitii Jimmaatti, ka lammaffaa immoo Yunivarsitii Finfinneetti barate. Kitaabonni isaas qorannaa hog-barruulee fi malawwan waa barreessuutti ka fuuleffatan. “Yeroon barataa Yunivarsitii turetti, rakkoo kitaabota wabii nu mudataa ture tu akkan kanatti fuuleffadhu na taasise” jedha. Gara fuul-duraatti, karaa qorannaa fi barreeffamaa aadaa fi Afaan Oromoo sadarkaa Addunyaatti beeksiuuf illee mul’ata qaba. Sadarkaa hog-barruun Oromoo irra jiruu fi amala waa dubbisuu Oromiyaa keessaa irrattis ilaalcha isaa nuuf ibsee jira.
Hogganaa Duula Nafiladhaa Traamp Ka Turan, Pawul 'Mootummaa Yunaayitid Iseets Irratti Shiran' Jechuun Himannaan Irratti Dhihaatee
Hogganaa garee sagalee yayyabaa kan seeneetaa Mich Makkonaaliif haadha warraa kan ta'an Cha'oon biyyi keenya haala suksnneessaa kan silaa ittifamuu danda'uutu ishee mudatee jedhanii Traamp hiriirtootaaf haasawaa eega dhageesisanii booda mana maree bakka bu'ootaa cabsanii seenan jechuun ibsa baasan.
Hogganaa Kaawunsilii Waraanaa fi Sivilii Sudaan Kakatanii Aangoo Qabatan
Hogganaa Kongiresii Federaalawa Oromoo: Harra Addisuu Bullaalaa qofatuu maatiitti gadii bahuu danda’ee
Hogganaa kora nagaha eegumsaa motummoota gamtoomanii: Saawiz Suudaanti tarkaanfii atattamaatu barbaachisa
Hogganaa Koriyaa Kabaa: Traamp Waan Dubbateef Gatii Guddaa Baasa
Hogganaa Mootummoota Gamtoomanii: Adunyaan Sababa Haala Qilleensaatiin Rakkina Keessa Jirti
Hogganaan Adda Bilisummaa Oromoo, Obboo Daawud Ibsaa gama isaanitiin Ajjeefamuun artiistii kanaa rakoo jabaa biyyatti muudate ta'uu himan. Haala biyya keessa jiru gaafatamanii interneetiin cufamuu fi bilbillis rakkoo godhachuurraa an ka’e waan jiru qulqulleefachuuf hoggansa dhaabichaatti rakko ta’u dubbatan.
Hogganaan Al-Shabaab Haleellaa Humna Qilleensaa Yunaayitid Isteetsin Ajjeesamu Qondaalli Ministara Ittisaa Yunaayitid Isteets Beeksise
Hogganaan Amantii Katoliika Romaa Pope Firaansis Imaltuuf USA Jiru Perz.Obaamaa fi Maatiitti Bahee Simate
Hogganaan Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa Obbo Kabbadaa Deessisaa immoo Akkaadaamii Afaaan Oromoo hundeessuun barbaachisaadha erga jedhan booda, haala irratti hundaa'urratti marii fi qorannoo akka barbaadu dubbatan.
Hogganaan Biiroo Bulchinsaa fi Nageenya Oromiyaa BirgeEder Jeneraal Kamaal Galchuu onkollessa bara 20011 akka lakkofsa Itoophiyaatti gara aangootti dhufaan tajaajila ji'oota jahaa tii booda aangoo irraa kaafaman.
Hogganaan Biiroon Misooma Interpiraayizii fi Idustirii oromiyaa obbo Xilahuun Warquu Raadiyoo Sagalee Amerikaaf yadaa kennaniin, hojii dhabeeyyi hojiitti galchun ajandaa siiyasaaf miti, dinagdee dargaggota cimsuf, akkataan kanaan dura mallaqni itti liqiin kennamaa ture sirri miti kunis ni foyya'a jedhan.
Hogganaan Biroo barnoota Oromiyaa Dr. Tolaa Bariisoo gaafiif deebi raadiyoo sagalee Amerikaa waliin taasisaniin barnoonni afaan Oromoos sadarkaa naannotti hanga kutaa Sadeetitti, darbees hanga Yunivarsiititti kennamuum itti fufa jedhan.
Hogganaan biroo dhimmoota komunikeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Addisuu Araggaa garu torban darbee raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsa kennaiin karaa nagaan gaaffii, mufannaa fi yaada ofii ibsuun mirga ta’u isaa xuquun kanneen daldala cufuu isaaniin kan ka’e mallattoon saamsameera jedhamu irratti maxxanfame yoo jiru ta’e dogoggoora jechuun isaanii ni yaadatama.
Hogganaan Dhabbata Basaasaa Yunaaytid Isteets Dhimma Niyuukilara Kooriyaa Kaabaa Mari'achuuf Kooriyaa Kibbaatti Imalan
Hogganaan Duula Filannoo Traamp Ka Duraanii Manni Isaanii Sakata’ame
Hogganaan Hezbollaa Hassan Nasrallaa baatii darbe yoo xayyaarri nam maleeyyii Isra’el naannoo qilleensa Libaanen seenan kan haleelan ta’uu akeekkachiisanii turan.
Hogganaan hidha guddicha Abbayaa Injiinar Simanyaw Baqalaa harka ofiitiin ofiin of ajjeesuu isaani ibsai qoranaa poolisii Federaala hardha taasifame ifoomse.
Hogganaan Itiyoophiyaa duraanii koloneel Mangistuu H/Maariyaamiin kan hundeeffame fi muziyamii Walloo jedhamaa ture kun amma Muziyamii Dasee jedhamu kanneen daw’atantu dubbate.
Hogganaan Jarmaayaa Fayyaa Addunyaa, Dr.Tewodros Adihaanom biyyoonni miseensa jaarimayichaa caasaa tajaajila fayyaa hundaa Yuniversaal Heelz Keer jedhamu akka simatan waamicha dhiheessan.
Hogganaan koriyaa kaabaa Kim Jong Un gara handaara galaana lafa qabeenya Amerikaa taate Guam irratti dhukaasa misaa’eelaa saganteeffatanii turan yeroo biraatti dabarsuun murtii ooguma qabuu fi sababaa ga’aa qabu jechuun prezidaant Donaald Traamp har’a beeksiisan.Traamp ergaa Twitarii barreessanii inni kun karoorichii duraanii fixiinsa kan dhaqqabsisuu fi fudhatama kan hin qabne ture jedhan.
Hogganaan Koriyaa Kaabaa nama gaarii,qaroo akkasumas araaraaf dubbachuu irratti dandeetti qabu jechuun faarsan Traamp. Hogganaan Koriyaa Kaabaa garu wanni dubbatan xiqqoo ture.Isaan keessaa muuxannoo durii kan eenyummaa namaa ituu hin beekin akkumatti murtii kennuu ti. Inni akkasii kun immoo tarkaanfii itti fufee fudhatamu qabu irratti danqaa ta’e jedhu Kim.
Hogganaan koriyaa kaabaa sabaa himaa mootummaa irratti dubbatan jechuun kaleessa akka gabaasanti karaa gama Jaapaaniin gara bishaan Guam cina jiruutti misaa’eela 4 dhukaasuuf karoora ba’e yeroof dhaaban.Kunis jarreen Amerikaa tarkaanfii hamaa balaa guddaa geesisuu fi gatii hin qabne sana ni fudhatu yoo ta’e ilaaluuf jedhan.
Hogganaan mormitootaa Raa’ilaa Odingaa deggertonni isaanii ba’anii akka sagalee hin laannee waan ajajaniif jecha prezidaantiin Keniyaa Uhuruu Keenyaattaa guutuummaatti injifatanii jiru.
Hogganaan Paartii Mormituu Ayivoorii Koost Uummataf Waamicha Mormii Dhiheessan
Hogganaan Raayyaa Hittisa Biyyaa fi pirezdaantiin Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Amaaraa ajjeefakamuu ibisi waajjiirra muummee ministiraa Itoophiyaa baase beeksise.
Hogganaan Televiziyoona Tigraay Aangoo Irraa Kaafaman
Hogganaan USAID tokko beellii Itoophiyaa barana qunname hammaataa ta’uu isaa dubbatan. Garee Yunaaytid Isteets gara biyyitti godaanef itti aanaa dura ta’aa han ta’e, Oboo Joonaataan Andirsan, sababa Ongee Kanaan belaadoonni bayyen dhumuu fi namoonii rakkina bishaanii fi nyaataa hammaataa dha saaxilaamuu isaanii ibse.
Hogganaan U.S. Gloobaal Miidiyaa Ajeensii Gaaffii Prezidaant Baaydeniin Taayitaa Gad-lakkisan
Hogganaan waajiira eegumsa fayyaa kan bulchiinsa naannoo garu dhukkubsatanaii waaltaalee eegumsa fayyaa keessatti wal'ansa argataa kaneen turan gidduudhaa kudhanii gad kan hin taanee du'u ibsuu isaa Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Hogganaan waajira polisii godina shawaa lixaa komaandar Tesfaa Sillaasee Nagaraa waa’ee hidhamuu Obbo Dhaabaa Cufaa hin beeku jedhan.
Hogganaan waaltaa aadaa Islaama Kebek akka jedhanti namoonni sagada galgalaaf walitti qabamanii ituu jiranii dhukaasii irratti baname.
Hogganaan waaltaa ajaja waraanaa ykn Afriikom kun akka jedhanti garee shoroorkeessoota leeliistoota Islaamaa fi Al-Shabaab irratti dulli waraanaa Amerikaan gaggeessitu hagam jijjiirama akka fidee ilaaluuf jiru.
Hogganaan waraana biyyatti bulchaa jiruu kan ta'an Koloneel Assimi Gooytaa Kamiisa kaleessaa paartilee siyaasaa fi hawaasa sivilii magaala Baamaakookeessatti walitti qabuun adda addummaa qabnu cinatti dhiifnee biyyatti keessatti jijjirama haa fidnuu jedhanii turan.
Hogganaa paartii Arrenaa dabalatee dargaggoonni 10 magaalaa Maqalee keessatti hidhamuu dura ta’aan Paartichaa Obbo Abrahaa Dastaa ibsanii jiru.
Hogganaa sadarkaa olaanaan koree tika nagaa kan mana marii bakka bu’ootaa ripaablikaantichii Deeviin Nuunes har’a akka jedhanti ragaa himata kana mirkaneessu tokko iyyu hin arganne jedhan.Gamoo prez Traamp guddicha magaalaa Neew Yoork keessa jiru Twiin Taawors irraa sagaleen iccitiin waraabame kan jiru hin fakkaatu jedhan.
Hogganaa Sudaan Kibbaa Saalva Kiir fi mormituu isaanii Riik Machaar giddutti waliigaltee nageenyaa hojii irra akka olchan gama gochuun foyya’insii akka jiru ibsan.
Hoggana Dhaabbata Dimokraatawaa Uummata Oromoo (OPDO) keessatti jijjirraa aangoo Guraandhala 22 bara 2018 gaggeeffame kan ilaaleen Kamisa kaleessaa Televiaiyoona OBN irratti ibsa kan kennan prezidaantiin mootummaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa waa’ee qooda mootummaa Federaalaa keessaa qabaanuu yeroo ilaalluu kan Oromiyaa dagatamuu hin qabu jedhan.
hoggana Olaana irra haga hayyama argatanitti dhimmicha irratti ibsi kennu akka hin dandeenye VOAf ibsanii jiru
Hoggana paartii Aranaa keessaa hangi tokko ba’anii paartii haara hundeessuu isaanii gabaafamee jira.Miseensa koree hojii rawwachiiftu Arenaa kan ta’an Obbo Kidaanee Ammene akka jedhanti miseensii koreen giddu gala paartichaa Obbo Kibroom Berhee akkasumas Aranaa bakka bu’uun sabaa himaa adda addaaf ibsa kennaa kan turan miseensii paartii Obbo Kinfe Gabreel Gebre Yohannis keessaa ba’uuf xalayaa galfachuu beeksiisan.
Hoggana Paartilee mormituu lama ofii giddutti wal dhibdee qaban akka furataniif carraan kenname hin milkoofne jedha Bordiin Filannoo kan Itiyoophiyaa. Kanaafis jecha hoggana paartilee lameenii jiran keessaa hanga tokko filannoo keessatti akka hirmaataniif ehamee kanneen biroo immoo kan seeraan alaa ti jechuun ugguree jira.
Hoggana Qindaawaa fi Aantummaa Uummataatu Injifannoo Nu gonfachiise: Dr. Abiyyi Ahmad
Hoggana uummata bulchuu hin dandeenye hoggana jijjiramaa jedhaa hoggana seeraanakkasumas nagaan biyya bulchaa ture immoo farra jijjiramaa jedhuun taargaa itti maxxansan jedhan Dr. Dabra Tsiyoon.Kanas iddootti deebisuuf qabsaa’uun barbaachisaa akka ta’e dubbatanii uummanni Tigraay eenyuun caalaatti gatii kan baase ta’uus waan silaa argachuu malee iyyu hin gaafanne jedhan.
Hogganni Paartii Aranaa Tigraay Addaan Qodamuu Isaa Beeksiise
Hogganni Paartii Saalsaay Wayyaanee Gadhiifamanii Jiru
Hogganonni naannoo Somaalee keessa turan yakka rawwachuu isaaniif ragaan akka jiru kanaafis jecha mootummaan to’annaa jala akka oolchu gaafatan.
Hogganonni Sudaan Kibbaa Walii Galtee Mallatteessan
Hogganoonni ABUT agartuu ija keenya jalaa dhokochuu akka hin dandeenye hubachuu qabu jedhan Dr. Abiyyi Ahmad
Hogganoonni addunyaa kanneen Wiixata har’a gumii Tokkummaa mootummotaaf Neew Yoork keessatti wal ga’an jijjirama qilleensa irratti dubbachuuf jiru.
Hogganoonni addunyaa marii gaggeeffame irratti yaada maalii qabu? Gabaasa Caqasaa.
Hogganoonni Addunyaa Meeshaa Teknooloojiin Gargaaramuun walgahii Gaggeessanii Jiru
Hogganoonni addunyaa rakkoo uumameef qophaa’uu qabu jechuun waamicha kan dhiyeessanTokkummaa mootummotaatti Ambaasadarittiin yunaaytiid Isteetes Samanta Powers waan ifa gochuu qabnuutu jira. Innis waan hojjataa jirru hundumtuu akka arginuutti qubsaa miti. Waan barbaachisu attamitti sossoofnee akka itti gargaaramnu, hin barre. Dhaabatootii dhuunfaas ta’e namoota dhunfaa hirmaachisuu hin dandeenye.
Hogganoonni Afrikaa aangoo irra turuuf jecha seera, miraga walabummaan jiraachuu fi filannoo jijjiran biratti dhimmi filannoo gaggeessuu rakkoon isa mudachuu dhimma guddaa ta'uun ibsamee jira.
'Hogganoonni Afrikaa Seera Dimookiraasii Baasuutti Jajjaboo, Hojiitti Hiikuutti Dadhaboo'
Hogganoonni biyyoota addunyaa irratti humna guddaa qaban ykn badhaadhoota jedhaman Kamiisa kaleessaa gama teleekonfraansiin walgahii gaggeessanii jiru.
Hogganoonni biyyoota Afrikaa soddomnii guyyaa lamaaf Moritaaniyaa keessatti walgahii ta’anii jiru.Kunis malaamaltummaa dhabamsisuuu akkasumas rakkoo gargaarsa dhala namaa fi nageenyaa faccisuu irratti dubbachuuf ta’uun beekamee jira.
Hogganoonni biyyoota alaa deemsa filannoo biyya keenyaa gidduu seenuu hin qabdan jechuun Kan silaa aangoo gadhisuu qaban prezidaantiin Gambiyaa Yahyah Jamme akeekkachiisanii jiru.
Hogganoonni biyyoota lameenii Adooleessa 9, bara 2018 waliigaltee nageenyaa fi michoomaa kan mallatteessan yoo ta’u danqaa waggootii dheeraaf biyyoota lamaan gidduu ture dhamasisuun haala kabajamuu mirga dhala namaa Ertraa keessaa irratti jijjirama gaarii argamsiisa jedhan.
Hogganoonni biyyootii Afrikaa walgahii barana gaggeessan irratti dhimmootii hedduu irratti duddubachuuf kan jiran yoo ta’u murtii adda addaas dabarsuu qabu.Hogganaa haaraa filachuun isaan kana keessaa tokko.Dhimmi walitti bu’iinsa gosaa sudaan kibbaa keeassaa, deemsa nageenya Sudaan Kibbaatti lubbuu horuu, gargaarasa dhala namaa fi walitti bu’iinsa Somaaliyaa fi naannoo hara Chaad keessaa kanneen jedhan mata duree ka biraati. Biyyonni Afrikaa sadii mana murtii yakka qoratu kan addunyaa (ICC ) keessaa ba’uuf karoorfachuun ka biraati. Rakkoo Afrikaa keessaaf Afrikaan ofii ishee furmaata barbaachuu qabdi jedhamaa ture yeroo dheeraaf.Maraafu walgahii gaggeeffamu irratti argamuuf Diploomaatonni Afrikaa , ministeeronni haajaa alaa kan biyyoota Afrikaa akkasumas hogganoonni arditti keessaa waajiira haadhoo kan gamtaa Afrikaa lafa itti argamu Finfinnee seenuu jalqabanii jiru.
Hogganoonni daldala kan Briteen biyyattiin gamtaa Awuroopaa keessaa ba’u irratti gaaffii qaban jabeessaa jiru. Kunis torban darbe filannoo gaggeeffameen paartiin biyyatti bulchaa jiru kan Teresaa Meey paarlaamaa keessaa sagalee yayyabaa argachuu eega dadhabee booda.
Hogganoonni Dhabbata Geejiba Galaanarraa Itoophiyaa Malaammaltummadhan Shakkaman Lama Kaleessa Mana Murtiitti Dhihaatan
Hogganoonni Gaaddisa Hoggansa Oromoo, abbootiin amantii fi maanguddonni haala Oromiyaa keessa yeroo ammaa jiru kan ilaaleen har’a ibsa kennanii jiru.
Hogganoonni Iraan jeeqamsa ajjechaa fi badii dalaguu jechuun kan himatan prezidaant Traamp yoo hojii kana hin dhaaban ta’e hogganoonni addunyaa Iraaniin qophaatti hambisaa jechuun gaafatan.
Hogganoonni Itiyoophiyaa fi Ertraa Daangaa Irratti Ayyaana Waggaa Kabajan
Hogganoonni Itiyoophiyaa fi Keeniyaa Ertiraatti Imalan
Hogganoonni lameen dhimmootii walii fi kutaa irratti dubbatu jedhamee eegama
Hogganoonni lameen madda humna Eleektrikaa Keniyaan Itiyoophiyaa irraa bituuf walii galtee attamitti hojii irra akka oolu dubbatan.
Hogganoonni lameen sodaa shoroorkeessummaan uumee fi uummata miliyoona 200 kan qabdu Naayjeriyaan guddina dinagdee qabdu irratti fulleeffachuun dubbatan.
Hogganoonni mormituu kan akka Dr. Mararaa Guddinaa, Baqqalaa Garbaa fi kanneen biroon haa hiikaman, barattoota Oromoo kanneen yunivarsitii Jigjigaa keessaa iddoo biraatti haa ramadaman jechuun barattonni Oromoo kanneen Yunivarsitii Mattuu keessaa torban lama dura hiriiranii akka turan dubbatu.
Hogganoonni mormituu kanneen hidhaa keessa jiran haa hiikaman, aangawoonni yakka rawwatan seera duratti dhiyaachuun lafa irra harkiifatee jechuun magaalaalee Amboo Ginncii fi Gudar keessatti manneen daldalaa fi geejiib cufaatti jiraachuu isaanii jiraattonni ibsanii jiru.
Hogganoonni naannoo Sanaa immo waraanni Ertraa yeroo tokko tokko Yunifoormii ykn uuffata waraana Itiyoophiyaa uffatu jedhu.
Hogganoonni Ol’aanoon Adda Bilisummaa Oromoo Sadii Har’a Mana Isaaniitii Qabamanii Fudhatamuu, Dhaabichi beeksisee Jira
Hogganoonni paartii Kongreesa Federaala Oromoo kanneen mana hidhaa Qilinxoo keessa jiran nyataa maatii irraa geeffameef har’a kaasee fudhachuu dhaabuu isaanii maatiin beeksisanii jiru.Kana malees Maatiin yeroo dubbisuuf gara Qilinxoo deemuus gad ba’anii nu dubbisuu dhaaban jedhu.Mana hidhaa sana keessatti Televiziyoonni daw’ataa turan jalaa fudhamuu, kitaabonni akka dubbisaniif ehamaan seenaa ture amma manni hidhaa deebisee funaanuu isaa akkasumas kutaa xiqqoo keessa duraan namnii 7 akka turee amma garu nama ka biraa saddeeti dabaluu isaanii ibsuun kun martii mirga nama to’annaa jala jiru sarbuu dha jedhu hidhamtoonn.
Hogganoonni paartii mormituu kan Koongreesa Federaala Oromoo dabalatee galmee tokko irra ka jiran himatamtoonni 22 har’a mana murtii olaanaa Federaalaa isa Lidataa jiru dhaddacha 4ffaa duratti dhiyaatanii jiru.Kunis jala murtii kennuuf ture.
Hogganoonni paartii naannoo Somaalee bulchaa jiru keessatti miseensa ta’an ammaan booda muudamuu hin qaban jedhu. Yaada kana mootummaan kan hin fudhanne taanaan mormii keenya dhageesifna jedha jaarmayichi.
Hogganoonni paartiin mormituu MEAD fi Semayawi paartii gara dhiyeenya walitti bu’iinsi keessatti uumametti kan imalan Dilbata darbe ture.
Hogganoonni sadeen dhimmootii Dinagdee, Nagaa fi Nageenyaa akkasumas misooma bu’uraa irratti walii wajjiin hojjachuuf walii galanii jiru.
Hogganoonni Saudii eessa buutee gazexxeessaa Saudii kan Amerikaa keessa maadheffate Jamal Khashoggii kan ilaaleen ba’ii qorannoo gaggeeffame addunyaaf ifa goona eega jedhanii booda.
Hogganoonni Sa’udii gazexxeessaa Saudii kan Amerikaa keessa maadheffate Jamaal Khashoggii kan ilaaleen dubbachuu kan hin feene ta’u ministriin dantaa alaa Yunaaytid Isteetes Maayk Pompiyoo ibsanii jiru. Angawoonni Tarkii garu gazexxesichii qonsilaa Sa’udii kan magaalaa Istaanbul jiru keessatti basaastoota Sa’udiin ajjefamee qaamii isaa kukktamee jedhu.
Hogganoonni Saudii Waa’ee Gazexxesicha Essa Buteen Isaa Dhabamee Dubbachuu Hin Feenu Jedha Maayk Pompiyoo
Hogganoonni siyaasaa kunniin yaada isaani jijjiiranii akka midhaan nyaatan manguddoonni fi abbootiin amantaa irra deddeebiidhaan yaalanis itti hin milkoofne jedhame.
Hogganoonni Somaaliyaa Walii Isaanii Giddutti Wal-amantaa Horachuu Qabu: Tokkummaa Mootummotaa
Hogganoonni Sudaan keessaa mootummaan ce’umsaa biyyattiif ijaaramu maal ta’u akka qabu bubbataa jiru.Sudaanti jila addaa kan Amerikaa ta’uun torban 6 dura kan muudaman Donaald Buut kun deemsa yeroo dheeraa fudhachuuf jiru keessatti jalqabbii dha jechuun akeekkachiisan.
Hogganoonni waldaa dargaggoota Tigraay kaleessa magaalaa Asmaraa seenuun ibsamee jira.Asmaraa keessa yeroo turanti hogganoota waldaa dargaggoota Ertraa waliin wal arguuf jiru.
Hogganoota ABO keessaa Dr.Shuggux Galtaa, Kennasaa Ayyaanaa fi kanneen biroon hanga Sambata darbeetti eessatti akka hidhaman hin beekamu ture kan jedhan Fisseha Taklee, hangi tokko lammummaa biyya alaa waan qabaniif bakka hidhamanii jiranitti qoonsilaa biyya itti lammii ta'anii irraa tajaajiila argachuu qabu turan ykn Embaasiin isaanii isaan daw'achutu irra ture. Dhiittaa mirga namoomaa akkasii fi kanneen biroo hedduutu Jira, jechuun ibsan.
Hogganootaa fi mootummoota Awuroopaa fi Afrikaa kanneen dhiyeenya kana walgahan irratti prezidaantiin Masirii El Sissiin biyyi isanii heddumiina baqattotaan rakkataa akka jirtu ibsanii turan.
Hogganoota Amantii fi Maanguddoota Biyyaa Maqalee Keessatti Marii Gaggeessan
Hogganoota biyya alaa kanneen sirna Kigaalii, Rwaandaa keessatti guyyaa Dilbata kana gaggeeffame irratti argaman keessaa mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad tokko turan.
Hogganoota biyyoota kanaa waliin kan wal arguuf jiran Tilerson hogganoota komiishina gamtaa Afrikaa kannen Finfinnee keessaa wajjin wal akka wal arguuf jiran ibsamee jia.
Hogganoota KFO 22 Qilinxootti Hidhamanii Turan Keessaa  17 Qofatu Mana Murtiitti Mul'ate. Kanneen Hafan Keessaa Cimsaa Abdiisa Essa Akka Jiru Hin Beekamu
Hogganoota KFO dabalatee namoonni torba himannaan irratti dhiyaate ture addaan cite akka hikaman kaleessa Wiixata Guraandhala 12 bara 2018 akka labsameetti har’a gadhifamuu isaanii beekamee jira.
Hogganoota KFO Hidhaa Dabalataa Kan Baatii Ja’an Adabaman: Abukaatoo
Hogganoota KFO mana hidhaa ba’an akka magaalaa Naqamtee hin seenne Sambata darbee ittifamuu sanatti hidhatee mormiin magaalaa Naqamtee keessatti gaggeeffamuu guyyaa arfaffaaf har’a itti fufuu isaa jiraattonni ibsanii jiru.
Hogganoota Kongreesa Federaalawaa Oromoo kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaa, Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, Obbo Addisuu Bullallaa fi Obbo Dajanee Xaafaa irratti ragaa ittisaa dhaggeeffachuu jalqabuuf har’atti bellamnii qabamee ture hin milkoofne.
Hogganoota naannoo waliin mariin gaggeeffamu akka itti fufuu,kunis deggersa gamtaa Afrikaan akka ta’u, falmiin lafa daangaa Al-Faashaag fi falmii hidha laga Abbayyaa irratti uumamee karaa nagaa furuu kan jedhu dabalata.
Hogganoota nageenyaa bulchiinsoota naannoo 9 fi kan magaalaalee 2 kan irratti hirmaatan fi sadarkaa guutuu biyyaatti magaalaa Baahir Daar keessatti walgahii gaggefefame irratti kun ibsame.
Hogganoota paartii giddu adda addummaan yaadaa waan jiruuf akka furamuuf yaalluus furamuu hin dandeenye jedhan Obbo Kidaaneen.
Hogganoota paartii Kongreesa Oromoo dabalatee galmee obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kanneen himataman namoonni kudha torba ragaa ittisaa akka dhiyeeffataniif manni murtii bellamnii biraa har’a kennamee jira.
Hogganoota paartii mormituu Iskindir Naggaa fi Oduu gabaasaa OMN Shamsuddiin Xahaa Kibxata dabree to'annaa jala yeroo olfamanti reebamuu isaanii polisiin natti himeera jechuun komishinarri Komiishina mirga dhala namaa Itiyoophiyaa Daani'eel Baqqalaa Ibsanii jiru.
Hogganoota paartii mormituu kongreesa Federaala Oromoo fi kanneen biroo irratti raga baatoota dhaggeffachuun har’a mana murtii olaanaa kan Lidataa keessatti itti fufee jira.Abukaatoo Abdul jabbaar Huseen akka jedhanti Obbo Dajanee Xaafaa Obbo Addisuu Bullaallaa fi Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti ragaan kan dhiyaate yoo ta’u Obbo Baqqalaa Garbaa irratti kan dhiyaate hin jiru.Kunis ragaa namaa ta’u hubachiisan. Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa gama isaaniin akka jedhanti raga baatoonni dhiyaatan himatamtoota mata mataatti adda baasanii otoo hin taanee walitti qabanii ragaa akka ba’an kana malees bellamnii kennamu kabajamuu dhabuu akka rakkootti maqaa dhahaan.
Hogganoota paartii mormituu Kongreesa Federaalawaa Oromoo ka ta’an Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Addisuu Bullaallaa fi Obbo Baqqalaa Garbaa irratti ragaan sagalee fi barreeffamaa dhiyaatee jira.
Hogganoota paartilee mormituu hidhaa keessa jiran kan ilaaleen bulchiinsa keenya jalatti hidhamanii waan hin jirreef kan nu ilaaluu miti jedhu.aangaan keenya haa kabajamuu akkasumas hidhamtoonni siyaasaa martii hidhaa keessaa haa baafaman gaaffii jedhu kan qabu ture mormiin gabaa lagannaa kun.
Hogganoota partii mormituu ka Kongreesa Feedaraala Oromoo fi kanneen biroo irratti raga-baatoota yeroo dhumaaf ka dhaggeeffatamu Kamiisa Amajjii 5 bara 2017 akka ta'e manni murtii federaalaa olaanaan kan ramaddii Lidataa beeksisee ture. Garu abbaan alangaa raga-baatoota dhiyeeffachu hin dandeenye, jechuun mana-murtiitti waan iyyateef jecha guyyaa 19 booda dhaggefachuuf murteessee jira – manichi-murtii.
Hogganoota sadarkaa olaanaa godina Walaayittaa fi namoonni siyaasa 6 kan ammaan dura manni murtii olaanaan kan godiina Walaayittaa akka wabiin ba'an murteesse manni murtii walii galaa kan bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa ugguree jira.
Hogganoota sadarkaa olaanaa Kongreesa Federaalawaa Oromoo (KFO) keessaa tokko kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaaf ragaa ittisaa ta’uun har’a dhiyaachuu kan irra ture aangawoonni Oromiyaa arfan hin dhiyaatin hafan. Sababaan kennanis walgahii koree hojii rawwachiiftu ADWUI waliin waa’een mana murtii duratti dhiyaachuu kun wal irra waan bu’eef muddamasa sagantaa qaban irraa ta’uun ibsamee jira.
Hogganoota sadarkaa olaana paartii Kongreesa Federaala Oromoo (KFO) keessaa tokko kan ta’anii fi yeroo ammaa mana hidhaa Qiliinxoo keessa kan jiran Obbo Baqqalaa Garbaa dhukkubsachuu isaanii gidduu kana dhaga’amaa jira. Intalli isaanii Shamarree Boontuu Baqqalaa Garbaa akka jettutti sambata darbee kaasee dhiibbaan dhiiga isaanii ol ka’uu isaan abbaan ishee dhukkubsataa akka jiran ibsitee jirti.
Hogganoota Somaaliyaa giddutti wal amantaan dhabamuun gama siyaasaa fi nageenyaan jijjirama argame wal xaxaa godhe jechuun Somaaliyaatti jilli Tokkummaa mootummotaa Maaykil Keeting beeksisanii jiru.
Hoggansi hin qophoofne biyyaa fi ummata tajaajilu akka hin dandeenye kan hubachiisan Dr Abiyyi hoggansi tarsiimoo fi imaammata Paartii Badhaadhinaa beekee yeroo mara qophii ta'uu qaba jedhan.
“Hoggansii haaraan kunii fi Ripaablikaanonni gaarin wajjin hojjatu jedheen abdadha. Addunyaan Ameerikaa akka fakkeenyatti laalti,” jechuudhan hawii fi abdii qabu hime.
Hoggansi Naanno dabalatee rakko isaani kan dhaqee laale fi bakka jiraataa turanitti debi’anii haalli akka isaaniif mijeeffamu murteffamuu isaa Komishiniin Hoggansa Sodaa Balaa Oromiyaa beeksisee jira.
“Hoggansi ODP tokkuma uummata Oromoo fi gaaffii ummataa deebisuuf hojjeta,” jedhu - Dura taa'aan ODP Dr Abiyi Ahmad. Muktar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase.
Hoggansi Paartii Badhaadhinaa Qajeelfamaa fi Tarsiimoo partichaa hubachuun yoomiyyu of qopheessaa akka deemu Preezdaantii Partii Badhaadhinaa Dr.Abiy Ahmad hubachiisan.
Hoggantooni dhaabilee Oromoo gara biraas tumsa dhaabilee oromootti akka hirmaatan waamichi dhihaatee jira.Muktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Hoggantoonni Adda Bilisummaa Oromoo kan waldhabbii keessa turan, murteelee Boordiin Filanno kennee keessaa qabxiilee garaa garaa irratti komii qabaachuu isaani gamni lamaanu himatanii jiru.
Hoggantoonni Daldalaa Briteen Gamtaa Awuroopaatti Hidhata Cimsuu Feena Jedhan
Hoggantoonni dhabatoota gargaarsaa adda addaa hammina ongee biyyoota Kibba Afrikaa rukkutee dedeebi'anii himaa jiran. Rakkinni ongee kanaan dhufaa jiru odoo hin foyyaa'in dura, hawaasnni naannoo sanii han kana caaluu arguun isa hin ooluu jedhanii addunyaa akkeekkachiisaa jiran.
Hoggantoonni Gamtaa Awrooppaa ya’ii magaala guddittii Beeljiyami, Braasselsi keessatti geggeeffamu irratti bajata gamtichaa oggaa torban dhufanii murteessuuf Kamisa kaleessaa walgahan.
Hoggantoonnii Waajjiroota Mootummaa fi Daldaltoonni Dhiheenya Malaammaltummaadhan Shakkamani Qabaman Mana Murtiitti Dhihaatan
Hoggantoonni Kongresii Federaalawa Oromoo Mormii Nyaata Lagachuu Ittuma Fufaniiru
Hoggantoonni Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa Waayee Deemsa Daldaalaa Irratti Waan Wal-faalleessu Calaqisiisaa Jiran
Hoggantootaa fi miseensota  paartii mormituu Kongresii Federaalaa Oromoo (KFO) ajjeechaa artiisti Haacaaluu Hudeessaa barii to’annaa jala oolfaman keessaa tooko an ta’an Obboo Jawaar Mohammad Roobii harraa, Adoolessa 29, 2020,  yeroo sadaffaaf mana murtiitti dhihaatan.
Hoggantoota siyaasaa mana hidhaa Qaallittiitti laganaa nyaataa guyya 21ffa irra jiran keessaa ka fayyaan isaani hammachaa akka jiru himame Obbo Baqqalaa Garbaa, manni murtii akka wal’aansa fayyaa argatan ehamus akka yaala irraa danqamanii jiran gareen Fayyaa isaani hordofuu fi Abukaatonni hidhamtoota beeksisan.
Hoggantoota Yaa'ii Oggaa Mootummoota Gamtoomanii Irratti Argaman Keessaa Amma Tokko
Hoggantoota yaa'ii oggaa Mootummoota Gamtoomanii irratti argaman keessaa amma tokko. Yaa'iin baranaa guyyaa lama dura Niw Yoorkitti jalqabame.
Hoggantootni dhaabbilee siyaasaa biyyoolessaa ADWUI afran ibsa harra kennaniin namootni sababa siyaasaatiin hidhaman akka hiikkaman murteessuuu isaanii miidiyaaleen biyya keessaa gabaasan.
Hogganttuun Paartii Mormituu Belaaruus Biyya Gadhisanii Ba'an
Hoggantuun Demokraatoota mana marii bakka bu’ootaa Naansii Paloosii akka jedhanti murtiin Ripaablikaanootaa kun qorannaa Raashiyaa irratti gaggeeffamu danqee akkasumas fi gidduu seene jedhan.
Hoggantuun Maaynamaar Duraanii Yeroo Duraaf Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Hoidhamtoonni siyaasaa akka Obbo Beqqelee Garbaa faa nuuf haa hiikaman, kan Naarobbii keessatti butamee achi buuteen isaa dhabame – Abbaa Liiban Dabbassaa Guyyoo nuuf haa barbaadamu. Proojektiin Bishaan Billiqqoo deebi’ee nuuf hojjtamu, Warshaan Kallee, Dirreen Xayyaaraa fi Yunivarsitiin waadaa seename nuuf haa hojjetamu, alaabaan naannoo Somaalee Moyaalee keessaa haa ba’u, ka jedhanii fi dhaadannoolee ka biroo fudhatanii hiriira ba’an – jiraattonni Godinaa Booranaa. Hiriira kanatti uummatni kuma hedduutti lakkaawamu hirmaachuu isaa fi ka nagaan xumurame ta’uu illee jiraattonni dubbatanii jira. Gaaffii uummataa kana ilaalchisee, qaama mootummaa irraa – aangawaa bulchaa godinichaa turan dubbisee jirra.
Ho’ii iddoo Sanaa hamaa kan Digrii seentiigreedii ( seelshiyees) 40 waan ta’eef amantoonni agoobara mata irra qabatanii mul’atu.Televiziyoonni Saa’udii akka agarsiseetti amantoonni wuccuu adii uffatan kun hedduminni isaanii galaana fakkaata jedhe.
Hojetoonni guutmmaa Farasaay kaleessa, caccabaa karaa irraa guute, ka hiriirtonni guyyaa duraa – jechuun Sanbata dabre konkolaatota gugubuu fi manneen saamuu irraa madde qulqulleessaa oolan – jedhama.
Hojettuu dhimma hawaasummaa kan ta’an Joyce Jonson dilbata darbe siidaa hoogganaa sochiii mirga namaa Washington, D.C keessa jiru fuulleetti hiriira mormii geggeessame argamanii jiran.
Hoji-dhaabinsi Hiriirri Mormii Har’a bal’inaan Oromiyaa Keessatti Geggeessame. Madda-Walabuutti Namoota Sadii Tu Ajjeesame
Hoji-dhaabinsi Mormii fi Hiriirawwan Oromiyaa Keessaa Guyyaa Sadaffaaf Itti-fufanii Oolan
Hoji-dhaabinsi mormii Oromiyaa keessatti bal’inaan geggeessamuu, bakkawwan tokko tokkotti immoo hiriirawwan geggeessamuu madda Oduu Mootummaa Oromiyaa – OBNf kan ibse - Biiron Bulchiinsaa fi Nageenyaa Oromiyaa immoo, Godinaa Baalee, aanaa Madda_Walaabuutti hiriirtoota mormii fi qaama naga-eegumsaa mootummaa gidduutti walitti-bu’insa uumameen namoonni sadii du’uu dubbatee jira. Guutummaa qophii keenyaa dhaggeeffadhaa.
Hoji Dhabeeyyiin Waldaan Gurmaa’an Maallaqi Ittiin Hojjennu Nu Hin Dhaqqabne Jedhu
Hoji Dhabiinsi Addunyaa Akka Dabaluuf Jiru Ibsame
Hoji Dhabiinsi Ameerikaa Keessaa Dabalaa Adeeme
Hoji Dhabiinsi Ameerikaa Keessaa Waggoota 50 Keessatti Isa Ol Aanaa Ta’uutu Himame
Hoji gaggeessaan kubbaaniyyaa Teelekom ka Keeniyaa ‘Safaricom’ harra du’aan addunyaa kanarraa darban.
Hojigeggeessaa Itiyoo-Telekoom Naannoo Oromiyaa Gama Lixaa Eenyu Tu Ajjeese?
Hoji geggeessaan bulchiinsa Tigraay kan yeroo Dr. Muluu Neggaa akka dubbatanitti yeroon kun yeroo iti naannoon Itiyoopiyaa kam iyyuu waa’ee daangaa bulchiinsaa itti yaadu miti jedhan.
Hoji-geggeessaan Hospitaala Bishooftuu Waa’ee Dhuminsa Guyyaa Irraachaa Maal Jedhu?
Hoji-geggeessaan Hospitaala Ispeeshaalaayizidii Naqamtee Dooktor Taarikuu Taaddasaa akka jedhanitti, yaalii kaansarii qorichaan taasifamu kun kaleessuma eegalamee, guyyaa tokko jidduutti namootni 10 tajaajila argataniiru,” jedhan.
Hoji-geggeessaan Hospitaala Ispeeshaalaayzidii Naqamtee, Doktor Taarikuu Taaddasa, weerarri Vaayiresii Koronaa akkuma Itiyoophiyaa seeneen hospitaalli isaanii dhibee kana dursee ittisuu irratti qooda isaa akka gumaachu taasisuuf jecha qaamota hawaasaa fi mootummaa qindeessuun hojiitti seenan.
Hoji-geggeessaan Itiyoo-Telekoom, naannoo Oromiyaa gama Lixaa Obbo Gammachiis Taaddasa, dheengadda Qaama ammaaf eenyumaman isaa hin beekamiiniin, magaalaa Naqamtee keessatti ajjeefamuu waajirri Poolisii magaalichaa beeksisee jira.
Hoji-geggeessitoonnii fi Miseensonni Keenna Mootummaan Hidhamaa Jiru Jedha ABOn
Hojii araaraa koreen kun haga ammaatti hojjetes galateeffatanii, bobba’insi isaanii akka milkaa’us hawwii qban ibsanii jiran.
Hojii Balfa Gogaa Kaasuu Dargaggoonni Uummatan
Hojii barbaachuu kana sivilonnis kan itti dabalaman yoo ta’u gamoo jigee keessaa meeshaalee waa gaggalagalshanii fi harkaan namoota caccabaa jiru keessaa baasaa jiran.
Hojii barsiisummaa isaanii biratti Godinaalee Wallaggaa fi Godina Gujii gama Lixaatti keessatti hawaasa waliin tahuun piroojektiiwwan riqichaa 56 fi bishaan dhugaatii qulqulluu 30 ol hojjachuu isaanii VOAtti dubbatan.
Hojii bulchiinsaa fi paartii wal keessa fuudhuu akkasii gama seera kabajsisuun rakkoo uumuu isaa paartiin Tigraay bulchaa jiru iyyu ni amana jedhu kanneen yaada kennan.
Hojii caasaa ammayyaa jajajbeessuun godaantoonni haala salphaan akka maatii isaanii gargaaran gochuun barbaachiisaa ta’u hubachiisan.
Hojii Dadammaqsaa fi Gargaarsa Ittisa Vaayirasii Koronaa 'Garee Artii Agartuu'tiin  Raaw'atame
Hojii Daldalaa Akka Hojjetaniif Dubartoonni Jajjabeeffamuu Qabu
Hojii daldala dhuunfaa irratti bobba’ee hojjetaa kan jiru Yoonaas Fiqiruu VOAf akka ibsetti ZENOPHOBIA ykn namoota bakka biroo dhaa dhufan irratti jibbiinsa oofamuun kan ajjeefaman lammiiwwan Itiyoopiyaa Afooshaa naannoo sanatti hundeeffameen reeffi isaanii gara Itiyoopiyaatti ergamee jira.
Hojii dhaabinsa mormii fi lagannaan gabaa guyyaa lammaffaaf har’a Oromiyaa keessatti itti fufee jira.Suuqilee, manneen nyaataa fi albeergoo cisichaa banaa jechuun raayyaan ittisa magaalaalee Najjoo, Asaboot fi Shaashamannee keessatti humnaan cabsee seenaa akkasumas saamsameera jechuun itti maxxansaa akka jiru jiraattonni ibsanii jiru.
Hojii dhaabinsii mormii Dilbata darbee kaasee guyyaa sadiif magaalaa Gondar keessatti gaggeeffame sochii jiru gutummaatti cufuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru.Kunis dhiittaa mirga namoomaa mootummaan geessisuuf fi ukkaamsaa fi hidhaa jiru mormuuf kan gaggeffame jedhu jiraatonni. Angawoonni mootummaa garuu uummata waliin walgahii gaggeessuuf akkasumas uummanni sodaa qabu irraa cufee jedhu.
Hojii Dhaabinsi Mormii Gondar Keessatti Gaggeeffame
Hojii dhaabuun daandiiwwan balalii lamaanii kun kan dhaga’ame torbanuma bakki bashannanaa guddichi Disney-n hojjettoota 28,000 hojii irraa kan ari’tu ta’uu beeksisetti.
Hojii Dhabiinsa Keeniyaa Gad Xiqqaachuu Qaba: Prezidaant Uhuuruu Keeniyaattaa
Hojii dinagdee fi daldalaa itti fufuun waraana uummata Maaynamaariin hacuucaa jiruuf cimsuuf oola jechuun wal ta’uun ibsa baasanii jiran. Dimokraasii keenyaaf falmuuf yeroon tarkaanfii itti fudhatan amma jedhaniiru.
Hojiif deemeen magaalaa Zaalaambassaa keessa akka jiru kan dubbatu Sintaayyoo Gammachuu waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Hojii gaazexeessummaa hojjetaa utuu jiruu to’annaa ooluun isaa gabaasamaa kan ture lammiin Keeniyaa Yaasiin Jumaa mana Obbo Jawaar Mohamed keessatti kan qabame ta’uu isaaf gaazexeessaa ta’uu isaa kan hin beeku jedhe abbaan alangaa.
Hojii gad dhiisuu isaanii kamisa kaleessaa galgala TV irratti dhiyaachuun ennaa beeksisan Aanshaan akka jedhanitti murtiin isaanii sababaa dhiibbaa mormitootaa utuu hin ol aantummaa seeraa kabajuuf jecha.
Hojii Gaggeessaa Jirru Keesstti Oromoota Biyya Alaa Keessa Jiraatan Waliin Hojjachu Feena: Angawaa
Hojii gaggeessaan Televiziyoona Tigraay obbo Biraahuu Abbaadii aangoo irraa kaafamuun guyyoota darban sadiif dhimmi miidiyaa hawaasaa irratti dubbatamaa jiru ta’e jira.
Hojii gaggeessaa warshaa simintoo Daangootee Diip Kamaaraa fi waahilonni hojii isaan waliin turan lama Roobii darbee ajjeefamuu mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.Kamaaraan lammiwwan Itiyoophiyaa lama waliin warshaa aanaa adaa Bargaa keessa jiru irraa gara Finfinneetti imalaa ituu jiranii hidhattoota eenymmaan isaanii hin beekamneen ajjefamuu ibsamee jira.
Hojii guddaa ta’u kan qabu jeeqama yaaddeessaa kana keessaa uummataa fi biyya haa baasnu. Keessummaa fi bishaan yaa’uun Itiyoophiyaan hin diigatu jedhan.
Hojii hanga ammaatti gaggeessan fi gara fuula duraatti hojjachuu qaban irratti yaada Dr. Isqeel Gabbisaa fi dargaggoo Lammii Beenyaa nu kennan caqasaa.
Hojii hayyoni bu'aa ummmataaf ifaajaa jiran kana Mootumaan naannoo Oromiyaa beekumtii kan kannu ta'uu fi tumsa barbaachisaa hundaa akka taasisu kan dubatan ammoo Hogganaa Ejensii Misooma Saayinsiif Teeknolojii Oromiyaa Doktar Taasisaa Kaabaati.
Hojii hedduutu hin hojjetamin jira, garuu hariiroo ani Kim Jong Un waliin qabu gaarii dha jedhan.
Hojii hidhannoo seeraan alaa hikkachisuu kana itti gaafatama fudhatee kan gaggeessu polisii addaa kan bulchiinsa naannoo ta’u ibsamee jira.
Hojii hiree murteeffannaa uummataa kanas raawwachiisuuf qarshiin miliyoonni 7 ol qophaa’uun illee beekameera jedha gabaasi Yoatan Zebdwoos Hawaasaarra erge.
Hojii hojjetaa maatii ofii kunuunsuun ulfaataa dha. Nuti abboonni kan har’a walitti qabamneefi kana mari’achuuf jecha. Hedduun irra hedduu ijoollee waliin yeroo dabarsuu kan qabu harmoolii dha jedhanii yaadu. Abboonni yoo hirmaachuu baatan rakkootti geessa jedheen yaada jedheen yaada jedhan.
Hojii ijoon garee maraan battala hojjetamuu qabu, jijjiirama damee naga eegumsaa kan gareeleen biyyattii hanga har’aatti irratti wal lolan dabalatee, jijjiirama dinagdee irratti hojjetamuu qaba. Malaammaltummaa guutummaa biyyattii keessaa kan qabneenyaan uumamaa ittiin saamamee uummati biyyattii walakkaan gargaarsa namoomaa irratti akka hirkatuuf sababaa ta’ee fi kumaan kanneen laka’aman beelaaf saaxile hedduu yaaddessaa dha.
Hojii Investmentii biyya alaa Keniyaa keessatti akka hin jajjabaanne kan godhe mqalaamaltummaa ta’u ka biraan immoo sochii shoroorkeessotaa Al-Shabaab kan Somaaliyaa keessa kan maadheffate sodaa nageenyaa uumee ta’u ibsamee jira.
Hojii Irra Kan Turan Gaazixeessota Ugaandaa Haleellaan Irratti Raawwatame
“Hojii irratti akka fuulleeffatan dhaamaa baane.Ummatii akka malee nu dhagahe. Hooggansii garaa nu hin geenne.”
Hojii isaa kanaaf waan barbaachisu dhiyeessuun kan isa gargaaran maatii isaa ta’uu kan dubbatu Saamuu’eel Fifinnee irratti projeektii dhimma kana irratti hojjatu banuuf yaada isaa barreessee qopheeffachuu isaa ibsee jira. Garuu Isponsaraa fi gargaarsi akka isa barbaachisu dubbata.
Hojii isaanii fi qophii Sanbata dhufu dhihaatu kana ilaalchisnee, wallistoota qooda fudhatan keessaa Haacaaluu Hundeessaa fi Abdii Nuurasaa dubbisnee jirra. Waa’ee walleelee isaanii fi waa’ee walleelee mormii oromiyaa keessaa deggeruun ba’anii illee ni dubbatu – wallistoonni lameen.
Hojii isaanii kanaaf badhaasa Aurooraa kan bara 2020 injifatan.Badhaasii kun Dolaaraa Miliyoona Tokko ta'uun beekamee jira.
Hojii isaanii kanas waaltaa agarsiisa oogumaa Bishooftuu keessatti bananiin dawwachisaa turan.
Hojii isaanii “misooma” jedhamee kan isaaniif karoorfame qofatti akka fuuleffatan taasisamee jira. Dhaabbatoonni xiqqoon hojii isaanii ka mirga dhala-namaa itti fufuu yaadan, sababaa gargaarsa maallaqaa hin arganneef hojiin isaanii dhaabatee jira jechuun ni dana’ama, jedhu.
Hojii jalqabee torban tokko booda mallattoon vaayiresii koronaa waan na irratti mul’ateef ennaan mana qorichaa dhaqee ilaalamu vaayiresichaan qabamuu koo natti himan jedhan.
Hojii jibbisiisaa kan akka ajjeechaa kanaa kanneen rawwatan jiraachuu isaanii qorannaan gaggeeffamu dhugoomsiinaan itti gaafatamuummaa seeraa jalaa haalli itti miliiqan hin jiru jedhu bulchaan godiina shawaa kaabaa Obbo Taaddasaa G/tsaadiiq.
Hojii kalaqaa kudhanii ol kan oomishee fi kanneen keessaa sadi’iin sadarkaa naannoo fi biyyaalessaatti dorgomee tokkoffaa ba’uun ka xumure, dargaggoo Waasihun Tafarrraa, weerera vaayirasii kooronaa dursanii ofirraa ittissuuf ka gargaaru, meeshaa guwaantii yokaan haguuggii harkaa bakka bu'u hojjetee dhiheessee jira.
Hojii kanaaf waanan danda’e mara hojjedheera, kanaaf itti gaafatama kana fudhachuu kootti waanan gaabbu hin qabu jedhan.
Hojii kana jalqabuu dura akkuma baratame daandii biraa yeroof banuun otuu jiru, isuma jiru gam tokkoon suphaa gam kaaniin immo konkolaataan gamaa fi gamanaa dabaree wal bira akka darbu gochuun danqaa guddaa uumuu isaa imaltoonni iyyaataa jiran.
Hojiileen Ittisa COVID 19 Waan Hojjetamuu Hanqataniif Mana-barnootaatti Deebi’uun Hin Milkaa’iin Hafe, Jedha Mootummaan Naannoo Oromiyaa
Hojiille dargagessa kanaan kalaqaman kessaa tokko kan inni ‘sirna daldalaa biyyaattii amayyessuufan hojjedhe’ jedhuu, teknooloojii “Africa Digitaal Marketing” jedhamu.
Hojii maallaqni hin baafamneef harka caalaan dubartootaaf kennama, kunis itti gaafatama maatii, maanguddoota dullooman fi dhukkubsatan kunuunsuu dagbalata jedha jaarmayaan kun.
Hojii misoomaa fi invastmeentii Keniyaa irratti danqaa kan ta’e tokko malaamaltummaa Keniyaa keessaa fi biyya ollaa taate Somaaliyaa keessatti sodaa nageenyaa Al- Shabaab uumee ta’u ibsamee jira.
“Hojii misoomaa waan biyyattii keessatti geggeessaa jirruuf, biyyattii gara biyya galii giddu-galeessaa qabduutti ceesisuuf jecha waggoota kurnan yokaan kudha-shanan fuul-dura keenyaaf aangoo siyaasaa dabarsinee kennuu hin dandeenyu” jedhaa turan – jedhu.
Hojii muddama mootummaa federaalaa fi naannoo Tigraayi gidduu jiru hiikuun, itti gaafatama komiishina araaraaf kenname akka hin ta’in ta’in geggeessitoonni hojii komiishinichaa beeksisan. Komiishinichi labsii dhaan erga hundeeffamee booda yeroo hedduu kan fudhate hojii isaa inni ijoon ofii isaa ijaaruuf hojii isaa ijoo dhaaf haalawwan mijeessuu akka ture illee ibsamee jira. Komiishinichi araaraa har’a waaree irratti ibsa gaazixeessotaaf kenne irratti barreeffama gabaabaa raabseen, kan irratti fuuleffate baatilee sadan darban hojii hojjedhe jedhe adda addaa irratti ture.
Hojii Muuziqaatti seenuudhaaf dursee Weellistoota akka Abitaw Kabbada, Zarihun Wadaajoo, Solomon Dannaqafi Ilfinash Qannoofaa wajjin wal-baruun akka isa gargaare dubbata.
Hojiin aangoo irraa kaasuu kun kan fudhatame koreen gidduu Adda bilisummaa uummata Tigraay kan geggeesseen yoo ta’u gamaaggammni sun itti fufaa ennaa adeemu ba’ii isaa irraa ka’uu dhaan hojiin sirreessuu kan itti fufee geggeessamu ta’uu Dr.Debretsion G/Mikaa’el ibsaniiru jedha Alem Fisehaa Meqelee irraa.
Hojii Naga Eegumsaa Waaltaa Ajajaa Tokko Jala Galchina: Ministeera Itiisaa Itiyoophiyaa
Hojiin Barnoota Fageenyaa Itiyoophiyaa keessaa Uggurame.
Hojiin diiggaa sun itti fufus helikoopteroonni haleellaa oofan kan Emireet amma iyuu maadhee sana keessatti argamu. Galaana diimaa fi galoo galaana Eden kan wal agarsiisu bakka tarsiimoo Bab el-Mandeb cina turuun barbaachisaa dha jedhamee jira. Tokkummaan Emireetota Arabaa garu yaaddoowwan dhiibbaa irra kaa’an hedduun ishee mudatuu mala.
Hojiin Diplomaasummaa Hojjetame Kan Milkaa’e Jedha Ministeerri Dhimma Alaa Itiyoopiyaa
Hojiin dippiloomaasii yeroo xumura Prezidaantummaa Obaamaa kanatti mumul’atu, kan Israa’eliin qeequ kun – hoogganoota Israa’el, akkasumas seera-tumtoota Dimookiraatii fi Ripubilikaanii irraa qeeqa hordofsiisee jira.
Hojiin dursaa kan paartichaa biyyatti keessatti tasgabii buusuuf hojjachuu akka ta’e ibsamee jira.
Hojiin Finfinnees ta’e Godiina Addaa Oromiyaa Keessatti Gaggeeffamu Isa tokko Fayyadee Isa Kaan Kan Miidhu Ta’u Hin Qabu: Dr. Abiyyi Ahmad
Hojiin gaggeeffamaa jiru haal gaarii irra akka jiru kan ibsan Obbo Nabiyaat hojii ittii fufiinsaan gaggeeffamaa jiru kunis hariiroo biyyoota lameen gidduu bifa dhaabbatummaa kan qabsiisan akka ta’e dubbatan.
Hojiin godaantota gara biyyaa deebisuu, qaamotaa fi waajiraalee mootummaa dhimmi kun laallattu hundaan qindoominaan hojjatama an jedhu ibsi Ministira Haajaa Alaa Itoophiyaa kun godaantooni lammii Itoophiyaa ta’uu mirkaneessuudhaa qabee hojiiwwan godaantota gara biyyaa deebisuun dura hojjataman tarreessa.
Hojiin haaroms masaraa Abbaa Jifaar akka eegalamuuf waliigalteen gargaarsa mootummaa Yunaayitd Isteetis, Dhaabata World Fund jedhamuu fi Abbaa-taayitaa Qoranaa fi Kunuunsa Hambaalee Federaala gidduutti malattefamee jira.
Hojiin Ihadeg jaarmolii gargarsa namoomaa uummata Ogadeniif gargaarsa akka hin goone waan ta’eef shofeera sana kan ajjeese humnootii mootummaa ti jedhan obbo Husen.Dubbi himaan mootummaa Itiyoopiyaa Obbo Shimelis Kamaal immoo ONLF-n shororkeessummaa dhaan himachuu dhaan haleellaa sana kan raawwate jedhan. Obbo Husen Rakkoo jiru gareen mirga namaa fi gaazexxeesonni akkasumas qaamni walabaa naannoo sana seenanii haala jiru akka qoratan tokkummaa mootummootaatti barreeffamaan dhiyeeffannee deebii eegaa jirra jedhan.
Hojiin isaa garuu tokkicha. Naannoo isaa tiksa, achii immoo Itiyoophiyaa tiksa. Kanaaf, mootummaa federaalaa yokaan Itiyoophiyaa fi Amaaraa adda qoodee, lamaan isaanii akka diinaatti akka wal-ilaalan kan godhu – hojiin nageenyaa bala’amaa dha. Nutis kana hin fudhannu. Har’as, booris federaala waliin hojjenna. Federaallis kan keenya, jennee amanna – jedhan.
"Hojiin isin hojjettan namoota dullooman akka kiyyaatti dubbachuu yoo tahe, namoota madda humnaa tahan, kanneen hamlee fi yaada haarawa qaban dhaqqabuu hin dandeenye. Kanaaf jecha hoogganoota ka dhaloota egerii yoo walitti-waamne waan gaarii dha, jennee yaadne.Dargaggoonni hoogganoota egerenii kun, dimookiraasii, mootummaa ifa-galaa fi preesii walaba ijaaruuf akka dhaabatan ka jajjabeessan, Prezidaant Obaamaan. “Dhiironni Afrikaa ijaarsa dimookiraasii keessatti sagalee dubartootaaf iddoo guddaa kennuu qabna, jedhan. Akka jecha isaaniitti, dhaabbatni tokko dimookiraasii ijaaruu raajee, garuu dhaaba isaa keessatti dubartiin sagalee qixxee hin qabdu tahe, raajiin isaa ka kijibaa ti.Prezidaant Obaamaan marii dargaggoota hoogganoota Afrikaa hegerenii waliin geggeessan sana irratti waa’ee biyyoota Afrikaa kaan mara caalaa haala rakkisaa keessa jiranii -- waa’ee Zimbaabuwee fi Somaaliyaa illee dubbatanii jiran. .“Youth Initiative for Democracy in Zimbabwe” - yokaan “Kaka’umsa Dargaggooraa Dimookiraasii Zimbaabuwee keessaaf” dhaabbata jedhu kan hundeesse, dargaggoo Sidnii Chiisii cunqursaa prezidaantii biyya isaa Roobert Mugaabeen geggeessamaa jiru ilaalchisee yaaddoo qabu ibsate.Haala sanatti akka gaddaan qalbiin isaa cabe ka dubbatan prezidaant Obaamaan “biyyi sun --- guuboo daabboo tahuu malte Mugaabeen akka qabsaawaa bilisummaatti as bahe, akka hoogganaa biyyatti garuu -- ifatti yoo dubbadhe, uummata biyya isaaf waan gaarii gochaa hin jiru,” jedhan.Zimbaabuwee waliin hidhata dippiloomaasii fi dinagdee akka jabeessuu fedhan dubbatanii, garuu kun haala bulchiisa Mugaabee jijjiira, jedhanii akka hin amanne hubachiisan.Dhaabbbata “Gumii Hoogganummaa Dargaggoota Somaalee” jedhamu kan hoogganu, dargaggoo Abdii Najimaa immoo , Ameerikaanonni, kanneen Somaaliyaa keessatti dimookiraasummaa fiduuf hojjetaniif gargaarsa maallaqaa kennuuf yoo qophaawan tahe gaafate.Ameerikaanonni fi Mootummaan Yuunayitid Isteets, milkaa’ina Somaaliyaa, ka cimsamii barbaadan tahuu ibsuudhaan, ""Caasaa fi haala uummata Somaaliyaa gargaaru diriirsuuf kanneen hojjetaniif lammiwwan Yuunaayitid Isteets gargaarsa guddaa qaban"" jedhan, Prezidaant Obaamaan. Prezidaant Obaamaan dargaggoota biyyoota Afrikaa ka biroo akka Gaanaa, Maalii, Mozaambikii fi Maalaawii irraa dhufan irraa gaaffiilee dhihaataniifis deebii kennanii jiran. Itiyoophiyaa irraa dargaggoota afur tu walga’ii kanaaf dhufe. Kanneen keessaa garii, wallistoota waldaan gurmaawan kaan immoo dargaggoota hojiiwwan ka birootti bobba’ani."
Hojiin Itiyoo Telekoomiin Hanga Tokko Gara Kampanii Dhuunfaatti Dabarsuu Jalqabame
Hojiin ittisa vaayrasii koronaa Kun ka hojjatamu ugguura ka'amee yeroo tokko hojii irra olchaa yeroo ka biraa kaasaa akkasumas deebisani hojii irra olchaa miti jedhee jira.
Hojiin kun dhaabatee itti fufuun yoo Traamp baasii doolaara biliyoona 5.7 ededa daangaa Meksiikoo waliin jiru ijaaruuf gaafatan yoo dhiisuu didan qofa. Kun immoo milkaa’ina waan hin qabaannee fi qaalii dha jedhan.
Hojiin kun hojii baay’ee cimaa waan ta’eef, waan qofaa hojjechuun danda’amu miti – jedhu.
Hojiin kunis sanyii midhanii foyyeeffame gargaaramuun yoo ta’u leenjii kanaa kan argatan qonnaan bulaa Miliyoona 6 keessaa yeroo ammaa miliyoonni 2.2 hojii irra oolchaa kan jiran ta’uun milka’inaa fi ajaa’ibsisaa dha jedhu. Warri hafan bu’aa isaa eega rganii booda hojii irra oolchu jedhu.
Hojiin kun ka mootummaa Itiyoophiyaa fi mootummaa Moozaambikiin qindaa’ee koolu-galtoota Afriikaa balaa irraa oolchuuf Gamtaa Awrooppaatiin deggerame.
Hojiin Laga Xaanaa Irratti Aramaa Biqile Dhabamsiisuu Sababaa COVID-19 Danqame
Hojiin manneen seeraan ala ijaaraman diiguu kun magaalaalee 25 keessatti gaggeeffamaa akka jiru akkasumas bara darbee iyyu Laga Xaafoo keessaa manneen kuma tokko deegamuu ibsan.Kunis jijjiramnii eega jalqabamee booda qonnaan bulaa fi uummata biraa gaaffii dhiyaateen ta’u Obbo Admaasuun Daamxoo ibsanii jiru.
Hojiin meeshaalee xixxiqqaa harka namoota dhunfaa jiran galmeessuu kana jalqabuuf irratti hojjatamaa kan jiru ta'u kan beeksiisee ministeera Nagaa ti.
Hojiin Mirga Dhala-namaa Seera Mootummaan Itiyoophiyaa Baaseen Laamsha’e, jedha Amnistiin
Hojiin mirga namoomaa kabajsiisuu kan gabaasaaf hojjatamu osoo hin taane kan dantaa lammileef kabajamu dha, waajirri Abba Alangaa Federaalaa Itiyoophiyaa.
Hojiin Mootummaa Ameerikaa Hangi Tokko Amma Iyyuu Cufataa Dha
Hojiin Mootummaa Uummataaf Ifaa Ta’uu Qaba Jedha Heerri Itiyoophiyaa
Hojiin Mootummoota Abbootii Irree Wal Fakkaata
Hojiin qorqttoota addaa jedhamu kunis Eertraa addatti baasanii tasgabii dhabsisuu akkasumas nagaa fi nageenya akkasumas misooma kutaa Sanaa caalaatti wal xaxaa gochuuf irratti akeekkate jedhan aangawaan ministrii dantaa alaa Ertraa kun.
Hojiin Siviilootaa fi Ripxe Loltoota Aleeppoodha Baasuu Guyyaa Tokkoo Dhabbatee Turus, Harra Itti Fuufe
Hojiin tajaajila geejjibaa mootoraan kennuu godinaalee gujii lameen keessatti erga dhowwamee rakkoo keessa buunee jedhu warri hojii kanaan bulan.
Hojiin Tola-ooltummaa Hawaasa Musliimaa Yeroo Kanatti Jabaatee Itti Fufuu Qaba
Hojiin Tola-ooltummaa Hawaasa Musliimaa Yeroo Kanatti Jabaatee Itti Fufuu Qaba, Jedhu Hayyoonnii fi Hordoftoonni Amantichaa
Hojiin Warqee Baasuu Jalqabamuuf Jira: Angawaa
Hojii Oromoon gaggeessu kan bifa garaa garaa keessatti rakkoon mudatu Isponsara dhabuu akka ta’e ibsitee jirti.
Hojii qonnaan irra kan turan kanneen biroon 7 madaa’uus ibsanii kan ibsan bulchaan aanaa Burjii obbo Mantaa Harmee
Hojii qotanaii baasuu itti fufee akka jiruu fi reeffi namaa illee ituu hin hafiin waan hundumtuu addaan ciccitee ba’aa akka jiru aangawaan nannoo ibsanii jiran.
Hojii shoroorkessuummaa waliin wal qabatee miseensonni Adda Bilisummaa Oromoo hedduun hidhamaniiru kan jedhan obbo Mallas miseensonni paartilee mormituus hidhamuu ibsanii jiru. Akka jecha isaantti miseensa paartii mormituu ta'uun kun, akka aguuggiitti itti gargaaramu jedhu.Miseensoota ABO ta'ee kan mormitoota hundumaa hidhuu hin dandeenyu,kana yoo goone naannoon mormitootaa callinsaan guutama sodaa jedhu qabna jedhan.Kanneen hidhaman irratti ragaa quubsaa kan mana murtii duratti dhiyaatee ittiin injifachuu dandeenyu qabna jedhan Obba Mallas Zennaawwii.MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Hojii teknooloojii hojjetu irraa galii akka argataa jiruu fi dorgommii sadarkaa addunyaa akka mo’ellee dubbata – Abdiisaan. Caqasaa.
Hojii to’annaa gaggeesuuf jecha Yunaatiid steetes Itiyoophiyaa gama kibbaa Arbaa Miinc irraa xayyaara nama of keessaa hin qabne ykn Droon jedhamtu gara Somaaliyaatti bobbaasuu ishee beeksiistee jirti.
Hojii Tola-oltummaa Dhibee Koroonaa dursanii ittisuuf geggeessamuuf maallaqa haga birrii miliyooona shanii tahu ramaduu isaaniis beeksisanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hojii Tola-ooltummaa Harka Qulqulleessuu fi Hubannoo Vaayrasii Koronaa Kennuu Ambotti Deemsisamaa jiru
Hojii Tola-ooltummaa Ijoollee Maatii Isaanii Du’aan Dhaban  Deggeruuf Hojjetame
Hojii tola ooltuummaa sadarkaa biyyaalessaatti Itiyoophiyaa keessatti jalqabuuf tola ooltota kuma kudhan (10,000) marsaa jalqabaatti simachuuf galmeessuu eegaluu isaa ministeerri nagayaa beeksise.
Hojiitti ni deebina. Dursuu dhaaf ni baana jedhan. Jireenya keessan akka hin dhuunfanne hin godhina. Gad ba’aa, of eeggadhaa jedhan. Yaada uummataa funaanameen kan deggersi isaanii itti aanaa prezidaantii duraanii Joo Baayideniin booda jiru prezidaant Tramp,falmii Onkoloolessa 15 geggeessamuuf jiru irratti mormituu isaanii kaadhimamaa dimokraatichaa waliin dhiyaachuuf karoorsuu isaanii duulli filannoo Ripaablikaanotaa ibsee jira.
Hojii uggurri weerara vaayrasii koronaa mana ishii oolchinaan yeroo argattee jalqabde kanatti akkamitti akka seentee fi mullata qabattee kaate irratti mari’achuuf keessummaa Labataa godhannee, dhaggeeffadhaa.
Hojii Waldaan Waldaan Wal-gargaarsa Qeerroo Faca'ina Vaayirasii Koronaa Ittisuuf Hojjetaa jiru
Hojii yakkaa kana qindeessuus ta’e kanneen qindeessaniif namni meeshaa ta’ee argame seera jalaa miliquu in danda’u, haal duree tokko malee seeraan gaafatama. Beekaas utuu hin beekinis kanneen adda addummaa bal’isanii fi jeeqama uuman aktivistoonni fi paartileen siyaasaa harka isaanii sassaabbachuu qabu, xumura irrattis daandii nagaa fi dimokraasii amma jalqabnee jirru humni kam iyyuu gufachiisuu akka hin dandeenye isinii mirkaneessuu feena jedha ibsi mana maree naga eegumsa biyyoolessaa Itiyoophiyaa biraa har’a ba’e.
Hojjaan gabaabaa murqicha gannaan ijoollee tahullee akka warrii isa beeku jedhutti jabeennii dhaghuma. Brighton namii kun waan hin dandeennee hin qabu jettee mataan dhaabdi.
Hojjataa 13 qabaniin akka jecha ambaasaadder Iwunetuutti hujii hedduu hojjachuutti jiran.
Hojjataa gameessii kan prezidaant Donald Traamp bara 2016 keessa abbaa alanagaa Raashiyaa waliin dubbatee jira oduu jedhu masaraan mootummaa Raashiyaa Kreemlin beeksisee jira.
Hojjataa mootummaa kutaa 12 gadii bara 2016 keessaa mindaan hin dariniifillee mindaa daraniif.
“Hojjataa ufi kennee hojjatu feena,” jedha itti aanaan daarektera IQQO,Dr Asaffaa Taa’aa.
Hojjatonni eegumsa fayyaa kanneen shakkamoota waliin hojjatan hanqiina meeshaalee qabaachuun isaanii yaaddoo uumuu isaa ibsanii jiru,
Hojjatonni Gargaarsaa Sudaan Kibbaa Keessatti Qabaman Gadhiifaman
Hojjatonni waajiira qorannoo Fedeeraalaa( FBI ) mana hogganaa duula filaamaata prezidaant Traamp duraanii dhuma baatii Adooleessa darbee sakata’anii jiru. Kunis Raashiyaan deemsa filannoo prezidaantii Amerikaa kan bara 2016 keessaa harka qabdi yoo ta’e qorannaa gaggeeffamu itti fufuu isaanii agrsiisa.
Hojjatoonni dhaabataa fi kanneen biroo kontraataan hojjatan dabalatee kaampaanilee Guugl addunyaa irra irra hedduun isaanii dubartoota kan ta’an har’a mormii wal fakkaataa dhageesisuu jedhamee eegama.
Hojjatoonni FBI waraqaa ajaja sakata’aa kanaaf barbaachisu Wiixata Kaleessaa kan ergan yoo ta’u galmeelee maallaqaa fi kanneen biroo tarii kan hariiroo Traamp fi Kohen gidduu jiru fudhatan.Kunis dubartii taatoo filmii kan qunnamtii saalaa kan taate Stormii Daniels haariroo jaalalaa dhoksaan prezidaant Traamp waliin qabdu akka dhoksistuuf jecha filannoo bara 2016 dura Dolaaraa kuma 100 fi kuma 30 Kohen kenneefii jira isa jedhu ilaaluuf ta’uun beekamee jira.
Hojjatoonni keenya leenjii barbaachisaa kanneen argatan ta’u beekna jedhanii balaliisaan xayyaaraicha Itiyoophiyaa kufee leenjii hin arganne jechuun Amerikaa keessa kan maadheffatan Niiw York taayims fi Waashingtan poost oduu dharaa hundee hin qabne gabaasan jedhan. Knaafis himannaa irratti dhiyaachuuf ka jiru ta’u Obbo Tawaldeen ibsanii jiru.
Hojjatoonni Warshaa Oomisha nyaata beeyladaa Alema Kaawdii jedhamuu Bishooftutti argamu warshichii dhittaa mirgaa isaan irratti geggeessuu fi hojjatoota dhibba sadihii oliis hojii irra dhaabu isaa himatan.
Hojjatoota nagaa fi basaasa biyyoolessaa akka qabamana hajajamam kun warra armaan dura hin qabamin dubbii isaanii tana mana murtii federaalaa damee Lidetaatti laaluutti jira.Jara kana wanjala gugurdaan himachuutti jiran.
Hojjattonni doniiwwan sadan keessa turan 24 akeekkachiisa Raashiyaa biraa kenname diduun doniwwan suun seeraana ala akka galaana Raashiyaa seenan godhan jetti Raashiyaan.
Hojjattonni Isaa Ajjeefamuu Ministiriin Barnootaa Itiyoophiyaa ibsee Jira
Hojjattonni Oromoo kanneen bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti waajiraalee mootummaa Federaalaaf hojjataa turan sodaa nageenyaaf jecha gamasitti hin deebinuu jechuun iyyataa jiru.
Hojjattonni tajaajiila eegumsa fayyaa manaa fi qe'e irraa godaananii jiru.Tajaajiilli akkaan barbaachisaanis addaan citeera jedhan.
Hojjattonni yoo xiqqaate 4 walitti bu'iinsa Tigraay keessaatti gaggeeffameen ajjeefamuu gareen gargaarsaa kan addunyaa Jimaata har'a beeksisee jira.Rakkoo gargaarsa dhala namaa hammaataa jiru kan ilaaleen Itiyoophiyaa fi kan waan godhu dhabee Tokkummaan Mootummootaa ilaalcha adda addaa calaqqisaa jiru.Kunis uummata Miliyoona hedduuf kan akka nyaataa fi kanneen biroon dhumaa dhumaa yeroo jiruutti jedhamee jira.
Hojjattoonni dhaabbata tajaajila mantii Kiristaanaa “Great Commission Ministry Ethiopia” jedhamuu lamaa fi ilmi hojjetaa isa tokkoo kaleessa Godina Wallagga Lixaa, aanaa Ganjiitti ajjeefaman, iechuun Lixa Oormiyaatti qindeessaan tajaajila dhaabbatichaa, Paaster Asfaaw Hordofaa Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Hojjattoonni Tokkummaa Mootummootaa Kellaalee Sakattaa Cabsanii Darban Dhukaasni Isaan Muudateera: Mootummaa Itoophiyaa
Hojjattoota FBI cufaa ufi irraa oofee waan fedhe hojjachuu dandaha.Gara dubbiin tun isa geessitu cufaa seenee qorachuu dandahaa tana itti gaafatama qaba.
Hojjattoota gagaarsa balaatii fi warrii tolaan nama gargaaru bidiruu guurratee bisaan irra yaa’aa nama mana keessaa bahuu dadhabe balbala itti dhaanaa baqachisuutti jira.
Hojjattoota tana waan hedduun himatan;mana hidhaatti waan fedhan nama tolcha,ulee hamaamtuu dhaanan,mana hidhaatti uleen ijjeesanii fi waan hedduu.
Hojjattootii baankii tanaa armaan duralleetti seera malee liqee kaardii ‘credit card’ doolara miliyoona 3.5 namaa kennan jedhani himatan.
Hojjattootii daarii biyya Liibiyaa irra hojjatan dubartii tokkoo fi dhiira jaha balaa sun irraa barbaarsan.
Hojjennee Bulla Jennee Biyyaa Baanee Dararaa Hamtuu Booda Deebi'uuf Murteessine: Baqqattoota
Hojjetaa Mootummaa, duula ibidda dhaamsuu sana qindeessaa jiran, Obbo Lataa Shanee akka jedhanitti uummatni gaara kaakkaatti naanna’ee ka dhorkuu yaalaa jiru tahe iyyuu laft isaa lafa gaaraa waan taheef dhorguudhaaf baay’ee rakkisaa dha.
Hojjetaan Dhaaba Gargaarsa Xaaliyaanii Tigraay Keessatti Ajjeefame
Hojjetaan gargaarsa namoomaa fi angawoonni naannoo lama Naayijeeriyaa kaaba gama bahaa kessatti kanneen argaman loltoota garee Isaamummaan iggitamuu isaanii angawoonni nageenyaa lama kaleessa ibsanii jiran.
Hojjetaan hawaasaa tokko, Saalmaan Abbeedii “of wareegaa Boombii dhoosu ta’uun gaarii dha” jechuu isaa dhaga’ee – qondaalota naga-eegumsaatti gabaasuu isaa dubbata.
Hojjetaan waajjira fayyaa naannoo Somaalee wanni kun dogongoraan ta'e jedhuu; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Hojjetaa sivilii har’a haleellaa sanaan ajjeefamee akkasumas uummata Iraaqi kanneen hookkara gocha gara jabinaan dararamaa jiranii ilaalchisuun gadda keenya ni ibsina.
Hojjetoonni daandii Baaburaa biyyattii uummata siivilii biyyattii ka biroo wajjiin ta’uudhaan, mootummaa humna waraanaa gaafata Guraandhala tokkoo mootummaa Siivilii biyyattii fonqolchuu fi hooggantuu siyaasaa fi aangawoota kanneen biroon hidhuun taayitaa qabate kana mormuudhaaf, duula diddaa uummataa geggeessaa jiran.
Hojjetoonni Embaasichaa, dhimma tokko tokkoo namaa irratti hundaawee, gara sana deemuun kan ehamamu tahuu ka dubbate – Embaasiin Ameerika, kanneen yeroo ammaa “Ambo, Baakkoo, Holataa fi naannawa sana jirtan, yoo socho’uu barbaaddan of-eeggannoo cimaadhaan tahuu qaba” jechuun akeekkachiisee jira.
Hojjetoonni Gargaarsaa Ferensaay Namoota Saddeet Kanneen Niijer Keessatti Ajjeefaman Keessaati
Hojjetoonni lammiwwan Keeniyaa, kaampaaniilee Chaayinaatiin akka gidirfamaa jirna kan iyyataa jiran yyoo tahu, mootummaan Keeniyaa immoo, gochaa sana komachuu irraa hojii kaanppaanileen Chaayinaa biyyattii keessatti hojjetan akka dinqiifachuu qaban hubachgiisan.
Hojjetoonni shananuu lammiwwan Somaaliyaa yoo tahan, talaalii Pooliyoo, ka Sagantaa Jaarmayaa Fayyaa Addunyaan geggeessamaa jiru keessaa hojjetan.
Hojjettonni eyyama guutanii mana isaani akka turan taasisaman eenyu faa akka tahan adda baafamuu isaallee hoogganaan Biiroo Tajaajila Uummataa yokaan Paablik Sarvisii fi Qabeenya Misooma namaa Oromiyaa Dr.Biqilaa Hurrisaa ibsanii jiru.
Hojjettoonni Ameerikaa itti dabalaa 787,000 ta’an torban darbe iyyata hoji dhabiinsaa galfatanii jiran.
Hojjettoonni buufata xayyaara Shaarl de Goal hangi tokko torban kana hookkara hoji dhaabinsaa irra turan. Waggaa darbe hojjettoonni buufata xayyaarichaa hedduun leellistootaa ta’an jedhamuu dhaan waraqaan eenyummaa harkaa fudhatamee ture.
Hojjettoonni Dhaabbata Piis Kroops Duraanii Dararaan Tigraay Keessaa Akka Dhaabatu Deggersa Ameerikaa Gaafatan
Hojjettoonni Eegumsa Fayyaa Magaalaa Hawaasaa Uummata Dadammaqsuuf Daandiitti Ba’an
Hojjettoonni eegumsa fayyaa namoota hedduu vaayiresiin kun qabe kunuunsuun hedduu ko’oommatanii jiru.
Hojjettoonni gargaarsaa Ferensaay ja’a fi kanneen dhaaba ACTED jedhamu keessa hojjetaniif shofeerri isaanii Dilbata kaleessaa namoota qawwee hidhatanii motorcycle dhaan niger kiba gama dhiyaa keessa soso’aa jiranin ajjeefamuu angawoonni beeksisaniiru.
Hojjettoonni gargaarsaa mooraa namoota biyya ofii keessatti qe’ee irraa buqa’anii kan Bambaarii jiruuf gargaarsa namoomaa raabsaa jiran. Republikii Afriikaa waaltaa keessaa bakka rakkoo hamaan jiru bakki kun.
Hojjettoonni Gargaarsaa Sudaan Kibbaa Naannoo Hongeen Miidhame Keessaa Ba’uuf Dirqaman
Hojjettoonni gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa, Tigraay keessaa sochiin gargaarsa namoomaa dhorkamuu, hojjettoonni gargaarsaa gaaffiif dhaabsisamuu fi hojjettoonni gargaarsaa keellaa sakatta’a waraanaa irratti to’annaa jala ooluun gabaasamuun itti fufeera jechuu dhaan dubbi himaan muummicha barreessaa kan tokkummaa mootummootaa Stephane Dujarric ibsaniiru. Qabeenyaa gargaarsa namoomaa saamuu fi qabuun qaamotii walitti bu’iinsa sana keessajiraniin geggeessamuu illaa gabaasaniiru.
Hojjettoonni Industriyaal Paarkii Hawaasaa keessaa hojii dhiisanii deeman dhibba irraa harka 60 ol ta’an tasgabbaa’anii akka hojii itti fufan kan gargaaruu fi akkasumas hojjettoota durbartootaa paarkichaa irra ga’a kan jedhame dararaa quunnamtii saalaa hambisuuf projektiin hojjetu doolaara ameerikaa miliyoona sadiin jalqabsiisuu isaa Plan International beeksisee jira.
Hojjettoonni itti dabalaa fi deggersi maallaqaa akkasumas daandiin amansiisaa ta’e naannoo sana keessatti sadarkaa barbaachisuun dhaqqabuuf haalli amansiisaan akka jiraatu waahiloonni keenya akeekkachiisaniiru jedhan dubbi himaan muummicha barreessaa tokkoummaa mootummootaa Stephen Dujaric.
Hojjettoonni ja’an garee gargaarsa sadarkaa addunyaaf kan hojjetan ta’uu miniteerri ittisaa Niger Issoufou Katambe Rooyitersiif ibsaniiru. Angawoonni duraan namoonni kun tuuristoota jedhanii turan.
Hojjettoonni kana irratti bobba’anis bishaan ga’aan sulula sana keessatti nam’uun doonittii dabarsa jedhanii kan abdatan yoo ta’u qiyyaafati sadarkaa addunyaas sana ture.
Hojjettoonni kun hookkara hoji dhaabinsaa kan jalqaban yeroo dheeraaf gaafataa kan turan dabala mindaa fi bu’aawwan ka biroon deebii waan hin argatiniif ta’uu ibsaniiru.xalayaa kana ibsu illee muummicha ministeeraa Abiy Ahmediif erguu isaanii ibsanii jiran. Prezidaantiin hojjettoota to’annaa balalii qilleensaa obbo Fitsuum Xilaahun VOAf akka ibsanitti hookkara kana kan waame waldicha utuu hin taane dhiibbaa irra jiruun hojjettoota ta’uu dubbatan.
Hojjettoonni mootummaa federaala Itiyoop;hiyaa gumii minsteerotaan murtiin erga darbee booda har’a mana taa’anii hojii hojjechuu jalqabaniiru.
Hojjettoonni Mootummaa Federaala Itiyoophiyaa Har’aa Qabee Mana Ta’anii Hojjechuu Jalqaban
Hojjettoonni qooda biyya tokkoof gumaachaniif kabajaan yaadatamuu qabu
Hojjettoonnis bakka qulqulla’aa sana irratti ijaaramee kan ture dallaa sibiilaa akkasumas karra isaa irra kan turan kaameeraawwan naga eegumsaaf kaa’aman har’a erga kaasanii booda warri Faalisxiin daandiiwwan naannoo qulqullaa’aa sana jiran irratti ba’anii gammachuu isaanii ibsanii jiru.
Hojjettoonni Sudaan Hookkara Hoji Dhaabinsaa Geggeessaa Jiran
Hojjettoonni Sudaan hookkara hoji dhaabinsa guyyootii lamaa har’a jalqabanii jiru. Waldaan hojjettootaa, dhaaboliin ogeessotaa akkasumas paartileen siyaasaa waliin ta’uu dhaan bulchiinsi waraanaa aangoo mootummaa siviliitti dabarsee akka kennu dhiibbaa gochuuf hookkara hoji dhaabinsaa kana labsan.
Hojjettoonni Sudaan mootummaan bulchiinsa waraanaa aangoo bulchiinsa siviliitti akka dabarsu dhiibbaa gochuuf jecha dilbata darbee qabee hookkara hoji dhaabinsaa kan guutuu biyyaa geggeessaa jiran.
Hojjettoonni tajaajila biyyoolessa biyyattii fi maanguddoonni waaltaa eegumsa fayyaa keessa jiranii fi kanneen isaan kunuunsan kibxata borii talaallii kampanii dawaa Ameerikaa guddicha Pfizer fi kan Jarmanii BioNTech waliin ta’uun qopheessan isa jalqabaa fudhachuu eegalu. Dhaabbati waa’ee eegumsa fayyaa to’atu kan mootummaa talaallii sana erga raggaasisee booda ture kaka’umsi isaa kan jalqabu yoo ta’u, kunis Briteen uummataaf talaallii kennuu dhaaf biyya gama dhiyaa keessaa isee jalqabaa ta’uuf jirti.
Hojjettoonni To’annaa Daandii Balalii Itiyoophiyaa Hojii Dhaaban
Hojjettoota Embassy san’aa jiran waliin wal quunamuu dhaan Hanga Adoolessa sadii bara 2014tti mootummaan Yemen eessa akka jiru nutti hin himne jedhan.
Hojjettoota gargaarsa namoomaa kanneen hanga amma Maqalee fi naannoo Tigraay keessa jiran ilaalchisee yaaddoo qabna jechuu dhaan gareeleen martinuu kanneen walitti bu’iinsa kana keessatti hirmaatan eegumsa barbaachisu akka godhan gaafatee jira.
Hojjettoota miliyoona 22 kanneen hojii dhabanii turan keessaa miliyoonni 10 amma iyyuu hojii hin qaban.. Hoji dhabiinsi US keesaa baatii Sadaasaa keessa dhibba irraa harka 6.7 kan ture yoo ta’u hayyoonni dinagdee hedduun akka jedhanitti lakkoobsi kun baatilee hanga tokkoof akkuma ol ka’etti itti fufa.
Hokkara Buraayyuu fi Finfinnee keessaa walqabatee Namoonnii To’annaa Jala Olaa Jiru
Hokkara Dhiheena Finffinee Keessatti Mudateen Namooni 28 Du’un Himame
Hokkara dhiheena kana magaala Finffinee keessatti mudateen namooni 28 du’uu Komishiiniin polisii maagaala Finffinee beeksise.
Hokkara Gaggeeffame Booda Kongrasiin biyyatti Joo Baaydin Filannoo Injifachuu Raggaasiisee Jira
Hokkara Kaleessa Waajiira Mana Maree Yunaaytid Isteetes Irratti Gaggeeffame Sana Booda Kongrasiin biyyatti Joo Baaydin Filannoo Injifachuu Raggaasiisee Jira.
Hokkara Mana Maree Yunaaytid Isteets Irratti Dhaqqabe Laalchisee Hoggantoonni Biyyoota Addunyaa Gaddaa fi Qeeqa Ibsaa Jiran
Hokkara nannoo sana keessatti gaggeeffame waliin hidhata kan qaban to’annaa jala oolchuun leenjiin kennamaafii akka jirus ibsaniiru.
“Hokkara Uumameef Gam lameen Itti Gaafatamoo Dha “ Prezidaant Traamp
Hokkara Waajiira Mana Maree Yunaaytid Isteetes Irratti Gaggeeffame
Hokkara yeroo sanaa namoonni dhibba hedduun keessatti dhuman qiyyaafannaa humnootii mootummaatu irra ture jechuun qorannaan Tokkummaan mootummootaa gaggeesse murteessuus mootummaan garu haalee jira
Hokkarra hidhattonni Afgaanistaan keessatti geesisan dabalaa adeemuun Kaabul fi Islaamabaad giddutti muddama hammeesse.
Hokkarri Burundii Keessatti Belbele Ittuma Fufe
Hokkarri Finfinnee Fi Naannawaa Ishee Lubbuu Galaafate
Hokkarri Koonsoo fi Naannoo Sanitti Geggeeffamaa Ture Gab Jechuun Himame
Hokkarri kun kan ka'e wellisaa beekamaa Haacaaluu Hundeessaa hidhattoota eenyummaan isaanii hin beekamneen eega ajjeefamee booda.
Hokkarri kun kan uumamees Falisxinoonni kuma hedduun daangaatti qajeelaa yeroo turanti.Namoota warra jalqaba dhagaa darbachaa fi Gommaa Ibiddi itti qabate gargaaramaa turan irratti Waraanni Israa’eel tarkaanfii fudhachuu isaa ibse.
Hokkarri maatii keessaa maali? Furmaani isaahoo?Dhimma kana irratti marii gabaastun VOA Tuujubee Horaa oggeetti fayyaa Aaddee Furtuu Annootaa wajjin geggeesite daawwadhaa. “Hokkara maatii keessaa ittisuun mirga namaaf falmuu dha,” ka jedhan ogeettiin fayyaa kun rakkinichi hawaasa keenya keessatti ammam hammaataa akka ta’e tarreessudhan rakkinni kun jiraachuu isaa ifatti haasahun immoo hiikoo isa jalqabaa ta’uu hubachiisan.
Hokkarri Qawween gaggeeffamu biyya kana keessatti akka weerara ta’e jira jechuun namoota , seera tumtootaa fi lammiwwan biyyatti waayit Haawus keessatti argamaniif ibsan.Kun immoo addunyaa duratti waan qaaneessaa dha jedhan.
Hokkarri Qawween gaggeeffamuu akka biyyaatti ennaa ilaalamuu amala keenya calaqiisa kan jedhan prezidaantiin Amerikaa Joo Baayden Kamiisa kaleessaa seera jabaa kan meeshaalee waraanaa hanga tokkoof hojjatu ajajuun kongreesnii ugguura meeshaa waraanaa yeroo dheeraa dura hojiin ala ta’e akka haareessuu gaafatan.
Hokkarri Sudaan Kibbaa keessaa Lubbuu Galaafate
Holloota mara keessumaa Eertraa wajjin fedhii nagaa fi araaraa guddaa qabna. Sababiin isaas jibbii, arrabsoo fi wal ceepha’uun umurii amma irra jirruun waan nu fayyadu ta’ee nutti hin argamne.
Holqi Soof Umar Akka Hambaa Idiladdunyaatti UNESCOn Galmeessamuufi
Holqi Soof Umar Hambaa Idiladunyaa UNESCO ta’uun akka galmeessamu haaldureen hundi xummuranuu isaa Biroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa beeksisee jira.
Holyfeildnama ganna 58ti marroo 57 dorgome 44 moohee tana keessaa 29 knock out,warra wal dorgomeen gagaaggabsee dorogmmii keessaa oofe ufii marroo 10 moohahee lama walqixxe bahe
Holyfield nama ganna 58ti.Taaysen nama ganna dorogmmii irratit marroo lama gurra ciniine. Bara 1996 adoo wal dhaanuti jiranuu marsaa 11essoo Maayki gurra nama kanaa ciniinee taphii achumaan dhumatee innii moohame.
Homaa Awwaannisa kana qolachuufis xiyyaara qoricha biifuun degaramuun duulli taasifamaa akka jirus himamee jira.
Homaan Awaannisaa kuni Godina Baaleetiin dabalata Godinoota Harargee Bahaa, Gujii lamaan, Booranaafi Arsii Lixaa keessatti muldhachuu isaa Hawaasni ibsee jira.
“Homaa waannni dhoksamu hin jiru. Akka waliin dubbannu nu gaafatee jira. Kanaaf, Medrek yeroo gabaabaa keessatti mariitti waan seenu natti fakkaata. Waa’ee mootummaa tokkummaa biyyoolessaa hundeessuus yeroo sana mariidhaaf dhiheessina. Akka durii, EHADEG kana nan fudhadha, kana hin fudhadhu – jedhee ka deebisu otuu hin taane, uummata Itiyoophiyaa dhokatee ka geggeessamu otuu hin taane, Medrek maal fudhatee marii keessa gala? Ennaa jedhamu, waan qabatamaa tokko – waan hunee-qabeessa Itiyoophiyaa jijjiiruu danda’u, jijjiirama nagaa – jedhee waan EHADEG halkanii fi guyyaa odeessu kun, jijjiirama dhugaa akka tahu, cehumsa aangoo isa akka muummicha-ministaraa Hayile-maariyaam Dessaalenyi irraa gara Dr. Abiyyi Ahimeditti jijjiruu – jijjiirraa qoosaa otuu hin taane, dhugaatti cehumsi haqaa akka biyya kana keessatti dhufu, galmee qopheessinee akka irratti waliin dubbannu qabannee dhihaanna.” jedhan – Dr. Mararaan.
Homiraa keessaa vaayiresiin koronaa hangi tokko mudatee jira. Garuu mootummaa dhaan to’atameera. Sababii lolli naannoo sana jiruuf gara Sudaanittan baqadhe jedhe.
Hongee EL NINON dhaqqabsiisetti dabaluu dhaan sababaalee adda addaan lammiiwwan Itiyoopiyaa rakkoof saaxilamaniif kan oolu deggersa doolaara miliyoona 97 gochuu isee United States beeksistee jirti.
Hongee Hamaan Beeladaalee Keenya Fixe Jedhu Uummati Naannoo Booranaa
HOngee hamaan uummata Somaaliyaa miliyoona lamaa balaa beelaaf saaxilee kanneen kumaan laka’aman gandeen isaanii dhiisanii gara mooraa Moqaadishoo ala jiru keessa akka buufatan diqisiisee jira.
Hongee Itiyoopiyaa Mudateen Akkaan Kan Miidhaman Ijoollee Dha
Hongee mudatee turerraan kan kahe namootni 2600 caalan waggaa Saddeet dura Godina Horroo guduruu Aanaa Hamuruu qubachiifaman rakkoo hammaataaf saaxilamuu namootni hagi tokko yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan dubbatan.
Hongeen bakka maratti waan mudateef jecha wabii nyaataa mirkaneeffachuu hin dandeenye. Baatii ja’anuu mootummaan nu gargaaraa waan tureef, karoorri keenye hegeree gargaarsa sagantaa “Safety Net” kana jalaa baanee ofii keenya akka dandeenyuuf mootummaas akka hin rakkisne kaayyoo jedhu qabannee ti kan hojjetaa jirru jedhan.
Hongeen EL NINOn dhaqabsiiseef waajjirri keenya itti dhiyeenyaan hordofaa jira jedhan. Rakkoo EL NINOn Itiyoopiyaa keessatti dhaqqabsiise beela fide jettanii yaadduu isa jedhuuf gargaarsa kennamaa jiru akkasumas deebii mootummaan kennaa jiru irraan kan ka’e beelatu mudate jechuu hin dandeenyu jedhan.
Hongeen EL NINOn wal qabate kunm misooma qonnaa keenyaa irratti dhiibbaa inni fiduu danda’u illee gamaaggamameera. Hunda irra caalaa garuu raawwatiinsi dinagdee keenyaa kan baranaa dameen industirii fi dameen tajaajilaa guddina dhibba irraa harka 7 galmeessuu isaanii IMF gabaasa isaa irra kaa’ee jira. Guddinni qabxii torbaa kun biyyoota hedduu keessatti damee qonnaa utuu hin dabalatin guddina saffisaa jedhamee kan fudhatamau jedhan.
Hongeen Itiyoophiyaa Mudate Hammaachuu Mala: Ogeessota Tilmaama Qilleensaa
Hongeen Kanneen Miidhaman Gargaaruuf Birmannaan Addunyaa Murteessaa dha Jedha OCHAn
Hongeen kunmiidhaa kan jiru Itiyoopiyaa qofaa miti. Ugaandaa miidhaa jira. Kutaa Keeniyaa gama kaabaa illee miidhaa jira. Sudaan Kibbaas akkasuma. Taanzaaniyaa keessaa rakkoo wabii nyaataatu jira. Maadagaaskaar reefuu hongee irraa dandammataa jirti jedhan.
Hongeen mallattoo dhabamuu agarsiisaa waan hin jiru, walitti bu’iinsi al-Shabab waliin jiru rakkoo hamaa uumee waan jiruuf gargaarsi jiru waggaa kana darbees itti fufuu qaba jedhan.
Hongeen sababaa ta’us, garuu yeroo baatii rooba itti aanuu irraa dandammachuun ni danda’ama, walitti bu’iinsi walitti aanee ennaa jiraatu garuu uummata gargaaruuf rakkisaa ta’a jedhan.
Hongeen Somaaliyaa Mudate Uummata Heduu Beelaaf Saaxiluu Mala
Hongeen Somaliyaa Gama Kibbaa Gara Beelaatti Jijjiirame
Hongeen uumames dhiibbaa inni dinagdee irratti fiduu isaa qorachuu isaa illee ibsaniiru. gareen IMF kunis ba’ii gamaaggama isaa kan isaan beeksise ta’uu illee dubbatanii jiran. Kana irraa ka’uu dhaanis tilmaamni inni keenyaa fi kan isaanii walitti dhiyoo ta’uu hubanneerra jedhan.
Hongee yeroo ammaa jiru irraan kan ka’e lammiiwwan Itiyoopiyaa miliyoona kudhanii ol ta’an gargaarsa midhaan nyaataa kan yeroo hatattamaa eeggataa jiran. Ijoolleen immoo irraa hafuu waan hin dandeenyeef balaa kanaaf daran saaxilamaniiru.
Hong Kong ennaa geejjiba uummataan adeeman maaskii kaayyachuun dirqama ta’uu beeksisuu dhaan kanneen kana irra darban doolaara $645 adabdi.
Hong Kong keessatti uummanni kuma hedduun kanneen Demokraasii leellisan dirree xayyaara sadarka addunyaa kan Hongitti keessa hiriiruun balaliin xayyaraa akka dhaabtuuf dirqisiisaa jiru.
Hong Kong Publishing Tycoon, Pro-Democracy Activist Arrested Again
Hong Koong keessatti kanneen dimokraasii leellisan dirree xayyaaraa sadarkaa addunyaatti guyyoota lamaaf hiriira waan itti fufaniif abbaan taayitaa balalii xayyaaraa Hong Kong balaliwwan gamasii ba’u dhaabee jira.
Honololuu magaalaa godina Hawaahii keessaa tokko.Maratoonii km 43 kalee,sanbata guddaa name kurnya hedduu irratti wal dorgome dhiiraa fi dhalaalleen Keenyaatti moo’e.
Hoo gaarroo gaarrolee hoo.. hoo gaariin loonuma hoo addaa jalaa haali muree… gaafa dhalan waaqni furee hoo…eessa tiskseen si oolchitee hoo gaarolee...fa jedhee horii faarsaa bahe.
Hoogantoonni lamaan kun dhabbata geejibaa galaanarraa Itoophiyaa damee Jibuutiitii itti gaafatamaa an ta’an Obbo Unatuu Taayeetif kanaan dura buufata lafaa Mojootti itti gaafatamaa an turanfi yeroo to’annaa jala olfamanitti garee damee jibuutitii hoggasa yeroo keennaa an turan Obbo Taayee Caalaati.
Hoogganaa Gameessi IS Siiriyaa Keessatti Ajjeefame
Hoogganaa garee mormituu – Morgaan Chaangiraay dabalee - Qaamonni siyaasaa ijoon Zimbaabiwee keessaa, hga filannoon bara dhufu geggeessamutti, akka mootummaan cehumsaa hundeessamu yaada dhiheessaa jiran.
Hoogganaa haaraan kun uummata Staadiumii Haraaree keessatti wal ga’eef haasaa dhageessisaniin hojiin amma harka keenya jiru biyya keenya guddittii deebisanii ijaaruu dha jedhan.
Hoogganaa Humna Dimookiraasummaa Bilisummaa Ruwaandaa yokaan FDLR jedhamuun beekamuu ka ture – Silvester Mudachumuraa har’a, kutaa Kiivuu Kaabaa keessatti ajjeesamuu isaa, maddeen waraana Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Hoogganaa jaarmayaa fayyaa addunyaa ta’uun kan filataman Dr. Teewdroos Adaanoom dhabamuu pooliyoo addunyaaf gumaacha US goote kan doolaara biliyoona 1.2 simatanii jiran. Gumaachi kun kan ta’e gumii Rotary Atlaantaa keessatti geggeessame irratti ture.
Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Waliin Mari’achuuf Qophaa’eera Jedhan Traamp
Hoogganaa Koriyaa Kaabaa – Kim Jong Un-tiinis, “namichi Rookeetii sun, ergama of balleessuu fi mootumaa isaa balleessuutti jira” jechuun itti qoosan.
Hoogganaa Libiyaa duraanii, Koloneel Mohaammar Gaadaafii taayitaa irraa buusuuf yeroo waraansi biyyattii keessatti geggeessamaa turetti kanneen baatiilee kudhan dura dooniidhaan achii baasamanii Maaltaa geessaman baqattoonni lammiwwan Itiyoophiyaa fi biyyoota ka biroo irra-jireessi amma illee ka waaltaa hidhaa keessatti gidiramaa jiran tahuu dubbatu.
Hoogganaa Metekii fi tajaajila odeessii fi tika nagaa ilaalchisee tarkaanfiin hanga ammaatti fudhatame ka seera hordofe ta’uu ka dubbatan abbaan alangaa muummichi ka Federaalaa yaadawwan kanaa ala dhiyaatan fudhatama hin qabu jedhu.
Hoogganaan Abbaa Alangaa Federaa Mana-murtiitti Dhihaatanii Balleessaan itti Murame
Hoogganaan abbaa alangaa waliigalaa federaalaa Dr.Geedewoon Xiimotiwoos kaleessaa mana murtii ol’aanaa Federaalaa ramadii 1ffaa farraa shororkeessa fi dhimmota heeraa-motummaatti dhiyatanii, adabbiin balleessummaa itti muramuun himamee jira.
Hoogganaan al Qaaidaa kan Asia gma kibbaa Asim Omar baatii darbe michoota isaa kanneen biroo waliin baatii daerbe ajjeefamuu dhaabi tika nagaa Afgaanistan beeksisee jira.
Hoogganaan Al Qaaidaa Kan Asiyaa Keessaa Ajjeefamuutu Gabaasame
Hoogganaan Al-Shabaab Duraanii Moqaadishoo Keessatti To’annaa Jala Oole
Hoogganaan amantii uummata Affaar, Sulxaan Anfiree Alii Mirraa, addunyaa kana irraa du’aan boqotan
Hoogganaan Biiroo Barnoota Oromiyaa, Dr. Tolaa Bariisoo, galmeessuun barattootaa torban lamaaf itti fufaa, haala itti barnootni eegalamurrattis mari’atamaa jira, jedhan.
Hoogganaan Biiroo Bulchiinsaa fi Nageenyaa Naannoo Oromiyaa, gaaffiifi deebii kana dura Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “Kan namootni mana murtiitti hin dhihaanneef sababaa Weerara Kooviid-19n manneen murtii cufaa waan tahanii fi akkasumas yakka isaan ittii shakkaman qorachuuf yeroo waan fudhatuufi” jedhanii turan.
Hoogganaan Biiroo Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa namoonni kunneen mana murtiitti dhiyaatan jechuun ibsan. Waajjirri Abbaa Alangaa Federalaa dhimmicha qulqulleeffadheen odeeffannoo kenna yoo jedhu, Komishiniin Poolisii Federaalaa ammoo hidhamuu hooggansa kanneenii akka quba hin qabne ibseera.
Hoogganaan biiroo dargaggotaa fi ispoortii Oromiyaa, Dr. Milkeessaa Miidhagaan kan hoogganame gareen dargaggootaa fi Abboota Gadaa of keessaa qabu tokko, maanguddootaa fi dargaggoota Gaamoo dubbisuuf magaalaa Arbaa-minci bubbulee har’a deebi’e.
Hoogganaan Biiroo Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Getaachoo Baalchaa mariidhaan waan abbootiin jedhanitti waliigaluu isaanii himanii jiran.
Hoogganaan Biiroo Dhimmoota Komunikeeshinii Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa immoo, “namootni magaalota Oromiyaa Lixaatti sababaan qabamaniif osoo hookkara uumuuf haala mijeessanii waan irra gahameefi,” jedhan.
Hoogganaan Biiroo Dhimmoota Komunikeeshinii Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa, “Mootummaan Riphee loltoota wajjin mari’achuuf qophaa’aadha jedhan.
Hoogganaan Biiroo Fayyaa Oromiyaa Doktor Mangsituu Baqqala hanqinni meeshaalee caqafamanii jiraachuu himanii, bittaafi deggersa tola Ooltotaan Dhaabbilee fayyaaf
Hoogganaan Biiroo Ijaarsa Nagaafi Tasgabbii Naannoo Benishaangul Gumuz obbo Abarraa Baayyataa, 'hooggantoonni kunneen waan yakka hojjachuun shakkamaniif malee waan hoogganaa Paartii tahaniif hin hidhamne,' jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hoogganaan Biiroo kanaa obbo Abiyoot Albooroo, ‘’Kaayyoon hidhattoota kanaa ijaarsa Hidha Laga Abbayyaa gufachiisuufi naannicha keessa akka nageenyi hin jiraanne taasisuu dha’’ jedhan.
Hoogganaan Biiroo Komiyunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Getaachewu Baalchaa immoo, gama isaaniitiin hookkarri uumame fedhii jara karaa qaxxaamuraan seeraa fi heeraa ala aangoo qabachuuf carraaqanii yoo tahe malee gaaffiin uummata Oromoo deebii argataaa jira, jedhu.
Hoogganaan Biiroo Nageenyaa Oromiyaa Obbo Jibriil Mahaammad “namni tokko bakka adda addaatti yakka raawwatee osoo barbaadamaa jiruu, mana murtii itti dhimmi isaa ka biraa itti ilaalamaa turerraa bilisa bahee, yakka kan bira ittiin shakkameen ammoo mana hidhaa tursiifamuu danda 'a” jechuun ibsan.
Hoogganaan Bokoo Haraam, Abbubakar Sheekuu, Mudde 11 dabre kana waraabbii haasawa isaa facaaseen, barattoota magaalaa Kankaaraa, ka kutaa Kaatsinaa keessaa butamaniif gareen isaa kan itti gaafatama fudhatamu tahuu beeksisan. Tahus, barattoonni ijoolleen dhiiraa hidhattootaan butaman sun guyyoota baay’ee dhaa booda gad lakkisaman.
Hoogganaan bulchiinsaa fi nageenya aanaa Dirree obbo Kulutuu Faaraa waajjirri isaanii haala kana quba qabaachuu isaa ibsanii konkolaataan sun nyaata fe’ee jira nuun jechuu isaanii iangawoonni naannoo nuuf ibsanii jiranKan jiraataan aanaa Dirree naaf ibsan kana adda baafachuu dhaaf gara hoogganaa bulchiinsaa fi nageenya aanaa Dirree obbo tti bilbilee argadheen jira.
Hoogganaan bulchiinsa nageenyaa aanaa Dirree kun akka jedhanitti uummata harka duwwaa jirutti dhukaasuun sirrii miti. “Qabeenyaan utuu manca’e ta’ee illee lubbuu namaan hin gitu” jedhan.
Hoogganaan Command Post naannoo Tigraay General Yohannes Gebremeskel Tesfamariam, kaleessa AFP ibsa kennaniin torbanneen lamaan darban keessa keellaa sakatta’aa keessumaa kanneen loltoota Eertraan to’atamu bira darbuuf rakkoon nu quunnamee jira. keellaaleen kun magaalaa Addirgaarii fi Axum gidduu kan jiran akka fakkeenyaatti tuqaniiru.
Hoogganaan damee dargaggootaa, ka Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Destaa Dinqaa ti, kan kana dubbatan. Buufataalee Filannoo, Bulchiisa naannoo Oromiyaa keessatti ka duula filannoo bal’aa fi cimaa geggeessaa jiru paartii isaa qofa ta’uu dubbatanii, paartiin aangoo mootummaa harkaa qabu, Dhaabbatni Dimookiraatawaa Oromo illee akka keenyatti duula sirnaawaa geggeessaa hin jiru, jedhu – Obbo Destaan.
Hoogganaan dhaaba atoomikii Iran Alii Akbar Salehi TV biyya isaaniif har’a ibsa kennaniin meshaa IR-1 jedhu kan hatattamaan Yuraaniyemii gabbisuuf gargaaru akka walii galtee addunyaatti akka itti gargaaramtu eeyamameefii ture.
Hoogganaan Dhaabbata Basaasaa Yunaayitid Iteets, ka CIA – Maayik Praamihoo, waa’ee sagantaa Meeshaalee Niyuukilaraa Kooriyaa Kaabaa ilaalchisee yeroo aangawoonni basaasaa Yunaayitid Isteets yaaddoo qaban ibsuu itti fufanii jiranitti, qondaalota tika-nagaa Kooriyaa Kibbaatti yaaddoo isaanii ibsuuf, magaalaa Sool jiran.
Hoogganaan dhaabbaticha qorannaa meeshaa keemikaalaa kan OPCW – Ahimet Uzumkuu har’a ibsa kennaniin, “bakka tokkoffaatti, otuu uummatni hedduun walga’anii jiranii, ergaan akka gareen qorannaa sun akka bakka sana gad-lakkisee ba’u hubachiisu, Damee Nageenyaa fi Tika-nagaa Tokummaa Mootummootaa irraa dhaqqabe. Bakka lammataatti, dhukaasa meeshaa waraanaa fi dho’insa dhuka’aa tu gurmuu sana mudate” – jedhan.
Hoogganaan dhimma nageenyaa aanichaa , Haacaaluu Batoo, himannaa jiraattotaa kanaaf akka deebii kennan gaafatamanii, “kashalabboonni lafa qonnaa mootummaa gubuu fi uummatni itti yaa’ee dhaamsuu malee, hiriira mormii geggeessames namoota madaawan” jedhaman kanas waanan qulqulleeffadhee beekun hin qabu, jedhan.
Hoogganaan dhimma qorannaa naga eegumsa keellaaleen koolu galtoonni daangaa kutaa Texas keessatti hidhamanii jiran humnaa ol namoonni kan keessatti heddummaatan jechuun erga himatanii torban tokko booda gabaasi haaraan ba’e immoo ijoollee koolu galtootaa keellaa Arizona keessa jiru keessatti dararaman ilaalcha akka argatan beeksisee jira.
Hoogganaan duraanii kan kutaa Spin Catalonia kun himannaa irratti dhiyaate kaka’umsa siyaasaatu jechuun fudhatama dhabsiisanii kan Spinitti deebi’an yoo adeemsi seeraa loogii irraa walaba ta’eef kan haqaa jiraachuuf mirkanuu argatan qofa ta’uu dubbatan.
Hoogganaan Ethiopia Meles Zenawe kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin hariiroon quqquuqaa qabaachaa ture kan Washington waliin jiru amma waan xumurame fakkaata jedhan. Quqquuqaa nuti baatilee 6-torbaa darban keessa qabaanne jedhan Obbo Meles amma booda keenyati dhiifnee jirra, Dhimmootii angawoonni United States akka cimaa fi akka addaatti ilaalantu jira jedhan.
Hoogganaan gamtaa gareelee mormituu kun, “Koomishinni Filannoo biyyattii yokaan IEBCn seera irraa jal’atee jira – jechuun, yeroo dheeraadhaaf mormii dhageessisaa turan. Filannoo isa duraa, jechuun kan gaafa Hagayyo tokkoo geggeessame kan fudhatama dhabsiise – manni-murtii muummichi, ka Keeniyaa “ba’ii filannoo dabarsuu keessatti sirna-dhablummaa fi seera-dbablummaa mul’atee tureef itti-gaafatamaan koomishinicha filannoo yoaan IEBC” dha jechuun beeksisee ture.
Hoogganaan garee al-Shabaab kan Somaaliyaa keessaa filannoon prezidaantummaa biyyattii gaanfa Afriikaa utuu hin dhaqabin qabeenyaa fi bakka buutota Ameerikaa fi Ferensaayiin ilaallatan kan Jibuutii keessaa akka haleelu gaafatee jira.
Hoogganaan garee fincile kan Tigraay Jmaata har’aa akka beeksisanitti waraansa baatii tokkoof tureen booda harka loltoota federaalaa kan seente magaalaa Maqalee keessatti hiriirri mormii geggeessamaa jira jedhan. Haata’u malee TV mootummaa gabaa magaalaa Maqalee keessatti uummati bittaa fi gurgurtaa geggeessaa kan jiruu fi namoota barcuma xixiqqoo irra ta’an mul’isee jira.
Hoogganaan Garee Mootummaa Libiyaa Hoogganoota Ameerikaa Waliin Wal Argan
Hoogganaan garee mormituu beekamaa kan Paakistan Imraan Khaan hariiroon yeroo dheeraaf danqame kan biyyoota lamaanii kan hundaa’u daangaan gidduu isaanii banamuu fi daldala walabaa qabaachuu irratti hundaa’a jedhan.
Hoogganaan Garee Mormituu Keeniyaa Prezidaantii Biyyattii Ofiin Jechuun Hirbuu Seenan
Hoogganaan garee mormituu Keeniyaa Raailaa Odiingaa deggertoota gammachuun guutaman kanneen kumaan laka’amanii fi har’a waaree booda Uhuruu Paark jedhamutti wal ga’anii simatanii jiran.
Hoogganaan garee mormituu Raashiyaa Alexy Navalny xayyaaran utuu balali’anii akkaan dhukkubsatanii mana yaalaa jiraachuun himamee jira. Akka dubbi himtuun isaanii jedhanitti beekaa waan summii nyaachisaman fakkaata.
Hoogganaan garee mormituu Riyaak Macharis yeroo hedduu wal ga’I akkasii irratti kan hin hirmaanne ta’uu hayyoonni siyaasaa ni dubbatu. Prezidaantiin Sudaan kibbaa bakka bu’aa isaanii kan ta’an itti aanaa prezidaant Taban Deng Gai eerguu dubbi himaan prezidaantummaa Ateny Wek Ateny ibsaniiru.
Hoogganaan garee mormituu Sudaan kibbaa Dr. Riyaak Machaar Finfinneetti kaleessa kan argamu mana jireenyaa isaanii irraa ibsi isaan kennan New Yoork fi Washington irraa erga deebi’anii ka jalqabaa ti. Baatii Hagayyaa keessa kan mallatteessine walii galteenyaan nageenyaa hojii irraoolaa hin jiru rakkoon isa mudate jedhu Machaar.
Hoogganaan garee taajjabdoota kanaa Taayihs Bermaan Braasils keessatti gaazexeessotaaf ibsa kennaniin biyyoota hedduu keessatti filannoo taajjabuuf jiloota ergine, kan akka Itiyoophiyaa keessatti ta’ee kana argine. jedhan.Muummichi Ministeraa Itiyoophiyaas waa'ee gabaasaa sanaa ammaan-dura ibsa kennaniin gabaasaan sun maal akka ta’uu danda’u waanan hubadheef dhaga’uuf fedhii hin qabu jedhanii turan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaga’aa.
Hoogganaan Giddu Gala Qorannoo Sirna Gadaa yuuniversitii Bulee Horaa obbo Roobaa Dambii barnoota kana ilaalchisee barnootni naannoo biroorraa dhufan yaadi isaanii akka walitti qabame isaanis ‘sirna Gadaarraa barachuun fayyadamoo nu taasisa’ deebii jedhu akka kennan dubbatanii jiru.
Hoogganaan Gurmuu Al-shabaab Duraanii Haleellaa Guddaa Moqaadishootti Geggeessame Balaaleffate
Hoogganaan gurmuu tokkummaa mootummootaa kan Sudaan Kibbaa David Shearer akka jedhanitti kutaa Uper Nile keessaa siivilonni kumaan laka’aman qe’ee ofii irraa kan godaanan ennaa ta’u loltoonnis maadhee ripxe loltootaa kan magaalaa Pagak kan Kaaba gama baha biyyattii jirutti siqaa jiru.
"Hoogganaan Humna Addaa Poolisii Oromiyaa Reejimantii Naqamtee Komaandar Girmaa Abdiisaa, ""Namootni qaama nageenyaan tarkaanfiin irratti fudhatame miseensota 'Abbaa Torbee' ti,” jedhan. Gara fuulduraattis olaantummaa seeraa kabajchiisuuf jecha tarkaanfii fudhachuun akka itti fufu dubbatan."
Hoogganaan imaammata alaa Gamtaa Awurooppaa Jooseef Boorel immoo, kaleessa eega itti aanaa muummicha-ministaraa fi ministara dhimma alaa Itiyoophiyaa Obbo Dammaqaa Makpnnan waliin dubbatanii booda, “walitti-bu’insichi naannoo sana akka hamaatti tasgabii dhorkaa jira,” jechuunjedhan.
Hoogganaan IS Holqa Keessatti Ajjeefamee Fuudhamee Awwaalamuun Ibsame
Hoogganaan IS kan magaalaa Raqqa Siiriyaa keessa haleellaa humnootii wal taatotaa samii irraan geggeessaniin ajjeefamuu angawoonni US beeksisaniiru.
Hoogganaan Israa’el kun akka jedhanitti, silaa godaantota kuma kuma kudha ja’aa fi dhibba lamaa fi shantama tu biyyoota Addunyaa gama dhihaa akka Kanaadaa, Xaaliyaanii fi Jarmanii keessa qubachiisamuuf turan.
Hoogganaan Itiyoopiyaa kun gara Sudaanitti kan imalan guyyaa dhuma ministeerri haajaa alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Pompeeyoo Kaartumiin seenu jedhamee eegamutti.
Hoogganaan Itiyoopiyaa kun garuu yaadi isaanii kun Eertraan haleellaa fookkeetii TPLF Asmaraa irratti raawwateef tarii deebii kennuu mala ka jedhu waliin wal qabachuu isaa hin mul’isne.
Hoogganaan itti-aanaan Biiroo Komiynikeeshinii Naannoo Oromiyaa Obbo Gizaachoo Gabbisaa, sababaan tajaajilichi addaan cite tureef olaantummaa seeraa mirkaneessuu fi bu’uuraaleen misoomaa waan manca’anii turaniifi, jedhan.
Hoogganaan IWEHAAT Debre-tsihoon Gabre-mikaa’el immoo, madda oduu Rooyitersiif ibsa kennaniin humnoonni isaanii waraana federaalaa fuul-dura tarkaanfachuu akka dhorkanii jiran dubbatan.
Hoogganaan jaarmayaa fayyaa addunyaa barreeffama dhiyeenya New York Times irratti maxxanfameen biyyoota naannoo addunyaa kannen dhiyeessii talaallii COVID -19 maqsan jecha jabaan dha’anii jiran.Tedros Adhanom barreeffama isaanii kanaan talaallii ofii qofaaf saammachuun sagantaa talaallii kun biyyoota hiyyeeyyii akka dhaqqabuuf tolfame kaka’umsa WHO dadhabsiise jedhan. Addunyaa keessatti kan mul’ataa jiru jedhan Teedroos, kampanileen talaallii kana oomishan caalbaasii ol aanaa dhaan gurguratanii fi addunyaan harcaatuu talaallii kanaa argachuuf asiif achi fiigaa jiru kanatti biyyoonni dureeyyiin xiqqoon, tlaallii kana kuufata jiran jedhan.
Hoogganaan Jaarmayaa fayyaa addunyaa biyyoonni dhibee COVID-19 jedhamuu fi vaayiresii koronaan mudate dantaa siyaasaf akka itti hin fayyadamne akeekachiisaniiru.
Hoogganaan Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa Biyyoonni Dhimma Vaayiresii Koronaa Dantaa Siyaasaaf Akka Hin Fayyadamne Akeekkachiisn
Hoogganaan jaarmayaa fayyaa addunyaa, deggersa jaarmiyichaan ba’ii qorannaa geggeessamee kan dhimma jalqaba COVID-19 eessaa akka argame jedhuu fi miliqee ba’uu iyyuu, yaadawwan martinuu hafanii kan jiraniif qorannaa itti dabalaa kan irratti geggeessamu ta’uu ibsan.
Hoogganaan jaarmiyicha addunyaa akka jedhanitti malli tokkittiin talaalliin sun ardii Afriikaaf biyyoota ka biroof argamuun danda’amu maallaqi deggersaa kun yoo argame qofa.
Hoogganaan jaarmiyicha addunyaa kun akka jedhanitti hanga walakkeessa baatii Adoolessatti ijoollee biliyoona tokkoo ol yoo xiqqaate biyyoota 160 irraa ta’antu barnoota sirnaa hin argatan. Ijoolleen yoo xiqqaae miliyoona 40 ta’an immoo barnoota ijoollummaatti kannemu dhabaniiru. Guteres akka jedhanitti ijoolleen qaamaa hir’uu ta’anii fi miseensonni hawaasa sabxiqqaalee akkasumas baqattoonnii kanneen balaa irraanfatamuu isaan mudate keessaa ti jedhan.
Hoogganaan jaarmiyichaa Dr. Teedroos Adhaanoom gumii isaanaaf akka ibsanitti dhukkuba kana ittisuuf michummaatu barbaachisa jedhanii jarmyaan fayyaa addunyaa hojii kana hojjechuuf biyyoota maraa fi hawaasa waliin cicchaan hojjeta jedhan.
Hoogganaan Jarmayaan fayyaa addnunyaa kaleessa akka jedhetti angawoonni qorannaa geggeessaa ennaa jiran kanatti dawaan farra dhibee busaa hydroxychloroquine jedhamu akka hin fayyadamne beeksisanii jiran.
Hoogganaan Karoora Biiroo fayyaa Mooyyale Obbo Garbicha Duubaa nami kun dargaggeessa dhiyeenya kana Keeniyaa gara Itiyoophiyaatti deebi’e ta’uu dubbatan.
Hoogganaan keessan gara Itiyoopopyaatti deebi’uuf sababaan maali isa jedhuuf deebiin isaaii isaan jechuunis obbo Mollaa Asgedom fi namoonni xiqqoon isaan waliin deeman, fedha ofii isaanii guuttachuuf kanneen bulan malee sochii keenya sochii dimokraasummaa uummata Tigragy kan bakka bu’an miti jedhanii itti aansuu dhaan:
Hoogganaan KFO Dajanee Xaafaa Vaayirasii Koronaan Qabamuun Himame
Hoogganaan komiishina gamtaa Afriikaa kan dhimmootii gargaarsa namoomaa, baqattootaa fi uummata qe’ee ofii irraa godaanee Olabisi Dare akka jedhanitti haalli uumati Afriikaa keessaa biyya ofii keessatti qe’ee irraa godaanee hedduu cimaa, yaaddessaa fi hammaataa adeeme.
Hoogganaan Koongiresa Federaalawa Oromoo Baqqalaa Garbaa Mudde bara 2015 yeroo mootummaan mormii bulchiinsota naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti keessatti geggeessame irratti tarkaanfii fudhatetti eega hidhamanii as akka dhukkubsataa jiranis ibsi bahe kun addeessee jira.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa akka jedhanitti biyyi isaanii doorsisa Nukleraa US irraa dhaqqabu kamiinuu dura dhaabachuu ni dandeessi, humna Nukleraa kan Ameerikaan akka ibiddaan hin taphanne dhorku of harkaa qabna.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Dawwannaa Chaayinaatti Geggeessan Xumuran
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa fi Ameerikaa Wal Ga’ii Lammataaf Veetnaam Seenaniiru
Hoogganaan Kooriyaa kaabaa Kim Jong Un Chaayinaatti imaluu dhaan prezidaantii biyyattii Xi Jinping waliin guyyoota lamaaf erga mari’atanii booda gara biyya ofiitti deebi’aa jiran.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un fi Prezidaantiin Kooriyaa Kibbaa Moon Jae, walga’ii isaanii guyyaa sadii keessaa ka guyyaa xumuraa tulluu seena-qabeessa biyyoota lameeniin kabajamu daawwachuun dabarsan.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un kellaa ijoo sagantaa misaayila Pyongyang ennaa diigan to’attoonni sadarkaa addunyaa akka seenan walii galanii jiran.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un sagantaan nuklera biyya isaanii kan dhugaa ta’uu isaa Ameerikaan beekuu qabdi jedhan.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa – Kim Jong Un, waa’ee dugdee Kooriyaa meeshaa niyuukilaraa irraa walaba gochuu mari’achuu fedhii agarsiisuu isaanii Yunaayitid Isteets mirkaneeffattee jirti, jedhu aangawaan bulchiinsa prezidaant Traamp tokko.
Hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Mariif Fedhii Agarsiisuu Yunaaytid Isteets Mirkaneeffatte Jedhame
Hoogganaan Kooriyaa Kibbaa Marii Nukleraa Ilaalchisee Haala Uggura Kaa’u Hin Mul’isne Jedhan
Hoogganaan Koree Basaasa Ameerikaa Qorannaa Dhimma Raashiyaa Keessaa Of Baase Jedhan
Hoogganaan koree qindeessa hiriirichaa falmaan nirgaa dargaggoo Taarikaa Lammaa, hiriirricha dhiibbaa fi uggura tokko malee mirga dimookiraasii qabanitti fayyadamuun waamuu isaa dubbata. Kun bu’aa jijjiirama amma argamee akka tahe ka dubbatu dargaggoon kun, tahus, kan fiixanbahinsi mirga kanaa beekamu gaaffii yeroo dheeraa yeroo dheeraa uummatni Sidaamaa gaafate ennaa deebii argatu qofa, jedha.
Hoogganaan KUO, ‘Hidhaan Qabsoo Irraa Nu Hin Dhaabu’ Jedhu
Hoogganaan kutaa ittisa ibiddaa Kaalifoorniyaa Tim Chavez akka ibsanitti naannoo Kaaba gama dhiyaa kan km 160 ta’u ibidda sana ittisuuf bakka akkaan rakkisaa dha jedhan.
Hoogganaan kutaa talaallii naannoo Jan Mohammad VOAf akka ibsanitti haleellaa lubbuu galaafate sanatti aansee duula talaallii sanaa rarraasanii jiran. Haleellaa qindoominaan geggeessame sanaaf battala kan itti gaafatama fudhate hin jiru.
Hoogganaan Mana-murtii Yunaayitid Isteetis – Joon Roobertis, waa’ee walabummaa mana-murtii irratti irratti ibsa cimaa kennan keessatti, prezidaat Traamp, abbaa-murtii bulchiinsa isaanii irratti dabarse kanaan “Abbaa-murtii Obaamaa” jechuu isaanii eega jabeessanii qeeqanii booda, kaleessa kana dubbatan – Traamp.
Hoogganaan Masrii Duraanii Hidhaa Dhaa Gad Dhiisaman
Hoogganaan meeshaa nukleraa Iraan biyyi isaanii walii galtee bara 2015 garee humnootii addunyaa waliin mallatteessite faallessuu dhaan meeshaa Yurnaaniyemii gabbisuuf gargaaru kan hammayyaa ta’e itti gargaaramti jedhan.
Hoogganaan Mirga Dhala-namaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, giddu-gala Ripubliukii Dimookraatawa Koongoo keessatti ajjeechaa dhiheenya kana geggeessame, kan haga tokko Mootummaan itti komatamu irratti akka qorannaan sadarkaa Addunyaa geggeessamu waamicha godhanii jiran.
Hoogganaan mirga dhala-namaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – Ze’iid Ra’aad Huseen, kan kabajamuu mirga dhala-namaa bu’uraa irratti hundaa’e – nageenyi Addunyaa micciirtota siyaasaata siyaasaatiin haala sodaachisaa irra jira, jechuun akeekkachiisan.
Hoogganaan mootummaa ce’umsaa Sudaan dhimma hoogganaa biyyattii duraanii Omar al-Bashiriin ilaalchisee mana murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaaf wal ta’iinsa kan agarsiisu ta’uu waadaa seene.
Hoogganaan mootummaa Libya kan tokkummaa mootummootaan deggeramu angawoota US ol aanoo waliin Stuttgart Jarmanii keessatti wal arganii jiran.
Hoogganaan mootummaa naannoo Tigiraay, Dr. Debre-tsiyoon G/Mikaa’el, har’a maddeen oduu naannichaaf ibsa kennaniin, Tigiraay irratti deddeebi’ee shirri xaxamuun akka miidhaa geessisaa jiru dubbatan. Keessumaa filannoon naannoo eega geggeessamee as, dhiibbaa gama miidiyaa fi dinagdeen raaw’atuu ala, gara tarkaanfii humnaatti cehaa jira, jechuun ibsan. Kanaaf jecha “uummatni naannichaa qophii isaa cimsatee itti fufa,” jedhan – Dr. Debre-tsiyoon.
Hoogganaan mootummaa naannoo Tigraay Dr. Debretsiyoon Gebremikaa’el kaleessa ibsa hawaasa addunyaaf kennaniin naannoo Tigraay irratti warreen Afriikaa kan hin qabaanne meeshaa waraanaa dabalatee haleellaan xayyaara nam maleeyyii uummata irratti raawwatamaa jira jechuun himataniiru. Kanas hawaasi addunyaa balaaleffachuu qaba jedhan.
Hoogganaan mormitootaa Kamaal Karaar akka jedhanitti hookkara Obbayeed bakka barattoonni itti ajjeefamanitti ka’een booda mormitooni marii sana dhaabuun isaanii tarkaanfii dhuma eegamaa ture. Mormitoonni mariin sun yeroo hin murtaa’iniif akka turu barbaadu jedhan.
Hoogganaan Mormitoota Pakistan Daangaan Afgaanistan Waliin Jiru Akka Banamu Gaafatan
Hoogganaan Mormituu Raashiyaa Summii Nyaachifaman Shakkii Jedhutu Jira
Hoogganaan Mormituu Siyaasaa Zimbaabuwee Hookkara kakaasuu fi Ba’ii Filannoo Seeraa Aa Labsuudhaan Himataman
Hoogganaan mormituu siyaasaa Zimbaabuwee – Tendaa’ii Biitii, har’a mana-murtiitti Zimbaabuwee duratti dhihaatanii, hookkara kakaasuu fi ba’ii filannoo seeraa ala labsuudhaan himataman.
Hoogganaan Mormituu Yugaandaa Yeroof  Gabaabaaf Hidhamee Gad-lakkisame
Hoogganaan naannoo Sanaa Dr. Debretsioyon Gebermikaa’el Itiyoopiyaan gara wal waraansa hamaatti akka hin seenne jechuu dhaan gamtaa Afriikaaf waamicha godhaniiru. Dr. Debretsiyoon dura taa’aa gamtaa Afriikaa prezidaantii Afriikaa kibbaa Siriil Ramaafoosaaf xayalaa erganiin kan guddina saffisaan beekamtu Itiyoopiyaan gara diigamuu fi wal waraansaatti deemaa jirti jedhan.
Hoogganaan ol aanaan dhaaba sabaa himaa US Michael Pack kana kan beeksisan kaleessa galgala ture.
Hoogganaan ol’aanaan OMN, Jawaar Mohammed, himannaan isaa fi dhaabbata isaa irratti dhihaate, hojii isaa fi hojii miidiyaa seera-qabeessaa yakkuudhaan, namoota biyya keessaa odeeffannoo kennan sodaachisuutti, keessumaa immoo, Dr. Mararaa Guddinaa karaa itti yakkan barbaaduutti ka fuuleffate akka tahe dubbata.
Hoogganaan paartichaa obbo Iskinder Neggaa dabalatee kaadhimamtoota hidhaa keessa jiran galmeessisuuf murtii boordiin filannoo murteesse mormuu dhaan paartichi dhimmi isaa gara mana murtii ol aanaatti dhiyeessee kan ture yoo ta’u manni murtichaa galmeessamuu hin danda’an jechuun murtii addaa dabarsee ture.
Hoogganaan paartii Ferensay kan “far right National Front” jedhamuu ennaa dubbatanKoolu galtoonni kun gandeen fi magaalaalee Ferensaay keessa faca’uun sochii uummataatti kanaanis magaalaa galma mootummaa keenya qofaa utuu hin taane magaalaalee Frensaay illee haleeluu malu sodaa jiru uume jedhan.
Hoogganaan paartii ka biraa, ka Paartii tarkaanfachiisa Gadaa kanuma dubbatan. DHDUO bakka bu’uun ka Mana-maree Paartiilee toorba of keessaa qau sanatti hirmaatan Obbo Moges Ida’ee garuu “hojiin walitti-dhufeenyaan hojjennu hin dhaabbanne. Walga’iin Mana-maree baatii tokko qofaaf dabarsame. Innis ka DhDUOn qofa dabarsame otuu hin taane, walii-galtee paartiilee hundaatiini” jedhan.
Hoogganaan paartii mormituu guddichaa, Boobii Waayin, deggertoonni isaanii ba’ii filannoo baatii Amajji keessa geggeessamee fi mootummaa cunqursaa Yoweerii Museviin hoogganamu akka mormanii akka hiriira bahan waamicha dhiheessan.
Hoogganaan Paartii Sagalee irra-jireessaa Chak Shuumer, waa’ee seerichaa ennaa dubbatan, “seerichi waan hundaan guutuu dha jechuu irraa fagoo dha,” jedhanii, garuu marii guyyoota hedduutiin yoo fooyyehe, akka dafee mirkaneessamu dubbatan.
Hoogganaan paartii Tarkii guddichaa, ka “NATIONALIST PARTY” jedhamuu – DEVLET BAHCELI waliin eega marii geggeessan booda ka prezidaantichi waa’ee guyyaa filannoo haaraa kana beeksisan.
Hoogganaan Poolisii Aanaa Gindabarat waa’ee kanaa gaafatamanii “Namoota Shiftaa qallaban qabne” jedhe.
Hoogganaan poolisii Brooklyn Center Tim Gannon akka jedhanitti polisiin sun dogoggoraan dhukaa’aa elektrikaan hojjetu kan yeroof of nama wal’aalchisu se’uu dhaan itti dhukaaste jedhan.
Hoogganaan Poolisii Keeniyaa – Jooseef Booneet, gabaasaan kun, guutummaatti gabaasaa dharaa ti, jedhanii, akka gurmuun mirga dhafla-namaa “Hiyumaan Raayits Wach”, himannaalee isaa kanaaf gabaasaa ragaa dhiheessu gaafatan.
Hoogganaan poolisii konyaa Saantaa Klaaraa Loorii Smiiz akka jedhanitti, Kassiidiin kan ofii isaa ajjeese erga poolisiin karaa itti cufee booda. Angawoonnis akeeki dhukaasa sanaa maal akka ta’e ykn qawwee attamii akka gargaarame adda hin baasin jiru.
Hoogganaan poolisii kutaa Los Angeles Jody Stiger kan akka ragaa himannaa sanaatti dhiyaatan hayyuun dhimma poolisiin humnaan gargaaramuu kaleessa akka jedhanitti Dhawuvin jilba isaan morma Filooyid irra daqiiqa sagalii fi walakkaa utuu hinni harki isaa hidhamee fuulaan lafatti jigee jiru irra dhaabachuun sirrii hin turre jedhan.
Hoogganaan poolisii kutaa magaalaa Kuwiha – Itti-aanaan Inspektaraa – Gabre-kiristoos Gabre-Mesqel, waa’ee dargaggoota hidhaman, jedhaman kana ilaalchisee deebii kennaniin, “kaleessa duula naannoo qulqulleessuu, ka qulqullina naannoo keenyaaf qooda qabutti eega dargaggoonni hirmaatanii deebi’anii booda, namoonni jeeqama kaasuuf socho’an akka sirna qabatan gaafatamanii waan didianii fi poolisii irras miidhaa geessisuuf waan yaalaniif to’annaa jala galchine,” jedhanii jiran. Namni reebamee Hospitaala gale akka jiru kan hoogganaan Arreenaa dubbatan sanas, “dhara” jechuun haalan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Hoogganaan Poolisii magaalaa Oostin– Biriyaan Maanlii akka jedhanitti, qondaalonni magaalattii – nama umuriin 24 kan maqaan isaa Antonii Koondit jedhamu ennaa marsanitti Boombii of irratti dhoose.
Hoogganaan poolisii Malysia Kaaliid Abubakar tuuta oduuf ibsa kennaniin shakkamtoonni kun embasii kooriyaa kaabaa Kuala Lumpur-tti itti aanaa barreessaa kan ta’an Hyon Kwang Song dabalatee namoota sadii.
Hoogganaan Poolisii Waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetis Angoo Gad-Lakkisan Qophii Ture Irratti Dubbatan
Hoogganaan qorannaa dhimma shororkeessummaa fi xiinxalaa kan ta’an Jasmine Opperman immoo kanatti walii hin galan.
Hoogganaan Raashiyaa Hariiroon Ameerikaa Waliin Jiru Akka Jabaatu Gaafatan
Hoogganaan Ripxe Loltoota Koongoo Hidhaa Waggoota 30n Adabame
Hoogganaan ripxe loltoota Liibiyaa Kaliifaa Haftar baatii Ebla keessa mootummaa fonqolchuuf duula labsanii jiran, erga duulli kun jalqabee as namoonni kuma tokkoo ol du’uu tokkummaan mootummootaa beeksisee jira.
Hoogganaan ripxe loltoota Sudaan Kibbaa Riyaak Machaar afeerraa sambata darbe prezidaant Salva Kiir akka isaan Juubaa daawwataniif dhiyeessan hin simatin hafan.
Hoogganaan sochii bilisummaa uummata Sudaan Machar Kaartuum keessatti wal ga’ii geggeessame irratti haalli Sudaan Kibbaa keessaa daawwannaaf mijataa miti jechuun Kiiritti himanii jiran.
Hoogganaan Sudaan Kaleessa Yeroo Gabaabaaf Finfinnee Daawwatan
Hoogganaan Sudaan Kibbaa Wal Ga’ii IGAD Irratti Hin Argamne
Hoogganaan Tika Nagaa Biyyoolessaa Itoophiyaa Kan Turan Dr. Biniyaam Wabiin Akka Gadhiifaman Manni Murtii Federaalaa Eyyame
Hoogganaan Tokkummaa mootummootaa Israa'elii fi Faalisxiin hookkara lubbuu galaafatu akka dhaaban waamicha dabarsan.
Hoogganaan waajira hoji-geggeessa yaaddoo balaa bulchiinsa naannoo Somaalee – Mohammed Faattah, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, bulchiinsi naannoo Somaalee qaamota isa tumsan ka biroo waliin tahuudhaan, buqqaatota kuma dhibba jahaa fi kuma jaatamii shan kanneen akka dhaabbataan qubachiisuuf karoorfate dubbatan.
Hoogganaan Waajira Poolisii Wallagga Bahaa, Inispekter Olaanaa Getaachoo immoo, barattoonni sun waan dhagaa darbataniif jeeqamni ka’e. Barattoonni madaa’anis, kanneen hospitaala geessamanis, kanneen hidhamanis jiraachuu malu. Dhimma isaa qorataa jirra, jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan.
Hoogganaan waajiricha – Obbo Phaawuloos Belaay akka jedhanitti, Raayyaa Ittisaa, Ajaja Kaabaa, kutaa waraanaa keessa kanneen turan – loltoonni kun, bosanaa fi lageen qaxxaamuranii magaalaa Saqoxaa seenan.
Hoogganaan Waajjira Bulchiinsaaf nageenya gujii lixaa malkaa sooddaatti namarra miidhaan dhaqqabuu himanii eenyu akka ta’e garuu adda hin baafannee jedhan. Bulchaan Gujii Lixaa Obbo Abarraa Bunnoos waa’ee dargaggoo ammas human naga kabachiistotaan rukutame jedhamee fi komii jirattonni malkaa humni nageenyaa mirga nu sarbaa jira jedhan seera kabachiisuu male ka biroo waan raawwate hin qabu jechuun deebisan.
Hoogganaan waajjira muummicha ministeeraa Fitsum Areggaa hookka sana balaaleffachuu dhaan haleellaalun’aa kan tokkummaa uummataaf yaaddoo uume waan ta’eef tarkaanfiin barbaachisu ni fudhatama jechuu dhaan fuula twitter isaanii irratti maxxansaniiru.
Hoogganaan Waajjira ODP Aanaa Mi’oo Obbo Soraa Galgaloo ‘gaggeessitoonni Waraana Biyyaa Naanno Mooyyale jiran akka aadaa booranaatti gumaa baasuu VOA’f mirkaneessanii jiru.
Hoogganaan waajjira qonnaa aanaa Sanaa obbo Aliyyee Yimer akka jedhanitti sababaa Kanaan lakkoobsi qonnaan bultoota sagantaa Safety Net-n gargaaramanii akkaan dabale.
Hoogganaan Waajjirichaa Obbo Mallasaa Bayyana, hawaasni godina Matakkal keessa jiraatu, duudhaa waliin jireenyaa isaa gabbifachaa qaaxxee kamiyyuu akka of irraa qolatu mari’anne, jedhu.
Hoogganaan Waaldaa Gaazzexeessota Somaaliyaa – Ibraahim Moallimuu, namoota yeroo dho’insichi tahe hoteelichaa ala tahaa turan keessaa tokko ture.
Hoogganaan waaltaa COVID-19tti duuluuf hundeeffame kan Jibuutii akka jedhanitti dhukkubsattoota kanaaf malaan dawaa farra dhibee busaa Klorokuwiin kennuun lakkoobsi namoota du’anii akka gad xiqqaatuuf sababaa ta’e jedhan.
Hoogganaan waaltaa dhukkuboota alarjii fi daariqaa Dr. Anthony Fauchii wixata kaleessaa akka jedhanitti vaayiresii haaraan kun Ameerikaa keessa jiraachuu danda’a jedhan.
Hoogganaan waaltaa dhukkuboota daariqaa fi alerjii Dr.Antonii Faawuchii wixata kaleessaa tuuta oduuf ibsa kennaniin ba’iin talaallii yaaliif dhiyaate sadarkaa dhumaa jalqaba baatii Sadaasaa irra beekama jedhan. Yoo yaaliin kun milkaa’e kampaniin Modernaa talaalliiwwan doosii miliyoona 500 waggaatti kan oomishu yoo ta’u bara 2021tti immoo waggaatti doosii biliyoona tokko oomishuu mala jedhanii kan abdatan ta’uu dubbatan.
Hoogganaan waldaa biyyoota Asiyaa kibba gama bahaa kan Bruney, haala Maaynamaar bakka mootummaan mormitoota farra fonqolcha mootummaa kan Guraandhala tokkoo irratti haleellaa oofuu mari’achuuf hoogganooa naannoof waamicha dabarsan.
Hoogganaan Waldaa Maccaa fi Tuulamaa Humnoota Mootummaatiin Reebame, Jedhan
Hoogganaan waldaa Orotodoxii Itiyoopiyaa abune ibsa isaan waraansa Tigraay ilaalchisee kennan tarkaanfii Itiyoopiyaan fudhatte kan akkaan qeequ yoo ta’au, akka isaan amananitti fixiinsa sanyii ti.
Hoogganaan waraana bilisummaa oromoo godinaa Gujii Eliyaas Gambeelaa waamicha nagaa Abbootii Gadaan labsame fudhatee gara qabsoo nagaatti deebi’ee jechuun sabaa himaa fi marsariitiin hawaasaa gabaasaa jiru.
Hoogganaan yeroo dhaabbata baabura imaltoota Afriikaa kibbaa Mthuthuzeli Swartz akka jedhanitti balaan hin yaadamin akkasii ennaa ilaallu shofeerri konkolaataa Sanaa seera daandii itti qaxxaamuran ennaa eeguu dhabu argina.
Hoogganaan Yunaayitid Isteetis kun akka jedhanitti uggurri isaan irra deebi’uun waggaa darbe Iraan irra kaa’an dhugumatti isaan miidhee jira jedhan.
Hoogganaan Zimbaabwee Waggoota Dheeraaf Bulchan Aangoo Gad Dhiisan
Hoogganaa Ol’aanaan ABO, Obbo Abdii Raggaasaa Eessatti Akka Hidhaman Beekame
Hoogganaa Ol Anaan Sabaa Himaa Yunaayitid Staatis  Hoogganoota Dhaaba Isaanii Aangoo Irraa Kaasan
Hoogganaa paartii mormituu kan ta’an Professor Beyene Peexroos garuu labsiin sun durumaanuu labsamuunis baatilee kudhaniif turuunis irra turre jedhan.
Hoogganaa ta'uun uummata ofii ofitti qabuu malee taayitaa qabatanii taa’uu miti
Hoogganaa waaltaa dhukkuboota daariqaa fi alerjii kan US Antonii Faauchii koree senetiif ibsa kennaniin yoo vaayiresiin kun hin to’atamu ta’e lakkoobsi jiru dachaa dabalee gara kuma 100 ga’uu mala jechuun akeekkachiisan.
Hooggana Bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti gubbaa dhaa qabee hanga gadiitti gamaaggama marsaa duraa geggeessameen angawoonni 300 ta’an bakka isaanii irraa kaafamuu, kaan itti gaafatama irraa gad-buufamuu fi haala adda addaatiin ka murtiitti dhiyaatan tahuu Itti-aanaa Prezidaantiin Oromiyaa – Obbo Isheetuu Deessee Miidiyaa yokaan Sabaa-himaa biyya keessaaf ibsa kennuu isaanii, dheengadda gabaasnee turre.
Hooggana EHAADEG keessatti taayitaa ijoo qabatanii turan – Obbo Bereket Simoon, Waaltaa Qo’annoo fi Qorannoo Imaammata Itiyoophiyaatti, Ministarumaa Damee Industrii fi Itti-gaafatamummaa Boordii Baankii Daldalaa Itiyoophiyaa gad-lakkisuuf iyyannaa dhiheeffachuu isaanii, maddeen keessa beekan – Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Hooggana garee mormituu Ginboot 7 Biraanuu Naggaas paarlaamaa Awrooppaatti argamaniiru.
hoogganame yoo ta’u kunis jarmiyichi ardittii , jaarsummaan jidduu seenuuf bakka bu’iinsa sirnaa fudhachuu mul’isa jechuu dhaan dubbi himaan waajjira muummicha minsteeraa Nigusuu Xilaahuun VOAf ibsaniiru. Hoogganni gamtaa Afriikaa marii waa’ee hidha laga Abbayyaa keessaa dhabamuun mata duree marii ta’ee ture.
Hoogganan waaltaa biyyoolessaa kan dhukkuboota alerjii fi daariqaa Dr.Antonii Faawuchii gaaffii fi deebii caasaaa oduu CBS jedhu waliin geggeessaniin akka jedhanitti sababaa yaalii talaallii sadarkaa adda addaa qabaachuun barbaachisaa ta’eef ibsuun barbaachisaa dha jedhan.
Hoogganichi Koree Noobelii, Kulimaan Faayiv, waa’ee gurmuu sanaa ennaa ibsan, “deemsi dimookiraasummaa raafamaan Tuuniisiyaa keessaa sababaa ajjeechaalee fi tasgabii-dhabinsa uummataan ennaa hunkutaa’uutti dhihaatetti hojii isaa jalqabe” jedhan.
Hoogganni ABO, Obbo Abdii Raggaasaa, Mana-murtiitti Dhihaatan
Hoogganni mootummaa naannoo Somaalee paartii mormituu naannoo adda bilisummaa biyyoolessaa Ogaadeniif afeerraa ciree gochuu dhaan nageenya naannoo fi uummata naannoo Sanaa dhimmootii tokkoomsan irratti waliin ta’anii hojjechuuf walii galuu isaanii itti aantuu itti gaafatamtuun waajjira dhimmootii kominikeeshinii naannoo Sanaa aadde Hiboo Ahimed VOAf ibsaniiru.
Hoogganni sadarkaa ol aanaa humnootii nageenyaa fi raayyaa ittisa biyyaa wajjin ta’uun rakkoo kana dhaabsisuuf yaalii godhaa ituu jiranii Fulbaana 14 bara 2013 godina Matakkal aanaa Daangur keessatti haleellaa biraan geggeeffame.
Hoogganni Tigraay Waraana Tuqachuu Haa Dhaau: M.N AmaaraaUummati Tigraay Obboleessa Isaa Kan Amaaraa Loluuf Akeeka Hin Qabu: M.N Tigraay
Hoogganonni Medrek tuta oduuf akka ibsanitti, mormii baatiilee afurii oliif Oromiyaa keessatti geggeessameen wal-qabatee namoonni 2,627 seeraa ala godinaalee Oromiyaa adda addaa irraa qabamanii manneen hidhaa keessa jiran.
Hoogganooni Israa’el, Tokkummaa Emireetota Arabaa, Deenmark, Norway, Poolaand, Ispeen fi Veetnaamis marii jimaata kanaa irratti kan hirmaatan yoo ta’u, bakka buutonni kutaa geejjibaa Yunaayitid Isteetis, enerjii fi daldalaas hirmaataniiru.
Hoogganoonni ABO fi Kanneen Waliin Hidhaa Jiran Biroon Beellama Mana-murtiitti Hin Dhiheeffamiin Hafan
Hoogganoonni ABO Hidhaa Jiran Wabiin Akka Gad-lakkisaman Manni-murtii Ajaja Kenne
Hoogganoonni Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadeen Biyyatti Deebi’an
Hoogganoonni addunyaa 100 ol ta’anii fi angawoonni mootummaa sadrkaa ol aanaa sadarkaa addunyaatti duula COVID-19tti geggeeffamuuf deebii kennuu akkasumas akkasumas tarsiimoo dandammachiisaa qopheessuuf jecha wal ga’ii addaa kan gumii tokkummaa mootummootaa vidiyoo dhaan geggeessuuf jiru.
Hoogganoonni addunyaa galmaawwan misoomaa raggaasisuuf wal ga’an. Kanneen keessaa hiyyummaa dhabamsiisuu, wal qixxummaa saalaa galmaan ga’uu kan jedhan President Obamaan bara 2030tti galmii misoomaaf ajendaan jiru balaa biyya ofii kan akka bulchiinsa naannootti yoo duulan malee galma ga’uu hin danda’u jedhaniiru.
Hoogganoonni addunyaa gumii tokkummaan mootummootaa waame irratti hirmaachuuf jecha New York keessatti wal ga'anii jiru. Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa obbo Haaylamaariyaam Dassaalen gumii sana irratti haasaa dhageesisaniin barri kun bara danda jedhanii tokkummaan mootummootaa erga hundeeffamee waggoota 70 lakkoofsisuu qofa utuu hin taane hojii gurguddaa hojjeteera jedhan.
Hoogganoonni Afriikaa waggaa dhuftu talaallii koronaa doosii miliyoonaan laka’amu ardittiif argachuuf hojjetaa jiraachuu ibsanii duula koronaatti geggeessamuuf Afriikaan akka tokkoomu gaafatanii jiran.
Hoogganoonni amantii fi ka jaarmayaalee uummataa sirna magaalaa Pitisberg keessatti geggeessame kana irratti kan argaman yoo tahu, dhaamsa obsaa, wal-danda’uu fi tokkummaa dhageessisanii jiran.
Hoogganoonni amantiis dhuga baatota safuu akka ta’an gaafachuu dhaan bakka uummata amantii maraa ta’uu dhaan Poompeyoon Chaayinaan musliimota, warra Budahaa, kirstaanotaa fi kanneen biroo irratti waraana labsiti jedhan.
Hoogganoonni Ameerikaa daldalaawwan Sababaa Uggura Ittisa Vaayiresii Koronaan Galiin Duraa Miidhame HIrphuuf Walii Galtee Irra Gahan
Hoogganoonni Ameerikaa fi Raashiyaa Bilbilaan Waliin Mari’achuuf Jiru
Hoogganoonni biyootii Afriikaa Kigali Rwanda keessatti wal ga’uuuf jiru. Ajendaan isaanii inni ijoon kan Dr. Nkosazana dlamini Zumu kan bakka bu’u dura taa’aa komiishina gamtaa Afriikaa itti aanu filachuu dha. Zuumaan waggoota itti aanan arfan darbaniif aangoo sana erga qabatanii booda gad dhiisuuf jiru. Elissa Jobson garee walitti bu’iinsa biyyootaa qoratu kan “International Crisis Group” jedhamuuf gorsaa dhimmootii hariiroo gamtaa Afriikaa ti.
Hoogganoonni biyyoota Addunyaa, ba’ii filannoo walakeessa marsaa Yunaayitid Isteetis, ka paartiin dimookiraatotaa mana-maree bakka-bu’ootaa keessatti sagalee irra-aanaa itti argate ilaalchisee yaada adda addaa kennaa jiran.
Hoogganoonni biyyoota Addunyaa, Chaayinaa dhaa haga Awurooppaatti, haga Braazilitti miidhaa Raashiyaa keessatti dhaqqabe kanaaf gadda isaanii ibsanii jiran. Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, hoogganaa Raashiyaa – Vilaadmiir Puutinitti bilbiluudhaan, haleellaa kana ittisuuf tarkaanfii fudhatamu irratti deggersa guutuu ka kennan ta’uu beeksisanii jiran.
Hoogganoonni biyyoota Addunyaa irratti duureyyii tahan lameenii- Traampp fi Shiin, Sanbata dabre kana, Argetniinaa keessatti walga’uudhaan, haga waliigaltee daldalaa gidduu isaanii bal’inaan mari’atanii murtii tokko irra gahanitti, guyyota sagaltama dhufaniif akka taarifa yokaan dilaala oomishalee walii biyya isaanii seenu irra hin keenye waliigalanii booda, gatiin gabaalee Addunyaa Ashiyaa fi Awurooppaa battalatti ol ka’e – jedhama.
Hoogganoonni biyyoota Gaanfa Afrikaa Walii-galuun Baqattoota Biyyaa Irraa Baqattanitti deebisu, jedha LMNGF
Hoogganoonni biyyoota industriin duroomanii xumura gumii isaanii irratti mormii kanneen domokdraasii leellisanii Hong Kong keessa muddamni torbanneen 12f dhaqqabsiise akka tasgabbaa’u gaafatn.
Hoogganoonni biyyoota miseensota Gamtaa Afrikaa gumii isaanii 29ffaa magaalaa Finfinneetti geggeessataa turan, Kibxata dabre, gaafa Waxabajjii afurii xumuratan.
Hoogganoonni Biyyootii Arabaa fi hawasni muliimaa US keessa jiran gocha ISIL balaaleffatan tarkaanfiis ni fudhanna jedhan
Hoogganoonni Biyyootii G7 Dhimma Hong Koong Keessa Seenuu Hin Danda'an: Chaina
Hoogganoonni Biyyootii G-7 Yeroo Weerara COVID-19 Kallattiin Wal Arganii Marii Geggeessuun Amansiisaa Ta’uu fi Dhiisuu Itti Yaadaa Jiran
Hoogganoonni biyyotoa sadii – jechuun, ka Itiyoophiyaa, ka Masrii fi ka Sudaan, ittisa yokaan hidhaa Laga Abbayaa ilaalchisee gidduu kana walii-galtee tokko mallatteessanii jiran. Walii-galteen kun maal maal akka of keessaa qabu ibsamuu dhaa baate iyyuu, qajeelfamoota biyyoota sadeen gidduutti wal hubannaa uumu akka qabatee jiru tu dubbatama.
Hoogganoonni Cichaan Hojjechuu Dhabuun Walitti Bu’iinsa Daangaa Irraa Hammeesse: Bulchoota Amaaraa fi Affaar
Hoogganoonni dhaaba mormii siyaasaa beekamoon lama – Aanudalem Aarraagee fi Abbebee Qastoos akkasuma, foormii dhiifamaa akka mallatteessan dhihaateef ka mallatteessuu didan ta’uun beekamee jira. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Hoogganoonni dhaabbatoota kanaa tokko tokko yaadni kun isaaniif hin liqimsamu – ka jedhan, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, kaayyoon hoogganoota kanaa, maqaa dhaabota maqaaf malee hojiidhaan hin jirreetiin daldalanii bu’aa argachuu akka ta’etti dubbatan.
Hoogganoonni dhaabichaa afur – jechuun - Obbo Beqqelee Garbaa, Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo fi Obbo Addisuu Bullaallaa, Jimaate dabre kana ennaa mana-murtiitti dhihaatanii himannaan itti dhihaatetti, abbaan-murtii akka isaan gara mana-sirreessaa Finfinneetti geessaman ajaja kennuu ka dubbattu – mucayyoon Obbo Beqqelee Garbaa – dubree Boontuu Beqqelee, akka ajaja abbaa-murtiitti silaa gara Qaallittiitti geessu – jennee yaadnee turre, garuu konkolaataa isaan ittiin geessaman hordofnee ennaa deemnu, mooraa mana-sirreessaa Qilenxoo galchan. Sa’atiin dabree jira, jedhanii waan nu deebisanii keessa seenuu hin dandeenye – jetti.
Hoogganoonni dhaabota mormituu, akka Dr. Mararaa Guddinaa faa immoo, “kun gaaffii bu’uraa uummatni gaafate deebisuu wajjiin hidhata tokko illee hin qabu” jedhu. Ogeessi seeraa, Dr. Tseggaayee Araarsaas, motummaan gaaffii uummatni dhiheessaa ture akka ofii isaa fedhetti bocee dubbatee, “sanaaf deebii kennaan jira” jechuun aangawoota jijjiiraa jira, jedha. Furmaata dhugaa fiduun yoo barbaadame, gaaffii uummataa gara ofii fedhanitttio jijjiiruu otuu hin taane, gaaffii uummataa akka jirutti iddoo kennaniifii deebii kennuu yaaluu akka tahe illee dubbata.
Hoogganoonni diina walii turan kan Sudaan Kibbaa wal waaansa waggootii ja’aaf biyyattii addunyaa irraa haaraa taate mancaase xumuraan ga’anii mootummaa waliinii uummachuuf walii galtee irra ga’an.
Hoogganoonni dimokraatota mana maree bakka bu’ootaa seerri akkaataa hojii poolisii akka jijjiiramu yoo gaafatan kunis poolisiin balleessaa hojjeteef akka itti gaafatamu of keessaa qaba. Kan Ripaablikaanotaan dhuunfatame senetiinis wixinee ofii qopheessee turban dhuftu dhuga ba’umsi koree murtii seeraa duratti dhaggeeffatamuuf jira.
Hoogganoonni Eetraa fi Itiyoophiyaa abbaa biyyummaa biyyoota lamaanii kabajuu dhaan qixxummaa fi haruura gaarii dhaan waliin hojjechuuf mari’atachuu isaanii ministeerii odeeffannoo Eertraa obbo Yemaanee G/Mesqel fuula twiteer isaanii irratti maxxansaniiru.
Hoogganoonni fi miseensonni paartichaa, keessumaa kanneen filannoo biyyolessaa dabre irratti dorgoman martinuu hidhamanii jiran, jechuun ni danda’ama, jedhan – Obbo Beqqeleen. Aangawoota Poolisii Federaalaa Itidyoophiyaa fi ka Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa irraa himannaa kanaaf haga ammaatti deebii argachuu hin dandeenye.
Hoogganoonni Fonqolcha Mootummaa Burkina Faasoo waraana biyyattii waliin marii irra jiru
Hoogganoonni gamtaa Awrooppaa hedduun murtii uummataa Britain gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uu biyya isaaniifis haalli wal fakkaataan akka ta’u dhiibbaa gochuuf carraa gaarii dha jedhan.
Hoogganoonni gamtaa Paartiilee mormitootaa Itiyoophiyaa, kan Medrek dhiheenya kana, Finfinneetti, qondaalota Yunaayitid Istaats waliin haasa’uun isaanii odeessamaa jira. Itti-aanaa Dura-taa’aan Medrekii fi Dura-taa’aan Koongiresa Uummata Oromoo - Dr. Mararaa Guddinaa akka jedhanitti, isaanii fi dura-taa’aa Medreki, kan aangawoota Yunaayitid Isteets waliin mari’ate.
Hoogganoonni gamtaa paartiilee mormituu, ka Medrek akka jedhanitti, poolisoonni federaalaa taajjabdoota filannoo moggaatti dhiisanii, kaan buufta filannoo irraa hariyatanii korojoo filannoo fudhachuu yaaluu irraa wal-dhidee uumameen, aanaa Midaa-Qanyii keessatti namni Giddiisaa Camadaa jedhamu ajjeesame.
Hoogganoonni garee mormituu hiriira mormii farra prezidaant Gnassingbe ka guyyootii lamaa geggeessuuf karoorfataniiru. Prezidaantichi abbaa isaanii prezidaant Gnassingbe Eyadema bakka bu’uu dhaan erga bara 2005 qabee biyyattii bulchaa jiran.
Hoogganoonni Garee Mormituu Oromoo Baatii 4 Booda Yeroo Duraaf Yakka Ilaalchatti Dhiyaatan
Hoogganoonni godinaalee gaaffii naannoo waliin wal qabatee mootummaa naannoo kibbaa fi federaalaa waliin komee keessa seenan kan jedhan jiraattonni magaalattii galma wal ga’ii keessa turan keessaa hooggana godinaa fuudhanii hidhuun gaaffii uummataa ukkaamsuuf yaalii ta’ee dha jechuun qeeqaniiru.
Hoogganoonni gumii tokkummaa mootummootaa kan NY keessatti wal ga’an hoogganoonni Israa’elii fi Faalsxiin wal ga’ichaaf haasaa waan dhageessisaniif jecha waa’ee walitti bu’iinsa biyyoota lamaanii dhaga’uuf jira.
Hoogganoonni hawaasaalee Musliimaa kanneen US keessaas hookkara ISIL-n geggeessamu balaaleffatanii jiran.
Hoogganoonni IEWHAT garuu adda waraanaa naannoo Maqalee jiru adda addaa keessatti lola irra jiraachuu beeksisan. Hayyoonni Itiyoopiyaa tarkaanfiin humnaa naannoo gaanfa Afriikaa keessa sabatiinsi akka hin jiraanne godha soda jedhu qabaachuu isaanii ibsan.
Hoogganoonnii fi namoonni beekamoon naannoo addunyaa erga prezidaant Tramp fi giifti duree Melaaniyaa Tramp vaayiresii koronaan qabamuun isaanii labsamee booda hawwa gaarii kan fayyuu isaanii ibsaniifii jiran. Prezidaantichi vaayiresii kanaan qabamuu jimaata ganama twitter irratti ennaa barreessan hoogganoonni naannoo addunyaa immoo akka fooyya’aniif ergaa ergaafii turan.Hoogganaan jarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Teedroos Adhaanoom tweeter irratti barreessuu dhaan Tramp fi haati warraa isaanii dafanii guutummaan akka fayyan hawwaniiruuf. Muummichi ministeeraa Hindii fi michuun dhiyoo kan Tramp Narendra Moodii hoogganoota biyyaa ergaa fi deggersa qaban ergan isaan jalqabaa keessaa tokko turan.
Hoogganoonni isaanii sadarkaa adda addaa fi miseensonni isaanii godinaalee Oromiyaa adda addaatti hidhamuu akka gabaasaa argataa jiran ka dubbatan, Professor Mararaa Guddiaa, sababaa tajaajilli interneetii biyyattii keessa hin jirreef, odeeffannoo ga’aa argachuu fi mirkaneeffachuun rakkisaa dha, jedhu. Har’a miseensi Koree Hoji-raaw’achiistuu fi itti-aanaa barreessaan KFO, Dajanee Xaafaa barii jala mana isaanii tii qabamanii fudhatamuullee dubbatan, Profeessar Mararaan.
Hoogganoonni Israel fi Faalisxiin hookkara lubbuu galaafataa jiru dhaabsisuuf akka hojjetan muummichi barreessaan Tokkummaa mootummootaa Ban Ki-moon waamicha dabarsan.
Hoogganoonni Itiyoophiyaa, Ertiraa fi Somaaliyaa – walgahii isaanii itti aanu, magaalaa Moqdishoo keessatti geggeessuuf walii-galuu isaanii – gabaastuun VOA – Aster Misgaanaaw Bahirdaar irraa gabaastee turte.
Hoogganoonni IWEHAT garuu gaarreen naannoo sanaa keessa lola ripxe loltummaa itti fufuu isaanii dubbatu. Hojjetaan gargaarsaa maddeen Tigraay keessaa maqaa dha’uun Rooyitersiif akka himetti naannoo sana gama kaabaa, kibbaa fi dhiya Maqalee keessatti lolli itti fufee jira.
Hoogganoonni jaarmiyaalee lamaanii waliin ta’uun daawwannaa geggeessaniin haala rakkisaa jiru fooyyessuuf gargaarsi itti dabalaa akkamii akka barbaachisu akkasumas haalaan wal deggeruun akka barbaachisu hubachiisaniiru.
Hoogganoonni kanneen biroon ibsa hin kenning jiru. Hoogganaan kooriyaa kaabaa Kim Jong Un mi’inatti ibsa akka hin kenning gareen sabaa himaa to’annaa mootummaa jala jiru cimsee to’atu beeksisee jira. Angawoonni jaarmayaa fayyaa addunyaa koronaa ilaalchisee kooriyaa kaabaa irraa ragaa tokko iyyuu hin qaban. Prezidaantiin Chaayinaa Xi Jinping battala gabaasa waa’ee Tramp waltajjii uummataa kam irratti iyyuu waan jedhan hin qaban. Vaayiresiin koronaa jalqaba magaalaa chaayinaa Wuhaan keessatti kan argame baatii Muddee keessa ture.
Hoogganoonni Keeniyaa, Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa jalqaba baatii Bitootessa bara 2012 irra, Keeniyaa keessa bakka Lamuu jedhamtutti Buufata Afaan Galaanaa haaraa ijaaruuf walii-galtee mallatteessanii jiran. Ujummoo zayita boba’aa – Sudaan Kibbaa irraa gara Lamuutti diriirsuu illee of-keessaa qaba - walii-galteen kun.
Hoogganoonni Koloraadoo, Missisiippii, Montaanaa fi Teenesii maneen daldalaa hangi tokko hojii har’aa akka banamu eeyamaniiru. Hoogganoonni Joorjaa, Oklahoomaa, Alaaskaa fi South Karolaayina namoonni akka hojiitti akka deebi’an jajjabeessanii jiru.
Hoogganoonni Komaand Poostii Hoogganoota Paartiilee Siyaasaa Waliin Walga’ii Taa’an
Hoogganoonni Komiishina Gamtaa Afriikaa Gumii Isaanii 29ffaa Jalqaban
Hoogganoonni Kongiresa Federaalawa Oromoo Maa’ikelaawiittti Hidhaman Ehama Maatii Arguu Argatan
Hoogganoonni Kongresii Federaalawaa Oromoo garuu gara magaalaa Naqqamtee akka hin seenne bakka Gutee jedhamutti humnoota Federaalaan ugguramuu isaanii jiraattonni nuuf ibsaniiru. Bulchaan Godina Walaggaa Bahaa obbo Moges Ida’ee akka jedhanitti immoo uummanni heddumminaan waan ba’eef komaandi poostii biraa ajaja kennameen walitti bu’iinsi akka hin uumamne yaaddoo jedhuun namoonni kun ofi irra akka deebisaman taasisaman. Yeroo ka biroo haalli mijatee akka isaan uummata waliin wal argan taasisna jedhaniiru.
"Hoogganoonni Koongiresa Uummata Oromoo, Oromiyaa keessatti mormitoota fi hiraarsuun akka itti fufee jiru dubbatu. Aangawaan Biiroo Bulchinsaa fi Nageenya Oromiiyaa garuu, ""himannaa hundee hin qabne"" jechuun haalan."
Hoogganoonni Koree Furmaata Barbaachaa Musliimotaa Hagi Tokko Kanneen Hiikaman Keessa Jiran
Hoogganoonni kun kan wal ga’an dhimmootii daldalaa, energy, jijjiirama qilleensaa irratti mari’achuuf wal ga’an. Haa ta’u malee haleellaa shororkeessonni Paaris irratti raawwatanii fi waa’ee wal’itti bu’iinsa Siiriyaa keessaa waa gochuun akka irra jiraatu ajendaa marii isaanii dhuunfate.
Hoogganoonni kun lameen wal waraansa Siiriyaa fi Mr. Putin prezidaant Bashaar al Assaadiin deggeruu isaanii ilaalchisee ni mari’atu jedhamee eegama.
Hoogganoonni lamaan hariiroon Rashiyaa fi Yunaayitid Isteetis sdarkaa gad aanaa irra akka jiru dubbatan. Yeroon gumiin kun itti geggeessame Baayiden biyyoonni kun hariiroo tasgabbaa’aa qabaachuu danda’u yoo ta’e akka xiinxalaniif carraa kennaaf. Ministriin dantaa alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Blinken, akeekkachiisa kennanii jiran.
Hoogganoonni lamaan hasaa dhageesisaniin Chaayinaa maqaa dha’uu baatan iyyuu, Chaayinaan galaana Paasifik irratti kan isheen qabdu ejjennoo cimaan kan isaan yaaddesse ta’uun ifaa ta’uun isaa ibsamee jira.
Hoogganoonni lamaan marii lola dhaabinsaa kan gareelee wal fincilan gidduu kan tokkummaa mootummootaa gaafate mala itti fufuu danda’u humnoonni alaa Liibiyaa keessaa akka ba’u irratti mari’atanii jiru.
Hoogganoonni lamaan weerara vaayiresii koronaa,jijjiirama qilleensaa fi Washington fi Beejiing to’annaa meeshaa waraanaa ilaalchisuun hirmaannaa ba’ii gaarii argamsiisan hojii irra oolchuu jechuun kan white house ibse irratti mari’ataniiru.
Hoogganoonni lameen, baatii dabre keessa, waa’ee haleellaa Islaamik Isteet irratti geggeessamuu telefoonaan haasawa iyyuu kallattiin walga’anii dubbachuun isaanii kun ka duraa ta’uu isaa ti.
Hoogganoonni lameen kaleessa fi har’a ganama, Itiyoophiyaa keessatti proojektiilee misoomaa adda addaa daawwatanii jiran. “Akka qaama daawwannaa proojektiilee misoomaatti, muummichi-ministaraa Abiyyii fi prezidaant Isaayyaas, Madda Annisaa Elektrikii, ka Gibee sadii daawwatan,” jechuun, duraan waajirri muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa fuula Faasbuukii isaa baasee jira.
Hoogganoonni lameen, keessumaa, karaa daldalaa hariiroo biyyoota lameenii cimsuu irratti mari’achuuf jiran. Briteen Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uuf murteessuun ishee fi Traamp, walii-galtee daldalaa qaxxaamura Tuujii Paasifik, ka biyyoota 12 hirmaachise keessaa ba’uuf mallatteessuun isaanii, akka biyyoonni lameen guutummaa Addunyaa irratti walii-galteelee haaraa tolfachuuf dubbatan dirqsiisa – jedhama.
Hoogganoonni lameen -- wal-mormii waggaata shantamaa ol biyyoota isaanii gidduu ture akkaataa itti wayyeessan irratti, akkasumas, dhimmoota irratti wal-dhaban, kan akka dhimma eegumsa mirga dhala-namaa irratti ka dubbatan ta’uun beekamee jira.
Hoogganoonni magaalattii, daandiin daangaa irraa sun amaaliif akka cufame, loltoota gama Ertiraa tii daangaa eegaa turan gaafachuu isaanii fi “konkolaatonni akka hin seennee fi hin baane akka dhorkaman qaama ol’aanaa irraa ajajamne” deebii jedhu kennuu isaanii dubbatan – Obbo Gebre-Medihin.
Hoogganoonni Medrek ibsa har’a kennaniin, mormii barattootaa Oromiyaa keessatti ka’e irraa eegalee haga ammaatti lakkoobsi namoota ajjeesamanii 86 ga’ee jira. “haleellaa hunoota mootummaatiin kanneen miidhaman yokaan madaawan gara kuma afurii ti” ka jedhan, barreessaan Medrek, Obbo Gabruu Gabre-Maariyaam, guutummaa Oromiyaa keessatti kanneen qabamanii bakkawwan adda addaatti hidhamanii jiran gara kuma afurii akka ga’an dubbatan. “Namoonni dhibba sadii immoo achi buuteen isaanii hin beekamne” jedhu.
Hoogganoonni mootummaa fi ka mormitootaa beellama sana si’a lama dabarsaniyyuu haga ammaatti Raayyaa Waraana Biyyaalessaa gam-lamaan hirmaachise hundeessuu hin dandeenye. Walii-galtee sana
Hoogganoonni mootummaa kan sadarkaa ol aanaa naannichaa akka ibsanitti naannoo sana keessatti hojiin ittisuu cimee hojjetamaa jira. Ministrittiin ministeera eegumsa fayyaa Dr. Liyaa Taaddesee ibsa FB ofii irratti maxxansaniin har’a sadarkaa biyyaatti namoonni lama itti dabalaa vaayiresii koronaan qabamuu mirkaneessaniiru. Kana keessas tokko naannoo Affaar ta’uun beekmeera jedha gabaasi Mesfin Araage nuu erge.
Hoogganoonni mormitootaa akka jedhanitti erga haleellaa torban kana humnootiin waraanaa raawwatanii booda gaaffiin mariif dhiyaate sun kan dhugaa irratti hundaa’e miti jedhan.
Hoogganoonni mormitootaa, dhaabonni Siivilii fi gurmuuleen mirga dhala-namaa akka prezidaant Mugaabeen hatattamaan taayitaa gad-lakkisan ennaa gaafataa jiranitti, uummatni biyyattii akka danqaan gidduu kana mudate dafee furmaata argatu abdataa jiru. Garuu, Mugaaabeen amma illee ofiin taayitaa gad-lakkisuu sana akka fudhachuu didan tu odeessamaa jira. Prezidaantiin Afrikaa Kibbaas, Kaleessa ennaa paarlaamaa biyyattiif haasawa godhaniitti, dhimma kana irratti tarkaanfii cimaa fudhachuuf, yeroon isaa hin geenye – jedhanii turan.
Hoogganoonni mormitoota siyaasaa Somaaliyaa hangi tokko prezidaantiin biyyattii iMohammed Abdullaahii Mohaammed maqaa Farmaajoo jedhamuun beekaman yeroo aangoo isaanii waggoota lamaan dheereffachuuf turan dhiisuu isaanii of eeggannoo dhaan simatanii jiru.
Hoogganoonni mormituu sababaa jila keenya waliin walga’aniif hidhaman - Amnestii Internaashinaal
Hoogganoonni Musliimotaa fi amantoonni kanneen Jerusaaleem keessaa magaalatii seena qabeettii bakka qulqulluu akka seenaniif eeyamni kennameefii jira.
Hoogganoonni paartichaa dhibba keessaa harka shantama ta’an akka hidhamanii jiran ka dubbatan, dura-taa’aan paartichaa, Dr. Mararaa Guddinaa, “mormitoota qabsoo karaa nagaatti bobba’anii jiran guuranii hidhuun furmaata ta’uu hin danda’u. Hoogganoonni keenya hidhamuun dhaaba keenya irratti miidhaa qaba. Garuu, kun qabsoo karaa nagaa irraa boodatti nu hin deebisu. Uummatni keenya kaka’umsa mataa isaatiin mirga ofii falmachuu jalqabe immoo, nuti hidhamnes dhiisnes boodatti hin deebi’u.” jedhu.
Hoogganoonni paartii dimokraatotaa Yunaayitid Isteetis kanneen kutaa Joorjaa keessaa kaadhimamaa kan du’aan boqotan miseensa mana maree Joon Lewisn bakka bu’uu dhaan filannoo baatii Sadaasaaf dorgomu filachuuf wal ga’anii jiran.
Hoogganoonni paartii isaanii mana hidhaa waaltaa qorannaa “Maa’ikelaawii” jedhamutti hidhamanii jiran akka maatii isaanii wajjiin wal-argan eyyamuu isaa ilaalchisee ennaa dubbatan, “lubbuun jiraachuu isaanii maatiin isaanii arguun iyyuu waan guddaa dha”. Garuu, motummaan gama biraan namoota hidhuu, reebuu fi ajjeesuu irraa of hin dhaabne. Uummatnis akka duriitti callisee isaaniif bitamaa hin jiru, jedhan.
Hoogganoonni paartii lamaanii walii galteen isaanii qoran qorannaa bal’aa irratti kan hundaa’e ta’uu isaaf gara walitti makamuutti kan deemu ta’uu beeksisaniiru. Paartileen kun kutaalee biyyattii irra hedduu keessatti caasaa diriirfachuu isaanii illee ibsaniiru.
Hoogganoonni paartiilee mormitootaa garuu, “Itiyoophiyaa keessatti daandiin jijjiiramaa si’achi, hin jalqabamne” jedhu.
Hoogganoonni paartiilee mormitootaa walga’ii har’aa irratti argaman, keessumaa, hoogganoonni paartiilee mormitootaa, mariin jalqabamuu isaa dura, hoogganootaa fi miseensota isaanii hidhamanii jiran, kanneen ajjeesamanii fi miidhaan adda addaa irratti raaw’atame akka calleensaan yaadataman gaafatanii, dhaabachuudhaan calleensaan gadda isaanii beeksianii jiran,
Hoogganoonni Paartiilee Oromoo Yakka Irratti Dhihaateef Of-irraa Ittisa Gaafataman
Hoogganoonni paartiilee siyaasaa Boordii Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa waliin marii geggeessaniin, bakkawwan filannoo itti geggeessuuf karoorfatan tokko tokkotti rakkoon nageenyaa isaan mudachuu Boordichatti dubbatan.
Hoogganoonni Paartii Mormitootaa Sadii Benishaangul Gumuz Keessatti Hidhaman
Hoogganoonni Paartii Mormitootaa Sadii, Naannoo Benishaangul Gumuz, magaalaa Asoosaatti hidhamuu, Paartiiwwan Adda Diimokiraatawaa Uummata Benishaangulii fi Dhaabbata Dimookiraatawaa Booroo jedhaman beeksisan.
Hoogganoonni paartii mormituu, ka Koongiresa Federaalawa Oromoo, akka jedhanitti, hiriirawwan Kamisa , Mudde 10, bara 20015 geggeessame irratti qofa magaalaalee adda addaa keessatti yoo xiqqaate namoonni digdama ta’an humnoota poolsii mootummaan ajjeesaman.
"Hoogganoonni paartii mormituu, ka Koongiresa Uummata Oromoo, miseensonni keenya, keessumaa namoonni nuti taajjabdummaa filannoof dhiheeffannee turre, garii mana hidhaa jiru, kaan eega hidhamanii booda akeekkachiisaan gad-lakkisamanii doorsisa humnoota mootummaa jala jiru, kaan ammoo qehee ofii irraa hariyatamanii rakkataa jiru, jedhu. Aangawaan Biiroo Bulchiisaa fi Nageenya Oromiyaa garuu, kun dubbii dharaa ti, jechuun haalan.""Miseensonnii fi deggertoonni keenya hidhaman iddoo sadiitti qoodnee ilaalla"" ka jedhan Koongiresa Uummata Oromoo irraa miseensi Caffee Oromiyaa, obbo Olbaanaa Leellisaa, tokkoffaa kanneen dhaabni isaanii taajjabdummaa filannoof bakka-buufatee'nnaan, humnoonni mootummaa immoo akka isaan buufata filannoo sanatti hin argamneef jecha dursanii hidhan, lammaffaa, kanneen guyyaa filannoo sana sababaa adda addaan eega hidhamanii booda, amma akeekkachiisaan mallatteessanii gad-lakkisamanii fi sadaffaa, kanneen guyyaa filannoo sanaa booda hidhaman akka tahan dubbatu.Biiroo Bulchiisaa fi Nageenya Oromiyaatti, geggeessaa hojii, odeeffannoo fi quunnamtii uummataa ka tahan, obbo Masfin Asaffaa garuu ""eega filannoon geggeessamee booda, namni sababaa filannoo wajjiin wal-qabateen Oromiyaa keessatti hidhame tokko illee hin jiru. Inumaa, kanneen yeroo filannoo sana yakka adda addaa raaw'atanii hidhamanii turan illee amma dhiifamni godhameefii gad-lakkisamanii jiru,"" jechuun falman. Itti-fufuudhaanis, ""paartiileen mormitootaa waa'ee namoota isaanii hidhaman 'jedhan kanaa radiyoo irratti himachuu malee waajira keenyatti komee isaaniis tahe himannaa isaanii dhiheeffatanii hin beekan"" jechuun qeeqan.Obbo Olbaanaa Leellisaa immoo gama kaaniin, qeeqni Obbo Masfin kun akka ajaa'iba itti tahe eeruudhaan, ""Hidhaa, doorsisaa fi hariyatamuu miseensotaa fi deggertoota keenyaa ilaalchisee, yeroo mara, gandaa kaasee haga sadarkaa biyyoolessaatti qaamota mootummaa dhimmi isaa ilaalutti himanna. Garuu, kan nu dhaggeeffatu hin jiru. Deebiin nuuf kennamu arrabsoo qafa."" jedhan. Guutummaa wal-falmii aangawoota lameenii, ka raadiyoo keenyaan tamsaasne, mallattoo sagalee harka mirgaa irra jiru tuqaa tii dhaggeeffadhaa."
Hoogganoonni paartii mormituu, mootummaan biyyattii mormitoota irratti tarkaanfiin gitaa olii fudhatu yoo itti fufe, biyyattii addaan-facaasuu mala, jechuuhaan akeekkachiisan. Dubbi-himaan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Xuruneh Gamtaa, har’a Raadiyoo Sgalee Ameeirkaaf ibsa kennaniin, mootummaan biyyattii haalawwan biyyoota akka Somaaliyaa, Yemenii fi Syria irraa barnoota argatee, rakkoo kanaaf furmaata nagaa barbaaduu qaba, jedhan.
Hoogganoonni paartilee hagi tokko garuu bulchiinsi gaariin qofaa isaa dhufuu hin danda’u jedhu. itti aanaan paartii Mederek Dr. Marara Guddinaa dimokraasii dhugaa fi mirgi namaa eegamuutu bulchiinsa gaariif bu’uura jedhu.
Hoogganoonni paartilee mormituu garuu IHADEG fi mootummaa irraa kan kennaman ibsawwan akkasii hin simatan. Filannoon sun kan walabaa fi dimokraatawaa hin turre jedhu. Kanneen keessaa tokko itti aanaa paartii MEDRED Dr. Mararaa Guddinaa ti.
Hoogganoonni siyaasaa Kaartum keessatti, waa’ee mootummaa haaraa gad-hdaabuu irratti yeroo marii itti fufafnii jiranitti, manneen kuma hedduun bishaaniin liqimsamanii jiran. Yoom akka gargaarsi dhaqqabuuf haga ammaatti waan beekame hin jiru.
Hoogganoonni siyaasa Yemen beekamoon uummaticha balaan amma irra ga’e caalu akka irra hin geenye ittisuuf biyyattiif eegumsa gochuu akkasumas furmaata karaa nagaa barbaaduuf itti gaafatamatu irra jira kan jedhan jilli tokkummaa mootummotaa kun haalli siyaasaa yeroo ammaa danqaa waan uumeef jecha guyyaa guyyaatti lubbuun namaa darbaa jira jechuun yaadachiisaniiru.
Hoogganoonni Somaliyaa fi Eertraas baatii darbe muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed waliin Baahrdaar keessatti wal arguu dhaan hariiroo dinagdee naannoo irratti mari’achuun isaanii ni yaadatama.
Hoogganoonni Sudaan Kibbaa Nagaan Buunaan Waliin Hojjechuuf Cicha Qaban Mul’isan
Hoogganoonni sudaan Kibbaa nageenya buusuuf jecha walii galtee kana ennaa mallatteessan hoogganoonni biyoota gaanfa Afriikaa Dilbata Kaartuum keessatti wal ga’uu dhaan ragaa ta’anii jiran.
Hoogganoonni sun walii galtee kana kan mallatteessan xumura gumii Paaris keessatti geggeessamee irratti yoo ta’u kunis filannoon nagaa qabeessi akka ta’u illee walii galaniiru.
Hoogganoonni TPLF hanga ammaatti yeroo lama mana murtiitti kan dhiyaatan yoo ta’u, manni murtii ol aanaan federaalaa poolisii dhaaf yeroo qorannaa guyyoota 14 eegamee jira.
Hoogganoonni Uganda, Somalia, fi Sudaan gumii sana irratti kan argaman yoo ta’u ministeerri dhimma alaa Keeniyaa fi Jibuutii akkasumas bakka buutonni naannoo ka biroo fi kan jaarmolii sadarkaa addunyaa argamaniiru.
Hoogganoonni waldaa kiristaanaa Prispiteeriyaan kan Kaameruun, kannneen daarektara mana-barnootaa waliin butamanii fudhatamanii turan - barattoonni 79 gad-lakkisamuu isaanii dubbatanii jiru.
Hoogganoonni wal fincilan afur kan biyya waraanaan bututte Liibiyaa Muddee 10 filannoo geggeessuuf har’a walii galaniiru.
Hoogganoonni Yunaayitid Isteetis, hojjetootaa fi dhabbatoota hojii yokaan daldalaa sababaa uggura of irraa ittisa Vayiraaresiitiin galiin isaanii miidhame hirphuuf jecha, baajeta maallaqaa doolaara triiliyoona lama baasuuf, har’a walii-galtee irra gahanii jiru.
Hoogganoonni Yunaayitid Isteetis kun hoogganoota lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Asia waliin wal arganii yakka jibiinsaa lammiiwwan dhalata Asia irratti fuuleffate illee mari’achuuf jiran.
Hoogganoonni Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa, har’a qofa qofatti, walga’ii hoogganoota daldalaa Ashiyaa irratti haasawa dhageessisaniin, waa’ee deemsa daldalaa naannoo sanaa irratti ilaalcha wal-faallessu calaqqisanii jiran.
Hoogganooonni Waraanaa Chaad haaraan, muummicha ministaraa biyyattii Albert Paahimii Padaak, akka muummicha ministaraa mootummaa cehumsaa tahan irra-deebi’uun eega ramadanii booda, hiriirri nagaa kun har’atti waamame.
Hoogganootaa fi bakka bu'oota biyyoota adda addaa kanneen gumicha irratti hirmaatan
Hoogganootaa fi miseensota Koongiresa Federaalawa Oromoo mana-hidhaa Qilinxoo keessatti hidhamanii turan keessaa namoonni afur --- eega manni-hidhaa Qilixoo gubatee as kutaa dukkanaa keessatti hidhamanii dararamaa jiran – jedhu – Abukaatoon isaanii. Iyyannaa kanas Jimaata dabre jalqabanii kan mana-murtiitti iyyataa jiran ta’uu kan ibsan – Obbo Wandimmuu Ibsaa, Abbaan-murtiis akka manni-sirreessaa iyyannaa kanaaf deebii kennu har’a ajajuudhaan Wixata, Sadaasa 21tti beellamuu isaa dubbatu. Maammiltoonni isaanii – hidhamtoonni afuran, Gammachuu Shaanqoo Giddii, Cimsaa Abdiisaa Jaafaroo, Galaanaa Nagaraa Jimaa and Darajjee Margaa Dabalee ta’uu kan ibsan – Obbo Wandimmuun, “mana-hidhaa Qilinxoo akka gubanitti akka of irratti ragaa ba’an yokaan nama biraa himatamu irratti akka ragaa ba’an dirqsisuuf maammiloot kiyya afuran dukkana keessatti hidhanii dararaa jiran” jedhu – Obbo Wandimmuun.
Hoogganootaa fi miseensota Koongiresa Federaalawa Oromoo mormii Oromiyaa keessatti ka’een wal-qabatee mana hidhaa turanii fi Jimaata dabre kana mana-murtiitti dhiheeffamanii shororkeessummaan 22 keessaa, hoogganoonni dhaabichaa afur achii-buuteen isaanii dhabame, jechuun maatiin isaanii kaleessa iyyatan - Obbo Beqqelee Garbaa faa har’a mana-murtiitti dhihaatanii jiru.
Hoogganootaa fi miseensota Koongiresa Federaalawa Oromoo mormii Oromiyaa keessatti ka’een wal-qabatee mana hidhaa turanii fi Jimaata dabre kana mana-murtiitti himannaan shororkeessummaa itti dhihaate 22 keessaa, hoogganoonni ol’aanon afur achii-buuteen isaanii dhabame, jechuun maatiin isaanii wawwaataa jiru.
Hoogganoota Afrikaa – ennaa marsaan bulchiinsa isaanii dhumatu taayitaa irraa bu’uu didan ani hubachuu hin dandeenye ennaa Prezidaant Obaamaan jedhan, marsaan Prezidaantummaa Obaamaa illee xumuramuutti dhihaachuu yaadanii kolfan – dhaggeeffatoonni galma keessa turan.
“Hoogganoota biyyoota alaa waggoota hedduu waliin hojjetee nama wal-beekumsa qabu, waa’ee raayyaa waraanaa nama hubannaa qabu, raayyaa waraanaa deggeruuf nama fedhii qabu. Waraana galoo-galaanaatti bobba’uu keenya dura dhimmoota hedduu tarreessinee gaafanne. Tokkollee deebii hin dhorkanne. Hunda isaa nuuf mirkaneessee, maal akka gootan natti agarsiisaaa jedhe”jedhan – Mr. Cheeniin.
Hoogganoota biyyoota lamaa, kan Keeniyaa fi Naayijeeriyaa waliinis dubbatanii jiran.
Hoogganoota bulchiinsa waraana Sudaanii fi mormitoota siivilootaa gidduutti walii galteen akka uumamu jaarsummaan gidduu seenuu dhaan hiriirri mormii baatileef ture akka xumuramu gargaaraniiru.
Hoogganoota caasaalee dhabotaa sabaa himaa kana hojii irraa kaasanii michuu siyaasaa prezidaant Traamp bakka buusuun akka inni deebi’ee hin dandammannetti seenaa ergama isaa balleessuu dha jedhan. “
Hoogganoota federaalaa ol’aanoo fi kan bulchiinsa naannoo wajjin turan keessaa Prezidaantii bulchiinsa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa itti-aanaa muummicha ministaraa Obbo Demmaqaa Makonnin Ministara Dhimma-alaa, Obbo Warqinah Gabayyoo, fi aangawoota ka biroo of keessaa qaba.
Hoogganoota G-7 keessaa tokko muummichi ministeeraa Xaaliyaanii Giuseppe Conte ergaa tweeter maxxansaniin yaada kana dhiyeessan.
Hoogganoota gareelee mormituu duulli filannoo isaan geggeessan hagi tokko deggertoota koo haala hin barbaachifne keessa ka seensisan jechuu dhaan muummichi ministeerichaa yaadachiisaniiru. Qaamota kanneen seeraan ala socho’an irratti illee tarkaanfiin kan fudhatamu ta’uus akeekkachiisanii jiran. Sochiin akkasiis naanna’ee hoogganootuma sana nyaachuu waan danda’uuf of eeggannoon akka qaban gorsa kennuun fedha jedhan.
Hoogganoota garee mormituutiin torban darbe mormii hookkaraan guutame geggeessame irraan kan ka’e sabatiinsi siyaasaa dhabamuu isaaf kan itti gaafatamu Tokkummaa Emiretota Arabaa ti jechuu dhaan mootummaan federaala Somaaliyaa himatee jira
Hoogganoota gosaa walitti qabuun dargaggoota gosa gosaan funaananii akka dhiyeessan itti himan jechuun Doyow raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsanii jiru
Hoogganoota Itiyoopiyaa waliinis marii itti fufiinsa qabu geggeessuuf kan abdatan ta’uu illee dubbataniiru. Simooniitaa Simaaruugaa namoota Torba Switzerlaandiin gamtaa dhaan hoogganan keessaa tokko. Biyyattiin mana maree ministeerotaa miseensota torba of keessaa qabu kan qabdu ennaa ta’u martinuu aangoo qixxee ta’e qabu. Taayitaan Prezidaantummaa garuu waggaa waggaa dhaan dabaree isaan ga’a.
Hoogganoota kana lamaaniif siidaan yaadannoo dhaabachuun uummata biyyattiif injifannoo guddaa dha kan jedhan dubbi himaan ministrii dhimma alaa Itiyophiyaa obbo Melles Alem lammiiwwan itiyoopiyaa sirnaa fi mootummaa isa kam keessatti illeee taanaan ajendaa Afriikaan amanamoo ta’uu isaanii murtii mul’isu jedhan.
Hoogganoota komiishinichaa filachuuf uummati bal’inaan irratti hirmaateera jedhanii kunis filannoon bifa milkaa’een akka geggeessamu gargaara jedhan jechuun Mulugete Atsebeha Meqele irraa gabaaseera.
Hoogganoota Koree formaata barbaachaa Musliimota Itiyoophiyaa keessaa namoonni sadii – hidhaa waggoota afurii tii booda gad-lakkisaman.
Hoogganoota Mormitootaa Hidhuu Mannaa Hiikanii Marii Araarsa Biyyoolessaatti Hirmaachisuu Tu Furmaata, Jedhu Profeesara Mararaa Guddinaa
Hoogganoota ol’aanoo dhaabichaa afur Baqqalaa Garbaa, Dajanee Xaafaa, Addisuu Bullaallaa fi Gurmeessaa Ayyaanoof akka ragaa ittisaatti aangawoonni sadarkaa olaanaa biyyatti akka dhihaatanis manni-murtii kan ajaja kennee ture ta’us xalayaan waamicha mana-murtii aangawoota sana hin dhaqqabiin hafuu ibsamee jira.
Hoogganoota ol’aanoo dhaabichaa afur Baqqalaa Garbaa, Dajanee Xaafaa, Addisuu Bullaallaa fi Gurmeessaa Ayyaanoof akka ragaa ittisaatti aangawoonni sadarkaa olaanaa biyyatti akka dhihaatanis manni-murtii kan ajaja kennee ture ta’us xalayaan waamicha mana-murtii aangawoota sana hin dhaqqabiin hafuu ni yaadatama.
Hoogganoota ol’aanoo Koongiresa Federaalawa Oromoo keessaa tokko ka tahan Obbbo Dajanee xaayaa torban lama dura humnoota nageenyaa mootummaatiin kan qabamanii hidhaman yoo tahu yeroo ammaa vaayiraasii Koroonaatiin qabamanii Hospitaala akka jiran beekamee jira. Maatiin isaa fi abukaatoon isaa haala qabinsa isaa irratti yaaddoo qaban.
Hoogganoota Oromoo hidhamanii fi ajjeechaa ummata sagaleen ummata Oromo,OMN cufame qeerroon hidhuu fi reebuu fi ajjeesuun itti fufeera,” jedha. Mootummaan Nezerlaandi rakko Oromoo dhagahu qaba jennee baane jedhu.
Hoogganoota Paartiilee mormituu keessaa hagi tokko akka jedhanitti, sababaa rakkoo nageenyaatiif jecha nannooleen kaadhimamtoota isaanii ka filannoo itti galmeeffachuu dadhaman ni jiran.
Hoogganoota paartiilee mormituu keessaa tokko ka ta’an, dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Dr. Mararaa Guddinaa garuu, “mootummaa fi namoonni xiqqoon mootummicha irraa dantaa addaa argatan, wanna adda addaatti milkoonee irra jedhan iyyuu, uummatni bal’aan miliyoona hedduutti lakkaawamu rakkoo hamaa keessa jira” jechuun, waggoota digdamii-shanan bulchiinsa Ehaadeg qeeqan.
Hoogganoota paartii mormituu keessaa haala har’a Oromiyaa keessa jiru irratti gabaasaalee harkaa qabna ka jedhan barreessaa Kongresa Federaalawaa Oromoo Obbo Baqqalaa Nagaa ti.
Hoogganoota Republikaanotaa fi Demokraatotaaf xalayaa angawoonni gadamoojjiiwwan waraanaa kaleessa erganiin diplomaasii, misoomaa fi humna ittisaa wal faana cimsuun Ameerikaa nagaa qabdu uumuuf barbaachisaa dha jedhan.
Hoogganoota sadarkaa olaanaa KFO arfan dabalatee galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kanneen himataman namoonni 22 har’a mana murtii olaanaa kan Federaalaa Lidataa dhaddacha 4ffaatti dhiyaatanii turan. Garuu akkuma yeroo darbee sana ragaan sagaleen Sii Dii (CD) irratti waraabamee dhiyaatee ture gara afaan hojii Fedaraalaatti akka jijjiramee dhiyaatu manni murtii kan ajaje ta’us waan hin dhaqqabneef bellama biraa Kamisatti kennee jira.
Hoogganoota Siyaasaa Guyyaa 21ffaaf Lagannaa Nyaataarra Jiran Keessaa Obbo Baqqalaa Garbaa Haalli Fayyaa Isaanii Hammaate, Jedhama
Hoogganoota siyaasaa, kanneen akka bara ijaarsa Liigii sana, caasaa Tokkummaa biyyootaa keessaa of baasuuf sodaachisan yokaan of baasuuf yaadaa jiranitti, fiingeen akeekkachiisaa muuxannoo dabre irraa madde hafuufamuu qaba. Calluma jennee adoodnee hin teenyu. Wanni dhabuuf jirru baay’ee waan ta’eef. Wanneen tiksuun nu irra jirus hedduu waan ta’eef. Jarreen siyaasaa jal’isan kanaaf jecha, mirgawwan keenya, mirgawwan ka biroo, egeree Addunyaa keenyaa moqqaatti gatnee taa’uu hin dandeenyu – jedhan – Ze’iid Ra’aad Huseen.
Hoogganoota TPLF Kannen To’annaa Jala Oolan Himannaan Kan Irratti Banamu Ta’uun Ibsame
Hooggansi fi jiraattotni magaalichaa muraasni kutaalee magaalaa 11 keessaa walitti bahuun har’a Raayyaa Ittisaaf dhiiga arjooman. Kantiibaa Itti aantuun magaalaa Finfinnee Aadde Adaanech Abeebee sagantaa kana irratti haasawa dhageessisaniin Raayyaa Ittisaa birmadummaa biyyaatiif wareegama kaffalaa jiru tumsuun dirqamaa, jedhan.
Hooggansii fi Jiraattonni Finfinnee Muraasni Har’a Deggersa Raayyaa Ittisaaf Dhiiga Arjooman
Hooggansi Mootumaa aanichaa gama isaan namoonni seeraan dhaabicha bakka bu’anii dhufan aanaa keenya keessa hin jiran. Ragaas hin dhiheeffanne jedha.
Hooggantichi Turkii iti dabaluu dhaan kan walii galtee lola dhaabinsaa guyyoota shanii jaarsummaan gidduu seente Yunaayitid Isteetis waadaa seente ba’uu dhaan loltoonni Kurdii gamasii akka ba’an hin goone ta’e, lola keenya murannoo cimaa dhaan bakka dhaabne irraa itti fufna jedhan. walii galteen sun har’a halkan sa’a 10 irratti yeroon kennameef dhumata.
Hooggantoonni Biyyoota Addunyaa Ba'i Filannoo Ameerikaa Irratti Yaada Kennan
Hooggantoonni fi Miseensonni Keenya Hedduun Seeraa-ala Qabamanii Hidhamaa jiru, Jehda KFOn
Hooggantoonni Itoophiyaa,Eertiraa fi Somaaliyaa Gaanfa Afrikaatti nagaa fi tasgabbii buusuu fi waliin hojjechuuf walii galan
Hooggantoonni KooriyaaLamaanii Marii Guyyaa Sadi'ii Xumuran
Hooggantoonni paartilee lameenii: I/A Dura taa’aan ODP fi Pirezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaan fi Hayyu-dureen Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Daawud Ibsaa har’a ibsa waloo kennaniin, waliigaltee paartiilee lameen gidduutti Asmaraatti tolfafatan irratti hundaa’uudhaan ammaa booda waldhaggeeffachaa hojii irraa oolfama waliigaltichaa fi dantaa uummata isaaniif akka waliin hojjetan hubachiisanii jiran.
Hooggantoon waldaa dubartootaa, Koomishinarra aanaa sanaa – Omar Abdullaahii Hasan, Hoogganaan gurmuu dargaggootaa fi barreessaan bulchiinsa aanaa sanaa illee haleellaa sanaan madaawan – jedhama.
Hooggantoota Adda Bilisummaa Oromoo gidduutti wal-dhabinsa uumame furuuf, miseensonni fi caasaaleen dhaabichaa adda addaa Korri Sabaa dhaabichaa akka waamamu akka dhiibbaa godhu Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa waamicha dhiheesse.
Hooggantootii Dhimma Nageenya Itiyoophiyaa Gama Bahaa fi Somaali Landi Dirre Dawaatti Mari’atan
Hooggantuu Kaampaanii Chaayinaa Huwawey Teeknoolojii Jedhamu Irratti Malaammaltummaadhan Himannaan Dhihaate
Hooggantuun damee maallaqaa Kaampaanii Chaayinaa “Huwawey Technologies” jedhamuu, himannaa malaammaltummaa irratti dhihaateef, mirga wabiin gad-lakkisamuu fi dhiisuu baruuf har’a mana-murtii Kanadaa keessatti ka dhihaatuuf jiran yoo tahe, himannaa malaammaltummaa irratti dhihaatuuf gara Yunaayitid Isteetis tti ergamuu akka malan tu dubbatama.
Hooggantuun garee dimokraatotaa kan mana maree bakka bu’ootaa Nancy Pelosi fi afaan yaa’iin mana maree Republikantichi Paul Rayan Conyers hojii akka gad dhiisan gaafatan.
Hooggantuun garee mormituu Itiyoophiyaa Yeroof Waltajjii Siyaasaa Dhiisuuf Deemu
Hooggantuun Hong Koong Keerii Laam mootummaan isaanii seera yakkamtoota biyya ishee yakka ilaalchaaf gara Chaayinaatti erguu jedhu hambisuuf sochii godhu Chaayinaan ni hubatti, ni kabajji, ni deggertis jedhan.
Hooggantuun Hoong Koong Chaayinaa Waliin Mariin Akka Geggeessamu Gaafatan
Hooggantuun imaammata alaa Gamtaa Awuroopaa, Federikaa Mogeriinii Har’a ibsa kennaniin Waxabajjii soddomatti walii-galtee xumuraa irra ga’uuf ka bu’ura ta’u murtiin cimaan lafa kaayamee jira.
Hooggantuun Koomishina Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaa, Misheel Baachileet, hookkara humnaan gudeeddii fi loogii saakaa irratti hundeessamee geggeessame, ajjeechaa fi saaminsa naannoo sana keessatti geggeessame – jedhan eeruudhaan, akka hatattamaan Tigiraay keessatti qorannaan gareen walabaan geggeessamu jabeessanii dubbatan. Tokkummaa Mootummootaatti, Ambaasaddarri Yunaayitid Isteeetis haaraan, Liindaa Toomaas Griinis yaadichatti waliigalan.
Hooggantuun Mirga Namoomaa ka Tokkummaa Mootummootaa, Misheel Baachileet, Tigiraay gama Kaabaa, ka tarii yakki waraanaa keessatti raaw’atamee jira, jedhan keessatti akka qorannaan walitti-dhufeenyaan yokaan Gamtaan geggeessamu gaaffii gama Itiyoophiyaan dhihaatetti kan waliigalan tahuu dubbatanii jiran.
Hoogggnoota ABO marichatti hirmaatan keessaa – miseensi Shaanee Gumii dhaabbichaa – Obbo Ibsaa Nagawoos kanuma mirkaneessan. Gara duul-duraattillee dantaalee Oromoo fi Oromiyaa tiksuu ilaalchisee, akka mariin dhaabota siyaasaa fi beektota Oromoo hirmaachise geggeessamu marii sana irratti yaadni dhihaatuu isaa dubbatan – Obbo Ibsaan. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Hooggnaan imaammata alaa gamtaa Awroppaa Jooseef Booreel wal ga’ii sana dura tuuta oduuf ibsa kennaniin dhimma Mr. Navaalnii ilaalchisee murtii mana murtii mirga namaa Awrooppaa tilmaama keessa galchuu dhabuu ishee fi Raashiyaan gamtaa Awrooppaa waliin walitti bu’iinsa keessa jiraachuun ishee ifa galaa dha jedhan.
Hoojjettonni Gargaarsaa Naannoo Tigraayitti Imaluuf Eeyamni Kenname: Tokkummaa Mootummootaa
Hookkaraa fi jeequmsa uuman jechuun shakkamanii to’annaa jala kan oolan lammiiwwan kuma kudha lamaa ol leenjiin haaromsamaa warra kana dura kennameefiin wal fakkaatuun kan kennamuuf ta’uu dubbi himaan waajjira kominikeeshinii mootummaa Itiyoopiyaa dubbataniiru.
Hookkaraa fi lubbuun namaa baduu kan mootummaa yaaddesse nuunis nu yaaddessa garuu deebii kan ta’u walabummaa itti dabalaa kennuu malee xiqqeessuu akka hin ta’in amantii keenya cimaa dha.
Hookkara Amajjii 6 ka’een wal qabatee namoota 200 ol irratti himannaan dhiyaatee jira. Guyyaan kun guyyaa seera tumtoonni finxaaleessummaa biyya keessaa jajjabeessa jechuun akeekkachiisanii fi prezidaantiin aangoo isaatti seeraan ala fayyadame jedhanii ti.
Hookkaraawwan Tigiraay keessaa hatattamaan akka dhaabatanii fi humnoota naga-eegumsaa naannoo Amaaraa fi loltoota Ertiraa dabalatee humnoonni alaa akka naannoo sana keessaa ba’an hubachiisan, jechuun ibsan – Need Praayis.
Hookkara Darfur keessaa irraan kan ka’e bara 2006 immoo US uggura ka biroo irra keesse.
Hookkara dheengaddda waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetisitti geggeessame sanaaf prezidaant Traamp akka taayitaa irraa kaasaman gaaffiilee baay’ataa deeman ilaalchisee garuu homaa hin dubbanne.
Hookkara gara guyyaa kudhanii dura magaalaalee Buraayyuu fi Finfinnee keessatti geggeessamee fi du’a lubbuu namaa dabalatee miidhaa adda addaa dhaqqabsiiseen wal-qabatee, akka miseensonni isaanii fi uummatni jechawwan walitti-bu’insa hammeessan irraa of qusatan, paartiileen siyaasaa dhiheenya biyyatti galan lama waamicha dhiheessaa jiran.
Hookkara guyyootii 18f tureen hiriirtota nagaa irratti ajjeechaan akka raawwatu kakaastan jedhamuun kan himataman ennaa ta’u himannaalee ka biroonis irratti dhiyaatanis booda irra garuu ni hambifaman.
Hookkara Ka’eef Sababaan Mootummaan Gaaffiilee Uummata Oromoo Sirnaan Deebisuu Dhabuu Dha, Jedhu Abbaa Gadaa Goobala Hoolaa Irreessoo
Hookkara kanaaf kan ittiin ka’insa tahe, kaleessa ganama ganda Kifeem keessatti soolanni waggaa kudha-toobaa tokko ajjeesamuu isaa ti.
Hookkara kana Maanguddoonnii fi dargaggoonni akkamitti ilaalan? Akka uummatni tasgabbaa’uu fi nageenyi dursa argatu yaada maal qaban?
Hookkara Raadhiyaan biyyoota holloota ishee kan akka Ukrain irratti ooftu tuquu dhaan Biden akka jedhanitti dhiyeessii enerjii akka meeshaa waraanaatti fayyadamti.
Hookkara saalaa bal’inaan geggeessamu dabalee dhiittaaleen mirga namoomaa Tigiraay keessatti geggeessaman dhaabachuu qabu, jechuudhaan mootummaan Itiyoophiyaa fi qaamonni siyaasaa biyyattii keessaa qooda qaban hundinuu marii hunda hirmaachise geggeessuutti akka cichan hubachiisan – prezidaant Baayiden.
Hookkara sana sodaachuu irraa kan ka’e, Falastiinonni umuriin isaanii shantamaa gad ta’e har’a akka masjiida sanatti hin salaatne yokaan hin sagadne dhorkaa goote. Falastiinonni masjiidicha irraa deebisaman hedduu aaran.
Hookkara Sudaan Kibbaa, uummata miliyoona afur qehee ofii irraa buqqisee fi uummata miliyoona toorbaa ol akka gargaarsa namoomaatti hirkatu godhetti furmaata barbaaduuf – carraaqqii godhamu haaressanii, gareeleen Sudaan Kibbaa torban kana Finfinneetti marii kana geggeessan.
Hookkara uumame kanaaf deebii akka nuu kennaniif sadarkaa itti aanaa komiishineraatti abbaan deemsa dhimmoota kominikeeshinii poolisii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Solomon Taaddesee barattoonni bakka garaagaraatti hiriira geggeessuu isaanii amanuu dhaan barattoota mara osoo hin taane farreen nageenyaa muraasatu adeemsa barnootaa danquuf kana godha jedhan.
Hookkara Uummata Amaaraa Irratti Oofamu Dhaabsisuuf Mootummoota Oromiyaaf Benishangul Waliin Hojjetaa Jirra: Prezidaantii Naannoo Amaaraa
Hookkara yaalii fonqolcha mootummaa naannoo Amaaraatti ka’ee hoogganoota bulchiinsichaa galaafatee fi magaalaa Finfinnee keessattillee hoogganoota Raayyaa Ittisaa ol’aanoo galaafate ilaalchisee, dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Prof. Mararaa Guddinaa maal jedhu? Gaaffii fi deebii Proofeesar Mararaa waliin geggeessine caqasaa.
Hookkara Yunivarsitiilee Keessatti Uumamee Tureen Barattoonni Baqatanii Galan Hedduun Deebi’uu Akka Hin Feene Dubbatu
Hookkara Yunivarsitii Waldiyaatti Geggeessame Balaaleffachuun Hiriirri Mormii fi Lagannaan Nyaataa Geggeessame
Hookkara Yunivarsitii Waldiyaatti ka’ee lubbuu galaafate sana balaaleffachuun, dhaabbatoota barnootaa adda addaa Oromiyaa keessaa keessatti mormii fi nyaata lagannaa gidduu kana geggeessamaa ture har’as itti fufee jira. Caqasaa.
Hookkara Zoonii Jimmaa Keesatti Ka’een Namoonni Qe’ee Irraa Godaanan
Hookkarri Afriikaa Kibbaa keessaa guyyoota sadaffaa qabatee ennaa jiru kanatti poolisiin gandeen Joonsbergii fi Pritooriyaa keessatti bobba’ee jira.
Hookkarri akka dhaabatuuf Yunaayitid Isteetisii fi Taliban gidduutti mallatteessamu iyyuu du’i siviilotaa heddumminaan itti fufuu dhaan nuusa wagga bara 2020tti namoonni 500 du’uu isaanii gabaasi tokkummaa mootummootaa kan har’a ba’e beeksiseera.
Hookkarri al-Qaidaa, Talibaanii fi ISIS ennaa hammaataa adeemuu isaaf nuti ragaa dha jedhan.
Hookkarri Benishaagul Gumuz Keessaa Namoonni Gara 7000 Gara Sudaanitti Akka Baqatan Taasise, Jedha Tokkummaan Mootummootaa.
Hookkarri Farra Fonqolcha Mootummaa Maaynamaar Itti Fufee Jira
Hookkarri gamasii kan jalqabame waggaa darbe erga hoogganaan gosootaa kan yeroo dheeraaf Prezidaant Joseph Kabilaa mormaa turan ajjeefamanii booda.
Hookkarri guutuu biyyaa Ferensaay kan jijjiirama bu’aa yeroo gadamoojja’anii ilaalchisee gegeessamu guyyaa lammataaf hojii biyyattii keessaa danqe.
Hookkarri Hoji Dhaabinsaa Sochii Faransaay Keessaa Danqe
Hookkarrii fi ajjeechaan guyyoota kudhan dura Finfinnee fi Buraayyu keessatti raaw’atame qeerroo fi uummata Oromoos tahe dargaggootaa fi uummata Gaamoo kan bakka hin buune tahuu isaa walii-hubachiisuun, qaama kaayyoo biraaf gochaa kanatti bobba’e of irraa ittisuuf walii-galuun isaaniis himamee jira. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Hookkarri Kaaba Afriikaa Itiyoopiyaa Hin Dhaqqabu jedhu Angawoonni
Hookkarri Koonsoo Keessaa Hin Dhaabanne, Jedhu Jiraattonni
Hookkarri Magaalaa Hararitti Ka’ee Ture Amma Tasagabbaa’uu Dubbata Qaamni Nageenyaa Naannoo
Hookkarri magaalaalee US hedduu erga raasee booda ergaa twiiterii kaleessa maxxansaniin Tramp, garee farra loogii sanyii “ANTIFA” ofiin jedhan hoogganantu jeeqama uume jedhan.
Hookkarri  Naannoo Amaaraa Keessaa Tasgabaa’uu fi Dhiisuu Irratti Yaada Adda Addaa Tu JIra
Hookkarri Naannoo Tigraay Hammaachuun Lubbuu Ijoollee Balaa Irra Buusa: UNICEF
Hookkarri Sudaan Kibbaa fi biyyoota naannoo keessaa gara daangaa isaatti cehuu mala – yaaddoo jedhu waan qabuuf, nama loltummaatti shakkame kam iyyuu hidhuuf duula geggeessaa jira.
Hookkarri Sukaneessaan raawwatamu iyyuu Ameerikaan addaan hin qoodamne jedhan Prezidaant Obaamaan​
Hookkarri sun deggertoonni waraanaa dhibbaan laka’aman magaalaa Yaangoontti kan argamu buufata baabura imaltootaa cinatti ennaa hiriira geggeessaa turanitti namoonni daandii irra turan ennaa isaan dhakaa itti darbuun deebii kennan.
Hookkarri sun hammaachuun angawoota paakistan duula poolisiin geggeessu akka daabuu fi hoogganoota hiriira mormii Sanaa waliin akka mari’atan dirqisiise.
Hookkarri uumamee hiriirtota ajjeesuu fi hidhuu hidhuu hordofsiise. Mootummaan Itiyoophiyaa, Amajjii 12, bara 2015 Maaster pilaanicha dhaabuu isaa ibsus, mormiin kun guyyoota itti aanu, Hararghee Lixaa, Amboo, Wallaggatti itti fufee, poolsoonni rasaasaa hiriirtotatti dhukaasan, hiriirtota reeban, jedha gabaasaan kun. Motummaan Mudde 15, bara 2015 ibsa baaseen kanneen hiriira karaa nagaa geggeessan shororkeessota, jechuun tarkaanfii poolisii fi humna waraanaa jabeessuu isaa illee dubbata. Itti fufuudhaanis, “hawaasni Addunyaa, dhimmi kun dhiittaa moirga dhala-namaa ta’uu hubatee, ka gochaa kanatti gaafatamaa tahe motummaa Itiyoophiyaa akka hubachiisu gaafatee jira.
"Hookora saalaa dabalatee badiinsa raawatamaa jiru hin balaaleffanna. Wareen yakka raawatan qorachuudhaan itigaafatamumaattii dhiheesuudhaaf komishiiniin ol-aanaan mirga namooma adduunyaa yaalii inni gochaa jiru hin deggera,"" kan jedhe ibsii kun, diinummaan atattamaan akka dhaabatu, gargaarsaaf karaan akka banamu, waraannii mootummaa Eertiraa akka Tigiraay keessaa bahu gaafateera."
Hoolbrook hojii Diploomaasii cimaa fi cichaan guutamee gaggeessaa turan ka jedhan sagaleewwan gaddaa fi galataa guutuummaa adunyaa irra dhaga’amaa jiran.Wal-dhibdee hamaa Bosniyaa keessa ture furuuf walii galtee Deyitenitti mallatteessameef Dippiloomaatii ijoo ka turanii fi milka’iina guddaa kan argamsiisan Holbrook turan. Holbrook muxannoo hojii bara dheeraaf qabaniin, ardiilee mara keessatti jechuun ni danda'ama waan hojjatanii darban hedduu qaban. Yeroo wal waraana Viyetinaam Seeyigoon keessatti Diploomaatii,Jermaniitti Ambaasaaddara, Afrikaa keessatti walitti-bu’insawwan uumaman furuun, dhiheenya immoo Bulchiinsa Prezidaant Obaamaaf Afgaanistaanii fi Paakistanitti jila addaa tahuun tafjaajilaa turan.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Hoomaan Hawaannisaa Karaa Naannoo Daangaa Godinaalee Oromiyaa gama Bahaa Seene Gara Shawaa Bahaattillee Cehuu Mala, Jedhama
Hoomaan hawaannisaa kibba Oromiyaa keessumaa godina Booranaa weeraraa jiru ammas ittuma jira.
Hoomaan raammoo kun, qonnaa Afrikaa irra miidhaa hamaa geessisuu isaa kan dubbatan – Mr. Hiyuusiing, “raammoon kun yoo ooyruu boqqollootti bobbaate, ija midhaanichaa dhibba irraa harka soddoma nyaattee fixxi” – jedhu.
Hoomoo,Konsoo,gara Taltallee,Gujii fi amma Boorana gahee horuutti jira jedha.
Hoong Koong Keessatti barattonni yunivarsitii kanneen mormii dhageesisan Kibxata har’a polisii isaa marsee ture jalaa miliquuf yaalii gochaa jiru.
Hoong Koong keessatti dureessa abbaa qabeenyaa Midiyaa kan ta’e Jimmy Lai qabsaa’oota Demookraasii beekamoo 4 waliin har’a hidhaan waggaa tokkoo irratti muramee jira. Kunis hiriira seenaa keessatti guddicha jedhame gama hogganuun gargaartan jedhamee akka ta’e ibsameera.
Hoong Koong Keessatti Hiriirri Mormii Geggeeffamaa Jira
Hoong Koong Keessatti Seera Mormuun Mormiin Itti Fufee Jira
Hoong Koong keessatti uummanni Wiixata har’a gara galgalaa mormiitonni gara waajiira seera tumtoota magaalatti qajeeluun hiriira guddaa gaggeessaa jiru.Kunis magaalattiin Chaayinaa waliin kan walitti deebitee waggaa 22ffaa har’a yeroo yaadatamutti ture.
Hoong koong keessa Yunivarsitii Polii Teekniik jedhamuu keessatti kanneen iggitaman gadhisisuuf polisii waliin waa’ee arraar buusuu dubbachuu isaanii prezidaantiin mooraa Sanaa ibsanii jiru.
Hoonnganoonni paartilee siyaasaa hangi tokko haasaa prezidaantiin Itiyoopiyaa paarlaamaaf dhageesisan irratti yaada kennanii jiran. Tokkoffaan ba’ii qabsoo uummataa ti ennaa jedhan kaan immoo mootummaan yeroo dheeressuuf mala qopheesse jedhu. galma tarsiimoo qaba jechuun kanneen xiinxalanis jiru. hoogganoonni kun furmaata biyyattii ta’an kan jedhanis dubbataiiru. Jedha Meleskachew Ameha Finfinnee irra.
Hoookkara dhiheenya kana, filannoo biyyoolessaa tii booda Zimbaabuwee keessatti belbelee ture kanneen kakaasan – jechuudhaan, namoota siyaasaa garee mormituu – kan Sochii Jijjiirama Dimookiraasummaa poolisiin Zimbaqabuwee qabuuf barbaadu keessaa – Tendaa’ii Biitii tokko.
Hoosnii Mubaarak waanna ittin beekkaman keessa tokko, akkuma biyyoota Arabaa kaanii caasaa mootummaa caasaa maatii godhuudhan ture. Hoosniin Firaa fi Hiriyoota isaanii angotti baasan, ilma isaaniis dhaala angootif qopheessaa turan.
Hopitaalii Naqamtee horii ummatii walti qabeen haareffamee hujiitti jira
Hopkiinis: Addunyyaa Irratti Namoonni Miliyoona 83.5 Vaayirasii Koronaatiin Qabamaniiru
Horaa bulaa hora nagaan galaa waaqa nu deebansi.
Hora Goina meerilaaitti argamuu, lake Artemensia jedhamu, han oggota dheeraadha bakka irreechaa itti geggeefamutti namoota argaman keessaa amma tokko dubisneerra.
Hordoffi hanga amma taasifameen Itiyoophiyaa keessatti namni dhukkubicha qabaachuun isaa gabaasame akka hin jirre dubbate – Instiitiyuutichi.
Hordoffii dhibee Vaayirasii Koronaa ilaalchisee godinaalee quunnamtiin bilbilaa hin jirre dhaqqabuuf akka danqaan isa mudataa jirus beeksisee jira.
Hordoffii fi gamaaggama gooneen namoonni adda addaa baankilee garaa garaa keessatti herrega baankii banu. Fakkeenyaaf baankiin 17 yoo jiraate 11 ykn 12 kessatti maqaa ofiin herrega banu. Namni herrega baankii 11 qabu guyyaatti kuma 200 yoo galche ji’atti gara miliyoona 1.2 ta’a. namni hojii akkasii irratti ramadame guyyaatti qarshii haaraa hedduu baasuu danda’a jechuu dha. Kaayyoon maallaqni jijjiirameef immoo qarshiin baankii dhaa ala jiru gara baankiitti galee adeemsa hojii baankii keessa maallaqi kun akka naanna’u gochuuf. Gama kanaan bu’aa hedduu argannee jirra. Herregawwan haaraa banamaniin maallaqa biliyoonaan laka’amutu gala jira.
Hordoffiin tajaajiilaa kunis kan yeroo ulfaa, da'uumsaa fi da'uumsa boodaa ta'u fi kan dubartoota hedduu eega da'anii booda lubbuun isaanii darbuu, dhiigii hedduminaan dhangala'ee akka ta'e ibsan.
Hordoftoonni amantaa Islamaa kumatammaan lakkawwamaan ka sagantaa kanatti hirmaatan yoo tahu, Pirzedaantiin mana maree Dhimmota Islamummaa Itoophiyaa Hajii Muftii Idiriis sirna kana irratti, hordoftoota amantichaaf dhaamsa dabarsaniin, “Tokkumaaf,nageenyaa fi jalaalaf walta'uu qabna,” jedhan.
Hordoftoonni amantaa Kristaana Oortodoksii, ‘magaala Jimmaatti abbaan amantaa ajjefame. Manni amantaas gubate’ jedhamuun oduun deddmee ture soba jedhan - Mana Amantaa Ortodoksiitti Bulchiinsi Lallaba kutaa biyya Jimmaa fi Bulchiinsi Magaala Jimmaa.
Hordoftoonni Amantii Kirstaanaa Ayyaana Dhalata Gooftaa Yesuus Har’a Kabajanii Oolan
Hordoftoonni amantii Kirstaanaa bakka garaagaraa jiraatan ayyaana dhaloota Gooftaa Yesuus Kirstoos ayyaaneffatanii jiran. Kutaalee Ameerikaa garaagaraa keessa kan jiran dhaggeeffattoonni keenya haala attamiin ayyaana kana akka kabajan illee ibsaniiru. Hoogganoonoota amantii kirstaanaa haga tokko haasofsiisuu dhaan hiikaan ayyaana kanaa maal akka ta’eef ergaa bara kanaaf qaban dabarsaniiru. Faaruleen guyyaa kana ilaallatan illee keessummoota nuti har’a afeerre akkasumas faarulee faarfattootaa ka biroo illee qophii keenya keessatti dhiyeessinee jirra.
Hordoftoonni Amantii Kirstiyaanaa Baga Ayyaana Dhaloota Gooftaa Yesuus Geessan
Hordoftoonni amantii musliimaa ayyaaneffannaa guyyoota shaniif ture kan jalqaban jimaata har’aa ture.
Hordoftoota amantaa Islaamaa Hajji baranaa irratti hirmaatan
Hordoftoota amantaa Islaamaa Hajji baranaa irratti hirmaatan.
Hori achii argatte keessaa doolara kuma 43 Awustiraaliyaa ibiddi gubee balleessuutti jiruuf kennite.
Horii achii argataniin Oromoo wal dhaba naannoo Somaaleetiin baqatte gargaaran.Atileetiin Amerikaa dorgommii teensii dirree addunyaa tapachuun beekamtu, Serena Williams uulmaa haga torbaan afurii fixatee amma torbaan dhufu biyya UAE magaalaa Abu Dhaabii irratti dorgommiif dhufti.
Horii dhumate keessaa loon,gaala,re’ee fi waan hedduutti jira.Akka itti gaafatama kanaatti mootummaa fi dhaabbileen gargaarsaa namaa fi horiillee waluman gargaaruutti jiran.
“Horii diqqaa hin argannee beeki” jedhee gammachuun dubbate.Yoo walumattu deebisan ammoo ka innii beeksisa irraa argate waliin innilleen haga doolara miliyoona 100 caalaan galate.
Horii huqqatee gabayaa hin qabu,namii ammoo jireennii itti jabaatee waan buluun hin qabu,jireennii Karrayyuu akka warrii achi dhaqee argee fi warrii lafaa jedhutti jireenna jajjabaa.
Horii kana akka bulchootii jedhanitit guyyaa sadii keesatti walti qaban.
Horii kana akka ummaaan gargaaraniif fulaa sadiitti qoodanii kennan.
Horii kana badii dhowwanii jennaan akka namuu waan biyyitii qabdu keessaa qooda qabaattu tolchuu hinuma dandahan jedha.
Horii kana fulaatti deebifachuuf ammoo Apple horii itti gafatamaa isaa guddaa Tim Cook kennu harka dhibbaa keessaa %89.5 kenneef.
Horii kana jara naannoo keessa baqatee fi Suudanitti dheeteen gargaaran jedha.
Horii kana kaan online interneetii irraa kaan ammoo namumatti dhuunfaan kenne jedha.Horiin akkanaan walti qaban $253,000 Oromoo biyya alaa jirtutti walti guureef jedha.
Horii kana keesaa ka gibiraan namaa diqqeessan doolara biliyoona 45 ka geejjiba baaburaa akka Amtrack ittiin jajjabeessanii baasan. Doolarii biliyoonii 13 ammoo warra nyaata barbaaduu ji’aan gargaaran.
Horii kana keessaa akka daarekteri odeeffannoo Minsitiri Maallaqaa fi Dinagdee obboo Hajjii Ibsaa VOAtti himetti harkii guddaan ka mootummaa federaalaati.
Horii kana keessaa doolarii bilioona 900 akka biyyaa fi ummatii koronaan hin moodhamne tolchuuf namaan gargaaran.
Horii kana keessaa doolarii tiriliyoona 1 fi biliyona 400 ammoo bajta mootummaa ganna dhufuun haga Fulbaanaatti hojjatu.
Horii kana keessaa harka hagam qabdan jennan, “harka 80 caalaa mootummaatti baasaa harkii 19 liqaa fi gargaarsa.”
Horiilleen akka malee huqqachuu baatullee yoo bokkaan guddaan itti roobe humna laafaa guddoo bokkaa irraa hin hafu.
Horii mootummaatiin mana haareffate,horii miliyoona hedduu balleessee, seera malee hojjatee jedhanii eegii himachuu jalqabanii ya turan.
Horii Muddee dabare gaafate doolara biliyoona 1 miliyoona 400 keessaa haga ammaatti doolara miliyoona 700 qofa argate.
Horiin amma kennan kun kana keessaa doolarii biliyooa 284 akka dhaabbileen daldalaa nama qaxaruu dandahan humnaan jajjabeessuuf kennaniif.
Horiin baqataa daangaa Somaalee irraa baqateen gargaaran baankii afuritti guuruutti jiran.
Horiin biyyoota baqataa fi jara jireenna wayyaahaa barbaada yaahanii kennan maal haga akka tahe
Horiin bulchiinsii Tiraampi magaalot ahedduu irraa kutuuf doorsisuuniitti jiru doolara biliyoona hedduuti.
Horiin du’ee jechuu mannaan qaata dhumatee badee,reeffa horiitiifuu karaan bahan hin jiru jedha warri nu dubbifne.
“Horiin jiru maqaatti jiraa malee hin jiru. Qalatan foon hin qabuu gurguratan gabayaa hin qabu.Mataa kiyyattuu gara hori 16 naraa dhume.”
Horiin Karrayyuu durii bisaan Boorataa Leedii Roobaa dhuga.Bisaan sun amma wal dhaba daarii naannoo Amaaraa irraa dhufeen dhuguun dhiba taate.
Horiin kennamuu fa dandahaa jedhan kun anniisaa ykn enerjii hin dhumanne, qusannaa anniisaatii fi mala jireenna biyya sunii faluu kennama.
Horiin kun ammatti kennamee harka nama hin geenne taatullee akka bulchootii Eeritaa jedhanitit horiin kun qonna baadduyaa jabeessuuf,hujii jallisii hojjachuu manneen murtii ummataa gargaaruufillee oolu dandahaa.
Horiin kun mindaa isaa $miliyoona 3 fi horii badhaasaa fi gannuma gannaan mindaa irratti dabalaniif fa.Apple,I phonesilaa innii bara 2016 gurgurachuuf karoorfatetti akka dansaa gurguramuu dadhabe.
Horiin kun rakkoon jirtuun wal bira qabani yoo ilaalan womaa keessa hin jiru garuu xiqqaatullee qooda keenna bahuuf,” jedha.
Horiin kun waan akimiin namaan wallaantuun gloves,mask,wayaa akimiin naqattu,waan kophee akimiitti kaayanii fi waan gara garaatiin gargaaruuf horii walti guuruufiitti jiran.
“Horiin mootummaa guddaan gama waan bitaniitin bada lammeessoon ammoo gama ijaarsaaiin bada.”Warra dhaabbilee biyya alaatiin wal jaaree biyya nagaa dhowwuuf hojjachaa bahe jedhanillee warra qabame keessaa tokko.
Horiin naannoolee Oromiyaa ta bokkaa dhabdetti dhumatee fi midhaan diqqaachuun dhiba tokko.
Horiin paartiin biyya bulchituun gargaaran jedhanii horii nama irraa guuruun akka filannoon seera hin qabaanne jiraatu karaa bana jedha.
“Horiin waan nyaatu dhabee muka aannoo nyaataa kanatti albaasa.” Gargaarsii jirulleen akka jiraattotii jedhanitit gahaa miti.
Horii saamame deebisuu fi jarallee qubachiisuuf waan hedduu irratti wal dubbatan.
Horii Tokkummaan Mootummootaa qollee fi haawwanii fi ijoollee Paalistaayiniin gargaaran kennuu dide.Mootummaan Tiraampi biyya isaa Waldaa Fayyaa Addunyaa,WHO keessaa baafate.Baaydeniin dhfuutit jiru kun ammo waan Tiraampi didiige hedduu deebisuu dandaha.
Horne Felix akka jedanitti nama ijoo hidhaman keessaa tokko hoogganoota kongresa Federaalawaa Oromoo keessaa kan ta’an Baqqalaa Garbaa ti. Obbo Baqqalaan qabsoon hookkaraan alaa akka geggeessamu qabsaa’aa nama turani. Kanaaf nama qabsoon karaa nagaa akka geggeessamu iyyataa turee hidhanii hookkara kana kakaase jedhanii himachuun qooda gad taa’anii uummati Oromoo yaaddoo inni qabu maal akka ta’e gaafachuu humnatti gargaaramuun mootummaa hedduu yaaddessaa dha jedhan.
Horro-Guduruu Keessatti Hidhaa fi Dararaan Hammaate Jedhu, Jiraattonni. Waan Seeraa Ala Hojjetame Tokkoyyuu Hin Jiru, Jedhu – Ajajaan Poolisii Godinichaa Immoo
Horro Guduruutti Namni Mallattooleen Vaayirasii Koronaa Irratti Argamee Bakka Adda Kophaa Tursiisamanitti Geessaman
Horro Guduruutti Namni Mallattooleen Vaayirasii Koronaa Irratti Argamee fi Miiltonni isaa 36 Bakka Adda Kophaa Tursiisamanitti Geessaman, Jedhama
Horro-Guduruu Wallaggaa, Aanaa Guduruu Keessatti Lafa Horsiisa Loonii Mootummaatti Ibiddi Qabachuu Dubbatu Jiraattonnii fi Aangawaan Nageenyaa
Horroo Guduruu fi Wallagga Bahaa Keessatti Namoonni Hidhannoo Hin Qabne Ajjeesaman, Jedhame
Horroo Guduruu magaala shaambuu keessatti uummati konkolaataa sukkaara fe’atee magaalattii dhaa ba’aa ture dhaabsisuuf yaalii godheen lubbuun namaa baduun gabaasamee jira.
Horroo-Guduruu Wallaggaa, Aanaa Jaardagaa-Jaartee Keessatti Namoonni Hedduun Hidhaman Jedhama
Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Jaardee Jaardagaa magaalaa Aleeboo keessatti ummatii hiriira bahee rakkoo himate.
Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Raaree:Godina Horroo Guduruu walaggaa aanaa Jimmaa Raaree magaalaa Goban keessatti har’a, Ammajii 21, 2016 uummanni ayyaana Cuuphaaf wayita ba’ee jirutti walitti bu’iinsa humnootii mootummaa fi uummata gidduutti ka’een lubbuun nama tokkoo darbuuf kaan madaa’uu jiraattonni magaalattii nuuf ibsanii jiran.
Horsed Noha, Masjiida Abubakar Assidiq irraa akka jedhanitti addunyaa lama kan amantiin Islaamaa akka carraa ta’ee garee cicihtootaa lamatti qoode keessa jiraanna. ISIS fi michoota isaa fi garee kaan kan jibbiinsa Islaamaan guutame jedhan.,
Horsiise bulaan Itiyoophyaa 2000 ol ta’an kanneen naannoo Somaalee keessaa erga bara 2014 qabee dhukkuba maalumma isaa hin beekne kan funyaanii fi afaaniin dhiigi ba’uun du’anii jiru.
“Horsiisee bulaa dammaqaa mirga isaatii falmatu uumuu kaayoon teenna baratuu fi hubatu uumuu. Hawaasa kana taakkisiisuuf hujiitti jirra,”jedha aabba Guyyoo Galgalo.
Horsiisee bulaa fi qonnaan bulaan Oromiyaa ganna 20n dabran maan keessa bahee asiin bahe?
Horsiisee bulaalleen akkuma warra baddaa misoomuu male.
Horsiisee Bulaan Itoophiyaa Jila Isaa 14eessoo Ammajii 17 Jalqabduu Yaaballotti Yaahuutti Jira
Horsiisee bulaan rakkoo baranaa ta bara 1977 bara horiin akkanumatti harachee dhumateen wal fakkeesse.
Horsiisee Bulaan warra jireennii isaanii horiitti hirkatu,marraa fi bisaan barbaada yaahuun akka jarii kun jireenna wayyaahaa jiraachuuf miila gadi hin dhaabanne tolcha.
Horsiisee bulaa qofaa mitii bineesa Keenyaa badii dhowwa.Mala warrii horii jireena wayyaahaa qabaatu rakkoo uumamaa dandamatee jiraatu waan hedduun garaarti jedha.
Hosnii Mubarak mana hidhaatii ba’an garuu manaa akka hin baane ugguraman
Hospiaala Gariisa keessa kan jiraniif barattoonni lubbuun baraaraman haala suukanneessaa sana ni yaadatu. Quintin Anyango haleellaan sun ennaa eegalu qayyabannaa ganamaaf hirribaa dammaqaan ture jetti.
Hospiitaalli Rifeeraalaa Aaydar Haanqiina Oksijiinii Akka Qabu Ibsee Jira
Hospitaala Dadaritti ogeessi fayyaa reeffa Ayyaantuu qoratan, Dr. Kaalid Ahimed, rasaasa lamaan dha’amtee du’uu ishee mirkaneessanii, kan nu bira dhufe reeffa ishee waan ta’eef, ulfa tahuu fi tahuu-dhaba ishee qorachuu hin dandeenye, garaan ishee immoo guddaa hin turre, jedhan. Qophii guutuu dhaggeeffadhaa.
Hospitaala kana haaressuu fi dhaloottii hospitaala kanaa biyya keessaa fi biyya alaa jiranii fi ummatatti horii walti buuseef jedhan.
Hospitaala Mooyyaleetti Ogeessa Yaalaa ka walii gala ka ta’an Dr. Nigusee Addunyaa namoota yaalaaf gara hospitaalichaa dhufan keessaa nami tokko battalumatti du’uu Raaddiyoo VOA’f himaniiru. Bulchaan Moyaalee ka ganda 02 obbo Kulluu Galgaloo namni 3 du’uu mirkaneessanii namootni boombii kana darbatan jedhaman garuu to’annoo jala akka hin oolin himan.
Hospitaala Riferaalaa Shaashemannee keessaa hojjetu - Dr. Nuuraddiin.
Hospitaala Waliigalaa Adaamaatti bilbillee gaaffii fi deebii waliin taasisne caqasaa.
Hospitaala Xiqur Anbasaa irraa Dr. Toleeraan akka jedhanti foon jaldeessa Ibolaan qabamee nyaachuu ykn Jaldeessa dhukkubasate harkaan xuquu irraas Ibolaan namatti darbbuu danda’aa.
Hospitaala Yaaballootti ogeessa yaala fayyaa walii galaa ka ta’an,Dr.Diriirsaa Tashaalee namootni miidhaan irra dhaqqabe lamaan yaala ga’aa argachuu himanii jiran.
Hospitaalii ispeeshaalaayizidii Naqamtee fi Amboo deggersa meeshaalee wallaansaa dhalattootni naannoo fi namoonni biraa Ameerikaafi Kaanaadaa jiraatanitti kennaniin tajaajiluutti jira.Gargaarsii kun waan hedduu fala tahe.
Hospitaalii kun maqaa guddaa tahullee akka warrii lafaa jedhutti qorsa alaa bitatanii akimii gahaallee hin qabu.
Hospitaalii Yaaballoo ufiifuu hospitaala diqqaa namii kuma hedduu eegatu barana akka bulchiinsi jedhutti madooluma akkanaatiin wallaanaa bahe. Akka ogeeyyotii achi dhaqanii galan jedhanitti hospitaalii Yaaballoo madoolleen itti heddattee rakkoo tana keessa jira:
Hospitaalli Ammayyaa Haadholii fi Daa'imman Wal'aanu Finfinneetti Baname
Hospitaalli Bishooftuu immoo reeffa nama 55 arguu isaa fi namoota ka biroo 100 ta’an, kanneen baayyeen isaanii qilleensa dhabuun ukkaamamanii turan wal’ansa fayyaa kenneefii gaafuuma sana mana isaaniitti erguu isaa dubbata.
Hospitaalli Ispeeshaalaayizidii Naqamtee Yaalii Kaansarii Eegaluusaa Beeksise
Hospitaalli kun akka ibseetti sababa haanqiina Oksijiiniin kan ka’e hojiin silaa gaggeeffaman danqamanii jiru.Meediikaala Daayreekteera Hospitaala Aaydar Dr. Kibroom Gabra silaas hanqiina mudatee kana furuuf hojjatamaa akka jiru dubbatan jechuun oduu gabaasaa RSA Mulugeetaa Atsebahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Hospitaalli kun namoota godinaalee adda addaa irraa dhukkubsatanii wal’ansa fayyaa sadarkaa olaanaaf ergaman kan keessummeessu (referral hospital) yoo ta’u ogeessoota wal’ansa fayyaa ka sadarkaa adda addaa ga’aa ta’an qabaatus hanqiina mudateen tajaajiila guutuu kennuu dadhabuu isaa Meedikaal Daayreekteera kan ta’an Dr. Taarikuu Taaddasaa ibsanii jiru.
Hospitaalli Mooyyalee lammilee biyyoota ollaa dhiyeenya oldeebi’an adda baasee mallatoo dhibee Koorona akka irratti ilaalaa jiru ifoomse.
Hospitaalli Naqamtee fi Amboo namoota biyya alaa jiran irraa gargaarsa meehsalaee argatee ittiin tajaajiluutti jira
Hospitaalli Naqamtee Namni tokko du’uu fi namootni madaa’an torba ka yaalaman tahuu dubbate.
Hospitaalli Rifaraalaa Yunivarsiitii Amboo, Warshaa Oksiijinii oomishu hojii eegalchiisuu beeksise.Hoji-Gaggeessaan Hospitaalichaa Doktor Gonfaa Mootii akka jedhanitti, Warshaan Oksiijinii kun guyyaatti, Oksiijinii Siliindara 600 ol oomishuu danda’a.Jiraataan Magaalaa Amboo, dhibee Kooviid 19 irraa fayyan tokko, qilleensi qulqulluu hangam akka nama barbaachisu isa dhibamee fayyetu beeka” jedhan.
Hospitaalli Rifaraala Yunivarsiitii Wallaggaa, namoota Vaayirasii Koroonaan qabamanii Hospitaalicha keessatti yaalii argataa turan 88 keessaa 7 dhibee vaayirasii Koroonaarraa damdamachuu beeksise.
Hospitaalli Rifaraala Yunivarsiitii Wallaggaa tajaajiloota idilee duraan kennaa ture buufata fayyaa ka biraatti kennuuf haalli miija'uu isaallee dubbatanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa
Hospitaalli Rifeeraala Yunivarsiitii Wallaggaa, Namoota dhukkuba Koviid-19n qabamanii yaalii irra turan 384 keessaa 19 lubbuun darbuu beeksisee jira.
Hospitaalli riferaalii Amboo namoonni Shan dhibamanii mooraa Sanqallee tii achi geessaman yaalamuu isaani ibsee, garuu kan dhufee du’e yokaan du’ee achi geessame akka hin jirre dubbate.
Hospitaalli Riferaal Yunivarsitii Amboo leennifamtoota hanga kuma lama ta’an wal’anuu isaa kan ibse yoo ta’u mallattoon agarsisaa turan haqqisaa, of-dadhabanii kufuu, dhangala’an qaama isaanii keessaa dhumuu akka ta’e mediikaal daayekteer riferaalii yunvarsitii Amboo Dr. Gonfaa Motii ibsanii jiru.
Hospitaalli Riifaraalaa Yunivarsiitii Amboo gama isaan giddu-gala itti namoonni mallattoo Kooroonaa agarsiisan qoramanii fi adda-baasamanii tursiisaman qopheessuu isaa dubbata.
Hospitaalli ulaagaa sadarkaa lammaffaa kan tokkummaa mootummootaa qabu kun dhukkubsattoota kan simatu akkasumas tokkoon tokkoon isaanii meeshaa haffuura baafachuuf gargaaru sadi sadii kan qaban ta’uu angawoonni waaltaa ajajaa Ameerikaa kan Afriikaa AFRICOM VOAf ibsaniiru.
Hospitaalli yaala fayyaa jiraattota aanattiif kennu hospitaalli Mooyyalees sababa rakkoo nageenyaa tajaajila guutuu kennaa akka hin jirrellee dabalanii himani.
Hospitaalli Zabul kan naannoo sanatti dhiyeenya qabu haala guutuummaatti jechuun danda’amuun barbadaa’uu isaa angawaan kutaa biyyaa ibsanii jiru.
Hospitaalonni Kutaa Filooridaa Sababaa COVID 19n Muddama Jala Jiraachuu Beeksisan
Hospitaalonni lama kan Addirgraatii fi Axum keessaa lama haleellaalee saala irratti hundaa’e irraa kan hafaniif tajaajila qoor qalbii kennaa jiran. Itti dabaluu dhaanis michoota keenya waliin ta’uu dhaan dhaa naannoo baadiyyaa keessa kanneen jiran hospitaalota 8f keellaalee eegumsa fayyaa sadiif meeshaa wal’aansa eegumsa hormaataaf 19 raabsanii jiran jedhan.
Hospitaalonni Naqamtee fi Amboo Dhimma Vaayiresii Koronaan Walqabatee Hanqina Meeshaalee Qabaacbuu Dubbatan
Hospitaalonni New Delhi keessaa yoo xiqqaate ja’a dhukkubsattootaaf kan kennan hanqinni oxygen isaan mudatee jira.
Hospitaalonni shan kaneen kutaa Flooridaa keessaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii waan heddummaataniif siren kutaa namooti akkaan dhibaman irra ciisan kan hin jirre ta’uun ibsamee jira.
Hospitaalota Mootummaa Naannoo Oromiyaatiin gaggeessaman keessaa Hospitaalli Ispeeshaalaayizidii Naqamtee dhibamtoota Kaansarii yaaluun isa jalqabaa taha jedhan, Dooktor Taarikuun.
Hospitalli Bakkaa Bakkatti Sosso’ee Tajaajilu Kan Ameerikaa Vaayiresii Koronaa Afriikaa Keessaatti Duuluuf Gargaara Jedhame
Hosteelii akkanaa Yaaballoo,Taltallee,Nageellee Booranaa,Mooyyalee fi fulaa akka akkaatti yayyaban. Hosteeliin sussun amma caaccabdee fulaa hedduutti onte.
Hosteelii Booranaa durii Jaatanii Alii Yaaballotti jaare birrii miliyoona 3 oliin ballisanii jaaruutti jiran
Hosteelii Booranaa tana jaaruuf birrii miliyoona 6 olii itti argatan.Biiroon barnoota Oromiyaa miliyoona 3 itti dabalteef.
Hosteeliin biyyitii alaa gargaaru ta akka hosteelii Jermen faatii eegii Jermen gargaarsa dhaabdee cufani ya turte.
Hosteeliin Yaaballoo akka namii achitti baratu Galgaloo Jaatanii jedhetti gubbaa qorqooroo,jalaan simintoo hin qabdu,kuyyiisii keessaan bahee ijoolleen acitti galtu rakkoo keessa jirti jedha.
Hosteelii YaaballooShaalaqaa Jaatanii Aliitti ilmaan horsiisee bulaa fageenna lafaatiif barachuu dadhabde barsiisuuf fulaa hedduutti jaare.
Hoteela kanatti yeroo hedduu kan gargaaraman namoota biyyootii gama dhiyaa ta’un ibsamee jira. kanneen qabamanii booda walaba ba’an keessaa 6 lammiwwan Amerikaa ta’uu waraanni Ameerikaa kan ajaja Afrikaa waaltaa ibsee jira. Gareen Jihaad kan Maalii gama kaabaa keessa maadheeffate haleellaa kanaaf itti gaafatama fudhachuu isaa Rooyters gabaasee jira.
Hoteela keenya keessaa bakka qabamee ture hedduu dhabne, kan Naairoobii irraa namoonni qabatanis dhabnee jirra. Sababiin isaas gara andaara galaanaa sanatti imaluuf kana booda eeyama waan hin qabaanneefi jedhan.
Hoteela Maalii Raadsen jedhamu keessatti iggitamtoonni hin hafne jedhu angawoonni biyyattii
Hoteela Moqaadishootti Haleellaa Alshabaab Godheen Namoonni 24 Du'uun Beekkame
Hoteela Naasoo -Hablood (Moqaadishoo), Haleellaa Boombii Booda
Hoteela qananii magaalaa galama mootummaa Maalii Baamaakoo keessatti argamu Raadsan Bluu jedhamu irratti hidhatoonni Islaamaa haleellaa geesisuun namoota qabatanii turan hundumtuu walaba ta’uu isaanii aanagawoonni biyyatti beeksisanii jiru. Gabaasaaleen duraan ba’an akka jedhantti namoota qabatanii turan 170 keessaa kanneen Quraana qara’uu danda’an 80 gadhisanii yoo xiqqaate 3 ajjesan jedhanii turan. Humnootiin addaa kan Maalii hidhatoota haleellaa kana gaggeessan gutummaatti to’atan yoo ta’e wanni beekamu hin jiru.
Hoteela Rizooltii Sidaree fi Dhabbani Hojii eeggumsaa Foolle ammoo gama isaaniitiin, Waardiyoota waligalteen qaxaramaniif leenjii hubannaa keenna jirra malee wanni baleessine hin jiru, namoonni keenna seraan ala hidhaman, kanaafis ragaa qabna jedhu.
Hoteelli kun ollaa waajiira haadhoo qorannaa yakkaa kan humnootii polisii Somaaliyaa tti argama.Hogganaan tajaajiila Ambulaanii nannoo Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti kaampaaniin isaa namoota mada’an 45 gara hospitaalaatti geese jira.
Hoteelota guguddoo fi beekamoo walakkeessa magaalaa Waagaaduuguu ka biyya Burkinaa Faasoo ka biyyoonni Addunyaa gama Dhihaa deemuu baay’isan keessaa har’a galgala dhukaasaalee fi dho’insawwan dhaga’amani jiran. Gabaasaan keenya bakka sana jiru akka jedhutti, hoteela miidhagaa, karaa guddaa walakkeessa magaalattii jiru qarqara jiru fuul-duratti konkolaataan tokko ibiddaan belbele.
Hoteelota lameen, Vaalenshiyaa fi Jakarandaa jedhaman akka cufaman ajajuun isaanii, dhukkubni Koleeraa, nyaata hoteelota lameen irraa walga’ii adda addaaf ergamee gurguramuun daddabra – oduun jedhu eega dhaga’amee booda.
House Democrats pass a massive $1.9 trillion COVID-19 relief bill
House Majority Leader Kevin McCarthy abruptly dropped out of the race to succeed Speaker John Boehner.
House Speaker Ryan 'Not Ready' to Endorse Trump
“How’aa fi qabbana qilleensaa hin eegamiin, jandoo fi buubbee hamaa fi haala saayinsii haaluun hin danda’amne tu uumamaa jira,” ka jedhan – Guterez, Addunyaan hariitii barbaadameen ta’uu dhaa baateyyuu kallattii sirriitti akka deemaa jirtu dubbatan.
How'a Qilleensaa Digirii Sentiigireedii Lamaa Gaditti Xiqqeessuuf Walii galame.
How’inni qilleensa Addunyaa yoo gadi hin qabamne, egereen hamaan akka addunyaa mudatu, gurmuun Tokkummaa Mootummootaa gabaasee jira.
How'inni Qilleensaa Fala Argatu Male Egereen Addunyaa Hamaa Ta'uf Deema Jedhame
Hpjjatonni eegumsa fayyaa kuma kudhan ta'an guyyoota hanaga tokko booda hojii kana jalqabu.
HR-128 Yaada Koreen Senetii Haajaa Alaa Amerikaa “Demokiraasii Itoophiyaa badii irraa oolchuu dandahuu” jedhanii kalee biiroo Senetii Amerikaa Reyben Buidlig keessattinamii hedduun itti dhufee mari’tan.
Hriira mormii naannoo Oromiyaatii fi Amaaraa iratti akka oduu gara garaatti nama dhibba hedduu fixan.
Hriira Mormii Oromoo DC Keessatti Bahan
Hriira pirezidaanti Oomar Al Bashiir buusuuf itti kahan kana guyyaa afureessoo keessa jira.
Hriirtonni mormii kun meeshaalee Ferensaay akka biyyattii hin seenne kan fedhan yoo ta’u embaasii Ferensaay kan gamasii fuulleetti hiriiruu yaalanis poolisii dhaan dhorkaman. Ferensaay Baanglaadesh waliin michuu daldalaa fi adda durummaan deggersa kan gootuuf biyya barbaachistuu dha.
HRLA,akka biyyootii Itoophiyaa gargaaran rakkoo Oromiyaan deemaa jirtullee quba qabaacuu malan jedha.
HRLA,rakkoon tun Oromoo master pilaanii Finfinnee falmuuf bahan irraa gahuutti jirtu hammaachaa waan jirtuuf addunyaa fala barbaaduu qabdi jedha.
HRW akka jedhetti keellaan hidhaa sun namootaan guutuu, qulqullina kan hin qabaannee fi kunuunsi fayyaa ga’aan waan hin jirreef vaayiresiin koronaa faca’uuf bakka mijataa dha.
HRW as dhufee kan namootatti dubbate miti. kun dhugaa irraa fagoo, oduu uumamee odeeffame jedhan Abdiin.
HRW gabaasa haaraa baaseen daraggoonni Eertraa waggaa xumura mana barnootaa isaanii magaalaa gammoojjii Sawaa keessatti dabarsan ibsee jira. Akka gabaasa sanaatti ijoolleen kun nu barsiisu utuu hin taane nu gabroomsu jechuu isaanii beeksisee jira.
HRW gabaasa isaa kana maxxansuu sa’aatilee hanga tokko dura abbaan alangaa muummichi Irtiyoophiyaa Birhaanuu Tsaggaayee hoogganoonni manneen hidhaa martinuu itt igaafatama isaanii ba’uu dhabuu fi mirga hidhamtootaa eeguu dhabuu isaaniin hojii irraa ari’amuu TV Faanaa gabaase.
HRW Global Report Highlights ‘Politics of Fear’
HRW irraa Felix Horn akka jedhanitti haleellaalee fi himannaaleen mana murtiitti dhiyaatan kun Itiyoophiyaa keessatti mootummaan sagalee tokko qofti akka dhaga’amu fedhii inni qabu irraa madde jedhan.
HRWirraammoo qorataa Itoophiyaa fi Eertiraa han ta’e Fiilix Hoorn, “Koomishiiniin Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa, tarkaanfiin humnoota mootummaatin fudhatame madaalawaa dha jechuudhaa waan isaa dandeechise hin beeknu” jedhee, barattoota roorroo fi rakkiina qaban karaa nagahaa dhageechisiifachuu dha karaatti bahan irratti humnoonni mootummaa dhukaasa kallattiidhan banuun madaalawwaa wan ta’ee miti jedha.
HRW:Riyaad Sawuditti nama biyya alaa hujii dhufe walti qabanii rakkina hamaa irraan gahuutti jiran dhibba hedduun nama Itoophiyaatti
"HRW-tti, itti aantuu direekterii Damee Afrikaa, addeee Leeslii Leefkoo “Mootummaan Itoophiyaa humnoota eguumsa nagaa isaa baayinaan Oromiyaatti bobbaasuun isaa akka warrii hangoo irra jiran mormii baratoonni, qonnaan bultoonnii fi namoota yaaada addaa qaban han mormiidha bahaan hundaaf gurra hin qabaanne agarsiisa,"" jette, "" Muumicha Ministera Itoophiyaa Hayilee Maariyam Dessaalenyi namoota jeequmsa kanaaf sababa ta’an irratti “tarkaanfii irra deebii hin qabne” fudhanna jechuun isaa hin yaadatama, kana ati akkamitti laalta gafii jedhuuf yeroo deebistu “jechoota akkana fayyadamuun kun tarkaanfi humnootni motumma fudhatan kanaaf sababa jedheen yaada, sirris miti” jeteeti."
H/Sillaaseen qabsoo lamiiwwan Afriikaa kan farra koloneeffattummaaf deggersa godhan, dhaabi tokkummaa Afriikaa akka hundaa’uuf gumaacha ol aanaa isaan godhan, akkasumas walitti bu’iinsa lammiiwwan Afriikaa gidduutti ta’uu malu dhaabisuuf qooda isaan qabaataniif beekkannaa kennameef ta’ee fudhatamuu qaba jedhan.
Hubaatii hawwaannisi oomishaa fi biqiltoota irraan gahe beekuuf qorannoon taasifamaa jiraachuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
"​Hubachiisa: Gabaasa kana keessatti""Humna poolisii addaa naannoo Somaalee meeshaa hikkachiisuf murteeffame""jechuudhan kan dhiheesine dogoggoraan waan ta'eef nu-oofkalchaa. Amma sirreesineerra."
"*Hubachiisa: Maxxansa duraa irratti dogoggoraan ""...Sidaamaan akka Godina tahu..."" jennee nu oofkalchaa. Sirreesinee jira."
Hubachiisa: Maxxansa duraa irratti lakkoofsa namoota madaa'anii barreessuu irratti dogoggora umameef dhiifama gaafanna. Amma sireesinee jira.
Hubanaa Hawaasini weerara Vaayirasii Koroonaa irratti qabu xiqaachuu fi of dagachuun rakkoo umaa jakka jiru akkasumas Koviid-19f amma iyyu xiyeeffanaa kennamuu akka qabu Ministeeri Fayyaa Dr. Liyaa Taadasaa hubachiisanii jiran..
Hucuu Gurraacha Of Irraa Baaftan Malee Mana Murtiitti Hin Dhiyaattan Nuun Jedhan: Himatamtoota Garee Mormituu
Hucuu gurraacha uffanna jechuu isaaniin reebichi nu irratti raawwate jechuu dhaan illee iyyatanii jiran. Manni murtichaas deebii abbaa alangaa dhaggeeffachuuf beellama ka biroo kennee jira jedhu abukaatoo himatamtoota kanaa obbo Wondimmuu Ibsaa.
Hudhanii Eega Ajjesanii Booda Qaama Isaa Kukkutan: Abbaa Alangaa Mummicha
​Huffington Postmata-duree oduu isaa irratti Fayyisaa fi atileeota addunyaa bebeekamoo mallattoon jarii dorgommii keessatti agarsiise istaadiyoomii chochoote jedhee oduu isaa gugurdoo bara 2016 keessatti mataa duree tolchee barreese.
Hugh Griffith qindeessaan gurmuu qorannaa uggura TM kan dhimma kooriyaa kaabaa VOAf akka ibsanitti uggurri sun biyyootii Afriikaa hanga tokko keessatti irra darbamee jira.
Hujii afaan Oromoo teknooloojii addunyaatti guddisuu tana akka jecha abbaa Toltuutti maatiin cufti qooda keessaa qaba.
Hujii Afaan Oromootiin guddisut tanaan ‘Afan Publications’jettee moggaafte,Toltuun.
​HujiiAfaan Publications,kitaaba ijoollee didiqqoo afaaniin barsiisan Toltuu fi abbaa isii,Sheek Abdulwahaditti USA fi Kanaadaa keessa yaa’ee eebbisiisuutti jira.
Hujii barsiisummaa qofaa mitii baranoota PhD jalqabellee fixuu fi hujii siyaasaa paartii isaaniillee walumaan oofuuf qophii jira.
Hujii caasaa bishaan Booranaa Borana Water Netwrok jedhanii waggaa 10 caalaan jalqaban haga ammaallee hin dhumannee Boorannnii keessattuu warrii aanaalee gammoojjii ammas bisaan barbaada haga km 15 yaana jedha.
“Hujii daldalaa hidda jabeeffatte qabaanna jedhee herrega.Daldala namuu faaydaa keessaa qabau jarii kiyyalleen fedhu keessanilleen fedhu qabaanna seha.”
Hujii dhibiin pirezidaantiin naannoo Amaaraa hojjatu akka ummatii nagaa eegatuu fi nagaallee eegisisu.
Hujii fi wanti asi irraa argamaa gabayaa alaallee hin oolti jedha muummeen minsitea kun.
Hujii fixate bahuun duratti pirezidaanti Tiraampi nama 100 tahu dhiifamaan hidhaa yaasuuf kurfoo jira.Guyyaa gammachuu pirezidaantii Amerikaa haaraa hujii itti kennanitti sirbituun Amerikaa hedduu itti yaaman.
Hujii geggeessaan bulchiinsa magaalaa Adaamaa obboo Amaan Huseen ammoo bokkaan akkanaa kun waan ganna 50 keessatti arganii hin beennee, Adaamaan golba keessa qubattii teessumtii lafa isiitti lolaa itti fidaa jedha.
Hujii gugurdoo IQQO hojjadhe jedhu keessaa jabduun ta baddaa Baalee keessatti hojjatan.
Hujii gugurdoo tana;bisaan baasanii lafa ispoortii itti hojajtan gugrdoo jaaruu,hoteelii jaaruun akka obboo addunyaatti ta ummataa,abbootii qabeennaa fi mootummaati.
Hujii hidhaa abbayaa eegii jalqabanii amma ganna torba keessa jiran.
Hujii hidhaa Abbayaa irratti Masriin yaadaan wal dhaquutti hin jirtu wal dhabaaf jennee waraana hin hiriirsinuu taatullee akkuma Tezezee,Gibee Sadeessoo findhe Abbaayaallee findha jedhe.
“Hujii hojjachumatti jiran.Akkuma jirtutti rakkoo tana ya hambifne jechuu baannullee akka mootummaatti karoora kanaaf bahe irratti bu’aan arganne waan nama jajjabeessaati.”
Hujii innii hojjate keessaa huji mana murtii olaanaatif nama paartii isaa ka akka jecha isaatti Joe Biden achu hin millanne himaniif.
Hujii irraa bu’iiti tana hardha waajjira FIFA ,Zukiki jiru keessatti labse,
Hujii isii kutaa lammeessoo qophii teenna torbaan dhufu keessatti itti deebina.
Hujii karaa baasu tana mootummaa qofaa mitii akka itti gaafatamaa kanaati “ummatilleen horii fi maallqa baasee hojjachaa jira.”
Hujii kitaaba Qulqullo Afaan Oromootti hiikuu kana haga guddaan Aster Gannootti Onesmoos gargaare.
Hujii misoomaa ta hin dhumatin,rakkoo nageennaa,msiioaa hedduu irratti mari’atan.“Qabeennii Booranaa loon, re’ee fi gaallii isaan bira dabree Oromiyaafuu tahu daldala seera hin qamneen dhabuutti jirraa jedhe,” jedha gabaasii ODP.
Hujii mootummaan gama qonnaatii fi gara warra horiitiin hojjate irratti yaada qalbii keessan nuu barreessaa.
"Hujii mootummaatti asiin gahee dorgommiitti jabaacuuf asiin baane biyya jabduu yoo jennullee tanallee itti daballee jennaa jedhe.Bajata dansaa itti baamnee hujii akkanaa irratti hojjanna,” jedha.
Hujiin aaddee Wubituu faan akka ummatii dhiba didiqqaa adoo wallaanchuu dandahanu nama fixu kana dhaabuu dandahaniin diqqeessuu.
Hujiin abbaa-duulaa obboo Dinquu itti filan akka jecha isaatti hiyyumatti duuluu.
Hujiin abbaa Taayitaa Daandii Baaddiyaa Oromiyaa gugurdoon,karaa baasaanii baaddiyaa dira ykn magaalallee waliin gahee, akka namii karaa dhabee waan silaa maleef hin dhabe tolchuu.
Hujiin akkanaa tunini aadaa fi seenaa Oromoo gama hedduun guddisuu dandeetti.Warra kora OSA irratti waan aartiin dhiyeesse keessaa tokko Yaadessaa Boojaati,kaan Toltuu Tufaati,taan ammoo Sooretti Kadiriiti.
Hujiin Biisan Booranaa Ganna 10n Duratti Billiqqoo,Dillootti Jalqaban Hardhaalle Hin Dhumannee Namaa Sai'illee Dheebuun Eegata
Hujiin Bisaan Hidhaa Gannaalee Ganna 10n Duratti Jalqaban Hardahllee Hin Dhumanne Namuma 'Dhala Gaangee’ Eegate jedha warrii lafaa
Hujiin dhaaba qilleensa biyya tokkoo(metrology) oolmaa fi bultii qilleensa biyya tokkoo guuree warra eegatuun gahuu.Yoo tahuu baattee ammoo namii maluma ufii ka barateen jireenna isaa uumamaa laalaa yaaha,bonaa fi bokkaallee duraa goruun dhiba itti taati.
Hujiin guugrdoon minsitiri isaanii akka gabaasa ministirii kanaatti;
Hujiin hidhaa abbaayaa tun akka jecha pirezidaanti Tiraampitti bisaan Naayil diqqeessitii Masriillee hin miiti.
Hujiin Idoolaan Kanaarii tun ganna kana harka 520 dabalte. Jara jireennaan barbaada yaa’an keessaa nama 239ti dhumate.
“Hujiin innii hojjachuutti jiru du’a tanaan hin dhaabattuuu,hin turtuu,jaalalaa fi walti dabalmuulleen biyyiti jalqabdelleen tanaa jettee jidduutti hin cittu,” jedha muummeen ministreraa
“Hujiin innii Itoophiyaa keessatti hojjatu faaydaa waan qabduuf akkuma durii deemti gargaarsa mootuimmaallee itti argattee duratti deemti.”
”Hujiin jara biyyaa nagaa dhowwu ka akka ISIS tahee AL-Shabaab hojjatan ummata nagaa jaalatuu fi mootummaan itti wal gargaaree ufi irraa dhowwanii ufi jalatti deebisuu waan malaniif biyyitii teennalleen tana irraa kaatee sochii hujii bineensaa tana dhaabuuf hojjatan cufatti dabalamtee humna qabdu cufaan itti dabalamti.”
Hujiin karaa baabura Itoophiyaa -Jibuutiitiif walti dhaabu haraa ammoo gargaaruuf $kuma 300 kennaa jette.
Hujiin karaa gugurdoon jedhanii tun, karoora ganna shaniiti akka jecha obbo Jaagamaa Qananii,Itti Aanaa Itti Gaafatamaa Abbaa Taayitaa Daandii Baaddiyaa Oromiyaatti;
Hujiin karaa kanaa maan keessa jirti?
Hujiin keenna namni hojii dhabe dafee akka gargaarsa argatu tochuu jedha Taakkalaan.
Hujiin Laga ganna 10n duratti Gujii Bahaatti aanaalee gammoojjii keessaa bisaan baasuuf jalqaban akka warrii lafaa jedhutti ‘dhadhuma ibidda bu’e’taate.
Hujiin mana murtii ammoo waan hedduu walxaxaati taatullee “akka dansaa qajeelchee, miilota tiyya jajjabduu itti filadhee hujiitti dabarra.”
Hujiin Ministirii Saayinsii fi Teknooloojii Itoophiyaa a akka biyyitii saayinsii fi teknooloojiin guddattu tolchuu.
Hujiin obboo Dinquu NFYD irraa Rift Valley College taatee guddatteef. Achii ammoo Yuniversiti Rift Valley university taateef Itoophiyaa damee 46 taatee guddatte.
Hujiin Oromoo itti aanu akka qabsaahaan mirga namaa Jawaar jedhutti
Hujiin OSA gugurdoon akka bulchootii waldaa kanaa jedhanitti beekumsa Oromoo hammayyeessuu karaa addunyaalleen quba qabaattuun kitaabattiin barreessuu,kora addunyaa irratti qoratani dhiyeessuu fi waan asiin duratti warri Oromoo jibbu karaa hamaan barreessuu qajeelchanii barreessuu fa.
Hujiin tun akka jecha itti gaafatamaa damee siyaasaa baaddiyaa, aabba Abbiduubaa Soraatti silaa deemumatti jirtii fulaa irratti ariitiin fixuu malan dansaa irrai jirti.
Hujiin tun akka jecha muummee ministeraatti Itoophiyaa qofaa miti biyyoota olla guddaannaan duubatti hafanii fi guddachuutti jiranillee fkn dansaa taati.
Hujiin tun cuftii akka jecha aaddee Loomiitti faaya, jabeenna, qaroomaa fi eennummaa Oromoo fi Oromiyaan beekan addunyaa agarsiisuu.
Hujiin tun silaa duraanuu jalqabuu maltee taatullee dhaabbilee huji tana hojjatan lamaanitit walii hin galiniif turte.
Hujiin Waldaan Misooma Horsiisee Bulaa Liiban,akka aabba Kooteetti jireenna warra Malkaa-Gubaa guddoo jijjiire,gama barnootaa fi waan hedduun nama gargaara.Taatullee humna guddoo hin qabu.
Hujiin warraa guddoon waan dhukkuba kanaa irratti ummata barsiisuu,ogeeyyii fayyaa leenjisuu,nama milikeeta dhukkuba sunii irratti argan faana deemanii qorachuu.
“Hujii qajeeltuu, qulqullitti hojjanna.Waan mootummaa nu qajeelchu ykn dhaabbileen dhibiin karaa nu agarsiisan hin qamnu.Seeraa fi qajeelfama dhaaba mirga namoomaa qofaan hojjannaa shakkiillee hin qamnu. Tanumaaf dhaabbilee fi mootumootilleen hujii teenna ilaalanii gorsa keennallee fudhatan.”
Hujii saayinsii,oga-barruu, mirga ilmaa namaa fi waan hedduu kennan. Perzdaanti Obaamaalleen warra tana argate keesssaa tokko.
Hujii tanaaf amma nama hedduutti dorgmuutti jira; perzdaantin CAF, Konfidereshiinii Kubbaa Miilaa Afrikaa Issa Hayatou,itti gaafamtaa federeshiinii kubbaa miilaa Laayberiyaa,Muusaa Bilitii, taphataa kubbaa miilaa Arjentiinaa ka durii, Diyaagoo Maradoonaa ,itti gaafatamaa UEFA Federeshiin kubbaa miilaa waldaa Awurooppaa Mitchel Pilaatinii,ilma Nugusa JordanPrince Ali Bin al-Hussein,tapahtaa kubbaa miilaa Poortugal beekamaa Luis Figoo fi nama hedduu.
Hujii tanaaf koree yaada galmeelee tana keessatti dhiyaate hawaasa Oromoo addunyaatiin geettu yayyabame.
Hujii tana akka aabba Huqqaan jedhetti morkaan hojjachuutti jiran. Kontiraakteroota 12 itti filan “hujiin sun gaafa ani dhaqee laale akka dansaa deemuutti jirti.
Hujii tana Amerikaa, Raashiyaa, Jappaan Awurooppaa fi Kanaadaatti waliin hojjachuutti jira.
Hujii tana amma irra deebihanii qortanii amma hujiitti jiran jedha itti aanaan itti gaafatamaa interpiraayizi Oromiyaa,obbo Goonfaa Baayisaa.
Hujii tanaan akka aabba Kooteetti warrii lafa tanaa gaafa Afrikaan gamii Gaafaa oolaa fi bona tahellee qotatee facaafachaa,haamachaa ammallee asheeta nyaachuutti jiru jedha.
Hujii tanaan humnitii Ibsee megawatt mw870 irraa argatan.Akka kanaan humna ibsee Itoophiyaa harka 94 guddisa.Haroon tun bisaan metir kuubii biliyoona 14 qabdi lafa karee kiilometrii 200 irratti jaaran.
Hujii tana Biiroo Aadaa fi Turizimii fi bulchiinsa magaalaatti jaarrolee lafaa itti gaafatee waliin hojjata.
Hujii tana dhaabbilee ummataa hojjatan, paartilee siyaasaatii fi qaama akka akkaatti hojjachuu dandaha.
Hujii tana ganna 41 hojjachaa bahe.Namii kun jaala pirezidaantii Amerikaa Puutin beekamaa.Ganna 15 wal beekan.
Hujii tana ganna hedduu asi ittuma jiran. Akka qara jedhanitti silaa bisaan kun dheebuu nama baasuu qofaa mitii bisaan eletkitiriin galafatanii lafaan qotatanii midhaaniin oobratan.
Hujii tana ganna shaniin duratti jalqabde.Minisootaatti MSTC barattee daldalaan, business eebbifamte.
Hujii tana hojjachuuf embasiin Amerikaa qarshii miliyoona 10 fi kuma 75 itti baase.Akka jecha ambaasaaddera Patrishaatti hujii tana irraa namii Itoophiyaa cuftii wa irraa barata,beekusma ufiitiin jabeeffatanii aadaa ufiitin guddifatanii,keessumattuu joolleen dargaggo faaydaa guddaa irraa argatan.
Hujii tana ijoollee kahimaatti qopheesse,maanguddoon waldeennaa Torbaan Oromoo tana akkamitti ilaalti.Obbo Jeyluun Danboollee warra MN dhaqee keessaa tokko.
Hujii tana irratti nama hedduutti dorgomee maqaa warra wal dorgomee Fulbaana 23,2016 himan.
Hujii tana irratti ogeeyyotoa qilleensa Itoophiyaa leenjisuu,qoranno waliin hojjachuu fi jijjiiram qilleensaa waliin tohachuu fi waan hedduu waliin hojjatanii akeekkaciisa baasan.
Hujii tana lafa hektaara 500 tolaan kennan jedhan irratti jalqaban marsaa afuriin fixuuf itti jiran. Marsa qaraa birrii miliyoona 400 itti baasanii waluma jalaa fiffixan.
Hujii tana Muummee Ministera Itoophiyaa durii,Hayilee Maariyam Dessaalenyitti akka henna Itoophiyaa bara 2009 dhagaa yayyaba dhaabe.
Hujii tana nama lamatti irratti wal dorgome.Roy Moore(abbaa seeraa mana murtii walii galaa godina Alabaamaa ka durii) fi Doug Jones(abbaa alangaa addaa godina Alabaamaa ka durii)ti.
Hujii tan birrii biliyoona hedduutti itti baha jedhanillee horii sun akka warrii nu dubbifne jedhetti gara isiin buute keessaa keessoo hin beekan.
Hujuma tana irra ooltee yoo isiin guyyaa ala gabayaa oltee galtu nama Oromoo hedduu hidhuutti jiranii qabeenna isaaniillee miidhuutti jiran jechaa dhageettee baqatte.
Human Rights Watchbiyyootii kanneen biroon Itiyoopiyaa, Zimbabwe fi Siwazilandi dabalatee jijjiiramni akka dhufuu kanneen iyyatan sagalee isaanii ukkaamsaa jiran.
“Human Rights Watch faatii jara fagoo taahee adoo waan mirkanaa biyyitii teenna keessa jirtu hin beennee yaada ufii kennuu fi herrega qajeelaa biyya teennaaf hin qamne.Akkuma duralleen jennee yaadii jaraa qajeelaa miti. Mirkanaa miti.Maan jennaan warra fedhii ufiitiif jedhee yaada qajeelaa hin kennine.Yaada akkanaa dubbachuun isaanii nu hin ajaahibsiisullee. Isumaa sun dhiisanii adoo dubbii qajeeltuu dubbatanii wayyaa jedha.”
Human rights Watch gabaasa isaa kanaan hidhattoonni Huutii Yemen bakka hedduu akka to’atan himee ammas biyyattii keessa bakka hedduutti baqattootaa fi godaantota kuma jahaa oltu mana hidhaa jiraa jedhe.
Human Rights Watch ibsa baase Kanaan mootummaan itiyoopoiyaa Obbo Baqqalaa dabalatee hoogganoota garee mormituu haqa malee hidhe akka hiiku akkasumas humnootiin isaa humnatti gargaaramuu irraa akka of qusatan gaafatee jira.
Human Rights Watch ibsa isaan baqattoonni balaaan irra gahe mirga isaaniitiif waanti gaafatan rakkoo kanaaf isaan akka saaxiluu eeree, gareen humna Huutii Ansar Allah jedhamu warra miidhaan irra dhaqqabe kanaaf gargaarsi hatattamaa akka taasifamuuf karra saaquu akka qabu gaafate.
Human Rights Watch jiraattota Dambi Dolloo 11 dubbisuu dhaan viidiyoowwan hedduu miidiyaa hawaasaa irratti maxxanfamee fi ibsa angawoonni mootummaa ajjeechaa Amaanu’el ilaalchisee Kannan xiinxalee jira.
Human Rights watch-tti itti aantuun directorri dhimmootii Afriikaa Laslii Leefkoo ibsa VOAf kennaniin murtiin mana murtii Britain tarkaanfii isa jalqabaaf ajaa’ibsiisamuu qabu jedhan.
Human Rights Watchtti qorataa kan ta’an Otisieno Namwaya akka jedhanitti doorsisi kun maatiiwwan hangi tokko qe’ee isaanii dhiisanii deemuuf akka karoorfatan dirqisiise.
Human Rights Watch-tti qorataan dhimma Ertraa fi Itiyoopiyaa Felix Horne VOAf akka ibsanitti lakkoobsa namoota du’anii ilaalchisee hanga yoonaa gabaasi isaan dhaqqabe jira. Garuu qaamni walabaa biyyattii seenee qorachuu danda’uuf sabaa himaan dhuunfaa waan hin hin jiraanneef lakkobsa qabsaa’onni mirga namaa nuuf kennan of harkaa qabna.
Human rights Watch yaadi Itiyoopiyaan kennite kun hoogganaa haaraan biyyattii waltajjii tokkummaa mootummootaatti ennaa ba’an kanatti biyya isaanii keessatti mrigi namaa eegamuuf tarkaanfiin attamii akka fudhatamuu mirkaneeffachuuf kan hojjetu ta’uu beeksise.
Human rights watichitti qorattuu kan a’an Laetitia Bader VOAf akka ibsanitti ijoolleen kun akka waan abdii hin qabaanneetu itti dhaga’ama jedhan. Erga bara 2003 qabee waggaa waggaatti barattoota kuma 11-kuma 15 dta’antu mooraa Sawaa seenu.
Human Right Watch Du’aatii Lammilee Itiyoophiyaa Yemenitti Raawwateef Humnoota Hutii itti Gaafatamuu Qabu Jedhe
Humnaa fi Dandeettii Qaban Biyya Ijaaruuf Malee Marsariitii Irratti Waraana Biyya Jeequuf Oluu Hin Qabu : Dr. Abiyyi Ahamd
Humnaa fi Hidhaan Rakkoon Siyaasaa Hin Furuu: KFO
Humnaan gudeeddii dabalatee dhiittaa mirga namoomaa dhaqqaban qoratee itti gaafatamtoota adda baafachuuf mootummaan Itiyoophiyaa waadaa seenee irra deebi’ee mirkaneessee jira.Kana malees gargaarsa dhala namaa harka caalaa isaa Tigraayiif dhiyeessaa akka jiru ibsuun hawaasnii addunyaa gaaffii gargaarsaTigraay keessaa fi kanneen biroof waan arjoomuu akka dabaluuf gaafatee jira.
Humnaan gudeeddii fi hokkarri saalaa shamarranii fi dubartoota irra ga'u hammaatuus ibsee jira Yuniiseef.
Humnaan gudeeddii irra hedduun gabaasame loltootaan ta’uu tokkummaan mootummootaa beeksisee jira. Kanneen gabaasaman kun humnootii ittisa biyyaa Itiyoopiyaa, loltoota Eertraa, humnootii addaa Amaara fi gareelee hidhatan ka sirnaa hin ta’inii fi milishoota isaan waliin hidhata qaban ta’uu beeksisee jira.
Humnaan gudeeddiin tooftaan gaggeeffamuu dubartootaa fi shamarran dararanii miidhuuf oolee jira.Looltonni Ertraa uummata beeleessuu akka meeshaa waraanaatti itti gargaaramaa jiru.Namoonni manaa fi qe’e ofii irraa buqqa’an ni hiidhamu, tumamuu akkasumas doorsiifamu jechuun Laawkook gola naga eegumsaatti himan jedhu Diploomaatonni walgahii sana irratti argaman.
Humna dhaabilee siyaasaa Ormoo walitti cimsuu fi tokkummaan hojjachuuf socho’aa akka jiran Kongrasiin Federaalawa Oromoo fi Addi Bilisummaa Oromoo dubbatanii jiran.
Humna fayyadamuu irratti rakkootti mullata humnaanis tahee qabbaneessuu irratti. Humna dhabe moo illaacha biraatti dhabe?” jedhee gaafata."
Humna ijoollee dubraa warra loonii jabeessaaf jettee gargaarti.Ijoollee tana qulqulina ufii aka eegan,yaada qalbii akka guddifatanii sagatanaa PAPA Project jedduun fi waan hedduun bira ejjitee qarqaarti.
Humna naga-eegumsa Gamtaa Afrikaa waliin hojiin Somaaliyaa keessatti geggeessaa jiran kana irraa akka adda hin taane ka dubbatan – Jeneraalichi Yunaayitid Isteets, gareen shororkeessotaa Al-shabaab, haga filannoo Somaaliyaa itti-aanuutti kan injifatamu ta’uu dubbatan.
Humna qabnuun hanga dandeenyetti duula filannoo geggeessinee jirra kan jedhan Dr. Mararaan dargaggoon nu faana hiriiree duula kanaaf dammaqiinisa addaa kennee jira, qabeenyaa qabnus gargaarsa arganne waliin walitti fiduu dhaan konkolaataa 8-10 bobbaasnee Oromiyaa mara keessa naanna’uun duula filannoo geggeessineerra jedhan.
“Humna qabu cufaan biyya tana bulchuuf seera Malaazhiyaatiin biya bulchuuf kakadha,” jedhee hujii jalqabe.
Humna raayyaa ittisa biyyaa bobbaasu haalli yaaddessaa ta’es naannoo keenyatti mul’ataa hin jiru. Federaala irraa bobba’anii dhufan waan ta’eef nuti isa kana quba hin qabnu jedhan. Waan amma mul’ataa jirus magaalattiif waan haaraa waan ta’eef uummati shororkaa’uu isaa dubbatanii, Qeerroo akkasumas jaarsoliin biyyaa uummati akka tasgabbaa’u irratti hojjechuu qabu jechuun dhaamsa daarsaniiru.
“Humna Saayinsii fi Teknooloojiin Leenji’een, Guddinna Itti Fufiinsa Qabu Qabaachuu Dandeenya!”
“Humna walii taanee Shanee ufi irraa dhoorra jedhee walti godaane.”
Humna waraanaan bulchuu erga jalqabamee baatileen 10 waan laka’amaniif haalli kun jijjiiramuu qaba jedha ibsi semaayaawii paartii kun.
Humni addaa Somaalee kan “Liyyuu poolis” jedhamu kun bara 2008 erga hundeessamee qabee yeroo adda addaatti dhiittaa mirga namaa adda addaa raawwataa turuu isaa obbo Fissehaan tuqanii yeroo dhiyoo as immoo gara naannoo hollaa Oromiyaatti ce’uu dhaan namoota irraan miidhaa dhaqqabsiisaa jira. Humni kun bittinnaa’uu qaba jedhan.
Humni bulchiinsa mootummaa Amerikaa hagi guddaan harka paartii prezdaant Obaamaa faa, harka dimookiraatotaa ka turte amma lamatti bahuun mirkana. Paartiin Rippaabilikaan moohachaa dhuftee waan jiraa irraa qoodate, jedhu, Oromoonni lammii Ameerikaa akka Eeliyaas Ibsaa kutaa Texas irraa,Obbo Jeyluu Damboobaa Washington DC irraa, Obbo Biiqqaa Jiloo Minesootaa irraa.
Humni galaanaa Chinaa doonii waraanaa kana adda baafachuu dhaan akka ofi irra deebitu akeekkachiisee ture jedhan dubbi himaan kun.
Humnii hidhate naannoo sana jiraachuu isaa garu odeeffannoo hin qabu jedhan kan jedhan Obbo Abarraan rakkoo uumamee furuuf uummanni akka wal arguuf yaalamaa jira jechuu isaanii oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaa Yonaataan Zabiwoos gabaasee jira.
Humnii Liyyuu Haayil Anaa Baabbilee Keessatti Manneen Jireenyaa Gube: Jiraattoota
Humnii mootummaa gargaarsii kun isinif miti jechuun ittisuuf dhukaasa banuu isaa fi namoota 7 ajjesee kanneen 25 ta;an madeessuu dubbatan.Hedduu amma iyyu mada’anii ooyruu Jimaa fi suqa suuqa keessaa barbaadamaa akka jiran dubbatanii jiran. Dhukaasa banamee dheessuun kanneen fiiganii mooraa sana keessaa dheessan guutummaatti ituu hin deebi’iin akka jiran kanneen ajjefaman keessaa tokko Polisii Oromiyaa akka ta’e warra madaa’ee keessaas polisiin Oromiyaa tokko akka jiru ibsamee jira.
Humnii nagaa tiksu ka Oromiyaa nagaa keenna tiksuutti hin jiru jedhan jiraattotii.
Humnii obomboleettiin kun qabdu gad cabaa jira jedhamuus jabaachuu akka maluu raagdoonni haala qilleensaa ibsanii jiru.
‘Humni Ittisaa humna poolisoota Naannoo Oromiyaa fi Ka Naannoo Somaalee Mooyyalee keessa jiran hidhata hiikkachiise’
Humni ittisa ngaa aanaa Sanaa dhukaa’n kaartoonii sana keessa jiraachuu mirkaneessee to’annaa jala ooleera jedhee jira. Kanneen dhuk’aa sana naannoo sanatti fidan to’annaa jala hin oolle jedhameera.
Humni ittisa qilleensaa Siiriyaa magaalaa Demaaskus irraa gama Kibbaatti raketoota gara sanatti dhukaasaman keessaa 13 dha’anii jiran jechuun gabaase –Sabaa-himaan Siiriyaa.
Humni Liyyuu Hayil ka Naannoo Somaalee Itiyoophiyaa kaleessa Mooyyaleetti namoota lama ajjeesee, Damee Gumruuka Itiyoophiyaa Magaalattii keessa jirurraan balaa geessise. Bulchaan Godina Booranaa Obbo Dheengee Waaqoo Raadiyoo VOA’f, Kellaa Mooyyaleetti dhiyaatee ka jiru manni Kuusaa Gumruukaa Saamamuu fi Konkolaatawwan dallaa keessa turan 9 ol gubachuu himaniiru.
‘Humni Liyyuu Hayil Mooyyaleetti Nama 2 Ajjeesee, Damee Waajjira Gumruukaa Mooyyalee jirurraanis balaa geessise’ – Godina Booranaa
Humni naga kabachiistota mootummaas warra yakka kana raawwate to’achuuf sakatta’a taasisaa jiraatus, warri hidhatee socho’u kun garuu sakatta’a fi to’annaa isaanii ol jiruu jedhu jiraattonni yoo dubbatan.
‘Humni Nageenya kabachiisu Malkaa Sooddaatti Nama Tokko Ajjeesee Tokko irraa Balaa Geessise’ – Jiraattota
Humni Poolisii Liyyuu Hayilii Beenishaangulis gocha kana tasgabbeessuurra hin jiru jechuunis jiraattonni komii qaban dabalaatanii himu. Waajjira Pirezidentii Naannoo Beenishaangul Gumuuz irraa Qondaalli Mootummaa tokko magaalaa Asoosaa keessa tasgabbiin akka hin jirre himanii, qaamni nagaa kabachiisu jaarsolii biyyaa waliin ta’uun nagaa tasgabbeessaa akka jiru VOA’f himaniiru.
Humni poolisii walii-galtee taajjabdootaa tii ala korojoo sana fudhatee deemuu ennaa yaalu, uummatni itti ka’e poolisoonni dhukaasuu jalqaban.
Humni qilleensaa Saawudii Arabiyaa, kanneen magaalaa Riyaadii fi magaalaalee biyyattii ka biroo sadiitti xiyyeeffatanii dhukaasaman – misaaheloota toorba fashalsiisuu isaa dubbate.
Humni qilleensaa waraana Itoophiyaa haleellaa Maqalee fi naannoo ishiitti geggeessen rookeetii fi meeshaalee waraanaa adda addaa naannoo san turan guutumaan guututti barbadeessu muummeen ministiraa Abiyyi Ahimad beeksisan.
Humni Qilleensaa Waraana Itoophiyaa Haleellaa Naannoo Maqaleetti Geggeesseen Meeshaa Waraanaa Hedduu Barbadeesse, Jedhu Muummen Ministiraa
Humni raayyaa ittisa biyyaa har’a Jigjigaa seenuu isaa kan dhaga’an jiraattonni mana sagadaa ortodoxii Qiddus Mikaa’el keessa dahatan gammachuu isaan mul’isan yaaddoo nageenyaa jiru kan agarsiisu ture.
Humni Raayyaa Ittisa Biyyaa Jigjigaa Seene
Humni Raayya Ittisa biyyaa amma Mooyyaleen jiru walii galtee naannolee lameen haleellaa kana to’achuuf walii galanin tahuu gaggeessitootni mootummaa Naannoo Oromiyaa akkasumas ka naannoo Soomalee mirkaneessanii jirani.
Humnitii ibsee Gilgel Gibee argachuutti jiran fi hujiin isii dhumachuutti jirtulleen walti dabaltamtee biyya alaalleetti gurguranii faaydaa guddaa fiddi.
“Humnitii nagaa adoo humnitii jeequmsaa namaa fi qabeennas balleessuuf falatanuu, jaalala ummataaf jedhanii adoo miidhamanuu, lubbuu dhabanuu, ummata balaa irraa hambisuuf hojajtan.
Humnitii waraana Amerikaa U.S.ARMY waan ganna 14 argatee hin beenne humna waraana galaana Amerikaa U.S.NAVY 21-17 moohee seenaa hojjate.
Humni waraanaa biyyattii, baatii dabre, Ebla 11, bara 2019 taayitaa irraa buuseyyuu, akka humni waraanaa mootummaa cehumsaa Siiviliitti aangoo dabarsu gaafachuun – karaa cufuunii fi taa’umsaan mormii dhageessisuun ittuma fufee jira.
Humni waraanaa US loltoonni Somaaliyaa shabaabitti akka duulanii fi biyyattii haleellaa irraa akka eegan leenjii kennaafii kan jiran ta’uun beekameera.
Humni waraana US haleellaa qilleensa irraan Somaliyaa keessatti raawwateen miseensota al shabab 6 ajjeesuu isaa waaltaan ajaja Afriikaa kan ameerikaa ibsee jira.
Humnonni Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay akka harka kennatan dangaa yeroo kennan eega xumuramee sa’aa tokkoo booda ture – muummichi-ministaraa Abiyyi, kan ajaja haleellaa waraanaa kana kennan.
“Humnonni naga-eegumsaa gaazzexeessaa ta’uu isaa eega baranii booda isa baraaran,” ka jedhe. Warri balaa geessise bilbila Muktaar harkaa qabu akkasumas meeshaa inni ittiin odeeffannoo gabaasaa waraabbataa ture harkaa saamanii akka baqatan kanneen dubbatan, hiriyyoonni Muktaar, “Miseensonni Raayyaa Ittisa Biyyaa dhiyeenya turan reebicharraa isa oolchan malee, warra miidhaa isa irraan to’annaa jala hin oolchine jedhe.
Humnoonni addunyaaf Iraan walii galtee meeshaa nukleraa irra ga'an
Humnoonni ajajaa waraanaa Jeneraal Kalifaa Haftaariif amanamoo tahan, magaala Triippoolii qabachuuf ka dhiibanii dhufan yoo tahan, ka Tokkummaa Mootummootaatiin deggeramu – muummichi ministaraa Faayez Saaraaj ammoo, humnoonni mootummaa haleelanii deebisuuf qophaawanii jiran – jedhu.
Humnoonni Alaa Kanneen Mootummaa Ofii Hundeessuu Fedhan Qindoominaan Hojjetaa Jiru: Muummicha Ministeeraa Itoophiyaa
Humnoonni alaa mootummaa isaaniif mijatu hundeessuuf hojjetaa jiru jechuu dhaan muummichi ministeeraa Abiy Ahimed dubbatan. Itiyoopiyaa keessaa namni aangoo qabachuu kan danda’u filannoo qofaani jechuun dubbatan mumichi ministeerichaa.
Humnoonni badiisaa kan godhan tattaaffii isa dhumaan kan jeeqame nageenyi uummataa bakkatti akka deebi’u, mootummaan mirkaneessuu dhaan lammiin Itiyoophiyaa bakka mara jiru miirri nagummaa itti dhaga’amee hanga sosso’uu fi jiraatutti mootummaan nagaa fi tasgabbii eegsisuuf hojii isaa cimsee itti fufa.
Humnoonni Ertiraa fi humnoonni naannoo Amaaraa akka Tigiraay keessaa bahanis gaafatanii jiru.
Humnoonni federaalaa guyyaa tokkoo booda dubbii isaa qabbaneessuuf gidduu seenan” jedhanii turan. Gama biraan, Shawaa lixaa magaalaa Gudar keessattis har’a hiriirri geggeeffamuu fi humnoonni mootummaa reebichaa fi hidhaadhaan deebii kennuu duuubatu dargaggoonni.
Humnoonni Federaalistii Gumii Isaanii Meqeleetti Geggeessan Xumuran
Humnoonni galaanaa Tuniisiyaa namoonni itti dabalaa yoo lubbuun hafan ta’e barbaadaa jiraachuu angawoonni beeksisaniiru.
Humnoonni Iraan Siiriyaa keessatti bal’achuu isaaf prezidaant Bashar al-Assadiin keessumaa deggeruun Natanyaahuuf yaaddoo ta’uu ibsan. Siiriyaa keessaa illee maadhee dhaabbataa qabaachuuf fedha qabaachuu Tehraan qeeqaniiru.
Humnoonni Iraaq Hiriirtota Mormiitti Dhukaasuun Ajjeesan
Humnoonni Iraaq magaalaa Hawija harka IS jalaa baasuu isaanii muummichi ministeeraa biyyattii beeksisan.
Humnoonni Iraaq yeroo garee ISIS waraanaa jiran kanatti, deggersa humna qilleensaa garee walta’insa biyyootaa, kan Yunaayitid Isteetsiin hoogganamu irraa argatan.
Humnoonni Iraq Mosul Irra Hedduu To’atan
Humnoonni Itisaa Israa’el loltoonni isaa yeroo ammaa dugdee Gaazaa haleelaa jira jechuun ergaa Tweeter maxxanseen beeksise. Booda irra immoo quunnamtiin keessoo wal dha’uu maqaa dha’uu dhaan loltoonni isaa Israa’el keessaa meeshaa gurguddaa dhukaasuu isaanii ibsee jira.
Humnoonni Kameeroon Dhiittaa Mirga Namaa Raawwatan Jedhu Jiraattonni Yaahundee
Humnoonni kanaaf kakaasanis gocha isaanii irraa akka of qusata mootummaan ni yaadachiisa. Hawaasichis kana hubatee olola humnoonni kun oofan kana duras eenyuun akka ta’an ni beeka waan ta’eef adeemsi baruu fi barsiisuu akka itti fufu akka godhu akka mootummaatti waamicha dabarsina jedhan.
Humnoonni Liibiyaa keessaa wal diinomfatan lola kam irraayyuu akka of qusatanii fi walii-galtee siyaasaa waarinsa qabu tolfachuuf akka marii jalqan gaafanna. Masriin humnoota Triippolii maadheffataniin yaalii kamiyyuu magaalaa buufata doonii Sirtee yokaan maadhee humna qilleensaa Jufiraa, kan giddu-gala Liibiyaa jiru qabachuuf godhamu hin fudhattu, jedhan – El Siisiin.
Humnoonni Mootummaa Doormii Keenya Cabsanii Nu Haleelan Jedhu Barattoonni Yuniversitii Wallaggaa
Humnoonni Mootummaa Godina Booranaa Aaanaa Dirree Keessatti Uummata Haleeluun Lubbuu Namaa Galaafatan: Jiraattota
Humnoonni mootummaa hiriiricha facaasuuf yokaan ukkaamsuuf tarkaanfii fudhataniin namoota kudhanii ol tu ajjeesame. Wallagga Lixaa, Qilxuu Kaarraa keessatti poolisiin loltuu federaalaa ajjeesuu isaa fi magaalaa xiqqoo Maqa-Najjoo jedhamtu keessatti immoo, barataan tokko ajjeesamuu isaa irraa humnoota federaalaa fi hiriirtota gidduutti walitti-bu’insa uumameen loltuun federaalaa tokko qonnaan-bulaan ajjeesamuu gabaasaa argannee jirra – jedhu – Obbo Beqqeleen. Jiraataan maagaalaa Najjoos haleelamuu “loltuu Agaazii” jedhe kana dubbatee jira.
Humnoonni Mootummaa Itiyoophiyaa Naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti Dhiittaa Mirga Namoomaa Geggeessan: Amnestii Internaashinaal
Humnoonni mootummaa Itiyoopiyaa hiriirtota nagaatti dhukaasuun akka ajjeesan gareeleen mirga namaa ibsaa turan. Oromiyaa keessatti erga jalqabamee waggaa tokko guutuuf kan jiru hiriirri mormii magaalaalee adda addaa keessatti geggeessamaa tureera. Naannoo Amaaraa keessumaa Walqaayit, Gonder fi Gojjam keessatti mormiin uummata babal’ataa dhufeera.
Humnoonni mootummaa Itiyoopiyaa Naannoo Oormiyaa keessatti dargaggeessa umuriin waggaa 17 guyyaa saafaa rasaasaan haleelanii ajjeesuu isaanii ilaalchisee gareen mirga namaa Human rights watch har’a gabaasa baasee jira.
Humnoonni mootummaa lafoo dhaan dhukaasaan, samii irraan immoo gaaziin imimmaansu san booda biifamuu waan jalqabeef uummanni achitti wal ga’e ukkaamamee dhaabachuu waan dadhabeef achii baqachuuf utuu yaaluu hedduun wali irratti kufuu dhaan kaanis lafti isaan irra ejjetan ittiin citee lafa jalatti awwaalaman kaan immoo itti dhukaafamuun ajjeefaman jechuu dhaan kanneen ijaan argan nutti himaniiru.
Humnoonni Mootummaa Magaalaa Mandiitti Uummata Faarfannaa Amantii Faarfataa Deemu Reeban, Ka Jedhame Aangawoonni Mootummaa Ni Haalan
Humnoonni Mootummaa Saqalaatti Namoota Sadii, Darraatti Nama Tokko Ajjeesuu Ka Jiraattota Keessaa Dubbatan Qaamonni Mootummaa Ni Haalan
Humnoonni mootummaa Sudaan Kibbaa waajjira haadhoo kan humnootii ripxe loltootaa itti aanaa prezidaantii biyyattii duraanii kan Riek Machar marsuu isaanii angawoonni tokkummaa mootummootaa beeksisaniiru.
Humnoonni Mootummaa Wallagga Lixaa Keessatti Namoota Nagaa Ajjeesan, Jedhu Maatii fi Jiraataan Naannoo
Humnoonni naannoo Somaalee irraa dhufan kun ennaa magaalatti weeraranitti suuqiiwwan namaa cabsanii qabeenyaa saamuu illee jiraataan kun dubbataniiru.
Humnoonni nagaa eegsisan illee walitti bu’iinsawwan akkasii ittisuuf kan gidduu seenaa turan ta’uun illee ibsamee jira jedha Yonattaan Zebdiwoos Hawaasaa irraa.
Humnoonni nagaaha eegumsaa Itophiyaa tarkaanfii gitaa ol ta’e lammiiwwan biyyatti irratti fudhachuudhan namoota dhibban lakkaawwaman ajjeesuu isaanii balaalefffachuudhan seenaataroonii Yunaaytid Isteets lama - paartii Demookiraatii irraa Seenaatar Been Kaardin fi Republikaani irraa Seenaatar Maarkoo Ruubyoo wixinee seeraa haaraa Roobii kaleessaa ifa godhan.
Humnoonni naga-eegumsaa dargaggoota mormiif bahan sana addaan-facaasuuf jecha, gara samiitti ol dhukaasuudhaan, akkasumas, aara mormii bittimsu dhukaasuun yaalii gochaa akka turaniyyuu, booda walitti-bu’insichi hammaachaa deemee, namoonni sadii rasaasaan rukkatamuu tu himame jira. Wal’aansa fayyaa akka argataa jiranis – hojjetoonni wal’aansa fayyaa Hospitaala Allaamaaxaa keessaa hojjetan – VOAf ibsanii jiran. Namoonni 25 madaa’uu isaanii fi namni tokko immoo miidhamni isaa guddaa waan taheef wal’aansa wayyaawaaf gara Maqaleetti ergamuu isaa dubbatu.
Humnoonni naga eegumsaa ennaa komeen uummata biraa dhiyaatu dursanii bakka sanatti argamuu dhaan uummataaf eegumsa gochuu qaba jedhan.
Humnoonni Naga-eegumsaa Maayinamaar Bakka Namoonni Mormii Geegeessaa Turan Jiraatan Weeraran
Humnoonni Naga-eegumsaa Maayinamaar, ganda Yaangoon bakka itti hojjetoonni daandii baaburaa yeroo mootummaan waraanaa biyyattii eega taayitaa qabatee guyyoota 36 guute kanatti hojii dhaabuun mormaa jiran weeraran.
Humnoonni naga-eegumsaa mootummaa Itiyoophiyaa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti, dhiittaalee mirga namoomaa geggeessuu isaanii ibsuun gabaasaa bal’aa baaseef akka maddaa fi ragaaleetti, namoota miidhaa sanaan daafamanii fi namoota dhimmoota sana beekan walumaa-galatti namoota saddeettama waliin, kallattiidhaan akkasumas, beilbilaan gaaffii fi deebii geggeessuu isaa dubbata.
Humnoonni naga-eegumsaa Mootummaa – uummata Itiyoophiyaa naamusa-qabeessa ta’e irratti dhukaasu – kanneen jedhan – mormitoonni, kanatti kan gaafatamu hoogganoota siyaasaa mootummaa ta’uu hubachiisan.
Humnoonni naga eegumsa Iraaq halkan edaa magaalaa Karbala keessatti hiriirtota Mormii kanneen qoonsiilaa Iraaq dura hiriiran keessaa sadii itti dukaasuun ajjeesuu isaanii angawoonni Iraaq beeksisanii jiru.
Humnoonni naga eegumsa Ugaandaa roobii borii prezidaanti Yuweerii Museveeniin hirbuu seenuu isaanii dura naannoo magaalaa galma mootummaatti bobba’anii jiran.
Humnoonni polisii aanaa Kiiramuu, barafttoota hiriira ba’anitti bobba’uudhaan reebanii, garii isaanii qabanii mana hidhaatti naqan – jedhan, barattoonni. Hiriirri geggeessame, ka jedhame akka quba hin qabne ka dubbatan – Itti-aanaa Itti-gaafatamaan dhimma nageenyaa aanaa Kiiramuu – Obbo Tseggaayee Oljirraa immoo, “barsiisota hidhaman jedhaman warri hidhe jiraachuu mala. Gama kiyyaan waanan beeku hin qabu. Dargaggoonni sadeen immoo dhuguma hidhamanii jiru. Ana tu dhimma isaanii hordofaa jira. Hattoota” jedhan.
Humnoonni Poolisii Keeniyaa Finciltoota Oromoon ajjeefamuu Poolisiin biyyattii himatee, ABOn immoo ni haale
Humnoonni Raashiyaa waraana Assaad deggeruuf jecha xumura bara 2015 walitti bu’iinsa Siiriyaa keessatti hirmaachuu eegalan.
Humnoonni Raayyaa Waraanaa Itiyoophiyaa Ambo Keessatti Namoota Haga 10 Ajjeesanii, 15 ol Madeessan. Gudar Keessatti Namoota 4 tu Madaa’e
Humnoonni Siiryaa Gondinaa Lolli Irraa Dhorkame Seenan: Angawoota Ameerikaa
Humnoonni Somaaliyaa Hojii Naga Eegumsa Biyyattii Mirkaneessuu Ofitti Fudhachuuf Karoorsan
Humnoonni Somaaliyaa leenjiif biyya Turkii, Ugaandaa fi Jabuutii keessatti kan ergaman ta’us leenjiin inni Eertraa keessaa uummata jalaa dhokfamee akkasumas dhaaba basaasa biyyattiin waan geggeeffamuuf jecha adda jedhamee jira.
Humnoonni Sudaan Waliigaltee Aangoo Qooddannaa Mallatteessan
Humnoonni Tika Nagaa Haleellaa Nu Irratti Raawwatan: Barattoota Yunivarsitii Mattuu
Humnoonni tokko tokko, dantaa siyaasaa ittiin tarkaanfachiifachuu fi qabeenyaa ittiin guurrachuuf, weerara lafaa kanatti akka gargaaraman beekameera – jedhu – dubbi-himtuun Waajira Kantiibaa magaalaa Finfinnee – Feeven Tashoomee.
Humnoonni US lammiiwwan USf eegumsa gochuuf humna tarkaanfii eeyama qabu fi sirrii ta’e mara fudhachuu itti fufu. Kunis kan raawwatamu AMISOM fi humnootii nageenya biyyolessaa Somaaliyaa kan duula farra shorokeessummaa waliin ta’uu dhaani.
Humnoonni waraanaa fi aangawoonni siyaasaa Naayijeeriyaa, yeroo baay’ee akka ijoollee kana argachuu fi baraaruu danda’an waadaa seenaa turan.
Humnoonni Waraana Ameerikaa Sudaaniin Daawwataa Jiran
“Humnoonni Yunaayitid Isteets, hoogganoota Taalibaan, kanneen manneen uummata Siivilii dahoo godhachuun nutti dhokaasan of irraa deebisuuf akkasumas humnoota Afgaanistaan irraa deebisuuf, dhukaasan” jedhe – waraanni Yunaayitid Isteets, ibsa har’a kenneen.
Humnoota Federaalaatu Uummata Nagaa Irratti Haleellaa Oofa: Waajjira Kantiibaa Dambi Dolloo
Humnoota Hin Beekamnetu Bobba’ee Uummatatti Dhukaasan: Waajjira Nageenyaa Aanaa Daallee Waabaraa
Humnoota ittisa biyyaa, humnoota TPLF, humnoota Eertraa ykn humnoota naannoo Amaaraas haa ta’an kanneen dhiittaa mirga namaa fi gocha suukaneessaa uumameef itti gaafatamoo ta’an martinu seeratti dhiyaachuu qabu. Yunaayitid Isteetisii fi hawaasi addunyaa mootummaan Itiyoopiyaa qorattoonni walabaa kan sadarkaa addunyaa fi biyya keessaa dararaa jiru qoratanii kanneen itti gaafatamoo ta’an akka adda baasan cicha gale kabajuu isaa itti dhiyeenyaan hordofaa jiru.
Humnoota nagaa eegsisaniin marfamuu dhaan prezidaant Doonaald Traamp Kibxata kaleessa ajaja sadarkaa ol aanaa kan haala poolisii ilaallatu mallatteessan. Poolisoonni hojii gaarii hin taane hojjetan kun xiqqoo dha.jijjiiramni akka ta’uuf gaafatame hojii poolisoonni gaariin hojjetan miidhuu hin qabu jedhan.
Humnoota nagaa fi tasgabii uummataa booressuuf socho’an irratti tarkaanfiin akkan fudhatamu ajaja kennuu isaa ka Komaandi Poostiin Labsee irratti mana jireenyaa fi teessoo bakka-bu’oota uummataa ka bulchiisa naannoo Oromiyaa sabaa himaalee hawaasaa adda addaa irratti maxxansamuu ibsee jira.
Humnoota naga-eegumsaa mootummaan baatii tokko dura hidhamanii tibbana gadi lakkifamuu ka dubbatan bakka-bu’aan Paartii Kongirasii Federaalawa Oromoo/ KFO obbo Fiqaaduu Ayyaanaa, rakkoo hidhaan isaaniifi maatii isaanii akkasumas hojii isaanii irratti uume, jedhan VOAf ibsanii jiran.
‘Humnoota Nageenyaan Nageelletti nami 4 Ajjeefaman; Keessaa tokko Daa’ima Ganna 8 ti’ Hospitaala Nageellee
Humnoota poolsii federaalaa fi ka bulchiisota naannoo lameenii dabalee, akka gochaa nageenya lammiwwan maraa miidhu irraa of qusatanii fi nageenya isaanii mirkaneessan gaafata – Gamtaan Awurooppaa.
Humnoota Somaaliyaaf finxaaleyyii islaamummaa Suufii gidduutti lolli geggeessamuu isaatu gabaasame.
Humnoota Sudaan Kibbaa gara Saalvaa Kiir fi Riyaak Machaaritti lamatti qoodaman gidduutti wal-waraansa geggeessame keessatti namoota kuma kurna hedduu dhume. Nageenyi waan garagalfamu miti, jedhu – Goor.
Humnoota Tigraay Bojinee Lafa Naannoo Daangaa To'annee Jirra: Angawaa
Humnoota wal-taaatotaa Mootummaa Yemen deggeruun lolan kan hooggantu – Saawudii Arabiyaanis, akka humnoonni Qaataar waraana sana keessaa ba’an ajaja kennitee jirti.
‘Humnooti Federaalistii’ Maqaleetti Walti Dhufanii Mari’achaa Oolan
Humnootii Amerikaa kanneen Iraaq fi Jarmanii keessaa ilaalanii eega deebi’anii booda Traamp sa’atii tokkoof gama Twitariin barreessaa turan.
Humnootii badii kan ittiin jedhan ka Tigraay hanga seera duratti dhiyaataniitti akka barbaachiseetti samii irraa haleellaan akka itti fufuu dubbachuu isaanii Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira.
Humnootii badii mootummaan Ertraa ijare keessa kanneen turan lammiiwwan itiyoopiyaa biyya ofii jal’atan waliin hariiroon eegale waggaa tokkoo ol ennaa ta’u gara tokkoon misooma saffisaa biyyattiin keenya irra jirtu dhiibbaa inni irra kaa’e, gama biraan immoo ajendaa mootummaan Ertraa misooma biyya keenyaa gufachiisuuf qabu waan hubataniif karaa kamiinuu meeshaa ergaa badiisaa kanaa hin taanu amantii jedhu kan qaban hoogganooti garee Sanaa tajaajila nageenyaa fi ragaa biyyoolessaa waliin hariiroo dhoksaa uummachuu dhaan gama adda addaan ergama badiisaa kan mootummaa ergraa fi humnootii shorokessota ka biroo fahsaleessuuf hojjetaa turan jedha ibsi kun.
Humnootii farra nageenyaa fi badiisaatu gaaffii uummataa waliin dha’uu dhaaf kaayyoo isaaniif itti fayyadaman jedha ibsi sun.
Humnootii Itiyoopiyaa ta’uu isaanii nan shakka. Sababiin isaas humnootii Itiyoopiyaa ennaa jennu mootummaa Itiyoopiyaa jechuu keenya.Kanneen kun Itiyoopiyaa keessatti kan argaman finciltoota Oromoo ti.
Humnootii kufaatii siyaasaa keessa jiranii fi jaarmayoota shorookeessumaatti ramadamaniin Oloola sobaa oofameetu Oromiyaa keessatti jeeqama kakaase jechuun ibsii mootummaa naannoo Oromiyaa irraa kenname hubachisee jira.Ibsii kunis korpreshinii Broodkaastiing kan Itiyoophiyaatu Muddee 3 bara 2015 galgala Oduu dhageesisee irratti dubbifame.
Humnootii mootummaa Itiyoophiyaa fi kan wal taatoota isaanii kanneen Tigraay keessaan hidhaman jedhe.Yoo xiqqaatee Gaazexxeessonni fi hojjatoonni Midiyaa 4 dhiyeenya kana waa'ee walitti bu'iinsa Tigraay keessaatti gaggeeffame kan ilaaleen gabaasuuf ennaa yaalanti magaala Maqalee keessatti hidhaman jedha jaarmayaan kun.
Humnootiin addaa kan Afgaanistaan sana booda dhaqqabanii haala jiru tasgabbeessaa jiru.
Humnootiin addaa US afur kanneen baatii darbe Niger keessatti ajjeefamanii Ameerikaan qooda isheen leeillistummaa hookkaraan guutame kan biyyoota naannoo Afriikaa keessaa irratti duuluu qabdu ilaalchisee gaaffii kaasisee jira.
Humnootiin Afgaan kanneen haleellaa raawwatan sadan galaafatanii dhukaasa geggeessameen poolisiin tokko qofti madaa’uu isaa ibsee, miseensota embaasichaa irra miidhaan kan hin geenye ta’uu ministeeri dhimma biyya keessaa beeksiseera.
Humnootii nagaa eegsisan waliin hojjechuuf fedha qabna. Mootummaa naannoo keenya, bulchaa magaalaa keenyaaf mara waliins hojjechuu feena jedhu.
Humnootiin Amerikaan hogganaman Iraaq fi Siriyaa keessa eega seenanii booda biyyoota Islaamaa keessaa godaansii hammaachuun akkasumas garleen leellistootaa miseensoota dabalachuuf giddu galeessa bahaa keessatti jajjabaachuuf yaaliin godhamu yaaddoo uumuun isaa ibsan.
Humnootiin Baagboo bakka itti riphanii jiran kan lafa jalaa keessaa meeshaa gurguddoo gargaaramuun looltoonni wattaaraa lafa sana akka hin dhunfanne gochaa jiran.Ministriin ittisaa kan Faransaayi akka jedhuutti Looltonni Baagboo riphanii jiran kun tilmaamaan 200 ta'u .MP3 tuquun guutummaan dhaggefadhaa.
Humnootiin Baagboo to'annaa dirree xayyaara biyyattii humnoota Wattraatti kennanii jiru. Hoogganaan ajajoota humnoota waraanaa maatii ofii waliin mana Ambassadara Afrikaa kibbaa gamas jiruutti baqatan.Mr Wattaaraan garu waraanni mootummaa akka isaanitti dabalamu gaafatan.Baatii muddee darbee rakkoon siyaasaa kun eega uumamee as nama 500 ta’utu ajjeefame kan jedhu Tokkummaan mootummootaa, kunis Baagboon ba’ii filannoo komiishina filannoon labsamee Tokk mootummotaa irraa illee deggersa argate fudhachuu diduu irraa ka madde tahuu dubbata. .Gam alameen siviiloota miidhuu dhaabanii Baagboon aangoo jiru Wattaaraaf akka gadhiisan Barreessaa-dureen Tokk Mootummotaa Ban Kiimoon gaafatanii jiru.
Humnootiin badiisaa fi farreen nageenyaa gaaffii uummataa waliin dha’uu dhaan kaayyoo isaanii diiguuf itti fayyadaman jedha ibsichi.
Humnootiin Baha biyyattii Jeneraal Kalifaa haftaariin hoogganamu, handaara magaalaa Triippoolittii Tokkummaa Mootummootaa fi loltoota deggertoota mootummaa wajjiin walitti-bu’anii jiran.
Humnootiin deggertoota Hadi booda irra haleellaa samii irraanii kan Saaudiitti gargaaramuu dhaan warreen Houthi Aden keessaa ari'auu dhaan Hadiin baatii darbe magaalattiitti deebi'an. Lolli Yemenii keesssaa lubbuu kmaan laka'amu irra hedduun siivilota ta'an galaafate.
Humnootii Neetoo kanneen Afgaanistaan keessaa biyyatti deebisuuf yeroon amma jechuun ministriin dantaa alaa Yunaaytid Isteetes Antonii Bliinken har’a dubbatanii jiru.
Humnootiin ergaman kun duula waraanaa irratti hin bobba’an kan jedhan dubbi himaan White House Josh Earnest prezidaantichis kanneen kun tarsiimoo keenya kan dandeettii humnootii naannoo Siiriyaa keessaa ijaaruu akkasumas ofii isaanii of danda’anii duula biyya isaanii keessatti ISIL irratti geggeessamu ofii akka dhuunfatan gochuuf jiru saffisiisuuf dhiibbaa qabaata jkedhan. Angawoonni ministrii ittisaa akka jedhanitti loltoonni Yuunited Isteets torbanneen dhuftu keessa Siiyriyaa seenuuf jiru jedhan.
Humnootiin farreen nagaa fi biyyonni diina Itiyoophiyaa ta’an tokko tokko jedhan labsii yeroo hatattamaa sana booda iyyu tasgabiin akka itti hin fuufne gochuuf waan humnii isaanii danda’ee mara yaalan . Garu uummanni dura isaanii waan dhaabateef hin milkoofne jedhu.
Humnootiin Iraaq injifannoo Mosul irratti argatan kabajaa yeroo jiran kanatti manaa gara manaatti adeemuun harcaatuu hidhattoota Islaamiik Isteetes waraanaa jiru.
Humnootiin Iraq kanneen USn hoogganaman magaalaa Mosul kan ISn to’atamee jiru qabachuuf haleellaa hedduu geggeessaniin magaalattii walakkaa dhaa ol qabachuu isaanii angawoonni waraanaa Iraq beeksisaniiru.
Humnootiin kun nageenya Mr Baarrow fi bulchiinsa isaanii akkasumas kan uummata biyyattii eegsisuuf bobbaafaman jedhu waajira barreessaa duree Tokkummaa mootummotaatti bakka bu’aan addaa kan biyyoota Afriikaa dhiyaa Mohaammed Chambaas.
Humnootiin mootummaa deggersa sadarkaa addunyaa qabuuf amanamoo ta’an, misaayila Javelin jedhu kan tokkoon isaa doolaara $170,000 baasu arguu isaanii dubbatan. Kunis ennaa haleellaa milkaa’e kan magaalaa Kaliifaa Haftaar qabatee jiru Geeryaan irratti geggeessametti argama.
Humnootiin mootummaa duraan samiitti ol qabanii dhukaasan iyyuu booda irra uummatatti qabanii dhukaasuu qaban, qabeenyaan kan gubate ennaa ta'u lubbuun namaa garuu akka carraa ooleera jechuun nuuf ibsaniiru.
Humnootiin mootummaa federaalaa garu Adda Bilisummaa Uummata Tigraay (ABUT) tu tajaajiila kana kutee waan ta'eef nu hin ilaallatu jedha.ABUT gama isaan siviloonni hedduun miidhamuu fi humnootiin federaalaa magaala Maqalee haleeluu dubbatu.
Humnootiin mootummaa garee loote seentootaTaalibaan irratti tarkaanfii fudhachuuf karoorii baafatan guyyaan tokko lafa hafeetti Hokkara lubbuu galaafate kun har’a dhaqqabe.
Humnootiin mootummaas nutti bobba’uu dhaan hiriira kana bittimsuuf yaalii godhaniin barattoota reebanii kaanis hidhaatti naqan jedhu barattoonni gamasii.
Humnootiin Nagaa Eegisisan Poolisiin Humnaan Gargaaramuun Seeraan Ala Jedhee Jira
Humnootiin nagaa eegissanis haleellaan sun utuu hin hin dhaabatin dura yeroo dheeraaf kanneen haleellaa sana raawwatan waliin walitti dhukaasan.
Humnootiin naga eegdotaa naannoo sana marsan. Konkolaattonni meeshaa waraanaa hedduu baatanis naannoo Yuniversitichaatti argamanii jiran. Dubbi himaan ministrii dhimmi biyyaa Tariiq Ariyaan akka jedhanitti humnootiin naga eegumsaa siivilota irra miidhaan akka hin geenye qalbii dhaan soss’aa turan jedhan. Kanneen ijaan argan akka jedhanitti namoota hidhannoo qaban hedduun barattoota mooraa Sanaa irratti dhukaasaa turaan. Ministriin dhimmi biyya keessaa namonin saddeetti madaa’uu mirkaneessee jira.
Humnootiin naga eegumsaa Masrii waggoota sadii oliif Sinai kaabaa bakka isaan poolisootaa fi loltoota dhibbaan laka’aman galaafatan keessaa garee IS waliin wal waraanaa jiran.
Humnootiin naga eegumsa Keniyaa dhiyeenya duula geggeessaniin al shabaabiin bosona kenya Boni jedhamuuf hanga daangaa Somaaliyaatti bal’atu keessaa ari’anii jiran. Ajajaan waraana shabab lammii Kenya immoo lola yeroo dheeraa fudhatuuf qophee ta’uu dubbate.
Humnootiin nageenyaa haala uumame kana akka hin hammeessineef gochuuf tarkaanfiin hatattamaa barbaachisan akka fudhataman kan gaafate gareen mirga dhala namaaf falmu kun akka yeroo darban keessa ta'aa ture sana humnootiin nageenyaa humna guddaa hin gargaaramne akkasumas seeraan ala akka hiriirtoota dabalatee kanneen biroos hin hiine jedhee jira.
Humnootiin nageenyaa immoo magaala gama kibbaa fi kaabaaa keessatti nama lama ajjeesan.Mootummaan abba irree ajjeechaa siviloota irratti rawwatu hin dhaabuu taanaan tarkaanfii haaloo ba'iinsaa fudhanna jechuun gareeleen riphxee looltoota gosootaa sadii dhaadatanii jiru.
Humnootiin nageenyaa jiraattoota 36 caalaa kan baraarsan yoo ta’u isaan kana keessaa 13 lammiwwan Faransaayii ti.Kanneen lafa bashannanaa turan kana keessa waraana Faransaay kan imala irratti bobba’an akkasumas qaamoonni Tokkummaa Mootummotaa fi gamtaa Awuroopaa kannen imala irra jiran achi turan.
Humnootiin nageenyaa kan biyyatti Guraandhala 1 mootummaa fonqolchuun aangoo eega qabatanii kaasee namoota mormuuf hiriiran keessaa siviloota 512 kan ajjeefaman ta'u waldaan hidhamtoota siyaasaa gargaaru ibsee jira.
Humnootiin nageenyaa kan Chaayinaa naannoo daangaa Hong Kong waliin qaban irratti shaakala ennaa gaggeessan mul’atanii jiran.
Humnootiin nageenyaa kan Somaaliyaa looltoota al-shabaab 13 ajjesanii kannen biroo 10 madeessuun isaanii beekamee jira.
Humnootiin nageenyaa nagaa fi tasgabii mirkaneessuuf yaalii godhan keessatti lubbuun namaa akka hin badnee eggannoo gochaa akka jiran ibsii kun xuqee qajeelfama kenname hojii irra oolchuuf rakkataa fi haala balaaf saaxiluu keessatti obsaan yaalaa jiru jedha.
Humnootiin nageenyaa tarkaanfiin fudhatan gara hokkaraatti jijjiramee namnii tokko eega du’e booda polisoonni addaa kan Kirgiizistaan prezidaanticha duraanii Almazbek Atambaev hidhanii jiru.
Humnootiin nageenya kabajsiisan waltaalee akkasii irra meetra 200 fagaatanii akka jiran garu yeroo wirtuleen cufaman eegumsaaf akkasumas rakkoon uumamee akka seenaniif yoo gaafataman kan seenan ta’u aaddee Burtukaan dubbatanii jiru.
Humnootiin Siiriyaa misaayiloota gara Siiriyaatti dhukaafaman kamiinuu qilleensa irratti fashalsiisuun kuffisu jechuu dhaan Libanonitti ambaasaaddorri Siiriyaa erga dubbatanii booda prezidaantiin US Doonaald Traamp deebii kennaniiru.
Humnootiin Somaaliyaa fi humnootii gamtaa Afrikaa kanneen Somaaliyaa keessatti leellistoota waliin wal waraanaa jiran lenjisuuf akkasumas hidhachisuuf jecha looltoonni Amerikaa Moqaadishoo keessa qubachuu isaanii aangawoonni waraanaa kan Yunaaytid Isteetes raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Humnootiin Sudaan KIbbaa Siivilota 114 Galaafatan: Tokkummaa Mootummootaa
Humnootiin Talibaan maadhee waraana Afgaanistan gama kibbaa irratti haleellaa raawwataniin yoo xiqaaate loltoonni 43 du’uu isaanii ministriin ittisaa biyyattii beeksisee jira.
Humnootiin Tarkii wal waraansa siviloota Libiyaa keessaa harka qabaachuun addunyaa yaaddessee jira
Humnootiin Tarkii wal waraansa siviloota Libiyaa keessaa harka qabaachuun addunyaa yaaddessee jira.
Humnootiin Tika nagaa kan Itiyoophiyaa Wiixata kaleessaa Fulbaana 08 bara 2020 oduu gabaastoonni gara bulchiinsa naannoo Tigraayti akka hin imallee dhorkanii jiru.
Humnootiin Tokkummaa mootummotaa baatilee 6f biyyatti keessa akka turaniif Baarrow gaafachuu isaa aangawaan Tokkummaa mootummotaa tokko har’a ibsan.
Humnootiin United States dirree waraanaatti utuu hin bobba’in garee finxaaleyyii Islaamummaa kana injifachuuf walta’iinsa kana uumuun baay’ee barbaachisaa dha. McDonough akka jedhanitti ka biroo kan nama jajjabeessu immoo mootummaan Iraq kan garee hunda hirmaachise hundeeffamu isaa ti jedhan.
Humnootiin US mootummaa somaaliyaa waliin qindoominaan haleellaa samii irraan raawwataniin shororkeessaan tokko ajjeefamuu waaltaan ajajaa US kan Afriikaa har’a beeksisee jira.
Humnootiin wal ta'an kan biyyoota gama dhiyaa Sanbata darbee jalqabee haleellaa Libiyaa irratti gaggeesaniin humnootii waraanaa prezidaant Moammar Gaadaafiif amanamoo ta'an fi biilsa bulchiinsaa kan mooraa jireenyaa prezidaantichaa keessa jiru rukutan.
Humnootiin waltaatootaa kanneen Amerikaan hogganamanis Afgaanistaan keessatti Taalibaaniin aangoo irraa buusa.
Humnootiin waraanaa gargaarsii dhala namaa Tigraay akka hin sennee dhorkuun mirkanaa’uu fi gochi kun dabalaa adeemuun akkaan kan ishee yaaddeesse ta’u Yunaaytid Isteetes beeksiiftee jirti.
Humnootiin waraanaa Libiyaa keessa akka hin qubsiifamne yaadi jedhu paarlaanaa Tarkii keessatti akka salphaatti kan raggaasifamee yoo ta’u garu humnootiin Tarkii wal waraansa siviloota Libiyaa keessa seenuun balaaleeffannaa hordoofsisee jira.
Humnootiin waraana Sudaan Kibbaa fi kan ripxe loltootaa lola sana mirkaneessaniiru.
Humnootiin Wattaaraa Mana Jireenyaa Bagboo Marsan
Humnootiin Yunaayitid Isteetis reeffa hoogganaa Islamic Istete kan Abu Bakr al-Baagdaaii holqa inni keessa dhokatee ture keessaa fuuchuu dhaan eenyummaa isaa qorannaa DNAn erga adda baasanii booda galaanatti geessuun awwaalannii jiran.
Humnootii qooddachuu isa jedhu murteessuuf mariin itti fufa. Jaarsummaan kan hooganu IGAD erga walii galteen har’aa mallatteeffamee booda fooya’inni itti dabalaa ni argama jedhee kan abdatu ta’uu beeksise.
Humnootii Yunaaytid Isteetes irratti haleellaan dabalataa gara fuula duraatti akka hin dhaqqabne ittisuuf jecha Amerikaan dursitee tarkaanfii fudhachuuf qophooftee akka ture ministriin ittisaa Mark Esper kamiisa kaleessaa ibsanii turan.
Humnooti Jubalaandi fi Raayya Ittisa Biyyaa Somaaliyaa Walitti Bu’an
Humnootni kunneen Sosochii Bilisa Baasaa uummata Bartaa jechuun kan of waamanii fi osoo haleellaa raawwachuuf leenjiirra jiranii to’atamuu isaaniiti Itti aanaan biiroo nageenyyaa naannoo Sanaa kan Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti ibsan.
Humnootni Mootummaa kun Gandoota Aanichaa Sadii keessatti mana jiraattotaa akka guban jiraattonni himaniiru. Bulchiinsi Godina Gujii Lixaas himanna kanaaf deebii kennee jira; Galmoo Daawit.
Humnootni Naga-eegumsaa Mootummaa  Nuhiraarsaa Jiru: Jiraattota Godinaalee Wallaggaa
Humnootni nageenyaa amma guutuu biyyaatti ramadaman shofeerota seera tiraafikaa cabsanii fi warra yakka hojjechuufsocho’u mararratti tarkaanfii malu ni fudhatu jedhan.
Humnootni Nageenyaa Mootummaa Miidhaa Nurraan Geessisaa Jiru, Jedhu Jiraattonni Gujii Lixaa
Humnootni Nageenyaa Motummaa Qabeenyaa Keenya Humnaan Qabatanii Jiru: Jiraattota Aanaa Abuunaa Gindabarat
‘Humnootni Nageenya Kabachiisan Miidhaa Nurraan Geessisan’ – Gujiitti Jiraattota Aanaa Oddoo Shaakkisoo
Humnotiin naannoo Tigraay mootummaan federaalaa xayyaara nam maleeyyii kan waraanaa Eertraa keessa ture gargaaramuuf tokkummaa Emireetota Arabaa waliin wal ta’e jechuun himatan.
Humnuma suniin Denmaarkiin waliin taphattee waluma irra oolanii walqixxee 1-1 gargar galan.
Humootiin Iraaq magaalaa Mosuul keessa kan jiru Riqiicha akkaan barbaachisaa ta’e wiixata har’a to’atanii jiru. Kunis hidhattoota islaamik Isteetes magaalatti gama dhiyaa keessaa haxa’anii baasuuf dula waraanaa erga jalqabanii baatii tokko booda ture.Angawoonni akka jedhanti humnootiin mootummaa deggeran “Riqiicha Arfaffaa” kan jedhamu kan laga Efraaxis gama dhiyaa keessa jiru to’atan.
Humootii waraanaas ta'e aangawoota mootummaa walitti bu'iinsa Oromiyaa keessatti uumameen lubbuu galaafatan ykn yakka adda addaa rawwataniin to'annaa jala oolan yoo jiru ta'e kan gaafataman Obbo Faqaaduun gara fuula duraatti kan ibsamu ta'a jedhan.Kan dhiyaanya kana miliqee ba'e waraabbii sagalee walgahii DH.D.U.O irratti Obbo Abba Dulaa Gammadaa akka dubbataniitti mormii Oromiyaa keessatti dhalateef sababaan dhaabbatoota siyaasaa adda maqaa dhahaman miti jedhanii rakkoon numa gidduu jira jechuun akka fakkkeenyaattis barattoonni Oromoo Digrii adda addaan eebbifamanii hojii dhabuun rakkataa jiran kuma hedduu ta'uu xuquudhaan , yoo hojii argatan illee waardiyyummaa ta'u ibsanii turan.Obbo Faqaaduun waa'ee kanaa gaafatamanii kunis kan gumaache qabaatu iyyuu bulchiinsa gaarii dhaba waliin wal qabata jedhu.Mata dureelee adda addaa irrati deebii kennaan gaaffii fi deebii kutaa lamaan dhiyeessinu irraa caqasaa.
Hunda dura garu, akkuma beekkamu jalqaba torban kanaa barattoonni qormaata kutaa 12ffaa amma fixanitti sabqunaamtiin haawaasummaa cufameera..
Hunda dursee bulchiinsi Joo Baayiden, SR97 kan jedhamuun abboota irree kan ittiin jedhe Isaayaas Afewerqii fi Faashistii kan ittiin jedhe garee muummicha ministeeraa Abiy Ahimed irratti tarkaanfii uggura dinagdee qabatamaa ta’e kaa’uu jalqabuu isaaf addi bilisummaa uummata Tigraayiif dinaqisiifannaa qabu ibsuu isaa beeksisee jira.
Hundee Eebbaa foormulaa Herreegaa haaraa qindeessuudhan milk'aa jira. Kana malees, barataan Yunversiitii Finfinneerraa bara dhufu Injineriingiidhan eebbifamuudhaa deemu kun waan ammayyaa baayyee uumuudhan beekkamaa jira. Amma ammaatti Roobootii, Maashinii (Arbii) wahaa dhahu, Modeelii konkoaataa, fi waan ajaa'iba hedduu uumeera.
Hundeeffama naannoo haaraa kana kan ilaaleen aangawoonni Sidaamaa godiina Gede’oo, Burjii fi Amaaroo waliin akka dubbataniif mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad ajaja kennaniiru jechuun oduun faca’aa jiru soba akka ta’ee ibsanii mirga Heera irra ka’ameen kan xumuuramu ta’uun ibsamee jira.
Hundeeffama Oggaa 10ffaa dhabbata dargaggoota Afrikaa Hoggansaaf qophessuu irratti leenjii kennuu, YALI sababeeffachuudhan qophiin “Gaafiwwan 10 Toonii Wajjin” jechuu Roobii, Ebla 27 qophaahe irratti Ministirri Haajaa Alaa Yunaaytid Isteets, Antonii Bliinken dargaggoota biyyoota Afrikaa 10 wajjin karaa marsaa interneetii marii dhiheessan.
Hundeeffamuu paartichaaf sababaan cunqursaa Hiwehaatiin irratti geggeessamaa ture tahuu ka dubbatu, paartichi, “Hiwehaat, ka mirga abbaa-biyyummaa Itiyoophiyaa qormaata keessa galchu,” jechuun balaaleffata.
"Hundeeffamuu waldaa Tokkummaa Afrikaa bara 1963 yaadachuu dha oggaa oggaadhan Caamsaan 25 guyyaaa Afrikaa jedhameet kabajama. Guyyaan Afrikaa han bara 2016 mirga dhala namaa keessumaattuu mirga dubartootaa kabajuu irratti akka xiyeeffa. Dhabbanni Mootummoota Gamtoomanii ibsa harra baaseen ""Ayyaani kun mirga dubartootaa irratti xiyyeefachuun isaa hoggaantoonni biyyoota Afrikaa ammam dhimma dubartootaati dursa kennauu isaanii agarsiisa,"" jedha."
Hundeen dhukkuba Ibolaa simbra halkanii ta’uu kan ibsan Yunivarsitii Finfinnee Faakaltii wal’ansa fayyaa keessatti ogeessa addaa kan dhukkuba Daariqaa ykn infeekshin kan ta’aun Dr. Toleeraa Wadayas booda Jaldeessootatti darbuun achii boodas gara dhala namaatti ce’e jedhu.
Hundeen rakkoo kanaa rukutamuu qaba kan jedhan Smith kun ergaa cimaa ani Prezidaantii Sudaan Kibbaa Salva Kiiriif dabarsu jechuun VOAf ibsaniiru.
Hundeen Waan Hundaa Barnoota . Kanaaf Jabaachuu Qabna: Barataa Waan Haaraa Uume
Hundeessaa Arbeenyoochi Ginbaar fi hoogganaa waraana isaa akkasumas Ginbot 7 keessattis hundeessaa dhaa qabee hanga hooggana ol aanaatti tajaajiluun isaanii beekameera. Jijjiiramichatti makamanii mootummaa naannoo Amaaraa keessatti seenaa duraa kan ta’e komiishinera jalqabaa saayinsii poolisiin eebbifaman kan duraa yoo ta’an Guraandhala bara 2011 hanga Ebla bara 2013tti tajaajilaniiru. Komiishiner Abbereen abbaa maatii fi abbaa ijoollee dhiiraa lamaa turan.
Hundeessaa Clubii kanaa kan ta’an Yafehu Balogun akka jedhanittti namni meeshaa waraanaa hidhate carraa uummata dhageettii hin qabnetti qiyyaafati akka kennamu gochuuf yaaluun nama gaddisiisa jedhan.
Hundeessaa fi hoogganaa olanaan Partii Diimkiraatawaa Itiyoophiyaa, Obbo Lidatuu Ayyaalew har'a mana murtii waliigala oromiyaa ramaddii yakkaa, dhaddacha bahaatti dhiyaataniiru.
Hundeessitoota keessaa tokko kan tahe hoj-gaggeessaan dhaabbatichaa, dargaggoo Amiir Reedwaan, hojii soorata ho’aa maammiltootaaf bakka jiranitti dafanii dhaqqabsiisuu kana, mala geejjibaa ‘saayikiliin’ akka hojjachuuf jiran dubbata.
Hundeessituu Ijaarsa Dubartoota Idila Addunyaa Aaddee Diinqneesh Kitilaa waa'ee guyyaa kanaa gaafatamanii ibsa kennan caqasaa.
Hundii isaanii biyyoooota ollaa ta'an Somaaliyaa fi Puunt Laand irraa dhufanii waaltaa tokko keessatti adda baafamanii ka'aman.
Hundii keenya adda addummaa qabnu cinatti dhiifnee waan irratti walii galuu dandeenyu adda baafachuun uummata nu filatee tajaajiila kennuu qabnu fixaan baasuuf waan akkaan barbaachisaa ta’e Tokkummaa qabaachuuf galgala kana waamichan dhiyeessaa jedhan Traamp.
Hundumaa caalaa lammiiwwan Ameerikaa hedduun kanneen miliyoona 43 ol ta’an ennaa weerara COID-19 kallattiin namoota waliin kallattiin akka wal hin argineef jecha sagalee filannoo isaanii poostaan erganii jiru. Dimokraatonni hedduun Baayideniif deggersa qaban ibsan Trampiin aango irraa akka ka’an fedhu. Ripaablikaanonni sagalee kennan immoo tuuta oduu akkasumas kanneen yaada uummataa walitti qabaniif yaada kennaniin, guyyaa filannoo argamanii kurna hedduuf filannoo biyyoolessaa Ameerikaaf aadaa kan ta’e irratti argamuu barbaadu.
Hundumaa caalaa tokkummaa Oromoo barbaachisaa ta'u hubachisuun wal tum suun wal bira haa dhaabannu jedhan. Dammeen waajira ODA Portland keessatti banamuu Dilbata, Bitooteessa 3, bara 2019 Minisootaa keessatti akka banamuuf jiru Minisotaatti Damee waajira Odaaf dubbi himtuu kan ta'an aaddee Huriyaa Lataa ibsanii jiru.Gabaasa Guutuu Caqasaa
Hundumaa dura nageenyi akka buufatu gochuun keenya, hojiin misooma keenyaa immoo irra hedduun fooyya’ina waan argamsiisaniiru. Rakkoo Bulchiinsa gaari ilaalchisee hiri’inni gidduu keenya jiru hiikuuf garuu boodatti harkifachuutu jira.
Hundumaan amma Waajjirri Mootummaa Dhimma Keessoo Afriikaa kibbaa inumaattuu erga Muummeen ministiraa dhufanii as eyyama duraan yeroon nuuf kennaa ture nurraa gabaabsaa jira kanaaf rakkoorra jirraa jedhe. Dargaggoon Oromoo kun warri waraqaa hin qabne amma waraqaa haareffachguuf seeraan ala gara birrii kuma 30 kaffalanii haareffataa jiru jedha. Waajjirri Dhimma Keessoo Afriikaa Kibbaas humnaan biyyatti nu deebisuuf hedduu dhaadataa jiraachuu dabalee hime. Kana jelaa bahuufis lammileen baqaan Afriikaa Kibbaa jiraatan haala biyya keessa jiru isaan hubachiisuuf karaa warra seeraa yaalaa akka jiran hime baqataan Oromoo kun. Bayyaan Alii Ahmed baqataan waa’ee waadaa ji’a Amajjii darbe baqattootaaf seenamee dubbatedha.
Hundumaan lammii Oromoo Afrikaa Kibbaa ganna 8’ jiraatedha. Innis Abbaa daa’ima tokkoo ta’uu dubbatee; Muummeen Ministiraa Abiy kan dhufaniif baqattootaaf furmaata barbaaduuf miti jechuun morma. Waanti inni mormes, namni tokko yoo waraqaa Koolu – galtummaan jiraatu mootumman biyya inni’rraa baqate tokko dhufee biyya baqaatti waraqaa eyyama siif gaafachuuf mirga hin qabu jedha. Itti dabalees Hundumaan Ministirri Muummee Abiy Ahmed warra baqattummaan jiraataniif homaa akka hin gaafanne ‘Siyaasa ofiif’ jecha dhufanis jedha.
“Hundumti keenya lammilee keeniyaati. Amantiidhaan gargar hin qoodamnu, namni fedhe amantii fedhehordofuu danda’a garuu nuti, lammilee tokko. Nuti obboleeyyani , obboleewwan keenya kan ta’an hawaasni muusliimaa dhaamsa gaariidha nuuf dhaaman” jedhu
“Hunduu abjuu ofii qaba, abjuu walitti bu’uu fi wal dhiitu”
Hunduu galfata wareegamtootaa qabatee waan uummata keenyaaf bu’aa buusuu seenaa gaabbisiisaa hin taane hojjachuuf qophii ta’u akkasumas kanneen gumii kana gufachisuuf bitaa fi mirgaan duula fi jette jettee ofamaa ture cinatti dhisuun uummataa fi uummata qofa kan fayyadu boqonnaa haaraa bulchiinsa keenyaaf ka labsuu ta’u qaba jedhan.
Hungariin daangaa ishee cufuu dhaan godaantonni irra hedduun giddu galeessa bahaa irraa ta’an gara Arustriyaa fi Germaniitti akka hin ceene dhorkitee jirti.
Hungary: Government declares a state of emergency in two southern counties on Serbian border as tough crackdown on illegal migrants comes into force.
Hungary: Hundreds continue to protest at Keleti Station in Budapest at the government decision to halt migrant travel.
Hungary keessatti koolu galtoota arguu hin feenu jedhan. Miseensonni gamtaa Awrooppaakanneen biroon yaada keenya yoo gaafatan isinuu isin hin barbaachisu ka jedhu deebiin koo jedhan.
Hungary: Migrants storm Budapest’s main train station, but authorities cancel all trains to western Europe.
Hungary: Police use tear gas to disperse migrants inside a camp near the Serbian border.
Hurjii gugurraaleen Gaanaa barana warra waltu hafe afran keessa tokko. Akkanuma jechaa biyya 16 amma afur walti hafan.
Hurricane Iota has strengthened into a category 5 storm
Hurricane Sandy closes in on East Coast
Hurricane Sandy Heads Toward East Coast of U.S.
▶️ Huseen Abdulahii erguma dhalatee areeda tana haaddatee in beeku.Iraaq magaala Sooran keessatti areeda isaa xinnumaaf lafa tuquu hanqatu kanaan beekamaa ta’eera, Huseen. Namoonni suuraa wajjin ka’aa oolan. “Areedni mallattoo ulfiinaa fi kabajaa tures,” jedha. #voasocial
Huseen Ahmed gurbaa ganna 13ti Osmaan Daud nama ganna 14ti warrii lachuu karaa irra bula. Akkuma ijoollee finna akkanaa keessa jirtuu gaazii funnaaniin fuudhaa kanumaan jireenna wayyeeffata.
Huseen Boolti, Sebastian Vettel, Cristiano Ronaldo fi Serena Williams Atileetota Jajjaboo Bara 2013 Jedhanii Badhaasan
Huseeniin baqattoonni Oromoo haarawi gara kaampiitti dhufaa jiruu jennee yoo gaafannu, kaampiin Kaakumaa baqattoota Oromoo haarawa ji’atti gara maatii 8 simataa jechuun dabalee nutti himeera.
IAAF Almaaz Ayyaanaatii fi atileeti Useen Boolti Atileetota Jajjaboo Baranaa jedhee Jimaata dabre keessa badhaase
IAAFbara kana keessaa atileetota biyya hedduu fkn Keenyaa,Raashiyaa fi biyya akka akkaa qorsa humna namaa kennu fudhatanii dorgoman jedhee hedduu dorgommii keessaa baasee badhaasallee irraa guurrate.
I/A Kantibaa Bulchiinsa magaalaa Finffinee Injinar Taakkala Uumaas keessumootan baga dhuftan jedhanii kaneen akka qabsoon Oromoo as gahuuf arsaa kaffalan hundaa galateefatanii jiru.
Ibbdii kun akka innii jedhetti ganama gara saatii Itoophiyaa 10 qabate.Suuqileen sun bulchiinsii magaalaa Moojoo ummataa kireessee laameeraan jaaran.
Ibdidda sana eenuyutu qabsiise? Jiraataan gandattii akka jedhanitti waajjira gandaa sanatti ibditti qabatee qabeenyaan manca’uu malee abbaan ibidda sana qabsiise hin beekamu jedhan.
Ibdidda seenaa Kaalifoorniyaa keessaa isa hamaa ta’eef qabeenyaa hedduu mancaase kan Los Angeles Kaaba gama dhiyaa keessa dhaamsuu irratti fuuleffatanii kan jiran ta’uu angawoonni kutaa ittisa ibiddaa beeksisanii jiran.
Ibidda bara 2008 mana hidhaa Qilinxootti nama fixeef balleessaan ta bulchoota mana hidhaa moo ta jara ibidda jalaa baqachuu nama dhowweeti?
Ibidda Gaara Cilaaloo Dhaamsuun Hin Danda’amne: Jiraattoota
Ibidda kana dhaamsuuf hojjettoonni kutaa ittisa ibiddaa 5,700tu irratti hirmaatan.
Ibidda kana dhamsuuf ambulaansiin Finfinnee,Adaamaa fi warrii Mootjoo jirulleen itti wal gargaaree eegii innii saatii 1:30 caala gubate dhaamsan. M
Ibiddichi kaleessa galgala gara sa’aatii sadiitti ka’e. haalli ibbiddichaa sichi qulqullaa’aa jira. San booda bal’inaan sitti himna. Garuu lubbuu namaa irra waanti ga’e hin jiru. Qabeenyaa irra miidhaan hangi tokko ga’eera.
Ibiddichi muka Saatoo jedhamu kan hiddi isaa lafa keessa bal’atu qabatee lafa jala waan seenuuf guutummaatti dhaamsuun rakkisaa tahuu isaa dubbatu. “Yoo dhaame illee deebi’ee ka’aa mala. Yoom akka guutummaatti dhaamu tilmaamuun nama rakkisa. Daran balaa hamaa dhaqqabsiisuu illee mala” jedhu.
Ibiddi Gujii Bahaa Aanaa Girjaa gaara Utaaliitti qabate bosona naannoorraan balaa geessisuu jiraattonni dubbatan. Ibiddi kun kibxta darbee kaasee bosona kanaa gubaa akka ture dubbatanii jirani.
Ibiddii lafa jalaa yaa’u kun yoom akka dhaabatu beekuullee baatan ammaaf namii achii baqachuutti jira.
Ibiddii qaanqee xinnixxuun deemtu kun saatiitti km 80 ceha, kaalifoorniyaa keessaa naanno Bay gama Kaabaa, Sacrameentoo waliin gahe.Gubuma gubee magaalaa Santa Roosaa gahee hospitaala,suuqilee fi manneenillee gube. Walumattu qabeennaa 1,500 balleesse.
Ibiddii warrii namaan hadhullee akka jecha isaatti mi’a waraanaa gugurdaa mootummaan waliin hadhu.Akka kanaan jarii kun makiinaa wal fa’ee dhufee biyya hadhe jedha.
Ibiddi Kaalifoorniyaa Keessatti Ka’e Isa Hamaa dha
Ibiddi Kaaliforniyaa Barbadeessaa Jiru Amma Iyyu Guutummaatti Hin Dhaamne
Ibiddi ka’e kun dachii square km 930 kan gube ennaa ta’u erga torban darbe ka’ee qabee konyaa Santa Barbara keessaa biilsaalee 800 ol mancaasee jira.
Ibiddi kun amma iyyu boba’aa kan jiru yoo ta’u yaalii gaggeeffamaa jiruun ibiddicha 100 keessaa harka 65 to’annaa jala olchuun danda’amee jira.
Ibiddi kun attamitti Donii sana akka qabatee wanni dubbatamee hin jiru.
Ibiddi kun magaalaalee kanneen birootti akka babal’atuuf jiru ni eegama jedhu aangawoonni.
Ibiddi sun hagas guddaa waan jedhamu miti. Kan gubates bolookii afur qofa malee gamoo mara miti. Ragaa qulqullaa’aa argachuuf qorannaan geggeessamaa jira jedhan.
Ibiddi sun kan qabate fuullee buufata poolisii hiriirtonni mormii Kibxata darbe poolisii waliin walitti bu’anitti.
Ibolaan Yeroo Ammaa Sadarkaa Maalii Irra Jira?
Iboolaan maali? Attamitti nama irraa namatti daddarba? Off eegganoon godhamu qabu maali?
Iboolaan Ripubilikii Koongoo Irraa Gara Daangaa Yugaandaatti Cehuun Daldala Biyyota Lameenii Guutummaatti Danqe
Ibraahiim Haji Aliin Hagayya bara 2012 eegalee dhukkubsachaa kan turan yoo ta’u, hamma Kibxata Muddee 22 galgala lubbuun isaanii dabartutti tajaajiila fayyaa argachaa turan.
Ibraahim Jeeylaanitti metirii 10,000tti moohatee Itoophiyaa warqii malee duwwaa galuu dhowwe biyyitii meetii afurillee argattee sagaleessoo baate
Ibraahim Jeylaan gurbaa ganna 22 ti,duraanuu waan hedduun beekamullee barana seenaa hojjate,atileetii Britan beekamaa Mo Faaraa ka dorgommii meetira 10,000 namii irraa hin fudhatu jedhan kaan sekodnii jahaan moohatee badhaasa argate.
Ibraahimovichi Ammajii 2, 2020tti AC Miilaanitti darama. Ibraahomvich bara 2010/12 AC Miilaanii taphachaa bahee dorgommii 61tti goolii 42 galche.
Ibrahim akka jedhanitti naga dhabiinsii fi hoji fi walabummaan sosso’uu dhabuun kenyaa keessaa mooraa keessaa akka baqatan isaan dirqisiise.
Ibrahim Hussein waaltaa namoonni biyyatti deebifaman keessa jiran kan keellaa UNHCR mooraa Ifo jedhu ka daawwatan keessaa ti.
Ibrahim, Samatar, fi Isma’el akkasumas kanneen kuman laka’aman ka biroon biyya isaaniitti deebi’uuf eegaa jiran, eegumsi isaaniif qodhamu xiqqoo waan ta’eef waa’ee hegeree keenyaa waanti beekamu hin jiru jedhu.
Ibsa aangawitiin Mootummaa Yunaayitid Isteets, ka Liindaa Toomaas Griin ilaalchisees ennaa dubbatan, “mootummaan Yunaayitid Isteets, filannoo Itiyoophiyaa dabre ilaalchisuun rakkoon akka jiru otuu itti himnee irra cehanii “mootummaan Itiyoophiyaa filannoo dimookiraatawaa geggeesse” jedhanii mirkaneessan.
Ibsa ABO Obbo Daawud Ibsaan Hoggganamu
Ibsaan abbaa mucaa tokkoo ta’uus dabalee dubbate; kanaafis yeroo bahee waan isa barbaachisu maatii isaaf bitu naannochatti dhukkubi kun waan baballateef of eeggannoo akka taasisus dubbata. Baqataan kaan naannoo Buufata waraana Mooy ka Iisliitti argamu jiraatu tokko kaanis halli jiru sodaachisaadha jedha.
Ibsaan Magaalaa Maqalee Guyyoota Shaniif Adda Cituun Rakkoo Keessa Nu Buuse Jedhu Jiraattonni
Ibsaa Taarreqeny Baqataan Oromoo bara 2014 kaasuun Naayroobii Iislii naannoo karaa kudhan jedhamu jiraataa jiru dha, tarkaanfiin kun namoota hojii Guyyaa Guyyaa hojjetanii jiraatan hedduu miidhaa jira jedhe. Ibsaan yoo dubbatu, namootni Iisliin keessa jiraatan kaan hojii humnaa, kaan manneetii nyaataa keessa, kaan ammoo dukkaana qabu jedhe. Keessumaa warri daldala dukkaa fi hojii humnaan of bulchan hojiin guutummaan irraa dhaabbateera jedhe.
Ibsa Baar Daariti kenamee kan hordoftee Asteer Misgaanaawu ti.
Ibsa baasan Kanaan Yunaaytid Isteetes fi kanneen biro biraa yaaliin Diploomaasummaa guddaan ta’uus kanneen walitti bu’iinsa Tigraay keessaa harka qaban, dinuummaan wal ilaaluun akka hafuuf ykn furmaata karaa nagaa argamsiisuuf tarkaanfii hiika qabu hin fudanne jedhan.
Ibsa baasee kanaanis mootummaan Dr. Abiyyi Ahmad abbaa irreeti akkasumas tokkummaa Itiyoophiyaaf sodaa dha jedhee jira.
Ibsa baaseen waraanichi Israel gareelee shororkeessota Syria keessaa haleellaa boombii akka raawwatan gargaarte jechuun himate.
Ibsa bahe irratti xiinxala hayyuu qabna. Hayyuu seeraa Obbo Hundee Dhugaasaa Landan irraa dubisnee, dhaggeeffadhaa.
Ibsa barreeffamaan ba'e kana paartiichaaf hoggantuu dhimmoota Dubartootaa akkasumas hogganaa paartichaa profeesar Biraanuu Naggaa fi aangawoonni kanneen biroon baasuu isaanii Mallaskaachoo Ammahaa Finfinnee irraa Gabaasee Jira.
Ibsa barreeffamaan kenneniin ajaji sun innumaa nageenya biyyoleessaa keenya qooda eegsisuu balaa irra buusa yoo jedhan kan Trump nageenya biyyoleessaa fooyyessa jedhan waliin faallaa dha.
Ibsa barreeffamaan Onkoloolessa 12, bara 2019 baasaniin, Yunaayitid Isteetis Muummichi Ministaraa Itiyoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimad badhaasa Noobelii Nagaa Kabajamaa 100ffaa badhaafamuuf baga milkoofte jetti jedhan. Ardii Afrikaa keessatti nageenya fiduu fi wal-dhibdee biyyi isaanii Ertiraa waliin qabdu xumuruuf cichi Muummichi-ministaraa Abiyyi agarsiisan gootummaa, ciminaa fi hoogganummaa isaanii mul’isa. Badhaasa seena-qabeessa kanaaf Itiyoophiyaa fi ardii Afrikaa waliin gammachuu keenya ibsina, jechuun dhaamsa isaanii dabarsan, ministarichi.Yeroo ammaa dhaloota Afrikaa haaraa hawwii badhaadhinaa fi nageenya egereen guutaman tu mul’ataa jira. Dimookiraasummaa fi nagayaa Afrikaa keessatti jabeessuuf carraaqqiin Muummichi Ministaraa Abiyyi godhan akka hoogganoonni egeree naannoolee isaanii keessatti tarkaanfachiistota jijjiirama qajeelaa ta’an toosisa. Koreen Noobelii carraaqqii baay’ee gaarii Dr. Abiyyi addunyaa keenya irratti nageenya babal’isuu fi walitti-bu’insa dhaabsisuuf godhaniif beekamtii kennuu isaa ni dinqsiifanna, jedha ibisichi ministarri dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Maayikil Poompihoo baasan.
Ibsa booda UNCHR baase irratti namoonni 147 ta’an baraarafamuu tu dubbatame. Namoonni lama immoo hospitaala seenaii haala lubuuf sodaachisu keessa akka jiran ibsamee jira.
Ibsa boordiin filannoo baase adda addaas semaayawii paartiin gochaalee seeraan alaa hedduu raawwatan jedha. Obbo Sileshiin akka jedhanitti Boordiin filannoo kaadhimamtoota hanga ammaatti beeka jedhu illee mul’inatti akka beeksisuuf xalayaa ergameef deebii hin kennine.
Ibsa Boordiin filannoo Keeniyaa kaleessa baaseen Filannoon pirezedaantummaa biyyattii irra deebi’amuuuf jiru Onkoloolessa 17, bara 2017 akka gaggeeffamu himamee ti ture. Murtee kana ilaalchisuun harra Dursaan Paartii Mormituu fi Dorgomaan Filannoo prirezedaantummaa Keeniyaa Raayilaa Odiingaa, guyyaa kenname kana mormaniiru. Raayilaan harra ibsa laataniin, Boordiin filannoo Keeniyaa yoo guyyaa filannoo kana kaawu, silaa akka seeraan kaayametti nuun hin mariyannee jedhan. Kanaaf haala jiruun utuu waanti tokko hin fooyya’in yoo ammas filannoon kuni deebi’ee ta’a ta’e akka filannocha tasumaa irratti hirmaachuu dhiisan beeksisan. ‘Boordiin Filannoo kuni, yoo guyyaa filannoo kana lafa kaawu, abbootii dhimmaa murteen kuni isaan ilaallatuu waliin hin mariyanne. Murteen Kuni haga seera biyyattii tuffachuuti. Maaliifii, kanaan dura akka Boordichi kakuu nuyii fi Paartii Juubiliif’ illee galetti, murtee nu ilaallatu hundumaa akka nuun mariyatu nutti himee ture. Kunis Guyyaa filannoo murteessuu qofaayyuu utuu hin tahin, filannoodhumti kuniyyuu akkamitti gaggeeffamuu akka qabu waan jedhu of keessaallee qaba. Egaa kuni hundumtuu osoo hin raawwatin, kaleessa Miister Maatiyaang’I haala barattootaa sababa keessa galchuudhaan akka filannoon kuni Onkoloolessa 17 asitti, geggeeffamuu jedhanii dubbatan, kana jechuun murteen kuni akkasitti akka murtaawu kan godhe Paartii Juubiliiti malee boordii filannoo biyyattii miti’ jedhan Raayilaan. Gaggeessaan dhimma Keessoo Keeniyaa Proofeeser Freed Maatiyaaang’ii filannoon kuni qormaata barattootaa Onkoloolessa keessa gaggeeffamuuf jedhu faana akka walirra hin buuneefi kan isaan boordiin filannoo Keeniyaa akka filannoo lafaa deemuuf jiru Walakkaa Onkoloolessaatti gaggeeffamu gaafatan. Raayilaan garuu dubbii isaanii harraatiin filannoon kuni gaggeeffamuuf waantonni sirratuu qaban utuu hin sirratin filannoon gaggeeffamu hin jiru jedhan, kan isaan akka sirraawu gaafatanis, Paartiin isaanii mirga Kuusa Odeeffannoo ykn Serverii Boordii filannoo ilaaluu akka argatu, darbees meeshaaleen boordiin kuni filannoo kana gaggeessuuf fayyadamu lafaa akka sirriitti sakatta’aman, fi hojjetoonni hojii yakkaa boordicha keessatti hojjetan jedhan akka seeratti dhiyaatani gaafatani. Lakkoofsi hojjettootaa boordii filannoo Keeniyaa seeratti akka dhiyaatan Raayilaan jedhanii jaha yoo ta’u, isaan Keessaa tokko sadarkaa Hoji Raawwachiisuurra ka jiranii fi itti gaafatamaa dhimma teeknikaa boordii filannoochaas kan dabalatuudha. Gaggeessaan Boordii Filannoo keeniyaa yoo ibsa kennan dheengadda, Abbaan Alangaa biyyattii hojjettoota boordichaa irratti qorannoo gaggeessee yoo yakka isaan keessaa eenyuunirrattiyyuu arge tahe tarkaanfii irratti haa fudhatuu jedhaniiru. Haa tahu malee harra ibsa Raayilaan booda boordichi deebii hin kennine. Miseensonni Paarlaamaa biyyattiif dorgomanii moo’atan ka Paartii juubilii duuka jiran garuu, guyyaa filannoo pirezedaantummaa biyyattii ka boordiin filannoo keeniyaa kaaye kana akka fudhatan himaniiru.
Ibsa boqachuu isaanii laalchisee masaraan mootummaa Yunaaytid Istees, Waayit Hawus harra baase irratti pirezdaant Traamp, “aniifii Melaaniyaan gadda uummanni keenya guyyaa harraa taa’aa jiru kana wajjin gaddaa jira,” jedhanii hojiiwwan Buush bara jireenya isaanii biyyattiidhaf hojjatan akkasumas amala isaanii gaarii kaasudhan faarsaniiru.
Ibsa Darroch erga dhaga’anii booda Traamp erga Twitter dabarsanin Darroch nama baay’ee dadhabaa dha, akka male gowwaa dha ittiin jedhanii isaan waliin dhimma wal na agarsiisu hin qabu jedhan.
Ibsa Darroch keessaa kan xumura torban darbee Briteen keessatti ba’e keessaa kan isaan bulchiinsi kun gaarii ta’a, sirritti hojjeta jennee hin amannu jedha. Traamp gama isaaniin Darroch-n hin beeku yoo jedhan gabaasaaleen hangi took immoo prezidaantii fi Darroch sirna Washington keessaa tokko irratti waliin argamaniiru.
Ibsa Dhaabbata Sochii Humna Dimooiraatawa Amaaraa
Ibsa DH.D.U.O kana ilaalchisuun deebii kan kennan hoogganaan kongireessii Federaalawaa Oromoo garuu murtiiwwan sun gaaffii uummataa kan deebisan miti jedhu.
Ibsa Dhimma Afrikaatti Gargaaraa Ministra Dhimma Alaa Ameerikaa
Ibsa dhimma baqattoota fudhachuu dhaabuu mootummaan keeniyaa jimaata darbe beeksise ilaalchisuun Jaarmayaa Mootummootaatti dhimma baqataa ka hordofu UNHCR ibsa kaleessa baaseen mootummaan Keeniyaa murtee murteesse kana akka irra deebi’ee ilaalu gaafatee jira.
“Ibsa Dhugaa fi Ifaa Abboota Gadaa Irraa Argadheetti Guddaan Dinqame”
Ibsa dhuma irratti gazeexeessitoota kenammee iratti, Obaamaan walitti dhufeenyi Kuubaa fi Yunaaytid Isteets foyya’insa agarsiisa jirachuu tuqee, garaagarummaan biyyonni lamaan dhabbanni dimookraasii fi mirga dhala namaa irratti qaban garuu gara gara ta’u dubbate. Kanaafuu biyyis isaa kannarati dubbachuu fi dhiibbaa gochuu ittuma fufu hime.
Ibsa dubbii himaan Mootumoota gamtomanii kennaan keessatii rakkoon gargaarsa namoomaa somaaliyaa, Demokraatik Ripublikii koonngo, akkasumas Ripublikii walakkeessaa afrikaa keesaa jiru caqasamuun isaa gabasameera.
Ibsa ejjannoo gama bulchoota isaaniitiin kenname “paartiin biyya bulchitu humnaan biyya bulchuutti jiraachuu isaanii dhoffachuuf poropogaandaa oofuun mirga waan fedhan fudhachuu fi waan fedhan jibbuu seera biyyatti keessa jiru duubati hin deebisu.”
Ibsa Ejjannoo Yaa’ii Koree Giddu-galaa DHDUO Ija Xiinxalaatiin
Ibsa ejjennoo qabxii torbaa gumiin kun baase, namoonni siyaasaa rakkoo isaanii karaa nagaan hiikuu qabu jechuun akkuma kana dura dubbataa ture ibsuu dhaan, garuu naannoo sana keessatti waraansi mudatee yaaduuf kan nama dhibu, waaltaalee amantii, hoogganoota amantii fi amantoota irratti badii hamaan raawwatamera jedhan.
Ibsa EPRDF Baase Keessa Dhimmoota Wal-faallessantu Jira, Jedhu Hayyuun Seeraa fi Mirga Dhafla-namaa
Ibsa guyyaatti vaayiresii kana ilaalchisuun erga baatii Ebla darbee qabee kennamuun Traamp lakkoobsi namoota COVID -19n qabamanii gutummaa biyyattii keessaa ol ka’aa adeemuu amananii utuu hin wayyaawin dura hammaachuuf deema jedhan.
Ibsa har’a ba’een duulli sun humnoota NATO hirmaachise ta’uun beekamee jira. Omar kan ajjeefame konyaa Musa Qala Helmand keessatti yoo ta’u lammiiwwan paakistaan dabalatee kanneen biroo to’annaa jala oolan illee ajjeefamanii jiran.
Ibsa har’a ba’e kanaaiis Bishooppiin waldaa kaatolikii motummaan jireenya siviilootaaf eegumsa gochuu akka qabu hubachiisanii jiru jechuun Masfiin Arraagee gabaasee jira.
Ibsa har’a gaazzexeessotaan kennaniin kana dubbatan, bakka-bu’oonni waajirichaa. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ibsa Har’a mootummaan gaazzexeessota biyyotoa alaaf kenne kan hordofe - Eskindir Firew Finfinnee irraa akka gabaasetti, sochii gargaarsa namoomaa sana kan hooggamus mootummaa Itiyoophiyaa tahuu ka dubbatan – dubbi-himaan yaa’a odeeffannoo, ka Labsii Yeroo Hatattamaa – Obbo Rediwaan Huseen, Tokkummaan Mootummootaas tahe dhaabbatoonni gargaarsaa qajeelfamoota mootummaa biyyattii fi seera biyyattii kabajuudhaan akka qooda fudhatan hubachiisanii jiran.
Ibsa hardhaa irratti akkuma bulchootii paartii tanaa waan hiriirii hafeef gaazexeessitotatti himuutti jiruu poolisiin Finfinnee waajrii isaaniitti marsee gaazexeessitotallee dallaa seenuu dhowwe jedhu.
Ibsa hardha baasaniin ammoo Itoophiyaa keessaa sochii karaa nagaatii alaa cufaa ufi irraa dhiisaa jedhe.Miseesa paartii isaaniilleetti tanuma dhaamtan bulchootii Giboot-7
Ibsa HRW kana irratti suraan obbo Baqqalaa Garbaa guddatee maxxanfamee jira.
Ibsa isaa keessatti Human Rights Watch hidhattoonni huutii eebla 2020 keessas akkasuma baqattoota lammiin Itiyoophiyaarra balaa geessisuu galmeessee akka jiru eeree jira.
Ibsa isaanii kanaan Itiyoopiyaa ilaalchisuun ibsa kennaniin hojjettoonni gargaarsaa kan ofii keenyaa naannolee baadiyaa keessatti kan geggeessamu sochii bal’aa kan gufachiisu haalli nageenyaa Tigraay keessaa laaffataa fi amansiisaa akka hin ta’in nuuf himaniiru jedhan Dujarric.
Ibsa kaleessa baseenis CPJn, “hoggantoonni biyyattii gaazexeessotaa fi biloogaroota guuraanii hidhuun isaanii bayyee nu yaaddeessa jira,” jechee mootummaan mirga yaada walabaan ibsachuu han akka addunyaatti mirga dhala namaa waliigalaa ta'e lammiwwan isaati aka eegu gaafata.
Ibsa kaleessa kennaniin Ramaafoosaan loltoota diddaan ka’an kan biyyattii Afriikaa dhiyaa prezidaantii Maalii Ibraahim Bowbaakaar Keyiitaa, muummicha ministeeraa Bowubowuu Kisse fi angawoota mootummaa gameeyyii kanneen biroo akka gad dhiisan gaafataniiru.
Ibsa kamiisa har'a baasan kanaan tajaajiilli eegumsa fayyaa jiraachuun akkasumas namnii hundi tajaajiila kana argachuu akka qabu mirkanaa'uu qabaa kana malees gargaarsii dinagdee kennamuu warra akkaan midhameef ilaalcha duraa kennuu qaba jedhan.
Ibsa kana har’a kan kennan jaarmayaa Tokkummaa Guutuummaa Itiyoophiyaa, paartii Ye Itiyoophiyaa Raa’iyyI, Gamtaa Dimokraatawaa Uummata Omoo fi Semaayaawii paartii turan.Fuurmaata waariinsa qabu fi hundaaf bu’a qabeessa ta’e paartii biyya bulchaa jiru dabalatee kanneen karaa nagaan qabsa’anis ta’e kanneen karaa biraan qabsa’an kan hirmaachisu ta’uun ibsamee jira.
Ibsa kana ilaalchisuun, ka duraan Abbaa-murtii Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaa turanii fi amma biyya Kanadaa jiraatan – xiinxalaa seeraa – Obbo Isiraa’el Fayisaa dubbiseen jira.
Ibsa kana kan ilaaleen itti aanaa dura ta’aa Partichaa ka ta’an Obbo Mulaatuu Gammachuu waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Ibsa keleessa galgala kennameen fannoo diimaan naannoo Tigraayitti sochii inni godhu akkasumas haalli gargaarsi namoomaa irra jiru tuqamee jira. Prezidantiin federeeshinii fannoo diimaa fi baatii diimaa Firaanchescoo Rookaa akka jedhanitti keessumaa tajaajjilli eegumsa fayyaa deebisee itti fufuun baay’ee barbaachisaa dha.
Ibsa kenname irratti gaafii gaazexeesitoonni waayee mormii Oromiyaa keessaa laalchisee kaasaniif, Gamtaa Afrikaatti Koomishinarii dhimma siyaasaa, Dr. Ayishaa Abdullaahii deebii keniteen, Gamtaan Afrikaa hawaasaf ibsamuu haa baatuu malee dhimma kanaaf xiyeeffannoo kennee hojii diplomaasii hojjachaa jiraachuu ibsite.
Ibsa Komishiniin Poolisii Oromiyaa tibbana baaseen, mootummaan Ripxee-loltoota Waraana Bilisummaa Oromoo “ABO shanee” ittiin jedhee waamu 274 irratti tarkaanfii fudhadhe jechuun beeksise. Namoota Qabaman keessaa 104 miseensota “TPLF” jedheellee ture.
Ibsa Konferensii Viidiyootiin har’a kennaniin – Prezidaantiin Waldaa Fannoo Diimaa Itiyoophiyaa – Obbo Abarraa Tolaa, uummata Tigiraay keessatti rakkaate miliyoona sadi’ii ol gargaaruuf, jaarmayaan isaanii waggaa tokkotti qofa qarshii Itiyoophiyaa Biliyoona 9 kan isa barbaachisu tahuu hubachiisan, jechuun Mesfin Arraagee gabaasee jira.
Ibsa korboreshinii sabaa himaa Itiyoopiyaan kan tamsaasame yaada isaaanii kanaan ministrittiin Itiyoopiyaa keessa kan jiru haalli dinagdee, kan dimokraasii fi filannoo fooyya’ina agarsiiseera jedhan.
Ibsa Koree Eddu-galaa TPLF fi Xiinxaala Hayyuu
Ibsa koreen hoji-raaw’achiistuu kaleessa baasan kana irratti, ka biyya Briteen jiru – Kiil Yunivarsitiitti, Proofessara barnoota seeraa fi mirga dhala-namaa – Dr. Awal Aloo haasofsiisnee jirra. Ibsa sana keessa dhimmoota wal-faallessan hedduu tu jira, jedha. Guutummaa xiinxala isaa dhaggeeffadhaa.
Ibsa Maanguddootaa fi Naannoo Amaaraa Waldaawwan Biroo
Ibsa Mana Maree Naga Eegumsa Biyyoolessaa Itiyoophiyaa
Ibsa Maqalee irraa Ba'ee fi Deebiin Finfinnee Irraa Kenname Maal Jedha?
Ibsa Ministarri Dhimma Alaa Yunaayitid Isteetis fi Deebii Mootummaa Itoophiyaa
Ibsa Ministeera Dhimma alaa Yunaayitid Isteetisii fi deebii Ministiriin Dhimma alaa Itiyoophiyaa kenne caqasaa.
Ibsa miseensa hoji raawwachistuu isaa lamaan kenname kanaan labsiin yeroo hatattamaa yeroo lammataaf dheereffame dhumachuuf torban tokko qofti hafuu beeksise.
Ibsa mootummaan Itoophiyaa kenne kana laalchisee miseensi koree raawwachiistuu fi dubbii himaan Adda Bilisumma Oromoo obboo Toleeraa Adabaa ibsii mootummaadhan kenname kun gaafii haqaa ummani qabuu fi qabsoo ummanni godhachaa jiru dhoksuufi jedhan.
IBSA MOOTUMMAATTI DEEBII ABO FI KFOn KENNAN
Ibsa muummicha ministeeraa kanaaf deebii gama mormitootaan deebii kan nuu kennan barreessaa paartii federaalawaa uummata oromoo obbo Baqqalaa Nagaa turan. Uummata keenya qabsoo inni eegale doorsisi mootummaan oofu hin dhaabsisu jedhan.
Ibsa muummichi ministeeraa H/Maariyaam kennanii fi Haala yeroo ammaa aanaa Hawwii Guddinaa fi Daaroo Labuu keessatti mul’ataa jiru ilaalchisee itti gaafatamaa waajjira kominikeeshinii godina Harargee Lixaa Obbo Abdurazaaq Ahmed Kan muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dassaalen walitti bu’iinsawwan uumamaniin rakkooleen nagaa fi tasgabbii biyyattii jeeqan uumamuu dhaan lubbuun namaa baduu, uummanni qe’ee ofii irraa godaanuu fi qabeenyaan barbadaa’uu ibsa kelleessa galgala kennaniin baduu lubbuu lammiiwwaniif gadda itti dhaga’ame ibsanii maatii fi firoottaniif jajjabinan hawwa jedhan.
ibsan jechuun Yonaataan Zabdiwoos Haawaasaa gabaasee jira.
Ibsa Paarlaamaaf kennaniin ministeerri dhimmi alaa Tewdros Adahanom akka jedhanitti mootummaan lammiiwwan isaa kanneen biyyoota akka Libya keessa jiranii fi fedha ofiin biyyatti deebi’uu barbaadan baasii isaatiin biyyatti deebisuuf qophee dha jedhan.
Ibsa Partiilee Naannoo Oromiyaa fi Amaaraa
Ibsa Prezidaant Baayiden Haala Itiyoophiyaa Keessaarratti Baasan
Ibsa Raadiyoo sagalee Ameerikaaf kennaniin Kitaabni kun gaffii bu'urri barreeffama afaan oromoo maal jedhuf deebii kenna jedhan addee Askaaleen.
Ibsa Robii har'a baasee kanaan paarlaamaan Itiyoophiyaa Adda Bilisummaa Uummata Tigraay (ABUT) fo Onag Shanee jaarmayoota shoroorkaa jechuun akka labsan gaafatee jira paartiin Baaldaraas.
Ibsa ’saan Amnesty’n humnootni nageenyaa mootummaa Itiyoophiyaa mana Obbo Daawud eyyama mana murtii male sakatta’anii meeshaalee elektirooniksii akka fudhatan, isaaniin ammoo manaa akka hin baane manuma isaanii keessatti to’annoo jela oolchanii jiruu jedhe. Dhaabbatichatti qorataan mirga namoomaa ka gaanfa Afriikaa Obbo Fissehaa Teklee, dhaabbanni isaanii haalli kun yaachifnaan akka ibsa baase dubbatu.
Ibsa sanaanis gareen IWEHAT, raayyaa waraana biyyaa gama kaabaa irratti haleellaa raawwachuu isaatti aansee mootummaan duula seera eegsisuu geggeessuu isaas yaadachiisee jira. Qaamuma kanaa kan ta’ee fi naannoo sana keessatti yakkaawwan raawwataman jedhameen wal qabatees hojiin adda baasuu fi qorannaa, komiishina mirga namaa Itiyooopiyaa, poolisiin Federaalaa fi abbaa alangaa walii galaan geggeessamuu isaa hubachiisee jira.
Ibsa sanaanis Menendez akka jedhanitti jalqaba torban kanaa dimokraatonni koree hariiro alaa senetiin hoogganamu keessa jiran martinuu dura ta’aa kan ta’an Rishiif erguu dhaan miseensonni sabaa himaaf uummati Ameerikaa adeems asana akka hin hordfne gochuuf tarkaanfii fudhatan akka hambisaniif gaafii hedduu gaafataman hin simanne jedhan.
Ibsa sana attamiin akka hubatan angawaa IHADEG fi mootummaa gameessa duraanii fi hoogganaa garee mormituu yeroo ammaa obbo Gebruu Asraat akka jedhanitti ibsi koree hoji raawwachiistuu sun rakkoo biyyattii keessa jiru haala akkaan dhiphataa ta’eef haaluma bartameen kan ilaalee jedhan.
Ibsa sana dubbisaan kan dhageessian miseensa paartii Mekerek obbo Wandimmu Ibsaa turan.
Ibsa sana kan kennan itti gaafatamtuun kutaa presii waajjira muummicha ministeeraa Billene Siyyuum, qabxiilee hawaasi addunyaa dagate jedhan tuqaniiru.
Ibsa sana kan kennan kana dura rakkoo naamusaan miseensota sochii sana keessaa ari’aman kan jedhan itti gaafatamaa quunnamtii alaa Arbenyoch Ginbot 7 obbo Amsaaluu Tseggaa ti. Aster Misgaanaaw Bahir Daar irraa gabaase.
Ibsa sana kan kennan waajjira abbaa alangaatti itti gaafatamaa quunnamtii uummataa obbo Zinaabuu Tennuu gaaffii gaazexeessota biraa dhiyaateef deebii kennaniiru.
Ibsa sana keessatti yaada furmaataa tarreeffaman keessaa tokko keessatti akka ibsametti keessumaa filannoo gama ilaaleen carraa hegeree biyyattii wal ta’uun murteessuun mirgaa fi dirqama qaama maraa waan ta’eef filannoon wal qabatee yaadi qaama isa kam irraa iyyuu dhiyaatu marii bal’aa fi walii galtee isa barbaachisa jedha.
Ibsa Seneeter Kiris Kuuns Eega Itiyoophiyaatti Imalanii Deebi'anii Booda Kennan
Ibsa sirnaa Mootummaa irraa baheen, Ministarri Ittisaa Kaameruun – Jooseef Beetii Assoomoo akka jedhanitti, eega qawweelee ganda keessatti hojjeamiin poolisoota hidhannoo malee socho’an irratti haleellaan banamee fi poolsiin tokko madeessamee booda, gurbaan soolanni sun akka tasaa ajjeesame.
Ibsa waliin tauun dilbata darbe kennaniin namni inni tokko kan umuriin waggaa 28 lammii itiyoophiyaa Beljiyemi Netherlaandsitti imalee deebi’ee fi kan umuriin waggaa 34 Dubaay irraa deebi’e ta’uu ibsaniiru. Namoota qabamanii turan sagal kanneen moggaatti qoodaman keessa saddeet haala wayyaawaa irra jiraachuu ibsi kun beeksiseera.
Ibsa White House irraa kennaniin Traamp akka jedhanitti garee leellistota kanaa kanneen Mosul keessaa injifachuun guyyaa inni Iraaq fi Siiriyaa keessaa qabu kan harkaan laka’amu ta’uu isaa mul’isa jedhan.
Ibsawwan ejjennoo ka biroollee tarreessee jira. Kana irratti hayyuu seeraa fi xiinxalaa siyaasaa – Dr. Awwal Aloo, biyya Briteenka jiru – Kiil Yunivarsitii irraa haasofsiisnee jira.
Ibsawwan lameen ilaalchisuun, ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ejjennoo dhaaba isaanii ibsan itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Mulaatuu Gammachuu, yaada aadde Aster Maammootti kan walii-galan ta’uu dubbatan. “Bara 2006 irraa jalqabnee, dhimma dantaa Oromoo ilaallatu irratti akka waliin mari’annee hojjennu gaafanne iyyuu, aangawoonni DhDUO nu hin simanne. Maal naan jedhuu warra kaaniif jecha saba keenya gaddisiisan. Kan ammaa irrattis loltuu raayyaa biyyaa itti waamanii uummata nagaa haleelsisan. Itti-gaafatamtoonni DhDUO fi mootummaa aangoo harkaa qabuu fi isa waliin hojjetu, mootummaa ADWUI yokaan Ihaadegi” jedhan.
Ibsawwan Ministarichi Dhimmoota Komiyunikeeshinii Itiyoophiyaa kennan kanaaf akka deebii kennan ka gaafataman Addi Bilisummaa Oromoo fi Kongiresiin Federaa;awa Oromoo, “mootummaan Itiyoophiyaa maqaa adda addaa waamee itti-gaafatama dhaaba biraatti dabarsuu yaaluu irra gaaffii uummata irraa dhihaateef iddoo kennee deebii barbaachisu kennuu qaba” jedhan.
"Ibsee dira godina Booranaa,Yaaballotti dhaamaa ooltee bultuun namii hujii dhabuutti jira ""addunyaayyuu quba qabaachuutti hin jirru”"
Ibseen Yaaballoo Bulee Horaatii dhufti waajjirii guddaan ibsee Itoophiyaa gama kibbaa Hawaasaa jiraa Bulee Horaatti dabarsa.
Ibsi abbaan alangaa har’a kenne karoora waaltichaa kan guyyoota 100 kan itti ibse ture.
Ibsi adda bilisummaa uummata Tigraay biraa ba’eef amma nu dhaqqabe murtii uummati hin amanne hojii irra hin oolu jechuu isaa beeksisee jira.
Ibsi Ameerikaa inni harawaan dararaa raawwatamaa jira jedhame qaama walabaan mull’inatti qorannaan akka geggeessamu gaafatee jira. Loltoonni Eertraa hagam Tigraay keessa akka jiranii fi sirriitti eessa akka jiran hanga ammaatti ifaa mitii jedha ibsichi.
Ibsi Baayiden kun kan dhag’ame kan waardiyyaa waraana biyyoolessaa keessaa tajaajilaa turan waggaa ja’affaa du’uu ilma isaanii Beau Bidenitti ture. Beau Biden bara 2015 jechuun waggaa ja’a har’aa utuu dhibee kaanseriin du’aan hin boqotin dura humnootii Yunaayitid Isteetiss kanneen Iraaq keessaa daawwatanii jiran.
Ibsi Bahe Qaama Jijjiiramni Itti Dhufee fi Uummata Bakka Hin Buuneetu Baase: Mootummaa
Ibsi bahe sun akka jedhutti, haleellaan sun, waahiloota naannoo sanaa wajjiin qindeessuun ka geggeessame yoo tahu, gochaalee Al-shabaab dhiheenya raaw’ate kan humna waraanaa Somaaliyaa irratti illee haleellaa geggeessuu isaa of keessaa qabuuf deebii kennuuf ka geggeessame.
Ibsi barii White House irraa kenname Yunaayitid Isteetis Iraan qaruma meeshaa waraanaa akka oomishitu hin eeyamtu ka jedhu irra deebi’uun beeksise.
Ibsi boordii walabaa kan hayyootaa biraa kenname talaallii Astraazeneekaaf danqaa boodana isa mudate. Sababaa dhiiga ititcha jedhme waliin wal qabatee biyyoonni Awrooppaa hedduun talaallii kana fudhachuu dhaabanii jiran.
Ibsi borumtaa gumii IHADEG jalqabee kennamanii fi gabaasaaleen sabaa himaalees kanatti fuuleffatanii jiru. Sabaa himaan mootummaa itiyoopiyaas bulchiinsa gaarii ilaalchisuun gabaasaalee ennaa dhiyeessan dhaga’amaa jiru.
Ibsichaaf ka deebii kenne Ministiriin Dhimma-alaa Itiyoophiyaa immoo “Kan nama gaddisiisu,” jechuun kun akka dhimma keessoo biyya walabaa tokko gidduu seenuutti kan ilaalamu tahuu dubbate.
Ibsichi akka jedhutti haa ta’u malee uummati Tigraayii fi mootummaan isaa balaa waraanni fidu waan hubatanii fi ajendaan isaanii ijoon nagaa buusuu, dimokraasii babal’isuu fi bulchiinsa gaarii mirkaneessuu akkasumas gama maraan martinuu kan irraa fayyadamu misoomaa saffisuuf hojjetaa jira.
Ibsichi dabaluudhaniis, badhaasni Kabajamaan kun jijjiirramaa ajaa’ibsiisaa hoggansa Dr. Abiyyin dhufe agarsiisuu eera.
Ibsichi, duula fixiinsa sanyiitu raawwatamaa jira jechuun kan paatriyaarikchiaan ibsame raawwatamaa kan jiru keessaa qaama murtaa’e qofa jedha. Wixata darbe muummichi barreessaan siindoosiin waldattii Abuna Yooseef ibsa kennaniin, ibsi paatriyaarikichaa sinoodoosicha bakka hin bu’u jechuun ibsanii turan.
Ibsichi itti dabaluu dhaan boordiin filannoos faallaa seeraa kan ta’eef aangoo isaaf hin kennaminiin yeroo filannoo dheeressuu hin danda’u jedha. Mootummaan biyyattii heera irratti hundaa’uun filatame yeroo waggoota shanii qofaa kan qabuu fi kana immoo boordiin filannoo dheeressuu hin danda’u jedhee jira jedha Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa.
Ibsi dhaabbatichi baase akka addeessetti, bulchiinsota naannoo Amaaraa, Oromiyaa, Tigiraay, Sabaa fi sab-lammotoaa fi uummatoota Kibbaa keessatti manneen barnootaa haaraa toorbaa fi ka biroo kudha-toorba ijaaruu dhaa ala, boollawwan bishaanii 83 fi burqaalee bisheenii toorbaatamii ja’a cimsuutti dabalee, waaltaaleen bishaan qulqulluu 159 akka ijaaraman beekamee jira.
Ibsi dubbi himaa presidaantii Femi Adesina biraa ba’e akka jedhutti przidaantichi dilbata galgala deemuuf kan karoorfatan yoo ta’u ijoollee durbaa sana waliin wal arguuf imala isaanii yeroo hanga tokkoof tursan.
Ibsi Embaasichaa itti dabaluu dhaan Televiziyoona BBCn kan darbe gabaasi daa'imman yeroo yerootti du'u jedhu dhugaa qabatamaa fi rakkoo sana hanqisuuf qophee jiru kan hin agarsiisneef ol kaasee kan afarfame ittiin jedhee jira.
Ibsi embasii Ameerikaa kan Finfinnee jiruun ba’e akka jedhutti walii galteen sun uummati Ameerikaa jajjabina Itiyoophiyaaf investii gochuuf cicha inni qabu cimsee yaadachiisee jira jedha Meleskachoo Ammahaa Finfinnee irraa.
"Ibsi gaazexeessotaaf kenname ""Ibsa mana maree nageenya biyyoolessaa irraa"" kenname yoo jedhu ibsa sana kan kennan ministeera ittisaa fi itti gaafatamaa waajjirichaa obbo Siiraaj Fageessaa ti. Labsicha hojii irra oolchuuf illee waaltaan ajajaa ykn komaandi poostii haaraan kan hundeeffamu ta'uu ibsaniiru."
"Ibsi gaazexeessotaaf kenname ""Ibsa mana maree nageenya biyyoolessaa irraa"" kenname yoo jedhu ibsa sana kan kennan ministeera ittisaa fi itti gaafatamaa waajjirichaa obbo Siiraaj Fargeessaa ti. Labsicha hojii irra oolchuuf illee waaltaan ajajaa ykn komaandi poostii haaraan kan hundeeffamu ta'uu ibsaniiru."
Ibsi gaazixeessotaaf kenname kun keessumaa gama fannoo diimaatiin deggersaa fi yaaliin gargaarsa namoomaa kenname kan itti ibsame ture. waldaan kun hanga yoonaa Tigraay keessaa namoota 340,000 dhaqqabuun isaa ibsame jira. kanaafis doolaarri kummi $900 baasii godhamuun beekamee jira.
Ibsi gamtaa humnoota US biraa har’a ba’e akka jedhutti Abu Jandal al-Kuwaiti kan ajjeefame haleellaa samii irraan Wixata darbe Tabqa Dam cinatti geggeessameen ta’uu ibsee jira. Gabaasi sun akka jedhutti Abu Jandal miseensa koree waraana IS duraani ture.
Ibsi hara ministrii ittisaa itiyoopiyaan kenname wal dhibdeen mootummaa fi IWEHAT gidduu jiru erga jalqabamee booda isa jalqabaa ti. Ibsa kana kan kennan itti aanaa waraana walii gala jeneral Biraanuu Juulaa Kibxata galgalaa qabee waan uumame tuuta oduuf ibsaniiru.
Ibsi har’a waaltaa ajajaa Yunaayitid Isteetis kan Afriikaa biraa ba’e akka jedhutti haleellaan samii irraan geggeessame sun haleellaa leellistoonni Islaamummaa michoota isaa irratti geggeesse ijaa ba’uuf jecha. Itti aanaa daayiriktera AFRICOM kan ta’an Birgaadeer Jeneraal Miguu’eel Kastelaanoos akka jedhanitti gareelee shororkeessotaa irra dhiibbaa keenyu duula isaanii addaan kutuu dhaan michoota keenya Somaaliyaa deggeruu itti fufna jedhan.
Ibsi harra, Jimaata Amajii 31 marsariitii Ministera Maallaqaa Yunaaytid Isteets irratti bahe angaawonni Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan barreessaan dhaabatichaa fi pirezdaantiin Baankii Addunyaa bakka argamanitti marii guyyaa sadi’ii (Amajjii 28 -31,2020) booda waliigaltee irra gahuu beeksise.
Ibsi himannaa sun akka jedhutti haleellaaleen sun kan raawwataman prezidaantii Us fi hoogganoota boodatti hafoo Saaudii kanneen shorokeessummaa deggeran gidduutti wal ga’iin geggeessamee torban tokko booda. Gareen IS itti gaafatama fudhachuun jarri kun haleellaa suukaneessaa sana keessaa harka qabaachuu isaanii mirkaneessa jedha ibsichi.
Ibsi hoogganoota Gurmuu G7 ofiin of bulchuun Hong Kong akka mirkanaa’u gaafachuun Chaayinaa biraa mormii cimaa dhaqqabsiise.
Ibsi Humna waraanaa Yunaayitid Isteets irraa bahe akka jedhutti, loltoonni sun, kaleessa galgala humnoota naga-eegumsaa Afgaanistaan waliin haleellaatti yeroo bobba’anitti ajjeesaman.
Ibsii aangawoonni bulchiinsa naannoo Tigraay kennan akka jedhutti waraanni isaanii hanga ammaatti sochii of-irraa ittisuu keessa akka ture ibsee ammaan booda garu gara tarkaanfii fudhachuuttu ce'uu isaa ibsee jira.
Ibsii ba’e akka jedhutti haleellaa samii irraa gaggeffame Kanaan siviloota keessaa kan madaa’ees ta’e du’e hin jiru.Yunaaytid Isteets haaleellaa akkasii digdama caalaa waggaa kana keessa Somaaliyaa keessaatti gaggeesiee jirti.
Ibsii jaarmayaan kun baase akka jedhutti magaalattii keessa hospitaalonni jiran gargaarsa wal’ansa hatattamaa akka barbaachiisu, hanqiinnii ogeessoota fayyaa akka jiru kana malees bishaanii fi ibsaan akkasumas Dawaaleen akka hin jirre hubachisee jira.
Ibsii jedhan kun ka kalee Koreen hojii raawachiftuu ODP warra nagaa hin barbane naannoo gooluutti jira.
Ibsii kennamee kunis gargaarsa dhala namaa Tigraay keessaa, deebisanii dhaabuu fi dhiittaa mirga namooaa achitti gaggeeffame jedhame of keessaa qaba..
Ibsii koreen qindeessituun hiriiricha baasee akka jedhutti hirirrii kun mummicha ministeera Itiyoophiyaa Aniyyi Ahmadiif deggersa qaban dhageesisuuf ta'u ibsee jira.
Ibsii kunis Oromiyaa keessatti mormiin guyyaaa lamaaf gaggeeffamee keessatti tasgabbiin akka bu'u akkasumas ummannis jireenya isaatti idileetti akka deebi'u waamicha dabarsee jira.
Ibsii kun xumuura irratti paartiileen siyaasaa kanneen heera biyyatti fudhachuun karaa nagaa qabsaa’uuf barbaadan waliin dubbachuuf qophii ta’u ibsee haala kanaanis paartilee siyaasaa morkitoota ta’aniif waamicha dhiyeessuu isaa yaadachisee jira.
Ibsi imaammataa kan tokkummaa mootummootaa COVID-19 fi fayyummaa samuuf tarkaanfii fudhatamuu qabu ilaalchisuun muummicha barreessaa Antooniyoo ba’e dhimmootii sababaa rakkoo kanaan as ba’an xiinxaluu dhaan yaadawwan illee dhiyeessee jira.
Ibsii maqaa mummicha ministeera Sudaaniin ba'e tokko akka jedhutti garu, humnootiin nageenyaa kan Sudaan hojii biraaf bobba'anii deebi'aa ituu jiranii waraanni Itiyoophiyaa haleellaa irratti banee jedha.
Ibsii midiyaaf ergamee fi beeksisii balbala masaraa mootii kan Baakinghaam Paalaas jedhamu irratti maxxanfame akka agarsiisuutti mootiin Fiiliip umrii isaanii 99tti du’an boqotanii jiru.
Ibsii Ministeera Barnootaa Baase Maal Jedha ?
Ibsii Ministeera Barnootaa Baase Maal Jedha ? Kutaa 2ffaa
Ibsii ministii haajaa alaa Jarmanii biraa har'a ba'e meeshaleen kun maalfaa akka ta'an hin ibsine. Akkasumas kana kan erge kaampaanii isa kam akka ta'e maqaa hin dhoofne.
Ibsii ministirii haajaa alaa Amerikaa irraa dhufelleen yaadauma kana jedha.Namaa fi qabeenna tana irratti lubbu dhabee hin gaddinaa kun waan nama yaaddessaati jedha.
Ibsi isaan har’a kennan immoo dhimmootii hedduu irratti ejjennoo isaan qaban kan daran ittiin mul’ate ture.
Ibsi isaanii haaraan mala haaraa US ittiin biyyoota kan akka Chayinaa, Kooriyaa Kaabaa, Raashiyaa fi Iraan itti keessummeessitu kan adda ba’e utuu hin ibsin Baayiden micchoota rakkoo addunyaa dura dhaabbatan dhaqqabuuf karoora qaban ni ibsu jedhamee eegama.
Ibsi isaanii kun garuu dhaabolii mirga namaa kan akka Freedom House fi HRW gabaasa isaan mirga namaa fi dimokraasii biyyattii keessaa ilaalchisuun baasan waliin kan wal dha’u jechuu dhaan Joonii Kaarsen`gorsaa adda waaltaa nageenyaa US kan ta’an Johny Carson yaada gama isaanii akka kennaniif gaafatamanii: wendy Sherman ministrii dhimmi alaa keessatti dhimmi imaammataa irratti nama hojjetan akkasumas kabajaa qaban waan ta’aniif yaada isaan kennan irratti kallattiin yaada kennuu baadhuus kan ani jechuu danda’u tokkichi jedhan Joonii Kaarsen: Kan ani jechuu danda’u tokkichi Itiyoopiyaan aadaa dhumaan michuu cimtuu ameerikaa ti.
Ibsii waajiira mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad biraa ba'e akka jedhutti humnootiin ittisaa kan biyyatti imaltoota gama daangaan deddebi'an qorachuun omishaalee karaa seeraa dhufan qofa biyya seensiisu
Ibsii waajira prezidaantii biyyatti Ibraahim Keytaa biraa ba’e akka jedhutti mummichi ministeeraa fi miseensonni mootummaa kanneen biroon aangoo gadhisuu isaanii prezidaantichii simatanii jiru.
Ibsii Waayit Haawuus baase akka jedhutti Traamp gita isaanii kan koriyaa kaabaa waliin qofaatti kan dubbatan yoo ta’u turjuumaana qofatu isaan waliin jira.
Ibsii Waayit Haawuus baasee akka jedhutti prezidaant Baaydin afeerraa kana simatanii jiru.weerara vaayrsii koronaaf jecha walgahiin kun attamitti akka gaggeeffamuu garu hin ibsamiin jira.
Ibsi koree hoji raawwachiistuu IHAGDE yaada angawoonni mootummaa adda addaa kennan of keessaa qaba. Dhimmi maaster planii fininnee fi dhimmi uummata naannoo Amaaraa kan Qimaant karaa nagaan dhiyaachuu danda’a ture jedha ibsi sun.
Ibsi Koreen Hoji-raaw’achiistuu ADWUI Baase Rakkoo Biyyattii Hammateef Furmaata Hin Ta’u Jedhu Hoogganaan Paartii Mormituu
Ibsi kun akka jedhutti barattoonni fuula duraan master plaanii Finfinnee mormuu dhaan dudduubaan garuu nageenyaa fi guddina biyyattii kanneen gufachiisan gareelee shororkeesotaa ta’uu isaanii ifatti kanneen ragaa ba’an irraa humnoota ajaja fudhatan waliin hariiroo akka qaban dubbata ibsi kun.
Ibsi kun akka jedhutti iyyannaa yeroo yerootti isa ga’u irratti hundaa’uun qorannaa geggeesse adeemsa mana murtii ilaalchisee ba’ii qorannaa argateen mana hidhaa Maa’ikelaawwii keessatti dararaa hamaan raawwachuu isaaf lammiiwwan qaama hi’achuu, miidhaa yaada sammuu fayyuu hin dandeenye darbees kan keessatti du’an ta’uu hubachuun danda’ameera.
Ibsi kun akka jedhutti, jijjiirama biyyoolessaa muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed geggeessaa turan irraa ka madde – hiriiroo dinagdee naannawa Gaanfa Afrikaatti uumuutti ka fuuleffate – walga’iin hoogganoota sadeenii, marii jalqabaa baatii Fulbaanaa magaalaa Asmaraatti, hoogganoota sadeen gidduutti geggeessamee ture, hojii irra oolfama isaa hordofuuf ka geggeessame tahuun beekamee jira.
Ibsi kun, Ayyaana Irreechaaratti Mormii ture booda namoonni humnoota nageenyaa jalaa dheeffutti boolooti kufanii dhummuu isaanii eeree, ergasiimmoo hallichii maalii fi akkamitti akka ummamee, lakkoofsi namoota lubbuun bade gabaafamuu bayyee adda ta’uusaa, akkasumas gahee humnoonni nageenyaa eegumsa mootummaa taphatan laalchisee odeeffannoon hoggantoonnii biyyattii irraa kennamu ummata biratti amantii waan dhabeef mormiin ka’u tarreessa.
Ibsi kun dabaluudhaniis, Mootummaan Finfiinnee dabalatee bakkaa hedutti tajaajila interneetii moobaayilii cufuurra, rakkina biyyattiin keessa jirtu furuudhaa hojiiwwaan fayyadan irratti akka xiyyeeffatu waamicha dhiheesse, kessumattu qaama walabaan haala jiru qoratu naannoo oromiyaa, fi Amaaraa akka seenan heyyamuu fi akka isaan qaamoota gama lamaanuu dubbisaniii dhugaa jiru madaalan haala mijeesufiin han duraa ta’u qaba jedha.
Ibsi kun itt fufuu dhaan biyya keenya keessatti bulchiinsi mootummaa gara gara qajeelfama mootummaatti akka jijjirramu gochuuf duwwaa irraa ka’us ta’e ce’umsa battala raawwate hin simatu jedha.
Ibsi kun itti dabaluu dhaan biyyi Itiyoopiyaa biyya guddoo ka sabaa fi sablammoonni hedduun keessa jiraatan taatus uummanni guddichi kan akka Oromoo fi Ogadeen kan keessatti hachuucamani jedha.
Ibsi kun itti dabaluu dhaan wabiin nyaataa gad bu’aa adeemuu isaan dursaan kan miidhaan irra ga’u ijoollee umuriin isaanii waggaa shan gad ta’an, dubartoota ulfaa fi haadholii harma hoosisan gara waaltaa itti nyaachisan dhufaa jiraachuu isaanii ibsee jira.
Ibsi kun kan dhaga’ame muummicha miniseeraa Maleeshiyaa Muhiyiddin Yassin fi kan Bruneeyi Sultaan Hassanal Bolkiihaa gidduutti mariin erga geggeessamee booda.
Ibsi kun kan inni ilaallatu keessumaa aangoo irraa buusuuf muuduu akkasumas adeemsa gamaaggama Dire dhawaa keessatti geggeessamee.
Ibsi kun madda oduu kanaa hin tuqin jira.
Ibsi kun tilmaama galii guyyaa dhiyeenya kaa’ame ilaalchisees humna daldaltootaa yaada keessa kan hin galchineef guutuu biyyattii kan jeeqe ittiin jedhee jira. Lammiiwwan dilaala ykn gibira baasuu qabu jechuu dhaan tilmaamni galii guyyaa kun garuu ka duuchaatti hojjetame, kan lammiiwwan biyya isaanii keessatti walabummaan hojjechuuf mirga qaban kan murteessuu fi jireenya uummatichaa rakkoof kan saaxilu jedhee jira ibsi paartichaa.
Ibsi Ministeera Barnootaa Federaalaatiin kennames kan dogoggora of keessa qabu fi Sagantichis kan sadarkaa wixineetti jiruu malee mirkana hin arganne jedhan Hogganaa Biroon Barnoota Oromiyaa Dr. Tolaa Bariisoo.
Ibsi Ministeera Barnootaa Rood map yookiin Sagantaa haarawa jechuun baasee keessatti Qormaanni kutaa saddettaffa kan sadarkaa Federaaliin kennamu jedhamee ibsame dogogoraa fi kan sirri hin taane ta’u Biroon Barnoota Oromiyaa beeksisee jra.
Ibsi Ministeerri Fayyaa keeniyaa kaleessaa fi harra qofaa biyyattiitti namootni 38 Vaayresii Kooronaan lubbuun darbuu agarsiisa.
Ibsi ministrii dhimma alaa Turkii tarkaanfiin sun wal ta’iinsa keenya NATO waliin kan wal hin simne kan seera tumtoonni shororkeessotaaf maal na dhibdee dhaan beekkannaa kennuu ti jedhe.
Ibsi mootummaa biraaTV biyyattiin kenname sodaan vaayiresii koronaa jiraatu iyyuu dhibee Tibooneen wal’aasaaf mana yaalaa seenaniif hin ibsine.
Ibsi Murtii Naannoo Tigraay Yunaayitid Isteetis Biraa Dhiyaate
Ibsi muummicha ministeeraa Abiy Ahimed kan guyyaa kaleessaa inni ijoon mootummaan isaanii adeemsa seeraan alaa irratti tarkaanfii cimaa fudhachuu jalqabuu isaa kan mul’isu jechuu dhaan hoogganaan garee mormituu dubbatan.
Ibsi muummicha ministeeraa Abiy jedhan Dr. Biraanuun mootummaan tarkaanfii seeraa fudhachuu jalqabee fi itti fufiinsaanis fudhachuuf kan yaade kan itti mul’ate ta’uu kan amanan ta’uu dubbatan.
Ibsi poolisii London akka jehutti Aliin kan du’e miidhaa hamaa irra ga’een yoo ta’u, garuu dhukkuba durumaan qabu ykn konkolaataa sanaan balaa irra ga’een du’uun isaa hin beekamiin jira.
Ibsi prezidaantichi torban dabre fuula Twiiterii isaanii irratti maxxansan akka agarsiisutti, waan qorannaa jala jiran fakkeessa. Akka waan adamsamaa jiraniitti eeran. Abbukaatoolee isaanii keessaa tokko ka ta’an – Jeey Sekuloo garuu, ni haalan. Prezidaant Traamp qorannaa jala jiraachuu isaanii ka mirkaneessu ragaan sirnaawaam akka hin jirre dubbatan.
Ibsi sun akka jedhutti Ameerikaan lakkoobsa diplomaatotaa fi hojjettoota embasii Mooskoo fi qoonsiilaa keessa jiranii qixxee diplomaatotaa fi hojjettoota embasii Raashiyaa kan US keessa jiraniin akka qixxeessitu gaafanna jedha.
Ibsi sun akka jedhutti manni maree gamtaa sun baatii Caamsaa bara 2103 kan geggeeffamu filannoon walii galaa kan nagaa haqaa fi wlabaa akka ta’u akka ta’uuf waan danda’e mara gochuuf qophaa’aa jiraachuu beeksise.
Ibsi sun gara jabinaan dararaan kan raawwatamu Maa’ikelaawwii keessatti qofaa utuu hin taane buufataalee poolisii Federaalaa fi ka naannoo mana hidhaa hidhamtoonni yeroof keessatti hidhaman kan dabalatu ta’uu ibsee jira.
Ibsi sun itti dabaluu dhaan hidhaan kun diraamaa qindaa’e kan sirnichaa ta’uu itti dabalee akkuma baratame filannoo bara 2007 namoota dararuu fi waliin dha’uu dhaan fudhachuuf tarkaanfii jalqabaa fudhatame jennee amanna jedha ibsi kun.Gama biraatiin immoo haati warraa obbo Andargachew Tsige aadde Yemisrachi H/Maariyaam qabamuu abbaa warraa isaanii kan dhaga’an isaan wixata irra qabamanii gaafa jimaataa ta’uu dubbatan.
Ibsi sun itti fufuu dhaan qaamotiin mootummaa kanneen badii dalaganiif obsa hin qabnu, haqa barbaachisu ni mirkaneessina, kanneen miidhaan irra ga’eef hirpha ni baafna jechuun kan waadaa seenan hojii irra oolchu yoo ta’e waldattiin obsaan eegaa kan turte ta’uu dubbata ibsi kun.
Ibsi sun kan prezidaanti Doonaald tramp Washingtonis haleellaa xayyaara nam maleeyyii geggeessameef Teeraantu itti gaafatamuu mala jedhani waliin kan walfakkaatu yoo ta’u, garuu qorannaa itti dabalaa barbaada jedhan.
Ibsi sun Kooriyaan Kaabaa Ameerikaa dhaaf soda guddaa taatee yeroo dheeraaf turti jechuun akeekkachiise.
Ibsituu - Walitti Bu'iinsa Tigraay Keessaa
Ibsitu - Walitti Bu'iinsa Tigraay Keessaa
Ibsi waajirri isaanii baases kanuma calaqqisa. Muummichi-ministaraa Abiyyi, Aadde Birtukaan Miidhagsaa, walitti-qabduu Boordii Filannoo Biyyoolessaa gochuun enana paarlaamaaf dhiheessuun, mootummaan filannoon dhufu ifaa fi haqa-qabeessa akka tahu eeyuyyuu caalaa murachuu isaa agarsiisa – jedha – ibsi waajira muummee-ministaraa irraa bahe sun.
Ibsi waaltaa ajajaa US kan Afriikaa irraa ba’e akk jedhutti loltuun biyya michuu ka biroo irraa ta’e tokkos ajjeefamee jira. Biyya kam irraa akka ta’e garuu hin ibsamne.
Ibsi waaltaa amantii sun loltoonni Eertraa Tigraayiin seenuun sirrii miti, kanaaf hatattamaan achii ba’uu qaba kan jedhe yoo ta’u akkasumas humnoonni naannoo Amaaraa naannoo sana gama dhiyaa fi kibbaa keessaa ba’uu qaba jedhee jira. ibsi sun itti aansee, lolli naannoo Tigraay keessatti geggeessame, kan injifates injifatames kan hin qabaanne, lubbuu hedduu kan galaafate, sadarkaa addunyaatti kan beekaman Gadaamii Debredaamoo fi al Nejaash kan mancaase fi manneen amantii kaansi kan barbadeesse waan ta’eef haal duree tokko malee dhaabatee gareen wal lolu gara marii nagaatti deebi’uu qabu Gargaarsi namoomaas naannoo sana utuu hin ittifamin akka seenu waamicha dabarsee jira.
Ibsi waraana biraa ba’e akka jedhutti humnootiin hidhatan magaalattii kan seenan dhiigi utuu hin dhangala’in mootummaa deebisanii qabachuu yaaluuf jecha.
Ibsi waraana biraa kenname akka ibsutti lammiiwwan Israa’el ja’a haleellaa rookkeettii sanaan balaan madaa’uu irra ga’ee jira.
Ibsi White House biraa ba’e akka jedhutti mariin sun ijaaraa dha. Dhimootii teknooloojii, danqaa taarifaa, qonnaa mata dureeleen jedhan kanneen irratti mari’atame keessaa ti.
ICAN gamtaa dhaabbatoota ka mootummaa hin ta’iin biyyaota dhibbaan lakkaawamanii irraa walitti-dhufanii yoo tahu, akka biyyoonni addunyaa walii-galtee dhabamsiisa meeshaa Niyuukilaraa ka Tokkummaa Mootummootaan tumameetti bulan jajjabeessuutti bobba’ee hojjeta.
ICC, International Criminal Court,Mana Murtii Wanjala Addunyaa qoratu The Heague jiru.
ICCn Hoogganaa Ripxe Loltoota Koongootti Balleessaa Itti Mure
ICCn jeeqama bara 203 keessa naannoo Daarfur dhiyaan wal qabatee yakka fixiinsa sanyii fi yakka faa namoomaan himatamanii ajaja hidhaa irratti dabarse. Al-Bashir lootee seentummaa Daarfuur keessaaf deebii kan kennan hidhattoota Jaanjawid erguu dhaan hanga uummata 300,000 ajjeesanii kanneen miliyoona 2.5 ta’an immoo qe’ee ofii irraa buqaasan.
Icelandbiyya diqqayyoo ummatii isiilleen nama 335ti.Jabeenna hedduun himatan taatullee hardha hin taaneef.
Iceland PM Quits in Panama Papers Fallout
ICGtti xiinxalaa dhimmi Somaaliyaa kan ta’an Omar Mahmood, walii galtee dhabuun sun adeemsa filannoo miidhuu mala jedhan.
ICRC fi Koreen Fannoo Diimtuu Itoophiyaa nama 100,000 godina Gediyoo, anaa Kucheree keessatti gargaaruutti jiran.
ICRCn nama godina Gujii aanaa Kocheretii fi godina Gujii Dhiyaatii baqate dhaqee laalee gabaasa kana baase.
Iddoo Gumii Paartii Ripaablikaanootaa Jijjiruuf Jirra: Traamp
Iddoo hanga tokko dhaqqabuun rakkisaa dha.Waa'een nageenyaas waaan jiruuf eegumsa jalatti ministeerrii nagaa fi jaarmayoonni adda ddaa kan gargaarsaa hojii gargaarsa raabsuu gaggeessaa jiru jedhan.
Iddoo hanga tokko keessatti immoo weerara ammaan dura baratamee dacha 20 dabalee jedha jaarmayaan kun.
Iddoo hundumaatti hiriirrii nagaa gaggeeffaee kun nagaan xumuramuu aangawoonni naannoo ibsanii jiran.Garu Godiina wallaggaa bahaa magaalaa Guddattuu Arjoo keessatti uummanni eega hiriira ba’e booda bulchaa magaalatti kan ta’an Obbo Dabalaa Imaanaa hiriirtootaan bakka bu’aa keessan kan ta’an namoota shana filadhaa jechuu isaanii kan ibsan hiriirtoonni booda garu namoota shanan uummanni filee kennate bulchiinsa magaalaa keessatti dorsiifamaa akka jiran ibsame jira.
Iddoo Kanatti Sin Arga Jedhee Hin Eegne: Hogganaa Koriyaa Kaabaa
Iddoolaa gugurdoo isiin qabdu 6 keessaa teesso mootummaa isii, Onoluulluutti caala.
Iddoolaa isii ta daawwiif itti yaa’an keessaa Isla de MargaritafiLos Roquesarchipelagofa. Haroolee isii ta biyyee adii faatii lafa addunyaan dharraatuuf.
Iddoon ibiddi kun itti qabsiifame bantii gaarichaa irra waan taheef bakka uummatni jiraatu irraa gara kiiloo-meetira kudhanii fagaata. Haga ammaa miidhaan lubbuu namaa irra gahe hin jiru, akka hojjetaan Mootummaa kun jedhanitti. Ibiddicha qabsiisan, jedhamuun kanneen shakkaman soolanoonni sadii qabamanii jiran, ka jedhan, Obbo Lataa Shanee umuriin isaanii waggaa kudha-afurii haga kudha-toorbaa tahuu dubbatu. Qorannaan isaa amma illee kan itti fufee jiru tahuu dubbatu.
Iddoon ijoolleen durbaa sun waggaa lama dura irraa butamanii fudhataman, manni-barnootaa sadarkaa lammaffaa ka mootummaa manca’ee, caccabaa lafa tuulame qofa lafa sana irraa mul’ata. Manni-barnootaa sun akka deebi’ee ijaaramuuf jecha, bakka sanaa jigsame. Garuu, haga ammaatti hin ijaaramne. Chibookii fi magaalaaleen naannawa sana jiran mana-barnootaa malee hafan.
Iddoon kun itti gaggeeffamees bulchiinsa naannoo Amaaraa godiina bulchiinsa gosa Awii kan aanaa Gwangaa ganda Moxaa keessatti ta'uun ibsamee jira.
Iddoon saden kun magaalaa Arsii Nagallee, Kofalee fi Dodolaa ta’uuu ibsan. Arsii Nagallee keessatti namni tokko Kofalee keessatti namni 2 du’u ibsanii magaalaa Dodolaa keessatti lubbuun namaa darbuu bira taree qabeenyaan gubachuu ibsan. Iddoo sadeentti waldaan Kristaanaas ta’e Masjiidi gubate gonkumaa hin jiru jedhanii kanneen lubbuu keenyaaf sodaanna jedhan dheessanii waldaa kristaanaa magaalaa Dodolaa tokko keessa buufatanii akka jiran dubbatan.
Iddoon sun vaayiressii koronaa dabarsuuf carraa hin ballsine poolsii fi koreen fayyaa akka tohatu gaafatan.
Iddoo sana Tigraay dhiyaa jedhanii waamuun sirrii miti jedhanii ammaan dura gaaffii eenyummaa kaaftan jedhamuun namoonni iddoo sanaa kaafaman 500,000 caalaan amma deebi'aa jiru jedhu.
Iddoo sanatti kanneen argaman abbotii amantii fi hogganoonni siyaasaa hiriirtootaaf haasawaa dhageesisanii jiru.Kantibaan bulchiinsa Dirree Dawaa Ahmed Mohammed Buh Moxaa keessatti masjid gubamuu balaaleeffatanii uummanni musleemaa garu Kristaanootaa eeguu qaba jedhan.
Iddoo tokko tokkootti looltoonna bobba’anii dhukkubsattonni gara mana ofiitti akka deebi’an gochaa akkasumas hojjattoota wirtulee fayyaa sodaachisaa akka jiran gabaafamee jira
Iddoo tokko tokkotti sochii uummataa galgalaa kaasee halkana guutuu ugguruuf labsii ka'amee cabsuun gaggeessan.
Iddoo tokko tokkotti waraanni mootummaa sobee alaabaa Adda Bilisummaa Oromoo qabachuun “nuti ABO dha” jechuun uummata gowwamsaa akka jiran dhageenyee jirra, kanaanis namoota adda baafatee himachuuf itti gargaaramaa jira jedhan. Keessumaa galgala galgala mana namaa cabsanii seenuun ni hidhu ni reebu. Maaliif mootummaan kana akka godhu nuuf hin galu, jedhan Obbo Mulaatuu Gammachuu.
Iddowwan hafan maratti hojiin galmeessuu kun xumuramuu Bordiin Guutuu Biyyaa Beeksisee jira jechuun Addis Chakkol gabaasee jira
Idiris akka jedhetti waajjira nageenya naannoo Tigraay ganama sa’a sadii irratti dhaqee meeshaan sun isniif qophaa’eera, isiniif feena naan jedhan anis tolen jedhe. Galgala sa’a sadii irratti kilaashii 10 fi rasaasa 1000 fidanii dhufan,konkolaataan sun rasaasa 300 ol waan hin baanneef 280 waliin nuu kennan jedhee afaan Oromoon dubbate Idiris.Meeshaan waraanaa sun karaa Baatii fi Karrayyuu darbee Bishooftuu fi Finfinnee seenee ayyaana Ireechaa irratti jeeqama uumuuf yaadamee jechuu dhaan tajaajilli ragaa fi nageenya biyyoolessaa beesisee jira.
Idoolaan Canary tun lafa Ispaanishiiti Afrikaa gama Kaabaati karaa Awurooppaatiin taakkanii abdatan.
Idoo sana guutuuf jecha, namni Prezidaantii duraanii Baraak Obaamaan dhiheeffamanii turan – Abbaan-murtii Meetrik Garlaand, mana-maree murtii seeraa Ripublikaanonni sagalee wayyaba keessatti qabaniin otuu hin raggaaisamiin hafan.
“..ifaajjee nagahaa fi wal-ta’iinsaaf godhan akkasumas walitti bu’iinsa daangaa biyya oollaa, Eertiraa, wajjin ture furuuf murtee kutannoodhan fudhatanif,” badhaasni Noobeelii 100ffaa, kan baranaa kabajamoo Dr Abiyyi kennamuu isaatin nu’is gammachuu kana ummata Itoophiyaa fi Muummicha Ministiraa wajjin hirmaanna, jedha ibsi Immaasii Yunaaytis Isteetsin Jimaata harraa, Onkoloolessa11 bahe kun.
Ifaajjii guddaa hariiroo Eertiraa wajjin ture deebisee ijaaruuf godhe malees, Dr Abiyyi, kutannoo fi amantaa sirna dimookiraasii fi bulchiinsa hunda hirmaachisu ijaaruuf qabu, akkasumas dirree siyaasa balliisuu fi walabummaa piresii jabeessuudhan, hidhamtoota siyaasaa bilisa baasuudhan,Itoophiyaa dinagdeen ceesisuu irratti waan guddaa agarsiisera, an jedhu, ibsi Imbaasichaa, “Yunaaytid Isteets kana bira dhabbachuu fi qarqaaruuf kutannoon qabdu ammas itti fufa,” jechuudhan xumura.
Iftaan ammoo Kanadaa fi US waliin taphata. Abbaan moohame maruma maree Arjentiinaa afaan bu’ee wannii taate taati.
Iftaanii achi aantu ammoo Senegaalii fi Meksikoo Faransaay Xaliyaana, Amerikaa fi New Zilaanditti waliin taphata.Dorgommiin tun guyyaa 10n duubatti dhumatti
Iftomiina silaa arguu feene hin arginine jedhanii dhuma irratti fala barbaachuu kan qabu nu ta’u qaba jedhan.
"Iftuu Kebbedee warra MInistera Haajaa Alaa Amerikaa duratit hiriira bahe keessaa tokko. ""Biyyii sun wanti tasgabbaahuun irra jiraatuuf asi dhufe.Laftii keennas nuhis rakkinnii nu gahe,”jette."
IGAD ammoo akka jecha ambaasaaddera kanaatti deemsa kana hin deeggarti.
IGAD, gamtaa Awrooppaa fi dhaaba misooma Austriyaa waliin sagantaalee hojii irra jiran kan deggeru walii galtee Euro miliyoona 42 ka mallatteesse ta’uu ambaasaaddor Maa’iliim ibsaniiru.
IGAD immoo, fedhii gam-lameenii gidduu dhaabatee wal-madaalsisuuf carraaqaa jira.
I/G/B koominikeeshiinii godina Booranaa aabba Galma Boruulleen gafiin ijoolle gaafii teenaa jedha
Iggitamtoota : Uummanni Oromoo Akka  Lubbuu Keenya Oolchuuf Iyyanna
Ihaab kun Akka gaazeexaa sudaan kibbatii South sudan post jedhamuti himetti, mootumaan ce’uumsaa sudaan dadhabaa waan ta’eef aangoo isaa warra biraatiif dabarsee kennuu qaba jedha.
IHADEG adaraa uummata irraa itti kenname miira itti gaafatama qabuun fiixaan baasa jechuu dhaan dura taa’aan dhaabichaa fi muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa H/Mariam desaleny dubbatanii jrian. Yeroo filannoo namusaan soso’an kan ittiin jedhan deggertootaa fi miseensota paartichaa illee galateeffatan. Mormitoonni immoo jecha muummicha ministeerichaa hin simatan jedha Eskinder Frew Finfinnee irraa gabaasa ergeen.
IHADEG bulchiinsa gaarii cimsuuf murannoo qabaachuu isaa dubbata. Kanas rakkoon kun sirriitti jiraachuu amanuu isaa kan beeksise gumii isaa kurnaffaa irratti ibsee jira.
IHADEG fi paartileen mormituu biyya keessa jiran 21 marii guddicha karoorfame dura qabxiilee marii isaanii irratti mari’achuun har’as itti fufee jira.
IHADEG Gaaffii Uummataa Hin Deebifne Jedhu Mormitoonni
IHADEG guddina dinagdee wayyaawaa galmeessisaan jira yeroo jedhaa jirutti filannoon kun geggeessama. Kun sagalee Medrek argachuu male dhabsiisa jettanii hin tilmaamtanii? Obbo Tesfayen akkas jedhan.
IHADEG hidhaa inni jala bultii filannoo biyyoolessaa eegale kun filannoo bara 2007 dhuunfachuuf tarkaanfii inni fudhate dha jedha ibsi paartichaa.
IHADEG hojii siyaasaa hojjechuu dadhabee dhibaa’umma ofiin yoo kufe, waraana hooggana uummati filate waliin itti fufu ta’uu qaba.
IHADEG injifannoo labse. Mormitoonni SAGALEE UUMMATAATU SAAMAME jedhan
IHADEG jalqaba waggaa haaraa irratti tarkaanfiwwan jijjiiramaa ni fudhatamu jedhe keessaa inni kun tokko. Ramaddii namootaa sirreessuu ykn taayitaatti muuduu fi kaasuu kaabinee. Muummichi ministeerichaa kanneen haaraa muudaman 21 mana maree bakka bu’oota uummataatti dhiyeessanii raaggaasisaniiru.
IHADEG karoorii isaa waca torban tokkoo hin caalu jedhu momritoonni
“IHADEG Uummataaf Oolmaa Ooluu Yoo Fedhe Mootummaa Tokkummaa Biyyoolessaa Haa Hundeessu” Mormitoota
Ihadeg waggaa 25ffaa biyya bulche kabajuu fi Qormaatii Biyyoolessaa Kutaa 12 hatame jedhamee hafuun irratti yaadii yeessan maal?
IHADIG nama isaa ta’e bulchiinsa naannoo Somaaleef ramadaa akka ture ibsuun amma garuu uummanni bakka buutoota isaa filachuu danda’auu qaba jedha.
"“I have the greatest birthday present ever this year, not only do I share the same birthday as President Obama but I get to meet him at a town hall meeting that will be held in Washington on that same day,"" says Nyamande."
IHIM erga jalqaba maxxanfamee yeroo baatii afurii hin caalle keessatti kitaaba Kuma 12 caalaan gurguramuu dubbata. Barreessaan kitaaba IHIM kun gam tokkoon Doktoora fayyaa beeladaalee yoo ta’u gam kaaniin barreessaa hog-barruu. Attamiin wal-ciina deemsiisa?
IHWEHAT/IHADEG mara injifate jedha. Naannolee dhaabota michoota ihadegn hoogganaman keessas ba’ii wal fakkaataan galmeessameera. Ba’iin filannoo naannolee 105 eegamaa kan jiru ta’uu isaaf fuula duratti beeksiamuuf jira jedhameera.
Iimaltoonni Digdamni Kora Sagantaa Qilleensa Naannoo La Tokkummaa Mootummootaa Naayiroobiitti Geggeessamu Irratti Argamuuf DeemaaTuran
Iityoohiyaan baqattoota hedduu simachuun Afrikaa keessatti iddoo duraa waan qabattee jirtuuf gumii kana irratti qooda guddaa qabaataa akka turte waajiira UNHCR dame Itiyoophiyaaf dubbi himaa kan ta’an Oboo Kissut Gabre Egzaaber ibsanii jiru.
Iityoopiyaan yeroo ammaa hawwaannisi akka wal horuuf haala mijataa kan ta’e rooba baatilee hedduu booda yeroo makaraa keessa jirti.
Ijaaramuun mana barumsaa bultii addaa kun barattootta dandeettii qabaniif carraa gaarii tahuu himan.
Ijaarramuu warshaa harree Shandoongi Dongi balaaleffachuudhan hawaasni magaalattii Fulbaana darbe keessa mormii geggeessun hin yaadatama.Gabaasa yeroo sanii dhaggeeffachuuf kana cuqaasaa.
Ijaarsa Buufata Konkolaataaf Jechuudhan Sheedii fi Konteeynarrin Keessatti Hojjatannee of Jiraachisnu Nu Jalaa Diigame
Ijaarsa Daandii haaraa magaalaa Amboo keessaaf jecha, “mana mootummaa keessa jiraannu yeroo gabaabaa keessatti diigaa, mana kireeffadhaa jedhamuun keenya nu mufachiise” jechuun komatu, jiraattota Ganda O3 keessaa hagi tokko.“Komiin jiraattotaan dhiyaate sirrii waan taheef furmaata barbaadaafii jirra” jedha – bakka-bu’aan Kantiibaa magaalichaa.
Ijaarsa gandeenii ilaalchisee dhiittaa mirga namaa ragaaleen mirkaneessan kan hin dhiyaanne ta’uu isaa, garuu uummata qubsiisameef waadaan seename hin guutamin hafuu isaa ykn immoo boodatti harkifachuu kun ta’uu baatus caasaaleen misooma bu’uuraa utuu hin diriirsamin namoonni qubsiisamuu isaanii gabaasi kun ibsee jira. Namoonni callisanii hidhamuu fi akkaataa hidhamtoonni itti qabaman akkasumas adeemsi seeraa jal’achuu ilaalchisee kutaa jalqabaa har’a dhiyeessina. Ministeerri dhimma alaa Us Johan Keryyn gabaasa qabiyyee mirga namaa addunyaa kan waajjirri isaanii barana baase irratti yaada kennaniin seenaa dhala namaa keessatti qabsoon kabajaaf geggeessamu humna gara fuula duraatti nu tarkaanfachiisu jedhan.
Ijaarsa hidha laga Abbayyaa ilaalchisee qaamonni fayyadamtoota ta’an martinuu walii galtee addaan hin cinnee fi marii araaraan akka itti fufuan gumiin miseensota gurraachota manni maree kan ‘black Caucus’ jedhamu kan jajjabeessu ta’uu ibsichi beeksiseera.
Ijaarsa kana keessatti manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa dhibba tokko, manneen barnootaa addaa afurtamaa fi manneen barnootaa bultii toorba kan hojjetaman tahuunis himamee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ijaarsa maneen waliinii Oromiyaa keessaa bulchiinsi Finffinee kalessa carraa itti baaseen wal qabatee mormiin naannoo Oromiyaa akka haarawatti eegale hardhas bakka garagaraatti dhagayamaa oole jira.
Ijaarsa nagaa dimokraasii fi misooma Itiyoophiyaa irra gaaddisuun balaa irra buufateera jechuu dhaan dura taaaan boordii dargaggoota Tigraay beeksiseera. Obbo Teklaay G/Medin gumii waldaa dargaggoota 9ffaa kan naannoo sanaa irratti haasaa dhageessiseen dargaggoonni Tigraay murtii bu’a qabeessa jedhan dabarsuun akka irraa eegamu yaadachiiseera.
Ijaarsa waaltaa daldalaa kanaaf bu’uurri kaa’amuun jalqabamee jira jedhan. obbo Ermiyaas akka jedhanitti gareen kun magaalaalee gurguddoo Itiyoophiyaa kanneen biroo keessattis waaltaa daldalaa wal fakkaatu banuuf karoorsan jedha Yonaataan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Ijaarsawwan Manneen, Karaawwanii fi tajaajilawwan biroo Arikaa, kanneen misooma dinagdee isheef bu’ura ta’an dursummaan geggeessuuf ka dhaabbatoonni uummataa ka’uu qaban yeroon isaa amma - jechuun illee waamicha dhiheessanii jiran.Walga'iidhuma dinagdee Afrikaa xiinxalu kana irratti kan haasawa godhan - rezidaantiin Baankii Misoomaa Afrikaa, Doonald Kaaberukaa, immoo, Imaammatoonni Afrikaaf baafaman sun hawwii murnawwan uummatoota biyyaa maraaf ka deebii tahan tahuu isaanii akka Ministaroonni Afrikaa sun hubachuu qaban akeekkachiisan. Misoomni hunda hammate, kan carraa hojii banuu fi dargaggootaaf carraa kennu dhababuun dafoon isaa maal akka tahu hubachuuf haala gidduu kana biyyoota Afrikaa gama Kaabaa keessatti uumame akka fakeenyaatti ilaaluun gahaa dha, jedhu - hoogganichi Baankii Misooma Afrikaa, Mr. Kaaberukaan.Dargaggoonni Afrikaa sochii dhiheenya agarsiisaniin hawwii qaban akka dubbatan illee eeran, hoogganaan dhaabbata maallaqaa kun. Konferensii guyyoota lamaaf Finfinneetti geggeessame kana irratti kanneen haasawa dhageessisan - namoonni kaanis “Afrikaan dargaggeettii tahaa jirti” jedhan.Umuriidhaanis yoo ilaalame lammiwwan Afrikaa biliyoona tokkoo ol tahan - umuriin isaanii waggaa kudha-shanii gadi. Walumaa-galatti uummatni Afrikaa dhibba irraa harki toorbaatamni immoo kan umuriin soddomaa gadii ti.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
“Ijaarsii guddoo nama gamamchiisa.”Yuniverstii tana Dr.,Bokkuu Xachee pirezidaantii itti filatnii hujiittiin jiran.
"Ijaarsii womaatuu hin jiru.Duwwaa gadi jechuuyyuu dandeenna.Karaa dhiisii qa’ee qulqullittiityyuu hin argtu.Galgala laftii dukkana,” jedha.
Ijaarsii yuniversitii Booranaa Akkuma Aadoyyee Durattiin Deemuutti Jiran, Bara 2020 Barannoota Jalqabuuf Hujiitti Jiran Jedhan
Ijaarsi kun baatii Adooleessa bara 2011 keessa konfraansii sadarkaa adunyaa Fraankfart Jarmanii keessaatti gaggeesuuf karoorfatee socho'aa jira.
Ijaarsi piroojektii jallisii Gudar- Faaxoo dhibba irraa harki 10 ol adeemsifamuu , Ministirii Bishaanii, Jallisiifi Annisaatti, komishinarri itti-aanaan Koomishina Misooma Jallisii Injinar Saamu’eel Huseen beeksisan.
Ijaarsi siidaa Abiishee Garbaa baroota dheeraaf gaafatamaa turee fi barreeffamni seenaa isaa dhalootatti dabarsus maxxanfamee jira, jedhan Obbo Darajjeen.
Ijaarsi Wiirtuu To'annoo Tiraafikaa teeknolojiin degarame Finfinnee eegalamee jira. Kan birrii miiliyoona dhibba 8 fi miiliyoona 35 gaafatu - ijaarsi wiirtuu to'annoo tiraafikaa kun yeroo xumuramu rakkoolee gama nageenyaa tiraafikatiin mul'ataan akka furuuf jiru dubbata - bulchinsii magaalaa Finfinnee.Ijaarsichi baatiilee 18 keessatti xumurama – jedhame.
Ija Koo Duratti Ijoollee Koo Bishaan Nyaachisan. Garu Dhiifama Godheeraaf: Dubartii Rwaandaa
Ijjeechaa jedhan tana ammoo mootummaa naannoo Oromiyaa irraa mirkanfachuuf yaallee dadhabne.
Ijjeechaan Goriillaa, sanyii qamalee dhiyoo tana Amerikaa paarkii magaalaa Sinsinaatii keessaa dubbii guddoon dhufte
Ijjeechaa shalaqaa Jaatanii nama hedduu keessatti himan.Akka aabba Guyyoo jedhutti warii qabso Oromoo gufachiise,nama miidhe, lubbuu galaafate ammaaf dahatullee gargaarsa ummataatiin seeratti hinuma dhiyaata.Olaantummaan seeraa hin kabajama.
Ijjeechaa tanaan baratoota doormii Maashoo fuula duratti galanitti shakkanii poolisiin qorachutti jiran.
Ijjeehcaa tanaaf ISIS-ti itti gaafatama fudhate.Akka muummeen ministera Beeljiyeem Chaarles Micheel jedhetti guyyaan kun guyyaa dukkanicha.
Ijjeehcaa tanaan akka bulchaa magaalaa Mooyyalee aabba Fuggicha Dheengee VOA-tti himetti nama 13 caalu fixe.
Ijjoollee Afrikaa kilabii alaa keessaa taphatan keessaa Samuhel Umtii, Kamerunitti dhalte, Istiiv Mandanda DRC dhalate, maatiin Paul Pogba, Giinii dhufe, Ngolo Kaantee ammoo Maalii dhufe, maatiinBlasie Matduudiiammoo Angoolaa dhufe, haatii Kylian Mbape nama Aljeeriyaati abbaan isaa ammoo Kaamerun.
“Ijoollee 200 olitti nurraa wareegame. Wareegamtoota tana yaadachuu feenna. Omn kan ummta waan taheef ummatatti kennuu feena.”
Ijoollee 65,000 tun kutaa 1-12 baratan manneen barnootaa itti dhiyaatanitti raranii barsiisanillee kutaa silaa nama 40-45 qofa qabatti jedhanitit ammoo akka jecha itti gaafatamaa Biiroo Barnoota Oromiyaatti ijoollee 70-80 tahan walti naqanii barsiisan.
Ijoollee Afaan Oromoo dubbatan kun hatamanii ta'u, shakki jedhu qabu polisiin barbaraa fi bulchiinsi kutaa saahil. Garuu, maatiin ijoollee kanaa Yemen irraa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsaniitti, jireenyi baqatummaa kan Yemen keessaa daran hamtuu ta’aa waan dhufeef ofii dhumnus ijoollee keenya lubbun oolchuuf jecha, karaa namoota lameen qabamanii sana gara maatii Oromiyaa keessaa qabanuutti nu geessa jennee galfata itti kennanne jedhu.
Ijoollee Afrikaa dorgommii kubbaa miilaatii jedhanii bitatan dirree kubbaa miilaa addunyaa hedduu waliin geette.
Ijoollee Afrikaa Hedduutti Dorgommiif Afrikaa Kibbaatti Yaahuutti jira
Ijoollee Afrikaa tana miila isaanii Euro miliyoona dhibba hedduutin bitachuuf areedaa fi sarbaa itti baqatan.
“Ijoollee afur akkuma ko haaraa ka tahan daandiitti deebina yoo jennu daandii arguu dadhabde.Isaan nama afur ka anu fuudhee bade.Atoo isaan na faana baduu baatanii meeshaa qabaachuu baatanii anilee hin argau ture.”
“Ijoollee akaakayyuu fa fidnee dhufnee,ijoolleen asitti dhalata afaan isaanii,aadaa isaanii baruuf,uffata aadaa faatti gurguramaa…afaan Oromummaatiin torbaan kun xumuramee…dargaggon waan akkana dalaguun hedduu abdii nuu kennee jira.”
Ijoollee akkana miidhan jiran akka Dr Abaateen jedhetti hedudun isaanii miskiinuma barumsa ufii barachuu dhufe.
Ijoollee Amerikaatti medaaliyaa 29 warqii 14 haratee mootummaan galatee tokkeessoo bahe.
Ijoollee amma adulaa taate tana qaraa Gulantaa abbaa gadaa irratti eebisan.
Ijoollee amma barusmii fixattanii eebifamuutti jirtaniin baga gaammaddan jenna.
Ijoollee Barnoota Itti Fedhii Qaban Irratti Gargaaruun Gaariidha: Abba
Ijoollee barumsa dhabuun akka gabaasa UNICEF-ti addunyaa keessaa qooda aabaachuu dhabuu.
Ijoollee dhiiraa barsiisanii ijoolleen dubraa manumatti hafee adoo gannii 15 i f16 guuranii ijollee waliin hafti."""
Ijoollee Dhiraa Wajjiin Kubbaa Milaa Taphataan Guddadhe: Seenaaf Waaquumaa
​Ijoollee dorogmmiif yaahan tana kololneel Daraartuu Tulluu fi Hayilee G/ Sillasee fa dabalee nama hedduutti itti dhufee jajjabeesse.
Ijoollee Dubraa 100 Caalan Warrii Qawwee Mana Barumsa Naayjeeriyaatii Fa’atee Dabreen Barbaadumatti Jiran
Ijoollee dubraa 200 oli Bokoo Haraam bara 2014 keessa mana barumsa Naayjeeriyaatii guurrate keessaa tokko baddaa keessaa argan
Ijoollee durbaa waggaa sadii dura garee shororkeessaa Boko Haraamiin qabaman keessaa tokko miliqxee jirti.
Ijoollee faana te jiranii maan dhaamta jennaan akka isaan hujii teenna laalaanii jabaatan fedhaa jetti.Jabeennaa ke ka maqaan ke akkana addunyaatti bahee eennu faa galateeffatta jennaa,maatii isii,dhiirsa isii aabba Taarreqenyii,fi leenjistootallee hin galateeffadhaa jetti.
"Ijoollee ganna 17 ykn 16 leenjii waraanaa ji’a 18 yoo tokko tokko suniiyyuu caaltu baqachuuf yaahu.Jara ganna 10-15 hujii tana keessa turanillee ya dubbifne.Maati haga tokko ganna kurnya lamaa keessa tursan.”
Ijoollee gannii isaanii 5-17 keessaa ta miliyoona 58 tahan ammoo humna isaanii waan fedhaniin guutatanii waan humnitii isaanii hojjatteef dhowwatan.
Ijoollee hedduu dhaaf yeroon itti barnoota sadarkaa lammataa xumuran yeroo gammachuu ti. Garuu daraggoonni lammiiwwan Eertraa waggaa tokko mooraa waraanaa seenuu dhaan tajaajila biyyoolessaa yeroo dheeraa kan qaamaa sammuun dararamuun isaan eeggatuuf qophaa’u.
Ijoollee hedduutti akka kanaan oli guddachaa bahee addunyaa keessatti maqaa baafate.
Ijoollee Hidhattootan Murilleen Qabaman 19 Gad Dhiisaman
Ijoollee hiriyoota kiyyaa walti dhufnee mana kiyyatti mataa haadanne haadanne.Warri biyya jiru carraa kana baayyee hin qabanii nuun biyya alaa jirruu bulchoota keenna dhageennee haadachu qabana,”jedha Abdiin."
Ijoollee horsiisee bulaa waan hedduutti barnoota dhowwa;tikaa fi obaa,bonaa fi oolaa,wal dhaba lafaa fi waan akka akkaa faa.
Ijoollee Ingilaandi dorgommii kubbaa miilaa baranaatiif dhufatteen 23 keessaa 18 miilaa haaraa.Armaan duratti waancaa kubbaa miilaa hin taphanne.
Ijoollee isaatii fi ummati bal’aanuu waan innii lubbuu itti dhabe,keessattu ummatii gurraachii Amerikaa waan innii jaraaf jedhee lubbuu itti dhabe maan eessattiin deemuutti jiraan woma namuu wal gaafatu.
Ijoollee isii hedduutti kilaboota Awurooppaa keessa taphataaf;Didier Drogba,Yaya Touré,Wilfried Bony,Seydou Doumbia,Gervinho,Salomon KaloufKolo Touré.
Ijoollee isii ta alaa qabdu,kilabii alaa keessa taphattuuf ka akka Mohamed Salah fi hedduu guurrattee dhufti. Manajeri isiiHector Cuper nama isaa 23nuu qixeeffachuutti jira
Ijoollee Itoophiyaa fiigichaan guguddachuutti jiran keessaa akka leenjisaa Toleeraan jedhutti;Dirribee Waltajjii,Caaltuu Shunaa,Koree Tolaa Salamoon Baaraggaa fi Taayyee Girmaa fa.
“Ijoollee,jaarrolee fi maatii walti yaamanii eebbisiisan.”
Ijoollee jalaa oli dhfutu ta aartiin guddachuu feetuun maan jetta jennaan:
Ijoollee kahimaa 2,5000 dorgommii guddattootaattiif Asallaa,Adaamaa fi Bishoofuutti walti jira.
Ijoollee kahimaa Somaalee keessaa Ibraahim Semiiree akkana jedhe.”Dhugaa waaqaa isanii jedhaa,laftilleen soomaa nagaa Dirree walumaan eeganna.”
Ijoollee kanaaf mootummaan utuu haala mijeesse ta’ee ijoolleen kun biyyaa hin baatu turte. Godaansaaf kan saaxilaman kanaafi. Biyya keenya keessatti waan hojjennu dhabnee ti. Utuu mormi isaa muramuu lammiin Itiyoopiyaa ammas ala ba’a. kana biyya keessaa haala mijeessuu qaba mootummaan. Garee shorokeessaa kana irratti murtii godhamu deggerree, waraana yoo ta’e illee bobbaanee lolla. Hamma sanatti itti gaafatama ni fudhanna. Nuti yeroo ammaa wa’ee filannoo miti kan nuti barbaannu. Haaloo baana jedhan.
Ijoollee kana dhaqqabuuf mootummaan Itiyoopiyaa hojjettoota mootummaaf mindaa akka baasu akkasumas hojjettoonni gargaarsa namoomaa daandii akka argatan gaafatee jira.
Ijoollee kana dubartoota ga’eessota jechuun natti ulfaata. Sababiin isaas umuriin isaanii 16-18 gidduu waan jiraniif amma iyyuu shamarrani. Vidiyoo ganda ijoollee kanaa ana waliin as teessee kan ilaaltu kanneen miliqan keessaa tokko kan taate Pasheens maal akka itti dhaga’amu tilmaamuun nama hin rakkistu jedhan.
Ijoollee kana keessaa 21 baatii Onkoloolessaa keessa yoo gad dhiisaman kaan immoo tokko tokkoon kaan immoo miliqanii harkaa ba’an.
‘Ijoollee Keenna Waan Aadaa Barsiisuuf Qopheessine’ – Qopheessitoota Guyyaa Aadaa Booranaa Keeniyaa
Ijoollee Kirooshiyaa jajjaboo miila isaaniillee dooalra miliyoona hedduutiin bitan keessaa Luka Modrić #10(real Madrid) Real Madrdi dhuftaniin mindaa isaa akka henna bara 2013tti ganantti pawondi miliyoona 6, Domagoji Vida Turkii yaammatan #24 keeyyata,Ivan Raktik ammoo Barseloonaa dhufataniin #7 keeyyata.Marko Danzuki Juventuusii yaammatani #17 keeyyaa.
Ijoollee koo sadan fi kan obboleettii koo tokko bishaanti darbanii yeroo ajjeesan biran ture kan Jettu Lidiyaan amma umriin ishee 46 ta’u dubbatti.Meencaan nama kukkutuu nuffanii bishaanti darbuu jalqaban. Dubartoota dhisaa jedhee Intarhamween ajaja waan kenneef nu dhiisan.
Ijoollee kubbaa miilaa isii nama akka Meessii fa akkuma korma qootii dooalra miliyoona hedduutiin barbaada yaa’an.
Ijoollee kuma hedduun sababaa dhukkuba kanaan warra ofii dhabaniiru kan jedhu gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raaytis Waach(HRW) muxannoo ammaan dura Ibolaa fi dhukkuba Edsii Afrikaa mudatee irraa argameen ijoolleen haala akkasiin warra ofii dhaban carraa hamaatu isaan eeggata jedhan.
Ijoollee manneen barnootaa kanatti galchanilllee akka jecha Dr.Tolaatti nyaataa fi mi’a barnootaallee hinuma kennaniif.
Ijoollee maqaa ‘Tokkummaa Barattoota Oromoo’ jalatti wal jaaranii yuniverstii akka akkaa irraa dhufanii rakkoo daangaa Booranaa irratti mari'atanii achitti walti qabamte jedhan ganamaan itti cabsan.
Ijoolleen 100 amma iyyuu qabamanii jiru. Boko Haram Nigeria keessa seera shariyaa gad dhaabuuf duula shorokeessummaa waggoota 8f geggeesseen uummata kumaan laka’amu galaafate.
Ijoolleen Aadaa fi Afaan ofii akka baran jajjabeessuun dirqama maatii ta’uu kan hubachiisan barsisaa Baaruun, namni biraa waa’ee keenya irratti akka hojjatu eegu mannaa rakkoo keenyaaf ofuuma keenyaa furmaata arguu qabna jedhu.
Ijoolleen abbaan isaanii dhiisee deeme akka kanneen maatii lamaan gidduutti guddatanii hagas milkaa’uu dhiisuu malu.
Ijoolleen Afrikaa biyya alaa jiran bara 2015 irratti taphaan biyya isaanii qarqaaruuf karaa jiran.
Ijoolleen Afrikaa Dagatamaa Jiraachuu Gabaasni Haaraan Beeksise
Ijoolleen Afrikaa hagii guddaan biyya akka Awurooppaa fi biyya akka akkaatti bitatanii taphatan.Dorgommii tanatti waan naminuu hafeeyyuu hin fakkaattu.Ilmaan Turee;Yaayyaa Turee, Kooloo Turee karaa jiran.Diider Diroogbaa fi Dede Ayewu dabalee atileetotii bebeekamoon kubbaa miilaa biyya isaaniitiif taphachuuf qophii jiran.
Ijoolleen Afrikaa hedduutti kilaboota kubbaa miilaa Awurooppaa fi biyya akka akkaa keessaa bilbilliqa.Fatiin bara Lionel Messi Barseloonaa keessaa bahuuf biyyaa fi kilabiin isaa waan taatu dhabde kanatti kilabii tana keessa mumullachuutti jira.
Ijoolleen Afrikaa jara biyya kilaboota biyya alaatii qabanillee itti yaammattee diida Masriitti wali yaatee wal dogommii kubbaa Afrikaa,AFCON irratti wal qoraasuutti jirti.
Ijoolleen Afrikaa keessaa caalaatti dagatamaa deemuu irraa bara 2030 ykn waggaa 10 booda addunyaa irratti hiyyeessoota jiran keessaa kan Afrikaa walakkaa akka ta’u gabaasaan haaraa ba’e hubachise.
Ijoolleen Afrikaa kilabii EPL Keessa taphatan heddachaa dhufumatti jiranii Fulbaana kana isuma nama 45 gahan.Dorgommi EPL,English Premiere League2015/2016 eegii jalqabanii torbaan torba keessa jirani haga ammaatti goolii kurnya heddutti gale.
Ijoolleen Afrikaa Kilaboota Alaatii Taphatan, Haga 20 Dorgommii Waancaa Afrikaatti Biyya Ufii Qarqaaranii Taphachuuf Dhufuutti Jiran
Ijoolleen Afrikaa kilaboota biyya alaa keessa jiran taphaan guddachumatti jiran Morookoon dorgommi kubbaa miilaa bara 2026 qopheessuu feeti
Ijoolleen Afrikaa kilaboota kubbaa miilaa addunyaa keessa jiran gabayaa kubbaa miilaa oowwisumatti jiran
Ijoolleen Afrikaa Kilaboota Kubbaa Miilaa Awurooppaa Keessa Jiran Mataa-Dubbii Addunya Tahumatit Jiran
Ijoolleen Afrikaa miliyoonii hedduun bulchuma tokko beekan.
Ijoolleen Afrikaa ta kilabii biyya alaa keessa taphatan biyya keessa jiraniif goolii galachanii kilabii isaanii oli guddisumatti jiran
Ijoolleen Afrikaa tun bara hamaa fi tolaa hedduu Arsenaal waliin bahan.
Ijoolleen Afrikaa umuriin isaanii 25-35 edduu ta’e, biyya isaanii keessatti hojii hoggansaa, waa uumuu, jiruufi jireenya haawasa keessaa bahanii fooyyeessuu irraatti hojjatanii milka’an hojii isaanii daraan akka cimsan leenjiif gara Ameerikaa dhufan. Kaayyoon leenjii kanaas muuxannoo wal jijjiiruu fi dandeetti cimsachuu dha.
Ijoolleen akka jara kanaa hambaa barbaada huura harkaa naqan yoo diqqoo buluqii argatan kophee namaa qulqulleessaa, makiinaa dhiqaa horii walti qocatan.Guyyaan cuftii dhiba mataa ufii qaba.
Ijoolleen ammoo waan kana haaraa dhageennee malee ittuu hin qophoomne waan kanaan ufi qopheessanillee ‘hin qaban.’
Ijoolleen asii baratanii akka dansaa jabaatanii baratanii fixan akkaadaamii barumsa Jermenii galuu dandahan, jedha pirezidaantiin Federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa,Isaayyaas Jiraa.
Ijoolleen baqattootaa immoo keessumaa balaa kanaaf saaxilamuun hedduu kan nama jeequu jedhu direcotrri waajjira UNHCR kan Africa Valentin Tapsoba. Rakkoo baqattummaa kan Sudaan Kibbaa caalaa kan nama yaaddusuu hin jiru jedhu.
Ijoolleen barattootaa Kaameeroon 80 jalqaba torban kanaa mana barnootaa keessaa ukkaamsamanii butaman deebi’anii jiru.
Ijoolleen barattoota sadarkaa lammataa barnoota maratti A arganne filatamnee dorgomnee turre. Embasii Ameerikaa keessatti barattoota 100 taanee dorgomnee gaaffilee hooggantummaa fi kan adda addaa gaafatamee barattoonni ga’oo jedhaman 40 filatamanii deggersa barnootaa ykn scholarship waggaa tokkoof leenjisa tenologii comptuteraa Coding jedhamu fi kan hooggantummaa fudhannee jira. Barnoota komputaeraa arganne Kanaan marsariitii qopheessuu akkasumas illee dandeenyee jirra kan jettu barattuun kun.
Ijoolleen Burkiinaa Faasoo abdattu ka jarii kubbaa akka bineensa dirree keessa adamsaa ta akkaJonathan Pitroipa,ganna 4n durattibest player of the yearjedhanii badhaasan fi gurbaa isiiSpanishtaphatu, Jonathan Zongo warra tapha hardhaa hin dhufanii jedhanii sodaatan.
Ijoolleen Chaayina qahee ufiitti galanii amma ijoolluma Afrikaa faatti achitti hafe.
Ijoolleen Daandii Bosontuu keessa hojjatu barumsa gaazexeessummaa yunivertii keessatti baratan.Asii Galgalootii fi Liiban Goollichaa jara Daandii Bosontuu keessa hojajtu keessaa tokko.
Ijoolleen dararaan saalaa irra ga’uun Waaqayyoon gaddisiisa. Kanaaf yakki akkasii icitii ta’ee turuu hin qabu jedhan. San booda Poichi gara mana hidhaa kutaa Filaadelfiyaa dhaquu dhaan achittis hidhamtoonni muka soofanii teessuma tolchan irra taa’an. Pope Fraansis kana dura irra deddeebi’uun adaba du’aa akka moarman illee dubbataniiru. Daawwannaa isaanii kan yeroo ammaa United States –tti geggeessaniin illee ejennoo isaanii kana cimsuu dhaan ilmoon namaa dhiifamni hin godhamneef hin jiru jechuun hidhamtoota kanatti himan.
Ijoolleen dhiiraas erga beeladaaleen qaban martinuu hongee irraan kan ka’e dhumanii booda maatii isaanii gargaaruuf jecha barnoota addaan kutan.
Ijoolleen dhiyoo tana Yaaballotti hiriirate akkana jette:
Ijoolleen didiqoon yoo waam Hirooshimaa keessatti bombii namaan fixanii sun qaabattu maalti mataa isaanii keessa dhufa jenne ufi gaafachuu malle jedha.Warra garaa keessatti boohaa,gaargala hamaa keessa dabrellee qaabachuu malllee jedhe yoo bulchoota Jappaan waliin Hiroshimaa keessaa dubbate,Obaamaan.
Ijoolleen dorgommii tanatti jiran ganna 17 gadi.Akka amma itti jiranitti naannoon madaaliyaa warqii 30 oli aragatee sadeessoo jirtu naannoo Kibbaati.
Ijoolleen dubraa barumsa saayinsiillee akka dandeettu agarsiisuuf barumsa jalqabee jette.
Ijoolleen Durbaa 90 Ol Mana Barnootaa Naayjeeriyaa Keessaa Dhabaman
Ijoolleen durbaa baatii dabre keessaa kutaa Naayijeeriyaa gama Kaaba-bahaa magaalaa Daapchii keessaa gurmuu Bookoo Haraamiin butamanii fudhataman deebisamanii jiran – jedha – Mootummaan Naayijeeriyaa.
Ijoolleen durbaa jaalala dhiiraaf qaban jalqaba jaalala abbaa isaanii irraa jalqabu. Abbaan ishee dhiira isheen jalqaba jaalala itti agarsiistee fi isa jajju. Abbaan intala isaaf goota.
Ijoolleen Durbaa Miliyoonaan Laka’aman Addunyaa Irraa Barnoota Hin Argatin Jiru
Ijoolleen durbaa shan karaa irratti du’uu isaanii dubbatu – gabaasaaleen oduu adda addaa. Mootummaan garuu, oduun kun hin mirkanoofne – jedha.
Ijoolleen durii achi barattu ka dandahu maatiin waliin magaalatti galee kaan barumsa keessa hin jiru jedha.
“Ijoolleen duudaan fulaa hin qabdu…dubbiin dhibdullee wa hojjachu hin dadhamne warrallee duubatti hambisuu hin barbaanne,” jette Dr.Ruuti.
“Ijoolleen eegii dhalattee haga guyyaa 1,000 jabeessani qananiisuun lubbuu hedduu baduu dhowwuu dandahan.”
“Ijoolleen gaafii qormaatallee waliin argatanilleen hinuma jirti.”
Ijoolleen galgala walitti bu’anii wal reebanii turan. Kanaanis barattoota lama tu du’an. Tokko attamiin akka du’e hin beekamin jira tokko garuu tumamuu isaa anis ijaan argeen jira, jedhan.
Ijoolleen ganna 1-12 jidduu jiran tun ta garii nama 11 faatti miilaan deemuu dadhabee lafa irra sorroonqatan fa jedhan.
Ijoolleen garee uummatanii socho’uu isaanii argina kan jedhan itti gaafatamaan dhimmootii kominikeeshinii Yuniversitii Waldiyaa obbo Teferraa Asnaaqee, miidhaan akka hin geenye ittisuuf ijoolleen kun dabaree eegamanii akka bakka nyaataa dhaquu mirkaneessaniiru.
Ijoolleen hagamitti bonaa fi oolaa kanaan barumsa keessaa yaa’e jennaan fulaa manii barumsaa jiru cufatti rakkataa addaan baasanii waan gargaaraniif namii tanaa jedhee barumsa lakkise hin jiru koomishineerii Garramuun.
Ijoolleen Haleellaa yeroo darbeen miidhaan irra ga’e wal’aanamanii mooraatti deebi’uu dubbatanii kanneen haleellaa sana raawwatan jedhamuun shakkaman to’annaa jala oolfamanii qorannaan geggeessamaa jiraachuu beeksisaniiru.
Ijoolleen hangi tokko bilbila akka hin fayyadamnee fi qaama isaanii akka hin dhiqanne dhorkamuu illee dubbataniiru. Gabaasi sun dubbi himaa dhaaba to’annaa daangaa maqaa dha’uun gochi kun guutummaan akka qoratamu beeksisee jira.
Ijoolleen Hanqiina nyaataan miidhaman lakkofsaan dabalaa kan jiru yoo ta’u waluumaa gala Hiyyumii dabalaa adeemuun hawaasa mara balaaf saaxiluu mala jechuun akeekkachisan.Dargaggonni Somaaliyaa keessaa carraa tokko iyyu dhaba irraa harka namoota seeraan ala nama deddebisan seenaa jiru.Dhiyeenya kana namoonni seeraan ala nama deddebisan dargaggoota Somaaliyaa kurna heddutti lakka’aman galaana dimaa kan handaara galaana yamanti gatan.Hedduun isaanii du’aaf saaxilamuun waan gaddisiisaa dha.
Ijoolleen hidhaman jedhan tana haga tokko yuniversitii keessaa haga tokko ammoo yo jari boqonnaaf maatii isaaniitti galuuf karaa qaban.
Ijoolleen hiriira baatelleen rakkoo tana himachaa karaallee dhagaan cufte akka warrii achi jiru jedhutti.
Ijoolleen horsiisee bulaa duruu waan hedduun barumsa dhabdi.
Ijoolleen horsiisee bulaa fi qonnaan bulaa yoo jara magaalaatiin walti laalan ammallee duubuma jiran.Yoo ammoo ta duriitiin wal bira qaban guddoo barachuutti jiran.
Ijoolleen huccuu waraanaa uffatn daangaa Iriyoophiyaa fi Eertraa irratti wal ga’anii jiran. Waggaa waggaatti ijoolleen barattoota kutaa 12ffaa kuma 10 ta’an leenjii dhaaf mooraa waraana Eertraa gama dhiyaa Saawwaa seenu.
Ijoolleen hujii uumatanii wa hojjachuuf waldaa ‘Imaaxaa’ jalatti jaaraman sibiilaa fi muka hojjachaa jiraatan ibseen waan dhaabbuu hin qamneef hujii dhaban.
Ijoolleen Itiyoopiyaa irra jedduun erga uggurri COVID-19 ka’ee booda manneen barnootaatti deebi’aniiru, kanneen Tigraay keessaa garuu hin deebi’in jiru. Ijoollen gamasii baatii sadaasaa erga lolli mootummaa fi humnootii naannoo gidduutti ka’ee as hanqina nyaataan dararamaa jiran jedha ibsi UNICEF kun.
Ijoolleen itti dabalaa akkuma loltummaa keessaa gad dhiisaman ijoolleen itti dabalaa walitti bu’iinsa Suaan Kibbaa irraa oolanii gara waaltaa dandammachiisaa, hawaasatti makamuu fi tajaajila argachuu danda’u jedhan. tajaajilli akkasii jiraatu malee ijoolleen kun deebisanii loltummaaf fo’amuu fi yakkaaf saaxilamuun isaan mudachuu imala jedhaniiru.
Ijoolleen jara kanaalleen keessumattuu yoo bonaa fi gannaa faa, horiin godaanuu fi maati isaani gargaaruuf barumsa dhiisanii keessaa yaahan. Yoo hedduu isuma warra isaanii malkaa dabarsuuf jedhanii qormaatallee dhiisan.
"Ijoolleen kahimaatti walti dhufee rakkoo wayii uume qabeenna heddutti miidhame.Jarii nagaa eegu itti dabalamee nagaa eeguu irratti nama haga shaniitti lubbuu dhabe.Dhaabbilee haga 80 tahan irrallee miidhaatti gahe.”
Ijoolleen kahimaa tun hagii guddaan 20 gadi.Yoo walti deebisan ammoo ganna 37.9.Taatullee yoo akkam diqqaate Afrikaa keessaa bulchootii biyya saddeetii ganna 20 oli biyya bulchan.Jara kana gannii isaanii hagii guddaan 72.
Ijoolleen kahima Baalee duruu godina isaanii keesaa fulaa hedduu yaa’anii nama wal dhaba daangaa Somaaleetiin baqate gargaaraa baane jedhan.
“Ijoolleen ka isiin barachuu diddeef ummatii keenna daangaa irratti dhumachuutti jira.Ijjeechaa ha dhaabbatuu COC kana hin fudhannu jette,” jedha barataan ganna sadeessoo seera baratu ka achii dubbifne.
Ijoolleen Kirooshiyaa amma waancaa kubbaa miilatii taphattu tun hagii tokko gaafa biyyitii isii bilisoomte dhalatte.
Ijoolleen Kirooshiyaalleen kahima nama isiin dhufatteen 23 keessa 13 warra bara 2014 waan kubbaa miilaallee taphate.
Ijoolleen Koolu Galtootaa Maatiiwwan Isaaniittii Adda Hin Ba’an: Angawoota Ameerikaa
Ijoolleen kuma 100 fi kumii torba hanqiina nyaataa hamaa keessa waan jiraniif wal’ansa itti fufiinsa qabu argachuu qabu jedhan.Uummanni miliyoona 3.3 immoo jedhau Mr.Owusuun, nyaata wal qixxaataa fi vaaytaamiin A argachu qabu yoo ta’e ilaalmuu qabu.Owusuun akka jedhantti, lammiwwan Itiyoophiyaa miliyoona hedduun dhukkuba Busaa, Gifiira akkasumas Haqqisaa fi garaa baasaa arifachisaan kan iddoo biraatti koleeraa jedhamee waamamuuf saxiilamoo dha.Gabaasnii mootummaa Itiyophiyaa akka agarsisuuti, hanqina nyaataa mudate jedhame kun harki 40ni, bulchiinsa naannoo somaalee keessatti ta'uu ibsee jira.Garuu naannoo kana keessa kan jiraatu, uummata Itiyoophiyaa keessaa harka 6 gadi.waraanni mootummaa Itiyoophiyaa naannoo kana keessatti, waraana Adda Bilisummaa Biyyoleessa Ogaadeen waliin wal waraanaa jira.Gareen kun dhaamsa e-meeliin ergeen, mootummaan naannoo sana keessatti duguugamiinsa sanyii gaggeessaa, gargaarsa nyaataa gamasitti ergamu ittisa jechuun himata.Mootummaan Itiyophiyaa garuu himata kana haaluu dhaan, sochiin riphxee looltootaa kun du’aa jira jedha.Garu gareen gargaarsa arjooman kannen raabsa gargaarsaa ilaaluu fedhan, gamas akka hin sennee ittisee jira.Ministeerri qonnaa kan Itiyoophiyaa Mitikkuu kaasaa akka jedhantti, bulchiinsa naannoo somaalee keessatti, aanaalee jiran keessaa kan seenuuf ehama aangawootaa barbaachisuu aanaa 9 qofa.Qindeessaan waa’ee gargaarsaa kan Tokkummaa Mootummotaa Owusuun Finfinnee irraa akka ibsantti garuu, aanaalee nagaa qaban keessa seenanii hojjachuuf gaaffii hojjatonni gargaarsaa dhiyessan aangawonni ni didu.Itiyoophiyaatti sagantaa misooma sadarkaa adunyaa kan mootummaa Briteeniif hogganaa kan ta’an Howard Taylor gargaarsi nyaataa kennamuu kallattiin kanneen ergameef dhaqqabu isaa ilaalchisee, jaarmayonni gargaarsaa sodaa qabu jedhu.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Ijoolleen kuma hedduun kan mooraa Dadaab keessaa waan nyaatan dhaba irraa qaammi isaanii dadhabaa dha.Mooraa Dhagahley kan Dadaab keessaatti gargaarsi nyaataa kan kennamaa jiru ta’us lakkofsi baqattota gargaarsa eeggatanii daran guddaa ta’uu isaa irraa kan ka’e wal madaaluu hin dandeenye.
Ijoolleen kun bittinnaa’an ennaa jedhamu maal akka ta’e obbo Gatlwak ennaa ibsan ijoolleen kun humnootii farra nageenyaa harka jiru jedhan. Hidhattoonni isaaniis naannoo warra murullee sana waan jiraniif ijoollee hafan gad dhiisiuuf marii irra jiru ijoolleen kun ni deebi’u jennee abdii qabna jedhaniiru. Humnoonni Itiyoopiyaa naannoo sana waan jiraniif ijoollee kana deebisiisuuf mariin diplomaasummaa eegaleera jedhu obbo Gatlwak. Hariiroo gaarii kan biyyoonni lamaan qabaniin dursinee hojii keenya cimsinee hojjenna ejjennoo jedhu qabna.
Ijoolleen kun butamuu ennaan dhaga’au shorokeessonni qaama koo gar tokkoo akka waan nattii fudhatanitti natti dhagag’ame. Ofii koof hooggantuu mana barnootaan ture. Kanaaf mana barnootaa keessaa dhabamuu isaanii ennaan dhaga’e hedduun rifadhe. Ijoolleen kun barnoota argatanii of guddisuuf barataa turan. Ijoolleen martinuu ameerikaas haa ta’u addunyaa mara keessa jiran barnoota argachuu qabu. Ijoolleen durbaa kun dandeettii fi egeeree isaanii battalatti harkaa fudhatame. Sababiin isaas Boko Haram barnoota gama dhiyaa argachuu akka cubbuutti waan lakkaa’uuf.
Ijoolleen kun irra hedduun kanneen Kaalee Jungle keessa jiraatan Sudaan, Afgaanistaan, Itiyoopiyaa fi Eeritraa irraa ti jedhan.
Ijoolleen kuta 10 fi 12 dhiyoo qormaata biyyoolessaa fudhattee ya irraa baate Ijoolleen kutaa 8 dhiyoottuu fudhatti.
Ijoolleen leenjifaman tun Keenyaa,Somaalee fi Somaaleelandi,naannlee Itoophiyaa fi fulaa akka akkaatii dhufan.
Ijoolleen maatii ofii irraa adda ba'an akka jiran fi himatii humnaan gudeeddii fi hokkara saalaa jabaan jiraachuu ibsan.
Ijoolleen mana barumsa Geedootti baratan akka jecha Dr. Guddataatti ijoollee yuniveresitii bebeekamtuu seenaniii barachuutti jiran.
Ijoolleen mana barumsa sadarkaa lammeessoo ijoollee dubraa sirba Booranaa wayaa Booranaa hidhatanii sirbanii moo’an.
Ijoolleen manneen barnootaa kana keessaa baratan kutaa 8,10 fi 12 baratanillee dhabaa mannaa jedhanii akkuma taateefuu Qormaata Biyyoolessaa fudhachiisuuf abbaa dandahan manneen barnootaa dhibiitti ergan.
Ijoolleen Naqamtee hidhanii Qilinxoo fi fulaa akka akkaatti hidhan akka hiikaman
Ijoolleen obbo Dibaabaa ta dubraa sadeen angafaa fi maandhaalleen, Ijjigaayyoo, Xirunesh fi Genzebee Dibaabaa mohannaa fiigichaan biyyattii addunyaa irrati beeksisumatti jiran.Obboleessi isaanii Derejjjee Dibaabaalleen akka obboleeyyaan isaa haga ammaaa addunyaatti beekkamuu baatullee fiiguutti jira.Genzebeen eegii fiiguu jalqabdee amma ganna shan keessa jirti, gaafa diqqoottuu fiiguu aansite. Eegii sunii asitti akkanuma addunyaa fi biyya keessallee dorgommii fiigicha meetira 3000 fi 5000tiin badhaasa hedduu argatte.
Ijoolleen oolmaa Makfura keessaa oolan hagii guddaan ijoollee barnootaaf kutaa tokkoof kaasee barnootaaf qophaahan. Achumatti nyaatanii obsaan.
Ijoolleen Oromoo Aurooppaa jirtu akka Abdurahimanii fi Mohaammad jedhanitti hujii hojjachaa barnootalleen akka dansaa jiran.
Ijoolleen Oromoo bara 1888 keessa biyya irraa qabamanii booda walaba ta’uun gara Afrikaa kibbaatti geessaman keessaa Bishoo Jaarsaa tokko.Gama biraan iIjoollee gara dhaabbata Love dell kan Afrikaa kibbaatti geessaman keessaa durbooni oromoo lama jechuun Bishoo jaarsaa fi ka biraan tokko cichaan barnoota itti fufanii Kradik keessatti barsiisoota ta’an.Sana booda bara 1911 Bishoo jaarsaa lammi Afrikaa kibbaa fi luba waldaa kristaanaa kan ta’an Freedrik skiipers-tti heerumtee mucaa durbaa Dimbitii jedhamtu godhatan.Dimbitiin immoo nama ooguuma harkaa qabu lammi Afrikaa kibbaa David Alexander jedhamutti heerumtee ijoollee godhatte keessaa amma umriin isanii 74 kan ta’e Dr Nevelle Alexander Angafa.Ijoollee oromoo dhaabata Love Dell seenuuf carrooman 64 keessaa haala jireenyaatti baruu dadhabuu irraa kan ka’e hanga bara 1904tti kan duan 18. Kan biyyatti deebi’an immoo gara 17 ta’u.warri hafanoo? MP3 tuquun dhaggefadhaa."
Ijoolleen Oromoo dorgommii tanaa dhufan akka jecha isaatti taan sadarkaa lammeessoo,koollejii fi yuniversiti baratti.
“Ijoolleen oromoo IOWA keessatti dhalatanii guddatan akka nama Oromiyaa keesstti dhalatee guddatee dhalatee afaan Oromoo beekan.Magaala jirru keessatti Oromoon maan akka tahee, ummata seera qabu akka tahee,nagaa akka jaalatu namoota achi keessa jiranii fi kan biraatiifis fkn akka tahan gorsina.”
Ijoolleen Ripaablikii Dimokraatawaa Koongoo Hedduun Dhibee Eboolaan Qabaman: UNICEF
Ijoolleen Somaaliyaa Miliyoonatti hedaman Hanqina Nyaataan Dararamaa jiru: UNICEF
Ijoolleen Sudaan Kibbaa Balaaf Saaxilaman: Angawoota Tokkummaa Mootummootaa
Ijoolleen Sudaan kibbaa miliyoona tokkoo ol ta’an, hookkara Sudaan Kibbaa hammaataa dhufe jalaa dheessanii biyyaa ennaa baqatan lakkoobsumti hagas ga’u immoo walitti bu’iinsa irraan kan ka’e biyya ofii keessatti qe’ee ofii irraa godaananiiru.
Ijoolleen sun deebisamuutti gammadan iyyuu, sanaa booda ijoollee durbaa deebisanii mana barnootaatti erguu irratti yaaddoo qaban.
“Ijoolleen teenna akka ibidda taphatti. Qeerransii qeerramsuma.”
Ijoolleen Totten Haam istaadiyoomii Wembley keessatti Chelsii 3-1 biraa yaate.
Ijoolleen tun bulchiinsa yuniversitii isaanii dubbisanii bulchiinsilleen tanuma irratti mariitti akka jiruu fi waan irra gahan torbaan dhufu barattootatti himuuf kurfoo jiran.
Ijoolleen tun haga tokko yuniversitii baratanii hagii tokko sadarakaa tokkeessoo hagii kaan fulaa akka akkaa jiran.
Ijoolleen tun ispoortii 17n wal dorgomuutti jirti ta baranaa waliin dorgommiin akkanaa tun 6essoo.
Ijoolleen tun jireenna dansaa waadaa galaniif sun argachuu fi dhibaachuu, guddisa dansaa argachuulleen waan Paarlaamaan laalee keessaa tokko.Seerii kun gaazexaa Negaaritti irratti eegi baheen duubatti seera tahee baha.
Ijoolleen tun lola kanaafuu guddoollee hin baranne taatullee namii tanaa jedhee qormaatii biyyoolessa dabre akka jecha Dr.Tolaatti waan hedduu miti.
Ijoolleen tun nama ganna 15 fa. Warra dhumate kana kalee awwaalan. Waan dhumaatii ijoollee tanaa akka obbo Mohaammad jedhetti qorachuutti jiran
Ijoolleen tun qoramaa kana fudhachuuf akka rakkooleen jedhan tun fala argattuuf fedhan.
Ijoolleen tun waan hedduu maqeeffattee barumsa dhaabde.Waan himachuutti jiran keessaa tokko rakkoo godinootii Oromiyaa Somaaleen wal daangessaan keessa jiran rakkoo qormaata bahiinsaa “exit exam”, fudhachuu diduu, akka waraanii federalaa yuniverstii keessa qubate bahuu fi rakkoo waraanii kun fide jedhan,maqaa siyaasaatiin namii hedduun hidhamuu,daangaan Oromiyaa ulfinna dhabuu fi waan hedduu himatan.
Ijoolleen Uraagaay yoo hedduu saatii hobbaateee iratti goolii galfatti.Waancaa kubbaa miilaa bara 1990 irralleetti gubraan isaanii Fonsekkaa daqiiqaa 92 irratti goolii tokko Kooriyaa Kibbaatti galchee taphii sunumaan hobba’e.
Ijoollee Oromoo bara 1909 fedhii isaaniin gara biyya ofiitti deebi’an 17 keessaa tokko kan ta’e Tolasaa wayyeessaa naannoo isaa Jimma Gibeetti yeroo deebi’u abbaa fi haati isaa waan du’aniif jecha, qabeenya isaanii kan akka lafa qonnaa fi beeleedaalee dhaaluu danda’eera.Ijoolleen Oromoo gabarummaan qabaman kun warri isaanii dur hiyyeesoota hin turre,soreeyyii beekamoo kan ta’an keessa jiru jedhu qorattu seenaa kan ta'an saandraa Sheel yunivarsitii keep Tawoon irraa.Tolasaa wayyeessaa Lammiwwan Jarmanii yeroo sana biyya keessa turaniif afaan hiikuun, nama yeroo sana daandilee Itiyoophiyaa keessaa gurguddoo ijaaruu keessaa harka qabu Braan Inglaand jedhamu gargaaraa ture.Jireenya gaarii gaggeessaa ituu jiruu bara 1974 qabeenyaan dhunfaa kan mootummaa akka ta’uuf waan labsameef Tolasaa wayyesaniis qabeenyi isaa dhaalame.Akka saandraan jedhantti Ijoollee Ormoo bara 1890 keessa gara Afrikaa kibbaatti geessaman 64 keessaa 18 du’aniiru. 17 immoo fedhii isaaniin biyya ofiitti deebi’an.Achuuma Afrikaa kibbaa keessatti herumanii fudhanii akkasumas hojii argatanii hamma bara 1915tti kan jiraataa turan 15 hin caalan jedha seenaan jiru.Kanneen hafan 14 woo? kana qorannaa gara fuula duraatti gaggeefamuutu baasuuf jira jedhu Saandraa Sheel.Qorannaa gaggeesse kana keessatti jedhu Saandraan, deggersa guddaa kan naa laatan akkasumas gaaffileen qabuuf deebii kan naa kennan Professar Mekuriyaa Bulchaa siwidiin irraa kabajaa fi dinqisiifannaa guddaan qabaaf jedhu.
Ijoollee Oromoo bara kana barnoota sadarkaa adda addaatiin xumuruun as Yuunaayted Isteetis keessatti eebbifaman keessaa tokko kan taate Biiftuu Dureessoo kutaa New Yoork magaalaa Raacheste keessatti kan argamu mana barnootaa sadarkaa lammaffaa “Wilson magnet High school” jedhamu keessatti qabxii ol aanaa galmeessisteen guyyaa eebba sanaatti haasaa “valedictorian” ykn haasaa guyyaa ayyaana eebbaa akka gootu filatamtee haasaa dhageessistee turte.
​Ijoollee Oromoo fiilmii barreessuu fi hojjachuun beekaman,Gammadoo Jamaalii fi Guuttamaa Buttaa dorgommii OSFNA irratti arginee dubbifne.Jamaal fiilmii mormii hiriira Oromootiif baasan keessaa tokko. Fiilmii isaa lamaan
Ijoollee Oromoo ibidda Oromiyaa gube dhaamsuuf lubbuu ufii gurguranillee akka minsiterii qonnaa yaada mataa ufiitiin jedhetti biqiltuu dhaabbuun yaadatan.
​Ijoollee Oromoon fixuun haa dhaabbatuu,Maater Pilaanii Finfinnee dinne,Oromoo lafa irraa buqqisuun haa hafuu,Maaster Pilaaniin Oromiyaa lamatti qoodee qonnaan bulaa miliyoona hedduu lafa irraa buqqisa jechaa barreeffama gara garaa qabachuun hiriiratti bahan.
Ijoollee oromoo waggaa 123 dura bara 1888 garbummaan gurguramanii booda Briteen walaba baastee bara 1890 gara Afrikaa kibbaatti ergite 64 keessaa tokko Bishoo Jaarsaa jedhamti.
Ijoollee seera malee maatiin isaanii diqqeennaa Amerikaan dhufaniinii asumatti guddatanii fi ijoollee maatiin isaanii VISA argatee Amerikaa dhufee galuu dideen gafgaaran.
Ijoollee tana haga tokko Hararitti hidhanii haga tokko Dirree Dhawaatti hidhan.
“Ijoollee tana jala deemnee karaa malee akka isaan hin deemne walitti qamnee ceekuu irratti baadhee asiin gahe,” jedha leenjsiaan Dirree Dhawaa.
Ijoollee Tigraay Keessaa Kuma Heedduu Du'atu Isaan Eeggata :Tokk Mootummootaa
Ijoollene hin galmaahin hagii guddaan ijoollee didiqoqo akka jecha Dr.Tolaatti.
Ijoollene Masrii Uraagaay jabeessite ufi irraa dhoorte taatullee Luis Suhaarez qaahaa itti argatee tapha qaraa irratti ittuma midhaaffate dibbi tolche.Kubbaa xiixaa dabartee sibiilaa dhooftee deebite.
Ijoollen kun baayinaan Ayvoorii koostii, Gaambiyaa fi Nayjeeriyaa akkasumas biyyota Dhiha Afrikaatii ta’uu isaanii an ibsu gabaasichi ijoolleen irra-caalaa hameenyi irratti hojjatamuu garuu biyyota Afrikaa Uffee Saharaatii gadii godanan akka ta’an tarreessa.
Ijoollonni maatii isaaniitti adda ba’an kaneen 300 ta’an mooraa baqattootaa sudaan keessa jiraachuu ibsuu dhaan biyya ofii keessatti qe’ee irraa kan buqqa’an hedduun jiraachuu illee jaarmiyichi akeekkachiisee jira.
Ijoollonni Somaaliyaa Harka Al Shabaab Keessaa Miliqfaman
Ijoollumaa kiyya irra naanno Hospitaalatti guddachuun koo rakko dhukkubsatoota waan argaa guddadheef akka fayya baradhu yaada na keessatti uume. Hardha qabxii guddaa 3.95 galmeesse eebbifamus yaroo haalli natti ulfaate abdii kutes qaba ture, garuu jabaanaan waan hunda keessa bahuun akka danda'amu irra baradhe.
Ijoollumaan ijoollee dhaluutti hin jiran jechuu.Haawwan ganna 30 haga 40 jidduu jiran ammoo diqqaattullee ijoollee horaa yaahuutti jiran.Namii Amerikaa haga henna Ammahii,2019tti 328,285,992.
Ijoollumaatti Beelaan Hubamuu fi Talaalii Dhabuun Midhaa Fayyuu Hin Dandeenye Geesiisa
Ijoollummaa ishee qabee Isportii akka jaallataa turte kan dubbatte shamarree Miihrat Kadir kubbaa miillaa tapahataa eega turtee booda barattuu kutaa afurii yeroo turte gosa Isportii Tekewaandoo jedhamu jalqabuu dubbatti.
Ijoon Marii Paartii Dimokraatawaa Oromoo (PDO) Maalfaa Ture?
I know you will continue working to make our shared vision of a peaceful & prosperous#Ethiopiabecome reality.pic.twitter.com/lhW2yRHigr
Ikonyaan waan hedduutti buna jibbaachise. Ji’atti doolara 200 baasee dhukkuba muka bunaa irraa dhowwa.
Ilaa fi gurrii addunyaa barana garuma Raashiyaa jira.Raashiyaan waan takkuma hin tahin barana dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa,FIFA2018qopheessitee namii kuma dhibba hedduu itti dhufuutti jira.
ILaa fi Gurrii Addunyaa Faanuma Kiliyaani Imbaappee, Gurbaa Ganna 20 kana Jira. Gatiin Isaa Deemuma Deemtee Doolara Miliyoona 300 Caalte
Ilaa fi gurrii addunyaa tanaa ji’a kana gara dira ykn magaalaa Kooriyaa Kibbaa biyya isaanii keessaa guddinnaan abreessoo taate,Daegu jira.Namii kuma dhibba hedduu biyya tana dhaqa, miliyoonii hedduun TVn waldorgommii Atileetiksii Addunyaa Hagayya 27 haga Fulbaana 4, 2011 daawwata.
Ilaalcha Baaydi dhukkuuba Koviid-19 irratti qaban kun kan isa prezidaant jedhan irraa adda ta'uu agarsisee jira.
Ilaalchawwan isaa irra-caalaan yaada gorsitoonni isaa, namoonni naannawa isaa jiran kennaniif irratti hundaawa – jedheen yaada. Kanaafi, aagawoota inni dhiheeffate mirkaneessuuf gaaffii fi deebiiwwan mana-maree duratti geggeessamanitti ilaalcha kennuun barbaachisaa ka tahe – jedhu – Obaamaan.
Ilaalchi dubartiif jiru fakkeenyaaf gara mana barnootaa akka hin dhaqne, umuriin utuu hin ga’in gaa’ila dhaabuuf dirqamuu akkasumas kittaannaa irratti raawwatamuuf hawaasis ni gumaacha jedhan.
Ilaalchi isaanii kanneen haaraa filataman angawoota naga eegumsaa isaanii hanga tokko waliin keessumaa ministeera ittisaa isaanii General Games Mats waliin walitti dhiyaataa deema jechuun yaadachiisanii turan hoogganoonni kun.
Ilbiisawwan kun guyyaatti km 100 waan barrisaniif Keeniyaa qofti ilbiisa kana of irraa ittisuuf tattaaffii gochuun ga’aa miti jedhu Ronoon.
Ilhaan Omaar; Seenaa Yunaayid Isteets Keessatti Seera Tumtuu Lammii Ameerikaa Hidda Dhalata Somaalee Han Duraa
Ilhaan Omaar, seera tumtuu lammii Ameerikaa hidda dhalata Somaalee han duraa ta'uudhan filannoo Mana Maree Bakka Bu'oota Ummataa godina Minisootaati geggeeffame mootee kaleessa sirna kakuu irratti hirmaachudhan gara hojiitti sentetti.
Illhan Omar filannoo baatii Sadaasa keessa geggeessamuuf marsaa ka biroo injifatu jedhamee eegama.
Ilma abbaa hin qamneyoo innii abbaa Gadaa tahuu fedhu abbaa qabaachuullee baatu gosa qaba.Innii ilma gosaati.Gosatti hayyooma,adulaa ykn galatan fedhataaf.
Ilma anga Prezidaant Traamp kama malees, kan umuriin isaanii waggaa soddomii ja’aa – soddaan Prezidaantichaa – Jaared Kushiner, akkasuma, gurumuu qorattoota kana duratti dhugaa ba’uuf jiran.
Ilmaan horsiisee bulaa duruu carraa barnootaa guddoo hin arganne yoo argatan ammoo morkaan barachuu malan.Wal dhaba barattootaa godina Gujii ka dhiyoo tanaa faan,namii walti naqee,wallaalaa walti naqee ykn woma taateefuu qalbi nama baratee,ka egerillee wal herregatuu qabaatanii akkuma “hordofilleen duuluma” jechaa barnootaatti jabaachuu malan, aabba Kooteelleen tanuma jedha.
Ilmaan Horsiisee Bulaa Guddoo Barachuutti jiratanillee Ammallee Dhibuma Hedduu Keessa Barachutti jiran
Ilmaan Kuush keessummoota hedduu itti yaammatanii Hawaasaatti walti dhufanii Fichee Cambalaalaa ulfeeffatan
Ilmaan Masrii, Mohamed Elneny kilabii Arsenal keessa horii miliyona hedduutiin bitatan kaanillee miilaatti dhukkubaa taphachuu hin dandahu.
Ilmaan Obbo Dibaabaa Ta Dubraa Fiigichaan Moohachumatti Jiran
Ilmaan Obboo Dibaabaa Fiigicha Addunyaa Moohumatti Jiranii ,Genzebeelleen Dorgommii Jermenii, M1500 Rekordii Haaraan Injifatte
Ilmaan obboo Dibaabaa Qananii;Xuruneshii DibaabaafiMaaree Dibaabaafaatilleen keessuma jiran.
“Ilmaan obboo Dibaabaa qofaa mitii namii hundu yoo jabaatee hojjate waan hedduu golchuu dandahaa,”jette.
Ilmaan Oromoo bara 1960 keessa Afaan Oromootiin Moqaadishoo oduu addunyaatti himaa baate 'obsaa,ciniinnachaa' keessa dabran
Ilmaan Oromoo tarkaanfii akkasiitiin yoo lubbuun isaanii gidduu waraana kanaatti darbu maaltu sinitti gaaffii jedhuufis yoo deebisan, ‘nuti warra kan ni gorsina, qabsoo keenya hubatuu didanii yoo nu dura dhaabatan, yoo qawween nu adamsan tarkaanfii fudhachuun dirqamaa’ jechaan deebisu.
Ilmaan Richard Willimsi; Serenaa fi Venes warra dorgommii teenisii dirreetiin gurrii addunyaa guute.
Ilmaan Turee lamaanii fi Diroogbaan dorgommii addunyaa keessaa bahanii hardhallee Ayvoorii Koostiif taphachuu dhabuun isaanii Ayvori Koosti wa dhabsiifti.
Ilmaan Turee lamaan,ilmaan Abidi Peelee lamaan;Andrew fi Jordaa fi nama hedduutti dhufe.Ilmaan Peelee Gaanaa taphatanii ta Turee Ayvori Kostii tapahtan.
Ilmaan Turee;Yaayyaa Turee fi Kooloo Turee taphuma kanaaf dorgommii kilabiin isaanii, Manchester Sitii fi Liiver Puul ji’a dhufu keessa Chelsiin waliin taphatti irraa hafuu dandaha.
Ilma isaa angafa pirezidaanti George Walker Buushii fi nama hedduutti pirezidaanti kana waan innii biyyaa baheen faarsuutti jira.
Ilma isaa ka bara Biden bulchaa biyya tahe faayidaa argachuuf Ukrain gargaare jedhanii himatan ”ilmii kiyya waan gumaa tokkoollee hin yakkine” jedhee mormeef.
Ilma isaa kutaa sagal baratu achitti lubbuu dhabe,isaafi ilmii isaa ka dhibiin ammoo hin mammadaahan.
Ilma isaatii fi Harrisiin waliin hojjachaa bahan.Sodaa malee baankilee gugurdoo himatanii ummataaf qabsaahan.Haadha iyyeessaatii fi ilmaan iyyeeyyiif qabsaahanii beeka.Hujii isiitti gaafasiiyyuu gammadee.Natti aantee hujii tana waliin hojjachuullee ittuma gammada jedhe Twitter ufii irratti barreesse.
Ilma Kee Arguuf Hawwite Utuu Hin Argin Hafte: Abbaa Warraa Haati Manaa Isaanii COVID-19 Qabee Duraa Duute
Ilma koo ani jaal’adhu, kabajuu fi ittiin boonu. Waggaa tokkoo fi walakkaa inni mana hidhaa ture keessatti dararaa fi rakkina ani arge dhalachuu koo na jibbisiise.Waanan jedhu hin qabu. Gammachuun koo dacha dha.
Ilma koo awwaaluuf illee carraa hin arganne kan jedhan obbo Mohammed, maaliif bakka awwaalchaa dhaquu akka dhaban ennaa ibsan humnoonni mootummaa reeffa lafa kaa’aa nuun jedhanii maaliif ennaa jedhee gaafadhu siin iyyuu itti daballa naan jedhan jedhu. Anis aarii dhaan dhakaa lafaa butadhee ilma koo irratti anis nan du’a ennaan jedhu uummanni na qabee manatti ol na deebisa. Awwaalcha ilma koo na hankaassan jedhan.
Ilma prezidaanticha duraanii Joorj HW Bush ka tahan – prezidaantiin duraanii – Jooj W Buush, yeroo reeffa abbaa isaanii saanduqa reeffaa keessatti ilaalanitti, miira keessa galuun, gaddaan raafaman – jedhama.
Ilma ufii ammoo akkanaa jedhee faarse,”Dhala koo milkeessaa humna humna kiyya cabsee bahe keesaa baga naa dhalatte anatti qananiisee guddisee si boonaa.”
Ilma wasiila Biyyansaa ka tahe, Dargaggoo Dargii Mararaas ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kenneen, Biyyansaan reebichaan miidhaan irra gahuu isaa fi dhukkuba ka biraa irraa walaba tahuu isaa ka mirkaneessu X-RAY fi ragaa barreeffamaa Hospitaala Xiqur-Ambassaa irraa argannee harkaa qabna, jedha. Yeroo Biyyansaan reebame irraa kaasee hanga inni du’aan irraa adda bahetti sababaa inni isa wal’aansisaa turee fi ragaalee mara beekuuf jecha, humnoonni Mootummaa aanaa sanaa akka isa qabuu yaalan dubbata, dargaggoo Dargiin. “Yeroo ani harkaa ba’uuf fiigu, rasaasa lama natti dhukaasanii Waaqayyo tu irraa na oolche” jedha.
Ilmee dubraa ta hijaaba mataatti hidhatte kongireesisi Amerikaa keessaatii filatame ta qraati.
“Ilmeen namaa gaafuma garaa haadhaa keessaa buutee jalqabee waan addunyaa tana dhufteef qabdi.Waan dhufteef sun guutuu malte.”
Ilmeen namaa qilleensa hammaachaa deemu kana dandamatii jennaan ammoo,”Hinuma dandamanna,hinuma jiraanna.Akka bineesa didiqqaa ka akka barbaree taanulle qaroomii adunyaa akka qilleensa kana barachaa yaanu nu tolcha.
Ilmi haadhoo isaanii Solomon Habtoom akka jedhanitti, kan umuriin isaanii waggaa toorbaatamii afurii loltuun bilisummaa Ertiraa duraanii Obbo Biraaniin, Wixata dabre, magaalaa Asmaraa keessatti otuu ilma isaanii waliin hojii irra jiranii qabaman.
Ilmii aaddee Sirnee ka biraan Ayyaanaa Fedhasaa rasaasaan milla isaa irra rukutamee Hospitaala keessatti yaalamaa kan jiru ta’uunis ibsameera. Garuu kanneen kaleessa ajjefaman haadhaa fi ilmi har’a ituu hin awwaalamiin reeffi isaanii mana keessa kan jiru yoo ta’u kanaafis sababaan kenname sodaaf jecha nama ba’ee awwaaluutu dhibe kan jedhu.
Ilmii Abiidii Peelee,gurbaan ganna 21 Taphata Baranaa Beekamaa Tahee Badhaafame
Ilmii Dr.King sadeessoon ammoo akkana jedha.
"Ilmii isaa doolara 5,000 baasee Londonii saati bitate.Nu warrii lafaaf jedhee dhume maan taana? Waan taanuu hin qamnuu womaallee hin qamnuu jedha.”
Ilmii isaani dhumaa kan baatii torbaa fi abbaa ka ta’an Obbo Goolaa Husseen qofatu mana keessatti kan hafan yoo ta'o Obbo Goolaan yeroo tarkaanfiin kun fudhatameetti mana keessa hin turre jedhu jiraattonni naannoo.
Ilmii isaanii kana dhaga’e kutaa biyyaa irraa gara Qilinxoo deemuun “ na agarsiiftan malee” jennan baatanii fidanii itti agarsiisan. “Bellama qaba” jechuun sagalee dadhabaan asaasan malee dubbachuu hin danda’uu jedhe.Ammaan dura Hospitaala geessanii yeroo turanti bellama ji’a lamaatu kennameef, warri wajjiin jiran iyyannaan torban lamatti kan bellamamee ta’uus kan isa dhaqqabuu hin fakkaatu yaaddoo jedhu qaba.
Ilmii Kan Abbaa Caaluu Ykn Kan Abbaa Dhaalu. Dr. Abiyyi Ahmad - Amboo
Ilmii pirezidaanti Tiraampi angafii nama abbaa isa waan hedduun gargaaruun beekamu. Akka oduu media akka akkaatti gaafa dorgommii filannoo Amerikaallee duula filannoollee keessaa qooda guddaa qaba.
Ilmi isaa Armaayee Waaqee jedhamu odoo mana-hidhaa Qilinxoo keessatti hidhamee jiru ka jalaa lubbuu dhabe – Obbo Waaqee Maammoo, ilmi Kiyya dhukkubsatee otuu hin taane reebichaan na jalaa ajjeesame, naaf haa qoratamu – jechuudhaan, kaleessa, mana-murtii federaalaa Itiyoophiyaatti iyyachuu isaa kaleessa gabaasnee turre.
Ilmi isaanii aadde Xummeen ji’a darbe kana warra hidhatee socho’uu waliin hidhata qabdaa jechuun poolisootni akka isaan hidhan hime. Haati umriin ganna 60 amma murtee male hidhaatti rakkataa jiruu jedha.
Ilmi isaanii, Biruk Adaanaa Hayilee akka jedhetti, Dr. Adhaanaan, otuu miseensonni IHADEG Mana-maree bakka-bu’ootaa keessaa hin ba’iin, dhukkubsatanii wal’aansa irra ka turan yoo tahu, achii boodas fayyaan isaanii hin wayyaa’iin hafee du’aan boqotan. Sirni awwaalcha isaanii Finfinneetti ka geggeessamu tahuunis beekamee jira.
Ilmi isaanii mootummaa ce’uumsaa ji’a 18 ture akka hogganan gochuun heera biyyattii cabsuudha jechuudhaan lammiileen biyyatii mormanii jiran.
Ilmi isaa oggaa sadi’ii garuu, vaayrasichi qaama isaa keessa jiraachuun qorannoodhan mirkanahuus mallattoon dhukkubichaa irratti in mullanne.
Ilmii Tiraampi angafii hajajii itti bahe kunDonald Trump Jr.nama ganna 40 oliiti. Akka abbaan isaa jedhetti ilmii isaa waan Raashiyaa fi bulchiinsii Tiraampi waliin qabaate jedhan kana qaraa saatii 20 waan beeku ragaa bahe.
Ilmii Tiraampilleen ergaa email abbaa alangaa addaa Raashiyaa suniin walii ergan gadi baase.Ergaan email sun keessatti ilmii Tiraampii kun akka Hilari Kilinton maqaa balleessanii namii hedduun isii hin filanne tolchuuf bulchoota Raashiyaa gaafate.Waan walii galan kana guutuuf ammoo New York fooqii Tiraampi keessatti wal arguuf walti dhufan.
Ilmi koo Lalisaa Mohaammed na duraa ajjeefame kan jedhan Obbo Mohamed Abdurahamaan ani ofii koo mana hin turre. Gara waaree boodaa irra ennaan manatti deebi’u reeffa mucaa koon manatti arge jedhan.
Ilmi Mootii Briteen Vaayiresii Koronaan Qabaman
Ilmi mootiittii Briteen, Priinsi Chaarles vaayiresii Kornaan qabamuun isaa beekamee jira. Ibsi har’a achi irraa bahe akka jedhutti, mallattooleen vaayiresichaa sasalphaan irratti mumul’atee jira. Kana irraa kan hafe, haalli fayyaa isaanii gaarii irra akka jiru tu himame.
Ilmi prezidaant Donald Trump fi abukaatoon lammii Raashiyaa waggaa darbe akka wal arganiif namni haala mijesse e-mail Trumpiif ergeen akka jedhetti mootummaan Raashiyaa dula filannoo Hillary Clinton kan miidhe madda odeeffannoo ta’uu mala jechuu isaa gaazexaan New York Times kaleessa gabaasee jira.
Ilm Morsii – Ahimed akka jedhanitti, dhaabbatoota tikaa tu akka Morsiin, bakka awwaalchaa maatii isaanii, ka magaalaa dhalata isaanii – kutaa Shaarqiyaa keessaatti akka hin awwaalamne dhorke.
Ilmoon nama sababa adda addaatiif biyya itti dhalatee guddate- qehee ofii -gadhiisee baha. Kaan jireenya wayyaa qabu hawweet daangaa ceha. Kaanimmoo mirgi dhittameet, cunqursaa fi roorroon itti hammaateet, lubbuu ofii baafachuudha biyya gurraan dhagahuu malee ijaan argee in beeknetti cala'a.
ILO akka gabaasetti dubartoonni amma iyyuu loogiin ball’inaan irratti geggeeffamuu fi lafa hojiitti gad aantummaan ilaalamuun itti fufee jira.
Imaamataa Baraa bulchiinsa prezidaat Doonalid Tramp tureen ijoollewan kumaan lakkawaman maatii isaanii iraa akka addaan bahan qaamnii mootummaan Joo Bayidan maatii waltii makuudhaafi daabe beekiseera.
Imaamati bulchiinsa Traamp harawaan koolu galtoonni duruu Yunaayitid Isteetis keessa jiran yoo tajaajila mootummaa irraa kennamu kan akka insuraansii wal’aansa fayyaa, gargaarsa nyaataa fi mana jireenyaa argatan ta’e eeyama jireenyaa ykn lammummaa Ameerikaa akka hin arganne uggura.
Imaammanni wal qixxummaa sanyii fi dubartootaa Amerikaa keessaa akkasumas walii galteen addunyaa waliin tolfaman dabalatee prezidaantii Obaamaan yeroo waggaa saddeetiif waayit Haawuus keessa turan sanaa Baaydiin yoo filataman sana calaqisuuf jiruu?
Imaammataa baqattootaa mootummaa Tramp, isaa balaaleffatamaa ture sanaan lakkofsii ijoollewan maatii irraa adaan bahan gara 5,600 tii akka ol siquu danda’u himameeraa.
“Imaammata barnootaa Oromiyaa keessaa ka filate uummata” jedhu, Biiroo Barnootaa Oromiyaatti Geggeessaa hojii, Odeeffannoo fi Quunnamtii Uummataa ka tahan, Obbo Kaasahun Dagafuu. Ka duraan Oromiyaa keessatti barsiisaa fi aangawaa biiroo barnootaa turan, Obbo Abdurazaaq Kadiir garuu, “Oromiyaa keessatti uummata tu murteesse wanni jedhu fakkeessaa dha. Ol gubbaatti eega murtaawee booda, fakkeessaaf gad-geessama” jechuun falmu.
Imaammata barnootaa tokko,akkaataa adda addaan hojii irra oolchuutu nu miidhe jedhu baratonni Oromoo. Angawoonni Oromiyaa garuu, fedhii uummataa hojii irra oolchine jedhu.
Imaammata Barnootaatu Rakko Qaba jedhu Barsiisonni, Angawoonni Garuu Hanqinni jira Isa Jedhu Hin Fudhannu, jedhu.
Imaammata biyya alaa fi gama dinagdeen milkaa’iina argachuuf tokkummaan akkaan barbaachisaa ta’u prezidaant Traamp haasawaa waggaa kan biyyoleessaa irratti hubachisanii jiru.
Imaammata biyya alaa kan ilaaleen walii galtee nukleera Iraan fi dhimmi Koriyaa kaabaa irratti guutuummaatti hanqiina jiru irratti hojjachuuf Traamp ejjennaa cimaa akka qaban waadaa seenan.
Imaammata Biyyoota Alaa Obaamaa Bulchiinsa Traampi Jalatti Maaltu Eeggata?
Imaammata falmisiisaa kan lammiin Kuubaa tokko dachii US irra miilli isaa yoo ejjete VISA qabaachuu baatu iyyuu eeyama biyya kanaa argata jedhu ilaalchisee rakkoo jiru furanii jiru.
Imaammata kana mootummaa waliin ta’uu dhaan hojii irra kan oolchan gamtaa Awrooppaa, mootummaa Germany, mootummaa Irland, mootummaa Britain fi baankii addunyaa ti.
Imaammatawwan kana yoo ilaallu gaariidha, garuu hagam hojiirra oolaa jiru waan jedhu yoo ilaallu, adda addummaa guddaa qabani. Kanaaf kuni diqqaachuu qaba. Rakkoon hoongee fi baballina gammoojjii kanaan kan wal qabataniidha. Fakkeenyaaf hindi amma hoongee waggaa 40 keessatti ta’ee hin beeknedha ka ishee mudate , kun waan uumamaan dhufe tahus , hawaasi eegumsa mataa isaa gochuu dhabuun balaan kuni akka ittuu itti caalu taasisee jira. Kanaaf warri imaammata raawwachiisan kana irrattihojjetuuqabun,"" jedha."
Imaammata yeroo prezidaant Obamaa hedduu hambisuu akkasumas ajendaa isaanii waa’ee immigreeshinii fi yakkaa ilaalchisee jiru irratti Traamp Sesheniin of irraa fageessaa kan turan yoo ta’u gaaffii fi deebii geggeessaniin hamma bulchiinsi koo abbaa alangaa muummicha hin qabu jedhanitti ga’aniiru.
Imaammati IHADEG waggoota 24 keessatti kufaatiin irra ga’eera jenne ti kan amannu. Itiopiyaanis waggoota 24n kana keessa guddina ol aanaa irra ga’uutu irra ture.
Imaammati kun waggoota sadan darbaniif aanaalee biyyattii 223 keessatti hojii irra ennaa ooletti eegumsa fayyaa, barnoota, dhiyeessii bishaanii fi daandii baadiyyaa diriirsuu akkasumas damee tajaajila qonnaatiin tajaajilli uummataaf kennan gama qulqullinaa, dafee dhaqqabuu fi haqaan hojjechuu gama ilaaleen fooya’inni guddaan argamuu isaa ibsamee jira.
Imaammati sun mootummaan Itiyoopiyaa biyyoota arjoomtota ta’an waliin wal ta’uu dhaan hojii hojjetu ta’uu kan ibsan imaammata sanatti itti aanaa itti gaafatamaan dhaaba hoji raawwachiisuu obbo Xeenaaw Mengist keessumaa imaammati itti gaafatamummaa hawaasaa uummata hirmaachisuun kaayyoo isaa isa duraa ti jedhan.
Imaammati sun prezidaantichaan kan beeksiame Maayaamii “Little Havana” jedhamu keessatti yoo ta’u qajeelfama sana wixineessuun battala jalqaba jedhan.
“ Imaammatni prezidaant Obaamaa Islaamik Isteets irratti qabu dadhabaa dha” jechuun illee komata. Koomishina mirga namoomaa kutaa Ohaahiyoo irraa ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan – ogeessi seeraa fi hiriiroo sadarkaa addunyaa, Dr. Bayaan Asoobaa garuu, biyyoonni Awurooppaas tahe Yunaayitid Isteets furmaata ta’uu hin danda’u. Inumaa, kaayyoo gareen Islaamik Isteets qabatee ka’e wajjiin wal-simata, jedhan. Godaantonni biyyoota Addunyaa gama Lixaa keessatti hin simataman taanaan, deebi’anii harka Islaamik Isteets galuu akka malan dubbatu, Dr. Bayaan.
Imaanu’eel Maakroon filannoo prezidaantummaa Ferensaay injifachuu jechuun biyyattiin miseensa ijoo gamtaa Awrooppaa taate siyaasa sabboontotaa kanneen farra gamtichaa ta’anii ammaaf akka of irraa ittistu taaise jechuu dha. Prezidaanticha haaraa filatame ilaalchisuun biyyoota adda addaa irraa yaadi kennamaa jira. Kan deggeraa gamtaa Awrooppaa ta’an Markoon Ferensaay gamticha keessaa baasuuf dhaadataa ka turan Marine Le Pen-n injifatan.
Imaanuheel Maarkoo ammoo nama ganna 39 nama pirezidaantii biyya sunii tahuuf dorgomu cufa keessaa isatti gannaan nama diqqaa
Imaanuheel nama 39. Marine Le Pen nama ganna 48.Filannoo Ebla 23 irratti jarii lachuu nama isaan deeggaru walti qixxeetti dhiyaatu argatee jennaan filannoo tana irra deebihan.
Imaanuheel yaadii siyaasaa isaa jidduu galeessa filannoo Ebla 23 irratti % 23.75 argate Mariin ammo % 21.53 argatte.
Imaanuhle paartii En Marche keessaa filatamee Marine Le Pen ammoo paartii National Front keessaa oli baate.
Imala Godaansaa Gara Awrooppaa Godhamu Keessa Ijoollee Harki Caalaan Acuuccaa fi Dhitaa Mirgaa Hammaataa Argan Jedhame
Imala isaanii jalqabaa Ghanatti geggeessaniin illee prezidaantiin Faransaay kun dargaggoota Accra keessaa waliin wal arganii imalli isaanis achumatti xumuramuuf jira.
Imala kana qindeessuuf kan ministrii dhimma alaatti kan hundaa’ee fi ambaasaadder Burtukaan Ayyaanoon kan hoogganamu fi namoonni beekamoon fedhaan koreen keessatti hirmaatan kaleessa ibsas kennee jira.
Imala nagaa eegsisuu kan Tokkummaa Mootummotaa keessatti aangawoonni Mirga dhala namaa Kamiisa kaleessaa kan hidhaa keeessa jiran Keeytaa fi kanneen biroo wajjiin wal arganii jiru.
Imala seeraan alaan gara biyya Afriikaa kibbaa deemaa turan ka jedhaman lammileen Itiyoophiyaa 64 biyya Moozaambiik keessatti du’anii argaman.
Imalla saaniif sababaa ijoo kan ta’e keessaa nag eegumsa, dalagaa fi, dhimma qilleensa naannoo akkasumas godaantummaan hanga tokko.
Imallii nagaaa eegsisuu kun haala biyyatti keessaa itti dhiyeenyaan akka hordoofu beeksisee jira.
Imalli isaanii kuniis harraa qabee amma Bitootessa 13 yeroo ta'u Itoophiyaa dabalatee biyyoota Afrikaa shanitti goruu.
Imalli isaanii kunis gara Sa’audii Arabiyaa, achiis tokkummaa Araboota Imereetootaatti yoo ta’u tokkummaadhaan Iraan dura dhaabachuuf jecha dubbachuuf ta’uun ibsamee jra
Imalli isaanii kun kan dhaga’ame erga Washington jalqaba baatii kanaa kan Netanyaahuunis naannoo sanaaf ergaa bara haaraa dabarsa jedhan hariiroo Israa’elii fi tokkummaa Emireetota Arabaa jaarsummaan gidduu seenee gargaaree booda..
Imalli isaaniis kanneen qe’ee irraa buqa’anii fi miidhaan irra ga’e daawwachuu akkasumas gargaarsa akkamii akka kennan murteessuuf akka ta’e bulchoonni kun dubbataniiru.
Imalli kun erga jarmayaan gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa sagantaa namoota biyya ofiitti deebisuu qabee 33ffaa ta’uu isaa ti jedha gabaasi Lisa Schlein Geneva irraa ergame.
Imalli kun jarmayaa baqattoota kan tokkummaa mootummaa fi angawoota Yemenii fi Somaaliyaan qindaa’e.
Imalli Sodaachisaan Lubbuu galaafata Seeraan Sosso’uun Garuu Nageenyaaf Gaarii Ta’a
Imalli sun akkaan sodaacisaa ture jechuu dhaan intala ishee Soofiyaa Liibiyaa keessatti da’uu hin feene.
Imaltooni karaatti deebisamuun kun, hojii Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa fi galii isaa irratti dhiibbaa qabaate yoo tahe gaafatanii ennaa deebisan, “walumaa-galatti, imaltuu tokko yokaan lama irra ennaa uggurri imalaa kaayamu dhiibaa mataa isaa qabaata. Garuu, biyyoota uggurri imalaa irra kaayame toorba keessaa, gara shanii faa keessaa imaltoota hin qabnu, dhiibbaan isaa hagana guddaa miti. Iaan iyyuu taanaan, ennaa uggurri sun kaasamu deebi’anii imaluu danda’an” – jedhan – Obbo Nigusuu Warquu. Dhaabbatoonni imala qilleensaa hedduun, namoonni imalli isaanii jalaa uggurame akka tikeetni isaanii jalaa hin gubanne godhanii jiran. Namoonni sun, yeroo fedhetti, yeroo ehama argatan akka ittiin imaluu danda’an taasisan. Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaas akkanuma gochuu isaa – Obbo Nigusuun ibsanii jiran.
Imaltoonni Awurooppaa irraa godaanan kun, doonii “Mayflower” jedhamuun imalanii eega Addunyaa isaaniif haaraa ture, biyya amma Ameerikaa jedhamtu, magaalaa Pilaayimoot qubatanii amma waggaa 397.
Imaltoonni baaburri inni duraa jala ba’e isa itti aanu daqiiqaa ja’atti kan argatu ta’uu ka ibsan itti gaafatamaan kun yaalii gochaa akkuma adeemneen immoo sirreessaa deemna jedhan. Bakki baaburri kun akka irra deemu filatame bakka imaltoonni hedduun irra deddeebi’an ta’uu ibsanii rakkoo geejjiba magaalaa Finfinnee kan hiiku kan qofaa miti jedhan.
Imaltoonni biyyoota vaayrsiin Koroonaa itti argame keessaa gara Itiyoophiyaa dhufan, kanneen dhibba sagalii ol ta'an irratti addatti akka hordoffii fayyaa geggeessaa jiru Institiwutiin Fayya Hawaasa Itiyoophiyaa beeksisee jira. Institieutichi ibsa har’a gaazzexeessotaaf kenneen, ittisa Koronaavaayiresiif ciminaan akka hojjetaa jiru dubbate.
Imaltoonni Briteen irraa dhufan martinuu ragaa COVID-19 irraa walaba ta’uu isaanii akka dhiyeessan gaafachuuf itti yaadaa jiran.
Imaltoonni hangi tokko kokoolaata kufee sana keessatti kan qabaman yoo ta’u kaan immoo yeroo inni lafa dhahuu keessaa darbataman.
Imaltoonni keessa turan 32 ennaa du'an daa'immi tokko lubbuun irraa hafuun illee ibsamee jira. Xayyaarattiin namoota 18 baattee balal'iaa kan turte ta'uu isaaf kan hafan ja'a immoo hojjettoota xayyaaratii ta'uu Rooyters gabaaseera. lammiiwwan Ameerikaa shanii fi kan Raashiyaa tokko balaa sanaa du'uun illee beekameera. Xayyaarattiin Polaash kan jedhamu bakka Upper Nile jedhamutti namootaa fi nyaata fe'attii balal'iaa utuu jirtuu balaan sun dhaqqabuun gabaasamee jra.
Imaltoonni Waashington Irraa Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaatiin gara Finfinneetti Deebisaman Eessa Ga’an?
Imaltoota 172,000 ol ta'aniif sakatta'insi Owwa qaama taasifamuu ibsamee jira.
Imaltoota balaa kana irraa lubbuun hafan keessaa tokko akka jedhanitti jalqabumaa kaasee Awutoobusiin kun ariitii guddaan deemaa akka ture fi suuta jedhii jechuun imaltonni kadhataa kan turan ta’uu fi shofeerichi garuu inumaa ariitii itti dabalee jedhu.
Imaltoota Balaa xayyaaraa Dibata darbee mudateen lubbuu ofii dhaban keessaa umriin isaa 26 kan ta’e dargaggoo Siidrak Getaachoo tokko ture.Harmeen isaa Aaddee Milkaa Yimaam Naayrobii irraa akka ibsanti Siidraak waliin ijoollee shan qabu.Siidraak mucaa isaanii lammaffaa yoo ta’u jalqaba Finfinnee irraa gara Naayroobii akka seenu kan fedhan Kamiisa Bitooteessa 7 bara 2019 ture.
Imaltoota idla addunyaa gara keeniyaa dhufan ilaalchisee Prezdent Keeniyaattan, imaltoonni, akkuma duraanii waraqaa qoranaa COVID – 19rraa bilisa tahuu qabaachuun akka biyyattii seenuu danda’ani kan dubbatan.
Imaltoota sadarkaa addunyaa kurna kumaan laka’aman amansiisuuf jecha buufata xayyaarattii guyyoota sadiif weeraruuf karoora akka qaban ibsaniiru.
Imaltoota Vaayrasii Koronaa Irraa Walaba Ta’anii fi Mallattoo Hin Agarsiifnee Donii Dhaabataa Turtee Keessaa Baafamaa Jiru
Imaltoota vaayrasii Koronaa irraa walaba ta’anii fi mallattoon tokko iyyu kanneen hin agarsiifneetu Donii Daayaamand Priinsas jedhamtu kana keessaa akka ba’an ta’e jira.
Imaltoota xayyaaricha keessa turan keessaa tokko muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa duraanii – Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi tahuu isaanii fi dirree-xayyaaraa Asmaraatti imaltoota dura-bu’uudhaan hafata diimaa irratti simatamuu isaanii, gabaasaan VOA achi ture ibsee jira.
Imaltoota yokaan godaantota biyyoota ja’an – jechuun Kirgistaan, Maayinamaar, Ertiraa, Naayijeeriyaa, Sudaanii fi Taanzaaniyaa irraa gara Yunaayitid Isteetis deeman, Viizaa isaanii yokaan ehama ittiin seenan irra uggurawwan tokko tokko akka kaa’uuf jiran dubbatan – aangawoonni Yunaayitid Isteetis.
Imaltuu Hamtuu Fi Baqattoota Gaanfa Afrikaa
Imaltuu isaanii Kanaan Masrii, Ertraa, Sudaan fi Itiyoophiyaa kan dhaqan yoo ta'u kanas Caamsaa 4 hanga 13 bara 2021tti gaggeessan.
Imaltuu jila kanaa Natalie Brown embaasiin Amerikaa Ertraa jiru Fulbaana 26 hanga 28 simate.Jilli kun waajira waa’ee Demokraasii mirga dhala namaa fi hojjattootaa akkasumas waajira waajira walabummaa amantii kan sadarkaa addunyaatu mootummaa Ertraa Diplomaatotaa fi bakka bu’oota gosa amantii adda addaa kan Ertraa keessaa waliin dubbatan.
Imaltuu ministera haajaa alaa Amerikaa Hilary Clinoton Itoophiyaatti qajeelchite bulchoota Afrikaatiin wal mariachuu fi akka egerii waliin hojjachuu dandahan irratti faluu. Wannii galma Walgahii biyya Tokkummaa Afrikaa irratti jedhanilleen tanuma.
Imaltuu miseensota Kongireesii Amerikaa bori Itoophiyaan dhaqan tana nama shanii olitti itti dhufa.Paartii Demokiraasi keessaalleeCongresswoman Karen Bassfa dabalatanii karaa jiran.Guyyaa sadeen Itoophiyaa turan kanatti bulchoota malee nama hedduun wal dubbatanii waan Itoophiyaan keessa jirtu hubachuuf yaahan.
Imaltuun gara Yunaaytid Isteetesti gaggeeffamu daangeessuuf ajajii prezidaant Donaald Traamp mallatteessan yeroon isaa xumuramaa jira.
Imaltuun Hilary ibidda Volkaanoo ka Eertiraa keessaa tokkaheen gabaabattullee ergaan jabduun kora waldaa biyya Tokkummaa Afrikaa irratti jedhamuu malte hin hafne.
Imaltuun jeneraala kanaa akka Itoophiyaatti abmaasaadderi US, Maaykil Renberger jedhetti jijjiirma Itoophiyaa gargaaruu agarsiisa.
Imaltuun Malaaniyaa kun gara Keniyaa fi Masriitti kan itti fufuu ta’uun ibsamee jira.
Imaltuun sunis gara Siriyaa seenuuf akka ture FBI ibsee jira.Baatii Ebla baranaa himannaan irratti dhiyaate garee hidhattoota Islaamiik Isteetes qabeenyaan deggeraa akkasumas gargaarsa maallaqaa barnootaaf argate imaltuu kanaaf oolche kan jedhu ture.
Imaltuu tana akka oduu media Itoophiyaatti ministera haajaa alaa Itoophiyaa, Osmaan Saalee fi gorsaa pirezediaanti Isaayysaa Yemaanee Gebreabitti waliin dhufe.
Imaltuu tanaan bulchiinsa dansaa qabaachuu,demokiraasii jabduu horachaa nagaa naannoo jabeeffachuuf,horii ummataa baduu dhowwuu,diangdeen hunda jabaa qabdu qabaachuu fi waan hedduu irratti mari’atu.
Imaltuu tanaan Roobii Ammajii 15-29,bara 2020 tanaan biyyaCAR, Itoophiyaa,Keenyaa,Suudan Kibbaa fi Suudan dhaqee bulchoota mootumama,dhaabbilee gargaarsa addunyaa,bakka buutota ummataa,dhaabbilee barnootaa,yuniversitii,barattootaan wal mari’ata.
Imaltuu tana fixannaan ambaasaadder Yamamooton iftaan Amerikaatti dabra.
Imam Mohamed Magid akka jedhanitti musliimonni YS hookkara gara jabinaa gareen ISIL geggeessanitti hedduu kan gaddan ta’uu isaanii fi haala giddu galeessa bahaa keessati uumamaa jiruuf itti gaafatamoo dha jedhan.
Imbaasii Ameerikaa: Qindoominnii fi Iftoominni Gama Mootummaa Itoophiyaatin Jiraatu Malee Buqqaatota Qarqaaruun Nu Rakkisa
Imbaasii Itiyoophiyaa Naayroobii jirutti Hoogganaa Waajjira Qoonsilaa ka ta’an Obbo Teewodroos Teferii Kaleessas lammileen Itiyoophiyaa 54 Keeniyaatti hidhaa turan gadhiifamanii gara biyyatti deebifamuu himanii jiru.
Imbaasii Keeniyaa Chaaynaan jiru fi waajjira haaja alaa Keeniyaa waliin ta’uun akka itti waan kana itti raawwannu akkasumas ammoo rakkoo alas mudatuu malu akkamitti akka furru itti yaadaa jirra ka jedhan Mr. kaagween, Yoo warra achitti hafee jiru fidnu mara wal duuka biyyatti hin deebisnu, isaan keessa ka dhukkubsate yoo jiraate warra kaan faaluu waan maluuf ta'uu ibsanii, kanaaf of eeggannoon itti deemaa jirraachuu dubbatan.
Imbaasiin Ameriikaa Itoophiyaa Jiru Warra Fiilmii Jiruuf-Jireenya Dubartootaa Irratti Xiyyeeffate Hojjate Badhaase
Imbaasiin Itiyiiphiyaa Daar E Salaam Jiru Lammilee Itiyoophiyaa Hidhaa Jiran Hiiksisuu Jalqabe
Imbaasiin Itiyoophiyaa ammas yeroon yeroo filannoo waan ta’eef of eeggannoo dabarsee jiraa Galmoo Daawit dabalata qaba.
Imbaasiin Itiyoophiyaa Keeniyaa jiru ammas lammileen Itiyoophiyaa 150 ol manneetii hidhaa gara garaa keessa akka jiran beeksise.
Imbaasiin Itiyoophiyaa Naayiroobii jiru dhimma kana gaafatmee ‘To’annaa jela ooluu lammilee Itiyoophiyaa kana akka quba hin qabne himeera.’
Imbaasiin Yunaaytid Isteets Itoophiyaa jiru guyyaa harraa Finfinnee keessatti dhukaasni dhagahamuu gaabaasamaa jiraachuu quba qabna jechuudhanhojjattonni mishinichaa dahoo akka qabatan gorse.
Imbaasiin Yunaaytid Isteets Muummeen Ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad badhaasa Noobeelii Nagahaa baranaa moo’achuu isaanitiin erga baga gammaddanni ummata Itoophiyaatif dabarse.
Imbaasin Yunaaytid Isteets Finfinnee Jiru Haala Nageenyaa Laalchisee Ibsa Baase
Imbalalaa keessatti maatiileen ijoolleen isaanii jalaa butamanii fudhataman, wal-arguudhaan wal-jajjabeessuu yaalan.
IMF Mallaqa Somaaliyaa Haraa Maxxansuu Irratti Gargaaraa Jira
Immaanu’eel Maakroon erga Napoleon Bonaparte qabee prezidaantii ga’eessa Ferensaayiin hoogganuuf filatame.
Immigreeshinni Keeniyaa Mr. Migunaaf eyyama Viisaa ka Tuuristii kennus, Mr. Migunaan garuu mirga kiyya daangessa jechuun didanii eegdotaanillee waldhaban.
Inaaffaa fi Xiqiin Saba Ofiif Qaban Milkaa’inaan Nama Ga’a
In a fun fact, Nyamanhindi is brother to Masimba Nyamanhindi, currently working with the Election Resource Centre in Zimbabwe, who was part of the inaugural Young African Leaders Initiative program to come to the U.S., when it was created by President Obama. Masimba was in a group with four other young Zimbabweans.
Inaltii pirezidaantii durii Isabel dos Santos,Afrikaa keessaa dubartii durummaan tokkeessooti.Mala isiin horii kanaan tuulatte qorachuutti jiran.
In a statement, the embassy said these outstanding young Zimbabwean leaders will travel to the U.S. this June with over 470 other young African leaders for a six-week program at one of 20 prestigious U.S. universities followed by a conference in Washington, DC hosted by President Barack Obama.
“Inatla qajeeltuu gorsa warra isaanii womaayyuu hin seetuu--- hin aargineef ibiddaan taphattaa---warrii diraa kun naasuu namaa hin qabu.” jechaa waan ijoollee magaalatti galtee amalaa fi ufii gattee fakkeessee sirbe.
In August, he will join the other fellows in Washington D.C., to cap off their YALI experience with a few days in the nation's capital.
In Chicago, a six-year-old boy accidentally shot and killed his two-year-old brother, in what was supposed to be a game of cops and robbers.
India overtakes Brazil as the second-worst hit country as COVID-19 soars
India Posts Fifth Consecutive Day of 300,000-Plus New COVID-19 Infections
India reported more than 320,000 COVID-19 cases on Tuesday
India set a new record in the COVID-19 pandemic on Thursday, reporting 314,835 new daily cases
India: Twenty-two patients have died after their oxygen supply was interrupted by a leak
Indii fi Afrikaan ganna sadiin durratti New Delhiitti marii taahanii akka egerii waliin hojjachuu dandahan irratti mari’atan.Mariin dhiyoo tana Finfinneetti teette lammeessoon tunillee faana marii sunii dhfutee bulchootii Afrikaa akka Indii waliin hojjachuu dandeettu irratti mari’atan.
Indii keessaa ammoo abbootii siyaasaa, bulchoota,daldaltootaa fi nama 500 dubbii tanan himatan.Muummeen minsitera Indii Shri Narendra Modi akka bulchootii isaanii warra horii biyya alaatti dhoffate jedhan jabeessanii qoratan hajaje.
Indiin $ biliyoona shanii Afrikaa liqeessuuf waadaa galte.
Indiin biyya doolara biliyoona hedduu baaftee lafa Afrikaa ta namii waan heduduuf abdatu keessatti hojjachuutti jirtu keessaa tokko.
Indoneeshiyaan umriin waggaa 42 kan qabdu Donii waraanaa kana waliin qunnamtiin ture kan yeroo dhumaaf kan addaan cite Roobii darbee ta’u beeksiiftee jirti.
Indonesia Frees Radical Cleric Linked to 2002 Bali Bombing
Indonesia: President Widodo visited quake-hit areas of West Sulawesi province
Indonesia: Six suspected supporters of a hard line Islamic cleric killed in a clash with police
Indooneeshiyaa gama bahaa keessatti roobi yandoon roobee balaa lolaa dhaqqabsiiseen lakkoobsi namoota du’annii gara 55tti ol guddachuu isaa dhaabi baraarsa balaa biyyattii har’a beeksisee ira.
Indooneeshiyaan biyyoonni miseensoa biyyoota Aasia gama ibbaa kan Maaynamaar miseensa itti taatee jirtu imaammanni yeroo dheeraa kan rakkoo keesssoo walii isaanii irratti yaada akka hin kennine jiraatu iyyuu marii dhaan furmaanni akka argamu jajjabeessitee jirti.
Indooneshaa keessaa balaan lolaa fi dachiin fottoquun waggaa waggaatti lubbuu namaa galaafata. Baatii Amajjii keessa Konyaa Jaavaa keessatti yeroo lama dachiin fottoqe namoonni 40 du’aniiru. Uummati biyyattii walakkaan kanneen miliyoona 25 ta’an naannoo lafti cituuf sodaachisaa ta’e keessa kan jiraatan ta’uu dhaabi baraarsa balaa biyyattii beeksisee jira.
Industirii Fiilmii fi Gahee Dubartoonni Tabachaa Jiran
Industriin Boba'aa Dhadhabuun Dinagdee Addunyaa Miidha: Angawaa OPEC
Industriiwwan fi waarshaalee akkasumas Yunivarsitiwwan bulchiinsa naannoo Uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessa jiran waan danda'ame mara hojjataa jiru.
Inestiyaan ji’a dabrellee Barseloonaatti nagaa dhaamatee fuula Chaaynaatti qajeelfatee itti dhaabate.
Inestiyaan kana Kubbaa miila Chayaanaa Super League bitate.“Miilaan isan irraa faadhullee qalbiin tiyya haguma jirtu cufa isanuma waliin jirti,” jedhee fuula Chaaynaatti deeffatee itti dhaabatee,Andress Inestiyaa,dhiirsii Anaa Ortiz.
Infantiinoon gaafa huji tanaa dorgomuuyyuu Afrikaan gama ispoortiitiin qablii tiyya hin baatu jedhe.
Ingidaan akka lakkoobsa Itiyoophiyaa Caamsaa 24 bara 2007 daandii irraa namoonni hin beekamne isa qabanii iji koo na hidhanii lafa hin beekamnetti nageessan jedha.
Ingilaandi akkuma bara 2007 moo’uu feete ammo hin taaneef. Bara 2007 Afrikaan Kibbaa sadeessoo baate.
Ingilaandi ammoo 2-1 bira yaate dheebuu galchite.
Ingilaandi ammoo marroo torba ta armaan duratti waancaa kubbaa miilaa irratti Afrikaan walti marte cufaa hinuma mooti.
Ingilaandi ganna 24 keessatti takkuma akkana biyya 4n dorgommii tanaaf walti hafan hin taane.
Ingilaandiif ammoo Jordan Handerson malee Haarii Kanee, Maarkiyuus Raashfoordi,Kiraan Tiripperii fi Erik Daayer hin galchan.
Ingilaandii fi Tuniiziyaan Waancaa Kubbaa Miilaa bara 1998 irratti tapha istaadiyoomii Marsillee,Faransaayitti irratti 2-0 dhaane baase.Barana ammoo akkuma taatettuu 2-1 moote.
Ingilaandiif Kiheeran Tiriper daqiiqaa 5esson irratti keessa buuseef 1-0 taate. Boqonnaa bahanii daqiiqaa 68essoo irratti ammoo gurbaan Kirooshiyaa Ivan Piriskii liphi goolii Ingilaadnittiliphitolchee 1-1 tahan.
Ingilaandi iftaanii duubaa Adoolessa 7 Siwiidin waliin,Raashiyaalleen gaafasuma Kirooshiyaa waliin taphatti.
Ingilaandilleen Ingilaadnitti didibbi walti jedha.Tuniiziyaan tapha waancaa kubbaa miilaa 12 irratti takkuma hin moone.Bara 1978 ammoo Meksikoo 3-1 garafte.
Ingilaandi Panaamaa 6-1 qaarifte. Goolii qaraa gurbaa isii Ingilaandi kilabii Totten Ham keessa dhufatteen, Harii Kaneetti daqiiqaa 8essoo irratti liphi itti tolcheef. Daqiiqaa 14 qofa jalaa hafetti goolii lammeessoollee itti dareef.
Ingilaandi tapha kalee irratti Kaameruun 3-0 mootee dabarte.Faransaayilleen Biraazil 2-1 moote.
Ingilaandi Venezuheelaa 1-0 moote shampiyoonaa taate.Ingilaandi asiin dura dorgommii akkanaa tanaa marroo 10 taphattee barana goolii ammoo gurbaa isaaniiDominic Calvert-Lewingalchetti moohachiise.
Ingilaandi warra duula kubbaa miilaa addunyaa dhaqeefiin “mootummaan nuu galaa,” jette.
Ingilandi bara 1966 keesa waanca kubbaa miilaa moote eegisii suniiyyuu dheebuu qabdii hardhallee dheebuu ganna 52n galte.
Ingiliffaan LAPSSET jechaan ka beekamu Pirojektiin diriirsa bu’uraalee misoomaa bara 1975 ka yaadame yoo tahu, galmi isaas Itiyoophiyaa dabalatee biyyoottan Afriikaa bahaa gama bu’uuraalee misoomaan wal qunnamsiisuudha.
Inijieerni kun hujii akkanaa ta dhibiillee guddoo biyya keessati hojjatee jedhee galateeffate.
Inispektar Caalaan kaleessa ganama sa'aatii lamatti rasaasaan rukkutamanii du'uu malee eenyu akka ajjesse wanti beekame hin jiru, Waajirri Dhimmoota Koomiyunkeeshinii Mootummaa magaalaa Naqamtee.
Inispektarri Qajeelcha Poolisii Magaalaa Naqamtee Keessa Hojjatan Tokko Ajjeefaman
Inistiitiyuutichi akka jedhutti, baatiilee sadan dabran keessatti namoota kuma dhibba tokkoo fi kuma digdamii toorba tu dhibee Busaatiin qabame.
Inistiitiyuutii Fayyaa Uummataa Naannoo Amaaraatti, Qindeessituun dhimma dhibee Busa, aadde Maastewaal Worquu, haala dhibee Busaa naannoo isaanii keessaa ennaa ibsan lakkoobsi kun ka bara dabre yeroo akkanaa ture waliin ennaa wal-bira qabamee ilaalamu, amma baay’ee dabaluu isaa ka dubbatan – Aadde Maastewaal, keessumaa naannoo Amaaraa gama Lixaa keessatti lakkoobsi miidhamtootaa baay’ee ol’aanaa tahuu hubachiisan. Naannoo Amaaraatti, itti-gaafatamaan Biiroo Fayyaa – Dr. Melkaamuu Abbixee, weerara Busaa godinaalee naannoo Amaaraa hunda keessatti dabalaa dhufe kana to’achuudhaaf uummatni of eeggannaa barbaachisu akka godhu hubachiisan.
Inistiyuutiin Qorannoo Qonna Oromiyaa(IQQO) jireeenna warra qonnaa fi warra horii wayyeessuuf akka henna Habashaatti bara 1997 keessa yayyaban.
Inistiyuutii Qorannoo Qonna Oromiyaa Irraa Bu’aa Hagam Argachuutti Jirtan? Akka Daarekterii Isii Jedhetti Barana Sanyii Midhaanii 24 Baasan
Injifannoo Adawaa Argamsiisuu Keessatti Qoodni Oromoo Maal Fakkkaata Ture?
Injifannoo Adiwaatti Argameef Loltoonni fi Geggeessitoonni Oromoo Qooda Guddaa Gumaachan, Jedhu Hayyoonni
“Injifannoo argane taajyita harkatti galfatanne hidda qabsiisuun boqonnaa qabsoo itti aantu taha.
Injifannoon Adwaa injifannoo Uummata Gurraachaa fi Uummatoota cunqurfamoo kan mirkaneesse, jedhu – Hayyoonni seenaa fi aadaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan.
Injifannoon Baaydo'aaA irratti argame magaalaa afaan Galaanaa harka AL-SHABAAB jirtuu fi ulaa inni qawwee fi maallaqa ittiin galfatu taate KISMAAYYOO qabachuufis karaa saaqa jedhama.
Injifannoon hanga tokko kan arganne yoo ta’u hanaga tokkoos injifatamnee jirra jedhanii dinagdee biyyatti guddisuuf tarkaanfii barbaachisu fudhanna jedhan.
Injifannoon ishii fakkenya gaarii ta'uus ibsiti.
Injifannoon Kilinton kun, dorgomaa isaanii – Bernii Saanders irra dhiibbaa dabalataa kaa’ee, carraa paartichaan kaadhimummaa itti dhiphisa jedhama.
Injifannoon kun guutuu ta’u kan danda’uu itti gaafatama nutti kenname waliin taanee fixaan baasuu yoo dandeenye qofa jedhanii ilmii Kan Abbaa Caaluu Yemmuu Kan Abbaa Dhaalu jechuun mammaakan Mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad.
Injifannoon kun hacuuccaa, gara jabinaa fi shororkeessummaatti duuluun argame jedhan.
Injifannoon Moscow sun dargaggoota hedduu dadammaqseera. Badhaasi warqee sun lamaan biyyattii kanaaf warqeewwan hedduu ka biroo hawatanii jiran. Sanaan dadammaqiinsa argatanii kara atleetiksiitti kan seenanii fi injifatanii kan beekaman keessaa tokko Haayilee G/Sillaasee tokko.
Injifannoo Traamp kana biyyyoonni Addunyaa akkamitti ilaalan? Afrikaa keessatti hoo dhiibbaa maalii qabaata? Kanneenii fi ka biroo irratti gabaasaalee qindaawan qabna.
Injiinar Masfiin Abbabaa Fi Injiinar Tasfaahuun Camadaa sodaa lubbuu ofiif jecha gara Keeniyaatti dheessanii waggaa lama eega turanii booda butamanii gara biyyaatti deebiifaman. Lameenuu Naayrobii keessa ka jiru waajiira baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa (UNHCR) biratti galmeeffamanii dhimmi isaanii fudhatama argatee akka ture galmeen adda addaa ni mirkaneessa.
Injiinar Masfiin akka jedhutti poolisiin Keniyaa magaalaa Naayrobii keessaa isaan qabee torban lamaaf mana hidhaa adda addaa keessa eega tursee hidhee booda konkolaataan gara daangaa Moyyalee-Itiyoophiyaa geessuun aangawoota Itiyoophiyaatti kennan. Sana booda ija lamaan isaanii aguuguun gara magaala Finfinneetti kan geessaman konkolaataa Fannoo Diimaa bifa adii kan fannoo dimaa of-irraa qabduun ta’uu yaadata Masiin.
Injiinar Simanyaw of ajjesuuf kan sababa ta'e rakkoo kontraata dhaabata MITEK hojiin osoo hin raawatamin malaqa heddu fudhachuu fi proojaktichi harkifachuun wal qabatee gaabii fi dhiphuu guddaan isaan irratti uumamaa turuu himamee jira.
Injinar Simmanyaw Baqqalaa Rasasaan Du'anii Argaman
Injinar Simmenyehu Ofiif Of Ajjeesan: Poolisii Federaala
Injinar Takalaa Uumaa angoo isaanii irraa kaafamuuf deemu kan jedhame soba jedha, Koreen Giddu-galeessaa Paartii Dimookiraatawa Oromoo yokaan PDO.
Injinar Takkalaa: Finfinnee Keessatti Lafti Baayyen Dallan Itti Ijaarrame Abbaa Hin Qabu
Injineera Simmenyey akka poolsiin federalaatti ganama kana saatii 2:20 irratti reeffa makiinaa innii harkaa qabu keessatti argan.
'Injineeringi jechuu wa uumuu jechuu kana hojjachuuf komputera gahaa labaratootii keessaa hin qamnu.Mooraa teknooloojii tanattiWi-Fimegabyte tokko buusuudhaaf, viidiyoo adda addaa laaluudhaaf saati baayee si tursa.Erga mooraa nuu sirreessaa jennee iyyaa jirra.Labratooriitti nama 30f meeshaa takkitti kennan.Namuma lamatti hojjata malee kaan taa’aa oola. Haallii kun hundi nuu guutamee,”jedha barataan ganna sadeessoo yuniversitii baratu.
“Injineer Simmenyewu ganama kana saatii Itoophiyaa 2:20 irratti reeffa isaa makiinaa keesastti arganii harka isaa gama mirgaatii shugguxii argan.”
Injiner Tesfaahuun Camadaa: Du'a falmisiisaa kutaa 2ffaa
Injoonjoo Muhee bakka bu’aa gumii kanaati , isaanis dubbii Boordii Filannoo Keeniyaa dura dhaabbatanii dubbataniin , ‘Filannoo Hagayya 8, bara 2017 irratti yakki murtee uummataa tuffachuu raawwatameera. Yakki kunis hamma biyya ganuuti. Kan nuti jechaa jirrus uummanni Keeniyaa warreen fedha uummataa dabsuuf yaalan kana seeratti dhiyeessee isaan gaafata. Lammeenimmoo waanti hundi akka duraatiin itti fufuu hin qabu, filannoon ta’uuf deemu kuni karaa seera hin taaneen ammas gaggeeffamee bu’aan filannoo ammas akka fashalaa’u hin feenu. Kanaaf Boordiin Filannoo kuni meeshaalee dheengadda dogongora guddaa kana uuman fi haala duraatiin fayyadamuu hin qabu. Jijjiirama feena nuti amma.’ JedhanMr. Muheen dabalataan Hoji Raawwachiistuun Boordii Filannoo keeniyaa Iizraa Chiboolaa fi namooti bu’aa filannoo kana miliqsuu irratti hamataman hojii isaanii gadhiisanii haa qorataman jedhan. Kana malees teeknooloojiiwwan filannoo darbe kana irratti hojiirra oolan sirriitti qoratamanii waa’een isaatis sabaaf akka ifaan gadhiifamullee gaafatan.
In Madagascar people are reportedly eating white clay mixed with tamarind to cope with famine
Innaangootti Barattoonni Wanta Hin Ammatti Hin Beekamiinin Faalamanii Dhukkubsatan Jedhama
Inni biraan Ka Dookter Qaasim gaafataman waan talaallii beeyladootaa ture jedhameeti. Kanaafis yoo deebii kennan, talaalliin kun sababa duula kooronaa akka harkifate ifoomsan. “Silaa ji’aan dura kennama ka jedhan talaalliin beeyladaa, amma tureera garuu Waajjirri Keenya torban dhufu kanarraa kaasuun beeyladoota godinicha keessa jiran maraaf kennuuf qophii fixeera” jedhan
Inni biroommoo barataa koolleejjii Godina Arsii Lixaarraa gara Moyyaalee osoo bilbila bitachuuf deemuu qabamee bultii 15 hidhamee bahe jedhuudha. Innis magaala moyyaalee naannoo quxxebaa jedhamuttii godinaalee Oromiyaa kaanirraa dargaggoonni dhufan hidhamanii jiraachuu isaanii dubbata.
Inni dhumaa bara 2007 keessa jechuun waggaa 13 dura gaggeeffame.
Inni duraa, afaan. Inni lammataa akkaataa itti qubsiifamani. Sadaffaan eenyummaa dha. Inni arfaffaan immoo eeyama. Keessumaa waa’een eeyaaa, ani kan ani buluu barbaadu naannoo isa kanaani naannoo nah in ilaallanneen buluu hin barbaadu jedhee murteessuu qaba jedhan.
Inni Duraan Nu yaaddessaa Ture Hin Hafne.KFO
Innii ammoo akka Henook jedhutti gannatti warqii kg 5000 achii baafata.
Innii bu’uu dinnaan parlaamaan isaa Mugaabee himachuuf seera itti qixeeffatee hoteelii biyya isaanii Rainbow International Hotel jedhanitti kora taa’an.
Innii duula didee jennaan ganna sadi dorgommi dhowwanii badhaasallee irraa guurratan.Mana murtiitti falmatee badhaasallee deebifatee dorgommiilleetti deebihe.
Innii gammachuun lafa dhiitaa dabrullee manaajerii isaa kilabii tana leenjisuuf ganna lamaan bitatan Louis van Gaal mataa buusaa nagaa dhaamtee dirree bahe.
Innii irraa bu’uu didee dubbiin gara gosaatti jijjiiramtee nama hadhee wal balleesse, nama 3000 dhumate.Hujii irraa bu'uu didullee waraanii biyya Faransaay waan hedduun ummata gargaaree jaarsa kana hadhuma hdhanii hujii irraa buusanii qabanii hidhan.
“Innii siyaasaa isaa fottosee, gama bitaatti oofatu mana murtii walii galaa keessatti silaa warra siyaasaa warra gama bitaa akka malee oowwisuu achi keeyyachuu fedha.Akkas taanaan egereen Amerikaan ati eegattu doote jechuu.”
“Innii [Tiraampi] ammallee Amerikuma jabeessuu fedha taatullee Amerikaan addunyaa dhibii malee kophaa hin jabaattu.Tanaaf Afrikaa irraa investimentii ykn gargaasa diqqeessuu. Kun herrega isaati,” jedha.
Inni jalqabaa koreewwan lama hundeessinee jirra. Koreen inni tokko koree ol aanaa ta’ee dura taa’aan isaa ana ennaa ta’u waajjiraalee ministeerotaa fi dhaabolee adda addaa of jalaa qaba. Daandii balalii Itiyoopiyaa dabalatee, dhaabolii daandiiwwan balalii, immigrattion, ministeera geejjibaa, Kanneen biroo dhimmi kun isaan ilaalu waaltaalee eegumsa fayyaa mootummaa fi dhuunfaa, koree poolisii fi ittisa of keessaa qabuu dha.
Inni jalqabaa mana murtii ol aanaa keessatti hoogganaa gameessa mana murtichaa John robertsiin ennaa ta’u booda irra immoo White House keessatti sirna qophaa’e irratti abbaa murtii Anthony Kennedy kakachiisuun hirbuu seensisanii jiran. Prezidaant Traamp fi itti aanaan isaanii Mike Pence sirna sana irratti argamanii jiru.
“Inni kaan seera sabqunnamtii fi poostaa ka jedhamu ka dhiyeenya hojiirra ooleedha. Seera kanaan warri interneetiin marsariitiirratti waa barreessu eyyamaaf doolaara 900 kaffaluu qaba. Qorannaa kanaaf jennee warri nuti haasofsiifne qarshii kana kaffaluu akka hin dandeenye nuuf himan. Kunis mirga yaada isaanii bilisaan ibsachuu isaaniirratti miidhaa geessisaa jira.” Ooryeem Nyeekoo qorataa qabiinsa mirga namoomaa Hiyumaan Raayts Wooch.
Inni lammataa immoo prezidaantichi hoogganaa haaraa kan sabaa himaa addunyaa Yunaayitid Isteetis kan VOAn jalatti argamu to’atu moggaasuu dhabuu isaaniitti mufachuu isaanii ti. Waggota lamaa oliif moggaasuu hoogganaa kanaaf dimokraatonni Senetii keessa jiran gufuu natti ta’an jedhan.
Inni lammataa immo warshaa dawaalee omishu kan Chaayinaan kan argamee fi sadarkaa gaarii irra jiraachuu isaa barruun ze Laanseet jedhamu gabaasee jira.
Innilleen Arkansas,Georgia, Alabama, Tennessee, Virginia, Vermont fi Massachusetts.Senator Ted Cruz ammoo godina Texas, Oklahoma fi Alaska moohe.Senator
Innilleen Denver aanaa lammeessoo keessaa miseensa Mana Mariitiif filame. Faaxummaa Nuurdoo Daddafoo jara paarti Demokiraati fulaa bu’ee akka namii MN keessatti paartii suni bahee filatu filannoof nama baannachaa bahe keessaa tokko.
“Inni nama fiingee ofii hafuufe miti. Amala isaa hedduu gaarii keessaa tokko, hojii tokkotti akka namoonni biroon maqaa itti fudhatan itti dhiisa. Kun amala inni itti guddatee fi ittiin hojjete. Yoo deemtee galmee seenaa isaa ilaalte, prezidaantiin baay’ee cimaa, keessumaa gama dantaa alaatiin bu’aa guddaa galmeessian turan – jedhan.”
Inninuu silaa nama dorgomuu fedhe taatullee seera filannoo hin guutannee jedhanii irratti didan.Nama 13 akka filannoon pirezidaantummaa Kaameruun gatan keessaa ka dhibiin Bertin Kisob.Isallee dubbii isaa mana murtiitti harkaa qabaa jedhanii irratti didan.
Inni sadaffaan baqattootni biyya itti baqatan keessatti hawaasa isaan simate waliin xinnaatu karaa diinagdee akka hidhata godhatanii jireenya qajeelfatan gochuudha jedhe.
Inni sadaffaan rakkoo siyaasaa Keeniyaa mudatee ture akka itti furan dubbatan Keeniyaattan. Keessumaa bulchiinsi isaanii wal dhiibdee siyaasaa dursaa paartii mormituu Raylaa duuka ture mariitiin hiikuun biyyaaf bu’aa buuseera jedhan. Keeniyaattaan warri ollaa Keenya jirullee kanarraa baree dansa jedhu.
Inni sadarkaa sadaffaa kun talaaliicha qaama namaa akka hin hubnee fi hagam hojii qubsaa akka qabaatu ilaaluuf akka ta'e ibsamee jira.
Innis akka jedhutti, hojiin seera kabajsisuu Itiyoophiyaa keessaa dhimma keessoo biyyatti kan seera biyyattiin to’atamuu yoo ta’u kunis seera mirga dhala namaa kan dabalatuu ta’u hubachiisuu barbaanna jedha.Ibsii kun itti fufees,Tigraay keessatti Seeraa fi sirna eegsiisuuf tarkaanfiin fudhatamee seera abbaa biyyummaa kutaa Sanaa keessa jira jedhee jira.
Innis yoo dubbatu, akka seeraaf gulantaan eyyama jireenyaa fi hojii bakka sadiitti hiramee akka jiru garuu ammoo baasii isaa mootummaan Jibuutii walumatti qabanii isaan kaffalchiisu hime. Fakkeenyaaf ka jireenyaa Firaankii Jibuutii kuma 30, hojii xixiqqaaf kuma shantama, hojii galii giddu galeessaa jedhameef kuma dhibbaa fi ka guddaadha jedhameef ammo Firaankii kuma dhibba lama gaafatamna. Kanaaf jalqaba Beekaa Firaankii kuma 30 si gaafatu sana booda hojii hojjechuu waan qabduuf yoo jiraattu eyyama kaan ka qarshii irra guddaa si gaafatu. Nami hedduun eyyama isa firaankii kuma dhibba lamaa fi soddomaa ykn qarshii Itiyoophiyaa kuma afurtamii afurii olii akka kaffalu kan ta’aa jiru jechuun dubbate, lammiin Itiyoophiyaa kun
Inni tokko waan irraa hafu iyyuu hin fakkaatu. Tokko adda isaa irra tokko immoo laphee isaa irra dha’an. Kanneen du’an jechuu koo ti. Ganda keenya keessatti dha’aman. Waldaan Mikaa’eliis naannoo dhuma sana. Kan keenyas manni kutaa lama qabu nu duraa gubateera. Rayyaan ittisa biyyaa amma seenuu isaan uummanni ililchaa jira kunoo.
Insipekter Abdulqaadir ka godina Gujiitii dubbifne wannii ijoolleen himatte dhugumaa manii barumsa dhiyoo cufame jedhanilleen dhugumaa taatullee ummataan wal dubbatanii amma manneen barnootaa banamanii barachuutti jrian akka aanaa isaaniitti.
Insitiyuutii haajaa alaa Afrikaa Kibbaatti itti gaafatamaan sagantaa hariyummaa Dinagdee,Taahitaa Bertelsmaan Jermeniin biyya durii bitaa baate taan jireenna isaaniifii maqaa ufiillee gargaaran wayyeessuu feeti.
Insityuutii Aartii Oromoo Dargageessii Oromoo Tokko Hundeesse Eebbisanii Hujiitti Jirti
Inspector Ahmad Yaasin, Amaanu’eel miliquuf ennaa yaalii godheeti kan ajjeefame jechuun dubbatanii jiru.
Inspeetar Jeneraal Mihammad Adamuu hojii irraa kan kaafaman Kibxata kaleessaa yoo ta’u mana hidhaa bakka Oweerii jedhamu eega daw’atanii gareen adda baatoota Baayaafraan kanneen mana hidhaa haleeluun kanneen hidhaman walaba baasan dhabamsiifamuu qabu jechuun labsanii turan.
Inspektar Ahmad namni ajjeefame, Amaanu’eel Wandimmuu jedhamu kun, gaazexessaa OBN Siisaay Fidaa, Dambi Doolloo keessatti rasaasaan ajjeesuun namoota shakkaman keessaa isa tokko jechuun dubbatan.
Instiitiyuuiin kun kaleessa Finfinnee keessatti waggaa tokkoffaa doniin hawaa ETRSS 1 jedhamtu gara Hawaatti itti furguggiffamte kabajee jira.
Instiitiyuutiin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa akka jedhetti namni boodna vaayiresiin kun keessatti argame dubartii maanguddoo waggaa 85 yoo ta’an biyya alaa irraa deebi’an. Angawoonni mootummaa Itiyoophiyaa lakkoobsa dabalaa jiru, doorsisa lammiiwwan biyya alaa irratti geggeessamuu fi haal yeroo ka biroo ilaalchisuun tuuta oduuf ibsa kennu jedhamee eegama.
Institiutiin fayyaa hawaasaa fi miisteerri fayyaa akka ibsanitti hanga ammaatti raga argameen lakkoobsi namoota Itiyoophiyaa keessaa vaayiresii koronaan qabamanii 23 ga’ee jira.
Institiwutichatti wirtuun to’annaa fayyaa hawaasaa ibsa har’a Finffineetti Gaazexessitootaaf kennen akka beeksisetti namoonni dhibba tokkoof tirbaatami afur (174) dhibee kanaan qabamuun isaani adda bahee jira.
Institiwuutichi Wirtuleen Laabraatorii Qoranaa Vaayrasichaa babaldhisuun naannoleetti gadi busuuf karoora kan qabu ta'uu isaas beeksisee jira.
Institiyuutichatti Qindeessaan Misooma Jallisii Qamadii Doktor Daani’eel Mullataa akka jedhanitti, ‘Qamadiin jallisiiin oomishamu, qamadii bittaan biyya alaa irraa galfamu, harka walakkaan jechuun kuntaala miliyoona saddeetiifi walakkaadhaan hirrisa’.
Institiyuutichi ibsa hardha Finffineetti kenneen akka beeksisetti namoonni Kuma Digdamaa (20,000) ol ta'an dhibee kanaan qabamanii jiru. Dabalataanis weerarri dhibee Koleeraa fi dhibee Pooliyoo kutaalee biyyatti garagaraatti akka haarawa mudachaa jiran himamee jira.
Institiyuutiin Qorannoo Oromoo, kora isaa waggaa 4ffaa Yunivarsitii Jimmaatti geggeeffamaa jira. Jijjiirama sirna mootumma keessatti mirga sabootaa wal-qixatti kabajuu fi araara biyyoolessaa buusuun baay’ee barbaachisaa dha, jedhu hayyoonni kora kana irratti waraqaa qorannoo dhiheessan.
Institutii leenjii polisii idilee fi oogumaa oromiyaa mooraa sanqallee keessatti Dilbata Fuulbaana 16 bara 2018 galgala leenjifamtoonni irbaata eega nyaatanii booda dhukkubsachuun isaanii ibsamee jira.
Instutichi akka beeksisetti Daa'imanii fi Hawwan hanqina nyaata qabanis jiraachuuf naannoleen qubsuma buqaatotaa kaneen akka Baalee aanaalee Daawwe Saraar, Sawwenaa fi Raayituu rakkoo hanqina bishaan dhugaati qulqullu keessa jiraachuu isaani beeksisee jira.
Insuraansii Fayyaa “Obamacare” Hambisuu fi Dhiisuu Irratti Sagaleen Kennamuuf Jira
Insuraansii fayyaa Obamacare jedhamuun lammiiwwan Ameerikaa miliyoona 20 ta’antu fayyadmoo dha. Akka qorannaa geggeessameetti seerri ripaablikaanonni dhiyeessan kan “skinny repeal” jedhu utuu darbe ta’ee lammiiwwan Ameerikaa miliyoona 16 taantu insuraansii fayyaa dhabu.
Intala isaa anga Gianni waliin balaa suniin Los Angelse,Calabas,Kaaliroofiyatti lbalaa kanaan lubbuu dhabe.
Intala oggaa 16 Bokoo Haraamin oggaa lama dura fudhatamte amma jala miliqxe simacuudha Sambata darbee namoonni dhibbaan lakkaawwaman Kaameeruun magaala Towuruu jedhamtutti walgahaniiru. Habiibbaa Assaleya, torbban darbe haleellaa loltoonni Naaygeeriyaa godhan keessa harka milishoota bokoo haraamii baatuus, da'ima ishii garu achumatii hafe.
Intala Prezidaant Traamp ishee angafa – Ivaankaa fuudha – Jaared Kushiner. Isheenis gorsisuu ta’uun Waayit Haawus keessaa hojjetaa jirti.
Intalii Wiinii Maandellaa, Chris Hani hadha isii qabsoo haawwanii jalqabsiiftee jettee faarsiti.
Intalli Durbaa Ka Biroon Bokoo Haraam Harkaa Miliqxe
Intalli durbaa umuriin 18 dubree sabriinaa Abdallaa jedhamrtu rasaasa poolisiin beekaa itti dhukaasuun ajjeefamuu jiraattonni fi haati Sabiriinaa dubbataniiru. Sirni awwaalcha Sabriinaa har’a magaalaa Calanqoo keessatti raawwatamee jira. Poolisiin garuu akka tasaa dha’amuu ishee irraan kan hafe dhimma isaa quba hin qabu jechuun hale.
Intalli isaanii akka jedhanitti Saaraan kan du’an hospitaala Jramogii Ogingaa Odiingaa kan Kisumu jiru keessatti wal’aansi godhamaafii uguu jiruu ti.
Intalli isaanii Maryam fi soddaan isaanii Mohammed Safdais himatamanii jiran. Maryam Sharif fi Mohammed Safdar mana murtii duratti dhiyaatanii balleessaa kan hin qabaanne ta’uu dubbatan.
Intalli isaanii Maymunaa Huseenis waajjira dhaaba “Tiyya Foundation” jedhamu directorummaan kan hooggantu ennaa ta’u, waggaatti duraan kan baqattoota 70-80tti keessummessaa dhaabi kun yeroo ammaa baqattoota 600 ol simatee gargaaraa kan jiru ta’uu dubbatti.
Intalli oggaa 16 hijaaba godhattee booksii tabattu, Amaiyaa Zaafar, cimanii mirga ofiiti falminaan, milkaa'uun in danda'ama jetti
Intalli oggaa 16 hijaaba godhattee booksii tabattu, Amaiyaa Zaafar, cimanii mirga ofiiti falminaan, milkaa'uun in danda'ama jetti.
Intaloota Angawaa Maalaawiitti Namni Dhukaase Mana Murtii Yunaayitid Isteetisitti Dhiyaachuuf Jira
​Intaltii dubraa ta obboleessii isii hiriira falmii Master Pilaanii Finfinnee bara 2014 Ambootti bahan irratti lubbuu dhabe harqaa akka obboleessii isii ijjeefame jette qaabatte.
Intaltii innii caphanse ykn buufate jedhan tun kalee TV irratti baate waan dureessii innii ganna 11 duratti isii manatti yaamee tolche himatte.
Intaltii obboo Dejenee, Simboo Dejjenee bara rakkoo namii hujii hin qamne kanatti horii walti guurree baafanulleen Dejenee wabiin hin baamne jette. “Fayyaan isaa nu yaaddessa.”
Intaltii obboo Dibaabaa,Ganzabee Dibaabaa Addunyaa Afaan Qabsiisumatti Jirtii Torbaan Lamatti Marroo Sadii Fiiddee Moote
Intalti maatii obboo Dibaabaa Qananii ta ganna 24,Ganzabee Dibaabaa barana kana marroo hedduu fiigichaan addunyaa moote.
Intalti Siinqee Hin Qabne Intala Seera Hin Qabne
Intarnettiin Itiyoophiyaa Keessaa Hangam Tajaajiila Kennaa Jira?
Inter Milan: Lautaro Martinez (19')Inter Milan: Danilo D'Ambrosio (64')Inter Milan: Lautaro Martinez (74')Inter Milan: Romelu Lukaku (78')Inter Milan: Romelu Lukaku (83')
Inter Milan Tapha UEFA Liigii Awurooppaa Irratti Shakhtar Donetsk 5-0 Qaariftee Waancaaf Seviilaan Walti Marte
Inter Milan Torino (3-1) SPAL (4-0) Genoa (3-0) Napoli (2-0) fi tapha hedduu mootee asi geette.
International Criminal Court Convicts Uganda Warlord
International envoy to Syria Lakhdar Brahimi calls for transitional government- VOA60 World
Interneetii fi Bilbilli Cufamuun Hawaasa Odeeffannoo Argachuu Dhoowwaa Jira: Ogeessota Fayyaa
Interneetii fi Miidiyaan Hawaasummaa akkaataa odeeffannoo itti arganu jijjiiraa jiran
Interneetii fi tajaajila bilbilaa Itoophiyaatti yoo hedduu adoo hin namatti himn himnee haga guddaan waan cufaniif Embaasiin Amerikaalleen lammii isaa Itoophiyaa keessa jiraniin wal arguun dhiba.
“Interneetii irratti waan maritinuu ol kaasamee, miidhagee mul’ata. Ennaa fuulaa fi fuulatti wal argan garuu, haalli namootaa ka quunnamtii interneetii sana irraa adda. Daran wal-xaxaa tahee mul’ata” – jedhan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteets. Gara fuul-duraatti, hoogganoota dhaloota itti aanuu leenjiusuutti ka fuuleffatan tahuu dubbatu.
Interneetiin cufamuu qabee hanga himatamuu gaazexeessotaa fi miseensota gareelee mormituutti hawaasi sivilii torbanneen hedduu as haleellaan akka irratti geggeessaamaa jirutu itti dhaga’amaa ira.
Internetiin jiraachuun apps, social media ykn saqbqunnamtii ummataa fi wannii qaroomii addunyaa guyyuma guyyaan gadiin bahu addunyaa nama gaaddisa tokko jala boqotu tolchuutti jira.
“Inumaa iyyuu jarreen haleellaa kana banan, miseensota Al-shabaab, kanneen waraana Itiyoophiyaa fi Keeniyaa dheessanii, Somaaliyaa keessaa gara sanatti godaansisamani” jedhu, jiraattonni kun. Itti-gaafatamaan Dhimma Koomiyunikeeshinii, ka Biiroo Bulchiinsaa fi Nageenya Oromiyaa, Obbo Masfin Asaffaa garuu, walitti-bu’insi sun maal irraa akka madde koreen qoratu gara sanatti bobba’ee jira, jedhu.
Inumaa xalayaan waamichaa otuu itti hin ergamiin dura barbaachisummaan waamamuu angawootaa akka keessa deebi’amee ilaalalu ibsuun manichi-murtii beellama ka biraa Sadaasa 6, bara 2010-tti qabuu isaa kaleessa beeksise.
Inumaayyuu Chaayinaan karaa biraan irree ishee agarsisaa jirti.Haala hin eegaminiin foon Boyyee Amerikaa irraa biyya ishee galchaa turte kan Doolaara Biliyoona 6.5 ta’u hanqisuun oomshtoota Foon Boyyee kan Amerikaa irratti dhiibbaa geesisaa jirti.
Inumaayyuu manni murtii gaaffii haaraa kaaseen aangawoota kana akka ragaatti kan barbaaddan maaliif? Jechuun gaaffii ka dhiyeessan yoo ta’u barbaachisummaa dhiyaachuu aangawoota kanaa irratti sadaasa 6 bara 2010 dubbanna jechuun bellama kenne jedhu abukaatoon himatamtootaa.
Investera muuxannoo qabanii fi dhimmi beeladaalee irratti qorannaa hedduu kan geggeessan hayyukun yeroo ammaa Wallagga bahaa magaalaa Naqamtee keessatti warshaa aannanii hundeessanii jiran. Beeladaalee ofii isaanii kan oomishan Dr. Alemtseyaan, yeroo ammaa guyyaatti aannan litira 100 uummata magaalattiif kan raabsan ta’uu dubbataniiru.
”Investerii jechuun ummatii faaydaa irraa argatu..tanaaf investeroota biyya teenyaatiin dargaggo ufi jalatti ijaaraa guddisaa jedhaa,”jedha.
Investerii namaa fi biyya hujii keessatti hojjatu tokkollee miidhuu hin malle jedha.
Investerii qahee hujii investimentii keessaa hojjatu harka hagamiin qarqaaruu male? Qorataa yunversitii Dillaa wa gaafanne
'Investerii ummata gargaaruu baannaan investera hin ta'u'
Investimentii biyyaallee guddisuuf karoora qabdi.Akka jecha pirezidaantii kanaatti investimentii tana warra biyya keessaa fi biyya alaa jiran ka dorgomuu dandahanitti irratti wal dorgoma.
Investmeentiin jireenya hawaasaa mancaasu, biyya misoomsuu hin ta’u ,gabrummaa bifa ammayyaan qabachu malee,jedhu prezidaantiin waldaa qorannoo oromoo (OSA) Dr. Hayilee Hirphaa
Investmentiin Uummata Keenya Miidhuu Kam Iyyuu Fudhatama Hin Qabu: Mootummaa Naannoo Oromiyaa
In Zimbabwe, Nyamande works with schools in Hwange District on an environmental project, where she is trying to improve science education in rural schools, especially for the girl child.
IOM akka addunyaan warra seera malee biyyaa nama baasee ufi ammo horii jalaa argachuuf dharaan biyyaa nama baasu
IOM akka jedhetti Koolu galtoonni Liibiyaa mana hidhaa seeraan alaa keessatti iggitamanii jiraachuu viidiyoon mul’isu Waxabajjii 9 FB irratti maxxanfamee jira.
IOM akka jedhutti namoonni 29 du’anii, 22 achibuuteen dhabamee ykn immoo isaanis liqimsamaniiru. Hedon akka jedhanitti namoonni 42 hojjettoonni IOM utuu isaan hin dhaqqabin naannoo galaana Sanaa dhiisanii deemaniiru. Koolu galtoonni baraaraman kanneen 27 ta’an dubartoonnii fi dhiironni kanneen umuriin isaanii naannoo waggaa 16 ta’u wal’aansa fayyaa fi kan kan sammuu argataa jiran jedhaniiru.
IOM baatii kana akka gabaasetti, waggaa kana koolu galtoonni 5,100 ta’an Yemeniin kan seenan yoo ta’u, bara 2020 keessa kanneen 35,000 ta’an imaltuuf gamas ennaa dhqan, bara 2019 keessa weerarri vaayiresii koronaa utuu hin ka’in dura immoo 127,000tu godaanan jedhee jira.
IOM: Baqattoonni Itiyoophiyaa Yaman Irraa Gara Jabuutii Geessaman Fedhii Isaaniin Itiyoophiyaatti Deebifaman
IOM, Dhaabbanni godaantota biyyaa biyyaan deemu Wiixata kaleessaa, lammilee Itiyoophiyaa tahuu kan himame nami saddeet Yemenii ka’anii Jibuutii utuu seenuuf jedhanii bishaan keessatti du’an jedhe.
IOM,Dhaabi nama rakkoon ykn jireenna wayyaahaa barbaada biyya bahe ka adudnyaa gargaaru.Muddeen 18 guyyaa rakko jara kana biyya baafte qaabachuu fi irratti mari'atanii addunyaatti himaniif.Guyyaa kana baruma baraan ulfeessan.
IOM garuu dhiyeenyaa as godaantonni hedduun Yemenirraa gara Jibuutiitti Baqataa jiraachuu beeksise. Dhaabbatichi ibsumasaa harraatiin, torbee sadan darban kana qofaa sababa daangaan biyyoota naannoo baha jiddu galeessaa cufaa ta’eef godaantonni kuma lamaa ol Yemenii Jibuutiitti deebiyaniiru jedhe. Garuu warri godaantota kana Galaana diimaa qaxxaamursiisu qarshii isaanirraa buufachuuf jecha hedduu godaantota kana dararas jedhe.
IOM : Gujii fi Geediyoo Keessa Ummata Gara Miliyoona Tokkootu Buqahe
IOM’ ibsa waan kanaa baaseenis lammileen Itiyoophiyaa kun martinuu waraqaa eenyummeessaa takkaa hin qaban jechaan hime.
IOM immo battaluumatti namoota baatilee shaman darbeef rakkoo keessa jiran kan Tigraay keessaaf geessuuf jira.
IOM  Itiyoophiyaa Keessatti Lammiwwan Qehee Ofii Irraa Buqqa’an Gad-dhaabuuf Gargaarsa Doolara Miliyoona Toorbaa Olii Gaafate
IOM’ Jaarmayaan Godaantotaa; Lammilee Itiyoophiyaa Kaleessa Moozambiikitti Du’arraa Hafan Gargaaraa Jiraachuu Beeksise
IOM lammuummaa namoota balaa kanaan du’anii fi miidhaan irra dhaqqabe ifa baasuu baatus, lammileen Itiyoophiyaa Yemen jiran garuu irra caalaa dhalattoota Itiyoophiyaati jedhan. Obbo Taajuu SIraaj bakka bu’aa baqattoota Oromoo Yemen jiraniiti, ka’umsa balaa kanaa yoo himan, rakkoo eegdota fi godaantota kana gidduutti mudateedha jedhan.
IOM: Up to 130 Dead as Boat Overturns in Mediterranean
Iphone haarahii tun haada shibo malee baatirii guutuu dandahan dandahan, fuula abbaa isii hin beette.Tahuu baannaan hin banamtuuf.
IQQO akka Dr., Asaffaan jedhutti Itoophiyaafuu hujii dansaa hojjachuun fakkeennaan himan.
IQQO barana qofa sanyii midhaanii 24 baaste.Sanyii tana ammaaf maqaa himu baatanillee sanyii qonnaan bulaan malkaan dabruu dandahu “hojjane” jedhe.
IQQO damee qorannoo 17 qabdi;Baakkoo, Jimma,Asallaa,Sinaanaa,Adaamii-Tulluu, Fadis,Yaaballo,Booree,Machaaraa,Haroo Sibuu,Fichee,Ziwaay,,Naqamtee fi Baddallee.
IQQO waan torba qoratti; midhaan bonaa fi waan hedduu dandamtaa,sanyii horii qoortii badii dhowwuu,qabeenna uumamaa fi teknooloojii qoratanii qonnaan bulaa malkaa dabarsuuf qoratan.
Iraan ajajaa waraanaa ishee Yunaayitid Isteetisiin ajjeesame haaloo bahuuf akkuma dhaadattetti har’a ganama maadheelee waraanaa Iraaq lama kanneen loltoonni Yunaayitid Isteetis keessa jiraatanitti Misaaheloota Baalistik hedduu dhukaastee jirti.
Iraan Ajeechaa Hayyuu Saaynsii Nukleeraaf Haaloo Ba'uuf Dhaadattee Jirti
Iraan akka jettuutti Amerikaanis ta’e Faransaayiin gaaffii dhiyaateef kanaaf deebii gaarii hin laanne.
Iraan Albudaa Yuraaniyam sadarkaa gad- bu’an gabbistee hedduumina isa walii galtee irra ka’ame ture sana kan caalu ta’uun beeksiiftee jirti.Bara 2015 Iraan oomisha meeshaa Nukleeraa akka dhaabdu gochuuf walii galteen tokko tolfamuun ni yaadatama.
Iraan Albuudaa Yuraaniyamii qulqullinni isaa harka 60 ga’e Jimaata har’a oomishuu jalqabdee jirti.Kunis kan sadarkaa olaanaa yoo ta’u erga warshaa Nukleeraa kan Iraan inni Natanz jiru haleelamee booda kana jalqabdee jedhan af-yaaiin paarlaamaa biyyatti.
Iraan albuudaa Yuraaniyam jedhamu hojii gabbisuu keessatti qulqulummaa isaa hanga 100 keessaa harka 60ttti guddiisuun ishee haleellaa warshaa Nukleeraa Natanz jedhamu irratti dhaqqabeef deebii ta’u isaa prezidaantiin biyyatti Hassan Rohaanii har’a ibsanii jiru.
“Iraan Amerikaa dhabanasaa itti cuqqaalte” jedhe itti gaafatamaan amantii Iraan, Ayatollah Ali Khamenei.
Iraan Doniin Waraana Ishee Galaanaan Liqiimfamuu Beeksiifte
Iraan eda bolistiki misaayila 10n oliin waraana Amerikaa Iraaqitti loltee namii tanaan du’e hin jiru jedha pirz.Tiraampi
Iraan fi Biyyonni Humna Guddaa Qaban Marii Gaggeessan
Iraan gamii lameen adda addummaa qaban mariin akka furataniif har’a gaafattee jirti.Kuweet falmii jiru maanguddummaan gidduu seenuuf jirti.
Iraan garu sagantaan Nukleeraa qabdu tataajiila uummataaf kan akka human eleektrikaa fi dawaalee qofaaf akka itti gargaaramtu ibsaa turte.
Iraan Giddu Galeessa Bahaa Balaaf Saaxilaa Jirti: White House
Iraan giddu galeessa bahaa irra soda waraanaa keesseetti kan jedhu yaada Waayit Haawus irratti angawoonni bulchiinsichaa gameeyyiin har’a miseensota mareef cufata dhaan ibsa kennuuf jiru.
Iraan Haaloo Bahuuf Loltoota Ameerikaa Iraaqi Keessatti Lolte
Iraan Hojii Albuudaa Yuraaniyam Gabbisuu Bifa Haaraan Har’a Egaltee Jirti.
Iraan Hojii Yuraaniyemii Gabbisuu Saffisaan Itti Fufuu Beeksiste
Iraan Ibiddaan Taphatti Jedhan Prezidaant Doonaald Traamp
Iraaniif bakka bu’aan addaa Iraan Birayaab Huuk kaleessa Washingitenitti kan argamu gumii hariiroo alaaf ibsa kennaniin kan haaraa beeksisame jedhan dandeettii sharafa alaa Iraan tuqanii jiran.
Iraanii fi Biyyoonni Humna-qabeeyyiin Addunyaa Waa’ee Sagantaa Niyukilaraa Iraan Irratti Walii-galtee Marroo Jalqabaa Tolfatan
Iraanii fi milishoonni Iraan biraa deggersa qaban humnootii Amerikaa kanneen giddu galeessa bahaa keessaa jiran irratti haleellaa dabalataa gaggeessuuf karoorfachuu isaanii mallattoon agarsiisu akka ture pentagon arguu isaa Esper ibsanii jiru.
Iraaniin ennaa qeeqanis, hoogganoonni ishee, ol’aantummaa waraanaa barbaacha, biyya duurettii gara biyya dingdeen ishee manca’ee fi mootummaan ishee hammeenaytti bobba’e taasisan” – jedhan – Prezidaant Traamp.
Iraaniin Haleeluuf Ajaja Kennee Ture Daqiiqaa Dhumaa Irra Hambise: Prezidaant Traamp
Iraan ijjeechaa jeneraala waraana isii Amerikaan Iraaqitti ijjeefteef haaloo bahuuf tana tolchite.
Iraan irratti tarkaanfii haaraa fi jabaa ta’e akka fudhatamuuf prezidaantiin Yunaaytid Isteets waamicha dhiyeessanii jiru. Haasawaa jabaa kan imaammata ilaalchisee Jimaata har’a dhagesisaniin Traamp walii galteen suun haa haqamuu jedhanii garu hin dubbanne.
Iraan irra uggura dinagdee jiru kaasuuf walii galteen kun bara 2015 kan tolfamee yoo ta’u albudaa yuraaniyamii Iraan gabbisuu qabdu hagam qofa ta’u akka maluu kan lafa kaa’ee ture.
Iraan Irra Uggura Haaraa Ka’amuuf Jira
Iraan Keessatti Hiriira Mormii Geggeessame Irratti Namoota Kudhantu Du’an
Iraan Kuufama Albudaa Yuraaniyamii Qabdu Isa Ehamameef Caaluu Isaa Ibsitee Jirti
Iraan Lammii Ameerikaa tokkotti Hidhaa Oggaa 10 Murte
Iraan Miseensoonni Humna Galaana Ishee Ajjeefamuu fi Madaa'uu Beeksiifte
Iraan muddamsa biyyoota gama dhiyaa waliin qabdu kan hammeesite fakkaata jedhamee jira.Ministriin tika nagaa Iraan akka labseetti basaastonni kun kan qabaman bara darbee yoo ta’u odeeffannoo akkaan barbaachisaa ta’an kan akka waraanaa fi warshaalee Nukleeraa kan ilaaleen dhaabata tika nagaa AmerikaaF( CIA ) walitti qabaa turan.
Iraan namoota Amerikaaf ituu basaasanii qabadhe ittiin jette 17 keessaa hanga tokko irratti adaba du’aa murteessuu ishee kan beeksiifte ta’uus prezidaantin Amerikaa Traamp garu kun soba jedhanii jiru.
Iraan, Niyuukilara oomishuuf qophaawaa jirti – yaaddoo jedhu irraa walii-galteen, akka Iraan Yuraaniyeemii gabbisuutti daangaa gootu dirqsiisu sun mallatteessame. Bakka sanaa immoo, uggurri dinagdee Iraan irraa ka’aamee ture irraa kaasame.
“Iraan nukileera waraana isii dhiiftee, addunyaa goosuu,nukilera waraanaa dhaabdee jireenna ummata isii wayyeessuuf hojjachuu maltee jedhe.”Amerikaan rakkoo jidduu gala bahaatiin akka jecha Tiraampitti Amerikaan fala haaraa argatte.
“Iraan, otuu yeroo sana uggurri doolaara biliyoona hedduu ishee dhabsiisu irraa hin kaasamne tahee, kufinsatti dhihaattee turte. Kanaaf walii-galtee sana galateeffachuu tu ishee irra ture” – jedhan – Traamp.
Iraan sagantaa Nukleerraa qabdu akka dhaabdu gochuuf yaalii bulchiinsii prezidaant Traamp gochaa jiru kan ilaaleen ministriin dantaa alaa Amerikaa Maayk Pompiyoo raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Iraan sana booda kanneen walii galtee sana mallatteessan seera ka’ame hin kabajnee jechuun ugguura irra kan ka’amee Sanaa cabsuun hojjataa jirti.
Iraan walii galtee biyyoota addunyaa irratti humna guddaa qaban 6 waliin tolfatte ifatti yeroo cabsituu kun ka jalqabaa ta’u agarsiisa.
Iraan Walii Galtee Sagantaa Nukleraa Ishee Yeroof Addaan Kutte
Iraan waliin hariiroo walitti dhiyeenya qabuu fi shororkeessummaa deggerti jechuu dhaan Saudi Arabiyaa, Masrii, Bahraiin fi tokkummaan Emireetota Arabaa Qaataar waliin hariiroo qaban kan kutan baatii Waxabajjii darbee ture.
Iraan weerara Itti Fuftii Taanaan Addunyaan Qophaatti Ishee Hambisuu Qaba: Prezidaant Traamp
Iraaqi gargaarsa USA itti argattee loluma loltee Ramaadii ISIS irraa deebifattee alaabaa ufiillee keessatti dhaabatte
Iraaqi gargaarsa USA itti argattee loluma loltee Ramdaadii fudhatte.Ramdaadiin teessoo godina Anbaariiti.
Iraaqwii fi Afgaanistaan waraana keessa jiraatanillee akka Freedom House jedhutti biyyitii lachuu filannoo itti deemtu tanaan nama gumiin jaalattu ka itti gaafatamummaa waranaa keessa hin jirre filatti jedhee abdata.
Iran announced it began enriching uranium up to 20%
Iran Calls New US Ballistic Missile Sanctions Illegitimate
Iran: Foreign ministry accuses Saudi Arabia of using an attack on its embassy as a pretext to fuel regional tensions
Iranians Rally to Celebrate Anniversary of 1979 Revolution
Iranians Vote for First Time Since Nuclear Agreement
Iran Launches Second Day of Ballistic Missile Tests
Iran: Missile Tests Not Violation of Nuclear Deal
Iran sagantaan ishee nukleraa yeroo mara iyyuu hojii nageenyaaf ta’uu irra deddeebi’uun dubbatti. Iran haala isa kamiinuu keessatti meeshaa nukleraa kamiinuu qabaachuu akka hin feene mirkaneessitee jirti.
Iran's top nuclear scientist reportedly assassinated
Iran, Syria fi Chinaan kanneen bilisuummaa marsariitii ukkaamsan keessaa isaan duraa ti. Biyyoota haga tokko to’annaa cimaa gocaa turan laaffisan keessaa Myanmar(Burma), Tunisia, cuba fi Hndii dha. Ameerikaa keessaa dhaabbata nageenya biyyoolessaa-n to’annaan heeyama mana murtiin ala fayyadamootta marsariitii irratti geggeessame qabxii iseen qabdu gad buusuu irraan kan hafe Kanneen US fi biyyootii Awropa irra jireessa keessa jiraatan walabummaa interneetii-tti fayyadamuu qabu.
Iran walii galtee sadarkaa addunyaa kan sagantaa nukleraa isheef gabbisa Yraaiyumiif bara 2015 rarraasuu ishee prezidaantiin biyyattii Hassan Rouhanii labsanii jiran.
Iran Yuraaniyemii gabbistu ulaagaa sadarkaan addunyaa lafa ka’e irra dabarsuun ishee ibiddaan taphachuu dha jechuu dhaan prezidaant Doonaald Traamp dubbatanii jiran.
Iraq: Backed by U. S. airstrikes, Kurdish forces begin battle to reclaim northern town of Sinjar.
Iraq: Baghdad’s heavily fortified Green Zone stormed by thousands of angry protesters
Iraq: Government forces clear areas around Fallujah
Iraq: Government forces march into the northwestern outskirts of Fallujah,
Iraq: Government troops launch an offensive against Islamic State group in an attempt to retake city of Fallujah.
Iraq: Hundreds of families flee violence in Fallujah
Iraqi army halts offensive to retake Fallujah after encountering heavy resistance from Islamic State
Iraqi Forces Battle Last IS Fighters in Ramadi
Iraqi forces began an operation to retake Fallujah from Islamic State
Iraqi Forces Raise Flag Over Ramadi Government Complex
Iraqii fi Turkiin Kan Filannoo Referendumii Geggeeffatan Warra Kurdii Adabna Jedhan
Iraqi Kurds Backed by US Warplanes Fight to Retake Sinjar
Iraq: Islamic State militants claim responsibility for the death of at least 18 people
Iraqi Special Forces Retake Fallujah Government Building
Iraqi Troops Advance Into Ramadi in Anti-IS Offensive
Iraqi Troops Advance on IS Fighters in Battle for Ramadi
Iraq: Two Iraqi soldiers and four Turkish soldiers among the wounded after Islamic State militants attack a base near Mosul.
Iraq: Two oil wells were bombed in Kirkuk
Iraq: Two separate bombings in Baghdad kill about 25 and injure 70
Iraq: U.S. forces and Iraqi Kurdish fighters free dozens of hostages facing imminent execution by Islamic State militants; one American serviceman wounded in the raid died of his injuries.
Irbaata ayyaana guyyaa galataa Ameerikaa irratt Indaaqqoo Tarkii Jedhamtu qalatanii nyaachuun aadaa yeroo dheeraaf ture yoo ta’u koloneeffattoota duraaniitiin jalqaba nyaataaf dhiyaate.
“Irbaatni sun, irbaata waliin-haasaa ti. Bifa galgala sanaa tu akkanuma” jedhan – dubbi-himtuun Waayit Haawus, Saaraa Hakabii Saanders, waa’ee mata-dureelee hoogganoonni lameen irratti haasawanii ennaa gaafataman.
Irra deebi’uu dhaan Kongiresiin Ameerikaa keessatti hookkara qawwee akka weeraraatti babal’ate dhaabsisuuf tarkaanfii hatattamaa akka fudhatu akkasumas kanneen qawwee qaban hookkara kana dhaabsisuu akka gargaaran waamicha dabarsaniiru.
Irra dibuu hin danda’u. guyyaan kun nuuf guyyaa gaddaa ti jedhan af-yaa’iin mana maree bakka bu’oota uummataa Paul Ryan.
Irra heddduun godaantoota kanaa lammiwwan Itiyoophiyaa kaan immoo kan Somaaliyaa ta’uun ibsamee jira. Oromoota balaa kana irraa hafan haasofsiifnee Jimaata Hagayya 11 bara 2017 dhiyeessuun keenya ni yaadatama.
Irra hedduu nama lammataa fi sadaffaa ta’uun tajaajilaniiru. Hamma yeroo dhiyootti itti aanaa prezidaantii Oromiyaa fi hoogganaa waajjira paartii dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo turan.
Irra hedduu namoonni baabura kana keessaa daandii gabaabaa waan deemaniif jecha dhaabatanii adeemu. Jibuutii ennaa dhaqxu garuu namni km 756 dhaabatee deemuu hin danda’u. kanaaf kan isa magaalaa Finfinnee fageenya gabaabaa waan deemuuf salphaa jedhame jedhan.
Irra hedduun godaantoota kanaa walitti bu’iinsa biyya ofii keessaa dheessuun lubbuu ofii olfachuuf dheessan.
Irra hedduun jarreen kanaa magaaluuma namonni 6 keessatti du’an sana keessa jiraatu.
Irra hedduun miidhaan irra ga’ee hojjettoota mana murtichaa ta’uun gabaafameea. Balaan sun attamiin akka dhaqqabe hin ibsamiin jira. Kanneen du’an keessaa dubartoonni lamaa daa’immi tokko jiraachuun gabaasameera. Prezidaantiin Afganistan Ashraaf Ghanii haleellaa sana balaaleffachuu dhaan gocha gara jabinaa fi dhiifamni godhamuufii hin malle jedhan.
Irra hedduun miseensota isaa dhaabbata tika nagaa biyyoolessaa irraa, kaan immoo hojjettoota mootummaa fi kaan isaanii deggertoota prezidaant Farmaajoo ti jedhan.
Irra hedduun qe’ee irraa godaanuu kan wagga darbee, sababa walitti bu’iinsaa fi hookkarri haaraan dhiya Afriikaa fi Saahel akkasumas walitti bu’iinsawwan naannoo kan Afriikaa waaltaa fi gaanfa Afriikaa keessaatti uumameen ta’uu Daayirikiterri waaltaa to’annoo namoota biyya ofii keessatti qe’ee irraa godaananii Alexandra Bilek VOAf ibsaniiru.
Irra heedduun isaanii mana murtitti hin dhiyeeffamiin akka jiran, Kaan immoo maatii ofii arguu, nyaata ykn uffata maatii isaanii biraa fudhachuus hin dandeenye, jechuun kanneen abukaatoo isaanii waliin wal arguu hin dandeenye akka jiranis qorataan mirga namoomaa kun ibsanii jiru.
Irra-jireessa barattoonni Yunivarsitii keessatti kan itti hirmaatan gurmuun tola-ooltummaa dargaggootaa “Waldaa Wal-gargaarsa Qeerroo” jedhamu, faca’ina Koronaa dursanii ittisuuf, Godinaa Wallaggaa Lixaatti, duula dadammaqsa uummataa geggeessaa jira.
Irra jireessi dimokraatota miseensa kan ta’aniif koreen mana maree bakka bu’ootaa Megeen utuu hin argamin wal ga’an.
Irra-jireessii miseensota Mana-maree Dinmookiraatota waan tahaniif baajetichi akka raggaasisamullee amantaa guutuu qaban.
Irrechi Hora Finffinee Fulbaana 24 fi Irrechi Hora Harsadee Fulbaana 25 akka kabajamus Abbootiin Gadaa kun labsanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Irreechaa, Hara Artemesia irratti ayyaaneffame irratti, ijoollee xixiqqoo dhaa jalqabee haga maanguddootaatti Oromoota hedduu tu argame. Marti isaanii jechuun ni danda’ama, uffataa fi faayaa aadaa Oromootiin of kuulanii, abaaboo fakkaatanii turan. Yeroo gara malkaatti yaa’an, wallee ani dura isin dhageessise sana faa wallisaa turan. Eega malkaa irra ga’anii booda, maanguddoonni akka aadaatti “as keessaa namni walitti gadde yokaan mufate yoo jiraate, otuu hin irreeffatiin dura waliif dhiisaa” jedhanii gaafatan. Achii booda, dhiiraa fi dubartiin wal-harkaa fuudhaan, galataa fi kadhannaan, abaaboo bishaanitti cuubanii irreefftaa turan.
Irreechatti Hirmaachuuf Otuu Deemnuu Humnoota Mootummaan Karaatti Danqame
Irreechi Ayyaana Galfannaa Oromoo waggaa waggaatti, xumura gannaa fi itti gala Birraatti ayyaaneffafu. Ayyaanni kun, yeroo ammaa, Oromoo biyyoota alaa jiraatan dabalatee Uummata Oromoo keessatti bakka adda addaatti kan ayyaaneffamu yoo tahu ayyaaneffannaan inni guddaan Dilbata dhufu kana, magaalaa Bishooftuu ka jiru Hara Arsadii irratti ayyaaneffamu. Biyyoota alaa tii garuu, torban dabre kana jalqabe. Dilbata dabre, gaafa Fuulbaana 27 Oromoonni Waashington DC fi naannawa ishee jiraatan kan handaara Waashington, kutaa Maryland keessa jiru Hara Artimesia jedhamutti ayyaaneffatan.
Irreechi Hoora Finfinnee Bara Dhufu Gaggeeffama
Irreechi Hora Finfinee Harra Onkoloolessa 2, 2020 kabajamee oolera. Ayyana bara darbeetin oggaa walitti laalaan ka baranaa qorraa ture.
Irreechi Hora Finfinnee Har'a Kabajamee Oole
Irreechi Hora Finfinnee ka bara kanaa haala ammaan dura kabajamee ture irraa addatti namoota haga xiqqaa fi miira qabbanaa’aadhaan kabajamee oole.
Irreechi Hora Finfinnnee Guyyaa Harraa Kabajamee Oole
Irreechi Hora Harsadee Akka Baratamerraa Addattti Namoota Muraasa Qofaan Kabajame
Irreechii Baranallee Biyya Keessaa fi Biyya Alaalleetti Qophii Bashannanaallee Itti Dabalatee Kabajame
Irreechi Malkaa Ateetee Dilbataa darbe kana magaalaa Burraayyuu naannoo ittisa yokaa hidhaa bishaan Gafarsaatti kabajamee jira.
Irreechi Malkaa Ateetee waggaa 29 oliif otuu hin irreeffatamiin eega addaan kutamee turee booda, akka barlakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1997 deebi’ee irreeffatamuu jalqabuu isaa dubbatan namoonni naannoo Gafarsaa jiraatan. Ayyaanicha ilaalchisuun qophii qindeessine caqasaa.
Isaa akkana gaafachuutti jiru bilbilaan waraabnii gadi baasan.Pirezidaantiin filannoo isaa fi paartii isaa moohamte akka seera dabsani moohachiisan gaafachuun seeraa alaati.
Isaa fiAbdii Huseenhaga ji’a sadii waliin hojjatan. Ayub ijjeesee jennaan Abdii Huseen itti dabre.
Isaafii saayinsitootaa fi doktoroora haga 19 tahan ta Amerikaa fi Faransaay dabalee mala Vaayreesii HIV/AIDS beelessanii dhiba kanaan wallaanii arge.Nafuma namaatti soora nafa namaa akka vaayreesiin kun hin arganne tolchaa jehuu.
Isaa fi itti aantuu isaa,Elizbeth Robbins seera gaazexeessummaa VOA cabsanii ministera haajaa alaa Amerikaa,Mike Pompeo Channel VOA irratti akka fedhe kallatiin ykn LIVE akka dubbatu tolchan jedha barreeffamii kalee bahe tokko.
Isaa fi Mayweather Jappan, Tookiyootti walti baafatan.Bitaachaan sossobaa mirgichaan qaarise.Daqiiqaa 2:30 irratti marroo sadii dhahee lafa buuse achii leenjisaan gurbaa kanaa akka tapha dhaaban ariifatee gaafate.
Isaa fi miilotii isaa, namii Itoophiyaa hedduun mana akimii diqqayyaa tokko kaambii baqaa Hashabaa Suudan Dhihaa,Qadariif keesstti bananii namaan wallaanan.
Isaa fi nama 26 wanjalaa fi yakka akkaa akkaatiin himatanii qabuuf hardha hajajii bahe.
Isaa Hayaatuu filatamuun --- eega Koomishinni to’annoo FiiFAA ---Prezidaantii Federeeshinichaa – SEP BILAATER fi bakka isaanii bu’u – jedhamanii kan eegamaa turan – MISHEEL PILAATIINII, baatiilee sadi’iif hojii irraa dhaabuu isaa beeksisee booda.
Isaa Hayaatuu jaarsa ganna 69 bara 1992 jalqabee itti gaafata mtoota FIFA gugurdoo keessaa tokko. Hayaatuun perzdaantii Federeshiini Kubbaa Miilaa Afrikaa(CAF)tahuun hojjachaa jira.
Isa ammoo Chaayinaatti horii guddaa itti baasee yaammatee bitate. Namii kun marroo 700 maqaa Baarkaantiin taphate waancaa 32 kilbii tana waliin argate.
Isaan arfan keessaa ragaa ittisaa kan dhiyeessanii hin xumurree ituu jiranii dhaddachi murtii dhumaa kennuuf bellama qabee jedhu.Himatamtoota saddeettan irratti murtii dhumaa kennuuf bellamnii Ji’a tokkoo qabamee jira.
“ Isaan bifa kamiinuu keessa hin jiran. Isaan, inumaayyuu, mootummaa gargaaruudhaaf, biyya ijaaruu irratti gargaaruuf, qabsoo karaa nagaa geggeessuuf murtanii kan galan tahuu isaanii Mootummaan sirriitti beeka. Kun ifaadhaa. Maqaa isaaniitiin daldaluudhaaf yaalamaa jira,” jedhanii, qaamni dursee gurmaa’ee kanatti bobba’e jiraachuu dubbatan.
Isaan haala akkasiin dararaman qaama isaanii irraa godaannisa mul’atu qabu gaafiin gaafatamanis mormii eenyu akka qindessu hogganoota barattotaa mormii sana keessaa harka qaban akkasumas hidhata Adda Bilisummaa Oromoo wajjin qaban kan ilaleen odeeffannoo argachuuf akka ta’e Feeliiks Hoorn ibsanii jiru. Barattoota hiriira ammaa Kanaan hidhaman maal akka irra ga’aa jiruu baruuf baatilee hedduu fudhata jedhu.Sababiin isaas walabummaan yaada ofii ibsuu fi sabaa himaa bilisnii hin jiran jedhan.
Isaan hayyoota saayinisii dhaga’u, utuu ani hayyoota saayinsiin dhaga’a ta’e biyya dhiphina sammuun guutamte qabaanna turre jedhan Tramp. Kaadhimamtoonni lamaan daandii gara injifannootti geessu barbaaduuf kutaalee isaan gargaaran daawwata jiran. Garuu akkaata deggersi dorgommii kanaa itti deemaa jiru haala ajaa’ibaan tasgabbaa’aa dha.
Isa Ani Hidhaan Dabarse Mucaan Koo Wareegama Itti Baase: Abbaa Mucaan Jalaa Ajjeefamee
Isaaniif gargaarsa gochuuf tattaafiin godhamaa jiraachu akasumas abbootii amantii, maanguddootaa fi jiraattoota giddutti mariin amma gaggeeffamaa jiraachuu fi wal hubannaa irra ga’amaa akka jiru ibsan bulchaan godinaa Arsii Lixaa Obbo Dastaa Nageessoo.
Isaanii fi balaa uumame gidduu waanti jiru gargaarsa midhaan nyaataa nuti geessinuuf qofa.
Isaanii fi waahiloonni isaanii gara waltajjii marii kanatti kan dhufan jijjiirama argame kana yoom iyyuu caalaa ajaa’iffatanii ta’uu ambaasaadder Reener ibsaniiru.
Isaaniif kun dhiira fakkeenya ta’uuf waliin maricachuun carraa gaarii dha. Gorsitoonni dhimma maatiis gamas dhaquu dhaan shaakala isa kaamtu caalaa jireenya isaaniif wayya isa jedhu ilaaluuf argamaniiru.
Isaaniis aangawoota tika nagaa biyooleessaaf kanneen gargaartoota ta’an akkasumas baatii Adooleessa darbee keessa Traamp fi giti isaanii kan Yukreen bilbilaan maal akka dubbatan kanneen dhaggeeffatan ta’u ibsamee jira.
Isaanis bulchiinsa naannoo ummattoota kibba Itiyoophiyaa Walaayitaa Soddoo irraa dargaggoo Yoseef Ayyaaleew figodina wallaggaa lixaa aanaa Yubdoo ganda biqiltuu ayiraa irraa dargaggoo Buusaa Gaaddisaa ta’uun ibsamee jira.
Isaanis godinaalee Kafaa,Da'uroo,Shakkaa,Beench Shakkoo,Omoo Dhiyaa fi aanaa addaa Kontaa ta'uun ibsamee jira.
Isaanis jijjirama biyyattii keessatti argaman, jabinaa fi laafina jiru akkasumas kallattii gara fuula duraa ta’u ibsan. Paartilee arfan paartii biyya bulchuu ADWUI uuman gidduu shakkii fi addaan qodamiinsi yaadaa hogganoota gidduu kan irratti mari’atame keessaa ta’uun ibsameera.
Isaanis kanneen galmee Obbo Baqqalaa Garbaa jalatti himataman digdamii lama, barattoota univarsitii Finfinnee fi Madda walaabuu soddomii tokko, naannoo Bolee Bulbulaa irraa nama soddomii sadii, Amboo fi naannoo isheetii kudha ja’a akkasumas Amboo irraa dabalataan kanneen biroon digdamni akka jiran dubbatu. Kana malees barattoota Ynivarsitii Finfinnee kanneen Embaasii Yunaaytiid Isteetes isa Finfinnee keessaa duratti hiriiran ehama malee hiriiran himati jedhu irratti dhiyaachuun ibsamee jira.
Isaanis Kongreesa Biyooleessa Oromoof (KBO) dura ta’aa kan ta’an Obbo Tolosaa Tasfaayee fi paartii Waraaqsa Blisummaa Oromoo(WBO) jedhamuuf dura ta’aa kan ta’aan Obbo Darajjee Baqqalaa Guddataa ti.
Isaanis nuyiif kan deebisan kijibaa fi deceit gowoomsaa malee homtuu hin jiru jedhan. Hoogganoota keenya akka gowwaatti yaaduu dhaan shororkeessota nuti Afgaanistaan keessaa deggersa xiqqoo gochuun adamsinuuf dahata ta’an jedhan.
Isaanis Obbo Adagoo Amsaayaa, Obbo Shifarraa Calliboo, Obbo Girmaa Manii fo Obbo Araggaa Baalbiid yoo ta'an yeroo ammaa to'annaa jala ooluun isaanii ibsamee jira.
Isaanis UNHCR ganna hedduuf murtee male waan isaan deddeebisaa tureef baqattoota kaan duuka bahanii gaaffii kana akka gaafatan himan. Mudde 20 bara 2020 booda achii kaasanii magaalaan ala bakka balafi itti agtamutti humnootni nageenyaa Sudaan nu gatanii jedhu.
Isaan kana gara Biyya isaantti deebisuuf gargaarsii gaafatamaa kan jiru ta’uu as yunaaytid Isteetes keessa kan maadheeffate waldaan godaantootaa sadarkaa addunyaa USAOM ibsee jira.
Isaan kana hundumaa aangoo irraa kaasuuf sababaa kennaman keessaa hojii irratti dadhabbii qabaachuu, malaamaltummaa, barnoota ga’aa dhabaa fi kanneen biroo ta’uun ibsamee jira. Kanneen aangoo irraa kaafaman kana keessaa yakkaan himatamanii dhimmi isaanii mana murtiin ilaalamaa akka jiru kana malees qabeenyaan isaanii akka hin sossone kan uggurame akka jiran Obbo Addisuu Araggaa ibsanii jira.Waluumaagala kanneen aangoo irraa kaafaman kun martinuu miseensoota dhaabaa aangoo irra turan malee hojjattoota sivilii kan mootummaa miti jedhu.
Isaan kana keessaa 144 yunivarsitii Amerikaa keessa jiran fi qorannaalee yunivarsitiwwan gaggeessan kan doolaaraa Biliyoona 3.4 baasiisan hatan jedhamee jira.
Isaan kana keessaa 20 kan ta’an rasaasaan kan rukutaman warri hafan ulee fi dhagaan kan midhamanii dhiigaa turan ta’uu ibsan. Warra kana keessaa yaalii sadarkaa olaanaaf gara Hospitaala Shaashamannee fi Hawaasaatti kan ergaman 4 ta’uu ibsan. Kanneen ergaman kana keessaa 3 akkasumas kanneen hospitaala Dodolaa seenan keessaa namni 5 waluumaagalatti nami 8 lubbuun darbuu Dr. Tolaan hubachisanii jiru.
Isaan kana keessaa dhukkubi Saaynasii jedhamee waamamu tokko ta’uu kan ibsan Dr Dajumaa Yaadataa dhukkuba Asmaa waliinis hidhata qaba jedhu.
Isaan kana keessaa took Dr. Antonii Faawuchi akka jiran ibsamee jira.
Isaan kan beekan namni tokko maatii isaa hafan waliin lubbuun nama saddeetii darbuu isaa dubatu.
Isaan keessaa Muluu Asaffaa akka jedhetti torban darbe haalli uumame hojjetaan embasii akka dhukaasu godhe sun uumamuun irra hin turre jedha.
Isaan keessaa tokko Yunivarsiitii irraa, kaan immoo koolejii irraa dhiheenyaa eebbifamuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Erga hojii kana eegalanii baatii tokko qofa tahus haga ammaatti maammiloota 500n horannee jirra, jedhu – dargaggoonni kun.
Isaan kun har'a mana murii sadarkaa giddu galeessaa federaalaa dhaddacha ramaddii Araadaaatti dhiyaatan.shakkamtoonni lama jechuunis Tasfaay Kabbadaa fi Abbaadit Abrahaa fixiinsa magaala Maay Kaadraa akka gaggeeffamu eega godhanii booda Finfinneetti dheessan jedhaman.
Isaan kun kanneen an abukaatummaan dhaabadheef qofa kan jedhan Obbo Wandimmuun maamiltoota koo Oromoo ta’an kanneen mana hidhaa Qilinxoo keessatti hafan 115 ta’u ibsan.”Rifeensa mataa hanaga tokko haadanii kaan Gofaree hin dhiisan” kan jedhan Obbo Wandimmuun mootummaan akkuma jalqabe hidhamatoota siyaasaa hundumaa akka hiiku akkasumas labsii yeroo hatattamaa akka kaasuuf gaafatan.
Isaan kun michoota keenya kan Afrikaa fi fedhii Amerikaan gaanfa Afrikaa irraa qabdu fi Yunaaytid isteetes keessattis sodaa uuman jedhaan Jeneraaltichi.
Isaan waliinis kan haaraa waajjira naga eegumsaa kana hoogganuuf moggaafaman Zheng Yanxiong, hoogganaa waajjira diplomaasummaa Beejiing kan Hong Kong Luo Huining, fi hoogganoota isaan dura turan Tung Ch hwa fi Leung Chun-ying turan.
Isaan waliin kan turan dargaggonni lama torban lama dura akkasumas Roobii darbee itti gaafatamaan waajiira polisii magaalaa Mattuu Komaandar Nagaraa Dhufeeraa gadhiifamuu gabaafnee turre.Dargaggonni 9 fi Komaandar Nagaraan waajiirri polisii himata tokko malee yeroo dheeraaf hidhee nu kaa’ee jechuun mana murtii olaanaa godinaatti himachuun isaanii ni yaadatama.
Isaatdiyoomiin atileetotii itti leenjihan amma kama Finfinneetti jira.“Kun atileetota harka kudhaniifuu hin gahu.”
Isaayyaasii fi El-sisiin guddina michummaa daldalaa fi investmentii biyyoota lamaan gidduu guddataa adeeme akkasumas dhimmootii naannoo fi kan sadarkaa addunyaa irratti mari’ataniiru. Itti dabaluu dhaanis misooma naannoo irratti kan mari’atan ta’uu sabaa himaan Ertraa beeksisee jira.
Isaayyuu EPL keessa Ingilsiih Premier League bitatte. Mindaan isaa bara 2017 keessaa Paawondi UK miliyoona 5.2.
Isa kanaafis ta’e Ertraa fi Jabuutii gidduutti mariin akka itti fufuu gochuuf carraaqqii Itiyoophiyaan gochaa jirtu hundumaaf Tokkummaan mootummotaa deggersa akka godhu Gutarrees irra deebi’anii mirkaneessanii jiru.
Isa kana irratti manni marii ministeerootaa ka biyyatti hojjatee isa raggaasisee dhiyeessu paarlaamaan bor sagalee irratti kennuuf jira.
Isallee waasiin baasuuf waadaa galaniif. Nama jara waliin jiruKoorsaa Dachaasaaakkuma jaraa waasiin baasuuf manii murtii hajaje.
Isan ammoo Dr.Abiyyi Ahmed Itoophiyaa eessatti geessa jettan,jijjiiramii bulchiinsii isaa Itoophiyaatti dhufu maan fa seetan?
Isan eennu Fiidel Kaastoriitiin eennu jettan?
“Isan eessaa dhuftani jedhee abbaa isaanii haga 12 gaafadhee walti fide. jetti Dr.Lookoon
Isanii Ameirkaa fi Awurooppaa fi biyya akka akkaa keesatti Guyyaa Jaalalaa kanatti jirtaniin guyyaan guyyaa gammachuu isanii haa tahuu jenne.
Isanii Ayvori Kostitti moo'a jettanii mala murtani ergaa nuu dhaamtaniin baga gammaddanii jennaa walumattu isanii qophii ispoorti irratti erga anu ergitan cufaanuu horaa bulaa jenna!
Isanii kana lamaan keessaa eennutit silaa pirezdaanti tahuu malee gaafannaan;
“Isaniin lammii biyya alaa miidiyaa keessan qabdan,isaniin paaspoortii Itoophyaa hin qamne miidiyaa keessan qabdan gaafa bal’inna asi tapachaa gaafa dhiphuu ammoo biyya teessanitti nurraa galtan.hujii miidiyaa ballisuuf obsuutti jirra,”jedhe.
Isan Jalqabe Hangan Xumuruutti Biyyaa Hin Ba’u
“Isan Shanee qallabdanii shanee wa kennitanii jedhanii kara irratti oli nu godaansisanii achitti waraanii nu eega.”
“Isan warra biyya nagaa dhowwu namaan jechuun dhugumaanuu waan maqaa namaa yakkaati. Jovohaava witnessiin iin akkana jechuu hin malle.Lafa 240 keessa jirra.”
Isa qofaa utuu hin taane martinuun keenya boonyee turre. Ol utaalaa dhiichisaa turre. Alaabaan keenya ol ba’ee faaruun keenya ennaa faarfatamu gammaduu keenya irraan kan ka’e dubbachuu illee dadhabne jedhan.
Isa Tokkof Guyyaa Gaddaa Labsu, Kaan immoo Ajjesanii Callisu
Isattuu hunda dandahaa nu hin lakkisuu
Isatu haleellaa shoroorkeessootaa torban darbe lubbuu nama 129 galaafate sana qindeesse jedhama. Eenymmaan namoota har’a ajjefamaniis ta’e hidhamanii haga ammaatti waan hin beekamneef gara boodaa adda baafamaa jedhamee eegama jedhan.
IS Blamed for Istanbul Suicide Bombing
ISEMEGUn kana kan beeksise ibsa addaa 140 jedhee har’a baaseen ture. Aanaalee Oromiyaa 342 gidduu dhaa 33 qofaa keessatti qorannaa geggeessuu isaa ibseera.
Isheen lakkifamtus namootni hidhamaa jiru jetteetti. Gama biraan, obboloeessi ishee Sanyii Taakkala ammo hidhamuu ibsiteetti. Magaalaa Gimbii fi Nqamteettis hidhaan itti fufuu jiraattotni dubbataniiru.
Ishee saddeettafaan lammii Ertraa kan umriin 30 magaala Landan kan Briteen irraa dhuftee qorannaan irratti gaggeeffamaa ture jedhamee jira.
Isii fi Arjentiinaan ammoo 1-1 waqixxee bahanii eegee ammoo kubbaa hidiriffoo ykn adabbii kaahaniif Faransaay 4-3 dabsatte.
“Isii Gufuu ati bara hedduu barattee asiif(Kenya) fi Amerikaalleetti akkanumaa guyyuma tokkoo waan mataa keetiin hojjattee baafata qabdaa?” jedhee faa gaafata,”tanatti akka ani wa barreessu na tolchee,” jedha porofeeser Gufuun.
Isiillee barana Tuniiziyaa 2-1,buufte Panaamaa ammoo 6-1 tumattee Kolombiyaatti dabaratee 1-1 gargara galan.Wal dadhabanaan kubbaa hindirfoo(adabbii) kaahainiif 2-0 ufi dura qajeelchite.
"Isiilleen akka Itoophiyaan fkn bara 2014 keessa US irraa gargaarsa $miliyoona 665 argatte fi biyya jijjjiirama guddinnaa keessaa jirtu jedhamte keessaa tokkoo fi hariyaa US taate dubbatte.Taatullee rakkoon jirtu... ""Sagantaan dhaabii gargaarsaa USAID Itoophiyaan gargaaru keessa tokko guddinna biyyaa keessaa, GDP horiin gargaaruu. Tana tolchuuf karoora jiru keessaa nama miliyoona 1 fi kuma 500 godaansisanii lafa sun hujii warshaatiif qopheessuu."
Isiilleen biyya 180 keesaa 83ssoo jirti.Ugaandaatti ammoo namii gaazexeessitota gaargaclhii huji dhowwu Poolisii.
Isiilleen waraqata haasaa pirezidaanti Tiraampi sun fuutee ciccirte.
Isiillee qabanii du’aa fi jireenna hedduu keessa dabartee amma Adaamaa geette.Maatii isii dhaaba Fannoo Diimtuutti walti barbaadee arge.“Tohannaa jala jiranii amma nagaa qaban naan jedhan,jette.
Isiin ijoollee Jaatanii Alii durii barsiise keessaa tokko.Gaafa eebbaa ka dhalaa fi hariyaan walti dhuftu isiin waan barachuuf taatee,nama durii akka isiin barattu tolchee isii jajjabeesseJaatanii Aliika amma lubbuun hin jirre qaabachaa ufiin dubbatti.
Isiin oguma seeraa qabdi.Bara 2004 keessa paarlaamaa Awurooppaa keessatti filatan achi keessaa Faransaay Kaaba Dhiyaa fulaa buutee miseensa paarlaamaa taatee hojjatte.
"​""Isiin sanyii namaati.Daaraa dabarsti—nama horti.Nama cufa isiitti dura jira. Qaalluu yoo isiin hin fuudhin laduu [itti gaafatam] hin fuudhu.Warrii nadheen keessaa doote ‘warra ibiddii dhaame’ jedhan.Abbaan gadaa yoo baallii kennu niitii malee hin kennu. Nadheen nama nama horu. Dubbii isiin himatte manuma isiitti qoraniif malee gaaddisa alaatti hin geessan.Abbaa warraa du’eef ibiddi hin dhaamu,yoo niitii doote ammoo ibiddatti dhaame jedhan. Waan cufa dura jirti.Namii daaraa dabrsu(sanyii horu) isii,” jedha aabba Borbor."
Isiin warra itti qajeelte akkana tolchite: New Zilaandi (1-0), Kaameruun (3-1), Kanaadaa (2-1), Japan (2-1), Xaliyaana (2-0), Siwiidn (1-0).
“ISILii fi warra nagaa nu dhowwuu fedhu daaraa tolchina.Milkaahinnii keenna dubbii jajajbduu dubbachuu ykn ammoo faaydaa keenna dhiisuu ykn sodaa keessa jiraachuu miti.Warriia akka ISIL faatii waan akkasii fedhan.Nu sunii miti.Qaroomnee, jabaannee, humna haareffachaa jabeenna Amerikaa cufaa qabaachuu feena.”
ISIL irratti qiyyaafachuun waan tokko,Kun beekamaa dha. Inni gaggeeffamaa jiru kana miti taanaan dhugumatti nuti Yaaddoo qabna jedhan Keriin.
“ISIL laafifnee barbadeessuu malle.Jari kun jara haadhaa fi ilmee maatii gargar baase nama amantiin fixu.Taan ammoo lola amala nutti tahe ka addunyaa tana raasuutti jiru dhaabu.Biyyootii Arabaa akka namii isaanii dandeetii waaqii isaaniin kenne guddifatu tolchuu hojjachuuf qaban.”
Isin dhaggeeffattonni keenya Oromoota dararaan adda addaa irra ga’e keessaa eenyuun yaadattu?Nu barreessaa.
“Isinii fi prezidaantiin isin dura turan waggoota 20n darban keessa hojii ajaa’ibsiisaa hojjettan” jedhan Blinken.
ISIS bara 2014 jalqabdee Mosul loltee harkaa qabdi.Hujiin waranaa Iraaqi asii achi bombii karaa fi manneen keessatti awwaalan qulqulleessuu.
ISIS gama dhiyaa keessatti haleellaa raawwachuu barbaannaan, shorokeessummaa karaa baqattootaa seensisuun irra hin jiru. Hawaasaalee dhuma keessaa filachuu danda’u.
ISIS immoo muddama koolu galtummaa Awrooppaa keessa muddama inni muumetti gargaaramuu yaala jechuun xiinxaltoonni beeksisaniiru.
ISIS jarii kun deeggartoota keenne jedhe namii Amerikaa ammoo miseensa ISIS jedha.
ISIS mlishoota Islaamummaa Siiriyaa,Iraaqii fi biyya hedduu seera Shariyaa jabaa jedhanbiin bulchuuf loluutit jirtu
Isis ofii isaas misaayilaan rukute jedhee jira. Xayyaarri sun garuu tarkaanfii kuma 30 ol fagaatee jira sababa ta’eef fageeya sana irratti meeshaa rukutu akka isaan hin qabaatin mirkanaa’eera. Boombiin jira ka jedhu shakkii dha. Rakkoo kan ofii isaas qabaachuu mala. Dho’iinsi sun kan mudate qilleensa irratti malee lafa erga ga’ee kan caccabe miti jedhama jedhanii Biyyi keenya qophooftee jirti. Kanaaf beelaa qabee hanga malaammaltummaatti gaaffii dhiyaateef deebii kennaniiru.
ISIS Somaaliyaa Ergaa Jihaadaa Afaan Amaaraan Dabarse
Isiyolloo keessaa fulaan bokkeen horii miidhe lafa akka Rabsuu,Gafarsaa faa jedha Suleeyman.
Isiyolloollee woma akkanaa kanaan beekan.Namii akka Dabbasoo Waabeeraa duula bilisummaa Keenyaa keessatti waan hedduun faarsanii karaallee maqaa isaatiin baasan nama lafa suniiti.Haaji Galma Diidoo ammoo namuma jabeenna akkanaa kanaaf haga hardhaallee waan hedduu biyyaaf tahe jedhanii faarsan.
Isiyolloon akka karoora guddinnaa baasaniif kanatti ittiin hojjannaan jireennii isii Keeniyaafuu abdii tahuuf deema.
Isiyolloon biyya bineesa baddaa ka biyyaafuu faaya tahu ka akka arbaa gafarasaa,nyeencaa qeerramsa,saalaa sattawwaa,iddii gugguuftoo qofaa mitii biyya qabeenna lafa jalaa hedduun beekamtu jedhaniin.
Isiyolloon zoonii Keeniyaan qabdu 47 keessaa tokko.Isiyolloon Keeniyaa gama Bahaa jirti,Itoophiyaan walii ollaa.Isiyolloon, lafa dheebichaa ta loonii re’eeti.
Iskidir Naggaaf badhaasa kana kennuuf sababaan tokko seera farra shoroorkaa mootummaan Itiyoophiyaa baase yaada uummataa ukkaamsuuf itti gargaarame jechuun yeroo dheeraaf mormuu isaatiif ta’uun ibsamee jira.
IS Kilinikii Dubartoota Ulfaa Irratti Haleellaa Raawwachuun Lubbuu Hedduu Galaafate Jedhame
Iskindiir Fireew Daarektara Koomiyunikeeshinii Ministirii Barnootaa Itiyoophiyaa , Areguwaa Maammoo haasofsiisuun akka gabaasetti, manneen barnootaa aanaalee fi gandeen magaalaalee Baadiyyaa keessa jiran marsaa duraatti, Onkoloolessa sagal banamuuf jiran.
Iskindiir Naggaa garu hokkara gosaa kakaasee jedhamuun himatamuu VOAf ibsanii jiru.
Iskindir guyyaa kabaja ayyaana kanaa irratti haasawa akkasumas muuxannoo fi mudannoo hojii gaazexeessummaa irratti isa mudate nama ayyaana kana irratti argameef akka hiru dhaabbatichi beeksiseera. Harras addatti yoo Sagalee Ameerikaaf dubbatu Iskindir, ‘Itiyoophiyaan biyyoota Afriikaa kaaniif mallatoo walabummaa taatee utuu jirtuu mirgi yaada ofii bilisaan ibsachuu biyyattii keessatti waan hin kabajaminiif biyyattiin fakkeenya biyyoota mirgi namoomaa keessatti hin kabajamne taatee haftee’ jedhe.
Iskindir Naggaa Dabalatee Kan Dhiyeenya Hidhaa Ba’an Ammas Ni Hidhaman
Iskindir Naggaa Dorsisuu Dhaabaa: Amnestii Intarnashinaal
IskindIr Naggaan kan hoogganamuu fi ofii isaa baalaaderaa magaalaa Finfinnee jedhee qaamni of waamu guyyoota hanga tokko dura ibsa kenne waliin haala wal qabateen bulchiisi magaalaa Finfinnee isa waliin kan wal agarsiisu homtuu akka hin jiraanne beeksise.
Islaamabaad gareelee shorokeessotaa deggera himannaa jedhu haaluu dhaan walitti bu’iinsa Afgaanistaan keessaa dhabsisuu dhabuu sadarkaa addunyaaf Paakistaaniin komachuuf jecha tarsiimoo dhiibbaa US keessu jechuu dhaan himannaa sana fudhatama dhabsiisee jira.
Islaamalleef lafa Makkaa faatti aantee seera amanatii jabaa keessatti tolfatan.Jew faafillee lafatii gama ulfinna amanatiitiin Jerusaalem dura jirtu hin jirtu.
Islaamik Isteet Bulchaa Yeman kan Konyaa Aden Ajjeesuu Isaa Beeksise
Islaamummaan Amantii Nagaa ti. Barnoonni Hanqachuun Garuu Nama Dogoggorsa Jedhu Hayyoonni
Islamic State Claims Deadly Jakarta Attack
Islamic State militants released a new video threatening Washington D.C. with terror attacks
Islamic State Retaliates Against Baghdad With Car Bombings
ISn guutummaan dhabamsiisuuf illee dhaadatanii jiran.
Ispaanish,warra jaalatii kubbaa miilaa macheessite.Jari kun tapha kubbaa miilaa akka waan ilmee dhiibatanii dhalanii, daaddisanii guddisanii jaalata.
Ispayingaafa bara 2010 dorgommii akkanaa moote doolara miliyoona 30 badhaafamte.
Ispeenii fi Poortugaal-jarii lamaanuu warra jaala kubbaa miilaatin machaahe. Tapha hardhaatti 3-3n gargar galan.
Ispeen, Katoliinaa lafa afaan galaanaa qubattu namii bahee daawwatuu keessa oolu.Amma lafa keessaa baqatan tahuutti jirti.
Ispeen keessaa nmoonni kuma 208,000 COVID 19N yoo qabaman yoo xiqqaate 21,700 du’aniiru.
Ispeen Keessatti Faca'insi Vaayrasii Koronaa Akka Haaratti Debi'e
Ispoortii akkanaa,baruma baraan godina irra maranii qopheessan. Dorgommii gosa ispoortii 17 ta baranaa,magaalaa Jimmaatti waancaa 13 guurratee tokkeessoo bahe.
Ispoortii Amerikaatti bebeekamtu gugurdoo keessaa tokkoHockey, dorgommii afaan keennaan Qillee jennuu tana.Liigii kilabaata Hockey Amerikaa,NHL jedhan.Cabbii irratti kophee goommaa qabdu naqatanii cabbii irra mucucaachaa tapahtan.Dorgommii baranaa Onkololeessa 8,2014 Roobii dhuftu jalqaban.NHL,kilabii 30 qabdii,23 Amerikaa 7 Kanadaati.
Ispoortii Basket Ball tapha Amerikaa addunyaatti beekaniin jabduu.Ijoollee Amerikaa snyii Afirkaa qabanitti dorogmmii tanaan guddoo beekama. Akka kanaan hidda dhooftee Afirkaa keessaa ijoollee fialchuutti jirti.
Ispoortii biyya alaatti fardaan hojjatan keessaa garii fiigicha karaa dheeraa, waan ulfaattuu harkisuu, fardaa lafa maraamartoo irra marsanii waliin dorgomuu faa.Yabbii lammachaa dhoqqoba keessaa gussanii akka abbaan fardas sekondii jaha keessatti miila walitti hidhee fardatti deebi’u tolchanii wal dorgomsiisuu fi ta akkanaa hedduuti jira.Fardii naannolee Oromiyaa tokko tokkotti akka horii dhaanee ykn geejjiba bisaan ittiin fi qoraan ittiin dhaqanii dhaqatan tahee duddii luluqqahuutti jira.Naannoo tokko tokkotti ammoo fuudha, awwaala, gammachuu fi waan akka akkaa ittiin tolfatan.
Ispoortii Fardaan Hojjataniin Oromiyaa Addunyaarratti Beeksisuu Hinuma Dandahan
Ispoortii fi tapha aadaa Oromoo kana nama 60 dhiyaatutti irratti wal dorgomee ispoortii aadaa sadarkaa biyyaalessaatti geggeeffamuuf filatamaniiru.
Ispoortii gosa 26 tana keessa;fiigicha dheeraa fi gabaabaa dabalee namii waan hedduun waldorgomuuf qophii jira.Dorgommiin London tanatti Itoophiyaallee atileetiksiin dorgomuuf qophiitti jirti.
Ispoortiin Aadaa Oromiyaa 23ffaan torban tokkoof magaalaa Ambotti geggeeffamaa ture.
Ispoortiin jabeenna nafa namaa,fayyaa namaa,qalbii dammassuuu qofaa mitii waan hedduu namaa gooti.Namii hagii tokko marii yaahaa,kaan firaa fi fiixaatti wal argaa,fira wal irraa badetti walbarbaada.
“Ispoortiin siyaasaa ala.Akka itti mormanitti jiraa fulaa itti mormanitti jira. Mormii fi gaafiif mirga qabda.Waan si dhibe mootummaa gaafatttaa. Mootummaan ItoophiyaA gaafilee karaa demokiratawaa faluu fi mariif dhiyeessuuf yaaluutti jira. Dorgommiif filatamuuf filatamuu dhabuuf ammoo yoo namii filu beekumsa dhabee ykn ammoo namii dorgomu saatii guutachuu dadhabde faaf nama hambisan malee waan ati gosa tokko taateef nama hin hambisan.”
Israa’eel duraan dubartoota miseensoonni Kongreesaa ta’aan lama Rashidaa Tilaaib fi Ilaam Omaar biyya ishee akka hin seenne dhorkitee turte.Booda garu Rashidaa Tilaaib akkoo ishee umriin sagaltamaa Weest Baak seenuun akka argitu ehamameef. Miseensoonni kongreesaa lameen paartii Demokraatootaa irraa yoo ta’an akkaataa Israa’eel dhimmi Faliisxnootaa itti ilaalaa jirtu qeequun beekamu.
Israa’eel Gamtaa Afrikaa Waliin Hariiroon Fedha Jetti
Israa’eel hanga bara 2002tti jaarmayaa Tokkummaa Afrikaa duraanii ykn OAU jedhamee waamamaa ture keessatti miseensa taajjabduu turte. Garuu inni diigamee erga gamtaan Afrikaa Hundeeffamee booda yeroo sana hogganaa gamtaa Afrikaa kan turan Moammar Gaadaafiitu Israa’eeliin keessaa baase jedhu ministrii dantaa alaa Israa’eel keessatti hogganaan kutaa Afrikaa Yoram Elron. Akka carraa hanga har’attu itti deebi’uuf hin milkoofne jedhan
Israa’eel keessatti Jimaata har’a ayyaaneeffannaa Amantii irratti namoonni du’uu hojjattonni tajaajiila fayyaa kan ibsan yoo ta’u mummichi ministeera biyyatti Benjamin Natanyaahuu kun balaa guddaa dha jedhan.
Israa’eel Keessatti Mootummaa Waltaatootaa Hundeessuuf Yaalamaa Jira
Israa’eel Keessatti Namoonni Du’uu fi Kaan Madaa’uun Beekamee Jira
Israa’eel waggaa lamaaf jeeqama siyaasaa keessa kan turtee yoo ta’u isuuma keessatti yeroo 4 filannoo gaggeessite. Erga filannoo lama bara 2019 gaggeesitee booda Natanyaahuun mootummaa wal taatootaa dhaabuu kan hin dandeenye yoo ta’u garu hanga mootummaan dhaabatuutti yeroof akka mummicha ministeeraati hojjataa jiran.
Israael erga Rwaandaan biyya amansiisaa dinagdeen ishee guddataa jiru ta’uu qorattee booda koolu galtoota gamasitti erguuf murteessiti. Rwaandaan immoo kan Israael koolu galtoota simatti jetti haaltee jirti.
Israa’el Faalisxiinota Jerusaaleem irratti dhiittaa mirga namaa raawwatte jechuun Hamaas erga Caamsaa 10 qabee gara Israa’eliti rookkeetii gurguggisaa turte.
Israa’el Filannoo Walii Galaa Geggeessaa Jirti
Israa’el gama isheetiin injineeraa palastaayiin isaa rookeetii tolchu ajjeeseera jetteti.
Israa’el Haleellaa Gaazaa Irratti Ooftu Finiinsite
Israa’el har’a filannoo guutuu biyyaa geggeeffataa wayita jirtutti muummichi ministeeraa Benjamin Natanyaahuu mormituu isaanii hoogganaa waraanaa duraanii Benny Gaantz waliin dorgomaa jiran.
Israa’elii fi Hamaas Walii Galtee Lola Dhaabinsaa Tolfatan
Israa’elii fi Tokkummaa Emireetota Arabaa jalqaba Hagayya 31 walii galtee irra kan ga’an yoo ta’u, kan biyya Juushotaaf walii galteen sirnaan beekkannaa kennu Baahireeniin kan mallatteeffame Jimaata darbe ture.
Israa’elitti ambaasaaddora Ameerikaa kan ta’an David Friedman embasiin kun gamasitti banamuu galateeffataniiru.
Israa’el Koolu Galtoota Afriikaa Biyya Ishee Keessaa Baasuuf Murteessite
Israael lammiiwwan Afriikaaf dahata siyaasaa kennuu diduu dhaan koolu galtoota jireenya wayyaawaa barbaada dhufan malee gaqattoota miti ittiin jette. Angawoonni akka jedhanitti uummata Juushotaaf bakka qubsumaa ta’uuf uumamte malee jamaa hiyyummaa Afriikaa keessaa baqateef miti jedhan.
Israa'el Maadhee Koo Waraanaa Haleelte Jetti Siiriyaan
Israael maadhee waraana Siiriyaa Damascus cina jiru samii irraan haleelte jechuu dhaan waraanni siiriyaa himatee jira.
Israa’el meeshaa sibiilli jiraachuu isaa adda baasu dabalatee meeshaalee naga eegumsaaf tolan bakka sana kan dhaabde Adoolessa 14 erga hidhattoonni Arabootaa poolisoota Israael lama ajjeesanii booda.
Israahel biyya Jidduu –Gala keessa qubattu. Teessoon mootummaa isii ta ammaa Tel Aviv. Bara hedduu asittuu Paalestaayiniin lafa irratti wal dhabuutti jiran.Waan irrattiwa dhaban keessaa tokko magaalaa Jerusaalem.
Israahelii fi Imireetiin Arabaa,UAE hariyummaa wayyeeffachuuf wali galan waan irratit galan Amerikaatti mallatteeffachuuf kurfoo jiran
Israahelii fi Paalestaayin biyya ollaa akka biyyaatti wal hin yaamne haguma wal arganiiyyuu daarii lafaa irratti wal dhaban.
Israel eases five-year blockade of Gaza Strip- VOA60 World
Israel gara Afriikaa dhufaa jirti kan jedhan Netanyaahuun dhimmootii adda addaa irratti gamtaan hojjechuu kan fedhan ta’uu dubbatan. Daawwannaan isaanii maaliif yeroo kana akka ta’e ennaa ibsan amma yoo hin a’in yoomi jedhan.l dhuguma dursee ta’uutu irra ture jedhan. Gamtaa Afriikaa keessaa illee barcuma taajjabdummaa qabaachuuf gaaffii kan dhiyeessan ennaa ta’u Itiyoopiyaa qofaa utuu hin ta’in biyyoota Afriikaa ka biroo waliin illee hariiroo uumanne waan ta’eef gaaffiin kun sirrii dha jedheen yaada jedhan Nantanyaahuun.
Israeli Media: Gunman Kills 1, Injures 3 in Tel Aviv Shooting
Israeli police used a water cannon and stun grenades to disperse Palestinian protesters gathered in Jerusalem
Israel: Multiple clashes erupt between Palestinian protesters and Israeli soldiers in different cities of West Bank and Jerusalem.
"Israel: Prime Minister Benjamin Netanyahu said on Tuesday he would visit Bahrain ""soon"""
Israel Restricts Palestinian Movement After Tel Aviv Attack
Israel’s military commanders have drafted a battle plan for an incursion into Gaza
Israel: Three people are killed and several others wounded after Palestinian groups initiate a “Day of Rage.”
Issa fi miseensonni mana maree bakka bu’oota ka biroon itti aanaa abbaa alangaa muummicha Rod Resenstein biraa waa’ee Mueller moggaafamuu mirkaneeffatan. Mueller erga Traaamp Direktera FBI James Comey Caamsaa 9 hojii irraa ari’atanii booda qorannaa kana akka hoogganan filataman.
Issa kenname ilaalchisee obbo Mulaatuu Gammachuu dubbisnee jira.
Issoooufou Baoua garee naannootti kan jiru koree ittisa hongee Saaheel keessaaf hayyuu dha. Yeroo ammaa uummata miliyoona 50 ta’utu dhiphataa jira. Rakkoo hamaatu mudachuuf deema jechuun akeekkachiisan.
Istaadiyeemiin Wallaggaa har'a bakka Muummichi Ministiraa Doktor Abiyyi Ahmadii fi Pireezidaantiin Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa argamanitti eebbifamee banamee jira.
Istaadiyeemiin Wallaggaa torban tokko dura mummicha ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad fi prezidaantii Oromiyaa kan turan Obbo Lammaa Magarsaan eebbifamuun isaa ni yaadatama.
"Istaadiyoomii kana bara dargii keessa hindheensa badda mana quubsaatiin jaaranii amma dallaa loonii fakkaata.”
Istaadiyoomii magaalaa Finfinnee fi naannaawaa isaatti namoonni miliyoonaan lakkaawamaan walga’uun ayyaanicha kabajatan. Kabaaja ayyaanichaa irratti Prezdaantiin Mana Maree Dhimmoota Islaamummaa Ityoophiyaa Muftii Hajii Umar Idiris ergaa dabarsaniin guyyaa har’aa hawaasni Musiliimaa jaalalaa fi tokkummaan dabarsuu qaba"" jedhan."
Istaambuul fi naannoosheetti Barnoota Doktorummaa ykn pii ech Dii (PHD) waggaa sadaffaa hojjataa kan jiran obbo Abdulaaziz Shafi Abdulaahi haala ture ibsanii jiru.
Istadiyoomiin teessoo Daaresaalamitti ijaaramuuf deemu kun ijoollee kahimaa Taanzaaniyaa qofaa mitii ta naannoo isii hedduulleen hin gargaara.
Isterlingi gurbaa ganna 23ti lakkoofsa 7 keeyyate dura taphata. Gurbaan kun dhalootaan Jameeyikaa gaafa gannii isaa 5 haadha waliin Londonitti gale.Warra miilii isaa doolara miliyoona hedduun bitan keessaa tokko.
Istiivan fi Kayiraat keessummaa Labataati, caqasaa.
Istiivii fi miilota isaa hardha Amerikaa godina Verjiiniyaa magaalaa Aleksanderiya keessatti isaanii leenjii ispoortiitti jiran namichii tokko ittuma oli seenee qawween hadhee mammadeesse.
Istook Sitii,everton,West Bromwich fi Siwaan Sitii faatii ammoo warra dorgommii marsaa afreessootti dabruu dadhabe keessaa tokko.
IS-tti Duuluuf Ameerikaan Waraana Lafoo Hin Ergitu Jedhan Obaamaan
Istuudiyoon kun Finfinnee olla Bulgaariyaa jedhanii jira. Istuudiyoo sun keessaa ammoo hojjatoota 11 qaba.Mi’a muuziqaallee Amerikaa itti bitate.
Istuudiyoo Omn damee Finfinnee Hagayya 5, 2018 eebbisan.Hagayya 6,2016 akka henna Habashaatti ammoo Adoolessa,30,2016 yaadannoo wareegamtoota Oromoo Oromiyaa magaalaa 200 caalaa keessatti hiriirii guddaan dhoohee irratti dhumatan ulfeessuuf qophaahe.
Istuudiyoo Omn Finfinneetti banan galma Bar-Kumee keessatti eebbisan. Maqaan qophii tanaa,‘Yaadannoo Hagayya 6,2016 fi Eebba Omn.’
Istuudiyoo ONN Torontoo,Kalgaarii, Minisootaa,Masrii, Stockholm,Atlaantaa fi fulaa hedduun jiruun sagantaa gara garaa dabarsa.
Isumaa karaa qajeelaan akka waliin jiraatanii faaydaa waliin qabanillee jabeeffatan tolchaaf jedha gabaasii kun.
Isuma akka obboo Jiloon jedhetti waan warrii qabuu irraa balleesse. Waan bisaan kanaan badan jedhan keessaa mana barumsaa maatiin Guddinnaa Tumsaa jaareef sadarkaa 1-10 itti baratan fa. Kun ganna 8n duratti bade.
​Isuma mootummaan Eertiraa waan manii murtii mirga namaa Tokkummaan Mootummootaa isiin himatee deebii kennuuf muddamee ykn cinqamee akkana tahaa jedha,ambaasaadderii Itoophiyaa.
Italy: One of the country’s largest-ever mafia trials began on Wednesday
Italy's ambassador to DRC killed in an attack on a United Nations convoy
Itamaajoor shuumiin Raayyaa Hittisa Biyyaa Itoophiyaa, Janaraal Sa’aaree Makonnin fi pirezdaantiin mootummaa naannoo Amaaraa Dr. Ambaachoo Makonnin Sambat-dura kaleessaa jechuunis Waxabajjii 22, 2019 ajjeefamuu mootummaan ifa godheera.
“I think that summit will be the apex of a critical process that represents a confluence of opportunity and talent. The opportunity is obviously presented in the skills and the administration to network everything that the YALI gives,” said Nyamanhindi.
Ithioophyaa keessatti mul’atee kan jiru rakkoo siyaasaa ilaalchisuu dhaan koreen Arena Tigray deggeru teleconference qopheessee irratti deggertoota, hayyoota gameeyyii affeeraman, daragaggoota hedduu dabalatee lammiiwwan Tigray dhibbaan laka’aman marii irratti hirmaatan geggeessuu dhaan ibsa ejjennoo fi murtii dabarsuu isaa beeksisee jira.
Ithiopiaatti ambaasaadderri Ameerikaa Maaykil Reener akka jedhanitti muummichi ministeerichaa haasaa ajaa’ibaa, ifa galaa, cimaa fi kallattii dhageessianiiru, tarkaanfiiwwan barbaachisoos fudhataniiru.
Ithiyoopiyaan kan ofii ishee hooggantu IGAD haala yeroo ammaa biyyattii keessatti mul’ataa jiru irratti ejjennoo inni calaqqise hin jiru.
Itioophiyaan Vaayiresii Koronaa Ittisuuf Jecha Daangaa Koon Cufa Jette
Itityoophiyaan biyyoota gargaarsi dabalataa kennamuuf keessa hin jirtu taanaan – maaliif gargaarsichi kennamaaf? Gaaffii jedhuuf - Aangawooan USAID kun ennaa deebisaanis.
Itiyiipiyaan laggeen ishee daangaa ce’anii yaa’an ilaalchisee mala haqaa fi sababaa qabu kan fayyadamtu ta’uu kan tuqe ibsi kun lammiiwwan Itiyoopiyaa misomaa fi fedhii fi murannoo isaan qaban shakkii tokko malee kan ragaan ba’ameef hidha kanaaf tokkummaan deggersa isaan gumaachanii jedha ibsichi.
Itiyiipyaa keessatti dhiyeenya walitti bu’iinsa amantii-tu ka’ee ture inni jedhu walitti bu’iinsa amantoota gidduu miti jechuu dhaan Presidentiin koolejii Furkan Dr. Abdela kedir dubbatanii jiran.Dr. Abdellaan PHD isaanii barnoota amantiin kan hojjetan si’a ta’u uummanni kun uummata Islaamummaa ilaalchisee muuxannoo ga’aa qabuu fi biyyootii alaa yoo deeme illee fakkeenya ta’uu danda’u jedhan.Hayyootaa hedduu of gidduu dhaa kan qabu uummatichi kitaabini inni irraa baratu illee kan walitti isa buusu miti jedhaniiru. Ilaalchi adda addaa jiraachuu mala kanaafis gareewwan yaada addaa qaban uumamanii beekumsa ga’aa utuu hin qabaatiin daandii dogoggoraa qabachuu malu kan jedhan Dr. Abdallaan, barnooti ga’aan kennama taanaan hubannoon jiraachuu mala jedhan.Amantii keessatti nama dogoggora irraa deebisuun kan danda’amu beekumsa akka horatu gargaaruu dhaani, kunis hoogganoota amantii fi hayyoota irraa eegama jedhaniiru.MP3 tuquun guutummaa isaa dhaga’aa.
Itiyooopiyaa fi Eertraan lamaanuu himannaa kana ni haalan. Uummati keenya kan magaalaa keessaa saamicha isaanii mormaa jira, booji’amtootas of harkaa qabna, garuu raga qabatamaa walitti qabaa jirra kan jedhan Kan umuriin waggaa 57 fi qindeessaa quunnamtii raadiyoo repxe lolaa duraanii fi Abiy waliin mootummaa federaalaa keessa kan uran Debretsiyoon, waa’ee saamicha jedhaniis ta’e loltoonni Eertraa gamas jiraachuu raga tokko iyyuu hin dhiyeessine.
Itiyooopiyaa keessatti kan uumame gaaffii gargaarsa namoomaaf deebii barbaachisaa kennaa jiraachuun beekame. Haa ta’u malee maallaqi itti dabalaa hatattamaan kan barbaachisu ta’uun ibsameera.
Itiyooopiyaan tajaajila Interneetii 4G jalqabamuu labsite
Itiyooopiyaan yakka maallaqa waliin wal qabate ittisuuf jecha maallaqa haaraa raabsuu eegalte. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed maallaqa abbaa 10,50 fi 100 akka gad dhiisame kaleessa beeksisan.
Itiyoophhiaan nama vaayiresiin koronaa keessatti argame ka biroo haaraan argamuu mirkaneessite. Kunis lakkoobsa namoota vaayiresichaan qabaman sagaliin kan ga’e yoo ta’u shan lammiiwwan biyya alaa sadii immoo lammiiwwan Itiyophiyaa tii.
Itiyoophiyaa 80 irraa dhufan kan hirmaatan yoo ta’u, hayyoonni barnoota Ameerikaa, lammiiwwan Itiyoophiyaa muuxannoo aadaa fi barnootaa kanneen wal jijjiiruu irratti hirmaatan argamaniiru.
Itiyoophiyaa abbaa biyyummaa ofii fi tokkummaa qabdu gochuuf mul’atnii kan jiru ta’us garuu siyaasaa fi gosummaa irratti hirkachuun addaan qodamiinsii guutuummaa biyyatti keessatti dabalaa adeemuun akkaan nu yaaddeessee jira jedhan.
Itiyoophiyaa bakka garagaraatti ajjechaa lammillee irratti raaw’atamaa jiru, qabeenya barbadaa'a jiru, lammillee buqqa'aanii fi rakkoon naageenyaa mudaacha jiran irratti qamaa walabaan qornnaan akka geggeessamu Kongireensiin Federaalawaa Oromoo gaafatee jira.
“Itiyoophiyaa Ertiraa wajjiin akkasuma, ka duraan jalqabne – hariiroo biyyoota lameenii lafa qabachiisuuf, gara hojiitti jijjiiruuf, Asab, Mitsiwwaa fi Asmaraa daawwachuu dandeenyee jirra. Yeroo Asab turretti, qophiilee haga ammaatti godhamanii fi yeroo dhihootti, buufaticha bananii hojii jalqabuuf qophiilee taasisaman gamaaggamuuf, sadarkaa inni irra jiru ilaaluuf carraan argamee jira. Hojiilee isaa hafan, yeroo xiqqoo keessatti xumurree, haala yeroo dhihootti hojii jalqabuu nu dandeessisu irra jiraachuu keenya arginee jirra. Yeeroo Mistiwwaa turretti, dooniin Itiyoophiyaa isheen duraa mi’a fe’attee gara Chaayinaa deemtu arginee jirra.” jedhan.
Itiyoophiyaa fi Ameerikaan Hursootti Leenjii Waraanaa Ka Waliin Geggeessaa Jiran
Itiyoophiyaa fi Ameerikaan, mooraa leenjii waraanaa Hursootti leenjii waraanaa ka waliin geggeessaa jiran tahuun himamee jira.
Itiyoophiyaa fi Eertraa kan wal agarsiisu daandiin lafoo Humara Omhaajer har’a prezidaant Isaayas Afewrkii fi muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimediin mul’inatti banamee jira.
Itiyoophiyaa fi Eertraan dilabata kaleessaa Saaud Arabiyaa keessatti walii galteen mallatteessan hariiroo biyyoota waggoota 20f wal waraanaa turan daran kan cimstu ta’uun gabaasame.
Itiyoophiyaa fi Eriraan hookkarri Tigiraay keessatti siiviloota irratti geggeessamu akka dhaabatu yoo hin taasisne, uggra dabalataa kan irra kaa’uu maltu tahuu Yunaayitid Isteetis akeekkachiisaa jirti. Kaleessa, Koree Hariiroo Alaa, kan Senetii Yunaayitid Isteetis irratti haala Itiyoophiyaa keessaa yeroo ammaa ilaalchisuun dhuga-bahinsa geggeessame irratti hoogganoonni Yunaayitid Isteetis kana dubbatan.
Itiyoophiyaa fi Ertiraan Haala Tigiraay Hin Jijjiiran Taanaan Uggura Dabalataa Akka Irra Kaa’uu Maltu Dubbatti Yunaayitid Isteetis
Itiyoophiyaa fi Ertiraan, nageenya, guddinaa fi wal-gaarsa naannoo sanaaf waliin hojjechuuf cichuu isaanii dinqsiifachuudhaan, Ertiraan gara miseensummaa EGAD-tti akka deebitu kan eegu tahuullee beeksisee jira.
Itiyoophiyaa fi Ertraa giddutti araarri argame bu’a qabeessaa ta’u fi nagaa fi tasgabii kutaaf waan gaarii ta’u barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa ibsanii jiru.
Itiyoophiyaa fi Ertraa kan ilaaleen gabaasa ba'e cunfiinee dhiyeessinee jirra.Caqasaa.
Itiyoophiyaa fi Ertraan Situ Waraana Jalqabee Jechuun Wal Himatan
Itiyoophiyaa fi Ertraatti qorataa gameessa kan garee Hiyumaan Raaytis Waach Felix Horn akka jedhutti hojiin misoomaa iddoo sanatti gaggeeffamu kun madda nyaataa fi jireenya naannoo suluuta Omoo fi hara Turkaanaa jiru midhee jira.Misoomnii gaggeeffamu kam iyyu bishaan hedduu barbaada. Bishaan kun misoomaaf fudhatamuun uummata naannoof akkaan yaaddessaa dha.
Itiyoophiyaa fi Gaanaan itti dabalamuu akka fedhan ibsanii jiru.Afrikaan kibbaa garu kan feetu hin fakkaattu jedhama. Sababiin isaas caasaa ammaan dura tolfattee akka diigduuf gaaffii dhiyaatu hin feetu.Gurraachoota jireenya sadarkaa giddu galeessaa ta’e qabaniif inni ofii qabdu gaarii dha jettee amanti.
Itiyoophiyaa fi Jabuutiin Sochii Daangaa Irratti Marii Geggeessan
Itiyoophiyaa fi Keeniyaan Mallatoo Daangaa Lameensaanii Gidduu Jiru Haaressuufi
Itiyoophiyaa fi Keeniyaan Nagaan Ganna 55 Ollummaan Jiraanne Jechaan Kabajatan
Itiyoophiyaa fi keeniyaan walii galteen isaan walii mallatteessan kuni ji’a ja’a keessatti isa lammaffoo dha.
Itiyoophiyaa fi Keeniyaan walitti dhufeenya diiploomaasii ganna 55 dabarsan kabajan.
Itiyoophiyaa fi Masrii- Falmii Bishaan Abbayaa
Itiyoophiyaa fi Masriin bishaan laga Abbayyaa kan ilaaleen yeroo adda addaatti marii gaggeessuu kan itti fuufan ta'uus walii galtee xumuraa irra hin ga'iin jiru.
Itiyoophiyaaf isa woggootii darban caalaa waggootii dhufan kan foyya’an akka ta’an gochuu yoo barbaaddan hunduu qooda keessatti fudhatu qaba jechuun Reeneer hubachiisan.
Itiyoophiyaa fi Sudaan Rakkoo Daangaa Irraa Furuuf Cichaan Hojjenna Jedhan
Itiyoophiyaa gama bahaa fi naannoolee ollaa ta'an akkasumas qaamoonni nageenyaa sochii daldalaa fi maallaqaa kan seeraan alaa biyya keessaas ta;e kan biyya alaa to'achuuf qindominaan kan hojjatamu ta'uun ibsamee jia. Maallaqnii seeraan alaa toora seeraatti akka deebi'an ykn gabaa irraa akka dhabaman ta'uun barbaachisaa ta'uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa gama bahaa keessatti kanneen hiriira ba'an daandilee waan cufaniif akkasumas daldaltonni Kudraa fi Mudraa haleellaan gaggeeffamuu mala sodaa jedhuundhiyeessuu hin dandeenye.
Itiyoophiyaa gama Kaabaa bulchiinsa naannoo waraansaa bututte Tigiraay keessa kanneen jiranbaqattoonni Ertiraa kuma hedduutti lakkaawaman, gargaarsai namoomaa fi eegumsi ka baay’ee isaan barbaachisu tahuu Jaarmayaa Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa akeekkachiisee jira.
Itiyoophiyaa gama kaabaa keessatti hojii seera eegsisuu gaggeeffamuuf waraana Itiyoophiyaa iddoo adda addaa irraa sossosuun waan tureef jecha carraa sanaan gargaaraman jedhu dubbii himaan ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa Dinaa Muftii.
Itiyoophiyaa gama Kaabaa keessatti Walittibu'iinsii mootummaa Federaalaa fi bulchiinsa naannoo Tigraay giddutti gaggefefamaa jiru qabbanaa'ee siviloota ykn namoota nagaaf eegumsii barbaachiisu akka gidhamuuf jaarmayoonni hawaasaa fi mirga dhala namaa sadarkaa addunyaa fi kan biyya keessaa 9 gaafatanii jiru.
Itiyoophiyaa gama kibbaa fi kibba bahaa marsaa lama rooba waan hin argatin hafaniif jecha balaa caamaan rakkataa kan jiran yoo ta'u ,gamnii dhiyaa immoo rooba gaarii argachuu irraa kan ka'e lageen guutanii balaan loolaa bishanii ammaan dura baratame isaan mudachu mala sodaa jedhu uumeera.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Itiyoophiyaa gama kibbaa keessa haalli qillensaa fi omishaa jiru bifa lama qaba.Kanneen rooba ga’aa argatan omiisha galfataniiru.kanneen caamni isaan mudate kan akka godina Boranaa keessa haalli jiru garuu adda.
Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti ijoollee miliyoona tokkoof tallaalii farra pooliyoo kennuun jalqabameera. Duulli tallaalii kun magaalaa Hawaasaa dabalatee godinaalee kutaa sanaa saddeet keessatti kan kennamu ta’uun ibsameera.
Itiyoophiyaa Gama Kibbaa Keesstti Tallaaliin Pooliyoo Jalqabame
Itiyoophiyaa ilaachisuudhaanis, aangawoonni mootummaa, mormiilee uummataa bara 2015 irraa jalqabanii bulchiinsa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti geggessamaa turan irratti gaaffiilee ka’aa turaniif deebii kennuuf waadaa seenaa hojii irra hin oolchine – jedha.
Itiyoophiyaa irraa Ministrii haajaa alaa kan ta’an Dr. Tedroos Adhaanoom irratti argamanii jiru.Itiyoophiyaan Dubartonni qabeenya lafa argatanii hojii qonnaa akka gaggeeffatan gochuun akkasuma dinagdee isaanii jajjabeesite jechuun jaarmayaan kun faarsee jira.
Itiyoophiyaa kan ilaaleen Freedom House keessatti itti gaafatamtuu qorannaa gameetti fi xiinxaltuu kan ta’an Maay Trang akka jedhanti Itiyoophiyaan addunyaa irratti biyyoota walabummaa marsariitii akka hamaatti cuqursu jedhaman keessaa hamtuu ishee dhumaati jedhu. Kanneen Itiyoophiyaa keessatti marsariitiin gargaaraman 100 keessaa harka 2 qofa yoo ta’u lakkoofsa xiqqoo kana keessaa mootummaan kanneen tarkaanfii irratti fudhatu garuu lakkofsaan guddaa waan ta’eef wal hin gitu.
Itiyoophiyaa kan ilaaleen Praayis akka jedhanti hogganni Itiyoophiyaa hangam dhimmi kana cimsinee akka ilaallii beeka.Hogganni Itiyoophiyaa dhaamsa keenya kan kallattiin bira ga’ees ta’e karaa adda addaa akka dhaamsaatti bira ga’e wal fakkaataa dha jedhan.
Itiyoophiyaa Keessaa Doolaarri Dhoksaan Ba’e Guddaa Ta’uu Ibsame
Itiyoophiyaa keessaa guyyoota hanga tokkoof interneetiin erga addaan cite booda hojjechuu jalqabee jira.
Itiyoophiyaa keessaa hanga ammaatti namoonni 12 vaayiresichaan yoo qabaman namni du’e hin jiru, angawoonnis haalli jiru utuu hin hammaatiin akkasitti akka itti fufu barbaadu.
Itiyoophiyaa Keessaa kanneen Waaqa Kadhatan Koronaan Hammaatu Iyyuu Wal Ga’ii Gurguddaa Geggeessuu Dhaabuuf Tole Hin Jedhin Hafan
Itiyoophiyaa Keessaa Lakkoobsi Namoota COVID -19n Qabamanii Dabalaa Deeme
Itiyoophiyaa keessaa naannnolee afurii fi bulchiinisota magaalaa lama keessatti Vaayirasiin Poliyoo argamuu isaa Instiitiyutiin Fayyaa Hawaasa Itiyoophiyaa beeksise.
Itiyoophiyaa Keessaa Namoonni Ja’a Itti Dabalaa COVID-19-n Qabaman
Itiyoophiyaa keessaas waggaatti namoota kuma 4-5 ta’antu DV dhaaf iyyata galfata jechuu dhaan embasii Ameerikaa Finfinneetti argamu keessatti itti gaafatamaa kutaa hojii ittisa waliin dha’uu kan ta’an Tomaas Biils gara Ameerikaa dhaquuf fedhuu guddaan jiraachuu dubbatan. Fedhii guddaa akkasii ilaaluu dhaan kanneen kana irraa bu’aa argachuu fedhan jiraachuu beekuun danda’ameera jedhan. hojiin waliin dha’uu hedduun raawwatamuu isaa illee argaa jirra jedhan.
Itiyoophiyaa keessaatti “Guyyaan Fayyaa Haadholii” baatii Amajjii keessa kabajama. Oromiyaa keessattiis barana yeroo 14ffaaf kabajamuu isaa, Biroo Eeguumsa Fayyaa Oromiyaatti Daayreektarri Barnoota Fayyaa fi Komiyunikeeshinii, sister Sa’adaa Ahmed ibsanii jiru.
Itiyoophiyaa Keessa Haallii Jiru Akkaan Yaaddeessaa Ta'u Angawaan Gamtaa Awuroopaa  Ibsanii Jiru
Itiyoophiyaa Keessa Haga Ammaatti Namni Vaayiresii Koronaan Qabame Hin jiru, Jedhame
Itiyoophiyaa Keessa Rakkoo Cimaa Tu Jira;  Furmaata Hatattamaa Barbaada,  Jedhu - aangawaan Yunaayitid Isteets Biyyattii Daawwatan
Itiyoophiyaa Keessati Har’a Namoonni Afur Dabalataan Vaayirasii Koronaan qabamuun Himame
Itiyoophiyaa keessati har’a namoonni afur dabalataan Vaayirasii Koronaan qabamuun kan himame yoo ta'u kun lakkoobsa namoota biyyattii keessatti Vaayirasichaan qabamanii kudha jahatti ol guddise.
Itiyoophiyaa keessatti, akkuma beekamu, mootummoota bulchiinsa naannoolee keessatti afaan hojii afaanuma naannoolee sanaa ta’u illee, afaan hojii federaalaa garuu, Afaan Amaaraa qofa. Gaaffiilee paartiilee mormituu Oromoo fi uummatni Oromoo kaasaa turee fi jiru keessaa tokko Afaan Oromoo Afaan hojii mootummaa federaalaa ta’uu qaba, ka jedhu. Dhiheenya kana gama mootummaatii, itti-gaafatamaan biiroo dhimmota Koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa, “Afaan Oromoo Afaan Federaalaa gochuu irratti hojjetaa jirra. Hundinuu tumsa gochuu qaba” jechuudhaan, feesbuukii isaanii irratti maxxansanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti Appiiwwan bilbila harkaa yokaan Mobaayilii, Koovid 19 of irraa faccisuu irratti hojjetoota gargaarsa fayyaa fi uummata waliigalaa gargaaruutti jiran.
Itiyoophiyaa keessatti baatii ganna darbee kana robii jabaan argame lageen guutanii akka cabsanii dhangala'an gochuun rakkoon uumee jira.Rakkoon kun uummata 580.000 irratti amma iyyu dhiibbaa jireenyaa geesisuun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti bara 2021, filannoo walabaa fi madaalawaa isa jalqabaa geggeessisuuf ka waadaa seenanii turan yoo tahu, silaa biyyattii Afrikaa keessatti lakkoobsa uummataan lammaffaa taate – Itiyoophiyaa keessatti mallattoo jijjiiramaa guddaa taha ture.
Itiyoophiyaa keessatti Barnoota sadarkaa adda addaa deebi'anii jalqabuuf haala dandeesiisan irratti hojjatamaa akka jiru ibsamaa jira.Barnoota sadarkaa olaanaa jalqabsiisuuf haala dandeesiisan ilaaluuf jiloonni gara Yunivarsitiwwan adda addaatti ergamuu Ministeera saayinsii fi barnoota sadarkaa olaanaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Barnoota Sadarkaa Olaanaa Itti Fufsisuuf Qophiin Akka Jiru Ibsameera
Itiyoophiyaa keessatti bulchiinsa demokraatawaa fi jabanaa gad dhaabuuf qabsoowwan geggeessaman tarreessuun kan jalqabe ibsi kun mul’ataa biyyaa kana hojii dhugoomsuutti dhiyaatanii kan turan garuu carraawwan miliqan jedhan yaadachiiseera.
Itiyoophiyaa keessatti bulchiinsa naannoo Amaaraa, Oromiyaa, Tigraay, Somaalee, fi Finfinnee keessatti dhukkubii Koleeraa, haqqee fi gara yaasaa ka’uu Institiyuutiin Fayyaa Hawaasa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Bulchiinsi Naannoo 11ffaa Hundeeffamuuf Jira
Itiyoophiyaa keessatti caama mudateen uummanni gargaarsa hatattamaa barbaadan Miliyoona saddeeti akka ta’an irra deddebi’ee aangawoonni dubbataa turan. Kunis kanneen sagantaa Seeftii Neet keessa kan jiran kan dabaltuu ta’uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Dagannaan Hawaasaa Dhibee Koovid 19 Daran Cimsuu Mala, Jedhu Ogeeyyiin
Itiyoophiyaa keessatti dararaa fi ajjechaa mootummaan lammiwwan isaa irraan ga’aa jiru haa dhaabatu jechuun lammiwwan Itiyoophiyaa waashiingtan fi naannoo ishee jiraatan har’a hiriira nagaa ba’uun gaafatan.
Itiyoophiyaa keessatti dhiiga lammiwwan biyyatti dhangalaasuun, bo’ichii uummataa iddo iddootti dhaga’uun itti fufee jira akkasumas nagaan hojjatanii jiraachuun hin dandaa’ame jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti dimookiraasummaan akka shaffisaan ijaaramu, lammiileen, jaarmayaaleen hawaasaa fi paartiileen mormitootaa mari’achuu fi qooda isaanii gumaachuu qaban, jedhu.
Itiyoophiyaa Keessatti Duula Waraanaa Gaggeeffamaa Jiru Dhaabuun Rakko Jiru Mariin Furuu Qabu: Seneetaroota Amerikaa
Itiyoophiyaa Keessatti Duullii Qorannaa Dhukkuba Koviid-19 Jalqabamuuf Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Faca’inni Eedsii Gad Bu’e Jira
Itiyoophiyaa keessatti filannoo guutuu biyyaa isa 6ffaa baatii waxabajjii bara 2021 gaggeeffamuuf jiruuf kaadhiimamtoota galmeessuuf yeroo dabalataa kennamee Kamiisa Bitooteessa 4 bara 2021 kan xumuramee ta'uus hanga Guraadhala 30 bara 2013tti dheerachuu isaa ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti filannoolee ammaan dura marsaa lama geggeessamanii booda, dhuguma fooyyaa’insi argamee jiraa? jedhuuf, filannoon fuul-dura keenyaa deebii kennuu qaba jedhu xiinxaltoonni. Filannooleen lameen ammaan dura geggeessaman irratti paartiin mootummaa EHADEG dhibba irraa harka 99 fi qabxii ja’aan injifatee xumuruun isaa ni yaadatama.
Itiyoophiyaa Keessatti Gaheen Dargaggootaa Ol’aanaa Ta'uun Isaa Beekamuu Qaba
Itiyoophiyaa keessatti, gama tokkoon, haala qabinsa mirga dhala-namaa wayyeessuu fi sirna dimookiraasii ijaaruuf yeroo carraaqqiin cimaan godhamaa jirutti, gama biraatiin immoo biyyattiin rakkoolee bal’oo carraaqqii kana danqan keessa jirti – jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti gara dimookiraasiitti cehuuf abdiin ture gatatee jira, jechuun Koongiresiin Federaalawa Oromoo torban kana keessa ibsa baasee jira. Kanaaf sababaan, kaartaa cehumsaa mootummaan hordofu kan warra kaan moggaatti qoodu akka tahe dubbata paartichi.
Itiyoophiyaa Keessatti Gargaarsa Nyaata Kan Hatattamaa Baranas Akka Barbaachisu Ibsame
Itiyoophiyaa keessatti garuu caamni amma mudate isa waggootii darban shantamaaf ture sana caalaa daran hamaa ta’uu dubbatan. Itiyoophiyaa keessatti caama jiruun badiin dhaqqabee hin jiru jechuu keenya miti kan jedhan itti gaafatamtuun kun beeladaaleen du’aniiru mallattoon hanqina nyaataa akka jiran mul’isan dabalaa jiru jedhu. Uummanni miliyooma 10 gargaarsa hatattamaa kan barbaadan ta’uu kan dubbatan Geel Smiiz haalli jiru hammaachuu fi fakkiin daa’imman nyaata dhabaan qaami isaanii dhume sabaa himaan ituu mul’achuu hin jalqabin hojii baraarsaa gaggeessuu feena jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti Gatiin Gar-malee Ol Ka'e
Itiyoophiyaa keessatti gatiin mi'a nyaataa, ka waggaa dabre irraa gara dhibba irraa harka shantamaan dabale. Lammiwwan galii giddu-galeessaa qaban illee, maatii isaanii nyaachisanii jiraachuun itti ulfaataa jira.Gabaawwan biyyattii keessatti namoonni mu’atan -- fuulli isaanii gaddaan dukkanaa’ee mul’ata. Garuu, dubbachuuf fedha hin qaban. Ka waa bitachuuf gabaa bahe -- namni “Gerremew”n jedhama, jedhu tokko Qarshii Itiyoophiyaa hidhaa guddaa tokko baatee, mi'a nyaataa guuboo xiqqoo tokko hin guutne gabaa bahuu isaa dubbata dubbata.Walakkeessa Finfinneeii suuqii mi’a nyaataa keessaa kan hojjetu Mansuur Mohammed immoo wantoonni baay’ee barbaachisoo tahan, kanneen akka zayitii nyaataafaa gatiin isaanii baay’ee dabaluu irraa kan ka’e, namoonni gatii rakasaa kan akka zayita meexxii faatti fuula deebifachuu dubbata.Dhaabbatni Istaatistiksii akka jedhutti gatiin geejjibaa fi kiraan manaas bara dabre irraa dhibba irraa harka afurtamaan dabale. Mootummaan akka gatiin boba’aa gad-qabu waadaa seenaa ture iyyuu gatiin gaazii qaruuraan yokaan liitirri tokko qarshii digdamii-tokko tahe.
Itiyoophiyaa keessatti Gazexxesoota waggaa kana keessa hidhaman 6 keessaa 5 himannaan ituu irratti hin dhiyaatiin hidhaa keessa kan jiran yoo ta’u shananuu waa’ee mormii gaggeeffame akkaan qeequun kan gabaasan ta’u ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti Guyyaa Tokko Keessatti Namnii 8 Vaayrasii Koronaan Qabaman
Itiyoophiyaa keessatti haga ammaatti namni vaayirasii koroonaan qabame kan hin jirre ta’uu Koreen Ministaroota ka Ittisa Koronaa Biyyalessaa beeksisee jira. Koreen kun Gabaasa hardha Muummee Ministeera Abiy Ahmadiif dhiheesseen, hojiin ittisaa dhukkubichaas dabalataan kan hojjetamaa jiru tahuu beeksise.
Itiyoophiyaa keessatti, haga ammaatti, namoota du’an ilaalchisee – ragaa dhaabbatni isaanii qabu gaafatamanii, akkana jechuun deebisan – qorataan mirga dhala-namaa, kan Ammestii Internashinaal – Fiisehaa Teklee.
Itiyoophiyaa keessatti haga ammaatti walumaa-galatti lakkoobsi namoota vaayirasiin Koronaa irratti argamuun gabaasamee 111 yoo tahu, kanneen keessaa 8 Dirre Dhawaa keessatti argaman. Akka Ministiriin Eegumsa Fayyaa Itiyoophiyaa beeksisetti, namoota vaayirasichaan qabaman sadii har’a gabaasaman keessaa lama Dirre Dhawaa keessatti argaman.
Itiyoophiyaa keessatti hanga amma namnis Vaayrasii koronaan qabame kan hin jire ta’u isaa Institiyuutiin Fayyaa Hawaasa Itiyoophiyaa beeksise.
Itiyoophiyaa keessatti har’a dabalataan namoonni sagal Vaayirasii Koronaan qabamuun gabaasamee jira. Kun walumaa-galatti lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabaman ka biyyattii keessaa 65 taaisa.
Itiyoophiyaa Keessatti Hiree Murteeffannaa Uummata Naannoo Somaalee Mirkaneessuuf hojjanna: Gamtaa Ijaarame
Itiyoophiyaa keessatti hojiin dimookiraatessuu akka geggeessamu ka deggertu tahuu kan ibsite, Yunaayitid Isteetis, “filannoon walaba, madaalawaa fi amanamaa” ta’uu ka danda’u yoo haalli filannoon ittiin geggeessamu miijawaa tahe, jechuun akka Itiyoophiyaan haala filannoo sana miijessuu qabdi, jetti.
Itiyoophiyaa keessatti hokkara gosotaa uumameen namoonni nagaa ajjeefamuu kan jabeessanii morman dura ta'an komiishiina Gamtaa Afrikaa kun maatii namnii jalaa ajjeefameef gadda itti dhaga'amee ibsuun kanneen nada'aniif immo fayyiina hatattamaa hawwanii jiru.
Itiyoophiyaa keessatti hundumaa kan of-keessaa qabuu fi walii galtee guutuu biyyaa argamsiisuuf kan hojjatu koreen tokko baatii Guraandhala darbee Amerikaa keessatti hundeeffamee yeroo ammaa biyya keesssatti sosso’aa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti ijaaramaa jira – kan jedhan, mootummaan misoomatti fuuleffate, kan biyyoota Ashiyaa gama kaabaa irraa adda ta’uu illee ibsan.
Itiyoophiyaa Keessatti Ijoolleen Maaliif Daandii Gubbaa Jiraatu?
Itiyoophiyaa keessatti Jaarmayaa mormituu kan ta’e Paartiin Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa miseensonni isaa 112 gidduu kana hidhamuu beeksise.Jaarmayaan kun har’a ibsa baaseen paartiin Itiyoophiyaa bulchaa jiru miseensotaa paartii mormituu hidhaa, ajjesaa, qaama hir’isaa fi dorsiisaa akkasumas hojii irraa hari’ee qe’ee jiraatan irraas godaansisaa jira jechuun himate.
Itiyoophiyaa keessatti jijjiiramni geggeeffamaa jiru hojiin aartii uggurman waltajjiif akka dhiyaatan daandii saaquun isaa argamaa jira.
Itiyoophiyaa keessatti jijjiiramni siyaasaa guddaan taasisame iyyuu, waggaa dabre danqaalee hedduu tu ture. Baatiilee dabran keessa hookkarri sab-lammummaatti fuuleffate biyyattii tasgabii dhorke. Lakkoobsi namoota biyyattii keessatti qehee ofii irraa buqqa’anii miliyoona sadii gahee jira. Miliyoonni tokko eega Muummichi-ministaraa Abiyyi taayitaa qabatanii as kanneen buqqa’ani.
Itiyoophiyaa Keessatti Jijjiramni Hedduun Akkuma Jiru Danqaan Mudachuu Ibsamee Jira:
Itiyoophiyaa keessatti jijjiramnii argamee abdii qaba kan jedhan Dr. Dabretsion gama kaaniin jijjirama argamekanneen danqan sodaan ni jiru jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti jireenyi qaala’uu irraa kan ka’e guddinni gatii bittaa baatii Hagayya darbe keessa harka 40.6 dabaluu Rooyteers waajiira Istaatistiksii biyyatti maqaa dhahuun gabaasee jira.Baatii Haggayyaa dura 39.2 akka ture kan ibsamee yoo ta’u, keessumaa gatiin nyaataa akkaan dabaluun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti jjjirama argamee kan faarsan Kriis Smiz aangawoota badii dhaqqabeef itti gaafatamoo ta’an aangoo irraa kaasanii ka biraa iddoo busuun muummicha ministeeraa Abiyyi hojii gaariin gaggeessan gama ramaddii humna namaan gara foyya’iinsa biraatti biyyatti ceesiisa jedhu.
Itiyoophiyaa keessatti kabajamuun mirga dhala namaa fi kan Dimokraasii isa kaleessaa caalaa har'a daran dhiitamaa jira jechuu dhaan gamtaan MEDREK ibsa baasee jira.IHADIG fi mootummaan Itiyoophiyaa keessumaa Oromiyaa godinaalee hundumaa keessatti baatii Guraandhala darbee kaasee hidhaa fi doorsisii gaggeefamaa kan jiru ta'uu dura ta'an MEDREK kan yeroo ammaa obbo Gabruu Asraat hubachisanii jiru.Namoota 300 caalaatu hidhame kan jedhan obbo Gabruun hangi tokko lafti itti hidhaman hin beekamu, kanneen MAAKALAAWWII keessatti hidhaman dhaqanii dubbisuun hin danda'amu jedhan.MP3 tuquun guutuummaa gabaasa kanaa dhaggefadhaa
Itiyoophiyaa Keessatti Kan Dhukkuba Koviid-19 Qabaman Kuma Kudha Caalan
Itiyoophiyaa keessatti kan mootummaa kan ta'an Yunivarsitiwwanii fi koleejoonnii 45 kan jiran yoo ta'u kan dhunfaa 250 ta'uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Kanneen Hidhaa Keessa Jiran  fi Mana Hidhaa Keessatti Lubbuu Ofii Dhaban Haa Yaadannu
Itiyoophiyaa keessatti Kanneen jibbinsaa fi hookkara kakaasan namoota Itiyoophiyaa biyyaa ala jiraatan yokaan Dayaasporaa keessaa hagi tokko Yunaayitid Isteetis keessa jiraatu jechuun Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Yunaayitid Isteetis ibsa kaleessa kennaniin dubbatanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti Kan yeroo ammaa hojii moodeelii uffataa agarsisuu fi beeksiisa adda addaa sabaa himaa irratti dhiyessuun kan beekamtu shamarree Leensaa Xilaahuun bara 2009 keessa Oromiyaa keessatti dorgommii miidhaginaa gaggeeffameen tokkoffaa ta’uun filamtee turte.
Itiyoophiyaa Keessatti Kittaannaan Shamarranii Hambisuuf Carraaqqiin Ta’u Haga Karoorfame Hin Milkoofne:Angawaa
Itiyoophiyaa Keessatti Koviid-19 Kan Qabaman Lakkobsaan Dabalaa Jiru
Itiyoophiyaa keessatti Labsiin yeroo hatattamaa eega hojii irra oolee as haallii magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessaa daran hammaataa adeemuu jiraattonni Awwadaay, Baddallee, Maqii, Jimmaa fi Najjoo dubbatanii jiru.Humnootiin waraanaa gaaffii tokko malee namoota hidhaatti guuruu, mana namaa cabsanii seenuu, qabeenya maallaqaa bilbila harkaa fi laap topii ykn kompuuta erga fudhatanii booda abbaa qabeenyaa sanas hidhu jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti labsiin yeroo hatattamaa ka barbaachiseef, hiriirawwan mormii wajjiin wal-qabatee botuu hin taane, kallattiilee adda irraa ka dhufaa jiru – yaaddoo biyyattii dura dhaabbate ka’ee ta’uu isaa dubbatu – Ministarri Dhimmoota komiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa – Obbo Getaachew Raddaa. Ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, “mootummaa qofa otuu hin taane guutummaa biyyattii dhabamsiisuu kanneen fudhan – diinota alaa tu jira” – jedhu – Obbo Getaachoon.
Itiyoophiyaa keessatti Lakkobsii Namoota Gargaarsa Hatattamaa Eeggatanii Dabalee Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Lakkobsii Namoota Koviid - 19 Qabaman Dabalaa Jira
Itiyoophiyaa keessatti lakkofsi namoota dhukkuba Busaan qabamanii gara mana yaalaa adeeman gad cabuu isaa kan ibsan aaddee Maammituun waa’ee dhukkuba Busaa hubannaa uummati qabu guddisuun akkaan barbaachisaa dha jedhan.
Itiyoophiyaa keessatti lakkoobsi namoota dhukkuuba vaayrasii Koronaan qabamanii 4663 kan ga'e yoo ta'u kanneen du'an immoo 75 ga'u ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Lakkoobsi Namoota Qe’ee Irraa Buqqa’an Ol Aanaa Ta’uun Gabaasame
Itiyoophiyaa keessatti lakkoofsii heddumiina uummataa fi kan manneenii ituu hin gaggeefamiin duubatti harkifachuun waggoota dhufan kudhaniif biyyattiin akka ittiin hogganamtuuf kan qophaa'ee karoora qajeelfama misoomaa irratti dhiibbaa kan qabu ta'uu ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti Lakkoofsii namoota hidhamanii dabalaa akka jiru, seenaan namoota hidhaa keessa jiranis ta’e kanneen hidhaa keessatti lubbuu ofii dhaban kan ilaaleen namnii hunduu waan beeku akka barreessuu akkasumas hidhamtoota dhaqanii gaafachuun har’a yaadatamee kan oolee ta’u kanneen kan irratti hojjataa jiran keessaa Dargagaggoo Girmaa Guutamaa ibsee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Lakkoofsi Namoota COIVD-19'n Qabamanii Dabalaa Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Lakkoofsi Namoota Dhibee Koleeraatiin Qabamanii Dabalaa Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Meeshaalee Waraanaa Xixxiqaa Galmeessuuf Qophiin Akka Jiru Ibsame
Itiyoophiyaa keessatti mirgawwan dhala-namaa akka kabajamanii fi ol’aantummaan seeraa akka jiraatu jajjabeessuuf – qabiyyee jedhu kan of-keessaa qabu, Wixineen seeraa mirga dhala-namaa fi itti-gaafatamummaa HR 128 jedhamu, kongiresii yokaan mana-maree bakka-bu’ootaatti Yunaayitid Isteetsiin reggaasisamuu isaa ka deggeran tahuu, hoogganoonni paartiilee mormitootaa Itiyoophiyaa biyya keessaa socho’anii beeksisanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti mirgawwan dhala-namaa akka kabajamanii fi ol’aantummaan seeraa akka jiraatu jajjabeessuuf qabiyyee jedhu kan of-keessaa qabu, Wixineen seeraa Yunaayitid Isteets HR 128 jedhamu, kongiresii yokaan mana-maree bakka-bu’ootaatti dhihaatee, kaleessa sagalee guutuun dabree jira.
Itiyoophiyaa keessatti nageenya buusuutti ka fuuleffate – Koonferensiin biyyaaleessaa tokko Maqalee keessatti geggeessamuu isaa, Mulugeetaa Atsibahaa achi irraa gabaasee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Nama Itti Dabalaa Vaayiresii Koronaan Qabame Argame
Itiyoophiyaa keessatti namnii yakka hojjachuu isaa mootummaan labsee hin hidhamiin hafee hin jiru: Dr. Abiyyi Ahmad
Itiyoophiyaa Keessatti Namonni Dhukkuba Poliyoon Qabaman Lama Argaman
Itiyoophiyaa keessatti namoonni dhibee Koleeraatiin qabaman dhibba torbaa fi torbaatami shan gahuu Inistitiyutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksise.
Itiyoophiyaa keessatti namoonni dhukkuba Koleeraan qabaman kan duraan 366 ture amma 525 ga’u Institiyuutiin Fayyaa Hawaasa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa keessatti namoonni ka biroon 4 vaayrasii Koronaan shakkamanii qorannaan irratti gaggeeffamaa kan jiru ta’u Institutii Fayyaa Hawaasummaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.Ammaan dura namoota Itiyoophiyaa 4 kanneen yeroo jalqabaa vaayrasii Koronaan shakkaman qorannaa dhumaa Afrikaa Kibbaatti gaggefefameen vaayrasii Koronaa irra walaba ta’u isaanii mirkanaa’uu dhaabatichatti itti gaafatamaa seera fayyaa addunyaa kan ta’an Dr.Fayisaa Raggaasaa ibsani jiru.
Itiyoophiyaa Keessatti Namoonni Lama Vaayrasii Koronaan Haaraa Qabamuun Ibsamee Jira
Itiyoophiyaa keessatti namoonni mallattoon dhibee Koronaa irratti mu’atee ture jedhamam laabraatoriin sakatta'amanii koroonaa irra walaba ta'uun isaanii mirkanaa’e, jechuun Inistitiyutiin Fayya Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa keessatti, namoonni milyoona shanii fi kuma dhibba ja’aa ol tahan akka rakkoo caamaa hamaa Gaanfa Afrikaa mudate kanaan akka miidhamuu malan tilmaame – Tokkummaan Mootummootaa. Rakkoo Itiyoophiyaa kanaaf akka gargaarsa doolaa Miliyoona dhibba sagalii fi miliyoona afurtamii saddeet isa barbaachisu illee beeksisee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti Namoonni Sababaa Dhibee Koronaaf Laaboraatoriin Sakatta’aman Dhukkubicha Irraa Walaba Ta’an
Itiyoophiyaa Keessatti Namoonni Sababii Siyaasaa fi Yaada Sammuu Isaanif Hidhaman Hin Jiran: Mootummaa
Itiyoophiyaa keessatti namoota sababaa yaada sammuu isaaniif jecha qofa hidhaman, du’an akkasumas ilaalcha siyaasaa fi amantii qabaniif hidhaman yadachuuf Robii har’a Muddee 27 bara 2017 duullii gama marsariitii hawaasaan gaggeeffamaa ture.Kanneen hidhaa keessatti lubbuu ofii dhabanis qiyyaafata duula guyyaa tokkoof gaggeeffamee turan.
Itiyoophiyaa keessatti oromoo hidhuun itti fufee JIra
Itiyoophiyaa Keessatti Qaala'insii Jireenya Dabalaatuma Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Qorannaa COVID-19 Manaa Manatti Taasiisuuf Karoorfame
Itiyoophiyaa keessatti sa’aatii digdamii 24 darbre keessatti namoota 1843 irratti qorannaan laaboraatorii COVID 19 taasifame keessaa namoota 25 irratti Vaayrasiichi Koroonaa argamuu isaa Ministiriin Fayyaa Itiyoophiyaahar’a beeksisee jira.
Itiyoophiyaa keessatti sa’atiilee 24 keessatti qorannaa vaayirasii Koronaa namoota 4950 irratti geggeessameen, namoota 100 irratti vaayirasichi argamuun har’a himamee jira.
Itiyoophiyaa Keessatti sababaa caamaan kan ka’e Lakkofsii namoota gargaarsa hatattamaa eeggatanii baatii afur keessatti Miliyoona lamaan dabaluun ibsamee jra.Yeroo ammaa lakkoobsii namoota gargaarsa nyaata hatattamaa eeggatanii Miliyoona 7.78 dhaqqabuu isaa obbo Mitikkuu Kaasaa hogganaa komiishina biyooleessaa kan gaggeessaa hojii yaaddoo balaa ibsanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti sababaa weerara vaayrasii Koronaaf jecha filannoon guutuu biyyaa yeroo biraatti dabarfamuun ni yaadatama.
Itiyoophiyaa keessatti sababaa weerara vaayrasii koronaan kan ka'e barnoonnii gidduun eega dhaabatee baatii 4 ykn 5 ga'e jira.
Itiyoophiyaa keessatti seerri waggootii dhiyeenya kanaa keessa hojii irra oolan lamaan, qorannaa dhaabbattonni mirga dhala namaaf falman gaggeessan ugguruu isaa Amnestii Iternaashnaal yunaaytiid Steetes irraa Eloonaa Keelii hawaasa oromoo naannoo Waashington Diisii fi naannoo ishee jiraatuuf Ebla 28 bara 2012 ibsanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti sodaan nageenyaa fi rakkoleen jiraatan iyyu filannoon guutuu biyyaa baatii Waxabajjitti karoorfame yeroo biraatti darbuu hin qabu jechuun paartileen siyaasaa biyyatti kanneen magaala Baahir Daar keessatti walgahaan ibsanii jiru.
Itiyoophiyaa Keessatti Tajaajiila Bilbila Harkaa (Mobile)f Gatiin Baafamu Gad Cabee Jira
Itiyoophiyaa keessatti tajaajila interneetii argachuuf baasiin baasan baay’ee mi’aa ta’uu, qorannaan geggeessame tokko beeksisee jira. “Alliance for Affordable Internet” ka jedhamu, dhaabbatni sadarkaa Addunyaa, biyyoota galii giddu-galaa fi gad-aanaa qaban 58 keessa gatii tajaajila interneetii jiru wal-dorgomsiisuudhaan, Itiyoophiyaa lakkoobsa shantamii shanaffaa irra kaa’e.
Itiyoophiyaa Keessatti Tajaajilli Intarnetti Eega Cufamee Guyyaa Afur Gutee Jira
Itiyoophiyaa Keessatti Tamboo Xuuxuu Ilaalchisee Seerri Ba’e Hagam Hojii Irra Oole? Talaallin HIV Ittisu Argameeraa ?
Itiyoophiyaa Keessatti Vaayirasii Koronaatiin Dabalataan Namoonni 3adii Qabamuun Himamee
Itiyoophiyaa keessatti Vaayirasii Koronaatiin dabalataan namoonni sadii qabamuun himamee jira. Institiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa hanga gabaasaan kun qophaawetti sa’atii 24 keessatti qorannnaa Laaboraatorii namoota 68 geggeesseen, namoonni sadii vaatyiresichaan qabamuu mirkaneesse. Kan har’a beeksisame kana dabalatee Itiyoophiyaa keessatti Vaayirarsii Koronoon qabame 29 tahuu isaa ti.
Itiyoophiyaa keessatti waggaa kana keessa uummanni gargaarsa nyaata kan hatattamaa barbaadu miliyoona 2.8 kan ta’u mootummaan tilmaamee jra. Lakkofsii namoota hanqiina nyaataan rakkatanii kan bara darbee miliyoona 5.2 ture, barana gara miliyoona 2.8tti gad cabuun oduu gammachisaa dha.
Itiyoophiyaa keessatti, waggaa tokkoo fi walakkaa dabre keessatti, walitti-bu’insawwan akkanaa uumamanitti shakkamanii kanneen hidhaman namoota kuma 3 fi dhibba 2 fi 21 keessaa, kanneen kuma 2 tahan seeratti dhihaachuu isaanii, Obbo Nigusuu Xilaahuun, har’a waajira muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa irraa dubbatanii jiran.
Itiyoophiyaa keessatti walitti bu’iinsa, ajjechaa fi qabeenyaan barbadeessu dhaqqabaa jiru kan ilaaleen mummichi ministeeraa Haayle Itiyoophiyaa Maariyaam Dassaaleny dhiyaatanii ibsa kennuu qabu jedhu bakka buutonni uummataa kan Oromiyaa keessaa.
Itiyoophiyaa keessatti weerara Hawwaanisaa ittisuuf jecha lafa heektaara kuma 700 caalaa irratti Dawaan Bifamuu ministeerri qonnaa beeksisee jira.Kunis kan biifamee humna namaa, kokolaataa fi xayyaara gargaaramuun ta'uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaa keessatti weerara Koroonaan walqabatee hanga amma namoonni lama ka du’an yoo tahu lakkoobsi namoota vaayrasichaan qabamanii 44 gahee jira.
Itiyoophiyaa keessatti weerarri vaayrasii koronaa dabalaa kan jiru ta'u ibsamee jira. Namoota guyyaa guyyaan qorannaan vaayrasii koroonaa irratti gaggeeffamuu keessaa kanneen 300 ta'an wal'ansa fayyaa wal irraa hin cinne hatattamaan kan isaan barbaachisu yoo ta'u kanneen 50 ta'an immo meeshaa qilleensa argachuuf gargaaruu(ventilator) kan isaan barbaachisu ta'u ministir de'etaan ministeeraa eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Darajjee Dgugumaa ibsanii jiru.
Itiyoophiyaa keessatti yaada ofii walaba ta’anii ibsachuu fi walabummaan gurma’uun akka hin jirre kan ibsee Amneestiin hawaasa sivilii ukkaamsuun sadarakaa guddaatti gaggeeffama jedha. Seera farra shoroorkeessummaatti gargaaramuun himachuun Mootummaa biratti gochaa beekamaa ta’uu Kn ibase gabaasaan kun Oromiyaa keessatti mormii gaggeeffamaa jiru keessatti humnootiin nageenyaa hiriirtoota nagaa irratti tarkaanfiin fudhataa jiran “gocha mirga dhala namaa cabse” jedha.
Itiyoophiyaa keessatti yakka raawwatame qoratee mana murtitti dhiyessu kan qabu polisii ta’ee otuu jiruu abban seeraa fi manni-murtis itti dabalamanii yakka qorachuun dhiyessu” ka jedhan, prezidaantiin Mana-murtii Walii-galaa kan Oromiyaa duraani, Obbo Tashalee Abarraa Kun deemsa murtii kennu keessatti loogii uuma” jechuun qeequ.Namoota Oromiyaa keessatti yakka rawwatan jedhaman dhimma isaanii mana murtii Oromiyaa keessatti ilaaluun otuu danda’amuu gara mana murtii Federaalaatti dabarsu” jechuudhaan, Mootummaan Itiyoophiyaa abboota-murtii Oromiyaa irraa waan amantaa hin qabneef ka kana godhu akka ta’etti dubbatan.Akka seera jiruutti, Manni murtii Oromiyaa dhimma Federaalaa ilaaluuf akka aangoo qabu eeranii, Mana murtii Federaalaa keessaa abboota seeraa Oromoo baasanii fixan. Walumaa-galatti deemsi mana-murtii keessa jiru seera hojii irra oolchu otoo hin taane kanneen aangoo qabatanii jiraniif faayidaa siyaasaa eegsisuu dha. jedhu, Obbo Tashalee Abarraa.
Itiyoophiyaa Keessa Vaayrasii Koronaan Namni Qabame Hin Jiru Jedhame
Itiyoophiyaa keessa yeroo gabaabaaf kan turan prezidaant Isaayaas aangawoota mootummaa Itiyoophiyaa kan sadarkaa olaanaa waliin sirna baniinsa warshaa shukkaara Omoo akkasumas magaalaa Arbaaminc daw’atanii jiru.
Itiyoophiyaa kessaa hanga ammaatti namoonni qorannaan laboraatoorii irratti geggeessame kuma tokkoo fi 232 yoo ta’u 57 vaayiresichi keessatti argamee hordoffiin godhamaafii jira. Namoonni afur fooya’anii manatti kan deebi’an yoo ta’u sadii lubbuun isaanii darbuun ni yaadatma jechuu dhaan ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa beeksiseera.
Itiyoophiyaa kessatti hawaasa vaayrasii HIV waliin jiraataniif waggootii dhufan 5 keessatti projektii kunuunsaa fi dawaa lubbuu dheeressu waliin ga’uuf kan ooluu Dolaara Miliyoona 40 mootummaan Yunaaytid Isteetes ramaduu isaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa Kibba Dhiyaa keessatti kan argaman goodinaaleen 5 fi aanaan addaa tokko bulchiinsa naannoo ta’uuf gaaffiin dhiyeessan irratti uumatnii gaafuuma filannoo guutuu biyyaa sana sagalee irratti kennuu kan danda’uu ta’u bordiin filannoo Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaa, Masrii fi Sudaan, kan addaan ciree ture marii waa’ee hidha laga Abbayaa irratti geggeessan deebisanii itti fufuuf kaleessa walii-galanii jiran. Mariin kun boor irraa jalqabaa hanga Jimaataatti akka itti fufu karoorfamuu isaa, dubbi-himaan ministirii dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Ambaasaddar Diinaa Muftii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Itiyoophiyaa, Masrii fi Suudaan marii marsaa haaraa har'a Finfinnee keessatti taajjabdummaa Gamtaa Afrikaa jalatti jalqabuun isaanii gabaafamee jira.
Itiyoophiyaa naannolee afurii fi bulchiinsa magaala Finfinnee keessatti dhukkubni Koleera, kan haqqee fi gara yaasaa ka’uu isaa Institiyuutiin Fayyaa Hawaasa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira. Institiyuutiin kun akka beeksisetti, Oromiyaa keesssaa dhibeen kun Godina Harargee Lixaatti mudate. Gabaasaa guutu caqasaa.
Itiyoophiyaan Afrikaa keessatti biyya baay’ee barbaachistuu fi biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa gadii keessatti, Naayijeeriyaatti aantee biyya baay’ina uummataatiin sadarkaa lammataa irra jirtu – akkasumas, waggoota kurnan dabran kana keessa, biyya gama dinagdeetiin guddina jabaa agarsiistee fi gama naga-eegumsaan waahila gaarii Yunaayitid Isteets ta’uu ishee kan dubbatan – Ambaasaaddar Joonii Kaarsen, “Tasgabbii-dhabinsi dhiheenya kanaa keessumaa naannawa Finfinnee fi naannoolee Oromoo keessatti uumame kan nama rifaasisuu fi nama yaaddessu. Mootummaan labsii yeroo hatattamaa baasuun isaas, mootummichi waa’ee nagaa-dhabinsa dabalaa deeme to’achuu irratti yaaddoo qabaachuu isaa ifatti calaqqisa.” – jedhan.
Itiyoophiyaan akkaan kan nu barbaachiiftu waan taateef gargaaruu qabana. Kana malees addunyaaf akka Modeelii ykn fakkeenya demokraasiitti ilaalamti, jedhan.Yeroo akkas jennu, rakkoon amma jiru, mootummaan karoora lafa ka’ate akka fixaan hin baafne danqa yaaddoo jedhu qabna jedhan.
Itiyoophiyaan akka Barettoon kilabii biyyoolessaa isii Waaliyaa jabeessee waancaa Afrikaa bara 2017 qopheessuuf ganna dabre bitatte.
Itiyoophiyaan akka qaama humna naga-eegumsaa Gamtaa Afrikaa yokaan AMISOM-tti loltoota kumaan lakkaawaman Somaaliyaa keessaa qabdi.
Itiyoophiyaan ammas walii galtee Viisaa bara Hayle Sillaasee mallatteeffame Mootummaa Keeniyaa waliinis qabdi. Hordoftoota keenya dhimmi kanirratti warri angawaa Immigreeshinii mootummaa yoo deebii nuuf kennu ta’e kan isin biraan geenyu ta’a.
Itiyoophiyaan aritiin yoo bishaan guuttee Masrii irraa bishaan hanqachuuf jira.
Itiyoophiyaan baajeta waggaa ka bara dhufuu, birrii biliyoona dhibba lamaa fi biliyoona toorbaatamii afur, torban dabre paarlaamaa biyyattiitti dhiheessuun raggaasifattee jirti. Ennaa baajetichi akka raggaasisamu paarlaamaatti dhihaatetti ka dhimma baajetichaa fi guddina dinagdee Itiyoophiyaa ilaalchisuun ibsa kennan Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Hayile Maariyaam Dessaalenyi, tilmaama guddina dinagdee biyyattii ka bara kanaa irratti mootummaa isaanii fi Dhaabbata Maallaqa Addunyaa yokaan IMF gidduu walitti dhiheenyi jiraachuu dubbatan.
Itiyoophiyaan baqattoota biyyoota adda addaa irraa itti dhufan kuma dhiibaa sagaliif daa’oo taate akka jirtu Eejensiin dhimma baqattootaa fi warra baqaa-deebi'anii ibsee jira.
Itiyoophiyaan Baqattoota Kuma Dhibba Sagaliif Dawoo Taatee Jirti, Jedhama
Itiyoophiyaan bara 2003 fi 2004 keessa weerarri wal fakkaatu kan isee mudate ta’uu Salaatoon isanii akka isa miilanaa hedduu miti jedhan.
Itiyoophiyaan bara 2012 keessa kan Chaayinaa fi biyyooti Asiyaa ka biroon kan hundeeffame miseensa baankii investmentii ta’uuin ishees ibsameera. Akka ragaa kanaatti Itiyoophiyaan miseensa baankii kanaa kan taate guyyoota 18 dura. Baankiin kun miseensota biyyoota 77 kan qabuu fi projektiiwwan bu’uura misoomaa ilaalchisee jiraniif deggersa maallaqaa kenna.
Itiyoophiyaan bara dabree raggaasisuun hojii irra kan oolchite labsiin baqattonni Itiyoophiyaa keessa jiran mirga hojjachuu fi barachuu akka argatan ajajauu hojii irra olaa jira.
Itiyoophiyaan barsiistota soorama bahaniifi hojii biraa irra jiran akka tola ooltummaan hojii barsiisuu irratti hirmaataniif waamicha goote.
Itiyoophiyaan beekumsa saayinsii ammayyaatiin fayyadamTEEi midhaan nyaataa ga’aa oomishuu fi qabeenya uumamaatti sIrriitti fayyadamuu ilaalchisee Qormaata darbuu waan dadhabdeef, jijjiirama qilleensaan wal qabatee rakkoo dhufu dura dhaabbachuun hedduu kan itti ulfaatu ta’uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaan bishaan akka hin guunnee ittisaa jechuun Masriin gola naga eegumsaatti torban dabree iyyachuun ishee ni yaadatama.
Itiyoophiyaan bishaan hidha laga Abbayaa akka guutuu jalqabdu yeroo beeksistee jirtu kanatti haala addaan-qooddannaa bishaanicha Abbayaa irratti mariin Masrii waliin jiru fuul-dura hin tarkaanfanne.
Itiyoophiyaan biyya heddumiina lakkoobsa uummataan Afrikaa keessaa sadarkaa lammataa irra kan jirtu.
Itiyoophiyaan biyyoota Afriikaa vaayresiin kun keessatti argame 28 keessaa tokko ta’uu dhaan har’a immoo biyyoota sochii ugguruu dhaan manneen barnootaa cufanitti makamteetti.
Itiyoophiyaan biyyoota Afrikaa uffee sahaaraa gadii kanneen akka hamaatti gaazexxeessoota hidhan keessaa tokko taatee jedhan kutaa kanatti bakka buutuu koree mirga gaazexxesootaaf falmu ykn CPJ kan ta’an Mutookii Mumoo.
Itiyoophiyaan biyyoota dinagdeen isaanii hatattamaan guddataa jiran keeessaa tokko yoo taatu garuu amma iyyuu uummata ishee 3 keessaa harkii 1 jireenya sadarkaa hiyyumaa gaditti jiraatu.
Itiyoophiyaan Busaa gama ittisuun milkaa’uu ishee fi waggaa 10 booda jechuun bara 20130 tti guutummaatti dhukkubicha dhabamsisuuf karoorri akka jiru ministeer de’etaan ministrii eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Liyaa Taddasaa ibsanii jiru.
Itiyoophiyaan daandii badisaa fi addaan faca’uutti qajeelaa jirti – jechuun, Koreen Giddu-galeessaa Adda Bilisummaa Uummata Tigriraay (TPLF) ibsa baaseen beeksisee jira.
Itiyoophiyaan Daangaawwan Biyyoota Waliin Qabdu Cufte
Itiyoophiyaan danqaa siyaasaa keessa seente keessaa akka baatuuf hirmaannaa paartilee polotiikaa maraatu barbaachisa jechuu dhaan gamtan mana maree paartilee siyaasa Itiyoopiyaa yaadachiiseera.
Itiyoophiyaan dhiyeenya kana sharafa mallaqa ishee gad cabsuun ni yaadatama.Kanaafis sababaan kennite, dinagdee jajjabeessuf ka jedhu.Sharaafni maallaqaa gad cabuu sana hordofee, gatiin waa itti bitan hundumtuu biyya keessaa akka malee dabaluu isaa, Oromiyaa bakka adda addaa irraa namoonni hasoofsiifne ibsanii jiran.Mindaa mootummaan nu kennuun ji’a hanga ji’aa ga’uu dadhabnee liqaan dhumne, jedhu.Waan biyya alaa irra gara biyya keessaaati seenuu irratti daballi akka jiraatu beekamaa dha.Garuu, waan biyya keessaatti omishamu irratti, haala akkasiin gatii dabaluun kun wal gaafachisaa ta’eera jedhu namoonni yaada nuuf kennan hagi tokko.Ayyaanni ID Al Faxir fi Waggaan haaraan kan Itiyoophiyaa wal faana dhufuun immo, daran haala jiru hammeesse jedhama.Yaada Oromiyaa bakka adda addaa irra arganne MP3 tuquun caqasaa. Dhaggeefatoota keenya Ayyaana ID Al Faxir fi waggaa haaraa kabajjan mara “ Baga Nagaan Geessan! “ jenna.
Itiyoophiyaan dhukkuba Ibolaaf saaxilamuuf carraan qabdu xiqqoo ta’uu kan ibsan Dooktoor Ammahaan dandeettiin of-irraa ittisuu dandeesisuu guddaan jiraachuu isaa hubachisan.
Itiyoophiyaan dhukkuba Koviid-19 to'achuuf carraaqqii gootuuf kan ooluu meeshaa dhukkubsataan qilleensa akka argatuu gargaaru ykn Ventilator jedhamu 250 fi meeshaalee akkaan barbaachisan ka biraa argattee jirti.
Itiyoophiyaan dhukkuba Poliyoo ykn laamsheessaa dhabamsiisui ishee eega labsitee bubbultee jirti.Amma garu namnii dhukkuba kanan qabaman lama bulchiinsa naannoo somaalee kan Itiyoophiyaa keessaa argamuu jaarmayaan fayyaa hawaasaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaan Dorgommii Waancaa Kubbaa Milaa Afrikaaf Ramaddii Ishee Irraa Dabartee Jirti
Itiyoophiyaan duula waraanaa Sudaan irratti gaggeessuu akka filannootti hin fudhattu kan jedhan Ambaasaaddar Dinaan biyyoota alaa wajjiin wal waraannee waan beeknuuf jecha waan gaariin wal waraanuu keessaa argamu akka hin jirre beekna jedhan.
Itiyoophiyaan eega weerarri COVID 19 biyyattii seenee as guyyoota lamaan dabran, guyyaatti lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabamanii ol’aanaa galmeessisuu ishee tii booda, lakkoobsichi dabalaa jira.
Itiyoophiyaan Embaasii Ofii Asmaraa Keessatti Bante
Itiyoophiyaan faca’ina vaayiresii koronaa dhaabsisuuf jecha enaa uggura guutuu biyyaa keessu uummati tajaajila barbaachisuuf sochii godhu banaa taasisuu dhabuu ishee hayyoonni eegumsa fayyaa fi hojjettoonni gargaarsa namoomaa beeksisaniiru.
Itiyoophiyaan filannoo biyyoolessaa silaa Hagayya dhufutti karoorfattee turte sababaa dhukkuba Vaayiresii Koronaatiin dabarsuu ishee beeksistee jirti. Boordiin Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa ibsa kaleessa baaseen, haala dhukkubni daddabraan kun itti mul’ataa jirutti sochiilee filannoo gochuun kan hin danda’amne tahuu beeksisee, “sababaa kanaaf, boordichi sagantaa filannoof ba’e haqee, sochiilee filannootti hidhata qabanis dhaabee jira,” jechuun hubachiise.
Itiyoophiyaan Filannoof Haala Miijessuu Qabdi, Jette Yunaayitid Isteetis
Itiyoophiyaan filannoon guutuu biyyaa ammas akka yeroo biraatti darbu ta’u beeksiisftee jirti.Kunis paartileen mormituu hangii tokko filannoo keessatti akka hin hirmaannee eega beeksisanii fi Tigraay keessatti walitti bu’iinsa jiruun kan ka’e achitti sagaleen akka hin kennamne eega beekamee booda.
Itiyoophiyaan Gaazexeessota Seeraan Ala Hiite: Amnistii Internaashinaal
Itiyoophiyaan Gaazexxessoota Hiite Gadhiisuu Qabdi: CPJ
Itiyoophiyaan galmeer ergame ishee ga'e seeraan ilaalaa jirti waan ta'eef gaaffii dhiyaateef deebii ni kenniti jedhan Obbo Amsaaluun.
Itiyoophiyaan gama dammee fayyaan fooyya’ina guddaa argamsiisuu ishee USAIDn ibsuu dhaan rakkoo gama kanaan jiru furuuf hojjetaa turuu isaa beeksiseera.
Itiyoophiyaan gama isheen haala kan itti dhiyeenyaan caqasaa akka jirtu beeksiisftee ibsa gamtaa Afrikaa akka deggertu beeksiisfte.
Itiyoophiyaan gargaarsa haatattamaatu ishee barbaachisa waan ta’eef gargaarsii arjoomamuu hunduu kallattiin karoorfameef ooluu akka qabu hubachiisan.Caama irra deddebi’ee biyyatti mudataa jiruuf mootummaan gama isaan akkuma bara darbee maallaqa akka ramaduu kana malees investeroonni dhunfaa walii wajjiin irratti hojjachuu akka qaban ibseen jira jedhan.
Itiyoophiyaan garu kana irraa yaada adda ta’e qabdii kan jedhan dubbii himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Diinaa Muftii Itiyoophiyaan marii biyyoota sadeen gidduutti gaggeeffamuu Afrikaan gaggeesuu akka ittifuuftu Itiyoophiyaan barbaaddi jedhan.
Itiyoophiyaan Gatii Qarshii Ishee Gad-Cabsuun Maaliifi?
Itiyoophiyaan Gazzexxeessoota Hidhuun Afrikaa Dhaa Sadaffaa Taate, jedha Gabaasaan CPJ
Itiyoophiyaan guddisa ariifachiisaa fi fooya’ina keessa jiraachuu ishee illee jalqaba haasaa isaanii irratti dubbataniiru ambaasaadderichi. Fooyya’iina kanaaf immoo bulchiinsa siyaasaa fi gama mirga namaan waan jiru ni dabalata jedhan.
Itiyoophiyaan Guyyaa Tokkotti Lakkoobsa Namoota Vaayirasii Koroanaan Qabamanii Isa Ol’aanaa Galmeessite
"Itiyoophiyaan guyyaa ""Turizimii Addunyaa"" maagaalaalee biyyatti adda addaa keessatti kabajuuf kan jirtu ta;uun ibsameera."
Itiyoophiyaan hanqinni roobaa itti dabalaa isee mudachuu malu hongee uummata biyyattii miliyoona saddeet ta’u gargaarsa akka eeggatan taasise hammeessuu mala jechuu dhaan ogeessonni tilmaama haal qilleensaa akeekkachiisaniiru.
Itiyoophiyaan hidhaa laga Abbayyaa bishaan guutuuf qophaa'uu ishee beeksiiftee jirti.
Itiyoophiyaan Hidha Laga Abbayyaa Bishaan Guutuuf Karoora Qabdu Ittiin Fufa Jetti
Itiyoophiyaan Hidhamtoota kuma Afur Hidhaa Dhaa Kan Hiiktu Ta'uu Beeksiste
Itiyoophiyaan  Hojii Tola-oolummaaf Dargaggoota Kuma Kudhan Bobbaasuufi
Itiyoophiyaan humnootii ishee naannoo waraannii hedduminaan keessa buufate kan Ertraa daangeessu Shiraaroo keessaa baaste oduun jedhu soba ta’u Mininistriin Ittisaa kan Ityophiyaa Obbo Mootummaa Maqaasaa beeksisanii jiran.
Itiyoophiyaan ijaarsa hidha laga abbayyaa xumuraa waan jirtuuf kutaa sana keessa rakkoo Eleektrikaa jiiru gargaaruuf nana danda’aa jetti.
Itiyoophiyaan ijoollee guddifachaan gara biyya alaatti erguu waliin wal qabatee shiira hojjatamu ittisuuf, hojii kana harka 90n hanqisuu ishee beeksiiftee jirti. Ministriin waa’ee dubartootaa ijoollee fi dargaggotaa kan Itiyoophiyaa akka jedhutti Bitooteessa 10 bara 2011 jalqabee yoo baayyatee guyyaatti ijoollee shan qofa dhimma isaanii ilaala.Yeroo ammaa garuu, guyyaatti ijoollee 50f dhimma kana rawwachisaa jiru. Kanneen keessaa walakaan gara Yunaaytiid steetes geessamu. Ministrii kanaaf dubbi himaa kan ta’an Abiy Efreem akka jedhantti deemsa ijoollee guddifachaan kennuu keessatti shiira haala babal’ateen gaggeefamuutu jira jechuun himannaan waan dhiyaateef tarkaanfiin akkasii fudhatame.Qorannaan gaggeefame akka agarsisuutti warri ijoollee isaanii dabarsanii akka kennan gochuuf humnaan gargaaramun akka jiru ragaaleen agarsisan hangi tokko jiru.Sana booda ijoollee kana guddifachaan kennuuf galmelee sobaa kan biyyoota alaa irraa maallaqa guddaa argamsisan qophessu.Abbaan warraa fi haatii warraa lammi Amerikaa ta’an mucaa Itiyoophiyaa tokko guddifachaan fudhachuuf doolaara kuma 20 baasu.Embaasii Amerikaa Finfinnee jiruuf itti gaafatamtuu kutaa qonsilaa kan ta’an Abigail Rupp akka jedhantti haala hamaa uumame kan mootummaan yaaddoo irraa qabu nutis ni hubanna.Garuu, ijoolleen guddifachaan kennamuuf jiran dhimmi isaanii xumura argachuuf yeroo dheeraa akka eegan taasifamunis nu yaddessee jira jedhan.Ms Rupp akka jedhantti aangawonni mootummaa Itiyoophiyaa jaarmayoota hojii guddifachaa gaggeessan kanneen 45 ta’an cufuuf jiru.Waajiira UNICEF Finfinnee jiruuf hogganaa kan ta’an Ted Chiban hojii seeraan alaa hojjatamu faana dhahuuf seerri haaraan ba’e kun tarkaanfii barbaachisaa dha.Kana malees ijoollee warra hin qabne jechuun kan mootummaan tilmaamuu miliyoona 5f naannoo naannoo isaaniiti furmaata barbaaduuf gargaara jedhan.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Itiyoophiyaan Imaammata Ertraa Irratti Qabdu jijjire Jetti
Itiyoophiyaan Injifannoo Adwaa Waggaa 125ffaa Ayyaaneffatte
Itiyoophiyaan ishee har’a kan waggoota sadii dura yeroon Finfinnee seene turte irraa abdii kan qabdu ta’u yeroo hojii isaanii xumuranii deebi’aa kan jiran dubbii himaan Embaasii Yunaaytid Istetees isa Finfinnee jiruuf dubbii himaa kan ta’an Nikoolaas Barnet dubbatanii jiru.
Itiyoophiyaan Jireenya Dubartootaa Irratti Jijjirama Guddaa Argamsiifte - Klintoon Faawundeeshiin.
Itiyoophiyaan Karra Galaanaa Dhabuun Looltoota Humna Galaanaa Qabaachuu Hin Dhorku: Jeneraal Tse’aree Mokonniin
Itiyoophiyaan kuufama bishaan laga Gibee isa 3ffaa baatii Muddee bara 2016 suluula Omoo keessatti hojii jalqabsiiftee jirti. Kunis projeektii guddaa kan misooma shukkaaraa fi Jirbii kan dabalatuu yoo ta’uun beekamee jira. Iddoo sanatti bishaan kuusuun kan jalqabamee bara 2015 keessa yoo ta’u akka gara hara Turkaanaatti akka hin yaane ta’e ittifame.
Itiyoophiyaan Lafa Hektaara 250,000 Qamadii Akka Oomishaa JIrtu Dubbatte
Itiyoophiyaan Laga Abbayaa irratti mirga Abbaa-biyyummaa guutuu qabdi - ka jedhan – Dr. Mararaan, kana irratti adda addummaan mootummaa Itiyoophiyaa fi nu gidduu jiru waa’ee tarsiimoolee itti fayyadama lagichaa ti, jedhu. Mootummaan faayidaa siyaasaa argachuuf ka jarjaree hojii hidhaa Abbayaa sana jalqabe ta’uu illee dubbatu.
Itiyoophiyaan laga Abbayyaa irratti kuufama bishaaniin ijaara jechuun karoora akka qabdu eega beeksiiftee booda, gaaffiin daw’annaa aangawaa masrii kun dhaga’ame.Daw’annaan kun yoom akka gaggeefamu guyyaan kan hin murtoofne yoo ta’u ajandaan irratti mari’ataumuuf deemuus maal akka ta’e gara fuula duraaatti beekama jehu dubbi himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophyaa Diinaa Muftii.I
Itiyoophiyaan lammiwwan dhalata Tigiraay guutummaa biyyattii keessa jiran kanneen kumootatti lakkaawaman gantummaatti yakkuudhaan mana hidhaatti guurtee, irra-caalaa isaanii himannaa seeraa malee baatiileedhaaf akka keessee adda-baafadheen jira, jedha Maddi Oduu Asoosheetid Prees.
Itiyoophiyaan lammiwwan ishee kana simachuuf qophii barbaachiisu gochuuf yeroo kan barbaaddu ta'u waan gaafatteef hojiin biyyatti deebisuu kun dhaabachuun ibsamee jira.
Itiyoophiyaan Leenjisaa Kubbaa Miilaa Portugalii Bitatte Dhaabdee Leenjisaa Haaraa, Yohannis Sahilee Biyyumaa Filatte
Itiyoophiyaan lola waggoota digdamaatii booda hariiroon ishee Ertiraa hatattamaan fooyyawaa dhufeen har’a Embaasii ishee Asmaraa keessatti sirnaan banattee jirti.
Itiyoophiyaan, mariin hunda of keessaa qabu fi yaada wal-jijjiirraan akka jiraatu, sagaleewwan adda addaas akka dhaga’ama argatan gochuuf akka hojjechuu qabu, ka biyyattii daawwatan Chaansilarittiin Jarmanii Angelaa Merkel dubbatanii jiran. Hooggantittiin Jarmanii, muummicha ministaraa Itiyoophiyaa Haile-maariyaam Dessaalenyi waliin ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, biyyii isaanii haala itti mormii bittimmeessan irratti poolisoota biyyattiif leenjii kennuuf qophii ta’uu isaa hubachiisanii jiran. Itiyoophiyaan, sirna filannoo, ka caalmaa sagalee irratti hundaa’e fooyyessuuf qophooftee jirti jechuun ka dubbatan immoo, muummichaministaraa Hayile-maariyaam Dessaalenyi
Itiyoophiyaan michuu jabduu, tasgabboofuu, misoomtuu fi milkooftuu akka taatu – fedhiin keenya yeroo hundaa. Hunda caalaa immoo uummata Itiyoophiyaatiif – jechuun gabaasaa keenya VOAf kan ibsan – Ambaadaddar Reeyiner – tarkaanfii muummichi-ministaraa Abiy fudhataa jiraniin ka jajjabaatan tahuu dubbatan.
Itiyoophiyaan Miseensota Paartilee Siyaasaa Hanga Tokkoof Dhiifama Gochuuf Ka Jirtu Ta’uu Beeksiste
Itiyoophiyaan nama vaayiresiin koronaa keessatti argame tokko itti dabalaa jiraachuu mirkaneessite. Kunis lakkobsa namoota vaayiresichaan qabamanii 12n ga’ee jira. Ministeerri eegumsa fayyaa Liyaa Taaddesee akka jedhanitti namni boodana qabame ga’eessa umuriin waggaa 34 Dubaayitti imalee deebi’e. namoonni 25 isa waliin wal argan moggaatti qoodamaniiru.
Itiyoophiyaan namoonni ja’a itti dabalaa vaayiresii koronaan qabamuu beeksistee jirti, kunis lakkoobsa namoota vaayiresichaan qabamanii 35n ga’ee jira.
Itiyoophiyaan Namoota Gara Kuma Sagalii Hidhuun Yaaddoo Uume
Itiyoophiyaan namoota hojii gaazexeessumaa irratti bobba'an seraa ala hitee jirti, kan jedhu, Jaarmayaan mirga namoomaa idiladdunyaa, Amnistii Internaashinaal, poolisiin waangaazzexeessota kana yakkisiisu ragaa dhiheeffatehin qabu.
Itiyoophiyaan namoota yaada isaanii interneetii irratti ibsatan qabuu fi hiduutti bal’inaan qeeqamaa turte. Gaazzexeessaa fi Bloogeriin, Iskindir Naggaa, hidhaan waggaa kudha-saddeetii itti muramee yeroo ammaa mana-hidhaa jira. Gurmuun gaazzexeessota interneetii irraa “Zone 9” jedhaman qabamanii, waggaa tokkoo oliif mana-hidhaa turan. Dubbi-himaan paartii mormituu, ka “Semaayaawii Paartii” – Yonaattaan Tesfaayee, yaada “Facebook” irratti kenneef yakkamee gara baatiilee ja’aaf mana hidhaa jira.
Itiyoophiyaan Omisha Midhaaniin Of Dandeessetti.Garu Wabii Nyaataa argamsisuu Hin Dandeenye
Itiyoophiyaan Qajeelfama Koovid 19 Ittisuuf Baaste Akka Hojiirra Oolchitu Beeksiste
Itiyoophiyaan Qondaala Waraanaa Najalaa Ajjeefte: Sudaan
Itiyoophiyaan Rakkoo Caamaaf Gargaarsa Doolaara Ameerikaa Biliyoona Tokkoo fi Miliyoona Dhibba Afurii Gaafatte
Itiyoophiyaan rakkoo daangaa Itiyoophiyaa wajjiin qabdu karaa nagaan furuu kan barbaaddu ta'u irra deebitee beeksiiftee jirti. Dubbi himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii akka jedhanti kunis kat ta'u yoo Sudaan looltoota ishee lafa Itiyoophiyaa irraa baafte qofa.
Itiyoophiyaan rakkoo siyaasa Sudaaniif gam kamiifuu utuu hin loogiin furmaataa fi deggersa kan gootu ta’u dubbii himaan ministeera haaja alaa Itiyoophiyaa Obbo Nabiyaat Geetaachoo ibsanii jiru.
Itiyoophiyaan ramaddii lammaffaa keessa kan jirtu yoo ta’u achuuma Itiyoophiyaa keessatti bulchiinsii naannoo Oromiyaa godina Harargee bahaa fi bulchiinsa naannooAffaar, akkasumas naannoo Somaaleen sadarkaa 3ffaa fi 4ffaa walduraa dubaan ramade.
Itiyoophiyaan sababaa faca'iina vaayrasii koronaa ittisuuf labsiin turban dabree labsitee hojii irra oolchuuf seera dandeesiisuu baafte jirti.
Itiyoophiyaan Sababaa Weerara Vaayiresii Koronaan Sochii Barbaachisu Ugguruun Yaaddessaa Dha: Hayyoota Eegumsa Fayyaa
Itiyoophiyaan seektara Turizmii Of-Eeggannoon Banuuf Jirti
Itiyoophiyaan Taanzaaniyaadhaa Imbaasii kan hin qabne yoo taatu, dhimmichi ka ilaallatu Imbaasii Itiyoophiyaa Naayiroobii jiru dubbisuuf yaaliin goone hin milkaayin hafeera.
Itiyoophiyaan Taanzaaniyaadhaa waajjira qoonsuulaa ka hin qabene yoo taatu, dhimma kana itti aantummaan ka hordofu waajjirri qonsuula Itiyoophiyaa Naayiroobii jiru garuu waa’ee lammilee Itiyoophiyaa qabaman kanaa ifaan waanti inni dubbate hin jiru.
Itiyoophiyaan tajaajiila intarnettii torban lamaaf eega cuftee turtee booda hanga tokko banuun ishee ni yaadatama.
Itiyoophiyaan talaalii dhukkuba KOOVIID-19 ittisuu fi Astraa Zeneekaa jedhamu Miliyoona 2.2 akkasumas talaalii Sinoo Faarm jedhaman kuma 300 marsaa duraan argattee jirti.
Itiyoophiyaan Talaalii Kovid 19 Kennuu Jalqabde
Itiyoophiyaan talaallii Covid 19 kennaa jirti.Talaallii kana Sanbata darbe Bitootessa 4 bara 2013 akka biyyaatti ogeeyyii fayyaatiif kennuudhaan ture Ministeerri Fayyaa Itoophiyaa kan jalqabsiise.
Itiyoophiyaan Torbanneen Sadiif Cuftee Kan Turte Tajaajiila Intarneettii Hanga Tokko Bante
Itiyoophiyaan Torbanneen Sadiif Cuftee Kan Turte Tajaajiila Intarneettii Hanga Tokko Bantee Jirti.
Itiyoophiyaan Uummata Ishee Miliyoona 8 Ta’u Gargaaruuf Deggersa $1.6 Gaafatte
"Itiyoophiyaan uummata Itiyoophiyaaf qofa otuu hin taane, guutummaa Gaanfa Afrikaa fi Afrikaafis walumaa-galatti biyya baay’ee barbaachistuu dha. Bara rakkoo fi rakkoolee kana injifattummaan ceetee gara fakkeenyummaa hordofuun danda’amuutti deebi’uu qabdi.”
Itiyoophiyaan uummata miliyoona 7.88 hongee, balaa lolaa fi walitti bu’iinsaan miidhaman gargaaruuf doolaara biliyoona $ 1.6 gargaarsa yeroo hatattamaa fi dheeraa gaafatte.
Itiyoophiyaan, waa’ee humnoota alaa akka yaaddoo qabda kan hubatan ta’uu dubbatanii, Al-shabaaniin akka fakkeenyaatti kaasuunn ibsan.
Itiyoophiyaan Waaltaalee Biyyattii Hanga Tokko Gara Qabiyyee Dhuunfaatti Jijjiiruuf Qophaa’aa Jirti
Itiyoophiyaan waaltaalee ijooolleen warra maleeyiin keessatti walitti qabaman cufuuf akkasumas dhabbatoota biyya alaa kanneen biyyatti keessatti ijoollee guddifachaan gara biyya alaatti ergan hedduu harkaa ehama hojii fudhuuf karoorfatte jirti.
Itiyoophiyaan waaltaalee mootummaa hanga tokko gara qabiyyee dhuunfaatti jijjiiruuf qophaa’aa jiraachuu ishee ministeerri maallaqaa Itiyoophiyaa ibsaniiru. Haa ta’u malee biyyattii keessaa waaltaaleen beekamoo ta’an gara qabiyyee dhuunfaatti jijjiiruun deebii wal makaa ta’e argamsiisee jira.
Itiyoophiyaan Waaltaa Qorannoo Vaayrasii Koronaa Keessatti Gaggeessan Qabaachuun Ibsamee Jira
Itiyoophiyaan wagahii sadarkaa adduyaa kan waa'ee HIV/AIDS irratti mari'atu baatii Muddee dhufu gaggeesuuf kan jirtu ta'uu Dr Betru Tekle Daayreekteera olaanaa waajiira Federaalaa kan HIV/ AIDSI Itiyoophiyaa beeksisan.
Itiyoophiyaan Waggaa Tokko Keessatti Walabummaa Preesiif Balbala Saaquun Bakka Turte Irraa Sadarkaa 40 Ol Tarkaanfatte, Jedhame
Itiyoophiyaan waggoota walitti aanan sadiif hongee dhaan dha’amte. Kanneen akka hamaatti dha’aman keessaa horsiisee bulaa miliyoona 2.4tu beeladaalee isaanii dhibba irraa harka 80 ta’an dhaban.
Itiyoophiyaan wal-dhibdee naannoo daangaa isheetti Sudaan waliin qabdu furuu irratti qaama sadaffaa, araara dubbachiisuuf yaadame kan hin fudhanne tahuu beeksistee jirti.
Itiyoophiyaan walii galtee irra ituu hin ga’iin dura hidha laga Abbayyaa bishaan guutuu akka hin jalqabnee ibsii Yunaaytid Isteetes baste ta’u kan hin mallee fi qajeelafama waggaa sadii dura mallatteessite waliin kan wal faalleessu ta’u ministeerri Bishaan, jallisii fi Albudaa kan Itiyoophiyaa Dr. Silashii Baqqalee beeksiisanii jiru.
Itiyoophiyaan walitti bu'iinsa uummata isheekan kan miliyoona hedduu manaa fi qe'ee irraa godaansiseef jecha hojii lakkoofsa hedduumiina uummataa dubatti harkisaa jirti.
Itiyoophiyaan Walitti-bu'insa Baatii Dabreetii Booda Namoota  Gara Kuma Sagalii Hidhuun Yaaddoo Uume Jedhama
Itiyoophiyaan walitti-bu’insawwan baatii dabre biyyattii keessatti dhiiga dhangalaasisee booda, namoota kuma sagalii ol hidhuu ishee, kan Mootummaa geggeessamu, Koomishinni Mirga Namoomaa biyyattii itti himuu isaa, maddi oduu Rooyiters gabaasee jira.
Itiyoophiyaan weerara dhukkuba Koviid-19 ittisuuf kan ishee gargaaruu Doolaara Miliyoona 71 Amerikaan kennuuf waadaa seente keessaa meeshaaleen kun qaama tokko ta'uun ibsameera.
Itiyoophiyaan Xumura Baatii Eblaatti Talaalii KOVID-19 Galfachuuf Jetti
Itiyoophiyaan yeroo ammaa uummata ishee dhibba irraa harka digdama kan ta’u kallattiin hongee miidhu, baatilee dhiyoo as immoo sanyii midhaanii karee km 320,000 irra qotame hoomaan Awwaannisaa mancaasuu ibsi mana maree gurraachota Ameerikaa kun beeksisee jira.
Itiyoophiyaan Yeroo Duraaf Saatalaayitii Forgoggisuun BarattootaYunivarsitii Saayinsii fi Teknooloojii Adaamaa Onnachiise
Itiyoophiyaan, yeroo roobaa dhufaa jiru, baatiilee Waxabajjii fi Hagayya gidduutti, hidha-laga Abbayaa kan wal-mormsiisaa ture irraa humna eletirikii maddisiisuu jalqabuuf karoorfachuu ishee, Ministiriin Dhimma-laa Itiyoophiyaa kaleessa beeksisee jira.
Itiyoophiyaan, Yunaayitid Isteets keessatti marii Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa ilaalchisee Prezidaant Baaraak Obaamaa fi muummichi-barreessaan ka Tokkummaa Mootummootaa dubbatan irratti akka qooda fudhatan biyyoota filataman keessaa tokko. Hoogganoonni biyoota ka biroo - ka Joordaan, Kanadaa, Meksikoo, Sooriyaa fi Siwidinis qindeessitoota marii hoogganootaa ta’anii jiran. Walii-galtee waa’ee baqattootaa fi godaantotaa kaleessa biyyoonni miseensota Tokkummaa Mootummootaa 192 mallatteessan akkamitti akka hojii irra oolchan irratti dubbataa jiran – hoogganoonni biyyootaa.
Itiyoophiyaas ta’e bulchiinsa naannoolee keessatti sochiin jijjiramaa eegalamee jajjabaataa akka jiru kan ibse Sochiin walabummaa Sidaamaa faallaa kanaa deemsa jijjiramaa jiru kanneen morman fi seeraan kanneen hin hubatiin jeequmsaa fi hokkara kakaasanii jiru jedhee jira.
Itiyoophiyaa, Sudaan fi Masrii irraa Ministeeronni haajaa alaa fi kan waajira dhimma bishaanii dhuma torban dabree karaa gama Marsaritiin kan walgahaanii turan waliigaltee malee hafuun gabaafamee jira.
Itiyoophiyaa Sudaanii fi Masriin sadarkaa ministeerootaa torban dhufu Amajjii 10 bara 2021 wal arganii dubbatu.Misteeroonni bishaanii fi hojiii jallisii kan biyyoota sadeenii bakka rgamanti ta'uun ibsamee jira.
Itiyoophiyaatti Abbootiin Amantii Talaalii Koovid 19 Fudhatan
Itiyoophiyaatti abboottin amantaa Kamisa, Ebla 8, talaalii Covid 19 fudhataniiru. Hawaasnis carraa talaalii kana fudhachuu yeroo argatu talaalamuu qaba jechuun hubachiisan, abbootiin amantaa kun.
Itiyoophiyaatti Ambaasaaddara Ertraa ta’uun kan haaraa muudaman Obbo Samaree Ri’isoom xalayaa muudama isaanii ha’ra prezidaantii Itiyoophiyaa Sahle Warq Zawdeetti dhiyeeffatanii jiru.
Itiyoophiyaatti Ambaasaaddarri Amerikaa Maaykil Reneer ministrii dantaa alaa Itiyoopgiyaan waamamanii labsii yeroo muddamsaa biyyattiin labsite irratti ejjennaa qaban irratti ibsa akka kennan gaafataman jechuun gaazexaan biyya keessaa Ripoortar jedhamu gabaasee ture.
Itiyoophiyaatti, Ambaasaaddarri Jabuutii – “eega humnoonni naga-eegumsaa sun gad-lakkisanii ba’anii booda, Ertiraan lafa daangaa irraa wal-falmsiisaa tahe – Raas Dumee-iraa qabachuuf loltoota ishee bobbaafte” – jechuun balaaleffatan. Yoo kun dhugaa tahe, wal-waraansa biyyoota lameen gidduutti, bara 2008 geggeessamee ture deebisuu mala – jedhamee sodaatama.
Itiyoophiyaatti Ambaasaaddarri Yunaayitid Isteets, Maayikil Reener, waa’ee labsii yeroo muddamaa Itiytoophiyaan labsitee irratti ejjennoon Yunaayitid Isteets qabdu sirrii fi ka tahuu qabu tahuu dubbatan.
Itiyoophiyaatti ambaasaadderri Ameerikaa Mike Reeneris guyyoota hanga tokko booda iyyuu haa ta’u gamaaggama kan biyya ofii dhiyeessaniiru.
Itiyoophiyaatti ambaasaaddorri Ameerikaa Maaykil Raayner kaleessa magaalaa Maqalee daawwatanii jiru.
Itiyoophiyaatti ambaasaaddrri Ameerikaa Michael Raner kaleessa mana hidhaa kana ennaa daawwatan akka namoota daawwachiisaniitti yoo ta’e, waggoottan hedduu darban keessa bakka kanatti yeroo kamiinuu taanaan lammiiwwan kumaan laka’aman keessatti dararamaa turan.
Itiyoophiyaatti ambaasaaddrri Yunaaytid Isteets Maaykil Renar Robii kaleessa mana hidhaa magaalaa Jigjigaa gama Kaaba bahaatti argamu “Jeel Ogaaden” jedhamu daw’atanii turan. Gochii sukaneessaan achii keessatti gaggeeffamaa ture afaaniin dubbachuuf kan ulfaatu fi sukaneessaa ture jedhan.
Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Ameerikaa, Maayikil Reeyner, har’a waaree booda, bakka kaleessa xayyaarichi itti kufee caccabe daawwatanii jiran.
Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Ameerikaa Maayikil Reeyner Wiixata har’a waaree booda bakka kaleessa xayyaarichi itti kufee caccabe daawwatanii jiran. Ambaasaddarichi yeroo sanatti ibsa maddeen oduuf kennaniin yunaayitid Isteetis gurmuu ogeessyyii 6 of keessaa qabu gargaarsa qorannaa balaa xayyaarichaaf gara Itiyoophiyaatti akka ergitu dubbatan. Gurmuun kun boor akka Itiyoophiyaa dhaqqabus himamee jira.
Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Yunaayitid Isteets Tarkaanfiilee Dr. Abiyyii Deeggarsa Qaban Ibsan
Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Yunaaytid Isteets kan ta’an Maayik Reener baga ayyaana waggaa haaraa geessan jechuun hawwii qaban ibsanii jiran.Uummata Itiyoophiyaafis ta’e kan addunyaa maraaf waggaa haaraan nufis ta’e maatii keenyaafa akkasumas hiriyyoota keenyaaf abdii hegeeree gaarii qabatee dhufa jedhan.
Itiyoophiyaatti Ambassadarri siwideen Jens Olander carraa gazexxessoota lameen qaban kan ilaaleen Mootummoota swidinii fi kan Itiyoophiyaa gidduutti kallattiin mariin gaggeeffamaa jira jedhan
Itiyoophiyaatti bakka bu'aa jaarmayaa kanaa ka ta'an Obbo Ammahaa Makonnan akka jedhanti gargaarsii ammaa kun itti fufiinsa gargaarsa hatattamaa ammaan dura kennameeti.
Itiyoophiyaatti Barnootni Jalqabamuuf Ture Yeroo Hin Muftoofneef Dabarfame
Itiyoophiyaatti boor ayyaana Gannii yokaan guyyaa dhalata Iyyesuus Kiristoos tu ayyaaneffama. Jaalbultii ayyaanaa kanatti gabaan magaalaa Fifinnee akkamitti akka oole gabaasaa argannee jirra.
Itiyoophiyaatti carraaqqii hawaasni Covid 19 ofirraa ittisuuf taasisu xiqqaadha, jechuun Ministariin Fayyaa Itoophiyaa, har’a ibsa kennee jira.
Itiyoophiyaatti Carraaqqiin Koovid 19 Of Irraa Ittisuuf Godhamu Xiqqaadha, Jedhame
Itiyoophiyaatti daayrekteriin Jaarmayaa gargaarsa misoomaa Ameerikaa kan USAID Leslii Riid hongeen baranaa kutaalee Ardii Afriikaa hedduu miidhe jira jedhan.
Itiyoophiyaatti daayriktera WFP kan ta’an Steven Were Omaamoo meeshaaleen gargaarsaa marsaa duraa biyyoota Afriikaa adda addaatti ergamuu isaa mirkaneessaniiru. Meeshaalee kana jalqaba kan argatan Gaanaa fi Afriikaa Kibbaa ti.
Itiyoophiyaatti Dagannaa fi Maal Nadhibdeen Hawaasaa Akka Weerarri Koronaa Dabalu Taasise: Ministirii Fayyaa Itiyoophiyaa
Itiyoophiyaatti Dhiibban Ijoollee Durbarra Gahu Bakka Yaadan Akka Isaan Hin Geenye Dangaa Guddaa Dha, Jedhame
Itiyoophiyaatti hojii gaggeessaa kaampaanii Daangotee kan ta’an Diip Kamaaraa fi waahilonni isaanii lammii Itiyoophiyaa ta’an lamaan irratti ajjechaan Roobii Caamsaa 16 bara 2018 waaree booda gaggeeffame qoratamaa kan jiru ta’u mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyy Ahmad ibsanii jiran.
Itiyoophiyaatti Korporeetii Komiyunikeeshinii Telekomiif hoji-geggeessaa ka tahan – Obbo Ambduraahimaan Mohammed immoo gama kaaniin, “ragaan qorannaa sana keessatti dhihaata karaa lamaan sirrii miti” jechuun falman.
Itiyoophiyaatti Lakkoobsi Namoota COVID 19n Qabamanii Dachaan Dabalaa Jira
Itiyoophiyaatti Lakkoobsi Namoota KOOVID 19n Qabamanii Dabale
Itiyoophiyaatti Lakkoobsi Namoota Vaayirasii Koronaan Qabamanii Dhiheenya Dachaan Dabalaa Deemuun Yaaddesaa Tahuu Dubbate Mootummaan
Itiyoophiyaatti Lakkoobsi Namoota Vaayirasii Koronaatiin Du'anii Lama, Kanneen Qabamanii 44 Gahee jira
Itiyoophiyaatti Lakkoobsi Namoota Vayirasii Koranaan Du'anii Dhibbantaa 20n Dabale
Itiyoophiyaatti Lakkoofsi Namoota Dhibee Koleeraatin Qabamanii 871 Gahuun Ibsame
Itiyoophiyaatti Manneen Barnootaa Ulaagaa Ittiisa  Vaayirasii Koronaa Guutan Ni Banamu, Jedha Mootummaan
Itiyoophiyaatti ministarri dubartootaa fi daa’ammanii mirgawwan fi nageenyi daa’imman Itiyoophiyaa kabajameefii akka guddatan gochuuf kan hojjetaa jiru ta’uu beeksise. Kana har’a ayyaaneffamee oole Guyyaa Daa’imman Addunyaa irratti daa’amman rakkoo isaanii furachuuf malawwan adda addaatti akka fayyadamuu danda’an ibsamee jira. Yuniiseef (UNICEF) waggoota 65-f Itiyoophiyaa keessa turuunis yaadatamee jira .
Itiyoophiyaatti Nama Miliyoona 10.2 Ariitiin Gargaarsa Eegata
Itiyoophiyaatti Nama Miliyoona 8.2 Gargaarsa Barbaada
Itiyoophiyaatti Namani Dhukkuba Koronaa Irraa Dandamatan Maal Jedhan?
Itiyoophiyaatti namooni dhibee koleeraatin qabaman 871 gahuu isaa Institiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksise jira. Inistiitiyuutichi akka ibsetti Godina Hararagee Lixaatti talaliin dhukkubichaa kanamuu eegalee jira.
Itiyoophiyaatti namoonni shan ka Vaayiresii Koronaatiin qabaman haalli fayyaa isaanii kan hordofamaa jiru tahuu Institiyuutiin Fayya Hawaasa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Itiyoophiyaatti Qorannaa Sa’aa 24 Keessatti Geggeessameen Namoota 25 Irratti Vaayirasiin Koronaa Argame
Itiyoophiyaatti Sa’atii 24 Keessatti Qorannaa Taasisameen Namoota 8 Irratti Vaayirasiin Koronaa Argame
Itiyoophiyaatti tti gaafatamaan dhimmootii hojii raawwachiisa gameessi embasii Ameerikaa Peter Virumaan waaltaan kun kanatti dabaluun tajaajilli inni kunnu
Itiyoophiyaatti yeroo Ambaasaaddarummaa Yunaayitid Isteets ka xumuratan Ambaasaddara Paatrishiyaa Aslaak, sirna kaleessa Embaasichatti geggeessame irratti haasawa nagaa-dhaamsaa godhanii jiran.
Itiyoophiyaatti yeroo manneen hidhaa banamanii hidhamtoonni heddumminaan gad-lakkisamuu eegalan, hidhamaan siyaasaa, Kaffaaloo Tafarraa milawwan isaa lamaan irraa muramuu irraa kan ka’e, barcuma konkolaatuun dhiibamaa gad-bahe.
Itiyoophiyaa.: Uummanni Miliyoona 28 Vaayrasii Koroonaaf Saaxilamu Danda'u
Itiyoopiaa keessaa barana bokkaan arfaasaa dhabamuuf akkasumas naannolee adda addaatti immoo roobi hanga eegameen roobuu dhabuuf sababaan Elniinyoon mudachuu isaa hanga Ebla waggaa dhuftuutti itti fufa jedhamee kan sodaatamu ta’uu gabaasi torbanii kan OCHA kun beeksisee jira.
Itiyoopiyaa dhaaf ejjennoo cimaa inni qabu kan beekan gareeleen addaan qoodan kanneen akka IWEHAT garuu seenaa dogoggoraan uummata obbolaa isaa ta’e ka biroottii adda isa baasuuf hojjetaa jiru jedhan.
Itiyoopiyaa dhaddacha 3ffaa galmee himannaa obbo Teshaalee Bakashiifaa irratti waaree dura ragaalee kan ba’an himatmtoota sadii turan. Kanneen keessaa dursanii kan dhiyaatan obbo Girmaa Wayyeessaa ti.Ragaalee isaanii dhiyeessuu duras dhimma ittiin himataman dubbachuuf mana murtii gaafatanii jiru. Akka himatamaan kun jedhanitti himannaan sun qindaa’ee kan dhiyaate ta’uu isaaf ragaan inni duraa yakka dalagan jedhameef yeroo sanatti umurii isaan qaban ture.Abbaan alangaa bara 1992 qabee obbo Mengistu Girma Wayyeessaa miseensa ABO akka ta’an gochuun himannaa kan irratti dhiyeesse ta’uu ibsanii yeroo sanatti umuriin isaanii waggaa 11 ta’uu mana murtiif ibsaniiru.Ragaaleen abbaan alangaa irratti dhiyeesses ragaan isaanii walii walii isaa kan wal dhiitu waan ta’eef manni murtichaa akka isaaniif hubatu gaafatanii walaba akka isaan gad dhiisu iyyataniiru. Ragaalee isaan dhiyeeffatanis kana kan mirkaneessuuf ta’uu dubbataniiru. Guyyaa kaleessaa galmee himannaa obbo Bekelee Garbaafaa irratti himatamtoonni tarreeffaman ragaa ofii irraa ittisuu isaanii dhageessisuu eegalanii jiran.Guyyaa dhuma kana obbo Bekele Garbaa raga ba’umsa mana murtichaa dhageesisaniin qabsoo siyaasaa karaa nagaatti waan amananiif dhaaba qabsoo hidhannoo geggeessu waliin wal ta’uu akka hin dandeenye dubbatan. Caamsaa tokkoo fi lama bara 2004s raga ba’umsi ofi irraa ittisaa kun dhaga’amu kan itti fufu ta’uu manni murtichaa beeksisee jira.Galmee himannaa Teshaalee Bekeshii irratti himatamtoonni dhiyaatan 69 yoo ta’an manni murtichaas ragaalee 200 ta’an kan dhaggeeffatu ta’uu beeksiseera. Galmee himannaa obbo Bekelee Garbaa irratti himatamtoonni dhiyaatan immoo sagal yoo ta’an martinuu gocha shororkeessummaan kanneen shakkamani.
“Itiyoopiyaaf gargaasi kennamuu dura dhiittaan mirga namaa qoratamuu qaba”
Itiyoopiyaa fi Eeritraan Tarkaanfii Waraanaa Irraa Of Qusachuu Qabu: Ameerikaa,Gamtaa Afriikaa fi Tokkummaa Mootummootaa
Itiyoopiyaa fi Eertiraan naannoo sana keessatti sababtiinsii fi nagaan waarinsa qabu akka bu’u waliin akka hojjetan illee mootummaan Yunaayitid yaadachiiseera jedha ibsichi.
Itiyoopiyaa Ilaalchisuun Gamtaan Awrooppaa Ibsa Baase
Itiyoopiyaa kan dhaqqabe meeshaa qarshii miliyoona 40tti hedamu ga’uu gareen kun kaleessa ibsa baaseen beeksiseera.
Itiyoopiyaa kan jiraatu gaazixeessaa lammii Irland Simon Marksn biyyaa baasuuf murtiin irra ga’ame, garee gaazixeessotaaf falmu biraa battala mormiin kan irra ga’e yoo ta’u, gaazixeessaan biyya alaa bulchiinsa muummicha ministeeraa Abiyiin ennaa biyyaa baafamu kun isa jalqabaa ti jedhee jira.
Itiyoopiyaa keessaa faca’inni dhibee busaa gad xiqqaateera. Lakkoobsi namoota busaan qabamanii du’aniis gad xiqqaatee jira. Lakkoobsi namoota dhibee Kanaan qabamanii kanneen mana yaalaa ciisanisaniis gad xiqqaatee jira. Gama dinagdeetiinis sababaa dhibee busaan maallaqa baasanii yaalaman waan qusataniif haala gaarii irra jira jedha gamaaggamni jiru jedhan.
Itiyoopiyaa keessaa har’a namoonni 17 haaraa COVID-19n qabamuun yoo gabaasamu guyyaa tokkootti lakkoobsa guddaa ta’uu isaa ti.
Itiyoopiyaa keessaa immoo gama kibbaa fi kibbi bahaa caamaaf saaxilaman keessaa Godinni Gujii tokko.Jiraattonni Godina Gujii akka jedhanitti loon dhumaa jiru, namoonni balaa kanaan lubbuun isaanii darbe akka jiran akkasumas gargaarsi kennamus ga'aa akka hin ta'in dubbatu.
Itiyoopiyaa keessaa sadarkaan dhibee kanaan haaraa qabamuu dhibba irraa harka sagaltamaan gad xiqqaachuu isaa kan ibsan obbo Birhaanuun dhukkubi kun qaruma dhabame jechuu waan hin taaneef amma illee namoonni viresii kanaan haaraa qabamaa waan jiraniif kennuu fi jijjiirraan amalaa akka dhfuu tajaajila gorsa kennuun itti fufa jedhan.
Itiyoopiyaa keessaas walabummaa presii ukkaamsuun waanuma baratame. Angawoonni baatii Sadaasaa keessa caasaalee hawaasaa naannoo Oormiyaa keessaa cufan. Kunis hiriira mormii geggeessame dura dhaabachuufi. Baatii Adoolessaa keessa immoo Itiyoopiyaan erga qormaati biyyoolessaa miliqee ba’ee booda ammas caasaalee hawaasaa cufte. Gabaasa guutuu armaan gaditti caqasaa.
Itiyoopiyaa Keessa Dhibeen Eboolaa Hin Jiru Jedhu Angawoonni
​Itiyoopiyaa keessatti ba’iiwwan gama dinagdee, hawaasummaa fi aadaan argame jedhan illee ajaa’ifataniiru. Haa ta’u malee mirga lammummaa fi siyaasaa gama ilaaleen kan isan hubatan adda ta’uu isaaf mootummaan isaan afeeres mirgaawwan kanaaf ilaalcha kan hin kennine ta’uu tuqaniiru.
Itiyoopiyaa keessatti dhaabbatoota dhuunfaa gargaarsa arjooman, akeeka hundeeffamaniif ala utuu sosso'anii argaman ittiin jedhe haga tokko cufuu isaa mootummaan Itiyoopiyaa beeksise. Jarmayaa mirga namaaf falmu tokkoos maallaqni inni qabu ugguramuun beekamee jira.Ministeera haqaa Itiyoopiyaa jalatti dhaabbati ykn ejensiiin waldootaa fi jaamayoota gargaarsaa akka jedhetti Jarmayoota akeeka dhaabataniif irraa jal’atan haga tokko barsiisee bakkatti kan deebise ta'uu beeksise. Akeekkachiisi kanneen itti kenname jiraachuus angawaan Ejensichaa Obbo Asaffaa Tasfaayee dubbataniiru.Hoogganaan adeemsa hojii odeeffannoo dhaabbata kanaa jaarmiyoonni cufaman VOA dhaaf ibsaniiru. Kanneen keessaas dhaabbattoota ijoollee guddifachaan guddisan haga tokko cufee jira. Jamiyoota biyyootii alaa lama irrattis tarkaanfiin fudhatameera. Direkterri Jarmayoota dhuunfaa samaritan"" fi ""Mobility without barieer"" jedhamanii bu’aa ofiif utuu socho'anii waan argamaniif jecha hojii irraa ugguramanii jiru. Kanneen biron tarkaanfiin irratti fudhatamesakka jiran ibsameera.Gareen mirga namaa Itiyoopiyaa kan duraan ISAMAGU kunis tarkaanfii kana mormuu dhaan iyyata galfatee jira. Waldaa dubartoota ogeessota Itiyoopiyaa irratti tarkaanfii fudhatame garuu ragaa ga'aa waan hin qabaanneef obba Asaffaaan ibsa kennuu irraa of qusantaniiru."
Itiyoopiyaa naannoo horsiisee bulaa keessaa lammiiwwan miliyoona 5.6 gargaarsa yeroo hatattamaa eeggataa kan jiran ta’uu Leslii Riid beeksisaniiru.
Itiyoopiyaa Naayijeeriyaa, Keeniyaa, Zaambiyaa fi Ugaandaanis qorannaa kana geggeessanii jiran. Ardittii keesaa laboraatorii 500 gad qofaatu qorannaa geggeessaa jiran. Yeroo dhiyoo biyyoonni talaallii kennuu jalqabn, Morokoo, Masrii Siishelsii fi Gaanaa tauun illee beekamee jira.
Itiyoopiyaan Afriikaa keessaa biyyoota dinagdeen isaanii hatattamaan guddataa jiran keessaa ti. kan ifaa fi walaba akkasumas amansiisaa ta’a jennee filannoo nuti eegaa jirru fuula duratti adeemsisaa kan jirtu biyya demokraatawaa dha.
Itiyoopiyaan baatii Adoolessaa keessa hiiirtota mormii kumaan laka’aman, miseensota paartilee mormituu fi gaazixeessota hidhaatti naqxe. Hojjettoonni eegumsa fayyaa fi angawoonni naannoo akka jedhaitti kanneen hidhaman keessaa hangi tokko vaayiresii koronaan qabamaniiru, vaayiresiin kunis mana hidhaa humnaa ol namni keessatti heddummaatee fi waaltaalee yeroof namoonni keessatti hidhamanii jiran keessa tamsa’a yaaddoo jedhu qabaachuu isaanii dubbatu .
Itiyoopiyaan Baatii Adoolessaa Keessa Ittisa Laga Abbayyaa Bishaan Yoo Guutte Nageenya Koof Sodaachisaa Dha, Jetti Sudan
Itiyoopiyaan biyya Afriikaa keessaa biyya guddoo tokko, baay’ina lakkoobsa uummataatiin sadarkaa lammataa irra biyya jirtu waan taateef gama kanaan obbolootaa fi obboleettota keenya Afriikaa gargaaruuf qooda gama keenyaa ba’uu qabna.
Itiyoopiyaan daran biyya demokraatawaa akka taatuuf heera nu geggeessu akka qabaannuun barbaada.
Itiyoopiyaan Dhaabotii Lama Garee Shororkeessa Gochuun Moggaaste
Itiyoopiyaan dhalattoota Tigraay kumaan laka’aman gantoota himannaa jedhuun manneen hidhaa guutummaa biyyattii keessa jiru ira facaastee jirti. Yeroo hedduu baatilee dhaaf himannaan utuu itti hin dhiyaatin hidhamanii kan jiran ta’uu Associated Press mirkaneeffatee jira.
Itiyoopiyaan dimokraasii ishee cimsuu dhaan fooya’ina argamsiistee jirti. Yeroo filannoon geggeeffamu mara inni tokko isa kaan irra haala fooyya’aa deemeen.
Itiyoopiyaan du’a daa’immanii harka sadii keessaa lamaan gad xiqqeessite
Itiyoopiyaan du’a haadholii fi daa’immanii walakkaan gad xiqqeessuuf hojjetaa jiraachuu beeksiste. Sababaa da’umsaatiin du’a haadholii fi daa’immaanii gad xiqqeessuuf hospitaalli haadholii fi tajaajila mijataa fi guutuu ta’e kennu Finfinnee keessatti banamee jira.
Itiyoopiyaan Gaazexeessaa Niw Yoork Taayims Kan Waraansa Tigraay Gabaasaa Ture Biyya Ofiitii Ariite
Itiyoopiyaan gama adda addaan Chaayinaa waliin hariiroo isheen qabdu sadarkaa sadarkaa dhaan guddataa adeemuun isaa ragaan ministrii dhimma alaa biraa argame beeksisee jira.
Itiyoopiyaan Gola Naga Eegumsaa kan Tokkummaa Mootummootaa Keessaa Teessuma Argatte
Itiyoopiyaan goota olompikii fi fiigicha fageenya giddu galeessaan injifannoo kan gonfate kaleessa geggeessitee jirti. Bara 1972 Olompikii tokkicha irratti meedaalii warqee lama ennaa inni argate lammiiwwan Itiyoopiyaa gamas turanii fi fageenya irraa fiigicha sana hordofaa turan gammachuun isaanii daangaa dhabee imimmaan gammachuu roobsaniiru.
Itiyoopiyaan Haalli Tigraay Keessaa Tasgabbaa’e Jetti. Kanneen Ragaa Ba’an Immoo Yaaddessaa Dha Jedhu
Itiyoopiyaan hidha humna ibsaa maddisiisu bara 2011 keessa ijaaruu kan jalqabde yoo ta’u bara 2020 keessa yeroo jalqabaaf hidha sana bishaaniin guutu jalqabuun isee mariin yeroo dheeraaf geggeessamaa ture akka adda citu taasise. Mootummoonni Masrii fi Sudaan hidhi laga Abbayyaa biyyota Abbayyaan gad jiraniif dhiyeessii bishaanii xiqqeessuu dhaan uummati isaanii qonnaa akkasumas jireenya guyyuuf waan itti jiraata dhabsiisa jechuun yaaddoo qaban ibsan.
Itiyoopiyaan immoo biyya cimtuuf guddataa jirtu waan taateef nagaa fi tasgabbii akkasumas badhaadhinni dhufaa jiru akka itti fufu mirkaneeffachuu barbaanna jedhan. Biyyi isaaniis michummaa Itiyoopiyaa waliin qabdu cimsitee itti fufuu barbaaddi jedhan jechuu dhaan Eskinder Frew finfinnee irraa gabaaseera.
Itiyoopiyaan ittisa laga Abbayyaa kan projektii humna bishaanii isee guutuuf tarkaanfiin qofaa ishee fudhattu kam iyyuu nageenya biyyoolessaa Sudaan balaaf kan saasilu ta’uu, ministeerri jal’isii fi qabeenya bishaanii Sudaan Yaasir Abbaas sambata darbe beeksisanii jiran.
Itiyoopiyaan kaleessa guyyaa tokkotti lakkoobsa namoota COVID-19n qabamanii 35 ta’uu gabaaste. Walumaa gala Itiyoophiyaa keessaa namoota 365tu vaayiresii kanaan qabaman.
Itiyoopiyaan keessumaa kutaa biyyattii gama kaabaa keessatti walakkeessa baatii Waxabajjii hanga walakkeessa baatii Fulbaanaatti rooba guddaa argatti.
Itiyoopiyaan Maallaqa Isa Haaraa Raabsuu Eegalte
Itiyoopiyaan michummaa farra shororkeessummaa US waliin qabdu kan torban lama booda aangoo Obaamaa harkaa fuudhan bara bulchiinsa Trump cimee itti fufa jedheen yaada jedhan profeesor Beyyeneen.
Itiyoopiyaan Miseensa Kaawunsilii Mirga Namaa Kan Tokkummaa Mootummootaaf Filatamte
Itiyoopiyaan naannoo Oromiyaa keessatti jeeqama dhiyeenya uumameen badii ga’e ilaalchisuun ibsa baste.
Itiyoopiyaan namoota 15 kanneen embasii tokkummaa emireetota Arabaa kan Finfinnee jiru irratti haleellaa raawwachuuf shiran to’annaa jala oolchuu isaa tajaajila tika nagaa maqaa dhda’uun sabaa himaan biyyattii gabaasee jira.
Itiyoopiyaan Niw Yoork Taayimsiif hojjetu gaazixeessaa biyya alaa gabaasa madaala hin eegne gabase jechuun erga eeyama isaa duraa haqxee booda biyyaa baasuu ishee angawaan mootummaa tokko jimaata darbe mirkaneessaniiru.
Itiyoopiyaan Qooda Gamtaan Afriikaa Marii Dhimma Abbayaa Keessaa Qabu Simattee Jirti
Itiyoopiyaan Sabatiinsa Dhabuun Nageenya Naannoof Sodaachisaa Dha: Xiinxaltoota
Itiyoopiyaan sadarkaa Afriikaatti qooda akkamii qabaachuu akka yaaddu kan gaafatan miseensa mana marii dhuunfaa tokkicha kan ta’an Dr. Ashebir W/Giorgis turan.
Itiyoopiyaan sanyii kana jirbii irratti gargaaramuu jalqabuun ishees ibsamee jira. Kan dhiyeenya GMO ilaalchisee barruu tokko maxxansan hayyuun tokko keessummaa keenya har’aa ti.
Itiyoopiyaan Shakkamtoota Embasii Tokkummaa Emireetota Arabaa Finfinnee Haleeluuf Shiran To’annaa Jala Oolche Jette
Itiyoopiyaan tarii akkuma isin beektan, biyya michuu UNHCR barbaachistuu keessaa tokko. Biyya nuti kurna tokko waan ta’uuf keessaa hojjetaa turre. Itti dabalee immoo kurna kana keessatt biyya baqattoota miliyoonaan laka’amaniif dahata taate. Kanneen amma jiran kuma 800 ykn kuma 900 dabalatee. Kan nuti waggoota dheeraaf as turreefis kanaafi. Kana qofa miti. Itiyoopiyaan deggersa hedduu baqattootaaf gootu gama ilaaleen biyya akka fakkeenyaatti tuqamtu dha.
Itiyoopiyaan waggoota kurna hedduu keessatti hongee hamaatu ishee mudate. Kanneen hanqina nyaataan akkaan miidhamanis ijoollee ennaa ta’an dhukkubaafis isaan saaxilee mana barnootaa dhaquu hin danda’an.
Itiyoopiyaa qofaa utuu hin taane naannoon sun martinuu deggersa namoomaa yeroo hatattamaa isa barbaachisa. Japan biyyoota gaanfa Afriikaaf deggersi walii galaa isheen kennitu doolaarii miliyoona 125 yoo ta’u kana keessaa Itiyoopiyaaf kan kennamu doolaarii miliyoona 30.1 jedhan.
Itiyoopiyaa qofaa utuu hin taane sudaan kibbaa, Somalia fi naannoo hara gurguddaaf illee daandii irra deddeeb’uun daldalan ta’uuf karoora kan qabdu ta’uu dura taa’aan buufata doonii fi abbaa taayitaa godinaa walaba ta’ee Abubakar Omar Hadii Reutersf ibsaniiru.
Itiyoopiyaa seennee qorannaa geggeessuuf eeyama hin qabnu garuu namoonni hagasii erga du’anii kaanis heddumminaan erga hidhamanii keessumaa hoogganoonni paartilee siyaasaa, gaazexeessonnii fi qabsaa’onni mirga namaa irratti qiyyaafatamee mana hdihaa keessa jiraachuun nuu gabaasameera jedhan hojjetaan Amnestii kun.
Itiyoopiyaa, Sudaanii fi Masriin qindeessa gamtaa Afriikaatiin magaalaa galma mootummaa Ripaablikii dimoktaatawaa Koongoo, Kinshaasaa keessatti marii marsaa haaraa eegalaniiru.
Itiyoopiyaatti Ambaasaddorri Ameerikaa patriishiaa Hatlak gama isaaniin rakkoo Ameerikaanis itti duultu shororkeessummaa ilaalchisuu dhaan mootummaa Itiyoopiyaaf deggersa gochuu kan itti fufu ta’uu irra deddeebi’uun mirkaneessuun fedha jechuu dhaan maatiiwwan namoonni duraa du’aniif uumamta Itiyoopiyaaf gadda cimaa itti dhaga’ame ibsaniiru.
Itiyoopiyaatti Ambadaaderittiin Yunaayitid Isteets Yeroo Hojii Isaanii Xumuran
Itiyoo-Telekomitti, daayirektarri naannoo Lixaa Obbo Mulaatuu Guddataa Godinaalee lamaan keessatti tajaajilichi deebi’ee banamuu isaa mirkaneessanii jiru
Itiyoo-Telekoom ji'oota 6'n darbaniif rakkoolee nageenyaa biyyattii bakka gara garaatti mudataniin wal-qabartee karoora qabatee ture keessaa dhibba irraa harka 95 qofa milkeesse, jedhan.
Itiyoo-Telekoom rakkoo uumamee kana ilaalchisee akka ibsa baasuuf deemu dubbatee jira
Itiyoo Telekoom Tajaajila Interneetii Citee Ture Bakkatti Deebise
Itiyophiyaa keessa mootummaan amma jiru seeraan biyya bulchuu hin dandeenye kan jedhu paartiin Arenaa hanga filannoon gaggeeffamuutti mootummaan tokkummaa biyyoleessaa hundeeffamuu qaba jedhee jira.
Itiyophiyaa: Nageenya Sudaan Kibbaaf Uggurri Furmaata Hin Ta’u
Itiyopiyaa keessatti erga COVID-19 argamee qabee hanga ji’a afuriitti waaltaa wal’aansa vaayiresii koronaa magaalaa Ziwaay keessaa waan hojjetan hedduu hin turre jedhu hoogganaan nersoota gamasii Dambal Kaasim. Kan mirga lammiiwwan Oromoof qabsaa’aa ture weellisaa beekamaan aartist Haacaaluu Hundeessaa ajjeefamuu isaan hookkara ka’een booda garuu haalli jiru jijjiiramee hedduu ko’oommanne. Kanaan kan ka’e kumaan kan laka’aman ni hidhaman, yoo xiqqaate namoonni 178 du’an jedhan.
Itiyotelekom caasaalee isaa Tigraay keessaa manca’an bakkatti deebisuuf hojjetaa jiraachuu beeksisee jira. Hoji geggeessituun dhaabichaa Firehiwot Taammiruu har’a tuuta oduuf ibsa kennaniin caasaan bu’uura misooma dhiyeessiin humna ibsaa waan miidhameef madda humna ibsaa ka biroo fayyadamuu dhaan naannoo sana bakka tokko tokkotti tajaajila kennuu jalqabnee jirra jedhan.
Itiyotelekom Tajaajila Tigryaay Keessaa Suphuu Irratti Hojjetaan Jira Jedhan
Itoohpiyaa Keessatti Lakkofsii Namoota Gargaarsa Hatattamaa Eeggatanii Miliyoona Lamaan Dabale
Itoophiyaa dabalatee, galiin biyyoonnii buna oomishaan argatan gadi bu’aa ta’uu fi gaatiin bunaa abootii qabeenyaa gurguddoo muraasan han murtaa'u ta’uu yaa’iin Finfinnetti torbaan kana dhimma bunaa irratti godhame eeree jira.
Itoophiyaa dhufee sagantaan mootummaa isaa Itoophiyaa gargaaru ka akka PEPFAR(Sagantaa pirezidaantiin Amerikaa addunyaa keesa HIV/AIDS diqqeessuuf yayyabe) dhaee laale.
Itoophiyaa fi Eeritaan asii achi waan guddinnaatii fi jaalalaa malee waan waraana hin dubbatanii jedhe Dr., Abiy.
Itoophiyaa fi Eertifraan eegi waan cufaan wal hanqatanii wal lagatanii ganna 20 keessa jiran.Waraanii biyyitii lamaan irratti wal balleessitee biyyaa fi ummata kanallee guddoo wal hanqise.
“Itoophiyaa fi Eertiraallee walti araarse.Hujiin isaa tun biyya abbaa irree Eeritaalleen akka isiin ufi laaltu tolchite.Biyya namii isii kumii kurnya hedduu itti hidhamellee akka isiin ufi laaltu tolche. Jara kana keessaa lama hojjatoota Embaasii US Eeritiraa keessa hojjatan.Kaan nama lammii Eeritaa Amerikaa jiru. Isiilleen yoo akkanaan deemte hariyaa jabduu Amerikaa taati.”
Itoophiyaa fi Eertiraan biyya ollaati. Waraana daarii irratti wal dhabanii wal hadhaniin lola ganna lamaatti nama kuma 100 caalaatti irratti dhumate. Eegii sunii asi biyyitii lamaanuu waan waliin qabdu wal hanqifattee ganna hedduu jiraachaa baate.
Itoophiyaa fi Eertiraan 'dallaa jibbaa jaalalaan diiganii' wal guddifachuf walii galan jedha Dr.,Abiy Ahmed imaltuu hardha Asmaraan dhaqeen
Itoophiyaa fi Eertiraan dhimma daangaatiin Bara 1998 - 2000 wal waraanan. Ergasii as oggoota kudha sadeetittiif walitti gaarreeffachaa turan. Tibbana garu suni jijjirrameera. Biyyoonni lamaan nagaha buusaanii walkeessa deemuu jalqabaniiru.
Itoophiyaa fi Eertiraan Kubbaa Miilaa Waliin Tapachuuf Kophii Jiran
Itoophiyaa fi Eertiraan Nagaha Buusuun Maatii Addaan Hafe Wal-agarsiise
Itoophiyaa fi Eertiraa waraanii ganna lamaa daarii lafaa irratti wal dhabsiisee wal aasisee nama kuma kurnya hedduu wal irraa ficcisiisetti walti hadheessee ganna 18 caalaa wal seerachiisee wal hanqise.
“Itoophiyaa fi Eritaan ummata aadaa, seenaa fi dhiigana tokkoti faaydaa ummataa kanaatiif jedhanii mootummaan Itoophiyaa fala araaraa Aljeeriyaa Aljeeristtii mallatteessanii fi dubbii koomishiini daangaa Itoophiyaa fi Eritaa mure Itoophiyaan gama ufiitiin cufaa ya fudhattee tanumaan hojjachuu feetillee,” jedha ibsii ADWUIn baafate.
Itoophiyaa fi Gaanaan dorgommii kubbaa miilaa U20 bara 2017f walti qophaahuutti jiran.
Itoophiyaa fi Keeniyaan Nageenya Naannoo Dabalatee Dhimmoota Shan Irratti Walii Galtee Mallatteessan
Itoophiyaa fi Keenyaan Humna Ibsee Doolara Biliyoona Tokko Caaltuu Waliin Galfachuutti Jiran
Itoophiyaa fi Maaliin torbaan lamaan duubatti dorgommii waancaa Afrikaatii dabruuf waliin taphatan
Itoophiyaa fi Masriin bara dheeraaf waan laga Abbaayaa irratti waan hedduu waliin jechaa bahan.Seerii bara dheeraan duratti Great Britan Masrii waliin mallatteessite akka Masriin bisaan laga kana irraa qooda guddaa qabaattu tolche.
Itoophiyaa fi Masriin Laga Abbayaaa Irratti Dubbiin Wal Qoqqolumatti Jiran, Taatullee Marii Fedhan.
Itoophiyaa fi Sudaan Mormitoota Eritrea Gargaaruf Walii Galan Jedha Mootumman Eritraa
Itoophiyaa fi Taanzaaniyaan hardha taphatanii 1-1 dhumatee. Itoophuyaan waluamtai galatti qabxii afur argattee marsaa itti aanutti dabartee Taanzaaniyaan keesaa galte.Ugaandaan Malaawwii 2-0 mootee Maalaawiin keessaa galte.Suudan Kibbaatii fi Suudan,Riwaandaa fi Keenyaan Muddee 1, 2015 taphatan.
Itoophiyaaf taphii kun sadeessoo.Gaafa armaan duratti Gaanaan waliin taphatte 5-0 moo’an isiilleen Seraaliyoona 1-0 moote.
Itoophiyaa gadda guyyaa tokkootii fi akka Dr., Nagaasoollee ulfina waranii biyya itti dhufuun awwaalan hajaje.
Itoophiyaa gama kibbaatti keessattu ganna lamaa asitti waraanii akkanuma nama kuma hedduu baqachiisuutti jira.
Itoophiyaa ganna diqqaa keessatti leenisaa kubbaa miilaa biyyoolessaa hedduu itti jijjiirtee ufi laalte.
Itoophiyaa garee isii keessaa qabxii sadii qabdii idaa goolii hedduuttti jirra jira.
Itoophiyaa hoo? Bulchiinsi magaala Bishooftu qeeraan Shongog Doog magalattiitti hojii jalqabee ture akka hojii dhaabu ajeja dabarsuun in yaadatama.
Itoophiyaa hujii akkanaa tana gama hawaasa saayinsii hawaa biyya isiilleen hin hojjatti.
Itoophiyaa jiguudhaaf mataan lafa gahe Oromootti oli kaase
Itoophiyaa jiguu geette,waraanaatiin bultu bulchufu maanti onnee sii kenne jennaan…
Itoophiyaa keessaa akka jecha ministera Abdulfattaatti hubachaa dhabaa fi hiyyumatti humna ijoolleeetti nama taphachiisa.
Itoophiyaa keessaa Deribe Roba Olompikii baranaa irratti madaaliaa meeti argatetti sadeessoo tahee.
​Itoophiyaa keessaa sadeessoon Asellefech Margaati.Tigisti Tufaa ammoo 8essoo taate.Atileetotii addunyaa ammallee dorgommii itti aantu guyyaa 4n duubatti Xaliyaanaa fi guyyaa 6n duubatti Tarkii Istanbulitti dorgoman irratti dorgmuuf qophii jiran.
Itoophiyaa keessatti akkaatan qabiinsa mirga dhala namaa akka fooya'u gochuu irratti an xiyyeeffate wixineen seeraa miseensonni mana maree Yunaaytid Isteets dhiheessan mana guutuudhaa akka dhihaatu fi sagaleen irratti kennamu koreen dhimmoota biyyoota alaa waligalteera gahe.
Itoophiyaa Keessatti Dhukkubii Koleeraa Lubbuu Galaafate
"Itoophiyaa keessatti haalli mirga dhala nama fi dimookraasii yaaddessaa ta’us ""dhaabni kun callisuu baayisaa, hoo dubbatees aantumaadhani"" jechuudhan dhaaboonni siyaasaa mormituu biyyattii komee dhageechisaa turaniiru."
“Itoophiyaa keessatti keessattuu qoodii namii gama siyaasaatii fi demokiraasiitiin qabu nama yaaddessa.Yaada garaa ufii akka fedhanitti dubbachuu fi himachuun dhiba namatti taate.Hidhaa fi reebichii,dararaanis waan nama yaaddessaa hedduu keessaa isa tokko.”
Itoophiyaa kilabii tokko Shaampiyoonaa Liigii CAF keessaa qabdi,Jimmaa Abbaa Jifaar.Isiilleen hardha keessaa baate.Jimmaa Abbaa Jifaar kilabii Masrii, Al Ahly mootullee Masriin tapha duraa irratti Jimmaa Abbaa Jiffaar 2-0 waan mooteef Jimmaan dorgommii tana keessaa baate.
"Itoophiyaa laalchisee Manni Marii Yunaaytid Isteets irratti hojjachaa an turewixinee seeraamootummaan Itoophiyaa guutumaan fashaleessuu isaa ministirri haajaa alaa Itooohiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoo dhuma ji’a Bitootessaa darbee keessa ibsa paarlaamaa biyyattiitii kennan irratti beeksisanis, angawaan Yunaayitd Isteets garuu ""dhugaa miti"" jedhan."
Itoophiyaalleen biyya gaazexeesitota hedduu hiite. Warra hidhame keessaa tokko Fiqaaduu Mrkanaati,OBN(Oromia Broadcasting) keessa hojja.
Itoophiyaalleen ispoortii 5n dorgomuuf feeti taatullee ammaaf atileetiksi fi biskileetiin dabarte.
"Itoophiyaa Masrii fi Suudaan marii itti fufaniiru. Baqattoonni Afrikaa Masrii jiraan karaa isaanii waan isaan keessaa in qabneen loogii fi jibbii irra gahaa jiaachuu himachaa, ""lammiiwwan Masrii hoo dheebotan nu’illee wajjumaan dheebochuuf deemna,"" jedhan."
Itoophiyaa,Masrii fi Suudan Ammajii Dhuftu Kora Hujii Hidhaa Abbayaa Irratti Mari’atutti Deebi’an
Itoophiyaa,Masrii fi Suudan Gurrandhalaa 12-23 huji Hidhaa Abbaayaa irratti Washington,DC keessatti kora taa'an
Itoophiyaa Masrii fi Suudan hidha abbayaa waliin jaaruutti jiran. Ijaarsii kun amma gama Masriitiin falmii uumuutti jira. Masriin akka jaarsii araara addunyaa dubbii tana ilaaluuf feeti.
Itoophiyaa,Masrii fi Suudan hujii hidhaa abbaayaatii fi misooma waliin qaban irratti Kaartuumitti mariitti jiran
Itoophiyaan aaddee Birtukaan Midhaagsaa itti gaafatamtuu Boordii Filannootiif filatte
Itoophiyaan aaddee Me’aazaa Ashennaafii Pirezidaantii Mana Murti Walii Galaa tolchitee filatte, obboo Salamoon Araddaatti itti aana
Itoophiyaa naannoo akka akkaatti barana bokkaa argachuu malan hin arganne.Rakkoon bonaa tun gammoojjii Oromiyaa jaha keessaa haga tokko horii fixaa haga tokkotti ammoo nama hedduu dheebessuutti jirti.Akka gabaasa dhaaba gargaarsa Amerikaa USAIDtti bonii kun godina Oromiyaa keessaa Kibbaa fi Kibba gama Bahaatii fi naannoo Soomaleetti akkanuma nama rakkise ammoo godina Booranaatti jabaate.Bokkaan Hagayyaa roobuu dhabuu fi Gannillee haga ammaallee akka dansaa roobuun dhabuun nama hedduu yaaddessuutti jira.
Itoophiyaa naannoo Suumalee, godina Sitti (Shinillee) itti sababa ongeetin beelli hamaan ji’a sadi'i duraa gahee akka deebi’ee hin dhaqqabne koreen ummatni godinichaa dhabee jedhan tokko sodaa saa mootumma federaaliitii dhiheffate.
Itoophiyaan akka Afrikaatti 9essoo baate atileetiksiin ammoo Naayjeeriyaa fi Keenyaatti aantee sadeessoo baate.
Itoophiyaan akka biyyaatti barattoota ishee miiliyoona 26 sababaa Koovid 19n barnoota malee ji'ootaaf mana turan gara mana baruumsaatti deebisuuf karoorfataa jirti.Hooggansi ministara barnootaa fi hoogganoonni biiroo barnoota naannoolee mariin har'a Finfinneetti eegalan dhimma kanatti ka fuuleffate ture.
Itoophiyaan akka Dr Abiy jedhetti asii achi achi gahuuf waan durii hin beenne barachaa,waan itti hin inlaaliin itti laallachaa deemuu malte.
Itoophiyaan akka gabaasa kanaatti biyya hiyyeettii dinagdeen isii guddoo guddachuutti jirtu keessaa tokko.Taatulee qonnaan bultoota lafa isaanii irraa kaasuun rakkoolee gugurdoo nama rakkisan keessaa tokko.
Itoophiyaan akka Jawaar jedhutti baayina ummataa isii, teessuma lafa isii ka isiin Jidduu Gala Bahaa fi Afrikaa Jidduu waan jirtuuf Finfinneen ammoo akka strategic partner ykn ammoo lafa jidduu galeessaa waan taateef filatamti jedha. Gama kaaniin ammoo Finfiinee ammoo teessoo biiroolee mootummootaa Afrikaa fi addunyaa hedduu waan taateef. Masriinlleen waraana guddaa qabaachuu isiitiif, Naayjeeriyaan ammoo ummataa hedduu qabaachuu isiitiif waan akkanaa kanaa beekaman.Tanaaf afeeramanii jedha.
Itoophiyaan akka jecha Dr.Daadhii Jimaa,itti aanaan daarektera olaanaa Instituutii Fayyaa Ummata Itoophiyaa jedhutti dhukkuba kana biyya irraa egachaa tohachuutti jirti.
Itoophiyaan akka jecha isaatti gosa ispoortii 10 caalaa irratti dorgomti; fiigicha dheeraa fi gabaabaa,akkaabsuu miilaa fi ispoortii hedduu. Utaalaacaa darbachaa,akkaabsachaa km 20,fiigicha metirii 10,000 5,000, 1,500 fi hedduu
Itoophiyaan akka jecha leenjisaa Toleeraa Dinqaatti warra eegatu waliin atileeota 24 kopheeffatte. Miilota akka Turee Uturaa, Imanaa Margaa, Fayyisaa Leellisaa, Belaayneshi Olijiraa , Boonsaa Diidaa,Burgaal Mellesee fi Genet Yaalewu fa waliin nama hedduu dorgommii tanaa filatte.
Itoophiyaan akka jeneraal Jneraal Townsend nagaa Afrikaa gama Bahaa eegufu itti gaafatama guddaa qaba.
Itoophiyaan akka kanaan biyyoota Afikaa hedduutti daramatee saatelaayitii oli tokkofatte.Namii Finfinnee hedduun tohannoo hawaa Itoophiyaa Finfinnee jiru irraa daawwate.
Itoophiyaan akka ministerii haajaa alaa isii Dr., Warqineen jedhetti akka Afrikaa gamii Bahaa nagaa qabaatu fedha.
Itoophiyaan akka namii biyya alaa ijoollee isii Guddifachaan biyyaan hin baamne seeratte
Itoophiyaan akka obboo Duubee Jiloo atileetiksii biyyoolessaa keessaa jedhetti Genzebee Dibaabaa fa waliin nama 35 kopheeffatte.Jarii kun amma hoteelii jiraa leenjii fixatee dorgommiif ufi kopheessuutti jira.
Itoophiyaan akka qilleensa lafaa barataniif jettee atileetota fulaa lamatti qooddee ergite.
Itoophiyaan akkuma rakkoo Eeritiraa waliin qabdu furatte akka ministeri haajaa alaa isii, Dr.,Warqinee Gabayyoo jedhetti rakko Jibuutii fi Eertiraa waliin qabdullee faluuf itti jirti.
Itoophiyaa namii akkana fiigichaan addunyaa moo'u Oromiyaa dhufan, Oromoo. Keeniyaa keessaa ammoo gosa Kaleenjin.Kalenjiinii ummata Keenyaa miliyoona 3-5 tahu.
Itoophiyaan ammaan tana bokkaa Afraasaa argachuutti jirti.Bokkaan Itoophiyaa akkuma naannoo isaatti maqaa akka akkaa qaba.
Itoophiyaan amma dullaan muka dhaabachuutti jirti. Yaada kana akka obboo Uumar jedhetti Muummee Ministeraatti dhufeen.
Itoophiyaan ammo digrii sadii ykn km333 Mudhii lafaa irraa waan fagaattuu saatelaayiti tana irraa odeeffannoo dansaa argatti jedhan.
Itoophiyaan ammoo atileetota 39 dorgommii tanaa kopheeffatte.Akka daarekterii Koree Olompikii Biyyoolessaa Taammiraati Baqqalaa jedhutti Itoophiyaan biskileettii,bisaan daakaa fi atileetiksiin dorgomti.
Itoophiyaan ammoo gosa ispoortii sadiitiif atileetota 40 dorgomsiifatti.
Itoophiyaan ammoo jechii Masriin kun waan hujii gufachiisaati jette.Yunaaytid Isteetes immoo biyyii sadeenuu akka faayidaa irra argatanittii wal hubachaa waliin hojjachuu malan jetti.
Itoophiyaan ammoo U.S. Masrii looguu hin ooltu jettee shakkitee marii keessaa baate. Mariin tun hidhaa abbaayaa duratti deemuu dadahbuu isiitti Amerikaan guddoo yaaddofte.
Itoophiyaan ammoo wannii Eertiraan jette dhara jetti.Akka ambasaadderi Itoophiya Tokkummaa Mootummootaa Tekeda Alemu VOA-tti himetti dubbiin Eeritiraa tun dharaa deebii kennanii miti.
Itoophiyaan atileetiksiin addunyaa duruma jirti taatullee dandeettii kubbaa miilaatin ammallee addunyaa duuba jirti.
Itoophiyaan atileetiksiin addunyaa irratti jabeennaan guddoo beekatullee,gama kubbaa miilaa kanaan waan guddoo laaftuu.Dhiyoo tanallee gareen Naayjeeriyaa 4-0 Itoophiyaa moohatte. Akkuma taateefu ammallee tapha kubbaa miilaa Afrikaa bara 20120-tii kophaahuutti jirti, hagasittuu tapha akka akkaa garee hedduu waliin taphatti.
Itoophiyaan Atileetota Isii 200 Tahan Qorsa Humna Namaa Kennu Liqimsanii Fiiguu fi Dhibaachuu Isaanii Qorachiisuutti Jirti
Itoophiyaan Balaliiwwan Biyyoota 30tti Geggeessamu Akka Dhaabatu Murteessite
Itoophiyaan bara 2016 keessaa haga ammaa barreessuutti jirru kanatti akka bulchootii atileetiksii federeshiinii jedhanitti biyya alaatti dorgommii gugurdoo torba irratti dorgomte biyya keessatti ammoo dorgommii 15 qopheessitee dorgomsiifatte. Egerillee hagas caalaa qopheessina jedhan bulchootii.
Itoophiyaan barana ispoortii sadiin olompikii Londonitti dorgomti;Boksii,bisaan daakuu fi fiigicha.
Itoophiyaan barana Shaampiyoonaa Addunyaa fi Afrikaa afur dorgomte,Serenaa Wiiliyaamsilleen uulmaa baatee dorgommiitti yadeebite
Itoophiyaan biyya fiigichaan addunyaa irratti guddoo beekana,atileetotii tun hagii guddaan naannoo Oromiyaatii dhufan.Milaa fayyaa argadhaa jenne!
Itoophiyaan biyya isii baddaan gurraatiin baddee biyyee diimtuu tahuutti jirtu jireeffachuuf duulaan muka dhaabuutti jirti
"Itoophiyaan biyya itti walabaan interneetii fayyadamuun hin danda'amne, biyyoota ""Not Free"" jalatti tarreeffaman keessayi."
Itoophiyaan biyyoota 55 buna oomishanii alatti ergan keessaa mana 10 keessa jirti.”Ganna sadee afran dabran keessatti saliixii tooni kuma 280tti gabayaa biyya keessaa hagii guddaan biyya alaatti ergamutti oomishame.
Itoophiyaan Biyyoota Interneetiin Mi'aa Itti Ta'e Keessaa Afurafaa Dha: Qorannoo
"Itoophiyaan Biyyoota Mirga Interneetii Fayyadamuu Ukkaamsan ""Not Free"" Jedhaman Keessaa Takka: Gabaasa Haaraa"
Itoophiyaan bulchootaa fi dureeyyii 60 tahan balleessaa gugurdoon himatte qaaqqabdee hiite
Itoophiyaan bulchoota isii ka durii, Bereket Simoonii fi Taaddesee kaasaa horii ummataa doolara miliyoona hedduu balleessuun himatte
Itoophiyaan Dhiyoo TanaLeenjsitoota Bebeekamoo Lama Dhabe;Soraa Jaarsoo, Zelaalem Destaa.Adoo Maqaa isaaniitin Maan Hojjataniifi wayya?
Itoophiyaan dhukkuba haaraa addunyaatti dhufe, Coronavirus ufuma irraa eeguutti jirti
Itoophiyaan dorgommi atileeetiksii ji’a lamaan duubatti Londonitti dorgomaniif atileetota filattee qixeeffachuutti jirti.
Itoophiyaan dorgommii Atileetiksii Shaampiyoona Guddattoota Addunyaa Kolombiyaatti Medaaliyaa saddeetti argatte.
Itoophiyaan Dorgommii‘CECAFA’tii Nama 21 Fudhattee Ugaandaattiin Dabarte
Itoophiyaan dorgommii dhiiraan km 12 fi km 8 fi dubraan ammoo km 8fi km 6 nama 24 itti filatte.
Itoophiyaan dorgommii Fiigichaa Qaxxaamura Addunyaatiif Ugaandaatti kopheessaniif atileetota 35 kopheeffatte
Itoophiyaan dorgommii guyyaa afressoo irratti waan guddoo argachuullee baatti akka obboo Duubee jilo jedhetti guyyaa hafetti waan hedduu abdatti.
Itoophiyaan dorgommii Kooriyaa Kibbaa tana irratti atileettota 38 qopheeffatte.
Itoophiyaan Dorgommii Kubbaa Miilaa 2014 Biraazilitti Taphataniif Dabruuf Abdii Horachaa Dhufuuti Jirti
Itoophiyaan dorgommii kubbaa miilaatiin duruu laaftuu.Akka obboo Solomoon jedhetti waan hedduu Itoophiyaa laaffise keessaa guddoo ijoollee jala oli dhuftu kubbaa miilaa keessatti leenjifachaa hin guddifattu.
Itoophiyaan dorgommii Qaxxaamura Addunyaa ta baranaatiif atileetota 24 filatte.
Itoophiyaan dorgommii sun irratti warqii sadii,Meetii sadi Nehaasi 2 fi walumattuu madaliyaa 8 addunyaa keessaa shaneessoo taate.Keenyaan ammoo madaaiyaa 16 argattee tokkeessoo taate.
Itoophiyaan dorgommii tanaaf atileetota 68 ergitee madaaliyaa 22 argatte.
Itoophiyaan dorgommii tanaaf Taammiruu waliin nama shan ergatte.Taammiruun fiigicha metirii 1,500 guyyaa dheengaddaa dorgome irratti lammeessoo bahee mallattoo mormii Oromoo agarsiise.
Itoophiyaan dorgommii tana irratti Leellisaa Deessisaa,Tigistii Tufaa fi Assellefecha Margaa fa dorgomsiifatte. Assellefecha lammeessoo baatee Leellisaa fi Tigisti ammoo sadeessoo bahan.
Itoophiyaan dorgommi tana irratti Genzebee Dibaabaa,Imaanaa Margaa,Yoomiif Qajeelchaa,Hagos G/Hiwot,Muktaar Idriis, Musinnet Geetahun,Galatee Burqaa, Alemitu Harrooyyee, Belaaynesh Olijirraa,Almaaz Ayyaanaa, Sanbaree Teferii waliin nama 12 dorgommii tanatti ergate.
Itoophiyaan durii duriituu Awurooppaa waan hedduu waliin qabdi;barnootaaf Ingiiizi, Faransaayiin karaa baaburaatiin, Poortugaaliin waraana,Turkii fi Giriiikiin daldalaan, Siwiidiniin gama fayyaatii fi humna warana qilleensaa waliin hojjatti.
Itoophiyaan duruu leenjisaa hedduu qaxaratte.Tom Saintfiet dhalootaan Poortugaal.Namii kun bara 2011 Itoophiyaa leenjisuuf dhufee adoo hin turinuu dhiise.
Itoophiyaan Eegii Mootummaan Dr Abiy Ahmed Biyya Bulchuu Jalqabee Marsaa interneetii Isii Durii Cufan 260 caala Banatte
Itoophiyaan Eertiraa fi Jibuutii araarsitee waan nama isii kuma hedduu hagii guddaan Oromoo Jibuuti baqachiisellee bulchootaan wal haasofte
Itoophiyaan ETRSS-01,Saatelaayitii, Gargaarsa Chaayinaa Itti Argattee Hawaatti Oli Ergatte
Itoophiyaan fi Eeritiraan rakkoo ganna 20 caalaa nagaan buufatan.Jibuutii fi Eeritiraan ammoo ganna 10 caalaa wal dhaba malee womaayyuu waliin hin qabaanne.
Itoophiyaan Fiigicha Poolaanditti Ka’ima Heddeessitee Atileetota 24 Kopheeffatte
Itoophiyaan gaazexeessitota hidhuun akka CPJ-tti Afrikaa keessaa sadarkaa sadaffaa irra jirti.
​Itoophiyaan gama dubraatiin dorgommii Shaampiyoonaa Addunyaa mooteetuu hin beettu.
Itoophiyaan garanaan akka keessa jirti? Daarktera kubbaa miilaa Itoophiyaa obboo Kabbadaa Warquu jedhetti Itoophiyaa taphattoota jajjaboo dorgommii tanatti filatte.
Itoophiyaan garee“H”keessa jirtii qabxii 4 qabdii sadeessoo jirti.Garee tana keessa Aljeeriyaa, Siishelsi, Leseetoo fi Itoophiyaatti jira.Aljeeriyaatti qabxi hedduun dura jira.
Itoophiyaan garee kubbaa miila isii tanaa falachuuf ammallee ittuma jirti.Dhiyoo tanallee nama biyya Belgiuma ka garee Namibiyaa fi Zimbaabuwwee leenjisaa bahe,Tom Saintfiet akka garee kubbaa miila isii leenjsiuuf bitatte.Akka taateefuu,hujiin guddoon leenjisaa kanaa garee tana tapha Afrikaa ka ganna dhufuutii qopheessuu,namilleen leenjisaa kana irraa waan hedduu eegata.
‘Itoophiyaan Gargaarsaa Argachuuf Jettee Seeraa Ittiin Bultu Hin Gurgurree Hin Gurgurtullee’
Itoophiyaan Gargaarsa Misoomaa Dolaara Miliyoona Lama Briteen Irraa Argatti.
Itoophiyaan Genzebee Dibaabaa Waliin Atileetota 12 Shaampiyoonaa Beejingi,Chaaynaatti Dorgomsiifachuuf Ergatte
Itoophiyaan guyyaa afur booda Saatelaayitii kan ofii gara Hawaatti kan ergitu ta’uu ibsuun, kun ce'umsa teknooloojii biyyattiif bu'ura ta’uu ibsitee jirti.
Itoophiyaan guyyaa tokkotti namoota Vaayirasii Koroonaan qabaman isa ol’aanaa galmeessuu ishee har’a beeksiste.
Itoophiyaan haga waan kana warra dubbii tana qooda keessaa qabuun wal mari’atutti marii sadeessoo sun hin dhuftu.
Itoophiyaan hidha laga Abbaayaa bajata gara doolaarii biliyoonaa shaniitin ijaaraa jirtu ji’a darbe guutuu qabdeetti. Biyyittin, uummata miliyyoona 65-f humna elektriikii dhiheessuu, akkasumas iyyumaa keessaa baahuf prookeektii kanatti galuutu ibsama.
Itoophiyaan hin muddee hin done,Itoophiyaan haatii tiyya hin huqqatte malee hin cinne jedha.Obsinee hidhaana hidhannee Itoophiyaa guddisuu malle jedha.
Itoophiyaan hojjattoota fayyaa,hojjatoota daandii xuyyuuraati fi nama hedduu leenjiftee waan dhukkuba qorsa hin qamne kanaa nama barsiisuutti jirti jedhan.
Itoophiyaan Hujii Hidha-Abbayaa Ittuma Jirti, Haga Ammaatti Qarshii Biliyoona 20 Olitti Itti Bahe Jedhan
Itoophiyaan Humna Ibsee Gilgel Gibee Sadeessoo hojjachaa baate ya fixxee eebbifte
Itoophiyaan humna ibsee MegaWatt 5250 Abbaayaa irratti hojjatachuutti jirti.
Itoophiyaan ispoortii gosa 13n iratti dorgomtee nama 280 tanaaf Morookoo,Raabat yaa’e.
Itoophiyaan itti gaafatamaa basasaa isii ka durii, Geetaachoo Aseffaa fi miilota isaa nama 26 wanjalaan himachuutti jirti
Itoophiyaan Jecha Lebanon, Paayleetii Itoophiyaatti Balaa Xuyyuuraa 2010 uume jette Hin Fudhanne
Itoophiyaan ji’a sadiin duratti muka dhaabuutti seente.Muka harka kiyyaandhaabe yknAshaaraa kiyyajedhanii jalqaban.
Itoophiyaan jijjiiramaa waan deemuutti jirtuuf kora gugurdaa addunyaa ka akkanaa kana irratti yaaman jedhan bulchooti.
Itoophiyaan Jireenna Kufe Ol kaasuuf Gatii Sharafa Maallaqa Ishee Gad-cabsuu Filatte
Itoophiyaan Keenyaan qaxxaamurtee Afrikaa gama Bahaatti ibsee gurgurachuuf hujiitti jirti. Karaan gugurdaan ibsee Itoophiyaa gama Kibbaa Arbaa Minicii dhufee,Konsoon qaxxaamuree,Boorana gama Waalmaliitn taakkee,Magaadoo keessa bahee Soloolo fi Forooletti taakka.
Itoophiyaan kora hujii ijaarsa hidhaa abbaayaa irratti Amerikaa DC-ti Gurrandhalaa 27f qabatan yaayyuu keessaa hafte
Itoophiyaan kunoo amma bulchaa isii male argatte jedha Miseensii Kongireesii US, Chris Smith miilota isaa waliin Itoophiyaa dhaqee gale
Itoophiyaan labsii yeroo atattamaa ji'a jaahaa guyyaa kalessaatii qabee hojii irra oolu labsite.
Itoophiyaan leenjisaa haaraa kubbaa miilaa isiitiif bitatte
Itoophiyaan Leenjisaa Kubbaa Miilaa Haaraa Serbiyaa Filattee Mariif Finfinneetti Yaamte
Itoophiyaan maanti kubbaa miilaatiin guddachuu dhowwe?Ammallee leenjisaa kubbaa miilaa haaraa qaxarachuuf nama barbaadachuutti jirti
Itoophiyaan maashina sun xuyyuura keessaa qabaattullee paayleetiin Itoophiyaa boeing lafa dhahe sunitti paayleetin sun leenjii maashinii sun hin arganne jedhaNew York Times.
Itoophiyaan Malaammaltummaa fi Dhiittaa Mirga Namaan Wal Qabatee Angawoota 63 To’annaa Jala Oolchite
Itoophiyaan Manneen Barnootaa fi Sagantaawwan Hedduu Torban Lamaaf Cufte
Itoophiyaan Maratoonii Beeruti,Istanbulii fi Ispeen Moohattee,Kubbaa Miilaalleen Wayahuutti jirti
Itoophiyaan Ministiroota Nagaatii fi Ittisa Biyyaa Waliin Ministiroota 20 Filattee Warrii Filame Harkii 50 Dubartoota
Itoophiyaan Mooraa Baqattoonni Ertiraa Keessa Turan Lama Cufuuf Murteesite
Itoophiyaan nagaa biyya ollaa isiillee horii fi humna namaallee eeguufiitit jirti akka jecha obboo Hayle Mariyamitti.
Itoophiyaan nagaa Gaafa Afrikaa fi naannoo sanii argamsiisui keessatti hooggansa agarsiisaa jirtu akka itti fuftu an jajjabeessan Maayik, biyyoonni lamaan (Itoophiyaa fi Yunaaytid Isteets) gama investimentii fi daldalaatin hojiin wajjin hojjatan daraan akka cimu jajjabeessuu ibsi bahe in agarsiisa.
Itoophiyaan namii biyya alaa jiru hojjatu akka jecha muummee ministeraatti Itoophiyaa hin boqochiisa.
Itoophiyaan Olompikii Londoniif Atileetota 8 Maratooniif Filattee, Hayilee G/Sillaasee Barana Hin Filatamne
Itoophiyaanotii akka Perz.Obaamaan waan rakkoo mirga namaa irratti dubbatu TWITTERn ergaa ergatan
Itoophiyaanotii biyya alaa jiran ammoo gaafa duula filannoo tanaatii jalqabee kaasee ‘Itoophiyaan biyya mirgii namaa itti eegamuu mitii’ jedhanii falmaa bahan.
​Itoophiyaanotii durii Kuubaatti baratan kale Finfinneetti qophii Fiidel Kaastorii itti galateeffatan qopheessanii ambaasaadderootaa fi nama hedduu itti yaamanii faarsan.Itti aanaan Koomishineera Waldaa Afrikaa Eratsu Mwenchaa Fiidel Kaastiroo nama galataati jedha.“Kaastoroon nama dhiiga jissaa Afrikaa bilisaa baasuuf carraaqe.Jaala dhugaati qalbi nu hin bane.”
Itoophiyaan qaama rakkoolee hiriira mormii Oromiyaa fi naannoo Amaaraa irratti dhalatte qorachuuf alaa dhufu hin barbaaddu jedhan
Itoophiyaan sadeessoo, Qaniisaa Beqqeleetti mooheef.Eeritraan afreessoo Girmaay G/Sillaaseeti mooheef.
Itoophiyaan Shaampiyoonaa addunyaa kana nama hedduu itti filattee metirii 800 haga maratooniitiin dorgomtiti.
Itoophiyaan tajaajilasimulatorkana Ammajii dabree asitti qabaachbaa baate.
Itoophiyaan Talaallii COVID-19 Marsaa Jalqabaa Biyyaa Galfatte
Itoophiyaan tapha Guutuu Afrikaa baranaa irratti warqii 6n galatte atileetota achii galanillee hardha Finfinneetti simatan
Itoophiyaan tapha haga ammaatti taphatteen Burundiin 1-1 lanqaansoo jiddee Itoophiyaan Seraaliyoona 1-0 moote,Finfinneetti Keenyaan 0-0 lanqaansoon jigan. Naayroobiitti ammoo Keenyaatti Itoophiyaa 3-0 dhaanee duwwaa galche.
“Itoophiyaan tasgabii dhabde jeequmsii, wal-qoodhinsi fi namoonni ilaalcha siyaasaan itti himataman Yunaaytid Isteetsiif waahila abdachiistuu ta’uu in maltu,” kan jedhu xalayaan kun, muummeen ministiraa Itoophiyyaa Abiyyi Ahimad hidhamoota siyaasaa mana hidhaatii baasuu fi filannoo bilisaa geggeessuuf waadaa galuun isaanii tokkummaa biyyattii jabeessuf mul’anni qaban akka jirutti ta’ee, tahus, ammallee wantoota yeroo taayitaa qabatan waadaa galaan hojiirra oolchuuf hojii bayyeetu hafa jedha.
Itoophiyaan torbaan dhufullee bulchoota Suudan Kibbaa Finfinneetti yaamte wal mari'achiifti.
Itoophiyaan torbeessoo baate.Warqii 2 walumattuu medaaliyaa 5 moote. Warqii lamaan tana Almaaz Ayyaanaatti metirii 10,000 irra moo’ee,Muktaar Idriis ammoo metirii 5000 irratti Moo Faaraa moo’ee fudhate.Yoomiif ammoo dorgommii tana irratti abreessoo bahe.
Itoophiyaan ummata isii bonii itti jabaate miliyona 5.6 gargaarsa gaafachuutti jirti.
Itoophiyaan waan Amerikaan gargaarsa doolara miliyona 100 oli yeroof irraa qabdeef qulqulleeffachuu feeti
Itoophiyaan waggoota sadan dhufan keessatti Saataalaayitii tajaajila adda addaaf oolan gara Hawaatti erguuf karoorfattee akka jirtu Instiitiyuutiin Saayinsii Hawaa fi Teeknooloojii beekssee jira.
Itoophiyaan Wal-dhibdee Naannoo Dangaa Sudaan Wajjinii Hiikuuf Hirmaannaa Qaama Sadaffaa Akka Hin Fudhanne Beeksiste
Itoophiyaan waldorgommii Kooriyaa Kibbaatii atileetota 38 kopheeffatte
Itoophiyaan warra leenjisu dabalee nama haga nama 40tiin Kooriyaatti qajeelte.Atileetotii warqii guurrachuun beekamaan hedduun keessa jiraachuu baatanillee meetii afur argattee.Ibrahim Jeylan ka namii hedduun egriiyyuu abdiin eegatu meetirii 10,000 irratti gurbaa Soomalii ka amma Britaniin cehu Maammad Faaraa caalee sekondii jahaan moohate.
Itoophiyaan warra mootummaa gara galchuu, qabeenna METEC saamsisuu fi saba eennummaan miidhaniin jette himatte kessaa 63 dhiifama tolchite
Itoophiyaan Wirtulee Laabraatorii  Qoranaa Koronaa Vaayrsii Sadarkaa Naannoleetti Baballisuufi Jedhame
Itoophiyaan yaadannoo injiffannoo Adwaa waggaa 125 har'a kabajjeetti. Pirezdaantiin Itoophiyaa Saahilawarq Zawudee sirna yaadannoo kana irratti argamuun haasawaa taasisan injjifannoon Adawaa Galaa haamilee ummata guraachaati jechuun ibsan.
Itoophiyaan yeroo rifoormii gama siyaasaa fi diinagdee geggeessaa jirtu, hegeree badhaadhinaa fi dirree siyaasaa hunda hirmaachisu ijaaruu irratti xiyyeeffattee jirtu kanatti Yunaaytid Isteets biyyatti cinaa dhaabbachuu cimsiteet itti fufti.
Itoophiyaan yoo hardha Gaanaa biyyumaa fi biyyee isii irratti moote akkuma bara 2013 waancaa kubbaa miilaa Afrikaa Kibbaa kaan dabartii jechuu.
Itoophiyaa Olomipikii London bara 2012 maratoonii fi fiigicha M5000-10,000 atileetota hedduu kopheeffachuutti jirti.Maratooniif atileetoa saddeetitti filatamee dorgommii metirii 5000-10,000 ammoo atileetota keessaa filachuutti jirti.
Itoophiyaa,Suudanii fi Masriin dhaabbilee hujii hidhaa abbayaa qorataniif filachuu irratti walii galan
Itoophiyaatii fi Eertiraan araaraaf fuula walti diriirfachuun Amerikaa fi Koomishiina Afrikaallee abdii itti hore
Itoophiyaatit hojjattoota mootummaa, abbootii daldalaa,nama dhuunfaa rakkataa kana gargaaruuf qarshii miliyoona dhibba hedduu waadaa gale quba qamna.
Itoophiyaatti abbootii seeraa duruu waan hedduun himatan matuma ufiitiin hojjatan/ mootummaatti hajaja fa jedhan.
Itoophiyaatti amma ijoolleen barumsatti jirti taatullee kampaasa Rifti Vaalii Gootaraa damee Pepsii tanatti akkuma isiin ijoollee galmeessuu jalqabdeen itti baafatan.
Itoophiyaatti amma keessattuu gari jidduu biyyaa bokkaa dansaa argachuutti jira suniin duratti nama hedduutti bokkaa dhabee beelahe.
Itoophiyaatti awwaanisii akkanaa akka obboo Zebdiyoos jedhetti aanaa 13 keesatti argan taatulle gama Booranaa kanaan ammallee dhufumatti jira.
Itoophiyaatti bara kana Hojii Misooma Jallisiin lafa Hektaara Kuma 250 irratti Qamadiin oomishamaa jiraachuu, Institiyuutiin Qorannoo Qonnaa Itoophiyaa beeksise.
Itoophiyaatti barii gibira gannaa itti guuran ji’a dabre jalqabe ammallee ittuma jiran.Oromiyaa nama hedduutti gibirii ykn dilaalii haga nutti dabre jedhee himachuutti jira.
Itoophiyaatti bulchoota mootummaa fi abbooti daldalaa walin nama 50 oli malaa maltummaan himatan ABO garuu kun mala umriin dheerefan jedha
Itoophiyaatti Daayireektariin ergama USAID, Beenzi Weeler, giddu galli odeeffaannoo fi gorsaa kun oggaa lamaan darbee hojjachaa haa turu malee, Ameerikaan oggoota 14 darbaniif tataaffi Echaayivii balleessuu dha godhamaa turee irratti Itoophiyaa wajjin hojachaa turuu shii ibse.
Itoophiyaatti dhiyoo tattana nama hedduu mana hidhaattii yaasuutti jiran. Hagii tokko ka hidhaa umurii guutuu,lubbuu fi ganna hedduu itti muran.
Itoophiyaatti duruu akka gabaasa kanaatti nama miliyoona 1 fi kuma 82 biyya keessa baqate kuma 790 biyyoota ollaatii itti baqatee keessa jira.
Itoophiyaatti fulaa hedduutti bokkaan roobuutti jira.Bokkaan ka sugaa, ka quufaa fi gabbinnaa isanii haa tahuu jenne!
Itoophiyaatti Guyyaa Tokkotti Biqiltuu Miliyoona Dhibba 300 Olitu Dhaabame Jedhame
Itoophiyaatti guyyoota kurnan darbaniif guyyaa guyyaatti namoonni 12 sababa vaayirasii koronaan lubbuu isaanii dhabu, jechuun ministeeri fayyaa Itoophiyaa ibseera.
Itoophiyaatti hanga ammaatti namoota 5000 ol tu vaayirasii kanaan qabame. Namoonni 1,500 ol irraa dandamataniiru.
Itoophiyaatti Ijoollee Miliyoona 500 Caalanitti Beelaaf Saxilame
Itoophiyaatti Ilmaan Horsiisee Bulaa Kuma Heddutti Rakkoof Barnoota Dhiisa, Jedha IRIN
Itoophiyaatti itti gaafatamaan Dhaaba Amerikaan biyya alaatiing argaartu,USAID Sean Jones fi itti gaafatamtuun boordii filannoo Itoophiyaa Birtukan Midekssa deemas filannoo Itoophiyaa wayyeessuuf hardha walii galanii waliin mallatteessan.
Itoophiyaatti ji’a hedduu asitti namii hiriira bahee rakkoo himachumatti jiraa nama hedduutti lubbuu dhabe.
Itoophiyaatti jijjiiramii deemuutti jiruChris Smithguddoo gammachiise taatullee waan hafe hedduutti jira jedha.
Itoophiyaatti kaleessa qofa namootni Kooviid 19n qabaman 2057 gahuu odeessi Ministirii Fayyaa irraa argame kan mirkaneesse yoo tahu, lakkoofsi kun guyyaa tokkotti lakkoobsa ol’aanaa haga ammaatti biyyattii keessatti galmeessame, jedhamee jira.
Itoophiyaatti lakkoofsi namoota vaayirasii koronaatiin du'aa jiran guyyoota kurnan darbanitti dhibbantaa 20 dabaluu ministeerri fayyaa beeksisee jira.
Itoophiyaatti maati hedduutti nama isaanii du’aa fi jireennallee hin beenne mootummaatti harkaa qabaa jedhee barbaadachuutti jira Jarii kun tanallee wal dubbahcuuf yaaha.
Itoophiyaatti naannoo hedduutti rakkoo ibsee qaba.Humnitii elektirikii biyyaa rakkoo faluutti jira jedha.
Itoophiyaatti naanno Oromiyaatii fi fulaa dhibiilleetti waraanii nama kuma hedduu baqachiisee kuma heddtti baqate.
Itoophiyaatti nama 16 calaatti COVI-19n lubbuu dhabe.
Itoophiyaatti namii hedduun kubbaa miilaa jaalata.Taatullee biyyitii akka atileeksiin jabaattee kubbaa miilaatiin hin jabaanne,
Itoophiyaatti Qaallittiii qofaa mitii manneen barnootaatuu mana hidhaa tahanii nama hedduu gara itti hidhaniiyyuu hin beekan jedha.
Itoophiyaatti rakkoo jijjiiramii qilleensaa,El Niñofide jedhaniin nama miliyoona 10.2 caalutti gargaarsa eegata.
Itoophiyaatti sadarkaan gibira itti baasan A, B,C jedhanii baasan.WarriiAjala jiru ka horii guddaa baasu.Horii baasan kana wanni namii baasu jiraannaan Baankii Daldala Itoophiyaatti galchan.
Itoophiyaatti Seerii ‘Biyya Tokko! Amantii Tokko !Jedhu Hin Jiru,'Obbo Melles
Itoophiyaatti Talaallin Astraa Zeneekaa fi Sinoo Faarm Kennamaa Jira
Itoophiyaatti walabumaan Pireesi sadarkaa fooyya'aa rra jirra garuu eega waggaa tokkoo as ariitii ittiin tarkaanfataa ture irra hin jiru, jedhu gaazexeessonnii fi dhaabbatni mirga gaazzexeessotaaf falmu ka sadarkaa Addunyaa – CPJn.Gaazzexeessonnii fi dhaabbatichi mirga gaazzexeessotaa, CPJn, Guyyaa Preesii kaleessa guutummaa Addunyaatti ayyaaneffame ilaalchisee Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ibsa kennaniin, “biyyattii keessatti bara kana bakka adda addaatti gaazzexeessota hiraarsuu fi hidhuun dabree dabree akka mul’atellee dubbatan.Abbaan taayitaa Broodkaastii Itoophiyaa gama isaatin waggoottan lamaan darban keessatti jijiiramoonni gama yaada ofii bilisaan ibsachuu nama kamiifuu yeroo kam caalaa kan itti mirkanaa'e, jechuun ibsee, “darbee darbee rakkooleen gaazzexeessota ugguruun ni mul'ata. Kanas tarkaanfii hatattamaa fudhachuun akka sirraa’u gochaa jirra” jedha.
Itoophiyaatti Yaa’iin mirga namaa Itoophiyaa eegu,Semegu jiha sagalallan dabaran yeroo labsii muddamsuu baasan keesatti gama mirga namaa eeguutiin Itoophiyaa keesatti rakkoo hedduutti jira.
Itoophiyaa:Warrii hiriira Finfinnee dhiyoo irratti nama fixe ammallee woma akkasii hojjachuu fedhaa ummatii mirgaa-bitaa ufi tissuu male
Itoophiyaa ykn lafa lolatti jiran Tigraay,ykn ammoo Eertiraa lafa jarii keessaa baqatellee taanaan jara kana achitti raruun balleessaa seera addunyaatiin gugurdaan keessaa tokko, jettee VOAtti himte
Itoophiyyaa Keessatti Duulli Talaalii Poliyoo Karoorfamun Himame
​Itoophoiyaalleen medaaliyaa 4 kana keessaa warqii tokko argatte. Biyyitii haga ammaa warqii dhiisii medaaliyaa tokkollee hin argatinilleen hinuma jirti.
Itoophyaan kaleellee Faransaay,Paarisitti dorgommii akkanaa moote. Achitti ammooAbrhaa Milawii fi GalateeBurqaati moo’ee.
Itoopiyaa buufta saatelayiti irra aoli tokksosanillee Ixooxootti jraauutti jaruuf yayyabuutti jirti.
Itoopiyaatti amma nama miliyoona saddeetiitti dhiyaatutti gargaarsa eegata. Akka itti gaafatamtoota rakkoo balaa Itoophiyaa keesaa obboo Mitikku Kaasaa jedhutti mootummaan qarshii miliyoona hedduu baasee ummataa gargaaruutti jira.
Itooppiyaa Keessatti Dhukkubi Maalummaan Isaa Hin Beekamne Horsiisee Bulaa Hedduu Galaafate
“I totally believe that strengthening the legal profession by giving them the capacity in terms of training will also result in a strong bench or judiciary,” said Nyamanhindi.
Itti aaanaa perzidaantiin naannoo Tigraay Dr. D/Tsion G/Mikaa’el ibsa gaazixeessotaaf kennaniin mana irra naanna’anii hordoffii kana geggeessuun haalli weerara kanaa hagam akka ta’e hubachuuf hedduu gumaacha jedhan.
Itti aanaa abbaa alangaa addaa mootummaa Amerikaa, Rod Rosensteyinsenitti kalee daarektea kana qaxaree labse.
Itti Aanaa Abbaa Alangaa Muummichi Qorannaa Dhimma Raadhiyaa fi Traamp Mana Maree Bakka Bu’otaaf Ibsan
Itti-aanaa Abbaa-alangaan Waliigalaa, Obbo Fiqaaduu Tseggaa, “dhaabbatoonni lameen waggoota sadeen dabraniif, gochaalee shororkeessummaa adda addaatti bobba’anii turan,” jedhan. Seerri shororkeessummaa sun, qaamota dhaabbatoota sana waliin hidhata qabanii fi deggersa godhan dabalee itti gaafatamoo akka taasisullee dubbatan.
Itti aanaa abbaan alangaa US Robert Khuuzaamii himannaaleen kun hedduu cimaa dha jedhan. yeroo dheeraa dhaaf ittiin hojjetamaa kan ture mala kijibaa fi haqi itti hir’ate jedhaniiru.
Itti aanaa afaan yaa’iin mana maree Abdiwelii Muddee battaluma mormii fi mirgi himatamuu dhabuu prezidaantichaa haa mulqamu gaaffiin jedhu faallaa heeraa ti jechuun mormaniiru.
Itti aanaa afaan yaa’ii ta’uun kan filataman immoo obbo Mohamed Rashiidi. Wal ga’ii gamtaan manni maree bakka bu’ootaa fi manni maree Federeeshinii geggeessan irratti kanneen argaman prezidaant Doktor Mulaatuu Teshoomees haasaa dhageessisuu dhaan kallattii biyyoolessaa kan mootummaan irra adeemu agarsiisaniiru.
Itti aanaa ajajaa humnootii waraana Itiyoophiyaa kan ta’an Janaraal Biraanuu Julaa sirna kana irratti haasawaa dhagesisaniin biyyi keenya hogganaa akkasii qabaachuu ishee boonuu qabdi jedhan.
Itti aanaa barreessaa dhimmootii nageenyaa fi nagaa Gilles Michaud fi komiishinera ol aanaa dhimma baqattootaa Gilippoo Graandii dhiyeenya immoo daayirktera ol aanaa sagantaa nyaata addunyaa David Beasley dabalatee angawoonni sadarkaa ol aanaa kan tokkummaa mootummootaa yeroo dhiyoo as mootummaa Itiyoopiyaa waliin marii bu’a qabeessa geggeessaniiru.
Itti aanaa barreessaa dureen tokkummaa mootummootaa kan gargaarsa dhala namaa Ursula Muller Fulabaana 30 fi onkolooleessa 1 guyyaa lamaaf Ertraa daw’atani jiru.
Itti aanaa bulchaa bulchiinsa naannoo kan ta'an Obbo Ristuu Yirdaaw gadda itti dhaga'ame ibsuu isaanii Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Itti aanaa bulchaa bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debre Tsion Gebre Mikaaeeliin kan durfamuu gareen aangawoota sadarkaa olaanaa godinaalee bulchiinsa naannoo Sanaa keessatti daw’annaa gaggeessaa fi bakka bu’oota uummataa waliin marii gaggeessaa jiru.
Itti aanaa bulchaan bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Laaqee Ayyaalew gama isaaniin nuti uummanni Amaaraa kan abbootii keenya irraa dhhaalle Itiyoophiyaa jabduu dhaloota dhufuuf kennina malee kaayyoo xixxiqaaf hin hojjannu jedhan.
Itti aanaa bulchaan bulchiinsa naannoo Kibbaa Obbo Ristuu Yirdaaw kaabinee isaanii wajjiin raayyaa ittisa biyyaaf kabajaa qaban ibsanii jiru.
Itti aanaa bulchaan bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Gabra Tsiyoon Gabra mikaa’eel sochii raayyaa biyyaa danquun kun sirrii miti jechuun ibsa kennanii jiran.Mootummaa heera irratti hundeeffame eega kan jiru raayyaa ittisaa waan ta’eef rakkoon yoo jiraate kan furamuus dura dhaabchuun miti jedhan.
Itti aanaa bulchaan Finfinnee Injiner Taakkelee Uumaa fuula FB isaanii irratti ibsa baasaniin, walitti bu’iinsa sanaan lubbuun namaa darbuutti gadduu isaanii ibsanii qaamotiin badii dalagan seeraan akka gaafataman goona jedhan.
Itti aanaa bulchaan magaalaa Dolloo Mannaa Obbo Ashanaafii Haayiluu hiriirri mormii akka turee fi rakkoon akka mudate ibsanii jiru. Garuu humna kamiin iyyuu tarkaanfiin fudhatamee hin jiru, ijoollee wajjiin marii gaggeessinee rakkoon furameera jedhan.
Itti aanaa bulchaan mootummaa bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Dabra tsiyoon Gabra Masqal baga waggaa haaraa geessan jedhanii jiru.
Itti-aanaa bulchaan Shabalee Gara Gadii, Alii Nuur Mohammed, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, duula san ka geggeesse dhaabbata Naga-eegumsaa dhuunfaa, kan Yunaayitid Isteets, Baankrooft jedhamu akka tahe dubbatan.
Itti aanaa daayirekterri CDC Dr. Jeey Betler akka jedhanitti beeksisi sun xiinxala barbaachisu jala utuu hin darbin dogoggoraan maxxanfame.
Itti aanaa dhimmi haajaa alaa Amerilkaa damee Afrikaa imaltuu guyyaa sadiitiif Eertiraa dhaqee achumaan Kamisa dhufu Itoophiyaatti dabra
Itti aanaa directorri waaltaa “ Africa Center at the Atlantic Council” jedhamuu fi waaltaa qorannaa Washington keessa maadheffate irraa akka jedhanitti Salvaa Kiir ennaa Sudaan Kibbaa caccabaa jirtu fi lammiiwwan isaaniif eegumsa gochuu dadhabuun isaanii rakkoo baqattummaa naannoo sanaaf sababaa ta’e kanatti argamanii waahiloota isaanii IGAD-tti dubbachuuf dhimma hin qabaanne.
Itti aanaa dubbi himaan Ministrii Dhimma Alaa Ameerikaa Maark Tooner galgala kana ibsa Kennaniin Mootummaan Itiyoopiyaa hiriira mormii karaa nagaan geggeessamuuf eeyama akka kennu akkasumas komee siirri ta'e dhaggeeffachuuf gara marii ijaarutti akka adeemu mootummaan Ameerikaa kan yaadachiise ta'uu ibsaniiru.
Itti aanaa dura taa’aa KFO obbo Baqqalaa Garbaa fi himatamtoota kanneen biroo irratti ka qindeesse galmee yakkaa xumuruuf poolisiin guyyoonni 14 itti dabalaa akka kennamuuf mana murtii gaafatee jira. VOAn abukaatolee obbo Baqqalaafaa keessaa tokko kan ta’an obbo Kadir Bulloo biraa akka hubatetti abukaatoleen kun gaaffii poolisiin dhiyeesse kana cimsanii mormanii jiru.
Itti-aanaa dura-taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu akka jedhanitti, labsii kun haaraa miti. “Yeroo ADWUIn walga’ii isaa geggeessametti muummichi-ministaraa Hayile-mariyaam Dessaalenyi, nagaa eeguuf jechuudhaan humni hidhate eenyu irratti iyyuu tarkaanfii fudhachuu akka danda’u beeksisuu isaanii irraa jalqabee waanuma amma labsame kana tu uummata Oromiyaa keessaa irratti raaw’atamaa ture. “Mootummaan uummata gaaffii mirgaa gaafate waliin gad-taa’ee furmaata barbaaduu irra, kana tu furmaata ta’a, jedhee – rasaasa itti ergaa jira,” jedhu – Obbo Mulaatuun.
Itti-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Garbaa dabalee fi itti-aanaa barreessaa dhaabichaa, obbo Dajanee Xaafaa dabalee hoogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo mana-hidhaa waaltaa qorannaa yakkaa “Maa’ikelaawii” jedhamutti hidhamanii jiran, maatii isaanii isaan dubbisuuf waalticha deeman arguuf ehama argachuu isaanii dubbatu, maatiin isaanii.
Itti-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu akka jedhanitti, Dr. Mararaan mana-hidhaa Waaltaa Qorannaa Yakkaa, ka “Maa’ikelaawii” jedhamuun beekamu keessatti akka hidhamanii jiran beekamee jira. Maatiin isaanii nyaata geessanii, waardiyoonni harkaa fuudhan iyyuu, Dr. Mararaa wajjiin akka wal hin agarsiisiin dubbatan – Obbo Mulaatuun.
Itti-aanaa Dura-taa’aa Medrek: Paartiilee Mormituu Sababaa Dhugummaa Hin qabneen Yakkuun Egeree Biyyattiif Furmaata Hin Ta’u
Itti aanaa dura-taa’aan boordii Ligii Mirga Namoomaa Gaanfa Afirkaa fi Maanaajariin Hoteela Ilillii Dr Dirribaa Waaqijiraa polisiidhaan Finffinnee mana isaaniitii qabamanii erga bakka buteen isaani dhabamee ji'a tokkoof deema, jedhan maatiin.
Itti aanaa dura taa’aan ganda Dhowwattuu Callee obbo Abdoo Nagawoos kanuma jiraataan gandattii jedhan mirkaneessuu dhaan galmeeleen waajjiricha keessa turan, Xaa’oon sukkaarri uummataaf raabsamuuf turee fi qarshiin gubachuu isaa beeksisaniiru.
Itti-aanaa Dura-taa’aan Kongiresa Federaalawaa Oromoo obbo Baqqalaa Garbaa fi waahiloonni isaanii, eega torban tokkoo ti as Oromiyaa gama Dhihaa keessatti duula filannooo geggeessaa turan, kaleessa Bedele keessatti humnoota waraana Federaalaatiin qabamanii, reebichi fi hidhaan isaan mudachuu dubbatanii jiran.
Itti aanaa dura taa’aan Kongresii Federaalawaa Oromoo obbo Mulaatuu Gammachuu VOAf akka ibsanitti miidhaa guddaan kaleessa raawwatame haala hamtuu ka biroo dhaqqabsiisaa jira. Oromiyaa gama dhiyaa akkasumas Oromiyaa waaltaa keessa kanneen jiran magaalaalee adda addaa keessatti hiriirawwan mootummaa morman hedduun har’a geggeessamaniiru.
Itti-aanaa dura taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo Obbo Baqqalaa Garbaa mirgi wabii kabajameef akka hidhaadhaa hiikamanii dhimma isaanii ala deddeebi’anii falmatan manni-murtii waliigalaa federaalaa Wixata dabre ajajuun isaa ni yaadatama.
Itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Beqqelee Garbaa, har’a galgala gara sa’atii kudha-lamaa fi walakkaatti mana isaanii Adaamaa jiru irraa qabaman - oduu jedhu dhaga’uu keenya dura, hoogganootaa fi miseensota isaa gameeyyii dabalee namoonni hedduun humnoota mootummaan kan hidhamaa jiran ta’uu, Kongiresiin Federaalawa Oromoo beeksisee jira.
Itti aanaa dura taa’aan Kooriyaa kaabaa Kim Young Chol gara NY dhufaa jiraachuu Traamp ergaa Twitter maxxansaaniin beeksisaniiru.
Itti aanaa dura taa’aan paartii Medredk Dr. Mararaa Guddinaa akka jedhanitti rakkooleen jiran utuu hin furamin filannootti bobbaane, mootummaan ofii isaaf taajjabdoota kuma 200 ta’u bobbaafate jedhan.
Itti aanaa dura taa’aan paartii Sochhii biyyoolessaa Amaaraa ABIN Yoseef Ibraahim komiin paartiin badhaadhinna amaaraa dhaaba isaanii irrati dhiheesee waan qabatama hinqabneedha jedhanii gabaasaa VOA Masfin Araggaatti himaniiru. Paartiin ABIN dhaadanootaa hiririchaa irratii qabataman akka hinbalaleffanees ibsaniiru.
Itti aanaa dura taa’aa paartii kongresa Federalawaa Oromoo kan ta’an obbo Baqqalaa fi himatamtoonni kanneen biroon har’a mana murtiitti akka dhiyaatan beellama kennameen utuu hin dhiyaatin hafuu isaanii Abukaatolee isaanii keessaa tokko kan ta’an obbo Abduljabar Huseen dubbatanii jiran.
Itti aanaa dura ta’aa Kongreesa Federaalawa Oromoo kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaa wabii qarshii kuma soddomaan akka hidhaa ba’an manni murtii Federaalaa kan walii-galaa kaleessa murteessuun isaa ni yaadatama.
Itti aanaa dura ta’aa paartii mormituu Warraaqsa Federaalistii Dimokraatawaa Oromoo kan turan Obbo Baqqalaa Garbaa hidhaa waggaa sadii fi baatii torbaa booda kaleessa Bitooteessa 30 bara 2015 hiikamanii jiran. Himannaan shoroorkeessummaa irratti dhiyaatEe murtiin hidhaa waggaa saddeetiI eega irratti muramee booda ol-iyyannaa dhiyeeeffatanii turaniin gara hidhaa waggaa sadii fi baatii torbaatti gad cabeef. Akka seera Itiyoophiyaatti hidhaa na irratti murame sadii keessaa harka lama akkaan xumureetti mirgi gadhiifamuu naa kennamuutu irra ture kan jedhan obbo Baqqalaa Garbaa garuU kanas dhorkameen hidhaa na irratti murame xumuree ba’uuf dirqame jedhu.
Itti aanaa dura teessuun OPDO fi kaabinee mootummaa Federaalaa, taayitaa itti aanaa ministeeraatti qindeessituun dhimmootii bulchiinsa gaarii akkasumas ministeera tajaajila sivilii fi qabeenya misooma uummataa kan ta’an aadde Asteer Maammoos itti gaafatama Kanaan itti fufuu dhiisuu malu.
Itti-aanaa Hayyu-duree ABO Obbo Araarsoo Biqilaa gafiif deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan keessatti akka dubbatanitti, Waraanni Bilisumaa Oromoo Leenjii fudhatee humna nageenya biyyaatti akka makamu taasisuuf, dabalataan humna waraana sana waliin akka mariin geggeessamuuf karoorfamee jira, jedhan.
Itti aanaa hoogganaan bulchiinsa dhimmootii yaaddoo balaa naannoo Somaalee Sadik Abdulkaadir Heliif VOAf akka ibsanitti balaa lolaa uumameen namoonni kudhan du’aniiru jedhan jechuu dhaan Addis Chekol gabaaseera.
Itti-aanaa hoogganaan Waajira Nageenyaa Aanaa Gooroo-Dolaa – Obbo Dirboo Jiloo garuu, “namoonni mana hidhaa jiran, kanneen jeeqama oofuu fi alaabaa Oromiyaa cicciruutti, akkasumas ujummoo bishaanii uummataa caccabsuutti shakkaman qofa.” Jedhu. Dhimmi ququlleeffamee akka gad-lakkisamuuf jiran illee dubbatu.
Itti-aanaa hoogganaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Kibbaa Obbo Gammachuu Abooyyee ka qabsaa’aniif uummata Oromootiif waan taheef tarkaanfii sirrii akka tahee fi gaafatama guddaa akka Abboota Gadaa fi Uummata Oromootti kenne dubbatan.
Itti aanaa i/g/ paartii mormituu KFO,Obboo Beqqelee Garbaa fa hardha mana murtii federalaa Itoophiyaa fidan
Itti aanaa isaanii kan ta’an Obbo Workuu Caalaatin bilbile. Yaalii hanga tokko booda bilbila isaanii kaasanii haala jiru ergan ibseefii booda mootummaa biraa deebii argachuu barbaaduu koo ibseefii, dhimm isaa poolisiif abbaa taayitaa galii ilaallata waan ta’eef kallattiin isaaniin quunnami naan jedhan. bilbilan irratti argachuu danda’u deebisee yoon bilbile naa kennuuf waadaa naa seenan. Akkuma kanaan bilbila isaanii irra deddeebi’ee bilbilus argachuu hin dandeenye.
Itti-aanaa itti-gaafatamaan Biiroo Aadaa fi Turizimii Oromiyaa, Obbo Kabbadaa Deessisaa deebii kennaniin, komeen ogeessota Oromoo kun sirrii tahuu eeranii, “Rakkoo kana furuuf jecha ijaarsi mana barnootaa artii Finfinneetti eegaluuf jira,” jedhu.
Itti-aanaa itti gaafatamaan Biiroo Bulchiinsaa fi nageenyaa Oromiyaa Obbo Abbebee Garasuus, waa’ee ajjeechaa gidduu kana Benishaangul-Gumuz, Yaasoo keessatti geggeessamee – jedhamuu gaafatamanii waajirri isaanii akka quba qabu dubbatan. Lakkoobsa namoota ajjeesamanii garuu adda-baasanii hin dubbanne.
Itti aanaa itti gaafatamaan biiroo koominikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Daaud Muummee ajjeechaan kun qaama hidhateen raawwatamuun dhugaa dha jedhanii poolisiin nama ajjeese adda baasuuf qorannaa geggeessaa jira.
Itti aanaa itti gaafatamaan koree hariiroo halaa adda bilisummaa biyyoolessaa Ogaden obbo Hasan Abdullahii namooti kun lafa itti ajjeefaman jedhamee fi ragaa kana attamiin argachuun akka danda’an yoo ibsan dhaabi keenya biyya keessaa fi biyya alaa keessatti hojjeta jedhan.Kanneen nuu basaasanis waan jiraniif ragaa kana walitti qabuun nuuf salphaa dha jedhaniiru. Guyyaa dhuma haleellaan dhaqqabe argachuu baannus guyyaa itti aanu garuu nu dhaqqaba jedhu obbo Hasan. Humnootiin Ihadeg uummata hidhannoo hin qabne irratti fixiinsi oofan ijoollee fi nama guuddaa utuu hin jedhin saalaan utuu adda hin baasin namoota 100 ol ajjeesan jedhan.Kunis jedhu obbo Hasan Abdullaahii Ihadeg uummaticha naannoo sanaa fonqolchuuf beekaa kan raawwatuu dha. Kunis shira karoorfame dha. Uummaticha fixuuf shira qophaa’ee dha jedhan Obbo Hasan. Ibsi addi bilisummaa Ogadeen ONLF baase sun akka jedhutti ajjeechaan sun naannolee boba’aan barbaadamu keessatti jedha.
Itti-aanaa itti-gaafatamaan murtii seeraa Iraan, waa’ee dhimma nama kana hiisisee wanni dubbate baay’ee xiqqoo dha. “Namni kun humnoota tika-nagaatiin adda-baafamee qabame. Hidhaan waggoota kudhanii itti muramee jira” ka jedhu qofa.
Itti aanaa itti gaafatamaan waajjira aadaa fi tuurizimii naannoo Affaar obbo Ahmed Abdulqadir du’uu isheef sasbabaan ho’a hamaa naannoo sanaaf dheebuu ta’uu mala jechuu dhaan qorannaan Dr. erga xumramee booda ifa ta’a jedhan.
Itti aanaa Itti-gaafatamaan Waajjira Qindeessaa Nagaa fi Misooma Waliinii ka Naannolee lamaanii akka jedhanitti waltajjiin bakka bu’oota hawaasaa godinaalee sadii gidduutti geggeeffame kun hariiroo gidduu isaanii caalaatti fooyyessa.
Itti-aanaa Itti-gaafatamaa waajira poolisii aanaa Jaardagaa-Jaartee, Komaander Girmaatti bilbillee turre, garuu eega gaaffii keenya dhaggeeffatanii booda telefoona isaanii cufan.
"Itti aanaa itti gaafatmaaa bulchaa magaalaa Anger Guutee obboo Lammeessaa Axnaafuu ammoo ummatii karuma qajeelaan hiriira bahee nagumaan gale jedha.""Sabni buqqauun,sabni du’uun sirri miti,” jedha."
Itti-aanaa ittii-gaafatamaan Biiroo Bulchiisaa fi Nageenyaa – Obbo Abdulaaziz Mohammed garuu, haleellaan sun kan sabummaa irratti hundaa’ee geggeessame miti. Hidhaan laga Abbayaa bishaaniin guutumuu hordofee, milkaa’ina sana danquuf jechaa, ergamtoonni raaw’atani, jechuun – Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Itti-aanaa Kantiibaa Dirre-Dhawaa: Kan Nageenyaa Uummataa Jeequ Darggoota Seeraa-ala Gurmaahan
Itti aanaa-kantiibaan bulchiinsa magaalaa Finfinnee Injiinar Taakkalaa Uuma ijaarsa manneen waliin jireenyaa, kuma hedduutti lakkaawamu jalqabsiisuu isaanii beeksisan.
Itti-aanaa kantiibaan magaalaa Dirre-Dhawaa, Obbo Kadir, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “namoonni nagaa hawaasa magaalattii booressan kuniin maqaa sabaatti dahachuu barbaadu. Saba kamuu bakka hin bu’an,” jedhan. Tarkaanfii seeraa fudhatanii, nageenya uummataa mirkaneessuuf bulchiinsi isaanii qophaa’uullee dubbatu. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Itti aanaa kantiiban magaala Finfinnee, injinar Taakkalaa Uumaa “Keessaa kootu booye, laphee kootu madaaye……… Yartuun nama galaafatti,”jechuudhan Kaleessa halkan feesbuukii irratti maxxanse.
Itti aanaa komiishinerri kmishina poolisii naannoo Oromiyaa obbo Soorii Dinqaa har’a har’a waaree booda ibsa kennaniin naannolee Oromiyaa adda addaa keessa har’as dubbii tuqachuutu jira jedhan. Akkuma Kanaan naannolee Amboo, Dambi Dolloo akkasumas Bishooftuutti bilbillee jiraattota dubbisnee jirra.
Itti aanaa komiishinerri poolisii Girma Gelaan akka jedhanitti hanga ammaatti walumaa gala namoonni 156yoo du’an kanneen 145 ta’an namoota nagaa yoo ta’an 11 humnoota aga eegumsaa ti.
Itti aanaa komiishinerri qindeessa dhimmootii yaaddoo balaa kan naannoo Sanaa obbo Abarraa Wiilaa balaa uumamaa kanaaf sababaan hanqina akkaataa qabeenyi uumamaa itti qabamee jidru ta’uu ibsanii imaammati fayyadama lafaa jiraachuu dhabuunis rakkoo jiru hammeesse jedhan jechuu dhaan Yonajtan Zebdwos Hawaasa irraa gabaaseera.
Itti aanaa komiishinni Afgoye Abdullahi Hassan Abdi VOAf akka ibsaniitti xayyaarittiin erga kuftee booda loltoota AL-shabaabiin marfametee jirti, kanaaf harka al Shabab jirti jedhan.
Itti aanaa komishinaraa fi duula farra shoroorkaaf angawaa gameessa kan ta’an Neil Basu har’a toota oduuf akka ibsanti lafa balaan kun itti dhaqqabe Landan gama kaabaa keessatti namnii tokko du’un gabaafamee jira.Garu maaltu akka ajjese qoratamaa jira.Angawoonni akka jedhanti qondaaltoonni polisii shofeerticha kokolaataa Sanaa kan umriin isaa 48 uummata iddoo sana tureen qabamee polisoonni immo hidhan.
Itti-aanaa Koomishinarri Koomishinii Poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa fi itti-gaafatamaan damee qorannaa yakkaa – Zalaalam Mangistee kana ilaalchisuun ibsa kennaniin, aangawoota mootummaa gochaa kana raaw’atanii irratti himannaan dhihaachuu isaa fi kanneen haga ammaa to’annaa jala hin galiin jiranis ka barbaadaa jiran tahuu ibsan.
Itti aanaa ministeera daldalaa Amerikaa Gilbert Kaplan ministeera danta alaa Itiyoophiyaa waliin Finfinnee keessatti eega wal arganii booda Har’a kun ibsame
Itti aanaa ministeera haajaa alaa Amerikaa kan ta’an Jaan Sullivan hogganoonni Afgaanistaan gita isaanii kan paakistaan waliin marii akka gaggeessanif eega gaafatanii sa’atilee hanga tokko booda angawaan Afgaanistan gara Paakistaanti imaluun kun dhaga’ame.
Itti aanaa ministrii eegumsa fayyaa Bretti Girooyir akka jedhanitti keessumaa naannolee COVID-19 itti hammaate keessatti maaskii kaayyachuun vaayiresiin kun daran akka hin facaane ittisa jechuun cimsanii yaadachiisaniiru.
Itti aanaa ministriin dhimma biyya keessaa Kooshaal Sadaat tuuta oduuf ibsa kennaniin dho’iinsa ssanaan siivilota dabalatee namoonni 145 miidhaan irra ga’ee jira.
Itti aanaa Mummicha ministeeraa fi ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa kan ta'an Obbo Dammaqaa Mokonnon Ambaasaaddaroota biyyoota miseensa gola naga eegumsaa ta'an kudha shaniif akkasumas diploomaatotaaf ihar'a Finfinnee walitti qabuun haala Tigraay keessaa irratti bsa kennanii jiru.
Itti aanaa mummichi ministeeraa Dammaqaa Makonniin akkasuma haasawaa dhageesisanii jiran. Jiraattonni magaalaa yaada isaanii nuuf ibsanii jiru.
itti aanaa muummeen ministeeraa fi ministriin dhimma alaa Demmeqee Mekonnin immoo biyyoota hollaa Afriikaa fi biyyoota Awrooppaa gargaagaraa keessa naanna’uu dhaan hojii hojjetan illee tarreessaniiru. Keessumaa hojiin seera eegsisuu xumuramera ka jedhame torban darbee qabee, hojii diplomaasummaa hojjetamee illee ambaasaadderichi ibsanii jiran.
Itti-aanaa Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Paartiin Keenya Gaaffii Uummata Naannoo Amaaraa Furuuf Qophaa’e, Jedhu
Itti aanaa muummichi ministeeraa fi ministriin dhimmi alaa Demmeqee Mekonnin dawwannaa isaan Ugaandaa fi biyyoota naannoo ka biroo keessatti geggeessaa jiran ejjennoo wal fakkaatu ibsuu irratti kan fuuleffate ta’uu ambaasaadder Reedwaan ibsaniiru. Jechuun Iskinder frew gabaaseera.
Itti aanaa muummichi ministeeraa fi ministriin dhimmi alaa Itiyoopiyaa Demeqee Mekonnin kaleessa sadaasa 2 bara 2013 akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti dhimmootii Afriikaatti itti aanaa ministrii kan ta’an waliin haala yeroo Itiyoopiyaa keessaa irratti bilbilaan marii geggeessanii jiran.
Itti aanaa muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Demmeqee Mekonnin fi waahiloonni isaanii hojii waaltaa Atlantic Council kan hayyoonni irratti argamaniin qophaa’e irratti argamuun ibsa kennanii jiran. Naannoo Tigraay keessaa uummati miliyoona 1.5tti hedamaniif gargaarsi namoomaa kan dhaqqabe yoo ta’u baqattoota biyya hollaa irraa ta’an haalli isaan itti qabamanii jiran gaarii akka hin ta’in ilaalchisee himannaalee kijibaa fi kaka’umsa siyaasaa qaban ilaalchisees gadduu isaanii sabaa himaan mootummaa gabaasee jira. hojjettoonni bulchiinsa Baayiden illee wal ga’ii sana hirmaachuus ibsee jira.
Itti aanaa muummichi ministeera Itiyoophiyaa fi miseensi ADEPA obbo Dammaqaa Mokonnen kabajaan miseensummaa keessaa akka ba’an kan gaafatamee ture gumiin sun waan mormeef jecha miseensummaan akka turan murtaa’ee jira.
Itti Aanaan Abbaa Alangaa Ameerikaa Hojii Gad Dhiisuu Malu: New York Times
Itti aanaan abbaa alangaa muummichi US Rod Rosenstein hojii dhaa ari’amuun mala shakkii jedhu qabaachuu isaanii sabaa himaaleen Ameerikaa gabaasaa jiran, gabaasaaleen kaan fedhaan hojii gad dhiisuuf mari’ataa jiran yoo jedhan kaan immoo hanga hojii ari’amanitti hojii gad dhiisuuf tole hin jedhin hafan jechuun gabaasan.
Itti Aanaan Bulchaa Godina Gujii Bahaa Maallicha Diqqaas wal waraansi humnoota lameen jidduutti ta’aa akka jiru ifoomsan.
Itti aanaan dhimma haajaa alaa Amerilkaa damee Afrikaa imaltuu guyyaa sadiitiif Eertiraa dhaqee achumaan Kamisa dhufu Itoophiyaatti dabra
Itti aanaan dura taa’aan paartichaaf qindeessaan filannoo baranaa obbo Sileshii Fayyisaa dhaadannoo filannoo isaanii baranaa inni ijoon bulchiinsi IHADEG kan waggoota 24 xumuraan ga’uu ennaa ta’u uummatichi akka hubatu gochuu dha jedhan.
Itti aanaan garee al-shabab duraanii Somaaliyaa gama kibbaa keessatti to’annaa jala ooluun walitti bu’iinsa humnootii mootummaa fi deggertoota isaa gidduutti kaasisiseen namoonni saddeeti du’anii jiran.
Itti aanaan Hogganaa Biroon bulchiinsaaf Nageenyaa Oromiyaa turtii kaleessa Raadiyoo sagalee Ameekaa waliin tasisaniin rakkoo kana furuuf hojjatamaa jira jedhanii jiru.
"Itti aanaan Hoogganaa Biiroo Nageenyaa Naannoo Oromiyaa gama isaaniin ""Namootni bilisa tahan akka gadhiifaman godhamaa jira, warri yakka raawwatan ammo akka seeratti dhiyaatan godhama"" jedhan."
Itti aanaan hoogganaan waajirichaa - Konoleer Abbabaa Garasuu Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf ibsa kennaniin motummaan qamoolee yakkaa kana rawwatan, jedhan kana irraatti tarkanfii ni fudhata, jedhan.
Itti aanaan itti gaafatamaa Biiroo Barnoota Oromiyaa obboo Fiixee Aberraa waan qormaatii baranaa ya hatanii hattututi hatee taatullee dhiyootuu guyyaan qormaatii dhibiin kennamu himamaa jedha.
Itti aanaan itti gaafatamaa fi itti gaafmataan saqunnamiti MEDREK obboo Xilahun Indeshawu akkana jedhee rakkoo Oromiyaan keessa jirtu VOAtti hime.
Itti Aanaan Kantibaa Bulchinnsa Magaalaa Finffinee Injinar Taakkalaa Uumaa haasofsisuun Muktaar Jamaal kan nu gabaase qaba.
Itti aanaan Kantiibaa Amboo gama isaaniin rakkoo jiru akka mariin hiikan dubbatanii, “dargaggootni sababa hojii nu qabsiisaa jedhaniif hidhaman yoo jiraatanis ni hiikamu,” jedhanii jiran. Naakoor Malkaa to Ambo irraa gabaase. Dhaggeeffadhaa
Itti aanaan koomishineerii koomishiinii Qophaa’inaa fi Ittisa Balaa Oromiyaa obbo Garramoo Oliiqaa gargaarsii karaa jiraa jedhu. Haleellaa Mooyaleetiin hospitaalii magaalii qabus amma gubatee amma cufamee ogeeyyiin fayyaas keessaa bahan.
Itti-aanaan Ministaraa Yunaayitid Isteets – Toom Maalinoowiskii, eega waggaa tokkoo fi walakkaa tii as, gara Fininnee dhufuun isaanii kun marsaa sadaffaa ta’uu isaa yaadatan. Yeroo deddeebi’an kanatti, mariiwwan geggeessan wayyaawaa dhufuu isaanii, daran babal’ataa fi hunda hammataa, daran ifa ta’aa dhufuu isaanii dubbatu.
Itti-aanaan Ministeearaa Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets Afrikaa Daawwatanii Deebi’an
Itti Aanaan Ministera Haajaa Alaa Amerikaa Imaltuuf Afrikaa Jiraa Itoophiyaatti Goree Bulchootaan Wal Mari’ate
Itti aanaan ministrii dhimma alaa kan dhimmootii Afriikaa Donald Yamamoto kaleessa tuuta oduuf kaleessa galgala ibsa kennaniin akka jedhanitti jijjiirama dinagdee fi siyaasaa isa dhugaa hojiitti hiikuun fedhii lammiiwwan Zimbaabsee hiikuuf dhimma isa ijoo dha jedhan.
Itti aanaan ministrii haajaa alaa Sudan Kibbaa Peter Bashir mariin baatilee 22f geggeessamaa waan turef jecha walii galtee mallatteessuun kun
Itti aanaan muummeen ministera Itoophiyaa Demmeqee Mokonninileen du’a injineera kanaatti guddoo garaa hammaate.
Itti Aanaan Nageenya Naannoo Mirkaneessuu Godinichaa ibsa kennaniin “ Namni kun kaleessa nama hojii daandiirratti bobba’e tokko yeroo rasaasaan rukkutuun madeessutti, qaamonni naga-eegumsaa mootummaatii qabame” jedhan.
Itti aanaan Paarti Gamtaa Dimokraasummaa Ummata Oomoo Hidhaman
Itti aanaan paartii medrek Dr. Mararaa Guddinaas gama isaaniin wal ga’ii IHADEG waame irratti kan hin hirmaanne ta’uu isaaniif afeerraan isaanii kun kan dhaga’ames gaaffilee nuti gaafanne yeroo itti deebii hin argatinitti jedhan.
Itti aanaan pirez., Amerikaa,Mike Pence fi jaariin isaa,Karla Pence qorsii korona haaraa bu'aa qbaachuu isaa mirkansuuf limmeen waraannatan
Itti aanaan pirezidaanti Amerikaa ka durii,Joe Bidenwarra 12n walti hafe keessa jira.
Itti aanaan pirezidaantii Amerikaa,itti gaafatamaa waraana isiitii fi bulchootii isii fulaa namii itti dhumate sunitti maatii namii irraa dhume jajjabeessaa guyyaa sunillee qaabatan.
Itti aanaan pirezidaantii Amerikaa, ka durii fi amma pirezidaantii tahuuf Tiraampiin wal dorgomutti ka jiru, Joe Biden ammoo Tiraampi jeequmsa hin balaaleffannee warra hiriira sun irrati nama lama fixelleen womaa hin jenne ammallee laafinnaa pirezidaantummaa qabu agarsiisa jedhe.
Itti aanaan pirezidaantii naannoo Tigraay, Dr Debretsiyoon G/Mikaahel yoo kale TV irratti dubbatetti waraana kaabaa hark isaanii jiraa mi’a waraanaallee ufiin eegatan lola kanallee hin moohannaa jedhe.
Itti aanaan pirezidaantiin Tigray Dr Gebretsiyon G/Mikaahel qophii Maqaleetti ulfessan irratti mootummaan federalaa waan hedduun himate.
Itti aanaan pirezidaantii US,ka durii Joe Bidenii fi namii paartii Demokiraati hedduun Makkeeyin guddoo jaalata.
Itti aanaan pirz.Yuniverstii Adaamaa Dr.,Shiferrawu rakkoo tana silaa damee yuniversti ta dhibiitti deebi kennuu male jedha. Taatullee galgala wannii saatii 2n duubatti ijoollee doormii bahuu dhowwaniif hajaja ministera barnootaa irraa dhufe.
Itti aanaan preezdaantii bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Dabratsiyoon G/mikaa’eel gama isaanitiin, ummanni naannoo Tigraay ummata Ityoophiyaa kaan wajjin ta’uun biyya foyyoofte ijaaruuf ni hojjeta jedhan.Mirgi bakkaa bakkatti socho’anii hojjechuu akka kabajamu, lammiilen buqqa’anis akka deebi’anii dhaabbatan ni hojjetama jedhaniiru.
Itti aanaan Preezdantii Obbo Shimalis Abdiisaa ibsa kennaniin, “mootummaan sochii haala siyaasa bal’isus aadan siyaasaa shiraa fi xaxaa ta'e rakkoo nu mudate,” jedhan. Itti aanaa Dura taa'aa Koongirasii Federaalawa Oromoo Obbo Mulaatu Gammachuu immoo, gama isaaniin, ibsi Mootumaan kenne kan kanaan duraa irraa waan adda hin qabu, jedhu.
Itti Aanaan Prezidaantii Ameerikaa Duraanii Joo Baayiden Dorgommii Geggeessaaniin Injifnnoo Gonfachuu Itti Fufan
Itti aanaan prezidaantiin Oromiyaa kun tarkaanfiin wal fakkaatu kan itti fufu ta'uu beeksisan. Kanneen taayitaa irraa kaafaman hagi tokko itti gaafatama isaanii irraa kan ka'an ennaa ta'u kaan immoo taayitaa qaban irraa gad kan gad butaman ta'uu itti aanaan prezidaantichi dubbataniiru.
Itti aanaan prezidaantii Sudaan Kibbaa Taban Deng Gai-s gumii sana irratti hirmaataniiru. Prezidaantiin Sudaan Kibbaa Salva Kiir garuu hin argamne.
Itti aanaantuu muummicha barreessaa tokkummaa mootummootaa fi barreessaan komiishina hoji raawwachiisaa dinagdee Afriikaa Beeraa Senguyee kanneen keessaa tokko turan.
Itti aanaa perezdaanti DRC ka durii Jean Piere Bembaa fi miilota isaa afran balleessaa hedudun himatan.
Itti aanaa Perezdaantii DRC ka duriitii Piiyer Bembaa fi miilota isaa balleessaa dhibiin mana murtii addunyaa ,ICC-tti himachuutti jiran
Itti aanaa pireezdaantiin Yunaaytid Isteets Maayik Peensi, hariiroon biyyi isaanii bara dheeraadhaa Itoophiyaa wajjin qabdu cimee itti fufa jedhanii, tarkaaffiwwan gama mirga dhala namaa foyyeessuu, haroomosa game invastimantii fi diinagdee mootummaan Itoophiyaa fudhachaa jiruu muummee ministiraa Itoophiiyaa Dr. Abiyyi Ahimad dinqisiifataniiru. Maayik dabaluudhaniis, Eertiraa wajjin nagaha buusuu keessatti hojii Dr. Abiyyi hojjatan faarsuu isaanii ibsi Waayit Hawusti waajjira itti aanaa pirezdaantiitii harra bahe eereera.
Itti aanaa pireezdaantii Yunaaytid Isteets duraanii fi siyaasa Waashingitan keessatti oggoota 47 oolif hojjaachaa an turan, Joo Baayden pirezdaantii Ameerikaa 46ffa ta’uuf jiran. Ammajjii 20 dhufu, kakataanii angoo hoo fudhataan pireezdaantii Ameerikaa uumuriin guddicha ta’uuf jiru.
Itti Aanaa Pireezidaantiin Benishaangul Gumuz: Ajjeechaa Geggeessame Qulqulleeffachuuf Gareen Qorannoo Geggeessu Hundeeffame
Itti Aanaa Pirezdaantiin Duraanii, Baayden, Yeroo Sadaffaaf Dorgommii Pirezdaantummaatti Jiru
Itti aanaa Pirezidaantiin Naannoo Oromiyaa Dambi Doollootti Hawaasa Mar'achiisan
Itti aanaa Pirezidaantiin naannoo Oromiyaa kaleessa muudaman - Obbo Shimallis Abdiisaa har'a bakka bu'oota hawaasaa Dambi Doolloo fi Qellam Wallaggaa waliin marii taasisanii jiru.
Itti aanaa pirez.,Oromiyaa Shimallis Abdiisaa Boorana dhufee rakkoo Mooyyalee,ta bisaanii, karaa,rakkoo gabayaa fi hedduu itti himatan
Itti aanaa presidentii ta’uun kan muudaman hooganaan garee mormituu Riyaak Machaara gumii ministeerotaaf har’a ibsa kennaniin biyyattii waraanaan bututte kana dinagdee ishee dandammachiisuuf lolli jiru dhaabachuu qabna jedhan.
Itti aanaa Prezdaantiin Naannoo Oromiyaa Obbo Shimallis Abdiisaa akka ibsanitti, dhiifamni kun ka taasisame eega hidhamtoonni amala gaarii agarsiisan boordiin adda-baasamanii mirkanaa’ee booda.
Itti aanaa prezidaant Chiliimaan paartii biyya bulchu keessaa waggaa darbe ba’uu dhaan uummata sagalee kennu keessaa walakkaa dhaa ol kan ta’e paartii dargaggootaa hundeessan.
Itti aanaa prezidaantichi akka jedhanitti koronaa ittisuu sochii godhamu keessatti hidhamtoonni dhalattoota Tigraay hidhaa dhaa gad dhiisamuu qbu jedhan. Dhimma hidhamtootaa iaalchisee angawoota federaalaa sadarkaa ol aanaa biraa deebii argachuuf yaaliin irra deddeebi’uun godhe hin milkoofne jedha Mulugeta Atsbeha Mekele irraa.
Itti aanaa prezidaantii Gamtaa Awuroopaa kan ta'an Joosep Borrell akka jedhanti paartileen siyaasaa Itiyoophiyaa keessaa martii fi biyyonni ollaa muddamiinsa xiqqeessuu fi jechoota hamoo dubbachuu fi qubsiisuu looltootaa kan gocha tuttuqqaa ta'e irraa akka of qusatan gaafatan.
Itti aanaa prezidaantii Joe Biden fi prezidaanticha duraanii George W Bush waliin ta’uu dhaan torban darbe ennaa hiriirri mormii geggeessametti magaalaa namni qawwee hidhate poolisii shan ajjeesee kanneen biroo afurii fi sivilota lama keessatti madeessee daawwachuuf jiru.
Itti aanaa prezidaantiin Ameerikaa Joo Baaydan biyyoonni Awrooppaa Rashiyaan akkuma filannoo US gidduu seenuu dhaan Trump akka aangoo qabatan gargaarte filannoo isaanii irratti dhiibbaa akka hin goone qophee akka godhan akeekkachiisanii jiran.
Itti Aanaa Prezidaantiin Amerikaa Yukreenti Imalan
Itti-aanaa prezidaantiin bulchiinsa naannoo Tigiraay Dr. Dabra-tsiyoon G/Mikaa’el hiriiricha irratti haasawa dhageessisaniin, sagalee uummataa dhageessisuu hanqachuun gatii jabaa nama baasisa jechuu isaanii gabaafamee jira.
Itti-aanaa prezidaantiin bulchiinsa naannoo Tigiraay fi dura-taa’aan Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay – Dr. Debre-Tsiyoon Gebre-mikaa’el haala yeroo ammaa irratti ibsa kennaniin bulchiinsa naannoo Tigiraay keessa naannoolee adda addaatti hiriirawwan geggeessaman irratti naamusni uummatni agarsiise sirnaaf bultummaa isaa agariisa – jedhanii jiran.
Itti aanaa prezidaantiin bulchiisa naannoo Tigraay Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el Caamsaa 20 jijjiirraan mootummaa itti geggeessame waggaa 28ffaa sababeeffachuu dhaan haaaa dhageessisaniin ayyaana kana ennaa kabajnu kaan diigamee kaan bakka bu’uu utuu hin taane yeroo ammaa sirni keenya balaa irra bu’eera, uummati keenyas dararmaa jira jedhan.
Itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden, Prezidaantiin kun karoora hin qaban. Waa tokko iyyuu hin fidne. Rakkoon kun hagam ulfaataa akka ta’e baatii Guraandhalaa qabee beeku turan yoo jedhan, prezidaant Doonaald Traamp immoo deebii bu’aa qabu kennuu dhaan hoogganuu isaanii dubbatan.
Itti aanaa prezidaantiin duraanii Jooy Baayiden dorgommii filannoo kaadhimamummaa dimokraatota gidduutti geggeeffamu Flooridaa, Ilinooy fi kutaa Arizoonaa keessaa injifachuu dhaan Senater Bernii Saandersiin dursanii jiru.
Itti aanaa prezidaantiin duraanii kaadhimamaan paartii dimokraatotaa Joo Baayiden kutaa falmisiisaa ta’e Filooridaa keessatti duula filannoo geggeessaa turan. Kan COVID-19 irraa dandammataa jiran prezidaant Doonaald Tramp immoo yeroo dhiyoo duula filannoo geggeessuutti kan deebi’an ta’uu dubbatan.
Itti-aanaa Prezidaantiin FIIFAA fi Prezidaantii Kubbaa Miillaa FIIFAA ka ta’an – Lammiin Kaameruun ISSAA HAYAATUU, Prezidaantii FIIFAA ka yeroofii ta’uun akka tajaajijan filatamanii jiran.
Itti aanaa prezidaantiin mootummaa naannoo Amaaraa Har’a TV naannoo Amaaraa irratti dhiyaachuun ibsa kennaniin naannoon Amaaraa haleellaa IWEHAT biraa dhaqqabu kamiinu of irraa deebisuu danda’a jedhan. Obbo Temesgen miseensota raayyaa ittisa biyyaa kana dura manatti deebi’aniif illee waamicha godhaniiru. Hawasichi naannoo isaa keessumaa manneen amantiif cimsee eegumsa akka godhu komiishinni poolisii naannoo Amaaraa waamicha dabarseera.
Itti aanaa prezidaantiin mootummaa naannoo Amaaraa obbo Temesgen Xurunaa, nagaa dhaan gara naannoo Amaaraa kan seenan humna addaa fi miseensota milishaa naannoo Tigraayiif wabii kan kennan ta’uu dubbatan. Giti isaanii kan Oromiyaas awwaalchi IWEHAT ni raawwatama jedhan.
Itti aanaa prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Shimalis Abdisaa godina Baalee keessatti uummata waliin marii gaggeessanii jiru.
Itti aanaa prezidaantiin Somaaliilaand kan ta’an Abdiiraahmaan Seylici Hargeessaa irraa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti caamnii hammaataa deemee kun beelli dhaqqabuuf carraa jiru guddisee jira. Angawaan kun itti fufanii akka ibsanti somaalii Laand caama kana dura dhaabachuuf qabeenyaan qabdu xiqqoo dha, caamnii mudatees dinagdee biyyattii akkaan miidheera jedhan.
Itti-aanaa prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Maayik Pens, prezidaantiin Turkii, Resep Xayyib Irdogaan, haleellaa loltoota Kurd ka Siiriyaa Kaabaa keessaa irratti geggeessan akka dhaaban har’a gaafatanii jiran.
Itti-aanaa Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Maayik Pens, deggersa cimaa Ameerikaan NATOf qabdu dhageessisanii, garuu – gamtichi baasii yokaan baajeta humna ittisaa ol kaasuu ilaalchisee, karaa ifaa fi amanamaa ta’e agarsiisuu hin agarsiisne – jedhanii jiran.
Itti Aanaa Prezidaantiin Zimbaabwee Duraanii Maaliin Beekamu Turan
Itti aanaa prezidaantii Yunaaytid Isteetes kan Maayik Pensiif gargaartu ka ta’an Jennefer Williyaams akkasumas kawunsilii nageenya biyooleessaa keessatti hayyuu waa’ee Yukreen kan ta’an Letenaa Koloneel Aleeksaander Vindman har’a waaree dura seera tumtoota duratti akka raga ba’an karoorfamee jira.
Itti aanaa prezidaant Maayik Peens ergaa tweeterii maxxansanifi anii fi Karen jaalalaa fi kadhannaa keenyaan michuu keenya prezidaant Traampii fi Melaaniyaa cina jirra jedhan. Lammiiwwan Ameerikaa miliyoonaan laka’amu illee dafanii akka fayyaniif Waaqa ni kadhataaf jedhan. Har’a ganama itti aanaa prezidaant Peensii fi itti aantuu giifti dureen qoratamanii COVID-19 irraa walaba ta’anii jiran.
Itti aanaa prezidaant Miguel Ciaz –Canel adeemsa filannoo miseensota gumii biyyoolessaan guyyaa lamaaf geggeessamee har’a xumurameen kaadhimamaa tokkicha dorgoman turan.
Itti aanaa prezidaant Mike Pence akka jedhanitti bulchiinsichi xumura baatii Caamsaa ykn jalqaba baatii Waxabajjiitti bulchiinsa dhimma kana qindeessu kan biyyoolessaa gurmuu kana irraa gara jaarmolii federaalaatti dabarsuuf jira jedhan. Sochiin kunis akka biyyaatti fooya’ina guddaa nuti agarsiifne mul’isa jedhan
Itti aanaa prezidaant Mike pence ennaa dilbata kaleessaa Columbia daawwatanitti Traampiif looganii jran.
Itti aanaa prezidaant Mike pences akka jedhanitti sabaa himaan kanneen hookkara kana kakaasan irratti utuu hin taane sabaa himaaleen prezidaanticha qeequu irratti fuuleffatan jedhan. kanaaf dhimmi isaa kan ilaallatu waliin wal qabsiisuu qabna jedhan.
Itti aanaa prezidaant Peens immoo, bakka vaayiresiin kun ka’e chaayinaatti imalli godhamu murtaa’aa akka ta’u kan godhan Tramp xumura baatii Amajjii irra tamsa’inni vaayiresii kanaa akka gad xiqqaatu godhe jedhan.
Itti aanaa przidaantiin Naayijeeriyaa Yemi Osinbajoo hiriirtota nagaa 12 anneen humnootii naga eegumsaan ajjeefaman ilaalchisuun gadda itti dhaga’ame ibsuu dhaa haqi akka mirkanaa’u waadaa seenaniiru.
Itti aanaa qoonsilaan embaasii Ameerikaa Joshuwaa Emarks akka jedhanitti galmeessuun DV bara 2017 Onkoloolessa 1 bara 2015 ykn akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti Fulbaana 20 bara 2008 kan jalqabame ta’uu isaaf kibxata Sadaasa 3 bara 2015 ykn akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti Onkoloolessa 23 galgala sa’a tokko irratti kan cufamu ta’uu beeksisaniiru.
Itti-aanaa walitti-qabaan “Foramii Humnoota Federaalummaa” - Obbo Tigistuu Awwaluu, torban dabre, foramicha dhiisanii bahuu isaanii ibsanii turan.
Itti aana dura taa’aa Gamtaa Dimokraasummaa Ummata Oomoo sanbat - duraa darbe poolisii Jiinkaatiin too’anaa jala oolan.
Itti-aanan Ministaraa Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Biil Barns, biyyoota Afrikaa adda addaa eega daawwatanii booda, akkasumas, Gumii Gamtaa Afrikaatti eega hirmaatanii deebi’anii booda, gaaffii gaazzexeessonni dhiheessaniif deebii kennanii jiran. Daawwannaan isaanii kun, daawwannaa ammaan dura Ministarittiin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Hilarii Kilinton Afrikaa keessatti godhan booda kan hordofe tahuu ka dubbatan Mr. Barns, biyya isaanii fi Afrikaa gidduutti wal-gargaarsa guddisuu fi “Kanneen gam-lameenitti qormaata tahan” irra-aanuuf carraaqqii wal irraa hin cinnee sana daran cimsuutti ka fuuleffatan tahuu dubbatan.
Itti-aanaqa dura-taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu, Finfinnee irraa deebii kennaniiru.
Itti aanatuun itti gaafamtatuu ministera haajalaa alaa USA,Liindaa Toomas Greenfiildi,(Linda Thomas Greenfield) ministeruma kanaatti itti aanaan dhimma demokiraasii,mirga namaatii fi hujii,Toom Maliinoowiskii(Tom Malinowski) gaafa mootummaa USA fulaa bu’anii kora Waldaa Afrikaa Ammajii dabaree Finfinnee dhaqanillee mootummaa Itoophiyaatii fi miseensa hawaasa Oromoo waliin:
Itti aanee ammoo “ragaa jiru walti laallee filannoon tun filannoo qajeeltuu mitii seera bulmaata biyya tanaallee ala,” jedhee mirkanse,abbaan seeraa mana murtii walii gala Keenyaa, David Maranga.
Itti aanee qorataan Human Rights Watch, dhaaba mirga namaa damee Afrikaa Feliksi Hornee fi porofeeserii Yuniversiti Joorji MeeyisenTerensi Liyyonsilleen waan mootummaan Itoophiyaa ummata isaa tolchuutti jiru jedhan waan qoranne jedhan dhiyeessan.
Itti aansaniis carraa DV argachuuf ulaagaaleen tarreeffaman jiraachuu yaadachiisaniiru.lammiiwwan Itiyoophiyaaf kutaa 12 kanneen xumuraniif gosa barnootaa shanitti qabxii ga’aa kan argatan ykn degeree University qabaachuu qabu jedhan.
Itti aansaniis ennaa ibsan humnootii Itiyoophiyaa mara, mormitoota mara waliin haal duree tokko malee marii akka jalqaban, mormitoota akka Bulguutti ilaaluun hafee mariin ifaa fi dhugaa ta’e akka jiraatu gochuun daandii tokkicha gara ce’umsa dimokraasii dhugaatti geessu jedhan.
Itti aansee ammoo Obaamaan “En Maarchee Vive La France”jedhee afaan farasaayiitiin wa jedhe.
"Itti aansee ammoo "" qarallee nama Jappaan gammachiisuuf itti deebi’e malee ani qaata tapha dhiise amma ammoo ufi irraa taahee jiraadhaa jedhe,” jedhe Mayweather."
Itti aansee Kaameroon gaazexxeessoota hedduu hidhuun kan itti fuufte yoo ta’u Itiyoophiyaa fi Naayjeriyaa keessatti walaba ta’anii yaada ofii ibsuun duubatti deebi’aa jira jedha.
Itti aansees battala mootummaan feeraalaa talaallii miliyoona 6.4 guutummaa Yunaatitid Isteetistti kan ergu yoo ta’u talaallii jalqabaaf ilaalchis kan kennamuuf hojjettoota eegumsa fayyaa ta’uuf jiru.
Itti aansees Gumiin kuni Daayireketera Abbaa Alangaa Mootummaattis iyyata lammaffoo ka galche yoo tahu, murtee manni murtii olaanaan dabarse sanaan hojjetoota Boordii filannoo kana irratti Abbaan Alangaa akka himannaa banu gaafatan.
Itti aansuu dhaanis baay’ina lakkoobsa uummata Masrii hatatattamaan guddataa adeemee gara miliyoona 100tti dhiyaataa dhufeef hidhi laga Abbayyaa guddichi dhiyeessii bishaanii kan fooyyessuu fi biyyattiin bishaan ishee irra hedduu kan irraa argattu laga Abbayyaa irraas dhiibbaa jiru kan salphisu ta’uu tuqee jira.
Itti aansuu dhaanis biyya koof heerri haaraan utuu ba'ee natti tola. Jireenya uummatichaa fooyyessuu akkasumas dargaggooraaf carraa hojii banuun baay'ee barbaachisaa dha. Biyyattii keessatti nageeyniif dimokraasiin akka diriiru nan yaala.
Itti aansuu dhaanis biyyoota Miseensota IGAD ta’aniin waggoota 15n darban kan galmeessame guddinni dinagdee hawaasa mara kan hin hirmaachisne ta’uu tuqanii gama hiyyummaa gad xiqqeessuunis Itiyoopiyaa fi Ugaandaa irraan kan hafe hagas gammachiisaa hin turre jedhan.
Itti aansuu dhaanis dhiibbaa Elniinyoon dhaqqabsiise mul’achuu jalqabeera. Dararaan uummata irra ga’us sadarkaa sodaachisaa irra ga’eera jedha.
Itti aansuu dhaanis hidhi sun biyyi tokkoo fi uummati ishee boonu jireenya isaa darbetti gadduu dhiisee waan hin danda’amne kan fakkaatu kan of harka galchuuf kan qabsaa’o mallattoo jijjiiramaa ti jedha.
Itti aansuu dhaanis himannaa himatamtootaa dhaggeeffachuuf abukaatoo waliin akka mari’atan akkasumas manni murtii turjumaana akka qopheessu Ebla 18tti beellama ka biroo kennee jira.
Itti aansuu dhaanis Itiyoophiyaan baatilee xiqqoo darban keessa waggoota hedduuf nagaa dhabame keessaa ba’uu dhaan nageenyi hangi tokko buufatee uummati ishees sadarkaa tokko ta’an irratti kan argaman ta’uu yaadachiisaniiru.
Itti aansuu dhaanis raabsii gargaarsa kanaa hordofuu dhaan raabsiin kun kan haqaa fi loogii irraa walaba ta’uu isaa mirkaneeffachuun barbaachisaa dha.
Itti aansuu dhaanis yeroo dhiyoo kutaa magaalaa Laaftoo ganda 01 keessaa manneen kuma 20 ol ta’an garee mana diigu kan mootummaan akka diigaman taasisamuu isaaf kana keessattis qabeenyaan barbadaa’uu lubbuun namaa baduu tuquu dhaan gadda itti dhaga’ame ibsee jira.
Itti aansuun sagalee sadarkaa lammtaa kan argate paartii Baaytonaa, sadaffaan paartii bilisummaa Tigraay 4ffaan paartii saalsaay wayyaanee fi shanaffaan paartii Assimbaa ta'uun ibsamee jira.
"Itti aantee ammoo Bettiin""Mootummaan Itophiyaan waan hojjateef itti gaafatmaa tahu male akka bulchiinsii pirezidaatnti Obaamaa rakkoo hamtuu tana dhaabu jabeessinee muddinee gaafanna. Torbaan kana keessaa ambaasaaddera Itoophiyaa US jirun wal argee nama hidhuu dhaabaa, rakkisuu dhaabaa,ijjeesu dhaabaa mirgaa ilmaan namaa ulfeessaa jedhee itti himaa,"""
Itti aante Raashiyaan bultii 11 duubatti Uraagaay waliin taphatti Sawudiilleen akkanuma bultii 11 duubatti Masrii waliin taphatti
Itti aantun isii Sandiin bara hedduu dhaaba oduu UPI fi gaazexeessituu Washington Post taatee hojjatte.
Itti aantuu isaa,Kamala Harris waliin Ammajii 20 Amerikaa bulchuuf kakatanii hujii jalqbuuf kurfoo jiran.
Itti-aantuu kantiibaan magaalaa Finfinnee aadde Adaanech Abeebee ogeeyyiin fayyaa raayyaa ittisaatiif deeggarsa ogummaa fayyaa gochuuf murteessuu isaanii galateeffatanii jiran.
Itti aantuu ministrittiin dhimma alaa US kan dhimmootii siyaasaa Wendy Sherman caamsaa 16 ennaa Ethiopiaa daawwatan yaada kennaniin demokraasiin biyyattii fuula duratti tarkaanfataa jira, filannoon dhufaa jiru kan walabaa, hawaa fi amansiisaa ta’e jennee abdanna jechuun gaaffii kaasisiee jira.
Itti aantuu muummittii barreessituun tokkummaa mootummootaa amiinaa Mohammad akka jedhanitti dhukkubi kun hiyyummaa,jirenyi wal qixa ta’uu dhabuu, koolu galtummaa fi walitti bu’iinsa irraan kan ka’e hammaata. Dhibee kana to’achuuf waggaatti doolaarri biliyoonni 13 akka barbaachisu illee tuqaniiru.
Itti Aantuun dubbi himtuu UNHCR ka dame Keeniyaa Rooz Ogoolaa mamii baqattootaa kanaaf deebisanii jiru. Lammilee Itiyoophiyaa deebi’uu fedhaniif baasiin geejjibaa akkasumas biyya gahanii haga of danda’anii dhaabbatanitti gargaarsi ni taasifamaaf jedhan.
Itti aantuun duula filannoo Biden Kate Bedingfield, ammoo Tiraampi ufuma mumullisuu Kenosha dhufe malee faayidaa dhufeef hin qabu jedhe.
Itti aantuun itti gaafatamtuu koree dubbii tana qorattee, fi miseensii koree jidduu galeessa paartii ummata Kibbaa bulchituu Dr Irgogee Tesfaayee ammoo
​Itti aantuun itti gaafatamtuu ministera haajaa alaa damee Afrikaa, Linda Giriin Fiilda ammoo,“isan bulchoota boriiti mitii isan bulchoota hardhaati.”
Itti aantuun kantiibaa magaalaa Finfinnee Aadde Adaanach Abeebee gama isaaniin tola ooltonni kanneen biroon akka sosochii kanatti hirmaataniif waamicha taasisanii jiran.
Itti-aantuun Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Lindaa Toomaas Griin, magaalaa Finfinnee keessatti ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, “Mootummaan Itiyoophiyaa, hiriirota Oromiyaa keessaa irratti meeshaa ajjeechaa yokaan qawwee rasaasa dhukaasutti fafyyadamuun dogoggora ta’ii isaa amanee fudhatee jira” jedhan. Kanaafis, gara fuul-duraatti rakkoon akkanaa akka hin uumamne haala itti poolisootaaf leenjiin kennamu irratti dubbachuu isaanii illee ibsanii jiran.
Itti aantuun prezidaantiin mootummaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa Aaddee Xayibaa Haasan har’a uummata bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz keessaa dheessuun magalaalaa Naqamtee fi nannoo ishee keessa buufatan daw’atanii jiru.
Itti Aantuu Pirezdaantii Ameerikaa, Kamaalaa Hariis
Itti-aantuu Prezidaantiin Kaamelaa Haarisii fi abbaan warraa isaanii – Daag Imoofis, har’a, kutaa Koloraadoo keessatti, eega kilinikii talaalii Koovid tokko daawwatanii booda, abboota qabeenyaa daldala xixiqqaa wajjiin walga’uudhaan, dhimma kana irratti mari’atanii jiran.
Itti aantuu prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Kamaalaa Haris gumii sana akka hubachiisanitti, bulchiinsi Baayiden sagantaa COVAXf waggaa kana bara 2022f kan ta’u doolaara biliyoona 4 gumaachuu isaaf, garuu gumaacha maallaqaa itti dabalaa ykn talaallii haaraa hin labsine jedhan.
Itti aanuun Biden,Kamala Haaris nama ganna 56ti bara hedduu siyaasaa Amerikaa keessa hojjatte. Senetera godina Kaalifoorniyaa.
​Itti aasnuu dhaanis maddi rakkoolee kanaa adda adda haa ta’u iyyuu malee waldaa fannoo diimaaf garuu lamaanuu dhimma gargaarsa dhala namaa ta’uu yaadachiisanii, hamma humni danda’e deggersi kan godhamu ta’uu ibsaniiru. Waldaan fannoo diimaa lammiiwwan hongee dhaan miidhaan irra ga’e gargaaruuf yaalii inni godhes galateeffataniiru. Prezidaantiin fannoo diimaa Itiyoopiyaa Dr. Ahmed Rajaa gama isaaniin yeroo ammaa nyaata madaalawaa itti dabalaa kanneen isaan barbaachisu harmoolii harma hoosisan, dubartoota ulfaa fi daa’imman umuriin waggaa shanii gadii miliyoona 1.7 keessaa waldaan kun kanneen kuma 107 ta’aniif ilaalcha addaa kennee hojjetaa jira.
Itti anaa dura ta’an KFO Obbo Mulaatuu Gammachuu Raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti nyaata kanneen lagatan saddeettamii tokko ta’u isaanii fi kanneen gara yaalaatti geessaman soddomii tokko ta’u ibsan. Maatiin akka naa ibsanti jedhu Obbo Mulaatuun Obbo Baqqalaa Garbaa dhukkubsatee jira.Maatiin isaa Dilbata kaleessaa daqiiqaa shaniif kan arguu danda’an yoo ta’u har’a garu yeroo dhaqan arguu hin dandeeye jedhu.
Itti dabalaniis hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un, yoo Ameerikaa dha’uuf murteessan waan injifachuu danda’anii? Jedhan.
Itti dabalaniis mariin kamisa har’aa, walii galtee Minsk kan walitti buiinsa Ykireen gama bahaa bakka Raashiyaan adda baatota Raashiyaaf baabsan kanneen naannoo Doonbaas keessa deggeraa turtees of keessaa qaba jedhan. Blinken, Ameerikaan walitti bu’iinsa sana furuuf yaalii diplomaasummaaf mala barbaaduu itti fuftee jirti jedhanii, Raashiyaan garuu mataa jabaachuu itti fuftejedhan.
Itti dabalanis, namnii 7 mootummaa Itiyophiyaaa jalaa miliquun qabsoo keenyatti makamuuf sosso’an qabatan malee hidha laga Abayyaa haleeluuf kan bobba’an miti jedhan.
Itti dabalanis ofii talaallii kana fudhachuuf akka hin jiraanne ibsanii, garuu immoo yeroo sirrii ta’etti fudhachuuf feda isaanii ta’uu ibsaniiru.
Itti dabalees sagantaan kun Kanaadaa, Ferensaay, Ispeen fi Swedinii irraa deggrsi maallaqaa guddaan waadaa seenameefii jira. Sagantaan kun erga hundeeffamee qabee doolaara biliyoona $9.6 walitti qabee jira. Biyyoonni hedduun tuullaa isaanii kan biyya ofii keessa jiru irraa sagantaa COVAXf kennuuf waadaa kan seenan yoo ta’u Jaappaan talaalii miliyoona 30 kennuuf waadaa seentee jirti. Sagantaan kun ijoollee biyyoota hiyeeyyii keessaa talaaluuf dhaabbata Bill fi Melinda Gatesn hundeeffame.
Itti dabalees Sudaan hidhattoota Faalisxiin kanneen dugdee Gaazaa keessaaf meeshaa waraanaa dhiyeessuu dhaan Iraaniif daandii taate jedhamee amanama.
Itti dabalees Televiiziyona biyyoolessaa irratti dhiyaachuun akka ibsanitti Eertraan biyyoota naannoo jiran kamuu caalaa nageenya Itiyoopiyaaf yaaddi jedhan.
Itti dabaluu dhaan abbootii qabeenyaa Itiyoophiyaa keessatti hojjetaa jiranii fi karoora hojjechuu qaban waliinis wal arganii mari’atu jedhanii kan eegan ta’uu qindeessitoonni beeksisaniiru.
Itti dabaluu dhaanis addunyaa dararaa kan jiru weerarri vaayiresii koronaa baqattoota mooraa Itiyoophiyaa keessa jiran kanneen kuma 700 ta’an yaaddeessee jira jechuu dhaan Simmenyish Yeqoyyee gabaasteetti.
Itti dabaluu dhaanis bulchiinsi Tramp biyyoonni Arabaa Israa’eliif beekkannaa akka kennan waan barbaaduuf Sudaan Israa’el waliin hariiroo diplomaasummaa akka tolfattu daandii saaquu danda’a. Bulchiinsichi walii galteewwan akkasii tokkummaa Emireetota Arabaa fi Baahireen waliin mijeessee jira.
Itti dabaluu dhaanis caasaalee misoomaa biyyattii deebisanii ijaaruuf bajati doolaara $Triliyoona tokko akka ramadamu, bajati waraanaaf oolu akka kana dura argamee hin beeknetti akka dabalamu manni maree bakka bu’ootaa akka raggaasisu kan gaafatan ta’uu illee ibsaniiru.
Itti dabaluu dhaanis dhimmi Hong Kong dhimma keessoo kan Chaayinaa akka ta’e dubbannee jirra. Kanaaf mootummaan alaa, dhaabi ykn namni dhuunfaa jidduu seenuuf midrga hin qabu jedhan.
Itti dabaluu dhaanis guutummaa biyyattii fi embaasilee isaa biyyoota adda addaa jiranitti alaabaan biyyattii gad siqee akka fannifamu paarlamaan murteessuuf kan jiru ta’uu ibsi kun yaadachiiseera.
Itti dabaluu dhaanis hidhamtoonni ibidda jalaa miliquuf yaalan lama rasaasaan ennaa ajjeefaman saddeet immoo madaa’aniiru jedhameera.
Itti dabaluu dhaanis hidhamtoonni ibidda jalaa miliquuf yaalan lama rasaasaan ennaa ajjeefaman saddeet immoo madaa’aniiru jedhameera. Kana ilaalchisee bal’inaan qophii keenya borii keessatti itti deebina.
Itti dabaluu dhaanis hidhati jara lamaanii odeeffannoo lammiiwwan Ameerikaa caasaalee isaanii keessa darbu balaaf saaxila jedhan.
Itti dabaluu dhaanis hoogganoonni waraanaa duraanii xalayaa isaanii keessatti muuxannoon horatan irraa barnoota argataniin rakkoo biyyoota hedduu tarkaanfii waraanaa qofaan hiikuun hin danda’amu jedhan.
Itti dabaluudhaanis, Masriin daangaa Liibiyaa kamaittiyyuu cehuuf hawwii akka hin qabnee fi kayyoon biyya isaanii nagaa fi tasgabiin akka Liibiyaa keessa jiraatu gargaaruu fi bitamtoonni waraanaa fi shororkeessonni akka Masrii hin seenne ittisuu qofa tahuu dubbatan – El Siisiin. Humnoonni mootummoota Liibiyaa wal-waraanan akka walii-galtee dhukaasa dhaabinsaa kabajanii fi marii walii-galtee siyaasaa uumu jalqabanis waamicha dhiheessaniifii jiran.
Itti dabaluu dhaanis paartilee hanga tokko biraa rakkoo nageenyaa walii galaa ilaalchisee gaaffii ka’eef, dhuguma rakkoolee kanaaf furmaati akka barbaachisu eeranii, rakkoolee nageenyaa kallattiin filannoo waliin wal qabatan hiikuuf garuu, qaamni tokko sadarkaa biyyoolessaas ta’e, sadarkaa naannoleetti caasessuuf karoorri jiraachuu aadde Birtukaan Miideksaa ibsaniiru.
Itti dabaluu dhaanis Pompeon nnaa ministeericha dhimma alaa duraanii Rex Tillerson bakka duwwaa hafe nan guuta jedhan.
Itti dabaluu dhaanis prezidaantiin ennaa wayyaawaa jiranitti hojii isaanii utuu adda hin kutin ni hojjetu. Foya’ina argames isinan beeksisa jedhan.
Itti dabaluu dhaanis Raashiyaan qajeelfama madaalawaa kan sadarkaa addunyaa dhabamsiistee sirna kanneen humna qaban biyyoota harka jala akka galfatan godhutti akka deebi’u feeti jedhan.
Itti dabaluu dhaanis rakkoo uumameef furmaata waaraa kennuuf ce’umsa nagaa fiduuf kan gargaaru angawoonni, mormitoonni, sabaa himaaleen, waldooleen siivilii fi walumaa gala qaammi dhimmi ilaallatu martinuu marii keessatti hirmaatu geggeessuu qofaa akka ta’e illee hubachiiseera.
Itti dabaluu dhaanis seneteroonni kun hidha humna ibsaa fi naannoo daangaa irratti Itiyoopiyaa waliin falmii jiru ilaalchisee yaada isaanii kennanii jiran jedha gabaasi Naba Mohiedeen.
Itti dabaluu dhaanis walii galtee sana hanga Amajjii 15 bara 2020tti kan xumuran ta’uu isaniif wal ga’ii lama kan Muddee 9 bara 2020 fi Amajii 13 bara 2020 Washington DC keessatti geggeessamu irratti argamuu dhaan adeemsa jiru gamaaggamuuf walii galaniiru.
Itti dabaluu dhaanis yakki hojjetameera jedhee yoo amane yeroo isa kamiinuu ajaja mana murtiin ala sakatta'uu, dhaabsisee sakatta'a geggeessuu danda'a jedhameera.
Itti dhiyeenyaan dorgomaa isaanii kan turan obbo Shifarraaw Shugguxee sagalee 58 ennaa argatan durumaanuu fedhii dorgomuu hin qaban jedhamaa kan ture Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el immoo sagalee 2 argatan.
Itti fufanis gareeleen shoroorkeessotaa maallaqa kennuun namoota waraananiif akka funaannatan ibsan. Gareelee kana dura dhaabachuuf mootummonni qabeenya qaban mara gargaaramuun carraa barnootaa fi ooguma adda addaa akka argatan gochuu qabu jedhan.
Itti fufanis naannoo Tigraayti dhiyoo kan jiran uummanni bulchiinsa naannoo Amaaraa akkuma hubatan hidhattonnihoggana naanoo sanaa biraa deggersa qaban kaleeessa filannoo Tigraay danquuf yaalan jechuu isaanii oduu gabaasaan VOA maqalee jiru gabaasee Jira
Itti-fufee immoo magaalaa Shaashemannee, mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa Adventitii keessatti barattoonni kaleessa galgala irraa jalqabanii mormii kaasuu isaaniitiin humnoonni Mootummaa barataa tokko haleelan, jedhu. Magaalaa Shaashemannee dhaa alatti kan argamu, mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa Harabaatee jedhamu irraas barattoonni hiriira mormii ba’uu isaaniittiin humnoonni Federaalaa barataa todkkotti dhukaasanii ajjeesan, jiraattonni. Naannawa magaalaa Ajjee, bakka Korbeettii jedhamu irraa kanneen dheengadda qabaman – qonnaan-bultoonni 11 achi buuteen isaanii hin beekamne. Humnoonni mootummaa uffata isaanii ganda irraa qabanitti fidanii gatan – ka jedhan jiraattonni naannoo, jiraattonni Ajjee irraa baqatanii gaaratti galanis haga ammaa hin deebine, jedhu.
Itti fufees US fi michoonni ishee garee xiqqaa ISIS kan Siiriyaa keessaa kan humnootiin keenya duruu barbadeessan dhabamsiisuuf cicha qabu jedha ibsichi. Karoora hegeree ilaalchisees michoota keenya waliin mari’achuu itti fufna jedha.
Itti fufuu dhaanis ambaasaadderittiin kun seenaan namoota kanaa rakkoo maatiwwan hidhamtoonni siyaasaa keessa jiran cimaa ta’e mul’isa. Maatiwwan isaanii jal’atan waliin yeroo dabarsuun irra ture hidhaa keessatti dabarsaa jiran jedhu.
Itti-fufuudhaanis ennaa dubbatan, filannoolee marsaa sadii biyyattii keessatti geggeessaman irratti hirmaannaan mormitootaa baay’ee gad-bu’uu isaa dubbatan. Waggoota kudha-shanan dabran keessatti, paarlaamaa biyyattii keessatti, hirmaannaan mormitootaa, dhibba irraa gara digdamii shanii irraa gara zero yokaan duwwaatti gad-bu’uu isaa illee dubbatan.
Itti-fufuudhaanis, gabaasaa sana keessatti kan baay’ee guddatee mul’atu – jedhu – qorataan mirga dhala-namaa, kan Amnesty International – Fessehaa Teklee “keessumaa, gabaasaa waggaa sana keessatti, dhalattoota Oromoo bulchiinsa naannoo Somaalee keessa jiraatan irratti kan raaw’atame – hariyatama guddaa fi qehee ofii irraa fonqolchuu dha. Akkuma yaadattan, Jigjigaa, Toogoo-wucaalee, Dagaaburii fi bakkawwan naannoo Somaalee keessa jiran ka biroo keessatti lammiwwan Oromoo garii ka dhalatanii guddatan ta’e iyyuu sababaa lammummaa isaaniitiif akka buqqa’an taasisamuu isaa gabaasee jira. Kana malees lammiwwan naannoo daangaa lameenii jiraatan humnoota nageenyaa, keessumaa, humna Somaalee “Liyyuu Hayil” jedhamuun qehee isaanii buqqisamuun isaa gabaasamee jira.”
Itti-fufuudhaanis, gama keenyaan akka amannutti – hariiroon biyyoota lamaan gidduu, waa’ee daangaa caala. Hariiroo kana gara boqonnaa haaraatti ceesisuuf murachuu keenya irra-deebinee ibsina. Kun akka tarkaanfii gaariitti ilaalamuu danda’a. Jila Ertiraa, kabajaa guddaadhaan simannee waliin mari’achuuf qophii dha – jedhanii jiran.
Itti fufuudhaanis haala gaddisiisaa taheen, lolli waggoota muraasa dura aangawoota siyaasaa, qondaalota waraanaa fi tikaa ol’aanoo TPLF/EPRDFiin karoorfamee Saba Oromoo fi Adda Bilisummaa Oromoo irratti geggeeffamaa ture daranuu jabaatee itti fufee jira jechuudhaan balaaleffate.
Itti fufuu dhaanis kana hojjechuuf paartiin biyya bulchu IHADEG gara fuula duraatti tarkaanfiiwwan fudhachuu qaba jedhe illee ibsu sun tarreessee jira.
Itti fufuu dhaanis mootummaan loogii fi ilaalcha siyaasaa tokko malee hidhamtoota siyaasaa fi yaada sammuu mara walaba gochuun murannoo dimokraasii fi walii galtee biyyoolessaaf qabu akka mirkaneessu gaafatee jira.
Itti-fufuudhaanis, “wanni gaddisiisaan, hawaasa Somaaliyaa keessatti malaammaltummaan hidda dheereffatee jira. Filannoon biyyattiis kana agarsiisa.” Jedhanii, deemsa paarlaamaa fi keessumaa --- waa’ee sagalee maallaqaan bituu irratti yaaddoon guddaan waan jiruuf, dhimma kanatti ilaalchi cimaan kennamee filannoon walabaa fi madaalawaan geggeessamuu akka qabu, dhiibbaa malaammaltummaa xiqqeessuuf akka hojjetamuu qabu hubachiisan.
Itti fufuun akka ibsanitti barcummi paarlaamaa IHADEG qofaan kan qabameef sababaa sirna filannoo geggeessameeni jedhan. Sirna sagalee caalmaa kan jedhu akkaataa hojii Itiyoopiyaan naannolee filannoon itti geggeessamu irraa filatamee kan paarlaamaa seenu paartii sagalee walakkaa irratti sagalee tokko ida’ee argate jedhan.
Itti fuudhaanis, “ammas adda addummaa jiru hiikuuf hidhamtoonni siyaasaa haa hiikaman. Waltajjiin hunda hirmaachise haa qopheessamu. Furmaanni isaa kana. Waltajjii qopheessanii waliin dubbachuu dha. Waraansa hambisnee waliin haa dubbannu,” jedhan.
Itti-fuudhaanis, humnoonni Itiyoophiyaa keessatti ilaalcha argachuu qaban akka ifatti mul’atan ka dubbatan – Dhimmoota Afrikaatti, Itti-aanaan Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets duraanii kun, “biyyattiin dimookiraasumaa ishee bal’isuu fi eegumsa mirga dhala-namaa fooyyessuun gara fuul-duraatti tarkaanfachuu qabdi” – jedhan.
Itti-fuudhaanis, “kan jireenya dhala-namaa maraaf baay’ee barbaachisaa dha” jedhan, akka dhalli namaa kabajaan jiraatu, maatii uummtee gargaarratu kanneen barbaachisan, mala ittiin jireenya hafuuraa geggeeffatanii fi qabeenyaa jireenyaaf ga’u gumaachuun barbaachisaa akka ta’e hubachiisan Pope Francis. Haasaan dheeraan isaan Tokkummaa Mootummootaatti dhageessisan sun, hamilee fi harka dhahinsa guddaadhaan simatame.
Itti-fuudhaanis, “wanna gochaa jiran kana akka dhaaban, waraansa akka dhaaban fi haala achitti deemaa jiru gara xumuraatti akka fidan, itti cichinee tarkaanfiilee barbaachisan hunda fudhachuu qabna, jedhan, Tokkummaa Mootummootaatti, Ambaasaaddarri Yunaayitid Isteetis haaraan kun.
Itti fuufanis namoonni gariin madaa irra ga'een yaalii dhabanii du'an kan jedhan akka jiran akkasumas immoo kanneen ni ajjeefaman jedhan jiru jedhanii yeroo ammaa qorannaan gaggeeffamaa waan jiruuf jecha gaafa xumuramee dhugaan jiru uummataaf ifa ta'a jedhan.
Itti fuufuunis kanneen waraana Sudaan waliin biftii isaanii wal hin fakkaanne looltonni biraas akka jiran ibsanii jiru.
Itti-fuuudhaanis, “Ummatni keenya, kan godina Gujiis ta’e Oromiyaa guutuu keessa jiru komii dhiyaachaa jiru xiyyeeffannoo ol’aanaadhaan hordofaa akka jirru hubatee obsaa fi tasgabbiidhaan akka nu eeggatuu dhaamsa keenya dabarsina” jedhe.
Itti gaafamtoota paartilee mormituu Oromoo hidhaan jiran; obboo Beqqelee Garbaa,ka manaa bahuu dhowwmame obboo Beqqelee Nagaa,hidhamuu itti gaafatamaa paartii Ginboot 7 Itoophiyaatti hidhaa jiru Obboo Andaargaachoo Tsiggee, hidhamuu gaazexeessitotaa fi walumattuu waan hedduu naannoo Oromiyaatii fi walumattuu Itoophiyaa keessa jirti jedhan hedduu barreesse Paarlaamaan kun.
Itti gaafamtootii mootummaa Galii Biyya Keesaa, akka daldaltootii paartii Badhaadhinaatii horii baasan gaafatan.
Itti gaafamtuun COHARD, Seenaa Jimjimooti. Nu ijoollee Oromootti qabsoo irratti walti dhufee dhaaba kana yayyabanne jette.
Itti-gaafatamaa Biiroo Komiyunikeeshinii Naannoo Oromiyaa - Obbo Admaasuu Daamxoo dubbisnee jira.
Itti gaafatamaa damee media hawaasummaa Social Media pirezidaanti Tiraampi,Dan Scavino ammoo yaada sun fuudhee “lammiin Amerikaa poropogaandaa dharaa dhaabii VOA ka mootummaan horiin gargaaru Chaayinaa afarsuu gibira baasuutti jira,” jedhee twwiter ufi irra keeyyate.”Kun Ulfinna dhabuu,” jedhe.
Itti gaafatamaa dhaaba gargaarsa addunyaaOpen Society Foundation,Joorji Sooroon walilleen ya maria’ate.
Itti-gaafatamaa dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa garuu, namotni Awwadaayitti ajjeesaman dhaloota Somaalee irraa 12 dhaloota Oromoo Jaarsoo irraa 6 ta’uu adda-baafannee jirra. Ittiin ka’insi isaa, bulchaa aangaa Gursum duraanii – Saalaa Mohammedii dabalee magaalaa Bombaas, ka bulchiinsa Somaalee keessatti qabamanii ajjeesamuu akka tahee fi hiriirri mormii sanaaf magaalaa Awwadaayitti Wixata dabre geggeessame gara wal-lolinsaatti jijjiiramuu akka tahe dubbatan. Namoota ajjeesaman sanaaf, mootummaan isaanii gadda itti dhaga’ame kan ibsuu tahuu fi namoota gara dhibba lamaa qabee ka qorannaa irratti geggeessaa jiru ta’uu dubbatanii jiran. Ajjeechaa achii fi bakkawwan birootti geggeessame irraa kan ka’e rifaatuu fi yaaddoo uumameen lammiwwan Oromoo manaa fi qehee ofii bulchiinsa Somaalee Itiyoophiyaa keessaa baqatanoo Oromiyaa seenaa jiranii haga kuma digdamaa ga’uu dubbatan. Jiraattota naannoos haasofsiisnee jirra.
Itti gaafatamaa fi abbaa dhaaba Wikileaks, Juliyaan Asaange yaqaban
Itti Gaafatamaa Fixiinsa Daarfuur Keessaa Nama Jadhamee Irratti Ragaan Dhiyaatee Ilaalmuu Jalqabee jira
Itti gaafatamaa garee Riphxee looltoota Beneshaanguul Gumuz Obbo Abdulwahab Mahdi deebii kennaiin mootummaa Itiyoophiyaa waraanaa kan jirru ta’uus qabeenya Uummata Itiyoophiyaa kan ta’e hidha laga Abbaayyaa haleeluuf yaaliin goone tokko hin jiru jedhan.
Itti gaafatamaa guddaa Hujii Hidhaa Abbayaa GERD ganama kana Finfinnnee keesatti rasaasaan ajjeefamuun gabaafame.
Itti gaafatamaa guddaa Kaatolikii addunyaa Pope Francisii, fi ka Angilikaan, Justin Welby akka bulchootii siyaasaa Suudan Kibbaa waan waliin qabaniif jedhanii nagaatti dahcha’an labsan.
Itti gaafatamaa Hawaasa Oromoo MN ka durii,Obboo Hassan Huseeniif Oromoon MN keesstti maqaa ufiitiin karaa argachuun gammachuu akka inni aadaa isaa dabalee guddifatu tolcha.
Itti gaafatamaa Hawaasa Oromoo MN,Obboo Hassan Huseeniif ammoo Oromoon MN keesstti maqaa ufiitiin karaa argachuun gammachuu akka inni aadaa isaa dabalee guddifatu tolcha.
Itti gaafatamaa humna ibsaa biyyoolessaa fi hoogganaan tajaajila ibsaa Oromiyaa obbo Getuu Geremuu illee rakkoo kana quba qabna, guyyoota muraasa keessatti furuuf yaalii goona jedhan.
Itti gaafatamaa KFO fi itti aanaan dura taa’aa Medrek Dr.Mararaa Guddina torbaan lamaa fi wayiin duratti isaa biyya alaatii galu Finfinneetti hidhanii ammallee Finfiannumati hidhaa jira.
Itti gaafatamaam Biiroo Bulchiisaa Nageenyaa magaalaa Naqamtee, Obbo Misgaanuu Waaqgaarii, gama isaaniitiin, “namoonni hagi xiqqoon nageenya magaalattii waan jeeqaniif hidhamanii jiru. Yakki isaan raaw’atan qulqulleeffamaa jira,” jedhan.
Itti Gaafatamaa Milishoota ISIS Paaris, Faransaayitti nama 124 Ficcisiisee ya ijeesan
Itti-gaafatamaan Aadaa fi Toorizimii fi Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa aanaa addaa Kontaa, Obbo Taakkelee Tasfuu ibsa kennaniin, kaleessa halkan akka lakkobsa Itiyoophiyaatti gara sa’atii kudhaniitti balaa dhaqqabe kanaan kanneen lubbuu dhaban miseesota maatiilee shanii tahuu isaanii fi kanneen keessaa 13 dubartoota kaan dhiirota tahuu dubbatanii jiran.
Itti gaafatamaan akaadaamii Saayinsii Itiyoopiyaa profeesor Maasreshaa Fexxenee har’a VOAf akka ibsanitti mudannoon EL NINO Itiyoopiyaa keessatti hongee dhaqqabsiisuun isaa kan beekame waggaa tokko dura.
Itti gaafatamaan amantii Kaatolikii Roomaa Pope Firaansisi ammoo kiristaana Vaatikaan naannoo St.Piiter duratti walti dhufee ergaa gammachuu dabarse
Itti gaafatamaan Balaa Ittisuufi Dursanii Akeekkachiisuu naannoo Gaambeellaa gama isaaniin namoota aanaalee 10 irraa buqqa’an gargaaruuf hojjetamaa jian, jdhan.
Itti-gaafatamaan Biiroo Aadaa fi Turiizimii Oromiyaa – Obbo Guutuu Wayyessaa akka jedhanitti, Giddu-galli Aadaa Oromoo kafa karee meetira kuma afurtama irratti kan ijaarame yoo tahu, birrii Itiyoophiyaa miliyoondha dhibba sadi’ii ol tu ijaarsa isaatti ba’e. Hayyoota, ogeeyyii adda addaa fi artistoota dabalee hojjetoota haga dhibba sadii ta’an tu Giddu-gala kN keessaa hojjechuuf deema, ka jedhan Hoogganichi Biiroo Aadaa Oromiyaa, kutaleen akka godaambaa fi kutaa qorannoo afaanii fi seenaa hojii jalqabuu isaanii dubbatanii jiran. Giddu-gala kana cinatti, Manni-barnootaa artii ijaaramuuf, Prezidaantii Oromiyaatiin dhagaan bu’uraa kaa’amuu isaa illee hubachiisanii jira.
Itti gaafatamaan Biiroo Dhimmoota Komiyunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa immoo “miseensa paartii tahuun nama hin hiisisu, namni yakkatti shakkamee to’atame akka qulqullaa’un amana,” jedhan.
Itti-gaafatamaan Biiroo Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa, Obbo Addisuu Argaggaa akka jedhanitti, Shawaa Kaabaa, aanaa Warra-Jaarsoo, magaalaa Gohaa-Tsiyoon keessattii fi aanaalee Oromiyaa hiririirrawwan gidduu kana itti geggeessaman ka biroo keessatti namoonni akkanaa qabamanii harka poolsii Oromiyaa jiran.
Itti gaafatamaan biiroo kanaa obbo Baayisaa Kumaa akka jedhanitti gaaffii uummataa deebisuuf mootummaanis mootummaan naannoo Oromiyaas hojjetaa jira jedhan.
"Itti gaafatamaan Biiroo Koominikeeshiinii Mootummaa Naannoo Amaaraa obboo Nigusuu Xilahun ammooOMN fi Jawaarii ""baga biyya teessanitti nagaan galtan"" jedhee faaydaa OMN ummataa bahee fi faaydaa jaalaltii Amaaraa fi Oromoo fiddellee dubbate."
Itti gaafatamaan biiroo odeeffannoo godinaa sunii obboo Kadri ammoo “walgahaniif Awaasaa jiraa oduu tana quba hin qabu,” jedha.
Itti gaafatamaan biiroo odeeffannoo mootummaa naannoo Oromiyaa obboo Addisuu Areggaa akkana jedhee kalee VOAtti hime. “Godina Baalee aanaa Raayitu gandoota lama keessattisa walti buhinsii uumame. Humnoonnii hidhatan achii [naannoo Somalaeeti] kahanii ummata irratti miidhaa dhaqqabsiisee.”
Itti gaafatamaan bulchiinsaa fi nageenya magaalaa Shaashamannee garuu himannaa kana haaluu dhaan hiriirri geggeessame hin jiru. Barattoonnis barnoota idilee itti fufaniiru jedhu.
Itti gaafatamaan bulchiinsa magaalaa Duukem obobo Jabaa Addunyaa ammoo nama 3,000 tahutti nagumaan hiriira bahee rakkoo himatee galee jedha.
Itti gaafatamaan bulchiinsa nageennaa ammoo namii ganna diqqaallee madaahuu isaa quba qabaatullee ganna isaanii hin mirkaneeffanne jedha.
Itti-gaafatamaan bulchiisaa fi nageenyaa aanichaa kaleessa ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “kanneen dhukaasa banan hidhatoota meeshaalee akka Matarayeessii fi Isnaayipperii qabatan” jechuun dubbatanii turan.
Itti gaafatamaan bulchiisaa fi nageenyaa naannoo Tigraay gama isaaniitiin dheengadda namoonni sochii hoogganoota shakkan eeruu kennaniin polisiin qabee eega qoratee booda gad lakkise jedhanii jiru.
Itti-gaafatamaan Bulchiisaa Nageenyaa fi Nageenyaa magaalaa Shaakkisoo, Obbo Culuqqee Dhukkaalee fi Itti-gaafatamaan Bulchiinsaa fi Nageenyaa aanaa Shaakkisoo, Obbo Taaddelee Usoo, ajjeesamuun dargaggoo Badhaadhaa Galchuu “mirkana” ta’uu amananii, garuu humnoota mootummaan bobbaase miri kan ajjeese, jedhan. “Namoota bakka ajjeechaa sanaa turan keessa dhuguma kan Awwaluu jedhamu ni jira. Inni achi jiraachuu malee ajjeechaa sanatti hirmaachuu wanna mirkaneessu harkaa hin qabnu.Dhimmi sun qoratamaa jira,” jedhan – Obbo Culuqqeen.
Itti gaafatamaan Buufata Fayyaa Aanaa Gullisoo Obbo Masarat Ayyalaa immoo, ‘buufati Fayyaa Sagee akka banamu mari’ataa jirra’ jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Aanichaa Obbo Naasir Taayyee garuu, ‘Buufati Fayyaa Sagee hin cufamne’ jedhan.
Itti gaafatamaan damee siyaasaa paartii badhaadhinaa kan naannoo Amaaraa Abrahaam Alleheeny akka jedhanitti uummanni Amaaraa lammummaa Itiyoopiyummaa isaaf amantaa cimaa kan qabu, eessa iyyuu deemee jireenya isaa mo’achuuf kan tattaafatu uummata gaarii fi biyya jaal’atu.
Itti gaafatamaan dhaaba Amerikaan biyya alaatiin gargaartuu USAID, Mark Green imaltuuf Itoophiyaa jira
Itti gaafatamaan Dhimma kominikeeshinii Itoophiyaa obbo Getaachoo Raddaa gama isaatin ,humnni waraana Itoophiya hidhatoota kana keessa gara 60 ajjeesuu isaa Asooshiyeetid Piresitti (Associated press) himanii, humni waraana Itoophiyaa gara daangaa Sudaan Kibbaa cehee jara kana qabuudha tattaaffii itti fufuu danda'as jedhan.
"Itti gaafatamaan dhimma kominikeeshinii Itoophiyaa obboo Getaachoo Raddaa garuu "" Han dubbii kakaase Eertiraadha, humnni keenyaa deebii kenuutu irra ture"" jedha. Obboo Getachoon dabalees “Mootumman Asmaaraa jiru, humna waraanaa keenyaratti hubaatii geechisuu erga yaalere booda, humni waraanaa Itoophiyaas tarkaanfii barbaachisu fudhachuusa gaafii fi deebii Heenook Samaagzabeer wajjin godhee irratti himeera."
Itti gaafatamaan dhimma maallaqaa Ugaandaa baatii kana gabaasa baasaniin baatii waxabajjii bara 2017-2018tti kan jiru liqiin mootummaa, doolaara biliyoona 9.1 gara biliyoona 11.1-tti ol guddateera jechuun akeekkachiisan.
Itti gaafatamaan dhimma nageenyaa biyya keessaa ka Keeniyaa Mr. Joseph Inkaayiserii namootni kun adda wal foyuu diduun gocha gaarii hojjetan jechuun dubbatan
Itti-gaafatamaan dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Somaalee, “humni hidhataan naannoo keenya keessaa bobba’ee, Oromiyaa keessatti haleellaa uummata irratti raaw’ate hin jiru. Kun qoratamee mirkanaawee jira” jedhu. Giti isaanii, gama Bulchiisa Naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa garuu, kanneen gara daangaa Oromiyaa seenaniiu uummata Oromoo irratti haleellaa haleelaa jiran qaamota sadii ta’uu dubbatanii, isaanis “humna “Liyyuu Poolisii” bulchiinsa naannoo Somaalee irraa bobba’u, milishaa naannoo Somaalee, kan ragaa waliin qabannaa harkaa qabnu, humna Ripuublikii Somaaliyaa irraa bobba’e” jedhu.
Itti-gaafatamaan dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Somaalee – Obbo Idiris Ismaa’el, “humni hidhataan naannoo keenya keessaa bobba’ee, Oromiyaa keessatti haleellaa uummata irratti raaw’ate hin jiru. Kun qoratamee mirkanaawee jira” jechuu isaanii, sagantaa keenya kaleessaa irratti gabaasuun keenya ni yaadatama. Humnoonni daangaa naannoo Somaaleetti cehanii uummata nagaa irratti haleellaa geggeessan, kannneen Oromiyaa irraa nutti bobba’an Adda Bilisummaa Oromoo fi ergamtoota Jawaar Mohammadi –jedhanii turan – Obbo Idiris. Dubbi-himaan Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Toleeraa Adabaa fi daarektarri OMN, Obbo Jawaar Mohammed garuu, lola sana keessaa harka qabaachuu ni haalan.
Itti gaafatamaan dhimmootii kominikeeshinii naannoo sanaa obbo Assemaaheny Asres VOAf akka ibsanitti yeroo ammaa naannoo sana keessa buqqaatota kuma 91tu argamu.kanneen kana deebisanii qubsiisuuf qarshii biliyoonaan laka’amutu barbaachisa jedhan.
Itti gaafatamaan dhimmootii Komunikeeshinii mootmmaa naannoo Oromoyaa Obbo Faqaadu Tasammaa Raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsantti Mootummaan Federaalaas ta'e kan Oromiyaa Mormiin gaggeeffame bulchiinsa gaarii dhaba irraa madde jedhee amanuus deemsa ture kessaatti kanneen yakka adda addaa rawwataniin to'annaa jala jiran walaba ba'u jechuu miti jedhan.
Itti gaafatamaan dhimootii kominikeeshinii mootummaa godina Sanaa, walitti bu’iinsa sanaan lubbuun namoota ja’aa darbuu ibsan. Dhimma kana irratti ibsa akka kennanii fi waajjirri nagaa fi nageenya naanoo Sanaa fi itti gaafatamtoonni bulchiinsa godina Guraagee bilbilamuufis deebii akka hin argatiin Yonaattaan Zebdwoos gabaaseera.
Itti gaafatamaan eegataa SABC hujii akkanaa hojjachuu hin dadandahuu jedhee irraa bu’e.Hujii gaazexeessitotaa keessa seenuun barbaachisaa mitii jedhee falmee jennaan isaayyuu dubbii itti jabeessan.
Itti gaafatamaan Ezema,Dr Birhaanuun mataa gara garaa irratti gaazexeessitootaa ibsa kenne.Waan mootummaan biyya bulchuutti jiru haga ammatti hojjatee fi rakkoolee jedhe irratti dubbate.
Itti gaafatamaan Federeeshinii Hawaasa Fannoo Dimaa fi Baatii Diimaa Addunyaa, Elhaaj Sii Maalaawii fi Zimbaabweetti bakka ongeedhaan caalaatti rukkutaman daawwatee deebi'e. Waan argee yeroo ibsu...
Itti gaafatamaan gaafatamaan sab quunnamtii hawaasa Oromoo MN Obbo Awwal Nagawoo mariin hawaasaalee kanaa kana duras jalqabee ture jedhu obbo Awwal.
Itti gaafatamaan garee transparency group jedhamuu Elise Dufief akka jedhanitti aarii tu gara qabsoo siyaasaatti jijjiirame.
Itti gaafatamaan Ginbot-7 ka durii obboo Andaargaachoo Tsiggeelleen warra waan kanaan himatanii ganna afuri hidhamee hardha bahe keessaa tokko.
Itti gaafatamaan guddaan Koree Olompikii Amerikaalleen murtiin tun waan tahuu male. Yoo dorgommii ispoortii irraa dhaaban kanatti Felipsi,barnoota nama amala akka isaa qabu,ka farsoo dhugee makiinaa oofu barsiisan barata. Felipsi ji’a jahaaf boqonnaa fudhadhee akka ani akka dansaa ufi beekuuf wa na barsiisuutti jiran jedhe Tiwiiterii isaa irratti erge.
Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa Antonio Guterres akka gabaasa AP baasetti Somaalee,biyya oolaan itti hammaate tanaaf gargaarsa doolara biliyona 900 gaafachuutti jira.
"Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa, Antooniyoo Guteres, ""balaan akkanaa waan tahuu hin qamnee ka miidhame akka fayyuu feenna ummataa fi motummaa Biritish waliin dhaabannaa,” jedha."
Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa durii,Koofii Anaan,hiyyummaa diqqeessuu fi mirga namaa guddisuuf hojjachaa bahe
Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa lolii naannoo Tigraay keessaa itit jiran nama rifachisaati jedhe.
Itti gaafatamaan hariiroo alaa kan koree qindeesituu dorgommii kanaa Obbo Iyyaayyuu Zannabaa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti hirmaatonni sagantaa kanaa weerara vaayrasii koronaaf akka hin saaxilamne gochuuf tarkaanfiin kun fudhatame jedhan.
Itti gaafatamaan IGAD ambaasaadder Mahboub Maalim, ergaa gammachuu muummee ministera Itoophiyaatii ergeen bulchiinsa qaroomaa, qalbii fi jabeenna qabuun hariyummaa Itoophiyaa fi Eeritaa jabeessuu,walii galtee Aljeris fudhachuun waan jajjabeessuu malan jedha.
Itti gaafatamaan Itti aanaa Nageenya Naannoo Mirkaneessuu Inspektar Ahmad Yaasin “Ajjeechaa kana kan raawwate Shaneefi Abbaa torbeedha” jedhan.
Itti gaafatamaan koree Noobeli Noorweey, THORBYOERN JAGLAND,warrii badhaafame du’aa fi jireenna jidduu dabree asi gahee jedha.
Itti gaafatamaan koree qindeessaa gargaara nama wal dhaba naannoo Oromiyaattii baqatee Dr.Aberraa Tolaa torbaan dabre keessa achi dhufee jara baqate sun laale.
Itti gaafatamaan koree tanaa paartii Demokriaati Jerrold Nadler pirezidaantii Tiramapii fi warra seeraan isa gargaarulleen koottaa waan isaniin himatan caqafadhaa jedhanii itti yaaman.
Itti gaafatamaan kun akka jedhanitti namni kami iyyuu ulaagaa jiru guuteera jedhee amana taanaan carraa isaa yaaluu dhaaf maallaqa homaa baasuun irra hin jiraatu jedhaniiru.
Itti gaafatamaan kun bulchoota mootummaan pirezidaanti Tiraampi barana hujiitti filate keessaa tokko.
Itti gaafatamaan kun ergaa afaan LaatiniinUrbi et Orbi,Roomaa fi Addunyaaf jettuun akka laftii waraana qabdu cuftii nagaa qabaattu labse.
Itti gaafatamaan kutaa lallabaa Mana Amantaa Ortodoksii, ka Godina Shawaa Lixaa dhimmicha quba qabaachuu himanii, qalbii tasgabbaa’een ilaaluu barbaachisa, jedhu.
Itti gaafatamaan Kutaa Yaala Fayyaa Hospitaala Rifaraala Yunivarsiitii Amboo Doktor Gonfaa Mootiis “ weerarichi osoo hubaatii ulfaataa hin geessisin dursanii of eeggachuun fala” jedhu.
Itti gaafatamaan nagaa biyya keessa Amerikaa paartii Rippaabilikaan, Maaykil Makkool perezidaanti Obaamaan nagaa Amerikaa eeguuf karoora haaraa qabaachuu malee jedha.
Itti gaafatamaan odeeffannoo mootummaa nannoo Oromiyaa obboo Addisuu Areggaa waraanii naannoo Somaaleetii dhufe lafa Oromiyaa jala jirtu dhufee nama loluu ya dhageennee nama miidhame gargar baafachuutti jirraa jedha.
Itti gaafatamaan paarlaamaan paartii mormituu Semujju Nganda parlaamaan kana cabsee seenee wa gaafate
Itti gaafatamaan paartii mormituu,muummeen minsitera Keenyaa ka durii Rahilaa Odiingaa filannoo adoo isiin hin dhumatin paartii biyya bulchitutti moo’e jedhanii labsan jedhee mana murtii walii galaa Keenyaatti himate.
Itti gaafatamaan paartii mormiuu Samaayaawii paartii Obbo Yeshiwas Asaffaa gama isaatiin yeroo dhaddachaa harraa irratti argamuu isaa ibsee, murtii kana akka hin eegne, sirumaa bilisa gadhiifama jedhee yaaduu isaa ibse, kuni diddaan uummataa akka itti fufu malee akka dhaabbatu waan godhuu miti jedha.
Itti gaafatamaan paarti seera gadaa obboo Raabalee Taaddessee akkana jedhee VOAtti hime.
"Itti gaafatamaan Pablisiitii Paartii Diimookiraatawaa oromoo kan boombii kana darbate ""ABO Shanee' dha jedhu.Dabballeen Waraana Bilisummaa Oromoo zoonii lixaa ammoo WBO'n kana hin godhu jedhan.Gama biraan, Waajjirri Kongirasii Federaalistii Oromoo Godina Wallagga Bahaa miseensotni paartichaa sadii hidhamuu beeksiseera."
Itti gaafatamaan poolisii aanaa Sanaa obbo Taganee Dhaabaa garuu himannaa kana haaluu dhaan naannoon keenya nagaa guutuu qaba, himannaa jedhame kanas quba hin qabu, hidhamuus qabeenyaan saamamuus odeeffannoon argadhe hin jiru jedhan.
Itti gaafatamaan Poolisii Godina Wallagga Bahaa, dhimma haleellaa jedhame kanaa qulqulleefadheen deebii kenna jedhaniyyuu, achii ennaa deddeebiin itti bilbilamu bilbila isaanii hin kaasan. Gama biraan, kan mootummaan “ABO Shanee” jedhee waamu, Waraana Bilisummaa Oromootti, Ajajaan damee Oromiyaa Lixaa, “siviilota irratti ajjeechaa raaw’atu,” jedhamee himannaa garee isaanii irratti deddeebi’ee dhihaatu, “nuti warra hihdatee nu lolu irraa kan hafe namoota hidhannoo hin qabne yokaan siivilii” gonkumaa hin ajjeesnu, jechuun torban dabre mormuun isaanii ni yaadatama.
Itti gaafatamaan poolisii magaalaa Shaambuu Inspekter Shibbiruu Namee namoonni hidhaatti guuraman kun sukkaara seeraan alaa utuu hin taane naannolee Oromiyaa Ka birootti ergamaa kan ture dura waan dhaabataniif to’ataman jedhu.
Itti gaafatamaan qajeelcha poolisii godina Dessee kaabaa komaander Habtaasmuu Siisaay VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsa yeroo gabaabaaf tureen jeequmsi ka’e, battala tasgabaa’e jedhanii lubbuun barattoota lamaa darbuu amanan. Mootummaan naannoo Oromiyaas gama isaan haleellaa barattoota irratti raawwatameen lubbuun barattoota keenyaa darbeera, kanneen badii dalagan irratti mootumman Federaalaa ka naannoo Amaaraa waliin hojjechuun murtiitti ni dhiyeessa jedhan.
Itti gaafatamaan qajeelfama humna bobbaasii kan raayyaa ittisa biyyaa Birgaadeer Jeneraal Tasfaayee Ayyaaleew dhaabbata oduu Itiyoophiyaaf akka ibsanti Obbo Sibhaat Naggaa lafa dhala namaaf rakkisaa ta'e fi dhokotanii turan keessaa qabaman.
Itti gaafatamaan qorannaa yakkaa fi murtii haqaa poolisii magaalaa Naqamtee - Inspeekter Maarqoos Waaqgaarii Komaand poostiin qabamuu, namni soda nageenya isaaniif jecha akka maqaan isaanii ifatti himamu hin feene tokko dubbatan.
Itti-gaafatamaan qorattoota gameeyyii dhaabbata kanaa—Doonaaraash Taakkuu, ibsa Raadiyoo Sgalee Ameerikaaf kennaniin, Itiyoophiyaa keessatti tajaajila interneetii argachuuf namni galii ji’a tokkotti argatu keessaa dhibba irraa harka didgama itti baasuu qaba – jehan.
Itti gaafatamaan quunnamtii uummataa kan semayawi paartii duraanii obbo Yoonaattan Tesfaayee har’a mana hidhaatii gad lakkisamuun dhaga’amee jira. Obbo Yoonaattan attamiin akka gad lakkifame akka tasaa waan ta’eef ibsuuf kan isa rakkisu ta’uu beeksise.
Itti gaafatamaan raawwatiinsa hojii naannoo Dr. Abrahaam Belaay, baniinsa marii sanaa irratti dubbachuun isaanii fuula Feesbookiii isanii irratti maxxansaniiru. Dr. Abrahaam torbanneen darban muudamanii erga hojii jalqabanii as uummataa fi qaama dhimmi ilaallatu waliin wal ta’iinsa gaafatan argataa jiraachuu ibsanii, kanaanis boonuutu natti dhaga’ama jedhan.
Itti-gaafatamaan sab-qoonnamtii waajirichaa Obbo Mikaa’el Mirutsi VOA akka ibsanitti, kan ulaalee shaniin gara naannichaatti seene hoomaan hawaannisaa amma baay’ee babal’ataa waan jiruuf jecha, hawaannisicha hari’uu fi keemikaala itti biifuudhaa ala oomishaalee ga’an sassaabuutti bobba’amee jira – jedhuun, Mulugeetaa Atsibahaa – Maqalee irraa gabaasee jira.
Itti-gaafatamaan sab-qunnamtii fi dhimma dargaggootaa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Addisuu Bullaallaa garuu, “ibsi kun fudhatama hin qabu. Mormiin proojektii Medrook kan har’a jalqabe miti. Mootummaan Federaalaas tahe ka naannoo otuma beekanii kontiraaticha Medrookiif. Amma immoo gowwoomsaaf ibsa baasan. Uummatichaaf tuffii isaan qaban agarsiisa,” jedhu.
Itti gaafatamaan sab quunnamtii ministrichaa Dr. Tegenee Raggaasaa VOAf akka ibsanitti uummati ragaa dogoggoraa sana simachuu dhiisee of eeggannoo barbaachisu gochuu dhaan qurxummii nyaachuu akka itti fufu beeksisaniiru jedhan jechuun Aster Misganaw Bahir Dar irraa gabaasteetti.
Itti gaafatamaan sab quunnamtii uummataa paartichaa obbo Amdoom G/sillaasee VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin paartiin IWEHT faallaa heeraa dhaabbachuu dhaan filannoo raawwachiisuuf mirga boordii filannoo qofaaf kenname cabsuu dhaan seeraan ala qaama filannoo raawwachiisu hundeesseera, seeras baaseera. Kanaaf filannoo faallaa seeraa ta’e kana irratti hin hirmaannu jedhan.
Itti gaafatamaan sab-quunnamtii, Waajira Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa Obbo Awwal Sulxaan, namootni gocha yakkaan shakkaman hedduun mana hidhaa naannoo Benishaangul Gumuz keessaa mirga wabiidhaan hiikamuu dubbatanii, warri hin hiikamne, yakka mirga wabii hin kennisiisneen waan shakkamaniif hafan jedhan.
Itti gaafatamaan Salfaa ollaa Chibok irraa Boko Haraam eeguu,Aboku Gaajii akkana jedhee VOAtti hime.“Adoo nu dhokannee eegannuu nutti dhufan.”
Itti gaafatamaan senetii paartii Demokiraati Chuck Schumer wannii Komee gussaniif akka hujiin biiroon isaa waan Raashiyaa fi Tiraampi gaafa filannoo pirezidaantummaa Amerikaa waliin qabaatan hin qoratamne tolchuuf jedhee miilota isaa waliin dallansuun duubate.
Itti gaafatamaan USAID kun bulchoota mootummaa Itoophiyaa,bulchoota Waldaa Afrikaalleen waan akka akkaa irratti mari’ata.
Itti gaafatamaan USAID kun rakkoo bona Itoophiyaa kana qofaa mitii ajandaa hedduu irratti qaba jedha gabaasii Finfinnee arganneetti.
Itti gaafatamaan waajiira DH.D.U.O Obbo solomoon Malkaamuu waa’ee walgahii gaggeeffame jedhame gaafatamanii bilbila cufanii jiru. Akksumas bulchaan magaalaa Sabbataa obbo Araarsaa Mardaasaa bilbila kan nu irratti cufan yoo ta’u itti gaafatamaan waajiira polisii anaa sabbataa Inspeekter Tamasgeen bilbila harkaa hin kaasan.
Itti gaafatamaan waajiira Komunikeeshinii bulchiinsa naannoo Beneshaangu Gumuz garu waa'ee halellaa jedhame kanaa hin beeku jedhe.
Itti gaafatamaan waajiira polisii aanaa Muneesaa inspeekter Tarreessaa Dheereessaa barattonni hangi tokko kaleessa jeequuf yaaluu isaanii ibsanii amma hunduu nagaa jedhan.Jiraattoota keessa shan karaa foddaa waajiira isaanii haala ture bilbila harka isaaniin waraabaa turan jechuun eega qabamanii booda gadhifamuu dubbatan. Lakkofsa barattoota hidhamanii kan hin ibsine aangawaan polisii kun hunduu gadhifamanii kudhan qoftii dhimmi isaanii seeraan qoratamaa jira jedhu.Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariam Dassaaleny Oromiyaa keessatti dogoggorri hojjatamuu kan amanan ta’us kan dubbataa jiranii fi kan amma qabatamaan ta’a jiru faallaa waan ta’eef kan dubbatan sun soba jedhu barattonni.
Itti gaafatamaan Waajiira poolisii magaalaa Bishooftuu waa’ee hidhaa fi ajjeechaa gaggeeffame jedhame kanaa gaafatamee magaalatti keessa hin jiru, hin beekus jedhan.Bulchiinsa magaalaa dhaqqabuuf yaaliin goonees hin milkoofne.
Itti-gaafatamaan waajira bulchiinsaa nageenyaa godinaa Walloo Kibbaa – Obbo Qoyyaachew Ayyaalew, walitti-bu’insa dhiheenya kana, bulchiinsa naannoo Amaaraa, bulchiinsa Hawaasa Oromoo fi godinaa Shawaa Kaabaa keessatti lubbuu namaa galaafate balaaleffachuudhaan, walitti-bu’insi kun gara godinaa isaaniitti akka hin dabarre ittisuuf jecha, hojii cimaa kan hojjetaa jiran tahuu dubbatu.
Itti-gaafatamaan waajira dhimmoota Koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa, Obbo Getaachoo Baalchaa gama isaaniitiin, “Obbo Abdii Raggaasaa eessa akka jiran ni beekama. To’annaa Koomishinii Poolisii Oromiyaa jala,” jedhan.
Itti-gaafatamaan waajira Itti-aanaa Ajajaa Humnoota waraanaa ka ta tahan – Koleneel Tesfaayee Ayyaaleew, waahila keenya – Tsihoon Girmaa waliin gaaffii fi deebii taasisaniin, walitti-bu’unsi sun ka geggeessame uummatoota gam-lameenii gidduutti akka hin ta’iinitti dubbatan.
- Itti-gaafatamaan waajira Paartii ODP – Obbo Alamuu Simee taayitaa irraa haa kaasaman, gaaffiilee jedhan qabachuun hiriira bahanii turan.
Itti gaafatamaan waajirichaa Obbo Nagaraa Fayisaa “Saamudni qorannoo namoota bakka itti adda baasanii tursiisan irraa fuudhatamee gara Wiirtuu Qorannoo Vaayirasii Koronaa Naqamtee jiruutti ergamee, ba’ii qorannichaa eegaa jirra”jedhan.
Itti gaafatamaan waajirichaa Obbo Tasammaa Mul’ataa, “magaalaa Naqamtee ganda Calalaqii jedhamutti miseensi Poolisii idilee tokkoofi humni addaa tokko hojiidhaaf bahanii, dhukaasa qaamota hin beekamnerraa itti banameen ajjeefaman,” jedhan.
Itti gaafatamaan waajjira adeemsa hojii naga eegsisuu magaalaa Dodolaa saajin Hajii VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsi sun kan ka’e dargaggoonni Oromoo deggersa Jawar Mohammediif qaban ibsatanii deebi’aa utuu jiranii ijoollee Amaaraa fi Oromoo gidduutti sababaa hin beekaminiin walitti bu’iinsa uumameen ta’uu ibsaniiru.
Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Aanaa Darraa garuu “namni ajjeefame jedhame nu biratti hi hidhamne, hin ajjeefamnellee” jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaafi Nageenyaa Aanaa Horroo Bulluq immoo, “ajjeefamuu namootaa ilaalchisee namni nutti iyyate hin jiru” jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa magaalaa Amboo, namootni kan hidhaman sababaa yakkatti shakkamaniif akka tahe dubbatan. Gabaasaa guutuu caqasaa
Itti gaafatamaan waajjira Bulchiinsaafi Nageenyaa magaalaa Naqamtee gama isaaniin namni bakka dhukaasni itti baname ture tokkos dhawamee madaa’ee jira, jedhanii, namichi qorannaadhaaf akka hidhamu taasifamuu dubbatan.
Itti gaafatamaan waajjira bulchiinsa magaalattii illee isuma kana mirkaneessan. Haala magaalattii keessatti mul’ataa jiru itti aanaa itti gaafatamaan waajjira nageenyaa fi bulchiinsaa godina Qellem wallaggaa obbo Tsegaye Waaqjiraa ennaa ibsan illee poolisiin Oromiyaa nageenya naannoo keenyaa eegsisuuf ga’aa dha jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Carraa Hojii Uumuu magaalaa Naqamtee erga gara waajjirichaa dhaqanii guyyoota muraasa tahu himanii komii dhiyaaterratti deebii kennaniiru.
Itti gaafatamaan waajjira DEHIDIN fi miseensi koree hoji raawwachiistuu obbo Moges Baalchaa torbee VOAf ibsa kennaniin tarkaanfii fudhachuuf hanga rakkoon uumamutti eeguun akka nama irra hin jiraannee fi dogoggora darbe irraa barnoonni argamuu ibsaniiru jedha Eskinder Frew Finfinnee irraa.
Itti gaafatamaan Waajjira Dhimmoota Komunikeeshinii bulchiisa magaalichaa dhibeen gifiraa akka ka’e dubbatanii, “Namni dhibee kanaan du’e daa’ma tokko qofa” Jedhu. Buqqaatota kana deebisanii dhaabuuf qaama dhimmi ilaallatu waliin akka hojjetaa jiranillee dubbatu.
Itti gaafatamaan waajjira dhimmootii kominikeeshinii mootummaa naannoo Benishaangul Gumuz obbo Mellesee Beyyeenee, haleellaa sana humnootii farra nageenyaa fi shiftootatu raawwate jedhan jechuu dhaan Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa.
Itti gaafatamaan Waajjira Eegumsa Fayyaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa, 'odeeffannoo guutuufi wal qixa tahe bakka mara qaqqabsiisuuf garee hundeessinee hojjataa jirra' jedhan.
Itti gaafatamaan waajjira gumii kanaa ministerri ittisaa Siraaj Fageessaa rakkoo nageenyaa naannolee hanga tokko keessatti mul’ataa jiruuf furmaata waarinsaa kennuuf caasaaleen naannoo fi kan Federaalaa akkasumas kan sadarkaa adda addaa waliin hojjechuun barbaachisaa dha jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Hooggansa Sodaa Balaa Benishaangul Gumuz garuu, gargaarsi midhaan nyaataa gandoota aanaa Baloo Jagamfoyii lama irraan kanneen hafan kaaniif yeroo lama raabsamee jira, jedhu. Sanyii qonnaan-bultootni facaafatan kennuurratti harkifannaan jira jedhanii, “sanyii Boobee kennuuf jirra” jedhu.Uummatni nagaa isaa haa eeggatuu; yeroo rakkoon isa quunnamu ammoo qaama nagaa eegsisutti haa himatu, jedhanii jiru – aangawaan kun.
Itti gaafatamaan waajjira Hooggansa Sodaa Balaa Godina Wallagga Bahaa koree dhimma kana qulqulleeffatu hundeessinee garasitti ergaa jirra jedhu. Hoogganaan Biiroo Nageenyaa Naannoo Benishaangul Gumuz immoo namoota yakka hojjatanii uummata keessa dhokatan har’a irraa eegallee hidhaa jirra jedhu.
Itti gaafatamaan Waajjira Immigreeshinii Taanzaaniyaa ka Damee Iringaa obbo Hop Kawaawaa ‘yoo to’annoo jela lammilee Itiyoophiyaa kana oolchinu isaan keessaa namni 12 of wallaanii hospitaalatti akka yaalaman dubbatan.’
Itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii Godiina Gujii aanaa Galaanaa obbo Gabayyoo Yaadataa/ shiftoonni naannoo sana dahatanii jirantu guyyoota lamaan darbe siiviloota irraan haleellaa geessise jedhan.
Itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii Itiyoopiyaa Dr. Nagarii kana dura gaaffii fi deebii VOA waliin geggeessan irratti
​Itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa Itiyoopiyaa obbo Geetaachoo Reddaa minister deettaa ministrii dhimma alaa Ambasadder Taayyee Isqesillaasee fi kanneen biroon mootummaa Itiyoopiyaa bakka bu’anii argamuun isaanii tuqameera.
Itti gaafatamaan Waajjira Komunikeeshinii mootummaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa obbo Lalisaa Baqqalaa dhimmicharratti ibsa kennuuf eega tole jedhanii booda bilbilli isaanii naaf seenuu dide – jedha – gabaasaan keenya Naakoor Malkaa Naqamtee irraa. Guutummaa gabaasaa isaa caqasaa.
Itti gaafatamaan Waajjira Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Mallasaa Bayyana, “Benishaangul Gumuz biyya ollaa sanaa Sudaan wajjin waan wal daangessuuf sochii namootaa, ulaaleen walitti-ceesisan ugguramanii jiru,” jedhan. Waajjirri Pirees Sekireetariyaatii Naannoo Gaambeellaas gama biraan dhimma baqattoota naannicha keessa jiranii mootummaan akka mari’atu dubbatee jira.
Itti gaafatamaan Waajjira Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Mallasa Bayyanaa, “qaamni hidhatee socho’u kamuu ammallee carraa harka kennachuu qaba” jedhu.
Itti gaafatamaan Waajjira Komunikeeshinii Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Mallasaa Bayyana, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “Qaamotni haleellaa kana raawwatan, miseensota Sochii Diimookiraatawaa Uummatoota Gumuz, kan HIWEHAT irraa ergama badii fudhatani” jedhaniiru.
Itti gaafatamaan waajjira misooma magaalaa naannoo Hararii obbo Abdulhakiim AbdulMaliik VOAf akka ibsanitti balaa ibiddaa akka tasaa dhaqqabeen suuqilee manca’an 326 haaraa ijaaramuu beeksisan.
Itti gaafatamaan waajjira muummicha ministeeraa obbo Fitsuum Araggaa ergaa twitter maxxansaniin akka ibsanitti haleellaa boombii kanaan kanneen lubbuun isaanii darbe dargaggoo Yoseef Ayyaaleew fi dargaggoo Gusaa Gaaddisaa jedhamu.
Itti gaafatamaan waajjira nagaa fi nageenya naannoo obbo Alamaayyoo Baawudii humnootii nagaa eegisasn irratti kanneen tarkaanfii humnaa fudhachuu yaalan dargaggoonni sadii rasaasa dhukaafameen du’uu isaanii VOAf ibsaniiru
Itti gaafatamaan Waajjira Nageenyaafi Bulchiinsaa Godina Qellam Wallaggaa gama isaaniitiin, “Amaanu’eel osoo haleellaa raawwatee baqachuuf yaaluu ti kan ajjeefame malee Addababayii irratti hin ajjeefamne,” jechuun haalan.
Itti Gaafatamaan Waajjira Nageenyaa godinaa Wallagga Lixaa gama isaaniin “gochaan kun gochaa namni dhuunfaa naamusa dhablummaan raawwate,” jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Nageenyaa Godinaa Wallagga Lixaa immoo, waa’ee ajjeechaa jedhame kanaa akka qorannoo gochaa jiran dubbatanii, naannoo ajjeechaan sun itti raaw’atametti, gaafuma sana hidhattoonni isaan “ABO Shanee” ittiin jedhan lama qabaman, jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Dabballeen Waraana Bilisummaa Oromoo, ka zoonii Lixaa gama isaaniitiin, “Namoota sana kan ajjjeese waraana Mootummaa ti. waraanni bilisummaa Oromoo mootummaan qabames hin jiru,
Itti gaafatamaan waajjira Nageenyaa Godina Wallaggaa Lixaa gama isaaniin yoo qaamaan tahe malee bilbilaan komii kamirrattuu deebii kennuuf eyyemamaa akkan taane dubbatan.
Itti Gaafatamaan waajjira Paartii Badhaadhinaa Naannoo Oromiyaa Obbo Fiqaaduu Tasammaa duula na filadhaa dhaabbatichaa har'a magaalaa Ambootti geggeessame irratti haasawa dhageesssaniin, “Gama beekumsaafi teekinooloojii, diinagdeefi sirna ijaaruun ni hojjanna” jechuun karoora paartichaa ibsan.
Itti Gaafatamaan Waajjira Paartii Kongirasii Federaalawa Oromoo yokaa KFO, Obbo Xirunaa Gamtaas, “ Paartiiin biyya bulchu Badhaadhinni filannoo kana irratti qofaa isaa dorgomuun rakkoo jiru hammeessuurra faayidaa qabaata jennee hin amannu,” jedhan.
Itti gaafatamaan waajjira polisii magalaa Ambo komaandar Daggafaa Raggasaa akka jedhanti hirirri mormii kun akka dhabbatuuf gaafanne didnaan tarkanfii fudhanne jedhan.
Itti gaafatamaan Waajjira Poolisii Godina Shawaa Kaabaa Komaandar Taarikuu Dirbabaa, Poolisii mana namaa gubus tahe, nama nagaa ajjeesu hin qabnu, kun shira Shaneeti” jedhan.
Itti gaafatamaan waajjira poolisii magaalaa Mandii Inspeekter Aabbosee Faasil immoo immoo hiriirri geggeessames namni miidhames hin jiru magaalattiin nagaa dha jedha. Akkuma duraanii uummati jireenya isaa guyyuu geggeeffataa jira jechuu dhaan himannaa jiraattotaa kana haalanii jiran.
Itti gaafatamaan waajjira poolisii magaalaa Mandii Inspeekter Sandaabaa Fufaa garuu ayyaanni kun nagaa dhaan xumurame. Uummatis ba’ee ayyaaneffatee gale jedhan. Reebichi hidhaan raawwatame hin jiru. Mormii kan jedhames ijoollee mana barnootaa sadarkaa duraa kanneen 15-20 ta’antu daandii irraa wacaa ture. Isaanis namni itti bu’e hin jiru. Nagaan manatti galaniiru jechuu dhaan komee jiraattonni dhiyeessan kana haalaniiru.
Itti gaafatamaan waajjira preesii kan muummee ministera Itoophiyaa obboo Nigusuu Xilahun tana irratti gaazexxesotaaf Chaayinaa keessatti ibsa kennaniin hogganoonni biyyoota lameenii dhimmi irratti qiyyaafatan Afuur ta’u ibsan.
Itti gaafatamaan waajjirichaa obbo Mesaay Maaruu VOAf akka ibsanitti naannoo Oromiyaa Walllaggaa fi Beenishaangl keessaa sababaa nageenyaaf jecha qe’ee irraa kan godhaanan dhalattoonni Amaaraa 827 qabeenyaa fi mana dhiisanii guyyoottan sadan darban Walloo kibbaa seenan jedhan.
Itti gaafatamaan wajjirachaa Salamoon Taaddasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka himanitti, meeshaaleen tohalaa jala oolan Shuguxii 148, Rasaasa Kilaashii 3, 844 fi Qawwee kilaashi 3.
Itti gaafatamaan waraana Suudan Lieutenant General Abdel-Fattah al-Burhan, achi dhaqee waraana isaanii naannoo sun eeganiin wal haasahe.
Itti gaafatamaan zoonii wallii kibbaa komaander lammaa Tesfaayee galgala kana VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsi sun kan uumame aanaa Maqdallaa naannoo koreb keessatti naannoo sa’aatii sagalee ture. Jedha Mesfin arage desse irraa
Itti gaafatamaaOromia Media Network (OMN),Jawaar Mohaadii fi itti gaafatamaa Ginbot-7,Dr., Birhaanuu Neggaa biyya nagaa dhowwan jedhanii himatanii amma ya dhiisaniif jedhan.
Itti gaafatamaa paartii mormituu, labor party,Jeremy Corbyn,Tiraampiin walii hin galuu nagaallee wal hin fuune.
Itti gaafatamaa Paartii naannoo Oromiyaa bulchu kan dhaabbata Dimokraasummaa uummata Oromoo obbo Dhaabaa Dabalee angawaa gameessa naannoo Oromiyaa keessaa tokko.
Itti gaafatamaa waajiira nagaa fi nageenya bulchiinsa naannoo Amaaraa kan turan Jeneraal Asaaminew baatilee dhiyeenya kanaa keessa mufannaa mootummaa Federaalaa irratti qaban hammeessaa fi jeechoota jajjaboo dubbataa turan.
Itti Gaafatamaa Waajiira Nageenyaa: Magaalaa Naqamtee Keessatti Waaltaan Ajajaa Waraanaa Irratti Bombiin Darbatameera
Itti-gaafatamaa Waajira Poolisii Magaalaa Mandii – Inspector Sandaabaa Fufaatattis bilbillee ennaa deebii kennan, uummata faarfataa magaalaa Mandii keessa deeme arguu isaanii dubbatanii, “garuu, humni mootummaa reebicha irratti raaw’ate” ka jedhame, oduu dharaa ti. Waan martinuu haala nagaatiin geggeessamaa ture. Geggeessota Waldicha Koonferensiin itti geggeessamee irraa adda-baachuu dandeessu” jedhan.
Itti gaafatamaa waajjira nageenya biyyoolessaa kan ta’an ministrichi torban kana akka beeksisanitti daandileen gurguddoon balaaf saaxilaman to’annaa humnootii naga eegumsaa Federaalaa fi naannoo jala akka seenan taasisameera.
Itti gaafatamaa waraana mootummaa Siyaad Barree ka durii tokko ilmaan namaatti taphate jedhanii US keessatti himachuutti jiran
Itti gaafatama isaanii irraa akka kaafaman kan ibsame balleessaan angawoota lamaanii bulchiinsa gaarii waliin wal qabachuu isaa gabaasa sana irratti hin tuqamne. Sochii mormii naannoo sana keessatti geggeessame ilaalchisees dirqamni isaan hin ba’in hafanis mul’inatti hin ibsamne.
“Itti gaafatama kennaniif cabse,horii ummataa balleesse kkf waan dhugaa irraa fagaate” jedhe,Guy Reschenthaler miseensi mana marii Amerikaa godina Pensilveniyaa.
Itti gaafataman amantii Kaatolikii Roomaa,Pope Francishawaasii wal dhabee garaan garagar bahe,guyyaa kana walti araaramu melee jedhe nama kuma hedduu Vaatikaan naannoo St.Piiteritit walti dhufetti hime.
Itti gaafatama senetii paartii Demokiraati kun akka minsitirii haajaa alaa Amerikaa qorataa addaa waan Raashiyaa fi Tiraampi faatii gaafa filannoo pirezidaantummaa waliin qabaatan qoratu gaafate.
Itti Gaafatama Waraana Amerikaa Hajaa Afrikaa Jen. Stephen Townsend fi Muummeen Ministera Itoophiyaa, Abiy Ahmed Finfinneeti Wal Mari’atan
Itti gaafatamii guddaan nagaa naannoo Oromiyaa akka Dr.Awol jedhutti harka mootummaa Oromiyaa jiraa yoo dadhabe mootummaa Federaalaatti iyyachuu male.Taatullee adoo namii du’uu callisuu hin qabu.
“Itti gaafatamii pirezidaantii mana murtii guddoon; abbaa seeraa tahuu,hujii bulchiinsaati,hujii diplpmaasiiti, warra seera baasuun,itti gaafatamtoota mootummaatii fi warra dubbiin laaltuun waliin hojjachuu.Muuxannoo qabu walti qabadhee hojjadha.Eeyee hin dandahaa hin hojjadhaa.”
Itti gaafatamii pirezidaantiin Afrikaa Kibbaa Jaakoob Zuumaa ANC keessaa qabu barana dhumata.Akka itti gaafatamaan olaanaa paartii ANC Gwende Mantashe jedhetti adoo barii pirezidantumaa Zuumaa bara 2019 keessa hin dhumatinii nama kana moggaatti baasanii hujii tana irraa fuudhan.
Itti gaafatamni guddaan Dhaabbata Dimokraatawaa Uummata Oromootti kenname kun kan uummati keenya yeroo dheeraaf gaafataa ture kan jedhan prezidaant Lammaan, bu’aa qabsoo uummata Oromootu dhaaba keenya asiin ga’ee, sabaa fi sab lammoonnis dhaabbati dimokraatawaa uummata Oromoo biyyattii hoogganuu danda’a jedhee itti amnuu dhaan itti gaafatama kana nutti kennuu isaaf ni galatoomsanna jedhan prezidaant Lammaa Magarsaa OBNf ibsa kennaniin.
"​Itti gaafatamtoonni waajiira poolisii ka duraan achi turaniis ta’e kan haaraa muudaman waa’ee du’a barataa kanaa waan beeknu hin qabnu jedhu.Itti aanaa bulchaan magaalaa Gooroo Soolee Obbo Diroo Siiqaa, ""walakkeessa halkanii booda yeroo lama dhukaasa dhageenyee eega turree booda yeroo lafti bari’u barataa Mootummaa Fayyeeraa ajjefamuu dhageenye. Sana booda deemnee lafa kufetti argine,"" jedhii, eenyu akka ajjeese garuu akka hin beekne dubbatu."
Itti Gaafatamtootatu Humna Waraanaa Nutti Waama
Itti gaafatamtoota warshaa kanaatii fi mootummaa federaalaallee keessaa waan biyyitii himattu kanaaf deebii warraa ammatti hin arganne.
Itti gaafatamtootii ABO marii Asmaraatti muummee ministera Itoophiyaa, Dr., Abiy Ahmediin wal mari’ataniin duubatti tana jedhan.
Itti gaafatamtootii dhaaba mootummaa hin tahini(NGO) Good Deeds Charity ka Keenyaa waajjira qabuulleen warra nama baqate kana dhaqee laale keessaa tokko.
Itti gaafatamtootii Ihadeg ka duriilleen akkuma durii hujuma hujii irra jiran. Dr. ,Abiy, itti gaafatamaan Ihadeg amma itti gaafamtaa Biltsiginnaa tahee hojjata.
"Itti gaafatamtootii kilabii tana Itoophiyaa dhufan saamisii FC Bayren ka maqaa fo lakkoofsa “Sahle-Work 1"" irratti barreessanii badhaasan."
Itti gaafatamtootii Kongireesii Federaalistii Oromoo(KFO)hedduutti hidhaa jiraa akka Melkeskachoon jedhutti barreessaan Liigii KFO,Obbo Destaa Dinqaatii fi itti aanaan isaa, Obboo Gurmeessaa Ayyaanoo hidhaa jiranii obboo Destaa bori, Ammajii 23,2016 mana murtii fidan.
Itti gaafatamtootii Kongireesii Federaalsiti Oromo(KFO)hardha mana murtii federaala Araadaa fidan;obboo Beqqelee Garbaa,itti aanaa dura taa’aa KFO, obboo Dejenee Xaafaa itti aanaa barreessaa paartii tanaatii fi obboo Destaa Dinqaa, itti gaafatamaa Liigii Dargaggoo KFO fa.
Itti gaafatamtootii mootummaa akka paartii Badhaadhinaa ittin filan giddiin horii nama baasuutti jiran
Itti gaafatamtootii paartii siyaasaa Oromoo, obboo Beqqelee Garbaa faatii fi miilotii isaanii mana hidhaa Qilixoo,Itoophiyaa jiran akka ummatii, Oromoota hiriira mormii irrattii fi dubbii suniin wal qabatteen lubbuu dhaban qaabachuu fi maatii isaaniillee jajjabeessuuf gaddaa guyyaa sadii labsan.
Itti gaafatamtootii tun paartii Rippaabilikaanii fi Demokiraati ka durii barreeffama maqaa isaaniillee iratti barreessanii gaazexaa irratti baasan.Filannoo jijjiiruuf humna waranaa itti fayyadamuuf deemuun biyya afaan balaa buusa jedhan.
Itti gaafatamtootni waajjira Hooggansa sodaa balaa Aanaa fi godinichaa deggersichi kan addaan cite ji’a sadiif osoon taane, ji’a lamaaf dhaabbate erga jedhan booda hooggansa ole aanutti dhimmicha beeksisanii deebii eeggataa jiraachuu himan.
Itti-gaafatamtuun Biiroo Aadaa fi Tuuriizimii Oromiyaa, Aadde Loomii Badhoo akka jedhanitti, sirni Irreechaa sirna aadaa dur irraa qabee Oromoon nagaadhaan ayyaaneffataa ture waan taheef akkuma sirna durii sanatti akka geggeeffamu, dhimmoonni siyaasaa akka achitti hin dhihaanne, barruulee fi dhaadannooleen sana calaqqisan akka achitti hin facaasamne, qaamni mootummaa hidhates akka achitti hin argamne walii-galamuu dubbatu.Garuu, nageenya uummata ayyaaneffanaaf yaa’uu eeguuf jecha humni poolisii Oromiyaa, humni naga-eegumsaa Shawaa Bahaa fi Magaalaa Bishooftuu abboota Gadaa wajjiin walii-galuudhaan akka fageenyatti sakattaa geggeessuu fi fageenyatti eegu abboota Gadaa waliin mari’ataa jirra, jedhan – Aadde Loomiin. “Kaayyoo biraa yokaan uummata gara jeeqamaatti geessuuf yoo tahe malee humna hidhate Malkaa Irreessaatti bobbaasuun waan barbaachisus, waan fudhatama qabu miti” kan jedhan – Abbaan Gadaa Maccaa – Obbo Taakkalaa Dhinsaa, akkuma Aadde Loomiin jedhan, akka humni hidhate naannoo sanatti hin argamnee fi deemsi jiru Foolleen to’aamu walii-galuu isaanii dubbatu. Haala itti humni poolisii Oromiyaa fageenya irraa eeguu fi fageenya hagamii irraa akka eegu murteessuuf mootummaa naannoo Oromiyaa fi abboota Gadaa gidduutti kan mariin geggeessamaa jiru ta’uu hubachiisan – Abbaa Gadaa Taakkalaan.
Itti gaafatamtuun Mana Maree Amerikaalleen ‘tanatti isaa male’ jettee warqata Tiraampi irraa dubbise tatartsaafte ciccirte.
Itti gaafatamtuun preesii kan masaraa Waayiit Hawuus Jeen Saakii har'a ganama ibsa baasaniin ajjeechaa hamaa kana kan ilaaleen prezidaant Baaydiniif halkan edaa ibsii kennemeefii jira.
Itti gaafatamtuun sub quunnamtii uummataa jarmiyichaa Ms Judith Shuuler VOAf ibsa kennaniin tarkaanfiin fudhme yeroo gabaabaa dhaaf jedhan.Gargaarsi namoomaa kun yeroo gabaabaa kanaaf kan dhaabatu naannoo Somalee qofaa malee naannolee biyyattii ka biroo keessatti kan itti fufu ta’uu mirkaneessaniiru.Tarkaanfiin kunis haala kamiinuu gargaaramtoota kan hin miine ta’uu Judhith Shuuler ibsanii jiran.Egaa hojiin keenya hagi tokko akka dhaabatu goonee jirra. Kana yeroo goonu immoo haala nageenya naannoo sanaas guyyaa guyyaatti qorataa jirra. Kana jechuun namoonni nuti gargaarru ni beela’u jechuu miti.Sababiin isaas gargaaramtoota kanaaf nyaata kan nuti raabsinu ji’atti yeroo tokko qofa. Kanaaf jecha gargaarsa isaaniif kennamu yeroo xiqqoo keessatti ni argatu jechuu dha jedhan.Yaaddoon nageenyaa hanga jiraatetti jarmiyichi gargaarsa namoomaa naannoo sanatti kennu addaan cita yaaddoo jedhuufis hojiin gargaarsaa fi sochiin jarmiyaa kanaa kanaan wal qabate kan dhaabatu guyyoota xiqqoo qofaaf ta’a jedheen abdadha jedhan Judith.Ministeera qonnaa baadiyyaatti minister de’ittaan ittisa balaa fi qophaa’inaa fi wabii nyaataa obbo Mitiku kaasaa gama isaanittiin jarmiyaan kun yeroo gabaabaafis haa ta’u yeroo dheeraaf hojii isaa idilee dhaabuu isaa mul’inatti quba kan hin qabaanne ta’uu beeksisan.Haalli nageenyaa fi tasgabbii naannoo somalee akka amma jirutti itti fufa taanaan sagantaan nyaata addunyaa hojii gargaarsa namoomaa yoom akka itti fufu ifaa miti.
Itti gaafatamtuun waajira dhimmootii komunikeshinii godina Harargee Bahaa Aaddee Bonsituu Ibraahim Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti dhimma namoota jireenya ofii irraa buqqa’an kanaa furmaata waariinsa qabu argauuf jecha qaamoota mootummaa, abbotii amantii fi abboota Gadaa waliin mari’ataa jirra jedhan.
Itti gaafatamtuun waajjira dargaggootaa fi spoortii naannoo Tigraay aadde Gennet Arrefee VOAF akka ibsanitti namoonni 200 to’atamuu isaanii dubbatan. Kaleessa angawoota waliin mari’achuu dhaan irra hedduun hiikamuu illee dubbataniiru.
Itti gaafatamtuun waajjira kominikeeshinii naannoo Tigraay aadde Liyaa Kaasaa dhimma kana irratti gaafatamanii, bulchitoota uummata isaanii bulchuu hin dandeenyetu uummati maal beeka jedhanii tuffachuu dhaan rakkoo uumame kamiifuu qaama sadaffaatti quba qabu jechuu dhaan yakka kana fudhatama dhabsiisaniiru.
Itti gaafatamtuun waajjira komnikeeshinii godinichaa Miskii Mohamed sabaa himaa mootummaaf akka ibsaniitti haleellaa sana kan raawwatan Liyu Hayil naannoo Somaalee ti. Yaaddoo nageenyaaf jecha namoonni hedduun naannoo Sanaa baqachuu itti gaafatamtuun kun beeksisaniiru.
Itti gaafatamtuun waajjirichaa aadde Lemlem Bezzaabbih VOAf akka ibsanitti konkolaataan gurguddaa fi shofeeronni kun Dirree Dhawaa dhufan kun bakka adda baafame akka tursiisaman taaasisamu.
Itti gaafatamtuu preesii kan bulchiinsa Traamp Saraa Sandars Televiziyoona NBC fi CNN jedhaman irratti har’a dhiyaatanii duula filmaataa prezidaant Traamp akka injifatan gargaarae jedhamee fi Raashiyaa gidduu hidhati akka hin jirre uummanni Amerikaa baree jira jedhu.
Itti gaafatatmtootii filannoo Kamerunilleen filannoon biyya isaanii seeerumaan demuutti jirti jedhan
Itti gaafatmaaan dame tanaaWassillaa Wassila Thihawu jedhan.Dhaabi isaanii addunyaa keessa waajjira gugurdaa qabaachuu baatullee odeeffannoo qilleensaa walti qabe marsaa interneetii isaanii irra naqa.
Itti gaafatmaan waajjira OPDO magaalaa Naqamtee obbo Tseggaayee Abdiisaa garuu guyyaa kaleessaa boombiin qabame hin jiru. nama tokko harkatti garuu shugguxii seeraan alaatu qabame jedhan.
Itti gaaftamaa jaarmayaa kanaa kan ta’an Obbo Gaaromaa Waaqasaa ibsa kennaniin,baqatonni hidhaman kun irra hedduun isaanii lammiwwan Somaliyaa ta’uu fi kanneen Itiyoophiyaa irra ta'an ammoo 52 ta’uu ibsii hahe beeksisee jira, jedhan.Jiraattonni naannoo garuu lakkobsi namoota hidhamanii walii-galatti 700 akka ga’uu fi irri-jireessi isaanii Oromoo ta’u dubbatu, jedhan Obbo Gaaromaan.Polisiin Keniyaa gama isaan, ayyaana waggaa haaraa dhufaa jiru kanatti hookkara akka hin kaasne ittisuuf jecha kanneen seeraan ala biyyatti keessa jiru jedhe hidhuu isaa mirkanessee jira jedhu.MP3 tuquun guutuummaa qaaffii fi deebii dhaggefadhaa.
Itti gaaftamaan amantii Roomaa Francis murtiin Tiraampi tun waan nama yaaddessaa jedha.Turkiin ammoo akka waldaan walgargaarsa Islaamaa tana irratti yaada tokko qabaatu gaafate.
Itti gafatamaan Poolisii kun, akkas haa jedhaniyyuu malee, abbaan nama ajjeefamee obbo Wandimmuu Kabbada,” Mucaan koo kana hin godhu jedhanii haalaniiru.
itti gafatamaan waajirchaa doktoor Ayaalewu kindee aramaa hafe balleesuudhaaf rakkinni baajataa akka isaan muudate himanii, ittu ganni as adeemaa jiruu hin qaqqabin hojiin aramaa balleesuu hin xumuramuu taanaan aramchii deebi’ee biqiluun isaa akka hin oole ibsanii gargaartotaaf waamicha godhaniiru.
Itti gafatamtuun koree namuusaa samayawii partii, Addee Haannaa Walelliny, dhimma kana laalichisee hhimannan kun han baname Mudde 14, 2016 ta'uu yaadachiisanii, wabii gamaa gamanaa laallamee, murtii irra gahamuu isaa ibsan. Jedhani Korichi namoota shananuu badii hojjachuu isaanii qulqullefatee adabeera jedhan.
Itti-galawwan misoomaa waaraa Tokkummaan Mootummootaa lafa keeyyate keessaa tokko, jijjiirama qilleensa naannoo Addunyaa mudate dura dhaabbachuu fi haala qabinya qabeenyaa uumamaa fooyyessuu akka tahe hubachiisuudhaan, toora kanaa Itiyoophiyaan Afrikaa hoogganaa jirti – jedhan.
Itti guddaan USAGM Michael Pack kora bulchiinsa moootmmaa heddu irratti rakkoo ardiin Eezhiyaa gama odeeffannootiin qabdu yoo hedduu dubbata.
Ittihiiqaa TafariiammooSi bardoolaa laataa akka leenca bosnaattijeheeSaaqii Saanqaaufiitti dabre
Ittii gaafatamaan imaamata alaa , gamtaa awuroopaJoseep Boorreellakkataa babaldhiiinsa lolichaa dhaabuun danda’amuu irrati ministeerota dhimma alaa biiyootaan gamataa Awuroopaa wajjin marii tasisaniiru.
Ittiin ka’umsa walitti bu’iinsa kanaa hoogganaan waajjira kominikeeshinii mootummaa naanoo Oromiyaa obbo Addisuu Araggaa VOA sagantaa Afaan Amaaraaf ibsanii turan.
Ittiin ka’umsi atakaaroo sanaas Somaaliyaan dhiyeenya Itiyoophiyaa fi eertraa waliin walii galtee gama sadii isheen irra geese ta’uun beekamee jira.
Ittiin ka’umsi haala naannoo Oromiyaa kan yeroo ammaa rakkoo bulchiisa gaarii ta’uu mootummaan Federaalaa fi angawoonni DH.D.U.O dubbataniiru. Taayitaa itti aanaa muummee ministeeraatti qindeessituun damee bulchiinsa gaarii fi itti aantuu dura teessuun dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo aadde Asteer Maammoo kan isaan ibsanis kanuma ture.
Ittiin ka'umsii vaayrasii koronaa maal akka ta'e baruuf qorannaa Chaayinaan gaggeessaa jirtu irratti hin afeeramne jechuun jaarmayaan fayyaa addunyaa (WHO) beeksisee jira.
Ittiin ka’umsii walitti bu’iinsa kanaa qoratamee furmaata duubatti hin deebine kennina jedhan.Waluumaagala haasawaan mummicha ministeeraa harka caalaan waa’ee sabaa fi sablamootaa akkasumas walitti dhufeenya isaan giddu jira jedhan irratti kan fulleefate ture.
Ittiin ka’umsi murtii kanaa sababaa walitti bu’iinsa gosaan kan ka’e lubbuun namaa baduu isaati jedhameera.
Ittiin ka’umsi walitti bu’iinsa kanaa daangaa sararuu irratti akka ta’e illee obbo Xilaahuun ibsanii, mootummaatu uummata walii galtee dhaan yeroo dheeraaf jiraatan keessaa daangaa irra deebi’ee sararuu isaan walitti bu’iinsi kun uumame jedhan. paartiin isaaniis daangaa sararuun uummata walitti buusu kun fedhii uummatichaan ala akka hin geggeessamne mootummaaf waamicha dabarsineerra jedhan.
Ittiin ka’umsi walitti bu’iinsa kanaa sanyii isa hanga ammaatti ture miti. Hanga har’aatti oomisha irrattis, beeladaalee irrattis walitti bu’iinsi ni jira. kun garuu humni qindoominaan jiru kan itti seene dha. Waan dhoksinu hin qabnu jedhan.
Ittiin ka’umsi walitti bu’iinsa Sanaa akkuma beekamu naannoon Oromiyaa naannoo mara waliin kan jiru daangaalee hin sararamneef sababaa walitti bu’insaa ta’an sararuuf mootummoota naannoo Sanaa fi uummata hirmaachisuu dhaan sararuuf hojjetamaa jira.
Ittiin Ka’umsi Waraana Sudaan Kibbaa Furamuu Qaba: Miseensa Mana Maree Ameerikaa
Ittiin ka’uumsii ibidda kanaa baatii gannaa akka jiru irraa ka’uun rakkoo tekniikaa mudatee ta’u achii nu ibsame jira jedhan. Badii dhaqqabe ammatti tilmaamuun rakkisaa ta’uus/ gidduu galeessan Doolaara Amerikaa kuma 600 fi kuma 50 akka ta’u tilaamatu jira jedhan.Namaa fi qabeenya biraa irra midhaan dhaqqabe hin jiru jechuun/ obbo misikir Nagaash yaada isaanii xumuranii jiru.
Ittiin ka’uumsii ibidda kanaa polisiin qorataa jira.Ibidda kana to’achuuf hawaasnii yaalii guddaa gochaa ka jiru ta’uus haga ammaa guutuummaatti to’achuun akka hin danda’amiin jiraattonni ijaan argan Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.Ibiddi kun Bosoona qofa otoo hin taane bineensoota dagalaa irratti badii inni geesisee ammaaf hin beekamin jira.
Ittiin ka’uumsi walitti bu’iinsa kanaa sagantaa Televiziyonaan darbaa ture isa kana ilaallaa isa sana ilaalla jechuun gosummaa irratti kan hundaa’e akka ta’e ibsameera.
Ittiin-qabatanii, namoota isaanii gad-lakkisiisuuf, garuu – ijoolleen durbaa sun amma illee lubbuun jiru taanaan, haala itti waliin dubbatamu miijessamuu qaba. Isaan namoonni isaanii akka hiikaman barbaadu. Mootummaan eega ijoolleen durbaa sun hiikamanii booda, tarii jara faana dha’uu danda’a. Marii mormuu hin qabnu. Guutmmaa addunyaa irratti, mariiwwan geggeeffaman argaa jirra, jedha - Olaatuunjiin.
Itti Ministrittiin dhimma alaa Wendy Sherman deebii kennaniin Itiyoopiyaan naannoo akkaan barbaachisaa ta’e keessatti michuu US ijoo dha. Al-shabab Somalia keessatti duuluuf humnootii naga eegumsaa gumaachuu akkasumas Sudan kibbaa keessatti nageenya buusuu keessaa qooda guddaa qadi. Diangdeen ishee biyyoota guddataa jiran keessaa tokko ennaa taatu galma mokeniyumii guutuufis fooya’ina guddaa argamsiistee jirti.
Ittin ka’umsi isa kanaa garuu beeladaaleen naannoo Gujii badanii barbaachaaf hawaasi Gujii gara Ammaarrootti ce’anii jiru. sana keessaa namoonni sadii du’uu gabaasi nu ga’ee jira. Bifa kanaan walitti bu’iinsichi hammaataa adeeme. Dubbii irra deebi’ee ka’een walumaa gala hanga ammaatti namoonni sagal ka naannoo Oromiyaa du’uun nuu gabaasameera jedhan.
Ittisi Laga Nashee Guutee Jireenya Uummata Naannoo Raase
ittisuuf hojii gaggeeffamaa jiran irratti har'a tuuta oduuf ibsa kennuun beekamee jira.
Ittt-fuuudhaanis, “akka ani beekutti, mootummaan ifatti akka beeksisetti, gama adda addaatiin jijjiiramoota gochuu itti fufuuff fedhii akka qabu ibsee jira. Akka natti fakkaatutti, dhimmoota ol’aanoo ni jijjjiiramu jedhaman keessaa tokko, filannoo jijjiirama gochuuf fedhii mootummichi agarsiise. Akka dubbatanitti yoo tahe, bakka-bu’ummaa madaalawaa yokaan sirna haala akkasii makate caasaa filannoo keessatti diriirsuuf yaadanii jiran. Gochaaleen akkasii haga ammaatti hojii irra kanneen ooliin ture. Egaa waadaalee seenaman kana hojitti jijjiiruun itti-gaafatamni isaa ka mootummaa Itiyoophiyaa ti. Kun Ameerikaa irraa yokaan biyya kaan irraa kan dhufu miti. Kan inni ta’uu danda’u marii itiyoophiyaa keessatti geggeessamuu fi murtii asumatti argamuun qofa” jedhanii jiran.
Ittuma daramaa eegee yaahuma yaahanii godinii 50nu bilisummaa labsatee waldaa tokkummaa Amerkaa USA tahan.
Ituu Bishaan Argachuuf  Iyyannuu Ibsaa Iyyu Dhabne
Ituu Ehama Qabnuu Hidhamaa Saamamaa Jirra
Ituu himatamaa haaraatu yeroo duraaf dhaddachatti dhiyaata ta’e adda baafachuuf jecha akka dhaabatu akkasumas eenyuummaa isaa akka mirkaneessu gochuun barbaachisaa ta’u ibsanii waluumaa gala deemsa dhaddachaa falmuuf abukaatoon yeroo dubbatu haallii sodaachisaan uumamaa akka jiru ibsamee jira.
Ituu prezidaant Traamp dhukkuba Koviid-19 hin qabamnee ta'e kaleessa galgala kallattiin walitti ba'anii falmii marsaa lammataa gaggeesuuf saganteeffamee ture.
Ituu qonnaan bulaa fi hojjattonni keenya dilaala guddaa baasaa jiranii isaan kaan bu’aa nu irraa argachuun sirrii miti jedhu Traamp.
Ituu uggurri nu irra jiruu yeroo tokko marii gaggeesinee turre.isa kana lamuu hin daballu. Kanaaf waadaa seentanti deebi’aati irri deebinee marii jalqabna jedha Rohaaniin.
Ituze Colombe yashinze kandi ayobora ikigo gikora imyenda cyitwa “INCO Icyusa.” Gahunda YALI yamariye iki Colombe? Ni ikiganiro na Eric Bagiruwubusa.
Ityoophiyaa, Eertiraa fi Soomaaliyaan nageenya Afrikaa bahaatti argame cimsuuf waliigalanii jiru.
Ityoophiyaa keessatt Seera dambii fi qajeelfama kaleessaas ta’e har’a hojii irra oolaa jiran uummati akka salphaatti akka argatu kan gargaaru kuusaa odeeffannoo qopheessu isaa waajirri abbaa alangaa muummichaa beeksiseera.
Ivory Coast: Al-Qaeda affiliate claims responsibility for an attack that left 22 people dead
Ivory Coast: Clashes break out in several towns after incumbent President Alassane Outtara's candidacy for the upcoming presidential elections was approved.
Ivory Coast Former First Lady Goes on Trial as Supporters Cry Harassment
Ivory Coast: President Alassane Ouattara wins a second term in landslide victory
Ivory Coast President Laurent Gbagbo pleads not guilty to crimes against humanity
Ivory Coast Prime Minister Hamed Bakayoko dies at 56
Ivory Coast Prime Minister Patrick Achi admitted to a hospital in Paris
Ivory Coast releases opposition politician Pascal Affi N'Guessan
Ivory Coast: Supporters of President Alassane Ouattara celebrate after he is elected for a second five-year term with 84% of the votes.
IWEHATA gama isaan Sadaasa 4 bara 2020 raayyaa ittisa biyyaa irratti haleellaa raawwachuu isaa amanee jira. Dubbi himaan IWEHAT Geetaachoo Reddaa rayyaan ittisa biyyaa isaaniif sodaa ture jedhan.
IWEHAT Amaara irratti haleellaa oofuu gara aangootti mala ittiin deebi’u godhateera jechuu dhaan paartiin badhaadhinaa naannoo Amaaraa yakkee jira. Uummati Amaaraa Oromiyaas ta’e naannolee ka biroo keessatti gatii baasaa kan jiru haleellaa harka lafa jalaa kan IWEHATn jedha paartichi.
IWEHAT Haleellaa Asmaraa Irratti Raawwate Ameerikaan Ni Balaaleffatte
IWEHAT Paartii Haaraatu Uumame Malee IHADEGtu Walitti Makame Miti Jedhe
Iwehat raayyaa ittisa biyyaa irratti haleellaa raawwachuu isaa amanuun, tarkaanfii seera eegsisuu fudhataa jirruuf sababa hiru kan mirkaneessu jechuu dhaan mootummaan federaalaa beeksisee jira.
IWEHAT raga kijibaa tamsaasuu dhaan uummata Amaaraa fi Tigraayiin adda baasuuf yaaluu isaa irra iyyuu dubbii tuqachuu naannoo daangaa irratti geggeessaa jiru qaamni itti gaafatamu seera qabsiisuu qaba jedhamee jira. Naannoon Amaaraa gumii kan mana maree ofii har’a jalqabee jira.
IWEHAT shorokeessummaan akka himatamu waamichi dhiyaataa jiraachuu kan tuqan hoogganaan waajjirichaa paartiin biyya bulchu badhaadhinaa murtii dhumaa irra akka hin ga’in ibsaniiru.
Iyo gahunda izwi nka Young African Leaders Inititiative YALI, iha amahirwe urubyiruko rugera kuri 500 guhugurwa mu byiciro bitandukanye, nyuma bakabona n'umwanya wo kuganira imbona nkubone na Prezida Obama.
Iyuuniis Looduuwaa Daayirektera Abbaa Alangaa Mootummaa bakka bu’anii iyyata kana fuudhani. Isaanis Daayirekterri Abbaa Alangaa Mootummaa iyyata kana ilaalee deebii akka kennu kan isaan dubbatan
Iyyachuuf kan Finfinnee deeman bakka bu’oonni jaarsolii biyyaa zoonii Hadiyyaa akka jedhanitti murtii DEHIDIN murteesse haala qabatamaa naannoo jiru hin calaqqisu.
Iyyannaan Uummata Oromoo dhuga-qabeessa ta’uu isaa kan amane - mootummaan Itiyoopiyaa itti aansuudhaan, sochii hojiin mul’atu gochuun akka irraa eegamu Yunaayitid Isteets beeksistee jirti. Ministrii Dhimma-alaa Ameerikaatti itti-aanaa ministeerri dhimmoota Dimokraasii, Mirga Namoomaa fi Hojii Tom Malinowski kanaa fi dhimmoota ka biroo irratti angawoota Itiyoopiyaa waliin mari’atanii jiru.
Iyyannaa obbo Melaakuu Faantaa, obbo G/Wahid G/Giyoorgis, obbo Belachew Beyene, obbo Neggaa G/Igzaber, obbo Ketema Kebede, obbo Simaachoo Kebedee fi Dr. Fiqruu Maaruu dhiyeeffatan seera gumurukii isa haaraan akka ilaalamuuf yoo ta’u kunis heera keeyata 22 her keeyata 2 irratti akka taa’ee jirutti ta’uun beekamaa dha.
Iyyannoo isaanii kanas barreeffamaan paarlaamaatti dhiyeeffachuu isaanii fi gara fuula duraatti deebii kan kennan ta’uun nu ibsameera jedhu. Hiriirri wal fakkaataan torban dhufu Barliniin dabalatee magaaloota adda addaa keessatti gaggeeffamuuf kan jiru ta’uun ibsameera.
"Iyyata adunyaatti dhiheeffannu ragaan deggeruun, akkasumas, ""uummanni dursee odefannoo akka argatu gochuun"" barbaachisaa dha, jedhu ogeessonni kora OSA irratti waraqaa qorannoo dhiheessan."
Iyyata dhageesiifataniin, yeroo Qilinxoo dhaqqabaniitti qoricha akka liqimsan gaafatamanii diduu isaanii dubbatanii, “ carraan qaban lama qofa akka ta’e nutti himame’” jedhu. Qoricha kennameef liqimsuu kana didnaan mana dukkanaa keessa ka’amanii firoota isaanii hanga guyyaa diigdamaatti akka arguu hin dandeenye kan itti himame ta’uu dubbatan.
Iyyata Dhiyeessaa Turreef Mootummaan Deebii Kennaa Hin Jiru Jedhu Mormitoonni
Iyyata Godaantota Itoophiyaa Mana Hidhaa Sawudi Arabiyaa Jiranii fi Deebii Mootummaa
Iyyati Obbo Jawaarfaan Dhiyeeffatan Fudhatama Hin Arganne
Iyyoo’eeliifi namoota dhaabbata isaa keessatti deggeramaa jiran haasofsiisnee jirra.
Iyyoo’eel namoota deggersa hin qabne gargaaruuf hanga qabeenya isaa gurguruu akka gahe dubbachuun, namootni biroos waanuma qabaniin akka wal gargaaran ergaa dabarseera.
Izar Lahoud nama ganna 21 hariyoota isaa waliin dhufe.Akka abbootiin siyaasaa nama fixan ykn du’aan adaban ykn ammoo biyya baasan fedha.
Izemaan Miseensoota Isaa Hidhamuu Himatee Jira
IZEMAn ajjeechaa siyaasaan toosisame, jedhuu fi balaaleffannaan paarticha irratti deddeebi’ee geggeessamu, jedhu sana irraa ka’uudhaan, filannoon dhufu karaa tasgabbii qabuun geggeessamuuf shakkii qabu ibsee ture.
Izo nyigisho zitegekanijwe kumara indwi 6.
Jaadaan dandeettii prezidaant Salva Kiir hookkara Sudaan Kibbaa keessaa dhaabsisuuf qaban irraa amantaa hin qabu jedhan.
"“Jaagmaan bara fincillii Oromoo bara 2001 keessa bifa haaraan adoo hin tahin jalqabame warra jalqaba wareegame keessaa innii ka duraati, dhalota kanaaf fkn taheef tokko."""
Jaakob Zumaa Irratti Dhiibbaan Hammaataa Jira
Jaakoob Gedleyihlekisa Zuumaa jaarsa ganna 75ti. Bara 2009 jalqabee marroo lama pirezidaantummaa Afrikaa Kibbaa tahee filatamee hujiitti jira.
Jaakuwes Shiiraak muummicha ministeeraa booda irras kurna tokko oliif prezidaantii ta’anii tajaajiluu isaanii dura waggoota 18f bulchaa magaalaa Paaris turan.
Jaalala Abbootii,Haadhotii fi Sabii Keenna Nuu Uumetti Akka Ummataa Naanu Nu Godhe: Dr.Guddataa
Jaalala daradarummaa isa belbelse irraa ka’uun barreesse. Jaalalichaan belbele iyyuu itti milkaa’uu isaa dubbata. Jaalalleen isaa yeroo sanaa amma haadha manaa isaa ti. Haadha-mucayyoo dubraa ti illee, amma. “Maqaa mucayyoo keenyaa ‘Murtii’ jedheen moggaase’ – jedha – barreessaan kitaaba ‘Tuulaa Cubbuu’, Naasir Kadiir Elemoo. Amma barsiisaa mana-barootaa sadarkaa lammaffaa. Mana-barnootaa Qophaa’inaa Hasaasaa tii barsiisa.
Jaalala irratti namaan wal dhabee jennaan ammooAti hin taatu beenjedhe, “adoo sin hin beekin si jaalachuun koo na gube marrimaan koo----ufumaafin rafee ufumaafin kahee.”
Jaalala ummata Eertiraa keessattu ka Asmaraa ka durii kitaabaa fi muuvii keessatti arginee dubbifne kaan hardha asitti argine jedhe Dr. Abiy yoo waan ummati biyya sunii dubbate.
Jaalanneen dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa dubbistee fi ka Melleskaachew Ammahaa Miseensa Koree Hoji-raaw’achiistuu Koree Badhaadhina, Dr. Alamuu Simee dubbise waliin qindeessitee jirti, caqasaa.
Jaallanneen abukaatoo seeraa Kan warra gubachuu mana hidhaa Qilinxoon himatamanii Obbo Wandimmuu ibsaa haasofsiistee jirti. Dhaggeeffadhaa.
Jaallanneen Biiftuu Dureessoo fi kan yeroo dheeraa dhaaf maamila radiyoo sagalee Ameerikaa sagantaa Afaan Oromoo ta'an abbaa ishee obbo Jamaal Abdullaahii haasofsiistee jirti.
Jaamaa Aden,namicha Genzebee Dibaabaa fi atileetoa hedduu leenjsu,qorsa humna namaa kennu ‘irratti arganii’ Ispeen keessatti qaban
Jaamaan atileeti Genzebee Dibaabaatii fi atileeti Jibuutii Ayanleh Soulemain faalleen hin leenjisa. Atileetii Aljeeriyaa Taouifk Makhloufi faallee isatti leenjisa.Namii kun dhalootaan Somaalii.
Jaameehn dararaa dabalatee namoonni humnaan butamanii achi buuteen akka dhabamu godhaniiru, ka biroo dhiittaa mirga namaa raawwataniiru jedhu gareeleen mirga namaaf falman.
Jaanson Briteen Gamtaa Awuroopaa keessaa ba’uu Qabdii ejjennaa jedhu qabu.
Jaapaan biyya ishee hanga tokko jechuun magaalaa Tokiyoo fi magaalaalee kanneen biruu 6 keessatti labsii kana hojii irra oolchiiti,
Jaapaan keessatti Doniin imaltootaa adda baafamtee akkuma dhabatteetti kan jirtu yoo ta’u namoonni 66 haaraa vaayrasii Koronaan qabamu har’a ibsamee jira.
Jaapaan qophii Olompikii kanaaf waggootii darban torba keessatti Doolaaara Miliyoona torba baasuun ishee ibsamee jira.
Jaapan,Meksikoo,Poortugaal,Ispeeyin, Arjentiinaa faatii jara dhahuma dhahanii cinaacha lafaan gahan. Jara kana hardha, kalee fi guyyaa dheengaddaa goolii hedduu itti fa’anii duula korommii kubbaa miilaa keessaa oofan.
Jaappaan Itiyoophiyaaf Gargaarsa Kennuu Ishee Labsite
Jaappaan keessaa namoonni 722,668 vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen 12,351 ta’an du’uu waaltaan qorannaa Joons Hopkins kan beeksise yoo ta’u uummata biyyattii dhibba irraa harka shanii gad qofaatu tallaalii argatan.
Jaappaan keessaa olompikiin Tookiyoo akka hafu gaafachuf namoonni 350,000 mallattoo walitti qabanii jiru. Kunis jimaata har’aa hoogganaa koree Olompikii akkasumas bulchaa Tookiyoo Yurkiikoo Kooyiikeef ergameera.
Jaappaan labsii yeroo hatattamaa baatii lamaaf ture waan kaasteef jecha abdiin investerootaa illee deebi’uun ol ka’ee jira.
Jaappaan Olomikii Tookiyoo Kan Bara 2020 Itti Fufuuf Dungoo Qabsiifte
Jaappaan sababaa hanqina talaallii fi lilmeen kan ka’e sagantaan talaallii ishee boodatti harkifatee jira. torbanneen sadii keessatti talaalliiwwan 46,500 kan ta’u yoo qabdu, hojjettoota eegumsa fayyaaf dursa kennuun maanguddoonni kan itti aanan ta’uu beeksistee jirti.
Jaardagaa Jaartee Keessatti Namoonni 30 Baatiileef Hidhaman Akka Seeratti Hin Dhihaatiin Dubbatu Maatiilee Isaanii Keessaa Hagi tokko
“Jaared, biyyattiif hojii gaarii hojjete. Isa irratti amantaa guutuun qaba. Namoota hunda biratti kabajaa qaba. Sagantaalee maallaqa biliyoona hedduu biyyattiif oolchan irratti hojjetaa jira. Waan hunda caalaa immoo, inni nama gaarii dha” jechuun faarsan – Traamp.
Jaarmayaa Adda Tokkummaa Walabummaa Oromiyaa (ATWO) bakka bu’uun jilli tokko har'a waaree booda Finfinneetti deebi’ee jira.
Jaarmayaa akka ijoolleen durbaa Naayijiriyaa BOKO HARAAM-n butamanii fudhataman akka deebisamaniif hojjetu, ka “BRING BACK OUR GIRLS” jedhamu kanneen hoogganan keessaa tokko Olantunjii Olan-rewajuu akkana jedhu.
Jaarmayaa dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaaf dubbi-himaa ka tahan Babaar Baalooch, hookkarri naannoo Benishaangul Gumuz keessatti hammaate sun, akka uummatni kuma hedduu tahu baatii dabre keessa achi irraa baqatee kutaa Sudaan, Biluu Naayil seenuun dahata gaafatu taasise.
Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, dhukkubni Iboolaa Ripuublikii Dimookiraatawaa Koongoo keessatti, baay’inni isaa amma haala baay’ee rifaasisaa irra gahuu isaa beeksise.
Jaarmayaa Fayyaa Addunyaatti, Daarektarri damee Afrikaa – Maashidiisoo M’eetii akka jedhanitti, guutummaa Afrikaa keessatti haga ammaatti namoota kuma dhibba toobaa fi kuma toorbaatama tu vaayiresii Koronaatiin qabame. Kanneen keessaa kuma kudhanii ol, hojjetoota eegumsa fayyaa ti.
Jaarmayaa kanaaf Daayreekteera kan ta’n Geel Smiiz akka jedhantti jijjirama qilleensaa El-Ninoo jedhamuun kutaalee addunyaa hedduu rakkisaa kan jiru fi Afrikaa Kibbaa keessatti hammaataa akkasumas biyyoota Laatiin Amerikaa keessatti midhaa geesisuu isaa Geel Smiiz ibsanii jiru.
Jaarmayaa kanaaf hyyuu gameessa waa’ee dinagdee kan ta’an Maurice Ostfeld akka jedhantti guddina dinagdee addunyaa kan bara 2015 fi 2016 baatii Adooleessa darbe tilmaamamee tureen cina yeroo ilaalamuu 0.2% gad cabee jira.
Jaarmayaaleen gargaarsaa hedduun kan akka dhaaba baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa (UNHCR) fi waldaa fannoo dimaa kanneen faffakaatan gargaarsa barbaachisu ilaalaa kan jiran ta'uus haalli jiru rakkisaa ta'u ibsitee jirti.
Jaarmayaaleen Hawaasummaa fi Namootni Kabajamuu mirga dhala namaaf falman Keeniyaa keessatti malaammaltummaan baayyateera jechuun harra magaala Naayiiroobii keessatti hiriira mormii gaggeessan.
Jaarmayaaleen Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afrikaaf Falman Gamtaan Hojjechuu Eegalan
Jaarmayaaleen Mirgoota Namoomaa Keeniyaa Ugaandaan Weellisaa fi Miseensa Mana Maree biyyattii Roobert Kiyaagulaanyii hidhaatii akka hiiktu gaafatani.
Jaarmayaaleen Tokkummaa Mootummootaa sadi’ii fi Mootummaan Sudaan Kibbaa, godinaaleen kutaa Yuniitii keessa jiran lama caamaan dha’amuu isaaniin, namoonni kuma dhibba tokkoo ol miidhamuu isaanii har’a labsanii jiran.
Jaarmayaa Misoomaa Sadarkaa Addunyaa Yunaaytid Isteets ykn USAID Itiyophiyaa keessatti hoogganaa waa’ee barnotaa kan ta’an Allyson Wainer, “Yeroo ammaa kitaabonni kun hin jiran. Dandeetti waa dubbisuu barsiisuuf sirnii barnotaas hin jiru. Waggaa dhufu kana irratti hojjenna. Mootummaan irratti fuuleffatee” hojjataa jira jedhan.
Jaarmayaa misooma sadarkaa addunyaa kan yunaaytiid steetes(USAID)f Bulchaa kan ta’an Dr Raj Shah dhiyeenya kana mooraa namni kuma hedduun keessa buufatan kan keeniyaa daw’atanii deebi’an.
Jaarmayaa Mootummootaatti Dameen Dhimmaa Baqattootaa UNHCR baqattootaaf gargaarsa muraasa godhus sun jiruuf waan guutuun gahu miti. Falmaanis shaayii danfisee gurguruun jiruu moo’ata.
Jaarmayaa mootummootaatti dameen tumsa gargaarsa baqattootaa UNHCR, baqattootaaf gargaarsa midhaan nyaataa karaa dhaabbata garagaarsaa WFP dhiyeessa. Dhaabbatichi onkoloolessa darbe kana sababa hanqina maallaqaa isa mudateef gargaarsa baqattootaaf kennaa ture hirrisuu beeksiseera.
Jaarmayaa Mootummootaatti Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa kaleessa, Ardii Afriikaa keessaa namootni dhibee Kooronaan qabaman miiliyoona tokko darbuu, kuma 21 ol ka’an ammoo Afriikaadhuma keessaa dhibee kanaan lubbuu darbuun himee, Afriikaa keessaa Afriikaan kibbaas ka lammileenshee miiliyoona walakkaa ol Kooronaan qabaman addunyaarraa sadarkaa shanaffaarra jiraachuu ibsee jira. Dr. Matshidiso Moeti, Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti Diirekterri Damee Afrikaa dhaabbanni isaanii Afriikaa kibbaaf tumsa akka godhu himanii, kanaaafis ogeeyyii fayyaa nama 40 garasitti erguuf jira jechuun kaleessa VOA’f himanii jiru.
Jaarmayaa mootummootaatti dhaabbati baqataa UNHCR murtee Keeniyaan buufata baqataa lameen cufuuf dabarsiterratti deebii kennee jira.
Jaarmayaa Mootummootaatti eejensiin dhimmi baqataa UNHCR’s, murtee mootumama Ameerikaa jajee jira. Koomishinerri eejensii UNHCR Filiippoo Graandii, murteen Bulchiinsa Baayden lubbuu baqattoota hedduu baraara erga jedhaniin booda qoqqobbii bulchiinsi Yuunaytid Isteetis duraanii sagantaa qubsiisa baqattootaa kanarra kaa’ee ture qeeqanii jiru.
Jaarmayaa Mootummootaatti Hoogganaan Dhaabbata Baqataa UNHCR’ Filiippoo Giraandii, Kaleessa Dhadhaabitti Baqattoota faana maree gochuu himanii waa’ee hanqina gargaarsa midhaan nyaataa baqattoota mudataa jiruu furuuf dhaabbanni isaanii akka hojjetu himaniiru
Jaarmayaa Mootummootaatti Waajjirri Dhimma Baqataa UNHCR baqattoota Afriikaa jiran gargaaruuf maallaqi isa hanqannaan tumsa galii ittiin argatu jalqabuu beeksise.Tumsa kanaanis dhaabbilee dhuunfaa Afriikaa keessa socho’an irratti ka xiyyeeffatee hojjetaa jiru yoo tahu, namootni dhunfaas akkaataa itti baqattoota Afriikaa ardicha keessa qubatanii jiran itti gargaaranis qindeessaa jira.
Jaarmayaa Mootummootaatti Waajjirri Dhimma Baqataa UNHCR kan damee Keeniyaa akka jedhutti Keeniyaa Keessa baqattoota lammiin Itiyoophiyaa kuma 30 oltu jiru. Isaan keessaas hedduun isaanii ilmaan Oromooti. Baqattoonni kunis buufatawwan baqataa keeniyaa keessa jiran lamenii fi magaala guddoo Keeniyaa Naayiroobii keessa jiraatu. Warreen Naayiroobii keessa jiraatan jiruu moo’achuudhaaf hedduu carraaqu, kaan manneen nyaataa, kaan hojii humnaa, kaanis daldalatti bobba’anii kan jiran jiru.
Jaarmayaan ABO takkomee fi Addi Tokkummaa Walabummaa Oromiyaa(ADWO) dhiyeenyatti biyyatti galuuf ka jiran ta’u beeksiisan. Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahamd Ugaandaa daw’atanii yeroo turanti hogganaan ADWO birgeedar Jeneraal Kamaal Galchuu waliin dubbachuu isaanii fi guyyoota dhufa kana keessa jilli tokko Finfinnee akka seenuuf jiru ibsamee jira.
Jaarmayaan ABO tokkomee gama isaan karaa kallattii hin taaneen mootummaa waliin dubbataa akka jiruu fi qabsoo gaggeeffamuu biyya keessatti saba ofii giddutti deebisuuf murteessuu isaa beeksiise.Garu biyya ofiitti galuuf bellama kan hin barbaachifne ta’uus guyyichi kan sabaa himaan labsamuuf jiru ta’u hubachiise.
Jaarmayaan addunyaa irraa dhukkuba EEdsii dhukkuba sombaa fi Busaa dhabamsiIsuuf hojjatu Globaal Fand sagantaa wal’ansaa fi ittisa dhukkubootaa haga ammaatti gaggeesseen lubbuu nama miliyoona torbaa fi walakkaa du’a irraa oolchuu isaa ibsee jira.
Jaarmayaan balalii xayyaaraaa sivilootaa kan Iraan akka gabaaseetti misaa’eelli xayyaaricha rukutee kan Raashiyaa keessatti hoojatame yoo ta’u lafa irraa gara samiitti kan furguggifame ta’u ibse.
Jaarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa akka jedhetti bara 2016 keessa namoota kum 180 ol hedduun isaanii Liibiyaa irraa ta’antu galaanaan liqimfamuu irraa oolanii gara Xaaliyaaniitti geessamaniiru.
Jaarmayaan baqattootaa kan Tokkummaa mootummootaa qaama tokkummaa mootummootaa waan ta’eef jecha gargaarsa addunyaan mootummaa Itiyoopiyaaf godhu akka dhaabu dhiibbaa akka godhu gaafanna kan jedhan lammiiwwan Oromoo Afriikaa Kibbaa keessasa nutis bakka jirrutti uummata keenyaaf sagalee ta’uuf jennee hiriira kana bane jedhan.
Jaarmayaan Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR, jaarmayaalee gargaarsaa waahiloota isaa waliin tahuudhaan, nyaata dabalatee gargaarsawwan lubbuu baraarsaa namoota daran dhufaniif ka kennaa jiru yoo tahu, gama kanaan rakkoon loojistikii kan isa mudataa jiru tahuu fi humnaa ol ko’oommahuu isaa ibse. Dahoon qubannaa baqattoota baay’ee dabalaa jiran kana fuudhu hanqachuu dubbata.
Jaarmayaan Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa, waggoota kurna tokko keessatti baqattoonni heddumminaan gara Awurooppaatti yaa’uu ilaalchisee ibsa baaseen, boyyoonni Awurooppaa gara laafinaa fi haqaan akka deebii kennan gaafatee jira. Kanneen irra hedduun isaanii Siiriyaa irraa ta’an godaantonni kuma dhibba lama ta’an, Awurooppaatti cehanii dahata siyaasaa gaafachuuf imala bala’amaatti seena, jedha, jaarmaayichi Addunyaa. Kana ilaalchisuudhaan ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf gaaffii fi deebii kennan, abbaan-murtii Itiyoophiyaa duraanii, ogeessi seeraa fi falmaan mirga dhala-namaa, Obbo Tashaalee Abarraa biyyoonni gama Lixaa, waa’ee baqattoota biyyoota Giddu-galeessa Bahaa irraa itti yaa’an keessummeessuu irratti haala rakkisaa lama gidduutti ka danqamanii jiran ta’uu dubbatu.
Jaarmayaan daa’immanii kan Tokkummaa Mootummotaa ykn Yuniseef gabaasnii baase yaaddeessaa ta’e jira. Gabaasichi akka jedhutti dhimma Eedsii wajjiin wal qabatee rakkoo uumamaniin ijoolleen 300 caalan guyyaa guyyaan du’u.Kanaaaf kanneen umrii aalfii keessa jiran hatattamaan dhiiga qorachisuu akkasumas Dawaa fudhachuu jalqabuu akka qaban hubachise.
Jaarmayaan daldala addunyaa waggootii dheeraaf Amerikaaf ilaalcha gaarii hin qabu ture jechuunTraamp Dubbatan.Angawoonni jaarmayaa kanaa torban dhufu ykn torban lama keessatti Waashingtan dhufuun Traamp jaarmayaa sana keessatti jijjirama argamsiisan jedhame aangawoota Amerikaaf ibsu jedhamee jira.
Jaarmayaan Dhimma Baqattootaa Idiladdunyaa, IOM, kanneen baatiileef Yemen keessatti danqamanii gidiraa hamaa keessa turan – godaantonni lammiwwan Itiyoophiyaa 160n , kaleessa xayyaaraan, Aden irraa gara Finfinneetti deebifaman, jedha.
Jaarmayaan dhimma baqattootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa Kaleessa ganama, magaalaa Tiriippoolii irraa gama Bahaatti, Kiiloo meetira dhiba tokko kan fagaattu – ulaa galaanaa, ka handaara magaalaa Al Khoms tti doonii godaantota fe’atee dhidhimeen, namoonni gara afutamaa tahan nyaatamuu beeksisee jira.
Jaarmayaan Dhimma Baqattootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR, mooraalee baqattootaa ka Tigiraay keessaa sana keessaa haga tokko dhaqqabuu akka hin dandeenye mootummaan Itiyoophiyaa dhorkuu isaatti yaaddoo qabu ibsee ture.
Jaarmayaan Dhimma Koolu-galtootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa imala bala’amaa Uffee Sahaaraa fi galaana Meditraaniyaan keessatti lubbuu baqattoota hedduu fixe dhaabsisuuf mala haaraa fi gargaarsa doolaara Miliyoona dhibba afurii gaafataa jira.
Jaarmayaan dhimma Koolu-galtootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR ibsa baaseen, Zaambiyaan Mr. Biitii dahata dhowwatee gara biyya isaaniitti deebisuu ishee dhaga’uu isaatti kan gdda tahuu dubbatee, “gochaan kun seera sadarkaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa cabsuu dha.” Jedha.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaaakka jedhetti namoota kuma hedduu irratti qorannaan gaggeeffame ba’iin isaa eegamaa waan jiruuf lakkoobsii dhukkubsattootaa dabaluuf jira jedhanii eegu.
Jaarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhetti yoo vaayiresiin koronaa hin to’atamju ta’e Afriikaa keessaa uummanni hanga miliyoona 44 vaayiresii Kanaan yoo qabamu kanneen kuma 190,000 ta’an du’uuf jiru.
Jaarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhutti torban darbe Laayberiyaa keessatti sa’atii 24 keessatti namnii 113 vaayrasii Ibolaan haaraa qabaman.Dhimmi ijoon ilaalcha duraa argachuu qabu lakkoofsa ogeessootaa tajaajiila eegumsa fayyaa biyyatti keessa jiran dabaluu dha.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa biyyoota caasaa eegumsa fayyaa ga'a fi qophii hin qabne jechuun kan tarreesse keessaa sudaan Tokko.
Jaarmayaan fayyaa addunyaa COVID-19f talaallii oomishuu akkasumas qixxee maraaf raabsuuf kaka’umsa sadarkaa addunyaan biyyoonni 156 kan hirmaatan ta’uukaleessa beeksisee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa fi jaarmayoonni kanneen biroon Tigraay seenuuf carraan qaban hanga tokko qofa.
Jaarmayaan fayyaa addunyaa gabaasa isaa waggaa dhiyeenya kana baaseen dhukkuba Busaa gama ittisuun jijjiramnii jabaan argamuu isaa fi keessumaa sagantaan to’annaa dhukkubichaa ijoollee fi dubartoota ulfaa kanneen Afrikaa keessaa irratti bu’aa qubsaan argamuu beeksisee jira.
Jaarmayaan fayyaa addunyaa gama isaan akka jedhutti biyyi miseensa taate tokko keessaa ba'u dura beeksiisa waggaa tokkoo kennuu qabdi.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa gama isaan karaan gargaarsii dhaa namaa uummata itti dhaqqabu banamnaan tajaajiila eeguumsa fayyaaf waan barbaachisan erguuf qophii ta'u ibsee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa gumii isaa 73ffaa Wiixata darbee kaasee torban tokkoof gaggeessaa jira. Hojii gaarii Neersoonni waliigalaa akkasumas deesiiftuu ta'aniin hojjatameef galanni kan dhiyaateefi jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa kana kan gabaasee Dilbata Waxabajjii 21 bara 2020 yoo ta'u weerarrii vaayrasii Koronaa erga jalqabee as kun guyyaatti isa galmaa'aa ture keessaaa guddicha jedhee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa garuu, talaalicha fudhachuun rakkoo hin qabu, jedha.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa guyyoota torban dabran hanga kaleessaatti lakkoobsi namoota vaayirasii COVID 19n qabamanii guutummaa addunyaa irratti miliyoona lamaa fi kuma dhibba saddeet tahuu beeksisee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, Prezidaantii Zimbaabwee – Roobert Mugaabee Ambaasaddara kabajaa jaarmayichaa chuun muuduu isaatti eega mormiin hedduun biyyattii keessaa fi alaa itti ka’ee booda, yaada isaa jijjiiruun har’a muuda sana irraa kaasee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa qorannaan dawaalee fi talaalii Vaayirasii Koronaa hariitiidhaan ka geggeessamaa jiru tahuu beeksise.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa(WHO) talaaliin KOOVID 19 gara Afrikaatti ergamu hanqina dhiheessii fi yeroon itti dhaqqabsiisuuf karoorfame boodatti harkifachuu irraa kan ka’e danqamuu isaa beeksise.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummotoaa, kutaalee Ripubilikii Dimookiraatawa Koongoo hookkarri itti hammaate – Kiivuu Kaabaa fi Ituurii keessatti dhukkubni Iboolaa argamuu labsanii, haalli isaa yaaddoo dhibee fayyaa hatattamaa sadarkaa Addunyaa tahee jira.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa, Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo keessatti, dhukkubni Iboolaa ka’e kan hammaachuuf jiru tahuu dubbata.
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa Torban Tokkotti COVID-19'n Namoonni Kuma 40 Du'uu Beeksise
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa Vaayresiin Koronaa Addunyaaf Sodaachisaa Ta’uu Akeekkachiise
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa Waa'ee Vaayrasii Koronaa Akeekkachiisa Kenne
Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa Weerarri Haaraan Yoo Ka’a Ta’eef Qophaa’uun Barbaachisaa Ta’uu Beeksise
Jaarmayaan fayyaa adunyaa akka jedhutti talaaliin kun biyya Awuroopaa , Amerikaa, fi Afrikaa keessatti uummanni kuma hedduun fedhii isaaniin fudhatanii jiru.
Jaarmayaan fayya addunyaa walgahii hatattamaa har’a gaggeessaa ituu jiruu namoonni haganaa du’uun isaanii gabaafame.
Jaarmayaan gamtaa biyyoota naannoo – SADC – jedhamu, battalumatti haleellaa sana balaaleffate.
Jaarmayaan gargaarsaa Kliinton Gloobaal Faawundeeshin jedhamu walgahii isaa kan waggaa torban darbe magaa Neew Yoork keessatti gaggeessee jira.Walgahii kana irratti bakka buutonni guutummaa adduyaa irraa dhufan argamanii jiru.Mariin adda addaa mata duree hedduu irratti kan gaggeeffame yoo ta’u hirmaatyonni muxannoo hojii qaban kan ilaaleen yaada wal jijjiranii jiru.
Jaarmayaan gargaarsaa Yunaayitid Isteetis ( USAID) walitti bu’iinsa Tigraay keessaan kanneen miidhaman gargaaruuf hidhaa laastika jabaa 1500 qubsuma yeroofii namoota 82,000 ta’u qilleensa irraan buusuuf kan jiru ta’uu beeksise. Gargaarsi qilleensa irraan bu’u kun kuusaa USAID KAN Dubaay jiru irraa gara Itiyoopiyaatti egrgamuuf jira.
Jaarmayaan gargaarsa daa’immanii ka tokkummaa mootummootaa UNICEF lakkoobsi ijoollee Ripaablikii Dimokraatawaa Koongoo keessatti vaayresii Eboolaan qabamanii fi dhukkubichaan du’aa jiranii kan eegamuu ol hamaa ta’uu gabaasee jira.
Jaarmayaan gargaarsa daa’immanii “Save The Children” jedhamuu fi Institiyuutiin Misooma Biyyotoa Baar-gamaa jedhamu gabaasaa haaraa dhiheenya baasaniin akka jedhanitti, Addunyaan itti-gala lafa kaayame dhaqqabaa hin jirtu.
Jaarmayaan gargaarsa daa’immanii UNICEF Kan torban sadaffaa abatii jiru walitti bu’iinsa naannoo Tigraay keessatti uumameen ijoollee irra dhiibbaan akka hin geenye kanneen walitti bu’iinsa kana keessa jiran yaadachisee jira.
Jaarmayaan gargaarsa daa’immanii UNICEF Yemen, Somaaliyaa fi Sudaan kibbaa keessaa daa’imman afaan du’aa jiraachuu akeekkachiiseera. Biyyoota kana keessatti hanqina nyaata madaala’aan lakkoobsi daa’imman dararmanii guyyaa guyyaatti dabalaa adeemuu illee akeekkachiisee jira.
Jaarmayaan Gargaarsa Dhiyeessa Midhaan Nyaataa Addunyaa gargaarsa isaanirraa hirrisuun beelaaf akka saaxilaman baqattoonni buufataalee Keeniyaa keessa jiran dubbatan. Baqataan lammiin Oromoo Buufata Baqataa Keeniyaa Kaakumaa jedhamu keessa waggaa 12 jiraatan tokko, ‘hir’achuu gargaarsa kanaatiin maatii isaanii deeggaruun akka itti cime dubbatanii, baqattoonni hedduunis rakkoorra jiraachuu dubbatu.
Jaarmayaan gargaarsa sadarkaa addunyaa US USAID akka beeksisisetti deggersi sun karaa michoota isaa kennama. USAIDn har’a akka beeksisetti deggersi doolaara miliyoona 97 sun lammiiwwan gargaarsi yeroo hatattamaa isaan barbaachisuuf kan oolu.
Jaarmayaan godaantootaa kan addunyaa ykn IOM akka jedhutti uummata kuma 100 caalaatu waggaa kana galaana irraan xaaliyaanii dhaqqabe. kun isa bara darbee irraa dachaa sadii dabale. Biyyonni lameen uummanni hedduminaan keessaa baqatu Ertraa fi Siriyaa ta’un ibsamee jira.
Jaarmayaan kun addunyaa irratti Dimokraasii fi walabummaan yaada ofii ibsachuun akka kabajamuuf qabsaa’a. Marsariitii wajjiin wal qabatee cunqursaa hamaa gesisuun Chaayinaan iddoo duraa kan qabatte yoo ta’u Seera hamaa qabaachuun Tahilaand iddoo duraa kan qabdu yoo ta’u giddu galeessi bahaa, Eshiyaa fi biyyoota Afrikaa uffee sahaara gadii itti fufanii argamu.
Jaarmayaan kun akka jedhutti uummanni Amerikaa rakkoo Tigraay mudateef isa ammaa kana dabalatee walii galaan Doolaara Miliyoona 300 fi Miliyoona shan kennuu isaa beeksisee jira.
Jaarmayaan kun biyyoota 15 irratti fulleeffachuun gabaasa baase keessaa Itiyoophiyaan tokko taatee jirti. Caama hamaa booda Roobni hamaan mudatu lageen keessumaa lageen lafa gad jedhaa irra jiran gutanii akka cabsanii ba’an gochuun, sababa ho’i hammaachuun kan ka’e namni hojii hojjachuu waan dadhabuuf jireenya hawaasaaa irratti dhiibbaa akka qabaatu ibsamee jira. Kana waliin wal qabatee dhukkuboonni ammaan dura Itiyoophiyaa keessatti hin beekamne mul’ataa akka jiran ibsameera.
Jaarmayaan kun gabaasa fuula 56 qabu kan mata dureen isaa “Isaan Iyyaa Jiru Ajjeesaa” jedhu dhiyeessee jira.Kunis kanneen Kaartuum keessatti mormii dhageesisan irratti tarkaanfii fudhatamee kan hokkaraan guutamee ture jedhee jira.
Jaarmayaan misoomaa kan biyyoota Afriikaa gama bahaa IGAD walii galteen hordoffii fi to'annaa erga mallatteessamee booda iyyuu gareeleen Sudaan kibbaa kanneen wal finiclan lola dhaabinsa tolfame cabsaa jiraachuu beeksisee jira. gareen mala to'annaa fi hordoffii IGAD torban kana akka beeksisetti gareeleen wal fincilan kun hanga guyyoo dhiyootti yeroo adda addaatti lola dhaabinsa tolfame cabsaniiru.
Jaarmayaan misooma sadarkaa addunyaa kan Yunaaytid Istees (USAID) gargaarsa dhala namaa kenneen alatti Tigraay keessatti waan barbaachisuuf kan ooluu Doolaara Miliyoona tokkoo fi Miliyoona shantamii lamaa arjoomee jira.
Jaarmayaan Mootummootaa Addunyaan Hojii Afriikaan Shororkeessummaa To’achuuf Hojjetaa jirtu akka Deeggaru Gaafate
Jaarmayaan mootummootaa karaa dhaabbilee gargaarsaa baqattootaaf tumsa gargaasaa dhiyeessus baqattoonni gargaarsi taasifamu baayyee xiqqaadhaa jechuun himatu. Kanaafis baqattoonni jiruu karaa hedduun daangeffame jiruu baqattummaa moo’uuf haga dandeenye carraaqna jedhu.
Jaarmayaan mormitootaa, Koongiresni Uummata Oromoo hidhaa fi hiraarsuun miseensota keenya irratti geggeessamu amma illee ittuma fufee jira, jedha. Gama biraatiinis, ka Kanadaa keessa maadheffate, Jaarmayaan Mirga Namoomaa Gaanfa Afrikaa yuniversitii Finfinnee keessa jiru irraa dabalatee barattoonni Oromoo sagal humnoota mootummaatiin qabamanii jiru, jehee jira.
Jaarmayaan Nyaataa fi qoqnnaa kan Tokkummaa mootummootaa akka ibseetti Afrikaa keessatti fakkeenyaaf walitti-bu'insaa fi jijjiramnii qilleensaa haala duraanuu rakkisaa turan daran hammeesse.
Jaarmayaan Oromoo ATWO Karaa Nagaan Qabsaa’uuf Biyyatti Gale
Jaarmayaan sadarkaa Addunyaa “Unrepresented Nations and Peoples Organization (UNPO)” yokaan Jaarmayaa Biyyootaa fi Uummatoota Bakka-bu’aa Hin qabnee, jedhamu, walga’ii guddaa jaarmayaalee adda addaa waliin waggaa waggaan geggeessu, ka bara kanaa, torban dabre – Caamsaa 23, bara 2015 Paarlaamaa Awurooppaa keessatti geggeessee jira.
Jaarmayaan tajaajiila intarnetti hordofuu Neets Blook kibxata kaleessaa galgala akka ibseetti tajaajilli intarneettii kanneen keebliin hojjatan hangi tokka tajaajiila eegalanii jiru.
Jaarmayaan tokkummaa guutummaa Itiyoophiyaa miseensoonni fi hoggana paartiichaa keessaa 13 hidhamuu beeksisee jira. Kunis bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa magaala Saawulaa keessatti hojii paartii irratti bobba’anii ituu jiranii qabamuu isaani ibsamee jira. Yeroo ammaatti buufata polisii magaalaa Saawulaa keessatti hidhamanii akka jiran akka gadhiifaman gochuufis Komaand postitti har’a iyyata galfachuu isaa paartiin kun beekaisee jira.Gama kaaniin waajiira komunikeeshinii bulchiinsa naannoo uummattoota kibba Itiyoohiyaaf itti gafatamaa kan ta’an Oboo solomom Haaylu jarreen 13 hidhamuu isaanii odeeffanno qabna kan hidhaman haala nageenyaa waliin wal qabatee malee paartii waliin waan wal qabatu miti jedhu. Dhimmi isaanis qoratamaa jira jedhan.
Jaarmayaan tokkummaa guutummaa Itiyoophiyaa miseensoonni fi hoggana paartiichaa keessaa 13 kannen sanbata Amajjii 21 bara 2017 Godina Gaammoo Gofaa magaalaa Saawulaa keessatti hidhamanii turan gadhifamuu har’a beeksisee jira. Kunis Komaand postitti xalayaa iyyatataa eega galfatanii booda ta’u prezidaantiin paartichaa Dr Bezabiih Damiaaee beeksisanii jiru.
Jaarmayaan Tokkummaa Mootummootaa karoora isaa gargaarsa namoomaa Sudaan Kibbbaa, ka bara 2021 kalaeessa ifa baaseen, yaaddoo nyaataa fi rakkoolee yaaddessoo kanneen biroo biyyattii keessaa furuuf doolaara Biliyoona tokkoo fi miliyoona dhibba toorba akka isa barbaacbisu beeksise.
Jaarmayaan Waa’ee Koolu-galtootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa akka jedhutti baatii dabre jechuun Amajjii keessaa, baqattoota Somaalee kuma toobaa fi dhibba shan tahan tu mooraalee Itiyoophiyaafi Keeniyaa keessaa gad-lakkisee gara biyya isaaniitti deebi’e.
Jaarmayaan waa’ee koolu-galtootaa ka Tokkummaa Mootummootaa(UNHCR) Ripubilikii Dimookiraatawa Koongoo kutaa Ituurii keessatti hookkarri hawaasaalee gosootaa gidduutti deemu daran hammaachuu irraa kan ka’e baatii kana keessa qofa namoonni kuma dhibba sadi’ii ol tahan qehee ofii dhiisanii baqachuu gabaasee jira.
Jaarmayaa Nyaataa fi Qonnaa, ka Tokkummaa Mootummootaa fi Sagantaa Nyaata Addunyaatiin gabaasaan bahe tokko guutummaa Addunyaa irratti uummatni miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona toorbaatamii afur tahu ka beela cimaan gidiramaa jiru tahuu akeekkachiisee, “namoonni gargaarsa sadarkaa Addunyaa dhabanii du’aa jiran” jedha.
Jaarmayichaaf kutaalee Afrikaa bahaa fi gama kibbaaf daayreekteera kan ta'an Beeproos Mucheenaa akka jedhanti angawoonni Itiyoophiyaa kan Fedeeraalaas ta'e bulchiinsa naannoolee seerri kabajamuu mirga dhala namaa kan addunyaa bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti kabajamuu akka jiru mirkaneessuu qabu.
Jaarmayichi Addunyaa haga ammaatti waa’ee kanaa hin baasne.
Jaarmayichi akka gabaasetti, hanga ammaatti lakkoobsi namoota vaayiressii Koronaatiin qabamanii miliyoona afurii fi kuma dhibba sadii yoo tahu kanneen keessaa kuma dhibba tokkoo fi kuma kudha afur tu lubbuu dhabe.
Jaarmayichi mirga dhala-namaa ka sadarkaa Addunyaa – Hiyuumaan Raayitis Waatch immoo, gurmuu ogeessotaa, kanneen faayida-qabeessummaa seera kanaa mormanitti dabalamuudhaan, “seerri haasawa jibbinsaa dhaabsisuuf bahu, walabummaa yaada ibsachuu waan ugguruuf jecha, of eeggannaan baasuu fi hojii irra oolchuun barbaachisaa tahuu akeekkachiise.
Jaarmayichi Nyaataa fi Qonnaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, FAOn, qonnaan-bultoota Somaalee-f sanyii raabsuun akkasumas sagantaa Maallaqa-Hojiif jedhuun gargaarsa kennuun akka gabaan naannoo ka gochaa jiru tahuu dubbata. Rooba dhiheenya roobe sanaan, oomishni gaariin argamuu irraa kan ka’e lammiwwan Somaaliyaa dur dheessanii mooraalee baqattootaa keessa turan amma deebi’aa jiru - jedhama.
Jaarmayichi waa’ee Koolu-galtootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR – karaa itti godaansa bala’amaa lubbuu uummata hedduu galaafate kana dhaabsiisuun danda’amu irratti, yaada tarsiimoo walii-galaa dhiheessaa jira. Waalataalee godaantotaa fi baqattoota itti simatan, biyyoota isaan keessaa baqatan, biyyoota isaan keessa dabran – Afrikaa Uffee Sahaaraa gadii fi Afrikaa gama Kaabaa keessatti, akkasumas, biyyoota Awurooppaa isaan dhaqqabuuf yaa’an keessatti dhaabuu of keessaa qaba tarsiimoon kun.
Jaarmayonni Hawaasaalee adda addaa kanneen naannoo Waashiington DiIsii-tti argaman baatii kana keessa walgahiif bulchiinsa prezidaant Baraak Obamaan Waamauu isaanii ibsamee jira.
Jaarmayonni siyaasaa tokko tokko dhaabattoota amantii aguuggii godhachuun shirri rawwatan dhaabachuu qaba jechuun har’a magaalaa Baahir Daar keessatti Museeleemonni hiriira mormiif ba’an hubachisanii jiru.
Jaarmayoonni biyya alaa akka tilmaamanti bara keessa jirru 2020 keessatti lakkoofsii hedduumiina uummata Itiyoophiyaa Miliyoona 100 fi Miliyoona 14 ga'eera jedhu.
Jaarmayoonni kun ibsa baasaniin Tigraay keessatti uummanni 600,000 gargaarsa nyaataa akka barbaadan ibsanii kanneen Miliyoona tokko caalan sagantaa Seeftii Neettiin deggeramaa akka jiran kana malees baqattonni 100,000 Tigraay keessa akka jiran ibsan.
Jaarmayoonni kun kurnana keessaa kan uummata Amaaraa, Abiin,paartii guutummaa Amaaraa, Jaarmayaa Amaaraa Natsbraaq, jaarmayaa guutuu uummata Amaaraa,Jaaarmayaa Amaaraa kan tokkummaa Itiyoophiyaa, fi Sochii humna DemokraaatawaaAmaaraa ti.
Jaarmayoonni kun waa'ee mirga dhala namaa, mirga saalaa, mirga dubartootaa ijoollee irratti hojjatu.
Jaarmayoonni lameen walgahii waggaa kan yeroo lammataaf gaggeessan xumuura irratti Finfinnee keessatti ibsa kennanii turan. Barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarrees Wiixata darbe akka ibsantti hariiroo haaraan Itiyoophiyaa fi Ertraa giddutti jalqabamuun qilleensi nagaa jiraachuu agarsiisa jedhan.
Jaarmayoonni Oromoo Lama Biyyatti Deebi’uuf Ka Jiran Ta’u Beeksiisan. Warri Biyya Seene Moo Maal Jedhu?
Jaarmayoota miseensa ADWUI ta’an arfan irraa mata mataatti namoonni 250 waluumaagalatti kumnii tokko walgahii kana kan gaggeessan yoo ta’u toora adda addaa irraas taajjabdummaan kan itti hirmaatan akka jiran ibsamee jira.
Jaarmayoota miseensota IHADEG keessaa tokko kan ta’e Sochiin Dimookiraasummaa Uummattoota Kibbaa miseensoota koree hojii rawwachiiftu 15 filachuun gumii guyyaa shaniif gaggeesse xumuree jira. Gama kaaniin mummicha ministeera Itiyoophiyaa duraanii Hiyile-maariyaam Dessaalenyi dabalee hogganoota duraanii 24 kabajaan gaggeessee jira.
Jaarmiyaa Gargaarsaa Misoomaa Kan Yunaayitid Isteetis USAID Gargaarsa Naannoo Tigraay Ilaalchisuun Ibsa Baase
Jaarmiyaalee gargaarsa kana irratii hirmaachaa jiraan keessaa tokko Dhaabbata Gargaarsaa Sadarkaa Addunyaa Yunayitid isteet, kan maqaa USAIDn beekamu.
Jaarmiyichi sadarkaa addunyaa torban kana lammiiwwan Liibiyaa 75 Tuuniiziyaa keessattti mariif walitti fidee jira. Wiiliams kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin fooya’ina dhugaatu jira, kan nuti irratti fuuleffachuu barbaannuu fi jajjabeessinus isa kana jedhan. Jiloonni kunis filannoof qophaa’uu akkasumas tajaajila kennuu kan dandeessisu karoora mootummaa yeroofii hundeesuuf hojjetaa jiran.
Jaarmiyichi weerara vaayiresii koronaa itisuuf waan quubsaa hin hojjenne akkasumas Chaayinaaf looga jedhan.
Jaarmoliin gargaarsaa beela bara 2011 keessa gaanfa Afriikaa dha’ee namoota kuma 260 ol walakkaan isaanii ijoollee umurii shanii gadii galaafatetu ammas isaan yaaddessaa jira.
Jaarmoliin gargaarsaa lakkoobsi lammiiwwan Itiyoopiyaa biyya hollaa keessatti dahata siyaasaa barbaadanii akkaan gad bu’uu hubachuu isaanii tuqaniiru. Dubbi himaan UNHCR Andreh Mahesik akka jedhanitti lakkoobsi kun walumaa gala yeroo ammaa kuma 52,000.
Jaarmoliin Gargaarsaa Naannoo Tigraayiif Gargaarsa Erguuf Qophaa’uu Beeksisan
Jaarmoliin gargaarsa Itiyoopiyaa keessa jiran bakka waraansi ji’a tokkoof geggeessame uummata kumaan laka’amu galaafatuu mala jedhameef rakkoon namoomaa amma jiru hammaate naannoo biyyattii falmisiistuu taate gara Tigraayitti gargaarsa erguuf qophee irra jiran.
Jaarmoliin kan mootummaa hin ta’en ka warreen gama dhiyaa akka jedhanitti Siiiriyaa keessaa godinaalee waraansi keessa jiru keessatti talaallii kana kennuu qindeessuuf rakkoon jiru sababaa uggurri maallaqaa kan biyyattii irra jiruuf hedduu hamaa dha.
Jaarmoliin lamaan gabaasaalee dhiittaa mirga namaa hamaa fi dararaa akkasumas dhiibbaa walitti bu’iinsi sun uummata irraan ga’e ilaalchisee yaaddoo qabaachuu isaanii ibsanii jiran.
Jaarmoliinmirga namaa torbanneen lamaaf qorannaa isaan geggeessan konyaa Naivasha kan Nakuru keessaa irratti yoo ta’u Naivashaan magaalaa galma mootummaa biyyattii Naayiroobii irraa fageenya km 90 irratti argamti. Naannoon kun filannoo bara 2007 bood naanno adda addummaa gosaa irraan kan ka’e hookkarri hamaan keessatti raawwatame ture.
Jaarmoliin naga eegumsaas ayyaanni kun nagaan akkakaajamu gochuuf bifa haaraan qindaa’anii jiran.
Jaarmoliin tokkummaa mootummootaa kanneen rakoo gargaarsa Sudan kibbaa keessaa adda durummaan irratti hojjetan ofii isaanif hanqinni maallaqaa isaan mudatee jira.
Jaarmyaan “TOTO” jedhamuu fi gurmuu jaalaleewwan Saala wal fakkaataa tajaajiilu Itiyooophiyaa daawwachuuf karoorri baafate mormiin isa mudatee jira.
Jaarraa tokkotti yeroo dhiyaatuuf jireenyi Roobert Mugaabee kan isaan bulchaa turan biyyattii Afriikaa gama kibbaa Zimbaabwee waliin hidhata cimaa qaba.
Jaarrolee fi Abbootiin Gadaa ABO fi ODP walti yaamanii, korma qalatanii araarsanii waliin nagaa labsan.Araara kanaan maan jettan?
Jaarrolee fi abbootiin Gadaa paartii Oromoo lamaan,ABO fi PDO korma itti qalanii, araara kanallee jaarsaa fi jaartii itti yaamanii Ambootti fixanii waliin nagaa labsan.
Jaarrolee fi bulchiinsii Mooyyalee rakkoo akkanaa tana oli iyyachaa dhandhee ufi jibbaanne jedha.
Jaarrolee fi warrii lafaa akka bulchiinsi jedhetti olloota hafanillee akka maqaa duruu baafatanitti raraniif gaafachuutti jira.
Jaarroleen aanaa Gursum rakkoo naannoo ufii himachuuf Finfinnee jirti, itti gaafatamaa nagaa aanaa sunillee ‘Liyuu Poolisitti’ qabee guddoo dhaane
Jaarroleen abuuruu yaatu ka kitaabii kun irraa ka’e waan hedduu barbaada yaate. Barbaada ykn saroobbinna kanallee fardoon barbaada yaate.
Jaarroleen akka Jack Leitner faaf ammoo tolaan akkimattan jechuu guddoo jaalata taatullee tanaa tanaa dhiisaa wannii guddoo arguu feena Tiraampuma dabsachuu jedha.
Jaarroleen amma dhufte fulaa hedduu irra yayaatee laate tun ammaaf nama sagal.Jarii kun yoo dubbatu Saaliyaa Saamii afaan keessa hin buufatu.
Jaarroleen Booranaa miseensonni Rayya Ittisa Biyyaa Iddi Lolaatti misirroota ajjeesan beenyaa akka kaffalan gaafatan. Soraa Galgaloo Hoogganaan Waajjira ODP Aanaa Mi’oo Miseensonni Raayyaa Ittisa biyyaa hidhaa jiran kuni warra lubbuun darbeef loon shantama, warra madaayeef soddoma akka kaffalan gaafatanii deebii eegaa jiraachuu himani.
Jaarroleen frdoo guurrattee Abuuru yaate maan agartee,Jarii yaa’e maan maan arge?
Jaarroleen Gujii fi Gediyoo nagaa dubbatanii wal yooyyifatanii araaraaf harka wal fuudhan
Jaarroleen marii Waldaa Afrikaa tun pirezidaantii Laaybeeriyaa ta durii, Ellen Johnson-Sirleaf, pirezidaantii Mozaambiqi ka durii Joaquim Chissano fi pirezidaantii Afrikaa Kibbaa ka durii Kgalema Motalanthe.
Jaarroleen nama 10 geettu tun haga rakkoo dhufaniitti fala aragattutti hin galtu. Jara rakkoo tana himachuu dhufe keessaa akka maanguddoo tana keessaa obboo Abdiin jedhutti
Jaarroleen Oromoo Raayyaa Finfinnee dhufan aadaa,seenaa fi afaan ufii jabeeffatanii baduu dhowwachuu fedhan
Jaarroleen Raayyaa ammallee Afaanuma Oromo dubbatan, “Arsii Baalee dhufne jedhan abbaa isaanii 13 gaafadhee seenaa isaanii katabe”
Jaarroleen Raayyaa ammoo eessaa dhuftani asi geettan jettee Salihaan gaafannaan “Awaas irraa kahee cuftuu qabatee daayinettiin dhufee asitti hore.”
Jaarroleen VOAn dubbifte ammoo nagaa lafaatii fi ka sabaa-sab lammiillee eeguuf mariitti jirra jedha.
Jaarsa araaraa ijoo kan ta’an Major General Marshal Stephen Babanen akka jedhanitti walii galteen dilbata kaleessaa mallatteeffame torbanneen 18 keessatti hojii irra kan oolu si’a ta’u kunis ripxe loltoota duraanii waraana biyyoolessaatti makuu of keessaa qaba.
Jaarsa araaraa Sudan kan ta’an Saleh Hamad akka jedhanitti dhimmootii jira irra hedduun kan wal qabatan adda baafamuu hin danda’an jechuu dhaan sadarkaa jalqabaa bishaanni guutamu qofaa miti jedhan.
Jaarsa Umuriin Gara Saddeettamaa  ABO Jedhamuun Hidhaman Irratti Ragaan Dhabame Iyyuu Poolisiin Ajaja Abbaa-murtii Diduun Akkuma Hidhee Kaa’eetti Jira
Jaarsi ganna 93,Rooberti Gabirheel Mugaabee bara 1980 asitti isumatti biyya Afrikaa gama Kibbaa tana addunyaan wal hanqsiee rigee moggaatti baafatee bulchuutti jira.
Jaarsi Gumaa Araarsaa Ture Yakka Tokko Malee  Akka Gaaguraatti Fannisameen Tumamaa Ture, Jedhu Hidhamaan Dhiheenya Hiikaman
Jaarsii aadaa Oromoo barreessuun beekan,porofessor Asmerom Leggesee bara 1960 keessa gaafa yuniversiti bahe warqata qorannoo barreeffachuuf Boorana dhaqe. Silaa haguma diqqaa tokko turaa jedhee dhaqee akka Booranii wal bulchu argee ganna 10 keessa taa’e jedhe.
Jaarsii biyya aanaa godina Booranaa magaalaa Dubuluqii keessaa dubbifne, aabba/Dr.Borbor Bulee akkana jedha.
Jaarsii ganna 74 Muhaammaduu Buhaarii tana waliin marroo wallaansaaf achitti dedeebi’e.
Jaarsii ganna 79 kun qorannoon oowwitee isallee tutuxxee jennaan amma hujii irraa bu’aa jedhee labsate.
Jaarsii isii nama gurraacha Afrikaa Kibbaatii pirezidaantii tahe ka qaraati ganna 27 hidhameef.Pirezidaantiin Afrikaa Kibbaa ka ammaaCyril Ramphosaqabsoon Wiiniin jalqabde garagar hin kunnu jedha.
Jaarsi kun bulchoota ganna kanaan biyya bulchuutti jiran keessaa nama qaraati.
Jaarsoliin Araaraa Isaa fi Gurguraa Erer Keessatti Wal Ga’an
Jaarsoliin araaraa Sudaan, Masrii fi Itiyoopiyaa guyyoota 11f mari’ataa erga turanii booda walii galtee irra utuu hin ga’in addaan ba’an.
Jaarsoliin Biyyaa fi Hayyoonni Siyaasaa Ajjeechaan Lammiilee Nagaa Irratti Raaw’atamu Dhaabachuu Qaba, Jedhan
Jaarsoliin Biyyaa Sidaamaa fi Ijjetoon Naannoo Ofii Uummachuuf Murteessan
Jaarsoliin biyyaa yaalii aadaan baratame gochuu dhaan miidhaa silaa dhaqqabuuf ture hanqisuun danda’amuu isaa bulchaan godina Walloo Kibbaa obbo Ijjiguu Melaakee ibsaniiru.
Jaarsoliin magaalaa Dambii Doolloo mootummaan riphxee-loltoota Waraana Bilisummaa Oromoo waliin araara dubbachuuf dhiheesse ka deggeran tahuu ibsuun akka dhugaan hojiitti hiikamu waamicha dhiheessan.
Jaarsoliin Zoonii Hadiyyaa Hoogganni Keenya Hojii Irraa Ari’muun Ka Sirnaa Miti Jedhan
Jaarsolii yokaan maanguddoota gowwoomsuu fi sodaachisuudhaan akka ijoollee jalaa miliqxe qabanii itti dabarsan illee taasisaa jiran, jedhu – jiraattonni kun. Aangawaan nageenyaa aanaa sanaa himannaa jiraattotaa sana dhaga’an iyyuu, haga ammaatti deebii hin kennine.
Jaarsoo Mallisee Diirekterri buufata eegumsa fayyaa mooyyalee akka jedhanitti dhukkubi kun dhiyeenyaa as magaalattii keessatti mumullataa akka jiru himanii kaleessumaayyuu namni 20 dhukkubsatee yaala akka fudhataa jiru dubbatan.
Jaarsummaa Abbootiin Gadaa taasisaniinis rakkoon kun furmaata akka argatu bakka buutonni ODP fi ABO Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himanii jiran.
Jaarsummaan Itoophiyaa akka Jibuutii fi Eeritraan afaan walti qabbanaahan tolchite.
Jaarsummaan Rakkoo Naannoolee Amaaraa fi Tigiraay Gidduu Furuutti Fuuleffate Finfinneetti Geggeessame
Jaartii isaa,Simone Gbagboammoo achuma Ayvori Kosti keessatti balleessaa itti muranii haidhaa ganna 20 adaban.Manii murti kun ICC isiillee The Hague fidee himachuutti jiran.
Jaartiin Obaamaa Mitchel Obaamaa ammoo afaan gabaaboon Tiraampi nama nu feenu nu tahuu hin dandahu maan jennaan isumatti akkan jette.
​Jaatanii akka lakkoofsa biyya alaa(1942-1992) gaafa innii ganna 51 Keenyaatti ijjeeanii achumatti awwaalanillee. Namii Kitaaba seenaa isaa barreesse Taadhii Liiban jaarsa gadaa abbaa 10 caala jiraate.Amma Finfinnee jira.
Jaatanii Alii,abbaan Hawwii baruma ijjeesan sun ummatii bahee Naayroobiitti awwaalan.Akka nama wanjala hojjatee ijjeesan Yaaballotti ulfinnaan soodduu dhaabaniif.
Jaatanii Alii Adoolessa 2,1992 keessa Naayroobiitti galaafatan. Gaafa isa ijjeesan sun namii hedduulleen dallanee Naayroobiitti hiriira bahe.
"Jaatanii Alii,akka namii hedduun yaamuunittijabaafijannabiyyaati.Namii biyya bulchu akka abbaan Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo jedhutti nama aadaa fi dhugaan biyya dura deemu. ""Jabaan hin dhalata."""
Jaatanii Alii ilmaan Booranaa bara jabaa keessa biyya bulche.Bara waraana Soomalee fi Itoophiyaa 1969-1970 milihsaa innii gosa hedduu keessaa walti guuretti Itoophiyaa gama kibbaa gara Soomalee gula cituu dhowwe jedha,namii seenaa Jaatani Alii barreesse,Taadhii Liiban.
Jaatanii Alii nama Itoophiyaa fulaa akka akkaa bulche; akka jecha duriitti Sidaamoo Kiflager,Areeroo,Yaaballo,Boorana, Gamoo Goofaa,Iluu-Abbaa Booraa, bulchiinsa poolisii Finfinnee fi fulaa akka akkaa hojjate.
Jaatanii Alii waan hedduun faarsan;jireenna warra horii hedduu jijjiire,gorsa qalbii namaati hin banne hedduu dhaameef.
Jaatanii Bonayyaa “qabeenna,faaya,jabeenna keenna biyyaan walti dablachuuf waan keenna barreeffachu mallee warra barreessullee jabeessuu mallee,” jedha.
Jaatanii Bonayyaa qorannoo kitaaba kanaatiin diqqaattulee waan Xaliyaanii lola bara 1902 keessa lola Dhukkee-Hiigoo irratti Boorana tolche jedhellee jaarrolee irraa dhagahe jedhe qorate.
Jaatanii Bonayyaa,yuniversitii Finfinneetti barataa injineeringii dirgii lammeessoon barachutti jiru.
Jaatanii Boonayyaa barataan Yuuniversitii Finfinnee fi dhalataan godina Booranaas, yoo rakkoo barattoonni aanolee gammoojjii keessa jiran dubbatu, rakkoon kun bakka takka qofaa mitii jedha.
Jaatanii Diidaa qorataan seenaa fi sirna Gadaa Oromoo sirni kun waantota gurguddaa of keessaa akka qabu dubbatu. Aab Jaataniin ‘Goodiyyaa’n sirna ijoollee gara ‘Kuusaa’tti ceesisu ta’uu himan. Yoo kanas ‘Gaammee’ keessaa bahanii ‘Kuusa’ ta’an. ‘Aduulaa’n jahan (warri Abbaa Gadaa duuka filamus) waan keessaa lallabamuuf kanaaf sirna ‘Goodiyyaa’ kana keessatti waanti lama raawwatama jedhu dabalanii.
Jaatanii Diida qorataan Seenaa Oromoo dur Gadaan Raaga qabdi turtee jedhan. Raaga cimaan Areero Booseroo, kallattiin waan dhibee Kooronaa kana maqaa dhahee raaguu baatus, dhukkubi alaa manatti nama galchu, magaalaa keessaa gara baadiyyaatitti nama hadhu dhufuu akeekee ture jechaan VOA’f himanii jiran.
Jaatanii fulaa innii ejjatu cufaa faana isaatti mullata, jedha aabba Taadhiin.
“Jaatanii Jireenyaa” barressaa isaa irraa egalee hanga ogeeyyii qophii fi taatota fiilmicha keessatti qooda fudhataniitti, namoota haaraa tahuu ka dubbatan – daawwattoonni fiilmichaa, yaaliin akkanaa jajjabeessamuu qaba – jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Gabaasaa Tsahaay Daamxoo caqasaa.
Jaatanii Kolooboo,barsiisaa yuniverstii Bulee Horaati,warra durii waldeennaa kana yayaybe keessaa tokko amma akkuma koreetti hojjata.Waldaan kun baaddiyaa fi magaala keessa yaahee waan dhiba vaayireessii koronaa irrtti nama gorsaa bahe jedha.
Jaatanii Kunnoo,Godaanaa Dooyyoo,Jaldeessa Waaqoo,Liiban Waariyoo faatilleen warra mana hidhaa Itoophiyaa fulaa akka akkaatii irraan maranii eegee gadi dhidhiisan keesaa haga tokko.
Jaataniin akka Abbaan Gadaa jedhetti nama gosa cufa walqixxeetti laalu,gosa durii waliin qubattu,Arsii,Boorana,Gujii fi Gabraa ffi gosa dhibiillee tokko tolchee hojjachaa bahe.
"“Jaataniin akka bulchaa biyyaatti nama didhaa bahe.Adoo akkuma innii hojjate dhalootii kunillee hojjaee waan boonnuuf hin qamnu,"" jedha."
Jaataniin amma hidhaa bahee gammachuu qaba taatullee akka innii jedhutti yaadaa fi yaaddoon guddoon isaa ka warrii hidhaatti hafeeti. Akka amma jiran kanatti abdiitti jiraa taatullee warrii hamaan fuluma duriitti nama deebisuu fedhu hin dhabamuu jedha.
Jaataniin amma manni barnootaa kun kan Kutaa 5 qabu, ijaaramuu hime. Manni Barumsaa haarawi ijaarame kun gamoo lama ka qabu yoo tahu, barattoota haga 400 simachuu danda’aa jedhe. Kana malees manneen barnootaa akka diida qilleensaa kufanii turan Godina Boorana keessa gara 75 ol akka ta’an himee mootummaan manneen barnootaa akkasitti ijaaraman barattootaaf fooyyessuu qabaa jedhe.
Jaataniin bara Boorana bulche sun warra horii waan gugurdoo sadii itti dhaama.
Jaataniin manni Barumsaa kun ka tumsa argate yoo suurri ijoollee bakkee teessee barattu miidiyaa hawaasummaa akka feesbuukii kana gubbaatti baheedha jedhe. Yoo dubbatus, barattoonni kutaan barnootaa irratti jige kun duraan ala bokkaan dhufu jelaa baqataa, yoo guyyaa fulaa barnootaa kana gahan ammo aduun gubbaan isaan gubaa rakkoo hamtuu keessa turan jedha.
"Jaataniin nama argaa fi dhageettiiti.Nama bara nagaatii fi waraanaallee biyya qalbii dhugaatiin walti qabuu beeku” jedha namii waan isaa barreesse,aabba Taadhii Liiban.
Jaataniin yuniversitii Finfinneetti Injineeringiin digrii lammeessoo barata.Kitaaba Abuuruu manneen kitaaba Oromoo Booranaa haga Wallaggaa jiran keessatti argatan jedha.
Jaatani Mooyyale bultii 18 bulchanii eegee Finfinneetiin dabran. Mooyyalee ammoo Finfinneen dhaqan. “ Finfinnee fulaa dhossaa nu geessan,kaambi waraanaa hin fakkaattu.Nu nama sadii,mana nu cinaallee namatti jira.”
Jabaa dhukkubsatanii, dhuma baatii dabree irras wal’aanamanii turan.
Jabana pirezidaantii Tiraamp kana keessatti namii guddoo siyaasaan afaan murtoo murullee walti dubbata.Herregaan wal hanqatee afaan hamoo waliin jedha.
Jabanii USA fi Kuubaan wal dhaban,COLD WAR,bara biyyiti jechaa afaaniitiin wal aatee wal doorsitu,ganna 50n dura.
“Jabeenna dhiiraa wa lama gaafatan:Hadhaa jabdu moo niiti jabduu qaba?”
Jabeenna isaa kanaaf CAF, Nyeenca kana doolara miliyoona 2.5 badhaase.
Jabeennii Gadaa Booranaa maan? Maanti bara kuma hedduu kana cufa keessaa asiin gahe jennaan.Gadaan bulchiinsa mootummaatii gadii mitii jedha.
Jabeennii garee Faransaay akka leenjisaan isaanii jedhutti ijoollee Afirkaa hedduu tapachiifachuu.
Jabeennii isii kun horii isiin dorgommititi baafatu qofaa miti nama isiin biyya akka akkaatii bitattuu dhufeef.Akkuma kanaan dhiyoo tanallee ijoollee Keenyaa afur wal doorgommii mannene barumsa biyya tanaa irratti bitatte.Horiin ijoollee tanaan bitan ammatti hin beekamne,taatullee jarii kun damee Manchester United Tanzaniyaa jirtuu bitamte.
Jabeennii mana murti kanaa nama kana himachuu dandahuu fi dadhabuun isaa tana irratti laalama.
Jabutiin Sodaa Weerara Vaayrasii Koronaan Baqattoota Itiyoophiyaa Biyya Ishee Keessaa Baafte
Jabuutii Fi Ertraan Tasgabii Buusuu Qabu : Gamtaa Afrikaa
Jabuutii fi Itiyoophiyaa kan walitti hidhan dhimmootii hedduu kan hawaasummaa, dinagdee fi siyaasaatu jira jedhan.
Jabuutii Keessatti Vaayiresiin Koronaa Hammaachuun Itiyoophiyaaf Yaaddoo Uume
Jabuutiin immoo biyya daawwannaa isaanii jalqabaa taatee jirti.
Jabuutiin karra nagadi ittiin seenuu fi ergamu taatee kan turtu ta’uu ministriin dhimma alaa beeksiseera.
Jabuutiin maaliif akka lammiwwan Itiyoophiyaa kana biyya ishee tii baaste waan ibsame hin jiru. Itti-aanaa Kantiibaan magaalattii akka jedhanitti, magaalaa daangaa Jabuutii irra jirtu – Dawwaalee irraa simataman – lammiwwan Itiyoophiyaa kun.
Jabuutiin Proojekti Daldalaa Afrikaa Kessatti Guddicha Ta'e"" Jettu Eebbisiiste"
Jabuutiin qaama garee waraanaa ta’uun tajaajilu kan gurmuu naga eegumsa kan gamtaa Afriikaa Soomaaliyaa keesaa ti.
"Jajjabaachaa dhufee jennaan doktoralleen wal mari’atee amma maatiin walti deebi’e taatullee torbaan dhufu keessa doktora bira dhaqee ufi laalaa jedha. ""Dhukkubicha caalaa rifaatuutti nama ajjeesa kanaafuu hin rifatinaan jedha,"" jedhe Caalaan."
Jajjabinaa fi hanqina paartiicha mudatee irratti dubbachuun murtoo dabarsee xumuruu isaa Obbo Addisuu Araggaa itti gaafatamaan waajira koree giddu-galeessa ODP Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Jajjabinni akka jiraatu eeranii yeroon hamaan kun hin darba jechuu dhaan addunyaan tarkaanfii akka fudhatu gaafataniiru.
Jala bultii daawwannaa prezidaant Obamaa gaazexeessonni fi barattoonni mana hidhaa Itiyoophiyaa keessa turan gad dhiisaman
Jala bultii filannoo sanaa, muumichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres qaamonni hirmaatan kan biyyoolessaa filannoon sun hunda kan haammatee fi nageenyaan akka geggeessamu gaafatanii jirau.
Jala Bultii Guyyaa Dhaloota Yessoo Kiristoo,Christmas ulfeeffachuuf nama kuma hedduutti Beteliheemitti yaa'uutti jira
Jalabultiin Ayyaana Cuuphaa Haala Ho’aan Ambotti Ayyaaneffame
Jalabultiin Ayyaana Irreechaa Dirree Masqalaatti Geggeessame
Jala bultii waggaa haaraa Itiyoophiyaa ka baranaa 2011 waajiraa ba’e ituu manatti gal jiru humnootiin addaa kan bulchiinsa nannoo somaaleen qabamee fudhatamuu dubbata.Wanni isaan gaafataniin Adda Bilisummaa Oromoo fi hogganaa OMN Jawaar Mohammad waliin hidhata akka qabdu bira geenyee jirra ka jedhu ture.
Jalallii fi kabajni inni Oromoof Oromummaaf qabu adda akk ta’e namoonni sagantaa qophaahe irratti dubbatan ragaa bahan. Feedhii fi abdiin isaa Oromiyaa bilisoomte arguu ture. Sirboonni isaa baayinaan wayee Oromoo fi oromiyaa akka ture, haawaasni inni keessaa ture an dhugaa baheef.
Jalaqaba gumii Sanaa irratti kanneen haleellaa shorokeessummaa sanaan lubbuu isaanii dhaban yaadachuuf yeroon calliinsaa geggeessamee jira.
Jalaqaba irratti yeroo ba’iin sagalee labsamu mormii isaa ka dhageessisee ture – paartiin mormituu ijoon, UNITA-n, lakkoobsa walabaa gama isaatiin geggeeffateen lakkobsi sagalee inni argate kan labsame san aka caalu ta’uu dubbatee ture. Garuu, dhimma kana gara mana-murtiitti geessuu fi dhiisuu ilaalchisee waan dubbate hin turre.
Jal-bultii Irreechaa irratti Galma Jidduu Gala Aadaa Oromoo keessatti ummata baqateef horii walti qabuuf qophiitti jirra jedha.
Jaldeessa Waaqooakka jecha isaatti gaafa qaban ganna 20 keessa jiru. Ganna nna 4 fi ji’a7 hidhame bahe. Durii tissituu looniitii loonuma keessaa na qabani jedha.
Jallisi Halooyye baadallaa ykn boqqoolloo fi shunkurtii oobrataniinillee hujii misoomaa ta abbaa irraa fudhatan jedhan keessaa tokko.
Jallisiin Malkaa-Gubaa dhaabi kun jaare abbaa warraa 2001 faaydaa irraa argachuutti jira.Aabba Kootee Ibraahim,itti gaafatamaa dhaaba kanaati.
Jalqaba baatii darbee gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watch dhiittaa mirga namaa walii galaa kan biyyattii keessaa kan ibsu gabaasa bal’aa baasuun ni yaadatama.
Jalqaba baatii kanaa irra, daarektarri Dhaabbata Qorannaa Biyyoolessaa Yunaayitid Isteets, kan FBI – Jeems Komeey, Koree Mana-maree Murtii-seeraa yokaan Senerii Yunaayitid Isteets duratti ennaa dhugaa-ba’anitti, Prezidaantichi, “qorannaan kun akka hafu goota, jedheen abdadha” jechuu isaanii dubbatanii turan. Gorsaa Naga-eegumsaa biyyoolessaa duraanii taayitaa irraa hariyataman – Maayikil Filin irratti qorannaa geggeessamu ilaalchisuun kana dubbatan. Jechu prezidaantichaa akka ajajaatti akka itti dhaga’ame dubbatan – Kooomeen.
Jalqaba baatii kanaa irra, Gumiin Humnoota Waraanaa biyyattii bulchaa jiru, yaalii fonqolchqaa Adoolessa 11 geggeessame – jedhuun wal-qabatee, qondaalota waraanaa hojii irra jiranii fi gadamoojjiilee – walumaa-gtalatti 16 hidhuu isaa beeksisee ture.
Jalqaba baatii kanaa irratti, xayyaarri waraanaa Yunaayitid Isteets, maadhee hidhatoota fiinxaaleyyii Islaamaa, kan Nangar-haar irrattti boombii baay’ee guddaa darbatanii jiran.
Jalqaba baatii kanaa Musharraf bakka jiran hospitaala Dubaay irraa adeemsa seeraa irraa amantaa kan hin qabaannee fi miidhaan irra ga’uu isaa dubbatan.
Jalqaba baatii Muddee irratti afaan-yaa’iin mana-maree Yunaayitid Yunaayitid Isteets – Pool Raayaan, filatamaa prezidaantummaa Donaald Traamp wajjiin, gamoo isaanii Niw-yoork jiru, ka “Traamp Taawor” jedhamu keessatti eega wal-arganii booda, hafuurri tokkummaa waan gidduu isaaniitti uumame fakkaata. Biyya kana deebisnee gad-dhaabuuf, haga bara 2017 jalqabnutti jarjarree jirra – jedhu – Pool Raayaan.
Jalqaba baatii sadaasaa erga waraanni sun jalqabamee naannoo sana akka hin seenne ugguramanii kan turan gaazixeessonni baatii kana biyya gaarreeniin marfamteef uummata miliyoona shan ta’u qabdu gara Tigraayiin dhaqanii jiran.
Jalqaba bara 1960mootaa irra dorgommiin hawaa US fi tokkummaa sooviyeet gidduu akkaan cimaa ture. Sooviyeetitti aansuu dhaan NASAn yeroo jalqabaaf gurmuu gara hawaatti ol baasuuf qopheesse jedha gabaasi
Jalqaba bara 2015tti lolaa bishaanii hamaan kan miidhamte yoo ta’u sana booda immoo waggaa lamaaf caamaan dhaahamte.Kanaaf uummata biyyatti keessaa walakkaan hanqiina nyaataan rakkataa jira.Prezidaantiin biyyatti dhimmootii ijoo ta’an irratti hirkachuun jijjirama argamsisuuf yaalaa jiru.
​Jalqaba Barsiisaa,kitaabii Aster Gannoo faan bara garbummaa jala jiran barreessan fuula 174 qabu kana keessatti waaan hedduutti barreeffame:
Jalqaba duula filannoo pirezidaantummaa Amerikaa barana kanaa irratti akka dansaa moohachaa dhufte eegee ammoo dadhabdee keessaa baate.
Jalqaba galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti kanneen himataman namoota 22 keessaa yoo ta’u hunduu irraa jala kan gadhiifaman ta’uus inni garu himata galmee wal fakkaataan hidhaan waggaa afurii irratti murame.
Jalqaba haasaa isaanii irratti addunyaa irratti nagaa waarinsa fiduuf qajeelfamoonni ijoon haqa tokkummaa fi kabajaan ilma namaa kan isaan keessatti argaman mirga namaa keessatti ta’uu hubachiisaniiru.
Jalqaba irratti biyyootii Afriikaa keessaa eeyamni kun akka haara’u kan sagalee kenne hin turre. Saddeeti sagalee kan hin kennine yoo ta’u Eertraa fi biyyoonni ka biroon afur immoo mormanii jiran.
Jalqaba irratti konkolaataa isaa riqicha Westminister jedhamu kan biilsa paarlaamaa cina jiru irra oolfa ture. Konkolaataan sunis bakka namni adeemaa turetti maquu dhaan kanneen miillaan deemaa turan hedduu rukute.
Jalqaba irratti ministriin haajaa biyya keessaa kan Afgaanistaan ibsa baasaniin walitti bu’iinsa uumameen polisoota 8 fi kanneen biroo 11 madeesse jedhe.Qorannaanis gaggeeffamaa jira jedhee ture.
Jalqaba irratti poolisoonni Oromiyaa akka uummatni mormii isaa karaa nagaa geggeeffatu itti dhiisan iyyuu, humnoonni federaalaa dhufanii reebichaa fi qawwee dhukaasuun hiriiricha adda facaasuu isaanii, jiraataan naanawa sanaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsee jira.
Jalqaba jaarraa 20ffaa irra qoodi dubartoonni qaban jijjiiramaa akkuma dhufeen dubarttoonni dhaloota haaraa qabsoo itti fufan.
Jalqaba kan dhaqqabe polisii Oromiyaa ti, san boodas polisiin Federaalaa waraana biyyaa dursee dhaqqabe kan jedhan jiraattonni kun, kanuma giddutti dura ta’aa araddaa 02 kan ta’an Obbo Abdii Idriis dhukaasuun mucaa durbaa umriin waggaa 7 dabalatee namoota 3 ajjeesan, jedhu. Miseensa waraana biyyatti kan ta’e Mohammed Abbaa Qaasim dhalataa naannoo Malkaa Bal’oo yoo ta’u innis nama 3 ajjese jedhan jiraattonni.Kana booda jiraattonni magaalaa fi baadiyyaa yaa’anii dhufuun inni nama keenya ajjesee du’uu qaba jennaan kokolaataa waraanaan milqsanii baasan jedhu.
Jalqaba mootummaan yeroo isaan qabu dararaa hamtuun akka irra ga’u kan ibsan namonni hidhaa keessa jiran kun harka isaanii tokko fannisanii tumuu, konkolaataatti hidhanii lafa irra harkisuu fi harka irraa muruun akka irra ga’e dubbatu.
Jalqabamuu Sagantaa Qubsiisa Baqattootaa Yuunaytid Isteetis Dhaabatee turee fi Baqattoota
Jalqaba torba kanaa halkan tokko qofaa koolu galtoonni 400 ta’an naannoo Somaaliilaand waliin wal daangessuu irraa Puuntlaandiin seenuu isaanii angawoonni galmeessuu isaanii beeksisan.
Jalqaba torban dabree irra ajjeefamuu artistii beekamaa Haacaaluu Hundeessaa tii booda mormii ka'een wal-qabatee namoonni 156 ol du’uu Koomishiniin Poolisii Federaalaa akkasumas Biiroon Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa beeksisee jira.
Jalqaba torban dhuftuu wal ga’ii kan jalqabu manni maree IHADEG immoo gabaasa sana erga gamaaggamee booda bakka duwwaa bulchiinsaa kan guutu ta’uu ibsaniiru.
Jalqaba torban kanaa Afgaanistaan keessaa kilinikii dubartoota ulfaa fi bakka awwaalchaatti haleellaa raawwatame booda IStu jira jechuu dhaan US beeksistee jirti. “ISIS haleellaa suukaneessaa akkasiitti siiviloota irratti raawwatamutti kan gammadu yoo ta’u uummata Afgaanistaan akkasumas kan addunyaaf balaa dha jechuu biyyattiitti jila Ameerikaa kan ta’an Zalmay Khalizaad ergaa Tweeter maxxansaniin beeksisaniiru. Dhaaba shororkkeessaa giddu galeessa bahaa keessa maadheffate jechuun illee ibsaniiru.
Jalqaba torban kanaa FBI fi ministriin naga eegumsa biyyoolessaa waliin ta’uu dhaan ibsa kennaniin gareen milishaa finxaaleyyii, namoonni gara Wahsingtonitti imalanii biilsa mana maree to’achuu akka yaalan jajjabbbeessuuf mari’achuu iaanii angawoota naga eegumsa naannoo akeekkachiisniiru.
Jalqaba torban kanaa mootummaan Itiyoophiyaa humnootiin nagaa eegsisan faca’ina vaayiresii Koronaa ittisuuf wal ga’iilee gurguddaa akka ugguran ajajamanii jiru.
Jalqaba torban kanaa prezidaant Traamp akka jedhanti walii galtee daldalaa irra ga’uuf guyyaan muramee tokko hin jiru.Gama kaaniin gorsa gameessi paartii komunistii chaayinaa walgahii Hong Kong qopheessite irratti biyyonni lameen jalqaba baatii dhufuu jechuun Bitooteessatti walii galtee tokko irra ni ga’u jedhanii turan.
Jalqaba torbee kanaa kaasee buufata baqataa Keeniyaattia argamu Kaakumaa keessatti rakkoo nageenyaa mudateen baqattootarra balaan dhaqqabuu himan; balaa kanaan lubbuun baqataa tokkoo darbuu baqattootni Oromoo Kaakumaa Jiraatan VOA’f himanii jiru.
Jalqaba waggaa kanaa irra, yeroo qaamni filannoo biyyattii lammiwwan Keeniyaa sagalee kennan galmeessuu irratti hojjetaa ture, baatii tokko keessatti lammiwwan biyyattii miliyoona ja’a tu galmeessame. Paartiileen polotikaa, lammiwwan biyyattii miliyoona kudhan galmeessuuf kaayyoo lafa kaayyatatan.
Jalqaba waggaa kanaa jiraattonni duruu dinagdeen isaanii miidhamee qabeenyaan isaanii saabaa hongeen duraa manca’e gareen kun dilaala akka baasan gaafachuu isaa fudhatama dhabsiisanii jiran.
Jalqaba waggaa kanaa paarlamaan qaamni hojii raawwachiisu kan ol aanaa dhaabolii lamaan shororkeessota gochuun akka moggaasu wixine gaafatu ergee jira. manni maree bakka bu’ootaas sagalee irra jireessaa fi kan sagalee hin kenniin tokkoon seer asana raggaasise jedha Yonatan Zebdwas Hawaasaa irraa.
Jalqaba wal ga’ichaa irratti haasaa kan dhageessian gorsaa minister deetaa eegumsa fayyaa fi itti gaafatamaan waajjiraa Dr. Taayyee Toleeraas waa’ee hubannoo qabaachuutti qiyyaafata kennuun ibsa kennaniiru.
Jalqaba wal ga’ii minsteerota dhimma alaa irratti ka dubbatan illee mata duree kana irratti fuuleffataniiru.
Jalqaba xayyaara lafatti gad hiqee gaarreen irraa eega balali’ee booda/ haleellaa guddaan 4 adda addummaa daqiiqaa 15 tti fufee dhaga’ame jedhan.Sana booda aara gurraacha guddaan gaarreen irraa mul’achuu jalqabe jedhan.
Jalqabuma isaa irraa filannoo nagaa, dimokraatawaa, kan walabaa fi haqaa geggeessuun filannoo kan hin qabaanne fi daandii kana qofaa irra adeemna jedhanii kan hin murteeffanne yaada guutuu hin taaneen filannoo kanatti kan seenan yoo danda’ames malli ittiin jeeqama kaasan yoo jiraate sana raawwachuu yaalla kanneen jedhanii fi fedhii uummanni Itiyoopiyaa filannoo nagaa, demokraatawaa fi walabaa geggeessuuf qabu kan hin hubanne hagi tokko sochii isaan godhantu argamaa jira jedhan.
Jalqamnee jennaan bulchiinsii mootummaa sun dhumatee jedha Tiraampi.Kim Ung ammoo Amerikaan haga dabartee humnaan dhuftee jennaan waan isiin takka hin argine goonee addunyaa duratti ceersinaa jedha.
Jamaan, ennaa miseensonni paarlaamaa prezidaant Joo Baayiden Trampiin injifachuu isaanii raggaasisuuf wal ga’anitti cabsee ol seene.
Jamaan simannaaf wal ga’e ka biroon immoo fagoo irraa mul’uu popechaa eeggataa ture. Guyyaa bareedaa Waaqayyo uume attamii ti jechuu dhaan ergaan pope Fraansis kan jaalalaa fi abdii namoota hedduu biyya keenyaa fi naannoo addunyaa jiran jajjabeesse jedhan Obaman.
Jamaan wal ga’e ni gammade, garuu xiinxaltoonni akka jedhanitti imaammati kan akka mindaa ol kaasuu kun hojjettoota irra jireessa hin fayyadu.
Jameeiyikaan ammoo waan bara hedduu keessatti tolchitee hin beenne guyyaa dheenagaddaa USA 2-0 moote.USA dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa marroo 10 dabartee takkuma hin moone.Sadarakaa FIFA irraa USA 30essoo irra jirti.
Jameen garu murtii kennamu eeguu qabnaa , hagasittu waan jijjiramu tokko hin jiru, akkuma jiruutti itti fuufna jedhan.Hogganaan komiishina filannoo erga Jameen ba’ii filmaatichaa dogoggorse ittiin jedhanii as gara biyya ollaatti dheessanii jiran.
James Hart, “Space Coast Honor Flight” kan jedhamu balalii gadamoojjiiwwan waraanaa baatu kanaaf daayrikteera.
James Murray daarketer Amerikaa nagaa eeguu Secret Service,akka nagaa lafaa itti eegannu abdii guddoo irraa qaba taatullee waan duriillee irraa barannee ufi biyya teenna eeganna jedha.
Jamie Vardy Leseser Sitiif kalee sadii galfachuu qofaa mitii ijllee Sitii irraa kubbaa hedduu buufate.
Jamie Varygoolii 3 keessa buufateJames MadisonfiYouri Telemansammoo tokko tokko irra buusaniif.
‘Jamili Forums’ dhaaba dhuunfaa ka rakkoo biyya keessa jirtu ummatti himuuf yayyabame.Hojjatoota dhaaba kanaa keessaa tokko nama Meeloo jedhan.
Jamryaan Washington irraa fageenya km 140 irratti argamu tokko woorkshooppii dhiironni abbaa gaarii akka ta’an gargaaru qopheessee jira. Qophiin har’aa kana irratti fuuleffata. Odu gabaasaa VOA Bak-hti-yar Zama-nov-tu gabaase Tujubetu dhiyeessa.
Janaraal Biraanuu Juulaa Rayyaa Ittisaa Itoophiyaa akka hoogganaan bakka buufamuun beekkameera.
Janaraalli maaynamaar Maung Maung Soe namoota addunyaa irratti dhittaa mirga namoomaan himataman 52 kanneen ministriin maallaqaa kan Yunaaytid Isteetes ugguura irra ka’ee keessaa tokko.
Janaraal Sa’aaree Makonnin fi Dr. Ambaachoo Makonnin Ajjeefaman
Janaraal Sa’aareen mana isaanii magaala Finfinnee keessaatti aragmutti janaraalii biraa an soorama bahee jiru meejer janaraal Gebaazii Abarraa wajjin nama isaan eegu hookanis gaardii isaanitiin ajjeefamuutu himame.
Jandoon obonboleettiin makatee fi “Sagaar” jedhamu kun, Sanbataa fi Dilbata dabre kana bu’ee, magaalaa Somaaliyaa Moqdishoo keessatti yoo xiqqaate namoota ja’a ajjeesuu isaa fi manneen dhibba sadi’ii ol akka bishaaniin liqimsaman gochuu isaa – Bulchaan magaalattii – Abdiraahimaan Omar Osmaan, Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Japaan bara 1910 haga 1945 Kooriyaa Kibbaa biyyuma ufii tolfattee humnaan bulchaa baate.
Japan: Government orders emergency inspections of highway tunnels across the country after tunnel collapse kills at least nine people.
Japan: Magnitude-6 earthquake hits southwest Japan leaving at least 9 dead
Japan observes fifth anniversary of devastating earthquake and tsunami
Japan orders countrywide tunnel inspection- VOA60 World
Japan: The country barred entry of all non-resident foreign nationals
Jappaandorgommii gurba biyya isaanii ka ganna 21, dorgommii martaal artiin addunyaa keessatti beekan Tensin Nasukawa kalee namicha Amerikaa boksiin addunyaatt keesastti maqaan baheef,Floyd Mayweather dorgommii isaanii daawwachaa jala baulti bara 2019 geette.
Jappaan Hagayya 28 Jalqabee Kooriyaa Kibbaa waliin Gabayaa Hin Dhaabattu
Jappaanilleen abdii hin kutanne daqiiqaa 27 irratti Ogimi goolii tokko galchiteefii,daqiiqaa 52 essoo irratti ammoo taphattuun Amerikaa Johanesten goolii tokko ufittigalchitee taphii USA 5-Jappaan 2 taatee moote.USA ta bara 2015 waliin marroo sadii dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Dubartii Addunyaa moote.
Jappaan tanaan dallantee Kooriyaa Kaabaa gabayaa waliin dhaabachuu didde.
Jara achii dhufe keesaa tokko obbo Mujahididin.Akka innii jedhutti isaa fi miilotii isaa armaan duratti Oromoo arganii hin beekan.Yoo amma dhufan kanallee bututtuu cittuullee dhufuu baatanillee dhufaatii tanaan waan hedduu baratan.
Jara akkasiillee achi baasuuf Binishnaagul Gumuzitti waraana mootummaa ergan jedha jeneraal Birhaanuun.
Jara bulchiinsa magaallan Minisootaa moo’ee keessaa lama ijoollee dubraa Soomaleeti; Saafiyaa Khalidi,Naadiyaa Mohaammad. Lamaanuu nama ganna 23ti.
Jara dorgommiitti jiru keessaa Rippaabilikaan keessaa Tiraampitti harka guddaan dura jira,paartii Demokiraatik keessaa ammoo Hilariitti haga guddaan dura jira.
Jara fixan kana afur iddoo tokkotti isa tokko ammoo iddoo biraatti ajjeesan. Raayyaan Ittisa Biyyaa “dhukaasan” jedha bulchiinsii garuu soba jedha.
Jara himatan keessaa kan biraa Itti gaafatamaa abbaa taayitaa daandii Itoophiyaa ka durii obboo Zaayaada W/Gebreheel isa ammoo “malaammaltummaa guddaan shakkam” jedhanii tohannaa jala jira.
Jara ijjeesan jedhan kana Harar magaalaa Bombaas keessatti qaban. Ummatii Gursumilleen ijjeechaa tanaaf hardha ganama saatii 2tti hiriira bahee bulchiinsaan wal dhabee rakkoo himatee dhakhaachaan wal hadhe.
Jara isa waliin himate keessaa tokko naqaashii isaa ka durii Amilee Kololo.
“Jara ISIS-K jedhamutti duuluun Addunyaaf barbaachisaa dha. Garuu, kan nama gaddisiisu waraansi kun wareegama malee geggeessamuu dhabuu isaa ti” – jedhu – humna waraanaa Yunaayitid Isteets, kan Afgaanistaan keessaaf ajajaa ka ta’an – Joon W. Nikolsen.
"Jara Jaatanii ijjeeseef hardha guyyaan ka gaddaati,nuuf ammoo ammoo gammachuu aarsaa akka isaa bahuuf hundi keenna hin hojjana.”
Jara kana abbootii alangaa addaa Swiss himachuutti jiran.Irratti walii galanii jennaan dhiyoottu hujii irraa dhaabu fa dandahan.
Jara kana adoo guluma yaa’aa guluma godaanaa akimanii akkana ijoollee hin dhaban jetti,“Tanaaf jara kana faana deemee akimu malee jedhe,”jetti Dahaboon.
Jara kanaa fi ummatii karaa nagaatiin mormii dhageessifate seera malee hidhamee jedha gabaasii MEDREK.
Jara kana akka jecha obboo Abdulhakimitti malkaa Dhaareetti fudhate.Aanaa Ginniiri keessalleetti akka jecha itti gaafatamaa kanaatti nama malkaa cehuuf jedhu lolaan fudhate.
Jara kana akka komanderiin poolisii jedhutti haga tokko Finfinnee qawwee fidanii biyya jeequun himatan.
Jara kana akka Tuuguud jedhetti yoo paartileen Suudan walii galan torbaa itti aanaa keessaa ICC-tti kennanii himatan..
Jara kana amma qoratanii akka torbaan lama kophaatti bahanii ufi ilaalan tolchan.Eegii kilabiin isaanii dorgommii Shaampiyoon liigi irratti kilalbii Kilamarokn 1-0 mootee duubatti qophii gammacuu sunitti dabre.Torbaan lama keesastti tapha tokkollee hin taphatan.
Jara kana atileetii Keenyaa Joshu Kipkoriritti guuree galeen.Tokkeessoon isa namii 16 ammoo walmuma faana corooree moohe.
Jara kana bara 1997 wati deebisan gaafasillee Maayki amalii innii gurra namaatiin ciniinu sun hin lakkimne jedhan.
Jara kana Biriteyin, Faransaay, Jermenii,Ispeen,Xalyaana, Denmaarkii fi Siwidiin keessaa wa gaafaan.Warrii Denmaarki harkii 80 Biden deeggara harkii 6 ammoo Tiraampi deeggara.
Jara kan achii guuranii Asmaraa mana hidhaQaanyoo Sefer geessan. Kun ammoo mana hidhaa Xaliyaanii jaare mana hidhaa akka malee hamaati.
Jara kana duruu gumboo nyaatee hujii hojjataa jedhanii waan hedduun himachaa bahan.Balleessaa amma ammoo doolara miliyoona lamaa Pilaatiinii bara 2011 seera malee fudhate jedhaniin himatan.
Jara kana Fulbaana 2, 2010 jalaqabanii qubsiisuu jalqaban. Obboo Geetaachoo Toleeraa itti aanaa waajjiaa hooggansa soda balaa kuma 72 caalutti kana malee nama kuma 12 tahu godina dhibiitti dabarsan.
Jara kana gosa wal aasisan jedhanii hidhan.Pirezidaantii naannoo Somaalee ka durii obboo,Abdii Mohaammad Omar fi bulchootii biiroo siyaasaatii fi damee nagaa naannoo Somaalee itti gaafatamaa tahee hojjachaa bahe.
Jara kana guyyaa dheengaddaa Amerikaa magaalaa Las Vegas hoteelii MGM keesstti walti gadi lakkisan. Nama miliyoona dhibba hedduutti TV fi achitti dhufee daawwate.
Jara kana guyyuma tokko ganama mana isaaniiti qaban. Namii dhufee Ahmed qabuuf dhufe.
Jara kana haga guddaan waan ummataa walti buusaa hojjachuun shakkanii himatan.
Jara kana haga tokko kutaa galma keessatti haga tokko balbala koollejjii tanaa 18ti gargar qoodanii gargaaruutti jiran.Kutaa barumsaa keessaa kopmuteraa fi barcumaallee baasanii nama itti galchan.
Jara kana hujuma irratti fixuu fedhan. Warra hujii tanaan shakkan Baahir Daar keessaa nama 277 Finfinnee ammo nama 140 qaban.
Jara kana kaan ‘hiriira guddicha baatanii’ jedhanii hidhan malee wannii seeraan himataniin hin jirtuu jedhan.
Jara kana keessaa Eeliyaasa Kifluu dhiba qabaa wayaa oowwituu keeyyachuu male. Fayyaalee mitii horuma ufiitiin mana akimi dhaqee wallaanachu fedha manii murtiilleen tanumaaf jedhee akka wannii innii gaafate guutamtuuf gaafatee taatullee hajajii mana murtii sun akka abukaatoon isaa obboo Tolamaariyaam Margaa jedhutti hin guutamneef.
Jara kana keessaa hedduutti Waancaa Afrikaa irratti biyya ufii qarqaaruuf Iquwatooriyaal Giinii dhufuutti jira.
Jara kana keessaa ijoollee dubraa lamaan artisiti Seenaa Solomonii fi artisti Qananii Taammiruu Qaallittiitti jiran.
Jara kana keessaa nama 22 qaraa qabanii hidhaa jiran.Walumattu nama 46 akka kanaan himatan.
Jara kana keessaa warra horii warshaa sibiilaa fi injineering METEC saamee saamsise,warra wal dhaba naannoo Binishaangul,ummata Sidaamaa hammeesse jara saba tokko eennummaa isaatiin miidhee fi warra bulchoota mootummaa guguroo ijjeesee mootummaa gara galchuun himatan faatti keessa jira.
Jara kanallee marsaa akka akkaa irratti gargar baasan. Tapha marsaa qaraatiin Wild Card jedhan
Jara kana mana murtiillee hin geessanii,nyaataa fi dhugaatii gahaa hin argatanii namii dhibaan keessatti rakkata.
Jara kana qofaa mitii haga ijoollee isaaniillee faanuma yaahanii akiman. Haawwan tun qoraanii fi bisaanillee waraabachuutti jiraatanillee GPS kun gara jarii jiru waan agarsiisuuf dhufanii wallaansa fayyaa kennaniif.
Jara kana torbaan sadii kophaatti baasanii dhiba kana irra barbaadanii womaa irratti hin agarre.Dirii Johaanisbarg gabayaan itti oowwuun beekan amma ona fakkaatti.
Jara kana waan hedduun gargaaruutti jiran. Haga hardhaatti qarshii miliyoona 153 taatutti baankii gargaarsa kanaa jedhanii Itoophiyatti baninitti galeef jedha obboo Garrmuun.
Jara keessaa hagii tokko hujii seerii kenneef dhiisee waan hujii isaanii hin tahin keessa seenee ilmee namaa irratti wanjala guddaa hojjateen himatan.
​Jara lachuu Faransaayitti bitee afaanillee haga guddaan tokkuma dubbatan.
Jara lachuu Hagayya,24 hujii buusanii XIRET keessallee baasan.Itti gaafatamummaa jarii warshaa Daashin keessaa qabullee bara 2018 keessaa irraa fuudhan.
Jaramayaan fayyaa addunyaa Bitootessa sagala dawaan farra dhibee busaa kijibaa kameeroon fi biyyoota hollaa Chaad fi Naayijeeriyaa keessa deddeebi’aa akka jiru akeekkachiisee ture. Kameroon keessaa namoonni 300 ol ta’an dhibee kanaan qabamaniiru.
Jara odeeffannoo hiriira mormii Oromiyaa kana sab-qunnamtii irratti ummataa facaasuun beekamu ,qabsaahaan sab-qunnamtii Amerikaa jiruu Jawaar Mohaammad.Nama kuma 500 tahutti Facebook irraa isa hordofa.
Jara reebuu yaa’utti jiru waraanii dhibiin karaatti eegatee jara nama 50 hadhee hedduu fixe.
Jara waliin jiru keessaa obboo Aberraan gurbaa Bishooftuu Gabruu Gammachuu qofa beeka.Jara kaan karumatti walti duudan malee hin beekuu Oromuma lafa jidduuti.
Jara waraanii Amerikaa fixe keessaa tokko itti aanaa itti gaafatamaa ISIS Abd ar-Rahman Mustafa al-Qaduli kalee ijjeesan.
Jarii 8n walti hafe ammoo walti falachuutti jira.Hagii tokko takkumaa waancaa Afrikaatuu hin arganne,hagii tokko takkumaa sadarkaa amma jiru kana hin geenne kaan ammoo akka nugusa kubbaa miilaa faarsan.Biyyootii dorogommii waancaa Afrikaa,AFCON 2017 walti hafan waan faarsaniin hedduu qaban.
Jarii afranuu hiddii isaanii biyya ormaati taatullee barana kongireesii Amerikaatii filamee paartii demokiraati keessa jira.Tiraampi yoo hardha godina North Karlolina dhaqellee “Ilaan sanyii Semetik jibbit” jedhee.
Jarii akkana nama fixu kun addunyaayyuu dhibuutti waan jiruuf Itiyoophiyaan jara kana irratti qabsaahuuf kurfoo jirti jedha obbo Hayilee Maariyam.
Jarii Amerikaa yayyabe kun bara 1775 keessaa godina Filadelfiyatti walti dhufee mari’atee bittaa Biritsh ya jalaa baane jedhee labsate.
Jarii ani wa gaafadhe,qoradhe ministera haajaa alaa keessallee taanaan namii cuftii dansooma isaa dubbata.Akka malee abdii irraa qabanillee. Abiy qaroo,dubbii qajeelfata,nama jabaa Itoophiyaa karaa qajeelaattiin deemu.”"
Jarii araaramuun ammoo akka jecha koomishineera tanaatti gaafa Afrikaatiifuu nagaan dhufa
Jarii biyya nagaa dhowwulleen akka Jawaar jedhutti gamuma gamaan ibidda qabsiisee mootummaa ammaa kana miila lafaa fuudhuu fedha.
Jarii cuftii Gaayoo ka’ee gama afur gargar yaa’ee Metekkle,Keenyaa-Bisaan-Maanyaa, Raayyaa fi fulaa hedduu gahe.
Jarii deeggarsa pirezidaantii Tiraampii fi lubbuun namaa harka isaaniitit baatee qabeenna hedduu baleesse barbaadutti jiran laakkuma guyyaa bulee kahuun walti guuraa deemaan dhiba hedduu tahuuf deema.
Jarii dhiiraa shanan ammoo Qilinxoo jira.Warrii cuftii ta kalee waliin marroo sadii beellamaaf mana murtii dhufee waan himataniin caqafate.
“Jarii dhume kun laga guutee cehuuf adoo jedhu lolaan fudhate malee lolaan isaan irra facaheetii miti.Namii adoo gara oolee adoo galuu lagni ka fudhatetti jira. Aanaa Barbareetti dhiirsaa fi niitii gaangeen yaabatanii lagan cehuuf jedhan fudhate.Argamanii awwaalaman.”
Jarii dorgommii tana dhufulleen Koloraadoo dhufee istadiyoomii seenuuf hiriira dheeraan keessa turuu mannaa tikeetiionlineirraa bitachuu dandahaa jedha Makaarim.
Jarii duraan hujii sun kontoraataan hojjatu hujiin sun balaa qabdi jedhee bira yaahee jedhan maatiin ijoollee.
Jarii himatan kun poolisoota mana hidhaa sun eegan jedha obboo Wondimmuun.
Jarii himatan lamaanuu duruu balleessaa sun keessa akka hin jirre mormachaa bahe.
Jarii hiriira bahe kun ijeechaan haa dhaabbattuu,ka ijjeefameef gumaan haa bahuu,seera dhabiitiin haa dhaababtuu fi waan hedduu himachaa bahe jedhan.
Jarii hiriira bahe kun mootummaa barattoota tana barbaachisuuf hujii jabduu hojjanne jedhe.
Jarii hiriira bahe kun Sab-Qunnamtii mootummaa Afirkaa Kibbaa [SABC] keessaa hojjataa achuma duratti hiriira bahee akka mootummaan mirga gaazexeessitotaa ulfeessee hujii isaanii keessa seenuu dhaabu gaafate.
Jarii hujii tanaaf dhufe nama sagal.
Jarii ibsee hojjatu kun akka maatiin jedhanitti ijoollee tanaan haadii ibidda hin qabuu jedhanii adoo womaallee hin gorsin,balaa innii qabullee itti hin himin hujiitti gadi dhiise jedhan.
Jarii ijoolleen isaanii asi barattu maatii mootummaan gargaaru kaan ammoo warra horii ufii baasee baratu.
Jarii Ila Galchuu,gama Dhihaa:Gaayoo ka’ee Booqee soodda abuuree, booqee kulaa laalee,Madhachoon Tullaa Fardaatti oli qabatee karaa baddaa Gaamaduu deebi’e.Achii ammo Booqee Magaadootti gadi bu’e. Foroolee-Golboo jala deebi’ee Booqee Dilloo fi Goorrahi abuuranii karaa dukkannaa,ka Looyan Galaanii galaana Booyitti dabran.
Jarii imlatuu guyyaa lamaa dhaqee gale kun lamaan James Inhofe paartii Rippaabilikaan godina Oklahoomaatii filatame. Kaan ammoo Senator Mike Enzi.Innnilleen paartii Rippaabilikaaniitii godina Wyomg keessaa filame.
Jarii innii qopheeffate kun hagii guddaan namuma biyya keessa jiruu nama sadii ammoo Masrii yaammate.Shimellis Beqqelee,Gattuchi Panoomii fi Omad Okuriti.
Jarii Itoophiyaan waliin dorgomuuf mataan wal qabe Keenyaa,Ugaandaa fi Aljeeriyaa fa’a.Dorgommii tana fiigicha,ulee,kutuu,xiloo darbachuu fi gosa hedduu irratti wal dorgoman.
Jarii kaun amma kampasaa bahee itti deebihee mi’a fudahchuullee waan dhowwaniif rakkoo keessa jirraa jedha.Barattootii rakkoo tana himatan barattoo Injineeringi ganna 1-5 keessa jiranii fi Komputera ganna 1-5 keessa jiraati.
Jarii kun akka daarekterii dhaaa Amerikaan biyya alaatiin gargaartuu,USAIDn jedhutti jireenna hamaa keessa jiraa namii bokkaa fi waan hedduun alatti cituutti jira.
Jarii kun akka jecha isaatti waldaan wal jaaree bilookkeetiillee ufumaa hojjachaa hojjaa qoodate.Haga ammaatti harka 30 caalaa hojjatanii waan hafellee ganna tokkoon duubatti bara 2020 hujii jalqabuuf hujiitti jiran.
Jarii kun akka jecha itti gaafatamaa kanaatti oduu Ginbooti 7, Facebook fi ESAT irraa kahee isaan lola.
Jarii kun akka ministerii haajaa alaa Itoophiyaa jedhetti jaarsummaa Itoophiyaatti walii galche.“Yaada hooggantoonni dhiheessan gammachuudhaan fudhatanii rakkoo jiru waltti dhiyaatanii taahanii hiikuuf walii galanii jiran.”
Jarii kun akka obboo Omar jedhutti “Shiftoota soomaleeti,naannoo Soomalee galu.”
Jarii kun akka warrii achii dubbifne jedhetti aanaa Liiban gara Funnaan Agarsuutii fi Dhungoo faalleetti mishigii qotatee, waraana buufachuutti jiraa.Dhiyoottuu nama hadhuu dandaha.
Jarii kun akka warrii achi jiru jedhutti waraana leenjiii fi mi’a waraanaa hedduu qabu dagachiisee nama hadha.Akka namii hin qophoomne gama gamaa maree nama hadha jedhan
Jarii kun Amerikaa haga duriillee caalaa jabduu malii jireenna isii dureeyyii qofaa mitii hiyyeessallee bu’aa buusee namuu qooda keessaa qabu waliin jaarraa jedhanii walii mirkansan .
Jarii kun Amerikaa kutaa Jiddu-Gala Dhihaa,Midwestern States dhaanii duula filannootti jiranii Minisootaa fi Wiskansenitti walti dhufan.
Jarii kun Ammajii 29 istaadiyoomii Port Gentil keessatti wayaa keessaa waliif yaa’a.Masriin nugusa kubbaa miilaa Afirkaa jedhaniin taan dheebuu ganna torbaa waancaa AFCON itti hin argatin baatu malee waan galtu hin fakkaattu.
Jarii kun ammallee waraana konkolaataan walti guuruutti jira.Naannoo Somaalee Itoophiyaatti walguuruutti jirti.”
Jarii kun amma wal dorgomu fedha guyyaa itti wal dhaanan jijijjiiraa asi gahan. Amma Sadaasaa 28 Kaalifoorniyaati qabatan.Taaysen sun irraa bahee jennaan Evander Holyfielditti isa eegata.
Jarii kun ammoo ji’aa duratti koollejjii Rifti Vaalii tanatti qubatee abbuma koollejjii sunii,Obboo Dinquutti dhiyoollee waahela itti argatee gargaaraa bahe.
Jarii kun bara 2008 irralleetti akkanuma dorgommii Gaanaatti taphatan irratti akkanuma walti maree Masrin 1-0 moote.Gaanaan gaafasillee sadeessoo taate.
Jarii kun biyya Afrikaa gama Dhihaa Seraaliyoon,Giinii fi Laayberiyaa hori walti qabuuf dorgommi tana qopheesse.
Jarii kun biyyoota Afrikaa gama Gaafaatii kahe.
Jarii kun bulchoota qofaa mitii warra lafaalleen wa dubbatanii rakkoo jirtu wal odeeffata.
Jarii kun cuftii ummta ufi dhugeffachuuf hardha,Gurrandhalaa 1,2016 dorgommiiIOWA CAUCUSjedhaniif godina Ayiwaaatti
Jarii kun cuftii yoo Baallii walumaan fuudhee walumaan kenna.
Jarii kun daarekterii FBI gaafa Hilarii Kilinton bara ministera haajaa alaa Amerikaa taatee hojjattetti email mootummaan kenneef dhiiftee ka ufiitiin hujii mootummaa hojjattee odeeffannoo mootummaa jajjabduu alatti baafate jedhanii himatan kaanitti waan silaa tolchuu male hin tolchine jedhee dubbae.
Jarii kun Dawuroo,Kontaa,Beench Shekkoo,Shekkaa fi Debub Mihirab Hoomoo fa jedhu.Tigraayitti ammoo akka bulchiinsii boordii filannoo jedhetti gaafa waan cufa qoratan waan jedhan jedhan.
Jarii kun dorgommii Dargaggoota Addunyaa ji’aan duubatti Londonitti dorgomaniif ufi qopheessa.Namii achi irratti sadarkaa dansaan moo’ate dorgommii Londoniif filatama.
Jarii kun durii nama bitatee garboomfate, akka gurraachii garbummaa jalaa hin baane lola bananii fi waan hedduun himata.
Jarii kun duruu daarii Oromiyaa seenee ollootaa hadheessaa fi qoratti keessatti nama ijjeessee mootummaan naannoolleen dhufee mirkansee jedhan.
Jarii kun eegii Siwiidin Siwitzerlaandi 1-0 dabsattee biyya 8n walti hafanitti dabalamte baraqqi walti jedhe.
Jarii kun embaasii kana oli duudee daqiiqaa 45 keessa turee alaabaa achi jiru fuudhee ka ufii fidate achi keeyyate.
Jarii kun godina Oromiyaa gara garaa irraa walti dhufe.Seenaan kun eebba yuniverstii Haroo-Maayaa irraa kaha.Ijoollee eebifamtu keessaa tokko Dr. Leemmanii Liiban.
Jarii kun haga gaafii isaaniitiif deebii argatanitti hiriira hinuma baana jedha.
Jarii kun haga guddaan Siiriyaa ummata isii kemikaala waranaatiin fixxe himachuutti jiranii fi rakkoo Israahelii fi Paalestaayin irratti dubbate.
Jarii kun haga guddaan waan biyya lamaanii irratti kophaatti mari’ate.
Jarii kun hagii tokko atileetotaa ahgii guddaan ammoo namuma nafa ufii diriirfachuuf dorgomu.Dorgommii akkanaa tana dorgomuuf ammoo horiin baasuu malan.Horiin achii argamu ka dhaabbilee gargaarsaatii kennan tahan
Jarii kun iftaan Faransaay,Lyon keessatti tapahta.US tana waliin marroo afur waancaaf taphatte. Nezerlaandis dorgommii dhiiraatiin guddoo beekamtullee baruma kana dorgommii nadheeniitii waancaaf dabarte.
Jarii kunilleen walgargaare ufi irraa dhowwuutti jira.Hujii gaazexxessummaa hojjachuu fi dhugaa jirtu dubbachuun nyaapha nama hin jechisiistu jedhee mormate.
jarii kun,ISIL ingilifffaan Islamic Sate jedhama akka jecha bulchota Amerikaatti Siiriyaa fi Iraaqitti mootummaa Islaamummaa uumanii biyya taanilleetti dabruuf. Perzdaanti Obaamaan jarii kun akkuma Al-Qaayidaa fi Taalibaan USA sodaa tahan.
Jarii kun itti aanee ammoo nama wal dhaban kanaa Boorana, Gujii, Baalee qahee ufiitii baqate dhaqee laala.
Jarii kun kora akka warrii jedhutti kora qeerroo Ambootii fi bulchoota mootummaa Oromiyaa waliin Ambootti qabatan hardha jalqabuuf Roobee ka'ee kahee,Adaabaa keessa dabree,Dodolaan qaxxaamuree Asaasaa fi Shaashamannee jidduu geennaan Raayyaan Ittisa Biyyaa karaa dabruu nu dhowwan jedha.
Jarii kun lachuu Afirkaa gama Dhiyaatiin qubata.Senegaal akka sadarkaa FIFAn bara 2017 basen 33ssoo jirti.dorgommii AFCON ta baranaa irratti ykn hin mooti ykn walqixxee baati malee takkumaa hin moohamne.
Jarii kun lafa embaasii,manneen jireennaa,hoteellii,manneen bultii, gabayaa wadhakkaa diraa(city center) fi waan akka akkaa irratti jaaruuf lafa guurrate.
Jarii kun lamaan gama bitaatiin Floyd Mayweather(US) fi Manny pacquiao (Philippines) warra dorgommii boksiitiin addunyaan beettu. Warri kun tanumaan horii milyoona hedduu harate.
Jarii kun lamaan tapha hedduu taphachaa waan tureef caphaa hidhatee buqqa’aa dhidhiibatanii walti kakka’e.Tapha daqiiqaa 94 ka hardhaa irratti Senegaal akkuma dansaa jabaattee kubbaa waltitti kennaa,fulaa qabachaa taphatte.
Jarii kun namii Itoophiyaa rakkoo hamaamtuu mootumaan Itoophiyaa ummata ufii tolche jedhan maqaa dhahaa dhiyeesse.
Jarii kun nyaataa fi dhugaatii,akimii dansaa fi waan isaa male hedduu argachuu male.IOM baqataa akka jara kanaa miliyoona 5.3 gargaarsa doolarii miliyoona 155 gaafachuutti jira. Tahuu baannaan jarii kun afaan balaa hamaatti yaa’a jedha.
Jarii kun olla agama lamaatti itti baafatee keessatti nama fixee waraanii isaanii akka warrii lafaa jedhutti nama 600 caala.Nama jara kana biyya irraa dhowwuuf lola keessatti madaahee fi dhume keessaa Gujii fi Booranaa.
Jarii kun qaraa haga Dirree Dhawaa dhufee eegee achii guuranii Harargee Dhiyaa qubsiisan.
Jarii kun qaraa naannoo Corpus Christi, fulaa bubbeen tun nama baqachiiftetti gore lafa sun irra maree fulaa gargaasa itti kennanillee laala.
Jarii kun rakkoo akka akkaa keessa jira. Dhiyoo tanallee waraana Gujii fi Gediyootiin nama kuma hedduutti baqate.Ummata kana haga guddaan bokkaatti alatti balleessuutti jira.
Jarii kun silaa akka kooriyaan Kaabaa nukileera waranaa hin hojjanne tolchuuf koraaf walti yaa’a.
"Jarii kun silaa Kora Tokkummaa Mootummotaa Singapooritti taahu irratti kophaatti qoommii walin qabaacuuf addunyaatti himaa bahe taatullee ammatti hin taane.""Silaa achitti sitti dhufaa jedhee herregachaaa bahe,” jedhe Tiraampi Xalayaa Kiim ergeen. ”Taatullee dallansuu te hamtuu fi hammeenna garaa keetii dhiyoo tana sirratti argeen kora sunillee lakkimne,” jedhe Tiraampi."
Jarii kun takkumaa akkanaa walti dhufee hin beekuu.Marii hardhaatti jarii kun rakkoo Paaletaayinii fi Israaheliif fala jabaa argachuuf waan hedduun wal abdate.
Jarii kun takkumaayyuu waliin hin taphanne. Akka taphaatti harka 61 Polaanditti fulaa qabatee taphatee akka wa balleessuutti ammoo Senegaalitti marroo 15 seera taphaa balleesse.
Jarii kun tapha Onkololeessa 5,Chelsii fi Arsenal taphatan irratti wal falmee achumaan wal dhabe.Akkuma taphii jalqabeen daqiiqaa 20eesso irratti manajerii Arsenal akka taphataan Cheelsii Gary Cahill, taphataa Arsenal Alexis Sanchez,seera malee miila dhaabe dorgommi bahu malee fi manajeerii Chelsi ammoo bahuu hin mallee irratti wal dhaban.
Jarii kun warra qarooma jabanaa gama teknooloojiitin uumu.Bulchootii sun waan kora sunii hin dubanne hagii dubbate ammoo maroo bu’aa qabdu qofa jedhee calllise.
Jarii kun wayaa gugurraalee naqatee hiriiraa fi gaddaaf walti yaa’e. “Gadda qofaa mitii horiillee ummata Somalaee irraa buqqaheef walti qamne,” jedha.
Jarii kun wayaa,waan ijoollee fi haawwan fedhan, firaashii, ruuzii, paastaa fi waan hedduu qarshii kuma 500n bitan.
Jarii kun yoo akkana yaahu biyyaan bahaa na filadhaa qofaa mitii achumaan akka horii duula dorgommiitiin deemsifatan gumaachaniif gaafata.Filannoo Amerikaatiif dorgomuuf horii miliyoona hedduu itti baasan.
Jarii lachuu akka Mayweather jedhetti gammachuuf wal dorgome “ani asii achi hin dogomuu kunoo dorgommii dhiisee yuubomatti deebi’a.Ammallee ani 50-0,” jedhee dorgommii haga dorgomee fi akka takkuma hin moohamin dubbate.
Jarii lachuu bara hedduu asi tolaan nama gargaaruutti jira.Barumsa ufii caala ammoo biyya itit dhufanii fi ummata keessaa dhufan waan heddun gargaara bahan.
Jarii lachuu diqqeennaan kaambii baqaaatii Amerikaa dhufe. Asumatti baratanillee.Obsaan asumatti baratee doktora tahe. Ruufoolleen Amerikumatti brumsa Kemistirii baratte.
​Jarii lachuu Dr.Lookoo fi weellisuu Salihaan jaarroleen Raayyaa hardhallee afaanuma Oromoo dubbatanii gara dhufaniillee akka dansaa akka beekan qoratani argan.
Jarii lachuu eda TV irratti bahee Brooklyn, magaalaa New York keessatti waan yoo filame biyyaa hojjatu,jabeennaa fi laafinna isaaniin himan irratti wal falme.
Jarii lachuu nama Amerikaati addunyaatti dorgommii boksii ykn tantoommuutiin beekan Taaysen amma nama ganna 54ti.Roy Jones jr nama ganna 51.
Jarii lachuu seeraan hojjachuuf kakatee hujiitti dabre.
Jarii lamaanuu akka ummatii aartii Oromoo ilaalaa waan qajeeluu male isaan gorsaa wal jajjabeessaa yaadhan dhaamata.
Jarii lamaan walti hafe akkii jarii siyaasaa addunyaallee itti laalu guddoo gargar fagaata.
Jarii lolee kun ammallee waraanaa hedduu daangaa Somaalee keessaa fidachuutti jiran jedhan.
Jarii mootummaan Itoophiyaa garaaru akka himata Suudanitti olloota Wad A’arood fi al-Liya keesaa yoo akkam diqqaate nama nagaa saddeet fixe.
Jarii nu naannoo gara garaa keessaa dubbifnelleen waraana Liyuu Poolis malee ummata Somaaleetiin wal hadhuutti hin jirru jedha.
Jarii obboo Beqqelee fa waliin hidhame ka obboo Wondimmuun seeraan gargaaru akka innii jedhutti 90 caalaattu yaada kana fudhate. “Mataa haadatanii gadda isaanii labsan,” jedha.
Jarii oduu dharaa odeessu kun oduu akkanaa gaazexaa biyya keessatti beekamtu faatti kennatee odeeffata.
Jarii Oromoo jabaa fi goota Oromoo dhiisee ka ufii qofa TV irratti agasiifata akka ijoollee Oromo goota ufii wallaalan tolcha jedha daarektrii Omn. Waan fkn Jawaar gama kanaan maqaa dhahe keessa tokko ka innii Meegga,Boorana dhaqee TV Itoophiyaa ka goota Oromaa qofa barsiisee akka ijoolleen goota ufi ka akkaJaatanii Alii,ka Arsii ka akka Nadhii Gammadaa fa ka Harargee ka akkaRaggaatuu Roobaa,Burushoo Boruueennu akka tahan wallaalchisanii arg jedha.
Jarii paartii mootummaa, Jubilee deeggaru warrii mormituu hujii biyya dhowwee lafa goosuutti jiraa jedhee himata.
Jarii paartii mormituu jaalatulleen hiriira bahuuf kophoomne bahuu nu dhowwan jedhee himata.”Ka mootummaa ammoo “Nama nuun hadhan otoobusiitti guurratanii dhufanii nu balleessuu fedhan,” jedhee himata.
Jarii qawwee kun nama fixe halkan jalqabee haga guyyaa saafaa nama lole jedhan.Mootummaan Itoophiyaa jara nama fixe keessaa irratti tarkaanfiin fudhan jedha.Ummataa nagaa ka fixan ammoo fulaa tokkottti awwaalan.
Jarii qophii sunii dhufe Oromoo fi hawaasa gara garaati.Hagii tokko nama maatii isaanii irraa lubbuu dhabe.
Jarii rakkoo tana himatu Wiiliyaam Deevisen dhaaba oduu Amerikaa jiruBloombergiifhojjataa Joosii Foortiin ammoo dhaaba oduu gara garaatii hojjatti.Jarii lachuu Itoophiyaa jira
Jarii sadeenuu afaanii fi aadaa Oromoo aartiin guddisuuf hujiitti jira.
“Jarii saree maraattuudha na ajjesuu dandahuu,na hidhuu danda’u.Sadaffaa ammoo akka ani biyya alaa hin baane na gachuu dandahu.”
Jarii shakkiin qabame kun humnaa fi itti gaafatama qabuun horii hedduu balleesse.
Jarii shanan Lalistuun kitaaba isii keessatti dabalte kun Oromiyaa godina cufa keessaa walti dhufe.
Jarii tana gaafate paarti Tokkummaa Demokiraasii Oromoo,Kongireessii Biyyoolessaa Oromoo,Paartii Bilisummaa Oromoo ABO,Paartii deesmsa seera Gadaa, paartii Blisummaa Tokkummaa Oromoo fi paartii Biyyoolessaa Tokkummaa Oromooti.
Jarii Tigree saamee horii isaaniillee saame jedhan akka warrii saaman jedhutti milishaa qawwee qabdu.
Jarii tolaan nama gargaaru kun yoo hedduu biyya akka Siiriyaa,Suudan Kibbaa,DRC,CAR fi fulaa hedduu yaa’ee nama gargaara.
Jarii tun dhuguma jedhee fudhachuu baatullee ilmii isaa angafii Waxabajjii bara 2016 keessaa abbaa alanagaa addaa Raashiyaa fooqii Doonaldi Tiraampi New York Amerikaa jirtu keessatti walti dhufanii mala Hilariin moo’an wal dubbatan jedhan.
Jarii VOA-n Baalee Raayituutii dubbiftelleen lolii kun aanaa Raayituu gana Hara-Gurraa irratti jalqabe saatii 4-8 Hardeeroo gahe jedhan.
Jarii walti hafe kun bori walti kakka’a.Guyyaatti tapha lama taphatan.Bori Faransaayii fi Arjentiinaa,Uraagaayii fi Poortugaal.
Jarii walti hafe lamaan dorgommii waancaa NFL 2020 Super Bowl LIV taphatan. Super Bowl baranaa Gurrandhalaa 2,2020 Mayaamiitti taphatan.
Jarii walti hafe taphattoota Afrikaa doolara miliyoona hedduutiin bitatanii Kilaabooti Awurooppaatii taphatan yaammatee barii Sanbataa qofa eegachuutti jira.
Jarii walti hafu kun Fulbaana 12 TV irratti bahee hayyuma walti dhawatee laafinnaa fi yareennaan wal hima.
Jarii wa qorachuutti jiru kun tobaan diqqoon duuballeetti rakkoo nagaa biyya keessaa qorannee isanititin deebina jedha.
Jari kun akka jecha aaddee Zaytuunaatti mana gubaa,horii saamee namallee fixee.
Jari kun ammoo “namii tokkichii qofatii nama kana gargaaruu waan hin dandeenneef koollejji tanallee itti barachuu waan malaniif mootummana isaan gargaaru gaafachuutti jira
Jari kun kaambii Saqaa-Qalloo fi Coqanuu keessa qubate.Lolaan manneen abbootii warraa Coqonuu duude. Taatullee akka jecha itti gaafatamaa biiroo koominikeeshiinii Adaamaa obboo Mi’eessaa Elemaatti miidhaa hamtuu fidde hin qabu jedha.
Jari kun mi’a waraanaa guddaa guurratee naannoo Somaalee dhufe lola jedha obboo Tekleen
Jari kun paartii bulchiinsa mootummaa naannoo Amaaraa EPDM faallee rakkoo nama baqatee faluu didanii adoo arganuu itti dhiisan jedhee himate.
Jari kun qaraa dhiira wal beettuu marroo 40 caalaa waliin taphate, haga guddaan Biraazlilumatti moo’a.Biraazil qaraayyuu marroo 5 waancaa kubbaa miilaa dabsatte( 2002, 1994, 1970, 1962, 1958).
Jari kun tana malee Oromoo seera malee lafa isaa irraa buqqisanillee akka deebisanii qubsiisan gaafate.
Jari kun wal dorgomuun duratti ji’a caalaa biyya akka akkaa dhaqee walti dhaadachaa akka namii bahee isaan filatu gaafachaa bahe.
Jari lamaan walti hafe Hilarii Kilintonii fi Doonaldi Tirmaapit.Tiraampi Rippaabilikaan,Hilariin ammoo Demokiraati.
Jarilleen akkuma barattoota yuniversitii Oromiyaa hedduu ummata rakkoo keessa jiru gargaarra jedhee baruma dhiise keessaa tokko.Barattoota hedduutti rakkoo himachuutti jira.
Jarilleen amma Itoophiyaatti sabqunnamtiin hojjachuuf dhiba hin qabuu jedhee abdiin galuutti jiraa achumaan dhiphuu fi bal'inna namii keessa jiru gabaasa.
Jarilleen dhiyoo tana keessaa fulaa namii itti baqatee qubatee keessa jiru
Jarilleen fulaa namii itti baqate Danbalaa Faccanaa,Seesii,Soomarree fi Wattittii dhaqee laale.Jarii ammoo eegii dhaqee laalee diqqoo ya miila dhaabae.
Jari nu dubbifne ammoo “Obboo Dinquu duraan qarshii miliyona 12 ummataaf akka kenne atoo beennuu nutis gara gorru waan hin beenneef gaafa isaan rakkisuu nu bira dhaabbatan,” jedha.
Jari saddeettanuu barii lafaa qofa walti eegata. Milkahaaa jenneen kunoo.
Jarmaayaan Oromoo Haarawaan kan Gumii Oromiyaa Addunyaa Jedhamu Hundeeffame
Jarman Haleellaa Wixata Darbee Nama Geechisee Barbaadumattii Jirti
Jarmanii Briteenii fi Faransaayiin ugguura Amerikaan Iraan irra keessa cinatti dhisuun gargaarsa kana ergan.
Jarmanii, Faransaayii fi Xaaliyaaniin, biyyoota Awurooppaa keessaa kanneen taalaaliin Vaayirasii Koronaa, Astrazenekaa jedhamu, dhibee hamaa ka biraa uumma, jechuun uummata isaaniif kennuu dhaaban keessaa keessaa warra boodaa tahanii jiran.
Jarmaniin gama marsariitiin walgahii gaggeessiteen biyyinni gama dhiyaa fi kan Arabootaa Sudaaniif Doolaara Biliyoona 1.5 kennuuf waadaa seenaii jiru.
Jarmaniin gama wal ta’iinsa dinagdeetiin deggersa gochuuf kan hojjettu ta’uu chansilerittiin kun dubbataniiru. Keessumaa invesitmentiin dhuunfaa akka jiraatu hojjechuu yeroo prezidaantummaa isaanii biyyoota durooman kan G-20 irratti hojii dursanii ilaalcha itti kennan ta’uu ibsaniiru.
Jarmaniinis jechuma wal-fakkaataadhaan deggersa ishee beeksiste. “Haleellaa meeshaa keemikaalaan geggeessamu dhaabuuf jecha, karaan biraan yaalamuu namni mormu hin jiru.” Jedhan – dubbi-himaan ministrii dhimma-alaa Jarmanii – Sabaastiyaan Fiisher.
“Jarmaniin karaa irraa baatee, waggatti biliyoona hedduu Raashiyaadhaaf baafti.” Jedhan – Traamp.
Jarmaniin lammiwwan Saa’udii 18 daangaa Awuroopaa akka hin seenneef kan dhorkituu ta’u ministriin dantaa alaa ishee har’a beeksisee jira.Kunis ajjeechaa Gazexxeessaa lammii Saa’udii Jamaal Khashoggi waliin hidhata waan qabaniif ta’uun ibsamee jira.
Jarmaniin michooma gama misoomaa baranaaf kan filattee biyyoota Afrikaa sadii Senegaal Morokoo fi Itiyoophiyaan ta’uun ibsamee jira. Walgahii biyyoota G- 20 jedhamu irratti mummichi ministeeraa Abiyyi hasawaa kan godhan ta’uun beekamee jira.
Jarman Weerara Hawaannisaa Baha Afriikaa to’achuuf kan oolu Yuuroo Miiliyoona 3 Arjoomte
Jarman, Yunaaytid Isteets, Neezerlaandis, Kanaadaa, Swiidiin; Mormii Lammiiwwan Oromoo Biyya Alaa Jiraatanii
Jarmayaa fayyaa addunyaa akka jedhetti Bara 2018 keessa lammiiwwan Afriikaa 380,000 ta'antu dhibee busaan du'an.
Jarmayaa fayyaa addunyaa kan damee keenyaaf itti gaafatamaa kutaa oomisha midhaanii kan ta’an Wilson Ronnoo akka jedhanitti iblbiisi kun balaa hongeen dhaqaabisiie hammeessuu qaala’uu gatii midhaanii Afriikaaf sababaa ta’e jechu hdaan Keeniyaa akka fakkeenyaatti tuquun ibsaniiru.
Jarmayaa kana hundeessuuf kan isaan kakaase rakkoo dubartoota ganda isaan keessatti dhalatanii argaa guddachuu akka ta’e nuuf ibsanii rakkoo keessaa mala isaan ittiin ba’an illee barbaaduuf murannoon hojjechuu isaanii nuuf ibsaniiru. Har’a jaarmayaan isaanii dubartoota kuma sadii ta’aniif gargaarsa adda addaa gochu dhaan kaanis of danda’anii jireenya gammachuu geggeessaa jiraachuu isaanii aadde Beqqelech nuuf ibsaniiru.
Jarmayaa kana irraa Mario Raviglione akka jedhanti,qorannaan haaraan kun argamuun namoota dhukkuba sombaa irra dawaan fayyuu dadhaban kanneen miliyoona heddu ta’aniif abdii waggoota darban 20 ykn 30 keessatti hin argamiin kenna.
Jarmayaa koolu galtoota sadarkaa addunyaaf dubbi himtuu kan ta’an Olivia Headon VOAf akka ibsanitti koolu galtoonni sun akka du’uu danda’an beeku turan, garuu dura dhaabachuuf gargaarsa hin qaban turan.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkumaa mootummootaa fi gareeleen gargaaa 30 ta’an baqattoota naannoo Tigraay akkasumas biyyoota naannoo baqattoota kana simatan baatilee itti aanan ja’aaf kan oolu gargaarsa doolaara miliyoona $156 gaafateera jechuun Liisaa Shilaayin Jenevaa irraa gabaasteetti.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa baqattoonni magaalaalee gaanfa Afriikaa fi naannoo Great Lakes keessaa kanneen kumaan laka’aman Afriikaa bahaa, gaanfa Afriikaa fi naannoo hara gurguddaa keessa lubbuu ooluuf tarkaanfii hin barbaachisne fudhataa jiran. Sababaa COVID-19n kan ka’e rakkoo dinagdee hamaaf saaxilamuu isaanii UNHCR beeksisee jira.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa erga bara 2015 qabee lammiiwwan Burundii kuma 430 ta’a biyyattii dhaa baqachuu beeksisee jira.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa UNHCRakka jedhetti baqattoota magaalaa keessa jiraatan tarkaanfii fudhatame kanaan akkaan kan miidhaman yoo ta’u fedhii bu’uuraa guuttachuuf illee hin dandeenye.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa UNHCR, michoota gargaarsa namomaa 30 waliin ta’uu dhaan deggersa hatattamaa doolaara miliyona $156 gaafatee jira.
Jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa waggaa kan walga’iin dhimma baqattootaa itti jalqabame kan bara 1951 fi waggaa 50ffaa gumiin bara 1961 kan lakkoobsa biyya dhabuu gad xiqqeessuu jedhu itti geggeeffame ayyaaneffatee jira.Tokkummaa mootummootaatti komishinerri ol aanaan dhimma baqattootaa Antoniyoo Guteres akka jedhanitti waggoota sadan darban keessa haalawwan yeroo hatattamaa ijoon sadii mudachuun isaa dandeetti UNHCR fi jaarmoliin ka biroo uummata miliyoonaan laka’amu kan gargaarsa barbaaduuf deebii kennuu isaa qormaata keessa galchee jira.Hookkara filannoo xumura bara 2010 Ivory Coast keessattti geggeessameen booda baqattoota kuma 200 ol ta’antu biyyattii keessaa dheessan kanneen kuma hedduutti laka’aman immoo biyyuma ofii keessatti qe’ee irraa godaanan.Sochiin uummataa Africa kaabaa keessatti ta’es itti aansuun dhufe jedhan Guteres. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Jarmayaan baqattootaa kan tokummaa mootummootaa baqattoota Libiyaa keessa turan 149 kanneen dahata siyaasaa gaafatan magaalaa waraanaan bututte Tripoolii irraa gara Xaaliyaaniitti geessuu isaa beeksisee jira.
Jarmayaan fannoo dimaa ibsa baaseen hojjattoota kurnanuu lammiwwan sudaan kibbaa ta’an xayyaaraan magaala Yei cinaa fudhuun har’a Jubaa geessan.
Jarmayaan fayaa addunyaa jalqaba baatii Amajjii garee qorannaa gara Chaayinaatti kan erge uummata addunyaa kanaa miliyoona 1.6 vaayiresiin galaafate kun maal irraa akka ka’e adda baasuuf jecha. Uummata addnyaa kanaa miliyoonni 74.2 COVID-19n qabamaniiru.
Jarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhetti erga baatii Muddee dqabee namoota miliyoona kudhan vaayiresii kanaan qabaman dhibba irraa harki jaatamni baatii Waxabajjii keessa ta’u ibse.
Jarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhetti hongeen kun dhukkubi akka faca’uuf sababaa ta’e. erga jalqaa baatii Amajjii qabee namoota kuma ja’atu dhibee koleraan qabamuu isaaniitu gabaasame. Kanneen kuma 2,500 ta’an immoo gifiraan qabamuu isaaniitu shakkama jechuun jarmayichi gabaasee jira.
Jarmayaan fayyaa addunyaa akka jedhetti naannoo addunyaa keessaa namoota kudhan keessaa tokko tarii vaayiresii koronaan qabamee jira.
Jarmayaan fayyaa addunyaa dargaggoonnii fi fayya buleesse talaallii COVID-19 utuu hin fudhatin hanga bara 2022tti akka eegan beeksisee jira. Hayyuu saayinsii gameessi kan WHO soomiyaa suwaaminaatan har’a ibsa kennaniin angawoonni eegumsa fayyaa hojjettoota eegumsa fayyaa fi kanneen yeroo hatattamaaf dhaqqaban kan akka humnootii nagaa eegisisaniif maanguddootaaf dursa kennuu malu jedhan.
Jarmayaan fayyaa addunyaa haala haaraa Afriikaa Kibbaa kana ilaalchisuun Wixata har’aa wal ga’ii geggeessaa jira.
Jarmayaan fayyaa addunyaa hojjetaan isaa tokko Moqaadishoo keessatti itti dhukaafamuun ajjeefamuu isaa mirkaneesse.Agawaan WHO tokko VOAf akka ibsanitti Mariam Abdullahi hojjettuun loojiistikaa kan talaallii pooliyoo har’a waaree booda Moqaadishoo keessatti ajjeefamte.
Jarmayaan fayyaa addunyaa talaallii COVID-19 biliyoonaan laka’amu biyyootii hiyyeeyyii ta’aniif raabsuuf deggersa maallaqaa guddaa argatee jira. Kaka’umsi talaallii koronaa kan COVAX jedhamu gumii Jaappaan qopheessitee fi gama viidiyoon geggeessameen doolaara biliyoona $2.4 kan argate yoo ta’u, Jaappaan doolaara miliyoona $800.00 kan gumaachite ta’uun ibsamee jira.
Jarmayaan fayyaa addunyaa, waaltaan to’annoo fi ittisa dhukkuboota damee Afriikaa fi fooremiin dinagdee addunyaa biyyoonni Afriikaa sababaa vaayiresii koronaan sochii dhaabanii erga turanii booda attamiin dinagdee isaanii banaa akka taasisan qajeelfama gargaaru baasanii jiran.
Jarmayaan gargaarsa addunyaa kan Amerikaa USAIDn Itiyoopiyaa keessaa sagantaa gargaargsa nyaataa qaba ka jedhan itti gaafatamtuu USIDtti itti gaafatamtuun kutaa gargaarsa kan Itiyoopiya gama bahaa, waaltaa fi gama kibbaa Racher Grant, haala mudataa jiru itti dhiyeenyaan hordofna jedhan.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii kaleessa ibsa tuuta oduuf kenneen naannoo Tigraay keessatti sababaa walitti bu’iinsaaf torbanneen 12n darbaneef hanqinni gargaarsa namoomaa waan jiruuf daa’imman miliyoonni 1.3 dararamaa jiraachuu beeksisee jira. UNICEF dhiibbaa ijoollee irra jiru qorahuuf daandiin saaqamaa waan hin ta’iniif haalli jiru daran hamaa ta’uu ibsichi beeksisee jira.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii kan Tokkummaa Mootummaa akka tilmaametti ijoollee xiqqoo hanga umurii 10 ta’antu lola keessatti hirmaatu.Unicef Somaliatti hooggantuun garee eegumsa ijoollee Isabella Castrogiovanni akka jedhanitti garee al shabaabtu ijoollota kana irra hedduu loltummaaf fo’ata.Castrogiovanni akka jedhanitti kan mootummaa ce’umsaa jedhamuun beekamu motoummaan Somalias dargaggootatti fayyadama. Sababiin isaas jedhan Castrogiovanii-n mootummaan ce’umsichaa caasaa ittiin umurii loltummaaf ta’u ittiin filatu waan hin qabaanneefi.Al Shabaab yeroo hedduu tuuta oduuf ibsa hin kennu. Gabaasi dhuunfaa kan yeroo hedduu gareen kun ijoolleel loltummaaf filata jedhu ni gabaasama.Kenyaatti ambaasaddora Somalia kan ta’an Mohamed Ali Nur VOAf ibsa kennaniin mootummaan Somalia ijoollee loltummaaf akka itti hin fayyadamne kan ugguru imaammata cimaa qaba jedhan.Mootummaan ce’umsaa biyyattii sabatiinsa buusuuf jecha adeemsa sadarkaa addunyaan kan hundeeffame waggoota muraasa dura.Somaliaatti gurmuun gamtaa Afriikaa AMISOM biyyattii keessatti tasgabbii fiduuf akkasumas mootummaa biyyattii haleellaa al-shabab irraa dhorkuu gargaaruuf jecha loltoota gumaachee jira.Dubbi himaan AMISOM Major Barigye Bahoku VOAf ibsa kennaniin loltoota irra hedduu kan waraanni isaanii arge madrasaa keessaa lolaaf dirqisiisamanii al-shabaabiin kanneen ukkaamsamanii butamani.Maatiin waa’ee ijoollee isaanii gaafatan ykn baraaruuf yaalan ni ajjeefamu jedhan. Major Bahoukun akka jedhanitti baatii baatii dhaan yoo xiqqate ijoollee sadii ta’antu AMISOM-itti harka kennatu. Shaakala suukaneessaa keessa darban dubbatu ijoollonni kun jedhan.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii kan tokkummaa mootummootaa Somaaliyaa keessaa lakkoobsi ijoollee hanqina nyaataan dararamaa jiranii ol ka’uu isaa beeksisuu dhaan biyyattiin sababaa hongeen kan ka’e qarqara afaan beelaa jiraachuu ibsee jira.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii kan tokkummaa motummootaa lakkoobsi namoota mooraa Dolo Ado kan Itiyoopiyaa keessaa sadarkaa yaaddessaa irra jira jedhe. UNHCR akka jedhetti sababaan du’a kanaa inni ijoon gifiraa fi beela irraan kan ka’e miidhaa hanqinni nyaataa fideen ta’uu kan shakku ta’uu beeksise.mooraa Dollo Adoo kan Itiyoopiyaa jiru keessa baqattoota Somalia kanneen 118,000 ol ta’antu jiraata. Baqattoota kana keessaa kanneen kuma 78 ta’an hongee fi beela jalaa baqatanii Dollo Ado kan ga’an waggaa kana ture.Dubbi himaan UNHCR Adrian Edwards akka jedhanitti xiinxala geggeessameen mooraa Dollo Addo keessa jiru afur keessaa tokko keessatti lakkoobsi Namoota du’anii hedduu ol ka’e.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii UNICEF biyyoota kana keessatti hojii gargaarsaa geggeessu saffisee lubbuu ijoollee oolchuuf eegumsa fayyaaf maallaqi itti dabalaa kan isa barbaachisu ta’uu beeksiseera.
Jarmayaan gargaarsa daa’immanii UNICEF biyyootii Afriikaa afur jechuun Nigeria, Sudaan Kibbaa, Somalia fi Yemen qofaa keessaa ijoollee miliyoona 1.4tu qarqara du’aa jiraachuu akeekkachiisee jira. Biyyoonni kun arfan wal waraansaa fi lootee seentummaa gidduutti danqamanii jiru.
Jarmayaan gargaarsa namoomaa tokko akka jedhetti tamsa’inni vaayiresii koronaa hanqina wabii nyaata addunyaa hammeessuu dhaan rakkoo beelaa fiduu mala jedhee jira.
"Jarmayaan "" Ijaarsa Dubartoota Oromoo Addunyaa"" kan hundeeffame bara 2007 keessa yoo ta'u,mirga dubartoota Oromoo eegsisuuf sagalee dubartoota biyya keessaa dhokatee jiruus sgalee ta'uuf akkasumas mirga dhala namaaf falmuuf kan hundeeffame ta'uu waajjira jaarmayichaa Washington, DC keessa jiru irraa aadde Dinqinash Dheeressaa Kitilaa ibsanii jiru."
Jarmayaan isaanii “Save Jeneration Dev’t Ass” gama mootummaatiin illee waajjira dhimmoota dubartootaa aanaa Adaamaa, godinaa fi akka Oromiyaattis xalaynoonni deggersaa adda addaa ergamuufii dhaan beekkamtiin kennamuifiisaa nuuf ibsaniiru.
Jarmayaan koolu-galtootaa addunyaa IOM lammiiwwan Itiyoophiyaa 11 kanneen konkolaataa namoota seeraan ala deddeebisan keessatti itti cufamee ture keessaa lubbuun hafan biyya ofiitti akka deebi’an gargaaruun isaa gabaasamee jira.
Jarmayaan koolu galtoota sadarkaa addunyaa IOM akka tilmaametti waggaa darbe qofaa koolu galtoota nuusa miliyoonaa ta’antu daangaa Liibyaa fi Niger qaxxaamuran. Gamtaan Awrooppaa koolu galtoonni jireenya isaanii balaaf saaxilanii galaana qaxxaamuruu akkasumas harka namoota seeraan ala nama hin deddeebisan harkatti akka hin kufne hamle buusuuf jecha Niger keessatti waaltaa kanneen dahata siyaasaa gaafatan akkaan keessatti qorataman shan tolchee jira.
Jarmayaan kun akka jedhutti baqattoonni naannolee biraas ni galmaa’u garuu bakkaawwan sodaachisuu ta’anitti hin deebifaman. Ibrahim garuu Baidoatti ergamuuf jiru.
Jarmayaan mirga namaa Amnestii Internaashinaal kaleessa gabaasa baaseen SARS jedhamuun kan beekamu gareen poolisii farra saamichaa irratti hiriira mormii kibxata geggeessameen yoo xiqqaat namoonni 38 yoo du’an kanneen 56 immoo toranneen darban keessa du’aniiru.
Jarmayaan mirga namaaf falmu Amnestii Internaashinaal haala qabatamaa jiru ofii isaa bira ga’ee qorachuu baatuus namoonni 121 du’uu isaanii hanga yoonaa ragaa ka sirnaa hin taane isa dhaqqabuu beeksisee jira.
Jarmayaan mirga namaaf falmu kan Freedom House jedhamu jalqaba waggaa kanaa gabaasa baaseen bulchiinsa muummicha ministeeraa Meles jalatti Itiyoopiyaan yeroo dhaa gara yerootti demokraasii irraa boodatti deebi’aa adeemti jedhee jira.
Jarmayaan Mo akka jedhutti bulchiinsa Afriikaa keessaa kan ilaaleen odeeffannoo walii galaa qabatee jira.
Jarmayaan Nytaata Addunyaa Fi UNICEF Jigijigaa Daawwaran
Jarmayaan tokkummaa mootummootaa kan dhimmootii atoomikii to’atu Iraan walii galtee jiru irra darbuu ishee kaleessa mirkaneessee jira.
Jarmayaa qixxummaa dubartootaa fi dubartoota cimsuu kan tokkummaa mootummootaa waliin ta’uu dhaan komishinichi geggeesseen, keessumaa ennaa filannoo miseensummaa paartii polotiikaa fi sochii filannoo adda addaa irratti dubartoota hirmaatan irratti miidiyaa hawaasaa irrattis ta’e kallattii dhaan haleellaalee adda addaa saala irratti hundaa’e kan jechaa fi qaamaaf saaxilamoo ta’uun isaanii beekameera.
Jarmayichi Addunyaa har’a akka ibsa baasetti, ijoollee miliyoona tokko ta’an dabalatee – laookkobsi baqattoota Sudaan Kibbaa daddafee dabaluun Addunyaa irratti isa ol’aanaa ta’ee milyoona tokko fi kuma dhibba saddeetii ol tahee jira.
Jarmiyaan kun akka jedhetti uummati Laatiin Ameerikaa keessaa hanqinni nyaataa isaan mudate dachaa sadii kan dabale yoo ta’u, dhiya afriikaa keessaa immoo dachaa dabalee jira. Afiriikaan kibbaa immoo dhibba irraa harka 90tu ishee mudachuuf jira jedhee jira.
Jarmiyichi akka jedhutti uummati miliyoona 70.8 ta’u kan duraan tilmaamame yoo ta’u rakkoon Vnenzuela keessaa uummati miliyoonni 4 qe’e ofii irraa akka godaanuuf sababaa ta’e. Irra hedduun isaanii dahata siyaasaa waan hin gaafataniniif akka baqataatti hin laka’amne.
Jarmyaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa akka gabaasetti beellii fi waliti bu’iinsi namoonni hedduun nyaataa fi bakka dahatan barbaacha biyyuma ofii keessatti qe’ee ofii irraa akka godaanan akkasumas daangaa qaxxaamuranii akka baqatan dirqisiise.
Jarreen arfan kun baatii Guraandhala darbe mana murtii waraanaa isa Baaydo’aa jiru duratti adabii du’aa irratti murame. Baaydo’an moqadishoo irraa fageenya kiloo meetra 240 irratti argamti.
Jarreen Hinduu kan keessatti heddumaatan mootummaan Hindii seera mirga heerri Kaashmiriif kennee ture kana wiixata kaleessaa haqee jira.
Jarreen Huttiin kan rukutamtee ta’uus Iraantu gargaare kan jedhan aangawaan kun eenyummaan isaanii akka iccitiin qabamu gaafatan.
Jarreen kana keessaa keessumaa warri seeraan galmaayee jiraatu, biyyoottan lameen walii galtee Viisaa fi kaan qabaatanus nuti lammileen Itiyoophiyaa as jiraannu eyyama visa fi hojii kaaniif mootummaan Jibuutii gulantaa hedduu nu gaafataa jedhu. Solomoon Taaddelee lammii Itiyoophiyaa Jibuutii jiraatudha.
Jarreen kun balaa dhohinsaa bara darbe jechuun 2016 mana nyaataa Baaydo’aa lama keessatti wal duraa duubaan dhaqqabe sana gaggeessuu isaanii manni murtii himata dhiyaate dubbisuun dhageesisee jira.
Jarreen kun kan hidhaman dhuma torban dabree irratti ta’uu fi duula naannoo ofii qulqulleessuu ba’e wajjiin wal qabatee ta’uu ibsamee jira. Obbo Abrehaa Destaa akka jedhanitti, namoonni hidhaman kun yeroo ammaa eessa akka jiran hin beekamne. Gaafachuun illee hin danda’amne. Namoota hidhamanii ala kanneen reebicha poolsisiitiin miidhamanii hospitaala galan akka jiranillee dubbatu.
Jarreen kun MN godina Oromo baayyinnaan keessa jiraatu ta'uu ibsanii, jiraattonni godinicha dhibban lakkawamaan rakkina Oromoota hiriira nagahaa bahanirra gaahaa jirun yadaa'uu fi dhimma kana isaan biraan gahuu beeksisanni, dhimmi kun isaanis yaddessuu barreessan.
Jarreen shanan waggaa haaraa reefuu seenuu kana keessatti al shabaab dhukaasee yeroo ajjesuu jiraattonni naannoo 500 ta’an ilaalaa turan.
Jarrii Baallii kennulleen eeyee jechuufmagalataafuufa (akeekkachiisa). Magalata kana marroo afur afur warra fuudhuu fi ka kennulleen walti afuufa.
"Jarri kun dhuguma ummata keessaa bahee ummatumaa hojjachuu isaa agarsiisaa nagaa ummataatii dhaabachuu isaanii agariisan …tanaaf maqaa mootummaa naannoo Oromiyaatiin humna nagaa eegan galateeeffanna,” jedha perezdanatiian naannoo Oromiyaa.
Jartii walti hafe kun ammoo Bitootessa 7, 2015 walti debi’ee warri keessa dabre Caamsaa 30, 2015 istaadiyoomii Wembilee London jirutti waancaa taphata. Wembileeyiin kun nama kuma 90,000 qabata.
Jawaar akka jedhetti yaaliin godhamus galmeelee keenya akka hin seenne of eeggannoo cimaa nuti gooneen akkasumas hordoffii nuti goonuun nu irratti hin raawwanne. Haa ta’u malee namoonni karaa komputera isaanii ergaa isaan ga’u ennaa banan nama biraa dhufe ilaalcha itti kennuu galmee isaaniif ergamu banuu dura sirriitti ilaaluun gargaaruu danda’a jedha.
Jawaar baatii Sadaasa darbee keessa mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad waliin erga wal argee dubbatee booda paartii mormituu Kongreesa Federaalawaa Oroomootti dabalame.
Jawaar fi Baqqalaa Dabalee Shakkamtoonni 14 Har’a Mana-murtiitti Dhihaatan
Jawaar fi Kanneen Wajjin Himataman Walabummaa Abbaa Seeraa Dhimma Isaanii Ilaalani Irraatti Mamii Qaban Iyyannoon Dhiheeffatan
Jawaariin garuu, balaaleffannaa kana haaluudhaan, waajira muummicha-ministaraa irraa dhiibbaan irratti godhamuu dubbatan.
Jawaar imaltu Itoophiyaatti dhaqeen amma fuula gara naanno Amaaraa,Tigraay, naannoo Kibbaatii fi fulaa hedduu dhaquuf karoora qaba.
Jawaar itti aanee Ambootti dabree mana barumsa sadakraa lammeessoo Amboo biqiltuu odaa dhaabe.
Jawaar: “kun jaala keessan ka qabsooti... taankii teenna” jedhee komputera laptop ufii ganna afur isaniin wal qunnamaa ture jedhe muuziyeemii keessa keeyyadhaa jedhee mallattoo Oromummaatii fi obboleeyyummaatiif,jedhee pirezidaanti Oromiyaa, Lammaa Magarsaatti kenne"
Jawaar Lammummaa Itiyoophiyaa Hin Arganne Jedha Boordiin Filannoo
Jawaar Mahaammad Lammmii Itiyoophiyaa Ta’uu Isaaf Ragaa Akka Dhiyeessu Boordiin Filannoo Gaafate
"Jawaar Mohaammad,Beqqelee Garbaa,Hamzaa Booranaa fi hooggantoonnaa fi qaroon Oromoo hedduun hidhamaniiru,”kana himachuuf dhufe jedhe Abdurqadir Duubee.
Jawaar Mohaammad daarektera Omn-ti.Isaa fi miseensotii dhaaba kanaa ka fedhan eebba tanaaf biyya dhaquutti jiran.
Jawaar Mohaammad warra akka qormaata baranaa duratti dabarsan gaafchaa bahe jedhe keessaa tokko.
Jawaar Mohaammed haala ta’ee kanaa ilaalchisuun kibxata galagala angawi humna nageenya mootummaa federaalaa tokko eegdota isaa mootummaan ramadeef halkan is (Jawaar) dhiisanii akka deemaniif ajaja dabarsuu Rooytersiif dubbate.
Jawaar Mohammad’faa fi Hoogganoonni ABO Lagannaa Nyaataarra Jiru, Jedhama
Jawaar Mohammad fi hogganoonni mormituu kanneen biroon 22 Wiixata kaleessaa mana murtiitti dhiyaatanii himannaan shoroorkeessummaa fi kanneen biroon irratti dhiyaatee jira.
Jawaar Mohammad yeroo ammaa haala nagaa keessa akka jiruu fi eegumsii godhamuufis itti fufa jedhanii jiru.
Jawaar Mohammed: Mootummaan Gaaffii Dhiheessineef Deebii Gahaa Kennuu Yoo Dide Tarikaanfii Itti-aanee Fudhannuun Kasaaraa Isa Mudatuuf Itti Gaatamaan Isuma
​Jawaar qabsaahota Amboo tana waan hedduun galateeffate. “Yeroo baay’ee na gammachiisa qeeroon Amboo; naamusa,tokkummaa fi cimina isaaniitiin na gammachiisan,” jedhee itti aanee ammoo “waan na gammachiisaaniif waadaa galeef miila duwwaa Amboo bilisoomte keessa deema jedhee murteesse.”
Jawaar:Tarsiimoon masakamnee, tokkummaa jabeeffannee asi geenyee.. jabeeffadhaa Oromiaa misoomaan guddisaa jedhee dhaamate. Taatullee Gaafiin Oromoo cuftii deebite jechuu miti jedhe itti dabale."
Jawaar ulfinna ijoollee ganna 4n dabre rakkoo mormiin wal qabateen dhumaniif miila duwwaa deemee,biqiltuu dhaabee.istaadiyoomii Amboolleetti ummataa haasaa tolche.
Jawaar Waa’ee Himannaa Abbaan-alagnaa Mootummaa Itiyoophiyaa Isaa fi OMN Irratti Dhiheessee Maal Jedha?
Jawarilleen hin deema.Deemuu qofaa mitii ummata keessaa deemee galateeffadhaa jedha.
Jay Ajayi dhalootaan nama Londoniiti ji’a afuriin duratti kiLABII Miami irraa Philadelpha Eagles fudhatte.
Jbaa-Janna Booranaa isiin barreessite keessaa ka durii Diidoo Gaawwalee, Saalaa Annaa,Waaqolee Booraa, Mardaayyee Dooyyoo Boosoo, Diidoo Saddeetii.
J.Babb, tohannoo teessuma lafa Amerikaatti qorataa.Bara 1955 asittu woma akkanaa kana keessatti argan.Godinii kun gaafas haga guyyaa 88 ibiddii lafa jalaa yaa’e.
Jecha cimaa danda’ameen yaaddoo keenya mootummaa Turkiif ibsinee jirra
Jecha El Niño jedhu Ispaanishitti baase,yoo bisaan garbaa gama Equaatooriyaal Paasifikii fi gama jidduutiin oowwe.
Jecha Gorsuch kana ifaa kan taasisan Senator Blumethal yoo ta’an waajjirri abbaa murtii prezidaanti Trumpiin moggaafamaniis kana dubbachuu isaanii mirkaneessee jira.
Jecha kanaan dubartoota yaada paartii isaa deeggaran baaddiyaa magalaaan dhiyaatanii fi keessattuu warra yaada ulfa ufi irraa baasuutti hin deeggarretti dubbii dhaamate.
Jecha Oromoo naannoo akka akkaa qabaachuun faaya guddinna afaan Oromooti
Jecha waakii fi amantaa himatamtootaa caqasuuf hardhatti ka beellamee ture dhaddachhi Manna-murtii ol’aanaa Federaalaa, hardhas beellamaan guyyaa biraatti dabarsame.
Jechawwan wal-falmsiisoo Doonaald Traamp yeroo duula na filadhaa dubbatan beekan iyyuu, lammiwwan Afrikaa marii mana-maree Yunaayitid Isteets keessatti geggeessame hordofan, Prezidaantummaan Traamp akkamitti akka Afrikaa hirmaachisu beekuuf fedhii guddaa qaban.
Jechi af-yaa’ii kanaa Televiziyoona biyyatti irrattin kan dhiyaate yoo ta’u Iraan hedduumiina hagamii oomishuuf akka deemtuu garu hin ibsamiin jira.Ta’uus garu yeeroo Iraan Biyyoota addunyaa irratti human guddaa qaban 6 waliin Viyeenaa keessatti dubbataa jirtu kanatti muddamsa hammeessuu mala jedhamee jira.
Jechoonni Tiraamp Biyoota Afrikaa, Heeytii fi El Salvadoor Ibsuuf 'Fayyadaman' Jedhame Komii Jabaa Kaasise
Jechoota ibsa sana keessatti dubbatamaa turan kan akka hidhamtoota siyaasaa, hogganoota siyaasaa hidhaa keessa jiranii fi kanneen biroo irratti hiika gama seeraa jiru irratti ibsa akka nu kennaniif Yunivarsitii Melbarn kan Awustraaliyaa keessatti hayyuu seeraa kan ta’an Dr. Xagaayee Araarsaa haasoofsiifnee jirra.Caqasaa.
Jechoota kallattiin namoota biyya alaa irratti darbamu Chaayinaa, Faranjii jechuu dhaan Koronaa waliin wal qabsiisanii faca’ina vayresii kanaaf namoota biyya alaa Itiyoophiyaa keessa jiran yakku jedhee jira ibsi kun.
Jechoota kan akka isinii dhufaa jirra jedhantu dhaga’ama. Kanaaf namoonni sodaatanii deemaa jiru. maatiiwwan hangi tokko akka nutti himanitti hanga manni barnoota cufamutti eeganii naannoo Sanaa deemuuf jiru jedhan.
Jeeqama Dhiyeenya Dhaqqabe Ilaalchisuun Itiyoopiyaan Ibsa Baaste
Jeeqama godinaalee fi aanaalee murta’an keessatti uumamee kanaan dargaggonni 3 lubbuu ofii dhabuu komishinarri Komiishiina Polisii Oromiyaa Obbo Ibraahiim Hajjii tuuta oduuf ibsanii jiru.
Jeeqama jigijigaa dabalatee magaalaalee hedduu keessatti uumameen lammiiwwan ajjeefamuu, manneen sagadaa gubamuu fi qabyyni hedduun gubachuun isaa ni yaadatama. Maddi rakkoo inni guddaan illee bulchiinsa naannoo Somaalee ta’uun ibsamaa tureera. Mootummaan Federaalaas jijjiiramni taasisame rakkoo uumame fura jedhee kan amanu ta’uu obbo Kaasaahuun ibsaniiru.
Jeeqama uumame jedhame kana maal akka ta’e oduu sana keessatti hin ibsaminuu malee hariiroo uummata Amaaraa fi Qimaant jedhaman gidduu jiru irratti dhiibbaa uumuun isaa tuqameera.
Jeeqama Yunivarsitii Wallaggaa Keessatti Ka’e Irratti Barataan Du’es Rukkutames Hin Jiru, Jedhu Hooggantuun Biiroo Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa
Jeeqamni sun naannoo Fulbaana 8 jalqabame. Fulbaana 16 bulchitoonni Benishangul lamatu ajjeefame jedhanii ajjeesuu jalqaban. Ajjeechaan kunoo amma iyyuu itti fufee jira. Qabeenyaa keenya walitti qabachuu hin dandeenye jedhaniiru.
Jeeqamni torbanneen dabran Yunivarsitiilee biyyattii hedduu keessatti uumamee ture, kan magaalaa Cirootti argamu – Yunivarsitii Odaa Bultumis dhaqqabee ture. Wal dura dhaabbannaan barattoota gidduutti uumame akka barnootni itti hin fufne ka taasise tahu, ka miidiyaalee hawaasummaa irratti akka miidhaan Yunivarsiticha keessatti dhaqqabe hafarsamaa ture dhara tahuu dubbatan – Yunivarsitichatti, daarektarri Hariiroo Alaa fi sadarkaa Addunyaa – Obbo Fiqaaduu Hirkoo.
Jeequmsaa biyya Burkii Nafaasoo keessatii uumameen libbuun namootaa darbee, qabeennya irratti midhaan gahuun isaa gabasameera.
Jeequmsaa fi ijjeechaa Hacaaluutiin duubatti dhufteen akka gabaasii koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa jedhetti nama hedduutti mana ufii keesastti akka hamaan miidhame.
Jeequmsaa fi ijjeeechaan tun Waxabajjii fi Adoolessa keessaa eegi weellisaa Oromoo beekamaa, Hacaaluu Hundeessaa ijjeesanitti aante.
Jeequmsaa fi tasgabii dhabiinsa kanneen kakaasan seera duratti akka dhiyaatan hawaasnis keessumaa dargaggonni seeraaf buluu akka qaban hubachiisan. Itti gaafatamtoota sadarkaa Fedeeraalaa fi naannoo giddutti wanni muddamsa fakkaatuu fi mul’ataa jiru nagaa fi guddinaa biyyaf bu’aa waan hin qabneef jecha sadarkaa guutuu biyyaatti walta’iinsa jajjabeesuuf jecha walii wajjiin hojjachuu akka qaban gaafatan.
Jeequmsa dhowwuuf jabaachuu maltee lafa qabbaneessuu maltee murataa tahuu malte jedhe, Tiraampi yoo warra lafa eegu Kenoshaatti dubbise.
​Jeequmsa Filannoo Keeniyaan bara 2007 geggeesite booda biyyattii keessatti ka’e irratii namni 1100 ajjeefamuun fi 600,000 buqqa’uun hin yaadatama.
Jeequmsa gaafasiitiin akka gabaasa kanaatti namii gareen wal ijaaree nama fixa, dhaanaa,saamaa ture.Nama 30 caalaa gorra’an akka hamaa dhaananii maqaa gosaatiin arrabsaa karaa irra harkisan.
Jeequmsa ka’e irratti amma kaleessaatti namoonnii 276 du’uu isaanii Raadiyoon biyyicha keessaa tamsaasu tokkogabaasuus, dubbii himaan Riik Machsar garuu nama 150tu du’e jedha.
Jeequmsa kanaan nama 6,000 caalaatti baqae qabeenna 900 caalaa saaman, gubanii balleessan jedha gabaasii kun.
Jeequmsa Shaashamanneetti Dilbata Darbe Uumame Irratti Lubbuun Namootaa Sad'ii Darbee 70 Ol Madahan
Jeequmsi biyya Hindii aanaa Niiw Deelii keessatti seera lammummaa paarlaamaan biyyattiii dhiheenya raggaasisee fi hordoftoota amantaa Islaama irrratti xiyyeeffata jedhamee qeeqame wajjin wal-qabate ka'e lubbuu baayyee galaafachaa jira.Wiixata darbe qofa Walitti bu'iinsa deeggartootaa fi mormitoota seera bahee eddutti ka'en namoonni torba du'anii gara 100 ta'an madahaniiru. Kibxata kaleessaas walitti bu'iinsi itti fufuu fi hordooftoonni amantaa Hinduu kanneen amantaa Islaamaa hordofanitti dhagaa darbachaa ooluu maddi oduu AP gabaasera.Seerichi namoota biyya biraa irraa gara Hindii godaananiif akkataa itti lammummaa biyyatti safisaan argatan an mijeessu yeroo ta'u kanneen mulsiima ta'an garuu irraa fayyadamuu akka in dandeenye eera.
Jeequmsi fi awwaarri ka’u kun Itiyoophiyaan gara haaromsaatti deemuu ishee agarsiisa jedhan. Akka fakkeenyaattis waajjira isaanii haaromsamaa jiru tuqanii Itiyoophiyaan akka waajjira haaromsamee bareeddee baati jedhan. Barattoonnis itti gammaduu isaanii dubbatu.
Jeequmsii fi hookkarri daangaa ammaan dura Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo somaalee keessatti uumamee akkasumas torbanneen darban keessa bakkawwan adda addaati ka dhaqqabe kan isaan yaaddesse ta’uu Itiyoopoiyaatti ambaasaaddarri Amerikaa Maaykil Rayner ibsanii jiru.
Jeequmsii fi waraanni Yaman keessatti oggaa jahaa oliif deema jiru lammiiwwan biyyatti sadeet keessaa tokko qehee ofii irraa buqa’ee achuma Yaman keessatti gar tokko goree akka jiraatu godhera.
Jeequmsi jalqaba ji'a Sadaasa kanaa erga jalqabe namoonni kuma 15 ol gara Suudaan dheeffuu Rooyters gabaasera.
Jeequmsi kun rakkoolee fi adda addummaa xixiqqoon kan ka’u utuu hin taane bifa qindaa’een kan raawwatamu, kaayyoo siyaasaa dhokataa kan qabu, uummataa fi uummata walitti buusuu dhaan ennaa walitti bu’iinsi uumamu carraa sanatti fayyadamuun itti hammeessuu fi biyya keenya walitti buiinsa hin dhaamneef xaaxiluuf akkasumas jijjiirama jiru laaffisanii karaatti hambisuuf shira hojjetamu.
Jeequmsi siyaasaa giddu galeessa bahaa keessa jiru hammaataa wayita adeeme kanatti baqattoonni Yemen keessa jiran nageenya keenyaaf Sodaataa jirra jedhu.Lammiiwwan biyyattii mootummaa aangoo irra jirutu biyya keenyatti isin fide mootummaan fonqolchamnaan guyyaa tokko isin hin bulchinu jechuun nu doorsisu jedhu baqattoonni gamas jiraatan.Dhimma baqattootaa kan of harkaa qabu dhaabbanni baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa UNHCR iyyata keenya dhaggeefatus deebii quubsaa nuuf hin kennine jedhan. Haalli nageenya Yemen keessaa gad adeemaa deema taanaan jireenya keenyaafuu amansiisaa miti jedhan.Waajjira UNHCR Yemen kan Sana’aa jiru irraa angawaan hariiroo alaa ibsa nuuf kennaniin baqattoota kana nageenya isaanii eegsisuuf hanga danda’ametti carraaqaa jirra jedhu. Karaa hoogganoota hawaasa baqattootaatiinis odeeffannoo tajaajila gargaarsaa argachuu malanis ittiin geenya of eegganno barbaachisus akka godhataniif dhaamsa dabarsinee jirra jedhu.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Jeeseen goolii galche kun taphii dhumatee wa gaafatani itti midhaaffadhee dhiitee kubbaalleen fulaa dansaa naa buutee jedhee gammachuun qiliixamaa dirree keessaa burraaq.
Jeettiin waraanaa Naayjeeriyaa dogoggoraan mooraa namoota man - maleeyyii haleeleen namoonn hedduu du’uun gabaasame.
Jeettonni waraana Raashiyaa Haleellaa Siiriyaa Keessaa itti fufan
Jeettoota ishee waraanaa maadhee humna qilleensaa Spangdahlem jiran gara Xaaliyaaniitti godaansisuu fi maadhee Ajaja waraanaa ishee ka damee Awurooppaa gara Beeljiyeemitti geessuu dabalatee, Yunaayitid Isteetis loltoota ishee kuma kudha lama Jarmanii keessaa baasuu isheetti, hayyoonni hedduun baay’ee dinqaman. Waraansa Addunyaa Lammataa tii booda, jijjiirraa guddaa waraana Yunaayitid Isteetis keessatti tahe isa jalqabaa tahuu dubbatan – Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteetis – Mark Esper.
Jeffrey FeltmanDawwannaa guyyoottan lammaa keesatii General Abdul Fattah al Siisiitiif mumicha ministeeraa Sudaa Abdallaa Hamdookii wajjin, akkasumas ministerotaa dhimmaa alaatiif masinoo wajjin akka wal argan himameera.
Jeff Session, nama amma senetera godina Alabaamaa tahee hojajchuutit jiru nama ganna 70.Bara hujii mootummaa gara garaa hojjachaa bahetti nama gurraachaa bifaan jibbaa, baqataa hin jaalatuu fi waan hedduun himatan.
Jefrii Mutaahii fi FireeHiywot Daadoo Maratoonii New York Moohatanii doolara kuma hedduu hammaarratan
Jefriin kun yoo hedduu ijoollee dubraa ganna diqqaa horiin sossobee waliin rafa jedahnii himatan.
Jeneeraal Haayluu Gonfaa waa’ee Jeneraal ajjeefamanii Tsa’aree Makonnon Maal Jedhu?
Jeneeraalli kun akka jedhanti caamaa fi beela kutaa sana mudateetu shiiftoonni galaana irraa dhiyeenya kana Donilee daldalaa kanneen nyaataa fi zayiita fe’an 6 irratti haleellaa akka gaggeessan taasise jedhan.
Jeneeraal Sibhaat waajiira Albudaa fi Eneerjii Ertraaf Ministeera ta’u isaanii dura waggootii 19f ministeera ittisaa keessa tajaajilaa turan.
Jeneeraal Soleimaniin Diploomaatootaa fi waraana Amerikaa Iraaq fi kutaa sana keessa jiran haleeluuf karoora baasaa turan jedha ibsii ba’e.
Jeneraal Abdel Fattah Al Burhaan har’a ibsa kennaniin, araar-teessonni waa’ee mootummaa cehumsaa irratti dubbataa turan, dhukaasa kaleessaa sanaa booda, sa’aatiilee 72 darbaniif marii sana dhaabuu isaanii labsan. Dhukaasa sanaafis mormitoota, kanneen danqaalee daandiilee guguddoo Kaartum keessaa ittiin cufan kaasuu didan – jedhan balaaleffatan.
Jeneraal Abdulfattah Al Buraan, waamicha prezidaantiin Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii isaaniif dhiheesaniin, kaleessa daawwannaa guyyaa tokkoof Ertiraa dhufanii deebi’uu isaanii, tajaajilli oduu Ertiraa gabaasee jira.
Jeneraal Adem Mahaammad Daarektera Tajaajila Odeeffannoo fi Nagaa Itoophiyaa Tolchanii filan
Jeneraalichi duula waraanaa IWEHAT waliin geggeeffamu irratti raayyaan ittisaa Itiyoopiyaa dandeettii isaa guutummaan hin gargaaramne jedhan. Shiree dabalatee naannolee adda addaa illee to’annaa jala oolchuu isaa kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin beeksisaniiru.
Jeneraalichi gaazexaa Addis Zemen waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin, ISIS Itiyoophiyaa keessa bakka garaagaraatti socho’uuf irra deddeebi’uun yaalii godhee duraa fashalus, naannolee biyyattii keessaa kan fo’ate, leenjii kan fudhatanii fi falasama isaan namoonni cuuphaman jiraachuu mootummaan sirriitti beeka jedhan.
jeneraalichi torban darbe Senetii duratti dhiyaachuun dhuga ba’umsa kennaniin prezidaantiin Raashiyaa Vladmir Putin tokkummaa warra dhiyaa diigaa jiru jechuun yakkan. Utuu NATOn jiraachuu baatee har’a hundeessuutu nu irraa eegama ture jedhan.
Jeneraalii kun bulchoota Waldaa Afrikaalleen ya wal haasahan.
Jeneraal Kamaal Galchuu Aangoo Irraa Kaafaman
Jeneraal Katumbaan konkolaataa “Land Kiruuzeerii” ka waraanaatiin yeroo mana isaaniitii bahanitti, haleeltota doqdoqqee yokaan motorbaayisikilii lamaan deemaniin haleellichi itti baname – akka aangawoonni jedhanitti.
Jeneraal Keeliin har’a White House keessatti hirbuu seenan. hanga ammaatti ministeera naga eegumsa biyyoolessaa ta’uun hojjetaa kan tauran jeneraale Keeliin hojii isaanii isaa haaraa dhaan itti gaafatamni isaanii ijoon White House sirnaan akka hojjetu gochuu yoo ta’u illee hojii ajaa’ibaa ni hojjetu jedheen abdadha jechuun faarsan prezidaanti Traamp.
Jeneraal Kinfee fi miilotii isaa nama 63 horii ummataa balleessanii,seera cabsanii ilmaan namaatti taphachaa bahan jedhanii himatan.
Jeneraalli sadarkaa olaanaa kan Sudaan Abdel Fattah al-Burhan hogganaa kaawunsilii waraanaa fi sivilii ta’uun kakatanii aangoo qabatan. Kaawunsilin kun hanga filannoo itti aanuutti biyyatti gaggeessa.
Jeneraal mohammed, lola sana kan jalqabe garee IWEHAT jechuun himatanii, bu’uuraalee misoomaa hedduu diigeera, lubbuu hedduu galaafateera, Maaykaadiraatti utuu hin hafin fixiinsa jamaa geggeesseera, raayyaa ittisa biyyaa irratti gocha suukanessaa raawwatuun saamicha raawwate jedhan. Innumaa Maqalee irraa baqatee ennaa ba’u hidhamtoota 10,000 ol ta’an hiikee godinaalee maraa fi magaalaa guddoo naannoo sanaa keessa gad dhiisuu dhaan uummati yakka dalaganii kanneen hidhamanii turaniin akka saamamu jeeqamuu fi mirgi isaa akka dhiitamu kan godhu humna gara jabeessa sana jedhan.
Jeneraal Odowaa Yusuuf Rageh wiixata dabree mooraa ministrii ittisaa kan Moqadishoo keessa jiru gadhisanii akka ba'anti haleellaan kun gaggeeffame.
Jeneraalotaa fi hiriirtota mormii kanneen prezidaantii Sudaan duranii Omar al-Bashir aangoo iraa fonqolchuuf dhiibbaa godhan walii galtee irra hin ga’in waan hafaniif jecha mormiin Kaartuum keessaa har’as itti fufuee oole.
Jeneraalota itti gaafatamtoota korporeeshinii sibilaa fi injineriingii turnaii fi kan tajaajila tika nagaa biyyoolessaa duraanii ilaalchisee to
Jeneraal Saa’ireen jijjiiramni biyyattii keessatti jalqabame uummata Itiyoophiyaaf faayidaa inni qabu dursuu dhaan qooda gama isaanii kan ba’an bu’aa ba’ii baay’ee keessa darbuun akka ta’e seenaa jireenya isaanii irraa hubatameera.
Jeneraal Saaree malee silaa birgader Birhaanuu Juulaallee ijjeessuuf malatani ammoo hin taaneef.
Jeneraal Sibhat irratti haleellaan gaggeeffame nama naannoo mana jireenya isaanii riphee tureen ta’u fi to’annaa jala ooluu isaa VOA..n gabaasee ture.
Jeneraal Stefen Townsend Associated Presiif akka ibsanitti, Caayinaan waaltaa humna galaanaa hundeessuu yaaduu dhaan, Moritaaniyaa dhaa hanga Naamiibiyaa kibbaatti kan jiran biyyootii Afriikaatti dhiyaattee jirti.
Jeneraal Stephen Townsend imaltuuf Jibuutii fi Sooamlee fixate Itoophiyaan bahe.
JeneraalTsa’areen akka amala nama dhunfaatti nama naamuusa ofii eegu, nama hundumaa wajjiin walii galu turan jedhu Jeneraal Haayluu Gonfaa.
Jeneraal Tsa’areen waan isaan ajjeesisuu waan hin qabaneef ajjeefamuun isaanii nu mufachiisee jira jedhan.
Jeneralaal Ahmed kana pirezidaantii Itoophiyaa Dr.Mulaatu Teshoomeetti Ammajii 26, 2010 jeneraalummaa kenneef.
Jeneral Taaddasaa Birruu, Kumaalaa Guutaa Dinqaa,Kol. Fiqaaduu Waakkannee fi Kumaalaa Fiqaaduu Dibaabaa Maandellaa Waan Hedduun Qarqaaran
Jenevaa keessatti kan geggeessame gumii jarmayaa fayyaa addunyaa irrati kanneen argaman, wixinee gumii addaa kan WHO baatii sadaasaa keessa geggeessamu kan yoo weerarri COVID-19 waliin fakkaatu akka tasaa yoo mudate, haala wayyaawaa dhaan qophaa’uuf deebii kennuun danda’amu irratti mari’atu akka geggeessamu murteessaniiru.
Jeneviin Haanson namoota hedduu yeroo ajjeechaa sana achi turanii if yeroo Qondaalichi Poolisii Chuuviin morma Filooyid irra jilbeeffate arguu isaaniitti baay’ee aaranii akka turan kaleessa dhugaa bahan keessaa tokko.
Jenifer dabaluudhaniis seerii shororkeessummaa falmuufi jettee Itoophiyaan baaste, han gaazexeesot ittin himachuudha fayyadamaa jirtu sababa hawaasnni addunyaa dhibbaa irratti gochuu dhiiseef, biyyoonni ollaa Itoophiyaa han akka Taanzaaniyaas seera akkasii baasanii gaazexeessota hidhaatii jiraachuu dubbatan.
Jennaan Areeroo Boosaroo koblee “madhakii Gadaa Madhaa namii maraatee fayyee ka maraachuu didee du’e.Aarii liqimsaa tahee maraataan yuuba biyyaa tahee kun cuftii warra ayyaanaa kana.”
Jens Learke dubbii himaa ochaati. Gaafiif deebii Sagalee Amerikaa wajjin godheratti gargaarsa dhabbanni isaa godhu keessaa harkki 80mni naannoo walitti bu’insi jirutti namoota midhamaniif akka oolu hima.
“Jerkaanii tokko birrii 15ti Beenzinaatii fi bisaanii gatiin wal qixxe,” jedha.
Jermen Berliin koronaaf jettee qophii ganna haaraa naannoo Brandenburg Gate fi naanoo pyrotechnicsitti yaa’ee qaanqee laga Thames irraa halkan oli totokkosanitti hin yaa’u.Amerikaa New Yorkilleetti qophiin gammachuu Time Square barana hin jirtu.
Jermenii fi Indiilleen nama biyyaa fi isaanii embaasii Suudan Kibbaatii qaban baafachuuf kurfo jiran.
Jermeniin ammallee dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaatiif qophii jirti. Taatullee taphattoota isii bebeekamoo ganna sadiin duratti Riyoo Biraazli Arjentiinaa moo'ataniif ka akka namicha goolii eeguuf Manuel Neuer, namicha jidduu taphatuuf Mesut Ozil fi Toni Kroos,Thomas Muller faatii amma keessa hin jiraniif.
Jermeniin ammoo biyya Awurooppaa ta jalqabaaf Laatin Amerikaa moohatte tahuuf taphatti.
Jermeniin ammoo tana waliin marroo afreessoof waluma faana waancaa addunyaatii dabartee gammachuun waancaa Awurooppaatiin galuuf kurfoo jirti.Itti aantee Arjentiinaa ykn Nezeralaandisi waliin taphatti.
Jermeniin Arjentiinaan mootee biyya Awurooppaa ta Laatin Amerika biyyaa fi biyyee isii irrattti moote ta qaraa tahuuf ,Arjeentiinaan ammoo biyya Awurooppaan biyyee isii irrati moote ta qaraa dhabuuf taphatti.
Jermeniin balchooma ufiitiif jettee Afrikaa guddisuuf faluutti hin jirtu nama jireenna barbaada Afrikaa gara Awurooppaa baqatu miila gadi dhaabuufii jetti Chaansileeriin Jermenii, Angela Merkel.
Jermeniin dhiyoo tana hinuma miirressite,marroo tokko dorogmmi kubbaa miilaa addunyaa lama moote. Guyyaa deengaddaa dorgommii kubbaa miilaa ijoollee Awurooppaa ganna 21 gadii,UEFA 21fi kalee ammooConfederation CUP 2017 mootee qabaadhatte.
Jermeniin dorgommii barana iratti goolii 17 galfate argentiinaan saddeeti.Jermeniin walumattu biyya golii 233 galfattee addunyaa irraa tokkeessoo.Bara 1986 Argentiinaa West Jermenii 3-2 moote bara 1990 ammoo West Jermeniin Argentiinaa 1-0 moo’e.
Jermeniin dorgommii FIFA2014 waan mooteef itti dabalamte Raashiyaa ammoo waan dorgommii baranaa qopheessiteef keessa jirti.
Jermeniin kalee fi guyyaa dheengaddaa dorgommii kubbaa miilaa addunyaa gurgurdoo lama moote
Jermeniin kora biyyoota dureeyyii addunyaa 20n dhiyoottu yaamtu irratti rakkoo Afrikaa mari’achiisuf deemti
Jermeniin nama baruma baraana Afrikaa keessaa baqatuu falii dhahuuf mala keessaa tokko akka Afrikaatti namii hedduun hujii argatu tolchuu.
“Jermeniin waan qabdu hedduu kennite.Akkii isiin Waraana Addunyaa II duubatti biyya industirin guddatte taatee mullatteelleen waan nama jajjabeessaati.Afrikaallen karaa industirii kanaan guddattuun barbadachuutti jirti.Jermeniin ammoo gamanaan biyyoota tattana guddisuu feeti.”
Jermenii, Rashiyaa fi Awurooppaa gama Bahaa waan hedduu waliin qabdi.
Jermenitti ammoo COVID-19 guddoo mumullachuutti jira. Achitti ammoo nama kuma 20 tahutti qahee ooluu dadhamne gadi nu lakkisaa jedhee hiriira bahe.Taatullee mootummaatti dide.
Jermenittinama harka 71 akka paartiin Demokiraati mootu fedha.Harkii 11 ammoo akka Tiraampi moohu fedha.Warrii Berlin hedduun akka White House keessaa jijjiiramii dhufu feena jedhee VOAtti hime.
Jermen, Waluma Irra Marsitee Biraazil Taphaan Jaanjessitee 7-1 Garaftee Dorgommii Addunyaatii Baaftee Ufii Ammoo Itti Dabarte
Jerome Champagne– ganna 57,dhalootaan Faransaay,itti aanaa itti gaafatamaa FIFA fi diplomaatii Faransaay ka duriiti
Jerusaaleem bahaa keessa gandeen jiran keessatti Jimaata har’a walitti bu’iinsa uumameen lammiin Falisxinootaa tokko ajjefamuu ministriin Faalisxinootaa beeksisee jira.
Jerusaaleem fi Gaazaa Keessatti Halkan Edaa Rookkeettii fi Haleellaan Haalo Ba’iinsaa Samii Irraan Irratti Raawwatame
Jerusaaleem magaalaa galama mootummaa keenya kanaafis Embaasilee biyya alaa achitti ijaarra jedhan. Prezidaantiin Amerikaa Donaald.
Jerusaaleem magaalaa galma mootummaa Israael. Eenyu iyyuu kana hin haalu. Nageenyaaf danqaa hin ta’u. nageenya fida hundee nageenyaa ti jedhan Natanyaahuun.
Jerusaaleem Magaalaa Galma Mootummaa Ta’uu Qabdi: Muummicha Ministeeraa Israael
Jerusaalem amantii addunyaa gugurdoo sadiitti keessa jira. Kiristaana, Musliimaa fi Jew. Yersaalem nama kuma 860 dhiyaatutti keessa qubata.
"Jerusaalem lafa amantiin sadii gugurdoon keessa qubattee qofa mitii handhura teessoo demokiraasii addunyaafuu fakkeennat taateeti.Ganna kurnyan torbaan dabaran keessatti ummatii Israahel hagii guddaan biyya amantiin Islaamaa, kiristaanaa fi Jewish keessa jiraatan tana guddisaa jaaraa baate,” jedha.
Jettonni keenya sodaa tokko malee iddoo barbaadamee haleelanii yoo uummanni siviliin kan miidhamu ta;e immo meeshaa ituu hin dhukaasiin fudhanii deebi'uu jedhan.
Jettonni waranaa kan Raashiyaan haleellaa siriya keessatti gaggeessan guyyaa lammataaf har’as itti fuufanii jiru.Taajabdoonni walabnii akka jedhanti haleellaan kun hidhatoota Islaamiik Isteetes qofa irratti kan qiyyaafate otoo hin taane looltoota Yunaaytiid Isteetes deggertu dabalata.
Ji’a 12 dhufaatti gargaarsa nama miliyoona 10.2 gaafatan akka jecha obboo Mitikkuutti qarshi Itoophiyaa biliyoona 20 oli. Tokkummaan Mootummootaa Itoophiyaa nama miliyoona 15 ariitiin gargaarsa eegataa jedhe.Taatullee akka obboo Mitikkuun jedhutti Tokkummaan Mootummootaa waan gara garaa ilaalee mala muree namii gargaarsa eegatu hagasillee gahuu dhabuu dandaha.
Ji’a 12n Booranaa Ammajiitti angafa. Guyyoota ji’aa ammo angafii ‘Adulaa’
Ji’a afran sun keessatti Abbaa Gadaa haarahii waan hedduuf ufi qopheessa.
Ji’a amajjjii darbe Muummeen Ministiraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmed biyya Afriikaa Kibbaa yoo daawwatan waadaan lammileen Itiyoophiyaa biyyas jiraataniif seename homtuu hin raawwannee ittuuyyu urakkoo keessa seennee jedhu.
Ji’aa oliif humnootni ajajaa humna nageenyaa Jubaalaand Mohaammed Janaan Mandeeraa keessa turan jedhama, Torbee darbe magaalaa Balad tti dhukaasa bananiis humnootni kun namootni kudhanii ol du’uun gabaafaameera.
Ji’aa tokko asi eegii pirezidaanti Tiraampi nami innii hujii bulchiinsa VOAtif filate, Maayki Paak senetiin irraa turse malee silaa ganna lamaan duratti hujii jalqabuu male.
Ji’a Bitootesaa darbe keessa muummeen Ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimad hojjatoonni dhimma namoomaa daanqaa malee akka bakkeewan waraansaan midhamanii keessa socho’anii nama gargaaruu danda’an dubbatnii turan. Haata’u malee akka qindeessan atattamaa Dhaabata midhaan nyaataa addunyaa Toomiyi Thoompson jedhanitii jechii mummee ministeeraa ojii irra hin oolle.
Ji’a bitootessaa 27/2021 fi ji’a caamsaa 5 /2021 gidduutti mootumaani, Sagantaan midhaani adduunyaa'WFP'fi warren biraa kutaalee 32 keessati namoota miiliyoonii 1.2 gargaarsa midhaan nyaataa dhiheessuu isaanii kan ibsee gaabassi kun, nomootaa 730 ,000f kan gargaaruu danda’u barbaachii bishaanii akka itti fufe himeera.
Ji’a Bitootessa kana keessa Keeniyaatti weerarri Vaayressii Kooronaa ballataa dhufuu mootummaan Keeniyaa beeksise. Prezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa sababa weerarri vaayresii kanaa danuun dabaleef Naayroobiin dabalatee kutaalee bulchiinsaa Keeniyaa shan keessaa nami gara kutaa bulchiinsa kaaniitti akka hin qaxxaamurre dhorkanii jiru.
Ji’a caamsa darbes daldalaa beekamaan biyyattii Jaakoob Juumaa jedhamu lafa hojii isaatii utuu gara manaa deemuu konkolaataa keessatti hidhattoota hinbeekamneen ajjeefamee ka ture yoo tahu, poolisiin Keeniyaa nama yakka kana raawwate qorataan jira jedhus haga yoonaa garuu namni ajjeechaa kana dugda duuba jiru hin baramne.
Ji’a darbe CDCn qajeelfama wal fakkaatu marsariitii isaa irratti baasee guyyoota muraasa booda xiinxala hayyootaan hin mirkanoofne jechuun kaasuun isaa ni yaadatama.
Ji’a diqqaa keesastti ammo Sawudii Arebiyaa Palestine fi isumaa Iraanillee dabalamuu fa dandeetti jedhe.
Ji’a Eebla darbe kana keessa, jiraattonni aanotii gammoojjii Gujii kunini Sagalee Ameerikaaf, humni naga kabachiifttota mootummaa namoota 700 ta’an hidhanii jiru hedduun warra hidhame kun nama nagaa dha jedhanii turan.
Ji’a Gurraandhalaa Mooyyaalee baqatanii Keeniyaa Ka jiran baqattoonni Oromoo hanqina midhaan nyaataan rakkataa jiraachuu himan.
Ji’a ja’aan booda keeniyaatti barattoonni muraasni mana barnootaatti deebi’anii jiru. Ministeerri Barnootaa biyyattii harra, barattoonni kutaa 4, 8 fi 12 barnoota akka jalqaban ka taasise yoo tahu, manneen barnootaas giddu gala tatamsayina vaayresii Kooronaa akka hin taane to’annoon gaggeeffamuu akka qabu akeekkachiise.
Ji’a ja’a dura ajaja Prezdent Keeniyaattan tajaajila kana ka hundeessan ajajaan waraanaa Keeniyaa General Robert Kiboochii, toorri wal qunnamtii kun sagalee, barreeffamaa fi suur sagaleen namoota kan wal qunnamsiisuu kan dandawuudha jedhan.
Ji'a Jahaf, kutaa tokko keessatti nama 360 taanee hidhamnee jira"""
Ji’a kanaayyuu akka warrii lafaa jedhutti poolisii Oromiyaa marroo waajjira isaanii keessatti waraanii Liyuu Hayil hadhe.
Ji’a kana keessatti rakkoolee dubartummaa isaaniitiin dubartii irra gahan dhufan irratti mari'achaa, jabeenna isaaniitii fi waan gara garaatiin hujii isaanii faarsaa qaabatan.Amerikaatti guyyaan kun Bitootessa 1-31,2015 irra oola. Baruma baraaan ulfeessan.
Ji’a lamaan duratti ijoollee 20 qaami laamishahetti dhalate mana irra deemee qoradhee argee jedha Dr.Asebeen.
Ji’a muddee keessas keeniyaan lammilee Itiyoophiyaa gara 25 ol kan naannoo Moyyaaleetti fi Meeruutti qabaman waajjira Immigreeshinii Itiyoophiyaa Moyyaalee jirutti kennuu ishee gabaasuun keenya ni yaadatama.
“Ji’a oli tahee eegii fayydamuu dadhabnee,keessattuu bilbila mobaayilaa irraa sab-qunnmatii argachuu hin dandeennu.”
Ji’a sadeen dhufaa ammoo dhaqaa gala namaallee waraanatti tothata komaandi poostin bultii saatii itti bahanii manatti galanitti jira.
Ji'a tokkoon dura weerara seeraan alaa lafa magaalaa Finfinnee irratti taasifame ilaalchisuun qorannoo gaggeesseera jechuun ka gabaasaa dhiyeessee ture Paartiin Izeemaa gama isaatiin gabaasni Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee dhiyeesse qaama itti gaafatama isaa fudhatu adda hin baasne, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Jibbiinsa irraan kan ka’e lammiiwwan Itiyoopiyaa irratti kan raawwatamu reebichaa fi saamicha irra darbee lubuun utuu jiranii beenzina itti firfirsuun gubamuu isaanii kanneen ijaan argan dubbataniiru.
Jibbiinsa irraa walaba ta’uun kan danda’amu adda addummaa qabnu akka eebbaatti fudhachuu yoo dandeenye qofa jedhan jedha Yonatan Zebdwos Hawaasaa irraa.
Jibbiinsa Jiru Dhabamsiisuuf Araara Buusuun Murteessaa Dha: Hoogganoota Amantii
Jibbilleen akka qabaa akka Tokkummaan Mootummootaa jedhetti warrii akkana ufi keessatti jibban baqataa fi warra jireenna wayyaa qabu barbaada yaahu.
Jibbi Midiyaa Tokko Tokko Irraa Dubbatamaa Jiru Miira Nama Hammeessa: Abbaa Gadaa Bayyanaa Sanbatuu
Jibbinsa lammiwwan alaa irraa ka’uun haleellaan dhiheenya kana Afrikaa Kibbaatti geggeessamee fi lubbuu lammiwwan alaa galaafate, biyyoota alaa hedduu keessatti yaaddoo uummee jira.
“Jibbinsi sammuu gara hammeenyaatti micciira. Onnee miidha. Lubbuu nyaata,” jedhan.
Jibidaar akka jedhanitti rakkoon gamasii kan Siiriyaa fi Yemen keessaa waliin wal fakkaata. Kan uummati itti heddummaate biyyattiin Afriikaa waaltaa kun uummata qe’ee ofii irraa godaane simachuuf ba’aa guddaatu irra jira.
Jibuutii fi Eertiraan daari lafaa irrati wal dhabanii nama walii wal irraa hidhan. Amma ammoo waan dabre bira dabranii walii galan
Jibuutii keessaa nama Itoophiyaa hagii guddaan Oromootti wal dhaba daariitii naannoo Somaaleetii fi naannoo Oromiyaa gula dhufeen namii 6,000-7,000 baqate.
"Jibuutii keessallee Oromoo hedduutti baqatee bahuutti jira.Akka itti aanaan Koomishineera koomishiinii hooggansa balaa Oromiyaa, obboo Garramuu Oliiqaa jedhetti nama kuma hedduu achii bahee ""olola sodaatee bahe."""
Jibuutii keessatti walitti bu'iinsi poolisii fi garee amantii hedduu fixee hedduu madeesse
Jibuutiin Afriikaa keessaa lakkoobsa namoota vaayiresii koronaan qabamanii isa ol aanaa yoo qabaattu uummata 1,800 ol ta’antu COVID-19n qabaman. Garuu kanneen qabaman keessaa 1000 kan ta’an kan dandammatan yoo ta’u sagal qofaatu du’an.
Jibuutiin biyya diqqoo Garba Diimaa jala qubattu.Ummatii isiilleen akka henna bara 2014 diqquma miliyoona saddeeti caala.
Jibuutiin biyya teessumma lafaa dansaa irra jirti jedhanii biyytii akka US,Faransaaii fi Jappaan faatii teessoo waraanaa itti jaarratan Chaaynaalleen itti jaarradhaa jettee Muddee dabarte keessa labsatte.
Jibuutiin biyya xiqqoo lakkoobsi baay’ina uummata ishee kuma 876 duruu ol waa hedduu keessummeessiti.
Jibuutiin erga Qaataar humnootii ishee nagaa eegisisan jalqaba toran kanaa daangaa irraa kaastee booda Eertraan naannoo falmisiisaa ta’e dhuunfatte jechuun himatte.
Jibuutiin filannoo pirezdaantiitti jirtii pirezidaantummaan qaraa Ismaahel Oomar Guulee moo’uun mirkana fakkaatti
Jibuutiin Godinaa Daldalaa Ijaruuf Karoorsuu Ishee Labsite
Jibuutti Oromoo kuma hedduutti keessa qubata. Mootummaan Itoophiyaalleen dhiyoo tana nama 200 caalu fa’ee achii galche.
Jiddu seeniinsa sanas Ameerikaan yeroo jalqabaaf dhaaba basaasaa Raashiyaa waliin mul’inatti wal qabsiiste.
Jiddu seeninisi Ameerikaa kan Siiriyaa keessaa xmuratti dhiyaachuun gabaasamus prezidaant Doonaald Traamp humnootiin US gamasii biyyatti akka deebi’an irra deddeebi’un dubbatanis White House yoom akka ta’e dubbachuuf tole hin jedhin hafe.
Jiddu seeninsa USn Ameerikaan loltoota 800 ol gamasii kan qabdu ta’uu angawoonni Pentagon beeksisaniiru. Maadheen xayyaara nam maleeyyii lama illee biyyattii keessa jiraachuun beekamee jira.
Jidduu-Gala kana Baankii biyyolesa Galmee Biyyoolessaa biratti banan.
“Jidduu galeessallee baaburaan dhufan.Warra argine keessaa Oromoonis jira. Sabni kibbas keessa jira sabaa fi sabalammiin addallee keessa jira.Olola achitti odeessan dhagahee ufi sodaatanii akka bahan nu agarsiisa.”
"Jidduu-Galii eegii mootummaan Hayilee Sillaasee jige ganna 40 duubatti baname kun fulaa itti hjjataniin gargargorullee qalbuma duriitiin hojjanne Ijoollee kahimaatti irraa faaydaa argata.”
Jidduu-Galii(US Cultural Center)jedhan ka faaydaa teknooloojii guddaa irraa argatan jedhan kana maqaa Col.John Roobinsonitti moggaasan.
Jidudu gala kana Embaasii Amerikaa Finfinnee jiruu,Ministirii Turiizimii Aadaa,Kuusaa Biyyoolessaatii fi Ejensii Manneen Kuusaatti waliin qopheesse.
Ji’ii Booranaa guyyaa 360 haga 363 qabaa jedha Dr Borbor.
Ji’ii hagii tokko guyyaa 29 qaba,kaan 31 qaba. Yoo innii akkas tahu “ji’ii turquqe” jedhan.
Jiiin Nikoolas Biiyuuz Yeemnitti, bakka bu’aan dhaabbata baqataa UNHCR, UNHCR balaa godaantota kanarra gaheef gadda itti dhagame ibsaa jedhan. Biyuuz, UHNCR dhaabbilee gargaarsaa akka IOM duuka warri balaa kanaan miidhame yaala akka argatuuf tumsarra jira jedhan.
Jiijii Meeyi hookkarri baduu lubbuu namootaaf sababa ta’e teechoo Mana Maree Ameerikaatti geggeeffame waan guddaa ishii barsiisuu isaa dubbatti.
Jiijiin namoota biyyoota biraatti gara Ameerikaa godaanan akkasumas, lammii Ameerikaa ta’an fi jeequmsa Mana Maree Yunaaytid Isteets, Kaapitool Hiil keessatti kanneen kumaan lakkaawwamanin geggeeffame booda VOA-n dubbisee keessayi.
Jiil Baayiden abbaan warraa isaanii waggoota 36 fi senetii Yunaayitid Isteetis keessa ennaa bulchiinsa Baaraak Obaamaa waggoota saddeetiif immoo itti aanaa prezidaantii ta’ani Waashingten keessa waan hojjetaniif isaaniif haaraa miti.
Jiil Baayiden akka jedhanitti Maatii adda faca’e attamiin guutuu taasisuu dandeessa? Akkuma biyya guutuu taasistutti, jaalalaa fi hubannaa akkasumas tattaffii garraamummaa hanga tokko itti dabaluu dhaani jedhan.
Jiil Baayiden haadha warraa prezidaantii isaan jalqabaa digirii doktorummaa qabni.
Jiilli Pireezidaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaan fi Ministeera Dhimma Alaa Dr Warqineh Gabayyoon durfamu, jila Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaan hoogganamu wajjiin walga’anii mari’achuuf har’a Asmaraatti imalanii jiran
Jiilli Pireezidaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaan fi Ministeera Dhimma Alaa Dr Warqineh Gabayyoon durfamu, jila Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Daawud Ibsaan hoogganamu wajjiin walga’anii mari’achuuf har’a Asmaraatti imalanii jiran.
Jiinenus, preezidaantii Yunivarsiitichaa waliin haala ittin Dargaggoonni Afriikaa carraa Barnootaa itti argatan irratti mari’annee jirra jedha.
'Jiinsii fi Marxoo' Feestivaala Fiilmii Afrikaa 20ffaa Irratti
Jiireenna ummata Sea Tac akka malee qaalahe wayyeessuu.
Jijjigaa keessaa Oromoo kuma hedduutti baqatee warrii baqate kun du’aa fi jireenna jidduu dabarre jedha gargaarumatti jiranillee
“Jijjiirama amma Itoophiyaan keessa jirtu kana wixineen seeraa manii marii Amerikaa HR 128 qooda guddaa qaba.Akka irreen nama bulchuun haftu tolche.”
Jijjiirama amma Itoophiyaan keessa jirtu keessaa kana H.Res128 qooda guddaa qabaa jedha,Coffman.
Jijjiirama argamaa jiru dubbachuu akkasumas kaan illee yeroo yaadanii as gara biyya isaaniitti akka deebi’an jajjabeessuun yaala jedhan.
Jijjiirama Argame Dhaabsisuuf Yaaliin Ta’u Fedhii Duwwaa Waan Tokko Of Keessaa Hin Qabne Dha: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimad
Jijjiirama argame gufachiisuu humnoonni barbaadan walitti bu’iinsa kana duuba akka jiran illee dubbi himaan kun ibsaniiru. Mootummaan tarkaanfii utuu hin fudhatin turuun miidhaan daran akka hin dhaqqabne obusuu isaa malee dadhabina akka hin ta’in ibsanii humnoonni kana akka dadhabinaatti fudhatan yaalii godhanitti itti hin milk’aan jedhan. Mootummaanis nagaa uummataa eegsisuuf kutaatee ka’eera jedhaniiru.
Jijjiirama Itiyoophiyaa keessatti argame dhaabsisuuf yaaliin ta’an fedhii duwwaa ta’e dha jechuun muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimad dubbatan.
Jijjiirama Itoophiyaan amma keessa jirtullee keessaa labsiin wixinee tunilleen qooda qaba.Taatullee Itoophiyaatti ammallee maatii hedduutti nama isaanii du’aa fi jireenna hin beenne odeeffachuutti jira.
Jijjiirama Itoophiyaa Qeerroo,Wixinee Seeraa US HR-128 fi waan hedduutti dhufeen jedhan 'Congressman' Mike Coffman fi Obboo Beqqelee Garbaa
Jijjiirama Itoophiyaatti tahe irratti aarsaa guddaa kan fudhate ummata Oromooti sanuu Qeerroodha.”"
“Jijjiirama jalqamnellee durumatiin deemannaa filannoo ganna dhufuullee qalbii qajeeltuun itti qophoomna.”
Jijjiirama kana gochuun maaliif barbaachise? Sirnaawwan caalmaa sagaleef kan sagalee bakka bu’ummaa madaalawaa kan of keessaa qabu maal jechuu akka ta’e ilaalchisuun gaaffii gaafataniiru.
Jijjiirama maqaa qabu Itoophiyaa keessatti hojjachuuf jedhee hojjachaa bahe dhaabii kun.
Jijjiirama mootummaan Itiyoophiyaa jalqabeef gamtaan Afrikaa deggersa qabu irra deebi'anii kan ibsan Musaa Mahmat biyyatti keessatti nagaa fi tasgabii argamsisuuf gargaarsa barbaachisu gochuuf qophii ta'u ibsan.
Jijjiirama qilleensaa Afrikaa irratti ogeessaa olaanaa.Saatelaayitiin jarii qilleensaa bonaa fi gannaatiin qoratuGeostationary satellitejedhan.Mudhii lafaa gubbaa lafa irraa 38,000 fagaattee garuma laftii martu; Dhiyaa gama Bahaa martee qilleensa lafaa qorattee wara lafa jiruu ergiti.
Jijjiirama qilleensaa dhaloota hegeree qofaaf waan dhiifnu miti jechuu dhaan United States rakko addunyaa furuuf tattaafataa jirti tattaafachuus akka itti fufutu gaafatanii dhuma irrattis Waaqayyo Ameerikaa haa eebbisu jedhan.
Jijjiirama qilleensaa EL NINO faana dhufee fi bokkaan baranaa saatii eegatanitti hin robin nama hedduu beelesse.
Jijjiirama qilleensaa ilaalchisees haasaa dhageessianiin lammiiwwan Ameerikaa qilleensa naannoo manca’aa jiru ittisuuf tarkaanfii akka fudhatan akkasumas hiyyummaa addunyaa kana keessaa dhabamsiisuuf akka hojjetan waamicha dabarsaniiru.
Jijjiirama qilleensaa kan ilaaleen mariin gaggeeffamuun imaammata alaa Amerikaan qabduu fi nagaaf dhimma akkaan barbaabachisaa ta'u Baaydin ni amanu.
Jijjiirama Sirna Barnootaa  Oromiyaa fi Waa’ee Qubee Ogeeyyiin Maal Jedhu?
‘Jijjiirama Siyaasaa Duuka Mirga Yaada Ofii Ibsachuu Dhufe Saba Himaaleen Oromoo Itti Dhimma Hin Baane’ Mohaammed Adamoo – Hundeessaa Opride
Jijjiirama siyaasaa kana fiduuf yeroo hagamii akka barbaachisuu fi yeroo filannoo isa itti aanuuf yeroo waggoota afurii eeguun kan nama irra jiraatu ta’uu kanas haala ariifachiisaa yeroo waliin attamiin wal simsiisuun akka danda’amu gaafii dhiyaateefiif obbo Geetaachoo Reddaa deebii kenneniiru. Mootummaan battala kana filannoo geggeessuu hin fedhu jedhan.
Jijjiiramii Itoophiyaan amma itti jirtu akka jecha Dr Abiyyyiitit waan akka ijoollee daaddeen deemuutti jiraati.
“Jijjiiramii kun ulaagaa maqaa eeggatee kaabinee mana maree magaalaa fi Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaalleen waan mirkananaaheef garuma cufattu maqaa seeraan bahe taha,” jedha obboo Gosaan.
"Jijjiiramii kun wareegama Oromootiin dhufe moggaaatti ufi baafnee ilaaluu mannaa wareegama itti kaffalamne kanaaf qooda keessa qamna.Waan kana balaaleffachuu mannaa jabeessuu wayya.”
Jijjiiramii miila gadi dhaabachuuf yoo warrii jijjiiramaan dhufe hujii durattiin nama deemtu hojjate qofa jedha.
Jijjiiramii qilleensaa addunyaa waliin dhahuutti jiru Itoopiyaa keessattu warra horiitii fi warra qonnaatii rakkoo guddoo itti fida.Dr.Kiriis akkuma warrii qonnaalleen inshuaansii midhaan isaanii argatu warrii horiilleen inshuraasnii horii isaanii argatu fedha.
Jijjiiramii qilleensaa akka Ministiri Ittisa waraana Amerika Amerikaatti nagaa addunyaatiifuu sodaa.
Jijjiiramii qilleensaa kun biyya hanqatu hin qabu. Biyyitii hiyyeeyyiin ammoo aara hamaa CO2 ka biyya dureeyyii nutti dhufutti qilleensa nurraa hammeessaa jedhanii akka biyyiti tun horiin gargaartu gaafatan. Korii Sadaasa dabre keessaa Cancun, Mexico taahelleen tanuma irratti mari’te.Wannii dhibiin qilleensa addunyaa jijjiiraa ammoo albuudaa fi zayitii baasanfaha. Akka jecha itti gaafatamaa Biiroo Bosonaa fi Qabeenna Uumamaa Dr.Girmaa Amanteet ti. Biiroon isaanii qabeennaa fi Bosona Oromiyaa eegaa,dahoo bineensaa yknParkijaaraa qilleensa addunyaa ka jijjiiramaa deemeen kanaan wallaanuutti jirti.Ummatii Oromoo akkuma aadaa isaa bosona isaa eegachaa jabeeffachuu wayya,jedhu Dr.Girmaan.Mee marii nu waan jijjiirama qilleensaa irratti mari’ane sadeenuu MP3 tana irraa caqasaa.
Jijjiiramii qilleensaalleen waan Karrayyuutti jireenna jajjabeessuutti jiru keessaa tokko.
“Jijjiiramii qilleensaa nagaa rakkoo hagamii hagamiin arganne,guddinna dadhabnii hedudun argannee fi badhaadhina nama biliyoona hedduu doorsisuutti jira.Hardha addunyaa karaa haaraa irra kaahuu malle.”Kora guyyaa tokkoo kana irratti bulchoota biyya 125 itti dhufe.Korii akkanaa kun ganna dhufe Farsansayitti taaha.
Jijjiiramni Caasaa Qindeessa Hojii Waajjira Haadhoo Keessatti Argamee Hamma Sadarkaa Gadiitti Itti Fufa: Aadde Birtukaan Miidheksaa
Jijjiiramni dhufe sadarkaa barbaadameen fuula duratti akka tarkaanfatu kanneen fedhan akkuma jiran, isa duraanii qabatanii kan itti cuchuu barbaadan sadarkaa hooggansaatti akka jiru illee koreen hoji raawwachiistuu kun tuqee jira.
Jijjiiramni haala qilleensaa balaa hongee fi lolaan bishaanii jireenya lammiiwwanii rakkoo keessa buusaa jira jechuu dhaan obbo H/Maariyaam dubbataniiru. Henok Semaigzer bakka sanatti argamuun gabaasee jira.
Jijjiiramni Itiyoophiyaa Keessaa Jajjabeessaa Dha: Miseensota Kongresii Ameerikaa
Jijjiiramni Qilleensaa Dhibee Busaa Irratti Dhiibbaa Akka Qabaatu Ibsame
Jijjiirraa kanaaf, miseensota kaabinee haaraa 21 dhiheessanii, muudamni isaanii sagalee paarlaamaa guutuudhaan raggaaisame. Namoonni barcumawwan taayitaa 21tti muudaman kun, sadarkaa barumsaa, muuxannoo hojii fi tattaaffii hojii isaaniitiin kanneen fo’amanii dhihaatan ta’uu dubbatan, Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi.
Jijjiirraan aangoo DhDUO keessatti tahe kun, hagam dhaabicha keessatti jijjiirama fida. Mormiilee Oromiyaa keessatti baatiilee kudhanii oliif geggeessamaa turaniif hoo hagam furmaata ta’a?
Jijjiirraan IHAADEG Irree Muummicha Ministeraa Daran Jabeesse
Jijjiirraan IHAADEG keessatti godhame Ka Paarticha Haaressu Otuu hin taane Kan akka Paartichii fi Mootummaan Qaajeelfama nama tokkoon qofa bulu taasise.
Jijjiirraan Kaabinee Itiyoophiyaa Keessatti Tahe Deebii Gaaffiilee Uummataa Tii?
“Jijjiirraan kun, qajeelfama ijoo Yunaayitid Isteetis fi NATOn Raashiyaa dursanii ittisuuf qaban fiixaan baasuuf gargaara. Humna NATO jabeessa, haala wajjiin jijjiirraa tarsiimoo Yunaayitid Isteetis gootuu fi jijjiirraa hojimaata waraanaa Ajaja Damee Awurooppaa ka waraana Yunaayitid Isteetis fooyyesa jedhan – Esper.”
Jijjiirraan waajjira haadhootti jalqabameSavekeessaa hanga sadarkaa gadiitti kan itti fufu ta’uu beeksisan. Boordichi dhiibbaa qaama kam irraa iyyuu dhufu kan hin simanne ta’uu illee ibsaniiru.
Jijjijjigaa fi Harargee Lixaa Keessatti Hiriirawwan Deeggarsa Paartii Badhaadhinaa Geggeeffaman
Jijjirama Argame Gatachisuuf Sochiin Qindominaan Gaggeeffamu Jira: Dr. Abiyyi Ahmad
Jijjirama Argame Kan Fide Uummata: Prezidaant Lammaa Magarsaa
Jijjirama Argame Tumsuun Barbaachisaa Dha: Bulchiinsa Oromiyaa
Jijjirama Argamsisuuf Waadaa Seename Hojii Irra Olchuun Qooda  Mootummaa Itiyoophiyaa Qofa  : Tom Malinowiskii
Jijjirama argamuu qabu gad fageenyaan lafa keenyee keessattis hirmaachuu akka qabnuus kan gaafanne ta'uus kana gochuu hin feene jedhan Traamp.
Jijjirama gaarii yeroo ammaa kutaa gaanfa Afrikaa keessatti argamee fi rakkowwan amma iyyu hin furamiin jiran attamitti falli akka argamuufii danda’amu irratti yaada wal jijjiran.
Jijjirama qilleensaa mudateen Itiyoophiyaa keessatti uummanni Miliyoona 8 ta’u gargaarsi nyaataa kan isa barbaachisu ta’uu jaarmayoonni adda addaa beeksisaa jiru. Jiraattonni Godina Arsii Lixaa akka ibsantti caamni yeroo mudatu kun kan jalqabaa miti jedhu. Kan baranaa garuu daran hamaa ta’uu dubbatu. Midhaan facaafatan sababaa roobni dhabameef karaatti hafuu isaa fi erga roobni xiqqaan argame booda kan facaafatanis hagas mara oomisha argamsisee hin qabu jedhu.
Jijjirama yeroo ammaa kana argameef sababaan hammeenya sana dura hojjatame ta'uus hubachiisan.
Jijjiramnii Qilleensaa Itiyoophiyaa Keessatti Dhukkuboota Daran Hammeessuuf Jira
Jijjiramnii qilleensaa mudataa jiru immo darana haala jiru uummata Turkaanaa irratti sodaa yeroo dheeraa uumamee jiraJiraattonni nannoo akka jedhanti haala itti Roobnii roobu yeroodhaa gara yerootti jijjiramaa jira. Kana malees naannoo suun guutummaatti caamaan caalaatti gogaa jira.Margii dheedichaa hanqataa jira.Gama kaaniin hedduminni lakkoobsa uummataa immo dabalaa jira.Knaaf qabeenya hafee irratti walitti bu’iinsii uumamauu dabaluuf jira.
Jijjiramni Itiyoophiyaa keessatti dhufuuf yeroon isaa amma kan jedhan hiriirtonni kun iyyataa fi gaaffii isaanii ministrii dantaa alaa kan Yunaaytid Isteestti kan dhiyeeffatan ta’uun beekamee jira.
Jijjirraan aangoo gaggeeffame inni tokko isa Kaan caalee ykn gad ta’e otoo hin taane kamtuu caalaatti bu’aa qaba? kan jedhu ilaalamee tooftaaf ta’uu ibsan. Dhiibbaa tokko malee amantaa guutuun jijjirraan aangoo kun gaggeeffamuu ibsanii dhiibbaan hojjachuun tuffii uummataaf jiru agarsiisa jedhan.
Jijjirrama kana warra fidaa jiru keessaa maqaan Kayraat Yusuuf adda durummaadhan ka’a. Kayiraat fiilmii Afaan Oromoo lama uummata biraan geecheetti - Asaantii bara 2015, Siifaan bara 2017.
Jila gamasitti imalee kana keessa mummichi ministeera duraanii Haayla Maariyaam Dassaaleeny fi ministeerri hajaa alaa Itiyoophiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoo jira.
Jila Itti-aanaa Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Toom Maalinoowiskii hoogganamee fi gurmuu Gamtaa Awurooppaa dabalatee, aangawoonni sadarkaa Addunyaa dhiheenya Itiyoophiyaa daawwatan irra-jireessa waa’ee mormii Oromiyaa keessatti baatiilee afurii olliif geggeessamaa jiruu fi tarkaanfii mootummaan fudhatetti fuuleffachuun ka haasawaa turan ta’uu tu dubbatamaa jira. Itti-aanaa minisarri Yunaayitid Isteets, Toom Maalinowiskii, mootummaan Itiyoophiyaa rakkoo Oromiyaa keessatti uumameef itti-gaafatama fudhachuu isaatti ka gammadan ta’uu eeranii, “garuu, tarkaanfii qabatamaa irraa eegaa jirra. Gaaffii uummataas deebii kennuu qaba.
Jilichi Gamtaa Afrikaa sun, ibsa Gola Naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaaf ibsa kennaniin, “hookkarichi hammaataa deemuunii fi dhiittaan mirga dhala-namaa jajjjabaan biyyattii keessatti raaw’atamuun, akka lammiwwan Burundii kuma dhibba lama ta’an gara Taanzaaniyaa, Riwaandaa, Ugaandaa fi Rippubilikii Dimookiraatawa Koongootti dheessan taasisee jiran – jedhan.
Jill Baayiden jireenya naannoo Waashington kessa beeku, sababiin isaas abbaan warraa isaanii waggoota 36f seniti US waggoota saddeet immoo ennaa bulchiinsa Baaraak Obaamaa Itti aanaa prezidaantii ta’uun hojjetaniiru.
Jill Biden waaltaa sana keessa kan jiraniif gara biyya isaaniitti godaanuuf qophee xururatan waliin wal arganii jiran. Ennaa isaan qophaa’aa jiranii fi waa’ee jireenya US ibsi kennamuufitti cina isaanii taa’uu dhaan seenaa isaanii dhaggeeffatanii jidru. Baqattota qubsuma Itiyoopiyaa kan IOM keessa turanii gara Ameerikaatti godaanuuf carraa argatanii eeggataa jiran keessaa lammiiwwan Ertraa fi kan somaliyaa illee haasofsiisee jira Eskinder.
Jill fi ani fayyummaa isaaniif nageenya prezidaantichaa fi maatii isaaniif Waaqa kadhachuu itti fufna jechuun tweeter irratti barreessaniiru.
Jilli aadaa fi nagaa ka dubartoota Sudaan Godinaa Arsii Lixaa – magaalaa Kofaleetti argamuudhaan sirna aadaa “Siinqee” daawwatee jira. Aadaa Ormoo keessatti Siinqqeen sirna mirgi haadhotaa ittiin tiksamu sirna araaraa fi nagaa ti. Kutaan Daarfur kan Sudaan wal waraansaa fi walitti bu’insaan beekamtuu akkuma taate gama aaddaan walitti bu’iinsa uumaman furuuf muxannoo argachuuf ta’uun ibsamee jira.
Jilli ABO Qaama Cehumsaa Obbo Galaasaa Dilboon Dursamu Finfinneetti Simatame
Jilli ABO Qaama Cehumsaa Obbo Galaasaa Dilboon dursamu Sanbata darbe kana gara biyyaatti deebi'ee Finfinneetti simatamee jira. Simannaa kana irratti, aangawoonni Paartii Dimookiraatawa Oromoo yokaan ODP fi qaamonni hawaasaa adda addaa qooda fudhatanii jiran.
Jilli Addaa Ameerikaa Gara Gaanfa Afriikaatti Qajeelan
Jilli Addaa Kan Yunaaytid Isteetes Imaltuu Biyyoota Arikaa 4 Keessatti Gaggeessan Xumuranii Jiru.
Jilli addaa Prezidaantii Kooriyaa Kibbaa Moon Jae-in hoogganaa kooriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin har’a wal ga’uu isaaniitu gabaasame.
Jilli addaa Yunaaytid Isteetes Feltmaan, mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad fi aangawoota biyyattii ka biro wajjiin kan dubbatan yoo ta’u hegeeree biyyatti irratti waliigaltee tokko irra ga’uuf dubbatanii rakkoo jiru furuun akka qaban dubbatan.
Jilli adda bilisummaa Ormoo miseensa koree giddu galaa fi dubbi himaa dhaabichaa obbo Toleeraa Adabaan dursamu har’a Finfinnee seenee jira.
Jilli Adda Bilisummaa Oromoo Har’a Finfinnee Seene
Jilli angaawota Eeertiraa Pirezdaantii biyyatti Iisaayyas Afawarqeetin durfamu Sambat-duraa harraa ganama yeroo buufata xiyyaaraa idila addunyaa Boolee gahaan muummicha ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad dabalatee angaawota mootummaa olaanoodhan simatame.
Jilli Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Ertraa Seenee Jira
Jilli Eertiraa turtii isaa guyyaa sadi’ii keessatti sagantaawwan qophaahan keessaa tokko imbaasii Eertiraa cufamee ture Finfinnee keessatii sirna ifaan baanuu ta’uu miidiyaaleen biyya keessaa gabaasatii jiran.
Jilli Ertraa Gara Biyya Ofiitti Deebi’ee Jira
Jilli Ertraa Guyyaa Sadiif Masrii Keessaa Turee Deebi'ee Jira
Jilli Ertraa kan ministeera haajaa alaa Ertraan hogganamuu Itiiyoohpiaa kan seene ta’u ministeerri odeeffannoo Ertraa Obbo Yamaanee Gabra Maskal Twitarii irratti barreessanii jiru.
Jilli Gamtaa Awurooppaa akka Motummaan Somaaliyaa adabbii ajjeechaa kana dhaabu gaafatee jira.
Jilli hoggansa olaana Federaala fi Naannoo Godina Arsitti Ooyruu qonaan bultootaa kilaastaraan misoome daawwatani jiru.
Jillii miseensota sagal of keessaa qabu kun/ dirree xayyaaraa Booleetti kan simatan/ ministeera Waajjira Dhimmoota Koominikeeshinii Federaalaa obbo Ahimad Shiidee turan.
Jilli Itiyoophiyaa kun embaasii Itiyoophiyaa waashington keessa jiruutti Kamiisa Amajjii 16 bara 2020 tuuta oduuf ibsa kennee ture caqasaa.
Jilli kun biyyatti kan deebi’e walii galtee Hagaya 7 bara 2018 mootummaa Itiyoophiyaaf dhaabicha gidduutti irra ga’ameen booda.
Jilli kunis ergaa isaanii muummicha ministeeraa Hamdookiitti dhiyeessaniiru. Prezidaanti Isaayaas xalayaa isaaniin, biyyoota hollaa lamaan gidduutti adda addummaa uumame nagaaf obsaan furamuu akka qabu yaadachiisaniiru. Prezidaanti Al Burhaanii fi muummichi ministeeraa Hamdook kaka’umsa Eertraa ajaa’iffataniiru.
Jilli mana maree bakka bu’oota uummataa Ameerikaa waraana Sudaan kibbaa keessaa dhaabanii baqattoota gama Ugaandaatti yaa’uu dhaan hanqina nyaatan rakkataa jiran gargaaruuf maal ta’uun akka irra jiru mari’atanii jiran.
Jilli Ministara Maallaqaa Yunaayitid Isteetis, Waxabajjii 5 fi 6 bara 2019, eega Ertiraa daawwatee booda, waa’ee deddeebisuu maallaqa seeraa alaa ittisuu irratti hariiroon Ertiraa waliin fooyya’uu isaa fi Ertiraan seerawwanii fi imammatoota ishee fooyyessuuf tarkaanfiilee fudhattte, Yunaayitid Isteetis simattee jirti.
JIlli ministrii dhimma alaa Eertraa Osman Saaleeh fi gorsaa prezidaantii Yemaanee Gebreaabiin of keessaa qabu har’a mana maree ol aanaa Sudaanitti prezidaant Jeneraal Al Burhaan waliin wal arguu dhaan hariiroo Sudaanii fi Itiyoopiyaa giddu jiruu ilaalchisuun ergaa prezidaanti Isaayaas Afewerqii biraa ergame dabarsuu isaanii Yemaaneen ergaa twiteer maxxansaniin beeksisaniiru
Jilli miseensoota dhibba tokko ta’an of keessaa qabuu fi itti aanaa bulchaa naannoo Somaalee Obbo Musxafaa Mohammad Umariin hogganamuu dhuma torban darbee Baahirdaar seenee jira.
Jilli mootummaa Eeertira gorsaa fi hogganaa dhimma siyaasaa biyyatti Yamane G/Abiin hogganame Kibxata harraa Itiyoophiyaa seenera
Jilli mootummaa Eertiraa pirezdaant Isaayyas Afawarqeetin hogganamu guyyaa kaleessaa Itoophiyaa seene qophii godhameerratti hirmaatera.
Jilli Mootummaa Eertraa Itiyoophiyaa Daawwataa Jira
Jilli mootummaa Eertraa ministeera haajaa alaa Osman Saaleeh fi gorsaa prezidaantii Yemaanee Gebre Aab of keessaa qabu har’a Kaartuum keessatti prezidantii mana maree Generaal Kaartuum Jeneraal Abdulfattaa al-Buraanii akkasumas muummicha ministeraa Abdullaah Hamdook waliin wal arguu dhaan ergaa prezidaanti Isaayaas Afewerqii ittiin ga’anii jiran.
Jilli Mootummaa Itoophiyaa, Dr. Lammaa Magarsaan durfamuu fi ministarri dhimma-alaa Itiyoophiyaa Dr. Warqinee Gabayyoo keessatti argaman, jila ABO hayyu-duree dhaabichaa Obbo Daawud Ibsaan durfamu fi Obbo Ibsaa Nagawoo, Obbo Atoomsaa Kumsaa, Obbo Toleeraa Adabaa fi Obbo Gammachuu Ayyaanaa keessatti argaman waliin har’a, Hagayya 7 bara 2018 magaalaa Asmaraatti waliin marii geggeessuudhaan waliigaltee kana irra gahan.
Jilli mootummaan Eeertira gorsaa fi hogganaa dhimma siyaasaa biyyatti Yamane G/Abiin hogganame Kibxata harraa Itiyoophiyaa seenera
Jilli ol aanaan Qaama Cehumsaa Adda Bilisummaa Oromoo obbo Galaasaa Dilbootiin Hoogganamu Onkoloolessa 30 bara 2018 jila Mootummaa Dr. Warqinaa Gabayyoon hoogganamu waliin Berlin keessatti wal argee walii galtee nagaa mallatteesee jira.
Jilli Oromiyaa Maanguddootaa fi Dargaggoota Gaamoo Wajjiin Walga’ii Deebi’e
Jilli prezidaantii Ertraa Isaayaas Afawarqiin durfamu kun Masrii keessa guyyaa sadiif eega turee booda har'a waaree booda gara biyya ofitti deebi'uun ibsamee jira.
Jilli Uraagaay kan Tokkummaa Mootummotaa keessaa akka jedhutti Yunaaytid Isteetes, Koriyaa kibbaa fi Jaapaantu walgahiin kun akka waamamu gaafate.
Jilli Yunaaytis Isteetes Ertraa Daw’atee Jira
Jilo Mandh’oo Abba Gadaa Gujii’iiti. Isaanis dhibee kooronaa kana ilaalchisee yoo dubbatan dheekkamsa Waaqaatii jedhan. Kanaafis bara Gadaa kiyya wanni kun waan mullateef Korma Qalee ‘Fala’ Faladhe jedhu.
Jiloo doollee diidaa ka sorooroo tiyyaa
Jiloonni Afrikaa walga’ii dinagdee Afrikaa, ka bara kanaatti hirmaachuuf gara Yunaayitid Isteets dhufuu malan martinuu maaliif akka Viizaa dhorkaman hin beeku – ka jedhan – Mary Flaawors, garuu – waa’ee Viizaa fi imalaa ilaalchisee dhimma wal-falmsiisaa bulchiinsa Prezidaant Traamp jalatti uumameen kan wal-qabate ta’uu mala – shakkii jedhu akka qaban dubbatan. Miseensattii mana-maree duraanii – Dayaan Watson dabalee – miseensota mana-maree Yunaayitid Isteets kan duraanii fi kan ammaatti iyyachuu isaanii illee dubbatanii jiran. Dhimma kana qoratanii hundee isaa baruuf ka carraaqaa jiran tahuu dubbatu - Qindeessitoonni Kora Dinagdee Afrikaa.
Jiloonni Amerikaa fi Briteen akka jedhanti biyyonni biroonis namoota dhunfaa fi gareelee walii galteen kun hojii irra akka hin ollee danqaa ta’an irra uggura kaa’uu qabu.
Jiloonni Eertraa Dhimma Sudaanii Fi Itiyoopiyaa Ilaalchisee Ergaa Prezidaant Isaayyaas Afewerqii Angawoota Sudaaniif Dhiyeessan
Jiloonni garee dimokraatotaa fi sooshaalistii kan paarlaamaa Awrooppaas dhuma torban darbee daawwannaa Itiyoopiyaatti geggeessan xumuraniiru. Kan jiloota kana waliin mari’atan professor Beyene peexroos jiloonni kun haala qabatamaan Itiyoopiyaa keessa jiru ragaa sab quunnamtiin uummataa Ihadeg dhiyeessuttii adda ta’uu hubataniiru jedhan. Kan IHADEG itti hime paartii hunda hirmaachise, as yeroo ga’an kan biyya bulchu paartii tokkicha qofa jechuun jiloonni kun dhuga jiru hubatanii deebi’an jechuu dhaan professor Beyeneen VOAf ibsaniiru.
Jiloonni golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa Keeniyaan mooraa baqattootaa guddicha cufuuf murteessuu ishee ilaalchisee mari’achuuf gamasitti imalanii jiru.
Jiloonni humootii ripxe loltootaa Sudan kibbaa walii galtee ijaarsa nageenyaa har’a ganama mallatteessanii jiran. JIloonni mootummaa fi gareen hoogganoota siyaasaa duraanii akkasumas hidhamtoonni baatii Fulbaanaa keessa walii galtee kana kan mallatteessan ennaa ta’u ripxe loltoonni tole hin jedhin hafan.
Jiloonni Liibiyaa baatilee 18 keessatti wal waraansa kurna tokkoof turee fi jeeqama biyyattii keessaa xumuraan ga’aanii filannoo paarlaamaa fi prezidaantif karoora jiru irratti walii galan. Tokkummaa mootummootaatti bakka bu’aa yeroofii kan ta’an Stephanie Williams fooya’inni argame injifannoo dha jedhan.
Jiloonni Masrii, Itiyoophiyaa fi sudaan akkaataa dhimma fayyadama bishaan laga Abbayaa ilaalchisee gara fuula duraatti kan itti fufu ta’uun ibsameera.
Jiloonni miseensota kudhan kan gorsa naga eegusmaa prezidaant Moon, Chung Eui Yong-n durfamu Seol irraa Pyongyangn seenee jira.
Jiloota daawwannaa Kery keessaa tokko kan ta’an Thomas-greenfield akka jedhanitti milkaa’ina gamtaa Afriikaa fi humnootiin US argatan al-Shababiin bakka gad dhiisisaa jira waan ta’eef gareen kun yeroo ammaa haleellaa inni geessisaa jiru daangaa bal’ifachuu irraa gara ofi irraa ittisuutti jijjiiramee jira jedhan.
Jiloota guutummaa Ameerikaa irraa bakka wal ga’ii sanaa ga’an kanneen prezidaant Tramp marsaa lammataaf dhiyaatanii akka injifatan fedhan dubbisuu dhaan Karoolaayiin Presuut gabaasteetti.
Jiltii guyyaa Gadaa Oromoo tun hardhaa fi boritti waan hedduu irraa barachuuf kurfoo jiran
“Jimaan Ooyruu Bunaa Dhuunfachaa Jira” Awwadaayitti ooyruun bunaa dhaloota irraa dhalootatti darbaa ture, amma jimaadhan bakka bu’aa jira.
“Jimaan Ooyruu Bunaa Dhuunfachaa Jira” Awwadaayitti ooyruun bunaa dhaloota irraa dhalootatti darbaa ture, amma jimaadhan bakka bu’aa jira. Gabaasni an Rooytersi.
Jimaataa fi Sanbata dabre daawwannaa geggeessan sanaan – proojektiiklee misoomaa Gondarii fi Baahirdaar keessa jiran adda addaa ka daawwatan yoo tahu.
‘Jimaata Buufata Poolisii Aanaa Mooyyalee’rratti namootni Naannoo 5 dhufan Meeshaa gurguddaa dhukaasani – Waajjira Poolisii Aanaa Mooyyalee
Jimaata dabre dhukkubuma duruu itti dedeebihaa bahe, kaanseriin ganna 87tti lubbuu dhabde jedhan.
Jimaata dabre, Manichi murtii yeroo maqaa barsiisaa Abdiisaa waamee dhabu mana hidhaa Qilinxoo irraa kanneen hidhamtoota fidanii dhufan gaafannaan waraqaa dhiyaate dubbisaa jechuunb mana murtiitti himan.Manni murtiis dubbisee bellama itti aanuutti haa dhiyaatu jechuun jabeessee ajaja kenne jedhu - Obbo Wandimmuun.
Jimaata darbe Afriikaa kibbaa daawwiif ka seenan muummen Ministiraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmed Piriitooriyaatti Prezdentii biyyattii Siiyril Roomafoosaa waliin maree gaggeessanii jiru.
Jimaata darbee Finfinnee eega dhaqqabee booda mar’umaan isaa keessatti malaan kuufamee waan argameef jecha wal’ansii baqaqsanii suphuu godhameefii akka jiru dubbatu maatiin.
Jimaata darbee haleellaa shoroorkeessonni magaalaa Paariis Kan Faransaayi keessatti dhaqqabsiisaniin kan ka’e addunyaan ilaalchi godaantootaaaf qabdu jijjiira sodaan jedhu jira. Prezidaantiin Faransaayii Fraanswaa Hollande nageenya biyya isaaniif akkasumas shoroorkeessoota waliin kan wal qabatee taanaan lammiwwan biyya alaa kanneen hidhata qaban hatattamaan biyyaa baafna, barbaachisaa ta’ee aragamnaan heerri biyyattiis akka jijjiramuuf yaada dhiiyeessan.
Jimaata darbee kaasee gara mana hidhaa Qlinxootti akka darban kan murteeffame hogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo afuran, jechuun. Obbo Baqqalaa Garbaa, Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo fi Obbo Addisuu Bullaallaa eega guyyaa sanaa as ka maatii isaanii wajjiin wal hin argiiniin, sababaa kanaanis muddama guddaa keessa akka turan har’a mana murtii duratti dhiyeeffamanii jiru.
Jimaata darbee Waxabajjii 7 bara 2011 Godina Qellam Wallaggaatti bulachaan magaalaa Dambii Dolloo kan ta’an Obbo Taaddalaa Gammachuu haleellaa rasaasaan mada’anii jiru.Itti gaafatamaan ijaarsaa fi siyaasa baadiyyaa godina Qellam Wallaggaa Obbo Gammachuu Baqqalaa haleellaa kanaaf ABO Shanee shakkanii jiru.
Jimaata darbe hidhattoonni ‘Miseensa Liyyuu Poolisiiti’ jedhaman Waajjira Poolisii Aanaa Mooyyaleerratti Meeshaa gurguddaa irratti dhukaasuun balaa geessisan. Jiraattonni Magaalattii, hidhattoonni kun hedduummatanii dhufanii dhukaasa bananii dallaa waajjra poolisii fi dukkaana naannoo sana ture gubuullee dubbatu. Humni Poolisii Oromiyaa, Humna Raayyaa Ittisa biyyaa waliin hidhattoota kana irratti tarkaanfii fudhateen lubbuun namaallee darbeera jedhu jiraattonni. Dhimma kana Obbo Cheruu Gebre Sillaasee Itti Aanaa Kantiibaa Moyaalee gaafannee, hidhattoonni kun balaa geessisuu himanii lubbuu namaa bahe adda baafachuu akka hin dandeenye ka dubbatan. Koomander Naggaa Tirbiis hidhattoonni kun meeshaa gurguddaa akka waajjira isaaniirratti dhukaasan Raadiyoo VOAf’ himaniiru.
Jimaata darbe Itti Aanaan Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Oromiyaa daawwannaa Kibba Oromiyaatti taasisaa turaniin Yaa’aballootti jiraattota Godina Boorana Waliin mariyatanii jiru.
Jimaata darbe jaarmayaan Qonna fi midhaan nyaataa addunyaa FAO’n weerarri hawaannisaa gaanfa afriikaatti mudataa jiru naannochatti rakkoo hanqina midhaan nyaataaf sababa ta’uu malaa jechuun shakkii qabu gabaasa isaan ibsuunsa ni yaadatama.
Jimaata darbe Kaayiroo fi konyaalee hjedduu keessatti namoonni dhibbaan laka’aman hiriira mormii ba’uu dhaan prezidaant Abdel-Fattaa el-Sissi aangoo irraa akka bu’an gaafatan.
Jimaata darbe kana sab-qunnamtiin Kooriyaa Kibbaa tokko oduu “Kooriyaan Kaabaa misaa’elii galaana Jaappaanti dhukaaste” jedhu erga gabaasee Kooriyaan Kaabaa fi Kibbaa ija shakkiitin wal- eggachaa jiran.
Jimaata darbe kan xumurame wal ga’iin koree hoji raawwachiistuu kun sadarkaa biyyaatti mul’ataa kan jiru leellistummaan gosaa tokkummaaf danqaa waan ta’eef itti duuluun barbaachisaa akka ta’etu ibsame.
Jimaata darbe Muddee 8, bara 2017 galgala guyyaa sabaa fi sablammoota akkasumas uummattootaa kabajuuf barattonni yunivarsitii kanaa walitti qabamanii agarsiisa wallee dhiyaataa tureetu ittiin ka’uumsa walitti bu’iinsa kanaati jedhu barattonni. Walitti bu’iinsii suun hanga kutaa cisiicha barattootaatti (Dormii) itti fufee dhagaan wal reebuun waan hammaateef Brataan bulchiinsa naannoo Amaaraa irraa ta’e tokko du’u daayreekteerri kutaa qunnamtii uummataa kan Yunivarsirii Addigraat Obbo Yohaannis Kabbadaa lubbuun barataa Sanaa darbuu isaaf yunivarsichii gadda guddaan itti dhaga’amuu fi warraa fi maatii barataa du’eef jajjabiina hawwina jedhan.
Jimaata darbe naannoo Ogaden keessatti haleellaan kan irra ga’e hojjettoonni sagantaa nyaata addunyaa fixiinsi sun wayita raawwatatee waan aji ga’aniif jecha saaxil akka hin baafneef ajjeefaman jedha ibsi ONLF.
Jimaata darbe Sadaasa 20 bara 2015 raawwatame kan jedhame haleellaa daangaa ce’e jedhametti aansuu dhaan keniyaan loltoota ishee dabalatee humnootii nagaa eegsisan naannoo Marsabeetitti bobbaasuu ishee maxxansaan gaazexaan biyyattii beekamaan Daily Nation kan Sunday nation jedhu gabaaseera.
Jimaata darbe Sudaan biyya sadaffaa hariiroo Israa’el waliin jiru haaressuuf tarkaanfii fudhatte keessaa taate jirti. Abudaabii biyya Israa’el waliin dhiyeenya walii galtee irra geesee tuuristoota Israa’eliif duruu hoteelota itti keessummeessaman beeksisuu jalqabde, faallaa isaa walii galteen Sudaan waliin irra ga’ame mormii uummataa hanga tokko dabalatee guru hedduun isa mudatee jira.
Jimaata har'a bakka to'annaa isaa jala jiru kan akka Shiree, Maqalee keessatti gargaarsa raabsuu isaa mootummaan beeksisee jira jedheera
Jimaata har’a magaalaa galma mootummaa Somaaliyaa Moqadishoo keessatti bombiin sadii kokolaataa irraa kan dhohee yoo ta’u dhukaasiis magaalatti raasee jira.
“Jimaata onanaa sehaa saatii Koloraadootti ganama aa bilbilee [Zeid] eeyee amma rakkoo mirga namaa Itoophiyaa qorachuuf ya eeyyama arganne naan jedhee .Adoo silaa qorachuu dhowwanii inninuu[Zeid] natti hima.”
Jimaatti aanee ammooCyber Mondayjedhan ka interneeti irraa gatii laaftuun wa bitatanitti itti aana.Wiixatii dhufu, Sadaasaa 28,2016 guyyaa akkuma Balck Friday jedhan dhaabbileen daldalaa gati waan haga durii gurguraniin irraa gatiin diqqoon bitatan.
“Jimmaan bara dabre…moohatee waancaa hedduun waan galatteef” ammallee dorgommii tana qopheessuuf milkoofte.
Jimma Baranallee Shaampiyoona Oromiyaa taatee Waancaa 10 caalaa Haratte
Jimmatti Diida Xuyyuuraatiifi fi Bu’uura Misoomaa Gara Garaatti E'eebbifame
Jimmatti Dukkubni Akka Tasaa Hawaasa Qubattootaaitti Seene Lubbuu Galaafate
Jimmatti jarii DH.D.U.O dorgomu Obbo Muktaar Kadir, aaddee Ummii Abbaa Jamaalii fi obboo Solomoon Ababaa fa.
Jimmatti Lafa Chochooteen 'Barattoota Hedduuti Yunivarsitii Jimmaatii Madaahe'
Jim Teddor Guyyaan hojjettoota yeroo xumura baatii bonaa ta’uun beekama. Ijoollee hedduun guyyaa hojjettootaa kana booda mana barnootaatti deebi’u. Yeroon bonaa aduu ho’aa qabus qabbanaa’aa adeema. Lammiiwwan Ameerikaa hedduun alatti ba’uu dhaan maatiiwwan isaanii waliin irbaata qooddatu.
Ji’oota muraasaan dura Magaala Moyyaalee fi naannoo sanatti dhukkubi koleeraa ka’ee lubbuu nama lamaa galaafachuun isaa ni yaadatama.
Ji’oota muraasa darban keessa Itoophiyaa keessatti dimookiraasiin duba dubee sigigaatera, mirgi yaada ofii ibsachuu dhiphachaa dhufuun, hoggantoonii siyaasaa paartii mormituu fi gaazexeessoonni hidhamuun kanaaf agarsiisa tokkoo, kansas dhabbileen mirga dhala namaatiif falman kan akka Amnestii Internaashinaalii fi Human Rights watch ajjeechaa artiis Haacaalu duraayyuu beeksisaa turan, jedha xalayaan kun.
Ji’oota muraasa darbee keessaa konkolaata dhunfaa Laand Krusar jedhamu Finfinnee irraa gara Jigjigaatti ituu adeemaa jiru Bordoddee keessatti seeraan ala maallaqa deddebisaa akka jiru baramee to’anna jala ooluu mootummaan naannoo Oromiyaa beeksisee jira.
Jiraachuu dhabuu qofaa mitii waan gargaasaa dhufaniinillee haga tokko jidduutti gorfatanii kaan hin gurgurtanii kaan ammoo walii qoodan fa jedhan.
Jiraataa: Baabbilee Keessatti Gidduu Kana Nama Sadiitu ajjefame
Jiraataa dhuma kamashii yeroo ammaa achuma jiranii fi gara biraatti socho’uuf daandiin cufaa waan ta’eef soda keessa jirra jedhu
Jiraataa ganda biro kan ta’an nammii tokko namoonnii 53 du’uu isaaniitiif beeladoonnii 200 ol ajjeefamuu isaanii dubbataniiru. Ganda Daallee Busaasee jedhamuu keessatis balaan kun qaqabuu kan dubbatan jiraataa tookoo ganda tookko keessa namoonnii 2000 ol qeyee isaanirraa buqa’uu isaanii ibsaniiru.
‘Jiraataa jirtaa? Jechuu Irra Hin Duunee?’ Jechuu Wayya’
“Jiraataa jirtaa? Jedhaqnii nama gaafachuu irra hin duunee? jedhanii gaafachuu wayya” jedha, dhaggeeffataan Ambo irraa yaada isaa nuuf ibse ka biraan immoo.
Jiraataa ka biroon obbo Salaaddiin Bekirii jedhaman gama isaaniin jiraattonni magaalaa Jijjigaa irra hedduun galgala caatii qama’uu waan amaleeffataniif miseensonni maatii isaanii hangi tokko qama’aa turuu isaaniif isaan keessaa tokko annan fiduuf ennaa adeemu lolaa sana arguu isaa dubbatu.
Jiraataa magaalaa Amboo kan ta’aniif nama obboleessa kootu na duraa ajjeefaman jedhan ofii isaanii kale koo irra dha’ameera waan ta’eef obboleessa koo awwaallachuu hin dandeenye nuun jedhan.
Jiraataa magaalaa Hawaasaa kan ta’anii fi dhaaba bu’aaf hin hojjenneef kan hojjetan obbo Alaqaa Naaqoo akka jedhanitti qaala’inni jireenyaa bifa adda addaa qabate jedhan dhiibbaa irraan ga’uu dubbatu.
Jiraataa magaala Undurumaa kan ta’e Waaleed Ihaab akka dubbateeti yemuu mormii sana umnootiin tikaa rasaasaan miilaa isaa rukutan. Amma amaatii sababa sanaan dhukubsataa jiraachuu isaa fi Gargaarsaa tokkolee mootummaa irraa akka hin arganne dubbata.
Jiraataan Aanaa Dhaas ka firri isaa nami afur Goorilletti hidhamuu dubbate, humni naga kabachiiftota mootummaa firoottansaa hidhaa jiran akka reeban, jilba qullaas akka lafarra daa’imsiisan dubbate.
Jiraataan Aanaa Girjaa Magaalaa Aramfataa waa’ee ittiin ka’umsa ibidda kanaa hin beekame.Ibidda kana dhaamsuufis jiraattonni naannoo tumsa barbaachisu taasisanullee haga yoonaa kallattii gar-tokkee gaara kanarraa qofaadha dhaamsuun dandaa’amee jedhu jiraatan.
Jiraataan Aanaa Guchii dhibeen kun irratti argame Magaalaa Jijjigaa ka dhufee adda of baase tahus, karaa irratti, magaala Shaashamannee akkasumas Yaaballottillee namaan waan wal argeef sanallee warra qajeelcha fayyaa godina Booranaa duuka qorataa jiraachuu mirkaneessan.
Jiraataan aanaa Hawwii Guddinaa akka ibsanitti meeshaalee waraanaa gurguddaa kanneen hidhatan humnoota “Liyyuu Poolis” jedhaman manneen namaa irra naanna’uu dhaan ibidda itti qabsiisan jedhan. Inni danda’u baqatee magaalaa Taa’oo fi Ibsaa keessaa waan godaaneef namoonni meeqa manneen gubatan keessatti akka du’an adda baafachuu hin dandeenye jedhan.
Jiraataan aanaa Matammaa ganda Manduuqqaa jedhamu obbo Iyyaayyuu Feqaadee har’a VOAf akka ibsanitti hidhattoonni Sudaan dilbata darbee qabee daangaa ce’uu dhaan ganda investimentii Tumet Merxerhar jedhamu seenuu dhaan qabeenyaa abboota qabeenyaa sadii saamanii gubanii deeman jedhan.
Jiraataan aanichaa maqaan isaanii akka hin eeramne gaafatan takka humnootni kun dhufanii akka itti balaa geessisan akkasitti ibsan.
Jiraataan aanichaa tokkoo fi kantiibaan magaalaa Beegii dhimmi ijoon marichaa waa’ee nagaa fi bu'uuraalee misoomaa tahuu dubbatan. Naakor Malkaa tu Naqamte irraa gabaase.
Jiraataa Naannoo Hiyusten: Manaa Ba’e Deebi’uun Abjuu Ta’e, Dawaan Liqimsuu Qabu Immo Manatti Hafe
Jiraataa Naayiroobii kan ta’an Saamu’eel Obi’eeroo siidaan sun achii kaafamuutti gammaduu dhaan lammiiwwan yeroo mara mallattoo sirna koloneeffattummaa fi gabrummaa yaadachuu hin barbaadu jedhan.
Jiraataan Ganda Magaadoo weerara dhukkubaa ganda isaanii keessatti mudate to’achuuf mootummaan haga danda’e yaalus dhukkubi kun ammaa ummata miidhaa jiraa jedhu.
Jiraataan Godinichaa maqaan isaanii akka eeramu hin feene tokko yoo dubbatan, tarkaanfii kana ka fudhataa jiru miseensota humna addaa poolisii Oromiyaa fi Raayya Ittisa biyyaa ta’uu dubbatanii kanas ka fudhataa jiran warra maqaa waraana bilisummaa Oromoon naannoo keessa socho’u to’achuuf kana raawwataa jiruu jedhu.
Jiraataan Gooro Doolaa maqaan isaanii akka dhahamu hin feene tokko namootni kun jalqaba torbee darbee toa’annaa jela erga oolfamanii booda mana hidhaa keessaa baafamanii ajjeefaman jedhu.
Jiraataan Gujii Bahaa Aanaa Gooroo Doolaa kaanillee dhiyeenya kana ammas nami hedduun hidhamaa jiraachuu eeran. Jiraataadhumti kun yoo dubbatan, ajjeechaa ka raawwatu warra hidhate qofaa miti, humnootni mootummaas namoota nagaa ajjeesaa jiruu jedhu.
Jiraataan Haramayaa tokkos haala ibiddicha Sanaa maal akka ture gaafannaan ibidda kana maal akka qabsiise hin beekamu garuu galgala ijoolleen utuu naannoo kutaalee ciisicha isaanii turanii ibiddi kun ka’e. Ittiin ka’umsi ibidda kanaa maal akka ture qabeenyaa fi lubbuu namaa irra hoo miidhaan dhaqqabe yoo jiraate adda baafachuuf gara itti gaafatamaa nagaa fi nageenya Yuniversitii Haramayaa Komaander Isheetuu Kebbedeetti bilbileen ture.
Jiraataan kaan nuti dubbisne ammoo namootni kun era ajjeefamaniillee reeffa isaanii bakka kanaa kaasuun rakkoo akka ture dubbatan.
Jiraataan kaan Sagalee Ameerikaaf yaada isaanii kennan akka jedhanitti barattoonni kun yoo hiriira bahan warra bulchiinsa naannoo waa sadii gaafatani. Tokko mootummaan nageenya barattoota Oromoo Yuuniversitii naannoo Amaaraa keessa baratan akka eegu, barattoota Oromoo naannoo Amaaraa baratan ka nageenyaaf jecha baqatanii maatii bira jiran Yuuniversitiwwan Oromiyaa keessa jiranitti akka ramaduu fi barattoota Oromoo yuuniversitiiwwan naannoo Amaaraatti ajjeefaman warra lubbuu baase seeraaf haa dhiheessuu ka jedhudha.
Jiraataan Kibeeraa kun dabaluudhaanis, yoo bara 2013 filannoo biyyaalessaa Keeniyaa irratti Raayilaan Mana murteetti Ol Iyyate, Manni murtee alas murtee
Jiraataan kun akka jedhanitti gara naannoo sanaatti nu dhiyeessuu waan didaniif fagoo dhaabannee ilaalaa turre. Dhukaasis ture jedhan. Dhukaasi sun hanga aanaalee naannoo jiranitti illee dhaga’amaa ture jedhan.
Jiraataan kun amma Buufata Gumii Eldalloo jiru kana keessatti maatii isaanii woliin warri humna naga kabachiiftota mootummaa akka eeganii jiran dubbatanii, poolisoonni kun ammas maatii haarawa akka fidaa jiran, isaanis ta’e maatiin isaanii yoom akka gadhiifaman hin beeknuu jechaan VOA’f himan.
Jiraataan kun dabalanaii balaa kana duuba baqattoonni sodaa akka qaban dubbatan. Kelessas, waajjirri ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa lammilee Itiyoophiyaa Yemenitti rakkataa turan 148 gara biyyaattii deebisuu beeksisee jira.
Jiraataan kun dabalanii lammilee Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiran keessaa nami takka dhibee kanaan dhukkubsatee qorannoo dhibee Kooronaa vaayres gaafatus ogeeyyii fayyaan dhorkamuu dubbatanii, haga yoonaa garuu warra hojiif Taanzaaniyaa jiran lammilee Itiyoophiyaa keessaa nami du’e hin jiruu jedhan.
Jiraataan kun dabalanii waa’ee namoota ajjeefaman jedhanii yoo himani, tokko obbo Dhaddacha Mi’eessaa, lammeen dargaggeessa ganna 15 Abdullaahii Goluu jedhamuu fi barataa kutaa 10 Kattee Uturaa tahuu himan. Warra kana sadeen keessaa Abdullaahii Goluu obboleessi isaa tokko warra maqaa WBO’n naannoo keessa socho’u keessa waan jiruuf tarkaanfiin kun irratti fudhatamuu hin hafne jedhu. Namoota sadeen ajjeefaman jedhame kanattis dabalata namootni hedduun Gooro Doolaatti guyyuma kana hidhamanii to’annaa poolisii jela jiruu jechuun dubbatu. ‘warra ajjeefame kana namni isaan awwaale hin jiru, ajjeesanii goodaatti darban; sana booda warra ollaa turaniin biyyee itti deebisaa jedhan firrillee bahee hin awwaalle.’ Jiraataa ganda Raaroo
Jiraataan kun dabalanii yoo dubbatan, humni naga kabachiistotaa kun sochii warra hidhatuu to’anna waan jedhuun namni bahee galuun rakkisaa akka ta’e, dubbatan. Obbo Addisuu Bullaallaa hojjetaa Waajjira Sab qunnamtii Paartii KFO ti.
Jiraataan kun ennaa ibsan yeroon isaa yeroo soommanaa waan tureef waaree booda waan rafuuf namni ganamaan ka’ee qonnaatti bobba’a. Ganama sa’a 11 ta’a. Namoonni rukutaman illee fuullee dhuma mana isaaniitti rikutaman jedhee jira.
Jiraataan kun harras magaalaa harammaayaa fi Harargee Bahaa bakka adda addaatti tarkaanfii fudhatamaa jira jedhaniin jiraattonni rakkoof saaxilamaniiru jechaan dabalanii dubbatu. Akka jiraataan kun dubbatanitti amma naannoo sanatti humnootni nageenyaa keessumaa dargaggootarratti kan xiyyeeffatan, guyyoota afran darbaniifis dukkawwan fi daldalli kaanis cufaa akka ta’an dubbatanii humnootni nageenyaa darara hedduu qaqqabsiisaa jiraachuu eerani.
Jiraataan kun itti fufuudhaan, yeroo ammaa, barattoonnis tahe nmoonni kaan magaalattii keessa deddeemuun rakkisaa dha. Daandiilee magaalattii irra ka socho’aa jiru, humnoota kora-bittimmessaa Oromiyaa fi poolisoota addaa ka Federaalaa ti – jedhu.
Jiraataan kun namootni kun erga ajjeefamanii boodas reeffi isaaniillee yeroon akka hin awwaalamne dubbatu.
Jiraataan kun Sheek Abdallaa duuka bakka awwaalaatti jeequmsi yeroo ka’ee utuu baqatanii isaan biraa ‘rasaasa humnoota nageenyaan rukutamanii du’uu’ himan. Nami kaan biro yeroo kana rukutames gara mana yaalaa geeffameera jedhan dabalanii yoo dubbatan.
Jiraataan kun yoo dubbatan yakka kana, warri naannoodhaa nagaa kabachiisu, miseensa raayya ittisa biyyaa waliin keessatti hirmaateera jedhu.
Jiraataan magaalaa Asaasaa akka jedhantti humnootiin mootummaa amantoota masjiida keessaa ba’aa turan keessaa tokko qabnaan uummanni mormee dhukaasa banameen namni 4 ajjefaman.
Jiraataan Magaalaa Baddeessa kun dabalanii, qaamoleen nageenyaa yeroo kana tarkaanfii hagas gahu fudhachuuf waanti isaan dirqisiisu hin jiru ture jedhu. Yeroo awwaalaa kanas qaama naga kabachiiftota mootummaa kana nurraa hiiqaa jennee jaarsoliillee itti erginee nuun dhagahuu didanii jedhu.
Jiraataan magaalaa Bishooftuu ka biraan achii booda dubbisne, miseensi Kongiresa Federaalawa Oromoo immoo, humnoonni mootummaa eega boollichatti biyyoo uffisanii, namoota reeffa finna isaanii barbaaddatan irraa hari’ee booda, deebisee boollicha banee reeffa keessaa guursisaa ture. Garuu, dhoksaadhaan konkolaataadhaan fuudhamanii bakka hin beekamnetti geessaman, jedha.
Jiraataan magaalaa Bishooftuu ka biraan immoo, boolli sun otuu reeffi keessaa baasamee hin dhumiin, mootummaan biyyoo itti deebisiisee, baala koshommii itti uffisiise, jedha.
Jiraataan magaalaa Gaambeellaa tokko immoo, Qorannaan Koovid-19 Gaambeellaatti eegalamuun dagannaa waa’ee vaayirasichaa Uummata biratti mul’atu akka hir’isu dubbatu.
Jiraataan magaalaa Gudar Sanbata dabre kana Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsetti, hiriirtonni ulaalee magaalattiitti seensan maraan yaa’ee ganamaan magaalattii guutee dhaadannoo isaa dhageessisuu jalqabe. Humnoonni Federaalaa itti dhufanii dhaabuu waan dadhabaanii waraana Agaazii konkolaataa toorbaa dabalataan waamuu dubbatan.
Jiraataan magaalaa Mandii OBBO Galataa lammeessaas kaleessaa fi har’a ka magaalattii keessatti uumame ennaa nuuf ibsan barattoota mormii dhageessisuuf ba’an kanatti humnoonni mootummaa itti bobba’uu dhaan gaazii imimmaansu itti biifanii kaanis reebuu dhaan bittimsan jedhan.
Jiraataan magaalaa Moyaalee dhukaasa magaalattii keessaa ijaan arge jedhan tokko akka nuuf ibsanitti namoonni rukutaman kun kaan daandii irra kaan immoo manuma isaanii keessa taa’anii buna dhugaa kanneen turan kaan immoo hoteela keessatti jedhan.
Jiraataan magaalaa Naayroobii tokko akka nuuf ibsanitti haalli magaalattii keessaa yaaddessaa ta'aa deemeera. Uummati tarii hookkarri ka'uu mala sodaa jedhuun muddamni jiru illee hammaateera jedhaniiru.
Jiraataan magaalaa Qaaqee akka jedhanitti dargaggoota ykn foolln magaalattii waajjira bulchiinsa nageenyaa, bulchiinsa aanaa fi poolisii Oromiyaa waliin ta’uun nagaanya magaalaa akka eegsisan walii galan. Akkuma kanaan nageenya eegisisuuf bakka isaan bobba’anii jiranitti halkan edaa dhukaasi irratti baname jedhan.
Jiraataan Magaalaa Yaa’a Balloo obbo Huqqaan, ammas Godinni Booranaa hanqina bu’ura misoomaa kaan qabaa jechaan ibsan.
Jiraataan magaala Finfinne ganama kana dubisees hojii dhaquu dha taaksii sa’aatii sadii egee dadhabee gara manaatti deebi’uu isaa dubbata.
Jiraataan maqaan isaanii Duuba Dabbasoo jedhaman haalli jiru sodaachisaa jedhan. Obbo Duubi dabalanii yoo dubbatan dhiyeenya kana Kutaa bulchiinsa Mandeeraa ka daangaa Keeniyaa fi Itiyoophiyaarratti argamtu keessatti nami lama dhibee kooronaan qabamuun waan mirkanaa’eef dhibeen kun as Mooyyaaleetti cehuu mala sodaa jedhuu qabnaa jedhan. Kanaafis jiraataan kun mootummaan laaboraatoriin namootni dhukkuba kanaan qabamuun isaanii shakkame tokko magaalaa Mooyyaleetti dhaabuu qabaa, jedhan.
Jiraataan mgaalattii obbo Asraat Toomee gama isaaniin raayyaan ittisa biyyaa magaalattii to’atee jiraachuu isaa fi Walayittaa Sooddoo naannolee ka biroo torba waliin daandiin wal agarsiisu dheengadda galgalaa kaasee cufamuu isaa dubbataniiru.
Jiraataan waa’ee warra qabamee VOA’f himan kaanis dubartoonni hoosisan 10 ol Waajjira Poolisii Magaalaa Nageellee keessa jiraachuu dubbatnii jiran. Waa’ee warra hidhaman maaf akka mana murtiif hin dhiyaanne gaafattanii deebii maal argattanii jedhee firoottan namoota hidhamanii gaafatamanii yoo deebisan, dargaggoonni gaaffii akkasii kaasuun yakka ta’eera baayyee sodaannaa jedhu.
Jiraataa See’ool kan yeroo dheeraa fi lammii Ameerikaa hidda dhalata Kooriyaa kan ta’an Wiliyaam Choo akka jedhanitti gumii Haanooyii kana irraa maal akka argamu beekuu baadhus garuu ilaalcha gaariin qaba jedhan.
Jiraatonni giddu galeessa Somaaliyaa hidhattoonnii milishoota Al Shabaab ta’uu hin oole qehee isaanii, Gara’ad seenu dubbatan. Hidhattoota kanaa fi milishoota naanichaa edduutti dhukaasnii banamee san booda toorri bilbilaa magaalitti gutumaan guututti cituu issastu himama.
Jiraatonni magaalaa Asaasaa polisiitu ajjesee kan jedhan yoo ta’u polisiin immo gamni hunduu hidhatee waan tureef kan jarreen ajjese qorannaa gaggeeffamaa jiru booda beekama jedha.
Jiraatotni magaalaa Fiichee siidaan Janaaraal Taaddasaa Birruu ijarramun nu gammachiseera,Garuu bakki itti ijaarramu qabu handhura Oromiyaa Finffinnee keessatti ta'uu qaba ture jedhan.
Jiraattoni godina Harargee Lixaa kan gaafane geggeessa haala qabatamaa naannichaa beekee rakkoo keessaa nu baasu malee dhimma naannumaa hin kaasne jedhan.
Jiraattoni Godina Shawaa Bahaa aanaalee Boosetii fi Fanittaallee keessa jiraatan, Qonaan-bultooni Naannoo Amaara Aanaa Minjaar irraa dhufan lafa keenya irraa nu buqqisanii ofii irra qabataa jiru, jedhan.
Jiraattoni Godina Shawaa Bahaa Aanaalee Boosetii fi Fanittaallee Lafa Kenya Irraa Buqifamaa Jira Jedhan
Jiraattoni godina shawaa lixaa aanaa Meetaa Robii humnootnni nageenya motummaa miseensa ABO shaneetti ijolleen keessan jechuun qonnaan bultoota hojii irraa mana hidhatii ugguraa jiru jechuun komataan.
Jiraattonii magaala Gondar ajjeechaaniif buqqa’iimis bakka adda addaatii saba amaaraa irratii raawwachaa jiru akka dhaabatuu hiriiraan gaafataniiru. Mootummaan feederaalaa ajeechaa dhaabisisuudhaaf tarkaanfii hinfudhanne jedhanii Hiriirtonnii balaaleffataniiru.
Jiraattonni Aanaa Gindabarat Hagi Tokko Humnota Mootummaan Hiraarfamaa jirra, Jedhu
Jiraattonni Aanaa Gujii Lixaa Aanaa Galaanaa torbee darbee kaasee humnootni mootummaa nageenya kabachiisan miidhaa nurraan geessisaa jiruu jechuun dubbatan.
Jiraattonni Aanaa Oddoo Shaakkisoo humnootni mootummaa nagaa kabachiisan tarkaanfii humnaa ol nurratti fudhatan jechuun komatan.
Jiraattonni aanaa sanaa fi hiriirichatti hirmaatan akka jedhanitti, namoota kudha-sadii tu dhukaasa kanaan ajjeesame. Ka madaa’ee amma lubbuun jiru tokko qofa.
Jiraattonni Aanichaa VOA’f yoo dubbatan miseensota Raayya Ittisa biyyaa dabalatee warri nagaa kabachiisuuf garasitti bobba’e qabeenya balleessuu fi manneetii jireenyaa namootaarraan balaa geessisuu dubbatan.
Jiraattonni akka jedhanitti aangoo gad dhiisuu muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa ilaalchisuu dhaan gammachuu itti dhaga’ame ibsaa akka ture ibsaniiru. Manni hidhaa godinichaa kan magaalaa Shaashamannee keessa jiru immoo gubataa jiraachuu ijaan arguu isaanii dubbatu.
Jiraattonni akka jedhanitti gareen finxaaleyyii kun yeroo gabaabaaf ganda sana to’atanii, manneen jireenyaa fi daldalaawwan guban.
Jiraattonni akka VOA’f himanitti namootni lameen kun namoota Naannoo Shanii dhufan jedhamaniin akka ajjeefaman himani.
Jiraattonni Amboo Filannoo  Biyyaalessaaf Galmeessamanii fi Hin Galmeessamiin Maal Maal Jedhu?
Jiraattonni Baahir Daar Uummata Harka Qalleeyyii Gargaaraa Jiran
Jiraattonni Beenishanugl Gumuz irraa godaanan miidhaan nu irra ga’e jalqaba irra Benishaanguli aanaa Yaasoo keessaa Amaaraa fi Oromoo baasna kan jedhu ture. Kanas kan qoopheessan hoogganoota aanaa turan. Nama diimaa ta’e mara asii baafna jedhanii nama reebuu jalqaban. Dura dhaadannoo Amaarri haadha warraa keenya, Tigireen fira keenya, Oromoon diina keenya kan jedhu dargaggoonni dhageessisuu jalqaban jedhan.
Jiraattonni Booranaa VOA’f dubbatan gama barnootaan rakkoon jiru, manneetiin barnootaa sabaan ijaaraman kukkufaa jiraachuu qofaa miti.
Jiraattonni bulchiinsa naannoo uummattoota gama kibbaa keessa jiran deemsa vaayrasii koronaa kana keessatti akka of hin daganne akkasumas haala barbaachisaa hin taaneen akk vaayrasichaaf of hin saaxille itti aanaa bulchaan naannoo sanaa obbo Ristuu Yirdaaw hubachisanii jiru.
Jiraattonni Deggersa Poolisiin Ala Masrii Haleellaa Kirstaanota Irratti Geggeessamuuf Ture Ittisan
Jiraattonni Dirree Dhawaa Namni Vaayiresii Koronaan Qabame Ka Jalqabaa Miliquun Nu Yaaddesse Jedhu
Jiraattonni eegumsii daangaa yaaddeessaa ta'u dubbatan iyyu bulchiinsii naannoo immo eegumsii daangaa jabaa ta'u ibsee jira jechuun Addis Chekkol Ibsee gabaasee jira.
Jiraattonni gama isaaniitiin rakkoon kun furamuun Oromiyaa keessatti nagaa buusa jechuun dubbatan.
Jiraattonni Ganda bulbul sagalee Ameerikaaf dubbatan tarkaanfii ajjeechaa kana kan fudhate miseensota Raayya Ittisa biyyaa fi poolisii Oromiyaati jechuun dubbatu. Dr. Mesfin Meedikaal Daayrekteriin Hospitaala Nageellees namootni miidhaan irra dhaqqabe sadii yaalaaf gara Hospitaala nageellee dhufuu mirkaneessan. Dr. Mesfin namootni sadeenuu rasaasaan rukutamuu himanii isaan keessaa tokkorra miidhaa cimaan waan dhaqqabeef gara Hospitaala hawaasaatti erginee jedhan.
Jiraattonni gandoota Sawwaanaa, Danbii Uddoo fi Hangad dabalanii keessumaa warri seera kabachiisuuf tarkaanfii fudhate kun namoota bakka kaanii dhufee gandoota kana keessa jiraataa turerratti filee miidhaa geessiseeraa jechuun komatu.
Jiraattonni gara galgalaa soomana ramadaanaa faxaruu yeroo jalqaban magaala Moqdishoo bakka maqa k- 4 jedhamuutti walitti bu’iinsii jalqabe.Sodaa nageenyaaf jecha akka maqaan isaa ifatti hin himamnee namnii gaafate akka jedheetti,humnootii mootummaa fi humnootiin isaan morman meeshaalee xixiiqqoo fi dhukaatoota Rokeetaan darbaman gaafa walitti dhukaasan arguu isaa dubbate.
Jiraattonni Godana gujii Lixaa; haalli nageenyaa naannoo ammas yaaddessaa dha jechuun dubbatan. Keessumaa Aanolee Qarcaa, bulee Horaa fi Malkaa Sooddaa humni Mootummaaa Nageenya Kabachiisu mana jiraattota maqaa ABO deeggartu jedhuun gubaa akka jiru, maatii namoota shakkamaniis hidhaa akka jiru himatan.
Jiraattonni Godinaalee Gujii erga torbeen nageenyaa kun labsamee naannochatti nagaan bu’uusaa dubbatu
Jiraattonni Godinaalee Gujii lameenii fi Booranaa humnootni nageenyaa mootummaa jiraattota to’annaa jala oolchaa akka jiran dubbatan.
Jiraattonni Godinaalee Harargee lameenii VOA’f dubbatan erga mormii kibxata darbee as lubbuun namoota hedduun akka darbe, hiriira mormii godinicha keessatti ta’een boodas haga harraa bakka adda addaatti namootni hedduun qaamolee nageenyaan to’annaa jela oolfamaa jiru jedhan. Jiraataan Magaalaa Harommaayaa takka haala jiru yoo ibsan harrallee Harommayaatti qonnaan bulaan tokko humnoota nageenyaan reeebamee ajjeefameera jedhu.
Jiraattonni Godinaa Shawaa Lixaa, aanaa Gindabarat tokko tokko, humnoota naga-eegumsa mootummaatiin hiraarfamaa jirra, jechuun Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Jiraattonni godina Booranaa Oromiyaas roobni kun jidduu kana keessumaa naannoo magaaalaa Mooyyaleetti garmalee roobaa jiraachuu dubbataniiru.
Jiraattonni Godina Booranaa Sagalee Ameerikaaf waan hidhaa dhiyeenya godinicha keessatti raawwatamaa jiru dubbatan, nami hedduun hidhamuu malee mana murtiif akka hin dhiyaanne, warra mana hidhaa bakka adda addaa jiru irrattis ammoo qaamoleen nageenyaa sarbama mirga namoomaa geessisaa jiru jedhu.
Jiraattonni godina lameenii waan hidhaa kana dubbatan akka jedhanitti keessumaa Gujii Bahaa Aanaa Gumii Eldalloo keessatti nami 150 to’annaa poolisii fi humna nageenya naannoo jela jira jedhu.
Jiraattonni Godinalee Gujii ammas humni naga kabachiiftota mootummaa jiraattota irraan balaa dhaqqabsiisaa jiruu jechuun himatan. Jiraattonni yaada isaanii VOA’f kennan dhuma ji’a Hagayya darbe kanaa humni Raayya ittisaa Malkaa Sooddaattii nama afur ajjeesuu himanii kaan ammoo ammas hedduun hidhaa akka jiran dubbatan. Bulchiinsi Gujii Lixaa deebii kennee jiraa.
Jiraattonni Gujii Bahaa Aanaa Gooroo Doolaa raayyaan ittisa biyyaa hojii nageenya naannoo kabachiisu jimaata dabre kana aanichatti namoota sadii ajjeeseera jedhu.
Jiraattonni Gujii Bahaa torbee darbe ‘warra hidhatee socho’u duuka hidhata qabdu’ maqaa jedhuun namootni 700 0l hidhamuu ka dubbatan yoo ta’an; Obbo Weldeen garuu lakkoofsa namoota to’annaa mootummaa jela jiranii ifa gochuurraa of qusatanii jiran.
Jiraattonni Gujii Lixaa ammallee humni raayya ittisa biyyaa mana nurratti gubaa jiraa jechuun himataa jiru.
Jiraattonni Haawzeen irra heedduun manaa fi qe’e ofii gadhiisuun kan godaanan yoo ta’u hedduun isaanii mooraa namnii keessa tucha’ee keessa nyaata malee jiraatu.
Jiraattonni hangi tokko VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsi sun humnootii nagaa eegsisanii fi namoota naannoo sana turan gidduutti kan ka’e bakka sababaa hojii amantiif dallaan itti ijaarametti jedhan.
Jiraattonni hedduun immoo haleellaa kanaan madaa’anii gara Hospitaala adda addaatti geeffamuu ibsamee jira.Kanneen daangaa irratti wal waraanaa jiraniif raashinni ykn nyaati haa ergamuu jechuun waajiira bulchiinsaa duratti hiriirree ituu jirru haleellaan kun nu irratti gaggeefamee jedhu Jiraattonni.
Jiraattonni Hiddii-Lolaa humnootni raayya ittisa biyyaa dhukaasa kana banani namoota kanarraan miidhaa erga geessisaniin booda akka namni isaaniif hin birmannellee irraa dhowwanii jechuun himatu.
Jiraattonni hojii kanaan maatii keenya bulfanna jedhan mootummaan fala nuuf barbaadu male maatii keenya bulfachuu dadhabnee jechuun komii qaban dhiyeeffatanii jiru.
Jiraattonni Hong Koong kumaan laka’man motoummaa magaalattiin wixineeffamee kan ture himatamtoonni murtii dhaaf gara chaayinaatti akka ergaman seera gaafatu mormuu dhaan hiriira mormii geggeessaa turan har’as buufata xayyaara sadarkaa addunyaa Hong Kongitti geggeessuu itti fufaniiru.
Jiraattonni Hoong Koong Mormii Dhageessisuu Itti Fufan
Jiraattonni humna Raayya ittisa biyyaa magaalattii keessa buufatee jiru nagaa nuuf hin eegne jedhaii komatu.
Jiraattonni humni naga kabachiiftota mootummaa maatii warra hidhatee socho’aa jiruurra miidhaa dhaqqabsiisaa jira jedhanii yoo himatan bulchaan godina booranaa Obbo Guyyo garuu yakka tokko malee nami to’annaa jela oole hin jiru jedhan.
Jiraattonnii akka jedhanitti Oromiyaa Kibbaa Booranaa aanaalee gammoojii fi daangaa irraa jiran keessaa humnoon mootummaa maqaa nagaa kabachiisuu namoota baayee hidhaa jiruu jedhu jiraattonni.
Jiraattonnii akka jedhanitti Raayyaa Ittisaa keessaa warra badetti jira.Kanaafis mootummaan deebii quubsaa seeraan yoo kennuu baatee, nageenyi magaalattii bakkatti deebi’uunsaa shakkisiisaadhall
Jiraattonnii fi rawwachiiftonni filmaata maal jedhu?
Jiraattonni immoo, naga-eegdonni sun reeffa dargaggoo sanaa fuudhanii lafa irra harkisan – jedhu. Mormii ka’een manni barnootaa fi gamoon waajiraalee mootummaa barbadaa’e – jedhama. Har’as hookkarri itti fufee namni lammataa du’uun gabaasamee jira.
Jiraattonnii naannoo balaan kun itti dhaqqabe jiran akka jedhanti keessumaa seera labsii muddamaa jalatti hidhataan jiraachuu danda’uu kan mootummaa qofa jedhu.
Jiraattonni ka biroon illee paresidentiin keenya as bakka nuti jirru dhufanii ani isin waliin jira isinan deggera ennaan nuun jedhan yaadi keenya ni haara’a jedhan.
Jiraattonni kanneen hidhamuu dargaggoota kanaa ijaan argan akka jedhanitti kan gara jabinaa fi dhiittaan mirga namaa itti raawwatame jedhan.
Jiraattonni kumootaan lakkaawamanis, lola kana dheessuun naannoo sana irraa baqataa jiran.
Jiraattonni kun akka jedhanitti barattoota 04 kan magaalaa Mandii keessa jirantu kaleessa waaree booda dhaadannoo adda addaa dhageessisuu dhaan namoonni hidhaman nuuf haa hiikaman hiraarsi uummata irratti geggeessamu hidhaa fi reebichi haa dhaabatu jechuun dhaadannoo dhageessisuu isaaniin humnoonni mootummaa bittenneessuuf utuu yaalanii walitti bu’iinsi uumame.
Jiraattonni kun akka jedhanitti warri Sudaan qonnaan bultoota ukkaamsanii butuu isaaniin kan ka’e dubbii ka’een humni raayyaa ittisaa gidduu seenee lolli banamuu isaa dubbatu. Raayyaan ittisa biyyaas aarii dhaan lafti keenya hin fudhatamu jechuubn uummata cina hiriire jechuun jiraattonni naannoo Tsioniif ibsaniiru.
Jiraattonni kunneen humnootni naga kabachiistota mootummaa akkasumas warri hidhtee jiru waamicha kana akka kabajanillee gaafatanii jirani; Galmoo Daawit dabalata isaa qopheessee jira.
Jiraattonni kun raayyaa ittisaa ni galateeffanna jedhan.
Jiraattonni kutaa Waardeer akka jedhanti namoonni 700 koleeraan qabamanii hospitaala jiru.Gama kaaniin Kutaa Qabrii dhahaar keessattis dhukkubii kun ka’uun ibsamee jira.
Jiraattonni magaalaa Alaamaaxaa kanneen yaada kennan akka jedhanti/ daandiin kun cufamuun hojii keenyatti gufuu nutti ta’e jedhu.
Jiraattonni Magaalaa Amboo Keessa Hagi Tokko Waa’een Manneen Mootummaa Komii Dhiheessan
Jiraattonni magaalaa Baabbilee kanneen Barkallee keessaa firaa fi maatii qaban immoo hiriira ba’uun rakkoo uumamee dhaabsisaa jechuun gaafatan.
Jiraattonni magaalaa Baahir Daar sababa sochiin uummataa uggurameef lammiiwwan nyaata guyyuu argachuu dhabaniif deggersa gochaa kan jiran ta’uu koreen gurumuu ittisa vaayiresii koronaa beeksisee jira.
Jiraattonni magaalaa Chaayinaa kan Wuuhaan bakka jalqaba vaayiresiin koronaa keessaa ka'e ennaa uggurri manaa akka hin baane kaa'ame ka'etti hafuura boqonnaa baafatanii jiru.
Jiraattonni magaala Adaama sabaan Tigiree ta'an hardha hoggansa bulchiinsichaa waliin marii taasisanii jiru.
Jiraattonni magaalaa Dirree Dhawaa kumaan laka’aan obsanii eeguu waan dadhabaniif tabba dadhabsiisaa Dhangaggoo ol ba’anii keessummoota isaanii kabajaa Afran Qalloo simatanii jiran.
Jiraattonni magaalaa Dirree Dhawaa namni vaayiresii koronaan jalqaba qabame jedhame hatattamaan barbaadamee arguu dhabuun isaan yaaddessuu dubbatu.
Jiraattonni magaalaa El bur akka jedhanitti finxaaleyyiin al-Shabaab lola tokko malee ganama kana konkolaataa dhaan magaalattii seenanii ba’aa turan.
Jiraattonni magaalaa Finfinnee sababa deebisanii misoomsuutiin magaalaa gidduutii buqqisamuun eega jijjiiramuu tii as hafee jira, jedhan Itti-aanaa kantibaa magaalaa Finfinnee Injinar Taakkalee Uumaa.Gaafii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf waliin taasisaniin, “Magaalaa qonnaan bultoota haammate ijaaraa jirra” jedhanMagaalaa Finfinnee keessa qonnaan bultoonni abbaan warraa 60,000 oli jiraachuunis ragaan mirkana'uu dubbatu.
Jiraattonni magaalaa galama mootummaa Maalaawwii kan Lilingwee daw’annaa giiftii duree yunaaytid Isteetes kana hin beekan.Prezidaant Traamp biyyoota Afrikaa kan ilaaleen kan ammaan dura dubbatan daaw’annaa haadha warraa isaanii Kanaan kan haqamuu hin ta’u.
Jiraattonni magaalaa Gudar ka Shawaa Lixaa keessaa, humnoonni federaalaa Mootummaa Itiyoophiyaa Jimaata dabre kana namoota lama magaalattii keessatti ajjeesuun hiriiraa guddaa Sanbata dabre magaalattii keessatti geggeessameef sababaa ta’uu isaa dubbatu.
Jiraattonni Magaalaa Hawaasaa Ajaja Waraanaa Wajjiin Marii Gaggeessan
Jiraattonni magaalaa Hawaasaa, gatiin bittaa akka malee ol ka’uu isaa irraa kan ka’e qaala’insa jireenyaan ka rakkataa jiran tahuu, Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Jiraattonni Magaalaa Hawaasaa Nageenya Isaanii Eeguuf Waadaa Seenan
Jiraattonni magaalaa Hawaasaa nageeya isaanii eeguu fi akkasumas yakkamtoota ajaja waraana naannoo isaanii eegaa jirutti dabarsanii kennuun walii galtee kan agarsiisan ta’uu ibsan.
Jiraattonni magaalaa Jijjiragaa VOAf akka ibsanitti dilbata glgala naannoo sa’aatii lamaa roobni hangi tokko akka turee fi battaluma caamuu isaa dubbatan. Gara naannoo sa’aatii shanii garuu lolaan bishaanii utuu hin yaadamin ganda 04,05 fi 06 naannolee jedhaman irra guutee danbal’ie jedhu jiraattonni kun.
Jiraattonni magaalaalee Oromiyaa Lixaa tokko tokko, ayyaaneffannaa Irreechaa Hora Finfinnee fi Hora Har-sadeetti hirmaachuuf osoo deemnuu, humnoota naga-eegumsaa mootummaatiin daandiirratti danqamne jechuun komatan.
Jiraattonni Magaalaalee Oromiyaa Mormiin Laguu Gabaa Itti Fufe Jedhu Biiroon Kominikeeshinii Oromiyaa Immoo Bakka Hedduutti Daldallaawwan Banamanii Hojii Jalqaban Jedha
Jiraattonni magaalaa Maaykaadraa namoota jamaan ajjeefaman jedhameef sirna kadhataa geggeessanii jiru. Namoonni ajjeefamanii sirni kun geggeessameef 600-100 ta’uu waldaan Orotodoks Tewaadhidoo Itiyoopiyaa beeksistee jirti.
Jiraattonni magaalaa Mandii akka jedhanitti dargaggoonni mormii qaban dhiyeeffachuuf galma wal ga’ii OPDO dhaquu dhaan dhakaa darbaa, dhaadannoo dhageessisaa turan. Korri bittinneessaaf humnootiin Federaalaas bobba’anii ijoollee kana hanga ganda keessaatti faana dha’anii reebaa kan argatanis qabanii mana hidhaatti naqaa turan jedhan.
Jiraattonni magaalaa Maqalee fi naannooshee buufata xayyaara Aluulaa Abbaa Naggaatii qabee daandii magaalattii irra toora galuu dhaan sirna ho’aa dhaan simataniiru.
Jiraattonni magaalaa Mooyyalees hojjettoonni fayyaa, akkasumas ka fannoo diimaa waa’ee Vaayresii Kooronaa jiraattotaaf barumsa keennaa akka jiran, daangaa irrattis nama daddarbuuf qorannoon taasifamaafii akka jiru raga bahanii jiran. Daldalaan magaalattii tokko garuu, dhibeen kun dhufuun sochii daldalaa jiraattonni biyyoottan lameenii ittiin jiraatan hedduu danqee jedhu.
Jiraattonni magaalaa Mooyyalee yaada isaanii VOA’f kennani hidhattoonni kuni bakka hedduutti namarratti dhukaasaa waan jiraniif lola harraa kana keessatti nama lubbuun dabarte adda baafachuun rakkisaadha jedhu.
Jiraattonni Magaalaa Moyyaalee dhibeen Koleeraa akka isaan rakkisaa jiru Raadiyoonii Sagalee Ameerikaaf himan. Jiraattonni kuni akka jedhanittii, dhukkubi kuni erga mullachuu jalqabee torbee sadii ol kan lakkoofsise yoo ta’u, haga yoonaas lubbuun namoota lamaa sababa kanaan darbuu dubbatanii, dubartii ulfaa tokkorraas ulfi ji’a torbaa irraa baheera jedhu. Dhukkuba kana yeroon to’achuuf jecha mootummaan carraaqqii gahaa hin goonee jechuun komii yoo dhiyeeffatani jiraattonni kun. Itti gaafatamaa buufata fayyaa magaala Moyyaalee ka ta’an Obbo Boruu Huqqaa waa’een koleeraa ka’uun kuni dhugaa ta’uu amananii haalli dhukkuba kanaa to’annoo jelaa kan bahe mitii jechuun dubbatu.
Jiraattonni magaalaa Naqamtee hagi tokko tajaajiloota gahaa bulchiinsa magaalaa irraa argachaa hin jirru jechuun komatan.
Jiraattonni magaala bishooftuus “Gammanneerra” jedhan. Warshaan Shandoongi Dongi garuu wanti nurratti godhamee sirrii mitii, walitti dhufeenya investerootaa fi biyyaatti miidha jechuudhan qeeqan. Daayreektara Qeeraa harree Shandoogi Dongi Obboo Akliluu Tafarraa dubbisneerra.
Jiraattonni magaalattii dhabamuu ibsaa irraan kan ka’e midhaan daaksifachuuf baadiyyaa keessatti kan argamu baabura midhaanii naafxaan hojjetu barbaaduuf hanga sa’aa sadii miillaan deemu.
Jiraattonni magaalattii gama isaaniin fooya’inni jiraatus uummati amma iyyuu yaaddoon kan jiraatu ta’uu fi magaalattii dhiisanii kan ba’an jiraachuu illee dubbataniiru.
Jiraattonni Magaalattii, hidhattoonni kuni Sanbata darbee kaasee namootarraan balaa dhaqqabsiisaa akka jiran himanii, humni Raayyaa Ittisa Biyyaa Mooyyaleen keessa buufatee jiru garuu hidhattoota balaa geessisaa jiran kana dhaabuuf homaa hojjetaa akka hin jirre komatan.
Jiraattonni magaalattii maatii fi fira waammachuun waliin ayyyaaneffatan. Kanneen keessaa haga tokko dubbisuun – Tsehaay Daamxoo gabaasaa ergite qabdi.
Jiraattonni magaalattii magaalattiin raayyaa ittisa biyyaan to’atamuu ibsanii daandiiwwan Walaayittaa Sooddoo naannolee ka biroo 7 waliin wal agarsiisanii fi daandiiwwan gurguddoo dabalatee kaleessa galgalaaa qabee cufaa dha jedhan.
Jiraattonni magaalattii prezidaantii naannoo Sidaamaa fi angawoota naannoo waliin marii ennaa geggeessanitti waggoota 27f uummata same kan jedhan garee IWEHAT irratti tarkaanfii mootummaan fudhataa jiru kan boodatti harkifate ta’us kan deggeran ta’uu ibsaniiru.
Jiraattonni magaalattii waan nageenya egerii dubbatani, mootummaan gaaffii ummataa jiru deebisuu baannaan haleellaan kun nurraa waan dhaaabbatu mitii jechun ammas soda qaban dubbatu.
Jiraattonni magaalitti Gabaasan Radiyoo Sagalee Ameerikaa dubbise, han soda haloo bahuu irra maqaa sanii himuu dhiisan, akka jedhanitti milishoonni Al Shabaab kun Gaar’aad – bakka magaala gudditti Godina Mudug ,Galkaayoo irra kiloomeetirii 280 fagaattu - han seenan bidiruu sadi’iin.
Jiraattonni magalaa Amboo VOAtti dubbatanii fi Partiin ABO namonni 500 oli magaalaa Amboo keessaa sababaa miseensa ABO ta'aaniif qabamanii hidhamu ibsan.
Jiraattonni manaa ba’uun kan eeyamamuuf, hojii barbaachisaa ta’e, mana barnootaa, namootaaf kanneen kunuunsa godhan, shaakala spoortii fi mana yaalaa dhaquuf akkasumas talaallii farra koronaa fudhachuuf beellama yoo qabaatan qofa.
Jiraattonni maqaan isaanii himamu hin feene akka jedhanti bulchaa araddaa Lakoolee Obbo Mummed Abdii Jibril kokolaataa Bajaajiin gara baabileetti imalaa ituu jiranii liyyuu polis waan karaatti isaan dhaabsiseef keessaa bu’anii figanaan milla isaanii rasaasaan waan dhahamniif kufan.
Jiraattonni maqaan isaanii hin ibsamnee gaafatan VOAf akka ibsanti hidhattoota naannoo sanaa fi Onag Shaneetu haleellaa kana keessaa harka qaba jedhu.
Jiraattonni Mooyyalee, amma haleellaan dhaabbatus nageenyi amansiisaan akka hin jirrellee himu magaalattii keessa.
Jiraattonni Mooyyalee hedduun humni ittisaa ka bifa haaraan Magaalattii keessa buufate kun nageenya magaalattiif furmaata fida jedhanii hin amanan. Sababa isaas yoo kaa’an ‘kanaan dura hidhattoonni kuniini ka miidhaa geessisaa turan utuma humni ittisaa magalaattii keessa jiruutii’ jedhu. Komii kana Godina Booranaa Aanaa Mooyyaleetti Hoogganaa Waajjira Dhimma Nageenyaa obbo Nigaatuu Kaasahun gaafannee isaanillee ‘Komiin Uummataa kun sirriidha’ jechuun deebisan.
Jiraattonni Mooyyale garuu ammas Sodaa qabnaa jedhu. Abduuba Waaqo jiraataa Mooyyale. Abduubi; daangaan banaa ta’uu, namuu Gaambo akka fedhe dhaqe bitataa akka jiru, of eeggannoon gahaan hawaasa keessa akka hin jirree daranii himan. Mootummaan tarkaanfii malu fudhatuu baannaan rakkoon as nutti adeemtii jedhu. Omar Waaqoo itti Aanaan Kantiibaa magaalaa Mooyyale; lammileen biyyaa biyyoota ollaa keessatti hidhamanii turan ka amma biyyatti deebi’aa jiran qoratanii seensisuun itti fufaa jedhan. Ammas mana barnootaa sadarkaa tokkoffaa Mooyyale keessatti namootni adda baafamanii ogeessi fayyaa isaan ilaalaa jira jedhan. Jiraattonni magaalattii Mooyyaleen waloon ka bulchan naannoon shanii fi afur dhimma dhibee kanarratti waliin hojjetaa hin jiran komii jedhuuf, ‘haga dandeenye waliin hojjechuuf yaalaa jirraa’ jedhan.
Jiraattonni naannawaa Haroo Wancii tokko tokko Wancii Karoora “Gabataa Lehaager” jedhamuun misoomsamuuf haroowwan biyyattii ka biroo lama waliin karoora keessa galuun kan isaan gammachiise tahuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan – jiraattonni kun.
Jiraattonni naannoo akka dubbatanitti haleellaa sanaan namni tokko miidhaan irra ga’ee jira. Mootummaan naannoo Sanaa immoo magaalaa Meqelee haleellaan samii irratti namoota nagaa irratti raawwatamuu isaa malee ibsa bal’aa hin kennine.
Jiraattonni naannoo fi angawoonni Nigeria lakkoobsa namoota du’anii 100 ta’a jedhanii jiran.
Jiraattonni naannoo hoomaa kana ariyachuuf yaalanis wanni kun humna ummataa ol tahe mootummaanis waan kana to’achuuf jecha xayyaara ramadus weerarri kun hin dhaabbne jedhan.
Jiraattonni naannoolee kanaa garuu, wanneen gabaasaa sana keessatti waa’ee humnoota biyyoota lameenii ibsaman dhugaa ta’uu dubbatan.
Jiraattonni Naannoo Lolichaa Gara Gaambellaatti Dheessaa Jiran, Jedhama
Jiraattonni Naannoo Warshaa Baala Shaayee Gumaroo Faayidaa nuuf malu warshicharraa argataa hin jirru jedhan
Jiraattonni nanoo Tsoorona gama isaanitin dhukaasaa meeshaa waraanaa gurguddaa dhagahuu isaanifii dangaa Itoophiyaa gara Kaabaatti sochii loltootaa meeshaa jajjabaa hidhatanii arguu isaanii midiiyaawaan biyyaa keessaa fi biyya alaatti himaan.
Jiraattonni nuti dubbisne nageenyi gandoota kanneenii bakkatti hin deebinee jedhanus bulchaan Aanaa oddoo Shaakkisoo obbo Alamuun garuu, sichi waanti ummata sodaachisu hin jiruu jechuun deebii kennanii jiran
Jiraattonni qoqqobbiin kun duraan ji’a muraasaaf labsamee amma yoonaa hin kaafamin turuun rakkoo hawaas diinagdee nurraan gahe jedhu; Waajjirri Geejjiba Godina Booranaa dhimma nageenyaaf qoqqobbiin kun ture jedhaa; Galmoo Daawit
Jiraattonni rakkoo naannoo sana keessa jira jedhan mummicha ministeeraaf dhiyeessuu isaanii kan ibsan Obbo Geetaahun yaada jiraattonni dhiyeessan irratti marii gaggeeffamees Dr. Abiyyitu gaggeessaa ture jedhan.
Jiraattonni sun jiraattota naannoo Amaaraa irratti mormiin dhageessisan dhalattoonni Tigraay naannolee amaaraa adda addaa keessatti walitti bu’iinsa uumameen qe’ee ofii irra buqa’an jedhu.
Jiraattonni VOAf akka ibsanti dhukaasnii kaleessa jalqabamee har’as itti fufuu isaa akkasumas jiraattonnis sodaa nageenyaaf jecha manaa fi qe’ee ofii gadhiisanii dheessuuf diraqamuu dubbatu.
Jiraattonni VOAf yaada isaanii kennan saaminsis tahe qabeenyaa gubuun akka hin turiin kan dubbatan yoo tahu, garuu karaa cufuuf jecha yeroo gommaaleen karaa irratti gubaman kanneen agarsiisan – suuraaleen midiyaalee hawaasaa irratti maxxansamaa turan.
Jiraattonni waa’ee nageenya naannoo Gujii jiru ilaalchisee ammas nageenyi amansiisaa jedhamu hin jiru jedhu. Kanaafis kan komatan qaamoleen lamaan hawaasa jidduutti lola gaggeessaa jiraachuu isaaniiti. Obbo Boggaaleen jiraataa Gujii Lixaa Aanaa Bulee Horaati. Humni maqaa WBO’n Gujii keessa socho’u odoo wal gahii hojii gamtaa qonnaan bultoota naannoo Gujii Bulee hora gaggeessan isaan butuu himan.
Jiraattonni Wiixata har’a akka jedhanti dhohinsii Bombii kun ganama har’a yeroo uummanni gara hojiitti bobba’a jiruutti magaala kaabul waaltaa keessatti dhohee. Sana booda Aara gurraacha guddaatu magaalaa Kaabul aguuge jedhu.
Jiraattonni Wuuhaan Gadda Isaaniis Ibsaa Hafuura Boqonnaa Baafatan
Jiraattonni yaada isaanii VOA’f kennan ammas maqaa WBO’n naannoo Gujii keessa ka socho’an hidhattoonni namootarraan miidhaa geessisaa jiruu jechuun komatu. Himata dhiyaatu kana garuu Itti Aanaan Ajajaa ‘WBO’ Gujii Bahaa ta’uu kan himan Waaqumsaa Guutuu haalanii jiru.
Jiraattonni yaada isaanii VOA’f kennan angawootni mootummaa sadarkaa gadiirra jiran furmaataaf mareen utuu ummata mariyachiisuun tasgabbeessuu qabanii humna bobbaasanii miidhaa geessisuun sirrii hin turre, jechuun komatu; angawootni deebii kennan garuu marees ta’e ittuma jirraa jedhu.
Jiraattonni yaada isaanii VOA’f kennanis araara buusuun barbaachisaa tahuu himan. Guutumma gabaasaa kanaa caqasaa.
Jiraattoota : Angawaan Ka Afaaniin dubbatanii fi Dhugaan Qabatamaan Hojjatamaa Jiru Wal Hin Argu
Jiraattoota godina Shawaa Bahaa kan aanaa Boosat kan jedhaman Obbo Mahaadii Aliyyii Gadaa, Obbo Ahmad Adam fi Obbo Alii Dibeeto miseensa hoggana sadarkaa olaanaa ABO ka ta’an Obbo Jawaar Mohammad waliin wal qunnamaa turan jechuun abbaan alangaa himata irratti dhiyeessee jira.
Jiraattoota keessaa aaddee Rooda Haaji Faraah firoottan isaanii keessaa 5 dhukkubsachuu fi dhukkubichii erga ka’e guyyaa sadaffaa ta’u ibsan. yeroo ammaa moo harmee koo fi ijoollee koo lamaan qabaman gargaaraan jira jedhu.Kana malees Doktoroonni namoota koleeraan qabaman 700 akkasumas kannen du’an 30 galmeessanii jiru jedhanii, dhukkubichii koleeraa ta’u Doktorrotatu dubbate jedhan.
Jiraattoota keessaas, kannen ijaan argiinee jedhan dubbatanii jiru.
Jiraattoota magaalaa Dirree Dawaa keessaa tokko kan ta’an haati tokko akka dubbatanitti dargaggoota lammiiwwan Amaaraa irraa ta’antu halellaa nu irratti oofaa, Hookkara bittenneessaanis seera eegsisaa hin jiru jechuun komee dhiyeessan. Jeequmsi sun maal irratti akka ka’e gaafannee turre akkasitti nuuf ibsan.
Jiraattoota magaalaa Qobboo fi dhallattoota Tigraay keessaa tokko akka ibseetti gosaan adda baasuun manaa fi qabeenyaan warra Tigrootaa akkuma jiruutti waan barbadaa’eef dheessee ba’u dubbata.
Jiraattoota Moyyalee guyyaa sana ajjefaman keessaa tokko Kanuu Qancooroi Diidaa tokko. Abbaa ijoollee ja’aa turan. Guyyaa sana Kaaffee naannoo Shawaa Bar jedhamu-tti argamuu buna dhugaa turan. Achumaan waraanni biyyaa achi seenee ka’ii, harka kee ol qabii dhaabadhu eega jedhee rasaasa lamaan akka isa rukutan namni waliin ture nu ibseera jedha ilmii isaanii Abbduub.
Jiraattoota: Weerara Dhukkubaan Lubbuun Namaa Darbe
Jiraattooti Cinaaksen waraanii Liyuu Poolis lafaa duruu Riferendeem dhabe ammallee baballifachuuf loluutti jira.
Jiraattotaa fi namoota sagalee kennanitti ana namni sirriin filatamuu qabu jedhee itti himuu tu na irra ture. Keessumaa akka nama dhiheenya magaalattiitti godaanetti, akka nama Ameerikaa keessa waggoota jaha qofa jiraatetti, akka nama waggoota xiqqoo dura kittaa fi fiddoo tokkoo harkatti qabatee mooraa baqattootaa keessaa bahee as dhufee fi amma waajira hoogganummaaf dorgomaa jiruutti ulfaataa dha. Garuu, namoota sagalee kennanitti kan ani hime abjuu Ameerikaa jechuun Ameerikaa dhufuuf duuressa tahuu akka si hin barbaachisne, harka duwwaa biyya kana dhuftee, yoo jabaattee hojjette abjuu yokaan mul’ata Ameerikaa jiraachuu akka dandeessu dha. Seenaan koo isaan amansiisee sagalee naaf kennan,” jedhe.
Jiraattota Cinaaksan: Haleellaa Haaraadhan Miidhaan Nurra Gahaatii Jira
Jiraattota magaalaa addaa Oromiyaa Buraayyuu keessa tokko hanqina bishaanii isaan mudate akkas jechuun Jaallanneef ibsaniiru.
Jiraattota magaalaalee adda addaa ka biyyattii keessaa irraa namoonni VOAf akka ibsanitti akka duraanii ba’anii mormii dhageessisuun waan hin jiru waan ta’eef biyyattiin tasgabbii waan qabaatte fakkeesse jedhan.
Jiraattota magaalaa maallaqa qusatanii carraan mana waliinii isaan qaqqabee fi qonnaan bultoota sababaa misoomaan lafa isaanii irraa kaafamaniif manneen 74,144 furtuu, kaartaa fi ragaa waligaltee kennuun Kamisa dabre eegalamee jira.Qonnaan bultoonni manni kennameefis waggootaaf dirree irratti gatamanii turuu isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan.
Jiraattota magaalattii keessaa namoonni VOAf ibsan mana sagadaa Kidanemiret jedhamu keessa dahatanii kan jiran ta’uu isaaniif manneen kun hanga ammaa manneen jireenyaa gubataa jiraachuu fi manni sagadaas gubachuu dubbataniiru.
Jiraattota Minniapolis keessaa tokko kan ta’an Lallan akka jedhanitti uummata koo gurraachaa asitti arguun koo natti toleera. Namni martinuu nu waliin asitti argamuu isaniitti gammadeera. Waan jechuu qabu ka biroo hin qabu. Lubbuun gurraachaa asitti gatii qaba.
Jiraattota Naqamtee: Haalli Nageenyaa Dinagdee Irratti Dhiibbaa Uumaa Jira
Jiraattotii ammoo aanaa magaalaa Hiddii-Lolaatii fi gama Mooyyalee keessallee namii waan hidhaniifillee hin beekamne hedduutti hidhamee haga tokko ya Nageellee Booranaalleetti dabarsan.
Jiraattotii godinaalee Oromiyaa guyyaaCuuphaa,Ximqataasababeeffatanii hiriira bahanii akka isaan jedhanitti gaafii seeraa qabeessaa gaafachumatti jiran.Taatullee walti bu’iinsa isaanii fi waraana mootummaa jidduutti dhalateen nama hedduutti miidhame.
Jiraattotii godina Booranaa aana Miyoo magaala Hiddii-Lolaa hardha barattootaan walti dabalamanii magaalaa isaanii keessatti hiriira bahanii rakkoo jedhan himatan.
Jiraattotii godina Booranaa aana Miyoo magaala Hiddii-Lolaa hardha barattootan walti dabalamanii magaalaa isaanii keessatti hiriira bahanii rakkoo jedhan himatan.
Jiraattotii Godina USA gama Bahaa cabbii haga dabra bu’uuf deemtu duratti qophaa’uuf nyaataa dhugaatiillee tuulatanii kurfoo jiran
Jiraattotii godinoota Oromiyaa keessaa dudubbifne yoo hedduu ammoo gargaarsa banana kana hin arginuu diqqaa dhufullee jidduutti gorfatanii gurguratan jedhan.
Jiraattotii Hawaasaa bulchoota naannoo isaaniitii fi federalaa waliin rakkoo biyya irratti mari’atan.
Jiraattotii Jimma mana diqqaa buufata poolisii aanaa Limmuu Saqqaa keessatti nama 20 caala hidhan jedhan poolisii ammoo dhara jetti
Jiraattotii Maaykaadiraa ammallee nagaa isaaniif akka sodaatanii fi mootummaan akka eegumsa jabeessuuf gaafatan jedhan.
Jiraattotii magaalaa Bulee-Horaalleen akka akak jiraattotii jedhanitti jiraattota gandaalleen walti dabalamanii hardha hiriira bahan.Rakkooleen himatan jedhan keessaa; saamichii qabeenna uumamaa haa dhaabatuu! Seera malee nama hidhuu fi ijjeesuun haa dhaabatuu!Warrii nama fixee seeraan haa gaafatamuu fi rakkoo gara garaa himatan.
Jiraattotii naannoo tanaa yoo akkam diqqaate godina Amerikaa 15 keessa jiran cabbii hardha guyyaa walqixxee jalqabee haga Sambataallee cophaa ooltee bultu, balaa guddaa fiduu dandeettan jedhanii duratti ufi qopheessuutti jiran.
Jiraattotii tun waraanii magaalaa isaanii keessa jiru erga ummata gaafii gaafachuuf bahe bittinneessuuf humnaan itti dhufu qofaa mitii bulchaa aanaa Asabooti,Toofik Aliyyii isaa dhibamee ciisu tumaa makiinaatti fehatee deema jedhu.
Jiraattotii Yaaballoo fkn IQQO lafa bal’oo fudhatanii taa’uu malee hujiin isaanii guddoo hin mullatu.Warrii hujii dhufu hagii guddaan carraa barnootaa argachuuf qaxarama ganna lama hojjatee barumsaaf jedhee yaa’a dameen qorannoo bajata gahaa hin qabduu,baaddiyaa keessa yaa’anii hojjachuuf makiinaan hin jiruu fi waan hedduun himata.
Jiraattotni Finfinnee tokko tokko uggurichi madaalawaadha ka jedhan yoo tahu kaan immoo uggura kaa’uun gochaa sirrii miti jedhan. Caqasaa.
Jiraattotni Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Amuruu hagi tokko, 'weerara dhibee Kooroonaa ilaalchisee sababa dhabamuu bu'uura misoomaa akka Neetwoorkii bilbilaa irraa kan kahe odeeffannoo gahaa hin qabnu' jedhan.
Jiraattotni godinichaa yaada Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan lamas gama isaaniin nagaan bahanii nagaan hojjatanii mana isaaniitti ka galaa jiran tahuu dubbatu.
Jiraattotni magaalaalee Oromiyaa tokko tokkoo “ Hidhaan Laga Abbayyaa Bishaaniin guutamuutti gammadne” jedhan.
Jiraattotni magaalaa Naqamtee tokko tokko dhabamuu nagaa waggaa darbetti magaalichatti uumamee tureen abbootiin qabeenyaa gara magaalaa biraatti deemaa jiru jedhan.
Jiraattotni naannoo Oromiyaa Godinaalee tokko tokkoo akka jedhanitti humnoonni nageenyaa mootummaa hidhattoota deggertu, nyaachistu, akkasumas isaan waliin hidhata qabdu jechuun Uummata dararaa jiru jechuun himatu.
Jiraattuu aanaa Kamishii tokkos magaalattii keessaa karaa itti baanu dhabnee achitti danqamne jirra, haalli kamashii keessaa hedduu yaaddessaa dha, gara maatii keenyaatti akka hin baqanneef manaa iyyuu gad ba’uu hin dandeenyu jechuun haala magaalattii mul’atu nuuf ibsiteetti.
Jiraattuu ganda Kujii kan ta'an Aaddee Izibaayee Araggaa akka jedhanti Roobii darbee jechuun Mudee 23 bara 2020 barii sa'a 12 irratti sagalee dhukaasaa dhaga'aa turre. Sana booda hidhattonni foddaa mana koo cabsanii bombii mana keessatti darbatan jedhan.
Jiraattuun magaalaa Dirre Dhawaa kun, ‘Dirre Dhawaa naannoo ganda 09tti nami takka akka ajjeefame, kaanis miidhaan irra gahuu hedduun ammoo hidhaatti guuraman’ jette. Harra magaalattii gara walakkeessaa keessi nageenya fooyya’aa akka qabu himtee, dhuma magaalaarra daandiin jiran garuu cufaa tahuu dubbatte.
Jiraattuun Magaalaa Dirre Dhawaa takkallee magaalattii keessatti mormii gaggeeffamerratti lubbuun namaa harkaa warra nageenyaatti darbuu himtee, namootni hedduunis amma hidhamaa jiraachuu dubbatti.
jiraatuus hojiin Hawwaanniisa ittisuu kun achittis ni gaggeeffame jedhan.
Jirattonni Godinaa Shawaa Lixaa, aanaa Abuunaa Gindabarat humnootni nageenyaa motummaa qabeenyaa keenya humnaan qabatanii jiru jechuun komataan.
Jireeniolloota kanaa jireennuma baaddiyaa Oromiyaa hedduu wal fakkaata.Rakkoon Taahiraa olloota afran keessatti agarte:
Jireenna biyya tanaa ganna hedduuf dhukkaahe mimmidhaassuuf waan hedduutti tahu male jedhaMugaabeen fi jaartiin isaa yo akkanaa maan tahahan re?Namilleen tanuma jechuutti jira.
Jireenna hardhaa fi kalee wal bira qabuu qofa adoo hin tahin boriif jiraachuu wayyaa jedha.
“Jireenna hojjataa keennaa tapha siyaasaa tolfachuu ulfinna dhabuu.Cufaatiin tun guddinna dhabuudha.Kana isatti Amerikaattiin dhufe.”
Jireenna horiisee bulaa fi qonnaan bulaa Oromiyaa ganna 20n dabranii
Jireenna Oromoo karrayyuu sirbaan agarsiisuuf sirba isaan horiin faarsanKarrayyuujedhee baase.Achumaan Addisu Karrayyuu jedhanii moggaasan.
Jireenna qaalaheen falachuuf hojjatoota haga tokko diqqeessuutti jiraa jedhee VOAtti hime, minsiteri kun.
Jireenna Raayyaa Oromoo namuma hedduutti barreesse. Weellistuun Oromoo Saliyaa Saamii jireennaa Oromoo Raayyaa irratti fiilmii tokko qopheessuuf hujiitti jirti jedhan.
Jireenna warra horii Afrikaa Bahaa,lafa isaanii fi rakkoo warra keessa jiru kitaaba afurii fi waraqata qorannoo hedduu barreessuun beekama.
Jireenna wayyyeeffachuu qofaa mitii achumaan waraanallee lafatti jabeeffaa deemuu hin ooltu.
Jireennii addunyaa barana guddoo qaalahe biyyaa fi nama hedduu yaaddesse.Biritan dorgommii London tana doolara biliyoona hedduu itti baafte.
Jireennii Amerikaa ka faarsan kun akka Bulchitun godina Michigen Gretchen Whitmer jettetti jireenna guddoo faarsanii miti.
Jireennii baqataa fi warra jireenna barbaada garba irra maruu olii gadi. Dhiyoo tanallee baqataa 49 bidiruun diqqaan tokkotti guuranii garbaa irra dadaaquutti jiru warrii lafa eegu dhaqqabee afaan balaatii guure.
Jireennii horiisee-Bulaa Karrayyuu ka Shawaa gama Bahaa jireenna olii-gadiiti, waan akka akkaatiin rakkata. Hujiin Jallisii Fantaallee, ka laga Awaash lafa gammoojjiitti gorsiisuun yokaan maqsuun lafa itti misoomsuuf akeekame Kiiloomeetira 80 keessaa hagi Kiiloomeetira 45 dhumate.Jallisiin tun akka abbootiin warraa kuma hedduu midhaan facaafatanii daldala jalqaban tolchite, jedha aangawoonni qabeennaa bisaan Oromiyaa.Naannoo Fantaallee ta Jallisii argatan keessa abbootii warraa kuma 60 tahan ka qubatan taatullee nama kuma 10 tahuti misooma kana dhandhamuu jalqabe. Jallisiin tun akka namii hedduun faana horii qofa yaahuu irraa daldala ufii qabaatu goote, jedhu Obbo Biifaa Badhaadhaa itti gaafatamaan Biiroo Hujii Qabeenna Bisaan Oromiyaa. Hujii Jallisii Fantaallee tanallee Biiroo isaaniitti hojjatta.Hujiin lafa gammoojjii keessatti dhagaa volkaanoo cabsaa, bisaan jallisuu tun jabduu akka taate ka dubbatan, Obbo Biifaan,taatullee yoo jireenna ummati naannoo tanaa keessa tureen walitti-ilaallee kun laaftuu,”jedhu.“Hujiin tun jireenna naannoo tanaa guddoo jijjiirte…taatullee horsiisee bulaan “Canal” yokaan bo'oo bisaanii tana suphachaa waan argate kun akka jalaa hin babbadne jabeeffachuu akka danda'u tolchuuf leenjii argachu male"" ka jedhan ammoo, Obbo Abrhaam Adulaa,bulchaa godina Shawaa Bahaati.""Ollooti bisaan kun hin gahin hedduun ammoo rakkoo keessa taahanii abdiin eegachuutti jiran,” jedhu.Warrii daldala jalqaban gabayaa, fayyaa isaanii fi horii isaanii qabaachuu dubbatu, Obbo Abraham.Obbo Roobaa Fantaallee Boruu, jara Jallisii Fantaallee irraa faayidaa argate jedhan keessaa tokko.“Ganda keenya ka ollaa 600-700 qabdu keessaa nami woofcoo dhaabate, mana qorqoorroo jaarratee fi jireenni jijjiirameef hedduuti jira,” jedhu.Hujii Projeektii Fantaallee tana mootummaa naannoo Oromiyaa tu birrii miliyoona 370 caaltuun hojjachuutti jira.Hujiin marsaa qaraa yokaan duraa, ka Kiiloomeetira 45, gara ganna afuriitti dhumatte. Hujii kana ilaalchisuun, qophii kutaa lamaan dhiheessine dhagahaa."
Jireennii Horsiisee Bulaa gara hedduuttu waluma fakkaata,rakkoo marraa-bisaanii,rakkoo dira gurgurdaa fi gabayaatti dhiyaachuu dhabuu,horiin yoo hedduu bonaa fi oolaan irraad dhumuu dabalee waan hedduu.
"Jireennii namaa waan hedduun jijjiramuutit jriaachuu isaa argina. Badhaadha, horii, hujii fi milkii dansaa hedduun dhufee.Tana qofaa mitii akka jarii siyaasaayyuu keessaa qooda qabaatu tolchite.”
Jireennii nama baaddiyaa inninuu ispoortii,akkuma taateefuu Afrikaa haga Awurooppaatti addunyaan ispoortii ittuma jirti.FIFA-Waldaan Federeshiinii kubbaa miilaa addunyaa waldaa kubbaa miilaa jaha biyya biyyaan jaaree qaba.Afrikaa CAF,Asia AFC,Awuroopaa UEFA,OFC,ta biyya haga guddaan garba keessa jiranii,USA fi ollootii isii CONCACAF fi CONMOBEL ta biyya South Amerikaa jedhaniiti.Biyyitii tuttun hagii tokko dorgommii isaanii fixatani hagaii tokko amma itti jira.
Jireennii nama wayyaa qabaa dhaabbilee gargaarsaa ka akka UNHCR, WFP, NGO fi hedduutti jara kana gargaaruutti jiraa jetti.
Jireennii zimbaabuwwee ganna kurnya hedduutii asitti gaduma deema, caasaan fayyaa isii gargar haharcahe,filannoon isii abbaa dhabde, guddinnii isiilleen maquma bara 1980 isiin bilisoomtee jalatti hafe.
Jireenya Balaan Konkolaataa Daakee Abdii fi Cichimmoo Deebisee Dhaabe
Jireenya Baqattootaa : Gamannis Ibidda Gamasiis Ibidda
Jireenya baqattummaa keessatti tajaajilli eegumsa fayyaa yoo argame iyyuu hedduu dadhabaa dha. Ykn immoo qaruma hin jiru.
Jireenya fooyya’aa barbaacha yeroo gara garaa godaantota itiyoophiyaa hedduutu deemsa gara Kibba Afriikaatti taasisa. Kanneen kun muraasni yoo darban baayyen ammoo biyyoota keessa qaxxaamuran keessatti balaa fi hidhaaf saaxilamu.
Jireenya isaanii guutuu mirgi namaa akka eegamu qabsaa’aa kan turan Dr. Martiin Hiil ennaa milkaa’inni akkasii uummata isaan falmaafii turaniif argametti bakka maratti kabajaan ni yaadatamuu yaadatamaas jiraatu jedhu michuu isaanii dhiyoo kan ta’an Dr. Mohamed Hassan.
Jireenya isaanii isa duriitti deebi’uu akka danda’an akkasumas ooguuma qabu yoo ta’e immo biyya isaanii akka tajaajiilan Taalibaan gaafatee jira.
Jireenya isaanii nagana akka geggeessaniif hin eeyamnuuf. Humni seeraa guutummaa dhaan kan waggoota darban caalaa cimee hojii irra ooluuf jira jedhan.
Jireenya lammiwwan biyyaa irratti dhiibbaa fidu qabaa? Yaada jedhu irratti hayyoota dinagdee lama waliin marii taasisnee jirra. Doktoor Tafarii Margoo, Kanadaa Yunivarsitii Waterlootti barsiisaa fi qorataa dhimaa diinagdee fi Doktoor Qaasim Abbaa Naashaa, Finfinnee irraa ogeessa dinagdee dubbisne. Caqasaa.
Jireenya Libiyaa Keessaa Mannaa Galaanatti Senanii Du’un Salphaa: Baqataa
Jireenya maatii isaanii hin hirmaachisne ka jalqabaa. Yeroo kanatti maatiin isaanii to’annaa hin godhaniif. Gorsa kennuufii hin danda’an. Kanaaf barsiistuu sirna saalaa kan ta’an Dr.Masarat waliin ennaa dubbannu saaximamoo ta’uu isaanii itti amanne.
Jireenya qonnaan-bultoota hedduu biyyoota Afrikaa keessaa, keessumaa ka Naayijeeriyaa, biyya dur ministara qonnaa ta’uun tajaajilanii, fooyyessuu isaaniitiif badhaasaman.
Jireenya Ummata miliyoona dhibba sadi’ituu laga abbaayyaa irratti hundaaha. Masriitti, lammiiwwan biyyattii harka 100 keessaa harki 95 qarqara galaana kanaa jiraata.
‘Jireenyi baqataa kun gaa akka nama hin goone qabu’ Ibsaa Bakaree, Baqataa Oromoo Naayiroobbiitti Mootoraan geejjiba kennee jiraatu
‘Jireenyi baqataa kun gaa akka nama hin goone qabu’ Ibsaa Bakaree, Baqataa Oromoo Naayiroobbiitti Mootoraan geejjiba kennee jiraatu. #Oromo #Ethiopia #kenya
Jireenyi baqatoota Afrikaa keessaa,”xuwwee ibidda irra jiru keessatti waadamuu irraa gara kallattiin ibiddatti darbatamanii gubachuu” fakkaata jedhu Dr.Treevor Trumaan.
“Jireenyi baqattummaa baayyee ulfaataa dha. Dhahamtee (namni si rukutee) jennaan namni siif falmu hin jiru. Biyya Gibxi keessatti ammoo yoo dhahamtes reebamtes namni sii dubbatu hin jiru.” Fiqaaduu Shumataa
Jireenyi fi haalli baqqattoonni Afrikaa, keesumattuu kan gamoojjii Sahaaraa irraa hamminaa jireenyaa fi jeequmsaa naanicha waliin dhahu jalaa baqatanii garuu oggaa imaala hammaataa kana giduutti yoo wayi ta’e malee dhageettii adunyaa argachuu hin dandeenye.
Jireenyii Aaddee Agituu haala akkasiin darbuun gaddisiisaa ta'uus akka mallattoo fixaan ba;uumsaatti kan galmee irra ka'amuu kan jedhe dhaabnii baqattootaa kun hawaasa hin beekne keessatti hojjachuun akka danda'amu kan agarsisuu fi baqattoota biyya namaatti jireenya haaraa jalqaban kan jajjabeessu jedhee jira.
Jireenyi isaanii dhuunfaatiin, abbaa-warraa, abbaa ijoollee lamaa fi amanaa amantii kiristaanaa prootestaantii ti – Dr. Abiyyi Ahimed. Kan umurii dargaggummaa keessa jiran – namni kun, amma itti gaafatama biyyoolessaa fudhachuuf qophaawanii jiran. Itti-gaafatama haaraa kanaan yeroon itti madaalamanis gahee jira.
Jireenyi Keenya Isa Du’een ol Isa jiruun Gadi Ta’e ! Kadir Martuu Eessa Jira?Kutaa 1ffaa
Jireenyi Keenya Isa Du’een ol Isa jiruun Gadi Ta’e ! Kadir Martuu Eessa Jira?Kutaa 2ffaa
Jireenyi Keenya Isa Du’een ol Isa jiruun Gadi Ta’e ! Kadir Martuu Eessa Jira? Kutaa 3ffaa
Jireenyi mana hidhaa Keessaa maal fakkaata? Waa’ee du’a hiriyyaa isaa Injiinar Tasfaahun Camadaa Injiinar Masfiin maal beeka?
Jireenyi Oromoota Mooraa Baqatootaa 'The Jungle' Maal Fakkaata Ture?
Jireenyi Qaala’uun Rakkoo Hamaaf Nu Saaxile: Jiraattota Magaalaa Hawaasaa
Jirmaata ganama Baayiden ajaja sadarkaa ol aanaa kan lakkoobsa baqattoota baa 2021 Ameerikaa seenanii15,000 ta’ee akka turu mallatteessan, lakkoobsi kan kan bulchiinsa prezidaantii duraaniin labsame. Haa ta’u malee michoota isaanii demokraatota biraa qeeqi isa dhaqqauu White House booda irra beeksise.
Jirraattonni magaalaa kombolchaaf jaarslii dura teessummaan kan hoogganan namni obbo Seyid Yimaam namoota dhuunfaa qabee hanga waliti bu’iinsa amantii fakkaatu furuu dhaan beekamu.
jiru eertee, warri kun booda yoo fooyya’an fedha isaaniin gara biyyasaaniitti geggeeffamuu jechuun dubbatte.
Jiruu fi jireenna Oromoo wanti qindeessaa Gadaadha.Aadaa Oromoo, eennummaa isaa,beekums fi ,duudhaa isaa qorachuuf, qoratanii katabanii maxxansuuf ka qindeessu Gadaadha,” jedha."
“Jiruu ummani keess jiru hagam akka ulfaatu mullisuu yaale, Oromoo irratti hagam akka xiyyeeffatan, barnoota gahaa argachaa akka hin jirreefi rakkoo hedduutti jira.Haa tahuuyyu malee gara fuulduraatti tarkaanfachuu malle.Kana gochuuf mala hedduutit jira mala nu(paartiin keenna) qamnu tokkichii karaa nagaatiin qabsaahuu.”
Jiyoorji Foreman, namichii Muhaammad boksii wali dhaane:Nama akka Muhaammad ani argeetuu hin beeku.
Joan Nyaanyookee daarektera Amnesty Internaashinaaliiti. Taanzaaniyaan durii goomittaa qabdii isiillee amma biyya gaazexeessitota hujii dhoorti jedhanii himatan.
Joe Baayden ammoo Atlaantaatti dabree nama paartii isaa keessaa dorgomu,Jon Ossoff fi paasterii mana amantii kiristaanaa Raphael Warnock ummatii bahee filatu jajjabeessuutti jira.
Joe Baayden butii 43 keessatti pirezidaantii Amerikaa tahee kakatee hujii jalabuuf eegachuutti jira.Hamtuu fi toltuu karaa mootummaan isaa irra deemuu fi hagam Tokkummaa Mootummootaa waliin deemuu akak dandahulle ufuma irartti caqasaa deema.
Joe balchaa.Nama bulchiinsa irratti guddoo saadaniifaarsan.Bara jabaa Amerikaa nama isi bulchu jabaa barbaadachuutti jirtu keesastti isatti biyyaaf male jetteen.
Joe Biden Amerikaa dhugaan bulchuuf kakachuuf Pirezidaantii Tiraampi Filooridaatti godaanuuf fa’achuuuf barii lafaa eegachuutti jiran
Joe Biden Amerikaa dhugaan bulchuuf kakachuuf Pirez.,Tiraampi hujii fixatee Filooridaatti fa'atee godaanuuf barii lafaa eegachuutti jiran
Joe Biden fi itti aantuun isaa,Kamala Harris hardha kakatnii hujiitit jiran.Itti gaafatama mootummaa qabaniin biyyaaf hint ahu jedhan hedduu jijjiiruutti jiran,seera seeraan diiguutit jiran.
Joe Biden fi Kamala Harris, warrii pirezdaantummaa Amerikaatii filan lubbuu nama Amerikaa kuma 400 koronaan fixee ulfinnaa kenna hardha sagantaa tanaa jedhanii qopheessan keessa oolan.
Joe Biden filannoo Sadaasaa irratti Tiraampi moo'uf itti aantuu isaa Senator Kamala Harris filatee US bulchuuf dorgommiitti jiran
Joe Bidenii fi Kamala Harris duruu hujii irratti wal beekan.Gaafa Harris abbaa alangaa addaa godina Kalifoorniyaa taatee hojjachaa baate, ilmii Biden Beau Biden abbaa alangaaa addaa Delaware.
Joe Biden,itti aanaan pirezidaantii Amerikaa bara Obaamaa ka durii pirezidaantii Amerikaa 46essoo tahuuf bulchoota itti qixeeffatee mootummaa yayyabachuutti jira. Ammajii 20 ammoo byya duratti bahee katee biyya bulchuutti dabra.
Joe Biden ka pirezidaantummaa Amerikaatiif filanii labsaniifilleen waan paartiin lamaan irratti walii galte guddoo irraa jaalannee jalqaba malee dhumaa miti jedhe.
Joe Biden mootummaa yayyabachuuf kaabinee itti qixeeffachuutti jira
Joe Biden nama duri isa waliin dorgomee eegee jala hafe, dubartii gurraatti, Kamala Harris itti aantu pirezidaanti tolfatee dorogmuuf filatee addunyaatti labsate.
Joe Biden nama ganna 78ti, bara hedduu senetera Amerikaa tahee hojjachaa bahe. Itti aanaa pirezidaanti Obaamaa tahee ganna afur biyya bulchan.
Joe Biden,nama jalqaba Amerikaatti ganna 78ti pirezidaantummaa fialtan. Pirezidaantii jalabaaf dubartii itti aantuu pirezidaantii filatee waliin biyya bulchuutti jiran. Durii ganna kunrnya hedduu siyaasaa mootummaa Amerikaa keessa hojjate. Itti aanaa pirezidaantii Amerikaa tahee ganna afur biyya waliin bulchaa bahan.
Joe Biden,namii pirezidaantii Amerikaa 46esso tahee labsaniif warra durii waliin hojjatee fi nama hedduutti hujii mootummaa isaa Ammajii dhuftu keessa hujii jalqaba jedhee herregatu kaabinee itti filachuutti jira.
Joe Biden namii pirezidaantummaa Amerikaatiif filatame torbaan dhufu keessa qorsa kana fudhachuuf karoora qaba.
Joe Biden sworn in as the 46th U.S. president
Joe Biden tokkummaa paartii isaa,Demokiraat jabeessee filannoo Sadaasaa irratti Tiraampi irraa dorgommiin mootummaa fudhachuuf itti jira
Joe Biden U.S. bulchuuf kaabinee qixeeffachaa Ammajii 20 eegachuutti jira taatullee koronaafuu namii heddun qophi sun TVn daawwata fakkaata
Joe DeVries itti aanaa prezidaantii sagantaa misoomaa kan : Alliance for a Green Revolution in Africa jedhamuu ti. Ilbiisi kun jalqaba Nigeria keessatti kan argame Amajjii bara 2016 jeessa yoo ta’u hatattamaan faca’a. Baatii Bitootessa darbee immoo Keeniyaa keessatti argame.
Joe NiguseeAmerikaatti dhalatullee nama Eertiraati.Maatiin isaa waraanaEertiraadheetee Amerikaatiin baqtee baqatee innii ammoo nama Amerikaa bulchu tahe.
Johan Kasichwarra dorgommiit jiru keessaa tokko ”Cabbii taatee bokkaan jiraatee jarii keenna balabal dhaanee koott filadhaa jedhee ummata yaammata, ”jedha
Johan Kerryn Paristti kan imalan marii Bagdad, Amman, Jeddah, Ankara fi Cairo keessatti gamtaa snatti akka dabalamaniif hoogganoota biyyoota Arabaa waliin marii torban tokkoo erga geggeessanii booda.
John Bolton Tokkummaa Mootummootaatti ambaasaadder Amerikaa 25essoo, gorsaa pirezidaanti Tiraammpii fi bulchoota gara garaa waliin hojjate.Fulbaan bara 2019 hujii irraa bu’e.
John Brown du’ee waggaa 158 booda illee tattaaffii inni gochaa ture ilaalchisee amma iyyuu falmiin geggeessamaa jira.
John Brown West VA Harpers Ferry kan jiru tuullaa meeshaa waraanaa erga to’ateesa’aatilee booda loltoota bakka tuullaa meeshaa waraanaa sana jiraniin marfame. San booda lubuun utuu jiruu booji’ame.
John Glenn nagaan akka hojii isaanii hojjetan gargaaran.
Jones harka 49-9 argatee moo’e.Ammajii dhuftu hujii jalqaba.Akkana jechuun barcuma Senetii Amerikaa haga guddaan harka paartii Rippaabilikaan hin jiraatu.
Jon Ossoff (D) fi David Perdue(R) moo'e. Amerikaan senetera 100 qabdii godinii 50n nama lama-lama keessa qaba ganna jaha bulchan ammallee wal dorgomsiisan abbaan moo’e ittuma dabra.
Jonsen ministrii dhimma alaa Briteen Jeremy Hunt-n sagalee dhibba irraa harka 66 fi 34n injifaatan.
Joo Baayden filannoo godina US 14 moo’ee paartii Demokiraat fulaa bu’ee Tiraampiin wal dorgomuuf abdii horachaa dhufuutti jira
Joo Baayden pirezdaantii Yunaaytid Isteets 46ffaa ta'uudhan sirna kakuu geggeessudhan guyyaa harraa angoo fudhataniiru.
Joo Baayden Pirezdaantii Yunaaytis Isteets 46ffaa Akka Ta’uuf Jiran Beekkame
Joo Baaydiin Qophii Ce'umsaaf Ta'u Jalqabanii Jiru
Joo Baaydiin Roobii dhuftuu yeroo kakatanii prezidaantii Yunaaytid Isteetes ta'anti nageenya eegsisuuf kanneen bobba'an qorataa kan jiru ta'uu waajirri Qorannoo Federaalaa beeksisee jira.
Joo Baaydin Amerikaa Miseensummaa Jaarmyaa Fayyaa Addunyaatti Deebisu Abdii Jedhu Qabna: WHO
Joo Baaydin Angawoota Muuduuf Qopheessan Maqaa Beeksisuu Itti Fifanii Jiru
Joo Baaydin injifannaan baatii Amajjii dhufu kakatanii aangoo qabatu. Yeroo sanatti umriin isaanii 78 kan guutuu yoo ta’u kun immoo prezidaantii Amerikaa umrii guddaa qabaachuun hojii irra jiru isa duraa isaan gochuuf jira. Traamp amma umriin isaanii 74.
Joo Baaydin lammiwwan Amerikaa yoo xiqqaate baatilee dhufan sadiif aguuggii afaanii fi funyaanii(Maask) ka'achuu qaban jedhan.
Joo Baaydin sirna kakuu aangoo qabachuu kana irratti mata dureen fudhatanii dhiyaatan Amerikaa Tokko Taate kan jedhu akkata'e ibsamee jira.Garu hojiin biyyatti tokko gochuu salphaa hin ta'u jedhamaa jira.
Joo Baaydin Suuta Gara Angootti Butataa Jiru
Joo Baayidenitti Namni Garaa Jabaachuu Hin Danda'u, Biyyattii Tokkoomsuutti Milkaa'uu Mala: Xiinxalaa
Joo Baayiden Loltoota Isaanii Afgaanistaan Keessa Kan Turaniif Sababaa Ga’aa Hin Qabu Jedhan
Joo Baayiden Prezidaant Trampiif Maatii Isaaniif Waaqa Kadhachuu Itti Fufna Jedhan
Joon Attaa Miilsilleen Amerikaa fi Gaanaa waan faaydaa demokiraasii irratti waan hedduun walii galti jedhu.Prezdaatniin Gaanaa akka filannoo isaanii ta dhufuutti jirtu,akkuma namii Afrikaa hedduulleen isaan irraa eegutti ta nagaa taatu hojjannaa jedhu.
Joon Bolton duraan Tokkummaa mootummotaatti Ambaasaaddara Yunaaytid Isteetes kan turan yoo ta’u yeroo ammaa immoo Televiziyoona chichitootaati kan jedhamu Faaks Niwuus jedhamuuf xiinxalaa ta’uun hojjatu.
"Joon dabalees, dhimma kanaratti paartiin isaanii obsa fixachuu ibsee. ” kana caalaa hin eegnu, kanaafuu, oggaa dhufuu hookan ji’a dhufuu odoo hin ta’in ,harra mana marii kana irraa deebii eeggana,"" jedhe, namoota deggarsa isaanii ibsachuudha fundura Kaapitool Hiilitti walitti qabaman laaluuhdaa ogga gadi baheetti."
Joon Doombii dhalataa Keeniyaa Naayiroobii naannoo Kibeeraa bakka namootni galiin isaanii xiqqaan baayyinaan jiran jiraatudha. Innis akka jedhuttii,
Joonii Kaarsen: Siyaasaan Itoophiyaa Akka Diinagdee Ishee Gara Fuul-duraatti Tarkaanfachuu Diduun Kan Nama Gaddisiisu
Joon Keelii Itti Gaafatamaa White House Ta’uun Hirbuu Seenan
Joon Keeriin Jabuutii fi Saa’udii Daw’atan
Joon Keeriin Keniyaa fi Somaaliyaa Daw’atan
Joon Luwiis, godina Joorjiyaatii bakka bu’aa ummataati. Joon qabsoo ummanni gurraachi Ameerikaa mirga ofii kabachiisuudha godhe, ‘Civil Right movements’, jedhamuu, warra Maartiin Lutar Kiingi faa wajjin hoggane keessa tooko. Mala bara sanii fayyadamee, mormii amma dimokraatonni gochaa jiran kana hogganaa jira.
Joon Maaykil Oobii gurba Naayjeeriyaa ka kilaboo English Premier League(EPL) keessaa kiaabii Chelsiiti taphatu kaan amma ya kilabii Chaaynaa,kilabii Tianjiin TEDA jedhanitti gale.OObiin eegii Chelsiitti galee bara 2006 asitit marroo 372 Chelsii taphate.
Joon Magufulii yoo gaafa filannoo dorgomeeyyuu horii ummataa guyyaa bilisummaa ulfeessuuf jedhanii karaa hedduun baduu dhowwuuf waadaa gale.
Joon Makkeeyinii fi pirezidaanti Tiraampi waan hedudu irratti walii hin galle. Makkeeyin nama duula irratti qabamee boojihame.
Joonsen Joonsen Talaalii Yaalii COVID-19 Yeroof Dhaabe
Joonsen roobii borii qabee Teheersaa Maay ennaa isaan aangoo gd dhiisan sirnaan bakka ba’uuf jiru. Tajaajila gaarii isaan paartii fi biyya isaaniif gumaachaniif illee galateeffataniiru. Prezidaant Doonaald Traam as Washington irraa Joonseniin baga gammaddan ittiin jechuu dhaan hoogganaa gaarii ta’uuf jiru jedhan.
Joonsen Wixata kaleessaa akka jedhanitti uummati fi ani akkasumas hoogganoonni Awroooppaa kana booda akka lafa irra harkifatu hin barbaan jedhan.
Joon Sindi Makkeeyin,jaarsii ganna 81 guyyaa dheengaddaa lubbuu dhabe. Nama pirezidanati tahuuf dorgome,nama biyya isaatiif jeetii fudahtee lole kurnya hedduu caalaa sentgera Ammerikaa tahee hojjachaa bahe.
Joon Waaker Lind waggoota 20 itti muramee ture keessaa waggoota 17 erga hidhamee booda mana hidhaa Terre Haute, kutaa Indiyaanaa keessaa kan gad dhiisame kamisa har’aa ture.
Jooraa - Godaantota Afrikaa Mul’achuu Dhaban
Jooraa - Godaantota Afrikaa Mul’achuu Dhaban caalaa natti agarsiisi >>
Joorj Flooyid to'annaa polisii jala ituu jiruu du'uu isaatu mormii uummataa kan torban tokkoof itti fufee jiru kana kaasisee.
Joorji Filooyid nama gurraacha hidda dhalata Afrikaa Caamsaa 25,2020 USA godina MN keessatti harka poolsiitti irratti du’e.
Joorji Musaamilii Dura taa’aa Waajjira Ittisa Balaa Afriikaa ti, Somaaliyaa fi keeniyaan lolatti yoo seenan waan hamtuutu as deemaa jedhe. Musaamiliin, lolli kun rakkoonsaa naannoo gaanfa afriikaa qofa odoo hin taane, warra naannoo baha jiddu gala afriikaa jiraatuufis balaa guddaa qaba jedhee erga dubbateen booda warri mareen akka rakkoo kana hiiku yaada kenne.
Joorji Wihaa addunyaa irratti dorgommii kubbaa miilaatiinb eekan.Ganna 14 keessatti kilabii Faransaay,Xaliyaanaa,Ingilaandii faa taphatee badhaasa hedduu guurrate.
Joorjiyaa bara hedduu asi Rippaabilikaaniti bulche bara 1992 asitti Biden qofatti dorogmmii pirezidaantummaallee kutaa tanatti moo’ate.
Joorjiyaa keessatti seneetara gurraacha isa jalqabaa tahuuf ka jiran Lubni Raafaa’el Waarnook, Rippaablikaantittii Keelii Loofler injifatanii barcumicha fudhatan.
Joorjiyaa Kilaarkisenitti gatiin manaa akak amalee dabalte. “Nama humna qabu malee jiraachuun dhiba,” carraa jiru akka iyyeessileen mana bitachuu dandahu faluuf hojjadha jedha.
Joorjiyaan kutaa Amerikaa 50n keessaa tokko.Bara hedduu asi paartii Rippaabilikaanitti moo’aa bahe. Godina kana keessaa seneteri lamatti filatama. Lamaanuu paarti Demokiraatitti moo'e.
Joorjo Sooroo jijjiirama Itoophiyaa itti jirtullee akka gabaasa media Itoophiyaatti ya itti gammade.
Jooseef Saandaa namni jedhamu ennaa hiriyoota isaa fi waahiloota isaa hojii waliin ta’u, waa’ee mucayyoo isaa dhabamtee sana yaaduu keessaa of baasuu akka danda’u, ennaa qofaa isaa ta’u garuu, yaadi isaa waa’ee ishee qofa akka ta’e dubbata.
Jordaan kilabiiCrystal Palaceergifattee taphachiifatti jira.Gurbaan ganna 27 kun, daqiiqaa afressoo irratti goolii galfate goolii lammeessoollee adabbii argatee galche.
Jordan: A police officer kills six people, including two Americans, at a police training facility outside the capital Amman.
Jordan Ayew – ammoo biyya isaa Gaanaa tapachuuf kilabi Asotn Viilaa keessaa dhufe.
Jordan Ayewu kun barana qofa goolii 11 Swanseaf galche.Swasnea tun EPL keessaa bahuuf qabxii shan qofa qabdxi.
Joseef Maguurii miseensota koree tika nagaa Senetiifis cufataatti ibsa kennu jedhamee eegama.
"Joseph Kihinyee koree gabayaa bunaatii fi jireenna warra bunaan buluu wayyeessuuf hojjattu keessa jira.Akka qonnaan bulaan midhaan bunaa dansaa argatuu fi muka bunaa dansaa qabaatan hojjata.""Haga ganna sadii akka mootummaan gabayaa buna horiin gargaaru faluutti jirra.Akka buna kiiloo dansaa argatan feena.”Nama haga tokko ammoo mootumaan gabayaa bunaa tana horiin gargaaruun waan armaan durattuu tahuu male."
Jose Sanchez warra bulchiinsa Kuubaa baqate Amerikaa jiru keesaa tokko.
Jra Wallaggaa Dhiyaatti ummata nagaa akkasitti fixe diidessanii qoratanii adoo akka dansaa hin beekin dubbiin irraa diddibuuf akkuma baratan qaama dhibiitti haqachuutti jiran jedha itti gaafatamaan kun.
Jubaan lafa bal’aa dha. Tarii guyyaa dirree xayyaara Jubaatti dhaqanii reeffa lammiwwan isaanii gaggeessan hiriiranii ajjefamuu lammiwwan isaanii mormaa turan sana qofa hojii dhaaban. Kun fudhatama qaba. Kun immoo guutuummaa Jubaa kan danqee natti hin fakkaatu jedhan.
Jules Shungu Wembadio Pene Kikumba weellisaa Koongoo Demokiraatittii beekamaa.maqaa Papa Wemba yoo tokko tokko ammoo King of Rumba Rock jedhuun beekama.
Julius Lutwama,itti gaafatamtuu Inistituutii Qorannoo Vaayreessii Ugaandaati. “Ganna cufa dhukkuba haaraa argina,jetti Julisu Lutwama,ganan shanan dabranii asitti dhukkuba haaraa baddaa tana keessaa dhufu argina.”
Juman namooni siyaasaa kanneen aannoo walii galtee nageenyaa baatii Hagaya keessa prezidaant Salva Kiir fi hoogganaa garee mormituu Riyaak Machar waliin mallatteeffame akka kabajan waamicha dabarsuu dhaan haalli Iqwaatooriyaa gama dhiyaa keessaa hamaa ta’uu akeekkachiisan.
Jupiter Muddee 1973 bira gahanrokkeetiin achi ergan,Pioneer 10,
Jury selection begins Monday in Derek Chauvin's trial on second-degree murder and manslaughter charges
#JusticeforHachaluHundesa#Oromoprotests# jedhanii xuyyuura irratti barreeffama hidhanii magaallan Awustiraaliyaa irraa maaran.Akka Toltuun jettettu qileensatti hammaate malee jalqaba magaala sagal irraan maruuf karoorfatan ammallee itti deebi’uuf kurfoo jiran.
Justin dorgommii metiri 100 tana sekondii 9.92 moo’e.Atileetiin Amerikaa ka dhibiin Christin Coleman lammeessoo Useen Boolti ammoo sadeessoo.
Justin Gatlin namuma Amerikaatii lammeesso baheef atiletiin Kanaadaa Andre De Grasse sadeessoo.
Juubaa keessatti illee wal-waraansi deebi’ee ka’uu mala – yaaddoo jedhu tu jira. Walii-galteen araaraa sun, akka Juubaa keessatti loltoota mootummaa fi ficiltootaa gidduutti madaaliin humnaa eegamuuf jecha, akka humni waraanaa mootummaa Juubaa irraa kiiloo-meetira 25 fagaatan gaafata.
Juublaandi,lafa Soaamlee gama Kibbaatiin irraa cittee ufumaan ufi bulchuuf labsatte.Laftii tun amma pirezidaantii filachuutti jirti:nama afuritti irratti wal dorgomuutti jira.
Juuliyaa Raafayeelii sudaanitti dubbi himtuu dhaabbata baqataa UNHCR, onkoloolessa darbee kaasee baqattoonni waajjira san duratti carraa biyya sadafffaa nuuf kennaa jechuun akka qubatanii turan eeran. UNHCR amma baqattoota biyya sadaffaa isaan barbaachisu miiliyoona 1.2 ol akka gargaaraa jiru himanii isaan keessaa garuu namoota kuma 22 fi dhibba 7 qofaaf bakki argame jedhan. Kanaaf carraa biyya sadaffaa yoo mara baqattoota rakkoo cimaa keessa jiraniif laanna jedhan.
Juushota irratti fixiinsi hin raawwatamne kanneen jedhan gocha suukaneesaa sana kanneen deggeran goonee fudhanna jechuu dhaan yoom iyyuu callisnee bira hin dabarru jedhan prezidaant Traamp. Adoolf Hitler ennaa waraana addunyaa lammataa Juushota miliyoona ja’a fixuun isaa seenaa keessatti yeroo dukkanaa’aa hamaa dha jedhan
Kaaba Ameerikaatti galma keenya yeroo dheeraa kan ture lammiiwwan Itiyoophiyaa Kaaba Ameerikaa jiran waliin wal arguun milkaa’ee daawwannaa milkaa’ina qabu geggeessuun deebineerra .
Kaaba Baha Keeniyaa kutaa Bulchiinsa Garrisaatti kan argamu Dadaab keessa Baqattoota Kuma 200 fi Kuma 50 oltu jiru. Isaan keessaa baqattoonni Itiyoophiyaa gara Kuma 10tti tilmaamamu. Baqattoonni Oromoo as jiraatanis gara maatii 150 ti jedhu; bakka bu’aan baqattoota Oromoo Dhadhaab.
Kaaba Baha Keeniyaatti argamu Kaampii Dadaabitti bakka bu’aa baqattootaa ka ta’anis barri darbe kun baqattoota keessumaa buufata baqataa keessa jiraataniif hedduu rakkisaa ture jedhan.
Kaaba Keeniyaa fi kibba Oromiyaa godina Booranaa bokkaan roobaa jiru jiraattotarraa miidhaa geessisaa jira jedhu jiraattonni. Keessumaa Kaaba Keeniyaa kutaa bulchiinsa maarsabiit jedhamtutti bokkaan kaleessaa kaasee roobaa jiru, qabeenya namaa fi horii manaarraan miidhaa dhaqqabsiisaa jira. Bokkaa kanaan naannoo Waaldaa fi Soloolootti lagni guute manas jigsee qabeenya namni alaa qabu kaanis balleesseera. Aab Galma Dabbasoo abbaan araddaa Solooloo duraanii fi jaarsi biyyaa, waan bokkaan roobe geessisaa jiru akkasitti himan.
Kaaba Keeniyaa kutaa bulchiinsa maarsabiit jedhamtunni hidhattoonni namoota 13 ajjeesan. Jiraattonni fi Abbaan Araddaa yakki kun keessatti raawwatame namoota 13 keessaa sadii miseensa poolisii keeniyaati jedhan.
Kaaba Keeniyaatti Bokkaan Roobe Mana 192 Balleesse; Namni Hedduunis Manaa Baqate
Kaaba-lixaa biyyattii bakka hidhattoonni walabummaa naannoo Afaan Ingilizii dubbatuuf falmanii – magaalaa Baamendaa keessatti, Wixata dabre kana, barattoonni kunii fi hoogganaan mana barnootaa waldaa Pripiteriyaan butamanii fudhataman.
Kaaba Shawaa godina Antsookiyaa, aanaa Gamzaa fi bulchiisa godina hawaasa Oromoo Arxxummaa Faarsi waliin kan wal daangessu ganda Ageremaariyaam Maacaraa fi Diimtuu Coqorsaa irratti walitti bu’iinsa umameen yoo xiqqaate namoonni lama du’anii shan madaa’uu akka hin oolle odeeffannoon gamasii argaman ni mul’isu. Walitti bu’iinsa sanaaf qaamni tokko isa kaan himata.Antsookiyaa Gemzaatti itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa obbo Geetinnet Baahiruu, dheengadda galgala sa’a kudha tokkotti walitti bu’iinsi uumame lubbuu namaa galaafatee qaama namaa fi oomisha irraan miidhaa dhaqqabsiise jedhan.
Kaabbortaa gurraacha dheeraa uggatanii ka dhufan – Dr. Mararaa guddinaa, fuullee irraa fuula isaanii irratti jijjiramni mul’atu akka turre illee dubbate – gabaasaan keenya. Abukaatoolee isaanii tii ala namni ka biraan akka mana-murtii sana seenuu hin danda’iin illee gabaasee jira.
Kaabinee ISIS walumaan fixuutti jirraa jedha ministerii ittisa waranaa USA kun. Imaaniin kun nama miseensa ISIS biyya alaa jiranii horii baasu.
Kaabinee Itiyoopiyaa miseensota 30 qabu keessaa itti aanaa isaanii obbo Demmeqee dabalatee salgan isaanii taayitaa dhuma qabaniin kan itti fufan ta’uu muummichi ministeerichaa ibsaniiru.
Kaabinee jijjiiruun Faayidaa hin qabu jedha gamtaan Medrek
Kaabinee kana keessatti, akkaataa Afrikaa keessatti isa duraa jedhamuu dandeessisuun, dhibba irraa harkaa shantamaa ol yokaan ministaroonni muudaman dubartoota tahuun beekamee jira.
Kaabinee keessaa koree itti filee hujii ministerii haga 10 hujii tana gargar qoodatee itti duude.
Kaabinee mootummaa Federaalaa keessatti taayitaa itti aanaa ministeerummaatti qindeessaa damee bulchiinsa gaarii akkasumas ministeera tajaajila sivilii ta’anii hojjetaniiru.
Kaabineen haaraan hundeeffame kun, Sudaan keessatti deggersa bal’aa argatee jira, jedhama.
Kaabineen harawa filame kun, gaaffii hawaasichaa deebisuu ka danda’u – dhaabbii fi ga’umsa akka qabaatutti qopheessamuu isaa – Mootummaa Oromiyaatti, itti-gaafatamaan Biiroo Dhimmoota Koomiyunikeeshinii – Obbo Fiqaaduu Tasammaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Kaabineen Israa’eel dhiyeeenya kana marii gaggeesseen baqattoota biyyoota Afriikaa irraa seeraan ala daangaa cabsuun biyya koo seenan ittiin jette kuma 40 caalaa biyya irraa dhufaniitti deebisuuf maallaqqa ramadee jira.
Kaabineen Saaudii akka jedhetti haleellaan sambata halkanii sun oomisha boba’aa Riyaad barmeela miliyoona 5.7n kan gad cabse yoo ta’u nageenya addunyaa fi dhiyeessii enerjii addunyaaf balaa dha jedhee jira.
Kaabineen Sudaan Haaraan Muudame Deggersa Bal’aa Argate
Kaabineen Sudaan, torban kana keessa waa’ee mirga dubartootaa irratti waliigaltee Tokkummootaa Mootummootaa mallatteesse. Tahus garuu, gumiin ministarootaa kun mirgoota haga tokko kanneen seeraan dubartoonni dhiiraan qixxee akka tahan mirkaneessan raggaasisuu didanii jiran jedhu qeeqxonni.
Kaabuulitti Balaan Of-wareegdootaa Lubbuu Galaafatee Kaan Madeesse
Kaabuulitti Masjiida Musliimota Shi'aa Irrattti Haleellaa Godhameen Lubbuun Namootaa Galafatame
Kaabuul Keessatti  Dhoohinsa Bombii Dhaqqaben Lubbuun Namoota Galaafatame
Ka achii moo’e ammoo Afrikaa fulaa bu’ee dorogmmii kilaboota kubbaa miilaa addunyaa,FIFA Clubs world cupwalti hafa.
Kaadhiamamaa presidentii garee repbulikaanotaa an ta’an Donald Trump immoo yoo filataman seera immigaratin kan cimsan ta’uu dhaadatan. Lammiiwwan Ameerikaa hedduun garuu nama biyyaa baasuun seera namoomaatiin alaa, biyyattiin kun safuun isheen irratti hundoofteefis faallaa dha jechuun morman.
kaadhiimamtoota paartii Dimookraatotaa kan ta’an Hilarii Klinton fi Bernii Saandars giddutti dorgommiin gaggeeffame sagalee uummataa lakkofsaan walitti dhiyeenya qabuargamsisee.
Kaadhimamaa itti aanaa presidentii repbulikaanotaa Mike Pence fi ka demokraatotaa Tim Kaine imaammata gareen isaanii dhiyeessan akkasumas dandeettii kaadhimamtoonni presidentummaa Donald Trump fi Hillary Clinton qaban irratti falmii geggeessanii jiran.
Kaadhimamaa kan ta’an George Weah prezidaantii duranii kan yakka waraanaan himataman Charles Taylot-n akka deebi’an barbaadu himannaa jedhu haalanii jiran.
Kaadhimamaan kun prezidaant Doonaald Traamp tarii loogii dhiibbaa siyaasaa dhaabbatoota oduu kan akka VOA, kan seerri gabaasaalee loogii hin qabaanneef madaalawaa akka dabarsu eeyamu irra dhiibbaa kaa’uu malu jechuun yaaddoo jiru ilaalchisee dubbataniiru.
Kaadhimamaan lammataa kan paartii mummicha ministeera duraanii Taay Pheu jedhamu sagalee miliyoona 7.1 argachuun sadarkaa lammaffaa qabatee jira.
Kaadhimamaan Mana Murtii Muummicha Ameerikaa Traampiin Qeeqan
Kaadhimamaan Paartii Dimookiraatii Joo Baayden Gara Filannoo Injifachuutti Dhihaata Jiru, Jedhame
Kaadhimamaan pirezdaantummaa paartii Demookiraatii Joo Baayden filannoo moohutti siiqaa jiran. Bakkawwaan duran pirezdaant Traamp sagalee caalmaa itti argatan keessatti akkuma lakkoofsi kaardii sagalee itti fufee baheen Traamp sigigaachaa jira.
Kaadhimamaan prezidaantii Laaybeeriyaa Charles Teeleriin Deebisuu Akka Hin Feene Dubbatan
Kaadhimamaan prezidaantummaa kan garee dimokraatotaa Joo Baayiden isaanii fi haati warraa isaanii Jill kan COVID-19n qabaman mormituu isaanii filannoo Sadaasa keessaa geggeeffamuuprezidaant Trampii fi haadha warraanisaanii Melaaniyaan akka isaan wayyaawan hawuu isaanii beeksisan.
Kaadhimamaan prezidaantummaa kan paartii dimokraatotaa tuuta oduu kutaa falmisiisaa taate OHIO keessatti ibsa kennaniin Tramp waliin deebisee falmuuf qophee dha jedhan.
Kaadhimamaan prezidaantummaa ka paartii dimokraatotaa Joo Baayiden immoo akkaataa Tramp dhukkuba kana itti qaban qeeqaniiru.
Kaadhimamaan prezidaantummaa, ka paartii Ripublikaanii – Donald Trump, imaammata waa’ee godaantotaa cimaa ammaan dura duula filannoo irratti dubbataa turan qoosaan dubbatan iyyuu --- godaantota seeraa-ala Yunaayitid Isteets keessa jiraatan – miliyoona hedduu ka biyya isaaniitti deebisan ta’uu, daangaa Ameerikaa gama Kibbaa irratti dallaa ijaaruudhaan akka Meksikoon gatii isaa baastu ka taasisan ta’uu irra-deebi’anii dubbatan.
Kaadhimamaa paartii demokraatotaa kan ta’an Doug Jones deggertoota isaaniif hiriira kaleessaa irratti ibsa kennaniin Alabaama eenyuun akka taane beekna jedhan. filannoon kun kan nuti addunyaatti eenyu ta’uu keenya fi maaliif akka dhaabanne ittiin ibsinuu dha jedhan.
Kaadhimamaa paartii Ripuublikaanotaa kan ta’an Roy Moore gama isaaniin prezidaant Doonaald Traamp kan ergaa sagalee waraabameen jiraattota Alabaamaaf ergamee biraa deggersa argataniiru.
Kaadhimamaa prezidaantummaa paartii ripublikaanotaa ta’uuf kan dorgoman Donald Trump murtii Britain gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uuf irra geese ka deggeran ta’uu beeksisan.
Kaadhimamaa prezidantummaa keessaa jtokko Abdirhaman Abdishakur akka jedhanitti yaaddoon keenya koreen sun attamiin akka hundaa’ee fi miseensonni keenya hangi tokko keessa jiru.
Kaadhimamtoonni filannoo addaa kutaa Alabaamaa bakka Senetii US duwwaa jiru guutuuf dorgomaa jiran kanneen sagalee kennan eenyu akka bakka isaan bu’u amansiisuuf har’i carraa isa dhumaa ti.
Kaadhimamtoonni filannoo prezidaantummaa erga isaan prezidaant Mohaammed Abdullaahii Farmaajojo koree filannoo nama ofiin guutan jedhanii himatanii booda Somaaiyaan filannoo prezidaantummaa kallattiin hin ta’in geggeessuun rakkisaa itti ta’ee jira. Mormitoonni koree kan ofii isaanii koree dhaabate cinatti hundeessuun filannoo sana boodatti waan harkiseef yaaddoo sadarkaa addunyaa uumee jira.
Kaadhimamtoonni filannoo prezidaantummaa lameen, ka paartii Dimookiraatii, Hilarii Kilintonii fi ka paartii Ripuublikaanii, Doonaald Traamp, kaleessa, Hampstiid, Niwu Yoork keessatti kallattiin walitti-dhufanii wal-falmii geggeessan ka duraa, uummatni Ameerikaa miliyoona hedduutti lakkaawamuu fi lammiwwan biyyoota Addunyaa illee daawwatanii jiran. Akka baratametti, wal-falmiilee dorgomtoota prezidaantumaa gidduutti geggeessamanii fi televiiziyoona biyyoolessaatiin kallattiin uummataaf dhihaatan sadii keessaa kun ka duraa ta’uu isaa ti.
Kaadhimamtoonni Itti Aantota Prezidaantummaa Caasaa Murtii Haqaa fi Imaammata Alaa Irratti Wal Falman
Kaadhimamtoonni kongresii USf dorgoman har’a duula isaanii guyyaa dhumaatiin sagalee uummataa argachuuf tattaafataa jiran. Paartileen ijoon biyyattii lamaan filannoo walakkeessa marsaatiin barcuma Senetii fi kan mana maree bakka bu’oota uummataa dhuunfachuuf dorgomaa jiran.
Kaadhimamtoonni kun akka jedhanitti koreen sun deggertootaa fi basaastota dhaaba tika nagaa biyyoolessaa irraa walitti dhufan, kana jechuun namoota ofii isaaniitiin hundeessan jedhan.
Kaadhimamtoonni lamaan dinagdee guddicha biyyattii sababaa COVID-19n miidhame bakkatti deebisuuf waadaa seenan.
Kaadhimamtoonni lamaan irra deddeebi’uun haasaa walii addaan kutaa fi wal faana dubbataa kan turaniif kan falmii sana keessummeessaa ture gaazexeesaan caasaa oduu Fox News jedhamuu Kiris Waalas kaadhimamtoonni lamaan rakkoo male deebii akka kennan seera eeyamu waan hin hordofiniif Trampiin ifate.
Kaadhimamtoonni lamaan siivilota kanneen Sryira gama kaabaa keessaaf eegumsa gochuu irratti walii galaniiru. Pence akka jedhanitti tattaaffii jiru keessaa godinaan balaliin irraa dhorkame akka tolfamuu fi Raashiyaan haleellaa Alepoo irratti geggeessamu keessaa harka qabdi humnootiin US immoo deebii isaa mannii waraana Siiriyaa haleelan.
Kaadhimamtoonni lameen, filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteets baatii dhufu geggeessamuuf wal-dorgomaa jiran – Dimookiraatittiin Hilarii Kilintanii fi Ripubilinkaantichi – Doonaald Traamp, wal-falmiin marsaa lammataa geggeessan, kallattiin televiiziyoonaan tamsaasamaa ture. Kana irratti hawaasaalee Oromoo keessaa, sadii kutaalee adda adda irraa dubbisneerra: Obbo Abdulaxiif Dirree – Minisootaa irraa, Obbo Daanyee Turee, Merilaand irraa, Dubree Seena Jimjimoo Chikaagoo irraa.
Kaadhimamtoonni Paartilee Lamaan Kan Ameerikaa Duula Filannoo Xumuraa Geggeessaa Jiran
Kaadhimamtoonni Presidentummaa Ameerikaa falmii Na filadhaa Itti Fufan
kaadhimamtoonni Presidentummaa Yunaayitid Isteetis Kallattiin Wal Arguu Dhaan Falmii Cimaa Geggeessan
Kaadhimamtoonni Prezidaantummaa Ameerikaa Itti-aanuuf Dorgomaa Jiran Waa’ee Afrikaa Maal Jedhu?
Kaadhimamtoonni prezidaantummaa kudha lamaa fi paartiileen isaanii Moqaadishoo keessatti marii geggeessaa kan jiran yoo ta’u, dhimmi tokkummaa fi akkaataa filannoo sirriin itti geggeessamuu danda’u ilaalchisee dhiibbaa gochaa jiran. Kanneen wal ga’ii sana irratti hirmaatan keessaa gokko Kaadhimamtoota prezidaantummaa kan ta’an Abdirramaan Abdishakur tokko.
Kaadhimamtoonni prezidaantummaa Yunaayitid Isteesiisiif dorgomuuf duula filannoo geggeessaa jiran kudhan kaleessa qabxiilee adda addaa irratti falmii cimaa geggeessanii jiru.
Kaadhimamtoonni Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis Duula Filannoo Dhumaa Geggeessaa Oolan
Kaadhimamtoonni prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis kanneen nama filatan hin murteessin jiran amansiisuuf har’a guyyaa dhumaa duula geggeessaa jiran. Prezidaant Doonaald Tramp fi itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden kutaalee adda addaa keessumaa kanneen filannoo Kibxata boriif barbaachisaa ta’an keessatti duula filannoo geggeessaa jiran.
Kaadhimamtoonni torba ka prezidaantummaaf dorgoman yoo ta’u dorogommii guddaan prezidaantii hin injifatamin jiran Piiter Mutariikaa fi itti aanaa prezidaantii Saawloos Chiliimaa hoogganaa garee mormituu guddicha Laazaarus Chaakuweeraa gidduutti ta’uuf jira jedhama. Eenyu akka injifachuuf rakkisaa dha jedhameera.
Kaadhimamtoota sadiitu jira. Lamaan isaanii ministeerota dhimma alaa kan yeroo ammaa yoo ta’an, tokko Bootswana tokko immoo Equatorial Guinea irraa ti. Kaadhiamaa sadaffaan itti aanaa prezidaantii Ugandaa duraanii fi HIV/AIDS Afriikaa keessaaf jila addaa tokkummaa mootummootaa duraanii ti.
Kaadhimamtuun garee mormiituu Sviatlana Tsikhanouskay Kibxata har'a gara biyya ollaa taate Luteeniyaatti baqachuu isaanii ibsan.
Kaadhimamtuun itti aantuu prezidaantii ka paartii dimokraatotaa Seneterri kutaa Kaalifoorniyaa Kamaalaa Hariis Ameerikaa isee gaarii nuti beeknu deebisuun ni danda’ama jennee qabsaa’uu qabna jechuu dhaan haasaa seena qabeessa kan kaadhimummaa paartii isaanii ennaa simatan dubbataniiru.
Kaadhimamtuu paartii Dimookiraatii akka filatamtutti eegamaa turan – Hillarii Kilinten injifachuun Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetsitti filataman – Doonaald Traamp, hoteela magaalaa Niyook walakkaa jiru, ka Mid-town Hotel Manhattan – jedhamu keessatti sirna injifannoo isaanii labsuuf qophaa’e irratti Har’a barii barraaqa ennaa dhihaatanii dubbatan gammachuun guutamanii tuan.
Ka afuraffoo Jaldeessaa Waaqoo yoo tahu, nami shanaffoo ajjeefame maqaan haga yoonaa hin beekamne.Jaarsoo Jaldeessaa obboleessa misirroo ajjeefame Kottoola Jaldeessaati.
Kaagween akka itti talaalliin kun raabsamu fi kennamu yoo ibsan, talaallii miiliyoona 1.2 keesaa kumi 400 ogeeyyii fayyaaf akka kennamu himanii, kaan akka imaammanni fayyaa biyyattii kaayeen warra ni barbaachisa jedhameef laatama jedhan. Keeniyaan talaallii kamuu fudhachuuf qophii guutuu taasisuu himanii, eger talaalliin dabalataa gara biyyattiitti yoo seenu kutaa biyyattii kamittuu geessuuf meeshaalee ga’aan akka qophaa’anis ifoomsan.
Kaagween dabalanii weerarri dhibee kanaa kan inni dabaleef of eeggannoon duraan labsamee ture ka’uu akka tahe himanii, kanaaf lammileen biyyattii, keessumaa mask afaani fi funyaanitti kaayachuu akka amaleeffatan akeekkachiisan. Ministeerri fayyaa biyyattii sichi namoota dhibeee Kanaan qabaman manatti akka yaalaman akka taasisu, kana mijeessuufis inshuraansii fayyaa biyyattiis mootummaan akka qajeelchu dubbataniiru.
Kaagween, Keeniyaan biyyoota afriikaa dursa talaallii Kooronaa Vaayres argatan keessa tokko, raabsa isaatiifis biyyoota ardicharraa qophii gahaa taasisan keessaas tokko ta’uu eeran. Harras talaalliin lubbuu namootaa akka oolchu itti amaname kun kutaalee bulchiinsaa Keeniyaa 47’nuu maratti ergameera jedhan.
Kaagween, ‘’Mootummaan tarkaanfiiwwan itti aanan kana fudhatee jira. Jalqaba roobii dhufu kanaa kaasee balaliin xiyyaaraa idil - addunyaa kamuu kan gara Keeniyaatti taasifamu adda cite jira. Lammee harra galgalaa kaasees, manneen dhugaatii guutuu biyyattii keessa jiran cufamanii jiru. Manneetiin nyaataa hojii ka itti fufan ta’ee, tajaajila isaanii bakka jireenyaa ykn bakka hojii maammilootaatti geessaniifii deebiwu male mana isaanii keessatti nami akka sooratuuf hin eyyamamuuf’ jechuun dubbatu.
Kaagween, namoota 54 torbee kaan du’aan keessaa namootni 14 ka dhibee Kanaan rakkataa turan kaleessa lubbuun darbuu ifoomsan. Erga dhibeen kun biyyanatti mullatee namootni dhibee Kanaan lubbuu dhaban gara 964 akka gahe himanii; ammallee namootni 1084 ka dhibee Kanaan hubaman manneetii yaalaa adda addaatti yaalamaa jiru, isaan keessaa 35 warra gar malee dhukkubsatee jirudha jedhan yoo dubbatan.
Ka akka billaachaa bisaan irra barrisee daaku,ka akka qurxummii bisaan keessa loo’u loo’u, akka raachaa itti bindiirfatu,fi ka roophii gurdummatulleen hedduu.Akkii bisaaniin daakatan gosa hedduutti jira.Atileetotii addunyaa bebeekamoon wal dorgomuuf qophii jiran.
Kaalifoorniyaa keellaa baaburri imaltootaa itti suphamu keessatti dhukaasa baneen namni qawwee hidhate tokko, ofii isaa utuu hin ajjeesin dura namoota sagal galaafate.
Kaalifoorniyaa keessaa namoota 9,740 kaleessa haaraa vaayiresii kanaan yoo qabaman, Texas keessa 8,076 Arizoonaa keessa immoo namoonni 4,877 haaraa vaayiresii kanaa qabamuun gabaasamee jira. Kutaaleen ka biroon haaraa namoonni hedduun COVID-19n qabaman Joorjaa,Luuziyaanaa, North Caroliana fi Tenesii dha.
Kaalifoorniyaa keessatti dhukkubii kun amma mumullachuutti jira.
Kaalifoorniyaan godina Amerikaa 50n keessaa tokko.Haroolee daaktan,baddaa, gaarren mimmidhaagoo,gammoojjii Mojaavee, fi waan akka akkaa qabaachuun beekamti.
Kaalifoorniyaan kan jalqaba torban kanaa gosi COVID-19 haaraan keessatti mul’ate Koloraadootti aansee kutaa Ameerikaa lammataa ta’uu ishee ti.
Kaalifoorniyaa qofatit nama miliyoona 3.1 caalutti COVID-19 qaba kuma 36 caalaa galaafate.Los Angeles qofatti nama miliyoona 1.6 irratti argan. Kaalifoorniyaan godina Amerikaa gugurdaa keessaa tokkoo.Nama miliyoona 40 keessa qubata.
Kaalifoornyaan bakka buutota ummataa ykn electoral college (55), Texas (38),New York (29)Illinois (20),Pnnsylvania (20)
Kaaliforniyaa bakka Paaraadaayiz jedhamu keessatti balaa ibiddaa hamaa dhaqqabee irraa namoonni dhibba shan caalan nagaan ba’u angawoonni Dilbata kaleessaa beeksisanii jiru.
Kaaliforniyaa irraa Dhiyeenya kana mooraa oromonni keessa qubatan daw'attee Kan deebitee ogeettiin fayyaa aaddee Obsee Luboo rakkoo iddooo sanaa akkan jabaa fi gargaarsa jabaa kan isa barbaachisu ta’uu dubbatti. Keessumaa dubartoonnii fi ijoolleen akkaan midhaan qaamaa fi qalbii irra ga’uu ibsitee jirti. Lammiin Lammiif birmachuu qabaa isa jedhuun gara fuula duraatti deggersi gama tajajila fayyaa godhamu akka itti fufu dubbatti.
Kaaliforniyaa Kaabaa Keessatti Abiddi Badii Geesisaa Jira:Angawaa
Kaaliforniyaa Keessatti Gadamojjiin Waraanaa Nama 12 Galaafate
Kaalub Jjijjgaa irraa km 500 fagaatu daarii Soomaleetti dhiyaatu.Namii akka Kadaar faatillee warra dhiba kemikaala warshaa kana keessaa baha jedhaniin lubbuu dhabuun hin oolan jedhan.
Kaamalaa Haaris Dorgommii Prezidaantii Itti-aantuuf Kaadhimamuu Isaanii Simatan
Kaambii baqaa Keenyaa, Kalobeyii keessatti nama dhibba hedduutti biinnii fuudhe nama afurii olitti dhiba kanaan lubbuu dhabe.
"Kaambii Hashabaatti rakkootti dabalaa deemumatit jira.Nama 15,557 rakkina akkanaa keessa jira. sunuu ka Suudanittuu jireennii jabaatetti.Tanaaf addunyaan quba nu qabaadhaa jechuutti jirra.
Kaambiin baqaa Keenyaa,Kaloobiyeen akka duriitiin yo walti laalan amma waan hedduun wayyoofte jedhan
Kaambiin baqaa Keenyaa namii keessatti biinnii,busaa fudheefayyaa dhabuuti jiru,Kalobeyii Keenyaa gama Kaabadhiyaatti lafa oowwichii hamtuu keessa jirti.
Kaambiin namii itti baqate ka jarii dhaqee laale.Walumattu yoo deebisan nama 7,350 baqatee ala jira jedhan.
Kaambii tanatti sagalee diqqoo tokko waan akka misingaa, sukkaaii,ruuzii, aananii fi buurkii fa namatti kekkennanii sunii dhiyoo tana kiiloo lama fa namaa kennan malee qara misinguma namaa qoodanii bultiin jajjabduu jedha."
Kaameeraan AFP ‘time lapse’ fayyadamuun namoota Samba-duraa, Hagayya 11 qabee amma Kibxata, Hagayya 13, 2019, garas deeman galmeesse.
Kaameeraan buufata sana keessa ture namoonni dhaaatanii turan ibiddi itti qabatee miliquuf ennaa fiigan mul’isee jira.
Kaameeraan isii irratti hojjatanilleen akka innii gara marrii jirullee nama agarsiisuu dandahu hojjachuutti jiran.
Kaameeroon namoota dhibbaan laka’aman kanneen dhiittaa mirga namaa mormuu dhaan buufata poolisii haleellaa raawwatan jedhaman to’annaa jala oolchitee jirti. Dhukaatoti naannootti hojjetaman jedhaman hedduun illee to’annaa jala oolee jira.
Kaameraan isii irra jiru ammoo waan horiin keessa oole fkn ka dhibame, ka okkolu namatti himuu dandeetti.Kaameraa isii irra kaahaniin fago taa’anii oowwa nafa horii tohataniin laaluu dandaha.
Kaamerun keessatti foon bineessota daggalaa gururuun itti fufeera
​Kaameruun barana ijoollee kialbii EPL keessa taphatan ka akka Arnaud Djoum fi Clinton N'Jie guurrattee dhufte.
Kaameruun biyya Afrikaa jidduu jirtu.Ganna 28 asitti namuma tokkotti bulchuutti jira. Jaarsa ganna 85, Paul Biyyaati.Ammallee marroo 7essoof dorgomuutti jira.
Kaameruun biyya makaraa hedduu keessaa baatee pirezidaantii filachuutti jirtu. Guyyaa sadiin duratti pirezidaantii filatte.Abbaa moohate ammallee eeguutti jiran.
​Kaameruun dorgommii baranaa moohuu dhiisii asi geetti jedhee ka herregekkeeb diqqaa.Taphattootii isaa bajata diqqoo qababan.Nama saddeetti kialboota biyya alaa keessa taphatutti dhufuu dide. Warrii dhufelleen leenjii guddoollee leenjfifamu dide.
Kaameruuni durii garee jabduu jedhanii ganna kurnya tokkoo faarsan taana Gaabon dhuftee warra tuffatan taate.Silaa gaafa Burkiinaa Faasoo waliin taphatte suniiyyuu moohuu malte. Taatullee dubumaa dhuftee Giinii Bisawu moote.
Kaameruuniin shaampiyoonaa AFCON baranaa taate tun Gaabon,Gaanaa fi Senegaal lafaan dhooftee Masriin walit marte.Masrii waggaa torba waancaa Afirkaa fudhattellee 2-1 dhooftee buuftee waancaa irraa fudhatte.
Kaameruunilleen akkasuma.Jarii Senegaaliif dura taphatu jajjabaa,ka jidduu taphatullee sibiiluma.Saadiyoo Maanee dura taphateefii namii isaa duubaa kubbaa goolii irraa ittisu duubaan jiraannaan dhibii hin jiru.
Kaameruun Kaaba-Dhihaa Keessatti Eega Poolsiin Dardara Tokko Ajjeesee Booda Hookkarri Kaleessa Ka’e Itti Fufee Jira
Kaameruun sun maleellee Saamuel Etoo uumte. Saamue Etoo nama kubbaa miilaa taphachuun addunyaa irratti beekamu.
Kaamiingis Prezidaant Traampiin qeeqaman iyyuu, Rippaabilikaanota miseensota mana-maree kaan waliin hojjechuutti nama dandeettii qaban – jedhamuun beekamu.
Kaamla Harris warra dorgommii pirezidaantummaa keessaa ufi jalaa buusan keessaa tokko.Gaafa dorogmtu suniiyyuu Biden waan hedduun faariste.
Ka ammaa baddaa Booranaa keessa mumullatu kun ka karaa bade dhufe malee baddaan hin fedhu.
Ka Amneestii Internaashinaal, ajjeechawwan akkasii yeroon qoratamanii murtee yoo hin arganne biyya balaa keessa buusaa jedhe.
Kaampaanichi, yaalii dawaa talaalii sadarkaa ol’aanaa si’a tokko kannamu dhiheenya kana jalqabe.
Kaampaanii biya alkaa tokko dooalra mliyoon 21 cala caalbaasii baasuu ka ufillee faaydaa keessaa qabu moohachiise jedhani himatan.
Kaampaanii Chaayinaa, hadiida baaburaa Naayiroobii fi Mombaasaa gittuu diriirsu keessaa kanneen hojjetan – lammiwwan Keeniyaa, “loogii fi cunqursaa tu nu irratti geggeessamaa jira” jechuudhaan iyyataa jiran.
Kaampaaniin Guugl Mormiin Isa Mudataa Jira
Kaampaanii Nisaan akka jedhutti Ghosn hojii irraa ari’amuuf jiru. Gazexaaleen biyyatti akka gabaasanti abbootiin alangaa waajiira haadhoo Niisan kan Yokohama jiru weeraranii jiru.
Kaampaaniin kokolaataa Niisan jedhamu oomishu akka jedhuti dura ta’an kaampanichaa karlos Ghosn qabeenyaa kaampaanichaa dhunfaaf olchatan jechuun waggoota dheeraaf maallaqa silaa kaampaanii Nisaaniif galuu qabu kan ilaaleen odeeffannoo sobaa kennan turan jedha.
Kaampaaniin Obboo Tashitaa,Metroopolitaan Traanzit Neetworkin gara hojjatoota 300 qaba. Guyyaa guyyattis baratoota godina Minnisootaa kuma kudha shanii ol mana barumsaatti deddeebisa.
Kaampaanilee Industrii kanneen biroon 16 ta'an carraaqqii gochaa kan jiran yoo ta'u waan ittiin funyaanii fi Afaan aguugan yk Maaskii guyyaa guyyaan kuma 10 oomishaa jiru.
Kaampaanileen Amerikaa dawaa farra koviid-19 kan harka 95 hojjata jedhame argamuu isaas simatanii jiru
Kaampaanileen biyya alaa gara dhuma waggaa kanaatti Somaaliyaa keessaa boba’aa akka baasaniif ehama kan kennu ta’u mootummaan somaaliyaa beeksisee jira.
Kaampaanileen dawaa garu kana gochuun gara fuula duraatti waan haaraa argachuuf yaalii ta’u miidhaa kana malees hatattamaan oomishuu danqa jedhan.
Kaampaanileen kuma hedduun chaayinaa Chaayinaa keessaa ba’aa akka jiran kan ibsan Traamp Chaayinaan walii galtee irra ga’u qabdi jedhu.
“Kaampaanileen Mootummaa Jala Jiran Hin Milka’an Inni Jedhu Injifatamee Jira”: Mummicha Ministeera Itiyoophiyaa.
Kaan Aangootti Fidee Kaan Aangoo Irraa Kaase: Bulchiisa Naannoo Tigraay
Kaanadaan deeggarsa baqattoota Keeniyaa keessa jiran gargaaruuf ka oolu Doolaara Miiliyoona 15 arjoomte. Ministirri Immigreeshinii Kaanadaa Kabajamoo Ahmed Huseen Keeniyaatti argamuun kaleessa buufata Baqattootaa Dhadhaab kan daawwatan yoo tahu, harra Naayiroobiitti ibsa gaazexeessitootaaf kennaniin biyyi isaanii deeggarsa baqattoota Keeniyaa keessa jiranii fi lammilee keeniyaa hoongeen hubamaniif ka oolu kana arjoomuu ishee beeksisaniiru.
Kaanadaan deeggarsa Baqattoota Keeniyaa keessa jiraniif ka oolu Doolaara Miiliyoona 15 arjoomte
Kaan afaan galaanaatti yaa’ee walti sirbe, kaan maneen amantii ufiiti galateeffate adduyaan bara 2020 qaanqee oli facaafattee abdiin simatte
Kaan akka allaati barrifti jedhaan kaan ammoo akka guchii utaalti fa jedhaan, ka Ganzabeen yo ceetu miilinuu lafa hanqata fakkaata jedhulleen hedduu.
Kaan ammoo“Dahlaee tiyya ma bootaa…boottee qalbii na qoodaa.. dhalanii dhaananii dhalanii yaamanii…”
Kaan ammoo daraaraa ‘abraasaa’ jedhan guurratee karraa fi manaa fi fulaa akka akkaatti dhaabatee ruufa maratee, horooro fi lichoo guurratee horii qalatee wal yaame.
Kaan ammoo gurbaa Eertiraa,Joe(Joseph) Nugusee .Nama ganna 34-35 keessa jiru. Bakersfield, California dhalate. Yuniverstii Denver,Koloraadii damee Boulder keessaa eebbifame.
Kaan ammoo jara nama fixuuf jedhe xuyyuura irratti qababii waliin lafa dhahanii namii dhumate.
Kaan ammoo mootummaan nama siyaasaan hidhame hin qabu jedhee eegee ammoo akka qabu amanuunuun waan waan tokko jedha.
Kaan ammoo rakkoo nageenyaati. Godina Booranaa keessatti ammas hidhattoonni fi humni naga kabachiiftota mootummaa wal dhabuunis barattoota aanotii tokko tokkoo keessaaarratti dhiibbaa dahqqabsiisuu hima.
Kaan ammooSeenaa akaakuu kiyyaa—kitaaba kana keessatti Lalistuun eennummaa akaakuu isii,amala fi waan innii isii barsiisaa bahee fi waan innii diqqeennaan isii gorsaa bahe barreessiteef.
Kaan biyya isaa maqaan yaamee faarsa,kaan alaabaa hargufaa,kaan gammachuun lafa dhiita.
Kaan caphaa himataa,kaan meeluun falataa, kaan ammo jilbatti miliqee,kaan foon sarbaatti oli rifatee,kaan hin filatamneef hafe.Ijoolleen Afrikaa ta kialbootii biyya alaa bitatani taphachiifachutti jiran.
Kaan doormii caccabsaa keessaa guuranii ka doormii cabsanii keessaa guuran makiinaatti fehanii mana hidhaa keessa geessankaan adoo dheetuu kufee caaccabse.,Warrii akka malee caccabelleen hedduu.Agaaziitti ijoollee dhaana.Jari kun numa waliin ‘gibbiitti’ gala jedha.
Kaan duratti bindiirfataa, kaan itti jilbiiffata,ka fedhu jalatti quphana akkuma dandhaniin ufi irraa dhowwan.Hagii tokko tana dadhabee imimmaan cophsaa keessaa gala.Ka isiin taateef ammoo gammachuun xinniqaa garuma itti galetti gala.
Kaan footoo kaafataa,kaan midhaaguma lafaa viidiyoon waraabbataa,kaan lafa daawwata, kaan lafa daawwataa namuu gama gamaan wal mixa.
KaanGo Nats! Jedha kaan ammoGo Astros!jechaa gamaa walti lallaba
Kaan horii qalee eebbifate, kaan gammachuun karaatti baafate, ka hujuma isaa laalla jedhullen hedduu, Dr.Abiyyi Ahmed garaa lamaan eegatan
Kaan hubbaara footoo bulchoota lamaanii qabu naqatee,kaan meexxii guurratee bulchoota lamaan faarse.
Kaan hujii argataa,kaan ammoo waan qabu itti gurgurataa namuu wa keessaa argata.Tana maleellee naannoon Itoophiyaa walti dhufan waan qaban wal irraa baratan.
Kaan immoo afaan yaa’ii mana maree bakka bu’oota uummataa Naansii Peloosii barbaadaa turuu isaanii mul’isa viidiyooon sun. abbootiin alangaa akka jedhanitti ennaa sanatti bakka amansiisaatti geessamuu isaanii fi waahiloonni isaanii kaan immoo balbala cufamaa ka biroo keessa turan.
Kaan immoo Dr. Teewdroosiin kanneen deggeran ni jiran. Daayriktera waaltaa to’annoo fi ittisa dhukkubootaa kan Ameerikaa duraanii tom Frieden tokko. Frieden akka jedhanitti falmiin waa’ee kaka’uu dhukkuba kanaa ilaalchisee jiru ol kaafamee afarfame.
Kaan immoo ugguura faca'iina vaayrasiichaa hanqisuuf labsaman kabajaa turee booda irra obsa fixachuun cabsuuf dirqame.Talaaliin dhukkubicha ittisu argamuun abdii kennee jira.
Kaan immoo US amma Saudii irra daran dhiibbaa kaa’uu dandeessi, walitti bu’iinsa lubbuu galaatatu kan Yemen keessaa bakka yeroo ammaa uummata biyyattii miliyoona 14 afaan beelaa akka bu’an godhee keessaa akka dhaabdu dhiibbaa ni keessi jedhu.
Kaan isaanii haqa dhabiinsa lammiiwwan ameerikaa hidda dhalata Afriikaa irratti raawwatame ilaalchisee aarii qaban ibsaa jiran. Kaan immoo adeemsi nageenyaa akka kabajamu gaafataa jiran.
Kaan isaanii immoo, viidiyoon Amajjii ja’a waraabame akka mul’isutti itti aanaa prezidaantiin duraanii Maayk Peens ba’ii filannoo sanaa dura dhaabbachuu dhaban, isaanii fi Tramp waggaa afur itti dabalaaf aangoo irra akka hin turre danqan jechuu dhaan fannisuunii akka barbaadan dubbataa turan.
Kaan isaanii kutaa mana maree bakka bu’otaa sana keessa taa’anii yoo ta’u kaan immoo TVn kaan isaaniis Las Vegas keessatti grumuun ta’an ii hordofan.
Kaan isaanii waa-beekaa dha jedhamuun himataman, kaan immoo dhimma lafa waliin wal qabateen ajjeefaman.
"Kaan jabaa akka sibiilaa jedhaan,innii ammo ""Ani Jabaa Jabaallee Caalu Qofaa Mitii Jabaayyuu Harka 100 Caala,"" ufiin jedha."
Kaan jala bultii dhufee Shaashamannee bulee itti wal eegee Bisaan Gurraacha, Hawaasaatti wal gahee jedha Usmaan.
"Kaan jarii kun huji nu dhowwe lafa goose jedhaa kaan ammoo mootummaa hiriira mormiitii nu dhowwee biyya gara hamaatti geessuutti jiraa,” jechaa namuu hiriiraan lafa walti chochoosuutti jira.
Kaan, kanneen dargaggoota akka isaa turan immoo deggersa kennaniif. Abiisheen kanneen isa deggeran qabatee sirna Gadaa cabsuun taayitaa abbaa isaa dhaale, mootii tahuu isaa labsate. Akkuma aangoo qabateen, weerartoota Goojjamee mormor cehanii itti dhufan haleelee of irraa deebise. Kun immoo daranuu deggertoota isaa humna jabeesse. Mootota naannoo Horroo turanis garii humnaan kaan sossobbiidhaan aangoo isaa jala galfate. Akanatti bara 1855 irraa jalqabee hanga bara 1877tti aangoo isaa bal'ifatee.
Kaan laftii akka gaafa referendemii durii baateen jiraachuu maltee jedha.Kaan ammoo riferendemiin sun akka dansaa qajeeltee hin baane jedha.
Kaan manneen amantii ufiitti yaa’ee waqa ufii yaammatee waan dabreef galateeffahcaa waan itti aanaaf abdachaa bara haaraa gahye.
Kaan manneen nyaataa dhugaatitti yaa’ee waan abbuuqa abbuuqa,kaan diidatti yaa’ee gammachuun xinniqaa qaanqee oli facaasee burraaqa,kaan manneen amanti ufiitti yaa’ee waan dabree galateeffatee ka itti deemu abdataa waaqa ufii yaammata.
Kaan manneen sirbaatti, kaan adaalatti walii yaa’ee qaanqee facaasa,kaan firaa fi fiixaan walti yaa’ee bara haaraa siamta.Addunyaan gamuma gamaan bara 2019ti seente.
Kaan pirezidaanti Tiraampi waan itti deemaa dhoffachuuf daarekteaBiiroo Qorannoo Federaala Amerikaa,FBI (Federal Bureau of Investigation)Jeemsi Komeey kana hujii irra gusse jedha kaan ammoo waan daarekterii FBI hojjatetti akka Hilarii Kilinton dorogmmii filannoo pirezidaantumaa Amerikaa jidduu tolche jedha.
Kaan si dhukkeessaa jedhaa kaan si bulleessaa jedhaa Amerikaa fi Kooriyaan Kaabaa waraanaan wal barbaadaa walti dhaadachuutti jiran.
Kaan sirbaaf afaan galaanaa jalatti walti yaa’ee walti sirbe,kaan manneen amantii ufiitti walti dhufee waaqa ufii galateeffatte.
Kaan waraana Liyuu Hayil baqataa kaan ammoo waraana mootummaa Itoophiyaa baqata.Lolii Geediyoo fi Gujiilleen nama kuma hedduu baqachiise. Akka gabaasa ICRC-tti jari kun nyaataa fi dhugaatii dhabee rakoo hamtuu keessa jira.
Kaapiteeniin doonittii Carola Rakete akka jedhanitti angawoonni xaaliyaanii dhufanii eeyama doonittii erga gaafatanii booda hojjettoonni paasspoortii qabaachuu isaanii ilaalan. Amma maal ta’uuf akka jiru hoogganoota isaanii irraa qajeelfama eegaa jiru, kanneen baraaraman kana ni simatu jedheen abdadha jedhan.
Kaaptaainii waraana Ameerikaa duraanii kan turan Guy Gruteers akka jedhanitti waraana sana fedha isaanitiin irratti bobba’a kanas kan godhan Kominisimiin akka hin babal’anne ittisuu waan barbaadaniif jecha. Jalqaba bara 1967mootaa keessa Gruters Veetnaamitti ergaman gurmuu loltootaa 400 waliin balalii gama Veetnaamitti geggeessaniin yeroo lama xayyaarri isaanii rukutamee kufe.
'Kaapteniin' Ayvori Koosti bara hedduu yoom waancaa argannaa jennee eegachaa baanee moohachuu keenna hin amanuuyyuu jedhe gamachuun dubbatee maanajera isaallee galateeffate.
Kaardii filannoo pirezidaantummaa Angoolaa heduutti jiranii paartiin biyya bulchitu MPLA-n ya moone jettee qaata labsatte.
Kaardii filannoo pirezidantummaa U.S. lakkahumatti jiran abbaa moo'u eegumatti jiran taatullee pirz., Tiraampii fi Bayden waluma jala jira
Kaardii ittiin sagalee kennan irratti Mallattoo  x "" kaadhimamaa filachuu fedhaniif gargaaramuun uummata giddutti dogoggora uumaa jira, jechun paartileen Oromoo gamtaa MEDREK keessa jiran iyyatanii jiran. Obbo Bulchaa Dammaqsaa paartii WAFIDO irraa akka jedhanitti, ADWAUIn waan jibbamuuf uummanni mallatto "" x "" akka isaaf kennuu gaafachuun uummaticha gowwomsaa jira. Kanaaf jecha kan isaan akka uummanni paartii ykn nama filachuu barbaadu cinatti mallatto "" x "" kaa’u gaafatan.Paartii Kongreessa Uummata Oromoo irraa Obbo OLbaanaa Lellisaa gama isaaniin, “barattonni filannoo dhufu kana irratti sagalee akka hin kenninee ittisuuf jecha, sambataa, Dilbataa fi Wixata dhufuutti qormaanni barumsaa barattotaaf akka kennamu sagantessani jiru, kun immoo akka barattoonni guyyaa filannoo sana itti hin hirmaanne danqaa taha, jedhan. Kana malees, baratoota deggertoota ADWUI miti, jedhamun shakkaman harki 75 ol kaardii filannoo akka hin arganne taasifaman jedhu.Itti gaafatamaan Hariiroo Alaa kan Komishina Filannoo Itoophiyaa, Obbo Mohammad Abduraahmaan, “Mallattoon ‘x’ kan sadarkaa adunyaatti biyyoonni dimokratawoo ta'an itti gargaaraman waan ta'eef, uummanni biyya keenyaa ni dogoggora jechuun uummaticha ija tuffiin ilaaluu dha, jechun falman.Mooraalee Yuniversitiwwanii fi kan waraanaa keessatti wiirtuu filannoo addaa qopha'anii keessatti hoijiin sagalee kennu kun akka geggeessamu ibsan, Obbo Mohammed."
Kaaren Baas miseensota mana marii US dhiyoo Itoophiyaa dhaqanii galan ammallee waan hedduu Itoophiyaa keessatti arguu fedhan.
Ka Arfaasaa gara Awurooppaatti qilleensa dhiibaa dhufa,Lixaa gara Bahaatti deema.Achii dhiibee dhufee gara Indii fi Ataalantik gahee bokkaa fida.”
Kaaribiyaan gama Bahaatii fi godina Amerikaa afaan garbaa fi galaana jala qubataniif ammoo saatii hobomboleetiin itti jabaattu Hagayyaa haga Fulbaanaa keessaa jabaatti.
Kaarikulamiin Haaraan Tartiiba Dubbisa Qubee Afaan Oromoo Jijjiire Wal-falmsiisaa Ta’aa Jira
Kaarikuleemii isiillee akka ijaarsa naannoo horsiisee bulaa fi biyyaa tahu baasanii hujiillee waluma jalaan itti dabalaa yaa’an.Horii yuniverstii tanaan jaaran mootummaa Federaala Itoophiyaatti kenne.
Kaartaan Bakka Irreecha Hora Finfinnee Bulchiisa Magaalattiin Kenname
Kaartumii fi Kaayiroon hariiroo uummachuun Itiyoopiyaatti yaaddoo uumee jira. Mariin hidha laga Abbayyaa ilaalchisee jiru baatii Ebla keessa danqamuun dhaabate.
Kaartuum Faca'ina Vaayrasii Koronaa Ittisuf Jecha Torban Sadi'iif Sochii Hundumaa Cufte
Kaartuum Fi Jubaa irratti DhIibbaan akka Godhamuuf Gaafatame
Kaartuum garuu maallaqa duraanuu naa hin baafamiin hafe waan jiruuf fudhe jechuun falmti. Kanneen sudaan gama kibbaa keessatti hojii daldala adda addaa gaggeessaa jiran immoo, oomisha boba’aa dhaabuun hanqiina sharafa alaa akka dhabamu taasisa sodaa jedhu qabu
Kaartuumitti kan argamu embasiin Itiyoophiyaa fi waajjirri qoonsiilaa Gedaariif komiishina baqattootaa sudaanii fi dhaaba koolu galtoota addunyaa IOM waliin ta’uu dhaan baqattoonni kun gara biyya isaaniitti akka deebi’an gochuu sabaa himaan Itiyoopiyaa gabaasaniiru.
Kaartuum keessa kan jiru embaasiin Amerikaa dhaamsa Twitarii irratti barreesseen haleellaa mormitoota irratti gaggeeffamu dhaabachuu qaba jedhe.
Kaartuum Keessatti Hiriirtoota Irratti Tarkaanfiin Fudhatame Yakka: Garee Mirga Dhala Namaa
Kaastiroon,gaafa Afirkaa hariyaa dhabdee ykn hariyaa diqqoo qabdu Afirkaa hariyaa tahe jedha Erastuun.
kaasuuf karoorsaa jiraachuu beeksisan. Kaleessa paarlaamaa biyya isaaniif ibsa kennaniin namoonni manaa akka hin bane ittisuun hanga Caamsaa 9tti akka dheeratu yaada dhiyeessanii Ispeen uggura kana laaffisuu ni jalqabdi, garuu adeemsi isaa qalbii dhaan ta’a jedhan
Kaatiriin Jibsen akka gabaastetti, manichi-maree murtii seeraa Yunaayitid Isteetis kaleessa, sagalee deggersaa toorbaatamii saddeetiin sagalee mormii digdamii lama irra aanuudhaan muudama ministarummaa dhimma alaa Bilinken raggaasise.
Kaawunsiiliin waraanaa kan yeroo ce’umsaa fi paartileen mormituu Sudaan mormii baatilef gaggeeffame sana booda giddu kana walii galtee siyaasaa mallatteesanii jiru.
kaawunsilii ce’umsaa kan waraanaa ilmii prezidaantichaa yeroo ce’umsaa baatii 18 ykn waggaa tokoof walakkaaf turu akka hoggananiif filatamuu isaanii eega beeksisee guyyaa tokko booda muudamnii isaanii har’a dhaga’ame.
Kaawunsilii kanaaf Robii har'a gama Vidiiyoon haasawaa kan dhageesiisan Bliinkiin barcuuma keenya deebisnee akka argannuuf deggersa biyyoota miseensa Tokkummaa Mootummootaa taa'an hundaa gaafanna jedhan
Kaawunsilii Kutaa Helmandiif hogganaa kan ta’an Attullah Afghan VOAf akka ibsanti haleellaa dogoggoraan gaggeeffame Kanaan ajajaa humnootii polisii kan eegumsa karaawwan gurguddoo kanneen ajjefaman kana keessa jiru.
Kaawunsiliin Baqattoota Noorweey( NRC) fi Yaa'iin Abbootii Amantii Itoophiyaa rakkoon naannoo Tigraayii karaa nagaatiin fala argachuu
Kaawunsiliin inni haaraa kun hogganoota waraanaa fi mormiitonni mootummaan sivilii ijaaramuu qaba jechuun gaafataa turan giddutti walii galtee tolfameen aangoo qoddachuun biyya gaggeessuuf walii galan.
Kaawunsiliin kun akka gamii lamaanuu afaan walti oowwuu dhiisee rakkoollee nagumaan fixatatee waraaan wal irraa dhaabu fedha.
Kaawunsiliin miga dhala namaa kan tokkummaa mootummotaa murtii dursamee hin ibsamiiniin waggoota darban saddeetiif Ertraa irratti qiyyaafatee himata dhiittaa mirga namoomaa dhiyeessaa ture jedhan.
Kaawunsiliin miseensoota 47 qabu kun barcuums waggaa sadii sadiin kan qabatuu yoo ta'u bara 2022 hanga 2024f deebisnee qabachuu qabna jedhan angawaan Amerikaa kun.
Kaawunsiliin waraanaa Dilbata kaleessaa akka jedhutti mummicha ministeeraa sivilii ta’an akka maqaa dhahuuf jiran fi kaabineen biyyatti akka gaggeessan kan ibsee yoo ta’u waajiira presidaantiif garu siviloota keessaa kan maqaa dhahamee hin jiru.
Kaawunsiliin waraana yeroo ce’umsaa bakka mormiin itti gaggefefamu Sanatti daandileen battalumatti akka banamaniif akkasumas danqaan daandii irra kaa’aman akka kaafaman gaafate.
Kaawuunsiliin mirga Dhala Namaa kan Itiyoophiyaa maallaqqi isaa akka hin sossoofneef ajaja mootummaan bara 2009 irratti dabarse irra deebi’ee iyyachuuf mirga argatee jira.
Kaawuusiliin komunikeshinii biyooleessaa kan Buruundii gama isaan VOA fi BBCn seera sabaa himaa fi naamuusa gaazexxessuummaa cabsu jechuun ibsa baasee jira.
Kaaye hin fudhadhu jedhan. Boordiin Filannoo biyyattii kaleessa akka beeksisetti, Guyyaan
Kaayl Makaarter; Keeniyaatti Ambaasaadderri US ajaja Keeniyaattaa kana jajan. Ambaasaadder Makaarter, ajaji kun iftoominaaf, lammilee biyyattii maras fayyadamoo taasisuuf dansa jedhan.
Kaayoon guddan beekumsa asi jiru ummata keenna biyya jiru akka argatu gochuu. Ummatni keenna aadaa isaa akka jabeeffatu ummata keenna walitti finna,”jedha.
Kaayoon guddoon ammoo akka Itoophiyaan bara 2022/23 teknooloojii biyya alaa guutumaa guutuutti hojjachuun dandeettu tolchuu.
Kaayoon isaa akka koree yaa’ii tana kopheessite keessaa Dr.Izqiheel Gabbisaa yuniversitii Kaateringi ka Mishigen jirtu keessaa dubbatetti ummata Oromoo biyya keessaa fi biyya alaatti rakkoo gugurdoo keessa jiru gargaarsa ilmaan namaatii fi gama siyaasaalleen gargaaraa tokkummaa Oromoo ijaaruu fi jabeessuu dhaaba dhaabuu.
Kaayoon isii guddoo ummata walti fiduu, “waa’ee Oromoo irratti ulfaa jirtu hundaan fayyadamnee ummata kana waltiiff fiduu.”
Kaayoon koo Og-barruu Afaan Oromoo akka Dubbisaniif Kakasuu Dha
“Kaayoon teenna ummata keena walitti fiduu wal barsiisuu, ijoollee biyya tanati dhalatan maalummaa Oromoo wal barsiisuu.Dhaadannoon teenna ta baranaa Ganna Tokkummaa(Summer of Unity)”jennee itti jirra.
Kaayyon daawwannaa isaanii “hanqina nyaataa lammiiwwan biyyattii miliyoona sadeetii olii saxilamaniifii jiran xiyyeeffannaa fi hojii guddaa waan babdaadu ta’u agarsiisufi,” jedha gabaasni AFP. Gabaasa guutun kinooti.
Kaayyoo ABO Jijjiiruu Keenya Beeksisuuf Hawaasota Itiyoophiyaa Biyyoota Alaaf Ibsa Kennaa Jirra
Kaayyoo ABO Jijjiiruu Keenya Beeksisuuf Hawaasota Itiyoophiyaa Biyyoota Alaaf Ibsa Kennaa Jirra, jechuun Gurmuun ABO torban dabre Dirree Dimookiraasii irratti ibsa nuuf kennee ture.
Kaayyoo Afgaanistaan Keessaa Qabnu Fixaan Baafnee Jirra: Antonii Bliinkan
Kaayyoo fi karoora akkasii kan simatan lammiin biyyaa kan jiran ta’uu muummichi ministeerichaa eeruu dhaan mootummaa akkasii Itiyoopiyaa keessatti hundeessuun hin danda’amu jedhan. karooraa fi humna alaa kana dadhabsiisuuf gareeleen mormituu yaada dhiyeessan qabaachuun akka barbaachisu, caaaa diriirsanii uummata amansiisanii akka filataman jajjabeessaniiru.
Kaayyoo guddaan sochii kanaa afuura adda addummaa cabsuu akka ta'e dubbata Taammany.Dhimma gargaarsa dhala namaa kana irrati addaan qodamnee hin dandeenyu jechuun artiistonni sochii kanaaf deggersa qaban dubbachuun isaanii ibsamee jiar.
Kaayyoo inni ka’e fixaan baasuun kanneen isa ajjeesan fedhiin isaanii akka hin milkoofne murannoon qabsoofna jedhan Jeneraal Biraanuu Julaa.
Kaayyoon agarsiisa kanaa Waldaa Dargaggoota Oromoo Addunyaa jajjabeesuu fi uummata Oromoo lammiwwan Amerikaa naannoo sana jiran waliin wal barsisuu akka ta'e dubbi-himaan waldaa kanaa Dargaggoo Falmataa Badhaasoo ibsee jira.
Kaayyoon baqattoota Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiraniis, Taanzaaniyaa fi biyyooota kaan naannoo sana jiran qaxxaamuruun gara Afriikaa Kibbaa deemuu yoo ta’u yaada isaanii kana fiixaan baasuufis dallaalota seeraan ala isaan erganiif gara doolaaara Ameerikaa 2000 kaffalu.
Kaayyoon daw’annaa Ertraatti gaggeessan kanaas hogganoota Itiyoophiyaa fi Ertraa giddutti walii galtee nageenyaa argameef dinqisiifannaa qaban ibsuuf akka ta’e bakka buutonni kun ibsanii jiru.
Kaayyoon Dhaabi kun hundaa’e loogii fi moggaati qabuun ijoollee Qaamni isaanii miidhamee fi maatii isaanii irra jiru akka hafu hawaasa dadammaqsuu fi hubannoo kennuu yoo ta’u, duula kanas hawaasa keessa jiraatan darbees Kanada fi Awustiraaliyaa keessaatti jalqabuu dubbatu bu’uursituun dhaabichaa aadde Haliimaa Loloo.
Kaayyoon duula kanaa hogganoota paartichaa wajjiin wal barsisuuf miseensoota haaraas galmeessuuf,dammaqiinsa uummataa dabaluuf.Nama kuma hedduutti istaadiyoomiitti bahee caqase.Ummatii ammoo istaadiyoomiitti bahee
Kaayyoon duula midiyaa hawaasummaa kanaa, jalqababbii hiriira kanaa fi lammiwwan Oromoo hiriira kana irratti ajjeesamanii fi hidhaman yaadachuu, gaaffiin abbummaa lafaa fi eenyummaa uummatni Oromoo kaase “gaaffii seera-qabeessaa fi sirrii dha” jechuun ka dubbatan aangawoonni mootummaa Itiyoophiyaa akka gaaffiilee uummata Oromoof deebii kennan, namoota sababaa gaaffii sanaaf hidhaman akka hikan, kanneen ajjeesaman ilaalchisee, humnoonni ajjeechaa sana raaw’atan akka seeratti dhiheessan gaafachuu fi hawaasa addunyaa illee hubachiisuuf akka tahe dubbatu – qindeessitoonni duulichaa.
Kaayyoon heera US inni ijoon mirga namaa eegsisuu dha. Seerawwan ol aanoo kana keessaa tokko seerri mirga namaa murteesse tokko qofa. Sunis gurgurtaa dhugaatii alkoolii kan ittisu ture. Kunis waggoota 25 booda jijjiirame.
Kaayyoon hiriira kanaa ajjeechaa fi hidhaa akkasumas qe’ee irraa buqqaafamuun lammiiwwan keenya irratti raawwatu, barattoota Yuniversitii keessa kanneen jiran ijoollee Oromoo fi Amaaraa irratti ajjeechaan raawwatamaa jiru haa dhaabatu ka jedhu ta’uu jiraattonni dubbataniiru.
Kaayyoon hiriira kanaas dhiittaa mirga namaa yeroo ammaa Itiyoopiyaa keessatti oofamaa jiru akkasumas dararaa fi hiraafama uummata Oromoo irratti geggeessamu mormuuf akkasumas ajjeechaa artist Haacaaluu ilaalchisee haqi isaa akka mirkanaa’u,obboloonni keenya gar malee hidhaman kanneen akka Jawaar Mohaammadii fi Baqqalaa Garbaa seeran ala waan hidhamaniif haa hiikaman, sabaa fi sablammoonni mirgi isaanii kan keessatti dhugoome Itiyoopiyaan hundooftee dimokraasiin yeroo ammaa dhaabe deebisee akka ifu gaafanna ka jedhu.
Kaayyoon Hiriira sanaas waraansa Tigraay keessaa mormuu, mootummaan Yunaayitid Isteetis haala Tigraay keessaa hubatee tarkaanfii inni fudhateef kallattii imaammataa inni kaa’eef deggersa dhageessisuuf jecha.
Kaayyoon hiriirichaa, kutaalee biyyattii adda addaa keessatti miidhaa waldaa Orotodoksii irratti raawwataa jiruu fi walumaa-galatti, miidhaa sababaa amantiitiif eenyu irrattiyyuu raawwatamaa jiru mormuuf akka tahe koreen sun dubbateera.
Kaayyoon hiriirichaa waggoota sadan darbaniif miidhaan mootummaa Itiyoophiyaatiin mirgaa dhala namaa irratti raaw’atamaa jiruu, keesumaa uummata Oromoo irratii wantii ta’aa jiru waan itti fufee jiruuf akka hubannaan caalaan itti kenamuuf jecha kan hiriiricha bahan tahuu ibsanii yakkii amma deemaa jiru yakka farra manoomaa fi yaakka waraanaa waan ta’eef mootummaan yunaayitid isteets amma ammaatii tarkaanfiin inii fudhate waan godhamaa jiruun waan wal hin gitineef tarkaanfiin caalaan aaka fudhtamu gaafachuuf baane, jedhan.
"Kaayyoon hiriirri itti qophaahe ""mootummaa Yunaaytid Isteets qarqaarsa Itoophiyaadhaa godhu akka dhaabu gaafachuu fi haala Oromiyaa keessa jiru laalchisee hubannoo uumuu dha,"" jedhan qopheesitoonnii fi hirmaattonni- daawwadhaa."
Kaayyoon ijoo kan Projektii Teknooloojii mobaayilaan ragaalee walitti qabuu dhaan biyyoota Afriikaaf imaammata bu’aa qabu qopheessuu akkasumas dandeettii isaanii waa murteessuu ol guddisuuf qophaa’e-s isuma kana jedhan.
Kaayyoon imala kanaa tokko, maanguddoota Gaamoo yeroo dabre dargaggoota isaanii miiraan kaka’uun qabeenyaalee Oromiyaa magaalattii keessaa haleeluuf turan akka aadaatti margaa qabatanii dura-dhaabatanii dhorkan galateeffachuuf tahuu isaa dubbatan – Dr. Milkeessaan.
Kaayyoon isaaniis biyya isaanii keessatti investimentii hawachuu akkasumas jijjiirama dinagdee biyya isaanii kan aadaa dhaan albuuda irratti hundaa’e ti. Giiniin qabeenyaa qabdi. Qabeenya uumamaa dhiyeessuuf warra dursan kennan hin taanu. Daldalli asuma biyya keenya akka dhufu, asumatti akka hojjetan barbaanna jechuu dhaan VOA tajaajila Afaan Ferensaayiif ibsaniiru.
Kaayyoon isaaniis nagana hundee guddina biyyaa ta’uun hubatame hawaasi martinuu nagaa buusuu keessatti hirmaannaan isaa murteessaa waan ta’eef dhaamsa kana bakka harmoolii biyyatti ta’uun dabarsuuf imala eegaluu isaanii dubbatan.
Kaayyoon isaas dhibee kana to’achuu fi qophaa’inni akka jiraatu gochuuf ta’uu Nyimol VOAf ibsaniiru.
Kaayyoon jalqabaa daawwannaa kanaa ededa jibbiinsaa lammiiwwan Itiyoophiyaa jidduu ture diiguu dhaan riqicha jaalalaa fi walitti dhufeenyaa ijaaruu dha. Kunis sababaa murannoo if fedhuu garaarraa ta’e lammiiwwan biyyattii kan Ameerikaa kaabaa keessaa qaban irraan kan ka’e ni danda’ama jedhan.
Kaayyoon keenya dhukaasa dhaabsisuu otoo hin taanee karaa itti gargaarsa dhala namaa dhaqqabsisuu dandeenyu karaa banuuf jechuun Gutarrees dubbatanii jiru
Kaayyoon Keenya Fayyaa Ummata Keenyaa Eeguu dha : Waldaa WALIIF
Kaayyoon keenya jedhan Fern Hook baqattoonni kun miseensota hawaasa keenyaa fayyaa fi bu’aa buusan akka ta’an, biyyattiin gammaddee nu simatte ka jedhu akka itti dhaga’amu, hawaasa waliin akka wal makani, jireenya isaaniitti akka gammada gargaaruu dha.
Kaayyoon lafa ka’amees Afrikaa hundumaa keessatti hojii investmeentii jajjabeessuu kunis qonnaa dabalatee carraa hojii argamsisuu yoo danda’ee godaansa Afrikaa keessaa hanqiisa kan jedhu ture.Haga ammaatti kot de vaar, Morookoo Rwaandaa, Senegaal, fi Tunisiyaan wixiinee dhiyaate irratti mallatteessanii jiru.Kunis jaarmayaa maallaqa addunyaa (IMF),Baankii Addunyaa fi Baankiin misooma Afrikaa waliin hojjatu.
Kaayyoon leenjii kanaa, humna naga-eegumsaa Gamtaa Afrikaa, Somaaliyaatti bobba’ee jiru – AMISOMn jajjabeessuutti ka fuuleffate tahuun beekamee jira.
Kaayyoon marii kanaa daldallii jiru hundumaaf akka wal gituu qabu hubachisuun akkasumas biyyonni sadeen waliigaltee dhabiinsa isaan gidduu jiru falmii gaggeessuun akka furatan gochuu dha.
Kaayyoon qorannoo kanaa naannoo bulchiinsaa iccitii jiru dhabamsiisuuf akkasumas lammiiwwan Afriikaa sadarkaa gadii jiran kanneen aangoo qabatanii jiran itti gaafatamaa gochuuf ta’uu jaarmayaan MO IBRAHIM FOUNDATIONI beeksisee jira.
Kaayyoon tokko, dubartoonni asitti walga’an kun, caasaa walitti-hidhataa yokaan Neetwoorkii uummatan kana itti fufu jennaa abdanna. Kaayyoon xiqqoo kanaa ol deemu immoo, dubaroota kana keessaa hagi tokko, yeroo dheeraa keessatti, toora adda addaatiin, dubartoota ka biroo hojii ka biraa dhaabbatan, kanneen gama qonnaatiin Yunivarsitii gad-dhaabuu jalqabuuudhaan, yokaan qorattota yokaan saayinstistoota ta’uun hojjetaniif fakkeenya ta’uu danda’u, jennee yaadna. Jabaatanii dhaabachuu fi mul’achuudhaan, dubartoota kaaniif fakkeenya gaarii ta’uu malan. Garii amma illee ta’anii jiran. Kun baay’ee barbaachisaa dha, jenna. Hojiin qonnaa, dinagdee biyyattii dhibba irraa harka afurtama qabatee waan jiruuf , biyyattiin oomisha qonnaa fi beekumsa isaa dabaluuf carraa dabalataa dubartoonni itti hirmaachuu danda’an baay’ee ishee barbaachisuuf jira – jedhan.
Kaayyoon uggura geejjibaa kun mootummaan hoogganoota siyaasaa dabalee namoota hedduu Oromiyaa keessatti hidhee jiru akka hooku gaafachuuf akka tahe dubbatan, namoonni kun.
Kaayyoon waggaa 9f qabamee kun isa gamtaan Awuroopaa bara 2050tti guutuummaatti qilleensa faalama irraa walaba ta’e argamsisuuf karoora baafatee tureef inni ammaa kun qaama tokko ta’uun ibsamee jira.
Kaayyoon waldaa kanaa saboota hortee Kuush aadaa, afaan, seenaa fi duudhaa isaanii wal-barsiisuu fi walitt-fiduun tokkummaa isaanii cimsuudhaa cinatti dinagdeen akka walitti hidhatan hidhatan taasisuuf akka tahe hundessan waldicha Sheek Kamaal Oliyyi Aliyyi yaada Sagalee Ameerikaaf kennaniin ibsanii jiran.
Kaayyoon Waldaa Kanaa yeroo gabaabaa fi dheeraa keessatti Hospitaalota Sadarkaa olaanaa Finfinnee fi Godinaalee fi bulchinsa Maagaalota Oromiyaa mara keessatti banuu, Faarmaasiwwan 40 Oromiyaa mara keessatti banuu, manneen barnootaa eegumsa Fayyaa banuun leenjisuuf waldaa Socho`aa jiru ta’uun ibsamee jira.
Kaayyoon waldaan kun itti hundeeffamee fi godaantotaa fi koolu galtoota biyyootii adda addaa keessa jiran kanneen mirgi isaanii maal akka ta’e hin hubanne gargaaruu kanneen gorsa gama seeraa barbaadanis degeersa gama kanaan jiru kennuun gargaaruuf jecha.
Kaayyoon waltajjichaa, akka dubartoonni hojii qonnaaatti hirmaatanii fi itti milkaawan jajjabeessuu ta’e iyyu, dhimmi kun qaama mootummaa biyyoota seera baasanii illee akka hawatuu malu hubachiisan – aangawichi Yunaayitid Isteets. Dubartoonni waltajjii har’aa kanatti hirmaatanis, mata-dureelee wal-tajjichi itti fuuleffate kan yeroo isaa waliin deemuu fi barbaachisaa akka tahe dubbatan.
Ka Baahir Daar irraa, gabaasaan keenya telefoonaan dubbise - Ministarri Beeksisaa Mootummaa Sudaan Kibbaa fi dubbi-himaan araarteessota garee mootummihcaa – Maaykil Maakuwii Luwis ofii isaanii qophaawanii, dhufaatiin araarteessota garee biroo kan eegaa jiran ta’uu gabaasaa keenyatti himan.
Ka baatiilee 6 dura magaalaa Amboo keessaa qabamee mana-hidhaa Federaalaa Finfinnee keessa jirutti hidhamee ture, dargaggoo Abdataa Ol’aansaa Hospitaala Abet, ka Finfinnee jiru galfamee eega wal’aanamaa turee booda, Wixata dabre kana du’aan boqochuu isaa kaleessa gabaasnee turre. Bakka dargaggoo Abdataa ol’aansaa itti boqote, Hospitaala Phaawuloos jalatti Abet Hospiaaliif direktotra ka ta’an Dr. Ismaa’el Shamsaddin akka jedhanitti, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Mudde 11 bara 2008 gara Hospitaala isaanii ka fidame dargaggoo Abdataan akka ragaan harka isaanii jiru agarsiisutti mana hidhaa federaalaa irra gar sana geessame. “yeroo sana mana hidhaa keessatti of wallaalee argame, jechuudhaan mana hidhaa tu wal’aansaaf fide. Yeroo sana dhibee isaa baruuf qorannaa adda addaa tu irratti geggeessame.
Kabajaa ayyaana waggaa haaraa kana ilaalchisuudhaan, gabaasaan keenya Naakoor Malkaa waa’ee ayyaana Birraa kana ayyaaneffamuu, waa’ee walleelee aadaa Oromoo Qeerroo fi Qarreen Wallaggatti sirbamanii, qorataa Seenaa obbo Charinnat Waaqwayyaa fi wellisaa hawwisoo magaalaa Naqamtee Daddaraaroo Taakkala haasofsiisee jira.
Kabajaa jiru agarsisuuf jecha yeroo 41 qawween kan dhukaafame yoo ta’u waardiyyaa kabajaa eega daw’atanii booda Traamp Mootittii Elizaabeet waliin laaqana nyaachuuf ol seenan.
Kabaja ayyaana bara haaraa Itoophiyaa ka bara 2013n wal-qabatee Mootummaan akka uummata biyyattii gidduutti jaalalli uumamu taasisuuu fi ajjeechaawwan bakkawwan garaa garaatti raawwataman jedhanis akka dhaabsisu gaafataniiru.
Kabaja Ayyaana Iid Aal Faxir Naannoo Waashingitan Diisiitti
Kabaja ayyaana kana irratti jiraattota Finfinnee dabalatee lammiwwaan Oromoo godinaalee Oromiyaa adda addaa irraa himaachun beekkameera.
Kabaja Guyyaa Sabootaa fi Sablammootaa, Suuraadhan
“Kabajamoo dura-taa’aa mana-maree, har’a gidduu keessanitti argamee, mootummaan Itiyoophiyaa lammiwwan isaa irratti ukkaamsaa fi gochaa gara jabinaa itti fufinsaan raaw’ataa jirun isiniif dhiheessa. Miseensonni mana-marees, wixinee seeraa 128 kana irratti akka sagalee kennitaniin isin kadhadha” jechuun gaafatan – Kongiresmaan Maayik Kofmaan.
Kabajamoo ministeerotaa fi keessummoonni afeeramtan, malaammaltummaa dhibee kaanserii waliin akkan wal fakkeessu akka naa eeyamamun gaafadha.
Kabajamoo presidentii fi akkasumas kabajamoo hanga har’aatti Ertraa seenuun kan naaf hin eeyamamne ta’uu ennaan ibsu gaddatu natti dhaga’ama. Iyyati koo inni dhumaa kan gale Hagaya 18 ennaa ta’u hanga yoonaa deebiin naa hin kennamne.
kabajamoo presidentii fi kabajamoo keessummootaa jechuun kan jalqaban golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa Adoolessa bara 2015 itti gaafatama isaanii kan haaresseef gabaastuun addaa haasaa isaanii ennaa jalqaban.
Kabajamtoota saba as jirtan, harra Keeniyaan biyya boba’aa gabaa addunyaaf ergitu ta’uu isheen isiniif mirkaneessuun barbaada. Boba’a fe’ame kana yayyaba jalqabsiisuun Keeniyaafis, naannoo keenya kanaafis waan addaadha, Lammilee Keeniyaaf ammoo jalqabbii badhaadhinaati. Boqonnaan badhaadhinaa amma jalqabe kun sirriitti itti fufuudha qaba; kana raawwachiisuufis mootummaan kutannoo guddaan hojjeta. Kana malees carraan dhaloota dhufuu akka hin badnetti mootummaan ammas qabeenyi uumama biyyattii sirnaan akka lammii hunda qixa gahutti hojjetaa jedhan yoo dubbatan.
Kabajamuu guyyichaa ilaalchisuun shamarran biyyattii irra dhiibbaan jiru maal fakkaata, jechuun VOAn namoota tokko tokko dubbisee jira. Rakkoon guddaan shamaran akka bakka yaadan hin geenye ka taasisu tokko shamaran irratti amantaan dhibuu akka tahe dubbatu namoonni kun.
Kabajamuun Ayyaana Guyyaa Sabaa fi Sablammoota akka inni tokko aadaa fi dudhaa isa kaanii beekee waliin jiraatu kan gargaaru wal-tajjii wal-barumsaa gaarii tahuu dubbatan.
Kabajamuun mirga dhala-namaa, wal-qixxummaa fi kabajamuun uummatoota maraa Afrikaa keessatti qofa otuu hin taane, guutummaa Addunyaa irratti karaa dhugaa gara guddinaatti geessu – jechuun haasawa fi daawwannaa isaanii seena qabeessan sana har’a xumuran, Preziedaantichi Yunaayitid Isteets.
Kabajni ayyaana Irreechaa bara kana kan sadarkaa guddina oromoon irra geette agarsiisee jedhame.
Kabajni Guyyaa Afrikaa Bara 2016 Mirga Dubartootaa Irratti Xiyyeeffate.
Ka bakkawwan gabaa tokko tokko deddeemtee daawwatte, gabaastuun VOA – Tsahaay Daamxoo, gatiin mi’a tokko tokkoo ol ka’uu isaa fi kaan immoo gad-bu’uu isaa akka namoota gabaa bahan irraa dhageesse dubbatti. “Of eeggannaan Koovid 19 garuu, dagatamee jira,” jechuu isaaniillee gabaaste.
Ka bal’ina Kaaree-meetira 48tii bal’atu - Proojektichi hojjetamee xumuramuuf waggaa kudhan ka fudhatu yoo tahu, akka karoofametti ennaa xumuramu dinagdee Jabuutii dhibba irraa harka kudha-tokkoon akka guddisu – muummichi-ministaraa biyyattii – Abdul-qaadir Kamiil Mohaammed, sirna sana irratti ibsanii jiran.
Ka baqattoota gara biyya isaaniitti deebisuu fi lammata akka hin baqanne taasisu yaada kam iyyuu ni simanna - jedhan.
Ka bara 2014 irraa jalqabee – magaalaa galma-mootummaa Yemen - Sana’aa dhuunfatee ture, gurmuu Hutiitiin, lafa ijoo ka biya Saawudiitti dhukaasamuun baatii lama keessatti kun ka lammataa ta’uu isaa ti.
Ka baroota dheeraadhaaf biyyattii bulchan Prezidaant Denis Saasoo Ingeessoo, yaada heera biyyattii jijjiiruu sana, baatii dabre keessa beeksisan. Jijjiiramni heerichaa ta’uu dhaa baannaan, Prezidaantichi marsaa amma itti jiran kana ennaa xumuratan taayitaa gad-lakkisuu qaban.
Kabilaan heera biyyattiin akka bulan kan beeksiisan ta’us akkuma hogganoota biyyoota kutaa sanaa heera jijjiruu fedhan. Mormii kanaaf kanneen hiriiranii fi humnootii nageenyaa giddutti walitti bu’iinsi erga uumamee booda hiriiruun dhorkamee jira. Yoo xiqqaate namni digdami ajjefameera gabaasa jedhu Tokkummaan mootummotaa qorataa jira.
Ka biraan hawwii fi fedhii sabaa fi sab-lammootaa guutuuf sirna dimookiraasii paartii tokkoo ol of keessaa qabu ijaaruudhaanis ka milkaa’an ta’uu dubbatan.
Ka biroo bakki walitti bu’iinsi ka’ee lubbuun namaa bade magaalaa Marsaa keessatti qabeenyaa gubuu irratti hirmaattan dargaggoonni jedhaman hidhamuu jiraattonni ibsaniiru. jiraataan magaalattii akka jedhanitti kanneen hidhaman hiiksisuuf jaarsolii biyyaa dabalatee yaaliin godhamus dhuma irratti nama hidhuun xumurame.
Ka biroo deggeraa Medrek kan ta’an obbo Tesfaye Aberra kanneen hiriira har’a Medrek waame irratti hirmaatan keessaa si’a ta’an paartiin isaanii IHADEG caalaa waan wayyu fidee dhufa jettanii yaaddu isa jedhuuf ennaa deebisan:
Ka biroo ijoolleen Chibok kun akka gad dhiifamaniif tattaafii guddaa kan godhan miseensa mana marii Fredriikaa Wilsson. Ijoolleen kun qabamuutti aansuu dhaan Congresii ameerikaa seera Boko haraamiin balaaleffatuu akka baasu president Barack obamanis naga eegdotaa US kanneen seera eegsisaniif wal ta’iinsi basaasaa waraana Nigeria waliin wal ta’uu dhaan ijoollee kana akka baraaraman akka godhan gaafataniiru.
Ka biroo namni waggoota 11 dura dhuka’aa qabatanii argaman jedhamuun namoota hidhaman shan keessaa Badhaasaa Tolaasaas torban darbe hiikamee jira.
Ka biroon immoo bakka samirii jedhamu irraa kan dhufte yoo ta’u abbaan ishee mana yaalaa keessa waliin turan jedha Alem. Ijoollee ka biro waliin utuu baqatanii argitee manaa baatee utuu fiigduu Ebla 15 bara 2013 loltoonni eertraa kan ishee rukutan jedhu abbaan isee Gebraay Zenebe.
Ka biroon irraanfatamuun kan irra jiraaanne jedhan Dr. Nagaasoon Referendumiin Ertraa geggeessamuu isaa ti. Ummati Ertraas walabummaa isaaf sagalee kennt. Ka biroon kan ani ofii kootii keessatti hirmaadheef hanga yoonaa ittiin hojjetamaa kan jiru heera biyyattii ti.
Ka biro yaada kan kennan ganda hollaa sanaa Shinfaa bakka jedhamuti kan jiraatan Neggaa Zelelaa namni jedhamanitti hidhattoonni dilbata darbe daangaa ce’anii dhufuu dhaan beeladaalee 500 qabeenyaa saamanii kaan gubanii deeman jedhan.
Ka biskileetii dorgomeef Tsegaabuu Girmaa km 69 irratti keessaa bahe. Atileetiksiin ammoo Almaaz Ayyaanaa, intaltii ganna 24 metirii 3000, 5000 fi 10,000 dorgomuun beekamtutti dorgommii kuma 10,000 daqiiqaa 29:17:15 ceetee moote.
Ka biyya Briteen Jiru – Yunivarsitii Kiilitti, lekchererii yokaan barsiisaa seeraa ka tahe – Dr. Awal Aloo, labsiin yeroo hatattamaa kun uummata Oromoo fi ka biroo mormii irra turan biratti waan hagana haarawa miti. Labsii itti hin baasiin malee mootummaan duraanii tarkaanfii isaa fudhataa ture. Amma tarkaanfiidhuma fudhataa ture sana seeraan labse, jedha.
Ka biyya bulchu Paartiin Badhadhinaa qophiin isaa maal fakkaata? Komee paartilee morkattootaa irraa dhihaatuuf deebii maalii qaba?
Ka biyya Kanadaa jiru – Yunivarsitii of Water-luu keessatti, proofeesara barnoota dingadee ti – Dr. Tafariin.
Ka biyyattii hoogganaa turan – Elen Johaanson Serliif, eegaf marsaa lama filatamanii tajaajilanii booda, akka heera biyyattiitti yeroo isaanii fixatanii, taayitaa gad-lakksiaa jiran.
Ka bulchiisa naannoo Tigiraay keessa socho’u – paartiin siyaasaa “Saalsaay Wayyaanee Paartii,” jedhamu immoo , filannoo torban dabre naannoo Tigiraay keessatti geggeessame keessa gochaaleen sirnaa alaa hedduun raaw’atanii jiran, jechuun himatee jira - jechuun, Mulugeetaa Atsibahaa, Maqalee irraa gabaasee jira.
Ka buufata filannoo Amboo lammaffaa keessatti dorgoman, Dr. Mararaa Guddinaa “Miseensota Bulchiinsa aanaa fi gandaa kanneen Kaabinee jehdhaman tu filannoo gaggeessaa jira, warri filannoo gaggeessuuf achi ka'aman isaan kanaaf haala mijessu,kanniisa gubbaatti mallattoo godha jedhanii uummata dirqisisuu, taajjabdonni otuu hin seeniin korojoo saaqan, tajjabdoota hidhuu har'uu, akkasumas iddoon itti aangawonni ofii isaanii kanniisa irratti mallatto gochuun keessa busan illee mul’atee jira. Raayyaan waraanaa itti marsee eega.” Jedhan.Godina Shawaa Lixaa aanaa Jalduu irratti MEIADiin bakka-bu’uun ka dorgoman, Obbo Abebe Kaasaa“Tajjabdoonni keenya reebamanii jiru. Ani ofii koo illee hidhamee mana murtii duratti dhiheffameen ture” jedhu.Miseensi MEIAD ka biraan, Shambel Gammachuu Dajanee lafa Obbo Juneddi saaaddoo itti dorgoman, Dheeraatti dorgoman. “Paartiin biyyattii bulchaa jiru guyyaa filannoo sana dura akka uummanni uummanni waraqaa irratti kanniisa filatu waan taasisaniif, filannoon kan gaggeefame waan duraan dhumate waan beekamaa dha” jedhan.Obbo Muda Gumii Jaarsoo, Gamtaa Medirek irraa, Godinaa Booranaa, aanaa Bulee Horaa irraa isaan dabalatee namoonni 7 dorgommicha keessaa bahuu beeksisan.Ka Medrekiin bakka-bu’uun magaalaa Naqamtee fi naannawa isheetti dorgoman, Obbo Mokonnin Dinqaa “komishinni filannoo paartii biyya bulchaa jiruuf looga, sabaa himaan biyyattii (OTV) rakkoo keenya nu gaafatee ture. Garuu qilleensa irra nuuf hin olchine. Taajjabdoonni nu jalaa rebamanii jiru” jedhan.
Ka caalaa wal-falmsiisaa tahe dhimmi zayita boba’aa, haga dhimmoota daangaa fi lammummaa irratti walii-galteeleen tolfamanii mallatteessamanitti akka lafa hin kaasamne taasisame. Prezidaantiin Sudaan Omar Hasan Al-Bashir walii-galticha mallatteessuuf ennaa gara Sudaan Kibbaa deeman, eega gaafa ayyaana Walabummaa Sudaan Kibbaa tii as, ka jalqabaa tahuuf jira. Guyyaan isaa hin beekamne, garuu torbanneen dhihoo fuul-duraa kana keessa taha - jedhu - aangawoonni.
Ka cidha isaa irratti ajjeefame,Kottoola Jaldeessaati, misirroon inni fudhateenii galaa tureCuquliisayoo taatu waayilli isa duuka ture ammoKarrayyuu Boruuti, jedhu jiraataan kun dabalanii.
Ka dadhabbiin irraa mu’atu – Mugaabeen, gaawaanii eebba barnootaa bifa uqulisaa fi keelloo wal-makaa qabu uffatanii, sagantaa eebba magaalaa Haraaree keessatti geggeessame irratti yeroo argamanitti eebbifamtoonni harka walitti-rukkutuun simatan.
Ka dandahau Laga-Guulaa dhaqee bisaan barbaada yaa’a namii bisaan kana eegate “namuma dhala gaangee eegata.”
Ka deemsa araaraa Aleepoo keessaa qooda guddaa qabdu – Tarkiin ammoo, siiviloota achii baasuu dhaabuun kun yeroof qofa malee, namoonni hedduun amma illee akka achii ba’uu fedhan dubbattti.
Ka dhalate Baha Oromiyaa aanaa Haromaayaatti, naannoo sirbitoonni Oromiyaa hedduun kanneen akka Alii Mohaammed Birraa, Alii Shabboo, Halloo Daawwee,Afandii Sayyoo fi kaan keessaa burqan jedhamu keessaa.
Ka dheengadda hidhaa dhaa hiikaman, barreessaan Arbenyoochi-Gibot toorbaa, Obbo Aandaargaachoo Tsiggee, mariin muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimed waliin geggeessan baay’ee gaarii tahuu dubbatanii jiran.
Ka dhibiin ammoo Oromiyaan amma rakkoo keessa jirtu akkuma duriitti deemuu waan hin taaneef godinii kunilleen akkuma godina Oromiyaa ka dhibii haaromsa qabaachuu malee jedhan fa.
Ka Dhiheenya Dhibame Barreessaa Asoosamaa Oromoo Angafa Tumsuuf Waldaan Barreessitoota Oromoo Dhiheenya Sagantaa Qopheesse
Ka dhiheenya gabaasaa abase, dhaabbanni margaa namoomaaf falmu, Liigiin Mirga Namoomaa Ganfa Afrikaas gama isaatin Bitootessa 20 hanga Eeblaa 15tti ragaa walitti qabeen godina Gujii Bahaa keessatti qofa namoonni 68 hidhaman, jedha.
Ka dhiheenya Itiyophiyaa daawwatan – dhimma dimookiraasii, mirga dhala-namaa fi hojiitti itti-aanaan ministara dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Toom Maalinoowiskii, Raadiyoo Sagalee Ameerikaatiif gaaffii fi deebii addatti keannaniin kana dubbatan. Mr. Maalinoowiskii, gurmuu dippiloomaatotaa Yunaayitid Isteets hoogganuudhaan, ministara dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Warqineh Gebeyyehuun kan hoogganame - gurmuu aangawoota Itiyoophiyaa wajiin torban dabre keessa walga’uudhaan dhimmoota dimookiraasii, mirga dhala-namaa fi bulchiinsa gaarii irrattti ifatti yaada wal-jijjiiran. Gama motummaa Itiyoophiyaatiinis, kallattii adda addaatiin jijjiirraalee jalqabaman itti-fufsiisuuf murannoon isaa jiraachuun ibsamee jira. Gama kanaan, dhugumatti, jijjiiramni Toom Maalinoowiskii itti-amanan Itiyoophiyaa keessatti geggeessame yoo tahe gaafatamanii, “jijjiiramni – jedhame ka dhufuu danda’u, kan nan fida – jedhee waadaa seene – mootummaa itiyoophiyaatiin qofa” jedhan.
“Ka dhiheenya kana dhaabota ka biroo afur waliin hundeessine Tumsi Uummatoota ka Bilisummaa fi Dimookiraasiif jedhames, waamicha nagaa dhiheessee jira. Mootummaan kana ifatti simachuu qaba” jedhu.
Ka dhiheenya wal’aansa Fayyaaf as Yunaayitid Isteets dhufanii deebi’an, abbaan Yunivarsitii Rift Vaalii fi abbaan qabeenyaalee ka biroo, Obbo Diunquu Dayyaasaa, caama hamaa yeroo ammaa Itiyoophiyaa mudate kanatti birmachuuf jecha, dhiheenya kana, uummata hanqina nnyaataaf guddaa miidhame kan Oromiyaa keessaa fi naannoolee addaatiif walumaa-galatti midhaan kuntaala kuma afur bitanii raabsuu isaanii dubbatu. Gargaarsawwan Oromiyaa keessatti kennan karaa barattoota Yunivarsitii isaanii keessatti baratanii raabsuu isaanii fi ka naannoolee ollaa akka naannoo Amaaraa faa immoo, karaa mootummaa dhimmi isaa ilaallatuu dhaqqabsiisuu isaanii ibsanii jiran.
Kadhimamaan dorgommii prezidaantummaa ka paartii Dimookiraatii, Joo Baayiden, ka prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis isaan injifachiisu, sagalee “ilektoraal voot” yokaan gurmuu bakka-bu’ootaa 270 guutuutti ennaa dhihaataa jiranitti, gareen duula filannoo prezidaant Doonaald Traamp immoo, akkaataa lakkoobsa sagalee kutaalee wal-dorgommiin cimaan keessatti geggeessamee irratti himannaalee seeraa dhiheessaa jiran.
Kadhimamtoonni garee republikaanotaa hedduun asitti dhalachuu dhaan lammummaa argamu morumuu dhaan gara Donald Trump goraniiru. Senetora kutaa South Carolina irraa Lindsety Graham, bulchaa Louisiana Bobby Jindal, senator kutaa Kentucky Rand Poul fi Senetara Pennsylvania duraanii Rick Santorum Ameerikaa keessatti dhalachuu dhaan lammummaa argamu martinuun isaanii mormaniiru.
Ka dhimmi kana irratti deebii nuuf kennan, Dura-taa’aan Boordii Filannoo dame Oromiyaa – Ambasaddar Disaasaa Dirribsaa – himammaa sana simachuu isaanii fi akka dhimmi sun qoratamu koreelee hundeessuun, tokko gama Oromiyaa Bahaatti kaan gama Oromiyaa Dhihaatti bobbaasuu kaleessa dubbatanii turan. Ani illee koree gama Dhihaatti bobba’e keessan jira, jedhanii turan. Har’a, qorannaan sun sadarkaa maalii irra jira? Deebii nuuf kennan qophii keenya keessaa qabna.
Ka dhuma torban dabree irra Ertiraa daawwatan – Muummichi-ministeeraa Itoophiyaa Dr. Abiyyii Ahmad fi Hayyu-ureen Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Daawud Ibsaa Wixata dabre, Adoolessa sagal, bara 2018 magaalaa Asmaraatti yeroo gabaabaaf walga’anii turan.
Kadir biyya keessattis hidhamee ture kan jedhan baqatoonni kun, dabarfamee Itiyoophiyaatti kennama sodaa jedhu qabu.Oduu boodana nu dhaqqabeen immo kadir mana hidhaa Gsmali Ajnbi keessaa eessa akka geeffame hin beekamiin jira.
Kadir Waarraas dhalataa Oromoo naannoo Magaalaa Johaanisberg jiraatudha. Innis rakkoo dhibee kanaan dhufe duuba, dukkaanni isaa irraa cufamuu, dubbate.
Ka dorgommii Prezidaantummaa sana injifataman – Mariin Leeppeen, silaa otuu injifatan tahee,
Ka duraan bulchaa kutaa Masaachuusets turan Miit Raamnii, kaadhimamaa dorgommii Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetiif guyyaa dorgommiin kutaalee hedduu keessatti geggeessame fi “Super TuesdaY” jedhame irratti sagalee haga xiqqoon injifatanii jiran.
Ka duraan Dhimmoota Afrikaatti Itti-aanaa Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets turan – Ambaasaadder Joonii Kaarsen illee, dhimmuma labsii yeroo hatattamaa, Mootummaan Itiyooophiyaa waggoota 26 keessatti yeroo duraaf baase kana irratti, Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsa kennanii jiran.
Ka duraan prezidaantii Oromiyaa turanii fi amma as Yunaayitid Iteets keessa jiraatan - Obbo Juuneddii Saaddoo maal jedhu? Obbo Juuneddii allee gaaffiileen falmsiisoon ka’an hedduu dha. Waaien ofiis, waa'ee jijjirama amma DhDUO keessatti ta'ees ni dubatan.
Ka dur Raayyaa Ittisaa Itiyoophiyaa keessatti Jeneraal Asaamminew Tsegee waliin hojjetan – Jeneraal Kamaal Galchuu waan jedhan qabu.
Ka eegee 2014 marroo lama dhumaa dhiyaattee marroo lama shaampiyona taate.Leenjsiaan Uraagaay Oskaara Tabaarez nama bara 1990 bara 2010 fi 2014 gareen tana dhidhiibee asiin gahe.
Kafaa, Shakkaa, Daawroo, Beenchi Shakkoo, Omoo Lixaa fi Aanaalee Addaa Kontaa Waxabajji Dhufu Filannoo Hiree Murteeffannaa Geggeessan
Kaffaltii barumsaatin wal qrabatte Yunvaristoota 26 Afrikaan Kibbaa qabdu keessa 19 keessatti barattoonni mormii wal-fakkaatu geggeesaa turan. Barumsi kaffaltti malee (tola) akka ta'uu gaafii dhiheessa turanis, debil barbaadan hin arganne. Bulchiinsii fi qaamonni dhimmi kun laalatu marii hiikoo gochaa turan.
Kagaameen garu gabaasa Finaanshiyaal Taayims fudhatama dhabsiisan.
Ka gara jalqaba waggaa kanaa irra, gurmuu Al-shabaab gananii gara mootummaa Somaaliyaatti dabalame – Muktaar Rooboo, hundeessaa fi itti-aanaa hoogganaa Al-shabaab ta’uudhaan, bara 2007 haga bara 2011-tti waraana mootummaa fi naga-eegdota Gamtaa Afrikaa waraanaa ture.
Ka gidduu kana magaalaa Baahir-daaritti geggeessame waltajjiin marii uummatoota Oromoo fi Amaaraa, waa’ee bulchiinsota naannoo lameen irra taree ka jabinni Itiyoophiyaanummaa itti mul’atee fi barbaachisummaan tokkummaa itti dubbatame ta’uu – hoogganoonni bulchiisota naannoolee lameenii dubbatanii jiran.
Ka godinaalee addaa Oromiyaatti maaster Pilaanii Magaalaa Finfinnee mormuudhaan, hiriirri barattootaa fi jiraattotaan baatiilee lamaaf godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti geggeessamaa ture har’a illee hin dhaabanne.
Ka goota waraana Veetinaam turanii fi seneetii Yunaayitid Isteets keessa waggoota soddomaaf tajaajilan – Joon Mikkeenii fi maatiin isaanii, mala wal’aansaa ka biraa – kan Kiimoo-traappii fi qaanqee fudhachuutti yaadaa jiru – jedhama.
Ka guyyoota afuriif haala Sudaan keessaa daawwatanii deebi’an - Daarektarri muummichi Waldaalee Fannoo Diimaa fi Baatii Diimaa – Joon Chaapaageeyin, balaan lolaa bishaanii Sudaan mudate ka waggoota kurna sadii keessatti isa baay’ee hamaa tahe, hanga isaan eegan irraa fagoo tahuu dubbatu.
Ka guyyoota lamaaf marii irra turan – Traampii fi Aabe, irra-jireessi marii isaanii waa’ee Kooriyaa Kaabaatti ka fuuleffate ta’uu mirkaneessanii jiran.
Ka guyyoota sadi’iif Itiyoophiyaa keessa turan – hoogganaan mirga dhala-namaa ol’aanaan kun, ammaan duras, Aboota Gadaa, Abukaatoolee Seeraa fi Bakka-bu’oota Dhaabbata Mirga dhala-namaa waliin marii geggeessuun isaanii beekamee jira.
Ka guyyota dabraniif mormiin hedduun keessatti geggeessamaa ture – magaalaan Ajjee fi Shaashemannee Har’a gab jedhanii oolan iyyuu, namoonni Ajjee irraa hidhamanis tahe gaaratti dheessan hin deebine, jedhu – jiraataan aanaa Shaashemannee. Kofalee keessatti barsiisaan tokko, barataan tokkoo fi namoonni ka biroon ajjeesamuu illee dubbatan. Yeroo ammaa, waraanni mormii uummataa yaadda’uudhaan, Kuyyeeraa fi baadiyyaalee karaan isaanii hin cufamiitti bobba’ee akka jiru dubbatu.
‘Ka’ii malkaa buunaa rabbii kadhannaa…been tulluu yaanaa rabbi kadhaannaa…kana duudhaan Oromoo oli kah'i iirreessaa qabannaa”
Ka’imman Somaalee, kanneen dogoggorsamanii Al-shabaab keessa jiran yoo deebi’an akkan dhiifama godhuuf beeksisuun fedha. Hidhannoo isaanii hiikkatanii waraana biyyaatti harka kennachuuf yeroo guyyoota jaatamaa qaban – jedhan – Prezidaantichi – Somaaliyaa – Mohammed Abdullaahii Mohammed.
Ka irraa kutte malee gargaarsa doolara miliyoona 200 tahullee ammaaf irraa dhaabde.
Ka istaadiyoomi Vankuuver Kanaadaa jiru tapha daawwachuuf dhufe dhiisii ka TVn tapha sun daawwatulleen fuluma jirutti gammachuun qiliixama.
Ka Jibuutii baqatelleen waan qabu lafumatti jissee lubbuma ufiitiin keessaa faaqqise.
Ka Jijjiigaa baqate qofaa mitii ka wal dhaba kanaan waan qabu irraa godina Oromiyaan Somaalee waliin qabdu irraa baqatelleen hedduu. Qoratanii gargaaruu qabanii jedha obboo Garramuun.
Ka jiran manneen Oromootaa gubanii sadii ajjefnaan dheessinee godina wallaggaa dhiyaa aanaa Qilxuu Kaarraa mana barumsaa Agamsa Ballaa keessa qubannee jirra jedhu namoonni baqatan.
Ka kaleessa hoogganoota Gamtaa Awurooppaa wajjiin walga’anii turan – Chaansilarittiin Jarmanii Angelaa Merkel fi Muummichi-ministaraa Griik – Alexia Tsipiras godaantota Jarmanii, Swiidinii fi biyyoota Awurooppaa ka biroo keessatti jireenya haaraa argachuuf karaa Girikii fi biyyoota Baalkaan gara Kaabaatti yaa’aniif, waaltaa itti simataman ijaaruuf karoorfachuu isaanii dubbatan.
Kakatee sobe jechuun seshiins aangoo haa gadhisuu jedhu Demokraatonni hangi tokko.Seera tumtoonni hangi tokko paartilee lamaan irraa koree qorannaa gaggeessuu keessaa of- haa baasu jechaa turan.
Ka keessa galu galu akkuma itti galee galee ka walti hafe caphaa hidhachaa,bututa dhidhiibachaa,okkolaa,xullubaa dorgommii itti aantu ufi qopheessuutti jira.
Ka kennu akkana jedhee ka fuudhu eebbisa:
Ka lammeesoo ammoo wanni guddoo siyaasaa fi bulchiinsa ijoollee daragaggootiif dhiisuuf jedhee siyaasaa dhiise.
Ka lammeessoo (professional Philosophers),jarii kun herregii mataa keennaa formula ykn ammoo waan addunyaan cuftii fudhachuu dandeettu tokkoo qabaachu mallee jedha.
Kalee Amerikaatti Guyyaa Galataati,Thanks giving.Guyyaa akkana bara 1620 keessa warrii lafa jiituu abuurachuu ykn bardaada yaa’u daarii Amerikaa gahee qubatee warra lfaatiin wal baratee midhana galfatee irraa bahee jennaan waliin galateeffachuuf waan qaban waliin sooratan.
Kalee Amerikaatti nama miliyoona 40 caalutti bahee bulchoota filate.Fulaa kuma 170 keessatti nama filatan.
Kalee ammoo atileetii isiiShalaneen Filandgan-tidorgommii tana 2:26:53 irratti mooteef.Dorgommii akkanaa tana atileetii Amerikaa Miki Gormanitti bara 1977 keessa moo'eef.
Kalee ammoo naannnoo sun godina Metekkle aanaa Bulen ganda Buujii keessalleetti saba gara garaa akka koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa jedhetti nama 100 oli fixanii ammallee qorachuutti jiran.Naannoo Binishaangul Gumuzitti warrii qawwee yoo tokko tokko saba tokkoo addaan baasee yoo tokko ammoo walumatti nama fixa jedhan.
Kalee ammoo waan namii takkuma hin eeginitti tahe.Waraanii biyya sunii taanikii guurratee teessoo mootummaa isii Haraareetti baafate.
Kalee araddaa Kalaa-Rogaatti, nama tokko madeessan,guyyaa dheengaddaa gara Makkinniiasa-Oromootti nama lama fixxee 6 madeessite.
“Kalee bulchoota naannoo suniitiin wal agarre.Rakkoo jirtu irratti walii galle. Mr.Machari fi Mr.Kiiri rakko tana ammoo haga Hagayya 17 fixachuu malan. Akka yaada kiyyaatti jarii kun wali galuu baannaan hawaasii addunyaa waan jarii kun ummata tolcheef gatii baasisuu male.Addunyaan gabaasa Koomishii Waldaa Afrikaa eegachuutti jirti.Maal jennaan falii jabaan biyyiti haarahii tun qabdu jara walit qabee nama fixe kana adabuu.”
Kalee fi guyyaa dheengaddaallee akka warra lafaatii fi warrii lafa bulchu jedhutti waraanii kun nama afur fixee shan caalaa mammadeesse.
Kalee,Fulbaana 25,2016 nama kuma kurnya hedduutti maratoonii km 42 caaltu irratti dorgomuuf magaalaa Berlin,Jeremeni baafate.
Kalee galgalallee lafuma siyaasaan guddachaa dhufe ummata Chikaagoo ka gammachuun galma walgahii guute duratti bahee dubbate.
Kalee godina 14 wal dorgome kana keessaa sagal itti aanaa pirezidaantii Amerikaa ka durii Joe Bidenitti moo’e.
Kalee Hagayya 5,2018 nama kuma kurnya hedduu Oromiyaa keessaa walti dhufetti Omn (Oromia Media Network) eebbisuu fi daarkter Omn Jawaar Mohaammad simatee yooyyifachuuf Finfinnee galma Barkumeetti walti dhufe.
Kalee jalqaban hardhallee waluma irra oolanii haga ammaattuu goolii 13 gale.
Kaleellee loluma keessa ooltee hardhallee sunuma keessa jirti Mooyyale. Fuggicha Dheengee bulchaa magaalaa Mooyyaleeti. Akka innii jedhetti waraanii naannoo shanii hardhallee daari Oromiytaatti taakkee olloota akka Qabbanaahaa,Gooroo Soodaa,Gooroo Buttee, Maddoo Miigoo fi sadarakaa lammeessoo Mooyyalee gube.
Kalee moohanii waancaa dhabdee lammeessoo taatullee akkii isiin itti taphatte humaa fi dandeettii jarii kubbaa miilaatii qabu qalbii fi garaa dhaloota itti aanu keessaa waan baddu hin fakkaattu.
Kalee nama 50,000 tahutti maratoonii Niiwu Yoorki irratti wal qolchuuf karaatti baafate.Kaan nafa diriirfachuuf atileetotii addunyaa ammoo maqaa fi badhaasaaf wal dorgoman.
"Kaleen xurii dhiiga keessaa qulqulleesuun, fincaaniin qaama keessaa akka ba’u taasisa, jechuun ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, Yuunivarsitii Finfinnee Hospitaala Xiqur Anbassaa keessati ogeessa addaa ykn “Specialist” waa’ee dhukkuboota qaama keessaa ka ta’an, Dr Sanbataa Guuttataa ""dhangala’aan adda addaa yeroo qaama keessatti heddumaatus akka fincaaniin ba’u gochuun, hormoonii qaama keessatti oomishuu fi akka dhiibbaan dhigaa hin daballee gochuun kaleen qooda guddaa qaba,"" jedhu."
Kalee qaraa taanikilee waraanaatti karaa gugurdoo teesso mootummaa Zimbaabuwwee Haraareetti baafate.Miilallee hin dhaabannee oduu himaan waraanaa zimbaabuwwee Major Genereal SB Moyo akkan jedhee namii waa jedhu dhabee afaan qabate.
Kalee qofa biyya 24tti taphatee goolii 30tti gale, korommiin kubbaa miilaa Afrikaa dorgommii Afcon 2019 Kaameruunitti tapahtaniif dabruuf taphachuutti jirti.
Kaleessaa fi har’a kan bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti gaggeeffamee kana dabalatee naannoolee biyyatti adda addaa keessatti haala itti fufiinsa qabuun hojii eebbisuu kun gaggeeffamuun qaama duula filannooti jechuun kanneen qeeqan ni jiran.
Kaleessaa kaasees humni raayya ittisa biyyaa nagaa buusaa jedhee magaalaa keessa adeemee labsii nagaa buusuu labsaa tures jedhu.
Kaleessaa kaasee Waldhabdeen konkolaachistoota Itiyoophiyaa fi qaamolee nageenyaa mootummaa Jibuutii jidduutti mudate tajaajilli fe’umsa meeshaalee Itiyoophiyaaf Buufata Jibuutiitti kennamu akka adda citu taasisee jira.
Kaleessa akka gabaasnetti kanneen bakka bu’oota zoonii Sanaa ti jedhan akka dubbatanitti hongeen sun akkaan hamaa dha jedhan obbo Mitikkuun.
Kaleessa as Waashington DC keessatti, kanneen Sagantaa leenjii hoogganummaa “Mandela Washington Leadership Initiative” - jedhamuuf biyyoota Afrikaa adda addaa irraa dhufan – dargaggota gara kuma tokkootti dhihaatan waliin marii bal’aa geggeessan – Prezidaant Obaamaan. Yeroo prezidaantichi gara galmaa seenanitti, dargaggoonni galmicha guutanii hawwii guddaan eeggataa turan --- harka dha’uudhaan, prezidaanticha guyyaa dhalata isaanii – waggaa 55ffaa ayyaaneffataa turaniin “Ayyaana Dhalataa Gaarii!” jedhanii simatan.
Kaleessa balaa Alqaayidaan bara 1998 Imbaasiwwan Yuunaytid Isteets Naayroobi fi Daar E Selaam irratti geessise magaalaa Naayroobitti sirni yaadannoosaa gaggeeffamee ooleera. Sirna namoota balaa Kanaan miidhaman yaadachuuf qophaaye kana irratti maatiin namooti lubbun darbee akkasumas angawoonni mootummaa Keeniyaa fi ka Yuunaytid Isteets irratti argaaniiru.
Kaleessa barii, humnootni Raayya Ittisa Biyyaa Godina Booranaa Aanaa Areeroo irraa godina Gujii Bahaa Aanaa Sabbaa Booruu ganda Haroo Garrii bakka Dakkara jedhamutti jiraattotarratti dhukaasanii lubbuun namootaa darbuu jiraattonni himanii jiran.
Kaleessa bitooteessa 23, Tigraay magaala Maqaleetti Baajaajonni seerra haaraa bahe mormuudhan hojii dhaban, harras hojitti hin deebine. Serri kun baajaajonni taapeellaa maxanfachuu fi sagantaa dabaree eggatanii hojjachuu gaafaata.
Kaleessa bokkaan Kaaba Keeniyaatti roobe lolaa uumee qe’ee nama hedduu balleessee jedhu jiraattonni. Bokkaa booda lolaan lola’e kutaa Bulchiinsa Maarsabiit naannolee Waaldaa fi Solooloo garmalee miidhuu angawootni VOA’f himanii jiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Kaleessa, daandiin Baaburaa fi Konkolaataa Itiyoophiyaa fi Jabuutii wal-quunnamsiisu, sababaa sochii mormiitiin cufamee turuu isaa, jiraattonni VOAtti dubbatanii jiran.
Kaleessa daangaa keeniyaa fi Somaaliyaa rratti humnootni Jubaalaand fi Raayya Ittisa Somaaliyaa walitti bu’uun himame.
Kaleessa dilbata waaree dura gaggeessitoonni garee Paartii Mormituu NASA Naayiroobii naannoo hurumaatti deeggartoota isaaniitiin ka mariyatanii turan yoo tahu, Dursaan isaanii Raayilaa Amooloo Odiinga filannoo lafaa deemsifamuuf jiru gaggeessuuf Boordiin Filannoo biyyattii akka of fooyyessu akeekkachiisanii jiru.
KALEESSA, Dirree-xayyaaraa BOOLEE tti argamuun ka baqattoota lammiwwan Itiyoophiyaa YEMEN irraa gara biyyaatti deebi’an ka simatan Ministarri Dhimma-alaa Itiyoophiyaa Dr. TEWODROOS ADHAANOOM baqattoota sana deebisuun akka haala gaariitti jiru dubbatan.
Kaleessa dura taa’aan dhaabichaa obbo Shifarraa Shugguxee aangoo gad dhiisanii bakka isaanii afaan yaa’iin mana maree bakka bu’oota uummataa aadde
Kaleessa erga gabaasi sun dhaga’amee as uummati naannoo fi barsiistonni yeroo ammaa leenjii irra jiran mufannaa isaanii kanneen leenjisa kennan bulchitoota magaalattiif dhiyeessuu dubbatan. Mootummaan dhugaa keenya haguuge namoota nuti awwaalle jiraattota miti jechuun isaa nu gaddisiiseera jedhu. Barsiistota leenjii kana irratti gadda itti dhaga’ame ibsanii jiran. Nu sobaa nu blchuu hin danddeessan waan ta’eef aangoo gad dhiisaa. Dhangala’uun dhiiga lammii keessanii akka dhiiga bineensaatti ennaa ilaalamu isin hin dhibuu? Jechuun aarii dhaan dubbachuu isaanii barsiistota mana barnootaa sadarkaa lammataa Qelllem keessaa tokko kan ta’anii fi wal ga’ii sana irratti hirmaatan tokko nuuf ibsaniiru.
Kaleessa Finfinnee kan seene ministeera dhimma alaa Usmaan Saaleeh fi gorsaan addaa prezidaant Isaayyaas Afewerqii Yemaanee Gabra Aab kan keessatti argaman gareen jila mootummaa Eertraa masraa mootummaa keessatti afeerraan irbaataa godhameeraafi.
Kaleessa Finfinnee Mana Barnootaa Jeneraal Waaqoo Guutuutti barattoonni hedduun dhibamuu mana wal’aansa fayyaatti geeffamuu hooggantuu itti-aantuun mana barumsichaa Sagalee Ameerikaatti himanii jiru. Aadde Gebaaynesh Mekonnin ibsa kennaniin, “ barattoonni laaqanaaf bahanii kukkufuu jalqabanaan dafnee konkolaataadhaan gara mana wal’aansa fayyaatti geessine” jedhan.
Kaleessa foonqolcha mootummaa kan hoogganan General Gilber Diendere ibsa baasaniin taayitaa akka hoogganaa biyyaatti qabatanii jiran xumura marii jaarsummaa ECOWASn geggeessameen booda kan gad dhiisan ta’uu beeksisan. ECOWAS haala jiru irratti mari’achuuf jecha magaalaa Nigeria keessatti gumii hatattamaa geggeessaa jira.
Kaleessa gaafa Onkoloolessa 31-kkoo, walakkeessa magaalaa Asmaraatti namoonni hedduun hiriira ba’uu isaanii fi hiriiricha bittiimsuuf humnoonni naga-eegumsaa mootummaa dhukaasa banuu isaanii kan dubbate – Mootummaan Briteen yokaan Yunaayitid Kiingom, gama isaatiin, akka lammiwwan isaa fi qondaalonni Embaasii isaa of eegganaan socho’anii fi bakka hiriiraa irraa fagaatan akeekkachiisee jira.
"Kaleessa gaazexaan Bootswaanaa mootummaan yaada isaa jijjiire jechuun gabaasee ture. Garuu gabaasi sun dogoggora jechuun gareen mirgaaf falmu irraa kanneen taphattoota kanaaf falman dubbataniiru. Gaazexeessaa Afriikaa kibbaa ""Africa Review"" jedhamu waliin gaaffii fi deebiin geggeessames irratti ragaan sirrii hin taane attamiin akka darbe gaafataniiru."
Kaleessa gaazexeessitootaaf ibsa kakennan dubbi himaan mootummaa Keeniyaa Saayres Oguulaa Keeniyaan vaayresii kana ofirraa aggatuuf of eeggannoo ga’aa taasisaa jiraachuu himan. Mrs. Saayres humni naga eegdota mootummaa fi ogeeyyiin fayyaa buufataalee seensaa fi ba’ums biyyattii 34’nuurratti namoota seenanii fi bahan irratti hordoffii malu gagageessaa jiraachuu dubbatan.Mootummaan Keeniyaa ammas Vaayressin Chaaynatti mudate kun biyyattii akka hin seenneef balalii xiyyaaraa Chaaynaa gara Keeniyaa taasifamu adda kutee jira. Kanaafis lammileen biyyattii Chaaynaa jiran ammaaf yeroo murtaa’eef achi turu akka qaban murtee dabarsee jira.
Kaleessa gad dhiisamuu isaanii fi maatiiwwan isaaniitti makamuu kan gabaasame marsaa lammataa fi bakka adda addaatti leenjii haarmsamaa kanneen fudhatani. Akkuma Kanaan naannoo Oromiyaa godina Shawaa Bahaa koollenjii leenjisaa Sanqallee keessatti leenjii haaromsamaa kanneen fudhatan leenjifamtoonni kuma 3800 gara naannoo irraa dhufanitti deebi’uu isaanii sabaa himaan mootummaa gabaaseera.
Kaleessa galgala Afriika Kibbaa kutaa bulchiinsa Sooweetoo jedhamtu keessatti baqattoonni dukkaana qaban qabeenyi isaanii saamamuu hawaasi baqattoota Itiyoophiyaa ka Afriikaa kibbaa beeksise. Naahwii Musaa Itti Aanaan Itti gaafatamaa hawaasa baqattoota Itiyoophiyaa Afriikaa Kibbaa fi dura taa’aan hawaasa baqattoota Oromoo ta’een kun mudachuu Sagalee Ameerikaaf dubbatanii jiru.
Kaleessa galgalaa kaasee magaaala Mooyyaaleetti dhibee koleeraan namootni 20 ta’an dhukkubsatanii yaala fudhataa akka jiran Diirekterri buufata eegumsa fayyaa Mooyyalee VOA’f himaniiru.
Kaleessa galgalaa magaalaa Naqamteetti eega Boombiin hoteela Faakt jedhamutti dhohee booda, naannawa sanatti dhukaasa miseensi Raayyaa Ittisa Biyyaa baneen lubbuun taphataa kubbaa miillaa tokko dabre, jechuun leenjisaan isaa VOAtti himan.
Kaleessa galgala bakka Galaan jedhamuun beekamutti rasaasaan dha’amee lubbuun isaa darbuun kan ibsame artist Haacaaluu Hundeessaa reeffi isaa bakka dhaloota isaa magaalaa Amboo mana maatii isaatti geessamee jira.
Kaleessa galgala, gabaa how’aa aanaa waajir keessa jiru tokko keessatti ture – konkolaataan dhuka’aan guutume sun ka dho’e.
Kaleessa galgala immoo kun daran dhugoome. Namni gara boodaa turan fuula duratti achii as ba’an. Maddeen paartii biyya bulchuu VOAf akka mirkaneessanitti Dr. Abiyyiin kan dorgoman dura taa’aa DEHIDEN obbo Shifarraaw Shugguxee fi kan ADWUI Dr. Dibebretsiyoon G/Mikaa’el waliini.
Kaleessa galgala itti aanaa prezidantiin United States Joe Biden Pope Fraansis ennaa isaan gara Vaatikaanitti deebi’an jiloota sadarkaa ol aanaa waliin ta’uu dhaan geggeessaa godhaniifii jiru.
Kaleessa galgala lubbuun namoota sadii dabruu fi har’a ammoo namootni kudhan madaa’anii hospitaala seenuu dubbatan, hiriirtonni kun.
Kaleessa galgala sa’a lama irrati ibsa TV Itiyoopiyaan kennameen gareen farra shorokeessummaa Itiyoopiyaa jeequmsa naannoo Oromiyaa keessatti uumame to’annaa jala oolchuuf uummatichi humnootii nagaa eegsisan waliin gochaa jiran jedhe cimsee akka itti fufu yaadachiise.
Kaleessa galgala waaree boodadha miseensonni raayya ittisa biyyaa Mooyyaleen jiran dhukaasa bananii lubbuu namoota torbaa ka baasan. Jiraataan magaalaa Mooyyale tokko waan ajjeechaa kanaa akkas jechuun ibsan.
Kaleessa galgala yeroo kana humni raayyaa ittisa biyyaa naannoo sana ture misirroowwan cidha isaaniitiin wal fudhatanii mootoraan galaa turan irratti dhukaasee misirroo lameen dabalatee lubbuu namoota shanii galaafatee kaan mammadeesse.
Kaleessa gama viidiyoon tuuta oduuf ibsa kan kennan Dr. Teedroos Ahaanoom akka jedhaitti biyyoonni ennaa weerara COVID-9 dinagdee isaanii mara banaa taasisuu barbaadu taanaan, faca’ina vaayiresii kanaa xiqqeessanii lubbuu oolchuu ilaalchisee sirriitti itti yaaduu qabu jedhan.
Kaleessa ganama barii saatii 12tti hidhattoonni lakkoofsi isaanii haga yoonaa hin beekamne maarsabiit ganda Sagantee jaldeessaa jedahmtutti dhukaasa bananii nama 13 ajjeesan jedhu jiraattonni.
Kaleessa ganama Pack ergaa isaanii jalqabaa hojjettoota VOAf erganiin, dhaabbata mootummaa USn deggeramu ta’us gaazixeessummaa walabaa ta’uun qooda inni guutummaa addunyaatti qabu egama VOAn dhaabateef kan eegan ta’uu waadaa seenaniiru.
Kaleessa gara galgalaa, Waayit Haawus, Doonaald Traampii fi prezidaantiin Farasaay – Emaanu’eel Maakroon haleellaa Keemikaalaa Siiriyaa keessatti geggeessame.
Kaleessa gara galgalaa walitti bu’iinsi Dirree Dhawaa keessatti ka’e hanga har’aatti itti fufuun isaa himamee jira. Walitti bu’iinsa Kanaan lubbuun du’eef miidhaa jabaan dhaqaabuu baate iyyuu qaama namaaf qabeenyaa irra miidhaan ga’uun isaa gabaasamee jira.
Kaleessa gara jabinaan kanneen Libyaa keessatti ajjeefaman ilaalchisee mootummaan Itiyoopiyaa akka jedhetti ilmoo namaa irratti kan raawwatame gocha qaanessaa fi suukaneessaa waan ta’eef mootummaan aarii dhaan balaaleffata.
Kaleessa garuu, sadarkaa Koomishinaraatti Abbaa Deemsa Hojii fi Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Koomishina Poolisii Oromiyaa, Salamoon Taaddesee, dhimmoota mormii barattootaa fi deebii gama mootummaa irratti bal’inaan kan haasofsiisne kutaa lammataa qaba.
Kaleessa Godina Gujii Lixaa Aana Qarcaatti namoota godinaalee gujii akkasumas geediyoo keessaa buqqa’an qe’eetti deebisuuf sirni araara buusuu gaggeeffame.
Kaleessa, gorsaan Naga-eegumsaa biyyoolessaa Prezidaant Traamp – Maayikil Fliin, yaalii dhukaasa misaahelaa Iraan geggeessite balaaleffachuudhaan ibsa kennaniin, “gochaan kun, Yunaayitid Isteetsii fi michoota ishee naannawa sanaa doorsisuuf gochaalee baatiilee ja’an dabaran keessa geggeessaa turte keessaa kun isa tokko” jedhanii turan.
Kaleessa Gujii Aanaa Gumii Eldallootti humnootni naga kabachiistota mootummaa cidharratti dhukaasa bananii nama tokko ajjeesanii sadii kaan madeeessuu jiraattonni dubbatan.
Kaleessa Gujii Bahaa Aanaa Sabbaa Booruutti Miseensonni Raayya Ittisa Biyyaa namoota irratti dhukaasanii lubbuun namoota torbaa darbuu jiraattonni himan.
Kaleessa Gujii Bahaa Aanaa Sabbaa Booruutti Miseensonni Raayya IttisaBiyyaa namootarratti dhukaasanii lubbuun namoota jahaa darbuu jiraattonni himan. Dhukaasa Kanaan dubartii ulfaa tokko dabalatee namni jahas madaa’aniiruu jedhu jiraattonni. Bulchaan Aanaa Sabbaa Booruu Ajjeechaa kun dhugaa ta’uu himanii jiru, Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
Kaleessa Gumiin Abbootii Gadaa fi Haawwan Siiqqee qaamota lamaan kana araarsuuf taa’anii marii taasisaniin, gaggeessitootni paartilee siyaasaa kun lameen wal dhabdee jiru furuuf walii galanii jiran.
Kaleessa guyyaa guutuu jala bultii hundeeffama naanoo sidaamaa ajandaa jedhu irratti falmii fi marii magaalaa sa’aatilee dheeraaf geggeessaniiru.
Kaleessa, Hagayya 7 bara 2018 magaalaa Asmaraa keessatti jila mootummaa Itiyoophiyaa – prezidaantii Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaan dursamuu fi jila ABO, hayyu-duree dhaabichaa – Obbo Daawud Ibsaan dursamu gidduutti marii geggeessameen walii-galteen kun tolfame.
Kaleessa halkan eegdota falmaa mirga namummaa Jawar Mahaammad humnaan kaasuf yaalii godhame ni mormina, jechuudhaan har’a hiriirri mormii Magaalaa Ambootti deemsisamee jira.
Kaleessa hiriira mormii Magaalaa Naqamteetti gaggeeffameen lubbuun nama tokkoo darbuu fi sadii ka ta’an madaawuu jiraattonni dubbatan. Hiriirri Mormii magaalattii keessattii akka ka’u ka taasise jiraataan magaalattii tokko humna hin beekamneen butame waan jedhu yoo tahu, Ajajaan poolisii Magaalaa Naqamtee Koomander Geetaachoo Ittaanaa Itichaa, ‘dargaggoo butame jedhame waanti beeknu hin jiru jechuun deebii kennaniiru.
Kaleessa, hoogganoonni lameen, waliigaltee akka Kooriyaa Kaabaa, guutummaatti enjinii yokaan motora yaalii Niyuukilaraa cuftu taasiisu mallatteessan – jedhamee jira.
Kaleessa Humaraatti dhiyoo kan taate magaala Maaykaadraa keessatti dhalattoota Amaaraa irratti humnii injifatamee ittiin jedhan kan Tigraay yakka duguggaa sanii rawwate jechuun kan haaraa muudaman bulchaan bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Aganyawu Tashaagar ibsanii jiru.
Kaleessa humnootni Raayyaa Ittisa biyyaa Mooyyalee keessatti namoota torba ajjeesuu Godinni Booranaa beeksise.
Kaleessa immoo, akka Yunaayitid Isteets, walii-galtee Paaris keessaa baatu labsan – Prezidaant Traamp.
Kaleessa immoo garee gaazexeessota safuutti cichaniif white House keessatti ibsa kennaniin maallaqa ededa kana ijaaruuf ba’u kan doolaara biliyoona 20tti tilmaamamu ilaalchisee falmii jiru hanga baatii Fulbaanaatti akka turan illee ibsanii jiran.
Kaleessa immoo, Godinaa Guujii, lafa Me’ee Bokkoo jedhamutti ayyaannii Baallii wal irraa fuudhuu Aboota Gadaa Guujii Kaleessa geggeessamee jira. Sirna kana irratti, aangwoonni Mootummaa akka Prezidaantii Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa, Obbo Muktaar Kadir, Itti-aantuu Muummitittii Ministaraa Itiyoophiyaa, Aadde Aster Maammoo fi Prezidaantii Itiyoophiyaa, Obbo Mulaatuu Tashoomee argamuu isaanii dubbatu – jiraattonni.
Kaleessa immoo Godina Wallaggaa Lixaa aangaa Boojjii Coqorsaa keessatti hiriirri wal fakkaatu geggeessamee nagaan xumuramuu isaa jiraattonni naannoo nuuf ibsanii jiran.
Kaleessa immoo, Magaalaa Gudar keessatti namoonni afur raayyaa waraanaan rasaasaan dhawamanii madaa’uu jiraattonni dubbatanii jiran.
Kaleessa immoo yaadi isaan dhiyeessan xiqqoo karaa kan gad dhiisee fi faallaa heera US jechuun White House beeksisee jira.
Kaleessa jechuun, Roobii galgala yeroo Korri Biyyoolessaa Paartii Dimmookiraatotaa guyyaa sadaffaaf geggeessametti, Senaatarri Kaalifoorniyaa Kamaalaa Haaris, kaadhimama dorgommii itti-aantuu prezidaantummaa ka sirnaan simatan yoo tahu, haasawa galgala sanaa irratti dhimmoonni itti fuuleffataman waa’ee hookkara qawwee, jijjiirama qilleensa naannoo fi KOOVID 19 ture. Ka dorgommii prezidaantummaaf kaadhimaman, Joo Baayiden waliin dimookiraatota bakka-bu’anii dorgommuuf jiran – Harris.
Kaleessa lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabamuun isaanii mirkanaa’ee 88 galmeessiste, Itiyoophiyaan.
Kaleessa, loltoota Ameerikaa, baar-gama jiran waliin mariin telefoonaan geggeessaniin, manni-murtii ol iyyannaa kutaa Kaalifooniyaa keessa jiru qoree cinaachaa nutti tahee jira – jedhan.
Kaleessa magaalaa Finfinnee dabalatee guutummaa Itiyoophiyaa keessatti duulli naannawa ofii qulqulleessuu geggeessamee jira. Kana ilaalchisuun gabaasaa guutuu caqasaa.
Kaleessa, magaalaa Finfinneetti kan argamu, waaltaa walga’ii ka Tokkummaa Mootummootaatti ka baname - marii labsa boqonnaa raawwii, kan hojii mirga namoomaa biyyoolessaa 2ffaa irratti kana dubbatan.
Kaleessa magaalaa guddoo Yemen Sana’a bakka buufata godaantotaattii balaan ibiddaa kahe lubbuu namaa galaafachuu IOM beeksise.
Kaleessa magaalaa Kaartum keessatti walitti-bu’insa humnoota naga-eeegumsaa fi mormitoota gidduutti uumameen yoo xiqqaate namoonni saddeet eega madaa’anii booda, gumiin humna waraanaa biyyattii bulchaa jiru, marii waa’ee mootummaa cehumsaa hoogganoota mormitootaa waliin jalqabe dhaabuu isaa beeksise.
Kaleessa magaalaa shaashamannee keessatti kan ajjefaman namoota 4 keessaa tokko dubartii hiriira waliin sababaa wal hin qabanneen duute jedhu Obbo Addisuun. Jiraattonni akka ibsanti garu kaleessa namnii 4 ajjefamee har’a immoo kanneen mada’an keessaa tokko du’u dubbatu.
Kaleessa mana-murtii aanaa magaalaa Buraayyuutti ka dhihaatan Obbo Abdiin guyyaa 11 booda akka deebi’anii dhiheeffaman beellamni itti gaafatamuu kan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan abukaatoo isaanii Dr.Tokkummaa Dhaabaa ti.
Kaleessa manneen-maree Somaaliyaa lameen waa’ee yeroo bulchiinsa prezidaant Abdullaahii Farmaajoo dheeressuu fi dhiisuu irratti wal-dura dhaabbachuun siyaasaa Somaaliyaa burjaajii keessa buuse.
Kaleessa, manni-maree murtii-seeraa Yunaayitd Isteets – ka Prezidaant Traamp ministarummaa maallaqaa biyyattiif dhiheeffatan – Hoogganaa gabaa daldalaa “WALL STREET” duraanii Stiiven M-Nuuchiin, sagalee shantamii sadiin afurtamii toorba irra aanuun dabarsee raggaasise.
Kaleessa marii viidiyoodhaan marsaa interneetii Guugil irratti, Prezidaanti Obaamaa waliin geggeessameen gaaffii dargaggoon tokko, Bruukliin, Niyoork irraa dhiheesse kan “taayitaa qabatattanii waggaa tokkoffaa keessatti haga Prezidaantiin isin duraa, Joorj Buush caalaa haleellaa xayyaara namni keessa hin jirre - “Droon” jedhamuun geggeessamu ajajjan” jechuudhaan, “akkamitti halellaan “Droon”iin geggeessamu, kan lubbuu fayyaaleyyii hedduu Yunaayitid Isteetsiif faayidaa qabaata? jedheef deebii kennan - Prezidaant Obaamaan.
Kaleessa Mooyyalee bakka Arballee jedhamutti Eegdonni daangaa Itiyoophiyaa konkolaataa tokko irratti dhukaasa bananii daa’ima ganna 9 ajjeesuu fi nama tokko ka biraa madeessuu jiraattonni Mooyyalee dubbatanii jiran. Daa’imi ajjeefame maqaan isaa Badhaanaa Taganee ka jedhamu yoo tahu, har’a namni bahee akka awwaale abbaan isaa obbo Taganee Raggaasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Kaleessa Moozaambiik biyya kibba Afriikaatti argamtu keessatti lammilee Itiyoophiyaa godaansarratti du’an 64’rraa warra oole Itiyoophiyaanota Kudha Afur Gargaaraa akka jiru jaarmayaan godaantota biyya tokkorraa gara kaanitti nagaan qubsiisu IOM beeksise.
Kaleessa Morsiin gara Hospitaalaatti hatattamaan geessaman iyyuu, ennaa achi dhaqqaban, dhibee onneetiin lubbuun isaanii bahe.
Kaleessa, Mudde 15, 2016 dhimma Dimookiraasii Mirga Dhala-namaa fi Hojiitiif Itti-aanaa Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Toom Maalinoowiskii fi Ministarri Dhimma-alaa Itiyoophiyaa, Warqineh Gebeyyew dura-teessota marii kanaa Minister Deetaa Ministirii Dhimma-alaa Itiyoophiyaa, Hiruut Zemeneandi fi Embaasii Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa jirutti - Dhimma Raaw’achiisaa, Piiter Virooman waliin ta’uudhaan, marii gam-lameenii toorbaffaa, ka Gurmuu hojii waa’ee Dimookitaasii, Bulchiinsaa fi mirga dhala-namaa kanatti hirmaatanii jiran.
Kaleessa Murteen waa’ee bu’aa filannoo Pirezedaantummaa keeniyaa haquu guutuun isaa yoo ibsamu, Itti Aanaa Mana Murtii Olaanaa Keeniyaa Fiiloomeenaa Imwiiluu, ‘Boordiin Filannoo Biyyattii filannoon kun ifaa fi akka lafaallee raggaasifamuu danda’amuun hin gaggeessinee’ jedhan.
Kaleessa nama 900 ol harra nama dhibba afurii oltu Keeniyaatti Kooronaan qabame, jidduu kana erga ji’a darbe Pirezdent Keeniyaattaan labsiiwwan Kooronaa to’achuuf Keeniyaa keessatti labsamanii turan sirreessanii Dhukkubi kun baballa’ataa waan dhufeef harra murtee haarawa dabarsanii jiran keeniyaattaan.
Kaleessa Paarisii fi magaalaalee ka biroo kudhanii ol ta’an keessatti hiriirri kun nagaa dhaan geggeessamee jira.
Kaleessa poolisii dhaan to’annaa jala kan oolan miseensota hoji raawwachiistuu paartii tokkummaa dimokraasii fi haqaa obbo Habtamu Ayalew fi obbo Dan’el Shibeshi malee itti aanaa dura taa’aan mana marii semayawi paartii Obbo Yeshii Waas Asefa yeroo dhuma wal fakkaatu poolisii dhaan qabamuu isaanii dura taa’aan paartichaa obbo Yeleqaal Geetnet VOAf mirkaneessaniru.Obbo Yeshiwaas yeroo qabamanii manni jireenya isaanii sa’aatilee afuriif sakata’ametti unifoormii waraanaa fi sivilii kanneen uffatan humnootii naga eegumsaa hedduutu naannoo sana kan turan ta’uu dura taa’aan paartichaa beeksisaniiru.
Kaleessa, Quunnamtii Konnferesii Viidiyootiin, magaalaa Bujumburaa irraa walga’ii Gola Naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa sanaaf kan ibsa kennan – Aleen Nyaamaatiwee, “walumaa-galatti haalli jiru tasgabbaawaa dha. Lammiwwan nagaadhaan deddeemaa jiru” jedhan.
Kaleessa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Damee Sudaan Kibbaatti xiyyeeffatee hojjetuuf kan ibsa kennan – dubbi-himaan ministrii dhimma-alaa Sudaan Kibbaa, “uggurri kaa’ame kun baay’ee nu gaddisiisa. Uggurri waan gargaaru hin qabu. Akka nuti yaadnutti, mootummaan Yunaayitid Isteets ka gochuu qabu, kan nuti gochaa jirru gargaaree biyyattii keessatti nageenya buusuu dha” – jedhan.
Kaleessas ibsa waajjira kana biraa ba’e yaadachiisuu dhaan ibsi haaraa ba’e mootummaan duula farra shororkeessummaa baase cimsee kan itti fufu ta’uu galaan lammiiwwan badii hin qabaanne irratti raawwatame kun kan isa hin dagachiisne ta’uu mirkaneesseera. Duula shororkeessummaa irratti jalqabame uummati akka deggeru mootummaan waamicha dabarsee jira. Ibsi kun itti dabaluu dhaan biyyattii keessatti carraan hojii bal’achaa waan adeemeef gara fuula duraattis carraan kun hirmaannaa uummataan babal’ataa akka deemu abdachuu dhaan lammiiwwan Itiyoopiyaa kallattii eegumsi irra hin jiraannetti deemuu dhaan godaantummaa balaa irra isaan buusu irraa akka of qusatan yaadachiisee jira.
Kaleessas, Prezidaant Traamp, “Yunaayitid Isteetsii fi Kooriyaa Kaabaa walga’ii sadarkaa ol’aanaa geggeessan” jedhanii turan. Garuu, gad-fageenyaan hin ibsine.
Kaleessas wal gahiin kuni waa’ee adamoo seeraan alaa irratti ka maraiyate yoo tahu, gaggeessitoonni Afriikaa fi Eeshiyaa waliin ta’anii namoota yakka kana dalagaa jiran adabuu akka qaban dabarsee jira.
Kaleessa tuuta oduuf ibsa kan kennan ajajaan waraana walii galaa jeneraal Biraanuu Juulaa rayyaan ittisaa biyya isa kam biraa iyyuu deggersa hin arganne jedhan.
Kaleessa waare booda paarkii biyyaalessaa Keeniyaa ‘Heels Geet’ jedhamutti balaa mudateen daawwattoonni jaha du’anii jiru. Daawwattoonni kun ka du’an balaa lolaa bakka kanatti mudateen yoo tahu, nami gola daawwannaa hallayyaa hedduu qabu kana isaan daawwachiisaa tures daawwattootumaa waliin lubbuunsaa darbuu Poolisiin keeniyaa ibseera. Paarkiin kun Keeniyaa kutaa bulchiinsa Naakuuruu keessatti ka argamu yoo tahu, balaa asitti mudateen reeffi namoota du’anii jaha argamee tokko ammo haga yoonaa barbaadamuutti jira.
Kaleessa waaree booda mana murtii sadarkaa duraa Lidetaatti poolisiin itti aanaa dura ta’aa Kongresii Federaalawaa Oromoo irratti ragaan walitti qabadhe jedheef hojii na hafe jedhe dhaddachichatti dhiyeesse.
Kaleessa waaree booda sa’a 10 hanga 12 gidduu yeroo jirutti dargaggoonni dhuka’aa kaartoonii sadii riqicha jalaa argan.
Kaleessa waaree booddee Naayiroobii buufata leenjii poolisoota Keeniyaa Imbaakaasiitti poolisoota haaraa 1976 yoo eebbisiisan dubbii dubbataniin Keenyaattaan, keessumaa rakkoo nageenyaa biyyattiin qabdu furuuf jecha qaama hoji raawwachiiftuu biyyattii ka ta’an poolisoota biyyattii lakkoofsa isaanii olkaasuu barbaachisaa ta’uu dubbatu. Poolisoonni eebbifaman 1976 waggaa dabre kaasanii leenjiirra ka turan yoo ta’an waggaa dhufu ji’a gurraandhalaattis poolisoota biroo kum-kudhan eebbisiisnee hojiif bobbaasuu akka dandeenyuuf leenjifamtoonni haaraan kum-kudhan dafanii akka filamann ajaja dabarseera jedhu pirezident Keenyaattaan.
Kaleessa waaree irratti paatiin guutummaa tokkummaa Itiyoopioyaa MEAD kan Finfinneetti argamu waajjira isaa haadhoo irraa ibsi inni barreeffamaan raabse mata dureen isaa lammiiwwan manni isaan waggoota dheeraaf keessa jiraatan diigamee daandii irra buluuf dirqamuu cimsee balaaleffata jedha.
kaleessa walakkeesa halkanii Finfinnee kan seenan chansilerittiin Jermanii wal ta’iinsa dinagdee fi haala naannoo fi Itiyoopiyaa keessaa kan yeroo ammaa irratti muummicha ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny waliin dubbatanii jiran.Hoogganoonni lamaan marii sana booda masaraa Mootummaa Finfinnee jiru keessatti ibsa kennanii jiru.
Kaleessa walitti bu’iinsa Mooyyaleetti ka’een lubbuun nama 8 akka darbe Hospitaalli Mooyyalee beeksise. Dooktor Nigusuu Addunyaa Raadiyoonii VOA’f akka himanitti, warren lubbuun darbe kana keessallee daa’imman turani jedhu. Lakkoofsi namoota madaa’anii gara 40 ol akka ta’u himan Dooktor Nigusuun; isaan keessaa 13 balaan cimaan waan irra dhaqqabeef gara Yaabelloo fi Walaayittaa Sooddootti yaalaaf akka ergaman himani.
Kaleessa yeroo Finfinnee dhaa kaatee gara Tigiraayitti, Dirree xayyaaraatti midiyaadhaaf akka sakattaan cimaan ture ka dubbattu, kan waan haaraa miti, ka jettu gabaastuun VOA Heezeer Merdook, naanoo Tigiraay kan yeroo ammaa humnoota adda addaatiin to’atamaa jiru eega seentee booda, waan argite waahila keenya Alulaa Kebbedeef bilbilaan ibsitee jirti.
Kaleessiuma gara booda irra, Muummichi-barreessaan Tokkummaa Mootummootaa, Baan Kii Muun, Dilbata dhufu kana heera biyyattii irratti filannoon hiree-murteeffanaa yokaan riferendemiin geggeessamuuf ennaa qophaawamaa jirutti, wal-muddinsi akkasii biyyattii keessatti uumamuun kan isaan yaaddesse ta’uu dubbatanii turan. Hookkara irra, akka qaamonni biyyattii walitti-dhufanii marii siyaasaa fi qooda walii-kennuutti hirmaatan waamicha godhan.
Kaleessuma, viidiyoo prezidaant Traamp dura immoo filatamaan prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis, Joo Baayiden haasawa prezidaanticha balaaleffatu dhageessisanii turan. “Jalqaba irraa kaasee dhaabbatoota sirna diimookiraasii keenyaa irratti haleellaa guutuu geggeesse. Kaleessa immoo, halellaa isa xumuraa raaw’ate,” jedhan – Baayiden.
Kaleessuuma yeroo gadhiifamuuf turantti illee eega baafamanii booda, waan qoratamuu qabuutu jira jechuun yeroof mana hidhaatti isaan deebisuu isaanii dubbatu Obbo Baqqalaan. Booda garuu magaalaa Finfinneetti si geessinee qoranna jedhanii Zuwaay irraa kokolaataa seennee Moojoo akka geenyeetti achuumatti na gadhiisan jedhhan. Akka Obbo Baqqalaan jedhantti himnannaan irratti dhiyaatee ittiin adabaman kan sobaa ta’uu fi ragaan dhiyaates qindeeffamee ta’uu dubabtanii jiru. Haallii fayyaa isaanii ogeessa wal’ansa fayyaan ilaalamuu kan fedhu ta’uus kan sadarkaa hamaa irra hin jirre ta’uu Raadiyoo Sagalee Amerikaaf Ibsanii jiru.
Kalee Ugaandaatti ambaasaaddera Amerikaa, Deborah Malacan wannii Tiraampi jedhe sun(afaan hamoon innii Afrikaan jedhe) dubbi hamtuu akka malee nama dallansiiftu jetteen.
Kalenjiinii akka jecha Dr.Hassaniitti warra looniitii,warra mogolee dhedheeraa, kama woma laftii qabdu nyaatu.
Kalessa Mooyyaleetti seensa daangaa biyyoota lameenii ka eebbiisan Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed fi Prezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa kan amma ijaarsarra jiru buufata doonii Keeniyaa Laamuutti argamu darbanii daawwatanii jiru.
"Kaliid Mohaammad Amiin ufii qofa waancaa lama guurrachuu miti, garee isaa, Dirree Dhawaallee waancaa fi doolara 1000 badhaasise. Garee Dirree bara 2009 Atlaantaatti, bara 2010 ammoo Washington,Siyaatilitti seenaa hojjatte. Dirreen duruu akkanuma moohachaa as gahatte. Marroo sadii moohannaan akkuma seeraattuu waancaan sun handhuuraa garee sunii taha, Dirreelleen tanuma goote.Wal-dorgommii kubbaa miillaa OSFNA 15eessoo ta Adoolessa 24-31-2010 magaalaa Siyaatilitti geggeessame, ka gareeleen 15 irraa qooda fudhatan kana irratti gareen Dirree walumaa-galatti goolii 20 caalaa galfatte. Moohannaa Dirree tana hujii nama hedduuti asiin gahe. Itti-gaafatamaan garee kanaa, Obbo Kamaal Mohaammad, “… 9-0,6-1,3-1,4-0 fi ta maayyii 2-1n caaluun moohatte"" jedhu. Akka Obbo Kamaal jedhanitti, Gareen Dirree ganna 2002 keessa waldorgommii Kubbaa-Miillaa OSFNAtti dabalamtee as marroo shan moohatte.Obbo Zayiid Huseenillee warra garee Dirree leenjisee asiin gahee moohachiise keessaa tokko. Nami Oromoo akkana walitti dhufee waan ufii qopheeffachuu kanaan maan jettan jennaan; “guddinni kubbaa uummata Oromoo baraa baratti hagama guddachaa deemuutti akka jiru nama agarsiisa. Hedduu gaarii … Wallaahi!”jedhan. Obbo Ziyaad nama biyya akka akkaatti ganna hedduuf kubbaa miilaa leenjisaa bahe. ""Dorgommii kubbaa miilaa addunyaa bara 2010 Speeyiniti moohata jennaan nami natti koble taatullee isuma taate"" jedhu.""Afrikaan ammoo dorgommii addunyaa san qopheessuun kubbaan miilaa Afrikaa keessatti hagam akka jaabahcaa deemtu nama agarsisaa"" jedhu. Obbo Zayid.Mee dorgommiilee lameen, jechuun tapha kubbaa miillaa addunyaa fi dorgommii kubbaa miillaa Oromoo ka bara 2010 irratti gabaasaalee qopheessinee turre irraa haga tokko caqasaa."
Kallattii Arfanii kuma hedduutti kanneen lakka’aman uummanni Dirree Dawaa dhaadannolee adda addaa dhageesisuun gara dirree solaata Idaa irratti wal ga’an.
Kallattiin Fuul-duraa Ergama Bitamtoota Fashaleessu Dha: Prezidaantii Bulchiisa Naannoo Amaaraa
Kallessa qeerroo fi qaarreen oromoo akkasumaas abbottin Gadaa Oromoo fi qondaltoonni motummaa marii dhimma ireecha Hooraa Finfinnee fi dhimmotaa biroo magaalaa Finfinneetti gaggeffame irratti hirmatanii ergaas dabarsaniiru.
Kalobeyeiin kaambi baqaa Keenyaa gama Kaabaatiin qubattu Itoophiyaa, Somaalee fi Suudan Kibbaatti haga guddaan keessa jira.
Kaloon ykn raanchiin kampaaniin kun Isiolotti dallaa itti jaarrate akka jecha major Diimaatti,qaxxaamurii km 200.
Kamaalaa Haariis dubartii adii hin taane fi hidda dhalata Hindii qabdu kan yeroo duraaf aangoo itti aantuu prezidaantummaa Amerikaa muudaman ta'anii jiru.
Kamaalaa Hariis dubartii yeroo duraatii itti aantuu pirezdaantii Yunaaytid Isteets taaate filatamte ta’uudhan seenaa galmesiteetti.
Kamaalaa Hariis dubartii yeroo duraatii itti aantuu pirezdaantii Yunaaytid Isteets taaate filatamte ta’uudhan seenaa galmesiteetti.Gabaasa Kaatriin Giibsanif,Tigist Gammee.
Kamaalaa Haris akka jedhanitti lammiiwwan Ameerikaa seenaa biyya keenyaa keessatti kufaatii bulchiinsa prezidaantummaa argamee hin beekne arge.
Kamaal Aloo Garbichaa Afirkaa Kibbaa jiraata. “Mataa haadannee, kofoo gurraachaa naqannee karaa maatii namii iraa lubbuu dhabe gaafannuun mari’achuuf walgahaii deemaa jirra.”Artisti Saaliyaa Saamiilleen dubartoota mataa haadatanii mormiitti jiran keessaa tokko.
Ka maallaqnii fi qabeenyaan nu jalaa saamame jedhan illee ni jiran.
Kamaapnii nama qaxaran barbaadanii akka namii hujii argatu leenjisanii qopheessan. Amerikaanuu akkuma kanaan jirti.
Kamaashii Keessatti Hidhattoonnii Aanaa Sedaalee Caalaasaa Qabachuun Himame
Ka maatii waliin naannoo Somaalee Jijjigaa baqatanii dhufan waliin ijoollee 65,000 caalan akka kanaan barumsa isaanii male dhabe,jidduutti kute.
Ka magaalaa Asallaa jiru - Yunivarsitii Arsii, Mooraa Fayyaa keessatti immoo barattoonni lama, halkan dabre, qaama eenyumman isaa hin beekamiiniin waraanamanii, mana dhiqataa biratti gatamuu isaanii fi gara hospitaala magaalattii geessamanii haala du’aa fi jireenya gidduutti ka wal’aanamaa jiran ta’uu dubbatu – barattoonni.
Ka magaalaa Dirre-dhawaa keessa maadheffate paartiin “Hibret Le Haandinnet innaa Le Netsaannet” yokaan “Gamtaa Tokkummaa fi BIlisummaaf” jedhamu immoo ibsa ABOn baase kana mormuudhaan, “abbummaa magaalaa Finfinnee jiraattota magaalattiif haa dhiisnu, magaalaan Dirre Dhawaa garuu ka Somaalee ti,” jedhee jira.
Ka magaalaa Finfinnee keessatti dhalattee guddate Kadijjaa Mohammed, waggaa digdama dura mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa akka xumurtetti gara YEMEN-tti godaante. Achumatti eerumtee, maatii horattee jiraataa tute. Nama biyya ishee ka ta’e abbaa-manaa ishee wajjiin ijoollee lama qaban dhiira tokkoof durba tokko qaban. Abbaan manaa ihee uffata hodhuudhaan, isheen mana namaa tii hojjechuudhaan jireenya ofii geggeeffataa turan. Kana gidduutti haalli YEMEN keessaa jijjiirame. Finciltoota HUUTII fi kan SAUDI-ARABIA-n hoogganamu humna wal-taatotaa xayyaaraan isaan tuman gidduutti waraansi deemaa jiru, biyyattii ka jireenyi irraa baqatee fi duuti keessa buufate taasisee jira. Kanaaf Kadijjaa fi maatiin ishee, biyya waggoota hedduuf keessa jiraatan gad-lakkisanii, kaleessa lammiwwan Itiyoophiyaa ka biroo waliin Finfinnee seenan.
Kamala Haris kaadhimummaa itti aanaanaa prezidaantii paartii dimokraatotaa ennaa simatanitti haala wal xaxaa biyyattii ilaalchisanii sirriitti akka deebi’u hojjetamuu qaba jedhanii fakkeenyaaf loogii sanyiitti duuluu fi akka seera biyyattiitti waadaan qixxummaa haqaaf jiru dhugaaf jiru dhugoomuu qaba jedhan.
Kamala Harris waahela tolfadhee waliin dorgomuf ulfinna guddaan filadhe jedhee isanti hima.Qabsooftuu wa hin sodaanne, hiyyeessaaf dubbattu,nama ummata Amerikaatiif hojjatu jajjabaa keessa jirti jedhee Twitter ufii irratti barreesse Biden.
Ka maqaa “Jaal Marroo” jehdamuun beekaman - Ajajaan Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Lixaa Obbo Kumsaa Dirribaa immoo gama isaaniitiin, “WBO'n nama nagaa mitii, isuma hidhate irrattillee gochaa tahuu hin malle hin raaw’atu,” jedhuun, Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan. Yoo Qaamni sadaffaa walaba tahe jidduu seenee mariisisee fi yoo mootummaan mirga WBOn qabsaa’uuf raaw’ate karaa nagaa gad tahanii mari'achuuf qophii tahuullee dubbatan.
Kamashii Keessatti Hidhattoonni Namoota Fayyaaleyyii  fi Naga-eeegdota Ajjeesan, Jedhu Namoonni Achii Baqatanii fi Mootumman
Kambii baqaa Hashaab keessaa qaraayyuu baqataa 16,000 dhiyaatutti keessa jira. Hagii guddaan haawwanii fi ijoollee harka 70 oli.Warrii baqate dhufe kun akka jecha bulchiinsaatti qorsa silaa ufii qabuuyyuu lafumatti jissee biraa baqate.Birhaanee Gebre Tsadiq ogeessa nyaata nafa namaat.
Kambii tana Somaalee,Suudan Kibbaatii fi Itoophiyaatti haga guddaan keessa jiraata.Kaambii moggaa lafaatti jaaran tun akka warrii achi keessa jiraatu jedhutti naminuu quba hin qabu.
Kameeroon keessaa baatii sadii yeoo hin guunne keessatti namoonni 4,400 vaayiresii koronaan yoo qabaman 197 kanneen ta’an du’ajiiru. Uggurri sochii kan labsame erga sa’aatii 24 keessatti namoonni 500 ol vaayiresii Koronaan qabamanii booda.
Kameeroon keessaa namoonni qorichi dhibee busaaf kennamu kan Kilorokuwiin jedhamu innumaa kan kijibaa ta’e hospitaalotaa fi Faarmaasiiwwan 300 keessaa to’annaa jala oolchuu beeksiste. vaayiresii koronaa ittisuuf gargaara jechuu dhaan utuu hin mirkanaa’in dawaan kijibaa kun heddumminaan gurguramaa jira.
Kameerun Chaayinaa irraa nyaanni gara biyya ishii akka in galles dhoowiteetti. Karaa biraatiin Vaayrasiin #COVID-19 foon bineessotaa irraa gara nama darbuu ogeessonni fayyaa himanis ammallee Chaayinaan hin mirkaneessin jirti. Amma ammatti namoonni biyyoota 40 keessatti vayirasii kanaan qabamuun beekameera.
Kameeruun Haguuggii Afaannii Fi Funyaanii Godhachuun Dirqii Ta'uu Labsite
Kameroon keessaa namoonni 1,300 vaayiresii kanana yoo qabaman kanneen 43 ta’an du’aniiru.
Ka “Mid-term Election” yokaan Filannoo Walakkessa-Marroo jedhamu irratti, Rippaablikaanonni Mana-maree Bakka-bu’ootaa fi Mana-mareee Murtii-seeeraa keessatti ol’aantummaa argachuu malu” jedhame iyyuu, Keetering Yuunivarsitii keessaa ka barsiisan Dr. Izqeel Gabbisaa garuu, “hanga Roobii turban dhufuu, ba’iin filannoo qulqullaa’ee beekamutti wanni beekamu hin jiru” jedhu.
Kamiisa Adooleessa 25 bara 2019 godaantoonni 150 ta’an handaara galaana Libiyaatti eessa buteen isaanii dhabame.
Kamiisa Bitooteessa 12 bara 2015 ganama Awutoobusiin imaltoota 68 fe’e magaalaa Finfinnee irraa ka’ee gara magaalaa Dambi Doollootti qajeelaa ture tokko magaalaa Geedoo akkuma darbetti garagalee lubbuun nama 11 darbuu isaa Godina shawaa Lixaatti waajirri polisii aanaa Calliyaa ibsee jira.
Kamiisa Caamsaa 14 fi 15 bara 2017 aangawoonni Oromiyaa fi kan godina Bunnoo Baddalle Jimmatti argamuun qubattoota kan haasofsiisan yoo ta’u Dilbata kaleessaa jechuun Caamsaa 14 bara 2017 kaasee Magaalaa Jimmaa irraa bakka Yambaroo jedhamutti qubattonni geessamanii jiru.
Kamiisa darbe namnii 56 to’annaa jala kan oolan yoo ta’u maaliin akka shakkaman kan itti himamee erga qabamanii guyyaa lammaffaatti ta’u ibsamee jira.
Kamiisa Fulbaana 15 bara 2016 Godiina Wallaggaa Lixaa aanaa Najjoo magaalaa Warra Jirruu irraa kan ta’an Barsiisaa Abdisaa Bokaa sirni awwalcha isaanii firaa fi maatiin lafa argamaniitti gaggeffamee jira. Maatiwwan reeffa argachuuf yeroo dheeraa joruu isaanii fi gadda guddaa keessa akka jiran dubbatu.
Kamiisa fullee keenyaa handaara galaana Mozaambiik fi Tanzaaniyaa kan dhaqqabu yoo ta’u sa’atiitti kiloo meetra 200 bubbisaa deema.
Kamiisa fullee keenyaa Kavanaah fi kan yeroo barattoota mana barumsaa sadarkaa lammaffaa turre bara 1982 humnaan na gudeedee jira jechuun himatte Kristiin Ford/ koree seeraa kan seeneetaa duratti dhiyaachuuf jiru.
Kamiisa har’a aangawoonni Oromiyaa fi kan godina Bunnoo Baddalle achitti argamuun qubattoota kan haasofsiisaniin yoo ta’u deebiin kennameef lafa turtaniitti deebi’atii deebii barbaachisaan isinii kennama ka jedhu akka ta’e ibsanii jiru.
Kamiisa har’aa jechuun Waxabajjii 20 ka guutmmmaa Addunyaatti kabajamee oolu guyyaa baqattoota addunyaa ilaalchisuun gabaasa haaraa kana baase - UNHCR.
Kamiisa kaleessaa bulchiinsii Traamp lammiwwan Raashiyaa 19 fi kaampaanilee biyyatti 5 kanneen filannoo bara 2016 gaggeeffame keessaa harka qabu ittiin jedhe irra ugguura ka’uu beeksisee jira.
Kamiisa kaleessaa galgala lachuu haasawaa dhageesisaniin inni tokko isa kaaniin atii waajiira prezidaantummaaf ga'aa miti waliin jedhan.
Kamiisa kaleessaa galgala Maadhelee sadii irratti tarkaanfii waraanaa kan haaloo ba’insaa fudhachuuf nama meeqa ajjeesa jedhee gaafannaan 150 deebii jedhu Jeneerala biraan argadhe kan jedhan Traamp daqiiqaan kudhan lafa hafeetti haleellaan sun akka hafu godhe jechuun Twitarii irratti barreessan.
Kamiisa Kaleessaa ganama bulchiinsa Amaaraa kan bulchiinsa naannoo Beneeshangul Gumuuz waliin wal daangeessu irratti kan mootummaan hidhattoota Gumuuzii ittiin jedhe qonnaan bulaa ijoollee isaa lama waliin ture irrti xiyya darbatanii kan jalaa dheessuun miliqan ta'uun ibsamee jira.
Kamiisa kaleessaa ganama Demookraatoota keessaa kan sadarkaa olaanaa irra jiran lama Traamp aangoo akka gadhiisan gaafatan.Ripaablikaanoota keessaa hangi tokko yaada kana deggeranii jiru
Kamiisa kaleessaa ministriin haajaa biyyaa keessaa ajaja kenneen magaaloota sadeen keessatti hiriirri akka hin gaggeeffamne uggure.Magaalaaleen sadeen maadhee deggertoota kaadhimamaa mormitootaa kan Ra’ilaa Odingaa ta’uun beekamu.
Kamiisa kaleessaa prezidaantiin Faransaayii ennaa Lebaanan daw
Kamiisa kaleessaa waaree booda daawwannaa hojii guyyaa lamaaf Asmaaraa kan seenan mummichi minsteera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad imaltuu isaanii xumuruun Jimaata har'a ganaman gara biyya ofitti deebi'an.
Ka milkaahe achumatti gabayaa argatee kilabiin Awurooppaa faatilleen bitachuu eegatti.Dorgommii AFCON 2017 biyya saddeetitti walti boqonnaa guyyaa lamaatiin duubatti taphatti deebihan.
Ka ministarummaa dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsiif kaadhimaman – Rex Tilerson, yeroo qorannaa mirkaniif mana-mare murtii-seeraa Yunaayitid Isteets duratti dhihaatan, biyya isaanii Addunyaa irratti arjoominaan ol’aantuu taate – Yunaayitid Isteets irraa gargaarsi kennamu, mootummoota malaammaltummaan guutamaniin akka hin maqsamne yokaan akka hin hatamne maal akka godhan miseensota mana-mareen gaafatamanii turan.
Kamisaa har’aa lollii israa’elii fi palastayiin itti fufee xiyyaaronni waraanaa israa’el magaa Gaazaa, Deir al-balaah fi Khan Younis jedhaaman rukutaniiru jedhameera.
Kamisa darbe ennaa du’uun isaa dhaga’ame kanneen isa jaal’atan mana jireenyaa Prince fi sudio isaa Minneapolis jiru fuulleetti wal ga’an. Sirni dungoo qabsiisuu fi tajaajilli yaadannoo guutummaa biyyattii keessatti geggeessame.
Kamisa darbes ajajaan itti Aanaa WBO gama kibbaa ka ta’an Obbo Gammachuu Abooyyee humni waraana biyyaa hidhattoota ABO irratti balaa geessisaa akka jiru himanii turan.
Kamisa darbe torban darbe naannoo kibbaa Sheekkaa magaalaa Teeppii keessatti humnootii hidhatanii fi shakkamtota yakkamtootaa gidduutti walitti bu’iinsa uumame jedhameen miseensi poolisii tokko ajjeefamuu isaa fi poolisiinis tasgabbeessuuf tarkaanfii fudhateen namoonni ja’a lubbuun isaanii darbuu waajjirri nagaa fi nageenya naannoo sanaa mirkaneessee jira.
Kamisa galagalaa jalqabee namii kuma fi fulaa tokko tokkotti ammoo dhibbii hedduun gabayaa keessaa wa bitachuuf hiriira irratti waluma caaccabsa.Dhaabbileen daldalaa akka JCPenney, Best Buy,Target fi hedduun mi’a isaani hedduun gatii rakasaatin gurguran.Fkn gabayaa Macy's jedhan New York jirtu duratti nama 16,000 gagala Kamsaatii jalqabee hiriira keessa bulee baniitii gabayaa eegachaa bule.
Kamisa ganama Associated press waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin waraansi yeroo dheeraaf Tigraay keessatti geggeessamu uummata naannoo sanaa miliyoona 6 ta’u dhabamsiisaa jira jechuun akeekkachiisan.
Kamisa har’aa jechuun sadaasa 19 qabee manneen barnootaa of eeggannoof jecha ni cufamu, weerara vaayiresii koronaa marsaa lammataa of irraa ittisuu qabna jechuu dhaan bulchaan magaalaa New York Bill de Blasio twitter irratti barreessaniiru.
Kamisa har’aa Moqaadishoo keessatti eegumsi cimee jira, loltoonni mootummaa meeshaa gurguddaa hidhatan bobba’aniiru.
Kamisa kanneen itti murtaa’e keessaa abukaatoo Alibert Hoo, abukaatoo Margareet Niig fi qabsaa’aa mirga hojjettootaa Lii Cheek Yaan fi miseensa mana maree duraanii Siid Hoo fi Leeung Kiwook Hang tokko.
Kamisni boruu, Amajjiin 19, 2017, guyyaa sirna muda pireezdaantii haaraa ture. Pireezdaant Yahayyaa Jammeh garuu angoo gadhiisuuf qophii miti. Jiraattonni Magaala gudditti biyyatti Yahaya Jammeh diddaa agarsiisuun obsa isaan fixachiiseera. Kana malees, jiraattonni Banjuuli fi hojjattoonni dhaabbilee tuurizimii biyyatti nagaha isaanitti sodaachuu irra biyyatti gadhiisanii bahaa jiran
Ka moo’ame harqee galee, ka moo’ee qiliixamaa dorgommiif qophii jira,Waancaa AFCON 2017f Masrii fi Kaameruuti walti falachuutti jira
Ka moohame haraqaa kesaa galee ka moo’e ammoo qiliixamaa, gammachun dorgommi itti aaantuu kurfoo jira.Gaanaa,biyyitii taphattoota jajbjaaoo qabaachuu beekamtu hardhallee hin taaneefii dheebuu ganna 35n galatte.Bara 2015 Ayvori Koostiin waancaaf walti martee moohamte.
Ka mootummaan Itiyoophiyaa hin fudhatiin, filannoon bulchiisa naannoo Tigiraay keessatti boor gaafa Qaammee afurii, bara kuma lamaa fi kudha-lamaa geggeeffamuuf jira. Kanneen filannoo sanatti hirmaatan paartiileen shan, “mirga hiree ofii ofiin murteeffannaa Tigiraay dabarsinee hin kenninu,” jechuun, ibsa kaleessa waliin kennan irratti beeksisanii jiran.
Kampaanileen Yunaayitid Isteetes hojjettoota miliyoonaan laka’aman hojiitti akka deebi’an waamaniis daldalaawwan rakkoo hamtuun isaan mudate hojii isaanii akka duraatti itti fufuu dadhabaniiru ykn immoo cufamaniiru. Kunis ennaa vaayiresiin koronaa hammaatee jiru kanatti hojjettoonni isaanii dalagaa akka barbaadan dirqisiise.
Kampanichi ibsa Kibxata darbe baaseen akka jedhetti yaalii addaan kutuun tarkaanfii yeroo mara yeroo namoonni talaallii sana fudhatan dhukkubsatani. Ennaa qorannaa geggeessinutti talaalliin yaalii sun amansiisaa ta’uu isaa mirkaneeffanna jedhee jira.
Kampanichi kan ibsetti dabaluu dhaan dhaaboliin dawaa Awrooppaa fi jaarmayaan fayyaa adunyaa sababaa talaallii AsttraZeneca-n kan ka’e dhibeen dhiigi itituu dhaqqabuu isaaf ragaan hin jiru jedhanii jiran.
Kampaniin Apple kaleessa galgala ibsa kenneen nama qaroomaa fi mul’ata qabu dhabne addunyaanis nama guddaa akkasii dhabde jedhee jira.
Kampaniin Azaar jedhamu bulchiinsi nyaataa fi dawaa talaallii kanaaf eeyama yoo kenne torbanneen keessatti raabsuuf qophaa’eera jedhee jira.
Kampaniin Chaayinaa Poly-GCL jedhamu erga bara 2014 qabee naannoo Ogaden keeessa zayitaa fi gaazii uumamaa qotee baasuuf barbaadaa ture. Mootummaan Itiyoophiyaas kampanii Chaayinaaf kanaaf galii argamu keessaa walakkaa qooduuf walii galatee mallatteessee jira. Ujummoon yoo diriirfame Itiyoophiyaan gaazii uumamaa biyya alaatti erguu dandeessisa. Jiraattonni naannoo hojii kana hojjechuuf kan isaan hin mariisisne ta’uu dubbtu. Mootummaan Itiyoophiyaa projektiin kun rakkoo fayyaa fi qilleensa naannoo sanaa irratti dhiibbaa fide ka jeedhu haalee jira. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed industrii zayitaa fi kan gaazii uumamaa guddina dinagdee Itiyoophiyaaf baay’aa barbaachisaa ta’uu beeksisaa turan.
Kampaniin Chaayinaa Talaallii COVID-19 Oomishuf Ayyama Argate
Kampaniin dawaa Faayizer fi BioNTech talaallii COVID-19 oomishuf sadarkaa addunyaatti tattaaffii sadarkaa addunyaatti adda durummaan geggeessaa jira. Dhaabbati to’annoo dawaa fi kan eegumsa fayyaa talaallii sana raggaasisee guyyoota hanga tokko booda biyyi Briteen Kibxata darbe uummataaf talaallii kana kennuu kan jalqabde biyyootii gama dhiyaa keessaa isee jalqabaa taatee jirti.
Kampaniin dawaa oomishu AstraZeneca kaleessa akka ibsetti galmee isaa irratti xiinxala geggeesseen ta’aalliin COVID-19 inni oomishe dhiigi akka ititiif sababaa ta’e ka jedhemeef ragaan tokko iyyuu hin argamne jedhe.
Kampaniin dawaa Zimbabwe, dhibeewwan akka Cancer, dhukkuba sukkaaraa, dhiibbaa dhiigaa fi antibiotics argachuuf sharafa alaa ga’aa hin qabnu jedhu.
Kampaniin Dhiyeessii Foonii Addunyaa Guddichi Haleellaa Marsariitii Isa Mudate
Kampaniin fiilmii Paak, kan Manifold Productions, Inc jedhu dhaaba bu’aaf hin hojjenne kan Paak biraa gargaarsa miliyoonaan laka’amu fudhataniiru jedhan Menendez.
Kampaniin foon nyaataa dhiyeessu guddichi JBS Foods, xumura torban darbee sababaa haleellaan marsariitii isa mudateen hojii isaa Awustiraaliyaa fi Ameerikaa kaabaa keessaa kaleessa cufuuf dirqamuu isaa angawoonni waajjira isaa haadhoo kan Brazil keessaa ibsanii jiru. Angawoonni akka jedhanitti rakkoo kana furuuf hojjetaa jiran.
Kampaniin MEDROC godina Gujii aanaa Shaakkisoo laga Dambiitti geggeessaa kan jiru eeyama warqee qotanii baasuu ministriin albuudaa boba’aa fi gaazii uumamaa haaressuufiin isaa gabaasamee jira.
Kampaniin telekominikeeshinii guddichi kun teeknooloojii 5G jedhamu kan uume yoo ta’u interneetiin daran saffisaan akka hojjetu kan gargaaru caasaa adduyaaf kontraata galamu inijfachuuf yaalii gochaa jira.
Kampanii Youtube Irraa Aariin Qaba: Dubartii Waajjira Youtube Irratti Dhukaasa Bante
Kampanileen dawaa gurguddoon Awrooppa alama kan Ferensaay Sanofi fi kan Briteen GlaxoSmithLine kamisa har’aa akka beeksisanitti, yaalii talaalee dhumaa geggeessuuf jiran.
Ka muddama sana daranuu hammeesse ka biraan immoo ka duraan, maatii isaanii waliin EmbasiiI Afriikaa Kibbaa biyyattii keessaatti dahata Polotikaa gaafatanii turan Hoogganaan waraana Baagboo Philip Manguu, deebi’anii waraanichatti makamuu isaanii ti.
Kan aadaa fiilmii Ameerikaa keessatti addunyaa irratti baay’ee beekamuu fi waggaa waggaatti ayyaaneffamu, sirna badhaasa Oskaarii kan waggaa kanaa kaleessa geggeessame irratti toora daayirikterummaa ykn qindeessumma fi gargaaraa taatootiin kanneen badhaafaman seenaa galmeessan iyyuu akkaadaamiin badhaasaa sanyii adda addaaf carraa kennuu fi dhiisuu irratti yaada wal makaatu dhaga’ama.
Kanaadaa keessallee kilabii lamatti dhufaa karaa jira.
Kanaadaalleentanuma keessa oolan.Warri Albertaa karaa guddaa biya isaani irra maree Alberta Legislutve building ykn bulchiinsa godina isaani gahe karaa Jasper Ave jedhaniin muree bulchiinsa magaalaatti dabree rakkoo Oromoo irra geettu jedhe himate.
Kanaaf abbaan haadha warraa isaaf amanamaa ta’uun maatiin jaalalaan akka guutu gochuuf haala mijeessuun barbaachisaa dha. Sababiin isaas intalli isaa kana mara itti dhiyeenyaan hordofti waan ta’eef jedhan.
Kanaaf, akeekkachiisa isa dhumaa sitti himuuf dhufne, naan jechuun na doorsisan” jedhan. Mirga uummataa kabajchiisuuf karaa nagaa qabsaa’uu fi hiriira mormii karaa nagaa geggeessamu deggeruun mirga heera biyyattiin kennane waan ta’eef waan yakka jechisiisu akka of irraa hin qabne ka dubbatan, Obbo Beqqeleen, yakka tokko malee nama tokko hidhuu yokan ajjeesuun furmaata ta’uu akka hin dandeenye dubbatu.
Kanaaf akka barumsi seemisteera kana haqamee seemisteera itti aanu Ji'a Guraandhalaa 25 hanga 26 akka haaratti akka galmaahanii barumsa isaani itti fufan murtaahe jedhee jira. Gabaasaa Muktaar Jamaal Caqasaa
Kanaaf akka wal waraansi sun dhaabatuu fi namoota achitti gargaarsa namoomaa barbaadan dhaqqabuuf akka balballi banamu gaafatan.
“Kanaaf amma irraa jalqabee fiigicha dubraa fi dhiiraa maqaa Fayyisaa Leellisaatiin moggaafama.”
Kanaaf biyya isaanii keessatti jireenya amansiisaa akka argatan, dimokraasiin, walabummaan akka jiraatu gochuu fi mirga isaanii eegsisuu dha. Kana gochuu yoo baanne waggaa waggaatti balaa wal fakkaatu kan namoonni lubbuu isaanii dhaban arguuf jirra jedhan.
Kanaaf dararaa wal fakkaataa qorattonni nu irraan ga’an sodaannee waan hin hojjannee fi hin beekne fudhannee jedhu himatamtoonni .
Kanaaf dhala namaa irratti balaa inni fiduu akka hin jirre baramee jira.
Kanaaf dhimmi kana karaa nagaan furuuf as dhufnee jirra jedhan.
Kanaaf dhimmi kun namoota midhaan irra ga’ee fi maatii namnii jalaa ajjefamaniif qofa otoo hin taane magaala pitiisberg fi guutuummaa biyyattiif barbaachisaa dha jedhan.
Kanaaf dhiyeessii oomisha keenyaa gabaawwan itti fayyadaman hedduuf raabsuu jalqabuu isaas gabaasuu ni danda’a jechuu dhaan kampaniin sun kamisa kaleessaa ganama ibsa baaseen beeksisee jira.
Kanaaf dinagdee biyya keessaa kan ilaaleen waan yaadda’uu qabnu hin jiru jedhan.Saa’uudii, Baahreen, Yunaaytid Arab Imereetes fi Masriin hariiroo jiru waan dhaabaniif jecha daldalli kutaa Sanaa waan addaan cituuf jecha hanqiina maallaqaa kan ofii isaanii isaan mata mataatti isaan mudata jedhan.
Kanaaf dura ta’aan IHADEG fi muummichi ministeeraa inni itt aanu torban dhuftu kan beekamu ta’uu tuqaniiru.
Kanaaf fakkeenya gaariin Itiyoophiyaa, Keeniyaa fi Somaaliyaa bakka jarmayaan nyaata addunyaa uummanni miliyoonni 12 sababaa hongee yeroo dheeraan kan ka’e midhaan oomishamuu dhabe, itti dabalees hawwaannisi gammoojii baatii Muddee fi Amajjii keessa midhaan barbadeesse jechuun beekisise.
Kanaaf fakkeenya kan ta’uuf Yuniversitii Walloo keessatti tattaaffiin godhamaa jiru rakkoolee barattoota dubartoota Yuniversitii adda addaa keessa jiran qaban kan irratti calaqqise ture.
Kanaaf furmaani karaa heeraa ni argama abdii jedhu qaban jechuun Obbo Awwaluun dubbatanii jiru.
Kanaaf furmaata waliinii barbaaduu caalaa tokkummaa Awrooppaa kan agarsiisu filannoo ka biraan hin jiru jedhan. Torban torbaniin baqattoota dhibbaan laka’amantu karaa buufata xaaliyaanii Milan darbuu dhaan gara Germaniitti imalu. Hojii gargaarsaa fedha ofiin kan hojjetan Susy Lovieno baqattoota kanaaf nyaata, huccuu fi gorsa kennuun tajaajilu. Awrooppaan jijjiirama gochuu qabdi jedhu.
Kanaaf fuulduree aqattoota kanaa kana jedhanii murteessuun amma rakkisaa ta’uus hime.
Kanaaf gaaffii tokko iyyuu hin qabu. Filannoo mana maree bakka bu’otaa fi mana maree naannoof geggeessamu irratti waraqaa sagalee itti kennan itti dabalaa tokko kennuu dha. Waraqaa sagalee kennan sana irratti uummati sagalee kennu mallattoo isaanii kaa’u. filannoo isaanii idilee ka biroo illee ni geggeesseu. Kanaaf waraqaa filannoo tokko dabalamuu isaa malee dhimma wal xaxaa ka biroo hin qabu.
Kanaaf Gaanaan kan qabsooftu ta’u agarsisuuf jecha mata duree moggaafama “Gaanaa Mii tuu “ jedhuun hiriiran.
Kanaaf gamaaggami bulchiisa dirree dhawaa dhiyeenya geggeessame kallattii dhaan jijjiirama irraa akka hin fayyadamne kan godhuu fi namoota dhuunfaan hojii hojjetamee dha.
“Kanaaf, gama keenyaan waan nu irraa eegamu goonee jirra. Amma deebiin kan eegamu gama mootummaa Itiyoophiyaa irraa ti” jedhu.
Kanaaf gam lamaanuu tarkaanfii waraanaa irraa of qusatanii dhimma isaa marii siyaasaan akka furan gaafatee jira.
Kanaaf gam lameen wal cina jiraachuu akka dandaa’aniif furmaanni gam lameenif arguuf cicha godhamu keessatti qooda fudhachuu barbaanna jetti Jabutiin.
Kanaaf gandeen hanga tokko keessa daangaan kun kan koo ti falmii jedhutu jira. Kan akka Ammaarroo jiran waliin jechuu dha.
Kanaaf gochaalee akkasiif akka itti gaafataman waamicha dhiheessan.
Kanaaf,gorsaa fi tarsiimoo waaltaan kun mootummoonni akka isaan hordofan barbadu miidhaa vaayreesiin kun ardittiitti fiduu malu ittisuu fi xiqqeessuu irratti hojjechuu dha jedhan.
Kanaaf hawaasnii dhimma kanatti ilaalcha kennee gargaaruu akka qabu barsiiftuun kun hubachisanii jiru.
Kanaaf, himatamtoonni kun nageenya ykn jireenya irratti jeequumsa guddaa waan dhaqqabsisaniif, meeshaa waraanaa qabatanii finciluu ykn wal waraansa kakaasuun, mootummaa irratti dhiibbaa geesisuu, yakka jedhuun himataman jedha. Kana malees abbaan alangaa Jawaar Mohammeed irratti himannaalee adda addaa dhiyeessee jira.
Kanaaf hogganoonni federaalaa fi kan kutaa walii galuu qabu jedhu.Onkolooleessa tokko bara 2018 fullee keenyaa jalqabee waajiira gamasii qaban gadhisuuf ka jiran Keeting akka jedhanti caasaa nageenyaa, karoora ce’umsaa fi nageenya kan ilaaleen foyya’iinsii sadarkaa teknikaan argamuu ibsanii garu gama siyaasaan rakkoon waan jiruuf jecha dhimmi jiru gara fuul duraatti tarkaanfachisuun rakkoo ta’e jedhan.
Kanaaf hoogganni Sudaan Kibbaa tarkaanfii ariifachiisaa fudhachuu qaba kan jedhan komiishinerichi haalli biyyattii keessa jiru attam ariifachiisaa akka ta’e cimsee yaadachiisuun barbaada jedhan. Tattaaffiiwwan godhamuu qabanis marii biyyoolessaa, qophee filannoo akkasumas gareelee adda addaa dhaqqabuun hirmaachisuu dha jedhan.
Kanaaf humnii kun wal mammakee bifa adda addaan kan ijaarame ta’u fi kana duubaanis deggersii jira jennee ilaalla jedhan.
Kanaa fi dhimmoota kanatti hidhata qaban irratti Haacaaluu haasoofsiifnee jirra Caqasaa.
Kanaaf IHADEG xiiqii qabatee kanneen biyyootii alaatii dadammaqsantu kanaa fi sana jedhe jechuu dhaan ijoolleen miidhamuu hin qaban.
Kanaa fi hojjiwwan Iskoolaars Aat Riisk Baqqalaa Garbaa fi Dr. Mararaa Guddinaa irratti hojjachaa jiru laalchise itti gaafatamtoota dhabbata lamaanii fi barattoota adda dureedhan sagantaa torbban tokko ture qindeessan keessa tokko dubbisneerraa, dhaggeeffadhaa
Kanaafiis Bulchiinsii RSA (VOA)n haala kan qoratee hojjattoota dogoggoora hojjatan ittiin jedhan itti gaafatamoo akka godhuuf hiriirtoonni kun gaafatanii jiru
“kanaafi jedhan Amandaan dhaggeeffattoota keenya miliyoona 280 keessaa dhibba irraa harki 80mni tamsaasa keenya afaanota 47n darbuu fi biyyoota 60 ol keessa jiran hojiin keenya amanamaa ta’uu isaa kan mirkaneessaniif.
Kanaafis aanotiin Godina Booranaa daangaarra jiran filatamoo ta’uu himanii keessumaa daldaltoonni kunini aanaa mi’oo Keessaan gara Soloolotti harree kana ooffatanii gabaa Keeniyaa keessatti gurguratuu jedhan.
Kanaafis Abbootiin Gadaa waaq nutti araaram jedhanii waaqa kadhataa, achumaanis falataallee jiru. Abbaa Gadaa jiloo Mandh’oo, Korma qallee dhukkuba waaq nurraa dabarsi jennee yaayyu kadhannee jedhan. Qorattoonni seenaa Oromoos dhibeen akkasii ganda Oromoo keessatti mullataa akka ture himanii, yeroo kana Oromoon waan fala jedhe hedduu kaayaa ture jedhan.
Kanaafis akka sababaatti gabaasni kun kan lafa kaa’e kufaatii dinagdee addunyaatu carraa hojii qubsaa ta’e argamsisuu hin dandeenye ka jedhu.
Kanaafis biyyattiin doolaara hanga Miliyoona 4.5 dhabdee jirti
Kanaafis deebi'anii mana maree Federeshiniif iyyata isaanii kan dhiyeessuuf jiran ta'u beeksiisan.
Kanaafis deebii ennaa kennu, akkam iyyuu gaarii haa ta’u waan uummatichi hin simanne hojii irra oolchuun sirrii waan hin taaneef gaaffii uummataaf kabajaa qabaachuun barbaachisaa dha.
Kanaafis, dhaabbatni isaanii maallaqa hamma Birrii miliyoona shanii gahu baasuu dubbatan. Naakoor Malkaa tu telefoonaan dubbise.
Kanaafis dhiyeenya kana miseensonni raayyaa ittisa biyyaa lammileerraan yoo sadii ajjeechaa raawwachuu isaanii himu.
Kanaafis hidhaa nu gadhiisaa Libiyaa keessaa nagaan nu baasaa jedha gaaffiin isaani.Garu biyya irraa jalqaba ka’anti deebi’uun gonkumaa waan yaadamuu miti jedhu.
Kanaafis jecha duula torban dhufu jalqabamuun uummanni waa'ee dhukkubichaa hubannoo akka argatu gochuuf maatiiwwan manneen Miliyoona 17 keessa jiraatan dhaqqabuun isaan keessaa namoota 200,000 irratti qorannaa dhukkuba Koviid-19 gaggeesuuf karoorfamee akka jiru ibsameera.
Kanaafis jecha ituu ajjeechaan suun hin rawwatamiin dura haala turee kaasee hanga guyyaa ajjeechaa sanaatti haala jiru ibsan.
Kanaafis jecha komee kana irratti dubbatanii hanga furmaanni hin argamneetti KFOn tibbana magaalaa Jimmaatti marii hawaasaa gaggeessa jedhamaa ture kan morman ta’u ibsan.
Kanaafis jecha meeshaalee wal’ansa fayyaa kan sadarkaa adda addaa gargaarsa gaafattee yeroo lama Hospiitala Najjoo geessitee jirtiNamonni gargaarsa maallaqaanis ishee cina dhaabatan akka jiran kan ibsitee Obseen hanga baatii waxabajji bara 2011tti immo meeshaalee gurguddaa hanga Doolaara kuma 300 baasisan ergitee, sana booda gara barnoota ofii itti fufuutti kan fulleeffachu barbaaddu ta’uu dubbatte.Waan xiqqoo barataniin saba ofii gargaaruu caalaa waan nama gammachisuu hin jiru kan jettu Obseen Kanneen ishee deggeruu barbaadaniif i-meeliin isheenejo2009@gmail.comBilbilli (612) 669-1417 ta’uu ibsitee jirti.Guutuummaa Gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Kanaafis jecha mootummaa naannoo Oromiyaa fi dhaabbata barnoota sadarkaa ol’aanaa kan ministirii barnootaa Federaatti iyyachuu isaanii amman dura gabaasnee turre. Gaaffiin kun amma illee deebii ga’aa hin argatiin jira.
Kanaafis jecha mootummaan nageenya lammiwwan isaa fi biyyatti eegsisuuf dirqamnii kan irra jiru ta’u hubachisan.
Kanaafis jecha rakkoo jiru akka gaariitti hubatanii jiru jedhan.
Kanaafis jecha sadarkaa bishaan guutuu dand'amu irraa ga'u isaatu ibsame.
Kanaafis jecha tarkaanfii barbaachisu mara ni fudhanna jechuun beeksiisanii jiru. Duraan yunivarsitii Finfinnee keessatti barsiisaa seeraa kan turan dhiyeenya kana immoo yuivesitii Melberni irraa waa’ee seeraa fi qorannaa heeraan Doktoorummaa kan argatan Dr.Xaggaayee Araarsaa akka jedhantti hiriirri nagaa Oromiyaa keessatti gaggeeffame kun gocha shororkaa miti.
Kanaafis kan itti gaafatamu hin jiru seera kana akka malee itti fayyadama mootummaan Itiyoopiyaas yeroo ammaa isa kanatti gammadaa jria jedhaniiru.
Kanaafis kan oolu qarshii Biliyoona 4.9 kan barbaachisu yoo ta’u yeroo ammaa kanatti bulchiinsii naannoo somaalee Qarshii miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona digdama baasee manneen 600 torban kana ijaaruu jalqabu ta’u beeksiise.
Kanaafis lammiwwan Itiyoophiyaa kaardii sagalee ittiin kennan argachuuf akka galma’aniif kan gaafate ibsii kun kanaanis mirga Demokraasii qaban akka shaakalan akkasumas hawaasa isaanii eeguuf dammaqiinaan akka hordofan gaafatee jira.
Kanaafis mootummaan deggersa maallaqaa akka godhuuf gaafachuuf akka jiran gabaafamee jira.
Kanaafis mootummaan tarkaanfii akkasii fudhachuu akka dhaabuuf gareen mirga Gazexxesootaaf falmu kun gaafateee jira.
Kanaafis, nageenyi lammiiwwan nagaa akka eegamu fi mariin deemookiraasii jajjabeessuu akka geggeeffamu ministirri haajaa alaa Yunaaytid Isteets mootummaa Itoophiyaa fi kanneen dhimmi kun laallatu wajjin akka dubbatu gaafata.
Kanaafis Paartii haaraa “Biheraawwii Baaytoo Abbaay Tigraay” jedhamu kan dargaggoota Tigraay hedduu of-keessaa qabu hundeessuu isaanii fi bordii filannoo guutuu biyyaaf gaaffii dhiyeessuu isaanii ibsan.
Kanaafis ragaa tika biyyaa biraa qabduu jedhamanii kan gaafataman Traamp eeyyeeqaba garu dubbachuuf aboo hin qabu jedhan.
Kanaafis ragaa tokko kan dhiyeenya kanaa keessaa uummanni Oromoo kuma dhibba ja’a ta’u qe’e ofii iraa ari’amee yeroo ba’u akkasumas dhiyeenya kana calanqoo keessatti lubbuun nama kudha shan ol raayyaan ittisaan yeroo ajjeefamu mootummaan cal jedhee ilaalaa turee jimaata darbe uummanni bulchiinsa nannoo Somaalee ajjefaman jechuun ibsa kennuuf ba’e jedhan.
Kanaafis sababaa kennan jaarmayichii weerara vaayrasii koronaa fi Jijjiramnii akka ta'uuf gaaffii dhiyeessine irratti Chaayinaaf looga kan jedhu ture.
Kanaafis sababaan jedhan Traamp, Midiyaa oduu sobaa kan ittiin jedhan komatan.Isaantu waa'ee vayrasii Koronaa gabaasa sodaachisaa dhiyeessee jechuun himatanii hiriira mormiin qabanis akka uummanni hin argamne gochuu maluu jedhan.
Kanaafis sababaan kennamee jaarmayaan Briteen keeessatti dawaalee to’atuu talaaliin kun fayyaa namaa irratti waan hordoofsisuu ilaalaa waan jiruuf ta’uun ibsamee jira.
Kanaafis sababaan kenname hiriira guyyaa guutuu iddoo sana taa’uun gaggeeffamu diiguuf yaaliitu jira jedhu qindeessitonni.Kanaaf uummanni keenya hatattamaan dhufee iddoo sana taa’uun waraaqsa gaggeeffama jiruuf eegumsa barbaachisu akka godhaniif gaafatan.
Kanaafis sababaan kennamu yeroo hundumaa walgahii irra jiru waan jedhamuuf jedhan jiraatonni magaala Adaamaa kun. Bulchaan bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Muktaar Kadir deebii haaraa kennaniin ammaan booda walgahiin oromiyaa keessatti kan gaggeeffamu guyyaa otoo hin taane galgala akka ta’uuf murteeffameera kan jedhu.
Kanaafis uummanni guutuummaatti gara duula tarkaanfii fudhachutti akka seenuuf ibsii ba'e gaafatee jira.
Kanaafis yaada dhiyaate kana Masriin ilaaltee irratti mari'achuuf walgahiicha addaan kutte jedha gabaasnii Rooytars.
Kanaafis yaada qabsooftuun kun dhiyeessan murtii kennamuuf waan gargaaruuf prezidaant Obaamaan waamanii dubbisuun sirrii dha jedhu hayyonni.
Kanaafis Yemen Naannoo magaalaa Sana’aa keessa manneen nyaataarra deemanii nyaata kadhataa akka jiraatan himan. Godaantonni kun biyyatti deebiwuuf iyyannus deebii hin arganne jedhu.
Kanaaf Itiyoophiyaa fi Ertraa kan ilaaleen walii galaan odeeffannoon gama ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaan jiru waan addaa akka hin jirre akkasumas tartiiba ba’een yeroo isaa eeggatee kan gaggeeffamaa jiru ta’u Obbo Nabiyaat Getaachoo tuuta oduuf ibsa kennaniin hubachiisanii jiran.
Kanaaf jecha baqattoonni waggoota hedduuf dararamu. Jireenya akkasii keessaa ba’anii gara biyya isaan simatanii ennaa dhufan rakkoo addaatu isaan mudata. Biyya afaan, jireenya hawaasummaa fi aadaan jiru kan isaaniittii adda ta’e biyya haaraa keessatti tajaajila fayyaa argachuutu rakkisaa itti ta’a.
Kanaaf jecha bishaan garbuun barbaaduu gadiin kan oomishamuu fi gatii gaariis kan baasu Mosee ykn dinnichi naannoo kanaaf akka filannootti dhiyaateera.
Kanaaf jecha biyyoonni miseensota gamtaa Awrooppaa 28 godaantota kuma 160tti tilmaaman biyyoota miseensa ta’an keessa qubsiisuuf walii galaniiru. Waggoota lamaan itti aanan keessa Giarikii fi Xaaliyaanii keessa kan turan baqattoonni fi godaantonni kan dhimmi isaanii fudhatama argatee fi kanneen dahata siyaasaa gaafatan ta’a.
Kanaaf jecha dhiibbaa EL NINON qabu akkaataa inni itti ibsamu adda adda miidhaa inni dhaqqabsiisuus bal’aa ta’ee itti fufee jira. Lammiiwwan Itiyoopiyaa miliyoonni 10.2 gargaarsa yeroo hatattamaa eeggachuuf dirqaman. Magaalaaleen immoo hanqina bishaaniif saaxilaman. Kan itti aanu maal ta’uuf akka jiru hubachuuf yeroo gannaa itti aanu eeguun dirqii dha jechuu dhaan Eskinder Frew Finfinnee irraa gabaaseera.
Kanaaf jecha Dr. Abiyyi Ahmad hogganoota paartii mormituu waliin marii gaggeessuu jalqabanii jiru.
Kanaaf jecha gaaffii keenyaaf hanga deebii nu laanneetti hojiitti hin deebinu jedhu.Kunis kallattii gara fuula duraatti rakkoo akkanaa dhaabsisuuf biyyattiin hordofuu qabdu irratti waan mootummaan harkaa qabu nu ibsuu qaban jedhu.
Kanaaf jecha gareeleen mirga dhala namaaf falman Tokkummaan Mootummotaa komishinni Afrikaa kan waa’ee mirga dhala namaa dhimma kana gidduu seenanii qorannaa walaba akka gaggeessaniif gaafanne jedhu kleer Beestoon.
Kanaaf jecha gareen prezidaant Traamp murtii abbaa seeraa kana mormuun ol iyyannaa galafatee jira.Manni murtiin ol iyyannaa dhaggeeffatu irraa abbotiin seeraa sadii gam-lameen waliin gaaffii fi deebii gaggeessuun falmii ture kallattiin Kibxata Guraandhala 7 bara 2017 gama sabaa himaan uummanni akka dhaggeeffatu gochuun ni yaadatama.
Kanaaf jecha giddu gidduutti ijoolleen talaalii hin argatiin hafuun rakkoo akkasii uuma jedhan.Kunis haala jireenyaa hawaasaa kan sochiin dhala namaa itti heddumaatu waan ta’eef gama talaalii waliin ga’uuf danqaa ta’u ibsan.
Kanaaf jecha, guyyoota sagaltama dhufan gidduutti --- bulchiinsa naannoo oromiyaa keessatti mormii ka’e irratti humnoonni naga-eegumsaa Itiyoophiyaa tarkaanfii fudhataniin – miidhaalee dhala-namaa irra ga’an, hidhaalee seeraa-alaa fi dhiittaalee mirga dhala-namaa dhaqqabaan akka bal’inaan tarreessanii dhiheessaniif, Ministaricha Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Keerii gaafatan – Miseensonni Mana-maree Yunaayitid afuran.
Kanaaf jecha hidhattoonni leelistoota Islaamaa eessatti akka dheessan faana dhahuun barbaachisaa akka ta’e ibsamee jira.
Kanaaf jecha, hojii nageenya eegsisuu, har’a irraa jalqabee bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti akka geggeessamu – itti-gaafatamaan waajira dhimmoota Koomiyunikeeshinii mootummaa federaalaa – Obbo Ahimed Shidee dubbatanii jiran.
Kanaaf jecha itti seenuu fi keessaa bahuun hin danda'amu jedhu jiraattonni.
Kanaaf jecha jaarmayaan Fayyaa Addunyaa biyyoota Afrikaa vaayrasii Koronaaf saaxilamuuf carraa guddaa qabu 12 keessaa tokko Naayjeriyaa ta’u ibsee jira
Kanaaf jecha kan daawwannaaf gara Itiyoophiyaa dhufan kantiibaan magaalaa Waashington Miw-riyeel Baawser fi itti aanaa kantiibaan magaalaa Finfinnee Taakkelee uumaa walii galtee kana kan mallatteessan Wiixata darbe ture.
Kanaaf jecha, Koomishinni Walabaa, ka Filannoo fi Dhimma daangaalee, akka dhaabbatni walabaa sadarkaa Addunyaa “KPMG” jedhamu, galmee sana irra deebi’ee qoratu ramadee jira. Dhaabbatni qorannaa kun, kaardiilee eenyummaa fi paaspoortiilee dhiheenya lammiwwaniif kennaman dabalee - maddeen adda addaatti gargaaramuudhaan, maqawwan filannoof galmeessaman kan irra-deebi’ee ilaalaa jiru ta’uu beeksisanii jira.
Kanaaf jecha looltoonni Itiyoophiyaa iddoo sana irraa ba’aniiru oduun jedhu soba ta’u Itiyoophiyaan beeksiiftee jirti.Ministeerri Ittisaa kan Itiyoophiyaa Obbo Mootummaa Maqaasaa Ripoortariif akka ibsanti naannoo Shiraaroo sana looltoota sosssosuun hanga tokko jiraachu hin haallee . Garu kun waanuuma duraanu baratamee jedhan.
Kanaaf jecha manni maree bakka bu’oota uummataa hojii isaa kan jalqabe haarala paartileen mormituu keessa hin jiraannetti.
Kanaaf jecha Miidhaan dhaqqabu akka dhaabatuu, nyaataa fi gargaarsa dhala namaa akka hin seennee ittisuun akka dhaabatuu walitti bu’iinsa jiru karaa nagaan dubbatanii furuu akkasumas siviiloota ykn namoota nagaa kanneen miidhaan irra ga’eef murtii haqaa akka argatan gochuuf sagalee gaafatuutti kan koos dabalamuu isaa beeksiisa jedhan seenaatar Patrick Lehii.
Kanaaf jecha mootummaan Federaalaa gam lameenii irraa warra waan dubbataniif itti gaafatamoo ta'an seera duratti dhiyeessuun, warra Gumuuz kanneen bosonatti galan deebi'anii akka hawaasatti dabalam gochuun sana booda mariin furamuu qaba jedhu.
Kanaaf jecha mootummaan naannoo Tigraay seera qabeessummaa mootummaa ofii itti fufsiisuufi kan filannoo geggeesse jedhan. Amma filannoo geggeessuuf kan murtaa’eef filannoon naannoo Tigraay milkaa’inaan waan xumurameef akkasumas naannolee biyyattii garaagaraa keessatti uummati mootummaa irraan dhiibbaa waan geessiseef malee ol aantummaa uummataaf kabajaa kennuuf miti jedhan.
Kanaaf jecha murtiichi mana murtii kaleessaa HRW Gambeela keessatti raawwatamuu isaa quba qaba galmeesseera kan ittiin jedhu dhiitamuu mirga dhala namaa hamaa qorachuu kan dandeessisu ta’uu Lefkoon beeksisaniiru.
Kanaaf jecha namoonni naannoo biraa hojii barbaacha gamas seenan hedduu dha. Sochiin namootaa yeroo dabalaa adeemutti immoo carraa vaayrasiin HIV babal'achuu akka dabalu beekamaa dha.Obbo Dulaa Buzaayyoo aanaa Abbaay comman keessatti qindeessaa projeektii HIV/AIDS ta'uun hojjatu.Isaaniis akka jedhanti namoota vaayrasii HIV waliin jiraatan waldaan gurmessani akka gargaaraman gochuu irratti hojjatamaa kan jiru ta'uus projektoota madda galii argamsiisan qorachuun hojii irra oolchuuf yaaliin ta'e sababaa hanqina maallaqaan haga yaadame tarkaanfachuu akka hin dandeenye ibsan.Maallaqa argame kallattiin namonni akka itti gargaaraman gochuu irra maallaqa sanaan projektii kan akka lukkuu horsisuu, loon gabbisuu fi suuqilee banuun maallaqa sana irra argamun, haala itti fufiinsa qabuun gargaaruu wayya jedhu obbo Dulaan.Guutummaa gaaffi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Kanaaf jecha ogeessonni fayyaa karaa meeshaalee teknooloojii ammayyaa adda addaa kan vidiyoo, zoom,bilbila harkaa kanneen smaart Foon jedhamaniin dhukkubsataa fageenya irraa argaa dubbisanii waan barbaachisu gochuufiin baratamaa dhufee jira.
Kanaaf jecha rakkooleen weerara dhukkuba kanaan dhufan marti furmaata argachuun isaanii hbatamuu qaba jechuun Antoniyoo Gutarrees beeksiisan
Kanaaf jecha seerri Trump aangoo kongresiin qabu heera biyyaa keessatti akka fooyyessamu gaafata. Seerri Trump qormaata ka biroon isa mudatu, seerri sun fooyyeffamnaan lammiiwwan Ameerikaa eeyama konkolaataa oofuu argachuuf akkasumas lakkoobsa ittiin adda baasan kan SSN argachuuf ragaa lammummaa maatiiwwan isaanii eenyuun akka ta’an beeksisuu qabu jechuu dhaan university Emory irraa Polly Price ibsaniiru.
Kanaaf jecha shakkamtoota kana irratti qorannaa geggeessuuf akka seera farra shororkeessummaatti guyyoonni qorannaa 28 akka eeyamamuuf poolisiin gaafateera.
Kanaaf jecha tarkaanfii Chaayinaan fudhattee kana irraa yaaddoo akkaan jabaakan qaban ta'u ibsanii jiran.
Kanaaf jecha tarkaanfiin Gumuuz fudhatan kan haaloo ba'iinsaa a'u, keessumaa baatilee darban 3 keessatti jarreen Gumuuz hedduun bosonatti galuu ibsan.
Kanaaf jecha Tigraay Keessatti Wal Waraansii Dhaabatee Karaa Gargaarsii Seenu Banamuu Qaba jedhu.
Kanaaf jecha uummanni Awutoobuusa kudhaniin har’a magaalaalaee kana lamaan keessaa baafamu Briteen keessa kan maadheffate gareen siriyaan obsarvaatorii foor hiyumaan raaytis jedhamu beeksisee jira.
Kanaaf jecha uummanni sidaamaa murtii uummataa geggeessee hiree ofii murteeffachuuf mirga inni mirkaneeffateef fayyadamaa akka ta’u, hundeeffamuun naannoo isaa yeroo gabaabaa keessatti akka xumuramu naannoon kibbaa fi mootummaan federaalaa itti gaafatama isaanii akka ba’an waamicha dabarsaniiru.
Kanaaf jecha uummanni sirritti waa’ee dhukkuba Ibolaa akka hubatu gochuun dhukkubicha ittisuuf mala gaarii dha jedhan.
Kanaaf jecha waan nama irratti rawwate ofiis argachuu qaba jedhu dura ta’an mana murtii waraanaa Hassan Alii Shuute.Ministeerichii ajjefaman umriin isaanii 31 yoo ta’u Abbas Sheik Siraj jedhamu.Kabinee Somaaliyaa keessatti nama umrii xiqqaa qaban turan.
Kanaaf jecha wabii nyaataa fi jireenya uummataa irratti sodaa ammaan dura hin beekamne uumee jira.
Kanaaf jecha walii galteen hookkaraa akka seera yakkaa sana irra taa’ee jirutti kan wal fakkaatu waan ta’eef jecha hiamatamoonni 1ffaa, 2ffaa fi 3ffaan jechuun Dr. Mararaa Guddinaa, Professor Biraanuu Naggaa fi obbo Jawaar Mohaammed ESAT fi OMN jechuun himatamtoota 4ffaa fi 5ffaa waliin hariiroo fi tokkummaa isaan qaban ragaa agarsiisu ka dhiyeesse, aangoo seeraan kan kennameef tajaajila biyyoolessaa, ragaa fi nageenyaan ta’uu mirkaneessee, ragaa fudhatama qabu jedhee jira.
Kanaaf jedhan ambaasaaderichi, dura taa’aa IGAD kan ta’an kabajamoo obbo H/Mariyaam bu’aa isaan buusan arginee jirra. “Dhimmootii siyaasaa irratti dubbataa jirru qabna, kanaaf immoo qaama furmaata Sanaa ta’uun fedha jechuu dhaan TV addunyaa irratti dhiyaachuun dubbataniiru” jedhan. jechi isaanii kun hedduu na ajaa’ibe. Kun rakkoolee furuuf dandeettiin hooggana cimaan kan ittiin mul’ate jedhan. kanaaf rakkoo Itiyoophiyaa keessaa furuun dandeettii biyyattii ol miti jedhan ambaasaadderichi.
Kanaaf ka deebii kennan Hayyu-dureen Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Daawud Ibsaa, “dhaabni keenyaa fi dhaabonni mormitootaa qabsoo hidhannoo geggeessan ka biroon, kanneen waggaa digdamii shan dura ennaa paartiin Itiyoophiyaa amma taayitaa dhuunfatee jiru gara aangootti dhufu mootummaa cehumsaatti waliin hirmaachuudhaan, fala karaa nagaa barbaachaa turan. Garuu, mootummichi karaa nagaa itti cufuudhaan waraanaa fi qawweedhaan waan itti bobba’eef jecha, qabsoo hidhannootti deebi’uuf dirqaman,” jedhan. Mariin nageenyaa dhugaan gareelee Itiyoophiyaa keessaa mara hirmaachisee fi mirga uummatootaa wal-qixa eegsisuutti fuuleffate ka geggeessamu taanaan dhaabni isaanii akka filannoo duraatti kan qooda fudhatu ta’uu dubbatan.
Kanaaf ka deebii kennan kaabineen ministeera fayyaa keeniyaa dubreen qabamte fayyinnishee fooyya’aa akka jiru, namoota erga biyyatti deebitee waliin turtes odeeffannoo guutuu nuuf laatteetti jedhan.
Kanaaf kan itti gaafatamu hiriirri sun waltajjii Masqalaatti akka hin geggeeffamne kan dhorke bulchiinsa magaalaa Finfinnee, IHADEG fi poolisii dha jedhan.
Kanaaf kanneen abdii irratti gatan, gara itti gaafatama kanaatti dhfuu isaaniif ilaalcha gaarii kanneen qaban lammiiwwan Itiyoopiyaa qaama hawaasa adda addaa yeroo mara yaada kennan qabu.
Kanaaf kanneen Briteen keessaa talaalamuu akka qaban hubachiisan.
Kanaaf kanneen dararaan adda addaa irra ga’e akkasumas maatiin isaanii cina dhaabachuun dararaa dhabamsisuuf waadaa seenne kabajuu qabna jedhan Gutarrees.
Kanaaf Kibxataaf kan dhaqqabu hin fakkaatu taanaan gaafa Robiif gaafachuuf deemu.
Kanaaf lamaan keenya walii galtee gaarii kan hin eegamiin irra akka geenyu nana amana jedhan Traamp.Mummichi ministeera Hindii Modiinis walii galtee daldalaa tolfachuuf akkasumas qunnamtii biyyoota lameen gidduu akka bal’atu abdiin qaba jedhan.
Kanaaf lammiiwwan Ameerikaa gara biyya alaatti imaluu isaanii dura nageenyaa fi dhimmootii biroo, ramaddii ba’u kana keessa ilaaluu danda’u.
Kanaaf lammiwwan Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa keessa jiran, haala nageenya isaanii guyyaa-dhaad-guyyaa to’atanii, yoo tarii battalatti achii bu’uun irra jiraate, karoora akka qopheeffatan akeekkachiisee jira.
“Kanaaf maqaa gandaa lakkoofsaan waamamaa turan akkuma ganamaa Oromoon waamunitit akka waamamu taheera,” jedha.
Kanaaf mirkaniin tokko hin jiru. waanuma Itiyoophiyaan jette fudhachuu irraa dubbatama. Dhugaa ta’uus mala. Sababiin isaa gama kaaniin Itiyoophiyaan gareelee Ertiraa kanneen Mootummaa Asmaraa kuffisuuf sosso’an gargaaraa akka jirtu galmeen agarsisu ni jira jedhan.
Kanaaf mootummaan Federaalaa tarkaanfii ofii fudhachuu qaba.Miseensoonni seeneetaa fi seera tumtoonni Amerikaa torban tokkoof boqonnaa irra eega turanii booda har’a hojiitti deebi’an.
Kanaaf mootummaan interneetii ugguruu irraa of qusatee komii lammiiwwan isaa akka dhaggeeffatu waamicha dabarsina jedhan.
Kanaaf mootummaan Itiyoopiyaa seerawwan baqattoota fayyadan baasuuf hojii irra oolchuuf bu’aa inni buuse komiishinerichi yaadachiisaniiru. Kaayyoon dawwannaan isaanii miilanaa garuu Itiyoopiyaa keessa kanneen dahatanii jiran jiran baqattoota biyyootii hollaa miliyoona tokko ta’an keessaa kuma 46 ta’an keessa qubatanii jiran haala naannoo Tigraay waliin kan wal qabatee dha.
Kanaaf mootummaan itti gaafatama ol aantummaa seeraa fi nageenya lammiiwwanii qabu ba’uu fi tarkaanfii seeraa fudhachuu fi qophee guutuu gochuun beekamuu qaba. Sirna dhablummaaf kanaan booda obsa hin qabnu, gatiittii ittiin baannus hin qabnu. Kanaaf jireenya lammiiwwanii fi wabii kennuuf mootummaan tarkaanfii seeraa cimaa fudhachuu kan jalqabe yoo ta’u kunis cimee itti fufa jedha ibsi kun.
Kanaaf mootummaan kanneen badii kan geesiisan seera duratti akka dhiyeessuuf Aremnaan gaafatee jira.
Kanaaf mootummaan Yunaaytid Isteetes murtiin kun gidduu galeessa bahaa fi guutuummaa addunyaa keessatti balaa fiduuf deemu hubachuun murtii isaa kana keessa deebi’ee akka ilaaluuf gaafata ibsii ministrii dantaa alaa Somaaliyaa har’a baase.
Kanaaf murtii kana gumiin gosa gurguraa hin fudhatu jedhan.
Kanaaf muummicha ministeeraa haarawaa filachuun hafuu qaba. Qooda kanaa biyya keessaa fi ala kan jiran paartilee mormituu waldoolii siivikii waluma gala dhimmi biyya kootii na dhiba kan jedhan lammiiwwan Itiyoophiyaa mara kan hirmaachise waltajjiin marii akka qophaa’u paartileen lamaan gaafataniiru.
Kanaaf muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, Koomishina dhaabuudhaan, miidhaalee mirga dhala-namaa suukanneessuu kana irratti akka qorannaa jalqabsiisu gaafanna,” jedhanii jiu.
Kanaaf naannoo sana mara keessatti galma kana bakkaan ga’uuf imaammata Yunaayitid Isteetis qabdu ni qindeessu jedha ibsi embasii Ameerikaa kan Finfinnee biraa kenname kun. Gama biraatiin seneteroonni Ameerikaa, gaanfa Afrikaatti jilli addaa bulchiinsa Baayiden naannoo sanatti utuu hin imalin dura xalayaa barreessanii jiran.
Kanaaf naannoo sanatti hanqina ragaa fi hanqina hubannoo uumame-tti hattummaan dabalamee, rakkooleen mudatan hedduu dha.
Kanaaf namnii lubbuun turee dhuma irratti akka darbu akkuma beekamu uumamnii garu itti fufiinsa akkuma qabu kitaabnii koo jijjirama yeroo ykn mootummaa wajjiin akka hin dagatamne godheen barreesse jedha dargaggoo Lalisaa Indiriis.
Kanaaf namoonni 1900 ta’an Jungle gad dhiisanii waaltaalee keessa qubatan kanneen Faransaay keessaatti imalaniiru jedhan.
Kanaaf namoonni Chaayinaa keessatti dhukkuba Kooviid-19 du'an 3869 ta'u hubachise.
Kanaaf Oromoon biyya keessaa lammiin lammiif jechuun gargaarsa gumaachaa jiraniif galateeffatanii akka itti fufan gaafachuun Oromoon biyya alaa keessa jiranis gargaarsaaf akka harka isaanii hiixatan gaafatanii jiru.​
Kanaaf polisiin waan hanqatee guyyaa torba keessatti guutuun akka dhiyeessuuf manni murtii ajaja kennee jira.
Kanaaf qaama biyyattii kan taane jirra. Nuti mormitoonni akka heerri eeyamutti hundeeffamne. Qooda mormidtoonni fi waa’een Itiyoopiyaa nu galcha jedhan maraa ilaalchisee maal yaaddu? Jedhanii gaafachuun waan danda’amu natti fakkaata jedhan.
Kanaaf qaamni mootummaa sadarkaa adda addaa irra jiru dhimma kanaaf qiyyaafata addaa kennuu dhaan walabummaa fi mirga lammiiwwanii eegsisuu dhaaf tarkaanfii barbaachisu akka fudhatan taasisama jedhan.
Kanaaf qabsoo keenya itti fufna. Mootummaanis waltajjii siyaasaa nan bal’isa walii galtee biyyoolessaa uumuuf dimokraasii dagagsuuf namoota hidhaa dhaa hiikuuf waadaa seene kanneen mana hidhaa keessatti hafan hiikuu dhaan cicha qabu ni mul’isa jedheen abdadha. Hiikamuu koottis gammadeera jedhan.
Kanaaf qophii barbaachisu karoorsuuf wagahiin mari'atus Finfinnee keessatti dhiyeenya kana gaggeefamee jira.Haallii walii-galaa kan waa'ee HIV/ AIDS Itiyoophiyaa keessaa maal fakkaata?
Kanaaf qorannaa gaggeessuun adda baafachuun barbaachisaa ta'u ogeessonni fayyaa ni gorsu.
Kanaaf qorannaan gaggeeffamuu qaba jedhu.Ijoolleen aarrii isaan ukkamse sadii fi kan ituu figuu kufee madaa’ee tokko wal’ansaaf gara hospitaala cirootti geeffamanii akka turan amma garu mooraatti deebifamuu ibsamee jira.
Kanaaf qulqullinni furgoo baaburaawwan kanaa kan jabanaa fi teeknoloojii hammayyaa kan hordofan ta’uu dubbatan. Baaburri kun waraqaa ragaa ykn mirkanuu argataniiru? Isa jedhuuf obbo Teferran yoo ibsan gaaffilee kuma sadii dhiyaatan keessaa kan hin guutne 40 qofa jedhan. 40n kunis hedduu salphaaf guyyoota lamaa fi sadii keessatti dhumatu jedhaniiru. Waraqaa ragaa kanas kampanii SHENZEN jedhamuuf ulaagaa sadarkaa addunyaa eegeen kennama jedhan.
Kanaaf ragaa jiran eega ilaalamanii booda du’an akka adabamuu murteeffame jedhan dura ta’an mana murtii .Yoo abukaatoon isaa ol-iyyannoo hin dhiyeessin hafa Isaak itti dhukaafamee kan ajjefamuuf jiru ta’uun ibsamee jira.
Kanaaf, rakkoon ennaa irra ga’u ykn hiriyoonni isaanii dararaan saalaa ykn doorsisamuun irra ga’uu isaa ennaa argan eenyutti akka dubbatan beeku.
Kanaaf sababaan of dagachuu jiru akkasumas itti gaafatamtoonni mootummaa sadarkaa gadii cichi isaan qaban xiqqaachuu dha jedhan.
Kanaaf sochii hojiitti hiikuu ilaalchisee hedduutu hafa. Haa ta’u malee haasaawwanii fi mariiwwan geggeessaman immoo abdachiisoo dha jechanii dubbachuun ni danda’ama.
Kanaaf taayitaa dura teessummaa OPDO irraa kan kaafaman obbo Muktaar taayitaa prezidaantummaa mootummaa naannoo Oromiyaa irraas kaafamuu malu.
Kanaaf tarkaanfiin amma fudhataa jirru nageenya biyyoota lameenii ni foyyeessa jedhanii kan amanan ta’uu ibsanii keessumaa Meeksiskoof gaarii dha jedhan.
Kanaaf tokkummaa fi sabbonumaa Oromoo jeequun dhaabbachuu qaba,” jedhan.
Kanaaf uggura imalaa jabaa qabnuu biyyoota hanga tokko irra keenyee itti dabaluuf jirra jedhan.Biyyonni kun isaan kam akka ta’an garu Traamp hin ibsine.
Kanaafuu gaafii Koomishineera Mirga namaa Tokkummaa Mootummootaa ka akka qaamii sadarkaa addunyaa rakkoolee hiriira mormii naannoo Oromiyaatii fi naannoo Amaaraa irratti dhalattee qoratuuf ka ufiituu waan qabduuf alaa hin barbaaddu.
"Kanaafuu jedha Taammiruun mallatoon tun mallattoo ummatii ""Oromoo hidhamuu isaa, cunqurfamuu isaa agarsiisu waan taheef agarsiise,” jedha."
Kanaaf uummataaf gooti hidhaman kun waan gadhiifamaniif gammachuu isaanii hirmaachuuf as jirra jette.
Kanaafuu wantii qoratamuu malan hedduudhaa jennee ilaallaa.,” jedha Dr.Gammachuu Daadhii.
Kanaaf waan tokko gochuu qabna ykn dhiisuu qabna jedheen itti himaan ture jedhan.Inni moo kan koo irra ilaalcha xiqqoo adda ta’e qaba.Knaaf akki itti yaadnu tokko miti jedhan.
Kanaaf waca torban tokkoo bira hin darbu jedhan. Kanaaf IHADEG waggoota itti aanan tokkoo fi lama keessatti karoorii isaa bulchiisa gaarii diriirsuuf karoorfachuu mormitoota hin amansiisne. Mata dureen kun kan wal falmisiisuu fi yaada kanneen biroos kan barbaachisu. Paartii mormituu biroo yaadi itti dabalaa yoo jiraate fuula duratti bal’inaan ka dhiyeessu ta’uu Esinder Frew Finfinnee irraa gabaaseera.
Kanaaf walabummaa amantii eeguuf isiin cina dhaabbanna. Uummati martinuu amantii isaanii sodaa fi walabummaa dhaan akka geggeffatan gochuuf cina isaanii ni dhaabbanna.
Kanaaf walgahii Hawaasaa irratti kallattii kaa’uun hojii irra olchuuf paartiin keenya qopha’aa jira jedhan Obbo Dammaqaa Makonnan.
Kanaaf walii galtichi, falmii yeroo dheeraa kana boqonnaa isaa jijjiiruu akka jalqabnu, shaakalaawwan dinagdee kan haqaa hin ta’iniif kan yaaddoo ta’e irratti fuuleffachuu akkasumas ulaagaalee dorgommii haqaa irratti fuuleffachuuf akka waliin akka hojjennu nu gargaara jedhan.
Kanaaf wal taanee hatattamaan Tokkummaan mootummaa hundeessina jedhan Natanyaahun.Gantz gama isaaniin Natanyaahuun hogganaa paartii Liquuid bakka ta’anii jiranti tokkummaan mootummmaa hin dhaabu jedhan.Gantz har’a gara boodaa ibsa baasuuf kan jiran ta’u/ dubbii himaan isaanii ibsanii jiran.
Kanaaf yeroo labsiin yeroo muddamaa hojii irra oolee jiru kanatti waa’een lubbuu Obbo Taayyee Danda’aa kan isaan yaaddeessu ta’uu maatiin ibsanii jiru.
Kanaaf yeroo nagaa, lolaa fi loola boodas nama waan gochuu akka qabu beeku, nama yoo maal godhan maaltu akka uumuu sirritti xinxalee hubatu jechuun Jeneraal Tsa’aree Makonneen ta’u Ibsan.
Kanaaf Yunaaytid Isteetes ugguura irra ka’uun maallaqa kanaaf olchiitu irraa dhaabdee ajandaa dhiiga dhangalaasisuu qaban hambishuu yaalte jedhan Traamp.
Kanaa irratti ogeessa dhimmoota kana yeroo dheeraaf qoratee fi barate, Roobaa Bulgaa ,wajjin marii goone. Dhihaadhaa.
Kana akeessaattis walii galtee sadarkaa duraa Chaayinaa waliin tolfamee fi walii galtee daldalaa haaraa Kaanaadaa fi Meeksiskoo waliin tolfamee seeneetnii raggaasisee maqaa dhahan.
Kana ammoo akka namii biyya keessaa fi biyya alaalleen beeku feenaa jedhu,bakka bu’aan “Run For Oromiya,”Obbo Saamu’eel Amaanu'eel
Kanaan akka ummatii tajaajila mootummaan ummataa kennuu male argatuu fi warra horii ummataa balleessu irratti wal himanii mari’atan.
Kanaan ala caasaan tlekominikeeshinii keenyaa meeshaa to’achuu hin dandeenye qabadheen seena jechuun sin bulcha jechuu dha. Gaaffii ka biroon hin jiru.Akeeki isaas maaliif akka ta’e hin beekamu. Filannoo taajjabuuf nageenyi amansiisaa dha. Daandiin jira, telekominikeeshiniin jira. kottaa ilaalaa jedhameera jedhan.
Kanaan ala gam tokko irratti qofa tarkaanfiin fudhatamu furmaata hin ta'u jedhu Obbo Tamasgeen Gammachuu.
Kanaan ala garuu haalli naannoo masaraa mootummaa ture nagaa ta’uun gabaasameera. Miseensonni waraanaa itti gaafatama irra jiru ilaalchisee gaaffii kan kaasan ta’uu isaaniif akka lammii biyyaatti gaaffiin isaanii dhaggeeffatamee deebii argachuu akka qabu illee itti aanaa muummichi ministeeraa Demmeqee mekonnin ibsaniiru.
Kanaan boodas dhimma shororkeessummaadhaan walqabatuun himatamee, hidhaa keessa erga darbee booda, biyya keessa jiraachuun waan hin dandaa’amneef gara Dhadhaabitti baqate. Dhadhaabiin wal baruun isaaf jiruu cimaature. Haalli nageenyaa Buufata Baqataa inni keessa jiraatuus ‘rakkisaa’ dha jedha.
‘Kanaan dura Godina kana keessatti waan ta’ee hin beekne dha; hawaasa horsiisee bulaaf barnoota dansa’ Dookter Firaa’ol Waaqoo; Ogeessa Fayyaa Beeyladaa
Kanaan dura komishiniin mirga namoomaa Itoophiyaa naannoo Oromiyaa bakka tokko tokkotti ajajni mana murtii hojii irra oolaa hin jiru jechuun qeequun isaa niyaadatama .Gama mootummaatii, Biiroon Nageenya Oromiyaa immoo, sababa adda addaatiin ajajni mana murtii otuu hojii irraa hin oolin hafa jedhee ture. Gabaasaa guutuu caqasaa
Kanaan duras akkasuma bara 2019, biyyuma Moozaambiik bakka Saangoo jedhamutti seeraan ala gara Afriikaa kibbaa imalaa ka turan lammileen Itiyoophiyaa 12 du’uun isaanii ni yaadatama.
Kanaan duras bara 2012 Kaaba giddu gala Taanzaaniyaa bakka Koongwaa jedhamutti, lammileen Itiyoophiyaa lakkoofsaan 40 ol ta’an konkolaataa fe’umsaan utuu deemanii sababa qilleensa dhabuutiin ukkaamamanii lubbuun isaanii darbuun isaa ni yaadatama.
Kanaan duras Sudaan lammilee Itiyoophiyaa biyyattii keessa jiraatan ka dhibbootaan lakkaa’aman waraqaa eyyama jireenyaa hin qabdan jechaan ka hidhaatti darbitee turte yoo tahu, qondaalli Qoonsilaa Mikaa’eel Xoobiyaas ergasii angawootni biyyoota lameenii maree taasisaniin lammileen Itiyoophiyaa Paaspoortii baafatanii eyyamaan akka jiraatan walii galameera jedhan. Warri alas hidhaa bu’e garuu manni murtii Sudaan adabbii maallaqaa fi hidhaa waan irratti dabarseef hidhaa hiiksisuun hin danda’amnes jedhan
Kan aangawaan Mootummaa Naannoo Somaalee – Idiris Ismaa’el himatan ka biraa – Daaretara Oromiyaa Miidiyaa Neetwoork – Obbo Jawaar Mohaammedis gaafannee jirra.
Kan aangoo gad dhiisaa jiran Zuumaan haasaa baga nagaan dhuftanii isaan dhageessisan waluma gala bakka lamatti waan hirame fakkaata. Tokko rakkoo ardittii mudate yoo ta’u kaan immoo ba’ii gaarii argame ture.
Kan aangoo gad dhiisuuf xalayaa galfatan H/Maariyaam Dessaaleny waaltaa gaanfa Afriikaa kanaaf dura taa’aa dha.
Kan aangoo isaanii gadhiisaa jiran Tokkummaa Mootummootaatti angawaan waa’ee gargaarsaa Maark Laawkook ibsa biyyoota miseensoota gola naga eegumsaa ta’an 15f kennaniin, hokkarri Tigraay keessaa dhaabachuu baannaan akkasumas waraanni Ertraa hin ba’an taanan beellii hamaan bara 1984 Tigaayiin mudatee ture ammas deebi’ee yoo dhufuu eenyu iyyu ajaa’ibsiifachuu hin qabu jedhan.
Kan aangoo prezidaantummaa harkaa qaban Andrej Duuda filannoo Dilbata kaleessaa gaggeeffameen injifachuu isaanii kaleessa galgala labsan.
Kanaanis hookkarri kun gara magaalaalee fi mootummoota naannoo ka biroo akkasumas waaltaalee dhuunfaatti akka daddarban gochuu dhaan qabeenyaa mootummaa, kan abboota qabeenya dhuunfaa fi qonnaan bulaa hiyyeeyyii ta’an akka manca’u godhaniiru jedha.
Kanaanis lubbuu hedduu gara Wangeela Kiristoos jaal’atanii fi jiraataniitti hawataniiru. Biilii Grhaam gorsaa amantii, abbaa Wangeelaa, michuu fi gorsaa prezidaantota Ameerikaa akkasumas sanyiin utuu adda hin basin fira nama maraa turan.
Kanaanis lubbuun namoota hedduudarbeeraa, qaamni hir’ateeraa, qabeenyaan barbadaa’eera. Akka lakkoobsa Itiyoopiyaa Fulbaana 28 baatii ja’aaf kan turu labsiin yeroo hatattamaa labsamee jira. Erga labsamee baatii lama guutuuf guyyoonni xiqqoon kan hafan akka labsii kanaatti namoonni kummi 11600 to’annaa jala oolaniiru.
Kanaanis manneetii dhugaatii gurguranitti farsoon akka hin gurguramne ajajanii jiru.
Kanaanis milkaa’anii qaamonni lameen lola dhaabuuf walii galanii jiran. Kora kana gubbaatti dhimmi Waraana Bilisummaa Ijoo guddaa ture. Gaafa walga’ii Giggugala Aadaa Oromootti geggeessame sana irratti hayyuu Dureen ABO obbo Daawud Ibsaa yeros ‘dhimma Waraana Bilisummaa Oromoo Abbootii Gadaa fi Ummata Oromoof dabarsineerra deebii jedhu kennanii turan.
Kanaanis nageenyi Godinichaa ammaa boora’uu himanii, keessumaa aanotii gammoojjiiti ka jedhaman warreen akka Gumii Eldalloo, Gooro Doolaa, Sabbaa Booruu, Liiban fi Shaakkisoo keessaa haalli jiru ammaa rakkisaa ta’uu dubbatu.
Kanaanis qabeenyi akka bade, manneetii jireenyaarrallee balaan dhaqqabuu jiraattonni nuuf himanii jiran.
Kanaanis qondalonni biyyoottan lameenii sichi walitti adeemuuf VISA hin gaafatamani jechaa dha.
Kanaan Wal-qabatee konkolaataan Godina Qellam Wallaggaa magaalaa Dambi Doolloo seenus tahe keessaa bahu hin jiru jedhu.Itti gaafatamaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Godina Qellam Wallaggaa garuu, “Dhaabbilee tajaajila geejjibaa dhuunfaa kennan muraasa irraa kan hafe, sochiin geejjiba uummataa hin dhaabbanne” jedhan.
Kanaan wal-qabatee Muktaar Jamaal gabaasa qindeesse qaba.
Kan aariin guutaman Baayiden Trampiin afaan qabi jechuun prezidaantichatti dubbachuun illee qeeqa dhaqqabsiisee jira. Sanyiin falmii kibxata geggeessamee sirriitti dimokraasii kan miidhu dha jechuu dhaan Yuniversity Texas A&M jedhamutti profeesera kan ta’an Jenifer Mersiikaa VOAf ibsuu dhaan haala hoogganoonni diyaasaa walitti dubbataniin dimokraasiin keenya balaaf saaxilamuu argina jedhan.
Kan Aariin Guutaman Traamp Dimokraatota Waliin Marii Geggeessuuf Tole Hin Jedhin Hafan
Kan aariin isaanii mul’inatti irraa beekamu Traamp daqiiqaa sadii booda bakka sanaa deemuu dhaan gara “Rose Garden” dhaqanii tuuta oduuf ibsa kennaniin ani waanan dhokse hin qabu jedhan.
Kan Abdatamee Ture Roobni Hagayyaa Hin Argamiin jira
Kana booda qaamaan Doktoora bira deemuun hin barbaachisu jedhnii kan dubbatanis ni jiran.
Kana boodas warri filame kun gama aadaan warri argaa dhageettii, jaarroleen, hayyuun, akkasumas hawaasni naannoo ijoollee dabballee kana barnoota aadaa, safuu fi kaan haga yeroon isaan gaggeessuu isaanii dhaqqabutti barsiisa. Amma amma Gumiin Gaayoo namni abbaa Gadaa ta’u barnoota barawaas haa baratuu waan jedhuuf ijoolleen kun barnoota idilees ni baratu. Akka Obbo jaataniin jedhanitti dabballeen abbaa gadummaaf kaadhimame nageenyi isaa hawaasaan akka eegamu, fulaa walitti bu’iinsi jiru akka hin dhaqnellee himu. Garuu jedhu Aab jaataniin abbaan Gadaa nama dhugaaf dhaabbate waan ta’eef dhugaatu isa eegaa male nami akkasitti ramadame boorana keessaa isa eegu hin jiruu jedhu. Amma Gadaan Booranaa harka kura Jaarsoo jira, isaanis Abbaa Gadaa 71 ffaa yoo tahan Halakee maallichaan malee Abbootiin Gadaa lama duraa duubaan filamanii jiru.
Kan Achi Buuteen Dhabame Angawaa Afgaanistan Barbaadamaa Jiru: Paakistaan
Kan Achi Buuteen Dhabame Doktoorri Zimbabwee Lubbuun Argame
Kana cufa qoratee bara 1973 kitaaba isaa ka qaraa baase.Kitaaba kana bara 2000 irra deebihahanii baasanii achii ammoo bara 2006 keessa baasan.
Kana cuqaasaa tii gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasaa tii qophii guutuu dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuudhaan gaaffii fi deebii geggeessame dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuudhaan gaaffii fi deebii guutuu dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuudhaan guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuudhaan guutummaa qophii keenyaa dhaggeeffadhaa
Kana Cuqaasuun Gaaffii Deebii Gaggeeffame Caqasaa
Kana cuqaasuun gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa
Kana cuqaasuun gaaffii fi deebii guutuu dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun gaaffii fi deebii kana dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun gaaffii fi deebii Obbo Addisuu Araggaa waliin geggeessame dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun gaafii fi deebii geggeeffame caqasaa
Kana cuqaasuun guutmmaa gabaasaa kanaa caqasaa
Kana cuqaasuun guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun guutummaa gabaasaa kanaa dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun guutummaa qophii kanaa dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuun guutummaa qophii keenyaa dhaggeeffadhaa
Kana cuqaasuuun guutummaa marii kanaa dhaggeeffadhaa
Kana daangessuuf haala isaa mara erga ilaallee booda guyyaatti qashii calla kuma 50 ol namni dhuunfaa akka hin baafne,kampanilee dhaaf immoo guyyaatti qarshiin kuma 75 ol akka hin bane kan jedhuun fooyyeffama haaraa goonee jirra.
Kana dararaa siyaasaa jalaa bara 1970moota keessa gara Ityoopiyaa irraa Kenyatti godaanan baqataan kun miseensota maatii isaanii haga tokko waliin konyaa Machakos Mlolongo keessa jiraataa turan jedhan komishinierttiin kun.
Kan addaan kutan walakkeessa Tigraay fi namoonni alaa akka hin bilbille namoonni Tigraay keessaas walii walii isaaniif akka hin bilbille, bakka ani jiru biyya alaa keessa kanneen jiranis ji’a tokko guutuu maatii isaanii waliin utuu wal hin argin hawaasi Tigraay bo’aa utuu jiruu, bu’aa maalii argachuuf hoogganni Tigraay bilbila kan adda kutu jedhan.
kan addunyaan beekkannaa kenneef sirna Gadaa akka sagantaa barnootaa tokkotti barsiisuu dhaaf biiroon barnoota Oromiyaa irratti hojjetaa turuu isaa beeksisee jira. Adeemsi sagantaa Barnoota Gadaa xumuramee barsiisuuf qophaa’uu isaa hoogganaan Biiroo Barnoota Oromiyaa Dr. Tolaa Bariiso nuuf ibsaniiru.
Kana dura aangootti fayyadamanii miidhaa geessisaa kan turan jiraachuu isaanii amananii mootummaanis tarkaanfii fudhateera kan jedhan Dr. Nagariin angawoota mootmmaa kanneen biroo waliin ta’uu dhaan itti gaafatamummaan akka jiraatu hojjetaa jrra jedhan.
Kana dura filannoo biyyoolessaa geggeessaman shan keessatti naannoo filannoo addaa kan Jagol irratti hirmaataa kan turan hawaasi Hararii kanneen Dirree Dhawaa keessaas murtiin sun sirrii miti jedhan. Boordiin filannoo garuu murtii sana heera irratti hundaa’een murteesse jedhee jira.
Kana dura miseensota keenyaa fi uummata biraa bakka miidhaa dhaqqabe fi walitti bu’iinsi itti uumamee ture ilaalchisuun odeeffannoon hedduun nu dhaqqabani jiru.
Kana dura naannoo ESOLOO jedhamu keessa addi bilisummaa Oromoo dhokataa ture kan jedhan obbo Geetaachewn qammni lamaan waliin hojjetaa waan jiraniif rakkoon hin jiru jedhan. Yeroo ammaa heleellaa geessisanii baduu hin danda’an. Sabaa himaan waan dubbateef qofa dhugaa jechuun hin danda’amu jedhan.
Kana dura naannoon sun misoomaa dha. Oomisha wayyaawaa naannoo irraa argannu ture. Amma garuu oomishi baay’ee gad adeemaa adeeme.
Kana dura naannoo sana irraa ergamee kan ture deggersi nyaataa fi kan nyaataa hin ta’in buqqaatota kanaaf ergamuu ibsaniiru. Haa ta’u malee akka baay’ina isaaniitti deggersichi ga’aa miti jedhan.
Kana dura naannoo Walloo Kibbatti mala addaa addaa tolfatanii yaalii akkasii gochaa kan turan hubatamuu illee bulchaan kun dubbataniiru.
Kana dura shaakalli akkasii namoota ka biroo irrattis waan raawwateef booda irra waan hin taane yoo jettan dhugaa isaa dubbachuun koo hin hafun jedheen Itti na deebistu yoo ta’e asuma turuu naa wayya. Yeroo AMEKIRO koo darbeera garuu isaafis hin iyyanne. Dhiifamas hin gaafanne. Yeroon ati itti hiikamtu darbeeraa kanaaf si hiikne deemi kan jedhu deebii gabaabaatu naa kenname. Akkasittan gad dhiisame jette.
Kana duras haaluma wal fakkaatuun ibbiddi ka’uu isaa barattoonni dubbatanii doormiin jedhame kun keessi isaa komparsaatoo alaan qoroqrroo waan ta’eef akka salphaatti gubachuu danda’a jedhan. Barattonni yeroo ammaa barnootatti deebi’anis sababaa isaa waan hin beekamneen keellaa dhaa akka gad hin bane ittifamuu isaanii barattonni kun ibsaniiru.
Kana dura Xayyaarri sun rakkoo Teekinikaa akka hin qabaatiin gabaasuun keenya ni yaadatama. Direkterri balalii Mr. Smirnoov xayyaarichi balal'iaa utuu hin taane utuu kufaa jiruu argame jedhanii turan.
Kana ennaa jennu maallaqi ka biroon herrega tokko irraa isa kaanitti ni darba. Check ykn CPO dhaan hojiin gabaa ni geggeeffama jechuu dha. Kun martinuu akeeki isaa namoonni seeraan alaa maallaqa haaraa kana hoji adda addaa hojjechuu dhaan deebisanii haala baankii dhaa ala gochuu argaa waan jirruuf kana daangessuu yaannee ti. Kanaaf namni maallaqa kuma 50 ol baasuu barbaadu herrega isa tokkoo isa kaanitti dabarsuu danda’a waan ta’eef hojii gabaa idilee hin miidhu jedhaniiru.
Kan Afaan Oromoon haaraa ba’e fiilmiin Ajaa’iba jedhu Ebla 4 jechuunis Sanbata dhuftu magaalaa Shikaagoo keessatti uummataaf mul’achuuf jira.
Kan Afrikaa Kibbaa keessa maadheffate - dhaabbata Misooma Industrii irraa Maark Gooliyaat, waa’ee faayidaa seericha “AGO” jedhamuu akkanatti ibsan.
Kana furuuf, hoogganoonni mootummoota biyyootaa akka tarkaanfii fudhatan ennaa gaafatanis akkana jedhan.
Kana gadhiifaman keessaa tokko kan ta’e kan miilli isaa lamaan mana hidhaa keessatti irraa kutame dargaggoo KaffiYaaloo Abarraa waggootii darban kudha lamaaf hidhame. Keessumaa Milli isaa Inni mirgaa fayyaa akka turee fi yeroo sadii irra deddebi’uun kutamuu ibsee jira.
Kana giddutti Donii inni guddaan gara tokkotti jallatee bishaan keessatti garagale. Kanneen irraa utaaluuf akkasumas daakanii ba’uuf carrooman namoota gara 10 ta’anii fi kanneen Bidruu xiqqaa irra ta’anii ce’uuf dabaree eegaa turan 20 caalan irraa kan hafe hunduu dhumaniiru jedhu kanneen lubbuun hafan.
Kana gochuu dhaanis sadarkaa Afriikaatti sochiin qindaa’e akka jiraatu Itiyoopiyaan qooda gama isee ba’uu jalqabdeetti jedhan muummichi ministeerichaa.
Kana gochuu hanqachuun Itiyoophiyaa fi kutaa sana keessatti tasgabii dhabiinsa kaasisuu mala jedhan.Sadarkaa biyyaatti marii qaamoota mara hirmaachisee gaggeessuun walii galtee irra ga'uun yeroo kamiin iyyu caalaa amma barbaachisaa ta'u hubachiisan.
Kana gochuun faca'iina vaayrasichaa hanqisa jedhan.Kanaaf gargaarsa addunyaa gaafanne jedhan Gutarres.
Kana gochuun uggura Amerikaan keesse kan faalleessu waan ta’eef tarkaanfii fudhanna jedhan ministeerri haajaa alaa Amerikaa maayk pompeyoo.
"Kana hojii irra oolchuuf michoota adunyaa irra jiran waliin tokkummaa jabaa uumuu, baasii sagantaaleef oolu gad cabsuun sagantaa fooyya'a lafa kaa'uu, amanamuummaa argachuuf cichaan hojjachuu, fayyaa mirga dhala namaa kabajaa dhukkubsattootaa eeguu fi duula gaggeeffamu keessatti humna dargaggootaa fi teeknooloojii qunnamtii kan ammaayyaa gargaaramuu dha jedhan.Gama kaaniin immoo qorannaan dhiyeenya kana gaggeefame tamboo xuxuu fi dhukkuba kaansarii dhaluu dhiiraa ykn ""prostate cancer"" giddu hidhati akka jiru beekSISee jira."
Kana hundumaa kan balleessan, kan saaman, kan saamsisan daldaltoota muraasaa fi qaama bulchitoota Oromiyaa kan godinaa addaa ti kan jedhan Obbo Abbaay warri akkasii kun akka itti gaafatamoo hin taaneef karaa tokko mastar plaanii gama kaaniin Motummaa Federaalaa fi Adda bilisummaa uummata Tigraay yknTPLF dha jedhu, jedhan.Uummanni Oromoo garuu eenyu lafa isaa akka fudhate eenyu akka isa miidhee rakkise eenyu akka isa saame , eenyu jireenya isaa irraa akka isa buqqise ni beeka jedhu Obbo Abbaay Tsehayyee.
Kana ilaachisuun ogeeyyiin seeraa dhimma kana irratti VOAn dubbise, “hiikkaan heera mootummaa fala hin ta’u.
Kana ilaalchisee angawoota Ertraa biraa deebii argachuuf yaaliin ta’e hin milkoofne . Garu Jaapaanti Ambaasaaddarri Ertraa Twitarii irratti akka barreessanti kanneen lammiwwan Ertraa hin taaneef Ertraa seenuuf Vizaatu barbaachisa.
Kana ilaalchisee, dubbi-himaan Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Fiqaaduu Tesemmaa, deebii gama mootummaa kennuuf waadaa seenanii jiran – jedha – gabaasaan keenya Eskindir Firew. Akkuma gargannetti dhiheessina.
Kana ilaalchisee Finfinnee irraa abukaatoo fi ogeessa seeraa obbo Ibsaa Gammadaa, biyya Finland ka jiru, East Finland University irraa immoo barataa seeraa ka doktoorummaa ka tahan – Obbo Huseen Turaa haasofsiisnee jirra. Dhaggeedhaa.
Kana ilaalchisee gamtaa MEDREK irraa Dr. Mereraa Guddinaa fi Obbo Baqqalaa ibsa nuu kennanii jiru. Mummichi ministeeraa Haayla Maariyaam muudamuun waan eegamuu ture? gaaffii jedhuuf hoogganoonni paartii mormituu kun deebii kennaniiru.
Kana ilaalchisee koreen gidduu gala kan Adda Bilisummaa Uummata Tigraay ykn TPLF Robii dabree Amajjii 22 bara 2020 ibsa baseen miseensoonni isaa lama seeraan ala aangoo irraa kaafaman jedhee jira.
Kana ilaalchisee mootummaa Venezu’eelaa biraa deebiin kenname kan hin jirre yoo ta’u Kubaa, Iraan, Koriyaa Kaabaa fi Siriyaan uggura Amerikaa wal fakkaataa ta’e jala jiru.
Kana ilaalchisee mummicha ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawii waliin dubbachuun isaanii obbo Baqqalaa Galataa ibsanii jiru.Federeshiniin sadarkaa adunyaa Itiyoophiyaa keessaaatti seeraan akka beekamu gochuun akeeka irratti hojjatamaa jiru keessaa tokko jedhama.Gabaasa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kana ilaalchisee polisii godiina Haraargee bahaa fi hoggana aanaa Mettaa irraa deebii argachuuf yaaliin ta’e akka hin milkaa’iin ibsamee jira.
Kana ilaalchisee sabaa himaa hawaasaa irratti keessumaa Feesbukiin waajiira mummicha ministeeraa biraa barreefamnii dhimmi kana irratti maxxanfamaa turan jijjiramaa turan.Inni jalqaba ba’e fi inni sana hordofee ba’aa turan adda addummaa hikaa waan qabuuf jecha hubannoo argachuuf rakkoo uumee jira.
Kana ilaalchisee seeraan akka tarkaanfii fudhatus ibsa sana keessatti eeree jira. Daayrekteera Oromia Media Network (OMN) Obbo Jawaar Mohammad waliin gaaffii fi debii gaggeefame Caqasaa.
Kana ilaalchisee waajiira Mummicha Ministeeraa irraa deebii argachuuf gaaffiin dhiyeessine deebii hin arganne jedha Roytars.
Kana ilaalchisee xiinxalala prezidaantiin barattoota yunivarsitiwwan Itiyoophiyaa duraanii dargaggoo Hundee Dhugaasaa Beljiyam irraa nu kenne MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Kana ilaalchisuudhaan, dhaaba yeroo dheeraaf gaaffii kana akka kaayyoolee isaa ijoo keessaa tokkootti dhiheessaa ture – Kongiresa Federaalawa Oromoo irraa, akkasumas, ogeeyyii miidiyaa hawaasummaa irratti gaaffiin kun akka deebii argatu duula geggeessaa turanii fi dargaggoota “sababaa Afaan Oromoo Afaan hojii federaalaa tahuu dhabeef oguma keenyaan hojii dhabne” jedhan irraa Tigist Gammee qophii har’aaf haasofsiistee jirti. Dhaggeeffadha.
Kana ilaalchisuu dhaan New Yoork keessatti kan geggeessamee fi wal ga’ii muummicha barreessaa tokkummaa mootummootaa Ban Ki Moon-n qophaa’e irratti ibsa kennuu isaanii illee ibsaniiru. Dhimmi inni ijoon immoo lola dhaabinsi hojii irra ooluu dhabuu isaa ti. Akka isaan jedhanitti kutaa Ikwaatooriyaa keessatti guyyaa tokkoof illee lollil dhaabatee hin beeku.
Kana ilaalchisuudhaan, sabaa-himaaleen sadarkaa Addunyaa tokko tokko akka gabaasanitti, hawaasni Addunyaa haala amma Itiyoopiyaa keessatti mul’atu sababaa godhachuudhaan, torbanneen sadii keessatti qofa, gargaarsa yeroo hatattamaaf kan oolfamu, gargaarsi doolaara Ameerkaa miliyoona dhibba lamaa fi miliyoona afurtami-shan ta’u hin argamu taanaan, badiin suukanneessaan akka uumamuu malu ibsamee jira.
Kana ilaalchisuudhaan, Tshaay Daamxoo, Finfinnee fi naannoolee kaan irraa yaada dhaggeeffatoota Raadiyoo walitti qabdee jirti. Caqasaa.
Kana ilaalchisuun, gabaasaan keenya – Melleskaachew Ammahaa – Dr. Nagariitti bilbilee gaafachuu isaa dubbata. Yeroo itti bilbilame sanatti akka waajira isaanii keessa hin jirre itti dubbatanii, “dhimma sana quba. Sababaa hidhamuu gaazzexeessichaas qorataa jirra” jechuu isaanii gabaase – Melleskaachewn. Koomishinara Koomishinii bulchiinsa naannoo Affaar – Obbo Aloo Afkaayinitti deddeebisee bilbilee argachuu dhabuu isaas gabaasee jira.
Kana ilaalchisuun Hayyu-duree Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Daawud Ibsaa haasofsiisnee jirra. Dhaggeeffadhaa.
kana ilaalchisuun jiraattota Godinaalee Oromiyaa adda adda keessaatti bilbiluun, tajaajila bishaan naannoo isaanii gaafannee jirra.
Kana ilaalchisuun ka deebii kenne Biroon Bulchiinsa fi Nageenya Naannoo Oromiyaa gama isaatiin ajjechaan Awadayitti raaw’atame doggoggora ta'uu kana mane yoo tahu kan Shaashamaneetti raaw’atame garuu, tarkaanfii seera kabajisisuuf fudhatame, jedhee jira.
Kana ilaalchisuun qaamota kaleessa dubbisne keessaa tokko – Hoogganaa Biiroo Nageenyaa naannoo Hararii – Obbo Naasir Yuuyyaa ti. Gaaffii fi deebii isaan waliin geggeessine kutaa lammataa fi ka xumuraa dhiheessinaa.
Kana ilaalchisuun sirna guddaa handaara Hargeessaatti geggeessame irratti – Prezidaantiin bulchiisa naannoo Somaalee Itiyoophiyaa – Muusxafaa Omaar, aangawoonni Kaampaanii DP World jedhamuu, ka Tokkummaa Imeretoota Arabaa argamuun isaanii himamee jira.
Kana ilaalchisuun waajjira UNHCR sana’a Yaman jiru irraa itti aantuu bakka buutuu dhimma eeguumsa baqattootaa Ann Meeyman ibsa kennaniin,bara 2011 keessa baqattoota kuma 30 ta’an handaara galaana Yaman ga’uu isaanii fi kanneen keessaa harka caalaan lammiwwan Itiyoophiyaa ta’uu ibsan.Bidiruun dilbata darbe Somaliyaa Puuntland irraa gara Yemanitti qajeelaa turte tokko keessatti namoonni 10 kutaa mootarri bidiruu keessa jiru kan qilleensa hin qabaanne keessa kaa'amanii ukkaamamanii du'uu isaanii ibsanii jiran.Baqattoonni biyyoota gaanfa Afriikaa irraa lubbuu ofii oolfachuuf jecha dheessan kun karaa seeraan biyya ofii keessaa ba'uu waan hin dandeenyeef jecha, mala argameen dheessuuf yeroo yaalanitti immoo balaa suukanneessaa akkasiif kan saaxilaman ta'uu Ann Meeymaan ibsaniiru.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kana ilalchisee deebii qaban Jimaata borii Caamsaa 12 bara 2017 akka dhiyeessanif bellamnii qabameefii addaan ba’an.
Kana illachisee sambata borii tuuta oduuf ibsa kan kennan ta’uu Trraanf hubachisanii jiru.Umriin isaanii 57 kan ta’e Maayk Peense Bulchaa kutaa Neew Jarsii kiris karistii fi afaan yaa’ii mana marii bakka bu’ootaa yunaaytiid Isteetekan turan Neewt Gingirich injifachuun filataman.
Kana irraa kan hafe, abukaatooleen Dr. Mararaa iyyannaan abbaa-murtiitti dhiheessan, ka shakkiidhaan torbanneen hafuriif Dr. Mararaa qabee kaa’ee jiru – Poolsiin wanna itti shake kanaaf ragaa qabu yokaan ibsa ka biraa toora kanaan qabu akka abbaa-murtiif ibsu, ka jedhuu fi akka mirgi wabii Dr. Mararaaf eegamu, ka jedhu ture. Kan mana-murtii sanaa ala dhaabbatanii eegaa turan – itti-aaanaa Dr. Mararaa – Obbo Mulaatuu Gammachuutti bilbillee haala ture akka buuf ibsan dubbisnee turre.
Kana irraa kan hafe garuu bakka hin jiraannetti himatamtee kan jirtu Soliyaanaa shimalleisin dabalatee Naatinaa’el Feleke, Axinaafuu Birhaanee fi Abeel Waabellaa manni murtichaa walaba gad dhiisee jira.
Kana irraa kan hafe garuu walitti bu’iinsi gosoa gidduutti akka uumametti namoonni afarsuu barbaadan oduu kijibaa ti jedhan.
Kana irraa ka’uudhaan, Afrikaa keessatti babal’achuu finxaalessummaa sababaa tahan kan ittiin jedhe, mirga dhabdummaa, iyyuma, hanqina misoomaa fi jireenya moggaatti qoodamuu akka ijootti tarreessee jira.
Kana irraa ka’uudhaan akka hoogganaan nagaa fi tasgabii Gamtaa Afrikaa Asmaraatti imalan prezidaantiin Koomishina Gamtaa Afrikaa beeksisanii turan. Hoogganoonni Itiyoophiyaa duraanii lama, mooticha Hayile-sillaasee fi muummicha ministaraa Melles Zeenaawii qooda baay’ee guddaa Gamtichaaf gumaachaniif, siidaaleen yaadannoo akka dhaabataniif murteessee jira. Dhimmoota walga’iin Gamtaa Afrikaa gidduu kana itti fuuleffatee mari’ate irratti As Yunaayitid Isteets keessa ka jiru – Gloobaal Yunivarsitii irraa – barsiisaa fi hayyuu falaasama siyaasaa – Dr. Alemaayyoo Birruu haasofsiisnee jirra.
Kana irraa ka’uudhaan hiriira kaleessa magaalaa Naqamteetti geggeessame irratti poolisiin federaalaa hiriirtota irratti dhukaasa banee lubbuun namaa darbee kaan madaa’e, jedhu jiraattonni. Biiroon bulchiisaa fi nageenyaa Oromiyaa immoo eenyu akka tarkaanfii kana fudhate qoratamaa jira jedha.
Kana irraa ka’uu dhaan iyyanni qofti ga’aa waan hin ta’iniif obbo Jawaar Mohaammed OFEKon boordii filanoof akka dhiyeessu xalayaa barreessuu isaanii itti gaafatamtuun kominikeeshinii boordichaa aadde Sooliyaanaa Shimellis VOAf ibsaniiru.
Kana irraa ka’uun rakkoo dhabamuu bulchiinsa gaarii fi hanqina tajaajila kennamuu kan ilaaleen furmaata arguuf waadaa uummata keenyaaf seennee hojitti senne jedhan.
Kana irraan kan ka’e naannoo Itiyoopiyaa jeeqamaan raafamaa jirtu kana keessaa talaallii kennuun hin danda’amne. Sababaa hanqina boba’aan kan ka’e humni ibsaa hin jiraannee fi bishaan fi caasaan qulqullina eeguuf ta’u hin jiru jedha ibsichi.
Kana irra darbee garuu ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Itiyoopiyaa ilaalchisee gabaasi inni baase balleessaa mara qaama tokko irra tuule jechuun qeeqan.
Kana irratti Abbaa-gadaa Tokkummaa Abboota-Gadaa Oromoo fi Abbaa-Gadaa Tuulamaa Bayyanaa Sanbatoo akka jedhanitti, Oromoon dur tokkummaan isaa jabaa ture. Garuu, sababaa cunqursaa sirna nafxanyaa baroota dheeraa uummata kana irra tureen adda qoqqoodamuun mul’ate. Uummatni Oromoo walabummaa isaa waggoota dhibbaa ol irraa jalqabee qabsoo geggeessaa jira. Dhiheenya kana immoo, dhiigni ijoollee keenyaa itti dhagala’ee bu’aa gaarii argamsiisee jira.
Kana irratti deebii bulchiinsa yeroo Tigraayiif dhabatee argachuuf yaaliin goone hin milkoofne jechuun Muluugeetaa Atsebaa gabaasee jira.
Kana irratti Dr. Obsaa Hasan Hospitaala Marsii irraa ibsa nuu kennanii qabu.
Kana irratti, gabaasaan keenya Naakor Malkaa yaada uummataa walitti-qabee nuuf erge qaba. Caqasaa.
Kana irratti gabaastuu VOA – Tsahaay Daamxoo Finfinnee irraa dubbisnee jirra.
Kana irratti gara fuula duraatti qophilee dhiyeessinu akka qabnu isin beeksiifna.
Kana irratti Hayyuu Seeraa kan ta’an Dr. Awwol Qaasim Aloo Yunivarsitii kiil irraa waliin marii gaggeeffame caqasaa
Kana irratti immoo kanneen maal dhibdee gidduu kana Televiziyoona irratti dhukkuba Koviid- 19 irratti dubbachaa jiran dhukkubichii torbanneen fullee keenyaa keessa namoonni haaraa qabamuuf akka jiran calaqqiisa jedha Baaydiin.
Kana irratti itti gaafatamaa waajjira kominikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa Dr. Nagarii Leencoo ibsa nuuf kennaniin Mootummaan naannoo Oromiyaa eeyama kampanii kanaa haaromsamuu isaa quba hin qabu beekkamtiis hin kenninu jedhan.
Kana irratti jaallanneen itti gaafatamaa hawaasa oromoo magaalaa Romaa fi naannoo ishee Obbo Mohammed Aagaa fi odeeffannoo kanneen biroo dabaluun kan qindeessite qabdi. Kunoo
Kana irratti ka biyya Briteen jiru, Kiil Yunivarsitii irraa hayyuu seeraa, Dr. Awwal Aloo, ka kutaa Teksaas jiru, Kaatoolik Yunivarsitii of Daalaas irraa immoo proofesara dhimma dirnagee fi dorgomaa Seneetii Yunaayitid Isteets duraanii, Mohammed Xaahiroo dubbisnee jirra.
Kana irratti ka dhiheenya mana-hidhaatii hiikaman – dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa dubbisnee jirra. Guutummaa qophii keenyaa dhaggeeffadhaa.
Kana irratti kallattiin deebii gama aangawoota fedeeraalaa kan Itiyoophiyaa fi kan Ertraa argachuuf jecha yaaliin gochaa ture kan hin milkoofne ta'u ibsuun Gabree Hagoos gabaasee jira.
Kana irratti ka Maariyaamaa Diyaaloo gabaaste Namoo tu dhiheessa. Caqasaa.
Kana irratti lubbuun nama tokkoo darbuu waajirri nageenyaa fi bulchiinsaa magaala Naqamtee fi maddeen hospitaalaa ibsanii jiru.
Kana irratti Muktaar Jamaal Koomishinara Koomishinichaa Obbo Abbbabaa Kabbadaa waliin gaaffii fi deebii geggeessee jira.
Kana irratti Namoon Itti-gaafatamaa Sab-quunnamtii Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Qajeelaa Mardaasaa dubbisee jira.
Kana irratti qaama mootummaa irraa deebii argachuuf jecha, itti-gaafatamaa Waajira Haqaa Aanaa Najjoos haasofiisee jira.
Kana irratti qorannaan gaggeeffamu itti fufee kan jiru ta’uu fi xumurri isaa yeroo baramu deebii barbaachisaan kan itti kennamu ta’uu ibsan.
Kana irratti, Waajjira DHDUO Giddu-galeessaatti hoogganaan damee yaada uummataa fi Paablisiitii Obbo Kaasahun Gofee, VOAf ibsa kennanii jiran. Armaa gadiitti caqasaa.
Kana irratti walii galuun baatilee hedduu kan fudhatu ta’uus paartilee gurguddoon wilders waliin kan hin hojjanne ta’u beeksisanii jiru.
Kana ittisuuf harka ofii bishaanii fi saamunaan akka gaariitti ituu hin dhiqatin qaama ofii tuttuquu ykn waa qabuu dhiisuu, nama dhukkubsate waliin walitti dhufeenya jiru dhaabuun barbaachisaa dha.
kana ittisuuf jecha dubartoonnii ulfaa wirtuulee eegumsa fayyaatti da'uunn barbaachisaa ta'u gorsan.
Kana jechuun Amerikaafis ta'e godaantootaaf maal jechuu dha? kan kutaa Minesootaa magaalaa Seentpool jiraatan Abukaatoo dhimma immigreeshinii fi kanneen biroo ka ta'an Obbo Israa'eel Gobanaa waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Kana jechuun biyyoota hollaa lamaan gidduu kan jiru hariiroo naga eegumsaa mul’isuuf akkasumas mudama Itiyoopiyaa waliin jiru ilaalchisee human ofii agarsiisuuf jecha.
Kana jechuun garuu, mirga siyaasaa cunqursuun callinsaan ilaalamuu qaba jechu miti kan jedhan Tronvoll, biyyonni gargaarsa arjoomanis haala rakkisaa keessa jiru, Sababiin isaas mootummaan Itiyoophiyaa kallattiin mallaqa argame sagantaa misoomaa irra oolchaa hin jiru jedhan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kana jechuun immoo inni tokko aangoo isa kaanii dhibuu jechu miti jedhan.
Kana jechuun, lammiwwan biyyoota Afrikaa miliyoona hedduutti lakkaawaman, umurii isaanii keessatti hoogganaan biyya isaanii beekan tokkicha qofa. Kana irraa ka’uun ennaa ilaalamu, hoogganoonni kun irra caalaan, interneetii fi miidiyaan hawaasummaa dhalachuu dura dhalatan. Inumaa, umurii Prezidaantii Zimbaabuwee, ka Roobert Mugaabee irraa kaanee yoo ilaallae immoo, otuu televiizsiniin, aadduun rifeensaa humna eletrikiin hojjetuu fi murtuun daabboo awutoomaatikii hin dhalatiin dhalatan.
Kana jechuun yoo prezidaantichi fi dimokraatonni dallaa daangaa Meeksiikoo ijaaruuf bajata gaafatame hin raggaasisne, ammas waajjiraaleen kun deebisanii cufamuu malu. Prezidaant Traamp bajati kun naa hin eeyamamu taanaan labsii yeroo hatattamaan labsa jechuun dhaadatan.
Kana jedchuun sagalee nama Miliyoona 7.6 jechuu yoo ta’u kun paarlaamaa biyyatti keessatti sagalee yayyabaa argachuu hin dandeesisu.
Kan Ajjefamee Awwaaluun Rakkisaa Ta’eera, Hirirri mormii kan Barattootaa Garu Itti Fufeera
Kana ka dubbates Leenjisaan isaa lammii Amerikaa Faraah fi Atleetoota ka biroof waan nafa dadamaqsuu kennuun seera addunyaa cabsuu mala jedhamee erga dubbatamee booda.
Kana kan beeksisan ennaa utuu hin beeksisamin maadhee humna qilleensa Raashiyaa Hemeimeem kan konyaa Latakia keessaa daawwatanitti ture. Ennaa kanas prezidaantii Siiyaa Bashar al-Assad waliin wal arganii jiran.
Kana kan dubbatan falmii maallaqa ijaarsa kana ilaalchisee ba’u hanga xumura waggaa kanaatti akka dheeratu godhanii jiru. Kanas torban kana hojiin mootummaa tarii sababaa bajataan dhaabachuu malu ittisuuf jecha.
Kana kan dubbatan hooggantuu Myanmar aung San Suu Kyi waliin ta’uun ture.
Kana kan dubbatan seerri isaan akka darbuuf dhiibbaa gochaa turan erga inni Washington keessatti fashalee guyyaa tokko booda.
Kana kan goote Kaartuum boba’aa doolaara miliyoona 800 fi miliyoona 15 baasu na jalaa hatte eega jette booda.
Kana kan ilaaleen Ministeera Barnootaa kan Federaala Itiyoophiyaatti Daayreektoreetii dhimmootii komunikeshinii keessatti bakka bu’aa Daayreekteeraa kan ta’an Obbo Ahmed-siraaj Misbah deebii kennaniin qorannoo Oromiyaan gaggeesseetu lafa qormaanni itti kennamuu qabuu fi turfamuu qabu murteesise jedhan. Guyyaan Qormaataa Waxabajji 27 hanga 30tti qabaamees gabaabina yeroo jiru irraa ta’uu isaa ibsanii ba’ii qormaata barattotaa yeroon gabaasanii barnoota bara dhufuu itti fufuuf haala dandeesisuun guyyaan kun murame jedhan. Soommana Ramadaan keessa hojii hojjachuun rakkisaa miti, garui Id Al Faxir guyyoota kana irra ollaan guyyaa tokkoon achii butuun ni jiraata jedhu.
Kana kan yaadachiisan Ityoopiyaatti directorri sagantaa nyaataa addunyaa Johan Ayliif maallaqi barbaadamu yeroon hin ga’u taanaan rakkoon beela irra hammaatu mudachuu akka danda’u akeekkachiisaniiru.
Kana keesaa tokko Baalee jedha Dr.Tolaan. Akka warrii Baalee dubbifne jedhetti lolii Liyuu Poolsi Baalee aanaa Saawwenaatii nama hedduu baqachiisee manneen baranootaatii fi ka akimiilleen cufsiise.
Kana keessaa gargaarsa mootummaa,abbootii qabeennaa, nama dhuunfaatii fi gargaarsa akka akkaatiin magaala 11 keessatti nama 36, 471f mana jaaranii keessa jiran.
Kana keessaa tokko Gedihon Zelaalemiiti. Gedihon gurbaa ganna 18 maatiin isaa Ityoophiyaa innii ammoo Jermenitti dhalate.
"Kana keessaa tokko miseensa Kongireesii Amerikaa kutaa MD,Elijah Cummings. ""Tun hujii demokiraasii teennatti lubbuu deebisuuf hojjatan.Nurraa baafachuu hin malle.”"
Kana keessaa tokkoo soddaa pirezidanatii Afrikaa Kibbaa, Jaakoob Zuumaa, obboleeyyan lakkoolee pirezidaantii DRC, Koongo Dimookiraatittii, Joseph Kabila, bulcha goinda Naayjeeriyaa Delta zayitii beekamtuu ka amma hidhaa jiruu,minsitera Petrooliyeemii Angoolaa fa.
Kana keessatti immoo hirmaannaan waldoolii sivikii fi sabaa himaa walabaa murteessaa ta’uu haasaa isaanii afaan Amaariffaatti hiikameef TV irratti darbeen beeksisaniiru.
Kana keessatti Lalistuun maamula ijoollee tolchan,faaruu ijoollee fi waan ijoollee tolchan hedduu barreessite.
Kan akka “affiliate” yokaan deggeraa jaarmayicha hundee biyya jiruutti as Waashington DC keessatti hundeessame dhaaba “Maccaa-Tuulamaa USA, INC” jedhamu tu ayyaana yaadannoo waggaa shantamaffaa dhaabichaa qindeessaa jira. Waldaan Maccaa fi Tuulamaa Itiyoophiyaa keessatti socho’uu kan isa dandeessisu ehamni isaa waan haaressamuuf dhabeef, dhaabni biyya alaa jiru kun ammaaf hojiiwwan dhaabichi hojjechuu male hojjetaa jira. Gara fuul-duraatti, ennaa dhaabichi biyya keessatti eyyama argatee hojjetu immoo, deggeraa isaa ta’uudhaan gargaarsa kennaaf, jedhu miseensi Boordii Macaa-Tuulamaa USA, INC. Obbo Abarraa Tafarraa.\
Kan alaabaa Noorweey of irraa qabdu dooniin Viking jedhamtu hanga adeemsi jiru xumuramutti torban lamaaf galaana Mediteraaniyaan irra turte.
Kana laalchisee gabaasa balla tamsaasa keenya harraa keessatti qabannee dhihaanna.
Kana laalchisee ministera Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa Itoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo akkasumas hayyuu seera dubbisneerra.
Kana maal gochuu qabna. Kun wal gargaarsaa fi tokkummaa keenya akkaan qormaata keessa kan galchu keessaa tokko jedhan.
Kana ma/ees namoonni kuma hedduun sababaa vaayrasichaan qabaniif jecha wal'ansa fayyaa kanhatattamaa fi walitti fufiinsaan kennamuu argachuuqabu.
Kana malee aadaa,amantii,dinagdee,bulchiinsa,seenaa fi waa hedduutti jira.
Kana malee akka jecha Abdiitti eegii bidiru keessaa baasanillee nama Itoophuyaa sadiitti du’e.
Kana malee,“ammasa qabaa jiruu kaan mana gadi dhiisanii bakkee jiru.Walgahanii jedhanii yoo ummannii bahe achi keessaa funaanu”. Itti gaafatamaa qorataa yakkaa aanaa Oomoo Naddaa inspekter Mitikkuu argachuuf yaallee hin taane. kaan
Kana maleellee lolaan kun horii 1000 tahu fudhate,taatullee akka jecha obboo Abdulhakimitti mana namaa lolaan fudhate hin jiruu namii lolaa kanaan baqatee onaa godaanelleen hin jiru.
Kana maleellee nama saddeetitti nama hidhaa poolisii godina Yaaballoo jira. “Eennu akka tahanii fi maqaa isaaniillee isanti hin himnu nuu jedhan,”jedha namii Yaaballoo dubbifne.
Kana maleellee waraana Amerikaan biyya alaa dhaxxee loltu kana keessaa karaa Ameikaa baasaniinillee kongireessiitit hime.
Kana maleellee “xuriin karaa irratti gadi dhiifaman lubbu qabeeyyii gaarii akka hin taane agarsiifne.”
Kana malee obboo Olbaanaa Leellisaa fi hidhamtootii Oromoo hidhaa haa bahanii, USA, Tokkummaan Mootummootaa, Itiyoophiyaa gargaaruu haa dhaabanii jechuun hiriiran.Hiriirii akkanaa kun akka warrii qopheesse jedhetti biyya hedduu keessatti hardhaa fi borillee baha.
Kana malees aadaa fi seenaa biyyoota Afrikaa keessaa fi deggersa Amerikaan gootu irratti fulleeffata.
Kana malees aangawoota Tarkii irra uggurri akka ka’amu gochuuf akkasumas rakkoo kana furuuf jila itti aanaa prezidaantii Amerikaa Maayik Peensiin hogganamuu gara Ankaaraatti erguuf karoorfatanii jiru.
Kana malees, akkaataa fayyadama sabqunamitii hawwaasummaa dargaggoota irratti, Halleeluyaa Luulee, dhabbata Qorannoo Nageenyaa Afrikaatti (Institute of Security Studies) qorataa han ture akkasumas Gammachiis Fiqaaduu Naayyroobii irraa hasofsiisnerraa, armaan gaditti dhaggeeffadha.
Kanamalees akkaata hin eegamneen namonin yeroo dha yerootti qeheedhaf biyya isaanirra buqa’uun hojii dhabatoonni hojii gargaarsaa hojjatan assiif achi akka hiran godhuu fi hammeessu isaa ibse, dubbiihiman ochaa.
Kana malees Baaydin Doolaara Biliyoona 2 dabalataan dhaabata KOVAAKS jedhamuuf ramaduun biyyootiin hiyyeeyyiin akka talaalii dhukkuba Kooviid-19 ittisuu argatan taasiisan.
Kana malees badii geesisaniif kanneen dhiifama gaafatan akkasumas jijjiramaa amalaa kannee agarsiisan kan hidhaa baafamuuf jiran ta;u ibsameera jechuun aangawonni dubbachuu Muluugeetaa Atsebahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Kana malees balalisaan xayyaarichaa sa’atii dhumaa gara dirree xayyaarratti deebi’uuf qunnamtii dhumaa inni warra lafa irra jiru waliin godhebaatee jira.
Kana malees baqataan kun buufatuma Baqataa Al karaf jedhamu kana keessatti dhibeen waa’een isaa hin beekamne tokko ka’ee baqattoonni hedduun rakkataa akka jiranis himanii jiru.
Kana malees baqattoota kuma sagaltama ta’aniif carraa madda galii ittiin argatan akka uumuuf jirtu akkasumas kuma digdama kanneen ta’aniif leenjii ga’uumsaa kennuuf haala akka mijeesitu waadaa seentee jirti.
Kana malees baqattoota Sudaan Kibbaa miliyoona 2.2 biyyoota ollaa sanaa keessa jiran gargaaruuf, gargaarsa Doolaara Biliyoona 1.2 gaafatee jira.
Kana malees, barattoonni Oromoo barattoota kaan irraa addatti akka mooraa Yunivarsitichaa keessaa hin baane dhorkamu illee dubbata. Gama biraatiin Hararghee Bahaa, magaalaa Qobboo keessatti jiraattonni naannoo hiriira guddaa geggeessuu isaanii, karawwan gara magaalattiitti seensan haga tokko cufanii ooluu isaanii dubbatu.
Kana malees biyyonni lameen walitti bu’iinsa muddamiinsa hammeessu irra akka of qusatan akkasumas adda addummaa qaban karaa nagaan akka furatan gaafatte.Kana irratti Tokk mootummotaa akka deggersa godhuus jajjabeessitee jirti.
Kana malees biyyoonni sadeen akkaataa eegumsa hidha ijaarramaa jiruu, odeeffannoo waliif qooduu irratti, akkasumas hidhi laga abbayaa dhiibbaa haala qilleensaa fi hawaasummaa irratti qabu laalchiisee qorannoo geggeefamaa jiru irratti marii geggeessuu ibsichi eerera.
Kana malees biyyoottan lameen sarara Ujummoo boba’aa Kutaa bulchiinsa Keeniyaa Lamuu jedhamtuu kaasee haga finfinneetti diriirfamuuf yaadame walii galteesaa waggaa kana keessatti akka waliin mallatteessan beeksisanii jiru.
Kana malees Bliinken ministeera Ittisaa kan yunaaytid Isteets, ministeeroota dantaa alaa biyya Jarmanii , Xaaliyaanii , Tarkii , fi Briteen waliin dubbatanii jiru.
Kana malees bokkaan kuniin Mooyyalee irraa fageenya Kiiloo Meetira 100 irratti ka argamtu Meeggaas miidhuu jiraattonni nii dubbatu. Obbo Dhaddacha Warraab jiraataa Meeggaati, isaanis akka jedhanittii, daandii haarawa Meeggaa kaasee haga Moyyaalee geessu ijaarsisuuf lagi xiqqaan naannoo san jiru sababa hidhameef, bokkaan kuni yoo roobu lagni suni guutee nurra garagalee jedhu.
Kana malees bulchaa ykn Kantibaa magaala Asmaraa akkasumas ministeera eegumsa fayyaa ta’uun hojjatanii turan.
Kana malees, bulchiinsi Traamp, sirna aangoo walitti-dabarsuu yokaan muuda prezidaantummaa bara kanaa irratti baay’inni uummata argamee kan ammaan dura takkaa huu argamee hin beekne, jechuutti cichee jira. Gabaasaaleen sabaa-himaa fi suuraaleen kaasaman garuu, wanni isaan ibsan faallaa kanaa ti. Hedduun akka tilmaamanitti, lakkoobsi uummata mormii dubaratootaa, guyyaa muuda prezidaantummaa Traamp tii booda geggeessame baay’ee guddaa ta’uu, lakkooba uummata muuda prezidaantummaaf ba’e gad-xiqqeessee mul’ise. Paartii Ripublikaanii irraa – dura-taa’aan Mana-maree – Pool Raayaan dhimma kana dubbachuu dhiisuu yaalanii jiran.
Kana malees Chaayinaa fi kanneen mormii dhageesisaa jiran gidduutti waliigalteen akka argamuuf maaguddummaan gidduu seenuun danda’aa yaada jedhu dhiyeessan Traamp.
Kana malees, dabalataan ragaalee saatelaayitii, ragaalee hospitaalaa fi ragaalee ka biroo ilaaluu isaas dubbata.
Kana malees dame waajiira Hawaa hundeeffamuuf jiru kana biyyoota Awuroopaa fi Amerikaa keessatti banuuf karoorri akka jiruus ibsanii jiru.
Kana malees dararaa humnootiin nageenyaa gaggeessan hammaachuutu mormii baatii Waxabajji kana hammeesse jedha.Mormiin kun jalqaba gatiin qaala’uu Sudaan keessaa mormuun yoo ta’u sana booda garu bittaa prezidaant Al-Bashir fi bulchiinsa isaa kan waggaa 30 mormuutti jijjiramee.
Kana malees deemsa nagaa Ertraa fi Itiyoophiyaa gidduutti jalqabame jajjabeesuu dhimmootii dandeesisan irratti marii gaggeessu jedhamee kan eegamu ta’uun ibsamee jira.
Kana malees dhaabattoota adda addaa kan tokkummaa motummootaa keessas gorsaa ta’uun hojjachuu isaanii seenanii isaanii ibsame ni agarsiisa jechuun Mulugeetaa Atsebahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Kana malees dhaabbatichi murtee kana ilaalchisuun mootummaa Keeniyaa duuka marichuu akka itti fufus ibsa isaa keessatti eereera.
Kana malees dhaddachi kuni lammilee Taanzaaniyaa lama kan godaantota kana seeraan ala fuudhanii deemaa turan hidhaa waggaa 5 yookiis adabbii qarshii Shiilingii Taanzaaniyaa miiliyoona 1.5 isaan adabeera. Dhimma murtee godaantotaa kana ilaalchisuunis Raadiyoon Sagalee Ameerikaa waa’een kun ka isa ilaallatu waajjira Iimbaasii Itiyoophiyaa gaafachuuf yaalus osoo hin milkaa’in hafeera.
Kana malees dhimmi keenya xumura ituu hin argatin waggaa 8 hanga 10 sana caalaas lakkoofsisaa jira jedhu.Waajira haadhoo kan dhaaba baqatootaa ykn UNHCR Jenevaa jiru irraa Andreej Maahchichi akka jedhantti baatii Amajji bara 2011 kaasee immaammata jijjirameetu jira.Kunis baqatonni UNHCR jalatti galma’an maallaqqa baatii baatiin argachuu mannaa naanoo isaantti waan argan hojjachuun akka of gargaaran kan jedhu jedhan.Kanneen gargaarsa argachuu qaban jennee amannu immo illaallee gargaarra garuu akka duriitti hundumaaf gargaarsa maallaqaa hin laannu jedhuBaqattonni akka jedhantti mootummaan somaalii laand lammiwwan biyya alaa kanneen seeraan ala biyyattii keessa jiran hanga baatii Fulbaana darbee dhumaatti biyyatti gadhisanii akka ba’an ajaja eega kennee as, jiraattonni naannoo isa seeraan galmaa’ee jiruus gadhiisaa ba'a jedhanii doorsisuu akkasumas reebu jedhu.Keessumaa baatii Fulbaanaa darbee as hojii irraa guutummaatti waan nu ari’aniif jecha rakkoof saaxilamne kan jedhan baqatonni lafa hiriirree jirrutti illee waraanatu nu marsee jira jedhu.Waajirri UNHCR Jeneevaa jiru garuu somaamlii laand adda ta’uu hin danda’u guutummaa biyya lafaa irratti akkasumatti hojjachaa jirra jedhee falma.Gaaffii fi Deebii Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kana malees Donii waraanaa kan xayyaaroonni irraa ka’an galaana Medtraaniyaantti butte jirti. Kunis tarkaanfii fudhattu jajjabeesuuf ta’uun beekamee jira.
Kana mal ees dorgommii olompilaa Tokyootti akka dorgomuu danda’u mirkaneessuuf jecha cimiinaan hojjachu koos kun ni agarsiisaa jette jirti.
Kana malees Dr. Abiyyi Itiyoophiyaa keessatti jijjiramnii akka argamu gochuun kunis siyaasa duraan mootummaa qofaan qabamee jiru irratti kan qiyyaafate ta’u dura buutuun Koreen Nobeel ibsanii jiran.
Kana malees Dr. Birhaanuu Naggaa, Obbo Jawaar Mohammad, Televiziyoonni Isaat(ESAT) fi Oromoo Midiyaa Neet Wark (OMN) himannaa shoroorkaa fi yakkaan himatamanii ituu jiranii kan yakka qofaan himataman Dr. Mararaa waliin galmee tokkoon himachuun sirrii miti jechuun dhaddachatti iyyachuu ibsan Obbo Wandimmuun.
Kana malees dubartootaaf tajaajiila eegumsa fayyaa akkasumas carraa barnootaa akka argatan gochuun hojii guddaa gaggeesite jechuun kan dubbatan itti aantuu dura teessuu jaarmayichaa Chalsii Kliinton turan.
Kana malees Embaasii kana keessa hojjachuu ergan jalqabee waggaa 3 ta’eeraa kanneen gama Kanaan rakkoon irra ga’e lammiwwan Amerikaa na hin mudannee jechuu ibsan.
Kana malees filannoo guutuu biyyaa Waxabajjii 5 gaggeeffamuuf karoorfamee kan ilaaleen qophii jiru hogganoota paartileef ibsanii jiran.
Kana malees filmii gabaabaa qopheessen yeroo lama kan injifate yoo ta’u dhiyeenya kana Egzibishinii suuraalee dhiyeessee uummataan daw’atamee akka ture ibsee jira.
Kana malees, gama nageenya karaatiin, biyyoota duureyyii fi iyyeeyyii Addunyaa kana irraa gidduu adda-addummaan jiru guddaa ta’uu dubbata. “Balaa konkolaataa Addunyaa kana irratti dhaqqabu keessaa dhibba irraa harki sagaltamni, biyyoota galii gad-aanaa fi giddu-galaa qaban keessatti dhaqqaba.
Kanamalees gargaarsii dhala namaa akka biyyattii seenuuf ehamaa, jechuun gaafatan - Traamp.
Kana malees, Godinicha keessaa bakkawwan gidduu kana hiriirri mormii itti geggeessamaa turetti, keessumaa, naannoo Albuuda Taantaalemii qabu – lafa Qondicha jedhamutti, har’a humnoonni federaalaa heddumminaan bobba’anii uummata hiraarsaa jiru - jedhu.
Kana malees gosa irratti hirkachuun haleellaan gaggeeffamu akka dhaabatu namoota Tigraay keessatti dhalatan bulchiinsa naannoo adda addaa keessa jiraachuuf mirgi qaban akka eegamuu gaafatee jira.Dhalattoonni Tigraay kannen haleellaa irratti gaggeeffame dheessuun biyya ofiitti galan mootummaan naannoo Tigraay deggersa tokko iyyu kennaafii akka hin jirrees ibsamee jira.
Kana malees haadha ilmii ishee dogoggoora wal’ansa fayyaa biyya sana keessatti irra ga’een waggootii kudha lamaaf of-wallaalee hospitaala keessa jiru daw’atan.Yaada firmaataa irra ga’amees ibsanii jiran.
Kana malees, haala jiru, karaa safbaa-himaalee biyya keessaa akka hordofan, bakka namoonni itti walitti-qabaman irraa akka fagaatan, qajeelfamoota aangawoota naannoo akka hordofan kan akeekkachiise – Embaasichi, akka dhuunfaadhaan of-eegganaa shaakalanii fi qophiilee dabalee naannawwa isaanii hubannoon ilaalanis hubachiisee jira.
Kana malees haga har’atti kanneen hidhaman eessa akka jiran hin beekamu.Lubbuun jiru fi du’aniiruu yoo ta’ees hin beekamu jedha.
Kana malees hawaasnii daldalaa fi abotiin qabeenyaa sochii kanatti seenuun Dilbata Waxabajjii 11 bara 2011 Teelee Tonii ofii qoheessanii qarshii miliyoona 200 fi miliyoona 50 walitti qabuuf karoorfachuun ibsamee jira.
Kana malees Hidhamuu blogeroota lama; Siyyum Tashoomaa fi Naatnaa’el Fallaqaa nu yaadessa jedhee, Naatnaa’el, hiriyoota isaa lama wajjin ta’ee dhumiitii Sambata darbe Irreechaa irratti dhaqabee laalchiisee itti gaafatamummaa moootummaan qabu sagalee olqabanii hasahaa waan turaniif hidhamuu isaani dubbata.
Kana malees, hidhattoonni Al-shabaab saddeettamaa haga dhibbaa ta’an moraa waraanaa sana irraa gama kaabaatiin itti dhufanii haleellee banuu isaanii fi wal-waraasi cimaan geggeessamuu isaa dubbatan – Ajajaan waraanaa kun. Waa’ee haleellaa sanaa dursanii odeeffannoo argachuu isaaniillee dubbatu.
Kana malees hiriirri kan itti fufee ta’uus hin dhaabnu jechuun dubbi himaan waraanaa ibsanii jiru.
Kana malees hogganoonni paartii isaanii hidhamuu fi waajiroonni isaanii cufamuu dabalatee gaaffileen bu'uuraa kaafne 5 deebii hin arganne jedhan, Proofeesar Mararaan. Adda Bilisummaa Oromootti Itti-gaafatamaan Sab-qunnamtii Obbo Battee Urgeessaa akka jedhanti iyyata fuula 39 dhiyeeffannee deebiin nuuf hin kennemne, waajirri keenya Gullaallee jiru fi kanneen biroon cufamanii jiru akkasumas hogganoonni dhaaba keenyaa 26 caalaan hidhamanii, garii manni murtii bilisa akka gad-lakkifaman ajajee poolisiin didee ugguree, kaan immoo otuu mana murtiitti dhiyaatiin waggaaf ka'aman, jechuun himatan.
Kana malees, hoogganoonni sadeen, nagaa fi tasgabbii naannawa Gaanfa Afrikaatti buusuu irratti waliin hojjechuu fi ajandaalee sadarkaa addunyaa irratti sagalee waliigaltee fi tokkummaa dhageessisuuf cicha qaban beeksisanii jiran – jedhan – ibsi waajira muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa irraa bahe kun.
Kana malees Hospitaalaa fi buufata fayyaa magaalaa Arjoof meeshaalee ittisaa Vaayrasii Koronaaf oolfaman kanneen akka alkoolii, saanitaayizaarii, maaskii fi uffannaa ogeeyyii fayyaa gumaachaanii jiran, arjoomtonni kun.
Kana malees humna Giigaa Baayitii kan ammaan dura lama ture irrattis kan biraa dabalamuun ibsamee jira.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Kana malees humni naga kabachiiftota mootummaa digdamaa ol ta’anis naannoma kanatti argamuun haala jiru ilaalaa, hordofaati turan. Dhalattoonni Oromoo kun hiriira isaanii gubbaatti Jawaar Mohaammediin dhaadhessaa deeggarsa isaa qaban yoo ibsan, Muummee Ministira Itiyoophiyaa Abiy Ahmed ammoo qeeqa irratti qaban dhageessisaa turaniiru.
Kana malees, humnoonni nageenyaa rasaasa fayyadamuun deddeebi’anii namoonni akka walitti hin qabamne gochuun mormii tokkorratti hoo xinnaate nama tokko yookin sani ol ajjeesdhan ji’oota xinnookessatti mormitoota dhibbaan lakkawwaman galaafataniirus jedha.
Kana malees, humnoota mootummaatiin ka doorsisni isaanuma irratti illee geggeessamaa jiru ta’uu ka beeksisan barreessichi Kongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa, “kaleessa ennaa ani konkolaataa seenu namoonni uffata siivilii uffatan dhufanii, akka hiriirri mormii itti fufu kakaasaa jirtu.
Kana malees humnooyiin nageenyaa hawaasnii walitti dhufeenya dhaabuun addaan akka fagaatuuf guutuummaa biyyatti keessatti kan hojjatan ta'uun ibsamee jira
Kana malees ijoollee fi namoota umrii guddaa qaban kanneen iji isaanii moora uffatee arguu dhaban akkasumas ijoollee dhibeen Onnee isaan mudate waggaa darbee jalqabee gargaaraa jira. Jaarmayaan kun ijoolleen barnoota isaanii irratti akka jajjabaatan gochuuf kitaaboota 600 ol mana barumsaa sadiif raabsuu isaa bu’ursituun jaarmayaa kanaa Shamarree Obsee Luboo ibsitee jirti.
Kana malees, imaammata kan Obaamaa irra wayyaawee isaan injifachiisu hin qaban. Imaammatni isaanii kan Prezidaant Buush duraanii waliin tokkumma” jedhu, Dr. Izqeel.
Kana maleesimmoo biyyattiin waggaa dhufu filannoo biyyaalessaaf filattoota galmeessaa ka jirtu yoo taatu, poolisoonni filamuuf jedhaman kum-kurneen kunis filannoon kuni utuu hin jalqabin akka hojiif gahan himameera.
Kana malees jireenya uummataaf eegumsii godhamuu mirkaneessuu qabu jedhanii haallii lubbuuf sodaachisu hin jiru taanaan humna hammaa ba'e gargaaramuun daangeeffamuu qaba jedha Amnastiin.
Kana malees kan akka aadaatti baramee jireenya hawaasummaa jajjabeessuu fi lammiwwan biyyatti keessatti deggersa gochuun yeroo dheeraaf rakkoo keessoo isaanti uumaman furaa turan jedhan.
Kana malees, kanneen shakkamtoota harkaa qabaman mobaayiliwwan yokaan bilbiloota harkaa, Siima kaardotaa fi kompiyuutaroota Laap-tooppii ogeessotaan ka qorachiisaa jiru tahuu isaa fi ammallee shakkamtoota yakka kana keessaa qooda qaban ka biroo qabsiisuun kan isa hafu tahuu, kana malees namoota jumlaadhaan ajjeesaman reeffa isaanii qorachiisuun kan hin xumuramiin tahuu fi akkasumas gochaa yakkaa sana waliin meehsaalee hidhata qaban qorachuun kan hin dhumiin tahuu ibsee, yeroo dabalataa torban lama akka kennamuuf gaafatee jira. Yeroo gaafatamee mirkaneesseefii jira jedha Melleskaachew Ammahaa.
Kana malees kokolaataa mootummaa akka deebisaniif dirqamanii jiru.
Kana malees komishiniin filannoo magaalaa gama dhiyaa kan taate YUMBII keessatti hokkara gosaa jiruun kan ka’e filannoon duubatti akka harkiifatu murteesse.
Kana malees Kooleejoota ammaan dura leenjii tajaajiila eegumsaa fayyaa kennaa turan sadii bitee leenjiisa eegumsa fayyaa kan sadarkaa adda addaa barattotaaf kennuu jalqabuuf kan jiru ta’u hojii gaggeessaa kan ta’an Obbo Warqinaa Guddisaa ibsanii jiru.
"Kana malees leenjistoota mooraa waraanaa kana sakataanii fi gargaarsi maallaqaa Yaman iiraa garee kana ergamuu isaa ibse, “gareen Aysiis kun hawaasa naannoo sanii sababa ongeetiin rakkaachaa jiru bishaan dhiheessafii jiran,"" jedha."
Kana malees mana murtii duratti yeroo jalqabaaf ituu hin dhiyaatiin hidhaa keessa baatii heddu ka'aman. Kana hundumaa ija seera ba'ee jiruun yeroo ilaalamuu maal fakkaata?
Kana malees, manneen jiraattotaatti cabsanii seenuudhaan, qabeenyaa isaanii jalaa mancaasuu isaanii dubbatan. Jiraataan ganda Iduraayitee – Obbo Ayyaanoo Koosiyaa Baasaa immoo, “mana koo cabsabii seenuudhaan qarshii kuma shan fi telefoona mobaayilii shan eega fudhatanii booda, qabeenyaa kiyya kaanitti ibidda qabsiisanii guban” jedhu. Saaminsii fi qabeenyaa barbadeessuun manneen namoota kaanii irratti geggeesamuu isaas dubbatanii jiran. Mootummaan naannoo Kibbaa irraa deebii argachuuf carraaqqiin godhe kan hin milkaa’iin ta’uu dubbata – Meleskaachew Amahaa.
Kana malees manneen jireenyaa irra naanna’uu dhaan namoota adamsanii qabuu, maanguddoota illee utuu hin hafin humnaan manaa gad baasanii hanga lafeen isaanii cabutti reebaa turan jedhu jiraataan kun.
Kana malees manni maree kun obbo Abbaa Duulaa Gammadaa afaan yaa’ii, aadde Shittaayee Minaalee immoo itti aantuu afaan yaa’ii gochuu dhaan irra deebi’uun filatee jira. Dursee kan geggeessame wal ga’iin mana maree Federeeshinii immoo afaan yaa’ii kan turan bakka obbo Kaasaa Tekle Birhaan obbo Yaalew Abaatee filateera.
Kana malees manni marii bulchiinsa naannoo Tigraay labsin waa'ee filannoo baasanii fi hojiin hojjatan heera biyyatti wajjiin waan wal faalleesuuf jecha, filannoon akka gaggeeffameetti hin laka'amuu, akka waan jiruutti kan hin lakka'amnee fi hojii irra oliinsas hin qabu jedheera.
Kana malees maqaa Kumaalaa Jaatanii Alii’n carraa barnootaa qopheessuu akka jedhus akeekaniiru.
Kana malees meeshaalee vaayirasicha daddabruu irraa ittisuuf gargaaru akka Maaskii fi Sanitaayizarii harka ittiin qulqulleeffatan Hospitaala Najjoof gumaachee jira.
Kana malees Ministarichi Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis ajandaa jijjiiramaa Itiyoophiyaatiif biyyii isaanii cicha qabaachuu ishee fi filannoo biyyoolessaa Itiyoophiyaa dhufaa jiru ka deggertu tahuu, akkasumas nageenya fi tasgabii godinaa sanaa, dimookliraasi, mirga namoomaa, murtii haqaa, itti-gaafatamummaa fi badhaadhina lammiwwan Itiyoophiyaaf ka cichitu tahuu irra-deebi’anii mirkaneessanii jiran, jedhan.
Kana malees ministerii haajaa alaa USA Joon Keeriis ajjeechaa namooota kanarra gahaa jiru balallefachuu isaaa akka dinqisifatan ibsan. Haa ta’u malee jedhan miseensonni Kongireesii kun, rakkina mirgaa dhalaa namaa naannoo sanitti faaraan hammaata dhufe kana foyyessuf tarkaanfii cimaanatuu barbbachisa jenne ammana.
Kana malees, mirga siyaasaa isaanii hojiin agarsiisuuf jedcha sochii gochuu isaanii irraa kan ka’e, mootummaan nu yakkuu mala – jechuudhaan kanneen biyyaa bahanii, biyyoota alaa adda addaa keessa jiraatan - lammiwwan biyyattii, akka maariin godhameefii gara biyya isaaniitti deebi’an haala miijessuuf akka tahe tu ibsame. Dirree siyaasaa babal’isuu fi walii-galtee biyyoolessaa uumuuf akka tahe illee dubbatamee jira.
Kana Malees miseensoonni polisii fi abbotiin qabeenyaa magaalatti keessatti to’annaa jala jiran hedduu ta’u jiraattonni ibsanii jiru.
Kana malees miseensoota garee eegdootaa gidduu rakkoon jiraachuu mallattoon agarsisuus hin jiru jedhan. Qorannaa kanas yeroo lammataa fi sadaffaaf itti fuufna jedhan.
"Kana malees ""mootummaan rakkoo siyaasaa mudateef furmaata karaa siyaasaa barbaachuu qaba"" jedhee jira."
Kana malees mootummaan seeraan ala miseensoota paartii mormituu irratti tarkaanfii fudhatuuf qophii fi dorsiisa oofa jedhu. MP3 tuquun guutummaan dhaggefadhaa
Kana malees mormii hokkaraan guutamee kan dhiyeenya kana Oromiyaa keessatti gaggeeffame fi rakkoo walitti-bu’iinsa gosaa karaa nagaan furuun barbaachisaa ta’u dubbatan.
Kana malees mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad aangoo akka gadhiisaniif gaafatan.
Kana malees naannoon Amaaraa mana maree bakka bu’otaa keessaa kan qabu barcuma 138 keessaa ba’iin 107 beekamee jira. Mara iyyuu BAIDEN IHADEG injifatee jira jedha ibsi boordii filannoo.
Kana malees nagaa fi tasgabbii hawaasichaa eeguuf kanneen bobba’an miseensota Federaalaa fi Oromiyaa fi humnootii ittisaa irratti balaa du’aa fi qaamaa hir’achuu geessisan jedha ibsi kun.
Kana malees nama jajjabeessuu fi diina qoratanii hubachuu irratti nama hubannaa fi muxannoo ga’aa qaban turan jedhan Jeneraal Haaylu.
Kana malees namoonni shakkamanii hidhaman kun ‘reebamaa fi hiraarfamaa akka jiran, mana-murtiitti iyyatanii jiru,” jedhan, Abukaatoon isaanii kun. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kana malees namoonni Vizaa qaban kannen lammummaa Iraan, Libiyaa, somaaliyaa, Iraaq, Sudaan fi Yaman qaban kam iyyu akka Amerikaa hin seenne dhorkamee jira.
Kana malees namoota hanga Amajjii 27 bara 2017 tti vizaa qaban ajajii kun hin ilaallatu.Gama kaaniin Baqattonni Siriyaa amantii irratti hundaa’uun guutuummaatti akka Amerikaa hin seenne kan jedhamee turees keessaa baafamee jira.
Kana malees namoota hidhaa, beela, dhukkubaa fi rakkina adda addaa keessa jiran yaadachuu fi gargaaruun barbaachisaa ta'u Luba Dr. Gammachuun hubachisaniiru.
Kana malees, odeeffannoowwan miidiyaalee biyya keessaatti gurra akka qaban fi qajeelfama angaawonnii mootummaa naannowwan jiranii dabarsan akka hordofan gaafateera.
Kana malees oduu gabaasaan Bii Bii Sii(BBC) Wiixata kaleessaa magaala Maqalee keessatti qabamee mooraa waraanaa naannoo jiru keessatti hidhamuu dhaabtichi beeksisee jira jedha gareen mirga gaazexxessootaaf falmu Sii Pii Jeen.
Kana malees paartichii filannoof qophii gochaa jiruu fi haala qabatamaa amma biyyatti keessa jiru irratti ibsa kennuun isaa gabaafamee jira.
Kana malees Peense garee Traanfiif sagalee guddaa kenna kanneen soshaal Konsarvatiive jedhaman biratti beekamoo dha.
Kana malees Pirezdenti Keeniyaattaan balaliin xiyyaaraa biyya keessaa Waxabajjii 15 kaasee akka jalqabu kan ajajan yoo tahu, qoqqobbii deemsaa kan Naayroobii fi naannoo kanneenirra jiru kaasanii jiru.
Kana malees prezidaant Holaandeen gamtaa guddaa kan yunaaytiid isteetes fi Raashiyaa dabalatuu ijaaruun garee Islaamiik Isteets akka waraananiif gaafatan.
Kana malees qo’annoo fi qorannaa qulqullina barnootaa ka geggeessuu fi leenjii kennu tahuu illee dubbata. Gabaastuu keenya haarawa Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa erge.
Kana malees, qorannaan sadarkaa addunyaa walabaa fi amanamaa tahe miidhaalee mirga namoomaa fi cabinsawwan mirgaa gabaasaman sana irratti akka geggeessamuu fi kanneen gochaa sanaaf itti gaafatamoo tahan irratti tarkaanfiin akka fudhatamu haala miijessuu irratti mootummaan Itiyoophiyaa hawaasa sadarkaa Addunyaa waliin akka hojjettu gaafatanii jiran.
Kana maleessa aangoon battalumatti waraana irraa gar mootummaa Sivilootatti dabarfamee akka kennamu gaafatame.Waraanni biyyatti prezidaantii Sudaan kan turan Omar al- Bashiriin torban dabree aangoo irraa busuun ni yaadatama.
Kana maleessa akka gabaasa Amenstiitti bara gabaasa mata duree ‘Because I am oromo’[Waan ani Oromo taheef] jedhuun mootummaan Itiyoophiyaa dhalateen Oromoo ka ta’an, waan isa mormaniifii waggaa sadii keessatti qofaa namoota 5000 hidhatti guuree jechuun gabaase.
Kana maleessa kannen raayyaa ittisa biyyaa ganan ittiin jedhan 6 to'annaa jala ooluus ibsanii jiru
"Kana malees shamarranii fi dubartoonni ""Afrikaa hegeree gaarii argamsiisuuf ammumaa jalqabee tarkaanfii fudhachuu jalqabaa"" jechuun gorsan."
Kana Maleessi obboo Yiliqaal Geetinnet mootummaa ummata waalteffate dhaabuun, sirna bittaarraa garaa dimookiraasiitti ceehuuf hojjachuun dirqqamaa lammi biyyattii hundaati. Garuu oggaa 24n darbaniif an argaa jirru namoonni muraasni jijjiramaaf qabsa’an irbaata abiddaa ta'uu malee jijjirramni tokkolleen akkan hin dhufne.
Kana malees Siqqee, aadaa fudhaa fi herumaa akkasumas kanneen biroon Boorana keessatti maal akka fakkaatu aaddee Adii Waariyoo Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Kana malees Tarkii keessaatti reeffa gazzexeesichaa eenyu akka awwaalee fi eenyu kana akka qindeesse nu beeksiisaa, jedhan Edrdogan.
“Kana malees teessumti lafaa keenya rakkisaa waan ta’eef dhuunfaatti meeshaan wal qunnamtii isaan qaban ka biyya guutuu gahu hin turre. Amma garuu toora wal qunnamtii amma mijate Kanaan dhaabbileen nageenyaa marti karaa tokkicha akka wal argan ta’eera. Kanaaf raayyaan ittisa biyyaa, tajaajilli poolisii biyyaalessaa Keeniyaa, warri waajjira basaasaa fi kaanis salphaatti wal qunnamu jechuudha” Prezdent Keeniyaattaa
Kana malee,s UNHCR biyyi Giriis daddaftee haala itti namoota baayyinaan garas godaanan kana ofitti fudhaturatti hojjachuudhafi biyyoota miseensaa Gamtaa Awuroopaa 28tanuu wajjiin jara kana qubachiisuratti haala mijeesuu qabdi jechuu isaa gabaasni kun ibseera.
Kana malees uummanni Itiyoophiyaa Hogganaa Hammana Itti Hiqee Isa Dubbise Argee Hin Beeku.
Kana malees waan ittiin funyaanii fi afaan ittiin aguugan(maaskii) miliyoona tokko akka oomishamu gochuuf kan hojjatu ta'u Edeen Garramoo gabaastee jirti.
Kana malees waraannii Ertraa ba’uun isaa mallattoon agarsiisuu lafa hin jirreetti, humnaan gudeeddiin tooftaan gaggeeffamu akka jiru gabaafamuu fi hokkara saalaa irra jireessaan dhiiroota yuniifoormii waraanaa uuffataniin gaggeeffamu akka jiru ibsan.
Kana malees, warri dhukkubsatanii mana jireenyaa guddaa qaban mana ofii keeessatti adda of-baasanii yaalamuu danda'uu.
Kana malees weerarri busaa Naannoo Uummatoot Kibbaa fi Oromiyaa keessatti waan mudateef Onkoloolessa 13 talaalin ka kennamu tahuun himamee jira.
Kana malees Wiixata har'a kaawunsiliin mirga dhala namaa kan Tokkummaa mootummootaa dhiittaa mirga dhala namaa gosa irratti hirkate dhaqqabaa jiru irratti Robii dhufu falmii hatattamaa gaggeesuuf har'a walii galee jira.
Kana malees “Yeroo abbaankee ajjeefamee mana wajjiin gubatu akka deemnee seera hin kabajchiisne, qaama ol’aanaa tu, mooraa keessaa hin ba’iinaa jedhee nu ajajaje” naan jedhan, jedha.
Kana malees Yunaayitid Isteetis gargaarsa dhala namaa kennituu akka itti fuuftu gar gargaarsa kanneen biroo akkuma dhaabdeetti turtii jedhamee jira.Itiyoophiyaan Masrii wajjiin laga Abbayyaa kan ilaaleen falmii uumamee furuu dadhabnaan Amerikaan bara darbee gargaarsa irraa dhaabdee jirti.
Kana malees Yunivarsitii wal'ansa fayyaa kan humna qilleensa Chaayinaa keessa qorattuu ta;uun hojjachuu ishee odeeffannoo argatan
Kana males aadaan qusannoo maallaqaa barattoota shamarranii akka guddatuuf herrega banneefii jirra jedhan Qindeessaan Waldaa Misooma Oromiyaa Wallagga Bahaa obbo Gaaddisaa Fiqaaduu.
Kana males ayyaana Faasikaa buqqaatota kana waliin kabajuu isaanii illee ibsanii jiran. Abbootii amantii Waaldibbaa dhaa ari’amaniif qarshiin 120,000 herrega baankii isaaniitti akka galuuf ta’ee jira. kanneen dhibee ture kan akka sukkaaraa, dhiibbaa dhiigaa qaban wal’aanuuf illee bajata qarshii 150,000 waldattiin ramaduu ishee dubbataniiru.
Kana males lammiiwwan kuma hedduutti laka’aman jamaan qabamanii hidhamuun dararamaa jiru. Miseensonni MEDEREK kuma hedduu ta’anis walitti qabaan hidhamanii hiraarfamaa jiru.
Kana malleellee ‘Oromo Street’ yoo jedhan “Oromootti wali moggaase natti fakkaate tana arguu kiyyaa hedduun gammade.”
Kana mara keessatti abdii kutachuu dhiisuun hegeree ofiitti abdii hora. Keessummaan keenya har’aa ka silaa daandiin jireenyaa isaan keessa darban milkaa’ina bira akka hin geenye dhorkuu ture, ejjennoo cimaa isaan qaban hegeree isaaniitti Abdii Hore. Daa’imummaatti jalqabi isaanii waan abdii hin qabne fakkaatus. Har’a garuu milkaa’aniiru. Aadde Liidiyaa Asaffaa jedhamu. Walagga bahaa aanaa Beegii ganda xiqqoo tokko keessatti dhalatan. Har’a nama umuriin waggaa 54 ti, aadde Liidiyaa Asaffaa. Waggoota 38 dura carraa barnootaa argataniin gara Ameerikaatti godaanan. Aadde Liidiyaan yeroo ammaa kutaa Ameerikaa Siyaatil Waashington keessa jiraatu.
Kan Ambotti Geggeessamuuf Ture Waltajjiin Marii Maccaa fi Tuulamaa Maaliif Haqame?
Ka namii biya isaa cuftii mirga addunyaan kenniteef hubatee akka waan ilmeen namaa argachu malte argatee jirachuu isaa arguu fedhu fa jedhu.
Kana mirkaneeffachuuf jecha, dubbi-himaa hidhattoota mootummaan “ABO Shanee” jedhee waamu, ka Waraana Bilisummaa Oromoo bilbilaan argachuuf yaaliin goone hin milkoofne.
kan amma aangoo irra jiru mootummaan Itiyoophiyaa karaa sirrii irra deemaa akka jiru kan ibsaniikunis hawaasa addunyaa biraa beekkannoo akka qabu milkaa’ina isaafis deggersi kan barbaachisu ta’u Cumaan dubbatanii jiru.
Kan ammaan dura kutaa Teksaas irraa seneetara Yunaayitid Isteetsiif dorgomanii turanii fi ammaa Koolin Koolejitti proofeesara barnoota dinagee ta’uun hojjetan – Dr. Mohaammed Xaahirhoo bal’inaan haasofsiisnee jirra.
Kan ammaan dura waggoota kudhanii oliif hidhamtee waggaa dabre gad-lakkiste Caaltuu Taakklee dabalatee, namoonni magaalaa godinaalee Horru Guduruu Wallggaa, Wallagga Bahaa fi Wallagga Lixaa keessatti Komaand Poostiin kan hidhaman tahuu maatii fi jiraattonni dubbatanii jiran.
Kan amma eegamaa jiran - araar-teessota mormitootaa fi aagawoota mootummaa duraanii mana-hidhaa tii hiikaman ta’uu dubbatan - aangawaan mootummaa Sudaan Kibbaa kun.
Kana mormuudhaan Yunivarsitiin Harvard fi Instituutiin Teknoolojii kan Maasaachuuseet Robii darbee himata mana murtii Federaalaa isa Bostan jiruutti galfatan yunivarsitiwwan kanneen biroon 60ni deggeranii jiru.
Kana murteessuuf sagaleen kan kenname galma kongiresii kan keellaa waajjira muummichi ministeeraa keessa jirtutti. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed akkaataa faca’ina vaayiresii koronaa ilaalchisuun mootummaan labsii yeroo hatattamaa hojii irra kan oolchu ta’uu dubbatanii turan. Jehuun Meleskacho Amha Finfinnee irraa gabaaseera.
“Kan ani as jiru wanna dabre suphuuf otuu hin taane, boqonaa haarawa banuudhaafi. Naannoo keenyaa hariiroo haaraa, mul’ata haaraa, fuuleffannaa haaraa, kan gara fuul-duraatti guutummaatti walitti-dabalamuu naannoo kanaa taha – jedhee amanu dubbachuudhaafi. Haala itti sammuun yaadawwanii banaa tahanii fi gabaaleen daldalaaf banaa tahan,” jedhan – Dr. Abiyyi.
Kan ani Kaleessa Finfinneetti bilbilee haasofsiie - Itti-aanaa Dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu akka jedhanitti, mormiin Oromoo baatiilee sagaliif geggeessamee ture amma deebi’ee babal’atee – Godinaalee akka Hararghee Bahaa fi Lixaa, Arsii Lixaa, Shawaa Lixaa, Wallgga Lixaa, Qellem Wallaggaa fi Horro-Guduruu Wallaggaa keessatti itti fufee jira – jedhan. Mormii kana dura-dhaabbachuuf tarkaanfii humnoonni mootummaa fudhataniin namoonni du’uu ka gabaasaa argatan ta’uu illee dubbatanii jiran.
Kana paartiileen mormituu fi xiinxaltoonni seeraa akkamitti ilaalu? Miseensi koree hoji-geggeessituu Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Xiruneh Gamtaa, “namoonni gad-lakkisaman sun duraanuu hidhamuun irra hin turre. Mootummaan karaa nagaa gaaffii isaanii deebisuu dhabuu irraa kan ka’e sochii uummataatti hirmaatan,” jedhu. Hayyuun seeraa, Dr. Tseggaayee Araarsaas, “namoonni kun jalqabamu iyyuu hidhamuun irra hin turre. Yoo shakkamanii hidhaman illee sa’atii afurtamii saddeet keessatti gad-lakkisamuu yokaan seeraan himatamuu tu irra ture. Fedhii isaanii tii ala yeroo dheeraaf hidhanii kaa’anii, amma immoo leenjii fudhatanii ba’an, haaressamanii ba’an – jechuun akka nama fedhii isaan mana-barnootaa deemee baratee eebbifameetti waraqaa ragaa kennaniif. Kun martinuu gochaa seeraa alaa ti,” jedha. Qomee yokaan T-shertii adii barreeffama “Irra-hin deebi’amu” jedhu of irraa qabu itti offisanii mul’isuunis hamilee namootaa kanaa cabsuuf kan akeekame – gochaa mirga namoomaa isaanii cabsuun raaw’atame ta’uu dubbata.
Kana qofaa miti. Kooluugaltoota seeraan ala gara Ameeikaa seenan adamsanii qabuuf bakka dhufanitti deebisuu akkasumas daangaa Ameerikaa gama kibaa jirutti dallaa ijaaruu dhaaf jalqaba maallaqa guddaa doolaara biliyoona tokkoo fi miliyoona dhibba afur Kongresii biraa argamsiisuu danda’uun gama kaaniin immoo imaammata hordofaniin milkaa’uun ni dubbatama.
Kana raawwachiisuuf paartiin biyya bulchuu fi manni maree bakka bu’ootaa itti gaafatamni guddaan akka irra jiru gamtaan mana maree kun yaadachiiseera. Ibsi sun itti dabaluu dhaan rakkoo amma uumameef furmaati gama seeraa qofaa utuu hin taane kan siyaasaas ta’uus hubachiisee jira.
Kan argaa jirru lakkoobsi gargaaramtootaa miliyoona sadii fi isaa oliin dabaluu isaa ti. Gamaaggama walakkeessa waggaa ittiin ka’umsa godhachuu dhaan yeroo bara 2017 isa hafeef lakkoobsi ifa taasisame isa kana.
Kanas Gaazeexaan Waashingtan Postii tu nama kana keessaa beeku tokko waabeeffachuun gabaase.Namnii biraa ka lammataa akka waashingtan Postiif akka ibseetti abukaatoleen Prezidaant Traamp walii isaanii giddutti Traamp dhiifama gaafachuuf aangoo qaban irratti duddubachaa jiru.
Kanas hawaasnii addunyaa kan qeeqee yoo ta’u hojii seeraan alaa kan akka dorsiisaa fi matta’aa ykn Gunaa fudhachuutu jira jedhamee yeroo biraatti darbe.
Kanas hojii irra mala inni itti ooluu danda’u gaafachuuf ta’uu illee qindeessitoonni hiriira kanaa gaafatanii jiran.
Kanas Intala angafa kan Prezidaant Traamp Ivaankaa Traamp fi walta’iinsa investmentii dhunfaa kan biyyoota alaa keessaa kan hogganan David Bohigian har’a Finfinnee keessatti ifa godhe.
Kanas Itiyoophiyaatti Ambaasaaddarri Amerikaa Geetaa Paasiitu qondaaltitti gameettii imala IOM ka ta’an Moriin Achiiengii fi itti anaa komiishiinara ittisa balaa Itiyoophiyaa Yaasiin Nasiibuutti Finfinnee keessatti kenne.
Kanas jaarmayaa misooma sadarkaaa addunyaa kan Yunaaytid Isteetes (USAID) ti kaleessa labse.Keessumaa aanaalee vaayrasii HIVf caalaatti saaxilamoo ta’an 200 keessatti hojii irra kan oolu yoo ta’u ibsamee jira.
Kanas kaawunsiliin mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa gabaasuu isaa dhaddachatti ibsaa turan.
Kanas kaleessa galgala ba’anii mormuu isaanii fi mooraa Awaaroo keessa duraanuu qubatee kan jiru polisiin federaalaa tarkaanfii hamnaa fudhateen Gaaza himiimaansu bakka ciisicha barattotaatti darbatee, barattonni ukkamaman akka hin bane ittisee, barattoota miilla qullaa dhagaa irra adeemsisee, jilbaan foqooqsisee, warra dhadhaban immoo akka hamaatti reebe jechuun himatu barattonni.
Kanas kamiisa kaleessaa gabaasa ba’antu beeksiise.Prezidaant Traamp gargaartoonni isaa, maatii fi ofii isaa iyyu waan gochuu malan hin godhiin hafuu isaaniif dhiifama gaafachuu yoo hin danda’aa ta’e gorsitoota ofii gaafataa jira.
Kanas kan beeksiisan abukaatoon Obbo Baqqalaa Garbaa Obbo Abduljabaar Heseen Jimaata borii dhiyaachuuf aangawoonni carraaqqii danda’ame mara akka godhan ta’u baannaan garu walgahii gaggeefamaa jiru sana booda ituu ta’e yaada jedhu akka qaban ibsanii jiru jedhu.Kunis dhiyaachuu jibba ykn dhiibaa’iina irraa akka hin ta’iin naa ibsanii jiru jedhan Obbo Abduljabaar.
Kanas kan beeksisan dubbi himaa haajaa alaa Itiyoophiyaa Mallas Alam turan. Seneteroota Ameerikaa gara Itiyoophiyaatti imalaa jiran kan ilaaleenis dubbatanii jiru obbo Mallas Alam.
Kanas kan beeksisan hogganaa waajirri nagaa fi nageenyaa bulchiinsa naannoo Sidaamaa obbo Alamaayyoo Ximotiwoos keessumaa Hawaasaa keessatti walitti bu'insii gosaa akka kakaasan dargaggoota qopheessaa turan jedhu.
Kanas kan beeksisee ba’ii filannoo duraan ba’e mormituun eega fudhatama dhabsiisanii booda sodaa fi waan ta’u maluu beekuu dhaba irraa akka ta’e beeksiise.
Kanas kan beeksise sadaasa tokko ibsa paartiin kun baaseen hubachuun danda’ameera.
Kanas kan dubbatan walgahii Fooramii diinagdee addunyaa kan gama marsariitiin gaggeeffamu irratti ture.
Kanas kan dubbatan walgahii gamtaa Awuroopaa Braasels keessatti gaggeeffamu cinatti ibsa kennan ture.
Kanas kan ibsan hogganaa waajiira nageenyaa fi bulchiinsa Tigraay Ta'u Mulugeetaa Atsebahaa gabaasee jira.
Kanas kan ibse bulchiinsa magaalaa Arbaa Minci ta'u Yonaataan Zabdieoos Gabaasee Jira.
Kanas kan mirkaneessan Roobii har’a tuuta oduuf Room xaaliyaanii keessatti ibsa kennaniin ture yoo ta’u garu bilbilaan maal akka waliin jedhan gad fageenyaan hin ibsine.
Kanas kan murteessee to’annaan akkasii gaggeessuun seera cabsuu dha jechuun falmii qabsaa’onni baatii darbe gaggeessan eega dhaggeeffatee booda.
Kanas kanneen hawaasa lamaan irraa walitti dhufan lammiiwwan Oromoo fi Somaalee walitti dhufanii mari’achuun wal hubannaa irra ga’uu isaanii dubbataniiru. Uummati inni biyya jirus akkasitti akka wal hubatu gochuuf gama danda’ame maraan ergaa akka ittiin ga’an illee itti dabaluun beeksisaniiru.
Kanas kan qindeessan sabaa himaa hawaasaa gargaaramuun ta’u hubachisanii jiru.
Kanas korporeeshiniin Broodkaastiingii kan biyyattiitu gabaase. Qeeqxonnii fi mormitoonni akka jedhanti paartiin Itiyoophiyaa bulchaa jiru waajiroota mootummaa walgahii mootummaaf qofa otoo hin taane kan paartiifis waan gargaaramuuf walgahiin baayyate jedhu. Paartiin biyya bulchu garuu haalee jira.
Kanas mana barumsaa kan isaan fudhuu ennaa dhaban Robii darbe baranii mann barumsaas cufame.Waa’een eegumsa ijoollee maatiin jalaa hidhamanii kun ilaalamuu akka qabu hubachiisan angawaan kun.
Kanas Paartilee polotiikaa Somaaliilaand sadii fi ministeera dhimma biyya keessaaf beeksisee jira.
Kanas prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamptu Mummicha Ministeeraa Abiyyi Ahmadiif ergee jechuun Finfinnee kan jiru Embaasiin Amerikaa beeksisee jira.
Kanas prezidaat Baaydin hoogganoota walgahii Gamtaa Afrikaatti hirmaataniif dhaamsa dabarsaniin dubbatan.
Kanas qorannaa baatilee dheeraaf Robart Mullar gaggeessan bakka murtiin haqaa itti cabee akka hin jirre agarsiise jedhan.
Kanas rakkoolee isaa biyya keessatti uumaman kan alaa dhufe fakkeessee itti fayyadamaa jira jedhan
Kanas ta’ee Ameerikaan Dr. Abiy akka filataman gochuuf gidduu hin seenne jedhan.United States adeemsa filannoo muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa keessa harka galfatte jechuun yaadi kennamu kami iyyuu guutummaa dhaan hundee kan hin qabaannee dha.
“Kanas tahee garuu, tajaajilli tallalii Gifiraa Sudaan Kibbaa keessaa lakkoobsaan gad-aanaa dha. Dhibba keessaa harka 59 irraa ol hin baane,” jedhu – ogeeyyiin fayyaa.
Kanas tahe san harra Eebla bara 2020 bara kura Jaarsoo Booranaa, Jiloo Mandh’oo Gujiitii, Goobana Hoolaa Tuulamaa, Hawaas Roobaa Karrayyuutii baallii Gadaa harkaa qaban kana Golfaa Sombaa ka fakkaatu Kooronaan addunyaarraa nama miiliyoona sadii ol qabee kuma dhibba lama ol galaafatee jira. Akka Ministeera Fayyaa Itiyiyoophiyaattis erga dhukkubi kun biyyattii keessatti mullatee as nami sadii lubbuun darbee, dhibechaan ka qabaman namni 126 ammoo adda baafamanii jiru.
"Kan as Waashintonitti argamu waajira Raadiyoo Sagalee Ameerikaa fuul-duratti kanneen hiriira bahan lammiwwan Itiyoophiyaa fi Ameerikaanonni dhalata Itiyoophiyaa ""Mootummaan Itiyoophiyaa, qophiilee Raadiyoo Sagalee Ameerikaa jijjiirsisuuf akka dhiibbaa gochaa jiru ni amanna"" jechuudhaan akka VOA-n dhiibbaa kanaaf hin jilbeeffanne gaafatan. ""Ragaan fuula afurtama tahu bahee jira. Achi keessatti abaluun abaluun VOA irratti akka nutti hin dhiheessine,ka jedhu faa tu jira. Nuti ammoo VOAn nu gargaaras, Mootummaa gargaaras"" jennee yaadnee hin beeknu, jedha hiriirtota sana keessaa tokko.Yeroof hoji-geggessaa yokaan Daayirektara Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ka tahan Stiiv Reedish ""VOAn akka sagantaalee isaa jijjiru Mootummaa Itiyoophiyaa dhiibbaa irra kaayamu hin jiru. Sagantaalee dabarsannu numatu murteeffata"" jedhu. VOAtti daayirectorri kutaa Afrikaa, Guween Diilaardis yaaduma kana jabeessudhan ""biyyoota Mootummoonni sabaa-himaalee ukkaamsan keessattis tahe biyyoota sabaa-himaaleen walaba tahan keessatti akkaataan hojii keenyaa hin jijjiiramu. Raadiyoon Sagalee Ameerikaa Chaartera isaan hoogganama. Kunis oduu sirrii haga danda'ametti waan hundumaa of keessaa qabu, madaalawaa , haala wal-falmsiisaa tahe keessatti immoo yaada qaamawwan dhimmi isaa ilaallatu maraa hammatee, uummata oduu sana dhaggeeffatuufis dhugaa jireenya isaa calaqqisu gabaasuu dha."" jedhan."
Kanas wajjira keenya kan sadarkaa Federaalaatti beeksiifnee eegaa jirra jedhan. Gama kaaniin godina Matakkal aanaa Dibaaxee ganda Saran keessatti har'a hidhattonni Gumuuz namoota nagaa irratti haleellaa banuu isaanii waajira ijaarsa nagaa fi nageenyaa kan bulchiinsa naannoo sanaa Obbo Gaashuu Dugaaz kan ibsan yoo ta'u midhaan dhaqqabe ammatti hin beekamne jedhu.
Kan as Yunaayitid Isteetis keessa maadheffate, dhaabbatni “Freedom House” jedhamu haala qabinsa bilisummaa dimookiraasii biyyoota addunyaa ka bara 2019 irratti gabaasaa waggaa baase kana keessatti, “bilisummaa fi dimookiraasiin biyyoota addunyaa irraa gad adeemaa jira,” Jedha.
Kanatti aansuu dhaan magaalaa guddoo godina Sanaa Sooddoo fi Bodiittii keessatti walitti bu’iinsa dargaggootaa fi humnootii nagaa eegsisan gidduutti uumameen namoonni 10 ajjeefamuu isaanii kanneen ijaan argan VOAf ibsaniiru.
Kanatti dabaluu dhaan embasiin US kan Raashiyaa keessa jiru kuusaa meeshaalee kan Mooskoo keessaa fi bakka bashannanaa Sere-bryany Bor akka hin seenne nan uggura jette.
Kanatti dabaluu dhaanis uummati hedduun Somalia, Republikii demokraatawaa koongoo fi Ertraa biyya irraa godaanuun baqattummaan jiraatu.
Kanatti dabaluu dhaan mootummaan Itiyoopoiyaa lammiiwwan Ameerikaa ennaa to’annaa jala oolchu embasiitti kan hin beeksisne ta’uu illee tuqee jira.
Kana wajjiin wal-qabatee, ajjeechaa fi buqqisuu “uummata Amaaraa irratti raa’atamaa jiru” ka jedhan balaaleffachuudhaan, hiriirtonni har’a addabaabayii Deseetti bahuun saalee isaanii dhageessisanii jiran.
Kana waliin walqabatee namoonni 473 to'annaa jala kan oolan yoo ta'u kanneen keessaa 375 mana murtii duratti dhiyeessuuf ragaan irratti qulqqullaa'aa jira jechuun Inspeektar Tolosaan dubbachu Addis Chakkol gabaasee jira.
Kan baatii Bitootessaa keessa ayyaaneffamaa jiru, guyyaa dubartoota Addunyaa yokaan MARCH 8 ilaalchisee, keessummaa dhiheessinu qabna.
Kan baatii caamsaa darbe aangoo qabatan prezidaantiin koriyaa kibbaa sagantaa Nukleera koriyaa kaabaa danqaa isa mudatee furuu akkasumas uggura Amerikaan keesse deggeruu kan ilaaleen mootummaan koriyaa kaabaa fi kibbaa irraa furmaanni gama lameeniin barbaadamuu qaba jedhu.
Kan baatii darbe aangoo qabatan prezidaantiin Somaaliyaa uummanni biyya isaanii nyaataa fi bishaan barbaacha lafa dheeraa lafoo akka adeemu gaafatan.Rakkoon kun ituu hin hammaatyiin ittisuuf yaalii hawaasnii addunyaa amma gochaa jiru hanqiina maallaqaa hamaan isa mudatee jira.
Kan baatii kana keessa eebbifamuuf jiru waajjira guddoo haaraa kan gamtaa Affriikaa eebbsuuf jecha presidantiin Chaayinaa Hu Jintao Finfinnee seenu jedhamee eegama.Sirni eebbaa sun kan geggeessamu hoogganoonni Afriikaa wal ga’ii isaanii kan amajjii keessaa waajjira gamtaa Afriikaa keessatti yero jalqabaaf geggeessuu utuu hin jalqabin guyyaa tokko dura.Akka amaleeffatanitti hoogganoonni biyyootii Afriikaa waggaa waggaan baatii Amajjii keessa Finfinnee keessatti wal ga’u. Galmii gamtaa Afriikaa xiqqoo waan ta’eef wal ga’iin sun duraan waaltaa konferensii tokkummaa mootummootaa magaalaa Finfinnee jirutti geggeessame.Biilsi inni haaraan ijaaramuukan jalqabe baatii Waxabajjii bara 2009 yeroo Finfinneen magaalaa diplomaasumaa ta’uun ishee shakkii keessa turetti.Magaalattiin erga dhaabbatichi tokkummaa Afriikaa hundeeffamee qabee bakka teessoo waajjira isaatii taatee jirti. Dhaabbati tokkummaa Afriikaa kan hundeeffame bara 1963 gargaarsa Mooticha Haile Sillaaseen yoo ta’u teessoon dhaabbaticha Finfinnee akka ta’uuf dhiibbaa kan godhanis isaani.
Kan baatiilee ja’aaf ittiin hojjetamaa ture – labsiin yeroo hatattamaa, baatiilee afur ka biroodhaaf akka dheeratu, manni-maree bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa walga’ii idilee har’a geggeeffate irratti murteesse.
Kan baay’ee na gaddisiisu, gareen Milishaa “Baanaa Muraa” jedhamu, akka mootummaa gargaaree garee finciltootaa “Kam-wina N-Saapuu” jedhqamu lloluuf aangawoota mootummaatiin ijaaramee hidhachiisamuu isaa ti – kan jedhan – aangawaan Tokkummaa Mootummootaa kun, finciltoonni sun garuu uummata Siivilii, kan gosoota Lubaa fi Lulu-aa irratti haleellaa suukanneessaa akka geggeessaa jiran dubbatan.
Kan badhaasa Oscar jedhu badhaafamte Octaviea Spencer manaajera NASA ta’uun kan hojjetan akka Dorothy Vaughan ta’uun fiilmii “Hidden Figures” ykn Beekamtoota dhoksaman jedhu irratti hirmaatte.
Kan bakka Comey akka bu’aniif kaadhimaman Wray-n bara 2003-2005tti jechuun ennaa bulchiinsa George W. Bush kutaa yakka qoratu kan ministrii haqaa hoogganaa turan.
Kan bakkawwan birootti tahe garuu tarkaanfii seera kabajchiisuu keessatti kan uumame akka tahe hubachiisan.
Kan balaa sanaaf itti gaafatama fudhate Talibaan loltoota Afgaanistaanii fi hojjettoota dhaaba basaasaa 80 ol ajjeesuu isaa dubbata.
Kan balleesse eenyu akka ta’e baruuf gabaasaalee adda addaa hedduutu jira waan ta’eef ammatti murtii tokko irra ga’uuf ragaa amansisaan jiru baayyee xiqqaa dha jedhan.
Kan Baqa Irra Turan Abune Marqooriyoos Biyya Ofiitti Deebi’an
Kan baqatanii biyya alaa jiraatan Mbonimpan akka jedhanitti haalli qabiyyee mirga namaa Burundii keessaa gad adeemaa adeeme.
Kan baqattummaadhaan Yunaayitid Isteetis keessa jiraataa ture – gaazzexeessaan Saawudii Arabiyaa tokko, fuudha isaa egereef ragaa isa barbaachisu fudhachuuf jecha torban dabre gara Istaanbul deemee, Qoonsilaa Saawudii keessatti ajjeesamuu isaa – aangawoonni Turkii dubbatanii jiran.
Kan bara 1980 keessa lubbuu isaaniif sodaachuuf jecha Eertraa kan baqatan Debesaay Nigusee Ameerikaa keessatti dahata siyaasaa gaafatan. Haati warraa isaa Azeeb illee waggaa tokko booda as dhufuu dhaan jireenya isaanii asitti jalqaban.
Kan bara 2011 kessa geggeessame warraaqsa Arabootaatti aansuu dhaan waggoota ja’aaf mana hidhaa fi hospitaala kan turan presidentiin masrii duraanii Hosnii Mubaarak gad dhismaniiru.
Kan baraattuun reebichi na irratti raawwatame jettu nuuf ibsiteen jalqabna. Tujubetu dubbise.
Kan biyya Braazil keessatti dhalatan fi hidda dhalata Lebaanan qabanii akkasumas lammii Faransaayii ta’an Ghosn lammii biyyaa alaa angawaa sadargaa olaanaa qabatan xiqqoo keessaa tokko.
Kan Biyya Bulchu Eenuyuun Akka Ta’e Wallaalle: Jiraattota Horroo Guduruu Wallaggaa
Kan biyya ofiitti deebi’uuf sodaa qabu Fayisaan momiin sun jalqabamee waggaa tokko booda miseensota paarlaamaa Awrooppaaf ibsa kennee jira.
Kan biyya waraanaan bututte Sudaan kibbaa keessa jiru gareen ripxe loltoota haaraa biyyattii fi lammiiwwan Sudaan kibbaa biyyootii alaa keessa jiraatan biratti deggersa sadarkaa ol aanaa argatee jira.
Kan biyyoota miseensoota ta'an 15 qabu golli naga eegumsaa ibsa baase Kanaan humnaan gudeeddii fi hokkara saala dubartootaa fi shamarran irratti Tigraay keessatti gaggeeffamuu kan ilaaleen gabaasnii jiru akkaan yaaddeessaa ta’u ibsee kana irratti qorannaan gaggeeffamee itti gaafatamtoonni akka beekaman kan gaafatee yoo ta’u, garu kallattiin waan balaaleeffatee hin qabu.
“Kan Boolee,akkasumas ijoollee Amboo dhaqee argee haadataniiru.”
Kan boqonnaa hojii irra ture angawaan poolisii Ambasaddor andrel Karlovtti dhukaasuun kan ajjeese Wixata darbe ture.
Kan Briteen jette kana prezidaantiniin Amerikaa Donaal Traamp kan fudhatama kennaniif ta’u beeksiisan.Sababaan isaa ragaa dhiyaate irra ka’uun ta’u dubbatan.
Kan bulchiinsa prezidaantii filatamanii Joo Baayideniif gorsaa nageenya biyyoolessaa ta’uun muudaman Jeek Suliivaan tweeter irratti barreessuu dhaan naannoo Maqalee keessatti lola geggeessamaa jiru keessatti hookkara siivilota irratti oofamuuf yakka waraanaa ta’uu danda’u ilaalchisee yaaddoo guddaan qaba jedhan.
Kan bulchiisa prezidaantummaa marsaa lammataaf dorgoman – prezidaant Hoosee Maariyoo Vaaz, prezidaantii yeroo jaqabaatiif yeroo bulchiisa isaanii guutummaatti tajaajilamii marsaa lammataaf ga’an – jedhama.
Kan caasaa sabaa himaa giddu galeessa bahaa hoogganaa turan Alberto Fernandez, akka jedhanitti caasaa kana waggoota sadiif hoogganuu isaanii akkasumas gaazexeessota oguma qaban kanneen US, Dubaay, Beeruutii fi bakka biroo waliin hojjechuu kootti nan boona jedhan.
Kan Chaadiin bulchaa jiru waraanni biyyatti Dilbata kaleessaa akka jedheetti riphxee looltoota biyyatti kaabaa kutaa hiyeeyyii Saahil keessaa waliin mari’achuu akka hin barbaanne ibsuun hogganaa isaanii qabuuf biyyi ollaa taatee Niijeer gargaarsa akka gootuu gaafatee jira.
Kan Cufamee Ture Daandiin Affaar Baname
Kan daa’imman du’aniiru jedhame ilaalchisee akka qabne ibsan.
Kan dandeettii qabaatee dhufe hin jiru. Bakka wal buusuu isa jedhu qoosaa godhaniiru jedhan.
Kan deemsa Filannichaa hordofuuf gara sanatti imale – Naakoor Malkaa tu Hawaasaa irraa gabaase.
Kan deggeersa diplomaasummaa biyyootii alaa of cina hiriirsuu fedhan uummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu akka jedhanitti yeroo ammaa humnaan ofi irraa ittisuutti jirra
Kan deggersa Yunaayitid Isteetis WHOf gootu irraa kutan Tramp, dhaabbatichaa fi Chaayinaan weerara kana sadarkaa jalqabaa irratti dhaabsisuuf ga’aa hin hojjenne jechuun balleessaa itti muran. Tokkummaan mootummootaa Chayinaan gocha isaanii kanaaf akka itti gaafatamtu gochuu qaba jedhan. Bulchiinsi Tramp ofii isaa akkaataa qabiinsa vaayiresii koronaa irratti qeeqi cimaan irra ga’ee jira.
Kan Demokraatonni itti heddumaatan koreen mana marii bakka bu’ootaa qorataa addaa Robart Muleeriin qorannaan gaggeeffame guutuummaatti akka dhiyaatuuf torban kana gaafachuuf jira.
Kan dhabamuun isaa mormii doktorootaa kaasisee ture doktorri Zimbaabwee lubbuun argamee jira.
Kan dhalatan Godina Hoorro Guduruu naannoo Abuunitti’. Barumsa ka sadarkaa tokkoffaa Jaardagatti, ka sadarkaa lammaffaa ammo Saqalattii baratani. Bara 1999 Dhaabbata leenjii barsiisotaa Agarfaa irraa erga eebbifamanii booda agarfatti deebi’anii ganna kudhaniif hojii barsiisummaarra turan Barsiisaa Taarikuu Garbii.
Kan dhiheenya Itiyoophiyaa daawwatanii deebi'an - aangawoonni UNHCR, Itiyooophiyaa keessaa, mooraa baqattootaa Doolloo-Abboo --- Keniyaa keessaa immoo, kan guddina isaa fi baqattoonni baay’ee keessatti wal-mudduun Addunyaa irratti beekame -- mooraa Dadaab deemanii turan. UNHCR-tti, hoogganaan Damee Fayyaa Uummataa -- Paul Spiegel, haala mooraa Doolloo-Abboo keessaa ennaa ibsan,baay’ee baay’ee gaddisiisaa ijaan arguu isaanii dubbatu.“Lakkoobsi namoota du’anii ka baatii WAXABAJJII keessaa baay’ee na rifachiise” jedhu.Gurmuu gargaarsa fayyaa “Dooktoroota Daangaan Hin Dhorkine” jehdamu irraa galmeen argames, mooraalee sana keessatti, lakkoobsi namoota hanqina nyaata madaalawaa qabanii ka baatii Waxabajjii keessaa dhibba irraa harka shantamaa ol tahuu, kanneen dhabisa nyaata madaalawaa hamaa gara du’aatti geessuu qaban immoo dhibba irraa harka digdamii jahaa fi qabxii saddeet tahuu mul’isa.Gaanfa Afrikaa keessatti namoonni Miliyoona kudhan tahan ka caamaan miidhaman tahuu dubbate Tokkummaan Mootummotaa. .
Kan dhiheenya kana mana isaaniitii humnoota mootummaatiin qabamanii hidhaa jiran miseensi Koree Hoji-raaw’achiistuu Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo bbo Abdii Raggaasaa mana murtiitti dhihaatanii guyyaa biraa akka deebi’anii dhihaataniif beellamni itti gaafatamee jira.
Kan dhimma kana harkaa qaba jedhame Komishinii Invastimantii Itoophiyaa gaafachuuf yaaliin godhame hin milkoofne jedha Naakoor Malkaa Ambo irraa.
Kan dhimma kana keessaa harka qabu jedhaman walii galaan aangawoonni 54 to'annaa jala ooluu kan ibse bulchiinsii naannoo kanneen ajjeefaman 31 qofa ta'u maddeen nageenyaa nu mirkaneessanii jiru jechu isaanii Yanaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Kan dhiyaachaa jiru filannoon Itiyoophiyaa utuu hin geggeessamin dura biyyttiin keessa seente kan jedhan danqaa siyaasaa keessaa ba’uuf filannoo walabaa fi haqa qabu geggeessuu dura walii galteen biyyoolessaa uumamuu qaba jechuu dhaan dura taa’aan Kongresii Federaalawaa Oromoo profeeser Mararaa Guddinaa beeksisaniiru.
Kan dhiyeenya kana angawaan jaarmayaa fayyaa addunyaa kan dhiyeenya kana Tograay daw'atan akka jedhanti Hospitaalonnii fi Kliniikonni hanga tokko qofa hojjatu.
Kan dhiyeenya kana du'an boqotan dubartii haadha murtii mana murtii mummicha Yunaaytid Isteetes iddoo akka bu'aniif kan prezidaant Traamp maqaa dhahan Emii Baaret, Manni Murtii imaammata baasuuf yaaluu hin qabu, isa kana prezidaantii Amerikaa fi Kongreesaaf dhiisuu qabna, jedhan.
Kan dhiyeenya mana hidhaa dhaa gad dhiisaman Itti aanaa dura taa’aan kongresa Federaalawaa Oromoo Obbo Baqqalaa Garbaa akka lakkoobsa Itiyoopiyaa har’a galgala naannoo Sa’a 12 mana isaanii Adaamaa jiru irraa hunoota mootummaan qabamuu maatiin isaanii nuu mirkaneessaniiru jechuu dhaan barreessaan dhaabichaa Obbo Baqqalaa Nagaa dubbataniiru.
Kan dhiyeenya mana hidhaatii gad dhiisaman Iskinder Naggaa, Temesgeen Dessaaleny, Anduaalem Arraagee fi Bekfeqaaduu Xilaahuun dabalatee namoonni 12 kaleessa gara galgalaa to’annaa poolisii jala oolaniiru.
Kan dhiyeenya sagantaan niwkileraa isaanii qalbii hawate Iraanii fi kooriyaan kaabaa wixata galgala saganaa irbaataa irratti mata duree marii ta’uuf jiru.
Kan dhiyeenya vaayiresii kanaan qabaman jaarsa araaraa fi muummicha barreessaa jarmayaa bilisummaa Faalisxiin Saa’eb Erekat yoo ta’an dilbata kaleessaa gara hospitaala Jerusalemitti geessamuu dhaan meeshaan qilleensa hafuura baafachuuf gargaaru irra kaa’amee jira.
Kan dhuma torban darbee as waashington DC keessatti gaggeeffame Kora waggaa kan waldaa qorannoo Oromoo ykn OSA irratti keessumoota aferamanii Finfinnee irraa dhufuun itti hirmaatan keessaa tokko Aaddee Tsedale Lemmaa Gammachuu tokko turan. Aaddee Tsedaaleen hadha qabeenyaa fi gulaaltuu olaantuu kan barruu “ Addis Standard” ta’uun beekamu. Mormii Oromiyaa keessaatti baatilee hedduuf gaggeefaman barruu kana irratti maxxanfamaa kan turan ta’uus akka mormiin suun jalqabameetti gabaasuu jalqabuu dadhabuu isaaniif sababaalee turan hirmaatoota kora OSAf ibsaniiru.
Kan Dinbilaala Daaku Isa Boqqolloo Daakuuf Hin Beeku : Haacaaluu Hundeessaa
Kan doolaara nuusa Miliyoonaa yokaan kuma dhibba lamaa shantama tahu – badhaasa Sagantaa Nyaata Addunyaa bara kanaa – Prezidaantii Baankii Misoomaa Afrikaa – Akinwuumii Adesiinaa tu gonfame. Duraan Ministara Qonnaa Naayijeeriyaa turan – Adesiinaan.
Kan dubartoota damee hojii garagaraa irratti hirmataan hojjetan hojii isaanittin fakkenyaa ta'uu warreen danda'aan kan badhasamaan.
Kan duraan Finfinnee keessatti hedduumaatu dhukkubii Koviid yeroo ammaa aanaalee guutummaa biyyatti kannen 900ta'an irraa dhukkubsattoota argaa jirra jedhu.
Kan duraan ministeera ittisa biyyaa turan Obbo Lammaa Magarsaa Dr.Qana'aa Yaadataan bakka kan buufaman yoo ta'u itti aanaa bulchaa magaala Finfinnee kan turan Injiinar Taakkalaa Uumaa amma ministeera Albudaa fi boba'aa ta'uun muudaman.
Kan durumaan mooraa keenya weerare humni poolisii garuu gaazii imimmaansuu nutti biifee, ulee dhaan nu reebuu qabe jedhee jira. Barattoonnis mormii isaanii dhaabuu waan didaniif jecha barattoota irratti tarkaanfii humnaa fudhachuuf utuu ari’uu, barttoonnis utuu jalaa baqatanii baratan tokko dhakaan mataa isaa irra rukutamee erga kufee booda mana yaalaatti geessamus lubbuun ooluu hin dandeenye jedhee jira.
"Kaneen hiriira kana bahan barattoota ta'uun isaani kan himame yoo ta'u, "" Qormaanni kutaa 12ffaa dafee nuuf kennamuu fi hidhamtoonni siyaasa haa hikaman"" gaafilee jedhu dhiheessun isaaniis ibsamee jira."
Kaneen Qaalliittiitti laganaa nyaataa irra jiran keessa namoonni dhibamanii gara hospitaala geeffamanis jiru, jedhu abukaatooleen kun.
Kan ennaa haleellaan sun raawwatame buufata poolisii sanatti dhiyoo ture Olaad akka jedhutti namni tokko konkolaataa Toyota gara buufata sanaatti ariifatee oofu argee jira.
Kan erga jalqabamee torban lama hin guutin waraansi naannoo tigraay dhiibbaa inni biyyoota ollaa Sanaa akka Sudaan, Eertraa fi Somaaliyaa keessatti fidu dabalaa jira, jedhu xiinxaltoonni.
Kan fayyaa, misoomaa fi barnootatti fuuleffatee hojjetu – waldaan misoomaa bara 1993 biyya keessatti hundeeffame – Waldaan Misooma Oromiyaa yokaan ODAn, waajiraalee isaa damee as Ameerikaa Kaabaa keessatti banataa jira. Daarektarri ol’aanaan waldichaa Obbo Dajanee Itichaa yeroo ammaa Yunaayitid Isteetis keessa kan jiran yoo ta'u haawaasa Oromoo biyya alaa keessa jiru waliin walitti dhufeenya qabaannee dinagdee biyyaa walii wajjiin guddisuuf karoorfanne jedhan.
Kan filatamaan prezidaantummaa Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, ministarummaa ittisaa biyyattiif dhiheeffatan – gada-moojjiin waraanaa – James Maatis, har’a, mana-maree Yunaayitid Isteets duratti gaaffiilee dhihaataniif ennaa deebii kennanitti, madaaliin humnaa Addunyaa irraa, eega waraana Addunyaa lammaffaa tii as yeroo duraatiif yoom iyyuu caalaa haala sodaachisaa keessa keessa galee jira – jedhan.
Kan filataman immoo wal ga’ii mana marichaa irratti kan argaman 170 keessaa deggersa sagalee 108 argachuu dhaan ta’uu maddeenumti kun tuqaniiru.
Kan Finfinnee daawwatan kantiibaan magaalaa Waashington Miw-riyeel Baawser akka jedhanitti haalli siyaasaa haarawaan Itiyoophiyaa keessatti uumame walii galtee sana daran hojii irra oolchuuf gargaara.
Kan Finfinnee keessatti geggeessamaa ture wal ga’iin 63ffaan addaa sudaan kibbaa irratti fuuleffate kan hoogganoota IGAD kaleessa galgala xumurmee jira.
Kan Finfninneetti argamu hoteela Sheraaton keessatti kan geggeessame sirna walii galtee mallatteessuu irratti kanneen argaman martinuu isuma kana calaqqisan.
Kan fonqolcha mootummaa sana hoogganan jeneraalli gameess Min Aung Halaing torban darbe TV irratti dhiyaachuun ibsa kennaniin filannoo haaraan dimokraasii naamusa qabu kan dhugaa fiduuf geggeessama jedhanii, garuu immoo yoom akka geggeessamu hin ibsine.
Kan gaazzexeessota Ertirtaa ala jiraataniin magaalaa Paaris irraa tamsaasu – Raadiyoon Ereenaa akka jedhutti, barattoota Mana-barnootaa Islaamaa kanneen dhibba tokkoo ol tu hiriira mormii bahe. Sa’aatii tokko keessatti, humnoonni mootummaa ulee fi meeshaalee waraanaa qabatan hiriirtota bittimsan.
Kan gadamoojja’an ripaablikaanticha Seneter Paat Roobertsiin bakka bu’uuf walumaa gala kaadhimamtoota 11tu dorgomaa jiran.
Kan Gambeela keessa jiraattu Intalli isaanii Sintee Ashagree waamamee yeroon mgaalaa muggii Ga’un du’u haatii fi abbaan koo du’aniiru jette.
Kan ganda sana keessatti argamu – mana-barnootaa Islaamaa “Diaa Islamic School of Asmara” jedhamu, Kaarikulemii yokaan sirna-barnootaa isaa akka jijjiiru ammaan dur mootummaan Ertiraan ajajamee akka turee fi maanguddoo miseensa Boordii – Muassaa Mohammed Nuur dabalee – Boordiin manicha-barnootaa diduu isaa fi sababaa kanaan garii hihdamuu isaanii, marsariitiin garee mormituu mootummaa AWATE.COM gabaasee jira. Akka marsariitii sana irratti gabaasametti, baratootaa fi kanneen biroo tarkaanfii mootummaa sana morman tu mormii isaanii dhageessisuuf gara karaawwan Asmaraatti bahee hiriire – jedhama.
Kan garamitti akka deemu hin beekamne Briteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uus ajendaa marii ta’uu mala. Prezidaantiin gumii gamtaa Awrooppaa Doonaald Tusk illee haasaa dhageessisuuf jiru.
Kan Gareen “Baladaraa” Ofiin Jedhu Bulchiisa Magaalaa Finfinnee Himate Bulchiisichi Dhara Jedhe
Kan gargaarsa kennamaafii ture lammiwwan biyyatti miliyoona shanii fi qaxii shaniif ture. Isaan kanaaf gargaarsa otuu kennaa jirruu kannen gargaarsa jalatti hin hammatamiin kun dabalataan ka dhufan. Kanaaf, isaan ilaalchisuudhaanis, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Ebla bara 2009 irraa jalqabnee, lammiwwan biyyatti miliyoona toorbaa fi qabxii toorbaniifuu gargaarsa kennaa jirra jedhu Obbo Mitikkuun.
Kan gidduu kana ifa taasisame – Kaabinee Oromiyaa miseensota 27 of keessaa qabu keessaa irraa hedduun haarawa ta’uu isaanii dubbatan – Obbo Fiqaaduun.
Kan gubatee iddoo busuun yeroo waan gaafatauuf jecha caasaan elektrikaa jiru wal qabataa waan tureef iddoo biraa irraa tajaajiila elektrikaa cite deebisuun magaalaalee Hosaa’inaa,Jimma, Aggaaroo fi Bongaa keessatti Tajaajiila ture deebisuun danda’amee jira jedhan.Garu Mizaan fi Teepii keessatti hatattamaan akka rgatan ta’a jedhan Obbo Misikir.
Kan gumii sana qoopheessan prezidaantiin Ferensaay Emmanuel Macron hoogganoonni wal fincilan kan Liibiyaa caasaa siyaasaa biyyattii tasgabbeessu
Kan guyyaa borii wal ga’uuf jiru paarlaamaan Itiyoopiyaa lammiiwwan biyyattii Afriikaa kibbaa fi Libyiyaa keessatti ajjeefaman yaadachuuf guyyaa gaddaa biyyoolessasa kan labsu ta’uus ibsi kun beeksiseera.
Kan Haacaaluun ammaan dura dubbate keessaa hanga tokko fudhanne ka waahiloonni isaa hojii akkasumas kanneen isa waliin guddatan, hiriyonni isaa jedhan waliin qindeessinee jira.
Kan haadha warraa isaanii wal’aansa dhibee Kaanseriif geessanii London jiran abukaatoon Shariif bakka isaanii bu’uu dhaan balleessaa hin qaban jedhan.
Kan haaraa Chaayinaa keessaa ka’ee Vaayrasiin Koroonaa Jedhamu lubbuu namaa galaafataa jira. Vaayrasiin Koronaa beeleedaalee irraa gara namaatti kan dabree ta’uu kutaa yunaaytid Isteetes kan taate Jorgiyaa Atlaantaa keessatti waajiira eegumsa fayyaa Konyaaf itti gaafatamaa kutaa dhukkuboota daddabraa kan ta’an Dr. Sintaayehu Badhaanee ibsanii jiru.
Kan haaraa filataman hoogganaa ol aanaan VOA hoogganoota dhaabolii caasaa sabaa himaa giddu galeessa bahaa, Radio Free Asia fi Radio Free Europe jedhamanii aangoo irraa kaasan.
Kan haaraa filataman prezidaantiin Zimbaabwee har’a sirna hirbuu seenuu geggeessuu dhaan filannoo dimokraatawaan waggaa dhufuu akka karoorfametti kan geggeeffamu ta’uu waadaa seenan.
Kan haaraa filataman prezidaantii yunaaytid Isteets Donald Traamp kakatanii aangoo eega qabatanii booda yaada walii galtee qabaachuu kan fedhan ta’u chaansilarittiin Jarmanii Amgelaa Markal har’a waadaa seenan.Garu aangawaa kana waliin adda addummaan jiraatuus Awuroopaan karaa gara fuula duraatti ittiin tarkaanfattu lafa ka’atti jedhan.
Kan Haaraa Hundaa’e Paartiin Siyaasaa Itiyoophiyaa Tokko Koree Hoji Raawwachiistuu Filate
Kan haaraa muudaman hoogganaan bulchiinsa yeroofii gama isaaniin naannoon sun gara nageenyaatti deebi’aa jira jedhan.
Kan haaraa presidentummaaf filataman Trump haasaa dhageessisan ilaalchisee sodaa guddaatu jira. Sodaa hammaa ba’aan waan jiruuf jecha kaameeraan fuula isaanii mul’isuu isaanii illee hin beeku jedhaniiru.
Kan haleellaa sanaaf itti gaafatama fudhate Taliban loltoota 60 ajjeesuu isaa beeksise.
Kan haleellaa sana raawwate hiddi dhalata Chicheen akka jedhetti Patiin suraa Nabi Mohammed barnoota civiksii irratti barattoota waan agarsiisaniif adabuunii akka barbaau dubbatee jira.
Kan halluu adii fi xiilloo yokaan cuqulisa of irraa qabu - alaabaan sochii adda-baatotaa magaalaa Kumboo keessatti akka balalaa ture – gabaasaan VOA argee jira. Gandeen hawaasaalee ka biroo keessatti alaabaan sun akka balbalaa turee fi har’a akka humnoonni waraanaa guuranii kaasan dubbatu – jiraattonni.
Kan har’a aangawoota aanichaa ka biroo waliin ganda haleellaan itti geggeessame sana daawwatanii deebi’an – bulchaan aanaa Haroo Limmuu – Obbo Gaaromaa Tolasaa akka jedhanitti, nama du’ee fi ka madaa’ee ala, manneen-qoonnaan-bultootaa gara shantamii saddeet gubamanii, manni-barnootaa tokkoo fi qabeenyaaleen ka biroonillee mancaasamanii jiran. Guutummaa isaa caqasaa.
Kan har’a arjoomamee Laastiika fi meeshaa mana ittiin ijaaraniin ala, hafata irra ciisan, uffata qorraa fi meeshaalee midhaan ittiin qopheessanii fi bilchheefatan adda addaa tu keessa jira.
Kan har'a falmiin keessatti gaggeeffamuuf jiru kutaan Ohaayoo filannoo prezidaantii Amerikaaf murteessituu ta;uutu himam.
Kan har'a hin dhiyaatiin hafan Obbo Dajanee Xaafaa fi bakka bu'an dhaabbatta OMN bellama dhufutti akka dhiyaatan kan gaafate manni murtii beellama itti aanu Fulbaana 14 bara 2013 qabee jira.
kan har'a kabajamee oole ayyaanni Arafaa as naannoo Washington DC fi naannoo ishee kan jiran hordoftoonni amantii Islaamaa birattis kabajamee jira. Ayyaanni kun guyyaa itti hiyyeeyyii gargaaruu dhaan waliif yaadanii dhiyaana waliin qooddachuu dhaan ka rabbi ajaje gaarummaa itti hojjetan.
Kan har’a kabajamee oole guyyaa dubartoota addunyaa sababaa gochuun gabaasaa dhaabbati kun baase kanaan dubartoota ulfaa guutuummaa addunyaa irra jiran keessaa harka dhibba irraa harka 15 kan ta’an dhibee fayyaa adda addaa kan lubbu isaaniif sodaachisuutu isaan mudata.
Kan har’a otuu hin eegamiinitti Somaaliyaa daawwatan – hoogganaan Tokkummaa Mootummootaa kun, Prezidaantii biyyattii haarawa filataman – Mohammed Abdullaahii Farmaajoo, akkasumas aangawoota Tokkummaa Mootummootaa fi Gamtaa Afrikaa biyyattii keessa jiran wajjiin walga’anii jiran.
Kan har’a prezidaantii Yunaayitid Isteets waliin dhaabbatanii waa’ee sagantaa Niyuukilaraa Kooriyaa Kaabaa dubbatan – muummichi ministaraa Jaappaan – Shiinzoo Abe, jecha Traamp ergifachuun, “filannoon hundinuu fuul-dura keenya jira” jedhan.
Kan har’a Sudaanitti imalan muummichi minitraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed hoogganaa gumii mootummaa waraanaa ka Ce’umsaa Sudaan Letnaant Jeneraal Abdul Fattaa Al Buraanii waliin wal arganii mari’atanii jiru.
Kan hawaasa misooma biyyootii Afriikaa gama kibbaa ta’an prezidaant Jacob Zuma ibsa kennaniin Roobii ganama Prezidaant Robert Mugabee waliin dubbachuu isaanii fi mana keessatti ugguramuu isaanii kan taqan ta’uu ibsanii nagaa qabaachuu isaanii itti himuu illee dubbatan.
Kan hedduu na yaaddessu lakkoobsa uummata beelaaf saaxilamee jiruuf hanqina maallaqaa nuti qabnu walitti idaa’amee, maallaqi jiru dhumnaan walakkeessa bara 2016tti haalli uumamu suukaneessaa ta’uuf jira jedhan.
Kan hidhaan umurii guutuu irratti murtaa’ee ture dura teessuu paartii tokkummaan haqaa fi dimokraasii aadde birtukan Mideksa mana hidhaatii gad dhiifamanii gara mana isaanii Finfinnee keessatti wayiti geessaman deggertoota isaan biraa simannaa argatanii jiran.Hookkara filannoo bara 2005 hordofee uumameen wal qabatee hoogganoota mormitootaa hidhaman hedduu keessaa tokko kan turn Aadde Birtukaan,boodas dhiifamni godhameefii gadhiifaman.
Kan Hidhamee Ni Hikamaa Maakalaawwiinn Ni Diigamaa.Hikii Isaa Maali?
Kan himannaa ilaalchisee har’a gaafataman, hoogganaan Boordiin Filannoo Bulchiinsa Naannoo Oromiyaas – Ambaasaaddar Dirribaa Magarsaa, Medrek waa’ee reebicha Obbo Beqqelee Garbaa fi waahiloota isaanii irratti raaw’atame – jedhame kanaa, himannaa waajira isaaniitti dhiyeeffachuu isaa eeranii, “poolisoonni Oromiyaa akka gochaa sana keessaa harka hin qabne dubbatanii jiran.
Kan Hindii keessatti yeroo jalqabaaf oomichame talaalliin COVID-19 vaayiresicha dhibba irraa harka is 81 ittisuu kan danda’u ta’uu galmeen qorannaa roobii kaleessaa ba’e beeksisee jira.
Kan Hojii Irraa Ari’ataman Gorsaan Naga Eegumsaa Biyyooleessaa Haqa Isaaniitu Jal’ate:Traamp
Kan hojjetaa bashannana irra jiru jedhaman Traamp keellaa kollee itti taphatan kan ofii New Jersy jiru irra yaada Twitter irratti, maxxansaniin milkaa’ina dhabiinsa waggoota hedduu booda biyyoonni walitti dhufanii balaa Kooriyaan Kaabaa dhaqqabsiisuu maltu beeksisanii jiran. Cimnee dhaabachuun barbaachisaa dha jedhan.
Kan hoogganaa Zimbaabwee yeroo dheeraa turan Robert Mugaben mana jireenyaa isaanii keessatti ugguramanii jiraachuu Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa beeksisanii jiru.
Kan hoogganoonni Addunyaa, dhukkuba Sombaa bara 2022tti guutummaatti dhabamsiisuuf karoorfatanii turan dhaqqabuuf waggaa tokkoo gadi kan hafe yoo tahu, yeroo karoora sanaatti dhugoomsuun akka dadhabame dubbata – Jaarmayichi Addunyaa.
Kan hoogganoonni Kooriyaa lameenii, haadha-warroota isaanii waliin tahuun daawwatanii fi daangaa Chaayinaa irratti tulluu Paaktuu, bakka dhalata hundeessaa mootummaa Kooriyaa isa jalqabaa kan Daanguun akka tahetti beekama.
Kan hoogganootaa fi miseensota mormitootaa kana irratti raaw’atame immoo kana. Akkuma isaan hidhamanitti aangawoonni Mootummaa “jarreen kun yakkamoo dha. Shororkeessota. Ragaa irratti qabna” jechuuun bakka adda addaatti dubbachuu jalqaban. Manni-murtiis yeroo dheeraaf Obbo Beqqeleefaa deddeebisaa ture. Haala kana keessatti murtii haqaa argatu, amantaa jedhu hin qabnu,” jedhu, Obbo Beqqelee Nagaa.
kan horsisee bulaan keessatti heddumaatu bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti duutii beeleedaalee itti fufuu isaa kanneen lubbuun jiran immoo haallii isaanii gaarii akka hin taane ibsamee jira.Hanqinni nyaataa kun godaansa uummataaf sababaa ta’uu fi garaa baasaa fi haqqisaa arifachisaa hammachuuf kan gumaaache akka qabu gabaafame.
Kan Ijaan Bira Geenyee Arginee Isa Fakkii Saatalaayitiin Kaase Sana Mirkaneessa: Dhaaba Baqattootaa
Kan ilaalcha hawate keessaa bakka taayitaa ministrii haajaa alaa ti.
Kan injiner yliqal Getinetiin dabalee kan paartilee ka biroo haalli inni itti hojjetame naannolee filannoo keessaa paartilee polotiikaa maraaf sirna ixaa baasuu sana irratti akka argamaniif waamichi darbeera. Sabaa imaaleen akka argamanis gaafanneerra. Kanaaf kan wal falmisiisu hin jiru.
Kan inni barate dura Seenaa, booda immoo Siivikii dha. Barnoota afaanii fi hog-barruu barachuuf hawwe iyyuu carraa isaa hin arganne, jedha. ‘Tuulaa Cubbuu’, asoosama dheeraa amma maxxansiise kana bara 1997 barreesse. Kan inni maxxansiise bara dabre kana tahe iyyuu nuti guyyoota xiqqoo dura arganne. Isa xalayaa waliin karaa mana poostaa nuuf erge.
Kan inni dhalate Arsii Nageelletti; abbaan isaas biyyatti hojiin isaanii barsiisaa turan; bara 2001 maatiin isaa Arsii Negeellee dhaa gara Keeniyaatti yoo baqatan daa’ima ganna tokkoo ta’ee jiruu baqaa keessatti guddate.
Kan interneetii biyyattiif raabsu kampaniin tokkichi Itiyoo telekomom torbanneen darban keessa maamiltoonni miliyoona 15 ta’an social miidiyaa fi internetii fayyadamuu erga dhabanii booda tajaajila isaa kaleessa bakkatti deebisee jira.
Kan irra deddeebi’uu dhaan namni meeshaa waraanaa bitatu achii as dhufti isaa qoratamuu qaba, seerri to’annaa qawwee cimaan ba’uu qaba jechuun kongresa biyya isaaniitti himaa turan Obamaan amantaa imaammata isaanii kanaa kaleessas cimsanii dubbatan. Maatiiwwan isaan guyyaa sana ofitti qabuun jajjjabeessan ajjeechaan itti dabalaa akka hin raawwanne tarkaanfii cimaan akka fudhatamu gaafatan jedhan.
Kan Irra Deebi’amuun Xiinxalame Uggurri Imalaa Prezidaant Traamp Hojii Irra Oole
Kan irratti argame mallattoolee sasalphaa akka tahe ka dubbatan, Johaansen, nama irraa qofaatti of baasanii, mana isaanii irraa akka hojjetanis beeksisanii turan. Kun, wanna barbaachisaa namuu gochuu qabu, jedhan. Gabaasaa Kennet Shiwaarz, Tujubee tu dhiheessa.
Kan isaan akka nama bakka isaan bu’uutti duraan ofii kaadhimatan - muummichi-ministaraa biyyattii – Amaaduu Goon Kulibaalii, eega baatii Adoolessaa keessa, akka tasaa dhukkuba onneetiin du’anii booda, yaada isaanii isaanii jijjiiranii, marsaa sadaffaaf dorgomuuf murteessan – Otaaraan.
Kan isaan dura turan – Muummichi-ministaraa Hayile-maariyaam Dessalenyi illee akka Dr. Abiyyi filataman fedhuu isaanii, maddeen kun gabaasaa keenyaaf ibsanii jiran.
Kan isaan fedhan nu jijjiiruu miti. Ofii keenya akka of jijjiirru fedhu. Kaayyoo akka qabaannuu fi galma qabatamaa ta’e akka qabaannu jedhan.
Kan isaan itti yaadataman keessaa hoogganaa Ferensaay ka duraa biyyi isaanii fixiinsa Naazii keessatti qooda isheen qabaatte haasaa bara 1985 dhageessisaniin beeksisan turan.
Kan isaan yaadatan namoota hin beekamneen korreentii dhaan shookii ta’uu koo qofa jedhaniiru. Mootummaan Zimbaabwee fi poolisiin dhabamuu Dr. Magombeeyii keessaa harka qabaachuu haalaniiru, garuu doktorri kun akka argamaniif waan danda’ame mara gochaa kan turan ta’uu ibsaniiru. Waa’ee kanaa
Kan isa tokkoo garuu hin qulqullaa’in jira. Karaa foddaa darbatame kan jedhutu jira. Poolisii dhaan qoratamaa jira.
Kan isa waliin hojjataa jiran Injinar Iyyoob Hikaa hojiin ijoollee bara dhufu dorgommiif dhiyaatan filuu fi leenjiif gara biyya alaatti erguuf qopheessuu baatii Waxabajjii seenuuf jiru kanatti sochii jalqabna jedhu. Gama ooguma qabaniin akkasumas maallaqaan nu cina akka dhaabatan barbaanna jedhanii ijoolleen Oromoo biyya alaa keessa jiran dorgommii kanatti hirmaachuuf carraan jiraachuu ibsan.
Kan Itiyoophiyaa Bitooteessa 10 BARA 2019 eega kufee namnii dhumee booda Xayyaaronni MAX 8 akka hin balaliine goone jedhanii
Kan Itiyoophiyaa Diigaa Jiru Humna Of Tuultotaa ti: Adda Bilisumma Uummata Tigraay
Kan Itiyoophiyaa fi naannoo ishee dabalatee, oduuwwan haaraa jiran illee hordofuu hin dandandeenye. Qophii haga tokko qindeessine illee hin dabarsiin hafne. Amma garuu, meeshaaleen hagi tokko hojjechuu jalqabanii jiran. Rakkoo uumameef dhiifama gaafachaa, sagantaa keenya guutuu qindaa’ee tamsaasamuu hanqate, marsariitii keenyaa fi Feesbuukii keenya irraa akka caqastan isin afeerra. Sagantaa keenya hordofuu fi itti hirmaachuu keessaniif galatni keenya guddaa dha.
Kan Itiyoophiyaa keessa maadheffate – Gumiin Mirga dhala-namaa, “deemsa jijjiiramaa jalqabame itti-fufsiisuuf, rakkoo dabre sirna seeraa fi araaraan keessa dabruun, karaa filatamaa dorgomaa ka biraa hin qabne,” jechuun hubachiisee jira.
Kan itiyoophiyaa keessatti labsamee jiru – labsii yeroo hatattamaa kan ittiin hojii irra olochamu yokaan raaw’achiisamu – qajeelfamni ba’ee eega dheengaddaa Maddeen Oduu Mootummaa fi ka biroodhaan tamsaasamaa jira. Labsicha raawwachiisuufis wixinee tumame irratti manni mare ministirootaa Jimaata dabre mari’atee raggaasise.
Kan Itiyoophiyaan ijaaraa jirtu – hidha laga Abbayaa ilaalchisee akkaataan itti sabaa-himaaleen yokaan miidiyaaleen itti gabaasan, kan itti fayyadama biyyoota dhooqa lagichaa jajjabeessu miti, jechuudhaan hoyyoonni marii gidduu kana magaalaa Baahir Daaritti geggeessametti hirmaatanii fi toora sanaa qorannaa geggeessan dubbatanii jiran.
Kan itti dhiyeenya qabu Filaadeelfiyaa kan kutaa Peenseelveniyaa haasawaa dhageesisuun imaammata kan ilaaleen gareelee namoota lakkoofsaan xiqqoo ta’an qaban waliin mari’atanii jiru Baaydiin.
Kan Ityoophiyaan daangaa ishee keessatti ijaarte hidha guddicha laga laga Abbyaa guutuu irratti yeroo wal-dhibdee biyyoota sana gidduu furmaata hin argatiinitti kun immoo dhagahame.
Kan Jaallatee Biyya Isaa Gadhiise Ba'e Hin Jiru
Kan Jabuutii keessa maadheffate waaltaana ajajaa Afriikaa kan Ameerikaa (AFRICOM) ergaa haaraa hoogganaa al Shabaabiif deebi kennee jira. Dubbi himaa kan ta’a Coloel Christopher Karns VOA sagantaa Afaan Somaalef akka ibsanitti waaltaan ajajaa Afriikaa kan US waa’ee waraabbii sagalee dhiyeenyahaleellaa qabeenyaa Ameerikaa fi Ferensaay kan Jabuutii keessaa ilaalchisee ba’ee quba qaba jedhan. Waaltaan ajajaas ibsa kana haalaan irratti fuuleffata jedhan.
Kan Jabuutii waliin wal daangessan naannoon Dirree Dhawaa fi Affaar COVID-19 ittisuuf kan isaan irratti fuuleffatan daangaa ofii irratti ta’uu hoogganaan waajjira eegumsa fayyaa naannoo Affaar Dr. Ferejiin beeksisaniiru jedha gabaasi Mesfin Araagee.
Kan Jarman keessa maadheffate hoogganaan kampaniin dawaa BioNTech akka jedhanitti gita isaanii kan Ameerikaa Faayizer waliin ta’uun kan qophaa’e talaalliin COVID-19 vaayiresii isa harawaa irratti hojjechuuf carraan qabu ol aanaa dha jedhan.
Kan jedhu qoratee itti-gaafatama seeraatti dhiheessuu kn qamu qaamni mootummaa ni jira. Eenyu tu raaw’ate ka jedhu adda baafatee itti gaafatamuu isaanii mirkaneessuu qaba”jedhan.
Kan Jimaata dabre taayitaa qabatan – Prezidaant Traamp immoo, waliigalteen akkasii, “kaanpaaniileen guguddoon humna rakasa barbaacha hojii isaanii gara biyyoota alaatti godaansisan godhee, hojjetoota Ameerikaa hojii isaanii dhabsiisa” – jechuun yeroo dheeraaf mormaa turan.
Kan Joonsen Joonsen jedhamu Kaampaaniin Faarmaasii Yunaayitid Isteetis guddichi, yaaliilii talaalii COVID 19 sadarkaa xumuraa irra gahe, sababaa namni irratti yaalame tokko baay’ee dhukkubsateef jecha yeroof dhaabee jira.
Kan kaleessa magaalaa Finfinnee keessatti eegale mariin dhaabota siyaasaa naannoo Oromiyaa fi naannoo Amaaraa kessaa socho'anii falawwan furmaata jedhu lafa kaa’uudhaan har’a xumuramee jira.
Kan kaleessa mana hidhaa dhaquun daawwatte intalli isaanii durbee Boontuu Baqqalaa akka jettutti karaa hojjettoonni seenan dhaqnee gaafannus ol galuun hin danda’amu nuun jedhan.
Kan kaleessa taayitaa irraa bu’an prezidaantiin bulchiisa naannoo Somaalee Abdii Mohaammed Omaar yokaanAbdii Illee, har’a, magaalaa Jijjigaa gad-lakkisanii bahuun isaanii, maddeenii fi aangawaan bulchiinsa naannoo Somaalee tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf mirkaneessanii jiran. Prezidaantichi duraanii Abdii Mohammed Omaar, hojiidhaaf gara Finfinneetti qajeelan, jedhan aangawaan sun.
Kan kamisa kaleessaa hojii irra oole qajeelfamni Yunaayited Isteetes kanneen visaf iyyata galfatan namoonni biyya musliimaa ja’a irraa dhufan Ameerikaa seenuu dhaaf maatii ykn daldala as jiraatan waliin hariiroo walitti dhiyeenya qabu qabaachuu qabu jedha.
Kan kana dhaadhessaa turan – Prezidaantiin Yunaayitid Isteets duraanii – Baaraak Obaamaa, “qajeelfama dinagdee Addunyaa biyyoonni akka Chaayinaa barreessuu hin qaban. Nu tu haala kanaan barreessuu qaba” – jedhanii turan.
Kan kana dura paartilee ja’a of jalaa qabu ture gamtaan Medrek yeroo ammaa gara addaatti jijjiiramee jira. Paartileen sagantaa siyaasaa ofii isaanii qaban ja’a yeroo ammaa adda tokko jalatti gurmaa’anii jiru.Dura taa’aan congresa uummata Oromoo fi qaama hooggana Medrek kan ta’an Dr. Mararaa Guddinaa Addi kun dhaabachuun gama adda addaan bu’aa qaba, kanneen adda kana keessaa sagantaa wal fakkaatu walitti dhufuu dhaan uummata keenyaaf bu’aa gaarii buusna jennee abdanna jedhan.Warraaqsa Federaalistii uummata Oromoo fi Kongresi uummata Oromoos walitti dhufuu dhaan saba kanaaf bu’aa maal akka buusuu qabnu irratti mari’achuuf sochii jalqabnee jirra jedhan Dr. Mararaan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
KAN kana godhe ABO jedhamus ABOn ibsa baaseen kun maqa balleessiidha jedheera.
kan kana godhus mana maree dhimmootii Islaamaa kan Itiyophiyaa ti kan jedhan baratonni moraan kun ammaan dura jaarmayaa gargaarsa Islaamaa kan sadarkaa addunyaan gaggeeffamaa akka ture fi baatii 6 as garuu manni marii dhimmootii Islaamaa kan Itiyoophiyaa akka gaggeessu dubbatu.
Kan kana jette Shamaree Bariitee Guddataa ti. Tola-ooltumaan kitaabota walitti qabdee maneen barnootaa adda addaa Oromiyaa keessa jiraniif gumaachiti. Gaaffii fi deebii waliin geggeessame caqasaa.
Kan karoorfamee jiru uummata miliyoona 5.2 dhaqqabuuf yoo ta’u, amma iyyuu uummata hedduu dhaqqabuu qabna jedhan.
Kan Kibxata dabre waajira Qonsilaa Saawudii dhaa alatti isa eegaa turte – kaadhimaan gaazzexeessichaa – Hatiis Chengiis, kaadhimaan ishee akkuma gamoo sana seenetti akka achi keessaa hin bahiin hafe dubbatti.
Kan komiishina waraanaa balaa sana qorate hoogganan Lt. Gen. Sergei Bainetov akka jedhanitti saanduqa sagalee waraabukan balalii sana irraa irraa xiinxalli argame sababaan balaa Sanaa shororokeessummaan wal qabachuu isaa hin beeksisin jira.
Kan Koo Isa Dhumaa ti, Garuu As Irratti Dhaabbachuu Hin Qabu :Barataa Ajjeefame
Kan kun tahe waggaa lama guutuuf baatiilee xiqqoo tu hafe. Obbo Kaffaaloon yeroo ammaa Aadde Ilillii Lalisaa ka jedhamtu hiriyaa jaallate waliin gaa’ela dhaabbatee jireenya jalqabee jira.
Kan kurna afuriif aangootti cichanii turan Prezidaantiin Zimbaabwee Roobert Mugaabeen fedha isaaniin aangoo gad dhiisuu isaanii afaan yaa’ii mana maree biyyattii beeksisan.
Kan lafa bashannanaa prezidaant Traampitti isaan daawwatan - Muummichi-ministaraa Jaappaan – Shiinzoo Abes, kaleessa, tarkaanfii preizidaat Traamp faarsanii, “tarkaanfiin akkanaa gootummaa barbaada” jedhanii turan.
Kan lammiwwan gosa Isaa itti heddummaatan aanaa Gedaamaayituu ka naannoo Affaar keessatti kaleessa ajjeechaan kun raaw’atamuu isaa dura gaafa Wiixataa, lammiwwan Somaalota Isaa hedduun humnoota addaa Affaariin ajjeefamuu miseensonni mana-maree Ugaazummaa gosichaa fi maanguddoonni biyyaa VOAtti himanii jiran.
Kan Luba Dr. Gammachuu Olaanaatiin hoogganaman luboonnii fi michoonni Tokkummaa Waldoota Oromoo torban dabre keessa Ministirii Dhimma Alaa Yunaayitid Isteets fi Mana-maree Bakka-bu’ootaa biyyattii deemuudhaan haala itti mootummaan Itiyoophiyaa mormii barattoota Oromoo qabee jiruu fi hidhaa seeraa-alaa mormitootaa fi gaazzexeessota irratti geggeessamu ilaalchisee yaaddoo qaban aangawoota Ameerikaaf ibsanii jiran.
Kan lubbuun hafan 16 ta’u fi mooraa dhaaba godaantoota addunyaa (IOM) ISA Obook keessa jiruutti geeffaman. Nomoota reeffi isaanii ba’e garu achumatti awwaalamuu maddeen ibsanii jiru.
Kan lubbuun hafuuf carrooman 9 keessaa Eliyaas Mohammed Qaadii VOA..f akka ibseetti, imala jalqabanii sa’atii 24 booda bidiruun ittiin adeemaa turan boba’a waan fixxeef jecha galaana irratti danqaman.
Kan maasinqoo taphachuun beekamaa ta’an ariitstichi Oromoo beekamaan Laggasaa Abdii Onkoloolessa 11 bara 2011 du’aan boqotan.
Kan magaalaa Kaabul keessatti argamu, masjiida Musliimota Shi’aa tokko irratti, har’a yeroo salaatatti haleellaa boombii of wareeginsaa geggeessameen, poolisoota lama dabalee – yoo xiqqaate namoonni digdamni du’uu dubbatu – aangawoonni Afgaansitaan.
Kan magaalaa London maadheffate Embaasii Itiyoophiyaatti bilbillee, waa’ee walga’ii kanaa fi deebii gama mootummaa gaafannee, “walga’icha irratti waan hin afeeramiiniif, kana irratti ibsa kennuu hin dandeenyu, jechuudhaan, aangawaan Embaawsichaa nuuf deebisanii jiran. Qophii guutuu dhaggeeffadhaa.
Kan magaalaa Loogitti dhihoo jirtu – gandi Magaanii, kaleessa waaree booda sa’aa afuritti hidhattootaan haleelamte. Hojjetoota WHO shan isaan butanii deeman deebisuuf barbaadaa jirra – jehhan – Koloneel Kaliif.
Kan mana hidhaa jiran, dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Marararaa Guddinaa har’a masaa afuraffaaf mana-murtiitti dhihaatanii, seeraan himannaan itti banamee jira. Akka Abukaatoon Dr. Mararaa Obbo Wandimmuu Ibsaa jedhanitti, galmee Dr. Mararaa irratti kanneen himatamaan ka biroon, hoogganaa Arbenyooch-Ginbot 7 – Dr. Birhaanuu Naggaa, Daarectara Ol’aanaa OMN, Obbo Jawaar Mohaammad, Dhaabbatoota Televiisiyoonaa ESAT fi OMN ta’uun beekamee jira.
Kan mana hidhaa jiran, dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Dr. Marararaa Guddinaa har’a masaa afuraffaaf mana-murtiitti dhihaatanii, seeraan himannaan itti banamee jira. Akka Abukaatoon Dr. Mararaa Obbo Wandimmuu Ibsaa Kaleessa nuuf ibsanitti, galmee Dr. Mararaa irratti kanneen himatamaan ka biroon, hoogganaa Arbenyooch-Ginbot 7 – Dr. Birhaanuu Naggaa, Daarectara Ol’aanaa OMN, Obbo Jawaar Mohaammad, Dhaabbatoota Televiisiyoonaa ESAT fi OMN ta’uun beekamee jira. Himatamtoonni waa’ee himannaa kanaa maal jedhu?
Kan mana hidhaa keessa turan qabs’aaan mirga namaa Liw-shaalboo dhibee kaanserii tiruun dhukkubsataa erga turanii booda umurii waggaa 61tti har’a du’aan boqotanii jiran.
Kan Mana-maree murtii seeraa yokaan Senetii Yunaayitid Isteetis keessatti hoogganaa paartii sagalee yayyabaa tahu jedhamee eegamu – Chak Shuumerii fi afo-yaa’ii Mana-maree Naansii Peloosii dabalatee bakka-bu’oonni hedduun akka fooyyeessama heera Ameerikaa 25tti akka prezidaant Traamp taayitaa irraa kaasaman gaafataa jiran.
Kan mana marii kana dhibu yoo jiraate haala nagaa buusuu ti. Dhimmi nageenyaa kun kan minsiteerota qofaatti lakkisan utuu hin taane hojii nama maraa ti jedhan.
Kan mana murtii duratti dhiyaatanii walaba ba'anis akka jiran ibsamee jira.
Kan mana murtii yakkaa qoratu kan sadarkaa addunyaan shakkamanii turan ministeerri barnootaa Kenyaa Wiliaam Ruutoo himannaa irratti dhiyaate jalaa walaba ta'an. Guyyoota torbaaf falmiin seeraa erga eggeessamee booda kan hojii irraa rarraasamanii tuaran ministeerichi himannaa yakkaa irratti dhiyaate hafeefii jira.
Kan manni isaanii sakata’ame Paul Manafort nama siyaasa Ripaablikaanootaa irratti yeroo dheeraaf hojjatee fi Raashiyaa akkasumas Yukreen waliin hidhata maallaqaa jabaa fi gad fageenya qabu qabaataa ture dha.
Kan Manni Murtii Godina Walaayittaa Murteesse Manni Murtii Waliigalaa Fudhatama Dhorke
Kan Manni-murtii ol’aanaa Godina Shawaa Bahaa Obbo Lidatuu Ayaalew akka wabiidhaan hidhaadhaa bahan muriteessee Qajeelchi Poolisii Magaala Bushoofituu raawachuu dhabe, amma akka Kimishiiniin Polisii Oromiyaa gidduu seenuun kallattiidhaan Obboo Lidatuu Ayaaleew hidhaa dhaa hiiku ajaji kennamee jira.
Kan maqaa Ali Jabal jedhamuun beekamu Hussein Moqaadishoo keessatti beekamaa ennaa ta’u daldaltoota magaalattii keessaa maallaqa akka baasaniif dirqisiisaa ture.
Kan maqaa Bobi Wine, jedhuun beekaman Robert Kya-gu-la-nyi kibxata kaleessaa ganama sagalee dho’iinsaa dhaga’uun hirribaa dammqan. Boombii harkaa sadiitu mana isaaniitti darbatame. Garuu namni miidhaan irra ga’e hin jiru.
Kan maqaa “Farmaajoo” jedhamuun beekaman, prezidaantiin Somliyaa Mohamed Abdullaahii Mohaammed seera aangoo isaanii wagga lamaaf dheeresu mallateesuun isaanii alaaf manaa mormii itti kaasee jira.
Kan maqaa Hemeetii jedhuun beekaman Leetenaa Jeneraal ohaammed Hamdaan Daagloo fi Leetenaa Jeneraal Abdul Fattaa Al Burhaan hooggana waraana yeroo ce’umsaa amma diigame mootummaa haaraa keessatti akka bu’aniif moggaafamanii turan.
Kan maqaan isaa akka ibsame hin feene, barataan Yunivarsitii Haramaayaa tokko, gabaasaa VOA Addis Chekkoliif akka ibsetti, barattoonni Oromoo Yunivarsiticha keessaa barataa jiran:
Kan marii kana irratti haasawa godhan itti-aanaa prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa – Obbo Shimallis Abdiisaa, “Hawaasni Oromoo fi Afaar Ummata aadaa fi dudhaa heddun walitti hidhata qabuu fi rakkoof gammachuus waliin dabarse” jechuun, obbolummaa kana cimsuun deemsa barbaachisaa tahuu dubbatan.
Kan marsaa lamaaf itti aanaa ajajaa waraana walii kan bulchiinsa Baaraak Obaamaa kaadhimamtoonni 20 ta’an dorgommii dimokraatotaa keessaa ennaa ba’aniyyi duruu kaadhimamaa ta’u jedhameera.
Kan marsaa lammataa filatamuuf barbaadan – Prezidaantiin Keeniyaa – Uhuruu Keeniyaataa, kaadhimamtoota Keeniyaa dorgommiif dabran keessaa tokko. Gama mormitootaa tii immoo, hoogganaan mormituu beekamaan – Raayilaa Odiingaa, kanneen Dilbata dhufu raggaaisamu – jedhamee abdatamu keessaa ti.
Kan Marsariitii yokaan Weebsaayiti mataa ofii qabu - Barreessaan interneetii irraa yokaan Bloogeriin Daani’eel Birhaanee, waa’ee kanaa ennaa ibsu, “Seericha keessatti, keeyyati yakka Saayiberii yokaan interneetii irraaf baasame sun nama yaada isaa interneetii irratti ibsate kam iyyuu adabuuf oolfamuu danda’a” – jedha.
Kan meeshaa gurguddaa hidhatan miseensonni al-Shabab jalqaba ganda keenya keessa darbuuf gaafatanan, garuu booda irra ganda keenya to’achuu waan barbaadaniif nutis dura dhaabbanne jechuu dhaan hoogganaan ganda Sanaa Mohamed Ibrahim VOAf bilbilaan ibsanii jiru. Mr. Ibraahim akka jedhanitti jiaraattonni saddeetii fi leellistoonni al-Shabaab saddeeti lol asana keessatti du’aniiru.
Kan michuu dhiyoo Siiriyaa ta’e mootummaan Raashiyaa bakka waraanni Siiriyaa qabatee jiru samii irraan haleeluun fudhatama hin qabu jechuun qeeqe.
Kan Ministara Dhimma Alaa Ertiraatiin Hoogganamu Jilli Biyyatti Marii Nageenyaaf Finfinnee Seene
Kan ministara dhimma biyya keessaa turanii fi umuriin waggaa soddomii lamaa, dhaaltuun mootii Saawudii Arabiyaa kun – baatii Waxabajjjii dabree keessa, durbii isaanii taayitaa irraa fonqochuudhaan aangoo hoogganummaa biyyattii qabatan.
Kan Ministarri Dhimma Alaa Yunaayitid Isteetis Dhiittaa Mirgaa Namoomaa Tigiraay Keessaa Mormuun Ibsa Baaseef Mootummaan Itiyoophiyaa Deebii Kenne
Kan Mooraa Hidhaa Ziwaay Keessatti Hidhamee Gaazzexeessaa Temesgeen Dessaalenyi Eessa Jira?
Kan Mooraa Leenjii Xollaay Jiru WBO fi Koreen Teekinikaa Marii Geggeessan
Kan mooraa waraanaa magaalaa galma mootummaa Bamaakoo cinatti hidhamanii jiran Keeyiittaan haasaa aangoo itti gad dhiisaniin gumii biyyoolessaa fi mootummaa Boubowuu Kiissee diigamuu isaanii labsan.
Kan Mootummaa Itityoophiyaatiin bulfamu, Koomishiniin Mirga namoomaa Itiyoophiyaa akka miidhaalee Tigiraay keessaa sana irratti qorannaan walitti-dhufeenyaan geggeessamu gaaffii dhiheesseef, Waajirri Koomishina Mirga Namoomaa ka Tokkummaa Mootummootaa akka deebii qajeelaa yokaan waliigaltee kenneef Dubbi-himaan Koomishinichaa, Joonaataan Faawuler kaleessa dubbatanii jiran.
Kan Mootummaa Itiyoophiyaatiin hundeessame Komishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa sababaa fi daafoo mormii uummataa biyyattii keessatti geggeessamee, kan baatii Waxabajjii irraa haga Onkoloolessa bara 2016tti jiru qorachuudhaan ba’ee argadhe – jedhu, kaleessa, paarlaamaa Itiyoophiyaatti dhiheessee jira. Koomihinarri Koomishinichaa, Obbo Addisuu Gebre-egzaabiheer ibsa kennaniin hundeen kaka’insa mormii uummataa dhabamuu bulchiinsa gaarii fi malaammaltummaa Mootummaan duraanuu dubbatee ture ta’uu eeranii, dhaabonni qaawwaa sanatti gargaaramuudhaan mormii sana karoorfsuu fi afursuutti bobba’an immoo, kanneen paarlaamaa Itiyoophiyaatiin shororkeessummaatti farrajaman akka Adda Bilisummaa Oromoo faa fi kanneen seeraan biyya keessa socho’an akka Koongiresa Federaalawa Oromoo faa ta’uun hubatamee jira, jedhan. Dhaabonni Miidiyaa akka OMN yokaan ‘Oromia Media Network’s oduu mormii sanaa miidiyaa hawaasummaan facaasuun akka how’isan dubbatan. Waa’ee gabaasaa kanaa fi himannaa isaan irratti dhihaatee Addi Bilisummaa Oromoo fi OMN maal jedhan? Akka deebii gama isaanii nuuf kennan dubbi-himaa Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Toleeraa Adabaa fi Daarektara Ol’aanaa OMN, Obbo Jawaar Mohaammed haasofsiisnee jirra.
Kan mootummaan “ABO Shanee” ittiin jedhu, hidhattoota Waraana Bilisummaa Oromootti, Dubbi-himaan Zoonii Lixaa Bilisummaa Guutaa, “nuti ajjeechaa kana hin raawwanne” jechuun haalanii jiru.
Kan mootummaan “ABO Shanee” jechuun haleellaa kanaaf balaaleffate, Waraana Bilisummaa Oromootti, ajajaa godinaa Oromiyaa Lixaa ka tahan fi “Jaal Mrroo” jedhamuun beekaman – Kumsaa Dirribaa bilbilaan dubbisnee, “ajjeechaa kanas tahe ajjeechaalee siiviloota irratti geggeessaman kam keessaayyuu WBOn harka hin qabuu, qorannaan walaba tahe akka irratti geggeessamu barbaadna,” jedhu.
Kan mootummaan isaanii tarkaanfii fudhachuu dhiises, uummata Tigiraay waan hin fayyadneef malee yeroo gabaabaatti xumuruun ni danda’ama, jedhan jechuun Iskinder Frew gabaaseera.
Kan Mootummaan Itiyoophiyaa “Namoonni ‘Medrek’, Shawaa Dhihaa, aanaa Iluu-Galaan, magaalaa Ijaajjiitti poolisii ajjeesan” jedhee himatuu fi namoota ajjeechaa san raaw’atan, jedhu Televiiziyoona isaatti dhiheesse, “Diraamaa duraanuu baratame” jechuun fadhatama dhorkata, Jawaar. “Momitoonni, poolisiis tahe namoota kaan amala tolfatanii hawatachuu fi deggersa baay’ifachuun malee hookkaraa fi ajjeechaa irraa bu’aa siyaasaa argatan akka hin qabne ni beeku,” jedha.
Kan Mootummaan Waraansi Tigraay Xumurame Jechuun Ibse Garee IWEHAT Irraa Ambasadder Fisehaa Asgedom Ni Haalan
Kan mormii kana hogganu Waldaan ogeessootaa Sudaan Kibxata har’a hiriirri gaggeeffamee Kamiisa iftaanis akka itti fufuu fedhan.
Kan mummicha ministeeraa waliin gamasitti imalee ture Oduu gabaasaa OBN Gazexxeessaa Efreem Tafarraa waliin gaaffii fi deebii gaggeeffamee caqasaa.
Kan naannoo Dubtiitti argamu, proojektii mootummaan qamadii biyyoota alaa tii dhufu, ka biyya keessaan bakka-buusuuf jalqabes ka daawwatan yoo tahu, deemsa proojektichaas dinqsiifatanii jiran.
Kan naannoo Tigiraay keessa jiru masjiida Al-najaashii irra miidhaa gahe iddoo isaa dhaqanii qulqulleeffachuuf gama mootummaatiin akka eegumsi nageenyaa nuuf godhamu gaafannee eegaa jirra, Gumiin Walii-galaa Dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa.
Kan Naayijeriyaa keessa maadheffatee fi mootummaa Islaamummaa uumuuf waggoota kurna dabreef waraansa lootee seentummaa geggeesse – gareen Bookoo Haraam, haga ammaatti lubbuu namoota kuma soddomii jahaa galaafatee, kanneen miliyoonotatti lakkaawan immoo manaa fi qehee irraa buqqise – jedhama.
‘Kan Nageenya Didee Humna Waraanaa fi Qawwee Filate Motummaa dha’ Jedhu Hayyu-dureen ABO
Kan nama amman ta’e kana ta’uu kan ani danda’e jajjabina maatii koo biraa argadheen kan ka’e jechuu dhaan hegereen Afriikaa harka keessan waan jiruuf murannoon hojjechuu qabdu jechuun dargaggoota kanaaf dhaamsa dabarsanii jiru.
Kan nama sana waliin wal arganii turan dubartiin umuriin waggaa 33 har’a vaairesiin kun keessatti argamee jira. Bulchiinsi magaalattii namoota kanneen biroo nama sana waliin wal arganii turan adda baasanii qofaatti kaa’uu, ykn manaa akka hin baane ittisuu isa jedhu gidduu hin murteessin jira jechuu dhaan Addis Chekol Dirre Dhawaa irraa gabaaseera.
Kan natii himame ixaan siif hin bane kan jedhu. Ixaa dhaan ta’uu isaa immoo nuti sadarkaa hojii keenyaatti waan fudhannu miti. Mira filachuu fi filatamuu namootaa kan irraa mulqu heera biyyaas kan cabsu waan ta’eef labsiis haa ta’u qajeelfama heera cabsu kamiin iyyuu akka heera biyyattii keeyata sagal irra taa’ee jirutti kan hin fudhanne ta’uu miseensonni keenya barru gabii qabatniiru jedhan.
Kanneen 103 ta’an immo wagguma darbe keessa galaanaan nyaataman.Lakkoofsi lammiwwan Itiyoophiyaa yaman seenan hedduu dabaluu isaa kan ibsan dubbi himaan UNHCR Adriaan Edwaards kanneen dinagdeef jecha biyyaa ba’an jedhamanii waan ilaalamaniif jecha Yaman keessatti haala hamtuutu isaan mudata jedhan.
Kanneen aangoo gad dhiisan kunis waraqaa raagaa kabajaan aangoo dhiisuu kennameefii jira. Kanneen keessaa aadde Romaan misooni eegalame galma akka ga’uuf dhaloonni haaraan aangoo qabachuu qaba jedhan. Gumiin hiwehat 12ffaan har’a ennaa xumuramu obbo Abay Woldu dura taa’aa, Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el itti aanaa dura taa’aa gochuun filatee jira.
Kanneen aariin qaban - loltoonni waraanaa Ivorii Koost, akka mootummaan maallaqa dabalataa kennuuf gaafachuuf qilleensa irraa dhukaasuu waan itti fufaniif jecha, har’a, magaalaaleen biyyattii cufaatti oolan.
Kanneen abdii irratti gatan hedduun bal’ina rakkoo jiruu irraa ka’uu dhaan jijjiirama eegu.
Kanneen abdii xiqqoo qaban keessaa tokko mnisteera dhimma boba’aa duraanii Laul Deng. Garee dhuunfaa kan dhimmootii imaammata hawaasummaa qoratuuf directora ennaa ta’an dhiyeenyas gareelee siyaasaa sadii, paartii biyya bulchu SPLM Tanzania keessatti walitti fide. Mr. Deng marii araaraa Itiyoopiyaa keessatti geggeessamaa jirutti dabaluu dhaan kun fooya’ina gaarii jedhan. Haa ta’u malee of qusannaa dhaan dubbatan.
Kanneen ajjeefaman 8 keessaa 6 dubartoota biyyoota Eshiyaa ta'uun ibsamee jira.Ministriin dantaa alaa kan Koriyaa Kibbaa akka jedhutti kanneen ajjeefaman keessaa 4 hidda dhalata isaa kan qaban ta'u ibsee jira.
Kanneen ajjeefaman keessaa mucaa durbaa umuriin waggaa torba ennaa loltoonni mana itti cabsanii ol seenanitti itti dhukaafamuun ajjeefamte ta’uu Rooyitersii fi dhaabi Mayanamar Now ka jedhaman gabaasaniiru. Mucaan ajjeefamte loltoonni manatti ol seenanii namni manatti hafe jiraa jedhanii gaafatanitti jilba abbaa isee irra ta’aa ka turte ta’uun gabaasamee jira. Abbaan eeyee namni jira ennaa jedhutti loltoonni sobduu dha
Kanneen ajjeefaman kun maatii Le Baron lammii Amerikaa leellistoota hawaasa amantii Mormoon waggaa 10 dura naannoo daangaatti hundeesse Sanaa ta’u aangawaa nageenyaa kan Meeksiskoo fi maatiin jaraa dubbatan.
Kanneen ajjeesamaniif mootummana itti gaafatama haa fudhatu, kanneen jedhanii fi gaaffiilee biroo kaasuudhaan, walga’icha dhiisee deemuu isaa dubbatan, jiraattonni. Kana irraa kan ka’e uummatni magaalaa Meessoo fi naannawa ishee Dilbata dabre hiriira mormii geggeessuu isaa fi daangii Finfinnee irraa gara Jabuutiitti geessu cufuu isaa illee himanii jira.
Kanneen ajjefaman kun irra hedduun barattoota ta’u ibsamee jira.Putin Moskoo keessatti ibsa kennaniin gocha kana keessa nama tokko caalaan harka qabaachuu mala.
Kanneen ajjefaman torban kana keessaa shan maatii tokko ta’uun ibsamee jira.
Kanneen akkaataa hojii seeraan alaa hordofaa turan ittiin jedhe hogganoora kuma lama caalaa aangoo irraa kaasuuKuma shanii fi afuurtama immoo sadarkaa aangoo irra turan irraa gad butuu beeksisee jira.
Kanneen Akka Dhiifaman Gad Lakkisaman Mootummaan Ajajeef Keessaa Hidhamtoonni Bebbekamoon 3 Dhiifama Gaafachuu Didan
Kanneen akkasiin dhaaba beekamaa tokkoon beekamtii kan argtte, as US kutaa PA ka jiraattu shamarree Giiftii Aagaa Keessummaa keenya har’aa ti.
Kanneen amma iyyu hidhaa keessa jiran, Areeroo Meeggaa,Idiin waaqoo,Guyyaa Diqqaa ta’u kan ibsan baqattonni, mana murtitti dhiyeffamaa jiru jedhan.Kana malees jedhu, Gurmeessaa Dida Guyyoo fi Fariyaan Yusuuf eessa buteen isaani hin beekamu kan jedhan baqattonni, Liban Waariyoo, Jaatanii kuno, Milkii Doyyoo fi Dabbasaa Quxuu qabamanii gara Itiyoophiyaatti geessamaniiru jechuun yaaddoo guddaa qaban ibsanii jiran.Gama kaaniin dhimma baqattootaa irratti UNHCR waaliin kan hojjatu jaarmayaa Kituo Cha sheria jedhamu irraa Kisaabiik Kiibroob, baqattoota biyyoota Gaanfa Afrikaa hidhamaa jiran buufata polisii dhaquu dhaan akka hiiksisan dubbatu. Baqatoota biroo kanneen dhimmi isaanii gara mana murtitti darbee immo, faana buunee gargaarra jedhan.Baqattonni kun harka caalaan galmee sirrii fi ga’aa ta’e of harkaa qabu kan jedhan Kibroob himannaa mootummaan keniyaa baqattoota irratti dhiyessu soba ta’u isaa, galmee dhaaba baqattootaa UNHCR biraa argameen mirkanessine jirra jedhu.Dhimmi isaanii Adda Bilisummaa Oromoo waliin hidhata qaba jedhamee kan hidhaman name lamaa ol jiraachu kan ibsan kibroob oromoon dhiyeenya kana mootummaa Itiyoophiyaatti dabarfamee kenname jiraachuu isaa garuu hin beeku jedhan.Garu haalli Oromoon Oromoo irratti ka’u kun jedhan kiroob haala uumamee sirritti gabaasuu irratti rakkoo guddaa nutti ta’e. Sababiin isaas Gareen tokko dhufee gabaasa eega nutti dhiyessee booda, gareen kaan immo gama isaan dhufee gabaasa biraa dhiiyessa. Kanaaf garee isa kana ykn isa santu sirritti waan uumame gabaase jennee fudhachuuf rakkanna jedhan kisaabiik Kibroob.Gama kaaniin hidhamuu baqattoota biyyoota gaanfa afrikaa ilaalchisee, jarmayaa International Resue Committee dame keniyaaf Daayreekteera kan ta’an Kellie Leeson kanneen hidhaman kun harka caalaan himannaan ituu irratti hin dhiyaatin, sa’atii 24 caalaa hidhaa keessa ka’aman jedhu.Baqatonni hidhaman kunis irra jireessi lammiwwan Somaliyaa hangi tokko immo kan Itiyoophiyaa fi Ertraa ta’uus ibsanii, baqatonni hedduun mirga isaanii waan hin beekaneef jecha, akka salphaatti dorsisuu fi rakkisuun ni danda’ama jedhan. Maraafuu jedhan,baqatonni kun hokkara, walitti bu’iinsa fi ajjeechaa biyya ofii keessaatti isaan mudatee baqa ba’an malee, waan fedha isaaniin ta’ee gara keniyaa dhufan miti. Kanaafi baqataa jedhamuun kan simataman jedhan
Kanneen as jirru martinuu nu caalaa uummataaf kanneen bu’aa buusaniif bakka gadhiisna jedhan. hojiin muudamaa kun kan gaarii hojjete kan itti faarfamu kan balleesse immoo kan itti gaafatamu ta’a jedhan. Ulaagaa ittiin namoonni filataman illee obbo Yeshiwaas ennaa ibsan innii duraa dandeettii dha. Paartii kana ceessisuu danda’u. kallattii qabsoo tokko qofaa miti. Wareegamni hedduun kan itti kaffalame baay’een mana hidhaatti kan itti dararman, kaayyoo kana gara fuula duraatti tarkaanfachiisuu danda’u jennee filanne jedhan.
Kanneen baajii malee hin seentan jechuun dhowwamanis gabaasaan VOA argee jira.
Kanneen Badii Dalagan Ni Adabamu Warri Kaan Ni Gadhiifamu
Kanneen Badiif Sosso’an Mootummaan Callinsaan Hin Ilaaluu: Dr. Abiyyi Ahmad
Kanneen ba'ii filmaatichaa kana irratti gaaffii qaban guyyaa 10 keessatti akka galfatan yeroon kennamee jira.
Kanneen bakka awwaalcha kanaatti awwalaman keessaa hoogganoota siyaasaa, angawoota kaabinee, abboota murtii mana murtii muummicha, hojjettoota dhaabbata hawaa ykn Astronauts, atleetota dabalatee, hoogganoota amantii, Nursoota, garboota durii fi odu gabaastota dirree waraanaatu keessatti argama.
Kanneen bakka bu’uun marii sana irratti argaman hoogganoota biyyoota isaanii akkasumas dura taa’aa gamtaa Afriikaaf ba’ii adeemsa turee ibsuuf jiran. Ennaa marii sanaa dhimmootii teekinikaa ilaalchisee qaamotii sadanuu gidduutti walitti dhiyeenya irra ga’amee jira jechuu dhaan dubbi himaan ministrii dhimma alaa Itiyoopiyaa Ambaasaadder Diinaa Muftii VOAf ibsaniiru jechuu dhaan Meleskachoo Ammahaa gabaaseera.
Kanneen Balaa Busuuf Leenjifamantu To'annaa Jala Oole, jetti Itiyoophiyaan
Kanneen balaa kana irraa baraaraman angawoota IOMtti akka himanitti namoonni seeraan ala nama deddeebisan sun akkuma dachii Yemenitti siqaa deemaniin sodaa angawoota Yemeniif jecha galaana bubbeen raasaa turetti darban jedhan.
Kanneen balaa kana irraa hafan wal’ansa fayyaa kan hatattamaa jaarmayaa godaantoota kan addunyaa irraa eega argatanii booda imaltuu itti fufanii jiru. Kanneen humni isaanii dadhabee miidhama qaban immoo mooraa baqataa UNHCR naannoo sana jiru seenan. Oduu haaraan dhaga’ame immoo Kamisuuma sana doniin biraa Bosaasoo irraa baqattoota feete nagaan Yamantti galuun ishee ti.
Kanneen balaa suukanneessaa kara hafuuf carroomanii gara handaara galanaa Girikitti baafaman keessaa dargaggoo Joorj Burqaa haala imala sanaa fi sadarkaa ofii amma irra jiru Raadiyoo Sagalee Ameeikaaf ibsee jira.
Kanneen Beenishaangul Irraa Buqqaafaman Deggersa Hin Arganne Jedhu
Kanneen bgalaa sana irraa hafanii fi namoonni ijaan arggan har’a Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, dooniin galaanaan nyaatamte sun gara godaantota dhibba shanii fe’attee deemaa turte. Namoonni lakkoobsi isaanii hin beekamne, bishaan daakuun dooniilee naannawa sana turan dhaqqabanii booda, achii fuudhamanii gara Griik geessaman – jedhama .
Kanneen biroo hidhaman soddomii shan caalan keessaa maanguddooni umrii dheeraa qabana ilma isaanii hidhattonni qabuu waan hin dandeenyeef jecha bakka isaa hidhamuu ibsanii jiran. Waajirri polisii aanaa Najjoo garuu biyyi nagaa dha namni hidhames hin jiru barnootis itti fufee jira jedha. Barnooti addaan eega cite torban lama ta’uu jiraatonni kan ibsan ta’us amma garuu jalqabamaa jira jechuun Daayreekteerri mana barumsaa qophaa’ina Najjoo Obbo Abraam Yohaannes dubbatanii jiru.
Kanneen biroo keessaa prezidaantii Gaambiyaa duraanii Yahya Jammeh kanneen mootummaa isaa irratti sodaa uuman jedhee amanee gartuu ajjesu tokko dhaabee ajaja kennaa ture jedha.Knaaf Amerikaan uggura irra kessee jirti.
Kanneen biroon 200 gad ta’an amma iyyu polisootaan marfamanii yunivarsitii Hoong Koong keessa jiru.Oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaan kan barattoota kana waliinYunivarsitiicha keessa jiru akka jedheetti haalli jiru abdii kan nama kutachiisu ta’u fi yoo xiqqaate baratonni dargaggoon lama of-ajjeefna jechuun sodaachisaa jiru.
Kanneen biroon baratonni 13 qabxii 3.85, baratonni 6 qabxii 3.71, baratonni 2 Qabxii 3.57 barataa tokko qofaatu qabxii 3.41 fide jedhan Dr. Hirphaasaan.
Kanneen biroonis akkasuma jireenyi baqattummaa gaarii akka hin ta’in dubbatanii nagaan jiraannaan biyya ofii akka wayyu dubbataniiru.
Kanneen biroonis sadarkaa sadarkaan hanqinni nyaataa keessatti uumameera. Jireenyi isaa loon isaa kan ta’e boranni marga dheedichaa fi bishaan barbaacha loon lafa dheeraa deemsisu.Lafa hagasii deemuuf immoo loon nyaachu qaban.Kanaaf jecha rakkoon amma haammaate jedhu.Kan torban lama booda dhufa jedhame eegamu roobni Hagayyaa hin argamu taanaan haallii jiru akkaan yaadessaa ta’uu hojjatonni gargaarsaa ni dubbatu. Caamnii kun eega eegalee waggaa 2 ta’uu isaa kan ibsan jiraatonni guyyaa 10 qofaaf rooba arganne jedhu.Caamni irra deddebi’ee waan isaan miidheef jecha qabeenya isaanii duguganii fixaa waan jiraniif ijoollee isaanii rakkootu eega. Yabelloo keessatti gargaarsi seeftii neet kan mootummaa duraan gaggeessaa ture malee gargaarsi hatattamaa kenname hin jiru.Mi’oo keessatti gargaarsi raabsamaa jira .Mi’oon kanneen sadarkaa duraatti caamni midhe kanneen jedhaman keessaa tokko. Areero taltallee fi yaabeelloo keessatti garuu gargaarsi hatattamaa hin kennamne.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kanneen biroon kudhanii ol ta’an illee haleellaa walakkeessa guyyaa raawwatame kanaan miidhaan irra ga’ee jira.
Kanneen biroon madaa’uu isaanii illee mormitoonni himatanis kana quba kan hin qabaanne ta’uu isaaf oduu kijibaa ti jedhan obbo Magarsaan.
Kanneen biroon sadeen,Obbo Kidanee Gabra Hiwoot,mulaalem Yohaannis fi Freesenbet Lammaan walta'uun jarreen kana dhoksan jedhamn.Manni murtiis dhimma isaanii ilaaluuf bellama kennuun ibsamee jira
Kanneen biroon Waaqeffatoota amantii aadaa waan turaniif misiyononnii fudhatanii guddiisuuf waggaa tokko caalaa yaalaniii, haalli qilleensaa hamaa waan itti ta’eef gara Afrikaa Kibbaatti dabarsanii ergan. Sana booda maaltu ta’e? Kutaa tokkooffaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Kanneen Butamanii Eessa Buteen Isaanii Dhabamees Yaadatamuu Qabu: Ligii Mirga Dhala Namaa
Kanneen cidha isaanii raawwatan sun biyya alaatii kan dhufan yoo ta’u hoteela sana keessa boqotanii turan. Reeffi isaaniis ganama barii naannoo sa’a sagalii kutaa hoteela sana eessaa argamuu eessummi dubartii ajjeefamtee Faraa Abdirhaman ibsaniiru.
Kanneen daa’ima of harkaa qaban dubartoonni ulfaa alatti gataman. Guyyaa dhuma kana gara Ambulaance kudhanii kan ta’u dhufee namoota mana yaalaatti kan geese ta’uu ijaan argeen jira jedhan.
Kanneen Daandirra Jiraatan  Deebisanii Dhaabuuf Hojjetamaa Jira Jedha Mootummaan Itiyoophiyaa
Kanneen dadhata siyaasaa gaafatan hangi tokko garuu kanneen isaan hojjechiisan maallaqa isaanii mindaa isaanii irraa kutu garuu maallaqi sun eessatti akka kuufamaa jiru galmeen mul’isu hin jiru jedhu.
Kanneen daldala akka Jimaa irratti bobba’an immoo yeroon gabaa iddoo biraa dhaqqabuuf uggurri sa’atiin ka’ame danquu isaa fi daandii irra kokolaataan yeroo deeman dhabsiifamanii reebamuu fi ajjefamuun kan isaan mudatu ta’uu dubbatu.
Kanneen Deggersa Mootummaa Fudhachuu Itti Fufan Eeyama Jireenyaa Hin Argatan: Bulchiisa Traamp
Kanneen dhaadannoo dhageessisan hirpha hin barbaannu, dhiiga dhiigaan deebisna jechuu isaanii Agence Frane Presse gabaaseera.
Kanneen dhaddacha sanatti argamuun, deemsa yakka-ilaalchaa sana hordofaa turan keessaa tokko – Itti-aanaa dura-taa’aa koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu ti. Akka dhaddacha sanaa ba’anitti, telefiina harkaa isaanii irratti argadheen ture.
Kanneen dheessan ku irra jireessi dhiiroota garu dubartootaa fi ijoolleen akka jiran ibsitee haallii jiru fayyaa isaaniif rakkisaa akka ta'e fi dubartoonni iddoo sanatti mucaa da'an akka jiran ibsamee jira.
Kanneen dhibba hedduutti lakkaawamanii fi haala uumametti baay’ee aaran – deggertoonni paartii WADAANII, yoo xiqqaate magaalaalee sadii keessatti karaatti yaa’anii, daandiilee cufuu fi konkolaatota dhagaan tumuudhaan hojii danqanii oolan – jedhama.
Kanneen dhiheenya gara Ameerikaa godaanan akkasumas lammii Ameerikaa ta’an hookkarri Mana Maree Ameerikaatti ta’e yaadannoo in taane itti fiduu dubbatan.
Kanneen dhiheenya Zimbaabuwee keessatti butamanii fudhataman keessaa tokko – Hoogganaa Waldaa Dooktoroota Fayyaa – Gabri’eel Mogaambee ilaalchisee, Dooktoroonni fi nersoonni biyyattii shaamaa qabsiisuudhaan deebisamuu isaaf kadhataa jiran.
Kanneen Dhiittaa Mirga Namaa Raawwatan Itti Gaafatamu: Komiishina Mirga Namaa Itiyoophiyaa
Kanneen dhimmi isaanii dhiyaatee irratti dubbatamee, falmiin irratti gaggeeffamee murtiin itti kennamee keessaa waa'ee Prezidaantii Donaald Traamp tokko ture.
Kanneen dhiyaatan keessaa tokko dubartii seera tutuu, inni kaan Luba waldaa kristaanaa Baaptistii, kaan nama Televiziyoonaaf sagantaa Dokumantarii hojjatuu faatu keessatti argama.
​ Kanneen dhuga-ba’insa kana dhiheessan keessaa sadii: Dhalata oromoo fi gaazzexeessaa Aljeziiraa duraanii - Mohammaad Adamoo, Ameerikaatti, direktara Amnestii Internaashinaal - Adotii Akiweey fi hundeesituu fi dura-teessuu dhaabbata dhimma imammataa, Ooklaand Instiitiut, jedhamuu - Anuraataa Mitaali.
Kanneen dhuga-ba’insa sirana taayitaa irraa buqqisa Prezidaantii Yuniaayitid Isteetisiif geggeessamu dhaggeeffatan – miseensonni Mana-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitd Isteetis – har’a immoo kan Gumii Tika Nagaa Yunyaayitid Isteetisitti – ogeettii ol’aantuu dhimma Raashiyaa ta’uun hojjetaa turte – Fiyoonaa Hiil irraa dhaggeeffachuuf jiran.
Kanneen dhukaasa magaalattii bakka garaagaraa keessatti baname jalaa utuu miliquu yaalanii rasaasaan dha’ame jedhan dargaggoo Haayiluu Efreem yoo ta’u ka biraan Ibsaa Rundee namni jedhamu immoo mana isaa cinatti ajjeefamuu dubbatu.
Kanneen Dhukkuba Gifiraan qabaman namoota biroo irra adda baafamanii wal’anamuu qabu jedhu Dr Tola-waaq Qajeelaa
Kanneen dhukkuba kanaan qabaman ykn du’an harka caalaan Afrikaa keessatti argamu. kanneen addunyaa irratti dhukkuba Busaan qabaman keessaa harka 85 kan ta’an ijoollee umriin isaanii 5ni gadii ta’uun beekameera.
“Kanneen dhukkuba sukkaaraa, dhiibbaa dhigaa,dhibee onnee qaban, yeroo yerooti nageenya kalee isaanii ilaalmu qabu” Dr Sanbataa Guuttataa Hospitaala Xiqur Anbessaa irraa.
Kanneen dhukkubsattoota vaayrasii koronaa gargaaraa ituu jiranii ofii vaayrasichaan qabamanis ta'e du'an akka jiran gabaafamaa jira.
Kanneen dirree sabaa-himaa yokaan Miidiyaa Hawaasummaa Embaasichaa horfofaniifis dhaamsa qaban.
Kanneen du’anii fi sirni kadhannaa waldattiitti geggeessamuun akka aadaa fi dudhaa jiruutti sirni geggeessamuu dhabe geggeessamuu isaaf gadda isaanii keessaa ba’uu dadhabanis akka isaaniif salphise jiraattonni dubbataniiru.
Kanneen du’an kana keessaa walakkaa caalaan lammiwwan biyya alaati. Mummichi ministeera xaaliyaanii gadda itti dhaga’ame ibsanii jiru
Kanneen du’an keessaa shan of wareegdota ta’uu gabaasaaleen beksisaniiru.
Kanneen du’an leellistoota haleellaa raawwatan afur fi namoota 11 ka biroo ta’uu angawoonni naga eegumsaa beeksisaniiru. Haleellaa sanaaf garee al-Shabaabtu itti gaafatama fudhate.
Kanneen duraanuu humna-qabeeyyii ta’an, kanneen itti tolee jiraatan, kanneen dhiibbaa gochuu danda’an waliin dhaabachuun hagan agootummaa akka hin barbaachisne miseensonni mana-maree yeroo ammaa ni hubatu jedheen abdadha. Garuu warra gargaarsa hin qabne, warra dhukkubsatanii fi dadhaban, warra aangoo bira ga’uuf karaa hin qabne dursuu fi waliin dhaabachuun haga tokko gootummaa barbaada jedhan obaamaan.
Kanneen duraan vaayrasii koronaan qabamuun isaanii ibsamee 9 keessaa 8 haala gaariin dandamachaa akka jiran ibsamee jira.
Kanneen duula filmaata Traamp keessa jiran uummanni kuma 12 meeshaa sakata'iinsaa keessa darbuu seenuu isaanii beekna jedhu.
Kanneen Eertraa Keessaa Ilaalcha Isaanii Siyaasaaf Qabaman Hatattamaan Haa Gadhiifaman: Amnestii Internaashinaal
Kanneen EID AL FAXIR kabajan mara biratti ayyaanichii gammachuu fi Nagaa akka ta’u ni abdanna kan jedhan Traamp haawaasaaleen addunyaa mara irra jiran eebbaa, jaalala dhiifamaa fi fedhii waaqayyoo isa daangaa hin qabne sana akka hubataniif ni kadhanna jedhan.
Kanneen Ertraa irraa ka’an riphxee looltoonni Benishaangul akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Guraandhala 22 bara 2009 Jidha Laga Abbayaa ‘hiddaasee” jedhamu irratti miidhaa dhaqqabsisuuf karoorfatanii otoo socho’anii humnootta Itiyoophiyaan karaatti barbadeessamanii jiran jechuun sabaa himaan Itiyoophiyaa gabaasanii jiru.
Kanneen Ertraa keessatti hidhamanii jiran bara 2001 kaasee yoo ta'u sababaa yakka hojjataniif otoo hin taane hojii Gaazexxessummaa waan hojjataniif hidhaman jedhu.
Kanneen fedha ofiin ba’an kun hucuu, meeshaalee qulqullina ofii ittiin eeggatan, nyaata, bishaanii fi ka biroo jiraattota jireenya isaaii daandii irra godhatan kanaaf gumaachan. Kanatti dabaluu dhaan qorannaa HIV tolaa fi fayyummaa ilkaan isaaniif qorannaa geggeessuun gargaaraniiru.
Kanneen fedha ofiitiin shaakala kanatti bobb’an hedduun jiinsii fi tishirtii ofii uffatanii argamu.Mootummaa Gadaafii dura dhaabachuuf meeshaa waraanaa hidhachuu qabna. Jarri Meeshaa waraanaa fi taanilee qabu. Nu caalaa daran hidhatanii jiru.Kolonel gadaafiin wayita injifataman inni barnoota isaa dhiise itti deebi’a, ammaaf garuu matinuun keenya loltoota waraanaaf meeshaa barbaachisoo taanee dha jedhan.
Kanneen fi koolu-galtoonni ka biroon konkolaaticha keessatti du’an erga konkolaataan kun baatii Bitootessaa keessa daangaa Maalaawii fi Moozaambik ce’ee booda argaman.
Kanneen filataman hundaa caalaa ga’umsaa fi dandeetti isaaniin ta’u dura ta’an paartichaa ibsanii jiru.
Kanneen fixiinsa Maaykaadraa keessaa harka qabu jedhamanii shakkaman 279 keessaa 36 illee to’annaa jala ooluu isaanii fi kanneen hafan akka baqataa fakkaatanii Sudaan keessa dahatanii jan jiran ta’uu ibsaniiru jechuun Meleskaachoo Ammahaa gabaaseera.
Kanneen gadhiifaman kana keessa barattoota yunivarsitii Madda Walaabuu saddeeti akka jiran abukaatoon isaanii Obbo Wandimmuu Ibsaa beeksisanii jiru.
Kanneen gadhiifaman kana keessa barattoota yunivarsitii Madda Walaabuu saddeetu jira.Dargaggoo Qajeelaa Galaanaa Roobii darbee Nimoonaa Urgeessaa wajjiin gadhiifame.
Kanneen gadhiifaman kunis Qananii Taammiruu, Seenaa Solomoon, Isaayaas Kifluu fi Baahiluu Naccoo yoo ta’an Oliyaad Baqqalaa, Ifaa Gammachuu fi Mo’ii Bulii hin ba’iin hafan.
Kanneen gadiifaman kunis mana hidhaa Dirree Dawaa Qaalitti Baatuu fi Qilinxoo irraa ta’u kan ibsame yoo ta’u kanneen ulaagaa dhiifamaa ba’e kanneen guutan akka ta’an ibsamee jira.
Kanneen galaana daakanii seenuun baasan kun gabaastoota Televiziyoona naannoof har’a akka ibsanti mi’a sagalee waraabame qabatee jiru tokko qofa galaana jalaa arganii baasanii jiru.
Kanneen galateeffamuun kennaan kennameefii keessaa Temesgen Dessaaleny, Anduaalem Arraagee, Naatinaa’el Mekkonnin, Olbaanaa Leellisaa, Abbebe Qeftoo, Immaawwaayish Zewdu turan.
Kanneen galmee obbo Abubakar Ahmed irratti himatamaniif jalqaba Abukaatoo kan turan Obbo Tamaam Abba Bulguu himatamanii seeraan hojii isaanii akka dhaban irratti murtaa’ee kan ture yoo ta’u amma garu hojii isaaniijalqabuu dubbatu.
Kanneen galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo faa irratti himataman – hoogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo fi ka biroon, walumaa-galatti, hidhamtoonni 22 mana-hidhaa Qilinxootti hidhamanii jiran, Har’a waaree booda, mana-murtii Federaalaatti dhihaatanii turan. Akka heera sirna federaalaa Itiyoophiyaatti, namni dhimma bulchiisa naannootti himatame, mana-murtii naannoo itti himatame sanaatti yakka-ilaalamuuf mirga qaba. Garuu, Obbo Beqqelee Garbaa faa dhimmi isaanii akka gara mana-murtii Oromiyaatti dabarsamuuf gaafatanii mirga sana dhorkaman, jedhu – Hoogganoonni Kongiresa Federaalawa Oromoo.
Kanneen galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti himataman hogganoota KFO fi kanneen biroo irratti murtii Kenniina Jechuudhaan manni murtii federaalaa Lidataa dhaddachii 4ffaa torban darbe murteessee ture.Kunis hogganoota KFO arfan irratti mana murtii jeeqxan jechuun mata mataatti hidhaa baatii ja’aan eega murteesse booda.
Kanneen galmee Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti himataman silaa har’a murtii dhumaatu kennamaaf jedhamee kan har’atti bellamamee ture ta’uus xumuura hin argatin hafee jira.Sababiin isaas hogganoonni KFO arfan dhaddachii maqaa isaanii yeroo waamu owwaachuu fi ka’anii dhaabachuu didan jechuun tokkoon tokkoon isaanii hidhaa baatii ja’an har’as adabuu isaan ta'u abukaatoon isaanii dubbatanii jiru.
Kanneen gama Ammaarroo jiranis uummati naannoo lamaanii dubbii dhuma xiqqoo irraan kan hafe walitti bu’anii kan hin beekne ta’uu dubbatan.
Kanneen gama Dimokraatotaa irraa dorgomuuf jiran hedduu akkuma ta’an Saandars itti dabalamanii jiru.
Kanneen Gama Kaabaatti Raayyaa Waraana Biyyaa Irratti Haleellaa Geggeessamuun Shakkaman Irratti Himannaan Banamuuf Jira Jedhame
Kanneen ganda Kifeem keessatti baala sammuu darreessu sakatta’uuf bobba’anii jiran – poolisoonni sun eega haleellaan itti banamee booda of irraa ittisaaf dhukaasan.
Kanneen ganda sana keessa qubatanii jiraniif Walloo irraa dhufan nuti haasofsiisne nagaa dhaan jiraataa akka jiran dubbatu.
Kanneen gara biyyaatti deebisaman kana keessaa harka caalaan dhaaba baqatootaa biratti simatamanii kan waraqaa qaban ta’uu dubbatu.
Kanneen gara biyya ofiitti deebifaman kun eega weerara vaayrasii koroonaa ka'e booda daangaa yaman ce'uun Saawudii seenan ta'u Saawudiitti Ambaasaaddara Itiyoophiyaa kan ta'an Obbo Abdulaaziiz Ahmad ibsanii jiru.
Kanneen gara miliyoona tokkoo fi walakkaa ta’an naannoo Oromiyaa irraa ti. Kuma dhibba lamaa fi kuma sadii immoo, naannoo Sabaa fi Sablammootaa fi Uummatoota Kibbaa irraa ti. Kanneen gara kuma dhibba sadi’ii fi kuma afurii ta’an immoo naannoo Amaaraa irraa ta’uun ibsamee jira.
Kanneen gara mooraa Al-Qaras geessaman baqattoonni 202 “nyaata, bishaan, dahannaa tokko ituu nuuf hin kenniin UNHCR gammojjii Sahaaraa keessatti nu gatee deebi’e” jedhu.Kanneen 400 ta’an immoo konkolaataan gara immigireeshiina Yemen kan Sana’aa keessaatti geessamnee gamoo jala hidhaa keessa ka’amnee guyyaa tokko booda Waldaan Fannoo Diimaa Ruuza nuuf kenne, jedhu.
Kanneen Gibira Dhoksan, Nagahee Seeraa-alaa Oomishanii fi Itti Fayyadaman Dhaabbatoota 166 Adda Baafachuu Isaa Dubbata
Kanneen godaanan kun kuma 35 akka ta'an fi rakkoo hamaa keessa akka jiran kan ibsan aangawaan kun mootummaanis ta'e jaarmayoonni dhunfaa biraa gargaarsii kenname hin jiru jedhu.
Kanneen godinaalee Oromiyaa adda addaa keessaa qabamanii, mooraa Xollaay keessatti leenjii fudhatan – namoonni kuma afur ennaa gad-lakkisamanitti, ka bakka sanatti argamanii haasawa godhanii turan, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi, “lammata itti hin deebinu” jechuun akka qalbii jijjiirratanii fi dogooggira irraa deebi’uuf waadaa seenan eeranii, mootummaanis gama isaaniitiin dogoggora isaa sirriiffachuun akka keessa isaa tii of haaromsu hubachiisanii turan.
Kanneen goodaanan akka ibsanti walitti dhukaasii kun humnootii nageenyaa fi hidhattoota eenyummaan isaanii hin beekamnee kanneen naannoo sanatti ce’eniin giddutti ta’u VOAf ibsan jechuun Masfiin Araagee gabaasee jira.
Kanneen Gubinsa Mana-hidhaa Qilinxootti Himataman, Hidhamtoonni 38 Har’a Mana-murtiitti Dhihaatan
Kanneen guyyaa soddomaa oliif akka lagannaa irra jiran himame Obbo Jawaar Mohammad faa har’a mana-murtiitti dhihaatanii jiran.
Kanneen guyyaa yaadannoo dararamtootaa Addunyaa as Waashingtoon keessatti geggeessamee irratti hirmaatan keessaa tokko kan Itiyoophiyaa keessatti dararaan irratti geggeessamuu irraa qaamni isaanii laamsha’ee barcuma konkolaatu (Wheelchair)n sosso’an, Obbo Huseen Ahmedi. Gaaffii fi deebii Obbo Huseen Ahmed waliin geggeessame dhaggeeffadhaa.
kanneen haala akkasiitti fayyadamanii lubbuu namaa galaafataniif akeekkachiisa kennuu dhaan kanneen ajjeechaa raawwatan illee fuula murtiitti dhiyaataniiru jedhan Aadde Xayibaan.
Kanneen haala rakkisaa biyyoota isaanii keessaa dheessaniif akka ilaalchi kennamu gochuuf – bara 2010s imala akkanaa godhanii turan.
Kanneen haala seera qabessummaa fi caasaa ijaarsa mana-maree gumii dhimma Islaama ilaallatan – galmeelee sadii qopheessee xumuruu isaa fi qophii filannoof kan haala miihessaa jiru tahuullee dubbata – koreen kun. Mutaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase.
Kanneen haaraa himannaan irratti dhiyaate kun dhaddacha duratti maqaan isaanii eega waamamee booda mootummaan akka abukaatoo dhaabuuf barbaadu yoo ta’e gaafatamanii irra jireessi isaanii “hin barbaannu waaqayyo abukaatoo keenya” deebii jedhu kennan.Mootummaan beekaa isintu gubee jechuun waan nu himateef waan fedhe nu irratti haa murteessu kan jedhan qabu.
Kanneen haaraa muudaman jedhan muummichi ministeerichaa dandeettii fi beekumsa kanneen qaban.
Kanneen haasaa dhageessian keessaa dura taa’aan komishina gamtaa Afriikaa Musaa Faakii haasaa isaanii nama afaan hiikuun akka tuqanitti haala yaaddessaa hanga tokko keessaa biyyoota hanga tokko keessatti kan mul’atu walitti bu’iinsaa fi muddamsuu jiru.
Kanneen haasawa Prezidaant Obaamaa kana dhaggeeffatan keessaa tokko, ka duraan hakiima beeyladaa turan – Anwaar Chaandirii, “haasaan Prezidaantichaa kan nama jajjabeessu. Biyya kana keessatti tokkummaa jabaa uumuudhaaf, nutis hawaasa ka biraa gargaaruu, hawaasni ka biraas nu gargaaruu qaba” – jedhu.
“Kanneen hafan caalaa dhiibbaan akka hin geenne hooggansii keenna achi deemee dhimmi kana irratti bulchiinsa Jabuutitin mari’ahuuf achi jira.”
Kanneen hafan immoo kilinikii mooraa baqataa sana keessa jiruutti gargaaranii deeman jedhan jedhu. Maddii rakkina kanaa lammiwwan Jabuutii baqataa of-fakkesuun galmaa’uu isaanii fi baqattonni kana mormuun mooraa keessaa nu baasaa jechuun gaafannaan waraana nu irratti waaman jedhu. Itti gaafatamtoota mooraa baqataa argachuuf yaaliin ta’e hin milkoofne.
Kanneen hafan immoo waajjira Ka biroo keessatti taayitaa addaatiin muudamaniiru ykn itti gaafatama qaban irraa kaafamaniiru.
kanneen hafan sadii immoo dubartii Itiyoophiyaa kan umriin 25 Taahilaand irraa Itiyoophiyaa seentee yoo ta'u namnii biraan umriin 19 immo seenaa imaltuu biyya alaa kan hin qabne ta;uun ibsamee jira.
Kanneen hafa sadeen immoo baatii dhufu ragaa ittisaa akka dhiyeeffatan bellamamee jira.
Kanneen haleellaa geesiisan kun garee Islaamiik Isteetes kan Kutaa irraati jedhamee kan amanamuu yoo ta’u maadhee isa magaala Meeynook kan kutaa Bornoo kaana bahaa keessaa Dilbata kaleessaa waaree booda haleeluu isaanii looltoonni 3 fi jiraataan tokko ibsanii jiru.
Kanneen haleellaa kana dhaqqabsiisan keessaa tokko paasportii Siriyaa kan qabu ta’uun daran haala godaantootaa rakkoo irra buusa yaaddoo jedhuu uumuu isaa baqatoonni ni dubbatu.Haallii Paariiis keessaa maala fakkaata?Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Kanneen haleellaan irratti raawwate garuu amma iyyuu deebii barbaadu. Waaltaa daldalaa Garissa barattoota university Garissa 800 keessaa meeqa akka du’an meeqa lubbuun akka jiran baruu fedhu.
Kanneen haleellaa raawwatameen miidhaan irra ga’e dilbata kaleessaa Charlottesville VA keessatti sirni dungoo qabsiisuu geggeessamuun kabajaan yaadatamaniiru.
Kanneen haleellaa raawwatan keessaa sadii dhukaasa banameen yoo du’an tokko immoo boombii ofitti dhoosuu isaa kanneen ijaan argan VOA sagantaa Afaan Somaaleef ibsaniiru. Humnoonni naga eegumsaa ennaa haleellaa sanaa namoota hoteela sana keessa turan hanga tokko oolchuun illee beekamee jira. kanneen du’a oolan irraa tokko kan ennaa leellistoonni sun hoteelicha weeraran achi ture odu gabaasaa VOA Abdifaki Yusuf Aden ture.
Kanneen haleellaa raawwatan lama immoo tokko lammii Briteen Khuram Shazad Butt fi kan London Bahaa keessa jiraataa ture Rachid Redouane ta’uu angawoonni adda baafatanii jiran.
Kanneen haleellaa sana raawwatan adamsainii fuula murtiitti dhiyeessuun itti fufee jira. Ferensaay rifaatuu keessa jirti jechuu dhaan dhukaasi sun haleellaa shororkeessotaa ti jedhan.
Kanneen haleellaa sana raawwatan mootummaa naannoo Oromiyaa, uummatichaa fi waaltaalee isaa kan bakka hin buune ta’uu isaaniif humnootii farra nageenyaa alaa dhufan jedhan.
Kanneen harkii isaanii ituu hin qabamiin jiran immoo carraa maaliitu eega laata?
Kanneen hidhaa dhaa gad dhiisamanii fi maatiin isaanii akka walitti qabaman taasisuu dhaan gaaffii mirgaa yoo qabaatan karaa nagaa qofaa akka gaafatan, jeeqama keessatti akka hin hirmaanne gorsi kennamuufii isaa obbo Redi’eet ibsaniiru. Amajjii 13 booda kan jiran guyyoota shaniif mormiin sochii Dirree Dhawaa danqe kan ture yoo ta’u mormii kanaanis namoonni sadii madaa’anii qabeenyaan hangi tokko manca’uu isaa malee walumaa gala nageenyi buufachuu poolisiin torban tokko dura ibsa baaseen beeksisee ture.
Kanneen hidhaa dhaa gad dhiisaman illee akka jedhame leenjii qofa utuu hin taane reebichaa fi dararaatu irratti raawwatamuu nutti himan jechuun jiraattonni dubbataniiru.
Kanneen Hidhaa Fixatanii Ba’an: Adabbii Fixannee Baaneyyuu Ashaaraa fi Xalayaa Dhorkamuun Keenya Hoji-Dhablummaatti Nu Hambise
Kanneen hidhaa jiranis dhimmi isaanii seera biyyattiitiin laallamaa kaa jiru ta'u dubbatan.
Kanneen hidhaa keessaa hiikman akkasumas mana hidhaa maakalaawii gara Muziyamiitti jijjirra jechuun Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleeny dubbatanii jiru.
Kanneen hidhaa keessa jiran gadhisaa akkasumas lafa qonnaan bulaa dabarfamee hin laatamuu jechuun hiriiruu isaanii dubbatu. Jiraatonni akka jedhanti humnootiin mootummaa Itiyoophiyaa hiriirtoota reebaa fi hidhaatti naqaa jiru. Magaaloottiin adda addaa keessa jiraatanis humna waraanaan marsamee sodaa guddaa jala akka jiran dubbatan.
Kanneen hidhaman 47 keessaa kanneen yakka rawwatan qoratamanii irraa jala gadhifamuu fi yeroo ammaa nama 11 qofti hidhaa keessa akka jiran waajirri dhimmootii Komunikeeshinii kan bulchiinsa naannoo beeksisanii jiru.
Kanneen hidhaman hangii tokko buufata polisii magaalattii keessa ka jiran ta’u fi warrii guyyaa jalqabaa qabaman gara Xollaayti geeffaman jedhu. Namii lama ajjeefamuu kan ibsan ta’uus aangawoonni garu nama tokko qofatu du’u ibsan.
Kanneen Hidhaman Hin Hikamnee, Gaaffiin Keenyas Deebii Hin Arganne.Jiraattoota Walqixxee
Kanneen hidhamaniifis ajaja mana murtii hin dhiyeessan jedhan. Kan hidhaa dhaa wabii dhaan gadhiisaman obbo Mengisutuu Gebeyehu haala itti hidhaman ennaa ibsan ani kan ani hidhame gaaffii eenyummaa uummata qucaa ilaalchisee mana maree Federeeshinii biraa xalayaa fidde jedhamuu dhaani.
Kanneen hidhamanii jiran akka hiikaman, akkasumas tarkaanfii humnaa mootummaan fudhatu ilaalchisee qorannaan akka geggeessamu gaafanna. Uummatis ergaa kana angawootatti akkasumas michuun isaanii ijoon waan gochaa jirtu bakka bu’oota mootummaa Ameerikaatti akka himan waamicha dabarsina jechuu dhaan Amnestii internashinaalitti directora hariiroo mootummaa kan damee Ameerikaa Adotei Akwei ibsaniiru.
Kanneen hidhaman keessaa irra jireessi akka mana murtiitti hin dhihaatiin illee dubbatan. Abban alangaa Federaala gama isaatiin nama yakka raaw’achuutti shakkamee hidhame irraa kan hafe namni ilaalicha siyaasaa isaatiin hidhame hin jiru, jedha.
Kanneen hidhaman keessaa nyaata lagachuun mormii qaban dhageesisaa kan jiran akkasumas kanneen wal’ansaaf gara mana yaalaatti geessaman dawaa dhukkubbi itti dhagesisuu irraa salphisu malee wal’ans biraa kan hin arganne ta’uun ibsamee jira.
Kanneen hidhaman kun immoo sababaan qabamaniif mul’inatti hin ibsamne, akka seeraattis mana murtiitti hin dhiyaanne. Kana mara immoo akka dhiittaa mirga namaatti kan nuti ilaallu, Haalawwan kunis dhiittaan mirga namaa jiraachuu isaaf mallattoo dha jedhan.
Kanneen hidhaman kunis waa’ee ajjechaa Awwadaay keessatti gaggeeffamee fi walitti bu’iinsa uummata qe’e irraa godaansisuuf dirqisisee waliin wal qabatee ta’u ibsanii jiru.
“Kanneen hidhaman Namoota ykn gareewwan malee paartii siyaasaa waan hin taaneef, paartileen caasaawwan isaanii hanga gajjallaa jiran fayyadamuun, filannoof qophaa’uu qabu” kan jedhanis jiru xiinxala isaaniin.
Kanneen hidhaman nuuf haa hiikaman, gumaan lammiiwwan keenya nu duraa du’anii nuuf haa baafamu, hidhaa fi ajjeechaan nu irraa haa dhaabatu, saamichi albuudaa naannoo keenyaa haa dhaabatu jechuu dhaan dhaadannoo dhageessisaa ooluu isaanii dubbatu jiraattonni kun.
Kanneen hidhaman sana keessaa 33 gad-lakkisamuu isaanii fi kanneen hafan 48 irratti qorannaan kan itti fufee jiru tahuullee dubbatanii jiran.
Kanneen hidhamtoota dararanii fi dhittaa mirga namoomaa geesisaa jiran irratti tarkaanfii fudhatamaa jiru irratti yaada kennatan qau.
Kanneen himannaan shororkeessummaa irratti dhihaatee ture Yaasoo Kabbadaa, Firaaol Indaalammaa fi namoonni biroon afur Amajjii 4 bara 2012 mana-murtiitti dhihaatanii eega mirgi wabii eegameefii booda hanga har'atti akka mana hidhaatii hin hiikamiin dubbatu, maatii fi abukaatoon isaanii.
Kanneen hiriira ba'aniinis garaa koo irraa isin galateeffadha jedhanii jiran
Kanneen hiriira kana irratti hirmaatan haleellaa gareen IWEHAT maadhee raayyaa ittisa waraana biyyoolessaa kan waaltaa ajajaa gama kaabaa irraan ga’e ilaalchisee aarii qaban ibsanii jiran.
Kanneen hiriira mormii kana irratti hirmaatan akkasumas maddeen ka biroon akka jedhanti namnii dhukaase kun solomon waddii wayiin kan jedhaman hojjataa waa’ee nageenyaa fi eegumsaa ta’uu beeksiisanii Diploomaatichii gara Finfinneetti imaluu isaanii gabaasu.
Kanneen hiriiranii turan kun meeshaalee gurguddoo akkasumas salphaa ta'anqabatanii turan.
Kanneen hiriiran kana keessaa kan hidhaman akka jiran ibsamee jira.
Kanneen hiriiran kun waraanni biyyatti aangoo sivilootatti akka kennu gaafatu.
Kanneen hiriirawwan torban dabree fi san duraa irratti ajjeefamanii ala, Finca’aa, Ilfataa fi Ada’aa Bargaa dabalee bakkawwan birootti namoonni ajjeesamuu dubbatu, barreessaan Ko0ongiresa Biyyoolessaa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa. Har’as, hiriirichi itti fufee, godinaa Gujii, oddoo Shaakkisoo, Shawaa Kibba-Lixaa, Waliisoo, Shawaa Lixaa, Jalduu, Horroo-Guduruu Wallggaa, Haratoo keessatti hiriirri mormii geggeessamuu isaa fi ennaa humnoonni mootummaa tarkaanfii fudhatan walitti-bu’insi uumamuu barattoonni fi jiraattonni naannoo nuuf ibsanii jiran.
Kanneen hojii daangaa tiksuutti akka bobba’an dirqsiisaman - ojjetoonni Tajaajila Eegumsa Bineensa Bosomaa, ka Keeniyaa – uummata Somaaliyaa hidhuu fi murtii-seeraa tii ala ajjeesuutti fuuleffatan – jedha – gabaasichi.
Kanneen hojii irra jiran immoo godinaan balalii biyyattii cufamuu hin qabu kun yakka biyya irratti hojjetamu guddaa fi badii dha kanneen jedhaniif walii galtee sana hin mallatteessine ta’uu dubbataniiru. Hojjettoota 74 keessaa garuu tokko iyyuu hojii irra hin jiran jedhanii, garuu humna namaa ga’aa hojii nu hojjechiisuu danda’u argannee jirra jedhan.
Kanneen hojii qonnaa gaggeessuuf lafa fidhatanii deebisanii qonnaan bulaatti kireessaan akka jiran hojiin omisha Ixaanaa immoo namoota muraasaan iddoo baayyeetti kan gaggeeffamu ta’u ibsan.Invastmeetii bulchiinsa naannoo Beneshaangul keessaa irratti kan bobba’an hedduminaan dhalattoota Tigraay ta’u fi kanneen biroon saga fi sablamonni akka jiran ibsan.
Kanneen Hokkara Amantii Kakaasan To’annaa Jala Olanii Jiru:Polisii
Kanneen hookkara fi jeeqama kaasuun shakkaman namoonni 7,737 garuu hidhaa keessa jiraachuu isaanii fi manneen murtii adda addaatti dhimma isaanii hordofaa kan jiran ta’uu ibsaniiru.
Kanneen hordofan kana keessaa biyyattiif mul’ata miira kakaasu agarsiisan jedhan. hunda caalaa Ameerikaa dursuu isa jedhu calaqqisan jedhan. kaan immoo prezidaantichi waadaa seenan akka raawwatan mulisuu qabu jedhan.
Kanneen hospitaala Ayider keessatti talaallii sana fudhataa utuu jiranii ani arge obbo Tesfuu Tekkaa jedha Mulugeta Atsbehaa, hawaasichi ilaalchi inni COVID-19f kennu xiqqoo dha jedhanii, guyyoota xiqqoo as garuu namoonni mala ittiin of irraa ittisan gargaaramuu isaanii arguu dubbatu jedhee jira.
Kanneen Ibolaan isaan qabe keessaa harka 70 kan ta’an du’un ibsamee jira. Rakkoo dhukkubii Ibolaa Laayberiyaa keessatti dhaqqabsisaa jiru bu’aa gama hawaasummaa siyaasaa fi dinagdeen argame duubatti deebisaa jira jedha Tokkummaan mootummotaa.
Kanneen iggitaman kun angawoota naannoo lamaa fi hojjetaa gargaarsaa tokko ta’uu malee dhaaba kamiif akka hojjetu hin ta’in ibsameera. Angawoonni lamaan xumura torbanii filannoon naannoo bakka itti geggeessame magaalaa Mobaar irraa gara magaalaa guddoo naannoo sanaa Mayiduguriitti deebi’aa kan turan ta’uu maddeen ibsanii jiru.
Kanneenii fi dhimmoota barnootaa ka biroo irratti wal-falmii kutaa shan qabu Obbo Kaasahun Dagafuu fi Obbo Abdurazaaq Kadiir gidduutti geggeessame. Wal-falmii kutaa arfanuu fuula kana irraa MP3 tuqaa tii duraa-duubaan dhaggeeffadhaa.
Kanneen ijaan argan akka amananitti dho’iinsi sun ennaa namoonni hedduun bashannanaaf sa’a booda mana bunaa sana dhaqanitti geggeessamuuf karoorfame.
Kanneen ijaan argan akka ibsanitti ofii isaa sirriitti hojjetaa gargaarsa namoomaa ta’uu itti himee waraanaan utuu hin ajjeefamin dura lubbuu isaa akka oolchaniif kadhatee ture.
Kanneen ijaan argan akka jedhanitti ambulaansiin namoota haleellaan irratti raawwate naannoo Sanaa kaasuun gara hospitaalaatti geessaa turan.
Kanneen ijaan argan akka jedhanitti dho’iinsi sun maadhee waraana walii galaa kan magaalaa Gaotti yoo ta’u ganama sa’a 9 irratti ture. Ennaa sanatti loltooni dhibbaan lak’aman mariif wal ga’aa turan.
Kanneen ijaan argan akka jedhanitti ennaa haleellaan sun raawwatame loltoonnii fi hojjettoonni mootummaa mindaa isaanii fudhachuuf jecha baankii magaalaa Lash-karga fuulleetti wal ga’anii turan.
Kanneen ijaan argan akka jedhanitti nama boombii hidhate tokkotu dhuka’aa isaa masjiida sana cinatti erga dhoosee booda, ka biroon namoota sagaaaf wal ga’an cinatti dho’ee jira. Namoonni kun gara lafa gabaa naannoo sana jirutti baqatan.
Kanneen ijaan argan akka jedhanitti namoota hidhatantu hoteela tokko haleele. Hojjettoonni gargaarsaa immoo miilii tokko irraa fagaatanii kan argaman yoo ta’u humnoonni tokkummaa mootummootaa akka dhaqqabaniif gaafataa turan jedhan. Humnoonni nagaa eegisisan hin dhaqaabnee. Lammiin Keenyaa Lt. General Johnson Mogoa Kimani Ondieke, Comannder gurmuu tokkummaa mootummootaa kan Juubaa keessaa sana booda.
Kanneen ijaan argan Amnestii Internaashinaaliif akka himanitti loltoonni Eertraa magaalattii naannoo Tigraay kana keessa darbaa utuu jiranii uummata daandii naannoo buufata Atoobisii tura irratti akka tasaa dhukaasuu jalqaban jedhan.
Kanneen ijaan argan Associated Pressf akka ibsanitti utuu namoonni mana sagadaa Mary Mina jedhamuu fi holloota isaa turan gidduu hin seenne ta’ee silaa namoota hedduutu dhumu turan.
Kanneen ijaan argan hedduun dhaabbata oduu APf akka himanitti siiviloota irratti fuuleffatame jedhan.
Kanneen ijaan argan keessaa tokko TV Xaaliyaaniif akka ibsetti ennaa balaan sun dhaqqabu konkolaataa saddeet ykn sagaltu riqicha sana irra ture. Dhaabbati oduu ANSA suraa riqichi sun huratee biilsaalee fi daandii baaburaa jala ture irratti kufe.
Kanneen ijaan argan Reutersiif akka ibsanitti garuu leellistoonni Boko Haram Wiixata galgala Dapaachii kan seenan yoo ta’u kaan isaanii meeshaa waraanaa gurguddaa hidhataniiru jedhan. mana barnootichaa irratti dhukaasa banuu isaanii illee dubbatan. Gurumuun baraarsaa Nigeriaa ijoollee kana barbaadaa jiraachuu beeksisee jira.
Kanneen ijaan argan VOA sagantaa Afaan Somaaleef akka ibsanitti gabaa Moqaadishoo Bakara jedhamu keessatti nama shugguxii hidhateen ajjeefamte. Ajjeechaa sanaaf itti gaafatama kan fudhate hin jiru.
Kanneen imaammata Traamp wixineessan akka jedhanitti tarkaanfiin bulchiinsa Obamaa duraniin fudhatame waraana fi tajaajila basaasa Kuubaa cimsa jedhan.
“Kanneen irra cehuun hin danda’amne – dhimmoota ijoo tahan lama tu jira. Tokkoffaa, isa uummatni mootummaa irratti mufannaa dhiheessu – dhimma kenninsa tajaajilaa ilaalchisee, kenninsa tajaajila jijjiiruun dirqamaa fi sarara diimaa tahuun fedha. Uummatni tajaajila addaa hin gaafatu. Akka Warqee hafnuuf hin gaafatu. Waraqaa eenyummaa baafachuuf, horii dabalataa baasuu kan isa hin barbaachisne, firaa bilbilsiisuu kan hin barbaachisne - lammii biyyaa tahuu barbaada. Kana mirkaneessuu, kanneen mudaman irraas, kanneen taayitaa isaanii itti fufan irraas mootummaan ka barbaadu tahuu hubachiisuun fedha. Lammaffaan kan akka sarara diimaatti ilaalamu, wal-ijaaruun ka geggeessamuu fi otuu wal hin ijaariin ka geggeessamu – dhimma malaammaltummaa ti. Ofii keenyaa itti hirmaachuu dhabuu qofa otuu hin taane, haalawwan, yeroo, maallaqaa fi qabeenyaa barbadeessan kana irratti hordoffii cimaa geggeessamu hoogganuun dirqama tahauu hubachiisuun fedha” jedhan – Dr. Abiyyi.
Kanneen isaan iggitanii jiran baqattoonni saddeettan mata mataatti Doolaara Amerikaa kuma shan akka baasnu kanneen biroon 8 immoo Dolaara kuma shanii fi dhibba shan akka baasannu nu gaafatan jedhu. Maallaqa gaafatamee kana hanga guyyaa murta’eetti hin laannu taanaan wanna nu irra ga’uuf deemu hin beeknu, guyyaa guyyaan nu reebu, dararaa nu irraan ga’u jedhu. Shamarree tokkittii sana haasoofsisuuf yaalle iyyuu reebicha irra ga’en midhamtee ciifti jedhan. Beelti nu fixee, reebichi hammaate. Kudha ja’an keenya keessaa lama fuudhanii ba’anii nutti hin deebisne, yaaddoo guddaa keessa jirra jedhu.
Kanneen Itiyoophiyaa dhaa ala jiranii fi yeroo baay’ee biyyoota mirga dhala-namaa hin kabajneen deggeraman – namoonnii fi gurmuuleen akka jiran ka dubbatan – Toom Maalenoowiskii --- “jarri kun yeroo tokko tokko mootummaan humnaan buusuuf waamicha dhiheessu. Yunaayitid Isteetsis, akkuma Itiyoophiyaa, waamicha mootummaan humnaan buusuu ni mormiti. Garuu, mormiilee biyyattii keessatti geggeessamaa jiran mara, diinota alaa wajiin wal-qabsiisuun hin danda’amu. Namoonni kumaan lakkaawwaman bakkawwan hedduu fi naannoolee adda addaa keessatti ennaa hiriira ba’an, ‘hojii diinota alaa ti’ jechuudhaan fudhatama dhorkachuun hin danda’amu.” – jedhan.
Kanneen iyyata galfatanii beellama eeggataa jiran duraa hin haqamu, garuu kanneen haaraa iyyatan firummaa nama as jiru waliin jiruuf ragaa dhiyeessuu qabu.
Kanneen iyyata kana galfachuu barbaadanii fi biyyootii adda addaa jiran gara marsariitii keenyaawww.fag.gov.etseenanii foormii iyyannaa itti dhiyeeffatan guutuu dhaan erguu danda’u jedhan.
Kanneen jalqaba gara Dolloo Mannaatti godaanan kuma 90 akka ta’an kanneen ibsan qubattonni kun kana keessaa kuma lama qofaatu gara godiina wallaggaa fi san booda gara godiina Iluu Abba Boorti geeffame jedhu.Kanneen hafan bakka bakkatti faca’anii kaan immoo godiina duraan irraa godaananti deebi’an.
Kanneen jeequmsaa filatanii tokkuummaa Itoophiyaatti gufuu ta’uu filatan lammiiwwan biyyaattiiti hudaatti danqaa ta’an. Kanaafu, deeggarsi nama tokkootuu isaan in gitu. Gama keenyaan, qaasmoota kana cimsineet balaaleffanna.
Kanneen Jijjiirama Argame Gufachiisuuf Halkanii fi Guyyaa Dhama’anillee Ni jiru Jedhu Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa
Kanneen jijjiirama haala qilleensaa ittisuuf qabsaa’an balalii xayyaara dirree xayyaara London Hetroo danquuf jecha naannoo sanatti xayyaarrota nam-malee balalsiisuuf karoorsan iyyuu dirreen xayyaarichaa har’a banaatti oole.
Kanneen jijjirama argame tumsan akkuma jiran kan duubatti deebisuuf tokkummaa biyyatti diiguuf kan hojjatan akka jiran kan ibsame yoo ta’u warri akkasii gocha isaanii irraa akka of-qusatan gaafatee jira.
Kanneen Jijjirama Qilleensaa Akka Hin Mudanne Falman Yaalii Balalii London Danquuf Taasisan Hin Milkoofne
Kanneen Jireenya Irraa Buqqa’an Gargaarsii Nu Dhaqqabaa Hin Jiru Jedhu
Kanneen Kaapitool dhuunfatanii turan gama isaaniin bahii filannoo biyya isaanii mormuuf mirga qabaachuu dubbatan.
Kanneen kaleessa ajjefaman keessaa irra jiriin Oromoo kaan gosni biraas kan keessa jiran ta’uu jiraattonni ibsanii jiru. Jiraattonni magaala Moyaalee akka jedhantti dilbata har’aa iyyuu namni lama raayyaa ittisa biyyaan baadiyyaa handaara magaalaa Moyyaaleetti ajjefamuu dubbatu.
Kanneen kana dura hidhaman keessaa kuma sagalii fi dhibba saddeet gad dhiisamuu isaaniif kanneen kuma lamaa fi dhibba afur ta’an immoo dhimmi isaanii mana murtiitti ilaalamuuf kan jiru ta’uu Command Post torbee beeksisee jira.
Kanneen kana hin qabne garuu biyyoota bulchiinsa gaarii qabaachuu hin dandeenye jedhan.
Kanneen karaa daangaa Yaman irraan saawudii seenan kun lakkofsii isaanii guyyaa guyyaan 200 hanga 300 akka ga'u ibsamee jira.
Kanneen keessaa 10,000 kan ta'an vaayrasii Koronaan qabamuu malu tilmaamnii jedhu akka jiruus ibsamee jira.
Kanneen keessaa 116,000 biyyoota Amerikaa kaabaa, kibbaa fi waaltaa keessatti argamu.Kanneen hafan 16,000 biyyoota addunyaa kanneen biroo keessaa ta'uun ibsamee jiran.
Kanneen keessaa 53 lammiiwwan Somaaliyaa ti. Akka gabaasa sanaati namoonni kun tallaalii akka hin fudhatintu ibsame. Kanneen 60 ta’an talaalii kan hin fudhanne ta’uun beekamee jira.
Kanneen keessaa 7000 caalaan miliqaniiruu ykn aangawoonni Itiyoophiyaa gargaaranii gara mooraa baqataa kanneen biroo lameenti geessanii jiru jedhee 2000 lan ta'an immoo magaalaalee adda addaa irraa nu qunnamaa jiru jedha jaarmayaan baqattootaa kan Tokkommaa Mootummootaa.
Kanneen keessaa 7 bakka namoonni vaayiresii kanaan qabamuun shakkaman keessa tursiisaman kan naannoo Affaar yoo ta’u namoonni gamas jiranis kanneen biyya hollaa Jabuutii keessaa biyyatti deebisaman.
Kanneen keessaa 85 Dhiira 57 dubartoota yoo ta'an umriin isaanii 7-78 gidduu ta'uun beekameera.Waluumaa gala biyyatti keessatti lakkoobsi namoota dhukkuba kanaan qabamanii 1486 ga'eera.
Kanneen keessaa gargaartuu isaanii duraanii Marion Brown yoo ta’an, hoogganaan hojii isaanii duraanii kun kurna tokko dura quunnamtii saalaaf gaaffii natti dhiyeessan jedhan. kan umuriin 61 Brwon TV NBC jedhamuuf akka ibsanitti sababaa tole hin jedhin hafaniif hojii irraa ari’amuu dubbatan.
Kanneen keessaa Godinni Illuubaabor aanaalee Beddellee, Daarimuu fi Mattuu akkasumas godina Shaawaa kaabaa aanaa Salaalee magaalaa Fichee keessattis hiriirri wal fakkaatu geggeessamuu jiraatonni magaalaalee kanaa nuuf ibsanii jiru.
Kanneen keessaa hiikamuu hidhamtoota siyaasaa, paartilee fi namootni siyaasaa biyyattii dhaa ala turan gara biyyatti deebi'uu, mirga yaada ofii ibsachuu kabajamuu, anga'ootni mootummaa tokko tokko badii raawwachuutti shakkaman hidhamuu fi ka biro akka fakkeenyaatti kaasu. Kanarraa ka’uudhaan lammiiwwan biyaa, waggaa keessa darbaa jiran - bara 2011 akkamitti ilaalu?
Kanneen keessaa imaltoonni digdamni, kora Sagantaa Qilleensa Naannoo, ka Tokkummaa Mootummootaa, Naayiroobiitti geggeessamu irratti argamuuf otuu deemanii karaatti hafan. Waajira Sagantichaa ka Tokkummaa Mootummootaa Naayiroobii jirutti har’a ennaa bakka bu’oonni koraaf dhufan, alaabaan walakkaatti gad-butamee fannisame.
Kanneen keessaa Injiinar Masfin Ababaa, Darguu Ittaanaa, Masfin Ittaanaa, Abbabaa Urgeessaa argee jira. Warra akka Kefyaaleew Tafarraa, Faqqadaa Abdisaa, charinat Yemane, Amanuuel Gammachuu fi kanneen biroo immoo seenaa isaanii nu ibsee jira.
Kanneen keessaa lammiiwwan Ameerikaa gamasitti akka hin imalle daldala biyyattii irra uggura kaa’uu dha.
Kanneen keessaa maanguddoon baatii saddeetii dura mana hidhaatii hiikamanii fi Wixata torban dabree qabaman – jechuun maatiin isaanii dubbatan – maanguddoo Obbo Dhaqqaboo Waariyoo jedhamani.
Kanneen keessaa namoonni dhibee busaa fi dhukkuba ka biroon dararman keessa jiru. heddun immoo balaa suukaneessaa uumame ijaan erga arganii rifatanii jiru. kana keessaa namoonni hidhatan siiviloota ennaa ajjeesan humnaan gudeedanii fi gandeen saaman ijaan arganiiru.
Kanneen keessaa namootni 14 malatton vaayirasicha irratti muldhataa ture Qoratamanii bilisa ta'uu isaani instituutiin kun beeksise.
Kanneen keessaa reeffii namoota shanii har’a magaalaa Amboo keessatti awwaallamee jira. Kanneen hafan maatiwwan isaanii naannoodhaa dhufanii fudhatan jedhama.Haallii Amaboo keessatti gaggeeffame sukaneessaa ta’u jiraatonni dubbatanii jiru.
Kanneen keessaa Russel Graddick jedhamu. Gadamoojjii waraana Veetnaami.
Kanneen keessaa sadii angawoota poolisii fi ja’a immoo miseensota humna addaa naannoo sanaa ta’uun beekamee jira.
Kanneen keessaa tokko Godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti gocha raawwatame maqaa dha’an. Gochi kun kan geggeeffame kibxata Qaammee 1 bara 2008 ture. Sagaleen dhukaasaa akka ture kan ibsan namoonni ijaan argan miliquuf fiigaa kan ture dargagguu umuriin waggaa 16 Haayiluu Efreem rasaasaan dha’amee ajjeefamuu dubbatan. Dargaggeessi ka biraan Ibsaa Rundee jedhamu illee dallaa mana isaa keessatti ajjeefamuu ibsan.
Kanneen keessaa tokko haasofsa kan amma Yunivarsitii Amboo keessatti barsiisaa, qorataa fi barreessaa waa’ee hog-barruu fi afaan Oromoo ta’ee jiru, Misgaanuu Gulummaa Irranaa ti.Kan umuriin isaa digdamii saddeet illee hin guutiin, Misgaanuun, kitaabota shan barreessee maxxansiisee jira.
Kanneen keessaa tokko hojii dhuunfaa ofii irratti kan bobbaate Firehiwot Mengistu Yaaddoo Ebolaan itti uume gudddaa ta’uu dubbatti.
Kanneen keessaa tokko, jaarmaayaalee siivilii walabaa irratti duula maqaa-xureessuu geggeessuudhaan akka hojiin isaanii simatama dhabu taasisuu, gidduu-seeninsi humnoota polotikaa alaa jira – shakkii jedhu daran cimsuu, sodaa fiinxaalessuummaa amantii uumuu fi akka uummatni namoota baratan irratti ilaalcha gaarii hin qabaanne duula oofuu.
Kanneen keessaa tokko jaarmayaa hawaasa Oromoo kan naannoo Diisii tokko ta’uu kan ibsan Obbo xaggaayee Galgaluu walgahiin gaggeefamees waa’ee sagantaalee fi imaammata bulchiinsa prezidaant Obamaa irratti ture jedhan.
Kanneen keessaa tokko kan ta’an ajajaan waajira polisii magaalaa Mattuu Komaandar Nagaraa Dhufeeraa eega to’annaa jala oolanii baatii lama guutuuf jiran. Garu haga ammaatti himannaan irratti dhiaate waan hin jirreef jecha dargaggoota isaan waliin to’annaa jala jiran sagal waliin waajiira polisii godinaa seeraan hiamatamanii jiru.
Kanneen keessaa tokko naanno Tigraay ta’uu kan ibsan obbo Adam Faaraah, sochii hanga ammaatti godheen naannoon sun heera biyyaa balaa irra buuseera jedhan. Filannoo raawwachiisuun hojii boordii filannoo ta’ee utuu jiruu adeemsas faallaa heeraa ta’een boordii filannoo hundeessuu dhaan qofaatti ba’ee filannoo geggeesse jedhan.
Kanneen keessaa tokko Prezidaantin “Raa’iyi Party” yokaan Paartii Abbaa-mul’ataa jedhamuu Obbo Tashaalee Sabroo “Waltajjiin akkanaa kun, ka paartiileen mormitootaa martinuu gaafataa turan. Eega gaaffiin isaa dhihaatee waggoota kduanii booda, ajandaan dhufe kun akka salphaatti kan argame miti. Paartii mootummaa fi mootummaa waliin yoo hin dubbanne, eenyu waliin dubbanna. Bakka toletti dirnqsiifachuu, bakka hammaatetti immoo kallattiin balaaleffannaa keenya dubbachuu dha. Kana malee guutuu hin ta’u.” jedhu.
Kanneen keessa danuun isaaniis ammaa manneetii hidhaa fi waajjiraalee poolisii keessatti murtee male rakkachaa jiraachuu dubbatu. Aadde Xummee Dambalaa jiraattuu magaalaa Nageelleti.
Kanneen Komputerri isaanii cabsamee ykn hack ta’uun galmeen isaanii hatamuuf yaaliin irratti geggeessame keessaa tokko OMN. Daayriktera dhaaba kanaa kan ta’e Jawaar Mohammed waa’ee komputerri isaa basaasamuuf yaaliin godhame ennaa ibsu waggaa darbe ennaa dhumaatii Irreechaa odeeffannoo komputera keenya irra jiru hatamuuf yaaliin godhamee ture jedha.
Kanneen konkolaataa oofan akka hin rifanne prezidaanti Joo Baayiden dubbataniiru. kun yeroo dhaaf waan ta’eef guyyoota itti aanu keessa boba’aa barbaachisuun ol bitachuun hin barbaachisu jedhan.
Kanneen Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa Gabaasaa Isaa Keessatti Himate ABO fi OMN Deebii Kennan
Kanneen Kora-sabaa Paartii Dimookiraatotaa, kutaa Pensylvania – magaalaa Filaadelfiyaa keessatti geggeessamaa jiru irratti halkan dabre haasawa godhan – Prezidaant Obaamaa fi dirmookiraatonni hoogganoonni biyyattii ka biroon, dorgomaa garee Ripaablikaanii – Doonaal Traamp irratti qeeqa roobaa turan. Ka Prezidaant Obaamaa booda, taayitaa prezidaantummaa fudhatanii biyyattii hoogganuu danda’an – Hilarii Kilinten ta’uu illee gad-jabeessanii dubbataa turan. Har’as, bakka walga’ichi itti geggeeffamaa jiru – waahila keenya Soraa, Filaadelfiyaa irraa dubbisnee jirra.
Kanneen koree gidduu gala ADEPA keessaa geggeessaman kana booda itti gaafatama hojii mootummaa irra akka hin kaa’amne murteeffameera. Jechuun Aster Misganaaw Baher Daar irraa gabaasteetti.
Kanneen kuma 16 caalan manaa fi qe'e ofii irraa godaanuu aangawoonni mummaa kan godinaa fi aanaa addaa ibsanii jiru.
Kanneen kuma 3 caalan miseensummaa keessaa haquu isaa ibsee jira.Gumii guyyaa sadiif gaggeeffamaa turee har’a ennaa xumuramuu mummichi ministeeraa Dr. Abiiy Ahamad argamanii turan.
Kanneen kuma dhibba hedduutti lakkaawaman hiriirtonni “mirga dimookiraasii” falmina, jedhan walakkeessa Hong Kong dhuunfatanii oolan. Gama biraatiin immoo Chinaan waggaa 65ffaa Ripublikiin Uummataa Chaayinaa itti hundeeffame ayyaaneffataa oolte.
Kanneen kunis waggoota dhiyoo dhaa as biyyoota akka Malii, Republikii Afriikaa waaltaa, Sudaan kibbaa, Nijeeriyaa fi Burundii keessaa ti jedhan.
Kanneen kunis walabummaa dinagdee, aadaa fi hawaasummaa seeraan ala namoota deddeebisuu fi ji’a ji’aan dhimma daa’imman kuma shan ta’an waliin biyyaa ba’anii ilaallata ka jedhan Shiilaa keeteruut dursanii garuu mootummaan Ertraa fooyyesse kan ittiin jedhan adeemsa seeraa fi sirna murtii haqaa tuqaniiru. Akkasumas dhimma mirga dubartootaa fi ijoollee irratti Ertraan hirmaachuun kan isee galateeffachiisu ta’uu illee hin dhoksine.
Kanneen kun jedhan Baayiden Ameerikaan michoota ishee waliin ennaa hojjetu cimtuu taati kan jedhu amantii koo ijoo mul’isa jedhan. Akkaataa kanaani walitti bu’iinsa waraanaa hin barbaachisne keessa utuu hin seenin dhugaatti nageenya Ameerikaa eegnee, diinota keenya dura dhaabannee shorokeessota danquu kan dandeenyu.
Kanneen kun prezidaant Traamp seera cabsuu fi dhisuu isaanii Qorataa kan jiran yoo ta’u kunis prezidaant Traamp giti isaanii kan Yukreen waa’ee Joo Baayden akka qoratan gaafatan kan jedhu ture.
Kanneen kurna kumaan laka’aman biyya hollaa Sudaanitti baqataniiru. Gabaasaalee ka biroon akka jedhanitti hookkara jalqaba baatii kanaa ka’een kumaan kan laa’amu du’uu beeksisaniiru.
Kanneen kutaa marii sana keessa turan akka jedhanitti Traamp seera tumtoota harka fuuchuus haa ta’u marii dimokraatotaa waliin waajjira isaaniitti waamameef gad ta’uuf tole hin jedhin hafan.
Kanneen Lagnii Awwaash Jieenya Irraa Buqqise Maal Jedhu?
Kanneen Lixa Oromiyaa Keessatti Hidhaman Seeratti Dhihaachaa Hin Jiran Jedhama
Kanneen Lubbuu Galaafatan Seera Duratti Dhiyaachuu Qabu: Antoniyoo Gutarrees
Kanneen lubbuun hafan 14 qofa.Warri lubbuun hafee sana booda attam ta'an? Maal dubbatan?
Kanneen lubbuun hafan akka jedhanitti haleellaan kun walakkeessa halkanii sa’a 11:30tti raawwate jedhan.
Kanneen lubbuun hafan akka jedhanti gara Afrikaa Kibbaatti qajeelaa jira.
Kanneen lubbuun hafan keessaa tokko akka jedheetti Bidiruu inni keessa ture nama 85 feetee turte. Akkuma imala jalaqabanti daqiiqaa muraasa booda motorri bidiruu dhaamnaan inni oofaa ture utaalee ba’e sana booda garagaltee jedha.
Kanneen lubbuun hafan maqaa dha’uun UNHCR har’a akka gabaasetti bidiruun imaltoota irra turan gara doonii guddaa ka booda liqimfame sanatti dabarsuuf yaalaa turte. Dooniin daldalaa namoota 41 ta’an baraaree Sanbata darbe gara Grikiitti geessuu illee UNHCR beeksisee jira. Balaan kun eega rakkoon baqattootaa Awrooppaa keessaa jalqabee as isa hamaa hundaa olii ta’uu mala.
Kanneen madaa’an keessaa tokko itti-gaafatamaa waajira ABO aanaa sanaa ti, jedhama. Bulchiinsi aanaa Booset immoo rakkoon kun kan uumame waajira ABO seeran ala banamaa ture irraa ti, jedha.
Kanneen mada’an Heliikoptaraan gara hospitaaloota Israa’eel gama kaabaa keessa jiranti geeffaman.Angawoonni Ambuulaansii akka jedhanti namoonni 103 kan mada’an yoo ta’u kurna heddun du’aniiru.Lakkofsii isaanii ijoolee dabalatee 40 ta’u jedha Televiziyoonni chaanaalii 12 jedhamu beeksisee jira.
Kanneen mada’anii wal’ansa fayyaaf Awaasaa deeman akkasumas achuma Asaasaa keessatti wal’anamaa kan jiran jiraachuus ibsanii jiru. Namonni sababaa hokkara uumame kanaan hidhaman hedduu ta’uu fi irraa jala hiikamaa kan jiran jiraachuun ibsamee jira.
Kanneen magaalaa Amboo fi Finfinnee keessa jiraatan maatii fi barattootni tokko tokko, Ministiriin Barnootaa akka manneen barnootaa banamanii barnootni eegalamu murteessuun tarkaanfii sirrii tahus, haala itti Vaayirasii Koronaa hin babal’isnetti tahuu qaba jedhan.
Kanneen magaalaa Gobbaatti dhalatanii guddatan – jiraattonni magaalaa Finfinnee, akka mootummaan naannoo Oromiyaa walitti-bu’insichaaf furmaata kennu gaafachuuf jecha, Kaleessa ganama waajira Prezidaant Lammaa Magarsaa duratti walitti-qabamanii akka turan – Eskindir Firew, Finfinnee irraa gabaasee jira. Obbo Lammaa Magarsaa argachuu dhaa baatan iyyuu, bakka-bu’oota isaanii waliin akka dubbatanii turanillee gabaase.
Kanneen magaalaa Jijjigaatti hiriira bahan - jiraattota magaalattii keessaa, namoonni VOAf ibsa kennan, “kan uummata Somaaleetiin gaafatamaa ture gaaffiin wal-qixxummaa fi sab-daneessaa Paartii Badhaadhinaatiin waan deebii argatee fi naannoo keenya keessatti nagaa fi tasgabii buusuunis waan danda’ameef deggersaaf hiriira baane” jechuun isaanii gabaase – Addis Chekkol.
Kanneen magaalaa Wallagga Lixaatti hidhaman, jeddhaman keessaa tokko Mandii irraa Abbaa Gadaa Maccaa, Obbo Getaachoo Tarfaa tahuu haati-warraa isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Biiroon Dhimmotoa Komunikeeshinii Bulchiisa Naannoo Oromiyaa immoo namoonni kun eeruu hawaasa irraa isaan irratti kennameen to’atamaa jiru, jedha. Gabaasaa Naakor Malkaa caqasaa.
Kanneen magaalattii keessa jiran namoota harka qalleeyyii dabalatee walumaa gala godinicha keessaa uummata kuma sagalitti hedamutu gargaarsa eeggataa jira.
Kanneen magaalee bulchiisa naannoo fi godinaalee keessa jiran marti immoo, marsaa lammataatti Onkoloolessa 16, bara 2013 akka banaman Ministarri barnootaa beeksisee jira.
Kanneen mana hidhaa Maa’ikelaawwii keessatti dararamaa turanii hiikamuun amma biyya ambaa keessa jiraatan illee manni hidhaa sun bakka ilmlaan Oromoo dararaa hamaan keessatti irratti raawwate cufamuun isaa gaarii dha. Garuu manni hidhaa ka biroon keessatti dararman ka biroon qophaa’uu fi dhiisuuf wabii maaliitu jira jedhan. Maatiin firoottan isaanii hidhaa keessa jirani illee labsiin kun jijjiirama fida abdii jedhu hin qabnu yoo jedhan paartileen mormituu biyya keessa jiran illee gamoon cufamee waa biraatti jijjjiramuu utuu hin taane gochi hammiinaa fi jijjiirraan mootummaa yoo godhame malee jijjiirama dhugaati jechuun hin danda’amu jedhan.
Kanneen mana hidhaa Qilinxoo guban jedhamnuu himataman 38 keessaa hangi tokko torban darbe kaan immoo har’a dhiyaachuu isaanii kan ibsanii Obbo Wandimmuun dararaa hamaa kan irra ga’aa jiru ta’u ifatti mana murtiitti waan himatan jedhan.Kanaaf jecha abuukaatoon rakkoo hidhamtoonni dubbatan kana barreessee akka dhiyeessu manni murtii ajajauu isaa dubbatan.Himannaalee dhiyeeffatan keessaa reebicha dararaa adda addaatu nu irratti rawwatamaa, mana dukkana keessatti hidhamnaa, nyaata guyyaa tokko gidduun ooluun nu kennuu kan jedhu yoo ta’u qaamaa saalaa irratti bishaan hidhuu rarraasu kan jedhan illee ni jira.
Kanneen manni bakka buufameef maallaqi kennameef qe’ee isaanii irraa kan kaafaman jiru. Akkuma kanaan immoo egereen isaanii maal akka ta’e kan hin beeknes ni jiran.Namoonni manni nu irratti diigame jedhan kun akka himatanitti akeekkachiisi tokko illee utuu nutti hin kennamin mirgi lammummaa keenyaa nu irraa mulqamuu dhaan alatti gatamne jechuun himatu. Mootummaan rakkoo keenya kana nuuf haa ilaalu jechuunis iyyannaa isaanii dhiyeeffatu.Beellama nuu kennanii nu deddeebisaa utuu jiranii akka tasaa nu irra ba’uu dhaan manni kun ni diigama wayita nuun jedhan naasuu guddaa naane kan jedhan jiraattonni magaalaa Finfinnee battala mana itti gallu eessaa arganna jechuu dhaan aarii fi boo’ichaan dubbatu.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaga’a.
Kanneen manni duraa diigames gochalee irra deddeebi’uun raawwatamutti aaruu isaanii dubbatan.
Kanneen maqaa saba Oromoo xureessanii fi kan akka waan sabi kun nama ofitti qabuu hin jaallannetti ololan, naannoo Oromiyaa keessa dhufee kan hin jiraanne sabaa fi sab lammiin hin jiru jedhan. Sabi kun ofitti haammataa fi saba jaalalaa ti jedhanii kanneen badii kana raawwatan qaamotii adda addaa ta’uu dubbatu.
Kanneen marii kana irratti argaman pirezidaantonni naannolee lamaanii waliin-jireenya uummatoota lamaanii irratti humnoota rakkoo uuman dura dhaabbachuu irratti akka gamtaan hojjetan beeksisanii jiru.
Kanneen marii kana irratti argaman waggaan kun ituu hin xumuramiin dura yaada jijjirama dhiyeessuun waan tokko irra ga’uuf yeroo tokko caalaa walga’uu qabu.
Kanneen marii kana irratti hirmaatan keessaa barattoota Floriidaatti kan argamu mana barnootaa sadarkaa lammaffaa Marjory Stoneman Douglas kan gurbaan barataa achii ture roobii darbe ijoollee 17 galafatee keessatti argamu.
Kanneen marii kana irratti hirmaatan keessaa miseensonni koree eenyummaa uummata Walqaayit kan keessatti argaman ennaa ta’u muummichi ministeerichaa wal ga’iin uummataa erga xumuramee booda miseenosta koree kanaa waliin dhuunfaatti wal arganii kan mari’atan ta’uu Iskindir Frew Finfinnee irraa gabaaseera.
Kanneen marii uummataa kana irratti argaman keessaa ogeessa seeraa kan ta’an Obbo Batruu Dibaabaa fi gama mootummaa Federaalaa irraa koree dhaabbataa misooma magaalaa fi Ijaarsa manneeniif walitti qabaa ka ta’an obbo Fufii Dilgaasaa Waliin marii gaggeeffame caqasaa.
Kanneen meeshaalee akka laawuncharoota ruuketaa, qawweelee fi hableewwan hidhatan, gurmuun finxaaleyyii magaalattii iyyeettii garuu, qabeenyaa uumamaan badhaatuu taate, kan uummatni kuma 75 kessa jiraatu irratti gaafata Bitootessa 24 halellaa banuun qabatan.
Kanneen miidhaan irra ga’e gargaaruuf jecha gareen baraarsaa fi gareeleen gargaarsaa halkan guutuu hojjeaa turan.
Kanneen Minesootaa keessaa sagalee kennan Omaariin deggeuu dhaan sgalee dhibba irraa harka 58 yoo argtan mormituun isaanii Antone Melton-Meaux immoo sagalee dhibba irraa harka 39 argatan.
Kanneen mirga koolu galtootaaf falman ajaja kana mormuu dhaan kun haqaan ala koolu galtoota hiyyeeyyii irratti fuuleffate jedhan jedha gabaasi Patsy Wida-kus-wara.
Kanneen mirga koolu galtootaaf falman immoo mormii dhageessiaa jiru.
Kanneen Mirga Namaa Dhiitan Nama Ajjesuu fi Madessu Itti Fufu
Kanneen mirgii koo haa kabajamuu jechuun gaafatan gama kaanin waan guutuuf dirqama ta’an eeggachuun barbaachisaa ta’a kan jedhan Dr. Abiyyi Ahmed isa kana wal qixxee deemsisuun dadhabamee gama tokkotti ennaa caalchiisan seera cabsuun uumama jedhan.
“Kanneen moggaatti qoodaman kun iummoo, sababaa akka biraatti dandeettii dhabsiifamaniif, yokaan sababaa odeeffannoo gahaa yokaan beekumsa tekinikaa hin qabneef, yokaan immoo tarkaanfii siyaasaa murteessaa fudhachuuf humna hin qabneef, daangaa guddinaa fi misooma dinagdee dhaa alatti gatamu” – jedhanii itti fufuudhaan, kanneen Galma Gumii Tokkummaa Mootummotoaa sana keessa fuul-dura isaanii ta’an - prezidaantota, muummee-ministarootaa biyyootaa fi kabajamtoota ka birootti dubbatan.
Kanneen mooraa baqataa Sudaan keessatti hafan lammiiwwan Itiyoophiyaa 500 ta’an yeroo dhiyootti biyya ofiitti kan deebi’an ta’uun beekameera.
Kanneen mootummaa Eertraaf ergaman Ugaandaa keesssaan akka hin qabamneef torbanneen ja’an darbaniif mana tokkoo ka birootti irra naanna’aa turan jechuu dhaan abukaatoon isaanii VOAf ibsanii jiran.
Kanneen Mootummaa Itiyoophiyaa waliin wal-gargaaruun hojjetan – dhaabbatoonni arjmooma gargaarsaas, lakkoobsi namoota balaa caamaan miidhamanii akka dabaluu maluu fi maallaqichi yoo hin argamu tahe balaan dhufu akka hamaa tahu akeekkachisaa jiran.
Kanneen mootummaan ijaares quubsuma ummata naannoo waliin ka wal siman mitii jechuun Jaataniin VOA’f himeera.
Kanneen mormii Sudaan keessaa hogganan hordooftonni isaanii Kibxata har’as mormii akka itti fufuun waraanni haaraan biyyatti hogganaa jiru aangoo sivilootatti akka kennuuf dhiibna jedhan.
“Kanneen mufannaa dhageessisan keessaa dhibba irraa haga saddeettamaa gadi kanneen hin taaneef mufannaan isaanii ilaalamaa jira. Kanneen hafaniif immoo itti fufa. Achii booda immoo, ka sadarkaa tu jira. Ka sadarkaa irratti kanneen mufannaa qabanis haala wal-fakkaataadhaan ilaalamaa deema jechuu dha. Kun akka mudatu waan beekameef, sirni mufannaa dhaggeeffachuu kun diriirfame. Akkuma sanaan keessumsiisamu. Hojiin isaa, hojiin sadarkaa ramaduu gibira murtoodhaan kafalamu waan taheef, murtoon immoo tilmaama irratti kan hundaawe taha. Ragaa saayinsii irratti waan hundaa’e miti. Tilmaama. Tilmaama galii isaanii guyyaa irratti hundaawe. Isaan guyyaatti hamma kana gurguranna jedhu. Gama keenyaa immoo qorannaa irratti hudoofnee tilmaama isaa hammana jennee itti himna. Kana irratti addaan fageenyi yoo jiraate akkaataa walitti-dhihaachuu danda’utti irra-deebinee ilaallee, tilmaama namni gibira baasu sun kenne waliin akkaataa walitti dhihaatutti akka kafalu yokaan baasu taasisama – jechuu dha – aangwaan waajjira gibiraa federaalaa – Obbo Kebbedee Caannee.
Kanneen murtii kanneen argatanis boordii filannoos haa ta’u qaamotiin filannoo sadarkaa adda addaa irra jiran hojii irra oolchuu dhiisuuf murtii mana murtii dura dhaabataniiru.Kanaaf lakkoobsi inni sirriin kana jechuun rakkisaa dha jedhu obbo Silashiin.
Kanneen murtiin badii kun itti murame Geexuu Girmaa, Birnaanuu Jaaar, Xilaahuun Geetaachoo fi Dessaaleny Tesfaayii namoota jedhamani.
Kanneen Muziyamii Walloo Dawwatan Maal Jedhan ?
Kanneen Naannoo Amaaraa Jeequu Fedhan Shirri Isaanii Feshele: Prezidaantii Naannoo Amaaraa
Kanneen naannoo daangaa daawwatan Ripaablikaanonni akka jehanitti Baayiden rakkoo jiru daran hammeesse jecuu dhaan, kaan immoo imaammati isaanii shororkeessonni daangaa US akka qaxxaamuran eeyame jechuun himatan.
Kanneen naannoo sana keessaa baqatanii ba’uuf carraa argatan godina walggaa bahaa fi dhiyaa bakka garaagaraa qubatanii kan jiran yoo ta’u kaan immoo amma iyyuu Beenishangul naannoo Kamashii keessatti danqamanii lubbuu keenyaaf sodaataa jirraa jedhu. Bulchiinsi naannoo Benishangul immoo Yeroo ammaa haalli jiru wayyaaweera. Tasgabbiin uumamaa jira. Fooya’inatu jira. Walitti bu’iinsa uumame ilaalchisee odeeffannoo nu dhaqqabaa jiru hin jiru. Kan buq’aa jiru hin jiru. Qabeenyaan barbadaa’es hin jiru. Namoonni qe’ee ofii irraa baqatanis deebi’aa jiru. Naannoon sun amma tasgabbii qaba jedhan.
Kanneen Naannoo Somaalee Irraa Buqqa’an Bishooftuu Keessatti Rakkoo Keessa Jirra Jedhu
Kanneen nagaan qabsaa’uuf eega biyya seenanii booda qawwee kaasan humnootii jedhan akkasumas kanneen rakkoo mudatuu irraa bu’a bufachuu fedhan ittiin jedhan biroofis akeekkachiisa kennan Dr. Abiyyi.
Kanneen Namni Jalaa Ajjefame Maal Jedhu?
Kanneen namoota gara waldaa kiristaanaatti qajeelchan keessaa tokko - Kiritoofer Taataa, namoonni hagi tokko ganda Kifeem jedhamtu ka kiiloo-meetira hedduu Kaatediraalicha irraa fagaattu irraa fiiganii achi dhaqqaban, jedhu.
Kanneen Niger keessatti ajjeefaman saddeeri keessaa irra hedduu hojjettot dhaaba ACTED jedhamuu ta’uu abukaatoon dhaaba bu’aaf hin hojjennee Jooseef Breehaam ibsaniiru. Haleellaa sanaaf battala itti gaafatama kan fudhate hin jiru.
Kanneen Noorweey, Osloo, Awstraaliyaa magaalaalee Victoriya melboorn, Sidnii, Perth fi Adelaide keessatti hiriira geggeessaman irratti mootummoonni biyyoota isaan keessa jiraatanii deggersa mootummaa itiyoopiyaaf godhu akka dhaabu, mootummaan Itiyoopiyaas uummata nagaa irratti dararaa fi ajjeechaa raawwatu akka dhaabu dhiibbaa akka godhu xalayaa gaafatu paarlaamaa biyyoota kanatti kennuu isaanii qindeessitoonni hiriira kanaa ibsanii jiran.
Kanneen nu biraa hidhaa keessatti hafan galfata nutti kennatan qabu.“Haala keessa jirru uummata keenyatti nu himaa” jechuun dhaammatan jedhan. Uummanni sagalee tokkoon akka baanuuf nuuf haa iyyu jechu isaanii ibsan.
Kanneen nuti Qeerroo dha jedhanii ergama addaa qaban garu uummanni of eegganaan ilaaluu akka qabu hubachisanii jiru.
Kanneen Nu Tuqan Ni burkutaa’u. Carraan Isaanii kufinsa: Dr. Abiyyi Amhed
Kanneen ofi irra deebi’anis jiru. Kanaaf kaadhimamtoonni magaalaa Finfinnee ofii isaanii beeksisuuf wal ga’ii isaan har’a waaman akka barbaadametti milkaa’uu baatu iyyuu kanneen asitti argamtan uummata keenyaaf ergaa dabarsuuf ni geessu waan ta’eef soda kana bira darbitanii asitti argamuu keessaniif maqaa kaadhimamtootaa fi maqaa paartii Medrekiin isinan galateeffadha jedhan.
Kanneen Oromiyaa fi Beenishaangul Irraa Buqqa’an Walloo Kibbaa Dhaqqabuun Gabaasame
Kanneen Oromiyaa Keessatti Ajjeechaalee fi Yakka Biroo Raawwatan irratti Tarkaanfiin Seeraa Fudhatamuu Qaba, Jedha Mootummaan Naannoo Oromiyaa
Kanneen otuu “hojii ogummaa isaanii hojjetanii hidhan” ittiin jedhu – gaazzexeessota hafan kaan illee Mootummaan Itiyoophiyaa akka hiiku gaafatee jira – CPJN.
Kanneen Paaris keessatti walga’an biyyoonni 197 jijjiiramni haala qilleensa naannoo addunyaaf sodaachisaa ta’uu hubachuudhaan, aara qilleensa gubataa biyya isaanii keessaa, daran gad-muruuf dhaadatanii turan. Biyyoota walii-galtee sana mallatteessan keessaa Yunaayitid Isteets tokko turte.
Kanneen prezidaanticha morman magaalaalee gurguddoo kan akka Aanbaa fi Ooraan irratti ba’anii mormii dhageessisaa jiran. Mormiin kun magaalaalee xixiqqoo kanneen biroo keessatti illee geggeessamuun gabaasamee jira.
Kanneen Prezidaantummaa Ameerikaaf Dorgomuuf Qophiitti Jiran Traampiin Akkaan Qeeqan
Kanneen prezidaantummaaf dorgoman lameen akka injifatan of abadannaan dubbatu.Qeeqxonni akka jedhanti deemsa filannoo kana kessatti dogoggorri hojjatame hundumtuu beekaa durumaa kan irratti hojjatamee fi paartiin biyya bulchuu akka injifatuuf kan ta’e dha.
Kanneen Qaalittii, Ziwaay, Dirre-dawaa fi Shawaa-roobititti argaman Manneen-sirreessaa Federaalaa, akkasumas – kanneen bakka-bu’ummaan hojjetan – manneen sirreessaa Naannoo Kibbaa, Tigiraayii fi Harar jiran irraa akka dhiifamni godhamuuf kanneen Boordii Dhiifamaatti dhihaatan – hidhamtoota 755 keessaa 720mni ulaagaa barbaachisu guutuuun kan hiikaman ta’uu isaanii ti, Mootummaan ka beeksise.
Kanneen qabaman immoo 1,100. Ogeeyyiin marsaa interneetii tolchan Appiiwwan adda addaa kanneen daddarbaa vaayirasichaa hodofuu gargaaranii fi akka hojjetoonni fayyaa odeeffannoolee dhukkubsatootaa waliif qoodan gargaaran tolchaa jiran.
Kanneen qabamun isaanii beekame kun dargaggoo umriin 30 fi ga'eessa waggaa 60 ta'uun ibsamee jira.
Kanneen Qabeenyaa Mootummaa Mancaasan saaxilaman Jedha Mootummaan Itiyoopiyaa
Kanneen qe’ee ofii irraa baqatan kun lammiiwwan Oromoo qofaa utuu hin taane naannoo Benishangul Gumuz uummati Bartaa jedhamu illee warren Oromoo gargaartu jedhamuu dhaan kanneen 900 ta’an Qe’ee ofii irraa buqqaafamanii yeroo ammaa dhiya Wallaggaa qubatanii jiraachuun ibsamee jira. Uummata kana walitti araarsuuf hawaasa gam lamaanuu walitti fiduun kaayoo isaanii akka ta’e Doktor Derejjeen ibsanii mootummaan illee gama isaan dhimma kana qiyyaafata akka itti kennu gaafataniiru.
Kanneen qeeqan immoo ennaa weerara vaayiresii koronaa nama mana isaa keessaa ari’uun gara jabinaa fi innumaa iyyuu vaayiresii koronaa facaasuu danda’a jedhan.
Kanneen qophii simannaa sana irratti hirmaatan dhaaboliin kun karaa nagaan qabsaa’uu fi filannoo dhaan aangoo qabachuuf murteessuu isaaniitti illee gammaduu isaanii dubbataniiru.
Kanneen qorannaa kana irratti geggeessan namoota shan akka ta’an kan VOA-tti dubbate – gaazzexeessaan kun, Koomishinara Koomishinii Poolisii naannoo sanaa, itti-aanaa isaanii, ajajaa humna addaa, akkasumas itti-gaafatamoota qajeelchaa fi qorattoota kan of keessaa qaban miseensota komaand-poostii akka tahan tu natti himame – jedhee jira.
Kanneen qorannaan irratti gaggeffame kana keessaa tokko lammii Ertraa kanneen hafan martii kan Ititoophiyaati.
Kanneen qoratamaa jiran keessaa gogganaa kaawunsilii biyyatti bulchaa jiruu Jeneraal Abdulfattah Al-Burhan fi falmisiisoo kan ta’an garee humnootii deggersa hatattamaaf hogganaa kan ta’an Hamdan Dagalo keessatti argamu.Gareen kun uummata hiriiree haala hokkaraan guutameen facaasuuf namoota 120 caalaa galaafachuun komatamaa ture.
Kanneen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan, jiraattonni Mi’eessoo akka jedhanitti, Kibxata dabre, gaafaf Hagayya 29, magaalaa Mi’eessoo keessatti poolsii tokko tu human “Liyyu Poolsi” jedhamuun ajjeessame. Kaleessa, gaafa Hagayya 30 immoo, magaalaa Mi’eessoo ti ala lafa Bareedaa jedhamutti humnoota poolisii Somaalee sabaa fi jiraattota gidduutti walitti-bu’insa uumameen horsiisee-bultoota yoo xiqqaate toorba tahan tu ajjeesame. Aangawoonni bulchiinsa naannoo Oromiyaa waa’ee walitti-bu’insa daangaa Oromiyaa fi naannoo Somaalee gidduutti geggeessamaa turee fi lubbuu galaafatee, dhiheenya kana, ibsa kennaa turan.
Kanneen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada isaanii ibsan jiraattonni godinaalee Wallaggaa humnootni naga-eegumsaa mootummaa nu hiraarsaa jiru, jechuun himatan.
Kanneen Raashiyaan dhimma filannoo Yunaayitid Isteets keessa harka galfachuu ishee qorataa jiran – qorataa addaa – Roobert Muuler tu Manafoortii fi gargaarsaa isaa daldalaa – Riik Geets irratti har’a himannaa dhiheessan. Dhimmi isaa ka kallattiin filannootti hidhaqa qabu ta’uu dhaa baate iyyuu, qorannaa baatiilee shaniif geggeessan keessatti yeroo duraatiif jarreen lameen kana himatan – qoraftichi addaa – Muuler.
Kanneen rabsaman kana keessa meeshaalee vaayrasii koronaa ittsuuf gargaaran keessa jiraachuun ibsamee jira
Kanneen raga ba’anis irra deddeebi’uun Brwontu dursee poolsii kana rukute jedhan.
Kanneen rakkinatti jiraniif ka gargaarsa tahu, Doolaara Miliyoona sadii karaa Sagantaa Nyaata Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa kan arjoomtu tahuunis beekamee jira.
Kanneen rakkoo kanaaf paarticha saaxilan sababaaleen hedduu akka tahe illee dubbatan. Rakkoon tokko rakkoo dimookiraasii akka tahe eeranii, dimookiraasummaan babal’ataa guddachaa deemuu irra quucaraa deemuu isaa dubbatan.
Kanneen rakkoon kun isaan mudatee miseensoota WBO 136 ta’uun kan ibsamee yoo ta’u garu walii galaan miseensonni WBO mooraa xolaay keessa jiran kuma tokko kan caalan ta’uun ibsamee jira.
Kanneen sabootaa fi sanyiiwwan adda addaa irraa walitti-dhufan - hiriitoonni kumaan lakkaawan har’a Afrikaa Kibbaa keessatti akka Prezidaantiin biyyattii – Jaakoob Zuumaa taayitaa gad-lakkisan gaafataa oolan.
Kanneen sadarkaa kana akka geessu ishee fi maatii ishee gargaaran mara galateeffattee rakkoon na mudatus sadarkaa kana ga’eera jette.
Kanneen safuutti cichan barcuma 362 argataniiru. Labor paartiin barcuma 203, paartiin biyyoolessaa Skootlaand 48 fi kan dimokraatota yaada madaalawaa qaban Libraal immoo barcuma 11 argataniiru.
Kanneen sagalee kennuuf galmaawan namoonni sadii, akka filannoo booritti karoorfame sun dhaabsifamu, mana-murtii muummicha, ka Keeniyaatti Peetishinii yokaan iyyannoo mallatteessame galfatanii turan. Garuu, har’af gama kan ibsa kenne manichi-murtii, sababaa abbootiin murtii hin guutiiniif jecha akka murtii kennuu hin danda’iin beeksise.
kanneen Saud Arabiyaa keessa jiraachuuf eeyama kan hin qabaannee fi biyyatti deebi’uu hin barbaanne illee ni jiran. Mootummaan karaa embaasii isaa Sa’udii jiruutiin biyyatti akka galluuf haala mijeesseera jedhus abdiin nuu kenname duwwaa dha jedhu baqattoonni kun.
Kanneen seeraan ala nama deddeebisan namoota sana galanatti naqanii namoota itti dabalaa yabala balaa geessisuu danda’u irratti fe’anii deebi’uuf gara Somaaliyaatti deebian jedhu Headon.
Kanneen shakkaman namoonni 33 adda baafamanii waaltaa qophaa'ee keessa ka'amuun ibsamee jira.
Kanneen sirna kana irratti argaman keessaa Roula Alloch akka jedhantti Sababaa isaan mul’achuu fi Boquu ol qabachuu dandeenye, Kunis Akka ofitti boonnu nu godhe. Sababiin isaas akka musleemoota Amerikaatti eenyummaa keenyaaf jabinaan qabsaa’aa ture jedhu.
Kanneen sirna yaadannoo har’aa irratti argaman - haadhotiin ijoolleen isaanii jalaa ajjeesaman, qaamonni ajjeechaa kana raaw’atan akka seeratti dhihaatan gaafatanii, gara fuul-duraattis gochaan akkanaa akka hin raaw’atamne waamicha dhiheessanii jiran – jedha – gabaasaan keenya – Melleskaachew Amahaa, Finfinnee irraa.
Kanneen siyaasa keessa jiran martii marii guutuu biyyaa gaggeessuun dhimmootii ijoo ta'an irratti walii galtee tokko irra akka ga'an, kana gochuu baannaan garuu Itiyoophiyaa qofaaf otoo hin taanee guutummaa kutaa sanaaf dhiibbaa hamaa akka qabaatu hubachiisan.
Kanneen siyaasa keessatti hirmaatan mormituu isaanii siyaasaa akka sammuun dadhabaa ta’etti yaaduu dhiisuu qabu. sana dhaabuu qabna jedhan.
Kanneen taajjaban hangi tokko biyyattiin meeshaa nukleraa hidhattee jirtu kun yaadannoo kana yaalii nukleraa ja’affaa yaaluu dhaan kabajji jedhanii eegu, haa ta’u malee kun hin ta’in jira.
Kanneen Talaalii kana fudhatan iyyu of-eeggannoo duraan ka'aman kan akka aguuggii afaanii fi funyaanii itti fufuu akka qaban ogeessonni dubbataa jiru.
Kanneen teessoon isaanii hin beekamninis jiru, isaanis barbaadamanii muriitti dhiyaatu. Shakkamaan gocha kana keessatti hirmaate kam iyyuu hin hafu. Ol aantummaa seeraa kabachiisuuf qiyyaafata keenya duraa waan ta’eef tokko utuu hin hafin murtiitti dhiyeessina jedhan.
Kanneen Tigraay keessaa uummata miliyoona 4.5 dabalatee guutummaa Itiyoopiyaa keessaa uummanni miliyoonni 16 ol gargaarsa eeggataa jiran.
Kanneen to’annaa jala oolan keessaa tokko nama qaamaa hir’uu yoo ta’u erga dhalatee qabee harkii fi miilli isaa sosso’uu kan hin dandeenye dargaggoo Taarikuu Bayyanaa tokko ta’uu maatiin isaa nuuf ibsaniiru.
Kanneen to’annaa jala oolan keessa barsiistota, barattoota, doktoorotaa fi ogeessonni seeraa keessatti argamu. Keessummaan keenya har’aa ogeessa seeraa Dr. Mararaa Guddinaafaa dabalatee namoota 200 oliif abukaatoo ta’uun kan dhaabatan obbo Dhaabaa Cufaa ti. Dhaddacha Sadaasa 28 irra oolee waajjira kootti ennaan deebi’u humnoonni mootummaa natti marsuun na qabanii waajjira Poolisii Shawaa Lixaatti na geessan. Achittis murtiitti utuu hin dhiyaatin guyyoota kudha shaniifan hidhame. Maaliif akkan hidhame namni natti hime hin turre jedhan Obbo dhaabaan. San booda namoota kanneen biroo aanaalee Shawaa Lixaa adda addaa irraa qabaman waliin Xolaayitti of agarre jedhan.
Kanneen to'annaa jala turanii fi amma iyyu jiran dhimmi isaanii sadarkaa sadiitti qodamee akka iaaalame ibsanii akkuma to'annaa jala oolantti battaluma kan gadhiifaman, to'annaa jala turanii barnooti eega kennameefii booda kan gadhiifaman akkasumas amma iyyu to'annaa jala kan jiranii fi kanneen yakki rawwatan ragaan irratti dhiyaatee seeraan ilaalamaa jiran jedhu.Akka kanaaniis dhiyeenya kana namoonni hedduun barnoota eega argatanii booda Xollaay keessaa gadhifamuu kan ibsan Obbo Faqaaduun lafa to'annaaf turantti dararaan irra ga'e tokko iyyuu hin jiru jedhu.
Kanneen to’annaa poolisii jala jiran – miseensi koree hoji raaw’achiistuu HIWEHAAT fi afo-yaa’iin Mana-maree Fdereeshinii – Aadde Keeriyaa Ibraahimii fi Itti-aanaa prezidaantiin naannoo Tigiraay duraanii – Ambaasaaddar Addisaalem Beellamaa irratti qorannaan akka geggeessamaa jiru kan eeran – Ambaasaaddar Reedwaan Huseen, “kanneen baqannaa irra jiran – hoogganoonni HIWEHAAT irra-hedduun guyyoota yokaan torbannen xiqqoo keessatti qabamanii murtii seeraaf dhihaatu,” jechuu isaanii – Eskindir Firew Finfinnee irraa gabaasee jira.
Kanneen torban dabree ba’an keessaa tokko jireenyii Maakalaawwii fi mana hidhaa Qilinxoo keessa sukanneessaa ta’u dubbatan.
Kanneen torbanneen lamaaf duraa-booda geggeessaman Korawwan Biyyaalessaa Paartiilee guguddoo Yunaayitid Isteetis lameenii, kaadhimamtoota dorgommii prezidaantummaa kan kan ofii raggaasifachuuf, har’a galgala haasawa prezidaant Traamp dhageessisaniin goolabama.
Kanneen Traampiin deggerans iddoo lamaanti mul’atanii turan.
Kanneen ugguraman kun akka jedhanti waa'een filannoo akka hin gabaafamne gochuuf kana godhan jedhu.
Kanneen Umriin 15 fi  24 Giddu Ta'etuu Caalaatti Vaayrasii Kornaan Qabame: WHO
Kanneen Vaayirasii Koronaan qabamuun isaa amma himame afuran keessaa tokko lammi biyya Morishiyes yoo ta'u namoonni sadii ammoo lammiilee Itiyoophiyaa ti.
Kanneen vaayiresii koronaan qabamanii dhukkubsataniif rakkoon dhiyeessii Oksijiinii Afriikaa fi Laatin Ameerikaa keessatti dhaqqabee jira. Ennaa weerarri sun jalqabetti gamasitti akeekkachiisi kan hin dhaga’amne ta’uu isaaf ogeessonni wal’aansa fayyaa hanqinni oxygen gara du’a hin barbaachifnetti geessuu isaa ibsan. Itti gaafatamaan waaltaa ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa Afriikaa akka jedhanitti Oksijiinii wal’aansa fayyaaf oolu arditti keessatti akkaan barbaachisaa dha.
Kanneen vaayrasii kanan qabaman walii galaan 291 ta’u fi kanneen keessaa 15 hojjattoota tajaajiila eegumsa fayyaa ta’uun ibsamee jira.
Kanneen Waamaman Dhiyaatanii Ragaa Ba’u Qabu.Abba Murtii Federaalaa
KaNneen walaba gad dhiisamanii fi kanneen hidhaa keessa jiran har’uma akka gad dhiisaman manni murtichaa ajajee jira.
Kanneen walaba gad dhiisaman keessaa abbaan Natina’el obbo Feleqe Abera akkas jedhan.
Kanneen wal-falmii sana televiiziyoonaan hordofaa turan keessaa tokko, Joorjiyaa Isteet Yunivarsitiitti proofeesara barnoota seenaa ka ta’an, Dr. Mohammed Hasan, akka wal-falmicha kaadhimamtoota lameenii xiinxalan gaafannee jirra.
Kanneen walga’ichatti hirmaatan keessaa tokko ka ta’an – itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu akka jedhanitti, paartiileen mormituu otuu Komaand Poositii sana irraa ehama hin argatiin walga’ii uummataa waamuu hin dana’an. Uummata bal’aa waamanii waliin haasa’uu hin danda’an. “Gaaffii uummataa moggaatti qabanii, labsii akkanaatiin mirga paartiilee siyaasaa fi uummataa ukkaamsuu yaaluun furmaata ta’uu hin danda’u” jedhu – Obbo Mulaatuu Gammachuu.
Kanneen wal ga’ii kan irratti hirmaatan bakka buutota mootummaa federaalaa Somaaliyaa, ajajawwan waraanaa biyyoolessaa Somaaliyaa fi gurmuu gamtaa Afriikaa ka somaaliyaa keessaa kan AMISOM akkasumas angawoota waajjira deggersaa tokkummaa mootummootaa kan biyaattii keessa ti.
Kanneen wal ga’ii sana irratti hirmaatan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti sabi kun lamaan duruu hollummaa fi walii galteen wal wajjiin jiraataa kan ture ennaa ta’u dhiibbaa bulchiinsa naannoo sana jiruun walitti bu’iinsi gidduu isaaniitti uumame jedhan.
“Kanneen walitti-bu’anii fi walitti-dhukaasan, hidhattoota gama lameen keessa jiran. Miidhaaleen dhaqqabanis gama lameenii ti,” ka jedhan – aagawaan Ministirii Ittisaa kun, ABOn naannoo sanaa humna hidhate akka hin qabne dubbatanii jiran.
Kanneen Walitti Bu’iinsa Sudaan Kibbaaf Itti Gaafataman Adabamuu Qabu: Ambasaadder Nikki Haley
Kanneen waraana Mootummaa Cehumsaa Somaaliyaa gargaaranii loluuf bobba’an humnoonni Itiyoophiyaa, magaalaa Baaydo'aa qabachuuf ennaa tarkaanfatan dura-dhaabbannaan karaa irratti isaan mudate baay’ee xiqqoo dha
Kanneen Waxabajjii 16 Haleellaa Raawwatan Yakka Shorokeessummaan Himataman
Kanneen wixinee ajaja kanaa keessa beekan akka jedhantti ajajai kun erga hojii irra oolee kaasee namoonni Iraaq, Iraan, Liibiyaa, Siiriyaa, Somaaliyaa, Sudaan fi Yaman irraa gara Amerikaa seenuu fedhan yoo hagam xiqqaate guyyoota 30 turuu qabu.
Kanneen work shoopoii kana irratti waraqaa qorannaa dhiyeessan keessaa tokko Waajjira waldaa Istaatstikii Itiyoopiyaa irraa Obbo Zelaalem Destaw tokko ennaa ta’an ba’iin qorannaa isaaniis adeems Istaatstiksii biyyattii dhiibbaa inni qabaachuu danda’u ibsaniiru.
Kanneen xuqaman keessaa Traamp seenaa taaksii ykn dilaala biyyattii irratti jijjiirama guddicha jedhamu hojii irra oolchan. Raayyaa waraana Ameerikaa biyya Siiriyaa ture irraa garii isaa biyyatti deebisan ykn lakkoobsa waraana Ameerikaa achi jiru gad xiqqeessan.
Kanneen yaada dhiyaate seggeran Talaaliicha irraa mirga abbummaa irraa kaasuun biyyonni guddatan oomishanii akka raabsan gochuun duubatti hafuummaa mudatee hambisaa jedhu.
Kanneen yaada keennan irra hedduun seerri sun cimee akka ba’u yoo gorsan kaan immoo seerri ukkaamsu akka hin bane of eeggannoon akka godhamu yaadachiisaniiru.
Kanneen yeroo ammaa Naqamtee keessatti hafan warra bulchiinsa nannoo Beneshangul Gumuz keessaa dheessani ta’u fi isaan kunis yeroo nageenyii waaraa argamu kan deebi’uuf jiru ta’u kantibaan magaalaa Naqamtee ibsanii jiru.
Kanneen yeroo dheeraaf waliin dubbataa turan, paartiileen mormituu 16 fi paartiin taayitaa mootummaa harkaa qabu – IHADEG, ajandaa marii filachuu xumurachuu isaanii fi mariitti seenuuf qophii ta’uu isaanii dhiheenya kana beeksisanii turan. Gama biraatiin immoo, hopogganaan Boordii Filannoo Itiyoophiyaa, Obbo Nagggaa Duuffisaa, paarlaamaa biyyattiif ibsa kennaniin, mariin paartiilee gidduutti geggeessamu kun kan boordicha hin ilaallanne ta’uu dubbatan. Paartiileen dirqama bulchiinsaa isaan irraa eegamu guutan xiqqoo ta’uu ka dubbatan – hoogganaan boordii filannoo kun, “walitti dubbachuu fi waliin mari’achuun mirga isaanii ti. Paariileen galmaawanii jiran martinuu seera-qabeeyyii dha” jedhu. Paartiileen amma illee marii sana keessa jiran keessaa hagi tokko garuu, yaada kanatti walii hin galan. “Paartiileen ulaagaa hin guunne baay’ee tu marii sana keessa jira. Mara itti hirmaachisauun sirrii miti” jechuun morman. Ka marii kana jalqabee booda keessaa bahe – Kongiresiin Federaalawa Oromoo, deemsa marii kanaa akkamitti ilaala? Itti-aanaa dura-taa’aa paartichaa – Obbo Mulaatuu Gammachuu dubbisnee jirra.
Kanneen Yunaayitid Isteetis keessaa dhimma dawaa to’atan talaalliin COVID-19 kan Faayizer, ijoollee waggaan isaanii 12 qabee jiru akka tallaalaman raggaasisanii jiran.
Kanneen Yunaayitid Isteets keessatti leenjii fi barnoota fudhatan – lammiwwan biyyoota Afrikaa kan irratti muuxannoo wal-jijjiiran, seminaarri guyyoota sadii Finfinnee keessatti jalqabamee jira. Biyyoota Afrikaa 10 keessaa kanneen walitti-dhufan – namoota Yunaayitid Isteets keessatti baratan yokaan leenjii fudhatan tu seminaarichatti hirmaata. Gabaasaa Eskindir Firew, Finfinnee irraa erge, Namoo tu dhiheessa.
Kannen biroon 16 immoo balaa magaalaa guddo ripaablikii Tatarstaan Kazaan keessatti raawwateen madaa’aniiru. Dhaabbati oduu mootummaa RIA akka jedhetti yoo xiqaate shakkamaan tokko to’annaa jala oolee jira.
Kannen laaqanaaf ta’an kun miseensoota paartii prezidaant Buhaariiti.Prezidaantichii gammadaa fi marii sa’atii tokko fudhate irratti hirmaataa akka turan ibsee jira.
Kannen Seeraan Ala Doolaara Amerikaa Deddeebisan Ni Adabaman
Kan Niw Yoork keessa maadheffate projektii dhimma beelaa qoratuuf dubbi himtuu kan ta’an Saaraa Wilson akka jedhanitti kun dhimma fayyummaa ol ta’uu beekna, rakkoo beelaa namoota hedduutti akkaan ulfaatuu ta’uuf deema jedhan.
Kannneen marii geggeessame sana irratti ibsa kennan Liinboorg fi aangawoonni Mootummaa Obaamaa ka biroon “rakkoon baqattootaa biyyoota Gaanfa Afrikaa keessaa, rakkoolee baay’ee hamoo Addunyaa kana irraa keessaa tokko ta’ee jira” jechuudhaan, akka ija irra kaayyatanii, gargaaarsa illee itti-fufuun barbaachisaa tahe hubachiisan.
Kan nu ajaa’ibe keessumaa US shorokeessota waliin wal ta’uu isee ti jedhan.
Kan nuti akka argannu hin taasisamiin waan baay’ee tu jira. Wantoota baraachisan kana yoo amma dafnee hin arganne, abdii guguddoo fuul-dura keenya jiran, kan kaampaaniileen dawaa lama talaaliwwan dhibba keessaa harka 95 vaayiressicha ittisuu danda’aniin as bahaa jiran ilaachisee wanna barbaachisu qindeessuu fi karoora baafachuu irratti torbanootaan yokaan baatiileen boodatti harkifachuu ni mala, jedhan, Baayiden.
Kan nuti amma nu barbaachisu hooggana nageenya amansiisaa ta’e nuu eegu. Kana jechuun mirgi kanneen eegumsi barbaachisuu utuu hin dhiitamin jedhee jira.
Kan nuti angawoota Itiyoopiyaa yaadachiisuu feenu uummati waan ta’aa jiru quba qabaachuu isaa ti. Dhiittaan mirga namaa geggeessamaa jiru seera mirga namaa kan sadarkaa addunyaa cabsuu qofa utuu hin taane walii galtee mirga namaa kan gamtaa Afriikaa illee ni cabsa jedhan. Kanaaf itti gaafatamummaan akka jiraatu dhiibbaa qodha jedhan.
Kan nuti argaa jirru al shabab akka kana duraa akka waan cimee jirutti. Yoo vidiyoo sana irraa nama dubbatu sana ilaalle waan yaada hin qabne fakkaata. Loltoonnis hafuura gaariin jiraachuu Ergaa obsa akka qabaatan ennaa darbu Akka waan al shabaab humna guutuun jiruu, waan hojjetu bekuu fi balaan akka waan irra hin geenyetti dubbata jedhan.
Kan nuti ifa gochuu barbaannu kun waraanni mootummaa to’achuu isaa miti jechuu dhaan dubbi himaa kan ta’an Major General Sb Moyo dubbatan. Humni ittisaa Zimbaabwee kan inni gochaa jiru haala siyaasaa gad adeemaa deeme, haala hawaasummaa fi dinagdee biyya keenyaa daddaaqama keessa bu’e kan yoo utuu hin beeksisamin ture walitti bu’iinsa hookkaraan guutetti geessuu malu tasgabbeessuuf jedhan.
Kan nutii gochuuf yaalluu ajaja seera addunyaa irratti hundaa’ee kan biyyonni keenya bu’aa argachuuf jecha wagoota kurna hedduuf hojii invastmeentii ittiin gaggeessa turan, kan ilaaleen lammiwwan keenyaaf qofa otoo hin taanee lammiwwan chaayinaa dabalatee uummata addunyaaf falmiina jechuun Bliinken oduu gabaastootaaf ibsan.
=Kan nuti mirkaneessuu barbaannu michoota cicha qaban kanneen lola lafoo ISIL irratti oofamu qabaachuu keenya. Deggersa haleellaa samii irraan geggeeffamu nu biraa hin argatan. Garuu leenjii fi meeshaalee ni argatu jedhan.
Kan nu yaanne, Asmaraa dhufnee obboloota keenya waliin wal haammachuu dha. Sana irraa kan hafe gaaffiin ka biraan nuyiif xixiqaoo dha. Madaalliin jaalalaan gitu homtuu hin jiru.
Kannwwn biroon 40nii mana murtii olaanaa Dii Sii keessatti himannaan kan irratti banamee yoo ta'u hokkara sana hogganaa kanneen turan, irra hedduun isaanii lafa mana maree sanaa fi gamoo kanneen seenan ta'u ibsamee jira
Kan Obbo Araarsoo Biqilaan hoogganaman – miseensonni koree hoji raaw’achiistuu ABOs ajjeechaa Gullisoo keessatti raaw’atame kana balaaleffatanii jiran.
Kan Obbo Daawud Ibsaan hoogganamu Addi Bilisummaa Oromoo ajjeechaa Oromiyaa Lixaa, aanaa Gullisoo keessatti lammiwwan nagaa irratti raaw’atame balaaleffachuudhaan, gochaan kun qaama walabaan akka qoratamee qulqulleeffamu waamicha dhiheessaa jira. Namoota haleellaa kanaan miidhamaniifis gadda itti dhaga’ame ibsee jira.
Kan oduun isaa ho’ee dubbatamaa jiru filannoon prezidaantii yunaaytid Isteets ka baranaa har’a sagalee bakka bu’onni ummataa kan kutaalee irraa kennaniin ifatti murteeffamuuf jira.
Kan ofii irratti cichuun gamaas gamanaas jabaatee jira.Seera umamaa wan ta’eef garu wanni cichee wal harkiisu kun cituu isaa hin hafu jedhan.
Kan ofii isaa daldalaawwan eeguu irrattan bobba’e ofiin jedhu beekaa nama ajjeesuu dabalatee yakkaawwan shaniin himatame.
Kan ofii isaanii hidda dhalata Irilaand ta’an Baayiden, Briteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uun walii galtee bara 1998 Yunaayitid Isteetis qindeessiteef Irilaand gama kaabaaf nagaa buusee kan Briteen irratti hirmaatte miidha yaaddoo jedhu qabu.
Kan ofii isaanii waa bakkaan akka ga’an of beeksisan Traamp loltoota Ameerikaa kanneen Afgaanistaan keessa jiran kuma 14 keessaa kuma 5 gamasii baasuuf dhaadatanii jiran.
Kan ofii isaanii xumura baatii Bitootessaa vaayiresii koronaan qabamanii turan uummichi ministeeraa Briteen Booris Joonsen hawwa gaarii qaban erganiiruuf. Baatii Ebla jalqaba irratti Joonsen gara hospitaala Londonitti geessamuu dhaan kutaa yeroo hatattamaa keessa tursiisaman. Ennaa snatti kan umuriin waggaa 55 hoogganaan Briteen haalli fayyummaa isaanii gam lamatti deemuu mala jedhanii turan. Biyyattiin yeroo ammaa weerara koronaa marsaa lammataatu ishee mudatee jira.
Kan ofiin of bulchitu – Somaaliiland keessatti immoo, yoo xiqqaate namoonni soddomii shan, kutaalee Awudaal, Saahelii fi Salaal keessatti du’uu isaanii fi ka biroon hedduun immoo bishaaniin fudhatamuu isaanii dubbatu, aangawoonni Somaalii Land.
Kan oomishni jirbiilee fi huccuulee irratti beeksisaman, agartsiisne sadarkaa Addunyaa “Oriijin Afrikaa 2015” jedhamu Har’a Finfinnee keessatti banamee jira. Aaangawoota biyyootaa, hoogganoota daldalaa, dizaaynerootaa fi ogeeyyii Industrii tu agarsiisa kanatti hirmaate.
Kan Oromiyaa Aangawoota fi Namoota Dhuunfaa Ajjeesu Garee Seeraa-ala Hidhatee Socho’u,: Biiroo Bulchiisaa Nageenyaa Oromiyaa
Kan Paaris keessa maadheffate Financial Action Task Force ykn FATF kan jedhamu gurmuun kun baatii Guraandhalaa keessa Pakistaniin toora kana keessa galchuuf murteessuu dhaan shorokeessummaan maallaqaan akka hin deggeramne ga’aa hin hojjenne jechuun qeeqe.
Kan poolisiin adii Miniyaapolis keessatti morma obboleessa isaa irra dhaabachuun booda irras lubbuun isaa ba’e obboleessi George Floyd yaadannoo bakka obboleessa isaa irratti kun itti raawwatametti qophaa’ee irratti argamuu dhaan erga du’uu isaatii nagana boora’uu babal’aataa adeeme ilaalchisuun tasagabbii fi nageenyi akka bu’u gaafatee jira.
Kan Poolisiin Shawaa Bahaa Hoteela Riizortii Soodarreetti Namoota Seera-ala Leenjii Hidhammoo Fudhatan Qabadhe Jedhu, Bulchiinsi Sodarree fi Qaamani Jara Bobbaasemmee Ammoo Waan Seeraa Ala Hojjenne Hin Jiru, Jedhan
Kan presidentii Raashiyaa Bashaar al Assad deggertu Raashiyaa fi kan ripxe loltoota deggertu Rurkiin lola dhaabinsi sun akka jiraatu mirkaneessaniiru.
Kan prezidaant Doonaald Tramp ministrii dantaa alaaf filatan daayrikteri CIA Mike Pompeo nama waraana jal’atu jechuun himannaan na irratti dhiyaate sirrii miti jechuu dhaan koree senetii kan hariiroo alaa duratti har’a dubbatanii jiran.
Kan prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden Itiyoopiyaatti ergan seneterri Yunaayitid Isteetis, muummichi ministeeraa Abiy Ahimed naannoo Tigraay keessatti dhukaasi akka dhaabatu akka labsan gaafatanis gaaffiin isaanii fudhatama hin arganne.
Kan Prezidaant Traamp – Baatirii Ittisa Misaahelaa – THAAD jedhamuuf, Kooriyaa Kibbaa doolaara Biliyoona tokko baasuu qabdi – jechuun dubbatanii turan, gorsaan naga-eegumsa biyyoolessaa prezidaantichaa – HR McMASTER, kaleessa ennaa waajira naga-eegumsa biyyoolessaa Kooriyaa Kibbaa waliin haasawanitti salphisanii dubbatan.
Kan prezidaant Traampiif gorsaa ta’an hayuun dhimmootii dhukkuboota daarqiqaa Dr. Antonii Faauchii kaleessa galgala CNNf ibsa kennaniin ennaa vaayiresii koronaatti duulaa jirru kanatti kutaaleen martinuu maaliif mana akka tursaman hin labsamne jechuu dhaan.
Kan prezidaantummaa Ameerikaaf filataman Joo Baayiden dhimma weerara vaayiresii koronaa fi yeroo ayyaana waggaa ilaalchisee roobii har’aa haasaa dhageessisuuf jiru.
Kan Prezidaantummaa Amerikaaf filataman Joo Baaydiin Wiixata har'a yeroo jalqabaaf ibsa guyyaa guyyaan prezidaantii biyyatiif kennamu kan Tika nagaaa ilaallatu argatanii jiru.
Kan Prezidaantummaaf Ameerikaaf Filataman Joo Baayiden Gorsaa Isaanii Yeroo Dheeraa Hoogganaa Bulchiinsa Waayit Haawus Gochuun Muudan
Kan prezidaantummaa Ugaandaaf dorgoman gosa muuziqaa pop jedhamuun beekamanii fi namni siyaasaa Bobi Wine, humnootiin naga eegumsaa waajjira isaanitti marsuu dhaan galmlee fudhachuu isaanii tuqanii kun duula doorsisaa mootummaan raawwatu jedhan.
Kan Prezidaantummaa Ugaandaaf Dorgomuuf Jiran Boobii Waayin Humnootiin Nagaa Eegan Waajjira Koo Weeraran Jedhan
Kan prezidaantummaa Yunaayitid Isteetisiif filataman Joo Baayiden gorsaa ofii isaanii kan yero dheeraa Roon Klayin hoogganaa bulchiisa hojii White House gochuun muudan.
Kan prezidaantummaa Yunaaytid Isteetesiif filataman Joo Baaydiin ministeera haajaa alaaf kan maqaa dhahan Tonii Bliinkin rakkoo gargaarsa dhala namaa kan Itiyoophiyaa keessaa, hokkarri gosa irratti qiyyaafate jiraachuun gabaafamuun akkasumas nagaa fi nageenya kutaa sanaa akkaan kan isaan yaaddeesse ta'u ibsan.
Kan prezidaantummaa Yunaaytid Isteetesiif filataman Joo Baaydiin ministeera manneenii fi misooma magaalaa kan ta'uuf jiran bakka buutuun deemookraatootaa keessa tokko kan ta'an Marsiyaa Faaj maqaa dhahuuf jiru jechuun maddeen oduu kan biyyatti ibsaa jiru.
Kan prezidaantummaa Yunaaytid Isteetesiif haaraa filataman Joo Baaydin lammiwwan biyyatti guyyaa kakatanii aangoo qabatan sana uummanni biyyatti guyyoota 100f aguuggii afaanii fi funyaanii ykn Maaskii akka gargaaramaniin gaafadha jedhanii jiru.
Kan prezidaatummaa Yunaaytid Isteetesiif filataman Joo Baaydiin qabeenya mootummaa hanga tokkotti gargaaramuu akka danda'an akkasumas akka seera bara 1964 ba'eetti ce'uumsa sirna qabeessa gaggeessuuf akka danda'aniif bulchiinsa tajaajiila walii galaa ka biyyatti murteessee jira.
Kan Qaammee lamaa fi sadii magaalaa Finfinneetti geggeessamu – walga’iin walitti-dhufeenya mana-maree naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa fi Gamtaa Afrikaa kun, haala yeroo ammaa Somaaliyaa, Sudaan Kibbaa fi naannoo Haroo Chaad keessatti mul’atutti fuuleffatee kan mari’atu ta’uu ibsan – dubbi-himaan Ministirii Dhimma alaa Itiyoophiyaa kun. Sochii Amisoom, Al-shabaabiin waraanuuf gochaa jiru irratti, akkasumas, naannoo Haroo Chaaditti duula garee Boko-Haraam irratti geggeessamu irrattis ka dubbatamu ta’uu beeksisanii jira.
Kan qabsa’aa jirruu fi qabsaa’aa turrees akkaataa hojii akkasii irratti eega jedhanii booda ammaan booda dirqiisifamee yoo ta’e malee mana murtii duratti hin dhiyaadhu jedhanii jiru.
kan qabsoo oromoo milka’inaan ga’u immoo qabsoo karaa nagaa gaggeeffamu” jedhu Proofeesar M.I. Aguilar.
Kan qophii sana irratti argaman – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Abiyyi Ahimed.“ lammiwwan biyyaa haala ofittummaa irraa adda taheen tola-ooltummaatti hirmaachuu qaban,” jechuun waamicha dhiheessan.
Kan qorannaa sana hoogganan itti aanaa hoogganaa abbaa murtii Raymond Zondo akka jedhanitti Zuumaan argamuu dhabuu isaaniif sababi sirrii ta’e hin jiru. Bara 2021 kessa Zuumaan garee qorannaa kana duratti dhiyaachuu ennaa dhaban yeroo lammataa ta’uu isaa ti.
Kan Raadiyoon Sagalee Ameerikaa haasofsiise ajajaan poolisii magaalaa Adaamaa Komaander Genneneew Xibebuu Tolosaa hidhamuun aartistoota kanaa maaliif akka ta’e ofii isaaniif quba kan hin qabaanne ta’uu dubbataniias nu bira kan jiraniif Imaanaatu nutti kenname jedhan.
Kan Raayyaa Waraanaa Irratti Geggeessame Garuu Ni Morme
Kan rasaasaan dhahamee wal’aansa sadarkaa ol aanaaf gara Finfinneetti ergamee ture ijoolleen umuriin waggaa kudha-shanii Obsaa Indaalee Fufaa kaleessa jechuun Roobii Guraandhala 28 bara 2018 du’aan boqochuu isaa maatiin isaanii nuuf ibsanii jiru.
Kan reeffa ijoollee isaanii ja’aa baafattee awwaalchaaf qopheessaa jiran – aadde Warqnesh, mootummaan hatattamaan dhimma sanatti birmachuu dhabuu isaa qeeqan.
Kan riphxee looltonni jedhan kun madden walabaan mirkanii kan hin arganne.Garu magaalaa Injaamiinaa haleeluun mootummaa haaraa ilma prezidaanticha ajjeefamaniin gaggeeffamuu aangoo irraa darbina jechuun sodaachiisaa jiran.
Kan Riyootti Maraatonnii injifatee, mormii Oromoo agarsiise fi gidduu kana as Yunaayitid Isteets galee jiru – Atileet Fayyisaa Leellisaa ibsa kenname kana irratti argamee, ofii illee illee ibsa kennee ture. “Dhiittaa mirga dhala-namaa hamaa tu uummata Oromoo irrattii fi uummatoota Itiyoophiyaa ka biroo irratti geggeessamaa jira. Kun dhaabachuu qaba” jechuudhaan, aangawoota Yunaayitid Isteets seericha raggaasisuuf hojjetaa jiranii fi ibsa kennan illee galateeffatee jira. Fayisaa fi Seneetaroonni Yunaayitid Istees waliin harka isaanii ol qabanii wal-qaxxaamursuun mallattoo mormii Oromoo illee agarsiisan.
Kan Roobii darbe president Kafando to’annaa jala oolchuu dhaan hoogganaan waardiyaa presidentummaa General Diendere-n biyyattii dhiifama gaafachuu dhaan aangoo mootummaa siiviliitti dabarsnii kennuuf karoorfachuu beeksisan.
Kan Saaudiin Biyya Ishee Akka Gad Dhiisan Ajajje Lammiiwwan Itiyoophiyaa Gamasitti Danqaman
Kan safuutti cichan ogeessi fiilmii Maaykil Paak dhaabbata Yunaaytid Isteetis kan miidiyaa addunyaaf dhaabbate akka hooggananiif kaadhimamuu dhaan kaleessa senetii duratti dhiyaachuun dhuga ba’umsa kennanii jiran.
Kan Sagaleen Ameerikaa Jalatti bulu dhaabbata “US Agencey for Global Media” yokaan USAGM jedhanuf hoogganaa ka tahan – Ajeensii , kaleessa eega prezidaant Joo baayiden taayitaa qabatanii yeroo xiqqoo dhaa booda gaaffii prezidaanticha irraa dhihaateen taayitaa isaanii gad-lakkisanii jiran.
Kan seera barreessu presidentii utuu hin taane kongresii dha kan jedhan afaan yaa’ii mana maree Paul Rayan manni muartii muummichi qajeelfama bu’uuraaf barbaachisaa ta’e kana raggaasise jedhan.
Kan Senetii fi Kongresii dhuunfatanii jiran repblikaanonni bakka abbaa murtii mana murtii ol aanaa dhiyeenya kana du’aan boqotan Antonin Scalia bakka buusuu akka hin raggaasisamne uguranii jiran. Kanaaf qooda abboota murtii 9 saddeeti qofaa ta’uun isaanii president Obamaan koolu galtoonni amerikaa keessa jiraatan biyaa akka hin baaneef karoora jiru murteessuuf rakkisaa itti ta’ee jira.
Kan silaa yeroon hojii isaanii Fulbaana 2021 dhumatu Abeen, hanga hoogganaa haaraan muummicha ministeeraa ta’ee tajaajilu hanga filamee paarlaamaa dhaan raggaasisamutti aangoo irra turu jedhamee eegama.
Kan Sirba gosa Raappiin beekamu – Nipsii Hasil ykn Ermiyaas Asgedoom magaala Los Anjeles keessatti kaleessa kokolaataa keessa otuu jiruu namoota eenyummaan isaanii yeroof hin beekamiiniin dhukaasni itti roobsamee rasaasa ja’aan dhawamee ajjeesame.
Kan sirna koloneefattummaa Briteen yaadachiisu siidaan giivitii Viktooriyaa keenyiyaa keessaa kaafamuun waggoota hanga tokko booda gammachuun simatamaa jira.
Kan Sochii #MeToo jechamu kan farra dararaa quunnamtii saalaaf gurmaa’e ka jalqaban qabsooftuun mirga namaa Tarana Burke kubbaa guddaa yeroo ayyaana wagga bakka ol aanaa irra kaa’amuun gad darbachuuf furtuu kaastuutti bu’an.
Kan Sodaatanis Du’a Kan Hin Oolles Du’a
Kan Sodaatanis Du'a Kan Namaa Hin Oolles du’a
Kan suuraa shakkamaa boombii of-wareeginsaa sana baase – Poolsiin Raashiyaa, “kan umuriin isaa waggaa 22 tahe – Shaaliilov, Kirgistaan, bakka Osh jedhamtutti dhalatee, bara 2011 lammii Raashiyaa tahe” jechuun ibse.
Kan taayitaa gad-lakkisaa jiran, hoogganaan Poolisii waajira mana-maree Yunaayitid Isteetis – Stiiven Sund torban dabre hookkarri waajiricha “US Capitol” jedhamu irratti geggeessamuu dura, loltoonni eegdonni biyyoolessaa yokaan “National Guard” akka qophaa’inaan eegan gaaffii dhiheessuu isaanii fi aangawoonni tika-nagaa Mana-maree Bakka-bu’ootaa fi Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayitid Isteetis keessa jiran gaaffii isaanii fudhachuu diduu dubbatan.
Kan taayitaa mootummaa harkaa qabu paartiin Badhaadhinaa immoo gama isaatiin, deemsi cehumsichaa karaa gaarii irra akka jiru beeksisee, dhimmoota biyyaa ijoo tahan irratti paartiilee morkattootaa waliin ka mari’ataa jiru tahuu dubbata.
Kan taayitaatti cichanii turan prezidantiin Ivorii Koost Lauren Baagboo mana isaanii magaalaa Abijaan jiru keessatti loltoota prezidaantii haaraa beekkannaa sadarkaa addunyaa argatan, kan Alasaan Wataaraa-m qabaman.Loltoonni Prezidaant Wataaraa waraana addaa ka Faransaay waliin tahuu dhaan eega mana jireenyaa prezidaantummaa Baagboo-n keessaa bahuu didan haleelaa turanii booda, harka Baagboo qabatan.As magaalaa New York kanneen jiran Embaasiin Faransaay fi Jilli prezidaant Wataaraa akka jedhanitti waraana Wataaraa-tu prezidaanticha aangootti cichan to’annaa jala galchee hidhe.
Kan tajaajiila Intarnettii addunyaa fi nageenya saaybarii ykn narsaa itaranettii irraa to'atu fi jaarmayaan kan mootummaa hin ta'iin Neetblook akka gabaaseetti guyyaa guyyaan Intarnettiin Itiyoophiyaa keessaa cufaa dha.
Kan teessoon isaa Yunaayitid Isteetis tahe dhaabbanni “Global Alliance” yokaan Tumsa Idil-addunyaa Mirga ltoophiyaanotaaf jedhamu teessoon meeshaalee adda adda ittisa weerara COVID 19f oolu Ministara Fayyaa Itiyoophiyaaf kennee jira.Dhaabbatichatti qindeessaan koree deggersa walitti qabuu, Obbo Ammahaa Mekonnin, meeshaaleen deggersaa kennaman kanneen Birrii Itiyoophiyaa Miliyoona kudha tokkoon bitaman tahuu dubbatan.
Kan Teksaas, Irviing jiru – Yunivarsitii Daalaasitti, poroofeesara barnoota dinagdee ka tahe, Mohammed Xaahiroo akka jedhutti, Prezidaantichi, jalqabuma haasawa isaaniitti, waa’ee Guraandhalaa - baatii seenaa gurraachota Ameerikaa yaadachuun jalqabuun isaanii fi waa’ee namoota bakka awwaalchaa Yuudotaa mancaasanii dubbachuun isaanii, mormii isaan irra ture qabbanbeessuutti ka fuuleffatan ta’uu agarsiisa.
Kantibaan magaalaa Waldiyaa Obbo Mohammad Yaasin akka jedhanti gochii ajjeechaa kun magaalattis ta’e uummata Amaaraa kan bakka bu’u otoo hin taane fedhii namoota dhunfaa muraasa irratti kan qiyyaafatee fi gocha badii ta’u ibsan.
kantiibaa magaalaa Adola Wayyuu obbo Caalaa Waaree to’annaa jala ooluun isaanii illee gabaasameera. Erga eeyamni Midrook ugguramuun labsamee as haalli naannoo Sanaa maal akka fakkaatu jiraataa magaalattii fi miseensa poolsii godina gujii bahaa haasofsiisnee jirra.
Kantiibaa magalaa Finfinnee obbo Takkala Umaa fi angawotaa motummaa ka biroo tu gaaffiilee ka’aniif deebii kenne. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kantiibaan bulchiinsa magaala Bishooftuu, Dr.Daadhii Wodaajoo gama isaanitin bulchiinsi waarshaa jedhame irraa waayee hojiin jalqabamuu waan dhagahe akka hin jirre dubbatani hawaasa irraa odeeffannon amma tokko waan isaan dhaqqabeef akka qulqulleefachuuf jiran ibsan.
Kantiibaan itti aantuu magaalaa Finfinnee Aadde Adaanach Abeebees bissii abaaboo Siidaa goototaa bira kaa’anii jiru.
Kantiibaan kibba Walloo magaalaa Haiyiq Kebbedee Kaasaa VOAf akka ibsaanitti meeshaan hojii shororkaaf ooluuf ture jedhamee fi namoonni meeshaa sana deddeebisaa turan Fulbaana 16 to’annaa jala oolan jedhan.
Kantiibaan kun akka jedhanitti ragaa wal jijjiiruun of eeggannoo fi ijaaramuun hoogganame kan turee fi meeshaan waraanaa sun akeeka qabameef utuu hin guutiin qabame jedhan.Bulchaan godina Walloo kiibbaa Seyid Mehammed gama isaaniin uummata Oromoo fi Amaaraa walitti buusuuf, jijjiiramicha gufachiisuu akkasumas ayyaanni amantii fi uummataa miira tasgabbiin akka hin geggeeffamneef kan akeekame ture jedhan.
Kantiibaan kun Finfinnee kan seenan jila namoota 70 of keessaa qabu hoogganuu dhaan ture.
Kantiibaan magaalaa Dambii Doolloo Obbo Iyyaasuu Qannaa immoo‘ Fedhasaan humnoota nageenyaa mootummaan ajjeefamuun hariiroo Riphxee-loltoota wajjiin waan hidhata qabuuf qabuufi. Osoo qaama nageenyaa irratti tarkaanfii fudhachuuf yaaluu ajjeesame,”jedhan.
Kantiibaan magaalaa Desee Abbebee G/Mesqel, waggoota 30f uummata kan walitti naqu ta’e jedhamee afarfamaa waan tureef keesumaa dhalattoonni Amaaraa barootaaf naannolee jiraatan irraa buqqaafaman jedhan.
Kantiibaan magaalaa Gullisoo obbo Abbaba Takkaaliny kaleessa galgala yeroof qaamota hin beekamneen ajjeefaman jedhe Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Aanichaa.
Kantiibaan Magaalaa Jimmaa Obbo Tijjaanii Naasir, “Meeshaalee waraanaa fi maallaqa namootni kun dhimma itti bahan qabneerra” jechuun dubbatan. Komii jiraattota keessaa hagi tokko, kan namootni hidhamaa jiran, waan godinaa ykn bakka biraarraa dhufaniifi, jechuun kaasaniif ennaa deebisanis, “namni yakka hojjatu Godinaa hin qabu, Saba hin qabu, nuti kan qabne ergamtoota HIWEHAT jedhan.
Kantiibaan magaalaa Moqaadishoo Abdurahimaan Usmaan dablatee angawoonni bulchiinsa isaanii kan keessa jiran namoonni saddeet dho’iinsa sanaan ajjeefamaniiru.
Kantiibaan Magaalaa Moyyaalee Obbo Fuugicha Dheengees ajjeefamuun namoota lamaanii kun dhugaa ta’uu himanii amma haala ajjeechaa kanaa qorachuuf angawoota Mootummaa Keeniyaa duuka mariyachuuf akka jiran ibsaniiru.
Kantiibaan Magaalaa Nagamtee Duraanii fi Hojjetoota Ka Biroo Dabalatee Namoota 26 Malaammaltummaatti Shakkaman Keessaa 20ni Qabaman
Kantiibaan magaalaa Naqamtee akka hawaasni magaalattii hojii isaa idileetti deebi’u waamicha godhanii jiran.
Kantiibaan magaalaa New York Biil de Blaasiyoo jiraattonni New York hucuu harkaan hojjetame ykn skaarfii afaanitti akka maratu uummata yaadachiisaniiru. Maaskii ogeessota fayyaaf oolu garuu ogeessotaaf dhiisuu qabna jedhan.
Kantiibaan magaalaa New York Bill de Blasiyoo manneen nyaataa akka banamaniif eeyamanii turan tarii namoonni bakka biroo dhaa dhufaniin kan ka’e daariqa ykn infekshiniin kun deebi’ee ka’uu mala yaaddoo jedhuun tursanii jiran.
Kantiibaan magaalaa Phoenix, Arizona Kate Gallego caaaa oduu ABCf akka ibsanitti daldalaawwan naannoo jiran erga isaanii baatii Bitootessaa fi Ebla keessa cufamnii booda danfnee bannee jirra jedhan.
kantiibaan magaalaa Shaashamannee aadde Xayibaa Hasan mana jireenyaa abbaa Ahmed obbo Mohamed Kediritti argamuu dhaan uummata achitti argameef haasaa dhageessisanii jiran. Walitti bu’iinsi namoota dhuunfaa gidduutti geggeessamu hookkara ka biroof sababaa ta’ee uummata jeequun irraa hin jiraatu jedhan.
Kantiibaan magaalaa Shaashamannee aadde Xayyibaa Hassan illee gubachuu mana hidhaa kana mirkaneessuu dhaan ibidda kanas kan qabsiisan sirreeffamoota ta’uu ibsan. Muummichi ministeeraa aangoo gad dhiisuu akka waan mootummaan diigameetti kan fudhatan hidhaa dhaa ba’uu kan dandeenyu yoo gubne kan jedhu yaada dogoggoraan ka’anii ti jedhu aadde Xayyibaan.
Kantiibaan magaalattii haleellaa sanaan balaan madaa’uu erga irra ga’e booda Qaataar keessatti wal’aanamaa erga turanii booda kamisa torban darbee du’aan boqotan.
Kantiibaan magaalattii waan kana gaafatamanii meeshaan galmaayee jiru kamuu seeraan ala abbaarraa fuudhamnaan ni deebi’aa jechuun VOA-tti himan.
Kantiibaan magaalichaa duraanii fi namootni shakkaman biroo shan ka poolisiin barbaadamaa jiran ta’uu Qindeessaan Dhaddacha Lixaa Obbo Gaarmoosaa Dhugumaa dubbatanii jiru.
Kantiibaan magaalichaa, Masaraa keessa amma namnuu hin jiru, jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kan To’annaa Jala Jiran Hooggantuun Maaynamaar Aan Saan Suu Shii Mana Yeroo Duraaf Mana Murtiitti Dhiyaatan
Kan to’annaa jala oolan hoogganoota TPLF fi ajajoota waraanaa isaa irratti yeroo dhiyoo himannaan kan irratti banamu ta’uu Itti aanaa abbaa alangaa Itiyoopiyaa Feqaadee Tseggaa VOAf ibsanii jiru.
'Kan Tokkoo Iyyuu Hin Tollee Budaan Lakkuu Deesse' Jedhan
Kan torban dabree ajjeefamee wellisaa Oromoo beekamaa Haacaaluu Hundeessaa eessatti awwaalamuu qaba isa jedhu irratti dura dhaabannaa humnootii mootummaa waliin ture hordofaa turre jechuu isaanii Obbo Daani'eel ibsanii jiru.
Kan torban dabre labsiin yeroo hatattamaa sana ilaalchisuun mana-maree Itiyoophiyaaf ibsa kennan - ministarri ittisaa Itiyoophiyaa fi itti-gaafatamaan waajira Taask Foorsii labsichaan hundeessamee, Obbo Siraaj Fageessaa, “dhimmoonni akka humni ittisa biyyaa ajaja tokko jalatti bobbaasamu taasisan guutummaatti hin dhabamne. Amma illee farreen nageenyaa, kanneen wal-falmii bulchitoota naannoo gidduutti uumametti dhimma ba’uun wal-dhibddee sana babal’isuu fedhan ni jiran” jedhan.
Kan Torban Darbee Du’an Boqotan Dr. Awweetu Siimeesso Nama Attamii Turan ?
Kan torban kana baqattoota mooraa Um Raaqubaa ka Sudaan keessaa daawwatan muummichi barreessaan gumii baqattoota Noorweey Jaan Eeglaand har’a ibsa kennaniin konkolaattonni gargaarsaa maatiiwwan gargaarsa fedhaniif deggersa barbaachisu fe’atanii naannoo Tigraayitti sosso’uuf qophaa’aniiru jedhan.
Kan torbanneen lamaa oliif sabaa-himaa yokaan miidiyaalee hawaasummaa irratti maxxansamaa ture, mormiin tajaajila taajila-dhaabinsi mormii Oromiyaa keessatti har’a bal’inaan godinaalee hedduu keessatti jalqabuu isaa jiraattonni dubbataa jiran.
Kan Traamp akka filatamaniif gargaaran jedhaman Bannon hoogganoota beekamoo garee gama lixaa waliin walitti bu’aa turan.
Kan Traampiif baabsan miseensi mana maree Devin Nunes akka jedhanitti dhuga ba’umsi kun agarsiisa tiyaatraa TV irratti dhiyaate kan adeemsa aangoo irraa kaasuuf yakka nama irra barbaaduu ti jedhan.
Kan Traamp jedhan irra deebi’uu dhaan filannoon martinuu dura dhaabbannaa waraanaa dabalee dhiyaateera. Pyongyang immoo miaayilli ishee Ameerikaa dhaqqabuu mala jechuun dhaadatte. Kanaaf Kooriyaa kaabaa dura dhaabachuuf waan dandeenye mara goona jedhan Nikkin.
Kan Traamp Raashiyaa waliin hidhata daldalaa hin qabu jechuun deggertoota kijiban ilaalchisee illee mana maree bakka bu’otaa sobuu dhaanis himatamaniiru.
Kan Trampiin Barcuma Mana Murtii Walii Galaa Ameerikaaf Kaadhimaman Guyyaa Itti Dabalaaf Gaaffiif Dhiyaatuuf Jiru
Kan Trampiin yeroo hedduu qeeqanii fi bara 2014 ennaa bulchiinsa prezidaantii duraanii Baraak Obaamaa dhibee Eeboolaa Afriikaa dhiyaatti duuluuf gurmuu hundaa’e hoogganaa turan Ronald Klain, karoora bulchiinsichatti walii hin galan. Qindeessa duula Eboolaa hoogganuu kan ani dhiise ennaa torbanitti namoonni shan qabamaa turanitti jedhan. University Washingon waaltaa eegumsa fayyaaf prefosora kan ta’an Alii Mokdaad utuu itti gaafatama irra jiraatanii grumuu koronaatti duuluttin fuuleffadha male hin dhabamsiisu jedhan.
Kan Uggurri Irra Jiru Kooriyaa Kaabaa Afriikaatti Meeshaa Waraanaa Gurguruuf Mala Dhoofte
“Kanumaaf abbootiin teenna Qillisaa eela eela raayaa wayi qillftuu haadha saayyaa jedhanii weellisan,” jedha.
Kanumaa labsiin yeroo hatattamaa kun maali? Dheeressamuun isaa moootummaa fi uummata biyyaattiif bu’aa maalii qaba? Yokaan dhiibbaa maalii qabaata?
Kanumaa, namoonni mooraa Xollaay keessatti leenjisaman haala akkamiitti qabamanii mooraa Xollaayitti geessaman. Haala mooraa sana keessaa fi waa’ee leenjii isaanii maal jedhu? Namoota gad-lakkisaman haga tokko telefoonaan dubbisnee jirra.
Kanumaan wal-qabatee, dhimma Afrikaatti Gargaaraan Ministira Dhimma Alaa Yunaayited Isteetis – Tiiboor Naaj, Ertiraan hojii farra maallaqa seeraa-alaa daddabarsuu fi farra shororkeessummaa hojjettuuf fi carraaqqii baankii sadarkaa addunyaa gad-dhaabuuf gootu, biyyi isaanii ka deggertuy tahuu beeksisanii jiran.
Kanumaan wal qabatee Finfinnee keessatti Amajjii 6 bara 2010 hiriira deggersa muummicha ministeeraa Dr. Abiy Ahimediif qophaa’e irratti haleellaan boombii raawwate hoogganaa tika nagaa biyyoolessaa duraan durfamuu isaa dubbataniiru.
Kanumaan wal-qabatee, itti-aanaa prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Maayik Pens, kora hoogganoota biyyoota Laatiin Ameerikaa, ka magaalaa galma-mootummaa Peeruu, Limaa geggeessame irratti, kaleessa waa’ee haleellaa waraanaa prezidaant labsanii ibsa kennuun, qooda biyya isaanii waltajjii addunyaa irratti qabdu irratti dubbatanii jiran.
Kanumaan wal qabatee, ogeessi seeraa namoota siyaasaa yakkaan himatamaniif abukkaattoo tahuun dhaabbatan Doktor Tokkummaa Dhaabaa deemsa kenniinsa Haqaarratti rakkoowwan mudatan, jedhanii fi waan furmaata taha jedhan ibsanii jiru. Nakoor Malkaa, gabaasaa isaa kaleessaa irraa kan itti fufe, kutaa lammataa dhiheessa.
Kanumaan wal-qabatee Raayyaan waraanaa Itiyoophiyaa , dirree xayyaaraa Humeraa fi magaalaalee naannoo sanaa ijoo tahan qabachuu isaa beeksise, jechuun Eskindir Firew Finfinnee irraa gabaasee jira.
Kanumaan wal qabatees lammileen Itiyoophiyaa Djibuutii fi Yemen jiraatan labsii yeroo muddamaan dhibee Koronaan wal qabatee biyya keessa jiran irra jiruun rakkoo keessa bu’uu dubbatanii jiru. Dargaggoon Oromoo jibuutii jiraatu mootummaan Jibuutii sochii waan dhorkeeef nami hedduun nyaata dhabee rakkataa jira jedhe. Ka Yemen jiraachuu hime baqataan Oromoo tokkos lammilee Itiyoophiyaa Sana’aa keessa daandiirra jiraataa turan dhibeen kun erga mullatee hidhattoonni fuudhanii haga yoonaa bakki geessan akka hin beekamne dubbatee jira. Sagaleen Ameerikaa Embasii Itiyoophiyaa Jibuutii jirurraa deebii argachuuf yaaliinni taasise hin milkofne fuulduratti hordofnee waan kana ka siniin geenyu ta’a.
Kanumaan wal qabatees mootummaan Keeniyaa jimaata darbe Xayyaarri Saawuz Chaaynaa akka Naayroobii seenu eyyamuun biyyattiitti dheekkama kaaseera. Gartuu waajjiraalee mootummaa dabalatee dhaabbileen hedduun waan kana ka morman yoo tahan, yoosumas waldaan Ogeeyyii Seeraa Keeniyaa mana murtiitti himata mootummaarratti bane manni Murtii olaanaa Keeniyaa balalii Xiyyaaraa Chaaynaa gara keeniyaa dhufu kamuu akka dhaabbatu ajaja dabarsee jira.
Kanumaan wal-qabatee “Yemusliim Guddaayooch – jechuun, Dhimmoota Musliimaa” gaazzexaa jedhamuuf qopheessaa ol’aanaa ka ture – gaazzexeessaa Yooseef Getaachew, hidhaa waggoota afurii tii booda gad-lakkisamuu isaatti ka gammade ta’uu --- gareen mirga gaazzexeessotaaf galmu – CPJn beeksisee jira. “Yooseef, duraanuu hidhamuun irra hin turre” jedha – gareen kun.
Kanumaan wal-qabatee “Yemusliim Guddaayooch – jechuun, Dhimmoota Musliimaa” gaazzexaa jedhamuuf qopheessaa ol’aanaa ka ture – gaazzexeessaa YOOSEEF GETAACHEW, hidhaa waggoota afurii tii booda gad-lakkisamuu isaatti ka gammade ta’uu --- gareen mirga gaazzexeessotaaf galmu – CPJ-n beeksisee jira. “Yooseef, duraanuu hidhamuun irra hin turre” jedha – gareen kun.
Kanumaan wal-qabsiises, miseensa Semaayaawii paartii fi qopheessaa barruu paartichaa Geetaachoo Shifarraa, fi Yoonataan Raggaasaa dabalatee miseensonni dhaabichaa biroon mana hidhaa Maa’ikeelaawiitti rebaamaa jirachuu ibsa.
Kanumaan wal-qabtee itti aanaa pirezdaantiin bulchiinsa naannoo Tigray Dr. Debretsion Gebremikaa’’l dhalattoota Tigraay mana hidhaa Sawudi Arabiyaa jiran biyyatti deebisuf naannon isaanii fedhii qabachuu fi mootummaan Saudi hoo ergeef buufata Xiyyaaraa naannoo Tiraay jirutti simachuuf qophii ta’uu ibsuudhan xalayaa yeroo lama mootii Sawudiitif erguu fi amma ammatti deebi akka in argatiin naanichi beeksiseera.
Kanumaa, Traamp, akkuma duraan dubbataa turan, karoora eegumsa fayyaa, ka prezidaant Obaamaan dhihaatee raggaasiksamee ture, kan namoonni “Obaamaa Keer” jedhanii waaman guutummaatti diiguuf deemuu?
Kanumaa wajjin wal qabatee, gatiin kaardii siimii kan telefoona harkaaf itti gargaaraman kan ammaan dura qarshii 85 ture amma gara qarshii 60ti gad bu'uun ibsamee jira.
Kanuma irraa ka’uudhaan, ministaroota dhimma alaa fi ministaroota bishaanii Itiyoophiyaa, Sudaanii fi Masriitiin ka jalqabame – walga’chi kaleessa guyyaa sa’aa kudhan irraa jalqabee – VIRTUAL yokaan karaa teknooloojii interneetii ka geggeessamaa jiru tahuu isaa ti kan ibsame.
Kanumti iyyuu ta’ee Itiyoopiyaa dhufu taanaan paartii biyya bulchu haasofsiisuun isaanii waan hin hafneef jecha nuunis kanneen kabajamuu mirga namaaf dhaabanneerra jennu humnootii mormitootaas gaaffii keenya dhaga’anii uummata Itiyoopiyaaf ibsa barbaachisu akka kennan gaafanna jedhan.
Kan umurii isaanii 94ffaatti boqotan prezidaantiin Yunaayitid Isteetis duraanii kun waggootaaf dhibee fayyaa akka dhukkuba Paarkinsensii fi dhukkuboota biroon qabamanii yaalamaa turan.
Kan umuriin 25 timothy Mbaya lammii Keeniyaa ti. Boqqolloo maasii irra jiru dhibba irraa harki 75 ilbiisa rammoo gannaa fakkaatuun “armyworm” jedhamu baatii Ebla keessa duraa barbadaa’uu dubbata.
Kan umuriin 46, namni dhukaasa sana waldaa amantii keessatti bane – Roobert Bowers, har’a, mana-murtii federaalaa duratti, “yakka jibbinsaa” dabalee – himannaaleen kan irratti dhihaatan yoo tahu, yoo yakki itti murame, haga du’aan adabamuullee kan isa geessisu tahuu tu dubbatama.
Kan umuriin 77 Leena Lukwaanii ijoollee biyyootii alaa keessaa waan qabaniif dhibee sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaaf dawaa argachuuf carroomaniiru.
Kan umuriin isaa 19 Nikolaz Cruz barattoota 14 fi ga’eessota sadiitti dukaasuu isaa kana amane ta’uu poolisiin beeksisee jira. NIkolaas mana barnootaa keessatti inni namoota galaafate parkland keessaa waggaa darbe erga ari’atamee booda qawwee AR-15 jedhu kan bitate qorannaa geggeessame erga darbee booda.
Kan umuriin isaanii 70moota keessa jiru kaadhimamtoonni lamaan falmii xumura baatii Fulbaanaa irra geggeessaniin irra deddeebi’uun haasaa walii addaan kutaa kan turan yoo ta’u irra caalaa Trampitu haasaa ture addaan kutaa turan. Xiinxaltoonni siyaasaa Ameerikaa hangi tokko falmii gaarii hin taane kan takkaa argamee hin beekne jedhan.
Kan umuriin isaanii waggaa saddeettamaa – Seneetarri Arizoonaa kun, torban dabre keessa, ititaa dhiigaa seniti-meetira shan tahu, kan ija isaanii gama bitaa duubatti argame basisuuf yeroo wal’aansa baqaqsanii hodhuuf hospitaalicha seenanitti kaanseriin sammuu lubbuu galaafatu mataa isaanii keessatti argame – jedhama.
Kan umuriin isaanii waggaa toorbaatamii afurii – Anfiree Alii Mirraa, seenaa bilisummaa Affaarii fi walumaa-galatti immoo, seenaa bilisummaa uummatoota itiyoophiyaa keessatti qooda guddaa nama qaban tahuun himamee jira.
Kan umuriin isaa waggaa 36 – Jaared, otuu taayitaa gorsitummaan, bulchiinsa Waayit Haawusitti hin dhufiin dura, magaalaa Niwu Yoork keessatti daldala manneen irratti bobba’ee hojjetaa ture.
Kan umuriin isaa waggaa 38 Mohammed Adam Aaga yabala xiqqoo galaana Mediteraaniyaan irra tute tokko irraa hojjettoota baraarsaan kan argame Kibxata darbe ture.
Kan umuriin soddomii-toorbaa Ziwaa Waang, lammii biyyoota lamaa – jechuun, ka Chaafyinaa fi Yunaayitid Isteets yoo tahu, maddi oduu murtii seeraa Iraan, kan internaatiin tamsaasamuu fi “MIIZAAN” – jedhamu beeksisetti waggaa tokko dura hidhame.
Kan umuriin toorbaatamii-saddeetii - Hoogganichi Kaatolika Roomaa - Pope Fraansis, Har’a – magaalaa New Yoorkitti gumii walii-galaa ka Tokkummaa Mootummootaa duratti ennaa haasawa dhageessisan -- waa’ee qabeenyaa uumamaa nannoo akka malee itti gargaaramuu fi mancaasuu --- gama dinagdee fi hawaasummaa, deemsa lammiwwan uummata iyyeessaa moggaatti qooduu wajjiin wal-qabsisanii dubbatan. Haasaan isaanii Afaan Ispaanishii akkanatti afaan Ingiliziitti hiikame.
Kan umuriin waggaa 16’aa mucayyoon Aadde Kadijjaa Aanaan Muusxafaa, soda fi yaaddoo waraansa sana irraa kan ka’e dhukkuba dadhabbii onneef saaxilamuu ishee dubbatti. Maaliif akka biyyatti deebite gaafatamtee akkas jette Aanaan .
Kan umuriin waggaa 18 Taaylaanditti baqatte lammiin Saaudii baqattuu dha, Awstraaliyaan dahata siyaasaa kennuufii qabdi jechuu dhaan jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Kan umuriin waggaa 22 lammiin Israa’el Aayaa Naamiih sambata darbe naannoo qilleensi isaa ho’u Affaar Daloliin utuu daawwataa jirtuu garee waliin ture irraa adda baatee dhabamuun ishee erga beekamee guyyaa tokko booda duutee argamte.
kan umuriin waggaa 25 dargaggoon balaa sana irraa hafe Jamaal Ahmed Usmaan Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsa kenneen konkolaataan fe'isaa sun haga baachuu danda'uu ol namoota 120 martinuu lammiiwwan Itiyoopiyaa kan ta'an fe'atee deemaa ture jedhe.
Kan umuriin waggaa 28 Yooseef Ayyaalew Walaayittaa irraa yoo ta’u kan umuriin waggaa 25 Gusaa Gaaddisaa immoo Walagga Gimbii irraa ta’uun beekameera.
Kan umuriin waggaa 29 waardiyyaa fi maatii Afgaanistaan irraa dhalate lammiin Ameerikaa Omar Mateen mana sirbaa halka’nii Orlando Florida keessatti dhukaasa jamaa walitti-qabame yeroo tokko fixeen lubbuu namoota 50 ta’uu yoo galaafatu kanneen 50 ol ta’an immoo madeessee jira. Omar dhukaasa poolisii waliin geggeessameen du’e.
Kan umuriin waggaa 30 ganda hiyyeeyyii Nairobii Kangemi jedhamtu keessa kan jiraatu Mildred Malubi akka jedhutti jijjiiramni nuti iyyaafii turre yoo ani dammaqee ba’ee sagalee kennine malee dhufuu hin danda’u.
Kan umuriin waggaa 32 Tesfaay Alleey fi haati warraa isaa ulfi waraansa sana jalaa baqachuuf Humeraa irraa kan godaanan yoo ta’u amma garuu mooraalee sana keessaa tokko keessatti weerarri COVID-19 isaan mudachuu mala.
Kan umuriin waggaa 34 Niguseen Ripaablikaanticha Peter Yu injifaate. Maatiin isaa hojii jal’achuu bu’aa inni qabu gorsaa kan guddisan ta’uu dubbatee kabajaa fi haqaa fi hojjechuun maal akka ta’e argaa guddachuun siyaasa keessatti akkan hirmaadhu daandii naa saaqe jedhee jira.
Kan umuriin waggaa 43 fi haati ijoollee torbaa Aster Beyene, sababaa walitti bu’iinsaan baatilee lama dura mana jireenyaaf midhaan isaanii qonnaa irra jiru dhabanii jiran. Isaanis namoota miliyoona tokko kanneen qamadii, atarii fi zayita WFP biraa wixata kaleessaa argatan keessaa ti.
Kan umuriin waggaa 44 Navalniin hospitaala magaalaa Sibeeriyaan Omsk bakka doktoorri akka of wal’aalan gochuu dhaan meeshaa hafuura baafatu irra kaa’anitti geessaman.
kan umuriin waggaa 45 Tagandaan kallattiinis ta’u harka lafa jalaan bara 2002 fi 2003 ennaa gamtaa gootota Koongoo ykn sochii milishaa UPC jedhamu hogganaa turanitti Ripaablikii Dimokraatawaa Koongoo Kaaba gama bahaa konyaa Ituurii keessatti yakka suukaneessaa raawwatameef manni murtichaa balleessaa itti muree jira.
Kan umuriin waggaa 52 Masood maqaan isaa dhalootaa Adiran russel Ajao yoo ta’u loltuu IS kan kaayyoo gareen kun siivilota fi waraana biyyoota isatti duuluuf michuu US ta’an akka haleelu dabarse bakkaan ga’uuf hojjetaa ture.
Kan umuriin waggaa 55 Harris haadha alangaa duraanii fi dubartii paartii biyyoolessaa keessaa aangoo ol aanaaf dorgoman isaan arfaffaa yoo ta’an, akka dubartii gurraattii fi lammii Ameerikaa hidda dhalata Asiatti garuu isaan jalqabaa ti. Haati isaanii hayyuu saayinsii kan dhibee Kaanserii abbaan isaanii immoo hayyuu dinagdee yoo ta’an Jamaayikaa irraa gara Yunaayitid Isteetis dhufan.
Kan umuriin waggaa 58 Kiim Yunivarsitii Saayinsii fi Teeknooloojii Piyoongyaang keessaa barnoota Akkaawuntiingii barsiisaa turan Kiim.
Kan umuriin waggaa 60 Bennett nama hiyyeeyyii gargaaruuf falmanii fi momrmituu prezidaan Roobert Mugaabee kan xumura waggaa darbee aangoo irraa buufamanii turan.
Kan umuriin waggaa 65 Erekaat jalqaba baatii kanaa COVID-19n kan qabaman yoo ta’u bara 2017 keessa Yunaayitid Isteetis keessatti wal’aansa baqaqsanii hodhuutii sombi isaanii bakka bu’eefii ture. Kunis dandeettii isaan dhibee ofi irraa ittisuu dadhabsiisee, vaayiresichaaf isaan saaxile.
Kan umuriin waggaa 75 prezidaantichi wal’aansa fayyaaf gara Jarman dhaquun kan dhaga’ame yaada isaan heerri akka jijjiiramuuf dhiyeessanii murtii uummataaf dhiyaatu sadaasi tokko dhaqqabuuf guyyaan hangi tokko erga hafee booda.
Kan umuriin waggaa 84 abunichi sababaa haala fayyummaa isaaniif jecha sirna qophaa’u irratti hin argamin hafuun isa jalqabaa ti. Abunichi sirna kana har’a galgala geggessuutu isaan irra ture.
Kan umuriin waggaa toorbaatamii shanii – Omar Al Bashir, eegumsa cimaadhaan, Mana hidhaa Koobaar ka magaalaa Kaartum keessa jirutti geessaman jedhu – maatiin isaanii.
Kan umurii toorbaatamii saddeetii - prezidaantichi Ayivoorii Koost, Alaasaan Otaaraa, ka jalqaba waggaa kanaa irra deebi’anii filatamuu akka hin barbaadne waadaa seenan cabsanii, fialnnootti hirmaachuudhaaf paartii isaaniin eega kaadhimamanii, eega baatii dabree tii as hookkarri biyyattii keessatti kaka’e yoo xiqqaate lubbuu namoota kudha lamaa galaafate.
Kan US keessa maadheffatan dura taa’aan SPLM duraanii Ladu Jada Gubek kaleessa VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin isaaniif miseensonni angawaa ol aanaa garee haaraa NSFtti makaman.
Kan US keessa maadheffate Kampaniin Boying, erga baatii Bitootssaa qabee sababaa balaa lama lubbuu namaa galaafate dhaqqabee as rakkoo isa mudachuu itti fufeen xayyaara boyiing max 737 oomishuu yeroof dhaabuu isaa har’a beeksisee jira.
Kan USn hoogganaman gamtaan wal taatotaa bakka waraanni mootummaa Siiriyaa qabatee jiru haleeluu dhaan uummata hedduu galaafatanii qabeenyaan illee manca’e jechuu dhaan angawoonni Siiriyaa balaaleffataniriu.
Kan USn hoogganamu humntooti wal taatotaaf ajajaa kan ta’an Brgaader General Roger Turner haleellaa sana balaaleffatanii jiran. Halellaan gara jabinaa namoota nagaa ayyaana waggaa kabajuuf mindaa isaanii eeggatan irratti fuuleffate jedhan.
Kan VOAf ibsa kennan – aangawaan Pentaagon, lakkoobsi loltoota ergamuuf jiranii, haga ministiriin nagaa-biyyaa gaafate irratti kan hundaa’u tahuu dubbatan. Haga ammaatti, loltoonni naga-eegumsa biyyoolessaa kuma lama tahan naannoo daangaa sanaatti bobba’anii jiran.
Kan VOAf yaada isaanii kennan – jiraataan Kaarraa Qoree tokko “ammallee haalawwan akka wal muddinsi sun hammaatu gohan waan mul’ataniif humni naga-eegumsaa amansiisaan naannoo sana qubsisamuu qaba” jedhan.
Kan VOAn haasofsiise barattoonni naannoo Oromiyaa hangi tokkos yeroon kenname qoophaa’uuf ga’aa akka hiin ta’in dubbatu.
Kan VOA-n quunname – aangawoonni Somaaliyaa naannoo sanaas, sochiin humna waraanaa Itiyoophiyaa inni har’aa kun dhugaa ta’uu mirkaneessanii dubbatan.
Kan Waashingtanii dhufanii fi gurmuu kana waliin gara bulchiinsa naannoo Somaaleetti imalan – gorsaan Dhaabbata Gargaarsa Misoomaa Sadarkaa Addunyaa Yunaayitid Isteets – Toomaas Stool, caamni ammaa kun, ka waggoota xiqqoo dura naannoo sana mudatee ture caalaa hamaa ta’uu hubachiisanii jiran.
Kan waggaa darbe ajjeefamuun isaa mormii guddaa kaasise kan Joorj Filooyidiin kan himatame angawaan poolisii Minniapolis duraanii Derik Chaawvin irratti murteessuuf ragaalee itti dabalaa akka dhiyaatan eegamaa jira.
Kan waggaa soddomaaf waa'ee HIV/AIDS qorataa turan profeessarri Yunivarsitii Jaan Haapkiins Kris Beeyreer akka jedhanti barrii keessa jirru 2020nii namoota vaayrasii kanaan qabaman harka caalaa kan itti hanqiifnu ture.Addunyaa irratti bara 2019 keessa namoota vaayrasii HIV waliin jiraatan Miliyoona 1.7 qabna turre.Lakkoobsa kana gara walakkaa Miliyoonaa ykn 500.000 gad buusuuf karoora qabannee garu amma iyyu irraa fagoo jirra jedhu.
Kan waggoota 37f taayitaa prezidaantummaa Zimbaabuwee qabatanii turan – Roobert Mugaabee, eega waraanni biyyattii jalqaba torban kanaa irra mana isaaniitti ugguran as har’a yeroo jalqabaatiif uummata duratti mul’atan.
Kan waggootaaf qorannaa Koongiresii Yunaayitid Isteetsii fi qorannaa uummataa irraa galmeelee maallaqa isaanii dhorkanii turan - prezidaant Traampiif murtiin wal-makon kun haga tokko akka mo’amuu ti, jedhama.
Kan waggoota afur dura moggaafame komiishinni qorannaa dhimmi Burundii gabaasa isaa xumuraa gumii miga namaa kan tokkummaa mootummootaaf turban dhuftu dhiyeessuuf jira.
Kan walakkeessa baatii Fulbaana keessa prezidaanti Tramp waliin Washingon keessatti wal arganii walii galtee nageenyaa hoogganoota Baahireenii fi kan Tokkummaa Emireetota Arabaa waliin mallatteessan turan muummichi ministeeraa Benjamin Netanyaahuu, Tramp akka fooya’aniif hawwii qaban ibsanii jiru.Prezidaantiin Afgaanistan Ashraf Gaaniis Trampiif hawwii gaarii qaban ibsaniifii jiru.
Kan walaloo fi Yeedalloo wallee kanaa qopheesse ammoo Weellisaa Yoosan Geetaahuni. Naakoor Malkaatu wallistuu Margituu Warqinaa fi Daayirektara muuziqichaa Leencoo Fiqiruu dubbisuun gabaase.
Kan walgahii kana irratti hirmaatan Itti aanaan Pireezidaantii Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa Obbo Shimalis Abdiisaa ”waldaalee misooma buna irratti hojjataniif / birrii biliyoona 15 ol kennuuf karoorfamuu” dubbatan.
Kan walga’ii kana irratti argaman – itti-gaafatamaan waajira Komaand Poostii fi ministarri ittisaa Itiyoophiyaa – Obbo Siraaj Fageessaa, dheereffamuu labsii yeroo hatattamaa kanaaf dhimmoota sababaa ta’an mana-mareef ibsuu isaanii, maddeen oduu mootummaa Itiyoophiyaa gabaasanii jiran.
Kan walitti bu’iinsa biyyootaa qoratu International Crisis Group irraa xiinxaltuu kan ta’an Casie Copeland akka jedhanitti mootummaa fi gareen momituu guddich lamaan isaanii wixinee walii galtee Sanaa irratti rakkoo guddaan jiraachuu erga dubbatanii booda walii galtee sun mallatteeffamuuf shakkiitu ture jedhan.
Kan walitti-bu’insi keessatti uumamee fi miidhaan keessatti dhaqqabe - Bulchiinsa Naannoo Kibbaa keessatti kanneen argaman - hoogganoonni aanaalee fi godinaalee itti gaafatama fudhachuudhaan akka fedha isaaniitiin taayitaa isaanii gad-lakkisan, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed dubbachuu isaanii, Itti-gaafatamaan Waajira Muummicha-ministaraa – Obbo Fitsum Araggaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Kan wal-waraansaan jeeqamaa jirtu Yaman keessatti rakkoo hamaa keessa akka jiran ka dubbatan godaantonnii fi baqattoonni lammiwwan Itiyoophiyaa gara biyya ofitti deebi’uuf ehama dhaaba baqattotaa kan tokkummaa mootummotaa ykn UNHCR barbaadanii akka argachuu dhaban dubbatu.
Kan wal waraansii keessatti gaggeeffamee bulchiinsa naannoo Tigraay keessa rakkoon gargaarsa dhala namaa hamaan jiru daran gad deemaa kan jiru ta’u aangawaan gargaarsa dhala namaa kan Tokkummaa mootummoota Maark Laawkok Kamiisa kaleessaa akeekkachiisanii jiru.
Kan wamichaa nageenyaa abooii Gadaa fi Koree Teekinikaa dhagahee gara Mooraa Leenjii Xollaay seene waraanni Bilisummaa Oromoo turtii torban sadii oliin bodaa sanbataa xiqqaa darbe koree teknikaan dawwatame jedhan Miseensi WBO tokko.
Kan waraana biyyatti waliin aangoo qoddatan mummichi ministeera Sudaan Abdallaa Haamdook akka jedhanti biyyi isaanii deggersa addunyaa giddaa barbaaddi.
Kan warra Ameerikaaf haaraa hin ta’in ilbiisi raammoo gannaa fakkaatu kan armyworm jedhamu kun lafa fagoo barrisuu kan danda’an yoo ta’u dhaltuun ishee al tokkotti hanqaaquu hanqaaquu kuma tokko hanqaaxxi. Haala qilleensa badda daree keessatti kan wal horu raammoon kun Afriikaa bakka buufata isaa godhate. Haa ta’u malee hayyoonni akka jedhanitti ilbiisi kun attamiin as ga’uu akka danda’e waanti beekame hin jiru.
Kan Washington DC keessatti argamu Embasii Itiyoopiyaa keessatti haalli uumame addunyaa mara waliin kan jiru faallaa hariiroo diplomaasummaa ti jechuu dhaan ministeerri dhimma alaa beeksisee jira.
Kan weerara vaayiresii koronaan akkaan dha’amtee fi namoonni guyyaa guyyaatti du’aa turan Xaaliyaaniin har’a guyyaa sadii waliti aanuuf lakkoobsi namoota vaayiresichaan qabamanii gad bu’aa adeemuu beeksiste.
Kan Wixata darbee gabee Finfinneetti geggeessamaa ture gumiin hoogganoota komiishina gamtaa Afriikaa 29ffaan har’a xumuramee jira.
Kan Wixata Ukkaamsamanii Butaman Barattoonni Kameeroon Qe’eetti Deebi’an
Kan wixinee seeraa kana dhiheessan bakka-bu’aan uummataa Kiris Ismiiz fi aangawoonni ka biroon, murtiin kun fudhatamuutti gammaduu isaanii ibsanii, waa’ee uummata Itiyoophiyaa akka dhimmaman dubbatan.
Kan Xumura baatii hagayyaa mallatteeffame wlaii galteen nageenya Sudaan kibbaa hojiitti hiikuuf sochiin jalqabamee jira.
Kan xumura torban darbee ifa ta’e galmeen imaammata duula filannoo Trump akka mul’isutti waggaa waggaatti maatiiwwan kuma 400 karaa seeraan alaa US seenan ijoollee godhatu. Jeffery Passel waaltaa qorannaa Pew keessatti qorataa ennaa ta’an yeroo ammaa eeyyama seeraatiin ala maatiiwwan US seenan ijoolleen godhatan waggaa waggaatti kuma 300 ta’uu ibsaniiru.
Kan yaada guutummaa biyyaa hawate – dorgommii barcuma mana-maree murtii seeraa yokaan Senetii Yunaayitid Isteetis lamaaf, kutaa Joorjiyaa keessatti marsaa lammataaf geggeessame eega injifatanii booda Dimookiraatonni Mana-maree Bakka-bu’ootaa yokaan Koongiresii fi Mana-maree Murtii-seeraa Senetii keessatti sagalee yayyabaa yokaan irra-aanaa argatanii jiran.
Kan yaada kana paarlaamaaf dhiyeesse paartiin mormituu gamtaan dimokraasummaa akka jedhutti himannaan malaammaltummaa Zuma irratti dhiyaate waajjira ol aanaa Afriikaa kibbaaf nama ga’aa isaan hin taasisu.
Kan yaada murtii labsiin kun ka’uu gaafatu paarlaamaaf dhiyeessuuf walii gale manni maree ministeerotaa labsiin kun akka ka’u illee walii galtee irra ga’eera.
Kan yaaddessaa ta’es adeemsi siyaasaa fi kan araaraa dhaabachuu isaa qofaa miti jedhan. kan haala jiru daran hammeessu ka biroon illee jira jedhu komishiner Chiruguwii.
Kan yakka waraanaan shakkamee barbaadamaa ture – ajajaan milishaa Huttuu Ruwaandaa Repubilikii Koongoo Keessatti ajjeesame.
Kan yeroo ammaa aangoo irra jiran Ripaablikaantichi Doonaald Tramp waggoota arfan itti aananiif biyyattii hoogganuu itti fufuu ykn mormituun isaanii Dimokraatichi itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayideniin bakka buufamu isa jedhu murteessuuf uummati Ameerikaa ba’ii filannoo kutaalee filannoon cimaan keessatti geggeessame eegaa jiran.
Kan yeroo ammaa biyyoota Afrikaa gama dhiyaa rakkisaa jiru dhukkuba Ibolaa kan ilaleen hubannaa uummanni qabu daran jabeesuuf barsisuun barbaachisaa akka ta’e hayyonni tajaajiila eegumsa fayyaa ni ibsu.
Kan yeroo ammaa gurmuu ittisa koronaa bulchiinsa Trump hoogganan itti aanaa prezidaant Maayik Peens erga Onkoloolessa 20 qabee yeroo jalqabaaf gurmuu ofii isaanii wal ga’iif waamuuf jiru.
Kan yeroo ammaa Jabutii jiran - Ministarri dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Dr. Worqineh Gabayyoo, tarkaanfiin kun tarkaanfii seena-qabeessa akka tahe dubbatan.
Kan yeroo ammaa mana hidhaa qiliinxoo keessa jiran obbo Baqqalaa Garbaa, Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo fi Obbo Addisu Bullaalaa, Kamisa kaleessaa qabee nyaata lagachuun mormii isaanii dhageesisaa kan jiran ta’uu maatiwwan isaanii keessaa ibsanii jiran.
Kan yeroo ammaa prezidaantii Baankii Misooma Afrikaa ta’an - Akinwumii Adesiinaa, hojiin bara kurna sanaa ilaalcha argachuu isaatti gammaduu isaanii eeranii, danqaaleen yokaan nokkortiileen Afrikaa dura dhaabbatanii jiran hedduu ta’uu, VOAf ibsan.
Kan yeroo ammaa Switzerland keessa jiraatan Lammiin Ertraa Abbaa Mussie Zerai hoogganticha amantii kaatolikii Pope Francis fi chancelorttii Germany Angela Merkel waliin torban kana badhaasa Nobel nagaaf kaadhimaman.
Kan yeroo ammaa to’annaa mootummaa Itiyoophiyaa jala jiran Dr. Mararaa Guddinaa arguuf yaalii guyyaa sadaffaaf gochuu isaanii ka dubbatan abuukaatonni har’as “qorannaa jala jira arguu hin dandeessan deemaa” jedhamuu isaanii dubbatu.
Kan yeroo ammaa wal’aansa fayyaa Dubaay keessatti fudhataa jiran Musharraf bara 1999 fonqolcha mootummaa waaanaan aangootti dhufan.
Kan yeroo ammaa wal-mormsiisaa tahe, Koomishinni Filannoo Keeniyaa “IEBC”, wal-mormii keessa isaa fi doorsisa siyaasaa irratti geggeessamuun danqamee jira – jedhu – miseensi Koomishinicha Filannoo har’a taatyitaa gad-lakkisan.
Kan yeroo dheeraaf aangoo mootummaa biyyattii qabatee ture paartiin CCM, akka misooma biyyattii shaffisiisuu fi iyyuma otuu addaan hin citiin sadarkaa ol’aanaa irra ture xiqqeessuuf dhiibbaa jaabaa tu mudatee jira.
Kan yeroo dheeraaf bakka Rippaablikaanonni itti injifatan taatee turte, Joorjiyaa keessatti dimookiraatonni injifatanii, manneen maree Yunaayitid Isteetis lameen keessatti irra-aantummaa argachuun waan eegamu hin turre.
Kan yeroo dheeraaf Israa’eliin hoogganan Natanyaahuun himannaan malaammaltummaas irratti dhiyaate waan ta’eef marsa shanaffaaf aangoo irra turuuf dorgommii siyaasaa cimaatu isaan eeggata.
Kan yeroo dheeraaf prezidaantii turan Aleeksaandar Lukashenkoon injifachuu isaanii kan labsame ta'uus mormiituun isaanii garu ba'ii filannoo kana hin fudhanne.
Kan yeroo dheeraaf wal-mormsiisaa ture – gaaffiin baajeta ijaarsa dallaa daangaa kun, baatiilee fuul-dura jiran hedduu keessatti mormii haaraa kaasa – jedhamee eegama. Dimookiraatonni ammallee akka baajeta dana danquuf jiran dhaadatanii jiran.
Kan yeroo dhukaasichi baname mana warra Hacaaluu ture, gabaasaa VOA – Naakoor Malkaa, haala ture akka nuuf ibsu dubbisnee jirra.
Kan yeroon mootummaa isaa Wixata dhufu xumuramu – Prezidaantiin Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo – Jooseef Kabiilaa akka yeroo isaaniitti taayitaa gad-lakkisan hiriira har’a magaalaa Kinshaasaa keessatti geggeessame irratti hookkara ka’een yoo xiqqaate namoonni haga digdamaa du’uu malan – jechuun dubbatu – aanagawoonni biyyattii.
Kan yeroo sana hala sanaan jalqabe Raadiyoon Sagalee Ameerikaa Har’a dhaabbata “Multimedia” yokaan Sabaa-Himaa Akaakuu-hedduu, ka sadarkaa Addunyaa --- kan afaanneen adda addaa afurtamaa oliin tamsaasamuu fi torban tokkotti uummata gara miliyoona dhibba tokkoo fi afurtamaan dhaggeeffatamu ta’ee jira.
Kan yeroo sanatti prezidaantii Yunivarsitichaa turan – Dr. Abdulqaadir Huseenii fi barattoonni Oromoo Yunivarsiticha keessa jiran garuu, hiraarsis tahe haleellaan gosatti xiyyeeffate gonkumaa ka mooraa Yunivaristichaa keessatti geggeessame akka hin jirre dubbatan. “mormiin keenya barattoota Tigiraay akka keenyaatti otuu hin ta’iin mootummaa wayyaanee mirga keenya sarbaa jiruu fi uummata keenya rakkisaa jiru. Kan hiraarsaa fi haleellaa geggeessaa jiru – humna raayyaa ittisaa mooraa sana keessa qubatee jiru” jedhu – barattoonni Oromoo.
Kan yeroo tokko senetara Amerikaa turan Baaydiin baatilee sadii keessatti yeroo tokko qofa tuuta oduuf ibsa kan kennan yoo ta’u uummta hedduu walitti-qabuun haasawaa siyaasaa dhageesiuuf faca’iina vaayrasii koronaa fi vaayirasichaan qabamuu sodaatan.
Kan Yunaayitid Isteetisii fi michoota ishee shorokeessummaa irratti waraanni akka banamu dirqisiise haleellaa shorokeessotaa kan Fulbaana 11, 2001 jechuun waggaa 18 booda seenaan ofii isaa irra deebi’uu mala jechuu dhaan angawoonn farrra shororkeessummaa kanneen gadamoojja’an akeekkachiisan.
Kan Yunaayitid Isteetis keessa maadheffate jaarmayaan CARE jedhamu addunyaa irraa lakkoobsi namoota hanqinni nyaataa hamaan isaan mudatu xumura waggaa kanaatti miliyoona 270 ga’uu mala jedhee jira.
Kan Yunaayitid uggura visa irra geese angawotnni Itiyoopiyaa fi Eertraa akkasumas kan lol asana keessatti hirmaatan ittiin jedhe addi bilisummaa uummata Tigraay uggura kana ilaalchisuun ibsa gama isaanii baasanii jiran. Akkuma kanaan TPLF ibsa baaseen, addi bilisummaa uummata Tigraay akkuma uummata Tigraay irratti raawwatamaa jiru, kanneen weeraraniin haleelamaa waan jiruuf, kanneen fixiinsa raawwatan qixa kan itti muramuuf sababaan hin jiru jechuu dhaan gama sabaa himaa dhaabichaa”Dimtse Weyane” jedhamuu uggura visa Yunaayitid Isteetis keesseef deebii kennee jira.
Ka Paartiilee mormitootaa 21 fi Ehaadeg gidduutti geggeessamaa ture – marii, walitti-dubbannoo duraa, kan har’aa – jechuun – marsaa toorbaffaa irraa gamtaan paartiilee mormitootaa – Medrek hin argamne. Paartii miseensa Gamtaa Medrek ta’e – Koongiresa Federaalawa Oromootti miseensa koree hoji-raaw’achiistuu ka tahan – Obbo Xuruneh Gamtaa akka jedhanitti, Medrekis tahe paartiin isaanii marii haal-duree walitti-dubbannoo paartiilee kan har’aa keessaa bahuun isaa gaaffiilee ijoo sadii ammaan dura dhiheesseef paartii mootummaa irraa deebii dhabuu isaa ti. Medrek, paartii mootummaatti aanee ka filannoo dabre irratti filannoo hedduu dhiheeffate, akkasumas, heddummina uummataa fi bal’ina lafaatiinis kan irra jireessa biyyattii hammate waan ta’eef, paartiin mootummaa kallattiidhaan akka addatti waliin dubbatu, hoogganoonni fi miseensonni paartiilee miseensota Medrek hidhaa jiran akka hiikamanii fi labsiin yeroo hatattamaa akka kaasamu gaafatanii, hoogganoota paartii mootummaa irraa deebii dhabuu isaanii dubbatan – Obbo Xiruneen.
Ka Paartiilee Mormitootaa Hedduu Hirmaachise Korri London Keessatti Geggeessame, Koree Hojii Gamtaa Qindeessu Dhaabbachuun Xumurame
Ka Prezidaant Traamp, daangaa Meksiikoo fi Yunaayitid Isteetis irratti dallaa ijaaruuf gaafatan – baajetni Doolaara Biliyoona 8 fi qabxii saddeetis kana keessatti hammatamee jira.
Ka prezidaant Traampiin ajajame jedhame, yaadi loltoota Yunaayitid Isteetis Somaaliyaa keessaa baasuu, balaa guddaa ka fidu – gochaa garee Al-shabaab fi gurmuulee shororkeessotaa humna-jabeessu tahuu dubbatu – seera-tumtoonnii fi aangawoonni waraanaa Somaaliyaa.
Ka prezidaant Traampiin taayitaa irraa hariyataman – Hoogganaan FBI duraanii – Jeems Koomeey, prezidaantichi akka lolee isaanii ta’anii fi qorannaa dhimma Raashiyaa dhiisan kan irraa eeganii turan ta’uu, Koree Basaasaa, ka Senetii Yunaayitid Isteets duratti dhugaa ba’an.
Ka prezidaantummaa naannoo Amaaraaf haarawa muudaman – Obbo Temesgeen Xiruneh eega irbuu seenanii booda haasawa dhageessisanin yeroo naannoon sun muddama siyaasaa keessa jirtutti muudamuun isaanii hojiin fuul-dura isaanii tii isaan eeggatu salphaa akka hin taa’iin kan isaan hubachiisu tahuu dubbatan.
Ka qablii qabu ufi bira dabree nama hedduun bu’aa taha “namii wa baratu akeeka namaa taha ka irraa wa baratan taha.”
Karaa akka Madaree, Dandooraa,Urumaa f fulaa hedduutti 'manii murtii dhugaa mure' jedhee gammachuun lafa dhiite.
Kara aartitiin illee kiliipii viidiyoo tokkoo akkasumas sirboota sagalee muraasa gadhiistetti.
Karaa baasuuf jedhanii yoo karaan baasan kun mana namaatti qajeele,maasaatti qajeele,waan akka akkaa ka abbaa tokkootti qajeele womaa baasuu fi mootummaan gargaaraa jennaan”ummatatti bahee fedhiin ijaaraaf,”jedhu.
"Karaa Bernii Sadersii gara dansaatti nuun hin deemu jedha .""Wannii tolaa dansuma taatullee karaan kun dhalootaa kanaaf hin tahu,” jedha."
Karaa biraan ammoo Warsaameen bulchiinsa magalaa isaa fi jiraattota Oromoo Minisootaa waliin tahee akka mootummaan Itiyoophiyaa namoota hiriira bahanirratti hummna fayyadamuu akka dhaabuu fi mootummaa Amerikaatii fi qondaaltonni seera baasan akka dhiibbaa uman waamicha godhaniiru.
Karaa biraatii Assoosheetid prees amabaasader Feltman hidhaa laga abbayyaa irratii rakkina sudaaniif Itiyoophiyaa giduu jiru irrati dubbachuudhaaf haangahoota sudaanii wajjin Jimaata akka wal argan gabaasera.
Karaa biraatiin achuma, Finfinnee mana hidhaa Qaalitii han jiru miseensi paartii kana, Obboo Olbaanaa Leellisaa haalli fayya isaa hammachaa dhufuutu himama. Haala hidhamtoota kana, akkasumaas mormii Oromiyaa tibba kanaa laalchisee itti aanaa dura ta’aa Kongresii Federaalaa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu dubbisneera.
Karaa biraatiin, Badhaadhinnii naannoo amhaaraa kaleessa ibsa baaseratti akka jedhetti dhaadawannoo hirirra irratti mul’achha turan tookko tokkoo ejjannoo mootummaa naannoo amaaraatiif saba amaaraa kan bakka bu’u miti jedheera. Paartii mormitootaa Sochhii biyyoolessaa Amaaraa ykn ABIN jedhaamee beekamu gocha kaanaaf itti gaafatamaadhaa akka ta’ee ibssa isaa keessatii hubachiisuun isaa beekameera.
Karaa biraatiin, baqattoota biyyoota Afrikaa 280,000 olitu Yaman jira. Harki caalaan isaanii lammiiwwan Sumaaleti.
Karaa biraatiin cicha Yunaayitid Isteets Afrikaaf qabdu irra-deebi’anii mirkaneessuun dubbatanii jiran. Afrikaa ilaalchisuudhaan, jecha saffuu cabse ammaan dura Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp dubbatanii turan irratti qeeqawwan dhihaatanitti xumura gochuuf carraaqqii godhamu keessaa haasaan Tilersen kun tokko tahuu isaa tu dubbatama.
"Karaa biraatiin dhimma kanaan laalchise ibissi Mootummaan Naannoo Oromiyaa Kamisa harraa baasee, ""dhimmi daangaa bulchiinsaa magaalaa Finfinnee fi Oromiyaa gidduu jiru furmaata waaraa hamma argatutti manneen jireenyaa daangaa Oromiyaa darbanii ijaaramanii fi Mootummaan Naannoo Oromiyaa gaaffii irratti dhiyeessaa jiru fala otoo hin argatin fayyadamtootaaf carraadhaan dabarsuun sirrii akka hin taanee mootummaan Naannoo Oromiyaa ni amana."" jedha."
Karaa biraatiin dhimma kana ilaalchisee gabaasaan VOA kan haasofsiise Komishiinii mirga namoomaa Itiyoophiyaatii gorsaa ol aanaa kan ta’an Obbo Imaad Abdulfattaah , jaarmiyaan isaanii balaan kun bakkeewan caqasaman keessatii qaqqabuu isaa akka odeefannoo qabaniif kanas karaa midiaa haasaatiin ifa gochuu isaanii dubbataniiru.
Karaa biraatiin haangawoon mootummaan biyyaa Xaliiyaan eenyuu yuu daangaa kamiinuu malee talaallii fudhachuu ni danda’a jedhanus baqattoonii biyyaa Xaaliyaanii keessa jiran talaallii koovid 19 fudhachaa akka hin jirree gaazexaann Niwu Yoork taayims gabaaseera.
Karaa biraatiin hiriirtonnii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa (VOA) irrattiis mormii qaban dhiheessaniiru. Qindeesaan hiriirichaa Obbo Asaffaa Kitil mormiin qaban VOA Sagantaa Afaan Amaaraa irratti akka ta’e dubbtan.
Karaa biraatiin, Iskindir Firewu Finffinnee irraa gabaasa ergeen, perezidaantiin motumma naannoo Oromiyaa,Obboo Muktaar ergaa mormiin tibbana kana ka’ee yeroo duraatiif gaazexeessitota biyya keessaaf ibsa kennaniin ummata wajjiin waliigalteerra odoo hin gahin master pilaaniin kun hojiirra akka hin oolu jedhan jedha.
Karaa biraatiin, Itoophiyaan filannoo biyyoolessatti yeroo deemaa jirtu fi dhimmi nageenyaa biyyattii - keesumattu bakkawwan yunvarsiitiiwwan tokko tokko jiran naannoo walitti bu’iinsi keessa jiru ta’uudhan wal qabatee- barattoonni garasan deemuu irrati maamii keessa akka seenan godhuutu mullata.
Karaa biraatiin, lammiin Ameerikaa biraan to'annaa jala oolfamee, yeroo hundeeffama Oromoo Miidiyaa Neetworkii (OMN) qabee hojii teeknikaan dhabbatichaaf hojjachaa ture, ogeessi Teeknoolojii Odeeffannoo (IT), dargaggoo Mishaa Cirrii, ammalle mana hidhaa jirachuu dubbatan abukaatoo Kadir.
Karaa biraatiin Masrii keessa baqattoota biyyoota Afrikaa Uffee Sahaaraa gadii 100,000 oltu jira. Baqattoonni kun sababa waldhibdee hidha laga Abaayaa kanaan, Masrii keessatti jibbaa fi hammeenyaaf saaxilamaa jiraachuu dubbatan.
Karaa biraatiin miidiyaaleen hawaasummaa; Twiiterii, Feesbuukiin, fi kaan Traamp yaadota haala hammeessan fayyadamaniiru jechuudhan midiyaawwan kana irraa isaan ugguraniiru.
Karaa biraatiin,Ministeerii dhima alaa biyya jarman Heiko Maas gara nanichaa dhaqanii hoggantoota mootummaa israa’elii fi gaaree palastaayiin wajjin hasaa gochuun isaanii ibsameera. Kaayyoon daawannoo isaanii Lammiiilee garee lammanii warra halkanii fi guyya lubbuu isaaniitiif sodaachaa jiranuuf firummaa agarsiisuuhaaf kan jedhan Ministerii dhimma alaa jarman biyyii israa’el goolii rookeetii hamaas irraa of itisuudhaaf miga qabdi jechuun isaanii gabasameera.
Karaa biraatiin miseensa Zoon Naayin Bloogeers han ta’e gaazexeessaa Befiqaaduu Hayiluu ganama harraa, akka lakkoofsa Itoophiyaatti sa’aatii 12:30 irratti koomaandi poostiituu sibarbaada sababa jedhuun namoota siviilii uffataniin qabamee fudhatamuu fi ammaaf bakki itti hidhame han hin beekkamnee ta’uu maatiin isaa beeksisanii jiru. Befiqaaduun han qabamee manuma jireenyaa isaa magaala Finfinnee nannoo Iyyasuusi jedhamuu jiru ta’uunis beekkamee jira.
karaa biraatiin, Mootummaa yeroo bulchiinsa naannoo Tigiraayitti Hoogganaa Biiroo Dhimma Hawaasummaa ka tahan – hoogganaan Paartii Arrenaa – Abrahaa Destaa, naannicha keessatti uummatni akka beelaan du’aa jirutti Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Karaa biraatiin mormiin manaa ba’uumsa lagachuu magaalaa baahir daar guyyaa lammataaf itti fufee mannootiin daldalaatif biirooleen adda addaa cufamanii olaaniiru.
Karaa biraatiin, qabsoon karaa nagahaa Dr. Kiing hoganaa turan ammallee addunyaadhaf fakkeenya. Obbo Baqqalaa Garbaa kitaaba Dr. Maartiin Luutar Kiingi maalif hawaasa Oromoo biran gahuu filatan? Qophii armaani gadii laalaa.
Karaa biraatiin seeratumtoonii keeniya sadeet : jaha paartii mormituu irraa, lama immoo paartii biyya bulchaa jiru irraa hasahaa ji’a darbe keesatti ummata funduratti godhan keessa dubbii jeequmsa kaakaasu dubbataniiru jedhamanii jimaata darbe mana murtiitti dhihaataniiru. Booda garuu, wabiidhan gadhiifaman.
Karaa biraatiin, Tokkummaa Mootummootaatti, Sagantaa Nyaata Addunyaa, ka damee biyya Itiyoophiyaaf daarektara ka tahan, Isteeven Omaamoo, mootummaan Itiyoophiyaa akka Tokkummaa mootummootaa gargaarsa nyaataa gara Tigiraayitti ergu eyyamuu isaa dubbatanii jiran. Garuu, ammallee “haalli itti hawaasaalee miidhaman itti dhaqqaban fooyyessamuu qaba,” jedhan.
Karaa biraatiin, turtii isaani Masrii booda Dr Abiyyi, miseensa DH.D.U.O. ol'aanoo an turaan Kol. Abbabaa Garaasuu fi Obbo Yoonatan Dhibbisaa bakka baqattummaadhan jiraachaa turan Masriidha gara biyyaatti akka deebi'an haala mijeessanni, lammiiwwan Itoophiyaa mana hidhaa turan amma tokkos hiiksisuudhan xiyyaaruma ofiitti fe'atanii gara biyyaa deebisan.
Karaa biraatin, amanamummaa fi dimookiraasii hojiirra oolu ijaaruun wal kabajuu, barumsaa fi hirmaanaa siivikii gaafata jedhu Juuniyar fi kanneen VOA-n dubbise kaan.
Karaa biraatin, Chaaynaatti, hojjiwwan miidiyaa keessumattuu han intarneetii irratti bahan, dhimmaa halaa qilleensaa fi diinagdee irratti xiyyeefatan, mootummadhan gulaalaman; kunis gaazexeesota mirga dhabsiisera jedha gabaasichi.
Karaa biraatin dhabbannii biyyoonni Afrikaa sadeet dhimma guddinaa fi diinagdee waliinii irratti wajjin hojjachuudhaa bara 1986 dhaabatan fi Saawiz Suudaan bara 2011 an itti dabalamte Igaad (IGAD), kaleessaa Keeniyaatti walgahanii dhimma kanaratti erga mari’atanii booda humnaa haala Juubaa tasgabeesu atattamaan walitti fiduun akka barbaachisu murteessan. Ministiroonni Igaad afur fi ministirri nagaha eegumsaa Gamtaa Afriaa dhimma Saawiz Suudaan laalchisee marii godhanii ibsa baasaniin gareen nagaha eegumsa motummoota gamtoomanii ergama Saawiz Suudaanii humna dabalataa akka erguu gafaate.
Karaa biraatin, Embaasiin Ameerikaa labsii yeroo hatattamaa Itoophiyaa mormuudhan ibsa baaseera.
Karaa biraatin, gabaasni haaraan kun haallii qilleensaa jijjiramuu, roobnni gudda bu’uun, laftti sosso’uunii fi balaawwaan umamaan dhufan akka addunyaatii lakkofsa nama gargaarsa barbaaduu ol kaasuu isaa agarsiisa. EL Ninoon Itoophiyaadhaa fi Zimbaabweetti ongee hammaataa gechisuu isa han yaadachiisu gabaasni OCHA , biyyoota lamaan kanatti , sanyiin akkuma facaheeti lafatti gadi hafuu fi beeladoonnii dhumuu isaanii tarreessa.
Karaa biraatin golli nagaha eegumsaa dhabbata mootummoota gamtoomanii kaleessa marii geggeessera.
Karaa biraatin hasahuma Paarlaamaa biyyattii godhan kanaaratti, namoota hojii dhaabbataa qaban irra buusii insuuraansii fayyaatii ooluu ji’a ji’aan muruu fi shufeerota seeraa tiraafikii cabsaan irratti qabxii galmeessu jalqabuuf labsiin bahe ammaf hafuu isaa Mummichi Ministiraa kun beeksisaniiru.
Karaa biraatin Hoggantoonni eeggumsa nagaa mootummaa biyyittii,han qoratoonni HRW Amajjii darbe dubbisne jedhan immoo namoota hawaasa keessatti dhageettii qaban irratti xiyeeffachuun kayyoo keenya: Oromoota ummataa isaani biratti kabaja qaban, barattoota ciccimoo, barsiistota, artiistoota fi warra akka Baqqalaa faa han ummata of-duuba hiriirsuu danda’an irratti xiyyeefachuun hojii keenya jechuu isaanii gabaasa HRW kanarratti himameera.
Karaa biraatin ,mootummaan Itoophiyaa namoota qulqulluu mormii Oromiyaa irratti lubbun isaanii badee gadda itti dhagahamu ibsee maatii isaanii jajjabeessuu fi gumaa kaffaluufiidha waadaa galuun isaa hin yaadatama. Qorataan HRW dubbisne garuu, maatii ijoolleen jalaa du’an baayyee dubbisuu isaanii fi motummaan waan kanaa akka isaan hin qunnamne itti himuu dubbata.
Karaa biraatin, naannoo ummata Kibbaatii dhaabni oomisha bunaa, Amaaroo Gaayoo irraa Aadee Haannaa Toomaas, oomishtoonnii fi warri buna gara biyya alaa ergan warra buna bitu wajjin kallattiidhaan wal-qunnamuun akka oomishtoonni bu’aa argamurraa fayyadaman godha jettee, kun ta’uu dhabuun isaa galii argamu akka xineesuu dubbatti.
Karaa biraatin Pireezdaantiin nannoo Oromiyaa obbo Muktar Kadiris harra marii Arsii Lixaatti bakka bu’oota ummata wajjins taasifame jedhameeratti rakkoolee bulchiinsa gaarii jiruu hiikudhaaf irratti hojjana jedhan.
Karaa biraatin pirezdaantiin naannoo Oromiyaa fi giti isaanii pirezzdaantiin naannoo Somaalee halli tibba darbe uummame hawwaasa naanoo lamaanii waan bakka bu’uu akka in taanee ibsa kaleessa gaazexeessotaaf kennaniin beeksisan.
Karaa biraatin qotee bultoonii tigiraay akka qonnaa irrati hirmaatan mootumaan gargaarsa barbaachisaa ta’e akka kenna jiru waajira qotiinsaa nanno tigiraay caqasuudhaan faanaan gabaseera.
Karaa biraatin , Warrumtti paartii Ripublikaanii keessa jiranuu ilaalcha amaantaa Islaamaa irratti Donaald Traamp qabu fudhatama dhabsiisaa jiran. Kana keessaa tokko akkuma Traamp ripublikaanii han ta’ee fi dura ta’aa mana marii Ameerikaa Pawul Rayani. Pawul,”musliimoonni waahiltoota keenya. Musliimonni biyya kana jiraan bayyinaan warra yaada madaalawaa qabani fi nama nagahaati” jechuudhaan Traamp qeeqe.
Karaa biyya tana gargaaranii Al-Shababaab lolanii achii baaanuu nagaa Somaaleellee eeguuf waraana waldaa Afrikaa irraa hujii fuudhaniinillee hin dhaha korii kun.
karaa BOSAASOO gara YEMEN-tti imaluuf jecha waggaa waggaatti lammiiwwan Itiyoopiyaa kuma hedduu tu gara bosaasootti yaa'a.
Karaa braatin hoogantoota Aandinet paartii duraanii keessaa tokko han ta'an Daani'eel Shibashii fi Samaayaawii paartii keessaa Yeshiwaas Asaffaa guyyaa harraa mana hidhaatii bahan. Obbo Abrahaa Dasta ( qama hoogansa Aranaa Tigraay han turan), Adoolessa 8 bara 2016 hidhaa dha baha jedhamee eggama.
Karaa cufa yoo yaahan ijoollee reefuu maqaa dhoomen tana cufaan walti dabalamanii yaa’an.
Karaa daangaa biyyoota lamaanii ce'uun otoo hin taane karaa daangaa haaraan biyya isaanii akka seenan dirqisiifaman jedhameera.
Karaa Finfinnee gugurdaa irra dhaabachuu hin dandahu,hin fa’atuu mi’allee hin buufatu.
Karaa gama daangaan magaalaa Al-Qadarif kan seenana milshoonni Itiyoophiyaa kun jedha Suunaan projeektii qonnaa haleeluun humnootii milishaa kanneen mooraa Barkat Noreen keessa turan waliin walitti bu'an jedha.
Karaa gamtaa Afriikaan biyyoota naannoo lagi kun itti dhangala’uu gad jiran waliin marii geggeessitus ibsi kun akka raga tokkootti ibsi sun tuqee jira. Haa ta’u malee qaamotiin hangi tokko har’as Itiyoopiyaan walii galtee haqa hin qabneef akka iseen jilbeenfattu gochuuf doorsiisaa kan jiran ta’u ibsi kun tuqee jira.
Karaa garee Laila Hoh-DAY-dah fi lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Yazidi kanneen biroo waggaa darbe hundeessaniin dubartootaa fi ijoollee durba lammiiwwan Yazidi kuma sadiitti tilmaamanii fi harka hamaa kan IS jalatti dararamaa jiraniif gargaarsa gochuu kan itti fufutu ta’uu Lailan beeksistee jirti.
‘Karaa Guddaan Ala Daandiin Itiyoophiyaa fi Keeniyaa Wal Qunnamsiisu Cufaadha’ Jiraattota Mooyyalee
Karaa gugurdaa sagallan Adaamaa keessa jirullee akkuma Oromoon duruu baafateetti deebisan.
Karaa hawaasummaatiin walti dhufeenna jabeessitii,karaa siyaasaatiin ammoo Tokkummaa cimsti,” jedha.Jarii taphatullee akka hagana caalaa guddachuuf abdii kennitiif jedha.
Karaa isaan ba’u danda’an kana immo polisiitu jira.Kanaaf himannaan hokkara kaasuu nu irratti dhiyeessu soda jedhu qaban.
Karaa isii goomittaa qabdullee dhiyoo lolaan irraa fudhatee waraana naannoo Somaalee ka Liyuu Poolisiif jedhanii hojjachuullee dadhaban.
"Karaa itti jijjiirraa?. Ee waaqa kiyya!Baduutti hin jiruu bittaa, akkuma jedhan dabalaa deemuutti jira,” jedhe yoo waan koronaa dubbatu.
Karaa jimmaa irraan magaalaa TAJII keessa ka jiraataa turtee fi waggaa sadii dura kan gara YEMEN deemtee turte Aadde Dirribaa Margaas kanneen KALEESSA gara Itiyoophiyaatti deebi’an keessaatti. Maaliif akka deebite, gabaasaan keenya ESKINDIR FIREW gaafatee akkana jette Dirribeen.
Karaa kaaniin Miidiyaawwan addunyaa bebbeekamoon an akka Niw Yoork Taayims, Rooyters, fi Aljeziiraa illee marsariitii fi sabaa himaalee isaanii irratti ajjeefamuu artiist Haacaaluu Hundeessaa gabaasaniiru.
Karaa kaanin, biyaattin haalli keessa jirtu filannoo geggeesuuf rakkisaa dhaa, san dura, waan hojjatamuu qaban baayyetu jira yaadni jedhu qaamoota adda addaa biraa ka'a.
Karaa kana akka ariitiin hojjataniif kora Booranaa Gumii-Gaayootti taa’ee pirezidaantiin Oromiyaa,shimellis Abdiisaa itti dhufe irralleetti yaayyuu himatan.
Karaa kana biratti akka obboo Teshteen jedhetti African Village ykn ollaa Afrikaa jedhanii gabayaa guddoo jaaruuf yaadatti jira.
Karaa kana irraa dildilii/riqaan lama ji’a hedduun duratti Malkaa-Gubaatii fi Culul irratti citee yaasuma dhowwate.Riqaa kana bokkaa guddaa barana kute.
​Karaa kana irratti maqaa fi eennummaa ufiitii irratti barreeffachuu fi qophii gara garaa itti qopheeffachuun,aadaa ufii mullisuun eennummaa Oromoo guddisaa, maqaa Oromootiin mallattoo qabaachuun waan nama gammachiisaa jedha.
Karaa labsii yeroo hatattamaas ta’e gama seera farra shoroorkeessummaan Dr. Mararaan waan hin hubanne qabu taanaan mootummaa waliin dubbatanii furuun barbaachisaa akka ta’e dubbatan. Xiqii fi waan gam lameen tuttuqu barbaachisaa akka hin ta’iin illee hubachisanii jiran.
Karaa maqaa Oromootiin moggaasan kana Fulbaana 12, 2015 fulaa bulchooti magalaaa Miniyapoolis,St.Paulii fi hawaasii Oromoo,Somaalee itti walti dhufetti eebbisanii banan.
Karaan 4thSt. ka Cedar Avenue fi 15th Avenue South jedha amma Oromoo Street jedhama.Dubbiin MN keessatti maqaa Oromootiin karaa moggaasuuf murteessan tun qaraa akka yaadaatti dhiyaatte eegee koree bulchiinsa magaalaa irra maraa dhuftee Ammajii 12,2015 yaada ummataalle irratti caqasan.
“Karaan Adoolaa-Shaakkisoo dhaqan hardhallee caaccabaa.Horii hagas guddaa achii argachaa koollejjii takkitti ijaaruun faaydaa womaatuu hin qabu,” jedha Baalliin. dandahee hin deemu.
“Karaa nagaa aangoo walitti-dabarsuun itti fufuu qaba. Hiriirawwan hookkaraa seeraa-ala geggeessamaniin kun hanqifamuu hin qabu,” jedhan.
Karaa nagaa waliin hojjechuuf kakuu dhiheenya mootmmaa wajjiin waliif mallatteessan irratti hundaa’uudhaan waa’ee miseensonni fi hoogganoonni isaa jalaa hidhamuu mootummaa fi Boordii Filannootti iyyachuu isaa dubbata, ABOn.
Karaan baname kun Awwadaayii haga Haroo-Maayaa, Awwadaayi fi Harari fi daandii magaala keessa jirtu.
Karaan dhibiin hojjatan Mensuuraa, Aqordaat, Uumeraa fi Suudan.Hujii tana biyyootaa ollaalleen itti wal gargaaranii hojjatan.
Karaan furmaata ta’u, karaa nagaa ta’een gad-taa’anii gaaffii uummataa dhaggeeffachuu fi deebii karaa nagaa kennuu dha, jedhan. Jiraattonni Shawaa Kaaba-lixaa fi Wallagga Lixaas haala naannawa isaanitti mul’atataa jiru, “ka baay’ee yaaddessaa dha” jedhan, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Karaan guddaan mana amantii Kiristaana Baptisti magaalaa Birmingham jala bahu ka amma muuziyeemii tahe bara 1960 keessa waajjira qabsoo Martin Luther King fa’a.
Karaan guddayyaan Boorana Dirree fi Dirra Liibaniin taakkee godina Gujii Bahaatiin dhaqan eegii citee ji’a hedduu
Karaan kun ka isaa fi waraanii isaa bara mootummaa Batistaa moohatan sun irra deemaa teessaa mootummaa Kuubaa Havaanaa seena irra dhufan gaarrenSieraha Mhestiraairratti bahanii simataa keessa dabara.
Karaan kun karaa akka malee hamaa du’aa fi balaa guddaa qabu jetti Maria Greco falmituun mirga jara jireenna waryyaa qabu barbaad bisaan irra yaahuu.
Karaan kun karaa guddaa.Yoo Mooyyalee Nageellee Booranaa, godina Gujii Bahaa dhaqan km 300 caala.
Karaan kun Minisootaa magaalaa Minneapolis gara ollaa Cedar jedhanii jira.
Karaan kun silaa adoo qajeelumatti deemanii siminto, Booba,Bulbul,Malkaa-Gubaa, Uudat, Yaaballo,Soodda/Meegga,Bokkuu-Luboomaa keessa bahee, Mooyyale keessa bahee Keenyaanuu dhaqan.
Karaan Muummeen Ministera Biritish, Boris Johnson biyya isaa Waldaa Awurooppaa Keessa Baasuuf Dhawate Hin Taaneef Irratti Didan
Karaan Nageellee Booranaa gara Bulbulaatin dhaqanii fi Dirreetiin taakkan karaa qallaa rooba hin taakkisiimne.
​KaraanOromo streetjedhan kun 4th Street South Cedar Avenue fi 15th Avenue South jedhan jiddu jiru kun MN wadhakkaa jira karaa gugurdaatti itti wal qaxxaamuraa Ebla keessa eebbisiiuuf qophii jiran.
KaraanOromo streetjedhan kun 4th Street South Cedar Avenue fi 15th Avenue South jedhan jiddu jiru kun MN wadhakkaa jira karaa gugurdaatti itti wal qaxxaamuraa Ebla keessa eebbisiiuuf qophi jiran.
Karaan Somali Street jedhan ammoo 6th Street fi Cedar Avenue haga 15th avenue South jedhanm jidduu jiru.
KaraanSomali Streetjedhan ammoo6th Street fi Cedar Avenuehaga 15thAvenue South jedhanm jidduu jiru.
“Karaan Tokkummaan Mootummootaa nagaa biyyaatiin eegu,ganna 70n dura ittin bulaa bahan hardha hin hojjatu.Lolii jirulleen bifa jijjiirachaa deemuutti jira. Durii mootummaa lamaanitti wal hadha.Amma ammoo warra waraana uumuutti jira.Fkn Alshabaab, Somaalee,keessaa warra qorsa seera hin qamne lafaan maru,warrii seera malee biyyaa baasee nama gurguratu dhufuutti jira. Qawween waliin hadhanilleen jijjiiramaa deemuutti jirti.Tanaafuu Tokkummaan Mootummootaa mala lafaan eegu jijjjiiruutti jira.Yaada kana ammoo Itoophiyatti Tokkummaa Mootummootaatti himee biyyitii miseensa nagaa tokkummaa Mootummootaa cuftii yaada kana fudhatan.”
Karaan waan hedduun nama gargaara;namii karaa gugurdaa dhiisii daandiin didiqqoonuu faaydaa guddaa qabdi.
Karaa Oromiyaa keessa bahu Oromiyumatti tohata.Abbaan Taayitdaa Daandii Baaddiyaa Oromiyaa akka milikeetii karaa makiinaa irraa hin banne, hin buqqifamnee fi akka ummatilleen tana jabeeffatee nama balaa irraa oolchu tolchuun hujii isaati.Milikeeta karaa asfaaltii akka Abbaan Taayitaa Daandii Baaddiyaa Itoophiyaa tohatu ammoo gabaasa gadhaaf.
Karaa paartii demookratii iraa godina Peensilveeniyaatti duula na filadhaatti han jirtu, Hilarii Kiliintan qeeqa Doonaald Obaamaa irratti dhageechise callistee hin dabaree. Hiilariin, “dhimmaa siyaasaa irratti adda addummaan keenyaa addan fagaachaa dhufullee, namni pireesdaantii Ameerikaa ta’uudha dorgomaa jiru waan akkanaa dubbachuun isaa waanuma eggamuu miti” jette.
Karaa qajeelaan wa gaafachuu baannaan biyyitii jijjiirama egerii biyyaallee karaa irra gorsa jedha.
Karaa sagallan Adaamaa keessaa maqaa Oromootti deebisan
Karaa,waljajjii,ollootaa fi maqaa fulaa hedduu akkuma durii Oromoon yaammatuunitti jijjiiramuu qaban jedha Wixinee kun.
Kara biraatiin, Gama mootummaa irraa, koomishinar Ze’iid muumicha ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimaad dabalatee hoggantoota olaanaa wajjin wal-gahaniiru.
Kara biraatiin immoo miseensoni dhaabota siyaasaa biyya keessa jiran tokko tokkos jeequmsa uumame jedhan kana harka keesaa qabaachuu ibsaanii yeero ibsaan obbo getaachoon,
Kara biraatiin, lakkoofsi baqattotaa Sudaan Kibbaa gara Itoophiyaa seenanii bayyee gadi bu’ee jira jedha, gabaasni Iskindir Fireew Finfinnee irraa erge.
Kara biraatiin waraanni Somaaliiyaa mooraa leenjii deggartoota Aysiis han achi jiranii fi han milishoota lammiiwwan biyya biraa ta'anii Moqqaadishoo irraa kiilomeetirii 120 fagaatee jiru tokko barbadeessuu isaani beekkameera. Kunis han ta'e erga gareen kun haleellaa humnoota Dhabbata Tokkummaa Afrikaa qarqara Moqqaadhishoo jirani ji'a tookko dura gahe nutu godhe jedhaniiyi.
Kara deemtonni Keniyaa gara Itiyoophiyaa karaa seensa Mooyyalee seenan Kooronaa yaa qabaataniif hinqabnee adda baasuuf bakka qorannoo afur Godina Booranaa Aanaa Mooyyalee keessatti hundeessee nama daangaa ol qaxxaamuru mara hospitaalli mooyyalee qorataa jira. Dookter Alii Galgaloo Diirekterri hospitaalichaa VOA’f lammilee Keeniyaa fi Itiyoophiyaa akkasumas ka biyya kaanii karaa kana darban maraaf qoraannoo malu gaggeessaa jirraa jedhu.
Kara Itoophiyaan walti daangessu, Mitsiwwaa, Nefaafi, Deqqaamahaaree, Zaalanbesaa,Aseb Debaahisiimaa, Asmeraa, Menderfiraa, achiin ammo Asmeraa hojjatan.
Kara ummata lola jidduutit marfameen gargaaruu dandahan .Karaa baqataa fi jara jireenna wayyaahaa barbaada yaahuu gargaaruu qabaniin. Waan bulchootii addunyaa kora baranaa irratti dubbatan
Karawwan daandaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa wal-quunnamsiisan keessaa kan hin cufafmiin ture, daandiin Buree fi Asab wal-quunnamsiisu har’a cufamuun isaa beekamee jira.
Karchallee,Alem Beqqanyikeessatti ammoo nama hedduun walti dabalaman. Namoonni yeroo san seenaadhaaf achi keessa jiraachuu isaanii hubadhe jaal Daawud Ibsaa,aaddee Tsahaay haadha mana qees Gudinnaa Tumsaa ka akka Nagaasaa Kumsaa(obboleessa Kumee Kumsaa ykn Maartaa Kumsaa) Aberraa Tolaa fa.”"
Karen Bassmiseena mana maree Amerikaa kutaa Kaalifoorniyaatii filatamte.Jarii yaaman kun warra oguma akka akkaa qabu.
“Karooraa fi qabiyyee isaa irratti akka waliigalaatti walii galteerra odoo hin gahin gara hojjiitti hin seenamu, Mootumman naannoo Oromiyaas odoo gaafii ummataa arguu akka hin agarree utaalee hojjitti waan seenus miti. Kana ummata keenyaaf ifa gochuu barbaadna. Dhimma kanaratti ibsaa fi mariin yeroon godhamuu dhabuusa itti ammana. Kun immoo dhaabilee farra ummataa ta’aniif karaa baneera.”
Karoora caasaa, kan jijjiirama dilaala fi kan dhimmootii gurguddaa fuula duratti tarkaanfachiisuu barbaadan cimaa ta’e qabu. Martinuu Kongresii biraa tarkaanfii hanga tokko barbaadu.
Karoora guddiina misoomaa fi Traansformeeshinii waggaa sahaniif qabanne xumuruuf walakeessa waggaatu hafa kan jedhan Mummichi ministeeraa Haayle Maariyaam Dassaaleeny waggootii darban kudhan keessatti guddinni dinagdee argame giddu galeessaan waggaa waggaan harka 10.9 akka ta’e ibsan. Bara biyyattiin keessa jirtu 2007 keessatti guddinni misoomaa karoorfame harka 11.4 ta’uu ibsan. Omiisha gara biyya alaatti ergamu jajjabeesuun akkaan barbaachisaa ta’uu isaa fi sharafa biyya alaa haala itti fuufiinsa qabuun argachuuf yaaliin ta’u hirkattummaa fi deggersaa liqaa biyyoota alaa irraa Itiyoopiyaa walaba taasisuuf ta'uun ibsamee jira.
Karoora guddinaa han Tokkumaan Afrikaa fi Tokkumaan mootummoota gamtoomanii basaan bakkaan gahuu dha hirmaanaa dubartootaa irratti xiyyeefachuun hoggantoota Afrikaa kun murtii gaariidha jedha, ibsichi. Dubartooni dhimma kana akkamitti laalan laata? Jijiirama akkamii hoo eegan? Dura teechuu Ijaarsa Dubartoota Oromoo Addunyaa, Aaddee Dinqinash Dheeressa dubbisneerra.
Karoora kanaan guyyaatit nama miliyoona tokkootti qorsa kana argata jechuu. Hujii tana mootummaan Biden gaafuma hujii tana itti kennan jalqabee itti jira.
“Karoora keenna akka naannootti hin qopheeffannaa rakko dhufuuf…ragaan jiru maan fakkaata..jennee koree naannoo,ka ittisa balaa fi qophaahinaatiin irratti mari’annee irratti hojjachuuf jirra.”
Karoora keessaa tokko buufata doonii Asabii fi Masawaallee ballisanii hojjachuu.“Asab olloota isiitiin walti dhaabuuf ganna kana hujii hojjanna.”
“Karoorallee gurrumaan dhageenne malee womaa hin garre nuun hin baane.Hujiin isiilleen namuma dhala gaangee eegate.”
Karoora Maaster pilaanii Finffinnee laalchisee gaafileen ummataa deebii odoo hin arggatin gara hojiitti akka hin seenamne angaa’onni mootummaa naannoo Oromiyaa dubbachumatti jiran.
Karoora Misoomaa fi Hedduumiina Lakkoofsa Uummataa
Karoora mootummaa Eertiraa pirezidaantii isii,Isaayyaas Afewarqitti TV biyyaa irratti dubbate.Hojjataa mootummaallee mindaa dabalaniifii, manneen jireennaallee jaaruuf waadaa galte.
Karoora mootummaan lafa kaa’e kun hojii irra ooluu kan danda’u lammiiwwan biyyattii hojii irra oolchuuf yoo ka’an qofa jechuu dhaan waltajjii kana qopheesse.
Karoora qabamee jiaruun naannolee Afaar,Somaalee, Benishaangul Gumuz fi naannoo Gambeelaa keessa qonnaan bultoonni jiran lafa isaanii irraa kaafamanii bakka birootti geessamanii qubsiisamaa jiru.Qonnaan bultoonni akka jedhanitti lafti mootummaan dirqisiisee irra nu qubsiise kun lafa gogaa, tajaajjila eegumsa fayyaas haa ta’u barnoota argachuun hin danda’amnee dha jedhu.Mootummaan immoo bakka misaa ta’ettan isaan dabarsee jedha. Qabsaa’onni mirga namaa kanneen dhalattoota naannolee kanaa ta’anis mootummaan Ethiopiaa uummata ofii isaa kunuunsuu irra dachii isaanii abbootii qabeenyaatti hiree qonnaan bultoota rakkinaaf saaxile jechuun falmaa jiran.Gabaasa guutuu MP3 tuquun caqasa.
“Karoora qabnuun akka lubbuu nama hin dabarre goone…falii guddaan ka ummatii ufiin ufi gargaaruun dabalee karoora hunda jabaa baasuutti caala kana irratti hojjachuutti jirra.”
Karoora ykn ulaagaa tokko malee nama guuranii fiduun sirna jiruu fi jireenya Amerikaa faalleessuu bira darbee godaantoota dandeetti addaa qaban kan hedduu gumaachuuf carraa dhorkuu ta’a jechuun prezidaant Traamp kamiisa kaleessaa waayit Haawus irraa dubbatan.
Karoorii fedralaaa akka jecha obbo Hajjiitti horii kana haga guddaan karaan baasuu,ibseen galchuu,hujii barnootaa irra oolchuu,hospitaala jaaruu fi waan akkanaatiif baasuu
Karoorii guddaan mootummaa federalaaa ganna shanan dhufaatii qabate hiyyuma harka 70 diqqeessuu.Hujiin hiyyummaan diqqeessan ka akka qonnaa, jallisii, barnootaa fi waan kana fafakkaataati.
Karoorii hawaasa Oromoo ka itti aanu miseensa hedduu dabalachuu dhiphuu fi bal’inna Oromoo addunyaatti himuu,akka afaan Oromoo DC-tti afaan hujii tahan mootummaa DC gaafachuu fi kkf jedhan.
Karoorii hujii Dr.Adhaanom baafate akka obboo Melles jedhetti karoora biyyootii guddachuutit jiran baafatan.
Karoorii isaa itti aanu waan ummata New York rakkisuutti jiraa ka akka gabbinna haga dabraa,dhukkuba sukkaaraa fi ka akka akkaa irratti documentary hojjachuu fedhaa jedha.
Karoorii maatii Sheek Abdulwahad faatii asiin duubatti maan jennaan ,akka afaan Oromoo TV irratti sagantaa ijoolleen afaaniin barattu tahu sagantaa Kaartuunii TV irratti qopheessuuf qaroora qaban.
Karoorii “Merkel Plan” jedhanii maqaa Chaansilerii Angela Merkliiti.Karoorii isii akka dureeyyiin addunyaa akka dansaa Afrikaa keessatti hujii hojjatanii akka namii biyyuma keessatti hujii argatu tolchuu.
Karoorii minsitiri Saayinsii fi teknooloojii Itoophiyaa ganna shaniif bahel; Laabraatoorii saayinsii fi teknoolooji qabaachuu.
Karoorii mootummaa akka obboo Uumar jedhetti bal’aa.
Karoorii mootummaa ka ganna shanan dhufaa akka jecha obboo Hajjiitti Itoophiyaatti yuniversitii 13 jaaruu,tana keessaa sadii Oromiyaatti ijaaran.
“Karoori mootummaa guddaan baaddiyaa Oromiyaa misoomsuu waan taheef hujiin gugurdoon baaddiyaatti hojjatamte.”
Karoorri dhiyeenya ifaa ta’e kun dhimmootii ka biroos of keessaa kan qabu ta’uu bulchiinsi baqattootaa fi kanneen baqaa deebi’aniitti itti aanaa directora kan ta’an obbo Zeeyinuu Jamaal VOAf ibsaniiru.
Karoorrii isaanii Saa'uudii Arabiyaa dhaqqabuun carraa hojii argachuu akka ture ibsanii garuu akka daangaa Itiyoophiyaa ce'aniin namoota seeraan ala nama deddebisaniin tumaatiin irratti gaggeeffamuu fi bilbiila maatii godaantootaaf biyyatti bilbiluun yeroo ijoolleen isaanii iyyanii bo'an dhageesisaa akka turan ibsan.
Karoorri inni hafe ennaa isaan gara dachee kakuu, dachii walabaa fi daangaa kutaa gabrummaan keessa jiruu qaxxaamuranii gara dachii walaboome kan gama kaabaatti ennaa imalan ittisa waraanaa kennuufii dha.
Karoorri kun Dolaara Biliyoona tokko sossosuun kana keessaa miliyoona 300 fi miliyoona 50 kallattiin invastmeentii dubartootaan qabaman ykn hogganamaniif olchuuf karoora qaba.
Karoorri kun gama marsariitiin (online) barsisuu yoo ta'u ammaaf barnoota isaanii gama marsariitiin kan jalqaban barattoota digrii lammataa fi sadaffaaf baratan ta'uun ibsamee jira.
Karoorri kun lamaan, gargaarsi namoomaa dhaqqabuu isaa mirkaneessuu fi naannoo sana deebisanii ijaaruu akkasumas amma iyyuu naannoo sana keessa dammaqinaan yakkamtoota sosso’aa jiran murtiitti dhiyeessuu dha jedhee jira.
Karoorri maastar planii sun uummata waliin mariin geggeessamee fudhatama yoo argate qofa hojii irra kan oolu ta’uu IHADEG kallattii agarsiiseera jedha.
Karoorri mana murtii the Hague keessa maadheffate keessaa ba’uu faallaa heera biyyaa ta’uu har’a beeksisee jira. Sababiin isaas paarlaamaan mana murtichaa keessaa ba’uuf iyyata utuu hin dhiyeessin nu mariisisne jedheera.
Karoorri Ministeerri Barnootaa Keeniyaa qopheesse sadaasa 2 bara 2020 kaasee barattoonni martuu barnootarratti argamuu qabu.
Karoorri Ministirichaa akka agarsiisutti, manneen barnootaa, magaalaa Finfinnee fi godinaa addaa Oromiyaa keessa jiran immoo marsaa sadaffaatti, Onkoloolessa soddoma bara kuma lamaa fi kudha sadii banamu.
"Karoorri misoomaa lafa kaa’ame haqame hin jedhu. Dhaabateera jedha.Bu’aa Oromiyaan Finfinnee irraa argattu kan ilaaleen waggootii 22f turee har’a yeroo dubbiin morma hudhu kana jedhu,jedhu Dr.Mararaan.
Karoorri prezidaant Traamp har’a waaree booda kana Waayit Haawus irraa akka ibsamu eegamaa jiru kun, akka aangawaan bulchiinsa Traamp tokko ibsanitti, godaantota barnootaa fi oguma sadarkaa ol’aanaa qabaniif carraa gaarii bana – jedhama.
Karoorri waaltaa kanaa duula uummata dammaqsuu, nagaa fi nageenya babal’isuu, bulchiinsa gaarii, barnoota, sagantaa hojii irra ooliinsaaf oolu kan shororkeessota fi hokkaraa fi badii isaan oofan uummata barsiisuu dha jedhan Osman.
Karootii kun rakkoon waggaa kurnya hedduu keessatti arganii hin beenne ummata keessatti uumete.Akka dhaabii mirga ilmaan namaatii falmuHuman Rights Watchjedhutti hiriira sun irratti nama 200 caalaatti lubbu dhabe.
Karrayyuu bonii itti jabaatee, wal dhabii daangaa itti dabalamee, namii akka hamaa jira artistootii Oromoo achi dhaqanilleen sunuma argan
“Karrayyuun baayyee hawaasa ani jaaladhuudhaa, hawaasa jaalala beekuu, hawaasa kanaaf gumacha guddaa godhuuf tattaaffachaachuman jiraa.”
Karrayyuun warra horiiti. Lafti gamuma gamaan itti dhiphattee namaa fi horiin waan hedduun dhibamuutti jira.
“Karrayyuu rakkoo guddaatti jira.,Rakkoo bisaaniitti jira. Bisaan ammoo lubbuu. Warra dura barate carra barumsa argate keessaa ani dura jira.Rakkoo fayyaatti jira”
Kasaaraan kun nu irra ga'u iyyuu hoogganaan kampanichaa Tewelde Gebremaariyaam daandiin balalii kun hojii balalii akka itti fufu nan abdadha jedhanii balalii xayyaaraa kaargoo ykn meeshaa deddeebisuu itti dabaluun hojjetaa kan jiru ta'uu illee ibsaniiru.
Kasayijaan Chinaan qabeenyaa to’attii? Ani hin beeku. Akkasittin dhaga’e. garuu Ugaandaa keessatti akkuman dubbadhe, nuti namoonni hangi tokko itti gaafatama irra hamma jirrutti, balaa hamaan tokko yoo uumame irraan kan hafe, dinagdee kana boodatti kan hambisu, isa immoo argaa hin jiru. Kanaaf Chaayinaan qabeenyaa keenya to’atti jedhee hin yaadda’u. Bakka biraatti gochuu malu, ani hin beeku, garuu asitti kun hin ta’a jedhee hin yaadu jedhan.
Ka seena qabeessa ta’e dhuga ba’umsi dhimma aangoo irraa kaasuu kan prezidaant Doonaald Tramp irratti fuuleffate ennaa seera tumtoonni ijoo ta’an yaada akkaan wal rukkutuu kan Traamp bu’aa siyaasaaf jecha aangootti akkaan fayyadaman moo miti jedhu har’a Washington keessatti baname.
Ka shakkamatoota sana irratti qorannaa geggeessaa ture qondaalli poolisii, dhaddacha duratti ibsa kenneen, guyyoota kudhan dabran keessatti ragaa-baatota sagal irraa dhuga-bahinsa fudhachuu isaa beeksisee, Adoolessa 16 irraa jalqabee haga 30tti, hookkara bulchiisa naannoo sana keessatti uumameen, namoota miidhaan qaama irra gahe, akaakuu miidhaa sanaa fi sadarkaa hammeenya isaa ragaa agarsiisu hospitaala irraa argachuuf kan eeggataa jiru tahuu dubbatee jira.
Ka si’a ja’affaadhaaf deebi’anii filataman, prezidaantiin Yugaandaa Yoweerii Museviidnii, “himannaan sun soba. Kanneen qabaman shororkeessota qofa,” jedhan.
Kasich, Cruz Join Forces in Bid to 'Stop Trump'
Ka silaa Sadaasa bara 2019 geggeessamuuf ture – filannoon biyyattii, Waxabajjii 24 ka fuul-dura keenyaa ka geggeeffamu tahuu labsan – Erdogaan.
Ka sirna sana irratti argaman – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, “hooggansi naannoo Oromiyaa haaraan imaanaa guddaa itti kenname hubachuudahaan gaaffii ummataa deebisuuf kutannoon qaba, jedhan. Mukraar Jamaal tu Adaamaa irraa gabaase. Dhaggeeffadhaa.
Ka sirna sana irratti maatii bakka-bu’uun dura haasawa dhageessisan, abbaan Artist Haacaaluu, Obbo Hundeessaa Boonsaa “gumaa amucaa Waaqayyo haa baasu,” jechuu isaanii, hiririyyaan isaa fi namoonni ka biroon sanaa booda dabareedhaan haasawa dhageessisanis, sirni geggeessaa baay’ee kana caalu akka Haacaaluuf taasisamuu male dubbatanii, ammaa boodas siidaan isaa bakka dhalata isaa Amboo fi magaalaa handhuura Oromiyaa Finfinneetti akka dhaabachuufii qabu gaafatanii jiru, jedhan – namoonni sirna sana irratti argaman keessaa.
Kasnneen Finfinneetti argaman – hoogganoonnii fi hojjetoonni dhaabbatoota sadarkaa Addunyaa, duula biqiltuu dhaabuu har’a geggeessametti hirmaachuun isaanii himamee jira.​​
Kas torban kana keessa Sudaan Kibbaa daawwatan – Lowkuuk, hookkaricha dhaabuufis tahe humnoonni gochaa kana raaw’atanii fi akka gargaarsi iddoo itti akeekame hin geenye danqan akka gochaa kana dhaaban gochuuf, qoodni mootummaanis tahe humnoonni hidhattootaa gumaachan baay’ee xiqqoo dha.
Ka taayitaa irraa buusaman – Prezidaantiin Zimbaabuwee – Roobert Mugaabee, filannoo bara kanaa keessa jiraachuu dhaa baatan iyyuu, Preizidaant Emerson Minaangaagiwaa, gaaddiidduu hoogganicha waggaa 94 jalatti duula na-filadhaa geggeessuuf deemu – jedhu – xiinxaltoonni.
Ka taayitaa mootummaa harkaa qabu, paartiin Badhaadhinaas, deebii gama isaa kennee jiraa.
Ka taayitaa prezidaantummaa Oromiyaa irraa kaasamanii, ministarummaa Ittisaa Federaawa Itiyoophiyaatti muudaman Obbo Lammaa Magarsaa fi hoogganoota Oromiyaa ka biroof kaleessa Adaamaatti sirni geggeessaa taasisamee jira.
Katherine Johnson hayyuu herregaa fi seenaa kana keessatti nama ijoo dha. Bakka Katherine ta’uun fiilmii kana kan hojjette Taraji Henson yoo taatu haadha ijoollee sadii fi nama sammuun qaraa galma kaayyatee sosso’u turan. Rakkoo jiru furuu dha kaayyoon isaanii dura.
Ka tokkeessoo bahe $150,000 ka lammeesoo bahee $75,000 ka sadeessoo bahee $50,000 badhaasan. Abbaan dorgommuu fedhu marsaa USAIDhttps://fallarmywormtech.challenges.org/dhaqee dorgomuu dandaha.
Katoliinaa qara cufanii nama itti seenuu dhowwan taan ammoo cuftii taan laaluna tokko waluma jalaan banuutit jiran.Biyyiti hedduun ammoo nama Katolina Spain dhaqee gale turanii ufi laallatan malee ufiti seenuu dhowwuutti jirti.
Ka Torban Dabre Du’aan Boqote Wallisaan Angafni Hayiluu Disaasaa Maaliin Yaadatama?
Ka torban dabre finciltootaan ajjeesaman – prezidaant Idiris Deebii jalatti muummicha-ministaraa tahuun ka tajaajilaa turan, Paadaak, akka tasagabbii biyyattii keessatti waamicha dhiheessan. Gumiin humnoota waraanaa Chaad, akka garee finciltootaa ajjeechaa prezidaant Deebiif itti gaafatamoo dha jedhamu waliin marii araaraa jalqabu, waamocha hoogganaa mormitootaan dhihaateef fudhatama dhorkate.
Ka TV laaluu fi dirree taphaa keessaa jiruu waan jedhu dhabee gumiin balloon caqalli jettee maalayatti taphataan beekamaan Biraazil,ka cinaachii caphee wasaasaan fuudhanii dirree taphaatii galchan,Neymar.Fuluma ciisuutti ykn taahutt waan innii tahu tahu garaan numa arga.Thaigo Silvaa ka seera taphaa balleesse jedhanii adabanillee sunuma.
Ka’umsa rakkoo kanaa ka ta’an Abdirrashiid Janaan, Ministirri Somaaliyaa duraanii mana hidhaa Mooqadishoo badanii jiran amma eessa buuteensaanii hin beekamu.
Ka’umsi deemsa isaanii magaala daangaa Keeniyaa fi Itiyoophiyaa Moyyaalee yoo ta’u utuu milkaa’eefii silaa magaala guddoo Taanzaaniyaa Daar Es Selaam seenuu akka ture dubbata. Kutaa bulchiinsa Kaaba baha Taanzaaniyaa kan taate Taangaa keessattis sakatta’a kellaa irratti ka qabaman Solomooni fi lammileen Itiyoophiyaa kaan amma to’annoo poolisii biyyattii jela jiru.
Ka’umsi waan kanaas akka baqattoonni jedhanitti waajjirri Immigreeshinii biyya Sudaan waraqaa baqattoota kanaaf yeroon haaressuufii dhabuudha jedhan.
Ka’umsi waan kanaas Gooroo Doolaa ganda Nuuraa humbaa keessatti hidhattootni humna nagaa kabachiisuuf deemurratti dhukaasuu ta’uu himan.
Ka Waajirri isaa guddaan magaalaa London keessa maadheffate – Jaarmayaan mirga dhala-namaaf falmu – Amnesty international, haala qabinsa mirga namoomaa biyyoota Addunyaa 159 keessaa ka bara kuma lamaa fi kudha-toorbaa irratti gabaasaa baasee jira.
Ka waggoota 33f taayitaa prezidaantummaa Yugaandaa irra turan – Yoweerii Museviinii hoogganaa abbbaa-irree ta’uu isaanii dubbachuun qeeqan.
Kawunsiliin baqattootaa kan Deenmaark akka jedhutti hojjattonni isaa sadii baatii darbee ajjeefaman lafa projeektii qaban Tigraay keessaaf waadiyyaa ta'uun hojjatu turan.
Ka yeroo ammaa mana-hidhaa jiran dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo fi itti-aanaa dura-taa’aan gamtaa Medrek – Dr. Mararaa Guddinaa, har’a mana-murtiitti dhihaatanii jiran. Himannaalee isaan irratti dhihaataniif, abukaatooleen isaanii – barreeffamaan mormii dhiheeffatanii jiran. Walumaa-galatti deemsi mana-murtii har’aa maal akka fakkaatu, abukaatoolee Dr. Mararaa keessaa tokko – Obbo Wandimmuu Ibsaa, Finfinnee irraa telefoonaan haasofsiisnee jirra. “Haala itti Dr. Mararaan mana-murtiitti dhihaate argee, eega inni hidhamee as akka har’aa gaddee hin beeku” jedhu.
Ka yeroo dheeraaf lafa irra harkifamaa ture mariin araaraa Sudaan Kibbaa, Kamisa dhufu Finfinneetti geggeessamuuf jira. Akka xiinxaltoonni jedhanitti yoo hoogganoonni biyyoota Afrikaa Bahaa akka gareeleen Sudaan Kibbaa wal-waraanaan yaada itti geggogan haga tokko akka laaffisan dhiibbaa hin goone, mariin dippiloomaasii kun milkaa’uu hin danda’u.
Ka yeroo dheeraaf mana-hidhaa turan - gaazzexeessaa fi bllogeriin yokaan barreessaan interneetii irraa – Iskindir Naggaa fi hidhamtoonni beekamoon ka biroon, akka xalayaa dhiifamaa mallatteessanii hiikaman kan mootummaan dhiheesseef fudhachuu didan.
Ka yeroo dheeraaf mormiin mudate, plaaniin qindaa’aan magaalaa Finfinnee fi godinaa addaa Oromiyaa naannawa Finfinnee guutummaatti akka hafu murteesse – jechuudhaan, koreen gidduu-galeessaa Dhaabbata Dimookiraatawa Uummata Oromoo dheengadda ibsa baasee jira.
Ka yeroo hojii isaanii Itiyoophiyaa keessaa xumuratanii deemaa jiran, Ambaasaddarri Yunaayitid Isteetis, Maayikil Reeneer, uummata miliyoona hedduu gidiramaa jiru gargaarsa dhaqqabsiisuuf jaarmayaaleen Itiyoophiyaas tahe ka sadarkaa addunyaa addunya akka Tigiraay seenanii guutummaatti karaan banameefii, nageenyi isaaniis eegamuu qaba, jedhan.
Kayyoon isaaniis Itiyoophiyaa keessatti hookkara oofuu ture kan jedhan aangawaan kun garuu polisiin faana dhahee to'annaa oolchuu dubbatan.Himata dhiyaate kana irratti dubbi himaan ABO Dr. Bayaan Asoobaa deeebii kennaniin,mormii uummataa biyyoota Afrikaa kaabaa fi giddu galeessa bahaa keessatti gaggeefamaa jiru kan sodaatee muddame, Mootummaa Itiyoophiyaa tu oduu dharaa uumee Oromoota nagaa mana hidhaatti guuraa jira malee kanneen hidhaman keessa miseensi ABO tokko illee hin jiru, dhaabichaan namni leenjisames tokko illee jarreen keessa hin jiru, jedhan.
Kayyoon keenyaa guddaan jiraatonni magaalatti jireenyaa gaarii tasgaba'aa akka jiraatan gochuu dha kan jedhan itti aanaa kantibaan magaalaa Finfinnee Obbo Taakkalaa Uumaa jireenya garii akka jiratan gochuuf magalaa jijiramtee keessa akka jiratan gochu dha.Kanaaf ammo Tajajilii nutii kenninu tajajilaa sirri ta'u qaba jedhan.
Keellaaleen eegumsa fayyaa naannoo Tigraay, saamamaniiru, caccabaniiu, beekaa haleellaan irratti raawwachuu isaa gareen doktoronni daangaan hin uggurre, Dooktors Wiizawut Boordersi beeksisee jira.
Keellaaleen eegumsa fayyaa Tigraay keessaa shan keessaa tokko loltootaan qabamee jira .keellaaleen hangi tokko immoo irra hedduun isaanii gareelee hidhataniin qabamanii erga turanii booda amma ambulaansii argatniiru jedha qorannaan Doctors without bordersiin ba’e.
Keellaa Meeshaa Nukleraa To’attonni Addunyaa Akka Daawwatan Kooriyaa Kaabaa Eehamte
Keellaan eegumsaa daangaa irraa haaraan 150 ta’an ijaarame ta’uu isaaf kaan immoo bara 2019tti kan xumuramuuf jiru ta’uu angawoonni beeksisaniiru.
Keellaa nukleraa Yongbiyoon diiguu irratti mari’annee jirra, garuu keellaa Yuraaniyemii itti gabbisan jiraachuun haala isaa wal xaxaa taasise jedhan.
Keemikaalaa fi meeshaaleen dhuka’aa ittiin hojjechuuf fayyadu mana isaa keessaa kan argame yoo ta’u Van der Sypt akka jedhanitti shakkamaan sun tarii boombii hojjechuu mala. Meeshaan borsaa argame keessa ture dhuka’aan kan guutame ennaa ta’u namni miidhaan irra ga’e hin jiru. loltoonni nama haleellaa sana raawwate bakkuma sanatti ajjeesanii jiran.
Keeniayaan Meeshaalee Waraanaa Sasalphaa Omishuu Aansite
Keeniyaa bara 1978 haga 2002 ka bulchaan prezdentiin biyyattii duraanii Daani’eel Tooroyitich Araap mooy harra du’aan lubbuun isaanii addunyaa kanarraa dabarteetti.
Keeniyaa, Biraziil, Peeruu, Ekwaadoor, Kolombiyaa, Meeksikoo fi biyyooyta baayyee keessa qaxxaamuranii, beelaa fi dhadhabii imalichaa danda’uudhan, hiriyoota isaanii kan birraa du’ani gaddaa asi,Amerikaa gahuu isaani dubbatan, namoonni kun.
Keeniyaa fi Itiyoophiyaan, akka Al-shaabaab daangaa isaaniitti cehee halellaa hin geggeessine ittisuuf yeroo carraaqaa jiranitti, uummata Siivilii Somaaliyaa irratti humna gitaa olii ka bobbaasan ta’uu dhaabbatoonni gargaarsaa Somaaliyaa keessaa hojjetan gabaasanii jiran.
Keeniyaa fi Itiyoophiyaan illee rakkoo caamaa kanaan akka rakkataa jiran ka dubbatan - Koree Fannoo Diimaa sadarkaa Addunyaatti, Itti-aanaa hoogganaan jila Somaaliyaa – Daani’eel Omaalii, garuu “biyyoota lamaan keessa, caasaan wal-quunnamtii uummataa ni jira” jedhu.
Keeniyaa gana 24 f ka gaggeessan pirezdentiin Keeniyaa lammaffaa Daani’eel Araap Mooy sirni awwaala isaanii harra gaggeeffamee jira. Prezdenti Mooyi torbee harraa dhalatanii ganna 95 tti hospitaala keessatti lubbuun isaanii du’aan ka dabarte yoo ta’u sirna awwaalaa biyyaalessaa isaaniif harra gaggeeffame kanarratti angawootni mootummaa Keeniyaa, biyyoottan ollaa gaanfa afriikaa argamanii jiru.
Keeniyaa Hawaasa Booranaa biratti maqaa masoo ‘Liiban’ jedhamuun ka beekaman Itti Aanaan Pirezidentii Keeniyaa ‘Wiiliyaam Ruuttoo, bulchitootni Kutaalee Bulchiinsaa Oromoowwan Keeniyaa keessatti argaman keessa jiran hedduunIrratti hirmaatanii jiru.
“Keeniyaa, Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa akkanatti walitti-hidhachuun balaa illee ni qaba” jedhu, Dr. Alamaayyoon.
Keeniyaa, Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa kan wal qunnamsiisu ijaarsi buufata doonii kun sadarkaa gaariirrallee jiraa jedhu gaggeessitoonni lameen.
Keeniyaa Kaaba Lixaa Kutaa bulchiinsa Turkaanaa keessas baqattoota kuma dhibba tokko fi kuma sagaltamaa oltu jiruu jedha UNHCR. Ganda kana keessas baqattoonni Itiyoophiyaa ka jiran yoo ta’an, Kaakumaa naannoo Kaaloboyee ka jiraatu baqataan Oromoo obbo Galgaloo jedhaman dhibee kanaan qabatee haalli buufata baqataa keessa jiru ulfaataadha jedha.
Keeniyaa keessaa namoonni 180 ta’an vaayiresii Kanaan qabamaniiru, namoonni ja’a immoo du’uu lakkoobsi dhiyeenya weerara addunyaa kan hordofu Yuniversitii Joons Hopkins irraa argame beeksiseera.
Keeniyaa keessa baqattoonni jiran harki caalan lammilee Somaaliyaa fi Sudaan Kibbaa yoo ta’an, galmeen baqattootaa UNHCR lammileen Itiyoophiyaa kuma 29 ol ta’anis koolu galtummaan galmaa’anii jiraachuu ibsa.
“Keeniyaa keessatti dubartootaa fi durboota hedduu irratti hookkara saalaa hedduu tu geggeessame. Dhiirota irratti illee hookkarri quunnamtii saalaa geggeessamee jira.” – jedha gabaasaan haaraan, har’a, garee mirga dhala-namaa Addunyaan bahe kun.
Keeniyaa keessatti kanneen dhibbootaan lakkaawaman manneen-barnootaa dhuufnaa sababaa KOOVID 19f cufamanii jiran.
Keeniyaa keessatti, qormaata biyyoolessaa, ka xumura sadarkaa lammaffaa barattoonni fudhatan kuma dhibba jaha yoo tahan, kanneen keessaa barattoonni qabxii Yunivarsiitii isaan galchuun dabran, dhibba irraa harka kudhan qofa.
Keeniyaa keessa walii galaan baqattootni kuma 600 ol ka jiran yoo ta’an, baqattoota kana keessummeessuunis keeniyaan Afriikaa keessaa biyya sadarkaa lammaffaa irratti argamtuudha.
Keeniyaa magaalaa Naayiroobii keessa gamoowwan seera ala ijaaraman akka jigan yoo ajajan, abbootii taayitaa hojii badaa keessaa harka qabu jedhaman torba jimaata darbe to’annoo jela oolaniiru.
Keeniyaa Magaalaa Naayroobii ka Jiraatan Baqattoonni Oromoo Ayyaana Irreechaa Laqa Qamalee Jedhamutti Kabajan
Keeniyaa magaalaa Naayroobii ka jiraatan baqattoonni Oromoo ayyaana kana ‘City Park’ yookiis laga qamalee bakka jedhamutti kabajan. Ayyaana kana gubbaatti, baqattoonni biyyaa baqatanii Keeniyaa fi biyyoottan ollaa jiraatan, lammileen Keeniyaas irratti hirmaataniiru.
Keeniyaa magaalaa Naayroobitti manni barumsaa tokko ijoollee kutaa barataa jiran irratti jigee lubbuun barattoota 7 battalumatti darbe. Barattoonni 57 kaanis miidhaan irra dhaqqabuu mootummaan biyyattii beeksiseera
Keeniyaa magaala Naayroobii, akkasumas buufata baqataa Dadaab fi Kaakumaa jedhaman keessa baqattoota dhalooteen Oromoo hedduutu jiraatu.
Keeniyaa magaaloota adda addaatti hawaasni koomishinii fillannoo mormmuudhan wiixata kaleessaa hiriira bahe. Mormiin kun paartii mormiituu 'CORD' dhan han qophaahee oggaa ta'u, torban torbaniin guyyaa wixataa akka tasifamuudha karoorfatanis beekameera. Mormii kana irratti hoo xinnaate namoonni sadi'i ajjeefamuu isaaniitu gabaafame.Degaartooni paartii kana bayyeen kaleessa, Caamsaa 23, 2016 to'annaa poolisii jala oolaniiru.
Keeniyaa Naayiroobii kutaa irra jaireessi hiyyeeyyii ta’an keessaa uummati dhibbaan laka’amu kaleessa hiriira mormii geggeessuu dhaan hookkara poolisiin oofu fi tajaajila bu’uuraa dhabuu ilaalchisee mormii dhageessisaa oolan.
Keeniyaa Naayiroobiitti gamoon mana jireenyaa tokko jigee namootni 20 yoo du’an 60 ol ka ta’animmoo haga yoonaa bakki isaan bu’an hin baramne. Gamoon kuni ka jige sanbata darbe halkan yoo tahu, sababi jiguu isaatis bokkaa cimaa Magaalattiitti roobeedha. Haaga yoonaattis lubbu baraarsitoonni fi poolisiin biyyattii caccabaa gamoo jige kana jela soqanii nama barbaadaa jiru. ​
Keeniyaan Amajjii Dhufutti Manneetii Barnootaa Cufa Banuuf Jirti
Keeniyaan Ambaasaaddara Ishee Somaaliyaa Jiru Achii Waammattee Kan Somalaiyaa Ammo Ufi Irraa Ariite
Keeniyaan Balalii Somaaliyaa Irraa Dhufu Mara Yeroof Addaan Kutte
Keeniyaan balalii xiyyaaraa Addunyaa sababa dhibee Kooronaan dhorkitee turte ji’a dhufu kanaa kaastee akka jalqabdu beeksiste.
Keeniyaan barana bara 2020 duula lakkoofsa ummataa ka gaggeessite yoo tahu, hojii lakkoofsa ummata biyyattii kanaaf ka hojiirra oolanii turan meeshaaleen hedduun biyyumatti kan omishaman ta’uu ministeerri Infoormeeshinii fi teeknoolojii biyyattii alas beeksisuunsaa ni yaadatama.
Keeniyaan biyyoota Somaaliyaa keessatti nageenyi bu’uuf hojjetaa jiran keessaa tokko ta’uu eeree, Mootummaan jiddu galeessaa Somaaliyaa fi Kutaaleen Bulchiinsaa Somaaliyaa filannoon biyyattii dhufu kun naga qabeessa akka ta’uuf maree akka gaggeessanis gaafatee jira.
Keeniyaan biyyoota Vaayiresiin Koronaa keessatti argame irraa akka namoonni biyya ishee hin seenne kan uggurtu tahuu kaleessa labsitee jirti.
Keeniyaan Boba’aa Gabaa Addunyaaf Erguu Jalqabuu Labsite
Keeniyaan boba’a barbaacha ka jalqabde bara 1937 tti yoo tahu, turtii ganna 75 booda bara 2012 Kaaba biyyattii kutaa Bulchiinsa Turkaanaatti boba’aan argamuun mirkanaa’e. Boba’aa kana ka soqee baasaa jiru Kubbaaniyaa Aayirlaandi Tuullow Ooyl yoo tahu omisha boba’aa boqonnaa jalqabaa barmeela kuma 200 keeniyaan omishtes Kaampaniin mootummaa Chaaynaa Keemchaaynaan doolaara miiliyoona 12’n biteera. Keeniyattaanis harra doonii boba’a kana feetee jirtu Mombaasaa gara Maalezyiyaatti erganii jiru.
Keeniyaan boba’a gabaa addunyaaf dhiyeessuu jalqabuushee beeksiste. Prezidentiin Keeniyaa harra Doonii Keeniyaa omisha boba’aa biyyattii gabaaf geessituuf gaggeessa taasisaniiru; Galmoo Daawit.Keeniyaan harraa kaastee gaba addunyaaf boba’aa dhiyeessiti jedhan Pirezidentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa. Doonii boba’a keeniyaan omishte feetee gabaa addunyaaf gara Ardii Eeshiyaatti imalte yoo gaggeessan harra Keeniyattaan ‘guyyaan kun guyyaa guddaadha’ jedhan.
‘Keeniyaan Boruu Kaastee Balaliiwwan Xiyyaaraa Idil – Addunyaaf Karra Banti
Keeniyaan Buufata Baqattootaa Cufuuf Murteessuun Ishii Jireenya Keenya Egeriif Nu Yaadddessaa Jira Jedhu Baqattoonni Oromoo
Keeniyaan buufata raayyaa ittisa biyyaa haarawa daangaa Somaaliyaa waliin qabdurratti bante
Keeniyaan dhaabbanni baqataa UNHCR buufataalee baqataa biyyattii keessa jiran turban lamatti akka cufu ajajde.
Keeniyaan dhiyeenya kana sodaa nageenyaaf jecha mooraa Dhadhaab kan cuftu ta’uu labsite. Ministriin dhimma biyya keessaa bhiyyattii akka jedhetti finxaaleyyiin al-Shabab mooraa Dhadhaabiin haleellaalee kan akka galma gaaa Westgate bakka namoonni 67 bara Fulbaana bara 2013 keessa ajjeefaman kakaroorsuuf bakka leenjisaatiif itti fayyadamu.
Keeniyaan dhiyeenya weerarri Kooronaa Vaayires yaaddessaa dhufnaan magalaa guddoo biyyattii dabalatee kutaalee bulchiinsaa shan keessaa name akka hin baane ajajuu beeksiste
Keeniyaan Dhuma Torban Kanaa Ummata Ishee Lakkoofti
Keeniyaan dhuma torbee kana duula lakkoofsa ummata ishee lakkaawuu raawwatti. Biiroon Lakkoofsa Ummata Keeniyaa sirna kana raawwachuuf qophii gahaan taasifameera jedhee jira. Galmoo Daawit dabalata qaba.
Keeniyaan Dhumiinsa Gariissaa Bara Dabree Boru Yaadattee Oolti
Keeniyaan Doolaara miiliyoona 2.3 weerara Hawaannisaa to’achuuf ramadde
Keeniyaan erga Deemsa eyyamtee as Daangaa Naanno Oromiyaatti Laakkifsi Namoota Kooronaan Qabaman Dabale’
Keeniyaan, filannoo baatii Hagayyaa geggeessamuuf jiru dursitee, dhaabbata walabaatiin maqaa lammiwwan filachuuf galmeessamanii qorachiisaa jirti.
Keeniyaan Filannoo Hagayya Geggeessamuuf Qophaahaa Jirti
Keeniyaan filannoo prezidaantummaa irra-deebii Onkoloolessa 17 geggeessuuf karoorfatte iyyuu, rakkoolee teeknikaa fi wal-mormii waa’ee koomishina filannoo irratti ka’e irraa kan ka’u akka yeroo biraatti dabarsamuu malu odeessamaa jira.
Keeniyaan Gaggeessummaa Gurmuu Hawaasa Biyyoottan Afriikaa Baha Ofitti Fudhatte
Keeniyaan Gandoota buufata baqataa Dhadhaab kan baqattoonni Somaalee irraa ofirra deebifamaa jiran cufaa jiraachuu ishee Baqattoonni dubbatan. Bara darbe ‘Gandi Kaambiyoos jedhamu yoo cufamu ammas bara eger kana gandi ‘Ifoo 2’ (Ifoo Two)’n cufamuudhaaf akka jiru baqattoonni Oromoo Dhadhaab keessa jiraatan Raadiyoonii VOA’f himaniiru.
Keeniyaan Garee Finxaaleyyii Al Shababitti Duuluuf dhaadatte
Keeniyaan garee warra shororkeessitootaa ka ta’e Alshaabaabiin haleellaa hedduun lammilee biyyattiirratti ka dhaqqabu yoo ta’u, pirezident Keeniyaattaan dubbii isaanii kaleessaatiinis Keeniyaa gocha Aalshabaabii fi kaan irra ishee eeguudhaaf lakkoofsa humna poolisii biyyattii olkaasuun murteessaa ta’uu dubbatanii jirani.
Keeniyaan garu an namicha kana bakkanni jiru quba hin qabu jechaan haalteetti.
Keeniyaan Guyyaa Filannoo Pireezdaantummaa Jijjirufi Jedhame
Keeniyaan Hagayya Bara 2017 filannoo geggeessuf karorfateetti.
Keeniyaan haleellaa shororkeessotaa kana of irraa deebisuuf amma ka daran dandeetti horatte ta’uu dubbatte iyyuu, naannoon sunis tahe guutummaan ardii Afrikaa, dammaqinsaan haleellaa ka biraa geggeessamuu malu of irraa eegaa jira.
Keeniyaan haleellaa shororkeessotaa Yunivarsitii Gariisaa irratti geggeessame waggaa tokkoffaa, boor yaadattee oolti. Bara dabre, hidhattoonni Al-Shabaab, mooraa Yunivarsitichaa keessatti, kanneen irra-jireessi barattoota ta’an namoota 148 ajjeessan.
Keeniyaan harra lammii biyyattii tokko irratti Vaayresiin Kooroonaa irratti mullachuu beeksiste. Ministeerri fayyaa Keeniyaa akka beeksiseen dhukkubi kun lammii biyyattii ganna 27 tokko irratti argamuu mirkaneessee jira.
Keeniyaan himata mootummaan Somaaliyaa irratti dhiyeesse haaltee jirti. Mootummaan Keeniyaa Somaaliyaan filannoo biyyaalessaa dhufaa jiru keessa harka galfachuu yaalaa jirtii jechuun himati inni dhiyeessi dhugaarraa ka fagaatee jedhe.
Keeniyaan hojii lakkoofsa ummataa wagga kudhaniin ka gaggeessistu yoo taatu, bara 2009 yoo yeroo darbe gaggeeffame lakkoofsi ummata biyyattii miiliyeena 37.7 ture.
Keeniyaan ijaarsa daandii baaburaa Doolaara Biiliyoona 1.5 itti baaste eebbisiiste. Prezdentiin biyyattii Uhuuruu Keeniyaattaa kaleessa Projektii kana yoo eebbisiisan diinagdee biyyattiitiif waan murteessaa ta’uu dubbatan.
Keeniyaan Itiyoophiyaan Buufata Doonii Lamuu Haa Fayyadamtuuf Itti Jirti
Keeniyaan ‘Jenerala sochii mormii biyyaalessaa biyyattii’ ka ofiin jedhan ‘Miguna Migunaa’ biyya isaaniitii yeroo lammaffoof ariite. Manni murtii biyyattii Mr. Miigunaan biyya isaaniitti haa galan jedhee murteessus mootummaan biyyattii garuu seensa dhorkee kaleessa halkan Mr. Migunaa ari’eera. Manni murtee keeniyaas qondaaltota mootummaa biyyattii sadii murtee kabajuu didan jechaan adabbii qarshii keeniyaa kuma dhibba 2 irratti dabarsee jira. Galmoo Daawit gabaasa isaa qopheesseera.
Keeniyaan Kaadhimamtoota Dorgommii Filannootii Dhihaatan Raggaasiste. Uhuruu Keeniyaataa Isaan Keessaa Tokko
Keeniyaan kutaa bulchiinsa Kaaba baha biyyattii ka argamtu gaarrisaa keessatti buufata raayya ittisa biyyaa haarawa bantee jirti.
‘Keeniyaan labsii Yakka ‘Cyber’ (Qunnamtii Interneetiin ta’u) to’atu hojiirra oolchite’
Keeniyaan Lamillee’shee Wuhaan Chaaynaatii Karaa Bahan Dhaban Biyyatti Deebisuufi
Keeniyaan Lammilee Itiyoophiyaa Seeraan Ala Biyyattii Seenan jette 23 Naayiroobii Naannoo Kahaawaa Weestitti To'annaa Jala Oolchite.
Keeniyaan Lammilee’shee Chaaynaatti Weerara kooronaan karaa bahaa dhabaniif Shilingii Milliyoona 1.3 ramadde
Keeniyaan Manneetiin Dhugaatii ‘Farsoo’ Akka Hin Gurgurre Uggurte
Keeniyaan Maratoonii Boston Dubraa fi Dhiiralleen 1-3 Baatee Badhaasa Ufumaa Haratte
Keeniyaan meesahalee waraanaa sasalphaa omishuu jalqabuu beeksiste.
Keeniyaan Migunaa Migunaa Yeroo Lammaffoof Ariite
Keeniyaan Mooraa Baqataa Cufuutti Ariifachuu Hin Qabdu: Tokkummaa Mootummootaa
Keeniyaan Pirojektii Anniisa Elektiraa Qilleensarraa Maddisiisu ‘Guddicha Afriikaa’ Eebbisiiste
Keeniyaan Piroojektii Anniisa elektiriikii ka humna qilleensaarra maddisiisu eebbisiiste. Pirojektiin kun Maarsabiititti ka ijaarame yoo tahu, Afriikaa keessaa isa guddaa dhaa jedhame; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Keeniyaan sababaa balaliin kun dhaabachuu hin labsin jirti, garuu erga Somaaliyaan balaliiwwan caatii baatanii Keeniyaa irraa dhufan akka ugguraman ibsa baste keessa deebi’uun cimistee guyyaa tokko booda balalii sana uggurte.
Keeniyaan Saba Lammummaa Dhabee Biyyattii Keessa Jiraataa Turan Warra Shoonaa’f Eyyama Jireenyaa Kennite
Keeniyaan sanbata darbe kana ummata Shoonaa kan ganna hedduuf biyyattiitti godaanee jiraataa tureef waraqaa eyyama jireenyaa kennitee jirti.
Keeniyaan Seera Pilaastika Fayyadamuu Dhorku Labsite
Keeniyaan Seera pilaastika fayyadamuu dhorku labsite. Seerri kuniin hujiirra kan oole kaleessa galgalaa kaasee yoo tahu, kanaan booda pilaastika biyyattii keessatti omishuus fayyadamuus dhorkeera. Kanaanis namni seera kana cabsee argame adabbii Doolaara Ameerikaa 38,000 ykn hidhaa waggaa 4’n akka adabamu lafa kaa’eera. Labsiin kuni qulqullina naannoo ka fooyyessu tahus, akka Waldaan Omishtootaa Keeniyaa jedhetti namoota 80,000 ol tahan hojiin ala godheera.
Keeniyaan Sodaa COVID – 19’f Jecha Daangaa Somaaliyaa fi Taanzaaniyaa Waliin Qabdu Cufte
Keeniyaan tajaajila mootummaa biyyattiitiin ummataaf kennamu fooyyeffataa jirti. Dhuma torbee kanaa Pirezdentiin biyyattii Uhuuruu Keeniyaattaa, pirojektiwwan dargaggoota biyyattiitiin tajaajila mootummaa fooyyessuuf hojjetamaa jiran Damee Waajjira qabeenya bineensa Bosonaa Keeniyaa kan kutaa bulchiinsaTaaytaaveetaa jirutti argamuun ilaalanii jiru.
‘Keeniyaan tajaajila Mootummaan Kennamu “Ammayyeessaa” jirti’ – P. Keeniyaattaa
Keeniyaan Tajaajila Teelekoomii Dhaabbilee Nageenyaa Biyyattii Wal qunnamsiisu Hundeessite
Keeniyaan Talaallii Kooronaa Vaayres Miiliyoona Tokkoo ol Gargaarsaan Argatte
Keeniyaan tamsa’ina vaayiresii koronaa gad xiqqeessuuf uggura cimaa keessee turte kaaftee torbanneen hanga took booda weerarar marsaa lammataaf saaxilamtee jirti.
Keeniyaan torban kana walitti bu’iinsa mootummaa federaala Somaaliyaa fi kutaa Juublaand gidduutti uumamee namoonni 20 ol ittiin ajjeefaman tuqatte jechuun kan Somaaliyaan himatte haaltee jirti.
Keeniyaan torbee lama dura manneetii barnootaa bantee barattoota muraasa gara mana barnootaatti ka deebiste yoo tahu, Ministeerri barnoota biyyattii torbee kana weerarri Vaayresichaa dabalus hojiin baruu fi barsiisuu jalqabame itti fufaa jedhee jira.
Keeniyaan Uggura Kaastuun BoodaTamsa’ini COVID-19 Hammaachuun Himame
Keeniyaan UNHCR Buufata Baqattootaa Dadaab fi kaakumaa Torbee lamatti akka Cufu Ajajde
Keeniyaan Walitti Bu’iinsa Somaaliyaa Keessaa Harka Hin Qabu Jette
Keeniyaan weerara hawaannisaa ishee mudate to’achuuf Shiiliingii miiliyoona dhibba 2 fi miiliyoona kuma 30 ramaduu beeksiste. Ministirri Waajjira Qonnaa Mootummaa Keeniyaa Peeter Muunyaa kaleessa yoo gaazexeessitootaaf himan akka jedhanitti ministeerri maallaqaa Keeniyaa weerara hawaannisaa biyyattii mudateef faluuf bajata doolaara miiliyoona 2.3 tti tilmaamamu baasii taasiseera jedhan.
Keeniyaan Weerarri COVID – 19 Baayyannaan Kutaalee Bulchiinsaa Shan Keessaa Nami Akka hin Baane Ajajde
Keeniyaa, somaliyaa fi biyyoota ka biroo keessatti gara boodatti hafuun mul’atee jira. Kaan isaanis waggoota 20 dura bakka turan irra gad bu’anii hiyyummaa hammaa ba’aa keessa bu’aniiru. Kanaaf biyyootiin naannoo jiran hagi tokko qabxii gaarii galmeessisanis hiyyummi hammaa fi baay’inni lakkoobsa uummataa dargaggotoaaf carraan hojii akka hin jiraanne rakkoo godhaniif amma iyyuu jiran keessaa ti. Kanaaf guddina mara hirmaachise ka jedhu qorachuun barbaachisaa dha jedhan.
Keeniyaattaa keessumaa warra biyya keessa taa’anii hojii kanarratti bobba’an to’annoo jela ooluu qabu jedhan.
Keeniyaattaan ajaji kun konkolaachistoota warra konkolaataa fe’umsaa oofu hin ilaallatu, isaan qoratamanii dhukkuba kana hin qaban taanaan daangaa kana qaxxaamuruu danda’uu jedhan. Qorannaa Kooronaa torbee darbe Keeniyaan warra karaa daangaa kana lamaan gara Keeniyaa seenuuf ture taasiste keessaa 78 dhukkuba kanaan ka qabaman waan turaniif Keeniyaan seensa isaan dhowwachuus himani.
Keeniyaattaan, akka Koreen warra balaa biyyarraa qoluuf hundaaye gorsetti, Caamsa 16 harra irraa kaasee, daangaa Keeniyaa fi Taanzaaniyaa jidduu jiru qaxxaamuruun dhorkamuu, kana malees daangaa Keeniyaa fi Somaaliyaa jidduutis geejjiba kamiinuu nami qaxxaamuruun dhorkaa ta’uu ajaji darbee jira jedhan.
Keeniyaattaan dabalanii gaggeessitoonni dursa fedha isaanii qajeelaa taasisuu akka qabanis dhaamanii jiru. Dursaan paartii mormituu Raaylaanis galmeen amma dhiyaate kun rakkoo biyyaa hedduu furaa jechaan dubbatanii waajjirri mootummaas malaammaltummaarraa akka qulqullaawuuf karaa bana jedhu.
Keeniyaattaan dhibeen vaayresii kooronaa amajjii haga gurraandhala darbee kana guyyaattii namoota 3 ajjeesaa akka ture dubbatanii amma garuu jalqaba ji’a bitootessaa kaasee Keeniyaa keessatti guyyaatti nami torba Vaayressii Kooronaan lubbuunsaanii darbaa jiraachuu ifoomsanii jiru.
Keeniyaattaan dubbii isaanii sanbata darbeen waan daangaa Keeniyaa fi Itiyoophiyaa waanti dubbatan hin jiru; garuu Gaazexaan Keeniyaa qabiyyee siyaasaa gabaasuun beekamu ‘The Star’ Keeniyaan daangaa Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa waliin qabdus cufuu qabdi jechaan gabaasa barreessee jira.
Keeniyaattaan dubbii isaaniitiin lammileen biyyattii kutaa bulchiinsa Lamuu fi Mandeeraa keessa jiraatan sababa shororkeessitootaan boqonnaa akka dhaban dubbatanii, gabaasa guutuu ajaja tarkaafii harra dabarsan kanaas hagayya keessa akka eeggatan akeekkachiisanii jiru.
Keeniyaattaan, Gurmuun biyyoottanii kun kun ganna 20 dura yoo hundaawu kaayyoo gurguddoo afur akka qabu eeran. Tokko, seera gumruukaa waloon buluu, seera daldalaa walii baafachuu, maallaqa waliinii ummachuu fi dhumarratti mmoo bulchiinsa siyaasaa tokko uummachuu ka jedhu ture ta’uus ibsani.
Keeniyaattaan hojii Poowul Kaagaameen jalqabaman akka itti fufsiisan, akkasumas walitti dhufeenyi daldalaa fi diinagdee biyyoottan miseensa gurmuchaa gidduutti akka fooyyawuuf akka hojjetan himan.
Keeniyaattaanis gama isaaniitiin Mooyi, bu’uraalee misoomaa biyyaaf diriirsuun ijoollee durbaa barsiisuu fi barnoota sadarkaa tokkoffaa tolan ijoolleen ol adeemtu akka barattu nama taasisan jechaan dubbatan.
Keeniyaattaan Itiyoophiyaa fi Keeniyaan ijaarsa daandii isaaniin walqunnamsiisu waliin ijaaranii waliin bulchuuf hojjetaa jiraachuu himanii, akka fakkeenyaattis daandii Mombaasaa Naayroobiin kutee Finfinneen geessu diriirsanii amma tajaajila kennaa jiraachuu eeran. Pirojektiiwwan daandii akkasii daldala biyyoota lameen jidduu jirus guddisuuf shora qabaachuus dubbatan.
Keeniyaattaan, kutaalee bulchiinsaa kana keessatti halkan sa’aatii lama booda socho’uun dhorkaa ta’uu, manneetiin dhugaatii fi nyaataa tajaajila isaanii maammiltoonni bakka jiran qofaatti geessuun akka hojjetan eeranii, manneetiin waaqeffannaa amantii gara garaas haga ajaji kaan bahutti cufaa tahuu mirkaneessan.
Keeniyaattaan lammileen biyyattii tatamsa’ina dhibee kanaa akka eeggatan akeekakchiisanii, Ministeerrii Fayyaa Keeniyaas baasii dhibee kanaan wal qabatee baasu kamuu Fuula Interneetiirratti bifa ifaa fi bilisa ta’een akka maxxansu ajajanii jiru. Dhiyeenya kana Ministeerri Fayyaa keeniyaa maallaqa dhibee kana ittisuuf jedhame seeraan ala balleesseera jechaan ka qeeqamaa ture yoo tahu; anagawi olaanaa Waajjira Ministeerichaas Koree miseensota paarlaamaa duratti dhiyaatanii qarshii bade jedhame waansaa akka ibsan gaafatamaniiru.
Keeniyaattaan Marii Hayilemaariyaam waliin taasisan irratti waa’ee baqattoota Somaaliyaa Keeniyaa keessa jiraniis akkaataa ittiin gara Somaaliyaayyi deebifaman mariyaachuus dubbataniiru.
Keeniyaattaan miseensi gumii kanaa omishaalee qonna qofa omishuu odoo hin taane, teeknooloojiinis wal baranii omishaalee qonnaa kana fooyyessanii gabaa addunyaatti dorgomoo ta’uu qabu jedhu. Jiraattota isaaniitiifis manneetii jireenyaa, tajaajila fayyaa fi barnootaaa gahaa, dargaaggootaaf hojii uumuu, fi rakkoo faalama qilleensaan dhufu ammoo waliin morkuu qabu jedhan. Dabalaniis Keeniyaattaan itti gaafatama itti kenname akka bahanis kakuu galanii jiru.
Keeniyaattaan Pirezidentii Keeniyaa Afuraffaa ta’uun muudaman
Keeniyaattaan tajaajilli mootummaa fooyya’uun dargaggootaaf hojii uummuu keessatti akka gahee qabu, fayyadamina teeknooloojiis akka fooyyessudha kan ibsan.
Keeniyaattaan toorri wal qunnamtii haarawi kun dhaabbileen dafanii odeeffannoo akka wal jijjiiran qofa odoo hin taane, trakaanfii malus dafanii akka fudhataniif karaa banaa jedhan. Toorri kun dhaabbilee nageenyaa biyyattii wal qunnamsiisuu qofaa odoo hin taane, Embaasiwwan Keeniyaa fi ergamtoota dhaabbilee nageenyaa Keeniyaa ergamaaf biyyaan ala jiran wal qunnamsiisuus danda’aa jedhameera.
Keeniyaattaan warshaan isaan kaleessa eebbisiisan ala takkatti, qawwee gurguddaa kuma kudha lama ka omishu yoo tahu, meeshaalee dheedhiis harka caalu biyya keessaa argataa jedhan.
Keeniyaattaan yoo dubbatan buufatni raayya ittisaa kun banamuun qaama karoora ramaddii fi humna dandeettii raayyaa ittisa biyyaa keeniyaa ol kaasuuf akka tahe, bulchiinsi kiyya raayya ittisa biyyaa ammayyeessuuf waan danda’e hundaa akka mijeessu himani. Kunis isin raayyawwan biyya keenyaa kaayyoo keessaniin cimtanii karaa maraan daangaa biyyaa akka eegdan isin dandeessisuufi jechaan dabalataan dubbatan
Keeniyaattaan yoo eebba kana gubbaatti dubbatan ijaaramuun daandii baaburaa kun guddina biyyaaf tolaa jedhan.
Keeniyaattaan yoo galmee kana sabaaf ifa taasisan gaggeessitoonni xinnaatu yaada tokko nu taasisurratti waliin hojjechuu qabnaa jedhan.
Keeniyaattaan yoo kakuu seenan galma gurmuu biyyoottanii kanaaf akka hojjetan dubbatan.
Keeniyaattan, adoo toorri wal qunnamtii kun hin diriirfamin, dhaabbileen nageenyaa keenya toora odeeffannoo ittiin wal jijjiiran dhuunfaa dhuunfaatti qofaa akka qaban himani. Martinuus toora qunnamtii adda addaa waan qabaniif walii isaanii odeeffannoo wal jijjiiruuf baayyee rakkisaa ture jechuunis dabalanii dubbatanii jiru.
Keeniyaattan Balalii Qilleensaa Biyyattii Cufamee Ture Banuuf Murteessan
Keeniyaatti Ambaasaaddarri Itiyoophiyaa – Melles Aalem, daangaa biyyoota lamaanii irra mallattoolee dhaabuun, funaansa gibiraaf, akkasumas, to’annaa nageenya naannoo daangaaf barbaachisaa tahuu isaa dubbatu.
Keeniyaatti baqattoonni buufata baqataa Dhadhaabi fi Kaakumaa jiraatan dameen waajjira dhimma baqataa Keeniyaa kaampiilee lamaan keessa jiru guutummaatti hojiisaa dhaabuu dubbatan . Akka baqattoota kanaattis waajjirri kuni dhuma torbee darbeetii kaasee tajaajila baqataaf kennaa ture ka dhaabe yoo tahu, kanarraas ka ka’e jireenyi baqattoota gidduutti rakkina irra bu’uu akka danda’u soda qaban dubbatan.
Keeniyaatti Baratoonni Harki Sagaltamni Qormaata Biyyoolessaa Sadarkaa Lammaffaa Kufuun Isaanii Qoratamuu Qaba Jedhame
Keeniyaatti Barattoonni Muraasni Mana Barnootaatti Deebi’an
Keeniyaatti gareen alshabaab yoo hedduu balaa kan geessisu yoo tahu, dheengadda amajjii 6 bara 2020 buufata loltoota US America fi Keeniyaan waliin gargaaraman ka lamuutti argamurratti haleellaa bane loltuu Ameerikaa tokkoo fi hojjettoota Peentagoon lama ajjeesuun isaa ni yaadatama.
Keeniyaatti Harra Namootni 22 Dhibee Kooronaan Qabamuun Himame
Keeniyaatti harras namootni 23 dhibee Kooronaan qabamuu ka mirkanaaye yoo tahu, harrumallee 22 dhibee kanarraa fayyanii gara manaa yoo galan, Bitootessa jalqaba erga dhibeen kun Keeniyaatti mullatee as ammoo namootni 50 Kooronaan du’anii jiru.
Keeniyaatti Koomishinii Filannoo Mormuudhan Hiriira Godhame Irratti Lubbuun Namoota Darbe
Keeniyaatti Lakkoofsi Namoota Vaayresii Kooronaan Qabamanii Shantama Gahe
Keeniyaatti manneetiin murtii dhaddacha Interneetiin gaggeessaa jiran murtee kennuurratti bu’aa buusaa jira. Ogeeyyiin seeraa fi abukaatonni biyyattii akka jedhanitti dhaddachi karaa interneetiin gaggeeffamuun murteen haqaa saffisaan akka kennamuuf karaa banaa jira.
Keeniyaatti Manni Barumsaa Barattootarratti Jigee Ijjoolleen Torba Du’an
Keeniyaatti Manni Murtii Wajiir Lammilee Itiyoophiyaa 35 seeraan ala gara Keeniyaa seenani jedhe irratti hidhaa ji’a tokkoo yookaan adabbii qarshii Shiilingii Keeniyaa kuma Shantama irratti dabarseera.
Keeniyaatti Namoonni Lammilee Itiyoophiyaa Seeraan Ala Isaaniin Deemaa Turan Mana Murtiitti Dhiyaatan
Keeniyaatti Sababaa Vaayirasii Koronaaf Manneen Barnootaa 400 Tu Cufame
Keeniyaatti seerri haadholiin daa’ima hoosifatan fuudhanii gumii akka seenan dhorku hin jiru.
Keeniyaatti Torban tokko keessatti Dookteronni 10 COVID – 19 Du’uun Dheekkamsa Kaase
Keeniyaatttaattis dabalata, Prezdentiin Ruwaandaa Poowl Kaagaamee fi ka Ugaandaa Yuweerii Museeveenii, ‘fakkeenyummaa magifuulii’ leellisanii gadda itti dhagaheme ibsatan.
Keeniyattaan dhumarratti bulchiinsi isaanii waggootii lameen hafan kaan keessatti bu’uuraalee misoomaa jiran akka fooyyessu, tajaajila poolisii biyyattiis qindeessuuf akka yaada qabu akeekan.
Keennaa uumaa, jalaala artii fi cimanii hojjachuu walitti fayyadamee artiistii urjii ta’udhaf yeeroo itti hin fudhanne.
Keenyaa baaddiyaa Isiolo olloota afur irra martee waan warrii baaddiyaa keessa jiru waan waan rakkoon vaayireessiin Koronaa namaa tolchuutti jirtu qoratti.
Keenyaa fi Somaaleen Sadaasaa 29 gaafa Somaaleen ambaasaaddera isii keenyaa qabdu biyyatit yaammattee ambaasaaddera Kenyaa biyya isii jirullee achii bahu gaafatte wal dhabii oowwaa dhufe.
Keenyaa fi Somaaleen Sadaasaa 29 gaafa Somaaleen ambaasaaddera isii keenyaa qabdu biyyatti yaammattee ambaasaaddera Keenyaa biyya isii jiru achii bahu gaafatte wal dhabii oowwaa dhufe.
Keenyaa fi Somaaleetti beelti hammaachaa deemuutti jirti
Keenyaa godina Marsabeetii fi Isiyollootti bokkaa fi bakakkaan horii hedduu fixee bubbeen manneen bubuqqifte
Keenyaa haga Keenyaa taatee ufi argitee filannoo pirezidaantummaa akkanaa irra deebitee filachiiftee hin beettu.Ardii Afrikaa keessattuu waan akkanaa guddoo hin argan.
Keenyaa Kaaba Bahaa naannoo Mandheeraatti kaleessa dhukaasa konkolaataa geejjibaa irratti Alshabaab dhukaase jedhameen lubbuun nama lamaa darbee; namootni shanimmoo madaa’ani. Imaltoonni musliimaa konkolaaticha keessa turan Kiristaanota ajjeefamuuf turan dhoksuun lubbuu isaaniis beekamee
Keenyaa keessaa baqataa 500,000 caalutti jira.Jara kana haga guddaan Dhadhaab, Kaakumaa fi Kaloobiyeetti gargar guuran.
Keenyaa keessaa Kadir Kottoolaa waliin sirbituu 45 dhufe.Walumattu jarii dhufe kun aadaa,faaya,sirba,mana,wayaa fi waan Oromoon beekan hedduu agarsiisee afaanillee barsiisa.
Keenyaa keessaa nama 700 irrati VaayireessiKoronaa argan nama 40 lubuun dhabe 280 caalaatti fayye. Godina dhiba kana keessatti argan keessaa tokko Isiolo.
“Keenyaa keessaa sabni Oromoo ummatii Booranaa baayyeettuu jira innis si eegachaa jiraa,Ugaandaanis sii eegaa jriaa,Taanzaaniyaanis si eegaa jiraa. Oromoon dachee Afrikaa keesatti bittinnahe baayyeetti jira.”
Keenyaallee tanumaan himatan.Gurrandhalaa dabrellee abbootiin alangaa mootummaan waan manii murtii jedhu hin caqasuu jedhanii akka TV biyya sunii ka cufataman banamu hiriira bahan.
Keenyaa medaaliyaa 13 kana keessa warqii jaha argatte.Itoophiyaan medaaliyaa saddeetiin galattee kana keessaa warqiin tokko.
Keenyaan Afrikaa keessaa buna qabaachuun shaneessoo jirti.Dhandhama buna isiitiin buna akka akkaa qabdi: AA,ab,c,pb…
Keenyaan ammaaf akka caatiin(miraan) kun itti hin seenne seera baafatte.
Keenyaan amma nama 40 irratti laaluutit jirtii yoo ammo faayidaa irraa argatan nama 360 irratti laalaa deemti.
Keenyaan atileetiksiin addunyaa matuma irratti bahaa dhuftee maratoonii NY-illee dhiiraa fi dhalaan moote
Keenyaan Baahir Daaritti Itoophiyaan 0-0 gargar galte taan Nayroobiitti ammoo Itoophiyaa 3-0 buufte, dorgommii AFCON 2019 ittuma jiran
Keenyaan biyya namii kuma dhibba hedduu itti baqatee akkuma itti jiruufuu keessa jiraatuKaambiin itti baqatan keessaa tokko ta godina Turkaanaa keessaa jirtu Kaloobiyee, Kaloobiyeen damee sadii qabdi.
Keenyaan dorgommii addunyaa irratti gama hedduun moohuutti jirti. Dorogmmii km 43 kalee Singapoor irratti dhiiraan 1-7 baate. Dhalaan ammoo 1-5 baate.
Keenyaan dorgommii Raagbiilleen Afrikaa keessaa qofaa mitii addunyaa keessaayyuu guddoo beekamti.
Keenyaan Fiigicha Qaxxaamura Addunyaa Ugaandaatti Madaaliyaa 14 Moote,ta Denmarkillee Atileetota Hedduu Qopheeffatte
Keenyaan gamii tokko bokkaa silaa argachuu male keessaa harka 25 qofa argate jedha Toomaas.
Keenyaan ganna 48 keessati qophii aadaa tana akkanaa tanaan Amerikaa hin dhufne. Qophii baranaa haga guddaan ta Oromoo-Booranaa waliin ta ummata Keeniyaatii fi ka Chaayinaa agarsiisan.
Keenyaan guyyaa 20 keesatti bulchootaa haaraa filatti. Akka dhaabbilee fi ogeeyyotii jedhanitti oduun dharaalleen laakkuma filannoon dhiyaachaa dhuftuun lafatti baafachaa deemti.
Keenyaan Jara Buufata Otobusii Naayroobiitti Nama Fixe Jettee Shakkite Afur Qabatte
Keenyaan Juubaalaandi keessaa waraana nagaa lafaaatiin eedduuf guddaa qabdi.
​Keenyaan lafa abbaan Obaamaan itti dhalatee itti awwaalamellee. Abbaan isaa mootummaa perezdaanti Keenyaa ka qaraa keessa hojjate.Obaamaan gaafa bara 2006 keessaa Senetera Amerikaa tahee dhufee Keenyaa dhufee amma ammoo akka perezdaanti dhufe.
Keenyaan laftiilake Turkanajedhan lafa lafeen namaa ganna miliyoona tokkoo fi ganna kuma 500 itti argan..aadaa teenna afaan qofaa mitii dudda duubatti deebinee qorannee wal barsiifnaa jedha.
Keenyaan maanti akkana dorgommii addunyaa moohachiisa?Dr.Hassan Waariyoo Areeroo ministera ispoortii,aadaa fi aarti Keenyaati.
Keenyaan Madaaliyaa lamaan abreesso jirti. Itoophiyaan madaaliyaa 3n shaneessoo jirti.
Keenyaan Maratoonii Boston torbaan dabree dhiiraa fi dubaralleen moote taan Meerii Keyitaa,Florence KiplagatfiVivian Cheruiyootifaa guurrattee dhuftee.
Keenyaan maratoonii qofaa mitii dorgommii atileetiksii hedduun addunyaa mataa irratti bahumatti jirti.
Keenyaan maratoonii Singapoor dhiiraa fi dhalaalleen mootee addunyaan afaan qabsiifte
Keenyaan medaaliyaa 11 warqii 5n lammeessoo sadeessoo.Chaayinaan abreessoo Itoophiyaan medaaliyaa 8 warqii lamaan shaneessoo jirti
Keenyaan perzdaantoi Obamaan simachuuf waan hambifattee hin qabdu fakkaatti.Karaa Naayrobii dhiqanii,qulqulleessanii lafallee haranii eeguutit jiran.
Keenyaan qorsa koronaaf hojjachuutti jiran nama biyya isii irratti ilaaluutti jirti
Keenyaan Walii galtee kampaanii Chaayinaa Keem Chaayinaa jedhu waliin tolfatte irratti hundaa’uu dhaan yeroo jalqabaatiif doonii zayita boba’aa gara doolaara miliyoona 12tti tilmaamamu fe’atee jirugara alaatti ergattee jirti.
Keenyaan waraana Waldaa Afrikaatti dablamee Somaaleetti ergiti keessaa tokko.Balaan kunilleen eegii bulchootii biyya tanaa waraanii isaaniillee ka Waraana Waldaa Afrikaa AMISOMITTI dabalamee Somaalee jiraa jedhanii irra bahan saatuma diqqoo tokkoo turanii Naayroobitti bombii nama fixxe.
Keenyaa ogeeyyota fayyaa 92 Laayberiyaatti ergite;narsii, hojjattoota laabratoorii,itti gaafatamtoota fayyaatii fi nama akka akkaati.Doktor Galmii damee fayaa Epidemiology jedhan keessaa dhufe.Warra sanyii dhukkuba tokkoo,amala isaa,akka nama irraa dhowwaniin fi waan dhibii tokkoo qoratu.
Keenyaa,Taanzaaniyaa,Itoophiyaa faallee woma akkanaatiin himatan. Gaazexeessaaa Itoophiyaa Eskindir Neggaa biyya nagaa dhowwuu, mootummaa gara galchuu fi waan hedduun himatan.
Keenyaatti abbootiin lafaa godina Isiolo akka kampaanii NRT irraa kontoraata fuudhanii godina isaanii keessaa baasaniif gaafachumatti jiran
Keenyaatti ammoo bulchoota mootummaa, paarlaamaa, dhaabbilee ummataa, abbootii amanatii fi tii fi bulchoota mootummaa nagaa eegan waliin waan heddu iratti mari’achuuf deema.
Keenyaatti bokkeennii roobee lafa ciruutti jira haroon Patal guutamtee cabstee nama 27 lolaan guurrate
Keenyaatti bulchaan Marsabeeti dhiyoo filan Mohaammud Alii Abshiroo godina kana gama heddun guddisuuf kakate
Keenyaatti haftoo lafa jalaa ykn archelogicla findings ka akka “Namoratunga”jedhan argamuun, Boorannii seera gadaatiin guyyaa fi ji’a isaa lakkahatee ittiin jiraachuutti jiraachuu fi ragaan marsaa interneetii “Archaeoastronomy Africahttp://library.thinkquest.org/C011842/africakenya.html” irratti bahee mata duree Borana-Oromo Caladner jedhu jalatti barreessuu dabalee ragaan garaa garaa akka oromoon Calanderiin ufiitn bara dheeraan duratti jriaachaa bahe mirkansa.Profesor Asmeroom Leggesee nama diqqeennaan gadaa fi seera gadaa barachaa barreessaa guddate.Barreeffamii dhaabii qorannoo Hawaa fi Qilleensa Amerikaa NASA,National Atomespric and Space Agency Borana Caldender jedhee barreesse dhugaa tana mirkaneessaa jedhu.Dr.Gammachuu Magarsaa Univesirty Finfinneetti barmusa Anthropolgyii barsiisaa,nama bulmaata gadaa Oromoo qorachaa beekamu.Akka Dr.Gammachuutti akkii Oromoon “Kaaladnerii” ykn guyyaa fi ji’a itti lakkahatu waan mala muranii mitii akkii Oromoon henna isaa itti lakkahatu ka Asiyaatiinuu wal fakkaataa jedhu.Obbo Borbor Bulee ammoo jaarsa biyyaatii Booranaa Dubuluqi jiraata.Ji’a Booranaa 12eessoo Abraasaa irratti jila Abraasaa jedhanii Cooniif,qophii ganna haaraatiif namii cufti horii qaltaa ka dhabe ammoo buna qalatee namuu eebbifatee ganna haaraatti Ammajii jalqabutti seenaa jedhu.Mee waan jara sadeenuu asiin duratti qophii ganna haaraa MP3 tana irraa caqasaa.
Keenyaatti laftii ganna lolaan kaambii baqaa Dambalaa Faccanaa duudee manneen nama 31 guurratee sagalee muyoo namaa kennanillee guurrate jedha, Kooten.
Keenya Isihollootti amma namuma tokko irratti vaayireesii kana argan.
Keenyayyuu nurraa lafatti hafeeti.Oroma soora ofi irra jirra
Keeriin, Itti dabaluudhaanis, gareen kun yakka duguuggaa sanyii fi namoomaa irratti hojateef itti gaafatama jedhe, murtii kanarra han gahees hojii basaasaa Ministirri Haajaa Alla Yunaaytid Isteets fi dhabbonni kaan hojjatan irrattti hundahee ta’uu isa beeksise. ISIS ajjeechaa, dirqiidhan gudeeduu fi amantaa namaa irratti hundaahudhan namoota bayyinaan fixuu isaas tarreesera.
Keeryn ibsa gabaasa Sanaa irratti akka tuqanitti president Barack Obaman jalqaba waggaa kanaa gumii walii gala 69ffaa kan TM irratti haasaa dhageessisan keessaas haga tokko tuqanii jiru.
Keesasttuu akka bulchootii Somaalee jedhanitit Keenyaan bulchaa naannoo Somaalee Ahmed Mohammad Islaam maqaa Ahmed Madobe bulchaa Juubaalaandi siyaasaan muddaa baate jettee himatte.
keessaa degeree isaanii doktorummaa immoo Yuniversitii Afriikaa kibbaa irraa saayinsii imaammataan argataniiru.
Keessaahuu dhaabbilee maqaa ABO jalatti qabsaayaa turan walitti fiduuf kan hojjatamaa jiru ta'uus ibsamee jira.Muktaar Jamaaltuu Itti Aanaa Hayyu Duree ABOn Qaama Cehumsaa Obboo Mulugeetaa Moosisaa dhimma kana irratti dubbise.
Keessaayyu hanqina nyaataa mudateen wal qabatee nmooni heddun du'uu isaani himu. Bulchiinsi aanaa Dhesheessaa rakkoo qubattooni keessa jiran kana kan beekuu fi dhugaa ta'uu isaa kan ibsu yoo ta'u fala isaafis waan humna isaani akka hojjataa jiran dubbata. Wajjira ODP Aanaa Dhedheesaatti Itti gaafatamaan Ijaarsa Siyaasaaf Baadiyaa Obboo Musxafaa Jabal namoota kaniin bakka mijataatti qubsiisuuf Godina Walagga Bahaa naannoo Heebantuutti qubsiisuuf hojjatama jira jedhu.
Keessamaa barattoonni maatiin isaanii gara Oromiyaa Lixaa tanan tajaajilli bilbilaa fi interneetii naannawa sana irraa cituu isaa irraa kan ka’e warra isaanii quunnamanii maallaqa geejjibaa argachuullee akka dadhaban himatu. Baay’een yeroo ammaa magaalaa Fifinnee keessa jiru.
keessatti hirmaachuun dargaggoonni carraa hojii fi teeknooloojin wal baruu hedduu akka argatanidha Keeniyaattaa kan eeran.
keessatti. Jille gumii sana irratti argaman galmee mirga kabajuu dabalatee qixxummaa kan dhiiraan gitu gaafatu qopheessan.
Keessattu Adaamaa keessaa jiraattota ganda 09, 02.03 fi 05 fa hedduu miidhee qabeennallee balleesse.
Keessattu akka haawwaniifi ijoolleen durbaraa,kahimaalleen tanatti qooda qabaatan waan hedduun gargaaran.
Keessattu rakkoon bokkaa dhabiitiin fidde tun tun godina Harargee lamaan,godina Gujii lamaan,godina Booranaa fi Baaleetti hammaatti.
Keessattuu aanaa Yaaballootti midhaanii fi bosona mancaasuu jiraataan achii VOA’f himanii jiru. Bulchiinsi Godina Booranaa weerarri kun humanaa ol jedhanii Oromiyaatti iyyatan.
Keessattuu akka jecha aabba Duubaatti “loon gabayaa aanaa Gooro Doolaa oolan hedduu gaggabani lafa dhahn argee..gaggabanii karaatti jijjigan.”
Keessattuu erga hiriirii mormii Oromiyaatti keessatti jalqabee akka jiraattonni jedhanitti nama hedduutti hidhamuutti jira. Namoon aanaa sun keessaa jiraatan maqaa isaanii himachuu hin barbaadin akkana jedhanii rakkoo naannoo isaanii dubbatan “Yeroo dabre nama hanga 20 qabanii mana murtiittis hin dhiyaatanii,himata tokkos hin qabanii achuma mana murtiitti dararamanii rakkatan.”
Keessattuu godina Jijjigaatii Oromoo hedduutti baqate.Warrii baqate kun maatii fi qabeennallee lafatti jissee namuu garuma argeen baqate.
Keessattuu godinii kukkun Lafa Dhaadhaa(Gammoojjii) horsiisee bulaan hedduun keessa jiraatu,Daandii Bosontuun jireenna jara kanaatii fi waan bonaa fi oolaan isaan tolchellee yoo hedduu hojjatanii addunyaa agarsiisan.
Keessattuu guyyaa gabayaa magaalaa Asabaaboot hardhaa irratti akka jiraattotii jedhanitti namii baaddiyaallee itti dabalamee akka mootummaan deebii isaan asiin duratti gaafatan djhiyeeffatullee waraanii federaalaa poolisii naannollee dabalatee ummata dhaanee,kaan hidhee jedhan.
Keessattuu Jijjiigaa,teessoo mootummaa naannoo Somaalee keessaa warra bara hedduu achumatti warree hore kuma heddutti achii bahe.
KeessattuuShaalaqaa Jaatanii Aliinama kitaabii kun yaada guddinnaa,jaalaa fi ufi beekuu innii lafa kaahe irratti barreeffame galateeffachaa barreessite.
Keesssumaa Gondar Kibbaa aanaa Fogaraa, Liboo, Kamkam fi Darraa keessatti akkasumas Godiina Gondar gidduu galeessaa aanaa Dambiyaa keessatti haroon Xaanaa guutee namoonni lakkofsaan guddaatu godaane.
“Keessttu kanneen irreecha irratti ifatti ajjeechaa raawwatan kanneen akka itti gaafatamaa tikaa,hajajoota waranaam warra takraafii fudhachaa turan hunda irratti tarkaanfiin fudhatame tokkooyyuu hin jiru.Fkn ajjeechaa waggaa darbe irreecha irratti raawwate addunya hudnatti balaallfeate.Qaamni walaba haa qoratuu jedhamus mootummaa isa dhiisee ummatuma gaafatama tolcha,”jedha.
Keessumaa Aanaa Habroo keessatti da’imman hanqiina nyaataan midhamuu isaanii irraa kan ka’e gara Hospitaalaa Galamsootti ergamaa akka jiran ibsanii jiru. Hospitaalli Galamsoo garuu lakkoofsi da’imman kanaa guddaa miti jedha.
Keessumaa, aanaa Mana-sibuu, magaalaa Mandii fi naannawa isheetti hirriirri Roobii dabre jalqabe itti fufuu isaa irraa kan ka’e – humnoota mootummaatiin, namoonni magaalattii hedduun reebamuu hidhamuu isaanii dubbatu.
Keessumaa aanaa Warra Iluu naanno Kaabeetti aanaan kun kan koo ti gaaffii jedhutti aansee muddama ture illee tasgabbeessuuf gumaachi isaan godhan guddaa ta’uun ibsamee jira.
Keessumaa, ayyaanni Irreechaa waggoota 150 booda, Hora Finfinneetti deebi’ee sirna how’aa akkanaatiin ayyaaneffamuu isaa himaattonni ayyaanichaa gammachuu guddaadhaan ayyaaneffamaa jira.
Keessumaa barattonni biyyoota addunyaa garaa garaa irraa gara Yunaaytid Isteetes dhufanii barataa turanii fi kan haaraa barachuuf dhufaa jiran rakkoon isaan mudatee jira.
Keessumaa biyya Briteen keessatti rakkoon kun uumamuu qorattonni biyyatti ibsaa kan jiran yoo ta'u yeroo ammaa immo biyyatti keessatti Kibxata darbee kaasee sochiin jiru hundumtuu ugguramee jira.
Keessumaa biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti nagaa tasgabii fi badhaadhina mirkaneessuuf yaalii ta’u haala jajjabeesuun danda’amu irratti marii bal’aa gaggeessan.
Keessumaa bulchiinsi gubbaa dhaa qabaa jiru rakkoolee hanga tokko hammeessuu isaa fi kanaafis sababaa ta’uun isaa qooda gama isaa gumaacheera.
Keessumaa daandii gara Wallaggaatti geessuu irratti kan argaman miseensonni KFO fi deggertoonni Dr. Mararaa T-shirt suraan isaanii irra jiru uffachuu dhaan gammachuun eeggataa turan. kanneen keessaa Hawwinet Addunyaa VOAf akkana jechuun ibsite, kan ani asitti argameef Dr. Mararaan ni hiikamu jechuu waanan dhaga’eef gammachuu jiru hirmaachuufan dhufe. Isaan kan hidhaman uummataaf jecha. Utuu dhimma dhuunfaaf hidhaman ta’ee uummati hagas ga’u ba’ee gammachuu isaanii hin hirmaatu ture."""
Keessumaa dhiyeessii bishaan magaalattii nuusa ta’e kan irraa argamu kuusaaleen laga Daadhii fi Dirree dhiibbaa kanaaf ka saaxilaman ta’uun beekameera. Kuusaan laga Daadhii sababaa hongee irraan kan ka’e bishaan hanga barbaachisu qabaachuu dhabuu abbaa taayitaa bishaanii fi dhangalatti itti gaafatamtuu sab quunnamtii uummataa aadde Itsegenet Tesfaye sabaa himaa biyya keessaaf ibsaniiru. Kana irraan kan ka’es naannolee magaalattii murtaa’an keessatti dabaree bishaan raabsuu jalqabuu illee ibsanii jiran.
Keessumaa dubartoonni Itiyoophiyaa ijoolleen isaanii biyattii akka eeganiif akka guddisan dammaqanii akka hojjetan gaafataniiru.
Keessumaa faana bu'iinsi kun konyaalee Mombaasaa, Kwaalee fi Kiliifi irratti kan qiyyaafatu ta'uun ibsamee jira.
Keessumaa falmii waa’ee meeshaa keemikaalaa Siiriyaan fayyadamtaa fi haleellaa misaayilaa prezidaant Traamp ajajan irratti booda hariiroon sun maaliif akka danqame illee gaafachuuf jiru jedhan.
Keessumaa Finfinnee fi Buraayyuutti haalawwan rawwataman eenyummaa uummata Oromoo irratti ka qiyyaafate dha amantii jedhu qabaachuu isaanii illee ibsi sun cimsee beeksiseera.
Keessumaa, garagaarsi yeroo kana baqattootaaf dhiyaataa ture xinnaa akka tahe, kunis baqattoota madda galii biraa hin qabne hedduu rakkoof saaxilee jedhan.
Keessumaa gareen Teekinikaa ka Kaampaanii Booying mootummaa Itiyoophiyaa fi dhaabbata Poolsii Yakkamtoota Addunyaa irraa hordofu – Interpol wajjiin tahuudhaan gargaarsa kenna jedhamee jira.
Keessumaa, gareen Teekinikaa ka Kaampaanii Booying, mootummaa Itiyoophiyaa fi dhaabbata Poolsii Yakkamtoota Addunyaa irraa hordofu – Interpol wajjiin tahuudhaan gargaarsa kenna – jedhamee jira.
Keessumaa gatiin nyaataa dabaluun jireenyii cimuu isaaf hanga harka 24 kan gumaache ta'u fi kan irra debi'uun ka'e tasgabiin siyaasaa dhabamuu fi weerarrii vaayrasii koronaa qooda olaanaa qabaachuun ibsamee jira.
Keessumaa godinaalee Oromiyaa shan irraa shakkamanii kan qabamanii fi Xoolaayitti leenjii kanneen fudhatanii fi sirna namoonni kuma 4 gad dhiisaman irratti kan argaman muummicha ministeeraa Haayilamaariyaam Dassaaleny turan.
Keessumaa godinaalee walitti bu’iinsii gosaa keessatti mul’atu ilaalchii duraa itti kennamee meeshaaleen waraanaa to’annaa jala olaa jiru jedhan.
Keessumaa gumiin kun kan irratti fuuleffate ardii kana hanga tokko keessatti kan argame guddinni dinagdee kan mara of keessatti haammatu moo miti kan jedhu kan qoratu ta’uu dursaanii yaadachiisaniiru.
Keessumaa imaammati sun ennaa jalqabame gama mootummaan attamiin akka simatameef amma immoo maal akka fakkaatu ennaa ibsan sagantaan imaammata itti gaafatamummaa projektii ta’uu irra darbee qaama bulchiinsa gaarii kan mootummaa ta’ee jira. Karoora bulchiinsa gaarii galmaan ga’uufis meeshaa tokko ta’ee jira jedhan.
Keessumaa inni har’a kun murtii isa dhumaa dhaggeefachuuf waan ta’eef yeroo itti abukaatoon iyyu ta’aa itti jedhaman akka ture muxannoo qaban irraa Obbo Abdul Jabbaar ibsanii jiru.
Keessumaa Itiyoophiyaa keessatti isa yeroo darbee caalaa amma abdiin jiru jabaa dha kan jedhan Ambaasaaddarri Amerikaa Reneer lammiwwan Itiyoophiyaa hedduun jijjirama amma biyya isaanii keessatti argamaa jiruun caalaatti nagaa buusuuf hundumaa of-keessatti qabachuu akkasumas hegeree badhaadhe argiina mul’ata jedhu qabu jedhan.
Keessumaa Itiyoophiyaa, Keniyaa fi Somaaliyaa keessatti jedha jaarmayichi.
"Keessumaa Jabuutii fi Keniyaa keessatti dararaa jabaan amma iyyu baqattoota irra ga'aa akka jiru gareeleen mirga dhala namaaf falman lama: ""Human Rights League of the Horn of Africa/HRLHA"" fi ""Oromia Support Group/OSG"" gabaasanii jiran."
Keessumaa kanneen bara 1991 kaasee haga ammaatti butamanii fudhatamuun haga ammaatti eessa buuteen isaanii hin beekamne yaadatamuu qabu jechuun yaadachisee qaamoonni dhimmi ilaaluu dhiibbaa akka godhan gaafata.
Keessumaa kanneen dararaan saalaa irra ga’e Vaatikaan luboota waggoota dheeraaf yakka akkasii raawwatan irratti tarkaanfii hin fudhanne jechuun himatu. Haa ta’u malee erga dilbata poopichi namoota dararaa akkasiif saaxilaman haasofsiisanii booda eenyu iyyuu ijoollee irratti dararaa kan raawwatu callisee hin ilaalamu jedhan.
Keessumaa kanneen miidhaan irra gahe akka deebisamanii gad-dhaabaman, warri miidhaan na irra gahe – jedhan akka hirphamanii fi gara jireenya isaanii duraatti akka deebisaman hubachiisuu isaaniis beeksisanii jiran.
Keessumaa kanneen siyaasa biyyattii keessa jirru yaada qajeelaa qabaannee fi fedhii qabnuutti daangaa yoo tolfannee milkaa’uun akka jiru kun ta’u baannaan kufaatiin mudachuu akka malu akeekkachisan.
Keessumaa, konkolaatonni Itiyoophiyaa galuu hin danda’an. Konkolaatota Ertiraa ti taanaan garuu, gara Ertiraa galuu danda’u. Ertiraa dhaa gara Itiyoophiyaa galuu hin danda’an” jedhan.
Keessumaa Kutaa Bulchiinsa Maarsabiit ganda boollangoo hedduu qabdu Golboo keessatti bokkaan kun roobee lolaan cimaan lola’e balaa geessisuu miseensi paarlaamaa naannichaa Abdurraahmaan Shee Bashir ni dubbatu.
Keessumaa kutaa Puuntlaand keessa horsisee bulaan jiraatan kanneen loon isaanii jalaa dhuman gara magaalaatti dheessuun lafa daahaannaa barbaadaa jiru.Hangi tokko qabeenyaa isaanii keessaa walakkaa dhisuun geejibii konkolaataa dhabuun Gaalaan guyyaa hedduuf imaluuf dirqaman.
Keessumaa labsiinn dhimma shororkeessummaa ilaalchisuun bara 2009 labsame fayyadamuun mootummaan Itiyoophiyaa paartilee mormitootaa balleessuuf, gaazexeessitootaa fi namoota mirga namummaaf falaman hidhuudhaaf ta’ee jechuun dhimma itti baheera jechuun bakka bu’aan Amnestiin wal gahii kana irratti ibsaniiru.
Keessumaa laga Gabaa fi geejiiba uummataatti namnii wal irraaa fageenya isaa akka eeggatuuf hubachiisan.
Keessumaa lammiwwan Afrikaa nyaataan akka of danda’an oomisha qonnaa ol kaasuu - yada jedhu irratti walii-galan hirmaattonni kora kanaa. Kanneen kroa biyyoota Addunyaa duureyyii - G8 jedhamuu kanatti afeeraman, Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa, Melles Zeenaawii dabalee hoogganoonni biyyoota Afrikaa afurii waa’ee imammatoota qonnaa biyya biyya isaanii keessatti jijjiirama fidanii fi rakkoolee wabii nyaaataa isaan mudatan irratti ibsa kennanii jiran.
Keessumaa manneen barnootaa keessatti ofirraa ittisuuf lakkoobsi namoota haguuggii afaanii fi funyaanii kaa’atanii gadi bu'eera jedha ministerichi.
Keessumaa marii isaanii marsaa duraa irrattti aangawoota Mootummaa Itiyoophiyaa waliin wal-falmii geggessan yaadachuun dubbatanii jiran.
Keessumaa miidiyaa hawaasaa hanga tokkoon dhimmi afarfamaa jiru dhugaa irraa fagoo ta’uu dubbi himaan kantiibaa magaalaa Finfinnee beeksisaniiru.
Keessumaa mooraalee Yuniversitii keessatti walitti bu’iinsa uumaman hatattamaan dhaabsisuun haala danda’amu irratti mootummaan tarkaanfii barbaachisu akka fudhatu gaafatanii uummata ofiif illee waamicha dabarsaniiru.
Keessumaa mootaa al-Hol kan Siiriyaa Kaaba gama bahsaa kan namoonni kuma 70 qe’ee ofii irraa buqa’an keessa jiraantanitti fuuleffatan angawoonni kun.
Keessumaa mootummaan adeemsa uummata bu’uura godhate geggeesseera. Manneen maree aanaalee fi koreen dhaabbataan bakka jirutti bakka bu’oonni hawaasaalee fedhii isaanii wal duraa duubaan gaafii dhiyeessanii dhaggeeffachuu dhaan deebii akka argatu waan taasisameef mootummaa biraa bajati itti dabalaa argame.
Keessumaa Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed erga aangootti dhufanii as biyyattii keessatti geggeessamaa kan jiru ajendaa jijjiiramaa keessatti naannoon Somaalee akka haammatamu mootummaan hojjetaa kan ture ennaa tu’u uumamtichi kaka’umsa ofii isaatiin fedhii mul’isuus bulchiinsichi garuu tole hin jedhin hafe jedhan komiishinerri komiishina poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa Zeeyinuu Jamaal.
Keessumaa namoota shoroorkeessummaan himatamanii mana hidhaa keessa waggoota dheeraaf turanii dararaa ykn yakki dhittaa mirga namoomaa kan irratti rawwatame ta’u dubbataa turan.
Keessumaa obbo Muktaar Kadir yeroo gabaabaa keessatti aangoo ol aanaa kan ga’aniif bulchitoota IHADEG birattis nama fudhatama qaban akka ta’antu himama.
Keessumaa prezidaantichi haaraan Ameerikaa Donaald Tiraaump torban darbe ajaja uggura baqattootaa isaan kennan ilaalchisee zuman akka jedhanitti sadarkaa addunyaatti yeroo bubbee hamaan itti ka’e keessa seenuun keenya ifaa dha. Fakkeenyaaf gurgurtaa garbootaa Atlaantikii gamatti geggeessamaa tureen ardii keenya keessaa biyyi lammiiwwan keenya hedduun itti guuraman irraa har’a biyyoota keenya adda addaa irraa kanneen baqatan lammiiwwan Afriikaa deebisuuf murteessitee jirti.
Keessumaa qabeenya beeyladaa Godinichaa misoomsuu fi Sirna Gadaa rrattis qorannoo gadi fageenyaa taasisuuf karoora qaba jedhan
Keessumaa ragaaleen Dijiital kan akka I-meelii, Fees Bookii kan marsariitii hawaasaa irraa argamee, vidiyoo fi sagalee bilbilaa fi haala adda addaan waraabame kfn mala adda addaan keessaa hanqisuu itti dabaluu ykn himannaa dhiyaate waliin akka wal simatan gochuun sirreessuun ni danda’ama.
Keessumaa ragaa Maa’ikelaawwii of harkaa qabu tuquu dhaan yakki suukaneessaan waaltaa keessatti raawwatamaa turee fi raawwatamaa jiru ta’uu ibseera.
Keessumaa serri farra shoroorkessuummaa jechuun ba’e mormitonni Gazexxeesonni namni mootummaa mormu kam iyyuu akka afaan qabatu kan taasisee fi hidhaa waggaa 10 hanga 20 ga’uun kan adabu ta’uu Keliin ibsanii jiran.
Keessumaa waggaa 10 as rakkoo jiru mootummaa sadarkaa olaanaatti himatan iyyu gurra nu dhaggeeffatu hin arganne jedhu.
Keessumaa wal-waraansa dhiheenya mootummaa riphxee-loltoota Adda Bilisummaa Biyyoolessaa gidduutti, walakkeessa Iquwaatoriyaa, naannawa laga Yee’iitti deebi’ee ka’etti koomishinichi baay’ee aaruu isaa dubbatan. Imaammata waa’ee lafaa gaddisiisaa irraa kan ka’e, Siiviloonni kumootaan lakkaawaman manaa fi qehee ofii irraa buqqifaman jedhu. Gareeleen wal-waraanan gandeen irratti haleellaa geggeessuu, manneen gubuu, namoota siivilii ajjeesuu, akkasumas, dubartootaa fi durboota humnaan gudeeduu isaanii akka koomishinichi gabaasaa argate dubbatu – Kilaappaam.
Keessumaa warri Aanaa Dhaasitti shakkamee hidhaa jiru kaan ni tumama, kaan ammoo jilgeenfachiisanii lafarra deemsisuu jedhu firoottan namoota hidhaa jiranii.
Keessumaa yeroo ammaa lammiwwan biyyattii miseensota isaa akka ta’an dirqisisuun, sana ta’uudhaa baannaan carraa hojii fi barnootaa dhorka jechuun himate.Kanaaf jecha qabsoo karaa nagaa gaggeefamutti karaa cufee sadarkaa sosso’uun hin danda’amne irra ga’ameera jedha, paartichi.
Keessumaa yeroo ammaa uummata Amaaraa fi Tigraay gidduu kan ture hariiroo gaarii hammeessuu dhaan waraana fi tuttuqqaa raawwataa kanneen jiran hoogganni naannoo Tigraay gocha isaanii irraa akka of qusatan manni maree sun yaadachiiseera jedhan.
Keessumaa Yunaaytid Isteetes keessatti lakkoobsii namoota dhukkuba Koviid-19 qabaman akkasumas du'an akkaan dabalaa akka jiruutu gabaafamaa jira. Kanaaf jecha talaaliin haaraan kun akka hojii irra ooluuf murteeffama jedhamee eegama.
Keessumattu akak jecha Dr.Daadhiitti biyya dhukkubi kun itti argame,Afrikaa gama Dhihaatti xiyyeeffannoo guddoo kennanii waan dhukkuba kanaa tohachuutti jiran jedhan.
“Keessumattu fiigichii Oromiyaaf aadaadhaa.Yerroo dheeraadhaaf akka biyyatti beeksisaa jirrutti,akka addunyaa tana irratti gootata baayyee horannetti kabaja baayyee hin qabaanne,” jedha.
Keessumattu gaafa bara 2009 ka kutaa 11-2 barattu waan Taalibaan nama tolchan dubbachaa baate.Swt Valley keessatti ijoolleen dubraa barachuun dhowwaa.Isiin tanuma keessa baatee waan Taalibaan umamta Paaksitaan tolchan jette addunyaatti himaa baate.
“Keessumattuu addaan baasee dubbachuudhaaf, Koongireesiin Federaalawaa Oromoo, baayinaan namoota yeeroo dheera gareewwaan shororkessumadhan bekkaman wajjiin hojjachaa turaniin guutameera. Hoggantoonni dhaaba kana karaa seeraas karaa seeraan alaas hojjachuu yaaluun irratti mullata. Fakkeenyaf mormii Shawaa Lixaatii fi Kibbaatti geggeefame irratti hoggantoonni Kongireesii Federaala Oromoo jeequmsa uumuu irratti hirmaataniru” jedhan.
Keessumattuu fiigichaa fi bisaan daakachuun nafa cufaa chochoofti,tanaafuu ispoortii waan hedduun nama gargaartu.Tana qofaa mitii, karaa dheeraa miilaan deemanii ufi danfisiiftu amaleeffachuulleen akkanuma irra namaa jirti.
Keessumattuu lafa Yessoo Kiristoon itti dhalate Israahel,Beetliheem keessatti nama kuma hedduutti bahee dhaloota kana ulfeeffate.Beteliheem,lafa Yessoon itti dhalate naannooManger Squarekeessatti ganna dabre Israahelii fi Paalistaayin irratti wal dhababanillee hardha qophiin tun nagumaan dhumatte.
​Keessumattuu saatii ammaa tana teessoo mootummaa Amerikaa,Washington DCkeesatti turistii kuma dhibba hedduutti lafa daawwiif keessa jira.
Keessummaa biyya biyyaa kuma dhibba hedduutti itti dhufaa muddamsuufuu lubbuu hin qabdu.
Keessummaa hagana geettu tana ammoo sirbitu Oromoo dabalee hawwisoo dargaggoo Oromootti waliin gammachiisa.
Keessummaa Labata, Dr. Naafyaad wajjin marii goone dhaggeeffadhaa.
Keessummaan keenna ka hardhaa Dr.Kiris Funk,Amerikaa,yuniversitii Kaalifoorniyaa magaalaa Santa Barbra jirtu (UCSB)keessa hojjata.Saayintistii beekamaa.
Keessummaan keenya har’aa Dargaggoo Gaaddisaa Birhaanuu jedhama. Gaaddisaan godina Illu Abbaa Booraa aanaa Algee Sakkii ganda suphee boroo jedhutti dhalatee Guddate.
Keessummaan keenya har’aa dargaggoo Samsoo Argoo jedhama. As Yunaayitid Isteetis kutaa Saawuz Daakootaa Magalaa Sii Fools jedhamu keessa jirata.
Keessummaan keenya har’aa dubartoota cimanii rakkoo isaan mudate dura dhaabbachuu dhaan hawaasa isaaniif gumaachan keessaa tokko. Aadde Bekelech Demmissee Roorrisaa ti. Jaarmayaa dhuunfaa kan “Save Jeneration Development Association” jedhamu Muddee bara 2008 hundeessuu dhaan waggoota 10f hawaasa keessaa dhufaniif kanneen biroo gargaaraa jiru.
Keessummaan keenya har’aa qopheessaa tiyaatira Hulluuqqoo obbo Magarsaa Kumaa ti. Guyyaa tiyaatiraa kabajuun maaliif akka barbaachise nuuf ibsee jira. Tiyaatra agarsiisuun biyya kamii fi eessatti agarsiisuun akka jalqabame nuuf ibsee jira.
Keessummaan ulfinnaa ta dhibiin obboo Beqqelee Garbaati.
Keessummaa tanatti yaaman keessaa tokko pr. Asmaroom Laggaseeti. Gadaa irrtti waan hedduu barreesse.Kitbaa Porofeser barreesse keessaa:
Keessummoonni Kabajaa fi deggertoonni Koricha irratti afeeraman guutummaa Yunaayitid Isteetis keessa jiran martinuu, sabaa Vaayirasii Koronaaf jecha, bakkuma jiran irraa tekinooloojii interneetiitiin kan hirmaatan yoo tahu, keessumsiistuun korichaa – taatoon Holiiwuud, Keerii Waashington “Korri bara kanaa kora haala hin baratamneen geggeessamaa jiru,” jedhan.
Keessummoonni sirna eebbaa kana irratti argamanii fi barreessitoonni kitaabota haaraa lameenii, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada kennaniin Artii fi ogbarruun Oromoo tarkanfii tokko gara fuul-duratti tarkaanfachuu isaa dubbatu.
“Keessummootaa 600 tahanitti kora kanaaf dhufa jennee abadanna.”
“Keessummootaa akka malee hedduu waan qabaadhu hin sehu karaa guddaa Pensilveeniyaa irra nama hedduu ejaajjee nama simatu waan qabaadhu hin sehu.Namii waan tahaa TV daawata seha,”jedhe.
Keessummoota simatanii haasaa jalqabaa kan dhageessisan prezidaantiin waldaa qorannoo Oromoo ykn OSA Doktor Heenook Gabbisaa akka jedhanitti Maastar Plaaniin Finfinnee akka dhaabbatu ykn rarra’ee akka turu murtaa’uu isaa akka injifannootti kan laka’an yoo jiraatan waan uummati Oromoo gaafataa jiru irratti hubannaan qaban fagoo irra akka jiru agarsiisa jedhan. Barbaachisummaa Sympooziumii kanaas ibsaniiru.
Keessummoota tana muummee minsitera Itoophiyaa,Dr Abiy Ahmedii fi itti gaafatamtoota mootummaa hedduutti diida xuyyra Booleetti simatee yooyyifate.
Keesumaa baqatonni biyya alaa kanneen Tripolii fi magaalaalee ka biroo keessa jiraatan sababaa uummanni mootummaa cina gortanii nu waraantan jechuun isaan jibbuuf jecha, haalli jiru baqattotaaf daran hamaa dha jedhu.Kanneen gara daangaa Tunisiyaa seenuuf carraa argatan keessaa tokko akka ibseetti, Tripoolii keessaa Awutobusaan daangaa Tunisiyaa seenu danda'u isaa dubbate. Achitti dhaabni baqatootaa (UNHCR) haga danda'ame gargaarsa kennaa akka jiru ibse.Waan fedhe ta'uus sodaa nageenyaa qabnuuf Tripoolii irraa Tunisiyaa wayya jedha.
Keesumaa biyyoota gaanafa Afrikaa ilaalchisee ka dubbatan caqasaa
Keeyata haqame keessaa tokko walitti makamuu magaalaalee kan ilaallate ta’uu obbo Fiqaaduun fakkeenya tuquun ibsaniiru.
Keeyata shorokeessummaa jajjabeessuu jedhu kana jalatti beekaa kan barreesseef maxxanse inni jedhu hidhaa waggaa 10-20 adabsiisuu akka danda’u abukaatoon isaa ibsaniiru.
Keeyati haqame ka biroon jedhan obbo Fiqaaduun magaalaaleen ennaa walitti makaman maqaa itti moggaafamu ilaallata. Dhimma kana irrattis maqaa jijjiiruun seenaa fi aadaa naannolee balleessa qeeqi jedhu dhiyaatee jira.
Keeyati shanaffaanis ragaa kijibaa sabaa himaa, maxxansaa, ykn miidiyaa hawaasaatiin suraa, barreeffama sagalee ykn vidiyoo dhaan tamsaasuun dhorkaa dha jechuu dhaan ragaa kijibaa ni uggura.
Keeyitaa Baaldee daqiiqaa shan keessatti goolii 5 galfate
​Keeyitaa jechuun nyeenca kilabii Tarangaati.Tarangaan maqaa kilabii Senegaaltii.Namii kun amma Serei A kialbii Laaziyoo keessa taphata.
Keeyitaan nama ganna 22ti lakkoofsa 14 keeyyatee dura taphata.
Keeyyatni heera Yunaaitid Isteets keessa jiru tokko --- “mootummoota dabalatee humnoonni biyyoota alaa, otuu manni-maree bakka-bu’ootaa yokaan Koongiresiin Yunaayitid Isteets hin mirkaneessiin kaffaltii yokaan kennaa prezidaantii Yunaayitid Isteetsiif kennuu hin danda’an.” – jedha.
Keita Balde Diao – kilabi Xaliyaanaa Laaziyoo taphataa Senegaalif tapachufu dhufe.
Kelechi Iheanacho,nama Naayjeeriyaati. Leicester City fi kilabii Naayjeeriyaatii taphata.Nama ganna 23.Kontoraata ganna 5 qaba Paawondii miliyoona 15 caaltuun kontoraata ganna 5f bitatan.Bara 2020 keessa mindaan isaa Paawondii miliyoona 3 oli.
Kelvin Mutize is a 2015 Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders Initiative participant representing Zimbabwe. Mutize is the co-founder of TV Yangu an online video platform and volunteer for Champions of Life a psychosocial support system for families living with HIV/AIDS. He will be spending his tenure at Arizona State University, before making his way to Washington D.C. with the other 499 YALI participants.
Kelvin Mutize is a 2015 Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders Initiative participant representing Zimbabwe reflects on his first week in the United States after arriving from Zimbabwe. Mutize who is stationed at Arizona State University is joined by fellow Zimbabwean Sizwile Nyamande and other young leaders representing 20 African countries. Mutize is the co-founder of TV Yangu an online video platform and volunteer for Champions of Life a psychosocial support system for families living with HIV/AIDS.
Kemikaala wardhaa Midrook keessaa bahuun akka jiraattotii jedhanitti haawwan hedduu irraa ulfatti baha,ijoollee naafaa fi ballaatti dhalataa horiin hin salleessa jedhan.
Kemikaalii hujii albuuda Itoophiyaatiin hojjatan yoo hedduu akka jecha Dr. Asebeetti Merkurii fi Saaynadii.Tanatti haawwan irraa ulfa baasee qilleensallee balleessa.
Kemp gaaffii Tramp fudhatama dhabsiisan. Baayiden filannoo Sadaasa 3 geggeessameen kutaa Joorjaa sagalee caalmaa 12,000 argachuun injifatan. Tramp Sambata galgala hiriira mormii Joorjaa keessatti waamuu dhaan Kemp injifannoo Baayiden gamasitti argatan jijjjiiruu diduu isaaniin qeeqanii jiran. Tramp ba’ii filannoo sanaa mormuuf mormii falmii geggeessan itti fufuuf dhaadatan.
Keneyaan dorgommii tana tana waliin marroo sadii moote.Dorgommii qilleensa dansaa keessatti dorgoman atileeotaa fi nama bebeekamaa hedduutti itti walti dhufe.
Ken Issacs itti aanaa presidentii fi sagantaalee hariiroo mootummaa dhaaba gargaarsaa tokkummaa mootummootaa ti. Hojjettoonni waajjira isaanii Mayendit kan kutaa Unity bakka tokkummaan mootummootaa beelli keessa jiraachuu labse keessatti yeroo gabaabaaf iggitamanii turan.
Keniyaa bakka Nyongoro jedhamtuu fi kan konyaa Lamu keessatti namoonni sadii kanneen biskileeta motaraa akka Taaksiitti oofan ajjefamuu Gazexaan biyyatti Deeylii Neshiinailu jedhamu gabaasee jira.
Keniyaa fi Itiyoophiyaan bu’a gama dinagdee fi nageenya lammiwwan isaanii kabajsisuuf haala adda ta’een hojii irra oolchuuf walii galanii jiru.
Keniyaa fi Somaaliyaan galaana Hindii kan ilaaleen abbaa qabeenyummaa lafaa irratti wal falmaa jiru.Keniyaan waraana ishee gara naannoo falmii kaasiseetti erguuf sodaachisaa yeroo jirtu kanatti paarlaamaan Somaaliyaa immo barbaachisummaa waraana erganii tarkaanfii Keniyaa dhaabsisuu barbaadaa jira.
Keniyaa fi Yunaaytid Isteetes Giddutti Daldala Jajjabeesuuf Hogganoonni Biyyoota Lameeni Mari’atan
Keniyaa gama dhiyaa keessatti namoota har’a hiriira mormii gaggeessaa turan keessaa yoo xiqqaate lama polisoonni ajjesee jira.Kunis buufata polisii meeshaa qonnaa qabatanii turanii fi dhagaan eega Caccabsanii booda ta’u polisiin ibsee jira. Qondaalli polisii Bondo Paul Kiarie akka jedhanti hiriirtonni ka biroo sadii konyaa Siaya keessatti kan rukutaman yoo ta’u garu hin dune.
Keniyaa, Itiyoophiyaa fi Sudaan Kibbaa Akka Jabaatti Walitti-hidhachuun Eenyuun Gargaaree, Eenyuun Miidha?
Keniyaa Kaaba bahaa keessatti har’a shakkamtoonni Al- Shabaab haleellaa Awutoobusa imaltootaa tokko irratti gaggeessaniin nama 4 galaafachuu isaanii aangawoonni nageenyaa kan biyyatti beeksisanii jiru.
Keniyaa Keessaa Butanii Eega Biyyatti Nu Debisanii Booda Akka Waan Haaraa Biyya Keessaa Qabamneetti Mana Murtii Sabbataa Duratti Nu Dhiyeessan: Masfiin Abbabaa
Keniyaa keessa eega turanii booda Finfinnee kan seenan Obaamaan hanga Kibxata Adooleessa 28 bara 2015, jechuun guyyaa lamaaf Itiyoophiyaa keessa turu. Gabaasaa guutuu armaa gadiitti caqasaa.
Keniyaa keessatti bara darbee filannoo gaggeeffame waliin wal qabatee lakkoobsi namoota du’anii 100 ka caaluu ta’u gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raaytis Waach gabaasee jira.
Keniyaa Keessatti Musliimonni Kiristaanotaaf Dahoo Ta’uun Al-shabaab Irraa Oolchan
Keniyaa Keessatti Polisiin Nama Lama Ajjeese
Keniyaan akka jettuutti koonyaaleen ishee 47 keessatti laftii qonnaa jiru haal wal irraa hin cinneen Hawaanisaan manca’ee jira.
Keniyaan baqattoota kuma dhibba ja’a caalaa keessummeessaa waan jirtuuf Keriin galateffatanii jiru.
Keniyaan erga rakkoo naga eegumsaa biyya ishee keessaa hedduuf al shabab himatamuu qabee booda baqattoonni Somalia biyya isaaniitti akka deebi’an gaafattee jirti. Dhiibbaa irra jiru hammaataa waan adeemeef lammiiwwan Somalia hedduun biyyatti deebi’uuf dhaaba baqattootaa kan tokkummaa mootummootaan galmaa’aa jiran jedha gabaasi Mohammed Yusf mooraa baqattootaa guddicha kehiyaa keesaa jiru Dadaab irraa ergame.
Keniyaan Haleellaa Shoroorkeessotaa Waggaa Lama Dura Geggeeffame Yaadattee Jirti
Keniyaan Mana Murtii Addunyaa Keessa Ba’uuf Yaalaa Jirti
Keniyaan projeektii gurguddaa lama irratti hojjataa jirti. Daandilee gurguddaa kaampaanii Amerikaan hojjataman akkasumas daandii baaburaa Chaayinaan ijaaraa jirtu dha. Garu projektoonni lameen liqaa guddaa keniyaa irra jiru daran hammeessaa jiru.
Keniyaan waggootii dabran 70 keessaa yeroo duraaf weerarri kun ishee mudate.
Keniyaan Yeroo Jalqabaaf Zaiyta Boba’aa Biyya Alaatti Ergatte
Keniyaan Yunaaytid Isteetes waliin michooma daldalaa qabdu jabeessuu kan feetu ta’u prezidaant Uhuruu Keenyaattaa ibsan.Kunis lammiwwan Amerikaa Keniyaa keessatti hijii invastmentii irratti caalaatti akka bobba’an gochuuf ta’u ibsan.
Kennaan guyyaa akkanaa kana walii kennan hagii guddaa waan milikkeeta onnee qabaati.
Kennaan kun kan kenname United States walii galtee nageenyaa Portsmouth, kan waraana Raashyaa fi Japan gidduu xumuraan ga’e jaarsummaan geggeessuu ishee galateeffachuuf jecha jedhan.
“Kennaa waaqii na keessa kaahe sabaatti himuutit jira.”
Kenninsi tajaajila lammummaa kun hojii tola ooltummaa irraa guddaa fi itti fufinsa kan qabu, qamaa kamiyyuu kan hirmachisuu fi karaa qinda'een kan hojjetmu tahuu dubbatu, aangawoonni mootummaa.
Kenninsi tajaajila lammummaa kun hojii tola ooltummaa irraa guddaa fi itti fufinsa kan qabu, qamaa kamiyyuu kan hirmachisuu fi karaa qinda'een kan hojjetmu tahuu dubbatu, aangawoonni mootummaa. Sagantaa jalqabbii Walisootti geggeessame kana irratti Preezdaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Shimallis Abdiisaa dabalatee hoggannoonni ol’aanoon Oromiyaa fi naannoolee biroo argamaniiru.
Kenoshaa,Wiskansen lafa dhiyoo tana poolisiin faranjii nama gurraacha Jacob Flake rasaasa torbaan itti hadhee hiriirii mormii guddaan lafatti baafate.
Kentucky Clerk Kim Davis was jailed Thursday after defying a federal court order to issue marriage licenses to gay couples.
Kentucky Derbii torbaan sadiin duratti godina Kentucky magaalaa Louisville keesastti dhumatte.
Kentucky Derby,kutaa Kentucky magaalaa Louisville,Preakness Stakesmagaalaa MD fi kaBelmont Stakesammoo NY keessatti dorgoman.Namii dorgommii tana sadeenuu moo’e badhaasa Triple Crown jedhan badhaasa guddaa argata.
Kentucky Derby, Preakness Stakes fi Belmont Stakes.Marro marroon dorgoman.Dorgommii kalee farda qolchaaWar of Will,jedhan kaTyler Gaffalione jedhanitti moo'e.
Kenya: Afghanistan and Liberia will join the 10th Ministerial Conference of WTO
Kenya: Air France official says the a bomb scare causing an emergency landing in Kenya was false alarm.
Kenya Dock workers in port city of Mombasa strike in demand for permanent jobs
Kenya: Ethnic fighting leaves at least 39 dead
Kenya: Government drawing up schedule to close Dadaab refugee camp
Kenyan Music Festival wal dorgommii manneen barnoota Keenyaa baruma baranaan irrratti wal dorgoman. Tana waliin marroo 93sssoo. Baranallee godina(county) Keenyaan qabdu 47 keessaa wal dorgoman.
Kenya: Police kill four men who were suspected of planning attacks on the city of Malindi
Kenya Sees 3rd Week of Anti-Electoral Commission Rallies
Kerii fi Lavrov walgahiin gaggeessan gaarii akka ta’e haa dubbatan malee attamitti gara fuula duraatti tarkaanfachuun akka danda’amu irratti hojiin guddaan gaggeeffamuu akka qabu amananii jiran.Siriyaa Demookraatawaa , tokkummaa qabduu kan mootummaa ishee amantii adda addatti hidhata hin qabne akka uumamtu fedhii hunda keenyaati.
Keriin imaltuu isaanii yeroo jalqaban Keniyaa seenuun aangawoota biyyatti waliin waa’ee shoroorkeessotaa akkasumas baqatootaa kan ilaaleen kan mari’atan yoo ta’u gargaarsa dabalataa kan miliyoona hedduu Amerikaan Keniyaaf kan kennitu ta’uu keriin ibsaniiru. Baqatoonni mooraa Dadaab keessa jiran gara biyya isaantti deebisuuf aangawoonni keniyaa dhaadataa kan jiran yoo ta’u nageenyii keniyaa keessaa dhabamuu isaaf kan gumaachan qabu jechuun himatu.
Keriin imaltuu Keniyaa keessatti jalqaban somaliyaa keessatti itti fufuun san booda Jabuutii goranii dhuma irratti saa’udii seenan.
Kerry Looks to Stop Widening Violence in Syria
Kerryn Afriikaa daawwachuu isaanii duran Caamsaa 2 Sri Lankatti goruu dhaan angawoota mootummaa, miseensoa hawaasa sivilii fi bakka buutota hawaasaalee adda addaa waliin wal arguuf jiru. Erga bara 2004 qabee ministeera dhimmi alaa US Sri Lanka daawwatan isa jalqabaa ta’uuf jiru.
Kerryn akka jedhanitti utuu walii galtee irra ga’amuu baatii baatilee haga tokko booda Iran meeshaawwan boombiiwwan 10 oomishuu ishee dandeessisu qabdi turte. Garuu akka walii galtee kanaatti jedhan Kerryn Iran waggaatti boombii tokko hojjechuu danda’uuf kurna tokko ishee fudhata jedhan.
Kerryn Kenya daawwachuun immoo daawwannaa president Obaman baatii Adoolessaa keessa Nairobitti geggeessaniif haala ka mijeessu. Daawwannaan isaanii kun gumii hojii daldalaa kan daldalaawwan gareelee naannoo addunyaa fi mootummoota waliin wal qabsiisuu irratti fuuleffate irratti argamuuf jecha.
Kerryn lammiiwwan Kenya ba’ii sana falmuufis ta’e caasaan komutera cabsame isa jedhu ilaalchisee adeemsa jiru akka hordofan waamicha dabarsaniiru.
Kerry to China: US 'Will Protect Allies' in Face of North Korean Threat
Kerry to Meet with Putin on Moscow's Troop Withdrawal from Syria
Kerry: US Allies Will Destroy Islamic State
Kerry: US Still Has 'Leverage' in Syria
kessuma jiratootni naannichaa jallissi fayyadamuun omishaa kuduraa,muduraa fi fuduraa omishaan akkasumaas warreen qurxummii kiyeessan hojii idilee isaan kan ittin jireenyaa isaan gaggessataan dhiisaan jiru aramaan Boocee waan haaroo Qooqaa isaan itti fayyadamaan jala dhaleef.
Kevin Mc Aleenan Televiziyoona NBCf akka ibsanti duula kanaan kanneen hidhaman 680 kaampaanii shan keessaa qabaman.Kanneen keessaa 200 galmee yakkaa waan qabaniif jecha gara biyya ofiitti ergamu. Vidiyoon Televiziyoona irratti dhiyaatan akka agarsiisanti ijoolleen warri isaanii hidhamuu ennaa argan bo’aa turan.
Kevin Persons nuusa jireenya isaa mana jireenyaatiin ala jiraate. Har’a garuu mana bunaa espresso kana keessaa kan hojjetu si’a ta’u mana jireenyaa argateera.Mana jireenyaa iyyuu qabaattee yeroo kana hojii argachuun rakkisaa dha. Yoo mana jireenyaa hin qabaanne ta’u garuu innumaa iyyuu cimaa ta’a jehe.
Keyitaan jaarsa ganna 75 egii biyya sun bulchuu jalqabee gara ganna 7 deemuutti jira.
Keytaaniin maratoonii NY ta bara 2017 irratti lammeessoo baate.Ta itti aantellee atileetiI Keenyaati taan ammoo ta USA.
KFO: Ajjeechaa Oromiyaa Keessatti Geggeessame Ka Qoratu Qaamni Walabni Hundeessamuu Qaba
KFO: Ayyaanni Irreechaa Bakka Paartiin Mootummaa Fedha Siyaasaa Isaa Itti Uummata Irratti Fe’u Ta’uu Hin qabu
KFO fi ABO-n Waliigaltee Akkamiirra Gahan?
KFO fi ABOn Waltajjii Marii Paartiilee Oromiyaa fi Amaara Keessa Socho’anii Irratti Hin Argamne
KFO: Finfinneen Akkuma Magaalaalee Oromiyaa Biroo Mootummaa Oromiyaa Jalatti Buluu Qabdi
KFO: Godina Gujii Lixaa Miseensonni Keenya Hiraarfamaa Jiru
KFO : Hidhaa fI Dorsiisi Oromiyaa Keessaa Jabaateera
KFO:Hidhamtootii Oromoo Nyaata Lagachuun Guyyaa Shaniif Mormii Irra Turan
KFO: Hoggantoota Dh.D.U.O Hojii Irraa Ari'uun Jijjirrama Hin Fidu
KFO: Hoogganoota fi Miseensota Keenya Dabalee Hedduu tu Hidhaatti Guurame
KFO: Labsichi Uummata Oromoof Haaraa Miti. Biyyattiifis Furmaatas Hin Ta’u
KFO: Labsiin Yeroo Hatattamaa Gaaffii Uummataaf Deebii Hin Taane
KFO maal jedha? Gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
KFO: Marii Araaraa Nageenya Fidu Mormitoota Waliin Jalqabuuf Mootummaan Dursee Gaffiilee Nuuf Deebisuu Qabu tu Jira
KFOn Ajjeechaa fi Miidhaaleen Itiyoophiyaa Bakka Adda Addaatti Raaw'ataman Akka Qaama Walaban Qorataman Gaafate
KFOn Akka Wal-waraansi Itiyoophiyaa Keessaaa Dhaabatee Mariin Biyyoolessaa Geggeessamu Gaafate
KFOn Hoogganoonni fi Miseensonni Isaa Akka HIdhaadhaa Hiikaman Gaafachuun Ibsa Baase
KFOn waamicha dhiheessuudhaan, haga ammaqatti dhaabota Oromoo guguddoo akka Oromoo Dimokratik Partii (ODP) fi Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) Obbo Daawud Ibsaan hoggananu waliin mata mataatti dubbachuu isaa fi haalli abdachiisaan uumamuu dubbata. Gabaasaa guutu caqasaa.
KFO: Obbo Beqqelee Garbaa fi Hoogganoonni KFO ka biroon Har’a Mana-murtiitti Dhihaatan; Olbaanaa Leellisaa Mana-hidhaa Qaallittii Keessatti Jabaa Dhukkubsataa Jira. Oromiyaa Keessatti Har’a Hidhaa fi Reebichi Hammaatee Oole
KFO: Reebichi, Hidhaa fi Ajjeechaan Ittuma Fufee Jira
KFO: Sababaa Mormii Oromiyaa Keessaatiin Lakkoobsi Namoota Du’anii Gara 85tti Ol Ka’e
KFO; Tarkaanfii Fudhachuuf Dursanii Maqaa Nama Irra Ka’uu
Kg 75 kan ulfaatu dhuka’aan kun lakkoobsaan 425 ga’a.
Khabele Maltosa Koomishiinii Waldaa Afrikaatti itti gaaatamaa damee siyaasaati.Waan nama baqachiise beeku feena jedha.
Khadar Abdi Abdullahi,nama ganna 23 iltii isaa akka nama biirtii fuudhee hadhoo taate.Ganaan harka isaallee akkasuma.
Khadra Ismail Moqadishoo irraa dhufte. Yeroo ammaa waldaa fannoo diimaa Kenya kan Mooraa Dadaab keessatti qabsooftuu mirga dubartotoaa ti. Waa’een namoota Somalia keessaa hidhannoo qaban na yaaddessa jetti.
Khalifan akka jedhanitti kan nuti gamtaa Awrooppaa irraa barbaannu mootummaa biyyoolessaa Tripoli keessaa fi waliin walii galee godaantummaa kana dhaabisuun karaa itti danda’amu mala dha’uu dha.
Khan daw’annaa sirnaawaa guyyaa sadiif Yunaaytid Isteetes keessa kan jiran yoo ta’u kunis hariiroo paakistaanii fi Amerikaa giddutti danqamee ture foyyeesuuf akkasumas lammiwwan Amerikaa hidda dhalata paakistaan qaban kanneen Waashiingtan keessa jiraniif Dilbata kaleessaa galgala haasawaa dhageesisuuf ta’uun ibsamee jira.
Khan ibsa kana kan baasan ayaaneeffannaa guyyaa bilisummaa biyya isaanii irratti yoo ta’u Hindiin mirga ofiin of bulchuu kutaa Himaaliyaaf kennamee ture eega kaaftee torban tokko booda.
KHARTOUM FORUM ka jedhame gurmuun kun, biyyoota Awuroooppaa fi Afrikaa walumaa-galatti 37, akkasumas, Gamtaa Awurooppaa fi Gamtaa Afrikaa of keessaa qaba.
Khashoggiin qonsilaa biyya isaa kan Istaanbul jiru kan deeme Onkolooleessa 2 darbee kana yoo ta’u dubartii lammii Tarkii taate waliin cidha gaa’ilaa rawwachuuf waraqaa barbaachisu baafachuuf ture.
Kibaxata har'a ganama mooraa waraanaa magaalaa Baamaakoo irraa fageenya kiloo meetra 15 irra jiru kana irraa dhukaasii dhaga'amaa akka ture oduu gabaasaan VOA ibseera.
Kibba Afrikaa irraa qofa namoonnii miliyoona 49 sababa ongeetiin midhamuu danda'an jedha itti gafatamaan Federeeshinii Hawaasa Fannoo Dimaa fi Baatii Dimaa Addunya (International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies). Gargaarssi atattamaa qofti gahaa akka hin taanee han dubbatu itti gafatamaan kun, dhaabbileen gargaarsaa dhimma akka karaa, bishaan fi ibsaafaa dabalatee hawwaasnni akka jajjabaatu gochuu irratti xiyyeeffachuu gaafata jedhan.
Kibba Gonder magaalaa Gendaa Wuhaa keessa kanneen jiran akka jedhanitti lafa qonnaa sudaan waliin wal daangessu irratti qonnaan bultoota qonnaa irra turan irratti gama Sudaanii dhukaasi itti banamuu fi bakka lolli kun itti ka’e dubbataniiru.
Kibba Oromiyaa Godina Booranaatti ammas dhibeen Kooronaa namoota lamarratti argamuun himamee jira. Waajjirri Eegumsa Fayyaa aanaa Mooyyalee, nami tokko Jijjigaa ka dhufe kaan ammoo Naayroobii dhokannaan gara biyyaatti kan deebite ta’uu ifoomseera.
Kibba Oromiyaatti Jiraattonni humnoota Nageenya mootummaan hidhamuu fi dararamuu himatu
Kibba Oromiyaatti wal waraansi humnoota hidhattoota maqaa Waraana Bilisummaa Oromoon socho’anii fi mootummaa jidduu ammas itti fufuee jira.
Kibxataa jalqabee makiinaan midhaan fa’iisaa kintaala 18,000 fa’ate Shiree gahee achii gargaarsa qooduutit jiran. Akkuma kanaan qorsa nama dhibameef kennanillee Maqalee,Shiree,Addigiratii fi lafa akka akkaatti qooduutit jiran jedhan.
Kibxata Amajjii 29 bara 2019 bidiruwwan lama godaantoota fe’anii galaana Medtreniyaan ituu imalaa jiranii handaara galaana Jabuutitti garagaluun beekamee jira. Reeffii namoota 48 argamuu waardiyyaan handaara galaanaa ibsee jira. Qondaalli eenyummaan isaa ifatti akka hin ibsamne gaafate tokko Raadiyoo Sagalee Amerikaa sagantaa Afaan Somaaleef akka ibseetti namnii 16 lubbuun hafanii jiran.
Kibxata boorii, uummatni Ameerikaa yaadaan addaan qoqqoodamee jiru Prezidaantii haaraa filachuuf, gara waaltaale filannoott yaa’ee sagalee kennuuf qophiitti jira. Kaadhimamaa paartii Ripublikaanii – Donaald Traampii fi kaadhimamtuu paartii Dimookiraatii – Hilarii Kilinton keessaa tokko injifachuun adda addummaa siyaasaa waggoota kurnaniif Yunaayitid Isteets keessa ture akka jijjiiruu hin dandeenye dubbatu – hayyoonni
Kibxata dabre kana Mana-maree Gola Naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaatti dhaabbatoota nageenyaa fi jireenya namoomaaf barbaachisoo tahaniif karaa eegumsi godhamuu danda’u ilaalchisee marii geggeessame ture.
Kibxata dabre kana, qondaalota hidhatan tu waajira Jeneraal Motso-motsotti girrisee seenee ajjeese. Bara 2015 qondaala waraanaa ajjeesuutti kanneen shakkaman – hidhattoonni waraanaa ajjeechaa kana raaw’atan, walitti-dhukaasa achii booda geggeessameen battalumatti ajjeesaman.
Kibxata darbe Debesaay fi Azeeb adeemsa jireenya isaanii keessatti dhimma guddaa ayyaaneffatan. Ilmi isaanii Joe miseensa mana maree bakka bu’oota gurraacha jalqaba kutaa Koloraadoof bakka bu’aa uummataa ta’uun filatame.
Kibxata darbee jechuun Ebla 17 bara 2018 Darajjeen mana murtii duratti bellamaaf dhiyaatee dhaddacha jeeqxe jedhamuun hidhaan baatii torbaa irratti muramuu Obbo Wandimmuun ibsanii jiran.
Kibxata darbee qabee hojii irra kan oolu labsiin kun waraana Tigraay irratti baname dura dhaabachuuf akka ta’e mootummaan naannoo Sanaa beeksisee jira. Kaabineen mootummaa naannoo Tigraay kibxata darbe wal ga’ii geggeesseen nageenya uummatat Tigraay eeguuf akkasumas weerara irraa eeguuf jecha labsii yeroo hatattamaa kana labsuu beeksise.
Kibxata darbee qabee ittiin ka’umsi isaa sababaa hin beekamneenii dargaggoonni kun mooraa sana keessa dahatanii kan jiran.
Kibxata darbe gana 95 tti kan du’aan boqotan Pirezdentiin Keeniyaa lammataa Daani’eel Araap Mooyi harra sirni awwaalaa isaanii gaggeeffamee jira.Sirna Awwaala biyyaalessaa magaala Naayroobiitti gaggeeffamerratti gaggeessitoonni biyyaa fi angawootnis irratti argamaniiru
Kibxata darbe Gurraandhala gaafa 12 galgala misirroowwan lameen Kottoola jaldeessaa fi cuquliisa ka jedhaman waliin namoota shan ka ajjeesan miseensota Raayyaa Ittisa biyyaa turan. Gidduu kana bulchiinsi Aanaa Mi’oo dhimma kana hordofaa ka ture yoo tahu, miseensonni raayya ittisa biyyaa warra cidhaa kanarratti dhukaasan kun himannaa dhukaasatu nurratti baname jedhu dhiyeeffatanus koreen bulchinsa aanaa mi’oon hundaa’ee dhimma kana qorataa ture dhukaasi dhukaye akka hin jirre mirkaneessee, miseensonni raayyaa ittisa biyyaa tarkaanfii kana fudhatan to’annoo seeraa jela akka oolan taasisee jira.
Kibxata darbe jechuun Muddee 15 bara 2020 daangaa Sudaanii fi Itiyoopiyaa irratti humnoota biyyoota lamaanii gidduutti walitti bu’iinsi uumamuu isaa dubbi himaan ministeera haajaa alaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Kibxata darbe jilli dimokraatotaa kan kutaa Filooridaa akkaataa bulchaan kutaa Sanaa weerara vaayiresii koronaaf deebii itti kennan qeequu dhaan guutummaa kutaa Sanaa keessatti uummanni maaskii ykn haguuggii funyaanii fi afaanii akka keeyyatan ajajuu dhabuu fi bakki bashannanaa naannoo galaanaa akka hin cufamne ajajuu dhabuun lammiiwwan Filooridaa ajjeesuu fi dhibee kana facaasuu dha jedhan.
Kibxata darbe ministriin dhimma alaa Mike Pompeo imaammata US ijoo jijjiiruu dhaan yeroon amma lola Yemen keessaa dhaaban amma jedhanii jiran.
Kibxata darbe miseensi al-Shabab boomii biilsa bulchiinsa biyyattii kan konyaa Wadjir jiru haleeluu dhaan yoo xiqqaate namoota 10 galaafatee jira.
Kibxata darbes jiraattooni Mandeeraa lolli akkasii waan isaan yaachiseef hiriira nagaa bahanii jiran. Jamaa Warsaammee jiraataan Mandeeraa, rakkoo hoongee fi kaan qabnutti lolli kun nutti dabalamuu hin feenu jechaan VOA’tti hime. Kanaafis warri wal dhabe kun mareen rakkoo kana akka hiiku gaafate.
Kibxata dhuftu hoogganoota garee mormituu waliin wal argu jedhamee kan eegamu Muummichi minsiteeraa Abiy Ahimed filannoo bara 2012 kan haqaa fi walaba gochuu ka dandeessisu tarkaanfilee fooya’iinsaa irratti kan mari’atan ta’uu waajjirri isaanii beeksiseera.
Kibxata galgala bishaan kokolaataa botteen gara moraa Sanaa kan fidame ta’us wal hin geenye jedhu barattonni.Mooraa Awaaroo keessatti Diinii barattotaa kan ta’an Obbo Abbabaa Mangistuu magaalaa Amboo keessa rakkoon bishaanii akka ture ibsuun mooraa Awaaroo keessa garuu kaleessaa kaasee rakkoon hin jiru jedhan. Tarkaanfii poolisiin Federaalaa barattoota irratti fudhate jedhames soba jedhanii jiran.
Kibxata halkan falmaa mirga namoomaa fi daarektara OMN, Jawaar, Mohammed irraa eegdota kaasuuf gochaan raaw’atame sirrii hin turre, kanneen jedhan, hayyoonni tokko, hiriirawwan mormii kanaan qabatanii magaalaalee Oromiyaa hedduu keessatti geggeessaman akka tasgabbaawan waamicha dhiheessan.
Kibxata har’aa ECOWAS, Tokkummaa mootummootaa, gamtaa Afriikaa fi qaamonni sadarkaa addunyaa ka biroon ibsa waliin ta’uun baasaniin kan magaalaa Bamaakoo keessatti to’annaa jala ooluun gara waajjira haadoo kan waraanaa Kati cina jirutti geessaman prezidaanti Bah N’Daw fi muummichi ministeeraa Mocrar Ouan akka hiikaman gaafataniiru.
Kibxata har’aa ganama barii haleellaan gegeessame kun, yoo xiqqaate namoonni 20 du’anii ijoollee sagad dabalatee du’anii sa’aatilee hanga tokko booda. Haleellaan samii irraan raawwatame kun rookkeettiiwwan 150 Gaazaa irraa gara Jerusaalemitti furguggifameef deebii kennuuf jecha.
Kibxata har’aa ganama of wareegaan tokko mooraa leenjii waraanaa kan Moqadishoo kiggaatti argamutti boombii ofitti dhoosuun gabaasamee jira.
Kibxata har’a ganama keessaa sa’atii tokkoo fi daqiiqaa afurtamii shan irratti Maddii humna eleektrika tamsaasuu kan Gilgal Gibbee tokkooffaa fi lamaffaa gidduu abidda ka’een tiraanisformariin tokko gubachuu beekamee jira.
Kibxata har’a Senatar Bernii Saandars kaadhimamaa ta’uuf kan dhiyaatan ta’uu beeksiisan.
Kibxata kaleessaa galgala haasawaa deggertoota isaaniif dhagesisaniin galgalli har’aaa waan silaa abdataa turre nu argamsisuu hin dandeenye jedhan.
Kibxata kaleessaa galgala jechuun Waxabajjii 28 bara 2016 dirree xayyaaraa sadarkaa addunyaa Ataaturk kan magaalaa Istaambuul irratti haleellaa of wareegdoonni dhaqqabsisaniin ammaaf namnii 41 ajjefamanii kanneen biroon 240 madaa’uu gabaasaaleen sabaa himaa ibsanii jiru.
Kibxata kaleessaa Hagaya 8 bara 2018 Hawaasa Oromoo MN fi Hawaasa Somaalee Itiyoophiyaa gidduutti Mariin geggeessamee jira. Hawaasaaleen lamaan walitti dhufuu dhaan yeroo ammaa baha Oromiyaa bakka uummanni hawaasa kanaa waliin jiraatu keessatti walitti bu’iinsa uumame ilaalchisee mari’achuu dhaan ibsa ejjennoo baafachuu isaanii dubbatan.
Kibxata kaleessaa immoo bakka bu’aan dhimma daldalaa US meeshaalee hawaa dabalatee, meeshaalee wal’aansa fayyaa fi IT ykn teeknooloojii odeeffannoo toora meeshaalee 1300 tarreessanii jiran.
Kibxata kaleessaa immo Pompeeyoon Sudaan dhaqanii akka turan ni yaadatama.
Kibxata kaleessaa marii gaarii Iraan fi biyootii addunyaa irratti human guddaa qaban gaggeessan kun walii galtee Nukleera bara 2015 tolfameetti lubbuu horuuf garee hojjatu hundeessuuf walii galan.
Kibxata kaleessaa naannoo walakkeessa halkanii Finfinnee bakka 24 jedhamee waamamutti walitti bu’iinsa uumameen lubbuun namoota sadii darbuu jiraattonni naannoo ibsaniiru.
Kibxata kaleessaatis, Ajajaan Waraana Adda Bilisummaa Oromoo naannoo Gujii ti ka jedhame Eeliyaas Gambeelaa waamicha Kanaan falmii siyaasaa gama nagaan gaggeessuutti dhufee odeeffannoon jedhu dhagaa’amee jira. Obbo Mikaa’el Booran Miseensi Gumii Shanee ABO waa’ee odeeffannoo kanaa gaafatamanii turan.
Kibxata kaleessaa walakeessa halkanii booda sa’atii lama eega darbee sagalee 53 fi 47 ta’een seeroota adeemsaa kan hogganaan sagalee yayyabaa kan Ripaablikaanootaa Miich Mak Konnel dhiyeessan raggaasiisan.
Kibxata poolisiin London akka beeksisetti namni haleellaa sana raawwate sadaffaan kan umuriin waggaa 22 Youssef Zaghiba ka jedhamu yoo ta’u lammii Xaaliyaanii hidda dhalata Morokoo Longon Bahaa keessa jiraataa ture. Namni kun angawoota naga eegumsaan barbaadamaa hin turre.
Kibxata torban dabee irraa jalqabee kan walga’ii isaa geggeessaa ture – manni-maree ADWUI Dr. Abiyyi Ahimed dura-ta’aa paartichaa akka tahan Kibxata, Bitootessa 27 murteessuu isaa beeksisee jira.
Kibxata torban dabee irraa jalqabee kan walga’ii isaa geggeessaa ture – manni-maree ADWUI Dr. Abiyyi Ahimed dura-ta’aa paartichaa akka tahan murteessuu isaa akkuma kaleessa dhageessan beeksisee jira.
Kibxta dhuftu mariin sadarkaa ol aanaa akka geggeessamuuf kan Kooriyaan kibbaa gaafatte Kooriyaan Kaabaa simattee jirti. Ministriin dhimma tokkummaa kan Koriyaa Kibbaa akka jedhetti Kooriyaan Kaabaa ergaa See’ool simachuu dhaan ganda daangaa irra jirtu irratti wal arguu dhaan wal ta’iin Olompikii fi dhimma michummaa walii galaa irratti mari’achuuf tole jette.
Kibxta kaleessaa immoo galma guddaa magaalaa Abujaa keessaa kan mootummaan waan adda addaa keessa tuuluu keessaa Ruuza, Sukkaara, Ashaboo fi nyaata biroo saaman.
Kidaanemaariyaam akka jehanitti loltoonni Tigraay of irraa ittisuuf fooya’ina argamsiisaa jiru jedhanii baankilee qabee hanga waldoolii fi msjiidotaatti waan saamame mara ibsuu dhaan ilmi namaa itti gargaarama kan jedhame martinuu manca’eera jechuu dhaan waan ibsuuf suukanneessaa ta’etu raawwatame jedhan.
Kidanemaariyaam naannoo Tigraay irraa yoo ta’an, garuu haala uumame waraaa fixiiinsa sanyii jedhee murteessuuf bakki ani irraa dhufe dhiibbaa na irra hin keenye. Kana murteessuuf Tigree ta’uun na irra hin jiru jechuu dhaan haala suukaneessaa fi waraansa balaafamaa akkasii ilaaluuf obsa hin qabu jedhan.
Kidnapping of Nigerian Boys Raises Fears of Growing Wave of Violence
Kiibxata har'a Doniiwwan 140tu darba jedhamee eegama.Doniin fe'umsaa dheeriin meetra 400 qabdu Bitooteessa 23 bara 2021 bubbee qilleensaattu akka dalga naannooftu gochuun karaa ittiin darban cufee ture
Kiijoon VOAf akka ibsitetti projektiin kun baay’ee barbaachisaa dha sababiin isaas baankileen daldala dubartoonni irratti bobba’an yaadaan waan hin qabniniif abdii kutanii itti dhiisu jette.
Kiim akka jedhanitti See’olii fi Tookiyoon rakkoo Chaayinaa ilaalchisee jiru waliin furuu akkasumas andaara galaana Kooriyaatti nageenya buuduuf michoota murteesso dha jedhan.
Kiim Saang Duuk kan jedhaman lammiin Ameerikaa hiddi dhalata Kooriyaa Kaabaa nama hidhame sadaffaa ta’aniiru. Biyyattii keessaa ba’uu utuu yaalanii buufata xayyaara Piyoongyaang irratti sanbata darbe qabaman.
Kiir miseensoota kaabinee isaanii kanneen haaraa muudaman kakatanii aangoo yeroo qabataniitti haasawaa dhagesiisaniin sudaan kibbaab ala eessatti iyyu imaluun dhorkaa ta'u fiDiploomaatonni imala irra jiran biyyatti akka deebi'an ajajan.
Kilaarensi Tomaas waliin hojjataa kan turte dubartiin abukaatoo taate Anitaa Hiil jedhamtu, Tomaas hookkara saalaa na irratti oofa jechuun himatte. Tomaas garuu soba jedhan. Baayidiin dura ta’aa koree seeraa waan turaniif waan Hiil himatan ragaalee jajjabeessan dhaggeefachuu dhaaban. Gareeleen dubartootaa dubartoonni qabsaa’onni yaada madaalawaa qaban waan Baaydiin godhan kana qeeqanii turan. Sana booda Tomaas caalmaa sagalee xinnoon haga guyyaa har’atti barcuma itti filataman akka qabataniitti jiru.
Kilaarkisen keessa akka Daraaraan jedhetti nama biyya 40 caalaatti keessa jiraata. Hujii poolisii keessa ammo namii biyya alaa diqqaatit keessa jira.
Kilaarksion Amerikaa godina Joorjiyaa keessa jirti. Nama kuma 13 caalaati itti qubatee keessa jiraata.
Kilabii 24 keessaa lamatti waancaaf walti hafe.Leenca DCtii fi Oromo United (MN).
Kilabii 7tti walitti taphachaa bahe torbaan lamaan duratti jalqabanii guyyaa dheengaddaa dhumate.
KilabiiFA CUPmoote barana Euro miliyoona 1.8 badhaasan.
Kilabii isaa keessatti haga ammaatti goolii afur galfatee taphaa kilabi isaa Antoine Griezmn qofatti isa dura jira.
Kilabii kubbaa miilaa jajjaboo kurnya hedduutti walti yaa’ee istaadiyoomii awurooppaatti walii yaa’ee taphata.
Kilabii kubbaa Scotish keessaa ammoo Celtiki ammoo Rangers 5-0 dhuqi tolchitee biyya isiitti shaampiyoonaa taate.
Kilabii Leser City bara 2016 maqaa Kaanteen shaampiyoonaa EPL taate.
Kilabiin Atheletic ganna 37 keesatti bara kana waliin marroo lama dorgommii gugurdoo akkanaatti milkoofte.
Kilabiin barana dorgommii tana moote £1,800,000 ta lammeessoo baate ammoo £900,000 badhaasan.Walumattuu Paawondi UK Miliyoona 15 caalatti badhaasaan kennama.
Kilabiin Barseloonaa maqaa Meesiitiin marroo 21 moote.Meesiin marroo afur badhaasa Ballon d'Ors, badhaasa nama kubbaa miilaatiin addunyaa keesatti beekamu kennan.
Kilabiin Chaayinaa akka oduu nuun baateetti gurbaa Kaameruun kana $miliyoona 8.7 bitatte jedha Allan Gaardee, daarekterii kilabii isa irraa bitanii.
Kilabiin DRC, AS VITA fi Kilabiin Leseetoo wal mixichuma mixichanii 1-1 gargar bahan taatullee DRC qaraayyuu qabxii 5-2 waan mooteef dabarte.
Kilabiin EPL London Kaabaa tun marroo 13 dorogommii liigii moote.Taba keesaa marroo sadii shaampiyoona pirimiyer liigi bara 1992 duratti taate. Ingilaandi keessaa dorgommii liigiitiin Manchester Yunatiditti fi Liver Pool faatti aantee sadeessoo jirti,Arsenal.
Kilabiin FC Bayern Munich mana barumsa kubbaa miilaa isii Afrikaa ka qaraa Finfinneetti banattee dhiyoottuu leenjii leenjistootaa jalqaban
Kilabiin innii lakkoofsa 7 keeyyatee jidduu taphatuuf,Chelsii barana tapha gugurdaa 4tti hafeef ammallee qabxiin sadarkaa EPL tokkeessoo jirti.
Kilabiin innii taphatuuf D.C. United tapha guyyaa dhengaddaa istaadiyooma D.C,Audi Fieldkeessatti 4-0 moo’an.Goolii sadii nama tokkotti galche.
Kilabiin innii taphatuuf tun tapha 30 keessatti mooteetu hin beettu.
Kilabiin Iskootish Rangers Jordan Jones fi George Edmundsonseera koronaan tohatan cabsan jedhanii dorgommii irraa dhaaban.
Kilabiin Keenyaa ta kubbaa miilaa Harambeen Afrikaa matuma keessa jirattullee akka atileetiksiik kaan jabaatte eoli hin baane.Ijoolleen Keneyaa hedduulleen taphaaf kilaboota addunyaa keessa hin seenne.Haga ammaa gurbaa ganna 23 tokkotti kilabii Soutamton taphachuutti jira.Vickotor Miwaanyaati.
Kilabiin La Liigaan warra kilabii ufiitti guddifachu feetu doolara miliyoona hedduutiin bitachuuf kadhaaf faana marti.
Kilabiin Poortilaani akka warrii isaan walin dhufe jedhetti duruu akka dansaa qophaahee dhufe.
Kilabiin QPR duruu qabxi diqqoo qabaachuun duuba jirtii tapha Sanbata Manchester Yuniyted waliin taphatte irratti 6-0 mohamtee dorgommii EPL keessaa sadarkaa gadi aanutti buusan.
Kilabiin tun (Leicester City) maqaa the Foxes jedhamulleen hin beekamti magaalaa Leicester keessa jirti.
Kilabiin tun Taanzaaniyaan waliin taatee fulaa ijoolleen kahimaa kubbaa itti taphattu Taanzaaniyaatti banuuf qophi jirti.
Kilabiin tun tana maleellee Kai Havertz Bayer Leverkusen firraa £m71 fudhatte isa qofaa miti taphaa kilabii Ingiliiz Ben Chilwell ammoo Leicester City irraa bitatte.
​Kilabiin tun tana waliin marroo sadii waancaa akkanaa moote. Real Madrid kilabii Jappaan Kashimaa Antilers 4-2 garaftee waancaan galatte. Goolii afran tana keessa Ronaaldoon sadii saaphannaatti caqqaalate.Awurooppaan tana waliin marroo 13 waancaa akkanaa moote jechuu.
KilabiiReal Madridkeessaa nama jaha, Baayner Muunki keessaa jaha, walumattuu nama hedduutti filatame.Jara kana gaazexeessitotaa fi warra kubbaa taphachiisutti fila.Taatullee taphataan Urugay ka amma Barcelona taphatu doolara miliyona 75 caalaan bitatan Luis Suharez dorgommiifuu hin dhiyaanne.
Kilabii tana maqaa jarii baafateen akka Afaan keennaattti deebifnee yoo yaamne ta Afrikaa Kibbaa Banyaanaa Baynaanaa, ta Masri mootota durii,Gaanaan ammoo Giiftii Gugurraalee jedhaniin,ta Keenyaa Harambee Tokkummaa jechuu ta Naayjeriyaa, Risaa Ciwwisaa, ta Zimbaabuween ammoo korommii humniti hin dhumne fa ufiin jedhan.
Kilabii Tuniziyaa, Club Africain ta Ayvori Kosti,ASEC Mimosas fi ta Aljeeriyaa, JS Saoura faatillee jara dorgommii tanaa dabre keessa jira.
Kilaboota 28 garee lamatti wal qoodee tapahta.Adoolessa 30-Hagayya 6, 2016 akkuma duruu tolchanii fi bulchiinsii Minisootaalleen murteesseeOromo Week, Torbaan Oromooti.
Kilaboota akka Chelsii,Inter Miilaan, Barseloonaa, Real Madriidii fi i hedduu keessa taphate.Amma ammoo kilabii Turkii Antalyaspo keessa tapahta.
Kilaboota akka malee miidhamuu dandahan keessaa New Castle,West Hamii fi Lehister faa.Chelsii,Manchester Yunaaytid, Burnley, Arsenaal,Sunderland fi QPR ammoo nama heddu waan lafaa qabaniif hinuma falatan..
KilabootaEnglish Premierqofaa mitii dorgommiin Waancaa Eezhiyaa ta Ammajii 9-31 taphatanilleen taphatootiiAfrikaa hedduun ji’a tokkofo waan bira hin jirreef miidhamuu dandahan.
Kilaboota kubbaa miilaa garaa garaa keessatti kan hirmaataa turee fi Garee Kubbaa Miilaa Biyyaalessaa Itoophiyaa keessaa ka taphataa turetti fuuleffata qophiin keenya har’aa.
Kilaboota kubbaa miilaa ingiliiz,EPL, ta Ispaanish La Liga, ta XaliyaanaaSerie Ata Faransaay League 1 jetta moo kilabootii kubbaa miilaa addunyaa gamuma gamaan wal dhahuutti jirti.
Kilaboota kubbaa Oromoo 25ti guyyaa 10f irratti wal dorgome
Kilaboota kubbaa Oromoo miilaa Amerikaa Kaabaa 22 isataadiyoomii Five StarDenver Koloraadoojiru keesatti wal dorgomaa bahe.Miseensii Kongioreesii Amerikaa Mike Coffman nama Koloraadoo keesaaa filame.
Kilaboota tana akkuma quftuma isaatiin kilabii gama Bahaa,gama Dhiyaa,magaala gugurdoo fa jedhanii maqaa kennaniif. Kilabiin Hockey WDC,Caps.,jedhanii,kamisa dhufu kiaabii Kanadaa Candaines waliin tapahtti.Walumattuu kilabota 30 haga Ebala dhufuu Amerikaa fi Kanadaa irra maree tapahta.
Kilaboota tana keessaa Qeeroo,Qeerramsaa, Finfinnee, Tokkummaa, Abdii Sabaa,Abdii Boruu,Michu Sabaa fi hedduu.
Kilabootii 19 taphatan Dire Dawa(MN),Abdi Saba(Denver), Qeeransa (Portland),TTL(MN),Uta Wayuu(MN), Burqituu(Denver),Ten Thousand Lakes, TTL(MN),11 Stars(MN), Finfinnee(MN), Bilisummaa(MN). Calanqoo (Arizona), Siouxland (IOWA)Madda-walaabuu (Seattle), Oromia (Austiralia) Leenca (DC),Oromo United Gold(MN),Oromo United(MN), Risaa (MN),fi Oromia Toronto.
Kilabootii 32 waancaa kubbaa miilaa addunyaa baranaatiif dabaran 32nuu maqaa ufii qaban.
Kilabootii barana hin tahiniif manaajera isaanii jijjiiranii human haarettii itti barbaadachuutti jiran.
Kilabootii Dorgommii Baseball Amerikaa Lama Shaampiyoonaa Roobii Dhuftuutiif Dorogmmiitti Jiran
Kilabootii kubbaa miilaa addunyaa gamuma gamaan wal dhahuutti jiran.La Ligaa keessaa tapha guyyaa dheengaddaatti kilabiin ganna 4n duratti gara La Liiga oli baate Eibar malachuma malattee Real Madridi 3-0 dhukkeessite.Goolii qaraa Gonzaalootti keessaa busuef, lammeessoo Sergiitti itti dareef,sadeessoo ammoo Kiikeeti irra buuseef.
Kilabooti saddeettan waltiu hafan saddeettan;Liverpool, Arsenal, Aston Villa, West Bromwich Albion,Bradford City, Blackburn Rovers,Reading, Preston North End/Manchester United.
Kilinikiin dubartoota ulfaa sun Ferensaay keessa kan maadheffate garee Doktors Without Bordersn kan geggeeffamu yoo ta’u naannoo Kabuul gama dhiyaatti argamu kana keessa irra hedduu miseensota sabxiqqaalee Hazara warra Shiaatu keessa jiraata.
Kilinton Eertraa keessatti dho'iinsa Voolkaanoo dhaqqabe irraa kan ka'e daaraan samii waan aguugeef jecha daaw'annaa Itiyoopiyaa keessatti geggeessan addaan kutanii gara Ameerikaatti deebi'uuf dirqamaniiru.
Kilinton Kaadhimama Prezidaantummaa Injifatte Iyyuu Dorgommii Cimaa tu Ishee Eeggata
Kilivilaandilleen leenjisaa isii Freddie Kitchens huji irraa buufatte.Garee 32 keesaa jahatti waancaaf walti hafa amma ammo 12 jira.Superbowl baranaa Gurrandhaa 2,2020 irra oolaa Miamitti taphatan.
Kiliyaani Imbaappee gurbaa ganna 20 kana gatiin oluma deemtee doolara miliyoona 300 caalte Eden Hazardilleen oofuma oofee goolii 100 galfate
Kiliyaan Imbappeede gurbaa ganna 19ti eegii Peeleen dorgommii waancaa kubbaa miilaa bara 1958 irratti isa gannii 17 goolii galchee asitti Impeebeen nama jalqabaa ka ganna 19tti dorgommii kubbaa miilaa irratti goolii galche. Tanumaaf badhaafamellee.
Kim biraa Traampiif xalayaa dhiyoo ergame illee tuquu dhaan hoogganaan Kooriyaa Kaabaa yeroo lammataa akka wal argan gaafataniiru jedhan.
Kim dooniin kun tarsiimoo waraanaa guutummaan hojii irra oolchuuf kan qophaa’e ta’uu isaati gammadauu isaanii dhaabbati oduu Kooriyaa waaltaa beeksisee jira.
Kim uggurri guutummaan akka irraa ka’u barbaadu jechuu dhaan erga mariin sun fashalee booda Haanoyii keessatti tuuta oduuf kennan. Nuklera nuti akka dhabamsiisamu barbaannu irra hedduu dhabamsiisuuf walii galaniiru, garuu sanaaf jennee uggura mara hin kaafnu jedhan.
Kingsley Makhubela nama jabana appaartaayid keessaa Wiinii Maandellaa waliin qabaasaahaa bahe ganna sagala biyyaa baqatee jiraate.Wiinii Maandellaatiin haadha qabsoo jedha.
Kipooriin kun gurbaa ganna 24ti maratoonii tanallee kaluma dorgomee 2:12:20 fixe.Felix Kirwalammeesoo innilleen daqiiquma tokko qofa jalaa miila dhaabate sadeesoon ammmooAndrew Kimtahi.
“Kiris gaazzexeessaa kaameraa baatee suuraa kaasu malee, kan qawwee AK-47 baatee dhukaasu hin turre. Inni loltuu qawwee dhukaasu miti” jetti – dhaabbata mirga gaazzexeessotaaf falmu – CPJ irraa – Anjelaa Kuwintaal. Waa’ee ajjeessamuu isaa akka guutummaatti qoratamu illee CPJn gaafatee jira.
Kiristaana,Islaamaa fi Jewsihillee Jerusaalem lafa wayyuuti.Lafa gama amantiitiin ulfinna guddaa qabdu.
"Kiristaana Miliyoona Hedduutti Addunyaa Irraa ""Christmas"" Ulfeeffachaa oole"
Kiristaanii Addunyaa Dhaloota Yessoo Kiristoo(Christmas) Ulfeeffachaa oole
Kiristaanii Akka Dhawata Juuliyaanitti Bara Lakkahatu Ammajii 7,2015 Dhaloota Yessoo Kiristoo Ulfeeffate
Kiristaanii akkuma aadaa isaatti dhaloota Yessoo Kiristoo ulfeeffata.
Kiristaanii biyya sunii diidessee waan amantii ufii dubbachuu dhowwan haga tokko giddeessanii amantii Budaahisim fudhachiisan.Mootummaan ammoo tana cufaa hin mormata.
Kiristaanii hardha dhaloota Gooftaa Yesoso Kiristoo Christmas ulfeeffachuutti jira.Itti gaafatamtootii manneen amantii Kaatolikii fi Angilikaan Suudan Kibbaatii ergaa nagaa fi jireenna dansaa dhaamaniif.
Kiristaanii Serbiyaa teessoo mootummaa isaanii Belgireeditti walti dhufee akkuma aadaa isaa mana amanti kiristaanaa Saavaa duratit ibidda goolee meexxii bobeessee jala bultii dhaloota Yessoo Kiristoo ulfeeffate.
Kiristaanii Yukreen,Jioorjiaa , Serbiyaa,Itoophiyaa fi biyya akka akkaa jirullee guyyaa kana waliin ulfeeffata.
Kiristaaniyaanii Muddee 25 dhaloota Yessoo Kiristootoo,Christmasulfeeffata. Beteliheem, lafa Yessoon itti dhalatee amma West Bank,Paalistiin jala jirutu nama kuma hedduutti jala tanaaf itti yaa’uutti jira.
Kiristaanonni Iseraa’eel keessatti har’a argaman kun guutummaa addunyaa irraa guyyaa kana yaadachuuf dhufan
Kiristaanoonni Har’a Guyyaa Fannifamuu Yesuus Yaadataa Oolan
Kiristaanoonni kuma hedduun jimaata har’a magaalaa Jerusaaleem ishee durii lafa yesuus kristoos itti fannifamee ture jedhanii amananitti har’a argamanii jiran.
Kiristel Arnes jedhamti. Ogeettii Fayyaa waggoota hedduu dura biyya Jarmanii irraa gara Itiyoophiyaa deemtee, Godina Iluu Abbaaboor, Wallagga Lixaa fi Shawaa Lixaa keessatti namoota dhibee Toonnoo yokaan Dhiita Miillaa qaban gargaaraa jirtu. Afaan Oromoollee qajeelchitee dubbatti.
Kiristiyaan ijoollee Naayjeeriyaa Chaayinaan bitatte Maaykil Obii fi Odiyoon Igahaaloo faatti dabalame.
Kiristiyaan Kolman M100, Muktaar Idriis M5000, Siifan Hasan 10,000 Moo'anii Shaampiyoona Addunyaa Irratti Biyya Ufii Warqii Badhaafatan
Kiristiyaanoo Ronaaldoo faatii Juventuus jaanjessuma jaanjessanii goolii afur itti guuranii waancaa Awurooppaa irraa fudhatanii galtaniin
Kiristiyaan Ronaaldoo fi Lukaakuun ammoo goolii 4-4. Akka gareetti Uraagaayii fi Beeljiyeemitti qabxi 9 qaba Faransaay 7 kaan sunii gadi.
Kiristiyaan Ronaaldoo,nama ganna 29,abbaa ilmaatii, dhalootaan Poortugaal.Lakkoofsa torba keeyyatee Riil Madriidii taphata. Gannatti Euro miliyoona 17 bitatan.Tapaha Muddee 6 kilabiin isaa,Riil Maadriid kilabiiSelta Vigowaliin taphatetti gooli sadi galfatee,‘Hat-Trick’hojjate.Gooliin sadeen La Liga galche,’Hat-Trick’ 23essoo taateef.
Kiristiyaan Ronaldoo tapha kilabiin isaa, Juventus guyyaa dheengaddaa Empoolii waliin taphattee 2-1 moote irratti goolii lama keessa buufate.
​Kirooshiyaan akkam taatee waancaa kubbaa miilaa ka qaraa geettee Faransaayiin walti marte?
Kirooshiyaan akkuma bara 1991 Yugosilaaviyaa jalaa bilismmotee addunyaatti dabalamtee bara 1998 waliin haga ammaatti marroo shan waancaa kubbaa miilaatii dabarte.
Kirooshiyaan ammoo marroo tokko mootee lachuu Meesiitti galche.Meesiin tapha kana irralleetti amrroo 11 galchuuf itti gamee taatullee 3-0 moohanma.
Kirooshiyaan ammoo “nu biyya diqqoo qalbii guddooti,” ufiin jechaa Raashiyaatti dabarte.
Kirooshiyaan bara 1991 keessa Yugosilaaviyaa irraa cittee addunyaatti dabalamte.Gaafasii asitti marroo shan waancaa kubbaa addunyaatti dorgomte.
Kirooshiyaan biyya diqqayyoo lola ganna 5tiin bara 1991 Yugosilaaviyaa irraa cittee baate.Faransaay jabeenna kubbaa miilaatiin beekan dhahuma dhooftee jilbiifachiiste.Tapha daqiiqaa 45 qaraa irratti kubbaa ufumatti qabaadhattee Faransaay buffisiifte.
​Kirooshiyaan biyya diqqayyoo nama miliyoona 4 oli qabdu biyya hedduu ufi jalaa qaqaarisaa Faransaayiiin walti martee moohan.
Kirooshiyaan gaafa Arjentiinaan waliin taphatte sadeenuu isiitti Arjentiinaan cinaacha lafaan gahe.Tapha qaraa irratti 3-0 dhukessite ka lammeesoo ammoo 2-1 dhuqi tolchite.Guyyaa dheengaddaa ammoo adabbiin 3-2 itti galchitee duula kubbaa miilaa addunyaa keessaa galchite.
Kirooshiyaan lola bara 1991-1995 keessaa Yugosilaaviyaa irraa cittee baatee bilisoomtee asi kubbaa miilaatiin guddachaa dhufuutti jirti. Akka henna bara 2017 diqquma miliyoona afur caala.
Kirooshiyaan miiluma Arjentiinaa 3-0 carassiteen Ingilandillee 2-1 cal tolchite dheebuu ganna 52n galchite waancaf Faransaayiin walti marte
Kirooshiyaan Naayjeeriyaa 2-0 dhuqi tolchite, Arjentiinaatti dabarte isiillee 3-0 cinaacha lafaan geette, Raashiyaan walti gadi dhiisan isiin ammoo dhahuma dhahanii lanqaansoo jigan, 1-1. Eegee ammoo adabbin (kubaa hindiriffoo kaahaniifii)4-3 ufi irraa galchite.
Kirstaanonni guutummaa addunyaa irra jiran guyyaa dhaloota Gooftaa Yesuus kabajuuf qopha'aa jiru.Ayyaanni kunis Dilbata fuullee keenyaa kabajamuuf jira.Ayyaana kana ilaalchisuun Prezidaantiin Tokkummaa Waldoota Kirstaanaa Oromoo Addunyaa Luba Dr. Gammachuu olaanaa dhaamsa dabarsaniin, yeroo ayyaana kanas ta'e waggaa haaraa seenuuf jirru 2012 keessatti waaqayyo uummata keenya gidduutti hafuura jaalalaa, tokkummaa nagaa fi wal tumsuu akka jajjabessuuf hawwii koo ti jedhan.
Kirstaanonni miliyoonaan laka’amu kan naannoo addunyaa Gooftaa Yesuus Yerusalme keessatti guyyaa itti fannisame har’a yaadatanii oolan. Aadaan ayyaanichaa wagga kana isa kan yeroo biraatti adda. Hordoftoonni amantii kirstaanaa sirna geggeessamu waldoolii kirstaanaatti qooda wal ga’an sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e miidiyaalee adda addaa irraa hordofaa jiran.
“Kitaaba afur barreessuutti jiraa ka duraa bahee gabayaa irraa jiraa,lammeessoo fi sadeessoo fixee,amma afreessootti jira.”
​Kitaaba barnoota afurii fi kitaaba suuraa kaasuu,tapha gara garaa tapchiisuun ijoollee afaan barsiisu kana USA fi Kanaadaalleetti eebbisiisuutti jirti.
Kitaaba barreessuun mirga, bitanii dubbisuunis mirga garuu maaliif barreesite jechuun mormuun qaroomaa fi ammayyummaa baraa irraa fagaachuu agarsiisa jedha.
Kitaaba Dr.Lookoo dhaaba Jeremitti kitaaba maxxanseeLIT Verlagjedhaniti ara 2016 keessa baasa.Dhaabii kun bara 1980 keessa hujii jalqabe. Berlin, Vieanna, Hamburg, London,Zurichfi New York damee qaba.
Kitaaba gurguranii miseensoota maatii isaanii waliigalaan kudha tokko jiraachiisu.
‘’Kitaaba gurguruun koo ijoollee ofii kooti barsiifachuu irra darbee waan beektota Waliin waan walitti na fiduufin jaaladha’’ jedhu Aadde Fittaaleen.
“Kitaaba haaraa kana keessa boqonnaa qooda Gadaan bulchiinsa demokiraasii Oromoo keessaa qabaachuu dandeettu lafa kaahe. Hujii dhumattee lafa jirtuu Gadaan biyya bulchuuf kitaabii kun qophaahee lafa jira ‘Plan of action’” jedha.
“Kitaaba hedduu hanqinna keessatti argaa..namii kitaaba barreessuu adoo aadaa sun guddoo hin qoratin,adoo keessa isii hin seenin torbaanuma ykn ji’uma tokkoo keessatti kitaaba barreessa,ani ammo tana guutuuf barreesse.”
Kitaaba isaanii hin maxxanfamin “Wallaggaa Dachee Bantii Bishaanii” jedhamu barreessuuf ennaa dubbisanii fi qoratan hubannoo argatanii fi waa’ee Laga Abbayaa muuxannoo ofii irratti gaaffiifi deebii VOAf kennanii jiran.
Kitaaba isiin barreessite keessaa tokko“Imala Jireennaa.”
Kitaaba kana Galmoo Goollootti barreesse. Galmii ijoollee lafaa dhuftu ta dansooma waan ufii,qaroomaa fi jabeenna tokkummaan qabdu barreessuutee faaya Oromoo gamuma gamaa walti guurtuu keessaa tokko.
Kitaaba kana kan gulaale, gaazexessaa Kabbabaw Itichaa immoo maqaan kitaabichaa “Oolmaa” jedhame oolmaa weellistootni wareegaman kunneen Uummata Oromootiif oolan irraa ka madde, jedha.
Kitaaba kutaa Afaan Oromoo kutaa 1-8 barreessuufuu akka jechatti ufi eegachaa qorachuuf jecha irra turan.
Kitaaba Qulqulluu qabatanii hirbuu erga seenanii booda, Odiingaan guyyaan kun uummata Keeniyaaf guyyaa seena qabeessa jedhan.
Kitaaba shanan Lalsituu keessaa ka dhibiin waannamaa fi bineensii wal dubbatan.
Kitaabi aabba TaadhiiLife and Legacy of Jatani Ali Tandhukeessaa seenaa isaa dhaloota haga inni lubbuu dhabeetti barreeffame.
Kitaabicha kan barreesse Asiraat Abrahaam yoo ta'u Barsiisa Qulqulluu Ijoo ammoo gara Afaan Oromootti hiikuun maxxansiise.
Kitaabichii bu'aa ba'ii dubartoota baadiyaa fi kanneen baadiyyaatti dhalatan keessa dabarsanii fi boor bakka gaarii gahuuf waan gochuu qabanitti kan kallattii agarsiisu.
Kitaabi Harawaan “Filannoo, Qajeelfama Bu'uuraa fi Shira Xaxaa Raawwii Itoophiyaa Keessaa” Jedhu Maxxanfame
Kitaabii aabba Jaataniin barreessee ‘Jaaraa Haaromsa Aadaa fi Seenaa Booranaajedha.
KitaabiiAbuuruuseenaa Booranaa bara 1600 irraa jalaqabe.Abbaan Gadaa Booranaa bara sunii 23essoon, Indhaalee Dooyyoo Boruu.Indhaaleen kun nama dhiira koromtoo jabduu qabu,abbaa malaa,nama akka raagaa wa himullee.
Kitaabii Arthur Donalson Smith Bara 1897 Keessa Barreesse Oromoon Maan Jedha, Horteen Boorana Bara 1902 Ellis Island Fidanii Eessa Jirti?
Kitaabii dhibiinOsoo hin darbiniif dabarte—jedha.Kun haga guddaan rakko godina Oromoo afur ka jireennii akka male itti hammaate agarsiisa.
Kitaabii Dr.Lookoon kun 2015 keessa Jermen keessatti bahuuf deema.Dr. Lookoon hujii Booranatti hojjate fixannaan aadaa Oromoo Arsii fi Raayyaa barachuuf deemti.
Kitaabii Dr.Lookoon seenaa irratti barreessite fuula 800 bara 2016 Jeremenii keessatti baha.Kitaaba 500 bahu kana keessaa “40 qofa fudhadhee warra huji tana na gargaare Boorana jiruu kenna 450 hafe mootummaa Jappaanitti gurgura.”
Kitaabii fuula 800 kun haga guddaan waan Gadaa,Himna Raaga Booranaa, maqa-baasa ijoollee Booranaa, Raaga Booranaa,jabaa fi janna Booranaa, Geerarsa Booranaa, Jeemuu fi Goba faa keessatti barreessan.
Kitaabii isii ka isiin waan hedduu keessatti hojjachuu feetu keessaa tokko ka waan“Guddisa Ijoolee” keessatti barreessite.Kitaaba kana keessatti akka Boorannii ijoollee itti guddifatu, maan jedhee akka faarsu,diqqeennaan maan akka barsiifatu,afaan ceeraa fi fokkoo; waan lagachuu malanii fi waan hedduutti keessa jira.
​Kitaabii isiin barreessitee Muddee bara 2015 keessaa bahuuf deemu ammoo“The oral chronicle of Borana in the southern Ethiopia,” jedha.
Kitaabii kun afaan Ingiliiziitiin amazon irratti ka afaan Amaaraatiin ammoo yunivertsy Rifti Valley Finfinnee jirtuu fi yuniversti Oromiyaa keessaatii fi Yaaballollee argachuu dandahaa jedha aabba Taadhiin.
Kitaabii kun hagii guddaan seenaa dhugaati kaan ammoo waan fakkeessanii miiraan barreessan.
Kitaabii kun hagii tokko durii durii qaba.Durii durii yoo hedduu waan lama wal bira qabanii walti himan; fkn sabdii fi miiraa, daallee fi daafanaa,raatuu fi qaroo, jannaa fi daafanaa fi waan akka akkaa wal bira qaban.
Kitaabii kun waan bulchiinsii Tiraampi fakkaatuu fi waan goda/ykn mana sun keesatti hojjatan jedhe barreesse.Nigel Sheinwald USAtti ambaasaadderii UK ka duriiti
Kitaabii Lalistuu hagii tokko waan jaarsa jabaa biyyaaJaatanii Aliiqaba. Waan innii biyyaaf bahee,akka innii durii akka namii baratu nama gorsaa bahee fi waan hedduu qaba.
​Kitaabii maqaa Aster Gannoo Salbaanaatiin barreeffamee hin maxxanfamin hedduu akka jecha Dr.Ezqi’eelitti ka maqaan isii irra jiru ammoo ka barreefamee bahe lama.
Kitaabii sadeessoolleen ka Gadaa Booranaati.Democratic Institute of Borana Gada system.Kitaaba kana keessa Istituutii dimokiraaititti Gadaa Booranaa jedha.“Waan haga ammaa namii dhibiin barreessellee haaressee bahe.Kun ka ani hujii tiyyaan fixadhau.Qorannoon Gadaatiin hobbaafadhe,”jedhe.
Kitaabii sadeessoon bahuutti jiru ammooDemocratic Institue of Borana Gada Systemji’aa fi wayiin duubatti baha.
Kitaabi kun Oromoo qofaa mtii waan addunyaayyuu gahaati.
Kitaabi kun qolii gubbaakaartaa addunyaa qaba,lafa Booranaatti keessaan mullata. Jaarrolee fardaan abuuruu yaatu, Booqee Sooodaa, Simphiree lafauma Booranaa jirtu faatti keessaan mullata.
Kitaabi Walaloo Afaan Oromoo haaraan Maxxanfame
Kitaabni Afaan Oromoo asoosama, gabaabaa seenaa dhugaa irraatti hundaa'ee barreeffame Dilbata darbe EebbifameeraKitaaba “kudhaama” jedhu kana kan barreessite shamarree Feeneet Girmaati.Sirna eebba kitaaba kana irraatti namoonni garaa garaa argamanii jiru. Dargaggoonni aadaa kitaaba dubbisuu isaanii akka cimsataniif gorsii kennamee jira .
"Kitaabni Afaan Oromoo ""Bu'uura Barreeffama Afaan Oromoo"" jedhu Askaalee Tarfaan barreeffamee sanbataa darbe ebbiffame. Kitaabichi barreeffama afaan oromoo jarraa 16ffaa irraa egalee jiru irraatti akka xiyyeffatu barreessituun kitabichaa ibsaniiru."
Kitaabni asoosamaa haaraan 'Yoomilaan' jedhamu dilbata Dilbata dabre kana Giddu-gala Aadaa Oromoo ka magaalaa Finfinnee jiru keessatti eebbifamee jira.
Kitaabni asoosamaa kun dhimmoota akka dinagdee,siyasaa,hawasumma fi jalalaa akkasumaas haala jiru fi jireenya hawasni guyyaa guyyaatti fuuleffatee ka qabiyyeelee adda addaa of keessaa qabu tahuu barreessaa fi gulaalaan kitaabichaa VOAf ibsanii jiran.
Kitaabni Asoosamaa ‘Qarree’ jedhamu kan obbo Charinnat Waaqwayyaatiin barreessame Caamsaa 25 bara 2019 magaalaa Naqamteetti eebbifame.
Kitaabni Asoosamaa ‘Qarree’ Jedhamuu Naqamteetti Eebbifame
Kitaabni Asoosamaa Sababaa Barreessaan Isaa  Hidhameef Eebbi Isaan Danqamee Ture Amma Eebbifame
"Kitaabni asoosamaa ""sookkee ""jedhu Gaazexeessituu Abaaboo Maammoottin barreeffaamee dhiheenya Finfinneetti eebbiffamee jira."
Kitaabni ‘Eda’amuu’ jedhu ka Mumme Ministeraa Abiyyi Ahmadiin barrefame xumura torban kanaa irra magaala Adaamaatti eebbifamee jira. Sirna eebba kana irratti kan argaman Ittigaafatamaan Wajjira ODP Obbo Addisuu Aragga “Eda’amuun mallattoo herregaa caalaa hiikkaa guddaa qaba,” jedhu. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kitaabni haaraan Afaan Oromoon barreeffame kan “ Quba Qabduu Laataa ? “ jedhu dhiyeenya kana gabaa irra oolee jira.
Kitaabni haaraan kun Dilbata dhufu magaalaa Finfinnee, Giddu Gala Aadaa Oromootti eebbifama jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti hime, Jaankoon.
Kitaabni haaraan Mootii Abbaltiin barreeffanee, ka “Siidaa” jedhamuu fi asosama gagabaaboo torba of keessa qabu Dilbata darbe Finfinneetti eebbifamee gabaa irra oolfamee jira.
kitaabni hog-barruu Afaan Oromoo Mata dureen isaa “barii barraaqaa” jedhu maxxanfamuun gabaa irra oolee jira.Kitaaba kuusaa walaloolee of keessaa qabu kana kan barreessan Obbo Faantaahun Taarrakeny.Ijoollummaa kootii qabee fedhii fi kennaa waa barreessuu waanan qabuuf guddina Afan Oromoo yoo gumaache jechuunan Kitaaa koo duraa kana maxxanse jedhan Obbo Faantaahun.Gara fuula duraattis kitaabota Afaan Oromoon baasuuf akeeka kan qaban obbo Faantaahun Uummati koo aadaa waa dubbisuu akka horatu dhaamsa koo ti jedhan. Gaaffii fi deebii MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Kitaabnii asoossomaa jalqaba barreesse mata duree mata dureen isaa “Dhidhibbaa caba dabalee” kan jedhu yoo ta’u inni lammaffaan immo “Galfata” mata duree jedhu qaba ture.Kitaaboonni kun lameen asoossoma haa ta’an malee haala qabatamaa biyyatti keessa jiru irraa ka’uun akka barreesse dubata barataa Lalisaan.
"Kitaabni ""Icciittii Milkaa'inaa Barataa Cimaa"" Jedhu Asiraat Abrahaamin Barreeffame Ebbifame"
"Kitaabni ""Icciittii Milkaa'inaa Barataa Cimaa"" jedhu magaalaa Finfinnee Gidu-gala Aadaa Oromootti dhiheenya ebbiffamee jira."
Kitaabnii walaloo inni sadaffaa fi Dilbata darbee eebbifame kun mata dureen jiran hundinuu “namaa fi uumama” gidduu walitti dhufeenya jiru irratti hirkatee kan barreeffaman ta’u ibse.
Kitaabni kun waa’ee Aadaa fuudhaa fi heerumaa, Baacoo, Oduu durii ykn sheekkoo, makmaaksa, Eebba, Walaloo, Geerarsaa fi Hibboo of keessaa qaba.Biyya baqatummaan keessa jiran Ugaandaa irraa kitaaba kana kan barreessan Obbo Laggasaa Fiqaaduu Fiixee, Aadaan durii dagatamee akka hin hafne akkasumas dhaloota haaraatti akka darbu gochuuf yaadeen barreesse jedhan.Biyya ofii keessa jiraannee barreesuuf carraa dhabnuu iyyuu, waan dur beeknu galmeessinee kaa’uun dirqama keenya jedhu Obbo Laggasaan.Gutummaa Gaaffii fi Deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
KITAABNI KUUSAA ASOOSAMA GAGGABAABOO “SIIDAA” JEDHAMU EEBBIFAMEE GABAAF DHIHAATE
Kitaabni Mata duree “It is Long way “ ykn Karaa Dheeraa jedhamuun moggaafame kan seenaa baqattoota Oromoo naannoo biyyootii gaanfa Afrikaa keessaa calaqqisu akkasumas qooda jaarmayaan gargaarsa Oromoo ykn ORAn qabaataa ture ibsu gabaa irra oolee jira.
"Kitaabni og-barruu Afaan Oromoo mata-dureen isaa ""Galaa Ogeettii"" jedhu gabaa irra oolee jira.Barruu kuusaa walaloo baayyee qabatee maxxanfame kana kan Barreessan barsiisaa Baaruu Baayisaa fedhiin waa barreessu ijoolummaa isaanii kaasee kan jiru ta’uu dubbatan."
Kitaabni seenaa Aartiist Alii Birraa ibsuu Suraafel Galgaloon (PHD) barreeffame eebbisameera.
Kitaabni Seenaa Oromoo bara 1570-1860 keessaa ibsu tokko kana dura kan Dr. Mohammed Hassaniin Afaan Ingliffaan barreeffame Maxxanfamee ture. Kitaabni kun waggoota 20 booda fooyya’uun Afaan Oromootti hiikamee mana maxxansaa Oromiyaatti maxxanfamee gabaa irra oolee jira. Kitaaba kana gara Afaan Oromootti kan hiikan biyya Canada Vaankooveriin kan jiraatan Obbo Daawit Likkaasaa Bulchaa ti.Kitaaba kana ijoo dubbii irraa utuu hin maqin toora utuu hin lakkisin dhaamsa yaada dhiyaatee bifa laafaa dhaan dhiyeessuuf kan yaalan ta’uu dubbatu Obbo Daawit.Loqoda naannoo Oromiyaa keessa jiruun wal simsiisuuf kan na gargaare jedhan obbo Daawit, biyya Oromoo irra jireessa keessa jiraadheera gara kaan immoo dhaawwaddheera. kanaaf Oromiyaa mara keessa kanneen jiraaan lammiiwwan kitaaba kana yoo dubbisan sirriitti ni hubatu jedheen abdadha jedhan.
Kitaabni Seenaa Oromoo Kan Waggoota Dheeraa Duraa Ibsu Afaan Oromootti Hiikame
Kitaabni Seenaa Wallistoota Oromoo Wareegamaniitti Fuuleffatee Barreeffame Maxxansame
Kitaabni seenaa weellistoota Oromoo wareegaman jahaatti xiyyeeffate, kan “Oolmaa” jedhamu, barattoota Yunivarsiitii Jimmaa lamaan barreeffamee dhiheenya maxxanfame.
Kitaabonni Afaan Oromoon barreeffaman yeroo hedduu ni maxxanfamu.Barreessitoonni irra jireessis dhiirota. Keessummaan keenya har’aa garuu shamarree dhiyeenya kitaaba haaraa maxxansiiste tokko qabannee dhiyaanna.
Kitaabonni gurguuran kunis kan mana barumsaatti barattonni itti fayyadaman, kan aadaa, seenaa,Asoossoma akkasumas kanneen biroo yoo ta'an afaanneen Ingliffa, Amaaraa Fi Oromoom qopheeffaman jedhu.
Kitaabonni kun mata dureelee adda addaa kan of keessaa qaban si’a ta’u seenaa fi aadaa abboonni keenya wareegama baasuun ol nuu kaa’anii darban dhaloonni itti aanu attamiin dagaagsuun dirqama isaa ba’aa jira qabiyyee jedhu kan of keessatti kan qabu ta’uu Itti gaafatamaan gumii kanaa barataa Mo’ataa Yaadatee ibsee jira.
Kitaabonni kun namoota dhuunfaa, manneen barnootaa, manneen kitaabotaa ykn librariiwwan, universitiiwwan fi kampanilee kitaabota bitanii fi gurguran biraa arganna jedhu Plenoski-n.Arjoomtonnis kitaabota kana erguuf maallaqa waan baasaniif jecha lfa yaadame akka ga’u barbaadu jedhan.Dr. Patirik akka jedhanitti arjoomtonni kun hawaasa biyyootii Africa kanneen America keessa jiraatan, namoota dhiyeenya naannoo sana daawwataniif kanneen dhabata Peace Core jedhamuuf fedhii isaaniin bobba’anii hojjetan ta’uu malu.Erga bara 1988 qabee kitaabota miliyoona 24 biyyootii Africa 45f erginee jirra. Kana keessaa Ghanatti aanee Ethiopiaan biyya kitaabi arjoomameef isee lammataa yoo taatu kitaabota miliyoona 1.9 ergineefii jirra jedhan Dr. Patrick Plenoski.Jarmayaan “Books For Africa” jedhu kun akeeki isaa biyyootii akka Ethiopia keessaa gandeen fagoo lafa kitaabonni kun ga’uu dadhaban attamiin gamas dhaqqabuun akka danda’amu mala barbaaduu dha kan jedhan directorri ol aanaan dhaabbata kanaa Dr. Patirick Peloniski irra hedduu garuu fedhiin namoota hawaasa isaanii gargaaruu barbaadan irratti hundaa’a jedhan.Namoonni kitaabota walitti qabuun gara naannoo ofiitti erguu fedhan jarmayaa books for Africa jedhu marsaa internetii www.booksforafrica.org jedhu irratti arguu kan danda’an ta’uu directorri ol aanaan jarmiyaa kanaa Dr. Patrick Peloniski ibsaniiru.
"Kitaabonni lameenuu wal dhibdee dhaaboota siyaasaa Oromoo fi hawaasa siyaasaa oromoo giddu jiru irratti fulleeffatan. ""Araara buusuuf gamni wal dhabe hundinuu fedhii qabaachuu akkasumas maaliif araarri akka barbaachise dursanii hubachuun barbaachisaa dha"" jedhu, barreessitoonni lameen."
Kitaabota 40 ol Barreessen Harkaa Qaba: Obbo Cherinnet Waaqwayyaa
Kitaabota Afaan Oromoon ba’an raabsuun rakkoo guddaa biyya keessa jiru ennaa ta’u martinuu ga’ee ofii isaa yoo ba’e, kitaabota jiran iyyaafatee yoo bitate kanneen barreessan hamile cimsee hegereef illee yaadaa kanneen qaban kakaasa jetti Angaatuun Kitaaba ishee kanaaf maqaa Haqa Miliqe maaliif kennite isa jedhuun bakka dhugaan itti jal’aqte hedduun waan jiraniif haala isaa ibsuuf akka ta’e Angaatuun nuuf ibsitee jirti.
Kitaabotaa fi Fiilmii Afaan Oromoo Tibbana Eebbifaman
Kitaabota mootummaa Ertiraa qeeqan jildii lama eega maxxansiisanii booda ka Wixata dabre hidhaman – ministarri maallaqaa Ertiraa duraanii – Birhaanee Abrehee akka hiikaman, maatiin isaanii gurmuulee mirga dhala-namaa iyyataa jiran.
Kittaannaa hambisuuf sochiin sadarkaa guutuu biyyaatti gaggeeffamaa jiruun hawaasa kittaannaa shamarranii obsaan hin ilaallee uumna kaayyoo jedhu qaba.
Kittaannaan Shamarranii fi Dubartootaa Dhaabachuu Qaba
Kittaannaan shamarran irratti gaggeeffamu dhiittaa mirga namoomaa fi midhaa yaada sammuu geesisuun isaa qormaata ta’u ibsamee jira.Kittaannaan amantii fi aadaa waliin hidhata qabaachuun lakkofsii shamarran kittaannamanii akka gad hin buune ittise jedhamee jira.
Klaapar har’a ganama CNN irratti dhiyaachuun akka ibsanti ana irratti qiyyaafatamuu isaa ajaa’iiba natti hin taane.Garu gochaan akkasii kun dhimma ilaalacha jabaa argachuu qabu jedhan.
Klain ennaa bulchiinsa Baraak Obaamaa hoogganaa hojjettootaa kan ittiaa aanaa prezidaantii Baayiden ta’uun kan hojjetan yoo ta’u dhibee Eboolaa bara 2014 keessa ka’ee tureef deebii gama Yunaayitid Isteetis akka qindeessan Obamaan nama itti gaafatama kennaniif turan.
“Kliinika Waagaa” jedhamu irraa dhufan kan Dr. Amaanuu’eel ija Obbo Baqqalaa eega ilaalanii booda wanni irra ga’an isuma hospitaalli Miniliik jedhe waliin wal fakkaataa ta’u Obbo Abdujabaar ibsanii hatattamaan wal’ansa fayyaa hin argatan taanaan midhaa hanga gonkumaa arguu dhabuu akka ga’u Obbo Baqqalaatti himan jedhan.
Knaafis akka ragaatti baatii darbee Minisootaa keessatti garee Dulmii Diid jedhamu hundeessuun walgahii eega gaggeessanii booda maatiwwan isaanii biyya keessa jiran irratti tarkaanfiin fudhatamu ibsan.
Knaaf jecha Somaaliilaand weerara dhukkuba koleeraa ittisuuf jecha daangaa ishee cufuu beeksisanii jiru.
Knaaf komaand post humnootii hojii kana irratti bobba’an seeraan tarkaanfii akka fudhatu uummannis jireenyaa fi qabeenya isaa eeguuf humnootii nageenyaa cina hiriiruu isaaf galateffatee gocha kanas akka itti fufuuf gaafatee jira.
Knaaf waggaa haaraa seenuu kaasee hojiin looltoota humna galaanaa gurmeessuu kun hojii irra akka oolu ibsan. Sababiin isaas Itiyoophiyaan Karra Galaanaa Dhabuun Looltoota Humna Galaanaa Qabaachuu Hin Dhorku jedhan.
Knas kan dhiyeenya kan gaggeeffamee walitti bu’iinsa daangaa bulchiinsa naannoo somaalee fi Oromiyaa akka fakkeenyaatti kaasa ibsi bae.Mootummaan Itiyoophiyaa maal na dhibeedhaan callisee ilaalaa jira jechuun paartileen lameen himatanii jiru.
Kobe Biraayanti abbaa warraati jaartii isaa Vanessa Laine Bryant gaafa isiin ganna 18 fuudhe gaafasitti innii nama ganna 22. Eegii sunii dhiphuu fi bal’innallee walumaan bahan joollee dubraa afurii fi horii miliyoona hedduu walin horan.
Kobe Biraayanti,dorgommii qofaa mitii nama qalbii qabu namummaan keessaa mullattu jedhee diqqaa fi guddaalleen boohuufiitti jira
Kohen doolaara kuma 280 ajaja Traampiin dubartii Stormy Daniels fi Karen McDougal fi kaffalan jedhamuun kan itti murtaa’e.
Kohen dubartoota lama kanneen hariiroo prezidaantichattii qaban filannoo bara 2016 ennaa geggeessamu akka hin dubbanneef maallqa kennameef jedhamuun himataman.
Koiid-19 Bifa Jijjirachuun Afrikaa Kibbaa Yaaddeesse Jira
Koiid-19 Bifa Jijjirachuun Afrikaa Kibbaa Yaaddeesse Jira. Gama Kaaniin Shamarran Faca'iina dhukkuba kanaaf Jecha mana keessa tursuunis Rakkoo Qaba Jedhamee jira.
Kokolaataa fi qabeenyii adda addaa kan gubaman ta’uus waldaan kristaanaa gubatee akka hin jirre ibsa. Naannoo uummaanni Harargee irra dhufan qubataniitti Masjiida jiru irra midhaan dhaqqabu dubbatan.
Kokolaataan ODAA Hojii Jalqabuuf Akka Jiran Ibsame
Kokolaataan waraana gamtaa Afrikaa (AMISOM) somaaliyaa keessatti mini baasiin tokkotti rukutameei yoo xiqqaate namnii 9 ajjefamuu fi kanneen 15 ta’an madaa’uu aangawoonni fi namoonni ijaana argan dubbatanii jiru.
Kokoolaataan kun hundumtuu bakka kokoolaataa dhaaban kan waaltaa Eneerjii Duluut isa magaala Atlaantaa Kaaba bahaa jiru keessa dhaabbatanii jiru.
Kolaardoo magaala Denver nama Itoophiyaa fi Eeritaa 30,000 caalaatti keessa qubata.
Koleejii magaala Niiw Yoork keessatti barsiisaa qorannoo fiilmii Afrikaa an ta’e Bowkaarii Sawwaadogoo haalli mana maree Yunaaytid Isteets keessatti mullate sun “ fiilmii hooliwuudii” malee dhugumaan bakka teechoo siyaasa Ameerikaatti muudatee ija isaatin nan arga jedhee yaadee in beekne ta’uu tarreesa. Bowkaariin Burkiinaa Faasotti guddate. Taateen Kaapitool Hiil mormii guddaa biyya isaatti bara 2014 geggeeffamee fi pirezdaantii biyyitti Afrikaa Dhihaa tanaa turan, Blaayis Compaaworo, angoo irraa buuse isa yaadachiisuus eere. Baras, mormitoonni paarlaamaa biyyattiitti abida qabsiisanii, seeratumtoonni lubbuu isaanii baafachuuf gamoo san keessaa baqachuu yaadata.
Koleejii Teknikaa krimiyaa keessatti haleellaa Bombii fi ajjechaa namoota 18 dhaqqabee yoo xiqqaate nama 50 madeesseef itti gaafatamaan bartaa umriin waggaa 22 ta’u qorattonni Raashiyaa beeksisanii jiru.
Koleejoota bananii leenjii eegumsa fayyaa ka sadarkaa adda addaa kennuu, lafa qoricha itti gurguran ykn faarmaasii banuu, Waaltaa qorannoo qophesssuu dhibee qaama keessaa qopheessu akkasumas meeshaalee wal’ansa fayyaa dhiyeessuu irratti akka hojjatu ibsamee jira.
koleeraatu jira jedhanii labsuu hafuun miidhaa inni dhaqqabsiise hin jiru jedhan Frieden.
Kollejiin Shasamane keessatti baname kan US college jedhamu barattoota kuma tokk ol simachuu dhaan hojii erga eegalee waggoota lama lakkoofsisee jira.Koollejiin kun kan inni irratti fuuleffate barnoonni qulqullummaa qabuu fi sadarkaa isaa eege akka kennamu gochuu irratti ta’uu abbaa qabeenyaa kolejii kanaa kan ta’an Obbo Tolaa Gadaa ibsanii jiran.
Kollejiin Shasamane keessatti baname kan US college jedhamu barattoota kuma tokk ol simachuu dhaan hojii erga eegalee waggoota lama lakkoofsisee jira.Koollejiin kun kan inni irratti fuuleffate barnoonni qulqullummaa qabuu fi sadarkaa isaa eege akka kennamu gochuu irratti ta’uu abbaa qabeenyaa kolejii kanaa kan ta’an Obbo Tolaa Gadaa ibsanii jiran.Yniversitiiwwan as America keessa jiran waliin michummaa uumuu dhaan barattootaa fi barsiistonni muuxannoo wal geeddaruuf kaoroorri jiraachuu isaas Obbo Tolaan ibsaniiru.Yniversitii kutaa Kaaliforniyaa jiru fi kollejii Spokane Washington biraas barsiistonni fedha ofiin dhquu dhaan yeroo baatilee ja’aa hanga waggoota lamaan gargaarsa gochuuf waadaa seenuun isaaniis ibsameera.Karoorri isaanii guutummaa Oromiyaa keessatti manneen barnootaa ijaaruu ta’uu kan ibsan obbo Tolaa Gadaa kanneen biroonis gara naannoo ofiitti deebi’uu dhaan misoomaaf akka kaka’an waamicha dabarsaniiru.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaga’aa.
Kolombiyaa keessatti, dhaabbatni riphxee-loltootaa Markisistii duraanii – FARC – qabsoo hidhannoo dhiisuudhaan, maqaa haarawa baafachuudhaan akka paartii siyaasaa Siiviliitti ka qabsoo itti fufu tahuu beeksisee jira.
Kolombiyaan armaan duratti marroo shan Ingiliiziin wal dorgomtee marroo cufaa Ingiliizumatti moo’a.Gaafa bara 2005 keessaa New Jersiitti waliin taphattanillee Ingilaanditti 3-2 dabsate.Gaafas Maaykil Owenitti goolii sadi galcheef.
Kolombiyaan dorgommii waancaa kubbaa miilaa 8n armaan dura taphatte sadeenuu irratti takkuma goolii dhabdee hin beettu. Bara 1998 ka Ingilaandi waliin taphatte qofa duwwaa galte.
Kolombos US keessaa baay’inni lakkoobsa lammiiwwan Somaaliyaa itti heddummaatu lammataa haa ta’u iyyuu malee bakka uummanni itti heddummaatetti sagaduuf sodaa qaba jechuu dhaan Artaan dhiyeenya dubbatee ture. Angawoonni Masgiida naannoo mana jireenyaa maatii isaa jiran Artaan hagas nama beekamu miti jedhanis, kanneen biroon immoo gocha dargaggeessa Kanaan kanneen birootti murteessu yaaddoo jedhu qabu.
Koloneel Abdisalam Sheek Aden kan du’an, dugdee magaalaa Moqaadishoo gama kibbaatti kan argamu maadhee waraanaa Dhananee keessaa gad ba’anii yeroo xiqqoo booda dhuka’aa dho’een ture.
Koloneel Aliyyii Cirrii dhalatanii umrii isaanii 96ti du’an kan boqotan yoo ta’u sirnii awwaalcha isaanii har’a Sadaasa 14 bara 2017 aangawoonni, artistonnii fi uummanni Oromoo hedduun bakka argamanti madda walaabuu keessatti gaggeeffamee jira.Koloneel Aliyyiin qabsaa’ota bara 1960ta keessa Fincila Baalee keessatti ituu dargaggummaa hin ga’iin itti hirmaatan. Qabsoon gaggeessanis mootummaan Haayle Sillaasee uummata Oromoo irratti cunqursaa fi gabrummaa gaggeessuu dhabamsisuu irratti fulleeffate. Qabsoo kana hogganaa kan turan Janaraal Waaqoo Guutuu Koloneel Aliyyii cirri qabsoo kanatti dabalamuu yeroo argan hedduu gammadan.
Koloneel Aliyyii Cirrii haadha warraa afur fi ijoollee 25 kan qaban ta’u kanneen itti dhiyeenya qaban ni dubbatu.
Koloneel Daraartuu badhaasa dhaabii Siid jedhan qopheessuu fudhachuuf Itoophiyaa dhufte miilota isii waliin dhufte.Warrii badhaafame akka jecha isiitti warra biyaa bu’aa buusee, namaa fakkeenna tahe.
Koloneel Daraartuunamma itti aantuu pirezidaantii Federeshiinii atileetiksii Itoophiyaati. Koloneelummaallee hujii guddoo isii atileetiksii keessatti hojjatteef kennaniin.
Koloneel Daraartuu Tulluu kalee atileetota 13 fuutee achiin dabartee jarii kun Jimaata dorgoma.
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa Amajji 9, bara 2011 eega qabamanii hidhamanii as kaleessa si’a afurffaadhaaf mana-murtiitti dhihaatan. Haa tahu malee hanga yoonaa beellamumaan deddeebi’uu malee himatni tokkollee akka irratti hin banamiin dubbatu -Abukaattoon isaanii Doktor Tokkummaa Dhaabaa. Jalqaba mana Murtii Sadarkaa Jalqabaa Araadaatti yeroo dhihaatan waan jedhamee fi achii booda yeroo beellamaan dhiyaatan waan abbaa alangaatiin jedhamaa jiru adda adda tahuu dubbatu Dr. Tokkummaan.
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa dabalatee namootni galmee Kiisii Qixxumaa irratti himataman 12 akka bilisa gad-lakkisaman manni murtii olanaa Feederaalaa har’a ajajee jira, jedhu abukaatoon himatamtootaa.
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa fi Himatamtoonni Ka Biroon Kamisa Har’aa Mana-murtiitti Dhihaatan
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa fi Kanneen Waliin Galmee Tokkorratti Himataman Akka Bilisa gad-lakkisaman Murtaawe
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa Mana-murtii Lidataatti, Obbo Abdii Raggaasaa Mana-murtii Sabbataatti Dhihaatan
Koloneel Gammachuu Ayyaanaa Utuu Hin Se’in Maqaan Koo Warra Hiikaman Waliin Waamame Jedhan
Koloneel Gammachuu Dabalee Namoota Manni-murtii Federaalaa Gad-lakkise 12 Keessaa 9 Poolisiin Qabaman
Kolonel Gammachuu Ayyaanaa irratti Himannaan Hin Dhiyaanne: Abukaatoo
Kolonel Gammachuu dabalatee galmee Kiisii Qixxummaa jalatti kanneen himataman namoonni digdamni har’a dhaddacha manicha murtii duratti dhihaatanii, beellama itti aanuuf akka lakkoobsa Itiyoophiyaati Mudde 21 bara 2012 tti akka dhihaatan abbaan-murtii ajaja kenne.
Kolonel Gammachuu yeroo Marii Araaraa mootummaa fi Adda Bilisummaa Oromoo jidduutti Eritiraatti geggeeffame sana Adda durummaan qaama lamaan walitti fiduun kan qooda guddaa gumaachanii fi jijjiirama haaromsaa biyyattii kan hin mormine tahuu kan dubbatan Doktor Tokkummaan namootuma aangoorra jiru keessaa muraasaa wajjin garuu akka garaa wal-dhabanii jiran dubbii isaan mana murtiitti godhan irraa hubadheera jedhu!
Koloombiyaa fi Ingilaandi wal dhahuma dhahanii daqiiqaa 120 keessatti 1-1 walqixxee bahan,lanqaansoon jigan.
Koloon eegii kilabii Ayvori Kosti Waancaa Afrikaa bara 2015 mootee duubatti Ayvorii Kosti fulaa bu'ee tapchuu dhiise.Koloon nama ganna 33,ammallee kilabii Arsenal FC tapahta.Waacnaa Afirkaa marroo 6 taphate irratti gooli hedduu galchee lakkoofsa 4 keeyyattee dura taphata.
Koloo Turee Ayvorii Kostitiif taphachuu ya dhiise
Koloraadoon teessuma lafaatiin teennna fakkaattii gaarrenillee hin qabdii koottaa laalaa jedha.
"Koloraadootti bulchituun magalaa Thornton,Heidi WilliamsOSFNAqophii baranaa magaala isiitti qopheeffannaan galata galchiteef. ""Baga magaalaa teenna keessatti tolfattan,guddoo gammanne.Waan magaalii teenna qabdu, nyaataa fi dhugaati ilaanii,gaarrenii fi lafa teenna nuu daawwadhaa. Maatiin kiyya kubba miilaa guddoo jaalata jarillee kunoo isan waliin daawwachuf dhufuutti jiraa,walumaan gammadaa bashannanaa,”jette."
Komaandar Nagaraa Dhufeeraa fi Himatamtoonni Ka Biroon 9 Waajiira Polisii Isaan To’atee Jiru Himatan
Komaanderri garee farra shororkeessummaa Marka Rowley ibsa itti dabalaa utuu hin kennin hidhaan sun baay’ee barbaachisaa dha jedhan.
“Komaandi Poosti hin amannu adoo warrii achi jiru duruu nu fixanii tana maleellee ammallee laftii qaa qabdii,adiyyoo.
Komaandi Poostiin haaraa dhaabatu barbaachisaa ta'uu isaa yoo amane sabaa himaan kami iyyuu akka cufamu ykn akka addaan citu gochuu danda'a. Hiriira nagaa geggeessuu, qindeessuu fi garee dhaan ta'anii socho'uu dhorka jedhan hoogganaan Komaand Poostichaa obbo Siraaj Fageessaa.
Komaandi Poostiin Horroo Guduruu Wallaggaa fi Wallaggaa Bahaa Keessatti Namoota Hidhaa Jira:Jiraattota
- Komaandi Poostiin waraanaa Wallagga irratti hojii irra oolfamaa jiru haa kaafamu,
Komaandoon eebbifame kun rakkoo biyya keessaaf alaa Tigraayi irratti aggaamamu ilaalchisee durse fashaleessu irratti itti gaafatamni dachaan isinitti kennameera jedhan. Tigraayiin jilbeenfachiisuuf yaalii godhamu dura dhaabbachuu qabdu jechuu dhaa kan sirna sana irratti argaman prezidaantiin naannoo Tigraay Dr. Debretsiyo Gebremikaa’el dubbataniiru.
Komaand poostii Lixa Oromiyaarraa waa’ee nhidhaa kana deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne, jedha – gabaasaan keenya – Naakoor Malkaa. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Komaand Poostiin har’a ibsa baaseen nagaa fi tasagabii uummataa jeequuf qaamoota sosso’an jedhe irrati tarkaanfii barbaachisu akka fudhatamuuf ajaja kennuu isaa beeksisee jira.Guyyoota darban lamaa fi sadii keessatti keessumaa magaalaa Naqamtee fi Dambii Dolloo keessatti humnootiin seeraan alaa nagaa fi tasgabii uummataa boreessuuf yaaluu bira taree humnootii nageenyaa irratti bombii harkaa darbachuun balaa geesisuuf socho’an jedhe.
Komaand Poostiin labsii yeroo hatattamaa Itiyoophiyaatiin hundeeffame, dhimma hojii irra oolfama labsichaa irratti gaaffii fi himannaa paartiileen siyaasaa dhiheessaniif deebii kennuuf – jechuudhaan, har’a, paartiilee siyaasaa waliin walga’ii taa’ee jira.
Komaand Poost Tarkaanfiin Akka Fudhatamuuf ajaja Kennuu Isaa Ibse Jira
Komaand post ibsa kana dura kenneen yakka saa kan raawwatan miseensonni raayyaa ittisa biyyaa to’annaa jala ooluu isaanii fi hidhannoo hiikkachuu isaanii fuula murtiitti akka dhiyaatan beeksisee ture. Kanneen itti gaafataman yoo jiraatan jechuun gaaffii dhiyaateef.
Komaand postiin aanaa garu deebii gabaabaa kenneen ibsa kennuun dhorkaadhaa, mana murtiitti dhimmi kaleessa dhiyaatan cufameera jedha.
Komaand postiin garu itti gaafatama itti kenname gadhissee waan badaniif bakka itti argamanti to’annaa jala oolan jedha. Magaalaa Gidaamii keessatti Wiixata kaleessaa miseensa KFO kan ta’an Obbo Malkaamuu Baacaa humnootii Komaand Postiin qabamanii eessa buuteen isaanii dhabamu jiraattonni dubbatanii jiran.
Komaand Postiin Qaxanaa 4 deebii kenneen hunsuu akkuma dhiyaateetti hojii irra haa oolu eega jedhee booda ajajaa polisii magaalaa Mattuu kan ta’an Komaandar Nagaraa Dhufeeraa murtiin biraa hanga kennamuuti hidhaa keessa haa turan jedhe.
Komaand Post kaleessa gama sabaa himaa mootummaan akka ibseetti odeeffannoo dogoggoraa irraa ka’uun namoonni 9 ajjefamanii kanneen biroo 12 madaa’uu ibsee kanneen gocha kana keessaa harka qaban ajajaa waraanaa dabalatee namni shan hidhannoo hikkachuun to’annaa jala oolu hubachiise.
Komaan post itti fufuun magaalaa Shaashamannee keessaa namoonni 450 Godina Arsii Lixaa keessaa namnii 670 shakkiin qabamanii dhimmi isaanii qoratamaa akka jiru ibse.Meeshaa waraanaa saamamee ture jedhe 162 keessaa 88 deebi’uu isaa fi Godina Gujii Dhiyaa keessaa meeshaa waraanaa saamamee keessaa Kilaashiin 32 deebifame jedha. Godiinuma kana keessaa shakkamtoonni 302 to’annaa jala ooluu fi 20 harka kennuuf dubbataa jiru jedha.Godiina shawaa bahaa aanaalee 8 keessaa meeshaa waraanaa 92 fi shugguxiin 8 deebifamuu ibsee waluumaa gala Oromiyaa meeshaa waraanaa saamamee ture 513 keessaa 384 akka deebi’uu ta’eera jedha Komaan Poostiin ibsa karaa sabaa-himaa baaseen.
Komee barattoonni dhiyeeffatan kana bulchiinsa universitichaa biraa deebii argachuuf gara prezidaantii Yuniversitii Amboo obbo Mekuriyaa G/Maariyaamitti bilbillee haala yuniversiti isaanii keessatti uumame ennaa ibsan ani waajjira keessa waanan tureef sagalee isaanii hin dhageenye.
Komeediiwwan Afaan Oromoo haala yeroo irratti qiyyaafatan ykn “Sitcom” jedhamaniin dargaggoota beekamaa dhufan keessaa tokko tahuu isaa dubbata. Komeediiwwaniifi fiilmota Afaan Oromoo hedduurratti hirmaachuu isaa kan nuuf ibse Waaqoon, gara fuulduraattis, waan guddina Aartii Uummata Oromoof tahu nan gumaacha, jedha.
Komee isaan dhiyeessan keessaa gatiin tikeetii xayyaaraa gaalii ta’uu isaa fi embasiin Itiyoophiyaa Saaudii jiru sirriitti nu hin keessummeessu kan jedhu ture.
Komeen dhiyaatees gochii prezidaantichii rawwatan seeraan alaa fi heeraan ala jedhan.Kunis maallaqa sagantaalee adda addaaf ramadaman kan kutaa Sanaa fi jiraattoota kutaa Sanaa miidha jedhu.
Komeen eeruu gocha yakkaa sun akka jedhutti yeroo hojii koo sirnaatti, odeeffannoo hedduu kan Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis jiddu seeniinsa biyyoota alaa filannoo bara 2020f barbaaduuf jecha aangoo isaaniitti fayyadaman kan jedhu angawoota mootummaa Yunaayitid Isteetis biraa argadheera jedha.
Komeen kanneen meeshaa raabsanis haa ta’u bitanii bu’aa argatan biraa dhaga’amu haala kanaan itti fufnaan bu’aa argachuu hin dandeenyu ka jedhu.Dhiyeessiin meeshaa iddoo dhaa iddootti adda adda. Kanneen naannoo Aqaaqii jiraatan akka jedhanitti rakkoon jiru dhiyeessii utuu hin taane murtiin gatii ba’e garaagarummaa hagas hin uumne jedhu. Meeshaan inni tokko gatiin isaa yoo gad bu’u kaan immoo ol ka’uu isaa dubbatu jiraattonni naannoo sanaa.
komeen paartilee mormituu kan filannoo bara 2007 irratti mul’ate har’as borumtaa hundeeffama mootummaa itti fufee jira. Waggoota shanan itti aananiif muummee ministeeraa ta’uun akka itti fufaniif paarlaamaa Itiyoopiyaan kan filataman obbo Haayle Maariyaam Dessaaleny kaabinee isaanii haaraa kan beeksisan torban kana ture.
Komee Paartilee ABO fi KFOn Dhiyeessanif Bordiin Filannoo Deebii Gama Isaa Kennee Jira
Komee Paartileen Mormituu Oromoo dhiyeeffatan DHDUOn dhara jedha
Komee qabnu dhiyeeffachuuf embasii fuulleetti hiriira nuti geggeessine tarkaanfii humnaa nu irratti fudhatameen bittinnaa’ee hedduunis to’annaa jala oolan jedhan. Kanneen tarkaanfii kana fudhatan humnootii Itiyoopiyaa ta’uu illee lammiiwwan himataniiru.
Komee Qabnu Dhiyeeffachuuf Embasii Itiyoopiyaatti Iyyannaan Reebichaa fi Hidhaan Deebii Nuu Kennan: Lammiiwwan
komee uummataa kana bakka haalli laguu gabaa fi hidhaan daldaltootaa itti raawwatame jedhe magaalaa Ambootti bilbiluu dhaan kutaa ittisa yakkaa irraa Comandor Mengistu nama jedhaman kana dura haasofsiisnee waan turreef gara isaaniitti bilbillus deebii quubsaa hin arganne. bilbile.
Komee uummati dhiyeeffataa jiru ilaalchisee qaama mootummaa irraas deebii argannee jirra. Ka deebii nuu kennan Itti gaafatamaa biiroo dhimmoota kominikeeshinii Oromiyaa obbo Addisuu Araggaa Qixxeessaa ti. Dilaalli dabalame galii guyyaa irratti hundaa’ee waan ta’eef akka uummata miidhutti hojjetaa hin jirru jedhan. Uummatichi garuu galii nuti guyyaatti argannu dacha hedduu caalee hojjechuu dadhabne.
Komee uummati dhiyeeffatu kanaa fi hiriira har’a magaalaa Naqamtee keessatti geggeeffame irratti deebii gama mootummaa kan nuu kennan itti gaafatamaa bulchiinsaa fi nageenya Wallaggaa Bahaa obbo Taakkelee Tolosaa argannee jirra. Komeen uummataa kun dhugaa dha. Farreen nageenyaa uummatichi mootummaa waliin ta’uun saaxiluu qaba jedhanii, nageenyi bakkatti akka deebi’uuf irratti hojjetamaa jira jedhan.
Komeey akka jedhanti Obaamaan waan Traamp dubbatan akka dhoksaan dhaggeeffatamuuf ajaja hin laanne.Bara bulchiinsa Obaamaatti tika nagaa biyyoleessaaf Daayreekteera ka turan Jeemes Klaaper waan Traamp jedha kana ittiin falaman.
Komii baqattoonni Kaakumaa fi Dadaab himatan kana Dubbi Himtuu UNHCR ka damee Keeniyaa Yuujin Baayen gaafatamtee yoo deebistu; ‘UNHCR hanqina bajataa akka qabu’ eerte
Komii baqattoonni lammiin itiyoophiyaa UNHCR mirga koolu galtummaa gaafannee jiraachuu nu dhorke jedhanis Mrs. Argaaz haalanii UNHCR yoo koolu galtoota kamiifuu tajaajila kennu qomoo biyya kamiirrayyuu qoqqobbii hin taasisuu jechuun deebisan.
Komii baqattoonni mootummaarraa galmee dhorkamne jedhuuf deebii yoo kennanis, seerri Sudaan galmee baqattoonni galmee kana akka gaafataman hin ajaju, poolisiin biyyattii waan seeraan alaa hojjetaa jiraa jedhan. Warreen kumaan lakkaa’aman ka mana hidhaa jiru jedhaman dhaabbati keessan akkamitti gargaara jechaan gaafatamaniis, UNHCR waajjira baqataa mootummaa sudaan waliin tahuun akkuma duraanii abukaatoo ergee mana hidhaa sakatta’ee baqattoota kana gad lakkisiisuu itti fufaa jechaan deebisan.
Komii baqattoonni nama himata nurraa fuudhe hin jedhus haalaanii, ammas bakka isaan jiranitti karaa waajjira dhimma keessoo Sudaan hordofaa akka jiran ifoomsan.
Komii Dargaggoonni Kooleejoota fi Yunivarsiitiiwwan Naannnoo Amboo Irraa Eebifamn Qaban
Komii dhiyaate kana irratti paartiin badhaadhinaa deebii kenneen, yakka keenya malee maqaa nu xureessuu jedhee jira.
Komii eyyama hojii fi jireenyaa lammilee Itiyoophiyaa Jibuutii jiranii ilaachisee waajjira Immigreeshinii fi dhimmi lammummaa Itiyoophiyaa Finfinnee akkasumas Dirre Dhawaa jiran, Embasii Itiyoophiyaa Jibuutiis gaafannee turre. Angawootni mootummaa dhimma kanarratti yaada kennuuf fedha hin qabnuu jedhan.
Komii hawaasa irraa ka'ee kanaa fi deebii motummaan kenne irratti Ogeessa seeraa dubbisnee jirra.
Komii hidhaa fi ajjeechaa jiraattonni mootummaarratti dhiyeeffatan, Itti Aanaan Bulchaa Bulchiinsa Gujii Bahaa Maallicha Diqqaa gaafatamanii warri hidhamee seera male hidhaa jiru hin jiruu jechaan haalan. Wa’ee warra ajjeefamanii ammoo qorataa jirraa jedhu.
Komii Hidhamtoota Mooraa Leenjii Poolisii Sanqallee
Komii jiraattonni naannoo kaasan kana bakka bu’aa warshaa baala shaayee gumaroo ka ta’an obbo Addis’n gaafachuuf yaallus, Obbo Addis garuu ‘Saba himaaf odeeffannoo kennuu hin danda’uu’ jedhan.
Komii jiraattotaa kana Waajjira Haqaa ka Aanaa Mooyyaleef kaafnee, Waajjiricharraa Obbo Tamasgeen, akkuma ajjeechaan kun raawwatameen Ministeera Raayyaa Ittisaa Biyyaarraa ‘Qorattoonni Yakkaa lamaa fi Abbaan Alangaa tokko dhufanii waajjira haqaa Aanaa Mooyyalee waliin raga namoota irraa ragaa funaaananii deemuu himani. Dhiyeenyattis himannaan akka banamuu fi dhimma kana mootummaan naannoo Oromiyaa Ministeera Ittisa Biyyaa waliin hordofaa jirallee jedhan. Namootni yakka ajjeechaa kana raawwatan kun yoom Dhaddacha kamitti akka dhiyaatan haga yoonaa waanti beekame hin jiru.
Komii kana dabalataan ministeera geejjibaarraa odeeffachuuf yaallee turre garuu angawi dhimmi kun ilaalu deebii kennuuf eyyamamoo hin taane.
Komii lammilee Itiyoophiyaa dhimma waraqaa eyyama jireenyaa fi hojiirratti kaasana kana Ambaasaadder Shifarraa Jaarsoo gaafannee, waanti kun sirrii akka hin taane deebisan. Ambaasaadder Shiferraan Imbaasiin haala mijeessee jennaan warri kun kaffalee fudhachuu didee jedhan. Sababa isaan didan jedhaniifis yoo ibsan, baasii irraa baqachuu fi darbees qorannaa yeroo eyyama kana kennamuu baqaa jechuun dubbatu
Komii lammileen Itiyoophiyaa Jibuutii jiran dubbatatan kana qaamolee dhimmi ilaalu gaafannee jirra. Waan waldaalee Geejjibaa Itiyoophiyaa Jibuutii keessa socho’anii, Itti Aanaa Bakka bu’aa damee waajjira ministeera geejjibaa kan Itiyoophiyaa Jibuutii jiruu obbo Derejjee Ashennaafii gaafannee turre isaanis dameen waajjira ministeera geejjibaa as jiru dhimma ka raawwachiisuudha malee ka karoora baasu miti jedhu. Kanaaf nuti ajaja Finfinnee nutti kenname raawwanna malee waana asitti uumnu hin jiru jechaan himata waldaalee kana qolatu.
Komiin jiraattotni kaasanka dhibiin, warshaan kun beenyaa gahaa utuu hin kennin bara 2000tti gandootii naannoo warshichaa jiranirraa humnaan qonnaan bultoota buqqisee lafa fudhateera jedhu. Keessumaa gandoota baadiyyaa Saggii fi Oobee jedhaman irraa warshaan kun seeraan ala akka lafa fudhate jiraattonni ni dubbatu. Dassaaleny Zawudee ganda Oobee ka warshaa kanatti aantee jirtu keessa jiraata; lafti maatii isaa gara hektaara 16 tilmaamamu warshaa baala shaayee gumaroon waan jelaa fudhatameef, maatiin isaa bittinnaawuu dubbata.
Komiin lammileen Itiyoophiyaa kaasan kaan waa’ee hundeeffama hawaasa Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiraniiti. Jiraattonni kunneen kanaan dura lammileen Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jiratan gumii hawaasaa mootummaa Taanzaaniyaa biratti galmeeffachuuf gaafatanis lafarra harkifamuu dubbatan.
Komiin Warshaa Baala Shaayee Gumaroo fi Jiraattota Godina Iluu Abbaa Boor Aanaa Aallee gidduu jiru kan bara dheeraati. Jiraattonni Naannoo Warshichaa; Warshaan kun haala qacarrii irratti loogii jiraattota naannoo irratti raawwata; darbees dhiyeenya kanammoo lafa qonnaan bultootaa akkasumas lafa Ummataatti daangaa darbuu jiraattonni komii qaban kaasu.
Komiishina dinagdee Afriikaa fi gamtaa Afriikaa dabalatee waaltaaleen addunyaa hedduun ardittiin dandeettii isee kan Istaatstiksii akka jabeeffattuuf deggersa adda addaa kennaa turuu isaanii illee ibsanii jiran.
Komiishina gamtaa Afriikaa eenuyutu hooggana isa jedhu irratti fuuleffachuun barbaachisaa dha jedheen yaada. Hedduu kan itti yaadamuu qabu kana. Dura taa’aan gamtichaa, ajandaa dinagdee, polotiikaa fi hawaasaa bifa qabsiisuuf itti gaafatamaa dha. Kanaaf kaadhimamaaaa hojii kanaaf malu isa gaarii qabaachuun dhugumatti dhimma isa ijoo dha jedhan.
komiishina gamtaa Awrooppaaf xalayaa barreessaniin akka jedhanitti tattaaffiin hawaasi addunyaa hamma yoonaatti koolu galtoonni akka hin deddeebine godhe ga’aa miti jedhan. TM akka jedhetti waggaa kana koolu galtoota irra hedduun isaanii Afriikaa Uffee shaharaa gad irraa ta’an kanneen kuma 43 ta’antu Liibiyaa irraa ka’uu dhaan andaara galaana Awroopaa ga’an. Kanneen 1200 t’an immoo garba Mediteraaniyaan utuu qaxxaamuranii liqmfamanii du’an.
Komiishina mirga dhala namaa kan tokkummaa mootummootaatti komiishinera ol aanaan Zeid Ra’ad al-Hussein kaleessa gara galgalaa Finfinneetti kan argamu galma wal ga’ii kan tokkummaa mootummootaa keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin haala qabiinsa mirga dhala namaa Itiyoophiyaa keessaa gamaaggamaniiru.
Komiishina poolisii Oromiyaatti komiishiner Jeneraal Ittafaa Tolaa waa’ee dhimma kanaa gaafatamanii haalli isaa qoratamaa jira, itti dhiyeenyaan hordofaa jirra jedhan.
Komiishinarrri komiishina polisii naannoo sanaaNebiyyuu Isaayyaas akka jedhanti humnootiin nageenyaa dhimma kana irratti fulleeffachuun hpjjataa waan jiraniif yakka kanneen biroo to'achuun rakkisaa ta'u ibsan.
Komiishina to’annaa gamtaa fi hordoffii jedhamuuf dura taa’aa ta’uun kan filataman ka beeksisanis jaarsa araaraa gameessa IGAD ambassador siyyuum Mesfiin turan.
Komiishiner Abbereen yuniversitii poolisii Itiyoopiyaa, Ameerikaa fi Swidiin irraa barnoota isanii kan hordofan yoo ta’u, yuniversitii Siwideen Lundis irraa seeraa fi qorannaa saayinsii hawaasaan digirii isaanii lammataa qabxii ol aanaa kan argatan yoo ta’u, barreeffama eebbaa fi qorannaa isaanii yniversitichaan maxxanfamee ba’uun ibsamee jira. Biyya Swidinitti kan argamu Yuniversitii Maalmoo jedhamu irraas barnoota hariiroo hawaasaa fi baqataa addunyaa jedhuun degeree lammataatiin qabxii ol aanaan eebbifamuun isaaniis dubbatameera.
Komiishinera Komiishinii Poolisii Oromiyaa: Gamtaan barattootaa mirga barataa eegissisee dirqama isaa akka baru gochuu keessatti qooda ol aanaa qaba
Komiishiner Daani’el akka jedhanitti Amnestiin Aksuumiin ilaalchisee gabaasi inni baase nutis gama komiishinichaatiin hordofaa kan turre dhimmootii yaaddessoo ta’uu isaanii waan hubannuuf, gabaasi Amnestii ilaalchi guddaan itti kennamuu qaba kan jenneef. Gama biraan garuu Amnestiin qorannaa kana naannoo sana dhaqqabuu waan dadhabaniif fageenya irraa geggeessuun isaa ni yaadatama.
Komiishinerichi akka dubbatanitti gamtaan Afriikaa rakkoo Liibiyaa furuuf hojii adda addaa hojjetaa jira. Hoogganoonni Ardittii koree ol aanaa dhimma Libiyaa hundeessaniiru. Koreen sunis murtii hanga tokko dabarsee jira. Dursees mootummaa Liibiyaaf mana maree bakka bu’ootaa dabalatee qaamni dhimmi ilaallatu martinuu rakkoo jiru furuuf akka wal ta’an waamicha dabarsinee jirra jechuu dhaan Ambaasaadder Chiru Guwii beeksisaniiru.
Komiishinerichi gara Itiyoopiyaatti imaluu isaanii dura ajjeechaa ukkaamsanii butuu fi baqattoonni Eertraa dirqisiisamanii gara dhufanitti deebisamuu kan jedhu akkasumas dhiittaa mirga namaa yaaddessoo ta’an ilaalchisee yaaddoo qaban ibsanii jiran jechuun Addis Chekol gabaaseera.
Komiishinerichi xumura marii isaanii irratti ibsa marsariitii irratti kennaniin Itiyoopiyaan qooda Itiyoopiyaan baqattoota kunuunsuu dhaan qabdu tuquu dhaan ture.
Komiishineri poolisii Moqaadishoo Ali Hersi Barre aka jedhanitti shofeerri konkolaataa Sanaa dho’iinsa sanaan akkaan miidhamee to’annaa jala jira. Poolisiin haala isaa qorataa jiraachuu beeksisan.
Komiishinerittiin gameettiin dhimmootii mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa tarii yakka waraanaa ta’uu kan danda’u ajjeechaa fi dararaa quunnamtii saalaa naannoo Tigraay keessatti raawwatame ilaalchisee himannaa dhiyaataa jiru akka qoratamu eeyama akka kennitu kamisa har’aa Itiyoopiyaa gaafatanii jiran.
Komiishinerittiin ol aantuun dhimma mirga namaa kan Tokkummaa mootummootaa Michele Bachelet, Itiyoopiyaa naannoo Tigraay keessatti namoota nagaa irratti dhiittaan mirga namaa raawwataa jiraachuu, kaanis yakka waraanaa ta’uu waan maluuf haalli siivilotaa hedduu yaaddessaa ta’uu akeekkachiisan.
Komiishiner Poolisii Federaalaa Zeeyinuu Jamaal lakkoobsi namoota balaa yeroo darbe Finfinnee fi naannoo isheetti mudtateen madaa’anii 300 ga’uu ibsaniiru. Amnestii Internaashinaal lakkoobsa namoota du’anii 50 oliin kan ga’e yoo ta’u komiishinerichi yeroo ammaa lakkoobsi kun walii galaan nu bira hin geenye garuu ol ka’uu mala jedhan.
Komiishinerri bulchiinsa nyaataa fi dawaa Ameerikaa Stefen Hahan CNNf isa kennaniin talaalliin vaayiresii lubbuu galaafatu kan COVID-19f talaaliin qophaa’e kibxata har’aa jalqaba jennee abdanna jedhan. Kampanii dawaa Faayizerii irraa har’a konkolaataawwan talaaliiwwan kana fe’atan talaallii qaaruruaa 184,000 fe’atan.
Komiishinerri Dhimma Baqattootaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Naaannoo Tigraay Daawwatan
Komiishinerri dhimma eegumsa dangaa Kevin McAleenan tuuta oduuf Texas keessatti ibsa kennaniin dhimma maatiiwwan seeraan ala biyyattii seenanii abbootii alangaatti erguu kan dhaaban ta’uu beeksisan. Prezidaant Doonaald Traamp torban darbe maatiiwwa koolu galtootaa ijoollee isaaniittii akka adda hin bane ajaja sadarkaa ol aanaa mallatteessanii jiran.
Komiishinerri dhimma mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa Michelle Bachelet gama isaaniin biyyoonni hedduun balaa uumuu vaayiresichaaf ilaalcha waan hin kennine akkasumas akka hin tamsaaneef tarkaanfii hatattamaa fudhachuu dhabuun naannoo addunyaa keessaa dinagdeen akka miidhamu mirgi siivilotaa fi siyaasaa akka hin kabajamneef sababaa ta’e jedhan.
Komiishinerri komiishina nagaa fi nageenya gamtaa Afriikaa Ambaasaaddor Ismaael Chiruguwii waajjira haadhoo gamtichaatti tuuta oduuf ibsa kennaniin haalli Liibiyaa kan yeroo ammaa mara keenyaaf yaaddoo guddaa dha jedhan.
Komiishinerri konferensii atleetiksii koollejiiwwanii Kevin Waren erga garee bordii gorsitoota eegumusa fayyaa konferensichaa waliin mari’atanii booda akka jedhanitti barattoonni keenya baatii birraa kana dorgommii keessatti hirmaachuun balaa qaba jedhan.
Komiishinerri konyaa Marsaabet Moofaat Kaangii Sunday nationf ibsa kennaniin halellaa daangaa ce’ee raawwatu akkasii kan ilaalamu sadarkaa diplomaasummaatti ta’uu ibsanii maaliif akka uumame Itiyoopiyaa irraa ibsa kan barbaadan ta’uu dubbachuun isaaniis tuqameera.
Komiishinerri mirga namaa Itiyoophiyaa Dr. Addisuu Gebre Igzaabeer tuuta oduuf ibsi isaan har’a kennan gaaffile dhimmootii hedduu irratti ka’eef kan deebiin itti kenname ture.
Komiishinerri Mirga Namaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Finfinnee Daawwatan
Komiishinerri Ol Aanaan Dhimma Baqattootaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Gaanfa Afriikaa Daawwatan
Komiishinerri Ol Aanoon Dhimma Baqattootaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Itiyoopiyaa Daawwatan
Komiishiner Zeyinuun akka jedhanitti miseensonni raayyaa waraanaa kun muummicha ministeerichaa qaamaan arganii gaaffii isaanii dhiyeessuuf gara masaraa mootummaa dhaqan. Wayita kanas karaa nagaan mari’achuu isaanii fi muummichi ministeerichaa haala kanaan gamas dhaquun dogoggora ta’uu itti himanii isaanis dogogora isaanii amamaniiru jedhan.
Komiishinichi guutuu addnya irraa guyyaa dubartootaaf adda ta’e kanatti ibsa kana baasuu isaa dura qorannoo tokko geggeessee kan ture ta’uu isaa ibsicha irratti tuqamee jira.
Komiishinichi kana gochuuf baatilee saddeet dura hojii jalqabe. Bulchitoota naannoo waliin mariin geggeessamu illee qaamuma kanaa ti jedhan.
Komiishinichi kana qaamotii kana walitti araarsuuf walitti fiduuf maal hojjete jechuun gaazixeessota adda addaa biraa gaaffii dhiyaatee jira. Iitti aantuu komishinera kan ta’an Yetnebersh Nigusee deebii kennaniin
Komiishinichi tuuta oduuf har’a ibsa kenneen baatilee lamaan darban keessa qofaa humnaan gudeeddiin 108 hospiaalota Maqalee, Ayider, Addigraat fi Wuqiroo keessatti raawwatamuu beeksisee jira. Komiishinichi Maqalee fi naannolee ka biroo bakka ogeessonni daawwatan keessaa haalli gargaarsa namoomaa fooya’inni hangi tokko argamuu isaa beeksisee jira.
Komiishini falmii sana kan qindeessu akka beeksisetti falmiinYuniversitii magaalaa walakkeessa gama dhiyaa Kiliivlaand Ohiotti geggeessame kan kibxata darbee erga jeeqamee booda bifa falmii Sanaa jijjiiruuf caasaan itti dabalaa akka barbaachisu ibsee jira. Komiishinichi Onkoloolessa 15 Trampii fi Baayiden gidduutti geggeessamu ga’uu isaa uggura haaraa kan kaa’u ta’uu beeksisee jira. Qeeqxonni falmii duraa hordofan hangi tokko akka jedhanitti kaadhimamaan inni tokko ennaa dubbate maayikii isa kaanii akka cufamu yaada dhiyeessan
Komiishinni Awroopaa biyyoota gamtaa Awrooppaa kaneen sababaa weeara vaayiresii koronaan hoji dhabiinsaan miidhaman deggeruuf kan oolu karoora doolaara biliyoona 109 kennuuf koroora jiru ifa godhee jira. p
Komiishinni Awrooppaa Biyyoota Gamtaa Awrooppaa Koronaan Miidhe Kan Deggeru Ta'uu Beeksise
Komiishinni Awrooppaa yeroo kana yeroo murtaa’eef dheeressuu ibsa baaseen qeequu dhaan gamtaan Awrooppaa dhimma kana irratti mari’achuuf qophee ta’uu beeksisee doorsisaan garuu mariif gad hin taa’u jedhee jira.
Komiishinni Dinagdee Afrikaa fi Mootummaan Itiyoophiyaa Waliigaltee Mallatteessan
Komiishinni eegumsa fayyaa biyyattii akka jedhetti roobii har’aa nama 394tu haaraa viresii kanaan qabaman. Kunis kan guyyaa isa dura ture fi namoonni 1749 qabaman irraa hedduu xiqqoo dha.
Komiishinni falmii prezidaantummaa, prezidaant Doonaald Trampii fi mormituun isaanii dimokraatichi Joo Baayden seenaa siyaasa Ameerikaa keessatti falmii gaarii hin taane kibxata darbe erga geggeessanii booda haala itti falmiin sun geggeessamuu daran cimaa akka ta’u kan fedhu ta’uu beeksise.
Komiishinni Filannoo Ameerikaa Falmiin Dorgommii Prezidaantummaaf  Geggeessamu Bifa Haaraa Qabachuu Qaba Jedha
Komiishinni filannoo har’a ganama maanguddoon waggaa 76 filannoo sambata darbee injifachuu labse. Akka komiishinichaatti Buhariin itti aanaa prezidaantii duraanii Atikuu Abubakr-n sagalee dhibba irraa harka 55 fi 41n injifatan.
Komiishinni filannoo maanguddootaa fi kanneen humni dadhabaa ta’eef dursi akka kennamu gaafatee jira. Wiirtulee filannoo 1642tu sagalee kennuuf qophaa’ee jira.
Komiishinni filannoo Somaaliilaand lakkoobsa namoota filannoo baatii Sadaasa dhuftuuf sagalee kennuuf galmaa’anii ifa taasisee jira.
Komiishinni gamtaa Afriikaa hanga ol aantummaa seeraa bakkatti deebi’ee hoogganoonni mootummaa hiikamanitti Maalii miseensummaa tokkummaa Afriikaa qabdu kan rarraasu ta’uu beeksisee jira.
Komiishinni miga namaa Afriikaa fi mirga uummattootaa /ACHPR/ jedhamu kun ajjeechaa abukaatoo seeraa Peter Wanyama Wanyonyi irratti raawwate ilaalchisees mootummaaf gaaffii dhiyeessee jira.
Komiishinni Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa Sarbamuun Mirga Namoomaa Gaambeellaa Keessatti Raaw’atame, Jedha
Komiishinni mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa gabaasa har'a baaseen garee dargaggppta Saamrii jedhaman kanneen caasaa nageenya bulchiinsa iddoo sana tureetu yakka fixiinsaa dhaqqabeef itti gaafatamoo dha jedha.
Komiishinni Mirga Namaa Itiyoopiyaa Caasaaleen Misoomaa Bakkatti Deebi’uun Boodatti Hafuun Jiraattota Naannoo Tigraay Miidhaa Jira jedhe
Komiishinni mirga namaa Itiyoopiyaa fi waajjirri komishinera mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa erga walitti bu’iinsi sun Sadaasa 4 bara 2020 jalqabee as haala mirga namaa itti dhiyeenyaan hordofaa jiran.
Komiishinni mirga namaa Itiyoopiyaa mata duree “Qabsaa’uu haa filannu” jedhuun kan kabajamu guyyaa dubartoota addunyaa sababeeffachuu dhaan, kaleessa ibsa ifa taasiseen, filannoo biyyoolessaa baatilee xiqqoo booda geggeessamuuf jiru irratti hirmaannaa qixxee fi walaba ta’e dubartootaaf akka jiraatu balballi akka saaqamu waamicha kan dabarsu dha.
Komiishinni Mirga Namoomaa Itiyoopiyaa Hospitaalota Maqalee, Ayder, Addigiraatii fi Wuqiroo irraa raagaa argadhe jedhe irratti hundaa’uun baatilee lamaan darban keessatti qofaa dubartoota 108 ta’an irratti yakki humnaan gudeeddii raawwatmuu isaa ibsa baaseen beeksisee jira.
Komiishinni polisii Federaalaa sochii garee dargaggoota Oromoo ittiin jedhe Qeerroo Harargee Bahaa irratti qorannaa gad fagoo jalqabuu isaa komiishinera waajjirichaa kan ga’an obbo Asaffaa Siyyuum dubachuu isaanii gaazexaan Riportar Amajjii 7 bara 2018 gabaasee jira.
Komiishnni mirga namaa Itiyoopiyaa UN WOMEN kan jedhamu qaama tokkummaa mootumootaa waliin ta’uu dhaan Muddee 14 bara 2013 qabee Finfinnee keessatti workshop guyyoota afurii jalqabee jira. workshoopn kun kan fuuleffate dubartoonni fiannoo keessatti ykn ennaa filannoo hirmaannaa isaan qaban irratti.
Komishiinarri Polisii Duraanii Abbaree Addaamuu Du’an Boqotan
Komishiinichi akka ibsetti namoota yakka kana keessa harka qaban 174 mana murtitti duratti dhiheessuf ka jiru yoo ta'u kaneen 1204 ta'an ammoo leenjii haaromsaa akka fudhataniif gama wiirtuu leenjii xolaayitti ergamuu isaani ibsee jira.
Komishiinichi har’a kenneen, naannoolee rakkoon nageenyaa itti mul'achaa ture: Beenishaangul Gumuz , Wallagga Liixaa fi naannawaa birootti filannoon karaa nagaan akka gaggeeffamuuf hojjetamaa jira, jedha.
Komishiin Poolisii Federalaa kana ilaalchisuudhaan deebii kenneen, hidhamuu barattoota sirri dha, baratoonni 11 to'aatamanii jiru. Namoota jequmsaa umuuf ka’an waan ta’aniif mana murtiitti dhiheessuuf galmeen isaanii qoratama jira, jedhan.
Komishinara Araarsaan akka jedhanti namoonni kun dullaa, dhagaa, sibiila qonnaa fi bombiin kan ajjeefaman ta'u fi kannee badii kana geesisan polisiin qorataa akka jiru dubbatan.
Komishinarichi Graandiin akka jedhanitti rakkoo baqattoota Awuroopaatti kan birmate hawaasni addunyaa isa kanaafis birmachuu qaba.Baqataa Awuroopaa dhibba keessaa harka 60 hanga 70 gargaaraa isa Afrikaa keessaa dhibba irraa harka 20 hanga 30 gargaaruun sirrii miti, jedhan.
Komishinarii mirga dhala namaa sadarkaa olaanaa kan Tokkummaa Mootummotaa Misheel Bachelet poliisiin Hong KONG tarkaanfii tooftaa dhorkamaa kan hiriirtoota mootummaa morman irratti gargaarame qoratamuu qaba jedhan jedha gabaasi Lisaa shelaayin Jenevaa irraa ergite.
Komishinar Mohammad Alii godiinaalee kanneen biroo keessattis to’annaan meeshaalee seeraan alaa kun akka itti fufuu dubbatanii horsisee bulaan karaa seeraa meeshaan waraanaa qabatan akka jalaa hin xuqamne ibsan.
Komishinarri Itti Aanaan Tuut Koor akka jedhanitti, yaaliin ajjeechaa kun kan raawwatame Jimaata torban darbee, yommuu anga’ootni kunneen daawwannaafi mariif gara Godina Joor dhaqanitti ture.
Komishinarri Jeneraalaa Poolisii Oromiyaa, Araarsaa Mardaasaa ibsa Sabaa-himaaleef, Sanbata dheengaddaa kennaniin, Wallagga Lixaatti miseensota “ABO Shanee” 24 ajjeesne,” jedhanii turan.
Komishinarri komiishaina polisii Oromiyaa Televiziyoona Itiyoophiyaa irratti akka ibsantti kanneen amantii dahannaa godhachuun siyaasa ofantu hokkara kanaaf sababaii ta’e jedhu.Poolisiin hawaasa naannoo wajjin ta’uun seera duratti dhiyessa jechuun hubachisan.
Komishinarri komiishina hoggansa hojii sodaa balaa Obbo Gaantaa Gaaromaa akka jedhanti irra hedduun kan miidhaman walitti bu'iinsaa ta'u ibsanii Godiinaalee 11 Anaawwan 45, bulchiinsa magaalaa sadii fi aanaa addaa 4 keessatti sochii lafaa, loolaa bishaanii, Caama fi laftii citee garagaluun akkasumas balaa Abiddaa dhaqqabeen kanneen manaa fi qe'ee ofii irraa godaanan jiraachuu ibsan.
Komishinarri Komiishina Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa Hogganoota Siyaasaa Hidhaman Waliin Dubbachuu Isaanii Ibsan
“Komishinarri Komishinii Hooggansa Sodaa Balaa Benishaangul Gumuz, Obbo Taarraqanyi Taasisaa immoo “buqqaatotaaf gargaarsi kennamaa jira, komiin kun sirrii miti” jechuun deebii kennan. Haala nageenyaa aanaa Seedaal fooyyessuun namootni achii buqqifaman akka deebi’an hojjataa jirrallee, jedhan.
Komishinarri komishinii polisii naannoo Sanaa Mohammad Alii VOAf akka ibsanti hojiin meeshaalee seeraan alaa kan to’achuun itti fufa.
Komishinarri Komishinii Poolisii Naannoo Benishaangul Gumuz, Abdullaazim Mohaammad gama isaaniin, “Daangaa naannolee lamaanii jidduutti hidhattootni haleellaa raawwatan, warra walitti bu’iinsa sabootaa fakkeessuu barbaadani” jedhaniiru.
"Komishinarri Komishinii Poolisii Naannoo Oromiyaa Araarsaa Mardaasaa dhimma ajjeechaa Oromiyaa bakka garaa garaarraa komee dhiyaatu irratti yeroo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf bilbilaan deebii kennaniin, “ Namoota kan ajjeesu waraana Shanee shiftaa daggala galu, humni nageenya mootummaa nama nagaarratti tarkaanfii hin fudhatu"" jedhan."
Komishinarri Koomishinii Poolisii Naannoo Benishaangul Gumuz, Abdullaziiz Mahaammad, Dibaaxee keessatti ajjeechaan humnoota naga-eegumsaa mootummaan raawwatame hin jiru jechuun haalanillee, hidhattootta Sosochii Diimookiraatawaa Uummata Gumuz irratti tarkaanfii fudhachaa jiraachuusaanii dubbatanii jiran.
Komishinarri Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa Seenan
Komishinarri Olaanaan Ugaandaa Keessatti Baqattoota Daw’atan
Komishinarri olaanaan Zeid baatii Ebla bara 2017 Itiyoophiyaa daw’achuun mummicha ministeera biyyatti ka duraanii fi aangawoota sadarkaa olaanaa miseensoota hawaasa sivilii wajjiin hala kabajamuu mirga dhala namaa fi dameen waajiira isaanii kan gaanfa Afrikaa keessaa hojii gaggeessu irratti dubbatan.
Komishinarri polisii Federaalaa Jeneraal Zeynu Jamal har’a tuuta oduuf ibsa kennaniin qorannaan gaggeeffamuu komishinii polisii Federaalaa, Komishinii polisii Finfinnee,Tajaajiila tika ykn basaasa biyooleessaa akkasumas waajiira abbaa alangaa mummichaa irraa ogeessonni muxannoo guddaa qaban kan irratti hirmaatan ta’uun ibsamee jira.
Komishinarri polisii kan kutaa Zamfaraa Abuutuu Yaaroo akka jedhanti shamarran gaadiifaman kun gammadoo fi fayyaa ta'u isaanii hubannee jirra jedhan.Mootummaan Naayjeriyaa mala karaa nagaa gargaaramuu filachuu isaatu shamarran gadhiifamuu kana fidee jedhan.
Komishinarri polisii kutaa Tanga Komaandar Edwaaard Bukombee akka jedhnti bidruun kaleessa kaate kun kanneen feete turtee 13 keessaa 12 lammiwwan Itiyoophiyaati.
Komishinarri polisii Oromiyaa Araarsaa Mardaasaa sabaa himaa mootummaaf kaleessa ibsa kennaniin namoonni ajjeefaman 32 ta'u dubbatanii turan jechuun Xiyoon Girmaa gabaasteejirti.
Komishinarri Polisii Oromiyaa Haala Yeroo Ilaalchisee Ibsa Kennan
Komishinarri Poolisii Idilee kan Oromiyaa, Mustafaa Kadir immoo “Irreechi namoota muraasaan akka kabajamu kan taasifame tamsa’ina weerara Koroonaa Vaayirasii ittisuufi” jedhan. Namootni baay’een daandiirratti ittisamuus hin aalle, Obbo Muusxafaan.
Komishinichi, Manneen Hidhaa Oromiyaa keessa jiran 21 irratti hordoffii taasiseen baase, ka jedhe gabaasaa isaa haarawa baheen haalli qabiinsa mirgoota namummaa namoota hidhamanii jiranii kan isa yaaddessu tahuu hubachiisee jira.
Komishinichi namootni kunneen kan ajjeefaman harcaatuu ABO Shanee waamicha abbootii gadaa fi jaarsolii biyyaa hin simanneeni jechuun sab-quunnamtii naannichaatti himeera.
KomishiniI mirga namoomaa Itoophiyaa adeemsi kun dhiittaa mirga namoomaati, yakka kanaan baatii afuriin dura namoonni magaalaa Jimmaa keessatti to'atamuu isaanii quban qaba jechuun ibserea.
Komishinii Mirga Ummata,Hawaasa Afrikaa akka rakkoon hiriira mormii Itoophiyaa irratti dhalatte qoratamtu gaafate
Komishiniin hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Gaambeellaa “namoota Anfillootii qe’ee ofii irraa buqqa’aniif dhaabbileen miti mootummaa deggersa gochaa jiru” jechan.
Komishiniin Hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Oromiyaa gama isaan sababa deggersi itti harkifateef waan maallaqni dafee hin ergamneefidha jedheerA.
Komishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa haali qabiinsa Koloneel Gammachuu Ayyaanaa rakkoo keessa jiraachuu hubachuu isaa beeksiisee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Komishiniin mirga namoomaa Itoophiyaa kan Yunivarsitii Jimmaatti eebba barattootaa irratti dhaadannoo dhageessisee fi sana booda qabamee hidhame Mohammed Deksiisoo akka hatattamaan mana hidhaatii baafamu gaafatee jira.
Komishiniin Mirgoota Namoomaa Itoophiyaa, “Magaalaa Dambi Doolloo keessatti murtoo seeraa tokko malee ajjeefamuun Amaanu’eel Wandimmuu na yaaddeesse,” jechuun ibsa baasee jira.
Komishiniin Poliisi Oromiyaa maatiin Dr Diribaa akka isa hin arigne dhorgaman kan jedhu haalee jira. Qorannaan dhimma Dr. Dirrbaa xummurame dhiheenyatti abbootii alangaatiif akka dabarfamuuf jirus dubbata.
Komishiniin polisii oromiyaas wabii nageenya lammiwwanii mirkaneesuuf ciminaan kan hojjatu ta'uu beeksisee jira jedha oduu gabaasaan kenya Muktaar Jamal. Dhaggeeffadhaa.
Komishiniin Poolisii Federaalaa gaafatamee “Dhimma reebamuu Obbo Dirribii irratti odeeffannoo hin qabu” jedhe.
Komishiniin Poolisii Naannoo Benishaangul Gumuz gama isaan, Godina Matakkal keessaa namoonni murtoo malee hidhamanii jiran 1137 tahuu ibsee, ragaa Qindeessuun mana murtiitti dhiyeessuuf haal nageenya godinaa keessaatu danqaa tahe jedha.
Komishiniin Poolisii Naannoo Oromiyaallee ibsa kaleessa baaseen, “aanaa Baabboo Gambeel keessatti ABO Shaneen namoota 28 ajjeese” jedheera.
Komishiniin poolisii Oromiyaa dheengadda Najjootti namoota nagaa shan irratti ajjeechaa kan raawwate ABO shanee dha jedhe.
Komishiniin Poolisii Oromiyaa Najjootti Ajjeechaa Dheengadda Kan Raawwate ABO Shanee Dha Jedhe
Komishiniin Sodaa Balaa Oromiyaa komii qubatooni sababa hanqina nyaataan namni du'ee jira jedhan kan haalu yoo ta'uu rakkoon midhaan gargaarsaa yaroon dhaqabuu dhabuu sababa fageenya karaa fi rakkoo daandiin wal qabatee hanqini mudataa turuu kaasanii jiru. Rakkoo qubatoota kanaa bu'uuraan furuuf sadarkaa Naannootti Biroon Qonnaa, Komishiinii Sodaa Balaa fi Wajjiri Lafaa waliin ta'uun qindoominaan hojjachaa jiraachuu isaa fi dhiheenya kana keessatti kan qubsiifaman ta'uu Itti gaafatamaan Kominikeeshinii Komishiini Sodaa Balaa Oromiyaa Obboo Girmaa Wataree Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiru.
Komishinni daangaa Ityoophiyaa fi Ertraa waggaa kudha shanan har’a walii galtee tolfame irratti hirkachuun hundeeffame.Biyyota lameen giddu daangaajiru kan ialeen murteesse ture.
Komishinni filannoo ba’ii filmaatichaa har’a labsuuf karoora hin qabnu jechuun beeksisee jira. Gama kaaniin gareen mirga dhala namaaf falmuu Amnestii International ibsa baaseen polisiin Keniyaa tarii mormiin filannoo waliin wal qabatee ka’u yoo mudateef to’annaa jala oolchuuf jecha humna barbaachisaa hin taane gargaaramuu hin qabu jedhee jira.
Komishinni Filannoo Kan Itiyoophiyaa Wixineen sagantaa filannoo biyyoolessaa kan yeroo raawwii of keessatti qabate Robii kaleessa ifa gochuun marii gaggeessuun isaa ni yaadatama.
Komishinni Hooggansa Yaaddoo Balaa kan biyyatti caamni Itiyoophiyaa keessaa otuu gara oolaa yokaan beelaatti hin jijjiiramiin dhaabuu danda’uu isaa dubbataaa jira.
Komishinniin mirga dhala namaa Itiyoophiyaas rakkoon jedhame akka hin jirre mirkaneeffadhe, jedha.
Komishinni polisii Federaalaa gama isaan ibsa kenneen ABO fi Arbanyiich Ginboot torba fakkeessuun garee midhaa dhaqqabsisaa jiruutu jira waan ta’eef Qeerroo waliin wal hin argu jedha.
Komishinni waa’ee fayyaa uummataa kan guutummaa Chaayinaa wiixata kaleessaa akka labseetti vaayrasiin dhukkuba qorra sombaa nama qabsiisu kun nama irra gara namaatti dabruu kan danda’uu yoo ta’u Beeleedaalee irraa gara namaatti garu hin dabru jedhamee jra.
Kommiishinichi kan waraanni filannoo baatii Sadaasa keessa geggeessame wal dha’e jedhu fudhatama dhabsiise.
Kommishinichi ibsa har'a baaseen naannoo Oromiyaa bakka adda addaatti ajajni mana murtii kabajamuu hanqachuun kan isa yaaddesse tahuu dubbate.
Komoshiini polisii Oromiyaa gaafatamee deebii kennuuf hin eyyamne. Gabaasaa guutuu caqasaa.
“Kompiyuutarri akkuma Afaan Ingliffaan ajaja fudhatu, Afaan Oromootiinis ajaja fudhatee deebii kennuu ni danda’a.” jedhu Dursaan adeemsa hojii waajjira ICT Oromiyaa obbo Fiixee Terefee.
Komputera 50 kennan keessaa 20 hosteelii Yaaballotiif 30 ammoo mana barnoota sadarkaa lammeessotifi Mooyyalee haaraaf kennan.
Komputerii diqqaan jirulleen akka barattootii nuun jedhanitti waan humna hin qamnee, interneetiin laaftuu ka wa hojjachuuf bira taa’aa oolan.
Kompuutara Harkatti baatamuykn (Laptop) Kaameeraa fi meeshaalee elektrooniksii kanneen guddinni isaanii bilbiila harkaa caaluu hundumaa imaltoonni mi’a isaanii waliin feesisuu akka qaban yunaaytid Isteetes labsistee jiri. Bilbillii harkaa garu fe’amuu akka hin qabnee fi xayyaara seenuu akka danda’uu ibsamee jira.Biyyi Briteen kaleessa tarkaanfii wal fakkaataa fudhattee jirti.Kunis Balalii xayyaaraa Biyya Tarkii fi biyyoota gidduu galeessa bahaa akkasumas Afrikaa gama kaabaa irra ka’aniif ta’uun ibsamee jira.
Konaayaalee hedduu polisoonni gaaza imiimaansuun aarri aguugee keessatti namoonni hedduun mada’anii jiru.Dhohiinsii rasaasaas fi iyyii namootaa hanga galgalaatti dhaga’amaa ture jedhama.
Kondeen kurna hedduuf liillisaa garree mormituu ta’anii erga turanii booda bara 2010 prezidaantii Giinii yeroo jalqabaaf adeemsa dimokraatawaan filataman ta’an. Heerri inni haaraan dimokraasiin biyyattii keessaa gad adeemuu isaa ilaalchisee gareelee mirga namaa biraa qeeqa hamaa akkasumas mormii cimaa kaasisee jira. Heera haaraa kana ilaalchisee mormii ka’een namoonni 50 ta’an du’aniiru.
'Kondomiiniyeemiin Koyyee Fachee Rabsamuufi' Oduun Jedhu Oduu Sobaati: Biroo Misooma Mannneen Finfinnee
Konferansiin Waldaa Qorannoo Oromoo Bara Kanaa Rakkoo fi Carraa Dhaabota Siyaasa Irratti Mari’achuuf
Konferensii kana irratti amantoonni Kirstaanaa kutaalee US adda addaa irraa akkasumas Oromiyaa irraa dhufan irratti argamaniiru. Konferensii bara kanaa kan qopheesse “Our Redeemer Oromoo Evangelical Church” ykn waldaa Oromoo magaalaa Minniyaapolis keessa jirtu. Konfrensiin akkasii bara 1995 magaalaa Filaadelfiyaa keessatti Oromoota Kirstaanota ta’aniin fi kan biyyoota ambaa keessa jiraataniin jalqabamuu prezidaantiin waldatti beeksisaniiru.
Konferensii magaalaa London keessatti geggeessame kana irratti, dhaabota miseensota PAFD yokaan Gamtaa Bilisummaa fi Dimookiraasii Uummatootaa tahan, kanneen akka Sochii Bilisummaa Uummatoota Gaambellaa, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Sidaamaa, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, Adda Bilisummaa Oromoo fi Sochii Bilisummaa Uummatoota Beenishaangul-tti dabalee, dhaabonni haga ammmaa miseensota gamtichaa hin ta’iin kanneen akka Sochii Naannawa Gaambellaa, Sochii Tokkummaa Naayilootota Gaambellaa, Sochii Bilisummaa fi Haqa Hawaasa Uummata Shaakkichoo, Taaaxeq Itiyoophiyaa ka Tokkummaa fi Dimookiraasii, Gumii Miseensota Paarlaamaa Oromoo fi Tokkummaa fi Dimookiraasii Itiyoophiyaaf kanneen jedhaman qooda fudhachuu isaanii, ibsa xumura walga’ichaa irratti bahe irratti tarreessamee jira.
Konferensiin atleetiksii koollejiiwwan kan akka Ohio, Mishigaanii fi Penn state of keessaa qaba. .”
Konferensiin Nageenya Irratti Fuuleffate Maqalee Keessatti Geggeessame
Konferensiin Tumsa Uummatootaa Ka Bilisummaa fi Dimookiraasii Paarlaamaa Awurooppaa Keessatti Geggeessame
Konferensiin waggaa kan tokkummaa waldoota Kirsityaana Oromoo addunyaa 17ffaan kamisa darbe jechuunis Adoolessa 5 barra 2012 Minisootaa magaalaa Minneapolis keessa kan jiru waldaa Kirstiyaana Oromoo Minnesootaa keessatti Sirnaan banamee jira. Adoolessa ja’a sanbata galgala immoo galgala aadaa Oromoo jechuun amantoonni wayyaa aadaa uffachuu dhaan ayyaana sanaaf miidhagina addaa kennanii jiran.
Konferensiin ykn yaaroon hafuuraa kan tokkummaa waldoota Oromoo warra wangeelaa inni 22ffaan kamisa kaleessaa galgala jechuun Adoolessa 27 bara 2017 magaalaa Minneapolis MN keesatti jalqabamee jira.
Konfidireeshiin Kubbaa Miilaa Afrikaa(CAF) leenjsiaa kubbaa miilaa Maadagaskaar ka durii pirezidaantii tolchee filate
Konfiraansii OSA baranaa kana irratti dhimmi ijoon waraqaa qorannoon irratti dhiyaate seera Gadaa, Gadaa Jaarraa 21ffaa waliin wal simsiisuu fi gulantaa lammaffaa irratti immoo ga’ee fi hirmaannaa dubartoonni sirna Gadaa keessaa qabaatan kan jedhu tuqameera.
"Konfraansiin waa’ee Afaan Oromoo irratti mari’atu, baatii Muddee bara 2010 magaalaa Finfinnee keessatti kan gaggefamuuf jiru ta’uu, qindeessaan konferensii kanaa, Obbo Dabalaa Goshu Amantee ibsanii jiran.Yeroo ammaa Noorweey keessa ka jiru Univarsitii OSLOO keessatti,digirii Doktorummaa Afaan Oromoon argachuf hojjataa kan jiran Obbo Dabalaan, baatii Fulbaana bara 2010 nan xumura jedhu. ""Jechoonni Afaan Oromoo barnoota sadarkaa adda addaa keessatti hojii irra oolaa jiran wal fakkaatoo ta’uu qaban,"" kan jehan Obbo Dabalaan kana gochufiis irra deebi’anii hojiin waaltessu akka itti fufuu qabu dubbatu. Dhimmi kun gama barnootaan qofa otoo hin taane, gama sabaa-himaanis (Media) ka rakkoo qabu ta’u eeran."
Konfraansiin Waldaa Qorannoo Oromoo /OSA inni 31ffaan jimaata Adoolessa 28-30 bara 2017 as Washington DC galma Universitii George Washington keessatti geggeeffamee xumurameera.
Konfraansiin Waldaa Qorannoo Oromoo Washington DC-tti Guyyoota Lamaa Geggeeffamaa Ture Xumurameera
Konfransicha haasawaana kan banan muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahmed biyyattiin yeroo ammaa daandii wal qaxxaamuraa irra akka jirtu hubachiisan.Kanaaf inni tokko isa kaan irraa baree Adda addumaa yaadaa jiru mari’atanii gara bilchinaatti guddisuuf konfransiin akkasii jalqabbii gaarii akka ta’e nan amana jedhan Dr Abiyyi.
Konfransii kana qindeessuu fi karoorsuu keessatti qooda ol aanaa kan qaban dura taa’aa Adda Dimokraatawaa Oromoo ODF)obbo Leencoo Lataa haasoofsiifnee jirra. caqasaa
Kongeresiin baatii Fulbaanaa keessa ennaa wal ga’u oduu gaarii kanan ittiin ga’a jedheen abdadha. Anii fi dura taa’aa kan ta’an Chris Smith kan nuti gochuu yaannu keessaa US fooyya’ina argamaa jiru kana jajjabeessuu akkasumas akkamiin deggeruu akka qabdu adda baasuu fi Itiyoophiyaan gama kanaan attamiin gara fuula duraatti akka tarkaanfachuu gochuuf maal gochuu akka dandeenyu murteessuu dha.
Kongirasii Federaalawaa Oromoo dabalatee dhaabileen 5 kan keessatti argaman Gamtaan Medrek rakkoo seeraa fi siyaasa Itiyoophiyaa mudateef furmaanni jarmaya biyyaalessa kan hunda hirmaachis hundeessuu dha, jedha.
Kongirasiin Federaalawa Oromoo Paartilee Oromoo Walitti Fiduuf Carraaqqiin Godhamaa Jiru Haala Abdachiisaa Uummu Beeksise
Kongirasiin Ummata Oromoo(KUO) fi Warraaqsi Federaalistii Deemokiraatawaa Oromoo (WFDO)n hundeeffama isaanii irraa jalqabee Afaan Oromoo afaan hojii biyyoolessaa Itiyoophiyaa akka ta’uuf sagantaa siyaasaa isaanii keessatti tumatanii carraaqaa jiran.
"Kongirasiin Ummata Oromoo(KUO) fi Warraaqsi Federaalistii Deemokiraatawaa Oromoo (WFDO)n hundeeffama isaanii irraa jalqabee Afaan Oromoo afaan hojii biyyoolessaa Itiyoophiyaa akka ta’uuf sagantaa siyaasaa isaanii keessatti tumatanii carraaqaa jiran. Gama kaaniin immoo, paartiileen lamaanuu hiree ofii ofiin murteffachu hanga cituutti ka jedhu kan heera biyyattii keyyata 39 irra ka’ame Oromoof hojii irra oolu hin qabu jechun balaaleffatu.Kana malees sirni yokaan caasaan mootummaan Ethiopia ittiin ijaaramu akka amma ittiin hojjatamaa jiru sirna Paarlaamaan otoo hin taane sirna Prezidaantuymmaan akka tahuu qabu falmu, lameenuu. Paartiileen lamaan ejjennoo wal-fakkaatu otoo qabanii filannoo bara 1997 irratti mata mataatti dorgomuun barcuma wal saamaa turuun isaanii ni yaadatama. Amma garuu wal irratti dorgomuun kun wal-dadhabsuun umrii paartii biyya bulchaa jiruu dheeressuu yoo ta’e malee bu’aa nuuf hin qabu jechuudhaan barana walitti-dabalamanii Kongirasii Federaalistii Oromoo (KFO) hundeeffatanii jiran. Sana boodas, paartiilee mormitootaa gurguddoo sabaafi sablammoota adda-addaa of keessaa qaban wajjin walitti-dhufuun gamtaa “Madrak” jedhamu hundeessanii filannoo baranaaf dorgomaa jiru.Ijoo-dubbii gamtaan kun filannoo baranaaf qabatee dhiyaate keessaa tokko afaan Oromoo afaan hojii biyyoolessaa Itiyoophiyaa gochuu kan jedhu. Kunis baay’ina ummata Oromoo, bal’ina lafa isaa, qabeenya dilbii naannawichi qabuu fi Oromiyaan handhuura biyyaa ta’uu ishii hubachuu irraa ka'uudhaan yaada kana irratti walii-gale, Gamtaan Medrek. Kana irratti hoogganoota Medrek keessaa Obbo Bulchaa Dammaqsaa yaada kennaniin. ""Waltajjii, Medrekii yokaan immoo Afaan Ingiliziitiin ""Forum"" ka jedhamu paartiilee saddeet of-keessaa qaba. Egaa nuyi warri achi keessa jirru maal jennee, Afaan Oromoo dhaa afaan uummata baay'ee ti. Afaan akkasii calluma jedhee afaanota keessaa akka tokkootti ilaalamuu hin qabu, afaan guddaa dha. Akkuma Afaan Amaaraa Afaan Mootummaa haa tahu. Akkas jechuun maal jechuu dha ennaa ilaalluu, afaan Mootummaa taanaan manneen barnootaa hunda keessatti ni barsiisama jechuu dha. Humnaan otuu hin taane abbaan-fedhe ani hin barbaadu barachuu isaa yoo jedhe dhiisuu danda'a. Garuu, baajetni ni ehamamaa, dhaabni isaa ni jiraataa, mana barnootaa motummaa hundumaatti ni barsiisama, afaan kun"" jedhan.Yaada dhiyaate kana ilaalchisee Dhabanni Dimokraasummaa Uummata Oromoo yokaan OPDOn hoo ejjennoo akkamii qaba?Itti gaafatamaa waajiira kanaa kan ta’an Obbo Zelaalem Jamaanee telefoonaan argachuuf yaaliin guyyaa lamaaf gonee hin milkoofne.Garuu Obbo Mesfin Assefa Gaggeessaan hojii odeefannoo fi Qunnamtii uummataa, Biiroo Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa akkana jedhu. ""Haala qabatamaa amma jiruun, biyyi keenya biyya sabaa fi sablammoonni saddeettamaa ol keessa jiraatanii. Afaan Oromoo afaan bal'aa Oromoo tahus afaan federaalaa goona jennee saboota hafan kaan irratti yoo dirqamaan ka feenu tahe guddummaa Afaan Oromoo kanaa ka duubatti harkisuu fi ka balleessu, akkasuma immoo, lola hin taane kan uumu waan taheef kana irratti ejjennoon dhaabni keenya qabu hamma afaan kun yeroon isaa gahee bakka hundatti babal'atuu danda'utti hojii irra oolchuun rakkoo tahuu isaa ifatti waan beekuf, hanga afaan kun guddatee sabaa fi sab-lammoonni saddeetama tahan martinuu haga dubbatanitti Afaan Oromoo afaan federaa gochuun akka sirrii miti ka jedhu."" jedhan.Falmii dhimma Federaalizimii irratti dhiheenya kana waltajjii dhaabbanni Raadiyoo fi Televizyiinii Itoophiyaa qopheessee turee fi waltajjii duula na-filadhaa adda-addaa irratti ADWUIn afaan kamiyyuu afaan biyyaa ta’uu kan danda’u, baay’ina ummataatiin otoo hin taane faaydaa dinagdee fi hawaasummaa cimaa yoo qabaate akkasumas fedhii sabaafi sab-lammootaa irratti hirkatee qofa ta’u qaba jechuun falmaa jira. Akka fakkeenyaattis afaan Amaaraa sirnoota darban keessa humnaan ummata Oromootti fe’amee ture maqaa dhahuudhaan doggora sana irra deebi’uu akka hin barbaadne dubbate. Medrek Herri Ethiopia keeyyaanni 39 akka hojii irra hin oollee falmaa Afaan Oromoo afaan hojii kan Federaalaa hata’u jechuun isaa wal faallessa jechun falma, IHADEG. Prezidaantii EDAPA Obbo Lidetu Ayyaaleew immoo dhimma kana irratti gaafatamanii ennaa deebisan ""gama keenyaan afaanneen ilaalchisee yaadni keenya biyyattii keessa afaan hojii lama yokaan afaan biyyoolessaa lama yoo jiraate gaarii dha ka jedhu. Garuu, afaan km tahu qaba? ka jedhu lafa hin keenye. Haa tahu malee, qorannaan yoo geggeessame yokaan uummatni yoo mari'ate Afaan Amaaraa fi Afaan Oromoo filatamuu danda'u ka jedhu tilmama qabna. Garuu, murteessaan uummata."" jedhan.Xiinxaltoonni siyaasaas akka jednatti, Biyyoota sirna federaalizimiitiin bulan keessatti afaan tokko baay'ina ummata afaan sanan fayyadamuu irratti hundaa’ee afaan kan biyyaa ta’ee ittin hojjetamaa akka jiru tuquudhaan akka fakkeenyatis Swiizerlaandii fi Swiidiniin maqaa dhahanii yaada mormitootaa deeggaru.Falmiin kun keessumattuu Oromiyaa keessatti filannoo baranaa murteessuuf humna cimaa akka qabu dubbatu, xiinxaltoonni siyaasaa . Yaada kam akka fudhatamuu fi mo’atu ka yeroon deebisu ta’a."
Kongireesiilleen eeyee jedhee jennaan nama kuma 800 durii maatiin isaanii seera malee Amerikaan dhufe jedhan hedduu biyyaa baasan.
Kongireesiin Amerikaa Ammajii jaha nama pirezidaantummaa Amerikaa moo’ate warqata raga kenna.
Kongireesiin Amerikaa ammoo akka guyyaan kun guyyaa ummatii hujii hawaasummaa hojjachaa guyyaa dhaloota Kingi qaabatee guyyaanis sadarkaa Federaalaatti ulfeeffamu bara 1994 keessa seera baase.
Kongireesiin Amerikaa nama 535 qaba.Kana keesaa 100 Senetii 435 ammoo Mana Marii Amerikaati.Barana kana waan durii hin jirre haawwanii fi nama biyya ormaa hedduu filan.Haawwan 100 caalaatti kongireesii Amerikaatti filame.
Kongireesiin Amerikaa nama Donaldi Tiraampi abbaa alangaa addaatiif filate, Jeff Sessions huji tana dandahuu fi dadhabuu isaa qorachaa oole
Kongireesiin Amerikaa yoo hedduu akka bajata mootummaa itti fayyadaman irratti akka malee wal falama.
Kongireesiin US 116essoon Ya Hujii Jalqabe, Manii Marii Amerikaa Barana Wal Makaa Ka’imaa fi Dubartii Hedduu Itti Filan
Kongireesiin U.S. doolara biliyoona 900 Koronaa irratti biyyaan gargaranI fi bajaa mootummaa isaa doolara Tiriliyoona 1.4 baasuuf walii gale
Kongireesisin Amerikaa ka baranaa waan durii hin qamne hedduu barana qabaate.Afrikaalleen ijoollee hedduu kongireesii Amerikaa kabaranaa keessaa qabdi.
Kongireessiin mana maree fi senetii paartii Amerikaa lamaanii kun lamaanii Rippaabilikaanii fi Demokiraati karoora horii ittiin baasuuf barreeffama fuula 5,000 caaltu tana irratti qoratetti adoo saatiin jarii waan kana mari’atee fixuu malee diqquuman hin dhumatin Wiixata halkan walii gale.
Kongiresii Ameerikaatti Koreen Birkii Dhimmootii Afriikaa Filannoo Ilaalchisuun Marii Geggeesse
Kongiresiin Federaalawaa Oromoo (KFO) fi Addi Bilisummaa Oromoo (ABO-n) waliigaltee akkamiirra gahan?
Kongiresiin Federaalstii Oromoo Mootummaan Yuniversitii fi Naannolee Ollaatti Beekaa Rakkoo Uuma Jedha
Kongiressman Tom Udall nama paarti Demokiraati keessaa hojjatu.Tiraampi filannoo dhuftu irratti yoo fkn moohameeyyuu irraa bu’uu irratti shakkiin jiraachuunuu demokiraasii Amerikaa addunyaa duratti qancarsuutti jira jedhe.
Kongoo Keessatti Dhukkubii Ibolaa Lubbuu Namaa Galaafataa Jira
Kongoo Keessatti Hokkarri Gosaa Hammaachuun Ibsamee Jira
Kongrasnii hanga torban dhufuutti hojii dhaabee kan jiru yoo ta'u magaalaan Waashingtan Dii Sii labsii yeroo hatattamaa jala torban lamaaf turti.
Kongreesa Federaala Oromoof itti aanaa dura ta’aa kan ta’an Obbo Mulaatuu Gammachuu ibsa kennamee kana irratti yaada kennaniin sagaleen uummataa yoom kabajanii beeku? Beekaa uummanni haa murteessu jedhu jedhan.Heera irra dursanii waan ka’ataniif dheeressufis mirga guutuu qabu kana malees uummanni keenya dararamuu hidhamuu fi ajjefamuun itti fufee jira jedhan.
Kongreesa Federaalwaa Oromoof (KFO) itti aanaa dura ta’aa kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaa Himannaa shoroorkaa irratti dhiyaatee ture erga irraa haqamee booda himata yakkaa irratti dhiyaatee wabiin gadhifamanii alaa deddebi’anii dhiyaachuuf gaaffii dhiyeessan manni murtii gad aanuu kuffisee ture.
Kongreesa Federaalwaa Oromoof (KFO) itti aanaa dura ta’aa kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaa himata yakka idilee irratti dhiyaateef wabii qarshii kuma soddomaan akka gadhiifaman manni murtii waliigalaa kan federaalaa Wiixata darbee eega murteessee booda manni hidhaa qilinxoo gaaffii kaase.
Kongreesiin Amerikaa seera qawwee to’atu akka raggaasisuuf kun hojii irra ollaan , ammaan booda mucaan eenyu iyyu manaa ba’e akka hin hafne gargaara jedhan haatii ilmii jalaa ajjeefame kun.
Kongreesiin Federaala Oromoo Hagayya 22 bara 2020 ibsa baaseen hogganoota isaa fi miseensoonni isaa hidhaa keessa jiran akka gadhiifaman gaafatee jira.
Kongreesiin Federalistii Oromoo duula filannootti jira Oromiyaa gama Bahaa fi Dhiyaatti ummata kuma hedduutti bahee caqase
Kongreessa Amerikaa keessa kan jiran miseensoonni paartii Ripaablikaan har’a Falaadeelfiyaa keessatti sagantaa bashannanaa qabaatan irratti Tereesaa May haasaa dhagesisuuf jiru.
Kongresii fi senetiin seera kana sagalee irra jireessaan dabarsaniiru. Peloosiin akka jedhanitti manni maree bakka bu’ootaa uggura Tramp kana Wixata dhuftu ennaa wal ga’an ni garagalchu jedheen abdadha jedhan.
Kongresiin Amerikaa Inni 112ffaan Hojii Jalqabe.
Kongresiin Federaalawaa Oromoo labsii yeroo hatattamaa ilaalchisuu dhaan ibsa baasee jira. Itti aanaa dura taa’aa paartichaa obbo Baqqalaa Garbaa qabiyyee isaa naaf ibsaniiru.
Kongresiin Federaalawa Oromoo, Oromiyaa keessatti lakkoobsi namoota du’anii 86 ga’uu isaa, gabaasaalee godinaaleen Oromiyaa adda addaa irraa argate ka mirkaneessu ta’uu beeksisee jira. Itti-aanaa dura-ta’aan dhaabichaa, Obbo Mul’aatuu Gammachuu akka jedhanitti, lakkoobsi kun ka xumuraa miti. Maqaa bakkawwan namoonni itti ajjeesaman – jedhanii fi lakkoobsa namoota du’anii ka tarreessan – Obbo Mulaatuun, bakkawwan hafan irraa amma illee gabaasaa irraa eegaa jirra - jedhu.
Kongresiin Federaalistii Oromoo har’a ibsa qabxii 10 of keessaa qabu baaasee jira. Iyyata isaa kanas mootummaatti dhiyeessuun isaa gabaafamee jira. Maastar Plaaniin Finfinnee lafa Oromiyaa waan dhiibbatuuf hojii irra ooluu hin qabu, barattoota mirga qaban fayyadamuun karaa nagaan hiriiran irratti humnootiin mootummaa tarkaanfii humnaa fudhaachuun haa dhaabatuu, qonnaan bultoota sababaa invastmentii Misoomaa jedhuun manaa fi qe’ee irraa godaansisuun haa dhaabatuu akkasumas qabxilee kanneen biroo kan of keessaa qabu ta’uu Obbo Baqqalaa Nagaa ibsanii jiru.
Kongresiin federaalistii Oromoo miseensa haaraa gochuun kan simate dhimma lammummaa obbo Jawaar Mohaammed ilaalchisee falmii murtiif isa rakkise kan qabu ta’uu beeksisuu dhaan ibs akka kennuuf waajjira immigreeshinii gaafachuu isaa boordichi beeksiseera.
Kongresiin guutummaa biyyaatti tarkaanfii fudhatamuu qabu waan danqeef kutaaleen hagi tokko kanneen akka Indiana seera ofii isaanii dabarsan.
Kongresiin US bara 1994 guyyaan dhaloota isaanii ayyaana biyyoolessaa akka ta’u murteesse.
Kongresiin US kamisa darbe Iran fi kooriyaa kaabaa dabalatee Raashiyaa irra uggura haaraa kaa’uuf kan walii gale.
Kongresiin Uummata Oromoo Miseensonni Koo Hidhaatti Guuramaa Jiru Jedha
“Kongresii, uummataa fi poolisoota keenyaaf eegumsa godhamu mirkaneessuuf ittisa dhaabuu akkasumas humna namaa dabaluu dhaan naga eegumsa ilaalchisee fooya’ina guddaa gooneerra jedhee jira. Biilsa mana maree irra kan ga’u doorsisa kamiinuu dhaabsisuuf kutaan poolisii michoota naannoo fi federaalaa waliin hojjetaa jira jedhee jira.
Konkolaachistoonni konkolaataawwan gurguddoo 200 kanneen zayitii nyaataa fi sukkaara deddeebisan kan mootummaan to’atamu bakka sakatta’aatti danqamuu isaanii dubbatan.
Konkolaachistoonni kun zayitaa fi sukkaara dilaalaan alaa deddeebisaa turan. Ministriin daldalaa kanneen kun daldalaaf kana biyyatti galchuu danda’u jechuun eeyamee, booda irra immoo gurgurtaaf korporeeshinii mootummaatti gatii gad aanaa dhaan gurguruu qabdu ittiin jedhee jira.
Konkolaachistoonni Oomisha Biyya Alaa Gara Itiyoopiyaa Galchan Keellaa Gumruka Dirree Dhawaatti Danqamne Jedhu
Konkolaataa Bottee ammaan dura bitaman looniif bishaan dhiyeessaa kan jiran ta'uus ga'aa akka hin ta'iin akkasumas hanqiinni bishaanii kun godinaalee kanneen biroo keessattis akka jiru ibsamee jira.
“konkolaataa Isuzu naa qopheessanii shunkurtiirratti fe’anii naa qopheessan. An gargaaraa konkolaataa fakkaadhee rifeensa koo akka Maariyoo Baaloteeliitti muradheen ture, yoo kellaarratti poolisiin nu sakatta’u ani gadi bu’een ‘Leebaa Gommaatiin’ konkolaataa ‘check’ godhaa” Gammadaa Waariyoo
Konkolaataa jari kun itti fahame gomboo ykn koonteenara keessatti ture. Lammiwwan Itoophiyaa du'an kun akka jecha Tokkummaa Mootummootaatti dargaggoo 26n Afrikaa Kibbaatti galuuf yaahan keessaa ta'uus ibsee jira.
Konkolaataa karaatti argatan kadhatanii kaan immoo daandii gabaabaa gara magaalattiitti geessu barbaaduu dhaan imalaa jirn.
Konkolaataan AMISOM moqdishoo irraa ka’uun ituu gara Afgooyyeetti qajeelaa ituu jiru balaa kana geesise.Nama 5 ajjesee kanneen yoo xiqqaatan 8 ta’an madeesse jedha AMISOM.
Konkolaataan Biyya Hollaa Irraa Itiyoopiyaa Seenu COVID-19n Akka Hin Facaafne Ni To’atamu Jedha Bulchiinsi Dirree Dhawaa
Konkolaataan dhuka’aan guutamee hoteelicha fuullee dhaabatee ture. Biilsa naannoo sana ture mancaasuu dhaan siiviloota, irra hedduu namoota miillaan deemaa turan galaafachuu kanneen ijaan argan VOAf ibsaniiru. Haleellaan kun eenyu irratti akka fuuleffate hanga yoonaa ifaa akka hin ta’in angawoonni mootummaa beeksisaniiru.
Konkolaataan gargaarsa fe’an akka hin sochoone dhorkamuu fi konkolaataawwan naannoo walitti bu’iinsi jirutti ergaman qabamuun gargaarsa namoomaa Tigraay keessaaf daandii argachuun rakkisaa ta’ee jira. Keellaaleen sakatta’aa kan waraanaa konkolaataawwan gargaarsaa akkaan kan sakatta’anii fi yeroo mara eeyamaa fi angawoota naannoo ykn waaltaa ajajaa gama kaabaa biraa mirganuu qabaachuu gaafatu.
Konkolaataan gargaarsa namoomaa fe’ate Siiriyaa naannoo Ghouta bakka ripxe loltoonni qabatan seenuu isaa tokkummaan mootummootaa fi waldaan fannoo diimaa beeksisaniiru.
Konkolaataan har’a Ghouta gama bahaa seenuuf eeyamame torbanneen sadii keessatti isa jalqabaa ti. Konkolaatonni sun ennaa magaalattii seenan akka yeroo waliin wal dorgomuu ture jechuu dhaan dubbi himaan fannoo diimaa Pawel Krzysiek dubbataniiru.
Konkolaataan sun Golweyn irraa ka’ee deemaa kan ture imaltoota 21 fe’atee yoo ta’u shofeerri konkolaataa irraa hafuu isaa itti aanaan bulchaan Shebele gara gadii Ali Nuur Mohamed VOAf ibsaniiru.
konkolaatichi dura gama tokkotti dayya'ee booda mataan gad garagale kan jedhe Jamaal kan konkolaatichi garagale magaalaa BOSAASOO irraa kiiloo meetira 170 irratti kan argamtu ganda WAA'IYYEE jedhamtu cinatti ta'uu dubbata.
Konkolaatonni Koodiin Gabatee Isaanii Lamaa Akka Dabareedhaan Soch'an Qajeelfama Baase, Bulchiisi Finfinnee
Konkonni dhuunfaa kan manaa ka koodiin taargaa isaanii lamaa akka dabareedhaan socho’an taasisamuun, weerara Covid 19 ittisuudhaaf labsii yeroo hatattamaa mootummaan baase bu’uura godhachuun akka tahe dubbatu - Daarektarri Olaanaan Abbaa-taayitaa Geejjibaa Federaalaa.
Konsoo Keessatti Namaoota Kaleessa Ajjefaman 2 keessaa Reeffi Tokko Eessa Buteen Dhabamee Jira
Kontoraata Midrook adoo hin haaromsin waan biyyitii himatte caqasnii dhugaan abbaa galuu maltee jedhanii irratti walii galan jedha Dr.Hassan Yuusuf I/G/B Eegumsaa naannoo,Bosonaa fi Qilleensa Oromiyaa
Kontoraatii Meesiin Barseloonaa waliin qabu bara 2021 keessa dhumata.Achiin duubatti waan irraa fedhan baasee kilabii fedhetti galuu fa dandaha.
Kontoraatii warshaa Warqii Midrook godina Gujiitti aanaa Shaakkisoo ammallee ganna 10f haaressan. Tun falmii fi hiriir ahedduun dhufuutti jirti.
Konyaa isaan irraa dorgoman deggertoota prezidaant Doonaald Tramp yoo ta’an keessa dimokraaticha safuutti cichaniif yeroo jalqabaaf bara 1990 miseensummaa mana mareef filatamani.
Konyaalee biyyatti hedduu keessatti polisoonni eeguumsa kan cimsan yoo ta'u hiriirtoota hedduun isaanii dargaggoota kan ta'an kana buufata Baabuuraaan alatti akkasumas daandilee irratti sakatta'aa oolan.
Koobe Biryaanti ganna 41tti lubbuu dhabe. Gaafa gannii isaa 17 dorgommii basketball jalqabe kilabii Lakers,Los Angeles taphata.
Koofii Anaan dhalootaan nama Gaanaati.Butiroos Butiroos Gaaliitti aanee nama lammeessoo Afrikaa keessaa filatamee Tokkummaa Mootummootaa bulchaa bahe.
Koofii Attaa Anaan,itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa nama waan hedduu galateeffatan.Bara 2001 keessa isaa fi dhaaba isaallee Nooberlii badhaasan.
Koofmaaan nama dhiphuu fi bali’na Oromoo faana jiru.Gaafa akka mootummaa Itoophiyaan mirga namaa eegee dimokiraasiillee jajajbeessee mootummaa namuu qooda keessa qabu dhaahbuuf jedhee manii maree Amerikaa labsii WixineeHR-128baase sunillee warra karoora kana gammachuun fudhate keessaa tokko.
Kooiryaa Kaabaa, Sanbata dabre kanas, yaalii dhukaasa misaahelaa ka biraa geggeessitee jirti. Yaaliin sun akka hin milkaa’iin dubbatu – Yunaayitid Isteetsii fi Kooriyaa Kibbaa.
“Kooleejji irra bahee daarektea oolmaa daa’immanii tahee tahee hojjachaa ture.Ji’a sadii hojjadhee kiyya banadhaa,” jette.
Koolejiiwwan Yunaayitid Isteetis lama tapha Ameerikaa kan baatii birraa keessa geggeessamu yeroo biraatti dabarsaanii ennaa jiran kanatti weerarri vaayiresii koronaa addunyaa spoortii irraan dhiibbaa kaa’u itti fufee jira.
Koolleejjii horsiisee bulaa takkitti Yaaballotti jaaran jedhanillee eegii ganna dabre ijoolleen galmoofteen duubatti hin taane jedhanii dhiisan. Akka jecha Dr.Tolaatti ammoo Kaabineen Oromiyaa kora torbaan dhufuutti fala kennitiif.
Koolleejjiin tun akka qara jedhantti barana kana hujii jalqabdi, barattoota galmeessanii, diinii qaxaranii,makiinaalleen argatanii silaa hujiif eegachuutti jrian.
Koollejiin Minisootaa,USA Afaan Oromoo Akka Barnootaatti Barsiisuuf Qophii Jirti
Koollejjii barumsa ogummaa fi teknikaa barsiitu tanatti ijoollee haga 2,000 tahanitti itti barata jedhan.Barattoota tana amma yuniversitii gar gara oofanii barachuutti jirti.
Koollejjii Rifti Vaalii Finfinnee,ollaa Gootaraa kampaasa Pepsiitti nama kuma tokko caalutti itti baqate.Jarii ammoo qubaayyuu nu hin qabanii taatullee abbootii qabeenna Oromootti nu gargaaruutti jiraa jedha.
Koollejjii Rifti Vaalii naannoo Gootaraatti Oromoo 1,000 oli Jijjigaa baqattetti itti qubate, nyaataa-dhugaatiilleen obboo Dinquu Dayyaasaatti gargaaruutti jira
Koolu galaan lammii Maalii Ferensaay keessa seeraan ala jiraatu daa’ima xiqqoo gamoo arfaffaa irraa kufuuf ture oolchee booda eeyamni biyya sana keessa jiraachuu raggaasisameefii jira.
Koolu Galaan Lammii Maalii Lubbuu Daa’ima Faransaay Tokkoo Baraare
Koolu Galtoonni 2 Galaana Mediteraaniyaanin Liqimfaman, 100 ol Baraaraman
Koolu galtoonni 400 ta’an doonii Germaniitiin Xaaliyaanii gama kibbaa andaara galaana Reggio Calabria ga’anii jiran. Germaniinis koolu galtoota hedduu biyya simattu keessaa took. Kan waggaa darbee irraa dacha ta’e waggaa kana namoota dahata siyaasaa barbaadan kuma 400 oltu biyyattii seenu jedhamee eegama.
Koolu Galtoonni 800 Kanneen Gara Xaaliyaaniitti Imalaa Turan Galaana Irraa Lubbuun Ooluun Baraaraman
Koolu Galtoonni Afriikaa Digdama Ta’an Andaara Galaana Tuniisiyaatti Liqimfaman
Koolu Galtoonni Afriikaa Garba Mediteraaniyaan Akka Hin Seenne Ittisaman
Koolu Galtoonni Ameerikaa Waaltaa Gara Daangaa Yuntaaytid Isteetsitti Yaa’aa Jiran
Koolu Galtoonni Galaana Irratti Danqaman Gad Dhiisaman
Koolu galtoonni gara Awrooppaatti yaa’uu ilaalchisuu dhaan Xaaliyaanii fi Faransaay gidduutti kan uumame walii galtee dhabiinsi diplomaassummaa gara fuula duraatti paarlaamaa Awrooppaa keessatti filannoo geggeessamu irratti ajandaa duraa ta’uu mala jedhamee jira.
Koolu Galtoonni Harka Shiftootaatti Kufan Maal Jedhu?
Koolu galtoonni heddummaan Ameerikaa waaltaa irraa gara UStti baqatan hiyyummaa fi hookkara biyya isaanii keessaa dheessuu dhaani.
Koolu galtoonni hedduun kuma 4tti tilmaaman daangaa US irraa fageenya km hedduu irratti argamu.
Koolu galtoonni irra hedduun biyya uffee sahaaraa gadii irraa gamas dhaqu. Biyyattii Kaaba Afriikaa kana irraa yabalaawwan koolu galtootaan wal qabatee balaawwan uumaman keessaa inni kun isa boodanaa ti. Koolu galtoonni shantama ta’an walakkeessa baatii Eblaatti andaara galaana Tunisiyaatti yoo liqimsaman, kanneen dhibba ta’an immoo baraarmaniiru.
Koolu galtoonni kaaraa Liibyaa darbanii Awrooppaatti ce’uuf garba mediteraaniyaan ce’an hedduun isaanii biyyootii Afriikaa irraa akka ta’e irra deddeebi’uun gabaasamaa ture. Kanneen keessaa Itiyoopiyaa fi Ertraa irraa kanneen gamas seenan hedduu dha.
Koolu galtoonni kuma 40 ta’an erga Israa’el doolaara 3500 gatii tikeetii xayyaaraa kennuufii dhaan guyyoota 60 keessatti gara Rwaandaatti akka imalan ykn hidhaan akka isaan eeggatu beeksistee booda egereen isaanii waan beekamu hin qabu.
Koolu galtoonni kun Ertraa, Giinii, Senegaal, Maalii, Nigeria fi biyyootii uffee Sahaaraa gad jiran irraa ka’uu dhaan gara andaara galaana Mediteraaniyaan ka dugdee Liibiyaa jirutti imalu. Achis haalawwan suukanessaatu isaan mudata. Doonii namoonni irratti heddummaatan irratti fe’amanii namoota isaan baraaran eeggatu. Kanneen lubbuun ooluuf carraa argatan immoo Awrooppaa keessaa jireenya haaraa jalqabuuf hawwu.
Koolu galtoonni kun irra hedduun biyya waraanaan bututan Sudaanii fi Ertraa irraa kurna tokko dura Israaliin kan seenan seeraan ala ture. Hedduun isaanii gara Afriikaatti deebi’uun filannoo keenya miti, kanaaf filannoo hamtuu kenname lamaan keessaa kan salphaa ta’e filanna jedhu.
Koolu galtoonni lammiiwwan Itiyoopiyaa Maalawii keessatti danqaman
Koolu galtoonni Saaud Arabiyaa keessa jiraatan biyyattii dhaa akka ba’anii kan mootummaan labse yeroon guyyoota 90 dhumachuuf kan hafe xiqqoo dha.
Koolu Galtoonni Seeraan Alaa Yunaayitid Isteetis Keessaa Jiran Yaaddoo Keessa Jiru
Koolu galtoota 200 baattee yaballi deemaa turte andaara galaana Yemenitti garagaltee reeffi koolu galtoota 25 argamuu hoogganoonni naannoo AFPf ibsaniiru.
Koolu galtoota 200 kanneen Somaaliyaa fi Itiyoophiyaa irraa ta’aniif Liibiyaa keessatti iggitamanii jiran gad dhiisisuuf tattaaffiin godhamaa jira jedha jaarmayaan koolu galtoota sadarkaa addunyaa. .
Koolu Galtoota Galaana Keessatti Dhuman Irraa Lubbun Kan Hafe Lammii Itiyphiyaati
Koolu Galtoota Liibiyaatti Iggitaman Gad Dhiisisuuf Tattaaffiin Godhamaa Jira
Koolu galtummaan Awrooppaa Shorokeessummaa hammeessuu mala jedhamaa jira
Koolu galtummaan seeraan alaa hamaa dha. Lammiiwwan Somaaliyaa hedduu fi koolu galtoonni kanneen biroon dararaa namotai seeraan ala deddeebisan kan Liibiyaa keessaaf saaxilamu. Jireenyaa fi du’a gidduutti nama dhiisa. Keessumaa dubartii ulfaaf. Imala sana irratti du’uu danda’u jette.
Koolu Galtummaa Seeraan Alaa Tarkaanfii Cimaa Barbaada: Prezidaant Traamp
Koomaander Gosaayeen hidhattoonni kun maaliif akka ajjeecha kana raawwataniif waanti beekamu jiraa gaaffii jedhu gaafatamnii yoo dubbatan, ‘hidhattoonni Gujii keessa socho’an kun kanaan duras ajjeechaa fi saamicharratti bobba’anii turan ammas sanuma raawwatan jechaan deebisan.’ Humni nageenya mootummaas eenyummaa warra ajjeechaa kana raawwatee qulqulleeffachaa akka jirus koomaander Gosaayeen dabalanii himanii jiru.
Koomaand poostiin labsicha raaw’achiisuuf hundaa’es hojii jalqabuu isaa, maddeen oduu mootummaa beeksisanii jiran.
Koomaand poostiin naannichaa nuti kan hiine Abbaa Torbeeti jedheera.
Koomaand Poostiin naannicha geggeessu gama isaan haalli nageenyaa fooyya'aa waan jiruuf yeroo guutummaa guutuutti nagaan naannichaa mirkanaa'u rakkoon jedhame kan furamu taha jedheera.
Koomaand Poostiis tahe geggeessitoota godinichaa argachuuf yaaliin goone har'as hin milkoofne. Gabaasaa Naakoor Malkaa caqasaa.
Koomiilee kanaaf akka mootummaan deebii kennu, aangawoota dhimmi ilaallatutti deddeebinee bibillee, haga ammaa ka deebii kennu argachuu hin dandeenye. Komishiniin Mirga Namummaa Itoophiyaa immoo komiin akkasii nan qaqqabne jedha.
Koominisharri ol’aanaan Koomishina Mirga Dhala-namaa, ka Tokkummaa Mootummootaa Ze’iid Ra’aad Al Huseen, har’a, muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, akkasumas Afaan-yaa’ii fi ministara dhimma-alaa biyyattii waliin walga’uun mari’atachuu isaanii dura, kanneen dhiheenya mana hidhaatii hiikaman, qeeqxota mootummaa, hoogganoota mormitootaa, gaazzexeessotaa fi falmitoota mirga dhala namaa waliin marii geggeessanii jiran. Marii gara sa’atii tokkoof geggeessame kana irratti muuxannoo hidhamtoonni duraanii kun mana hidhaatti dabarsanii fi haala qabinsa mirga dhala-namaa walii-galaa Itiyoophiyaa keessaa irratti Koomiishinaricha mirga dhala-namaa ol’aanaa waliin dubbatanii jira.
Koomishanarri Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaa Tarkaanfii Humnoonni Naayijieriyaa Fudhatan Balaaleffatan
Koomishiina Mirga Namooma Itoophiyaa;Nagaa eegdoti biyyatii ijjeechaa Hacaaluu Hundeessaa duuba nama 75 caala galaafatani hedduu madeessan
Koomishiinii Awurooppaa Ganna Jahaan Dhufaatti Eertiraa Doolara Miliyoona 200-tiin Gargaaruu Fedha
Koomishiinii filannoo Kaameruun waan namii hedduu dorgommii pirezidaantummaa biyya sunii keessaa ufi baaseef ilaaluutti jira
Koomishiinii kun dhiyoo tanallee qabiinsa mirga namaa Itoophiyaa qoradhe jedhe miidiyaatit gadi baase.
Koomishiinii kun waan ganna 20 keesatti takkuma hin jedhin jedhee gabaasa baase.
Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa ammoo hidhamtootatti seera malee waan akka kibriitaa fi waan ibiddaan qabsiisan dhossaan mana hidhaa fixee bala kana fide kanaaf bulchootatti itti gaafatama jedhe.
Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa nama kuma hedduu dhabame edhan qorachuutti jirraa jedha.Lakkoofii nama Maaykaadiaatti fixan jedhaniilleen haga duraan jedhan caaluu dandaha jedhan.
Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa qorannoo tana fulaa gara garaa 40 keessaa ummataa irraa qorate.
Koomishiinii mirga namooma Ioophiyaa ajensii mootummaan Itoophiyaa mirga namaatiin jabeessuu fi rakkoo jirtuun qoratu.Koomishiinii kun ufumatti hirkatee hujii itti dhugeeffate hujii qajeeltu jedhe hojjata.
Koomishiinii mirga namooma Itoophiyaa akka jecha bulchiinsa isaatti hujii hojjachuuf dhaabbilee fi mootummaa tokkolleetti hin hirkatu
Koomishiinii mirga namummaa Itoophiyaa dubbii tana gama gamaan qorachaa bahee jedhee dhumatii tanaaf balleessaan ta bulchoota mana hidhaatii jarumatti itti gaafatamallee jedhee.
Koomishiinii mirga namummaa Itoophiyaalleen rakkina kana faluuf itti gaafataman waan qabuuf qaamii dubbin tun ilaaltu lafa rakkoon jirtu dhaqee faluutt jiraa jedha.
Koomishiinii mirga Ummataa fi Hawaasa akka mootummaan Itoophiyaa miidhaa hiriira sun irratti dhalatan ykn ufii ykn ammoo dhaabbilee biyya alaa qorachiisu gaafate.
Koomishiiniin haqaa Tokkummaa Mootummootaa Eertiraa biyya addunyaa keessaa irreen waan fedhan nama tolchan ta qaraa jedhee mootummaan Eertiraa ammoo tun dharaa jedhe.
Koomishiiniin Naamusaa fi Farraa Malaammaltummaa Federaalaa Itiyoophiyaa angawoonni mootummaa ol’aanoon 184 kanneen yaroodhaan qabeenya isaanii hin galmeessin hafan akka hidhaman murteessuu isaa beeksise.
Koomishiinii poliisii Finfinneetti itti gaafatamaan sab-quunnamtii hawaasumma, Obboo Asaffaa Masgabuu gafiif deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa wajjin godhaniin, gaafiin ka’e kun sirri dha namni kamuu adeemsa seera eegsisuu keessatti hubamuu hin qabu jedhan.
Koomishiinii Qorannoo Tokkummaa Mootummootaa Eeritiraan ummata kuma 400 garboomfattee harkaa qabdii manii murtii addunyaa(ICC) dubbii tana laaluu malee jedhee dabarse.Eeritiraan ammoo dubbii tana hin fudhanne.
Koomishiinii walabummaa Amantii Amerikaa sadarkaa addunyaaInternational Religious Freedom baruma baraan akka walabummaan amantii itti deemtu irratti gabaasa baasa.
Koomishiinii walabummaa amantii kun biyya tamitti namii maqaa amantiitin dhibamuutti jiraa jedhee biyya 35 qoratee gabaasa kana baase.
Koomishiinii Waldaa Awurooppaa sagatnaa isaaGargaarsa Misooma Awurooppaa 11essoojedhuun ganna jahan dhufanitti Eeritaa doolara miliyoona 200tiin gargaaruuf qophii jira fakkaata.
Koomishiin Poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa ibsa torban dabre baaseen, naannoo Tigiraay irraa kan hafe bulchiisa naannoo biyyattii mara keessatti filannoon ka geggeessamu tahuu isaa fi nagaan akka xumuramu kan hojjetu tahuu beeksisee ture.
Koomishina Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaaf Koomishinara ol’aanaa ka tahan – Kilementiin Salaamii immoo, waamichi nageenyaa muummichi-ministaraa Itiyoophiyaaf dhiheessan, baqattootaaf faayida-qabeessaa akka tahuu danda’u abdii qaban ibsanii jiran.
Koomishina Hooggansa Yaaddoo balaaf Daarektara Daarektoreetii Sab-quunnamtii ka tahan – Obbo Debbeebee Zawudee, “Otuu beelli hin dhaqqabiin hambisuun keenya, uummata nyaata barbaadu nyaachisuu waan dandeenyeefi” – jedhu.
Koomishina Mirga Dhala-namaa Toom Laantoos fi Kaawukasii Waa’ee Beelaa, kan Mana-maree Bakka-bu’ootaa yunaaytiid steetestu waliin waa’ee rakkoo beelaa Gaanfa Afrikaa irratti marii kana qopheesse.
Koomishina Mirga Dhala-namaa Toom Laantosiin Obbo Baqqalaa Garbaa nama yaada sammuu isaaniif hidhaman yokaan “Prisoner of Conscience”tti galmeessamuun isaaniis ibsa har’a bahe keessatti himamee jira.
Koomishina Mirga Namoomaa Itiyoophiyaatti, gorsaa ol’aanaan dhimma hordoffii mirga namoomaa, Obbo Misgaanaaw Mulugeetaa, haala mirga namoomaa Tigiraay keessaa ilaalchisee ibsa Koomishinichi baase irratti gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, eenyu
Koomishina Poolisii Federaalaa Itiyoophiyaa fi Poolisiin magaalaa Finfinnee irraa deebii argachuuf quunnamnus nama himannaa kanaaf deebii kennu hin arganne.
Koomishina Poolsiii bulchiisa naannoo Tigiraayiif, xalayaan tumsa gaafachuu akka barreessamuufis mana-murtichaa gaafatee jira.
Koomishina Poolsii Oromiyaatti, Itti-aanaa Koomishinaraa fi Abbaa deemsa hojii fi dhimmoota koomunikeeshinii Solomoon Taaddesee immoo, jeeqama magaalaa Calliyaa keessatti uumame sana keessatti barataan sun du’uun mirkana. Humna nageenyaa mootummaa irraa qofa otuu hin taane, gama kaaniis akka dhukaasamaa ture waan ta’eef eenyu akka ajjeechaa kana raaw’ate sirnaan qorannee tarkaanfii fudhanna, jedhan.
Koomishinara poolisii Affaar telefoonaan haasofsiisuuf carraaqqiin goone hin mikoofne – jedha gabaasaan keenya – Melleskaachew, Amahaa Finfinnee irraa.
Koomishinarichi akka jedhantti, Mootummaan nageenya lubbuu uummata isaa eeguuf itti-gaafatama qabu irraa, akkasumas, hawaasni arjoomtota Addunyaa rakkoo caamaa Itiyoophiyaaf ilaalcha ga’aa kennuu dhabuu irraa kan ka’e haga ammaatti baasiin inni haga ammaatti gargaarsichaaf baase guddaa dha.
Koomishinarichi ibsa har’a gaazzexeessotaaf kennaniin, naannoo Tigiraay keessatti namni gargaarsa nyaataa yeroo hatattamaa isa barbaachisu miliyoona lamaa fi walakkaa tahuu dubbatan. Tahus garuu, Tigraay keessa beelli jiraachuu gabaasaalee bahan, ka naannoo haga tokkoo salphisanii dubbatan.
Koomishinarittiin Koomishina Mirga Dhala-namaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – Misheel Baachileet, dhukaasa humnoota mootummaatiin hiriirtota irratti baname sana dura, caasaan kaameraa Televiiziyoonaa fi ibsaan beekaa addaan kutamuu isaa ilaalchisee gabaasaaleen bahan kan isaan yaaddesse tahuu dubbatan. “Kun dhugaa tahuun mirkanoofanaan, haleellaa akkan hamaa itti yaadamee, karoorfamee, qineeffamee namoota nagaadhaan hiriira bahan irratti geggeessame tahuu isaa ti,” jedhan.
Koomishinar Mitikuu Kaasaas gama isaaniitiin, barreessaan muummichi, ka Tokkummaa Mootummootaa – Baan Kii Moon, dhuma torban dabree irra ennaa Finfinneetti argamuun aangawoota Mootummaa fi arjoomtota waliin mari’atanitti, Itiyoophiyaan sababaa adda addaatiif gargaaramuu akka qabdu hubachiisanii jiru – jedhan.
Koomishinarri Dhimma Baqattootaa ol’aanaa ka Tokkummaa Mootummootaa Filippoo Graandii, haala Tigiraay keessaa fi haala baqattoonni Ertiraa naannicha keessa qubatan itti jiran xiixnilaluuf jecha yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessa jiran.
Koomishinarri Dhimma Baqattootaa Ol’aanaa Ka Tokkummaa Mootummootaa Itoophiyaatti Imalan
Koomishinarri Itti-aanaa Koomishinii Tuuriizimii Oromiyaa Obbo Abiyyuu Tasammaa, dameen tuuriizimii waggoota shanan dhufan keessatti namoota miliyoona tokko caalaniif carraa hojii akka uumu ni hojjanna jedhaniiru.
Koomishinarri Koomishina Bulchiinsa Yaaddoo Balaa, Mitikkuu Kaasaa, mootummaan naannoo Tigiraay keessatti dhiheessii gargaarsa namoomaa ka shaffisiisaa jiru tahuu dubbatan.
Koomishinarri Koomishina Hojii Gad-xiqqeesa Yaaddoo Balaa, kan Itiyoophiyaa – Obbo Mitikuu Kaasaas, yaaduma kanatti kan walii-galan ta’uu dubbatu.
Koomishinarri Koomishina Poolisii Itiyoophiyaa, Zeeyinuu Jamaal, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, qorannaan geggeessame akka hin xurmuramiin eeranii, garuu ragaan haga ammaatti haga ammaatti agarsiisutti, dhaabota siyaasaa guguddoo dhiheenya karaa nagaa qabsaa’uuf mootummaa Itiyoophiyaa wajjiin walii-galanii biyyatti galan – kanneen ilaalcha siyaasaa isaaniin baay’ee addaan fagoo tahanitti fakkeessuudhaaf, itti yaadamee – dursamee qindeessamee ka geggeessame tahuu isaa ti – jedhu.
Koomishinarri Koomishinicha Filannoo – Muluwarq Kidaane-maariyaam akka ibsanitti, Ewehaat, sagalee ol’aanaadhaan dorgommiidhaan barcumawwan 152 hundumaa injifatee, sagalee wal-madaalaa keessatti kanneen argaman barcumoota 38 keessaa immoo 37 injifate. Barcuma tokko hafe immo Paartii Baayitoonaa tu injifate. Seenaa Tigiraay keessatti Paartiin mormituu barcuma argachuun kun ka duraa ti. Filannoo sana irratti Paartiileen shanii fi namoonni dhuunfaa 4 kan hirmaatan yoo tahu, uummata miliyoona tokkoo fi kuma dhibba toorba tu yaa’ee sagalee kenne.
Koomishinarri Koomishinii Poolisii Naannoo Amaaraa – Abberee Addaamuu fi itti-gaafatamaan waajira dhimmoota Koomishinikeeshinii naannichaa – Assemaahenyi Asires, yaalii fongolcha mootummaa dhiheenya naannoo Amaaraa keessatti deemsisamee ture wajjiin dhimmoota wal-qabatan irratti har’a ibsa waliin kennaniin, mootummaan federaalaa fi mootummaan naannoo ka wal-gargaaree hojjetaa jiru tahuu hubachiisan.
Koomishinarri Koomishinii Poolsii Magaalaa Dirre-Dhawaa – Obbo Gammachuu Kaachaa VOAf ibsa kennaniin, “halkan dabre qofa, qarqabbii Kanaabis guguddaa afur qabne,” jechuu isaanii – Addis Chekkol Dirre-Dhawaa irraa gabaasee jira.
Koomishinarri Mirga Dhala-namaa Tokkummaa Mootummotaa Har’a Finfinneetti Qeeqxota Mootummaa Dhiheenya Hidhaadhaa Hiikaman Dubbisan
“Koomishineerii Al Huseen yoo tokko tokko dubbii mriga namaatii falmuu tanaa 'haga dabarsee' fa jedhee Anaan gaafata.Wal mari’achaa hojjatan.”
Koomishineerii Koomishiina mirga namummaa Itoophiyaa dhaaba mootummaa waliin hojjatu.
Koomishineerii koomishiinii kanaa waan bara dabre Itoophiyaa keessatti hiriira mormii fi rakkoolee akka akkaa uuman jedhe irratti hardha paarlaamaa Itoophiyaatii gabaada dhiyeesse.
Koomishineerii mirga dhala namaa Tokkummaa Mootummootaa,Zeida Ra’ad Al-Huseen addunyaa nama jabaa dhabde jedheen.
Koomishineerii Waldaa Afrikaa, Muusaa Faaqiilleen dansoomii hariyummaa Eertiraa fi Itoophiyaa dhiyoo mumullatu waan abdatan jedha.
Koomishinerii koomishiinaa Mirga Namaa Tokkummaa Mootummootaa, Zehid Raad Al Huseen akka rakkoon jirtu ariitin qoratamtu gaafate.
Koomishinerri Boordichaa Wafuulaa Chabukaatii ‘poolisiini fi qamni dhimmi kuni ilaallatu hundi namoota boordicha keessa jiran qoratee yakki irratti argamnaan seeratti haa dhiyeessu jedhanus haga yoonaa garuu Itti gaafatamaa Olaanaa Boordii Filannoo biyyattiirraa namni to’annaa jela oole hin jiru.
Koomishiner Zeeyinuu Jamaal: Ajjeechaan Buraayyutti Geggeessame Ginbot 7 fi ABOtti Fakkeessuuf Ka Dursamee Qindeessame
Koomishinichatti gorsaan mirga naamoomaa obbo Imaad Abdulfattaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti hanga yakka jedhame seeraan hin tumamnetti namni kamiyyuu yaada isaa bilisaan ibsachuun isa yokaan ishee hin hiisisu jedhan.
Koomishinichi akka ibsetti, namoota miliyoona 2.3 buqqa’an keessa miliyoona 2.1 kanneen tahan bakka irra buqqa’anitti deebisamanii jiru.
Koomishinichi filannoo rakkoo filannoo yeroo ammaa biyyattii mudatee jiruuf gumaachnuu isaa dubbatanii, waahiloonni isaanii kaanis, akka gootummaan ka’anii dhugaa jiru dubbatan waamicha godhan.
Koomishinichi gabaasaa sadarkaa duraa har’a baaseen, “Guyyoota lama gabaasichi irratti hundaa’uun qopheessame Sadaasa 28 fi 29, bara 2020 keessatti namoonni hidhannoo hin qabne yokaan siiviloonni dhibba tokkoo ol loltoota Ertiraatiin ajjeesaman,” jedha.
Koomishinii farra malaammaltummaa mootummaa keeniyaa Soonkoorratti qorannoo ji’oottan muraasa dura ka jalqabe yoo tahu, yoosis Soonkoon bara 2017 yoo bulchaa magaala naayroobii ta’an qabeenya qaban himuu dhabuun isaan gaafachiisuuf jira. Maqaan isaanii daldala qoricha sammuu adoochuu fi malaammaltummaa duuka ka’u soonkoon koomishiniin farra malaammaltummaa na hin qoratin jechaan mana murtiif himatanus, manni murtii iyyanna isaani kuffisee jira.
Koomishinii filannoo Juubaalaandi,Hamza Barre ammoo filannoon akkuma dansaa deemuutit jriti dhibii hin jiru jedha.
Koomishinii Ittisa Balaa Oromiyaa, walitti bu’iinsa lubbuu nama hedduu galaafataa tureen ka torbee darbe buqqa’an kana utuu hin dabalain godina Booranaa qofa keessa buqqaatota kuma dhibba lamaa oltu jiru jedha.
Koomishiniin Abbootii Seeraa Idil Addunyaa (ICJ) tarkaanfii Mootummaan Keeniyaa gamoowwan seeraan ala ijaaraman jedhe irratti fudhataa jiru seeraan ka deeggarame miti jechuun morme. Keeniyaatti Dura bu’aan Koomishiniin Abbootii Seeraa Idil Addunyaa Miister Keelviin Mugeenii ‘mootummaan yoo gamoowwan seeraan ala ijaaraman jedhe kana jigsu seera biyyattii akka hin hordofne himani.
Koomishiniin farra malaammaltummaa keeniyaa Maayk soonkoorratti dhimma qabeenya ummataa seeraan ala fayyadamuurratti qorannaa irratti gaggeessaa ka ture yoo tahu, qorannaa isaas abbaa alangaa mootummaa biyyattiif dhiyeessee harra ajaja Nuurdin hajii; Diirektera abbaa alangaa mootummaa biyyattiitiin to’annaa jlea oolaniiru. Hajiin akka jedhanitti, Soonkoon qabeenya ummataa doolaara miiliyoona 3.5 tti tilamaamamu qisaasessan.
Koomishiniin Hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Benishaangul Gumuz garuu “namni yeroo lammaffaaf buqqa’e hin jiru” jedhe. Waajjirri hooggansa Sodaa Balaa Godinaa Wallagga Lixaas, “Namni Benishaangul Gumuz irraa buqqa’ee buufata buqqaatotaa keessa jiru hin jiru” jedhee jira.
Koomishiniin Ittisa Balaa Naannoo Oromiyaa gargaarsa yeroo torban tokkoo keessatti isaan biraan gaha jedha; Galmoo Daawit.
Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa Moohaammed Deeksisoo Akka Hatattamaan Hiikamu Gaafate
Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa, sarbinsi mirga namoomaa cimaan magaalaa Aksum, kan naannoo Tigiraay keessatti namoota siivilii yokaan hidhannoo hin qabne irratti raaw’atamee jira, jechuudhaan akka qorannaan walii-galaa irratti geggeessamu gaafatee jira.
Koomishiniin Mirga Namoomaa Itoophiyaa immoo “namoota irra-deddeebi’anii barsiisuu malee haala kanaan hidhuun sirrii miti” jechuun balaaleffate.
Koomishiniin Oromiyaa Akka Obbo Lidetuu Hidhaadhaa Gad-lakkisiisu Manni-murtii Ajaje
Koomishiniin Poolisii fi Biiroon Dhimmota Koomiyunikeeshinii Naannoo Amaaraa Haala Yeroo Ammaa Irratti Ibsa Kennan
"Koomishiniin Poolisii Oromiyaa garee maqaa ""Abba Torbeen"" gurmaahuun namoota ajjeessa turan tohanaa jala oolchaan jira, jedhe"
Koomishiniin poolisii Oromiyaa immoo dhimma isaanii qorannee xumuree waajira Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaatti dabarseen jira jedha. Waajirri Abbaa-Alangaas deebii kenneen dhimmi keessa deebi'ee qulqull'uu qabu waan jiruuf hanga tokko polisitti deebisnee kaan immoo torbanneen dhufan keessa mana murtii duratti dhiyaatu jiru jedha.
Koomishiniin Tuuriizimii Oromiyaa bakkawwan tuuristii hawwatan beeksisuufi tuurizimiin akka maallaqa guddaa biyyaa fi naannoo Oromiyaaf argamsiisu hojjatan jira jedhe.
Koomishinineerii koree yero balaa mootummaa federlaaa,Mitikkuu kaasaa rakkoon tun rakkoo guddoo falumatti jirraa jedha.
Koomishinni fialnnoo Senegaal, Mr. Saal, filannoo Dilbata dabre geggessame sana dhibba irraa harka shantamii saddeetiin kan injifatan yoo tahu, dormomtuun isaanii – muummichi-ministaraa duraanii – Idiris Seek immoo dhibba irraa harka digdamii tokko argatan.
Koomishinni filannoo biyyattii “IEBC” jedhamu akka heeraa biyyattii fi seera filannootti filannoo sana deemsisuuf akeeka hin qabu – jechuun ka balaaleffatan – Odiingaan, mootummaan mormituu isaanii, kan Prezidaant Uhuruu Keeniyaataa, yeroo filannoo geggeessamuuf dhihaatee jirutti akka seerri filannoo jijjiiramu gaafachuun isaaniis, “akka seerichi isaaniif miija’utti tolfachuuf carraaqqii godhamu malee, gochaa addunyaa irratti fudhatama qabu miti, jechuun mormii isaanii dhageessisanii jiran.
Koomishinni filannoo fi dhimmoota daangaa ka biyyattii, haga ammaatti, kaadhimamtoota filannoo toorba qofa raggaasise. Kaadhimamtoota sadii immoo, sababa loojistikaan – jechuudhaan fudhatama dhabsiise.
Koomishinni Filannoo Keeniyaa: Qondaalli  Filannoo Keeniyaa Ajjeefamuun Dura Dararaan Irra Gahuu Reeffa Isaarratti Mula’ta
Koomishinni har’a akka beeksisetti, uummata biyyattii sagalee kenne keessaa dhibba harki toorbaatamii sadii, akka heera biyyattii keessatti jijjiiramni kun tahuu deggere.
Koomishinni Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa, dhaabbatoota mirga dhala-nbamaa kanneen biroo waliin tahuudhaan, yeroo jalqabaaf, Guyyaa Mirga Dhala-namaa kan ayyaaneffatu tahuu beeksisee jira.
Koomishinni Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa Paarlaamaa Dha Gabaasa Dhiheessufi
Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa tarkaanfiin humnoonni nageenyaa dhiheenya Oromiyaa keessatti fudhatan ka gitaa oliiti jedhe.
Koomishinni Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Oromomiyaa, kanneen maallaqa qarshii miliyoona 77 ol qisaasan jedhaman namoota 77 too’annaa jala oolchuu beeksisee jira.
Koomishinni nagaa fi araaraa, bulchiisa naannoo Kibbaa keessatti hojii araaraa fi nagaa geggessu ilaalchisee, har’a itti-aanaa prezidaantii naannichaa waliin, waajira isaaniitti mari’atee jira.
Koomishinni Poolisii Federaalaa Namoonni Gochaa Badiitti Shakkaman Hidhaman, Jedha
Koomishinni Yunaayitid Isteetis ka Walabummaa Amantii Sadarkaa Addunyaa gabaasaa har’a baase kana keessatti Chaayinaan biyyoota hacuuccaa amantiin sadarkaa tokkoffaa irra jiran keessaa tokko akka taateetti galmeesse.
Koonferensicha irratti yeroon isaa yeroo gaarii waan hin ta’iiniif, akka amantoonni karaa irra faarfataa hin deemne itti dubbadheen ture. Garuu, eega koonferesichi xumuramee booda, otuma ani waldaa keessa jiruu humni nageenyaa natti bilbilanii, ‘kunoo dargaggoonni jeeqaa jiru. Maal gochuu wayya?’ jedhanii na gaafatan,” jedhan.
Koongiresiin biyyitti, bulchiinsi Obaamaa hojii sukkaneessaa Aysiis amantii fi saba adda addaa irratti Iraaqii fi Siiriyaa keessatti gochaa jiru irratti dhaaba qabuu akka beeksiisu guyyaan harraa dhuma ture. Ibsii Keerii kunis san dhaqqabsiisera.
Koongiresiin Federaalawa Oromoo Walga’ii Uummataa Geggeessuu Ka Dhorkame Ta’uu Dubbata
Koongiresiin Yunaayitd Isteets Bajata Mootummaa Dabarsuu Irratti Walii Galuu Dadhabe
Koongiresiin Yunaaytid Isteets bajata mootummaa ramaduuf murteerraa gahuuf guyyuma shan qofa qaba. Dhimmi carraa dargaggoota 800,00 eeyyama addaa ‘Deferred Action for Child Arrivals (DACA)’ jedhamuun biyya kana keesa jiranii immoo dubbii paartiin biyyattii lamaan, Ripeblikaanii fi Dimookiraatonni irratti waliigaluu dadhabani.
"Koongiressa Uummata Oromoo irraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kan ibsa kennan Obbo Olbaanaa Leellisaa, duulli hidhaa haaraan dhiheenya jalqabame godinaalee Oromiyaa akka Wallga Bahaa fi Dhihaa, Iluuabbaaboor, Jimmaatti akkasumas Finfinnee naannawa isheetti miseensota paartii isaanii fi ka paartii Warraaqsa Federaalistii Oromoo irratti haala yaaddessaan itti fufuu dubbatu. Poolisoota harkaa akka ragaa akka argannetti haga ammaa namoonni dhibba lamaa haga dhibba sadii hidhamanii jiru, jedhu. Barreessaan Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaas jechuma Obbo Olbaanaa deggeruun inumaa Godinaa Gujii keessatti immoo daranuu hammaatee jira jedhu.Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Obbo Melles Zeenaawii ammoo gama biraan ibsa dhiheenya kana kennaniin hidhaa yeroo ammaa Itiyoophiya keessatti mul’atu, leenjii fi qajeelfama hookkaraa Mootummaan Ertiraa kennee, dhaabonni Mootummicha waliin hidhata qaban itti hirmaatan wajjiin akka wal-qabataa taheetti eeraN. kanneen sirna heeraan kaayame hin fudhatiin garuu, kana ifatti gochuun kan isaan hin baafne waan taheef, karaa seera-qabeessa hojjechuuf filatan humnoonni polotikaas yoo haalli miija’eef akkuman duraan dubbadhe, itti sigaachuun isaanii akka hin hafne duraanuu ka beekamu."" jedhu Obbo Melles.Qophii guutuu MP3 tuquun caqasaa"
Koongoo Biraazaavil biyya Afrikaa gama Dhihaati.Torbaan sadeen dabaranitti biyya tanatti atileettoa kuma kunrya hedduutti biyya cufaa keessaa dorogmmoo All Afrikaa Games jedhaniif itti dhufe.Dorgomiin tun 11essoo. Atileetota kuma 15 tahanitti istaadiyoomii biyya sunii keessatti walti awwaarsaa bahe.
Koons michuu prezidaant Baayiden itti dhiyoo yo ta’an, miseensa koree hariiroo alaa senetii ti. Yeroo gabaabaaf gaanfa Afriikaatti imalanii yoo deebi’an waraansa humna waraana ittisa biyyaa Itiyoopiyaa fi TPLF gidduutti baatii shan waan ta’uuf geggeessame akka dhaabatu gaafachuuf ture.
Kooomishinarrichi Hojjaa-dura darbe garee isaanii wajjin Bishooftuutti argamanii yeroo Abootii Gadaa wajjin mar’aiaanitti, “bakka buutoonni mootummaa Itoohpiyaa jiratanillee akkaatan itti abbootiin gadaa cichanii dhugaa, haala ifaa fi ballaa ta’een (sodaa tokko malee) dubbatan, roorroo qaban lafa godhan an dinqisiifamu ture,” jechuudhan ibsa Roobii kaleessaa dawwannaa Itoophiyaa akkuma xumuraniin basanirratti himan.
Kooraliin oowwa haga itti dabru hin dandahu;qancarsee,addeessee, goggossa.Koorals goggonnaan qurxummiin yaata dhabdee baqatti.
Kooralliin akkana dhiqamuu jechuun garbii lafuma baddaa dhabe taha.
Kooriyaa Kaabaa, baatii dabre keessa waa’ee walga’ii kanaa eega dhiheessitee booda, hoogganichi biyyattii - Kim Jong Un kallattiidhaan prezidaant Traamp wajjiin walga’uuf fedhii qabaachuu mallattoo qabatamaa agarsiisuun kun ka jalqabaa ti.
Kooriyaa Kaabaa, dhukaasa yaalii meeshaa Niyuukilaraa ja’affaa kaleessa ka geggeessite yoo tahu, Ambaasaaddar Haliin immoo, kana ilaalchisuun walga’ii hatattamaa Golli Naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa geggeesse irratti kana dubbatan.
Kooriyaa Kaabaa fi Kibbaa Marii Waliin Geggeessuun Gabaasame
Kooriyaa kaabaa har’a uggura kaa’ame kana balaaleffattee jirti. USn ijaa ba’uuf misaayila itti dabalaa kan fuguggiftu ta’uu dhaadachuu dhaan sagantaa ishee nukleraa uggurri dhaabsisu kamuu hin jiru jechuun ejjennoo ishee cimsitee jirti.
Kooriyaa Kaabaa Miaaylia Ka Biroo Furguggifte
Kooriyaa Kaabaa, Misaahela Baalastik Jaappaan irra qabdee dhukaasuu isheetiif sababaan shaakala waraanaa dhiheenya Kooriyaa Kibbaa fi Yunaaytitid Isteets geggeeessan ta’uu dubbatti.
Kooriyaa Kaabaa Misaahela Jaappaan Irra qabdee Dhukaastee Sababaan 'Shaakala Waraanaa Kooriyaa Kibbaa fi Yunaaytitid Isteets Geggeeessani' Jette
Kooriyaa Kaabaa Misaayila Fageenya Gabaabaa Furguggiste
Kooriyaa Kaabaa Nukleras irraa walaba gochuuf akka walii galtee baatii Waxaajjii waggaa darbe Singaapoor keessatti irra ga’ameen mariin prezidaant Doonaald Traampii fi hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un gidduutti geggeessamu Roobii borii qabee itti fufa.
Kooriyaa Kaabaatii fi Amerikaan gannuma gannaan waraana waliin leejifatan.
Kooriyaa Kaabaatii fi Amerikaan nukileera waraanaa irratti wal mari’achuuf walti yaahuutti jiran.Bulchootii tun tana waliin marroo lama wal mari’atan.
Kooriyaa Kaabaatii fi Amerikaan yoo hedduu nukileeraan wal balleesuuf wal doorsisan
Kooriyaa Kaabaatii fi ta Kibbaa durii biyya tokkoo waraana addunyaa lammeessootti bara 1945 keessa gargar kute.
Kooriyaa Kabbaa, yaalii dhukaasa Misaahela “ICBM” jedhamuu, yeroo feetetti bakka feete irraa geggeessuu akka maltu, kaleessa dubbachuu ishee – dhaabbatni oduu KCNA, dubbi-himaa ministrii dhimma alaa biyyattii maqaa-dha’uun dubbatee jira.
Kooriyaa Kibbaa, mootummaan Kooriyaa Kaabaa meeshaalee Niyuukilaraa fi Misaaheloota Baalistik babal’ifachuu irraa kan kan ka’e wal-muddinsa uumame xiqqeessuuf jecha, har’a yaada marii humnoota waraanaa fi maatiilee wal-quunnamsiisuu dhiheessite.
Kooriyaa Kibbaa Wal-Muddamsa Kooriyaa Kaabaa Wajjin Jiru Xiqqeessuuf Yaada Marii Humnoota Waraanaa Dhiheesite
Kooriyaan akeekkachiisi sadaraa addunyaa irra deddeebi’uun kennamus kaabaa misaayila lafa fagoo furguggifamu gad dhiiftee jirti. Kunis tattaaffii Pyongyang meshaa nukleraa oomishuuf qabduuf injifannoo akkan barbaachisaa dha jetti.
Kooriyaan ba’ teeknoloojii kan akkasii fi guddina dinagdee isheetiinis milkaa’inaan trkaanfataa jirit. Gamtaa Afriikaatti haasaa kan dhageessian president Paa ku niyee turjumaanaan gargaaramuun akka jedhanitti walakkeessa jaarraa tokkoo dura haalli jiru kanatti adda ture.
Kooriyaan biyya warra Afriikaa erga dhuftee waggoonni laka’amaniiru. Mobile sumsung haa tolu malee biyyattiin kun kanneen miliyoonaa laka’amaniif dhiyoo dha. Dargaggoonni haasaa presidentittii dhaga’uuf dargaggoonni galma sana keessatti wal ga’anis mobile oomisha Kooriyaa ta’e kana harkatti qabatanii turan.
Kooriyaan kaabaa akka jettutti misaayla kana kibxata darbe daangaa ishee kan China cina kan jiru buufata xayyaaraa irraa furguggisuu ishee beeksiste.
Kooriyaan Kaabaa akkuma duruu gootu dhiyoo tanallee misaayila waraanaa tokkofte.
Kooriyaan Kaabaa Amerikaa fi Kooriyaan Kibbaa waraana barbaadaa fi mootummaa isii gara galchuuf waraana leejifatan jetti.
Kooriyaan Kaabaa Ammas Yaalii Meeshaa Waraanaa Geggeessite
Kooriyaan Kaabaa asiin duralleetti marroo sadii bara 2006, 2009 fi 2013 bombii nukileera tokkostee humna ufi laalte.
Kooriyaan Kaabaa baatilee sadan darban yeroo ja’a yaalii dhukaasaa geggeessite.
Kooriyaan kaabaa biyya koo keessa vaayiresiin koronaa tokko iyyuu hin jiru kan jetti ajajaan waraanaa US kan Kooriyaa kibbaa keessaa hin simadhu jedhan. Akkaataa amma argaa jirutti kun waan danda’amu miti jechuu dhaan General Robert Abrams VOA akkasumas CNNf ibsaniiru.
Kooriyaan Kaabaa biyya ummatii isi miliyoona 26 dhiyaatu qabdu ta Eezhiyaa gama Bahaa jirtu.Biyya tana maatiin tokko walii dhaalaa bulchuutti jira.
Kooriyaan Kaabaa Bombii Haydiroojiin hojjachuun isii Bulchoota Addunyaa Dheekkamse
KOoriyaan kaabaa dubbii tuqachuu maal na dhibdeen geggeessituu fi walitti bu’iinsa naannoof balaa ta’uu irratti martinuun keenya ejjennoo tokko qabna jedhan Turnbull.
Kooriyaan Kaabaa eeguma ufi argiteeyyuu maatiitti walii dhaalaa bulchuutti jirti.
Kooriyaan kaabaa har’a ganama misaayila dhiyeenya irraa furguggifamu lama dhukaasuu ishee waraanni Kooriyaa Kibbaa beeksisee jira. Piyoongyaang torban tokko yeroo hin guunne keessatti yeroo lama yaalii misaayilaa kana geggeessuun marii dhimma nukleraa danquu mala jedhameera.
Kooriyaan kaabaa har’a ibsa kenniten Yunaayitid Isteetis waliin marii itti fufuu ykn itti dhiisuuf qophee dha jechuun akeekkachiisuu dhaan Washington haala itti marii dhimma nukleraa lafa irra akka harkifatu gochaa jiru jijjiiruuf yeroo ga’aa qaba jechuun itti dabaluun akeekkachiiste.
Kooriyaan kaabaa har’a meeshaa waraanaa adda hin baafamin konyaa Gangwon kan biyyattii aaba gama bahaa irraa dhukaafamuu isaa ibsi waajjira hooggana waraanaa See’ool irraa ba’e beeksiseera.
Kooriyaan kaabaa mariif qophee ta’uu isee kan ittiin mul’istu tarkaanfii gaariin yaalii misaa’ilaa dhaabuu dha jechuu dhaan ministriin dhimma alaa US Rex Tillersoon beeksisan.
Kooriyaan kaabaa meeshaa waraanaa lafa gababaa gara andaara galaana ishee gama bahaatti ammas dhukaasuu ishee waraanni Koriyaa Kibbaa beeksisee jira.
Kooriyaan kaabaa misaayila fageenya gabaabaa lama furguggisuu ishee waraanni Kooriyaa Kibbaa kaleessa beeksisee jira.
Kooriyaan Kaabaa Misaayila Lafa Fagoo Furguggifamu Yaaliif Dhukaaste
Kooriyaan Kaabaa nukileera waraanaa hamaa qabdii tanumaan halkanii fi guyyaa addunyaa doorsifiti.
Kooriyaan Kaabaa quftuma waraanaa Amerika Guhaam jiru biratti missaayila ballistic gadi roobuusf guyyaa eegachuutti jiraa jetti.
Kooriyaan kaabaa torbanneen darban keessa yeroo lama Yunaayitid Isteetis waliin marii geggeessuuf fedhii akka hin qabaanneef, kun haala siyaasa biyya keessaa Traamp qofaaf bu’aa qaba jettee jirti.
Kooriyaan kaabaa torbanneen xiqqoo keessatti ammas misaayila ballistic Missile jedhu furguggisuu ishee Pentagon beeksisee jira.
Kooriyaan Kaabaa Vaayiresii Koronaa Irraa Walaba Jechun Ishee Fudhatama Hin Qabu: Ajajaa Waraana Ameerikaa
"Kooriyaan Kaabaa waan namii tolchuu hin dandeenne gaafatte.Nukileera waraana isii haga diqqaa tokko qofa balleessite akka waan isiin adaban cufaa irraa dhiisan feeti.”
Kooriyaan Kaabaa Yaalii Misaayilaa Itti Dabalaa Geggeessite
Kooriyaan Kaabaa Yaalii Nukeleraa Geggeessuu Malti Jedhu Kanneen Taajjaban
Kooriyaan Kibbaa ammoo biyya Amerikaan walii jaalaa demokiraasiin bultu.
Kooriyaan Kibbaa Chaayinaatti Aansuun Vaayresii Koronaan Biyya Akkaan Dhahamte Jedhame
Kooriyaan Kibbaa Doonii Waraanaa Harawaa Tolfatte
Kooriyaan kibbaa loltoota Yunaayitid Isteetis gamasitti argamaniif qooda gama ishee baastu akkaan dabaluuf walii galuu ishee prezidaan Doonaald Traamp beeksisaniiru.
Kooriyaan Kibbaa Nagaa Ishee Eegsisuuf Cicha Irra Eegamu Ni Baati: Prezidaant Traamp
Kooriyaan kibbaa ofii ishee Kooriyaa kaabaa irraa eguuf Yunaayitid Isteetisiif maallaqa guddaa kaffaluuf walii galte jechuu dhaan Traamp ergaa Twiterii har’a maxxansaniin beeksisan.
Kooriyaan Kibbaa pirezidaantii haaraa Moon Jae-In filatte
Kooriyaan Kibbaa pirezidaantii isii ta duriiPark Geun-hye bara 2013 filan horii ummataa dooalra biliyoona hedduu boollatti dhoofte jedhanii hujii irraa buusanii balleessaan himachuutti jiran.
Kooriyaan lamaan marii marsaa lammataa har’a xumuranii jiran. ministeerri ittisaa kooriyaa kibbaa Hyung-moo fi kan kooriyaa kaabaa No Kwang Chul-n mallatteefame mudama waraanaa hanqisuuf tarkaanfii dandeessisu mallatteessaniiru.
Kooriyaan milkaa’ina kana kan dhaqqabde Afriikaa dabalatee wal ta’iinsa hawaasi addunyaa godheefiin ta’uu presidentittiin yaadachiisaniiru.
Koorlaiin akka jecha Dr.Maarkitti qilleensa naannoo wayyeessuu qofaa mitii bineensa bisaan keessaa miliyoona hedduuf soora tah,akka laftii qota garbaa dhiqmatee hin banne biyyee qopha,qorsallee irraa hojjatan,jirenna hedduutti itti hirkata.
Kooronaan duuba Jireenyi itti hammaachuus lammileen Itiyoophiyaa Afriikaa kibbaa jiraatan ni dubbatu. Dhalataa Oromoo ka ta’e Gaaddisaa Gammachuu Afriikaa Kibbaa keessa ganna saddeetiif akka jiraate hime. Hojii Guyyaa guyyaatti hojjetaa tureen jiruu ka moo’atee jiraatu Gaaddisaan haala amma baqattoonni biyyas jiraatan keessa jiran yoo ibsu, ‘Waanti jiru baayyee nama gaddisiisa’ jedhe. Lammileen Itiyoophiyaa duraan hojii humnaa hojjetanii jiraatan, hojiin waan dhibeef kaan waan nyaatan dhabanii beelarra jiraachuu, kaanis mana kiraa kaffalachuu dhabanii ka daandii gubbaatti hafan jira jedhe.
Kooronaan erga mullatee dhalattoonni Itiyoophiyaa biyya Afriikaa Kibbaa jiraatan 10 ol lubbuun isaanii dhibee kanaan darbeera.
Koorporeeshinii Teleekomunikeeshinii Itiyoophiyaan bakka kan bu'e Itiyoo-Teleekoom tajaajiila Intarneetii fi bilbila harkaaf gatii baafamaa ture gad cabsuu irratti hojjataa kan jiru ta'u hojii gaggeessaan kaampaanichaa, lammiin faransaayii ibsanii jiru.
Kooshinarri ol’aantuun Koomishina Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaa Misheele Baachileet, mootummaan Naayijeeriyaa humna waraanaa gitaa olii, uummata hidhannoo hin qabne magaalaa Leegoos keessatti hiriira ba’etti bobbaasuun miidhaa dhaqqabsiisuu balaaleffatanii jiran.
​Kootee Adii nama waraana sun baqatee amma tanumaaf amma kaambii Dambalaa Faccanaa jiru. Niitii isaa,Nageellee ta gaafas garaacha ji’a saddeetii qabduu fudhatee ijoolee jajabduu isaa haadhaa fi akkaoo Yaaballo jirtutti lakkisee Keenyaatti dabre.
KootiDivoor ammo biyya duruu waancaa Afrikaa argattee ammallee lammeeffachuuf itti jirtu.
KootiDivoor yknIvory Coastammoo;Equatorial Guinea 3-0 lafa buuftee,Angoolaa 2-0 callisiiftee,Maalii 1-0 itti galchitee bira dabarte.
Kooviid-19’n qabamanii, amma garuu fayyuu isaanii jiraataan magaalaa Asoosaa dubbatan tokko, “namootan beeku sababaa Kooviid-19 du’aan of biraa dhabeera” erga jedhanii booda, “hawaasni haguuggii afaaniifi funyaanii godhachuun, Kooviid-19 babal’achaa jirurraa of eeggachuu qaba” jechuun ergaa dabarsan.
Kopa Amerikaa dorgommii kubbaa miilaa ta biyyootii South Amerikaa gannuma gannatti waliin tapahtan.Eegii jalqabanii guyyaa 11 keessa jiran.Torbaan lamaan duubatti dhuamta.Biyya 12 taphachuutti jira haga ammaatti marro sagal taphatanii goolii 40 gale.
Kora aanaa fi ganda cufaa nama walti quuran jedhan kana fuluma hedduu dhagahumatti jirra.
Kora baranaa iratti akka pirezidaantii OSA(Oromo Studies association) Obboo Henook Gabbisaa jedhutti qorannoo 50 caalanitti kana irrtti dhiyaata.Qorannoon tun qorannoo jiruu fi jireenna Oromoo karaa akka akkaatiin qorachaa baate jedha.
Kora baranaallee Amerikaatti itti jiran. Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa Koofii Anaan akka korii kun karaa haaraa qilleensaa jijjiiramuun tohatan baasu gaafate.
Kora biyyoolessaa Paartii Ripaabilikaanii har’a galgala xumuramu irratti kan haasawa taasusuuf deeman hoogganaan paartii sagalee Yayyabaa – Michi Mikaanel, Seneetar Toom Koton, Hoogganaa Paartii sagalee xiqqaa – Keevin Mikkaartii fi Mucayyoo Prezidaat Traamp – Ivaankaa faa tu jira jedhama
Kora bori taahu kana iratti bulchota Afrikaa dhibii kora kanaaf yaaman keessaa Naayjeeriyaa,Keenyaa fi Tuniiziyaalleen keessuma jiran.
Kora bulchaa Kooriyaa Kaabaa waliin taa'uuf Vetnaam dhaqe irratti pirz. Tiraampi Kiim Uuniin walii hin gallee yadeebi'e
Kora Bulchiisna Oromoo(Oromoo Leadership Convention) Verjiiniyaa, USA keessatti itti jiran.
Kora COP 20 jedhan kana irratti waan hedduutti dubbatan,biyya tamti aaraa qilleensa hammeessuu lafatti gadi dhiisa,biyya tamitti fala qillensa hamaan kanaan tohatan barbaaduu didduutti jira,rakkoo tana akkamiin falla,yoom falla, faluuf maan tolchuu malanii fi waan hedduu mari’atan.
Kora Dinagdee Afrikaa Yunaayitid Isteets Keessatti Geggeessamutti Akka Hirmaatan Kanneen Eegaman Jiloonni Biyyoota Afrikaa Martinuu Viizaa Dhorkaman
Kora Eegumsa fi Fayyadama Qaabeenya Bishaanii ‘Biluu Ikoonomii’ Naayroobii
Kora galgala har'a kana irratti itti aanaa prezidaantii Yunaaytid Isteetes Maayik Peens Boltimoore bakka Fort Mac Henrii jedhamu irraa haasawaa dhageesisuuf jiru.
Kora Gumii Gaayoo 41essoo Abbaan Gadaa Booranaa, Kuraa Jaarsoo Yaame Dhaasitti Taa'uutt Jiran
Kora Gumii Gaayoo irratti seera yoo himan abbootii seeraa qofatti hima.Abbaan seeraa Booranaa ka duraa Diimaa Areerooti.Gosaa Koonnituu.Adii Jaleessaalleen fi Jiloo Aagaa faatillee abbootii seeraati.
KoraGumii Gaayooka baranaa eegii jalqabanii torbaan tokko keessa jiranii torbaan dhufaa keessa muraa jabduu dhagahuu hin oolan.
Kora gumii paartii Rippaabilikaan Kilivilaanditti taa'e eegumsa jabaa keessa jira
Kora Gummiitiin duratti qaraa gosaa fi miiloon gaaddisa ufiitti waliin taa’a.Gosaa fi miiloon dameelee gosa Booranaa wal jalaan jirtu.Dhiphuu fi bal’inna gosa fi damee isaanii mari’atnii achii Gumiittiin deebi’an.Gaaddisa gosaa fi miiloo malee barana korii Gumii guyyaa afur taa’a.
Kora Jermeniin bulchoota Afrikaa waliin qabaatteCompact With Africairralleetti bulchootaan ya wal dubbate.
Kora kalee irralleetti ammoodinagdeen addunyaa akkam jirtijedhanii dubbatan. Gama kanaan jireennii addunyaa akka hamaa jira jedhanii dubbatan.
Kora kama buclhoota Afrikaatii fi itti gaafatamtootii dhaabbilee addunyaatti itti jiran. Korii kun haga guddaan rakkoo baqataa irratti mari’ata.
Kora kana akka itti aanaan bulchiinsa naannoo Tigraay Dr.Debretsion G/Mikaahel jedhetti seeraa fi heera mootummaa fi federaalizummaa baduu dhowwuuf mariitit jiran.
Kora kana irraa maan eegan jennaan Jawaar waan nagaa,dinagdee fi waan akkanaa irratti dubbachuu dandahu taatullee waan hedduu irraa hin eegan jedha.Jarii kora kana dhufe ammoo bulchoota gara garaa dhufaniin wal arganii mari'achuuf carraa qaban.
Kora kana irratti abbootii siyaasaa, jaarrolee biyyaa,ijoollee kahimaatii fi nama hedduu.
Kora kana irratti bulchootii Somaaleelleen akka Tokkummaan Mootummootaa akka Somaaleen mi’a waraanaallee bitachuu dandeettu waan isiin adabe irraa dhiiftu gaafatan.
Kora kana irratti hayyoota Oromoo fi kanneen Oromoo hin ta'in mata duree adda addaa irratti ibsa kennanii jiru. Gadaa Gujii fi Boranaa kan ilaaleen abbootiin Gadaa fi hayyonni ibsa kan kennan yoo ta'u hooggana Gadaa fi rakkoo bulchiinsaa kan jaarrraa 21ffaa maal akka ta'e irratti mari'atamee jira.
Kora kana irratti mata duree adda addaa tu hayyoota Oromoo fi kanneen Oromoo hin ta’iniin dhihaate.Sagantaalee garafuuladuraatti qabaannu keessatti kan dhiyessinu ta’uu beeksiifna.
Kora kana irratti warri jijjiirama qilleensaati qabsaahu kuma dhibba hedduu tahutti hiriira bahee akka bulchootii tun dubbuu rakkoo jijjiirama qilleensaa tana qalbii dansaan irratti mari’atan gaafatan.
Kora kana itti gaafatamuu Biritish Teresaa Meeyii fi pirezidaantii Somaaliitti mari'achiise.
Kora kana kaan sirbaan kaan ammoo karaatti yaa’ee hiriira mormii bahee morma.
Kora kanarratti angawootni mootummaa biyyoota 184 ol irratti ka hirmaatan yoo ta’u, Itiyoophiyaanis karaa Ministira haaja alaa irratti hirmaattee muuxannoo qabdu biyyoota kaaniif hiruu Keeniyaatti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Diinaa Muftii VOA’ himaniiru.
Kora Masrii,Itoophiyaa fi Suudan tun sadeessoo silaa Gurrandhalaa 27,2020 Amerikaatti qabatan.Akka Ministerii Bisaanii fi Qabeenna jedhetti Itoophiyaan marii bori keessa hin jirtu.
Kora namii biyya Afrikaa gama Gaafaatii fi Gama Kibbaa itti dhufe kun keessumattuu yoo waan midhaan argachuu dubbatan,hujiin haawwanii guddoon maatii sooruu waan taateef seerii bahulleen jara quba qabaachu male jedha.
Kora OSA ka baranaa waraqata qorannoo 60 dhiyaat.Kana keessaa torba Gadaa keessatti qoodii dubaratootii qaban maan maan akka tahe dubbata.
Kora Paartichaa, kaleessa galgalaa irratti immoo oduu dhaa booda gabaasaa qabna.
Kora paartii ripaablikaanotaa irratti argamuuf jecha bakka buutonni paartichaa gara kutaa North Carolianatti imalaa jiru.
Kora paartii Rippaabilikaan Republican National Convention TV irratti taa’an. Warrii dubbatelleen hagii tokko ka dubbii isaanii koraan duratti waraaban Kornaaf jedhanii nama wal hanqisuuf tana tolchan.
Kora paartii Rippaabilikaan sun irratti itti aanaan Tiraampi Mike Pence itti gaafatama ummatii itte kennee fudhatee dorgomuuf waadaa gale.
Kora paartii Rippaablikaanii guyyaa sadaffaaf kaleessa galgala geggeessame irratti Maayik Peens, marsaa lammataaf kaadhimamuu itti aanaa prezidaantummaa simatan. Maayik Osuliivaan akka gabaasetti ennaa walitti bu’iinsi magaalaalee Ameerikaa hedduu keessatti uumamaa jiru kanatti, Peens, waa’ee mormituu isaanii paartii dimokraatotaa akeekkachiisuu dhaan ergaa abdachiisaa dhiyeessan.
Kora-Sabaa Dimookiraatotaa Irratti Prezidaant Obaamaa fi Dimookiraatonni Ka Biroon Doonald Traamp Irratti Qeeqa Roobsan
Kora-sabaa Paartii Dimookiraatotaa, kutaa Pensylvania – magaalaa Filaadelfiyaa keessatti geggeessamaa jiru irratti, Hilarii Kilinton dubartii yeroo jalqabaaf, filannoo prezidaantummaaf sirnaan kaadhimamte ta’uudhaan seenaa galmeessisan. Kanneen halkan dabre haasawa godhan keessaa – abbaan manaa Hillary – Prezidaantichi duraanii – Bill Kilinton, “Isheen nama jijjiirama uumte” jecbuun faarsan. Degertoota Burnie Saanders, nama ishee waliin dorgomaa turee keessaa immoo, kanneen mormiidhaan walga’icha dhiisanii ba’an ni jiran. Kora-sabaa sana hordofee gabaasuuf ka mgaalaa Filaadelfiyaa jiru – waahilli keenya, Soraa Halakee haasofsiiseee jirra.
“Kora saddeetaffaa.Warra Paarti Badhaadhinaa hin deeggaree,barattoota dhiyoo eebbifamanii fi nama heddduu walti yaamaniiIda’amuun maal akka taae, waan Paartii Badhaadhinaa fi waan filannoo nu barsiisanii nu leenjisa.”
Kora soora ykn midhaan argachuun mirga ilmaan namaa jedhan kana irratti namii hagii tokkoo soora jirtu namaan gahuu malee ganamaa galgala waan mirga soora ykn nyaata argachu qofa dubbachuun faaydaa hin qabduu dubbii tana siyaasaan walti naguuf kana jedhan jedha.
Kora sun irratti porojeektiiDuudaa Afrikaagargaaruuf baafatteVision Based Gesture Recognition Systemaddunyaatti himatti. Warrii achitti walti dhufulleen hujuma akkanaa kana wal agarsiifata.
“Kora taa’uu nu dhowwanii dhakaan nu hadhan.Uflinna qabaachuu malle jedhee afaan Swiwaahiltiin rakkoo hiamta namii kun.
Kora Tokkumma Adda Bilisummaa Oromoo jedhame waamame kana irratti, haal duree tokko malee moraa qabsoo Bilisuma Oromoo ijaaruu fi Jaallan Adda Bilisummaa Oromoo walitti tokkoomsuuf kan hojjatan ta’uun himamee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kora tumsichaa amma geggeeffame irratti hoogganoonni marroo ammaaf filataman – Adda Bilisummaa Oromoo irraa Obbo Daawud Ibsaa dura-taa’aa tumsichaa, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden irraa – Admiiraal Mohaammed Osmaan, itti-aanaa dura-taa’aa tokkoffaa, Sochii Bilisummaa Uummata Gaambeellaa irraa – Obbo Okeelloo Okiidii, itti-aanaa dura-taa’aa lammaffaa, Sochii Bilisummaa Uummata Beniishaangul irraa – Obbo Abdul-waahid Mahaadii miseensa, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Sidaamaa irraa – Obbo Bittaanaa Anfetoo miseensa ta’auun filatamuun beekamee jira. Kana ilaalchisuun, Namoon – dura-taa’aa tumsichaa ta’uun ka filataman – Obbo Daawud Ibsaa, Asmaraa irraa telefoonaan haasofsiisee jira.
Kora waggaa kan waldaa qorqnnoo Oromoo irratti namoota mata duree adda addaa irratti ibsa kennan keessaa Aaddee Adii Waariyoo tokko. Mata dureen irratti dubbatanis Gadaa Booranaa keessatti qooda dubartootaa kan jedhu ture.
Kora waggaa, ka Waldaa Qorannoo Oromoo as Waashinten Diisii keessatti geggeessame irratti mata-dureelee qorannaan irratti dhihaatee fi mariin irratti geggeessame keessaa tokko, waa’ee “Federaalism” yokaan Federaalummaa ture. Ka Federaalummaa irratti qorannaa bal’aa geggeesse – Dr. Awwal Aloo, Mana-marnootaa sadarkaa ol’aanaa maqaa guddaa qabu – “London School of Economics and Political Science” keessatti hayyuu seeraa, akkasumas qorataa fi barsiisaa waa’ee mirga dhala-namaa ti. Yaadi federaalummaa biyya sirna dimookiraasiin bultu tokko keessatti miga saba guddaa caalaa mirga saboota =xixiqqoo kabajchiisuuf uumame, jedha – Dr. Awwal. Federaalummaan Itiyoophiyaa keessaa, akka heera keessatti barreessametti yoo ilaalame baay’ee dimookiraatawaa, inumaa kan hanga barbaachisu caalaa mirga kennu akka tahe ka dubbatu, hayyuun seeraa fi mirga dhala-namaa kun, garuu akkaataan itti tarsiimoon hojii irra oolfama isaa diriirsamee fi hojii irra oolfamaa jiru, kan walabummaa mootummootaa naannoo eegsisu otuu hin taane kan ol’aantummaa paartii tokkichaa jiraachisutti fuuleffate tahuu hubachiise.
Kora waggaa, ka Waldaa Qorannoo Oromoo bara kanaa irratti hayyoota qorannaan isaanii dhiheessan keessaa tokko, mana barnootaa ol’aanaa fi kabajamaa magaalaa London keessa jiru, “London School of Economics fi Politics” keessaatti barsiisaa if qorataa waa’ee mirga dhala-namaa ka ta’e, Dr. Awwal Aloo ti. Seera farra-shorokeessummaa Itiyoophiyaa fi wal-fakkeenyaa fi adda-addummaa inni seerawwan farra-shororkeessummaa biyyoota Addunyaa waliin qabu irratti ka qorannaa geggeessee fi yeroo hedduu barreesse, Dr. Awwal, qeeqa seericha irratti yeroo dhihaataa turee fi deebii aangawonni mootummaa Itiyoophiyaa kennan irraa ka’uudhaan, gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin geggeesseen, ka hoogganoonni Itiyoophiyaa, “seerri farra-shororkeessummaa nuti qabnu, ka biyyoota gama Lixaa, keessummaa seera Briteen irraa ka fudhatame” jedhaa turan akka dhara ta’etti ibse. “Dhuguma seeraicha irraa haga tokko fudhachuu malan. Haga tokkos wal-fakkeenya qabaachuu mala. Garuu, dhimmi guddaan tokkoffaa, biyyattii keessatti shororkeessummaan akkamitti hiikame? seerichi kan heera biyyattii waliin wal-simatu moo miti? mirgawwan dhala-namaa fi ka biroo Addunyaa irraa biyyattiin mallatteessitee jirtu waliin ka wal-simatu moo miti? kanneen jedhanii fi ka biroo dha,” Dr. Awwal. Seerri farra-shororkeessummaa Itiyoophiyaa keyyatawwan seera biyyoota gama Lixaa keessa jiran haga tokko qabaate iyyuu, keeyyatawwan heera biyyattii kabajchiisan, ka seera Addunyaa Itiyoophiyaan mallatteessitee fi mirgawwan dhala-namaa wajjiin wal-simatan kan of keessaa hin qabne ta’uu ibse. Seeridchi mootummaa fi paartii siyaasaa amma aangoo qabatee jiru, taayitaa irra tursiisuuf kan tumamee akka meeshaatti gargaaraa jiru, jechuun hubachiise.
Kora waggaa ka Waldaa Qorannoo Oromoo (OSA) isa bara 2010 irratti,dhimmootii ijoo dhiyaatan keessaa waa'een baqatoota Oromoo biyya ambaa keessatti rakkataa jiranii tokko ture.
Kora Waldaa Oromoo isa baranaa irratti matadureelee dhiyaatan keessaa dhittaa mirga namomaa dhaqqaban ragaan deggeranii seenaaf ka’uu, kan jedhu fi Faalama qilleensaa Oromiyaa keessaa uummanni dursee hubachuun akka of eeggannoo barbaachisuu dammaqsuuf raadiyoo FM qabaachuun qooda guddaa qaba, kan jedhu of keessaa qaba.
Kora Waldaa Qorannoo Oromoo, ka waggaa kanaa as Waashington Diisii, Hawaard Yuniversitii keessatti geggeessame irratti waraqaalee qorannoo dhihaatan keessaa tokko waa’ee barbaachisummaa araaraa Itiyoophiyaa keessaa fi akkamitti deemsi araaraa hojiitti jijjiiramuu danda’a? ka jedhutti ka fuuleffate ture. Naannawa Waashington ka jiru Yunivarsitii Waashington fi Lii keessatti, Ogeessa seeraa fi qorataa Fooyaana sirna Haqaa ka ta’an Obbo Henook Gabbisaa tu qorannaa kana dhiheesse.
Kora Waldaa Qoranno Oromoo 33ffaa - Finfinneetti
Koree dhaabbataan seera kanaa kan baatii Fulbaanaa hojii irra oola jedhame seericha bal’inaan wixineessuu jalqabuuf jira. Seerri sun kan caasaa mootummaa ofii ishee qabdu Hong Kongf balaa dha jechuu dhaan gareeleen daldalaa fi biyyoonni gama dhiyaa balaaleffataniiru.
Koree eenyummaa walqaayit Xagadee deebisisuuf koree hundeeffame, paartii Demokraatawaa Raayyaa Raayyummaa fi paartii Waajiraat irraa kan ta'an namoota 30 ta'antuu balbala mana marii Federeshinii fuula duratti hiriire gaafachuun himameejira.
Koreeen Noobeelii Noriwee magaala Oslootti argamu badhaasa Noobeelii Nagahaa 100ffaa muummee ministiraa Itoophiyaa Dr Abiyyi Ahimadiif kenneera.
Koree giddu galeessaaf Miseensa kan ta’an Obbo Kaasaahuun Gofee akka ibsanti yaa’ii dhaabattummaa ODP 9ffaan magaalaa Jimmaatti gaggeeffame irratti dura ta’an dhaabatichaa riformiin akka barbaachisu ibsuu isaanii dubbatan.
Koree Giddu-galeessaa TPLF: Itiyoophiyaan Daandii Badisaa fi Addaan Faca’uutti Qajeelaa Jirti
Koree hariiroo halaa irraa dimokraatichi gameesse senator Bob Menendez, tarkaanfii Pack qeequu dhaan kan isaan nama kana ramadaniif ergama dhaabbati sabaa himaa addunyaa kan US dhaabateef qooda seena qabeessa inni qabu mancaasuufi jedhan.
Koree Jiddu Galeessa DH.D.U.O keessaa obbo Addisuu Argaalleen ibsa FB ufii irratti baaseen akkana jedha “marii jalqamne milkeessuuf ejjannoon ABOn Jaala Daawud Ibsaatiin hoogganuma qabatee fi ibsi guyyaa hardhaa bahe waan gaardiha.Ibsi kun hujii qabatamaatti akka hiikamu abdi qmanaa jedha.”
Koree kanaaf miseensa gameessa kan ta''an Obbo Ataalaay Zaafee Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti miseensonni isaanii 4 magaalaa Gondar keessatti hidhaman.
Koree kana keessa ka jiran Dimokraatichii Adam Schiff obaamaan ajaja kanaa kennuu isaaf ragaan arge tokko iyyu akk hin jiru ibse.Waan fedhe jedhamuus ragaan agarsisuu tokko hin argamne jedhan.
Koree Ministarootaa rakkoo hatattamaa mudateef deebii kennuuf hundeessame kan hoogganan, aadde Muferiyaat Kamiil, gargaarsa namoomaa fi deebisanii ijaarsaa korichi hordofaa jiru ilaalchisee har’aa gaazzexeessotaaf kan ibsa kennan yoo tahu, bakkawwan barnootni irraa citee jiru keessattis barnootni akka jalqabamu hojjetamaa jira, jechuun ibsa kana keessatti dubbatanii jiran.
Koree muddamsuu Tokkummaa Mootummootaa marii dhiyoo teetteen Raashiyaan ammallee mootummaa Bashaar Al-Asaad gargaartee nama ficcisiisuutti jirtii jette.
Koree musliimaa fala barbaaddu waliin himatanii federaali xalyaa qabaniin itti barreessanii jennaan Sawudiitti duraa miliqe.
Koreen addaa Mana-maree ol’aanaa dhimmoota Muslimaa Itiyoophiyaatiin akka gubinsa Masjiidaa Mooxaatti raaw’atame qoratu ergame midhaale dhaqaban adda basuu isaa beeksisee jira. Motummaa Naannoo Amaaraa waliinis mari’atee ka deebii eegaa jiru tahuu kaleessa Sabaa-himaaleef ibsa kenneen dubbatee jira – koreen kun.
Koreen addaa qaamoota adda addaa of-keessaa qabu hundeeffamee jabinaan irratti hojjataa kan jiru ta’uus ibsanii jiru.
Koreen Addaa Waa’ee Gubachuu Masjiidotaa Qoratu Mooxaa Deemee Deebi’ee Ibsa Kenne
Koreen Amantii SomaaleeSRCdorgommii ispoortii kubbaa saaphannaa biyyoolessaa dubartootii Puuntilaandi magaalaa Garoowweetti taphachuuf kurfoo jiraniin duratti tana jette.
Koreen Araaraa Gujiitti Bobba'e Waraana WBO Simateera
Koreen Araaraa, wal-dhibdee ABO fi mootummaa gidduutti uumamee ture furuudhaaf dhaabbate, Waraana Bilisummaa Oromoo godinaalee Oromiyaa adda addaa keessa jiru quunnamee haala miijessuuf jecha yeroo bobba’insaaf qophaa’ee ibsa kennetti, waltajjii sana irratti argamuun waamicha kana dhiheessan, hayyu-dureen ABO kun.
Koreen araaraa wal dhibdee ABO fi Mootumma Itiyoophiyaa jiddu ture furuuf hundeffame Roobii iftaanii irra kaasee bakka waraanni Adda Bilisimmaa Oromoo jiru hundatti bobba'uu miseensota waraanaatiif simanaa taasisuuf qophii xumuruu isaa beeksise.
Koreen araaraa wal-dhibdee Adda Bilisumaa Oromoo fi Mootummaa naanno Oromiyaa jiddutti uumame furuuf hundaa’ee socho’aa ture gabaasa isaa kan xumuraa dhihessee jira.
Koreen Araara, Simannaa WBOf Guyyaan Lama Akka Dabalamu Gafate
Koreen badhaasa Nobelii Norway badhaasa noobeelii nagaa kan bara 2018 fi Naadiyaa Muraad badhaasuuf kan murteesse jedhan Berit, tattaaffii isaan dararaa quunnamtii saalaa kan akka meeshaa waraanaatti itti gargaaramanii fi walitti bu’iinsa waraanaa dhaabsisuuf godhaniif jecha.
Koreen “Baggoo Saw” badhaasa waggaa kan baranaa Prezidaantii mootummaa bulchinsa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa “Badhaafamaa addaa” jechuun moggaasee badhaase.
Koreen Baggoo Saw filannoo gaggeesseen gareen ykn Tiim Lammaan jijjiramaa fi siyaasa haaraa argamee keessatti qooda olaanaa akka qabu ibsee sana keessatti hojii gaarii hojjatameef maqaan iddoo duraa qabu kan Prezidaant Lammaa Magarsaa ta’u ibsuun galateffatee jira.
Koreen basaasa kan mana maree bakka bu’oota uummataa Yunaayitid Isteetis hoogganaa Ameerikaa aangoo irraa kaasuuf qorannaa geggeessamu akka cimsuufiif jecha, tattaaffii prezidaant Doonaald Traamp odeeffannoo mormituu isaanii ka demokraatotaa ilaalchisee jiru akka dhiyaatuuf Yukreeni irra dhiibbaa kaa’uu isaanii irratti dhuga ba’umsa ijoo har’a dhaggeeffachuuf jira.
Koreen bulchiinsa magaalaallee achi dhaqee laalee jedha obboo Mi’eessaan. “ Rakkoon hammaataan hin jirtu.”
Koreen dhimma daangaa Itiyoophiyaa fi Keeniyaa, magaalaa afaan galaanaa ka Keeniyaa – Mombaasaa keessatti walga’uudhaan, waa’ee daangaa biyyoota lamaan gidduu haaressuu irratti mari’atanii jiran.
Koreen dhuunfaa miidhaa dhqqabe galmeessuu dhaan viidiyoo akkasumas kanneen miidhaan irra ga’e haasofsiiseera jedhan. Siiviiloonni 167 fi humnoonni naga eegumsaa 11 du’uu isaanii poolisiin beekiseera.
Koreen Diyaaspooraa ‘Trust Fund’ Keeniyaatti buusii lammilee Itiyoophiyaa biyyattii keessa jiraaatan irraa walitti qabuu jalqabuu beeksise.
Koreen Diyaaspooraa ‘Trust Fund’ Naayroobiitti Buusii Walitti Qabuu Jalqabuu Beeksise
Koreen eddu-galeessaa Dhabbata Bilisa Baasaa Ummata Tigiraay (TPLF) torban kana keessa walgahii guyyaa sadi’ii godheen booda ibsa baaseen murtii koree dhaaba biyya bulchaa jiruu, an Adda Dimokraatawaa Warraaqsa Ummata Itoopiyaa (ADWUI) qeeqe.
Koreen eenyummaa Amaaraa walqaayit deebisuuf hundeeffame akkasumas sochiin biyooleessa Amaaraa ibsa baasaniin TPLF
Koreen Eenyummaa Walqaayit Kan Amaaraa Miseensonni Koo Hidhaman Jedha
Koreen Fala Barbaachaa Oromoo fi Oromiyaa, rakkooleen nagaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaatti mu’atan akka furamu Mootummaa gaafachuu beeksise.
Koreen Fala Barbaaddu Kan Hawaasaa Musleemaa Mummicha Minsteera Wajjiin Marii Gaggeessuu Isaanii Dubbatan.
Koreen fannoo diimaa akka jedhutti lammiiwwan Sudaan Kibbaa miliyoona kudha lama keessaa sadii keessaa tokko qe’ee ofii irraa godaaneera. Nama lama keessaa tokko immoo akkaan beela’anii gargaarsa midhaan nyaataa eeggatu.
Koreen fannoo diimtuu haga kalee galgalaatti nama 17,000 fulaa tokkotti guurtee gargaaruutti jirti.Nama 30,000 mana mootummaan qopheessefitti baqachiisan.
Koreen fannoo dimaa kan sadarkaa addunyaa Doolaara Miliyoona dhibba afuriif iyyataa kan jiru yoo ta’u kunis uummata beelaan gaaga’aman Biliyoona shaniif gargaarsa dhala namaa hatattamaan dhaqqabsisuuf ta’uun ibsamee jira.
Koreen FIFA Perz. isaanii Bilaaterii fi itti aanaa isaa Pilaatiinii guyyaa 90f hujii irraa dhaabde
Koreen filannoos namoota xumura irratti dorgoman sadii hamma shaniitti calalee kan dhiyeessu yoo ta’u miseensonni koree paartichaa beekamoon 44 kaadhimamaa filachuuf jiru. Namni injifate Ripaablikaan kan ta’an Angele Stanton-King waliin dorgoma.
Koreen geejjiba kongireesii Amerikaalleen bulchoota Boeing yaamanii rakkoo isaa qorachuutti jiran.Biiroo qorannoo Federaalaa Amerikaa FBI fi FAA, Tajaajilii Daandii Qilleensa Amerikaalleen qorannoo tana itti jiran.
Koreen Giddu-galaa Dh.D.U.O Miseensonni Afur Akka Ittifaman Murteesse
Koreen giddu galaa kan Dhaabbata Dimokraatawaa Ummata oromoo walgahii guyyaa 10f gaggeessaa ture murtii adda addaa dabarsuun xumuramee jira.
Koreen giddu galaa kan Dhaabbata Dimokraatawaa Ummata oromoo walgahii guyyoota 10f gaggeessaa ture murtii adda addaa dabarsuun xumuruu isaa kaleessa gabaasnee ture.
Koreen Giddu-galeessaa Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay yokaan HIWEHAAT, kora isaa guyyoota toorbaaf geggeesse xumuratee ibsa baasee jira. “Paartiin ibiddaa fi cidii ta’an walitti makamuu hin danda’an. Yoo walitti makamanis ADWUI yokaan IHADEGn diiguu irra taree biyyattiillee diiga,” jedha – Ibsi Koreen Giddu-galeessaa HIWEHAAT baase kun.
Koreen giddu-galeessaa Dhaabbata Dimokiraasummaa Uummata Oromoo Master Pilaaniin Finfinnee 'guutummaatti akka dhaabatu' murteesse.
Koreen Giddugaleessa Dh.D.U.O walga’ii har’a geggeesseen “fayyadamummaa Ummata Oromoo fi biyya keenyaa daran dhugoomsuuf jijjiiramawwan akka biyyaatti fi akka naannootti jalqabaman caalamaatti lafa qabsiisuuf akkasuams sadarkaa qabsoon Dh.D.U.O fi Ummata Oromoo irra gahe sadarkaa ol’aanatti ceesisuuf” ramaddii hoggansaa ol’aanaa jijjiiruu isaa beeksisee jira.
Koreen gidduu galeessa paartii Demokraatawaa Oromoo ykn ODP marii guyyoota lamaaf gaggeessaa ture kamiisa Onkolooleessa 17 bara 2019 xumuree jira.
Koreen gidduu kun ibsa baaseen haalli biyyattii yeroo ammaa hamaa irraa gara daran hammaatti ce’ee jira jedheera. Maddi rakkoo kanaa inni ijoonis dantaa fi bu’aa uummataa dhiitanii fedhii dhuunfaa isaanii raawwachuu kanneen barbaadan humnoota of tuultootaa ti jedha ibsi sun.
Koreen gorsa dhimmi talaallii kan bulchiinsa nyaataa fi dawaa galmee talaallii Massaachuseets keessa kan maadheffate kampanii dawaa Modernaa fi waaltaa eegumsa fayyaa biyyoolessaan qophaa’e xiinxaluuf jira. To’attoonni jaarmayaa nyaataa fi dawaa jalqaba torban kanaa milkaa’inaa fi amansiisaa ta’uu talaalii Modernaan qohaa’ee mirkaneessaniiru.
Koreen Haajaa Alaa Senetii Amerikaa Kaadhimamaa USAGM Hoogganuuf Dhiyaate Raggaasise
Koreen haqaa FIFA,Federeshiiniin Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa perezidaantii isii Sepp Bilaaterii fi perzidaantii waldaa Kubba Miilaa Awurooppaa,Maaykil Pilaatiinii biyya dorgommi addunyaa gugurdoo qopheessan irrAA hori nyaatanii qopheessisiisanii jedhani qorachuutti jirti.
Koreen Haqaa FIFA tana maleellee Bilaater $40,000, Pilaatiinii ammoo$80,000 adabde.
Koreen haqaa kana mana marii bakka bu’ootaa qorannaan gaggeeffame kan fuula 400 qabu guutuummatti akkasumas ragaa jiru waliin Kibxata akka dhiyaatu jedhee jira.
Koreen Haqaa Kongireessii Amerikaa Akka Pirezidaanti Tiraampi Waan Himataniin Dhufee Caqafatu Gaafatan
Koreen Haqa FIFA,Federeshiinii Waldaa Kubbaa Miilaa perezidaantii isii Sepp Bilaaterii fi perezidaantii Waldoota Kubbaa Miilaa Awurooppaa (UEFA) Misheel Pilaatiinii balleessaa itti murtee akka hujii ispoortii tokkollee ganna saddeetiif hin hojjanne adabde.
Koreen Hariiroo alaa, kan Mana-maree murtii seeraa Yunaayitid Isteets, kan prezidaant Donaald Traamp – ministarummaa Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsiif dhiheeffatan – abbaa-qabeenyaa daldala boba’aa – Reks Tilirten taayitaa sanaaf raggaasisuu fi dhiisuu irratti har’a sagalee kennuuf jira.
Koreen hariiroo alaa Senetii kan qubsuma Israael ijaartu deggeranii fi embasiin US kan Isra’el Tel Aviv irraa gara Jerusalemitti akka darbu falman ogeessa seeraa David Friedmaniif gaaffii dhiyeessuuf jira.
Koreen Hojii Raawwachiiftuu Adda Bilisummaa Oromoo sadaasa 22 hanga sadaassa 30 bara 20-tti walgahii isaa kan ramaddii eega gaggeessee booda Murtilee adda addaa dabarsuu kan ilaaleen ibsa baasee jira.
Koreen hojii raawwachiiftuu IHADIG fi manni marii giddu galeesaa kan paartichaa walgahii eega gaggeessanii booda mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayile Maariyaam Dassaalenyi Televiziyoona biyyatti irratti ibsa kennanniin IHADIG sirna Dargii yeroo kuffise uummataaf of kennuuf uummataaf jiraachuuf ture jedhanii amma garuu haallii jiru waan jijjirameef hoogganni jiru aangoon mootummaa attamitti hojii irra akka oolu hordofuu qaba jedhan.
Koreen hojii raawwachiiftuu IHADIG walii galtee fi murtii darbee guutummaatti akka fudhatu hojii irra akka ooluufis akka hojjatu eega ibsee
Koreen hojii raawwachiiftuu paartii Arenaa xiinxala gaggeesseen mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad eega aangoo qabatanii as sadarkaa guutuu biyyaatti walabummaa sabaa himaa sochii paartilee siyaasaa fi gama hidhamtoota hiikuun argamaa kan jiru ta’uus Inni kun Tigraay keessatti isa jiru waliin quba wali hin qabu jedha.
Koreen Hojii Rawwachiiftu ADWUI fi Gamtaan MEDREK Mata Mataatti Ibsa Baasan
Koreen hojii rawwachiiftuu Paartii naannoo Somaalee bulchaa jiruu, Paartiin Demokraatawaa Somaalee (SDP) walgahii hatattamaa gaggeesseen paartii Badhaadhinaatti dabalamuuf murteessee jira. ADWAUI..n dhiyeenya kana murtii dabarseen paartii gargaartonni paartii haaraa hundeeffamu keessa akka seenaniif murteessuun isaa ni yaadatama.
Koreen Hoji-raaw’achiistuu ADWUI walga’ii isaa Idilee guyyoota afuriif geggeesse haala yeroo ammaa biyyattii keessa jiru gamaaggamuu dhaan har’a xumuramee jira.
Koreen hoji-raaw’achiistuu ADWUI yokaan EHADEG, kaleessa ibsa baaseen, tarkaanfiilee gaaffii uummatootaa karaa guutuu taheen deebisuu dandeessisan fudhachuuf ka marii geggeessaa jiru tahuu dubbatee jira. Mormii fi walitti-bu’insoota yeroo dheeraaf biyyattii keessatti geggeessamaa turanii fi yeroo amma immoo daran hammaatan yeroo wal-danqaa cimaa uumanii jiran kanatti, mariin koree hoji-raaw’achiistuu EHADEG kun hagam furmaata fiduu danda’a?
Koreen Hoji-raaw’achiistuu ADWUI yokaan EHADEG, walga’ii guyyoota 17 geggeessaa ture eega xumuree booda, Sanbata dabre kana ibsa ejjennoo qabxii 8 qabu baasee jira. Balaawwanii fi yaaddoowwan dadhabina hooggansaatiin uumaman dhabamsiisuu ka dandeessisuu waliigaltee fi walta’insaan gamaaggama isaa xumurachuu isaa dubbata. Naannoolee biyyattii hedduu keessatti dhabamuun nagaa fi tasgabii, akkasumas, dhabamuun lubbuu lammiwwanii wanna guyyaa guyyaatti mul’atu ta’uu isaas ibsi koree kanaa beeksisee jira.
Koreen hoji raaw’achiistuu ADWUI yokaan IHADEG mariin gamaaggamaa guyyoota 17f geggeessa ture xumuruu isaa beeksisee dhuma torban dabree irra ibsa bal’aa baasee ture. Ibsawwaan kana keessa dhimmoota adda addaatu kaasame. Tarkaanfileen ni fudhatamu jedhamanis ni jiru. Har’a immoo mootummaan Itiyoophiyaa kanneen ammaan dura maqaa yakkaanis ta’e siyaasaan hidhaman gadin lakkisa jedhee labsee jira. Ibsi har’aa kun hoogganoota paartiilee miseensota ADWUI tan afuriiin ka gaazzexeessota biyya keessaaf kenname ennaa tahu, akka ibsa bahe kanaatti namoonni siyaasaa biyyattii keessa jiran kan hikaman tahuu fi Maa’ikelaawii jedhamuun ka beekamuu, manni hidhaa namoonni siyaasaa hedduun itti dararamaa turan ka cufamee gara muuziyeemiitti jijjiiramu tahuun himamee jira.
Koreen hoji raawwachiistu IHADEG ibsi inni torbee baasee fi murtii inni dabarse haala biyyattii keessa jiru haala dhiphaa ta’ee fi baratameen kan xiinxale jechuu dhaan hoogganaan paartii mormituu fi miseensi koree hoji raawwachiistuu ARENA TIGRAY obbo Gebruu Asraat ibsanii ibsi sun gaaffii uummataaf deebii hin kennine jedhan.
Koreen hoji raawwachiistuu dhaabichaa hojii koreewwan sadarkaa adda addaatti hundeessee gamaaggamuu dhaan gabaasa inni koree giddu galeessa IHADEGf dhiyeessu illee kan ilaalamu ta’uu tuqaniiru.
Koreen hoji raawwachiistuu dhaabichaa kan kana dura sagal turan amma garu 11 yoo ta’an kunis Dr. Debretsion G/Mikaa’el, aadde Fetlewerq G/Igzaaber, obbo Geetaachoo Reddaa, Obbo Alem G/Waahid, obbo Geetaachoo Asaffaa, aadde Keeriyaa Ibraahim, Dr. Abrhaaham Tekestee, obbo Asmellaash Welde Sillaasee, Dr. Addis Aleem Baallimaa koree hoji raawwachiistuu IHADEG yoo ta’an obbo Beyene Mekruu fi Dr. Akililuu H/Mikaa’el immoo miseensa koree hoji raawwachiistuu adda bilisummaa uummata Tirgaay ta’uun filatamaniiru.
Koreen hoji raawwachiistuu IHADEG guyyoota lamaan darban wal ga’ii idilee geggeesseen haalawwan Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessa jiru irratti mari’achuu isaa ibsa sabaa himaa mootummaa irratti dubbifameen beeksiseera.
Koreen hoji raawwachiistuu IHADEG paartii kaleessa sagantaa walitti dabalamuu paartilee ilaalchisee marii bal’aa geggeessuu dhaan mana maree IHADEG-tti dabarsee jira.
Koreen Hoji Raawwachiistuu IHADEG Wixinee Sagantaa Paartii Walitti Makame Irratti Mar’achuun Mana Mareetti Dabarse
Koreen hoji raawwachiistuu Kongresii Federaalawaa Oromoo wal ga’ii godhateen haala yeroo ilaalchisee dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo DhDUO waliin qabxiilee ijoo sadii irratti mari’achuuf karoorsuu isaa beeksise.
Koreen hoji raawwachiistuu kun wal ga’ii isaa har’as kan itti fufe yoo ta’u wixinee seera naamusa walitti dabalamuu paartichaa irratti kan mari’atu ta’uun illee ibsameera.
Koreen hoji raawwachiistuu paartiin biyya bulchu kan Itiyoopiyaa wal ga’ii isaa jalqabeejira. Parezidaantiin paartichaa Dr. Abiy Ahimed akka jedhanitti wal ga’iin sun dhimmootii murteessoo ta’an irratti fuuleffata.
Koreen hoji raawwachiistuu sun gama Kanaan ofii isaa irraa ka’ee yaada dhiphoo fi of tuulummaa akkasumas aangootti hirkatanii jiraachuu cimsee itti duuluu dhaan hojii akkasii ittisuuf karoora bal’aa lafa kaa’achuu isaa illee ibseera.
Koreen hujii raawwachiiftuu Federeshiinii Ispoortii Afrikaa Fayyisaa Leellisaa nuuf goota,madaaliyaa kennamellee maqaa fayyisaatiin kenname” jedha Rashaad."
Koreen inni lammataa koree teekinikaa ta’uu isaa kan ibsan ministrichi fayyummaa hawaasaa ilaalchisee qophee godhamu kan hoogganu jedhan. Koreen buufata xayyaara Booleetti hundeeffame jiraachuu isaas ibsanii jiran.
Koreen jiddu galessaa Oromo Dimokraatik Partii walgahii guyyota sadihiif taa'een hanqinaaf cimina hojii isaa gamaagamuu isaa beeksisee jira.
Koreen Jijjirama Dhaabilee Muslimaa Ibsa Baase
"Koreen Jijjirama Dhaabilee Muslimaa ibsa hardha baaseen hojilee (mana maree Islaama) ""Majlisa"" haala haaraan ijaaruu fi caaseesuun wal qabatee hojjataa ture dhiheenyatti fixee akka ummataaf ibsu beeksise."
“Koreen kun har’a walitti dhufee seera hedduu kan baay’ee barbaachisu dabarsuu isaaf nan gammada jedhan Risch. Dursee Seneter Kaardiinii fi miseensota koree kanaa ka biroo saddeet waliin ta’uun wixinee wixinee Itiyoopiyaa ilaallatu kan S. Res. 97, jedhu dabarsuu isaaniif nan galateeffadha jedhan.
Koreen kuni hojiilee kaniin guyya 20 keessa xumuuruuf kan karoorfatee ture ta'ulee amma guyyoni 10 dabalate keessatti akka xumuramu karoorfatee kan hojjata jiru ta'uu isaas beeksisee jira.
Koreen kun iyyanni amma kun hoo 32ffaa dhaaf dhihaate jedhanii deebiin amma ammatti akka hin argamnees tuqaniiru.
Koreen kun jedhan Dr. Kesete Birhan sadarkaa biyyaatti Ebola ittisuuf qophee duraa godhamaa jiru gamaaggamaa jira.
Koreen kun, ji’a 3 dura mummichi ministeerii Itoophiyaa H/Mariam Dasaalegn naannoo Sumaaleetti aanaawaan ongee fi beelan rukkutaman dawwatanii , mootumaan akka huubaatii caalaan hin geenye itti gaafatama fudhateet hojjata jedhanii waada galan ture, garuu gargaarsi godhame gahaa akka hin taanee ibseera.
Koreen kun kanneen du’an kan galmeesse yoo ta’u, kanneen madaa’an hospitaala Jeneyiinaatti wal’aanuu koreen doktorota Daarfuur dhiyaa ibsa baaseen beeksisee, walitti bu’iinsa sambataa fi dilbata geggeessame tuqee jira. Wixatta har’aa ennaa dammaqnu sagalee dhukaasaa dhaga’uu dhaani, walitti bu’iinsi sun amma iyyuu itti fufee gara naannoo gandeen magaalaalee gama dhiaa kan Al-Jeneyinaatti babal’achuu namni ijaan argan Abdelrahamaan Ahimed jedhaman AFPf ibsaniiru.
Koreen kun keessumaa namoota Nigeriaa irraa dhufaniif ho’i qaama isaanii ol kaa’aa ta’e hojii addaan qooduu hojjeta jedhan. Namoonni mallattoon irratti argames battala addaan qoodamanii wal’aansi kan kennamuuf ta’uus ibsaniiru. Haaluma kanaan torban kana keessa lammiiwwan china lama addaan qoodamanii wal’aansi godhameefii dhibeen isaanii busaa ta’uu akka fakkeenyaatti tuqaniiru.
Koreen kun lafa warra walqaayit kan amma bulchiinsa naannoo Tigraay jalatti bulaa jiru gara bulchiinsa naannoo Amaaraatti akka deebi'uu gochuuf hundeffame.
Koreen kun minister di’eetaa hittisa balaa, qophaahinaa, fi wabii nyaataa Obboo Mitikkuu Kaasaa dubbisuu isaati fi isaanis akka fuula gaariidhan isaan kessummessan eree, garuu Obbo Mitikkun sababa naannoo biyyatti bayyeetti beellii hammateef hojiin bayyachuuraa kan ka’e motummaan sannirratti xiyyefachuu dhadabuun ibsa nutti himaaniiru jedha.
Koreen kun qaama walabaa biyyoolessaa yoo ta’u bara 2016 kan hundaa’ee fi hawaasa ogeessota eegumsa fayyaa bakka bu’u kun akka jedhetti ambulaansiin madoo baatee ture illee haleellaan irra ga’eera. Hospitalaonni hanga yoonaa kanneen miidhaman simachuu itti fufeera jedha korneen kun.
Koreen kun wal dhibidee uumameen wal qabatee sochii hojii idileetiin ala ibsa kennuu fi walgahii adda addaa geggeessuun akka hin taasisame murtaa’uu isaa dubbata.
Koreen Mana Lubumaa Ortodoksii naanno Oromiyaa gama isaatiin tajaajila hawaasaa dhiheennatti diriirsuu malee kaayyo biraa hin qabnu jedha.
Koreen mana maree bakka bu’otaa har’a wal ga’uu dhaan adeemsa prezidaant Traampiin taayitaa irraa fonqolchuu ilaalchisee sagalee kennuuf jira.
Koreen Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa Keessa Mootummaan Hunda Hammate Akka Jiraatuu fi Mirgi Dhala-namaa Akka Kabajamu Ka Gaafatu Wixinee Seeraa Haaraa Baase
Koreen mana marii Amerikaa paartii Demokriaatii fi Republican akkana kana wal falmaa oolanii bulanii ganama kana harka baasnii wal moo’an.
Koreen Manna-maree Yunaayitid Isteets Nama Traamp Ministarummaa Dhimma-alaati Dhiheeffate Raggaasisuuf Harra Sagalee Kenna
Koreen mirga gaazexeesatti falmuudhaa dhabbatee kun, gaazexeessaa Abdii Gadaa dabalatee dhimma biloogeroota garee Zoon Naayinii tibbana debi'anii hidhamanii fi as buuteen dhabamee irratti xiyyeeffata.
Koreen mirga gaazexeesitootaa eeguuf dhaabate (CPJ) akka jedhutti bara kana duwwaa addunyaa keessaa gaazzexeessota 69 ajjeefame, baayyeen immoo harka ISIS fi humnoota akka Al_Qaayidaatti du’an.
Koreen Mirga Gaazexeessitotaa (CPJ) Akka Itoophiyaan Gaazexeessaa Fiqaadu Mirkanaa Hiiktu Gaafatte
Koreen Mirga Gaazexeessitotaa Falamtu, CPJ Gaazexeessonnii Oromiyaa Huji Irraa Hari’an Sodaan Jiraatan Jechuun Gabaase
Koreen mirga Gazeexxessootaaf falmu CPJn qorannaa waggaa baaseen Chaayinaa, Tarkii, Saudii Arabiyaa fi Masriin addunyaa irratti biyyoota Gazexxesoota hedduu hidhuun beekaman ta’anii jiru.
Koreen mirga Gazexxesotaaf falmu (CPJ) gama isaan murtii siyaasaa sirri ta’e fudhachuuf uummanni Buruundii odeeffannoo waan barbaaduuf jecha uggurri kun kaafamuu qaba jedha.
Koreen Naamusaa fi Tohannoo ABO Hanga Rakkoo Hooggana Keessatti Uumame Qoratee Xumurutti Sochiiwwan Wal-dhibdee Sana Hammeessan Ugguruu Isaa Dubbata
Koreen Naamusaa fi Tohannoo ABO Sochiiwwan Wal-dhibdee Hammeessan Ugguruu Dubbata
Koreen Nagaa fi Araaraa Tokkummaa Kooriyaa Kaabaatii hujii isii tanaaf deebii maan akka kennan mari'achuuf ariitiin mari yaamte.
Koreen nagaa Senetii Amerikaa ilma angafa pirezidaantii Amerikaa yaamtee qorachuuf hajaja itti baafte
Koreen namusaa kan mana maree baatii darbe tuuta oduuf ibsa kennaniin Nuunes ragaa iccitiin qabame saaxuiluu isaanii ilaalchisee qorataa jiraachuu beeksise.
Koreen namuusaa dhaba siyaasaa mormituu Samaayawii Paartii hogganaa pariichaa Obboo Yilqaal Geetinnetii fi hogganaa olaanaa tokko hojiirra akka ka'an gaafate. Itti-gafatamtuun koree naamusaa Semaayaawii Paartii, Addee Haannaa Walelliny , himannaan obboo Yiliqaali fi namoota afur ka biroo irratti dhihaate, qajeelfaamaa koree kanaa akkasumas, kan partii isaanii irratti kan hunda’e ta’uu dubbatan. Dhimmi namoota kanaa Komishiina Oodiitii fi To'anoo dhabichaatiin ilaalamaa akka jiru illee bekkamee jira. Gama biraatiin, hoogganaan Semaayaawii paartii – Yiliqaal Geetinnet deebii gama isaanii, gabaasaa keenya Eskindir Firewuuf kennanii jira, Tigist Gammee tu dhiheesse.
Koreen Namuusaa Samaayawii Paartii Yilqaal Geetinnetif Hoggantoota Kaan Hojjaa Irraa Kaase
Koreen Nobelii biyya Noorweey madheffate, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Abiyyi Ahimed, “nagaa fi waliitumsa sadarkaa addunyaa argamsiisuuf carraaqqii godheef, keessumaa, wal-dhibdee daangaa biyya ollaa isaa, Ertiraa waliin ture furuuf tarkaanfii murteessaa fuddhateef” jechuudhaan badhaasa Noobelii nagaa ka bara kuma lamaa fi kudha sagalii akka badhaafaman murteessee jira.
KoreenNoobeeliiNoorweey Abiy erga muummicha ministeeraa ta’anii guyyoota duraa 100 keessatti labsii yeroo hatattamaa kaasan, hidhamtoota siyaasaa kumaan laka’aman akka gad dhiisaman labsan, saansuriin sabaa himaalee akka hafu taasisan, gareelee mormitootaa ugguramanii turan seeraan akka galmaa’an godhan, hoogganoota waraanaa fi siivilii kanneen malaammaltummaan shakkaman aangoo irraa kaasan, dubartoonni siyaasaa fi jireenya hawaasummaa keesatti dhiibbaa isaan qabaatan akkaan akka dabalu taasisaniiru.
Koreen Noobelii itti dabaluu dhaan muummichi ministeeraa Abiy adeemsa araaraa Afriikaa bahaa fi Kaaba gama bahaa keessatti gumaacha isaan qabaataniif beekkannaa kenneefii jira. Badhaasi doolaara kuma 900 Muddee 10 Osloo keessatti kennamuuf jira.
“Koreen Noobelii, kan Noorway jaarmayaan “Tunisian National Dialogue Quartet”, “warraaqsa Jaasmiine”, ka bara 2011 Tuunisiyaa keessatti geggeessame irraa jalqabee dimookiraasiin hunda hammate akka biyyattii ijaaramu qooda murteessaa gumaachuu isaatiif, akka badhaasni Noobelii, ka bara kuma lamaa fi shanii kennamuuf murteessee jira,” jedhu Kulimaan Faayiv.
Koreen Olompikii Itoophiyaa fi Federeshiniin Atleetiksi Itoophiyaa ibsa Kibxata harraa wajjin baasaniin, atleet Fayyisaan akkuma kana duraa dirree ispoortii addunyaa gurguddaa irratti firii gaarii galmeesuuudhan alaabaa biyyatti ol jedhee akka balai’uu godhaa ture ammas biyyatti deebi’ee gahee isaa tabatu waamicha dhiheessaniifiru.
Koreen Qindeessituu Simannaa Dr. Abiy Kan LA Komee Dhiyeesse
Koreen Qindesssituu Lotooricha Tombolla Lammiitu lammiif jedhamee ammo guyyaan carran bahu dheerachuun isaa sababaa lotooriin sun akka waadaan seenametti hin gurguramiiniif jedha.
Koreen qorannoo kan addaa baatoo Onkolooleessa bara 2019 hundeeffamee namoonni kuma 3 caalaan waan beekan koree kanaaf raga ba’anii jiru.Hogganaan Koree kanaa Nabeel Adeeb Televiziyoona biyyatti irratti gaaffii fi deebii gaggeessaniin Jeneeraaloota waraanaa irratti qorannaan gaggeffamaa akka jiru mirkaneessan.
Koreen Ripaablikaanotaan hoogganamu kunis muudamni kun paartileen lamaan irratti mari’atanii akka hin taane godhan jedhan.
Koreen sadarkaa olaanaa Itiyoophiyaa fi Ertraa Finfinnee keessatti walgahii Irra Jiru
Koreen sadarkaa olaanaa kan biyyoota lameenii Finfinnee keessatti walgahii ta’een walii galtee waliigalaa tolfamee ture irratti bal’inaan eega dubbatee booda jijjirama argame xiinxalee jira.
"Koreen"" Save Ethiopia"" ykn Itiyoophiyaa olchaa jedhamuun hiriirri gaggeeffame kun jeequumsa dhiyeenya kana kana biyya keessatti uumameen kanneen midhaman haqnii isaanii haa eegamu, akkasumas tokkummaa Itiyoophiyaaf deggersa goona kan jedhu ture."
Koreen seeneetaa kun duula filmaataa Prez Traamp gaggeessaa turan fi Raashiyaan akka Traamp filataman barbaaduun gargaartee ta’a laata isa jedhu irratti qorannoo hedduu gaggeessaa jira.
Koreen seeraa kan mana marii bakka bu'ootaa Robii har'a obboleessa gurraacha Amerikaa harka polisitti du'e fi raga baatoota ka biroos dhaggeefachuuf jiru.
Koreen Seeraa Mana Maree US Pirezidaanti Tiraampi Dubbii Yukireen Irratti Seera Lama Cabse Jedhanii Balleessaa Itti Muran
Koreen Senetii Haajaa Alaa Amerikaa rakkoolee hawaasii Itoophiyaa himate waajjira kongireesii Amerikaa keessatti caqafteef
Koreen senetii kan hariiroo alaa torban darbe uggurri cimaan sagantaa nukleraa kooriyaa kaabaa irratti fuuleffatu akka kaa’amu murteessee jira. Waaltaaleen hangi tokko kan china ti jedhama ka jedhu ilaalchisee illee ibsa kennaniiru Kooker.
Koreen simannaaf hundeeffame har’a tuuta oduuf ibsa kenneen tokkummaa jaalala wal danda’uu fi walii yaaduu kan jedhu irratti hojjataa kan ture Artistii fi Qabsa’aa Taammaany Bayyana Sambata fullee keenyaa Finfinnee seena.Simannaa Taamaanyiif jecha qophiin guyyaa lamaaf turu akka qindaa’ee ta’u koreen beeksisee jira.
Koreen sun dimokraasii Itiyoophiyaa keessaa jajjabeessuuf hojiin hafee kan jiru ta’uu ibsee, walii galteen nageenyaa Eertraa fi Itiyoophiyaa gidduu garuu biyyoota lamaan gara jijjiirama gaarii ta’etti geessa jedhee kan abdatu ta’uu beeksise.
Koreen sun ibsa kennaan Muraad ofii isaanii iyyuu yakka waraanaa irraa kan dandammatan yoo ta’u dubartiin dararaa irra ga’e akka hin dubbanneef qaanfatanii callistuu tole hin jedhin hafan.
Koreen sun Mooskoo fi garee Traamp gidduu hidhati jiraachuu isaa illee ni qorata.
Koreen talaallii kanaaf oomisha saayinsiif gorsaa ta’e akka eegame eeyama yeroo hatattamaa akka kennuuf marii geggeessa yoo ta’e bulchiinsi nyaataa fi dawaa biraa hanga jimaata ykn sambataatti eeyama isa dhumaa kennuu danda’a.
Koreen Teekinikaa walii-galtee dhaabota lamaanii qajeelchuu fi hojii irra oolfamuu hordofu kun, Abboota Gadaa, Haadhota Siinqee, Hayyoota, Bakka-bu’oota dhaabota lameenii fi qaamota hawaasaa adda addaa walumaa-galatti miseensota 71 of keessaa qaba.
Koreen Teeknikaa carraa hojii mijeessuuf hundaa’e rakkoo isaaniif furmaata barbaaduu irratti laafe jira - jedhanii, carraa hojii jedhame mijeessuu keessatti ka qooda fudhataa turan dargaggoonni sadii hidhamuun kan isaan gaddisiise tahuullee dubbatanii jiran.
Koreen Teeknikaa Godinaa Wallagga Lixaa aanaa Mana Sibuutti hidhattoota Waraana Bilisummaa Oromoo simachuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himee jira.
Koreen Teeknikaa kan biyyoota sadeenii immoo har'a mariif taa'ee akka ture ibsameeture.
Koreen tekinnikaa mormiin akka ture odeffanno qabna yoo jedhuu,Biiroon Bulchinsaa fi Nageenyaa Oromiyaa ammo laganaanis ta'e mormiin hin ture jechuun Raadiyoo Sagalee Amerikaatti hime.
Koreen tikaa ykn basaasaa kan seenetaa galmee jiran qorannaa gaggeeffamuuf barbaada. Flynn duraan himatamuu hin danda’uu jechuun barbaadu.
Koreen tika nagaa kan mana maree Yunaaytid Isteets kamiisa har’a cufataan qorataa olaanaa hawaasa tika nagaa Maaykil Atkins waliin walgahii gaggeessaa jira.
Koreen Tika Nagaa Mana Maree Yunaaytid Isteets Cufataan Marii Gaggeessaa Jira
Koreen to’annaa kun hoogganoota FIIFAA ol’aanoo kana irratti tarkaanfii fudhachuun --- eega abbootiin-alangaa SWITZERLAND – Himannaa yakkaa, ka BALATTER --- bara 2011, PLAATINII-f kaffaltii Miliyoona lamaa baasuu of keessaa qabu dhiheessanii, torban lamaa booda ta’uu isaa ti.
Koreen Tohannaa Paartii Badhaadhinaa akka obboo Awwaluun jedhetti dhiba kana tohchuuf waan hedduu hajajje.
"Koreen tun Hindu fi Muslima,Indii fi Paakitaan baranoota jabeessanii jara biyya nagaa dhowwu irratti qabsaahuuf faaydaa guddaa qabdi.”
Koreen tun tana malee sadarkaa aanaatii haga godinaa,koree federaalaallee dabalee hujiif qophii jira akka aabba Huseeniitti.
Koreen Waldaa Federeshiin kubbaa miilaa Addunyaa FIFA perzdaantii isii wanjlaan qorachuutti jirti perzdaantii Federeshiinii kubba miilaa Addunyaallee woma akkanaatti faana jira.
Koreen Waliinii Dhaabilee Musliimaa Galmeelee Seeraa fi Ijaarsaa Qopheeffate
Koreen Waliinii ka Jijjirama Dhaabbilee Muslimaa hojiiwwan rakkoolee mul’ata turan fura jedhamee eegamaa ture ji'oottan saddeettan dabraniif hojjetee xumuruu isaa beeksisee jira.
Koreen walinii kun ibsa hardha Finffineetti keneen akka jedhetti koreele xixiqaa haala caasefama haaromsa (mana maree Islaama) Majlisaa"" raawatan afur ijaaree xumuruun hojiinis goolabama jira jedhee jira."
Koree Piyaadaangsuu Hiluutaaw jedhamu kan kennmeef mootummaan fincile kun, miseensa paartii Aan Saan Suu Shii kan baatii Sadaasa darbe filatamanii barchuma paarlaamaa akka hin arganne dhorkamuun to’annaa jala oolanii ti.
Koree seera mana marii Amerikaa 40 keessaa nama 23tti akka Tiraampi yakka lamaan himatu walii gale namii 17 ammoo hin morme.
Koree teeknikaa kan waliigaltee Asmaraatti ABO fi Mootummaa giddhuutti tolfame hojii irra oolfamuu hordofu, kan Abbootii gadaa fi haadhota siinqee, hayyuulee fi bakka bu'oota dhaabbilee lamaanii of keessatti qabate fi miseensoota waliigalaa 71 qabus hundeessanii jiran.
Koree Teknikaa irraa gabaasa dhiyaate irratti mariin gaggeeffamaa kan jiru yoo ta'u hojiin ijaarsaa harka 87 akkasumas walii galaan harkii 73 xumuramuun ibsamee jira.
Koree Tika-nagaa, kan Mana-maree Yunaayitid Isteets duratti, Hoogganaa Dhaabbata Nagaa-eegumsa Biyyoolessaa – Admiiraal Maayikil Roojers waliin har’a dhugaa ba’an – Daarekatarichi FBI.
Koree wixineessu kan hirmaattonni hundeessanii fi xumura gumii isaanii irratti qabxii shan kan qabu ibsi ejjenoo dubbisaan dhageessisame Itiyoophiyaa keessa amma jira kan jedhan rakkooleen akka hiikamaniif ni hojjenna, furmaataafis waliin taanee qabsoofna jedha Ibichi.
Koreewwan kun har’a ganamaa qabee Sondlaandiin cufataatti gaaffii gaafachuuf beellama qabatanii turan. Abukaatoon Soondlaand garuu ajaji ministrii dhimma alaa biraa kenname maamilli isaanii ajaja bulchiinsa Traamp biraa kennameef akka ajajaman dirqisiisa jedhan.
Koreewwan kun oduuwwan kijibaa faca’uu isaa kan qoratuu ta’uun beekamee jira. Gama Twitternis mala odeeffannoon battala ittiin wal ga’uu danda’u kan qoratu ta’uun ibsameera.
Koren hoji raawwachiistuu IHADEG qabxilee ijoo ta’an shan irratti mari’atee walii galtee irra ga’uu isaa miseensa koree hoji raawwachistuu IHADEG kan ta’an obbo Feqaaduu Tesemmaa VOAf ibsaniiru.
Korichii rakkoo umamaa jiruuf kaneen ummata saamaa jiranii fi bu'aan isaani irra hafee hattootatuu harka keessa qaba jedhee jira.
Korii abbootii Finfinnee kun akka Itoophiyaatti olaantummaa seeraa jabaattee laftii nagaa taatu fedhan.
Korii akkanaa kun Afrikaatti taahuun akka minsiterii humnna bisaanii,jallisii fi Humna ibsee Itoophiyaa jedhutti ardii tanaafuu faaydaa qaba.
Korii Amerikaa godina Verjiiniyaa Bitootessa 10-12, 2017 Verjiiniyaa magalaa Kiristiyaal Sitii keessa taa’e.Akka warrii qopheesse jedhutti nama 600 caalutti itti dhufe.
Korii amma Waashingiton DC,yuniverstiiGeorge Washingtonkeessatti taahuuti jiran kun 31essoo.
Korii baranaa Adoolessa 28-30,2017 asitti taa'a
Korii baranaa koronaatti dhufuu dhowwe malee waan faaya jedha bulchaan godina Booranaa, Guyyoo Galgaloo.
Korii baranaa kun ka Abbaa Gadaa Kuraa Jaaroo,abbaa gadaa 71essoo. Koronaan nama dhowwullee kora baranaa Dirree Dirra Liibanii, Waasoo fi fulaa hedduu itti dhufe.
Korii biyyoolessa paartii Rippaabilikaan RNC Wiixataa jalqabee guyyaa lamatti hafeef. Guyya lamaan kanatti jabaa fi jabduu qaban itti yaamanii jabeenna paartii ufi haasahatan.
Korii biyyoota addunyaa ka guddatanii G20 Adoolessa 7-8 keessa Hamburgi, Jermenitti taa’ee rakkoo akka akkaa irratti mari’ata.
Korii biyyoota dureeyyii addunyaa 20n borii fi iftaan achitti taa’a.Suniin duratti namii kuma hedduu hiriira mormii bahee karaa cufaa,makiinaa gubaa,suuqilee fi waan fuula keessa dhufee ibidda itti kaa’aa guyyaa guddaan waan hedduu gubanii goola dhaaban.
Korii Durban kun akkuma taateefuu waan haga marii akkanaa addunyaatti jalqabanii irratti walii galee hin beenne walii galee gargar gale.
Korii egerii mootummaa Cehumsa Soomalii irratti mari’atu Naayroobiitti taahe
Korii Embaasiin Itoophiyaa nama isa gargaare waliin qopheesse kun,mari guddinnaa fi jijiirama biyya keessaa, nama biyya alaa jiru waliin mari’annaa jedhamee yaamame.
Korii G7 Caamsaa 26-28,2017 Xaliyaana,magaalaa Sisiliitti taa’a.Nagaa addunyaa,rakkoo Afrikaa, rakkoo jijjiirama qilleensaa, daldalaa addunyaatii fi waan hedduu irratti mari’atan.
Korii gargaara kana Itoophiyaa irraa dhaabuf toraan hedduuf Washingtonitti taa’aa bahe.Bulchotii Ministera Haajaa Alaa Amerkaa hagii tokko dippilomaasi hammaatetti tanaan dhufe jedhanii,
Korii guddaan pir.,Amerikaa, Doonaldi Tiraampii fi ka Kooriyaa Kaabaa, Kim Un Waxabajjii 12 Singaporitti koratan kaan yahanqate
Korii guddaan, Yaa’ii Hooggansaa OromooOromo Leadership Convention(OLC) kun ta asiin dura Amerikaa,Atlaantaatti taa’anitti aanee dhufe.
Korii Gumii Gaayoo 41essoon kora Abbaan Gadaa Booranaa,Kuraa Jaarsoo yaame. Daas arda jilaa Miyootti taa’e.
​KoriiGumii Gaayookora seera bade qajeelchu,ka hammaate dhiisisu, haaraa itti dabalaa mari’atu.Kori sun torbaan lama fa taa’a. Seerii 370nu irra dedeebihanii wal agarsiisanii qoratan.
Korii Gumii Gaayoo kora seera Booranaa baasee lallabu.Booranatti wannii cufii seera mataa ufii qabdi.Bineesa baddaati haga loon moonaa cuftii seera mataa ufii qabdi.
Korii Ihadeg eeguutti jiran miseensa 225 qabu yoom akka tahe ammatti mirkanaa miti.
Korii Jijjiirama Qilleensaa bara 2015, COP21 jedhan Sadaasaa 30-Muddee 11, Paaris Faransaayitti taahuuf deema.
Korii Jijjiirama Qilleensa Addunyaa Irratti Mari’achuuf Liimaa, Peruutti Taa’e(COP 20) Waan Hedduu Irratti Walii Gale
Korii kun addunyaan qilleensa oowwaa deemu maaniin oowwa haga dabruu dhowwanii fi waan akka akkaa irratti mari’atti.
Korii kun akka warrii qopheesse jedhetti kama asiin duratti Atlaanaatti qopheessanii kutaa lammeessooti.Rakkoolee Oromoo irratti mari’atee fala itti barbaada.
Korii kun barumaa baraan taa’ee rakkoo adudnyaa iratti mari’ataa kun 72so (UNGA 72). MariinNew York,Amerikaatti taa’uutti jiran tun Fulbaana 12 jalqabdee Fulbaana 25 dhumatti.Mariin jabdun ammoo Fulbaana 19 jalqabdi.
Korii kun galma walgahii Tokkummaa Mootummootaatti taahuutti jiraa.Ganna lama lamaan biyyya biyya irra maranii koratan.
Korii kun haga guddaan waan rakkoo baqataa irratti dubbata.Baqataa qofaa mitii ka baqatee biyyatti dachahellee faluu malan irratti mari’atan
Korii kunilleen tanuma irratti mari’ata.Abdulfattaa Abdullaahii ministera hujii fi hawaasummaa Itoophiyaati.Akka innii yoo kora kana irratti Dhaaba Hujii Addunyaa ILO maqeeffatee jedhetti Afrikaa keessaa haawaan,ijoollee fi nama dhiiraalee waliin nama miliyoona 3 fi kuma 700 humna isaaniitti taphata.
Korii kunilleen warra walti hafe walti laalee Dr.Tewodiroos filame.Daarekterii walii galaa kun,Dr.Tewodiroos Adoolessa 1,2017 hujii jalqaba.
Korii kun laafinnaa fi jabeenna abbootii gadaallee hin qorqorataa seera jabaa bahellee hin labsaa ka laafellee hin hanqisa.
Korii kun magaalaa Kiristaali Sitii hoteellii Hayaat Rejensi keessatti Jimaataa-Dilbataa taa’aaa nama 800 dhiyaatutti itti dhufa jedhan.
Korii kun mari’achuma mari’atee eegee itti aanaan bulchiinsa Dirree Dawa Mahaadii Giree ijoollee nagaa irratti ijoollee waada aglachee kora hobbaafatan.
Korii kun rakkoo Somaaleen keessa jirtu heddu irrati mari’ate.
“Korii kun waan baayyee irratti walii gale…wantii qilleensa jijjiiraa aaraa warashaa faa keessaa bahu ,warshaan cufamuun namatti hujii dhaba…namii hujii dhabuu moo…lubbuu namaatti caala?”
Korii namuufuu dhowwaa hin qamne kun seera baasaa seera jissa dubbii hedduu mura.
Koriin kun guyyaa 12n Liimaa Peeruutti kora taa'e irratti mari'ate jennaan...
Koriin kun kun nagaa dhabiitii torbaan dabre Itoophiyaa keessattu naannoo Oromiyaatti mullate irratti ibsa baase.
Korii rakkoo Somaalee falu Londonitti taa'e,itti gaafatamaanTokkummaa byya tana gargaaruuf doolara biliyona 900 walti barbaaduutt jira
Korii Sabaa Paartii Ripaablikaanootaa Ohaayoo Kilivilaanditti Itti Fufee Jira
Korii sun ka Angela Merkel Afrikaa dingdee, investimentii fi waan hedduun jabeessuuf akka biyyootii dureeyyiin G20 dhiphuu fi bal’innalleen Afrikaa quba qabaatan waldaa kana yayyabde.
Korii Tokkumnaan Mootummootaa jijjiirama qilleensa airratti mari'atuUNCCC C02 Conference,United Nation Climate Change Conference, (COP21) gahuun duratti biyyooti kora kana dhufan Bitootessa 2015 keessa karoora qilleensa naannoo isaaniitti jijjiiramuu dhowwaniin baasanii kora kanatti ergan. Bara kana ammoo akka jecha Dr.Markitti seera asiin duratti bahe mallaatteessanii ittin hojjachuuf waan dhufaniif korii baranaa badi qaba. Kori baranaa,Hagayyaa 30- Muddee 11,2015 Paaris Faransaay taa’a.
Korii Waldaa Afrikaa kun ta waliin marroo 50essoo dhiba akkanaa kanatti mari’ate. Ammaayyuu Afrikaa keessaa biyya hedduu filannoo irratti wal dhabee biyya nama oofe.Lolii gosaalleen dhiba biyyaa nama oofe keessa tokko.
Korii waldaa Qorannoo ,OSA Adoolessaa 29-31,2016 Waashingiton DC keessatti taa’a Waldaan kun barana ganna 30essoo ulfeeffata
Korii Washington DC University Howarditti Ebla 8 yaamane kun,jalqababaayyuu waan hedduun jidduutti ciccitaa deeme.Gabaasii dhumatee namii lamaa sadii wa gaafatee hedduulleen gaafi oli kahee kaan harkaa baasee adoo eegatuu,galma kana “hujiif barbaadanbii bahaa” jedhaniin dhufte.Eegee korii kun Embassy Itoophiyaatti taahe.
Koriiyaan kaabaa dirree xayyaaraa naannoo daangaa Chaayinaa jiru irraa misaa’eela Hwasong – 14 jedhamu kan dhukaastee yoo ta’u akaadaamiin saayinsii ittisaa ka biyyatti akka jedhutti fageenya kiloo meetra 933 furguggifamuu kan danda’uu ta’uu fi lafa irraa gara samiitti kilo meetra 2802 ol fagaatee akka ture ibsamee jira.
Korina kireetum, koomishineera dhimmi naannoo waldaa Awurooppaati.
KorIyaa kaabaaf marii isheen Yunaaytid Isteetes waliin gaggeessituutti akka deebi karaa kan sirreesuuf yoo ta’u Chaayinaaf garu dhimmi Nukleera Koriyaa Kaabaa irratti dhiibbaa geeesisuu dandeessu kan calaqiisu ta’a jedhan xinxaltonni.
Koriyaa Kaabaa irratii hojii ji’a tokkoof hojachaa turee erga raawatee booda akka ta’e itti gaafatamtuun dhimma preesii yuuniyitid isreets Jeen psaakii dubbataniiru.
Koriyaa Kaabaa wiixata har’a akka jetteetti, misaa’eela Balistiik kan fageenya giddu galeessaa furguggifamuu danda’uu hedduminaan oomishuuf, akkasumas waraana ishee waliin bobbaasuuf amma qophoftee jriti.
Koriyaa Kaabaa yaalii dhukaasa misaa’eela Baalistic kan dhiyeenya kana gaggeessite kan ilaaleen golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummotaa har’a walgahii hatattamaa taa’uuf karoorfatee jira.
Koriyaa lamaan gidduutti mariin geggeessamu hanga gumii Ebla 27tti hoogganaa kooriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin itti fufuu qaba, gumiin kaabaa fi US gidduuf garuu yeroon hin muramin jira.
Koriyaan bara 1950 ykn waggaa 68 dura sababaa wal waraansa sivilootaan bakka lamatti eega qodamtee as yeroo duraaf akka gartuu tokootti dhiyaachuuf deemu.
Koriyaan Kaabaa dhiyeenyatti galaana paasifiik irratti yaalii dhukaas bombii Haaydroogiin gaggeessuu akka maltu beeksiisftee jrti. Kunis kan dhaga’mee prezidaantiin Amerikaa Traamp jechaan sodaachisuu fi uggura haaraa ka’uuf dorsisuun tuttuqqaa irraa adda baafamee akka hin ilaalamnee hogganaan Koriyaa Kaabaa Kim Jong UN eega akeekkachisanii booda.
Koriyaan kaabaa Dilbata kaleessaa misaa'iila Balistiik dhukaasu ishee kan ilaaleen golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummotaa walgahii hatattamaa har’a waaree booda gaggeessuuf jira.
Koriyaan kaabaa dorgommii Oloompkii kan cabbii irratti gaggeeffamuu san dura koriyaa kibbaa waliin agarsiisa aaddaa dhiyeessuuf kan karoorfattee turte dhisuu ishee ministeerri koriyaa kaabaa har’a beeksisanii jiru.
Koriyaan Kaabaa fi Chaayinaan rakkoo jabaa uumaa jiran kan ilaaleen ministeerri ittisaa kan Yunaaytid Isteetes Loyiid Ostiin akeekkachiisa kennanii jiru.Waashiingtan fi biyyoota Eshiyaa Michuu ta'an gidduu walitti dhufeenya jiru jajjabeesuuf jecha Ostiin imaltuu irra ituu jiranii kanajedhan.
Koriyaan Kaabaa Har’a Yaaliif Misaa’eela Furguggistee Jirti
Koriyaan Kaabaa kanaafSababaan kennite sabaa himaa koriyaa kibbaa Piyoongyaang kan ilaaleen dhaamsa arrabsoo dabarsaa waan jiraniif jecha sagantaa Guraandhala 4tti qabamee ture haqxee jirti.
Koriyaan kaabaa Kibxata har’a bariidhaan misaa’eela Baalistiik kan fageenya gabaabaa galaana irratti gaggeessitee jirti.Kunis shaakala waraanaa Amerikaa fi Koriyaan kibbaa torban kana jalqabaniif deebii kennuuf karaa haaraa jiru ta’u isaa akeekkachiisa jetti Koriyaan Kaabaab.
Koriyaan kaabaa kibxata kaleessaa misaa’eela ardiiwwan keessa lafa dheeraa deemu dhukaasuun yeroo duraaf milkaa’uu ishee prezidaantiin biyyatti Kim Jong Un of jejaa jiran.
Koriyaan Kaabaa Marii Amerikaa Waliin Karoorfatte Yeroo Biraatti Dabarsite: Nikki Helii
Koriyaan Kaabaa Mariif Qophee Ta’uu Misaayilaa Dhukaasuu Dhaabuun Deebii Kennuu Qabdi
Koriyaan Kaabaa Marii Sadarkaa Ol aanaa Geggeessuuf kan Kooriyaan Kibbaa Gaafatte Simatte
Koriyaan Kaabaa misaa’eela fageenya gabaabaa lama kan furguggiste kutaa gama kibba keessaa ta’u ajajaan humnootii waraanaa kan Koriyaa Kibbaa ibsa baasaniin hubachiisan.
Koriyaan kaabaa sagantaa Nukleeraa qabdu hatattamaan cufuuf qophii dha jedhan prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp . Kanas Sigaapoor keessatti hogganaa Koriyaa Kaabaa Kim Joong Un waliin eega mari’atanii booda dubbatan. prezidaant wanni dubbatan jiran isa walii galtee mallatteessan irra jiru san kan caalu jedhamee jira.
Koriyaan Kaabaa Sagantaa Nukleeraa qabdu irratti walii galuu dandeenyaaan bu’aa dinagdee argachuuf jirti Traamp irra deddebi’anii ibsaa turan.
Koriyaan Kaabaa waggaa 85ffaa waraanni isaa itti hundeeffame har’a shaakala yoo ibiddi ka’e ittiin jalaa miliqan agarsiisuu dhaan magaalaa andaara galaana gama bahaa Wonsan keesatti kabajju ishee ministriin ittisaa kooriyaa kaabaa beeksisee jira.
Koriyaan kaabaa yeroo torban lama hin gunnee keessatti yaalii dhukaasa misaa’eela fageenya gabaabaa marsaa 4 kan gaggeesiite yoo ta’u kunis aangawoonni Amerikaa marii waa’ee nukleeraa baatii darbee jalqabama jechuun abdataa turan irratti sodaa uumee jira.
Koriyaan kaabaa Yunaaytid Isteetesiin misaa’eelaan haleeluuf dandeetti qabdi jedhu Kim.Traamp immoo gama isaaniin Amerikaan deebiin laattu kan addunyaan ammaan dura argee hin beeknee hamaa ta’uuf jira jedhu.
Koriyaan kibbaa duraan weerara dhukkuba Koviidiin kan beekamaa turte yoo ta'u yeroo ammaa namoota dhukkubsatan qabaachuun addunyaa irratti biyya sadarkaa 50ffaa irra jirtu taateetti.
Koriyaan Kibbaa fi Chaayinaan namoota gara biyya isaanii seenan jabinaan to'achuun lakkoofsa namoota koronaan qabanii guddaa hanqisee jira.
Koriyaan kibbaa immoo tarkaanfiin fudhatame kun hedduu gaddisisaa dha jechuun walii galtee biyyoota lameen giddutti tolfame hundumaa akka hojii irra olchiituuf Koriyaa kaabaa gaafatte.
Koriyaan kibbaa looltoota Amerikaa biyya ishee keessa jiraniif baasii oolu akka dabaltuuf gaaffii Amerikaan dhiyeessite irratti mariin Kibxata har’a gaggeeffamaa tureaddaan cite jra.
Koriyaan kibbaa namnii 145 haaraa vaayrasichaannqabamuu ibsitee jirti.
Koriyaan Kibbaa yeroo ammaa looltoota Amerikaa kanneen biyya ishee keessa jiran kuma 28 fi 500f Doolaara Miliyoona 800 fi Miliyoona 90 baasii gooti.
Koriyaan Lamaan Waan Irratti Walii Galan Gamnii Kaabaa Digaa Jirti
Korma gaafa laalee….Kan jedhu sirba isaanii keessatti yeroo fayyadamn argitaa.Oromummaa garsiisaa wantoota hedduu akka ufi harkaa qaban wantoota hedduu akka qamnu garsiisa.
Korommiin addunyaa tun bultii 14 keesatti Raashiyaatti wal geettii abbaa mootummaan galatu walumaan laallaaf.
Korommiin Kaameruun Dirree Gaabonti Masrii mootee waancaa Afrikaa irraa fudhattee qa'ee Roojer Miilaa fi Saamu’eel Etoo hortettiin galatte
Korommiin Kaameruun(indomitable lions)Masrii bara torba waancaa Afrikaa mootee mataan baafatte irraa mootummaa fudhattee olee..olee..olee sirbaa waancaa badhaafamte sun qahee Roojeri Miilaa fi Saamu’eel Etoo hortettiin galatte.
Korommiin kubbaa miilaa addunyaa biyya 32 keessaa dhufan jabaa isaanii guurratanii duula kubbaa miila addunyaatiif istaadiyoomii 11 keessatti wal hadhaniif kuroo jiran.
Korommiin Kubbaa Miilaa Addunyaa Dorgommii Kubbaa Miilaa FIFA 2018 Irratti Dirree Raashiyaatti Yaa'anii Wal Qoraasuuf Kurfoo Jiran
Korommiin kubbaa miilaa addunyaa tapha Kubbaa Miilaa Addunyaa FIFA2018 istaadiyoomii Raashiyaatti wal jiran kun ta biyya 32ti.Afrikaalleen biyya shan keessa qabdi.
Korommiin kubbaa miilaa tun borii baraqqi walti jettii abbaa xaxatee keessaa galu walumaan laalla.
Korommiin kubbaa milaa addunyaa Waancaa Kubbaa Miilaa Raashiyaa FIFA-2018-tif biyya 32 keessaa filataman dirre Raasiyaatti wayaa keessaa walii walti yaa’uuf walti haadhachuutti jirti.
Koromommiin kubbaa miilaa addunyaa istaadiyoomii Raashiyaa keessatti waluma sigisuutti jiranii 32 keessaa 16 walti hafuuf deema.
Koromtoon Kubbaa Miilaa Addunyaa Biyya 16ti Walti Hafe, Hardha Hafuura Walti Fudhatanii Wal Irraa Oolanii,Bori Dhadhawachaa Walti Kakka'an
Koromtoon kubbaa miilaa addunyaa dirree Raashiyaatti walii yaatee waan wal tolchitu wal tolchuuf bultii 66 qofatti ala jira.
Koromtoon Kubbaa Miilaa Addunyaa walti haadhachaa baate taan Raashiyatti baraqqi walti jechuuf bori barii lafaa qofa walti egachuutti jirti
Koronaaf jecha Itiyoophiyaatti Maaskii ykn aguuggii fuulaa keeyyachuun dirqama:Ministera Fayyaa
Koronaa jedhanii namii hedduun kaardii filannoo waan poostaan ergeeef kaardii filannoo miliyoona hedduu lakkahuutit jiran.
Koronaa kanaan wal qabatee baatii Guraandhalaa keessa ennaa dubbatan vaayiresiin kun ni bada. Guyyaa tokko raajii dhuma ta’ee akkuma tasaa ni bada jedhanii tilmaamuu isaanii TVn biyya kanaa bali’inaan irra deddeebi’anii mul’isan. Faallaa isaa garuu vaayiresiin kun kutaalee biyyattii shantamman waliin ga’ee biyyattiis jeequmsa dinagdee keessa seensisuun hojjettoonni miliyoona 48 hojii isaanii dhabuuf dirqamaniiru. Manneen barnootaa hundi manneen daldaaas akkasuma guutumaan guutuutti cufamuuf dirqaman.
Koronaan addunyaa irra maruutti jiru kun amma biyya kurnya hedduu keessatti himan.Afrikaa Kibbaa waliin vaayireessiin kun Afrikaa keessaa biyya 6 oli keessatti argan.
Koronaan Awurooppaa keessatti dabalaa deemuutti jira ardiin tun lafa cuccufattee ufi irraa eeguuf falachuutti jirti
“Koronaan dhiba siyaasaa osoo hin tahin dhibee ummataa goonee ummataa haa gargaarruu.Seenaan bori nu gaafataa.We should never politicize COVID-19!” jedhe.
Koronaan hafuuraan namatti dabra akka mala muranitti dhukkubii kun bineensa alaa nyaatan ka akka bofaa,raaree fi waan akkanaa kana irraa dhufuu hin oolu.
Koronaan nama addaan ituu hin baasiin akka fixaa jiru yeroo argaa jirru kanatti caasaaleen biyyoota addunyaa keessa jiran sadrkaa fi jabinni qaban immo rakkoo ta'e akka jiru ibsan.
Koronaan Walabummaa Preesii Irra Dhiibbaa Jabaa Kaa’e: Gabaasaa Haaraa
Koronaan wal qabatee haalli ta’e hundi filannoo Sadaasa 3 bara 2020 mo’achuu irraa akka hin gufachiisneen kan dubbatan Doonaald Tramp talaalliin vaayiresii kanaa baatilee keessatti argamuu dubbachuu irraa boodatti deebi’anii hin beekan. Ogeessonni fayyaa garuu jalqaba baatii bara 2021 keessatti tilmaamu.
Koronaatti Xumuura Gochuuf Afrikaa Gargaaraa: Amtoniyoo Gutarrees
Koronaa Vaayrasii Laalchisee Marii Hoogganaa Biiroo Barnoota Oromiyaa Wajjin
Koroporeeshiinii Biroodkaastii Itiyoopiyaa(EBC) irratti akka gabaafametti misooma waliif kan yaadame Maastar Pilaanii Finfinnee fi magaalaalee naannoo Oromiyaa guutummaatti akka dhaabatu koreen giddu galeessa kun beeksisee jira.
Koroporeeshiniin sibilaa fi injineriingii biyyoolessaa METEC akkasumas tajaajilli tika nagaa biyyoolessaaf itti gaafatamoo kanneen ta’an dhiittaa mirga namaaf malaammaltummaan kan shakkaman namoonni 63 to’annaa jala ooluu isaanii illee beeksisaniiru.
Korporeeshiiniin oduu Afrikaa Kibbaa dhiyoo tanaayyuu akka gaazexessitotii oduu akka jequmsa,qabeenna hiriira irratti badee fi oduu akka akkaa hin gabaasne gaafate.
Korporeeshiniin Tamsaasaa Briteen, BBCn, Afaan Oromootiin sagantaa tamsaasaa akka jalqabu gaafachuudhaan, dulli mallattoo deggersaa walitti-qabuu kuma soddomii shanii ol ga’uuu isaa, qindeessitoota duulichaa keessaa tokko ka ta’an, Dr. Birhaane-Masqal Abbebee Sanyii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Korporeshinii boba’aa kan Libiyaa akka jedhutti oomishnii boba’aa kun dhaabachuun ykn ujummoon cufamuun guyyaa guyyaatti Doolaara Miliyoona 55 biyyatti dhabsisee jira.
Korporeshiniin kun ragaa kana afaan Federaalaatti jijjiree dhiyeessuuf Gazexxessoota ga’uumsa qaban dhabne jedhuus manni murtii sababaa kana fudhatama dhabsiisuun beellama ka biraa kennuun gaafasitti qopheessee akka dhiyeessuuf ajajee jira.
Korri Dhimma Suudaan Kibbaa Irratti Mari'atu Finfinneetti Geggeeffamuufi
Korri Dubartootaa fi Shamarran Oromoo ABOn Qopheessame Finfinneetti Geggeessame
"Korri ganna dabre Koppenhaagen,Deenmaarikitti deemsisame fala guddaallee hin fidne.Dubbiin jijjiirama qilleensa yoo hedduu ammoo siyaasaa tahaa deemiti.Biyyoonni guddachuutti jiran, ""biyyoota guddatan tu qilleensa nurraa hammeessa"" jedhan.Ka kora kanatti hirmaatanii deebi'an Itti gaafatamaan Bosonaa fi Qabeenna Bosonaa Oormiyaa Dr.Girmaa Amantee akka jedhanitti mariin baranaa waan dansaa dubbatte;oowwa qilleensa digrii centigradii lamaa gaditti diqqeessuuf walii-gale.Marii tana irratti biyyooti marti akkuma walti dhiyaataniin yaada tokkoon fala tokko barbaaduu irratti dubbachaa turan. Wanni addunyaa meeshaa waraanaayyuu caalaa sodaachisaa dhufe qilleensa jijjiirame. Qilleensi jijjiirame daangaa biyyaallee eegatee waan hin deemneef jedhu, Dr. Girmaan.Wanni guddaan akka Dr.Girmaatti biyyooti dureeyyiin aara warshaalee isaanii keessaa bahu diqqeessuu, akka bosonni hin badne sadarkaa addunyaatti akka seerri bahu tolchuu.Mee waan Dr.Girmaa gaafanne kutaa duraa MP3 tuquun caqasaa."
Korri Hoogganoota Afrikaa Waa’ee ICC Keessaa Ba’uu Irratti Murtii Dabarsuun Xumurame
Korri Humnoota Waraanaa Lafoo Afrikaa Finfinneetti Baname
Korri hundeessa Waldaa Ilmaan Kuush Naannoo Sumaalee, magaalaa Jigjigaa keessatti Dilbata dabre kana deemsisamee jira. Walitti dhufeenya soboota hidda Kuush cimsuun waldhabdee sabaa fi sablammoota Itoophiyaa hambisu dha jedhan hoogganoonnii fi miseensonni waldichaa.
Korri Institiyuutii Qorannoo Oromoo Yunivarsitii Jimmaatti Geggeeffamaa Jira
Korri kun waajira ABO guyddicha Gullallee jirutti Sanbata dabre ka geggeessame yoo tahu, dubartoonnii fi shamarran godinaalee Oromiyaa adda addaa irraa dhufan itti hirmaachuunis beekamee jira.
Korri Maqaa ABOtiin Gidduu Kana Finfinnee Keessatti Geggeessame Kan Seeraa Alaati, Jedha Paartichi
Korri nageenya niiwkileerii magaala guddittii Ameerikaa Waashingtan Diisiiti taa'ame, han hoggantoonni biyyoota 50 caalan irratti hirmaatan sodaa Kooriyaan Kaabaa niiwkileerii jajjabeeffachuu fi fayyadamuu maltii jedhu irratti xiyyeeffate.
Korri OSA Biyyatti Deebi'uun Bu'aa Aarsaa Qabsoo Qeerroo fi Qarreeti: Prezdantii Waldichaa
Korri paartii dimokraatii Filadalphiyaatti ta'amaa jira.Mallatoon paartii kana harree waan ta'eef, harroon 57 laastikki irraa hojjataman magalicha keessatti agarsiisaa dhihaataniru - Shantamni godinootaa, torbammoo bulchiinsota addaa - biyyaatti keessaa jiran bakka bu'an.Agarsiisni kun amma ji'a Hagayyaatti turas jedhameera.
Korri Paartiilee Amerikaa Lameen Gaggeessan Attam Ture?
Korri qorannaa, mataduree “Imaammata hirmaachisaa fi tarsiimoo hojiiti hiikama isaa: Nageenyaa fi Misooma Afrikaa Waarinsa qabuuf” jedhamuun, gidduu kana Yunivarsitii Arsii keessatti geggeessamee jira. Muktaar Jamaal tu gabaase.
Korri Qorannaa Nageenya fi Misooma Afrikaa Irratti Xiyyeeffate Yunivarsitii Arsiitti Geggeeffame
Korri Qoranoo kun Seenaa Ummata Oromoo kan darbe, amma keessa jiruu fi hegeree irratti kan xiyyefate yoo ta'uu hayyoni garagaraa irratti hirmaatani qoranaaleen barreffamaa 14 tahutti irrati dhihaatanii jiru.
Korri Ripaablikaanootaa Kan Guyyaa 3ffaa Har'a Itti Fuufa
Korri-sabaa Dimookiraatotaa Addaan-qoodamuu Caalaa Tokkummaa Agarsiise
Korri Sabaa Dimookiraatotaa kaleessa Hilarii Kilintan kaadhimamtuu pireesdaantummaa godhee filuudhan xumurameera. Seenaa Ameerikaa keessatti dubartiin paartii guddaa akkanaatin kadhimummaa argachhun han duraati.
Korri Sabaa Kan Paartii Demokraatotaa Kaleessa Xumurame
Korri-sabaa Paartii Dimookiraatotaa, kutaa Pensylvania – magaalaa Filaadelfiyaa keessatti itti fufee jira, Dimookiraatonni dorgomaa paartii Ripublikaanii – Doonaald Traamp injifachuu irratti tokkummaa agarsiisanii jiran. Kanneen halkan dabre kana haasawa godhan keessaa tokko – haati warraa prezidaant Obaamaa – Micheel Obaamaa, dorgomtuu paartii dimookiraatii – Hilarii Kilinton deggeruu isaanii ennaa ibsan “ani dhaamsa isheen dabarsiten deggera” jedhan. Kan Hilarii Kilintoniin dorgomaa turan – Senator Bernie Saandersis, deggertoota isaniin --- “amma Hilarii Kilinton Prezidaantii gochuuf sagalee kennaafii” jechuun deggersa isaanii agarsiisan. Kan walga’icha hordofuuf – Filaadelfiyaatti argamu – Soraan, haal ture nuuf ibsee jiraa.
Korri saddeettaffaan Humnoota Waraana Lafoo Afrikaa har’a ennaa Finfinneetti jalqabametti kanneen haasawa baninsaa dhageessisan keessaa tokko, Ajajaan Walii-galaa humnoota waraana Lafoo Yunaayitd Isteetis Jeneraal Maayikil Gaareet rakkolee boor mudachuu danda’an of irraa deebisuuf hoogganoonni har’aa qophii gahaa gochuun barbaachisaa tahuu hubachiisan.
Korri Tokkummaa mootummotaa 70ffaa kan New York keessatti gaggeeffamaa ture itti fufee jira. Mata duree irratti duddubatamee kessaa tokko hordooftoota amantii Islaamaa irratti duchaan maqaan kennamu leellistummaa fi hokkara jajjabeesuu dha jechuun hogganoonni adda addaa dubbatanii jiru.
Korri Tokkummaa Mootummotaa Guyyaa Lammaffaaf Itti Fufee Jira
Korri waa’ee Sudaan Kibbaa kun akka milkaa’u yoo barbaadame ka qaamota mara hirmaachisu ta’uu qaba – jedhu – biyyootiin Sadeen.
Korri Waldaa Ilmaan Kuush  Jigjigaatti Geggeeffame
Korri Waldaa Qorannoo Oromoo 33ffa biyyatti taasifamuun bu’aa aarsaa qabsoo Qerroo fi Qarre Oromoon argame jedhan Prezdantiin Waldichaa, Ogeettiin Seeraa Kulanii Asaffaa Jaalataa.
"Korri Waldaa Qorannoo Oromoo(OSA) inni 24ffaan, Adooleessa 31 fi Hagayya 1 bara 2010 as Waashingten DC ka jiru Hawaard Yuniversitii keessatti gaggeefamuuf jira.Korri baranaa waa’ee Dimokraasii, mirga dhala namaa fi murtii haqaa keessa deebi’anii yaadu mata-duree jedhu irrattikan fulleffate yoo ta’u, mata dureen kun maaliif akka filame kan ibsan prezidaantiin OSA Dr Haayilee Hirphaa, ""haalli Adunyaan keessa jiru guyyaa guyyaatti jijjiramaa waan jiruuf, Oromoon sana waliin shaakallee wal simsisuu qabna"" ka jedhu irraa ka'uun tahuu ibsan.OSAn waggaa dabre kana keessa hojiiwwan gaggeesse keessaa tokko, Mootummaan Itiyophiyaa, maqaa investmentiitiin lafa Oromoo harkaa fudhee abboota qabeenyaatti kennaa waan jiruuf, hiriirri akka gaggeefamuu gochuu fi Tokkummaa Mootummotaa fi Embasilee biyyoota adda addaa dhimma kana keessaa harka qabanitti xalayaa erguu keenya, kan jedhan Dr.Hayleen, ""Maqaa investmentiin mallaqa barbaaduun, lubbuu dhala-namaa namaa fi abbummaa biyya ofii dursuu hin qabu"" jedhan.""Walumaa-galatti investmentiin jireenya hawaasaa mancaasu, biyya misoomsuuf hin ta'u, gabrummaa bifa ammayyaa gaggeessuu ta’a malee. Kanaaf nuti gabrummaa akkasii mormaa jirra,"" jedhan.Waraqaaleen qorannoo kora OSA ka baranaa irratti dhihaatan gara 30 yoo tahan, kanneen qorannaalee kana dhiheessanis hayyoota oromoo, kan biyya alaa fi kan goosoota Itiyophiyaa keessa jiran ka biroo irraa korichatti hirmaataniin tahuu, Prezidaantiin Waldaa Qorannoo Oromoo, Dr Haylee Hirphaa VOAf ibsanii jiru."
Korri waldaa Qoranno Oromoo 33ffaan Yeroo Jalqabaaf Finffineetti Jimaata har’aa eegalame. Sirna baniinsaa irratti Itti-anaa Preezdantiin Naannoo Oromiyaa Obbo Shimalis Abdisaa kan argaman yoo ta’u, oolmaa isaa har’aa irratti qoranaaleen hayyootaan dhihaatanii jiru.
Korri Walii-galaa ka Tokkummmaa Mootummotaa ,Mudde 23, bara 2003 marii geggeesse irratti, har’i, jechuun Ebli 7, guyyaa fixiinsi duguuginsa sanyii bara 1994-ii Rwaandaa keessatti itti jalqabeef yaadannoo ta’ee akka Addunyaa irratti yaadamu murteessuun ni yaadatamaa. Har’aa waggaa 22ffaa guyyaa fixinsaa kana tu guutummaa Addunyaa irratti yaadatama.
Korri walii gala kan Tokkummaa Mootummotaa inni 70ffaan magaalaa New York keessatti gaggeeffamaa yeroo jiru kanatti Kora walii gala cinatti walgahii gaggeeffaman ka biroo keessaa tokko kan ta’e waa’ee godaantootaa fi baqatootaa irratti mari’atee ture.
Kosii Finfinnee Sandaafaatti Geessanii Gatuuf Karoorfamuun Nu Yaaddeessa: Jiraattota
Kosiin naannoo Qoshee jedhamutti tuulamuu erga jalqabee waggoota 40 ol ta’uu madden hangi tokko tuqaniiru.
Kottaa hundumti keenya kana ni jijjiirra, ni jijjiirra. Maaloo nagaa dhaan haa geggeessinu jedhe.
Kottu Wal Ta’uun Mootummaa Ijaarraa: Waamicha Natanyaahu
Kremlin akka jedhetti gareen lamaan wali ta’iinsa waraanaa Siiriyaa keessaa kan itti fufan ta’uu beeksisaniiru.
Kremlin dhaabi oduu Fox yaada nama mufachiisuu fi fudhatama hin qabne dhiyeesseef dhiifama akka gaafatu barbaada. Qopheessaan sagantaa Sanaa O’Reilly himannaa sana fudhatama dhabsiisuu dhaan Raashiyaan kana naannoo bara 2023 naan haa gaafattu jechuun deebise.
Kriis Smiz Jijjirama Itiyoohiyaa Keessaa Ajaa’ibsiifatan
Kriis smiz namoota hidhaa keessatti dararaa hamaan irra ga’e kan dubbisan yoo ta’u Dr. Abiyyi Ahmad waliin marii gaggeessanii jiru.
Krimiyaa keessatti Angawaan sadarkaa olaanaa kan Raashiyaa Sergee Aksyonov akka ibsanti hidhataan kun eega balaa geesisee booda of-wareege.
Kubaanis gama isheen haasaan Traamp kabajaa fi fudhatama kan hin qabnee akkasumas dhimma isa hin ilaallee keessa kan itti seenee jechuun Embaasiin ishee waashingtan keessa jiru irraa ibsa baaste.
Kubbaa miilaa Amerikaa Jill Ellis-ti leenjisa. Warra barana waliin taphatte cufa ufuma duraa fuutee asiin geette:
Kubbaa Miilaa:Dorgommii kubbaa miilaa COPA De Rey baranaa Barseloonaatti Seviilaa 2-0 moohee qabaadhate.
Kubbaa miilaa keessaa ammo maanajera Kilabii kubbaa miilaa Masrii ya hujii irraa buusanii,Naajeriyalleen ka ufii buusuuf mudduutti jirti.
Kubbaan Harkaa Amerikaa keesatti gudodo beekamuullee baattu amma guddachaa dhufuutti jirti.
Kubbaan isiin dhitte sun milaa nama hedduu jala mimilixxetti calawwi jettee goolii keessa buute.
Kubbaan Kaachoo Afrikaa keessatti san hunda baramaa miti - garuu tabichi bara 1960 keessa ardittii keessatti tabatamuu jalqabe.
Kubbaan lammeessoo inniiLuis Suarezirraa bute sibiilaa goolii gubbaa maraa dhuftee goolii keessatti liphi jette.
​Kubbaan Meessiin dhiite utubaa goolii jala barrisaa dabarte.Meesiin eegi yoosi adda qabatee mataa buusee,fuula guuraa,ufi nyaachaa dabre guddoollee oli hin jennee tanumaan dorgommiillee dhiisaa jedhee labsate.
Kubbaan murxuxxitiin Meessiin daqiiqaa 85essoo irratti bitaacha itti dagalche sadeessoolleen 85’ irratti goolii keessa buute.
Kubbaan Wilfered Bony KilabiiManchester City F.C fidan dhiite utubaa gooli dhooftee deebite, ta Junior Tallo, gurbaan kilabiiBaista Ligue 1fidan dhiite goolii gubbaa baatee dabarte,ilmaan Turee lamaanuu:Kooloo fi Yaayya dhiitanii galchan.Walumattu marroo 22 dhiitanii tapha Ayvoori Koosti fi Gaanaatti goolii 17 gale.
Kubbaa qaraa galte tapahtaa Arjentiinaa Baneengaan dhiite taphatan El SalvadorNestor Renderosufi irraa dhowwaa irratti daqiiqaa 54esso irratti ufiitti galche.
Kubbaa taphtaootii Chiilee ka akka Arturo Vidal fi Angelo Sagal faati sibiilaa goolii gubbaa babarrisaa yaate.
“Kudhaama” - Kitaaba Feeneet Girmaatin Barreeffamee Dhihoo Eebbifamee
Kudhanii ja'tti jalqabee 8 Walti Hafe,Saddeettan Walti Hafanilleen Barii Lafaa Qofa Eegachuutti Jiran
Kudhanii sadii walti gadi lakkisan tokko abbaa lafaan dhahe biraa gale, kaan itti awwaarsee moo'e, US farda qolchaa waldorgomsifatte
Kudhanii tokkoon keessaa;mana barumsa Warra Guyyee,Warra Alii, Nooliyyee, Kulmiyyee fi Bakakkaa fa.
Kufaatii IWEHAT booda naannoo Oromiyaa fi Beenishanukl keessa kanneen jiran saba Amaaraa irratti haleellaan raawwatamu harcaatuu IWEHAT kanneen caasaa mootummaa keessa jiraniin jedha paartiin ABN.
Kufaatii mootummaa Dargii boodas dhiitamuun mirga namummaa Itiyoophiyaa keessatti waan itti fufeef lammileen biyyattii hedduun hidhaatti ugguramuun itti fufeera jedha.
Kufaatii xayyaara kanaa kan ilaaleen wanni ibsamuu danda’uu tokko xayyaara sanaan ala tarkaanfii fudhameetu kuffise.
“Kuma 20 caalaa qaluu hin oolan,” jedha Dr Borbor.Yoo horii qalanillee dameen Booranaa lamaan; Sabboo fi Goonatti marroo marroon qalee itti wal yaama.
Kumaa Beqqelee Yuuniversitii Finfinnee Giddugala Qorannoo Nagaa fi Dhimma Nageenyaatti barataa Dooktereet Digrii waggaa afraffaati. Kumaan, Itiyoophiyaan amma akkuma biyyaatti rakkoo nageenyaa wal xaxaa keessa jirtii erga jedheen booda warri hidhatee naannoo kana keessa socho’u ummata ‘rraan gaagaa’ama geessisaa jira jedhe.
Kumaalaa Tololaa Kootuu(Qottuu) nama Dr.Woldee Mesqel waliin leenjii kennuu keessaa tokko.Adoo jennuu Shaambel Tolosaan warra durii maqaa kiyya afaan biraatiin paas poortii irratti barreesetti jallise malee maqaan abbaa kiyyaa ‘Qottuu’ mitiKootuujedha.Nama hedduutti maqaa duraan irraa jallisanii barreessan qajeelfachuutti jira.
Kuma hedduun hiriirtoota kanaa gamoo mootummaa kan magaalatti keessaa waaree booda kan marsan yoo ta’u garee xinnoon immoo waajiira seera tumtootaa seenuuf yaalanii turan.Polisiin garu dursee keessa seenee waan tureef Gaaza himiimaansu itti bifuun fashalsan.
Kuma hedduun magaala walitti bu’iinsii guyyoota hedduuf milishoota Arabaa fi gostii Masaliit giddutti keessatti gaggeefame El Geneinaa gadhiisanii dheessan.Kanneen 3300 ta’an ollaa naannoo sanaatti kan dheessan yoo ta’u kanneen biyya ollaa taate Chaadti dheessan akka jiran dhaabnii gargaarsaa kan Tokkummaa Mootummootaa(OCHA) beeksisee jira.
Kuma kurnya hedduutti dhumatee miliyoona lamaa baqatee miliyoona sunii oliitti sodaan jiraata.Waraaniii Suudan Kibbaa ka ummatii gosaan wal qoodee waraanaa walti baafate waan himaniin hedduu qaba.
Kumarraa Baacaa baqattoonni kun Mudde keessa humnoota nageenyaa Sudaaniin garana akka fidaman dubbate. Isaan keessas daa’imman, dubartoonni fi maanguddoonni akka jiran eeree, goodaa keessa waan taheef bakkichi dubartootaaf rakkoo akka tahe hime.
Kumarraan baqattoonni dhalooteen Itiyoophiyaa maatii 93 tahan baqattoota biyyoota shanii kaan duuka himata dhiyeeffannus UNHCR himata kana nurraa fuuchuu dhiisee, humna nageenyaa Sudaaniin fuuldura waajjira isaatii bakka hin malletti nu gatee jedhe. Aadde Saamiyaa Mohammed ganna 30 oliif Sudaan jiraatan, ijoollee afur qabu.
Kumsaa Taammanaa Qopheessaa barreessaa ol aanaa fi daayriktera diraamaa dheeraa Hiree jedhamuu ti. Diraamaan kun Oromiyaa Broadcasting Network ykn OBN irratti sambata torbanitti yeroo tokko daawwattootaaf dhiyaata. Kumsaan haala itti hojii diraamaa televiziyoonaatti seene, qorumsa hojicha keessatti isa mudatee fi dhimmoot diraamaan wal qabatan Irratti VOAf ibsa kennee jira.
Kun akka dhugoomu barbaanna. Reeffi isaa akka nuu kennamu addunyaa guutuun dhiibbaa sadarkaa addunyaa mootummaa Saaudii irra kaa’ee akka inni awwaalamu akka godhamu gaafanna jedhan
Kun, akka Ertiraan seerawwan, imammatootaa fi qajeelfamoota ishee daran haaressituu fi fooyyeffattu ka carraa kennuuf tahuun himamee jira.
Kun akka fiixaan bahu gochuuf Raadiyoon sagalee Amerikaa Itiyoophiyaa fi biyyoota ollaa ishee irraa oduu gabaastoota 27f har’a Finfinnee keessatti leenjiin jalqabamee jira.
Kun akka jecha ministera haajaa alaatti guddinna teknooloo Itoophiyaa agarsiisa.
“Kun amaluma isaatii woma irratti argine. Yoo hedduu mana akimi dhaqaa jedha kun mala miliqaniin jenneen shakkina.Mirga mana akimii dhuunfaallee akimachaa bahe.”
Kun ammo akka jecha Istefiniitti waan guddoo dansaa araaraaf karaa banaa.
Kun ammoo siyaasaa karaa qaroomee fi karaa nagaatiin nama deemisfachiisisa ibsii dhaabaa kanaa.
“Kun anaaf ajaa’ibaa guddaa dha. Waggaa tokko dura, bara 2018 Itiyoophiyaan biyya itti gaazzexeessonni mana hidhaa jiranii fi gaazzesxaalee fi marsariitiileen ugguraman turte. Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed yeroo taayitaatti dhufanitti, miidiyaa walaba taasisan. Hidhamtoota siyaasaa ni hiiksisan, gaazzexeessonni hedduun ni hiikaman. Kanaaf, UNESCO, Konferensii Walabummaa Preesii Addunyaa Itiyoophiyaa keessatti geggeessuuf murteessuun isaa baay’ee sirrii dha. Kanaaf, ittan hirmaadha, jedheen simadhee dhufe,” jedhe.
“Kun ariifachiisaa akka ta’e beekna. Kun yeroo dhiyoo dhumata jechuun uummatatti himuu dhaabaa… yoo akka biyyaatti hooggana biyyoolessaa jalatti walitti hin dhufnu ta’e namoota itti dabalaa du’uu arguuf jirra jedhan.
Kun biyya keenya keessatti ennaa hojii irra oolutti Afriikaa keessaa baatilee sadan darban keessa biyyoota 12 qofaa yoo ta’an amma garuu 19 ta’aniiru. Nuti kana hojii irra yeroo oolchinu biyyoota kudha lama qofaatu turan. Nuti sadarkaa yaalii irra yeroo geenyutti warri kaan immoo beeksisaa jiru jedhan.
Kun biyyoota kutaa Afrikaa bahaa keessatti walitti dhiyeenya uumuuf tarkaanfii qabatamaa fudhatame tokko jedhan.Ministeeronni arfan walii galteen irra ga’aniin nagaa fi tasgabii kutaa sana keessatti argamsisuuf akkasumas walii wajjiin hojjanna jechuun kutaa sanaafis ta’e addunyaaf fakkeenya gaarii ta’u ibsanii jiru.
Kun Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa ba’uuf rakkoo danqaa ta’an furanii gara fuulduratti tarkaanfachisuuf gargaara jedhan Tusk.
Kun dhiibbaa guddaa hojii barbaachaa walakkeessa mediteraaniyaan-tti geggeessamu irra kaa’ee jira. Yeroo ammaa yabalaawwan dhaabolii gargaarsaa barbaacha irratti bobba’an naannoo sana hin jiran jedhan.
Kun dhimmi biyya keenya keessatti xumuura argachuu qabu jedhan Traamp Dilbata darbee haasawaa dhageesisaniin.Kutaaleen Amerikaa Qawwee bitachuu fi qabaachuu kan ilaaleen seera adda addaa kan qaban yoo ta’u haala itti qawwee to’achuun danda’amu irratti ilaalcha adda addaa qaban.
Kun dhogomnaan Chaayinaan Atlaantik ykn garba paasifik orratti maadhee doonii waraanaa hundeessuu dhaan humna galaanaa ishee babal’ifachuuf ta’a jedhan.
Kun dhugaa taanaan hidhamuuf jiru. Angawaan kun galii doolaara miliyoona dhibba hedduu argatan hin gabaasiin hafan jeehamuun shakkaman.
“Kun dhugumaanuu jireenna keenna keessatti gaammachuu guddaa uume.Barmusii jireenna ilmaan abbaa fedheefiiyyuu jireenna taha”
Kun dhugumatti waaltaa leenjisa biyyoolessaa ti. Kana waan ta’eefis qaamotii dhimmi ilaallatu walitti fida. Ministeera eegumsa fayyaa dabalatee, Yuniversitiiwwan, dhaabolii eegumsa fayyaa addunyaa fi dhaabota waldaa siivilii walitti qabuu dhaan rakkoo fayyummaa kan
“Kun dhukkuba daddabraa guutummaa addunyaa waliin gahe. Guutummaa addunyaa mara irra jira. Yeroo ammma biyyoota Awurooppaa fi bakkkawwan biroo mara keessatti lakkoobsi namoota qabamanii ol ka’aa jira,” jedhan, prezidaant Traamp.
"Kun dhukkuba fayyaa addunyaa yaaddessuu jedhee labsuutti jira.Vaayireesiin Novel Koronaa Vaayireessi kun balaa addunyaati. Wannii kun balaa addunyaa jennee labsuutti jirruuf waan dhukkubii kun Chaayina akeessa jiruu mitii waan innii Chaayinaallee alatti baheef.”
Kun eega hojii irra oolfamee raggaasisamee booda, Gamtaan Awurooppaa fi Yunaayitid Isteets immoo, ugguraalee dinagee Iraan irra kaa’anii turan mara irraa kaasuuf jiran.
Kun egaa kutaa lammataa kan karoora jiruu irratti hojii irra kan oolu ennaa ta’u baaburri Finfinnee dhaa ka’e sabbataa erga ga’ee booda achii itti fufa. Gama dhiya biyyattiis kan dhaqu Sabbataa irraa ka’ee gara Amboo Ijaajjii, Jimmaa, Beddellee, qabee hanga Sudan kibbaatti ka deemu ta’uu itti gaafatamaan quunnamtii uummata korporeshinii daandii baabura Itiyoopiyaa ibsanii jiran.
Kun falfala faana nama deemu"" jedha pirez.Tiraampi abbaa alangaa addaa dhossaa isaa fi Raashiyaan waliin qaban qoratu filanii jennaan"
Kun Finfinneetti kan geggeessinu wal ga’ii isa dhumaa ta’a jedheen abdadha. Sababiin isaas kana booda adeemsa walii galtee nageenyaa hojiitti hiikuu gara Sudaan Kibbaatti geessaa jirra waan ta’eef. Yeroo kanattis IGAD hojii gaarii inni hojjeteef galateeffachuu feena jedhan.
Kun gaaffii Uummanni Oromoo yeroo dheeraaf dhiyeessaa turee ta’uus ADWUI biraa deebii dhabee akka ture ibsamee jira. Gara fuula durattis Paartiin Badhaadhinaa gaaffilee Oromoof deebii kennuuf jecha qiyyaafatee kan hojjatu ta’u Dr.Abiyyi ibsanii jiru.
Kun gocha fudhatama hin qabne fi dhaabchuu qabu sababiin isaas seerri Itiyoophiyaa ibsii gaazexxesotaaf kennamu ehama argachuu hin qabu jedha jedhe.Polisiin ibsa kennamuu dhaabsisuuf mirga hin qabuus jedhee jira.
“Kun Guddinaa Naannoo, Tajaajiila Uummataa fi Carraa Hojii Uumuuf Gargaara”
“Kun Guddinaa Naannoo, Tajaajiila Uummataa fi Carraa Hojii Uumuuf Gargaara”jedhu, Obbo Masfiin Taddasaa
Kun haasaa injifannoo dura taa’aa IHADEG bormumtaa boordiin filannoo ba’ii filannoo Caamsaa 16 beeksise dhageesisan ture.
Kun hamma ta’utti garuu tarkaanfiiwwan tokko tokko fudhachuun akka irra jiraatu ibsaniiru. Dhimmootii cimoo akkasiif furmaata kennuuf mootummaan yeroo itti fudhachuu mala. Yaaddoon keenya inni guddaan wayituma kana immoo mootummaan uummaticha biraa amantaa horachuuf yaalii gochuu qaba. Kanas kan inni godhu falmii fi hirmaannaa siyaasaaf waltajjii banuu qaba. Kanas hawaasi sivikii haala Oromiyaa keessatti qooda akka qabaatu carraa kennuufii, uummanni Oromoo yaaddoo isaa akka dhiyeeffatuuf gargaaruu, mootummaan walitti bu’iinsa uumameef deebii kennuuf tarkaanfii waraana giddu galeessa godhachuu irraa of qusachuu qaba jedhan.
“Kun hawaasa keennaayyuu hin sodaachisa. Baqtaa fi warra lafaatuu hin sodaachisa. Waan nu hadhuutti jiran nutti fakkaatti. Maan jennaan pirezidaanti Amerikaa ka ammaa Donald Tiraampi warri Meksokoo dhufe warra wanjalaa fi warra dubartii buufatu jedhee maqaa nu balleess jedha namii.
Kun heera bu’uura godhatee hojii irra haa oolu jedhee gumichi ennaa mari’atu ulaagaalee arfan naannolee qooduuf kaa’aman bu’uura godhachuu dhaani.
“Kun herrega akka malee dansaati.Horii biyya guddisu guddaatti faana dhufa. Dinagdeen harka mootummaa qofa teettu faaydaa hin qabdu.Karaa guddinaatuu itti dhiphisa.Yoo dhuunfaatti deebifte namii irratti wal dorgome carraan banama.”
Kun Hin Ta’aa Jedhee Gonkumaa Yaadee Hin Beeku: Jiraataa Magaalaa Zaalaambessaa
Kun hundeessamnaan Afrikaa keessatti maadhee waraanaa Raashiyaa isa jalqabaa tahuuf deema. Xiinxaltoonni immoo, waliigalteen Sudaanii fi Raashiyaa gidduutti tolfame kun, hariiroo Sudaan yeroo ammaa Yunaayitid Isteetis waliin fooyyeffachuuf carraaqaa jirtu wal-xaxaa taasisuu mala, jedhu.
Kun hundumtuu mirkaneeffamuun murtii haqaa kennuuf bu’uura waan ta’uuf dhimmi itti yaadamuu qabu ta’a. Ija Kanaan yeroo ilaalamuu ragaan hogganoota KFO irratti abbaan alangaa dhiyeesse maal fakkaata? Abukaatoo kan ta’an Obbo Abdul-Jabaar Huseenii fi Obbo Ammahaa Mokonneen ragaan abba alangaa dhiyeeffate irratti deebii ofii barreessanii galchanii jiran.
Kun hunduu mirga heeraa fi seeraan kenname cabsa jedhu.
Kunii fii seenaan isaa hedduun sagantaa yaadannoo tibba darbe jaarmaayaan haawaasa Oromoo gama interneetitiin qopheessef irratti dubbifame. Sababa weerara vaayrasii koronaatiif jecha uggurri manaa in bahinaa namoonni walitti dhufaanii an du’e awwaalachuu fi wajjin gadduun dhowwaa yeroo ta’etti teeknolojiidhan geggeeffame sirni yaadannoo artiisti Guutuu.
“Kun ijifannoo guddaadha Gaanfa Afrikaaf.Nageenya .South Suudanis haaluma kanaan deemuutti jira.Torbaan dhufu keessa.”
Kun immo hanqiina dhiyeessii fi qaala'iinsa gatii hordofsisuu isaa Addis Chekol Dirree Dawaa Irra gabaasee jira.
Kun immoo aangawoonni Ugaandaa arjoomtoota gargaarsaaf waan sobaa dhiyeessan komee jedhu fide.
Kun immoo akka tuma seera sirna yakkaatti sirrii waan hin ta’iniif manni murtichaa mormii sana nuuf haa hambisu jechuu dhaan abbaan alangaa gaafatee jira.
Kun immoo ardii haaraa Amerikaa jedhamtu argamsisuu qofa hin turre.
kun immoo biyyattii rakkoo daran hamaa keessa buusa jedhan. IWHAT fi paartilee kannee biroon kan irratti hirmaatan heera biyyaa fi sirna federaalaa irratti mariin qophaa’e Mekele keessatti geggessamee jira.
Kun immoo dhiibbaa guddiina inni dinagdee, tajaajiila eegumsa fayyaa fi barnoota irratti qabaatu dubbatan.
Kun immoo Faransaayii keessatti raafama siyaasaa guddaa uumuuf jira jedhu xiinxaltoonni.Waggaa tokko keessatti siyaasnii Faransaayii keessaa guutuummaatti jijjirameera jedhan Makroon Dilbata darbee galgala eega injifatanii booda ibsa kennaniin.Marine Le Pen deggertoota ofiif akka ibsanti uummata Faransaayii Bilisoomsuuf yeroon amma jedhan.
“Kun immoo, gama mirga abbummaa Itiyoophiyaan Laga Abbayaa irratti qabduun kan hanqisu fakkaata” – jedhu – Dr. Mararaan. Hidhaan Laga Abbayaa sun naannoo daangaa Sudaanitti ijaaramuu, akkasumas, akkaataa hidhaan sun qonnaaf fayyaduu kennuu danda’utti itti yaadamee hojjetamuu hanqachuu – ka jedhan irratti komee qaban.
Kun immoo hidhattonni al-shabaab deebi’anii seenuun akka magaalatti qabatan karaa saaqe.Bulchaan kutaa shabalee isa gad aanuu Ibraahiim Najah magaalaan Leegoo harka hidhattoota al-shabaab seenuu VOAf mirkaneessanii jiru.
Kun immoo, hojii oduu funaannachuu baay’ee ulfaataa fi yeroo tokko tokko immoo baay’ee bala’amaa taasisee jira” jedhan. Kan Raadiyyoon Sagalee Ameerikaa jalatti bulu – Boordii Bulchitootaa Tamsaasaa, ka Broadcasting Board of Govedrners yokaan BBG jedhamuuf hoogganaa ka ta’an – Joon Laansiing immoo, odeeffannoon akka meeshaa waraanaa ta’ee dhufuu hubachiisan.
Kun immoo imaammata Chaayinaan teknooloojii gara Yunaayitid Isteets dabarsuu fi bu’aa beekmsaa sammuu hatuu ooftu adabuuf meeshaa taha, jedhama. Otuun haalli kanaan jiruu, biyyoota lameen gidduutti akka mariin geggeessamu dhiibbaan godhamaa jira. Garuu, haga ammaatti tarkaanfiin gama kanatti fudhatame hin jiru.
Kun immoo jeeqama siyaasaa duraanuu biyyattii unkuraa jiru irratti rakkoo ka biraa dabale – jedhama.
Kun immoo kanneen ulfa of irraa baasuu deggeran aarii dhaan kakaasee utuu filannoon prezidaantummaa bara dhfuu hin geggeessamin dura dhimmi kana wal falmii siyaasaa keessatti iddoo ol aanaa qabsiisaa jira jedhama. Uummata Ameerikaa biratti waa’een mirga ulfa baasuu dhimmoota addaan qoodamiinsa siyaasaa uuman keessaa tokko akum tahetti.
Kun immoo mootummaan Itiyoophiyaa seera farra shoroorkessummaa qopheffate mormitoota Afaan qabsiisuuf gargaaramuu isaaf ragaa tokko jedhu.
Kun immoo mootummaan jijjiirama akka fidetti faarsamaa ture gara toftaalee irreen-bultummaa akka mootummoota duraanii gargaaramuutti deebi’aa jira, yaaddoo jedhu uumaa jira.
Kun immoo nagaa, bilisummaa fi wabii jireenya uummataa hundeedhaa jeeqaa waan jiruuf ammaan booda mootummaan gocha akkasii gonkumaa obsaan waan hin ilaalleef jecha uummannis mootummaa cina akka dhaabatu gaafatan.
Kun immoo uummata naannoo oomisha waggaaf rooba arfaasaa eeggatuuf yeroo rakkisaa ture. Uummati kuma 61 ta’us sagantaa misoomaa “safety net” jedhamutti haammatamee jira. Kanaaf jecha roobi arfaasaa amansiisaa ta’uu isaaf xiqqaachuun dinnicha naannoo sanatti akka qotamuuf sagantaa jalqabameef sababaa ta’e.
Kun immo tarkaanfii hamaa kan seera waa’ee baqatootaaf ba’e cabsuu, jedhu. Seerri jiru baqataa kam iyyu humnaan gara biyyaa irraa dheesseetti deebisuu, ajjeechaaf saaxiluu ykn iddoo itti bilisummaa isaa sarbamuutti ergu kan ittisuu jedhu Simson
Kunis,1ffaa kanneen vaayrasii HIV waliin jiraatan baruuf qorannaa 100 keessaa harka 90 gaggeessuu. 2ffaa kanneen vaayrasii HIV waliin jiraatan 100 keessaa harkii 90n dawaa akka argatan gochuu 3ffaan faca'iina vaayrasichaa 100 keessaa harka 90n hanqiisuu kan jedhu ture.
Kunis aangawoonni weerara vaayrasii Koronaa ittisuuf yaalii gochaa jiraniif yoo ta'u Wiixata har'a namoonni haaraa vaayrasii Koronaan qabaman 429 ta'u fi kanneen 13 ta'an kutaa Viktoriyaa keessatti du'u aangawoonni eegumsa fayyaa ibsanii jiru.
Kunis aangawoota koree birkii kan mana marii Yunaaytid Isteetesiin qorannaa gaggeeffame irratti dhiyaachuuf gaafatanii Waayit Hawusiin dhorkaman of keessaa qaba.
Kunis abbummaa qabeenya laga Abbayyaa irratti rakkoo Iitiyoophiyaa fi Masrii giddutti uumamee irratti mariin kun fulleefata jedhama.
Kunis addunyaa fayyaa fi nageenyii uummata ishee keessatti eegame qabaachuuf gargaara jedhan. Hundeen jijjirama kanaas caasaa tajaajiila eegumsa fayyaa kan bu’uraa qabaachuun ala milkaa’uu hin danda’au jedhan Dr Tedroos.
Kunis addunyaan hogganaa Koriyaa kaabaa irra uggurri ka’ee uummata irratti rakkoo dinagdee dhaqqabsisuu isaaf mallattoo tokko ta’u mala jedhama.
Kunis afeerraa mootummaa biraa dhiyaateen ta’uun ibsamee jira.Zeid daw’annaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeessan Kanaan marii sadarkaa olaanaa gamtaan Afrikaa fi waajira mirga dhala namaa kan Tokkummaa mootummotaa giddutti gaggeeffamu irratti hirmatu.
Kunis akkaataa itti Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa ba’u qabdu xumursisuu waan hin dandeenye ta’uun beekamee jira.
Kunis akka ta'uuf bulchitoota kutaalee fi kanneen biroo mara irratti dhiibbaa kan gochuuf jiran ta'u ibsan.
Kunis alaabaan fedeeraalaa ammaan booda fannifamuu hin qabu fi fannifamuu qaba kan jedhuun ta’uu dhuma irrattis barattonni Oromoo daandilee irra hiriiruun gara mana barumsaa sadarkaa lammaffaatti qeejeelaa ituu jiranii polisoonni dhaabsisuuf yaalii godhaniin barataan kutaa torbaa ajjefamee kanneen biroon madaa’uu beekamee jira. Kanneen ijaan argan poolisiitu ajjesee kaanis madeesse jedhan iyyu waajirri polisii garuu poolisii miti jedhee jira.
Kunis baasi qarshii miliyoona jahaa oliin kan qindeessee kan bane dargaggoo Gammadoo Jamaal ta’uun beekamee jira.
Kunis baatii Adooleessa dhufutti kan karoorfame yoo ta'u mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmadiin kan hogganamuu waltajjiin itti gaafatamtoota sadarkaa olaanaa gaggeeffamaa jira.
Kunis baatii tokkoof hojii irra kan oolu yoo ta'u aangawoonni uummanni akka mana keessa turu gochuuf gargaara jedhu.
Kunis baatilee darban torbaaf waraansa mootummaa biyyooleessaa fi paartii Tigraayin bulchu giddutti gaggeefamaa jiruun ture.
Kunis bakka dahannaa qabatanii humnootii mootummaa irratti dhukaasa eega bananii booda akka ta’e masjiidoota keessaa meeshaa waraanaa adda addaa qabachuu isaanii dubbatn. Amantii jala haa dahatan malee jeeqama Oromiyaa keessatti hidhata qabu. Adda Bilisummaa Oromootu harka keessaa qaba jedhan.
Kunis balaa dhohiinsa guddaa lubbuu nama 130 caalaa galaafate sana mormuun ture.
Kunis balalsistoonni xayyaaricha to’achuuf guddaa qabsaa’aa akka turan agarsiisa.Balaliistoonni Indoneshiyaas ta’e kan Itiyoophiyaa dirree xayyaaraa irraa ka’anti deebi’anii qubachuuf ehama gaafatanii turan.
Kunis barreeffamoota qorataan addaa Robart Mueller dhiyeessan kan dabalatuu yoo ta’u kunis heera Ameriikaa kan biyyonni alaa dhimma Amerikaa keessa akka hin hinee ittisu cabsuu dha jedhamee jira.
Kunis basaasnii Raashiyaa durii fi inatalli isaa Briteen keessatti akkamitti summiif akka saaxilaman aangawoota Raashiyaa wajjin dubbachuuf ta’u ibsamee jira.Ministriin kun Kana caalaa odeeffannoo ifa godhe hin qabu.
Kunis beekumsa dhabuun yoo ta’e malee namni waa’ee biyyattii beeku akkas jechuun hin dubbatu jedhan Dr. Birhaanuun. Wendy Sherman hayyuu waa’ee Itiyyopiyaa miti muddama keessa kan jiruuf waa’ee ofii isaa kan beeku uummata biyyattii qofa jedhan.
Kunis biyyonni lameen gara walii galtee Nukleeraatti yoo ni deebi’uu ta’e yaaluuf, kunis Iraan sagantaa Nukleeraa qabdu akka dhaabbuuf yoo walii galtee Yunaaytid Isteetesiis ugguura akka irraa kaaftu kan jedhu of keessaa qaba.
Kunis biyyoonni Afrikaa weerar vaayrasii koronaa of-irraa ittisuu akka danda'an akkasumas qorannaa barbaachisuu akka gaggeessaniif meeshaalee barbaachisan akka argatan gochuuf ta'un ibsamee jira.
Kunis biyyoonni lamaan giddu-gala ykn waaltaa tokkoTarkii keessatti akka banan, sana booda giddu-galli kun godiinni nageenyaa Siriyaa Kaaba bahaa keessatti akka ijaaru kan jedhu.
Kunis biyyoota lamaanis ta’e ardii Afrikaa bira darbee addunyaaf abdii guddaa dha jedhan. Knaaf deggersa gaafataman mara gochuuf qophii akka ta’an hubachisanii jiru.
Kunis Bombii ujummoo xixxiqqaa keessa ka’amuun ergaman kana keessaa yoo xiqqaate tokko Floridaatti hojjatame jedhanii eega murteessanii booda.
Kunis Briteen gamtaa Awuroopaa gadhiisuuf qophaa’aa yeroo jirtu kanatti akkasumas Traamp prezidaantii Amerikaa ta’uun yeroo hojii jalqabe kanattti jedhu.
Kunis Briteen ji’a kana jechuun Amajjii 31 gamtaa Awuroopaa keessaa eega baate booda ta’uun ibsamee jira.Kunis gamtaa Awuroopaa keessaa eega baanee booda kan jedhan Jaanson Briteen addunyaa waliin hojjatti jedhan.
Kunis bulchiinsa gaarii Dhaba irraa, malaamaltummaa fi dargaggotaaf carraan hojii dhabamuu irraa akkasumas dhimmootii ka birootti hidhata akka qabu ibsan Obbo Addisuun gaaffii uummataa irratti hundaa’uun tarkaanfiin siyaasaa fudhatamuu ibsan.Tarkaanfiin kunis koree hojii rawwachiiftuu DH.D.U.O irraa jalqabee hanga sadarkaa gadiitti hoggana irra kan turan namoota 4460 aangoo irraa kaafamuu dubbatan.Sadarkaa gandaatti immoo gandeen Oromiyaa keessaa jiran 7303 keessaa hoggansa irra ka turan namoonni 13,578 irratti tarkaanfii wal fakkaataan fudhatamu hubachiisan.
Kunis bulchiinsa gaarii hin taane kan paartiin biyya bulchu itti amaneen kan fudhatame tarkaanfii humnaa waan ta’eef cimsinee balaaleffanna jedhan.
Kunis bulchiinsii Traamp itti aansuun maal gochuuf jira? Gaaffii jedhu kaasisee jira.Uggurri imalaa guyyoota 90 ykn baatii sadiif biyyoota misleemoonni itti heddumaatan Islaamaa 6 irra ka’ame dilbata dhufu xumurama.
Kunis bulchiinsi naannoo Oromiyaa Finfinnee irraa bu’aa addaa argachuu qabu kan ilaaleen heera biyyattii irra akka kaa’ametti yeroo gabaabaa keessatti deebiin akka itti kennamu beeksisuu fi misooma magaalaalee bulchiinsa naannoo Oromiyaa saffisuuf Caffee Oromiyaan kan raggaasisfame labsii misooma magaalaalee keessatti her-keeyyata kaa’aman tokko tokko irratti gaaffii uummanni kaase kan iftoominaas deebii itti laachuuf, mootummaan naannoo labsii jiru Caffee dhaan akka ilaalamu murteesse.
Kunis bulchiinsonni naannoo balaan uumamaa ykn weerarri dhukkubaa yeroo dhaqqabu naannoo isaanii mara keessatti labsii kana labsuu akka danda'an lafa kaa'ee jira jedhameera.
Kunis caalaattii mootummotaa fi uummata Afrikaa waliin michooma jabeessuuf gargaara jedhan. Keessumaa michoota keenya shoroorkeessummaa irratti waliin hojjannu waliin dubbachuuf nagaa fi tasgabii akkasumas bulchiinsa gaarii, daldalaa fi investmentii irratti fulleeffatu.
Kunis Chaayinaan ala lakkobsa namoota vaayrasichaan qabamanii isa guddicha ta’e jra.
Kunis daandileen cufamuu irraa otoo hin taanee kokolaataan Minii Baasii magaalaalee walitti dhiyeenya qaban gidduu deddebii'an sochii hanqisuun ta;uun ibsamee jira.Har'a garu sochiin foyya'an akka jiru ibsamee jira.
Kunis daldalli da’immanii jabaataa dhufe jechuun qeeqexonni ka dubbatan iraa ka’uun akka ta’e beekameera.Waaltaa ijoolleen warra hin qabnee keesa jiraatana kan “ Bright Hope Center” jedhamuuf Daayreekteera ka ta’an Getaahuun Nesibuu Tesemmaa, ijoolleen kun firoottan isaanii Itiyoophiyaa keessaa barbaadamanii itt kennamuu qaban, gara biyya alaatti guddifachaan erguun, carraa isa dhumaa ta’u qaba, jedhan.Waggaa keessa jirru 2010 keessa qofa ijoollee kuma 5 tu, lammiwwan biyya alaati guddifachaan kenname.Jarreen ijoollee Itiyoophiyaa gara biyya alaatti baasuun guddisan kun, haala kana xumuursisuuf mata mataa ijoolleetti doolaara kuma 20 hanga kuma 35 baasu. Ijoollee kuma shanan waggaa kana keessa alatti ergaman keessaa walakaa ykn 2500 ka ta’an, gara Yunaaytid Isteetisitti ergaman. Kun immo, lakkoofsi ijoollee haala kanaan gara biyya alatti ergamanii ka bara kanaa ka wagggoota dhiheenya dabran keessaa dachaa kudhaniin caaluu agarsiisa. .Lakkofsii ijoollee Itiyophiyaa kanneen guddifachaan gara biyya alaatti ergaman kun haala ariifachisaan dabaluun, gareelee mirga ijolleef qabsa’an biratti yaaddoo uumeera.Ministriin haajaa alaa kan Amerikaa dhiyee -nya kana ibsa baaseen,ijoollee guddifacha -an biyyaa baasuu waliin wal qabatee,shiraa fi gochi seeran alaa hojjachu akkasumas, dararaa raawwatamu ilaalchisee yaaddoo qabu ibsee jira.Angawaan Waajirra UNICEF kan Finfinnee jiruu, Dough Webb, akka jedhanitti mallaqqi guddaan sababaa guddifachaan harka namaa galuu kun biyya iyyeettii tokko keessatti gomjii guddaa uuma.Caasaa guddufachaa itti geggeessamuu fi raaw'atamu keessatti gochaaleen seeraa-alaa raaw'atamuu ragaan agarsisuu dabalaa jira, edhan Mr. Webb.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeefadhaa
Kunis dandeetti Ripuublikaanonni filannoo walakkeessa waggaatti mana maree dhuunfachuu isaanii shakkii keessa buusee jira.
Kunis dangaa marii nageenyaa garee lootee seentota Afgaanistan kana waliin jiruu fi danqame xumuraan ga’uuf marii haaraa kan jalqabdu ta’uu iseef Paakistaaniin dabalatee biyyoonni naannoo deggersa akka godhan gaafatteetti.
Kunis deggertoonni prezidaantiicha aangoo gadhisuuf jiranii kan Donaald Traamp gamoo mana maree bakka bu'oota uummataa gara jalqaba baatii kanaa eega eega cabsanii seenanii lubbuun namaa darbee booda ta'u isaati.
Kunis Demookraaticha abbaa alangaa kutaa Sanaa Andy Beshear ilma bulchaa Kentaakii duraanii wajjiin wal dorgomu.
Kunis Demookraatichi Joo Baaaydiin Amajjii 20 bara 2021 kakata prezidaantii biyyatti eega ta'anii booda illee labsiin kun hojii irra tura.
Kunis dhaabonni miseensa ADWAUI tokko ta’anii kallattii tokko irra ariifatanii akka hin deemne gochuun dadhabina keessaa ta’uu koreen kun gamaaggameera.
Kunis dhimmi baqattoota kana sirritti ilaaluu fi mirga baqattummaa qaban kabajuuf akka ta’e Keniyaatti dubbi himaan UNHCR Duuk Imwaanchaa ibsanii jiru. Kana malees Abukaatoota dhaabbata mirga baqataaf dhaabatan gamasitti erguuf yeroo nu kenna jedha UNHCR. Waa’ee baqattoota koolu galtummaaf gara Keeniyaa dhufanii, dhuma torbee darbee mootummaan Keeniyaa immigreeshinii Itiyoophiyaatti dabarsee kenne oduu jedhu mootummaan Keeniyaa haalee jira.
Kunis Dilbata kaleessaa galgala handaara magaalaa Moqdishootti ta’uu ibsamee jira.Konkolaataan waraana gamtaa Afrikaa lubbuu nama hedduu galaafachuun kun ka duraati jedhamee jira. Iddoon isaas Moqdishoo irraa gara kibba dhiyaatti fageenya kiloo meetra 19 ta’u irratti ta’u ibsamee jira.
Kunis Diploomaatoota Raashiyaa biyya isaanii keessaa ari’uun sirrii akka hin taane itti himuun akkasumas Raashiyaanis tarkaanfii haaloo ba’insaa akka fudhattu beeksisuuf ta’uun ibsamee jira.
Kunis dorgommii Olompikaa Tokiyoo keessatti gaggeeffamuuf jiruuf qophii biyya Neezerlaan keessatti gaggeeffamaa jiru ta’uun beekamee jira.
Kunis dubartoota daldala irratti bobba’aniif biyyonni lameen haala mijeessuu kan jedhu qabxii irratti dubbatan keessaa ta’a jedhamee eegama.Traamp fi Trudoon walgahii hedduu gaggeessuuf jiru.Waayit Hawuus kunis akka jedhuutti waa’ee hogganoota daldalaa fi dubartoota daldala irratti bobba’an jajjabeessuu kan jedhu ta’a.
Kunis dubbachuuf carraa dhorkamuu daddabalee taa’ii ajajii jedhu akka kennamuu abukaatoleen haasoofsiifne lameen dubbatanii jiran.Silaa Manni murtii “ Kabajamuu malee Sodaatamuu hin malle” jedhu.
Kunis dureesichi Amerikaa Donaald Traamp prezidaantii Amerikaa isa 45ffaa ta’anii filatamuu mirkaneessuuf jira.Traamp Amajjii 20 fullee keenyaa kakachuun whaayit Haawuus qabachuuf akka jiran lammiwwan Amerikaa baatii sadaasa jalqaba irraa kaasanii beeku.Ta’uus garu bakka bu’oota uummataa kan kutaalee sahntamaan malee sagalee dhunfaa uummanni guutummaa biyyattiitti kenneen Traamp hin injifanne.
Kunis duula na filadhaa Prezidaantummaa marsaa lammataaf Traamp gaggeessanif tumsa gochuuf ture.
Kunis duula waraanaa mootummaan Keniyaa al-shabaab somaaliyaa keessaa irratti gaggeessu deggeruuf akka hin ta’iin, aangawonni waraanaa kan Yunaaytiid steetes beeksisanii jiru.Jabuutiin ala Afrikaa keessaa maadhee waraanaa hin qabnu kan jedhan aangawaan waraana Amerikaa lakkofsaan murta’a kan ta’an sagantaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeefamuuf achi ka jiran ta’uu dubbatan.Sochii al-shabaa daangaa ce’uun keniyaa keessatti gaggeessu hanga dhaabatuutti duula waraanaa kan itti fuuftu ta’uu keniyaan dhaadatte jirti.Gabaasaa Guutuu MP3 xuquun dhaggefadhaa.
Kunis Ebla 16 bara 2015 uummanni magaalaa Darban keessa jiraatu kuma hedduun hiriira ba'uun lammiiwwan biyya alaa irratti hookkarri oofamu dhaabachuu qaba jedhan.
Kunis eega ilaalamee booda balleessaa ta’uun kan irratti muramee yoo ta’u hidhaan waggaa kudhashaniin akka adabamu ta’e.Hamzaan dhaamsa Twitariin barreesseen hidhattoota siriyaa fi gootoota biyyatti kanneen wareegamanti dabalamuu akka fedhu beeksisee ture.
Kunis eega weerarrii dhukkuba Koviid jalqabee as kan argamee hin beekne jedhan.Inglaand keessa qofa kanneen Kovidiin dhukkubsatan harka sadiin dabalee kuma 27 ga'e jira.Kunis isa jalqaba baatii Eblaa bifa weeraraan ka'e ture harka 40 dabaluu isaa agarsiisa.
Kunis Ertraan duula farra shoroorkeessummaatti akka dabalamtuu, nageenya kutaa galaana dimaa fi duula harka lafa jalaan Iraan yaman keessatti gaggeesitu akkasumas dhimmootii nageenyaa Yunaaytid Istees ilaalcha duraa itti laatutti akka hirmaattuu jechuun yaada dhiyeessan.
Kunis faca'iina vaayrasii Koronaa dabalaa jiru hanqisuun barbaachisaa ta'u fi talaaliichi rakkoo akka hin qabne agarsisuufii jedhamee jira.
Kunis faca'iina vaayrasii koronaa dhaabuuf yaalii gaggeeffamaa jiru deggeruuf ta'uun beekamee jira.
Kunis faca'iinsa vaayrasii koronaa ittisuuf yaadamee akka ta'e gabaafamee jira.
Kunis fedhii uummata Sudaan irratti hundaa’uun akka ta’e ibsan. Jeeqama siyaasaa mudatee lammiwwan Sudaan karaa nagaan akka furatan gochuuf Itiyoophiyaan waamicha fi deggersa gochaa akka ture yaadachiisan.
Kunis filannoo bara dhufu prezidaantii filuuf gaggeeffamuuf Traamp deebi’anii filatamuuf akkasumas mana marii fi seeneeta Yunaaytid Isteetes keessatti Ripaablikaanonni lakkobsaan akka harka caalan gochuuf ta’uun beekameera.
Kunis filannoo gaggeeffame sanatti aansee halkan lamaaf hiriira magaalaa Belaaruus keessatti gaggeefame sana irratti polisootaa fi hiriirtonni eega walitti bu'anii booda.
Kunis filannoo kan ilaaleen walgahiin guyyaa lamaaf torban kana keessaa gaggeeffame danqaa siyaasaa jiru furuu eega dadhabee booda.
Kunis filannoo prezidaantummaa bara 2020 akka Traamp injifataniif abdii kenne jedhamee jira. Traamp gama Taariifa dabaluun Chaayinaa waliin dorgommii keessa kan jiran yoo ta’u Amerikaan Chaayinaa waliin marii gaggeessitu gaarii ta’u dubbatan.
Kunis gaara Meeroon keessatti yoo ta’u akeekkachiisa dhukkuba Kooviid -19f kennamee diduun ture.
Kunis gaasii Kaarboon-Daay-Oksaayidiii qilleensatti gadi dhiifamu hirrisuun, jijjiirama qilleensaa ittisuu keessatti qooda qaba jedha. Dargaggoota 1000’f carraa hojii uumuufis kaayyeffachuu isaas hoj-gaggeessichi ‘Tikkus Delivery” himee jira.
Kunis gaazexaan New York Taaymis torban darbe kaampaaniin Guugl dolaara miliyoona hedduu dhiroota aangoo gurguddaa irra jiran badii isaanii rawwatan dhoksee dolaara miliyoona hedduu baasaaf jechuun eega gabaasee booda mormiin kun hammaate.
Kunis gama bu’uura misoomaan hidhata jiru, daldala,Turizmii fi hariiroo uummattoota biyyoota lameen gidduu kan ilaaleen akka ture ibsan.
Kunis gama Demookraatootaa irraa dorgomuuf ka jiran Joo Baayden ilaalchisee Yukreen qorannaa akka gaggeessitu gaafachuu of keessaa qaba.
Kunis gama weerara vaayrasii koronaa ittisuun kan mul'ate fi uummanni gorsa gama saayinsiin hayyonni fayyaa kan mootummaa irraa kennamu akka hin hordoofne waan gidheef aangoo gadhisuu qaba jedhan.Baaydin.
Kunis gara fuula duraaf yaaddeessaa ta'u dubbatan,Gaaffii fi Deebii gaggeeffame Caqasaa
Kunis geejiiba nama tokkoof Doolaara 500 ykn qarshii biyya keenyaa gara kuma 10 ta’uun ibsamee jira. Waajirri IOM Maalaawwii irraa amman dura jaarmayaan isaanii baasii godaantoota kanaa akka baasu beeksisee ture.
Kunis guyyoota murtaa’e keessatti xumuramuu danda’a jechuu dhaan miseensa koree hoji raawwachiistuu paartii badhaadhinaa fi hooganaan waajjirichaa obbo Binnaalf Anduaalem VOAf ibsaniiru. Kan hanga ammaatti injifachuu isaa hin simanne IWEHAT, tooftaa dhaan boodatti deebi’uu isaa ibsaa jira jedhan. Obbo Binnaalf yaadawwan akkasii fi ripxe loltummaan yeroo dheeraaf turu jiraachuu mala tilmaama jedhu garuu fudhatama dhabsiisaniiru.
Kunis haallii Itiyoophiyaa keessaabanamaa waan adeemeef ture.Ta'uus garu midiyaan Itiyoophiyaa keessa jiran amma iyyu danqaan isaan mudatee jira.
Kunis hanga tokko waliin hidhata akka qabu gama kaaniin immoo daldallii Kontrobaandii dinagdee biyyatti irratti danqaa waan ta’eef tarkaanfiin fudhatamuu akka qabu walii galle jedhu.
Kunis hanna seeraan alaa kan gama komputaraan gaggeeffamu bara 2013 kaasee gaggeessaa turan jedha himannaan irratti dhiyaate..
Kunis har'a kan dhaga'ame prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp muddama galoo pershiyaa keessatti biyyoota lamaan giddutti uumamee kan ilaaleen tuttuqqaan Iraan hammaannaan haleelaa jechuun eega ajaja kennanii booda.
Kunis hayyonni saayinsii rakkoo jijjirama qilleensaa hambisuuf tarkaanii guddaan fudhatamuu qaba jechuun akeekkachisaa yeroo jiru kanatti.
Kunis hidhamtoota dararuuf kan itti gargaaraman yoo ta’u hidhamtoonni bineensoota Kanaan nyaatamanii kan du’an ni jiru jedha.Bofaa fi lotuun biraas hiddanii yeroo nama ajjeesn reeffa namaa fudhanii mataa miila ykn luka qaba taanaan irraa kutuun iddoo qophaa’eetti awwaalu jedha.
Kunis Hidhatonni Helikoopptara Amerikaa Black Hawak jedhamu haleelanii looltoota 18 ajjesuun reeffa isaanii daandilee irra eega harkisanii booda.
Kunis hidhattonni al-shabaab looltoota waraana biyooleessaa Somaaliyaa irratti haleellaan eega gaggeessanii booda.
Kunis hidhattonni al-shabaab maadhee waajiira nagenyaa haleeluuf akka qophii qaban odeeffannoo waan arganneef dursinee haleelle jedhu.Iddoon isaas magaalaa Moqaadishoo irraa gara kibbaatti fageenya kilo0 meetra 500 irratti argama.
Kunis Hindiin kutaa Kaashmir irratti tuttuqqaa seeraan alaa gaggeessaa jirti jechuun hariiroo biyyoota lameen gidduu laaffisaa yeroo jirtuutti kun dhaga’ame.
Kunis hogganoota Saa’udii Arabiyaa fi kan tokkummaa Emereetoota Arabaa waliin eega dubbatanii booda.
Kunis hogganoota waliin wal arguun leellistoota biyyoota gaanfa Afrikaa keessaa irratti duula gaggeeffamu irratti mari’achuuf akka ta’e ibsamee jira.
Kunis hojii sagaagalummaa fi hojii humnaa umrii isaanii wal hin madaalleef saaxilamu.
Kunis hokkara polisiin gaggeessuu, loogii sanyii jiruu fi dhiyeenya kana immoo humnootiin Federaalaa magaalatti keessatti bobbaafamuu mormaa jiran.
Kunis hoogganaa kutaa wangeelaa waldattii Meggaabii Selaam Solomn ibssa VOAf kennaniin ta’uun hubatameera. Solomoon itti dabaluu dhaan xalayaan sun waaqeffannaan wal irraa hiiqiinsa hawaasummaa bifa eegeen geggeeffama jechuu isaanii illee ibsaniiru jedha Meleskaachoo Ammahaa Finfinnee irraa.
Kunis humnaan ol waan ta’eef namoonni dhunfaa fi jaarmayoonni kan mootummaa hin ta’iin gargaarsaaf akka harka isaanii hiixatan gaafatan.
Kunis humnoonni farra-nagaa manneen isaanii deemuu fi telefoona itti bilbiluudhaan doorsisaa jiran jechuudhaan bakka-bu’oonnii fi maatiin isaanii nutti iyyatan jechuun ibsuun isaa ni yaadatama.
Kunis humnootii Israa’eel waliin nannoo daangaa galoo Gaazaatti walitti bu’iinsa uumameen ta’uun ibsamee jira.
Kunis humnootiin Ugaandaa kanneen achii keessa qubatanii turan guutuummaatti gadhisanii eega ba’anii booda. Jiraattonni akka jedhanti miseensoota humnootii nageenya eegsiisan kan gamtaa Afrikaa (AMISOM) ka ta’an humnootiin Ugaandaa kun kamiisa kaleessaa jalqabee meeshaa waraanaa fi qabeenya dhunfaan qaban kokolaataa waraanaatti fe’aa akka turan akkasumas Jimaata har’a ganamaan magaalatti gadhisanii ba’an.
Kunis Iraan xayyaara nam-maleeyyii kan Amerikaa torban dabree rukuttee kuffisuu waliin wal qabata.Traamp Twitarii akka barreessanti uggurri haaraan Iraan irra ka’amuuf jiru hagam akka ta’e hin ibsine.
Kunis Itiyoophiyaa keessatti mirga dhala namaa akka kabajamu akkasumas seeraaf buluun akka jiraatu gochuuf falmii uubatti hin jennetu geggeeffame.
Kunis Jabuutii fi Ertraan gama saa’udii waan goraniif jecha humnootiin nagaa eegsiisan kan Qataar naannoo daangaa gadhisanii eega ba’anii booda ta’e jedhama.
Kunis jedhan Dr. Birhanu Nega mootummaan Itiyoopiyaa muddama keessa waan seeneef waa tokko naa jedhi jedhanii waan ergaman natti fakkaata jedhan. Mootummaan Itiyoopiyaa demokraatawaa dha ykn filannoo dimokraatawaa geggeessa jechuun akkan amanutti kun lammiiwwan biyyattiif akka qoosaa ti jedhan. Uummati biyyattis sirni amma jiru na ga’a jedhee qabsoo irra yeroo inni itti jiru jedhaniiru.
Kunis jedhan prezidaant Traamp walii galteen daldalaa Chaayinaa waliin qabnu dhimma jarreen Demokraasiif hiriiran kan Hong Kong itti keessumeessan waliin ilaalamuu waan qabuuf turuu qaba jedhan.
Kunis Jimaata Ebla 24, bara 2020 jalqabee guyyoota jaatamaaf hojii irra kan oolu yoo ta'u kanas prezidaant Traamp Robii kaleessaa jechuun Ebla 22 bara 2020 mallatteessan.
Kunis jireenya lammiwwan Amerikaa irra jireessa biratti yeroo hamaa fi Gaddisiisaa akka ta'u itti gaafatamaan gameessii waa'ee wal'ansa fayyaa uummataa guutuu Amerikaa Jeeroom Adams dubbatan.
Kunis kaardii ittiin sagalee kennan maxxansanii fixuuf akkasumas hojii kanneen biroof ta’u ibsan.Itiyoophiyaan bara darbee sababaa weera vaayrasii Koroonaan kan ka’e filannoo kana yeroo biraatti dabarsuun ishee ni yaadatama.
Kunis Kamiisa kaleessaa galgala bombii daandii cina awwaalame dhohee ta’uun beekamee jira.Balaan kun Siriyaa gama kaabaa Manbij keessatti dhaqqabuu aangawoonni Amerikaa lama kan maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan ibsanii jiru.
Kunis kampanileen US Kenya keessatti babal’achuuf carraa dha jedhu Thomas-Greenfield guddinni Kenyaan agarsiisaa jirtu akkaan ol aanaa ennaa ta’u gumiin hojii daldalaa Adoolessa keessa Kenyatti geggeessamuuf jirus ardittii keessatti Kenyaan dinagdee dagagsuun qooda isheen qabaatteef beekkannaa kennuuf jecha.
Kunis kan bara 2017 gaafatame dacha afuriini.
Kunis kan barbaachiseef namoota adda baafamanii waaltaa tokko keessa ka'amantu miliqanii baduu isaanii prezidaantiin bbiyyatti Uhuruu Keenyaattaa eega beeksisanii bood.
Kunis kan Demokraatonni itti heddumaatan manni marii bakka bu’ootaa garee Traampiin himachuuf dhiyaatanii fi gartuun seeraa kan Traampiif dhaabatan mata mataatti sa’atii 24 ykn ykn guyyaa lama keessatti dhimmi isaanii akka dhiyeeffatan gaafata.
Kunis kan gaafatamee sababaa dhukkuba Koviid-19n kan ka'e filannoo guutuu biyyaa barana akka hin gaggeeffamne bordiin filannoo eega murteessee booda.
Kunis kan hongeen naannoo Affaarii fi Somale keessaatti uume beeladaalee irraan miidhaa guddaa ga’uu tarreessee jira. Horsiisee bulaan naannoos galii fi nyaati isaan beeladaalee irraa argatan hin jiru jedhee jira.
Kunis kan ibsame magaalaa Hawaasaa keessatti aangawoonni tuuta oduuf ibsa kennanii akka ta'e oduu gabaasaan keenya Yonaataa Zabdiwoos gabaasee jira
Kunis kan jalqabamuu Caamsaa 1 akka ta’e ibsamee jira.Miller waraana Amerikaa fi kan wal taatoota Neetoo kanneen imala waraanaaf gamas jiran hogganaa turan.Wal taatoonni Neetoo waraana isaanii kuma 7 baasuuf walii galanii jiru.
Kunis kan labsame sirna simannaa Traamp kan magaalaa Ahmedabad keessatti gaggeeffamee fi uummanni kuma dhibba tokko caalu argame irratti waan Traamp fi Mummichi ministeeraa Hindii dubbatan caqasuuf bakka aragamanti ture.
Kunis kan ta’e dursanii haleellaa banuun obboaan lamaan eega madeessanii fi akka uummanni dheessee ba’u taasisanii booda ta’uun ibsamee jira.Ummanni sodaatee mana fi qehee ofii irraa dheessee ba’e abbaa warraa dhibba lama ta’u haga ammaattis qe’e oditti hin deebi’iin akka jiran ibsamee Jira.
Kunis kan ta’e hiriirtoonni magaalaa Calanqoo irraa araddaa Buuseetti qajeelaa ituu jiranii humna raayyaa ittisaa itti dhufnaan dargaggoota dheessan keessaa tokko dallaa mana qonnaan bulaa tokko waan seeneef jecha waraanni dhukaasa mana sana irratti baneen namnii 7 ajjefame.
Kunis kan wagga darbe hanqinni nyaataa isaan mudate uummata miliyoona 130 ta’u dacha dhaan caala. Xiinxalli baatii Caamsaa keessa ba’e kun guyyaan beela addunyaa Caamsaan 28 guyyaan har’aa utuu hin ga’in dura beekssame.
Kunis karooora haaraa tajaajiila eegumsa fayyaaf ba:'e kan uummata miliyoona danuu kanneen wal’ansa argachuuf inshuraansii hin qabne sana gargaare irratti mallateessuu Obaamaa faa of-keessaa qaba.
Kunis karoora biqiltuu miliyoona dhibba lama dhaabuf ture caalaan kan itti raaw’atame tahuu isaa fi biqiltuun lakkoobsi haganaa guyyaa tokkotti yoo dhaabamu, Itiyoophiyaa addunyaa irra ka jalqabaa taasisa, jedhamee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Kunis keessumaa magaalli guddittiin biyyattii Naayiroobiin balfa pilaastikaan akka xurooftu yoo godhu, dhiyeessa foon nyaataa magaala Naayiroobii keessaas miidhaa jiraa jedhu warri mana foon itti qalan hojjetan. Gabaasi Qeeraa biyyattii keessan jiran irraa argame akka jedhuttis, garaacha horiiwwan qalmaataaf dhiyaatanii keessatti pilaastiiki baayyinaan mullataa jira. Kunis namoota magaalattii foon sana bitanii nyaatan fayyaa isaaniillee hubuu danda’a. Keeniyaan labsii kana marsaa kanaan milkooftee yoo hojiirra oolchite, Baha Afriikaa keessaa fayyadama pilaastikaa dhorkuun Ruwaandaa fi Eertiraatti aansitee biyya sadaffoodha taati.
Kunis Kibxata borii ganama sa’atti 3 irraa hanga waaree booda sa’atii 9 tti kan turu ta’uun beekamee jira.Kunis siviloonni haleellaa Kanaan akka hin miidhamne yaadameetu jedhama.
Kunis Kibxata har'a kaasee hojii irra akka ooluu kaleessa Televiziyoona biyyatti irratti kan labsan mummicha ministeera biyyatti tuarn.
Kunis kurdoota Amerikaa cina dhaabatanii hidhattoota Islaamaa waraanaa turan irratti duula gaggeeffamu ture.Tarkiin immoo Kurdoonni kun shoroorkeessoota jechuun haleellaa irratti bantee jirti.
Kunis kutaa Gaash Baarkaa fi kutaalee itti aananii jiran keessatti baatii reefuu seenee Hagayya kana guyyoota walitti aananiif robee ta'uun beekamee jira.
Kunis lakkoobsa namoota Donii sana irratti duraan vaayrasii Koronaan qabaman jedhame dacha dabalee jira.
Kunis lakkoobsa namoota vaayrasichaan qabamanis ta'e du'an gad qabuuf yaadamee akka ta'e ibsamee jira.
Kunis loote seentonni humnootii mootummaa irrartti haleellaa eega gaggeessanii booda. waaltaan ajajaa kan Afrikaa ibsa baaseen hidhataan Al-Shabaab yoo xiqqaate tokko haleellaa samii irraa gaggeeffamee Kanaan kan madaaa’ee jira.
Kunis lubbuuf sodaachisaa kan ta’e wabii nyaataa argamsisuuf akkasumas dhukkuboota hanqiina nyaataa wajjiin wal qabatan akkasumas bishaan qulqulluu fi tajaajiila eegumsa fayyaa kennuuf oola jedhamee jira.
Kunis lubbuu namaaf sodaachisaa fi bishaan galaana irraa dhahaan lafa irra guutee jira.Bubbee hamaan jiraachuu fi roobnii hamaanis mudatee jira ibsamee jira.
Kunis magaalaa galma mootummaa biyyatti Ankaaraa to’achuu akka hin dandeenye agarsisee jira.Istaanbuul keessatti ba’iin filannoo argame baayyee walitti dhiyoo yoo ta’u gam lameen anatu injifatee jechuun wal falmaa jiran.
Kunis Magaalaalee Garad fi Kismaayoo giddutti kan argamu yoo ta’u handaara galaanaa irra kuufamnii jiru Barmeela Biliyoona 100 ta’a.
Kunis, mallaqa gargaarsaf ramadamu gara miliyoona lamaa amma miliyoonaa 21.6tin dabala. Mallaqni kuni namoota rakkina hammataa keessa jiran miliyoona 95 gargaaruuf oluuf barbaddama. Hata’uu malee, amma maatti gargaarsi argamee harka wajjirichaa gale miliyoona 5.5 qofa.
Kunis mana maree bakka butootaatti Demokraatoota haaraa dabalamaniin micciramee dhiyaate jedhan.Koree Tika nagaa Mana mareef dura ta’aa kan tan ta’an Adama Schiff irratti fulleefachuun filannoo prezidaantii bara 2016 gaggeeffamee fi Raashiyaa giddu hidhatii hin jiru zeeroo dha jedhan.
Kunis mana maree biyyatti keessatti barcuuma jiran 120 keessaa harka caalaa qabaachuuf yoo ta’u kunis Natanyaahuun baatii Ebla darbee kana gochuu eega dadhabanii booda.
Kunis marii Finfinnee keessatti torban tokkoof gaggeessan irratti walii galtee tokko irra ga’u eega dadhabanii booda dhiibbaan kun bifa haaraan jalqabame.
Kunis mirga dhala namaa fi kan siyaasaa lammiwwan biyyatti maraaf kabajaa kennuun akka ta’e ibsan. Humnootiin Ertraa Itiyoophiyaa keessaa jiraachuun immoo kaayyoo kana faalleessa jedhan.
Kunis miseensoota garee Adda Warraaqsaa Sudaan jedhaman warra wal taatoota riphxee looltootaa kanneen mootummaa waliin waliigaltee nageenyaa mallatteessan sana itti dabaluuf yaadameetu.
Kunis Mootiin Saa’udii waliin waa’ee Gazexxeessaa dhabamee kanaa daqiiqaa 20f bilbilaan eega dubbatanii booda waaniin beeku hin qabu jedhan mootiin Sa’udii.
Kunis mootummaan ce'umsaa Sudaan biyyatti gara Demokraasitti akka ceesiisuu gargaaruuf jedhamee jira.
Kunis Mootuummaan Hindii mirga addaa kutaa Kaashmiriif kennemee ture irraa mulqamuu isaan ture.
Kunis mormii deemaa jiruu fi ugguura sochii sa'atii 24 labsameef ta'u hubachiisuun lammiwwan Amerikaa naannoo hiriirri itti gaggeeffamu irraa akka fagaatan, midiyaa naanoon immoo oduu jiruu fi sochii Traafiikaa akka hordoofan hubachisee jira.
Kunis mormituu Baayiden kan turan senetera kutaa Vermont Bernii Saanders guyyaa tokko dura dhiyaachuu Baayiden kan ilaaleen deggersa qaban erga labsanii booda.
Kunis Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad walta’iinsa daangaa bara 2000 Aljars irratti tolfame ni fudhanna jechuun eega dubbatanii booda Isaayaas deebii kana kennan.
Kunis muummichi ministeeraa Abiy fudhatama kan hin qabaannee fi uummata Oromoo birattis fudhatama akka isaan hin qabaanne gochuuf kan akeekame ta’uu ibsa iyyati sun.
Kunis naannolee biyyatti adda addaa keessaa kannen godaanan dhalattoota Tigraay kuma 100 fi kuma 9 deebisanii dhaabuuf akkasumas nageenyaa naannoo Tigraay eegsisuuf jecha uummata Tigraay biraa mootummaan gargaarsa gaafachuun isaa ni yaadatama.
Kunis nageenya guutuu biyyaa kan Amerikaa ilaalchiisee gabaas qaamnii tikaa qopheesse ta'uun ibsamee jira.
Kunis namoonni 50 ta'an walitti qabamuu danda'uu ka jedhu.Suqilee manneen nyaataa, bakka amantii fi kannen biroo 100 keessaa harka 50 banamuuf jira jedhu.
Kunis namoota kaampaanii handaara magaalaa galma mootummaa biyyatti cina jiru waliin hidhata ka qaban waan ta'eef jecha aangawoonni namoota kaampanii sana keessa hojjatan irratti qorannaa fulleeffate gaggeessaa jiru.
Kunis oolee bulee dhugaa ta’uu isaa fi garuu harmeen isaanii kana ijaan ituu hin argin baatii 6 ykn 7 dura du’aan boqochuu ibsaanii Dr. Abiyyiin akka malee gaddisisuu isaa haasaawaa isaanii gaafa Wiixataa keessatti xuqanii jiru jedhu obboleessi isaanii kun.
Kunis paartii mormituu kan ta’e paartii Reenaamoo biraa dorgommii jabaatu isaan eeggata.Prezidaantiin biyyatti akka jedhanti filannoon gaggeeffamu itti dhiyeenyaan hordofamaa jira.
Kunis prezidaantii biyyatti waggaa shanii hanga torbaa aangoo irra akka turan gochuuf fi biyyattiin aangoo mummicha ministeeraa akka qabaattu akkasumas seera tumaan filatamee seera fi heera biyyatti yoo cabse akka paartiin biyyatti bulchaa jiru aangoo irraa ari’uuf ehama kenna.
Kunis qabeenyaan keenya maal akka fakkaatu ilaaluun qabna ka jedhu qaama“Medemer” jedhuu ti. Waan gaarii ta’e ilaaluu dhaan deebisnee ijaarree, ittis daballee attamiin gara fuula duraatti tarkaanfanna ka jedhu yaadi isaa.
Kunis qabeenya lafaa humnaan babal’ifachuu fi dinagdee waliin hidhata qaba jedhu.Bulchiinsa naannoo lamaan irraa walitti dhufuun akkasumas mootummaa Federaalaa dabalachuun rakkoo uumame furuuf mari’ataa akka jiran ibsanii namoonni ajjefaman fi miidhaman akka jiran akkasumas qabeenyaan miidhamuu dubbatu.
Kunis quqqaa uummataaf dhageetti kennuu manna mirga bu’uraa kan uummataa caalaatti ugguruuf kan raggaasifamee jedhan. Yeroo akkaan rakkisaa fi muddamii siyaasaa hammaatee mormiin jabaate kanatti mirga dhala namaaf daran kabajaa kennuu malee xiqqeessuu hin turre jedhan Sheetiin.
Kunis Raashiyaan filannoo prezidaantii Amerikaa kan bara 2016 keessaa harka qabdii yoo ta’e baruuf qorannaa Robart Mular gaggeessan baatii tokko dura ifa ta’e kan ilaaleen ture.
Kunis ragaa qabatamaa fi qulqulluu ta’een waan mirkaneeffameef murtiin darbe hojii irra ooluu labsamee jira.Angawoonni kutaa fi jiraattonni gammachuu isaanii ibsan lafa argamanti arfanuu rasaasaan ajjefamuun ibsamee jira.
Kunis raggaasifamnaan jijjiramnii dhufu prezidaantiin biyyattii amma aangoo irra jiran marsaa biraaf akka dorgoman carraa kenna.
Kunis rakkon gubdan of dagachaa dhufuu irra kan madde ta'uu biiroo fayyaa Oromiyaatti qibdeessan garee qorannaa fi qo’annaa fayyaa Hawaasaa Obbo Birihaanu Qinaaxii VOAtti himanii jiru.
Kunis Roobii dabree deggertonni prezidaant Traamp gamoo fi naannoo mana maree Yunaaytid Isteetesti hokkara gaggeessan mormuun ta'uun beekamee jira.
Kunis sa’aatilee hanga tokko erga dhaabi dhimma dawaa to’atu ijoon kan mootumaa Ameerikaa galmeen kuii fi boordiin qorannaa geggeessu Astrazeneca odeeffannoo yeroon itti darbe fayyadame jedhee booda ija shakkiin ilaalame.
Kunis Saambata borii Ebla 25 bara 2020 kaasee akka ta'u Mulugeetaa Atsebahaa Maqalee irraa gabaasee jira
Kunis sababaa hanqina odeeffannoo ga’aa yoo ta’u bakka tursiisaman jechuun waaltaan keessa tursiissaman maali? Namoonni ennaa bakka sana seenan maaltu ta’a? namoonni yoo vaayiresichaan qabamuu shakkaan maal gochuu qabu kan jedhu of keessaa qaba.
Kunis sababaa kolleejichi ganda, aanaa fi godinaa hin qabneef tahuu Raadiyoo Sagalee Amerikaatti himan. Kolleejichi bal'inaa lafaa hektaraa 4000 irraa qubatee ka jiru yoo tahu, lafa kana keessaa dhibba irraa harki 75 ka naannoo Oromiyaa ti.
Kunis Sambataa fi Dilbata darbee kana qorannaa laaboraatorii gaggeeffameen yoo ta'u 54 Sudaan irraa deebi'anii waaltaa Addi Baraa keessa kan turan tokko immoo Itiyoophiyaadhaa deebi'ee waaltaa Molqii jedhamtu keessa turan.
Kunis seera adda addaa baasuun, uummata qe’ee ofii irraa godaansisuun lafa isaa investeroota alaaf kennuun, gosootaa fi amantii adda addaa gidduutti walitti bu’iinsa uumuun akkasumas aadaa fi afaan saba tokkoo akka hin guddanne toftaan kan irratti hojjatamu ta’uu ibsameera.
Kunis seera tumtoonni iccitii maddeen oduu dubbataa jiran kan seera tumtootaa fi bulchiinsa Traamp gidduu jiru maal akka ta’e caalaatti hubachuuf gargaara jedhama.
Kunis soda weerarri vaayrasii koronaa uumeen ta'uun ibsamee jira.
Kunis ta’ee ardittii keessa haalli abdachiisaan jiraachuu dura taa’aan gamtichaa Musaa Faakii sirna baniinsa gumii kanaa irratti beeksisaniiru.
Kunis ta’ee, “humnoonni mootummaa humna gitaa olitti fayyadhamuu, namoota hedduu ajjeesuu fi madeessuu, akkasumas, namoota kuma hedduutti lakkaawaman hidhuu itti fufanii jiran” – ka jedhan – Ministarri gargaaraan, Ministitrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Toom Maalenoowiskii---- “humnatti gargaarsamuun, hiriirawwan tokko tokko yeroodhaaf dhaabuu danda’a ta’a. Ennaa deebi’anii ba’an garuu, mariif akka balbala hin banne isaan taasisa” – jedhan.
Kunis tahee garuu, kan har’a kutaa Keeniyaa – Koost keessatti duula filannoo geggeessaa jiran – Keeniyaataan, filannoon akka karoorfametti gaafa Onkoloolessa digdamii ja’aa akka geggeessamu kan abdii qaban ta’uu dubbatu.
Kunis tahu garuu Itti Gaafatamaan Mana Murtii Olaanaa keeniyaa Deeviid Maaraagaa, Manni Murtee namoota dhuunfaa gocha kanaaf itti gaafatamoo ta’an hin agarre, waanti nuti agarre yoo jiraate ‘Rakkoo Xaxaa Dhaabbata Keessa jiru’ jedhani.
Kunis Tokkummaan mootummotaa fi Gamtaan Afrikaa giddutti walta’iinsa jiru akkaan foyya’uu isaa akkasumas Afrikaan rakkoo gurguddaa qabdu keessaa hanga tokko irratti foyya’iinsa ni argamsiifti abdii jedhu qabaachu isaanii Gutarrees ibsanii jiru.
Kunis Tookyoo kan rifaasisee jira. Kooriyaan kaabaa misaaylli isee addunyaa isa kamiinuu dhaqqabuu danda’a yoo jettu kunis Beejing Pyongyang irra uggura cimaa ka biroo akka keessu dhiibbaa irraa kaa’e jira. Attamiin deebii akka kennitu garuu ifaa miti. Chaayinaan KOoriyaan kaabaa murtii gola naga eegumsaa walliin gocha wal faallessu irraa of qusattee mariin furmaata gara fiduutti akka deemtu waamicha gooteetti jechuudhaa dubbi himaan ministrii
Kunis toora enerjii , ittisa waraanaa fi Teknoloojii odeefannoo kan biyyoota paasifiik qofa otoo hin taane kan guutuummaa addunyaa ta’a jedhan.
Kunis Traamp Guaidoon prezidaantii ce’umsaa kan Venezu’eelaati jechuun ifatti beekkannoo eega kennaniifi booda.
Kunis Traamp namoota ragaa ta’aniif carraa gaaffii gaaffii dhiyeessuu dhorkuun akkasumas/ raga ittiin aangoo irraa kaasuuf itti gargaaraman arguu dhorkan jedhan Abukaatoon.
Kunis uggura maallaqaa kanneen itti gaafataman irra kaa’uu, walitti bu’iinsa kana kakaasuu isaaniin gatii baasuu qabu jedhan Adeban.
Kunis uumamnni wal irraa fageenya eeggachuu qaban kan ilaaleen labsii ba'e hin kabajiin hafan jechuun akka ta'e polisiin ibsuu isaa Mulugeeta Atsebahaa gabaasee Jira.
Kunis uummanni addunyaan irra jiru waa’ee dhukkuba Eedsii akka hubatu, qorannaan dhigaa akka barbaachisaa ta’u hubachisuuf akkasumas wal’anssa fayyaa argachuu akka qaban hubachiisuuf kana malees hojii dadamaqinsaa adda addaa gaggeesuuf ture.
Kunis vaayrasichii torbanneeniif midhaa hamaa eega geesisee booda.
Kunis vaayrasii HIV kan wal horuu danda’uu qaama keessa yoo jiraate kan agarsiisuu dha.Kana malees vaayrasii riphee qaama namaa keessa jiraatu meeqa akka ta’e baruuf gargaara.Malli qorannaa kanaa vaayrasii riphee jiru akka mullatu gochuun dawaa amma hojii irra olaa jiru ennaa fudhatan akka ajjesuu gochuu dha.
Kunis waan Iccitiin qabamuu qabu eega keessaa ba’e booda jedhan.
Kunis, waggoota didgaman dabran, faayidaan daldalaa Ertiraa waliinii dhabamee ture, kan deebi’ee itti jalqabame guyyaa dinqsiisaa akka tahetti dubbatan.
Kunis waggoota hedduuf Itiyoophiyaa fi Sudaan giddutti walitti-bu'iinsa uumaa ture.Baatii Ebla darbee milishoonni Itiyoophiyaa magaalaa Qadaariif gama bahaa gandeen marsanii jiran haleeluun namoota nagaa 5 ajjeesanii waraana Sudaan irratti midhaa geesiisan.
Kunis wal argee seena qabeessa kiim jong un fi prezidaant Traamp gaggeessan irratti walii galtee mallatteessan attamiin gara fuula duraatti tarkaanfachisuun akka danda’amu irratti mari’achuuf turan.
Kunis walii galtee Amerikaan lootee seentoota Afgaanistaan waliin waggaa tokko dura tolfattee irratti hundaa’uun ta’uun ibsamee jira.
Kunis walii galtee dhiyeenya kana Motuummaa Noorweeyii fi mootummaa Itiyoophiyaa gidduutti tolfame irratti kan hundaa’ee ta’uu immigreeshinii Noorweey keessatti gorsaa waa’ee qunnamtii kan ta’an Asmund Eide ibsaniiru.
Kunis walii galtee sagantaa Nukleeraa Iraan kan ilaaleen walii galtee bara 2015 tolfame keessaa Amerikaan bara darbee eega of-baaftee booda uggurri Iraan irra keesse abdii kutachuu ishee ibsa jedhan Rohaaniin.
Kunis wal-irraa fageenya ta'u qabu eeguu dhaba irraa akka ta'e kan ibsamee yoo ta'u baatii Guraandhala darbee hanga baatii Adooleessa walakkaatti namoota dhukkuba Koviid-19 qabaman Miliyoona 6 keessaa harkii 15 umriin isaanii 15 hanga 24 gidduu akka ture ibsameera.
Kunis walitti bu’iinsa daangaa lameenii giddutti ta’uun ibsamee jira.
Kunis walitti bu'iinsa naannoo sanaa dhaabanii hidhattonni meeshaa hikkachuun jireenya hawaasummaatti akka dabalaman gochuun mootummaan hogganaa hidhattoota kanaa Masaafint Xigaabuuf eegumsa akka godhu kan jedhu of-keessaa qaba.
Kunis wal waraansii sivilootaa kan baroota 1980taa keessa ture mootummaa waaltaa aangoo irraa waan buuseef ture.
Kunis waraana biyyatti gaggeessu bakka buusuuf ta’uun beekamee jira.Kaawunsiliin sivilootaa hundeeffamu kan yeroo ce’umsaa fi harka 40 kan ta’an dubartoota ta’uuf ka jiran ta’un ibsamee jira.
Kunis Wiixata har'a kaasee muudama haaraa kanaaf dhiyaachuu isaanii kan ilaaleen senetaroonni falmii gaggeessaa jiru.
Kunis yaada walii akka dhaggeeffannu kanneen deggersa fedhan akka gargaarru, walii keenya wal dhaggefachuu akka qabnu nu hubachiisa jedhan.
Kunis yoo magaalaa Landan keessa deemee na qabanii dabarsanii Yunaaytid Isteetstti na kennu sodaa jedhuun ture.Kunis galmee mootummaa Amerikaa kan iccitiin qabame ifatti baasuu isaaf akka tya’e ibsee jra.
Kunis yunivarsitiwwan Iraan qorannaa saayinsii gaggeeffaman argachuu akka danda’aniif karaa saaqe.Kunis biyyoota 22 keessa kan jiran yunivarsitiwwan 320 kompuutara qaban seenuu odeeffannoo argachuu danda’anii jiru.
Kun Itiyoopiyaan fuula duratti tarkaanfataa bakka itti dabalaa qabachuu akka dandeessu mul’isa. Garuu yeroon isaa ulfaataa dha. Waraansi kun tarii ripxe loltummaa ulfaataaf finiine kan IWEHATn fonqolchuuf ulfaataa ta’etti jijjiiramuu mala jedhan.”
‘Kun itti gaafatama guddaadhaa; biyyi gara deemokraasiitti deemaa jiraa, deemookraasiin ammoo yoo miidiyaadhaan hin deeggaramin hin ta’uu, kanaafi dirqama ulfaataadhaa garuu, ummatni keenya dheebuu miidiyaa baayyee qabaa, wannni bara baayyee hawwaa turee miidiyaan kun hojii babbareedaa hojjechaa tureeraa, mana kanaaf deeggarsi guddaan karaa caffees karaa ummataas jiraa, garuu amma yoonaatti rakkoo hoogganaa qaba ture hojjettoonnis komii kaasaa turanii, hoogganaa ogummaa gaazexeessummaa qabu barbaadaa turanii; egaa karaa tokko dirqamni isaa baayyee ulfaataadhaa, karaa kaanimmoo carraa gaariidhaa ani akkasittan ilala.’ Mohaammed Adamoo.
Kun ittuu Kanaan jiru Ministeerii fayyaa Indiyaa har’a akka jedhanitti sa’aatii 24 darban keessatii namoota 132, 364 irratii vaayiresichii yemmuu argamu namoonnii 2713 immoo du’aniiru.
Kun kanaan osoo jiruu murteen mootummaan Keeniyaa Bitootessa 24 irratti kaampilee baqataa kana laaman cufuuf dabarse manni murtii olaanaa Keeniyaa ji’a tokkoof akka kufu murteesseera. Manni murtichaa murtee kana ka kenne erga dorgomaan pirezdentii biyyattii duraanii Piiter Gichiiraa ol iyyannoo galchaniin yoo tahu, murteen mootummaa kunis ji’a tokkoof raawwiinsaa turfamuutu ifoomsame.
Kun kan beeksisame muummichi ministeeraa Haayilamaariyaam Dassaaleny hawaasa daldlaa wal ga’iif waamanii haasaa xumura torban darbe dhageessisan irratti ture.
Kun kan dhaga’ame erga gorasaan addaa US lammiiwwan Raashiyaa 13 himatee booda. Kunis karaa seeraan ala ta’een duula prezidaant Traamp akka injifatan gochuuf duula filannoo jidduu seenan kan jedhu ture himannaan sun.
Kun kan dhaga’ame erga prezidaant Traamp loltoota keenya mara biyyattan deebisa jedhanii fi prezidaantii Ferensaay Emmanuel Macron, mooticha Saaudii Salman bin Abdulaziz fi muummicha ministeeraa Israael Benjamin Natanyaahuu waliin bilbilaan mari’atanii booda. US tattaaffii IS mancaasuuf ta’u keessatti hirmaachuuf loltoota kuma lama Siiriyaa keessaa qabdi.
Kun kan dhaga’ame gabaasa bal’aa Human Rights Watch baasee kan jijjigaa keessatti dararaa hamaa jiru galmeesse kan “Jail Ogaden kan magaalaa guddoo naannoo somaalee jedhu irratti.
Kun kan dhaga’ame humnootiin naga eegumsa Maaynamar magaalaa Kalaay Kaaba gama dhiyaa keessati hiriirtota mormii irrati dhukaasuun yoo xiqqaatee sivilota 11 ajjeesanii 10 madeessanii guyyaa tokko booda ta’uu VOA sagantaan afaan Burmaa gabaasee jira.
Kun kan dhaga’ame loltonni farra shororkeessummaa erga isaan erga bara 2014 qabee ISn qabamee kan ture buufata xayyaara Mosul erga to’atanii booda.
Kun kan dhaga’ame przidaant Vladmir Putin fi ministeera dhimma alaa Raashiyaa Sergei Lavrov ministeera haajaa alaa Ameeerikaa Rex Tillerson waliin marii sa’aatileef geggeessan booda.
Kun kan dhaga’ame Talibaan boombii of wareegaa konkolaataa irratti raawwachuu isaaf itti gaafatama fudhatee sa’aatilee hanga tokko booda ture.
Kun kan ibsamees walgahii walakkaa guyyaaf Finfinnee keessatti gagggeefame irratti ture. Ibsa kana kan kennan badhaasa sagantaa nyaata adunyaa bara darbee kan argatan professar Gabbisaa Ejjetaa yoo ta'an, nyaata ga'aa Itiyoophiyaa keessattis ta'e iddo biraatti omishuuf kan barbaachisu saayiinsii fi Teknooloojii ammayyaan gargaaramu akka ta'e hubachisan.Humni nama baratee achuuma biyya keessa turee muxannoo qabu dhalootatti hin dabarsuu taanaa, rakkoo keessaa ba'uun kan hin danda'amne ta'u u professar Gabbisaan hubachisaniiru. Gorsa biyya alaa irraa argamu qofaan milka'ina hin argamu jedhu.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Kun kan lbsame gumii biyyoota industriin durooman kan G7 Biyaartiiz Ferensaay keessatti geggeessame irratti yoo ta’u kunis dubartoonni daldala irratti bobba’an kan Afriikaa waggoota shaniif liqaa argachuuf salphaa akka ta’u gochuuf jecha.
Kun ka tahe Sadaasa 25 bara 2012, yoo tahu sana boodas Adiin gara mana yaalaa geeffamus miidhaa irra gahe adoo hin dandamatin dilbata halkan lubbuun isaa darbuu hiriyaan isaa Halakeen VOA’f dabalee himeera.
Kun lakkoobsa lammiwwan Itiyoophiyaa eega baatii Sadaasaa keessa naannoo Tigraay keessatti waraansi jalqabamee as achi irraa dheessanii Sudaan galan gara kuma shantamii ja’aa olitti ol kaasa.
Kun martinuu ta’ee, kanneen dhiheenya mooraa Xollaay keessaa hiikaman irraa kan hafe, hoogganoota paartiilee mormituu dabalee namoonni kuma hedduutti lakkaawaman akka hidhamanii jiran beekamaa dha. Mormiin uummataa kan Oromiyaa keessaa sun eega gab jedhee booda, oduuwwan hin mirkaneessamiin hedduu tu naannoo sana keessaa dhaga’ama.
“Kun naannoo sanas balaa irra buusuu mala” jechuun akeekkachiisan.
Kun nu gurguruuf waan inni godhe malee dhaabichi wal ta’iinsaan kan hojjetu gubbaa dhaa hamma gajjallaatti bulchiinsi jiru kan wal beeku fi fedhii qabsoo kan qabu dha.
Kun nu hunda keenyaaf akeekkachiisa ta’u qaba kan jedhan Laawkook, tarkaanfiin barbaachiisu hin fudhatamu taanaan waan gara fuula duraatti nu eeguu agrsiisa.Beeleessuu akka meeshaa waraanaatti gargaaramuun seera cabsuu dha jechuu isaanii Assosheetid press gabaasee jira.
‘kun olaantummaa seeraa kabachiisuu, kun rakkoo siyaasaaf furmaata barbaaduu waanti jedhu hin jiru, lameenuu osoo wal hin gatin furamuu danda’uuti qaba.’ Solomoon Meriib (Dr) Barsiisaa Saayinsii Siyaasaa Yuuniversitii Finfinnee.
Kunoo, amma Machaar amma hirbuu seenee jira. Egaa amma, ijaarsa mootummaa cehumsaa tu jalqabama – jechuun beeksisan.
“kunoo ani leenjisaa kubbaa miilaa Al-Fajariyaatii qubaa naa qabaadhaa,” jedhee FB ufi irratti barreefamte Maradoonaan.
"Kunoo anin jara keenna gargaaruuf arma jiraa paartii teenna MPLA-f qabsaahuutti jiraa” jechaa gumii isa eeguutti jirtutti gadi bahe.
‘Kunoo Ergan Balbala Koo Gad - daree Guyyaa Kudha Shani’ Lammii Oromoo Awurooppaa Jiraatu
“Kunoo qaheetti deebinee waan dansaa galata argadhaa jedhe,”pireizdaanti Obaamaan.
Kun qajeelfama ijoo kan presidentummaa kiyyaa ti. Yoo Ameerikaa ni doorsisata taate, bakka dhokattee baatu hin qabdu jedhabn.
Kun rakkoo gargaarsa namoomaa uuma. Qooda kanaa embasilee biyyoota hollaa jiran kan akka Lebannon, Jordan fi Tuerkey irraa visa seeraan gamana isaan seensisu yoo argatan gaarii ta’a. Sun imala seeraan alaa fi sodaachisee ta’e irraa ittisuuf gargaara jedhan.
Kun siyaasa akka ta’es nan hubadha. Isaan kana keessa jiraachuun isaaniis siyaasa, tarii immoo itti fufuu mala jedhaii waan isaan hojjechuu barbaadanan jijjiira jedhan.
Kun Somaaliyaa keessatti caama isa duraa miti. Isa dhumaa illee waan tahu hin fakkaatu. Guyyaa lama keessatti biyyattii keessatti namoonni dhibba tokkoo fi kudhan tahan sababaa kanaan dhumuun ka Sanbata dare kana labsame kan nu hubachiisu, biyyatii keessatti garaarsi yeroo hatattamaa barbaachisuu qofa otuu hin taane, biyyattii keessatti akka rakkoon nyaataa hin jiraane taasisuuf, furmaata hojii furmaata yeroo dheeraa ka barbaachisu tahuu isaa ti.
Kun ta’e iyyuu, xiinxaltoonni garuu, haalli biyyoota lameen gidduu sadarkaa hamaa irra akka gahee jiru akeekkachiisan.
Kun ta’e jedhee uummata dogoggorsuu fi hawaasi addunyaas waraanichi akka itti fufee jiru, isaan immoo injifannoo gonfachuun itti fufuu isaanii fakkeessuuf kan afarfame olola sobaa ti. Yeroo ammaa humni isaanii bittinnaa’ee, lolli waraanaan geggeessamu guutummaan akka dhaabatu ta’eefa. Kan hafe hojii poolisii ti. Poolisiin kanneen dhokatanii jiran qabee murtiitti dhiyeessuuf hojjetaa jira jedhan.
Kun ta'u baannaan cufamuuf kan jiran ta'u xalayaa ittiin geenyee jirra jedhu.
Kun ta’uu kan danda’u malaammaltummaa dhabamsiisee mootummaa ifaa fi banaa ta’e yoo hundeesse qofa jedhan.Sudaan Kibbaa waggaa kurnaffaa Sudaan jalaa walabummaa ishee labsatte Adoolessa 11 kabajji. Walii galtee nageenyaa bara 2018 booda mootummaan ce’umsaa hundaa’ee, bara 2020 walii galteen lola dhaabinsi tolfame.
kun utuu kanaan jiruu, miinistriin nagaa kaleessa ibsa baaseen kutaalee biyyattii adda addaa keessatti lammiiwwan nagaa irratti ajjeechaan raawwatamaa jiru kan isa yaaddesse ta’uu ibsee keessaa fi alaa ijaaramanii kan sosso’an humnaanni badiisaa jiraachuu uummanni hubatee, tokko ta’ee, humna nageenyaa waliin walii galuu dhaan rakkoo jiru furuuf birmachuu qaba jdhee jira.
Kun uummata akka jiruutti to’achuuf kan ta’e dha jedhu.Sabaa himaan keniyaa baatii darbe akka gabasanti mootummaan kaampaanile bilbiila harkaa sadiitti xalayaa erguun kompuutara isaanii seenanii ilaaluu akkasumas caasaa to’annaa itti galchuuf akka danda’an gaafatan.
Kun uummata Itiyoophiyaaf Demookraasii fi badhaadhiina argamsisuuf dhimma ijoo ta'u isaa fi humna waraanaan sodaachisuun furmaata ta'u akka hin dandeenye ibsanii jiru.
Kunuunsi Fayyummaa Sammuu Babal’achuu Qaba: Tokkummaa Mootummootaa
Kunuunsi naannoo maali? San gochuu keessatti gaheen beekumsa Uummata Ganamaa akkasumas Saayinsii maali?
“Kun waan nama yaaddessaati maal jennaan dhaabii RTOO kun abbaa barbaade hujii irraa hari’a.Nama 20 harihuun kun waan nama rifachiisaati.Hagii tokko bara hedduu hojjate.Ummata bal’an Oromoo kun oduu eessaa argata.”
Kun wal dhaba mootummaa naannoo Tigraayii fi moootummaa fedraaltaati miti ummata achi jiru bilisa baasuuf waraanii achitti ergame jedhe jedhan oduu himaan,Itoophiyaa ambaasaadder Redawaan Huseen.
Kun xumura argachuu akan danda’u yoo fedhiin siyaasaa yoo jiraate jedha Smith.
Kun yaaliiwwan kun yaalii hedduu walii galtee araaraa fi lola dhaabinsa erga bara 2013 ka’ee as keessaa isa boodanaa ti.
Kun yeroo ammaa Tigraay keessaa quunnamtiin addaan waan citeef amma baruu kan hin dandeenye haala gocha suukaneessaa kanaa kan nu ibsuu danda’u yeroon gaafa ga’u qofa jedhan.
Kun yoo ta’uu baate immoo beellammi yeroo gabaabaa akka kennamu iyyataniiru. Falmii gam lameenii kan dhaggeeffate manni murtichaa abbaan alangaa mormii himannaalee sanaaf deebii isaa barreeffamaan akka dhiyaatu Fulbaana 11 bara 2011f beellama ka biroo kenneera jedhan Meleskachoo Ammahaa Finfinneerraa.
Kuraa Jaarsoo,abbaa Gadaa Booranaa 71essoo. Bitootessa 2,2017 godina Booranaa aanaa Areeroo ardaa Badhaasaatti abbaa gadaa Booranaa Guyyoo Gobbaa irraa baallii fuudhe.
Kuraa Jaarsoo Bitootessa 2, 2017 Abbaa Gadaa,Guyyoo Gobbaa irraa baallii fuudhe.
Kuraa Jaarsoo,ka amma baalli fuudhe kun nama ganna 30.Nama barumsallee qabu. Yuniversitii Hawaasaa ganna lammeessoo barumsa Istaastikisii barataa. Boorana bulchuuf barumsa lakkise.Abbootiin Gadaa Booranaa amma Baallii fuudhan sadii:
Kurdoonni ennaa isaan referendumii walabummaa isaanii mirkaneessuutti gammadaaj iran kanatti Iraaq biyya ofiin of bulchuu labaaatte kana adabuuf jecha daandii qilleensaa cufuuf dhaadachuu dhaan shaakala waraanaa Turkii waliin geggeessuuf walii galte.
Kurdoonni Iraaq Baagdaad irraa walaba ba’uuf sagaleen kennan caalmaa sagalee harka 92 argatee jira.Sagaleen hiree murteeffannoo wiixata darbee kenname kun mootummaa Baagdaad keessa jiru , biyyoota ollaa fi Yunaaytid Isteets biraa mormiin isa mudatee jira.
Kurdoonni Sagalee Hiree Murteeffannoo Kennaniin Injifatan
Kurfaa ykn Kaarikulamiin Barnootaa Jalqaba ba’e, Afaan Ittiin Barsiisan kan ilaaleen Bulchiinsoota naannoo hundumaa keessatti wal fakkaataa ture"""
Kurnaawwan keessatti prezidaantiin Masrii hoogganuu ennaa gaanfa Afriikaa daawwatu ka jalqabaa ti.
Kurna darban keessa gama dinagdee fi hawaasaan akkasumas gama siyaasaan fooya’ina guddaa argamsiistee jirti. Guddinni ishees itti fufee jira. Ityoopiyaan gaanfa Afriikaa keessaa biyya barbaachistuu, United States-fis biyya baraachistuu dha jedhu Joonii Kaarsen.
Kurna hedduutti kan laka’aman immoo dararaa fi reebichi kan irratti geggeeffame hidhaa keessatti hiraarsamaa kan jiran, eessa buuteen isaanii kan dhabamee fi miidhaan adda addaa kan irra ga’e ibsa kana irratti tarreeffameera.
Kurna lamaan darban keessa waggaatti lakkoobsa gaazexeessota ajjeefaman 80 waliin wal bira qabamee ennaa ilaalamu inni baranaa seenaa keessatti lakkoobsa isa gad aanaa dha jedha.
Kurna tokko booda uummati yeroo kana seenaa biyyatii keessatti yeroo hamaa daariqia ykn infekshinii ujummoo qilleensaan namoonn hedduun dhumuu isaanii dubbatuuf jiru jehuu dhaan hoogganaan waaltaa dhukkuboota daariqaa Dr. Antonii Faauchii dilbata kaleessaa CNNf dubbataniiru.
Kushner haasawaa dhageesisaniin prezidaantoonni Amerikaa duraan turan Embaasii kana iddoo isaa jijjiruuf imaammata yeroo dheeraaf ture fixaan baasuu manna duubatti deebi’an.
Kutaa 11 akka baratu kan hime barataan kun dhaabbilee barnootaa naannoo Amaaraa keessa jiran ka baratan barattoonni Oromoo miidhaan irra dhaqqabuun, haalli nageenyaa isaanii rakkisaa ta’uun hiriira kana akka baanu nu taasise jedha.
Kutaa 11 barataa yeroo turtetti kan heerumte Fooziyaan barattuu Yunivarsitii waggaa lammataa taatee ituu jirtuu ulfooftee mucaa deesse. Sunis barnoota ishee irraa duubatti akka ishee hin deebisiin dubbatti. Milkaa’ina kanaaf deggeersi abba warraa ishee fi kan maatii ishee akka iddoo ol’aanaa qabu ibsite, Fooziyaan.
Kutaa 1ffaa:Deemsa mana murtii fi seeraa fi Heerri biyyatti quba wal qabaa?
Kutaa 1ffaa qophii kanaa Jimaatadarbe dhiheessun keenya ni yaadatama.
Kutaa Amerikaa Keessatti Har'a Filannoon Bakka bu'oota Seeneetaa Irra Deebiin Gaggeeffamaa Jira
Kutaa biyya Hindii Assam uggura sochii namootaa hanga Adoolessa 12tti kan dheeresse yoo ta’u Bengaal immoo hanga xumura baatii Adoolessaatti namoonni akka hin sochoone ugguree jira.
Kutaa biyyatti Kaaba dhiyaa keessatti namnii 39 Ibolaana qabamuu jaarmayaam kun har’a beeksiise.Kanneen keessaa 3 hojjattoota tajaajiila eegumsa fayyaa ti.
kutaa boba’an badhaate kan sudaan Abiyee keessaatti walitti bu’iinsa uumame qabbaneesuuf yaalii ta’uun, mootummonni gama kaabaa fi gama kibbaa humnootii ofii kutaa sana keessaa baasuu kan jalqaban yoo ta'u,humnootii gam lameen irra walitti dhufantu naannoo to’ataa jira.Tokkummaan mootummotaa Dilbata darbee ibsa baseen, bakka butonni gam lameenii humnootii seeraan ala kutaa sana keessa jiran baasuuf walii galan.Kutaan Abiyee daangaa Sudaan gama kaabaa fi gama kibbaa irratti kan argamtu yoo ta’u walii galteen nageenyaa kan walii galaa wal waraansa waggootii 20 caalaa xumusise sana booda garuu, kutaa wal falmisistuu taatee jirti.Akka walii galtee duraan tolfameetti, Abiyeen garamitti ha cittu? isa jedhu irratti uummatti sagalee murtefannoo kennuu qaba kan jedhuutu lafa ka’amee ture.Garuu daangaan sararamu eessa ta’uu qaba? akkasumas eeyuutu sagalee kennuu qaba isa jedhu irratti rakkoon uumame dhimmi kun akka lafa irra harkiifatu taasise.Kun immoo amma daran muddama jiru hammeesse.Baatii Adooleessa fullee keenyaa Suudaan gama kibbaa biyya walaba taatee labsamuuf qopha’aa yeroo jirtu kanati jedha garee sadarkaa adduyaa International crisis group cee’uumsa wal qixxaataa argamsisuuf dhimmi Abiyee akkaan barbbachisaa dha.Abiyeen gosa gama kibbaa waliin hidhata qabu Ngok Dinkaa jedhamantu keessa jiraata.Garuu gosa gama kaabaa waliin hidhata kan qaban Misseriyaan, kutaa kana lafa dheediichaa godhachuun itti gargaaramu.
Kutaa Daarfuur dhiyaa kan Sudaan keessatti waliiti bu’iinsa hawaasa giddutti uumameen lakkoofsii namoota ajjeefamanii 87 ga’u fi kanneen mada’an 191 ga’u Tokkummaan Mootummootaa beeksisee jira.
Kutaa eegumsa fayyaatti direkterri dhimma dhukkubootaa Kris Ehresmann akka jedhanitti gareeleen farra talaalii hawaasa kana irratti fuuleffatan jedhan.
Kutaa Flooridaa akka gabaasetti dilbata kaleessaa namoonni 12,000 haaraa vaayiresichaan yoo qabaman kunis guyyoota shan walitti aanuuf namoonni 10,000 ol COVID-19n qabamaniiru.
Kutaa Gaash Baark keessa kan jiru waaltaalee namoota adda baasanii ka'an lama keessatti namoonni 55 haaraa vaayrasii koronaan qabamuun gabaafamee jira.
Kutaa gama kibbaa aanaa Tsoranaa keessatti manneen fi lafa qonnaa heektaara hedduu mancaasuu isaa Birhana Berhe Asmaraa irraa gabaasee Jira
Kutaa Joorjaa gama kibbaa keessaa filannoo paartii Ripaablikaanotaa konyaa 14ffaa Marjorie Taylor Greene, kan mirga qawwee qabaachuu deggerantu filatame.
Kutaa Joorjiyaa Keessatti Namnii 8 Kaleessa Ajjeefaman
Kutaa Jubaa isa gadii keessatti waajiira dhaabata nageenyaa guutuu biyyaa soamaaliyaaf itti aanaa ajajaa kan ta’an Ahmed Issaa akka jedhanti haleellaan kun Kibxata kaleessaa waaaree booda gaggeeffame.
Kutaa Kaaba gama kaabaa magaalaa Boston, Massachuseets bakka waraanni warraaqsaa Ameerikaa itti jalqabe keesatti poolisiin xayyaara nam maleeyyii yeroo bobbaasuu dhaan bakka uummati kummi 500 ta’u wal ga’uu xaaxee qabsiistu samii irraa suraa kaasuuf jiru.
Kutaa Kaaba Itiyoopiyaa keessatti hojiin seera eegsisuu erga xumuamee booda gama hojii diplomaasummaan ba’iin milkaa’ina qabu argame jechuu dhaan ministeerri dhimmi alaa ibsee jira. Rakkoo namoomaaf furmaata kennuun jalqabamuu isaas dubbi himaan ministeerichaa ibsaniiru.
Kutaa Kaalifoorniyaa keessaa namoonni miliyoonni tokko vaayiresii kanaan yoo qabamuu dhan kutaa Teksaasitti aanuu dhaan namoonni baay’een COVID-19 qabamaniiru.
Kutaa Kunduuz, magaalaa Booz keessatti haleellaan geggeessame sun, manneen kurna hedduu biyyootti make – jedhan – jiraattonni fi reiphxee-loltoonni garee Taalibaan.
Kutaa lamaa hanga kudhanti mana barumsaa Finfinnee keessa jiru “Hiil Toop” achiis kutaa kudha tokkoo fi kutaa kudha lama immo mana barumsaa “Omeegaa” Jedhamu keessatti xumure.
Kutaa lammeessoon qophii kanaa waa'ee ispoortii aadaa Iluu-abbaaboor keessaa ilaallata. Iluu Abbaa Boor keessatti ispoortii aadaa duruu beekaman Jorgaa Jorgee,wallaansoo, Saddeeqa, Bisaan Daakuu, Iddii darbachuu ykn asham bobbaatee,akkam bobbaatee ka jedhanii taphatan dabalee waa hedduu.Obbo Dessaalenyi Yaadaa itti gaafatamaa biiroo aadaa fi tuurizimii godina Iluu-Abbaa –Boori. Baaddiyaan Iluu Abbaa-boor yeroo rooba gannaa, ka ijoolleen midhaan quufanii walitti dhufanii taphatan guddoo nama gammachiifti. Malii itt bisaan daakkatan ka akka axxiffoo dabalee hedduu tu jira. Mee waan obbo Huseen Shiboo leenjisaa garee Mana sirreessaa waa'ee lubbuu dhabuu Dejenee Birhaanuu gaafannee fi Obbo Dessalenyi Yaadaa waa'ee aadaa ispoortii Ilu-abbaaboor keesaa gaafanne MP3 tuqaa caqasaa.
Kutaalee addunyaa garaa garaa keessaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii ol ka’uun yaaddoo uumee jira. Hindiin namoonni 12,881 haaraan vaayiresichaan qabammuu har’a gabaastee jirti. Biyyattii keessaa yeroo ammaa uummata 367,000tu vaayiresii koronaan qabaman.
Kutaalee Ameerikaa gurguddo kan akka Kaalifoorniyaa, Filooriidaa, Teeksaasii fi Arizoonaa keessatti immoo namoota hedduun haaraa vaayiresichaan qabamaa jiran. Akka gabaasa Mariyaamaa Diaalootti vaayiresichi kutaa Kaalifoorniyaa keessatti heddummaataa ademuun demokraaticha bulchaa kutaa kanaa Gavin Newsom kutaan sun hangi tokko deebisee akka cufuamu akka ajajan dirqisiie.
Kutaalee biyyattii kanneen biroo keessattis projektiin daandiin baaburaa ijaarmaa akka jiru beekamaa dha. Kanneen keessaa naannolee Itiyoopiyaa ka biroo isa kaan waliin kan wal agarsiisuuf dhiyootti tajaajila kennuu kan jalqabu yoo jiraate gaafatamanii obbo Derejjeen akka jedhanitti:
Kutaalee bulchiinsaa Keeniyaa keessatti argaman ka hawaannisi weeraree rakkisaa jiru sadddeet keessaa sadii, jechuun, Maarsabiit, Wajiir fi Mandheeraan Itiyoophiyaan warra wal daangessani. Torbee darbe kanaa kaasees hawaannisi kun godinaalee booranaa aanolee hunda keessatti qubatee biqilaa fi margarratti balaa geessisaa jira. Harras Aana Mooyyalee gandootii baaadiyyaa hedduu keessattii mullachuu jiraataan mooyyalee obbo Mi’oo Huqqaa ni dubbatu.
Kutaalee bulchiinsa magaalaa Finfinnee 9tti manneen 20, 504 tu ijaaramuu jalqabame, jedhan.
Kutaalee Ertraa hunda akkasumas naannoo baadiyyaa hanga tokko keessatti namoota seenaa imalaa ykn iddoo gara iddootti socho'uu hin qabne biratti vaayrasiin Koronaa argamuu koreen ittisa dhukkuba kanaaf hundeeffame ibsee jira.
Kutaalee faca’inni vaayiresii kanaa keessatti il ka’e keessaa ti.
Kutaalee Finfinnee hanga tokko keessatti bishaan dabaree dhiyeessuun dirqii kan ta’e sababaa hongee EL NINOn dhaqqabsiiseen bishaan kuusaalee keessa jiran waan hir’ateef ta’uun ibsameera.
Kutaalee Kaameruun Afaan Ingilizii dubbatan, kanneen Kibba-Lixaa fi Kaaba-Lixaa biyyattiitti argaman keessatti, mormii bara 2016 baatii Sadaasaa keessa ogeeyyii seeraa fi barsiisotaan ka’e tu gara gaaffii adda-cituutti jijjiirame.
Kutaalee lameen kana harka caalaa isaa bulchaa kan jiru Al shabaab, dargaggoonni gara isaa akka dhufan godhaa jechuu dhaan bulchitoota gandeen naannoo dirqisiisaa jiru jedhu bulchaan kutaa Bay Ali Doyow.
Kutaaleen Ameerikaa Adda Addaa Mootummaan Federaalaa Deggersa Gochuuf  Boodatti Harkifate Jechuun Komataa Jiran
Kutaaleen Ameerikaa Filannoo Marsaa Duraa Kan Bakka Bu'ootaf Sagalee Kennaa Oolan
Kutaaleen Ameerikaa Hangi Tokko Seera Ulfa Baasu Ittisu Raggaasisaa Jiran
Kutaaleen biyyaa Yunaayitid Isteetis qorannoo COVID-19 jiraattota isaaniif gochuuf rakkataa ennaa jiran kanatti prezidaant Doonaald Traampii fi itti aanaa prezidaant Maayik Peens erga shofeerri konkolaataa prezidaantii oofu vaayiresichaan qabamee qabee guyyaa guyyaatti qorannoon geggeessamaafii jira. Utuu shofeerri kun hin dhukkubsatin dura hoogganoonni Ameerikaa kun lamaan torbanitti guyyaa tokko qorannoo godhataa turan.
Kutaaleen US 30 Washington DC dabalatee yoo barbaachise malee uummati manaa akka hin baane ajajaniiru.
Kutaaleen US saddeet fi Washington DC har’a filannoo duraanii kan paartii dimokraatotaa fi Ripaablikaanotaa geggeessaa jiran.
Kutaaleen walakkeessa gama dhiyaa kanneen akkaan dha’aman yoo ta’u, naannoo kana keessaa namoonni wal’aansa fayyaa fudhatan akkaan hedduu dha. Kan haaraa prezidaantummaaf filataman Joo Baayiden baatii Amajjii keessa ennaa aangoo qabatan weerara kanatti duuluuf tarkaanfii fudhatuu xiinxaluuf kibxata har’aa gurmuu dhimmi vaayiresii koronaa irratti hojjetu kan ofii waliin mari’achuuf jiru. Main isaaniss COVID-19 irra aanuu dhaaf karoora jiru beeksisuuf jiru.
Kutaaleen yunaayitid isteetis hangi tokko lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii dabalaa adeemus daldala isaanii banaa jiran. Dhibee ujummoo qilleensaa hamaa fi akkaan daddarbu kanaan yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 55,000 ol du’aiiru.
Kutaaleen Yunaayitid Isteetis hangt tokko sababaa weerara vaayiresii koronaan ugguram kaa’amee ture kaasuuf sochii jalqabnii jiru. Angawoonni eegumsa fayyaa kan federaalaa immoo mallattoon dhibee vaayiresii kanaa dabaluu isaa beeksisan.
Kutaaleen Yunaayitid Isteetis Saddeet Filannoo Duraanii Kan Paartii Ofii Geggeessaa Jiran
Kutaaleen Yunaayitid Isteetis shan filannoo kaadhimamaa paartii isaanii filachuu har’a geggeessaa jiran. Kanneen keessaa ijoon kutaa Kaansaas irraa barcuma senetii qabachuuf dorgommiin geggeeffamu tokko.
Kutaaleen Yunaayitid Isteetis Shan Kaadhimamtoota Mana Maree Keessatti Bakka Isaan Bu’u Filatan
Kutaaleen Yunaayitid Isteetis Vaayiresiin Koronaa Hammaataa Waan Adeemeef Uggura Jiru Cimsaa Jiran
Kutaaleen Yunaaytid Isteets guyyootaaf ..kaan torbanootaaf sagalee kenname lakkaahaa turaniiti, dhumarratti Baayden sagalee miliyoona 81, Traamp immoo sagalee miliyoona 74 argachuun ifa an godhame. Dhumarrattis, sagalee Illeektoraal Kolleeji jedhamu murtii dhumaa agarsiisuun, Bideen sagalee 306, Traamp immoo 232 argatanii Baayden moo’uun ibsame.
Kutaalee Oromiyaa bakka birootti kan geggeessame hiriirrii fi kanneen du’an yaadachuuf sirni dungoo qabsiisuu nagaa dhaan xumuramuun gabaasamee jira.
Kutaalee Yunaayitid Isteetis sadii keessaa uummati sagalee kennu dimokratotaa fi ripaablikaanota kanneen filannoo Sadaasa dhufuun barcuma senetii irra jireessa argachuuf dorgomaniif kaadhimamaa filachuuf har’a sagalee kennanii jiran. Filanoo ripaablikaanotaa Alabaamaa keessatti geggeessameen abbaa alangaa muummicha Yunaayitid Isteetes duraanii eff Sessions fi geggeessaa tapha kubbaa miillaa Ameerikaa Yuniversitii Auburn duraanii fi kan prezidaant Doonaal Traamp raggaasisan Tommy Tubervilletu wal dorgomaa jiran. Lamaan keessaa kan injifate Sadaasa keessa demokraaticha Seneter Doug Joonsiin dorgomuuf jira.
Kutaa Maayaamiitti kan walitti qabame uummata Vezueelaa fi Kuubaa hedduu duratti kan kana dubbatan prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Doonaald Traamp, waraanni Vezuweelaa, prezidaant Maaduuroof tumsuu akka dhaaban akeekkaachiisanii jiran.
Kutaa Meerilaand magaalaa siilvar Spriing keessatti wal’ansa fayyaa argataa kan turan obbo Faqaadeen waggootii darban digdamii afuriif sochii mormii lammiwwan Itiyoophyaa waashingtan Dii sii fi naannoo ishee jiraatan gaggeessan keessatti bal’inaan kan beekaman turan.
Kutaa Michigaan ka jiru, Keetering Yunivarsitii irraa kan dorgommii Rippaablikaanotaa xiinxalan, Dr. Izqeel Gabbisaaakka jedhanitti injifannoon Raamnii haga silaa tahuu male fagaatee hin deemne.
Kutaa Michigaan keessa ka jiru, Keetering Yunivarsitii irraa hayyuun seenaa fi xiinxalaan siyaasaa, Dr. Iziqeel Gabbisaa akka jedhanitti, uummatni Oromoo bal’aan biyya keessaa mirga isaaf falmachuu irratti tokkummaan inni baatiilee dabraan keessa agarsiise madda kaka’insa marii geggeeffamee fi walii-galtee tolfamee ti.
Kutaa Minisootaa keessa ka jiru Meyoo Kliniik irraa Dr. Ibraahim Elemoo waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Kutaa Mizuurii Keessatti Waggoota Shan Dura Hookkaraan Raafamtus Rakkon Jiru Guutummaan Hin Furamin Jira
Kutaa Montgomery, Alabaamaa dilbata kaleessaa uummati kabajaa isaaniif qaban ibsanii sirna yaadannoo geggeessanii jiran.
Kutaa musleemonni itti heddumaatan kan kutaa Himaliyaa kan ilaaleen mirgoota ammaan dura kennameefi ture mulqamuu isaa mummicha ministeera Hindiitu Wiixata darbee labsanii tura.
Kutaa namni lama qofti keessatti hidhamuun irra ture, namoota kudhan ta’antu guyyoota hedduu hanga jioottaniitti keessatti hidhamaa ture. Mana hidhaa kana keessatti yakkaawwan kana fakkaatuuf kana irra illee hammaatutu raawwatamaa ture.
Kutaan Awustiraaliyaa gama kibbaa Viktooriyaan sababaa weerara COVID-19 haaraa ka’e irraan kan ka’e torban tokkoof kan turu uggura sochii kamisa har’aa jalqabee jira.
Kutaan bulchiinsa gaarrisaa ka al shabaab yoo hedduu balaa itti dhaqqabsiisu yoo tahu, Keeniyaanis kanuma ilaaltee rakkoo kana furuuf bante jedhan keeniyaattann yoo jimaata waaree booda kaampii raayyaa ittisa biyyaa kana saaqan.
Kutaa Neew Haampshaayeer keessatti Hilarii caalaa sagalee uummataa waanin qabuuf gamasitti qajeeluuf qophii ta’uu dubbatan Barniin.
Kutaan gaanfa Afrikaa suun bara darbee caama hamaa uummata miliyoona hedduutti sodaa uumeetu mudatee ture.Amma immoo jandoo roobaatu dabaree fudhate. Gabaasa guutuu caqasaa.
Kutaan ijaarame kutaa shan, Bilookii (Gamoo) lama, waajjira’llee of keessaa qaba barattoota haga 400 simatuu danda’as jedhu.
“Kutaan isaa,salfaan isaa,nyaapha isaan hadhan.Adamoo isaan dhaqan. Baalli isaan fuudhani.Karaa km hedduu isaan dhaqan.Abbootiing adaa isaan[fardaan] Baallii fuuti. Dabballeen isaa godaanti.”jedha jaarsii Argaa-Dhageettii.
Kutaan kibba Sudaan Baantihuun Mormitoota mootummaan To'atamte
Kutaan lallabaa kun buqqaatonni kun Meqelee erga seenanii qabee, hawaasichi deggersa akka godhu barsiisuutti dabalee ofiis deggeraa jiraachuu Melaake Birhaanaat G/Sillaasee Hishee dubbataniiru. waldooliin kiristyaanaa Maqalee lammiiwwan bakka adda addaa qubatanii jiran gargaaraa akkasumas barumsa amantii barsiisaa jirti.
Kutaan lallabaa Maqalee buqqaatotaaf meehsaalee bu’uuraa fi midhaan nyaataa dhiyeessuutti dabalee, hoogganoota amantii jireenya isaanii irraa buqqa’aniif kitaabota qulqulluu adda addaa fi uffannaa mana sagadaa ennaa dhaqan uffatan raabsuufii ishee illaa Melaake Birhaanaat G/Sillaasee Hishee ibsaniiru.
Kutaan lallabaa Maqalee qarshii miliyoona saddeet ol walitti qabuu dhaani, meeshaalee adda addaa fi midhaan nyaataa bituu dhaan saabaa lola sanaan qe’ee ofii irraa buqa’anii manneen barnootaa garaa garaa keessa qubatanii kanneen jiraniif deggersa gochuu isaa itti gaafatamaan kutaa lallabaa Meqelee Melaake Birhaanaat G/Sillaasee Hishee ibsaniiru.
Kutaan Lallabaa Waldaa Orotodoksii Tigraay Ibsa Baase
Kutaan Ohaayoo filannoo prezidaantii keessattii akkaan barbaachiiftuu yoo taatu kaadhimamtoota paartilee lameen irratti adda addummaan yaadaa jiru maatii keessatti illee ituu hin hafiin mul'ataa jira.
Kutaa Noorz kaaralaayinaa keessatti gumiin paartiin Ripaablikaanootaa gaggeessuuf ture bulchaan kutaa sanaa waan didaniif jecha iddoo biraatti dabarsuuf jirra jedhu Traamp.
Kutaan poolisii biilsa mana maree bakka bu’oota Yunaayitid Isteetis odeeffannoo tika nagaa kan tarii gareen milishaa kamisa har’aa keellaa mana maree cabsanii seenuu yaalu jedhu akkaan kan qiyyaafata itti kennu ta’uu beeksise.
Kutaan Sab- Qunnamtii Poolisii Federaala dhimmicha haaluus ta'ee mirkannessuf hin barbaanne, miseensi kutichaa VOAn dubbises
Kutaan Teeksaas haala hin barataminiin qilleensa qabbanaa’aan isaan mudatee jira. Dalaas keessaa haalli qilleensa yeroo akkasii degeree 16 yoo ta’u roobii kaleessaa garuu zero dha gad degeree 3 ture. Haalli qilleensa hamaa kanaan Yunaayitid Isteetis keessaa yoo xiqqaate namoonni 30 du’aniiru.
Kutaan Traamp itti imalan kun filannoo prezidaantummaa injifachuuf murteessaa ta'uun beekamti.
Kutaan Washington fi Minnesota himannaa kana kanneen dhiyeeffatan. Himannaaleen ka biroon iyyannaa isaanii kana deggeran kutaalee ka biroo 15 dabalatee waldaa walabummaa uummataa Ameerikaa fi garee kampanilee 100 biraa mana murtiif dhiyaatee jira.
Kutaa Puuntlaand ka Somaaliyaa keessa ka jiartu magaalaa Qaardhoo-tti dhiyootti konkolaataan fe'iisaa godaantota lammiiwwan Itiyoopiyaa fe'ee deemu tokko Dilbata darbe garagalee yoo xiqqaate namoota saaddeet ajjeesuunii fi ka biroo afurtama madeessuun gabaasamee jira.
“Kutaa shanii jalqabee waan akaakuun kiyya naan jedhu fi na barsiisu waraabaa bahe.”
Kutaa Somaaliyaa irraa adda-baatee of bulchitu – Puntilaand keessatti filannoo geggeessame, kan gareeleen mormituu lama sirna-dhabinsa sagalee bal’aa tu keessatti mul’ate – jechuun balaaleffatanii booda, kaleessa hookkara ka’een, yoo xiqqaate namoota lama tu ajjeesame.
Kutaa South Dakota magalaa Sioux Falls /SUU FOOLS/ keessatti kan argamu kampanii booyyeen itti qalamu kan “Smithfield” jedhamu keessaa kan hojjetan obbo Birhanu Gamada viresii koronaan qabamuu isaanii dubbatu.
Kutaa South Dakta bakka qabiyyee lammiiwwan Ameerikaa Pine Ridge jedhamu keessaa jireenyi baay’ee ulfaataa fi balaafmaa dha. Ijoollee durbaa fi dubartoota gameeyiifis abdiin jiru xiqqoo dha. Garuu dubartoonni gosa Lakootaa jedhamuu jireenya isaanii hegereef murtoo godhachuu dhaan dubartoota dhaloota haaraaf carraa banaa jiran.
Kutaa Sudaan gama kibbaa hanga tokkoo keessatti fixiinsi gosootaa geggeessamaa jiraachuu isaaf tarii immoo hammaachuu mala jechuu dhaan angawoonni mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa akeekkachiisaniiru.
Kutaa Sudaan kibbaa hanga tokko keessatti beelli akka jiru labsdameera. Gandeen fagoo uummati kummi 20 keessa jiraatu keessatti WFPn midhaan gargaarsaa inni qilleensa irraan gad buuse xiqqoo dha.
Kutaa Sudaan Kibbaa Yeyi Riivar Jedhamu Keessatti Lola Dhaabinsi Tolfame
Kutaa Teeksaasitti kan argamu dhabi basaasa dhunfaa Stratfor jedhamu irraa Ryan Bohil, Imireetonni fedhii isaanii ka tarsiimoo irraa deebi’uu dhaan naannoo sanaa ba’aa jiru jedhan. Humna jabaa bobbaasuun kan isaan amma obsuu danda’aniin ol balaaf isaan saaxila jedhaniiru.
Kutaa Tempaa gahee jennaan bokkaafuu gadi bahuu dadhabee ufi irraa lakkise.
Kutaa tilmaama qilleensaaf itti aanaa directora kan ta’an Dula shaanqoo yeroon roobaa baatii Guraandhalaa hamma Eblatti jiru duruu hanqate jedhan. Roobii baatii Bitootessaa kan barana yeroon robe xiqqoo dha. Baatii Ebla fi Caamsaa keessa fooya’inni hammi tokko argamus ga’aa miti, naannolee gama kibba Somaalee fi Oromiyaa keessattis roobi ga’aan hin roobne jedhan.
Kutaa US Minnesota keessatti dhibeen gifiraa ka’uun koolu galtoonni Somaaliyaa irraa dhufan tallaalii isaa akka hin fudhatin ifa baasee jira.
Kutaa US Missouri keessatti xumura baatii Hagayyaatti poolisiin daragaggoo umuriin 18 rasaasaan rukutee ajjeese seeraan akka hin gaafatamne murtaa’e.
Kutaa walakkeessa biyyattii MOPTII keessatti haallii mul’atu kan nama jeequ tahuu kan gabaasan – qorataan mirga namoomaa Tokkummaa Mootummootaa kun, “gurmuuleen finxaaleyyii amantii, akka ofii ilaalanii fi hiikkatanitti Islaamummaa waan baay’ee irraa jiraattota ugguru dirqamaan irratti fe’uuf uumata doorsisaa jiru.” Haleellaan guyyaa dhaa guyyaattii gurmuulee kanaan geggeessaman, humnoota sadarkaa Addunyaa, akka humnoota Tokkummaa Mootummootaa faatti ka fuuleffate ta’uu dubbatan – qorataan kun.
Kutaa wal falmisiisaa ta’e Kaashmir irratti tarkaanfii mootummaan Hindii fudhateef gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummotaa dabalatee qaamonni addunyaa irra jiran dhaqqabuu qabna jechuun Mummichi ministeera Paakistaan Imran Khan dhaadatanii jiru.
Kutaa walgahiin kun keessatti gaggeeffamee Jorjiyaatti seenataroota lama filuuf marsaa lama filannoon kan keessatti gaggeeffamee yoo ta’u Demookraatonni barcuuma lama injifachuun lakkoobsa barcuuma seeneetaa paartilee lameeniif wal qixxee akka ta’u taasiisan.
Kutaa wisconson Elkhart Lake keessatti Dorgommii konkolaataa daawwachuuf kanneen wal ga’aniif kumaan laka’aman erga weerarri vaayiresii koronaa dorgommii akkasii danqee qabee yeroo jalqabaaf walitti qabaman. Maaksii akka keyyatan itti himameera garuu dirqii hin turre.
Kutaa Wiskaansan Keessatti Mormii Gaggeeffameen Namnii Lama Ajjeefamuu Polisiin Ibsee Jira.
Kutaa xiqqoo sana keessa cinaacha tokkoon hiriira gallee rafna, ho’I waan jiruuf kutaan sun hedduu kan nama cinqu ta’uu obsa isaanii ol ta’uu obbo Baqqalaan itti himuu isaanii Boontuun nuuf ibsitee jirti. Har’as gara mana hidhaa sanatti ennaa deebinu nyaata qofaa nu harkaa fuudhanii hojii irra jiru nuun jedhan jetti. Meeshaa itti dheengadda nyaata geessine nuu deebisaa jennus nu didan. Cufaa hojjettoonni ittiin ol galan dhaqnee gaafannus mana qulleessaa jiru nuun jedhan jechuu dhaan akka iyyaafannetti garuu har’as nyaata lagachuu akka itti fufanitti jiraachuu dhageenye jetteetti.
Kutaa Yunaayitid Isteetis MN magaalaa Miniyaapolis keessatti namni gurraachi tokko harka poolisiitti du’uun roobii kaleessaa mormii hookkaraan guutame dhaqqabsiisee jira.
Kutaa Yunaaytid Istees kan taate Kaliforniyaa kaabaa keessatti Ibiddii bosoona keessaa ka’e balaa geesisaa waan deemaa jiruuf jecha achitti labsiin yeroo hatattamaa hojii irra olee jira.
Kutaa Yunaaytid Istees Oriigan magaalaa Poortlaand mana murtii Federaalaa biratti namoota hiriiranii turan Tikii Federaalaa Gaaza himiimaansu itti darbateejira.
"Kutaa Yunaaytid Isteetes kan taatee Laas Veegas magaalaa Navaadaa keessa kan jiru hospitaala ""Saan Maartin"" jedhamu keessatti Narsii (RN,BSN) ta'uun kan hojjataa jiran Obbo Nigusee Riqituu warra talaalii kana fudhate keessaa tokko. Erga talaalicha fudhatanii boodas mallattoo addaa ykn rakkoon isaan mudatee akka hin jirre dubbatan.Namnii martii sodaa tokko malee talaalii kana akka fudhachuu qabu Gorsan."
Kutaa Yunaaytid Isteetes Miniisootaa keessatti dhukkubii Gifiraa ykn shifeen mudate caalaatti hawaasa Somaalee giddutti ta’u gabaasaaleen ibsanii jiran.Kunis tallaalii farra Gifiraa ykn shifee ijoolleen akka hin talaalamneef maatiin waan ittisaniif ta’uun ibsamee jira.
Kutaa Yunaaytiid Isteetes kan Minisootaa magaalaa Seent Pool jedhamtu keessa kan jiru Toohid Islaamiik seentariif Imaama kan ta’an Sheek Abdirrahiim Ahmad Doyyoo ayyaana har’a kana ilaalchisee ibsa nu kennanii jiran.
Kutaa Yunaaytiid Isteetes kan taate Minisootaa magaalaa Miniyaapolis keessatti dargaggoon umriin 21 Hamzaa Ahmad jedhamu namoota ka biroo sadii wajjiin baatii Sadaasa bara 2014 gara Niiw Yorkiitti imaluun sana booda xayyaara gara Griikiitti imalu erga seenanii booda Waajirri qorannoo Federaalaa ykn FBI keessaa buusuu isaa ibsamee jira.
Kuubaa, biyya diqqoo gabra jidduu qubattu nama miliyoona 11 caalaa qabdu tana keessa jriaataa.Biyya Alaabaan gadi siissanii fannisanii, manneen nyaataa dhugaati ka farsoollee cufanii guyyaa 9 sagaliif boohuutti jiran.
Kuubaa fi Amerikaan ganna 50 duubatti gabayaa walti naqachutti jiran, dooniin kuubaa cilee mukaa fa’ate Amerikaatti gurgurachuuf karaa jira
Kuubaa fi USA ganna 50 keessatti takkumaa akka biyya ollaatti womaa waliin hin qabaanne.
Kuubaan ammallee jabana Sooshalisiti ta addunyaan ganna hedduun duratti bira yaateen bulti.USA,Kuubaann ummata isii addunyaan wal argu dhoortee,mirga inni qabu dhowwattee itti dukkaneessitee bira teette jettee waan hedduun adabde
Kuubaan bara hedduu addunyaan wal hanqattee moggaatti baatee,biyya tana ganna shantamaa caalaa maatii tokkotti bulcha;maatii Kaastroo.
Kuubaan biyya jireenna kooministiitiin bultu, ta mootummaan isii biyya tana addunyaan wal hanqisee ganna 50 caalaa maatiin bulchaa bahe.Jireennii isiilleen guddoo duuba jira.Waan namii argachuu male fkn ka interneetii fi waan hedduu hardhallee hin qabdu.
Kuubaan fi USA waan irratti wal dhaban ganna sadeen dabran keessa dhossaan mari’achaa bahan.Wal dhaba kana haga guddaan Kanaadaa fi itti gaafatamaa amanti kaatoliki Roomaa, Pope Firaansisitti fal barbaadaaf bahe. Perzidaantiin USA Baraak Obaamaatii fi perzdaantiin Kuubaa Rahul Kaastiro kalee daqiiqaa 45 caalaa waan nama hidhamee wali hiikuu tana irratti bilbilaan wal dubbatan.
Kuubaan haga Kuubaa taatee beekmatee bulchiinsumaa fi paartii tokkoon bulti. Maatiin biyya bulchan.Warshaa fi daldalaa fi wantii hedduulleen ka mootummaati. Bulchiinsa Koominiyusti keessa jirti ammallee.
Kuubaanif Yunaaytid Isteets bara bulchiinsa Kaastiroo walitti dhufeenya gaarii hin qabaanne. Oggoota hedduu booda garuu baraana walitti dhufeenya diploimaasii haaromfatanii pireesdaantiin Yunaaytid Isteets Kuubaa dawwate. Fiidal Kaastiroo walitti dhufeenya seena qabeessa kana luubuudhan odoo jiruu argeera.
Kuuloo Qooyyee,gorsaa fi nama waraanaa ka Madhaan gargar hin baane.
Kuusaa hokaa yokaan nyaata horii naannoo Affaar ka daawwatan – Muummichi Ministaraa Abiyyi, Itiyoophiyaan qabeenyaa uumamaan ka badhaate taheyyuu, waliin hojjennee waliin duuromuu hin dandeenye, jedhan.
Kuusaa Jechootaa Oromoo Loqodaalee Mara Of-Keessaa Qabaatuu fi Marsaa Interneetii Irratti Hiika Kennu Qopheessuun Jalqabame
Kuusaan jechootaa aabbaa Toon ka lammeessoo fuula 709 qabu ka AADAA BOORANAA jedhee bahe kun bara 2007 keessaa bahee.Abbaan kitaabaa kanaTon Leus Cynthia Salvadoriwaliin barreesse kana eegii baaseen duubatti lubbuu dhabee,kitaaba kana keessaa lubbuu dhabee biyyeen sii sabladhinna jenna.
Kuusaan jechootaa Toon Luis kun fkn jecha tokko jechaan hiikuun qofaa mitii,hujii isaalleen walumaan dubbata.
Kuusaa Suuraalee: Dr. Maartiin Luutar Kiing Erga Ajjeefamani harri Oggaa 50
Kuusaa suuraalee imaltuu perezdaanti Obaamaan Itoophiyaa dhaqee
Kuusaa Suuraalee Kan Irreecha Bishooftuu Bara 2016 Haala Gaddisiisaadhan Darbe
kuusa isaa gara kiyuubiik meetrii biiliyoonii 18.4tti ol kaasuudhaaf, yeroo roobaa dhufuu keesaa bishaan kiyuubiik meetirii biliiyoonii 13.5 akka kuufamuuf jirus Ministrichi dabalee beeksisee jira.
Kuwa kane tariki ya 18 y'ukwezi kwa gatandatu umwaka wa 2015, urubyiruko ruturutse mu Burundi ni bwo rwahagurutse rwerekeza muri Leta Zunze Ubumwe z'Amerika.Urwo rubyiruko ruri mu basore n'inkumi b'Abanyafurika bagera kuri 500 bagiye mu mahugurwa agamije kubigisha uburyo abakiri bato bakwikemurira ibibazo bahura na byo.Ni muri gahunda yatangijwe na bwana Barack Obama, prezida wa USA izwi kw'izina rya YALI ( Young African Leaders Initiative). Umunyamakuru w'Ijwi ry'Amerika Eddie Rwema yari ku kibuga cy'indege cy'i Bujumbura ubwo bahagurukaga’
KWO fi ABO Tokkoome  Dr. Abiyyi  Muummiha Ministaraa Itiyoophiyaa Tahuu Akkamitti Ilaalan?
Kya-gula-nyi-n seeram tumtoota keessaa nama sadaffaa torbanneen darban keessa manni isaanii boombiin irratti darbame.
Kyaw Zwar Minn tuuta oduuf ibsa kennaniin roobii kaleessaa ajaja bulchiisa waraanaa Maynamaariin embasii akka hin seenne dhorkame jedhan.
Kylian Mbappé Lotti hiddii dhaloota Afrikaa. Abbaan Kaameruun haatii Aljeeriyaa.Ilmii isaanii, Kiliyaam Imbaappee, Faransaayitti dhalatee amma lakkoofsa 7 keeyyatee garee biyya isaa Faransaayii taphata.Kilabii isaa PSG ammoo lakkoofsa 10 keeyyatee taphata.
Laaboraatooriin biyyooleessaa kan Amerikaa qorannaa kana akka gargaaran Chaayinaanis walta’iinsa barbaachisu akka gootu Baaydin gaafatanii jiru.
Laaboraatoorri kun Magaala yaaballootti laaboraatorii beeyladaa ka duraan turetti meeshaa fi kutaan dabalataa, sadarkaan qulqullinaa haarawis qophaayeefii fooyya’ee hojii jalqabe ka jedhan Obbo Moluun, haga yoonaas saamuda 33 laaboraatorii kanatti ilaalameera jechuun VOA’f ibsan.
Laaboraatoriin qorqnnaa vaayrasii koronaa bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa fi Dirre Dawaa keessatti banamuun gabaafamee jira.
Laabratootin sun metirii 726 bal’attii qilleensa keessa martii jarii kunilleen marroo 3,264 hawaa keessa maree hardha nagumaan gale.Jarii kun hujii hojjan tohacha,akka egerii nami achi dhaqee hojjatu wa qaqqajeelchaa ture.
Laafinna gadaa jabeessee jabeenna isiillee guddifachuuf mari’ata. Korii kun Gumii Gaayoo kun 41essoo ganna 328 asi ittuma jiran.
Laakkuma barii jijjiiramaa deemuun qaroomii baraalleen waan haaraan gadi dhufa.Waan haaraa kana keessaa tokko Roobooti.Roobootiin durii midhaadduu jechuu irraa amma qaroo jechaa maqaa itti baasaa dhufuutti jiran.
Laam akka jedhanti kanneen sagalee kennan kun hanqiina bulchiinsa kan calaqiisan yoo ta’u hiriirrii hokkaraan guutamee akka dhaabatuuf gaafatan.
Laam tuuta oduuf ibsa kennaniin qiyyaafati barbaachisaan yeroo ammaa hiriira mormii hookkaraan guutame dhaabsisuu fi nageenya Hoong Koong bakkatti deebisuu dha jedhan.Kanneen mormii kana irratti hirmaatan hookkarri ka’e magaalattii fi jireenya guyyoo lammiiwwanii ni hubatu jedheen abdadha jedhan.
Laawurnet Baagboo,jaarsii ganna 70 biyya isaa Ayvori Kosti(Ivory Coast) bara 2000-2011 biyya suni bulchaa bahe.Barii hujii dhuamtee,filannoolleen moo'amee nama filannoo moohamte,Alaan Wataaraatti hujii dhoosii didee jedhanii itti baafatan.
Laaybeeriyaa keessaa Eboolaan akka dhaabii Fayyaa Addunyaa,WHO jedhutti nama kuma hedduu fixe.
Laaybeeriyaa keessa amma Eboolaa keessa hin jiru; “dhukkuba gartee yoo bultii 42 keessatti hin argin lafti sun dhukkuba sun hin qabduu jechuu.Nu amma eeguma dhukkbuii kun hin jiruu jedhaniin bultii 42 bira dabarree haga bulti 61 hin argamne jechuu.Haa taatuu malee yaanee nama daliila(milikeeta) dhukkuba sunii qabu hinuma odeeffanna.”
Laaybeeriyaatti durii namii Laaybeeriyaatti Ebola irratti argan akka jecha Doktor Galmaatti akimachuullee hin fedhu maan jennaan silaafuu hin fayyuu jedhan.Taatullee namii amma waan dhiba kanaa baratee ufumaan dhufee akimata.
Laayberiyaa hardha pirezidaantiin haaraatti bulcha.Joorji Wihaa,ahaa tapahtaa kubbaa miilaa biyya sunii beekama.
Laayberiyaa Keessatti Sagaleen UmmataA Lakka’amaa Jira
Laayberiyaan biyya hiyyeetti Afrikaa gama Dhihaatiin garaba Atlaantik jala qubattu.
Laayberiyaan yeroo ammaa Doktooroota Narsotaa fi kanneen isaan gargaaran 10 keessaa harka tokko qofa qabdi. Garu lakkoofsa namoota Ibolaan qabamanii gara mana yaalaa geessamaa jiran dabalaa yeroo jiru kanatti Hospitaalonni immoo siree dhukkubsataan irra cisee wal’anaman hin qaban.
Laaybireerii ykn manneen kitaabaa gugurdaa hunda keessatti fknLibrary of Congress, mana kitaabaa Kongireesii Amerikaa kitaabotaa fi Joornal (barreeffamii qorannoo )OSA hedduutti waahee Oromoo barreessan asitti argamu.Kun moohaichaa guddaadha.”
Laayiin duruu ilaalcha isaanii leellistummaa dimokraasiif jecha seeraan gaafatamuuf jiru.
Laayiin erga hidhamanii sa’aatii tokko booda poolisoonni 100 ta’an waaaajjira haadhoo kampanii Next Digiiital jedhamuu weerarrran. Gaazexaan kun weerara kana ennaa poolisoonni kutaa oduu itti qopheessan guutanii galmee odu gabaastotaa sakatta’an marsariitii isaa irratti kallattiin tamsaasee jira.
Laayiin sababaa itti aanaa prezidaantii Yunaayitid Isteetis Maayik Pence fi ministeera dhimma alaa Maayik Poompeeyoo waliin baatii Adoolessa keessa Washington keessatti wal arganii rakkoo siyaasaa Hong Kong Mari’ataniif jecha Beejiing akkaan irratti fuuleffattee jirti. Mnistriin dhimma alaa Chaayinaa marii sana akka jiddu seeniinsa humnootii alaatti fudhatee jira.
Labratoorii Qorannoo Saaynisii fi Teknooloojii AddunyaaInternational Space Station,ISS qorannoo gudinna saayinsii addunyaa qoratu.
Labsii Bulchiinsa magaalaalee Oromiyaa caffeen yokaan Manni-maree naannawichaa keeyyatawwan sadii jechuun, waa’ee magaalaalee walitti-dabaluu, waa’ee maqaa jijjiiruu fi waa’ee magaalaaleen Oromiyaa guguddoon “Regio-politan” jedhaman, galii isaanii Mootummaa Federaalaaf galchuu fi baajeta mootummaa federaalaa argachuu keessaa haqee, akka haaraatti raggaasise kana, paartiileen momitootaa maal jedhu?
Labsii Kana Kan Hogganu Komaand Poost Otoo Hin Taane Mana Mare Ministeerootaa ti
Labsii kana mirga dhala namaa cabsuu fi mirga yaada ofii ibsachuu cufuuf, uummati quuqqaa isaa akka hin dhageessiifanne ukkaamsuuf itti gargaaramu jedhan. Hundumaa caalaa immo labsiin kun waan haaraa miti, Oromiyaa keessatti hojii irra eega oolee bubbuleera, jedhan. Nama fedha ajjesuu, ajaja mana murtiin ala hidhuu, achi-butee dhabamsisuu, mana namaa sakatta’uu, nama qabanii seera duratti ituu hin dhiyeessiin tursuun waanuma ammaan dura baratame waan ta’eef waan haaraan jiru ifatti labsuu qofa, jedhu. Akka Labsii kanaatti bulchinsii harka waraanaa seenuu isaa illee dubbatu.
Labsii Lakkoobsa 65/1995 ka magaalota Mootummaa Naannoo Oromiyaa Hundeessuuf bara 2003 bahee ture irra-deebiin fooyyessuuf jechuudhaan, Caffeen Oromiyaa, dhiheenya kana labsii haaraa baasee irratti ka mari’ate – walga’iin tokko, Dilbata dabre, gaafa Onkolooleessa 18, bara 2015, paartii momituu, Kingiresa Federaalawa Oromootiin geggeessamee jira.
Labsii Lakkoobsa 65/1995 ka magaalota Mootummaa Naannoo Oromiyaa Hundeessuuf bara 2003 bahee ture irra-deebiin Fooyyessuuf Labsii dhiheenya Mootummaan Oromiyaa baase ilaachisun, ka Dirree Dimookiraasii irratti marii geggeessan, Prezidaantiin Mana-murtii Walii-galaa duraanii, Obbo Tashaalee Abarraa fi xiinxalaan siyaasaa, Obbo Jawaar Mohammed, labsiin haaraan kun fedhii siyaasaa kan eenyummaa , aadaa fi lafa uummata Oromoo irratti dhiibbaa qabu irraa madde, jedhu.
“Labsii muddamaatti fayyadamee nama walti bahuu dhowwuu qaba.”
Labsiin Ba'e Hojii Irra Ooluu isaa Nan Hordoofa: Keniyaa
Labsiin bara 2016 labsamee ture ji’oota kudhaniif turuun hin yaadatama. Jimaata darbe, Guraandhala 16 bara 2018 immoo labsiin ji’oota jahaaf hojiirra oolu guutummaa biyyattiitti labsamuu mootummaa irraa ibsi kennameera.
Labsiin dhiifamaa adoolessa 13 bara 20 labsame yeroon isaa xumuramuuf ta’uu waajjirri abbaa alangaa Federaala Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Labsiin Farra Shororkeessaa Dhaabbatoota Sabaa-himaa Gabaasaa Madaalawaa Dhiheessuuf Carraaqan Hin Yakku, Jedhame
Labsiin Farra Shororkeessaa Itiyoophiyaa dhaabbatoota sabaa-himaa gabaasaa madaalawaa dhiheessuuf carraaqan yakkaan hin gaafachiisu, jedha Abbaan Alangaa Waliigalaa Federaalaa Itiyoophiyaa.
Labsiin haala balaa hatattamaa Obonboleettii “IRMAA”, lafa odoola Bahaamas keessaa haga tokkoo, kutaalee biyya Kuubaa haga tokko, odoolota Kaayikoosii fi dugdee Flooridaa irratti labsamee jira.
“Labsiin Haaraan Magaalota Oromiyaaf Bahe, Buufatawwan Yaaddessoo Of-keessaa Qaba”, Xiixalaa Labsichaa
Labsiin halkan manaa bahuu dhorku Keeniyaatti torbee darbe ka labsame yoo tahu; Jimaata darbe kanaa kaasee hojiirra jira.
Labsiin ji’a ja’aaf akka ture murtaa’e kun garuu ji’a afur illee utuu hin guutin ka’uuf jira.
Labsiin jimaata daerbee kun duula filannoo presidentummaa irratti falmii ka biroo dabale. Haa ta’u malee bara 2017 president Obaamaa bakka bu’uuf dorgomaa jiran kaadhimamtoota prezidantummaa garee Republikaanotaas haa ta’u kan demokraatotaa biraa deggersa cimaa hin arganne.
Labsiin kun akka ka’uuf yaada murtii kan dhiyeessan hoogganaa waajjira Command Post fi ministeera ittisaa Siraaj Fageessaa haalli nageenyaa wayyaawuu isaa ibsaniiru.
Labsiin kun, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Hagayya 30, bara 2010 dura, kanneen yakkawwan armaa olitti ibsaman raaw’atan – jedhamuun barbaadamaa jiran, kanneen qoratamaa jiranii fi kanneen mana murtiitiin balleessaan itti murame – namoota dhuunfaafis tahe gurmuuleef MAARII gochuuf jira.
Labsiin kun ennaa hojii irra oolee jirutti namni hidhame “Command Post” bakka murteesse akka turu gochuun ni danda’ama inni jedhus kaafameera.
Labsiin kun ennaa ragga’u illee haalli isaan paarlaamaa keessatti sagalee lakkoofne jechuun utuu sagalee ga’aa hin argatin afaan yaa’iin mana maree bakka bu’ootaa labsichi darbe jedhan illee fudhatama hin qabu jedhaniiru. Kanaaf paartiin keenya adeemsa labsiin kun itti darbe jedhames labsichas cimsee balaaleffata jedhaniiru.
Labsiin kun fooyyee fideeraa laata? Fundura biyyatiitti bu'aa buuse qabaa? Kana irratti fi walumaagalaa haala siyaasa fi diinagdee biyyattii irratti yaada hayyoonni biyya allaa oggoota dheeraa dha qorannoo geggeessaa turan kennan kunooti.
Labsiin kun kan dhaga’ame ergaa viidiyoo daqiiqaa sadii baatii darbe marsariitii IS irratti maxxanfamee fi miidiyaa IS kan sirnaan mirkanaa’ee booda.
Labsiin kun kan dhaga’ame lammiiwwan Itiyoopiyaa Waxabajjii 21 gara wiirtuu filannoo dhaquun sagalee kennuuf guyoonni xiqqoon hafanii ennaa jiranitti yoo ta’u mormii farra mootummaa waggootaaf geggeessamaa ture booda kan bara 2018 aangootti dhufan , muummichi ministeeraa Abiy filannoo injifachuuf deggersa uummataa barbaadaa jiranitti.
Labsiin kun uggura sa’aa fi namoonni fi meeshaaleen akka soosone dhorka. Naannoo Diffa keessatti haleellaa dhiyeenya gandeenii fi magaalaalee daangaa Nigeria keessatti raawwateen siivilot 40 oltu dhuman.
Labsiin kun yeroo kana hojii irra oola taanaan rakkoo siyaasaa qabbaneessuu caalaa ittuma hammeessaa adeema .
Labsiin maarii sun, namoota gochaalee yakkaa adda addaatti hirmaatan, gochaa isaaniitiis itti-gaafatama itti murame haquudhaan, akka uummatatti dabalamanii misooma biyyattii keessatti qooda isaanii gumaachan carraa kennuuf ka bahe tahuun isaas ibsamee jira.
Labsiin magaalalee kun naannoo sana keessatti ittiin ka’umsa mormii keessaa tokko ta’uun ni yaadatama. Keeyattoonni kun kan haqamaniif miidhaa waan qaaataniif utuu hin taane uumata biraa gaaffii waan dhaqqabsiiseef ta’uu dubbi himaan naannochaa Feqaaduu Tesammaa VOAf ibsaniiru.
Labsiin Muddamsuu ta mootummaan Itoophiyaa baase marsaa interneetii Embasii Amerikaallee irra jirti.
‘Labsiin Nagaa Abbaa Gadaa Jiloo Mandh’oon Darbe Waan Dansa’ Jiraattota Godinaalee Gujii Lameen
‘Labsiin Nagaa’ Wixata darbee kaasee Abbaa Gadaa Jiloo Mandh’ootiin labsame nagaa naannootti buusuuf bu’aa akka qabu jiraattonni Godinaalee Gujii Bahaa fi Lixaa dubbatan.
Labsiin namni akka Iislii keessaa gad hin baane dhorku ka kamisa darbe labsame kun Guyyaa 15’f tura.
Labsiin prezidaantichaa ka dhaga’ame Comey-n koree basaasaa Senetii duratti dhuga’a ba’umsaaf dhiyaachuu isaanii guyyaa tokko dura.
Labsiin seera nageenya Biyyoolessaa Beejiing balbse kun walakkeessa bara 2019tti hiriira mormii magalattii raaseen wal fakkaatu marsaa haaraa kaasisiee jira.
Labsiin sun, ajaja mana-murtii malee hidhuu fi tarkaanfiilee ka biroo fudhachuu akka ehamu kan dubbate – ibsi Amnesty internashinaal kun, “tarkaanfiileen akkanaa duraanuu fudhataman, hiriirtoota qabanii mooraalee waraanaa keessatti hidhuudhaan, akka isaan maatii fi abukaatoolee seeraa isaanii wajjiin wal-arguu hin dandeenye taasisee jira” – jedha.
Labsiin sun akka labsamu kan ta’eef haalli biyyattii keessa ture waan dirqisiiseef kanneen jedhan immoo labsiin kun ka’uun gaarii ta’us barbaachisaa ture jedhu.
Labsiin sun ennaa ba’u gochaawwan yakkaa labsichi tuqe jiru. Kunis kana dura dhimmi isaanii qoratamee mana murtii keessa kanneen jiran, kanneen shakkamanii barbaadaman, galmeen qorannaa banameefii dhimmi isaanii adeemsa irra kan jiruu fi keessumaa Caamsaa 30 dura yakkaan kanneen shakkaman martinuu labsii kanaaf fayyadamoo dha jedhan.
Labsiin sun ennaa hojii irra oolus magaalaaleen kun ulaagaa sadarkaa addunyaa akka guutan gargaara jedhan. Angawoonni kun akka jedhanitti labsiin sun magaalaaleen kun walii walii isaanii akka deggeran seera godhus of keessaa qaba.
Labsiin sun hagamiif akka ture hin ibsamne. Magaalaa Meqelee keessaa hanga yoonaa tajaajille baankii, bilbilaa fi interneetii addaan cite jira. Gama biraan naannoo Maaykaadraatti humni addaa Tigraay heddumminaan namoota ajjeesee yakka fixiinsa sanyiitu geggeessame jedhame itti aanaan waajjira kominikeeshinii naannoo Sanaa obbo Haddush Kaasuu kun uummata Tigraay irratti fixiinsa sanyii geggeessamu itti fufuuf ta’e jedhamee olola kijibaa ti oofamaa jiru jedhan jechuun Mulugeta Atsbehaa Meqelee irraa gabaaeera.
Labsiin sun kan ba’e magaalaa Finfinnee fi master magaalaalee addaa Oromiyaa hojii irra oolchuuf akka ta’e lammiiwwan gaaffii kaasan itti amanu.
Labsiin sun yeroon kenname ji’aaf jedha. Ji’i ja’a sun immoo amma xumuramaa jira. Kunis Amajjii 13 xumurama. Sana booda labsiin sun hojii irra hin oolu jedhan.
Labsiin Yeeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa Dheeressamuun Maal Jechuu Dha?
“Labsiin yeroo atattamaa akka kaafamu, namoonni ammallee hidhaa keessa jiran akka gadhiifaman, manneen hidhaa kaaniis akka cufaman yeroo gaafatan, hundi isaanii bifa gamtaahaa ta’eeni.”
"Labsiin yeroo atattamaa labsame ija seeraatin hoo lallame barbaachisaa hin ture”
Labsiin yeroo atattamaa labsame ija seeraatin hoo lallame barbaachisaa hin ture,” jedhan Yunversiiiiti biyya Ingiliziitti argamu Keelittii barsiisaa an ta'an,hayyuun seeraa, Dr. Awwal Aloo."
Labsiin Yeroo Hatattamaa Ammas Dheerachuu Hin Qabu: Semaayaawii Paartii
Labsiin Yeroo Hatattamaa Baatiilee Ja'aaf Akka Turu Ministriin ittisaa Beeksisan
Labsiin Yeroo Hatattamaa Darbe Kan Jedhame Sagaleen Hatameetu Jenna Gama Keenyaan: KFO
Labsiin yeroo hatattamaa deebi’ee labsamuun, haala nagaan ce’umsa geggeessuu balaa irra kan buusu kan beeksise ibsi gamtichaa, labsichi hamma danda’ametti yeroo gabaabaaf akka ta’uu fi mirga namaa heera biyyattii irra taa’ee jiru kan hin dhiitne akkasumas gochaaleen hookkaraas akka ittisamu ta’uu akka qabu beeksiseera.
Labsiin yeroo hatattamaa eega Itiyoophiyaa keessatti labsamee baatii tokkotto dhihaatee jira. Aangawoonni Mootummaa – labsiin kun labsamuudhaan tarkaanfiin fudhatame akka biyyattii kessatti tasgabbii buuse dubbatu. Gaaffii uummataaf ka deebii kennaa jiran ta’uu illee dubbatu. Paartiileen mormitootaa karaa nagaa biyyatii keessatti hojjetan hoo kana akkamitti ilaalan. Finfinneetti bilbilee, itti-aanaa dura-taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu haasofsiisnee jirra.
Labsiin yeroo hatattamaa eega labsamee as Oromiyaa keessatti keessumaa daldaltoota,jiraattotaa fi dargaggoota irratti hidhaa fi doorsisi dhaqqabu akkaan jabaachu isaa paartiin Kongreesa Federaalawaa Oromoo ibsee jira. Itti aanaa dura ta’aan partichaa obbo Mulaatuu Gammachuu VOAf ennaa ibsan, miseensoonni isaanii hidhamaa fi dorsiifamaa akkasumas ari’atamaa akka jiran dubbatan.
Labsiin yeroo hatattamaa eega labsamee as yeroo duraaf Obbo Haayla Maariyaam Dassaaleeny gaazexxesoota biyya alaaf Wiixata Amajjii 9 bara 2017 ibsa kan kennan.Labsiin yeroo hatattamaa yoom kaafama jechuun gaaffii dhiyaateef deebii kennaiin uummanni akka ka’uuf gaafannaan mootummaan qophii dha jedhan.Garu bu’aa ammaan dura labsiin kun argamsiise jajjabeessuu akka qabnu waiin ta’u qaba jedhan.
Labsiin yeroo hatattamaa erga labsamee as kan itti gaafatamummaan hojjetu “Command Post” dha waan jedhameef caasaan isaa diriirfamee haa jiraatu malee godinaalee adda addaa keessa Command Post eessa akka jiru, eenuyu itti gaafatamaa isaa akka ta’e hin beekamu jedhan obbo Mulaatuun.
Labsiin yeroo hatattamaa erga labsamee booda kanneen Ethiopia keessaa hidhaman hidhamtoonni kuma 11 ol ta’an marsaa lammataaf leenjii haaromsamaa erga fudhatanii booda gad dhiisamuun ibsameera.
Labsiin Yeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa Baatiilee Afuriif Dheeressame
Labsiin Yeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa Rakkoo Biyyattii Mudate Furuu Caalaa Daranuu Hammeessa Jedhu, Aangawoonni Yunaayitid Isteets
Labsiin yeroo hatattamaa itiyoopiyaa keessatti baatii Okoloolessaa keessa erga labsameen booda jeeqamni ka’uu fi ajaja seeraatiin ala hidhamuun jiraachuu waan danda’uuf ministriin dhimma alaa lammiiwwan United States gara biyya sanaatti akka hin imalle akeekkachiisee jira.
Labsiin yeroo hatattamaa kun, guutummaa biyyattii of-keessatti qabatu ka taasisameef – diinonni kun eessa irratti akka dhaaban waan hin beekamneef ta’uu dubbatan – Obbo Getaachew Raddaa.
Labsiin yeroo hatattamaa kun sochii haaromsaa biyyatti keessatti gaggeeffamaa jiruuf haala kan mijeesse akkasumas bu’aa ajaa’ibsiisaa kan argamsise ta’u kan ibsan Obbo Haayla Maariyaam sochiin idlee kan uummataa fi mootummaa akka itti fufee jiru ibsan.Yaada uummataa fi qorannaalee adda addaa eega funaanannee booda akkasumas bu’an argame kan itti fufuu ta’u eega ilaalamee booda labsii yeroo hatattamaa sana kaafna jedhan.
Labsiin Yeroo Hatattamaa Labsame Haggamiif Akka Ta'e Hin Ibsamne
Labsiin yeroo hatattamaa labsamuun hidhamtoota siyaasaa kumaan laka’aman gad dhiisuu dabalatee waltajjii siyaasaa uumuuf tarkaanfii dhiyeenya fudhatame fudhatama dhabsiisa. Lammiiwwan Itiyoophiyaa karaa nagaan yaada ofii ibsachuuf mirga isaan qaban ugguruun durumaanuu kan isaan dhaggeeffatu akka hin qabaanne ergaa dabarsa.
Labsiin Yeroo Hatattamaa Midhaa Nutti Hammeesse, jedhu - Jiraattonni Oromiyaa, Maqalee keessatti hoo?
Labsiin Yeroo Hatattamaa Mootummaa Itiyoophiyaa Sochii Keenya Uggure, Jedhu Mormitoonnii fi Dhaabatonni Miidiyaa Walabaa
Labsiin Yeroo Hatattamaa Nagaan Ce’umsa Geggeessuuf Balaa Dha: Gamtaa Awrooppaa
Labsiin Yeroo Hatattamaa Rakkoo Jiruuf Furmaata Miti: Paartilee Mormituu
Labsiin yeroo muddamaa erga labsamee booda godinaalee Oromiyaa adda addaa keeaatti aangawoota qabanii hidhuun itti fufee jira. Hogganaan poolisii magaalaa Mattuu Komaandar Nagaraa Dhufeeraa toannaa jala erga oolanii guyyaa sadii ta’uu jiraattonnii fi maddeen polisii ibsanii jiru. Sababaan hidhamuu isaanii garuu maal akka ta’e haga ammaatti hin beekamne jedhan.
Labsiin Yeroo Muddamaa Fi Dirree Siyaasaa Babal’isuun Mootummaan Dubbatu Waliin Deemu Danda’aa?
Labsiin yeroo muddamaa hojii irra eega oolee as godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti namoonni 29 ajjefamuu fi hidhaan itti fufuu ibsi kun hubachisee jira.
Labsiin yeroo muddamaa Itiyoophiyaa keessatti Jimaata dabre raggaasisamuu irraa kan ka’e - Sanbataa fi Dilbata dabre kanas, magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessatti, qeerroon mormiin karaawwan cufuu isaa fi magaalaalee tokko tokko keessatti, haleellaa raayyaa ittisaatiin namoonni ajjeesamuu, jiraattonni – Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Sagantaa Afaan Amaaraaf ibsanii turan.
Labsiin yeroo muddamaa Itiyoophiyaa keessatti raggaasisamuu mormuudhaan har’a godinaalee Oromiyaa adda addaa keessatti hojii-dhaabinsi mormii ka geggeessamaa jiru tahuu isaa fi sababaa kanaan raayyaan ittisaa namoota haleeluu fi itti dhukaasuu isaan namoonni garii du’uu fi kaan madaa’uu jiraattonni godinaalee adda addaa nuuf ibsanii jiran.
Labsiin yeroo muddamaa Itiyoophiyaan baaste ka duraanii fi kan ammaa gidduu adda addummaan akka jirullee dubbanis, ara dirree siyaasaa bal’isuutti ennaa deemama jiru, akka hiriira nagaa uummataa geggeessuu ehamuu, hidhamtoota gara kuma kudhanii hiikuu, muummichi-ministaraa karaa nagaa fi fedha ofiitiin taayitaa gad-lakkisuuf murteeffachuun ennaa deemaa jirutti labsii yeroo muddamaa kana labsuu ennaa ilaallu, kan rakkoo fiduu fi hala jiru qixxa nama hin gargaarreetti geessu tahuu hubanne ” jechuunis dubbatan.
Labsiin yeroo muddamaa kun hojii irrak an oole ji’a sadii fi torban sadii fi ture. Labsiin sun barbaachisaa miti kanneen jedhan gareeleen mormituu, hayyoonnii fi moodtummoonni alaa labsiin sun hatattamaan akka ka’u gaafataa turuun isaanii ni yaadatama.
Labsiin Yeroo Muddamaa Labsameyyuu Yaddoon Nageenyaa Hin Jiru, Jedhu Ministarri Dhimma-alaa Itiyoophiyaa
Labsiin Yeroo Muddamaa Paarlaamaa Keessatti Mormii Guddaatu Isa Mudate
Labsiin yeroo muddamaa rakkoo biyya keessaa daran waan hammeesseef jecha mootummaan labsii kana kaasee paartilee mormituu waliin dubbachuun walii galtee sadarkaa biooleessaa irra akka ga’u KFO-n kaleessa gaafatee jira.
Labsii sanas ta’e master planiin sun magaalaalee misoomaan wal qabsiisa malee faallaa heeraa akka hin ta’in kan ibsan immoo itti gaafatamaa waajjira kominikeeshinii Oromiyaa obbo Fiqaaduu. Qabiyyeenis haa ta’u akeekaan naannoo mootummaan caaseffame tokko isa kaan waliiin kaayyoo walitti makuu qaruma hin qabu.
Labsii tanaan hajaja mana murtii malee nama qabuu,miidiyaa haga tokko caqasuu nama dhowwuu,wal gahanii taa’uu, dhaabbilee fi mootummaa biyya alaa haga tokkoon wal arguun dhowwaa.Saatii jedhan malee galuu fi bahuulleen dhowwaa.
Labsii Traamp Irratti Falmiin Itti Fufee Jira
Labsii ugurii viizaa kan baase mootummaan Yunaayitid Isteets badiinsaa manoomaa Tigiraay keesatti raawwatame keesaa gareewwan harka qaban akka itti gaafataman fi akka mirgaa namoomaa kabajan, akkasumas haalaa gargaarsii namoomaa namootan rakkinaa keessa jiraniif daanqaa malee gahuu danda’u akka mijeessu mootummaa Itiyoophiyaa gaafateera.
Labsii Wixinee,H.Res.128Kongireesiin US Itoophiyaan muddee mirga namaatii fi demokiraasii jabeessuuf baase isatti yayyabe.Isaa fi miilotii isaa bori Itoophiyaa dhaqan.
Labsii Yeroo Atattamaa Laalchisee Xiinxala Hayyuu Seeraa
Labsii yeroo hatattamaa har’a dheerate kana ilaalchisee, dhaaggeeffatoonni keenya hedduun yaada isaanii nuuf dhaamanii jiran.
Labsii yeroo hatattamaa, hidhaa, seera lammummaa nama irraa mulqu, fi tarkaanfiin farra shorokeessummaa fudhatamu safuu fi bilisummaa Awoppaan qabdu balaa irra buusa jedha gabaasi haaraan Amnesty International har’a baase.
Labsii Yeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa Ilaalchisuu Dhaan Ibsa Ministriin Alaa Yunaayitid Isteetis Baase
Labsii yeroo hatattamaa kana jalatti haga ammaatti, shakkamtoonni kuma digdama ta’an – kanneen jeeqamaa fi hookkaratti hirmaatan – jedhaman, hidhanii tursiisuu irra akka sirreessamanii gara hawaasaatti dabalaman taasisamuu, Boordiin Qorannaa, ka labsii yeroo hatattamaa beeksisee ture. Akka ibsa Boordii kanaatti, kanneen Bulchiinsota naannoo Oromiyaa, Amaaraa, Kibbaa fi Magaalaa Finfinnee keessaa qabaman – shakkamtoota 26, 130 yoo ta’an, kanneen keessaa namoonni 475 gorsaan gad-lakkisamanii jiran. 4, 996 immoo adda-baafamanii ka seeratti dhihaataa jiran ta’uu ka beekise – Boordichi, kanneen 20, 659 immoo leenjii fudhatanii gad-lakkisamanii jiran, jedha.
Labsii Yeroo Hatattamaa Laaffisuu fi Hanqisuu Otoo Hin Taane Guutuummaatti Kaasuu Qabu :  KFO
“Labsii yeroo hatattamaa Mootummaan Itiyoophiyaa baase irratti ibsan kennes arguun keessan ni mala. Mootummaan Itiyoophiyaa ajaja seeraa malee ennaa namoota hidhu, interneetii cufuu, walga’iinsa uummataa ugguruu, sochii sa’atiidhaan daangessuu fi waalabummaa yaada ofii dubbachuu ugguruu dabalee ennaa murtii dabarsu, daafoon inni hordofsiisu yaada-nu-jeequutti jira. Ibsa kiyya keessatti akkan hubachiisetti, labsiiin sun haalawwan kanaan yoo hojii irra oolfame, rakkoo wal-dhibdee siyaasaa biyyattii mudate yaaliinammaan dura godhamee fashale ka deebisee fidu ta’a. Kanaaf, kun akeekkachiisa imalaa fooyyessamee dhihaate. Labsii yeroo hatattamaa isaan baasan irraa kaanee ennaa ilaallu, kana tu wayya jenna. Kun immoo, biyyoota Addunyaa irra jiran mara keessatti iyyuu wanna goonu” jedhan – Dubbi-himaan Minisstrii Dhimma-alaa Yunaayitid Istees – Joon Kirbii.
Labsii yeroo hatattamaa sana booda biyyatti bulchaa kan jiru komaand postiin sabaa himaa mootummaa Itiyoophiyaaf ibsa kenneen Godina Qellam wallaggaa magaalaa Dambii Dolloo fi naannoo sanatti meeshaa saamamee ture ittiin jedhe 70 deebifamuu fi kannen jeeqamsa kakaasan jedhaman 110 to’annaa jala ooluu fi kanneen hafan qabuuf hordoffiin itti fufuu isaa beeksiise.
Labsii yeroo hatattamaa simachuu fi raggaasisuuf labsiin ba’e lakkoo 10832/2010 shaaruuf kan dhiyaate wixineen labsii lak. 1088/2010 sagalee ol aanaa fi sagalee calliinsaa 8n raggaasisameera.
Labsii yeroo hatattamaa, tasgabii dhabiinsa siyaasaa ykn duula waraanaa keessatti iyyu yoo ta’e dararaan dhaqqabuu hin qabu jedhan.
Labsii yeroo hatattamaatti aansee qajeelfamoota waan dhorkaman kan ilaalee ka’aman keessaa hanga tokko laaffatuu fi kaan kaafamuu Komaand postiif barreessaa kan ta’an Obbo Siraaj Fageessaa torban kana tuuta oduuf ibsanii turan.Kanneen kaafaman keessaa ajaja mana murtii malee nama hidhuu fi sakata’aa gaggeessuu, dhaabbattotii misoomaa dinagdee invastmentiin fi qonnaa waliin wal qabatee uggurri sochii dhiya keessaa sa’atii kudha lamaa hanga barii kudha lamaatti uggurri sochii ka’amee ture kaafamee jira jedha.Kana Malees Raadiyoo Televiziyoona suraa fi marsariiti hawaasaa irra uggurri ka’ame ka’e jira.Sagantaan haaromsaa kanneen toannaa jala oolaniif kennamu dhaabachuu isaas dubbatanii jiru.Garu labsii yeroo hatattamaa kanaa guutummaatti kaasuuf manni marii bakka bu’oota uummataa raggaasisuu qaba jedhan Oddo SiraaJ Fageessaa.
Labsii Yeroo Muddamaa Jalatti Hidhataan Socho’uuf Angoo Qabu kan Mootummaa Qofa. Jiraattoota
Labsii yeroo muddamsaa kan ilaaleen ejjennaa qabnuu fi ibsii baafne kan jijjiramu miti jechuun irra deebi’anii mirkaneessan.
Lafa akka Madheeraa faatti namii beelaan gaggbauutti jira jedha warrii lafaa.
Lafa akkasiitti ammoo dhaqanii baqataa gargaaruun dhiba jedha.Galgala cufa namii fula abulu barbaadaaf lafa maraa jedha.
Lafa amma Komaandi Poostiitti bulchuutti jira. Waraanii Liyuu Poolisi akka fedhe dhufee Mooyyale hadha Komaandi Poostiitti himannee dadhamne,” jedha warra lafaa.
Lafa Angawootaa Hin Kunuunsine, Xaa’oo fi Sanyii Midhaanii Hin Bitne Jedhanii Hidhu
“Lafa badde baddaan marra baafte” jette jaarroleen teenna yoo waan baddaa mukaa mtii marra taateen wal fakkeessanii wa dubbatan.
Lafa bal’oo fudhachuun isaaniitiif namii Buulessaa fi Billiqqoo irraa citee horiin walti gobbatee lafa walti dhiphise.Laftii kampaaniin NRT Isiolo keessaa abbootii lafaa irraa fudhatee dallaa itti jaarratte jedhan:
“Lafa bilbilaa fi interneetiin cittetti, gaaxexeessitotii naannoo sun seenanii gabaasuu lafa dadhabanitti maanti maan tahuutit jira jedhanii beekuun akka malee nama dhibdi.Nama hagamitti baqatee fi nama hagamitti gargaarsa barbaada jedhani beekuuf nama dhibdi.Meediyaan hedduun nama kuma hedduutti lubbuu dhabe jedha taatullee odeefannoo mirkanaa hin qamnu. Muummeen minsitera duula mootummaatiin namii nagaa ka du’e hin jiru jedhe.Baqataan ammo waandhibii jedha.”
Lafa dhibiilleen rakkoo ibseen jiraattullee ta akka Booranaa arginee hin beennu jedha, aabba Huqqaan.
Lafa durii paartiin Tiraampi moo’aa baare Teksasii fi Mizoourii faalleetti Biden harka hedduu dura jira. Amerikaan Sadaasaa 4,2020 pirezidaanti filatti.isatti duuba jira.
Lafa fagoo deddebi’uun dadhabsisaa natti ta’uus “ Garaa haadhaa mitii ree? Ija ishee arguufiin joora”jedhan.Seenaan umriin ishee 25 ta’u fi biyya alaa deemuuf qophii xumurattee anis Finfinnee dhaqee gaggeeesuuf ituun qopha’aa jiruu giddutti qabamuu ishee dhaga’ee Finfinnee dhufe jedhu.
Lafa gara Finfinenettti dhiyaattu qofatti yoo hedduu dorgommii akkanaa qopheessuun ammoo akka ispoortiin godina baadidyaatti hin guddanne tolcha ka jedhulleen hinuma jira.Akka jecha obbo Addunyaa Barii,Abbaa Adeemsa Dhimmoota Odeeffannoo,Biiroo Dhimma Dargaggootaa fi Ispoortii Oromiyaatti,magaalaa keessummoota hedduu simachuu dandeettutti wa qopheessuuf;hoteelii gugurdoo, fi istaadiyoomii gugurdaa dabalee waan hedduun qabaachuu wayya.
‘Lafa hektaara 16 beenyaa tokko malee kaartaatu gale jedheetiyyuu ofiisaatiini fudhate. Lafa sanarraa kan nuyi qabnu, baargamoo hin qabna turree, buna qabna nuyi, irratti jiraataa turree jechuudha. Maatiin keenyammoo; abbaan keenya sababiidhuma kanarraa kan ka’e maraate.’
"Lafa innii itti caacabetti bahuun makaraa guddoo tokko.Amma naminuu fulaa itti caaccabe sunitti baafate.Waan balaa kanaa qorahcuutti jiran. Biriyaanti tiraafikii Los Angeles ka karaa cufu irraa goruuf jedhee xuyyyyuuraan deeme.”
Lafa irrattis tahe hawaa lafaa alaa irrattis, namoonni milkaa’ina guddaa galmeessisuun dinqifaman - wallisoota, wixintoota faashinii fi prezidaantii biyyaa dabalatee as Yunaayitid Isteetis keessatti bara dabarsine 2018 kana keessa du’aan addunyaa kana irraa godaanan.
‘Lafa Itti Baanu Dhabne’ – Baqattoota Oromoo Liibiyaa Jira
‘Lafa Itti Baanu Dhabne’ – Baqattoota Oromoo Liibiyaa Jiran
Lafa kaAree kiloO meetra 69 irra jiru gubee jiraattoota magaalaalee dheessanii akka ba’an dirqisiisaa jira.
“Lafa keessaa deemuun hin taatu jedhanitti jira jedhee Muddee keessaa Rooytesitti hime.Adoo beekanuu keessa ufi buusan jedha.
Lafa km kunrya hedduu irraa nama godaansisanii lafa suni namii keessa bahuu hin dandahu jedha.
Lafa Liyuu Poolisiin keessatti nama aatu ammoo akka maatiin ijoollee jedhanitti ijoolleen hedduutti qormaata kana hin fudhatain adoo fudhatanillee ittuu hin qophoomne.
Lafa lolii keessa jiru tanatti akka obbo Ibroon jedhutti manneen barnootaallee qaata cufan.Akka obbo Ibroon jedhutti waraanii Liyuu Hayil “babalifannaa lafaatii fi lafa gabbattuu nurraa fudhachuuf nu lola.Lafa seenaa qabeetti tanaaf nu lola. Waraanii kun akka bulchaa kanaatti ganna lamaan kana keessa hammaate."
Lafa Mooyyalee irraa km 40 caalaa fagaattu Goofaa fi Laheehi jidduulleetti akka warrii dubbifne jedhetti ummataa fi waraana Liyuu Poolisitti wal hadhuutti jira.
Lafa namii gumboo baratee waan diqqoolle hin sifeeffannee jedhan tanatti horiin kun dhadhuma ibidda bu’e taha jedhaniillee hinuma sodaatan
Lafa oowwichoo,qolqolaa,dheebichaa ta Keenyaa keessatti dhukkba akka biinniitii fi dhiba warra horii hedduu qorattellee.
Lafa Oromoo naannoo Finfinnee akka lakkobsa Itiyoophiyaatti bara 1995 fudhatameef itti gaafatamaan Obbo Abbaay Tsehaayyee fi kaampaanii isaan keessaa harka qabani dha jedhan. Maaster plaaniin inni jalqabaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1976 hanga bara 1878tti waggaa lamaaf qoratamee bara 1994 raggaasifame. Bara 1994 raggaasifamuu isaa duras hojii irra oole ture kan jedhan obbo Ermiyaas isa kanaan laftii bulchiinsa Finfinnee jala turan Heektaara kuma 21 irraa gara kuma 54 tti akka bal’atu gochuu ibsan. Kunis Oromiyaa fi bulchiinsa Finfinnee gidduutti saamiinsa aangoo waan fideef Aqaaqii, Kotobee fi Kaarraa Qoree Finfinnee jala akka seenan ta’e.Kunis kan fedhan gochuuf akka salphatuuf ture jedhu.Sana booda labsiilee irraa jala Obbo Abbaay Tsehaayyee faa basiisantu rakkoo amma mudateef sababaa ta’e jedhu.
Lafa pirezidaantotii itti kakatan, U.S. Capitol,dallaa sibiilaatii fi sigiingii qara qabduun fi simitoo gugurdoo hidhanii lafa eegan.
Lafa qofa gubbaa miti garba keessalleetti lafa oowwisee waan hedduu yakka.Keessattuu,bisaan garbaa oowwan bineensa garba jala jiraattu ka yoo lalaan biqiltuu fakkaatee dahoo fi soora qurxummii tahu, ingiliffaanCoraljedhan qancaree bada. Kooral(Coral) yoo laalan dotii,woma biqiltuun hafuuraan baafattu ingiliffaanphotosynthesisqaba.
Lafa qulqulleessuun hardhaa tun akka biyya isaanii keessati dhiba akka ‘Cholera’ fa diqqeessuuf huura,kosii tuulamte karaa irraa qulqulleessan.
Lafa shanan jarii dhaqee laale keessaa ; Deder,Hirnaa fi Mi’eessoo fa. Leenjistootii anaa[Toleeraa Dinqaa], Huseen Shiboo fi Hajjii Adiloo. Atileetotii Daraartuu Tulluu, Himaanaa Margaa, Ibraahim Jeylan,Roobaa Gaarii,Balaynesh Olijirraa fi Geexee Waamii ti.”
Lafa tanaa akka warrii lafaa jedhutti manneen barnootaa, manneen amantii fi lafa misoomaa hedduutti keessa jira.
Lafatana akka warrii lafaa jedhutti waraana milishoota Soomalee durii nama hadhaa bahanitti fudhate.
Lafa tanaan resort city jedhan,afaan galaanaa qubattii nama hedduu daawwii itti dhufa ‘Bisaan Maanyaa’ lafa tanatti dhiuyaatan.Midhaan biyyee Isiyolloo irra buusan hinuma biqilan malee hin badii jedhaniin.
Lafa tana cufa keessaa deemee jaarolee argaa dhageettii, jaarrolee himnaa 46 wa gaafatte barreessite.Waan gaafatte ammoo akkuma jarii afaaniin itti himeen adoo womaallee hin jijjiirre kitaaba irratti deebifte.
Lafa tana keessa akka abbootiin lafaa jedhanitti nama 10, 000tti keessa jiraata. Bulchiinsii Isiolo akka afi-yaahiin godina kanaa, Huseen Roobaa jedhetti laaluutti jiran.
“Lafa teenna durii kiristinnaa nurraa kaasan,maqaa lafa teenna lakkoofsaan yaamanii fi waan keenna ka bade qajeelfachuutit jirra,” jedha warrii maqaa lafa ufii qajeelfachutti jiru.
Lafa uummanni itti heddummaatu fi bakka lammiiwwan Itiyoophiyaas ta’e kan biyyoota gama dhiyaa yeroo baayyee deeman irraa lammiwwan Amerikaa akka of-eegan ibsi kun gaafatee jira.
Lafa waggoota 53 dabraniif kosiin magaalattii itti guuramaa turee fi namoonni dhibba sadii ta’an, manneen akka gaaddisaa suphatanii keessa jiraatan kun akkamitti jiguu danda’e? gaaffii jedhuuf haga ammaatti deebiin hin argamne.
Lafee mataa argame kun, garii ka mataa qamalee garii immoo ka mtaa namaa wajjiin wal-fakkeenya qaba jedhama.
Lafeen duugda isaati sadarkaa maali irra akka jiru waan hakimiin jedhu eegaa jirra jedhu.
Lafeen mataa kun maqaan “MRD” jedhamuun moggaasame kun, uumama gara sanyii dhala-namaa Awustroolippikas Anamensis jedhamuutti guddatatee agarsiisu tahuu mala jedhama.
Lafeen Mataa Qqaccee Yokaan Sanyii Dhala-Namaa Itiyoophiyaa keessatti argachuu isaanii Saayintistoonni Beeksisan
Lafichi humna namaan qotamee haga ammaatti reeffi namoota 12 ka baafame yoo tahe, kanneen hafan ammallee barbaadamaa jira – jedhama.
Lafkkoobsi isaanii baay’ee ka tahe – ogeessonni miidiyaa yokaa sabaa-himaa, meeshaalee isaanii qindeeffatanii waa’ee hiriira seena-qabeessa – jedhame kanaa, qindeessitoota hiriirichaa ibsa kennamu eeggachaa jiran.
Lafti bokkaa argatte akka Ejensiin Metrooloojii biyyoolessaa haga guddaan naannolee horsiisee bulaa guddaa toleef.
“Lafti Haararii keenya” jechuun mana namootaa dhunfaa hanga diiguu akkasumas furtuu manaa kutanii hanga seenuu ka gahe - yakki irra deddebi’ee naannoo sana keessatti hojjatamu akka jiru tu dubbatama. Jiraattonni heddunis qaama naga-eegumsaa irratti akka amantaa hin qabne dubbatu.
Laftii akka Baaddiyaa Dhungoo,Simintoo,Dibbee Re’ee,Hayii Gurraacha, Qaxxee Waaree fi fulaa hedduutti dheebuuf akka hamaa jira.
Laftii akka Mi’eessaa,Simintoo,Gurra-Dheeraa,Dhakaa-Qallaa, Hara-Dotii faatii olloota rakkoo akkanaa keessa jiran.
Laftii akka Mooyyalee ta lolii itti deebihuu fi laftii gammoojjii ka balaa makiinaatii fi lolii akkanaa kun itti heddatu akka jecha Dr.,Galgaloottitrauma center qabaachu male.Trauma Centerkun jidduu gala balaa hamaamaa akkanaa itti wallaalan.
Laftii akkanaa rakkoon tun itti hammaatte jedhan ganda akka:“Hora koree,Bariisaa,Gannaalee Duumee, Odaa Boojjii,Goloo Jawwee, Warree fi Karjuula akka malee miidhamaa jiran.”
Laftii akkana keessatti guiyyaanuu goola dhaaban tun ta itti gaafatamaan paartii mormituu Rahilaa Odiingaa itti dhalate.
Laftii Bitootessa 11 Jappaanitti chochoote ta humna lafa chochoosuu 8.9 qabdi.Humnitii tun lafa choochsuu qofaa mitii garba danbalaastee nama kuma hedduu fixxee qabeennii hedduun bade.
“Laftii bokkaa hagayyaa dhabde lafa akka Martii,lafa akka Garba-Tullaa fi lafa teessoo horiitii taatu ta akka Marsaabeeti fa. Laftii tun Adoolessa keessaa baatee bokkeenii roobee jennaan horii qaraa keessii qaqallatee miidhame.lafa akka Marsabeeti faatti wannii akka malee hobba’e Re’ee.”
Laftii didiqqoon garba Pasifik keessa qubatan Tonga, Samoa fi Kiribati faatii qaata ganna haaraa bara 2021 jalqaban.New Zealand,Australia, Japan,fi Kooriyaa Kibbaatti itti aane.
Laftii dorgommii itti yaahuutti jiran, Naayjeeriyaan ammaan tana oowwichoo, Itoophiyaan ammoo ammaan tana qabbanooftuu.Atileetotii biyya alaatti dorgoman ammoo qilleensa cufaa keessatti dorgoman.
Laftii gargaarsii dhala namaa keessatti kuufamaa turees saamamee kaan immo kan manca'ee ta'u ibse.
Laftii hardha waraanii Liyuu Hayil itti nama anaa Gumii-Bordoddee,naannoo Laakorboo,ardaa Obseensaati.
Laftii hiriira itti bahan Baahir Daar, DabreeMaariqoos,Waldiyaa fi DabreeBirhaan.Warrii Baahir Daaritti hiriira bahe ijoollee dubraa qabamii gaargalchuun dhiirummaat miti jedha.
Laftii hiriirii itti bahuutti jiranii fi bulchootii kora itti taa’uutti jiran Hamburgi, nama miliyoona lamaatti keessa jiraata,Jermenii gama Kaabaa jirti.Nama biyya daawwatu miliyoona sagalitti itti dhufa. Londonii fi Paarisitti aantee lafa namii miliyoona hedduu itti dhufu keessaa tokko.
Laftii hojii-dhabiinsii fi galii ittiin jiraatan dhabuu kan amma mudatee jiru biyyootuma kana ta'u ibsee daa'imman nyaataa fi talaalii dhabuun rakkataa akka jiran ibsee jira
Laftii itti dhiphatte,aadaa fi afaanillee qaata dhaban. Taatullee ammallee aadaa jabeeffachaa afaanii aadaa guddifachuu hinuma fedhan.
Laftii itti lolan tun lafa ergamtootii itti leenjifamanii Itoophiyaatti duulan jedha mootummaan Itoophiyaa.
Laftii Karrayyuu laakkuma dhiitee bariituun dhiphachaa deemti.Rakkoon Karrayyuu lafa dhowwuutti jirtu tun waan ganna 35 oliiti
Laftii keessa bahuu nama dhowwanillee hin jirtu akka jecha isaatti.
“Laftii lafee laftii kan ummataati mootumman garuu ni eega kafaafu tumsa ummataa barbaanna,” jedha obboo Tesfaayeen.
Laftii leellistummaan Islaamaa itti hammaachuuf jiru Afrikaa dha jechuun dura ta‘anna koree ngeenya biyooleessaa kan Amerikaa Maaykl ichael Toomas Mc kool ka duraa ykn seniyoor ibsanii jiru.
Laftii leenjii ta waraanii Itoophiyaa keessumattuu jabeessee lole lamaan,ta Itoophiyaa gama KaabaaBahaa,ta turistootii Awurooppaa shan keessatti fixanii saddeet itti madeessan.
Laftii midhaan irraa badanii jedhan aanaa Gooroo,Ginniir, Barbaree, Sawwannaa.
Laftii naannoon Somaalee zoonii itti jaarrachuuf kaate akak abbootiin gadaa jedhanitti Mooyyale,Guchii,Waacille,Areero,Qadadduma,Borbor,Cillaanqoo fa. Kun cuftii “handhuraa Booranaati.”
​Laftii oolaa(bokkaa gannaa fi hagayyaatti nama irraa oolee) horiin nama irraa dhumachuutti jira,gama tokkoon laftii waraana, abbaa gadaa waan hedduutti eegata.
Lafti irratti nama hadhuutti jiran jedhan, Malkaa-Hoolaa lafa jiituu afaan galaana Daawwaa jirtuu, la horii,ta biyyiti laga Daawwaa irraa bisaan qobattee midhaaniin oobrattu.
Lafti isaan Irra Nu Fiigsaa Turan Akka Eelee Sibiilaa Guba: Kanneen Hidhaa dhaa ba’an keessaa tokko
Lafti isaan itti qabaman Taangaan kallattii kaaba baha Taanzaaniyaatti argamtu yoo tahu baqattoota kanaa gara magaala guddoo biyyattii Taanzaaniyaa seenuu akka ta’e ajajaan poolisii kutaa bulchiinsa Taangaa Koomaander Miskeeyilaa Mis-haayoo dubbatanii jirani.
Laftii sun amma dogrii sentigirade 40 caalaa oowwiti. Akka raagii qilleensaa jedhutti yoo laftii oowwaa deemte mukii ufumaan ufi gubee fulaa 200 caalaatti laftii gubachuu dandeetti.
Laftii tun akka bulchaan aanaa Gursuma jedhutti Riferendemii bara 1997 irratti Oromiyaa cittee abbaa warraa 300 caalaatti keessa jiraata.
Laftii tun ammoo lafa silaa namii bonaa fi gannallee horii itti baafachuu dandahaa jedha obboo Huseen.Ummatii ganda Galjaa guutuun bishaan kanaaf buqqahee bahe.Haroo tana nyaachatti itti gala.”
“Laftii tun cuftii ta Rift Valley keessa qubattu tanaafuu nafa isaanii qilleensa kana barsiisanii barumsallee itti argatan malee nyaataa fi dhugaatiin qofaa namii fiigee dadhabuu hin didu.”
"Laftii tun hadhuraa Oromiyaatii Oromiyaallee keessaa lafa Booranaatii dheeda Booranaati ganda Hadheessaa fi Qoraattii keessa jirti.”
Laftii tun lafa miisoma biyyiti argattellee dhabdee gaargala hamaa keessa jirtu jedhan bulchootii isii.
Laftii tun lafa qilleensa oowwaa, Dhaadha Calbii (Chalbi Desert) qabdi.Diida bal’aa akkana sirbaniif Diida Galgaluu,biyyee wayaama,gaarren Saakuu fa qabaachuun beekamti.
Laftii Uumamuu Vaayrasiin Koronaa Chaayinaa Ta'u Afaan Guuteen Dubbadha: Traamp
Laftii waraanii ijoollee barumsa dhowwuutti jiru hagii guddaan Afrikaa keessa.
“Laftii warraalleen tama Oromoo fakkaatti, warra oobruu gugurdoo qabuu,warra looniiti,warra qaqallaa, sasablaa,lafa gara gaaraa gula qubata.”
Laftilleen gama tokkoon raasaa halkan cufaa nyeencii dibbisaa bulaa jedha Kooteen.Kooteen warra isaa adoo kaambii jiruu wa itti barbaada guyyaa hujii biyyaa hojjata.
Lafti oollee bullu, laftii itti Nyaannu, laftii kophee fi uffata ka’annu, halkana fincaan yoo nu qabe qodaan itti fincoofnee hanga ganama fincaaniif nu baasantis turfannu, laftii ciisuuf mitii quphanuuf itti gargaaramanuus tokkittii dha kan jedhan Obbo Baqqalaan mana murtiif akka ibsanti waan dhala namaa irratti rawwatamuu hin malle waan ta’eeef lubbuun jiraachuu hin fedhu jechuu isaanii abukaatoon isaanii ibsanii jiru.
Lafti warra hori kun lafa dhaadhaati,gammoojji hamtuuti.Lafa bal’oo manneen akimii hedduullee hin qamne.Namii akimii yaa’ullee hagii tokko km 50-80 qaxxaamuree dhufa.
“lafuma riferendeemii bara 1997 Oromiyaa kutan keessatti nu lolan,” jedha warrii lafaa.
Laga Abbayyaa irratti Falmii Uumameen Galii Sharafa Alaa Dhabaa Jirra, jedhu Muumichi-ministaraa Melles
Laga Abbayyaa waliin qoddachuuf furmaatni karaa nagaa mari'achuu dha jechuun Itiyoophiyaan Masrii fi Sudaaniif yaada dhiyessite jirti. Ittisi kuusa bishaa Abbayaa kan Itiyoophiyaan ijaaruuf karoorfatte kun akka hin milkoofne gochuuf Masriin yaalaa jirtii, ka jettu Itiyoophiyaan Mariif karaan banaa taanaan Laga Abbayaa fi kuufama sanatti hundinuu Abbummaan itti gargaramuu danda'a"" jetti."
Laga kanaan namaa qofaa mitii makiinaan Jibuutii mi’a fa’atee dhufu, taaksii fi hedduutti Dirreetti gadi bu’uu dadhabee fa’iisaan karaa irra ejaajja.
Lagannaan Gabaa Magaalaa Hararii fi Magaalaalee Harargee Bahaa Tokko Tokko Keessaa Haga Tokko Itti Fufuu Dubbatu Jiraattonni
“Laga tokkoo waraabee,qori tokkotti yaamee,” jedhee sirbee fuudhaa fi ulfinna isaa faarse.
Laga Xaafoo keessatti hojii gaggeeffame kana hin beeku hin dhageenyees.An bulchaa magaalaa Sanaa waan hin taaneef.Garu Uummanni hunduu ana irratti iyye jedha.Inni sirreessuu sirreessuu qaba jedhanii waan eegan waan qabaniif ta’a jedhan.
Laga Xaafootti manneen seeraa-ala ijaaraman diiguu irratti dogoggorawwan uumaman yoo jiru ta’e ka qulqulleeffatu gareen tokko akka gara sanatti bobba’u prezidaantiin bulchiisa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa ajajanii jiran. Gareen hojii kun guyyoota as aanan keessa akka hojii isaa jalqabu hoogganaan waajira dhimmoota koomiyuunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Admaasuu Daamxew Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiran.
Laga Xaanaa irratti kan uumame aramaa Inboc jedhu dhabamsiisuuf hanga ammaatti furmaati argame humna namaa ti jechuu dhaan daayrikterri ol aanaan Ejensii dhimmootii bishaanii fi kan laga xaanaa beeksisaniiru.
Laga Yaadoo fi Walmar irraa hojii jallisii baasii qarshii Miliyoona tokko baasisuu akka gaggeeffamuuf jalqabsiisan.Hojiin kun waggaa lama ykn sadii keessatti yoo xumuramee Baalee fi olloota akka Barraaqii fi Dalloo Mannaa akkasumas baadiyyaa hedduun faayidaa keessaa akka argatan ibsamee jira.
Lageen Abbayyaatti yaa’an keessaa irra jireessi Oromiyaa keessaa maddu jedhu, hayyuun aadaa fi seenaa Oromoo Obbo Cheerinnat Waaqwayyaa. Lageen kunneen jiruu fi jireenya uummataaf qooda guddaa akka gumaachanillee dubbatu.
Lageen Gara Laga Abbayaatti Yaa’an Irra Jireessi Oromiyaa Irraa Ka Maddan Tahuu Dubbatu, Hayyuun Aadaa fi Seenaa
Laggasaa Abdii artistii Oromoo angafa Masanqoo xabachuudhaan baay’ee beekame yoo tahu, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1927 Salaalee, bakka Yaayyaa Qacamaa jedhamutti dhalate.
Laggasaa Abdii umurii isaanii dargaggummaan gara Finfinnee dhufuu dhaan mana tiyaatiraa Hager Fiqiriitti sirbuu kan eegalan ta’uu dubbatan turan.
Lagi Awaashii fi Haroon Basaqaa gar malee guutee lola’uun miidhaa geessiseen namoonni hedduun qehee isaanii irra buqqa'uun himamee jira. Lolaan bishaanii kun aanaalee Godina Shawaa Bahaa fii Arisii keessa jiran kanneen Laga Awaashiin wali dangeessan kessaa jiraattota buqqaase.
Lagi Awaashii fi Haroon Basaqaa Guutuu Jiraattota Naannoo Kuma Hedduu Qehee Irraa Buqqise
Lagi Awaashii fi Haroon Qooqaa Guutee Lola'uun Namoota Gara 20,000 Qe'ee Buqqaase
Lagii kun gannuma gannaan facahee onaa nama baasa.Yoo bisaan gadi deebihan ammoo namii akka jecha obboo Huseenitti doloolloo keessa qubata. Fkn gandii kukkun. Rakkoo Warshaan Mataa-Haaraa biyyattiin dhfue jedhan
Lagii kun naannoo Oromiyaa gara Laangee fi Qarsaa irraa dhufee waan ufi duratti arge makiinaa,horii,manneen fi waan hedduu irraa faca’aa dhufee nama hedduutti laga kana baqachuutti jiraa hagii tokko mana kiraa barbaadachuutti jiraa jedha namii Gorroo dubbifne.
Lagi kun haga ammaatti k beekame nama sadii fudhatee jedhan.Tana maleellee dallaan dhagaan ka mootummaan akka lagii kun ganda Gorroo, yuniversitii Dirree Dhawaa, ganda Sebaattenyaa hin seenne tolchuu jaarellee cabsee ganda seenuutti jira.
Lagi Oomoo guutuu isaan kanneen balaal lolaan miidhaman horsiisee bulaa kuma 62 ta’aniif mootummaan naannoo deggersa gochaafii jiraachuu illee tuqaniiru
Lagni Awaash Godina Shawaa kibba Lixaatti irran dhangala'ee namoota kuma kudhani ol ta'an irratti midhaa dhaqabsisuun isaa himame.
Lagni Awaash guutee godinaalee Oromiyaa shan keessatti namoota kuma kudhanii ol irratti miidhaa geessisuu isaa Koomishiniin Hooggansa Balaa Tasaa Oromiyaa beeksisee jira.
Lagni Awaash namoota 10,000 ol ta'an irratti midhaa dhaqabsise
Lagni Awwaash Guutee Balaa Geechisuu Danda'a Jedhame
Laguun gabaa kun dinagdee biyyatti irratti dhibbaa hagamii akka geesisee akkasumas ituu yeroon laguun kun dheerate ta’e adda addummaa inni fiduu danda’uu irratti hayyuu dinagdee kan ta’an Profeesar Mohammed Xaahiroo Yunivarsitii Daalaas irraa xiinxalanii jiru.
Laguun ji’aa kabaja mata duree jedhuun miiccamee deebi’ee hojii irra kan oolu moodesii oomishuuf keessumaa dubartoota baadiyyaa tajaajiluuf Maqalee keessatti warshaa banuun hojjetaa kan jirtu Goota CNN ta’uun kan badhaafamte aadde Freweyinii Mebrhaatuu har’a Maqalee keessatti sirna ho’aan godhameefii jira.
Laila Hoh-DAY-dah ijoollummaa ishee qabee as Ameerikaa kutaa Nebraska magaalaa Lincoln keessa haa jiraattu iyyuu malee erga maatiin ishee hoogganticha abbaa Irree Iraaq duraanii Saadaam Huseeniin dararaa biyyattii keessaa baqatanii booda mooraa baqattoota Syria keessatti guddatte.
Lailan ijoollee durbaa gosoota Yazidi kanneen ISn iggitamanii quunnamtii saalaaf diraqisiisaman keessaa haga tokko lakkoobsa bilbila isaanii harkaa qabdi. Keessumaa kan ishee tokkoo sirriitti yaadatti.
Lai namoota Demookraasii leellisuun duula gaggeessan beekaman 9 keeessaa tokko kan ture yoo ta’u hiriira kana qindeessee itti hirmaate jedhamuun hidhaan itti muramee.Hedduun isaanii waggooota kurna hedduuf duula gaggeessan kana karaa nagaan akka ta’u qabsa’aa turan.
Lakers ganna 10n duratti shaampiyoona taate.Gaafas garee Boston,Celti mootee shaampiyoona taate. MVP taphataan beekamaan gaafasii Kober Bryant.
Lakers kilabii Kobe Bryant,taphataa beekamaa barana intala isaa waliin balaa xuyyuuraatiin lubbuu dhabeeti.
Lakkobsa namoota walitti bu’iinsa uumameen ajjeefamanii 16 ta’uu fi kanneen badii dhaqqabe waliin hidhata qabaachuun shakkamanii hanga ammaatti namnii 98 to’annaa jala ooluu Obbo Birruun ibsanii jiru.Hojiin shakkamtoota to’annaa jala oolchuun kun kan itti fufuu ta’u hubachisanii Jiran.
Lakkobsiia galmee dogoggora qaba jedhame suun ituu dhugaa ta’e sirreessuun salphaa ture kan jedhan Obbo Abdul Jabbaar manni hidhaa qilinxoo dhaddacha Lidataa sirrii hin taaneetti xalayaa erguutu rakkoo jabaa ta’u dubbatan.
Lakkobsii barattoota mooraa sana keessa barataa jiranii isa bara 2015 ture sana dacha caalee jira.
Lakkobsii kun guddaa ta’u UNHCR amma gabaasa baaseen hubachisee jira.
Lakkobsii kun isa baatii Amajjii darbee ture irra dabalee Miliyoona 8.5 ga’uun ibsamee jira. Dubartoonni ulfaa fi aannan harmaa hosiisan kanneen miliyoona 3.6 ta’an akkasumas ijoollee umriin isaanii shanii gadii hanqiina nyaataa madaalamaan rakkataa akka jiran galmeen ba’e hubachisee jira.
Lakkobsii namoota ajjefamanii 400 ol ta’uun mirkana jedhanii kanneen biroon 500 ta’u jedhanis akka jiran ibsanii jiru. Ammas taanan dhimmi kun qaama walaba ta’een qoratamuu qaba jedhu Dr. Xaggaayee Araarsaa.
Lakkofsa baqattootaa amma jiru kun yeroo wal fakkaataa bara darbe ture wajjin yeroo ilaalamu kuma 13 caala kan jedhu UNHCR Waggaa darbe baqattonni biyyoota gaanfa Afrikaa irraa yemen dhaqqaban walumaa gala kuma dhibba tokkoo fi kuma sadii turan.
‘Lakkofsi baqattoota Mooyyalee Itiyoophiyaa gara Keeniyaa dhufan dabalaa jira’ waldaa Fannoo Diimaa
Lakkofsii balalii isaa ET-ARF kan ta’e 787 dream liner Motorri isaa tokko hojii waan dhaabeef imaltoota 300 fe’ee akka ture IRISH Mirror gabaasee jira.
Lakkofsii isaanii 500 akka ta’u kan ibsan baqattonni kun hunda keenya al tokkotti eegumsa mootummaa jalatti ituu geeffamne barbaanna waan ta’eef qaamnii dhimmi kun isa ilaallatu furmaata akka barbaaduuf iyyataa jiru.
Lakkofsii Paartilee Filannoo Irratti Hirmaatan Xiqqaachuu Qaba: Dr Abiyyi Ahimad
Lakkofsii waahillan koo waamicha abbotii Gadaa dhiyaate fudhannee deebinee ammaaf soddoma jedhee jira.
Lakkofsi namoota carraa hojii argatanii gad adeemaa haala jiru keessatti dinagdee bu’ursuu fi guddisuun akkaan rakkisaa dha.
Lakkoobsa barattoota iggitamanii ilaalchisee ragaaleen tamsaasaman sirrii akka hin ta’in angawoonni sadarkaa ol aanaa waajjira muummicha ministeerichaa irraa ibsa kennan dubbataniiru.
Lakkoobsa dhukkubsattootaa kana walakkaa caalaan Afrikaan Kibbaa qofa keessa jiran.Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa(WHO)torbanneen dhufan kana keessa jila hayyootaa gara Afrikaa Kibbaatti erguuf deema.
Lakkoobsa fi Eenyummaa Namoota Awwadaay Keessatti Ajjeesamanii Irratti Yaada Wal-faallessu Tu Dhaga’ama
Lakkoobsa godaantota ehama jireenya dhaabbataa yokaan Griin Kaardii argatanii, waggaatti gara miliyoona tokkoo fi kuma dhibba tokkootti akka murteessullee himamee jira.
Lakkoobsa jiru sirriitti dubbachuun kan hin danda’amneef dhimmootii mana murtii waliin wal qabatee dhimmi isaanii rarraafamee kan hafe dorgomtoota hedduutu jiru.
Lakkoobsa kanaa ol kanneen tahan immoo, ba’iin filannoo biyyattii Sadaasa dabre geggeessamee hatameera, jedhanii amanu.
“Lakkoobsa lammiwwan keenya beela’ee – miliyoona kudhanii fi qabxii lama, ka Sadaasa tokko dabre kana ifa taasisne sanaaf gargaarsa dhiheessuuf, doolaara Ameerikaa biliyoona tokko fi qabxii afur barbaachisa. Kun maallaqa guddaa dha” ka jedhan – Koomishinarichi Itiyoophiaa, maallaqicha argachuuf hawaasa Addunyaa irraa ka baay’ee eegan tahuu dubbatu.
Lakkoobsa namoota beelaan miidhamanii adda-baasanii himuu dhaa baataniyyuu, naannoo sana keessatti uummatni gargaarsa nyaataa hatattamaan barbaadu gara miliyoona afurii fi walakkaa akka tahu dubbatan – Obbo Abrahaan.
Lakkoobsa namoota du'anii quiqulleeffamee kan dhiyaatu ta'u dubbi himaan bulchiinsa naannoo Beneshaanguul Gumuuz beeksisanii jiru jechuun Asteer Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Lakkoobsa namoota vaayirasii Koronaan qabamanii miliyoona 1 fi kuma 145 fi 906 Biraaziil Laatiin Ameerikaa sadarkaa tokkoffaa irra jirti. Lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabamanii kana keessaa kanneen du’an kuma 52 fi 645.
Lakkoobsi Addunyaa Irraa Namoota Vaayiresii Koronaan Qabamanii Ol Ka’aa Jira
Lakkoobsi ambaasaadderoota vaayiresiichaan qabamanii hagas jedhamuu kan hin dandeenye kan tuqan madden kun kan itti himame dhuunfaa dhuunfaan waan ta’eef walii gala isaa beeksisuun akka hin danda’amin ibsaniiru.
Lakkoobsi angawoota waraanaa US kan Somaaliyaa keessaa namoota 65-800 ga’u. loltoonni Yunaayitid Isteetis murna waraanaa Somaaliyaa kan Danab jedamu deggeruu fi gorsuun tajaajilanniiru. Waraanni US al-Shabab irratti qilleensa irraan haleellaa samii irraanii geggeessaa ture. Erga prezidaanti Joo Baayiden aangoo qabatanii haleellaan samii irraan geggeessame kan mirkanaa’e hin jiru. Angawoonni waraana Somaaliyaa jalqaba baatii kanaa, haleellaaleen al-Shabab irratti geggeessamu xiqqaachuun garee finxaaleyyii kanaaf jajjabina itti dabalaa kenna jechuun yaaddoo qaban ibsaniiru. Karns akka jedhanitti halellaan samii irraanii filannoo akkuma ta’etti tura.
Lakkoobsi baqattootaa fi godaantotaa karaa Libiyaa Awurooppaa seenanii dabalaa jira, ka jedhu – Jaarmayaan Dhimma Koolu-galtootaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, akkasuma, lakkobsi baqattootaa fi godaantota otuu gara sanatti imalanii gammoojjii Sahaaraa fi galaana Medtraaniyaan keessatti dhumanii ka dabalaa jiru ta’uu dubbata.
Lakkoobsi baqattoota ardittii keessaa gara miliyoona 4.8tti ol guddate kan jedhan itti aantuu ministrittiin kanneen miliyoona 12 ol ta’an immoo biyya ofii keessaa qe’ee irraa godaananiiru.
Lakkoobsi Baqattoota Naannoo Tigraay Irraa Gara Sudaanitti Yaa’an Dabalaa Jira:UNHCR
Lakkoobsi baqattoota Sudaan kibbaa Ugaandaa seenan miliyoona tokko ga’ee ennaa jiru kanatti maatiiwwan imalli dadhabsiise torban kana Ugaandaa seenuu itti fufaniiru.
Lakkoobsi baqattoota Ugaandaa seenanii miliyoona tokko ga’uun hawaasa addunyaa kan dammaqsu ta’uu qaba, hookkaraa fi dararaa siivilota Sudaan Kibbaa irratti raawwatamu dhaabsisuuf illee tarkaanfiin fudhatamuu qaba jechuu dhaan Amnesty Internaatinaal waamicha dabarsee jira.
Lakkoobsi Barsiisota Barbaachisanii Hanga Durii Oli: Ministirii Barnootaa
Lakkoobsi boodana angawoota eegumsa fayyaa Chaayinaan beeksisame namoonni 2700 vaayrisii kanaan qabamuu ifa taasisee jira.
Lakkoobsichi tilmaama duraa irraa dabaluu isaa hin haalle. Jaarmayaan Dhimma baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa akka jedhutti, lammiwwan Itiyoophiyaa Tigiraay irraa gara Sudaanitti baqachuun haga ammaattiyyuu hin dhaabannne. Waggaan haaraan barri 2021 eega seenee guyyaa xiqqoo keessatti namoonni gara dhibba saddeetii gahan Tigiraay irraa Sudaan gama Bahaa seenuu dubbata.
Lakkoobsi daangaa irratti dhiyeenya heddummaate kun bulchiinsi Baayiden inni haaraan Ameerikaan amma kanneen dadhata siyaasaa barbaadan ni simatti hubannoo jedhuuni. Dhaabbati bulchiinsa hatattamaa kan federaalaa yeroo ammaa gargaarsa kennaa jira.
Lakkoobsi Dhiiroota Tamboo Xuuxanii Yeroo Jalqabaaf Gad Bu’e: Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa
Lakkoobsi dursee tuqame garuu 12 ta’uu ibsaniiru. Ragaaleen hin mirkanoofne itti aansee ba’an immoo lakkoobsa kana 21n ga’anii jiran.
Lakkoobsi gargaarantootaa duraan Tokkummaan Mootummotoaa gabaase kuma tokkoo fi dhibba lama qofa ture.
Lakkoobsi Gazexxesoota Addunyaa Irratti Hidhamanii Guddaa Ta’u Ibsamee Jira: CPJ
Lakkoobsi haaraan kun kan duraan kampanii dawaa Briteenii fi Swidinii guddichaan wixata darbe beeksisame kan talaalliin kun dhibba irraa harka %79 milkaa’ina qaba jedhu keessa deebi’uun kan xiinxale.
Lakkoobsi humnootii keenya kan Somaaliyaa keessaa akkaan gad xiqqaachuuf jira garuu humnoonni Ameerikaa naannoo sana keessa ni turu, kanaaf hojiin keenyaa fi murannoo nuti michoota keenyaaf qabnu hin jijjiiramne jedhn.
Lakkoobsii Gazexxesoota addunyaa irratti hidhaa keessa jiranii 253 ture irraa barana jechuun 2019 keessa gara 245tti gad bu’e.Gazexxessonni hidhaa keessa jiran kun gabaasa ofii uumanii facaasan akkasumas waan soba ta’e gabaasan jedhamuun himataman.
Lakkoobsii kun baatii Guraandhala dura harka 4.5 qofa ture. Daayreekteerrii jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr.Tedroos Adhaanoom dargaggonnii vaayrasii koronaan qabamuu, du'uu akkasumas nama kan biraatti dabarsuu akka danda'an irra deebinee hubachiifna jedhan.
Lakkoobsii kunis kanneen qabaman hundumaa hammachuu dhiisuu mala jechuun aagawoonni eeguumsa fayyaa uummataa akeekkachiisanii jiru.
Lakkoobsii lammiwwan Itiyoophiyaa Gara Sudaanti Dheessanii Dabalaa Jira: UN
Lakkoobsii Namoota Balaa Doniin Galaana Dimaa Keessatti Dhumanii 52 Caalee Jira
Lakkoobsii namoota dhukkubsatanii inni amma tilmaamame hanga baatii Onkololeessa dhufuu dhumaatti dachaa 4 dabaluuf jira.Baatii sadaasa dhufu jalqaba irratti biyyoota Ibolaan keessatti rakko umee Laayberiyaa Ginii fi Seeraaliyoon keessatti namoota dhukkuba Ibolaan qabamuun isaanii mirkanaa’uu akkasumas shakkamuu kuma digdamatuu argamuuf jira.
Lakkoobsi irra jireessi garuu waaltaa leenjii Xolaay keessatti leenjifamanii kanneen gad dhiisamani. Shakkamtoota 5605 kanneen ta’an waaltaa kana keessatti leenjii fudhachuu isaaniitu ibsame.
Lakkoobsi isaan dubbatan, lakkoobsa namoota naannoo sana keessaa gargaarsa hatattamaa barbaadanii ka mootumaan federaalaa dubbate wajjiin wal-faallessa, jechuun Mulugeetaa Atsbahaa, Maqalee irraa gabaasee jira.
Lakkoobsi isaanii baatii Hagaya darbe ture waggaa darbe baatii dhuma wal fakkaatu keessa kan ture irra dacha dabaleera jedha ibsi OCHA kun.
Lakkoobsi isaanii kan hin beekamne barattoonni university lammiiwwan Oromoo ta’an kun humnoota poolisiin kan hidhaman Caamsaa bara 2014 master palaanii Finfinnee mormuu dhaan ennaa isaan hiriira mormii geggeessanitti ture.
Lakkoobsi isaanii miliyoona sadiin kan dabale Itiyoophiyaa keessaa kanneen hongeen miidhamaniif gargaarsi barbaachisu ariifachiisaa ta’uu fi ammuma argamuun kan irra jiraatu ta’uu OCHAN beeksiseera.
Lakkoobsi Koolu Galtoota Itiyoophiyaa Gama Puuntlaanditti Imalanii Heddumaataa Adeeme: Angawoota Puuntlaand
Lakkoobsi kun bara 2014 ennaa dhibeen kubn Afriikaa dhiyaa keessatti ka’e lakkoobsa ijoollee dhibee kanaan qabamanii irra hedduu guddaa dha jedhan. Dhibeen kun namoota kuma 28 ennaa qabu, kanneen kuma 11 ta’an galaafate.
Lakkoobsi kun dabaluun muummichi ministeeraaShiinzoo Abe daawwannaa tuuristoota biyya keessaa akka murtaa’u jajjabeesaniiru. Hindii keessaa namoonni miliyoona tokkotti hedaman vaayiresii koronaan yoo qabaman ministriin eegumsa fayyaa biyyattii akka gabaasetti kanneen kuma 32,700 ta’an sa’aatilee 24n darban keessa vaayiresii kanaan qabamanii jiran.
Lakkoobsi kun eega Koronaan Itiyoophiyaa seenee isa guddaa tahuun galmeessamee jira.
Lakkoobsi kun gad bu’us jarmayaan fayyaa addunyaa faca’inni vaayresii kanaa akkam akka ta’e tilmaamuuf yeroon hin geenye waan ta’eef uummati akka of eeggatu beeksisee jira.
Lakkoobsi kun gad bu’uun dirree lolaa irratti kanneen ajjeefaman waan gad xiqqaateefii jedha Reporters without borders. Walumaa gala Gaazexxeessonni 17 dirreee lolaa irraa utuu gabaasanii kan wareegaman Siiriyaa keessati 10, Afgaanistaan keessatti 5 fi Yemen keessatti 2 yoo ta’u waggaa darbe 34 tu ajjeefaman.
Lakkoobsi kun haaraa ol ka’uun angawoonni Kaalifoorniyaa veestivaalii muuziqaa fi aartii beekamaa baatii Onkoloolessa keessa geggeessamuuf ture akka hambisaniif sababaa ta’e.
Lakkoobsi kun kanneen vaayirasichaan du’an namoota miliyoona tokkoo ol dabalatee jechuu dha.
Lakkoobsi kun ol ka’uun kan dhaga’ame torbanneen dhiyoo as sababaa vaayiresii koronaan kan ka’e uggurri sochii kaa’ame laaffachuu isaa akkasumas ayyaana goototaa ilaalchisuun namoonni boqonnaa ba’uu waan jalqabaniif jecha.
Lakkoobsi kun walitti bu’iinsi jiru ijoollee biyyattii keessaa hagam balaaf akka saaxile mul’isa jechuu dhaan biyyootii Afriikaa gama bahaa fi gama kibbaaf directora naannoo kan UNICEF kan ta’an Leila Pakkala beeksisaniiru.
Lakkoobsi Lammiiwwan Itiyoophiyaa Gargaarsa Barbaadan Dabale: OCHA
Lakkoobsi loltootaa hangi tokko gad xiqqaatee jira jechuun har’a tuuta oduuf ibsa kennanii jiran. Lakkoobsi loltoota Ameerikaa yeroo ammaa Siiriya keessa jiran kan yeroo duraa caalaa xiqqoo dha jedhanii lakkoobsi kun akka haalli wayyaawaa deemeen gad xiqqaachuu itti fufa jedhan.
Lakkoobsi Loltoota Ijoollee Somaliyaa keessaa Hedduummaate
Lakkoobsi Naaamoota Ameerikaa Keessaa Vaayiresii Koronaan Du’anii Kan ibsameen Ol Ta’uutu Himame
Lakkoobsi namoota addunyaa irraa vaayiresii koronaan qabamanii baatii itti aanu miliyoona 5 darbuuf kan jiru ta’uun gabaasamus hoogganoonni biyyoota durooman kan G-7 jedhamanii yaada prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Doonaald Tramp dhiyeessan simachuu dhaan kallattiin wal arguuf itti yaadaa jiran. Traamp yaada kana kan dabarsan kaleessa ergaa Tweeter maxxansaniin yoo ta’u US gara beekamtii iseetti deebitee jedhan.
Lakkoobsi Namoota Addunyaa Irraa Vaayiresii Koronaan Qabamanii Miliyoona 13 Darbe
Lakkoobsi namoota addunyaa kanneen vaayiresii kanaan qabamanii miliyoona 35 kan darbe yoo ta’u kanneen vaayiresii koronaan qabamanii du’an immoo miliyoona tokko darbuu waaltaan qorannaa Yuniversitii Joons Hopkins beeksisee jira.
Lakkoobsi Namoota Ajjeefamanii 54 Ta'u Nutti Himan: Amnestii
Lakkoobsi Namoota Ameerikaa Kanneen Vaayiresii Koronaan Du’uuf Jiran Hanga Kuma 100 Ta’uu Mala: Prezidaant Doonaald Traamp
Lakkoobsi Namoota Ayyaana Irreechaa Irratti Dhumanii Akka malee Dabaluu Dubbata Paartiin Mormituu
Lakkoobsi Namoota Balaa Hobomboleettii Bahaamasiin Dha'een Du'an Ol Ka'uu Mala
Lakkoobsi namoota COVID-19 du’an addunyaa irraa 900,000 darbee ennaa jiru kanatti hayyuun dhukkuboota daariqaa Yunaayitid Keessaa,kampaniin talaallii koronaa yaaliif dhiyeessu AstraZeneca’n yaalii sadarkaa addunyaa kan talaallii sanaa rarraasee jira jedhan.
Lakkoobsi namoota COVID-19n qabamanii kutaalee Yunaayitid hanga tokko keessaa kan duraan gabaasame dachaa 13 kan caalu ta’uu jarmayaan ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa CDCn beeksisee jira. Gabaasi CDC kun kan hundaa’e namoota hanga tokko New yourk, Flooridaa kibbaa, Mizuurii, Utaa fi Washington keessaa dabalatee naannolee 10 keessaa qorannoo dhiigaa walitti qabame irratti hundaa’uu dhaani.
Lakkoobsi namoota COVID-19n qabamanii miliyoona 30 ga’ee kanneen vaayiresii kanaan du’an 928,000 ta’ee ennaa jiru kanatti biyyoonni hedduun sababaa faca’ina vaayiresii koronaahaaraan kan ka’e lammiiwwan isaanii irra uggura sochii cimaa kaa’aa jiran.
Lakkoobsi namoota COVID-19N qabaman Itiyoophiyaa keessaa ol ka’aa adeemuun jalqaba of dhagachuu mul’isa jechuu dhaan dubbi himtuun haiiroo alaa muummicha ministera Itiyooophiyaa dubbatan.
Lakkoobsi namoota dhumanii turaan shan tahuu ka dubbate – dhaabbatni to’annaa balaa qilleensaa Moozaambik, jandoon roobaa cimaa deemuu tu lakkoota du’a sana dabale – jedhu.
Lakkoobsi namoota du’anii gad xiqqaatee jira, garuu kanneen du’an intaloota, ilmaan, abbaa haadha, hiriyaa fi akkawoo dha jedhan Blinken.
Lakkoobsi namoota du’anii sirriitti meeqa akka ta’e hin beekamin jira, garuu prezidaantiin Moozaambik akka jedhanitti hamma kuma tokkoo ga’uu mala. Gareen federeeshinii fannoo diimaa fi baatii diimaa magaalaa Moozaambik Beiraa kaleessa dhaqqabanii jiru. balaan dhaqqabe hedduu fi suukanessaa ta’uu gareen kun ibsee jira. Biilsaaleen gamasii dhibbi irraa harki 90mni barbadaa’uu gabaaseera.
Lakkoobsi Namoota  Finfinnee Keessatti Jiginsa Tuullaa Kosiitiin  Dhumanii 113 Ga’uun Beekame
Lakkoobsi namoota haaraa Vaayiresii Koronaan qababamnii fi lakkoobsi dhibee vaayiresichaatti hidhata qabuun du’anii Chaayinaa keessatti dabaluu isaa, aangawaan Ministirii Fayyaa Chaayinaa beeksisanii jiran. Gama biraatiin immoo, biyya lafaa bal’eensa Chaayinaa dhaa alattis faca’inni vaayiresichaa dabaleen isaa gabaasamee jira.
Lakkoobsi namoota hidhaman jedhamee ol-kaafameera jedhanii warrii misooma barbadeessanii fi daandii cufuun danqaa uuman seera duratti dhiyeeffamu jechu isaanii Muluugeetaa Atsebahaa gabaaseera.
Lakkoobsi namoota madaawanii, kan hidhaatti guuramanii fi achi-buuteen isaanii dhabamanii hedduu ta’us, haga ammaatti akka gabaasaa guutuu hin argatiin hubachiisan - Obbo Muaatuun.
Lakkoobsi Namoota Taayitaa muummicha Ministeerummaaf Filatamanii tokkoo ol ta'uun Faallaa Heera Itiyoopiyaa ta'uu Mala Jedhu Lammiiwwan Hagi tokko
Lakkoobsi Namoota Talaalii COVID-19 Fudhachuu Barbaadanii Dabalaa Adeeme
Lakkoobsi namoota Vaayirasii Kooronaatiin qabamanii magaalaa Finfinneetti eega torban tokkoo as dachaan dabalaan dabaluun yaaddessaa ta'uu Ministarri Fafyyaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.Keessumaa kutaalee bulchiinsaa Lidataa fi Addis Katamaatti vaayirasiin kun daran waan hammaatee jiruuf tarkaanfiin of eeggannoo fi qajeelfamoonni bahan hojii irra oolfamuu qabu, jechuun hubachiisan - Daarektarri Komiyunikeeshiinii Ministara Fayyaa Itiyoophiyaa, Dr. Tegenee Raggaasaa. Gama biraan, konkolaachistoonni daangaa ce'uun tajaajila geejjibaa kennan Vaayirasii kanaaf saaxilamoodha tahuullee ibsan. Tatamsa’inni Vaayirasichaa akka babal’atuuf kan haala miijesse uummatni qajeelfamoota of irraa ittisaa bahan hojii irra oolchuu dagachuu dha, jedhan – Dr. Taganeen.
Lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaatiin lubbuu dhabanii, kan Ameerikaa Addunyaa irratti isa ol’aanaa yoo tahu, akka Ministiriin Dhimma Gadamoojjiilee waraanaa jedhetti, lakkoobsa kana keessaa gada-moojjiileen waraanaa biyyattii kuma tokkoo oli.
Lakkoobsi Namoota Vaayiresii Koronaan Du’an Ameerikaa Keessaa Kuma Shan Guute
Lakkoobsi Namoota Vaayiresii Koronaan Du’an Kan Addunyaa Kuma Kudhan Caale
Lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabaman kan Ameerikaa keessaa miliyoona 1 caalee ennaa jiru kanatti bulchitoonni kutaalee Yunaayitid Isteetis hedduu tamsa’ina vaayiresichaa gab gochuuf uggura haaraa kaa’aa jiran.
Lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabaman kan biyya hollaa Jabuutii keessaa Itiyoophiyaaf yaaddoo ta’ee jira.
Lakkoobsi Namoota Vaayiresii Koronaan Qabaman Kan Itiyoophiyaa keessaa 65 Guute
Lakkoobsi namoota Vaayiresii koronaan qabaman ol kaa’aa ennaa adeemetti Itiyoopiya akeessaa namoonni of ajjeesuu ykn waaltaa keessa tursiisaman keessaa milquuf yaaluun dhaga’amaa jira.
Lakkoobsi namoota vaayrasii koronaan qabamanii 325 kan dabalee yoo ta'u lakkoobsa waliigalaan qabamanii 50,333 geesisee jira.
Lakkoobsi Namoota Vaayresii Koronaan Qabamanii Gad Xiqqaachuu Chaayinaan Beeksiste
Lakkoobsi namoota waggaa kana dirqamanii qe’ee isaanii dhiisanii baqatanii akkaan ol ka’ee jira. Namoonni kumaa hedduutti laka’aman Afriikaa fi giddu galeessa bahaa irraa ka’anii galaana Mediteraaniyaan qaxxaamuruun imala lubbuu isaaniif sodaachisaa ta’e geggeessanii gara Awrooppaatti qajeelu.
Lakkoobsi namoota Yunaayitid keessaa vaayiresii koronaan qabaman miliyoona sadiitti siqaa ennaa jiru kanatti, hayyuun dhimmootii dhukkuboota daariqaa ka biyyattii gameessi biyyattii lammiiwwan Ameerikaa lakkoobsi namoota weerara vaayiresichaan du’anii gad xiqqaate kan jedhu oduu kijibaan akka hin gowwoomne akeekkachiisan.
Lakkoobsi uummata zoonii sanaas kuma 575 fi 500 ta’uu isaaf kana keessaa kuma 475 balaa hongeen miidhamuu illee ibsanii jiran.
“Lakkoofsaan heddatani jennaan humna qabanii, Amerikaa fi Chayainaalleen jabeenna tokkummaa kanaan addunya bitti.”Naannoon godina 21 aanaa 209 qaba nama miliyoona 22tti keessa qubata.
Lakkoofsa nama haga 20 jedhan amma 5 ykn sunii gadi akka tahu hajajan.
Lakkoofsa namoota erga lolli kun aansee du’anii gaafatamanii sana quba hin qabuu jechuunis deebisu.
Lakkoofsa ummataa kanaaf taableetonni hojiirra oolan alaa bitamanii biyyatti kan qindeeffamaniidha. Softweerii ykn suurri keessoo isaan gargaaramanis ka biyyanatti nuun qophaayedha; kanaaf odeeffannoon martuu to’annoo keenya jela jira jechuudha.Mr. Mucheeruun lammileen Keeniyaa odeeffannoon kennan iccitiinsaa eegamaa waan taheef sodaan isaan seenuu hin qabuu jedhan.
Lakkoofsa Ummata Keeniyaa meeshaalee barbaachisoo dhiheessuu fi odeeffannoo argamu ka kuusuu f tamsaasu ministeera Information fi Koomunikeeshinii biyyattiiti. Ministirri Information fi Koomunikeeshinii Keeniyaa jooseef Mucheeruu meeshaan lakkoofsa ummataaf oolu sirriitti qophaayeera jedhan.
Lakkoofsi baqattootaa Somaaliyaa irraa gara Itoophiyaa senanii dabalaa dhufuu isaa Mootummoota Gamtoomanitti Koomishiniin Dhimma Baqattootaa (UNHCR) beeksise. Erga Amajjii bara 2017 as qofa baqattoota Somaaliyaa kuma shanii olitu gara Itoohpiyaa seene.
Lakkoofsi baqattoota Dhadhaab keessaa amma gara kuma dhibba lamaatti kan gadi bu’e yoo ta’u, dhaabbileen gargaarsaas gadi hirrataa akka jiran Bakka Bu’aan Hawaasa Oromoo Dhadhaab jiran ni dubbatu.
Lakkoofsi dhuunfaa kun yoo hojiirra oolu lammileen biyyattii tajaajila mootummaarraa fedhan kamuu, bakka tokkotti argachuu kan dandeessisu ta’uu, kana keessas waan tajaajila kanaaf barbaachisan
Lakkoofsii isaanii hanga kuma 3 akka ga’u kan ibsamee yoo ta’u gara hospitaalli Riferaal Yunivarsitii Amboo, gara hosptaala walii-galaa Amboo fi hospitaala sadarkaa duraa Gudaritti geeffamuu isaanii beekamee jira.
Lakkoofsi ijoollee milishoonnii Bokoo Haraam ajeesanii du'uu dha itti fayyadaman dabalaa deemaa jira. Oggaa dabre qofa akka gabaasa UNICEF baasetti ijoollee 44 kanarratti bobaasani, kun oggaa afur keessatti harka 10 caalaan dabale.
Lakkoofsii namoota dhugumaan filannoo kana irratti hirmaatanii fi kanneen aangawoonni labsan gidduu yoo xiqqaate miliyoona tokkoon adda addummaa qaba.
Lakkoofsii Namoota Koleeraan Qabamanii Dabalaa Akka Jiru Ibsame
Lakkoofsi Lammiiwwan Somaaliyaa Gara Itoophiyaa Godaanaanii Dabaluun Himame
Lakkoofsi namoota haleellaa kaleessa hoteela magaala Mooqaadishotti argamu tokko irratti Al-shabaabiin godhameen du'ani 24 gahuunif namoonni 60 madahun isaanii beekkammera.
Lakkoofsi namoota Koronaavaayrasiin qabamanii Shan gahuun erga beekamee booda, muummeen Ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad Wiixata harraa ibsa kennaniin manneen barboota torban lamaaf cufamuu ibsaniiru.
Lakkoofsi tilmaamame hedduminaan kan keessatti kufe dinagdee reef guddataa jiran kan akka Braaziil, Naayjeriyaa, Afrikaa Kibbaa fi kan Raashiyaa ti.
Lakkoofsi ummata keeniyaa ka wagga 10 darbeerra miiliyeena 9’n ol guddatee jedhe Waajjirri Istaatistiiksii Keeniyaa. Waajjirichi harra gabaasa lakkoofsa ummata biyyattii ji’a hagayya dabre gaggeeffame ka ifoomse yoo tah, gaggeessitoonni waajjirichaas suma kana Pirezdenti Keeniyaattaaf gabaasa kana kennanii jiru.
Lakkoofsi Uummataa Dabalaa Yeroo Deemu Oomishnis Akkasuma Dabaluu Qaba
Lakoobsi Naga Eegdota Daarfuuf Gad Xiqqaachuuf Jira: Gola Naga Eegumsaa
Lalabinni kun wiixata kan egalamee yoo ta'u hanga dilbata dhufuutti itti fufa.Marsaa 2ffaan ammoo wiixata torbee itti anuu egalee hanga kamisaatti tura.
Lala’iin nama beekamaa erga seerri kun hojii irra oole baatii Adoolessaa qabee nama irratti fuuleffatamaa ture. Akka seera sanaatti eenyu iyyuu kan Hong Kong keessaa shorokeessummaa, addaan fottoquu, humnoota alaa waliin ta’uu dhaan aangoo mootummaa irratti yoo fincile ykn shire yoo itti murtaa’I hidhaa umurii guutuun adabama.
La Ligakeessallee Celta Vigon ammoo tapha kalee irratti Eibar 4-0 garafte.Tana keessaa Iago Aspas goolii sadii galfate.Bireyis Mendez ammoo goolii tokko irra buufate.
La Liigaakeessaakilabiin Atletico Madrid gurbaa FaransaayKevin Gameirojedhan bitachuuf jala maruutti jirti.Gamaroon nama ganna 29 baranuma Atileetikootti dabalame.
Lalisaa Deessisaa Badhaasa Bostonitti Kennaniif Deebisee Kenne,Asallaan Shaampiyoonaa Itiyoophiyaa Qopheessuutti Jirti
​Lalisaan ammoo gurbaan ganna 28 ti Maratoonii Amerika Boston marroo lama moo’e.Namii isatti aanee lammeessoo tahe Shuraa Qixxaataati,Itoophiyaa sadeessoo atileetii Keenyaati.
Lalistuun inatala ganna 23ti.Yuniverstii eebbifamte.Huji isii tanaa fi maatii, dhalaa fi hariyaa hedduu galateeffatti.
Lalistuun intala ganna 23ti.Yuniversitii Qonna Baakkootii digriin eebbifamte. Carraatti barumsa qonnaatti erge malee durii gaazexeessituu tahuu feete.
Lalistuun karoora hedduu qabdi.Kitbaa Guddisa Ijoollee kana dokumenteriitti deebisuu feeti.
Lalistuun kitbaa qofaa mitii fiilmii (movie)hedduu barreessitee lafaa qabdi.
Lalistuun onnee fi qalbii diqqeennaan horatteen amma kitaaba shanii fi fiilmii barreesitee lafaa qabdi.
Lalistuu Toofiq magaalaa Dirree,Godina Booranaatti dhalattee kitaabaa fi waan hujii aartii isii manneen kitbaaba Oromoo hedduu keessa jira.
Lalistuu Toofiq waan diqqeenaan akaakuu isii irraa baratteen kitaaba barreessitee fiilmiillee hojjattee lafaa qabdi
Lalistuu Tooofq diqqeennumaanuu waan akaakuun isii itti hime barreeffchaa lafa keeyyachaa dhufte.Qaraa seenaa akaakuu isii barreeffachaa,isuma irraa aadaa fi seenaa barachaa guddatte.
Lalistuu waan argitu irraa kaatee kana barreessite.Fkn fiilmii kana keessaa siirba Abdullaahi Jirmaa ka innii amala ijoollee laalee egeree isaan dura sirbaan raagee sirbeetti keessa jira.
Lalisuun akka namuu horii qofaa mitii haga guddaan yaadaan wal dhaabatu feetu.
Lallabaa baranaa nama kuma hedduutti itti dhufee guyyaa sirbaa fi gammachuu akka akkaa keessa oolanii bulan.
“Lallaba Adulaa Booranaa baranaa namii dhufe haga hin qabu kuma 10 hinuma taha seha.”
Lallaba Hayyuu:Hayyuun warra abbootii gadaa waliin hojjatu ka gosa Booranaa 17nuu keessaa filan.
Lamaan haftellee boqonnaan duubatti irra bubuuftee Itoophiyaa harkuma dhadhawattee duwwaa keessaa galate.
Lamaan isaaniif bakki irratti fuuleffatan kutaa Pennsylvaaniyaa yoo ta’u yaada uummataa dhiyeenyaa walitti qabameen Baayiden dursaa jiran, bara 2016 keessa garuu Trampitu injifate. Namni kutaa Pennsylvaaniyaa injifate sagalee filannoo calaluuf murteessaa ta’e 270 keessaa 20 argata.
Lamaanuu bara 2008 akkasumas filannoo bara 2012 gaggeefameen marsaa lamaaf filtaman. Baaydiin itti aanaa prezidaantii Amerikaa ta’uun waggoota 8f hojjatan. Yeroo seenata keessa turan yeroo dheeraaf Baaydiin koree birkii alaa seneetaa kan humna guddaa qabaataa ture sana keessatti miseensa turan. Dura ta’aa koree kanaa ta’uun marsaa lama hojjatan.
Lamaanuu dhibamtoota Koroonaaf faayidaa kennuurra darbee baasiis kan qusatan tahuu dubbatan - Itti gaafatamtuun kutaa Baayo-Medikaalii Hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Amboo Injinar Qaalkidaan Gazzahanyi.
Lameen irrattiyyuu, deebii argachuuf Koomishinara Koomishinii poolisii Oromiyaa haasofsiisnee jirra.
Lameenuu akka injifannootti ilaalla jedhan. Hilariin akka jedhantti Kun hegeree paartii Dimokraatotaa fi kan yunaaytid Isteetesf nama barbaachisu kan agarsisee ture jedhan.
Lameenuu Dilbata kaleessa garee waa'ee wal qunnamtiif grmeessan kan martii isaanii dubartoota ta'an labsanii turan.
Lameenuu ibsa baasaniin Itiyoophiyaa keessa aadaa Ayyaanaa fi dhiifamaatu jira.N utis aadaa kana irratti hirkachuu filanne jedhan.
Lameenuu Kamiisa kaleessaa galgala chaanaalii Televiziyoona adda addaa irratti sa'atii wal fakkaataa irratti gaaffii Gaazzexxessoota biraa dhiyaateef deebii kennan.
Lameenuu waa’ee haasawaa bilbilaan dubbatamee Sana irraa yaaddoo akka qaban ibsanii jiran.Har’uuma waaree boodas kanneen biroon dhiyaatanii raga ba’uuf jiran.
Lameenuu weerara Koroonaa dhaabuuf talaaliin addunyaa mara dhaqqabuun dhimmi ijoo ta’u walii galan.Gurmuun G-7 jedhaman kana irratti akka hojjatan, akkasumas talaaliicha oomishuunis akka dabaluu gochuu yaaluu kan jedhus dubbatanii jiran.
Lamiiwwan Itiyoophiyaa 57 Galaana Diimaa Keessatti Dhumuun Mirkanaa’e
Lamiiwwan Itiyoopiyaa eenuymmaa ofii isaanii akkuma qaban lamummaa gamtaan jiru cimaa ta’e kan Itiyoopiummaas qabu jedhanii jiran.
Lamiiwwan Yunaaytid Isteets oggaa afur afuritti piresdaantii isaanii filatan. Filannoon kun qophii guddaatu itti godhamaa, yeroo fi maallaqa guddaatu itti baha.
Lamimileen biyya sudaan kumaan lakkawaman magaalaa kaartuum keessati hiriira mormii bahanii jiran. Sababinii hiriirichaa wagaa lamaan duraa waxabajii 3 ,2019 namootan demokiraasi fi haqaa gaafachuudhaaf waltajjiitti bahani turan irrattii ajjeechaa lolitootan raawwatame yaadachuudhaaf.
Lammaffaa obbo Zalaalam Jamaanee miseensa koree giddu galeessa fi miseensa mana mare ADWUI,sadarkaa pirezidaantiitti itti gafatamaan biiroo qonnaa MNO hanqina gaggeessummaatiin miseensa koree giddugaleessaa irra hanga yaa'ii itti aanuutti akka ittifamu murtaayee jira.
Lammaffaa, seerawwan jaarmayaalee ka mootummaa hin taane daangessanii fi danqan baasuu irra taranii,m tarkaanfiilee “farra-shorkeessummaa fi farra-mormii” jedhanitti hiikkkaa seeraa ifaa hin taanee fi wal-dhahaa tahe kennuudhaan, akka qabsaa’onni tarkaanii seerri kun hordofsiisu beekuu dhabuu irraa, sodaatanii fi saansurii of godhan taasisuu,
Lammee ‘rratti Keeniyaattaan kan dubbatan waa’ee nageenyati. Nageenyi bu’ura waa maraa tahuu eeraniis sagantaa muummene Ministiraa Abiy Ahmed turmaata isaanii Keeniyaa guyyaa lamaa keessatti qabanis ibsaniiru.
Lammeesoon Veronikaa sadeessoon ammoo Buze Dirribaati Atileetiin Itoophiyaa ta dhbiin Misikir Mekonnin torbeesso baate.
“Lammeessoo kilabii biyyoolessaa keessa hin tahphadhu.Waan dandahu cufaa ya tolchee. Shaampiyoonaa tahuu dhabuun ammoo waan guddoo nama miidhaati,” jedhe.
Lammeessoon atileetii dhalootaan Keeneyaa lammii Amerikaa Bernard Lagat.Atileetiin Afrikaa Kibbaa Stephen Mokoka ammoo sadeessoo daqiiqaa 28 fi sekondii.
Lammeessoon mana barumsa sadakraa lammeessoo ijoollee dhiiraa godina Marsabeetitti moo’e.
Lammi Amerikaa kan Laayberiyaa keessatti Ibolaan eega qabamee booda gara Naajeriyaatti imalee achitti kan du’e yoo ta’u Doktoorri nama kana wal’anaa turanis du’uu Naayjeriyaan gabaastee jirti.
Lammii Ameerikaa hidda Afrikaa – Joorj Filooyid ajjeesuutti kan himatame – qondaala Poolisii, Deerik Chuuviin irratti yakka-iaalchi geggeessamu, har’as, kutaa Minisootaa keessatti itti fufee jira.
Lammii Amerikaa kan basaastummaan Raashiyaa keessatti qabame Paul Whelan hidhaa isaa kan yakka ilaalacha duraa dheeressuuf manni murtii magaala Moskoo deggeree jira.
Lammii Amerikaa waraana turee fi amma hidhamee kanaaf Abukaatoo kanneen ta’an himata irratti dhiyaate fudhatama dhabsiisan.
Lammii Awustraaliyaa kan ta'anii fi waggootii dheeraaf Itiyoophiyaa keessatti tajaajiila eegumsa fayyaa keessumaa kan dubartootaa kan turan Dr. Kaatriin Hamliin umrii isaanii 96tti kaleessa Finfinnee keessatti du'an boqotanii jiru.
Lammii Awustraaliyaa umriin 28 Brenton Haaris Tarrant irratti aangawoonni himannaa ajjechaa dhiyeeessanii jiru. Ebla 5 bara 2019 fullee keenyaa deebi’ee mana murtiitti dhiyaachuuf jira, Tarrant.
Lammii Beeljium hidda dhalata Morokoo kan ta'e Abdelhamid Abaaoud haleellaa namoota 129 galaafachuuf shirame sana hoogganuu mala jedhameera. Angawoonni Beeljium jalqaba waggaa kanaa haleellaa poolisiin fashale qindeesse jechuun hordofamaa ture.
Lammii biyya Gaanaa kan Aaddee Agituuf hojjataa tureetu ajjeesuun gudeedee, kan jedhu polisiin Xaaliyaanii namnii gocha kana raawwate to'annaa jala ooluu beeksise.
Lammii dorgomii km 42 tana 2:12:45 moohee Atsedeen ammoo 2:29:19 moote.
Lammii Ertraa fi mirga gondaantotaaf ka falman Abbaa Musee Zeraay Nobelii Nagaaf Kaadhimamaa ta'uun dhiyaatan
Lammii Faalastiin tokko dabalatee lammiwwan biyyoota biroos keessa jiru. Yaballi isaanii sun bishaan keessa dhidhimuu isaa dura, buufaticha galaanaa irraa haga kiiloo-meetira shanii deemanii turan. Namoota sana keessaa garii gara handaaraatti daakanii namoota qurxummii baasanii fi waardiyyoota handaara galaanaa Liibiyaatiin baraarfamanii jiru. Walumaa galatti tarii namoonni gara 140 tahan baraaramanii jiru. Gurmuun hojjetoota keenyaa lafatti gargaarsa kennaafii jira. Akka nuti hubannetti, namoonni 150tti tilmaaman bishaanichaan nyaatamanii lubbuu isaanii dhabaniiru,” jedhan.
Lammii Iiyoophiyaa ta’u isaa kan ilaaleen asii fi achii ituu hin jedhiin uummata dhiiga isaa keessatti cichaa fi haqa akka galaatti guduunfate dha jedhan Dr.Abiyyi.
Lammiiin Keeniyaa Chooloo Abdii bakka Adoolessa bara 2019 to’annaa jala oole Filippiinsi irraa kibxata darbe gamanatti fidame. Angawoonni Filippinisis kibata darbe angawoota mootummaa Ameerikaatti dabarsanii kennan.
Lammii Iraan kan taate Aghdam kampaniin youtube kan ani maxxaansu dawwattoota akka hin qabaanneef jecha na duraa gulaale jette.
Lammii Itiyoophiyaa kan taate Aaddee Freeweynii Mebraahtu “Gootittii bara 2019” jechuun Televiziyoonni Amerikaa beekamaan CNN torban dabree Doolaaraa Kuma Dhibba Tokkoo (100,000) badhaaseenii jira.
Lammii Jarmanii Oromiyaa Bakka Gara Garaatti Tajaajila Fayyaa Tola-Ooltummaan Kennitu
Lammii Keeniyaa kan ta’an diplomaatichi gameessii fi muummichi barreessaan dhaaba kanaa ambaasaadder Ma’haabuu Ma’aaliim VOAf kan ibsanis isuma kana.
Lammiilee deeggersa kanatti hirmaatanis galateeffatee jira, manni maree kun. Caqasaa
Lammiileen alaa lama namoota ajjeefaman keessaa tahuus dubbataniiru.
Lammiileen Ameerikaa ganamaa kan gosa Wampaanowaag garuu, sana dura waggoota kuma hedduudhaaf lafa sana irra jiraatan.
Lammiileen Oromoo biyya Afriikaa Kibbaa jiraatan rakkoo nageenyaa biyyattii keessatti gidduu kana mudateen qabeenyi hedduun irraa saamamuu fi balaan kaanillee irra gahuu dubbatan. Keessumaa naannoo magaala Johaanisbergitti balaa dhaqqabeen suuqiileen isaanii hedduun barbadaa’uullee himatan. Bakka Bu’aaan hawaasa baqattootaa haalli jiru ammallee amansiisaa miti jedhu.
Lammiin akka leenjsiaan isaa Toleeraa Dinqaa jedhutti dorgommii Bostonii asitti foon miilatti dhibaa bahee taatullee hinuma dorgoma.
Lammiin Ameerikaa Al-shabaabiin Gargaaraa ture Somaaliyaa keessatti Ajjeesame
Lammiin Ameerikaa fi lallabaan wangeelaa beekamaan Reverend Doktor Biilii Grhaam dhalatanii waggaa 99tti Guraandhala 21 bara 2018 Shaarlet Kaarolaayinaa keessatti addunyaa kana irraa du’aan boqotan.
Lammiin ameerikaa hidda dhalata Afriikaa Joorj filooyid harka poolisii utuu jiruu du’uu isaaf kan ka’e guutummaa Yunaaytid Isteetes keessatti haleellaa poolisiin raawwatamuu fi loogii sanyii haxxummaan geggeessamu ilaalchisee mormiin ka’uun ni yaadatama.
Lammiin Ameerikaa Hidda Dhalata Afriikaa Poolisiin Erga Qabamee Yeroo Xiqqoo Booda Miidhaa Irra Ga’een Lubbuun Isaa Darbe
Lammiin Ameerikaa Hidda Dhalata Eertraa Miseensa Mana Maree Ameerikaaf Filataman
Lammiin Ameerikaa hidda dhalata Somaalee Minnesota irraa ta’e gumii walii galaa kan tokkummaa mootummootaa NY keessatti geggeessamuuf jiru irratti dargaggoota bakka bu’uun hasaa dhageesisuuf jirti. Kan Yunivarsitii Harvard seenuuf jirtu Muniifaa Khaliif dargaggoota wal ga’ii kana irratti hirmaachuuf iyyata galfatan 350 keessaa filatamte.
Lammiin Ameerikaa Talibaaniif deggersa gochaa ture jechuun itti murtaa’e hidaa dhaa gad dhiisamee jira.
Lammiin Amerikaa Boksiin Addunyaatti Beekamu, Meey Wezer Dorgommii Takko Moo’ee $mili.100 Badhaafame
​Lammiin Amerikaa hidda dhaloota Afrikaa Simone Manuel atileetii nama Amreikaa gurraacha jalqabaa bisaan daakuun warqii badhaafame taate.
Lammiin Amerikaa ufiif jedhanii waan naannoo jiranii beekanii irraa ufi eeguu malan.Yoo ammo tana irratti ariitiin achii bahuu feetanii gargaarsa Embaasii Amerikaa barbaaddanillee mala keessanillee dhahadhaa.
Lammiin ammoo akkana jedhe.“Hojii gaarii hojjadhee dhufee womaa na hin dhibne.”
Lammiin armaan duratti maratoonii Chaayinaa moo’e.Yoo hardha ani dubbisellee leenjisaa Toleeraa waliin dorgommiif jedhanii Sandaaffaa galan. Galgala daqiiqaa 50 ganamaa ammoo saatii 1:30 leenji’fame.
Lammiin Eertiraa Seeraan Ala Namoota Goodaansiisudhan Shakkamaa Ture Qabame
Lammiin Eertraa Seeraan Ala Nama Deddeebisuun Himatame Walaba Ba’e
Lammiin Filippiin namoota torban darbe haleellaa of wareegummaa raawwatan lama keessaa tokko ta’uun adda ba’ee jira. Kun shorokeessota biyyattii keessatti uumaman kanneen jalqabaa ti.
Lammiin Geedioo Gujii lixaa keessa jiraatan tokko haala uumame ennaa dubbatan haala suukaneessaa dhaan namoonni nu duraa du’aniiru jechuun himatan.
Lammiin Israa’el Tokko Naannoo Affaar Keessatti Duute
Lammiin Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa ganna 20’f jiraatan haala jiru yoo dubbatan, duraan dhibeen kun akka mullateen daangaan cufamee waanti martuu dhibee kana to’achuuf carraaqamaa ture jedhan. Achii mootummaan dhibeen kun weerara miti jennaan waanti martuu bakkatti deebiye.
Lammiin Itiyoophiyaa xayyaara irratti waa’ee boombii qoosee Keeniyaa keessatti har’a hidhaan adabamuun isaa beekamee jira. Cifraayee Kebbedee Beqqelee ka jedhamu dhalatni Itiyoophiyaa kun xayyaara Keeniyaa gara Afriikaa Kibbaa balali’uuf ture keessatti waa’ee boombii waan qooseef jecha, balaliin addacitee ture jedhama.
Lammiin Itiyoophiyaa Xayyaara Keessatti Waa’ee Boombii Qoosuu Isaatiin Keeniyaatti Hidhaan Itti Murame
Lammiin Itiyoopiyaa kan dhaaba gargaarsa xaaliyaanii tokkoof hojjetu kan waraansaan dha’amte Tigraay keessatti rasaasa dogoggoraan dha’amee du’uu isaa hojjechiistoonni isaa ibsanii jiran.
Lammiin Jarman Tokko Itiyoophiyaa Keessatti Ajjeefame
Lammiin Koriyaa Kibbaa Badhaasa Oskaar Injifate
Lammiin lammiif haa dhaqqabu jechuu dhaan dhalattoonnii fi jaallattoonni Qellem Walaggaa biyya ambaa keessa jiran hafuura waliin ga’uu dhaan maallaqa hanga tokko walitti fidanii kanneen kana deggeruuf walitti dhufan.
Lammiin Lammiif ! Jedhu Dubartonni Oromoo Biyya Alaa Jiran
Lammiin Meksikoo kun bara 2014 kaaliforniyaa keessatti qoondaaloota polisii lama ajjese kan jedhu beeksiisi Twitarii ofii irra ka’an kun lammiin Meksiskoo kun sichiin polisoota biraa iyyu ajjesaa jechuun ennaa dhaadatu fi yakka ilaalcha mana murtii keessatti ennaa kolfuu agarsiisa.
Lammiin Oromoo Mahaammed jedhamu ka Mandheeraa baqatee dhufe akka himetti, keessumaa erga waldhabbiin daangaa naannolee lamaan gidduutti mullatee Mandheeraa keessatti lammilee Oromoo miidhuun dabalaa jiraachuu dubbata.
Lammiin Somaaliyaa Adaba Du’aatu Irratti Murame
Lammiin sudaan Adam Ahmad uummati biyya kee akka gad dhiisaniif maallaqa kennuufiin gantummaa dha jedha.
Lammii ofiif lammiitu Iyya jedhu lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Iraq
Lammii Saaudii Taaylaanditti Baqatteef Dahati Akka Kennamu UNHCR Gaafate
Lammiiwaan Itoophiyaa Seeraan Ala Amerikaa Seenan Jedhaman Biyyatti Deebisuuf Itti Murteessan
Lammiiwwaan Kuubaa Yunaaytid Isteets magaala Mayaamii jiraataan du'a Fidaal Kaastirootiin gammachuu itti dhagahame karaatti bahanii ibsachaa turan
Lammiiwwan Afriikaa kibbaa kan Neelsen Mandeellaaf abukaatoo ta’uun beekaman du’a qabsaa’aa farra appaartaayidii Joorj Bizoosiif gadda itti dhaga’ame ibsaa jiran.
Lammiiwwan Afriikaa lootee seentota kanneen yakkaa fi daandiiwwan Tel Aviv kibbaa irratti rakkoo uumani jedhan.
Lammiiwwan Afrikaa Kibbaa Kumaan Lakkaawwaman 'Jaakoob Zuumaa Taayitaa Gadhiisuu Qabaan' Jechuudhan Hiriira Bahan
Lammiiwwan Ameerikaa bakka hojii isaanii tii inshuraansii fayyaa argachuun kan beekamu yoo ta’u sababaa weerarichi babal’ataa adeemen namoonni hedduun hojii dhaa ala waan ta’aniif jecha lakkoobsi namoota insuraansii fayyaa hin qabaannee heddummaatee jira.
Lammiiwwan Ameerikaa COVID-19n Lakkoobsi Namoota Du’anii Xiqqaate Gabaasa Jedhuun Gowwoomuu Hin Qabu: Dr. Antonii Faawuchii
Lammiiwwan Ameerikaa duraanii bakka Ridge jedhamu keessa jiraatan mirga hanga tokko argataniiru. Garuu hedduun amma iyyuu jireenya hamtuu ta’e sana keessa jiraachuu filatu. Bakki Pine Ridge jedhamu kun akkaataan teessuma lafa isaa moggaatti ba’ee kan jiruu fi qabnyaan jirus hagas kan hin taanee fi yakki bakka itti heddummaate. Hoji dhabiinsi dhibba irraa harka 80. Dawaa sammuu adoochuu fi dhugaatiin alkoolii, ijoolleen durbaa bakka achi buuteen dhabamuu fi humnootiin nagaa eegsisan dhabamuun qaamuma jireenya isaanii ti
Lammiiwwan Ameerikaa filannoo prezidaantummaa Kibxata dhuftu geggeessamuuf jiruuf heddumminaan dursanii sagalee kan kennan yoo ta’u dorgomtoonni lamaan keessaa filachuuf fedhii uummataa guddaa fi miira cimaan uumamee jira. Uummata miliyoona 76 ol ta’u hanga kamisa har’aa ganamaatti dursee sgalee kan kenne yoo ta’u kunis sagalee walii gala bara 2016 keessa kennamme kan miliyoona 138.8 ta’u walakkaa dhaa oli.
Lammiiwwan Ameerikaa Gara Itiyoophiyaatti Akka Hin Imalle Akeekkachiisi Kenname: Ministrii Dhimma Alaa
Lammiiwwan Ameerikaa guyyaa harraa filannootti oolan. Kuni buufata filannoo magaala Niw Yoork baka Maadisan Iskuweeri jedhamu.Lammiiwwan biyyattii miliyoonaan lakkaawwaman guyyaa filannoo, jechuunis Sadaasa 3 dura, dursanii sagalee kennatan - kaan karaa poostaa, kaan immoo buufata filannoo dursee qophaahetti argamuudhan.
Lammiiwwan Ameerikaa har’a jechuun Adoolessa 4 guyyaa Briteen jalaa itti walabooman kabajanii oolu.
Lammiiwwan Ameerikaa har’a jechuun Fulbaana 11 haleellaa shorokeessotaa bara 2001 lammiiwwan biyyattii kuma sadii ta’an NY, VA fi Pennsylvaaniyaa keessatti galaafate yaadatanii oolan.
Lammiiwwan Ameerikaa Har’a Kan Wareegaman Guyyaa Dhaloota Qabsaa’aa Mirga Namaa Maartiin Luuter Kiing Kabajaan Yaadatanii Oolan
Lammiiwwan Ameerikaa hedduun ayyaana guyyaa galataa kamisa darbe kabajame maatii ofii waliin turanii torban kana hojiitti deebi’aniiru. Namoonni hedduun ayyaana waggaa kanaaf manuma ofii keessa turuu kan filatan yoo ta’u, kaan immoo imaltuu dhaquu dhaan firoottan isaanii waliin dabarsaniiru.
Lammiiwwan Ameerikaa Hedduun Gargaarsa Midhaan Nyaataa Eegaa Jiru
Lammiiwwan Ameerikaa Hoogganaa Qabsoo Mirga Namaa Kabajaan Yaadatan
Lammiiwwan Ameerikaa Joo Baayiden imalli Chaayinaatti godhamu akka rarraafamu ka Tramp ajajan mormuu isaanii beekuu qabu jdhan.
Lammiiwwan Ameerikaa Kooriyaa Kaabaa Keessatti Hidhaman Hiikamuun Shakkisiisaa Dha
Lammiiwwan Ameerikaa magaalaalee keenya mara keessa jiraniif galgala kana waadaa kanan seena. Ameerikaa irra deebi’uun ni cimsina. Ameerikaa irra deebi’uun akka boontu goona. Ameerikaa irra deebi’uun bakka amansiisaa taasisna. Ameerikaa irra deebi’uun biyya jabduu goona jedhan.
Lammiiwwan Ameerikaa miliyoonaan laka’aman haala qilleensaa qabbanaa’aa fi bubbee hamaan yeroo ammaa dhiibbaa irraan ga’ee jira. kutaa Teeksaas gama kibbaa keessaa hedduun humni ibsaa fi dhiyeessiin bishaanii duraa cite jira.
Lammiiwwan Ameerikaa miliyoonaan laka’aman talaallii vaayiresii koronaa fudhataa ennaa jiran kanatti, biyyattiin daandii sirrii qabatteetti jechuu dhaan hayyuun dhimma dukkuboota daariqaa Yunaayitid Isteetis tuqanii, garuu lakkoobsa namoota US keessaa vaayiresichaan qabamanii of eegganoo dhaan dubbatan.
Lammiiwwan Amerikaa waa'een hegeree isaanii isaan yaachisaa jira. Walakkaa dhaa ol kanneen ta'an biyyattiin keessumaa gama dinagdeen daandii sirrii hin taane qabattee jirti jedhu. Lammiiwwan biyyattii gam tokko haala dinagdeen yeroo ammaa itti jiruuf prezidaanti Obama komatu. Dinagdeen Ameerikaa sadarkaa yaaddessaa irra ga'uun dogoggora bulchiinsa duraanii kan preizidaant Georg W Bush kanneen jedhan illee ni jiran.
lammiiwwan badii hin qabne galaafachuuf shirri xayyaara gargaaramuu kun shororkeessonni garee Islaamummaa biyya keenya irratti balaa geessisaa jiran nu yaadachiisa jechuu dhaan itti aanaa abbaa alangaa kan ta’an Joon Demeres beeksisaniiru.
Lammiiwwan baqattummaan jiraatanis biyyatti yoo deebine hojii hin qabnu, waan ittiin hojii jalqabnu illee hin qabnu jechuun komee isaanii dubbatu. Guyyaan kennamneef yoo xumurames xalayaan manneen namaatti ergamaa waan jiruuf haalli jiru yaaddessaa ta’uu isaa ibsanii mootummaan Saud Arabiyaa kanneen biyyattii gad dhiisanii hin ba’in irratti tarkaanfiin fudhatu hamma ammaatti hin beekamin jira.
Lammiiwwan Beenishangul Gumuz Irraa Buqqaafaman Haalli Keessa Jiran Maal Fakkaata?
Lammiiwwan biyya alaa 65 bakka awwaalchaa kanatti awwaalamaniiru. Kanneen keessaa irra hedduun lammiiwwan Britain yoo ta’an 26tu awwaalaman, eenyummaan isaanii kan hin beekamne dabalatee 10 immoo lammiiwwan Veetnaam.
Lammiiwwan Biyya Alaa Ityoophiyaa Keessa Jiran Doorsisamaa Jiru: Embasii Ameerikaa Kan Finfinnee
Lammiiwwan biyyattii qarshii isa duraanii jijjiirrachuuf baatii sadii qaba. Dizaayinii fi eegumsaaf mallattoon qarshii sana irra jiru maallaqa kijibaan ba’u ittisu jedhanii kan amanan ta’uu angawoonni beeksisaniiru.
Lammiiwwan Chaayinaa lama Kibxata kaleessaa marsariitii waaltaalee naannoo , addunyaa jiran kampanii dabalatee kampaniilee talaallii COVID-19 oomishan kan Yunaayitid Isteetis tajaajila tika nagaa Chaayinaa waliin hojjetaa cabsanii seenuuf yaalan jedhamuun himataman.
Lammiiwwan Dhalattoota Qucaa Gaaffiin Eenyummaa Nuu Hin Deebi’in Jira Jedhu
Lammiiwwan Eertraa hedduun dilbata darbe waltajjiitti ba’uudhaan mormii isaanii dhageessisuun gabaasameera.
Lammiiwwan Eertraa Maqalee fi naannoo ishee jiraatan waraansa uummata Tigraay irratti labsame jedhan mormuuf hiriira mormii geggeessanii jiru.
Lammiiwwan hagi tokko kan kana hojjetan miira uummatichaatti bu’uuf akkasumas ilaalcha humnoota nagaa eegisan balleessuuf ka jedhan dubbi himaan waajjira kominikeeshinii Itiyoopiyaa gochi Dambi Dollo keessatti raawwatame akka fakkeenyaatti tuqan. Humnootiin nagaa eegisisan kanneen dhiittaa mirgaa akkasii raawwatan jiraannaan garuu sirna jiru bakka hin bu’an jedhan. Kongresi federaalawaa Oromoo garuu kan D/Ds haa ta’u bakka birootti dhiittaan mirga namaa kun raawwachuun dhugaa dha jedha.
Lammiiwwan Hindii Kamalaa Haris itti aantuu pirezdaantii Yunaaytid Isteets taatee filamuu ishiitiif gammachuu ibsaa jiran
Lammiiwwan Hindii Kamalaa Haris itti aantuu pirezdaantii Yunaaytid Isteets taatee filamuu ishiitiif gammachuu ibsaa jiran.Kamiilaan Yunaaytid Isteetsitti dhalattus hiddi dhaloota ishii Hindii iraayi. Haatii Kamiilaa umuriin ishii oggaa 19 ture, yeroo Hindii irraa barumsaaf gara Yunaaytid Isteets dhufte. Kaanafi egaa ganda maatiin ishii irraa dhufan Thulaseendiiraapuraamii jedhamu keessatti hawaasni gamaachuu an ibsachaa jiru. Eessumni fi firoottan Kamiilaa ganda kana keessa jiraatan
Lammiiwwan isaan filates kan hin filatinis qixxummaan tajaajiluuf qophaa’uu isaanii dura taa’aan IHADEG kun ibsaniiru.
Lammiiwwan Israa’el waaltaa baqattootaa Afriikaa Tel Aviv keesa jiru keessatti kanneeb dadhata siyaasaa barbaadan gargaaran hawaasa kana keessatti bor maal ta’a jechuun jiraachuun dhiphina dhaqqabsiise hubatu.
Lammiiwwan Itiyooopiyaa kanneen waraansa naannoo Tigraay jalaa dheessanii mooraalee Sudaan keessa qubatanii jiran weerara COVID-19 saaxilamuu malu soda jedhu uumee jira. Ammaaf namni vaayiresichaan qabme hin jiru, garuu yaaddoon jiru guddaa dha.
Lammiiwwan Itiyooopiyaa Libanon keessa turan 337 galmeen imalaa qophaa’eefii gara biyya ofiitti akka deebi’an taasisameera.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa biyya alaa jairaatan firoottan isaanii biyya gatii ibsaa bishaanii fi kan kana fakkaatu kallattiin baasuufii akka baasan tajaajilli dandeessisu eegaluuf jira.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa fi hidda dhalata Itiyoophiyaa kanneen biyya alaa jiraataniif dhaamsa dabarsaniin walii galtee biyyoollessaan gara boqonnaa biyyaa ifaa ta’etti haa ceenu jechuun waamicha dabarsaniiru.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa kanneen vaayiresiin kun keessatti argame akka lammiiwwan Ameerikaatti galmaa’anis hanga ammaatti lammiiwwan Itiyoophiyaa 100 ta’an vaayiresii Kanaan qabamuunn du’aniiru jedhan.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa kumaan laka’aman kanneen Saudi Arabia keessaa erga biyyattiin galoo galaanaa gamasii akka ba’an ajaja dabasitee as carraan isaanii hin beekamin jidra.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa Kumaan lakkaawwaman Tigraayii gara Sudaan godaanan
Lammiiwwan Itiyoophiyaa Kuma Tokkoo fi Dhibba Sagal Jabuutii Irraa Biyyatti Deebisaman
Lammiiwwan Itiyoophiyaas jibba manna jaalala, wala shakkuu manna wal amanuu dhaan biyyi deebitee akka dandammattu gochuuf carraa waliin hojjechuu kan banuu dha.
Lammiiwwan Itiyoophiyaa Sudaan-tti Baqatan Deebi’aa Jiran
Lammiiwwan Itiyoophiyaa waggaa haaraa nagaa jaalalaa fi arjoomuu dhaan akka simatan illee muummichi ministeerichaa waamicha dabarsaniiru. Dr. Abiy Ahmed jijjiirama isaan galmeessisan kan ajaa’ibsiifate waldaan orotodoksii Itiyoophiyaa badhaasa beekkannaa badhaastee jirti.
Lammiiwwan Itiyoopiyaa Afriikaa Kibbaa keessatti ajjeefaman
Lammiiwwan Itiyoopiyaa biyya alaa jiraatan kanneen kumaan laka’aman kaleessa ministrii dhimma alaa Yunaayitid Isteetis fuulleetti hiriira morimii geggeessanii jiran. Qindeessitoonnii fi hirmaattonni hiriira kanaa VOAf akkas jechuun ibsan.
Lammiiwwan Itiyoopiyaa fedha ofiin hojjetan haala kamii fi bifa akkamiin bobbaasuuf akka karoorfame garuu ibsa bal’aa hin kennine. Sochii biyya keessatti godhamaa jira jedhan garuu ibsaniiru.
Lammiiwwan Itiyoopiyaa gocha shorokeessota IS balaaleffatan
Lammiiwwan Itiyoopiyaa ja'a Afriikaa Kibbaa keessatti ajjeefamuu jiraattonni gamasii dubbatan
Lammiiwwan Itiyoopiyaa Libaanoon Keessa Turan 300 Ol Gara Biyya Ofiitti Deebi’an
Lammiiwwan Itiyoopoyaa Washington DC keessatti hiriira geggeessan
Lammiiwwan Itoophiyaa hedduun gadda du’a Dr. Kaatriinin itti dhagahame karaa miidiyaalee hawaasummaa ibsaa jiran.
Lammiiwwan kanneen Sudan Kaartauum keessa jiraatan hedduun eeyama jireenyaa kan hin qabaanne ta’uu dubbatu.
Lammiiwwan Keeniyaa filannoo falmisiisaa biyyattiif sagalee kennuuf jecha har’a ganama barii wiirtulee filannoo guutummaa biyyattiitti toora galanii argamu.
Lammiiwwan Keeniyaa Filannoo Prezidaantummaaf Sagalee Kennan
Lammiiwwan Keeniyaa Kaampaanii Chaayinaatiif Hojjatan Gidirfamaa Jiraachuu Himatan
Lammiiwwan Keeniyaa kanneen filannoo prezidaantummaaf Kibxata darbe sagalee kennan har’a ba’ii filannoo dorgommii cimaa Uhuru Kenyata fi Raila Odinga gidduutti geggeessame eegaa jiran.
Lammiiwwan Keeniyaa Sodaa Hookkaraa Kan Filannoo Boodaa Jalaa Dheessaa Jiru
Lammiiwwan kutaalee biyyattii adda addaa keessa jiraatan deggersa muummicha ministeerichaaf qaban akkasumas haleellaa boombii sanaan aarii itti dhaga’ame ibsuu itti fufanii jiru.
Lammiiwwan Kuubaa kanneen yoo biyya ofiitti deebi’an ni hidhamna jedhanii sodaatan Ameerikaa keessa turanii dadhata siyaasaa akka gaafatan eeyamameeraaf.
Lammiiwwan Maalaawii Kibxata borii wiirtulee filannoo dhaquu dhaan filannoo miseensota paarlaamaa fi ka prezidaantummaa geggeessuuf jiru.
Lammiiwwan manni irratti diigameef Qubsuma kennuu qaba jedhe Paartiin MEAD
Lammiiwwan naannoo Somaalee irraa buqqa’anii magalaa Bishooftuu keessa jiraatan rakkoolee adda addaaf saaxilamne jechuun himataa jiran. Kanaanis komee isaanii iyyachuuf gara bulchiisa ennaa dhaqnutti namoonni keenya nu duraa hidhaman jechuun himataniiru. Bulchiinsi magaalattii immoo hidhamuu namoota kanaa hin mirkaneeffanne jedha.
Lammiiwwan Oromoo Afriikaa Kibbaa keessaa Qabeenyaan Keenya Samame Jedhu
Lammiiwwan Oromoo Afriikaa Kibbaa keessa jiran waajjira dhaaba baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa/UNHCR/ PIritooriyaa jiru fuulleetti har’a hiriira naga geggeessanii jiran.
Lammiiwwan Oromoo akka baqataatti dhufanii as United States kutaalee adda addaa keessa qubatan hedduu dha. Kanneen keessaa kutaa California keessa maatiiwwan jiraatan tokko keessummaan keenya har’aa.
Lammiiwwan Oromoo dhibbaan laka’aman ni dhuman. Kanneen kumaan laka’aman mana hidhaatti darbaman. Hoogganaan garee mormituu Mulaatuu Gammachuu kongresii Federaalawaa Oromoo irraa akka jedhanitti jijjiirraan kaabinee taasisamu iyyuu furmaati waarinsa qabu amma iyyuu fagoo jira jedhan.
Lammiiwwan Oromoo kutaalee United States adda addaa irra har'a kan New Yorkitti argamu waajjira Tokkummaa Mootummootaa fuulletti hiriira nagaa geggeessan.
Lammiiwwan Oromoo Saaudii Arabiyaa keessa jiraatan dararamne jedhu.
Lammiiwwan Oromoo sababa walitti bu'iinsa daangaa naannoo Oromiyaa fi Somaalee Itoophiyaatiin wal-qabatee qehee irraa buqahan keessa dubartootaa fi daa'imman baayyeetu gaaga'amaa saaxilame. Rasaasan warra dhahaman dabalatees haala uummame keessa namoota baayyetu midhaan qaamaa fi adda addaa irra gahe.
Lammiiwwan Oromoo Somaaliilaan keessa jiraatan: Sabni lamaan obbolahaa, Walitti-bu’iinsi haa dhabbatu
Lammiiwwan Oromoo ta’anis kan Amaaraa martinuu lammii biyyaa ti, kan ajaji akkasii isaan ga’es lammiiwwanuma mara malee kan Amaaraa addatti baafamanii miidhaan irra ga’e hin jiru jedhan.
Lammiiwwan sababa walitti bu’iinsa daangaa naannoo Oromiyaa fi Somaalee Itoophiyaatiin buqa’anii haala hammaataa keessa jiraanii hawaasni addunyaa in birmanne jedhan, qeeqxonni.
Lammiiwwan Somaaliilaand Filannoo Prezidaantummaaf Sagalee Kennaa Oolan
Lammiiwwan Somaaliyaa garuu yaada sana fudhatama dhabsiisan jedhan. Sagalee miseensonni paarlaamaa Somaaliyaa kennaniin muummichi ministeeraa duraanii Mohammed Abdulahi Farmajoo saglee 184 argachu dhaan presidaantii ta’uun filatamaniiru. Hassan Shiek Mohaamud sagalee 97 ennaa argatan, prezidaantiin duraanii Shiek sherif sheek Ahmed immoo saglee 46 argatantii jiran.
Lammiiwwan Somaaliyaa Kan Keeniyaa Keessaa Ameerikaan Uggura Imalaa Kaasuu Isheetti Gammaduu Dubbatan
Lammiiwwan Somaaliyaa kanneen Keeniyaa keessaa prezidaant Joo Baayiden prezidaanticha duraanii Doonaald Trampiin kaa’amee kan ture uggura imalaa biyyoota irra jireessa musliimaa irra kaa’ame ka’uu isaatti gammaduu isaanii beeksisan.
Lammiiwwan Somaaliyaa Kanneen Yemen Keessaa Biyya Ofiitti Deebi’aa Jiran
Lammiiwwan Somaaliyaa Prezidaantii Haarawaa Irraa Abdii Qabaachuu Ibsan
Lammiiwwan Sudaan Hoogganni Haaraa Filatame Sirnaan Beeksisamuu Isaa Eegaa Jiran
Lammiiwwan sudaan kibbaa fi hawaasi addunyaa dura taa’aa muudamaniif walii galtee akka agarsiisan jaarsi araaraa gameessi IGAD ambassador Siyyuum Mesfiin gaafataniiru.
Lammiiwwan Sudaan Kumaan Laka’aaman Balaa Lolaa Hamaaf Saaxilaman
Lammiiwwan Sudaan kuma hedduutti laka’aman jaarraa tokko keessatti lolaa bishaanii hamaa jedhamuun miidhaan irra ga’uu isaa fi rakkoo namoomaa hamaa kana irraa dandammaachuuf gargaarsa yeroo hatattamaa eeggachuuf ka saaxilaman ta’uu tokkummaan mootummootaa gabaasee jira.
Lammiiwwan Sudaan Kuma Hedduutti Lakka’aman Mormiif Daandiitti Ba’an
Lammiiwwan Sudan kibbaa soda keessa jiru. Uummatichi irra jireessi walitti bu’iinsi waggaa tokkoof ture ni dhaabata abdii jedhu hin qaban. Hoogganoota siyaasaa kanneen biyyattiin waraanaan bututte bilisummaa ishee kan egeree wayyaawaan biyyattiif fide jedhanii abdatan gonfattee waggaa sadii booda gara wal waraansaatti isaan deebisani-tti hedduu aaranii jiran.
Lammiiwwan Yemen kanneen Sana'aa fi magaalaalee ka biroo keessaa gosaan wal qodoanii walii isaanii irratti ka'anii wayita jiran kanatti gurraacha of keessatti arguu hin feenu jechuu dhaan baqattoota irraan reebicha, saamichaa fi ajjeechaa nu irraan ga'aa dubartoonni keenyas humnaan gudeedamaa jiru jedhu.
Lammiiwwan Yunaaytid Isteetes duguuggaa sanyii waggaa 106 dura gaggeeffameen kanneen lubbuu ofii dhaban lammiwwan Armeeniyaa maraaf kabajaa qaban ibsu jedhan.
Lammiiwwan Yunaaytid Isteets oggaa afur afuritti piresdaantii isaanii filatan. Filannoon kun qophii guddaatu itti godhamaa, yeroo fi maallaqa guddaatu itti baha.
Lammiiwwan Zimbaabwee Fuula Duratti Tarkaanfachuu Qabu: Mnangagwa
Lammilee Godina Gujii fi Geediyoo irraa Buqa’anii turan deebisanii idhaabuuf gargaarsa malaqaa qarshii Miliyoona 37 olii tumsa Gloobaal Alaayaans jedhamu gumaacheen abbotoon warraa 1700 ol gargaaramuun ibsamee jira.
Lammilee Itiyoophiyaa 137 seeraan ala gara Keeniyaa kan galchan jedhaman namootni lama harra mana murtee Keeniyaatti dhiyaatani. Dejenee Chaafaa fi Chaakkoo Jiloo Mana Murtii Makadaraatti dhiyaatanii, poolisiin waan raga guutuu walitti hin qabanneef beellama torbaniitiin ofirra deebifamaniiru.
Lammilee Itiyoophiyaa baqattummaan keeniyaa jiraatan kuma 27 keessaa kumni 4 fi dhibbi 5 biyya isaaniitti deebi’uuf fedha qabu jedhe jaarmayaan baqattootaa UNHCR.
Lammilee Itiyoophiyaa kana seeraan ala Taanzaniyaa seensisuun wal qabatee lammiin Taanzaaniyaa Alex Adam ka jedhamu to’annaa poolisii biyyattii jela kan oole yoo ta’u, waa’ee baqattoota to’annaa jela oolan kanaas Dr. Teehaaf kaafnee akka gadi fageenyaan eenyummaa isaanii hin beekne nuuf himtee jirti.
Lammilee Itiyoophiyaa mudde keessa hidhaman 100 ol ta’an keessaa 70 ka caalan ammaa kaartuum mana hidhaa naannoo Opmdurmaan akka jiran Ambaasaaddarri Itoophiyaa mirkaneessanii jiru.
Lammilee Itiyoophiyaa Taanzaaniyaatti godaansa seeraan alaarratti qabaman 104 harra biiyyatti deebisuu Daar E Salaam ka jiru Embaasiin Itiyoophiyaa beeksiseera. Teewodroos Girmaa qondaalli Imbaasichaa VOA’f akka himanitti lammileen Itiyoophiyaa kun gargaarsa jaarmayaa godaantotaa IOM, Gamtaa Awurooppaa fi baasii mootummaa Itiyoophiyaan biyyatti deebifamuu dubbatan.
Lammilee Itiyoophiyaa Taanzaniyaa biyyatti deebifamaa jiran kanaaf Gamtaan Awurooppaa dhaabbii jireenyaa akka tolfataniif tumsa akka godhuufis himameera.
Lammileen biyya Alaa Afriikaa Kibbaa jiraatan mootummaan biyyattii meeshaalee sadarkaa hin eegganne gurgurtanii jechaan miidhaa nurraan geessisaa jira ajedhan.
Lammileen biyya alaa as jiran garuu sana dhiisanii of eegagnnoo taasisaa turan. Ammayyuu haga dhiyeenya kanaatti namoota hedduutu dhibee kanaan du’aa jira garuu, namni kunneen ‘COVID 19’n du’an jedhamee hin himamu jechaan dubbatu.
“Lammileen biyyattii sodaa nageenyaa male ayyaana kana akka kabajaniif guutummaa biyyattiitti humni nagaa kabachiisu bobba’ee jira. Akka tasaa yoo rakkoon nageenyaa naannoo keessanitti mudate, lakkoofsa bilbilaa jiruu fi qaamaanis waajjira poolisiitti yoo beeksistan qaamni nagaa eegu tarakaanfii malu fudhachuuf qophaayee jira.” Inspekter Jeneraal Hiilarii Mutiyaambaay
Lammileen Chaayinaa kunis hojjettoota Koorporeeshinii Ijaarsa daandii fi riqichaa Chaaynaa yoo ta’an harra mana murteef dhiyaatanii mirga wabii akka kabajamuuf gaafatanus Abbaan Seeraa didee haga jimaataatti hidhaa akka turan murteesseera.
Lammileen Chaaynaa kun mattaha Poolisiif kennuunis himatamaniiru, Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
Lammileen Itiyoophiyaa 13 Seeraan Ala Keeniyaa Seenan Kaanaabiisii Waliin Qabaman
Lammileen Itiyoophiyaa 23 ta’an seeraan ala Keeniyaa seenan magaala guddoo biyyattii Naayiroobii keessatti to’annaa poolisii jela oolani. Godaantonni kuni Naayiroobii Kahawaa Weest bakka jedhamutti kaleessa ka qabaman yoo ta’an, mana Murtee kutaa Bulchiinsa Kiyaambuutti dhiyaatanii dhimmi isaanii akka gadi fageenyaan qoratamuuf beellamni torbee tokkoo isaaniif kenneera.
Lammileen Itiyoophiyaa 58 Keeniyaan Akka Biyyatti Deebi’an Itti Murtahe Biyyatti Hin Deebine
Lammileen Itiyoophiyaa Afriikaa Kibbaa jiraatan hanqinni galmee fi eyyama jireenyaa ammaa nuuf yaaddoodha jedhu. Bakka bu’aaan hawaasa Oromoo Afriikaa kibbaa fi Itti Aanaa bakka bu’aa hawaasa Itiyoophiyaa Nawaawii Muusaa muummeen ministiraa gaaffii kana baqattootaaf gaafachuun waan gaariidha jedhan.
Lammileen Itiyoophiyaa Afrikaa Kibbaa jiraatan VOA’f yoo himan; nami hedduun biyyaa bahee achi jiru keessumaa lammileen Itiyoophiyaa waraqaa Koolu galtummaa gaafatanii argataniin jiraatu male ka Paaspoortiin jiraatu namoota baayyee muraasaa jedhu. Mohaammed Keereddin lammiin Itiyoophiyaa Johaanisberg jiraatu fi Abbaan ijoollee afuriis silaa utuu galmeen harkaa qabnu kun nuuf fooyya’ee hojii hojjennee of jijjiiruuf bu’aa gaarii qaba ture, garuu Imbaasiin itiyoophiyaa dhimma kana hordofuu male haga yoonaa homaa nuuf deebi hin laannes jechuun dubbate. Amajji darbe yeroo walii galteen biyyoota lameenii mallatteeffamee ture kana wanni dubbatamee ture (irratti walii galame jedhame) Abiy Ahmed Muummeen Ministriraa Itiyoophiyaa Pirezdent Raamafoosaa lammileen Itiyoophiyaa eyyama fi galmee malu akka argatan gaafachuudha. Dhimmi kun haa dubbatamu malee haalli raawwii isaa garuu ifaan ka kaa’ame hin turre.
Lammileen Itiyoophiyaa dhibbaa ol ta’an mudde keessa ka Poolisii Sudaaniin hidhaman ammaa hidhaa jiru. Imbaasiin Itiyoophiyaa dhimma kanarratti deebii kenneeraa
Lammileen Itiyoophiyaa Jibuutii jiraatan murteen mootummaan biyyattii Kooronaa to’achuuf dabarseen beelaaf saaxilamnee jirraa jedhan.
Lammileen Itiyoophiyaa Jimaata darbe Poolisii Keeniyaatiin qabaman kaleessa mana murtiitti dhiyaatanii murteen irratti darbe. Godaantonni kuni lakkoofsi isaanii 137 yoo ta’u kaleessa adabbiin Doolaara 300 yookiin hidhaan ji’a 6 isaan irratti murtaa’eera.
Lammileen Itiyoophiyaa kooronaan du’an jedhame kun jiraattota naannoo magaala Johaanisberg, limpooppoo, Eastern Cape fi Western Cape akka ta’anis Obbo Faanos himanii jiru.
Lammileen itiyoophiyaa kun jimaata darbe eeruu jiraattota naannoon to’annoo jela ka oolan yoo ta’u, walitti bu’iinsa daangaa Naannoo Oromiyaa fi ka naannoo Somaalee Itiyoophiyaa jiru baqa akka gara Keeniyaa dhufanis dhaddacha harra itti dhiyaataniif himaniiru.
Lammileen Itiyoophiyaa kun ka yeroo hidhaa isaanii Taanzaaniyaa keessatti fixatanii gara Itoophiyaatti akka deebi’an irratti murtaa’e yoo tahan, torbee sadiidhaan duras mootummaan Taanzaaniyaa akka gara Itoophiyaa dabarfamaniif daangaa Keeniyaa irratti fidee isaan gatuun isaa ni yaadatama.
Lammileen Itiyoophiyaa kun murteen biyyatti akka deebi’an jedhu kamisa dabre kana itti murtaawus haga yoonaa biyyatti akka hin deebine himameera; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Lammileen Itiyoophiyaa kunneen magaalaa biyya Moozaambiik ka godaantonni Afriikaa Kibbaa gahuuf keessa qaxxaamuran Moo’atiizee jedhamtutti konkolaataa irra keessi haguugameen odoo deemanii reeffi isaanii warra kellaa eeguun konkolaataa keessatti argame.
Lammileen Itiyoophiyaa kutaa kibba Taanzaaniyaa Iriingaatti walakkeessa ji’a amajjiitti qabaman jimaata darbe mana murteetti ka dhiyaatan yoo ta’u, murteen manni murtichaa isaanirratti dabarses hedduu akka isaan naasise gaazexeessaan kutaa bulchiinsa Iiringaa jiraatu Firaayidey Simbaayaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himeera.
Lammileen Itiyoophiyaa mana hidhaa Taanzaaniyaa turan biyyatti deebifaman
Lammileen Itiyoophiyaa Poolisii Sudaaniin hidhaman hin hiikamne
Lammileen Itiyoophiyaa rakkoo kana himatan qaama mootummaa Sudaan ka tarkaanfii kana ajaje waan wallaalleef gara Embasii Itiyoophiyaatti iyyaannee deebii eegaa jirra jedhu. Obbo Mikaa’el Xoobiyaas Qoonsilaa Itiyoophiyaa Kaartum jirutti Itti Gaafatamaa Dhimma Diyaaspooraa ti. Waajjirri isaanii dhimma kana hordofaa akka jiru Sagalee Ameerikaaf mirkaneessanii jiru. Obbo Mikaa’el; “Torbee sadiin dura Kaartuum naannoo Omdurmaan ka jiraatan lammileen Itiyoophiyaa humnootni raayya biyyattii baajaajiwwan qabnu nu harkaa fuudhan himata jedhu nutti dhiyeeffatanii turani. Kanaaf utuu humna poolisii ta’ee salphaa ture, garuu waanti kun miseensota raayya ittisa biyya sudaaniin waan raawwatameef karaa qondaaltota nageenyaa Imbaasiin akka furamuuf yaalii taasisnee turre, qondaaltota nageenyaa Imbaasiitiif ni lakkifna jedhuu, warri baajaajiin duraa uggurame yoo dhaqanii gaafatan ammoo qaama oliitu nu ajajaje kaanaaf siniif hin gadhiifnu waan jedhu himatu, kana furuuf egaa amma xalayaa komii gara Waajjira Haajaa Alaa mootumama Sudaanitti barreessaa jirra.” jechuun dubbatan.
Lammileen Itiyoophiyaa seeraan ala gara Keeniyaa seenan 13 Keeniyaa kutaa bulchiinsa Kirinyaagaa jedhamtu keessatti poolisii biyyattiitiin to’annaa jela oolan. Poolisiin Keeniyaa konkolaataa lammileen Itiyoophiyaa ittiin deemaa turan keessattis qoricha sammuu nama adoochu Kaanaabiisii kiiloo 20 qabeera jedhe
Lammileen Itiyoophiyaa seeraan ala Taanzaaniyaan qaxxaamuraa turan 80 ol ta’an naannoo kibba baha biyyattiitti to’annoo jala oolchan.Yeroo to’annoo poolisii fi Immigreshinii jela oolanis baqattoonni kuni, beelaafi dheebuu irraa kan ka’e baayyee miidhamanii akka ture poolisiin biyyattii beeksiseera.
Lammileen Itiyoophiyaa Sudaan jiraatan akka jedhanitti Sudaan Itiyoophiyaanota achi jiraataniif waraqaa eyyamaa addaa kenniti. Dhiyeenyaa as garuu gatiin waraqaa kanaa haala malee dabaluu, akkasumas warri mootummaa waraqaa kana nu dhowwataa jiru jechuun dubbatu. Waraqaan kun eyyama hojii akka hin taane himanii garuu lammileen Itiyoophiyaa eyyamuma mootummaa Sudaaniin waraquma kanaan akka hojjetaa turan dubbatu. Lammiin Oromoo Sudaan jraatu Ahmed Abbaa Giddiis hedduun namaa rakkoo keessa jiraachuu hima. Waan kana akka nuuf furuuf Imbaasii Itiyoophiyaa Sudaan jiru gaafannee deebii nama nuu kennu dhabnee jechaanis dubbata.
Lammileen Itiyoophiyaa Sudaan Jiraatan ‘Humnooti Nageenyaa Biyyattii Qabeenya Keenya nu Harkaa Fuudhan’ jechaan himatan
Lammileen Itiyoophiyaa Sudaan jiraatan torbee sadii as humnootni nageenyaa Sudaan lammilee Itiyoophiyaa tajaajila geejjibaa baajaajiin kennan irratti xiyyeeffataniiruu jedhu.
Lammileen Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa keessa jiraatan weerarri Kooronaa vaayres biyyattii keessa jiru xiyyeeffannoo dhabuun akka isaan yaaddessu himu.
‘Lammileen Jibuutii Itiyoophiyaa yoo dhufan Bilisa seenu, nuti Seensa fi Hojiif garuu Qarshii Hedduu Gaaftamna’
Lammileen Keeniyaa keessumaa dhalattoonni ilmaan Oromoo Booranaa Ayyaana kanarratti hirmaatan ayyaanni kun itti fufuu qaba jedhan. Abbaa Malkaa ta’anii ireessa harraa ka gaggeessan Liiban Halakee sichi ayyaana kana nu warra lafa kana jirutu kabaja jechuun dubbataniiru.
Lammileen Keeniyaa naannoo baqattoonni qubatan jiraatanii fi Mootummaan Keeniyaa baqattoota kanaaf haga tahe deeggaranus lakkoofsi baqattootaa hedduummachuun rakkoo kaan ta’eera. Kanaafis Mootummaan Keeniyaa Jaarmayaa Mootummootaa ka dhimmi baqataan wal dubbatee gargaarsi midhaan nyaataa akka isaaniif dhiyaatu gochaa jira. Jaarmayaa Dhiyeessa Midhaan Nyaataa (WFP) Damee Keeniyaatti Hordofaa Dhimma Imaammataa ka ta’an Mr. Piiter Otiyeenoo, ‘Dhaabbati isaanii midhaan nyaatan baqattootaaf dhiyeessuun isaan cinaa dhaabbataa jiraachuu himu. Ammas haga mootummaan biyyattii baqattoota kana cinaa dhaabannu nu gaafatetti isaan gargaaruufillee qophiidha jedhu.
‘Lammileen Keeniyaa Priezident Keeniyaattaan akka malaammaltoota irratti tarkaanfii fudhatan gaafatan’
Lammileen Oromoo bara Daani’eel Araap Mooyi Keeniyaa jiraataan yaadannoo maal qabu?
Lammileen Oromoo biyyoottan Awurooppaa jiraatan ardicha keessatti dhibeen Kooronaa baballachuun ka ka’e manaa bahaa hin jiran. Dhalattoonni Oromoo keessumaa biyya Faransaayi akkasumas Xaaliyaan jiraatan dhibeen kun namoota hedduu ollaa isaaniitii ajjeesuun akka isaan rifaasise dubbatan. Dhalattoota Oromiyaa jiraataniinis dhibeen kun utuu akka asii balaa cimoo utuu hin geessisin of eeggannoo malu taasisaa jechaan dhaamanii jiru.
‘Lammileen Oromoo fi kaan ka 300 caalan Mandheeraarraa gara Mooyyaleetti Baqatan’ Bulchiinsa Aanaa Mooyyalee
Lammileen Oromoo ganda kana keessa jiraatan hedduun ajaja darbe kanaa fi sodaa dhukkubaa kana gidduutti dhiphataa jirraa jedhu.
Lammileen Oromoo Kaartuum jiraatan akka jedhanitti, baqattoota keessumaa lammiin Itiyoophiyaa ta’an dhimma waraqaa eenyummaan hidhuun kun ji’a sadii as jalqabe.
Lammileen Oromoo Kuma 10tti tilmaamaman ajjeechaa Mooyyalee tti ta’een booda baqatanii amma Keeniyaa Naannoo Solooloo qubatanii jiru. Kanaan dura baqattoonni kun bakkeewwan qubannoo afur keessa qubatanii ka turan yoo ta’an, amma garuu Jaarmayaa Mootummootaatti Dhaabbati Baqataa UNHCR, baqattoota kana deeggaruun akka salphatuufiif bakka Dambalaa Fachaanaa jedhamutti walitti isaan qabuutti jira. Baayyeen baqattoota kanaas gara buufat amma keessa buufatan kanaa erga dhufanii turban sadii yoo ta’u, harka duwwaa gara kana dhufuu isaaniis himu.
Lammileen Oromoo magaala Johaanisberg jiraatan torbee darbe kanaa kasee poolisoonni dukkaana isaanii akka jelaa cabsan namoota hedduus hidhaatti akka guuran dubbatanii jiru. Bakki bu’aan baqattootaa namootni hidhaman akka lakkifamaniif hojjetaan jira jedhee.
Lammileen Oromoo Mooyyalee baqatanii keeniyaa jiran Mootummaan Kutaa Bulchiinsa Maarsabiit akka galluuf nu dirqisiisaa jira jedhan.
Lammileen Oromoo Sudaan jiraatanis waanti keessa jiran cimaa ta’uu dubbatan. Kartuumitti mana buna dhugaatii itti gurguran qabaachuu ka hime Qaayid Faajjii torbee lamaan dura dhufanii mana hojii inni itti hojjetu keessaa hojjettoota duraa fuudhanii deemnaan kaffaltii kaffalee hidhaa akka baase, ammas hidhaan kun ammoo lafaa jalqabnaan hojii buna dhugamu gurguruu hojjetaa ture akka dhaabe VOA’f hime.
Lammileen Oromoo waggootii hedduuf Keeniyaa Mandheeraa Keessa jiraataa turan wal dhabbiin daangaa Naannoo Somaalee fi Oromiyaa gidduutti uumameen booda miidhaa irra gahu jelaa miliquuf gara Mooyyaleetti baqataa jiru. Bulchaan Aanaa Mooyyalee haga kaleessaatti qofaa namoota Mandheeraatii baqatanii dhufan 300 ol simachuu Raadiyoonii VOA’f himaniiru.
Lammileen Yemenitti dheengadda du’an garuu ammas lakkoofsi isaanii hin beekamu. Jiraataan magaalaa Sana’aa takka, dheengadda angawoonni biyyattii warra balaa kanaan du’eef sirna awwaalaa gaggeessanii jiru jedhan. Jiraataan kun namootni du’an lakkoofsi isaanii dhibba afurii ol tahuu eeranii ka awwaalli sirnaan gaggeeffameef garuu nama 43 qofaaf jedhan.
Lammilee Oromoo bakka buuteen isaanii dhabame, maatiin isaanii haga ammmaatti akka barbaadaa jiran – Raadiyoo Sagalee Ameerikaa – VOAf ibsan. Keessumaa bara mootummaa cehumsaa Itiyoophiyaa ka jalqaba bara 1990mootaa keessa humnoota mootummaa Itiyoophiyaatiin qabaman dhabaman achi buutee isaanii baruuf eenyuun akka gaafatan dhabanii kan gidiramaa jiran tahuu dubbatu – maatiileen kun.
Lammilee qeheef qabeenya isaani irra buqqa'an kuma soddomii saddeti ol ta'aniif tajaajila fayya kennu isaa Instutiin Fayya Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksise.
Lammiwwaan Itoophiyaa saddeet Amerikaa gara biyyaatti deebifamuu dha akka mana hidhaa yeroo Birooward ( Broward Transitional Center),godina Filooridaa jiru keessatti hidhaa jiran beekkame.
Lammiwwan Afgaanistaan kanneen waggoota hedduuf kan amma biyyatti gadhiisanii ba’aa jiran Yunaaytid Isteetes fi Neetoof hojjataa turan biyya isaanii wal waraansaan caccabdee gadhiisanii akka hin baanee Taalibaan gaafatee jira.
“Lammiwwan Afrikaa ardii Afrikaa walakkaa dhaa ol tahan, daangaa sadarkaa hiyyummaa tii gaditti jiraatu” kan jedhu - dhaabbatni Maallaqa Misoomaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, Afrikaan fiinxaalessummaa hidda gad-fageeffateef akka saaxilamaa jirtu akeekkachiisa.
Lammiwwan Ameerikaa hedduudhaaf, guyyaan kun, guyyaa godaantonni yeroo jalqabaatiif, biyya Ingilaand irraa dheessanii Ameerikaa itti galan akka tahetti yaadatu. Beektonni seenaa garuu, gargaarsa uummata Ameerikaa ganamaa – WaamPaanuwaag otuu hin arganne tahuu godaantonni Ameerikaa seenan sun rakkoo irraa hafanii guyyaa kana ayyaaneffachuu hin danda’an – jedhu.
Lammiwwan Ameerikaa marti, safuu Ameerikaa isa ganamaa, kan akka walabummaa amantii fi wal-danda’uu fi wal-kabajuutti akka cichan waamicha godhan – Prezidaant Obaamaan.
“Lammiwwan Ameerikaa sababaa Vaayirasichaan hojii akka dhaaban taasisaman hojjetoota godaantota haaraa biyyoota alaatiin dhufaniin bakka-buusuun gochaa haqaa hin ta’u.”
Lammiwwan Amerikaa Aguuggii Afaanii fi Funyaanii(Maask) Ka'achuu Qabu: Joo Baaydin
Lammiwwan Amerikaa fi Kan Keniyaa Balaa Helikoptaraan Dhuman
Lammiwwan Amerikaa Gara Biyyoota Alaatti Imaluu Dura Maal Hubachuu Qabu?
Lammiwwan Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qaban polisotaan waan irratti rawwatamuun gadduun hawaasa keessatti wal amantaa dhabiinsa hammeessee biyyatti dadhabsisaa jira jedhan prezidaant Obaamaan.
Lammiwwan Amerikaa Kabajamuu Mirgaaf Ilaalcha Jabaa Qabu
Lammiwwan Amerikaa lama kanneen dawaa yaalii dhaaf hojii irra oole fudhatanii fayyuuf akkuma carraa argatan Doktorri biyya Naayjeriyaa tokko fi Lubnii waldaa kristaanaa lammii Speen ta’an immo dawaa kana gargaaraman iyyuu du’an boqochuun isaanii gabaafamee jira.
Lammiwwan Amerikaa walitti bu’insa uumamuu malan kan ilaaleen dameewwan qunnamuu qaban akkasumas biyya ofiin ala yeroo deeman qunnamtiin jiru akka addaan hin cinne taasisuuf of-eeggannoo barbaachisu gochuuf kun qophaa’uu isaa ibsamee jira.
Lammiwwan biyya alaa kanneen Afriikaa kibbaa keessa jiraatan irratti hokkaraa fi ajjeechaan gaggeeffamuu yeroo dheeraaf gabaafamaa ture.Torbanneen darban kana keessa magaalaa buufata doonii kan taate Darban keessatti haleellaa gaggeeffameen lubbuun namaa baduun akkasumas hedduun mada’anii mana yaalaa galuu isaanii ibsamee jira.
Lammiwwan biyya Taahilaand ba’ii filannoo biyya isaanii gara bulchiinsa Dimokraatawaatti deebisa jedhanii amanan eegaa jiru.
Lammiwwan biyyatti dhimma kanatti ilaalcha itti kennuun qaamii biraa ituu gidduu hin seeniin rakkoo jiru akka furataniif hubachisee jira.
Lammiwwan biyyoota 6 jechuun Iraan, Libiyaa, Yaman, Somaaliyaa Sudaan fi Siriyaa baatii sadiif akkasumas baqattonni hundumtuu baatii afuriif akka Amerikaa hin seenne lafa ka’amee jira. Iraaq tarree maqaa biyyoota uggurri imalaa irra ka’amee ture keessaa baafamtee jirti.
Lammiwwan Briteen yokaan Yunaayitis Kiingdom, Kamisa dabre kana sagalee miliyoona tokko caaluun Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uuf murteeffatan. Kan akka biyyatiin Gamtaa Awurooppaa keessa turtu falmaa turan – Muummichi Ministaraa Briteen, Deevid Kaameroon immoo akka taayitaa hoogganummaa biyyattii gad-lakkisan beeksisan. Waa’een egeree biyya Gamtaa Awurooppaa keessatti dinagdeen lammaffaa taatee kun shakkii keessa galuun, boorumtaa isaa – gaafa Jimaataa akka sharafni maallaqaa Paawundii biyyattii gad-sigigaatu taasise.
Lammiwwan Burundii kanneen har’a sagalee kennuuf ba’an gaaffiin dhiyaateef heera bara 2005 ba’e ni fudhattu moo fudhatama dhabsiiftu kan jedhu.
Lammiwwan Burundii sagalee kennnaniin heera biyyattii fooyyessuun, akka prezidaantiin biyyattii haga bara 2034-tti taayitaa irra turuu danda’an kan eyyamu taasisanii jiran.
Lammiwwan Ertiraa Waraansa Mormuudhaan Maqaleetti Hiriira Bahan
Lammiwwan Ertraa Biyya Alaa Keessa Jiran Gargaarsa Gumachan
Lammiwwan Ertraa daldala irratti bobba’an kana eenyu akka ajjesee ifa miti. ADIL akka jedhanti waan irratti qiyyaafatamee ajjefaman miti.
Lammiwwan Ertraa kanneen biroon bishaan gurguranis kannen ajjefamaniif tumsa qaban agarsisuuf jecha hojii isaanii cufaniiru. Mormiin isaanii kunis har’a guyyaa 4ffaa kan qabatee yoo ta’u hanqiina bishaan dhugaatii guddaa uumee jira.
Lammiwwan Ertraa lama kanneen bishaan gurguran Jubaa keessatti gara jalqaba torban kanatti eega ajjefamanii as bishaan dhugaatii nu ga’u bitachuu hin dandeenye jechuun jiraatonni juba kan sudaan kibbaa ibsanii jiru.
Lammiwwan Ertraa martii kana hojii irra olchuuf dirqamnii kan irra jiru ta'u gareen hundeeffame beeksisuu isaa Birhaane Barhe Asmaraa irraa gabaaseera.
Lammiwwan Itiyoophiyaa 1085 Mana Hidhaa Riyaad Keessaa Hikamanii Biyyatti Deebi’an
Lammiwwan Itiyoophiyaa 814, kanneen mootummaan Jabuutii godaantota seeraa-alaa ti, jechuudhaan gara Itiyoophiyaatti deebise, bulchiinsi Dirre-dhawaa bakka kophaatti baasanii tursiisanitti simatee kan kunuunsaa jiru tahuu beeksisee jira.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Biyya Alaa Jiraatan  Gargaarsa Arjooman
Lammiwwan Itiyoophiyaa daangaa Saawudii Arabiyaa fi Yemen bakka “ Haraad ” jedhamutti danqamanii nyaata, bishaanii fi dahannaa dhabanii rakkataa jiraniif kan oolu doolaara miliyoona tokko akka kennamuuf jaarmayaan waa’ee godaantootaa kan addunyaa IOM iyyatee jira.
Lammiwwan Itiyoophiyaa dabalatee, lammiwwan Afrikaa magaalaalee fi handaara magaalaalee jiraatan baay’een isaanii kanneen guyyaa-guyyaatti hojjetanii ofii fi maatii isaanii jiraachisan. Kanaaf, hojii dhaabanii, yeroo dheeraaf mana turuun namoota akkanaaf baay’ee ulfaataa akka tahe dubbatu – beektonni.
Lammiwwan Itiyoophiyaa, Ertraa akkasumas biyyoota Afrikaa biroo irraa lubbuu ofii olfachuuf jecha gara Sudaanti baqachuun gama gammoojjii Sahaaraatiin Gara masriitti kan qajeelan ta’u beekamaa dha.Kanneen mulka’an masrii dhaqqabuun galaana irraan lafa carraan isaanii qabe dhaqqabu.
Lammiwwan Itiyoophiyaa fi kannen hidda dhala Itiyoophiyaa qabaniin hiriirri gaggeeffame kana irratti abbaa biyyummaa Itiyoophiyaa fi nageenya uummataa, waluumaagala kanajaa keenya haala tuqeen Traamp haasaan dhageesiisan wal waraansa kan kakaasuu fi kan nu mafachiise jedhu hiriirtonni.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Haqa Hawaasummaaf, yokaan Iiizeemaa ka jedhamu paartiin siyaasaa, kan kaleessa Bulchiinsa Magaalaa Finfinneetiin dhihaate ba’iin qorannaa weera lafaa seeraa alaa fi manneen seera ala qabatamanii, qorannaa nuti ammaan dura geggeessine mie mirkaneesse, jechuun ibsee jira.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Haraaditti rakkataa jiran kun kuma 2 ta’u jechuun Jaarmayaan Waa'ee Koolu-galtootaa UNHCR gabaasuus, dhabbatonni ka biroon hanga kuma 6 galmeessuu isaaniitu himama jedhu waajiira waa’ee godaantootaa kan sadarkaa addunyaa IOM Jenevaa jiruuf dubbi-himtuu kan ta’an, Jeminii Paandiiyaa.Rakko Haaraad keessatti uumamee ilaalchisee ibsa kennaniin, namootni kumni hedduun kanneen seeraa-ala gamas seenan kun, irra-jiressi isaanii lammiwwan Itiyoophiyaa tahuu isaanii fi biyya ofii irraa ka’anii Somaliyaa keessa darbuun, galoo galaana Eden qaxxaamuranii gara handaara galaana Yemeen eega ga’anii booda, lafoo Yemeen kaabaa bakkka “Haaraad” jedhamtu ga'uu isaanii dubbatan.Namoonni baadiyyaa Itiyoophiyaa keessatti jireenya hiyyummaa jiraataa turan kun, jireenya foyya’ee fi carraa hojii argachuuf gara saawudii Arabiyaa fi bakkawwan birootti godaanu, jedhu dubbi-himtuun IOM. Akka ibsa isaaniitti godaantonni kun namoota seeraa-ala gara biyyoota Giddu-galeessaa Bahaa, Galoo Galaanaa fi bakkawwan birootti isaan ceesisaniif maallaqqa guddaa kennu.Gamma biraan immoo, angawonni Saawudii eega baatilee dhiyeenya kanaa tii as daangaa Yemeen waliin qaban waan cufaniif jecha ulaa daangaa banamaa tokkittii jiru Haraad waan ta'eef achitti danqaman, jedhu Ms. Paandiiyaan. Kanneen keessaa godaantota 1050 ta’an gara Itiyoophiyaatti deebisuuf akka karoofatanii fi kanaaf kan oolu maallaqa gargaarsaa argachuuf akka iyyataa jiran illee dubbatu.Garu jedhan Itiyoophiyaatti kan deebifaman fedhii yoo qabaatan qofa ta'u hubachiisanii jiran.Baqatoonni Oromoo Haaraad keessatti rakkataa jiran maal jedhu? Fuula kana irra gama harka mirgaa ka jiru MP3 tuquun dhaggeefadhaa.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Har’a Hiriira Ministirii Haajaa Amerikaa fi Kongireesii Amerikaa Duratti Hiriira Ba’an
Lammiwwan Itiyoophiyaa Har'a Washington DC Keessatti Hiriiranii Jiru
Lammiwwan Itiyoophiyaa, hiriirawwanitti hirmaatan – sababaa jedhuun akka mana hidhaatti guuramanii jiran kan manan ta’uu illee hubachiisanii jiran.
Lammiwwan Itiyoophiyaa hojii daldalaa irratti bobba’an keessaa namoota sadii maqaa dha’uu dhaan hojii isaan hojjetan tarreessanii ajaa’iffatanii jiran.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Jenevaa keessatti Hiriira Ba’an
Lammiwwan Itiyoophiyaa kanneen 100 keessaa harka 84 Dr Abiyy Ahmad filatamuu isaaniif gammaduu isaanii fi kanneen 100 keessaa harka 88 ta’an isaan biyyatti keessatti jijjiirama argamsiisu jedhani amanan ta’uun ibsamee jira.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Konkolaataa Baqattummaa Keessatti Itti Cufamee Gariin Dhuman Keessaa kanneen Lubbuun Hafan Gara Biyyaatti Deebifaman
Lammiwwan Itiyoophiyaa kumootaan lakkaawaman, “sagaleen keenya bilisummaa keenyaa fi birmadummaa keenyaaf” mata-duree jedhuun, kaleessaa magaalaa Finfinnee keessatti hiriira bahanii jiran.
Lammiwwan Itiyoophiyaa kun humnootii mootummaa Fedeeraalaa fi kan mootummaa bulchiinsa naannoo Tigraay giddutti walitti-bu'iinsagaggeeffamaa jiru jalaa dheessuun daangaa Sudaanti cehaan.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Lama Libiyaa Keessatti Ajjefaman.Hedduun Immo Eessa Buteen Isaanii Dhabameera.
Lammiwwan Itiyoophiyaa mirga siyaasaa fi sivilii qaban akka hojii irra oolchan gochuuf aangawoonni biyyatti yaalii taasiisan akka dabalan jajjabeessina jedha ibsii gamtaa Awuroopaa kun.
Lammiwwan Itiyoophiyaa mootummaa sadarkaa addunyaatti adda ta’e argachuu qabu ka jedhan Kris Smiz amma argataniiru jedheen yaada jedhan.Kunis itti fuufiinsa akka qabaatu akkasumas haallii jiruus gaarii akka ta’u dhugaa abdii nu kenneetu jira jedhan.
Lammiwwan Itiyoophiyaa Noorweey keessatti dahannaa siyaasaa gaafatanii hin simatamin hafan 417 gara biyya irraa dhessanitti deebifamuuf kan jiran ta’uu immigreshiniin Norweey beeksiase jira.
Lammiwwan Itiyoophiyaa ta’u keenyatti amantii jabaa qabna kan jedhan bakka buutonni ummata Hadiyyaa gaaffiin bulchiinsa naannoo ofii qabaachuu nutti hin ho’uu nutti hin qabnaa’uu jedhan.
Lammiwwan Itiyoophiya kanneen poolisii Keeniyaatiin qabamanii mooraa baqattootaa Dhadhaab keessatti gatamanii turan gara biyya isaaniitti deebi’uuf gaafatan.
Lammiwwan Itiyoophiya Poolisii Keeniyaatiin Qabamanii Dhadhaab Keessatti Gatamanii Turan Gara Biyyaa Deebi'uuf Gaafatan
Lammiwwan Jarmanii Affaar keessatti Iggitaman gadhiifamanii ?
Lammiwwan kan Itti-gaafatamummaa fi Naamusaa Waashinton keessaa – yokaan CREW jedhamuun beekamu – gurmuun kun – har’a, mana-murtii Federaalaa, ka magaalaa New York, Manhaataan keessa jiru irratti himannaa sana prezidaantummaa Donaald Traamp irratti dhiheessuu yaadu isaa beeksise.
Lammiwwan Keeniyaa fi lammiwwan alaa eyyama biyyattii seenuu qaban ammallee Keeniyaa seenuu danda’au, garuu eega biyyattii seenanii booda, nama irraa addatti of baasanii turuu yokaan buufata mootummaa namoonni addatti baafaman keessa jiraatan seenuu qaban jeddhame jira.
“Lammiwwan Keeniyaa, kanneen dimookiraasii fi murtii haqaaf gatii kennan, buufatoota filannoo irraa fagaatanii taa’anii mormii isaanii mul’isuun yokaan kadhannaan akka turan yokaan immoo callisanii mana isaanii akka oolan gorsina” – jedhan – Odingaan.
Lammiwwan Keniyaa baatii Hagayya dhufu aangoo mootummaa Prezidaantii qabee hanga aangawoota nannootti filachuuf jiru.
Lammiwwan Koongoo yaada ofii walabummaan ibsachuuf mirga qabaachuu qaban, sodaa hookkaraa, sodaachisaa fi doorsisa tokko malee kaadhimtoota filannoof dhihaatan keessaa kan fedhan filachuu danda’uu qaban – ka jedhan – Nuwert, Koomishinni Walabni ka Filannoo Biyyolessaa Koongoo fi aangawoonni biyyattii, filannoon Mudde 23, bara 2018 biyyattii keessatti geggeessamu amanamaa akka tahu taasisuu qaban, jedhu.
​Lammiwwan Kuubaa mirga mootummaa isaanii qeequu, akkasumaas mirga qaama isaan bulchuu filachuu eggamuufii qaba jedhee gahee demokraasiin guddina biyaaatii gumaachuus cimsee tareessera.
Lammiwwan Laayibeeriyaa Kaleessaa Filannoo Prezidaantuummaaf Sagalee Kennanii Ba’ii Eeggataa Jiran
Lammiwwan Laayibeeriyaa, Kibxata kaleessaa, filannoo prezidaantuummaaf sagalee kennanii ba’ii isaa eeggataa jiran.
Lammiwwan Masrii, Amajjii bara 2011 jijjiirama biyyattii keessatti fiduuf socho’anii, gaaffiin isaanii deebii argate. Waggoota toorbaa booda, haalli amma mul’atu sadarkaa biraatti akka tarkaafatan taasise. Akka xiinxaltoonni siyaasaa jedhanitti, haalawwan biyyattii tokko tokko jijjiirama wayyaawaa argamsiisanii jiran. Kan magaalaa Kaayiroo jiru – Amerikaan Yunivarsitii irraa – Saayid Saadiq akkanatti ibsan.
Lammiwwan Masrii, filannoo biyyoolessaa kan Prezidaantiin biyyattii – Abdul-Fattaa Al-siisii akka injifatan eegamaa jiruuf har’a sagalee kennaa oolan.
Lammiwwan Masrii Filannoo Biyyoolessaa Kan Prezidaantitii Sagalee Kennaa Oolan
Lammiwwan Naayijeeriyaa, haleellaa Afrikaa Kibbaa keessatti lammiwwan isaanii irratti geggeessameef deebii haaloo-bahinsaa deebisuun kun ka jalqabaa ti.
Lammiwwan Naayjeriyaa Nyaata Yeroo Weerara Dhukkuba Koviid-19 Ka'ame Saaman
Lammiwwan nagaa fi daldaltootatti daangaa cufuu irra, hundee shororkeessotaa buqqisuu irratti hojjechuun akka mala wayyaawaa tahe dubbatan – aangawaaon Afghaanistan kun.
Lammiwwan Oromoo biyya keessaa fi ala jiran deggersa gochaa jiran guddaa ta’u ibsuun kan galateeffatan Obbo Dajaneen barattoota kana carraa barnootaa gara fuula duratti qaban akka fixaan ba’u gochuuf hunduu deggersa gochuu akka qaban hubachiisan.
Lammiwwan Oromoo magaalaalee Yunaayitid Istees hedduu keessa jiraatan har’a magaalaa Niwu Yoork keessa ka jiru waajira guddaa ka Tokkummaa Mootummootaa fuul-duratti hiriiruudhaan ajjeechaa, hidhaa fi dararaa hamaa humnoonni mootummaa Itiyoophiyaa barattootaa fi lammiwwan Oromoo kaan irratti geggeessaa jiru, jedhan mormanii jiran.
Lammiwwan Siriyaa kanneen Ghouta gama bahaa keessatti iggitamanii gargaarsii dhala namaa eeggataa jiran dhaqqabuuf murtii golli naga eegumsaa kan Tokkummaa mootummotaa dabarse yoo guutuummaatti haala qubsaan hojii irra yoo oole qofa hiika qabaata jechuun barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarrees dubbatan.
Lammiwwan somaaliyaa 114 mootummaa Somaaliyaati dabarfamanii kennaman sambata darbe Moqadishoo seenuu isaanii aangawoonni mootummaa somaaliyaa ibsanii jiru.
Lammiwwan Somaaliyaa kanneen firottan isaanii leenjiif Ertraa keessa jiran maal jedhu? Gabaasa guutuu caqasaa.
Lammiwwan Somaaliyaa kanneen waraana ta'uuf filataman erga bara 2019 kaasee Ertraa keessatti Leenjiifamaa akka turan aangawoonni Somaaliyaa beeksisanii jiru.
Lammiwwan Somaaliyaa, waggoota as dhihoo dabran keessa, gara biyya ofiitti deebi’aa jiran. Haalli Somaaliyaa keessa suuta-suutaan wayyaawaa jira. Garuu, amma illee dangaalee hedduu furamuu qaban tu jira. Kanneen keessaa tokko, rakkoo caamaa fi beelaa ta’uu dubbatan – Prezidaantichi Somaaliyaa.
Lammiwwan Somaaliyaa Yunaaytid Isteets Irraa Gara Biyya Isaantti Deebifaman
Lammiwwan Sudaan Kibbaa Biyyoota Ollaatti Dheessaa Jiru.
Lammiwwan Sudaan Kibbaa kuma hedduun humnootii hidhatan giddutti haleellaa gaggeeffamu dheessuun gara Ugaandaatti godaanuu itti fufanii jiru. Kanneen kuma dhibba torba ta’an gara Ugaandaatti kan baqatan yoo ta’u kanneen biroon gara Suudaan, Itiyoophiyaa, Ripaablikii Kongoo,Ripaablikii Afrikaa waaltaatti dheessan.
Lammiwwan Taanzaaniyaa maraan, “nageenyi jira, gad-ba’aa sagalee kennadhaa. Carraa ittiin biyyattii keessatti seenaa hojjechuu dandeessan kanatti fayyadamaa. Maaloo gada-ba’aa filadhaa. Nageenyii fi tasgabiin ni jira. Akka seenaa hojjennuuf ka’aa nu gargaaraa jedhan.
Lammiwwan uggurri kun isaan ilaallatu kan Iraan, Libiyaa, Somaaliyaa, Siiriyaa, Yaman, Koriyaa Kaabaa, Naayjeriyaa, Maaynamaar, Ertiraa, Kirgiikistaan, Sudaan fi Taanzaaniyaa turan.
Lammiwwan Venezu’eelaa miliyoona hedduun jireenyi qaala’uu irraa kan ka’e gara biyya ollaa taate Kolombiyaatti akka dheessan godhe.
[Lammiwwan Yeroo Ammaa Yemenitti Baqatan Keessaa 98% Oromoo Dha]
Lammiwwan Yeroo Ammaa Yemenitti Baqatan Keessaa 98% Oromoo Dha
Lammmiiwwan Itiyoophiyaa miliyoona sadiitti hedaman kutaalee adda addaa keessa akka jiraatan amabaasaadder Butukaan yaadachiisaniiru. Kanneen keessaa miliyoona tokko kan ta’an Ameerikaa Kaabaa keessa jiraatu jedhan. Muummichi mnisteeraa Abiy Ahmed daawwannaa isaanii kanaan angawoota Itiyoophiyaa waliin mari’achuuf beellama hin qabanne jedhan ambaasaadder Birtukaan.
Lammummaa Ameerikaa argachuuf biyyattii keessatti dhalachuun murteessaa ta'uu hin qabu jedhu Kaadhimamtoonni Republikaanota Presidentummaa
Lammummaa biyya alaa deebisanii lammummaa Itiyoophiyaa mirkaneeffachuuf iyyannoo dhiyeessuu qofti ga’aa akka hin ta’inii fi waraqaa ragaa argachuun kan barbaachisu ta’uu hubachuu isaa boordiin filannoo beeksisee jira.
Lammummaa kanaadaa Ireeland fi Briteeyin kan qabu Whelan waardiyyonni mana hidhaa keessatti nama walitti tucheesuun hidhatanii dararaa nama irratti rawwatu jedhee jira.
Lammummaan Itiyoopiyummaa Cimuu Qaba: Muummicha Ministeeraa Itiyoopiyaa
Lampard,itti gaafatama Chelsea ka durii Maurizio Sarri, irraa fuudhe. Lampard irraa ammoo Thomas Tuchel fuudha.Tuchel, nama ganna 47ti taphataa kubbaa miilaa Jermenii fi manaajera Paris Saint-Germain.Dhuma 2020 irratti manaaje ummaa sun irraa fuudhan.
Lamptey Ammajii bkontoraata ganna sadiitiin Brightonitti dabalan. Duraa fi duuba jidduu garuma fedheeyyuu akka fedhetti taphachuu dandaha.
Lance Simon warra guyyaa dhaloota Amerikaa kana dhaqe keessaa tokko.“Akka herrega kiyyaatti Tiraampi pirezidaantii akka malee biyya gargar qoodu. Kun nama dharaa fi dhugaayyuu gar beenne.”
Lanchaa Kadirtiif ammoo guyyaan kun guyyaa guddaa,“ogguma namummaan keenna walti dhufee walgahee sanumatti namatti tolaa…beektaa.”
Landan keessatti Namnii Kudha Mada’anii Jiran
La Niinaan bisaan garba paasifik mudhii lafaa,Paasifik gama Dhiyaa fi gama Jidduu akka malee qabbaneessa.
La Niinaan gamanaa fi gamasi dhahee kaanii bokkaan dhufaa kaan ammoo bona itti buusa.
La Niña yoo qillenesii qabbanahaan garbaa ganna 2-5 garba Paasifik irraa gama Bahaatii fi gama jiduutti bubbisee dhufa. Kun ammoo akka jecha ogeeyyota qilleensaati Afrikaa gama Bhaatti bona fida.
Laphee fi dudda isaanii irratti reebichi hamaan irratti raawwatamee amma ciisanii kan jiran ta’uu kanneen VOAf yaada kennan ibsaniiru jedha Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa gabaaseera.
Lara Brown yuniverstii GW daarktera bulchiinsa Siyaasati.“Wannii Joe Baaden kakatee hujii jalaqabuu dhowwaa hin jirtu .Wannii guyyaa gammachuu isaa sun irratti dubbachuu dhowwaa keessammoota isaatiin walti Capitol keessatti walti dhufuu dhowwaa hin jirtu.
Large ship carrying 500 migrants capsizes off coast of Libya
Lataa Qanahiitaraffi jedhetti waltajjii irra bu’ee:
LAT: Bernie Sanders became more confrontational with front-runner Hillary Clinton
Latin Ameerikaan kaleessa talaallii COVID-19 marsaa jalqabaa argattee jirti. Talaalliwwan sunis Meeksikoo ga’anii jiran. Ministriin dhimma alaa Meeksikoo Marseeloo Ebrard akka jedhanitti guyyaan har’aa weerarri kun dhabamuun isaa jalqabamuu isaa ti.
Latin Amerikaan takkuma dorgommii waancaa adudnyaa biyya isiitti qopheessan moohamtee hin beettu.
​Lattuu Kumarraa haadha ijoolee sadiitii Bergen Noorweey jiraatti, “Gadda natti dhagahame yeroo baayyee karaa ibsahuun yaadaa turee.Amma kunoo carraa kanaan saba koo nuuf jedhanii waregaman yaadachuu fi isaan waliin dhaabachuuf haadadhe,”jetti.
Lauren PilochblanchardMana maree Amerikaatti qorattuu haajaa Afrikaati.Waan guyyaa 30 keesatti Itoophiyaa gama Kaabaatti tahe akka dansaa beekuuf waan hin qulqullaahin akka malee hedduuti jira jetti
Lavrov: Downing of Jet 'Planned,' but Not Going to War
Lawrence Gostin Joorj Waashingten Yuniveersitiitti directora waaltaa “ National and Global Health Law” jedhamuu gaazexaaNew York Timesfakka ibsanitti Itiyoophiyaan seenaa dhukkubi Koleeraa ka’uu isaa laaffisuun dubbataa turte. Kanaaf yoo ministeerri dhimma alaa Itiyoophiyaa duraanii Teewdroos Adhaanoom hooggana kanaaf filatame WHOn fudhatama qabu Dhaba jedhan. Itiyoopiyaan ennaa Teewdroos ministeera eegumsa fayyaa turanitti yeroo sadii ka’uu dhibee koleeraa dhoqsite jechuun himatame.
Leaders Pledge Billions for Syrian Refugees
Lebaanon Beeyruut keessatti hojjattu mana namaa ta’uun jiraataa kan turte Alam Dachaasaa wal’ansaaf Hospitaala eega seentee booda achumatti of ajjeefte jechuun poolisiin biyyattii beeksisee jira.
Lebanon: Army patrols northern city of Tripoli following days of clashes between supporters and opponents of Syrian President Assad.
Lebon nama irraa dhumatef gadda tahuutti jirtii addunyaaleen jajjabeessuutit jirti.Faransaay akka pirezidaantiin isaanii Emmanuel Macron jedhetti qorsa toonii hedduutiif akimii erguufiitti jirti.
Lecsester Sitii durii jabeenna hagana gahuun guddoo beekuullee baatan tapha kalee Machester Sitii 5-2 qaarifte suniin woma ufi keessaa qabdu hedduu agarsiifatte.
Leelistootatu Caasaa Hawaasaatti Fayyadamee Biyyaa Jeeqa: Mumiicha Ministiraa Itoophiyaa
Leellisaa Deessisaa fi Muktaara Kadiritti maratoonii fi metirii 5,000n Itoophiyaa warqiin gale.
Leellisaa Dimokraasii fi Kampanii Sabaa Himaa Kan Hoogganan Lammiin Hong Kong To’annaa Jala Oolan
Leellisaa, ilmii Deessisaa gurbaa ganna 25ti. Dhalootaa fi guddinnii Shawaa Bahaa naannoo Oromiyaati.Haajii Adiloo fi nama hedduutti leenjisee asiin gahe. Leellisaan nama Itoophiyaan maratooniif abdattu jabaa keessaa tokko.
Leellisaan Maratoonii Ebla 20,2015 Boston dorgoman (2:09:17) moohe. Itoophiyaan dorgommii tanaaf nama saddeeti qopheessite.
Leellistoonni akkasii naannoo mootummaan hin bulchinee dahoo godhatu kan jedhan miseensii kongreesaa Ripaablikaantichi Maaykil Toomas Mc Kool Afrikaan isa akkasiif mijattuu dha jedhan.Kanas koree hariroo alaa kan mana mree bakka buootaaf ibsan.
Leellistoonni al-Shabab Somaaliyaa lammiiwwan Briteen dabalatee kanneen dhaabolii basaasaa US, Briteenii fi Somaaliyaaf basaasan ittin jedhan namoota shan du’aan adabee jira.
Leellistoonni dimokraasii Hong Kng torba bara 2019 ennaa hiriiri farra mootummaa geggeessame wal ga’ee seeraan alaa qindeessuu fi irratti hirmaattan jedhamuu dhaan badiin itti muramee jira.
Leellistoonni garee Tehreek e Labaik kan Khadim Hussain rizvin hoogganamu jalqaba baatii kanaa daandii ijoo gara Islaamabaaditti geessu cufuu dhaan yoo mootummaan ministeera dhimma seeraa Zahid Hamid faallaa amantii isaanii dhaabatan aangoo irraa darbe malee hookkara oofan kan hin dhaabne ta’uu akeekkachiisan.
Leellistoonni Taliban maadhee waraana Afgaanistan gama kaabaa to’achuu dhaan loltoota mootummaa hedduu to’annaa jala oolchuun kaan ajjeesanii jiran.
leellistoota Islaamaa kanneen kutaa Saahil keessatti maadhee jabaa qabaachuuf fedhan tu walitti-bu’insa kana kakaase. Yunaaytid Istees waraana achii qabdu kan hanqisaa jirtu ta’uus humnootiin biyyatti ofumaayyuu hidhattoota irratti dhiibbaa gochuu danda’u abdii jedhu qabdi.
Leellistummaan Gosaa Tokkummaa Biyyaaf Balaa Dha: Koree Hoji Raawwachiistuu ADWAUI
​Leelloo Nagaraa,Miilanaa Teferraa fi Seenaa Fayyeeraa Nagaaraa barattoota yuniversitii gara garaa keessa baratan. Rakkinna biyya keessatti barattoota irra gahuutti jiru addunyaatti himuuf akka dhufan dubbatan.
Leencii DC ganna shan keessatti akkana oli dhiyaatee hin beeku.Oromo United ammoo bara 2014 fi 2015 keessa waancaa fudhate.
Leencoo Fiqiruu jedhama. Daayirektaroota viidiyoo muuziqaa Afaan Oromoo wagggoota muraasaa as beekamaa dhufan keessaa isa tokko.
Leencoo Fiqruu: Dargaggoo Viidiyoo Muuziqaa Qindeessuun Beekame
Leenjiifamtoonni Irbaata Eega Nyaatanii Booda Kukkufanii Haqqisuu Jalqaban:Mooraa Leenjii Polisootaa Kan Sanqallee
Leenjiifamtoonni Somaaliyaa kun waraana Ertraa waliin humna mootummaa Federaalaa kan Itiyoophiyaa wajjiin looltoota Tigraay waraanan oduun jedhu kan mirkanii hin argannee baatii Amajjii darbee marsariitii hawaasaa irratti maxxanfamee ture.
Leenjii Guyyoota 55 fi Komii Muudamtoota Godinaalee Wallaggaa Afuranii
Leenjii Haarmsamaa Kanneen Fudhatan Kummi 11 Ol Gad Dhiisaman: Sabaa Himaa Mootummaa Itiyoopiyaa
Leenjii Hoggantoota Olaanoo Paartii Badhaadhinaa Xumuramee Jira
Leenjii kana irratti kanneen hirmaatan godinaalee naannoo Oromiyaa jechuunis Baalee, Shawaa bahaa fi Arsii irraa jeeqamaa fi hookkara kaasuun shakkamanii kanneen qabaman ta’uun ibsameera. Haaluma wal fakkaatuun naannoo uummattoota kibbaa waaltaa leenjii Yirgaalem keessatti leenjisa kanneen fudhatan leenjifamtoonni 1383 gad dhiisamuu isaanii sabaa himaan mootummaa gabaasee jira.
Leenjii kana itti fufuu kan dandeessisu qajeelfamni barnootaa illee qophaa’ee har’a beeksisamee jira.
Leenjii kana kanneen kennan kaabineewwan ganda keessaa kanneen ijoollee keenya hiraarsaa jiran ka jedhan hirmaattonni waan biyyaafis ta’e adeemsa barnootaa fi waan nu fayyadu isaan irraa dhageenya utuu hin taane argamuun dirqama nutti taanaan dirqiitti hirmaataa jirra jedhu. Akkasis ta’ee uummatis dhaloonni boriis isin jibbe aangoo gad dhiisaa jennee gaaffii dhiyeessine illee akkaataa ittiin deebii kennan iyyuu hin beekan Oromoon aangoo mootummaa ijoos haa ta’u waraana keessaa taayitaa ol aanaa inni qabatee jiru maali? Maaf ajajaawwan waraanaa gameeyyiin Oromoo keessa hin jiraanne jechuuf gaaffii gaafanne iyyuu isaan nu dura qabsootti waan seenaniif bakka qabatan jechuun deebii qaaneessaa nuu deebisan jechuu dhaan hirmaattonni leenjii kanaa dubbataniiru.
Leenjii kana malee waaltaa kana jijjiiruuf hojiin hojjetamaa jiraachuu isaa itti gaafatamaan quunnamtii uummataa komiishinichaa Sajiin Baantaalem Girmaa beeksisaniiru jedha Addis Chekol Dirree Dhawaa irraa.
“Leenjiin amma asitti geggeessamaa jiru kun, qaama leenjii guddichaa ti. Ka Finfinnee keessatti geggeessamu – shaakala Komaand Poostii – hoogganoonni waraanaa itti hirmaatanis of keessatti qabata. Qophii tajaajila wal’aansa fayyaas of keessaa qaba. Leenjiileen waggaoota fudhatan kan qindoominaan itti kennamani. Isa Itiyoophiyaa fi Ameerikaan waliin geggeessan, leenjii biyyoota lamaa tii alattis, shaakalli waraana Ameerikaa, kan qaama “Justified Accord 19” jedhamutti immoo biyyoonni akka Burundii, Jabuutii, Yugaandaa fi Somaaliyaa – akkasumas – biyyonni ka biroon 6, kanneen akka Ameerikaa, Biteen, Faransaay, Neezerlaand, Biraazil fi Xaaliyaaniin itti hirmaatu,” jedhan, Meejer Jeneraal Kilaawuter Jiira.
Leenjiin amma kennamuuf jiru kun rakkoo akkasii fi kanneen biroo ittisuuf kan gargaaru ta’uu beeksisee jira.
Leenjiin bara 2019, jalqaba torban kana as magaala Waashingitan Diisiitti baname.
Leenjiin Barsiistota Yunivarsitiif Kennamu Kaabinoota Gandaatiini Jedhu Hirmaattonni
Leenjiin har’a xumurame kunis rakkoo akkasii furuuf deggersa maallaqaa USAIDtiin dhaaba bu’aaf hin hojjenne kan sadarkaa addunyaa MSH jedhamuun kan geggeessamu projektii waggoota shanii ti.
Leenjiin hoji raawwachiistoota filannoo fi kan itti gaafatamtoota filannoo godinaalee har’a magaalaa Hawaasaa keessatti jalqabamuu itti gaafatamaan damee boordii filannoo naannoo kibbaa obbo Firew Beqelee dubbataniiru.
Leenjiin kun guyyoota kudha ja’aaf ka geggeessamu yoo tahu, leenjii tajaajila fayyaa loltummaa dabalee, qaama leenjii biyyoota lamaan gidduutti geggeessamuu ti – jedhama.
Leenjiin kun kan qophaa’eef sababaan asii maal akka hojjetan, maaliif akka as dhufan daran akka hubataniif murtii gara miklaa’inaatti isaan geessu akka horatan gochuufi jedhan.Leenjiin sun kan geggeessame deggersa Embaasiin Ameerikaa godheen ta’uun beekameera.
​Leenjiin torbaan jahaa tun dargaggoota tana yuniverstii,biirolee mootummaa,dhaabbilee motummaa hin tahinii nama gara garaatiin walti fiddee wal irraa wa barsiifti.
Leenjiin tun akka obboo Isayyaas Waxabajjii jalqaba.Ijoollee tana torbaanitti guyyaa sadii leenjisan.
Leenjiin tun xuyyuura B-737 MAX NG haga B-737 MAX fi ta sun fakkaattu cufaa yo fudhatan.
Leenjii sana irratti argamanii haasaa barattoota sana jajjabeessu kan dhageessisan Embasii Ameerikaa Finfinnee jirutti itti aanaa itti gaafatamaa gurmuu United States Peter Viruman ofitti amantaan isaanii dabaluu akka danda’u VOAf ibsaniiru.
Leenjii tana irratti akka daarekterii odeeffannoo boordii filannoo Itoophiyaa Soliyanaa Shimellis jettetti maanummaa murtii ummataa, maalummaa filannoo seera qabduu akka kaardii itti lakka’anii fi waan hedduu.
Leenjii tana Itoophiyaa,Burundii,Ugaandaa,Jibuutii fi Somaalee,Keenyaa faatti keessa jira.
Leenjii waraanaa mi’aa waranaa maq-malee akka akkaatin wal leenjisan tana kalee jalqabanii guyyaa 10 turti.
Leenjii waraana tana waraana Kooriyaa Kibbaa 50,000 fi ka Amerikaa 17,000 itti jira gabaasii akka akkaa.Fulaan akkana itti wal leejisan tun lafa cittuu Kooriyaa lamaan jidduu jirtu.
Leenjisaa Kubbaa Miilaa - Girum Tasfaayee
Leenjisaan atileetota Itoophiyaa beekamaan Dr.Waldee Masqel Kostiree kalee ganna 69-tti lubbuu dhabe
Leenjisaan ChiileeClaudio Bravoammoo moohachuu dhabuun garaa nu nyaattullee biyya addunyaattu beekamtu waliin taphannee waan wallaalle hedduullee irraa barannee jedhe.
Leenjisaan garee kubbaa miilaa Amerikaa Bruce Arena,gama kanaan Amerikaan durumattiin deemuutti jira.
Leenjisaan haarahii Barseloonaa, Meesii akka ijoollee hin sossobannu jedhe. Meessii tana dhageennaa haga qraallee caala dallanee kilabii keessaa bahuuf kakatee eegee qabbanaahe.
Leenjisaan haarahi Itiyoophiyaan filatte Yohannis Sahilee dhalootaan Itiyoophiyaa lammii USA bara 2010 biyyatti deebihee kilabi Deddebiti leenjisuutti jira.Itiyoophiyaan dorgommii kubbaa miilaa Waancaa Afrikaa bara 2017 irratti Aljeeiyaa,Leseetoo fi Siishelsi faan walti marte.
Leenjisaan haraarahii Waaliyaa akkamitti kilabii tanaan walti jiran?Waaliyaa abdii qabdi?
Leenjisaan isii,ka durii Valencshiyaallee leenjisee maqaa isaatiin gareebn isaa,Faraahoon waancaa moote Hector Cupe kialbii tana bara 2015 itti kennanii dhiibuma dhiibee dorgommii Waancaa Afrikaa bara 2017tiin gahe.
Leenjisaan Itoophiyaa,Abraham nama 23 ya filatee qixeeffate.
Leenjisaan Kaameruun Hugo Broos gareen teenna “ijoolleen teenna ta ajaahibaatii waancaa ufiin seena,”jedha.
Leenjisaan kun Boombii hoteelichatti dhoheen madaa’uu isaaniillee dubbatanii jiran.
Leenjisaan kun eegii hujii jalqabeeyyuu torbaan lama keessa jira.Leenjsitootii kilabi tanaa hagi tokko tohbaan lama,hagii tokko ji’a lamaa fi hagii kaan ji’a sadii fa hojjatan.
Leenjisaan Real Madrid, Zindaddiin Ziidanii fi kilabin isaa magaala Madridi keessatti gumii kuma dhibba hedduu yaammatanii gammacuun lafa ciruutti jiran.
Leenjisaan Tuniziyaa, Georges Leekens Ekuwaatooriyaal Giiniin biyyaa fi biyyee isii keesati waan tapahttu nama isii iyyu kum hedduu qabaachuu isaanii hinuma beekaa,tun waan nama sodaachisaa taatullee tanuma keessa taophannaa jedha.
Leenjisaa Toleeraa Dinqaa warra atileeti Almaaz leenjsie keessaa tokko baga gammaddee akka irraa agarte jennaan.
Leenjistootallee dabalee nama 56 tahutti dorgommii tanaaf Aljeeriyaatti dabre.
Leenjsiaa Chelsi ka durii,Jose Morniino, abbbaa dandeettan Imbeeppee bitadhaa jechuutti jira.
Leenjsiaan Burkiinaa Faasoo nama jalqaba taphatuuf dubbachuu hin fedhu.Wannii mirkanaa ammoi Bernardi Tiraahoree hin hafuu jedha. Taphii jajjabaa,garee jajjabduun walti marree moohuuf ammo carraa guddaa qamnaa jedha.
Leenjsiaan isii Juhan Antooniyoo leenjisummaa Chiilee fixatee jennaan bara 2017 Sawudii itti kennan.Bara 2016 akka SawudiinCopa Americamootu tolchee waancaa kubbaa miilaa bara 2018tiin gahe.
Leenjsiaan kilabii Equwaatooriyaal GiiniiEsteban Beckergammachuun xinniquutti jira.FIFAn Equwaatooriyaal Giinii sadarkaa 118 irra kaahullee dorgommii tanaan duubatti oli ceeti.
"Leenjsiaan kubbaa miilaa JermeniiJulian Draxlerakkana jedha.""Akka dansaa lollee tanumatti nuu male.Jara kana duraan waliin hin taphannee tunilleen nu gargaarte jedha. Keessattuu ijoollee kahimaa tana waliin moohachuu waan jilba nama jabeessaati.Amma qalbii tokkoon boqonnaa baana,"" jedha."
Leenjsitootaa fi atiletotii Oromiyaa waan tuffatanifi waan isii male dhowwatan jedhan.Akka Oromiyaa miidhuu fi gadi qabu dhaaban gaafatanillee akka jecha obboo Toleeraati rakkoon tun womaayyuu hin qajeelle,tanaaf dorgommii federeshiiniin biyyooleessaa maqaa atileetotaatiin qopheessu cufaa ufi irraa dhiisan.
“Leeqaa kormee bookkisaa Borxaan nama hin ceesisuu sanyiin Abdiisaa jiraa yaaddoon diina hin raffisuu …Mandii godaan daabbusii Gidaami Jooteetti caalaa…Sayyootii Oliiqaa Dingil…Horroo Habishee naa yaamaa. Dhedheessaatti dhaammannee Coomman nama hin ceesisuu garaan waan ufii baree ormaa nama hin boossisu” jedha.
Leetenaant Kolonel Alekzaander Vindmaan koree mana maree bakka bu’otaaf kaleessa ibsa kennaniin namoota haasaa bilbilaa Adoolessa 25 Traamp prezidaantii Yukreen Volodymir Zelennskii waliin dhaga’an keessaa tokko jedhan.
Leetinaant jeneraal Gamal Omar ibsa kennaniin akka jedhanitti erga yaaliin fonqolcha mootummaa erga geggeessamee booda yoo xiqqaate hoogganaa isaanii dabalatee angawoonni waraanaa 16 to’annaa jala oolaniiru.
Legese, fiigichaa gir walti jennaan nama hedduu dursaa ture. Innilleen atileetii Keenyaa Wilson Kipsang ka bara 2017 keessaa rekordi haaraa argate sekondii 30 caalullee ammatti rekordii haaraa hin arganne.Birhaanuulleen atileetii Itoophiyaa fiigichaan beekan.
Leicester City kilabii EPLti shaampiyoonaa EPL bara 2015-16ti.
Lentenaant Joonaattan Konriikus akka jedhanitti Israa’el Gaazaa irratti kan fuuleffatteef waggoottan darban keessa Holqa Hamaas tolche ilaalchisee ti. Jiraattonni Gaazaa kanneen naannoo daangaa Israa’el waliin jiru irra jiraatan Rooyitersiif akka mirkaneessanitti naannoo isaanii loltoonni Israa’el hin argaman, garuu meeshaalee gurguddaan hedduu fi haleellaan samii irraan raawwatamuu ibsaniiru.
Leo Messi,dhalootaan Arjentiinaa ganna 27. Abbaa ilmaati. Lakkoofsa 10 keeyyatee dura taphata. Mardoonaa diqqaa fa jedhaniin.Haga ammaatti goolii 402 galfate.Mindaan isaa ka ganna kanaa Euro miliyoona 20ti.
Lesuutuu Keessatti Eega Hoogganaan Waraana Biyyattii Ajjeesamanii Yaaddoon Hammaataa Jira
Letenaa Janaraal Jaagamaan haadha warraa fi ijoollee 6 qabu turan.
Letenaa Koloneel Abdurahman Abrone kokolaataa har’a akka lakkobsa biyyatitti walakkaa guyyaa irratti ajjefaman.Angawoonni akka jedhanti hidhattonni haleellaa kana geesisan dhukaatoota Rokeetaan darbaman fi meeshaalee gurguddoo gargaaraman.Sana booda humnootii waraanaa mootummaa wajjiin wal waraanana.
Level of alert raised in Geneva
Lewiis umurii isaanii waggaa 80tti turban darbe kan boqotan yoo ta’u kaanserii rejiijiitiin qabamanii yeroo dheeraaf dhukkubsataa turan.
Lewis marsaa 17 miseensummaa mana mareen kan tajaajilan yoo ta’u, bara 2016 mormituu garee ripaablikaanotaan wal dorgomanii sagalee dhibba irraa harka 80 argachuun injifatan.
Leylaa Alii ufiifuu nama boksiin addunyaa irratti beekamu.Marroo 24 dorgomtee 24-0 moote.Takkuma hin moohamne.Amma dorgommii dhiiftee sagantaa TV ka NBC keessaa qophii ispoortii keessa hojjatti.
Liban Pastoralist Developemnt Association,Waldaa Misooma Horsiisee Bulaa Liiban,dhaaba mootummaa hin tahin ka jireenna horsiisee bulaa Godina Gujiitii fi Godina Booranaa wayyeessuuf hojjatu. Bara 2006 asitti manneen barnootaa,ka akimii namaa fi horiitii fi hedduu jaaree wa hojjatu.
Liberia: The World Health Organization announces for a second time that Liberia is free of Ebola virus
Libiyaa keessa ka jiru waaltaa godaantonni keessatti hidhaman irratti torban dabree haleellaa bombii gaggeeffamuu mootummonnii fi jaarmayoonni addunyaa balaaleeffatanii jiran.Haleellaa Kanaan siviloonni shantama caalantu ajjeefamanii kanneen yoo xiqqaate 130 ta’an mada’anii jiru.
Libiyaa Keessatti Boba’aa Omishuun Itti Fufuu Qaba : Embaasii Amerikaa
Libiyaa keessatti mootummaa fi mormitonni wal waraanaa kan jiran ta’uus, humnootiin wal taatotaa samii biyya Libiyaa guutuummaatti to’achuu isaanii Qoondaalli gameessi waraana Briteen tokko beeksisanii jiru.Maarshaal Greg Bagwell akka jedhanti rakko tokko malee Libiyaa irra balali’uu danda’uu.Kana malees humnii qilleensaa kan gaadaafii ammaan booda samii irraan waraana gaggeessu hin danda’au jedhu.Gama kaaniin,humnootiin Moammar gaadafiif amanamoo ta’an naanoo riphxee looltotaan to’atamu kan gama dhiyaa fi bahaa haleelaa jiru.Magaalaalee misrata fi Zintan keessatti humnootiin Gaadaafii haleellaa itti fufanii jiru.Prezidaant Gaadaafiin riphxee looltootaa fi humnootii adunyaa irratti injifannoo ni arganna jechuun eega dhaadatanii booda wal waraansii itti fufuun dhaga’ame.Maadheelee mootummaa mirata fo Ajdabiya keessaa irratti haleellaan samii irraa gaggeefamuun kan ibsamee ta'uus maddeen walaba biraa mirkanii hin arganne.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Libiyaa keessatti mootummaa fi seerri dhabamuun jireenya godaantootaa ykn baqattoota achi jiranii daran hammeessee jira. Jireenyi iddoo sanaa itti hammaannan imaltuu galaana seenuu keessaa harkii caalaan galaanaan nyaatamanii kan carroome qofatu lubbuun hafa.
Libiyaa keessatti mormiin mootummaa irratti gaggeefamu yeroo itti fufee jiru kanatti, biyyonni adda addaa sodaa nageenyaaf jecha, lammiwwan ofii gamasii baasaa jiru.
Libiyaa keessatti mormiin prezidaant Moammar Gaadaafii irratti gaggeefamu itti fufee yeroo jiru kanatti,Baqatonni biyya alaa garuu carraa isaan mudachuuf jiru bir’annaa guddaan eegaa jiran.Waajiira itti gaafatamnii baqatootaa irra jiru kan addunyaa UNHCR mootummaan Libiyaa eega cufee booda akkasumas mootummaan gurraachoota Afrikaa bitee nu haleelsiisa jechuun kanneen mormii dhagesisaa jiran gurraacha ijaan arguu jibbuun, daran rakkoo jiru hammeessse jedhu.Haala kanaaniis lammiwwan Itiyoophiyaa lama ajjefamaniiru.Kan to’annaa mootummaa jala galtee jirtuu Beengaazii keessa haalli jiru baqatootaaf akkaan rakkisaa ta’uu baqatonni ni dubbatu. Bengaazii keessatti gurraachonni ajjeefaman danuu dha,kanneen lubbuun hafanis eessa akka jiran namnii hin beeku baruufis rakkisaa dha.Biyyaa irraa dhufneetti deebii’uuf sodaa nageenyaa qabna kan jedhan baqatonni, prezidaant Gaadaafii aangoo irraa buusuuf qabsoo gaggeefamu keessatti dhittaan mirga dhala namaa, hidhaa fi ajjeechaan gurrachoota Afrikaa irratti gaggeefamu dhimma dagatamee dha jedhan.Baqatoota Itiyoophiyaa fi Ertraa gargaaruuf Roomaa keessatti jaarmyaa Ejenshiyaa Abaashaa jedhamu kan bu’ursan Abbaa Musee Zar’ay VOAf akka ibsanti irra hedduun isaanii dubartootaa fi ijoollee kan ta’an lammiwwan Itiyoophiyaa 54 donii lammiwwan xaaliyaanii fudhuuf gamasitti ergamtee turteen gara xaaliyaaniitti geessamaa kan jiran ta’uu ibsaniiru.Oduu kana dhaga’anii buufata doniitti yaa’anii kan turan baqatoota kuma tokko caalan keessaa kanneen 350 ta’an mootumman qabee hidhuu isaa Abba Museen ibsanii odeefannoo sirrii ta’e ituu hin argatiin hedduminaan manaa yaa’anii hidhaaf of saaxiluu irraa baqatonni akka of qusatan gaafatan.Dhaabni baqatootaa kan tokk mootummotaa UNHCRf komoshiinara kan ta’an Antoniyoo Gutarres ibsa barreefamaan baasaniin, waa’een baqatootaa fi lammiwwan biyya alaa kuma kurna hedduu kanneen Libiyaa keessatti danqamanii jiranii kan isaan yaaddessee ta’uu ibsan. Baqatoota gamas jiran baasuuf xayyaaras ta’e donii hin qabnu kan jedhan Gutarres biyyonni humna isaa qaban lammii ofii qofa otoo hin taanee kanneen biroos akka baasan gaafatan.Keessumaa gurraachoota lammiwwan Afrikaa ta’an irra balaa guddaa ga’uu maluun akka garaa isaanii socho’uu ykn lubbuu ofii oolchuu hin danda’an yaaddoo jedhu qabna jedhan komishinarri dhaaba baqatootaa UNHCR Antoniyoo Gutarres.Mootummonni biyyootii Afriikaa gama kaabaa fi kan Awuroopaa namoota Libiyaa keessaa dhessuun samii, galaana irraa,konkolaataa fi lafoo gara daangaa biyya isaanii dhaqqaban akka simatan kan gaafatan Gutarres kunis loogii tokko malee ta’uu akka qabu hubachisanii jiran.Lammiwwan Afrikaa kanneen uuffee sahaaraa gadii Libiyaa keessa jiraataa turan keessaa torban darbe biyyattii gadhisanii ba’uu kan danda’an baayyee xiqqoo dha kan jedhan dubbi himtuun jaarmayaa godaantoota addunyaa (IOM) Jemnii Paandaay Libiyaan rakkoo kana keessatti godaantota lammiiwwan biyya alaa irratti akka hin qiyyaafanne IOM ni gaafata jedhan..Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Libiyaan biyya qoqqodamtee fi kanneen seeraan ala godaantoota deddebisan caasaa seera tumtootaa waliin hidhata qabaachuu malu shakkiin jedhu biyyattiin hagam godaansa kana dhaabsisuu dandeessi ? gaaffii jedhu kaasisaa jira jedhama.
Libya: At least 14 bodies thought to be migrants are found on a beach near the port of Khoms
Libya: Government deports more than 200 migrants back to their original countries
Libya: Hundreds of migrants feared dead after boat sinks off coast near Zuwara.
Libya: Italy's foreign minister arrives in the capital to show support and hold talks with the new unity government.
Libyan forces advance further into Sirte, pushing back Islamic State fighters
“Libyan National Army yokaan LNA” ka jedhaman – humnoonni Jeneraal Haftaariin hoogganaman, jalqaba waggaa kanaa irra bakka maadhee isaanii jabaa ture - Liibiyaa gama Bahaa gad-lakkisanii dheessuudhaan, lafa uummatni baay’een irra hin jirree fi zayita boba’aan badhaatee taate, ka Triippolii irraa gama Kibbaatti argamtu qabatanii turan. Torban tokko dura, magaalaa Triippoolii dhuunfachuuf haleellaa haarawa kana jalqaban.
Libya: The Coast Guard rescues illegal migrants off the coast of Tripoli
Libya: UK foreign minister Philip Hammond arrives in Tripoli to support the country's new UN-backed national unity government
Libya: Unity government forces battling to retake Sirte from the Islamic State group’s possession
Lichoo Hayyuu Booranaa Xaliyanii Boorana Lolee Fudhatee Roomittiin Galate Qabeenna Biyyaati Barbaadanii Galchuu Malan Jedha Kitaabii Abuuruu
Life expectancy in the United States dropped a staggering one year during the first half of 2020
Ligiin Mirga Namoomaa Gaanfa Afirkaas gama isaatiin dhimmichi akka isa yaaddesse ibsee jira.
Liiban Baggajjaa Duubaa bara 2012 kilabiin Ispeen tokko bitattee kilabii ijoollee keessatti guddifachuuf yaamte.
Liiban Baggajjaa Duubaa,gurbaa 15 Naayroobiitti dhalatee guddatee amma kutaa 10 barata.Diqqeennaanuu gaafa gannii sagalii lubbaa tapachuu jalqabe.“Abbaa kiyyaa laalaa taphachaa guddadhe.”
Liiban Baggajjaa Duuubaa saatii boqonnaa isaa waan gugurdoosadii jaalata;wa dubbisuu,biyya biyya deemee daawwachuu fi bisaan daakuu fedha.
Liiban Baggajjaa Duuubaa, saatii boqonnaa isaa waan gugurdoosadii jaalata;wa dubbisuu,biyya biyya deemee daawwachuu fi bisaan daakuu fedha.
Liiban dhiyootuu akka innii taphaan guddachuu dandahu laaluuf,isaa fi ijoollee addunyaa keessaa filaman 100 waliin London dhaqee kilabii ijoollee kahimaa,Queens Park Rangertaphata.
Liiban Duubaa, 'English Premier League' Keessaa Kilabii Dargaggoota QPR Taphachuuf Tokkeessoo Tahee Keenyaa Filame
Liiban Duubaa, gurbaan Booranaa kilabiiEnglish Premier Leaguekeessaa kilabii dargaggoota QPR tapachiisuuf Keenyaa filame torbaaniin duubatti kilabii filameef deemee taphata.
Liiban gaafa diqqaatii jalqabee haga bara kanaatti goolii 200 galchee jedha.kka leenjsiaan Liiban,Fireedirik Oyungi jedhutti Liiban humna fiiguun qabaa,dafee nama jalaa miliqee kubbaa fuudhee galcha.
Liiban,Gumii-Eeldalloo,Nageellee Booranaa fi olloota isiitti abbaa warraa kuma 100 caalutti rakkoo bisaanii keessa jira.
Liiban Gurranadhalaa keessa Kilabii Queens Parker Rangers (QPR) tapachuuf Englanditti gala. Liiban nama si caqasu maana gorsita jennaan,jabaadhaa taphadhaa fulaa hedduu geettan jedha.
Liiban Halakee Abbaan Malkaa Ayyaanichaa ‘Sichi baqataan galus nutu qindeessee kabajaa’ jechuun dubbataniiru.
“Liiban iddoo duraan jiran irraa buqqa’anii waan jiraniif qaa guddaatti jira.Karaa dheeraa deemanii baratan.Walti bu’iinsa jiruuf jedhanii sodaan baratan.Durii daangaa amma ammoo rakko keessaa rakkootti jira.”
Liiban jabeenna kubbaa miilaa kana Akkaadaamii Mana Barnoota Meeruu gama Kibbaa irratti ufi irratti arge.
Liiban kilabii Keenyaa, Barkaa jedhanii taphachaa guddatee sadarakaa biyya alaatii taphachuu gahe.Egerii lakkoofsa 11 keeyyadhee akka Ronaaldoo Barceloonaa tapachuu fedha jedha.
Liiban namii amma ganna 15 kun eegii goolii isaa galmeessuuf jalqabanii ganna 7-8 keessatti kilabii mana barumsaa isaati jalqabee haga kialbi godinaatii tapachu jalqabee goolii 200 caalaa galchee jedha.
Liiban Waariyooammoo bara 2010 keessa Solooloo,Keenyaa qaban.
Liibiyaa bangaazii keessatti haleellaan boombii kaleessa bakka lamatti raawwate yoo xiqaaate namoota 33 galaafatee kanneen biroo 12 ta’an madeessee jira.
Liibiyaa irraa baqattoota 250 taanee Maaltaa irraa dhufne, ka jedhan, baqattoonni kun lammiwwan itiyoophiyaa, Ertiraa, Nijeriyaa, Somaaliyaa ka lakkoobsa kana keessa jiran tahuu dubbatu.
Liibiyaa keessaa guddinnaan lammeessoo. Mootummaa Mohaammad Gadaafii bara 2011 gara galchanii jennaan Bengaaziillene lafa waraanaa keessaa baqatan taate
Liibiyaa, keessumaa magaala guddittii Tiripoolii keessa baqattoonni jiraatan ammas haala yaaddessaa keessa jirraa jedhu. Lammileen Oromoo koolu galtummaan jiraatan mooraa jiraatan keessatti akka rakkataa jiran, waan nyaatan illee akka hin qabne dubbatu. Bayyaan Abdoo bara 2015, biyyaa bahe; ji’a caamsa liibiyaa erga gahee amma yoonaa mooraa to’annaa hidhattootaa jela jiru keessa jiraachuu dubbata.
Liibiyaa mootummaa lamatti gama gamaa wal irra qabee bulchuutti jira. Mootummaa gama Liibiyaa gama Tiripoolii jiru Turkiitti gargaara.
Liibiyaan bara 2011erga hoogganaan ishee yeroo dheeraa Moammar Gaadaafiin aangoo irraa fonqolchamanii qabee jeeqamaan raafamaa jirti.
Liibiyaan biyya Afrikaa Kaabaa naannoo Magrib afaan garba Mediteraaniyaan jala qubattu.
Liibiyaan eegii pirezidaantii isii Gadaafii ijjeesanii mootummaa isaallee gara galchanii amma mootummaa lamatti gama gama harkifachuutti jira
Liibiyaan erga hoogganaan biyyattii yeroo dheeraa Moammar Gaadaafiin bara 2011 aangoo irraa fonqolchamuun ajjeefamani as jeeqamaan raafamaa jirti.
Liibiyaan Filannoo Geggeessuuf Walii Galtee Irra Geesse: Tokkummaa Mootummootaa
Liibiyaatti ambaasaadderri Somaaliyaa Muhhaddiin Mohammed Kalmoy akka jedhanitti lammiiwwan Somaaliyaa kanneen Tripoolii dhaa kaafaman haala keessa jiran nuuf ibsaniiru. Haa ta’u malee kanneen Roomitti geessaman haala isaanii gaafachuuf angawaa UNHCR argachuu hin dandeenye jedhan.
Liibiyaatti Haleellaa Yunaaytid Isteetsiin Loltoonni ISIL Gara 80 Ajjeefaman
Liibiyaatti Onkololeessaa tokkoo jalqabee dooniin marroo 8 garba Mediteraaniyaan irratti nama hedduu hobbaase.
Liigii Mirga Ilmaan Namaa Gaafa Afrikaa:Addunyaan Rakkoo Oromiyaa Adoo Argituu Callisuu Hin Mallee
Liigii Mirga Ilmaan Namaa Gaafa AfrikaaHuman Rights League of Horn of Africa (HRLA) dhaaba Kanaadaa,Torontoo jiru mirga ilmaan namaatii falmuuf yayyabame.
Liigii Mirga Namummaa;dhaabii mirga namaa gaafa Afrikaa kunilleen dhiyootuu biyyatti galuuf deemuutti jira.
Liigii musliim Paakistaaniin kan hoogganamu mootummaan gaaffii sana fudhatama dhabsiisuu dhaan poolisiin hiriira mormii sana akka bittimsu ajaje. Kanaanis mormitoota waliin walitti bu’iinsa uumameen naoonni torba yoo du’an kanneen 200 ta’an madaa’aniiru.
Liigiin kun ibsa wixata, Hagayya 31 baaseen, dararaan, doorsisi, hidhaan seeraan alaa fi ukkaamsanii butuun uummaticha irratti raawwatamu naannoo Oromiyaa keessatti ittuma fufee jira jedha.
Liigiin mirga dhala namaa kan Gaanf Afrikaa (HRLHA) Dilbata darbee Amajjii 21 bara 2018 ibsa baasee jira. Kunis mootummaan Itiyoophiyaa namoota 528 eega hikee booda ture.
Liigiin Mirga Namaa Gaanfa Afriikaa immoo Hawaasi Addunyaa dhiittaa mirga namaa Itiyoopiyaa irraa gurra achi qabate jechuun qeequu dhaan mootummaan Itiyoopiyaa Lammiiwwan isaa irratti dararaa raawwatuuf sadarkaa addunyaatti akka gaafatamu waamicha dabarsee jira.
Liigiin tapha kubbaa miillaa Ameerikaa kaleessa akka jedhetti sababaa faca’ina COVID-19 irraan kan ka’e tapha dilbata garee Tennessee Titans fi Pittsburgh Steelers gidduu hanga Wixata ykn Kibxata dhuftuutti dheeressee jira.
Liindaa Giriin Fiild tana maleellee, “yoo imaltuuf Afrikaa irra maru,wal agarraa, akka waan barattan, muuxannoo argattaniif leenjii tana ummataan gargaaran isan irratti arguu feennaa deemaa biyya jijjiiraa.”
Liindaa Toomaas-Griinfiild, Ministirii Haajaa Alaa Yunaayitd Isteetsitti itti aantuu ministeera dhimmoota Afrikaa
Liindaa Toomaas Griin Fiild Tuuta Oduuf Ibsa Kennan
Liisaa Shilaayin akka gabaastetti Repaablikii dimokraatawaa Koongoo keessaa namoota dhibee Ebolaan qabaman 2671 keessaa 700 ol ijoollee yoo ta’an dhibee lubbuu galaafatu kanaan ijoollee qabaman keessa walakkaa dhaa ol umuriin isaanii waggaa shan gad ta’uu UNICEFtti ogeessa fayyaa kan ta’an Jeroomee Faafman beeksisaniiru.
Liisaa Shilaayin Jenevaa irraa akka gabaastetti, dhimma Mirga namoomaa Ertiraa irratti qorataan addaa kan Tokkummaa Mootummootaa Abdel-salaam Baabiker, Roobii dabre kana gabaasaa Gumii Mirga namoomaa ka Tokkummaa Mootummootaa irratti dhihaassanin, kutaa Tigiraay keesssatti haala hamaa baqattoonni Ertiraa fi kanneen dahata gaafatan itti jiran maddeen qabatamoo irraa argadheen jira, jedhan.
Liisaa Shilaayin Waajira Tokkumaa Mootummootaa Jenevaa jiru irraa akka gabaastetti, namoonni beelaan baay’ee miidhaman irra jireessi biyyoota digdama bakka haalli hammaate yokaan “Hot Sports” jedhaman keessatti argaman tahuun eeramee jira.
Liiver Pool dorgommii Pirimiyeerlii liigii ingiliizi Adoolessa irratti Chlesii 5-3 mootee waanca irraa fudhatte.Chelsiin eegii sun humna jabeeffachufu nama bibbitachuuf gabaya irra maruutit jirti.
Liiyonel Meesii fi abban isaa Joorji Meesii oggaa sadeen darbeef gibira mootummaa dha galchuu qabaan seeraan oddoo hin kaffaliin hafuun isaanii irratti beekkame. Manni murtii Baarseloonaa hidhaa ji'a 21 fi shifa doolaarii 2.2 itti murteesseera.
Limmee koronaa ka qaraa kunoo yaayuu waraanne.Amerikaa baga gammadde! jedhe pirezidaanti Tiraampi Tiwwter ufii irratti.
Limmuu Kosaa Keessatti Dilbata Darbe Hidhattootan Ajjeechaa Geggeessuu Jiraattonni Himatan
Limmuu Saqqaa aanaa godinii Jimmaa qabu keessaa tokko.Akka warrii achii dubbifne jedhutti naannoo isaanii keessatti ijoolle ehedduu hidhan.
Lind kan himatame mana murtii federaalaatti ture. Bara 2002 keessa Lind Talibaaniif deggersa gochuu isaa amanee jira. Lind ga’eessa umuriin waggaa 38 yoo ta’u ennaa umuriin isaa waggaa 16 ture amantii Kaatolikii irraa gara Islaamummaatti kan jijjiirame.
Lind kan qabame ennaa Yunaayitid Isteetis bara 2001 Keessa Afgaanistaniin weerartetti.
Li’oneel Meesii Goolii 401Galchee,Atileetiin Keenyaa Denis Kimeto Maratoonii km 42 Irratti Rekordi Haaraa Cabse
Lionel Andrés Messi Cuccittini(Messi)dheeraa mataa luucaati, metirii 1.69 dheerata,Rosariyo,Santa Fe, Argentina dhalate lakkofosa 10 keeyyatee kia\labii La Liga Barseloonaa dura taphata. Tapha jalqabaa kilabii Atlético Newell's Old Boys jedhan ta Arjentiinaa magaalaaRosariyo, Santa Fejirtu bara 1995 keessa taphate achumaan dorgommii addunyaatti dabre.
Lionel Meesii maqaa akka akkaatin yaaman. Eegii innii kilabii ilkaan itti buqqifate,Barseloonaa gaafa ganna isaa 13 itti gale keessa baha jedhee himatee asitti kilabootii kubbaa miilaa addunyaa nama kana gatii hadhachuuf hirba kaachifte.
Lionel Meesisi waan takka hin tahin tapha kalee irratti kubba adabbii dhabee gurbaan irraa qabate.Sunuu daqiiqaa 64essoo iratti dhabe namii Arjentiinaa yoosi naasuun harkii afaanti goge.
Lionel Messiduruu tapha irratti guddouma dallansiisan; miila jala dhaabaa buusan,ciqileen darban,hin gufachiisan,miila jalaa qolaa lafaan dhahaa bahan.
Lisa Bender UNICEF keessaa ogeettii barusmaati fi sagantaati. “Waraanii, jeequmsii ijoolle hedduu barnoota keessaa oofuutit jira.Adoo barumsatti hin deebinee turan.Hedduutti barumsaa keessa hin jirre. Rakkoo gugurdoo keessa baratan.Nu yaaddessiti.”
Lisa Schlein Jeneevaa irraa akka gabaastetti jarmayaan sadarkaa addunyaa kan tokkummaa paarlaamaawwan biyyoolesssaa, miseensota opaarlaamaa addunyaa keessaa nuusaa ol kan ta’an dubartoota. Akka amma deemaa jirutti jedha jarmayaan kun qixxummaan saalaa utuu galma hin ga’in waggoota 50 ka biroo fudhachuu mala.
Liver Pool bara 2017 Saalaa Euro miliyoona 42 itti baafattee Roomaa irraa bitatte.Eegii Liver Pool dhufee goolii 44 galcheef. Amma Liver Pool keessaa torbaanitti Euro 90,000 baasaniif.
Liw-n badhaasa Nobelii nagaa kan argatan yoo ta’u waggoottan saddeettan darbaniif mana hidhaa keessa turanii hospitaala Shenyang, China keessatti du’aan boqotan. Mana hidhaa ba’anii mana yaalaa kan seenan dhibeen isaanii sadarkaa dhumaa irra erga ga’ee booda.
Liwun barsiisaa Koolejii fi barreessaa beekamaa kan turan ennaa ta’u yaada isaanii mul’inatti dubbachuun beeksamu. Jijjiiramni polotiikaa biyyattii keessatti akka dhufu qabsa’aa turan.
Liyod,itti gaafatamtuun kilabii kubbaa miilaa Amerikaati,nama ganna 32 tapha Waancaa Addunyaa tokkotti nama goolii sadii galche ka qaraa taate.
Liyoone Meessii Euro miliyoona 100 bitachuuf sossobachuutti jiran
Liyoon Meesii kalee kubbaa adabbii dhiitee dhabe kaan Arjentiinaa bakka bu’ee hin taphadhu jedhee himate
‘Liyuu Hayil’ Harargee Dhiyaa,Obeensaatti nama jaha fixe, Horroo Guduruu Wallaggaa, Aleebootti ummatii hiriira mormii bahee rakkoo himate
Liyuu Hayil hardhaa fi kalee godina Baalee aanaa Madda Walaabuu fi Harargee Dhiyaa aanaa Mi’eessoo lolee nama saddeeti fixe
“Liyuu Hayiliitti ganama subii dhufee qonnaan bulaa ganduma keessatti hadhe.Ummatatti ufi ufi irraa deebise.Dhiitee jennaan gargara bulan,” jedha namii achii dubbifne.
Liyyu Polis eega hidhattoota kana irratti injifannoo gonfatee booda yeroo tokko tokko qonnaan bultootaa fi humnootii nageenya Oromiyaa daangaa irra jiran irratti haleellaa kan geesisee ta’u ka ibsan Janaraal Dachaasaan walitti bu’iisa uumameen yeroo miseensonni Liyyuu polis du’an waraqaa eenyummaan uffata isaanii keessaa argamu kan biyyaa ollaa taate Somaaliyaa ta’u isaa ragaan agarsisuu akka jiru itti aanaa komishinarri polisii naannoo Oromiyaa ibsanii jiru.
Liyyuu Haayiliin Somaalee Haleellaa Raawwateen Namoonni Hedduun Dhuman: Amnestii Internaashinaal
Liyyuu Haayil Maatii Tokko Keessaa Nama Shan Ajjese. Jiraattootaa fi Angawaa
Liyyuu Haayl Haleellaa Gaggeessee Qabeenyaas Saamee Jira : Angawaa
Liyyuu Polis Namoota 4 Baabbilee Keessatti Ajjeesan.Tokko Dura Taa’aa Araddaa ti
Liyyuu Poolisiin Naanno Somaalee Ka’ima Oromoo Waggaa 12 Iggitan: Jiraattotaa fi Angawaa Naannoo
Liyyuu Poolisiin Uummata Aanaa Gursum Haleeluun Lubbuu Galaafatee Hedduu Madeesse: Waajjira Kominikeeshinii Aanaa Gursum
Liyyuu poolisii uummata Oromoo irratti bobba’ee haleelu kana illee kan hidhachiise mootummaa Federaalaa ta’uu aadde Beeyituun ibsanii deebiin kennamu laaffataa waan ta’eef nuti gama keenyaan humnoota keenya walitti qindeessinee nageenya keenya kabachiisuuf tattaafataa jirra jedhan. Meeshaa isaan hidhatanii nutti bobba’an meeshaa diina ofi irraa ittisan qabatanii waan ta’eef humni keenya wal gituu dhabuun miidhaa nu irraan ga’aa jira jedhan aadde Beeytuu Abdurrazaaq.
Lliigiin Kubbaa Kaachoo Afrikaa Ruwaandaa magaala Kigaaliitti tabatamaa jiru Sambata duraa dhufu kana xumurama.
Lloyd Wolf akka jedhetti kan akkasii addunyaa waliin hirmaachuu barbaanna. Jecha kana yeroo hedduun itti fayyadama. Nagaan kan akkasii fakkaata. Namoonni walii galtee qabaachuu. Kan ta’uun nu irra jiru akkasi jedhe.
Logii gosaa fi amantii irratti qabsoon gaggeeffame kan ilaaleen musleemonni Amerikaa Mohammad Alii kan keenya jechuun yeroo dheeraa jaallatu. Hojii inni gaggeessee ittiin boonna, jajjabiina keenya ta’uun isaa itti fuufa jedhu.
Lokkoobsi Godaantotaa Galaana Irraan Bara Kana Xaaliyaanii Seenanii Kuma Saddeettamii-shanii Ol Gahuu Dubbatu Aangawoonni Ishee
Lolaa ganama mana isaaniitti cabse jalaa baqachuuf gurmuu abbaa warraa isii irra dhaabattee muka kortee haga barraaqa saatii sagalii ganamaa achuma irra turee jetti.
Lolaa kaambiitti baafatelleen nama haga diqaatti miidhamee kaambiillee fulaa lolaan hin tundhetti tarbeetti baafne jetti Yvonne.
Lolaa kanaan akka jiraattotii jedhanitti keessattuu warrii mana hin qamne, ijoolleen karaa irra bultu lubbuu dhabuu hin hin oolu.
“Lola akkanaa dhaabuun dhiba, jireenna tanaan bade walti deebisuun hin ulfaata,wannii namii keessa dabrelleen daftee qalbii keessaa nama hin baddu jedha,”Mark Lowcock,itti aanaan itti gaafaamaan damee gargaarsaa Tokkummaa Mootummootaa Saganaa Muddamsuu.
Lola akkanaa kana waraanaa fi poolisiin dhaamsuu male.Lola daangaa dhaabuuf walii galtee siyaasaa jabaa, daandii cehumsaa qajeelaa agarsiisuu fi warra jijjiirama fidee fi ka jijjiirama barbaadu jabaatee waliin deemuu qabajedha, Jawaar.
Lola amantii walii jibbee wal hadhu kanaan nama kuma hedduutti Masjida C-A-R magaalaa Banguusawutti baqate.Jarii kun milishoota Kiristaanaa ta Musliimaa fi hojjattoota Tokkummaa Mootummootaallee fixu kana baqate.
Lolaan Adaamaatti baafate mudhii bira dabree haga mormaa namaa gaha. Abbaan warraa aaddee Bilisummaalleen lola haga mormaa gahuuf keessa seenee jaarii isii muka irratti baqachiise.
Lolaan bishaanii kunis hambaa seenaa Meroe Pyramid jedhamuu fi UNESCO dhan galmeeffameef illee balaa ta’ee jira.
Lolaan bishaanii naanoo isaanii ture xiqqoo ta’uu ibsanii lolaan sun keellaa isaanii akka hin seenne ittisuu malee homaa gochuu akka hin dandeenye dubbataniiru. Miidhaan dhaqqabe TV Itiyoopiyaa irratti kan himameen ala ragaa mirkanaa’aa kan hin qabaannee fi angawoonni poolisii fi gandeen har’as naannoo Sanaa irra deemanii galmeessaa ka turan ta’uu ibsaniiru jiraattuun kun.
Lolaan bishaanii yeroo roobaa lammiiwwan Somaaliyaa kuma 270 qe’ee ofii irraa buqqaasuu isaa Mohammed Sheikh Nor Beledweyne irraa gabaaseera.
Lolaan godina Shawaa Bahaa aanaa Fantaallee waan balleese qabaa? Bulchiinsaa fi jiraataan gandaa irratti wal falman.
Lolaan kun akka Rooytersi dhaaba godaantota gargaaru [IOM] maqeeffatee jedhetti ji'a jaha qofa keessaa nama 119,711 baqachiise.
Lolaan kun kana maleellee karaa godina Baalee Holqa Soof-Umarii fi Gooroo dhaqaniin kutee umamta naannoo Butaatii fi Daawwee walti bahuu dhowwe.
Lolaan kun Karaa godina Walaayitaatii fi godina Daawurootiin dhaqan kute. Karaan godina Sidaamaalleen dhaqan ya cite. Lagii Bilaatteelleen guutee riqaa karaa irraa kutee nama walti dabruu dhowwe.
Lolaan kun riqaa ganna 50 duratti Xaliyaanii hojjate torbaaniin duartti jissee kalee fudhatee badeen,hujummoo bisaaniillee caaccabsee horiillee fudhate namallee watlti dbahuu dhowwate.
Lolaan manneen nyaataa fi dhugaatiillee hedduu balleesse.Bokkeennii biyya tanaa manneen caaccabsee, lafti gadi citaa waan hedduu yakke.
Lolaan sun magaalaa naannoo isaanii ture Cinaagsen jedhamu keessatti rooba dhufe irraa ta’uu ka dubbatan jiraataan kun kaleessaa fi har’a reeffa namootaa barbaaduuf yaalii godhameen reeffi namoota 23 argamuu isaa dhageenye jedhan.
“Lola daldalaa Tiraampi Chaayinaa,Awurooppaa,Eezhiyaa cufa waliin qabaate yaayyuu argine,”jedhee Sergie namii maqaa abbaa himachuu hin fedhin ka Barseloonaa dubate.
Lola dhaabinsi Israa’elii fi Hamaas gidduu har’a ganama barii sa’a saddeetitti kan jalqabame yoo ta’u Israa’elii fi Gaazaa dhaaf sabatiinsi salphaa hin jedhamin ta’eefii jira. Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden, muummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu kamisa kaleessaa haal duree tokko malee Hamaas waliin walii galtee lola dhaabinsaa irra ga’uuf walii galuu isaanii naaf himaniiru jedhan.
Lola dhaabinsi sun kan dhaga’ame Turkii, Siiriyaa fi Raashiyaan torban darbe akka jedhanitti wal waraansa waggoota ja’aa sana dhaabuuf jaarsummaan gidduu seenuuf qophee ta’uu beeksisan.
Lola dhaabinsi sun kan hin kabajamne walii galteen nageenyaa mallatteeffamee lola dhaabinsi dhaabbataan erga beeksisamee qabee ti. Yabaloowwan waraanaa Nile irra turan ni yaadattu.
Lola Eertiraa fi Itoophiyaa ka dhiyoo tana daarii Tsorenaa irratti wal hadhan jedhan irratti nama hedduutti dhumate.Jari ilachuu ebelutti qaraa lole jedhee balleessaan wal himata.
Lola fulaa tokko tokkotti itti jiraniif namii gargaarsa 'argachuutti hin jiru' jechuun akka mootummaan jedhetti dhara.
Lola guyyootaa booda, golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa yaaddoo Yunaayitid Isteetis biraa dhiyaateen karoorri wal ga’ii sana geggeessuu boodatti erga harkifatee booda dilbata dhuftu wal ga’uun haala jiru irratti mari’achuuf walii galee jira.
Lola hardhaatiin Liyuu Hayil nama shan fixe lama madeesse.Kana keessaa akka jecha obboo Tekleetti poolisii magaala eegan sadi iijjeesan.
Lola Humnoota Mootummaa fi WBO Bosana Keessa Soch’u Gidduutti Deemu Irraa Kan Ka’e Jiraattonni Naannoo Lolichaa Gara Gaambellaatti Dheessaa Jiran, Jedhama
Lola Humnoota Palistiinii fi Isra’eel Gidduu
Lola Itoophiyaa fi Eerrtiraa bara 1998-2000, ganna 16 duraa irratti nama kuma hedduutti irratti dhumate.Jarii lachuu ammallee lolla akka hin feene dubbachumatti jiran.
Lola Itoophiyaa fi Ertiraan bara 1998 jalqabee gara oggaq lamaa olii godhamee irratti namni kuma 70 dhummuutu tilmaamama. Ergasii as Biyyootnni Ollaa ta’an lamaan walitti dhufeenya gaarii hin qaban.
Lola ji’aan duratti Tigraytti taheen akka Tokkummaan Mootummootaa jedhetti nama kuma 50 tahutti Suudaniti dheete, kuma kurnya hedduutti ammoo biyya keessa baqate.
‘Lola Jubalaandi fi Raayyan Somaaliyaa Naannoo Mandeeraatti Taasisasan Mootummaan Hordofuu qaba’ Alii Roobaa; Bulchaa Mandeeraa
Lola kaleessaan ka mootummaa Somaaliyaan barbaadamaa turan Abdirrashiid Janaan bakka san ha jiraatanii yks ha dhiisanii haga yoonaa wanni beekamu hin jiru. Mr. rashiid Ministeerri nageenyaa duraanii yakka ajjeechaa fi sarbiinsa mirga namoomaa yoo bara hojiirra turan dalaganiif mootummaa Somaaliyaan barbaadamaa turanii hagayya bara 2019 ka to’annoo jela oolfamanii turan yoo ta’an, Amajjii dhuma kana mana hidhaa Somaaliyaa Moqadiishoo jiru keessaa miliqanii amma bakki jiran hin beekamu.
Lola kanaan duratti akka obboo Muusaan jedhutti waraanii lIyuu Hayl 250 wayaa waraanaa yaafatee achi dhufee kanallee qaata mootummaatti himannee jedha.
Lola kanaan nama kuma hedduutti baqata hedduutti lubbuu dahba. Mooyyalee haga Cinaaksen waluma fakkaatti. Akka warrii lafaa jedhutti waraanuma hidhatee makiinaa wal fa’ee yaahutti daari Oromiyaa duudee nama fixa.
Lola Liyyuu Poolisiin dhuma torbee darbee gandoota baadiyyaa naannoo Mooyyalee marsanii jiran keessatti baneen lubbuun namoota sadii yoo darbu, afurtamaa ol ka ta’animmoo madaa’aniiru.
Lola Liyyuu Poolis kana godina Oromiyaa fulaa hedduutti himan.Bulchiinsii mootummaa Oromiyaallee humna hidhatetti naannoo Somaaleetii dhufee daarii Oromiyaa seenee midhaa dhaqqabsiise jedhee mirkansumatti jira.
Lola Moqaadishootiif ijoollee hedduutti warra dhabee karaa irra oolee bula
Lola Mosul keessaan siiviloonni kumaan laka’aman ennaa du’an kanneen kuma 900 ta’an qe’ee ofii irraa godaananiiru.
Lola Naannoo Daangaa Oromiyaa fi Somaalee-Itiyoophiyatti Uumme Furuu Irratti Deemsa Mootummaa Federaalaa fi Ka Naannoo Oromiyaa
Lola Tigraay Keessaan Ijoollee Irra Miidhaa Hamaan Ga’uun Ibsame
Lola Tigraay keessaatiin nama kuma kurnya hedduutti baqate ijoolleen miliyoona 2.3 tahan gargaarsa barbaadan:UNICEF
Lola Tigraay keessatti geggeessamaa jiruun ijoolleen miidhaan irra ga’e hospitaala refereaalii Ayider keessatti wal’aansa fayyaa fudhataa jiran. Magaalaalee Tigraay adda addaa keessatti daa’imman irra miidhaan guddaan ga’uu isaa fi wal’aansa argatanii kan deebi’an ka jiran yoo ta’u kanneen wal’aansa fayyaa argataa jiranis jiru.
Lola waraanii Liyuu Hayil aanaa Gumii-Eeldalloo fi aanaa Gursum hadheen manneen barnootaa 18 oli ammaallee cufaa jiran
Lola waraanii Suudan Kibbaa irratti wal hadhuutti jiru kun akka oduu Tokkummaa Mootummootaatti nama kuma 36 baqachiisee 7,000 kaambii Tokkummaa Mootummoootaatti qajeele.
Lola Yemen Kaabaatti torbe gaggeeffameen baqattoonni Oromoo 12 ta’an ajjeefamuu lammileen Oromoo Yemen jiran dubbatan. Lolli biyyattii keessatti dhiyeenya hammaataa dhufe baqattoota ganna hedduuf biyyattii keessa jiraatan irraan miidhaa geessisaa akka jirullee himanii jiru. Embaasiin Itiyoophiyaa jibuutii ajjeechaa lammilee Oromoo kana hordofaa akka jiru VOAtti himee jira.
Lolii achii barraaqa jalaqabe haga guddaa saafaa deeme. Akka warrii lafaa jedhutti ummatuma walti reebee waraana sun ufi irraa deebisee Caamuqi keessallee bafatee alaabaa Oromiyaa deebisee dhaabate.
Lolii akkana Mooyale balleesse sun eegii dhaaatee ya ture amma waraani mootummaa Itoophiyaatti alfa eeguutti jira.
Lolii daangaa kun dhaabachuu baannaan daangaa bira dabree mootummaatti dabraa jedha Jawaar.
Lolii daarii Oromiyaa fi Somaalee maaf hin dhaabanne? Akka Jawaar Mohaammadiitti lola Mooyalee ka dhiyoo silaa dhaabuu hinuma dandahanillee
Lolii Gabayaa Naayroobi Ya Dhumatee Warra Nama Hadhe Jedhan keessaa Shan Fixani, 11 Booji’anii Jedha Perzdaantiin Keenyaa
Lolii kun akka jecha obbo Shimellisitti waraana Itoophiyaatii fi Eeritaa wal lolanii miti.
Lolii kun ammallee akka gabaasa UNICEF baasetti nama kuma 200 baqachiisuu dandaha.Tigraayitti duruu nama baqataa hedduutti itti baqatee keessa jira.UNICEF akka lolii kun qabbanaahee namii gargaarsa argatu fedha.
Lolii kun guyyaa lamaaf dhaabate. Jiraattonni kaan qe’eetti deebia’nii mana ofii ilaallachuu akka jalqaban tahu raayyaan ittisa biyyaa yoo seera kabachiisu mirga nu sarbaa jiraa jechuun komatanii jirani.
Lolii mootummaa Kaabaati itti seene akka bulchootii biiroo federaalaatii dhufan kora sun irratti jedhanitti ummata Tigraay waliiniin wal hadhuufii miti,TPLF seera cabsan waliin jedhu. Rakkoo tana dhaabuuf jarii kora dhufe kun mootummaa waliin dhaabachuuf walii gale jedha gabaasii naannoo kibbaatii arganne.
Lolii Muddee kanaa qoftii torbaan tokko Mooyyale hadhe nama kuma hedduu baqachiisee hedduu fixee hedduu madeessellee.
“Lolii naannoo Waahuu,Liiyuu fi naannoo akka akkaa kun guddoo nu yaaddessa.Paartii Suudan Kibbaatii fi warrii qawweelleen akka wannii kun tahuu hin malle hinuma beeka. Akka ummatilleen hin rakkannee gargaarsa argachuu qabu hinuma beekaa tanaaf wal loluun isaani nu yaaddessiti.”
Lolii Tigraay nama kuma 43 caalaa Suudan Kibbaatti baqachiise.Koomishineerii UNHCR akka baqataa kana itti gargaaran tohachuuf Suudan jira.
Lolii Tigraay nama kuma hedduu Suudanitti baqachiise doktorii Tigraay tokko kaambii baqaa Hashabaatti mana akimii banee nama gargarutti jira
Lolii ummataa fi Liyuu Poolis godina Booranaa aanaa Mooyyalee magaalaa Goofaa fi gara Liiban keessaa ammoo Odaa Diimaa,Simintoo gama Waacillee sun faatii hardha wal hin aanee taatullee waluma eegachuutti jira. Mooyale keessaa Caamuqilleetti waraanii waluma dura ciisa.
Lolii waraana naannoo shaniitti waraana al-shabaab dabalatee Mooyyaleen hadhe jedhan torbaan tokkotti deemuutti jira.
Lolli amma Mooyyaleetti deemaa jiru cimaa waan ta’eef warra harra ajjeefame mara lakkoofsa isanii sirrii baruunillee rakkisaa ta’uu dubbatu. Obbo Abduuba Waaqoo Dogoo bakka bu’aa Paartii Konngiresii Federaalistii Oromoo ka Aanaa Mooyyaleeti.
‘Lolli Ammas Nutti Dhiyaataa jira’- Baqattoonni Oromoo Yem Jiran Maalkeessa Jiru
Lolli ganama barii konyaa Kunduz keessatti geggeesame erga lootee seentonni buufata poolisii Afgaanistaan kan Imam Sahib keessaa haleelanii booda.
Lolli hamaan kan ka’e erga IS, humnootii demokraatawaa Siiriyaa SDF fi loltoota gamtaa Kurdootaa fi Arabootaa gidduutti haleellaan geggeessamee loltoota hanga tokko galaafatee booda.
Lolli hidhannnoo biyyoota lamaan gidduutti ka’uun kan hin fakkanne tahu iyyuu haalli kana uumuu malu garuu dabalaa jira – jedhu xiinxaltoonni.
Lolli hin barbaachifne kan Turkii dhaan geggeessamu dinagdee isaanii fi sharafa alaa isaanii dadhabaa akkaan miidha jedhan. Kurdoota meeshaa waraanaa fi maallaqaan ni gargaarra jedhan.
Lollii cimee itti fufee lubbuu namoota fi qabeenyaa irratii badiinsa uumaa jiru kun hawaasaa adduunyaa yaddesaa jira.
Lollii humnoota Palistiinii fi Isra’eel gidduutii torbana darbe jalqabame ammas itti fufee jira. Guyyaa har’aa israa’eel gaazaa Yemmooo xiyyaaraan haleeltu warrii palastayiinis rookeetiidhaan israa’eel kibbaa haleeluun isaanii gabasameera.
Lollii itiyoophiaa keessatti deemaa jiru dhaabatee akka mariin karaa nagaa jalqabamuuf bakka bu’oonii mana maree yunaatid isteets gaafatanii jiran.
Lollii sun hanga Wixata walakkeessa guyyaatti itti fufuu isaa kan dubbataan bulchaan aanichaa, Aanaan sun raayyaa waraanaa waliin sochii irra kan jiru ta’uu beeksisaniiru. Itti aanaan itti gaafatamaan waajjira nageenya godinaa sanaa Azeze Adaanee dhimma kana mirkaneessaniiru.
"Lolli Itoophiyaa fi Ertiraan daagga irratti godhan erga xumuramee ogoota 16 booda daangaa biyyoota lamaanii, nannoo Tsooronaa jedhamutti sambata kaleessa dhukaasni dhagahamuu fi lolli jiraachuu isaa gabaafamaa jira. Ammaaf biyyoonni lamaanuu quba walitti qabaa jiran. Karaa Eertiraatiin dubbii kana qulquleeffachuudhaa yaaliin goone milkaahuu baatus, ibssi mootumman Eertiraa kaleessa baase ; "" Mootummaan TPLF harra jechuun Sanbata Amajjii 12 bara 2016, karaa Adda Tsoronaatin Eertiraa irratti haleellaa baneera. Sababni haleellaa kana itti bananis ta'e bu'an isaan barbaadan ammaaf ifa miti. Mootummaan Eertiraa dhimma kana iratti ibsa dabalata akka kennu beeksisna"" jedha."
Lolli kun baatii afur qabatee ennaa jiru kanatti ajjeechaa, saamichaa fi manca’ina waaltaalee eegumsa fayyaa fi qonnaa fi manneen sagadaa irra ga’e addunyaaf ifa akka ta’u itiyoopiyaa irra dhiibbaan sadarkaa addunyaa irra kaa’amu dabalaa adeemee jira. Yaaddoo guddaan kan yeroo ammaa beela ta’uun illee beekamee jira.
Lolli kun ennaa Ameerikaan Talibaan waliin marii nageenyaa tarii torban dhuftu geggeessuuf qophee irra jirtutti.
Lolli kun sambata jalqabe. Amma garuu humni ittisaa galuu isaan uummati waldaa Mikaa’elii keessa jiru faarfataa Waaqaaf galata dhiyeessaa jira.
Lolli Liibiyaa keessatti dhiyeenya lafaa jalqabe ammas waan hin dhaabbanneef, UNHCR dabalatee dhaabbileen namoomaa kaan biyyattii dhiisanii bahaniiru; UNHCR garuu ammaa baqattoota harka hidhattootaa fi mootummaa jiraniif fala barbaaduuf mootummoolee addunyaa tumsa gaafataa jira. Baqattoonni garuu halli keessa jirru yeroo kan kennisiisu miti furmaata hatattamaa feenaa jedhu.
Lolli naannoo Tigraayitti taasifamaa jiru kan garee seera cabse irratti xiyyeffaye malee kan saba Tigiree irratti xiyyeefatee miti jedhe Bulchiinsi Magaalaa Adaama.
Lolli Sudaan Kibbaa keessaa kun lubbuu hedduu galaafate. Qorattoonni akka jedhanitti, waraansichi dhuminsa lubbuu gara dhibba afuriitti dhaqqabsiise. Waraansicha wajjiin rakkoolee wal-qabataniin kanneen dhuman irra-jireessi dhiirota gaheeyyii akka tahan dubbatan – qorattoonni kun.
Lolli Sudaan Kibbaa Keessatti Ka’e Uummata Qe’ee Isaa Irraa Baqachiise
Lolli sun daangaa Ripublikii Koongoo fi Ugaandaatti dhiyoo dugdee magaalaa Yei ta’uun gabaasameera.
Lolli sun har’a ganama erga leellistoonni al-Shabab kanneen meeshaa gurguddaa hidhatanii fi naannoo sana hanga tokko to’atan jiraattota ganda Shabellow kan Ba’aad Weyin irraa fageenya km 20 irratti argamu irra dilaala kaa’uuf yaalanitti ture. Konyaan kun maadhee waraana Somaliyaa murna 21ffaa ti.
Lolli sunis bara 1970 ennaa Briteenii fi muummichi ministeeraa Roodeeshiyaa Ian Smith sana booda walii galteen akka hin jiraanne waan dhugoomfataniif Raodeesiyaa dhaaf bara 1980 walabummaa ishee labsan. Kanaaf biyyattiin maqaa haaraa Zimbabwe jedhamu argattee mugaabeen muummicha ministeeraa ta’an.
Lolli sun kan raawwatame magaalaa guddoo Gaalmudug jedhamuuf bulchiinsa ofiin of bulchu keessatti yoo ta’u yoo xiqqaate namoonni 12 du’anii kanneen 20 ol ta’an madaa’uun beekameera. Walitti bu’iinsi sun kan ka’e prezidaantii naannoo Ahimed Qoor Qoor-n kanneen deggeran humnoota mootummaa Somaaliyaa fi Ahiluu Suunaa Waaljaamaa kan jedhamu humnoota garee deggertoota musliimota Suufii gidduutti ture.
Lolli Tigraay Keessaa Akka Dhaabatu Gaafachuuf Prezidaant Baayiden Mariif Bakka Bu’aa Erganis Muummichi Ministeeraa Abiy Fudhatama Dhabsiisan
Lolli waraana federaalaa kan muummicha ministeeraa Abiy Ahimed fi humnoota adda bilisummaa uummata Tigraayiif amanamoo ta’an gidduutti geggeessamu Sadaasa 4 jalqabe.
Lolli Warra hidhatee Bosona jiruu fi humna naga kabachiiftota mootummaa jidduu kun egaa amma ganna lamaaf deemaa jira. Jiraattonni naannoo garuu, lolli kun furmaata dhabee, bahaa gala nu dhowwee jedhu.
Lolli Yemen ammas itti fufee jira. Baqattoonni Oromoo Yemen buufata baqataa Al Qaras jedhamu jiraatan ammas dhiyeenyatti lolli mormitoota fi mootummaa biyyattii gidduutti ta’aa jiru nutti dhiyaataa waan jiruuf soda keessa jirra jedhu. Jireenyi baqattoota kanaa mee maal fakkaata; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Lolli Yemen keessaa itti fufee jira. Baqattoonnis lola kana giddutti danqamne jedhu
Loltooni kun har’a maadhee waraanaa Ghozlani to’achuu dhaan ganda Mosul kan al-Mamoum qabataniiru.
Loltoonni 100 ol ta’an kanneen To’amasiinaatti egaman nageenya eegisisuu akkasumas ulaagaa maaskii kaayyachuu fi wal irraa hiiqiinsa namootaa kaa’amu akka eegamu gochuuf jecha.
Loltoonni ABO, naannoo Gujii jiran gama isaaniitiin Abbootiin Gadaa maree nageenyaaf gama isaanii dhufuu VOA’f dubbatanii jiru. Obbo Waaqumsaa Guutuu Itti Aanaa Hooggana Waraana Bilisummaa Oromoo ka naannawa Gujii akka ta’an nuuf himanii waan marii gaggeeffamee akkas jedhan.
“Loltoonni adiin yokaan faranjiin waraana Somaaliyaa haga tokko waliin ta’uudhaan, lafa qonnaa sana irratti dhukaasa banan. Ijoollee fi ga’eessota dabalee namoota sagal ajjeesan” ka jedhan – itti-aanbaa bulchaan Shabalee gara Gadii kun, namni kurnaffaan otuu wal’aansaaf gara hospitaalaatti geessamaa jiruu karaatti du’uu isaa dubbatan.
Loltoonni Al Shabaab meeshaa guddaa hidhatan erga loltoonni Itiyoophiyaa waraana biyyoolessaa Somaaliyaa lakkoobsaan xiqqoo ta’an deggeraa turan gad dhiisanii ba’anii booda magaalaa El Bur-n to’atanii jiran.
Loltoonni Ameerikaa humnoota Veetnaam kibbaa kanneen kan koominitii ta’an humnootii Veetnaam kaabaa waliin ta’uu dhaan lolatti bobba’an. Waraana Veetnaam irratti lammiiwwan Ameerikaa kuma 58 ta’antu wareegaman.
Loltoonni Ameerikaa Siiriyaatti Bobbaafaman Biyyatti Deebisamuuf Jiru: White House
Loltoonni Boorana Aanaa Mi’ootti Misirroowwan Ajjeesan To’annaa Jela Oolan
Loltoonni Eertraa Haleellaa Tigraay Keessatti Raawwataniin Lubbuu Galaafatan: Amnestii Internaashinaal
Loltoonni Eertraa magaalaa Aksuum keessatti Sadaasa 19 baa 2013 namoota nagaa dhibbaan laka’aman irratti yakka ajjeechaa raawwa Amnesty International gabaaseera. San boodas Human Rights watch fi komiishinni mirga namaa Itiyoopiyaa qorannaa geggeessan ilaalchisee gabaasa baasaniiru.
Loltoonni Ertiraa bakka waraana Itiyoophiyaa waliin tahuun homnoota Adda Bilisummaa Uummata Tigraay yokaan HIWOT waraanaa turan Tigiraay keessaa bu’uu jaqaban – jedhu aangawoonni Itiyoophiyaa.
Loltoonni Ertiraa Tigiraay, Aanaa Iroob Keessatti Ajjeechaa fi Saaminsa Raaw’atan Jedhame
Loltoonni Federaalaa Itiyoophiyaa muummicha-ministaraa Abiyyi Ahimadiin bobbaafaman, humnoota Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay, ka duraan naannoo sana bulchaa jiruu waraanaa jiran. Namoota kuma hedduu tu Tigiraay keessatti ajjeesame. Akka Tokkummaan Mootummootaa jedhutti, waraansi sun jalqabamuu durayyuu naannoo Tigiraay keessa namoota kuma dhibba hedduu tu gargaarsa nyaataa kennamutti hirkatee jiraata.
Loltoonni federaalaa kanneen muummicha ministeeraa Abiy Ahimediin bobbaafaman humnoota bulchiinsa duraanii kan TPLFn lolaa turan. Lolli sun utuu hin jalqabin bakka uummanni kuma hedduun gargaarsa midhaan nyaataa eeggataa ture kana keessaa ummati kumaan laka’amu ajjeefamaniiru.
Loltoonni IHADEG bakka duraan daangaa darbanii haleellaa itti raawwatan keessaa baqachuuf dirqaman jedha ibsichi.
Loltoonni Iraaq kanneen mootummaa USn deggeraman garee jajjabee warra Shiyaa Iraaniin deggeramu waliin ta’uu dhaan duula Fulbaana 21 jalqabame Hawija irratti geggeessan.
Loltoonni IS Mosul gama bahaa keessaa kan ba’an baatii Amajjii keessa yoo ta’u amma iyyuu magaalaggii gama dhiyaa hanga tokko to’atanii jiru.
Loltoonni Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa torban kana keessaa ka maadhee AL-SHABAAB jabduu turte magaalaa Baaydo'aa keessaa humnoota leellistootaa AL-SHABAAB baasuudhaan, magaalattii dhuunfatanii jiran.
Loltoonni Itiyoophiyaa Magaalaa Somaaliyaa Gad Dhiisan Al Shabaab Magaalattii To’ate
Loltoonni Itiyoopiyaa ammaan dura yeroo adda addaatti daangaa Keeniyaa seenaa akka turan komiishinerri konyaa Marsaabit Piitar Tukuu ibsanii jiru.
Loltoonni Itiyoopiyaa Keeniyaa kan seenan namoota hidhatanii turan uruu adamsanii ta’uu kan gabaasame ennaa ta’u Itiyoopiyaa irraa akeekkachiisi tokko illee kan isaan hin dhaqqabne ta’uu komiishinerichi konyaa
Loltoonni Kameruun kan humnootii addaa yeroo hatattamaa, biyya isaanii shororkeessota Bokoo Haraam irraa eeguuf faaruu dhaan dhaadataa oolan.
Loltoonni kanneen ofii isaanii koree biyyoolessaa uummata biyyattii oolchan jechuun of waaman hanga robii kaleessatti Keeyitaa to’annaa isaanii jala oolchanii jiru.
Loltoonni kun awwaala loltoota ofii isaanii beekanii irra alaabaa dhaabaniiru. Awwaala kana toora ja’affaa bakka Ameerikaa keessaa nama gaddisiisu jechuun waaman. Sababiin isaas loltoonni toora kana irratti awwaalaman lola Ameerikaa boodanaa kan Iraq fi Afganistan keessaa irratti wareegamantu achitti awwaalaman.
Loltoonni kun biyya ofiitti ergmuu dhaan hospitaala waraanaa keessatti wal’aansa fayyaa argataa kan jiran ta’uu sabaa himaaleen naannoo ministrii ittisaa maqaa ministrii ittisaa Joorjaa maqaa dha’uun gabaasee jra. Haalli fayyummaa loltoota kanaa gaarii ta’uu illee gabaasichi tuqee jira.
Loltoonni mootummaa hiriirtota mormii kanneen sirna dungoo qabsiisuu geggeessan irratti haleellaa geggeessaniin yoo xiqqaate namni tokko du’uun gabaasamee jira.
Loltoonni mootummaa Itiyoopiyaa lola torban lamaa booda magaalaa Meqelee irraa fageenya km 120 irra kan jirtu magaalaa Alamaaxaa to’annaa jala oolchan. Musxafaa Alii hayyuu dhimmi nageenyaa kan gaanfa Afriikaa ti. Alammaaxaa to’atu iyyuu mootummaan federaalaa walitti bu’iinsa yeroo dheeraatu isa eeggata jedhan.
Loltoonni mormitootaa, ka Siiriyaa – akkaataa hin eegamiinitti, eega gandeen Kaaba-baha magaalaa Damaaskus mootummaan qabataman irratti haleellaa bananii guyyaa tokkoo booda, humnoonni mootummaa har’a fincciltoota irratti haleellaa bananii jiran.
Loltoonni Raayyaa Itisaa Itiyoophiyaa To'annaa 'HIWEHAT’ Jala Turan Kuma Tokkoo Ool Naannoo Amaaraatti Deebi'uun Himame
Loltoonni Raayyaa Waraanaa Itiyoophiyaa Dabalaataa Daangaa Qaxxaamuranii Somaaliyaa Seenuun Gabaasamee
Loltoonni raayyaa waraanaa Itiyoophiyaa, duula mootummaan Somaaliyaa hidhattoota Al-shabaab irratti geggeessuuf karoorfate deggeruuf jecha, daangaa qaxxaamuranii Somaaliyaa seenuun gabaasamee jira.
Loltoonnis har’a ganama barii buufata TV to’atan.
Loltoonni Somaaliaa kumootatti lakkaawaman leenjiidhaaf gara Ertiraatti ergaman, waraansa Tigiraay keessatti bobbaafamanii lolaa jiru, gabaasaan jedhu eega torban kana keessa bahee booda, mootummaa Somaaliyaa irratti dhiibbaan cimaa jira.
Loltoonni Somaaliyaa Leenjiif Ertiraa Deeman Waraansa Tigiraay Keessaatti Hirmaatan Jedhamuun Prezidaantii Somaaliyaarratti Dhiibbaa Cimse
Loltoonni Sudaan baabura midhaanii, meeshaa garaaajii fi meeshaalee adda addaa akkasumas boba’aa saamanii kan deeman ta’uu dubbatanii, sababaa weerara kanaan qabeenyaa qarshii miliyoona 26tti tilmaamamu dhabuu isaanii fi hojjettoonni 350 ol ta’an tamsa’uu isaanii ibsaniiru.
Loltoonni Sudaan Kibbaa fi Eertraa waraansa sana keessatti hirmaataniiru kan jedhu illee himannaa IWEHAT kan hundee hin qabaanne jechuun fudhatama dhabsiisan.
Loltoonni Sudaan Kibbaa Yakka Hojjetaniif Adamabaman
Loltoonni Waraanaa Ivorii Koost Mindaan Waadaa Galameef Hojiitti Jijjirramuu Diduu Mormuudhan Qilleensa Irraa Dhukaasaa Oolan
Loltoonni waraana Burkina Faso hoogganoota fonqolcha mootummaa akka harka kennan mari’achuuf magaalaa galma mootummaa biyyattii Ugaaduuguu ennaa seenanitti presidentiin mootummaa ce’umsaa Michel Kafando gad dhiisamuu isaanii Ambasaddorri Ferensaay beeksianii jiru.
Loltoonni Yugaandaa daangaa eeganis, rasaasawwan seeraa alaa Koongoo irraa galfaman akka eegan dirqamni itti kennamee jira. Garuu, waan kanatti qophaawan miti. Akka daldaltoonni daangaa biyyoota lameen irra jiran, yaaliin daddarbuu dhukkubichaa oolchuu danda’uu isaa irratti abdii malee, amantaa guutuu hin qaban.
Loltoonni Yunaaytid Isteets Somaaliyaa Keessaa Baafamuu Malu Jedhamuun Biyyattii Yaaddoo Keessa Galche
Loltoota Humnoota Wal Taatotaa NATO Afgaanistaan keessaa 28 COVID-19n Qabaman
Loltoota Saawiz Suudan pireesdantii biyyatti Saalvaa Kiirii amanamoo ta’anii fi loltoota garee itti aanaa Pireesdaantii Riik Machaarii edduutti walitti bu’iinsii umamuu isaatiin dhukaasni meeshaa waraanaa gurguddaa magaala gudditti biyyatii Juubaatti dhagahamaa tureera.
Loltoota sanaaf haga ammaatti horiin baasameef ka waadaa seename sana irraa walakkaa qofa tahuu ka dubbatan – dubbi-himaan loltootaa, “walakkaan hafe baatii-baatiitti qoodamee loltootaaf kennamuu qaba” – jedhu.
Loltoota shantama jechuun jedhan Saanders, loltootuma shantama. Sodaan koo garuu Ameerikaan ammas rakkoo xumura hin qabaanne, lola itti fufiinsa qabu gidduutti keessatti danqamti kan jedhu. Addunyaan dhimma kana irratti tokkooumuu qaba jedhan Sanders.
Loltootoonni Joorjaa kanneen gurmuu NATO Afgaanistaan keessaa jiran 28 vaayiresii koronaan qabamuun isaanii gabaasamee jira.
Loltummaaf isin leenjisuu hin yaallee? isa jedhuuf obbo Habtaay ennaa deebisan mallattoon walitti dudubbataa turan jedhan. Miliquu yaaddu taanaan as turtu. Yoo amala tolfattan garuu yeroo dhiyootti gara leenjii waraanaatti seentu nuun jedhu turan jedhan.
Loltuun Koriyaa Kaabaa  gama Kibbaatti Harka Kenne
Loltuun tokko ennaa qonnaan bulaan sun lafa isaanitti ennaa deebi’an eegaa ture. Smart garuu tajaajila akkasii hin barbaanne.
​London,Beejingi,Biraazil, Biriteen, Awustirlaaliyaa haga USA fi biyya hedduutti namii bara 2014tti nagaa dhaamtee 2015 simate.Qophii gammachuu NEW YORK bulchaa isi Bill De Blajoo fi maati jalqabsiise.
London ganna kana qofa keessa ta hardhaa waliin marroo shan bomiin keesatti tokkaate.
Londoniin bara 2005,gaafa dorgommii Olompikii baranaa qopheessuuf badhaafamte taan gammachuun xinnixxe taan,qophii tana gurra dansaan jalaa galtiin woma waliin eegnu.
London keessa kan jiru “School of Oriental and Africa Studies” keessatti seenaa Oromoo irratti digirii doktoorummaa ykkn PHD hojjetaa kan jiran obbo Ittaanaa Habtee haala deemaa ture akkasumas amma jiru nuu ibsanii jiru.
London keessa kan maadheffate gareen dhimma Interneetii to’atu NetBlocks tweeterii walitti aansuun kaleessa maxxanseen akka jedhetti Iraan sa’aatilee 113f interneetiin guutummaatti erga cufamee booda dhibba irraa harka 5 booda irras harka 10 kan ta’u har’a immoo gara 15 kan ta’u banamee jira jedhee jira.
​London,USA fi biyya hedduutti naannoo maqaa sabaatiin yaamanaitit jira
Long-time leader Yoweri Museveni took a lead in Uganda's presidential election
Loogii fi Moggaatti Qabuun Ijoollee Qaamni Miidhame Irra Jiru Dhaabachuu Qaba Jedha Dhaabi  Bu’aaf Hin Hojjenne Kan Minnesota Keessa Jiru
Loogii fi Moggaatti Qoodmuun HIV AIDS fi COVID-19n Hammeesse
Loogiin saalaas biyya dhablummaaf nama saaxila. Sababiin isaas biyyoonni hedduun lammummaa haadhaa mucaatti waan hin dabarsineef jecha. komiishiner Volker Terk biyya dhablummaa ittisuun ni danda'ama jedhu. kana dura Koot Divuwaar keessa rakkoo biyya dhablummaatu ture. Garuu biyyattiin seera lammummaa biyyoolessaa ennaa baaftu rakkoon kun ni hiikame.
Loogiin Talaallii Ilaalchisee Jiru Biyyootii Hiyyeeyyii Miidhaa Jira: Hoogganaa Tokkummaa Mootummootaa
Loogii sanyii buqqisnee balleessina, jibbiinsa ni balaaleffanna, akka prezidaantii US-tti yoom iyyuu Juushota cina nan dhaabadha, yoom iyyuu taanaan michuu keenya ijoo Israa’el cina nan dhaabadha jechuun ibsanii jiru.
Looltonni Amerikaa kun haleellaa Koriyaa Kibbaa irratti Koriyaan kaabaa gaggeessuu maltu ittisuuf gamas buufatan.Angawoonni Koriyaa Kibbaa gama isaaniin bulchiinsii Traamp baasii kana gara Biliyoona 5tti akka guddiifnu fedhu.
Looltonni Ertraa Beela Akka Meeshaa Waraanaatti Gargaaramu: Angaawaa Tokkummaa Mootummootaa
Looltonni ishee sadii har’a walitti bu’iinsa Hindii waliin naannoo daangaa Kaashmiritti gaggeeffameen ajjeefamuu Paakistaan beeksiiftee jirti.
Looltonni Somaaliyaa Leenjii Tika Nagaaf Eritraa Keessa Turan
Looltonni Wataaraa deggaran Televiziyoona biyyattii dhunfatan.
Looltoonni Ertraa bulchiinsa naannoo Tigraay anaa Iroob keessatti namoota nagaa jiraatan 63 ajjeesanii manneen jireenyaa 58 gubuu isaanii Jaarmayaan mirga uummata Iroobiif dhabachuu isaa dubbatu ibsee jira.
Looltoonni Sudaan Beeladeelee Nujalaa Saaman: Jiraattoota
Looltoonni Venezu’eelaa daangaa ijoo kan ittiin gargaarsi dhala namaa Amerikaa fi biyyoota alaa irraa ittiin seenu cufanii jiru.Kuufamnii gargaarsaa guddaa fi Doniin bifa cuqulisaa qabu lama gara walakeessa Riqichaa venezu’eelaa fi Kolombiyaa wal agarsiisu irra turan.
Looltoota dhiyeenya kana masaraa mootummaa seenan kan ilaaleen namoota shan ykn kudhan hin taaneetu aguuggii dabala mindaa jedhuun kaayyoo jijjirama argamee gatachisuuf turan jedhan.
Looltoota Koo Shiraaroo Keessaa Hin Baafne: Itiyoophiyaa
Looltoota lama kanneen yaalii mootummaa fonqolchuutti hidhata qabu jedhaman humnootii mootummaan ajjefaman.Dubbii himaan mootummaa akka jedhanti har’a gara galgalaa kana haalli jiru to’annaa jala olee jira
Looltuun Koriyaa kaabaa ka biraan tokkoo fi kanneen Qurxummii adamsan lama mootummaa Koriyaa Kibbaatti harka kennatanii jiru.
Looltuun koriyaa kaabaa kun kamiisa har’a ganama Koriyaa kibbaa seenuu isaa dubbi himaan qondaala waraanaa kan koriyaa kibbaa mirkaneessanii jiru.
Looltuun Somaaliyaa Adaba Du’aatu Irratti Murame
Loon, amantaa Hiduutiin walqabatee kabaja gudda waan qabaniif fincaan isaanillee akka qorichaatti laallama. #voasocial
Looniif Marga Gaarii Argachuuf Jecha Lafa Isaa Gubuun Aadaa Baratame: Qonnaan Bultoota
Loon,re’ee fi horiin dhibiilleen yoo roobootii tana argan dura baqachaa yaahanii isiin ammoo gussitee galchiti.
Loon seera mataa ufii qaban.Kormii korree faaya looniiti namii korma loonii hate loon 10 baasa jedhe seerii gadaa.
Looreetiin Artiist Lammaa Guyyaa nama artii qofa osoo hin taane qabsaayaadhas jedhan hogganaan Biroo Adaa fi Tuurizimii Oromiyaa Obboo Kabbadaa Deegsisaa. Sirni geggeessaa artistii guddaa kanaa sadarikaa kabaja gootaa tokkoo eegeen kan raawatamu tahuu isaa fi Sirni awwaalcha isaanii Onkolooleessa 19 bara 2013 Bataskaana Dalloo Qiddis Gabireeliitti ka raaw’atamu tahuun beekamee jira.
Looretichi Artii, Lammaa Guyyaa Akkamitti Yaadatamu?
Lootee seentoni baatii Amajjii keessa magaalaa Baangu’iitti dhiyeessiin midhaan nyaaaa akka hin darbine danquu dhaan uummata 200,000 qe’ee irraa waan godaansisaniif biyyattiin ammas walitti bu’iinsa lubbuu kumaan laka’amu kan kurna darbeetti deebiti yaaddoo jedhu dhaqqabsiisee jira.
Lootee seentoonni Afgahanistaan keessatti haleellaa geesisan kun yeroo tokko tokko Paakistaan keessa dahatanii shiru jedhama.
Lootee seentoota Taalibaan kan Afgaanistaan keessaa waliin wal dura dhaabannaa uumamee cabsuuf Yunaaytid Isteetes tooftaa haaraa kan gargaaramtu ta’u ministriin ittisaa kan Yunaaytid Isteetes Jim Maadas ibsanii jiru.
Loreet Lammaa Guyyaa Har'a Du'an Boqotan
Los Angeles keessaa nama 59,000 tahutti karaa irra bula.Kana keessaa namii harka sadii goomphee lubbuu qabdu mataa itti gadi qabatullee hin qabu.
Los Angeles Lakers Western Conference jala jirtii Miami Heats ammoo Eastern Conference jala jirti.
Lotarii Tombolaa Lammiin Lammiif Jedhame Qarshii Miliyoona Dhibba Shaniin Gurgurame. Koree
Lotorii Tombolaa Lammiitu lammiif jedhame kan lammillee naannoo Sumalee fi dangaa irraa buqa’an debisanii dhaabuuf jedhamee gurguramaa jiru guyyaan carraan isaa itti bahu bellamaan daddabalee dheerachuun nu yaaddesse jedhaan namoonni lotoricha bitatanii eegaa turanii fi Raadiyoo Sagalee Amerikaatiif yaada isaanii kennaan.
Luba Dr. Tolosaa Guddinaa: “Namnii Ergaa Koo Hubachuudhaaf Yaada Koo Hubachuutu Irra Jira”
Luba Dr. Tolosaa Guddinaa waliin marii gaggeeffame irratti dhiyaatanii hiika wangeelaa kan ilaaleen yaada isaanii kan nuuf ibsan immoo Luba Guddataa Gunjaa waldaa warra wangeelaa Afaan Oromoo Danvar Koloraadoo Irraa ti.
Luba Frederick Haynes dilbata darbe sirna Daalas keessaa irratti ennaa dubbatan, wyita Obaaman gama Daalasitti qajeelaa jiran kanatti haalli mormitoota Miniisota keessaa yaddoo waan uumeef jecha presidentichaan isinin jaal’adha, gama keessanin gora isinin deggera garuu Minnesotaa dhaquutu na irra jira jedhan.
Luba Gammachuun tana malee tana irratti waldaan mari’achuuf qophii jirraa jedha.
Luba Gammachuu Olaanaa,prezdaantii Waldaa Kirstaana Oromoo warra Wangalaati.“Waldaan keennalleen torbaa lamaa haga sadiitti $20,000 walti qabuuf qophaahuutti jirraa.” Jedhu.
Luba Gammachuu Olaanaa,prezdaatnii Waldaa Kirstaanaa Oromoo addunyaati.
Luba Kaatolika Roomaa kan ta’an Pope Francis jamaa waltajjii St. Peter kan Rometti wal ga’eef haasaa dhageessisaniin firoottan haleellaa Cairo keessatti geggeessameen ajjeefamaniif gadda itti dhaga’ame ibsanii jiran.
Luba Tolosaa Guddinaa Raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanitti “Namnii ergaa koo hubachuudhaaf yaada koo hubachuutu irra jira” jedhu.
Lubbi waldichaa kaleessa haasaa dhageessisaniin maaltu gocha jibbiinsaa kana akka kakaase dubbataniiru.
Lubbuu bade fi qabeenyaa barbadaa’eef sababaa kanneen ta’an angawoonni aangoo mootummaa irra jiran murtiitti akka dhiyaatan. Yeroo gannaa kana lammiiwwan daandii irratti gatamaniif mootummaan hatattamaan huccuu, midhaan nyaataa, qubsumaa fi kanneen biroon guutamuufiin irra jiru akka guutu, gara fuula duraattis kutaa biyyaa qabee hanga walakkeessa biyyaa Finfinneetti uummaticha qabeenyaa isaa barbadeessuu dhaan mana isaa diiguun hojii itti gaafatamni itti hir’ate irraa akka of qusatu MEAD cimsee yaadachiisa jedhaniiru.
Lubbuu Nama 11 Galaafate Namnii Jedhame Balleessaa Hin Qabu Jedhe
Lubbuun deemtu guddoo, dhuftu diqqoo na ijjeesajedhe.
Lubbuun keenya balaa keessa jira jedhu baqattoonni Bangaazii Libyaa keessa Jiran
Lubbuun namaa darbe hin jiru, kan hidhamanis kanneen dubbii kana qindeessuu yaalan afurii fi shan hin caalan. Kan dhukkubsatee mana yaalaa jirus barataa dhakaa darbuun ofii isaa gamoo irraa utaale jechuu dhaan innis yaalamaa jira, nutis hordofaa jirra jedhan.
Lubbuun namaa fi beeladaaleen sababaa hongeen dhumaniiru, ijoolleen hanqina nyaat madaalamaan dararamaa jiru jechuu dhaan hoogganaan dhimmootii gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa Maark Lowcock ibsa har’a ennaa gargaarsa maallaqaa kana labsan beeksisaniiru.
Lubbuu ofii oolfachuuf jecha gara biyya itti baqannee keessaa haala akkasiin baafamuun akkaan gaddisisaa ta’uu kan ibsan baqattoonni biyya Dimokratawaa fi qaroomaa qabdi jedhamtu Noorweey irraa kan eegamu miti jedhu.
“Lubbuu ulfinna qabdu 3,000 taatu guyyaa kana lafa tana irratti fixan ulfeessuuf walti dhufne.Ganna 17 dura.Ulfinna isaantii dhufne.Warra xuyyuura sun keessa jiru 40 fi hojjattoota xuyyuura sunii nama baduu dhowwuuf ufii dhuman ulfeessuuf asi dhufne.”
Lubbuu ummata Jappaan ganna 70 duratti bombii nukileera Amerikaan magaalaa Jappaan Hirooshima irra buufteen dhumate ulfeessee yaadannoo isaaniilleef daraaraa irreessaa Paarkii magalaaa Hriioshimaa keessa jiru irra kaahe.
Lubi waldaa Juushotaa daawwannaa Traamp simataniiru, hoogganoonni Juushotaa kanneen Pittsburgh keessaa hangi tokko garuu xalayaa erganiin Traamp hanga ol aantummaa warren adii balaaleffatanitti magaalattii akka hin daawwanne gaafatan.
Lubi waldaa kirsityaana oromoo Mimesootaa Luba Melkamu Nagarii konferensii sana eebbaan bananii jiran. Mata dureen konferensii bara kanaa “balbala banamaa Waaqayyo sii kenneera Eeyu illee cufuu kan hin dandeenye jedha”Faarfannaan garaagaraa faarfattoota adda addaa akkasumas amantootaan faarfatamaa ture. Ayyanni baranaa adda kan isa godhu yeroo waldootiin rakkoolee uumamaniin addaan cabaa jiranitti si’a ta’u tokkummaa kana walitti fiduuf walii galteen amantootaa barbaachisaa ta’uu hoogganoonni amantii ibsanii jiran.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Lubi Waldaa Kirstaanaa Cameeroon COVID-19n Du’uun Amantoota Yaaddesse
Lubi waldaa kirstiyaanaa Kaameroon beekamaa fi filanno prezidaantummaa biyya Afriikaa waaltaa kanaaf kaadhimamaa kan tauran Frankliine Ndifoor erga diggertoonni isaanii dhibbaan laka’aman vaayiresii koronaa irraa akka fayyaniif kadhataniif booda COVID -19n du’uun isaanii uummata hedduu yaaddessee jira.
"Lubni sirna cuubbaa haala barameen ala geggeesse kun garuu, ""wanniin godhe sirriidha. Haati dai'mattii akkaataa sirni kun itti geggeeffamu waan in beekneef hojii kiyya na dhaabsisuuf yaalte,"" jedha."
Lubni Waldaa Kiristaanaa tokko irratti dhukkubichi argamee, awutoobusiidhaan magaalaa Gommaa eega gahee booda du’uu isaa tu, labsii sana labsiisisiise.
Luboonni amantii Ortodoksii naannoo Galamsoo jiran Sangaa, Ruuzaa fi nyaata adda addaa geessuun aadaa yeroo dheeraa kan walii wajjiin jiraachuu fi ayyaana walii kabajuu calaqisan jedhan. Ayyaanni kun kan nagaa fi jaalalaa akka ta’uuf Sheek Mubaah Sheek Mahammad Abba Diggaa hawwii isaanii ibsanii jiru. Caqasaa.
Luboonni, dubartoonnii fi imaamonni dhibbaan laka’aman rasaasaan du’aniiru, amantoonni kumaan laka’amanis dhumaniiru jedha ibsi sun.
Luboonni Kiristanaa Oromoo fi Waahiloonni Isaanii Haala Mormiin Oromiyaa Itti Qabamee Jiru Irratti Yaaddoo Isaanii Aangawoota Mootummaa Ameerikaaf Ibsan
Luftaanzaa,xuyyuurii Geejjiba Jermenii Beekamaan Eertiraa Dhaquu Ya Dhaabe
Lukaakuun baranallee goolii lama galfate.Namii kun Liigii Awurooppaa keessatti bara 2014 jalqabee tapha waltitti aanu 10 keessatti adoo gargar hin kutin nama goolii galchee seenaa hojjate.
Luka Modric,lakkoofsa 10 keeyyatee Kirooshiyaaf jidduu taphatu kun gaafa biyyitii isaa bilisoomte ijoollee kaambii baqaa warra isaa waliin jira.
Luo-n sirna qophaa’e irratti waajjirichi gamasitti banamuu faarsuu dhaan kanneen fedhii dhoksaa qabanii fi farra Chaayintaa ta’anii Hong Kong-n tasgabbii dhorkatan waajjiricha jibbuu qofa utuu hin taane jiraattota Hong Kong sodaa fi yaaddoo itti naquuf jecha casaa seeraa fi ol aantummaa seeraa kanneen hin qabajne jedhan.
Luuyis Suaarez lama galfatee Neymaarii fi Inestaan tokko tokko irra buusanii Barceloonaan tapha guyyaa dheengaddatti Real Madriid 4-0 garafee moote.
Luyis Suharez sadii galfate, Meesiin lama itti dabale,Gerardii fi Neymaar faan tokko-tokko irra buusanii ta Ritkin waliin saddeeti taateef.
Maadaagaaskaar keessatti, hoogganaa haaraa dinagdee biyyattii fooyyessuu fi malaammaltummaa dhabamsiisuutti abdatan filataa jiran.
Maadagaskaar Suudan 3-1 buufte,Liibyaan Siishelsi 5-1,Burundiin Suudan Kibbaa 3-0,Senegaal Ikuwaatooriyaal Giinii 3-0 wal irraa galchan.
Maadas erga Kaabuul senanii sa’atilee hanga tokko booda haleellaa Rokeetaa dirree xayyaraa kaabul irratti gaggeeffame namoota 5 madeesse.
Maadas kana kandubbatan har’a Kaabuuliin yeroo daw’ataniitti ture.Afgaanistaaniin diina gara jabeessa aangootti ol ba’uuf ajjechaa gaggeessutti hin laannu jedhan.
Maadhee Dinni Itti Gargaarama Jenne Barbadeessine: Humna Qilleensa Itiyoophiyaa
Maadhee humna galaanaa US fi Ferensaay, yoo taatu chinaanis maadhee galaanaa ijaaraa jirti. Jabuutiin daldala biyya hollaa uummata miliyoona 99 qabdu kan Itiyoopiyaa illee ni keessummeessiti.
Maadheen waraanaa har’a humnoota Yunaayitid Isteetsiin haleelame sun, bakka jeettonni Boombii darbatan irraa ka’anii shororkeessota biyyattii keessaa haleelan ta’uu dubbatu – Mootummaan Raashiyaa fi ka Siiriyaa.
Maadheen waraanaa kan haleellaan meeshaalee Misaahelaa Yunaayitid Isteets irratti geggeessame kun, kan yeroo dabre, waraanni Mootummaa Bashaan Al-Asaad, meeshaalee keemikaalaa irraa dhukaasee namoota Siivilii gara dhibba tokko fixe ta’uu kan dubbate waraanni Yunaatid Isteets, dhukaasni humnoonni isaa har’a geggeessan haleellaa Siiriyaa sana haaloo-bahuuf akka tahe dubbata.
Maadhee riphxee looltootaa ishee dhumaa kan taate Aleeppoo kan Siriyaa keessaa har’a uummata baasuun kan itti fufee yoo qabsaa’onnii fi aangawoonni nannoo akka jedhanti uummata awutoobuusa digdamaan Aleeppoo gama bahaa irraa gara naannoo mormitootaatti geeffamanii jiru.
Maadhee waraanaa Afgaanistan irratti torban kana haleellaan Talibaaniin hoogganame ennaa raawwatamu kun sadaffaa ta’uu isaa ti.
Maaf akka innii akka achitti hin jaarre gaafatanii jennaan akkana jedhe:
Maaf akkana aadaa barreessuu feete jennaan;“aadaa ani keessatti guddadhetti akka ani faaya kana aadaa jabeeffadhu na tolchee na guddise.”
Maaf akkana aadaa Oromoo jaalatta jennaan“Fedhii..fedhiin tun eessa adhufte yo jette waaqatti naa kenne.Ka warra Oormo kun guddo aadaa dansaa qaba. Maanguddon Oromoo mataa keessaa haasaa dansaa qabdi.Akka malee kana jaaldha.”
Maagalaa Hawaasaa, zooniiwwan Sidaamaa fi naannolee sana bakka adda addaatti fannisamanii kan jiran alaabaan, faajjiiwwan fi mallattooleen kan seeraa hin ta’inii fi kan eenyuu akka ta’e hin beekamne guyyoota lama keessatti alaabaa fi faajjii naannoo kan seeran akkka bakka bu’an ajajaan waraan yeroo ajaja dabarsee jira.
Maagifuuliin Erga Taaytaa Fudhatanii Mirgi Yaada Ibsachuu Uggurame – HRW fi Amneestii
“Maa’ikelaawii fufamuun isaa gaarii dha, garuu kan dararaa hamaa uummata irra geessisan gamoo Maa’ikelaawii otuu hin taane qondaalota mootummaa Itiyoophiyaa fi sirna mootummaa Itiyoophiyaa akka dararaan sun geggeessamu eyyemee fi humnoota gochaa kana raaw’atanb bobbaase. Sirni buqqa’uu yokaan of jijjiiruu qaba” jedhu, hidhamtoonni kun. Hidhamtoota duraanii lama haasofsiisnee jirra.
Maakroon, ilaalcha Leeppeen qaban irraa faallaatti, hidhata Faransaay Gamtaa Awurooppaa waliin qabdu jabeessuu fi biyyoota godinaa “Yuroo” keessa jiran gidduutti hariiroo jabeessuuf nama fedhii qabani. Namni kun ammaan dura dorgommii siyaasaatti hin hirmaatiin malee, jalqabuma irraa ga’umsa siyaasaa agarsiisanii jiran.
Maalaawwii keessa kan jiru waajiira godaantootaa IOM akka jedhutti maallaqa hedduu hin qabnu, hamma dandeenyeetti warra jalqabaa erguu yaalla ,Gargaarsa dabalataa barbaannee warra hafan immoo ergina jedhan.
Maalaawwiin addunyaa irratti biyyaa hiyyeetti akkuma taateetti jirti.Jaarmayaan maallaqa addunyaa akka jedhutti uummata ishee keessaa walakkaan jireenya hiyyumaa keessa kan jiran yoo ta’u kanneen keessaa nuusa ka ta’an hiyyuma hamaa keessa jiru.
Maalaawwiin biyya hiyeeyyii keessaa tokko akkuma taate sagantaa gargaarsa Amerikaa irratti hirkattee jirti. Uummanni ishee Miliyoona kudha torba ta’u keessaa walakkaa caalaan jireenya hiyyumaa keessa jiru.
Maalaawwiin Pirezidaantii Itti Aanu Filachuuf Jetti
Maalaawwii waggoota dheeraaf caama, lolaa bishaanii, hanqiina oomisha fi Bajataa rakkataa eega turtee booda amma bayyanataa akka jirtu prezidaantiin biyyatti VoAf ibsanii jiru.Prezidaant Pitar Mutarikaa VOAf akka ibsanti dinagdeen biyyatti harka shaniin kan guddatee yoo ta’u kun isa bara darbeeture irra dacha kan dabalee ta’uus qaala’uun jireenyaa hammaataa jira.
Maal akka ta’an gaafachuuf hin dubbatu kanneen isa waliin fidamaniis kutaa adda addaa keessatti kan hidhaman waan ta’eef waan irra ga’e hin beeknu jedhan.Garu yeroo baasanii konkolaataa seensisan diddaa agarsisuus didanii fidan jechuu isaanii ibsamee jira.Abukaatoo isaanii kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti mana yaalaa haa geeffamuu jedhee dhaddacha gaafannaan waa’ee murtii kanaa bulchiinsa mana hidhaa qilixoo ilaallata naan jedhan jedhu.
Maalaqnii kunis kunuunsa kennamuu jajjabeessuuf,laboraatorii qorannaa jajjabeesuuf,qorannaa foyyeesuuf,lammiwwan biyyatti sababa weerara vaayrasii koronaan rakkatanii nyaataa fi waan biraa dhabaniif kan oolu ta'uun ibsameera jechuun Mallaskachoo Ammahaa gabaasee jira,
Maaleesiyaan vaayiresii Koronaa Ittisuuf Sochii Uummataa Uggurte
Maal fe’anii akka ba’uuf turan uummannis ta’e qaamonni mootummaa hin beekan jechuun dargaggonni ittisuu isaanii kan dubbatan Obbo Kiroos raayyaan waraanaa kan fedhe fe’ee deemuu danda’aa jedhan.Garu sakataanee ilaaluuf aangoo kan hin qabne taanus hogganoonni waraanaa kan fe’ame siree, Firaashii fi meeshaalee mana keessaa itti gargaaramaa turan ta’u nutti himanii jiru jedhan.
Maalii Baamaakoo keessa kan jiru Hoteela Raadisen keessatti kan raawwate haleellaa shorokeessotaa
Maalii caraa isiitti hambise, Giiniin milkii dansaatti dabarsee.
Maaliif aangoo akka gadhiisan ifa miti.Garu kan yaada ofii irratti cichan John Boltan tramp aanoo qabatanii ji’a 15 keessatti gorsaa nageenyaa isa sadaffaa ta’uun aangoo eega qabatanii guyyaa tokko booda Baaseert har’a aangoo gadhiisan.
Maaliif akka hafe ka odeeffannoo hin qabne ta’uu – Itti-gaafatamaan waajjira Ehaadeg – Obbo Shifarraaw Shigguxee, kanneen marii sana irratti argamaniif ibsuu isaanii – Eskindir Firew, Finfinnee irraa gabaasee jira.
Maaliif akka hidhamee nutti hin himamnee kan jedhan maatiin Jimaata darbee bakka abukaatoo hin jirreetti yeroo gabaabaf mana murtii duratti dhiyeeffamee ture jedhu.
Maaliif Akkan Hidhame Utuun Hin Barinan Hiikame: Ogeessa Seeraa Hidhaa Keessa Turan
Maaliif akka waan anaa ol taatee-tti yaadda? Uummati martinuu dhiiga tokko akka qabu hin beektuu? Sun immoo hedduu isaan aarse. Ani garuu eenyuunuu mufachiisuu isaa dhimma hin qabaanne. Yeroo sirrii dubbattu ati sirrii dha. Sirrii hin taane taanaan immoo sirrii miti jedhan.
Maaliif guyyaan kun akka waggaa waggaatti ayyaaneffamuu fi sirna bara kana aka baroota dabranii maal akka adda godhu, luba Waldaa Kiristaanaaa Ortodoksii tokko dubbisnee jirra. Caqasaa.
Maaliif imala kana akka godhee yeroo ibsu Obaamaan, “ As dhufuun kiyya harcaatuu bara lola qabbanaawaa Biyyoota Ameerikaa keessaa awwaaluufi. As dhufuun kiyya harka michoomaa uummata Kuubaaf diriirsuufi,” jechuudhan ture.
Maaliif kitaaba barreessuu jaalattee jennaan namii namatti wa himu waan namatti himu sun jabeessee barachuu malee jedha.
Maaliin ammo tan waliin marroo torbaaf Waancaa Afrikaatiif dabarte.Maanajerii isaanii Seydoyu Keitaatii kilabii Roomaatii taphata.Yoo akka afaan keennaatti yaamne hurjiin gugurraalleen Gaanaa jennuun kilabii Toogoo 3-1 mootee dabarte.
Maaliin dorgommii kubbaa miilaa ijoollee Afrikaa gannii 17 gadii, U-17 moote
Maaliin erga prezidaantiin duraanii Amadou Toumani Toure bara 2012 waraanni aangoo irraa fonqlchee, ripxe loltoonni Tuaareg magaalaa biyyattii gama kaabaa hedduu akka to’atan taasise. Ferensaay lootee seentota ittisuuf jecha waggaa itti aanu humnoota ishee gamasitti bobbaaste, rixe loltoonni garuu naannolee baadiyyaa keessa soss’uu itti fufan.
Maaliitti tokkeessoo,Afrikaa Kibbaatti itti aanee lammeessoo tahe,sadeessoon Giinii, Naayjeeriyaan afressoo.Jari afranuu dorgommii kilaboota FIFAtit dabre.
“Maal jennaan bineensa qaqaalii akkanaa addunyaa keesattu arguun dhiba taate ijjeesuun seeraa miti.”
Maal jennaan haalli qilleensichaa amma illee gab hin jenne. Yoo El Niinoon gab jechuu dhabee akkuma jabaatee jiru kanatti itti fufe, ka silaa as Ugaandaa keessatti baateelee caamaa turan - baatiileen Amajjii fi Guraandhalaa dhufan rooba ta’uuf jiran. Naannoolee biroo keessatti ka’insi El Niinoo wal-jijjiirraa how’aa qilleensaa uuma. As Afrikaa Bahaa keessatti garuu, heddummina roobaa fida jedhan.
Maal jennaan nama balleessaa qaba jedhanii shakkan poolisiitti qabee qorata malee wantii paarlaamaa geessanii balleessaa qorataniif hin jirtuu kun gama seeraatiin yoo ilaalan waan nama shakkisiisaati jedha.
Maallaqa calla baafachuu irra jijjiirama utuu hin argamsiisin maallaqa murtaa’ee ol baafachuu kanneen barbaadan namoonni dhuunfaas ta’e dhaaboliin herregaa gara herregaatti ykn Cheekii ykn immoo CPO dhaan kafaltii gochuu danda’u jedhameera.
Maallaqa gaafatan eega argatanii booda imaltuun ka'aniif hafee baadiyyaa keessatti akka isaan gadhiisan, baatii tokko lafoo deemuun magaala Bosaasoo dhaqqabuu isaanii himan. Kana giddutti waan nyaatanii fi dhugan dhabuun kan du'anii biraa hafan akka jiran dubbatanii jiran.Godaantoota kana amma Dhaabbatni Godaantoota Addunyaa ykn IOM ofitti fudhatee biyyatti isaan galchuuf akka deemuu ibsamee jira.
Maallaqa Jaarmayicha Tokkummaa Mootummootaa irraa dhaabe, gara Sagantaa Fayyaa Addunyaa mootummana Yunaayitid Isteets geggeessutti ka deebisu ta’uullee hubachiisee jira.
Maallaqa kana walitti qabuuf herreegi baankii banamuu fi lammiwwan Itiyoophiyaa martii gargaarsa kennuu akka danda'an ibsuu isaanii Mulugeetaa Atsebahaa gabaasee jira.
Maallaqa kana walitti qabuun kan barbaachise waggootii darban 4 keessatti rakkoo siyaasaa uumameen karoora guddinaa fi Traanformeeshinii ka’ame fixaan baasuun waan dadhabmeef ta’uu Aaddee Liyaa Kaasaa Ibsanii jiru
Maallaqa Kennuuf Waada Seenne Haa Kabajnu !
Maallaqa Mootummaan Itiyoophiyaa Ramadeera Jedhame Nu hin Geenye:Barattoota Chaayinaa Keessaa
Maallaqani gargaarsaa kun irra caalaan isaa ka madde, dhaabbatoota arjoomtootaa biyya Jarmanii jiran irraa yoo tahu, kan hafe immoo dhaabbatoota biyya Ostiriyaa argame – jedhan – Miseensi Boordii Meshin For Menshin – Piiter Reenee. Proojektiilee bara kana keessa Itiyoophiyaa keessatti hojjetaman keessaa tokko akka fakkeenyaatti ennaa ibsanis akkana jedhan.
Maallaqani guddaan seeraa ala Itiyoophiyaa keessaa baasamuu isaa qorannaan haaraan tokko beeksisee jira. Waggoota digdamii toorban dabran keessa karaa seeraa-alaatiin maallaqni doolaara Biliyoona 36 Itiyoophiyaa keessaa ba’uu isaa ka beeksise qorannaan kun karaa itti maallaqichi baasamus tarreessee jira.
Maallaqa Somaaliyaa kana maxxansiisuuf haal-dureeleen barbaqachisan, kan akka dhimma mootummaa jabeessuu, itti-gaaatamummaa cimsuu, oguma Baankii Giddu-galaaf barbaachisu, qajeelfamootaa fi seera to’annaa tolchuu, caasa yaa’a maallaqaa fi imammatotoa diriirsuu martinuu hojjetamanii xumuramuu ka beeksisan – Ministarichi maallaqaa Somaaliyaa, dhimmi haga ammaa xumura hin argatiin jiru dhimmuma maallaqa hojii kana ta’uu hubahiisan.
Maallaqa Somaaliyaa sana maxxansiisuuf gara doolaara miliyoona shantamaa ka barbachisu ta’uu fi maallaqicha kuusaa keesa kaa’anii to’achuufis baasii hag sanaa ka barbaachisu ta’uu illee dubbatan.
Maallaqa walitti eega qabanii booda Kanneen hidhaa keessa jiran kanaaf uffataa fi mi’a garaa garaa bitanii deemuu isaanii dubbatu. Keessumaa miseensonni paartilee lameenii kanneen kutaa biyyaa irraa qabamanii mana hidhaa Qilinxoo keessatti hidhaman uuffatii waan irratti dhumeef akkasumas hangi tokko immoo karaa nagaan qabsa’aa turuu isaanif xalayaa ragaa godhatan barbaadu waan ta’eef deemne jedhu.
Maallaqi baankii dhaa ala deddeebi’u rakkoo jiru hammeessuu isaa baankileen ibsanii jiran. Itiyoopiyaan yeroo dhumaa maallaqa ishee kan jijjiirti kurna lama dura ennaa xumura lola Eertraa waliinii ture.
Maallaqi ba’e doolaara miliyoona 7 ta’a. projektiiwwan gurguddoo ka biroo waliin ennaa ilaalamu kun baay’ee xiqqoo dha. Haa ta’u malee qooda inni qabaate, jijjiiramni inni fideef barbaachisummaan isaa mul’ataa kan dhufeef projektii gumaacha ol aanaa qabu.
Maallaqi deggersaa gaafatame kun gargaarsa namoomaa kkaan barbaachisu baqattoota walitti bu’iinsa naannoo Tigraay keessaa dheessaniif hanga walakkeessa bara 2021tti ga’u jedhameera.
Maallaqi hafe biyyoota naannoo kanneen biroo jechuunis Sudan kibbaa, Sudaanii fi Somaaliyaaf kan ramadame ta’uu ambaasaaddrichi ibsaniiru. Itiyoopiyaaf kan kennamu doolaarii miliyoona 30 keessaa doolaarii miliyoonni 8.4 kallattiin honge mudateef deebii kennuuf kan oolu ennaa ta’u kan hafe immoo sagantaalee adda addaa qonnaan bulaa deggeraniif oola. Naannoo Somalee fi Gambeelaa keessatti sabatiinsa uummataa, gargaarsa namoomaa fi sagantaalee jireenya uummataa fooyyessuuf kan ramadame irra jireessa maallaqa kanaa ti. Hongee Itiyoopiyaa mudateen uummati miliyoonni 10.2 gargaarsi yeroo hatattamaa akka isaan barbaachisu beekamaa dha.
Maallaqi Itiyoopiyaaf ramadames kan biyyi isaanii gaanfa Afriikaaf maallaqa kennite keessaa ta’uu ambasaderichi beeksisaniiru.
Maallaqi Itiyoopiyaa Haaraan Erga Raabsamee Qarshii Guddan Baankii Galuun Himame
Maallaqi kan baafamus yoo carraan kun nama ga’ee gaaffii fi deebiif dhiyaatan qofa jedhan Mr. Maark. Biyyoota addunyaa 184 DV keessatti hirmaatan keessaa Itiyoopiyaan tokko.
Maallaqi kun irra hedduun midhaan nyaataa dhiyeessuuf oola.Haada ijoollee ja’aa kan ta’an Alko Bultum ijoollee isaanii ja’an nyaachisuuf malli tokkichi gargaarsa argachuu dha jedhu.
Maallaqi kunis naannolee ja’a, Afar, Amaaraa, Oromiyaa, naannoo uummattoota kibbaa, Somalee fi Tigraay keessa kanneen jiran uummata akkaan miidhamaniif oola jechuu dhaan itti gaafatamtuun kutaa gargaarsa yeroo hatattamaa Lisa Dowton ibsaniiru.
Maallaqi sun erga baafamee booda Sudaaniin toora biyyoota shororkeessummaa keessummeessan irraan haqa jedhan. Dhuma irrattis haqi lammiiwwan Ameerikaaf Sudaaniif immoo tarkaanfii guddaa dha jedhan.
Maallaqni Afrikaa keessatti hojii irra oolofamu yokaan investiisamu nyaata ala irraa galchuuf otuu hin taane nyaata oomishuuf oolfamuu qaba – ejjennoo jedhu cimsanii ka deggeran – badhaafamaan – Badhaasa Sagantaa Nyaata Addunyaa bara kanaa -- Akinwuumii Adesiinaa “hojiin fuul-dura keenya duraa nu eeggatu, akka Afrikaan guutummaatti nyaataan of dandeessu fi dargaggoota ishee hedduuf abdii badhaadhinaa taatu taasisuu dha” jedhan.
Maallaqnii Baajataa gaafatamee kun waggootii dhufan 10 keessatti baajata barbaachisuu tilmaama keessa kan galchee yoo ta’u waggaa 10 booda jechuun bara 2031 Bajata kana gara Doolaara Triliyoona 8.2tti guddisuu kan jedhu of-keessaa qaba jedha Gaazeexaan Neew Yoork Taayimes.
Maallaqnii gargaarsaaf gaafatamee doolaaara Biliyoona tokko ta’uus mootummaan Ameerikaa, karaa Sagantaa Nyaata Addunyaa fi Eop ka jedhamu, “Emergency Operation Program” ka jedhamuu, gara doolaara Miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona kudha-afurii kennanii jiru. Mootummoonni biroon tokko tokkos, haga miliyoona kudhanii gadii kanneen kennan ni jiran jedhan.
Maallaqnii inni hafee mootummaa Fedeeraalaa fi jaarmayoota gargaarsaa wajjiin wal ta’uun baasuuf karoorfachuu Addis Chakol gabaasee jira.
Maallaqnii Koviid-19f Gaafatamee Hatattamaan Raggaasifamuu Qaban: Prezidaant Baaydin
Maallaqnii kunis ijaarsa hojii misoomaa kan akka daandiilee, gamoowwanii, madden eneerjii fi kanneen biro akkasumas sagantaalee hawaasaa babal’isuuf oola.Kana malees baasii mootummaa Fedeeraalaa dabaluun dinagdee fi liqaa biyooleessaaf qooduu of keessaa qaba.
Maallaqnii Misoomaaf Oolu Maqalee Keessatti Walitti Qabamee Jira
Maallaqni kun galaana irra ce’anii nagaan yoo ba’an kanneen isaan cesiisaniif kan baafamu ta’uu, garuu, yoo kun ta’u didee carraan du’aa baqataa mudate, fira baqataa du’eef kan kennamu ta’uuu sadeenuu ibsanii jiru.
Maallichi akka jedhetti bakki hawaannisi balleessaa jiru kun bakka namani loon itti bobbaafatu waan ta’eef eger loon waan dheedan dhabuu malu.
"Maallqa baankii qamna caalaa ijoollee mana barnootaati qamanaa caala,” jedha aabba Guyyoo Galgaloo.
Maallqi Chaayinaa Yuaan erga prezidaant Doonaald Traamp meeshaalee Chaayinaa doolaara biliyoona 300 ta’u irratti dilaala dhibba irraa harka 10 dabaluuf dhaadatanii booda waggoota 11 keessatti harka akkaan gad cabee jira.
Maal na dhibeen kan dubbatamee, muddamiinsa kan hammeessuu jechuun balaaleeffachuu isaa Habtaamuu Siyyuum gabaasee jira.
Maaltaan dooniin ijoollee 100 irra hedduun Suaan irraa ta’an dabalatee koolu galtoota 356 baattee galaana irratti danqamtee turte Maaltaa akka qubattu eeyamte.
“Maalti bade maal wayyeessu qamnaa jennee bifa haaraan leenjiitti seenuuf mariitt jirra.”
Maalummaa dhukkuba Gifiraa baruun uummanni of eeggannoo barbaachisu akka godhuuf jecha gaaffiin kan dhiyaateef Dr Tolawaaq Qajeelaa Hospitaala Xiqur Anbessaa keessatti ogeessa dhukkuboota daa’immanii akka ibsaniiti,Giifirri dhukkuboota nama irra namatti daddabran keessaa tokko yoo ta’u,Vaayirasiin dhukkuba kana fidus karaa jiidha funyaan keessaa fi afaaniin daddabra, jedhan.Da’immaan yeroo heddu dhukkuba irraa dandamachuuf qaami isaanii dandeettii waan hinqabneef jecha dhukkuba Gifiraaf kan saaxilaman ta’uu ibsanii nama Gifiraan qabame battalumatti gara mana yaalaatti geessuun barbbachisaa ta’u kan ibsan Dr. Tolawaaq, lubbu namaa galafachu kan danda’u ta’uulltt hubachiisan.
Maalummaa Ibolaa irratti hubannaa qabaachuun gama dhukkubicha ittisuun qooda olaanaa akka qabu hayyonni ni dubbatu. Nutis gaaffii dhaggefatonni keenya dhukkuba Ibolaa irratti dhiyeessaniif Doktor Toleeraa Waldayas yunivarsitii Finfinnee kutaa wal’ansa fayyaa keessatti oogeessa addaa kan dhukkuboota Daariiqaa ykn infekshiinII dubbisne jirra.
Maammiloonni Twiteriitti gargaaraman, akka maxxansa odeeffannoolee akka namoonni Vaayiresii Koronaatiin faalaman yokaan Vaayiresicha dadabarsan taasisuu malu haqan ka taasisu tahuu beeksise – Dhaabbatichi.
Maammoo Gadaa,jaarsi biyyaa, bara ufiitti akka namii ijoolle barsiifatu ollaa keessa deemee lallabe.Obboo Dinquulleen ijoollee obboo Maammoon barnootatti oofe keesssaa tokko.
Maanajerii Arsenal, Mikel Arteta kilabiin isaa barana dorgommiin guddoo yarattullee biraa hin deemu
Maanajerii Ayvori Koosti,Herve Renard taphii akka laafaa hin tahiniif waaqilleen akka isaan gargaare dubbate.
Maanajerii Chelsiin Joe Mariniinoon gammchuu jaabeenna istaadiyoomii keessa gangalatee jartii isaatii bibile.
Maanajerii kilbii kubbaa miilaa Amerikaa,Jurgen Kilinsman gare isaa jajjabeessuuf ummata kuma 51,041 garee galee akka jarii Amerikaa jajjabeessuu harkaan agarsiiifate.
Maanajerii Naayjeeriyaa,Istfeen Keyshi Kilabii isaa Waancaa Afrikaatii jabeessee hin qopheessinee jedhanii akka innii irraa bu’u mudduutti jiran.
Maanfoortii fi Geets, deemsa himannichaaf, Biiroo Qoranaa Federaalaa – yokaan FBI-tti ka dhihaatan yoo tahu, booda mana-murtii federaalaatti dhihaatu jedhamee eegama.
Maangoon qonnaan bultoonni oomishan kanaan dura akka manca’aa ture himanii, “warshaan kun yoo baname rakkoo kana furee galii isaaniillee fooyyeessuu mala,” jedhu.
Maanguddonni Awuroopaa aangawoota Iraa fi Amerikaa kanneen Viyeenaa keessa jiran gidduu deemaa jiran.
Maanguddonni Matakkal Rokko qaban Dr.Abiyyi Ahmadiif Ibsanii Jiru
Maanguddoo godina Wallaggaa Lixaa, aanaa Gullisoo, suuraan isaanii miidiyaa hawaasummaa irratti baay’inaan qoodameef deggersi akka taasisamaafii jiru, Qindeessaan dhaabbatni tola-ooltota Waldaa Dhalattoota Gullisoo fi Naannoo ishee jedhu himee jira.
Maanguddoon amma dhufte tunilleen Harargee keessaa lafa akka Ciroo fa ta namii hedduun keessa qubate dhufee laale.“Waan afatan,buddeenna kennaniif.
Maanguddoon gama Amerikaa James De Hart akka jedhanti immoo yaada Koriyaan Kibbaa dhiyeessan gaaffii keenyaaf deebii tokko hin qabu jedhan.
Maanguddoon Koriyaa Kibbaa irraa marii kanatti hirmaatan oduu gabaastotaaf akka ibsanti marii yeroo gabaabaa booda jilli Amerikaa walgahii dhisanii ba’an.
Maanguddoon kun Lafa Keeniyaa keessa waggaa 30 ol jiraataniiru, irra caalaas baqattoota Oromoo as Naayiroobii jiraatani duukaadha baayyee walitti siqu turani. Hawaasa baqattoota Oromoo Naayiroobii jelatti gumii aadaa fi seenaa Oromoo baqattoota barsiisu tokko kan maqaan isaa isaaArgaa fi Dhageettiijedhamu keessatti, barsiisaa fi gaggeessaa akka turan miseensi gumii kanaa kan maqaan isaanii akka dhahamu hin feene tokko nuuf himaniiru.
Maanguddoonni Booranaa Miseensota Raayyaa Ittisa Biyyaa Cidharratti Nama Ajjeesan Beenyaa Gaafatan
Maanguddoonnii fi abbootiin amantii Dirree Dhawaa keessatti qaamota badiisaa walitti bu’iinsa gosaa fi amantii qindeessaa jirantu jira jechuun dubbatanii jiru.
Maanguddoon Oromo, Obboo Dhaqqaboo Waariyoo jedhamani fi gara oggaa lamaatii mana hidhaa turaniis namoota harra gadhiiffaman keessayi. Ballina oduu kana gara boodaa itti deebina.
Maanguddoon Raayyaa ammallee, “hiddii keenya Ormichii eesha innii gadiiyyii (Awaashi gama)asi godaane,”jedhan.
Maanguddoon Raayyaa dhiyoo tana Oromoo naannoo Somaaleetii baqatan laaluuf dhufan. Ijoolleen isaanii diqqeennaanuu afaan wallaaluutti jiran. Maanguddoon isaanii ammallee walti makanilee afaan Oromoo hinuma dubbatan
Maanguddoon umuriin oggaa 78, Joo Baayden, Yunaaytid Isteets ganna afran dhufaniif hogganuuf jiran. Gabaasa Kaatriin Giibsanif, Tigist Gammee.
Maanguddoon umuriin waggaa 95 kun yeroo dheeraaf erga dhukkubsataa turanii booda du’aan kan boqotan jimaata darbe hospitaala Singaapoor keessatti ture.
Maanguddoon waggaa 73 fi deggertoonni isaanii jamaa walitti qabame gidduu ennaa darbanitti deggertoonni isaanii ennaa isaan prezidaantii uummataa maqaa jedhuun hirbuu seenan wal dhiibaa ilaaluuf ariifataa turan.
Maanguddoo Oromoo qophii sun dhufan keessaa hedduu dubbifne.
Maanguddoota barattoota waliin hiriiruun gaaffii isaanii aangawootaaf ibsuuf turan aangawoonni “wal geenya” jechuun erga barattoota irraa adda baasanii booda humna Federaalaa nutti waamuun nu reebsiisan jedhu barattonni. Mgaalaa Har-Qalloo eegumsaa fi muddamsa jabaa jala kan jiru ta’uunis ibsamee jira.
Maanguddoota biyyaa fi abbotiin amantii dhimmi kana tasgabeessuuf qooda fudhataniifis galateeffatanii jiru.
Maanguddootii hawaasa Oromoo ganna 25 duratti yayyaban jedhanii galateeffaman; obboo Teshoomee Tarreessaa ,Obboo Mitikkuu Firrisaa,obbo Ismaahel Kormee,Major.,Abbebee G/Maariyam,obboo Tarreessaa Jaalataa, Obboo Tarrafaa Qadiidaa,obboo Mohaammad Abdoo fi nama hedduu.
Maanguddoo umriin 87 kan magaalaa Arsii Nagallee irraa qabaman Obbo Dhaqqaboo Waariyoo, haadha ijoollee lamaa Finfinnee keessaa qabaman Aaddee Lalisee Baahiruu akkasumas Yunivarsitii Wallaggaa Keessatti gosa barnoota afaan Ingliffaan PHD kan qaban Dr. Rufaa’eel Disaasaa Warabuu haasoofsiifnnee jirra.
Maanguddummaa Afrikaa Kibbaa fi Ripaablikii Demookraatwaa Kongoo marii kana gaggeessuun qooda fudhataniif galateeffachuu keenya xalayaa gola naga eegumsaaf ergine irra jira jedhanii Sudaanii fi Masriin marii kanatti akka deebi’aniif golli naga eegumsaa dhiibbaa akka gochuuf gaafannee jirra jedhan.
Maanguddummaa dura ta’aa Gamtaa Afrikaa kan yeroo ammaa fi prezidaantii Ripaablikii Demookraatawaa Kongoo Feeliiks Antuwaan Shiseekeediin hidha laga Abbayyaa kan ilaaleen Mariin Kinshaasaa keessatti gaggeeffame milkaa’iina malee hafee jira.
Maanguddummaa Gamtaa Afriikaan mariin gaggeeffamuu hataattamaan akka itti fufuu qabu Feltmaan dubbatanii jiru. Jilli addaa kan Amerikaa kun gara gaanfa Afriikaatti kan deebi’an ta’uun ibsamee jira.
Maanguddummaa Gamtaa Afrikaan mariin Suudaan fi Suudaan kibbaa gidduutti gaggeeffamu marsaan biraa Finfinnee keessatti jalqabamee jira.
Maanif hiriira akka itti bahan gaafannaan “media dharaa kaanti dhara dhugaa tolchee haasaa malee ani nama diqqaa tokko arguutti jira,” jedhe Tiraampi.
Maanii akka shakkamanillee akka jecha Wiiliyaamitti itit hin himne wanti itakkittiin jedhan nutti hin himne “hajaja oli dhufe guutuutti jirraa qofaa,”jedha.
Maanii Paakiyuu ammallee nama naminuu cinaacha lafaan gahuu dadhabe, Flooyid Mayweather yaammate
Maanii Paakiyuu guyyaa dheengaddaa namicha Amerikaatti boksiin gurrii bahe, Eediriyaan Biroowner dhahee qaarsiee amma ammoo isatti Floyd Mayweather yaammachuutti jira
Maanii Paakiyuu nama ganna 40ti namii innii wal dorgome,Adriyaan ammoo nama ganna 32.
Maani Paakiyuu,ka amma Floyd Mayweather dorgommii yaammachuutti kun nama biyya Ispaanish.Mayweather armaan durattuu marroo marroo tokko wal dorgomanii marroo 12essoo irratti akkuma duruu moo'u Floyd moo'e.
Maaniyuun kun dorgommii guyyaa dheengaddaa hoteelii MGM Grand,Amerikaa Las Vegas keessatti namicha Amerikaa,Adriyiaan marroo 112 dhahee qaarise.
“Maan jennaan jireenna isaaniitti akkana,horiillee bananii gadi hin lakkisan.”
Maan jettanii akka ummati EBOLA ufi irraa eegu barsiiftan jennaan “quluqulinna keessanii fi nafa keessani jabeessaa eegadhaa jenna,”jedhe Dr.Daadhiin.
Maan nu Sulee gaafanne MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Maanti tahuuf deemaa eennutti maan tolchaa, maan dhageennee arginaa? Tana iftaanuma walumaan laalla.Milkaa'aa miilaa fayyaa argadhaa! jennee warra wal dorgomuun.
“Maanti wal dhabsiisa? Wannii wal dhabsiisaa hin jirtu.Karoora tokko qamnaa. Seeraan bulla.Me kora paartilee cufaa laalaa.Afranuu afaanuma tokko dubbatan,”jedha”
Maanueel Chaang dhimmi himatamee kanaaf Yunaaytid Isteetesti dabarfamee kennamuuf jira.Abukaatoon Chaang garu dabarfamee kennamuu hin qabu gadhiifamuu qaba jedchuun falman.
maan wayya?Soraan taphata garee Kubbaa miilaa Itoophiyaa keessaa Caalaa Dirribaa dubbisuun akkasumasgabaasa gara garaa walti qabe MP3 tuquun dhaggefadhaa
Maaratoonii 'Chicago' ta km 42 dhiiraa fi dubralleen Itoophiyaan lammeessoo baate.
Maariid keessattis walitti bu’iinsi hagi tokko jira. Mootummaan yeroo ammaa haleellaa raawwachuuf jecha Paajut kan jedhamu kutaa Joongilee keessatti waraana isaa gurmeessaa jira.
Maarii kiristiin Vezhaan,miseensii mana marii Waldaa Awurooppaati.Warra kora kana dhaqe keessaa tokko.
Maariin nama ganna 35 km 43 tana 2:17:01 moote.Namii itti aanee lammeessoo tahe atileetii Itoophiyaa Xurunesh Dibaabaati 2:17:56 moote.
Maariin sambat-duraa darbe , Niiwyoorkitti ta’ame kun han xiyyeeffate hojii umuu fi daldalaa iratti. Namoonni yaadaa haaraa maddisisanii yaada isaanii hojiirra oolchudhaan milkaa’an muuxannoo isaanii hiraniiru.
Maark Daanihlee Koomishiina dhaaba eegumsa amantii Amerikaa sadarkaa addunayati.
Maartee waliin kan imalan gaazexeessota Royters Dooche veelee ccTV AP, AFP fi sabaa himaalee Ethiopia keessaa bakka bu’oota qaban kanneen biroo dha.Finfinnee irraa xayyaaraan Asoosaa ga’uu isaaniif Asoosaa dhaa immoo gara ittisa “Hiddaasee”tti atoobisii dhaan deemuu isaanii kan ibsite Maarteen balaliin xayyaarichaa daqiiqaa 15 atoobisii dhaan immoo sa’aatii Afru deemne jette.Bakka ittisa sanaa sa’aatii shanii hanga ja’aa turuun daawwannaa goshaniiru maartee faan. Asoosaa attamitti argite MaarteeAsoosaan magaalaa xiqqoo dha jette Maarteen. Qilleensa irraan asii gadi yeroo ilaaltu ni argita. Dirre xayyaarri irraa ka’u irra hagas hin caaltu. Maagaalattii keessa takka turre, magaalattii dhaas ala baanee daawwannee jirra.Hedduu miidhagdi. Naannoon ishee magariisa. Keessummaa bakka awwaara uffate naannoo Finfinnee waliin yeroo madaalamu naannoo qilleensa qulqulluu qabduu dha.Yeroo roobaa waan tureef jechas daandiin isaa sirriitti waan hin qulqulloofneef dhoqqee ture. Maraafuu naannoo akkasii arguu kootti gammadeera jetti.Benishangul Gumuziin hagas waanan hin beekneef jetti Maarteen Asoosaan kutaa sanaaf magaalaa guddoo ta’uun gaarii haa ta’uuf dhiisuu isaa dubbachuu hin danda’u.Haa ta’u malee suuta guddataa jiraachuu isaa argita. Hoteelonni gaarii ta’an tokko lama jiru. Dhugumatti bakka ati dhaqxee bashannanuu dandeessu hedduun hin jiran. Daandiin isaas hagas mijata miti. Magaalaa guddoo jechuu irra magaalaa xiqqoo kan Yoo jenne wayya. Quunnamtiin marsariitii garuu kan Finfinnee irra wayya.Lakkoobsi nama itti fayyadamuu hagas hedduu waan hin ta’iniif.
Maartiin Luuter Kiing haasaa isaanii kanaan mul’atan qaba, ijoolleen koo xixiqqoon arfan guyyaa tokko biyya amala isaanii malee bifa gogaa qaama isaaniin itti hin murtoofne keessa jiraatu ka jedhu Mul’atan qaba jedhan.
Maartiin Luuter Kiing mormii hookkaraan alaa geggeessuu dhaan mirga ofiif falmachuun akka danda’amu Bara 1963 keessa hiriira mormii geggeessame irratti qabsoo karaa nagaa geggeessame ennaa hooggananitti dubbatanii jiran.
Maartiin Luuter King utuu lubbuun jiraatanii nagaan haa qabsoofna jedhu
Maartin Luter King qabsaaha mirga namaaq,paasterii mana amantii kirtisaanaa Ebala 4,1968 King was shot and killed while standing on a balcony outside the balbala moteelii Larraine,godian Tenesii magaalaa Memphes dura dhaabatu galaaatan.
Maartin Luuter Kiingi isaa ummataa qabsaasuu fi hiriira hojjatootii nama gurrachaa akka mindaan dabalmuuf gaafachuu bahan dhaquutti jiruu bara 1968 Memphis Tenesiitti galaafatan.
Maartin Luuter King yoo waan dabaa nama gurraach irratti hojjatan dubbatu bara nama gurraacha akka horii gabayaatti baasani gurguratan kaan akkana jechaa bahe.
Maashoo Uumar yuniversitii Goonderitti barataa waggaa lammeessoo faarmsaaii fayyaa horiiti.
Maastar Pilaanii magaala Finfinnee fi Chaartera fooyyessama mana-murtii magaalattii ilaalchisee oduun gidduu kana miidiyaa hawaasummaa irratti maxxansamee fi madda dubbii tibba kanaa ta’ee ture oduu sobaa fi kan hundee hin qabne ta’uu Koomishiniin Pilaanii fi Misooma Magaalaa Finfinnee beeksisee jira.
Maastar plaanii Finfinneetin walqabatee mormiin Oromiyaa keessatti jalqabamee ji’a muraasa booda han qabamanii hidhaman hoggantoonnii fi miseensonni Kongresii Federaala Oromoo (KFO), harra mana murtiitti dhihaataniiru. Hidhamtoota bakka bu’uudhaniis Obbo Dajanee Xaafaa, itti aanaa barreessan KFO, dararaa fi dhiitaa mirga mana hidhaatti isaan irra gahuu mana murtiitti himeera.
Maastar plaanii magaalaa Finfinnee bu’aa keenya xuqa sirna bulchiinsi Fedreaalaa irratti balaa fida jechuun karaa nagaa kanneen mormii dhageesisuu isaanii qofaan kanneen hidhaman yoo jiraatan kan gadhiifaman ta’uu ministeerri waajiira komunikeeshinii mootummaa Ityiyoophiyaa Obbo Getaachoo Raddaa beeksiisanii jiru. Garuu maaster plaaniin qabatanii kanneen lubbuu namaa galaafatan gama mootummaa irraa iyyuu yoo ta’e tarkaanfiin kan irratti fudhatamu ta’uu dubbataniiru.
Maastar plaaniin Fininnee yoo uummata biraa fudhatame argate qofa hojii irra oola jedhee jira.
Maastar Plaaniin magaalaa Finfinneef karoorfame qonnaan bulaa fi jiraattoota Oromoo handaara magaalaa Finfinnee jiraatan irratti dhiibbaa qabaata jechuun baratoonni mormii dhageesisaa jiru jedhan garee mirga dhala namaaf falmu Humaan Raayiit Waach keessatti qorataan Itiyoophiyaa fi Ertraa Feeliiks Hoorn. Magaalaaleen Finfinnee jala galfamuuf jiranis kan dhalootaa dhalootatti darbaa dhufe kan Oromoon keessa jiraatuu fi aadaa Oromoottii hidhata kan qabnii dha jedhu.
Maaster Pilaanii Finfinnee mormuudhaan ka baatii Sadaasaa keessa Oromiyaa keessatti jalqabame hiriirri mormii har’as, bakkawwan adda addaa, akka Yunivarsitii Adaamaa fi Harargee Bhaa, magaalaa Qobboo keessatti ittuma fufee oole.
Maaster Pilaanii Finfinnee mormuun baatii Sadaasaa keessa jalqabee haga ammaatti itti fufee jiru mormii Oromiyaa keessaaa dhaabsisuuf, tarkaanfiin humnoota poolsii Federaalaa fi waraana mootummaan fudhatamu hammaachuu isaa, jiraattonni magaalaalee adda addaa har’a dubbataa jiran.
“Maaster Pilaaniin Finfinnee akka waan hin raggaasisamiinitti aangawoonni mootummaa dubbatan iyyuu karaa adda addaa hojii irra oolfamaa jira. Labsiin fooyyaa’ina bulchiinsa magaalaalee Oromiyaa Caffee Oromiyaatiin bahes harka lafa jalaatiin karooricha hojii irra oolchuuf kan hojjetame” ka mormii isaa dhageessisaa ture, Koongiresiin Federaalawa Oromoo, hiriirawwan mormii walakkeessa baatii Sadaasaa tii jalqabee guutummaa Oromiyaa keessaatti geggeessamaa jiru irratti lakkoobsi namoota ajjeesamanii dhibba tokko caalee jira, jedha.
Maaster Pilaaniin kun akka gabaasa Paarlaamaa Awurooppaatti yoo hujii irra oole Finfinnee marroo 20 caalaa guddisa qonnaan bultoota Oromoo miliyoona hedduu hiyyoomsa.
Maaster Plaanii kan magaalee addaa Oromiyaa Finfinnee jala galcha - jedhame mormuuf kanneen hiriira nagaa ba’an barattoota Oromoo irratti tarkaanfii humnoota mootummaan fudhatame - jedhan ajjeechaa, reebichaa fi hidhaa mormuudhaan as Washington DC kanneen jiraatan miseenonni hawaasa Oromoo Roobii dabre irraa eegalanii nyaataa fi dhugaatii lagachuun mormii dhageessisaa jiran.
Maater Pilaanii Finfinnee mormuutti dabalee “kanneen hidhaman haa hiikaman. Kanneen ajjeechaa raaw’atan seeratti haa dhihaatan” kanneen dhaadannoo godhachuudhaan, har’a, Harargee Lixaa, magaalaa Hirnaa, Baalee, magaalaa Roobetti, kaleessaa fi dheengadda immoo, Wallagga Bahaa, magaalaa Siree fi Hargaa Bahaa, aanaa Haramaayaa dabalee bakkawwan hedduutti geggeessamee jira - hiriirichi.
‘Maatii Baqate Keessatti Guddachuun Waan Akkamii Qaba?’ Jiruu Dargaggoota Maatii Baqattoota Oromoo Dhadhaab jiranirraa Dhalatan
Maatii baqattoota Oromoo Dadaab keessa jiraatan ka horan dargaggoonni hedduun Kaampii Dadaab keessa jiraatu. Haalli jireenyaa, barnoota fi kaan mijachuu baatus carruma arganneen egeree keenya milkeeffachuuf dhamaana jedhu.
‘Maatii Buufata Baqataa Keessa Jiraatu Gidduutti Guddachuu, Abdii, Barnoota Fi Dargaggummaa
Maatii fi Barattoota: Barataan Yunivarsitii Addigraat keessatti Torban Darbe Du’e Fayya Buleessaa fi Barnoota Isaatti Jabaa Ture
Maatii fi hariyaan Muhammad eennu jedhaniin?
Maatii fi hiriyoonni gaazexeessaa lammii Saudii Jamaal Kaashoggii reeffi isaa maatiif kennamee sirnaan akka awwaalamu gaafatan.
Maatii fi hiriyoottan isaaf jajjabina hawwaa Artist laggasa biyyoon siif haa salphatu jenna.
Maatii fi hiriyyoonni mana hidhaa Qilinxoo dhaquun Dr. Mararaa dubbisuu danda’an lakkofsaan xiqqaachuun rakkoo uumuu isaa kan ibsan abukaatoleen kana irratti manni murtii ajaja akka kennuuf gaafatan.Akka seera Itiyoophiyaatti abukaatoon himatamaa mana hidhaa seenee nama dhaabateef waliin wal arguuf mirga qaba jedha jedhu abukaatoota keessa tokko ka ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa.
Maatii Hacaaluu keessaas hagi tokko dhaddacha kana irratti argamuunis ibsameera.
Maatii Hidhamtootaa : Kanneen Lubbuun Jiru Ittiin Jedhan Nutti Himan, Garuu Ijaan Hin Argine
Maatii himatamtootaa har’a dhaddachatti argaman keessaa tokko kan ta’an Aaddee Chuchee Tagan ijoollee qaban shan keessaa shamarri tokkittiin qaban Seenaa Solomoon ta’u dubbatan.Akka isaan jedhanti godina Qellam Wallaggaa aanaa Gaawoo Qeebbe irraa Finfinnetti deddebi’uun mana hidhaatti inta isaanii dubbisu akkasumas ishee arguuf beellama dhaddachaa irratti argamu.
Maatii intala isaanii tohachuu baannaan itti gaafatama
Maatii isaa hundaan Waaqayyo jajjabina isiniif haa kennu jenna. Waa’ee artistii kanaa sagantaa keenya gara fuulduraa keessatti bal’inaan ka dhiyeessinu ta’uu isin beeksisna.
Maatii isaanii ennaa gaafannu garuu nuti kan obbo Baqqalaa waliin mari’anne abukaatooleen itti dabalaa akka isaaniif dhaabatu, isaanis kana irrati walii galaniiru nuun jedhan jedhaniiru. Sababaa isaan mana murtiitti har’a beellama isaanii irratti hin argamneefis bakka bu’aan mana hidhaa dhaddacha har’aa irratti argaman akka hin beekin mana murtiif ibsan. Maatiin himatamtootaa Abukaatoof akka ibsanitti garuu gadda saba keenyaas kan ofii keenyaas qabna waan ta’eef huccuu gurraacha uffannee waan kaaneef huccuu kana ofi irraa baastan malee mana murtiitti hin dhiyaattan jechuu isaanii adda baafanne jedhan. Manni murtiis sababaa himatamtoonni har’a hin dhiyaatiin hafeef kan hin beekne ta’uu beeksisee beellama ka biroo kennuu dhaan akka dhiyaatan ajaja dabarsee jira.
Maatii isaanii gara biyya alaati erganii uummata Tigraayiifan quuqama jechuun fudhatama hin qabu jedhan.
Maatii kiyya keessaa namni lama qabamnee, namni lama bilisa taane”"
Maatii Lammiwwan Amerikaa Tokko keessaa Namnii Sagal Meeksikoo Keessatti Ajjeefaman
Maatiilee namoota biyyoota biraa irraa achi godaanii fi barattoonni achi jiraatan, abdiin bulchaa magaalaan kenname kun isaaniif waan guddaa akka tahe dubbatu.
Maatiileen Hoogganoota KFO Namoota Isaanii Manneen-hidhaa Jiran Argan. Garuu, Haalli Wal-argaa Jijjiirame, Jedhu
Maatiileen hoogganoota Koongiresa Federaalawa Oromoo yeroo ammaa mana hidhaa jiranii, namoota isaanii mana-hidhaa Qilinxoo, kaan immoo mooraa Baatuu jiran ijaan arguu isaanii dubbatan iyyuu, “garuu, haalli itti namoota keenya arginuu fi yeroon waliin turru jijjiiramee jira” jedhu, maatiileen kun.
Maatiileen ijoollee durbaa sanaa irra-jiriin naannawa sana irraa dheessanii jiran. Garuu, magaalaa guddoo kutaa sanaa Mayidguurii keessa qubatanii jiran. Haalli ijoollee durbaa isaanii maal akka ta’e beekuu dhabuun akkuma sammuu isaanii dhiphisetti jira.
Maatiileen loltoota Somaaliyaa dhabamanii, ka oduu gabaasichaa dhara jechuun haalan – Prezidaantii Somaaliyaa maqaa “Farmaajoo” jedhamuun beekaman – Mohammed Abdullaahii Mohaammed komataa jiran.
Maatiileen Namoonni Isaanii Ajjeesaman Dhiifama Muummichi-ministaraa Abiyyi Gaafataniif Deebii Maal Qaban?
Maatiilee Oromoo: Namoota Keenya Mootummaan Ukkaamsee Fudhate Achi-buutee Isaanii Baruuf Baroota Hedduuf Barbaadaa Jirra
Maatiilleen ijoollee isaanii eessa akka geessan poolisii gaafate nama akka dansaa diidessee itti himu dhaban jedhan.
Maatii manneen Miliyoona 17 keessa jiraatan 200,000 caalaa irratti qorqnnaa gaggeessuun qiyyafata kaa'ame akka ta'e ibsamee jira.
Maatii miidhamtootaa tii ala, miseensonnii fi deggertoonni MIAD akkasumas keessummonni afeeraman sirnicha irratti argamanii jiran.
Maatiin akkasumas kanneen Barsiisaa Qanaasaa waliin hidhamanii turan maal jedhu?
Maatiin amantii Mormoon hordofan kan Yunaaytid Istees tokko keessaa yoo xiqqaate ijoolleen 6 fi dubartoota 3 Meeksikoo gama kaabaa keessatti ajjeefamuu ministeerri nageenyaa kan Meeksikoo fi maatiin jaraa ibsanii jiran.
Maatii namoonni duraa ajjeefaman jedhamn keessaas dubbisnee jirra. Angawaa mootummaa biraas deebii arganne qabna.
Maatii Namoota Balaa Xiyyara Itoophiyaatiin Lubbuu Dhabanii
Maatii namoota midhamaniif jajjabiina akkasumas hatattamaan akka bayyanataniif hawwii qaban ibsan Gutareez.Tokkummaan mootummotaa uummataa fi mootummaa Itiyoophiyaa waliin akka dhaabatu karaa dubbii himaa isaanii ibsuu isaanii beekamee jira.
Maatiin Atleet Fayyiisaa Lalisaa Harra Yunaaytid Isteets Seenan
Maatiin atleet Fayyisaa Lallisaa, akka inni biyyatti hin deebine gorsan
Maatiin atleet Fayyisa Lalisaa - haatii warraa isaa Iftu Mullisaa fi ijoolleen isaa lamaan Kibxata darbe gara bakka inni jiraatuu Yunaayid Isteets dhufaaniiru. Fayyisaan Olompikii Riyoo bara darbee irratti mootummaa Itoophiyaa balalleffachuun mormii Oromiyaa bira erga dhaabbate as Yunaaytid Isteets jireenya baqaa jiraacha jira.
"Maatiin Ayyalaa fi hidhamotoonni wajjin turan garuu ""du’uu isaatif sababni dararaa mana hidhaa keessatti irra ga’e"" shakkii jedhu qaban. Ayyalaa dabalatee dhimmi himatamtoota saddeettanii haraa mana murtii Lidataa dhaddacha 19ffaatti dhiyaatee jira."
Maatiin barattootaa, hanga dhibeen COVID 19 sadarkaan yaaddessummaa isaa gadi hir’atutti Manni Barumsaa banamuu hin qabu, jedhanillee ni jiran. Naakoor Malkaa Ambo irraa, Tsehay Daamxoo Finfinnee irraa, yaada uummataa walitti-qaban.
"Maatiin bo'iicha dhala ofii ykn kan firaa dhaga'es ""maaloo hin ajjeesinaa! Maallaqa gaafataan ni ergiina"" erga jedhanii booda herrega baankii itti kennamuun maallaqa gaafatamee kan ergan ta'u dubbatu."
Maatiin dhaqee dubbisaa fi nyaatas ta’e uffata geessaafii kan jiran ta’uu ibsanii gamaa fi gamas dhaabannee wal dubbifna jedhu.Abbaa ijoollee torbaa kan ta’an Obbo Dhaabaa Cufaa haati warraa isaanii hojii kan hin qabne waan ta’aaniif gara fuula duraatti maatiin rakkoof saaxilama yaaddoo jedhu akka qaban ibsan.
Maatiin Dr. Mararaa Guddinaa Lama Hidhaa Dhaa Gad Dhiisaman
Maatiin Gaazexeessaa Kaashoogii Reeffi Isaa Akka kennamuuf Gaafatan
Maatiin hagii tokkoo gara firaa fi fiixaa isaa magalaa dhibii jiruutti baqate.
Maatiin hidhamtootaa akka jedhanitti, Eskindir Naggaa dabalee sadii, unka yokaan foormii dhiifamaa akka mallatteessan dhihaateef irratti mallatteessuu diduun gara mana-hidhaatti deebi’an.
Maatiin hidhamtootaa akka jedhanitti sababoota irratti dhiyaatan keessaa tokko 'ABO' soortu kan jedhu dha.
Maatiin hidhamtootaa fi himatamtoonni kannen biroo har’a mana hidhaa Qilinxoo irraa dhaddachatti diyaatan abukaatootaaf akka ibsanti himatamtoonni 22 har’a daddacha duratti dhiyaachuu akka hin dandeenye kaleessaa fi har’a manni murtii Qilinxoo itti himee jira.
Maatiin hidhamtootaa gara mana hidhaa Qiliinxoo dhaquun himatamtoota waliin wal arguu isaanii fi namnii gara mana murtii deemaa jedhee nutti himee tokko iyyu hin jiru jechuu isaanii Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Maatiin ijoollee iggitamanii garuu haga ammaatti ijoollee keenya ijaan arguus tahe sagalee isaanii dhaga’uu hin dandeenye jedhu.
Maatiin ijoollee isaanii dhiiraa fi dubrallee walqixxee barsiisuu qaba.Ijoollee barsiisuu dhabuun akkuma nama guddisa dideetti laalan jedha seerii gadaa.
Maatiin isaa akka jedhanitti nama nagaa fi diina tokko iyyuu kan hin qabaanne. Haleellaa sanaan namoonni 11 ka biroon miidhaan irra ga’ee jira.
Maatiin isaa gara innii jiruu fi waan inni keessa jirullee hin beekan.“Yoo qabaniiyyuu oli ejjuu hin dandahu.”
Maatiin isaanii amma horuma horee 154 gahe gama gamatti faca’ee Kanaadaa, Masrii, US, Yemen,Norweey fi Oromiyaa jiraata jette.
Maatiin isaanii fi ripublikaanonni kumaan lakaman kanneen galma kora sana keessa turan keessatti Trump yeroo hanga tokkoof adda addummaan mul’ataa turee booda paartii isaanii tokkoomussu waadaa seenan.
Maatiin isaanii harka qalleeyyii waan turaniif gargaaruu hin dandeenye. Miilli isaanii lamaan gubatee daariqa uumameen irraa murame. Kanaf maatiin isaanii achuma hospidtala keessatti dhiisanii deemuuf dirqaman. Har’a aadde Liidiyaan angawaatuu mootummaa kutaa Ameerikaa kan Siyaatil Waashingten keessaa tokko ta’uun hojjetu.
Maatiin isaa seera malee hori isaa irraa qaban jedhani dubbachuufiitit jiran. Neeymaarillene nama ganna 23 kilabi Barceloonaatii fi Biraazilii tapahta. Tapha addunyaa irratti beekaman keessaa tokko
Maatiin jarreen kanaa nyaata kan geessan ta’us dhabuu isaanii fi eessa akka dhaqan yeroo gaafatanittis waajirri polisii hin beeknu jechuun akka gara manaatti isaan deebise ibsan. Garuu Itti gaafatamaan waajiira polisii Mandii Inspektar Sandaabaa Iddoo biraa waaniin jiruuf dhimmi kana kan ilaaleen odeeffannoo hin qabu jedhan.
Maatiin Koo Gadda Guddaa Keessa Jirra: Lammii Itiyoophiyaa Abbaan Warraa Koronaan Duraa Du’an
Maatiin koo hidhaa keessa akkan jiru waggaa 5 booda baran: Haliimaa Abdii
Maatiin lama ijoollee lama lama kan kennatan yoo ta’u, maatiin shan immoo ijoollee qaban tokkittii sana ergan. Umriin isaaniis waggaa tokkoo fi baatii afurii qabee hanga waggaa shanii fi walkkaa ta’uu warri ijoollee kanaa ibsanii jiru.
Maatiin lameenuu reeffi argamee kan rasaasaan rukutame ta’uudubbatu.
Maatiin Liibaan Duubaa,Liiban abbaa gula baheef tapha jaalata jedha, leenjisaan isaa Firedirik Liiban taphaan jabaa saatii nama jalaa milqee goolii galchu beeku jedhee faarsa.
Maatiin Liibaan Duubaa,Liiban abbaa gula bahee jedha, leenjisaan isaa nama taphaan jabaa ka saatii nama jalaa milqee goolii galchu beeku jedhee faarsa.
Maatiin miidhamtootaa fi kan ijaan argan qaamni hidhate kun raayyaa ittisa biyyaatii jedhu.
Maatiin nama irraa qaban ammoo nama isaaniituu eessatti akka hidhan hin beekan namii hagii qaban hagii guddaan nama baaddiyaatii aanaalee Booranaa keessaa nama 5-10 walti qaban.
Maatiin namnii jalaa ajjeefame maal jedhu? Magaalaa Baakkoo, Gudar fi Dambii Dolloo irraa haasoofsifnee jirra.
Maatiin namoonni keenya nu jalap hidhaman jedhan kanneen naannoo Oromiyaa godinaalee adda addaa irraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan namoonni baay'een gaaffii tokko malee ji'a tokkoo oliif waajjiraalee poolisii kaa'amanii akka hiraarfamaa jiran dubbatu.Magaalota akka Naqamtee ,Amboo, Aanaa Jimmaa Arjoo,shawaa kaabaa Aanaa warra Jaarsoo ,Gujii bahaa fi godinaalee biroo keessatti hidhaan sababaa ilaalcha siyaasaan geggeeffamu hammaate, jedhu jiraattotni fi maatiin hidhamtootaa jedhaman kanaa.
Maatiin namoota ajjeefaman kanaa murtiin haqaa akka kennamuuf kan gaafataa jiran ta’uus garu gaaffiin keenya kun dhageettii ni argata ta’e hin beeknu jedhu.
Maatiin namoota balaa xayyaara Itoophiyaa sukkanneessaa Dilbata darbe dhaqabeen lubbuun isaanii baddee Roobii kaleessaa baka balichi itti dhaqabeetti argamanii gadda isaanii ibsachaa oolan.
Maatiin namoota tarkaanfii kanaan lubbuun darbe garuu namoota nagaadha jechuun komatan. Bulchiinsi Aanaa Gooroo Doolaa dhimmicha qorataan jira.
"Maatiin Obbolaan lameen ajjeesamanii garuu, ""shakkamtootni hidhamanis, deemsi murtoo seeraa sisaa lafa harkifamaa jira” jedhu. Poolisiin ammoo gama isaan “qorannoo adeemsifamutu yeroo fudhate, obsaan nu eegaa"" jedheera."
Maatiin Obboo Waaqoo Roobaa Arsii Siraarootti Waan Hedduun Ummata Qarqaare
Maatiin Oromoo tokko ka Dadaab jiraatan, jiruun buufata baqataa maal akka fakkaatu fi waan kaan Odu Gabaasaa VOA, Naayroobii Galmoo Daawitiif hiranii jiru
Maatiin Reeffa Mana Hidhaa Qilinxoo Keessaa Ba’e Argatan Maal Jedhu?
Maatiin Saadiiq Haaji Ibiroo fi jiraattonni naannoo ajjeechaa sana kan raawwate poolisii Oromiyaati jechuun himatan. Wajjirri Bulchiinsaa fi Nageenyaa Godina Baalee immoo gama isaatiin nama waan kana raawate hin beeknu, qorachuutti jirra, jedhe.
“Maatiin sadarkaa kana keessa jiru waan ufiin jireessu hin qabuu qabaachuullee hin dandahu.”
Maatiin Siiriyaa irraa dhufan tokko kan nuti waa’ee Amaarikaa yaadaa turreef kan nuti argaa jirru adda jedhu.
“Maatiin tiyya barumsa doktorummaa baradhii naan jedhan ani ammoo hin fedhuu jedhe.Kama ufi jaaladhee nama gargaaruu danda jedhe filadhe,”jetti.
Maatii: Obbo Baqqalaa Garbaa Akka Wabiin Gadhiifamnif Ajaja Manni Murtii Kennee Ture Dhorkaman
Maatii Obbo Goolaa Huseen Aliyyii keessaa ijoolleen isaanii sadii kan ajjefaman yoo ta’u haatii warraa isaanii fi ilmii isaanii ka biraa umriin waggaa sagalii rasaasaan haleelamanii hospitaala seenanii jiru.
Maatii obbo Kamaal daawwannaaf mana hidhaa dhaqanii
Maatii,ogeessa,barataa,qabsaahotaa fi ummata Oromootti addunyaa naannoo cufa keessaa akka qormaatii baranaa duratti dabru bilbilaa fi waan hedduun duule caqasuu didanii jennaan koreen Oromoprotests qormaatii bahu tolche jedha.
Maatii Qonnaan bulaa irraa handaara magaala Naqamteetti kan argamtuu bakka Jaatoo jedhamutti ka dhalatan Professar Tesammaa Taa’aa, mana-barnootaa sadarkaa duraa fi lammataa achuma Naqamteetti xummuranii, ka yeroo sanatti “Dhaabbata Leenjii barsisootaa HARAAR” jedhamu seenanuun leenjifaman. Achii eebbifamanii, barsiisaa ta’uun waggoota sadiif hojjatan.
‘Maatii “Shanee” Jedhanii Walitti nu Qabaa Jiru’ – Gujii Bahaatti Warri Torbee Darbe To’annaa Jela Oolfames Dhaddachaaf hin Dhiyaanne’ jedhu Jiraattonni
‘Maatii “Shanee” Jedhanii Walitti nu Qabaa Jiru’ – Jiraattota Gujii Bahaa
Maatii tana keessaa hagii tokko hujiin tun maashina malee waan namii harkaan hojjachuu dandahuu miti jedha.
Maatii tokko keessaa abbaan warraa fi haati warraa paartii adda addaa deggeran keessaa kan har’aaf keessummaa godhanne qabna.
"Maatii warra lachuutuu badaatti bombiin balleessee.Jireenna dhabee qorsaan ufi macheessaa fidama.""Maatii kiyya lachuu waraana hamaan dhabe."
Maatii wellisaa Haacaaluu Hundeessaa fi jeequumsa uumameen kanneen firri jalaa ajjeefamee maraaf gadda itti dhaga'ame ibsanii gama kaaniin kanneen kana rawwatan seera duratti dhiyeessuuf cicha mootummaan agarsisaa jiruus simatanii jiru.
Maatiiwwan barattoota guyyoota 50 oliif achi buuteen dhabamanii ijoolleen isaanii akka gad dhiisaman gaafataa jiran.
Maatiiwwan ijoollee dhiiraa afur kan umuriin isaanii waggaa 15-17 gidduu jiru gareee mirga namaa kanaaf akka ibsanitti ijoolleen kun ripxe loltoota sanaan kan fo’aman Sana’aa keessaa ti.
Maatiiwwan ijoolleen duraa dhabaman, hawaasa naannoo sana jiruu fi ijoolleen kun eessa akka jiran quba hin qabaanneef yaaddoo keessa jiraniif gadda natti dhaga’ame ibsuun fedha jedhan Miseensi mana maree Karen Bass. Naannoo addunyaattis aarii guddaa kan dhaqqabsiisee fi VOAnis simpzimuii kana qopheessuu isaatti galateefftaniiru.
Maatiiwwan namoonni duraa ajjeefaman VOAf akka ibsanitti du’uu firoottan isaanii kan hubatan erga TV saatelaayitii irraa akkaataa ajjeechaa gara jabinaa irratti raawwatan daawwatanii booda. Miidhamtoonni kun irra hedduun koolu galtootaa fi baqattoota Itiyooopiyaa irraa ta’anii fi kanneen galaana Mediterranean qaxxamuranii karaa Libyaa ba’uu dhaan Awrooppaa seenuu fedhani.
Maatiiwwan namoonni duraa dhabamanii viidiyoo gabaabaa kan firoottan isaanii akka gad dhiisaman yoo barbaadan gumaa akka baasan gaafatutu isaan dhaqqabaa jira.
Maatiiwwan namoonni duraa du’an dabalatee uummanni mootummaa qabna jedhee ennaa hiriiru humnaan ofi irra deebifamuun lammiiwwan isaaf ilaalcha kennuu dhabuu dha jedhee jira. Ebla 14 bara 2007s hiriira mormii waltajjii masqalaatti akka geggeessu paaritiin kun ibsee jira.
Maati ke biratti hin guddanne,sunu biyya alaa jiraattee akkamitti afaan Oromoo dandeettee jennaan.
Maatiwwaan gaddi irra ga’e dhuunfaan erga daawwatanii booda Obamaan yeroo kanatti haleellaan mana sirgaa halkanii Pulse jedhu irratti raawwatame gocha shororkeessummaa utuu hin taane jibbiinsa hawaasa jaalalleewwan saala wal fakkaataa ti jedhan.
Maatiwwan himatamtootaa fi abukaatoon isaanii akka jedhanti kanneen hiikaman torba ykn saddeet hin caalan. Warri hafan 27 ykn 26 amma iyyuu hidhaa keessa kan jiran yoo ta’ u iddoo duraan keessatti hidhamanii turan Qilinxoo irraa gara mana hidhaa Baatuutti geeffaman jedhu.
Maatiyaas Wandoosan immoo Ameerikaatti dhalatee guddate. Gaanaatti godaanee dhaaba hammayaa barumsa herregaa qorachuudhaa gargaaru tokko wajjin hojjata. “Umuma kiyyaan dandeetii fi fedhii hojii haara uumun qaba. Kanaafan yeroo fi waanan qabu kanarra olchee hojjachaa jira,” jedhe.
Maatyaang’iin dabalanii namootni lakkoofsaaf gara mana keessanii dhufan poolisii waliin ka dhufan darbees eenyummeessaa kan harkaa qaban tahuu adda baafadhaa jechuunis lammilee Keeniyaaf dhaamanii jiru. Ministirri maallaqaa Keeniyaa haarawa muudaman Ukur yaataaniinis mootummaan bajata gahaa akka qopheesse dubbatan. Kanaanis biyyattiin walumaa galatti doolaara miiliyoona 100 fi miiliyoona 60 ol baasii taasisuu ifoomsan. Mr. yaataan baasiin humna namaaf kaffalamu bakka ol’aanaa akka qabu himanii dulli lakkoofsa ummataa kun nama kuma 200 f carraa hojii uumuu dubbatan.
Maayikil Paak, seera haaraa caasaalee miidiyaa sana irratti aangoo bal’aa iaaniif kennuun baatiilee daddaqamoo toorbaaf taayitaa irra turan.
Maayik O’Sulivaan akka jedhutti, filannoon prezidaantummaa geggeessamuuf torban lamaa gadi ennaa hafetti ka geggeessame – wal-falmii marsaa lammataa fi ka xumuraa kana irratti mata-dureen wal-falmii inni jalqabaa, waa’ee COVID 19 ture.
Maayik Peens Kaadhimummaa Isaanii Ennaa Simatan Prezidaant Traampiin Faarsan
Maayik Pens Ameerikaan NATOf deeggarsa Cimaa Qabaachuu dubbaan
Maayik Pompeeyoo Biyyoota Afrikaa Sadii Dawwachuuf Jiru
Maayik Pompeeyoo mummicha ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahamd waliin bilbilaan har’a kan dubbatan yoo ta’u badhaasa Nobeel kan nagaa isa 100ffaa injifachuu keef baga gammaddee ittiin jechuu isaanii waajirri dubbii himaan ministrii haajaa alaa Amerikaa beeksisee jira..
Maayik Pompeyoo Imaltuu Itti Fufanii Jiru
Maayik Pompeyoo Imaltuu Karoorfatan Jijjiranii Beeljiyam Seenan
Maayik Sulivaan akka gabaasetti, korri sun guutummaatti “Virtual” yokaan tekinooloojii marsaa interneetiin ka geggeessame yoo tahu, namoonni dubbatan baay’een yeroo Republikaanticha prezidaantii biyyaa – Donnaald Traamp komatan dhaga’amee jira.
Maayinamaar Keessatti Gatiin Nyaataa fi Zayita Boba’aa Gar-malee Dabale: Tokkummaa Mootummootaa
Maayinamaar keessatti tarkaanfii humnoonni waraanaa hiriirota nagaa irratti fudhataniin lakkoobsi namoota du’anii yeroo dabalaa jiru kanatti, hiriirtonni hagi tokko gurmuu hidhattootaa bosonaa lolaa jirutti makamuun leenjii waraanaa fudhachuutti deeman.
Maayinamaartti Lakkoofsi Namoota Hiriirota Nagahaa Irratti Du'anii Dabalaa Jira
Maaykaadiraa keessatti jamaa dhaan awwaalaman reeffi isaanii waldaa kirsitiyaanaa keessa akka boqotu kan taasisame yoo ta’ itti dabalees walakkeessa magaalattii keessatti siidaan yaadannoo akka dhaabatuuf dhakaan bu’uuraa kaa’amuu isaa Yoonaattan Zebidiwoos gabaaseera.
Maaykaadiraa keessatti yakka raawwatameen wal qabatee shakkamtoonni 36 yeroo sadaffaaf mana murtiitti dhiyaataniiru.
Maaykaadraa Keessatti Ajjechaan Ta'e Duguggaa Sanyii Ti: Angawaa
Maaykaadraa keessatti ajjeechaan warra Amaaraa irra ga'e Waajjaa keessatti akka hin dabalmne jechuun sodaannee godaanne jedhu.
Maaykelaawwitti ammoo mana dhipha tokko keesaa nama haga 370 harkii 80 Oromoo tahe itti hidhan.
Maaykil Felipsi, Atileetiin Amerikaa Bisaan Daakun Addunyaatti Beekamu Farsoo Dhugee Makiinaa Oofe Dorgommii ji'a 6 Irraa Dhaaban
Maaykil Paak namii itti gaafatmaa guddaa USGM (US Global Media)VOA jala jirtuu filame akkan jedhee senetii duratti kakate.
Maaykil Woldamaariyaam hayyoota qorannoo dhiheessan keessayi. Bostan Yunvarsiititti profeesarii Saayinsii Siyaasaa fi Hariiroo Biyyoota Alaati. Marii geggeeffame irratti hudaahudhan dubbisneerra.
Maayki Pompeho ministerii haajaa alaa Amerikaalleen biyyuma imalti itti dhaqe Jerusaalemii waan hujii pirezidaanti Tiraampi dubbate.
Maayki Taaysen, 'Taaysen nafa sibiilaa' dorgommiitti deebi'ee Sadaasaa 28 irratti Roy Jones-n wal dhaanuuf kurfoo jira jedha
Maayk Soonkoon yoo hedduu haala jireenya isaanii keessatti warqee fi uffannaa mata duree oduu isaan taasisu uffachuun beekamu
Maaynamaar Aan Saan Suu Shii Irratti Himannaa Malaammaltummaa Haaraa Dhiyeessite
Maaynamaaritti jila addaa tokkummaa mootummootaa kan ta’an Schraner Burgener kaleessa itti aanaa ajajaa waraanaa Maaynamaar Soe Win waliin mari’achuu dhaan akka haalli mijatetti biyyattii akka dhaabbatan irra deebi’uun dhiibbaa godhaniiru.
Maaynamaar keessaa mormitoonni farra fonqolcha mootummaa ennaa gareen seera tumtoota aangoo irraa fonqolchamee bulchiinsa waraanaa mormuuf jecha mootummaan sivilii akka hundeeffamu labsetti koppii heera biyyattii guban.
Maaynamaar Keessa Erga Hokkarri Dhiiga Dhangalaasise Har’a Raawwatamees Hiriirri Itti Fufee Oole
Maaynamaar Keessatti Ajjeechaan Itti Fufee Jira
Maaynamaar keessatti hiriira mormii farra fonqolcha mootummaa ilaalchisuun itti fufee jiruun yoo xiqqaate hiriirtonni lama ajjeefamuun gabaasamee jira.
Maaynamaar Keessatti Hiriirri Mormii Farra Fonqolcha Mootummaa Har’as Itti Fufee Oole
Maaynamaar Keessatti Hiriirri Mormii Itti Fufe
Maaynamaar Keessatti Mootummaan Sivilii Haaraan Kan Farra Bulchiisa Waraanaan Hundaa’e
Maaynamaar, Raashiya fi naannoo addunyaa keessatti kan geggeesaman hiriirtota nagaa irratti tarkaanfii hamaan fudhatamu, kan bulchiinsi Baayiden mirga namaa bu’uura imaammata alaa Ameerikaa ti jechuun waadaa seene qormaata keessa galche.
Maccaa fi Tuulamamii waldaa bara dheeraaf waan hedduun Oromoo gargaaraa bahe.Eegii hujii jalqabee amma ganna 53essoo keessa jira.
Macedonian police fire tear gas to disperse refugees who tried to break through a border fence from Greece
Machaar akka jedhanitti kan na yaaddesse waa’ee nageenyaa ti jedhan. hidhamtoonni waraanaa fi siyaasaa illee hiikamuu akka qaban bilbilaan akka ibsaniif dubbatan Machaar.
Mack akka jedhanitti dahata akka hin tolfamne ittisuuf jecha caasaa shororkeessaa kana irra dhiibbaa gochuuf cicha qabnu itti fufna.
Macron badhaadhinni hundumaaf akka ta’u waadaa seenan. Biyyattiin kanneen biyya ofii qofaaf baabsanii fi addunyaa ka biroo waliin hariiroo uummatanii jiraachuu fedhan giddutti addaan qoodamtee jirtu kana tokkoomsuutu irraa eegama.
Macron gita isaanii kan Nijeer Mhamadou Issoufou waliin kaleessa mari’achuu dhaan gareelee shororkeessotaa naannoo Saaheel keessa maadheffatanitti duuluuf cichaan hojjechuu kan itti fufan ta’uu dubbataniiru.
Macron gootummaa isaaf meedaaliyaa badhaasanii lammuummaa Ferensaay kennuufii dhaan kutaa ittisa ibiddaa keessaa illee dalagaa akka argatu godhaniiru.
Madaalaa Melbarn keessatti Robii Adooleessa 5 bara 2020 kaasee daldallii akkaan barbaachisaa hin taane akka cufamuuf Awustraaliyaan ajaja kennitee jirti.
Madaaliyaan kenname sun mallattoo mormii Oromoo qabaa jedha daarkteii Federeshiinii Ispoortii Oromoo,Redwaan Doktor Bishaan.
Madaa Qubaa—Madaan qubaa abbaa gubaakana ammoo bara Master plan keessa baase. Abdoon gaafasitti barataa yuniversitii Finfinnee damee doktorummaa gannatokkeessoo barata.
Madagaaskaar kan biyyattii keessatti faca’ee jiru COVID-19n ittisuuf jecha loltootaa fi doktorota mgaalaa To’aamasiinaatti ergitee jirti.
Madagaaskaar Loltootaa Fi Doktoroota Magaalaa COVID -19 Itti Hammaatetti Ergite
Madagaskaarii fi Tuniiziyaalleen warra bori waliin taphatu.Madagsaakar DRC adabbiin moote.Ganna lamaan duratti dorgommii tanaa dabarte Naayjeeriyaa 2-0 moote.
Madakaaskaar keessaa erga kamisa darbee qabee namoota 122tu haaraa vaayiresii kanaan qabaman.
Madda amanamaa irraa akka mirkaneeffanetti artiistiin Televisiinii Itoophiyaa (EBC) irratti sagantaa aayyyaana yeroo bayyee hojjatu Tadalaa Gammchhuus ayyaana boruu kanaratti hin hirmaatu.
Madda oduu gara garaa caqasnii dharaa fi dhugaa mirkanfachuu wayyaa.Oduu dharaa odeessan keessaa fkn ‘ebeluu paartii ufii dhiisii paartii ebeluutti galee’ fa.
Maddeen adda addaa akka ibsanitti, deemsawwan turanis akka mirkaneessanitti, paartiin isaanii DHDUOn, itti gaafatama kanaaf eega amantii irraa kaawwatee tureera. Isaan dura, dura-taa’aa DHDUO KA turan – Obbo Lammaa Magarsaa, itti-gaafatama sana gara Dr. Abiyyitti dabarsanii gara dura-teessummaa itti-aanaatti gad-bu’an.
Maddeen balaa uumameetti dhiyeenya qaban akka jedhanti akkaataa itti qaamnii xayyaarichaa Steblaayzar jedhamu itti jiru isa kan xayyaara Indoneshiyaa isa baatii Onkololeessa darbe kufee waliin wal fakkaata.
Maddeen Ertiraa keessaa fi ala jiran, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, kutaa Afaan Tigreef akka ibsanitti, namoonni hedduun hedduun hidhamanii jiranii, amma illee hidhamaa jiru. Kanneen madaawanis tahe du’an jiraachuu fi dhiisuu garuu akka hin qulqulleeffatiin dubbatan – maddeen kun.
Maddeen gamasii VOA sagantaa Afaan Somaaleef akka ibsanitti xayaarattii sana irra namoota 9-11ttu irra turan. Maddeenumti kun akka jedhanitti xayyaarattiin namoota duula naga eegumsaa Somalia keessaa irratti hojjetaniin kan kireeffamte.
“Maddeen gargaarsaa ka biroon illee ni jiran. Garuu, nuti IMF filanne” – jedhan – Belleen.
Maddeen hospitaala Galamsoo namoonni madaa’anii gara mana yaalaa sanaatti fidamuu isaaniif kanneen keessaa afur Wixatuma akka achi ga’aniin battala lubbuun darbuu nuu ibsanii jiru. Hiriira geggeessame jedhame kanaaf lubbuun namaa darbuu ka jiraattonni himatan qaama mootummaa irraa adda baafachuuf gara angawoota naannoo fi poolisiitti bilbillus deebii argachuuf itti hin milkoofne
Maddeen Hospitaala Naqamtees deebii nuu kennee jira. Namoonni madaa’anii gara hospitaala Naqamteetti geessaman 1ffaa Zerhuun Jireenyaa Bayana yoo ta’u karaa cinaacha isaa mirgaa garaa isaa irra rasaasaan dha’ame, inni 2ffaa Gammachuu Alamuu Tasammaa luqqeettuu isaa gara taa’aa isaa gara mirgaa irra, 3ffaan Birhaanuu Kabbadaa Addoo miilla isaa irra rukutamuu madden hospitaalaa Naqamtee kun nuuf ibsaniiru.
Maddeen kun akka jedhanti hidhattonni kun Dilbata kaleessaa ganama maadhee waraanaa El-Saliin irratti Bombii of wareeginsaa darbachuun sana booda waraana lafoon haleellaa itti fuufan.
Maddeen Maqalee irraa akka ibsanti galmeen gamaaggamaaf dhiyaatee kan durii fi yeroon itti darbe akkasumas qabsoo demokraatawaa jaarmayichii gaggeessu keessatti dadhabbii ka hordofsisee ta’uun ibsamee jira.Kana malees Iftoomiina hojii kan hin qabne waan ta’eef jecha farra haqaa fi demokraasii ta’uun jajjabaachaa dhufuu ibsa jedhamu gabaafamee jira.
Maddeen naannoo sana turan VOAf akka ibsanitti kaleessa Ethi Bunna fi Mekele Seba Inderta gidduutti kan geggeessame tapha kubbaa miillaa booda deggertoota garee lamaan gidduutti barcumaa fi meeshaalee adda addaa walitti darbuutu ture.
Maddeen naga eegumsaa lama VOA sagantaa afaan Somaleef akka ibsanitti namni huccuu filatamtoota loltootaa uffate tokkotu boombii hidhatee ture ofitti dhoose.
Maddeen oduu Awurooppaa akka gabaasanitti Muummichi-ministaraa Melles, Beeljiyeem - magaalaa Brassils keessa ka jiru - Hospitaala Seyint Luuk keessatti wal’aanamaa jiru. Hospitaalichi garuu, yoo Obbo Melles achi ciisanii jiru ta’e kaleessa gaafatamee, deebii kennuu irraa of qusate.
Maddeen oduu tokko tokko, dhimma hidha laga Abbayaa Itiyoophiyaaf dhimma birmadummaa biyyaa, Masriif ammoo dhimma jiraachuu fi jiraachuu dhabuu taasisanii galmeessuun isaanii, haqaa fi waloon itti fayyadama bishaanichaa irratti dhiibbaa uumee jira, jehdu hayyoonni kun.
Maddeen paartichaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, kan Wixata dhufu kana geggeessamu – ajandaan walga’ii addaa paarlaamaa biyyattii waa’eedhuma kakuu raaw’achuu fi taayitaa wal-harkaa fuudhuu ti – jedha – gabaasaan keenya – Eskindir Firew, Finfinnee irraa. Kakuu sanaa booda kan Muummicha-ministaraa jedhamuuf jiran – Dr. Abiyyi, uummata biyyattiif akka haasawa gochuuf jiran tu eegama. Yeroo sanatti, waa’ee kaayyoo siyaasaa hoogganaa haarawa kanaa fi karoorsa isaan biyyaaf qaban mallattoo wayyaawaa argachuun ni danda’ama – jedha – gabaasaan keenya.
Maddeen Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti kanneen biyyoota gama dhiyaa irraa qabamanii turan lammii Amerikaa Kevin King umriin 63 akkasumas Timothy Weeks lammii Awustraaliyaa umriin 50 ka ta’e Afaagaanistaan gama kibbaa kutaa Zaabul keessaa gadhiifaman.
Maddeen sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan akka jedhanti Ibiddi eega ka’e booda hidhamtoonni lubbuu ofii oolchuuf jecha yaalii godhan irratti polisii fi waraanni naannoo jiru dhukaasa itti baneen namnii tokko hospitaaa ga’e du’u isaa fi kanneen biroo lama madaa’uu dubbatan.
Maddeen Talibaan akka jedhanitti hoogganni isaanii ajajawwan waraanaa naannoo jiran ennaa ayyaana Eid guyyoota afuriif akka lola akka dhaaban kan itti himan ta’us, sirnaan waan labsame hin turre.
Maddeen Talibaan har’a akka mirkaneessanti ajajaan waraanaa ajjefamee Qari Mairaj namoota lamaan haleellaa misaa’eela Amerikaan kutaa kibba bahaa Afganistaan kan naannoo daangaa pakistaan irra kutaa Koost keessatti ajjefaman keessaa tokko jedhanii amanu.
Maddeen tokkummaa mootummootaa VOAf akka ibsanitti gareen ennaa balaan sun dhaqqabetti miseensonni garee naga eegumsaa balaan madaa’uu irra ga’ee jira.
Maddeen VOAf akka ibsanitti humnootiin nagaa eegsisan haala uumamee to'ataa kan jiran yoo ta'u miseensoota waldaa kiristaana Qaala hiywoot kan ta'an namnii torbaa fi namoota ijaarsa manaa irratti boba'an nageenya isaanitif jecha buufata Pooplisii magaalaa Jimmaatti kan geeffaman ta'u ibsameera.
Maddeen waajjira giifti duree VOAf akka ibsanitti Shireen maallaqa deggersa kan argatan magaalota shan keessaa tokko. Ijaarsi maneen barnootaa kanneen biroo xumuramuu beeksisaniiru jedha gabaase Mulugeta Atsbeha.
Madden kun akka jedhanitti namoonni sadii to’annaa jala oolaniiru. Namni haleellaa raawwate sun attamiin mana hidhaa guddicha Moqadishoo waaltaa keessa masgiia jiru seenuuf karaa akka argate hin beekamin jiru. Masjiida sana yeroo hedduu angawoota mana murtii waraanaa kanneen shakkamtoota al-shabab himatantu keessatti sagada.
Madden Kurdii fi Siiriyaa akka jedhanitti kanneen miidhaan irra ga’e irra hedduun erga lola naannoo Siiriyaa fi Iraq kan IS to’atee jiru jalaa baqatanii booda mooraa yeroof dhaabate keessa jiraatani.
Madden naga eegumsaa akka jedhanitti namni eenuymmaan isaa adda hin bafamne konkolaataa sanaan gara hojiitti deemaa ture. Kanneen biroo hedduun illee dho’iinsa sanaan miidhaan irra ga’uun gabaasameera.
Maddii Aangoo Keenyaa Oromiyaa fi Saba Oromoo tI:  Prezidaant Lammaa Magarsaa
Maddi oduu Ajaans Fraans Prees akka gabaasetti, ijoolleen durbaa sun, namoota isaan butan sanaan - konkolaatota eegumsaan geggeessaman sagaliin fidamanii, lafa qonnaa bal’aa ka kutaa Yoobee, magaalaa Dapchii biratti gad-lakkisaman.
👉Maddi Oduu AP, dhiheenya kana dargaggoota Itoophiyaa Yaman gahan 20 ta’an dubbisee haala keessa jiran gabaaseera. Mee laalaa.
Maddi-oduu Kooriyaa Kibbaa – Yenaap akka jedhutti, dubartoota Kooriyaa Kaabaa eenyumaan isaanii hin beekamiin lama tu, Dirree-xayyaaraa Kuwa Lalampuuritti summii waraanee, otuu hin qabamiin – taaksii fudhatee jalaa miliqe – jedhama.
Maddi oduu mootummaa Sudaan – SUNA jedhamu immoo, hoogganoonni Tika-nagaa Biyyaalessaa fi Naga-eegumsaa, hoogganoonni Sochii Musliimaa fi Paartii Koongiresa Biyyoolessaa yaalii fonqolcha mootummaa sana keessaa harka qabaachuu isaanii dubbata.
Maddi oduu yokaan Miidiyaan Tigiraay immoo, kan humnoonni Federaalaa dirree xayyaaraa Humeraa qabanne, jedhan haalee jira. Gama biraatiin, Mulugeetaa Atsibahaa Maqalee irraa akka gabaasetti, hoogganaan bulchiisa naannoo Tigiraay – Dr. Debre-tsiyoon Gabre-Mikaa’el, “Mootummaan Ertiraa har’a karaa Baadimmee weerara nu irratti geggeesse,” jechuun balaaleffatanii jiran. Dr. Debre-tshoon ibsa har’a kennaniin, “weera mootummaa federaalaa fi mootummaa naannoo Amaaraan nu irratti baname otuu of irraa aggataa jirruu, mootummaan Ertiraa immoo isaan gargaarsuudhaan karaa dudduubaa nu waraane,” jedhan. Kaleessas, meeshaaleen waraanaa guguddaan Ertiraa irraa gara Humeraatti dhukaasamaa akka turetti dubbatan. Hojiin of irraa ittisuu keenyaa waan jabaateef sodaatanii, humna alaa kadhatanii nu waraanaa jiran – jechuu isaanii, Mulugeetaa Atsibahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Maddi rakkoo tasgabbii dhabuu Oromiyaa Lixaa inni guddaan waraana mootummaa fi qaama hidhatee socho’u, WBO gidduutti deemu waan taheef karaa itti rakkoon furamu barbaadamuu qaba, jedhu Dargaggootni Magaalaa Naqamtee VOAf yaada isaanii kennan hagi tokko.
Madhaa Galmaa gaafa nugusa Hayilee Sillaaseen Boorana Kirisitinnaa Kaasaa jedhee biyyatti duule Boorana kiristinnaa kaasuu dhowwee irratti dide.
Madha Galmaa jabaa Gobaan dhawatan jetti jaarroleen argaa dhageettii.
Madoolee ammoo hospitaala Cirootti dabarsan.“Magaaluma Mi’eessoo loluuf dhufan.”
Madoolee keessaa nama 57 hospitaala Xiqur Anbessaatti akimuutti jiran.Akka jarii nu dubbifne jedhetti waltajjii bombiin biratti tokkaate sun muummee ministeraatii fi bulchoota Itoophiyaa hedduutti keessa jiraa yoosuma fuudhanii baqataniin.
Madooleen akka jecha itti gaafatamaa biiroo fayyaa godinaatti madoolee fi nama lubbuu dhabellee hospitala Asebootitti geessanii malee lakkoofsaan mirkanaa miti.Affaarilleen nama tokkotti tanaan du’ee 10 madaahe jedhe.Rakkoon tun gara ji’a 6tiin duratti jalqabde jedhan.
“Madooleen hospitaala Nageellee Booranaatti akimachuutti jirti.”Laftilleen neetwoorkii dansaa hin qabduu oduun akka dansaa keessa hin deebine jedha.
Madoolee silaa fayyuu fa dandahanillee lafa akka Yaaballoo Mooyyale irraayyuu km 200 fagaattu faatti geessan. Akka Dr., Galgalo jedhutti namii fkn hiddii dhiigaa faati cite karaa kana cufa deemee jiraata jechuun dhiba.
Madriid tana waliin marroo 13 waancaa kana mootee ganna sadeen dabran siumatti UEFA moohuutti jira.
Maduroon diplomaatoota Embaasii Amerikaa keessa hojjatan martii sa’atii 72 keessatti Venezu’eelaa keessaa akka ba’aniif ajaja kennee jira.
Maduutoo amma dubbiin itti jabaachuutti jirti. Itti gaafatamaan paartii mormituu Juan Guaidopirezidaanti Maduroo irraa mootummaa fudhachuuf ya hidhatee ka’e. Pirezidaantummaayyuu ya uyfumaan labsate.
Magaaalaa Naqamteetti dheengadda itti-aanaa bulchaan aannaa Guutoo Giddaa qaama hin beekamneen ajjeesamuu isaa fi magaalatti bakka biraatii immoo dargaggoon ka biraan tokko madeessamuun himamee jira. Gama biraatiin duulli lagannaa gabaa Wixata dabre jalqabe itti fufee ooluu isaa jiraattonni VOAtti himanii jiran.
Magaa dhuma isaan Las Vegas keessatti hoteela bakka feestivaala muuziqaa ka biroo daawwachuu danda’u haleellaa sana torban tokko dura qabatee kan ture ta’uu hoogganaan poolisii Joseph Lombardo beeksisanii jiru. angawoonni hanga yoonaa haleellaan sun maaliif akka raawwatame qqorataa jiran.
Magaalaa Abuujaa keessatti hiriirtonni aariidhaan kaka’an, manneen daldalaa lammiwwan Afrikaa Kibbaa, waajiraallee Kaamopaanii Komiyunikeeshinii Afrikaa Kibbaa beekamaa, kan MTN fi wahiloota isaanii weeraruuudhaan cufsiisan.
Magaalaa Adaamaa galama caffee keessatti mata dureelee addaa addaa irratti kan mari’ate yaa’iin idilee caffee oromiyaa saddettaffaa ka waggaa sadaffaa fi bara hojii caffee shanaffaa gabaasa hojii bara 2010 fi karoora bara hojii 2011 qaama raawwachiiftuu mootummaa naannoo Oromiyaa dhiyaate irratti mari’chuun xumuramee jira.
Magaalaa Adaamaa Keessatti walitti bu’iinsa uuamamee keessaa kanneen harka qaban hojiin to’annaa jala oolchuu itti fufee kan jiru ta’u Obbo Birruu Dagafaa qindeessaa garee Midiyaa fi yaada uummataa magaalaa Adaamaa ibsanii jiru.Gocha Jawaar Mohammed irratti raawwatame jedhan mormuun hiriira ba’amee sana booda walitti bu’iinsi kun dhaqqabe jedhan.
Magaalaa addaa Oromiyaa, Buraayyuu keessa kanneen jiran, mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa fi mana-barnootaa qophaa’inaatti barattoonni baratan kaleessa hiriira mormii ba’uu isaanii fi humnoonni mootummaa itti bobba’ee reebichaan addaan facaasuu isaanii, jiraattonni magaalatti Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jira.
Magaalaa afaan galaanaa, kan Kibba biyyattiitti argamtu – Karaachii keessatti, of wareegdonni saqqii dhuka’aan guute hidhatanii qonsilaa Chaayinaa magaalattii jiru irratti haleellaa geggeessaniin yoo xiqqaate namoota afur du’e.
Magaalaa akka Saanfraansiiskoo keessatti uummanni miliyoona 7 ta'u yoo akkaan barbaachisaa hin ta'iin akka mana keessaa hin baaneef labsamee jira.
Magaalaa Amboo fi naannoo isheeti waggaa lama dura kan qabamanii fi irra jireessi isaanii barsiisoota kan ta’an namoonni 16 har’a mana murtii Fedeeraala olaanaa Lidataa jiru dhaddacha 4ffaa tti dhiyaatanii jiru.Galmee Obbo Tashomaa Raggaasaa jalatti namoota himannaan shoroorkaa irratti dhiyaate kana keessaa barsiisaa Yunivarsitii Amboo kan ta’an Obbo Deebisaa Bayyanaa dhukkubsatanii ofiif dhaabachuu kan hin dandeenyee akkasumas dubbachuu gonkumaa kan hin dandeenye ta’u abukaatoon isaanii ibsanii jiru.
Magaalaa Amboo keessatti barattonni mana barumsaa sadarkaa duraa Awaaroo fi mana barumsaa sadarkaa lammaffaa har’a ganama hiriira nagaa kan ba’an yoo ta’u humnootiin Federaalaa dhukaasa bananiin barataa umriin 9 ajjesuu fi obboleetti isaa kan umriin 11 yeroo obboleessa ishee kaasuuf itti gad jettu rasaasaan haleelanii madeessuu jiraattonni ibsanii jiru.
Magaalaa Amboo keessatti daandii cinatti kitaaba gurguruun kan jiraatan haatii ijoollee sagalii Aadde Fittaalee Baqqala Umuriin isaanii Shantama ta'u dubbatu.
Magaalaa Amboo keessatti dargaggootni Balfa Goggogaa kaasuurratti hojjataa jiran ofirra darbanii dargaggoota biroo afuriif hojii uumne jirra jedha, dargaggoo Taammiraat Dellelaw.
Magaalaa Amboo keessatti kutaa 6 barachaa ituu jiru dargaggoota kudha afur waliin yeroo jalqabaaf hidhamuu isaa kan dubbatu dargaggoo Urgeessaa Daammanaa Kumsaa yeroo sana umriin isaa himannaa irratti dhiyeessuuf kan seera irra ka’amee waggaa 18 waan hin gunneef jecha seera duratti iyuu hin dhiyaatiin waggaa afur hidhame. Sana booda himannaan ABO waliin hidhata qabdu jedhu irratti dhiyaatee waluumaa gala waggaa ja’a hidhamee ba’e.
Magaalaa Amboo Naannoo Mana Warra Artist Haacaaluu Hundeessaatti Dhukaasa Banameen Namoonni Miidhamuun Himamee Jira
Magaalaa Amboo, naannoo manni warra Artist Haacaaluu Hundeessaa jiru, Toorban Kuttaayeetti har’a walitti bu’insa uumee fi dhukaasa banameen obbboleessaa fi wasiila Haacaaluu dabalatee namoota hedduu irra miidhaan ga’uun beekamee jira.
Magaalaa Amboo, Naqamtee, Gimbii fi Godina Horroo Guduruu Wallaggaa, aanaa Jaardagaa Jaarteetti namootni haala kanaan hidhaman osoo mana murtiitti hin dhiyaatin torban lamaa oliif kaa’aman, jedhu – miseensonni maatii.
Magaalaa Ambootti ijoollee, abbaa, haadhaa fi obboleessa isaanii du'aan dhabaniif deggersi tilmaamaan hamma birrii miliyoona lamaa gahuu walitti qabamuu, Koreen Deggersichaa.
Magaalaa ani keessa jiraadhu LA keessa lammiiwwan Itiyoophiyaa hedduutu jiru. kutaan magaalattii Itiyoophiyaa xiqqoo jedhamee waamamu illee ni jira.
Magaalaa Arjoo Keessatti Hiriirri Gaggeeffamee jira
Magaalaa Asallaa Keesatti Daandileen Maqaa Haaraan Moggaafaman
Magaalaa Axum keessatti ajjeechaa namoota nagaa irratti raawwatame yaadachuuf jecha manaa ba’uu dhiisuu dhaan dheengadda mormiin geggeessamee jira.
Magaalaa Baabbilee keessatti ganama jeequmsii kan ture ta’uus gara galgalaa tasgabii bu’u jiraatonni ibsanii jiru.
Magaalaa Baahir Daaritti kan argaman namoonni qurxummii qabuu irratti bobba’anii fi mana nyaataa qurxummiin itti gurguramu qaban gabaa waan dhabaniif komee dhiyeessaa jiran. Rakkoon gabaa kan uumame qurxummii nyaachuun vaayiresii koronaa daddabarsa kan jedhu ragaan dogoggoraa tamsa’uu isaan kan ka’e jedhu..
Magaalaa Baahir Daar keessatti galmee Birgaadeer Jeneraal Tafarraa Maammoo faa irratti yeroon qorannaa dabalataan naaf haa kennamuu jechuun abbaan alangaa gaafachuun isaa sirrii miti jechuun abukaatoota dhimma himatamtootaa hordofan dubbatanii jiru.
Magaalaa Baahir Daar keessatti hiriirrii mormii gaggeeffamu waan itti fufeef jecha daldalli akkuuma cufameetti jira.Hiriirrii kunis Uummata Amaara ta’an ajjeesuu fi godaansisuun biyyatti hanga tokko keessatti gaggeeffamu haa dhaabatu kan jedhu ture.
“Magaalaa Baaydo'aa qabachuun injifannoo guddaa dha.” ka jedhan xiinxalaan siyaasaa Gaanfa Afrikaa RASHIID ABDII garuu, hojiin dhumate jechuu akka hin ta’iin hubachiisu.
Magaalaa Barliin keessatti, kokolaataa fe’umsaa guddaan hatamee Wiixata Muddee 19 bara 2016 galgala lafa gabaa ayyaanaa tokko cabsee lixuun lubbuu nama 12 gaalaafatee kanneen 50 ta’an madeesse.
Magaalaa Bishooftu keessatti ajjeechaan miseensa koo irratti rawwatamee siyaasa bu'ura kan godhate jechuun Izemaan beeksisee jira.
Magaalaa Bishooftuu keessatti walitti bu’iinsa uumame irraan kan ka’e dargaggoonni kuma lamaa ol ta’an mooraa humna qilleensaa keessa buufatanii jiraachuun beekamee jira.
Magaalaa Boaak irraa Raadiyoo sagalee Ameerikaatti ka dubbatan – dubbi-himaan loltoota Ivoorii-Koost, Prezidaantiin biyyattii – Alaasaan Otaaraa, ka duraan – mata-mataa loltootaatti, maallaqa dabalataa doolaara kuma digdama kennuuf waadaa seenanii turan akka guutummaatti baasaniif ka gaafataa jiran tahuu ibsan.
Magaalaa Bulee Horaa keessatti Manaa Ba’anii Deebi’anii Galuun Yaaddessaa Ta’eera Jedhu Jiraattonni
Magaalaa Bulee Horaa Keessatti Namni Tokko Ajjeefamuu Beekamee Jira
Magaalaa Buraayyuu keessaa namoonni 4 du’uu, afur akka hamaatti madaa’uu, qabeenyaan miliyoona torbatti hedamu barbadaa’uu isaaf galmee walitti qabuu isaa ibsee jira. Giddu gala aadaa Oromootti waardiyyaalee isaanii irraa dhukaasa banameen poolisiin tokko du’uu fi kanneen biroon madaa’uu isaanii yaadachiisuu dhaan kanaafis galmee ragaan qaba jedhe poolisiin. Magaalaa Finfinnee kutaalee magaalaa shanii fi waaltaalee lama irraa ragaa argameen qabeenyaan qarshii miliyoona 200tti hedamu barbadaa’uu isaas dubbate.
Magaalaa Buraayyuu, Sabbata, godiina Gujii fi Harargee bahaa dhukkuba Koviid-19 kanneen itti hammaatee keessaa ta'uun ibsamee jira.
Magaalaa Buraayyuutti Artistoonni Eebba Hoteelaa Irratti Argaman Reebaman
Magaalaa Burraayyutti eebba hooteela haarawa banamee tokkoo irratti kanneen argaman artistoota Oromoo reebichi raaw’atamuu fi garii jabaa madaa’uun himamee jira.
Magaalaa Bushooftuu keessatti har’a ayyaana Irreechaa kabajuuf uummata miliyoonaan laka’amutu yaa’e. Ayyaana kabajuuf uummati yaa’e diddaa mootummaaf qabu mul’isuuf harka isaa wal qaxxaamursuu dhaan ture gama ayyaanni kun itti ayyaaneffatamu hora Arsadiitti deemmaa kan ture.
Magaalaa Chaayinaa dhukkubni Vaayiresii Koranaa dura keessatti argame – Wuhaan keessatti, yeroo jalqabaatiif, Roobii kaleessaa namni vaayirechaan qabame haaraan akka hin argamiin har’a gabaasamee jira.
Magaalaa Christ Church keesstti hardha dhiiga nama hedduutti lola’e. Faranjicha tokkotti ittuma oli seenee nama salaaa Jimaataaf Masjidu jirutti qawween fixee isaa fi waahela isaallee ya qaban.Namii nama fixe kun mataa qawwee isaa irra kaameraan dhaabee waan tolchuutti jiru Facebook irratti yoosuma LIVE dabarse.
Magaalaa Daalaas lafa sirni yaadannoo polisoota ajjeefamaniif gaggeeffame kanatti namoonni hangi tokko daw’annaa Obaamaa kana faarsan.
Magaalaa daangaa irraa Doolloo jedhamtu, kan kutaa Somaaliyaa – Geedoo keessatti argamtu irraa jiraattonni, har’a ganama yoo xiqqaate konkolaatota soddoma loltoota Itiyoophiyaa fe’atanii gara daangaa Somaaliayaatti seenan arguu isaanii dubbatu.
Magaalaa daangaa Teeksaas irratti argamtu El Pasoo keessatti hidhataan namoota 22 kan ajjeesee yoo ta’u hedduu immo madeessee jira.
Magaalaa Dabremaariqoos Keessatti Hookkara Ka’een Qabeenyaan Mancaa’ee Jira
"Magaalaa daldalaa fi gudditti kan taate Leegoos bakka""Lekki Tool Plaazaa"" jedhamutti rakkoon kun mudatee jedhamee jira."
Magaalaa Dambi Doolloo keessatti Gaazexessaan Sabaa Himaa Oromiyaa Biroodkaastiing Neetwoork OBN, Sisaay Fidaa hidhattootaan ajjeefame jedhe, Poolisiin Godina Qellam Wallaggaa.
Magaalaa Dambi Doollootti Dargaggoon Riphxee-loltootatti Hidhata Qabu Tarkaanfii Humna Nageenyaan Ajjeesame, Jedhu Kantiibaan Magaalattii
Magaalaa Dambi Doolootti kaleessa boombiin dho'ee nama tokko yeroo ajjeesu, lama ammoo madeesse jedha namni obboleessi isaa akka duraa madaa'e dubbatu. Namni kun eenyu akka darbate hin beeku jedheera-yaada Raadiyoo sagalee Ameerikaaf kenneen.
Magaalaa Dambii Doolloo keessatti, humnoonni naga-eegumsaa mootummaa, dargaggoo Fedhasaa Awwaqaa jedhamu ‘Abbaa Torbee ti, Warra hidhatanii Bosona jiran wajjin hariiroo qabda,’ jechuun itti dhukaasanii ajjeesan jechuun obboleessi isaa Obbo Carraa Awwaqaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himee jira.‘Dargaggoon kun waan mootummaan itti komatu wajjiin homaa hidhata hin qabh’ jedha – Obbo Carraan.
Magaalaa dassee dabalatee aanootii zoonii walloo kibbaa jala jiran keessattii raawwachiiftonnii filannoo waan ojii isaanii dhaabaniif galmaa’umsa filatootaa irratii rakkina uumuu isaa paartileen mormitootaa beekkisisaniiru.
Magaalaa Debre Marqos keessattis haalli wal fakkaataan jiraachuu fi bulchiinsa naannoo Amaaraa gama bahaa keessatti sochiin waraanaa hedduun akka jiru jiraatonni ibsanii jiru. Angawoonni gama isaaniin rakkoo jiru furuuf mariachuun akka barbaachisu kun ta’u baannaan mootummaan olaantummaa seeraa eegsisuun dirqama isaa akka tahe dubbatan. Sababaa ilaalacha siyaasaa qabuun kan hidhame tokko akka hin jirre mirkaneessiina jedhan.
Magaalaa Dillatti ammoo haawwanii fi ijoollee duraa 4,000 tahanitti baqatan bulchiinsii naannoo gargaaruu dhabuun rakkinna jiru agarsiisaa jedha.
Magaalaa Dinshoo fi Humeeraa keessatti mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay namoota gosa Amaaraa ta'an irratti dhiittaa mirga namoomaa geesisaa jira jechuun Koree eenyuummaa walqaayi kan Amaara Walqaayit himatee jira.
Magaalaa Dirre dhawaa keessatti lakkoobsi namoota Vaayirasii Koronaan qabamee, baay’ee dabalee 450 gahe. Lakkoobsi kun baqattootaa fi godaantota Somaaliyaa irraa biyyatti deebi’anii fi hidhamtoota akka of keessaa qabus himamee jira.
Magaalaa Dirree Dawaa Keessatti kan bifa wereeraan ka’e dhukkubii Chukungiyaa kanneen qabaman lakkofsaan kuma 20 akka ta’an gabaasnii dhaabattoota eegumsa fayyaa agarsisee jira.
Magaalaa Dirree Dhawaa keessatti sambata galgala jalqabamee ammas irra deebi’uun hookkarri ka’een lubbuun nama tokkoo maduu waajjirri kominikeeshinii bulchiinsa magaalattii biiroo beeksisee jira.Jiraattonni gama isaaniin lakkoobsi namota ud’anii sadii ga’uu dubbatu.
Magaalaa Dirree Dhawaa keessatti torban kana walitti bu’iinsi gosa irratti hundaa’e geggeessamuu dhaan nageenyi isaanii jeeqamuu kan dubbatan harmooliin Dirree Dhawaa keessa jiraatan hiriira geggeessuu dhaan iyyata dhiyeeffachuu dubbatu.
Magaalaa Dirree Dhawaatii fi naannoon isii dhiyoo tanaayyuu rakkoo lagii itti fide ta gara garaa keessa jirti.
Magaalaa Duraamee keessa Majiidi jiru haleellaan irratti gaggeeffameera jechuun oduu sobaa dhaga’ame irraa ka’uun waldootii kristaanaa irratti tarkaanfiin fudhatame.
Magaalaa Ferensaay Nice keessatti kamisa har’aa namni haalbee qabate tokko waldaa kirstiyaanaa tokkko keessatti namoota sadii ajjeesuu angawoonni ibsaniiru. Kantiibaan magaalaa Nice Christian Estrosi waldaa magaalattii Notre Dame cinatti haleellaa raawwatame ennaa ibsan baatii lama keessatti yeroo sadii ta’uu dubbatanii haleellaa shororkeessotaa ittiin jedhan.
Magaalaa Finca’aatti Poolisoonni Barsiisotaa fi Namoota Ka Biroo Hidhan Mana-murtiitti Dhiheessuu Didan
Magaalaa Finfinnee aanaa Bolee bulbulaa ganda 12 bakka warra Ganuu jedhamu keessaa manneen seeraan ala jedhaman kan diigaman ta’uu jiraattonni dubbataniiru.
Magaalaa Finfinnee, aanaa Laaftoo Keessatti Manni Jireenyaa Nu Irraa Diigamaa Jira, Jedhu Jiraattonni
Magaalaa Finfinnee bakka Nifaas Silk Laaftoo jedhamuu fi Haannaa Maariyaam jedhamuun beekamu keessatti jedha ibsichi ijaarsa seeraan alaa seera qabsiisuuf sochii taasisameen kanneen seeraa ala sosso’an haleellaa geessisaniin miseensonni poolisii lamaa fi miseensi hoji raawwachiistuu aanaa Sanaa du’aniiru jechuu dhaan waajjirri kominikeeshinii mootummaa beeksisee jira. Qaamotii gocha seeraan alaa raawwatan kana to’annaa jala oolchuuf komiishinni poolisii Federaalaa fi komiishinni Poolisii Finfinnee hawaasicha waliin ta’uu dhaan gocha kanneen seeraan ala ta’an kanaa guutummaatti to’annaa jala oolchuuf sochii gochaa kan jiru ta'uu beeksisee jira.
Magaalaa Finfinnee Boolee Bulbulaa bakka Warra Ganuu jedhamu keessaa Caamsaa 10 bara 2008 qabee manneen jireenyaa diigaman durumaanuu ijaarsi isaa ka seeraan alaa waan ta’eef akka itti fufne mootummaan yeroo yeroo dhaan yaadachiisaa kan ture ta’uu itti gaafatamaan waajjirri bulchiinsa magaalaa Finfinnee fi dhimmootii kaabinee obbo Asseggid Geetaachoo VOAf ibsaniiru.
Magaalaa Finfinnee fi magaalaalee addaa Oromiyaa misoomaan walitti-qindeessuuf wixiname – ka jedhame Maaster Pilaanii Finfinnee mormuudhaan ka baatii Sadaasaa keessa Oromiyaa keessatti jalqabame mormiin barattootaa fi uummataa amma illee godinaalee adda addaa keessatti itti fufee jira.
Magaalaa Finfinnee fi Washingiten walii galtee magaalaa obbolummaa isaanii haaressanii jiru.
Magaalaa Finfinnee irraa fageenya kiiloo-meetra 250 irratti kan argamtu Shaashamanne keessatti hiriirri mormii hokkaraan guutame gaggeeffamuu Embaasiin Amerikaa Finfinnee irraaibsa baaseenbeeksiseera.
Magaalaa Finfinnee keessaa dachiin kun ijaarsa biilsaalee fi hojii misoomaaf barbaadama jechuu dhaan naannolee manneen diigamaa jiranii komeen dhiyaataa jira.Gidduu kana naannoo Araat Kiiloo jedhamuu manneen diigamanii jiru. Daandileen babal’achuuf biilsaaleen ijraarmaa waan jiraniif jecha geeddramni argamaa jira. Yaaddoon kana irraan kan ka’e qe’ee isaanii irraa godaananii garuu akkuma jirutti jira.
Magaalaa Finfinnee keessa gamoowwan abbaa hin qabne 332 akka jiran mirkaneeffadheera jedhe, bulchiinsi magaalichaa.
Magaalaa Finfinnee Keessatti Gamoowwan Seeraa Ala Qabatamanii Jiru, Jedha Bulchiinsi Magaalichaa
Magaalaa Finfinnee keessatti, lafa weeraranii manneen seeraa-alaa ijaarrachuutti kanneen shakkaman – aangawoonni mootummaa fi poolisoonni ka qabamaa jiran tahuu, bulchiinsi magaalattii beeksisee jira.
Magaalaa Finfinnee Keessatti Lafti Seera Ala Qabatamuu Adda-baafanne, Jedha Bulchiinsi Magaalalichaa
Magaalaa Finfinnee keessatti seera haaraa bahee jedhame balaaleffachuudhan shufeeronni taaksii hojii dhaabanii oolan.
Magaalaa Finfinnee keessatti ture barataan qaro-dhabeessi kun ka du’e. Poolsiin magaalaa Fifinnee akka dhimmicha qorataa jiru dubbata.
Magaalaa Finfinnee keessumaa andaara magaalattii bakka adda addaatti ijaarsi seeraan alaa geggeessamaa jira jedhamuu dhaan diiguun erga jalqabamee waggoota lakkoofsiiseera. Tarkaanfii fudhatamuunis miidhaan ga’uun ni yaadatama.
Magaalaa Finfinnee kutaa magalaa Laaftoo aanaa tokko bakkeewwan Haannaa Maariyaam, Furii, Qarsaa Kontomaa fi Maangoo Caffee jedhaman keessaa roobii darbe haala manneen jireenyaa diigamuu waliin wal qabatee jiraattota naannoo fi poolisii gidduutti walitti bu’iinsi uumamuun isaa ni yaadatama. Jiraattonni naannolee kanaa manneen jireenyaa isaanii kaleessaa jaqabee Doozeraan irraa diigamaa akka jiru, keessumaa warri dhiiraa naannoo sanatti akka hin dhiyaanne akka dhorkamaa jiran dubbatu.
Magaalaa Finfinnee, naannoo Boolee Bulbulaatti, kaleessa halkan dhuka’aan dhoosamuu namoonni ijaan argan, VOAtti himanii jiran. Poolisiin Finfinnees dho’insi sun dhuguma tahuu dubbatee, garuu ammoo ibsa bal’aa hin kennine. Yeroo dhuka’aan sun dhoosametti kanneen achi turan keessaa tokko, ka dhiheenya hidhaa dhaa hiikaman – itti gaafaatamaa sab-quunnamtii fi dhimma dargaggootaa – Obbo Addisuu Bullaallaa ti.
Magaalaa Finfinnee, naannoolee akka Jamoo fi Ayyer Xeenaa keessatti akkasumas, Godinaa addaa Oromiyaa, magaalaa Sabbataa, naannoo Addis Sefer jedhamu keessatti mormiin har’a ka’uu isaa tu dubbatama. Jiraatonni, naannawa Ayyer Xeenaa jedhanitti naannawa isaanii fi naannawa Jamoo jedhamu keessatti mormiin geggeessamuu irra taree konkolaatonni dhaabbatootaa fi namoota mootummaatti hidhata qabanii gubamuu isaanii illee dubbatan. Manneen barnootaa fi manneen hojii otuu yeroon hin ga’iin fufamuu isaanii fi hojjetoonni gaa mana isaaniitti deebi’uun illee jiraattonni dubbatanii jiran. Mormiin gidduu kana ka’e kun, ayyaana Irreechaa Dilbata dabree irratti lubbuun hedduun dhumuu wajjiin wal-qabatee ta’uu dubbatu, jiraattonni.
Magaalaa Finfinneen ala sadarkaa kutaa biyyaatti isaan duraa kan jedhamee fi baroota 1970ta jalqaba irratti muziyamiin hundeeffame kun qalbii namoota kan hawate, fedhii namoota waa’ee aadaa ka boji’ee fi iddoo dinqisiifannaa jedhame jira.
Magaalaa Finfinneetti soomana Ramadaanaa sababeffachuun sagantaan Afxiraa gaggeeffamee jira.
Magaalaa galama mootummaa Afgaanistaan Kaabul keessatti Bombiin konkolaataa irraa dhohee fi dhukaasii banamee uummata keessaa garii ajjeesee kanneen biroo madeessuun ibsamee jira.
Magaalaa galma mootummaa Afgaanistan Kaabul keessatti boombiin konkolaataa irraa buufata poolisii cinatti dho’e yoo xiqqaate namoota 14 yoo galaafatu biilsa naannoo sana jiru irraan miidhaa hamaa geessisee jira.
Magaalaa galma mootummaa Afgaanistan Kaabul keessatti embaasii Iraaq irratti haleellaan raawwatame sa’aatilee afur booda dhaabachuu isaa ministeerri dhimma biyya keessaa mirkaneesseera.
Magaalaa galma mootummaa Afghanistaan Kaabuul keessatti Of wareegaan Taalibaan bombii konkolaataa irraa dhoseen yoo xiqqaate lubbuu nama 25 galaafatee kanneen kurna hedduu ta’an madeessee jira.
Magaalaa galma mootummaa Banguuyii keessatti xiqqoof boodatti hafuus haala gariin geggeessamuu isaa qaamni filannoo raawwachiisu beeksisee jira. Poolisii hedduun eegumsa ennaa taasisutti jiraattonni lakkoobsaan xiqqoo ta’an toora galanii argamu.
Magaalaa galma mootummaa biyyattii Haraaree keessa kaleessa taankoleen asii fi achi deemaa kan turan yoo ta’u hoogganaan humnootii Zimbaabwee General Constantino Chiwenga yoo Mugaabeen paartii ZANU-PF kan deggertoota Mnangagwa diiguuf yaalan dhaaban malee tarkaanfii akka fudhatan akeekkachiisanii turan.
Magaalaa galma mootummaa Estooniyaa Taaliitti kanneen wal ga’an hoogganoonni biyyoota Baaltiikii fi HOolaansis injifachuu Macroon gammachuun simatan.
Magaalaa galma-mootummaa Filiippins – Maaniillaa keessatti, dubartoonni halluu bifa siddisaa faa uffachuudhaan karawwan magaalattii irra hiriiuudhaan, mootummaa Prezidaantii biyyattii – Roodirigoo Duytertee fi irraa-cimaa inni baala sammuu joonjessudhabamsiisuuf jalatti namoonni kuma afur ajjeesamuu balaaleffatanii jiran. Magaalaa Kooriyaa Kibbaa – Suul keessatti immoo, tuttuqqaa naamusa-dhaabinsa saalaa bakka hojiitti dubartoota irratti geggeessamu mormuuf – sochii Yunaayitid Isteets keessatti jalqabame, kan “Me Too” yokaan “Anis” jedhamuf deggersa isaanii agarsiisanii jiran.
Magaalaa galma mootummaa Kaameeruun kan Yaahundee keessaa COVID-19 akka hin facaane ittisuuf kan mootummaan sagadi ID Al Fatiir  bakka uummanin wal ga’utti akka hin geggeessine ajaje didanii jiran.
Magaalaa galma mootummaa Laayberiyaa Menrovia keessatti aangawaan Tokkummaa Mootummotaa kan itti gaafatama irra jiran akka jedhantti Ibolaa ittisuuf carraaqqii gaggeeffamu keessatti fooyya’iinsa guddaan jira. Kanneen Ibolaan haaraa qabamanis ta’e du’an xiqqaataa jiru jedhan.
Magaalaa galma mootummaa Masrii Cairo keessatti poolisii utuu hin taane namoota daandii irra turanii fi jiraattonni Kirstiyaanota irratti haleellaa shorokeessotaa silaa dhiiga hedduu dhangalaasisu ittisuu isaanii kanneen ijaan argan dubbatanii jiran.
Magaalaa galma mootummaa Somaaliyaa Moqaadishoo keessatti boombiin konkolaataa irraa mana shaayee biilsa waajjira poolisii cinatti har’a dho’e yoo xiqqaate angawoota poolisii sadii galaafachuu poolisiin biyyattii beeksisee jira.
Magaalaa galma mootummaa Somaaliyaa Moqadishoo keessatti Sambata darbee galgala bombiin kokolaataa irratti camadamee dhohuun yoo xiqqaate lubbuu nama 80 galaafatee jira.
Magaalaa galma-mootummaa Somaaliyaa – Moqdishoo keessatti, haleellaan Boombiin of-wareegdotaa konkolaataa irraa dhoosame yoo xiqqaate namoota 10 ajjeesee, 18 madeesse – jedhu – namoonni ijaan arganii fi aangawoonni naannoo.
Magaalaa galma mootummaa Somaliyaa Moqadishoo keessatti har’a konkolaataan boombiin guutame dho’ee yoo xiqqaate namoota 14 galaafate.
Magaalaa galma-mootummaa Sudaan – Kaartuum keessatti poolisoonni biyyattii uummata akka mootummaan siivilii hundeessamu gaafachuuf hiriiretti gaazii imimmaansisu dhukaasan.Waldaan ogeessootaa Sudaan akka jedhutti hanga waraanni aangoo sivilootatti kennuutti dullii diddaa sivilootaa itti fufa jedha.Dilbata kaleessaaa mormii gaggeessaa kanneen turan keessaa 4 ajjefamuun gabaafamee jira.dhagaan Kaartuum gama kaabaa konyaa Bhari keessatti hiriirtonni damee mukaa, Gommaa fi dhagaan daandiwwan cufan. Magaalaalee gandeen adda addaa keessatti Gabaa fi Suqileen cufamanii jiru.Daandilee cufuun kunis namoonni hojii akka hin deemneef yoo ta’u Kunis dhiibbaa gochuuf ta’a jedha.Wiixata darbee humnootiin nageenyaa mooraa mormitootaa eega haleelanii booda Mormitoonnii fi kannee hiriira ba’aa jiran namnii akka hojii hin seenne ittisaa jiru.Wiixata darbee waraanni tarkaanfii eega fudhatee as namoonni 113 ajjefamuu Doktoroonni mormii gaggeeffamutti dhiyeenya qaban ibsanii jiru.Ministriin eegumsa fayyaa garu lakkofsii namoota du’anii 61 jedha.Hogganoota warra mormii dhagesisanii fi waraana giddutti/ mariinMormii taa’uun gaggeeffamaa ture kan Wiixata darbee irratti tarkaanfii fudhatame kanneen argan akka jedhanti humnootii yeroo hatattamaa kan dur garee jaanjaawid turaniin kan deggeramee ture.Gareen Jaanjaawidbara 2003fi 2004giddutti/ dararaa Kutaa Daarfur keessatti dhaqqabeef/himatamanii jiran.
Magaalaa Gimbii keessatti hidhaan hammaachuu isaa fi uummanni ba’ee galuutti yaaddoo guddaa akka qabu namoonni hangi tokko magaalaa Gimbii keessatti akka hidhaman kaan immoo diidatti geessamuu fi karaa irraa fi manni isaanii cabsanii seenuu dhaan hidhamaa akka jiran jiraattonni dubbataa jiru. Waluma gala haalli jiru sodaachisaa ta’uu isaa ibsanii jiru. Waajjirri poolisii magaalattii immoo labsii yeroo hatattamaa as namni hidhamee hin jiru, garuu labsii sana dura kanneen yakka adda addaa raawwatan to’annaa jala oolaniiru jedhee jira.
Magaalaa Gimbii keessatti, hiriira mormii barattoonni sadarkaa lammaffaa kaasan humnoonni mootummaa facaasuu yaalan iyyuu, karaa adda addaa cabsatanii ba’uudhaan ka mormii isaanii dhageessisaa turan ta’uu, jiraattonni nuuf ibsanii jiran.
Magaalaa Gimbii keessatti raayyaa ittisa biyyaan ammaan dura rukutamuu isaa maddeen Hospitaala Gimbii kan ibsanii turan dargaggoo Gammachis Zawduu kaleen isaa miidhamee eega baafamee booda lafeen duugda isaa(spaaynal Koord) midhamuu hin oolu jedhamuun Finfenneetti ergamee jira.
Magaalaa Gimbii keessatti Sambataa fi Dilbata darbe namnii 6 rasaasaan rukutamuu kanneen keessa tokko du’e kanneen biroon haala hamaa keessa akka jiran beekamee jira. Godiina wallaggaa bahaa magaalaa Mandii keessatti Jimaata darbee raayyaan ittisaa dargaggoota ari’aa fidee ijoolleen gara dunkaana konfransii afuuraa kan amantii kiristaanaa dhaabamee keessa seennaan dhukaasa banuu isaa beekamee jira.
Magaalaa Gimbiitti dargaggoonni lama dhukaasa raayyaan ittisaa itti banameen ajjeefamuu jiraattonni dubbataa jiran.
Magaalaa Gimbiitti, Namootni 100 caalan ‘Waraana Bilisummaa Oromoo deggertu,” jedhamuun hidhamanii jiru, jedhu -jiraattotni fi maatiin.
Magaalaa Godina addaa Oromiyaa, Sandaafaa keessa kan jiraatan Obbo Darajjee Urgii Lidatee kanneen keessaa tokko. Haadha warraa fi ijoollee sagal qabu turan. Garu ayyaana Irrechaa magaalaa Bushooftu keessatti barana gaggeeffame irratti kan hirmaatanii turan - haati warraa isaanii aaddee Asnaaqach Wadaajoo Baalchaa fi Intalli isaanii barattuu kutaa kudha lama kan turte Biraanee Darajjee Urgii du’an boqotanii jiru
Magaalaa Goreetti hiriirri mormii guyyoota sadiif geggeeffamuun himamee jira. Buufatni xiyyaaraa Goree waggoota 13 dura sababaa hin beekamneen tajaajila dhaabe akka hojjatamee hojiitti seenu gaafatan, hiriirtonni.
Magaalaa Haarar kan jiru hospitaala Jagol keessatti sidaan Raas Makonnan irra balaan daqqabe itti yaadamee kan gaggeeffame miti jedhamee jira.
Magaalaa Hararitti Lagannaa Gabaatiin Hojiin Daldalaa, Baankii fi Manneen Hojii Mootummaa Cufaatti Oolan, Jedhama
Magaalaa Hararitti lagannaan gabaa kaleessa jalqabame har’allee haga tokko itti fufuu isaa jiraattonni gabaasaa keenya VOAtti himanii jiran.
Magaalaa Harar keessatti baatii tokko dura akka tasaa balaa ibiddaa dhaqqabeen suuqileen isaanii kan duraa gubate daldaltoonni magaalattii suuqileen sun deebisanii ijaaramanii hojii jalqabuu isaanii mootumaan naannoo beeksisee jira.
Magaalaa Harar keessatti jala-bultii ayyyaana Cuuphaa Dilbata ayyaaneffamee fi guyyaa ayyaanichaa – Wixata ganama ennaa taabotni gara Waldaa Kiristaanaatti deebi’ee galfamu walitti-bu’insaa fi hookkara ka’een qabeenyaa waajira poolisii magaalaa Hararii fi gamoo “SMART TOWER” jedhamu dabalee qabeenyaalee dhuunfaa irra miidhaan jabaan ga’uu abbootiin qabeenyaa fi waajirri Nageenyaa Naannoo Hararii VOA-tti himanii jiran.
Magaalaa Haratitti har’a ganama irraa jalqabee ugguramee oole, jedha – gabaasaan VOA Addis Chekkol. Daldaltoonni ganama dhaabbatoota isaanii banan akka cufan dargaggootaan itti himamuu isaa fi kanneen cufuu didanitti dargaggoonni dhagaa darbachuu, daldaltoonni maqaan isaanii akka himamu hin feene itti himuu isaanis gabaasee jira. ​
Magaalaa Hawaasaa, Buraayyuu, Finfinnee, Beneshaanguul fi Gaambeellaa keessaa kanneen to’annaa jala oolana akka jiranii fi Keessumaa Finfinnee keessaa lakkofsii isaanii ol jedha akan ta’e leenjiif ergamanii kan turan ta’u dubbatan.
Magaalaa Hawaasaa keessatti guyyaa sadiif gaggeeffamaa kan ture korri ADWUI inni 11ffaan har’a xumuramee jira. Dr. Abiyyi Ahmad dura ta’aa addichaa akkasumas obbo Dammaqaa Makonnan itti aanaa dura ta’aa gochuuf falatee jira.
Magaalaa Hawaasaa Keessatti Hubannoon Koronaa Ilaalchisee Jiru Ilaalcha Hin Arganne: Angawoota Magaalattii
Magaalaa Hawaasaa keessatti yeroo fi iddoo mijataa eeggachuun yakki rawwatamu akkasumas eenyummaa irratti qiyyaafachuun tuttuqqaan oofamu jiraattonni tasagabiin akka hin jiraannee fi haal yaaddeess keessa akka galan gochuu isaa jiraattonni ajaja waraanaa waliin marii gaggeessan dubbatanii jiru.
Magaalaa Holotaa fi Godinaa Horroo Guduruu Wallaggaatti Namoonni Hedduun Hidhamuun Himame
Magaalaa isaanii bira darbanii aanaalee hollaa jiran dhaquun namoota araarsu, kanneen miidhaan irra ga’eef illee hirphi akka ba’u gochuu dhaan beekamu. Jaarsummaaf badhaasi kennamu nagaa fiduu dha jedhan obbo Seyid.
"Magaalaa Jarmanii, Hanover ka maadheffate Waldaan Mirga Namoomaa fi Gargaarsa Oromoo -- afaan Jarmaniin gabaabsamee “OMRHO” jedhamuun beekamu - Sanbata dabre kana, magaalaa Berliin keessatti seminaara waa’ee mirga namoomaa fi haala misoomaa Gaanfa Afrikaa, keessumaa kan Itiyoophiyaa keessaatti fuuleffate geggeessee jira.Bara 1991 ka taayitaa Mootummaa Itiyoophiyaa qabate Ihaadeg, filannoo barana, bara 2010 geggeessame dhibba irraa harka sagaltamii-sagalii fi qabxii jahaa injifadhe jechuun labsee jira, njifannoon jedhame kun, Muummichi-ministaraa Melles Zenaawii otuu addaan hin kutiin akka aangoo hoogganummaa irra turan taasisa, ka jedhu jaaramayaan mirga namoomaa fi gargaarsaa kun, ""haalli filannoo sanaa kan nagaa fakkaate iyyuu gareeleen mormitootaa mirgi namoomaa isaanii ukkaamamuu fi gaaga'amuu iyyataa turan. Mormitoonni hedduun doorsisanaa, hiraarsamaa fi hidhamaa turan. Kanneen filannoo sana dura humnoota motummaan ajjeesaman illee ni turan."" jedha.Itiyoophiyaan biyyoota Awurooppaa fi Yunaayitid Isteetis irraa waggoota hedduuf gargaarsa misoomaa guddaa akka argataa turte eeruudhaan, garuu gargaarsi kun galii itti yaadame ga'ee, dhuguma. biyyattii misoomsee jiraa? gaaffiilee guguddoo seminaara Berliin kana irratti ka'ee mariin bal'aan irratti geggeessame tahuu, dura-taa'aan Jaarmayaa Mirga Namoomaa fi Gargaarsa Oromoo, Luba Bantii Ujuluu ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin beeksisanii jiran.Kana malees mata-dureelee akka kittaannaa ijoollee durbaa, akkaataa ka'insaa fi hidda-jabeeffachuu irreen-bultummaa filannoo Itiyoophiyaa keessaa. haala mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa, girdiraa baqattoota biyyoota gaanfa Afrikaa fi ka biroo irratti qorannoon dhihaatee, mariin kan irratti geggeessame tahuu dubbatan, Lubi Bantiin. Kanneen qorannoolee kana dhiheessan hayyoota Oromoo fi ka sadarkaa addunyaa tahuu illee ibsanbii jiran.Gaaffii fi deebii dura-taa'aa Jaarmayaa Mirga Namoomaa fi Gargaarsaa Oromoo, Luba Bantii Ujuluu waliin geggeessine MP3 ka fuula kana irra gama harka mirgaaa jiru tuqaa dhaggeeffadhaa."
Magaalaa Jerusaalem, bakka “Old City” yokaan magaalaa Dullattii jedhamtu fi Israa’eloonni immoo “Temple Mount” yokaan “Gaara Waldaa” jedhan keessatti kan argamu Masjiida Alasqaa biratti, falasxiinonni poolisoota Israa’el wajjiin walitti-bu’an. Torban tokko dura hidhattoonni Arabaa sadii polisoota Israa’el lama eega bakka sanatti ajjeesanii booda, Israa’el meeshaa sibiila adda-baasee saaxilu bakka sana dhaabuu ishee mormuudhaan, hoogganoonni guyyaa mormii kana waaman.
Magaalaa Jigjigaa Kaaba gama bahaa dugdee magaalattii-tti mana hidhaa tokkotu jira. “Jail Ogaden” jedhamuun beekama. Manni hidhaa kun bal’aa miti. Akka karoorfametti silaa namoonni 400 ol kan keessatti hidhaman hin turre.
Magaalaa Jigjigaa keessa mannen hidhaa jiran keessaa beekamoon Jeel Ogaaden, Amiraa, Gobalkaa fi Haavaanaa ykn Guwantaanaamoo kanneen jedhamn ta’u kan ibsan Sheek Jamaal Aliyyii ofii isaanii baatii lamaaf manneen hidhaa gandaa kaasee bakka adda addaatti hidhamuu isaanii dubbatu.
Magaalaa Jigjigaatti kabajamaa kan ture guyyaa magaalaalee irratti rakkoolee mana jireenyaa fi furmaata isaa ilaalchesee waraqaa qorannaa kan dhiyeessan Dr. Ze Menfes G/Igzaaber ministeriin misooma magaalaa fi manneenii rakkoo manneen jireenyaa akka karoorsetti furaa hin jiru jedhan.
Magaalaa Jimmaa keessattis akkasuma hiriirtotaa fi humnoota mootummaa gidduutti walitti-bu’insi uumamee namaa fi qabeenyaan miidhamuu tu himame. Kan dhimma sana hordofaa ture gabaasaan keenya Naakoor Malkaa Ambo irraa dubbisnee jirra.
Magaalaa Johaanisbergi keessattu fulaa hedduutti qophii yaadannoo kurnyaa hedduu Wiinii Maandellaaf qopheessanii hojjachuutti jiran.
Magaalaa Kaaba biyyattii – Pembaa keessatti qofa, uummatni kuma dhibba lama tahu akka balaaf saaxilame tu dubbatama.
Magaalaa Kaameruun Kaaba-dhihaatti argamtu, Kumboo keessatti kaleessa galgala yeroo jeeqamni ka’etti namoonni dhibba hedduutti lakkaawaman, dahata barbaacha wacaa fi fiiginsaan gara Kaatediraala Kiristaanaa magaalattii keessaatti dheessan.
Magaalaa Kaartuum keessatti namoota iddoo tokko taa’uun torbanneeniif mormii gaggeessaa turan addaan facaasuuf waraanni mootummaa yaalii godheen yoo xiqqaate namnii 13 ajjefamuu ibsamee jira.
Magaalaa Kaayiroo gama Kaabaatti baaburri hadiida isaa gad-lakkisee bahuu irraa balaa uumameen yoo xiqqaate namoonni 11 du’uu fi kanneen biroon 98 madaa’uun beekamee jira.
Magaalaa kana keessatti haala mudateen maatii tokko keessaa namoonni sadii haatii fi ilmaan isaanii Fedhesa fi isheetuu jedhaman rasaasaan dha’amuu dhaan Eshetu fi haati isaa ennaa du’an Fedhesaan madaa’ee mana yaalaa jira jechuun nuuf ibsan jiraataan magaalattii.
Magaalaa Kebek kan kaanaadaa keessatti hidhattonni Dilbata kaleessaa gara galgalaa Majiida tokko haleeluun nama 6 ajjesanii kanneen biroo 8 madeessan.
Magaalaa Keep-taawon keessatti immoo, Ark-biishoop Dezmoond Tuuttuu, hiriirtota farra-Zuumaa irratti qeeqa isaanii jabaa fi fudhatamaa ta’an dhageessisan.
Magaalaa Kitaaba Qulqulluu keessatti beekamtu Bethlehem bakka dhaloota Gooftaa Yesuusitti loltoonni ujummoon bishaan akkasumas mormitoota irratti gaazii imimmaansu biifanii jirna.
Magaalaa Lagaxaafoo lagadaadhii, magaalaa Mattuu fi aanota godinaa Illuu Abbaaboor kanneen biroo fi magaaloota biroo keessatti hiriirawwan geggeessamuu, hirimaattonnii fi aangawonni mootummaa dubbatanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa
Magaalaa Landan keessatti Robii darbe Waxabajjii 14 bara 2017 gamoon darbii 24 qabu tokko irratti ibiddi ka’e lubbuun namaa galaafachuu isaa fi kanneen eessa buteen isaanii dhabame jiraachuun gabaafamaa jira.Namoota lubbuun isaanii darbe ykn eessa buteen isaanii dhabame jedhaman keessa lammiwwan Ityoophiyaa ni jira.
Magaalaalee akka Buraayyuu, Sabbataa, laga Xaafoo, Bishooftuu, Caancoo fi ka biroo keessa akka miseensonni ABO qabamaa jiran dubbatu – hoogganoonni dhaabichaa. Godinaalee Komand Poostii jalatti bulfamaa jiran keessattis, “tajaajilli quunnamtii irraa kutamee, ajjeechaa, saamichaa fi humnaan gudeeddii uummata meeshaa-maleeyyii irratti geggeessamaa jira,” jechuun komatan.
Magaalaalee biyyatti keessatti bulchiinsa gaariin dhabamuu kan ilaaleen tarkaanfiin sirreessuu fudhatamuu isaan jijjiramni hangi tokko kan argamee ta’uus amma iyyuu hojii guddaatu nu eeggata kan jedhan mummichi miniseeraa Haayle Maariyaam kana dhabamsiuuf leenjiin marsaa lamaa kennamu ibsan.
Magaalaalee Chaayinaa kanneen biroo keessatti garuu, aangawoonni eegumsa fayyaa biyyattii har’a akka gabaasanitti, kaleessa namoota bakkawwan biroo dhufan 34 irratti dhukkubichi argame. Kun immoo, namoonni bakkawwan biroo irraa gara biyyattiitti imalan vaayiresicha itti fidanii dhufuun tarkaanfii fooyyaa’inaa biyyattiin agarsiiste boodatti harkisaa jira, yaaddoo jedhu uumee jira.
Magaalaalee Godina Sidaamaa Keessatti Tasgabbiin Mul'ataa Jira Jedhame
Magaalaalee Itiyoophiyaa keessatti mul’ataa kan jiru yaaddoon nagaa caasaaan jiruun dhaabattoota nageenyaa sirrii hin taane jiraachuu irraa maddee jechuun Ministeera Nagaaf De’eetaa ministeeraa kan ta’an Aaddee Free'aleem Shibaabbaaw ibsanii jiru.
Magaalaalee kan akka Maqale keessa geejjiba kan akka meeshaa barbaachisuu fi dawaalee bitachuuf geejjibi hin jiru. Haaluma wal fakkaatuun magaalaaleen tajaajila taaksii, konkolaataa fi bajaajii dhaabuun isaanii namoonni wal’aansa fayyaa isaan argatin attamiin gara mana yaalaa dhaqu gaaffii jedhu kaasisee jira.
Magaalaalee keniyaa 3 keessatti mormiin gaggeeffamu hammaachuun filannoo irra deebi’anii gaggeessuuf karoorfamaa jiru akkasumas hiriira ugguruuf tarkaanfii mootummaan fudhate mormuuf ba’an.
Magaalaalee Kombolchaa fi Haroo keessatti Rebichaa fi Ajjechaan Itti Fufe Jedhu Barattoonni
Magaalaalee Libiyaa kanneen to'annaa mormitootaa jala jiran keessaa Beengaaziin tokko.Baqatoota Itiyoophiyaa fi kanneen biroo Beengaazii keessaa jiraataa turan uummata biyyaaa fi paartii amma bulchaa jiruun qabamnee gara naannoo buufata donii Minaa Juliyaanaa jedhamtuutti geessamne jedhu.
Magaalaaleen addaa Oromiyaa naannoo Finfinnee jiranis karoora isaanii waliin qindeessuu fedhan malee qofaa isaanii dhaabachuu danda’u. Waliin qindeessuu hin barbaannu yoo jedhan kan isaan dhorku hin jiru. Garuu qindoomina sanaan bu’aan argamu guddaa waan ta’eef kan kun barbaachiseef. Kanaaf dachiin magalaalee addaa Oromiyaa naannoo Finfinnee jiran irraa taakkuun tokko iyyuu kan fudhatame hin jiru. Ololli kijiba kun beekamuu qaba jedhan.
- Magaalaaleen Finfinnee, Hararii fi Dirre-dhawaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa jala haa galfaman,
Magaalaaleen guutummaa Ameerikaa keessa jiran immoo gootota magaalaa isaanii irraa bara 1776 ennaa warraaqsa Ameerikaa qabee duula irratti bobba’anii wareegaman kabajaan yaadatanii oolu. Ayyaana goototaa kana irratti kanneen waraana Veetnaam irratti wareegaman yeroo hedduu qiyyaafata addaa argatu.
Magaalaaleen kan akka NY fi Washingtion illee guyyaa walabummaa kun nagaan akka kabajamu qoophee barbaachisu xumuraniru. prezidaant Donald Trump ayyaana kana maatiiwwan miseensota waraanaa waliin nyaata alatti bilcheessan qooddachuun yoo ta’u booda irra hojjttoota White House fi maatiiwwan kana waliin xaaxee qabsiisamu daawwatuuf jiru.
Magaalaaleen Oromiyaa Bulchiinsa Addaa jala jiran Finfinnee jala seenuuf deemu
Magaalaaleen Oromiyaa Hedduun Tohannaa Waraanaa Jala Jiru Jedhan Jiraattonni
Magaalaaleen sadii Somalia keessaa jechuun Kismayo ka naannoo Juba gara gadii jiru, naannoo Geedoo keessa kan jiru Luuq fi baidoan baqattoonni kun deebi’anii akka keessa jiraataniif bakka amansiisaa dha jedha UNHCR.
Magaalaaleen sun galii argatan guutummaatti misooma bu’uuraa kan ofii isaanii babal’isuuf akka oolchan kan godhu ta’uu itti gaafatamaan waajjira industirii Oromiyaa obbo Nigusee Mengistuu beeksisaniiru. Kanaaf labsiin Caffee Oromiyaatiin ba’e Master planii Finfinnee waliin kan wal argu miti jedhan.
Magaalaalee oromiyaa adda addaa irraa qabamne kanneen jedhan himatamtoonni 25 waajira muummicha-ministaraa fi Jaarmayaalee mirga namoomaaf xalayaa iyyannaa mallatteessanii ergatan.
Magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessatti, hoji-dhaabinsa mormii fi lagannaa gabaa geggeessamaa ture hordofee, humnoonni raayyaa ittisaa, har’a, daldaltoota suuqii isaanii banatanii hojii jalqabuu yaalaniin, “ammaan dura, maaliif cuftan” jechuudhaan, akka hin banne dhorkaa, namoonnis akka manaa hin baane doorsisaa turan jechuun jiraattonni himataa jiran. Godinaa Harargee Bahaa, magaalaa Awwadaay keessatti immoo, kaleessa dargaggoon Eliyaas Ahmed Alishoo jedhamu, raayyaa waraanaan dullaan tumamee ajjeesamuu maatiin isaa Raadiyoo Sagale Ameerikaaf ibsanii jiran.
Magaalaalee Oromiyaa Amboo, Gincii fi Walisoo akkasumas gandeen naannoo keessa daldaltoonni jiran dilaalli humnaa ol nu irratti fe’ame jechuu dhaan komeen dhiyeessaa turan gara mormiitti jijjiirame jedhu.
Magaalaalee Oromiyaa Finfinneettii Kutuun Seeraan Ala
Magaalaalee Oromiyaa keessaa akkaataa hojii kan ammayyaa ta’een gaggeessuuf bulchiinsa naannoo Oromiyaan labsii magaalaaleef baafame magaalaalee Oromiyaa Federaalaaf kennuuf jedhu akkasumas lafa Oromiyaa Kutuuf jedhu jechuun oloola gonkumaa dhugaa irraa fagaate oofan jedhe ibsii kun.
Magaalaalee Oromiyaa Keessatti Hojii fi Tajaajilawwan Banamaniyuu Hidhaan Itti-fuee  Jira, Jedhama
Magaalaalee Oromiyaa Lixaa Adda Addaa Keessaa Namoonni Hedduun Hidhamuu Dubbatu Maatii fi Jiraattonni
Magaalaalee Oromiyaa Lixaa tokko tokko keessatti namootni 100 ol tahan sababaa ilaalcha siyaasaaf jecha “Riphee-loltoota wajjin hariiroo qabu,” jedhamuun hidhamanii jiru’ jechuun himataN - miseensotni maatii namoota hidhamanii.
Magaalaalee Oromiyaa Lixaa tokko tokko keessatti sochiin geejjibaa waan gufateef qaala’insa jireenyaaf isaan saaxiluu jiraattotni VOAf yaada kennan dubbatan.
Magaalaalee shan irraa jiraattoota hasoofsiifne haallii isaan keessa jiran harka caalaan wal fakkaataa dha.Kunis uummata dorsisuu, reebuu, hidhuu akkasumas manneen namaa cabsanii halkan seenuun qabeenyaa jiran kan akka bilbilaa harkaa fi maallaqaa saamuun namoota qabanii deemuu ka jedhu. Darbee darbee shamarranii fi dubartoota abbaan warraa irraa hidhame gudeeduun akka jiru illee ibsan jiraattonni. Nama lama ta’uun dhaabachuu ykn adeemuun dhorkaa ta’u isaa, bakka bakkatti immoo manneen barumsaa cufaa ta’uu jiraattonni dubbataniiru.
Magaalaalee Yunaaytid Isteetes adda addaa keessatti Kibxata Waxabajjii 2 bara 2020 hiriirrii mormii gaggeeffamee harka caalaan nagaan xumurame.
Magaalaa Luuq keessatti ajajjaa waraana Somaaliyaa ka tahan – Koloneel Deeq Abdii-kaliif akka jedhanitti, hojjetoonni sun kaleessa otuu mana isaanii jiranii, namoonni meeshaa hidhatan dhufanii dirqsiisuun konkolaataatti naqanii gara gammoojjiitti geessan.
Magaalaa Maaykaadraa keessatti namoonni nagaan yoo xiqqaate 600 tahan ajjeesamuu Koomishiniin Mirga Namoomaa kan Itiyoophiyaa dhiheenya gabaasee jira.Komiishinichi haleellaa gaggeeffame sana booda garee qorannaa tokko gara naannoo sanaatti erguun dhiittaan mirga namaa hamaan raawwatamuu mirkaneeffachuu isaa ifa godhe jira.
Magaalaa Maaykaadraa yeroo ilaaleetti haallii jiru ulfaataa fi fuula namootaa irraa kan dubbifamuus jeeqamoo ta'u isaanii agarsiisa.Namoonni hedduun ajjeefamanii bolla tokkotti lafa itti awwalaman arguu isaa fi yaadii uummataa miidhamaa akka ta'e ibse.Tajaajilli Ibsaa, Intar-Nettii hin jiru jedha.
Magaalaa Maqalee fi magaalaalee kanneen biroo Tigraay keessatti Dilbata kaleessaa humnootiin addaa fi milishoonni agarsiisa waraanaaf hiriiranii turan.
Magaalaa Maqalee keessatti baatii Bitootessa darbee qabee namoota qorannaa vaayiresii fudhatan dhibba irraa harki 37 vaayiresichaan qabamuu waajjirri eegumsa fayyaa naannoo tigraay Beeksisee jira.
Magaalaa Maqalee Keessatti Hiriirri Mormii Geggeessame: Dr. Debretsiyoon Gebremikaa’el
Magaalaa Maqalee keessatti labsii hatattamaa weerara vaayrasii koronaaf ba'e kanneen hin kabajnee namnii tokko ajjeefamee kanneen biroon lama polisotaan madaa'uun ibsamee jira.
Magaalaa Maqalee tii akka bilbilan kan gabaasaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Fininnee jiru – Melleskaachew Amahaatti himan – barattoonni dhalata Tigraay lama, Yunivarsitii Bulee Horaa keessatti barattoota waggaa sadaffaa turan ta’uu isaanii ibsanii, sababa dhalata Tigraay ta’aniif, hiraarsaa fi miidhaa irratti geggeessamu dheessanii gara naannoo isaaniitti deebi’uu isaanii dubbatu. Kanneen sababaa kanaan gara warra isaaniitti deebi’an barattoonni dhalata Tigriraay 60 ta’uu illee dubbtanii jiran.
Magaalaa Maqaleetti Tajaajilli Bilbilaa fi Broodbaandii Eegalame, Jedha Itiyoo Telekoom
Magaala Amboo,Yuniverstii Dirree Dhawaa fi Manii Barumsa Qophahina Shaashamannee Maal keessa Oolan?
Magaalaa Meqelee keessa kaleessa dargaggoonni caccabaa xayyaaraa ti kan jedhan qabatanii dhaadachaa turan. Magaalaa Meqelee kaab gama bahaa naannoo Araaguree jedhamutti xayyaarattiin rukutamtee kufuun ibsameera.
"Magaalaa Miniyaapoli keessa kan jiru manni nyaataa Somaalootaa ""Afroo deelii"" jedhamu namoota sababaa vaayrasii Koronaan manaa akka hin baane ittifamaniif nyaata bilcheesuun tola raabsaa jiru."
Magaalaa Moqaadishoo irraa fageenya km 220 irratti argamtu Barawe keessatti boombiin dho’e gareen kubbaa miillaa naannoo kan magaalaa Barawe wayita dorogommii geggeessaa turetti ta’uu itti aanaan komiishinera naga eegumsaa magaalattii VOAf ibsaniiru.
Magaalaa Moqdishoo, aangaa Waajir keessatti haleellaa har’a geggeessame kanaaf garee Al-shabaab tu abbummaa labsate.
Magaalaa Moqdishoo irraa gama Kibba-Lixaatti, kiiloo-meetira 55 irratti kan argamtu – magaalaa Bariiree cinatti haleellaa geggeessame kana duuba eenyu akka jiru haga ammaatti ifa hin taane.
Magaalaa Moyaalee fi naannoo isheetti sabatiinsi dhabamuun itti fufee jiru fi lubbuun namaa baduun gaaffilee ka’an keessaa ti.Baatilee hanga tokko dura raayyaan ittisa biyyaa tarkaanfii fudhataniin lammiiwwan ajjeefamaniiru. Walitti bu’iinsa dhiyeenya uumameen immoo akkasuma lubbuun lammiiwwanii bade jira. Waa’ee kanaa kan gaafataman komiishinerichi dhimmi isaa qoratamaa jira jedhan.
Magaalaa Moyaalee Keessaa Reeffi Nama du’e Argamee Jira, Dilbata Kaleessaa Namoonni Lama Rasaasaan Dhahamuus Odeeffannoo Qabna: Angawoota Naannoo
Magaalaa Moyaaleetti kan argamu Hospitaala Fulleessaa jedhamutti ogeessa fayyaa kan ta’an obbo Badhaasoo Mirees magaalattii keessatti sochiin tokko iyyuu hin turre, namootuma nagaa irratti dhukaasi banamuu dhageenye. San booda madoon gara hospitaala keenyaatti ergamee kaan du’anii kan lubbuun hafan immoo kaan Moyaaleetti humnaa ol kan ta’e immoo gara Awaasaatti geessamaniiru jedhan. Magaalattiin waraanaan waan weeraramteef uummati rifatee ijoollee isaa qabate gara biyya hollaa Keeiniyaatti baqataa jiraachuu illee jiraataan magaalattii nuuf ibsaniiru.
Magaalaa Moyyaalee Keessatti Namnoo Kudhan Ajjeefamee kudha tokko madaa’uu bulchaan magaalaa Moyaalee Aschaaloo Yohaannis ibsaniiru.
Magaalaa Naayijeeriyaa, Dapchii keessatti warroonni ijoollee durbaa mana-barnootaatti erguu ammallee sodaataa jiran.
Magaalaa Nageellee Booranaa fi olloota baaddiyaa isii keessatti nama 200 caalutti hidhame jedha warri achii dubbifne
"Magaalaa Najjoo keessatti kan abbaan isaa – Obbo Getaachoo Addisuu jedhaman gara torban lamaa dura ajjeesamanii manni isaaniis irratti gubate – dargaggoo Waakkennaa Getaachoo, ""poolisiin magaalaa Najjoo, namoota abbaa koo ajjeesuutti shakkaman seeratti dhiheessuu irraa boodatti harkifataa jira,"" jechuudhaan komee dhageessisaa jira."
Magaalaa Najjoo Keessatti Reebichaa fi Hidhaan Hammaate Jedhu Jiraatonni
Magaalaan ala wal waraansii itti fufuun immo rakkoo magaalatti keessaa hammeesse jedha gabaasnii Heezer Merdook Aksuuma irraa ergitee.
Magaalaan Amboo gara tasgabbiitti deebi’aa jiraachuu fi daandiin banamee sochiin eegaluu Kantiibaan magaalattii VOAf ibsanii jiran.
Magaalaan Amboo keessumaa Kibxata fi Robii Roobii muddama addaa keessa akka jiru jiraatonni ibsanii jiru.
Magaalaan Amboo Tasgabboofte, Jedhu Kantiibaan Magaalattii
Magaalaan Amboo Vaayirasii Koronaa Dursitee ittisuuf Qophiitti Jirti
Magaalaa Naqamtee ka jiru mooraa Masaraa Kumsaa Morodaa keessatti fi bakkawwan birootti namootni eega  hidhamanii baatiileen sadii ka dabran tahun hanga ammaatti mana murtiitti dhiyaachuu dhabuun isaanii kan isaan yaaddesse tahuu  maatii hidhamtootaa keessa hagi tokko dubbatanii jiran.
Magaalaa Naqamtee keessatti guyyaa har’aa humnoonni mootummaa dhukaasa banuu isaaniif uummati akkaan rifachuu isaa jiraattonni magaalattii nuuf ibsanii jiru. Humnoonni mootummaa kun garaadhaan lafa ciisanii gara uummataatti ennaa dhukaasan ijaan argine kanneen jedhan jiraattota magaalaa Naqamtee keessaa tokko.
Magaalaa Naqamtee keessatti kaleessa ayyaana Irreechaa kabajame irratti namoonni balaa dhaqqabsiisuuf turan jechuun kan dargaggoonni shakkan to’annaa jala oolan kaanis reebamanii lubbuun namaa darbuu fi madaa’uun raawwatamuun gabaasamee jira.
Magaalaa Naqamtee Keessatti Namnii Tokko Ajjefamuu fi Kannen 19 Ta’an Madaa’uu Hospitaalli Magaalatti Beeksisee Jira
Magaalaa Naqamteetti Jimaaata Dabre Dargaggoonni Ajjeesaman
Magaalaa Naqamteetti Jimaata dabre kana humnootni naga-eegumsaa Mootummaa dargaggoota nagaa afur bakka tokkotti ajjeesan, jechuun maatiifi namoota argine jedhan keessaa dubbatan.
Magaalaa Naqamteetti kaleessa, humnoonni naga-eegumsaa mootummaa lama “qaamota ammaaf eenyummaan isaanii hin beekamne” jedhamaniin ajjeefamuu Waajjirri Dhimmoota Komunikeeshinii magaalaa Naqamtee beeksisee jira.
"Magaalaa Naqamteetti ""Miseensotni maatii keenya erga hidhamanii ji'i lama darbus hanga yoonaa mana murtiitti hin dhiyaanne yookaan hin gadhiifamane jechuun namoonni firri duraa hidhamuu komatan hagi tokko."
Magaalaa Naqamteetti, Sanbata darbe Boombiin Dho’ee nama ajjeesuufi Namoota Hedduu madeessuusaa Poolisiin beeksise.
Magaalaa Naqamtetti guyyaa kaleessaa namni tokko humna hidhateen ajjeefamee, tokko ka biraan ammoo madaa'uun himamee jira.
Magaalaan Baatuu ji’a Hagayyaa dabarte keessaa muddamsuu akka akkaa keessa turte.Gareen 23 ta naannolee Itoophiyaa sagalii walitti dhufan dorgommii Kubbaa miillaa irra turan.Dorgommiin tun bara 2000 akka haaraatti jalqabdullee dorgommiin waggaa hedduun duratti taate akka dargagootii waan gara garaatiin biyya fulaa bu’an argaman goote. Dorgommii baranaa irratti dargaggootii Oromiyaa fulaa bu’anii dorgoman Adaamaa,Shaashamannee fi Jimmaa irraa dhufan. Obbo Anbessee Magarsaa Biiroo Dhimma Dargagoota Oromiyaatti Geggeessaa Adeemsa Hujii fi Babalinna Ispoortii ti.Kaayoon teenna “dargaggoo biyya teenna bakka bu’an sadarkaa adda addaatti dorgomuu dandahan horachuu dha, inni guddaan” jedhu.Dorgommii Hagayya 15 bara 2002 dhumattu tana irratti garee moohatteef badhaasa adda addaati kenname.Gama kaaniin ammoo “CECAFA”n dorgommii kubbaa miilaa biyyoota Afrikaa gama Bahaatii fi Jiddu-galaa magaalaa Eertiraa, Asmaraatti jalqabde. Qophii baranaa ta Hagayya 14 bara 2010 jalqabde tana ijoollee gannii isaanii 20 gadii, ka U-20 jedhamanti irratti dorgoma. Biyya Yemen ta akka keessummaatti yaamamtee dorgomte malee dorgomtoonni kaan biyyootuma Afrikaa ti. Ertiraan qophii baranaa tana akka dansaa qopheessite jedhamte, tapha qaraatiinillee Tanzaniyaan 1 fi 0n moohatte.
Magaalaan Barawee magaalaa tarsiimoo kan andaara galaanaa fi naannoo maadhee waraana gamtaa Afriikaa guddicha.
Magaalaan Bulee Horaa Arsii Nagallee fi Gandeen Arsii Bahaa Lama Maal Keessa Jiru ?
Magaalaan Bulee Horaa fi Amboon Har’a Maal Keessa Jiru?
Magaalaan Chaayinaa Beejiing ka duraan faalama qilleensaan beekamtu to’annoo teeknooloojii irratti hundaa’e gochuun fooyya’iinsa fiduu ishee, mootummaa Chaayinaa bakka bu’uudhaan ka ibsa godhan Prof. Hii Keebir dubbatanii jiru.
Magaalaan chaayinaa kan vaayrasiin Koronaa jalqaba keessatti mullatee Wuhaan seenuu ykn ba’uun eega dhorkamee bubbulee jira.Wuhaan keessatti lakkoofsii namoota vaayrasii Koronaan du’anii akkaan dabalaa jira.
Magaalaan Chaayinaa Kunshaan Dirree Dhawaaf Meeshaa Koronaa Of Irraa Ittisan Erge
Magaalaan Chaayinaa Kunshan konyaan Jiangsu magaalaa obboleettii taate Dirree Dhawaaf meeshaalee koronaa irraa of ittisan gumaachee jira. Gumaachi kun ventileeteroota shan, glaaviisii 100, 000 maaskii 50,000 fi meeshaalee ittisaa ka biroo 600 ta’uu Addis Chekol gabaaseera.
Magaalaan Dambi Dolloo Torban Lamaaf Tajaajila Ibsaa fi Bishaanii Malee jirti
Magaalaan Dirre-dhawaa dhukkubsatoota kana wal’aanuuf jecha, manneen barnootaa magaalattii keessaa yeroof gara hospitaala wal’aansa dhukkubsatootaatti jijjiirtee jirti – jedha – Addis Chekkol, Dirre-dhawaa irraa.
Magaalaan Dirree Dhawaa magaalaa Chaayinaa kunshaan biraa meeshaalee vaairesii koronaa of irraa ittisuuf deggeran argattee jirti. Magaalaaleen lamaan walii galtee obbolummaa kana dura walii mallatteessanii jiru. Gama biraan bulchiinsi Dirree dhawaa dhimma vaayiresii koronaan wal qabatee qamotii dinagdeen isaanii duraa miidhameef qarshii miliyoon 106 dilaala irraa walaba akka ta’an godhee jira.
Magaalaan Dolo Odoo Ethiopia kibba gama bahaa naannoo somalia waliin daangessu irratti argamti. Fageenyi magaalattii kanaaf daangaa sana gidduu jiru km lama hin guutu.Bakki uummata kuma 30 ta’u keessa qubatan kun ganda baqattootaa waan jedhameef malee magaalaa xiqqoo tokko jedhamuu ni danda’a.Mooraa sana keessa sochii adda addaatu argama, Meleskachoon kan daawwate keessaa tokko bakka midhaan nyaataa itti hiramu ture. Abdulmohamed-n jedhama kan jedhanii fi naannoo Beledweniin dhufe kan jedhan baqataan tokko nama afaan hiikuun gargaaramanii hongee fi walitti bu’iinsatu qe’ee irraa nu godaansise jedhan.Lagi Ganaalee gara Somaliaatti yaa’u hanqina bishaanii hin qabu guutuu dha. Lammiiwwan Somalia garuu bishaan kun itti yaa’us beelaan dha’aman. Gabaas Guutuu MP3 tuquun dhaga’aa.
Magaalaa Neew Yoork keessa kan jiru waajiira haadhoo “Traamp Tawoors” jedhamu keessatti bilbiloonni prezidaant Traamp itti gargaaramaa turan dhoksaan akka dhaggeeffatamaniif Obaamaan ajaja kennan jedhu Traamp.Himata isaanii kanas gargaartoonni prezidaantichaa kanneen Waayit Haawuus keessa sirrii dha jechuun har’a falmaa jiran.
Magaalaa New York keessatti balaa dhaqqabeen kanneen dhuman namoonni kuma sadii maqaan isaanii maatii isaaniin dubbifamee jira.
Magaalaan Ferguson Misuurin keessatti hookkarri ka’ee jira. Murtii sana, naannoo mana murtii dhaabatanii kanneen eegaa turan battaluma , murtiin haqaa meerre? Jechuun sagalee dhageessianiiru. Mormitoonni Naannoo buufata poolisii Fugrisonitti wal ga’an kaan immoo hookkara kaasan. Poolisiinis gaazii imiimmaansu biifuu dhaan hiriirtota bittimussf yaalaa ture.
Magaalaan Finfinnee barcuma mana maree bakka bu’ota uummataaf qabdu 23 keessaa digdamii sadanuu IHADEG injifatee jira. Naannoon Oromiyaa kan qabu barcuma mana maree bakka bu’ootaa 178 keessaa ba’iin kan 150 ga’ee jira. 150nu OPDOtu injifate.
Magaalaan Finfinnee fi Waashingiten DC Walii Galtee Obbolummaa Mallatteessan
Magaalaan gaarreniin marfamtee jirtu kun kibba Tripoolii irraa fageenya km 64 irratti argamti.
Magaalaan galma mootummaa Hindii Neew Deelhii keessatti torban tokkoof sochiin ugguramee ture kan silaa wiixata har’a kaafama jedhamee, akka itti fufuu beeksisuuf haasawan dhageesiisaniin kana jedhan mummichi Ministeera biyyatti.
Magaalaan galma-motummaa Sudaan, Kaartuum, faca’ina Vaayirasii Koronaa ittisuuf jecha, Sanbata dabre kana irraa jalqabdee, torban sadi’iif sochii hundumaa cuftee jirti.
Magaalaan Gimbii fi Naannawaa Ishee Maal Keessa Oolan
Magaalaan Hiyusten, obomboleettii jandoo roobaa makatee itti bu’e ka seenaa keessatti isa hamaa tahe irraa har’a xiqqoo haara-galfattee jirti. Obomboleettiin jandoo makate sun amma gara biyya ollaa sanaa, Luuziyaanaatti cehuu isaa tu dubbatama.
Magaalaan Iraaq Mosuul IS Jalaa baahuu Isheetti Pirezdaant Traamp Gammachuu Itti Dhagahame Ibsan
Magaalaa Niwu York irraa ibsa addaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin kan kana dubbatan – Maayikil Kiitiing, “filannoo walabaa fi madaalawaa geggeessuun hedduu barbaachisaa dha” – jedhu.
Magaalaan Jijjigaa, guutummaatti to’annaa raayyaa ittisuaa jala eega galtee booda, kanneen sababaa hookkaraaf manneen isaanii gad-lakkisanii dheesanii, waldaalee kiristaanaa fi bakkawwan adda addaa da’atanii turan gara manneen isaaniitti deebi’uu isaaniis jiraattonni dubbatanii jiran.
Magaalaan keenya nagaa guutuu qabdi, adeemsi baruu fi barsiisuus hin danqamne mormiin ka’e jedhame kunis waca ijoollee muraasaa irraan kan hafe guddaa miti, magaalaan keenya nagaa guutuu qabdi jechuun itti gaafatamaan waajjira nageenya magaalaa Mandii Obbo Melkamu Olana nuuf ibsaniiru.
Magaalaan Kooriyaan Kibbaa,Deagun dhiyoo tana waan takka argitee hin beenne argitei.Wadorgommii IAAF,Waldorgommii Federeshiinii Waldaa Atileetiksii Addunyaa marroo 13eessoo kopheessite.
Magaalaan mandeeraatti dhaqqabe reefuu waggaa guuta, ajjeechaa yeroo sanaatiin namootni 28 du’uun kan yaadatamu yoo ta’u, kaleessas haaluma wal fakkaatuun hidhattoonni miseensa Alshabaab ta’uu hin hafne jedhamanii shakkaman namoota gara Nairobi dhufan irratti balaa dhaqqabsiisaniin lubbuun nama lamaa darbee shanimmoo miidhaan qaamaa irratti dhaqqabeera.
Magaalaan Mandii Har’as Jeeqamaa Oolte Jedhu Jiraattonni
Magaalaan Meelbarn Ammas Ugguura Sochii Jala Jirti
Magaalaan Melbarn Kutaan Viktoriyaa keessatti kan argamtu yoo ta'u daldallii irra hedduun akkasumas industriwwan waan akka fonii oomishan Jimaataa qabee hojiin isaanii kan daangeeffamuuf jiru ta'uun ibsamee jira.
Magaalaan Tongil-gak, ka daangaa biyyoota Kooriyaa lameen irratti argamtu yoo tahu, ammaan dura illee magaalaa kana keessatti mariin biyyoota lameenii geggeessamee ture.
Magaalaan Waashingtan Dii Sii (DC) ugguura sababaa dhukkuuba Koviidiin keesse Suuta Kaasaa Jirti.
Magaalaan Waashingtan Dii Sii Labsii Yeroo Hatattamaa Jala Turti
Magaalaan Waashingtan Ugguura Koronaaf Keesse Kaasuu Jalqabdee Jirti
Magaalaan Yunaayitid Isteetis Minniyaapoolis, poolisoota Afuru kanneen lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa to’annaa jala oolchanii fi booda irras erga poolisiin adii jilba isaan morma irra ejjetee booda du’e keessatti hirmaatan hojii dhaa ari’ee jira.
Magaalaa Paaris, daandii beekamaa Chaaz-Elizii jedhamu irra loltoonni Yunaayitid Isteets, waraana Faransaay kuma hedduu – meeshaalee waraanaa akka taankiilee, misaaheloota, laawuncherootaa fi konkolaatota waraanaa waliin hiriiran.
Magaalaa Qonnaan-bultoota Hammate Ijaaraa Jirra, Jedhan Injinar Taakkalee Uumaa
Magaalaa Roobee Keessatti Biiffaan Keemikaala Farra Vaayirasii Akka Geggeessame Dubbata, Bulchiinsi Magaalattii
Magaala Asallatti marii haala yeroo ammaa irratti jiratoonni magaalattii fi naannawwaa ishii angaa'otaa motummaa waliin kaleessa geggeessan irratti itti gafatamaa wajjira giddugallessa Partii Dimokiratawwa Oromoo – Obbo Addisuu Aragaaf dhifamnni godhamuu qaba, jedhamee jira.
Magaalaa sana keessatti nama vaayiresii koronaa qabutu argame jedhamee oduun afarfamaa jiru hamee ta’uu kan ibse qajeelchi eegumsa fayyaa magaalattii uummati raga hin mirkanoofneen akka hin jeeqamne beeksisee jira.
“Magaalaa sana keessatti raayyaan ittisaa fi loltoonni Ertiraa namoota nagaa ajjeesan, “ jedhamee himannaa dhihaate waajirri keenya baatiilee lamaaf qorataa ture, jechuun gaazzexeessotaaf Abbaan-alangaa Itti-aanaan Obbo Fiqaaduu Tseggaa, qorannaa haga ammaa geggeessamee ragaa qulqullaa’een, namoonni 6 raayyaa ittisaan ajjeesamuun mirkaneessamuu dubbatan.
Magaalaa Shaadhemannee irraa – Jaarsi umuriin gara saddeettamaa – Obbo Dhaqqaboo Waariyoo eega baatiilee afuriif, mana-hidhaa Waalta Qorannaa Yakkaa Itiyoophiyaa , ka Maa’ikalaawii jedhamuun beekamutti hidhamanii fi himannaan shororkeessumma irratti dhihaatee booda, ragaan dhabamuu irraa kan ka’e akka wabiin gad-lakkisaman manni-murtii murteesse iyyuu, poolsiin gad-lakkisuu dide – jedhu maatii fi abukaatoon isaanii. Abbaa-murtiitti deebi’anii iyyata dhiheeffatan illee, “takkaa wabiin gad-lakkisaman murteessinee, galmee isaa cufeen jira.” – jechuudhaan, akka poolisii maanguddicha gad-lakkisuu dide gaafachuu dhiise ta’uu illee dubbatanii jiran. Obbo Dhaqqabaan miseensa ABO ti jedhamuuun himannaan shororkeessummaa irratti dhihaate iyyuu ragaan kana mirkaneessu tokko illee hin argamne, jedhan.
Magaalaa Shaakkisoo Keessatti Hiriirri Mormii Gaggeeffamee Jira
Magaalaa Shaambuu Keessatti Qeerroon Tokko Ajjeesamuun Mormii Kaase
Magaalaa Shaashamannee Keessatti Nama Ajjesuun Baratamaa Dhufeera Jedhu Jiraattonni
Magaala Asosaa Keessatti Walgahiin Gaggeeffamaa Jira
Magaalaa tarsimoo qabeettii kan magaalaa galama mootummaa Somaaliyaa Moqaadishoo kutaalee biyyatti gama dhiyaa wal agarsiiftu hidhattonni al-shabaab deebisanii to’atanii jiru.Moqadishoo irraa fageenya kilo0 meetra 120 irratti kan argamtu Leegoo keessa kanneen jiraatan akka jedhanti hidhattonni Jimaata har’a ganama magaalatti seenanii qabatan.
Magaalaa US Filaadelfiyaa keessatti geggeessamaa kan jiru kora sabaa dimokraatotaa irratti miseensonni paartichaa Hillary Clintoniin kaadhimamtuu prezidaantii gochuun filataniiru. Hillaaryiinis kora kana irratti haasaa dhageessisaniin kaadhiummaa prezidaantummaa kan garee dimokraatotaa sirnaan simatanii jiru. Haasaan isaaniis qalbii namootaa toosisee hangi tokko imimmiin haqataa turan. Namoonni bebeekamoonis kora sana irratti haasaa dhageesisanii jiran. Kora kana guyyaa arfanuu Soraan Hordofee gabaasee jira.
magaalaa Waashiingtan Dii Sii keessattis manneen Sinimaa, bakki sochiin qaamaa itti gaggeessan(Jimii) fi manneen nyaata itti gurguran cufamanii jiru
Magaalaa Waldiyaa Keessatti Har’a Hiriirri Gaggeeffamee Jira
Magaalaa Wuhaan keessatti faca’insa vaayiressichaa dhaabuuf jecha aangawoonni baatiilee lama guutuuf magaalattii sochii irraa ugguranii kaa’an. Faca’insi vaayiresichaa magaalattii keessaa gad xiqqaataa deemuun dhiheenya kana gabaasamaa ture.
Magaalaa Zaalaambassaa keessa kan jiru Sintaayyeehu Gammachuu waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Magaala Baahir Daar keessatti waaltaan namoota vaayrasii Koronaan qabaman keessa ka'aman akkasumas meeshaleen qorannoo human guutuun hojjataa akka hin jirre ogeeyyiin eegumsa fayyaa hangi tokko ibsanii jiru.
Magaala Baatee Kan Godina Walloo - Kamisee Keessatti Hidhaa fi Doorsisni Hammaate Jedhu Jiraattonni
Magaala Bishooftuutti Warishaan Harroonni Itti Qalaman Hojii Jalqabe: Jiraattota
Magaala Dirree Daawaa Keessatti dhalachuu isaa kan dubbatu Najiib Xahaa Haj-Hasan umrii isaa ijoollummaa ABOtti makamee ituu jiru waahiloota isaa sadii waliin godiina Baalee - Beeltoo keessaa qabaman.
Magaala Finffinee dabalatee magaalaalee Oromiyaa hedduu keessatti gochaa masjiidota gubuu naannoo Amaaraa magaalaa Mooxaaatti raawwate balaaleffachuuf hiriirri taasifamee jira. Hiriirri mormii taasifame kun heddun isaa rakkoo nageenyaa malee nagayaan xumurame.
Magaala galama mootummaa Afgaanistaan Kaabuul keessatti balaa of-wareegaan har’a geesiseen yoo xiqqaate namii 12 ajjefamuu fi kanneen biroon 30 madaa’uu ibsamee jira.
Magaala galma mootummaa Lebaanan Beeyruut keessatti hiriirrii Kamiisa kaleessaa galgala gaggeeffame irratti uummanni polisoota waliin walitti bu'anii jiru.
Magaala galma mootummaa Maalii Baamaakoo cina mooraa waraanaa jiru keessaa dhukaasnii kan dhaga'amuu ta'u kanneen ijaan argan dubbatanii jiru.
Magaala Guddoo biyyattii Tiriipoolii keessa Mana hidhaa baqattoonni keessatti uggaraman keessa ka jiran lammileen Oromoo kun, dhaabbatni baqataa baqattoota lammii biyya kaanii Tiriipoolii keessaa baasaa jiraachuu himanii nuun garuu gargaaruuf fedha hin qabaanne jechuun komatanii jiru.
Magaala Haasaasaa keessatti hogganaan amantii Islaamaa haadha warraa wajjiin moora mana ofii keessatti ajjeefamuu akkasumas ciroo keessatti dubartiin umrii dheeraa qaban mana ofii keeessatti ajjeefamuu akka fakkeenyaatti kaasu jiraattonni.
Magaala handaara gala Doualaaf kantibaa ykn bulchaa kan ta'an Rojeer Nidinee Wiixata kaleessaa Afaanii fi funyaan keessan aguugaa jechuun akeekkachiisan.
"Magaala hargeessaa keesatii wixata ganama saa’a tokkoo jalqabee hiriirri dheeraaran akka tureef flattoonii saa’a lamaa ol akka dhaabatanii sagalee kenuudhaaf eegan gabasameera.Prezisaantiin somalee laand Musee Bihii Abdii akka VOA ti himaniti ""filanichii haalaa naga-qabeessa ta’een geggesamuu qaba. Yoo wal dhabiinsii jeraate filannoo booddee karra tasgabii qabeesa ta’een ilaalamuu qaba. Fedhii biyyaa tuffachuun hin danada’mu. Komii keessan karaa nagaa dhisaa. mannii murti banaadha,"" jedhaniiru ."
Magaala isa kamiinuu sochii farra nageenyaa, namaa fi qabeenyaa irraan balaa geessisuuf golgaa ta’uu hin qaban jedha ibsichi.
Magaala Jimmaa Keessatti Fiigichi Deeggarsa Dr. Abiyyif Gaggeeffamee
Magaala kana keessatti haleellaa bombii hedduutu gaggeeffamee.Ijoolleen du’anii manneen barbada’anii jiran.
Magaala Maqalee irraa kan hafee Baankiiwwan cufamanii akka jiran, kunis jaarmayoonni gargaarsaa fi kanneen biroon tajaajiila bu'uraa kennuu irraa danqee akka jiru dubbatan.Gabaa keessa hanqiinni waan nyaatamuu akka jiru kunis baatii oomishaa keessa walitti bu'iinsii waan jalqabameef midhaan ituu hin facaafamin hafuu ibsan Juriik.
Magaala Maqalee keessatti kan argamuu Hospitaalli Rifeeraalaa Aaydar keessatti sababaa hanqiina Oksiijiniin kan ka’e torbanneen darban sadii keessatti namoonni 22 du’uu ibsamee jira.
Magaala Maynamaar kan taatee Yaanduun fi magaalaalee kanneen biroo keessatti bulchiinsa waraanaa mormuun kanneen har'a hiriiran keessaa namoonni lama ajjeefaman.
Magaala Meeksikoo siitii keessatti Riqiichii baabuurri irra keessaan irra deemaa turee cabuu isaan daandii namnii hedduminaan irra deemuu irratti lafa dhahee yoo xiqqaatee namnii 23 ajjeesee hedduu madeessee jira.
Magaala Naayroobii naannoo Iislii lammilee fi baqattoonni Oromoo hedduutu jiraata. Dhibeen Kooronaa dhiyeenya kana ganda kana keessatti waan baballataa dhufeef mootummaan Keeniyaa kamisa darbe kanaa kaasee nami tokko akka Iislii keessaa gadi hin baane, ol akka itti hin seennes ajajee jira.
Magaala Naqamtee keessa kan jirtu Waldaa Kristaanaa Araara Waaqayyoo Addunyaa keessatti Sambata darbee barii amantoonni lakkobsaan hedduu ta'an toora qabachuun waldaa seenuuf yeroo yaalii godhanitti waldhiibboo uuameen namoonni madaa'uun ibsamee jira.
Magaala Naqamteetti Namoonni Poolisiidhan Qabamanii Hidhamaa Jiraan: Maatii
Magaala Sabbataa fi Aanaalee Gujii Keessatti Hidhaa fi Dararaan Hammaate Jedhu
Magaala Tibilisii Kan Jorjiyaa Keessatti Uummanni Hiriira Ba’e Jira
Magaala Tripolii bakka Abu Saliim jedhamu kan jiru moraa Tokkummaa Mootummotaa keessa lammiwwan Itiyoophiyaa, Somaaliyaa fi Sudaan kanneen 800 ta’antu jira jedhu baqattonni.
Magaalatti iddoo biraatti hiriirri waaree booda sa’a lamaa fi walakkaa irratti kan jalqabamee yoo ta’u hiriirtonni Paarkii Viktoriyaa irraa gara gamoo waajiira haadhoo kan mootummaa cina jiruutti deeman.
Magaalattii keessatti barattoonni mana brnootaa kutaa 9ffaa fi 10ffaa mormii dhageessisuu dhaan kanneen hidhaman haa hiikaman garbrummaan nu ga’a jechaa dhaadannoo fi sirbaan komii isaanii ibsaa ka jiran ta’uu jiraattonni magaalattii ibsanii jiru. Humni poolisiis bobba’ee hiriira kana bittimsuuf jecha samiitti qabee dhukaasuu, ijoollee kana daandii irraa qabee reebuu dhaan kan miidhaman illee jiraachuu nuuf ibsanii jiran jiraattonni magaalaa Mandii.
Magaalattiin hamma dirree waraanaa fakkaattutti waraanaan guutamtee naannoon ishees marfamee jira, gad baanee hojii keenya idilee hojjetachuuf illee sodaa guddaa keessa jirra jedhu.
Magaalattiinis hanga tokko tasgabbaa’uu itti gaafatamaan waajjirichaa VOAf ibsaniiru.
Magaalattiin iyyu kan mancaatee fi diigamtee yoo taatuu, maatiin achitti hafan akka jedhanti, jireenya gaggeessuuf gonkumaa kan hin danda’amee ta’u dubbatu.
Magaalatti keessatti ituu wal irraa hin citiin guyyaa 56f hiriirri itti fufee jira.
Magaala Waashiingtan Dii Sii (DC) fi naannoo ishee kanneen jiraatan irra hedduun isaanii dhalattoota Tigraay kanneen ta’an Kamiisa kaleessaa waajiira Raadiyoo sagalee Amerikaa (RSA) fuula duratti hiriiranii turan.
Magaalichatti itti gaafatamaan Wajjira Ijaarsaa, Karaa fi Geejibaa obboo Mahaarii Gabrahiwoot garu “baajaajonni hojii dhaabuu isaanii odeeffanoon nan geenyee, rakkoo geejibaa sababa kanaan gahees hin jiru, ta’us shofeeronni fi abboonni qabeenyaa baajaajii seeraa fi qajeelfama wajjirri isaani baasu kabajani tajaajila kennutu irraa eegama” jedhan.
Magaalii isii, Los Angeles ammoo laa muuxii fi fiilmii itti hojajtan ,Hollywood. Kaalifoorniyaan lafa daawwii itti yaa’an.Ibidda isii gube kana dhaanfuutti waan hedduun itti jiran.
Magaalii SeaTac nama kuma 30 caalaatti itti qubate.
Magaalii tun ji’a torbaan duratti harka mootummaa Iraaqiitii baate.Iraaqi lola jabaa guyyaa afuriitiin Ramaadii harka ISIS deebifatte.
Magaallai Beni lafa weerara dhukkuba Ibolaa ta’uun beekamti.
Magaallan Oromiyaa reera, ganda,karaa fi lafa ufii hedduu maquma Oromoon duruu baafatetti deebifatan Yaaballoo fi Amboolleen itti jiran
Magaalli Asalla jala bultii Irrecha Malkaa Doshatti Daandilee Magaalatti Seenaa fi Gootota Oromoon moggastee jirti. Irrechi Malkaa Doshaa namoonni hedduminaan irratti hirmaatanis Dilbata darbe kabajamee jira.
Magaalli Finfinnee Ireecha Hora Finfinnee bara kanaatii qophiitti jirti. Alaabaan Abbaa Gadaa adabaabaayiwwan magalattiii keessa jiran hedduu irratti fanifameera.
Magaalli Traamp Kaleessa duula itti gaggeessan kan Ooldi Foorj jedhamtu magaala dhaloota morkataa isaanii kan Jooy Baaydin irraa kiloo meetra 9 gad fagaatti.
Magaalli Tulsaa bakka awwaala jilmaa namootani 300 jeequmsaa sanaa du’aniiru jedhamanii shakkaman barbaachuu irra jiriti.
Magaaloota Hasaasaa, Gindhiir,Ciroo,Hirnaa fi aanaa Haramaayaa irraa jiraattonni akka ibsanti humnooiin mootummaa ajjechaa, reebichaa fi hidhaa gaggeessaa jira jedhu.
Magaalotaa fi aanaalee Oromiyaa Lixaa tokko tokko keessatti, namootni erga hidhamanii baatiiwwan lakkoofsisan haga ammaa Mana murtiitti hin dhiyaanne jechuun maatiin hidhamtootaa komii dhiheessaa jrian.
Magaalotii hedduun ammoo hajajaa fi yaada bulchiinsa mootummaa Amerikaa ka baqataan tohachuuf baase fudhachuu diduutti jiran.
Magaanaal Niiw Yoork, Waashiingtan fi Atlaantaan warra uggura sochii labsan didan keessa jiru.
Magalatii duraaka’aa elmadhaajechuu.Ka itti aanubobbaafadhaa(horii nu duraa gorsaa) jechuu.Ka sadeessookunoo ya dhiyyaanneejechuu.Ka afreessoo kuno ya asi geennee jechuu.
Magoohaan, manneen barnootaatti barattoonni qaamaan walirraa hiiqanii akka baratan taasisuun rakkisaa tahuu himanii, yoo barsiisonni kana hordofan ijoollee mana barnootaatti erguu nun dhowwu jedhan. Dabalaniis ijoolleen ofitti amanamummaan akka barnoota itti fufan, barattoota warra manatti hafanis murtee kanarratti hundaawuun misteerri barnootaa biyyattii dhiyootti barnootatti deebisa jedhan.
Magoohaan murteen kun erga Pirezdenti Keeniyaattaa waliin mariin gaggeeffameen booda ka darbe ta’uu himanii, sagantaan barattoota kaanii ka Kanaan dura barnoota jalqabanii waan jeeqameef sanas ministeerri barnootaa biyyattii lafaa qopheessuu ifa taasisaniiru.
Mahaammad Deksiisoo, Doktor Wandimmuu Laggasa fi Barsiisaa Mulugetaa Shitee Manni murtii Aanaa magaalaa Jimmaa akka hidhaadhaa hiikaman murteesse.
Mahaammed Maallim Bulchaan Mandeeraa wal dhabdee Mootummaa Somaaliyaa fi Keeniyaa akkasumas Jubaa land jidduu jiruuf nuti warri Mandeera jiraannu dhiphachuu hin qabnuu jechuun dubbate.
Mahamat akka jedhanitti erga uummanni kumaan laka’amu qajeelama isaanii, kan manatti akka sagadaniif dabarsan diduu hdaan bakkkuma sagada keenyaatti kadhanna jechuu dhaga’anii booda, poolisiin bakka kadhannaa ijoo uummati itti wal ga’u lama kan Yaahundee keessa jiru Musliimonni akka hin seenne akka mirkaneeffatu gaafadheera jedhan. Imaamonnii fi hogganoonni musliimaa Yaahundee keesaas masgiidota 42 konyaa sana keessa jiran keessaa sadii qofaatti akka sagadamuuf cicha galan kabajuu qabu turan jedhan.
Mahataahir Mohamad, akka amma filatankun durii muummee minsitera Malaazhiyaati.Amma paartii momrmituu keessaa filatame.
Main opposition party plans court challenge of last week’s election, saying it was rigged in favor incumbent President John Dramani Mahama.
Majgaalaa Mawalammyinee fi Hapa-an keessaa humnoonni mootummaa hiriira sana bittimsuuf humna gargaaramuu gabaasaaleen adda addaa ibsaa jiran.
Major Jeneraal Kinfeen warra METEC yayaybee mootummaan hojjanna jedhee dhaaba kana akka fedhe tolchaa bahe ka qaraati.
Major Jenerlaaa Teklee Birhaan ammoo warqataii mana murtiilleen waan itti hin bahiniif gadi dhiisanii gara naannoo Humeeraa dabre.
Major Jilo Dima NRTn adoo abbootii lafaaiin hin mari’atan finna nurraa balleesse jedha. Akka major Jiloon jedhetti NRT mataa,tikaa,lafa bonaa fi ganna Boorannii horii itti tiffatee,bobbaafatu irraa fudhatee.
Makaappaan, bara 1995 irraa eegalanii haga bara 2005tti Taanzaaniyaa kan hoogganuun, hoogganaa itti aanan – Jaakaayaa Kikweeteetti taayitaa dabarsan.
Makaarim Abdaa, boordii OSFNA ta baranaa keesaa nama tokko. Qophii baranaa dorgommii saaphannaa,fiigihcaa,qophii bashanannaa fi hedduu qabdii jedha.
Makaarim nama barusmaSoftware Engineeringkeesaa damee barumsaaSoftware Developerbarate. Akka namii dorgommii tana daawwatu saatuma saatiin tapha kana quba qabaatu soccerstatsqopheessine jedha. “Eennutti kaardii argate,eennutti goolii galche,eennutti maal hojjate…” jedhanii baasanii yoosuma baafana jedha.
"Makfuraa Haaji Ahmed Nuuree MN Daldala ufii qabdi ""Namni hundu dandeettii ufi qaba narsiin naaf hin taane daldalatti cimtuu tahee ufi arge"""
Makfuraa HaajiNuure Amerikaa Minisootaa jiraatti Amerikumatti guddatte. Minisootaa fi St. Paul keessaa oolmaa ijoollee qabdi.Oolmaan haawwaniilleen dhiyoottuu hujii jalqabaaf.
Makfuraan akka namii cuftii dandeettii fi fedhii ufii ufuma keessa barbaadu feeti. Akkas taanaan namuu waan baheef hinuma guuta jetti.
Makiinaa mootummaan kenneefillee irraa fudhatanii horiillee dhabee taaksiin deema, mindaan diqqaan jiraachaa bahe.
Makiinaan fahiisaa gugurdaa ganama akka saatii Itoophiyaatti 12:30-galgala saatii 2 Finfinnee keessa hin chochohu.
Makiinaan fa’iisaa 8n qawweellee fa’achuu hin oolu jedhanii Boorana magaalaa Sooddaa dabruu dhowwan kaan ‘humnumaan’ naannoo Somaaleetti dabre
Makiinaan gugurdaan ka kintaala 35 caala fahatu.Makiinan fahiisa didiqqaa Isuzu gadiilleen ganama saatii ganama 4-10 yaa’a.Achiin duubaatti hin yaahu hin dhaabatullee.
Makiinaan Jimaata Dabre Godina Booranaa karaa Dubuluqi fi Goobsuu Jidduutti Gara Galee Nama 14 Fixee 59 Mammadeesse
Makiinaan kun nama hedduu fa'aee adoo Naqamtee gara Ayiraa deemuutti jiruu hardha gara guyyaa gara gale.
“Makiinaan sun jiireffachuuf [goruuf] jedhee gara galee nama fixe.Hagoodatti na tumame,ilma kiyya miilaatti cabee amma dansaa ilmii kiyyalleen dansaa nagumaan jirra.”
“Makiinaa paatroolii afur waraana 50 qabu natti bobbaasanii na qaban.Nuyii aradduma keenna keessatti nu qaban.Maaliif asi dhufanii nuu jehan. Araddaa keennatti waltajjii nagaa,demokiraasii fi misoomaa geggeessuuf dhufnee naannoon kun keenna jenneen.Qabanii akka malee cafaqanii nu tuman,” jedha.
“Makiinaatti nu fahanii nu cafaqaa Caakkaa Galaalcha jehan nu geessan.Satii 7- 10 ufi bira nu tursani osoo deemnu waraanii mootummaan federaalaa dhufee nu gadi nu lakkisiise.”
Makiinaa Wallaggaa Dhihaa Gimbiitti hardha gara galeen nama 14 lubbuu dhabe
Makiina sun keessa gaazexeessituu beekamtuu Jeesii Foortii fi nama jaraa afaan hiikuu dhibiitti keessa jira.Taatullee jarii mootummaaf nagaa eeguu maaniif makiinaa isaanii akka dhaabanii ykn isaan qabe seera maqeeffatee wannii jarii jedhelleen hin jirtuu jedha Wiiliyaam.
Makkeeyin akka Tiraampi biyya itti bulchu jiru hin jaalatu.Caasaa fayyaa Amerikaa Tiraampi ka Obaamaan baase jissee ka ufii baasuuf itti duulellee maqaa Makkeyiniitiin irraa jige.
Makkeeyin lola US fi Vetnaam bara 1967 irratti jeetiin duule.Jeetii sun dhahanii buusanii boojihame.Mana hidhaa Vetnaamiitti hidhaa fi ulee ganna shan dandamatee senetera US godina Arizonaatii filatamee ganna 30 caalaa kongireesii Amerikaa keessa hojjate.
Makooliin torbaan dhufu keessa karaa nagaa Amerikaatiin eeganiin ka nama biyya seenee bahuun tohatan baasee dhiyeessuuf qophii jira.Woma taateefuu mala ISIS lolan irratti paartileen Amerikaa lamaanuu Rippaabilikaanii fi Demokiraati yaada mataa ufii qaban.
Malaalaan asiin durattuu badhaasa hedduu argatte:Asiin duratti badhaasa hedduu argatte;badhaasa Lammii Kanadaan ulfinnaan namaa kennitu,badhaasa ijoollee kahimaa hujii nagaa hojjatani kennan,badhaasa Sakharov, badhaasa Simone de Beauvoir fi ka amma argatte badhaasa Noobelii fa.
Malaalaan Paakitaan keessaa naannoo Swat Valley, ka milishootit Taalibaan bulchan keessa jiraatti.Taalibaan jalatti buluun akkam hamtu akka taate adudnyaatti himti.
"Malaalaan rasaasa dhahaniiniin wallaanuuf UK geessanii achumatti fayyitee,eegee biyya gara garaa irra martee waan barnootaa dubbachaa baate.""Daahimii tokko,barsiisan tokko,kiitabi tokkoo fi qalaamuun tokko addunyaa jijjiiru dadneetti,”jetti.Namii Malaalaa waliin badhaafame Kayilash Satyarthi,Indiitii qabsaaha barnoota joolleen Indiiti.Isaa fi waahleii isaa warshaa Indii ijoollee garboomfatani keessaa bahuu dhowwan cabsani ijoollee achii baasan."
Malaalaa tana Onkololeessa 9,2012 namichii Taalibaan tokko otoobusii isii fi waahelii isii keessa jiru seenee maqaa gaafate,isiin maqaa himannaan shugguxiin marroo sadii mataa keessa dhahe.Sunuma irraa dandamattee amma nama addunyaatti badhaafamu taate.
Malaalaa Yuusufzay,Qabssooftuu Mirga Barnoota Ijoollee Dubraa Paakistaan Noobelii Badhaasan
Malaa maltummaan fi akkaataa qabiinsa herrega maallaqaa kan ilaaleen shakkii qabdu irraa ka’uun Yunaaytid Isteetes Doolaara Miliyoona 21 kan gargaasaan ministrii eegumsa fayyaa Keniyaaf kennaa ture Amerikaan dhaabdee jirti.
Malaammaltummaan Dhibee Ardii Afrikaa Dhuunfate: Itti Aantuu Muummee Barreessaa Tokkumma Mootummootaa
‘Malaammaltummaan Falmuun Fira Baayyeen walitti Na Buusaa Jira’ Uhuuruu Keeniyaattaa
Malaammaltummaan hedduu rakkisaa itti ta’uu isaaf ittiin wal qabaa jiraachuu isaanii ibsaniiru. Marii sana irrattis kan ka’ee keessaa IHADEG yeroo mara dimokraasiin reefuu jalqaba hin guddanne nuun jedha. Waggoota 25 keessatti yoo xiqqate jijjiiramni xiqqoon illee argamuu qaba yaada jedhu irratti fuuleffannee marii geggeessine.
“Malaammaltummaan Itti qabata, Dhimmi Isaa Polotikaa Dha”
Malaammaltummaan maallaqa manneen barnootaa, hospitaalotaa fi caasaalee adda addaaf oolu herrega biyyootii alaatti akka galu taasisan. Mootummaan ifaa fi banaa ta’ee fi qajeelfama seeraaf bitamuu qaba jedhan.
Malaammaltummaan rakkoo inni Ardittii irratti irratti fidaa jiru ilaalchisee fakkeenya adda addaa tuqaniiru.
Malaaniyaan hasaawaa dhageesisan keessaa hangi tokko giftii dureen yunaaytiid Isteetes Misheel Obaamaa kora sabaa Demokraatootaa irratti bara 2008 ka dubbatanii turan waliin waan wal fakkaatu qaba jechuun sabaa-himaaleenn gabaasanii jiru.
Malaazhiyaan biyya Eezhiyaa gama Kaaba Bahaatiin qubattuu akka henna bara 2106 nama miliyoona 31.19 keessa qubata.
Malaazhiyaan jaarsa ganna 92 akka inni biyya bulchu filatte
Maladii Malaa,haadha malaati. nama qaroomii isii nama hedduu gahee wa barsiise.Fkn dogongorsuu fedhanii akkana jedhaniin:Wa sadii dhufanii,tokko ya dabartee,taan harkaa qamnaa,taan dhufuutti jirtii hurrsii gadi bahi jennaan.”Ta dabarte dabartee,ta dhuftu waliinuu eegannaa,ta harkaa qabdan qabaa naan eegaa jette.”
Mala ijoollee Horsiisee Bulaatiin barsiisuu dandahan keessaa tokko barattootaa Hosteelii jaaruu
Mala marattoonni itti barumsaaf kaka’umsa qabaatan, yeroo fi dandeettii isaaniitti dhimma ba’anii fi milkaa’ina irra gahan gorsa kitaabni kun.
Malaniyaa Traamp daw’annaa Gaanaa keessatti kaleessa jalqaban itti fufuun gara Maalaawiitti imaluuf saganteeffatanii jiru.Gaanaa keessatti bakka dur daldallii Garbootaa gaggeeffamaa ture kan handaara galaanaa har’a daw’atan Malaaniyaan.
Mala ogummaatiin deebii argachuu kan qabu dha malee, xiiqii dhaan jenneerra, jenneerra, ni qoramtu, ni qoramtu jechuun hin ta’u. Baratan hin kufa erga ta’ee maaliif qormaata fudhata? Kanaaf kun ogummaa gaafata. Qormaata kennuu jechuun maali? Barataan waan barachuu qabu hubateeraa? Rakkoon gidduutti isa quunname hoo jiraa? Kun hundumtuu ilaalamee ti qormaati kan kennamu. Kanaaf rakkoo uumame keessaa illee kanneen harka hin qabaanne dabalatee haalla jiruun kan miidhaman jiru.
Mala qorannaa hin baratamne miti, garuu qorannoon fagoo irraa geggeessamu hanga tokko murtaa’aa waan ta’uuf, nuti gama komiishinichaatin qorannaa nuti geggeessinu bakka sana dhaqnee ragaa itti dabalaa walitti qabuu dhaan haala uumame ilaalchisee ragaa guutuu argachuuf yaalii goona.
Mala rakkoo tanaan falaan keesaa tokko gatii geejjibaa mootummaanuu waan haga tokko ufumaan baasuuf gatiin geejjibaa hin dabaltu,gatiin elktirikiitii fi bisaniileen gatii birrii kasaare jedhanii hin dabalan jedha. Warra tanaa jedhee gatii dabalee garaa hin laafnuu hin adabnaa jedha.
Malattoon COVID-19n qabamuu isaaniif mallattoon irratti argamuu isaa battala hin beeksisamne. Maanguddoon waggaa 74 sababaa umurii fi ulfina qaama isaanin dhibee kanaaf kanneen akkaan saaxilaman keessatti ramadamu. Sababaa qajeelfammi jiru turban lamaaf akka isaan imaltuu hin deemne dhorka.
“Malattoon kun mallattoo ummatii Oromoo diddaa harqoota garbummaa ufi irraa buusuuf agarsisiaa jiru.Dorgommii tana fixuuf metirii 50 naaf hafnaan mallattoo mormii Oromoo agarsiisee erga fixes isuma san agarsiise,”jedha.
Malawi: The murders of albino people for use of their body parts in rituals is increasing
Malawi will destroy over 16,000 expired doses of the Oxford/AstraZeneca COVID-19 vaccine
Mala xuriin qaama namaa keessa jiru gara alaatti ittiin ba’u keessaa fincaan tokko ta’uun baakamaa dha. Fincaan akka nama qabeetti fincaa’uun fayyaa uffaa fincaanii (urinary bladder)f akkaan barbaachisaa ta’uu kan ibsan Dr. Sambataa Guuttataa Yunivarsitii Finfinnee irraa, heddummina fincaaniis baay'ina dhangala’aa namni dhuguutu murteessa jedhu.
Malaysia: A court ordered a pause to the deportation of 1,200 Myanmar migrants
Malaysia Airlines flight MH-17 over Ukraine last year.
Mala Ziidan dhaheen;Bale fi Ronaaldoon akka taphattootii Atileetikoo, Grizmannii fi Torres kubbaa hin aarganne dirree wadhakkaa taphachaa deebihaa, dhufaa deebihaa taphatan.Atileetikoon baranallee jaluma geetee waancaan harkaa bahe.
Maldives: Former president Mohamed Nasheed injured in bomb blast
Maleeshiyaa waliin ta’u dhaan Bruuneey ibsa kennaniin biyyoonni lamaan ministeroonnii fi angawoonni gameeyyiin Jakaartaa Indooneshiyaa keessatti wal ga’ee geggeessamuuf qophee barbaachisu akka godhan gaafatan.
Maleeysiaa keessaa namoonni 500 ol ta’an vaayiresii kanaan kan qabman yoo ta’u biyyattiin turban lamaaf sochiin ugguramee ture.
Mali: Demonstrators in capital city of Bamako seek help of ECOWAS troops in fight against Islamists that now control northern Mali.
Mali: French troops battle jihadist insurgency in the North
Mali gama kaabaa keessatti haleellaa of wareegaa konkolaataa irratti raawwateen yoo xiqqaate namoonni 50 ta’an ennaa du’an 100 kan ta’an madaa’aniiru. Halellaan boombii sun kan raawwatame mooraa ripxe loltoota duraanii fi loltoota mootummaa cinatti ta’uu angawoonni beeksisaniiru.
Malii amma jiru nafa ufi qulqulleessanii yoo waan ufi shakkan qabaatan akimii dhaquu qofa.
“Malii guddinna dinagdee Afrikaa Jermeniin ittiin jirtu kun Afrikaan ardii qooda siyaasaatii fi qooda dinagdee guddinna isii keessaa qabdu.Tanaafuu Jermeniin hariyummaa jabduu ardii tana waliin jabeeffachuu malte.Ta dhibiin ammoo Afrikaa ardii dinageee keessatti guddifachuuf carraa irra argachuu dandahan.”
Malinsowiskiin Riwaandaatti dhaabbilee ummataa waliin karaa sab-qunnmatii jabeessu dandahaniin,karaa dhaabbilee mootummaa hin tahin tohataniin fa irratti mari’atan.
Mali: Prime Minister Diarra resigns under pressure from military.
Mali Prime Minister Diarra resigns- VOA60 Africa
Mali: The United Nations establishes a security zone around the town of Kidal, after three days of fighting threaten the fragile peace accord.
Mali: Tuareg rebels say they are pulling out of peace accord monitoring group after deadly clashes sent tensions soaring.
“Malkaa Galaanaa 24 dhabe.” Malkaan galaanaa tun lafa jallisii midhaan hedduu irratti facaafatan.
Malkaamuu Nagarii.luba waldaa amatnii kirstaanaa Oromoo MNti.
Malkaan-Gubaa,ganda godina Gujii aanaa Liiban keessa jirtu.Nageellee Booranaa irraa km 115 fagaatti.Laftii tun lafa dheebichaa ka yoo hedduu bonii itti hammaatu.
“Malkaan-Gubaa lafa misoomaa ta gootii misoomaa keessaa badhaafamu..namii misoomaa dhaqee laalu, ka namii sanyii dhabe dhaqee irraa fudhatu …lafa daawwatanii keessaa galuu hin feene.”
Mallatton Paartii Dimokiraatii Harreen, Filadalfiyaatti Agarsiisaa Dhihaate
Mallattoo Demokraasii fi hoggantuu sochii uummata Maaynamaar kan ta’an Ann Saan Suu Shii har’a waayit Haawus keessatti simatanii jiru. Qabsoftuun uummataa kun biyya ofii keessatti mana ofii keeessaa akka hin bane waggootii diigdamaaf ugguramanii turan. Yunaaytid Isteetes mootummaa abba irree kan Maaynamaar irra uggura kn ka’ee yoo ta’u kaasuu fi dhiisuufis jijjirama Dimookraasii biyyatti keessatti argame irratti hirkata jedha ministriin dantaa alaa Yunaaytiid Istees.
Mallattoo dhukkuba Gifiraa agarsisuu keessaa ho’ii qaamaa dabaluun, qufaan, qaama irratti shifeen yaa’uun hanga tokko yoo ta’an, ijoolleen dhalatanii waggaa tokko keessatti talaalii idlee kennamu hundumaa akka argatan gochuun, dhukkuboota akkasii dursanii faccisuuf ka gargaaru ta’uu dubbatan.Guutuummaa isaa gaaffii fi deebii gaggeefamee irra dhaggeeffadhaa.
Mallattoo dhukkubichaa baruu, qunnamtii nama dhukkubsate waliin qaban daangeessuu, yeroo haxxifatanii fi qufaa’an afaanii fi funyaan ofii aguuguu kanneen maqaa dhahaman keessaati.
Mallattoo doorsisaa wayii maaltu argame jedhan.
Mallattoo mormii sun akkuma dirree seenee dorgommiin jalqabuuf qophi jiru agarsiisullee kaameraan na hin argine fakkaataa jedha Fayyisaan.
Mallattoo namoota kuma 20 walitti qabuun sababaa gosa Tigree ta’aniif jecha qofa akkasumas sababaa siyaasaan kanneen hidhaa keessa jirani/ komiishina mirga dhala namaa kan tokk mootummotaatti kan dhiyeessu ta’uun ibsamee jira.
Mallattoon dhukkubichi agarsiisaa ture jijjiramuun immoo dhukkubaoota biraa irraa adda baasuuf iyyu daran rakkoo uumuu isaa ka dubbatan Obbo Drajjeen Oromiyaa keessatti walii galaan namoonni dhukkuba KOOVIID - 19n qabaman 32,615 ga'u fi kanneen dhukkubichaan du'an 372 ta'u kan ibsan. Finfinneetti aanee lakkoobsa guddaa kan galmeesisaa jiru Oromiyaa dha jedhan.
Mallattoon mormii Oromoo eegii Fayyisaan agarsiise duubatti haga duriillee caalaa beekamte,eegii sunii asitti media addunyaa hedduutti rakkoo Oromootii fi walumattuu rakkoo siyaasaa Itoophiyaa dubbachuutti jira.
Mallattoon namni Vayrasii Koronaan qabamee agarsiisu ho’i qaamaa namaa dabaluu, qufaa fi afuurri namaa ciccituu ykn afuura nama kutuu ta’uun ibsamee jira.
​“Mallattoon sun diddaadha.Kunoo akkuma Oromiyaa keessatti namii baayyeen godhu sun.Oromo protest anis Oromoo waan taheef isaan wajjiidhaan dhaabachuuf hamma ani dandahe,karaa dandaheen mormii agarsiisuudha kaayoon kiyya.”
Mallciha Guyyoo, dhaloota Jaataniiti.Nama waan innii biyyaa bahe dhagahaa guddate keessaa tokko. Amma itti gaafatamaa biiroo barnoota godina Booranaati. Dhalootii ammaa kun waan hojjatu cufaa maqaa Jaataniiti fi jedhee waan qajeeltuu hojjachuu malee jedha.
Malli baratameef ittiin waliin dha’an namoonni hangi tokko namoonni DV akka argataniif kan gargaaran ta’uu ennaa dubbatan dhageenya. Namoonni akkasii garuu mootummaa US waliin hariiroo ykn bakka bu’uumsa tokko illee hin qaban. Namoonni kana godhan gama poostaa ykn bilbilaan carraa DV loterii injifattaniittuu jedhu jedhu.
Malli guddaan faca'iina vaayrasii Koroonaa ittisuuf gorsii ogeessonni fayyaa kennan qofaa isaa jijjirama fidu hin qabu kan jedhan Dr. Darajjeen murteessaan uummanni hojii irra oolchuu isaati jedhan.
Malli ittiin ati balaa dimokraasii irra ga’u dhaabsistu dimokraasii gad xiqqeessuu dhaan miti. Balaa sana dura dhaabachuu dhaani. Sana jechuun poolisii keenya fi tajaajila naga eegumsaa sirriitti maallaqaan deggeruu dhaani jedhan.
Malli ittiin wal argan addaan citanii jiraachuu fi jiraattonni haala gamasii bilbilaan dubbachuu kan sodaatan yoo tda’u, gaazixeessonni gamas akka hin seenne ugguramee jira. kanneen kumaan laka’amanis akka du’antu tilmaamama.
Malli kun akka obbo Alaazaar jedhanitti akka namii biyyuma keessaa waa bitatu tolcha.Taatullee jedhu Obbo Alaazaar gatii birrii gadi buute tana mootummaan dursee akka dansaa namatti hin himne. Mee guutummaa qophii kanaa MP3 ka gama harka mirgaa irra jiru tuqaa dhaggeeffadhaa.
Malli quunnamtii sirriitti waan hin turreef jaarmoliin gargaarsaa naannoo lolaan raafamaa ture seenuun rakkisaa ture.
Maltese Prime Minister visits Libya to show support for the new unity government
Mama Juusii Abdullitti juusii akka akkaatti gurguran; hagii tokko ta namii gabbachuu hin feene dhugu,hagii tokko ammoo ka warri sukkaarii hin jaalanne dhuguu fi juusii gosa gosaattti jira. Manneen amantiillee dhaqee yoo tokko tokko tolaan ummata gargaaraa jedha,Abdul.
Mammaasa dubartiin faarsan keessaa,‘Dubbiin horii,’jetteRuufoo Torii.
Mammaassaa fi dubbii Muhaammad keessaa haga tokko
Mammaassa Dr.Maartin luuter Kingiin beekan keessaa;
Mamoudou Gassama akka jedhanitti prezidaant Emmanuel na waliin dubbataniiru. Haala jireenya kootii naa fooyyessuu akkasumas hojii naa arguuf murteessaniiru.
‘Manaa Baqannee Bakkee waliin Qubannee Jirra’ Baqattoota Jibuutii jiran
Manaa fi Qe’ee ofii irraa kan godaanan namoonni 150,000 mooraa tokko keessa dahatanii jiru. Kanneen biroonis seenuu itti fufee jira. Guutuummaa Somaaliyaa keessatti guyyaa guyyaan namoonni 200 hanga 300 gidduu ta’an Koleeraan qabamaa ka jiran ta’u gabaafamee jira.
Manaa Gad Ba’uu Hin Dandeenyu, Magaalaan Wuhaan Guutuummaatti Eega Cufamtee Bubbuleera: Barataan Oromoo Magaalatti Keessa Jiru
Manaa Gad ba’uunis Tahe Mana keessa Taa’uun Rakkoo Ta’e, Falli Maali?
Manaa gara manaatti adeemuun maatiin abbaa warraa miliyoona tokkoo fi walakkaa vaayrasichaan qabamuu fi dhiisuu isaanii adda baafanne jirra jedhan ministeerri waajiira eegumsa fayyaa bulchiinsa nnaanoo Tigraay Dr.Haagoos Goodfaay.
Manaajera FaraansaayHerve Renarditti qaxaratte. Namii kun garee tana maluma nama guddaatiin oli guddisuutti jira.Tanumaan Waancaa kubbaa miilaa Afrikaa bara 2012 irralleetit Ayvori Kosti moote.
Manaajerii Arsenal ka durii,Arsene Wenger bara ganna 17 Arsenal bulche ijoollee Afrikaa hedduu kilabii tanatti dabalate.
Manaajerii Chelsea Frank Lampard kilabii tana EPL keessaa sadarakaa 9essoo irratti lakkisee biraa deeme Thomas Tuchelitti irraa fuudha
Manaajerii Chelsii Frank Lampard nama Senegaal bitachufu qaata jalatti ture.
Manaajerii Chelsii Jose Moriino eegii ganna 11 duratti kilabii tana itti kennanii asitti kilabii tana durumatttin deemuutt jira.Chesliin ganna shani asitti kalee EPL moote.Torbaan sadiin duubatti ummata waliin taatee gammachu tana ulfeeffatti.
Manaajerii Chelsii,Moriinoon taphattoota isaa galateeffatee “hardha moonee bori ammoo dorgommiitti deebinaa gammachuullee haguma qadi,”jedhe.
Manaajerii Gaanaa Avram Gran taphattootii isaanii moohamanillee tapha isaaniitti akka gammade dubbate.
Manaajerii isaa Ernesto Valverde nama akka Inestiyaa hin argannuuyyuu gaafa innii nagaa dhaamatee bahe sun manaajerii isaa na jedhee dubbadhaa,” jedha.
Manaajerii kilabii tanaa nama Xaliyaanaa, Claudio Ranieri.Eegii kilabiin tun mooteen duubatti namii kilabii tana jaalatu %2,293 dabaleef.
Manaajerii KirooshiyaaZlatko Dalic ijoolleen teenna tapha walti aanu saatii lama lamaa taphatanillee Ingilaandi waliin gammachuun taphannaa jedha.
Manaajerii kubbaa miilaa Amerikaa,Jill Ellisnama gareen isii marroo lama walumatti aansitee waancaa kubbaa miilaa moo’e.
Manaajerii MeesiinLuis Enriqueyoo namii narraa miidhamu yoo cufa miiratti na hammaataa jedhee dubbate.
Manaajerii Riyaal Madriid taphataa kubbaa miilaa Faransaay beekamaa, Zinadiin Ziidan.Mala innii dhahetti akka Riyaal Madriid mootu tolche.
Mana akimii fi hospitaala Shaashamannee fi Arsii Nageelleetti bananii hujitti jiran. Baruma baraan mi’a wallaansaa fi ufillee tolaan biyya gargaruuf Itoophiyaa dhaqan.
Mana akimii ufi keessatti Dr Khaalid nama 150 caalaan wallaane. Namii kun jaarsaa fi jaartii fi kahima.
Manaa mana irra deemuun uummata miliyoona 12 ykn uummata naannoo Sanaa dhibba irraa harka 60f sakatta’iinsi kun akka geggeessamu hoogganaan waajjira eegumsa fayyaa naannoo Sanaa Aknaaw kawzaa Ibsaniiru jedha Yoonaattaan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Mana amantaa Jushotaa kan Pittisburg keessatti nama 11 ajjesee jedhamuun mana murtii federaalaa duratti har’a himannaan 44 irratti dhiyaate Robart Bowars balleessaa hin qabu jedhee jira.
Mana barnootaa kutaa Flooriidaa keessatti dhukaasa banameen namoonni 17 erga dhumanii booda nammni qawwee bitatu cimsee sadarkaa federaalaatti qorannaan akka irratti geggeessamuuf tattaaffii godhamu prezidaant Doonaald Traamp ka deggeran ta’uu WH beeksisee jira.
Mana Barnootaa Raashiyaa Keessatti Namoonni Hedduun Itti Dhukaafamuun Ajjeefaman
Mana barnootaa sadarkaa lammataa seenee ennaa barnoota jalqabu umurii dargaggummaa keessa kan jiru, afaan Ingliffaa kan hin beekinii fi namni isa fakkaatu illee daree barnootaa isaa keessa akka hin jiraanne nuuf ibsee jira.
Mana Barumsaa Jeneraal Waaqoo Guutuutti Maaltu Ta’e?
Mana barumsaa mataa kiyyaa banee ummata itti barsiisuun barbaada. Kitaabota tola-ooltumaan walitti qabee yaroo jalqabaaf mana barumsaan ofii itti baradhee dhaqee gumaachu kiyya barattoonni arganii, hedduu gammadanii onnatan.
Mana barumsaa tajaajila eegumsa fayyaa uummataa kan yunivarstii Johan Hopkins irraa qorattoonni kana hambisuuf jecha Sagantaan maqaa “Go Girls” jedhamee waamamu maalaawwii Mozaambiik fi Botswaanaa keessatti gaggeesaa jiru.Yunivarsitii John Hopkins keessatti profeesara tajaajiila fayyaa uummataa fi Daayreekteera sagantaa “ Go Girls” kan ta’an kaaarool Anderwud shamrran maatii hin qabne, kanneen mana barumsaa addaan kutaniis ta’e, gonkumaa mana barumsaa hin seenne, kanneen hiyyummaa keessa jiraatan ykn hawaasa keessaa addaan qodaman, vayrasii HIV..n qabamuuf carraa guddaa akka qaban hubannee jirra jedhan.Gama kaaniin imoo dhukkuba Eedsii waliin hidhata kan qabu dhukkuba sombaa ittisuuf kan gargaaru dawaa haaraan yaaliif hojii irra oolee jira.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
“Mana barumsaatii ennaa innii galu shiftaa jedhanii guyyaa falmii Amboo irratti karaa irratti ajjeesan.”
Mana barumsa kana ammaaf FC Bayern Munikitti horiin gargaara.Qaraa ogeeyyota mana barumsaa kanaatti leenjisoota leenjisaa achii ammoo ijoollee leenjisan.
Mana barumsa kubbaa miilaa ogeeyyotii isii leenjisa tana Itoophiyaatti banachuun Itoophiyaaf dandeettii kubbaa miilaa durattiin deema jedha pirezidaantii federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa, Isaayyaas Jiraa.
Mana barumsa Qophaahina Bishooftuutti ammoo hardhaa fi kaleellee barattootii hiriira bahanii waan hedduu gaafachuu yaalan.
Mana bunaa Purple Door jedhamuuf gargaartuu hundeessituu kan ta’an Madison chandler fi michuun isaanii torbanitti guyyaa tokko hojjettoota waliin wal argu.
Mana dhiichisa halkanii kan Istaanbuul Tarkii irratti guyyaa ayyaana waggaa haaraa Dilbata darbee balaa dhaqqabeef gareen Islaamik Isteetes jedhamu har’a itti gaafatama fudhatee jira.Balaan kun lubbuu nama 39 kan galaafate yoo ta’u kanneen 70 ta’an mada’anii jiru.
Mana Dhugaatii Kaalifoorniyaa Keessatti Kan Haleellaa Raawwate Miseensa Waraana Ameerikaa Ture
Mana fincaanii gargaaramuun rakkoo kana walakkaatti kan gad cabsu ta’uu qorattonni ibsanii jiran.Dhukkubonni Raammoo adda addaan dhufan kun biyyoota hiyyeyyi keessatti caalaatti dhukkuba kan fidan ta’uun ibsameera.
Manafort fedhii ofiin koree tika nagaa kan senetaa waliin erga wal arganii dubbatanii sa’atilee hanga tokko booda manni isaanii sakata’ame.
Mana Hayyu-duree ABO Irratti Tarkaanfiin Poolisiin Fudhatame Gochaa Seeraa-alaa ti, Jedha Dhaabichi
Mana hidhaa adda addaa kan Jigjigaa keessaatti yeroo baatii shan guutuuf jedhu hidhame.Yeroo dhumaaf kan ture mana hidhaa dararaa hamaan keessatti gaggeeffamu “ Jeel Ogaaden” ta’u isaa kan dubbate dargaggoo Kabaan mooraa mala hidhaa sana keessa Leenca fi Waraabeessa akkasumas Bineensii Lafa Irra Lo’antuu jira jedha.
Mana Hidhaa dukkanaa jechuun maali? Hidhaa Keessatti Maal Naayaataa turan? Eegumsii maal fakkaata? Kanneenii fi ka biroof gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
mana hidhaa dukkanaa keessatti dararamaa kanneen jiran miseensota Arrenaa Tigraay fi hidhamtoota yaada sammuu kanneen biroon haal duree tokko malee hatattamaan akka hiikaman gaafanna.
Mana Hidhaa Haarar Guddicha Keessatti Ibiddi Ka’uun Ibsamee Jira
Mana hidhaa Israa’elin seena jedha kan Daarfuur irraa gamas dhaqe Katir Abdullah. Rwaandaan biyya isaa miti. gamasitti kan isa eeggatu daraeraa, hoji dhabiinsaa fi hiyyummaa dha jedhe.
Mana Hidhaa Itiyoophiyaa Keessa Kan Turan Lammiwwan Somaaliyaa Biyya Ofiitti Deebi’an
Mana hidhaa Jizan jedhamu keessa jiraachu VOA-f an ibsan godaantonni Roobii darbe dubbisne akka jedhanitti haallii bakka jiranii hamaa ta’uurraa dhukkubaaf saaxilamuu fi kanneen biraa lubbuun darbe jiraachuu dubbatan.
Mana hidhaa kanaan warrii lafaa “awwaala bal’aa”jedha.Achitti hidhamanii jennaan namii gara galee nama millatulleen hin jiru akka warrii rakkoo himate jedhutti.
Mana Hidhaa Keessatti Rakkadhee Namas Rakkisuu Mannaa Du’u Naa Wayya :Obbo Qanaasaa Raggaasaa
Mana hidhaa keessa yeroo turantti Cilee gurguruun ijoollee guddisaa kan turte haadha warraa isaanii ta’uu dubbatan.
Mana hidhaa keessa yeroo tureetti hidhamtoonni dararaa reebichaa irra ga’een lubbuun isaanii darbe akka jiran akkasumas kanneen gocha kana rawwatan amma iyyu hojii irra waan jiraniif seeratti dhiyaachuu qabu jedha.
Mana hidhaa kun sababa an godaantotaaf qophaahe ta’eefii an yakkamtootaa in ta’iniif bilibila fayyadamuun ni heyyamamaaf. Amma garuu, “erga odeeffannoon haala keessa jiruu midiyaaleen gabaafamuu jalqabee as bilbilallee nurraa guuruuf karorfameera,” jedhan godaantonni kun.
Mana hidhaa Maakalaawii fi waajiira polisii Finfinnee keessatti kan hidhaman garuu mana murtitti kanneen hin dhiyaatiin danuu ta’uu kan ibsan Obbo Wandimmuun Godinaalee Oromiyaa adda addaa irraa qabamanii kan fidaman waan ta’eef jecha maatiin isaanii eessa akka jiran hin beekan jedhu.
Mana hidhaa Maakalaawwii keessa kan jiran hogganni Kongreesii Federaalawaa Oromoo fi kanneen biroon haala hidhaa keessatti itti qabamanii jiran mormuuf jecha guyyaa shaniif nyata lagatanii jiran.Sababaa nyaata dhaabuu kanaaf kanneen miidhaman wal’ansaaf geeffamuun ibsamee jira.
Mana Hidhaa Magaalaa Baatuu Keessatti Gubatee fi Ajjechaa Godinaa Arsii Bahaa Magaalaa Bulchaanoo
Mana hidhaa magaalaa Harar keessa jiru fi Haawuziin jedhamuun waamamu keessatti har’a waaree dura ibiddi ka’e to’annaa jala ooluu isaa itti gaafatamaan mana hidhaa ka ta’an Komaandar Birhaanee ibsanii jiru.Ibidda sana dhaamsuuf hidhamtoonni yaalii godhaniin wal irratti kufuun kanneen mada’an wal’ansa fayyaa argatanii mana hidhaatti deebi’anii jiru jedhan.
Mana hidhaa magaalaa Hawaasaa keessaa qorannoo namoota 500f geggeessameen hidhamtoonni 100 ol vaayiresii koronaan qabamuu ibsaniiru. Industriyaal Paarkii keessattis vaayiresichi babal’ataa adeemuu tuqanii mala ittisaa ogeessota fayyaan kennaman hojii irra oolchuu dhabuun ni mul’ata kan jedhan itti gaafatamaan kun gandeen cufaman illee jiraachuu ibsaniiru jechuun Yonatan Zebdwoos Hawaasaa irraa gabaaseera.
Mana hidhaa magaala Gaambeellaa keessatti jalqaba baatii Muddee bara 2020 irraa eegalee ijoolleen dhiiraa lama umriin isaanii 11 fi 12 tahee fi mucayyoon durbaa umriin ishee 14 tahe tokko ‘miseensota ABO Shanee ti’ shakkii jedhuun hidhamanii arguutti rifachuu isaa kan ibse Koomishinni Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa kun, yeroo daawwannaa isaa sanatti akka ijoolleen kun hatattamaan hiikamanii fi reebicha hamaa ijoollee dhiiraa lameen irratti raaw’atame, jedhu ilaalchisees akka qorannaan geggeessamee tarkaanfiin seeraa fudhatamu aangawoota gaafachuu isaa dubbatee jira.
Mana hidhaa Qaalitti keessatti hidhamee kan jiru Gazexxeessaa Iskindi Naggaa Dhaabbata preesii sadarkaa addunyaa biraa badhaafamee jira.Dhaabbatti kun kanneen jireenya isaanii wareeguun haala rakkisaa ta’e keessatti illee ituu hin hafiin ooguma Gazexxessummaa qabaniin walabummaa preesiif qooda olaanaa ka gumaachan akksumas walabummaan yaada ofii ibsuu jajjabeessuuf jecha kanneen wareegama baasaniif goota jechuun badhaasa.
Mana Hidhaa Qiliinxoo Keessatti dhukkubsataa kan jiru Eliyaas Kifluu gargaaruuf jecha Dilbata darbee Amajjii 21 bara 2018 qophiin tokko magaalaa Finfinnee keessa kan jiru galma giddu gala aadaa Oromiyaa keessatti gaggeeffamee jira.
Mana hidhaa Qilinxoo Guban Kanneen jedhamaniif Jala Murtiin Kennamee Jira. Abukaatoo
Mana hidhaa Qilinxoo keessaatti kamisa Waxabajjii 2 bara 2016 uffata gurraacha hidhamtonni qaban erga harkaa funaananii booda mana hidhaa dukkanaa keessa nu bulchanii jimaata har'a immoo uffata gurraacha hin taane uffadhaa jennaan diduu keenyaan uffata keessaan uffatamuun gara mana murtiitti fidanii nu dhiyeessan jechuun hidhamtooti dubbachuu isaanii abukaatoonni himatamtootaaf dhaabbatan ogeessonni seeraa Wandimmuu Ibsaa fi Abduul Jabbaar Huseen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsaniiru. Galmee Obbo Baqqalaafaa irratti kan himataman walii galaan 22 yoo ta’an himannaan irratti dhiyaatees shoroorkeessummaan ta’uun ni yaadatama.
Mana hidhaa Qilinxoo keessa kanneen turan namoonni kun kaleessa waaree booda gad dhiisamuu isaanii obbo Amheaaf ibsaniiru. maqaan isaanii meeshaa sagalee guddisuun waamamee murtiin kun itti himamuu isaa illee kanneen hidhaa dhaa gad dhiisaman kun naaf ibsaniiru jedhan obbo Amahaan.
Mana-hidhaa Qilinxoo Keessatti Hidhamtoonni 23 Du’uun Beekamee Jira, Jedha Mootummaan Itiyoophiyaa
Mana-hidhaa Qilinxoo keessatti kanneen torban tokkoof nyaata lagachuun mormii irra jiran – Hoogganoonni Koongiresa Fedseraalawa Oromoo fi ka dhaabota biroo walumaa-galatti – sagal, haala fayyaa isaaniif yaaddessaa ta’e irra jiru. Mucayyoon Obbo Beqqelee Garbaa, durbee Boontuu Beqqelee akka jettutti, abbaa ishee – Obbo Beqqelee Garbaa fi hoogganoota KFO ka biroo akka Dajanee Xaafaa, Gurmeessaa Ayyaanoo fi Addisuu Bullaallaa ka biroo dabalee namoonni sagal torban har’aa ture kan nyaata lagachuudhaan mormii isaanii jalqaban. Bulchiinsi mana-hidhaa Qilinxoo hidhamtoota saglan hidhamtoota ka biroo irraa addatti loogii hamaa nu irratti geggeesse – jechuudhaan, iyyannaan mana-murtiitti dhiheeffatanii murtii-haqaa gaafachaa turan, manicha murtiitiin garuma bulchiisicha mana-hidhaa sanaatti taasisamuu isaatiin ture kan isaan torban dabre nyaata lagachuu sana jalqaban – jetti Boontuun. Eega isaan nyaata lagachuu jalqabanii as, yeroo torban tokkoo kana keessatti qaama mootummaa irraa namni iyyannaa isaanii dhaggeeffatee deebii furmaataa kenneef akka hin jirre illee dubbattee jirti. Hidhamtoota sagalan nyaata lagataa jiran keessaa kan har’a gad-ba’ee maatii dubbisuu danda’e – Obbo Beqqelee, Obbo Dajanee fi Obbo Gurmeessaa qofa akka tahes eertee jirti. “Warri hafan baay’ee dadhabuu irraa kan ka’e lafaa ol ka’anii deemuu illee akka dadhabaniii fi haala yaaddessaa irra jiran abbaan koo natti himee jira” – jetti, Boontuun.
Mana hidhaa shanan keessa ture keessatti lakkoofsii Oromoota Hidhaa keessa jiranii hedduu jedha.
“Mana hidhaa tokkotti nu hidhanii baatii tokkoofii akka maasaa saliixa mootummaa akka haamnu nurratti murtaaye. Achii darara kana keessa dabarre daangaa Itiyoophiyaatti darbamne. Achii guyyaa lama bullee deebinee karuma dhufneen deemsa miilaan gara Kaartuumitti deebine.” Gammadaa Waariyoo
Mana-hihdaa Qilixoo Fulbaana bara 2016 keessa gubatee turetti – yakka hidhata qabuun kanneen himatamanii jiran – hidhamtoonni mooricha keessa jiran 38 har’a mana-murtii dhihaatanii jiran. Irra-jireessi himatamtoota kanaa Oromoo ta’uu ka dubbatan – abukaatotoon isaanii, Obbo Wandimmuu Ibsaa, abbaan-alangaa akka maqaan raga-baatotaa iccitiin qabamee, yakka ilaalchi dhaddacha cufataadhaan geggeessamu mana-murtii duratti dubbachuu isaa fi gama isaaniin yaada mormii dhiheeffachuu isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Dhaddacha ka biraatti immoo, kanneen Shawaa Bahaa, aanaa Bosat keessatti warshaalee gubuu fi mooraalee waraanaa barbadeessuu yaalan – jedhaman – namoonni galmee Mohaammed Aliyyii irratti himataman akka dhihaatanii turan dubbatu – Obbo Wandimmuun.
Mana isaa irraa deemsa daqiiqaa 10 irratti Robii darbe kan ajjeefame yoo ta’u yeroo hidhataan seenee uummata achi jiru irratti dhukaas banuun nama 12 galaafatu achii ture
Mana isaallee ijoollee kahimaatti warra isa eegu gargaaree lafa eeguufiitti jira. Fulaa hedduutti karaan gamuma cufaan cufamee namii walti yaa’uu dadhabe.
Mana isaanii lafa kosiidhaan guutume irratti ijaarame keessa waggoota soddomaaf ka jiraatan – aadde Warqnesh, Sanbata dabre halkan ennaa du’a-ga’ii yokaan boo’icha ga’anii deebi’an, mannii isaanii biyyoo fi kosii jala dhidhimee arguu isaanii dubbatan . Mucayyoo isaanii ulfa dabalatee – ijoollee isaanii ja’atu manicha keessatti awwaalame. “ijoolleen kiyya cufti biyyoo sana jalatti dhuman” jedhu.
Mana jireenyaa prezidaanticha aangoo gad dhiisuu didanii kan Looren Baagboo cinatti lolli hamaan geggeessamaa kan ture ta’uun gabaasamee jira.Kan filannoo presidentummaa biyyattii injifachuun isaanii beekkannaa sadarkaa addunyaa argate loltoonni deggertoota Alasan Wattaaraa har’a mana jireenyaa Mr. Baagboo kan Abijan weeraranii jiran.Dubbi himaan Mr. Wattaaraa Affousy Bamba loltoonni deggertoota wattaaraa keellaa sana seenaniiru garuu presiden Baagboo qabuu hin dandeenye. Gargaartonni Mr. Wattaaraa akka jedhanitti loltoonni sun Mr. Baagboo lubbuun utuu jiranii akka qaban ajaji itti kenname.
Mana kana hanga waggoota 40 fi isaa oliif kanneen irra jiraatan waan jiraniif maanguddoonni hedduun illee naannoo kana keessa jiraachuu dubbatu. Haa ta’u malee bulchiinsi naannoo wal ga’ii nu waamuu dhaan kana dura bara 1997 ennaa filannoon geggeessametti lafa keessan kan seeraa isiniif taasisna nu filadhaa waan jedhaniif nutis shakkii tokko malee guutummaan sagalee kennineef.
Mana keessatti du’anii argamuu sana hordofee mormii ka’een namnii tokko ajjeefamee kanneen biroo 5 madaa’uu maddeen VOA..f ibsanii jiru.
Mana Keessatti Kan Ugguraman Obbo Baqqalaa Nagaa amma haala akkamii keessa jiru? Gaaffii dhaggeeffataa
“ Mana keetii lamuu akka hin bane, hojii siyaasaa ooftan dhaabii ni beekna” naan jedhan Obbo Baqqalaa Nagaa. Yeroo sana Sabaa himaaf ibsa akka hin laanne ittifamuu isaaniis paartiin isaanii gabaasee ture. Garu waa’een koo yaadatamuu qaba jechuun sagalee isaanii dhagesisuuf murteessan.
Mana Lubumaa Ortodoksii naanno Oromiyaa hundessuf sochiin taasifamaa jiru mana amantichaa akka hin diigne sodaana jedhu warri Mana Amantaa Bataskaan Ortodokisi Tawaahidoo.
Mana maatii isaatti garuu Haacaaluun ilma, obboleessa abbaa warraa fi abbaa ijoollleeti.
Mana-maree ADWUI yokaan EHADEG keessattis dura-teessummaa paartichaa fi muumicha-ministarummaaf filannoo geggeessame irratti kan maqaa Dr. Abiyyi kennan Obbo Lammaa Magarsaa tahuu, maddeen paartichaa gabaasaa keenyatti himanii jiran. DHDUO qofaan otuu hin taane dhaabbatoota miseensota EHADEG keessaa sagalee argatanii filatamuun isaanii ammoo, paarticha gamtaa keessatti amantaan irra kaayamuu isaa agarsiisa – jedha – gabaasaan keenya.
Mana maree bakka bu’ootaa US durtti dhiyaachuun kaleessa galgala haasaa jalqabaa kan dhageessisan prezidaantiin biyyattii Doonaald Traamp torbanneen ja’a dura haasaa dhageessisan caalaa abdii kan namatti hore fakkaata.
Mana-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetsiin kan raggaasisame – wixineen seeraa HR 128 jedhamu kun, mootummaan Itiyoophiyaa, labsii yeroo hatattamaa biyyattii keessatti labsamee jiru akka kaasu, humnoonni naga-eegumsaa humna gitaa-oliitti gargaaramuu isaabnii akka akka dhaabsisu, mirga walga’uu, akkasumas walabummaa preesii akka kabaju, kana malees, kanneen haga ammaatti lammiwwan ajjeesanii fi hidhaa irratti reebicha geggeessan seeraan akka gaafataman akka taasisu gaafata. Tarkaanfiilee ka biroo hedduu, ka mootummaan Itiyoophiyaan fudhatamuu qabu – jedhu tarreessee jira- seerri kun.
Mana-maree Bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteets, Koree dhimmoota alaa keessaa yeroo dheeraaf ka tajaajilan – bakka-bu’aan kutaa Koloraadoo - Kongiresmaan Maayik Kofmaan, kaleessa mana-maree bakka-bu’ootaa guutuu duratti haasawa dhageessisaniin, haala-qabinsa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa tarreessuudhaan, akka koongiresiin yokaan manni-maree wixinee seeraa sanatti sagalee kennuun dabarsu gaafatan.
Mana-maree Bakka-bu’ootaa Yunqaayitid Isteetis keessatti, dura-taa’aa Koree To’annaa fi Koreelii Jijjiiramaa ta’uun kan hojjetan – bakka-bu’aan kutaa Mariiland - Kaamiingis, koreen isaan hoogganan akka qorannaan buqqisaa Prezidaant Traamp irratti geggeessamu kannneen hojjetaa jiran keessaa isa ijoo dha.
Mana maree bakka bu’oota naannoofis ba’ii wal fakkaataan galmeessamuu isaa ti boordichi kan beeksise. Dura taa’aan IHADEG fi muummichi ministeeraa Itiyoopioyaas TV irratti kan dhiyaatan kana ilaalchisuun ture. Dhaabi isaanii itti gaafatama itti kenname akka ba’us dubbatan.
Mana maree bakka bu’ota uummataa Ameerikaatti dura taa’aan koree dhimmootii basaasaa Devin Nuunes Raashyaan ennaa filannoo US bara darbee hojii komputeraan jidduu seenuu raawwatte jechuun himannaa dhiyaate gama ilaaleen qorannaa geggessamu keessaa yeroof ofi iisaanii kan baasan ta’uu beeksisan.
Mana maree bulchiinsa naannoo Tigraay, qaamotii hoji raawwachiiftuu sadarkaa ol aanaa fi mootummaa federaalaa gidduu kan jiru hariiroon rakkisaa ta’e seera qofaa bu’uura godhatee kan furamu ta’uu Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed dubbataniiru.
Mana-maree Federeeshinii Itiyoophiyaa fi Yunivarsitii Maqalee tu waliitumsuun qopheesse – Konferensii kana.
Mana maree ministeerotaan ba’ee paarlaamaa Itiyoophiyaaf kan dhiyaate labsiin yeroo muddamaa haala ammaan dura hin baratamneen mormii guddaan eega isa mudatee booda raggaasifamuu oduu gabaasaan keenya Iskindir Freew Finfinnee irra gabaasee jira.
"Mana maree murtii seeraa keessatti hogganaan sagalee wayyabaa Dimokraatichi Haarii Riid fi Tii Paartii irraa immoo miseensittiin mana maree kutaa Shaaran Enjil kan keessatti dorgoman kutaa Nivaadaa keessatti duulli filannoo gaggeefamaa jiru jabaa ta’uun ibsamee jira.Kutaa Nevaadaa keessatti kanneen Tii Paartii deggeran waan heddummaataniif jecha injifachuun Mr. Riid salphaa hin ta’u kan jedhan Obbo Mahaammad Abduu, ""garuu, abdiin keenya isumatu mo’a, ka jedhu"" jedhan.""Jarreen Tii Paartii kun namoota biyya adda addaa irraa gara Amerikaatti godaanan hin fedhan, sababaan isaas carraa hojii fi kanneen adda addaa lammiiwwan biyyattitti dhiphisan jedhan ilaaluu"" jedhu Obbo Mohaammad.""Prezidaant Obamaan waggoota darban lamaan keessatti waan danda’ame gochuuf carraaqanii jiru"" kan jedhan Obbo Mahaammadhalkan tokkotti waan hundumaa wal qixxesuun waan hin danda'amneef, yeroo dabalataa argatanii karoora lafa ka’an akka milkaa’inaan geessisan, uummanni ba’ee sagalee kennuufii qaba"" jechuun deggersa Mootummaa Obaamaaf qaban ibsan. .MP3 tuquun guutuummaa isaa dhaggefadhaa "
Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayitid Isteetisitti, Koreen Hariiroo Alaa kaadhimama isaanii raggaasisuuf qorannaa geggeesse irratti dhihaatanii ennaa dhugaa-bahan, kan Koomishinni Mirga Namoomaa Tokkummaa Mootummootaa, waraansa Tigiraay keessatti geggeessame irraa kan ka’e hiraarsa uummataa geggeessamaa jira – jedheen wal-qabsiisuun gaaffii dhihaateef deebii kennaniin kana dubbatan,Toomaas Griinfiild.
Mana maree murtii seeraa Yunaayitid Isteetis keessatti a qorannaa aangoo irraa kaasamuu Traamp ilaalchisee danqaan jiru itti fufee ennaa jiru kanatti prezidaant Doonaald Traamp seera tumtoota dimokraatotaa balaaleffachu itti fufanii jiru.
Mana maree nageenya biyooleessaa kan Waayit Hawuus keessatti hayyuu waa’ee Yukreen kan ta’an Letenaa Koloneel Alexander Vindman ari’amuu irratti fulleefatan Shumer.
Mana Maree Waliigalaa Dhimma Islaamummaa Ityoophiyaa hordoftoota amantaa Islaamaa maraan baga ayyaanicha geessan jedhu.
Mana-maree Yunaayitid Isteetsitti, dura-taa’aa Koree-birkii Dhimma Fayyaa fi Mirgawwan Dhala-namaa Sadarkaa Addunyaa fi Dhaabbatoota Sadarkaa Addunyaa ka ta’an – bakka-bu’aan Niwujeersii, Kiris Ismiiz, har’a “Seeraa Haaraa Mirgawwan Dhala-namaa Itiyoophiyaa Lakkoobsa 128 ” kaleessa yeroo gazexeessotaaf ibsa kennanitti ifa godhaniiru.
Mana Maree Yunaayit Isteetsitti bakka bu’aa ummataa Kiris Smiizii qarqaaraa ol’aanaa fi Mana Marichaatti dhimoota alaa jalatti damee Afrikaatii dayreektarii an ta’an Greegerii Simpiksan dubbisneerra.
Mana maree Yunaaytid Isteetisitti koreen birkii dhimmootii Afriikaa waa’ee filannoo Afriikaa keessaa mari’achuuf jecha wal ga’anii jiran. kanneen wal ga’ii sana irratti haasaa dhageessisan keessaa dura teessuu koree sanaa miseensa mana maree Karen Baasii fi miseensa mana maree Kiris Ismiizii.
Mana-maree Yunaaytid Isteets miseensi sadarkaa ol’aanaa koree dhimmotoa alaa Iliyeet L. Engil manni-murtii Itiyoophiyaa itti aanaa dura taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo mana hidhaa jiran Obbo Baqqalaa Garbaa irratti hidhaa baatii ja’aa dabaltaan muruu isaa balaaleffachuun har’a ibsa baasanii jiran.
Mana marii Amerikaa 427 keessaa nama 230 dhiyaatutti balleessaa qaba jedhee itti muree 198 dhiyaatutti mormeef.
Mana Marii Amerikaa harka Demokiraati jiraa Senetiin ammoo harkuma paarti Rippabilikan jira.Demokiraatii Rippaabilikaan ganna lamaan Tiraampi kanatti kanatti woma wal irratti diduuf yaahan.
Mana Marii Amerikaatti bulchootii koree haajaa alaa Afrikaa waan Ioophiyaan keessa jirtu ogeeyyota yaamanii irraa caqasan
Mana Marii Amerikaatti bulchootii koree haajaa alaa Afrikaa waan Itoophiyaan keessa jiirtu ogeeyyota yaamanii irraa caqasan
Mana marii Amerikaatti itti gaafatamaa paartii Rippaabilikaan Istiivi Iskaalis fi miilota isaa hardha hadhanii mammadeessan
Mana marii Amerikaatti itti gaafatmaan paarti Rippaabilikaan, Kevin Makaartii pirezidaantiin Amerikaa namii poostaa ergee abbaa fedhe filuu dandahaa jechuu irratti yaaddo qaba.
Mana marii ammo nama 435 filatama. Amerikaan senetii Senetiin ganna 6 hojjataa mana maree ammo ganna lama lamatti filan.
Mana Marii Keenyaatti koree bakka buutota dubartootaatiitti ammoo $42,000 kennan.
Mana marii US Demokiraaitti paartii Rippabilikaan irraa fudhate. Itti gaafatamuu Mana Marii Amerikaa, Nancy Pelositi.
Mana-murtii Federaalaa, Dhaddacha 19ffaatti dhimmi isaanii ilaalamaa ka ture – himatamoota 38 keessaa 4 yakka nama ajjeesuun himatamanii akka of irraa ittisan murtaa’ee jira. Saddeet ka walaba gad-lakkisaman yoo tahu, kaan himannaa isaanii tu addaan cite.
Mana-murtii Federaalaa Kessatti Har’a Himatamtoota Mormitootaa fi Qondaalota Mana-hidhaa Gidduutti Wal-dhibdee Uumameen Ragaa Of Irraa Ittisaa Dhaggeeffachuun Booritti Dabarsame
Mana Murtii Federaalaa Sadarkaa Jalqabaa dhaddachi ramaddii Araadaa gaazexeessaa OMN Mallasaa Dirribsaa fi gaazexeessaa lammii Keeniyaa Yaasiin Jumaa dabalatee namootni galmee Ciibsaa Abdulkarim keessatti himataman shan akka mirgi wabii eeggameefi gadhiifaman ajaja kenne.Haaluma wal fakkaatuun galmee Obbo Jumbaa Huseen keessatti kan argaman namoonni jahas wabiin akka gadi lakkifaman murtaa’uusaa abukaatoon himatamtootaa himanii jiran.Gama biraartiin garuu, mirga wabii kabachisuuf maallaqa barbaachisuu erga kaffallee booda, koomishiniin poolisii Finfinnee akka qooranno biraatiif isaan barbaadu ibsuun akka gadii hin lakkisne nuuf ibse, jechuun maatii hidhamtoota keessaa Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti himan.
Mana-murtii Haqaa Sadarkaa Addunyaaf Abboota Murtii Afur Filataman
Mana Murtii Itoophiyaa:  Murtii Kennuuf Yeroo Dabalataa Nu Barbaachisa
Mana murtii kanatti han argaman abukaatoon partii Kongireesii Federaalawa Oromo Obboo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanitt, murtii itti gaafatamtoota kanaa caqasuuf seenuu dhowwaa ta'ullee maanguddoota akka obboo Bulchaa Dammaqasaa, waliin namoota 100 tahanittuu dhimma kana caqasuuf alatti eegaa ture.
Mana murtii keessatti adabii kun ituu hin kennamiin dura himatamtoota keessaa hangii tokko nuti baleessaa hin qabnu jechuun iyyaa turan.
Mana Murtii Keessatti Gocha Deggertii Seeraa Hin Qabneetu Gaggeeffamaa Jira: Abukaatoo
Mana murtii muummicha ol aanaa biyyattii “Supreme Court” jedhamuuf miseensota sagal qabuun beekamu keessatti abbootii seeraa lama kaadhimuu dhaan milkaa’aniiru. Sun immoo deggertoota
Mana murtii olaanaa Federaalaa dhaddacha 4ffaa tti deemsi ragaa ittisaa dhaggeefachuu Wiixata darbee jalqabamee ture Kibxata kaleessaa waaree boodaa kaasee addaan cite jira.Kaleessa yeroo addaan cite sana immo manni murtii ibsa kenne hin qabu jedhu Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa.
Mana murtii olaanaa kan Lidataa duratti har’a kan dhiyaate fi galmee Dr. Mararaa Guddinaa jalatti mootummaa garagalchuuf shiran, hojjatan akkasumas himatii yakkaa ka biroon kan irratti dhiyaate Dr. Biraanuu Naggaa, Obbo Jawaar Mahammed Televiziyoonni Isaat (ESAT) fi Oromiyaa midiyaa Neet Woork Gaazeexaa mootummaa Itiyoophiyaa kan ta’e Addis Zaman irratti beeksiisa maxxanfameen dhiyaatanii himata irratti dhiyaate akka falmatan gaafatee jira.
Mana Murtii Walii Galaatti irratti dide malee,dameen haqaa Amerikaa akka kitaabii dhossaa mootummaa hedduu qaba jedhan kun hin malle jedhee dadhabde.
Mana Nu Irratti Diigan Sharaa Diriirfannes Nu Irratti Guban: Jiraattota Ganda Maangoo Caffee
Mana sagadaa Mikaa’elitti raayyaan ittisa biyyaa kun marsuu isaanii ka dubbattu jiraattuun magaalaa Jigjigaa kun ennaa isaan ol seenan rasaasni dhuka’aa ture eenyu akka dhukaase garuu hin beekunu jette.
Mana sagadaa suuqii lammii Kirstaana ta’e kan Cairo cina jiru irratti dhukaasa banameen namoonni sagal du’niiru.
Mana Waliinii daangaa Oromiyaa keessatti ijaarame, ka bulchiinsi Finfinnee jiraattota isaaf raabsuu dubbate – mormuudhaan hiriirri kaleessa Oromiyaa bakka hedduutti geggeessame, har’as bakka gara garaatti itti fufee jira. Addi Bilisumaa Oromos ijaarsi maneen waliini seeran ala ta'uu isaa ibsa baaseen beesisee jira. Bulchinsi Mootumma Naannoo Oromiya ibsa kaleess baase, dhimmi kan marii naannno Oromiyaa hin taasisiniifi akka dhaabachuu qabu beeksisee jira.
Manchester boqonnaan duubatti waan muusofte fakkaati adoo jarii arguu Ijoolleen Lesester Sitii jaluma mimmiliqaa kubbaa waluma irraa butaa gooliin aati.
Manchester Cityn Sunderland 5-0 afaan qabachiifte
Manchester City-n tana maleellee Benjamin Mendy bitachuuf jaluma jirti.
Manchester Sitiin akkanuma tolchaa,daqiiqaa 90 caalaa gibirsiiftee lafaan qottee goolii jaha itti galchite.
Manchester Sitiin dorgommii EPL irratti Southampton lafaan qotuma qottee goolii 6 itti faatee galchite Rahem Isterlingi goolii lama galfate
Manchester Unitedammoo gurbaa Arsenal Alex Oxlade Euro miliyoona 30 itti baasuuf humna ufi laaluutti jirti.
Manchester United mana barmusa Keeniyaatii ijoollee afur bitatte
Manchester Yunaaytid ammoo kialbii Reading 4-0 mootee dorgommii FA CUP marsaa abreessootti dabarte.Kilabiin Yunaaytidiin mataan wal qabde Manchester Sitiin ammoo West Haam 5-0 garfatee marsaa abreessootti dabarte.Chelsii fi Tottenhaam tapha duraan moohaniin gara dorgommii marsaa abreessootti dabran.
​Manchester Yunaaytid dorgommii ganna dabre Keenyaan qopheessite Shaampiyoonaa COPA COCA COLA jedhan irraa fialtte.Liban tapha sun irratti goolii lama galche.Liiban bara 2008 jalqabee marroo afur ‘Player of the Year, 'Man of the Match,’ taphataa beekamaa jedhamee waraqata ragaa argate.
Manchster Untied keessaa Angel De Mariya, foon gudeedaatti cite,’Stoke City’keessaa ammoo Vikotr Moses foon ribuutti rifate, Juventus keessaa ammo Kwadwo Asamo’ah foon mogoleetti micciirame wallaansatti jiran.
Mandarri Gadaa kun Magaala Adaama fi Moojoo jidditti kan hundeeffamu yoo tahu hektaara 24,000 tahu irratti akka hundeeffamus himamee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Mandeellaan sirna apaartaayidii Afriikaa Kibbaa jalatti waggoota 27f mana hidhaa keessa turan. san booda prezidaantii gurraacha jalqabaa kan biyyattii ta’uun filataman.
Mandeeraa Kutaa bulchiinsa Keeniyaa Kooronaan itti baballate jedhame keessatti ka argamu Buufata Baqataa Dadaab keessatti baqattoonni jaha dhibee Kooronaan qabamuu Jaarmayaan UNHCR beeksisee jira.
Mandii fi Wallagga Lixaa Bakkawwan Birootti Eenyu Boombii Dhoose?
Maneen barnootaa ka haga gaafiin Gujii deebii argattutti cufan ijoolleen barachuu didde jedhan mana barumsa sadarkaa lammeessoo fi Qophaahinaa Shaakisoo fa.
Maneen barnoota dhuunfaas kaffaltii dhibbantaa shantamaa hanga torbaatamii shanii qofa akka kaffalchisan murtaa'e jechuun dubbatan, Minister De'eetaan Ministirii Barnootaaa Dr Garramoo Hlluuqaa.
Mangistuu Gazzuu hojjetaa buufata eegumsa fayyaa magaala Darmeeti. Namootni miidhaman gara buufata fayyaa isaan hojjetan dhufanii yaala akka fudhatan dubbatu.
Manguddoni godinichaa guyyaa hardhaa I/A Preezdaanti Mootummaa Naannoo Oromiyaa Adde Xayyibaa Hasan waliin mari'achuun isaanii fi guyyaa boriif ammo dargaggota waliin mariin beellamamuu isaa himamee jira.
Manguddooni kuniin, Laganaan nyaata kun balaa hamaa osoo hin dhaqabsiisin dura qaamolee mootummaa dhimmichi ilaalu waliin mari’achuuf ka yaada qaban tahuunillee himamee jira.
Mani barumsaa kun seenaa nama barsiisaa afaan Oromoo beekamaa,Sheek Bakrii Saphaloo ka bara duriituu keessa afaan Oromootiin hojjachu jalqabe ulfeessuuf hujii jalqabe.
Manichi-murtii har’a ajaja kenna sana keessatti, “Obbo Ayyalaa Beyyenee Nagaasaa – namni jedhaman du’uu isaanii kan mirkaneessu, sababaan du’a isaanii maal akka tahe ragaa irriitti agarsiisu, manichi sirreessaa Hospitaala dhimmi isaa illaallatuu fi aangoo ragaa akkanaa kennuu qabu irraa akka dhiheessu ajaja kennan.
Manichi murtii, Obbo Lidetiin meeshaa waraana seraan alaa qabate, jedhamee himannaa dhihaate irratti har’a ragaalee dhaggeeffatee jira.
Manichi murtiis rakkooleen har'a uumaman furamanii, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti gaafa Amajjii 27 bara 2013tti dhaddacha biraan ilaaluuf beellama biraa kennee jira.
Manii barumsaa sun ganna 15 duratti leenjii hujii fiilmii fi aartii haga ji’a 10 barsiisaa bahe.Dorgommii Amansiisaan irratti moohe irratti nama haga 50 wal dorgomee 12 walti hafe Amansiisaan moohee,Bitootessa 6, 2016 Tiyaatira Biyyoolessaa Finfinnee jirutti badhaafame.
Manii hidhaa Qilinxoo sanbata dabre gubate keesatti akka mootummaan jedhetti nama 23 dhumatee reefa nama sadii ya maatiitti kennan.
Manii Maree Amerikaa kaleellee falmuma falmee tana haga guddaan dubbii buufate.
Manii maree Amerikaa torbaa dabre keessa Pirezidaanti Tiraampi warra isa deeggaru kongiressii Amerikaa lafa pirezidaantiin itti kakatee mootummaa itit kennan, U.S.keessatit nama duulchise jedhee ammallee himata impeachment jedhaniin himachuuf seera itti qixeeffachuutti jira.
Manii maree Federshiinii itoophiyaalleen tauma irrtti Tigraayitti labsii muddamaa baas
Manii maree naannoo Tigraay ammallee Dr Debretsiyoon G/Mikaa'el pirezidaantummaa naannootiif filatee kakachiisee hujii jalqabsiifate.
Manii marii ADWUI waan Eeritraa fi Itoophiyaan ganna 20 duratti irrtti wal dhaban laalee hardha dubbi mure
Manii marii Amerikaa haga guddaan paartii Rippaabilikaan harka jiru kalee galgala bajata tana irratti walii galee dabarse.
Manii marii Amerikaa nama 435 godina Amerikaa 50 filatan.Manii Marii Amerikaa harka Demokiraaitti deebihuun ammoo pirzidaantii Amerika aka ammaatiif yaaddoo.Namuu itti gaafatama qabuun dubbii wal irra qaba.Senetiin Amerikaa nama 100 qaba.
Manii Marii Amerikaa Nancy Pelosi itti gaafatmatuu taate waaan isaan himatu nama itti qixeeffate gara ji’a lamaatiin duratti senetii Amerikaatti dabarse.Senetii paartii Rippaabilikaanitti harkaa qaba.
Manii Marii Amerikaa Tiraampi doolara miliyoona 400 dhiyaatu kongireesiin Amerikaa Yukireenii kenne mootummaa sun irraa faayidaa argachuuf gaafatee dhabee jennaan horii sun irraa qabee akka kongireesisin dubbii sun quba hin qabaanne dhosse jedhanii balleesaa itti muran.
Manii Marii Amerikaa vaayireessii kornaa biyya baafateen wallaanuuf doolara biliyoona 8.3 kennuuf dubbii mure.
Manii Marii Bakka Buutotaa Du'a Perzdaantii Naannoo Oromiyaa,Obboo Alemaayyoo Atoomsaaf Gadda Guyyaa Sadii Labse
Manii marii federeshiinii Itoophiyaa Injineera Simmenyewu nama bara isaa ummata gargaaruun beekamu,fayyaa itti dhabe eegee ammoo lubbuu itti dhabe jedhe.
Manii Marii Ministeroota Itoophiyaa faaydaa addaa Oromiyaan Finfinnee irraa argattu jedhee irratti wixinee baasee labse
Manii murtii addunyaa ICCn Bashiir Suudan naannoo Daarfuritti ilmaan namaa ficcisiise jedhee wanjalaan himachuutti jira.
Manii murtii addunyaa,ICC Seif al-Islam wanjala gugurdaa ilmaan namaatti hojjate jedhe hidhachuuf barbaadachaaa bahe.
Manii murtii ammoo akka waan himatan kana barreeffamnaan dhiyeeffatan hajaje.Ijoolleen dubraa lamaalleen akka abukaatoon isaanii jedhutti duruu rakkoo akka akkaa himachaa bahan.Fkn maatii isaanii akka fedhanitti dubbisuu dhowwuu fa.
Manii Murtii Araadaa kun dubbii obboo Beqqelee fa caqasuuf beellama guyyaa 28 qabe.
Manii Murtii beellama kalee silaa yaada abbaana alangaa addaatii fi abukaatoon isaanii irratti wal falaman caqasee murtii kennuuf beellame.
Manii Murtii dubbii caqasuu jalqabee jennaan akkana jedhe.
Manii Murtii Federaalaa Itoophiyaa waan artisti Oliyaadi Baqqalaa, Seenaa Solomoonii fi miilota isaanii 7n himatan boritti beellame
Manii Murtii federaala Itoophiyaa daarektera nagaa biyyoolessaa ka durii Geetachoo Asaffaatii fi miilota isaa qabaa jedhee hajaja baase
Manii murtii Itoophiyaa Gaazexeessaa OMN Guyyoo Waariyoo wabiin baasuuf hajaje
Manii murtii kun bulchoota Liibiyaa jabana Gadaafii, itti gaafatamaa basaasa biyya sunii Abdullah al-Senoussi fi muummee minsitera isaanii ka durii Baghdadi al-Mahmoudi waliin nama saddeetti du’aan adabuuf balleessaa itti mure.
Manii Murtii Liibiyaa Ilma Perzdanti Liiibiyaa ka durii,Seyif al-Islaamii Du’aan Adabuuf Balleessa Itti Mure
Manii murtiillee jeneraal Kinfee qabufu waan gaafateef qabanii hardha waraana mootuuaa federaalaatti kennan.
Manii Murtii Olaanaa Keenyaa TV biyya isaa mootummaan cufe sadeen akka banan hajaje
Manii murtii Suudan hojjattoota basaasa mootummaa isaa 29 bara pirz. Al-Bashiir keessa nama hiriira bahe ijjeesan jedhee du’aan adabe
Manii Murtii Suudan Kibbaa Waan Itti gaafatamtoota Paartii,SPLM, ka Dubbiin Isaan Irraa Kaate Biyya Wal’aasifte Jedhan Caqase
Manii murtii walii gala Amerikaa abbootii seeraa sagal qaba.Bara pirezidaanti Tiraampi keessa abbaa seeraa tokko hujii irraa yuubomee irraa bu’e. Lama lubbu dhaban. Amy Coney waliin pirezidaanti Tiraampi abbootii seeraa sadii filatee kongireesiin Amerikaalleen mirkanseef.
Manii murtii walii gala Amerikaa harka jara yaada Tiraampi qabutti deebinaan:
Manii murtii walii galaa Raashiyaa amantiin Jihoovaa ta dhaaba biyya nagaa dhowwuuti jarii kun waan harkaa qabu cufaa mootummaatti haa kennuu jedhee ganna dabre keessaa dubbii mure.
Manii Murtii Walii Gala Keenyaa dubbii tana mirgaa fi bitaa qoratee akka filannoo tana irra deebihan hajaje. Filannoon Keenyaa ta baranaa seera filannoo biyyitii sun baafatte hin guunne jedhee akka irra deebihan hajaje manii murtii sun.
Manii murtii walii gala Keenyaa filannoo pirezidaantummaa Keenyaa Hagayya dabartee seera filannoo hin guunne jedhanii irra deebisuuf hajajan.
Manii Murtii wanjala addunyaa qoratu, ICC Pirezidaantii Suudan Al Bashir dhiiga nama hedduutti irra jedhee qabuuf falaa bahe.
Manii Murtii Yakka Addunyaa Qoratu,ICC Waan Itti Aanaaa Pirez. Keenyaa, Wiliyaam Ruutootiin Himate Kaan Yadhiise
Mani murtiichaa himanna karaa lachuu erga dhaggeefatee booda, murtii kennudha Adoollessa 1, 2016 bellama kenneera.
Mani murtii federaala Itiyoophiyaa itti aanaa hoogganaa tika nagaa biyyoolessaa kan turan Dr. Biniyaam Teweldee wabii dhaan akka gad dhiisaman eeyamee jira. Murtiin isaa garuu guyyoota kudhan booda ta’uun beekameera.
Manneen abbaa qabaa hedduu saama nama hedduu fixanillee.Keessttuu Buraayyuu fi Finfinneetti waan akkana kana arguutti jiran.
Manneen akimii fi qorsa hin qamnellee waan isaan fedhaniin guutee akka namii akimii barbaada fkn lafa akka Awaasaa fi Keenyaa keessaa ammoo gama naannoo Kirwaa fa karaa dheeraa hin yaane tolchuuf asumatti waan fedhan guunnaaf jedha.
​Manneen amantii akka akkaa, dhaabbilee gara garaa guyyaa akkanaa kana tolaan nyaataa fi dhugaatii namaa qoodan.
Manneen amantii kiristaanaa, manneen barnootaa fi dhaabbileen hedduun baqattoota gargaaranii dahoo kennuuf waaduma galaniin gargaaruutti jiran.
manneen amantii,manneen barnootaa, galma wal gahii manneen kitaabaatii fi fulaa 1,681 keessatti walti bahee eennu akka fialtu,wal gorfataa,wal falmaa,wal amansiifata.
“Manneen baqataa 304 jaaruutti jirraa kana irratti 100 ganna kana keessa itti daballa jennee hujiitti jirra,”jetti Yvonneen.
"Manneen barmusaa fi Hosteelii Jari kun jaare shananitti barattoota dhibba hedduuti barachuutti jira.Aabba Iidee, Aabba Areedoo, Aabba Toonii fi Aabba Need ka amma Tanzaniyaa jiru fi miiloti isaanii bara 1960 fi 1970 keessa jireenna horsiisee-bulaa wallaanuuf Boorana, aanaa Yaaballoo ollaa Dhaddiim, lafa Jaatanii Alii akka mana barmusaa itti jaaran isaan qubatan.Dhaddiim Yaaballoo irraa haguma Kiiloo-meetira 45 fagaatti.Aabba Iiidee Laangi warra bara 1965 san Itoophiyaa keessa Booranaa dhufe keessaa tokko.“Gaafa dhufne afaanillee hin beeknuu taatullee qaraa ji’a jahaaf Addis Aabaabaa[Finfinnee] tti Amaarinyaa baranne, achii yaanee gara lafa Booranaa dhandhee achumaan hujii jalqabane,"" jedha, Aabba Iideen.“Holy Ghost Fathers” dhaabi Faranjoonni Dhaadim ittiin bobbba'an ka amantii Kirisataanaa Kaatolikii ti. Lafa qubatan sunitti manneen barumsaa, manneen haakimii, hosteela, bisaan fi waan akka akkaa jaaree lafaa fi jireenna nama kuma hedduullee jijjiirumatti jira.Obbo Taadhii Galgaloo warra gaafa jarri kun mana barumsaa Dhaddiimitti jaaretti barate keessaa tokko.""Gaafa warri dhufe ani ilmoolee tissa, aabba Iideen faan mana barumsaa jaaruu qofaa mitii jireenna warra godinaa sun qubatuu wayyeessuu fi aadaa guddisuu, karaa waaqaa barsiisuu,ka du’e awwaaluu, ka fayyaa dhabe hospitaala geessuullee ni hojjetan,"" jedha.Jara dur dhfuan san keessaa tokko Aabba Toonii Luwis (biyyeen haa sabladhinnaafii)ganna lamaan duratti lubbuu dhabe.Aabba Tooniin ""Dictionary"" fi kitaaba aadaa Booranaa-Oromo sadii barreesse.Akka jecha aabba Iideetti, Aabba Tooni Kitaaba kana barreessee Boorana boonse.Gaafa Aabba Tooni lubbuu dhabellee namoota kuma hedduuti dhufe. Akkuma fedhii isaatti lafuma innii itti hojjate, Dhaadiimumatti awwaalanii maqaa isaa ammo baduu dhowwuuf jedhanii mana barumsaa tokko maquma isaatiin jaaran.Faranjoonni Dhaaddiim tun Yaaballootii manneen barumsaa sadii fi Hosteela lama ta gannatti nami dhibbi hedduun itti baratu bulchuutti jiran. Jarri kun gaafa ganni isaanii 30 fi 40 keessa as dhufan, akkuma amantii Kaatolikiittuu niitii fuuddhanii qabaachuu baatanillee ""ijoolleen fi maatiin teenna warruma nu qarqaarru waan taateef du’aa fi jireenni keennalleen asuma taha,"" jedha.Mee waan nu hujii Faranjoota Dhaaddim irratti kutaa lamaan qopheessine MP3 irraa caqasaa."
“Manneen barmusaa kuma hedduu fi barattoota miliyoona hedduutti biyya keessa jiraa guddinnii kaanillee ittuma jira…guddinnaa eegee qabannee irratti nu gargaaraa”
Manneen barnootaa 900 caalaanitti irratti wal dorgomuutti jiraa atileetoa kuma 12,000 caalaatti itti dhufe.
Manneen barnootaa aabba Waariyoo baanu kun; Halooyyee, Dibbee, Deeressa, Qaxxee Waaree, Caffaa Hiddii,Caffaa Halluu fi Ijaaruu.
Manneen barnootaa aanaati jaara.Aanaan manneen sun bajata qabatee ijaaruuf itti karoorfatee jira jedha.“Baajata gaafachaa jirra.”
Manneen barnootaa banamuuf yeroo jiran kanatti of-eeggannoo barbaachisu irratti qophiin gaggeeffamaa akka jiru, sana bira darbee garu weerarri dhukkuba Koviid-19 kan hammaataa deemu yoo ta'e mootummaan ejjennaa isaa kana keessa deebi'ee kan ilaalu ta'u qaba jedhu Sistar Sa'adaa Ahmad.
Manneen barnootaa Bishooftuu dhiyoo tanaayyuu gaafilee hedduu gaafachuuf manuma barumsaa keessatti hiriira jalqaban jedhan barattootii.
Manneen barnootaa cufaman kun akka bulchaan aanaa jedhutti sadrkaa 1-8ti. Manneen barnootaa cufaman jedhan Zoonii Makkaniisa.Arddaa Cirillee,Ardaa Kooralee Kaabaa,Tiiroo Guddoo,Gololcha,Qaraaruu fi fulaa hedduu.
Manneen barnoota addaa special boarding school torba Oromiyaatti barana jaaran keessaa tokko Yaaballo kaan Nageellee Booranaatti jaaran.Diidii xuyyuuraalleen akkuma duruu jedhan Yaaballoo fi Nageellee Booranaatti jaarama jedhe.
Manneen barnootaa dhibbaan laka’aman kan LA keessaa har’a cufaatti iilan.
Manneen barnootaa dhiyoo tana hiriira itti bahan jehda mana barumsa Qophaahina Bishooftuu, mana barumsa Dhibaabyyuu sadarkaa tokkeessoo, mana barumsa Bolee sadarakaa tokkeessoo,Mana barumsa sadakaa lammeessoo Bishooftuu,Mana barumsa sadarkaa lammeessoo Adahaa fa. Jara kana keessaa hedduuti hdihamee jedhan barattootii.
Manneen Barnoota Afaan Oromoo Finfinneetti Banaman Rakkoo Himachuutti Jiran
Manneen Barnoota Afaan Oromoo magaala Finfinnee keessatti banamaan hojii isaanii irratti rakkoolee hedduu akka qaban dubbatu – barsiisonnii fi barattoonni. “Gaffii ummata Oromoo yeroo dheeraaf ka'aa turan qabanneessuf malee ulagaa manni barnootaa guuttatee hojiitti seenu hin guuttanne,” jedhu.
Manneen barnootaa fi manneen akimiillee lafa irratti nama hadhuutti jiran keessa hin jiranii wariri achi hojjatullee ya aanaatti gale jedha obboo Abdurqaadir.
Manneen barnootaa fi yuniversitii jaaraa,midhaan qoodaa waan hedduun biyyaa bahe.
Manneen barnootaa garuu banaa akka ta’an biyyoonni lamaan beeksisaniiru.
Manneen barnootaa godinicha keessatti jiraattotaan ijaaramanii haaromsa dhabuun jiguutti jiran hedduu waan ta’aniif ilaallee kaanis haaromsuuf yaalla jedha.
Manneen barnootaa haal-dureewwan of irraa ittisa COVID 19 guutanii argaman akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Onkoloolessa sagal irraa jalqabee hanga Onkoloolessa soddoma bara kuma lamaa kudha sadiitti akka dabaree dabareen banaman mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Manneen barnootaa,hagii tokko cufaa, xuyyuura 4500 karaa yaahuu dhowwame.
Manneen barnootaa hirmaannaa ummata naannoon ijaarmanii keessaa tokko mana barnoota Diida Qilleensaa,Boorana aanaa Dubuluqi.
Manneen barnootaa jaaruuf deeman kana ijoollee barnootaan jajjabootti keessatti barataa Fulbaana keessaayyuu hujii jalqaban jedhan.
Manneen barnootaa keessan, hawaasa keessa jiraattan keessatti akkasumas biyya keessaniif jijjiirama fiduu dhaaf ofii keessan qopheessuu fi dandeettii keessan madaaluu itti fufaa jedhan. Kenneen eebbifaman keessaa tokko mana barnootaa Addis Ketemaa irraa kan dhufte Wiilii Xennaa ti.
Manneen barnootaa kunilleen ganna dabree asi cufaa jiran.“Ani erga dhufee ji’a afuriihanga ammaa cufaa jiran,”jedha obboo Abdiin.
Manneen barnootaa kun yeroo ammaa waggoota 30 booda qooda Afaan Tigree afaan Amaaraan akka baratan ta’ee jira. Waajjaa Xummuugaa naannolee Tigraay keessaa bakka sochiin eenyummaa Amaaraa keessatti geggeessamaa ture ta’uu Mesfin Arraagee gabaasee jira.
Manneen barnootaa Liyuu Hayil ijoollee keessa barachuu dhowwe jedhan kun kutaa 1-4 rakkoo tana mootummaalleen quba qaba.
Manneen barnootaa magaalaa sunii cufatman amma ya banana taatullee Christ Church ya miili lafa hanqate.New Zealand,biyya qabbanitti namii miliyoona 4 fi kuma 500 oliitii nama biyya hedduutti keessatti wal hore.
Manneen barnootaa miidhaan irra gahe jechuun dhaabbatichi ibse keessaa tokko ka tahe mana-barnootaa kana irra miidhaa gahe kanneen agarsiisan suuraalee fi viidiyooleenm kan jiran tahuu, loltoonni Itiyoophiyaa eega mooraa sana qabatanii booda kompiyuutaroota, iskiriiniiwwan pilaazmaa fi nyaatawwan torbanneen hedduudhaaf fe’anii akka bahaa turan jiraattonni Maqalee itti himuu isaanii, loltoonni sun yeroo baatii Ebilaa keessa mana barnootaa sana akka tasaa gad-lakkisanii bahan, jiraattonni kutaalee fi biiroolee mana-barnootichaa irra, daandiilee eletirikii fi bishaanii irra akkasumas qabeenyaalee biroo irra miidhaan gahee arguu isaanii natti himanii jiran, jechuun gabaase – Hiyuumaan Raayitis Waach.
Manneen barnootaa naannoo tana jiranilleen tanaa jedhanii ijoollee dafanii galchaa kaan ammoo barusma galgalaa ka cufelleen hinuma jira.
Manneen barnootaa Oromiyaa keessatti argaman akka wiirtuu Saayinsiifi fi kalaqaa hundeessanii hojii kalaqaa shaakalanii fi gabbisan gargaaruuf dhaabbanni, miti-mootummaa “Monad Development Pawn” jedhamu Biiroo Barnoota Oromiyaa waliin hojjachaa jira.
Manneen Barnootaa Oromiyaa Keessatti Hojii Kalaqaa Guddisuuf Leenjiin Kenname
Manneen barnootaa sadarkaa ol aanaa jechuun Yuniversitiiwwanii fi Koollejiiwwan mooraa dhuma keessa turanii qajeelfama ministeera barnootaa biraa kennamuun barnoota isaanii haalli isaan barnoota itti fufan ni mijata jedhaniiru.
Manneen barnootaatii fi hosteelii innii durii biyyaa hojjatellee maqaa isaatti jijjiiruutti jiran.
Manneen barnoota Oromiyaa Asallaatti dorgommii Ispoortiitti jiran.
Manneen-barnoottaa Akkuma Cufamanitti Turuuf Sababaan Maaskiin Kennamuu Dhabuudha, Jedhu Biirooleen Barnootaa
Manneen daldalaa cufaman deebisanii akka banaman beeksisi kennamu iyyuu uummati garuu diddaa isaa itti fufe jedhan.
Manneen daldalaa, waajiraaleen hojii fi tajaajilli geejjibaallee Finfinnee fi magaalaalee Oromiyaa hedduu keessatti akka addaan citanii turan ka gabaasamee ture har'aa garuu tajaajilawwan hedduun banamuu isaanii, gabaasaan VOA, Naakor Malkaa himee jira. Tajaajilli interneetii garuu ammallee hin banamne.
Manneen dhoksaa 7 kan yakki dararaa adda addaa keessatti gaggeeffamaa ture Finfinnee keessa akka jiranis akan ibsan Obbo Birhaanuun yakki humnaan gudeeddii, reebicha sukkanneessaa, miidhaan qaamaa, dhabamuun namootaa fi ajjeechaanis raawwatamuu ibsan.
Manneen diigamanii oomishniis manca’ee.Daanidilee fi Riqiichi caccabanii gandee baadiyyaa dhaqqabuun akkasumas gargaarsa dhaqqabsisuun rakkisaa ta’e.Jiraattonni gandeen ofii keessatti bishaaniin nyaataman gara lafa gogaatti dheessan. Namnii haadha warraa isaa dhiyeenya kana awwaalee JoseefAbongoo jedhamu lolaan bishaanii kun reeffa haadha warraa isaa awwaalamee baasuu mala jechuun soda qaba.
Manneen Diigaman Kan Seeraan Alaa Ti: Bulchiinsa Magaalaa Finfinnee
Manneeneen barnootaa, sagantaawwaan ispoortii fi qophiiwwaan namoota hedduu hirmaachisan Wiixata harraatii qabee guyyoota 15 dhufaniif akka dhaabbatan murteeffamu an beeksisan muummeen ministira Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad, barattoonni Yunvarsiitii garuu ammaaf mooraa jiran keessa akka turan dubbatanii achumattii haala ittin of eegan irratti hojjachuuf waliigalteerra gahamuu eeran.
Manneen fooqii Beeruutitti gubatanii wal irratti dhabbamaniin nama 100 caalaatti dhumatee caaccaba jala nama hafe barbaaduutti jiran
Manneen gadi jigaa jiran kun sadarkaa gadi aanaa.Jiraattonni fi barsiisonni godinichaa akka jedhanitti manneetiin barnootaa kun seeraan waanti hedduun kan hin guutamne waan ta’aniif barattoonni kaan alatti kaan ammoo taa’umsa malee barataa jiran.
Manneen Gubachuu fi Uummanni Qe’ee Irraa Buqqa’uun Itti Fufe: Jiraattota Godina Harargee Lixaa
Manneen gubatan hanga ammaa 80 ta’uu isaanii fi uummati ganda isaa irraa buqqa’e mana barnootaa tokko keessa buufatee jira jedhanii lakkoobsi isaanii 300 kan ta’u uummati baqate kun ammas Liyyuu Haayliin marfamee jira jedhan. Uummata Kanaa harkaa baasuuf humni dabalataa qaama ol aanaa irraa waamamee gamasitti qajeelaa jiraachuu Obbo Abdurazaaq ibsanii jiru.
Manneen hidhaa Maa’ikelaawwii Qilinxoo fi Ziwaayiin turuu isaa kan dubbatu Ingidaan reebichaa fi dararaa na irratti raawwatamen gurri koo hin hubatu, agartuun koo sirriitti hin argu, qaama dhaluu koo irra waan na rukutaniif carraan dhala argachuu koo illee baay’ee xiqqoo dha jedhan. Himannaa na irratti dhiyaates ABOttii hidhata qabda kan jedhu yoo ta’u ragaan na irratti dhiyaate utuu hin jiraatn waggaa lamaaf mana hidhaa keessa ergan turee boodan gad dhiisame jedha.
Manneen hidhaa magaallan naannolee namii keesatti miidhametti jira jedhee gaazexeessitotatti home koomishineera Daaniheel Beqqelee. Akka jecha isaatti manneen hidhaatii keessaa wannii wayyaahe hedduutti jira. Taatullee rakkoolee mootummaan wal falamaa,mari’achuu isaanii mirkanse dhaabii kun.
Manneen Hidhamtoota Dhoksaan Keessatti Dararan Guutummaa Biyyatti Keessa Jiru:Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa
Manneen hojii mootummaa, manneen barnootaa, suuuqiileen daldalaa, hoteelonni cufaa tahuu isaanii dubbatu - jiraattonni. Magaalaalee akka Buraayyuu, Holotaa, Sabbataa, Galaan, Bishooftuu, Amboo, Sulultaa, Shaashemannee, Jimmaa, Roobee, Gobbaa, Shaambuu, Naqamtee, Dambi-doolloo -- akkasumas – godinaalee akka Buunoo Beddellee, Illu-abbaboor, Arsii Lixaa, Harargee Lixaa fi ka biroo keessattis hojii-dhaabinsi mormii kun ka geggeessamaa oole tahuu tu dubbatama.
Manneen kana kan ijaaran immoo irra hedduun dandeetii maallaqaa dhabanii kanneen rakkataniin miti jedhu. Bakka hedduutti ijaaranii seeraan ala axxaamuraan duroomuu kanneen barbaadan abbootiin qabeenyaa hagi tokko lafa qabachuuf jecha iddoo lama sadii qonnaan bulaa irraa bitanii beekaa namoota harka qalleeyyii keessa kaa’uu dhaan kan koo ti jedhanii akka dubbatan gochuu isaanii hubannee jirra. Kana immoo sirriitti adda baafnee jirra. Namoonni dhugumatti rakkoo hamaa keessatti kufan baay’ee xiqqoo dha jedhan.
Manneen kuma sagal gubachuu isaanii fi mootummaan gargaarsa dhala namaa, Bayyanachisaa fi deebisanii dhaabuuf Qarshii Miliyoona Dhibba saddeetii fi Milioona soddomii ja'a baasuu komishinarichi beeksisanii jiru.
Manneen lakkofsaan hedduu ta'an gubamuu fi Jarreen kana deebisuuf hojjataa akka jiru
Manneen maree kun baroota hojii isaanii kan jalqaban karoorri guddinaa fi jijjiiramaa marsaa lammataa hojii irra ooluu ennaa jalqabetti ta’uu kan yaadachiisan obbo Mulaatuun, barri karoorri kun hojii irrai tti oolus keessumaa gama guddina dinagdeetiin bu’aan addaa bara itti eegamu ta’uu isaas ibsanii jiran. Gama dimokraasii dagaagsuutiinis mootummaan paartilee mormituu biyya keessa jiraniif waltajjii kan mijeessu ta’uu ibsaniiru.
Manneen mootummaa kan Aangawoota TPLF Duraaniif Kennamee Ture Mootummaan Harkaa Fudhee Jira
Manneen murtii addunyaa akkaThe Heague Netherlandsjiruufillee nama akka gorsaatti hojjatee manneen barnootaa gugurdoo Amerikkaa ka akkaHarvardfaalleetti baratee digrii lammallee qabu.
Manneen nyaataa dhugaatii,manneen jireennaa ammoo akka cabbiin karaa manaa irratti hin tuulamne akka haratan seeraatti hajaja.
Manneen poostaa fi embaasiilleen eeyyama baafatanii oofan.
Manneen saaman ykn guban kun akka aabba Baggajjaan jedhetti manneen qorqoorroo,buuyyoo,qiriccoo fi waan hedduu namii jiraatuun.
Manneen seeraan ala ijaaraman kana diiguu jalqabuu dura odeeffannoo jiru hordofuun irratti mari’atamee kan gaggeeffamee ta’u kan ibsan Obbo Admaasuun akka waan mana iyeeyyii qofa adda baasuun diigameetti dubbatamuun sirrii miti jedhan.Maraafuu dogoggoraan wanni hojjatamee jira yoo ta’e gareen kun qoratee tarkaanfiin kan fudhatamu ta’u ibsan.
“Manneen sun hardhallee barmeenaa xaliyaatti gubbaa jiraa Nageelle yaayyuu qancarte.”
Manneen Waliinii Bulchiinsa Finfinneetiin Rabsaman Mormii Kaasisan
Manneen waliinii yokaan Kondomiiniyeemii Koyyee Fachee torbaan dhufu irraa jalqabee raabsama, jedhamee oduun dhagahame oduu sobaa ti, jechuudhaan Biroon Misooma Mannneenii, ka Bulchiinsa magaala Finfinnee beeksisee jira.
Manneetiin hedduun, manni barnootaa sadarkaa olaanaa Mooyyalees hidhattoota balaa kana dhaqqabsiisaniin manca’eeraa jedhu jiraattonni.
Manneetiin Murtii Keeniyaa ‘Interneetii’dhaan Murtee Dhaddachaa Kennaa Jiru
Manneetiin murtii keeniyaa Interneetiin dhaddacha taawuu ka jalqaban erga weerarri Kooronaa Vaayres biyyattii keessatti mullateeyyu. Manni Murtii Olaanaa biyyattii akkuma dhibeen kun mullateen murtee kana ka dabarse yoo tahu, haalli kun kenniinsa haqaa biyyattii fooyyesseera jedhu, ogeessi seeraa Mana Murtii Olaanaa Keeniyaa Omaarii Wikifanaanaa.
Manne murtii maree uummataa ennaa manni murtii konyaa Henneppin yakka ilaalcha ajjeechaa Deerik Shoovin raawwate ilaalchisuun falmii jiru dhaggeeffataa turetti, bakka uummanni kaleessa murtii haqaa mrkanaa’een miidhaa irraa dandammate ta’ee jira.
Mannen Seeraan Alaa Laga Xaafoo Keessaa Digamuun Kun Kan Jalqabaa Miti:Obbo Admaasuu Daamxoo
Manni Abaaboo “Kello Floral” jedhamu as United States kutaa MN keessatti banamee hojii erga eegalee kurna tokkoo ol ta’ee jira.Aadde Hiruut Baqqalaa Wayyeessaa haadha daldala kanaa ti. Abaaboon ofii isaaf iyyuu miidhagaa dha. Attamiin miidhegesu jechuun keessan hin oolu. Aadde Hiruut garuu Abaaboo kana oguma miidheksuu waan horataniif qopheewwan adda addaatiif akka ta’u gochuun qopheessanii gabaaf kan dhiyeessan ta’uu dubbatu.Oguma kana irratti yoom akka bobba’aniif maal akka isaan kakaase ibsuu dhaan eegalu aadde Hiruut.Namni murannoon yoo ka’e lafa yaade ga’uu danda’a kan jedhan aadde Hiruut hojii hojjetan jaal’achuun milkaa’ina argachuuf sababaa ijoo dha. MP3 tuquun guutummaa isaa dhaggeeffadha.
Manni amatichaa garuu hiriira bahuu barbaannee dhorgamne jechuun kan komate yoo ta'u, Bulchiinsi Magaala Jimmaa gama isaatiin hayyama hiriira argachuuf yaada gaafii gahaa hin dhiyeessine, jedha.
Manni barnootaa bakka cisichaa fi tajaajiila dhala namaaf barbaachisu mara barattotaaf kennu kun magaala Gudarii fi Adaamaa keessatti kan baname ta’uus booda garu inni magaala Gudar keessaa sababaa adda addaan cufamuun ibsamee jira.
Manni-barnootaa Bultii Addaa Waldaa Misoomaa Oromiyaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2006 ykn waggaa 6 dura hundeeffame. Barattoota kutaa saddeetitti qabxii gaariin kanneen xumuran fi ulaagaalee adda addaan madaalee guutuummaa Oromiyaa keessaa fudhachuun kutaa 9-12 barsiisa.
‘Manni Barnootaa Diida Qilleensaa Ijaarame; Boorana Keessa garuu Manneen Barnootaa akkasii 75 Oltu Jiru’
Manni barnootaa kun, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2011, barattoota 4000 ol olmaa da'immaanii irraa hangaa kutaa 10ffaatti simatee barsiisa ture. Mana-barnootaa haaraa waan taheef hanqinoota adda addaaf akka saaxilamaa turee fi amma hagi tokko akka furmaata argate dubbatu - Itti gafatamaan wajjira barnoota kutaa magalaa Gullallee - Obbo Adimasuu Dachaasaa.
Manni Barnootaa Waajira Giifti Duree Itiyoophiyaatiin Ijaarame Shawaa Kaabaatti Eebifame
Manni Barnoota Janaraal Taaddasaa Birruu Finfinneetti Argamuu Da'imman 669 Eebbisiise
Manni Barumsaa Bultii Addaa Moraa Lammaffaan Bishooftuu Keessatti Baname
Manni barumsaa “Finfinnee Space Education” jedhamu dilbata darbe jechuun Amajjii 28 bara 2018 eebbifamee jira. Dargaggoota Oromoo lama Eliyaas Yirdaaw fi Saamu’eel Margaa jalqabaa kaasee carraaqqii godhaniin sadarkaa Afriikaatti ka jalqabaa kan ta’e manni barumsaa kun hundeeffamuu danda’ee jira. Manni barumsaa kun saatalaayitiin waan gargaaramuuf gama barnoota ammayyaa fi quunnamtii adunyaa waliin jiruu fi quunnamtii ammayyaan biyyattiif bu’aa guddaa kan argamsiisu ta’uun beekamee jira.
Manni bunaa sun waajjira directora immigration somaaliyaa fuulleetti argama.
Manni buna itti gururaan tokko garuu ijoollee dargaggoota mana jireenyaatiin ala ta’an leenjisuu dhaan jireenya haaraa akka jalqabaniif carraa kenneef.
Manni Hidhaa “ Jeel Ogadeen” Jedhamu Keessa Leenca fi Waraabeessa akkasumas Bineensii Lafa Irra Lo’uutu Jira: Hidhamaa Achii Ba’e
Manni hidhaa kun nama kuma 4 fi shantama qofaa baata. Bakki isaan keessatti hidhaman bakka suukaneessaa dha. Hedduun isaanii hidhamtoota siyaasaa ti. Akka keenyatti, dhiittaan mirga namaa Burundii kessaa sadarkaa hamaa irra ga’eera.
Manni Hidhaa Maa’ikelaawii Muuziumiitti Jijjiirama: Muummicha Ministeeraa Itiyoophiyaa
Manni hidhaa Maayikelaawwii magaala Finfinnee keessa jiru cufamee gara muuziyemiitti akka jijjirramullee eeraniiru. Ballina oduu kanaa sagantaa keenya harra galgalaa irratti dhiheesinaa, nu hordofaa.
Manni Hidhaa magaalaa Jigjigaa Keessaa Robotii Nama Tumuu fi Barcuuma Elektikaa Irraatti Nama Dararan Qaba:Hidhamtoota Keessaa Tokko
Manni Hidhaa Magaalaa Shaashamannee Ni Gubate: Jiraattotaa fi Angawaa
Manni hidhaa Qaallitti garu gara hospitaala mootummaatti malee hidhamaa gara hospitaala dhunfaatti erguu hin dandeenyu jechuun isaa ibsamee jira. Waa’ee dhukkubsachuu obbo Baqqalaa Garbaa kan ilaaleen deebii gama mana hidhaa Qaallittii argachuuf yaaliin goone hin milkoofne.
Manni hidhaa Qiliinxoo akka jedhutti himannaa jalqaba obbo Baqqalaa Garbaa irratti dhiyaatee galmeen ittiin banamee kan shoroorkeessummaa ta’e ituu jiru murtiin kaleessa wabii qarshii kuma soddomaan akka ba’an itti ajajame garu yakka idilee waan ta’eef haa sirreefamu jedha.
Manni hidhaa Qiliinxoo akka jedhutti himannaa jalqaba obbo Baqqalaa Garbaa irratti dhiyaatee ture galmeen ittiin banamee lakkofsii isaa kan shoroorkeessummaa ta’e ituu jiru murtiin wabii qarshii kuma soddomaan akka ba’an kan itti ajajame garu yakka idilee waan ta’eef lakkofsii haa sirreeffamu ka jedhu ture.
Manni hidhaa Qilinxoo erga gubatee as yeroo duraatii han mana muritiitti dhihaatan miseensonni paartii Koongiresii Federaalawaa oromoo fedhii isaanii malee, dirqiidhaan gara mana murtii geeffamuu saanii ibsanii jiru.
Manni hidhaa qilinxoo garu kun hin taane soba jedhee haaluu isaa kan ibsan obbo wandimmuun abukaatoon isaanii waan argee barreessuun maqaa mana hidhaa xureessa deebii jedhuus kennuun manni murtii abukaatootti akeekkachiisa barbaachisu akka kennu gaafatan jedhu.
Manni hidhaa qilinxoo garu xalayaa kan biroo mana murtii isa jalqaba dhimmi Obbo Baqqalaa ilaalaa turetti dhimmicha deebisee jira.Abukaatoo obbo Baqalaa keessaa tokko kan ta’an Obbo Abduljabbar Huseen arguuf carraaqqiin goone hin milkoofne.
Manni hidhaa Qilinxoo gaubachuu waliin wal qabatee namoota himataman soddomii saddeet turan. Kanneen keessaa soddomii afur hangi tokko walaba akka ba’an warri hafan harka caalaan immoo himannaan irratti dhiyaate addaan cite akka gadhiifaman eega murteeffamee torban lama guutuuf jedha.
Manni hidhaa Qilinxoo gubachuu fi namoonni 23 balaa kanan du’u waliin haala wal qabateen hidhamtoota 38 irratti himannaan yakka kan shoroorkeessummaa diyaachuu Jimaata darbee ibsamee jira.Kanneen keessaa 4 galmee Obbo Baqqalaa Gargaa faa irra kan jiru yoo ta’u mana isaanis man murtiif akka ibsanti harkii isaasii shiboon sireetti yeroo dheeraaf hidhamee akka akka turu akkasumas yeroo rafanis hidhamanii akka ta’e ibsanii turan.
Manni hidhaa Qilinxoo gubachuu isaan kan ka’e hidhamtoonni 23 du’uu mootummaan Itiyoophiyaa eega beeksisee kan bubbulee ta’us hanga har’atti maqaan isaanii hin ibsamin jira.
Manni hidhaa Qilinxoo gubachuu isaan wal qabatee ammaan dura namoonni 38 himatamuun ni yaadatama.Wiixata darbe Amajjii 30 bara 2017 namootai biroo 121 irratti himannaa wal fakkaataan dhiyaachuu abukaattoota keessaa tokko ka ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa dubbatanii jiru.
Manni hidhaa Qilinxoo hidhamaan kun maliin akkaa du'ee odoo hin ibsiin du'uu isaa qofaa bellama harra irratti mana murtiti beeksise. Manii murtiis sababni du'a Ayyalaa fi waraaqaan ragaa du'uu isaa ibsu beellama ittii aanutii akkaa dhihaatu ajejeera.
Manni hidhaa Qilinxoo hidhamtoota balaa Ibiddaa irraa hafanii lubbuun jiru ittiin jedhe Kamiisa Fulbaana 08 bara 2016 ganamaa irraa eegalee Maatiitti himuu isaa kaleessa gabasnee turre.Ta’us garuu maatiin amma iyyu eessa butee namoota isaanii maqaan hin dubbifamne jedhan hedduu ta’uu Abukaatoo isaanii an ta’an Obbo Wondimmuu Ibsaa dubbatanii jira.
Manni Hidhaa Qilinxoon Erga Gubatee Waggaa Tokko Guute
Manni imaree bakka bu’oota uummataa sun waa’ee COVID-19 irratti mari’ata jedhamee eegamus, miseensonni mormitootaa ajandaan sun dhimma yeroon hojii dheereffamuu prezidaant Mohaammed Abdullaahimm Mohammed kan Farmajoo jedhamuun beekamaniis of keessaa qabaachuu qaba jedhan.
Mannii murtichaas beellama itti aanutti hundii isaanii, hidhamtoota shanaan hara hafan dabalatee, bellama itti aanuuf akka dhihaatan itti gafatamtoota mana hidhaatii ajeja dabarsee jira.
Mannii Murtii Har’as Bellama Biraa Kenne
ManniI-Murtii Ol’aanaa Kan Federaalaa Obbo EliyaasS Kifleefaa Irratti BadiiI Mure
Manniin gubataa turan, haala jirus hookkara bittinneessaa waliin ta’uu dhaan qabbaneessuu yaallee jirra, lubbuun namootaas darbuu mirkaneessaniiru.
Manni kun ennaa diigamu miidhaan namoota irra ga’e yoo jiraate jiraataan kun gaafatamanii ambulaansiin ba’ee lixuu isaa malee itti dhiyaachuu hin dandeenye, namni itti siqa taanaan nama reebu jedhan. Humnootii addaa fi humnoota qilleensaatu bobba’ee namoota haleela jedhan. Loltoonni bobbaafamuuf sababaan maal akka ta’e ennaa dubbatan jiraataan kun akkas jedhan.
Manni Lubumaa Tawaahidoo Ortodoksii Itiyoophiyaa gama isaatiin “mudamni kun gaafi Qasiis Balaay Mokooninii fi mangudoota irra irraa dhufe irratti hundaa’ee ka murteeffame,” jedha.
Manni Maree Adda Demokraatawa Warraaqsa Ummattoota Ityoophiyaa dura ta'aa Dh.D.U.O fi itti aanaa pireezdaantii mootummaa naannoo Oromiyaa Dr. Abiy Ahimad dura taa’aa addichaa taasisuun filate.
Manni maree akka beekutti tilmaamni keenyaa fi kan IMF yeroo hedduu kan wal hin simne ta’us waggaa barnaa garuu haala nama ajaa’ibuun tilmaani keenyaa fi kan IMF haala inni walitti dhiyoo ta’e arguuf yaalii goonee jirra. Kunis kan ta’eef sababaan rakkoo hongee isa hamaa jedhameetu nu mudate.
Manni maree bakka bu’ootaa adeemsa prezidaant Traampiin aangoo irraa buqqisuuf sagalee kennuutti dhiyaataa ennaa jiruutti Traamp kaleessa dimokraatota kanneen yakka federaalaa hedduu fi taayitaa prezidaantummaatti seeraan ala fayyadamuu isaaniif himatan jechaan dha’anii jiran.
Manni maree bakka bu’ootaa HR 128 irratti baatii Caamsaa dhufu sagalee akka kennuuf jiru har’a labsamuun isaa kanneen kana keessaa harka qaban maraan hojiin jabaa ta’e sa’aatilee hedduu ta’e hojjetamuu isaaf mirkanii dha.
Manni-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa, har’a walga’ii hatattamaa geggeesseen, wixinee seeraa waa’ee MAARII raggaasisee jira.
Manni-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa Har’a Wixinee Seeraa Raggaasisee Jira
Manni-maree bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa, muudama miseensota kaabinee haaraa, har’a, muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed dhiheessan raggaasisee jira.
Manni-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa Wixinee Maarii Raggaasise
Manni maree bakka bu'ootaa kan Itiyoophiyaa gaaffii kana hundee godhachuun yaadii furmaataa jira yoo ta'e hiikkaa seeraa akka itti kennuuf mana maree Federeshiniitti erguun ibsamee jira.
Manni Maree Bakka Bu’ootaa Traampiin Taayitaa Irraa Fonqolchuu Irratti Sagalee Kennuuf Jira
Manni maree bakka bu’ootaa wal ga’ii hatattamaa 4ffaa kan waggaa hojii 5ffaa har’a waajjira muummicha ministeeraatti geggeessee jira.
Manni-maree bakka-bu’ootaa yokaan Kongresiin Yunaayitid Isteets, wixinee seeraa, Afrikaa keessatti proojelktiilee humna eletrikii babal’isuutti fuuleffate, kan “Electrify Africa Act” jedhu raggaasisee jira. Kana malees, ka Yunaayitid Isteetsii fi Afrikaa gidduutti daldalaa fi investmentii babal’isuutti fuuleffate – seera duraan ba’ee ittiin hojjetamaa ture, “AGOA” jedhamu, irra deebi’ee raggaasisee jira.
Manni-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetis, har’a, baajeta gargaarsa miidhama Vaayirasii Koronaa, Doolaara Triliyoona tokkoo fi qabxii sagal, kan galii namoota dhuunfaa fi daldaltoota Ameerikaa tumsuuf karoorfame ni raggaasisu jedhamee eegama.
Manni Maree Bakka Bu’ootaa Yunaayitid Isteetis Seera Imigireeshinii Lama Raggaasisuuf Jecha Sagalee Kennuuf Jiru
Manni maree bakka bu’oota seer asana sagalee 403-16 dabarse.
Manni Maree Bakka Bu'oota Ummataa boqachuu preezdaantii FDRI duraanii Dooktar Nagaasoo Gidaadaa ilaalchisuun guyyaan har’aa gadda biyyoolessaa akka tahee oolu labsee jira.
Manni maree bakka bu'oota ummataa filannoo biyyaalessaa marsaa 6ffaan bara 2013tti akka geggeeffamu murtessuun sirriidha, jedhu jiraattoonni Finfinnee tokko tokko. Gama biraatiin ammoo bakka gaggesessitoonni paartilee siyaasaa ka morkattootaa mana hidhaa jiranitti filannoon gaggeefamuuf murtaa'uun sirrii miti kanneen jedhanis ni jiran.Filannoon sababa vaayirasii kooronaaf akka darbu taasifame amma yeroo tatamsa'inni vaayirasichaa dachaan dabalaa jirutti murteen kun darbuun sirri miti marii hawaasaa barbaachisa, jedhu kaan immoo.
Manni maree bakka bu’oota uumataa Yunaayitid Isteetis kanneen haga tokko cufaatti jiran waajjiraalee mootummaa bansisuu fi paartileen Repaablikaanotaa fi dimokraatota addatti yaada dhiyeessan irratti guyyaa borii sagalee kenna jedhamee eegama.
Manni maree bakka bu’oota uummataa fi manni maree Federeeshinii bara hojii isaanii arfaffaa kan jalqaban har’a waaree booda ture. Baatii Fulbaanaa Wiixata isa dhumaa yeroo mara kan geggeeffamu wal ga’ii manneen maree jalqabaa irratti, mootummaan waggaa sana keessa hojii hojjechuuf jiru kan itti beeksisamu kallattiin itti aanu illee kan ittiin tarreeffamuu dha.
Manni maree bakka bu’oota uummataa Itiyoophiyaa jecha jibbiinsaa fi odeeffannoo kijibaa ittisuuf ilaalchisuun kan qophaa’e wixinee seeraa irratti mari’atee yaada itti dabalaaf koree dhaabbataa dhimmi isaa ilaallatutti dabarsee jira.
Manni maree bakka bu’oota Uummataa kan dhiyeenya raggaasise labsiin fooyyeessuu magaalaalee Master Plan Finfinne waliin kan wal qabate miti kan jedhan angawoonni naannoo jeequmsa uumameef farreen nageenyaa kan ittin jedhan itti gaafatamoo dha jedhan. ABO fi Ginbot 7s maqaa dha’aniiru.
Manni maree bakka bu’oota uummataa kan Itiyoopiyaa filannoon biyyoolessaa 6ffaan tarkaanfii of eeggannoo COVID -19 fudhachuun waggaa kana geggeessuuf qopheen akka jalqabamu murtii dabarse.
Manni maree bakka bu’oota wal ga’ii hatattamaa arfaffaa kan bara hojii waggaa shanaffaa geggeesseen filannoon biyyoolessaa ja’affaan akka geggeessamu murtin dabarse jarmayaan fayyaa addunyaa fi ministriin eegumsa fayyaa qajeelfama kaa’aniin koronaa ittisuu dhaan filannoo geggeessuun akka danda’amu murtii darbe raggaasisee jira.
Manni maree bakka bu’oota wal ga’ii walitti fufee geggeessuun muummichi ministeerichaa kaabinee isaanii haaraa beeksisu jedhamee eegama.
Manni maree bakka bu’otaa kun wal ga’ii isaa har’aatiin obbo Haaylamaariyaam Dessaalenyiin waggoota shan itti dabalaaf muummicha ministeeraa ta’anii akka hojjetan filatee jira. Waggoota sadan hafan kan muummicha ministeericha duraanii kan Obbo Mallas Zeenaaweeii xumuran obbo Haaylamaariyaam kan ofii isaanii kan ta'e waggoota hojii waggoota shanii jalqabaniiru.
Manni maree bakka buutoota kan Yunaaytid Isteets keessatti duraan bara bulchiinsa Traampti sagalee yayyabaa qabu turan.
Manni-maree Bulchiinsa naannoo Amaaraa walga’ii idilee har’a geggeesseen ajjeechaa yeroo dabre naannoo sana keessatti geggeessameen qaawwaa hooggansa keessatti uumamee ture guutuudhaaf murtii dabarsee muudama nama prezidaantummaa naannichaaf dhiheeffaman kan Obbo Temesgeen Xiruneh raggaasisee jira.
Manni maree bulchiinsa naannoo Beneshaanguul Gumuuz gumii ariifachisaa guyyaa lamaaf gaggeesseen miseensoota isaa 4 irraa mirga akka hin himatamnee qabaataa turan irraa mulqee jira.
Manni Maree Bulchiinsa Naannoo Sidaamaa Gumii Jalqabaa Gaggeessee Jira
Manni-maree bulchiisa naannoo Tigiraay kora isaa torban dabre geggeesseen, paartiileen filannootti hirmaatanii garuu barcuma argachuu hin danda’iin hafan, paarlaamaa haaraa amma filatame keessatti sagalee malee barcumoota kudha shaniin akka qooda fudhatan labsii bahe, sagalee wayyabaan raggaasisee jira.
Manni-maree Dhimmoota Islaamaa Itiyoophiyaa Salaataaf Gara Masgiidaa Deemun Akka Dhaabatu Murteesse
Manni-maree Dhimmoota Islaamaa Itiyoophiyaa Vaayirasii Koronaa Ilaalchisee Hubachiisa Of eeggannoo Kenne
Manni maree dhimmootii daldalaa fi Tuurisimii Awrooppaa bara Itioophiyaa biyya filatamtuu daawwatoota hawattu kan bara 2015 gochuun moggaase.
Manni maree Federeeshinii fi kan bakka bu'oota uummataa Ambaasaaddar Saahilaworq Zawdee sagalee guutuun prezidaantii Itiyoophiyaa gochuun har’a filee jira. Kunis erga pireezidantiin duraanii Dr. Mulaatuu Tashoomaa fedhii ofiin aangoo gadhiisuuf gaaffiin dhiyeessan fudhatama argatee booda.
Manni Maree Federeeshinii Mootummaa Naannoo Tigraay Ilaalchisee  Murtii Dabarse
Manni Maree Federeeshinii yaa’ii guyyaa harraa taa’een mootummaan federaalaa naannoo Tigraay wajjin wal-quunnamitti hojii kamiyyuu akka dhaabu murtii dabarseera.Murtiiwwan darbanis an armaan gadiitii:-Mootummaan federaalaa bakka buutoota naannoo Tigraayitti filannoo heeraan ala ta’een filaman akkasumas qaamota hojii rawwachiistu wajjin wal qunnamuu akka dhaabu.-Mootumman federaalaa misoomaa fi tajaajilawwan bu’uraa fedhii uummata Tigraay irratti hundaahaniif, bulchiinsa magaalalee fi gandaa dabalatee, dhaabbilee seera qabeessa ta’an wajjin qofa wal quunammtii akka godhu.-Murtiiwwan kun hojiirra ooluu mirkaneeffachuuf afyaa’in mana maree federeahinii fi koreewwan dhaabatoon dhimmichi isaan laallatu akka hordofanMurtiiwwan kunis yaa’ii atattamaa manni maree Federeeshinii ji’a Hagayya darbee keessa geggeese irratti yaada xumuraa irra gahamee irratti hundaahee an darbe jedhameera.Manni maree sun yaa’ii sana irratti filannoon tahu akka filannoo hin geggeessamiinitti, akka hin raggaasisamiinii fi raggaasisamuuf hin jirreetti murtiin darbuu isaa uaadachiisee jira.
Manni-maree gad-aanu yokaan kan bakka-buutoota uummataa akka yeroon bulchiinsa prezidaantichaa waggaa lamaaf dheeratu murteesse.
Manni Maree Gumii Dhimmitoota Islaamaa Itiyoophiyaa hawaasni Muslimaa dhimma salaataaf gama Masgiidotaa deemuu irra akka of qusatu murtessee jira.
Manni-maree IHADEG Bakka Addi Bilisummaa Uummata Tigiraay Hin Jirretti Gaaffii Walitti-dabalamanii Paartii “Biltsiginnaa” Uumuu Raggaasise
Manni maree kun ejjennaa isaa kana kan beeksise Kibxata kaleessaa waxabajjii 23 bara 2020 ykn akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti waxabajjii 12 bara 2012 galgala yoo ta’u mariin sun fuula duratti tarkaanfachuu dadhabuu isaa fi sababaa hidha laga Abbayyaan kan ka’e itiyoophiyaa Masrii fi Sudaan irraan bifa dhiibbaa geessisuun muddamni jiru hammaataa adeemu isaa ilaalchisuu dhaani.
Manni maree kun itti dabaluu dhaan mareewwan sun fayyadama gamtaa, yaada gaarii fi seerawwan sadarkaa addunyaa irrati kan hundaa’an akka ta’an illee yaadachiisee jira.
Manni maree kun kaleessa gara galgalaa ibsi inni marsariitii irratti maxxanse sababaa weerara COVID -19n yerooon filannoo dheerachuun isaa kan dhaqqabsiise gama heeraatiin danqaa uumuu qofa utuu hin taane rakkoon siyaasaa guddaan akka uumamuuf sababaa ta’e jedheera.
Manni-maree kun, koree hoji raaw’achiistuu isaatiin gaaffii walitti-dabalamuu dhihaateef sagalee guutuudhaan raggaasisuu isaa – Miseensi koree hoji raaw’achiistuu IHADEG – Obbo Fiqaaduu Tasammaa Televiiziyoona biyyattiitti dhihaachuun beeksisanii jiran.
Manni maree kun wal ga’ii isaa kanaan haala nageenya biyyattii gamaaggamuun isaa ibsamee jira. Haalli nageenyaa-wayyaawaa ta’e uumamuu isaa, bulchiinsa sirna seeraa idileen geggeessuun danda’amuu isaa mirkaneeffateera jechuu dhaan waajjirri dhimmootii kominiskeeshinii mootummaa beeksiseera.
Manni Maree Ministeerotaa Itiyoophiyaa Labsiin Yeroo Hatattamaa Akka Ka’u Murteessii Paarlaamaaf Dhiyeessuuf Jira
Manni maree ministeerotaa Itiyoopiyaa wal ga’ii ariifachiisaa har’a geggeesseen heeraa fi sirna heeraa balaa irraa oolchuuf kan jedhe wixinee labsii yeroo hatattamaa qophaa’e irratti mari’atee murtii dabarseera.
Manni maree ministeerotaa Itiyoopiyaa wal ga’ii ariifachiisaa Jimaata kaleessa geggeessen, “heeraa fi sirna heeraa balaarraa oolchuuf “ jechuudhan labsii yeroo hatattamaa kaleessumaa qabee hojiirra oole biyyattii keessatti labsuun hin yaadatama.
Manni maree ministeerotaa Sudaan, bara 1979 walii galtee loogii dubartoota irratti oofamu mara dhabamsiisu mallatteessee jira.
Manni maree ministirootaa lubbuu namaa fi qabeenya irratti badii gahaa jiru irratti gadi fageenyan erga mari'atee booda, ijjannoo kanarra gahuu isaa muummich ministiraa biyyattii Obboo Haylamaariyaam Dasaalanyi ibsaa harra gaazexeessotaaf kenne irratti dubbateera.
Manni maree mootummaa naannoo Tigraay wal ga’ii ariifachiisaa 3ffa geggeessee jira.
Manni maree mootummaan naannoo Tigraay Amajjii 2 bara 2010 akka lakkoobsa itiyoophiyaatti wal ga’ii arriifachiisaa waameen miseensota koree hoji raawwachiiftuu fi bulchaa zoonichaa aangoo irraa kaase.
Manni maree murtii kana irra utuu hin ga’in dura yaada murtii mana maree ministerotaan wixineeffame labsichi akka ka’u gaafate irratti mari’atee jira.
Manni-maree murtii seeraa, kan Yunaayitid Isteets, ka Prezidaant Donaald Traamp – akka Bulchiinsa Daldala Xixiqqaa biyyattii hoogganan muudanii dhiheeffatan – Lindaa McMahon raggaasisuu fi dhiisuu irratti sagalee kenna – jedhamee eegama.
Manni-maree murtii-seeraa Yunaayitid Isteets – nama prezidaant Doonaald Traamp mana-murtii muummichaa biyyattiif kaadhiman – Neeyil Goorsach mirkaanessuuf qorannaa geggeessamu, marsaa duraa har’a jalqabee jira.
Manni -maree Murtii Seeraa Yunaaytid Isteets Bulchaa Daldala Xixiqqaa Biyyattii Raggaasisuf Sagalee Kenuufi
Manni maree naannoo Amaaraa marsaa shanaffaa waggoota hojii 4ffaa fi gumii isaa 12ffaa kaleessa jalqabee jira.
Manni-maree Naannoo Tigiraay Paartiileen Filannoon Barcuma Hin Argatiin Hafan Akka Paarlaamaa Keessaa Barcumoota 15 Argatan Murteesse
Manni maree naannoo Tigraay akka murtii irra ga’een filannoo naannoo yeroo qabameefitti kan geggeessu ta’uu paartiin adda bilisummaa uummata Tigraay beeksisee jira.
Manni maree naga eegumsa biyyoolessaa Itiyoophiyaa Fulbaana 8 bara 2011 wal ga’ii geggeesseen biyya keenya keessatti sochii seera dhablummaa mul’ataa jiran gamaaggamee ibsa baasee jira.
Manni maree nageenyaa magalaa Finfinnee hundeffamee kun rakkoo nageenyaa magaalattii muudatu furuutti ka fuuleffate ta'uu Itti-aantuu Kantiibaan magaalaa Fifinnee aadde Adaanech Abeebee ibsanii jiru.
Manni-maree ol’aanu ammoo kun murtii heeraa alaa ti jechuun morme. Gabaasaa Guutuu Caqasaa.
Manni maree paartii biyya bulchu kan Itiyoopiyaa Dura ta’aa ADWUI kan turan obbo Haylamariyaam Dassaalenyiin kan bakka bu’an dura taa’aa Dhaabbata dimokrtaatawaa uummata Oromoo Dr. Abiyyi Ahimediin dura taa’aa isaa gochuun filatee jira.
Manni-maree Sagalee kennuu isaa dura – Afan-yaa’iin Mana-marichaa – Naansii Peloosii, ibsa kennaniin, qiyyaafatni baajetichaa “jireenyaa fi jiruu uummataa baraaruu fi abdii egeree uummatichaaf kennuuf “ jedhan.
Manni-maree sun, gumii guyyoota lamaaf geggeesseen baajeta bara 2013, Birrii Biliyoona 62 fi qabxii 7 ka raggaasise yoo tahu, muudama hoogganaa Biiroo tokkoo fi kan abboota-murtii manneen-murtii muummichaa, ol’aanaa fi aanaalee walumaa-galatti dhibba tokkkoo fi toorbaatamaas raggaasisee jira.
Manni maree sun oolmaa isaa guyyaa har’aatiin gabaasa raawwachiisa dhimmootii hawaasummaa, dinagdee fi siyaasa naannoo Sanaa gamaaggamee jira jechuun Asteer Misgaanaaw gabaasteetti.
Manni-marees, wixinee labsii, kan akka labsiiin yeroo hatattamaa sun dheeressamuuf dhihaate eega qoratee booda sagalee guutuun raggaasisuu isaa, maddeen Korporeeshinii Broodkaastiingii Itiyoophiyaa sun gabaasanii jiran.
Manni-maree Walii-galaa Dhimmoota Islaamummaa Masjiidotaa Gubatan Deebisanii Ijaaruuf Gargaarsa Qarshii Miliyoona Lamaa Olii Walitti-qabe
Manni-maree Waliigalaa Gumii Dhimma Islaamummaa Haleellaa Masjiida Al-Najaashii Irra Gahe Balaaleffate
Manni maree waraanaa ilma Debii Mahamat Idriss Debiin hoogganamu, erga abbaan isaanii du’anii booda aangoo kan qabate yoo ta’u, baatilee 18 keessatti filannoo geggeessuuf waadaa seene jira. Biyyattii koloneeffattee kan turte Ferensaay mana maree sanaaf deggersa qabdu ibsitee jirti, garuu mormitoonnii fi ripxe loltoonni aangoon sun ilmatti darbuu mormuu dhaan mootummaa fonqolchuu dha, waraanni aangoo jiru mootummaa siviliin hoogganamuuf gad dhiisuu qaba jedhan.
Manni-maree Yunaayitid Isteetis Baajeta Tumsa Lamiilee Harra Raggaasisa Jedhamee Eeggama
Manni-maree Yunaayitid Isteetis garuu kaleessa galgala wal gahuudhaan, Joo Baayiden filannoo biyyattii injifachuu isaanii sirna raggaasisu geggeesuu itti fufee jira.
Manni-maree Yunaayitid Isteetis yokaan Koongiresiin ba’ii filannoo prezidaantummaa bara kanaa raggaasisuu isaallee dubbatan. Garuu, akka xumura filannoo prezidaantummaa Ameerikaatti namni filannnoo injifatame isa injifateen baga gammadde jedhee haasawa godhutti, filatamaa prezidaantummaa Joo Baayideniin baga gammadde hin jenne - Traamp.
Manni-maree Yunaayitid Isteets HR 128 Raggaasisuu Ni Deggerra, Hooggantoota Mormitootaa Itiyoophiyaa Keessaa
Manni marichaa Ibsa hardha baaseen, Motummaan gochaa kana qulqquleeffatee kanneen yakkaa kana dalagan akka seeratti dhiheessus ni gaafannas jedhan.
Manni marii bakka bu’ootaa kan yunaaytid steetis liqaa mootummaan fudhachu qabuu dabaluuf akkasumas baasii jiru gad cabsuuf walii galtee tokko eega raggaasisee booda, seeneeti biyyattis simatee prezidaant Baraak Obamaan mallatessani jiran.
Manni Marii Bakka Bu'ootaa Mudaamawwan Haaraa Raggaasise
Manni Marii Bakka Bu’ootaa muudama raggaasisee jira. Muudamnii kun kan sadarkaa ministeeraa fi komishinaraa yoo ta’u sagaleen mormii fi deggersaa miseensoota biraa dhaga’amee jira.
Manni marii bakka bu’oota uummataa kan itiyoophhiyaa dhiyeenya kana labsii odeeffannoo dogoggoraa to’atu raggaasisuun isaa ni yaadatama.
Manni marii bulchiinsa naannoo Somaalee tarkaanfii kana kan fudhate jeeqamsa naannoo sana keessatti gaggeeffamaa ture waliin wal qabatee yakka hojjatamee shakkamanii ta’uun ibsamee jira.
Manni marii bulchiinsa naannoo Somaalee walgahii hatattamaa kaleessa gaggeesseen Obbo Abdiin akka hin himatamneef mirga qaban irraa mulqee jira.Prezidaanticha alattis aangawoonni 6 akka hin himatamneef mirga qabaataa turan irraa kaasee jira.
Manni marii bulchiinsa naannoo Tigraay har'a gumii arifachiisaa 10ffaa kan waggaa 5ffaa gama Vidiyoo Konfraansiin gaggeesse.
Manni Marii Dhimma Islaamaa Oromiyaas dhimmi ajjeechaa Sheek Abdallaa Mohaammed akka quba qabu ibse. Sheek Hajii Ibraahim Tufaa Itti Aanaa Pirezdentii Mana Marii Dhimma Islaamummaa Oromiyaati. Miidhaan gaggeessitoota amantichaarra gahaa jiru kun ka jalqabaa miti jedhu.
Manni marii dhimmootii islaamaa kan Itiyoophiyaa mirga barumsaaf qabnu dhiibaa jira jechuu dhaan barattonni mana barumassa Awaliyaa kan sadarkaa adda addaa mooraa mana barumsaa isaanii kan Finfinnee keessatti hiriiranii jiran.
Manni Marii Federeshinii Itiyoophiyaa walgahii Sambata Boritti waamee irratti naannoo Raayyaa, Walqaayitii fi Waajiraatitti dhiittaa mirga namoomaa dhaqqabaa jira ittiin jedhaniif furmaata akka ka'uuf kanneen kaleessa hiriiran gaafatanii jiru.
Manni Marii Federeshinii Itiyoophiyaa Yaada Dhiyaate Raggaasisee Jira
Manni marii Federeshinii kan Itiyoophiyaa walgahii hatattamaa inni Sambata Fuulbaana 05 bara 2020 waamee ajandaan isaa maal akka ta'e waan ibsamneef jecha bakka buutonni isaa irratti kan hin hirmaannee ta'u bulchiinsii mootummaa naannoo Tigraay walgahii haatattamaa har'a gaggeesseen murteessee jira.
Manni marii hojii rawwachiiftuu kan gamtaa Afrikaa Kamiisa iftaanii Waxabajjii 20 bara 2019 haala Sudaan keessa amma jiru irratti marii gaggeessuuf jira.
Manni marii ministeerootaa kan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa labsame hojii itrra olchuuf jecha qajeelfamootaa fi dhorkaalee jiran itti fufiinsaan kan beeksiisuu ta'u waajirri mummicha ministeeraa beeksisee jira.
Manni marii ministeerootaa kan Itiyoophiyaa qajeelfamoota labsii hatattamaa baasuuf kan jiru ta'u haatii alangaa mummittiin kan federaalaa Aaddee Adaanach Abeebee ibsani jiru.
Manni Marii Oromiyaa Kan Kana Dura Raggaasise Labsii Magaalaalee Meessaa Keeyata Sadii Haquun ibsame
Manni Miseensa Paarlaamaa Ugaandaa Boombiin Haleelame
Manni muri bellama sadaffaa guyyaa 16 boodatti kennee jira.
Manni-murii ammo dhimma isaa qoratee murtii kennuudhaaf, guyyaa biraatti beellama kennee jira – gabaasaan keenya – Melleskaachew Amahaa Finfinnee irraa.
Manni-murrtii Ol’aanaan, ka Federaala Itiyoophiyaa itti-aanaa dura-taa’aa Warraaqasa Federaalistii Uummata Oromoo, Obbo Beqqelee Garbaa fi Itti-gaafatama Waajra Giddu-galaa Kongiresa Uummata Oromoo, Obbo Olbaanaa Leellisaa faa yakka irratti dhihaateef akka raga of irraa ittisaa dhiheeffatan murteessuun beellama kenneefii jira.
Manni Murtee Keeniyaa filannoon Pirezedaantummaa biyyattii haalli inni itti gaggeeffameef lakkaawame haqa kan hin qabne ture jechuun filannoon Pirezedaantummaa Keeniyaa irra deebiin akka godhamu ajaje. Hagayya 8 bara 2017 ka gaggeeffamee ture filannoo biyyaalessaa Keeniyaa irratti Pirezedaantiin biyyattii Keeniyaattaan injifatanii akka turan ka labsamee ture tahus, dorgomaan isaaniin falman Raayilaa Odiingaa qabxiin filannoo kuni sirrii akka hin taane mormuudhaan gara mana murtii deemuun erga himataniin booda murteen harraa kuni kan ragga’e. Abbaan Alangaa murtee kana dabarsan Deeviid Maaraagaa, Boordiin Filannoo Keeniyaa filannoo kana akka heera keeniyaa fi labsii filannoo biyyattiitti hin gaggeessine jechuudhaan qabxii filannoo kana kuffisaniiru.
Manni Murtee Olaanaa Keeniyaa Murtee Labsii Pirezedentummaa Biyyattii Labsame Kuffise
Manni murtees murtii kennuuf jecha Onkolooleessa 2 bara 2013 tti bellama kennee jira.
Manni murtichaa akka jedhetti prezidaantichi ennaa Bitootessa 6 ajaja ol aanaa sana dabarsaan aangoo isanii ol darban jedhee jira.
Manni Murtichaa beellama ka biroo kennuun himatamtooni hundumtuu Amajii 04 bara 2013 akka dhihaatan ajajee jira.
Manni murtichaa dhimma sana irratti murtii kennuuf Waxabajjii 30 bara 2009tti beellama kenneera.
Manni murtichaa dursee himatamtoota irratti kan murteesse, himannaa abbaan alangaa dhiyeesseen raga namaa fi galmee dhiyeessee, himatamtoonnis ragaa abbaan alangaa isaan irratti lakkaa’e of irraa ittisuu waan hin dandeenyeef akka ta’e ibsameera. Murtiin adabaa utuu hin muramin dura himatamtoonni martinuu yaada adaba salhisuu dhiyeessaniiru. Manni murtichaas yaada dhiyaatan keessaa sababaa simatu fudhatee murti
Manni-murtichaa, filannoo duraa, ka baatii Hagayyaa keessa geggeessamee keessatti badiin uumame maal akka tahe haga Jimaata dhufuutti gad-fageenyaan akka ibsu beeksisee jira.
Manni murtichaa hara waaree irratti adaba mureen yakka himatamaa tokkoo tokkoo isaanii fi adaba seerri murteessu adaba sirrii ta’e tarreessee jira.
Manni murtichaa intala isaanii Maryam Nawaz-nis hidhaa waggaa torbaan adabee jira. Qabeenyaa maatii intalli isaanii of harkaa qabaniif illee doolaara miliyoona 2.5 akka baasan adabee jira manni murtii kun.
Manni murtichaa itti aansuu dhaan, abbaan murtii nuuf haa jijjiiramu iyyata jedhuuf sababaa shakkamtoonni dhiyeessan, iyyati qorannaa duraa eeyamamuu hin qabu jechuun kan iyyanne fudhatama dhabuu, miidiyaan seenee haa gabaasu kan jedhu iyyata keenya hin simanne kan jedhuu fi sababaalee kanneen biroo manni murtichaa tarreesseera.
Manni murtichaa itti aansuu dhaan mana murtii gad aanaa irratti iyyannoo abbaan alangaa dhiyeeffate dhaggeeffateera. Manni murtii gad aanaan jedhe abbaan alangaa ragaa teekinikaa himaamtoota irratti dhiyaate sirriitti utuu hin madaalin fudhatama waan dhabsiiseef himatamtoonni shanan walaba jedhamuu hin danda’an jedha.
Manni murtichaa mootummaan haleellaa Adoolessa 11 bara 2016n kanneen miidhaan irra ga’eef hirpaha akka baasu gaaffatee jira. Humnoonni mootummaa guyyoota sadiif loltoota itti aanaa prezidaantii duraanii Riyaak Maachaar waliin wal waraanaa turan.
Manni murtichaa murtii adabaa kennuuf Onkoloolessa 17 bara 2013 akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti beellamee jira.
Manni murtichaa murtii isaa beeksisee yeroo xiqqoo booda prezidaant Traamp ergaa twitter maxxansaniin “Mana murtiitti wal argina”, nageenyi biyya keenyaa balaa keessa jira jedhan. Booda irra immoo tuuta oduuf White House keessatti ibsa kennaniin manni murtii murtii siyaasaa nageenuya biyya keenyaa balaaf saaxilu dabarse jedhan.
Manni murtichaa murtii kanaaf bu’uura kan godhate gumiin heera waa’ee heeraa qoratu labsiin gumurkii fooyyeffameef kana duraa wal hin fallessan jechuu isaa ibsee himatamtoota kan fayyadu akkasumaan yoo falmatan ta’uu beeksiseera.
Manni murtichaa murtii kenneenis Kanaan booda ragaaleen abaa alangaa akka yeroo kaa’ameetti torbanitti guyyaa sadii jechuunis roobii fi jimaata dhiyaatu.
Manni murtichaas falmii gam lamaanuu xiinxalee murtii kennuuf Adoolessa 9 bara 2012 beellami ka biroo kennee jira. Obbo Kadir Bullo VOAf akka ibsanitti obbo Baqqalaafaa yeroo dheeraaf haasofsiisuu isaanii fi isaanis haa ta’u akkaataan obbo Jawaar Mohaammad itti qabamanii jiran gaarii ta’uu ibsaniiru jechuu dhaan Meleskachoo Ammahaa kaleessa gabaaseera.
Manni murtichaa Shariifiin biyya alaatti qabeenyaa kuufatanii dhoksanii humnaa ol jiraatan jechuun himate.
Manni murtichaas himannaa kana dhaggeeffachuuf akka lakkoobsa Itiyoopiyaa Guraandhala 16 bara 2009tti beellama ka biroo kennee jira.
Manni murtichaas himannaa sana dubbisaan dhageessisee jira. Haa ta’u malee kanneen keessaa hiamatmtoonni torba afaan Amaaraa waan hin dhageenyeef jecha himannaa sana kan hin hubanne ta’uu dubbatan.
Manni murtichaas iyyannaa sana erga dhaga’ee booda murtii itti aanu dhageesisuuf Onkoloolessa 18tti beellama ka biroo kennee jira.
Manni murtichaas sababaan iyyata shakkamtootaa ti kana erga jedhee booda dhaddachi qorannaa duraa, qabiyyee dhimma jiruu irratti kan hin falmisiisne ta’uu ibsuu dhaan akeeki isaa mana murtii ol aanaaf ragaa walitti qabuu ta’uu beeksisee jira.
Manni Murti Godina Arsii Aanaa Xiyyoo himatamaa bosona Cilaaloo gubuu kessatti hirmaatee, jechuun kan Abbaa Alangaa himannaa irratti dhiheesse hidhaa waggaa torbaan akka adabamu itti muramuun himamee jira.
Manni murtii addaa Paakistaan har’a prezidaantii biyyattii duraanii Pervez Musharrafiin yakka ganiinsa biyyaa guddaan himatee adaba du’aa itti mure.
Manni murtii addunyaa Bashiriin yakka waraanaa gocha gara jabinaa dhala namaa irratti rawwachuun fi kutaa Daarfuur keessatti bara dheeraaf dugugamiinsa gosaa gaggeessun himateenii jira.
Manni Murtii Afriikaa Kibbaa Biyyattiin ICC Keessaa Hin Baatu jedhe
Manni murtii Afriikaa kibbaa karoora mootummaan mana murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaa ICC keessaa ba’uuf qabu fudhatama dhabsiise.
Manni murtii akka jedhetti himatamtoonni hafan lamaan kanneen Gaalkayoo keessatti bara 2015 to’annaa jala oolanii murtii du’aa eeggataa turan har’a ajjeefaman. Kanneen keessaa tokko angawoota naannoo dabalatee ajjeechaa namoota 23 keessaa harka qabaachuu amaneera jedhan Elmiin.
Manni murtii al Shabab kan magaalaa Jilib keessaa namoota kana kan itti murteesse kaleessa ture. Namnoonni kun waltajjii maqaa Aden Hashi Ayrow hoogganaa Shabab kan misaayila Ameerikaan bara 2008 keessa ajjeefameen moggaafame keessatti itti dhukaafamuun ajjeefaman.
Manni Murtii Ameerikaa Murtii Traamp Koolu Galtoota Ilaalchisee Qaban Uggure
Manni Murtii Ammas Bellama Biraa Kenne
Manni-murtii ammoo, haga waggaa murtaa’eetti gurmaa hawaasummaa siyaasatti hidhata qabutti hirmaachuu irraa ugguramtanii jirtan. Hojii kan sin dhorke hin jiru. Xalayaa isiniif barreesinus hin qabnu” jechuun nu deebisu. Sababaa kanaaf, otuu barnootaa fi dandeettii gahaa qabnii jireenya hoji-dhablummaa fi rakkinaaaf saaxilamuu isaanii dubbatu.
Manni murtii Baarseloonaa tabataa kubbaa miilaa beekkama, Liiyonel Meesitti hidhaa Ji'a 21 murteesse
Manni Murtii Bellama Ka Biraa Kenne: Abukaatoo
Manni murtii bellama kana yeroo sadaffaaf jijjiruuf sababan kenne hin xumuriin jirra ka jedhu yoo ta’u mana murtii Qilinxootu bellamnii akka jijjiramu godhe kan jedhu dhaga’uu isaanii abukaattonni dubbatanii jiran.Maraafuu dhaddacha irratti ituu hin dhiyaatiin bellama jijjiruun dogoggoora ta’u abbaan murtii nutti himan jedhu abukaatoonni.
“Manni Murtii Bellama Kennu Dheereessuun Mirga Shakkamaan Tokko Murtii Arifachisaa Argachuuf Qabu Miidha.” Abukaatoo
Manni murtii boqonnaaf ituu hin cufamiin dura xalayaan waamichaa aangawoota dhaqqabuu isaa dhaddachii nutti himamee kan ture ta’uus amma deebinee yeroo dhiyaanneetti hin ergamnee jedhamuu bira taree waamamuu aangawootaa irratti dura dubbanna jedhamee bellamnii qabamuu kun sirrii miti jedhan lameenuu.
Manni murtii bulchiinsa Dirree Dhawaa ka sadarkaa duraa ijoollee umuriin isaanii 13 fi 14 ta’an sadii fi shakkamaa akkaan dhukkubsate wabii dhaan gad dhiisee kanneen hafan Guraandhala 4 fi 5 akka dhiyaatan beellama keennee jira jechuu dhaan Addis Chekkol gabaaseera.
Manni murtii dhimma hidhamatootaa obsaan ilaalee iyyata isaanii dhaggeeffachuun murtii kennuu manna bellama kana akkanatti dheeressuun ija seeraan yeroo ilaalamuu sirri miti jedhu abukaatoo Wandimmuu Ibsaa.
Manni-murtii dhimma isaa ilaaluuf beellama ka biraa kennee jira.
Manni murtii dhimma mirga namaa Awrooppaa haleellaa bara 2004 gareen leellistoota Islaamummaa mana barnotaa tokko irratti raawwatan dursee balaa ga’uu malu hanqisuu hin dandeenye, tarkaanfiin humnootii nageenya eegsisanis ajjeechaa kanneen iggitamaniif gumaacheera jechuun himate.
Manni-murtii Du'a Ayyaalaa Bayyanaa Ilaalchisee Manni Sirreessaa Ragaa Akka Dhiheessu Ajaja Cimaa Dabarse
Manni murtii farra malaammaltummaa biyyattii maanguddoo waggaa 67 Shariifn kan himate yakka ilaalcha har’a Islaamabaad keessatti geggeessame irratti ture.
Manni murtii farra malaammaltummaa Paakistan muummicha ministeeraa duraanii Nawaz Shariif hidhaa waggoota 10n adabuu dhaan isaanii fi ijoolleen isaanii attamiin biyyoota alaa keessaa qabeenyaa qaqqaalii ta’e qabaachuu akka danda’an ibsuu dhabuu isaaniin immoo doolaara miliyoona 10.5n adabee jira.
Manni murtii Fedeeraalaa kan Itiyoophiyaa gazexxesoota lammi swiidin lama irratti mata mataatti hidhaa waggaa 11 murtessee jira.
Manni murtii Fedeeraala Olaanaan kan Lidataa dhaddachii 19ffaa har’a himata Dr Mararaa Guddinaa irratti dhiyaate kan ilaaleen iyyata abuukaatotaa fi abbaa alangaa biraa dhiyaate dhaggeeffatee murtii kennuuf saganteeffatee ture. Abukaatoo Dr. Mararaa keessaa tokko kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa akka jedhanti Dr. Mararaa Guddinaa irratti himannaan dhiyaate kan yakka idilee ta’e ituu jiruu waraqaan akka ragaatti dhiyaatee fi fuula dhibba hedduu qabu labsii shoroorkeessummaa irratti kan hunda’ee ta’uun sirri miti jechuun falman.
Manni Murtii Federaalaa Ajaja Kennuus Hojii irra hin Ollee
Manni murtii Federaalaa dhaddachi 15ffaan obbo Melakuu Faantaa seera gumurkii fooyyeffameen murtiin akka kennamuuf gaaffii dhiyeessan fudhatama dhabsiisuu dhaan kana dura akka himannaa abbaan alangaa komiishina naamusaa fi farra malaammaltummaa federaalaa dhiyeesseen akka itti fufu murteessee jira.
Manni murtii Federaalaa dhaddachi 19ffaan Hagaya 14 bara 2007 murtii kennetti mufahcuu dhaan abbaan alangaa murtii sana mana murtii walii galaan erga uggursiisee Hagaya 15 as himatamaa fi qaamni himate yeroo jalqabaaf wal argan.
Manni murtii Federaalaa dhaddachi 19ffaan har’a waaree irratti himannaa fi ragaalee abbaan alangaa dhiyeesse mara xiinxaluu dhaan shakkamtoonni yakka hojjetaniiru jedhee ragaan dhiyeesse quubsaa miti jedhee shakkamtoonni walaba akka gad dhiisaman murteessee jira.
Manni murtii federaalaa dhaddachi tokkoffaan heeraa fi yakka farra shororkeessummaa namoota 5 balleessaa itti mure irratti hidhaa waggaa 5-umurii guutuun adabee jira. Manni murtichaa yakkamtoota kana irraa ol iyyannaa balleessaa salphisuus simatee jira.
Manni-murtii Federaalaa dhaddachi tokkoffaan, kaleessa yakka ilaalcha jalqabaatiif dhimma rogeessaa fi nama siyaasaa Jawaar Mohaammed fi kanneen biroo irratti ragaalee dhiheeffaman dhaggeeffachuu itti fufee ture. Jawaar Mohammedii fi himatamtoonni kanneen biroon ajjeefamuu Artistii beekamaa Hacaaluu Hundeessaa hordofee yeroo jeeqamni ka’ee turetti hidhaman.
Manni Murtii Federaalaa Dhimma Baqqalaa Garbaa faa Irratti Murtii Keennuu Dha Bellama Qabe
Manni murtii Federaalaa himannaa Dr. Mararaa Guddinaa, Dr. Biraahnuu Naggaa fi obbo Jawaar Mohamed ISAT FI OMN irratti himannaa abbaan alangaa dhiyeesse dhaggeeffatee jira. Dr. Mraraanis himannaan isaan irratti dhiyaate kanneen bakka hin jiraannetti himatamaniittii adda ba’ee akka, ilaalamuuf gaafataniiru. Dr. Mararaan yakkamaa utuu hin taane hidhamaa siyaasaa ti jechuun ille mana murtichatti dubbataniiru.
Manni-murtii Federaalaa Himatamtoota Paartii Mormituu Keessaa Shan Walaba Gad-lakkise
Manni murtii federaalaa itiyooopiyaa dhaddachi 19ffaan dhimma zelalem workagenyeufaa ilaaluu kan jalqabe akaakkachiisaan ture.
Manni murtii federaalaa Itiyoophiyaa daayriktera tajaajila ragaa fi naga eegumsa biyyoolessaa duraanii obbo Geetaachoo Asaffaa dabalatee abbaan alangaa himannaa kan irratti dhiyeesse namoonni afur gaazexaa dhaan waamichi akka isaan ga’u ajaje.
Manni murtii Federaalaa Itiyoopiyaa duraan himannaa shorokeessumaa kan irratti dhiyeessse ennaa ta’u, booda irra garuu yakkaan himatee erga bara 2015 to’annaa jala oolee qabee mana hidhaa keessa jira.
Manni murtii Federaalaa Lidetaa dhaddachi arfaffaan itti gaafatamaa quunnamtii uummataa duraanii kan Semaayaawii paartii duraanii kan ture Yoonaataan Tesfaayee himannaa shorokeessummaa irratti dhiyaateef balleessaa itti muree jira. Abukaatoon isaa murtii mana murtii sanatti mufachuu isaanii ibsanii ol iyyannoo akka dhiyeeffatan ibsaniiru.
Manni Murtii Federaalaa Namoota Haleellaa Dirree Masqalaatti Raawwatan Jedhe Irratti Adaba Mure
Manni Murtii Federaalaa Namoota Sadii Irratti Murtii Hidhaa Dabarsee Jira
Manni murtii Federaalaa olaanaan Lidataa jiru har’a himatamtoota adda addaaf bellama Ka biroo kenne jira.Sababaan guyyaa biraatti dabarsuuf kennees abbaan alangaa raga-baatoota dhiyeessuu hin dandeenyee akkasumas manni murtiin hojiin itti baayyate kan jedhu ta’u abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa dubbatanii jiru.Yakka ilaalchii himatamtoota irratti gaggeeffamu yeroo hedduu sababaan adda addaan bellama guyyaa biraatti dabarsuun baratamaa dhufeera.
Manni-murtii Federaalaa Ol’aanaa, Ramadiin Lidetaa, Dhaddachi Yakkaa Afuraffaan dhimmoota hoogganootaa Koongiresa Federaalawa Oromoo dabalee – kan himatamtoota mormitootaa digdamii lamaa eega ilaalee booda, namoota afur walaba gad-lakkisuu isaa abukaatooleen himatamtootaa beeksisanii jiran.
Manni Murtii Federaalaa Oromoota Irratti Balleessaa Mure
Manni Murtii Federaalaa Sadarkaa 1ffaa obbo Jawaar Mohaammadii fi Baqqalaa Garbaa dabalatee shakkamtoota 14 irratti abbaan alangaa ragaa akka dhageessisuuf murtii kennuun himamee jira
Manni murtii Federaalaa sadarkaa duraa dhaddachi abbaa dabaree itti aanaa komiishiniera Girmaa Kaasaa fi miseensota poolisii kanneen biroo 10f gaaffii wabii gaafatameef murtii kenne.
Manni Murtii Federaalaa Yoonaatan Tesfaayee Irratti Balleessaa Mure
Manni Murtii Federaalaa Yunaaytid Isteets, dhimma dargagoota hidda Sumaalee han lammii Ameerikaa ta'anii sadi'ii, Aysiisitti dabalamuudhaa lafa jala hojjaachaa turan jedhamanii himatamanii torban lammaffaa dhaa laalaa jira.
Manni murtii Federaala Himannaa hoogganoota Gumurukii irratti dhiyaate akka seera duraan jirutti haa ilaalamu jedhe
Manni murtii Federaala Itiyoophiyaa muummicha ministeeraa Abiy Ahimad irraan miidhaa dhaqqabsiisuuf haleellaa Waxabajjii 16 raawwatan kan ittiin jedhe namoota shan yakka shororkeessummaan himatee jira.
Manni murtii federaala olaanaa Lidataa dhaddacha 4ffaan mummicha ministeera Itiyoophiyaa Obbo Haayla Maariyaan Dassalany fi aangawoonni Oromiyaa arfan ragaa ittisaa ta’uun dhiyaachuu hin danda’an jechuun har’a murteessee jira.Sababaa manni murtii kennees hojiitu itti heddumaataa, dhiyaachuuf baasii addaa gaafataa, waan haaraa dhufanii dhugaa ba’an hin qaban akkasumas dhiyaachuu isaanti hin amanuu ka jedhu ta’u ibsamee jira.
Manni murtii Feederaalaa abbaan alangaa hooggana paartii Baalderaas jedhamu Iskindir Neggaa fi kanneen biroo irratti himannaan dhiyaate irratti fooyeffamni akka taasissamu ajajee jira. Manni murtichaa yakkawwan kun yeroo isaan itti raawwatamanii fi bakka isaa ilaalchisee ibsi waan itti hanqatuuf murtii kennuu akka hin dandeenye beeksisee jira jedha Meleskachew Ammaha Finfinnee irraa.
Manni-murtii Gad Aanu Dhimma Obbo Isaayyaas Daanyew Ilaalchisuun Ol Iyyannaa Galfate
Manni murtii garu dhimma keessan abukaatoon barreeffamaan haa dhiyeessu jechuun waan cufeef jeeqamsii uumamuu kan dubbatan Obbo Wandimmuun booda irra mannu murtii inumaa iyyu mufannan keessan hanga isin irraa caamuutti jedhee Baatii tokko itti dabalee bellama duraan Guraandhalatti kenne baatii Bitooteessaatti dheeresse jedhan.
Manni murtii garu kana irratti waan kaleessa murteessine keessa deebinee hin ilaalluu jechuun dhaddacha cufee ba’eera.Olmaa mana murtii walii gala irratti gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Manni murtii haqaa kan tokkummaa mootummotaa falmii kana yakka ilaalchaan akka furamuuf eega murteessee ji’a tokko ituu hin guutiin sodaachisii Keniyaa ken dhaga’ame.
Manni-murtii Har’a Obbo Lidatuu Ayyaalewu Akka Wabiin Gad-lakkisaman Murteesse
"Manni murtii himatamtoonni yaada isaanii akka ibsatan ka carraa kenne yoo ta'u, Obbo Jawaar Mohammeed dhaamsan dabarfachuu barbaadun qaba jechuun itti fufees “Shororkeessaa"" jedhamee himatamuu koof hedduun boona, gammachuutu natti dhaga'ama jedheera."
Manni murtii Ijibbaataa ka Federaalaa, murtee Manni Murtii waligalaa Federaalaa dhimma yaala fayyaa Obbo Jawaar Mahammad’faa irratti kenne kuffisuun, himatamtoonni Hospitaala Laand Maark deemanii akka yaalaman murteesse.
Manni-murtii Ildiladdunyaa Ajajaa Riphixee-loltoota LRA Irratti Hidhaa Waggoota 25 Mure
Manni Murtii Imaammata Baasuuf Yaaluu Hin Qabu: Emii Baaret
Manni-murtii Iraan, hayyuu lammii Ameerikaa hidda-dhalata Chaayinaa tokko lootee-seentummaan himatee hodhaa waggaa kudhanii itti muree jira – jechuun, dubbi-himaan mana-murtii biyyattii kaleessa beeksisanii jiran.
Manni Murtii Itiyoopiyaa beellama himatamtoota mormitootaa ammas yeroo biraatti dabarse
Manni-murtii Jawaar Mohammad fi Himatamtoota Kaan Irratti Ragaa Dhaggeeffachuu Itti Fufe
Manni Murtii Keeniyaa, bu’aan filannoo pirezedaantummaa Keeniyaa Hagayya 8, bara 2017 haala seera biyyattiitiin waan hin gaggeeffamiif irra akka deebi’amu kan inni murteesseef. Gumiin kuni harra yeroo waajjira lameenuutti argamuun iyyata galchu hojjetoonni Boordii Filannoo Keeniyaa hojii seeraan alaa hojjechuun filannoon kuni akka irra deebi’amu godhan seeratti haa dhiyaatani jechuun gaafatan.
Manni Murtii Keeniyaa Injifannoo Keeniyaattaa Raggaasise
Manni Murtii Keeniyaa Lammilee Itiyoophiyaa seeraan ala biyyattii Seenan 137’irratti murtee dabarse
Manni murtii Keeniyaa nama Dhabamuu Obbo Dabbasaa waliin walqabatee himatame irraatti ragaa dhaggeeffate. Obbo Dabbasan nama ganna 70ti, keeniyaa erga jiraachuu jalqabanii waggaa 30 ol yoo tahu, fulbaana 27 erga ayyaana Irreechaa miseensota hawaasa baqattoota Oromoo as Naayiroobii jiraatanii waliin kabajanii booda, bakka buuteen isaanii dhabame. Ergasiis maatiin isaanii mootummaa keeniyaaf kan beeksisan yoo ta’u, haga yoonaa garuu maanguddoon kuni eessa akka jiran baruun hin dandaa’amne. Dhimma kana ka hordofaa jiru Poolisii Keeniyaa yoo ta’u, nama dhimma kanaan wal qabatee shakke jedhu irrattis Mana Murtii Naayiroobii Makadaraatti bitootessa gaafa 16/2016 ragaa dhaggeeffattee sanaan booda ammas ragaa hafe dhaggeeffachuuf beellama onkoloolessa 13, bara 2016 tti qabatee jira.
Manni murtii kun dhimmota dantaa Oromiyaa magaalaa Finfinnee keessatti argaman ilaaluuf akka hundaa'e Manni Murtii Waliigalaa Oromiyaa ibsee jira.
Manni murtii kun yakka shororkeessummaan kan himate kanneen interneetii irratti barreessan fi gaazexeessota 10 keessaa akka ofi irraa ittisuuf kan ajajame ragaa Befeqaaduu Haailuu dhaggeeffatee jira.
Manni Murtii Landan Bu’ursaa Wiikiiliik Irratti Hidhaa Muree
Manni Murtii Landan bu’ursaa wiikiiliiks Juliyaan Assaaj irratti hidhaa torban 50 murteessee jira. Kunis waggaa 7 dura wabiin hidhaa ba’e yeroo barbaadamu deebi’ee mana murtii duratti ituu hin dhiyaatiin hafee dhuma irratti Embaasii Ekuaadoorti koluu galuu isaan ta’uun beekamee jira.
Manni Murtii Masalaa Namoota 13 Irratti Hidhaa Waggaa 11 fi Adabbi Maallaqaa Mure
Manni murtii mirga wabii eegeefii akka gad-lakkisaman ajajeyyuu, poolisiin garuu gad-lakkisuu diduun namoota kana mana hidhaa kaa’ee jira, jechuun ibsan.Paartileen morkattoota naannoo Oromiyaa keessa socho'aniis miseensonni hooggansa isaanii sadarkaa waajira paartii irraa eegalee hanga qindessitoota aanaatti hidhamaa jiru, jechuun mirga wabii manni murtii eegeefis poolisiin akka didee namoota hidhee kaa’uu itti fufe Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan.Dhaabbatni mirga dhala-namaa, Liigiin Mirga Namooma Gaanfa Afrikaa jedhamus gama isaatiin, naannoo Oromiyaa keessatti namoonni kumaatamaan lakkaawwamanii fi qondaaltonni paartilee siyaasaa ajja hidhamaa jiran odeeffannoo ragaa walitti qabadheen jira, jechuun ibsee jira. Dhimma kana irratti deebii argachuuf poolisii federaalaa fi waajjira Abbaa Alangee Federaalatti irra deddeebiin bilbilleyyuu kan deebii nuuf kennuuf eyyame hin arganne.
“Manni murtii mirga wabiitiin gadi dhiisus, poolisiin Oromiyaa miseensota maatii keenya hiikuurra mana hidhaatti deebisee kaa’e,” jechuun himatu maatiilee hidhamtootaa keessaa.
Manni Murtii Mohammad Deeksisoo fi Kanneen Waliin Hidhaman Akka Gad-lakkisaman Murtesse
Manni murtii mootummaan Ivory Coast ba'ii filannoo sanaa qoratee eenyu akka injifate ifa taasisa. Manni maree bakka bu'oota uummataas prezidaant Wattaaraa hirbuu seensisiee waggoota itti aanan shananiif biyyattii akka bulchaniif eeyama seeraa kan kennuuf ta'a.
Manni murtii Moskoo ol iyyannaa dhiyaate haqee jira .
Manni Murtii Moskoo Ol Iyyannaa Lammii Amerikaa Haqee Jira
Manni murtii mummichi kamiisa kaleessaa murtii bara 2018 dabarfamee kan museveniin akka dorgomuu danda’uu mirkaneesse sana irra deebi’ee raggaasise.
Manni-murtii Mummichi kan Itiyoophiyaa kaleeessa murtii kenneen dhaabatni mootummaa fi manni-murtii gad aanu kun ol iyyannaa akka hin dhiyeffanneef ittisuun dogoggoora.
Manni murtii mummichi miseensoota 9 kan qabu yoo ta’u waggaa darbe jechuun bara 2016 keessa miseensii tokko du’an waan boqoteef jecha iddoo banaa tokkotu jira.
Manni-murtii Murtii Har’a kenne sanaan, himatamtoonni, kanneen abbaan-alangaa himannaa koo naaf hubachiisu, jedhee dhiheessu, ragaalee namaa, galmee fi ka biroo fudhatama dhabssiisuu hin dandeenye Kanaaf, himatamtoonni martinuu “Balleessitoota” - jedhee jira.
Manni-murtii Muummichi Galmee Qabeenyaa Maallaqa Prezidaant Traamp Akka Ilaallamu Murtteesse
Manni-murtii muummichi, kan Yunaayitid Isteetis abbootiin alangaa galmee qabeenyaa maallaqa prezidaant Traamp akka fuudhanii ilaalan murteesseefii jiran.
Manni-murtii Muummichi Keeniyaa, filannoo Onkoloolessa dabre geggeessame buqqisuu fi dhiisuu irratti Wixata dhufu murtii kennuuf qophaawaa jirutti, walitti-bu’insi kun uumame.
Manni Murtiin Keeniyaa Barattoonni Oromoo Seeraan Ala Biyyatti Seenan Akka Itiyoophiyaatti Deebi’an Murteesse
Manni Murtii Obboo Jawaarif Ammas Bellama Biraa Kenne
Manni murtii olaanaa dhaddachi farraa shorroorkeessummaa fi dhimmota heeraa motummaa 3ffaan dhimmicha erga qorachaa ture har'a namoonni kunneen akka bilisaan mana hidhaatii gad-lakkisaman ajaja kennan, jedhan Obbo Tuuliin.
Manni murtii olaanaa Federaalaa dhaddacha Lidataa Ramadii 1ffaan oolmaa isaa har’aatiin, kan abbaan alangaa dhimmoota heeraa motummaa fi farraa shororkeessa irratti akka ragaaleen isaa golgaa duuba tahuun ragaa bahan gaafate kuffisee jira, jedhu – Abukaatoon himatamtootaa.
Manni murtii olaanaa Federaalaa dhaddacha yakkaa kan Lidataatti Abbaan-alangaa Federaalaa Itiyoophiyaa, Obbo Jawaar Mohammedii fi Obbo Baqqalaa Garbaa faa dabalee namoota 23 fi dhaabbata OMN irratti himata dhiyeessee jira.
Manni murtii olaanaa Federaalaa inni Lidataa jiru dhaddachi 4ffaan har’a waa’ee obbo Baqqalaa murtii kennuuf yeroo muudameetti maatii fi firri ykn namoonni ka biraan akka hin seennne dhorkamuun ibsamee jira. Murtii kenname kanas Abukaatotatuu erga dhaddachaa ba’anii booda ibseef. Himanni shoroorkeessummaa duraan ittiin himatamanii turan gara yakka idileetti kan jijjirame ta’us obbo Baqqalaan yoo wabiin gadhiifame deddebi’ee dhaddachatti hin dhiyaatu, hokkara ammaan duraa itti fufaa fi kanneen biroon mirga wabii dhorkamu abukaatoota keessaa tokko Obbo Abdul Jabbaar Heseen ibsanii jiru. Abukaatooleen isaanii ol-iyyannaa dhiyeeffachuuf akka jiran ibsanii jiru.
Manni Murtii olaanaa Federaalaa kan Lidataa dhaddachii arfaffaan har’a hogganoota sadarkaa olaanaan Kongreesa Federaalawaa Oromoo irratti jala murtii silaa har’a kennuuf ture ammasa bellamaan dabarsee jira.Sababaan kennees jala murtii kennamuu barreessuu kan eegale ta’uus ragaalee bifa adda addaan dhiyaatan hundumaa keessa ilaalee xumuruuf yeroon dabalataa na barbaachisa jedha.
Manni murtii ol’aanaa Godinaa Shawaa Bahaa, himannaa meeshaa waraanaa seeraan ala qabachuu Obbo Lidatuu Ayyaalew irratti dhihaate akka himatamtichi of irraa ittisa dhiheeffatan Sadaasa 16 bara 2013tti beellama kennee jira.
Manni murtii olaanaa Godina Shawa Bahaa, dhaddacha magaalaa Adaamaatti taa’een Obbo Lidatuu Ayyaalewu wabii qarshii kuma dhibba tokkoon (100,000) akka hidhaa dhaa bahan muriteessee jira.
Manni murtii ol’aanaa ka Federaalaa mormiilee sadarkaa duraa Abukaatoleen Obbo Jawaar Siraaj Mahaammad faa dhiheessan keessaa hanga tokko fudhachuun akka Abbaan alangaa foyyessee dhuheessu ajaja har’a dabarsee jira.
Manni-murtii Olaanaa Keeniyaa ba’ii filannoo prezedaantummaa keeniyaa Onkoloolessa 26 bara 2017 gaggeeffame har’a raggaasisee jira. Kanaanis filannoon biyyattii Prezident Uhuuruu Keniyaataa mo’atan akka raggaasisamu ajaja kennee jira.
Manni Murtii Olaanaa Keeniyaa haqamuu bu’aa filannoo pirezedaantummaa biyyattii Hagayya 8 irratti taheef balleessaan kan Boordii Filannoo Keeniyaati jechuun mure.
Manni Murtii Olaanaa Keeniyaas torban tokkoof eega himannaa kana dhaggeeffachaa turee har’a himannicha kuffise. Pirezidaantiin Mana Murtii Olaanaa Keeniyaa Deeviid Maaraagaa ‘himannaaleen dhiyaatan ‘bu’ii filannoo kana kuffisuuf ga’oo miti’ jechuun beeksisan.
Manni murtii ol aanaan biyyattii ajaja sana kaleessa akeekkachiisa barbaachisaa waliin kan mirkaneesse yoo ta’u manen murtii ol iyyannaa lamaanis raggaasiamuu qaba.
Manni-murtii ol’aanaan federaalaa, dhaddachi Afuraffaan, kaleessa dhimma hidhamtoota shan galmee Obbo Pilaatiin Yoonaas Higguu irratti ilaaluu isaa fi murtiilee haga tokko mirga himatamtootaa eegsisu dabarsuu isaa – abukaatoon isaanii, Obbo Milkiyaas Bulchaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Manni-murtii ol’aanaan Federaalaa, ramaddiin Lidetaa, dhaddachi afuraffaan, nama sharorkeessummaan himatamanii otuu mana-hidhaa jiranii du’anii – Obbo Ayyalaa Beyyenee ilaalchisee, manni sirreessaa magaalaa Finfinnee, du’a Obbo Ayyalaani fi sababaa du’a isaanii Hospitaala dhimmi isaa ilaallatu irraa ragaa akka dhiheessu ajaja cimaa dabarsanii jiran.
Manni-murtii olaanaan Godina Arsi Lixaa, himatamtoota yakka ajjeechaa sukanneessaa raawachuu fi erga ajeesanii booda nama gad-garagalchanii fannisuun himataman lama irratti hidhaa umrii guutuu muruu isaa Abbaan alangaa Bulchiinsa Magaala Shaashamannee beeksisee jira.Muktaar Jamaal tu gabaase. Caqasaa.
Manni murtii olaanaan kan Baahir Daar fi naannoo ishee dhimmi galmee maqaa dhahamee irratti falmii har’a dhiyaatee dhaggeeffatee jira.
Manni murtii olaanaan kan Federaalaa inni Lidataa jiru har’a waaree dura waa’ee Dr. Mararaa Guddinaa irratti waaree booda immoo waa’ee hogganoota Kongreesa Federaalawaa Oromoo irratti bellama biraa kennee jira.
Manni murtii ol aanaan Paakistaan muummichi ministeera biyyattii Nawaaz Shariif aangoo mootummaa qaban irraa battala akka bu’an ajajee jira.
Manni murtii ol aanaan uggura imalaa bulchiinsi Traamp biyyoota irra hedduu musliima ta’an irra kaa’e raggaasisuu dhaan imaammata isaanii akkaan falmisiisaa ta’eef injifatan prezidaant Traampitti dabarsee kennee jira.
Manni-murtii olaana godina Shawaa Bahaa himatamaa Artiist Daadhi Galaan ajjeesuun himatame irratti hidhaa umrii guutu murteessuun beekamee jira.
Manni-murtii ol iyyannaa Faransaay, kan barbaacha waggoota digdamii shanii tii booda baatii Caamsaa dabre naannoo magaalaa Paarisitti appaartaamaa tokko keessatti qabame Feliishen Kabuugaa irratti murtii raggaasisuun isaaf rifaatuu guddaa dha.
Manni-murtii ol iyyannaa garuu, Kabuugaan gara Aruushaatti akka hin dabarfamne kan dhorkuu danda’u sababaa seeraa fi sababaa dhibee fayyaa hin argine, jechuun murtiidhuma duraa raggaasise.
Manni murtii ol iyyannaa sadarkaa ol aanaa Faransaay, bara 1994 duguuginsa sanyii Rwaandaa maallaqaan deggere nama jedhame tokko Mana Murtii Tokkummaa Tootummootaatti darbarfamee akka hin kennamne ugguruuf iyyannaa itti dhihaate fudhatama dhorkate. Faransaay kan umuriin waggaa 84 Felisheen Kaabugaa Mana murtii Taanzaaniyaatti dabarsee kennuuf yeroo ji’a tokkoo qaba.
Manni Murtii Ol Iyyannoo Uggura Imala Traamp Bakkatti Deebisuuf Tole Hin Jenne
Manni Murtii Ol Iyyannoo US Falmii Uggura Imalaa Traamp Dhaga’uuf Jira. Hayyoonni Seeraa Dhimmichi Manna Murtii Muummichaan Ilaalamuu Mala Jedhan
Manni murtii ol iyyoannoo US ajaja ol aanaa prezidaant Trump dabarsan kan baqattooni biyya irra jireessi musliima ta’an torba irraa akka hin seenne dhorku ilaalchisee falmii jiru dhaggeeffachuuf jira.
Manni-murtii Oromiyaa Kan Aanaa Magaalaa Finfinnee keessatti Hunddeessame
Manni Murtii Paakistaan Prezidaantii Duraanii Murtii Du’aa Itti Mure
Manni Murtii Ragaa Abbaan Alangaa Yoonaatan Tasfaayee irratti Dhiheesse Barbaachisaa Miti Jedhe
Manni Murtii Ruwaandaa Dhimma Baaginaa Laaluuf Angoo Hin Qabu: Deeggartoota Isaa
Manni murtii Rwaandaa nama gochaan isaanii yaadi fiilmiin “Hotel Rwanda” jedhuu akka hojjetamuuf kaka’umsa ta’e shorkeessummaa fiajjeechaa keessaa harka qabu akkasumas garee ripxee loltoota hidhatanii hundeessan jechuun himate.
Manni murtiis ajaja adda addaa kennuun Onkolooleessa 22 bara 2020 tti bellama kennuu isaa Mallaskaachew Ammahaa Fin finnee irraa gabaasee jira.
Manni murtiis ajaja waajiricha himatameef ergeen dhiyaatanii waa’ee kanaa akka ibsan xalayaa ajajaa ergee jira.Kunis har’a waaree booda kan ture yoo ta’u manni murtii bellama biraa kennuu isaa maatii keessaa nu ibsanii jiran.
Manni murtiis akkaataa itti aangawoonni fi Obbo Anduualeem Araagee itti dhiyaachuu danda’an irratti torban tokko booda dubbachuuf Muddee 27 bara 2010 bellama kan kenne yoo ta’u ragoonni kun baatii Guraandhala gaafa 5-9 bara 2010 ti guyyaa shaniif kan dhaga’amuuf jiru ta’uun ibsamee ira.
Manni murtiis akkuma kanaan fudhatama akka dhabsiisu iyyate. Ragaa inni himatamaa irratti dhiyeesses ka sirnaa ti jechuun falme. Manni murtiis murtii kennuuf beellama ka biroo kenne.
Manni murtiis gama lachuu erga dhaggeeffatee booda murtii kennuudhaa boruu bellama qabeera.
Manni murtiis himannaa Dr. Mararaa fi ragaa dhiyaate irratti dogoggorri akka jiru ibsee akka sirraa’ee dhiyaatu akkasumas warri biyya alaa keessa ituu jiranii himannaan irratti dhiyaate lameen lubbuun jiraachuu isaanii mootummaa biyya keessa jiranii gaafachuun akkasumas dhaabbattonni maqaa dhahaman Isaat fi Oromoo midiyaa Neet wark seeraan kan beekaman ta’u abbaan alangaa adda baasee Waxabajjii 13 bara 2009 akka dhiyeessuuf ajaja kennee jira.
Manni Murtii Taanzaaniyaa godaantota Itiyoophiyaa 84 hidhaa 3 wagaa 3’ isaan adabe. Lammileen Itiyoophiyaa kun torbeedhaan dura taanzaaniyaa kutaa bulchiinsa Iriingaa jedhamutti ka qabaman yoo tahu, godaansa seeraan alaan gara Maalawiitti darbuuf utuu jedhaniiti kan qabaman.
Manni murtii Tokkummaan mootummotaa Lebaanoniif dhaabe har'a jarreen sadii himatii irratti dhiyaate akka addaan cituu murtii kennee jira.
Manni murtii uummataa guddichi kan Federaalaa inni Niiw Yoork keessa jiru lammiwwan Iraan sagal irratti himannaa dhiyeessuu isaa waajirri haqaa har’a beeksisee jira.
Manni Murtii Wajiir Godaantota Itiyoophiyaa 35’rratti Murtii dabarse
Manni Murtii Walaba Jedhus Namoonni Hidhaa Keessa Jiru
Manni murtii waliigalaa deebii kennen himannaan shoroorkaa irraa kaafamuu fi yakka idileef immoo wabiin ba’uuf mirga akka qaban ibsuun xalayyaa ergee jira.
Manni murtii waliigalaa Federaalaa paartii Gadaa Bilisummaa Oromootiif eyyamni Boordiin Filannoo Biyyoolessaa haqee ture akka deebi'uuf murtesse, jechuun, Dura-ta'aan paartichaa VOAtti himanii jiran.
Manni murtii waliigalaa kanaaf deebii kenneen himannaan shoroorkaa irraa kaafamuu fi yakka idileef immoo wabiin ba’uuf mirga akka qaban ibsuun xalayyaa erge.
Manni Murtii walii-galaa kan ol iyyannaa dhaggeeffatu kanneen intarneettii irratti barreessan namoota shan irratti murtii har’a kennuuf ture ammas yeroo biraatti dabarsee jira.Galmee Soliyaanaa Shimallis irratti kanneen himataman namoonni shan Bafaqaaduu Haayluu, Naatnaa’eel Fallaqaa, Axnaafuu Birhaanee fi Abeel waaballaa irratti odeeffannoon qabu fi falmiin gaggeeffame hedduu waan ta’eef akkasumas qorannaa gaggeeffame wal xaxaa akkuma ta’e yeroo gabaabaa keessatti xumuranii murtii kennuun hin danda’amne jedhe manni murtii.
Manni murtii walii galaa naannoo sanaa har'a dhaddacha oleen kanneen sirna heera irratti ijaaramee diigan akkasumas gocha malaamaltummaa guggaa hojjachuun shakkaman kun bulchaa godiina Walaayiittaa Obbo Daagaatoo Kunbee dabalatee namoonni 6 mana hidhaa akka seenan ajaja kenne.
Manni murtii waliigala oromiyaa mana murtii aanaa magaalaa Finfinnee keessatti tibbana hundaa'eera.
Manni-murtii waraanaa Mootummaa Somaaliyaa fi gareen finxaalessaa Al-shabaab bara 2017 keessa mata-mataatti gara namoota kudha-lamaa ajjeesan. Namoonni ajjeesaman martinuu fuula uummataa dura – bakka namoonni soddomaa haga dhibba sadii ga’an ilaalanitti ajjeesaman.
Manni murtii waraanaa Somalia kan magaalaa galma mootummaa biyyattii Moqaadishoo keessaa gaazexeessaan duraanii waahiloota isaa shan Shabaabitti dabarsee kennuun ajjeesisetti murtii du’aa itti muree jira.
Manni murtii waraanaa Sudaan kibbaa loltoota kudhan kanneen hojjettoota gargaarsa biyyootii alaa humnaan gudeedanii gaazexeessaa naannoo tokko hotela Terrain keessatti waggoota lama dura ajjeesuun himataman hidhaa dhaan adabee jira.
Manni murtii yaada bitaa mirgaan dhihaate erga dhaggeeffatee booda, bellama itti aanuu gaafa Hagayya 8, 2020 ti qabuu abukaatoon Obbo jawaar himaniiru.
Manni murtii yakka ilaalu kan sadarkaa addunyaa ICCn hoogganaa ripxe loltootaa Ripaablikii dimokraatawaa koongoo maqaa masoo Termineeter jedhamuun beekamaa ture Booskoo Tagandaa irratti murtii yakka waraanaa fi yakka farra namoomaa walumaa galatti yakkawwan kudha saddeet itti muree jira.
Manni-murtii yakka ilaalu ka sadarkaa Addunyaa – ICCn, kan loltuu ijoollee turee fi gara ajajummaa garee Riphee-loltootaa Yugaandaa, LRA yokaan “Lord Resistance Army” jedhamuutti guddate – Dominik Onguween irratti hidhaa waggoota 25 muree jira.
Manni murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaa hoogganaa ripxe loltoota Koongoo duraanii Bosco Ntaganda yakka waraanaa fi farra namoomaa dalaganiif hidhaa waggoota 30 itti muree jira.
Manni murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaa ICCn Waggoota hojii isaa kudha torba keessatti nama yakka waraanaan himatame isa arfaffaa dha.
Manni-murtii Yakka-waraanaa ka sadarkaa Addunyaa - ICCn, akka Mudaachumuraan qabamu, bara 2012 ajaja itti baase.
Manni murti ol aanaa biyya Britain kaleessa jechuunis Adoolessa 14 bara 2014 murtii dabarseen waajjirri wal ta’iinsa sadarkaa addunyaa sun Itiyoopiyaa dhaaf deggersa yeroo kennu ragaalee dhiittaa mirga namaa agarsiisan sirriitti hin xiinxalu jechuun himannaa irratti dhiyaati qorannaa guutuu kan mana murtii barbaada jechuu isaa Margaret Bashir NY irraa gabaastee jirti.
Manni murti walii galaa kan naannoo Amaaraa dhaddacha har’a ooleen malaammaltummaa dhaan yakkamtoota kan ittiin jedhe angawoota mootummaa kan
Manni murti walii gala naannoo Ajmaaraa angawoota mootummaa sadarkaa ol aanaa duraanii obboo Bereket Simoon-n hidhaa wagga ja’aaf qarshii kuma kudhanii adaba yoo itti muru, obbo Taaddesee Kaasaa immoo hidhaa wagga saddeetii fi qarshii kuma 15n akka adabaman murteesseera.
Manni murtti Arushaa kan dhabatee waan Gamtaan Afrikaa mana murtii yakka adunyaa qorachuuf dhabateet dhimmi Afrikaa akka hin laallamne murtesuu isattin ta’us Dr. Ayishaan yadachistee, “Dhabnni kun ooggaa 50 ool nutajaajilaa tureera. Namoonni dhaba kana bu’ureessan kan akka Kuame Inkuruma Afrika kolonii kessa baatee fi tokkoomte abjuu godhataniit ka’an. Ammas sanuuma dhugoomsuf hojjachaa jirra. Kana gochuuf immoo tokkumaa qabaannee waldhageefachuu fi wal kabajuun nurra eeggama. Miseensonni dhaaba kanaas murttii darbuu hunda akka kabajaniin gafadha,” jette.
Manni nyaataa Atlaantaa Joorjaa keessa jiru kun torban bakka namni gurraacha ta’e Rayshard Brooks poolisii adiitiin itti dhukaafamuun ajjeefame. Manni nyaataa kunis hiriirtota mormiin gubate.
Manni sakata’amees handaara magaalaa waashingtoon Varjiniyaa keessatti kan argamu yoo ta’u akeekkachiis kenname tokko ituu hin jiraatiin manichi sakata’ame.Umriin isaanii 68 kan ta’e manafortiif gargaartoota kanneen ta’anhar’a akka mirkaneessanti sakata’aa kana gaggeesuuf Adoleessa 26 ajaja kenname kan qabanii fi galmeeleef waan biraas kan fudhatan ta’u dubbatan.
Mannneen Jeneraalotaa fi Qondaalota Waraanaa Dhiheenya Hidhamanii Keessaa Meeshaan Waraanaa Argame, Jedha Poolisiin Federaalaa
Mansenii fi gargaartonni isaa ja’a, kutaa Kaalifoorniyaa keessatti, bara 1971, halakan lama gidduutti ajjeechaalee suukaneessoo ta’an toorba walitti-aansanii raaw’achuu isaaniitiin yakki itti muramee hidhaman.
Man Sitii ganna afur keessatti paawondii miliyoona 368n keesattu wara defesne ykn kubbaa goolii dhiyaachuu dhowwuuf bitatte.
Man Sitiin warra jidduu taphatee gubbaa gooliitit dhiyaachu dhowwu irratti duruu horii guddaa baafti.
Many feared dead in car bomb attack near Damascus in Syria.
Maqaa bade deebisu kana akka obboo Gosaan jedhutti Jiddu Gala Aadaa,Yuniversti Adaamaa damee Saayinsii fi Teknooloojii fi hayyoota Oromootti qorate.
Maqaa Chukunguniyaa jedhu kanallee Tanzaaniyaatti itti baasan.Akka ogeessii dhiba nafa keessaa hospitaala Dil Corraa,Dirree Dawaa, Khaliid Alii jedhetti dhiba kana ji’a 2n duratti,Jijjigaatti argan. Dirree Dawaa ammoo ji'a1n duratti gahe.
Maqaa Daldalaan Dararaan Dhaqqabu Dhaabachuu Qaba.Prezidaant Traamp
Maqaa dhalootaa Prince Rogers Nelson jedhuun kan beekamu, yadaloo sirbaa barrreessuu fi wellisuu akkasumas taatoo ta’uun kan beekamu Prince mana jireenya isaa naannoo Minneapolis jiru keessatti kamisa darbe du’aan boqote.
Maqaa dharaatiin filatan,nama du’e jiraa fakkeessanii filan jedhe. Pirezidaanti Tiraampi filannoon pirezidaantummaa Amerikaa ta baranaa seera filannoo hin guunne jedhullee manii murti ammoo irraa hin fudhanne.
“Maqaa, eennummaa fi duudhaa Oromoo ibsutti deebisaa jirra” jedhe. Akkuma kanaan ollootaa fi gandoota durii lakkoofsaan 01,02,03… jedhanii moggaasan maqaa Oromootti deebisuutti jiran.
Maqaa Farmaajoo jedhamuun kan beekaman Mahammad Abdullaahii Mahammad dirree xayyaaraa Moqaadishoo keessatti sirna gaggeeffame Kanaan lammiwwan biyya isaaniin na gargaaraa jechuun gaafatan.Walitti bu’iinsa gosaa, malaa-maltummaa, hidhattoota Islaamaa akkasumas beela irra deddebi’ee mudatu dhabamsisuu irratti yeroo gabaabaatti milkaa’uun hin danda’amu jedhan.Rakkoo Somaaliyaan keessa darbaa jirtu waggaa digdama caalaa akkuma fudhate guutummaatti furmaata argachuuf sichii waggootii kanneen biroo diigda gaafata jedhan.
Maqaa fi Mallattooleen Naannoo Amaaraa Keessaa Eenyummaa Uummatichaa Hin Mul’isne Jijjiiramuu Qaba: Bulchiisa Naannoo Amaaraa
Maqaa isaa akka hin tuqamne kan gaafate jiraataan naannoo Sanaa tokko akka jedhetti haleellaa sanaan yoo xiqqaate namoota kuhdantu ajjeefaman.
Maqaa Isaa Har’a Ifatti Beeksisufiin Jira:Doonaald Traamp
Maqaa Istuudiyoo Muuziqaa Abbush Finfinnee Jiruuti.
Maqaa “Jaal Marroo” jedhamuun ka bal’inaan beekamaan hoogganaan Waraana Bilisummaa Oromoo zoonii Lixaa, Obbo Kumsaa Dirribaa, “ WBOn zoonii Lixaa, ajjeechaa artistii beekamaa Haacaaluu Hundeessaa irratti raaw’atame dudduuba jira”, jechuundhaan ka mootummaan balaaleffate, “dhara” jechuun fudhatama dhorkatanii jiru.
“Maqaa jabaa VOAn qabdu addunyaanuu beettuun hin ulfeessaa,akka ufi dandeettee hojjattu kabaja,”jedhee jedhan Amanaadaa fi Sandiin.
Maqaa kanaayyuu maqaa Sheek Bakrii Saphalootiin banuu jechuun maqaan nama akkanaa baduu dhowwuu jechuu gaafa namii barumsallee hin jabaatanitti Sheek Bakriin hagas nama barsiisuun akka Kadiritti waan nama boonsaati maqaa fi hujii nama jabaa akkanaa baduu dhowwuun waan nama boonsaati jedha.
Maqaa kana bulchoota Amerikaa Oromoon qophii akkanaa keessatti qabaatutti baaseef. Qophiin akkanaa ta barana Denver,Koloraadooti tolchan waliin 22essoo.
Maqaa kilabootii biyyooleessa isaanii baafatan yoo hiikaa isaanii afaan keennaan isanti himne Koromtoo Aljeeriyaa, A’arba Ayvori Kosti,Nyeenca Morookoo fi DRC faatii qaata keessa galan.
Maqaa koronaavaak jedhu kan kennameef talaalliin yaaliif dhiyaate kun xumura baatii Onkoloolessaa irra namoota fedhiin fudhatan irratti mallattoo hamaa waan agarsiiseef dhaabatee ture.
Maqaalaa Moqdishoo irraa ga kaabaatti kamiisa kaleessa reeffii hojjattoota tajaajiila eegumsa fayyaa 7 fi kan nama suuqii qabu tokko argamuu jiraattooota aangawootaa fi maanguddoota naannoo rifaasisee jira.
Maqaa leenjii tanaatiin Justified Accord 2019https://www.africom.mil/what-we-do/exercises/justified-accordjedhan. Leenjii tana Itoophiyaa gama Bahaa,Ila Boruu keessatti itti jiran.
‘Maqaa “Leenjiitiin” Namootni Nurraa Hidhamaa Jiru’ Jiraattota Godinaalee Gujii fi Booranaa
Maqaa Maaster Plaaniin eenyummaa uummata Oromoo dhabamsiisuun haa dhaabatu jedhu momitoonni
Maqaa ‘Marroo’ jedhuun ka beekaman Obbo Kumsaan yakka adda addaa miseensa Waraana Bilisummaa Oromoon lixa raawwatame jedhus haalanii jiru.
Maqaa masoo “Farmaajoo” jedhamuun kan beekaman – Prezidaantichi Somaaliyaa haaraan, waa’ee baqattoota Somaalee ilaalchisee, walga’ii addaa, gamtaa hoogganoota biyyoota naannoo – IGADiin, magaalaa Naayiroobii keessatti geggeessame irratti kana dubbatan.
Maqaa masoo Farmaajoo jedhamuun ka waamaman – Prezidaantiin Somaaliayaa haaraan, Mohammed Abdullahii Mohammed, Somaaliyaa Kibbaa fi giddu-galaa, bakkawwan garee fiinxaaleyyii Al-shabaabiin qabatamanii jiran keessatti waraana haarawa labsanii jiran. Naannoolee uummatni miliyoonaan lakkaawamu rakkoo fayyaa fi beelaan dhumuu mala, jedhame sodaatamu kana keessa kanneen jiran miseensonni Al-shabaab haga guyyoota jaatamaatti yoo harka kennantan ka dhiifaman godhaniif ta’uu illee beeksisanii jiran.
Maqaa Misoomaatiin Mirga Dhala Namaa Dagatame
Maqaan abbootiin gadaa jahaan waliin qaban,Adulaa.
Maqaa namoota hidhaman jedhe afurtamaa fi fi bakka jireenya isaanii illee ibsa kana keessatti tarreessee, kanneen dhimmi kun isaan yaaddesse akka mootummaa biyyattiif iyyata dhiyeessan gaafatee jira.
Maqaan dhiba kanaa Chukunguniyaan (Studpid posture) jedhaniin jedha Dr Khaalid. Maan jennaan namii isa qabu hin tittima,gadi gomphoolaa gadi jechaa deema.
Maqaan dorgommii tanaaAll Africa Games, tana waliin amrroo 12 biyya biyyaa maranii wal dorgoman. Hagayya 19 jalqabanii -31 dhumatti.
​Maqaan fardoo dorgommii baranaa iratti walqolchanii Lion of David, Farahoo, Big Browinii kkf.
Maqaan Finfinnee jedhuu fi Addisa Ababa jedhu seera duratti walqixxee ulfinna qaba.
Maqaan garee paarlaamaa yaada kana dhiyeessitee S&B (Socialist and Democratic) jedhan.
Maqaan haaraa bahe kana biiroo mootummaa cufa keessatti ittiin hjjatnii waraqata eennummaallee akkasiin qajeelchuutti jiran.
"Maqaan isaaCarson Huey You.""Waan harkaa qabdan jabeeffadhaa,"" jedhee nama gorsa."
Maqaan isaanii akka hin dha’amne kan gaafatan keessaa jiraataan tokko haala dilbata galgala uumame tokko ennaa yaadatan akkas jedhan:
Maqaan Istuudiyoo Abbush Finfinneetti banatee, Ruufa.Rufa Film productionjedhee moggaase.
Maqaan kun biirolee mootummaa naannootii fi biirolee federaalaa keessatti maquma kanaan yaamnii jennaan;
Maqaan Malaalaa Yuusuf,eegii addunyaatti gadi bahee waggaa lamatti deemuutti jira.Intalii amma ganna 17 tun amma addunyaatti keessatti guddoo eekamte.
Maqaan qorsa hojjachuutti jiranii ChAdOx1 nCoV-19,biyya hedduutti nama ufii irratti laallachuutti jira.Akka ogeeyyotii fayyaa jedhanitti wannii biyya tokkoo tahaa ta dhibii tahuu hin dandeettu fa.
Maqaan Saatellayitii Awurooppaa Ta Itoophiyaan Qilleenmsa Naannoo Ufiitiin Laallattu MSG-2
MaqaanValentinejedhu kun maqaa paasteri Kiristaana jaarraa 14essoo keessa ijjeesaniiti. Namii kun kiristaana lama dhiirsaa fi niitii silaa wal fuudhuu hin malle wal fuusisee jedhanii ijjeesan.
Maqaan warrii isii ka Jappaan baaseefChicagee Oba-Smitd.Ganna saddeetti Booranatti dedeebihaa aadaa fi seenaa barattee barreessite achumaan Lookoo Duubaa jedhanii baasaniif.
Maqaan xuyyuura Humna Qilleensa Amerikaa bombii sun Hirooshimaatti harcaaseeEnola Gayjedhan.Bombiin suniin nama kuma 80 tahutti yoosuma dhumate.
Maqaan yuniversitii Oromiyaatti jaaruuf deemanii Odaa Bultum, Odaa Baarentum faa.
Maqaa poolisiillee jijjiiranii ‘eegumsa nagaa ummataa jeequmsa tohatu’ jedhanii baasuuf itti jiran.
"Maqaa qarqaarsa ""lammiin lammiif"" jedhuun biyya alaatii fi biyya keessallee Oromoo baqatte tana qarqaarumatti jiran."
Maqaa Qorannaan Bellama Dheereessuun Sirri Miti: Abukaatoo Birgaadeer Jeneraal Tafarraa Maammoo Faa
‘Maqaa Shororkeessummaan Doorsisamuun Qabsoo Karaa Nagaa irraa Nu Hin Deebisu’
Maqaa sirnaa kan Chaayinaa tuquu dhaan Orgaagus akka jedhanitti Yunaayitid Isteetis seera irra daddarbuu Ripaablikiin uummata Chaayinaa raawwatuu fi doorsisa uummata keenya irra ga’uuf obsa hin qabnu jedhanii shaakala daldalaa haqa irratti hin hundoofne kan Chyinaa fi dalagaa lammiiwwan Ameerikaa hatamuu akkasumas amla gaarii hin ta’iniif obsa hin qabnu jedhan.
Maqaa ufii ka bade deebisuun tun ammoo Adaamaa irraa jalqabanillee amma magaalota Oromiyaa cufa keessatti hojjachuutti jiran akka jecha aaddee Loomiitti.
Maqa isaa Kaassiwes Kileeyy, maqaa garbaati jedhe han ofirraa jijjiire, shaampiyooniin booksii adduunyaa, Jimaata darbe du'aan boqatus, seenaa ispoortii, hawaasa fi aadaa keessaatti galmeesseen yadatama.
Maqaleedhaa jalqabdee magaalaalee akka Hidaagaa-hamuus, Hawuzenii fi Adigaraat dawattee jirti. Waan argitee fi dhageesse odeeffannee jirra. Caqasaa.
Maqalee keessatti cufataan gaggeeffamaa ka jiru walgahii adda bilbisummaa uummata Tigraay (TPLF) irratti kan hirmaatan fi eenuymmaan isaanii ifatti kan hin ibsamnii miseensoonni koree giddu galaa Robii kaleessa walgahicha dhiitanii ba’uu odeefannoon gamasii argamee ibsee jira.
Maqalee keessattis ta’e iddoo biraatti nyaata yeroon itti fayyadaman isaa darbee hin dhiyeessine jechuun Dr.Solomoon Alii deebii kennanii jiru jechuun Addis Chekkol gabaasee jira.
Maqalee Keessatti Talaalliin COVID-19 Kennamuu Eegale
Maqalee Keesstti Leenjiin Kennamee Kan “MADDAMAR” Mormiin Isa Mudatee Jira
Maqalee seenuu isaanii mormuun waamiicha guyyaa sadiif gama Marsariitiin dhiyaatee irratti hirkachuun kaleessaa fi har'a manneen daldalaa irra hedduun cufamuu akkasumas naannoo hanga tokkotti daandileen cufamanii Gommaan gubamaa akka ture beekamee jira.
Maqaleetti Baajaajonni Seera Haaraa mormuudhan Hojji Dhabaniiru
Maqaleetti Hogganaa Paartii Arrenaa Dabalatee Dargaggoonni 10 Hidhaman: Dura Ta’aa Paartichaa
Maqaleetti kan argaman obbo Geetaachoon poolisii dhaan akka barbaadaman erga beekamee bubbuleera. Ajaji hidhaas ba’ee jira. Obbo Geetaachoo Asaffaa kan shakkaman dhiittaa mirga namaa hamaa dhaan ta’uun beekameera.
Maqaleetti Oggantoonii Paartii Mormiituu Lama Hidhaman
Maqeleen qabxii 3n itti aana.Jimmaa Abbaa Jifaarii fi Buna Sidaamaa fi Buna Itoophiyaatti qabxii 3-3 qaba.Kilabii pirimiyeer Liigii Itoophiyaan 16n keessaa kialbiin Oromiyaa Jimmaa Abbaa Jifaariit fi Bulchiinsa Magaalaa Adaamaati.
Maraafuu Embaasiin deebii kana kennuus imaltuun keenya seera cabsuun waan hin taaneef jecha itti fufuufis ta’e haquuf ejjennaan aangawoota mootummaa Itiyoophiyaa maal akka ta’e baruun barbaachisaa dha jedhan Dan Weer.
Maraafuu Fulbaana 2 bara 2019 fullee keenyaa ilaaluuf jira. Golli naga eegumsaa fi Gamtaan Afrikaas dhimmi kana itti dhiyeenyaan hordofaa jiru.
Maraafuu gaaffii fi deebii qorataa dhukkubootaa Dr.Jamaal Haassan waliin gaggeeffamee caqasaa.
Maraafuu jedhe, dargaggoo Gammadaan, Oromoon biyya keessaa tokkummaan hiriiraa akka jiru kanneen biyya alaa keessa jiranis tokkummaa qabaachuu irratti hojjachuu qabu, jechuun dhaamsa isaa dubbata.
Maraafuu mee dhimmi Hong Kong seeraan haa xumuran jedhan.
Maraafuu qaamonni adda addaa maal jedhan?
Maraafuu rakkoo godinaalee Oromiyaa kan akka wallaggaa Bahaa, Qellam Wallaggaa, Gujii fi Borana keessatti rakkoo mudatee karaa nagaan hikuuf furtuun isaa harka Mummichi Ministeeraa jira jedhu paartileen morkitootaa kun.
Maraafuu vaayrasichii jalqaban Chaayinaa magaalaa Wuhaan keessaa ka'uun ibsamee jira.
Maradoonaa Arjentiinaan moohamtee jennaan adoo biyyatti deebihuu cinqamuu baattellee womaa miti jedhe dorgommii Koppaa Amerikaatiin duratti dubbate.
Maradoonaan bara 2008-2010 ammoo manaajera kubbaa miilaa biyya isaa tahee hojjate. Maradoonaan abbaa ijoollee shaniitii.
Maratoonii Amerikaa,Bostonitti dorgoman Astedee Baayyisaatii fi Lammii Birhaanuuutti Moo’e
Maratoonii Berlin,Jermen keessatti dorgoman dhiiraa fi dhalaalleen Itoophiyaatti moo’e
Maratoonii Boston Ebla 17,2017 jalqaban ta London ammoo Ebla 23,2017.
Maratoonii Boston Leellisaa Deessisaatti moo’ee, Li’oneel Meesii Ammoo Haga kaleetti Goolii 400 Barseloonaaf Galche
Maratoonii Boston Namii kum 36 Irratti Wal Dorgome Dhiiraan Amerikaatti Moo’e
Maratoonii Boston Warqinesh Dagafaatti moo'ee mootummaan galate
Maratoonii dhiiraa tana irratti Wesley Korir, 2:12:40 fixate,ta dubraa ammoo Sharon Cherop isiilleen 2:31:50tti moohatte.Keenyaan maratoonii tana dhiiraa fi dubralleen 1-3 baatee mootummaan galatte.
Maratooniif Qananiisaa Beqqelee,Taammiraati Tolaa fi Tsegaayee Taaddesee fa filatte.Dubaraan ammoo Birhaanee Dibaabaa, Xurunesh Dibaabaa,Shuree Demisee fi Maaree Dibaabaa fa filatan.
Maratoonii Jappaan irralleetti Itoophiyaan dhiiraa fi dhalaan moote.Dhalaan 1-3 baate.Maratoonii Tookyoo irratti Birhaanuu Leggesee tokkeessoo dubraan ammoo
Maratoonii kalee Kanaadaa Manitoobaatti dorgoman Tarreessaa Fakkansaatti moo’atee badhaafame
Maratoonii kalee Manitoobaatti dorgoman namii 12,000 irratti wal dorgomee isatti 2:38:03.2 moo’e.Qillensa lafaa ka bokkaa, lolaa qabuu keessaa mucucaachaa, dhiba miilaatii malee silaa kana caalaa saati dansaa moohadhaa jedha.
Maratoonii kalee Otawaaa Kanaadaatti dorgoman dhiiraa fi dhalaalleen Itoophiyaatti qabaadhate
Maratoonii km 23 Rock ‘n’Roll kalee Amerikaa magaalaa Sandiyeegootti km 23 tana Meseret 1:08:27 moote. Dorgommii tana dhiiraan Keenyantti galaten. Fayyisaa Leellisaatti itti aane.
Maratoonii km 42.195 kalee,Hagayya 28, 2016 Kubek,Kanadaatti qophessan 2:30:43 irratti fixee tokkeessoo tahe mallatoo mormii Oromoo agarsiise.
Maratoonii Londoniifillee atileetoa addunyaa jajjaboo hedduutti walti qophaa’uutti jira.Itoophiyaan Xurunesh Dibaabaa, Asellefechi Margaa, Qananiisaa Beqqelee,Maaree Dibaabaa,Tigisti Tufaa, Abarruu Kebedee fi nama hedduu.
Maratoonii London sun dhalaan ammoo atileetii Biriteyin,Lily Partridgeti moo’e.
Maratoonii London ta kalee Dhiiraa fi Dhalaalleen Keenyaatti Moo’ee,Tigisti Tufaa Lammeessoo Baate
Maratoonii London ta kalee dhiiraa fi dubralleen Keenyaatti qabaadhate, Itoophiyaan ammoo dubraa fi dhiiralleen lammeessoo taate.
Maratoonii London,Virgin Money London Marathon 2017gaafa Ebla 23, 2017 karaa gugurdaa London irratti bahanii karaa km 43 irratti wal dorgoman.
Maratooniin addunyaa 45essoo New York, USA Sadaasaa 1,2015 wal dorgoman irratti nama kuma 50 olitti irratti wal dorgomee.
Maratooniin Boston,Amerikaa tun dorgommii IAAF gannuma gannaan kopheessuu hedduu keessaa tokko.Hardhallee nama kuma 30 caalutti marroo tokko girri walti jedhe.
Maratooniin Boston dorgommii IAAF,Federeshiiniin Atileetiksii Addunyaa dorgommii gugurdoo jedhee moggaase shanan keessaa tokko.Dorgommii Boston,Amerikaatti dorgoman marroo 116essoo tana irratti atileetota kuma 20 caalanitti dorgome,hagii kuma shanitti dhiyaatu ammoo laftii akka malee itti oowwitee dorgomuu dhiise.
Maratoonii New York ta kalee dhiiraan Lalisaa Deesisaatti moo'e,Shuraa Qixxaataa ammoo lammeesoo bahe dhalaan Keenyaatti qabaadhate
Maratoonii Niiwu Yoorki bara 2017 tana dhiiraan atileetii KeenyaaGeoffrey Kamwororitti 2:10;53 fixee moo’eef.
Maratoonii Niiwu Yorki dubraan Amerikaatti dabsate... ijoolleen Afrikaa kilaboota kubbaa miilaa addunyaa keessa jiranilleen goolii galchumatti jiran
​Maratooniin London maratooniiIAAFkopheessu keessaa tokko. Warra miiluma diriirfachuuf horihuu dabalee kaleellee nama kuma kurnya heduutti karaa gugurdaa Londonitti baafatee wal qolche.
Maratooniin New York tun dorgommii IAAF gannuma gannaan qopheessuu nama kuma 50 caalaatti irratti dorgome
Maratoonii Rock 'n' Roll Sandiyeegootti dorgoman Mesret Deffaaritti tokkeessoo bahe dhiiraam ammoo Fayyisa Leellisaa lammeessoo tahe
Maratoonii tana durii nama 35,000tti itti dhufa amma ammoo koronaaf jedhanii namii diqqaachaa dhufuutti jira.
Maratooni km 21 ta Indiitti dorgoman ammo Guye Adoolaa(Oromiyaa) irraa tokkeesso bahee moohe,akka kilabiitti ammoo kilabii Poolisii Oromiyaatti moohe.
Marco Roojoolleen goolii sadeessoo daqiiqaa 50eesso irratti Arjentiinaa galchee taphii 3-2 dhumate.
Marco Rubio ammoo Minnesota moohate.Ted Cruz akka miilotii isaa dorgommi dhiisanii Donald Trump moohuuf irratti wal gargaaran gaafate.
Maree isaanii har’aatiinis waan Keeniyaa miidhaa jira jedhan ka dhimma tasgabbii, wal dhabbii qomoowwan adda adda gidduu jiru babal’achuu, malaammaltummaa fi haqi dhabamuu irratti walii galuun sagantaa waloo baafachuullee ifoomsan.
Maree isaanii kana gubbaatti Keeniyaattaan dhibeen kun walii galaan Keeniyaaa keessatti lubbuu namoota hedduu galaafachuu dhabuunsaa eeggannoo mootummaa tiin ykn sababa maal akka ta’e akka qoratamu ajajanii jiru.
Maree kaleessaatiinis angawootni Godina Booranaa fi Aanaa Mooyyalee,jiraattonis Mootummaan gaaffii daangaa jiruuf murtee akka kennu gaafataniiru. Harras walgayiin kun itti fufee jiraattota naannoo waliin gaggeeffameera.
Maree kana ka gaggeessaa jiran hoogganaa waajjira Dhimma nageenyaa Oromiyaa Obbo Kamaal Galchuu yoo ta’an kaleessa angawoota Godina Booranaa fi ka Aanaa Mooyyale waliin mariyachuu hoogganaan Biiroo Eegumsa Fayyaa Aanaa Mooyyalee Obbo Boruu Huqqaa himanii jiru.
Maree kanarratti jiraattonni Magaalaa fi aana Mooyyalee mootummaan rakkoo nageenyaa mudatee jiruuf furmaata hatattamaa akka keennu gaafatanii jiran.
Maree kanirratti keessumaa jiraattonni rakkoo fi hanqina godinni booranaa qaba jedhan mummee ministiraa fi obbo Shiimellis gaafachuu wal gahii kanirratti ka hirmaatan obbo Hajii Abdullaahii VOA’tti himanii jiru.
Mareen booda ibsa magaalaa Mombaasaatti kennaniin Keeniyaattaan qaamole naga kabachiistota biyyattii warra hidhata shororkeessitootaa waliin qaburratti tarkaanfii akka fudhatu ajajanii jiru.
Mareen dhiyeenya Adda Bilisa Baasa Ogaadeeni fi Mootummaa Itiyoophiyaa waliin raawwatame walii galteerraa utuu hin gahin beellama birootiin xumurameera. Itti Gaafatamaan Dhimma Alaa Adda Bilisa Baasaa Ogaadeen, mareen gaggeeffame, wal dubbii itti aanuuf karaa banuuf ka ture akka ta’e VOA’f himaniiru.
Mareen isaanii jalqabaa Godina Booranaa magaalaa Yaa’aballoorratti ka jalqabe yoo tahu, ummatni godinichaa fi angawootni bulchiinsa gadiinaas irratti hirmaatanii jiru.
Mareen kun akka haaraatti ka jalqabe bara 2012 yoo tahu, inni dhiyeenya ta’e kun isa 4ffaadha. Qaamolee lameen ka mariyachiisaa turan bulchaan kutaa Bulchiinsa Garriisaa, ka Keeniyaa, Abdii kooranee, ‘mareen torbee darbe gaggeeffame kun fooyya’aa akka ture’ himan.
Mareen kuni kaleessaa kaasee itti fufaa ka jiru yoo tahu, hoogganaan Waajjira Dhimma Nageenyaa mootummaa naannoo Oromiyaa, Kamaal Galchuu kaleessaa kaasuun angawoota Aanaa Mooyyaleefi Godina Booranaa waliin Mooyyaleetti mariirra jiru.
Mareen nageenyaa bulchiisota naannoo Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz hirmaachise tokko har’a Gimbii, bakka Tolee jedhamutti deemsisamee jira.
Mareen Nageenyaa Oromiyaa fi Soomalee Mooyyaleetti Gaggeeffame
Maricha kan hoogganan dura-taa’aan Koree Hariiroo Alaa, kan Mana-maree Murtii-seeraa Yunaayitid Isteetis, Boob Maandez, fakeenya ajjeechaa duguuginsa sanyii ammaan dura Daarfur keessatti geggeessameen argaa jira, jedhanii sadarkaan isaa wal haacaalu malee qaamonni hundi gochaalee kanaaf itti gaafatamoo tahuu dubbatan.
Marii Abbaa Qabeenyaa Oromoo Hospitaala Isaanitti Lammiilee Buqahanii Tajaajila Tolaa Kennaa Jirani fi Dubartoota Hospitaalichatti Dahan Wajjin Godhame
​Marii Abbootiin Gadaa, Maanguddoonni, Abbootiin Amantaa fi dhaabbilee gara garaa itti dhufan tanatti biyyitii rakkoo hedduu himatte.
Marii ABO FI ODP Waliin Geggeessame
Marii ABO obboo Galaasaa Dilbootin hoogganamu pirezidaantii naannoo Oromiyaa waliin kaleessa marit’an.
Marii akkanaa tanaan duratti Somnaaliilaandi Hargeessaatti taa’an. Mariin akkanaa ammoo Dirree Dhawaatti marroo afuriif taa’an.
Marii akkanaa tana gannuma gannaan siyaasaa,mala bultii, gargaarsa fi waan nagaa wal dubbaan.
Marii Amerikaa fi Koriyaa Kibbaa Addaan Cite
Marii araaraaf dursa kennuutu nu irra jira jechuu dhaan walii galtee araaraa male, nagaan bu’uu hin danda’u jechuu dhaan furmaati tokkichi kana jedhan.
Marii araara buusuu Abbootii Gadaatiin kaleessa Paartilee Oromoo ODP fi ABO jidduutti taa’ameen booda gaggeessitootni paartilee lamaanuu tumsi kun akka milkaa’uuf akka hojjetan dubbatan.
Marii Barreessaa-muummicha ka Tokkummaa Mootummootaa waliin geggeessame sanaa booda, Motummaan Yunaayitid Isteets gara doolaara miliyoona sagaltamii toorbaa, mootummaan Ostriyaa immoo Yuroo miliyoona toorba kennuu isaanii ka dubbatan – aangawaan Itiyoophiyaa kun, biyyoonni ka biroonis akkasuma gargaaruuf waadaa seenuu isaanii ibsan.
Marii biyyonni sadeen Asmaraa keessatti gaggeessan sana booda walii galtee tolfamee sna booda jijjirama dhugumaan argame gamaagamanii jiran.
Marii bulchitoota sadarkaa ol aanaa fi giddu galeessaa waliin geggeessame kana irratti bulchiinsicha keessa rakkoon akka jiru walii galtee irra ga’uu isaanii fi kanas furuuf dhimmootii irratti hojjetamuu qabu irratti marii geggeessuu isaanii kantiibaa Ibraahim Usmaan dubbatniiru.
Marii Dambidoollootti geggeessan akkuma xumuranitti, dhimma nageenya daangaa irratti hoggansa Asoosaa jiru waliin mari'achuuf gara sanatti imalan. Naakoor Malkaa tu Naqamtee irraa gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Marii Dargaggeessa Qaroo, Kennaa Addaa Qabu Wajjin
Marii Dargaggota Afrikaa fi Diinagdee Irratti Xiyyefate
Marii Dhimma Hidha Laga Abbayyaa Hin Milkaahin Hafe Laalchisee, Yaada Tokkummaa Mootummootaa
Marii dhimma weerara lafaa kana kan gaggeessan Itti aantuu-Kantibaa magaalaa Finfinnee aadde Adaanach Abeebee akka dubbatannitti qabeenyaa waliin itti fayyadamnu lafa karaa seeraan ala weerarame kana gara baankii lafaatti deebisuun qaamolee seeraan ala qabatanii jiran irratti tarkaanfii seeraa tu fudhatama.
Marii Dhimma Yeroo Filannoo Jijjiiruu fi Hojii Mootummaa Itti Fufsiisuu Irratti Geggeessame
Marii Dooktarii Qabxii 3.95 Galmeesse Eebbifame Wajjn
Marii Dr. Abarraa Dheereessaa fi mucayyoo walaloo dhageesiifte Seeneet Gizachoo waliin gaggeesine Caqasaa.
Marii fi dorgommiin akkanaa tun gannuma gannatti taati.Dorgommiin kubbaa Oromoo ta baranaa ta gareen 20 irratti waldogomanilleen tanumaaf qophaahuutti jirti.Alii Ahmed Alii,itti gaafatamaa gaafatamaa OSFNAti.
Marii filannoo tana irratti ministeroota haajaa alaatii fi ministeroota bisaanii biyyoota suniitti Kaartuumitti waliti ti dhufee mari’ate.
Marii fi qorannoo godhamee kanarratti dura-ta’aan DH.D.U.O fi Pireesdaantiin naannoo Oromiyaa, Muktar Kadir hin mullane. Isa bakka bu’uun kan midiiyaadhaaf ibsa kennes itti aanaa isaa Obbo Isheetuu Dessee ta’uu Iskindir Fireew Finfinneerraa gabaaseera.
Marii Flynn geggeessan kamuu haa ta’u prezidaantichi uggura Raashiyaa irra jiru kaasuun eeyamamuu hin qabu.
Marii gaggeeffame kamiin iyyu irratti bishaan giituun turuu qaba kan jedhu waliigalteen tolfamee hin jiru jedhan.Kana malees Itiyoophiyaan jalqaba ijaarsa hidha kanaa yeroo jalqabde attamiin gaggeessuu akka qabduu waan lafa keesse qabdi.
Marii gaggeeffame kanaanis uummanni gaaffii bara dheeraaf qabu kan itti dhiyeeffate ta’uunis ibsamee jira.
Marii gaggeeffamuuf karoorfame kanaaf yaada ittiin ka’uumsa ta’u irratti mari’achuuf Robii dhufuu walgahii gaggeessuuf waamichii dhiyaatee jira.Gama kaaniin paartiileen mormituu yaada tokko qabatanii dhiyaachuuf abdii qabna jedhu.Gareen paartilee mormituu 6 of keessaa qabu yaada isaa barreeffamaan galfachuu isaa kan beeksiise torban kana keessa ture. Gareen paartilee mormituu 11 of keessaa qabu xalayaa yaada wal fakkaataa qabu mana marii bakka bu’otaatti galfachuu isaa har’a ibsa kenneen beeksisee jira.
Marii geggeeffame irrattis hoogganoonni kunneenii fi ka biroon argamanii, gaaffiilee dhihaataniif deebii kennanii jiran.
Marii geggeessameen miseensonni mana maree yaadawwan adda addaa kaasaniiru. Labsiin sun mirga namaa fi dimokraasummaa ugguree turuu isaa ilaalcha biyyattiin qabdu, investmentii tuurizimii miidhuu isaa kanneen ibsan turan.
Marii guyyaa lamaan tanaan faayidaa USA fi Itoophiyaan waliin qabdu nagaa,fi tasgabbii Afrikaa gama Gaafaa jiraachuu male irratti wal haasahan.
Marii Haalaa Guddina Miidiyaa Afrikaa Irratti Xiyyeeffate
Marii Haalaa Guddina Miidiyaa Afrikaa Irratti Xiyyeeffate:
Marii Haala Yeroo Ammaa - Magaala Asallaatti
Marii Haala Yeroo Irratti Yunivarsiitii Amboo Waliin Taasifame
Marii har’a geggeessame irratti ambaasaaddor Reeneritti dabalee Washington irraa kan dhufan waajjira ministeera dhimma alaatti itti aanaa ministrii waajjira dhimma dimookraasii fi mirga namaa Scott Buusbii fi waahiloonni isaanii hojii argamaniiru. Gama Itiyoophiyaan immoo minister Deetaa ministrii dhimma alaa Prof. Afework Kaasuu fi itti gaafatamtoonni hojii kanneen biroo hirmaataniiru.
Marii har’a Giddu-gala Aaadaa Oromoo keessatti taasifame iratti, gaaffiilee ka’aa jiraniif uummatni akka obsaan deebii eeggatun waliinii hoogganoota dhaabota siyaasaan dhihaatee jira.
Marii har'a kana irratti ministeera Nagaa Mufriyaat Kamiil fi Itaamaajor shumiin raayyaa ittisaa kan walii galaa Jeneraal Birhaanuu Juulaa akkasumas aangawoonni sadarkaa olaanaa kanneen biroon argamuu isaanii Asteer Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Marii hardhaa tanalleen bulchoota mootummaa Amerikaa fi Itoophiyaa waan hedduu wal haasahe.
Marii Hariiroo Yunaaytid Isteetsi fi Biyyoota Gaafa Afrikaa Irratti Fulleeffate
Marii hawaasaa Mattuu Yunivarsiitiitti adeemsifame irratti hirmaattotni gaaffilee garaa garaa kaasanii gama pireezidaant Lammaa fi Doktor Abiyyiin deebiin itti kennameera.
Marii Hayyootaa Mirga Hidhamtootaa fi Deemsa Murtii Haqa Ilaalchisee Geggeessame
Marii hayyuu seeraa wajjin godhame caqasaa
Marii Hidha Laga Abbayyaa Kan Ilaaleen Gola Naga Eegumsaaf Xalayaa Ergeera: Itiyoophiyaa
Marii hogganaa biiroo barnootaa Oromiyaa Dr Tolaa Barisoo waliin gaafii fi deebii gaggeeffame Caqasaa.
Marii Ilma Karrayyuu, Robaa Bulgaa Jiloo Wajjin
Marii irratti ka dubbatan Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasdaddarri Yunaayitid Isteetis Liindaa Toomaas Griinfild humnoonni hidhatan beekaa yokaan ‘tahe jedhanii’ dhaabbatoota uummataaf tajaajila bu’uraa kennan irra miidhaa geessisu jedhan.
Marii, Kadhimamaa Filannoof Dhihaate fi Dargaggoo Filannoo Keessaa Qooda Fudhachuu Dhiisuuf Murteeffate Wajjin
Marii kana akka michoota murtii haqa biyyoolessa keessaatti itti seenne. Marii kana akka garee tokkootti keessaa baana. Yaaddoon keenya kan guutuu Sudaan. Erga fedhiin biyyaalessaa injifatee ti kan nuti as bane. Kan injifate ykn injifatame hin jiru, sababiin isaas dantaan biyyattii walii galtee kana maraan ol waan ta’eef jedhan.
Marii kanaanis qamoolen lammeen qabsoo kara nagaan waliin gaggessuuf kan waliif galaan yoo ta' uu,dhimmi isaani giddugala tasiifataanis fayidaa,dantaafi tokkummaa ummataa Oromoo egisiisuu irratti akka ta'e ibsamera.
Marii kanaanis waggoota darbanii jalqabee hamma yeroo dhiyootti kan jiran dhimootiin mirga namaa ka’uu isaa semayawi paartii bakka bu’uun kan hirmaatan itti gaafatamaan quunnamtii alaa obbo Abbebee Akaaluu ibsaniiru.
Marii kana irratti ajajii waraanaa fi raayyaan ittisa biyyaa magaalaa Hawaasaa keessaa akka ba’an yaadi kan dhiyaate yoo ta’u kanneen biroon immo lakkii turuu qabu sababiin isaas nagaa kan arganne isaan magaalatti eega to’atanii booda jedhan.
Marii kana irratti barattoonni ammaan booda akka walitti hin buunee fi akka tokko tahanii barnooota isaaniitti bobba’an waadaa walii seena, jedhama.
Marii kana irratti daarektarri darektoreetii dhimmota Koomiyunikeeshinii Abba Tayitaa Biroodkaastii Itiyoophiyaa Obbo G/Giyorgisii Abrahaa akka dubbatanitti, yaada dhuunfaa fi oguma gazzexeessummaa addan baasuu dhaabuun bilisummaa miidiyaaf qormaata tahee jira.
​Marii kana irratti dhaabonni lamaan, wal-loluu dhaabanii, akka waliigaltee isaanii duraaniitti nagaa buusuu irratti hojjechuuuf waliigalanii jiran.
Marii kana irratti dhimmootiin bal’inaan irratti mari’atame jiraachuu isaaniif qabiyyee akkamiis akka qaban gabaasi sabaa himaa mootummaa waan ibse hin qabu.
Marii kana irratti kanneen hirmaatan prezidaant Baaydan kan deggeranii fi morman ta'uun ibsamee jira.
Marii kana irratti ogeeyyiin waa’ee Irreechaa fi sirna Gadaa qoratan bu’aalee qorannoo isaanii ka dhiheessan yoo tahu Prezidaantiin Oromiyaa fi Ministarri Aadaa fi Tuurizimii mootumaa federaalawa Itiyoophiyaa argamanii haasawa dhageessisanii jiran. Waa’ee marii kanaa fi haala nageenyaa yeroo jalbultii Irreechaa kanatti mul’atuu gabaasaa keenya, Muktaar Jamaal bilbilaan dubbisnee jirra. Caqasaa.
Marii kana irrattis waa’ee imaltuu gamasitti isaan geessee, waa’ee raadiyoon sagalee Amerikaa waajiira isaa Itiyoohiyaa keessatti banuuf karoorfachuu, waa’ee oduu gabaastoota dabalataaf ehama hojii mootummaan kennuu fi haala siyaasa biyyatti keessaa irratti dubbatan.
Marii kana irratti waraqaa qorannaa kan dhiyeessan miseensi bulchiinsa IHADEG duraanii obbo Bereket Simoon biyyattii keessatti mul’ataa kan jiru tasgabbii dhabiinsaaf jiddu seeniinsa alaa akkaan dabaluu isaa ti jedhanii biyya maqaa dha’an garuu hin qaban.
Marii kana kan ilaaleen gad fageenyaan kan ibsame kan hin jirre yoo ta’u araar ta’an Amerikaa Zalmay Khalilzad hin dubbanne.
Marii kana keessatti sababaalee boora’uu nageenyaa maali? Eenyutu nageenya booressa? Furmaati isaa hoo maal? kan jedhu of keessaa qaba.
Marii kana maanguddummaan kan gaggeesse IGAAD akka jedhutti kanneen walii galtee waggaa darbe tolfame cabsan irratti tarkaanfii adabaa fudhachuuf jira.
Marii kana taasisuu fi araaricha milkeessuuf, motummaan waraana nu irraa dhaabsisee bakkawwan qubannee jirru irraa fageessuu qaba” jecchuun gaafatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Marii kutaa sadi’iin duraa-duuba torban kana keessa dhiheessine caqasaa.
Marii maallaqa dilaalaa gurgutaa boba’aa irraa argamu irratti fuuleeffate kana irratti gam lameen yaada wal irraa fagoo qaban.
Marii Maree Federeshiniillene torbaan dabre keessaa jara kana maqaa sun irraa haqee dubbii tana parlaamaatti dabarse.
Marii marii teenna MP3 tana irraa caqasaa
Marii muummicha ministeeraa Itiyoopiyaa fi Mormitoota
Marii Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa fi Prezidaantiin Oromiyaa Beegiitti Taasisan
Mariin abbootiin amantii,dhaabbilee ummataa,dhaabibleen siyaasaa,waldaa Maccaa fi Tuulamaa,waldaa dargaggootaa,dhaaba mirga ilmaan namamaa fa keessallee namii itti dhufe irratti gabaasa gara garaatti dhiyaate.
Mariin addaa gola naga eegumsaa kan akkasii kanan waameef jedhan presidentichi
Marii Nageenyaa Mooyyaleetti Taasifameen Boodas Mooyyaleen Nageenya Hin Arganne’ – Jiraattota
Mariin araaraa barattoota Oromoo fi Amaaraa Yunivarisiitii Ambootti baratan gidduutti adeemsifamee jira.
Mariin araaraa bulchiinsii godina Booranaatii fi ka naannoo Somaalee Finfinneetti taa’an muddamsuu jirtu qabbaneessanii nagaa buusuu. Waan kora irratti walii galan aanaa fi gandatti ittiin hojjachuu.
Mariin araaraa gareelee Sudaan Kibbaa bakka yeroo dheeraaf itti geggeessamaa ture - magaalaa Finfinnee irraa - gara magaalaa kiiloo-meetira 578 gara Kaaba Dhihaa-tti fagaattee argamtu – Baahir Daartti geessamee -- Boor, yokaan guyyoota itti aanan akka jalqabamu - araar-teessonni gama Mootummaa fi ka mormitootaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf mirkaneessanii jiran. Kan araara sana maanguddummaan geggeessan - aangawoonni IGAAD garuu, haga ammaatti homaa hin dubbanne.
Mariin araaraa kun, kan hafuurri obbolummaa keessatti calaqqise fi wal amantaa guutuun gaggeeffame tahuu isaa, qaamonni gam-lameenii ibsanii jiran. Kana ilaalchisuun, Bakka walii-galteen kun itti mallatteessame magaalaa Asmaraa irraa prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa Dr. Lammaa Magarsaa fi dubbi-himaan Adda Bilisummaa Oromoo Obbo Toleeraa Adabaa ibsa nuuf kennaniiru.
Mariin Araaraa Sudaan Kibbaa Danqamaa Jira
Mariin araaraa Sudaan Kibbaa har’as danqama haaraa keessa seene. Yaada araaraa dhihaate, gurmuuleen mormitootaa ka fudhatama dhabsiisan yoo tahu gareen mootummaa immoo haga tokko simatee jira.
Mariin Araaraa Sudaan Kibbaa Kamisa Dhufu Finfinneetti Geggeessamuufi
Mariin cimaa ta’e kun gara fuula duraatti falmii cimaa paartii lamaan gidduu jiruuf mallattoo dha. Itti aanaa presidentiin haaraa filataman Pence Republikaanota mana maree bakka bu’otaaf akka himanitti tarkaanfiin dura fudhatamu kan insuransii fayyaa “Obama care” jedhu hambisuu fagoo miti jedhan.
Mariin Dhaabilee Siyaasaa Oromoo Finfinneetti Geggeeffame
Mariin Dhaabota Siyaasaa Naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa Keessa Socho’anii Fala Kaa’uun Xumurame
Mariin Dhaabota Siyaasaa Oromoo Kudhanii Olii Finfinneetti Geggeessame
Mariin dhimma daldalaa US fi chaayinaa waliin geggeessame har’a Shaangaay keessatti ennaa xumuramu baatii Fulbaanaa US keessatti wal arguuf walii galteen irra ga’amee jira.
Mariin Dhimma Hidha Abbayaa Akka Danqamu Kan Taasise Sudaanii fi Masriidha, Jetti Itiyoophiyaan
Mariin Dhimma Hidha Laga Abbayyaa Kinshaasaa Keessatti Eegale
Mariin Dhimma Laga Abbayyaa Marsaa Ka Biroof Ammas Hin Milkaa’iin Hafe
Mariin Dhimma Sudaan Kibbaa Itti Fufee jira.
Mariin Dhimma Sudaan Kibbaa Milkaa’eera Jenna: Dubbi Himaa Ministrii Dhimma Alaa Itiyoophiyaa
Mariin Faayidaa Irreechaa Fuuleffate Finfinneetti Geggeessame
Mariin fi Jaarsumman rakko naannolee Amaraa fi Tigraay jiddutti muldhatu irratti mari'atu hardha Finffineetti taa'amee jira.
Mariin filannoo ilaallatee eega fashalee booda humnootiin wal morman Dilbata kaleessaa magaala Moqadishoo keessatti dhukaasii darbee darbee dhaga’amaa ture.
Mariin Gaggeeffame Wal Hubannoo Kan Argamsisee Ture:Angawaa ODP
Mariin gam lameen giddutti gaggeeffamuu kan danda'uus looltonni ishee yoo ba'an qofa jedhu
Mariin gamtaa hojjettootaa fi bulchiinsa waraanaa gidduutti geggeessame torbanneeniif danqamee jira.
Mariin gumaacha dargaggootni nagaa fi misoomaaf qaban irratti xiyyeeffate magaalaaNaqamteetti adeemsifame. Dargaggoota maricha irratti hirmaatan keessaa kan yaada isaanii Raadiyoo sagalee Ameerkaaf kennan nagaa waarawaa mirkaneessuuf akka tattaafatan himanii mootummaan dargaggoorraa fagootti dheessuu irraa itti dhiyaatee akka mariisisu gaafataniiru.
Mariin gumii hooggana waraanaa Sudaanii fi mormitoota gidduutti jalqabe kan aangoo qooddannaa irratti fuuleffateerga hiirtota mormii keessaa ja’a ajjeefamanii booda yeroo biraatti darbee jira.
Mariin gurmuu hojii kun, waa’ee mootummaan deemsa filannoo jijjiiruuf waadaa seene, ka prezidaantiin biyyattii Dr. Mulaatuu Tashoomee ammaan dura dubbatanii turan, waa’ee kabajamuu mirgawwanii fi dirqamawwan heeraa fi waa’ee labsii yeroo hatattamaa jalatti marii geggeessuu fi dhiisuu, waa’ee barbaachisummaa miidiyaa jabaa fi cimaa deggeruu, haala itti bilisummaalee bu’uraa deggeraa haasawaalee jibbinsaa dura itti dhaabatan, bulchiinsa gaarii jabeessuuf barbaachisummaa jaarmaayaalee hawaassa siivilii fi gabaasaalee mirga dhala-namaa Yunaayitid Isteets, ka waggaa dabalee dhimmoota bal’inaa fi heddummina qaban irratti dubbatee jira, jedha – ibsichi.
Mariin guyyaa sagaliif Qataar keessatti gaggeeffame kun barii Wiixata har’a xumuramuu dubbi himaan Taalibaan har’a ibsanii jiru.Guyyaa ayyaana Musleemootaa Eid Al- Adha Dilbata kaleessaa addunyaan kabajje sana illee walgahiin kun itti fufee jira.
Mariin  Haala Egeree Oromootti Fuuleffate Finfinneetti Geggeessame
Mariin halaa egeree Oromoo fi biyyaatti irratti xiyyeeffate magaalaa Finfinneetti kalessa deemsisamee jira.
Mariin hardhaa fi bori Finfinneetti teettu tun waan humna ijoolleetti taphachiisaa, keessattu ijoollee giddiin hujii hojjachiisee waan isaanii male dhowwisiisaa fi fala silaa jriaachuu male irratti waan hedduu dubbachuuf yaahan
Mariin hariiroo biyyoota lamaanii haaressuf daandii saaqu illee geggeessamuu ministriin dhimma alaa beeksisee ture. Muummichi ministeeraa Abiy ennaa turtii isaanii prezidaanti Isaayyaas Afewerqii waliin mari'ahuuf jiru. JIlli muummicha inistraa Eertraan hoogganame dhiyeenya Gara Finfinneetti ergamjun isaa ni yaadatama.
Mariin Hidha Laga Abbayaa Addan Citee Ture Itti Fufuufi
Mariin Hidha Laga Abbayyaa Akka Itti Fufuu Ibsamee Jira
Mariin Hidha Laga Abbayyaa Irraatti Dubbate Maal Irra Ga’e?
Mariin Hidha Laga Abbayyaa Itti Fuufa: Angawaa
Mariin Hidha Laga Abbayyaa Sadarkaa Maalii Irra Jira?
Mariin Hidha Laga Abbayyaa Walii Galtee Irra Utuu Hin Ga’amin Hafe
Mariin hogganoota lameenii ku Finfinnee keessatti kan itti fufuu ta'uun ibsamee jira.
Mariin hogganoota lameenii kun walgahii Hamburg sana caalaa qalbii addunyaa hawatee jira.Prezidaantii Amerikaa duraanii Baaraak Obaamaa fi prezidaantii putiin gidduu hariiroo qabanaa’ee kan ture yoo ta’u Traamp garu hariiroo biyyoota lameeni nan foyyeesse jechaa turan.
Mariin hoggantoota lammanii, kan godhamu bulchiisin Bayidan dhimma imaammataa
Mariin hoogganoota lamaanii kan dhaga’ame Baayiden erga hoogganaa waraana walii galaa ta’anii as ministrii ittisaa daawwatani sa’aatilee hanga tokko booda.
Mariin hundumaa hirmaachise biyyatti keessatti itti fufiinsaan gaggeeffamuuf akkasumas dhaabbatti waa'ee sabaa fi sablamootaa qoratuu akka hundeeffamu walii galuu isaanii ibsan.
Mariin inni boodanaa kaleessa galgala geggeessame. Jeneraalonnii fi hiriirtonni mormii qooda waraanni ce’umsa mootummaa siivilii keessatti qabaatu irratti addaan qoodaman.
Mariin isaanii kun kan dhaga’ame wayita Traamp walii galtee addunyaa bara 2015 Theran waliin irra ga’ame kan meeshaa nukleraa ishee hanqisuu irratti fuuleffate keessaa ba’uuf fi dhiisuu irratti yaadaa jiranitti.
Mariin isaanii sun illee prezisaanti Traamp kakatanii aangoo qabachuu isaanii torban hanga tokko dura ture.
Mariin Isra'eel fi Faalasxiin kan Marsaa Lammataa Mallattoo Gaarii Agarsiise.
Mariin kaabaa fi kibba gidduutti geggeessamu kam iyyuu ariiroo odola kooriyaa akka fooyyessuutti ilaalama. Kunis sabatiinsa walii galaa kan naannoo Sanaa deggera jedhan.
“Mariin kaleessa waaree booda geggeessame, kan ministaroota dhimma alaa fi ministaroota bishaanii biyyoota sadeenii, karaa ministara dhimma alaa Afrikaa Kibbaa wal-quunnamuudhaan dubbatani. Dubbiin ijoon kaleessa irratti dubbatame marii biyyoota sadeenii ammaan dura citee ture deebisanii akka itti fufu taasisuutti ka fuuleffate ture. Kana irratti waliigalanii jiru kaleessa jechuu dha. Mariin sun bakka ammaan dura dhaabatee ture irraa akka itti fufu biyyoonni sadeenuu walii-galanii jiran. Mariin kun bakka ammaan dura itti addaan citee ture irra boor itti fufa jechuu dha,” jedhan, Ambaasaaddar Diimaa Muftii.
Mariin kallattiin Israa'elii fi Faalisxiin gidduutti jalqabame milkaa'ina adeemsa nageenyaaf karaa saaqaa jetti Ameericaan.
Mariin kallattiin ta’e geggeeffamuun kan irra jiraatu nuyiif mootummaa gidduutti ta’uu qaba kan jedhan finciltoonni garuu kanneen biroon qoodi isaan qabaatan gorsuu qofaa akka ta’e ibsuu dhaan marii torban tokko dura eegale guyyaa lammaffaa isaatti addaan kutanii ba’an.
Mariin Komishiina Filannoo Biyooleessaa Waliin Kaleessa Gaggeeffame Har’as Itti Fufee Jira
Mariin ku kan dhaga’ame dhaabi tika nagaa US hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un sgantaa isaanii nuklera oomishuu itti fufanii jiru jechuun xiinxala isaa erga dhiyeessee booda. Mariin kun Sambata borii itti fufa.
Mariin kun duubatti harkifachuun Amerikaa waan mufachiise hin qabu kan jedhan Obbo Dinaan hariiroon Amerikaa fi uummata ishee waliin Itiyoophiyaan qabdu falmii waa'ee hidha laga Abbayyaa kana ni caala jedhan.
Mariin kun har’as itti fufuu isaa kan ibsan Aaddee Bonsituun magaalaa Baabbilee irratti daandiin cufamee ture garu banamuu akka qabu dursanii walii galtee irra waan ga’ameef Kaleessaa qabee geejibaaf banaa ta’uun ibsamee jira.
Mariin kunis gara fuula duraatti walta’iinsa misoomaa mootummaan Ertraa tokkummaa mootummotaa waliin michomaan waan hojjachuu danda’u irratti kan fulleeffate ture.
Mariin kunis kan itti fufee ta'u Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira.
Mariin kunis weerara vaayrasii koroonaa addunyaa gidirsaa jiru irratti dinagdee irratti midhaa inni geesisee fi biyyoota amma weearrii vaayrasichaan akkaan midhaa jiru irratti dubbatan.
Mariin kun itti fufinsaan boor aanaalee 300 keesstti, iftaan immoo gandeen 7000 keessatti taasisafamuuf jira, jedhu aangawaan mootummaa naannoo Oromiyaa. Mukaar Jamaal tu Adaamaa irraa gabaase. Caqasaa
Mariin kun kan dhaga’ame amenesty International godaantota Libya irra dararaa hamaa fi humnaan gudeeddiin raawwatamaa waan jiruuf kana jalaa miliquuf jecha gara garba Mediterraneanitti yaa’aa jiru jechuun akeekkachisee booda. Namoonni polotiikaa Awrooppaa dhimma immigration ilaalchisee falmii geggeessaa wayita jiran kanatti bidiruuwwan gamas seenuu itti fufaniiru.
Mariin kun maddeen oduu biyyattii keessaan ka tamsaasame yoo tahu, keessumaa ka magaalaa Baahir Daar irraa tamsaasamu - Televiiziyoonni bulchiisa naannoo Amaariaa yeroo bal’aa kenneefii tamsaasuu isaa – gabaasaan VOA – Eskindir Firew, Finfinnee irraa gabaasee jira.
Mariin kun nageenya waaraa fiduu, olaantummaa seeraa kabachiisuu fi ummatni misooma isaa karaa guutuu ta'een akka itti fufu gochuutti ka fuuleffate, jedhu – hogganaan Biiroo Dhimmoota Kommunikeshiini motummaa naannoo Oromiyaa - Obbo Adimasuu Daamxoo.
Mariin kun wal waraansa dhiiga dhangalaasise duubatti dhisee seenaa waggaa digdamaaf ture kan jijjire ture jechuun ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa Dr. Warqineeh Gabayyoo ibsanii jiru.
Mariin kun yeroo dheeraaf danqamee lafa irra harkisamaa ture. Mormitoonni akka Prezidaant Salvaa Kiir taayitaa gad-lakkisu gaafataa jiran. Mootummaan Kiir immoo, akka gara Filannootti dhiibbaa gochaa jira.
Mariin Laga Abbayyaa Ilaalchisee Geggeessamaa Ture Walii Galtee Irra Utuu Hin Ga’amin Xumurame
Mariin magaalaa Astaanaatti geggeessamu kun, walii-galtee dhukaasa-dhaabinsaa, baatii dabre keessa, jaarsummaa Raashiyaa, Iraanii fi Tarkiin tolfamee haga ammaatti hojjetaa jiru daran gad-jabeessuu irratti fuuleffata – jedhama.
Mariin marsaa boodanaa qaama mara kan hirmaachise ta’uu isaa kan beeksise IGAD qaamotii dhimmi isaa isaan ilaallata jedhu mara affeeree jira.
Mariin marsaa duraa prezidaantii Afriikaa kibbaa Cyril Ramaphoosaan kan
Mariin marsaa haaraa kun kan murtaa’e jalqaba baatii kanaa ennaa muummichi ministeeraa Chaayinaa Liu Hee fi bakka bu’aan daldala Yunaayitid Isteetis Roobert Ligiziyeer fi ministriin maallaqaa Stiiven wal arganitti ture.
Mariin marsaa itti aanu gara dhuma baatii kanaatti Waashington keessatti gaggeeffamuuf kan walii galamee ta’uus guyyaan bellamaa qabame hin jiru.
Mariin mormitoota walii lamaan gidduutti geggeessame waggaa tokko dura kan jalqabe yoo ta’u, waraana waggoota 18f Afgaanistaan keessatti geggeessame xumuraan ga’uu irratti fooya’ina argamsiisee jira.
Mariin nagaa waarawaa fiduu fi araara uummata lamaan jidduutti deebisu dhiyeenyatti ni taa'ama jedheera.
Mariin nageenyaa fi misoomaa akka naannoo Oromiyaatti bulchinsa magaalotaa fi godinaalee keessatti gaggeeffamaa jira.
Mariin nageenyaan torbeedhaan dura haala nageenya Mooyyaleerratti gaggeeffamus ammas magaalattii fi naannawaa isheetti nagaan hin bu’in jiraachuu jiraattonni VOA’f himan.
Mariin Nageenyaa Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz Gimbiitti Geggeessama
Mariin nageenyaa Yunaaytid Isteets fi Talibaan giddutti gaggeeffamaa jiru aangawoonni mootummaa Yunaaytid Isteets hedduun Afgaanistaan keessatti nagaa buusuuf carraa gaarii jiru jedhu.
Mariin Obbo Haayle Maariyaam waliin gaggeessan kana irratti dhimmootiin siyaasaa ka’u isaanii fi sagaleen gama hundaa dhaga’amuu akka danda’uutti waltajjiin siyaasaa banamuu akka qabu akkasumas mirgii heera biyyatti irra ka’ame kabajamuu akka qabu hubachiseen jira jedhan Maark Griin.
Mariin obbolumaa sabootaa naannoo Oromiyaa keessatti taasifamu hardha magaalaalee guguddaa sagal keessatti eegalee. Marii kana irratti saboonni naannichaa keessa jiraatanii fi kanneen daangaa ollaa keessatti argaman hirmaatanii jiruan.
Mariin Obbolumaa Sabootaa Naannoo Oromiyaa Keessatti Taasifamu Harra Jalqabe
Mariin Obbolumaa Ummata Oromoo fi Sumaalee magaala Adaamatti taasifamee jira. Ummatoota lamaan dinagdee fi hawaasumaan walitti hidhuuf kan hojjatan tahuus hoogganoonni gam-lameenii dubbatanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Mariin Obbolumma naannnoo Oromiyaatti sadarkaa garagaraan taasifamaa ture milkaahaafi saboota judduttis wal hubanaa kan uume ta’uu isaa Wajjirri Giddu galessa ODP beeksise.
Mariin Paartii Mootummaa fi Paartiilee Mormitootaa Gidduutti Jalqabame Maal Irra Jira?
Mariin prezidaantoota Amerikaa fi kan koriyaa kaabaa giddutti gaggefefamuuf jiru kun yeroo eegamaa ture caalaa ariitiin dhaqqabaa jira.
Mariin Raawwatiinsa Hojii Naannoo Tigraay Xumuramuun Ibsame
Mariin Sadarkaa Olaanaa Itiyoophiyaa fi Sudaan Giddutti Gaggeeffamuuf Jira: Angawaa Itiyoophiyaa
Mariin sadarkaa ol’aanaa, kan walii-galtee araaraa Sudaan Kibbaa bara 2015-tti fuuleffate, magaalaa Finfinnee keessatti geggeessamaa jira.
Mariin sadarkaa ol aanaa US fi Chaayinaa gidduutti geggeessamu kan bulhiinsa Baayiden jalqabaa kamisa kaleessaa marii haala cimaa ta’een kan jalqabe yoo ta’u, qaamotiin lamaan imaammata walii isaanii irratti qeeqa hamaa dhiyeessaa turan.
Mariin sambat-duraa darbe , Niiw yoorkitti ta’ame kun han xiyyeeffate hojii umuu fi daldala iratti mari'ate. Namoonni yaadaa haaraa maddisisanii yaada isaanii hojiirra oolchudhaan milkaa’an muuxannoo isaanii hiraniiru.
Mariin Sudaan Erga Mormiin Farra Mootummaa Ka’ee Booda Addaan Cite
Mariin sun har’a jalqabama, jedhamee akka eegamu ka dubbatan – maddeen oduu mootummaa Itiyoophiyaa, jilli hooggana ol’aanaa Itiyoophiyaa kun, hoogganaa ABO – Obbo Daawud Ibsaa wajjiin walga’ee akka mari’atu kan eegamu tahuus beeksisee jira.
Mariin sun kan dhaabate gaaffii mormitootaan ture. Mormitoonni kun hookkara hiriirtota mormii kanneen gumii hooggana waraanaa Sudaan morman irratti ka’e balaaleffatan.
Mariin sun kan waggaa ta’us dhimmootiin irratti mari’ataman garuu kan yeroo ti. aanaa ministeerri dhimmootii dimokraasii mirga namaa fi hojii Tom Malinowski kaleessa kan wal argan angawoota mootummaa waajjiraalee adda addaa bakka bu’an waliin ture.
Mariin sun milk’aanni irraa argame hin jiru garuu ambasaddorri jiloota Sanaa keniyaan tarkaanfii kamittuu akka hin ariifannee beeksisan. Marii isaanii keessaa inni ijoon baqattooa kuma 330tti hedaman kan keessa jiraatan mooraa Dhadhaab cufuuf murteessuu ishee ti. Miseensonni gola naga eegumsaa har’a waajjiara TM kan Nairobi jiru keessatti presidenti Kenyatta waliin mari’atanii jiran.
Mariin torban darbe dhaabbanni Neew Ameerikaa jedhamuu as Waashingitan Diisiitti qopheesse Itoophiyaa, Eertiraa, Jibuutii, Somaaliyaa fi Sudaan dabalatee biyyoonni Gafa Afrikaa bulchiinsa pirezdaant Donaald Traamp jalatti hariiroon Yunaaytid Isteets wajjiin qaban maal fakkaachuu mala an jedhu irrtti mari’ate.
Mariin tun karaa investimentii fi daldala Itoophiyaan qabdu addunyaatti himaniin ka Itoophiyaan ittiin hojjachuutti jirtu jabeessa.
Mariin Waa’ee Sudaan Kibbaa Irratti Dubbate Hin Milkoofne
Mariin Walii-galtee Araaraa Sudaan Kibbaa Bara 2015-tti Fuuleffate Finfinnee Keessatti Geggeessamaa Jira
Mariin wixinee kana ilaalchisee geggeessamus tarii kun isa dhumaa ta’uu akka danda’u qindeessaan gurmuu kanaa obbo Ammahaa Mekonnin VOAf ibsaniiru.
Marii Paarlaamaa Itiyoophiyaa Keessatti Gaggeeffame Paartileen Morkitootaa Attamitti Ilaalan?
Marii perzidaanti Obaamaan bulchoota dargago Afrikaa ta egeree waliin mari’ate
Marii perzidaanti Obaamaan bulchoota dargago Afrikaa ta egeree waliin mari’ateHagayya 3-5,2015
Marii Pireezdaant Doonaald Traamp fi Pirezdaant Shii Jiinping
Marii Qopheessituu Tiyaatira “Godoo Xiiqii”- Artist Fiqir Amsaaluu Wajjin
Marii sa’aatilee dheeraaf erga geggeessanii booda alaabaa mootummaa biyyoolessaa sidamaa ta’a kan ittiin jedhan magaalaa Hawaasaa keessatti sirna Gudmalee sooressaa soongoo jedhamuun waliin ta’un fannisaniiru.
Marii sadarkaa olaanaa Yunaaytid Isteetes fi koriyaa kaabaa giddutti torban kana gaggeeffamuuf karoorfame yeroo biraatti kan dabrsee koriyaan kaabaa ta’u tokkummaaa mootummotaatti Ambaasaaddarri Amerikaa Nikki Helii beeksiisan.
Marii sambata darbe geggeessaniin prezidaant Isaayyaas Afewersqii fi muummichi ministeeraa Abiy Ahimed fooyya’ina argame fi danqaa waggoottan lamaan darban murtii nagaa seena qabeessaa fi michummaa biyyoota lamaan gidduutti irra ga’ame ilaalchisuun bara 2018 walii galtee mallatteeffame danqaa mudate xiinxalanii jiru jechuu dhaan ministeerri odeeffannoo Eertraa Yemane Gebremesqel twiiter irratti maxxansaniiru.Muummichi ministeeraa Dr.Abiy Ahimed fi jilli isaanii projektiiww misooma qonnaa kan naannoo Gaas Baarkaa jiru daawwataniiru. Ennaa daawwannaa kanaas jila isaan waliin gamasitti imale, prezidaant Isaayyaasii fi angawoonni mootummaa gameeyyiin argamaniiru.
Marii sanaa boodas, hojjetoota gargaarsaaf viizaan kanaan dura kenname akka dheereffamu murtaa’uunis beekamee jira.
Marii sana irratti argamuuf prezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaan jillil hoogganamu gamasitti qajeelee jira. Mariin kun hafuura obbolummaa fi jaalalaan geggeessamee xumuramuu isaa gareen lamaan nuuf ibsanii jiru. Marii Adda Bilisummaa Oromoo fi Prezidaantii Mootummaa naannoo Oromiyaa Dr. Lammaa Magarsaa waliin geggeessine jirra. Nu hordofaa.
Marii sana yeroo gabaabaaf kan addaan kutan, Talibaan torban kana keesssa Talibaan Afgaanistaanitti kan argamu maadhee waraanaa USD guddicha irratti haleellaa raawwateef deebii dha jedhameera.
Marii seera wixinee hedduu baafte tana keesatti paartii OPDO,bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa,bulchiinsa naannoo Finfinneetii fi bulchoota mootummaa federaalaa hedduutti qooda keessaa qaba.
Marii sirnaa kan guyyoota sadii fi sana cina mariiwwan geggeessamaniin, dhimma weerara vaayiresii koronaa, Raashiyaa fi Chaayinaa ajendaawwan dhiyaatan ta’uu akka hin oolle ibsamee jira.
Marii siyaayaasaa ykn kora sabaa ingiliffaan Convention jedhan kana Paartii Rippaabilikaan Kilivilaandi Ohaayootti ta Demokiraati ammoo Pensilveeniyaa Filaadelfiyaatti taa’an.
Marii suniin duubatti ‘Garee Humna Jabeessa Waldoota Oromoo (OromoDiaspora Capacity Building)jedhamu dhaaban.Hujii isaanii humna Oromoota biyya alaa jiranii jabeessuu jedhan.
Marii tanaaf hawaasa Oromoo Qataar keessaa ka dhufe keessaa Taajuu Mohaammd.
Marii tanaan Dr Abiy waan biyyitii keessa jirtu,karoora isiin itti deemtu hariyummaa isiin biyyoota alaa waliin qabduu fi waan hedduu irratti dubbate.
Marii tanaan duubatti Dr.,Abiy nama Itoophiyaa Awurooppaa walti dhufeen istaadiyoomii Firaanikfertitti wal haasahe.
Marii tanaan hariyummaa Ethiopian,Waldaa Afrikaa jabeessanii nagaa Afirkaa gama Bahaa eegufu wal haasahan.
Marii tanaan waraanaa Tigraay buufata waraana federaalaa naanno Tigraay jiru loluu barbaachisaa miti tanaa jidduutti ammo ummatii Tigraay miidhamuu hin qabuu jedha.
Marii tana daarektera Omn,Jawaar Mohaammadii fi bulchiinsii Dirree itti dhufee mari'achiisee walii galche.
Marii tana guyyaa tokkkoof tana irratti haga guddaan waan nagaa irratti mari’atan.
Marii tana irratti ambaasaadder Fitsum Areggaa,ambaasaadder Tiibor Naazhi,biiro muummee ministera Itoophiyaatii ammoo Doktor Iqubaay Arkebee faatti itti dhufe.
Marii tana ji’a shaniin duratti jalqabanii faayidaa Oromoo irratti mari’achaa bahan.
Marii tana minissitera ittisa waraana Amerika Jim Mattis, minsitera haajaa alaa Amerikaa Rex Tillerson, daarektera basaasa AmerikaaDan Coatsfi itti gaafatamaa waraanaa Amerikaa General Joseph Dunford faatti seneteroota tanatti hima.
Marii tana miseensa mana marii Kongireesii Amerikaa, Betty Maccoolitti jalqabe.
Marii teenna ta hardhaaMP3 tana irraa caqasaa ta hafte ammoo torbaa dhufaa itti deebinaa.
Marii torbaan dabre embaasiin Amerikaatti tahee ibsa irratti kenna warra ofumaan dhaqe keessaa tokko aaddee Birhaanee Galatooti.
Marii ummataa, paartilee morkattootaa fi mootummaatiin hiikoo seeraa fi siyaasaa itti kennuutti fuuleffachuu tu furmaata fida,” jedhan.
marii ummata Itoophiyaatti Akka biyyootii guddatan G20 Afirkaatti invetimentii hojjachaa,daldalaan jabeessanii fi dhiphuu fi balinna isii quba qbaataniif Compact With Afrikaa kana yayyaban.
“Marii ummata wajjiin gochuu yaadan kun gaari ta’ee, eenyu akka mariisisan garuu ifa ta’u qaba. Ummata pilaaniin kun lafa isaa irraa buqqisuu fi beektota mari’achiisuu qabu. Amansiisuu jedhanii dubbatu. Amansiisuun kun maali? Eenyu amansiisan? Miseensota dhaaba isaanii qofa miidiyaa irratti dhiheessuun bu’aa hin fidu.Namoonni waan kana duuba jiran namoota lafa kana barbaadaani fi hojiirra akka oluus bareengaddaa dubbachaa turani. Isaan bahanii ummatatti dubbatan malee Abbaa-Duulaa fi Muktaar jedhaniidhaaf hojiirra akka hin olle ummanni Itoophiyaas, ummanni Oromoos in beeka.”
Marii waayee seera immigireeshiniitin wal-qabatee geggeeffamaa ture irratti kaleessa Piireezdaantin Yunaaytis Isteets Doonald Traamp biyyoota Afrikaa, Heeytii fi Al Salvadoorii laachisee jechaa badaa faayaadaman jedhamuun komaatamaa jiran. Jibbiinsaa fi tuffii haala mullisuun, “biyyoota gadhee fi an iyyummaan luqqise” jedhan jedhamee ibsamus,Traamp garuu jechoota ciccimoo fayyadamuu malee ‘ani kana hin jenne’ jechuudhan haalan.
Marii Waldaa Abboota Seeraa Oromoo Landanitti Geggeeffamu
Marii Waldaa Afrikaa keessatti akak addunyaa keessaa fayyaa ijoollee kahimaa eegaa,walqixxummaa dhiiraa fi dhalaa jabeessaa fi waan hedduu irratti mari’atan.
Mariiwwan araaraa sana duraa, wal-waraasa bara 2011 biyyattii keessatti jalqabame sana dhaabsisuuf qoodni gumaachan baay’ee xiqqoo turan.
Mariiwwan Jawaar Waliin Geggeessamani fi Mormiiwwan Itti Bahame
Mariiwwan sun kan fuuleffate adeemsa dimokraasummaa Sudaan itti deemaa jirtu, liqaa irra jiru of irraa baasuuf tattaaffii gootu, dhimma isheen biyya hollaa Itiyoopiyaa waliin qabdu yoo ta’u, naannoo daangaan biyyoota lamaanii jiruu fi dhimma hidha laga Abbayyaa ti.
Mariyaanoo Barettoo nama ganna 58 durii manaajera kubbaa miilaa Poortugaaliiti.Bara 2009 itti aanaa leenjisaa kilabii Raashiyaa FC Kuban Krasnodar tahee hojjate.
Mariyano Barreto dhalootaan nama biyya Indiiti.Innilleen Itoophiyaa haga 2014-2015 leenjsie.
Mark Eakn dhaaba Tohannoo Hawaa fi Qilleensa Amerikaa(NOAA) keessatti itti gaafatmaaa sagantaa tohannaa ‘Coral Reef.’
Mark Simakovsky, dhaabaAtlantic Counciljedhan ka hariyummaa U.S.biyya alaa waliin qabdu jabeessu.
Marnie bara 2011 keesaa bulchiina paartii FN abbaa isii irraa fuute, ganna ganna itti aanutti pirezidaantummaa dorgomtee sadeessoo taate.Filannoo bulchiinsa naannoo ta bara 2015 irratti akka paartii isii nama hedduu bulchiinsa keessaa qabaattu tolchite.
“Maroo hedduu Ambaasaaddera Itoophiyaa,isa lakkisii ministera haajaa alaa Itoophiyaatuu biiroo tiyya DC keessatti kora teennee rakkoo Itoophiyaa irratti wal dubbachaa baane waan jarii wixinee seeraa sun fudhachuu dideef wal mari’anne.”
Maroo hedduu rekoordii cabsuuf itti gamee ta kalee istaadiyoomii yuniversiti Booston keessatti dorgomeen ammoo atileetii MorookooHicham El Guerrouj irraa rekoordii innii ganna 22 harkaa qabu daqiiqaa 1:44 irraa caalee rekoordii irraa fudhate.Namii lammeessoo bahe Gregorek, Johnny atileetii Amerikaati.
Marro lama Olompikiitti warqii badhaafame, shaampiyoonaa ammoo marroo saddeeti moohee akkanuma jechaa marroo 27 rekordii addunyaa argate.
Marro marroo hedduu Itoophiyaa fulaa bu’ee biyya keessaa fi biyya alaalleetti dorgome.
Marroo 13 taphattee cufaa irrumaa galchite. Taaylaani Taayilaandi walti gadi dhiisanii 13-0 lafa keette.Chileetti dabarte 3n biraa galte, Siwiidinii fi Spainin baatee 2-1 irraa kaafte.
Marroo 13 taphattee warra itti qajeelte cinaachuma lafaan gahaa bira dabarte. Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Baranaa Ameriaktti mootummaan galate.
Marroo 20 taphatanii goolii 40 gale hagii tokko keessaa galee hagii tokkolleen faanuma jira.Dorgommii AFCON 2017 eegii jalqabani guyyaa 10 keessa jiran.Hardha tapha lamatti jiraa biyya 4ti taphata.
Marroo 23 taphatanii goolii 51ti gale jiganii waltumatti kahuutti jiran.Masrii ya keessaa dhidhimsan,Morookoolleen faanuma dabarte peeruulleen sunuma.
Marroo 54 taphatanii goolii 143 gale. Ta kalee fi hardhaa isiinuu baasuma a hindiriffoo ykn adabbii kaahan waliin goolii 32 walti guuran.
Marroo Dirribaa: ‘Mootummaan Yakka Ajjeechaa Artist Haacaaluu Irratti Raaw’ate Aguuguuf Jecha Gara Keenyaatti Quba Qabaa Jira’
Marroo lama dhiirsaan garagaa baatee haadha ijoollee sadiitii Paaris gama dhiyaa jiraatti.
Marroo sadaffaaf kan qabamee moo bakka itti dheessee ture Finfinnee keessaa yoo ta’u hogganoota ABO waliin qunnamtii qabdaa jedhamee hidhaan waggaa afurii irratti murame.Waggaa Afur gutuuf baatileen xiqqoon lafa hafaniitti erga hikamee reef guyyaa lama.
Marroo tokko kaardii diimtu argannaan ammoo qabxii 4 dhaban.Yoo biyyitii lama ammoo qabxiin walqixxee taate ta kaardii diimtuu fi kaardii hadhoon adaban gargara laalan.
Marsaa Gadaa takkaan duuba ka baalli fudhatu, Dookter Jaldeessi waan bulchitoota Godina Booranaa qeeqeef hidhamee jedhu jiraattonni. Jiraataan tokko ka waan hidhaa Abba Gadaa Jaldeessa beekan, “Guyyaa muraasa dura warri bulchiinsa godina Booranaa aanaa Waacillee dhaqan waan omishaa dubbatan, inniilleen aanaan Yaaballoo omisha kaan qabdi isheenillee xiyyeeffannaa feeti’ jedhee fuula feesbuukiirratti barreessinaan warri Godinaa hidhan” jedhu.
Marsaa interneetii Embaasii Amerikaa irraa odeeffannoo nagaa argachuu dandeettan.Hiriiraa irraa ufi eegaa, walitti hin gobbatinaa,ufillee hin dedhinaa mirgaa fi bitaallee mimilladhaa.
Marsaa lamaan leenjiin poolisii Dirree Dhawaatii kennamaa ture xumuramee guutummaan gara hojii isaanii idileetti deebi’uu isaanii komiishinni poolisii bulchiinsichaa beeksisee jira.
"Marsaan interneetii keenyaa ammo ‘Mzalendo’jedhanitti jira.Kana irratti haga guddaan waan abbootii siyaasaa balleessaam,karaa jari horii ummataatiin fixuu fi mirga ummatii argachuu malee dhabe irratti dubbatan.Taatullee akka jecha Sarungitti caasaa hawaasaa sun dhiba ufiillee hin qaba.""Mootummaa waan gama kanaan dhufaa akkuma lafa irralleettii tolchu ufumatti qabaadhatuuf deemu argina.”"
Marsaan interneetii “ProPublica” jedhamu akka jedhetti maxxansaaleen sun suraalee fi yaadawwan du’uu koolu galtootaatti qoosu kan lammiin Salvaadoor intala isaa waliin utuu gara Ameerikaatti ce’uuf yaaluu laga keessatti liqimfameefaa of keessaa qaba.
"Marsaan interneetii ""Wikileaks"" jedhamu galmee iccitii mootummaan America qabuuf miliqee ba’e argatee oduu isaa facaasuun mootummaa Americaa fi hoogganoota naannoo addunyaa akkasumas uummata rifaasisee jira."
“Marsaan jalqabaa ijaarsa Piroojektii Jallisii Gudar-Faaxoo yeroo xumuramu, qonnaan-bultoota aanaalee Shawaa Lixaa lamaan, Tokkee Kuttaayeefi Dirree Incinnii 3000 caalaniif faayidaa kenna” jedhan, Itti gaafatamaan Waajjira Qonnaa godinichaa.
Marsabeeti godina Keenyaa 47n keessaa tokko.Isiyolloo fi Marsabeeti godina namii keenna itti heddatu lamaan keessaa tokko.
Marsabeeti haga guddaan warra horiitti keessa qubata.Aabba Mohaammad lafa akka Mooyyalee fi Saakuu faatti bisaan baasee biyya malkaa dabarsuuf kakate.
Marsariitii hawaasaa irratti waamichii dhiyaatee Oromiyaa mara keessatti sochiin geejibaa Wiixata kaleessaa kaasee akka dhaabatuu gaafatee sun bulchiinsa naannoo Somaalee fi biyyoota ollaa kan akka Jabuutii fi Somaalii Laand keessatti hanqiina Jimaa fi Kudraa dhaqqabsisuu isaa Addis Chakkol gabaasee jira.
Marsariitii hedduun cufamuu isaa ibsanii karaa biraas jedhan kanneen karaa marsariitii mootummaa qeeqan hidhamanii himata shoroorkeessummaatu irratti dhiyaata.Kanaaf haalli marsariitii Itiyoophiyaa keessaa yaaddeessaa fi gaddisisaa dha .
Marsariitiilee adda addaa irratti hiriirri kun vidiyoon waraabamee dhiyaateera. Siyum Yun amlak kan obboleessi isaa Iyasu Yhun amlak haleellaa sanaan duraa ajjeefame hiriira sana irratti hirmaachuu isaa ibsee jira.
Marsariitiin deggeraa al shabaab tokko gama isaan loltoonni Somaaliyaa fi Ameerikaa ijoollee barattootaa fi barsiistota isaanii fixan jechuun yakke.
Marsariitiin mootummaa Itiyoopiyaa deggeru kan Aiga Forum jedhu kaleessa kan ba’e ibsa gamtaa humnootii farra shororkaa poolisii Federaalaa fi Tajaajila nageenyaa fi ragaa biyyoolessaa irratti obbo Mollaa Asgedom mootummaa Itiyoopiyaa waliin iciictii dhaan hojjetaa akka turee fi ergaa isaa raawwatee akka deebi’e ibsee jira.
Marsariitii waaltaa qorannaa Yuniversitii Joons Hoookins irratti akka maxxanfametti Yunaayitid Isteetis keessaa yeroo ammaa lakkoobsi namoota COVID-19n qabamanii miliyoona lamaa fi 464 yoo ga’u kanneen 112,924 du’anii jiru.
Marthin Luther King walakkeessa bara 1950mootaa ennaa dargaggeessa turan lallabaa wangeelaa kan turan ennaa ta’u uummati atoobisii Montgomery, Alabama-n akka hin imalle qindeessuu dhaan magaalattiin imaltoota gurraachotaa irratti loogii oofu akka dhaabuuf dirsqisiisan.
Martinuu barattoota ennaa ta’an universitiiwwan oromiyaa keessa jiran adda addaa keessaa qabaman. Waggaa tokkoo fi ji’a sadii hidhaman keessatti himannaan irratti dhiyaate hin turre.
Martinuu dhuftanii? jedhanii erga nu gaafatanii booda dhimma keessan mootummaan Ertraa quba qaba biyya keessanitti deebitu nuun jedhan jedhau obbo Habtaay.
Martinuun keenya garaa tokko taanee yaada tokko qabaannee keessa deeba’uu dhaan gad fageenyaan haaromsamuu fi sirraa’uu qabna jennee murtii kan itti dabarsinee jedhanii obbo Haaila Maariyaam. Ejjennoo fi murtii IHADEG kana ilaalchisee dura taa’aan paartii Federaalistii dimokraatawaa Oromoo Dr. Mararaa Guddinaa, waggoottan 25n darbaniif jijjiiramni faarsaa turan hojii irra hin oolle jedhan.
Martinuun keenya yeroo ammaa rakkoo hedduutu nu mudatee jira. isin immoo daran akka rakkattan nan beeka. Garuu nuyi hyyoonni barnootaa yeroon kun kan keenya. Sababiin isaas jeeqama attamiin waa gaariitti akka jijjiirru beekna. Kanas daree barnootaa keessatti guyyaa guyyaa kan hojjennu dha jedhan Jiil Baayiden.
Martinuu seeraan ilaalama, hoogganaa nageenya naannoo tokko mitii hoogganaa biyyaa iyyuu yoo ta’e seeraan gaafatamaa, jalaa hin miliqu jedhan.
Martooniin Singapoori tana Federeshiini Kubbaa Miilaa AddunyaaIAAF-ti qopheessitu nama kuma 50 tahutti irratti wal qolche.
"Maruma martee dorgommiin tun ulfinnaa fi kabajatti deebiti.Maruma martee filannoon tun olnaatummaa seeraatiif dorgoman.Akka namii Alabaamaa cutii Alabaamaa keessaa qooda qabaatu tolchuuf,” jedhe moo’atee jennaan.
Maryam Sharif himannaa sana aarii dhaan kan hundee hin qabaanne jechuun morman.
Masaraa Mootummaa Ayvorikoost Keessatti Wal Waraansii Itti Fufee Jira
Masaraan Kumsaa Morodaa haaromfamuu dhabuun mancaatiif isa saaxilaa jedhan, qorataan seenaa godinaalee Wallaggaa obbo Charinnat Waaqwayyaa. Waraanni mootummaa mooraa isaa keessa taa'uun sirrii miti jedhu. Waajjirri aadaa fi tuuriizimii magaalaa Naqamtee, haaromfamuu Masaraa Abbaa Jifaar booda kan itti deebi'amu taha jedha.
Masaraan Kumsaa Morodaa Haaromfamuu Dhabuun Mancatiif Isa Saaxila: Qorataa Seenaa
Masaraan mootummaa Finfinnee kaleessa galma nageenyaa ta’ee jira. Muummichi ministeeraa Abiyyiin dabalatee angawooni Eertraa gameeyyiin weellisaa angafa Mohamud Ahimediin dursamuu dhaan waa’ee nagaa waliin faarsaniiru.
Masaraan mootummaa Yunaaytid Isteetes Tokkummaa Mootummotaafa sirnaan akka beeksiiseetti dhukkubii Koviid-19 Amerikaa keessatti hammaataa kan jiru ta'uus biyyattiin jaarmayaa Fayyaa Addunyaa(WHO)keessaa of-baasuu ishee beeksisee jira.
Masaraan waayit Haawus deemsa seeraan alaa kan ittiin jedhe waa’ee prezidaant Traamp aangoo irraa buqqisuuf qorannaa gaggeessuu keessa kan hin seenne ta’u beeksisee jira.
Masaraan Waayit Haawus Laga Abbaayaa fi Hidhaa Lagichaa Ijaaramaa Jiru Ilaalchisuun Ibsa Baasee Jira
Masaraan Waayit Hawuus waan yaadu, jechoota mufannaa akkasumas tuttuqqaa Traamp Twitarii irratti ofaa jiruun mul’ataa jira jedhu Baaydiin.
Masaraa Waayit Haawusiif gorsaa seeraa kan turan Donald Mc Ghan waamicha dhiyaateef kabajuun prezidaantii Traamp aangoo irraa kaasuuf qorannaa gaggeeffamuuf raga ba’u akka qabaniif Abbaan murtii kan Federaalaa wiixata kaleessaa galgala murteessanii jiru.
Masaraa Waayit Haawus irraa itti gaafatamaan preesii ibsii gabaabaan Kamiisa darbe baasan akka jedhutti Biyyoonni dhooqa laga Abbayyaa irra jiran hundinuu misooma dinagdee fi badhaadhinaaf mirga qabu jedha.
Masararicha Abba Jifaar haaromsuun baatiilee kudha sadeet kan fudhatu tahuunis sirna kana irratti himamee jira.
Masjida Al Aqasaa,manneen amantii kiristaanaa fi Jewish bebeekamootti keessa jira.Kiristaanfaaf lafa Yessoo Kiristoon dubbii karaa Waaqaa keessatti barsiisaa keessatti guddate.
Masjida Niwu Zilaandi keessatti nama 49 fixanii kurnya hedduu madeessan Amerikaan biyya sun ‘waan cufaan’ gargaaruuf kurfoo jirti
Masjida Niwu Zilaandi lama keessatti nama 49 fixanii kurnya hedduu mammadeessan US biyya sun ‘waan cufaan’ gargaaruuf kurfoo jirti
Masjiida Dhiiraa fi Dubartiin Bakka Tokkotti Walkeessa Itti Salaatan
Masjiida Kaanaadaa Keessatti Namonni Ajjefaman Kaan Mada’an
Masjiida namoonni afurtamni keessatti ajjefaman sana keessa kan turanii fi lubbuun hafuuf carroman keessaa Obbo Abdulqaadiir Abba Boraa tokko. Haala ture ennaa ibsan Imaamnii barsiisaa, nutis dhaggeeffataa ituu jirruu karaa balbala boroo Masjiidichaa sagalee dhukaasaa yeroo dhageenyu eleektrikatu walitti bu’ee xaaxa’aa jira seene jedhan.
- Masjiidawwan fiinxaaleyyii Musliimaa biyyattii keessaa cufuu,
Masjiidha Al-Najaashiirra Miidhaa Dhaqqabe Deemnee Qulqulleeffachuuf Mootummaa Gaafannee Jirra"""
Masjiidha Al-Najaashiirra Miidhaa Dhaqqabe Deemnee Qulqulleeffachuuf Mootummaa Gaafannee Jirra, Jedha Gumiin Dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa
Masjiidni Mooxaatti Gubachuu Mormuun Har’a Magaalaalee Hedduu Keessatti Hiriirri Geggeeffamee Jira
Masjiiduma kana irraa Mohamud Mohammed immoo biyya kana keessa waggoota 25n jiraadhe. Kanaaf nuti lammiiwwan Ameerikaa ti. Garuu nuti Musliima. Akka namoota ardii ka biroo irraa dhufeetti ilaalamuu hin qabnu. Nuti uumama adda biraa miti. nuti lammiiwwan biyya kanaa ti jedhan.
Masqalee Margaa dibbeessa qawweetii fi iyyanna namaa barraaqa keessa dhagahee jennaan nama hedudu waliin reebee achi gahe. Yoo jarii dhufe ibiddii akka malee guddaa.
Masqalli Sanbata Dabre Finfinneetti Bakka Namoonni Muraasni Argamanitti Ayyaaneffame
Masrii: Biyyitii Afrikaa Kaabaa gama dhihaa tun marroo torba shaampiyoonaa Afrikaa taate.Taatullee ganna 28n duubatti awaarana dhadhawattee waancaa kubbaa miilaa addunyaatti deebite.
Masrii fi Jordan akkasumas Israa’elii fi Faalisxiniin dabalatee michoota naanoo waliin rakkisaa fakkaatu illee adeemsa nageenyaa bakkatti deebisuuf ni hojjenna jedhan.
Masrii fi Kaameruun ammallee akkuma bara 2008 waancaa Afrikaatiif walti maran.Bara sun Masriitti 1-0 moo’e.
Masrii fi Sudaan gola naga eegumsaaf xalayaan galchan Tokkummaan Mootummootaa, Amerikaa fi Gamtaan Awuuroopaa , Gamtaa Afrikaa waliin qixxee irratti hirmaatanii marii kun akka jalqabu kan gaafatu ta’uun ibsameera.
Masrii fi Sudaan leenjii waraanaa lafoo, qilleensaa fi murna galaanaa biyyoota lamaanii hirmaachise xumuranii jiran. Shaakalli guyyoota ja’aa Wixata xumurame.
Masrii fi Sudaan Shaakala Waraanaa Falmii Hidha Laga Abbayyaatti Fuuleffate Geggeessan
Masrii fi Sudaan walii galtee bara 2015 irra ga’ame deggeruu isaanii ibsanii mormuu isaanii itti fufanii booda Itiyoophiyaan walakkeessa baatii Adoolessaa irra hidha laga Abbayyaa bishaaniin guutuun jalqaba jechuun labsitee guyyaa tokko booda ibsi kaleessaa kun dhaga’ame.
Masrii,Itoophiyaa fi Suudan waan hujii hidhaa abbaayaa irratti waan hedduu irrati walii galan.Mariin itti aantu ta Masrii,Itoophiyaa fi Suudan waliin taa’an Fulbaana 14 keessa teetti.
Masrii Keessatti Balaan Of-wareegdootaa Lubbuu Looltootaa Galaafate
Masrii keessatti hirirrii mormii mootummaa irratti gaggeeffamuu guddaan gaggeefamaa yeroo jiru kanatti dhaabbata Nukleeraaa kan Tokkummaa mootummotaa hogganaa kan turan
Masrii Keessatti Iyyati Baqattummaa Fudhatama Dhabaa Jira: Baqattoota Oromoo
Masrii keessatti walitti bu'iinsi uumame lubbuu galaafate
Masriilleen tapha guyyaa dheengaddaa nama 10n taphatteen Siwaazilaandi 4-1 dhukkeessite.
Masrii: marroo 7 waancaa Afcon moote bara 2010 isiitti moo’e. Biyya dorgommii tana qopheessite tahuu qofaa mitii nama akka Mohaammad Saalaa Liverpool keessaa dhufatteen.
Masrii moo Uraagaayitti mootummaan galata? Namii harkii 20 Masrii jedhaa harki 14 ammoo walqixxee bahan jedha harki ammoo keessaa hin beennu jedha
Masriin, akka Ambaasaddarri Qaataar sa’aatii 48 keessatti biyya ishee gad-lakkisanii ba’an akeekkachiisa kennite. Biyyoonni Galoo Pershiyaa immoo, lammiwwan Qaataar, guyyoota 14 keessatti akka biyya isaanii gad-lakkisanii ba’an akeekkachiisan baasan.
Masriin akka jettuutti waan Itiyoophiyaan dhiyeessitee kun attamitti hojii irra ooluu akka danda'uu qajeelfama agarsisuu akkasumas falmii jiru seeraan attamitti furamuu akka qabuu waan agarsisuu of-keessaa hin qabu jechuu Masrii Roytars gabaasee jira.
Masriin Akka Milishoonni Mootummaa Liibiyaa Magaalaa Sirtee Hin Qabanne Akeekkachiiste
Masriin ammo EPL keessaa nama sadiin dhufatte;AhmedElmohamady (Hull) Mohamed Elneny (Arsenal) fi Ramadan Sobhi (Stoke), kana qofaa mitii taphataan kubbaa miilaa Chelsii ka durii Mohamed Salah fa.
Masriin Baatii Bitootessaatti Keessa Fiallnnoo Geggeeffachuf Jirti
Masriin bara 1986 Morokoo bara 1998 ammoo Burkina Faso bara 2006 ammoo Senegaal bara 2008 ammoo Ayvori Kosti moote,2010 ammoo Aljeeriyaa mootee shaampiyoonaa taate.
Masriin bishaan ni argattii garu Itiyoophiyaan humna eleektrikaa ga'a maddisisuu hin dandeessu.Kanaaf dhimmi kun hundee wal falmii ta'e.
Masriin biyya Arabaa keessaa guddoon isii. Fala araaraa Israahelii fi Jiddu-Gala Bahaalleef yoo hedduu isii abdatan.Siyaasaa fi hariyummaa Liibiyaa fi Siiryaallee akkaPaul Salemjedhutti Masrii waan hedduun abdatan. ISIS hadhuufillee qoodii Masriin naannoo tana irratti qabdu guddaa.Tanaaf naannoo tana keessaa biyya Amerikaa hariyaa taaty hedduu qabaachuuf mariitti jiraa jedha,Paul.
Masriin fi USA duruu jabana Obaamaallee nagaa biyya lamaanii waliin eeguuf walumaan hojjatan.Taatullee akka ogeessii siyaasaa Jiddu Gala Bahaa,Paul Salemjedhutti qalbii ittiin wal dubbataniin gargar jirti.“Hubadhi.Bara bulchiinsa Obaamaattuu walumaan hojjachaa bahan taatullee gargaarsii Amerikaan gama odeeffannoo nagaa waliin gahuutii fi hariyummaa siyaasaa biyya lamaaniitiin jidduutti dhaabate.”
Masriin Gaanaa mootee garee isii “D” keessaa qabxii guddoo qabaattee tokkeessoo taatee dabarte.
Masriin gama tokkoon, akka Siiriyaa fi Liibiyaa wal-waraasa raayyaa biyyattiitiin toosisametti seenuu irraa of dhaabde iyyuu, gama kaaniin immoo bilisummaalee haarawa argaman ukkaamsitee jirti.
Masriin gara tarkaanfii kanaatti kan dhuftee lagichii attamitti guutamuu akka qabu kan ilaaleen qajeelfama Itiyoophiyaan dhiyeessiteen ta'u gabaasee jira.
Masriin, Gareelee fi Namoonni Mootummaan Itoophiyaa Himate, Himannaa Sun Keessaa harka Hin Qabnu jedhu
Masriin garuu ijaarsi hidha laga Abbayaa Itoophiyaan itti jirtu bishaanan laga kana irraa argadhu na jalaa xinneessaa yaaddoo jedhu qabdi.
Masriin hojii sulula Swiiz itti fufuuf hawwaan eegaa kan jirtu yoo ta’u waggaatti galii doolaara bilioona $5 hanga biliyoona $6 argatti. Kampniin inshuraansii Jarmanii kan Allianz jedhamu, guyyaa guyyaatti daqamuun sulula kanaa daldala addunyaa doolaara biliyoona $6 hanga biliyoona %10 kasaarsuu danda’a jedhee jira.
Masriin immo kun taanaan kutaa sana keessatti sodaa nageenyaa guddaan uumamuu mala jechuun gola naga eegumsaa beeksiiftee jirti.
Masriinis akka kana irratti mormii hin qabnes dubbattee jira.
Masriin Ka Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed Hidhawwan 100 Ijaaruuf Karoorfanne, Jedhan Mormite
Masriin karaa daangaa hidha laga Abbayyaa duula waraanaa waan banteef kanneen jeeqama kaasanii hidhaman looltoota dura duuluu qabu, jechuun kokolaataan fe’anii guuran jedhu jiraattonni. Angawoonni garuu, deebii kennuu hin feene.
“Masriin Liibiyaa akkuma aadoyyee qalbiin quba qabdi nagaa biyyoolessaa Arabaa jabeessuuf hojjachuu qamna.”
Masriin marii gaggeeffamu keessa qaamnii alaa seenee akka gargaaru gaafachaa kan turte yoo ta’u walgahii Sadaasa 6tti waamame kanatti kan hirmaattu ta’u beeksiifte.
Masriinmedaaliyaa 86 argattee tokeessoo kana keessaa warqii 27 argatteetokkeessoo jirti.
Masriin nagaa magaalaa isii Sirtee akka isiin akka malee nagaa taatu feeti.
Masriin nugus kubbaa miilaa Afrikaa taatee marroo torba waancaa Afrikaa moote tun dorgommii baranaa irratti moohamtee hin beettu.Kaameruunillee akkasuma.
Masriin Saalaa abdatti Mohaammada Elnenyi namichii siin Arsenaal keessaa yaammatte kaan ammoo kubbaa akka bineensaa dirree keessa adamsa.
Masriin Somaaliilaand keessattimaadhee waraanaa ijaaruuf deemtii oduu jedhus dhimma biyyoota lamaanii ta'uus itti dhiyeenyaan caqasna jechuu isaanii Mallaskaachoo Ammahaa gabaasee jira.
Masriin takkumaayyuu garee Awurooppaa Waancaa Kubbaa Miilaa irratti hin moon. Tapha lama walqixxee baatee lama ammoo
Masriin tana waliin marroo 9 dorgommii akkanaa tana biyya lamaan walti hafan keessaa tokko taate.
Masriin walii galtee akkana bara 1979 mallattessitee Jordaan ammoo 1994.
Masrii silaa abdatan taanillee Raashiyaatti hardha 3-1 lafaan gahe. Raashiyaan dorgommii kubbaa miilaa baranaa qopheessite tun tapha gaafa dorgommii baranaa taan irratti 5-0 Sawudii gaggabsite.
Masrii, Sudaan fi Itiyoophiyaaf marii isaanii Wiixata dhufu akka itti fuufan dubbii himaa ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Dinaa Muftiitu tuuta oduuf ibse.
Masrii, Sudaan fi Itiyoophiyaan Marii Dhimma Falmisiisaa Hidha Laga Abbayaa Amajjii Dhufutti Fixachuuf Walii Galan
Masrii taan fi Uraagaay: Afrikaa fi Latin America.
Masrii, Tokkummaa embireetota Arabaa, Baahireenii fi Saaud Arabiyaan Dohaan shororkeessummaa deggera jechuu dhaan erga walakkeessa bara 2017 qabee hariiroon isaanii laaffataa kan dhufe yoo ta’u Qaataar garuu ni haalte.
Masrin biyya shan Waancaa Kubbaa Miilaa kana FIFA2018 dabruuf lammeessoo taate.Masriin biyya lammeessoo dorgommii tanaa Afrikaa keessaa filatamte lammeesoso.
Massive Cargo Ship Turns Sideways, Blocks Egypt's Suez Canal
Mastar Pilaaniin Finfinnee Guutummaatti Dhaabate Jedhe DH.D.U.On
Mastar Planiin Uummata Utuu Hin Mariisisin Hojii Irra HIn Oolu Jedha IHADEG
Masteer pilaanii magaalaa Finfinnee fi magaalaalee addaa Oromiyaa misoomaan walitti-qindeessuuf wixiname, jedhame otuu hin raggaasisamiin hojii irra oolfamaa jira, kannaaf haa haqamuu, ilmaan Oromoo mormii kana irratti ajjeefaman, ka paartileen mormituu dhibba tokkoo ol ga’an jedhaniif mootummaan itti gaafatama haa fudhatu, kanneen hidhaman, akka paartiin mormituu jedhanitti kuma afurii ol ta’an haa hikaman, jechuudhaan walakeessaa baatii Sadaasaa tii kaasee mormiin Oromiyaa keessatti gaggeefamu har’as magaalaalee adda addaa keessatti itti fufee jira.
Master palaanii kutaalee addaa Oromiyaa Finfinnee jala galchuu ka jedhu mormuu dhaan ture barattonni sun kan hiriiran.
Master pilaanii Finfinnee falmuuf hiriira bara 2014 godhamme irratti Oromoonni hedduun ajjeefamuu akkasumas an dhibbaan lakkaawaman hidhamuu isaanii xalayicharratti eeranii, kan baranaa irrattis mootummaan du’a nama shanii himullee warri dhimma kanatti dhiheenya qaban garuu baayyinni nama du’ee hoo xinnaate 75 jechuun mirkaneessan.
Master Pilaanii Finfinnee mormuun hiriirri mormii Oromiyaa keessatti gaggeeffamu gareelee shoroorkeessituu fi kanneen kufaatii siyaasaa isaan mudateetu harka keessaa qaba jechuun aangawoonni mootummaa dubbatanii jiran.
Master Plaaniin Finfinnee Hojii irra ooluuf jedha jedhu mormitoonni
Master Plaaniin Finfinnee magaalota addaa Oromiyaa ka Miidhu miti jedhu Angwoonni
Masulee Saaqqoo,halaqaa,nama mana isii waan cufaan guutuu, dubarti mana ufi jabeessitee qabattu ta biyyaafuu fkn taate.
Mataa dureen kitaaba isaa ka qaraaGada.
Mataa-dureen qorannoo isii‘I exist because you exist’:The Moral Economy of Pastoralists in response to COVID-19 jedha.
Mataan dhalootaaf lafa gahe du’aaf lafa hin hanqatu,
Mataan dubbii pirezsidaanti Tiraampi“jabeenna filachuu” jedha.Akka kanaan karoora innii baqataa Amerikaatti yaa’uun tohatu,karaa daarii Amerikaatiin eegan,yoo Chaayinaa fi biyyoota ollaatiin waliin daldaluuf walii galan faaydaa hojjataa mootummaa Amerikaa argachuu malee fi waan hedduu irratti dubata.
Mataan marii baranaa “A call for Action” Yaamicha Hujii jedha. Itoophiyaan rakkoo tanaan faluuf maanti jirti,naannoon Oromiyaa hoo?
Mataan marii baranaaGadaa as an Organizing Theme of Oromo Lifejedha, Gadaan yayyaba jiruu fi jireenna Oromoo jechuu.
“Mataa ufii qabatee ‘Guuto’ Guutuu Booranaati’.Guutuun ammoo milikeeta keenna.Guutu,guutuu tiyya,guutuu tiyya irratti mana hin jaaran jedhee didee,”jedhe jedha aabba Jaatanii Diidaa.
Mataduree ‘Addabbi fi tarkaanfii mormitoota irratti fudhatu ituma fufe,’jedhun han bahe gabaasni fuula 10 qabu kun qorattoonni dhabaa kanaa Oromoota mormii irratti hirmaatan 60 fi han hidhamaan 20 dubbisuu isaani agarssisa.
Mata-duree “Carraa fi Danqaa Miidiyaalee Hawaasa, Cehumsa sirna Dimokiraasii keessatti” jedhuun, mariin Waldaa Gaazexessota Oromiyaatiin taasisame kun, Hoteela Qananiisaa ka magaalaa Finfinnee jirutti geggefame. Muktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase. Caqasaa.
Mata duree duula kanaaf kennameen” Haati kam iyyuu dhaloota haaraa argamsisuuf lubbuu ofii dhabuu hin qabdu” kan jedhu ture. Kanas dubartootaaf tajaajiila eegumsa fayyaa ilaalchisee hubannaa akka argatan gochuun, yeroo ulfaa fi da’uumsaa booda kunuunsa argachuu qaban akkasumas rakkoo du’a dubartootaa hordofsisan ilaalchisee ogeessotaan baruumsa kennuun ture.Itiyoophiyaan biyyoota Afrikaa kanneen duutii haadhaa fi daa’immanii yeroo da’umsaa itti heddumaatu keessaa tokko yoo taatu, kanas hanqisuuf hojjataa jirti.Biiroo fayyaa oromiyaatti itti aanaa itti gaafatamaa kan ta’an Dr. Taayee Toleeraa rakkoo kana hambisuuf bifa jabaan irratti hojjatamaa kan jiru ta’uu ibsan.Guutuummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa
Mata duree “Federaalaazimii Irratti Jaarsummaan hin Jiru” jedhu jalatti barreefamnii marsariitii ODP irratti maxxanfame marsaritii hawaasaa fi sabaahimaalee adda addaa biratti dhimmi wal duddubachisoo ta’an keessaa tokko. Dhimmoota jajjaboo ODPn akka ijootti qabatee qabsaayu keessaa tokko sirna federaaliizimii dha jedhamee jira.
Mata-duree kora OSA bara 2015 Waashingiton,DC taa’e irratti dhiyaate keessaa tokko aartiin akkamitit aadaa fi seenaa Oromoo guddisuu dandeettii.
Mata dureelee shantama ta’an fayummaa sammuu, maallaqa, qulqullinaa fi maamiltoota keessummeessa qabee mari’achuu dhaan qajeelfama jireenyaa kennuufii akkasumas hojjettoonni isaanii jireenya isa darbe boodatti akka dhiisan yaada isaan gargaaru waliin mari’atu. Kanneen keessaa jedhan Madison:
Mata duree marii ijoo fi muummichi ministeeraa H/Maariyaam kan qeeqan keessaa rakkoo baatii jalqabee qabee mul’ataa jiru waa’ee gibiraa ti.
"Mata-dureen ayyaana baranaa ""Sochii tajaajiilawwan farra HIV/AIDS nama hunda waliin ga’uu fi mirga kabajuu"" kan jedhu ta’uu kan ibsan, itti-aanaa hogganaan Biiroo Fayyaa Oromiyaa fi itti-gaafatamaa kutaa ittisaa fi to’annaa HIV/AIDS obbo Girmaa Asheenaafii Oromiyaattis magaala Amboo keessa ka jiru Yunivarsitii Amboo keessatti kabajamuu isaa dubbatan.Dhukkuba kana ilaalchisee tooftaa to’annaa fi ittisaa jiru irratti hubannoo barattoonni qaban daran jajjabeessutti kan fuuleeffate ayyaanni baranaa hawaasnii hubannoo qabu akka daran guddifatu gochuuf mariin hawaasa waliin gaggeefamu yeroo yerootti itti fufuu isaa ibsan, Obbo Girmaan.Oromiyaa keessatti lakkofsi namoota dawaa farra HIV/AIDS fudhatanii ka dabalaa jiru tahuu isaa, garuu kanneen dawaa kana fudhachuu eegalan addaan kutuun ykn fidhachu dhaabuun ka rakkoo fidaa jiru tahuu ibsan.MP3 tuquun guutuummaa qophii isaa dhaggeefadhaa"
Matadureen ayyaaneffanaa baranaa maal ture jechuun ka Jaallanneen gaafatteef deebii kennuun jalqabu – Siister Sa’aadaan.
Mata dureen kitaaba isaa “The room Where it Happened” Goda/golaii wannii sun keessatti taate jedhee waan bulchiinsa Tiraampi tahe jedhe barreesse.
Mata dureen marii gumii gamtaa Afriikaa kanaa waggaa baqattootaa, kan baqaa deebi’anii fi namoot biyya isaanii keessatti qe’ee ofii irraa buqa’anii jedha.
Mata dureen marii isaaniis kanneen Afriikaa keessaa dalagaa uuman walaba baasuu jedha. Ofii isaanii nama kana dura hojii uumuun hojjetaa turan ta’uu kan ibsan Pompeyoon kanneen hojii akkasii irratti bobba’an galateeffataniiru.
Mata dureen walgahii irratti ka’e biroon, dhimma baqattoota Itiyoophiyaati. Baqattoonni kunis waajjirri baqataa UNHCR gargaarsa nuu kennuu maluu nuuf kennaa hin jiruu jechuun komataniiru.
Mata dureen walgahii kanaas Afrikaa bahaa keessatti gamtoomiina biyyootaaf carraa haaraa banuu kan jedhu ta’uun beekamee jira.
Mata-dureen yokaan dhimmi ijoon marii sanaa waa’ee dargaggoota biyyoota Afrikaatti invest gochuu yokaan qabeenyaa baasuutti ka fuuleffate yoo tahu, waa’ee wal-dhibdeelee biyyoota Afrikaa adda addaa keessaa furuu dhimma achi cinaatti mariin bal’aan irratti geggeessamaa ture.
Matahaaraa bakka lammiiwwan biyyattii irra hedduun gargaarsa namoomaa eeggatan irraa Marthe van der Wolf gabaastee jirti. Tujubetu dhiyeessa.
Matakkal Aanaa Bulan Keessatti Uummanni Godaanuuf Dirqamee Gargaarsa Eeggataa Jira
Matakkalii fi Oromiyaa bakawwan tokko tokko irraa kan hafe, naannoolee hundatti wantoonni filannichaaf barbaachisan bobbaasamuu isaaniis ibsanii jiru – jechuun, Eskindir Firew Finfinnee irraa gabaasee jira.
Matakkalitti Namoonni 26 Humnoota Mootummaan Ajjeesamuu Dubbatu, Namoonni Ijaan Argine Jedhan
Matakkalitti Qaamoleen Naga-eegumsa Meeshaa Waraanaa Seera Qabeessa Tahe Hawaasa Oromoorraa Hiikkachiisaa Jiraachun Himame
Matakkal Tasgabbiitti Deebi’aa Jira, Mootummaan Naannoo Benishaangul Gumuz
Matammaa bahanii kaartuum seenuun Gammadaaf ulfaataa ture. Yeroo jalqabaa deemsa guyyaa sadii erga deemeen booda poolisoota Sudaaniin qabamee, qonna mootummaa keessaa saliixa akka bu’u adabame.
Matammaa Keessatti Konkolaataa Fe’umsaa Qabaman Qaamonni Nageenyaa Naannoo Sanaa Hin Beeknu jedhu
Matiileen namoota du'aniis du'uu isaanii malee eenyu akka ajjeesse akka hin beekiin dubbatu. Awwaalchi namoota ajjeesaman lameenii har’a raaw’atame.
Matiin barataa kana fi hiriyaan isaa Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf yadaa kennan akkamiin akka inni du'e bal’inaan ibsanii jiran.
Matin Luther King har’a utuu jiraatan ta’ee du’ua Michael Brown kan Ferguson Missouri keeessaa fi kan meeshaa warnaanaa harka utuu hin jiraatiin NY Keessatti Poolisiin ajjeefame Eric Garner kanaanis mormii uummataa guddaa kaasise Sanaa utuu arganii uummataan hookkara hin kaasina, garaa nagaan qabsaa’uu dandeenya jedhu turan jedhu as Amerikaa kutaa Michiganitti kan argamu Universitii Katriin irraa hayyuu seenaa kan ta’an Doktor Iziqi’eel Gabbisaa.
Mativon akka jedhanitti mootummaan addaan baasee baqattoota Somaaliyaa irratti fuuleffachuun dararaa jamaa irratti raawwatu, kan seeraan alaa fi loogii ti, kanaaf faallaa heera biyyaa ti jedhan. kanaaf jecha kan cufame ministeerri dhimmootii baqattootqaa bakkatti deebi’uu akka qabu illee labsanii jiran.
Mattis fi General Wei Fenghe konfrensii naga eegumsaa Asia kan Singaapor keessatti geggeessamuu fi harooroo waraanaa fooyyessuu irratti fuuleggate irratti wal arguun mari’atan. Mariin sana irraa garuu walii galtee haaraan argame hin jiru.
Mattis Washington keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin akka jedhanitti murtii irra ga’uutti dhiyaannee jirra. Yeroo dhiyoo hojii irra oola jedheen yaada jedhan.
Mawardi Hamid abbaa alangaa addaa(State Attorney)Minisootaati.Seenaa Kolomboos waan dharaa nu barsiisanii tanaaf ummatilleen itti dallanee soodduu isaa buqqise jette.
Maxence melo ofii isaa gaazexeesaa akka tasaa jedhee of waama. Marsaan interneetii inni Taanzaaniyaa keessatti jalqabe kan Jamii Forums jedhamu ergama tokko qaba. Kunis dargaggootaaf sagalee ta’uu, walabummaan yaada ibsachuu fi malaammaltummaatti duuluu irratti hojjeta.
Maxxansaalee akkanaaf fakkeenyi odeeffannoolee akka qajeelfama ogeeyyiin fayyaa kennan hin fudhatamne taasisan, akkasumas kanneen mala of irraa ittisaa fi mala sakattaa’ama vaayiresichaa gatii dhabsisan tahuullee dubbatee jira.
"*Maxxansa duraa irratti ""Filattoota Miliyoona 2.5 tu Filannoo Hiree-murteeffannaa Sidaamaatiif Galmeeffame"" kan jenne dogoggoraan waan ta'ef nu oofkalchaa. Lakkoofsi filattootaa miliyoona 2.3."
*Maxxansa duraa irratti namoota 6 kan jenne dogoggoraanii. Namoonni mallattoo agarsiisan 4. Sirreesineera. Nu oofkalcha.
"*Maxxansa duraa irratti pirezdaantii naannoo Oromiyaa, Obbo Shimellis Abdiisaa ​""itti aanaa ""ka jenne dogoggoraanii. Sirreesinee jira."
"*Maxxansa duraa irratti ""Preziaant Isaayyaas ....gara Asmaraa..."" kan jenne dogoggoraanii. Imalli isaanii gara Masriiti. Amma sirreesineerra. Nu oofkalcha."
*Maxxansa duraa irratti, Reedwaan fi Yusuuf Hagayya 30 qabaman kan jenne dogoggoraanii waan ta'eef Waxabajjii 30 an jedhutti sireesineerra. Nu oofkalchaa.
*Maxxansa durraa keessatti maqaa nama Adoolaa Waayyuu keessatti kaleessa, Roobii, Caamsaa 10, 2018 ajeefame Shaakkisoo Guutaa kan jenne dogoggoraani. Nu oofkalchaa.
*Maxxnsa duraa irrattii Geeraawarq Komishinara ykn Madaaltuu Murteessitootaa Kubbaa Miilaa ka ​sadarkaa addunyaa kan jenne dogoggoraanii. Nu oofkalchaa.
Maykelaawii ji’a afuru achii ammoo Qilinxoo waggaa 2 turee eegee ammoo ganna 15 itti muran.Milkiin amma nama ganna 25ti.
Maynaamaaritti ammoo hujii mootummaan fi amalii gosa tokko nama jibbisiisu fidaniin amantoota Musliima Rohingya biyyaa baachiise.
Maynamaar guutummaa keessaa humni raayyaa waraanaa namoota 40 erga ajjeesee guyyaa tokko booda Daagoon kaabaa fi kibbaa Seikkan fi kaabi kutaa Okkalapaa jedhamuu to’annaa waraanaa jala jiraachuu caasaan oduu mootummaa MRTV jedhamu beeksisee jira. Ajjeechaa irra hedduun kan raawwatame dugdee Yaangoon Halaangitayaa keessatti yoo ta’u mormii fonqolcha waraanaa geggeessameen guyyaa dhiigi itti dhangala’e isa hamaa ta’uun ibsamee jira.
May Weathernama ganna 38 harka abbaa isaa irratti leenjifamee boksii barachaa guddate.Marroo 48 dorgommi addunyaa irratti dorgomee cufaa hin moo’e marroo 26 nama wlaiin dorgome dhahee lafaan dhahe.
Mbappe gurbaa ganna 19ti lammii Faransaayii fi Kaameruuniiti.Gurbaan ganna 19 kun nama tapha kubbaa miilaaitin guddoo faarsanii adoo hardha gurguratanii euro miliyoona 160 baasa.
McGregor nama dorgommi ‘martial art’ irratti guddoo beekamu.Dorgommii Floyd waliin dormge irraa doolara miliyoona 30 caalaa argate.
McGregor nama ganna 29ti.Marroo 24 dorgomee marroo 21 moo’ee tana keessaa 18 dhahee lafaan dhahee (knock out)n moo’e.
Mc Maater..n aangoo irraa kaasuun kun bulchiinsii sadarkaa olaanaa kan prezidaant Traamp keessatti raafama jabaa jiru keessaa qaama tokko jedhamee jira.
McMahon, sadarkaa koreetti sagalee kudha-saddeetii fi tokkoon gara guutummaa mana-mareetti dabarfaman – jedhama.
Mcron har’a barattoota Yuniversitiif haasaa dhageessisuun miseensota hawaasa Faransaay kan Ouaga-dougou waliin illee wal arguuf jiran.
MEAD fi Semaayaawii Paartiin Waliin Hojjechuuf Walii Galan
MEAD guyyaan kun kanneen wareegamanii fi tokkummaa biyyoolessaaf yaadannoo ta’ee waggaa waggaan akka kabajamu waamicha dabarseera.
MEAD kana kan beeksise ibsa har’a baaseen ta’uu Meleskachoo Ammahaa Finfinnee irraa gabaaseera.
MEAD lammiiwwan qe’ee isaanii irraa buqa’an ittiin jedhe jireenya isaanii akka sirreessu mootummaan tarkaanfii adda addaa akka fudhatu gaafateera. Barreessaan paartichaa obbo Adaanee Xilaahun ibsa sana dubbisaan dhageessianiii turan.
Medaaliyaaisiin gimnaastikiin argate 25 keessaa 19 warqii.Haga ammaatti marroo shan Shaampiyonaa gimnaastikii addunyaa irratti dorgomte.
“Medaaliyaa kana warreen qabsoo Oromoo jalqabanii wareegamanii asiin gahan,ka gara fuunduraa wareegamuuf jiranii fi isin yoo tokko taatan gara fuundruraaf yaadannoof keessanii fgaafa Oromiyaan bilisoomte muuziyeemii Oromiyaa keessa akka taa’uuf yaadannoo isiniif kenne,”jedhe.
Médecins Sans Frontières (MSF) demands an inquiry into air strike on a hospital that killed 22.
Media reports say President-elect Joe Biden has chosen retired General Lloyd Austin to be his defense secretary
Medirek ibsa isaa kanaan IHADEG fi mootummaa waliin mari’achuuf yaada isa dandeessisu bifa galmeen qopheessuu isaa beeksiseera.
Medniik akka jettetti sun kan hedduu nama rifaasisuu fi mallattoo ammas Sudaan kibbaa keessaa walabummaan presii dhabamuu ti jetti.
MEDREK ibsa gaazexeessotaaf har’a kenne irratti ejjennoo isaa beeksiseen wal dubbannaa sana keessaa of baasuu isaatti dabaluun yeroon yeroo labsii yeroo hatattaamaa dheerachuu balaaleffateera.
MEDREK maqaa bulchoota paartii Kongireesii Federaalistii Oromoo(KFO) seera malee hidhaman jedhanii obboo Beqqelee Garbaa,ka manaa bahuu dhowwame obboo Beqqelee Nagaa, itti aanaa barreessaa KFO obboo Dejenee xaafaa,itti gaafatamtoota Liigii daragggoota KFO Oromoo obboo Destaa Dinqaa,obboo Gurmeessaa Ayyaanoo,obboo Addisuu Bualaallaa,obboo Derejjee Margaa, obboo Alemuu Abdiisaa fi maqaa miilota isaanii hedduu maqaa dhahan.
Medrek Marii Paartii Mootummaa Waliin Geggeessamu Keessaa Bahe
MEDREK nama hiriia Oromiya irratti lubbu dhabe jedhee teessoo fi maqaa isaanii walti qabachuutti jiraa haga ammaa maqaa nama 90 tahu argate.
MEDREK:Nama nagaan hiriira bahe hidhuu fi rakkisuun qabso karaa nagaa Oromoo duubatti hin deebisu
MEDREK nama sagal ka lama taajabduu isaaniitti ganda Bulbulaatii qabamee Nageellee Booranaatti hidhamee jedhee himata.
MEDREK: OROMIYAA KEESSATTI 86 AJJEESAMAN, GARA 4000 HIDHAMAN
Mee akkuma taateefuu qophii Ispoortii ta hardhaa MP3 irraa caqasaa.
Mee akkuma taheefuu waan nu obbo Dirrigaa marroo lama gaafannee MP3 tana irraa caqasaa.
Mee bulchoota Afirkaa bulchiinsa ufumatti dhuftan keessaa:
Mee facebook keenna irraallee asi irraa ilaala.https: //www. facebook. com/VOA-Afaan-Oromoo-137401322961858/
Meegan hardhallee lama galfattee biyya isii,USA malkaa dabarsite, Amerikaan Faransaay 2-1 irraa galchitee Ingiliiziin walti marte
Mee Hujii Mana Barumsa Kanaa MP3 tana irraa caqasaa
Mee hujii Waldaa kanaa marsaa Interneetii tanaa www.oromiayouth.org irraa caqasaa achumaan marii teennallee MP3 irraa caqasaa.
Meejar Janaraal Kinfee Daanyeew himata irratti dhiyaateef mormii dhiyeeffataniif abbaan alangaa deebii yeroon dhaqqabsisuu waan dadhabeef jecha guyyaa dabalataa akka kennamuuf gaafatee jira. Abukaatoleen himatamtootaa garuu kun gaaffii sirrii miti jechuun mormanii jiru.
Meeksikoon jedhan Traamp weerara biyya keenya irratti geggeessamu dhaabisisuu qabdi jechuu dhaan koolu galtoota miliyoonaan laka’aman kanneen Guaatmaalaa, El Salvador fi Honduraas kanneen hiyyummaa fi hookkara biyya ofii keessaa baqachuun Yunaayitid Isteetisiin seenan mormaniiru.
Mee marii qophii Ispoortii irratti Magarsaa dubbisnee fi tapha kubbaa miilaa “English Premier league” irratti obbo Jaatanii Bulee dubbifne MP3 irraa caqasaa.
Mee Marii qophii teenna MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee marii teenna MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee marii teenna MP3 Komputera keessanii oli gama harka mirgaatii caqasaa.
Mee marii teenna MP3 tana irraa caqasaa.
Mee mP3 tana irraa Qophii Ispoortii hardhaa fi torbaan dabree caqasaa.
Mee MP3 tana irraa qophii tana nuu caqasaa.
Mee MP3 tana irraa qophii teenna caqasa.
Mee MP3 tana irraa waan balaa makiinaa irratti qopheessine nuu caqasaa
Mee MP3 tana irraa waan hujii jallisii Malkaa-Gubaa caqasaa.
Mee MP3 tana irraa waan marii Haro laga Abbaayaa caqasaa.
Mee MP3 tana irraa waan porofessor Gufuu gaafanne caqasaa.
Mee MP3 tana irraa waan qophii tanaa caqasaa.
Mee nu tana irratti qopheessine ammoo MP3 tana irraa caqasaa.
Mee oduu tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee qophii Ispoortii ta hardhaa caqasaa.
Mee qophii Ispoortii tana MP3 irraa caqasaa.
Mee qophii Ispoortii tana MP3 irraa caqasaa qophii Ispoortiitiitf jedhaa nuu barreessaa.
Mee qophii ispoortii tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee Qophii Ispoortii tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee qophii misoomaa tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee Qophi Ispoortii MP3 irraa nuu caqasaa
Mee qophii tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee qophii tana MP3 tana irraa caqasaa
Mee Qophii tana MP3 tana irraa caqasaa.
Meesashaan waraanaa kan seeraan alaa, Qarshiin sobaa, meeshaalee kontrobaandii adda addaa fi boba'an Baarmeela 82 qabamuu ibsamee jira jechuun Yonaataan Zabdewoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Meeshaa akkaan qabbanaa’aa ta’e keessa kaa’amuu dhaan kan haaraa eeyama argate talaalliin vaayiresii koronaa kampanii dawaa Faayizer kan Kalamazoo Mishigaan keessaa irraa dilbata kaleessaa waaltaalee kutaa Yunaayitid Isteetis guutummaaf raabsamuuf ergamee jira.
Meeshaa balaa ibiddaa akka tasaa ka’u irraa oolchuu danda’u, gemmii yokaan Istoovii bilbila harkaa yokaan mobaayilii fayyadamuun qabsiisuu fi dhaamsuun danda’amuu fi ka biro meeshaalee teknooloojii adda addaa kalaquu isaa dubbata – Zaaddiin.
Meeshaa Eleektrooniksii Bibila Harkaa Caalu Xayyaara Imaltootaa Fudhanii Seenuu Dhorkamee Jira
Meeshaa Hafuura Baafachuuf Gargaaru Kan Rakasa Ta’e Hojjechuu Gareen Briteen Keessaa Beeksise
Meeshaa harka ittiin dhiqatan kana hojjechuuf kan na kakaase ennaa vaayiresiin Koronaa hammaataa adeemetti uummati of eeggachuu akka qabu waan natti dhaga'ameef, akka lammii tokkkootti anis qooda gama koon ba'a kan jedhu natti dhaga'amnaani jedhe.
meeshaa ilaalchisee dubbates gaafatamanii yoo deebisan, duraan waajjirri beeyladaa xiyyeeffannoo waan hin qabneef meeshaa barbaachisu argachuun rakkoo ture jedhu. Amma garuu waajjirri isaanii dhabbilee miti mootummaa waliin ta’uun meeshaa yaala fayyaa akkasumas qoricha horsiisee bulaaf barbaachisu guuttataa jiraa jedhan.
Meeshaa jamaa barbadeessan kan ilaaleen Iraan, Koriyaa kaabaa fi Siriyaa irra uggura ka’amee ture waliin wal qabatee dhaabbattoota daldalaa fi kanneen biroo 30 akkasumas namoota dhunfaa fi biyyoota 10 irra uggura dabalataa kaa’uu isaa mootummaan Amerikaa beeksisee jira.
Meeshaa kan akka wheelchair fi barnootaaf gargaaru illee NGO LOKO jedhu akka kennuuf waadaa nuu seeneera jedhan. Dhaaba kaayyoo keenyaan wal fakkaatu kan biyya keessa jiru kan akka “Dibora foundation” waliin illee hojjechuuf karoorsineerra jedhan aadde Haliimaan.
Meeshaalee Kontrobaandii Qarshii Biliyoona 1.4 Baasanitu To'atamee, Namoota 1000 Olitu Seeratti Dhihaate: Ministarra Galiiwwanii Itiyoophiyaa
Meeshaalee kun baasii Doolaara kuma digdamii shaniin (25,000) Amerikaa irraa hanga Jabuutitti kan ergame yoo ta’u Jabuutii keessa man-kuusaa keessa turee sana booda Naqamtee dhaqqabuuf dabalataan Doolaara kuma shanii fi dhibba saddeet(5800.00) baasisuu isaa dhimmi gargaarsa kanaa kan qindeessaa turan Obbo Jigsaa Alamaayyoo Tolaa Atlaantaa irraa ibsanii jiru.
Meeshaaleen gargaarsaa dureessiha Chaayinaa garee Alii Baabaan kenname Eertraa akka hin ga’in ibsamee jira. Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmed meeshaaleen gargaarsaa kun arditti maraar raabsamuu jalqabe jedhanii turan.
Meeshaaleen gargaarsaa kun kan USAIDn namoota walitti bu’iinsa Tigraay keessaan midhamaniif dhiyeessu keessaa ti. Erga rakkoon sun jalqabee qabee Yunaayitid Isteetis gargaarsa namoomaa nyaata, nyaata madaalamaa, kunuunsa fayyaa, qubuma, meeshaalee baraarsaa, bishaan dhugaatii qulqulluu fi sagantaalee kanneen akkaan rakkoof saxilamaniif oolu dabalatee doolaara $305 ta’u gumaachiteetti. Itti dabaluu dhaanis gareen deggersa yeroo balaa fi deebii kennu kan USAID, tattaaffii gargaarsa namoomaa mootummaa Yunaayitid Isteetis safffisuuf gamas ture.
Meeshaaleen Ijaarsa Daandii Biliyoona Tokkoo Olitti Tilaamu Shawaa Kaabaa Keessatti Barbadeessame, Jedhama
Meeshaaleen Ittisa Koronaaf Oolu Biyyoota Afriikaaf Raabsamuu Jalqabe
Meeshaaleen kunis vaayrasii koronaa ittisuuf kan oolan Maaskii, waan uffatamuu fi meeshaalee dhangala'aa harka ittiin haaxa'achuuf gargaaru kan ittiin oomishan yoo ta'u maashiniin Oksiijinii ittiin kennan keessatti argama.
“Meeshaaleen Niyouukilaraa baroota keessa dabarre caalaa bara itti nageenya Addunyaa kanaaf sodaachisaa tahe keessa jirra” ka jedhan – hoogganaan Koree Badhaasa Noobelii biyya Noorwey keessa maadheffatee – Beerit Reeyis-andersen.
Meeshaaleen too'ataman osoo kallattin magaalaa seenfamanii hojii irraa oolfaman tahee rakkoo nageenyaa guddaa fiduu akka danda’an dubbatan - Dareektarii Koomiyuunikeeshinii Koomishinii Poolisii Federaalaa, Jeeylaan Abdii.
Meeshaaleen Waraanaa Seeraa Alaa Hedduun Finfinnee Galfamuuf Otuu Yaalamanii Qabaman, Jedha Poolsiin
Meeshaalee waranaa seeran ala magaalaa Finfinnee galcuuf osoo yaalamuu too'ataman, jechuun Komishiin Poolisii Feederaalaa Ityiyoophiyaa beeksisee jira.
“Meeshaan dhoofame boombii hookan fanjii ta’u mala, bakki itti raawwatame immoo waltajjii Dr. Abiyyi irra turan irraa meetirii 30 hoo fagaatee,” an jedhe gabaasaan VOA achitti argame Iskindir Fireew boodarra waltajii irratti dhiigaa fi kobeewwan namoonni gatanii baqatan arguu dhugaa baheera.
Meeshaan hafuur abaafachuuf gargaaru kan US gumaachuuf waadaa seente waaltaalee ittisa COVID-19tti duulan kan nannoleef feggersa guddaa dha jechuu dhaan ministeerri eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Liyaa Taaddesee VOAf ibsaniiru.
Meeshaan harka ittiin dhiqatan kunYeroo ammaa baankilee, hospitaalotaa fi manneen nyaataa akkasumas waajjiraaleen mootummaa harka dhiqachuuf meeshaa miillaan itti bu’anii bishaan buufatu kanaan fayyadamaa jiru jedha Temesgen.
Meeshaan inni hojjete tokko Meeshaa humna elektrikiitiin afuura baafachuufi deeffachuuf gargaaru, jedha. Meeshaan inni kaan ammoo kan aannoorraa qilleensa ofitti fudhatee Oksijinii oomishudha.
Meeshaan ittiin dhunfaan vaayrasiin HIV jiraachuu fi dhisuu isaa ittiin baran kun argamuun namoonni hedduun akka ofiin of qorataniif karaa bana jedhan daayreekterri walii galaa kan jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Margareet Chaan.
Meeshaan kun inni jabanaa doolaara kurna kumaan laka’amu yoo baasu Kan JamVent jedhu kun garuu akka salphaatti argama, nuti meeshaa jabanaa kan duraan dorgomuu keenya miti garuu akka salphaatti hojjetamee dhukkubsattoota COVID 19 gargaaruuf oola jechuu dhaan kan meeshaa kana hojjechuu gargaaran keessaa Dr. Jakob Mthiszig Lee beeksianiiru.
Meeshaan Misaayila Iraan Ittisu Akka Dhaabamuuf Ameerikaan Eeyama Iraaq Eegaa Jirti
Meeshaan waraanaa kun fageenya km 230 deemuu kan danda’u yoo ta’u asii ol km 30 ol fagaatee dhukaa’uu akka danda’u ibsa sana irraa hubatameera.
Meeshaan waraanaa qabamuu isaa fi leenjii sana kan fudhatan haala qindaa’eef tajaajila fayyaa guutuu argataa kan turan ta’uu leenjifamtoonni sun ibsaniiru jedhan. bakki leenjjii sun guutummaan barbadaa’uu isaas ibsaniiru.
Meeshaa Wal’aansaa Dhaabbata Alii Babaa Biraa Argame Eertraa Hin Ga’in Jira Jedhame
Meeshaa waraanaatiin mootummaa gargalchina – qaamotiin jedhan, kanneen hiika hin kennine ta’uu isaa haala itti uummatni hubatee jiru waan ta’eef, sabaabaa kanaan maallaqa warri Daayasporaa gowwaan kennan sassaabuuf jecha irraa kan hafe waan hiika qabu akka hin ta’iin beekamaa dha. Amma immoo, dhugumatti, warri maallaqa xiqqoo baasan illee harka isaanii sassaabbachuu jalqabanii jiran. Ragaalee adda addaan waan mikaneeffataniif jechuu dha, jechuun itti fufanii dubbatan.
Meeshaa Waraanaa Uummata Harkaa Fudhuu Jalqabnee Jirra:Bilchiinsa Naannoo Somaalee
Meeshaawwan warren gama dhiyaa bituuf ajajanii turan hambisuun oomishi akka dhaabatu dirqisisee jira. Kaan isaanii kan akka meeshaa wal’aansa fayyaa fi maaskii oomishuutti jijjiranii jiran.
Meesii gaafa Riil Maadriid waliin taphatu miila keessa dhiitanii taphachuu baatullee yoo kilabiin isaa 2-0 moote gamuma qummaadee tapha daawwata.
Meesiin 3 keessa buufate, Filippeen tokko itti dabaleef,Barseloonan lafumaan qottee Deportiivo 4-2 dhuqi tolchitee shampiyonaa La Liga taate
Meesiin ammallee daqiiqaa 46 irratti dabalatee 2-1 tahan.Ahmed Musaalleen daqiiaa 47 irratti tanaan lammeeffachu jedhee keessa abuufatee 2-2 tahan.
Meesiin bitaachaan taphataa kubbaan innii bitaachaa itti dagalchee xiixaa dabarti.
Meesiin biyya biyya isaa Arjentiinaa malee kalee kilabii Barseloonaatii taphata. Marroo shan badhaasa FIFA Ballon d'Or moo’e. Dorgommii Olompikii bara 2008 irratti waancaa warqii mnoo’e.
​Meesiin biyya isaatii tapachuu baatullee kilbii isaa Barseloonaa hinuma taphata.Woma taateefuu dorgommii Kopa Amerikaa kalee dhumattee Meesiin dorgommii dhiisaa jedhee irratti labasate kalee Chiileetti shaampiyoonaa tahee, Arjentiinaa lammeessoo sadeessoon ammoo Kolombiyaa.
Meesiin dhalootaan Arjentiinaa diqqeennaan Barseloonaa Ispeenitti gale.Amma nama ganna 33ti.Eegii Barceloonaa keessa baha jedhee himate dubbiin tun yaayyuu turte.
Meesiin duruu bulchoota kubba miila isaatiin wal dhaba qaba jedha..Akka seera jedhanitti yoo adoo kontoraatii Barseloonaa waliin qabu hin dhumatin bahe doolara miliyoona 800 baasuuf male.
Meesiin goolii 400essoo galfatee jennaan adoo goolii duuba maree gammachuun utaalu mucucaatee akka hamaa jigee wasaasan fuudhan.
Meesiin haga bara 2021 Barseloonaa dhiisee 'hin deemu'
Meesiin kun Waancaa kubbaa miilaa ganna 4n duubatti Qataaritti taphatan waan itti deebi’u hin fakkaatu.
Meesiin nama dhalootaan Agentiinaa Arjentiinaati fi Barceloonati taphatu nama ganna 28.Namii kun haga ammatti goolii 400 caalaa galchee ganna dabree Euro miliyoona 20 oli mindaan argate.
Meesiin nama ganna 27, marro afur taphataa kubbaa miilaa beekamaa jedhamee badhaafame.
Meesiin nama ganna 29ti dhalotaan Arjentiinaa lakkoofsa 10 keeyyatee kilabii Baarselonaatii taphata.Abbaa ijoollee sadiitti akka bara 2016 mindaa isaa Euro miliyoona 40ti.Euroon doolariiyyuu hin caalti.
​Meesiin nama ganna 29ti marroo 8 dorgommii La Liigaa moo’e, marro shan Barseloonaa waliin dorgommii Shaampiyoon Liigi moo’e.
Meesiin,namichii ganna 33 dhalootaan Arjentiinaa nama addunyaan dandeettii kubbaa miilaatiin beetti. Barseloonaan nama kana doolara miliyoona kurnya hedduutiin taphachiifatti.
Meesiin sadii keessa buufate, Filippeen tokko itti dareef.Deportiivoo akkana tolchanii goolii 4 itti galchanii waancaa kubbaa miilaa La Liigaa irraa fudhan.ta baranaa taate.
Meesiin ta guyya adheengaddaa waliin goolii marroo 46 hat trick(tapha tokkotti goolii sadi galfate.) Kilabiin Deportiivoo jarii 4-2 moo'e taan amma ya kialbii sadarkaa gadi aanuutti gadi buute.
Meesiin tapha hagam akka adabamuu male koree taphaatti murteessa tapha sadii afur irraayyuu dhaabuu dandahan jedhan.
Meesiin tapha istaadiyoomiiCamp Nou,keesastti Pedro Bigasii walti gufatee miilaa jala dhaaabee jiblii miliqe.
Meesiin taphataa kubbaa miilaa beekamaa taphata biyya isaa ka durii Diyaagoo Armaandoo Maradoonaa fulaa bu’ee taphachaa bahe.Kilabiin isaa isaa bara 2014 dorgommi kubbaa miilaa waancaa addunyaa irratti Jermeniin walti martee moohamte.
Meesiin torbaan lamaan duratti kilbii isaa keessaa bahuuf murate. Kilabii fi biyyitii isaalleen nama jabaa badhaasa kubbaa miilaa addunyaa ballon di’or maroro 6 badhaafame kana dhabuu hin feene.
Meesii qofaa mitii namii Arjentiinaa keessa ayahauu fedhu
Meesisin eegii bara 2005, ganna 11 asiti marroo 113 biyyaa isaatii taphachuutti jira.Biyya isaati haga ammaatti goolii 55 galche namuma biyya isaa Gabirhel Batuusaati.Innii ammoo 54 galche.
Meessiin bara 2012-2013 keessatti ammo tapha 37 keessatti gooii 50 galfate. Bara 2012-2013 ammoo tapha 31 keessatti goolii 46 galfate
Meessiin biyya isaa Arjentiinaa fi kilabii Ispaanish Barseloonaa taphata.Maroo 731 Barceloonaa taphattte oolii 634 galche jedhan.
Meessiin La Liigaa keessaa tapha ganna kana qofa goolii 32 galafate.
Meeteek ykn korporeeshiniin Eneerjii sibilaa keessatti itti aanaa hojii gaggeessaa kan turan Birgaadeer Jeneraal Haadguu Gabra Gorgis wabii qarshii kuma shantamaan akka hidhaa ba’an manni murtii Fedeeraalaa olaanaa ka Lidataa dhaddachii 10ffaan murteessee ture.
Mee waa’ee gabaa fi haala jireenyaa, ka dhaggeeffatoonni keenya naannoolee Oromiyaa adda addaa irraa jedhan guutummaatti MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Mee waan aabba Waaqoo fi Dameen nutti himan MP3 tana irraa caqasaa.
Mee waan Alii fi Umar jedhan MP3 tana irraa caqasaa.
Meewaan barsiisaa Guyyoo Dooyyaa gaafanne MP3 tana irraa caqasaa.Adoo tana jennuu Kitaabii isaalleen amazon.com irraa fi waan hedduu irra jira.
Mee waan Belaaynesh jettee MP3 irraa caqasaa.
Mee waan bisaan Oromiyaatti baasuutti jiranii irratti qopheessine MP3 tana irraa caqasaa.
Mee waan dorgommii Oromiyaan qopheessituu fi kubba miilaallee akkuma atileetiksii guddisuuf maan tahuu malee irratti marii teenna MP3 irraa caqasaa yaada keessanillee nuu barreessaa.
Mee waan Dr.,Girmaan nutti himeMP3 tana irraa nuu caqasaa.
Mee waan Dr.Ilfinaa Uddeessaa Bariisoo Londonii waan qophii dorgommii London tana nutti hime MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Mee waan dubbii prezdaanti Obaamaan waraana USA,Afgaansitaanii baasuu irratti jedhan MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Mee waan huji isii tana caqasaa.
Mee waan Ispoortii hojjachuun namaan gargaartu ka Dr.Guyyoo nutti hime MP3 tana irraa caqasaa,isanilleen faaydaa ispoortiin namaa baati jettan nuu ergaa.
Mee waan itti gaafatamaan Biiroo Qonna Oromiyaa,Obbo Zelaalem Jemaanee fi itti gaafatamaan paartii mormituu,Congress Ummata Oromoo,Dr.Mararaa Guddinnaa jedhan kutaa,1,2,3 jennee keennee ka obbo Zelaalemiin jalqabnee MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee waan jireenna horsiisee bulaatiin jijjiiranii ka beettan nuu barreessaa,ta Diidii Jiloo Galgaloo jedhellee MP3 tana irraa caqasaa.
Mee waan Liibanii fi maatiin isaa jedhan kutaa duraa caqasaa
Mee waan nu aabba Waaqoo Guyyootii fi Dr.Mahaammad Hassan gaafanne ta qaraatii fi ta lammeessoo MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee waan nu Dr.Demmellaash gaafanne marii tokkeessootii fi marii lammeessoo MP3 computera keessan gama gararroo harka mirgaa jirtu irraa caqasaa.
Mee waan nu obbo Taammanaa gaafanne lamaanuu Mp3 irraa nu caqasaa.
Mee waan porofeeser Gufuu gaafanne MP3 tana irraa caqasaa.
Mee waan qophii Ispoortii irratti Dr.Godaanaa fi Dr.Guyyoo gaafannee MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee waan tana irratti obbo Abbebee Waldee gaafanne MP3 fuula computera keessanii gama harka mirgaatiin oli jirtu caqasaa.
Mee waan tana irratti qopheessine MP3 irraa nuu caqasaa.
Mee waan tana irratti qopheessine MP3 tana irraa caqasaa.
Mee waan waan dorgommii Shaampoyoonaa Oromiyaa kana irratti qopheessine MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Mee waan Waaqoo Dhaddachaa Gaafannee MP3 tana irraa caqasaa.
Mee warra hardha taphtu ila itti qabaa laalaa.
Mee woma taateefuu nama nafii isaa ispoortiin jabaate qabaachuun godina keessa jiran qofaa mitii ufi bira dabranii addunyaafuu wa gumachuu taati.Ijoolleen Afrikaa ta kubbaa miilaatii jedhanii Awurooppaa,Amerikaa fi lafa akka akkaatti bitatanilleen namuma lafa akkanaa keessaa dhufe.
Mee woma taateefuu waan barsiisaa Guyyoo Dooyyoo gaafanneMP3 tana irraa caqasaa
Mee woma taateefuu waan Hayiluu Kitaabaa Noorweeyii jedhee fi waan Dejenee Barsiisaa Finfinnee jedhee fi waan qophii Ispoortii hardhaa MP3 tana irraa caqasaa.
Meeziyeer gabaasaa sabaa himaa mirkaneessuu ykn haaluu baatanis seera tumtoonni kan akka Stephan Meyer akka jedhanitti shakkamaan sun hordoffii poolisii jala kan turee fi waraqaa eenuymmaa kijibaa hedduutti fayyadamaa ture.
Megan nama ganna 33,kilabii kubbaa miilaa Amerikaatii fi kilabi Tacoma, Washington Seattle keessa taphatti.
Megan RapinoefiAlex Morganwarra goolii galchuun beekan. Morgan goolii sha galfatte tun itti aantuu manaajera kubbaa miilaa garee Amerikaati.
Megan Rapinoe(mirga) nama ganna 34 lakkoofsa 15 keeyyattee taphatti haga ammaa goolii 50 galfatte.
Megeen ajaja white house biraa isaan dhaqabeen utuu hin dhiyaatin hafan. Ministriin murtii haqaas manni maree dhugaa akka ba’aniif dirqisiisuu hin danda’u erga jedhee booda kan isaan dhiyaachuu dhaban.
“Me hubadhi.Warra mana hidhaa keessatti waan naa hin malin na tolchetti jira.Sun ammoo waan itti deebihu hin sehu.Vetnaam ummata dansaa,hariyaa dansaa qabdi.Wal jaalannaa jechuu wannii nu dhowwaa hin jirtu.”
ME-I-AAD jechuu dhaa – Obbo Mulugeetaa Abbebee, waa’ee kanaa ennaa ibsan, fakkeenyaaf paartiileen shan, ajandaalee wal-fakkaatoo mata mataatti dhiheessuu dubbatan.
Mekfuriyaan barana hujii tanaaf filan.OSFNA sadarkaa lamaa sadii durattiin deemuu feeti. “Kun waan argitan taha.”
Meksikoo fi Amerikaa garee tokko keessa jiranii Meksikootti qabxii 14 tokkeessoo jiraa, taphata afuritti hafeef.Amerikaan ammoo qabxii 8n sadeessoo jirtii tapha afuritti hafeef.
Meksiskoon namoota dhukkuba Koviid-19 qabamanii du'an hedduu qabaachuun Xaaliyaanii caaltee sadarkaa duraa qabattee jirti.
'Me laalaa ISIS baqachuutti jirtii diqqoo turree Siiriyaa fi Iraaqi keessaa axoomnee bafanaa daarii Amerika jabeessinee eegnee shiftaa nama saamtuu biyya keessaa balleessuutti jiraa,' jedhee dabalee barreesse.
Melaaniyaa Tiraampi jaarti pirezidaanti Tiraampi dabalee keessumaoota hedduutti kora paartii Rippabilikaaniif dhufe.
Melaaniyaa Tiraampilleen balbala bulchiinsa White House duraa dubbiii dubbateen jabeenna pirezidaanti Tiraampi faarsite.
Melaaniyaa Traamp giifti duree Malawii waliin utuu wal hin argin dura ijoollee akkasumas mana barnootaa daawwachuu dhaan diplomaatota Ameerikaa waliin mari’atanii jiran. Deggersa isin nuu kennitan mara nan dinqifadha. Galatoomaa. Waaqayyo isin haa eebbisu.
Melaaniyaa Traamp Koolu GaltuuTa'uu Irraa Ka’anii Giifti Duree Ameerikaa Ta'an
Melaaniyaa Tramp booda irra tweeter irratti barreessuu dhaan, akkuma lammiiwwan Ameerikaa hedduun godhan, erga COVID-19 nu keessatti argamee booda prezidantii fi ani mana keessatti qofaatti baanee turra jedhan. Lamaan keenya haala gaarii irra hojii gara fuula duraa hojjechuuf turre yeroo biraatti dabarsina jedhan. Matinuun keessaan nageenyi keessan akka eegamu mirkaneeffadhaa jechuu dhaan martinuu keenya kana keessa waliin darbina jedhan.
Melaaniyaa Tramp Gumii Ripaablikaanotaa Har’aa Irratti Haasaa Dhageessisuuf Jiru
Melekaachoo Ammahaa tana irratti deebii mootummaa argachuuf jedhee dadhabee jedha.
Meleskaachew Amahaa Finfinnee irraa akka gabaasetti, Magaalaa Finfinnee keessatti agarsiisni jirbii fi uffataa “ORIGIN AFRIKAA 2015” jedhamu, Har’a gara waaree jala ennaa banamu, aangawoota sadarkaa ol’aanaa haasawa godhan keessaa tokko – Minisara Industirii Itiyoophiyaa, Obbo Ahmed Abitew yoo tahan, haasawa isaanii keessatti “agarsiisni yokaan Ekspoon kun yeroo ammaa banamuun, ka biyyattiin jalqabdee jirtu, karoota Guddinaa fi Jijjiiramaa yokaan Taansfoormeeshiniif carraa gaarii ta’ee jira” jedhan. Keessumaa, carraa hojii guddaa Industriin kun banu hubachiisanii, agarsiisni “ORIGIN AFRICA 2015” jedhamee har’a baname carraa guddaa inni banus dubbatan.
MeleSkachew Ameha Finfinnee irraa akka gabaasetti Tokkommaa mootummootaatti waajjirri qindeessa gargaarsa namoomaa dameen Ethiopia OCHA-N ibsi Wixata darbe baase akka jedhutti mootummaan Itiyoopiyaaf dhimmootii namoomaa irratti qaamonni michoota isaa ta’an gaaffii gargaarsa namoomaaf deebii kennaa jiran.
Meleslkaachew Ammahaa akka jedhutti, ajajni akka kana duraanuu ka kennamee ture tahus, dhaddacha kaleessaa irraa akka hubatametti, manni-sirreessaa Finfinnee ajaja itti kenname hojii irra hin oolchine.
Mellesaachew Ammahaa, Finfninnee irraa akka gabaasetti, dur “Gumii Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa” jedhamuun ka beekamu – “Gumiin Mirga Dhala-namaa”, Guyyaa mirga dhala-namaa waggaa toorbaatamaffaa har’a guutummaa addunyaatti ayyaaneffaame ilaalchisuun ibsa tuta gaazzexeessotaaf kenneen, Itiyoophiyaa keessatti kanneen wal-faallessan gochaaleen akka deemsisamaa jiran dubbata.
Melleskaachew Amahaa, Finfinnee irraa akka gabaasetti, waggoota hedduudhaaf, walga’iilee fi agarsiisawwan adda addaa keessumsiisaa ka ture – waltajjiin Masqalaa, har’a guyyaa waaree irraa jalqabee, hiriira guddaa boorutti karoorfameef qophii adda addaa tu keessatti mu’ataa jira. Qomeeleen suuraa muummicha-ministaraa qaban bakka adda addaatti gurguramaa jiran. Suuraalee sana waliinis, dhaadannoolee adda addaa tu dubbisama:
Melleskaachew Ammahaa Finfinnee irraa akka gabaasetti,
Members of George Floyd’s family and his legal team accused the United States of being hypocritical
Members of Libya's rival governments have signed a peace deal
Memorial service held for four UN workers who died in South Sudan when their plane was shot down.
memorial service was held for the three victims of Friday’s Colorado Springs Planned Parenthood clinic shooting.
Menendez akka jedhanitti galmee hariiroo dhaaba bu’aaf hin hojjenne kan isaanii fi daldala isaanii gidduu jiru, odeeffanoo daldalaa akkaan barbaachisu gaafataman koree kanaaf hin dhiyeessine.
Menendez itti dabaluu dhaan dura taa’aa koree Sanaa kan ta’an Jim Rischn, yaaddoo dimokraatonni miseensota koree Sanaa ta’an yaaddoo qabaniif deebii kennuf iyyuu tole hin jenne ittiin jedhan.
Menendez kaleessa galgala viidiyoo marii Sanaa kan sagalee qofaan darbe ifa godhanii jiru.
Menendez odeeffannoo dogoggoraa kennan fi dilaala mootummaa baasuu isaanii sireessanii IRS fi koree kanaaf dhiyeessuu qabu jedhan.
Meng Waanzuu, gara Yunaayitid Isteetis tti ergamuu fi dhiisuu ilaalchisee haga yakka-ilaalchi geggeessamee murtaa’utti akka mana-hidhaa turuu qaban falmaa jiran – abbootiin alangaa Kanadaa.
“Menschen für Menschen”  Hojii Tola-ooltummaa  Qarshii Miliyoona 600 Itiyoophiyaa Keessatti Hojjechuufi
Mension for Mension yokaan “Namoonni Namootaaf” jedhamuun kan waamamu, dhaabbanni arjoominaa, ka sadarkaa Addunyaa -- sagantaalee gargaarsaa adda addaa bara 2017 Itiyoophiyaa keessatti geggeessuuf karoorfateef, baajeta qarshii itiyoophiyaa Miliyoona dhibba lamaa sagalamii saddeetii fi kuma dhibba tokkoo fi kuma soddomii sagal yokaan immoo Yuuroo Miliyoona 12 ramaduu isaa fi hojii jalqabuu isaa har’a beeksise.
Mercury Bitootessa 29,1974 bira gahanrokkeetiin huji tanaaf ergan mariner 10
Merkel akka jedhanitti sadarkaa ol aanaatti waan wal nu fakkeessuufi adda adda nu baasu qabna. Kanaaf mariin sun sana ta’a jedhee tilmaamuu hin fedhu, dhimmoota mara irrattis ejjennoo tokkos qabaanna jedhee hin yaadu. Garuu waliin diplomaasii addunyaa ilaalchisee waliin mari’achuun garuu waan hiika qabuuf gaarii natti fakkaata jedhan.
Merkel Baavaariyaa keessatti duula filannoof haasawa dhageessisaniin, hariiroo Yunaayitid Isteets waliinii ilaalchisee “Akkan guyyoota xiqqoo dabre keessatti ilaaletti, yeroon guutummaatti wal amannnee jiraannu amma akka waan dhumatee ti” jedhanii turan.
Merkel dhimmootii hedduu irratti walii galtee irra akka ga’amuuf kan hojjetan ta’uu waadaa seenaniis, garuu hariiroo bulchiisa US waliin jiruuf garuu dingiitu ta’a jedhanii hin eegan.
“Merkuriin qaamma horii caaccabsa dhaabbachuu hin dandahan.”
Meseensonni Hawaasa Oromoo Yunaayitid Isteetis jiraatan kaleessa as Waashingteen Diisii keessatti hiriira bahuudhaan, miidhaa mootummaa Itiyoophiyaatiin raawatamaa jira jedhan balaaleffatanii jiru.
Meseret ganna lamaa asi dhiba jilbaa himatti.Tanumaaf fiigihca Gurrandhalaa bara 2018 Tookiyoollee lakkifte.
Mesereti tana waliin marroo lama hujii tanaaf filatamte.Ammallee hujii itti kennan tana guutuuf waadaa galte. Meseret ganna torbaan duratti akka hujii tana hojjattu gaafa Greekitti dorgommii KM 5 moohatte filatamte.
Meshaaleen waraanaa seeraa-alaa nageenya ummataa balaa irra buusuu danda’an magaala Buraayyuutti tohanaa jala ooluu isaanii Wajjirri Bulchiinsaa Nageenya Magaala Burraayyu beeksisee jira.
Mesiin nama ganna 29 kontoraatii innii Barseloonaa waliin qabu gannii tokko qofti hafe.Messiin dhalootaan Arjentiinaa nama kubbaa miilaa taphachuun beekamu.Maroo shan Ballon d'Or moo’e.
Mesiin ykn horii kana fudhatee Sitiitti galaa ykn ammoo Barseloonumatti horii dabaleefii hambifata.Meesiin amma Barseloonaa irraa ji’atti mindaa $miliyona 40 argata.
METEC bara 2004 haga bara 2010 keessa mi’a birii biliyona 37 baasu biyya alaatii caalbaasii malee bichisiise,biyya keessaallee woma akkanaa kanaa bitan jedhanii himatan.Akka abbaan alangaa addaa jedhetti dhaabii kun horii biliyoona hedduu saamsisaa bahe.
METEC korporeshiinii sibilaatii fi injineeringiiti.Dhaabbilee mootummaan Itoophiyaa horii ummtaa balleessan jedhee himatee bulchoota isaallee qaqqabuutti jiru keessaa tokko.
“Meterooloojiin maan jechuutti jira,gaafii Afrikaa maan keessa jira…bokkaan amma roobaa jira…bifa guutuu taheen qophaahaa jirra.”
Metirii 800 yoo haguma dandeettan ceetan daqiiqaa hagamitti ceetanii fixxan seetan? Atileetiin Itoophiyaa Xaasewu Yaadaa metirii 800 tana 1:49:38 atileetii Aljeeriyaa Mohaammad Aliitti itti aane sadeessoon ammoo Hamzaa Alii Hassan, atileetii Jibuutiiti.
Mexico and the United States discuss ways to protect migrants
Mexico: Clashes between teachers and police in Oaxaca state turn more violent, leaving 6 dead
Mey Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uuf murteessuun, godaantota gara Briteenitti yaa’an irra irratti to’annaa qabaachuuf akka tahe dubbatame iyyuu, haga ammaatti imaammata isaanii kana ifattti hin dubbanne.
Mgaalaa Aksuum keessaa namni bakka namoonni vaayiresii koronaa qabu jedhamanii shakkaman adda baafamanii kaa’aman keessaa miliquuf yaale hidhaa baatilee ja’aan akka adabamuu manni murti magaalattii murteessee jira.
Mgaalaa Gondar  keessatti Lubbuun Namaa Darbuu Jiraattonni Dubbatanii Jiru
Mgaalaalee guddoon kan akka Boostern, Ditirooyit barnoonni kallattiin akka hin geggeessamne dhorkanii jiran. Guutummaa Yunaayitid Isteetis keessaa erga weerarri vaayiresii koronaa jalqabee qabee uummata miliyoona 11.5 oltu qabaman.
Mgaalaa Nureemburg kan Jarmanii keessa Oromoonni jiraatan har’a paarlaamaa magaalatti fulleetti hiriiranii jiru. Kaayyoon hiriira kanaa Maaastar Plaaniin magaalaa Finfinneef ba’e hojii irra hin ooliin akkasumas barattoota Oromoo Univasitiwwan adda addaa keessatti ajjesuun haa dhaabatu jechuun iyyachuuf akka ta’e koree qindeessituu hiriira kanaa keessaa tokko kana ta’an Obbo Dastaa Kabbadaa Bultee ibsanii jiru.
Mgaala Hawaasaa fi aanaalee Sidaamaa hunda keessatti dulli filmaataa kaleessa jalqabame har’as itti fufee jira.Bordiin Filannoo har’a akka beeksiseetti hojiin kanneen sagalee kennan galmeessuu bor Sadaasa 07 bara 2019 jalqabama.
Mhako said his time in New Orleans has been amazing, like his selection to the program. “Firstly being selected for YALI is a big honor. I mean having been selected amongst hundreds of applicants that applied for YALI and making it ... I think it’s actually humbling and an inspiring opportunity,” said Mhako.
Mhako will join the other fellows in Washington D.C., after his time at Tulane University.
Mi’a Amerikaan gara gara Chaaynaatti ergitu kan Doolaara Biliyoona 60 baasisuu irratti Taariifa kan dabaltu ta’u Chaayinaan beeksiiftee jirti.Kunis prezidaantiin Amerikaa Traamp mi’a Chaayinaa irraa biyya isaanii seenuu kan Dolaara Miliyoona 200 baasisuu irratti Dilaala akka dabalan eega beeksisanii booda Chaayinaan haaloo ba’uuf kana jette.
Mi’a gargaarsaa kana akka Dr Obsaan jedhetti Biiroo Fayyaa Oromiyaa waliin tahanii ogeeyyota fayyaa Oromiyaa jiranii ergan. Akkuma bitanin geejjiba xuyyuuraatiin erguuf kurfoo jiran jedhan.“Akka ummata biyya tokkootti waliin dhaabachuun barbaachisa.”
Mi’a maramaa fi shakkisiisaa ta’e 12 iddoo adda aaddaa tti erguu waliin hidhata qaba jechuun nama shakkame aangawoonni Federaalaa har’a qabuu isaanii aangawoonni ministeera haqaa beeksiisan.
Miami Beach extends curfew for at least another week
“Mi’a namaatti hin bu’inaa waan namaa hin tuqinaa jenneenii nagumaan bahanii galan.
- Mi’awwan daldalaaf biyyattii galfaman irratti dilaala dhibba irraa harka 35 muruu – kanneen jedhanii fi ka birootti fuuleffatan.
Michigan Governor Apologizes to Flint, Promises Water Fixes
Michigen bakka buutota ummata bakka bu’anii dorgommii pirezidaantummaa filatan,Electoral College 16 qabdi. Minnesota fi Wiskansen ammo kudhan kudhan qaban, Iown ammo jaha qabdi.
Michmmaa cimaa mootummaa Itiyoopiyaa waliin qaban dogoggora jiru sirreessuuf itti hin gargaaramne jedhu. dura taa’aan gamtaa Medrek professor Beyene Peexroos VOAf akka ibsanitti kanaaf sababaan gocha sab quunnamtii uummataa IHADEG jedhan.
michooma isaanii kana keessatti waa’een nageenyaa dhimmi ijoo walitti isaan hidhe ta’e jira.Garu Amerikaan humnootii ishee kutaa sana keessaa baasuuf karoorattee jirti gabaasni jedhu qeeqa hordofsisaa jira.
Michoomnii qabsoo keenyaa uummata Itiyoophiyaaf ka jedhan kriis Smiz Amerikaa fi biyyonni demookraatonni ka biroon mummicha ministeeraa Abiyyii fi garee isaanif dawoo akka ta’an abdii qabna jedhan.
Michoonni keenya kan gargaarsaa, odeeffannoo kanneen qe’ee ofii irraa buqa’an gara qe’ee isaaniitti akka deebi’an kan mootummaan ajaje yaaddessaa ta’uu akeekkachiisaniiru jedhan.
Michoonni Profeeser Mahaadii Hamiid Waa’ee Seenaa Isaanii Maal Jedhu?
“Michoota amanamoo fi hiriyoota keenya nu gargaarsuuf qabna. Isaan keessaa tokko tokko Ameerikaa dha. Kanaaf jecha kan nuti eenyullee adda nu baasuu hin danda’u. Eenyullee – jennu” – Prezidaantichi Faransaay – Maakroon.
Michoota prezidaant Donald Traamp kan turan namoonni lama yakka cimaa ta’een himatamanii balleessaan itti muramee jira. Yeroo Traamp prezidaantummaaf dorgomaa turan hoogganaa duula filannoo kan turan Paul Manafort, herrega baankii fi dilaala kaffaluu irratti waliin dha’aniiru jedhamuun himannaa saddeetiin balleessaan itti muramee jira.
Michuun Navaanii tokko garuu, har’a ganama, waa’ee fayyummaa isaa oduu gaarii dhaga’aa hin jirru, jechuudhaan akeekkachiisanii turan.
Michuu saba cunqurfamee jedhamuun kan beekaman Dr. Martiin Hiil Du’aan Boqotan
Midhaan barana biyyitii argattulleen akka jecha muummee minsiera kanaatti akka dansaa galan tanaafuu warrii agaraahee sabdaahee gati midhaanii seera malee itti daratu irraa itti oli fudhannee dhukkubsinee adabna jedha obboo Hayilee Maariyam ammaayyuu itti jirra.
Midhaan biyyaa bitan toonii 400 bituuf faaaydaa keessaa argachuuf jedhanii doolara Amerikaa miliyoona 23 fi kuma 700 balleessan.Gara korporeshiinii bisaaniitiin ammoo faayidaa keessaa argachuuf seera malee birrii miliyoona 55 baasan.
Midhaan hanga ammatti dhaqabe kan adda hin baafamiin ta'uu Hogganaan biiroo sanaa Obbo Dhaaba dabalee dubbatanii jiru.
Midhaan Ija Tokko Kan Manaa Qabu Hin Jiru: Qonnaan Bulaa
Midhaan isaanii deebi’uun akka makaratan itti himneerra jechuu dhaan qabeenyaan isaanii akkuma jiruti jira, eegamaafii jira jedhan.
Midhaan silaa gara Harargee Bahaatti haga guddaan facaafatan qamadii fi boqoolloo fa.Keessattu Naannoon gammoojjii bokkaa silaa argachuu malan hin arganne.
Midhaa polisiin dhaqqabsisaa jiru mormuun Naayjeriyaa keessatti mormiin gaggeeffamaa yeroo jiru kanatti hokkara ka'een qabeenya mootummaa saamuun itti fufee jira.
Midiyaa biyya keessaa fi alaa irratti waggootii dheeraaf itti gaafatamaa ta'uun hojjata kan turan Obbo Tsehaayyeen Amerikaa keessatti kan argamu hawaasa lammiwwan Itiyoophiyaa fi Dii Sii keessa ka jiru Embaasii Itiyoophiyaa keessatti hojii Midiyaa irra tajaajiilaa aturn.
Midiyaa Hawaasaan odeeffannoon facaa’an gara walitti bu’iinsaatti akka nama hin seensiifne hawaasnii of eeggannoon akka gochuu qabu mummichi mnisteeraa Abiyyi Ahmad hubachiisanii jiru.
Midiyaaleen deemsa dhaddachaa gabaasuuf achitti argamanis poolisiin dhorkuun gochaa sirrii akka ta’iin hubachiisee jira.
Midiyaaleen oduu kijibaa tamsaasanii fi michuun isaanii paartiin dimokraatotaa paartii tokkoome kan Ripaablikaanotaa kanneen tokkummaan dhaabataniif rakkoo uumuu barbaadu jedhan.
Midiyaan bebbekamoo fi gurguddoo jedhaman marti guutummaa Amerikaa keessatti sirna awwaalchaa kaleessa gaggeefame kana kallattiin uummataaf dabarsaa turan.
Midiyaan naannoo tokko akka gabaaseetti aangawoonni duraanii kun mana mootummaan kenneef keessa firottanii fi hojjattoota isaanii ka'aniiru jechuun mootummaan ibsee jira.
Midoorki duruu ganna 20 Laga-Dambii keessaa warqii qotachaa bahe ammallee ganna 10 daraniif.
Midrokii Kontoraata Haaressuun hin ariifate, iftoomina hin qabu: Biiroo Eegumsa Naannoo,Bosona fi Jijjiirama Qilleensa Oromiyaa
Midrook akka warii lafaa jedhutti lafa km 10 caaluti jaarratee warqii keessaa qotata. Ganda sadiitti achitti dhiyaata qubata; Giindhee,Reejjii fi aanaa shaakkisooti.
Midrook hujii tana hojjachuuf kotoraata ganna 10 mootummaa federaalaa irraa argate.
Mi’ee jarii namaan hadhullee akka warrii lafaa jedhutti mi’uma waraanaa gugurdaa.
Migrants continue to trickle into Spain’s north African enclave of Ceuta
Mihirat yunivarsitii Finfinnee mooraa siddist Kiloo keessatti barsiiftuu akkasumas achumatti barattuu digrii lammaaffa ti. Kana malees Tekewaandoon hojii tola-oltummaa gaggeessaa jirti.
Miidhaa beelli kun dhaqqabsiisu ittisuuf carraaqqii mootummaan Itiyoophiyaa haga ammaatti godhe ka dinqsiifatan – Jaarmayaaleen gargaarsaa biyyattii keessaa, dhaabbatoonni arjoomtotaa ka sadarkaa Addunyaa garuu, caama Itiyoophiyaa keessaa kanaaf ilaalcha ga’aa hin kennine – jechuudhaan wawwaataa turan.
Miidhaa dhaqabe kana mara keessa harka ABO tu jira, jechuun Biiroon Nagaa fi Ijaarsa Naga-eegumsaa Naannoo Amaaraa himatee jira. ABOn immoo gama isaatiin miidhaalee dhaqqaban kaana keessaa harka hin qabu, jechuun himata dhihaate haalee jira.
Miidhaa intala isaanii irra ga’es ennaa ibsan, Adwaa Feresmaay bakka jedhu irraan dhufne. Mucaan koo waggaan ishee 13. Mana keessaa utuu hojii irra jirtuu ti kan akka hamaatti dha’amte. Kun Ebla 13 bara 2013 kan raawwatame dha. Isee waliin ijoollee ka biroon jiraatanis akkaan kan miidhamte ishee kana. Wal’aansa argataa waan jirtuuf isa dura dhufterra amma jijjiirama qaba jedhan.
Miidhaalee Tigraay Keessatti Dhaqqaban Tokkkummaan Mootummootaa fi Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa Gamtaan Qorachuuf Walii Galan
Miidhaan Dubartii Irratti Raawwatu Dhaabachuu Qab a
Miidhaan Godinaa Keenya Keessatti Raaw’atame Kan Addatti Saba Tokkotti Xiyyeeffate Miti, Jedhu Bulchaan Arsii Lixaa
Miidhaan lammiwwan biyyattii irratti yoo hin dhaabamu tahe, aangawoonni mootummaa gochaa kana raaw’atanii fi raaw’achiisan ka seeratti hin dhihaanne yoo tahe, paartichi akka hiriira mormii waamus akekkachiisee jira.
Miidhaan mirga dhala-namaa dhaqqabuuf itti-gaafatamaan eenyu akka tahe adda-baasanii mirkaneessuun qabinsa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessaa foyyessuun akka gargaaru illee hubachiisan.
Miidhaan Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa Irra-jireessi Rakkoo Siyaasaa Furamuu Dhabe Irraa Madde
Miidhaan Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa Irra-jireessi Rakkoo Siyaasaa Furamuu Dhabe Irraa Madde, Jedhu Koomishinarri Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa
Miidhaan mirga dhala-namaa yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessatti geggeessamu irra-jireessi, rakkoo siyaasaa biyyattii keessatti mul’atu irraa madde, jechuun Koomishinarri Koomishina Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa dubbatanii jiran.
“Miidhaan sun ka dhaqqabe waraansa keessatti,” ka jedhu mootummaan immoo deebisamee akka ijaaramuuf kan hojjetaa jiru tahuu dubbate.
Miidhaan Tigraay keessatti dhaqqabaa jiru kan fudhatama qabu miti.Yunaaytid Isteetes fi michoonni ishee kan addunyaa dhukaasa dhaabinsii akka argamuuf hojjatu jedhan.
Miidhaa qabeenyaa fi lubbuu namaa irra ga’e kan qoratu qaammi walabaa akka hundaa’u gaafate – Paartiin mormituu kun.
Miidhaa qabeenyaa irras tahe lubbuu namaa irra gahe ilaalchisee, ka kaleessaa irraa waan addaa tahe, waan ibsan akka hin jirre Melleskaachewtti himan. Obbo Kaasaayee Arkaayidoo ka jedhaman – jiraataan naannoo garuu, amma illee wal-waraansa cimaa tu deemaa. Dudduubaan immoo Manneen gubaa jiran jedhu.
Miidhaa roobi arfaasaa dhabamuu ykn hanga barbaadameen gad ta’uu dhaqqabsiise ragaa dhumti waajjira OCHA kana irraa argame ibseera. Keessumaa kutaaleen Itiyoopiyaa midhaan yeroo arfaasaa biqilchan fi naannoo laga Tekezetti kan argaman naannoleen Amaaraa, Tigray, naannoo Afar zoonii tokkoo fi sadii bakka gad jedhaa naannoo Gamuu Gofaa, Haadiyaa, Kambaataa Xambaaroo, Sidaamaa, Silxii, zooniiwwan Walaayitaa fi aanaa addaa Alaabaa, naannolee Arsii gad jedhoo, Boorana, naannolee Oromiyaa Bahaa fi zooniiwwan Harargee, kutaalee kibba Shabalee kan ta’an Afder, Libarii fi sittii, duraan shinillee jedhamuun kan beekamu naannoon Somaalee naannolee akkaan miidhaman ta’uu ragaan kun tarreessee jira.
“Miidhamii dhiyoo ka duraan jiru irraa akka malee adda,miidhaan guddoo. Amma yoo akkam diqqaate nama 100 oli garaa hammeenna hamaan fixan. Nama hedduutti miidhamee qabeennaa fi horii hedduutti gubatee bade. Midhaan maasaa irratti,kaan ammoo garuma jiranitti guban.Nama hedduutti baqate.”
Miidiyaa hawaasaa irratti barreessuun yaada koo ibsuu koofan mana jireenyaa koo Finfinnee jiru irraa qabamee kana naannoo Harariitti geessameen guyyoota 32f hidham kan jedhan abukaatoon fedha ofiin waldaa dubartoota ogeessota seeraa Itiyoophiyaaf dgaabatan, dhuma irratti jiddu seeniinsa abbaa alangaa biyyoolessaan hiikamuu isaanii dubbatu jechuu dhaanTsiyoon Girmaa gabaasteetti.
Miidiyaa Hawaasaa Irratti Oduu Afarfamuun Jijjiiramni Argamu Hin Jiru: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Miidiyaa hawaasaan kanneen calaqqisanii ilaalcha leellistumma gosaa keessaa ba’amuun akka irra jiraatu koreen hoji raawwachiistuu ADWAUI beeksiseera.
Miidiyaalee hawaasaan akka odeessamaa turetti, hoogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo fi Oromoonni ka biroon waaltaa qorannaa sanatti hidhatanii jiran, “mirga abukaatoo seeraa isaanii waliin dubbachuu, mirga maatii isaanii waliin dubbachuu fi mirga wal’aansa fayyaa argachuu dabalee, mirgawwan seera biyyattii keessatti tumamanii jiran, nuuf haa kabajaman” jedhuudhaan guyyoota sadi’iif eega nyaata lagachuun mormii isaanii dhageessisanii booda ehamni maatii isaanii arguu kun kennameef, jedhama.
Miidiyaaleen arabnii, abaarsii fi maqaa baleessan pirezdaatn Traamp baayyate jedhan gocha isaanii kana fundura dhaabbachudhaa gamtaadhan hojiitti seenaniiru.
Miidiyaaleen biyyattii akka gabasanitti kaleessa jirattonni naannoo Sooweetoo naannawa Zola, Indeenii, Okbaa fi Orlaando jedhamanitti qabeenya fi dukkaalee lammilee biyyoota alaa hedduu saamaniiru.
Miidiyaaleen gaafas achitti argaman “Daawon Daawon Wayyaanee” dargaggoo jechaa ture viidiyoodhan warabanii gabaasuun hin yaadatama.
Miidiyaan Hawaasummaa Oromoo #HaacaaluuHundeessaa Jechaa Oole
Miidiyaan kun Itoophiyaalleetti istuudiyoo banatee biyyatti galee istuudiyoo haaraa Finfinnee qabullee Hagayya 5,2018 galma walgahii Bar-kumee keessatti eebbisuuf kurfoo jira.
Mi’ii elektirooniksiin inni hojjatu:I phone,I pad,I pod,Apple Watch,Macintosh(komputra PC bara 1984bahe)Apple TV,I pad Mini,Keynote,Quick Time,Final Cut pro,Key Note(bara 2016 bahe) fi waan hedduu hojjatu.
Mi’ii waraanaa waraanii Liyuu Poolis kun namaan hadhe jedhan baazuqaa, matriyeessa,bombii fi waan akka akkaati.Waraana Liyuu poolsi kana amma Caamuqi keessaa ya hadhanii baasan jedhani.
Miila cabsatanii caphaa hidhatanii,dhidhiibatanii itti deebihan.Jarii dorgommii AFCONf walti hafte hardha dirree Gaabonti walii yaa'a
Miila eennutti kophee warqii itti kaahan re?
Miila goolii galche kaMegan Rapinoekophee warqiitti maleef jedhanii badhaasan.
Miila nama 22 yoo walti deebisan doolara biliyoona hedduu itti baasanitti dirree Raashiyaa keessa waliin taphataa jechuu.
Miilotii akka Daraartu Tulluu,Qananiisaa Beqqelee faan keessa jiraachu baatanillee Itoophiyaan akka jecha daarektera Federeeshiinii Atileetikisii Itoophiyaa,Obbo Duubee Jilootti garee haaraa tana irraa abdii qabdi.
Miilotii Birgaader Asaamminoo faatii ijeehcaa tanaan duratti aktivistoota isaanii waliin itti qophaahaa bahan.
Miilotii B/J Asaamminoo Tsiggee Waxabajjii dabre bulchoota Amaaraa fi jeneraal Saaree fixan Jeneraal Birhaanuu Juulaallee Ijjeesuuf malatan
Miilotii isaa gaafa duula filannoo pirezidaantumaa Amerikaa irratti fi innii eegii filanno moo’ee hujii jalqabuuf kurfoo jiruu isaa fi miilotii isaa bulchoota Raashiyaa waliin seera malee hojjatan jedhanii himachuutti jiran.
Miilotii isaanii amma Finfinnee jiran kun torbaan tokko Oromiyaa keessa yayaa’ee nama baqate laalee,waan warrii himate caqasee gale.Marsaan lammeessoon faanuma jirtii jedha obboo Mohaammad.
Miilotii isaanii kaan galanillee taphattootii Eertiraa ammallee torbatti galuu didee barbaaduutti jira oduu himaan CECAFA, Rogers Mulindwa.
"Miilotii paartii isaa ka akka Afi-yaa’ii mana marii Amerikaa,Paawul Rayaan faati Tiraampi hujii biyya bulchuu tana keessa hin turreef tana tahe jedhan.""Innii bulchiina kanaa haaraa.Waan ministirii haqaatii fi FBI waliin qabaachaa bahan akka dansaa hin beenne faaf tana taha.”"
Miilotii pirezidaanti Tiraampi faatii filannoon Amerikaa seera filannoo hin guunne jedhanii U.S Capitol waajjia kongireesii Amerikaa cabsanii duudanii nama harka isaantti du’’ee laftii jeequmsa taate.
Mi’i Mana Keessaa Isa Hin Hafuu Digee Deebisee Hidha oola : Akkoo
Miinisteerri eegumsa fayyaa kan Federaalaa Ogeessotaa fi Qarshii Miliyoona 1.2 Dirree Dawaaf erguu isaa Addis Chakol gabaasee jira.
Miinisteerri odeeffannoo Osmaan Dubbee Abudaabiin dhiifama akka gaafatu gaafataniiru.
Miis Saandraan, warri lubbuun dabre 64 martuu, konkolaataa gubbaan haguugameen waan imalaa turaniif qilleensa dhabaan ukkaamamanii du’an jette. Godaantonni kun martuu dhiirotaa ta’uus himtee, konkolaachisaa warra kana seeraan ala deemaanii tures angawoonni Moozaambiik to’annaa jela oolchuu himte.
Miister Kaagween warra dhiyeenya gara Keeniyaatti deebi’e Guyyaa 14’f ka adda turuun isaanirra turee garuu seera cabsan ceepha’anii jiran. Mootummaan warra akkasiin dhufee biyya seene adamsee kophaa akka turan ni taasisa sana boodas akka seera biyyattiitti himanni irratti banamee adabamuu jedhan.
Miister Kaagween warra harra dhukkubi kun irratti argame keessa alaa dhukkuba kanaan faalamanii ka dhufan isaan irraas qaamaan walitti siquun ka faalaman jiraachuu himanii jiran. Keesuumaa warri asitti vaayresii kanaan faalame, of eeggannoo malu gochuu dhabiinsaan ta’uu irra deebiin dubbatanii jiran.
Mikaa’el Afeworqii lammii Eertraa ti. Torban jalqabaa Israa’eliin seene ni yaadata. Maallaqa homaa hin qabu. Paarkii Tel Aviv tokko keessa ciisaa ture.
Mike O’Sullivan akka gabaasetti prezidaant Doonaald Trampii fi kanneen biroon White House keessaa sababaa vaayiresii koronaan qabamaniif jecha qofaatti of baasuun, haala bulchiinsichi COVID-19 itti qabu danqame jira. Prezidaantii fi giifti dureen akkasumas kanneen biroon White House keessaa COVID 19n qabamuun waa’ee falmii jiruu haguuge kan jedhan Haris Tramp deebii isaan vaayiresii kana ilaalchisee kennan kan nama jeequ.
Mike Pence,jaarii isaatii fi itti guddaan fayyaa ummata Amerika Jerome Adams hardha qorsa kana TV irratti baanii waraannatan.
Milboorni,Awustiraaliyaatti ammoo dorogmmii teensii addunyaa,Australian Open,hardha jalqaban.Warrii tapha kanaan addunyaatti beekame ka akka Novak Djokovic fi Andy Muraayi fa waliin nama hedduutti haga torbaan lamaa taphataatti jiraa abbaan moohate doolara mliyoona sadiitiin galata.
Mile Jedinak innilleen,Awustiraaliyaa taphachuuf jedhee taphaChrystal Citykilaboota akka Tottenhamii fi Burnley waliin taphattu biraa deeman.
Milikeetii Eboolaa haga dabra nama danfisiisa,humna nama irra jissa,yoo fulaa lubbuutiin gahe amma afaanii funnaanii fi fulaa nafa namaa qaaha qabdu cufa keessaa dhiiga nama oofa jedha Dr.Galmii.
“Milikeetii wayaa keeyyadhee ani taphadhuun wayaa addunyaa cufa caaltu ulfinna kanaan taphadhaa” jedha Inestiyaan.
Milishaa TPLF baqachuutti jiranii fi warra yakkaan barbaadan qabuuf walti dhudhukaasuun yoo tokko tokko mumullatu ammo akka mootummaatti akka lolaatti hin ilaalmu.
Milishonni har’a ganama naannoo ganda Dhumay wal waraanuu jalqaban. Kunis falmii qabeenya lafaa fi haaloo ba’insaa ture.Maddeen tajaajiila fayyaa kutaa akka jedhanti namoota 90 caalaatu madaa’ee. Hangi tokko jiraattoota dhukaasa gama lameeniin baname giddutti qabamanta’uun ibsamee jira.
Milishoonni Al Shabaab ta’u Hin Oolle Somaaliyaa Keessatti Sochii Godhan
Milishoonni Itiyoophiyaa Kamiisa kaleessaa karaa Sudaan waliin wal daangeessuun gama Sudaan keessatti qondaala waraanaa tokko ajjeesanii looltoota hedduu madeessuu isaanii dhaabbatti oduu sudaan kan ta'e Suunaan gabaasee jira.
Milishoonni kun Gaar’ad seenuun isaanii looltoonni Alshabaab eddu galeessa Somaliyaa senaanii tooraa bilbilaa magaala Harardheree fi Hobyoo addan kutanii guyya lama booda.
Milishoonni Naayjeeriyaa Ijoollaa 900 Ta’an Gad Dhiisan
Milishoonni Robow fi deggertoonni isaa loltooa Itiyoophiyaa kanneen mana mootummaa sanaaf eegumsa godhan waliin walitti bu’uu dhaan namoonni saddeeti du’anii kanneen 10 ol ta’an madaa’uu kanneen ijaan argan VOA sagantaa Afaan Somaaleef ibsaniiru.
Milishoonni Somaaliiyaa han Aysiis (ISIS) deeggaran bayyachaa dhufuu basaastuun mootummaa Somaaliiyaa han duuraanii hime. Akka Abdii Hassan Husseen, daayrektariin basaastuu Puntilaandi duuraanii jedhutti deggartoonni Aysiis Somaaliiyaatti damee qabaachuun han beekame bara darbe, Onkoloolessaa keessa. Oggas, gara nama 20 - 30 ta'an. Ergasii as bakka leenjii itti geggeessan dhaabbatanii loltoota baayyifachaa jiran. Amma bayyinni looltoota garee kana 100-150 ta's jedha, Abdiin. Dabalees loltoota marsaa duraatii leenjisan eebisiifatanii meeshaa waraanaa arggachuu isaanii dubbata.
Milishoota garee Bokkoo Haraam keessa bahanii giddu-galli magaala Diiffaa, Nijer keessatti baname jira.
Milishoota mootummaa Siiriyaa gara galchuuf lolan tana waraana Shihaatetti gargaaraa waraana Raashiyaati fi ka Shihaate ammoo Iraanitti gargaara.
Milishootii AL-Shaab ta milishoota Al-Qaayidaatiin harka wal keessaa qaban jedhan eegii Keenyaan jara kana hadhuuf Soomaleetti waraana duulsiftee asitti akkanuma biyya tana wayiin itti jirti.
Milishootii Al-Shabaab nama ganna dabre keessa hoteela Ugaandaatti kubbaa miilaa daawwachuutti jirutti bombii gadi dhiisuu isaanii qaata himatan.Taatullee Kimaatiin,warra balleessaa tanaan himatame keessaa tokko.
Milishootii ISIS Iraqii godina Anbaaritti, Siiriyaa godina Raqqaatti humna jabeeffachaa Liibya,Yemen, Somaaliyaa, Afgahanistaan,Pakistaanii fi naannoo akka akkaatti baballachaa yaahuutti jiran.
Milishootii Islaamummaa,ISIL milishoota Islaamummaa seera shariyaatiin nama bulchuuf loluutti jiran.Sadaasa dabre qofa Paarisitti bombiin nama fixanii xuyyuura Raashiyaa Masriitti dhanii buusanii, Baangilaadishitit billaan nama wawwaraan.
Milishootii mootummaa Siiriyaa gara galchuuf lolan magaalaa Aleeppoo gama Bahaa keessatti cibraa teessifatanii irratti dhowwatanii mootummaa Siiriyaa ufi irraa hadhuutti jiran.
Milishotii AL-Shabaab Keenyaa nama hedduu fixuutti dabaran.Jireennii Keenyaatu itti jabaate.USA,Keenyaan nagaa tahuu baannaan Ameriaka investimentii hojjachuu fi bashannanaaf yaahuun dhiba taati.
Militants attack India's consulate in the eastern Afghan city of Jalalabad
Militaoamma koronaa iratti argan kun barana marroo sadii kilabii isaatii taphate.
Miliyoona 41 kan ta’an immoo biyyuma ofii keessatti qe’ee irraa baqatan. Baqattoonni addunyaa harka sadii keessaa lama biyyoota shan, Siiriyaa, Afgaanistan, Sudaan Kibbaa, Myanmar fi Somaaliyaa irraa ti.
Miliyoona 6.8 kan ta’u uummati Maalaawii kan umuriin waggaa 78 Mutaarikaa fi itti aanaa isaanii Saawloos Chiliimaa ykn lallabaa Wangeelaa duraanii Laazaarus Chaakweeraa keessaa tokko filachuuf jiru.
Miliyoona 6 fi kuma dhibba 8 tu vaayiresichaan qabame. Lakkoobsa namoota du’aniin immoo Biraazil. Kuma dhibba 1 fi kuma 48 tu vaayiresichaan dhume. Indiin du’a namaan sadaffaa dha. Kuma dhibba 1 fi kuma 5.
Miliyoona hedduu fixee miliyoona hedduutti ufi irratti hi beennee miliyoona 37 caalaa akka Tokkummaan Mootummootaa jedhutti HIV/AIDS qaba.
Miliyoona sadiin kan dabale Amajjii bara 2017 kan ifa taasisame waliin ennaa ilaalamu.
Miliyoona tokkotti kan hedaman immoo vaayiresii kanaan qabamaniiru. Bulchitoonni kutaalee biyyaa vaayiresii fayyummaa uummataaf balaa ta’e kanaaf rakkoo dinagdee wal bir qabanii ilaaluuf yaadaa jiran.
Milkaa’ina argachuun tattaaffii ofii gaafata deggersi maatii immoo daran barbaachisaa dha
Milkaa’ina filannoo sanaaf paartileen polotiikaa, mootummaa, boordiin filannoo biyyoolessaa fi qaamotii dhimmi ilaalu waan isaan irraa eegamu akka godhaniif waamicha dabarseera.
Milkaa’inni guddichi Traamp gama dinagdeetiin waggoota sadan darban aangoo irra turan kana keessatti hoji dhablummaan haala waggoota 50 keessatti Ameerikaa keessatti mul’atee hin beekne beekne 3.5% gad bu’e.
Milkii Dooyyooammoo godina Booranaa aanaa Mooyyalee keesaa qaban.
Milkii fi nama sadii dhibii walti fidan. “Ji’a afurin duubati Maaykelaawii nu geessan. Suniin duratti Finfinnee keessatti dhossaatti nu hidhan. Achii ammoo halkan saatii 6-7 hirriibaa nu kaasanii nu dhaanan.”
Milkiin nama ganna 33.Akka innii jedhutti mana akka dhaamotu keessatti nama hidhanii sunumaan dhibii TB fuudhee amma oli qajeeleetuu deemuu hin dandahu.
Millions brace for Hurricane Sandy, a massive, potentially lethal storm that has shut down cities and stalled campaigning for the presidential election
Millions of pilgrims arrive in Mecca for Islam's annual haj pilgrimage
Minaangaagwaan Mugaabeen abbaa biyya keenyaati jechuu dhaan prezidaantichi duraanii dogoggora hoogganaa qabaachuu isaanii garuu amananii jiran.
Minaangaagwaan qonnaan bultoota kanneen bulchiinsa Mugaabee jalatti lafa isaanii dhabaniif hirpha baasuuf cichaan kan hojjetan ta’uu dubbatan.
“Mindaan CAF irraa argatan ulfinna namaa hin qabu,” jedha.Akka innii jedhutti mindaan namii waldaa kana keessa hojjatu bulchoota haga pirezidaantii jiranii diidessanii beekuu malan.
“Mindaan doktora walii-galaa tokko birrii 6,179 cicciranii 4,776 argatta.Doktori Finfinnee hojjatu horii kanaan kondminyemiyu kireeffachuu hin dandahu. Biirooleen fayyaa ogeessa fayyaa qaxaruuf horii hin qaban.”
Mindaan isaa barana ji’atti Euro kuma 180. Euroon doolariiyyuu hin caalti.Goolii kilabiin isaa,West Haamiin moote tana ta qaraa Davdi Silvaatti daqiiqaa 11 irratti galcheef, lammeessoon ammoo Isterlingi sadeessoon ammoo Lery Saaneetti daqiiqaa 93 irratti galfate.
Miners to Launch South Africa's Largest-Ever Class Action Suit
Minhistrii Qonnaa Yunaayitid Isteetsitti, bakka-bu’aan dhimma Itiyoophiyaa fi Gamtaa Afrikaa, Maayikil Fraankoo, Raasiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti, waltajjichi kaayyoo kana caalu akka qabu illee dubbatan.
Miniatiriin dhimma keessoo ka Farasaay akka jedhutti, uummata biyyattii kuma dhibba tokkoo fi soddoma tahu tu qaala’uu yokaan miyaa’uu jireenyaa mormuun hiriira bahe. Prezidaantummaa Makroon irrattis mormii qaban dhageessisanii jiran.
Miniisotaa Keessatti Dargaggoon Oromo Ta’uun Isaa Ibsame Shoroorkeessummaadhaan Hidhaan Waggaa 15 Itti Murame
Miniisteerri fayyaa kan Somaaliyaa Kibxata kaleessaa talaalii kana ennaa fudhatan Vidiyoon dhiyaataa ture.
Minisarri naga-eegumsa biyyaa, ka Yunaayitid Isteets, kaleessa, akka jedhetti, haalli Sudaan keessaa hala ga’insa qabuun waan fooyya’eef, lammiwwan biyyattii irraa gara Yunaayitid Isteets dhufaniif, ammaa booda ehamicha dheeressuun barbaachisaa miti.
Miniseerri dubartootaa ijoollee fi dargaggootaa akka jedhutti kanneen mana ofii keessatti rakkoo kanaaf saaxilaman qophaatti adda baafamanii kan ka'aman yoo ta'u weerara vaayrasii koronaa kan ilaaleen gorsii kennamaafii jira.
"Minisootaa,achitti ammoo qonsilaa Itoophiyaa St.Paul durattii fi ""haqa barbaada baanna,dhugaa barbaada,""jechaa achumaan bulchiinsa magaallan MN fi St.Paul duralleetit bahan jedha Abdurqaadir Duube."
Minisootaa keessaa Oromo kuma 40 caalaatti jira. Godinii Minisootaa aanaa(County) 87 qaba. Aanaan Hennipen(Hennepin County) keessa nama miliyoona 1.2 caalaatti jiraata.
Minisootaa keessaa Oromoo kuma 40tti jiraata. Akka itti gaaftamaan daldala Oromoo MN, Tashitee Waaqoo jedhetti karaan kun Cedar irra maraa dheeraa.
Minisootaa keessatti Adoolessa 29-31,2017 “Torbaan Oromoo jedhanii baranallee labsan.Torbaan Oromoo Amerikaa ,Kanaadaa fi biyya akka akkaatii walti dhuftee dorgommi ispoortii,OSFNA,marii hawaasaa,qophii bashannanaa fi waan hedduu walti dhufu.
Minisootaa Keessatti Ajjeechaan Dhaqqabee Polisii Waliin Walittibu'iisa Hordoofsisee Jira
Minisootaa keessatti akka jecha Maawardiitti namii waan hedduu gaafachuutti jira:
Minisootaa Keessummaa Hedduutti Qophii 'Torbaan Oromootiif' Itti Yaahuutti jiraa, Dorgommiin OSFNA, Hagayya 2,2014 Jalqabdi
Minisootaa ‘Little Oromiyaa’ akka warrii qopheesse jedhetti nama kuma hedduutti itti yaahuutti jira fakkaata.
Minisootaan bara 2019 baqataa 891 ufiitti qubsiifte. Baqataan biyya ormaatii dhufu saba keessaa dhufee fi biyya itti dhufe waan beekuun gargaaree jireennaa namaa wayyeesse jedhanii filan baruma baraan badhaafti.
Minisootaan jara badhaaste kana 10nu ganna dhufu keessa simatanii badhaasan. https://mn.gov/dhs/media/news/?id=1053-448337
Minisootan Dr. Abiyyi fi Jila Mootummaa Itoophiyaa Simachaa Jirti
Minisriin dhimma alaa Antony Blinken VOA biraa gaaffii dhiyaateef torban darbe deebii kennaniin hariiroon Yunaayitid Isteetis fi Chaayinaa gidduu addunyaan fuula duratti akka tarkaanfattu gochuuf hariiroo baay’ee barbaachisaa dha jedhan.
Ministara Dhimma baqattootaa biyyattii cufuu isaa fi mooraalee baqattotaa lameen cufuuf kan irratti hojjetaa jiru ta’uu ifatti beeksise – ibsi Har’a Mootummaan Keeniyaa baase kun. Kan walakkeessa Keeniyaatti argamuu fi addunyaa irratti mooraa baqattootaa isa guddaa tahe – mooraa Dadaab keessa – yeroo ammaa, kanneen irra-jiriin isaanii lammiwwan Somaaliyaa tahan – baqattoota gara kuma dhibba sadi’ii fi kuma soddomaa tu jiraata. Ka Keeniyaa Kaaba Lixaatti argamu – mooraa Kaakumaa keessa immoo baqattoota kuma shantamii shan tu qubatee jira.
Ministara dhimma Sawudii Arabiyaa Abdel Al Jabeer waliin Kibxata dabre dhimma kana irratti dubbachuu isaanii kan eeran – ministarri dhimma alaa Yunaayitid Isteets – Reks Tilersen, “akka ani hubadhutti namoota kana qabuun isaanii ammaaf akka hidhaatti otuu hin taane, doggoggora namoota kanaa ragaa waliin dhiheessanii, yoo dogoggora isaanii irraa gara karaa sittiitti deebi’u tahe gaafachuufi” jedhan.
Ministara Ittisaa irraa maddi argame akka ibsetti, Jeneraal Birhaanuu Duulaa Galaalchaa, Damee Opereeshinii yokaan Bobba’insa waraanaatti Itaa-maajor shuumii itti-aanaa, Birgeeder Jeneraal Yilmaa Mardaasaa Nyaaphaa, Ajajaa Humna Qilleensaa, Leetenaant Jeneraal Mollaa Hayile-maariyaam, Qindeessaa Loojistikii Raayyaa Ittisaa tahuun muudamanii jiru.
Ministara Ittisa Biyyaa Itiyoophiyaa fi Itti-aanaa Dura-taa’aa Paartii Dimookiraatawa Oromoo yokaan ODP, Obbo Lammaa Magarsaa waliin geggeessamee fi Paartii isaanii irraa deebii kenname har’a dhageessanii jirtu jennee abdanna. Kabajamoota dhaggeeffatoota keenyaa, as irratti wanna tokko ifa gochuu feena. Ministara Ittisaa Biyyaa, Obbo Lammaa Magarsaa waliin gaaffii fi deebii geggeessame VOAn akka hin tamsaasamne murteessee jira jedhamee oduun dogoggoraa Miidiyaa Hawaasummaa irra facaasame murtii VOA waliin gonkumaa kan wal hin simanne tahuu hubachiisuu feena.
Ministara Saayinsii fi Teknooloojii ta’uudhaan yeroo gabaabaa keessatti ba’iin gaariin agarsiisan, madaalii dandeettii hoogganaa isaanii akka tahe kanneen dubbatanis ni jiran. Dubbi-himaan paartii isaanii, kan DHDUO – Obbo Kaasahun Gofee kanneen keessaa tokko.
Ministara Tumsa Hariiroo idil-addunyaa Afrikaa Kibbaa fi Dura-taa’aa Mana-maree Hoji-raaw’achiistuu Gamtaa Afrikaa irraa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Onkoloolessa 11, xalayaa barreessaniin gaaffii dhiheessan irratti hundaa’uun walga’ichi jalqabame, jedhame.
Ministarichi akka ifoomsetti ji'oota jahan darban irratti qorannoo taasisameen Covid 19 ofirraa ittisuuf kaka'umsi hawaasni qabu gad aanaa tahuun beekamee jira.
Ministarichi dhimma-alaa Saawudii, xalayaa mootii biyyattii – Saalmaan Bin Abdulaziiz irraa ergame, kan hidhata seenaa fi obbolummaa biyyoota lameen gidduu jiru cimsuutti fuuleffate prezidaant Isaayyaas kennuu isaanii, ministarri beeksisaa Ertiraa – Obbo Yemaanee Gebre-Mesqel fuula tiwiiterii isaanii irratti ibsanii jiran.
Ministarichi Dhimma-alaa Sudaan Kibbaa – Maayikil Maaku’ii immoo, haleellaa humnoota naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa irratti geggeessame qindeessuu fi akka gargaarsi uummata hin dhaqqabne irraa maqsuutti baleeleffatti – Yunaayitid Isteets.
Ministarichi hojiilee seera kabajsiisuu irratti xiyyaafatee hojjachuuf haalduree isaa xumurre, jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ministarichi kan danqaa itti tahee ture dhimma imaammata albuudaas dhiheenyatti mana maree ministeerotaaf dhiheessee akka ragaasisu beekisee jira.
Ministarittii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets duraanii – Hilarii Kilinton bakka-bu’uun ka dubbatan immoo, dhaabbata “Africa Center” jedhamuuf daarektara ka ta’an Misheel Gaavin. “Kilinton – rakkoolee Addunyaa irraa, karaa walitti-dhufeenya addunyaa furuutti fuuleffatatan” – jedhu.
Ministarittiin Dhimma-alaa kan Yunaayitid Isteetsis, Hilarii Kilintenis, akkana jechuun ayyaana waggaa toorbaatamaffaa VOA Kaleessa kabajame kana irratti dhaamsa “baga gammaddanii”dabarsanii jiran.
Ministarittiin dhimma-alaa Kilinton, mootummoota Afrikaa, jaarmayaalee hawaasaa fi dhaabbatoota dhuunfaa waliin hariiroo keenya bal’isuu fi hidda isaa gad-fageessuu irratti hojjechuun baay’ee barbaachisaa ta’uu isaatti amanu. Ardittii keessaa michoota nu barbaachisa – jechuu isaanii dubbatan.
Ministarittiin preesii, kan Waayhit Haawus – Saaraa Hakabii Saanders, prezidaant Traamp, hoogganaa Raashiyaa – Vilaadmiir Puutiin wajjiin walga’uuf iddoon miijawaan Waayit Hawus tahuu yaada dhiheessuu isaanii dubbatan.
Ministaroonni biyyoota addunyaa “G-7” jedhamanii, loltoonni Ertiraa hatattamaan, haal-duree tokko malee, akkaataa mirkaneessumaa danda’uun akka Itiyoophiyaa gama Kaabaa, naannoo Tigiraay keessaa bahan gaafatan.
Ministaroonni Biyyoota G- 7 Loltoonni Ertiraa Hatattamaan Tigiraay Keessaa Akka Bahan Gaafatan
Ministaroonni Dhimma biyya keessaa Jarmanii fi Xaaliyaanii, baqattoota irra-jireessi isaanii Afrikaa ta’an akka Awurooppaa hin dhaqqabne dhaabuuf, akka gamtaan Awurooppaa humna ergama Ittisaa tokko dhaabu gaafatanii falmaa jiran.
Ministaroota digdamii saddeet keessaa 12 hojii isaanii duraan itti-fufuun isaanis beekamee jira. Walumaa-galatti, muummichi-ministaraa biyyattii, ministaroota ja’a iddoo isaanii jijjiiruun, ministaroota 10 immoo haarawa muuduudhaan, har’a mana-maree bakka-bu’ootaatti dhiheessanii raggaasisan.
Ministaroota miseensota kaabinee 28 keessaa 18 bakkuma jiranitti kan itti fufan yokaan hojii biraatti itti gaafatama wal fakkaataaf ka muudaman tahuun beekamee jira. Muudama kaabinee kana keessatti jijjiirraan guddaan akka hin mul’atiin ka dubbatan hoogganoonni paartiilee mormtootaa garuu, “jijjiirraa kaabinee otuu hin taane, gaaffii uummatni biyyattii dheessaa jiruuf ka deebii qabatamaa kennuu fi jijjiirama fidu, marii paartiilee hunda hirmaachise eegaa jirra” jedhu.
Ministarri Barnootaa Barattoota Biyyattii Miliyoona 26 Barnoota Jalqabsiisuuf Mariitti Jira
Ministarri barnootaa biyyattii garuu, ba’ii qormnaatichaatti kan quufan tahuu dubbatu.
Ministarri beeksisaa Ertiraa – Obbo Yemaanee Gebre-Mesqel fuula Tiwiiterii isaanii irratti barreeffama maxxansaniin, uggurri “seeraa ala” ittiin jedhan Ertiraa irra turuun barabaachisaa dha, jechuudhaan, Minister-Deetaan Ministirii Dhimma-alaa Itiyoophiyaa, Aadde Hiruut Zemmenee, ka gidduu kana biyyoota Gaanfa Afrikaa daawwataa jiru – Gurmuu to’annaa, ka Mana-maree Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaatti dubbatanii jiru, jechuudhaan, itti fufuudhaanis, “Itiyoophiyaan deggersa dippiloomaasii qabaatti – jedhanii dhugumatti kan amanan yoo tahe, aangawatiin Addunyaa ka biraa keessa jiraatti” jechuu dha, jedhan.
Ministarri dhimma-alaa Faransaay, Jean Ivees Le Drian, yoo Yunaayitid Isteets, Iraan irra uggura cimaa keesse, Giddu-galeessa Bahaa keessatti daran jeeqama uuma, jechuun har’a dubbatan.
Ministarri dhimma-alaa Itiyoophiyaa – torban dabre keessa, mootummaan isaanii labsii yeroo muddamaa labse iyyuu, yaaddoon nageenyaa biyyattii keessa akka hin jirre dubbatu.
Ministarri Dhimma-alaa, ka Burundii immoo, Kaleessa, biyyi isaanii gara hookkara hamaatti akka deemaa hin jirretti dubbatan.
Ministarri Dhimma-alaa Paakistaan , Zaahid Hafeez Chaawudiriis, wanna Waashinton keessatti tahaa jiru kan itti dhiheenyaan hordofaa jiran tahuu ibsanii, “haalli sun dafee tasgabaawa, deemsa aangoo walitti dabarsuu irratti dhiibbaa hin qabaatu,” jennee abdanna jedhan.
Ministarri Dhimma-alaa Raashiyaa Biyyoota Afrikaa Daawachaa Jiran
Ministarri dhimma-alaa Raashiyaa – Sergeey laavroov, daawwannaa biyyoota Afrikaa shan keessatti gochaa jiraniin, Zimbqaabuwee keessatti walii-galtee dinagdee mallatteessuudhaan hariiroo Raashiyaa fi biyyattii gidduu jiru cimsanii jiran.
Ministarri dhimma-alaa – Sergee Laavroov, Yunaayitid Isteets qabeenyaalee Raashiyaa lameen, tokko magaalaa Niwu York kaan kutaa Mariiland keessa jiru cufuun ishee, saaminsa aduu-saafaa geggeessame – jechuun qeeqan.
Ministarri Dhimma-alaa Taayiwaanis gama isaaniin dhaamsa kaleessa dabarsaniin hookkara kaleessa Waashingtonitti geggeessametti gadduu isaanii dubbatan. Akka dhalattoonni Taahiwaan Waashington DC keessaa jiraatu of eeggachuuf qophaa’an fi nageenya isaaniif dursa kennan dhaamsa hatatattamaa dabarsuu isaaniis dubbatan.
Ministarri Dhimma Alaa Yunaatitid Isteetis Badhaafamuu Noobelii Nagaa Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa Dhaamsa Gammachuu Ergan
Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis, Aantonii Bilinken, rakkoo namoomaa fi mirga dhala-namaa naannoo Tigiraay keessaa ilaalchisuudhaan kaleessa muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed waliin dubbachuu isaanii, dubbi-himaan Ministirii Dhimma-alaa Need Praayis beeksisanii jiran.
Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis, Antonii Biliken, loltoonni Ertiraa fi humnoonni naannoo Amaariaa akka Tigiraay keessaa bahu kan jabeessanii gaafatan yoo tahu, ibsa gidduu kana baasaniin, “humni waraanaa akka gargaarsi naannoo Tigiraay garii hin dhaqqabne danquun isaa mirkaneeffamee jira” jedhaniiru.
Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bilinkin gochaa Tigiraay keessatti raaw’atame akka haleellaa fixinsa gosaatti ibsanii turan.
Ministarri Dhimma Alaa Yunaayitid Isteetis Antonii J. Blinken har’a Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa, Abiyi Ahimad waliin bilbilaan dubbachuu isaanii, dubbi-himaan ministirichaa, Ned Praayis himanii jiran.
Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis – Maayik Poompiyoo, prezidaant Doonaald Traamp, baajeta dippiloomaasii fi gargaarsa alaa irraa muruu isaanii deggeranii dubbatan. Seera-tumtoonni Ripaablikaanii fi Dimookiraatotaa kaleessa yeroo baajeticha irratti dubbatamu mormanii turan.
Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis, Maayik Poompiyoo, West Baank keessaa bakka qubinsa Yuudotaa daawwachuun, dippiloomaatii Yunaayitid Isteetis yeroo duraaf bakka sana daawwatan ta’anii jiran.
Ministarri Dhimma Alaa Yunaayitid Isteetis Marsaa Interneetiin Afrikaa Daawwatan
Ministarri Dhimma Alaa Yunaayitid Isteetis Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa Waliin Bilnilaan Dubbachuun Ibsame
Ministarri Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Waliin Dubbachuun Ibsame
Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, har’a, xalayaa Koree Hariiroo alaa, ka Mana-maree Murtii-seeraa Yunaayitid Isteetsitti xalayaa ergeen akka beeksisetti, baajeta bara 2017 silaa dhaabbaticha “UN Population Fund” jedhamuuf kennuuf ture, doolaara Miliyoona soddomii-lamaa fi walakkaa kan irraa dhaabu ta’uu beeksisee jira.
Ministarri dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Joon Keerii, waa’ee Isiraa’elii fi Faalastiin akka biyyoota lamaatti wal-cina jiraachuu irratti karoorri bal’aan baafame akka itti fufu gaafachuuf kaleessa yeroo taayitaan isaanii xumuramuutti dhihaate kanatti haasawa dhageessisanii jiran.
Ministarri dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Maayik Poompihoo, walga’ii hariiroo Yunaayitid Isteetis fi Chaayinaa gidduu daran hammeesse jedhamu irratti, biyyi isaanii gochaalee Chaayinaa irratti ka yaaddoo guddaa qabdu tahuu, gitoota isaanii ka Chaayinaatti dubbatanii  jiran.
Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Maayik Poompihoo, yoo Iraan amala ishee hin jijjiirre dhiibbaan maallaqaa hin eegamiin akka ishee mudatu jalqaba torban kanaa irra akeekkachiisanii turan. Walii-galtee dhimma Niyuukilaraa Iraan ilaalchisees wanna Iraan irree eegan qabxiilee 12 tarreessanii jiran – Ministarichi Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets.
Ministarri dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Reeks Tilarsan, Ministira haajaa alaa Itoophiyaa wajjin ta'uudhan ibsa harra Finfineetti kennan irratti rakkinaa fi jeequmsa biyyatti keessatti ummamaan laalchisee odeeffannoo mootummaa irraa aargaachuu beeksisan.
Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets Yeroo Taayitaan Isaanii Xumuramuutti Dhihaate Kanatti Dhimma Isiraa’elii fi Faalastiin Laalchisee Haasawa Cimaa Godhan
Ministarri dhimma-heeraa Somaaliyaa, Abduraahimaan Hosh Jibril – afaan-yaa’ichi Jawaariin taayita gad-lakkisuuf iyyannoo galfachuu isaanii, fuula Twiterii irratti barreessuun beeksisanii jiran.
Ministarri Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa – Obbo Nagarii Leencoos, “Amma lubbuu oolchuudhaaf carraaqqii guddaa gochaa jirra. Maal akka jiginsa lafa kosii sanaaf sababaa tahe si’achi qoratamee adda baafama. Yeroo waan hundinuu qoratamee sababaan qulqulaa’ee beekamu beeksisna” jedhan.
Ministarri Dhiumma Alaa Yunaayitid Isteetis, Antonii Bilinken, eega muudamanii karaa marsaa interneetii biyyoota Afrikaa daawwatachuun, qophiilee adda addaa irratti irratti argamanii jiran.
Ministarri Eegumsa Fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Liyaa Taaddessee deggersa kennameef galata dhiheessuun, gochaan tola-ooltummaa akkanaa akka itti fufus waamicha dhiheessanii jiran.
Ministarri Eegumsa Fayyaa Zimbaabuwee – Obedaayaa Mooyyoo garuu, waa’ee dhabamuu Mogaambee keessaa mootummaan akka harka hin qabne dubbatu.
Ministarri Faransaay – Moketsii Maajooroo, kana ilaalchisuun ibsa kennaniin, “ajjeestonni sun, ajjeechaa ammaan dura bara 2015 geggeessame irratti qorannaa geggeessame irraa Jeneraalichi waan isaan oolchuu dhiiseef haaloo hahuuf kan ajjeechaa kana raaw’atan – natti fakkaata – jedhu. Fonqolcha mootummaa geggeessuuf ta’uu mala – yaada jedhu garuu, shakkiin ilaalan.
Ministarri Fayyaa biyyattii akka jedhutti namoota miidhaman kana gara hospitaalota tajaajila hawaasaa sadiitti geessuudhaaf, Ambulaansota 60 tu bobbaafame.
Ministarri Fayyaa, Instiitiyuutii Fayyaa Hawaasaa waliin ta'uun qorannoon geggesse kun, lakkoobsi hawwan yokaan haadholii dhaabbilee fayyaa keessatti da’anii dhibba irraa harka shantamaa ol gahuu isaa beeksise. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ministarri Fayyaa Itiyoophiyaa ayyaanichi vaayrasii koroonaa of irraa ittisaa of eeggannoodhan akka kabajamu dhaaman.
Ministarri Fayyaa Keeniyaa, dhukkuba Koleeraa biyyattii keessatti ka’e waliin hidhata qabu – jechuun, hoteela magaalaa Naayroobii keessa jiran lama akka cufaman ajajee jira.
Ministarri Fayyaa Keeniyaa Dhukkuba Koleeraa Ka'en Wal-qabate Hoteelonni Lama Akka Cufaman Ajeje
Ministarri Galiiwwanii Itiyoophiyaa bara hojii 2011tti meeshaalee daldalaa seeraa alaa yokiin Kontrobaandii qarshii biliyoona 1.4 ta’an tohachuu isaafi namoota kontrobaandii irratti hirmaatan kuma tokko ol ta’anis seeratti dhiheesu isaa beeksise.
Ministarri Galiwwanii Itiyoophiyaa Eksaayiz Taaksii Fooyeessame Irratti Ibsa Kenne
Ministarri-gargaaraan Ministirii Dhimma-alaa United States Johnnie Carson. Prezidaantota, ka Somalia, ka Kenyaa, Ka Tanzania, Ka Jabuutiifi ka Ugaandaa Muummicha-ministaraa Ethiopia illee itti dabalanii marii cufataaf walitti waaman.Aangawoonnni gameeyyiin ka Gamtaa Afriikaa Itti-aantuun Muummicha-barreessaa Tokkummaa Mootummootaa Ashaa Rose Migiroo akkasumas- Dippiloomaatonni Britainii fi Faransaay illee marii cufataa geggeessame kanatti hirmaatanii jiran.Baatii kana keessa, ega magaalaa Kamppaalaa-tti dho’insi Boombii bakka lamatti geggeessamee lubbuu namoota hedduu galaafatee booda gargaarsa loltootaa, Mootummaa Cehumsaa Somalia-f dabaluuf karoorri baafame daranuu deggersa argate. Haleellaa kanaaf AL-Shabaab kan itti-gaafatama fudhate yoo tahu Prezidaantiin Ugaandaa Yoweerii Museviinii immoo, humnoonni biyyoota Giddu-galeessa Bahaa fi ka biyyoota ASIA illee akka qooda keessaa qaban nan amana - jedhu.Haleellaa Boombii sun Mootummmaa Moqadishoo jiru jabeessuun akka barbaachisu akka Addunyaan dammaqee hubatu taasise jedhu Ministarri-gargaaraan Ministrii Dhimma-alaa United States Jonnie Carson.Akka Dippiloomaatonni Afriikaa jedhanitti kora magaalaa Kampaalaa-tti geggeessamaa jiru kana irratti, waa’ee Somalia murtii jabaa tokko dabarsuuf carraaqqii godhamaa jiru, Ertiraa-n mormitee jirti. Biyyi Gaanfa Afriikaa tokkittiin miseensa Igaad hin ta’iin Ertiraa-n AMISOOM-iin jajjabeessuun, akka ajajoonni isaa -- haleellaa AL-Sshabaab-f deebii kennuuf mirga qabaatan - karoora biyyoonni naannoo: Ethiopia, Kkenyaa fi Ugaandaa-n baasaa jirun hin fudhadhu - jetti.Maaliif akka hin fudhanne, jilli Ertiraa walga’ii Gamtaa Afrikaa sana irratti argaman gaafatamanii “Hoogganoonni Afghanistan Talibaan waliin araara dubbachuu ka danda’an yoo tahe, maliif hoogganoonni Somalia Al-Shabaab waliin dubbachuu hin danda’an jedhan.Aangawichi United States Mr. Carson garuu, mariin cufataan walga’icha cinatti geggeessame sun -mootummaa Cehumsaa Somalia jabeessuuf, waan barbaachisu mara gochuuf walii-galuu isaa dubbatan.Waan ajaa’ibaa kaleessa mul’ate tokko immoo Ministrittiin Dhimma-alaa Afriikaa kibbaa Maite Nkoana Mashabane walga’ii dhimma Somalia sanatti hirmaachuu isaanii ti. Dura-taa’aan Koomishina Afrikaa- Jean Ping akka Afrikaa Kibbaa humna naga-eegumsaa Gamtaa Afriikaa AMISOOMI-f loltoota gumaachistu gaafachuun Prezidaant Jacob Zuumaa-tti xalayaa barreessuu isaanii duraan dubbatanii turan. Mr. Zumaa-n gaaffii kanaaf deebii qajeelaa kennan yoo tahan gaafatanii kolfuu irraa kan hafe deebii hin kennine. Garuu, booda walga’ii Gamtaa Afrikaa irratti ennaa dubbatan gaaffii sanaaf deebii kennuuf akka itti yaadaa jiran mallattoo agarsiisan jedhan.
Ministarri Geejjibaa Itiyoophiyaa haala balaa saniitin wal qabatee gabaasa isaa ka sadarkaa jalqaba hardha beeksisee jiraMuktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase. Caqasaa.
Ministarri Geejjibaa Itiyoophiyaa immoo daandiin qilleensaa Itiyoophiyaa meeshaa ittiin odeeffannoo Saanduqa “Black Box” jedhamu, kan odeessa waa’ee balaa sanaa qabu ittiin dubbisan qabaate iyyuu qorannaa sana walabummaan geggeessuuf akka tahutti saanduqichi ka biyya alaatti ergamu tahuu dubbata.
Ministarri Geejjibaa Keeniyaa, kanneen balaa sanaan dhuman keessaa 149 imaltoota, saddeetii immoo garee balalii xayyaarichaa tahuu beeksisee ture.
Ministarri Haqaa Itiyoophiyaa garuu, seerri kun ba’uun isaa namoota ilaalcha isaanii interneetii irratti ibsatan irratti jijjiirama fidu hin qabu. Seerri kun kallattiin kan itti fuuleffatu kanneen kaayyoon isaanii maqaa xureessuu tahe qofa irratti. Yoo kaayyoon isaanii maqaa xureessuu tahe itti gaafatamu. Maqaa xureessuun yakka – jedhu.
Ministarri itti-gaafatamaan Waajira Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa – Dr. Nagarii Leencoo, kana ilaalchisuun gaafatamanii, oduu isaa miidiyaa yokaan Sabaa-himaa irraa dhaga’uu irraa kan hafe, ragaan mirkanaawe waajira isaanii akka hin dhaqqabiin VOA-tti dubbatan.
Ministarri Ittisaa Briteen – Maayikil Feelon, har’a ibsa kennaniin, “haleellaa gaazii mootummaan Siiriyaa geggeesseen – daa’imman dabalee uummata nagaa gara dhibba tokkoo fixe kanatti, tarkaaniin mootummaan Traamp fudhate sirrii dha – jennee amanna. Tarkaanfii kana guutummaatti deggerra” jedhan.
Ministarri Ittisaa fi Poolisiin federaalaa, driqama heraan itti kenname akka bahatanis ajaja kennanii, mootummaan federaalaa akka biyyattii tasgabbessuus mirkaneessan.
Ministarri Ittisaa, ka Yunaayitid Isteets – Jim Maatis, biyyi isaanii, tarkaanfii waraanaa Siiriyaa irratti fudhachuu akka filannoo ishee keessaa hin haqiin dubbatan.
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets – Aash Kaarter deebii kennaniin, dhukaasni yaalii “ICBM” Kooriyaa Kaabaa geggeessuuf dhaadattu kun, “doorsisa cimaa dha” jechuudhaan, yoo dhukaasni sun daangaa Yunaayitid Isteetsii fi michoota isheetti ka ce’u yoo tahe, misaahelicha haleeltee kuffisuuf tarkaanfii waraanaa fudhachuu akka maltu illee akeekkachiisan.
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets Bulchiinsi Traamp Hariiroo Biyyi Isaanii Kooriyaa Kibbaa Waliin Qabdu Akka Cimsitu Beeksisan
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets – James Maatis, yeroo ammaa ennaa Koriyaa Kaabaa irraa tuttuqqaan Kooriyaa Kibbaatti hammaatee jiru kanatti, bulchiinsi Traamp hariiroo biyyi isaa Kooriyaa Kibbaa waliin qabdu cimsuu irratti ka cichee hojjetu ta’uu dubbatan.
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets – Jiim Maatis, Paakistaan fiinxaalessootaa fi shororkeessota biyya keessaa jiran dhabamsisuuf tarkaanfii ishee akka dachaan dabaluu qabdu hubachiisan. Araaraa nageenyaa Afgaanistaan Yunaayitid Isteets waliin qindeessuu irratti qooda Paakistaan qabaachuu maltetti fuuleffachuudhaan kana dubbatan – Maatis.
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets Paakistaan Dawwatan
Ministarri Ittisaa Yunaayitid Isteets Siiriyaa Laalchisee
Ministarri Ittisaa Yuynaayitid Isteets kun daawwannaa guyyaa tokkoof ka Paakitaan keessa turan yoo tahu – Islaamaabaad keessatti, Muummicha Ministaraa biyyattii – Shaahid Kihaaqaan Abbasii fi hoogganaa waraana biyyattii Jeneraal Qa'mar Jaaved Baajwaa walga’uun isaanii beekamee jira.
Ministarri Ittisa Biyyaa Itiyoophiyaa fi Itti-aanaa dura-taa’aan ODP. Obbo Lammaa Magarsaa falaasama Ida’amuu fi walitt-baquu paartiileetti akka walii hin galle har’a Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan.
Ministarri Ittisa Biyyattii Donaald Traamp Dhiheeffatan Mana-maree Yunaayitd isttets Duratti Gaafii Dhihaateef Deebisaa Oolan
Ministarri Misooma Geejjimaa fi Daandiiwwanii – Abdillaahii Abokor Osmaan kana ilaalchisuun ibsa kennaniin, “dirree xayyaaraa SIivilii Barbaraatti ijaaruu kan of keessaa qabu proojektiin kun, doolaara miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona kudha-tokkoon kan hojjetamu yoo tahu, waggoota lama keessatti hojjetee xumurama,” jedhu.
Ministarri Murtii Haqaa, ka Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo garuu – Aleksis Taambiwee Miwaambaa garuu, gareen qorannaa walabaa biyya isaanii keessatti bobbaasamuu ni morman.“Qorannaan aangawoota Koongoo of keessaa hin qabne fudhatama hin qabu” – jedhu.
Ministarri Nagaa Itiyoophiyaa Dargaggoota Kuma Kudhan Hojii Tola-ooltummaaf Leenjisuufi
Ministarri Nagaa Kan Itiyoophiyaa - Aadde Muufariyaat Kaamiilis marii sana irratti argamanii haasawa dhageessisaniin, “Uummatni akka nagaa isaa tikfatu” dhaaman.
Ministarri Nagayaa dargaggoota kuma kudhan (10,000) hojii tola-ooltumaatti hirmaatuuf jiran gara leenjiitti galchuuf akka jiru beeksise.
Ministarri Preesii, kan Waayit Haawus, Jen Psaakii, kaleessa ibsa kennaniin, baajetni bayyanachiisaa kun – daldalawwan sabxiqqaalee dabalatee, daldalawwan xixiqqaatti fuuleffachuun gargaaree, akka isaan hojjetoota isaanii otuu fayyaa isaanii balaaf hin saaxiliin hojii irra tursiisan ka taasisu tahuu dubbatan.
Ministarri Qonnaa Naayijeriyaa Duraanii Badhaasa Sagantaa Nyaata Addunyaa Badhaasaman
Ministarri Qonnaa, Obbo Umar Huseen hoogganoota naannoo Somaalee, kan naannoo oromiyaa – godinaalee Harargee Bahaa fi Lixaa akkasumas, ka magaalaa Dirre Dhawaa walitti-qabuudhaan, haala itti waliin weerara Hawaannisaa ittisuun danda’amu irratti mari’achiisan.
Ministarri Saayinisii fi Barnoota Ol’aanoo ibsa dhiheenya kenneen, sababaan hariyatamuu barattootaa, baatiile sadan dabran keessa walitti-bu’insa mooraalee Yunivarsitii keessatti uumameen lubbuun barattootaa dabruu fi badiilee ka biroo uumamam wajjiin wal-qabatee tarkaanfii fudhatame akka tahe dubbatee ture.
Ministarri Saayinsii fi dhaabbatoota barnootaa ol’aanoo ammoo gama isaatiin, “haalli jeequmsaa ture amma waan tasgabba’eef, barattoonni barnoota isaaniitti deebi’uu qaban,” jedha.
Ministarri Saayinsii fi dhaabbatoota barnootaa ol’aanoo immoo tarkaanfiilee barsiisoo ta’an barattoota balleessaan irratti argame irratti fudhachuun itti fufa, jedha.
Ministarri Saayinsii fi Dhaabbatoota barnootaa Olaanoo qabxii barattoonni gama gara dhaabbatoota barnootaa sadarkaa ol’aanaatti ittiin galan ibsuudhaan, barattoonni kuma dhibba tokko fi kuma afurtamii lamaa ol akka dhaabbatoota barnootaa mootumaatti simatan beeksisee jira.
Ministarri Saayinsii fi Dhaabbilee Barnootaa gama isaan itti gaafatamumaa walinii uumuu fi haala baruu-barsiisuu mijeessuuf deemsichi dirqama jedha. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ministarri Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Olaanoo Barattoota Barnoota Sadarkaa  Waggaa Xumuraaf Akka Waamichi Taasisamu Beeksise
Ministarri Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Ol’aanoo rakkoo nageenya-dhaninsaa dhabuu Yunivarsitiilee keessatti mumul’atee tureen wal-qabatee tarkaanfiilee adda addaa fudhachuu isaa beeksisee jira.
Ministarrri Ittisaa Itiyoophiyaa, nageenya naannoo mirkaneessuuf jechuun tarkaanfii fudhateen, godinaalee Shawaa Kaabaa, Bulchiisa Hawaasa Oromoo fi Walloo Kibbaa keessatti, waaltaa ajaja waraanaa yokaan Komaand Poosiii dhaabuu isaa beeksisee jira, jechuudhaan Mesfin Arraagee Desee irraa gabaasee jira.
Ministatti Ittisaa Somaaliyaa – Abdu-rashiid Mohammed Abdullaahii garuu, Baankirooft haleellaa sana keessaa harka qabaachuu ni haalan.
Ministeera Barnoota Itiyoophiyaa: Qorannaa Oromiyaan Gaggeesseetu Lafa Qormaanni Itti Kennamuu Danda’uu fi Turfamuu Qabu Murteesise
Ministeera De'etaa kan ta'an Obbo Wandaala Haabtaamuu Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti mootummaa bulchiinsa naannoo Tigraay biraa gama odeeffannoo kennuun hanqiinni
Ministeera eegumsa fayyaa Itiyoophiyaatti Daayreekteera kutaa dhimmootii Komunikeshinii kan ta'an Dr. Taganee Raggaasaa aliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Ministeera Fayyaa Itiyoophiyaatti De'etaa Ministeeraa kan ta'an Dr. Darajjee Dhugumaa guyyaan kun akkamitti akka yaadatamee fi haala dhukkuba Sombaa ilaalchisuun ibsa nuuf kennanii jiru.
Ministeera geejibaa kan turan Ileeyin Cha'oo aangoo ofii gadhiisuu isaanii Kamiisa kaleessaa beeksiisanii jiru.Kana malees ministeera barnootaa kan turan Beetii Devoos har'a aangoo gadhiisuu isaanii beeksiisan.
Ministeera haajaa alaa Amerikaa Maayk Pompioo gara mootii sa’udii Bin Salmaatti kan ergan ta’u prezidaant Traamp beeksiisanii jiru.
Ministeera haajaa alaa chaayinaa keessatti Daayreekteera kutaa to’annaa meeshaa waraanaa ka ta’an Fu Kong oduu gabaastotaaf Beejing keessatti har’a akka ibsanti WaashingtAn dhuma torban darbee gama aangawaa ministrii ittiisa isheen akka jette sana amma haa ta’u booda misaa’eela kutaa sana keessa qubsisuun callinsaan kan ilaalamuu miti jedhan.
Ministeera haajaa alaa fi itti aanaa munnicha ministeera Itiyoophiyaa Obbo Dammaqaa Mokonnan torban dabree ministeera haajaa alaa Yunaaytis Kingdam Domaniik Raab fi ministrii dantaa alaa Amerikaa keessatti itti aanaa dhimmootii Afrikaa waliin marii gaggeessuu isaanii Obbo Dinaan ibsanii jiru.
Ministeera Haajaa Alaa Itiyoohpiyaa Barreessaa duree Tokkummaa Motummotaa Waliin dubbatn
Ministeera haajaa biyya keessaa kan ta’an Najib Danish waa’ee namoota ajjefamanii ennaa ibsan magaalaa Kaabuul gama dhiyaa keessatti kokolaataa Bombiin guutameetu minii baasii siviloota mootummaaf hojjataniin guutameetti rukutame.
Ministeera Ittisaa duraanii Itiyoophiyaa fi ajajaa command post kan turan obbo Siiraaj Fargeessaa taayitaa isaanii itti aanaa dura taa’aa sochii dimokraasummaa uummattoota kibbaa gad dhiisanii jiran.
Ministeera kanaaf aangawaa kutaa qunnamtii kan ta'an Obbo Dachaasaa Gurmuu akka jedhanti dhukkuuba Koviid-19 ittisaa haala itti barsisuun danda'amu irratti jilli ergame odeeffannoo fidee dhufu irratti torban dhufu mariin gaggeeffama jedhan.
Ministeera Odeeffannoo Ertraa kan ta’an Yemaanee Gebra Masqal Twitarii ofii irratti akka barreessanti ayaaneeffannaa kana irratti haasawaa kan dhageesisan Ambaasaaddar Mohammed Seiid Mantay yoo ta’an agarsiisi walleelees akka ture ibsanii jiru.
Ministeera qonnaa Itiyoopiyaatti dameen ittisa balaa fi qophaa’inaa fi kan wabii nyaataa tuuta oduuf ibsa kenneen gareen qoranna mootummaan hoogganamu tokko Amajjii darbee qabee baatilee ja’an itti aananiif uummati Itiyoopiyaa miliyoonni 2.8 gargaarsa yeroo hatattamaa eeggatu jedhee jira.Kunis hanga baatii waxabajjii darbeetti lakkoobsa namoota gargaarsa eeggatan waliin yeroo ilaalamu gad bu’ee jirachuu isaa ibsi barreeffamaan raabsame beeksisee jira.Minister dee’itaan ministeera qonnaatti dameen ittisa balaa fi qophaa’inaa fi kan wabii nyaataa obb Mitikkuu Kaasaa akka jedhanitti rakkoon dhabamuu rooba kanaa kan hammaate immoo naannoo Somalee keessatti.Tokkummaa mootummootaatti qindeessaan gargaarsa namoomaa Eiwzeen oosuu rakaa obbo Mitikkun dhiyeessan irraa xiqqoo adda kan ta’e qabu.Ministeerichi akka jedhanitti dhorkaa guddaan kan keessa jiru sodaan nageenyaa hamaan naannolee keessa jiru jedhamu aanaalee sagal keessa. Yaadi koo kan ministeericha irraa adda kanan ta’u garuu aanaalee ka biroo keessas dhorkaatu jira.Baatilee itti aanan ja’a keessa lammiiwwan ishee gargaarsa fedhan dhaqqabuuf doolaara miliyoona 226 fi miliyoona 540 fi 551 arjoomtota biraa eegdi. Kanneen gargaarsa yeroo hatattamaa eeggatan kun dhibba irraa harki 39 naannoo Somalee harki 21 Oromiyaa fi harki 14 immoo kanneen naannoo Amaaraa keessa jiratan yoo ta’u kanneen dhibba irraa harka 16 ta’an immoo naannolee biyyattii ka biroo keessa jiraatu.
Ministeera Somaaliyaa ajjesee jechuun manni murtii waraanaa kan biyyatti looltuu tokko irratti adaba du’aa muree jra. Dura ta’an mana murtii kanaa umriin isaa 29 kan ta’e Ahmed Abdullahi Abdii irratti adaba muramee har’a dubbisuun dhageesise.
Ministeera waajiira dhimmootii komunikeshinii mootummaa Federaala Itiyoophiyaa Obbo Getaachoo Raddaa magaalaa Gondar keessatti walitti bu’insii akka ture kunis namoota gocha farra nagaa irratti bobba’an hanga tokko to’annaa seeraa jala oolchuuf sochii godhame ta’uu ibsan. Jarreen kun to’annaa seeraa jala hin gallu jechuun qondaaltoota polisii irratti ajjechaa gaggeessan jedhan. Haallii uumamees kana waliin wal qabata jedhan.
Ministeera waajiira Dubartootaa, Da’immanii fi Dargaggotaa kan ta’an aaddee Yaalam Xaggaayee akka jedhanti Itiyoophiyaa Keessatti Kittaannaan shamarranii hambisuuf carraaqqiin ta’u haga karoorfame hin milkoofne. Mata duree kana irratti magaalaa Hawaasaa keessatti walgahiin guyyaa lamaaf gaggeeffame irratti hogganoota Gosaa maanguddoota biyyaa abbotii amantii akkasumas qaamoleen murtii kanneen kanneen bulchiinsa naannoo adda addaa irraa dhufan hirmaatanii jiru.
Ministeeri Adaafi Turizimii Federaalaa kitaaba qorannaan deeggarame sinqee jedhu keessatti gahee dubartoonni Oromoo nagaa eegisisuu keessatti qaban ibsu maxxansiise jira.
Ministeerichatti Daayirektarri Waliigalaa Ijaarsa Nagaa – Aadde Asmaa Radii akka jedhanitti, Sagantaan kun waliigaltee biyyaalessaa fi nagaa irratti ka qiyyaafate qofa osoon taane, dargaggoota leenjii kanarratti hirmaataniif ka Waraqaan Ragaa Biyyaalessaa kennuu fi haala hojiis miijessuuf.
Ministeerichi akka himetti, bara bajataa 2013 xumurarratti talaaliin kun hawaasa biyyattii dhibba irraa harka 20 akka dhaqqabuuf hojjetamaa jira.
Ministeerichi dhimma alaa gabaasa kan irratti akka tuqanitti naannoo addunyaa irratti mootummootaa fi gareelee shororkeessotaa kan mootummaa hin taaneen waggaa darbe dhala namaa irratti dararaa fi dhiphina hedduun raawwatamuu isaa ibsaniiru.
Ministeerichi ibsa gabaabaa kenneen Luukaa Attaanaasiyoo kan ajjeefaman magaalaa Gomaa keessatti ennaa gurmuu sabatiinsa tokkummaa mootummootaa kan Koongoo waliin imalaa turanitti. Poolisiin waraanaa lammii Xalaiyaanii konkolaataa isaan geggeessu keessa tures haleellaa sanaan ajjeefamuun beekamee jira.
Ministeerii dhimma alaa Eertiraa Yemaanee Gebree Meskel tooraa tiwuuterii isaanii iraatii akka ibsanitti, marii saa’atii 4 fudhatee kana irrattii Isaayyaas Afeworqii rakkina gaanfaa afrikaa keessa jiru hiikudhaaf Ameriikaa wajjin ojjachuudhaaf fedhii qaban agarsiisaniiru jedhaniiru.
Ministeerii haajaa alaa Ertraa Usman Salehs kaleessa gumii TM irratti haasaa dhageessianii jiran. Mootummaan Ertraa galmee mata dureen isaa addunyaa kana jirjjiiru jedhu kan bara 2030tti misooma waarinsa qabu fiduu jedhu ni simata jedhan.
Ministeerii nageenyaa kan somaaliyaa VOA..f akka ibsantti kanneen haleellaa kana geesisan uffata ykn uniformii waraana Burundii uufftanii turan.
Ministeeronni biyyoota dinagdeen badhaadhan kan addunyaabwal ga’ii waggaaf Berliin keessatti jimaata har’aa wal ga’uu dhaan muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Dr. Abiy Ahimed loltoonni Eertraa hatattamaan Tigraay keessaa ni ba’u jechuun labsuu isaaniitti aansee ibsa baasanii jiran.
Ministeeronni dhimma alaa Masrii, Itiyoophiyaa fi Sudaan torban kana Waashingtiten keessatti erga wal arganii booda Amajjii dhufu dhimma falmisiisaa hidha laga Abbayaa irratti walii galuuf cicha qaban isaniiru.
Ministeeronni dhimmootii alaa duraanii, John Kerry fi Madeleine Albright ajaji sadarkaa ol aanaa sun dalga kan hubatame, hojii irra ooliinsi isaa kan dadhabaa ta’eef, dalga kan ibsame ittiin jedhan.
Ministeeronni dhimmootii alaa Masrii Itiyoophiyaa fi Sudaan akkasumas jiloonni isaanii minstrii maallaqaa Yunaayitid Isteetisii fi prezidaantii baankii Addunyaa waliin Kamisa Sadaasa 6 Washington DC keessatti wal arganii jiran.
Ministeeronni dhimmootii alaa walii galtee isaanii ennaa xumuran uummata Masrii, Itiyoophiyaa fi Sudaaniif hiika misoomaa lagi Abbayyaa qabu, barbaachisummaa walii galtee daangaa ce’ee fi walii galtee irra ga’uuf fedhii waliinii qabaachuu isaanii irra deebi’anii mirkaneessaniiru.
Ministeeronni Eertraa fi Itiyoophiyaa Somaaliyaa Daawwatan
Ministeeronni G-7 London Keessatti Wal Ga’an
Ministeeronni haajaa alaa biyyoota sadeenii fi jilonni isaanii marii gaggeessan irratti Ministriin maallaqaa kan Amerikaa fi prezidaantiin Baankii Addunyaa argamanii akka turan waajirri qunnamtii uummataa kan ministeera maallaqaa Amerikaa kaleessa waaree booda ibsa baaseen beeksisee jira.
Ministeeronni haajaa alaa Itiyoophiyaa, Somaaliyaa fi Ertraa Fuulbaana 6 Jabuutiitti imaluun gita isaanii kan biyyatti wajjiin wal arguu isaanii barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa simatan jechuun dubbi himaan isaanii Stephane Dujarric ibsanii jiru.
Ministeeronni haajaa alaa kan biyyoota addunyaa irratti dureeyyii jedhaman torbaa, waa’ee dhiimmotii addunyaa ta’an kan akka talaalii KOOVIID-19 ittisuu, jijjrama qilleensaa fi shamarraniif carraa barnootaa kan jedhan dabalatee har’as dubbachuun marii guyyaa sadiif Landan keessatti gaggeessan xumuura irratti mari’atan.
Ministeeronni haajaa alaa kan biyyoota arfan kanaa walii wajjiin ibsa baasaniin Hoong Koong ofiin of bulchuuf mirga qabdu kan dhabamsisuu fi tasgabii fi badhaadhiina biyyattiin qabdu irratti sodaa uumameedha jedhu.
Ministeeronni haaja alaa gamtaa Awrooppaa har’a Brussels keessatti wal ga’uu dhaan kanneen Guraandhala 1 fonqolcha mootummaa waraanni Maaynamaar keessatti geggeesseef kanneen itti gaafatamoo ta’an irra uggura kaa’uuf murteessanii jiran.
Ministeeronni kun ibsa kennaniin, labsiin yeroo hatattamaa akka dhaabatu, mootummaan sivilii ka sinraa akka hundeeffamuu fi paarlaamaan haaraa filatame akka banamu gochuu dhaan muddamni ammma jiru akka tasgabbaa’u gamtaan Awrooppaa waamicha dabarsuu isaa beeksisan.
Ministeeronni kun itti dabaluu dhaan Raashiyaan hoogganaa garee mormituu Aleksii Navaalnii hidhuu isheef uggura haaraa irra kaa’uu malu.
Ministeeronni kun sadarkaa ministeerota isaanii kan bishaanii-tti kan geggeessan wal ga’iilee teekinikaa qabaachuuf walii galtee irra ga’uu isaaniis beeksisaniiru.
Ministeeroonni hajaa alaa biyyoota sadeenii Marii gaggeessan Kanaan nageenya, diinagdee fi siyaasa biyyoota sadeen gidduu irratti qiiyyaafachuun dubbatan.
Ministeerri Aadaa fi turiizimii tattaaffi afaan ofii guddisuuf godhamu akka jajjabeessu ibseera.
Ministeerri Albuudaa Dhaabilee Seeran Alaa Hojjetan Jedhe Irraa Eeyyma Mulqe
Ministeerri beeksisaa kan Ertraa har’a ibsa baaseen biyyonni arfan Qataar waliin hariiroo Diploomaasii qaban dhaabuun kan miidhu Qaataarn qofa miti jedhe. Garu kutaa sana keessatti nagaa fi nageenya kabajsiisuuf mala jiran hedduu keessaa tokko jedha ibsi ba’e.
Ministeerri Dantaa Alaa Ameerikaa Itiyoophiyaa Deggersa Geejjiba Xayyaaraa Isaani Gootuuf Galateeffatan
Ministeerri dantaa alaa kan Yunaaytid Isteetes Antonii Bliinken har’a Braasals keessa kan jiran yoo ta’u kunis attamitti waraana Amerikaa Afgaanistaan keessaa baasuuf karoora jiru irratti waltaatoota Neetoo waliin dubbachuuf yoo ta’u Yunaaytid Isteetes hegeree Afghanistaan kan ilaaleen cicha kan qabdu ta’u ibsanii jiru.
Ministeerri danta alaa Amerikaa Maayk Pompiyoo Kamiisa kaleessaa gorsaa gameessa hogganaa Koriyaa kaabaa Kiim Yong Chol waliin wal arguuf turan.
Ministeerri Dhimma Alaa Ameerikaa Kooriyaa Kaabaa Daawwataa Jiru
Ministeerri dhimma alaa Eertraa Osman Saleh fi ministeerri dhimma alaa Itiyoophiyaa Worqineeh Gebeyehu daawwannaa sirnaa Somaaliyaatti geggeessanii jiran. Daawwannaan isaanii Onkoleelossa 17 bara 2018 kun hariiroo diplomaasummaa biyyoota sadanii cimsuu, walii galtee garee sadanii hoogganoota Eertraa, Itiyoophiyaa fi Somaaliyaan Fulbaana bara 2018 Asmaraa keessatti mallatteeffame irratti mari’achuuf jecha.
Ministeerri dhimma alaa Iraan Mohaammad Javaad Zariif dhaabbata oduu biyyattiif ibsa kennaniin Iran kan oomishuun irra ture Yuraaniyemee kg 300 irra dabarteetti jedhan
Ministeerri dhimma alaa Itiyoopiyaa Tedroos Adhanom akka jedhanitti filannoon kun kan agarsisu biyattiin addunyaa biraa kabajaa fi amantaa qabaachuu ishee ti.
Ministeerri Dhimma Alaa Keeniyaa ‘tarkaanfii’ Mooqadishoon fudhatte quba hin qabu jedha. Waajjirri ministeeraa Keeniyaa kun, oduu kana saba himaalee rraa male, barreeffama ykn karaa toora diploomasiin waanti nu dhaqqabe hin jiruu jedhe. Haa ta’uyyuu male Keeniyaan waan dhimma keessoo biyya kamuu keessa hin seentu, tarkaanfiin Somaaliyaan fudhattes ‘ka nama gaddisiisu’ jechaan ibse.
Ministeerri dhimma alaa Khurram Dastgir Khan VOAf ibsa kan kennan kennan gamtaan wal taatota sadarkaa addunyaa waamicha bulchiina prezidaant Traampiin Paakistaaniin toora biyyoota shororkeessummaa deggeran irra uttu hin kaa’in guyyaa tokko dura ture. Tarkaanfiin kun immoo dinagdee paakistaan jeequu mala jedhameera.
Ministeerri Dhimma Alaa Raashiyaa Daawwannaaf Gara Washington Dhufan
Ministeerri dhimma alaa US Tillerson dtorban darbe prezidaantichaan sammuu hin qaban jechuu isaanii gaafatamanii ennaa deebisan, dhimmootii gatii hin qabaanne akkasiif yeroo hin qabu jechuu dhaan waan bulchiinsa kana addaan qoodu keessatti hin hirmaadhu jedhanii turan.
Ministeerri dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Biliinken gitoota isaanii kan biyyoota G-7 waliin wal arguuf Londonitti argamu.
Ministeerri dhimma daldalaa Chaayinaa Ameerikaan meeshaalee biyya isaa irra taarifa keessee sa’aatilee 11 booda tarkaanfii ofii isaa fudhate.
Ministeerri dhimma daldalaa Wilbur Ross kana kan beeksisan kamisa har’aa yoo ta’u taarifi sibiila irra ka’aamu dhibba irraa harki 25, aluminiujm gamtaa Awrooppaa, Canada fi Mexico irraa galu irra immoo dhibba irraa harki 10. Kunis harka walakkeessa halkanii qabee hojii irra oola jedhan. Mariin gamtaa Awrooppaa waliin geggeessame fooya’ina gaarii argamsiisuus taarifi sun akka hin kaa’amneef garuu ga’aa miti jedhaniiru.
Ministeerri dhimma hojjataa fi hawaasummaa lammiilee daandirra jiraztan 22,000 ta'an daandiirraa kaasanii akka jiruu fooyya'aa jiraatan taasisuuf akka hojjetamaa jiru dubbata.
Ministeerri dhimma maallaqaa Ahimed Shidee fi ministeerri qonnaa obbo Umar Huseen sagantaa haaraa kana jalqabsiisaniiru.
Ministeerri dhimma maallaqaa Yunaayitid Isteetis fi prezidaantiin baankii addunyaa marii geggeessame irratti taajjabdummaan argamaniiru.
Ministeerri dhimmi alaa Masrii illee gola nagaa kan tokkummaa mootummootaaf xalayaa barreessee jira. Xalayaan wal fakkaatu muummicha barreessaa tokkummaa mootummootaas dhaqqabe yoo ta’e dhimmi kana irratti ejjennoo fi yaaddoon isaan qaban maal akka ta’e gaafatamanii jiran.
Ministeerri dhimmi alaa Masrii Sameeh Shoukirii golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa hidha laga Abbayyaa kan Itiyoophiyaa ilaalchisee marii Itiyoophiyaa, wixinee akka qopheessu gaafatanii jiran.
Ministeerri dhimmi bishaanii Itiyoopiyaa akka jedhanitti hidhi laga Abbayyaa bishaan kan kuuseef haala uumamaani. Mariin dhiyeenya biyyoota sadan gidduutti geggeessames baii malee xumurame. Kana ilaalchisuun yaadi barreessaa duree tokkummootaa maal akka ta’e dubbi himaan kun gaafatamaniiru.
Ministeerri dhimmoota kominikeeshinii kan Itiyoopiyaa Redwaan Huseen hiriira har’a magaalaa Finfinnee keessatti geggeessame irratti walitti bu’iinsa uumameef itti gaafatamaan paartii mormituu Semayawi paartii ti jechuu isaa gabaasaan keenya Melesk achew Amehaa nuu ibsee jira.
Ministeerri eegumsa fayyaa Edwaard Argaar akka jedhanitti Joonsen haala wayyaawaa fi hafuura gaarii qabu jedhan. Muummichi ministeeraa Briteen dilbata darbe erga mallattoon dhibee irratti argame hammaataa adeemee booda.
Ministeerri eegumsa fayyaa fi ministeerri dhimma alaa Ityoopiyaa duraanii Tedros Adahanom kaadhimamaa lammii Afriikaa jalqabaa WHO hoogganuuf dorgomani.
Ministeerri eegumsa fayyaa Indooneshiyaa budii Gunaadii Sadiikiin akka jedanitti namoonni gosa vaayiresii isa haaran qabaman tokko Hindii irraa tokko immoo Afriikaa kibbaa irraa gamas seenuu beeksisan.
Ministeerri eegumsa fayyaa Itiyoophyaa weerara dhukkuba Koviid-19 hanqisuuf akkasumas ittisuuf jecha duula hawaasa hirmaachisee jalqabuuf qophiitti kan jiru Ta'u beeksisee.
Ministeerri Eegumsa fayyaa Keeniyaa harra namni dhibee Kooroniyaa Vaayresiin qabame biyyattii keessatti argamuu mirkaneessee jira.
Ministeerri Enerjii kan Sudaan gatii boba'aa dachaan dabaluu isaa mormuun Kamiisa kaleessaa uummanni magaalaalee biyyatti adda addaa keessatti hiriiran.
MInisteerri Faaynaansii Somaaliyaa Mohamed Adan Fargeti-n Raadiyoo sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti maallaqi doolaarri miliyoonni 100 fi miliyoonni 44 qaama walii galtee haaraa bara 2013 arjoomtonni kennuuf waadaa seenanii ti. Maallaqi kunis kanneen barbaachisu bira ga'uu isaa mirkaneeffachuuf qaamotii adda addaan geggeessame. Gamtaan Awrooppaa Somaliaaf gargaarsa kanneen kennan keessaa isa duraa ennaa ta'u nageenya biyyattii keessaa fooyyessuuf akkasumas fedhii bu'uuraaf kan oolu doolaara miliyoonaan laka'amu gargaarsaan kennee jira.
Ministeerri fayyaa Ertraa ibsa baaseen jarreen haaraa qabaman kun martinuu lammiwwan Ertraa Dubaay irraa deebi'an ta'u hubachisee jira
Ministeerri Fayyaa Itiyoophiyaa Dhukkuba Koviid-19 Irratti Qorannaa Jalqabuu Beeksisee
Ministeerri fayyaa kan Hindii Har’a akka gabaaseetti sa’atilee darban 24 keessatti namoonni Kuma 100,636 haaraa dhukkuuba KOOVIID-19 n qabamuu, kunis guyyoota darban 61 keessatti isa gad anaa ta’u beeksisee jira.kanneen sa’atii 24 keessatti du’an immoo 2427 ta’u beeksiisee.
Ministeerri Fayyaa kan Ugaandaa akka jedhutti hojjattonni eegumsa fayyaa warra jalqaba talaalii kana
Ministeerri Fayyaa Keeniyaa, biyyattii keessatti torbee hobbaasne kana keessa baballinni Vaayresii Kooronaa dhibbeentaa 20 oliin dabaleera jedhe. Kanaanis wixata darbe kanaa haga kamisa kaleessaa qofaatti namootni 54 dhibuma Kanaan lubbuun darbeera jedhan Muthaayii Kaagwee Ministeerri Kaabinee Fayyaa Keeniyaa.
Ministeerri Fayyaa Keeniyaa sa’aatii 24’n darban kana warra dhibee Kooronaa qabaachuun shakkamanii jiran irratti qorannoo gaggeesseen nama 22 ka Vaayresii kanaan qabame akka adda baase ifoomse.
Ministeerri Fayyaa Mootummaa Keeniyaa biyyattii keessatti harra lakkoofsi namoota Vaayresii Kooronaan hubamanii shantama gahuu mirkaneessee jira
Ministeerri fayyaa warri harra qabame umriin yoo kaawu daa’ima ji’a sadii haga nama ganna 90 keessa jiraachuu beeksise.
Ministeerri geejjibaa Danilo Tonineli akka jedhanitti balaan hamaa akkasii arguun hedduu nama gaddisiisa jedhan.
Ministeerri geejjiba naannoo Hassan Huseen VOA saganta Afaan somleef akka ibsanitti xayyaarattiin meeshaalee wal’aansa fayyaa, saapana bookee busaaa of irraa ittisanii fi meeshaalee a biro magaalattiif geessaa turte.
Ministeerri haajaa alaa Ameerikaa Rex Tilerson Afrikaatti Imaluuf Jiru
Ministeerri Haajaa Alaa Amerikaa Haawwan Hujii Jajjabduu Hojjatan Jedhe Badhaase
Ministeerri haajaa alaa Amerikaa Maayik Pompeeyoo dhuma torban kanaa dawwannaa biyyoota Afrikaa sadiitti gaggeessuuf jiran Seneegaalitti jalqabuuf jiru.
Ministeerri Haajaa Alaa Amerikaa Mummicha Ministeera Itiyoophiyaa Bilbilaan Haasofsiisan
Ministeerri Haajaa Alaa Itiyophiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoo, gitii isaanii Eertiraa Osmaan Saalaah fi kan Soomaaliyaa Ahimad Isee Awaad Mooqqaadishoo keessatti mari'atanii jiran
Ministeerri haajaa alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Pompeyoo bulchiinsi Tramp ennaa inni hariiroo Israa’el biyyootii Arabaa waliin qabdu fooyyessuuf dhiibbaa gochaa jiru kanatti Kibxata har’aa Sudaaniin daawwataa jiran.
Ministeerri Haajaa Alaa Yunaaytid Isteetes Biyyoota Sadiitti Imaltuu Jalqaban
Ministeerri haajaa alaa Yunaaytid Isteetes kun har'a aangawoota biyya Baahreen wajjiin kn dubbatan yoo ta'u Iraan kutaa sana keessatti dhiibbaa hamaan geesisaa jirtu dura dhaabachuuf tokkummaan biyyoota galoo galaanaa barbaachisaa ta'u ibsan.
Ministeerri haajaa alaa yunaaytid Isteetes Rex Trilerson imaltuu biyyoota sadii keessatti gageessan har’a Jaapaan seenuun jalqaban.Kunis sodaa nageenyaa koriyaan kaabaa gama nukleeraa fi misaa’eela uumate irratti mari’achuuf akkasumas michooma qaba irra deeebi’anii mirkaneessuuf ta’uun beekame jira.
Ministeerri haqaa Nasreddiin Abdulbarii kaleessa ibsa kennaniin kan waggaa darbe erga Bashiriin waraanni aangoo irraa daree booda aangoo kan qabate mootummaa ce’umsaa seerawwan hedduun heera biyyattii akka fooyyeffaman taasise jedhan.
Ministeerrii dantaa alaa Amerikaa Antonii Bliinken gita saanii kan Briteen waliin Wiixata kaleessaa kan wal argan yoo ta’u Chaayinaaf kaayyoon jiru to’achuuf ykn gad qabuu miti jedhan.
Ministeerrii dhimmaa alaa biyya misir Saamii Shukurii gama isaaniitiin ibisa kennaniin, ambaasader Feltmann dhimma hidhaa lagga abbayyaa irrati qondaaltota misirii wajjin akka dubbatan ibsaniiru jedhameera.
Ministeerrii eegumsa fayyaa Briteen Matt Hancock soda vaayrasiin kun fayyaa uummataa irratti uumee lbsuun vaayrasichi akka hin facaane gochuuf kanneen dhukkubsataa jiran qofaatti akka ka’amaniif mootummaaf aangoo kennan.
Ministeerri Ittisaa Ameerikaa Hoogganoota Qaataar Waliin Wal Argan
Ministeerri ittisaa Greek akka jedhanitti xayyaarattiin akka tasaa ofi irra naannoftee battaluma fageenya irra turte irraa butamuu dhaan raadaarii jalaa dhabamte.
Ministeerri ittisaa US Jim Mattis amiirii Qaataar fi mnisteera ittisaa biyattii waliin, maadhee waraanaa Ameerikaa kan giddu galeessaa keessatti marii geggeessuuf jiraachuu labsanii jiran.
Ministeerri ittisa biyyattii Siraaj Fageessaa hidhamtoonni kun gad dhiisamuu guyyaa tokko dura ibsa kennaniin leenjifamtoonni kun hubannoo wayyaawaa haalli itti argatan uumamee jira jedhanii turan.
Ministeerri Ittisa Itiyoopiyaa Ibsa Kennee Jira
Ministeerri kaabinee Fayyaa biyyattii mootummaan warra kana achi keessaa baasuuf fala baayyee barbaadaa jira jechaan dubbataniiru.
Ministeerri kominikeeshinii Itiyoopiaa Obbo Bereket Simon har’a waaree booda ibsa tuuta oduuf kennaniin Obbo meles yeroo murta’aaf haalli rakkoo fayyummaa hagi tokko isaan mudatee ture jedhan. Kanaanis wal’aansi ga’aan akka godhameef ibsanii yeroo ammaa haala gaarii irra jiru jedhaniiru.Yeroo dheeraa dhaaf boqonnaa malee itti gaaftama biyyaa guddaa fudhanii hojjetaa waan turaniif boqanaa akka fudhatan dokotornni isaanii waan gorsaniif, yeroo ammaa boqonnaa irra jiru jedhan. Dhukkubi isaaniis kan ture utu uhin taane kan yeroo dhiyooti jedhan.Obbo meles irra deddeeb’uun wal’aansa fayyaa argachuff biyyootii alaatti deddeebi’aa turan isa jedhu obbo Berekt haalanii, akkuma nama ka biroo eegumsa fayyaaf of hin ilaalchisan jechuun hin danda’amu jedhan.
Ministeerri kominikeeshinii mootummaa Itiyoopoiyaa obbo Geetaachoo Reddaa kan kan mootummaan Ertaa jedheef deebii kennanii jiran. Waahilli Sagantaa Afaan Amaaraa Henok Semegzer gaaffii fi deebii obbo Geetaachoo waliin geggeesseen miidhaan hagamii akka dhaqqabe akka ibsanfiif gaafattt ture akkas jedhan.
Ministeerri kominikeeshinii mootummaa Lalatiyaanaa Rakoton-draa-zafii reeffi daandii biyyattii isa kami irratti iyyuu argamuu haalanii, humnoonni nagaa eegsisan To’amasiinaatti kan ergamaniif sababaa COVID-19 heddummaaaa adeemeef jedhan. Maadagaaskaar keessaa namoonni 527 vaayireisii koronaan yoo qabaman lama immoo du’aniiru.
Ministeerri kominiskeeshinii Itiyoophiyaa Bereket Simon Kun oduu hin taanee kan Human rights Watch duula maqaa balleessuu isaa jajjabeessuuf baase jedhan.
Ministeerri kooriyaa kibbaa Chung Eui-yong, ennaa Biliinken waliin wal arganitti kooriyaa kaabaa ilaalchisee imaammata jiru xiinxaluun erga xumuramee booda Ameerikaa waliin gad fageenyaan mari’achuuf carraa kana argachuu kootti nan gammada jedhan.
Ministeerri maallaqaa kan Uganda Matiyaa Kasaayijaa liqaan biyyattii guddataa dhufe to’annaan ala miti biyyattiinis balaa qabeenyaa ishee Chaainyaa dhaan duraa fudhatamuu irra hin geenye jechuun torban kana dubbataniiru.
Ministeerri maallaqaa kan Yunaaytid Isteetes Stiveen Manuchiin marii sa'atii tokkoo fi walakkaa booda Kibxata kaleessaa akka ibsanti kaayyoon keenya guyyoota dhufan kana keessatti yaada dhiyaatan xumuruun torban dhufu kongreesnii sagalee akka irratti kennu gochuu dha.
Ministeerri Ministrii dantaa alaa Amerikaa Antonii Bliinken Hamaasii fi gareeleen hidhatan ka biroon kanneen Gaazaa keessaa haleellaa Rokeetaan Israa’eel irratti gaggeessan battaluumatti akka dhaaban gaafatan.Israa’eel of-irraa ittisuuf mirga akkauma qabdu siviilonni akka hin miidhamne gochuuf dirqamatu irra jira jedhan.
Ministeerri naga eegumsa biyyaa Kelly-n dilbata darbe ibsa baasaniin imaammata jiru yaaluu dhaan kanneen eeyama seeraa qaban biyya kana seenuun danta biyyoolessaa waliin wal simuu qaba jedhan.
Ministeerri Nyaataa fi Qonnaa kan Sudaan Kibbaa Onyoti Adigo akka jedhanti Haawaannis kun Wiixata dabree Sudaan Kibbaa seene. Ogeessoota waajira isaanii fi kan jaarmayaan nyaataa fi qonnaa gamasitti erguun Haawaannis kun konyaa Magwi kan taa’an iddoo sadii seenuu isaa mirkaneessine jechuun Adigoon oduu gabaastotaaf Jubaa keessatti Kibxata kaleessaa ibsan.
Ministeerri odeeffannoo Ahmed Bilal akka jedhanitti Kaartuum Bashir mana murtii yakka qoratu kan addunyaan himatamuu waan quba qabuuf jecha sun immoo prezidaantii US waliin wal arguuf rakkisaa itti ta’a jedhan.
Ministeerri odeeffannoo Eertraa Yemaanee Gebra Masqal fuula twitter isaanii irratti akka barreessanitti ministeeronni kun walii galtee nageenyaa santti aansuu dhaan naannoo keessatti jalqabamaa kan jiru michummaa naannoo fi haala walii gala irratti mari’ateera jedhan.
Ministeerri odeeffannoo Eertraa Yemaanee Gebremesqel ergaa fuula twitter isaanii irratti maxxansaniin biyyoonni lamaan michummaa isaanii, kabajaa fi michummaa isaanii cimsatan jedhan. guyyaan har’aas hariiroo biyyoota lamaaniif boqonnaa haaraa dha jedhaniiru.
Ministeerri odeeffannoo Eertraa Yemane Gebremeskel, loltoonni Eertraa Tigraay keessa jiraachuu fi dhiisuu isaanii utuu hin tuqin, loltoonni Eertraa siiviloota hin ajjeesan jechuun haalan. kurnawwan darbaniif lola yeroo dheeraaf irrra deddeebi’uun Itiyopiyaa waliin ture keessatti maal na dhibdee dhaan loltoota Eertraatiin ajjeechaan siivilota irratti hin raawwanne jechuu dhaan ergaa barreeffamaan Rooyitersiif erganiin beeksisaniiru.
Ministeerri odeeffannoo kan paakistaan Fawaad Chaudrii ibsa baasaniin akka jedhanti balaan kun rakkoo Tekniikaan, maal dhibdee ykn beekaa uumamee isa jedhu murteessuuf yeroon isaa hin geenye, kanaaf gamnii hundi qoratamaa jira jedhan.
Ministeerri Odeeffannoo kan Somaaliyaa Osmaan Dubbe baatii Amajjii darbee looltoonni Somaaliyaa Ertraa keessatti leenjifamaa akka jiran mirkaneessanii garu Tigraay keessatti bobbaafamanii turan kan jedhu soba jedhan.
Ministeerri odeeffannoo naannoo Somalee Idris Ismail Abdi VOA sagantaa Afaan Somaaleef torban kana ibsa kennaniin gabaasa sana argeeraa, dhugaa mitii, dhugaa irratti kan hundaa’e miti jechuun haalan.
Ministeerri odeeffannoo Somaaliyaa Abdurahaman Omara Osman VOA sagantaa Afaan Somaaleef akka ibsanitti prezidaant Mohamed Abudullaahi Mohamed duulli Torto-roow cinatti geggeessame sun michoota sadarkaa addunyaa waliin akka geggeessamu kan eeyaman
Ministeerri odeeffannoo Sudaan Sudaan Ahmed Bilal VOAf akka ibsanitti kaafamuu uggura kanaa simatanii biyyaa fi uummata isaanii irraan dhiibbaa geessisee turuu isaa dubbatan. Angawoonni US uggurri kun kaafamuun Sudaan biyya shororkeessummaa keessummeessitu ta’uun kan Ameerikaan tarreessite keessaa ishee hin baasu jedhan. preizidaantiin Sudaan Omar al-Basir yakka waraanaa fi fixiinsa sanyiin himatamanii mana murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaan barbaadamu.
Ministeerri Raayya Ittisa Biyyaa Keeniyaa Moonikaa Jumaas, duraan meeshaaleen wal qunnamtii dhaabbilee nageenyaa biyyattii dhaabbilee dhuunfaan waan dhiyaataa tureef kun iccitiin mootummaa harka nama hin malleerra akka hin buuneef gaaridha jedhan.
Ministeerri Saayinsii fi Barnoota Olaanoo, “Yunivarsiitiiwwan rakkoon tasgabbii itti uumame 22 keessaa, 7 irraa kan hafe, hunda keessatti tasgabbiin bu’ee jira,” jedha.
Ministeerri saayinsii fi barnoota sadarkaa ol aanaas har’a ibsa kenneen qaamota barataa fakkaatanii mooraa Yuniversitii seenantu jeeqama uumaa jira. kanneen shakkaman to’annaa jala oolfamaa jiru jedhee jira.
Ministeerri Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Olaano gama isaan sochileen akkasii barattotas midhaaf saaxilee rakko geessu waan maluuf barattoni akka irra of qusatan akeekkachisee jira. Muktaar Jamaal tu gabaase
Ministeerri waajjira dhimmootii kominikeeshinii Itiyoopoiyaa Geetaachew Reddaa akka jedhanitti labsiin yeroo hatattamaa bu’aa gaarii buuseen biyyattiin akka tasgabbooftu godhee jira. Ministrii dhimma alaa US keessa kanneen jiran hangi tokko garuu Itiyoopiyaan tasgabbii argachuu ishee kan hin simanne jiru jedhan.
Ministera haajaa alaa Amerikaatti itti aanaan dhimma Afrikaa, amb., Doonaldi Yamaamootoo imaltuuf Itoophiyaa jira
Ministera Haajaa Alaatiif Anthony Blinken filate. Tokkummaa Mootummootaatti ambaasaaddera U.S.Linda Thomas-Greenfieldfilate.Damee jijjiirama qilleensaaiif John Kerryfilate,daarektera nagaa biyyoolessaatiif ammoAvril Hainesfilate ammallee qixeeffachumatti jira.
Ministera Hujii fi Hojjataa US, Aleksander Akosta dureessa Amerikaa dubra caphanse ykn bira rafeef dubbii dhosse jedhani himachuutti jiran
Ministera maallaqaa Ahmed Shiddee fi itti gaafatamaan daandii qilleensa Itoophiyaa, Teweldee G/Maariyaam faatilleen warra Dr Abiy waliin imaltuu dhufe.
Minister-De’eetaan Ministeera Fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Darajjee Dhugumaa akka jedhanti projektiin qorannaa kanaa Qarshii Miliyoona 100 kan gaafatu yoo ta'u ammaaf Miliyoona 10n jalqane jedhan.
Minister deetaan ministeera misooma dinagdee fi dura taa’aan imaammata itti gaafatamummaa hawaasaa biyyoolessaa Dr. Abraham Tekeste hojiiwwan bu’aa argamsiisaniif bekkannaa kennuuf qophee qophaa’e irratti argamanii imaammati sun boqonnaa duraa fi lammataa irratti bu’aa inni argamsiise tuqanii jiran. Keessumaa imaammata sana irratti kan hirmaatan qaamotiin mootummaa adda addaa qaamotiin kanmootummaa hin ta’inii fi imaammata sanaan uummati fayyadame martinuu fayyadamtoota ta’uu isaaniif barnoonni guddaan irraa argamuu isaa illee ibsaniiru.
Ministeri Haajaa Alaa Itoophiyaa,Dr., Warqinee Gabayyoo waan wal dubbatan hardhaVOA Afaan Oromootti hime.
Ministeri haajaa alaa Raashiyaa Sergey laavrovilleen haaloo baanaa jedhan.
Ministerii barnoota qormaatii hatame jedhanii sab-qunnamtii irratti dubbatamaa ture dhraa jedhee kalee dubbate
Ministerii beeksiaa Eertiraa,Yemaanee G/Aab gareen ambaasaadderii Yamaamootoon faati imaltuu guyyaa sadiitiif Eeritraa dhufun jedhee Twitter irratti barreesse.
Ministerii biyya keessaa Keenyaa, Fred Matiangi hujiin Odiingaan itti jiru mootummaa gara galchuuu jedhee TV fi raadonii biyya sunii kakuu sun dubbatte kalee cufe.
Ministerii Fayyaa Keenyaa akka gareen fayyaa Isiolo dhiba kanaan durattuu gargaartu nama achi ergeef.
Ministerii Haajaa Alaa Amerikaa,Joon Keerii Imaltuu Guyyaa Jahaatiif Afrikaatti Dabree Hardha Itoophiyaa Gahe
Ministerii Haajaa Alaa Amerikaa,Mike Pompeo imaltuu guyyaa sagaliitii warraa bahe.Angoolaa bahe eda Itoophiyaa gahee borillee bulchootaan wal mari’ata.
Ministerii haajaa alaa Amerikaa, Mike Pompeo warra namii magaalaa Christ Church keessatti irraa dhumatee fi biyya namii keessaa wa taheef “irraa hafaa jennaanii anaa fi qalbii nama Amerikaalleen isanuma waliin jirti,” jedhe.
Ministerii haajaa alaa Biritishitti itti aanaan haajaa alaa damee Afrikaa, James Duddridge ergaa torbaan kana Twitter irratti ergeen akka muddmasmuun Itoophiyaa keessa jirtu ariitiin dhaabattu gaafate. Waraana torbaan dabre Eeritiraa lolan jedhee fi jeequmsa Itoophiyaa keessaa jiruuf nagaa nama eegamuu qaba jedha.
Ministerii Haajaa Alaa U.S. akka bulchoota Itoophiyaa fi TPLF ariitiin lola qabbaneessan gaafate TPLF Eertiraa loluu ammoo jabeessee morme
Ministerii haajaa alaa USA Mike Pompeo imaltuuf Afrikaatti dabree pirez. Angoolaalleen wal mar'atee waliin hojjachuuf walii galan
Ministerii haajaa alaa USA ta durii,Hilary Clinton,godina gama Kibbaa irraa abdii qabdi.
Ministerii Haajaa Alaa US faayidaa filannoo haqaa,amantiin wal dandahuu fi hariyumaa biyyitii isaa Itoophiyaa waliin qabdu irratti mari'atan
Ministerii haajaa alaa U.S. Mike Pompeo waraanii TPLF lola biyya alaatiin walqabsiisuuf torbaan dabre Eertiraa loluun waan tahuu qabaatii miti jechuun jabeessee morme.
Ministerii hujii fi caasaa bulchiinsa Kaameruun, Gregorie Owona ammoo dubbiin yakkan malee wannii filannoo keessaa hammaate hin jirtu jedha.
​Ministerii Ittisa Waraana USA,Ash Carter itti aanaa itti gaafatamaan kun eessatti akka ijjeefame diidessinee hin dubbanne.
Ministerii koominikeeshiinii albuuda Itoophiyaa seera ammaa keessatti akka warrii naannoolleen huji warshaa keessaa harka 2 argatu tolchanii baasan jedha.
Ministerii koominikeeshiinii Itoophiyaa Geetaachoo Reddaalleen ergaa Twitter irratti ergeen Fayyisaan baga gammaddee jedhee yoo biyyatti deebihellee akka gootaa simannaa jedhee dubbate.
Ministerii maallaqa Itoophiyaa Eyob Tekalinyi, U.S. waan Amerikaan gargaarsa kana Itoophiyaaf dhaabdee nuu qulqulleesitu feenaa jedhee VOAtti hime. Dubbiin tun ariitiin fala argatti jennee abdannaa Eyob..
Ministerii odeeffannoo Venezuheelaa, Jorge Rodriguez ammoo ‘nama diqqaa tokkotti mootummaa gara galchuuf lafa goose’ jedhe.
Ministerii waraana biyya sunii ammoo warra biyya gurguratetti biyya gara galchuu fedhee waraanii ammoo jabeessee dhowwuutti jira jedha.
Ministeroonni Briteen, Kanadaa, Ferensaay, Jarmanii, Xaaliyaanii, Jaappaanii fi Yunaayitid Isteetis, bakka buutonni sadarkaa ol aanaa kan gamtaa Awrooppaa hookkarri dhaabatee mara biratti fudhatama kan qabu adeemsi siyaasaa ifaa fi hunda hirmaachise Tigraayiin dabalatee lammiiwwan Itiyoopiyaa mara biratti fudhatama kan qabu akka uumamu waamicha dabarsaniiru.
Ministeroonni G-7, qaamotiin martinuu akkaan akka of qusatan, siivilotaaf eegumsi godhamuu akka mirkaneeffataniif mirgi namaa fi seerri sadarkaa addunyaa akka kabajamu yaadachiisaniiru.
Ministeroonni kaabinee Eertraa har’a wal ga’ii geggeessaniin Itiyoophiyaa fi Eertraa gidduutti walii galtee nageenyaa seena qabeessa irra ga’ametti aansuu dhaan haala biyyattii keesatti mul’ataa jiru irratti mari’atee jira.
Ministeroonni kaabinee haarawaan waggoota dheeraaf waltajjii siyaasaa Sudaan kibbaa irra kanneen tuarn angawoota beekamoo dha. Gareen kun nagaan waliin hojjeta jechuuf shakkii cimaatu jira.
Ministerootii waraana Amerikaa ta durii 10 jedhanitti filannoon Ameikaa seera filannoo hin guunne jedhanii humna waraanaatiin filannoo jjiiruuf yaaduun waan hin fakkaanne jedhanii morman.
Ministerri Barnootaa Itiyoophiyaa barnoonni koolejjiiwwan dhuunfaa ququllina barnootaa miidhe jedha, waaltaaleen dhuunfaa immoo tarkaanfiin mootummaan fudhate carraa uummataa cufe jedhu.
"Ministerri barnootaa Itiyoophiyaa barumsa fageenya irraa kennamu ugguree, sagantaaleen barumsaa koolejiiwwan dhuunfaa hagi tokko akka cufamanillee ajaje. Sagantaalee barumsaa ugguraman keessaa lama leenjisa barsiisummaa fi barnoota seeraa ti. Ministarri barnootaa Itiyoophiyaa ""tarkaanfiin kun kan fudhatame sadarkaa ququllina barnootaa eeguufi; koolejjiiwwan dhuunfaa irra-hedduun kanneen bu’aa ofii argatan qofatti fuuleffatani"" jedha.Abbootiin qabeenyaa koolejiwwan dhuunfaa immoo ""qajeelfammi kun hojii nuti waggoota hedduuf itti dadhabne nu duraa balleesse, carraa barnootaa uummatni argatee tures duraa cufe"" jedhu. Akka angawootni dhaabbatoota barnootaa dhuunfaa jedhanitti, tarkaanfiin kun fudhatamuun barattoota qofaa utuu hin taane barsiistotaa fi hojjettoota koolejii fi yuniversitiiwwan dhuunfaa illee hojii male hambisuuf jira. Fuula kana irra gama harka mirgaa ka jiru MP3 tuqaa guutummaa gabaasaa kanaa dhaggeeffadhaa."
Ministerri Ittisaa Kan Amerikaa Afgaanistaan Daw’atan
Ministerri kun tarkaanfiin humnoonni mootummaa fudhatanis kan madaalli eege ta’uu isaa himanii odoo san ta’u baatee badii hammana hin jedhamnettu gaha tures jedhan.
Ministerri qonnaa kan Itiyoophiyaa Mitikuu Kaasaa fooyya’iinsa argame kanaaf, waan lama galateffatan.Kunis haallii qillensaa gaarii ta’uu isaa fi gargaarsi argamuu.Garuu, Itiyoophiyaatti qindeessaan gargaarsa dhala namaa kan Tokkumaa mootummootaa Eugene Owusu akka jedhantti, lakkofsi miliyoona 2.8 jedhu kun seenaa jiru keessaa hanga tokko qofa ibsa.Kanneen biroon kuma 900 fi kuma dhibba 56 ta’an immo nyaata dabalataa eeggatu.
Ministetra haajaa alaa Amerikaa,Mike Pompeo Tiraampi filannoo duratti hiissuu hin dandaha moo hin dandahu jedhanii gaafatan.
Ministira Saayinsii fi Barnootaa Ol’aanoo: Hookkara Yunivarsitileetti wal-qabatee shakkamtoota 900 Irratti tarkaanfii fudhanne
Ministirichi akka beeksisetti, baatii Fulbaanaa irraa eegalee Yunivarsiitonni hunduu barattoota simachuu eegalan. Kutaa barnootaa filachuun isaanii immoo qabxii turtii waggaa tokkoo booda argatan irratti hundaa’uun geggeessama. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ministirich, maree hooggantoota UNHCR waliin taasisaniin, guyyoota eeramanitti kaampiiwwan sun cufamanii warri achi jiranis biyyatti galuu qabu jedhan. Bara 2016 rakkoo nageenyaaf Dadaab haa cufamu jedhamee ka ture yoo tahu, murteen Kibxataa kun garuu mareef ka dhiyeeffamu miti jedhan Maatiyaangiin.
Ministiri haajaa alaa USA guyyuma guyyaan oduu akka akkaa irratti ibsa baasa.Minsiteri haaja ala Amerikaa WDC jiraa hojjatoota kuma 70 dhiyaatan biyya keessaa fi biyya alaallee qaba.
Ministirii Dhimma-alaa Paakistaan irraa xalayaan gara Embaasii Yunaayitid Isteets, magalaa Islaamaabaad jiruutti ergames, akkuma Yunaayitid Isteets, Paakistaanis “ehama imalaa gaafachuu” akka biyya ishee keessatti labsitu du
Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Damee Afrikaatti, eeggataa garaaraan ministaraa – Donaald Yaamaammootoo – har’a Embaasii Ameerikaa, kan Finfinnee jiru keessatti dhimmoota adda addaa irratti ibsa kennan. Akka Lakkoobsa Awurooppaatti bara 2006 irraa jalqabee haga bara 2009-tti, Itiyoophiyaatti Ambaasaaddara Yunaayitid Isteets ta’uun kan hojjetaa turan – Yaamaamootoon, haala siyaasaa biyyattii, ka yeroo isaan achi turanii fi ka yeroo ammaa wal-bira qabanii ennaa ilaalan, maal akka argan gaafatamanii ennaa deebisan – deebii walii-galaa kennan. Biyyi isaanii dhimmoota akkanaa Itiyoophiyaa waliin ka dubbataa jirtu, marii dhuunfaatti geggeessamu irratti akka tahe dubbatan.
Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Damee Afrikaatti, eeggataa garaaraan ministaraa – Donaald Yaamaammootoo, kaleessa muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariiyaam Dessaalenyi wajjiin wal-arguun dubbatanii jiran.
Ministirii dhimma-alaa Yunaaytitid Isteets fi Embaasii Ameerikaa Finfinnee jiruun ka qopheessame – wal-tajjiin wal-jijjiirraa muuxannoo, ka dubartoota Afrikaa qonnaa irratti bobba’anii Finfinneetti geggeessamee jira.
Ministirii Haajaa Alaa Amerikaa lammii isaatiin Itoophiyaatti imatluu dhaquun balaa qabaa jedhee ammallee irra deebihee dhaamate
Ministirii Haajaa Alaa USA, guyyaa waan akka akkaa irratti gaazexeessitotatti wahima.
Ministirii Haajaa Alaa USA:Hiriira mormiiti asitti akkii Oromiyaan keessa jirtu ammallee numa yaaddessa
Ministirii isaanii dhaabbilee gargaarsaa waliin tahee jara waraana baqate gargaaruf itti jirra jedha.
Ministirii Nagaatiin kan qopheessame sagantaan hawaasa tola-ooltummaa biyyaalessaa kaleessa galma Gamtaa Afrikaatti geggeessamee jira.
Ministiriin Barnootaa Itiyoophiyaa hojjetoonni koo bobbaa hojii irra turan lama Obbo Mulaatuu Xaggaayee fi Obbo Ababaaw Ayyaalnah naannoo Affaar keessatti na jalaa ajjeefaman jechuun beeksise.
Ministiriin Dhimma alaa Itiyoophiyaa ibsa kaleessa galgala baaseen, “Mootummaan Sudaan, daangaa biyyoota lameenii irratti rakkoolee mul’atan, gochaalee hammeessanii fi gochaalee tuttuqqaa geggeessaa jira,” jechuudhaan akka gochaa sana irraa of qusatuu fi rakkoo jiru karaa nagaa furuutti akka cichu gaafatee jira.
Ministiriin dhimma-alaa, ka Yunaayitid Isteets, Itiyoophiyaa keessa jeeqamni uummataa fi murtii seeraa tii ala hidhuun jiraachuu mala – jechuudhaan, gara sanatti imaluun akka balaa qabaqachuu malu akeekkachiistee jira. . Keessumaa naannawa Gonderii fi Bahir-daar, akkasumas, godinaalee Oromiyaa garii keessatti tasgabii-dhabinsi itti fufuun isaa gabaasamee jira – ka jedhu, ministriin dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun, akeekkachiisa ammaan dura, gaafa Waxabajjii 13, bara 2017 baase ture irra-deebi’ee haaresse.
Ministiriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis Godaantota Hittisuuf Loltoota Gara Daangaa Bobbaasufi Jedhe
Ministiriin Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis haallii qabiinsa mirga namoomaa kan biyyoota addunyaa inni bara dabree maal akka fakkaatu Robii har'a ifa baasee jira.
Ministiriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetisis torban dabre keessa, waa’ee saaminsii fi hookkarri quunnamtii-saalaa mooraalee baqattootaa sana keessa jiraachuuu – gabaasaaleen qabatamoo tu jira, jechuun ibsee ture.
Ministiriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis – Pentaagoon, jamaa godaantootaa biyyoota Ameerikaa giddu-galaa irraa gara Yunaayitid Isteetis-tti yaa’an ittisuuf jecha, loltoota dhibbaan lakkaawaman gara daangaa biyyattii gama Kibbaatti kan bobbaasu tahuu beeksisee jira.
Ministiriin dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, ibsa har’a baaseen, “michoonni Saawudii Arabiyaa, haalawwan sodaachisoo akkanaa irraa daangaa biyya isaanii eeggachuu fi of irraa faccisuuf mirga qaban ni deggerra” jedhan.
Ministiriin dhimma biyya keessaa fi ka dhimma-alaa Meksiikoo ibsa har’a baasaniin akka jedhaniiti, baqattoonni konkolaataa hedduun yaa’an kun irra-jireessi isaanii biyyoota Ameerikaa giddu-galaa akka Guwaatimaalaa, Hunduraas fi Il-salvaadoor irraa gara sanatti deeman.
Ministiriin Eegumsa Fayyaa Akka Hawaasni Namoota Vaayirasii Koronaarraa Dandamatanirraa Hin Qoollifanne Waamicha Dhiheesse
Ministiriin Eegumsa Fayyaa Itiyoophiyaa, har’a immoo lakkoobsi namoota Vaayirasichaan qabamanii 73 tahuu beeksisee jira. Lakkoobsi namoota vaayirasii Koronaan qabaman akkas dabaluun, uummanti qajeelfama of irraa ittisaa bahe hojii irra oolchuutti dhibaa’uu irraa madde – jedhu, ogeeyyiin fayyaa.
Ministiriin Galiiwwanii Itiyoophiyaa bara baajataa darbe galii gibiraa Birrii Biliyoona dhibba 2 fi Miiliyoona 33 ol walitti qabuu beeksise.
Ministiriin Galiiwwanii Itiyoophiyaa, kanneen gibira dhoksan, nagaheewwan seeraa alaatti fayyadaman fi maxxansan, walaumaa galatti dhaabbatoota166 keessaa 16 to'annoo seeraa jala galfamuu isaanii beeksisee jira. Ministarittiin Galiiwwanii Aadde Adaanech Abeebee
Ministiriin Geejjibaa Itiyoophiyaa tajaajila geejjibaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduutti jalqabuuf qophii tahuu isaa beeksisee jira.
Ministiriin Haajaa Alaa USA Baranallee Biyya Hedduutti Ummata Ufii Rakkisee Mirga Isaallee Gadi Qabee Jedhee Gabaase
“Ministiriin Ittisaa kenyaa, wal-muddinsa waraanaa xiqqeessuf, biyyoota Kooriyaa lameen gidduutti mariin dameelee waraanaa fi matiilee wal-quunnamsiisuun gaafa Addoolessa digdamii tokkoo Tongil-gak ka Kooriyaa Kaabaa keessatti akka geggeessamu har’a yaada dhiheessee jira” – jechuun dubbatan – itti-aanaan Ministaraa Ittisaa Kooriyaa Kibbaa.
Ministiriin Ittisaa Yunaayitid Isteets, Pentaagon, Afgaanistaan gama Bahaa keessatti haleellaa maadhee guddaa hidhattoota Islaamik Isteet irratti geggeessame keessatti loltoonni isaa lama ajjeesamanii, tokko immo madaa’uu beeksisee jira.
Ministiriin kun bara 1975 jalqabee haga bara 1995 bifa ahaaraan jaaramuuf jijjiiramaa asi gahe.Ministirii kun hojjattoota 1000 caalaa qabaa, aaddee Dammituu Hambisaatti Ministera.
ministiriin misooma magaalaa fi manneenii kan inni karoorse, waggaatti manneen jireenyaa kuma 250 ijaaruu dhaan manneen miliyoona 2.2 yoon dhiyeesse rakkoon jiru hanga tokko ni furama jechuun sochii eegalee jira.
Ministirii odeeffannoo Ertiraa irraa ibsa bahe keessatti, “mootummoonni lameen, daangaalee isaanii keessatti, gurmuulee kanaaf gargaarsa barbaachisu akka kennanii fi akkasumas akka biyyoota lameen gidduu walabummaan socho’an ehama barbaachisu akka miijessaniif ka walii-galan tahuu dubbate – mootummichi Ertiraa.
Ministirii odeeffannoo mootummaa Itoophiyaa, Dr.Nagarii Leencoo ibsa dhiyoo tana gaazexeessitota biyya keessaatii kenne irratti Somaalilandi keessatti seera malee Oromoo 3,000 caalan baqachiisan jedhe.
Ministirii saayinsii fi barnootaa olaanaa Itoophiyaa torbaan dabre keessa ibsaa baaseen jedhetti “warra seera malee yuniverstriii seenee warqata eennummaa baafatatee qaama tuttuqutti jira.Qaama leenjisutti jira.Harka isaaniia akka ijoollee kaasan gaafatan.
Ministirin Galiiwwanii Itiyoophiyaa Gibirri Sassabame Fooyya'e Jedha
Ministironni haajaa alaa Itoophiyaa fi Yunaaytid Isteets hidha laga Abbayaatin wal-qabatee gaafii dhihaateef deebii kennan.
Ministironni haajaa alaa Itoophiyaa fi Yunaaytid Isteets hidha laga Abbayaatin wal-qabatee gaafii dhihaateef deebii kennan.“Pireezdaant Traamp walii-galtee bu’aan isaa biyyoota sadeenifuu ta’urra akka gahamuuf xiyyeeffannon hudumaa wajjin hojachuu murteesse .” Ministira haajaa alaa Yunaaytid Isteets Maayik Pampeyoo.
Ministiroota filaman 20 keessaa dhiiraa fi dubartiin wal qixxee.Ka dubartii 10n:
Ministiroota Itoophiyaa durii jiran haga tokko hujii isaanii walti dabalan.Horsiisee bulaan koomishineera durii qabu hin qabu taatullee akka amma jiruun yoo wannii hin qajeelina jiraatte ilaalaa qajeelchaa deeman jetti aaddee Hamziyaan.
Ministiroota maaf diqqeessan?Akka muummeen ministira Itoophiyaa Dr Abiy Ahmed jedhetti baasii mootummaallee diqqeessuu fi gaafii ummataa deebisuuf tana tolchan.
Ministirri barnootaa Itoophiyaa Doktor Injinar Getaahuun Makuriyaa ”Anis nan barsiisa” jechuun sosochii eegalameen ofiillee har'a mana barnootaatti argamuun barsiisuu eegalaniiru.
Ministirri Barnoota Keeniyaa Joorj Magoohaa harra turtii ji’a jahaa booda manneen barnootaa Keeniyaa keessa jiran akka banaman ajajanii jiru. Kanaanis ji’a jahaaf cufamanii ka turan manneen barnootaa biyyattii banamanii akka barattoota simatan, barsiisonnis barattoota kana akka to’atan qajeelfama dabarsani.
Ministirri Bishaan, Jallisii fi Anniisaa Itoophiyaa Dr.Silashii Baqqalaa akka ibsa har’a kennaniin Sudaan fi Masriin itti gaafatamumma Gamtaa Afrikaatiif kenname xiqqeessun tuffachuuf yalii taasisan jedhan.
Ministirri dhimmoota koominikeeshinii Itoophiyaa, obboo Getaachoo Raddaa, “dhabni lamaan ammuma techoon wajjira saanii walirraa fagaatan gabaasni isaanis addaan fagaata,” jedhee, gaafi fi deebii gabaasaa Raadiyoo Ameerikaa, Heenook Samagzaabeer wajjin godheen. Getaachoon, Hiwuman Raaytis Waach akkataan itti waan jiru irratti daddabalee dhiheessu duris ammas fudhatama akka hin qabne dubbata.
Ministirri Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa Itoophiyaa, Dr. Nagarii Leencoo Roobii darbee istuudiyoo VOA yeroo dhufnitti haala yeroo irratti marii ballaa goone, daawwadhaa.
Ministirri Haajaaa allaa Yunaayitid Isteets haalla juba jirurraa ka’iudhan han gargaarsa attattamaa irratti hojjatanii achi ,hojjattoonii isaa hudii Imbaasii Jubaatii akka bahan ajejeera. Lammiiwaan Ameerikaas Saawiz Suudan dhaqurraa akka of qusatan akeekkachiisera wajjirri kun.
Ministirri Haajaa Alaa Ameerikaa Itoophiyaa Dawwachuufi. Haalli Biyyattin Keessa Jirtu Dubbiwwan Ijoo Mariidhaf Karorfaman Keessayi Jedhame
Ministirri Haajaa Alaa Itoophiyaa dhimma godaantota Itoophiyaa Sawudi Arabiyaa jiraanii laalchise ibsa Kamisa Kaleessaa, jechuunis Fulbaana 3 baaseen, “ mootummaan hoomuu taanaan lammiiwwan ofii biyyoota alaa jiran galchuu didee in beekuu,” jedha. Bara kana ji’a Bitootessaa fi Caamsaa edduutti godaantota kuma 400 gara biyyaa deebiseeraa jedhee, Kunis an godhamu qajeelfamootaa fi human jiru iirratti hundahee ta’uu ibsa.
Ministirri Haajaa Alaa Yunaaytid Isteets Gochi Aysiis Duguuggaa Sanyiiti Jedhe
Ministirri haajaa alaa Yunaaytid Isteets Maaykil Pampeewoon Itoophiyaa fi Eertiraan waliigaltee nagahaa wal-dhabiinsa oggoota diigdamaatti xumura godhe kaleessa, Adoollessa 9 mallatteessuu Yunaaytid Isteets simachuu ibsa Kibxata harraa baasaniin beeksisan.
Ministirri haajaa alaa Yunaaytid Isteets Reekis Tilarsan Itoophiyaa dabalatee biyyoota Afrikaa shan dawwachuuf deemu. Kaayyo imala isaanii laalchisee dhimmota Afrikaatif, itti aannaa ministirri dhimmoota alaa Yunaytid Isteets, ambaasaddor Doon Yamamoton gaazeexessitootaf Kibxata kaleessaa ibsa kennaniiru.
Ministirri Haajaa Allaa Yunaaytid Isteets, Joon Keeriin ibsa harra kenneen gochi garee Aysiis (ISIS) gocha duguuggaa sanyiiti jedheera.
Ministirri Maallaqaa Keeniyaa yakka malaammaltummaan himatamanii mana murtiif dhiyaatan.
Ministirri nageenyaa Somaaliyaa Abdiriisaaq Omaar Mohaammad Sagalee Raadiyoo Ameerikaa Sagantaa Afaan Somaaliitti akka himetti haleellaa kanan miseensonni paarlaamaa biyitti lama fi namoonni nagahaa lubbuu isaanii dhabaniiru. Humni waraana Somaaliyaa hidhattoota al-shabaab haleellaa san geechisan sadi'i ajjeesee naamoota 57 hidhattoonni kun to'annaa jala olfatanii turan harkaa miliqsuu isaas dubbate Abdiriisaaq.
Ministirri Qonnaa Keeniyaa Mr. Muunyaan Hawaannisi kun biyyoota ollaa Itiyoophiyaa fi Somaaaliyaa gara Keeniyaa akka seene himanii, kutaalee bulchiinsaa Keeniyaan qabdu 47 keessaa 8 weerara kanaan miidhamuu dubbatan. Kana to’achuufis mootummaan Keemikaala farra ilbiisaa hawaannisa kanatti roobsuuf akka ta’e himanii, kanaafis dhaabbata weerara hawaannisaa qolu ka gaanfa afrikaarraa xiyyaarri lamallee akka argame dubbatan.
Ministootaa ‘Oromiyaa diqqoo’ Oromoo kuma 40 caalaatti keessa jira. Somaaleelleen kuma kurnya hedduutti keessa qubata.Gaafa bananillee nama hedduutti itti gammade.
Ministreerri dantaa alaa Amerikaa Maayik Pompeeyoo Twitarii irratti akka barreessanti Sudaan Kibbaa keessatti nagaan bu’e ce’umsii siyaasaa milkaa’iina qabu argamsisuuf kutaa sana waliin hojjanna jedhan.
Ministrichi akka jedhanitti tajaajilli interneetii guutummaan kan cufame guyyoota lamaa hamma sadii qofaatti. Kunis caasaalee hawaasaa ykn social midea qofaa irratti ta’uu dubbatu.
Ministrichi akka jedhetti uggurri Ameerikaan keesse abbaa irrummaa hamaa kan US dhimma sadarkaa addunyaa keessa seenuu ti.
Ministrichi Dhimma Alaa Ameerikaa Blinken Giddu Galeessa Bahaa Daawwatan
Ministrichi itti dabaluu dhaan hidhi Abbayyaa waggaa kana bishaan kuusuu qabu torbanneen lamaan darban keessa kuusuu isaaf hidha sana darbee dhangala’uu jalqabuu isaa fi hojiin bishaan guutuus mul’inatti jalqabamuu dubbataniiru jechuu dhaan waahilli Afaan Amaaraa Solomon Abaatee gabaaseera.
Ministrichi VOA waliin har’a gaaffii fi deebii geggeessaniin dura taa’aa gamtaa Afriikaa kan yeroo ammaa prezidaantii Afriikaa Kibbaa Siril Ramaafoosaa haala mijeessaniin hoogganoota Itiyoopiyaa, Sudaanii fi Masrii gidduutti wal ga’iin viidiyoo dhaan geggeessame milkaa’aa kan ture ta’uu ibsanii, dhimmootii teekinikaa fi seeraa irratti kanneen mari’atan ogeessonni biyyootii kanaa torban tokkoo ykn yeroo hin dheeranne keessatti wal arganii qabxilee hafan irratti walii galtee irra ga’uuf kan hojjetan ta’uu qajeelfama dabarsuu isaanii ibsaniiru.
Ministrii dantaa alaa Israa’eel keessatti Daayreekteerri dhimmootii dinagdee Afrikaa Shaaron Baar-Lii akka jedhantti gamtaa Afrikaa keessatti tajjabdummaan seenuun mootummaa isaaniif dhimmi iddoon duraa itti kennamuu dha.
Ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa keessatti dubbi himaa eeggataa kan ta'an Obbo Amsaaluu Tizaazuu Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti garu himannaan Masriin dhiyeessitee hundumtuu hundee hin qabu jedhan.
Ministrii dhimma alaa Ameerikaatti itti aanaa ministeerri dhimmootii dimokraasii mirga namaa fi hojii Tom Malinowski dawwannaa Itiyoopiya kan guyyaa tokkoo xumuranii har’a gara Rwandatti qajeelaniiru. Itti aansanis gara Burundii fi Keeniyaatti kan imalan ta’uun ibsameera jechuu dhaan Eskinder Frew Finfinneerraa gabaaseera.
Ministrii dhimma alaa Ameerikaatti itti aanaa ministriin dhimmootii dimokraasii, mirga namaa fi dalagaa Tom Malino-wiskii gara Itiyoopiyaa kan dhufan marii gamtaa kan mootummoota Itiyoopiyaa fi Ameerikaa kan waggaa irratti hirmaachuuf jecha.
Ministrii dhimma alaa UStti gargaaraa ministeerri dhimmootii Afriikaa Doonaald Yamaamotoo VOAAfrica 54jedhamuuf ibsa kennaniin galmi wal ga’ii isanaa inni ijoon gargaarsa kennamu irra tarii dantaa waliinii irratti kan hundaa’I imaammata michummaa qopheessuu akka ta’e dubbataniiru.
Ministrii dhimma alaa UStti itti aanaa ministeera dhimmootii Afriikaa duraanii kan turan Herman Cohen yeroo ammaa biyyootii Afrikaa shan daawwataa kan jiran imala Rex Tillerson keessummaa Itiyoophiyaa ilaalchisee yaada isaan kennan ilaalchisuun VOA waliin mair’atanii jiran..
Ministrii Dhimma-alaa Yunaaytiid Steetsitti Daarekterri Waajira Gargaarsa Afrikaa Maargareet Maak Keelveey naannoo Gaanfa Afrikaatti rakkoon guddaan tokko, akka biyyoonni naannoo baqattoota ollaa irraa itti yaa’an simachuu itti fufan amansiisuu dha - jedhu.
Ministrii haajaa alaa Ertraa Ambaasaaddar Tasfaa Mikaa’eel Garraahtu kun dhimmi abba biyyummaa Ertraa keessa seenuu dha jedhan.
Ministrii haajaa alaa Yunaaytid Isteets keessatti dhimmootii Afrikaaf itti aanaa ministeeraa ta’uun haaraa kan muudaman Tibor Naj dhimmoota Afrikaa ilaalan irratti Raadiyoo sagalee Amerikaa waliin gaaffii fi deebii gaggeessanii jiru.
Ministrii ittisaa sudaan kan Kaartuum keessaa cina hiriirtoonni taa’uun mormii kan itti fuffan yoo ta’u kaawunsilii sivilootaa hundeessuuf maqaa namootaa walitti qabaa jiru.
Ministriin barnootaa kan Federaala Itiyoophiyaa akka ibseetti qorannaa Oromiyaa irraa ergameetu guyyaa kana muruuf sababaa ta’e jedha.
Ministriin dantaa alaa Ameerikaa labsiin baase akka jedhutti akkaataan hojii haaraan kun nageenya lammiiwwan Ameerikaa caalaatti eeguu irratti kan akeekkate dha.
Ministriin dantaa alaa Amerikaa walgahii kana booda ibsa baaseen Maddii dhukkuba kanaa maal akka ta’e akka ibsamu akksumas kun ammaan booda dhabachuu akka qabu hubachisee jira.
Ministriin dantaa alaa Iraan Jaavaad Zarif dhaamsa Twitariin erganiin Traamp haasawaa warra dofaa fi jibbinsaa kan boddeetti hafumma agarsiisu dhagesiisan jedhan. Kun hasawaa jaarraa 21ffaa kan Tokkummaa mootummotaa duratti dhiyaatu hin turre jedhan. Prezidaantiin Iraan Hassan Rohaanii walgahii hogganoota addunyaa kan biyyoota 193 kana irratti har’a dubbachuuf deemu. Walii galtee Nukleeraa tolfame sana kan ilaaleen Rohaaniin biyya isaaniif ni falmu jedhamee eegama.
Ministriin Dantaa Alaa Itiyoophiyaa Haala Tigraay Keessaa Ambaasaadarootaaf Ibsa kenne
Ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa ibsa sambata darbee waaree booda baaseen akka beeksiseetti waraanni Ertraa Tigraay keessaa ba’uu jalqabuu isaa fi waraanni Itiyoophiyaa bakka bu’uun eegumsa daangaa jalqabuu isaanii ibse.’Itiyoophiyaan wal waraansa Tigraay keessaa kan baatii Sadaasa darbee eegalamee akka dhaabduuf dhiibbaa jabaa jala jirti.
Ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa waa’ee daw’annaa jila Ertraa kana gad fageenyaan hin ibsine.Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afaworqii torban darbe guyyaa wareegamtoota biyya isaanii Asmaraa keessatti kabajan irratti jila tokko gara Itiyoophiyaatti kan ergan ta’u ibsanii turan.
Ministriin Dantaa Alaa Itiyoophiyaa Waamicha Dhiyeessee Jira
Ministriin dantaa alaa JarmaniiHeeykoo Maas ibsa baasaniin yeroo ammaa walitti bu'iinsii Tigraay keessaatti gaggeeffamaa jiru biyyatti addaan qodee uummata midhuun biyya ollaa irratti dhiibbaa akka qabuu fi akkaan balaa'amaa ta'u ibsan.Walitti bu'iinsa kanaaf furmaanni karaa siyaasaa akka argamuuf wal waraansii qabbaneessun barbaachisaa ta'u hubachiisan.
Ministriin dantaa alaa Jarmanii Heiko Maas kana labsuu isaanii dura Faransaayii fi Briteen waliin dubbachuu isaanii beeksiisan.Yakka rawwatame kana irratti deebii kennamuu caalaa gaaffii ka’uutu heddumaata jedhanii eenyu gocha kana duuba akka jiru beekuun barbaachisaa dha jedhan Maas.
Ministriin dantaa alaa kaleessa ibsa baaseen akka jedhanitti haqamuun viisaa kanaa kan ajajame akka seera Caamsaa 29 prezidaant Doonaald Traampiin mallatteeffameettti.
Ministriin dantaa alaa kan Jarmanii dhimma kana irratti hojjachaa kan jiranii fi kana caalaa ibsa biraa kennu kan hin feene ta’u Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsee jira.
Ministriin dantaa alaaKoriyaa Kaabaa Ri Yong Ho oduu gabaastotaaf akka ibsanti yaaliin dhukaasa Bombii Haaydrogiin kun sodaachiisa prezidaantiin Amerikaa Traamp mootummaa koriyaa guutummaatti barbadeessina jechuun jalqaba torban kanaa kora Tokkummaa mootummotaa irratti dhageesisaniif deebii dha.
Ministriin dantaa alaa Maayik Poompeeyoo daawwannaa isaanii Itiyoophiyaatti geggeessaniin hoogganoota daldalaa fi kanneen hojii uumuu irratti bobba’an waliin galma wal ga’ii tokkummaa mootummootaa keessatti marii geggeessanii jiran.
Ministriin Dantaa Alaa Sadarkaa akeekkachiisa Imalaa Baasuun Lammiiwwan Isaa Akeekkachiise
Ministriin dantaa alaa Somaaliilaand Hir akka jedhantti Somaaliilaand gama misooma dinagdeen deggersa barbaaddi. Kana qofa miti jedhan adda addummaa Itiyoophiyaa waliin qaban furuufis deggersa barbaaddi jedhan.
Ministriin dantaa alaa Sudaan Kibbaa gama isaan ibsa baaseen Amerikaa waliin amma iyyu qunnamtii qabna jedha.Ejjennaan keenya isuma duraati. Hariiroo gaarii qabna jedhee jira.
Ministriin dantaa alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Blinken fi hoogganaan Pentagon Lloyd Austin torban kana michoota Japaanii fi Kooriyaa kibbaa keessaa waliin wal arguu dhaan kan hammaataa adeeme ofitti amantaa Chaayinaa fi calliinsa Kooriyaa Kaabaa ilaalchisee mari’achuuf akkasumas michummaa biyyoota paasific mirkaneessuuf jiru.
Ministriin dantaa alaa yunaaytid Istetes, lammiwwan Amerikaa gara biyyoota alaatti ituu hin imaliin dura, of eeggannoo akka godhaniif biyyoota addunyaa irra jiran haala nagaa fi nageenyaa qaban irratti hunda'uun sadarkaa 4tti ramadusa Finfinnee kan jiru Embaasiin Amerikaa Ibsee jira.
Ministriin dantaa alaa Yunaaytiid Istees akka jedheetti, Wiixata kaleessaa, ministeerrii haajaa alaa Amerikaa Antonii Bliiken bilbilaan Dr. Abiyyi waliin ennaa dubbatan, Itiyoophiyaa fi Ertraan waraana Ertraa Tigraay keessaa baasuuf waadaa seenan, battalumatti, guutuummaatti akkasumas haala mirkaneessuun danda’amuun hojii irra akka oolchan dhiibbaa godhanii jiru.
Ministriin Dantaa Alaa Yunaaytiid Istees Waraana Ertraa Tigraayii Baasuuf Waadan Galame Hojiirra Akka Ooluu Gaafate
Ministriin danta alaa Amerikaa Joon keerii somaaliyaa yeroo seenan Embaasii Amerikaa Moqadishoo keessatti banuuf waadaa seenuun ture. Kana malees humnootii nageenya eegsisan kan Somaaliyaaf gargaarsa godhamu babal’isuu kan jedhu of keessaa qaba.
Ministriin dhimma alaa akka jedhetti Jabuutiin muummicha ministeerichaaf biyya daawwannaa jalqabaa ta’uun utuu hin eegamin hin turre.
Ministriin dhimma alaa Ameerikaa Antonii Bliinken Ameerikaan akka taajjabduu ta’uun gara gumii mirga namaa kan tokkummaa mootummootaatti ka deebitu ta’uu har’a beeksisan.
Ministriin Dhimma Alaa Ameerikaa Dawwannaa Afriikaa Addaan Kutanii Deebi'uuf Jiru
Ministriin Dhimma Alaa Ameerikaa Kampanii Telekominikeeshinii Chaayinaa Qeeqan
Ministriin dhimma alaa Ameerikaa kerryn yaadawwan walii galtee kana ilaalchisee kennama kan akka hamma Tehran sagantaa ishee meeshaa nukleraa ilaalchisee ulaagaa sadarkaan addunyaa kaa’e guuttu-tti uggura irra kaa’ame itti fufuu qaba jedhu. kun immoo abjuu dha jedhan.
Ministriin Dhimma Alaa Ameerikaa Ministeerota Afriikaa Mariisisuuf Jedha
Ministriin dhimma alaa Ameerikaa Rex Tillerson dhimma biyya isaanii keessaa dhimma Kooriyaa kaabaa waliin jiru dabalatee dhiibbaa jiru irraan kan ka’e daawwannaa isaanii Afiikaatti geggeessan guyyaan tokko ennaa hafu addaan kuktanii deebi’an.
Ministriin Dhimma Alaa Ameerikaa Rex Tillerson Maaynamaariin Daawwatan
Ministriin dhimma alaa Antonii Biliinken, prezidaant Baayidn mirga namaa giddu gala imaammata alaa Ameerikaa gochuuf cicha qaba. kanaaf cichi kun anii fi guutummaa ministrii dhimma alaa keessa kan jirru ka haalaan irratti fuuleffann jedhan.
Ministriin dhimma alaa Antonii Bliinken Washingten keessatti ibsa kennaniin Ameerikaan uummata Maaynamaar kan walabummaa, nagaa fi misoomaaf hawwii qaban cina ni dhaabatti jedhanii humnoonni waraanaa tarkaanfii isaanii battala akka garagalchan gaafatanii jiran. Ibsi White House biraa kenname akka jedhutti Yunaayitid Isteetis ba’ii filannoo yeroo dhiyoo geggeessame jijjiiruuf yaalii ta’u kan mormituu fi ce’umsa dimokraasii Maaynamaaritti gufuu kanneen ta’an irratti tarkaanfii kan fudhattu ta’uu beeksisaniiru. Prezidaant Joo Baayiden illee dhimma kana irratti ibsi kan kennameef ta’us ibsichi beeksisee jira.
Ministriin dhimma alaa Antonii Blinken gita isaanii kan Chaayinaaf haasaa walitti deddeebisaa turaniin, yaaddoo keenya guddaa gocha Chaayinaa ilaalchisee jiru kan Xinjiang, Hong Kong, Taayiwaan, haleellaa interneetii Yunaayitid Isteetis irratti raawwatame, dhiibbaa dinagdee michoota keenya irratti ta’e jedhan kaasaniiru.
Ministriin dhimma alaa ibsa baaseen eenyummaan hidhattoota dhukaasa bananii qulqullaa’aa jira jedhee jira.
Ministriin dhimma alaa Itiyoophiyaa daawannaa kana kan qindeesse keessaa tokko. Waajjira ministrichaaf dubbi himaa kan ta’an obbo Melles Alem qopheen Awrooppaa kan Ameerikaatti aanaa jedhu.
Ministriin Dhimma-alaa Itiyoophiyaa ibsa kaleessa baaseen gargaarsa namoomaa Tigiraayiin dhaqqabsiisuuf rakkoon haala miijessuu furmaata argatee jira, jechuudhaan, kan rakkoo tahee hanqina gargaarsaa tahuuu dubbate.
Ministriin dhimma alaa Itiyoopiyaa Dr. Tewdroos Adaanoom baatii Hagayyaa keessa VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessanii turan. Kana irraa ka’uu dhaan dhaggeeffattoonni gaaffii hedduu nuuf erganii jiran.
Ministriin dhimma alaa Itiyoopiyaa Teewdroos Adaanoom VOAf waliin gaaffii fi deebii geggeessan
Ministriin Dhimma Alaa Itoophiyaa Itti Aanaa Ministrii Dhimmootii Afriikaa Waliin Marii Geggeessan
Ministriin dhimma alaa Jarmanii Heeyikoo Maas dhimma Raashiyaa ilaalchisee, uggurri akkasii akka kaa’amuu fi toora maqaa namoota dhuunfaa qopheessuu isa jedhu kan deggeran ta’uu beeksisan.
Ministriin Dhimma-alaa, ka Yunaayitid Isteets, torban dabre keessa akeekkachiisa baaseen, tasgabii-dhabinsa Itiyoophiyaa keessatti, keessumaa, bulchiisota naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti itti fufee jiruu fi dhamamuu lubbuu namoota hedduu, hidhamuu namoota kumootaan lakkaawamanii fi barbaadaa’uu qabeenyaa walitti-fufee mul’ateef sababaa tahe irraa kan ka’e – lammiwwan Ameerikaa, yoo baay’ee barbaachisaa tahe irraa kan hafe karoora imalaa gara biyyattiitti qaban akka haqan akeekkachiisee ture.
Ministriin dhimma alaa Keeniyaa hariiroon sun bakkatti deebi’uu of eegganoon simachuu dhaan, hariiroon biyyoonni lamaan gama daldalaa, quunnamtii, geejjiba, uummataa fi uummataa fi aadaa wal jijjiiruu gara fuula duraatti gaarii akka ta’u abdachuu isaa beeksisee jira.
Ministriin dhimma alaa Mike Pompeoo immoo dhaabboata oduu Fox jedhuuf akka himanitti Traamp Talibaan waliin kallattiin wal arguu kan fedhan ta’uu isaanii fi bulchiinsi isaaniis Camp Daviditti wal arguun sirrii akka ta’e murteesseera jechuun kaleessa dubbatanii turan.
Ministriin Dhimma-alaa Qaataar immoo, tarkaanfiin biyyoonni kun fudhatan, “kan hundee qabatamaa hin qabnee fi odeeffannoo hin mirkaneeffamiin irratti hundaa’ee fudhatame – jechuun mormii isaa dhageessise.
Ministriin dhimma alaa Raashiyaa JImaata darbe tarkaanfii haaloo ba’iinsaa akka fudhatamu beeksise. Uggurri kun abbaa irrummaa hammaa ba’aa kan US dhimma addunyaa keessa harka galfachuu mirkaneessa jechuun isaa ni yaadatama.
Ministriin dhimma-alaa Raashiyaa, walii-galtee nageenya qilleensaa biyyattiin Yunaayitid Isteets waliin mallatteessite rarraasuu isaa beeksisee jira.
Ministriin dhimma alaa Rex Tillerson Afriikaa daawwachuu isaanii ilaalchisee mootummaa Itiyoophiyaa waliin ennaa mari’atan dhimmootii bulchiinsa gaarii kaasanii kan dubbatan ta’uu ibsanii jiru. kana irratti Herman Koheen kana ennaa ibsan Itiyoophiyaa keessatti yeroo ammaa kan jiru haalli siyaasaa tasgabbaa’aa miti jedhan Uummanni Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessatti mormii kan dhageessisanii fi walitti bu’iinsi uumamaa kan jiru mootummaan loogii nu irratti oofa kan jedhuuni.
Ministriin dhimma alaa Rex Tillerson har’a magaalaa Doha ennaa daawwatan ibsa kennaniin akka jedhanitti walii galteen sun torbanneen hedduuf mariin erga geggeessamee boosa mallatteessame.
Ministriin Dhimma Alaa Tillerson Hojii Gadin Dhiisa Hin Jenne: Prezidaant Traamp
Ministriin dhimma alaa Turkii akka jedhetti erga manni maree bakka bu’oota uummataa seer asana dabarsee booda ambasaaddera Yunaayitid Isteetis David Satterfield gaaffiif waamee jira.
Ministriin dhimma alaa US jimaata darbe akeekkachiisa imalaa kenneen sababaa jeequmsa keessumaa Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keesatti ka’ee lubbuu nama hedduu galaafate kumaan kanneen laka’aman hidhaatti naqamanii qabeenyaa hedduun barbadaa’eef jecha lammiiwwan isaa imala barbaachisaa hin taane gara Itiyoopoiyaatti godhan irraa akka of qusatan gaafatee jira.
Ministriin dhimma alaa US kanatti aansuun ibsa baaseen muudamuu presidentii Festes moyyee simachuu isaa beeksiseera. Preizidaantichi nama milkaa’ina argamsiisan ta’uu kan beeksise ibsi kun garee jiloonni Sadarkaa addunyaa keessa jiran hoogganuu dhaan walii galteen nageenya Sudaan kibba hojii irra ooluu isaa to’atu jedha.
Ministriin dhimma alaa US Maayik Pompeewoo kun hojii amaaterii ti jedhan. Daayriketerri dhaaba tika nagaa Daan Kootis gama isaaniin ibsa baasaniin barreeffamniNew York Timesirratti ba’e anaan ykn itti aanaa kootiin kan jedhu kijiba jedhan.
Ministriin dhimma alaa US Mike Pompeo marii jalqabaa kan guyyoota lamaa kooriyaa kaabaa keessatti geggeessan kan sagantaa meeshaa Nukleraa Pyongyang dhaabsisuu irratti fuuleffate xumuranii jiran.
Ministriin dhimma alaa US Mike Pompeo tarii marii ji’a dhuftu hoogganaa kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un fi prezidaant Doonaald Traamp gidduutti geggeessamuu malu irratti angawaa kooriyaa kaabaa waliin har’a NY keessatti marii itti dabalaa geggeessuuf jiru.
Ministriin dhimma alaa US Mike Pompeo wal ga’ii prezidaant Doonaald Traampii fi hoogganaa Kooriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin karoorfame irratti mari’achuuf kan New York dhufaa jiran angawaa kooriyaa kaabaa waliin har’a gara boodaa wal argu.
Ministriin dhimma alaa US mootummaan Ethiopia Onkoloolessa 8 labsii yeroo hatattamaa ka hiriira mormii fi hookkara Oormia fi naannoo Amaaraa ilaalchisuunibsa baasee jira.
Ministriin dhimma alaa US Rex Tillerson hoogganoonni Zimbaabwee haarawaan biyyattiin filannoo walabaa fi haqaa akka g3ggeeffattu gaafataniiru. Uummati zimbaabwee hoogganoota ofii isaanii filachuu qabu jedhan.
Ministriin dhimma alaa US Rex Tillerson ministeerota dhimmootii alaa biyyootii Afriikaa 37 torban kana simatanii waliin mari’achuuf jiru. mariin isaaniis bulchiinsa prezidaant Doonaald Traampiin kan geggeeffamu wal ga’ii imaammata Afriikaa irratti fuuleffate isa guddicha ta’uun beekamee jira
Ministriin dhimma alaa waggaa waggaatti akkuma gochaa ture Sanbata darbe kana gabasa bara 2017 baaseen Itiyoophiyaa keessatti sababaa malee hidhuu akkasumas yakkaawwan ka biroo mirga nmaaa irratti raawwataman, kanneen akka achi buuteen dhabamuu, lubbuun lammiwwanii humnoota mootummaan dhabamuu fi gochaalee hamminaa tarreessee baasee jira. ibsa ba’e kana irratti deebii mootummaa Itiyoophiyaa argachuuf eegaa jirra.
Ministriin Dhimma-alaa Yunaatitid Isteets, gabaasaa mirga dhala-namaa waggaa ka biyyoota Addunyaatti fuuleffate, ka bara dabree – jechuun ka bara 2016’aa ifa baasee jira.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Istaates embaasilee fi qoonsilaan Ameerikaa guutummaa addunyaa keessa jiran viisaa ennaa kennan qorannaa kan kana duraattii adda ta’e akka geggeessan gaafate.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis akka jedhetti wal ga’iin torban kanaa guddina dinagdee saffisuu, mirga namaa, wabii nyaataa, qixxummaa saalaa fi dubartootaa fi durboota dandeettii cimsuu mata dureewwan jedan irratti akka mari’atamuuf carraa ni kenna.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis angawoonni akkaan hojii irratti argamuun dirqii hin taanee fi maatiin isaanii ennaa mormitoota farra fonqolcha mootummaa irratti mootummaan waraanaa duula dhiiga dhangalaasisu geggeessu kanatti Maaynamaar keessaa akka ba’an ajajee jira.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bliinken, fuula Tweeterii isaanii irratti, guyyoota itti aanan keessa gama naannoo sanaatti imaluu dhaan hoogganoota Israa’elii fi Faalisxiin waliin illee mari’achuuf akka jiran ibsaniiru.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bliinken kamisa har’aa utuu hin beeksisamin Kabuuliin daawwachuu dhaan biyyi isaanii loltoota Afgaanistan keessatti hafan gamasii kan baastu ta’uu ishee fi Afgaanistaaniif garuu cicha qabdu kan itti fufutu ta’uu hoogganoota Afgaanistaniif ibsanii jiran.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bliinken, wal ga’ii ministeeroa ji’a ji’aan geggeessamu har’a gama viidiyoon hirmaachuu dhaan dhimma Raashiyaan Navaalnii fi deggetoota isaa hiitee, fonqolcha mootummaa Maaynamaar, walii galtee Newklera Iran fi haala Honng Kong keessaa mari’atu jedhamee eegama.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Blinken, dhimmootii hedduu kan Raashiyaan humnootii ishee daangaa Yukireen irratti walitti qabduu fi duula gamtaa wal taatotaa Afgaanistaan keessaa irratti mari’achuuf jecha michoota Awrooppaa fi NATO waliin Biraasels keessatti wal ga’anii jiran.
Ministriin Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Gabaasa Mirga Dhala Namaa Haaraa Baase
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Itiyoopiyaa fi Eertiraan bara 2000 keessa dubbiif akka wal hin barbaanne walii galtee mallatteessuu isaanii kan yaadachiise ibsi sun tarkaanfiin waraanaa lamaaniifuu furmaata ta’uu hin danda’u jedhee jira.
Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Poompeeyoo mormitoota barattoota Chaayinaa kanneen waggaa 30 dura waltajjii Tianan-men-tti ba’anii hiriira mormii farra mootummaa koministii ka lubbuu galaafate geggeessan galateeffachuu isaanii Chaayinaan fudhatama dhabsiiste.
Ministriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets battaluma mormii gama isaa dhageessise.
Ministriin dhimma biyya keessaa Afgaanistan har’a akka ibsanitti haleellaan sun bakka IS dahatee jiru kan Naziyan fi konyaa Achin keessaa ka daangaa Paakistan irra jiru irratti fuuleffate.
Ministriin dhimmi alaa akeekkachiisa imalaa sadarkaa ol aanaa jechuun sadarkaa Arfaffaa,labsuu dhaan Jaappaan talaallii kennuuf boodatti harkifachuu isheef namoonni gara Yunaayitid Isteetsitti akka hin imalle ugguruu ishee maqaa dha’ee jira.
Ministriin dhimmi alaa Chaayinaa Geng Shuang har’a tuuta oduuf akka ibsanitti Poompeyoon caasaa siyaasa Chaayinaa akkaan haleelan jechuun qeeqan. Namoonni hangi tokko kanneen Ameerikaa keessaa waa’ee dimokraasii fi dhiittaa mirga namaa dubbachuu dhaan dhimma biyya namaa keessa harka galfatu jedhan.
Ministriin dhimmi alaa Itiyoophiyaa Jabuutii Kaaba gama dhiyaa naannoo Obok bakka Godooriyaa jedhamu keessatti karaa seeraan alaa gara Yemenitti ce’uu kanneen yaalan lammiiwwan Itiyoophiyaa lubbuun isaanii darbuu isaaf gadda itti dhaga’ame ibsuu isaa dubbi himaan ministrii dhimmootii alaa obbo Nebiyaat Geetaachoo Assaggid VOAf ibsaniiru.
Ministriin dhimmi alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Pompeeyoo to’annaa bulchiinsa komiinistii jala jirtu Chaayinaan walabummaa amantii fuula duraaf balaa hamaa dha jechuu dhaan daawwannaa isaanii biyyoota afurii Indoneshiyaatti ennaa xumuran dubbatan.
Ministriin dhimmi alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Poompeewoo hoogganaan kampanii telekominikeeshinii Chaayianaa guddicha kan Huaaweeyii waa’ee hariiroo kampaniin isaanii mootummaa Beejiing waliin qabu ilaalchisee ni kijiban jechuun qeeqan.
Ministriin dhimmootii kominikeeshinii Itiyoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo kaleessa galgala gaazexeessota biyyootii alaaf ibsa kennan irratti Kibxata darbe kan addaan cite dhimma tajaajila interneetii ture.
Ministriin eegumsa fayyaa akka jedhutti looltonni Israa’eel Rasaasa fi Gaaza himiimaansuu akkasumas meeshaa sibiila irraa hojjatamee laastikaan aguugame gargaaramuun nama 6 ajjesanii kanneen yoo xiqqaate 550 ta’an madeesse.
Ministriin eegumsa fayyaa Brazil Wixata kaleessaa akka jedhetti sa’aatilee 24n darban keessatti namoota 807tu sababa COVID-19n du’an. US keessaa guyyooa tokkootti namoota 620tu du’an.
Ministriin eegumsa fayyaa dhiibbaa biyytti irratti vaayiresiin kun qabu maal ta’uu akka danda’u illee tilmaama saayinsii irratti hundaa’e arguuf hojjetamaa jira jedhan.
Ministriin eegumsa fayyaa Ertraa Dilbata kaleessaa ibsa baaseen namnii qabamee kun umriin 39 kan lammummaa Ertraa qabu garu ehama jireenyaa biyya Noorweey qabu ta'u ibsee jira.
Ministriin eegumsa fayyaa fi tajaajila hawaasaa Alez Azar namoonni aka of eeggannoo godhatan namoota miseensa maatii hin ta’in vaayiresii kana facaasuuf carraan jiru ol aanaa dha jedhan. Torban kana kampanileen dawaa lama talaalliin COVID -19 yaaliif dhiyaate ba’ii gaarii argamsiisuu isaa beeksisuun oduu abdaciisaa ta’ee jira.
Ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa fi Instituutiin fayyaa hawaasaa kan Itiyoophiyaa walii wajjiin ibsa baasaniin waliigalaan lakkoofsi namoota Koronaan qabamanii Itiyoophiyaa keessatti 11 ga'e jira.
Ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa maatiwwan Miliyoona 17 dhaqqabuuf akkasumas namoota Kuma 200 irratti qorannaa gochuuf karoorri torban lamaaf gaggeeffame milka'aa ta'uun ibsameera.
Ministriin eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa, qurxumii nyaachuun vaayiresicha daddabarsa ragaan jedhu kan dogoggoraa ti jechuu dhaan dheedhii isaa nyaachuun garuu gaarii akka hin taane yaadachiisee jira
Ministriin eegumsa fayyaa kan Afrikaa kibbaa gama isaan weerarrii Koronaa kan marsaa lammataa ka'u mala jechuun akeekkachiise.
Ministriin eegumsa fayyaa kan kutaa Minisootaa akka jedhetti erga Caamsaa 16 qabee kutaa sana guutummaa keessaa namoota 68 kanneen dhibee kanaan qabaman jiraachuutu gabaase.Kanneen keessaa 58 lammiiwwan Somaaliyaa ti. Akka gabaasa sanaati namoonni kun tallaalii akka hin fudhannetu ibsame.
Ministriin eegumsa fayyaa kan kutaa MN akka jedhetti erga Caamsaa 16 qabee kutaa sana guutummaa keessaa namoota 63 kanneen dhibee kanaan qabaman jiraachuutu gabaasame.
Ministriin Eegumsa Fayyaa ka Rippuublikii Dimookiraatawa Koongoo, akka Jaarmayichi Fayyaa Addunyaa, rakkoo kana furuuf irratti gargaaruf gaafatee jira.
Ministriin eegumsa fayyaa Keeniyaa dilbata darbe namoonni 600 haaraan vaayiresii kanaan qabamuu isaanii fi hedduun dhu’uu isaanii erga gabaasanii booda biyyattiin gara haala rakkisaa ta’eetti akka deemtu akeekkachiisan.
Ministriin eegumsa fayyaa Kongoo dhukkubsattonni eessa akka jiran faana dhahuun tallaalii Ibolaa kan yaaliif jecha hojii irra jiru kennaafii jiru.
Ministriin eegumsa fayyaa roobii har’aa akka beeksisetti sa’aatilee 24n darban keessa namoonni 4,529 sababaa weerara kanaan dumaniiru.
Ministriin Eneerjii kan Saawudii Arabiyaa akka jedhanti kuufamnii boba’aa inni tokko gara buufata Donii Saudii kan Ras Tanura geeffamaa kan jiru yoo ta’u gara Amerikaatti ergamuuf akka jiru ibsameera.
Ministriin Fayyaa kan Hindii akka jedhutti sa’atilee darban 24 keessatti namoonni vaayrasii Koroonaan haaraa qabaman kuma 300 kuma 49 fi 691galmeeffamee jira.
Ministriin haajaa alaa Amerikaa Mike Pompeo uggurri haaraan Iraan irra ka’amu kun guddaa dha jedhan Dilbata kaleessaa Waashintan keessaa ennaa ka’an dubbatan.
Ministriin haajaa alaa Briteen Dominic Raab, ergaa tweeter irratti har’a maxxansaniin gocha doorsisa bulchiisa waraana Maaynamaar balaaleffatanii jajjabina Kyaw Zwar Minn argagsiisan tuqanii jiran.
Ministriin haajaa alaa China kutaan US Mizuuriin weerara COVID -19f Chaayinaatu itti gaafatama jechuun himannaa seeraa kaleessa dhiyeesse Chaayinaan fudhatama dhabsiiste.
Ministriin haajaa alaa Ertraa Osmaan Saleeh haasawaa baniinsaa godhaniin walitti bu’iinsa waggaa 20 booda gaafa Afrikaa keessatti qilleensii Abdii qilleensa’uu jalqabuu isaa fi walta’iinsa nagaa fi tasgabiin bu’u dubbatan.
Ministriin haajaa alaa Itiyoophiyaa biraa qajeelfama kennameen xalayaan ergame Dr Birhanamasqal akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Bitooteessa 2 bara 2012 kaasee hojii irraa gaggeeffamuu ibsa jedhan.
Ministriin haajaa alaa kan Yunaaytid Isteets Maayk Pompeyoo imaltuu Awuroopaa keessatti gaggeessniin magaalaa guddoo gamtaa Awuroopaa Braasals seenanii jiru.
Ministriin haajaa alaa Maayik Pompeyoo gaazixeessota isaan waliin gara Kiro’eeshiyaatti imalaniif ennaa himan, miira gaariin kan isaanitti dhaga’amu, COVID-19 akka hin qabaatin mirkaneessanii yeroo yeroo dhaan kan qorataman ta’uu ibsanii jiru.
Ministriin Haajaa Alaa Maayik Poompeeyoo Namoota Hojii Dalalaa Irratti Bobba’an Kan Itiyoophiyaa Waliin Marii Geggeessan
Ministriin haajaa alaa Raashiyaa Ambaasaaddara Briteen kan biyya isaanii keessaa Mariyaa Zakhrova har’a waamsisee jira.
Ministriin haajaa alaa Raashiyaa biyya isaa keessa ka jiran Ambaasaadaroota biyya alaa kannen Diploomaatoota Raashiyaa biyya ofii keessaa ari’an waamee jira.
Ministriin haajaa alaa Yunaayitid Isteetisii fi ministeerri ittisaa gargaarsa waraanaa fi nageenyaa Yukreenii fi kennuuf sochii irra jiraachuu isaanii angawaa gameessi bulchiinsichaa ibsaniiru.
Ministriin haajaa alaa Yunaayitid Isteetis Maayik Poompeeyoo kaleessa ibsa kennaniin Traamp Booltoniin aangoo irraa kaasuum imaammata alaa prezidaantichi qaban hin jijjiiru jedhan.
Ministriin haajaa biyya keessaa Miguel Chong akka jedhanti humnootiin waraanaa fi polisoonni meeksikoo namoota lubbuun hafan hojii barbaachuu kana haga danda’ameetti itti fufuu.
Ministriin haqaa itti dabaluu dhaan miseensota maatii fi qamooootii seera eegsisan, ofii isaanii ykn kanneen biroof balaa dha namni jedhame shakkamu qawwee akka hin qabannee fi yeroof bakka isaan jiran irraa akka fagaatu mana murtiif iyyata akka dhiyeessan seera eeyamu baasee jira.
Ministriin haqaa kan Yunaaytiid steetes akka jedhuutti mirgii sivilii kan nama ajjefame kanaa dhiitameera yoo ta’e qorachuuf jira. Seera Tumtoonni naannoo New Yoork jiran murtii kana mufannaan ilaalan. Waashingtoon Dii Sii irraa abbaa alangaa mummichi Eriik Hoolder qorannaa ministrii murtii haqaa labsanii jiran.
Ministriin haqaa Raashiyaa baatii darbe akeekkachiisa kenneen Radio Free Europe ken tamsaasu sagantaa Radio Liberty jedhamuu fi buufataalee oduu isaanii tamsaasan ergamtoota biyyoota alaa ittiin jedhe.
Ministriin haqaa Raashiyaa raadiyoo sagalee Ameerikaa dabalatee sabaa himaalee alaa mootummaa Ameerikaan deggeraman sagal ergamtoota warra alaaf hojjetan jechuun yakke.
Ministriin ittisaa immoo meeshaan sun cabaa fi hojii irra waan oolu waan hin ta’iniif hanga manca’utti kuusaa meeshaalee keessa kaa’ame jechuu dhaan meeshaan kun attamiin akka bade garuu hin ibsine.
Ministriin Ittisaa Itiyoophiyaa Duraanii Aangoo Dhaaba Isaanii Gad Dhiisan
Ministriin ittisaa James Mattis, tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderittiin Ameerikaa Nick Haily, ministeerri dhimma maallaqaa Stiiv Minuuchin, ministriin naga eegumsa biyyaa Kiristiyeen Nelson fi ministeeronni kanneen biroonis akkasuma haalaanii jiran.
Ministriin ittisaa kan Amerikaa Robii galgala waa’ee walii galtee kanaa akka ibseeti tarkaanfii akkaan barbaachisaa ta’u fi hojii dabalataa hojjatamuu akka qabu hubachiise.
Ministriin ittisaa kan Raashiyaa akka jedhanti jeettonni Raashiyaa maadheelee Islaamiik Isteets hedduu haleelan.Garu Kremliin akka jedhutti garee leellistootaa Kanaan alattis kanneen biroo irratti qiyyafatanii jiru
Ministriin ittisaa kan Yunaaytid Isteetes James Maatas daw’annaa hin labsamiin yeroo gaggeessanti Nikolson kaabuul keessatti ennaa ibsa kan kennan.Kunis Qaataar fi Jabutii erga daw’atan booda ta’u isaati. Raashiyaan iddoo hedduutti dorgommii tarsimoo qabeessa keessa galuu filatteettii kan jedhan Maatas kunis Afgahistaan keessatti illee kan mudate ta’u ibsan.
Ministriin Ittisaa kan yunaaytid Isteetes ykn PeentaagobnDilbata kaleessaa akka ibseetti xayyaarri SU-22 jedhamu kan Siriyaa humnootii wal taatotaa kanneen magaalaa TABQAH cina jiran irratti Bombii roobse.Sana booda Amerikaan xayyaara Siriyaa haleeluun kuffifte jedh.
Ministriin ittisaa kan yunaaytid Isteets Jeems maatas gaafa Dilbata Jabuutii yeroo daw’atan Jeneraalli humna galaanaa yunaaytid Isteets Tomaas Waldahaawuser Kana jechuuf qophii miti garu hordofuu itti fuufna jechuun tuuta oduuf ibsa kennaniin turan.
Ministriin ittisaa kan Yunaaytid Isteets Kamisa kaleessaa galgala ibsa baaseen ajajaan waraanicha Iraan kan ta’an Jeneraal Qassem Soleimani ajjeefamuu mirkaneessee jira.
Ministriin ittisaa kan Yunaaytiid Isteetes Ash Carter akka jedhanti Iddoo humnootiin AYSIL (ISIL) hin turre ykn hin jirre keessa kan seenan fakkaata. Deemsa akkasii keessatti, rakkoo uumaman keessaa tokko kana.
Ministriin ittisaa Kooriyaa kibbaa akka jedhetti misaayilli har’a fuguggifame kan torban darbe dhukaafame waliin wal fakkaata, lamaanuu fageenya gad aanaa wal fakkaatu irra waan qubataniif jechuun dhaabbati oduu Yoonaap beeksise jidra. Gumiin naga eegumsa biyyoolessaa Kooriyaa kibbaa wal ga’ii hatattamaa har’a waameen yaaddoo cimaa qabaachuu isaa beeksisee jira.
Ministriin ittisaa koriyaa kibbaa koriyaan kaabaa gaaffii keenyaaf battalumatti deebii kennuu qabdi jechuun irra deebi’uun yaadachiisan.
Ministriin ittisaa Matis Qaataariin kan seenan daawwannaa isaanii Afgaanistan erga xmuranii booda.
Ministriin ittisaa suul irraa yaada dhiyeesseen Jimaata har’a koriyaa kaabaa wajjiin marii gaggeessuun waraana biyyoota lamaanii giddutti karaa banuu kan jedhu karoorfatanii turan.Kunis koriyaan kaabaa yaalii dhukaasa meeshaalee Nukleeraa fi misaa’eela balistiik itti fuftee yeroo jirtu kanatti muddamnii hammaatee qunnamtii fi odeeffannoo dhabuun akka hin uumaneef ta’uun ibsamee jira.
Ministriin ittisaa Yunaayitid Isteetis Maark Esper Pentaagonitti tuuta oduuf ibsa kennaniin Iraaq biraa eeyama eegna jdhan.
Ministriin kun akka jedhutti ajjechaan kun naannoo Ras Al-Amud jedhamu keessatti kan raaw’atame yoo ta’u eenyu akka dhukaasee ajjeese garuu hin ibsine.
Ministriin maallaqaa akka jedhetti mootummaan qooda Itiyoo telekoom dhibba irraa harka 40 gurguruuf ibsa fedhii isaa beeksisuuf qophee dha jedheejira. Ibsi fedhii Waxabajjii 15 bara 2021 kennamuun investeroonni addunyaa Afriikaa keessaa telekoomii guddicha kan ta’e Itiyoo telekoomi keessaa qooda qabaachuuf fedhhii akka qaban kan mul’ise dha jedha ibsichi. Adeemsi kun boqonnaan lammataa banamuu isaa dura, abbootiin qabeenyaa caal baasii isaanii dhiyeeffachuuf guyyoota 30 qabu.
Ministriin maallaqaa kan Chaayinaa akka jedhutti Dilaala haaraan Chaayinaan dabaluuf jiran harka 5 hanga 25 kan ga’u yoo ta’u Waxabajjii 1 bara 2019 kaasee hojii irra oola.Beejiing akka jettuutti Yunaaytid Isteetes qophaa ishee daldala eeggachuuf jecha tarkaanfii fudhattuuf deebii kenniite.
Ministriin murtii haqaa angawaa poolisii biilsa mana maree dabalatee weerara lubbuu namoota shanii galaafatetti hirmaatan kanneen jedhaman namoota 300 ol irratti himannaa dhiyeessee jira.
Ministriin naga eegumsaa garuu kibxata darbe akka jedhetti garuu buufanni doonii waan manca’eef jecha seericha hambisuun odolatti US hin fayyadu jedhee jira.
Ministriin naga eegumsaa Toogoo akka jedhehetti walitti bu’iinsa kaleessaan wal qabatee hiriirtonni mormii hedduun hidhamaniiru.
Ministriin naga eegumsa biyyaa akka jedhetti uummataaf sodaa uuma kan jedhamu odeeffanoon adda baafame hin jiru, haa ta’u malee bakka uummati wal ga’utti naga eegumsti itti dabalaa akka jiraatu beeksisee jira.
Ministriin naga eegumsa biyyaa John Kelly karoora kana kan ifa taasisan kaleessa ennaa ministeerri isaanii attamiin ajaja ola aanaa Traamp baatii darbe baaan hojii irra oolchuu danda’u ennaa beeksisanitti Gabaasa Jesusemen Oni Sora dhiyeessa.
Ministriin naga eegumsa biyyoolessaa US sagantaa Immigireeshinii kan yeroo bulchiinsa Obaamaa ba’eef maatiiwwan koolu galtootaa kanneen ijoolleen isaanii seeraan biyya kana keessa jiraatan biyyaa akka hin bane eeyamu hambisee jira.
Ministriin naga eegumsa biyyoolessaa Yunaayitid Isteetis waardiyyaaleen daangaa Ameerikaa garee Feesbuukii irratti ergaa loogii sanyii, fi hookkaraa akkamsumas waa’ee koolu galtootaa fi seera tumtoota Laatin Amerikaa ilaalchisuun maxxansan keessaa ti gabaasa jedhu qorataa jiraachuu beeksisee jira.
Ministriin naga eegumsa biyyoolessa ibsa kaleessa galgala baaseen akka jedhetti hoogganaan ministerichaa John Kellyn seerri sun akka hafu mallatteessaniiru.
Ministriin nageenya biyyaa Awstraaliyaa akka jedhetti yaada komiishinera ol aanaa tokkummaa mootummootaan kenname yaada keessa galchuu dhaan Rahaf Mohammed al-Qunun-n ni qubsiisa.
Ministriin odeeffannoo Somaaliyaa Abdurahaman Omar Osman har’a ibsa kennaniin humnootiin mootummaa ijoollee kana kan gad dhiisiisan kutaa Shebelee gara gadii keessatti mana barnootaa argamu keessaa ti.
Ministriin qonaa federaalaa gama isaan Tigraay akka beela’uuf akka nuti hin hojjenne beekamaa dha jechuu dhaan awwaannisa ittisuu gama ilaaleen hanga guyyaa har’aatti naannoo Tigraay gargaaraa jirra jedhee jira.
Ministriin tajaajila eegumsa fayyaa fi namoomaa Alex Azar dhaabbata oduu FOXf dilbata kaleessaa akka ibsanitti bulchiinsi nyaataa fi dawaaa US talaallii Pfizer yoo raggaasise, ogeessonni eegumsa fayyaa sa’aatilee keessatti dhukkubsattoota talaaluu jalqabu jedhan.
Ministriin waajjira dhimmootii kominikeeshinii Itiyoopiyaa obbo Geetaachoo Reddaa har’a waaree irratti ibsa gaazexeessota biyyootii alaaf kennaniin gaaffii gaazexeessota biraa dhiyaate irratti hundaa’uu dhaan akka deebii kennanitti yoo ta’e labsiin yeroo hatattamaa erga hojii irra oolee as tarkaanfiin humnaa to’annaa jala ooleera. Tasgabbiinis bu’aa jira jedhan.
Ministririin Yunaayitid Isteetis ibsa har’a kenneen akka addeessetti, kana jechuun garuu, gargaarsi naga-eegumsaa fi misoomaa Yunaayitid Isteetis Itiyoophiyaa irraa dhaabdee turte kan gara Miliyoona dhibba lamaa fi miliyoona toorbaatamii lamaatti shallagamu, battalkatti gad-dhiifamaaf jechuu miti.
Ministrirri Muummee Itiyoophiyaa Abiy Ahmed kibba Oromiyaatti jiraattota godina Booranaa fi Gujii waliin marii gaggeessanii jiru.
Ministrittiin dantaa alaa Yunaayitied Isteets Hilarii Kilinten Moticha Joordan Abdullaa fi prezidaantii Faalasxiinotaa Mohaammud Abbaas wajjin erga wal ga’anii booda imala isaanii Giddugaleessa Bahaa xumuraanii jiran.Guyyoota lamaaf Israel fi Faalisxiin gidduutti mariin geggeessame sun hagam akka fooyyaa'ina argamsiise ibsi kenname hin jiru. Garuu, President Abbaas yeroo Mrs. Kilinten wajjiin walga'an sana yaada dhiheessan irraa mallattoo gaariin jiraachuun hubatameera. Tattaaffii nageenyaaf ta’u itti fufuu malee filmaanni ka biroon hin jiru jedhan, Hoogganaan Falasxiin kun. Bulchiinsi Obama marii araaraa kana jaarsummaan hoogganuuf cicha inni qabu illee galateeffataniiru.Mrs. Kilintenis gama isaaniin hanga walii-galtee irra ga’amutti Yunaayitid carraaqqii kana akka itti fuftu mirkaneessan.Mariin sun Kibxata darbe magaalaa bashannanaa biyya Masrii ka taate Sharm el Sheikh keessatti jalqabame. Danqama baatilee digdamaa tii booda booda mariin hoogganoota Israa'elii fi Falastiinotaa gidduutti kallattiin geggeessame kun ka marsaa lammataa tahuu isaa ti.
Ministrittiin dantaa ala Yunaaytiid Statees Hillary Kiliinten waggota lama keessatti Yeroo jalqabaaf, mariin kallattiin Israelii fi Faalisxiinoota gidduutti geggeeffamu eegalamuu isaa beeksisanii jiran.Sirna Waajiira ministrii dantaa alaa Yunaaytiid Stetees keessatti gaggeefamee irratti, bulchiinsi Peezidaant Obaama walgoota dhufan keessatti, walii galtee nageenyaa argamsisuuf cichaan kan hojjatu ta’u Kliinten hubachisanii jiran.Hojii ijoon hojjetamuu qabu, muummicha ministeeraa Israel Beenjaamiin Natanyaahuu fi preezidaantii Faalisxiin Mahamoud Abbaas giddutti ta’u Klintoon cimsanii hubachiisan.Gam-lameen ni milkooftu jennee amanna, kana yoo gootan immoo dantaa nageenya biyyoolessaa Amerikaaf akka ta’u ni hubanna kan jedhan Kliinten, garuu furmaati akka argamuuf dhiibbaa hin goonu jedhu.Kliinten hoogganoonni lamaan marii sana itti fufuuf walii galuu isaaniif baga gammaddan ittiin jedhan.Garuu biyya Faalisxiinotaa walaba taate hundeessuuf akkasumas,nageenya Israa’el eegsisuuf tattaaffii godhamu keessatti guyyaa rakkisaan dhufuuf akka jiru akeekkachiisaniiru.Kanneen araara kana morman akkuma torban darbe argine, hookkara kaasuu dhaan adeemsa nageenyaa kana danquuf yaalu jedhan kliinteen.Kan Isra’el jiraachuu isheen mormu gareen finciltoota Hamaas, haleellaa torban darbe west bank keessatti lubbuu Juushotaa galaafateef itti gaafatama fudhachuun ni yaadatama.
Ministrittiin haajaa alaa yunaaytid steetes Hilaari klinton daaw'annaa torban darbe jalqaban itti fufuun Finfinnee seenanii jiru.Walgahii gamtaa Afrikaa gaggeefame irratti biyyonni Afrikaa hariiroo prezidaantii Libiyaa Moammar Gaadaafi waliin qaban kutanii garee mormiitoota biyyatti waliin akka dhaabatan gaafatan.Hogganoonni Afrikaa diplomaatoota prezidaant Gaadaafii biyya isaanii keessaa baasanii gumii ce'umsaa mormitootaa irraa hundeffame tumasu qabu jedhan Kliinton.Akka duriitti biyya bulchuu hin danda'an, caasaan ture diigameera, warri kana fedhan aangoo gadhisuuf yeroon amma jedhan.
Ministrittiin haajaa alaa yunaaytiid steetes Hilarii Kliinton fi mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii mariin gaggeessan haala nageenya naanoo fi kutaa gaanfa Afrikaa irratti kan fulleefate ta'uun ibsamee jira.Marii kana ilaalchisee dubbi himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Dinaa Muftii raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsantti,deemsa Dimokraasii Itiyoophiyaa keessaa kan ilaaleen haala addaan ilaalame irratti hin dubbatamne.Kabajamuu mirga dhala namaa fi Dimookraasiin Itiyoophiyaa keessaa rakkoo qaba kan jedhan mormitoonni Ms kliinton dhiibbaa akka godhaniif fedhii qabu turan.Haala ammaan dura hin baratamneen aangawaan Amerikaa gama mootummaa qofa haasoofsisanii deebi'uun kun kan isaantti hin tolle ta'uu kan ibsan itti gaafatamaan waa'ee jarmayaa kan gamtaa MEDREK Dr Mararaa Guddinaa kana kan godhaniifiis mootummaa Itiyoophiyaa irratti dhiibbaa gochu dadhabanii ykn hin barbaanne ta'a jedhu.Itti fufuudhaaniis qiyyaafanni isaanii gara caalaan duula shoroorkessoota irratti gaggeefamu waan ta'eef jecha waa'een Dimokraasii ajandaa isaanii ka duraa ta'u hin dandeenye jedhanMP3 tuquun dhaggefadhaa
Ministrittiin itti dabaluu dhaan biyyoonni guddataa jiran kan akka Itiyoophiyaa cimaa fi waltajjii addunyaa mara irratti dorgomuu yoo barbaadan akkasumas gara jireenya wayyaawaatti battala ce’uun kan danda’amu barnoota sadarkaan qulqullina isaa ol ka’aa ta’eeni jedhan.
Ministrittiin ministeera eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa Dr. Litaa Taaddasaa gargaarsa arjomameef galateefffatanii fuldurattis akka itti fufuu abdiin qaba jedhan.
Ministrittiin Nagaa Aaddee Mufriyaat Kaamil namoota beelaaf saaxilaman jedhman kana kan dawwatan yoo ta’u deggersii barbaachisu kan kennamuuf ta’u ibsan.
Ministrtii haajaa alaa Amerikaa waraanii akkas ariitiin acii bahu malee jedhe gaafate.Ministerii kun akka warrii lola sun keessaa qooda qabu cuftii seera addunyaa mirga namaatin eeguuf baafatte ulfeessuu male akka oduu ministera haajaa alaatti.
Ministrtii odeeffannoof araar taa’aa gama mootummaa ijoo kan ta’an Maaykil Maakuwi-luweez adeemsi sun Juubaatti akka itti fufu abdii qaban ibsaniiru.
Minitrii geejjibaa kan turan Dr. Warqinee Gabayyoo ti. mootummaa federaalaa keessaa taayitaa miistrummaa ijoo jedhamu kan ministrii dhimma alaa kan qabatan.
Minniaapolis Keessatti Shoovinitti Erga Murtaa’ee Booda Uummanni Gammachuu fi Boqonnaa Argatanii Jiran
Minniyaapolis keessatti lammiin Ameerikaa hidda dhalata Afrikaa ta’e Joorji Flooyid to’annaa poolisii jala odoo jiruu lubbuun isaa dabarte.👉Maaltu ta’e?Viidiyoon waraabbame akka agarsiisutti erga Joorji to’annaa jala oolee booda poolisiin adiin jilba isaan morma Joorji irra ejjeteJoorji “I can’t breathe” jechuuniis “Afuura baafachuu dadhabe” jedhus poolisichi miila irraa in kaafanne.
Minsieteri ittisa waraanaa amma filamuu dandahaa jedhan kun ammoo jireenna biyya sunii wayyeessuuf waadaa gale.
Minsiteera dhimma biyya keessaa kan ta’an Aryeh Deri akka jedhanitti dirqamni Israael inni jalqabaa uummata isaafi.
Minsiteerri dhimma biyya keessaa biyyattii Joseph Nkaissery akka jedhanitti barattoonni itti dabalaa 79 haleellaa har'a Yniversitii Garrissa kan Naayroobii irraa fageenya km 370 irratti argamu irratti raawwatameen madaa'aniiru.Kanneen 500 ta'an kan baraaraman si'a ta'u barattoonni 160 ta'an immoo hin argamiin jiru. Kanneen haleellaa kana raawwatan gamasii baasuuf barattoota itti dabalaa barbaachuuf duulli geggeessamu itti fufee jira jedhan ministeerichi.
Minsiteerri naga eegumsa biyyoolessaa US imaammata koolu galtoota eeyama hin qabaaatin kanneen miliyoonaan laka’aman biyya ofiitti deebisu tolfachuu isaa beeksisee jira.
Minsiteerr ittisaa Mootummaa Maqaasaa ajajaawwan waraana duruu turan kan akka general Samooraa Yuunus, obbo Abbaa Duulaa Gammadaa fi kanneen biroon sirna kana irratti argamaniiru.
Minsiteerri waajjira kominikeeshinii Itiyoopiyaa Geetaachew Reddaa labsiin yeroo hatattamaa bu’aa barbaachisu argamsiisuu dhaan biyyattiin akka tasgabbooftu godhee jira jedhan. Mnistrii dhimma alaa US keessa jiranii fi Itiyoopiyaan nageenya argachuu ishee amanuu hin feenetu jiru jedhaniiru.
Minsitera Deetaan Ittisa waraana Itoophyaa Fissihaa W/Sanbat leenjii tanaan rakkoo nagaa naannolee,lola gosaatii fi dhiba hedduu hanqisuu dandahan jedhee abdata.
“Minsiterii barnootaa aamnaa dhaqee ijoollee dubbisee rakko hiikee jira.Barumsii dhaabachuu hin qabu,” jedha.
Minsiterii haajaa alaa Biriths Boris Johnson, biyyitii isaa embaasii isii Tel Avi hin baafatattu jedhe.Pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi tana irratti bulchoota Jiddu Gala Baha shanii bilbilee waan murtii isaa itti hime.
Minsitiroonni biyyoota sadeenii waliigatleen dhumaa akka qophaahuu garee isaanii ka teeknikaa fi seeraf qajeelfama keennuu fi sirni waliigaltee mallatteessuu Guraandhala, 2020 akka raawwatamu waliif galuu ibsi harra galgala marsaariitii Ministira Maallaqa Yunaaytid Isteets irratti gadhiifame ifa godheera.
Minsitriin dantaa alaa Ameerikaa imala kan ilaaleen ija nageenyaa fi daawwannaan ilaalee biyyoota addunyaa irra jiran sadarkaa afuritti qoodee jira.
Minsitriin dhimma alaa paakistaan akka jedhetti embasiin Afgaanistaan nageenya diplomaatota Kaabuul keessaa ilaalchisee yaaddoo hamaan jiraachuu beeksisee jira jedhan.
Minsitriin dhimma alaa tarkaanfiin putin fudhatanitti ni gaabbu tarkaanfii hin barbaachisne fudhatan jechuu dhaan attamiin deebii akka kennamu ni qoratama jedhee jira.
Minsitrittiin nageenyaa Itiyoopiyaa Mufriyaat Kamiil fi minister Deetaan ministrii dhimma alaa ambaasaadder Reediwaan Huseen illee isaan waliin turan.
Minstiri duraa qabaattee hin beenne minsitera nagaaallee filate.Minisitirii ittisa biyyaalleelleen dubartii.
Minstriin dhimmi alaa Yunaaytid Isteetis U.S. Secretary of State Antony Blinken har’a ennaa Jerusaalemiin daawatan Israa’el ofii ishee ittisuuf mirga qabdi isa jedhu cimsanii dubbatanii jiran. Ennaa kanas lola dhaabinsa Israalelii fi Hamaas gidduutti tolfamee turban darbe hojii irra oole jajjabeessuuf ture.
Mira irratti hundaa’ee gochi raawwatamu kam iyyuu uummata balaaf saaxilee galma akeekameef nu hankaasaa midiyaa Afaan oromoo OBNf ibsa kennaniiru.
Mirga abbummaa lafaa fi mirga preesii Itiyoophiyaa keessatti dhiitamaa jira, jedhan irratti illee ibsa bal’aa kennanii jiran, Hoogganaan Liigii Mirga Namoomaa Gaanfa Afrikaa kun.
Mirga addaa Finfinnee ilaalchisee heera mootummaa federaalaa irra Oromiyaaf kan kaa'ame, dhimma Oromoo fi Oromiyaa qofaa miti waan hin taaneef furmaata arguufis lammiin hunduu tumsa gochuu qaba jedhan.Uummanni bulchiinsa naannoo Somaalee irraa buqqa’an magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessa qubsiifamuu fi kanneen 6,000 ta’an Finfinnee keessa qubachuu ibsan.Kan hubatamuu qabu Finfinnee kan hunda keenyaa ta’u hubatamuu qaba jedhan Dr. Abiyyi.
Mirga addaa Oromiyaan Finfinnee irraa argachuu qabdu ilaalchisee ‘wixineen labsii’ Mana Maree Minsteerota Federaalaan qophaa’ee irratti manni Maree Bakka Bu’oota Ummataa Federaalaatti koreen dhaabbataa dhimmichi ilaalu marii uummataa (Public hearing) har’atti waamee ture hin milkaa’iin hafee jira.
Mirga gaazexeessotaaf falmuu CPJn yoo xiqqaate gaazexeessota 12 ta’an kanneen biroon amma iyyuu hidhaa keessa jiru, irra hedduu isaanii irratti himannaa shorokeessummaatu irratti dhiyaate jedhee jira. Ertraatti aansuu dhaan Afriikaa keessaa Itiyoopiyaan biyya gaazexeessonni keessa jiraachuuf akkaan jamaa ta’e jedha CPJn.
Mirga heerri eeyamuuf, kan qabeenyaa horachuu isaanii eegsisuuf itti gaafatamni irra jiraachuu isaa hubatee, yeroo dhiyoo qabee kutaalee biyya keenyaa hanga tokko keessatti heeraa fi caasaa heeraa akkasumass nagaa uummataaf waliin jiraachuu isaanii balaaf kan saaxilu, damee daldala dhuunfaa fi kan mootummaa kan gufachiisu, ol aantummaa seeraa kan dadhabsiisu bakka isaas, humnaan gargaaramanii jeequmsa uumuu dhaan sirna dhablummaa geessisee lubbuu namoota hedduu kan galaafate haleellaan gosa irratti hirkateef uummata qe’ee ofii irraa buqqaase dhaqqabaa, dinagdeen keenyaa miidhamaa, qabeenyaan manca’aa fi uummati nagaan ba’ee galuu waan dadhabeef, haalli kunis yeroon isaa dheerataa fi bal’ataa adeemuu hubachuu dhaan kanaanis uummati naannoolee adda addaa, mootummaan eegumsa akka godhuuf walatajjii garaa garaa irratti gaafataa waan tureef, balaa heeraa fi sirna heeraa dura dhaabate kana naamusa seeraa kan idilee gargaaramuun ittisuu fi to’achuun sadarkaa hin danda’amne irra waan ga’eef, sirna heeraa kan eegisisu labsii yeroo hatattamaa labsuun itti amanameera.Kanaaf, akka heera Itiyoopoiyaa keeyata 93 lakkoobsa 1 A irra taa’ee jirutti, labsiin yeroo hatattamaa labaameera. Labsiin kunis mana maree ministrootaan guyyaa itti labsame akka lakkoobsa Itiyoophiyaa guyyaa har’aa jechuun Guraandhala 9 bara 2010 qabee hojii irra ooleera.
Mirga heerri isin gonfachiise waan ta’eef. Kanaaf bor yoo gaaffii qabaattan gaaffii keessan karaa nagaaf hammayyaatiin heera irratti hundooftanii dhiyeeffachuun mirga keessan jedhan.
"Mirga Hiree Ofii Ofiin Mrteeffannaa Tigiraay Dabarsinee Hin Kenninu,”
Mirga isaanii waan fayyadamanif lamiilee hidhaman, hoggantoota dhaaba siyaasaa fi gazexxessota dabalatee akka hiikamanis gaafatee jira.
Mirga namaa fi dimokraasii irratti kan fuuleffate mariin US fi Itiyoophiyaa kana dura kan geggeessame Muddee bara 2016 ture.
Mirga Namoomaa eegsisuuf Miseensonni Haraan Filataman
Mirga Uummataa fi Babal’achuu Dimokraasiif Qabsaa’uu Koofin Himatame: Dr. Mararaa Guddinaa
Mirgawwan dinagdee fi hawaasummaa kabajchiisuudhaan biyyattiin ba’ii galatoomfachiisu galmeessisuu ishee immoo, dhaabbata sadarkaa Addunyaatti, bakka-buutuun dhimma Itiyoophiyaa tokko hubachiisanii jiran.
Mirgawwan dinagdee, hawaasummaa fi migri aadaa mirga lammummaa fi siyaasaatti adda baafamanii akka hin ilaalamne amantii cimaan qaba. Mirgawwan hangi tokko kabajamanii kaan immoo ilaalcha barbaachisu yoo dhaban dhiibbaa hamaa kan hawaasummaa inni hordofsiisu mul’inatti argamuu mala.
Mirgawwan kun adda baafamanii ilaalamuu kan hin dandeenye ta’uu kan ibsan komiishinerichi, ba’iin isaas balaa hamaa dhaqqabsiisuu mala jedhan.
Mirgi Abbaa Biyyummaa Oromoo Heeraan Kennameef Haa Kabajamu jedhu Barttoonni Universitii
Mirgi abbummaa kun walii galtee jarmayaa daldala addunyaa hedduu keessatti haammatamee jira. Danqaan dhiyeessii dawaa kun dhabamuun biyyoonni talaalii ykn dawaa COVID-19 ittisuuf ykn wal’aanuuf dhiyaatu kana seeraan akka galfatan ykn gatii gad aanaa dhaan dawaa gurguramu akka oomishan eeyama.
Mirgi dhala namaa dhuma irratti waan itti yaadan miti. biyyoonni hojiin misoomaa erga raawwatamee booda dhimma sadarkaa lammataatti itti yaadanis miti.nagaan erga buufatee booda projektii hojjetamus miti. Mirgi namaa boba’aa misooma saffisu.
Mirgi Filooyid dhiitamuu isaa poolisii konyaa Henneppiniin fi FBI dhaan qoratamaa kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Mirgi Heerri Nuuf eeyamu Nuuf Haa Eegamu Jedhu Barattoonni Oromoo
Mirgi heerrri namoota dhuunfaa fi sabaa fi sabalammootaaf kenne sababaan ittiin sarbamuuf tokko iyyuu jiraachuu hin qabu. Hin danda’us jedhaniiru.
Mirgii Addaa Oromiyaan Finfinnee Irraa Qabdu Kan Ilaaleen Mariin Ummataa Waamamee Hin Milkaa’iin Hafee
Mirgii gaazexeessitotaa ganna kurnyaa asitti gaduma deemaa dhufuutti jira:Freedom House
Mirgii isaaniif guutameefii hidhaman jedha komander.Woma taateefuu balleessaa isaanii waluma jalaan laaluutti jiran jedha hajajaan poolisii kun.
Mirgii Keenya Haa Eegamu: Shofeerota Baahir Daar
Mirgi keenya akka dhiitametti ilaalla kan jedhe Muluun humnootiin nagaa eegsisan kan Ameerikaa embasii eeguutu irra ture, cal jedhanii akka nu dhiisanitti ilaalla edhe.
Mirgi MEDIA ammoo gaazexessitota qofa hiikuun fala hin argatu.Wannii Itoophiyaa ka yaaddoo nutti naqe seera hamaa gaazexeessitota irratti baasan.Seera kana jijjiiraa jechuuniitti jirra.”
Mirgi namaa akka kabajamu akkasumas marii fi araarri dantaa uummata Maaynamaar eegsisu geggeessuun barbaachisaa ta’uu illee ibsee jira.
Mirgi namaa dhakaa bu’uuraa misoomni irratti ijaaramu jedhan.
Mirgoota kana kan kabajsisuu fi biyyoonni lagi Abbaayaa keessa darbu hundi bishaan kanaan gargaaramuuf mirgi qaban wal-qixxee ta’uu isaa waliigaltee mirkaneessu irra ga’uuf biyyoonni kun yaalii qajeelaa akka godhan bulchiinsii Yunaaytid Isteetes hundaaf waamicha dhiyeessee jira.
Mirgootii kun guutamaa jiraachuu isaanii akka Tokkummaan Mootummootaa qoratu akka Itoophiuyaan eeyyamatus gaafate.
Mirwaayis Saafii viisaa godaantotaa adda ta’e argatee gara Yunaaytid isteets dhufuu dura Afgaanistaan keessatti mootummaa Yunaaytid Isteetsif hojii turjumaanaa hojjachaa ture.
Mirwaayis yeroo amma kana kutaa Varjiiniyaa keessaa dhaabbata bu’aaf in hojjannee tokkoof dimookiraasii fi guddina irratti hojjata.
Misaa’eela lafa irraa samiitti furguggufameen yaman kibba bahaa keessatti rukutame jedhan.
Misaa’eelli fuguggifamees fageenya kilo meetra 450 kan dhaqqabe yoo ta’u lafa irraa ol fageenyii isaa kiloo meetra 37 ta’u itti dabalanii ibsan.
Misaa’eelli Iraan kan fageenya gabaabaa furguggifamu akka salphaatti doniwwan waraanaa kanneen Galoo Parshiyaa keessaa kan dhaqqabu ta’u misensii gameessa waardiyyoota warraaqsa kan Iraan beeksisanii jiru.
Misaa’eelli kun daqiqaa 39 eega furguggifamee booda galaana Jaapaan keessatti kufuun beekamee jira.
Misaa’eelli kun Iraan keessatti hojjatamee gara hidhattoota Huttii kanneen yaman keessatti eega ergamee booda dirree xayyaaraa uummataa kan saawuud Arabiyaa jiruutti dhukaafamee jedhan.
Misaahela Baalaastik gargaarsa Iraaniin finciltoota Hutiitiin dhukaasame jedhame irraa, faca’aan magaalaa Riyaad keessatti nama tokko ajjeesee, ka biroo lama madeesse – jedhama. Kanneen haleellaa kanaan miidhaman, lammiwwan Masrii ganda magaalattii keessa jiraatan tahuu tu himame.
Misaayelli kun magaala boofata doonii Wosaan gama bahaa irraa yoo ta’u hanga km 250 erga furguggifamee booda dheerina km 30 ol fagaatee dhuka’uu isaa hoogganaan waraana kooriyaa kaabaa beeksisaniiru.
Misaayila furguggisuu ykn yaalii nukleraa utuu hin taane doonii humna galaanaa haaraa hoogganaan Kooriyaa kaabaa beeksisan, mala ittiin Ameerikaa irra dhiibbaa ka’an ta’uun beekamee jira.
Misaayila ittisaa sana eessa akka dhaabamu irratti hojjetamuu qaba, Iraaq illee Yunaaytid Isteetis akka itti fufutuuf eeyamuu qabdi jedhan.
Misaayilii Amerikaan dhooftee buufteen ammooo SM-3 fuula keessa tokkose ibiddii lamaan wal nyaate.
Misaayilii waraanaa mi’a waraanaa hamaa waan itti qajeelee sekondiitti daaraa tolchu ka addunyaalleen akka namuu hin hojjannee seeratte.
Misaayilli baatii Waxabajjii keessa maadhee ripxe loltoota Liibiyaa keessaa argame kan Ferensaay ta’uu biyyattiin har’a amantee jirti.
Misaayilli Maadhee Ripxe Loltoota Liibiyaa Keessaa Argame Kan Ferensaay Jedhame
Misaayiloonni sun dhufaa jiru waan ta’eef Siiriyaan qophaa’uu qabdi jedhan Traamp.
Misaayiloonni sun konyaa Pyoongaan kaabaa irraa gara biyyattii Kaaba gama dhiyaatti furguggifamuun kara gama bahaatti illee adeemuu isaanii ibsichi itti dabalee beeksiseera.
Misaaylii sun kan fuguggifame buufata xayyaaraa daangaa china Kaaba gama bahaa bakka kooriyaa kaabaa waliin wal daangessu irraa yoo ta’u godinaa dinagdee addaa Jaappaan irra bu’e.
Misdaayilii biyya alaatii tokkosan km kuma hedduu deemu IRBM (Intermediate Ballistic Missile).Misaayilii tun kma 3000-5,000 deemti.
Miseena waraana Ameerikaa mara miti kan Arlington Cemetertti awwaalamu kanneen achistti awwaalaman yeroo ammaa waraana irratti kan dura’aniif gadamoojjiwwan waraanaa ti. Kanneen badhaasa meedaalii kabaja ol aanaa argatan, kanneen lola irratti madaa’anii du’anii fi hidhamtoota waraanaa kanneen turan. Angawoonni mootummaa federaalaa, fi maatiin isaanii kan Arlingtonitti awwaalamnis bakka kanatti awwaalamuu danda’u. Awwaalcha akkasiif gatiin baafamu hin jiru.
Miseensa ABO fi Kan Mormitootaa Hundumaa Hidhuu Hin Dandeenyu
Miseensa ARENA kan ta’an kana dura miseenso bulchiinsa ol aanaa IHADEG ta’uun tajaajilaniiru. Akka isaan jedhanitti dhaabonni miseensa ta’an arfanuu dura taa’aa itti aanuu fi muummicha ministeeraa biyyattii eenyuun ta’uu qaba isa jedhu walii galuuf kan yaalan wal ga’ii toban dhuftu geggeessamu dura murtaa’a jedhan. .
Miseensa Gumii Sabaa ABO ka turan, Koloneel Gammachuu Ayyaanaa fi himatamtoonni ka biroon har’a, Mana-murtii Walii-galaa Federaalaa, Ramaddii Lidataatti dhihaatanii jiran.
Miseensa gurmuu hojii dhimma Vaayirasii Koronaa ka Waayit Hawus Dr. Antoonii Faawuchii fi Daarektara Waaltaa To’annoo fi Ittisa Dhukkubootaa kan Afrikaa Dr. Joon Keengaasong dabalee ogeeyyiin eegumsa fayyaa dhukkuba daddabraa kana irraa nannoolee addunyaa adda addaa maal akka barate mari’achuuf jecha karaa tekinooloojii marsaa interneetii torban kana keessa walga’aa jiran.
Miseensa hariiroo koree alaa kan Seneterri Yunaayitid Isteetis Jim Rish erga koreen sun seera fi wixineelee 13 baasee booda ibsa baasanii jiran.
Miseensa hoji raawwachiistuu IHADEG 36 keessaa tokko ta’uu dhaanis tajaajilaa jiru. Akka gabaasa sanaatti yoo ta’e garuu obbo Dhaabaan aangoo isaanii kana irraa akka ka’an murtaa’eera. Itti gaafatamaa waajjira nageenya naannoo Oromiyaa kan turan obbo Solomon Kuchuus itti gaafatama isaanii irraa akka kaafaman murtaa’eera. Waajjirri siyaasaa IHADEG xumura torban darbee wal ga’ii geggeesseen haala nageenya naannoo Oromiyaa irratti mari’achuu isaa, murtiin sun kan darbes wal ga’ii sana irratti ta’uu gabaasa sana irratti tuqameera.
Miseensa Konigreesii US, Coffman waan wal odeeffannu odeeffannee irraa baaneenagaa walti dhaamanne. Innilleen afaanuma keennaaGalatoomaa, Galatoomaajedhee gargar baane.
Miseensa Koree Giddugaleessa ABO kan tahan obbo Abdii Raggasaa bakka itti hidhamanii turanitti argachuu hin dandeenye jechuun, maatiin isaanii yaaddoo qaban ibsataa jiran.Dubbi himaan Mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa ammoo, obbo Abdii Raggaasaa erga qaama naageenyaan to'ataamanii irraa eegalee harka mootummaa jiru.
Miseensa Koree hojii raawwachiiftuu Dhaabbata Dimokratawaa Ummata Oromoo fi hogganntuu Waajiira Dhimma Dubartootaa fi Daa’imman Oromiyaa kan ta’an Aadde Aziizaa Abdii du’aan boqochuun beekamee jira.
Miseensa koree hojii rawwachiiftuu KFO fi itti gaafatamaa waajirichaa Obbo Xiruneeh Gamtaa akka jedhanti mootummaan dursee walitti bu’iinsa kana ittisuu dadhabuu isaa komee akkuma qabnu amma immo qorannaan barbaachisu gaggeeffamuu akka qabu hubachiifna jedhan. Oromiyaa keessatti tarkaanfiin haaloo ba’insaa akka hin fudhatamne KFO Gaafatee Jira.
Miseensa koree hoji raawwachiiftuu IWEHAT kan ta’an obbo Geetaachoo Redaa akka jedhanitti paartiin isaanii murtii booriin filannoo Itiyoophiyaa dabarse kan hin fudhanne ta’uu isaa fi filannoo sana akka geggeessu tuqanii mootummaa federaalaa gama ilaaleen Fulabaana 30 booda mootummaan federaalaa jira jennee waan hin amanneef itti fufuun kan ilaallu ta’a jedhan.
Miseensa koree hoji raawwachiistuuf waajjira mana maree IHADEGtti itti gaafatamaan paartilee siyaasaa fi damee dhimmootii sivikii obbo Feqaaduu Tasamaa akka ibsanitti eenuymmaa lammummaa Itiyoopiyummaa walitti araarsanii wal dandeessisuun deemsisuutu barbaachisa jedhan.
Miseensa Koree Shanee Gumii ABO kan ta'an obbo Mikaa'el Booraniifi Miseensa Gumii Sababa kan ta'an obbo Kennasaa Ayyaanaa mana hidhaa keessatti dhukkubsatanii wallaansa hin arganne jechuun Abukaatoon isaanii Obbo Tuulii Baay'isaa VOAtti dubbatan.Dubbi-himaan Mootummaa Naannoo Oromiyaa obbo Geetaachoo Baalchaa gama isaaniin namni dhukkubsate kamiyyuu, kan mana hidhaa keessa jirullee taanaan yaalamuuf mirga qaba, jedhanii haala misoonsota hooggana ABO lameenii kan quba hin qabne tahuu dubbatan.Komishinii Poolisii Oromiyaa irraa deebii argachuuf carraaqqiin goone har'aaf hin milkoofne
Miseensa koree ummataan dhabbate jedheme , Federeeshinii Itoophiyaatti iyyata 32faa galchuu Finfinneetti imalee keessaa Obboo Indiriyaas Haphisaa fi Obboo Hayilee Ayyisaa “ummanni gaafi kana erga kaasuu jalqabee tureera” jedhani, bara 2013 jalqabee Mana Marii Naannoo Ummata Kibbaatti akka seerii fi heerrii biyyatti eyyamutti gafii dhiheeffachaa turu dubbatan.
Miseensa mana maree Adam Schiff tattaaffii prezidaant Traampiin aangoo irraa kaasuuf geggeessamu hoogganu.
Miseensa mana maree kan ta’an Coffman wixinee kana kanneen akkaan deggeran keesaa ti. Wixineen kun humnootiin naga eegumsa Itiyoophiyaa humna ammaa ba’aa gargaaramuu dhaan ajjeechaa hiriirtota nagaa irratti raawwatanii fi seeraan ala hidhamuu qabsaa’otaa fi mormitoota mootummaa cimsee balaalteffata.
Miseensa mana maree kan ta’an Karen Bass ergaa twitter sanaaf deebii ennaa kennan adeemsa heera biyyaa, tooftaa gara jabinaa biyya kana keessatti uummata akka kootii dararuuf itti fayyadaman waliin wal fakkeessitaa? jedhan.
Miseensa mana maree kan ta’an qabsaa’aan mirga namaa beekkamtichi Joon Lewis, kabajaa ol aanaa lammii Yunaayitid Isteesiif kennamu kan argatan yoo ta’u reeffi isaanii Wixata har’aa fi bor biilsa mana maree dhufuuf kan jiru ta’uun ibsame.
Miseensa mana maree kutaa bulchiinsa Baariingoo ka ta’an ilmi Mooyi Geediyoon Mooyi, abbiyyoon isaanii Keeniyaaf bara gaggeessummaa isaanii waan gaarii hojjechuu himanii warra yeroo gaddaa kana isaan cinaa dhaabbate galateeffataniiru.
Miseensa mana maree kutaa Sanaa kan ta’an Keevin Kileey akka jedhanitti qaama mootummaa seera tumu yeroo hin murtaa’iniif cufuun furmaata fudhatama qabu miti.
Miseensa mana maree US kan ta’an Steve Scalise Waxabajjii 14 rasaasaan dha’amanii erga madaa’anii yeroo jalqabaaf gara mana maree bakka bu’ootaatti deeb’uu dhaan dinqiin ta’uu danda’uu isaaf ani fakkeenya jiraataa dha jechuu dhaan waahiloota isaaniif ibsan.
Miseensa mana maree Yunaayitid Isteetis kan ta’an ILHAAN Omar paartii dimokraatotaa bakka bu’uuf filannoo geggeessame kan kaleessaa mormituu isaanii qabeenyaa guddaa qaban injifatanii jiran.
Miseensa Mana Marii 200 oliitit balleessaa itti mure,Pirezi.,Tiraampi seera dabsee,dhugaa qonyise jedhanii balleessaa itti muran
Miseensa mana marii bakka bu’oota uummataa Ameerikaa kan yeroo dheeraa kan ta’an John Conyers dararaa quunnamtii saalaa ilaalchisee himannaa hedduun erga irratti dhiyaatee booda hoji irraa gadamoojja’uu isaanii labsan.
Miseensa mana marii Miniyaapoolis, Abdi Warsome kara saatiin, ajjeechaa hiriirtota irra gahee baayyee kan isaa gaddisiise fi haallii jiru kan isa yachisuu tahusaa ibsee maatii namoota du’anitif jajjabina hawweera. Kana malees miseensii mana maarii kun mootumman Itiyoophiyaa akka hiriira nagaa hayyamuu, barattootaa fi namoota nagaa akkanumaan hidhaman akka gadhiisuu fi humnaan fayyadamuu akka dhaabuu gaafate.
Miseensa Mana Marii taatee paartii Demokiraatiif godina Minisootaatii filatamte North Dakota State University keessaa eebbifamte.Baqattee kaambii baqaa asiin baate.
Miseensa Mana Murtii Ol Aanaa Ameerikaaf Kaadhimamaa Dhiyeessuun Falmisiisaa Ta’e
Miseensa milishaa naannoo “Reenjers’ jedhamuun beekamu irraa tokko VOAf akka ibsanitti, qoonsilicha keessa balbala waajira viizaa cinatti, of wareegdota sana keessa tokko wahila isaatiif karaa irraa maquuf otuu jedhuu dhuka’aan inni hidhate itti dho’uu irraa jalqabe – hookkarri sun.
Miseensa paartii Izemaa fi kaadhiimamaa filannoo kan turan Obbo Girmaa Mogas hidhattoota eenyummaan isaanii hin beekamneen torban dabree ajjeefaman.
Miseensa tokkummaa dimokraasii fi haqaa kan ture himatamaan lammataa Habtamu Ayalew immoo himannaa dhiyaate irratti fedhiis deebiis akkan hin qabaanne qaamni na himate iyyuu beeka, paartii ani dhaabadheef ana hidhuu dhaan waan diigeef abbaa alangaa nan galateeffadha jedhee jira. Manni murtiis achuma irratti dhaabsise.
Miseensa waraanaaf jalqaba bakka awwaalcha Arlington Cemeterytti awwaalaman William Christman kan wal waraansa keessatti du’an. Caamsaa 15 bara 1864 loltoonni eenyummaan isaanii hin beekamne asumatti awwaalamaniiru. Namoota eeyummaan isaanii hin beekamne kanneen kuma shan ta’an ka biroon illee bakka kanatti awwaalamanii jiran.
Miseensi Bakka - Bu'oota Ummataa Godina Miniisootaa Tarkaanfii Hammaataan Mootummaan Itoophiyaa Mormitoota Irratti Fudhate Yaaddessaa Dha Jette.
Miseensi bulchiinsa TPLF fi IHADEG duraanii obbo Sibhaat Naggaa garuu Ameerikaa maqaa dha’an. Dr. Abiy Ahimed dura taa’aa paartii biyya bulchuu fi muummicha ministeera biyyattii ta’anii filannoo mana marii IHADEG kan Bitootessa 2 bara 2010 harka Ameerikaatu keessa jira jedhan.
Miseensi dimookiraatii Joon Osoofis, Rippaablikaanticha Seneetar David Perduu injifatan.
Miseensi Gameessi Al Shabaab Haleellaa US Ka Samii Irraan Ajjeefame
Miseensi gumii shanee ABO Obbo Mikaa’el Booran dhimma kana ilaalchisee raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsa kennaniin ajajaan waraanaa Eeliyaas Gaambeellaa jedhamu hin jiru jedhan. Ajajaan naannoo Gujii Magarsaa Lammii ta’u beekna jedhan.
Miseensi hoji raawwachiiftuu fi itti gaafatamaan qorannaa paaritchaa obbo Waasihuun Tesfaye VOAf ibsa kennaniin haalli kun eessa eessatti akka raawwatame ibsanii kanneen akka Qobboo keessatti haalli loogii midhaan raabsuu kun jiraachuu tuqaniiru. Midhaan raabsamu xiqqaachuun rakkoo isa guddaa dha jedhan.
Miseensi hooggansa ol’aanaa ABO Koloneel Gammachuu Ayyaanaa mana murtii ol’aanaa Lidataatti dhiyaatanii dararama mana hidhaatti irra ga’aa jiru mana murtiitti iyyatan, jedhan abukaatoon isaanii.
Miseensi humna Neevii Yunaaytid Isteets, hidda dhaloota Veetinaam irraa ta’e, Turaan Anah, “Dhugaa barbaacha as jirra, yeroo kanneen sagalee kennan keessaa walakkaan, waan ta’e fudhachaa in jirre kanatti bahiin kun raggaasifamu fudhachuun gonkumaa waan in taane,” jedhuudhan maaliif mormii Kaapitool keessatti akka hirmaate ibse.
Miseensii kongireesii Amerikaa paartii demokiraati 50 caalan guyyaa Tiraampi innii kakatee hujii jalqabu kana hin dhufnu jedhanii didan.
Miseensii Kongireesii Amerikaatii faati kun caasaa fayyaa Itoophiyaa irralleetti muummee minsiteraa waliin mari’achuu fedhan.
Miseensii Kongireesii US, Chris Smith jijjiirama Itoophiyaan itti jirtu irratti mari'achuuf miilota Isaa waliin Finfinnee deemuti jira
Miseensii Kongireesii US kun Dr.Abiy Ahmed hariyummaa Itoophiyaatii fi Eeritraa deebise jedhee galateeffate.
Miseensii Kongireesii US Mike Coffman jijjiirama Itoophiyaatti itti jirutti 'gammadee' achi dhaqee Dr.,Abiyin Ahmedin mari’achuf kurfoo jira
Miseensii kongireessi Amerikaa Michael McCaul(R-TX) kutaa fi Gregory Meeks, (D-NY) gaazexeessituu VOA Whithe House keessaa gabaastu achii baasun waan tahuu qabaatii miti jedhanii koree senetii haajaa alaa Ameikaa waliin gabaasa baasan.
Miseensii Kongireessii Amerikaa rakkoo Oromoo irratti dubbate ka dhibiin ammoo Keith Ellison paartii Demokiraati irraa godina MN filatame.Godinii isaa godina Amerikaa namii Oromoo kumi hedduun keessa jiraatuuti.
Miseensii mana maree magaalaa MN aanaa jaha keessaa filamee fi ka akka Oromoon magaalaa Miniyaapoolsi keessatti maqaa ufiintiin karaa argattu yaada dhiyeesse,kun jalqabaa waan hedduu waliin hojjachuu dandeennaa jedha.
Miseensii mana marii madeessan kun nama ganna 51 mudhii irra dhahanii amma ya wayyaahe.Waardiyaa jara sunitti isallee achumatti hadhee malee namii qawween nama hadhe sun kun silaa nama hedduu balleessaayyuu.
Miseensii Mana Marii Warsameen yaada kana koree isaaniitiin gahee fudhatama argateef.
​Miseensii Mana Mari magaalaa Miniyapooliska akka Oromoo fi Somaaleen maqaa ufiitiin karaa argatan gaafate kun bara 2013 jalaqee miseensa mana marii magalaa Miniyapoolsii tahee hojjachuu bahe.
Miseensii Mana Mari magaalaa Minniyapoolis bara 2013 keessa nama bara dheeraa fi miseensa mana marii magalaa Minniyapoolsii tahee hojjachuu bahe, Robert Lilligreen moo’ee hojjachuutti jira.
Miseensii Paartii Keenyaa Haala Siyaasa Waliin Hidhata Qabuun Ajjeefame: Izemaa
Miseensii paarti Rippaabilikaan ka akkaCharlie Dentfaatii Tiraampi yoma waan isaa fi Raashiyaa maqaa dhahaa arge Twittertitti reebuun diqqeeffachuu male jedha.
Miseensii Sadarkaa Olaanaa Kan Al-Shabaab Ajjeefame
Miseensi Kongireesii US Chris Smith deemsa siyaasaa Itoophiyaa VOA-tti himuutt jira
Miseensi Koomishina Filannoo Keeniyaa Taayitaa Gad-lakkisan
Miseensi koree hojii raawwachiiftuu Federeeshinii Ispoortii Aadaa oromiyaa obbo Diimaa Abarraa VOAtti akka himanitti “ispoortiin aadaa kan ittiin eenyummaa ofiillee beeksisan waan taheef waggaatti yeroo tokko yookaan lama agarsiisuurra akka inni tapha torban torbaniin isteediyoomiiwwan Oromiyaa irratti mullataniif ni hojjanna,” jedhan.
Miseensi koree hoji raaw’achiistuu Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Abdii Ragaasaa eega hidhamanii guyyoota ja’aa booda har’a obboleessa isaaniin wal argan.
Miseensi Koree Hoji-raawwachiistuu Adda Bilisummaa Oromoo Kolonel Gammachuu Ayyaanaa erga hidhamanii baatiileen afur ka darban tahus hamma yoonaa himatni irratti akka irratti hin dhihaatiin Abukkaattoon isaani Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran. Himatni irratti banamuu yookaan gadi lakkifamuu akka qabanis kan gaafatan.
Miseensi maatii hangi tokko akka ol seenan taasisamee dhadachichi itti fufe.
Miseensi Mana Maree Ameerikaa Rashiidaa Taliib Eeyama Daawwannaa Israael Kennite Hin Simanne
Miseensi mana maree bakka bu’ootaa Anna Eshoo akka jedhanitti komee Dr. Rick Bright dhieessan mootumman Tramp weerara vaayiresii koronaaf deebii kennuuf akka inni itti hojjete yaaddoo guddaa uumuu isaa kan ibsu yoo ta’u, ministeera tajaajila eegumsa fayyaa Alex Azaar fi itti aanaa ministeera dursanii qophaa’uu fi deebii kennuu Roobert Kaadlek biraas dhug ba’umsa dhaga’uu akka barbaadan ibsan.
Miseensi Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa – Dr. Adihaanaa Hayilee, umurii isaanii waggaa toorbaatamaatti du’aan boqochuu isaanii, maatiin isaanii beeksisanii jiran. Dr. Adhaanaan, Minister-Deetaa Ministara Barnootaa tahuudhaanis hojjetanii turan.
Miseensi Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itoophiyaa, Dr. Adihaanaa Hayilee Du’aan Boqatan
Miseensi Mana-maree – Daag Koolinsi immoo, jecha Peloosii kana, “kabajaa sirna mana-maree kan cabse” jechuudhaan balaaleffatan. Tahus garuu, akka jechoonni Peloosii galmee mana-maree guyyaa sanaa irraa haqamu gaaffiin dhiheessan, waliigala mana-maree irratti sagalee deggersaa gahaa waan hin argatiin hafeef hin fudhatamne.
Miseensi mana maree fi walitti qabaan Koree Dhaabbataa Dhimma Diinagdee ka Naannoo Benishaangul Gumuz, har’a ganama Wallagga Lixaa keessatti Qaamota hidhatanii Oromiyaa keessa socho'aniin ajjeefaman, jedha - Biiroon Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Benishaangul Gumuz. Dubbi-himaan Waraana Bilisummaa Oromoo, Zoonii Lixaa immoo ‘gocha kana kan raaw’ate, WBO otuu hin taane humna Komaand Poostii ti’ jechuun deebii kennan.
Miseensi mana-maree murtii-seeraa yokaan Seneetariin Yunaayitid Isteets – Joon Mikkeen, kaanseriin sammuu isaanii keessatti argamuu Hospitalli Kilinikii Maayoo, ka magaalaa Fiiniks keessaa kaleessa beeksisee jira.
Miseensi Mana Maree US Itti Dhukaafamuun Erga Madaa’nii Booda Yeroo Jalqabaaf Hojiitti Deebi’an
Miseensi mana marii Miniisootaa Aadee Reenaa Mooran haala Oromiyaa keesa jiru laalchisee ya’ii mana marichaa irratti yaada hikoo ta'u dhiheesite, akka miseensooni mallatteessan waamicha dhiheessite.
Miseensi Paarlaamaa bulchiinsa naannoo Somaalee tokko, sagalee uummataa ta’anii dubbachuu isaaniitiin, mootummaa naannichaatiin nageenyi isaanii yaaddoo keessa galfamuu dubbatu.
Miseensi Paarlaamaa Bulchiisa Naannoo Somaalee Itiyoophiyaa Mootummichi Naannoo Jireenya Koo Yaaddo Irra Buuse Jedhu
Miseensi Paarlaamaa Daa’ima Harma Hootu Fudhatanii Gumii Seenan Dhooggaman
Miseensi paarlaamaa duraanii fi itti aanaa prezidaantiin Pan Afriikaa paarlaamaa Dr. Ashebbir W/Giyoorgis muummicha ministeeraa kana miseensummaa parlaamaa ta’uu dabalatee isaan beeku.
Miseensi paarlaamaa – Huseen Arab Isee illee, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa,m kutaa Afaan Somaaleef ibsa kennaniin, Mr. Jawaariin, dhuguma, taayitaa gad-lakkisan – jechuun mirkaneessan. Jawaariin tarkaanfii kana fudhachuuf, gorsa prezidaantii biyyattii ilaalcha keessa galchuu isaanii illee dubbatan.
Miseensi paarlaamaa Somaaliyaa Abdiweeli Qanyaaree, amma ammaatti qophiin godhamaa jiruu sirumatti deemaa jiraa jedha.
Miseensi paarlaamaa tokko akka jedhanitti immoo namni rakkoon irra ga’e qooda ukkaamamu iyyaa akka du’uuf carraa kennaaf jedhan.
Miseensi paarlaama naannoo kun akka jedhanitti roobi ganda Golbo keessatti balaa kana kan geessiseef teessumni lafa ganda kanaa dhooqaa waan ta’eef tahuu himanii, warri manni irraa jigee qe’ee baqates gandootii ollaa keessa fulaa namaarra qubatanii akka jiran himan.
Miseensi Raayyaa Ittisa Biyyaa Ajjeechaa Gullisootti Raaw’atametti Shakkame To’atamee Qoratamaa Jira, Qaamni Mootummaa
“Miseensi Raayyaa Ittisa Biyyaa gochaa kanaan shakkame to’atamee qoratamaa jira” jedhan bulchaan aanichaa.
Miseensi Shanee Gumii Gumii Sabaa ABO obbo Abdii Raggaasaa Mana murtii walii galaa Oromiyaa dadhaacha yakkaatti dhiyaatani himataa irraatti dhiyaate 2 keessa tokkon bilisaa bahu abukaatoon isaanii ibsaniiru.
Miseensi Shanee Gumii, Gumii Sabaa ABO, obbo Abdii Raggaasaa Mana murtii walii galaa Oromiyaa dhaddaacha yakkaatti har'a dhiyaataniiru. Dhaddachi har'a kan ragaan ittisaa itti dhaggahamuu ture.
Miseensitiin Mana-maree Yunaayitid Isteetis Ihaan Omaris, “nageenya biyyoolessaa eegsisuuf biliyoona hedduu itti baasaa jirra. Har’a, waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetis irraa gurmuu namoota seera-dhabloota dhorkuu dadhabuun waan fudhatama qabu miti,” jedhan - kaleessa.
Miseensoni Koree Giddu Galeessa Adda Bilisummaa Uummata Tigraay To’annaa Jala Ooluutu Gabaasame
Miseensonni Arfan Qalloos kana ennaa argan hedduu itti gammadanii jiran.Simannaa kana ennaan argu ija koo hin amanne. Nan booyan ture. Baay’ee. Ani biyya kootii yeroon ba’e fiigeen baqadhe. Daangaa irratti argamnaan ni dha’amta. Namoonni ennaa simatanii isin jal’anna nuun jedhan ajaa’iba jedha Ismaa’el.
Miseensonni Baandii Muuziqaa Afaan Oromoo aangafichaa, ka Bandii Afran Qalloo giddduu kana gara biyyaatti deebi’an, simannaan taasisameefii jira.
Miseensonni Boordii Kubbaaniyyaa Safaricom Koolimoor harra ganama lubbuun isaanii darbuu beeksiseera.
Miseensonni bulchiinsa mana marichaa har’a waaree irratti ibsa tuuta oduuf kennaniin barreeffama mata duree “walaba, madaalawaa fi karaa nagaa fi walii galtee sadarkaa guutuu biyyaa” jedhu dhiyeessaniiru.
Miseensonni duraanii kan paartii biyya bulchu IHADEG fi michuun qabsoo isaa kanneen turan yaada furmaataa ta’a kan jedhan barreeffamoota isaaniin ibsa jiran.
Miseensonni gola naga eegumsaa Awrooppaa saddeeti waliin ta’uun kaleessa ibsa baasaniin haleellaan waraanaa Idilib akkaan isaan yaaddessuu ibsanii balaa namoomaa hamaan siivilota irra ga’uu mala jechuun illee akeekkachiisaniiru.
Miseensonni gola naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – walii-galtee nagaa fi michoomaa, prezidaantii Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii fi muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimedin, Adoolessa sagal, bara 2018 mallatteessame dinqsiifatanii jiran.
Miseensonni Gola Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa Waliigaltee Nagaa Itoophiyaa fi Eertiraa Dinqisiifatan
Miseensonni gurmuu hawaasaa tokko tokko immoo mootummaan Keeniyaa akkaataa itti Chaayinaan zayita boba’aa sana bitachuu dhaaf caal baasii itti mootee fi biyyattiin galii hagamii akka irraa argattu ifa taasisuu qaba jechuun gaafataa jiru.
Miseensonni Hawaasa Biyyoottan Afriikaa Bahaa waggaa lamaan dura labsii waliinii haala konkolaataa itti gara biyyasaaniitti galfatan ka labsan yoo tahu, biyyoottan Afriikaa kaanis yoo mala kana fayyadaman qilleensa isaanii faalamuutti jirtu kana fooyyessuullee akka danda’an qorannoon dhiyaate kuniin ni mullisa.
Miseensonni hawaasa Itiyoopiyaa kan LA keessaa kaleessa ajjeechaa artist haacaaluu booda hookkara ka’ee lubbuu namaa bade jedhaniif sagantaa dungoo qabsiisuu geggeessan.
Miseensonni hawaasa Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteetsii fi Kanadaa irraa as Waashintonitti walga’an kumaan lakkaawaman, akkasumas, lammiwwan Itiyoophiyaa ka biroon, tokkumman, mana-maree Yunaayitid Isteets irraa haga Waayit Haawusitti hiriira bahan.
Miseensonni hawaasa Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteetsii fi Kanadaa irraa as Waashintonitti walga’an Waayit Haawusitti hiriira bahan.
Miseensonni Hawaasa Oromoo Yunaayitid Isteetis Waashingiteen Diisiitti Hiriira Mormii Bahan
Miseensonni hawaasa somaalee kan Minesootaa keessaa viidiyoo al shabaab guyyaa ayyaana waggaa haaraa miseenosta filachuuf raabse fudhatama dhabsiisan.
Miseensonni hoji raawwachiistuu paartii KFO fi jiraattonni naannoo akka jedhanitti dargaggoonni kun maaliif akka hidhamanis ta’e hiikaman sababaa isaa sirriitti hin beekan.
Miseensonni Hooggana ABO Lama Mana Hidhaatti Dhukkubsatanii Wal’ansa Dhaban, Jedhu Abukaatoon Isaanii
Miseensonni hooggana isaanii, Obbo Olbaanaa Leellisaa fi miseensonni isaanii ka biroon hidhamuu fi shororkeessummaan himatamuu ilaalchisuun ennaa dubbatanis, “Namni jabaatee mootummaa kana dhiibe hundi mootummaa kanaaf diina. Mootummaan wanni inni barbaadu mormituun dadhabaa tahee akka harka kennatu, mootummaan kun waggaa shantama, dhibba akka bitu akka yaadu. Kanaaf miseensota keenya hidhaa, kanaaf miseensa keenya hari’ata . . . Akka nuti baqannee, qabsoo dhiisnee, qeheetti gallee ciisnu barbaada. Nuti immoo, inni hidhame hidhamee, inni hojii hari’atame hari’atamee hamma sabni keenya bilisa bahutti, hamma sabni keenya abbaa qehee isaa, abbaa dachii isaa, abbaa biyya isaa tahutti qabsoon keenya itti fufuu qabaa, saba keenya dhiisnee hin baqannuu dha,” jehdu.
Miseensonni isaa lama balaa hilikoopteraa Afgaanistaan keessatti dhaqqabeen du’uu waraanni Yunaayitid Isteetis beeksisee jra.
Miseensonni Kaabinee biyyattii ol’aanoonii fi hoogganaan tika nagaa biyyattii illee walga’ii kana irratti argamanii jiran.
Miseensonni Kaabinee kun, dandeettii, muuxannoo hojii fi qophaa’ina barnootaatiin kanneen gahumsa qabanii fi haaromsa hoogganuu danda’an waan tahaniif ka filataman tahuu – Muummichi-ministaraa Abiyyi Paarlaamaaf ibsanii jiran.
Miseensonni Kaabinee mootummaa Keeniyaa nyaata qophaawe sana nyaatanis dhukkubichaan miidhamanii jiran – jedhama.
Miseensonni kongireesii USA fi Miseensi mana Marii Bulchinsa Minniyaapolis rakkoo masterplanii Finfinnee irratti minsiteera haajaa alaa USA Joon Keeriif xalayaa barreessan: Keith Ellison, Betty MCCollum , Tom Emmer fi miseensa mana marii bulchiinsa magaalaa Abdii Warsaameeti.
Miseensonni Kongrasa Yunaaytid Isteetes Yaada dhiyaate Ilaalaa Jiru
Miseensonni kongreesa Yunaaytid Isteetes arfan dhuma torban darbee irraa daawwannaa kana kan gaggeessan yoo ta’u ministeera dantaa alaa Ertraa Osmaan Saleeh, gorsaa prezidaantii Ertraa Yamaane Gabra Masqal waliin dubbachuu isaanii ministriin odeeffannoo kan Ertraa beeksisee jra.
Miseensonni Kongresii Ameerikaa kun haala kana mul’inaan hubachuu isaanii ibsaniiru.
Miseensonni Koomishinii Araara Biyyaalessaa Muuxannoo Hirachuuf Keeniyaa Jiru
Miseensonni Koomishinii Araara Biyyaalessaa Muuxannoo Hirachuuf Keeniyaa Jiru.
Miseensonni koree dhaabbataa kan nageenyaa fi hariiroo alaa mana maree bakka bu’oota uummataa fi naannoo Somaalee bakka bu’uun kanneen mana maree keessa jiran guyyoota kudhaniif naannoo sana keessa sosso’uun kanneen miidhaan irra ga’e daawwataniiru.
Miseensonni koree giddu galeessaa dhaabichaa 81-nuu gamaaggamni isaan magaalaa Adaamaa keessatti xumuran qajeelfama IHADEG-n kan geggeessame ta’uu gaazexaan Riippoorter maxxansaa isaa kaleessaa irratti gabaaseera.
Miseensonni Koree Hojii Raaw’achiistuu ABO, Obbo Daawud Ibsaa Taayitaa Hayyu-duree Irraa Uggurre, Jedhan
Miseensonni Koree Hoji Raawwachiistuu ABO ibsa har'a kennaniin haayyu duree ABO kan turan obbo Daawuud Ibsaa hojii irraa uggurree jirra, jedhanii jiran.
Miseensonni koree qindeessitootaa hiraarsa nu irra ga’e jedhan kanaaf itti gaafatamaan waajjira qonsilaa fi dura ta’aan koree Sanaa obbo Biraanee Kidaane Maariyaam rakkoo uumameef gadda itti dhaga’ame ibsanii maqaa waajjira isaaniin dhiifama gaafataniiru jedha Odu gabaasaan VOA Daani’el Argaw LA irraa.
Miseensonni koree sanaa hafan akka hiikaman kanneen gaafatan – deggertoonni isaanii amma illee akka hidhamanii jiran – dubbatu.
Miseensonni Leegii biyyoolessaa kan paartii dimokraasummaa Aan Saan Suushii hidhaman keessaa gargaaraa kan ta’an Kyaaw Tint Swe tokko yoo ta’an mana isaaniitii humnootii naga eegumsaan to’annaa jala oolan. Hoogganni komiisina filannoo Maaynamaar illee to’annaa jala ooltuutu gabaasame.
Miseensonni Mana Maree Ameerikaa Haala Yeroo Itiyoopiyaa Ilaalchisee Ministrii Dantaa Alaaf Xalayaa Barreessan
Miseensonni Mana Maree Bakka Bu'ootaa Torban Dhufu Diisiitti Hin Deebinu Jedhan
Miseensonni mana maree bakka bu’oota haasaa prezidaantichi gareen mana marichaa lamaan bakka argamanitti dhageessisan kan hordofan bakka adda addaa taa’anii ture.
Miseensonni mana maree bakka bu’oota uummataa kun haalli daandii naannoo sana keessaa yaaddessaa dha kan jedhan yoo ta’u, yeroo gannaa kanneen miidhaan irra ga’eef gargaarsa dhiyeessuun gufuu ta’uu waan danda’uuf qaamni dhimmi ilaallatu hatattamaan akka dhaqqabuuf gaafataniiru jechuun Addis Chekkol gabaaseera.
Miseensonni mana-maree Keeniyaa, ka paartiilee mormituu irraa hagi tokko – Mootummaan Keeniyaa, maaliif akka barattoonni biyyattii dhibba irraa harka sagaltama tahan, qormaata biyyoolessaa sadarkaa lammaffaa ka bara 2017 akka kufan akka qoratu gaafataa jiran.
Miseensonni mana maree mormii kana dhiyeessan prezidaantichi Itiyoophiyaa fi Eertraa dabalatee biyyoota kanneen biro waliin icitii dhaan walii galtee irra ga’an jedhan.
Miseensonni Mana-maree Murtii-seeraa yokaan Senetii Yunaayitid Isteets – Jefrii Merkilee fi Raan Waayiden, akkasumas – Mana-mareetti, miseensonni damee qajeelcha seeraa – Eerl Bilaaminoor fi Suuzaan Baanaamiichii, xalayaa har’a mallatteessanii ministaricha Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsitti ergan keessatti --- Itiyoophiyoon, biyyoota michoota Yunaayitid Isteets faayida-qabeeyyii fi gargaarsa alaa Yunaayitid Isteets kennitu adda-durummaan fudhatan keessaa tokko ta’uu ibsanii -----
Miseensonni mana-maree Oromiyaa haarawa filataman otuu walga’anii sirriitti wal hin bariinii fi hin mari’atiin labsii kana akka baasan taasisamuun, dhimma shakkii uume isa jalqabaa ti – ka jedhan, barreessaan Koongiresa Federaalwa oromoo, Obbo Beqqelee Nagaa, “Maaster Plaaniin magaalaa Finfinnee, ka dantaa Oromoo irratti dhiibbaa guddaa qabu sun ennaa Oromoo biratti fudhatatama diddaa guddaa kaasetti, harka dudduubaatiin kaayyoo master plaanichaa hojii irra oolfachuuf kan raaw’atame – Labsiin kun” jedhu. Kun, akka Mootummaan Oromiyaa magaalaalee Oromiyaa, magaalaalee Oromiyaa irra-jireessi isaa uummata Oromoo hin taneen guutaman irratti aangoo hin qabaanne illee ka godhuu fi eenyummaa fi dantaa uummata Oromoo irratti ka miihdaa guddaa gidu akka tahe dubbatu – Obbo Beqqeleen.
Miseensonni Mana-maree Yunaayitid Isteets Afur Akka Miidhaan Mirga Dhalaa-namaa Oromiyaa  Keessaa Qoratamee Dhihaatuuf Gaafatan
Miseensonni Mana-maree Yunaayitid Isteets afur, gamtaadhaan – Ministara Dhimma-alaa biyya isaanii – Joon Keeriitti xalayaa barreessaniin, haala mormii Oromiyaa keessaa fi miidhaa dhaqqabe ilaalchisee, guyyoota sagaltama keessatti akka ibsi bal’aan kennamuuf gaafatanii jiran.
Miseensonni Mana-maree Yunaayitid Isteets Hariiroo Raashiyaa Laalchisee Ilma Prezidaant Traamp Irra Ibsa Akka Barbaadan Beeksisan
Miseensonni Mana-maree Yunaayitid Isteets ijoon, waa’ee Raashiyaan dhimma filannoo Yunaayitid Isteets keessa harka galfachuu qorataa jiran – ilmi prezidaantichaa, Donaald Traamp Juuniyeer, magaalaa Niyoork keessatti ogeessa seeraa Raashiyaa, odeeffannoo duula filannoo Dimookiraatittii Hilarii Kilinten miidhuu malu harkaa qaba – jedhame wajjiin wal walga’uu isaanii ilaalchisee akka ibsa kennan ka fedhan ta’uu beeksisan.
Miseensonni mana marrees kana hubataniiru. Garuu Riyaak Machaar Juubaatti deebi’uuf rakkoon uumame wal amantaan dhabamuu, fi walitti bu’iinsa dhiiga dhangalasiisaa ture irraan ta’u martinuu ni hubata.
Miseensonni Naga Eegumsa Naannoo Kibbaa Sagal Ajjeefamuun Gabaasame
Miseensonni NATO, maallaqa itti ramadamee baasuuudhaan akka dirqama isaanii bahan illee hubachiisan.
Miseensonni Paarlaamaa Awurooppaa 39 Dhiittan Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa Keessaa Nu Yaaddesse Jedhan
Miseensonni Paarlaamaa Awurooppaa 39, murtii-ejjennoo Paarlaamichi gaafa Caamsaa kudha-saddeetii dabarsee ture irraa itti-fufuudhaan, waa’ee dhiittaa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessaa nu yaaddesse – jedhan, Bakka-buutuu ol’aantuu Damee Dhimma Alaa, ka Gamtaa Awurooppaa – Federikaa Mogeriiniitti xalayaa barreessanii jiran. Jimaata dabre kana barreessame xalayaan kun.
Miseensonni paarlaamaa biyyattii kanneen muummicha-ministaraa biyyattii Hasan Alii Kaa’iree deggeran akka jedhanitti, “Jawaariin seerrata paarlaamaa cabsuudhaan, dhiimmoota seeraa boodatti harkise” jechuun qeeqan.
Miseensonni paarlaamaa Keeniyaa Adoolessa bara 2013 dubartoota daa’ima qaban ka miseensa paarlaamaa tahaniif bakka daa’ima itti hoosisan fi kunuunfatan yaa qopheessuuf koomishinii paarlaamaa biyyattiitti ajaja dabrsus haga yoonaa murteen kun hojiitti hin hiikamnee jechuunis komii qaban dubbatanii jiru, dubartoonni miseensa paarlamaa Keeniyaa.
Miseensonni Paarlaamaa mootummaa prezidaantichaa deggeran kanneen akka Hanii Mohaammad Adan immoo kan mormitoonni jedhan kana ni haalan.
Miseensonni paarlaamaas bajata kana kan ilaaleen gaaffii kan dhiyeessan yo ta’u gaaffilee kanaaf deebii kennaa utuu jiranii ture jijjiirama argame gufachiisuuf yaalii ta’aa jiru kan maqaa dha’an.
Miseensonni paarlaamaa yaada erga irratti kennanii booda mootummaan dhaabbatan akka hundeeffamu muummichi ministeerichaa gaafatamanii Hagaya 15 bara 1987 akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti heerri biyyattii qajeelfama ittiin bulmaata biyyattii ol aanaa ta’uun raggaasisame jedhan Dr. Nagaasoon.
Miseensonni Paartii Baalderaas Filannoo Keessatti Akka Hirmaatan Manni Murtii Murteesseefii Jira
Miseensonni Poolisii Dirree Dhawaa Leenjii Fudhatan Xumuran
Miseensonni poolisii fi konkolaataan dhakaan rukutamuu fi poolisiin miidhaan irra ga’es wal’aansa fayyaa argataa jiraachuun gabaasameera. Dr. Aregaawwiin Finfinneetti kan deebi’an yoo ta’u bor haala kana irratti tuuta oduuf ibsa kan kennan ta’uu ragaan argame ni mul’isa jechuu dhaan Mulugeta Atsbehaa Meqelee irraa gabaaseera.
Miseensonni poolisii kun wabee qarshii kuma 15 hanga kuma ja’aa ta’uun hidhaa dhaa akka gad dhiisaman ajaje. Waxabajjii 16 bara 2010 waltajjii Masqalaa irratti deggersa muummicha ministeeraa haaraa Dr. Abiy Ahimediif agarsiisuuf uummata ba’e irratti haleellaa boombii geggeeffameen wal qabatee shakkamuun hidhaa keessa kan turan komiishina poolisii Finfinneetti itti aanaa komiishinara ka ta’an obbo Girmaa Kaasaa Dabalatee miseensonni poolisii 11 wabiin akka gad dhiifaman manni murtii kun ajajee
Miseensonni qindeessa koree kanaa marii afeerraa irbaataa irratti geggeessamu irratti akka nuti hin hirmaanne shirri xaxameera, namoonni waajjira qonsiilaatti dhiyaatan filatamanii akka ol seenan taasisameera, koree sana keessa ennaa turrettis dhiibbaan nu irratti raawwatameera jechuun komee dhiyeessaniiru.
Miseensonni Raayyaa ittisa Biyyaa kibxata darbe godina Boorana Aanaa mi’ootti warra cidha irratti dhukaasanii misirroota ajjeesan to’annaa jela oolan. Obbo Soraa Galgaloo hoogganaan waajjira ODP, Sagalee Ameerikaaf akka ibsanitti loltoonni mootummaa kuni kaampii mi’oo jiru keessatti to’annoo jela jiraachuu mirkaneeffanneerra jedhan.
Miseensonni Raayyaa ittisa Biyyaa Kibxata, Gurrandhalaa,12,2019 godina Boorana Aanaa Mi’oo magaalaa Iddii-Lolaatti warra cidhaarrattii dhukaasanii misirroota ajjeesan to’annaa jala oolan.
Miseensonni Raayya ittisa biyyaa balaa namoota ajjeesan jedhamanis ajjeechaa kanaan booda gara godina Booranaatti ofirra deebi’uu jiraataan nuti haasofsiine himanii jiran.
Miseensonni Raayya Ittisa Biyyaa Ji’a Gurraandhala darbe Aanaa Mi’ootti misirroowwanii fi amaamota ajjeesan gatii dhiigaa maatiif baasanus haga yoonaa akka seeraaf hin dhiyaanne Bulchiinsi Aanaa Mi’oo beeksise.
Miseensonni tajaajila waraanaa fi maatiin isaanii wareegama baasaniif nan galateeffadha, gatiitu nu irra jira, nuti isiiin boonna” jedhan Baayiden. Isin lafee dugdaa kan Yunaatitid Isteetis, ksin loltoota qofaa utuu hin taane, diplomaatotaa fi riqicha walitti dhufeenyaa kanneen ijaartani jedhan. Baayiden guyyoota itti aanan, wal ga’ii biyyoota duroomanii kan G-7 jedhamuu, kan NATO fi gumii gamtaa Awrooppaa irratti ajandaa isaanii beeksisuuf jiru. Prezidaantii Raashiyaa Viladimir Putin waliin illee torban dhuftu wal arguuf jiru."
Miseensonni waldattiis kan isaan jedhan xalayaan barreeffame waan nuttis dhaga’amu waan ta’eef waan sirrii dha jedhan. gaarii nuu hawwuu isaaniis ta’e isiniin yaada jechuu isaanii hin barbaannu jedhan.
Miseensonni Waraana Ameerikaa Afgaanistaan Keessatti Lubbuun Darbe
Miseensonni Waraana Bilisummaa Oromoo kan mooraa leenjii Xoollay jiran rakkoo gara garaf saaxilamaa jirachu keenyaa kallessa nyataa lagaachuun mormii agarsiisnera jedha miseensa waraana Bilisummaa Oromoo kan ta'ee maqaa qabsoo Seenxiin kan waamamu akka Raadiyoo Sagalee Amerikaa tti himetti.
Miseensonni Waraana Bilisummaa Oromoo leenjiif Xollaay jiran summaawanii Hospitaala Qiddus Luqaas, ka magaalaa Waliisoo jiru galuun isaanii kan himame yoo tahu, summii tahuu adda baafachuu isaanii kan dubbatan ogeessonni fayyaa “summii akkamii akka tahe beekuuf garuu, ba’ii qorannoo beekuun barbaachisaa dha” jedhu.
Miseensonni Waraana Bilisummaa  Oromoo Mooraa Xollaay Jiran Rakkoof Saxilamneerra Jedhan
Miseensonni WBO guyyaa kaleessaa Ebla 14 bara 2019 dhukkkubsatanii hospitaala warra Kaatolikii kan qiddus-Luuqaasti geessaman haga ammaatti miidhaan lubbuuf sodaachisu akka hin mudatiin sabaa himaan biyyaa ibsanii jiru.
Miseensonni  WBO Wirtuu Leenjii Ardaaytaatti Argaman Komii Dhiheessan
Miseensonni WBO wirtuu leenjii Ardaaytaatti argaman, yaroon turtii leenjii keenna akkan nutti dheerachuun sirri miti gama maatii keenna galuu barbaanna jechuun komii isaani dhiheessan.
Miseensonnni gosa kanaa Karen, Rakhinee fi Kahchin huccuu halluu addaa kan amantii isaanii mul’isu uffachuu dhaan mormii daandilee Yangoon irratti geggeessamu irratti argamanii jiran.
Miseensooni fi Hogganni Paartii Akka Hikamaniif Iyyanne: Paartii Mormituu
Miseensooni WBO duraan mooraa leenjii Xollaay galfamanii ji'otaa 4f leenjifamaa turan leenjii xumuru isaanii Raadiyoo Sagaalee Amerikaatti himanii jiran.
Miseensooni WBO kunneen yeroo ammaa daamee hojii adda addaatti bobba'uuf rammadi ka fudhatan tahuu Obbo Adimaasuu Daamxoo Hoogganaan Biiroo Dhimmoota Koominikeeshinii Motummaa Naannoo Oromiyaa ibsanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Miseensooni WBO Xollaay Turan Leenjii Xumuran
Miseensoonni biyyoota duroomanii kanneen G7 jedhamanii namoota dhuunfaa fi dhaabbattoota garee waraanaa Maaynamaar kan aangoo qabatee jiruutti hidhata qaban irra akkasumas ugguura meeshaa waraanaa ka’uun uummata Maaynamaariif gargaarsa dhala namaa kennamuu dabaluu jedhamee eegama.
Miseensoonni fi Hogganni Hidhaman Gadhifamanii Jiru: Paartii Mormituu
Miseensoonni Humna Galaana Iraan 19 ajjeefamanii 15 immoo madaa'uu isaanii kan ibse Televiziyoonni mootummaa Iraan kunis dhukaasa dogoggoraan ta'e irratti jedhee jira.
Miseensoonni humnootii nageenya hawaasa adda addaa keessatti nagaa eegsisuuf hojii jabaa gaggeessaniif prezidaant Obaamaan galateeffatanii jiru. Garuu logii sanyii jiru irratti dubbatamuu qaba jedhan.
Miseensoonni Koo Hidhaman Eessa Akk Bu’an Baruu Hin Dandeenye:Samaayaawii Paartii
Miseensoonni maatii tokkoo kun konkolaataa sadiin daandii baadiyyaa kan kutaa daangaa irra jirtu Chihuahua fi Sonora gidduu ituu deemaa jiranii haleellaan irratti baname jedhu miseensoonni maatii hedduun.
Miseensoonni mana maree labsii kana irratti yaadaa fi ilaalacha qaban kan ibsan yoo ta’u “mirga yaasa ofii ibsachuu” waliin kan wal hin faalleessine ta’uun ibsamee jira.
Miseensoonni paarlaamaa Itiyoophiyaa mootummaan wixinee murtii dhiyeessuun gareen lameen kun shoroorkeessoota jedhamuun akka raggaasifamuu gaafataa turan.
Miseensoonni paartichaa 11 ituu duula filannoo irra jiranii hidhamuu dubbi himaan paartii Izemaa Naatnaa'eel Fallaqaa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf kan ibsanii jiru.
Miseensoonni paartii Aranaa sababaa siyaasaan kannen hidhaman haga ammaatti hin hiikamiin akka jiran paartichii ibseera.
Miseensoonni paartii Izemaa bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti hidhaman jechuudhaan paartichii bulchiinsa Godiina Konsoo himatee jira.
Miseensoonni waldaa doktoroota Keeniyaa mormii hojii dhaabuu hogganaa turan hidhaan ji'a tokkoo itti murtaahe. Mormiin godhamaa ture buufatooota fayyaa 2,500 oltti gufuu ta'aa turuu fi lammiiwwaan Keeniyaa miliyoonaan lakkaawwaman tajaajila fayyaa dhabsiisuun isaas ibsameera.
Miseensoota bordii Preesii Itiyoophiyaa raggaasisuu irrattiis mormnii jabaan dhaga’amuun gabaafamee jira.
"Miseensoota Eegumsaa bobbaafaman kuma 25 keessa ""beekeettiin balaa geesiisan jiraachuu malu,"" sodaa jedhuuf waan kana agarsisuu mallattoon hin jiru jedhan aangawaan waraanaa Ryaan Maak kaartii."
miseensoota gumii kanaa kan ta'an namoonni 10 gaaffii dhiyaate irratti hojjachuu jalqabuu isaanii kan ibsan Aaddee Maazaan hikkaan heeraa ni barbaachisaa? isa jedhuus qorhar'a ibsame.
Miseensoota hawaasa Amaaraa dhibbaan lakka’aman kanneen Yuunaaytid Isteetes keessa jiraatan Kibxata Ebla 6 bara 2-21 waajiira Ministrii haajaa alaa fulleetti hiriiran.
Miseensoota keenyaan qofa otoo hin taane kanneen Gazexaa fi Barruu paartichaa qopheessaa turan leenjiif hin ergamnee firri hin arguu akkasumas hin gadhiifamiin jiru jedhan. Akka obbo Yashiiwaas jedhanti hidhaa keessatti irraanfatamanii hafan.
Miseensoota Keenya Hidhaa Keessa Jiran Arguu Dhorkamne: Paartilee Mormituu
Miseensoota Kongreesaa keessaa 7 dhukkuba Koovidiin kan qabaman yoo ta'u 31 immo shakkiin addaa baafamanii jiru.
Miseensoota Koree sochii gaaffii eenyummaa uummata Walqaayit keessaa Afuur to’annaa jala oolu isaanii dubbi himaan koree kanaa Obbo Addaraajaw Waanyaw ibsanii jiru. Gareen eenyummaan isaanii hin beekamne kan fuula isaanii aguuganii fi Yuniformii Fedeeraalaa uuffatan har’a barii lafaa irratti manneen namootaatti bobba’uun akkasumas lafuuma itti argataniitti jarreen arfan qabachuu isaanii ibsanii Koloneel Dammaqaa Zewdee manni isaanii marfamee boombiin sadii fi Mortaara darbatameen manni isaanii jalaa diigamu ibsamee jira. Ijoollee isaanii fi haadha warraa waliin manicha keessa akka jiran ibsamee jira.
Miseensoota mana maree keessaa Demookraatonni 173 yaada Pelosiin dhiyeessan deggeran. Kunis itti aanaa prezidaantii Amerikaa duraanii fi kan amma Demokraatootaa irraa prezidaantummaaf dhiyaachuuf dorgomaa jiran Joe Biden fi ilma isanii kan ilaaleen Yukreen akka dhiibbaa gootu Traamp gaafatan eega jedhamee booda.
Miseensoota mana marii bakka bu'ootaa waliin marii har'a kan gaggeessan mummichi ministeeraa Abyyi Ahimad haleellaa samii irraa fi lafoon gaggeeffamee akka koroofameetti miklaa'uu ibsan.
Miseensoota paartilee mormituu kan MEIAD fi Samaayaawii Paartii kanneen mana hidhaa Qilinxooi keessatti hidhaman dubbisuuf deemee kan ture qaamii hoggana paartilee lameen ituu ijaan hin argiin akkasumas waan isaanii kennuuf fudhanii deeman deebisanii fudhanii galuuf dirqamuu dubbatu.
Miseensoota Preesii kanneen ta'an Dorsisuun akka dhaabatuuf kan gaafate koreen mirga Gaazeexxisootaaf falmu, CPJ-n gaazexxeeessaa Daawwiit Kabbadaa battalumatti hiikaa jedhe.
Miseensoota WBO Dhukkubsatan Kan Lubbuu isaanif Sodaachisu Hin Jiru:Ogeessa Fayyaa fi Angawaa Oromiyaa
Miseensota ABO tohataman jedhaman kaneen qaama Mootumma irra mirkaneeffachuuf yaaliin taasifne hin milkoofne, Komishiiniin Poolisii Oromiyaafi Kounikeeshiniin Mootumma Naannichaa dhimma kanaan wal qabatee odeffanno kan hin qabne ta'uu dubbatan.
Miseensotaa fi bulchiinsii KFO Itoophiyaa gama Bahaa Ciroo,Harargee,Dirree Dawaa, Hirnaa akkasumas fi Harar keessatti ummataa wal mari’atan.
Miseensotaa fi deggertoonni IHADEG miliyoonaan laka’aman haala namusa qabuun filannoon kun akka milkaa’uuf sosso’aniiru jechuu dhaan faarsan obbo H/Mariam. Filannoon sunis kan nagaa amanamaa fi dimokraatawaa ta’ee xumuramuu isaa dubbatan.
Miseensota Al-shabaaba, kanneen haabicha gananii mootummaatti harka kennatanii fi deemsa nagaa fi araaraa Somaaliyaa simataniif eegumsi nageenyaa ga’aan kan godhamuuf ta’uu illee beeksianii jiran.
Miseensota baandichaa fi koree qindeessituu simannaa dubbisuun, Tsehaay Daamxoo gabaasaa ergite qabna.
Miseensota Baandii Afran Qalloo dhiyeenna biyyatti deebi'an ummata hedduutti bahee simate
Miseensota dimokraatota mana maree kan of keessaa qabu gareen abbootii alangaa yakka ilaalcha kaleessaatiin suraa fi viidiyoo rifaasisaa kana dura hin mull’atin seneteroota abbootii seeraaf agarsiisanii jiran.
miseensota garee waa’een lubbuu Mnuti taaneef nuti farra poolisii taane jechuu miti jedhu.
Miseensota gurmuu sanaa keessaa kan madaa’e akka hin jirre – maddeen Tokkummaa Mootummootaa VOA-tti himanii jiran.
Miseensota Kaabinee Oromiyaa 27 keessaa, prezidaantii dabalatee 17 haaraa dha - jedhu – Obbo Fiqaaduun. Kanneen keessaa immoo, 8 miseensota Koree gidduu DhDUO akka hin ta’iinii fi saddeettan keessaa 5 miseensota leexaa, 3 kanneen miseensota dhaabichaa hin ta’iin akka tahe dubbatan.
Miseensota kana keessaa tokko akka jedhanitti jara kana hin balaaleffadhu jechuu koo miti. Garuu kan ani dhugumatti sitti himuu danda’u maaliif akka inni dhukaasa sana raawwate nan hubadha. Sababiin isaas ajjeechaan uummataa gurraacha, hiyyeessaa fi ka biroo utuu hin taane ajjeechaan guutummaa US keessaa akka dhaabatu barbaada.
Miseensota Kongireessi US Seera Wixinee AmerikaaH.Res.128akka Itoophiyaan mirga namaa ufii jabeeffattu tolchuuf mudduuf deeggaraa bahe keessaa tokko.
Miseensota koree Giddugaleessaa Dh.D.U.O Afur hanga yaa’ii itti aanuutti akka ittifamaan turan murteessuu isaa, miseensii koree giddugaleessaa tokko akeekkachiisa Of-eeggannoon akka bira taramu murteessuu isaa illee dubbata.
Miseensota koree Giddugaleessaa Dh.D.U.O Afur hanga yaa’ii itti aanuutti akka ittifaman kan murteesse yoo ta’uu/ miseensii koree giddugaleessaa Dh.D.U.O Tokko akeekkachiisa Of-eeggannoon akka bira darbamu murteesse.
Miseensota Koree Hoji raawwachiistuu , ka Giddu galeessaa fi Hooggansa sadarkaan jiru kan ABO saddeet dabalatee namoonni 24 galmee tokkoon waamaman Hagayyaa 26 bara 2012tti akka mana murtiitti dhiyaatan beellamameyyuu osoo hin dhiheffamiin hafan. Gama biraatin, hooggansi Partii Diimookiratawaa Itoophiyanoota - Obbo lidatuu Ayyaalaw galmeen isaanii cufamee akka gadi lakkifaman ajajni darbus hanga yoona poolisiin akka gadi hin lakkisiin tu ibsame.
Miseensota Koree hoji-rawwachistuu fi ka giddu galessaa ABO fi hooggansa sadarkaan jiran kaan dabalatee namoonni 24 galmee tokko irra jiran mirga wabii qarshii 10,000n akka gad lakkifaman Manni-murtii har’a ajaja kennee jira.Manni murtii Godina Addaa Naannawa Finfinnee, aanaa Sulultaa dhaddacha har’a, Hagayya 25, bara 2012 ooleen shakkamtoonni akka dhihaataniif ajaja kennee ka ture ta’eyyuu poolisiin har'as namoota kana mana murtiitti hin dhiyeessine, jedhan Abukaattoon isaanii, obbo Kadir Bulloo. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Miseensota mana-maree fi hojjetoota gamoo sana keessaa dabalee namoota 12 tu haleellaa kanaan madaawe.
"Miseensota mana marichaa gama demookiraatii fi ripablikaaniin deeggarsa guutu an argate wixinichi ""Kabajaa mirga dhala-namaaf kennamu deeggeruu fi Itiyoophiyaa keessatti bulchiinsi hunda hammate akka jiraatu jajjabeessuu,"" mata duree jedhuun bara darbe bocamee irratti hojjatamaa ture."
Miseensota Paarlaamaa gara dhibba sadii tahan, kanneen biyyoota 19 keessa jiran irratti qorannaan geggeessamu akka agarsiisetti, miidhaalee qaamaa, hookkara quuunnamtii saalaa, dararaa fi hidhaa dabalatee dhiittaan mirga dhala-namaa miseensota paarlaamaa ka garee mormitootaa irratti geggeessamu dabalaa deemuun beekamee jira.
Miseensota poolisii fi waraanaa ta’anii kanneen himatamanii mana hidhaa turan 162 ta’anis sertifikeetii kana fudhataniiru. Kanneen biyya alaa turanii yakka adda addaa keessatti hirmaatanii fi 71 ta'an marsariitii irratti galmeeffamanii cirtificaatii labsii dhiifamaa fudhataniiru.
‘Miseensota Raayyaa Ittisaa Ajjeechaa Raawwatanirratti Ragaa Baanus Haga Yoonaa Murteef hin Dhiyaanne’ – Jiraattota Mooyyalee
Miseensota Raayyaa ittisaa kana keessa kanneen dheebuu bishaaniin miidhaman, kanneen waraasa keessatti madaawanii fi dadhaban akka keessa jiranillee – VOAtti dubbatan, Obbo Phaawuloos.
Miseensota Waldaa Fiilmii fi Tiyaatiraa Oromoo dabalatee ogeessota artiitiin bulchiisa naannoo Oromiyaa magaalaalee adda addaa keessatti tatamsa'ina vaayirasii Kooronaa dursanii ittisuuf sagantaaleen hubannoo kennuu cimee akka itti fufee jiru dubbatu, artistoonni.
Miseensotii G20; Arjentiinaa, Awustiraaliyaa, Biraazil,Kanadaa, Chaayinaa, Biraazil, Faransaay,Jermenii,Indiyaa,Xaliyaana,Indoneezhiyaa,Kooriyaa Kibbaa, Mekiskoo,Raashiyaa,Sawudii Arebiyaa,Afrikaa Kibbaa,Turkii,UK,USA fi Waldaa Awurooppaa.
Miseensotii Kongireesii USA lamaan xalayaa ministera haajaa alaa biyya isaanii,Joon Keeriitii barreessaniin jeequmsa ummata nagaa naannoo Oromiyaa irratti oofuutti jiran hammaachaa deemuutti jiru dhaabsisuuf mootummaa isaanii(USA)tarkaanfii fudhatamuu malan dhiyeessu qaba.
Miseensotii kongireesii US waan hedduu irratti bulchoota Itoophiyaatiin wal mari’atan.
Miseensotii Kongireesisi Amerikaa Kiris Simiz(Chris Smith(R-NJ), Kongireesmaan Al Green (D-Texas) fi Kongiressman Mike Coffman (R-Colo.) Kibxata,Fulbaana 13,2016 galma walgahii Amerikaa, Capitol Hill duratti ummata walti qabanii rakkoo Itoophiyaan keessa jirtu itti himanii,waan ummatii jedhullee caqasanii fala mootummaan isaanii baasellee itti himan.
Miseensotii Kongireesisi USA kun gabaasa dhaabii mirga ilmaan namaaHuman Rights Watch(HRW),Koree Mirga Gaazexeessitotaatii falmtuCPJ,maqeeffatanii waraanii mootummaa Itoophiyaa walti qabee nama hidhuun, hujii gaazexeessummaa rakkisee,lammii Itoophiyaa dubbachuu dhowwuun mirga isaanii gadi qabaa jedhanii yaaddoo isaanii xalayaa irratti barreessan.
Miseensotii kongireessii Amerikaa mirga dhabiitiin Itoophiyaa keessa jirtu akka malee badduu jedhan.https://www.congress.gov/bill/114th-congress/senate-resolution/432
Miseensotii kongireessii damee koree haqaa Amerikaa; paartii Ripaabilikaan fi Demokriaati Jeff wa gaafachaa oolan yoo itti walii galan hin filatanii tahuu baannaan hin dhiisan.
Miseensotii Koree Haajaa Alaa Amerikaalleen jara rakkoo himate kana xalyaa mootummaan Itoophiyaa waan himataniin kanaa deebiin kennuuf ergate laalee jara wa himate kana gaafii gaafatanii rakkoon tanallee fala itti barbaaduuf waadaa galan. Tana torbaan dhufu itti deebina.
Miseensotii koree haqaa kongireesii Amerikaa kun tana maleellee waan hedduu irratti bulchoota FBI qoratan.
Miseensotii Mana Maree nama 40 tahan kun halkanii fi guyyaa dubbii tana irratti wal falmaa saatii 14 wal irra turan.
Miseensotii mana marii Amerikaa harka paartii Demokriaotota jiru ammaan tanaayyuu karaa pireizdaantiin ammallee himatanii karaa guyyaa diqqaa hafetti hujii irraa buusuu dandahaniin irratti marii jiranii waahellaa itti barbaadachuutti jiran.
“Miseensotii mana marii Amerika Raashiyaan Tiraampiif gargaaruuf filannoo teenna keessa qorachuutti akka jiru hinuma beenna. Senetiileen qorachuutti akka jiru hinuma beenna.FBI ammoo Raashiyaa fi duulii filannoo Tiraampi maan akka waliin qabaatan laaluutti jira.Qorannoon tun Tiraamiiyyuu bira gahuutti jirtii?”
Miseensotii Paarlaamaa Awurooppaa akka jecha Pirezidaantii Paarlaamaa isaaniitti hidhaa Dr.Mararaa tanatti yaaddahnii akka pirezidaantii isaanii waan kana quba qabaatu xalyaa barreessaniif.
Miseensotii paarlaamaa Awurooppaa kora Caamsaa 17,2017 taahaniin waan guguroo sadii irratti murtii dabarsan.
Miseensotii paartii Rippaabilikaan hagii tokkollee pirezidaanti Tiraampi daarektera FBI gussuu isaatti dallansuu qaban.
Miseensotii paartii Rippaabilikaan Ohaayoo,Kilivilaanditti kora sabaaf walti dhufan Doonaldi Tiraamppii akka innii pirezidaantii Amerikaa tahee dorgomu filatan.
Miseensotii paartii Tiraampi,Rippaabilikaan ammaaf woma Tiraampi gargaaran fakkaatan.
Miseenssoni partichaa guyyota Kudha torbaaf leenjii irra turan hardha xummuranii jiru.
Miseensuma paartii kanaa kan ta’e Dani’el shibeshiis waa’een shororkeessummaa ennaa ka’u jalqaba waa’ee kanaa kanan dhagaga’e Osama Bin Laden irraa yoo ta’u lammata immoo obbo Meles Zenawi irraa ti jedhee jira. Aniif kaayyoon ani dhaabadheef kana hin ibsu, shororkeessaan IHADEG malee ana miti, kana kan godheefis paartii koo diiguuf yoo jedhu manni murtii dhaabsisee jira.
Miseensummaan paartii Badhaadhinaa akka nama dhunfaatti malee akka paartiitti miti jedhan.Gaaffii fi Deebii Gaggeeffame Caqasaa.
Miseesni mana maree Kutaa Bulchiinsa Mandeeraa Mahaammed Maallim lolli kun ka dhalate yoo miseensonni rayyaa Somaaliyaa Abdirrashiid Hasan Abdinuur Iliyaas ykn Abdirrashiid janaan; ministeera Somaaliyaa duraanii yakka ajjeechaan himatamanii to’annaa jela turanii mana hidhaa keessaa miliqanii naannocha keessa turan jedhaman to’annaa jela oolchuuf socho’u loltoota isaan deeggaran humnoota Jubaalaandi walitti dhukaasani jedhan.
Mishaa Adem Cirriiogeessa komputeraati lammii Amerikaati. OMN waliin hojjachuuf ganna lamaan duratti Itoophiyaatti galee Finfinnee qabame.
Misheel Bacheleet ibsa kennaniin dhugaa jiru ifa baasuu akkasumas itti gaafatamummaaf gumaachi akka jiraatu mootummaan Itiyoopiyaa waajjira koo fi qorattoota walabaa kanneen biroon Tigraayiin akka seenan daandiin akka saaqamun gaafadha jedhan.
Misheel Gagaariti,itti aantuu itti gaafatamtuu Amnesty International damee Afrikaa fi biyyoota haroolee gugurdoo Afrikaa jala jiranti.Oromiyaa qofa keessaa nama 70 dhiyaautti ijjeefamee jetti.
Misheel Obaamaa ijoollee durbaa qaban lamaanii fi haadha ofii waliin gara Afrikaatti imaluun isaanii ni yaadatama.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeffadhaa
Misheel Solomoon Direkterri waajjira giddu galeessaa fi Kaaba Ameerikaa IOM godaansi namaa biyyaa biyyaa yoo haala qindaayaan gaggeeffame guddina naannoof bu’aa akka qabu himanii dhaabbanni isaanii IOM bulchiinsa Baayden waliin hojjechuuf qophii akka ta’e akeekan.
Misirroonni misirroota kana waliinis yeroma kana humni Ittisa biyyaa nama naannoo ture irratti dhukaasee walii gala namni shan lubbuun darbeera.
Misirroota Maallaqa Cidha Ittiin Qopheeffachuuf Walitti-qabatan Hiyyeeyyiif Dabarsanii Kennan
Misooma buufata doonii keessatti gamtaan hirmaachuuf Jabuutiinis waaltaalee Itiyoophiyaa keessaa filataman keessaa qooda akka qabaatu walii galtee irra ga’amuu isaa dubbi himaan kun ibsaniiru. muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed yeroo dhiyootti biyyootii hollaa ka biroo daawwachuuf kan jiran ta’uu dubbi himaan kun tuqaniiru. Biyyoonni isaan daawwatan kan beeksisaman garuu itti fufiinsaa fi adeemsaan ta’uu ibsanii jiru jedha Iskinder Frew Finfinnee irraa.
Misooma daldalaa kan ilaaleen aangawoonni Swiiz Kaanaal fi Tokkummaan Mootummootaa xiinxala gaggeessan irratti ture guyyaan 4 akka barbaachiisu kan ibsame.
“Misooma ummata keennaa gufachiisuu fi babalifannaa lafatiif lolan.” Ganna dabrellee akka obboo Abdurqaadir jedhutti Gololchaa fi Gololchaa fa.
“Misoomii guddaan yoo daandiin jiraatte taha.Bakka daandiin jirutti keellaan fayyaa ka ijaaramuu dandahu,bakka daandiin jirutti investerootii addaa addaa bakka sun seenanii misoomsuu ka dandahan…rakkoo bu’aa kana yoo hiikne,rakkoo dinagdee keennaa hin hiikna jedhee ummatis itti seene.”
Misoomni Haroo Wancii yoo dhuguma eegalame garuu namni barate hojii argachuu fi hawaasni naannoo fayyadamuu danda’a, jechuun abdii isaanii ibsan. Daawwattootni tokko tokkos, “Haroon Wancii misoomee arguu baay’ee barbaadna” jedhu.
Misraa Uumar itti gaafatamtuu odeeffannoo OYA,Oromo Youth Association,Waldaa Dargaggoo Oromoo ti, “Waldaan keenna waan hedduu hojjachuutti jiraa…waluma gargaarree waan tokkoo haa hojjannuu.Namuu hawwii yoo qabaate waan tokko godhuuf waan tokkoo godhuuf namuu hinuma dandaha.”
“Misyaayila,kilaashii,bireeniin nafa namaa booji’anii,onnee namaa baaji’uu ammoo hin dandeene dhiifnee waan waaqii nuu kenne,ka barbaadaafillee Raashiyaa ykn Chaaynaa hin itti dhandheef,jaalalaan, dallaa jibbaa jissine,” jedhe.
Mitch McConnel guyyootii duulli filmaataa itti gaggeeffamaa ture isaan dhumaa keessa marsaa 6ffaaf filamuun falmii jabaa fi dorgommii hadhaawaa ta’e keessa darbuun ture. Oduu gabaastotaaf akka ibsantti filannoon waa’ee koo ykn waa’ee mormituu koo miti jedhan.
Mitt Romney and President Obama trade barbs over the handling of the Libya embassy attack while their campaigns shift focus to new battleground states.
Mitt Romney called current Republican presidential front-runner Donald Trump “a phony and a fraud”
Mizee Mooyi maqaa jedhuun ka beekaman Prezdenti Mooy, harra ganama hospitaala Naayroobitti yaala fudhataa utuu jiranuu lubbuun isaanii akka dabrte ilmi isaanii Geediyoon Mooyi dubbatanii jiru.
MLK:Loogiin Sanyii Ameerikaa Sochii Uummataan dhabamsiisame
MLK:Maartiin Luuter Kiing fi Gaandii Qabsoo hookkraan Maleessa Irratti
MM Abiyyi Imala Badhaasa Noobelii Nagaa Irraa Ennaa Deebi’an  Sirna How’aadhaan Simataman
MM Dr. Abiyyi Badhaasa Noobeelii Nagahaa Fudhatan
Mnanga-gwaan erga bara 1980 qabee aangoo kaabinee adda addaa kan akka hoogganaa dhaaba basaasaa ta’uun hojjetaniiru. Dhuma irratti bara 2014 itti aanaa prezidaantii ta’uun moggaafaman.
MN duruu ‘little Oromia’ Oromiyaa diqqayyoo jedhaniin. Itoophiyaa keessatti Oromiyaan ummataa guddaa.
MNduruu nama Oromoo kuma 30,000 keessa jiraataaflittle Oromiaykn Oromiyaa lammeesso jedhee namii Oromo baafate taanitti aan,namii hedduu walti dhufuun naminuu waan muudaa walti godaan ka jedhulleen hinuma jira.
MN Hagayya 1-8,2015 torbaan Oromoo(Oromo Week) jedhanii qophii bashannanaa,ispoortii,marii fi qophii aadaa hedduu achitti tolchan.
Mnistriin haajaa alaa Iraan Javad Zarif dhabata oduu ISNA jedhamuuf akka ibsanti Iraan kan silaa ehamameefii ture Kiloo 300 kan dabartee yoo ta’u/ Kuufama albudaa Yuraaniyamiin amma of- harkaa qabdu 100 keessaa harka 3.67 guddisuu isaa ibsan.
MN keessatti hujuma diqqoo tokko hambisee amma biyyuma keessaa hojjata.
Mnni maree kutaa Kaalifoorniyaa boqonnaa irra turese fi turban dhuftu hojiitti deeb’isuuf ture yeroo hin murtaa’iniif cufamee jira. Ripaablikaanonni hanga tokko isa kana hin simanne.
Moaammar Gaadaafiin Ajjeefaman Jedhan Angawoonni Libyaa
Moammar Ghadafi: 7 June 1942 – 20 October 2011
“Mobile Hospitals” jedhamuu fi ogeessota fayyaa humnootii Ameerikaan leenjifaman kanneen faca’ina vaayiresii kanaaf deebii kennuuf gargaaran Gaanaa, Senegaal fi Ugaandaaf gumaachitee jirti.
Mobilli harkaa daataa hedduu fo irraa qaba waan ta’eef mobilii qabame kana irra odeeffannoo hedduun argamuu ka danda’u ta’uu poolisiin beeksisee jira. Poolisiin nageenya naannoo New York cimsee ennaa jiru kanatti qorattoonni caasaa shororkeessotaa ykn haleellaan kun gareelee shororkeessota sadarkaa addunyaattii hidhata qabaachuu isaa adda baasuuf hojjetaa jiran.
Modric lakkoofsa 10 keeyyatee Real Madriidiif taphata. Modriciin amma ganna 32 kun gaafa diqqaa baqataa kaambii baqaalleetti galee beeka.
"Moetiin akka jedhanitti WHOn duula FB haaraa Maaskii kaayyadhu Lafa Hink kaa’in "" jedhu labsee jira. Kunis namoonni maaskii sirriitti akka itti gargaaramu waamicha gochuuf jecha."
Moggaafamuun isaanii kun paarticha gidduu kan ture qabsoo aangoof jiru hadhaa’aa tasgabbeesse. Waldaa gadamoojjiwwan waraanaa beekamaa kan hooggananiif Mnanga-gwa ka deggeran chris Mutsvan-gwa akka jedhanitti dinagdeen biyyatti daddaaqamuun hanqina hooggana garee ga’eessota haadha warraa Mugaabeen hoogganamuu ti jedhan.
Mohaammad Ahimaad, daayireektara ol-aanaa dhabbata harggessatti argamuu ‘ Somaliland Non State Actors Forum’ jedhamuuti. Akkuma jiraatoota Somaaliilaand kaanii innis jechaa Labsii Ofii ( self-declared) jedhu, jecha namoonni walabummaa biyya isaanii adduynaa biratti fudhatama akka hin arganne ibsuudha fayyadaman hin jaalatu.
​Mohaammad Alii Maanee warra dorgommii tana qopheesse keessa jira.
Mohaammad Deeksisoo,daarektara olaanaa dhimma alaa fi komunikeeshinii Yunivarsiitii Jimmaa Doktor Wandimmuu Laggassaa fi Barsiisaa muuziqaa yunivarsitichaa Mulugetaa Shitee Poolisiin himata haaraa irratti dhiyeessuu abukaatoon isaanii ibsani.
Mohaammad eegii bara 2017 Liverpoolitti dabalamee tana waliin golii 12 galfate.Toomaas Paarteeydhalootaan Gaanaa amma kilabii Atiletikoo Madriidii taphata.Gurbaan kun taphaan guddachaa deemuamtti jira.
Mohaammad Faarah fi Abdurahhman Daawud , dargaggota oggaa 22ti. Guleed Omaar immoo oggaa 21. Manni murtii himannaa dargaggoota kanaratti baname dhugaa ta'uu hoo mirkaneeffate, hidhaa oggaa 15tii amma du'aatti itti murteesisuu danda'a. Isaan garuu yakka akkanaa hin hojjanne jdhan.
Mohaammadii fi paartiin isa Isaa Alliance of Hope bara hujii haaraa jalqaban. Muummeen ministera Maleezhiyaa Najib Razakilleen ya moohamee jedhee eebbisee kenneef.
Mohaammad Jamaal warra nama fixe kanaan fuula keessa wal dhufew waa gaafate.
Mohaammad Kaahiyyee Moqdishoo irraa akka gabaasetti, Afo-yaa’iin Paarlaamaa Simaaliyaa Mohaammad Musaal Sheek ibsa kennaniin, “yeroo taayitaa prezidaant Mohammed Abdullaahii Farmaajoo ka Wixata har’aa, Guraandhala saddeeti dhumatu dheeressuuf, karoorri lafa kaa’ame hin jiru,” jedhan.
Mohaammad Saalaa daqiiqaa 10essoo irratti tokko jedhee jalqabsiise,Sadio Mane lama keessa naqe,Xherdan Shaqiri tokko irra buuse Liver Pool akkanuma tottolachaa tapha guyyaa dheengaddaa irratti Cardif City dhaantee moote.
Mohaammad Saalaagurbaan dhalootaan Marsii EPL keessaaaLiver Poolkeessa taphatu goolii isaa 30essoo yoo kilabiin isaa kalee Bournemouth waliin taphatte 3-0 mootetti galfate.
Mohaammad Saalaa namicha dhalootaan Masrii ka ammaa EPL keesaa kilabii Liver Pool taphatu adoo silaa kilabiitti gurgurani akka Phil Babba, namcihii durii EPL keessatti Liver Pool fi Sunderland taphatu jedhutti Euro miliyoona 100 baasa.
Mohaammed Abbaa Koodaa hoogganaan waajjirichaa akka jedhanitti, hoomaan kun hedduu waan ta’eef humna namaan ariyachuu ncimaa dhufeera jedhan. Kanaafis mootummaan xayyaara ramadee qorsa itti biifaa jiraachuu dubbatanii sunis naannoo quubsuma ummataatti raawwatamuu waan hin qabneef ammas sun rakkoo fiduulele dubbatu. Kanaafis tarkaanfiin xiyyaaraan qorsa biifuu of eeggannoo cimaa barbaadaa jedhan.
Mohaammed amma Naanno Tiripoolii bakka Sika jedhamu keessa jiraata; nyaatni fi gargaarsi muraasni nuuf dhiyaatus, haalli jiru garuu ammas sodaachisaadha jedha. Kanaafis baqattoonni kunneen gargaarsa gaafatu.
Mohaammed, hojiin eger Saba himaa kana jabeessuu ulfaachuu mala jedha; biyyi keenya muuxannoo walabummaa ‘Piressii’ kan hin qabne waan taateef sun hojii guddaa dha jedha. Kanaafis mootummaan nami akka yaadasaa walabummaan ibsatuuf dirree jiru ballisuu akka itti fufuu qabu, ummatnis mirgi walabummaa ibsachuu yoo kabajamuuf haalaan itti fayyadamuu danda’uu qaballee jedha.
Mohaammed, taheen kun eessattuu ka raawwachuu malu jedhanii, waan kanaaf ka gaafatamu dhaabbataa silaa godaantotaa fi baqattoota gargaaruu qabu jedhan yoo deebii kennan.
Mohaammed Xaahiroo Amerikaa yuniversitii Daalasitti,porofeesera koollejjii Teksasiiti.
Mohamed Bazoum Declared Winner of Niger’s Presidential Run-off
Mohamed Dihame,biyya isaa Senegaal fulaa bu’ee Waancaa Afrikaatiif taphachuuf kilabii Hull biraa deema.
Mohammad Alii Nama Islaamummaan Addunyaa Irratti Akka Beekamnu Qabsaa’ee
Mohammed Bin Salman gaaffii fi deebii caasaa oduu CBS waliin geggeessaniin hoogganaa Iraan Hitler waliin wal fakkeessuu dhaan Iraan yoo meeshaa nukleraa oomishte Saaud Arabiyaan itti aanti jedhanii turan.
Mohammed Deeksisoo fi Hojjetoota Yunivarsitii Jimmaa Lama Irratti Poolisiin Himata Haaraa Bane
Mohammed Elbaradei masiriitti deebi’uun mormii kanneen dhagesisan cina dhaabachuuf kan jiran ta’u beeksisan.
Mohammed haala hamtuu keessa kan ture yoo ta’u erga hospitaala Maaltaatti geeffamee booda lubbuun ooluu danda’eera.
Mohammed Kaahiyee Mooqaadishoo irraa akka gabaasetti garuu fedhii isaannii fi kan duruu boodatti harkifate filannoon biyyattii attamiin geggessama isa jedhu ilaalchisee gaaffiin jiru deebii hin arganne.
Mohammed Kaahiyyee, Moqdishoo irraa akka gabaasetti. Koreen Paarlaamaa biyyattii achi-buutee loltoota sanaa ilaalchiisee akka qorannaan geggeessamu gaafataa jira.
Mohammed Yusuuf Naaroobii irraa akka gabaasetti hayyoonni hangi tokko akka dubbatanitti uggura ka’ee ture deebisanii kaa’uun qormaata ta’uu mala.
Moheriniin gama isaaniin gamtaan Awrooppaa dhimma Jerusaalmeem ilaalchisuun walii galtee addunyaa faana bu’a malee sadarkaa amma irra jirutti ejjennoo prezidaantiin US Traamp torban darbe labsan faana bu’a miti jedhan.
Moherini-n akka jedhanitti namoota baqattoota seeraan ala deddeebisaniif daandii kan ta’e Libya qofa utuu hin taane irra hedduun namoota kanaa biyyattii keessa darbu.
Momirtuun isaanii polotiikaa Paaskaal Affii Nguusaan(Pascal Affi N'Guessan) biyyattiin rakkoo yeroo filannoo darbe mudate keessaa ba'uuf tattaaffii gootuun adda addummaa uummaticha gidduu jiru hin furtu taanaan gara fuula duraatti rakkoon uumamuu akka malu ibsaniiru.
Monday’s big rally in Asia carried over to European markets despite multiple worldwide crises. Rakkoon sadarkaa addunyaa heddummaatus har’a gabaan addunyaa ol ka’ee jira. Gabaan addunyaa London dhibba irraa harka tokkoon yoo ol ka’u kan paaris dhibba irraa 1.1n ol kaa’ee jira. Gabaan Hoong Koong fi kan Shaangaai falmiin dipilomaasummaa US fi Chaayinaa gidduu kan yeroo ammaa jiraatus dhibba irraa harka 3.3n ol ka’ee jira.
Moo Faaraa nama bara hedduu dorgommii metirii 5,000 tana qabaadhachaa bahe
Moogeriiniin akka jedhanitti walii-galtee ammaa kun sochiilee hojii Niyuukilaraa Iraan daangessee, warshaa Niyuukilaraa ishees guutummaa biyyattii keessatti ka Naataanz tokkicha taaisa.
“Moohachuun haa hafuutii hirmaachuunuu waan guddaa turee. Ani ammoo qabxi kana fide…gammachuu maalti jiraa gaa gaddatti na jalaa jijjiiramee. Hiriyoonn ko kaan mana hidhaa kaan du’an guutanii.Gammachuu adoo hin tahin gaddatti na jalaa jijjiirame.”
Moon akka jedhanitti meeshaa nukleraa hiikkachuu inni jedhu Kaabaafis haa ta’u kooriyaa kibbaaf hiika addaa qaba jedhee hin yaadu. Kooriyaan kaabaa nuklera hiikkachuuf fedhii guutuu argamsiisaa jirti jedhan.
Moon hogganoota daldala ol aanaaf Seol keessaaf akka ibsanitti Ameerikaan loltoota ishee kooriyaa Kibbaa keessaa baasuu hin simattu yaada jedhu kooriyaan kaabaa hin kaasne jedhan. kan isaan jedhan qofti kooriyaa kaabaa dubbiin barbaaduun haa dhaabatu ka jedhu jedhan.
Mooraa baqattoota Abbuu Saliim jedhamuu fi kaan keessa ka jiraatan baqattoonni eegdonni miidhaa akka irraan gahaa jiran gargaarsas akka hin qabne dubbatuu
Mooraa baqattootaa Kaakumaa keessa ka jiru, baqataan lammii Sudaan – Maayikil Abdu-qaasim Kuukkuu, waaltaa dhimma qubachiisa baqattootaa, ka magaalaa Naayiroobii jiru deemuuf, Amajjii soddomatti beellamamee ture. Achii booda, silaa, haadha manaa isaa, as Yunaayitid Isteets, kutaa Hayiwaa, magaalaa Des Moones jirtutti dabalama ture. Garuu, sabababaa uggurichaaf deemuu hin dandeenye.
Mooraa baqattootaa Shimalbaatti akka deemaa turan kanneen ibsan – hoojjetoonni Tokkummaa Mootummootaa, kellaalee yokaan ulaalee sakattaa lama cabsanii dabranii, sadaffaa dabaluuf ennaa jedhanitti dhukaasni kan isaan mudate tahuu dubbatan – Obbo Reediwaan Huseen.
Mooraa Baqattootaa Yugaandaa Tokko Keessatti Koovid 19 Irraa Of Eeggannan Ture Akka Itti Fufu Ciminaan Hojjetamaa Jira
Mooraa dhaabbata tika nagaa Afgaanistaan isa QALAAT jiru cinatti kamiisa har’a ganama haleellaa bombii dhaqqabe Taalibaan itti gaafatama fudhatee ira.
Mooraa dhuma dadab keessaa VOA dubartoota waggoota shan booda biyyatti deebi’uuf jiran haasofsiisee jira. Garuu bakka isaan itti ergaman murtaa’aa ta’uu isaatti hin gammanne. Nimo Samatar naannoo Gedo kan jiru Bula Hawa irraa ti.
Mooraa Hammaareessaa Keessatti Lubbuun Namootaa Darbuuf Konkoolaatawwan Sababaa Ta’an Eeenyuutu Bobbaase?
Mooraa Hospitaalichaa keessa sidaan jiru kokolaataa fe’umsaatu itti rukutamee diigame.
Mooraa isa guddaa keessatti, humnoonni federaalaa barattoota dirree tokko irratti walitti guuruudhaan haga lafti bari’utti eegaa turan. Dhukaasaaleen hedduunis dhaga’amaa turan. Ganama immoo, mooraa Teknoo keessaatti hiriira mormii akka haaraatti deebi’ee irratti hunoonni federaalaa dhukaasa banan, jedhu barattoonni. Barataa Faamii Abduaaziiz dabalee barattoonni hedduun madaawan konkolaataadhaan gara Hopitaala Yunivarsitichaa Harar jiru, ka Hiwoot Faanaa jedhamuutti geessamuu isaa dubbatu.
Mooraalee afuran keessaa lama – mooraan Hitsaatsii fi Shimelmaa, waraansa sana keessa bu’an. Jaarmayaan Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa fi Jaarmayaan Dhimma Baqattootaa fi Kanneen Baqarraa Deebi’anii isaaniif dhaqqabuu hin dandeenye. Waa’ee baqattoota sanaa odeeffannoo qabatamaa argachuu ilaachisee qaawwaan uumame, akka hamiin yaaddessaan adda addaa faca’u taasise.
Mooraa leejii “Jeneraal Kaatiyyee Poolis Akkaadaamii” jedhamu keessatti, otuu poolisoonni hedduun shaakala hiriiraa irra jiranii, of wareegaan sun gidduu isaaniitti dhuka’aa of irraa dhoosuun balaa sana dhaqqabsiise – jedhama.
Mooraa leenjii poolisii guddicha magaalaa Moqdishoo keessatti har’a Boombii of wareeginsaa dhoosameen yoo xiqqaate poolisoonni 18 ajjeesamanii, kanneen biroon 15 madeessamuu aangawoonni Somaaliyaa beeksisanii jiran.
Mooraa Masaraa Kumsaa Morodaa keessatti manni isaan keessa ciisan ibsaa hin qabu, bishaan qulqulluus waan hin arganneef dhibeef saaxilamaa jiru jedhu kunneen komee dhiyeessan kun.
‘Mooraan baqataa baayyee akka malee ulfaataa. Mana hidhaa guddaa jechuu dandeessaa. Asittillee yeroo hedduu manni kiyyafaa hin cabaa turee. Kana Poolisiittillee iyyachaa turee, sanaaf haaluma rakkisaa kana keessatti filannoo biraa waan hin qabneef asumatti rakkachaa hanga harraa as keessa jiraa jechuudha.’
Mooraan baqattonni Ertraa kuma 96 ta'an keessa jiraatan Afur bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti argama.Baqattoota kanaaf yeroo dhumaaf nyaatii kan raabsame waltti bu'iinsa Itiyoophiyaa gama kaabaa keessatti Sadaasa 4 bara 2020 ituu hin jalqabiin dura ture jedha dhaabnii baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa ykn UNHCR.
Mooraan baqattootaa guddichi addunyaa banaatti kan turu ta’uu kan mootummaa Keeniyaaf mooraan sun cufuun loogii dha jechuu dhaan lammiin biyyattii abbaan murtii mana murtii ol aanaa Keeniyaa John Mativo beeksisaniiru.
Mooraan Baqattootaa Itiyoophiyaa Keessa Jiran Cufamuuf Jiru: Mootummaa
Mooraan Chenaya kan Ghormachi keessa jiru to’annaa jala kan oole lola hamaa booda.
Mooraan Dadaab Banaatti Tura: Ajaja Mana Murtii Ol Aanaa Keeniyaa
Mooraan Dadaab kan ururii waggaa digdamii shanii qabuu fi namoonni kuma dhibba sadi’ii ol tahan keessa jiraatan ta’uu ka dubbatu – dura-taa’aan Hawaasa Baqattoota Oromoo moraa Dadaab kun, “namoonni baay’een yeroo dheeraa achi jiraachuu irraa kan ka’e akka mana isaaniitti ilaalu. Ijoollee isaanii illee achumatti barsiifatan” jedha. Gasma biraan, mooraa sanaa fi mooraalee Keeniyaa keessaa ka biroo keessatti, keessummaa baqattoota Oromoo, rakkoon hedduun ka mudachaa ture ta’uu illee dubbata.
Mooraan Dadaab silaa kan amma cufuuf ture, gara baatii ja’aatti dheeressuu isaa, guyyoota xiqqoo dura akka labsee jiru – dura-taa’aan hawaasa baqattoota mooraa Dadaab kun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsee jira.
Mooraan sun walii galtee mootummaa fi milishoota ripxe loltootaa gidduutti uumameen bara 2015 erga waraanni Ferensaay leellistoota Islaamummaa naannoo sana keessaa ari’anii booda.
Mooraan Umkuluu andaara galaana diimaa irraa km 10 fagaatee magaalaa argama. Mooraan kun mooraa Eertraa tokkicha yoo ta’u walakkessa baatii Waxabajjii qabee baqattoota Somaaliyaa 2,100 kan keessummeesse yoo ta’u kanneen keessaa 1300 kanneen ta’an yeroo ammaa gara Itiyoophiyaa ga’anii jiran.
Mooraan waraanaa sun, kan duula al-Shabab irratti geggeessamuun Hagaya bara 2021 Mqaadishoo keessaa akka ba’an dirqiseese hoogganaan maqaa itti aanaa ajajaa waraana duraanii Jeneraal Abdikariim Yusuuf Dhagabadan moggaafame. Dhagabadaan bara 2015 haleellaa al-Shabab hoteela Moqadishoo irratti sadaasa bara 2015 raawwateen ajjeefaman.
Mooraa sana gad dhiisanii deemuuf qophaa’an iyyuu hedduun biyya ofii keessatti maal akka isaan eegu ilaalchisuun soda qabu.
Mooraa Sanqalleetti Namoonni Hedduun Dhukubsachuun Himame
Mooraa Taajuraa jedhamu, kan handaara Triippoliitti argamnu irratti haleellaa geggeessamee ka qorataa ture – Tokkummaan mootummootaa haleellaa sanaan namoonni shantamaa ol dhumuu fi kanneen 130 tahan madaa’uu beeksisee jira.
Mooraa waajira Gamtaa Afrikaa Haaraa Finfinneetti, Chaayinaan ijaartee keessatti Waaltaan yaadannoo hhiittaa mirga dhala-namaa ardittii keessaa hundeessamuuf dhaga’an bu’uraa kaa’amuu isaa gabaasuun keenya. Yaadannoon kun miidhaa lammiwwan biyyoota Afrikaa uummatoota isaanii irratti raaw’atan calaqqisuuf jira, jedha koreen ijaarsa Waaltaa kanaa
Mooraa yunivarsitii OHIO keessa haalli jiru tasgabbaa’ee jira.
Moore,namichii paartiin Rippaabilikaan dorgommii tanaaf dhiyeeffatte nama waan hedduun himatan.
Mooskoon gama isheen deebii kenniteen misaayiloonni US qiyyaafata gochuun kan irra jiraatu shororkeessota malee mootummaa sirnyaa Siiryaa irratti miti jetti.
Mootee irraa baaee jennaan ceetee intala isii diqqayyoo ganna sadii,Alexis Olympia hamphaarrattee dhungatte.
​Mootee irraa baatee wa gaafatanii jennaan “qilleensii guddoo bubbisaa akka dorgommii itti deemu keessaa tokko rekordi haaraa moohaa jedhe,” jette. Olompikii Biraazili irratti metiri 5000 fi 10,000 moohuuf kurfoo jiraachuu isii dubbatte.
Mootichi Mahaa Vajiraa-loong-kom gaaffi mormitoonni gaafataniif ennaa deebisan hunduma isaanii qixxee jaal’anna jechuu dhaan yeroo lama keessa deebi’an.
Mootichi Mahaa Vajiraa-loong-kom yaada kana kan kennan caasaa oduu Briteen keessa maadheffateef yoo ta’u, ennaa sanatti isaanii fi giiftii Sutiidan mana mootummaa Baankook alatti sirna amantii erga geggeessanii booda deggertoota maatii moototaa fuullee darbanii jirna. Yaadi isaanii kunis gaaffii mootichi fedhii mormitootaa kan dhiibbaan sirna moototaa akka xiqqaauuf gaafataniif deebii dha.
Mootichi murna waraanaa hanga tokko akkasumas maallaqa biliyoonaan laka’amu kan mana mootummaa ofii isaanii to’achu dhaan aangoo isaanii cimsataniiru.
Mootichi Saaudii Salman biyyi isaanii haleellaa oomicha boba’aa walakkaa ol ta’u dhabamsiisu irraa of ittisuuf dandeettii qabdi, garuu hawaasi addunyaa kanneen badii kana irraawwatan dura akka dhaabatan gaafataniiru.
Mootichi Taayilaand Biyyi Isaanii Biyya Walii Galtee Ti Jedhan
Mootii Abbaltii Tufaa Waloo fi Barreessaadha. Kuusaa walaloo 'Dhaala' jedhu, akkasumas kuusaa Asoogawwan ykn asoosama gaggabaaboo 'Siidaa fi Asoosamoota biroo' jedhu barreessuun dubbistoota biraan gahee jira.
Mootii Kumsaa Morodaa fi Qooda Gaggaarii Isaan Guddinaaf Wallaggaaf Gumaachan
Mootiin nagaa guyyaa itti dhalate waan ta’eef dhaamsii guyyaa har’a labsamu “ Hin Sodaatinaa” ka jedhu akka ta’e kan ibsan Luba Tasgaraa Hirphoo ti.Kanaaf sabnii keenya walii-obsaan, mareen, wal-dhaggeefachuun nagaa buusuu akka qaban hubachisanii kan kootu caala jechuu fi morkii keessatti nagaan argamuu hin danda’u jedhu.
Mootiin Sawudii Arabiyaa, koreen farra malaammaltummaa cimaan dhaaltuu Gonfoo kanaan hoogganamu hundeessamuu eega labsanii sa’aatiilee xiqqoo dhaa booda, tarkaaniin hidhaa kun fudhatame.
Mootiin Vaayirasii Koroonaatiin qabamee ka ture yoo tahu ammma fayyee gara hojii isaatti deebi'ee jira. ' Kooviid-19, dhibee diina ofiifuu hawwan waan hin taaneef, uummatni jabeessee of eeggachuu isaa itti fufuu qaba.
Mootii saudii biraa prezidaant Traamp wanni dhaga’an maal akka ta’e tika nageenya biyyooleessaa ykn CIA irraa nama nuu ibsu feena jechuun Ripaablikaantichii senator Lindsey Graam oduu gabaastotaaf ibsanii jiru.
Mootii,(Takkaa_Dhiira Keessaa) akkana jettee Yuniversitii Hebriwu, Jerusaalem Israahel irraa aabbaa Dabbasaa walaloon faarsite.
Mootmmaan kun malaammaltummaa jedhee lubbaa isaa ittin dheereffachuuf kan ittiin fakkeessuu jedha ibsii ABO.
Moototii Masrii barana hin taaneefii mataa buusaan galan malee biyya Afrikaa keessaa marroo torba waancaa Afrikaa AFCON moo'uun tokkeessoo jirtu.Kaameruunitti itti aana.
Mootuammaan Liibiyaa bara 2011 keessaa hujii irraa buusanii.Eegii sunii asitti milishootii biyya sunii mootummaa gama gamaan wal irratti qabaa biyya bulchuutti jiran.
Mootumaan gaafi ummata kana sirri ta'uu kan fudhatuu fi rakko kanaafis fala kenna akka jiru biroon dhimmota Kominikeeshinii Oromiyaa Raadiyoo sagalee Ameerikaattif ibsee jira. Yakka naannoo daangaa Benishaangul Gumuzitti uumameen wal-qabatee namoonni 200 tohannaa jala ooluu isaanii fi ka seeratti dhihaachuuf jirran tahuullee dubbata.
Mootumaan humnuma Maaykelaawwiin cufee,abbootii siyaasaallee hiikuuf qabuun lola daangaa Oromiyaatii fi Somaalee nama kuma dhibba hedduu baqachiisellee biyya irraa cufuu malee ka jedhulleen hedduu.
Mootumaan immoo gama isaatiin, “kanneen akkaataa kabajaa namoomaa xiqqeessutti mirga namoomaa cabsan irratti mootummaan akka tarkaanfii fudhatu jajjabeessuu irra, “maaliif tarkaanfii fudhate” jechuun kan nama gaddisu, jedha.
Mootumaan isaanii labsiin farra shorokeessummaa kan akka meeshaa hacuuccaatti ittin gargaaru akka hambisu fi shakkamtoota dhiittaa mirga namaa raawwatan jedhaman murtiitti dhiyeessuu qaba jedha ibsi Amnestii kun.
Mootumaan Itiyoophiyaa ji’a Muddee keessa haawaasa dhimma kanaan hubame wajjiin marii akka deemsisu dubbate ni deeggerra kan jedhe ibsi kun, mariin kun akka bu’a buusuf garuu qaamni irratti hirmaatu hundi ilaalcha isaani walabaan ibsachuu qaban jedhee jira.
Mootumaan Itiyoophiyaa namoota dhuunfaa fi jaarmiyaalee isa morman basaasa komputeraatti gargaaramuun kan irratti fuuleffatu ta’uu ibsa gabaasi Human Rights Watch kun.
Mootumaan Itiyoopiyaa akka jedhutti du’uu siiviilotaatti akkaan gaddee, hoogganoota naannoo Tigraay duraanii himatee jira. Naannoon sun tasgabbaa’aa jiraachuu isaa ibsee kan sababaa dhalattoota Tigraay ta’aniif irratti fuuleffatame jedhan garuu haalee jira. haa ta’u malee kanneen ijaan argan dhaabbata oduu APf akka ibsanitti reef namaa daadnii irratti argama, dhalattoonni Tigraay
Mootumaan Itoophiiyaa yeeroo biyyattiin rakkoo siyaasaa keessa seente hunda hiriira nagaa warra bahan irrattii dhukaasa banuun fillannoo bara 2005 dabalatee kan baratame. Ammas hiriirtota nagaa Oromiyaa iratti kun rawwatamuu isaatin walqabatee gaafiin han dhihaateef Ministirii Dhimma-alaa Yunaaytid Isteetsitti itti aantuun ministeera , ka dhimmoota Afrikaa, Lindaa Toomaas Griinfiild “Motumman Itiyphiiyaa tarkkanffin fudhatee dogoggora ta’uu amaneera,” jette.
Mootumaan Itoophiyaa barattoonni waan midiyaawwaan kana iratti deemuun odoo hin rirrifatin qormaata isaan irratti akka xiyyeefatanii murtee sanirra gahuu ibseeti han midiyaawwan kana yeroo murtahee cufe.
Mootumaan naannoo Oromiyaa illee sababa rakko kanaa adda baafachuuf gareen dhimma kana qoratu hundeessee bobbaasuu isaa dubbata. Muktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase. Caqasaa.
Mootumaan Yunaaytid Isteets hookkara Tigiraay keessaan rakkoolee uumamaniin walqabatee namoota rakkoo sana keesaa harka qabu jedhaman irratti murtii vizaa ugguruu yokaan qoqqobuu baasee jira
Mootumaan Yunyaayitid mul’ata jijjiramaa Dr. Abiyyi Ahimed deegaruuf waliin dhaabbattee hojjetti, jedhan - Itiyoophiyaatti Ambaasadari Yunaayitid Isteetis - Maaykil Reener.
Mootumaa Suudanii fi jSochiin Bilisummaa Suudan walii galuun nama hedduu gammachiifte
Mootumaman naannoo Oromiyaa,naannoo isaatti gama Biiroo,Bisaan,Alubuudaa fi Inerjii Oromiyaatiin fulaa 1500tti ummataa bisaan baasuutti jira.Hujiin tun hagii tokko ta barana jalqabanii,hagii tokko ta duraan jalqabanitti hin dhumatin.
Mootumanan Itiyoopiyaa hiriirtota qabeenya lafaa kan ilaaleen mormii dhageessisuun humnaan gad qabuuf jecha maqaa shororkeessota jedhu kenneef jechuun gareen mirga dhala namaaf falmu Amnesty international ibsa baasee.
"Mootummaa:""Afooshaa Jala Gugatanii Siyaasa Hojjetu Himatamtoota: "" Afooshaa Hundeessuu Keenya Beekna"""
Mootummaa Amerikaa doolara biliyoona 7 miliyoona dhibba hedduu baasee ummata gargaaruuf murtii kongireesii Amerikaa itti eegachuutti jira.
Mootummaa Amerikaatii fi ka Masrii siyaasaa,dinagdee fi nagaa naannoo waliin eeguu irratti bara hedduu waliin hojjachaa bahan.Afrikaa keessaa biyyitii gannuma gannaan doolara biliyoona tokko oli argan keessaa Masriitti ta duraati.
Mootummaaan Itiyoopiyaa paarkii shegger jedhu agarsiisa waraanaa hirmaachisuun eebbisiisee jira. Komaandoowwan humna qilleensaa akkasumas hunootiin humna qilleensaa fi loltoonni waardiyyaa Ripaablikan jedhaman agarsiisa kana irratti hirmaatnii jiran.
Mootummaa biraa balaa kana ilaalchisee ibsi kenname hin jiru. Mootummaan ce’umsaa Sudaan gareelee ripxe loltoota Daarfuur keessaa waliin walii galtee nageenyaa irra ga’uuf mari’achaa jiraachuun ni yaadatama.
Mootummaa biraa hanga deebii argannuutti hiriira itti fuufna jedhu.
Mootummaa bulchiinsa naannoo oromiyaa keessatti itti gaafatamaa waajiira bulchiinsaa fi nageenyaa Obbo Jibril Mohammad gama isaaniin haallii diriqisiisaa fi humnaa ol ta'an kan tarkaanfin irratti fudhatame kan jiran ta'uus, hanqinni jiruus qoratamee adda bahaa jedhan.
Mootummaa cehumsaa Suudanii fi paartii mormituu Daarfur jiranitti Kaartumitti kora taa’ee irratti walii gale.
Mootummaa cehumsaa Suudanii fi Sochii Bilisummaa Suudan lola bara kurnya hgedduu dhaabuuf Juubaatti walii galan.
Mootummaa Cehumsa biyya tanaa ammallee akka waggaa sadii dabalu fedhu tun biyya akka Yunaaytiid Isteetes faa hin gammachiifne.Soomalieen biyya bara dheeraaf mootummaa jabaa dhabdee dadaaqaa baate.Namuu garuma jiruunuu falumaaf jira.Ammallee ministeroota,warra mootummaa Soomaliee kanaan wal hadhu,abbootii siyaasaa dabalee nama hedduutti egerii siyaasaa mootummaa biyya tanaa irratti mari’achuuf Naayroobiitti kora irra oole.Mootummaa haga tokkoon ufi bulchu kan mootummaa Puntlandii fi Galamudug, milishoota Ahulu Sunnaa, Waljamahaa faa. Taatullee mootummaan Soomalee ufiifuu kora hin dhufne.Kora akkanaa namii Moqaadisho qopheessuu malee jedha.Akka jecha Rashiid Abdii,ogeessaa dhaaba Brussels jiruu ka balaa addunyaa qoratuutti mootummaan Soomalee kora akkanaa irraa hafee dhufaatii oduu mootummaa isaallee jaalachuu dhabuun, garaan bulchoota Soomalee fi ka hawaasa addunyaa ammallee akka malee wal hanqata.Mootummaan cehumsaa Soomalee kun gaafa durii hujii jalqabe haga ganna torbaa qofa bulchee, achiin duuba filannoo tolfannaa jedhe.Gannii torbaan jedhan sun barana dhumata.
Mootummaa Ce’umsaa Utuu Hin Taane Ammaaf Yeroo Ce’umsaatu Barbaachisa: Paartilee Morkattoota Naannoo Amaaraa
Mootummaa Ce’umsa Sudaan Hundeessuuf Walii Galteen Irra Ga’ame Abdii Fi Shakkii Uume
Mootummaa daawwannaaf na afeere kana amma uummata isaa maraaf waltajjii qabiyyeen isaa kan ammaa irra wayyaawaa fi sabatiinsa qabuu, dimokraatawaa fi banaa ta’e gonfachiisuuf hedduu akka hojjetun jajjabeessa jedhan.
Mootummaa dhaan kan hundeeffame itti gaafatamaan komiishina mirga namaa Itiyoopiyaa Daani’eel Beqqelee, ba’iin qorannoo Amnestiin ifa baase kn sirriitti ilaalamuu qaba jedhan.
Mootummaa Ertiraa irraa, ilaalcha gama isaa argachuuf carraaqqiin godhe milkaa’ina dhabuu ibsee, waahilli keenya kutaa Afaan Tigiree, Gabree Gabre-Medihin gabaasee jira.
Mootummaa Fedeeraalaa fi ABUT giddutti wal waraansii eega jalqabamee torban kan dabree yoo ta'u raayyaan ittisa biyyaa, humnootiin addaa kan bulchiinsa naannoo Amaaraa fi milishoonni wal ta'uun Walqaayit Xagadee fi iddoo biraas to'annee jedhu.
Mootummaa Fedeeraala Itiyoophiyaaf dura ta’aa ajajoota waraanaa kan ta’an Jeneraal Tse’aree Mokonniin sirna kana irratti akka ibsanti looltoota humna galaanaa ijaaruun barbaachisaa ta’u hubachiisan.
Mootummaa federaalaa fi mootummaa naannoo Tigraay gidduu muddamni jiru, nuyiif mootummoonni lamaan mootummoota fudhatama qabani. Kanaaf rakkoo mootummaa federaalaa fi naannoo gidduutti uumamu hiikuun kan komiishina nagaa fi araaraa miti. Ifaa fi ifatti kan mana maree federeeshinii ti. Haa ta’u malee akka lammii fi akka komiishina dhuunfaatti kan nuti gochuu dandeenyu tasgabbaa’anii akka dubbatan gaafachuu fi yoo mari’achuu barbaadan immoo nuti qophee dha jedhan. Jechuun meleskachoo amha gabaasra.
Mootummaa Federaalaa qofa otoo hin taanee bulchiinsii naannoolee adda addaa gargaarsa akka gumaachan ni eegama jechuun Addis Chekool gabaasee jira.
Mootummaa Federalaatti ‘nagaa buusaa’ jedhee kora yaamee mari’achiise jedha.
Mootummaa fi ABOn korma qalanii araaraman
Mootummaa fi dhaabbatoonni garaa garaa dursanii weerara Koronaa ittisuuf dhaamsawwan dabarsanis ammallee namootni akka eegamutti hojii irra oolchaa hin jiran; akka Ogeessota fayyaan gorfametti wal irraa fagaachaa hin jiran, jedhu - pirezidaantotni Yunivarsitiilee lameenii.
Mootummaa fi naga eegdonni tokkummaa mootummootaa filannoon dilbata kaleessaa sababaa humni itti dabalaa bobba’ee, qabiyyeen ripxe loltootaa to’atamee booda nagaan akka geggeessamu amantaa qaban ibsanii jiran.
Mootummaa fi paartiin isaanii haalawwan yeroo ammaa jiran gamaaggamuu isaa ka dubbatan – Dr. Debre-tsioyoon G/Mikaa’el, “uummata irra miidhaa geessisuuf humna alaa wajjiin wal-gargaaruudhaan ahojjetamaa jira,” jedhanii, mootummaan Ertiraa, mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa wajjiin walgargaaruudhaan uummata Tigiraay haleeluuf akka qophaa’aa jiranitti ibsan.
Mootummaa fi qaamoleen tola ooltumma namoota qehee irraa buqqa'aniif deeggarsa dhiheessan jiru.Muktaar Jamaal naannoo san daawwatee gabaasa Vidiyoo kana qindeessee jira.
Mootummaa fi Qaamonni Addunyaa Rakkoo Caamaa Hamaa Bulchiinsa Naannoo Somaalee Mudate Irraa Uummata Oolchuuf Carraaqaa Jiran
Mootummaa fi qaamotiin dhimmi ilaalu dursanii nagaa fi tasgabbii biyyaaf akka hojjetan EZEMAn waamicha dabarse.
Mootummaa fi Waraanni Bilisummaa Oromoo naannoo kana keessa socho’an ajjeechaa kanaaf qub walitti qabaa jiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Mootummaa fi WBOn Ajjeechaalee Wallgga Lixaa Keessatti Raaw’tamaniif Quba Walitti-qabaa Jiran
Mootummaa giddu galeessa Beejiing jalaa odeeffannoo dhoksan jedha. Gaazixaan kun akka jedhetti gabaasi keessuu yaada walii gala kan paartiin koministii Chaayinaa odeeffannoo barbaachisaa addunyaa jalaa dhoksa jedhu ni deggera jechuu dhaan, kunis muddama dipilomaasymmaa bulchiinsa Trampii fi Beejiing gidduu jiru hammeesse. Gabaasi kun itti dabaluu dhaan garuu angawoonni Chmaayinaa kan naannolee maal na dhibdee dhaan vaayiresiin kun Wuhaan irra darbee akka tamsa’u taasisan kan mul’isu illee jira jedheera.
Mootummaa Haaraan Jijjiiramus Dhiittaan Mirga Namaa Burundii Keessaa Fooyya’ina Hin Argamsiisne: Garee Qorannaa Tokkummaa Mootummootaa
Mootummaa hiriira humnaan diiguu fi qawweellee itti tokkosuu dandahaa, tanallee quba qabaadhaa.Hiriira nagumaaf bahanillee humna haga dabraatiin itti dhufuu fa dandahan, ufi eegannoo malee hiriirinuu jeequmsatti jijjiiramuu dandaha tanallee beekaa.
Mootummaa humnaan gara galchuuf qophaa’an nama fixanillee filatan
Mootummaa IHADEG akka haasofiisan beekameera. Ajendaanis qabamee jira. Biyyi Itiyoopiyaa jedhamtu kan mootummaa fi paartii biyya bulchuu-tii? jedhanii gaafachuun ni danda’ama.
Mootummaa inni haaraan aangoo irra kan ture guyyoota 120 kan hin caalle ta’uu hubadheen jira. Haa ta’u malee tarkaanfiiwwan jijjiiramaa fudhataman hedduu kan nama jajjabeessani.
Mootummaa irraa deebii argachuu baannullee akka barattootii jedhanitit yuniversiti Dirree Dhawaa keessaa barattoota dhiba lama caalanitti hidhame jedhu.
Mootummaa irratti Mormii, gaaffii ykn mufannaa qaban karaa nagaan dhiyeessuun mirga kan jedhan obbo Addisuun garu Kanaan daahaatanii gocha hokkaraan guutamee gaggeessuu fi badii adda addaa geesisuun yakka jedhan.
Mootummaa isaa kana waan hedduun himachuutti jiran:akka daarekteriiFBI (Federal Bureau of Investigation)seera malee hojjatu gaafate,dhara dubbataa, dhossaa mootummaa Amerikaa Raashiyaatti himee fi waan hedduun himatan.
Mootummaa Islaamummaa hundeessuun fedha kan ofiin jedhe garee finxaaleyyii IS dachii kana irraa dhabamsiisuuf michoota keenya addunyaa Islaamaa keessaa waliin hojjenna jedhan Traamp.
Mootummaa Itiyoophiyaa akka jedhutti tarkaanfii cufiinsaa kana kan fudhate jecha jibbinsaa fi hokkaraa kan dinagdee fi daldala irratti dhiibbaa qabu dhaabuuf ta'u dubbata.
"Mootummaa Itiyoophiyaa bakka bu’anii awwaala kanarra ka turan Pirezdenti Saahle Werq Zewdee, ""bara Mooyi Itiyoophiyaa fi Keeniyaan ollaa dansaa tura. Yoo mara gahee inni Igaad hundeessuu keessatti taphate, ka inni bara bara gaggeessummaa isaa bara 1986 keessa bahes gonkumaan hin dagaannu; Mooyi harra nubiraa dhabamanus hojii gaarii hojjetanii darban fufnee hojjechuun walitti dhufeenya gaarii Itiyoophiyaa fi Keeniyaa jidduu jiru ittuu cimsina,"" jedhan."
Mootummaa Itiyoophiyaa dhimmi kana irratti hojjataa akka jiru mummichi ministeera Haayle Maariyaam Dassaaleeny hubachisuun isaanii ni yaadatama.
Mootummaa Itiyoophiyaa fi hoogganoota ABUT gidduutti waraansi ka’ee fi rakkoon namoomaa sanaan wal-qabatee dhufe lammiiwwan biyyattii kumaan lakkaawwaman baqannaaf saaxilera.
Mootummaa Itiyoopiyaa Kallattiin Jalaa Wal Dh'aee
Mootummaa Itiyoopiyaan kan deggeramu humni fi milishaan naannoo Amaaraa waraana Sudaan naannoo sana gad dhiisise ka jedhu illee dhugaa akka hin ta’in jiraattonni naannoo dubbataniiru.
Mootummaa Keenyaa irraa eeyyama argannaan ijoolleen barusma gaazexeessummaa baratan tolaan hujii tanatti dabaran.
Mootummaa kutaa Helmandiif dubbi himaa kan ta’an Omar Zwak akka jedhanti, Jabbar Qahraman waajiira Laskargah keessatti duula filmaataa gaggeessaa ituu jiranii balaa dhohinsaa dhaqqabe namoota ka biroo hedduu madeesse.
Mootummaalleen akka jecha isaatti xuyyuura Sagatanaan Nyaata Addunyaa,FAO kireeffatee sadii itti argatee awwaanisa kana biyya irraa dhowwuutti jira.
Mootummaalleen akka jecha itti gaafatamaa biiroo koominikeeshiinii kanaatti koree‘Ittisa Balaa Lolaa’jedhanii ganda haga godina jaaree ummataan gargaaruutti jira.
Mootummaalleen amma naannoo Dhungootti waraana buuse nagaa buusuuf faluutti jiraa jedha bulchaan aanaa Liiban kun.
Mootummaa muddee akka laftii jeeqamtu tolche jedhanii himatan jedhan Paarlaamaan Awurooppaa kun.
Mootummaan aangoo fi dinagdee guutummaatti dhuunfate jechuunis komee isaanii dhiyeessu. Daandiitti ba’aniis mormii isaanii dhiyeessuu jalqabaniiru. Sababaa kanaafiif egaa mootummaan labsii yeroo muddamaa kan labse jedhaniiru.
Mootummaa naannoo Amaaraa keessatti godinaa addaa Oromiyaa Walloo Kamisee aanaa Baatee (Baatii) keessatti Wiixata Sadaasa 14 bara 2016 alaabaan Adda Bilisummaa Oromoo fannifamee argame jechuudhaan humnoonni mootummaa namoota dorsisuu fi hidhuu hammeessuu isaanii jiraattonni ibsanii jiru. Reebichaa fi hidhaa ammaan dura uummata irra ga’aa ture kan jiile uummatni “yeroo kana hidhaatti hin seennu” jechuun dheessaa jira, jiru – jedhan. Humnoota mana namaa seenuun nama qaban dura dhaabachuunii fi walitti dhukaasuun wannuma baratamaa ta’e, jedhu.
Mootummaa naannoo bulchiinsa Oromiyaas ta’e mootummaa Federaalaa gargaarsaaf gaafataman iyyu hatattamaan deebiin kenname waan hin jirreef baatilee shan dura maanguddoota, abbotii Gadaa, bulchiinsa magaalaa fi uummata gara hospitaala kanaatti afeeruun haala jiru hubatanii gargaarsa danda’an akka gumaachan gochuun hojjataa akka jiru ibsamee jira.
Mootummaa naannoo irraa amantaa dhabuun namoonni waa’ee mana jalaa fudhatamee utuu hin gaafatin hafan kanneen biroon illee gaaffii dhiyeessuu eegalaniiru.
Mootummaa naannoo Oromiyaa keessatti -- Gubbaa irraa jalqabee hanga gadiitti gamaaggama hoogganopotaa marsaa duraa geggeessameen - angawoonni 300 ta’an bakka isaanii irraa kaafamuu, kaan itti gaafatamummaa irraa gad-buufamuu fi haala adda addaatiin ka murtiitti dhiyaatan tahuu – Itti-aanaa Prezidaantiin Oromiyaa – Obbo Isheetuu Deessee Miidiyaa yokaan Sabaa-himaa biyya keessaaf ibsa kennuu isaanii, jalqaba torban dabree irra gabaasnee turre.
Mootummaan, Adda Bilisummaa Ummata Tigiraay yokaan ABUT waliin akka marii araaraa irratti dubbatu, gaaffiilee biyyoota waahilootaan dhihaate kan hin fudhanne ta’uus beeksisee jira.
Mootummaan Afgaanistaan hidhamtoota Taalibaan kanneen akkaan barbaachisoo ta’an sadii eega gadhisee booda Taalibaan namoota biyyoota gama dhiyaa lama gadhisee jira.
Mootummaan Afgaanistan karoora eegumsa daangaa kana mormee jira, sababiin isaas Kabul durumaanuu falmii daangaa sararuu kan yeroo bittaa Britian qabee jiru qaba.
Mootummaan Afriikaa Kibbaa hookkara saala irratti hundaa’e rakko biyyoolessaa gochuun labsee jira.
Mootummaan Afriikaa Kibbaa ka jedhu, namootni to’annoo jela oolfaman kunneen omishaalee asxaa omisha gurguddaa ta’an fakkeeffamanii omishaman gurguru kanaaf tarkaanfii fudhadhe jedha. Baqattoonni, darbees dursaan hawaasa baqattootaa garuu waanti kun dhugaa mitii jechun komii qaban dhiyeeffataa jiru.
Mootummaan akka Dr Debretsiyoonitti Itoophiyaa fulaa hedduutit waraanaan biyyatti duulee rakkoo fidee nama dhibiitti quba.
Mootummaan akka jedhetti Maakroon akka qajeelfama biyyoolessaatti guyyoota torbaaf qofaatti kan of baasan yoo ta’u, mana taa’uun hojii isaanii kan itti fufan ta’uun beekameera.
Mootummaan akka jedhutti hojii kanaaf ehama kennuuf dorgommiin ta’u Sadaasa 7 bara 2019 fuullee keenyaa kan gaggeeffamu yoo ta’u abbaan injifate battalumatti itti himama.Qabeenya argame qoddachuu kan ilaaleen Muddee 9 bara 2019 waliigalteen mallatteeffame Amajjii 1 bara 2020 ti hojiin jalqabama.
Mootummaan akka jedhutti sadarkaan hiyyumaa kan bara 2007 keessa harka 60 ture waggaa 10 booda jechuun bara 2017 keessa gara harka 34tti gad bu’e.
Mootummaan akka lafatii waraanaan qabamte haa deebitu jedhullee akka warrii Liiban jedhetti laftii isaanii tokkollene hin deebineef.
‘Mootummaan akka mootummaatti gurmaa’iinsa isaa yeroo yeroodhaan sakattahuu qaba ture; gurmaayinsi koo sirriitti saba bira gahaa jiraayii?, Bu’a qabeessaayii kan jedhu kana yeroo yerootti, yoo xiqqaatee xiqqaate waggaa kudhanii fi wagga shan keessatti qorannaadhaan ilaalaa deemuu qaba ture. Kuni ta’aa hin turre bara dheeraadhaaf. Seenaa dhuma biyyattii keessaa akka kanatti, qorannaa ballaa, ummata ballaa hirmaachise taasifamee kan gurmaa’insi kuni irra deebi’amee ilaalame yeroo jalqabaatiifi kuni jechuudha.’-Obbo Habtaamuu Damissee.
Mootummaan akka namoonni meeshaalee waraanaa seeraa-ala qabatanii jiran haga Sanbata halkan walakkaatti galchanii fi yoo didan immoo akka tarkaanfiin cimaan poolisootaan fudhatamu akeekkachiisee yeroon kenne xumuramuutti ennaa dhihaatetti, torban dabre keessa namoota hedduu tu naannoolee sana gad-lakkisee dheesse.
Mootummaan akkuma torban darbe labseetti yoo hidhamtoota siyaasaaf dhiifama kennee hiika ta’e murtiin hidhaa baatii ja’aa har’a kenname kan hafuu ta’uu ogeessonni seeraa ibsanii jiran.
Mootummaan ala, gareelee hidhatanii sosso'an irra dirqamnii kabajuu mirga dhala namaa hin jiru.Yakka ittisuuf itti gaafatamni kan jiru mootummaa dha jedhanii yakka hojjachuu fi dhiittaan mirga namoomaa waan addaa tahuu dubbatan.Kanaaf yakka hojjatameef mootummaan tarkaanfii yoo fudhate, dhiittaa miraga namoomaa hin jedhamu. Yakki yeroo hojjatamuu mootummaan yoo callisee ilaale garuu dhiittaa mirga namoomaa waan ta'uuf itti gaafatamnis izaa kan mootummaa ta'a, jedhu – Qorataan Amnestii Internaashinaal kun.
Mootummaan Aljeeriyaa mirga uummata isaa kan yaada ofii ibsachuu fi wal ga’uu ukkaamsuun kan isaan yaaddeessee ta’u aangawoonni mirga dhala namaa kan Tokkummaa Mootummootaa ibsanii jiru.
Mootummaan Aljeriyaa namoonni heddumminaan ba’anii sagalee akka kennan jajjabeessu iyyuu referendumiif sagalee kennameef ummata biyyattii 4 keessaa 1 waan ta’antu irratti hirmaate.
Mootummaan amatii Orotodoksifi ta musliimaallee akkanuma rakkisuutti jira. Koomishiinii walabummaa amatnii damee minsitera haajaa alaa Amerikaa jala jiru kun bara 2004 jalqabee Eeritraan biyya namii amantii fedhe qabaachuuf guddoo itti rakkatu jehdee gabbaase.
Mootummaan Ameerikaa DV dhaan biyyoota adda addaa irraa gara biyya isaatti akka godaanan gochuu erga jalqabe waggoonni laka’amaniiru.
Mootummaan Ameerikaa galgala kana Ibsa baaseen walitti bu'iinsi Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiru na yaaddesse jedhee jira. Walitti bu'iinsa Oromiyaa keessaatti uumameen lubbuu hedduu galafachuu isaanii ilaalchisee gabaasi dhiyaate hedduu nu gaddisiise kan jedhe ibsi mootummaa Ameerikaa kun maatiiwwan firoottan jalaa ajjeefamaniif mootummaan gadda itti dhaga'ame ibseera.
Mootummaan Ameerikaas maqaa dubbi himtuu dhaaba naga eegumsaa biyyoolessaa Bernadit Mihaaniin ibsa baaseen gareen finxaaleyyii kun tarkaanfi inni lammiiwwan Itiyoopiyaa irratti fudhate balaleffachuu dhaan gara jabeessaa fi hojii bineensaa ittiin jedhee jira.
Mootummaan Ameerikaa Walitti Bu'iinsi Oromiyaa Keessaa Na Yaaddesse Jechuun Ibsa Baase
Mootummaan Ameerikaa Yuniversitii Maqaeef deggersa inni godhu illee ambaasaaddor Maaykil Raayner waliin mari’achuu isaanii dubbataniiru jedha Mulugeta Atsbeha Maqalee irraa.
Mootummaan Amerikaa bajata irratti walii galuu baannaan akka oduu gara garaa argannetti guyyaatti doolara biliyoona 1 fi miliyoona 500 kasaara.
Mootummaan Amerikaa bara 1976 asitti marroo 18 cufame ta amma eegatan tun taanaan 19 taate jechuu.Woma taateefuu edana woma tahetti taha.
Mootummaan Amerikaa biyyoota seera mirga namaa hin eegene waliin akkamiin akka hojjatuu fi waan akkanaa kana
Mootummaan Amerikaa hardhallee guyyaa shaneessoof haga tokko cufaa oole
Mootummaan Amerikaa kun waan amantiitti fedhan qabaachuu nama dhowwaatti callisuu hin malle jedha Koomishiinii kun.
Mootummaan Amerikaalleen biyya beeltii du’aa fi jireennatti geessuutit jritu Somaalee,Suudan Kibbaa,Naayjeriyaa if Yemeniif gargaarsa doolara miliyoona 630 kennuuf guyyaa dheengaddaa gale.
Mootummaan Amerikaa namoota naannoo addunyaa biyyoota adda addaa keessa jiran kanneen kuma shantamii shan ta’aniif waggaa waggaatti carraa biyya kana dhufanii jiraachuu kennaaf.Kana gochuufis sagantaa DV(Diversity Visa) jedhamu qopheessee jira. Namoonni carraan kun isaan dhaqqabes ulaagaa kaa’ame mara erga guutanii booda Visa isaanii argatu.Namoonni hagi tokko kanneen Itiyoopiyaa keessaa garuu angawoonni embasii Amerikaa carraa DV nuti arganne nu jalaa balleessu jechuun himatu.Ragaa barnootaa fi kan fuudhaa fi heerumaa qabatamaa ta’e dhiyaatus nu hin amansiifne jechuu dhaan nuuf ta’eera jennee abdachuu dhaan maallaqa hedduu nuti baafne lafatte nu jalaa bade jechuun kan himatan namoonni carraa DV argatan dhimmi isaa qaama ilaaluun qoratamee haqin namootaa ba’uu qaba jedhu.Gabaasa Guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Mootummaan Amerikaa Oromoon saba guddaa tahuu isaa beekee sagantaa kenneef jette.
Mootummaan Amerika Erga Cufamee Harri Guyyaa Sadaffadha
Mootummaan Amerika Erga Cufamee Harri Guyyaa Sadaffadha. Maalifi? Gabaasa guutuu daawwadhaa.
Mootummaan Ammatti Filannoo Geggeessuf Fedha Hin Qabu: Geetaachoo Reddaa
Mootummaan ammoo bulchiinsa Puuntilaanditti beekaa waranaa Amerikaa dogogornse jedhee himata.Akkana hadhanii lafa hedduu keessaa baasanillee Al-Shabab kaan bombiin hadhaa, kaan ammoo fixaa lafa hedudu deeffate.
Mootummaan ammoo kemikaala makiinaa irraa, duddatti baatanii,xuyyuura irraa itti afuufaniin biyya irraa dhowwuutti jira jedha.
Mootummaan ammoo nagaan galaa jennaan waamicha na didan jedhee komata. Obbo Waaqumsaa fi Obbo Maallichis akkasuma dubbatu.
Mootummaan Amrikaa uummata balaa obomboleetti hamaa Mariyaa portorikoo fi Yuees virjin aylaand jedhaman keessatti midheef gargaarsa kennee jira jechuun falaman prezidaantii Donald Traamp fi miseensoonni bulchiinsa isaanii.
Mootummaan badii uumame maraaf itti gaafatama fdudhachuu isaa obbo Waasihuun tuqanii itti gaafatama qaamni fudhate seeraanis gaafatamuu qabn. Kanaafis itti gaafatama seeraatu irra jira jedhan. Rakkoo uumame kana salphisuu dhaan dhabamuu bulchiinsa gaarii jedhee akka bira darubuu irraa mootummaan akka of qusatu ibsi ejjennoo paartii EDEPA yaadachiiseera.
Mootummaan bakka jireenyaa waan nuu hin kennineef jecha daandii irra riqicha jala buluuf dirqamne jedhu .
Mootummaan Biden guyyuma hujii jalqabe kanatti itti qabuun seera bara Tiraampi baasan hedduu diige.
Mootummaan biyya Diploomaatichaa mirga kana irraa hin kaasu taanaa Ministriin dantaa alaa Amerikaa Diploomaatichii Yunaaytiid steetes gadhisee akka ba’uuf gaafatama jedhu dubbi himtuun ministrii dantaa alaa Amerikaa Jeen Saaki.
‘Mootummaan Biyyanaa “Meeshaa Sadarkaa Hin Gitne Gurgurtu” Jedhee Nu Saamaa Jira’: Baqattoota Afriikaa Kibbaa Jiraatan
Mootummaan biyyattii duula waraanaa kan gara jabinaa mormitoota addaan caccabanii jiran irratti oofa jechuu dhaan Ambaasaaddor Haleyn dubbataniiru. Adda addummaan jiru kan gosaa waan ta’eef gareen lamaan fixiinsa siivilota irratti oofamuuf itti gaafatamuu qabu, garuu adda durummaan ajjeechaa gosa irratti hundaa’ee geggeessamuuf mootummaan itti gaafatamuu qaba jedhaniiru.
Mootummaan biyyattii garuu komii kana furuufan itti jira jedha. Dr. Meersii Mwaangaangii; Kaabineen Ministeera fayyaa keeniyaa Mootummaan bakka bu’oota waldaalee kana waliin mariirra jira jedhan. Dhiyeenyas hospitaalota keessa hanqinni dhiyeessa meeshaalee akka jiru bira geenyeerra, sana ni furra, ogeeyyii fayyaa dabalatee hojjetootni mootummaa Inshuraansii fayyaa akka argatanis murtaayeera jedhan.
Mootummaan biyyattii tokkummaa mootummotaa waliin torban tokkoof erga mari’atee booda ijoollee Al-Shabaabiin qabamanii turan 36 Amajjii 18 gad dhiisisee jira.
Mootummaan Biyyi Nagaa Dha Jedha Mormitoonni Immoo Uummata Hidhaatti Guuraa kaan Saamaa Nagaa Maaliitu Jira Jedhu
Mootummaan biyyoota Afrikaa Bahaa gaazexeessitota hujii hojjachuu dhowwee guddoo gaargalcha,dhiba
Mootummaan Briteen gamtaa Awuroopaa waliin isa duraan karoorfame ture caalaa hariiroo walitti dhiyeenya qabu akka qabaaatu fedhu.Gabaa Awuroopaa michuu keenya cimaa waan ta’eef jecha itti gargaaramuuf carraa qabaachuu qabna jedhu.
Mootummaan bulchiinsa naannoo Hararii fi bulchiinsii magaalaa Dirree Dawaa geejiibii uummataa kallattii kamiin iyyu gara isaanti akka hin seenne ugguura ka'anii jiru.
Mootummaan bulchiinsa naannoo Oromiyaa yaadannoo namoota ayyaaneffannaa Irreechaa bara dabree irratti dhumaniif siidaa yokaan soodduu dhaabee jira. “Siidaa Yaadannoo Nmoota Kabajaa Ayyaana Irreechaa Fulbaana 22/2009 Hora Harsadiitti Tasa Luubbuun Isaanii Dabre Yaadachuuf Hojjetame” ka jedhamu tu siidaa sana irratti barreeffamee jira. Gaafa Hagayyaa 27, bara 2017 sirna eebba siidichaa irratti argamuun kan haasawa dhageessisan, prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa, Obbo Lammaa Magarsaa, ayyaanota Oromoo kabajamoo keessaa tokko ka tahe sirna irreechaa bara dabree irratti dhuminsi dhaqqabe hedduu gaddisiisaa hin dagatamne ta’uu isaa ibsanii, dhumninsa lammiwwanii fi guyyaa gurraacha ittiin yaadachuuf akka tahe hubachiisan. Dhaabbachuu siidaa jiraattonni godinaalee Oromiyaa adda addaa akkamitti ilaalan?
Mootummaan Bulchiinsa Naannoo Somaalee miseensa kaabinee isaa tokkoo fi muudamtoota isaa shan ka biroo taayitaa irraa kaasee jira.
Mootummaan bulchiinsa naannoo Somnaalee, bakkawwan bishaanii fi nyaatni itti raabsaman, ka yeroo tahu qoopheessuudhaan ka gargaaraa jiru ta’uu ibsee jira. Ka duraan dubbatan – Abdullaahii Kaliifaa, kanneen bakkawwan gargaarsaa akkanaa jiran keessaa gabaasaa keenyatti dubbatan. Hojiin gargaarsa akkanaa, eega caamni naannoo sanatti uumame irraa jalqabee ka geggeessamaa ture ta’uu – Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Somaalee – Abdii Mohammed Omaar, gabaasaa VOA-f ibssanii jiru.
Mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay deggersii maallaqaa akka godhamuuf sabaa himaa naannoon gaafachuun isaa ibsamee jira. Hojjattonni dhaabata misooma mootummaa mindaa isaanii dhibba keessaa harka shanii qabee hanga harka dhibbaatti ji’a ji’an kennaa akka jiran Itti gaafatamtuun waajiira hariiroo mootummaa fi uummata Tigraay Aaddee Liyaa Kaasaa ibsanii jiru.
Mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay hidhamtoota 1600 dhiifamaan gadhisuun isaa ibasameera.
Mootummaan Bulchiinsa Naannoo Tigraay Hidhamtoota 2004-f Dhiifama Godhe
Mootummaan bulchiinsa naannoo Tigraay namoonni hidhaa keessa turan 2004 dhiifamnii godhameefi akka hiikaman murteessee jira.
Mootummaan bulchiinsa naannoo uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa faca'iina vaayrasii koronaa ittisuuf jecha hidhamtoota kuma kudha lama hiikamuu isaanii beeksisee jira.
Mootummaan Bulchiinsa Naannoo Uummattoota Kibbaa Hidhamtoota Gadhiise
Mootummaan bulchiinsa nannoo Amaaraa fi gareen hidhatee godina Gondara kaabaa keessa sosso'uu walii galtee nageenyaa mallatteessanii jiru.
Mootummaan Bulchiinsa Nannoo Amaaraa fi Gareen Hidhatee Tokko Waliigaltee Nageenyaa Mallatteessan
Mootummaan bulchiinsii naannoo Amaaraa daangaa Sudaaan waliin qabu to'achuuf yaalii gochaa jiruun mootummaan Federaalaa deggersa akka godhuuf gaafatee jira.
Mootummaan Buruundii Sabaa Himaa Addunyaa Lama Uggure
Mootummaan callisee cisuun wana irra jiraatu natti hin fakkaatu. Hojii guddaa hojjechuutu irraa eegama. Galagala oduu ani VOA irraa dhaga’e baay’ee nama gaddisiisa. Mucaa Addisuun haasofsiisaa ture sana maatiiwwan koo ennaa dhaga’an boo’aa turan.
Mootummaan Cehumsaa Sudaan naannoo daangaa biyya isaatti kan argamtu, kutaa Itiyoophiyaa – naannoo Tigiraay keessatti wal-waraansi hammaachaa deemuu isaatti yaaddoo qabu ibsee, akka gareeleen martinuu wal-waraansa dhaabanii, wal-dhibdee gidduu isaanii karaa nagaa fi mariin furatan waamicha dhiheessee jira.
Mootummaan Cehumsaa Sudaan Wal-Waraansa Itoophiyaa Keessaa Hammaachaa Dhufee Irratti Yaadoo Qabu Ibse
Mootummaan Chaad akka jedhutti riphxee looltonni torban dabree prezidaantii biyyatti ajjeesan karaa daangaan gara Nijeerti baqatan.Gama kaaniin Riphxee looltonni Kamiisa kaleessaa ibsa baasanii magaala Chaad kan taatee Nohou kan to’atan ta’uu fi iddoon kunis Magaalaa guddoo Chaad Mjaaminaa irraa fageenya kilo Meetra 300 irratti akka argamtu ibsan.
Mootummaan Cheumsa Soomalee gannii torba ka innii waadaa itti gale dhumachuu gahee jennaan ammallee ganna sadii dabalannaa jedheen duuba qalbii biyya tanaa itti jijjiiramte.Tanatti mootummaa biyya hedduu dallansiisee Naayroobiitti kora hardha dhumatu kana yaamsise.Korii hardhaa kunilleen waan guddoo hin finne.
Mootummaan cufaa oole jechuun hojjattoota mootummaa federaalaa kuma kunrya hedduutti hujii irraa oolaa ykn saati diqqoo hojjatanii galan.
Mootummaan dabala mindaa barsiisootaaf kennu isaa kan ilaaleen sabaa himaa adda addaan kan beeksisee ture mindaa barsisootaaf dabalamee waliin wal hin gitu jedhu. Kanaaf jecha mootummaan dabala mindaa labse haa kennu ykn labsiin sun sirriii akka hin ta’iin irra deebi’ee ha mirkanessu jedhu.
“Mootummaan dafee maashinii biyyoo qotee reeffa baasu illee nuuf hin ergine. Maashinii sanaaf maallaqa kiisii kootii baaseen kenne” jedhu.
Mootummaan Dargaggoo Magalaa Naqamteetti Humna Naga-eegumsaan Ajjeefameef Dhiifama Gaafate
Mootummaan Dargii kan itti kufee fi Ehaadeg taayitaa itti qabate, Caamsaan digdamni Itiyoophiyaa keessatti qophii adda addaan ayyaaneffamaa jira.
Mootummaan dhibiin Bengaazii jira. Achitti ammoo waraana Khaliifaa Haftaaritti bulcha.
Mootummaan Dhiifama Eega Gaafatee Hojiin Agarsisuu Qaba, Jedha Kongirasiin Federaalistii Oromoo
Mootummaan Dinagdee Hoogganuu Qaba, Ka Muummichi-ministaraa Melles jedhan Sirrii Miti
Mootummaan Dr.Abiyyi Ahmad Baatii Fulbaana Dhufuu Qabee Attamiin Itiyoophiyaa Bulchuu Danda'aa? Mariitu Gaggeeffame
Mootummaan dubartootaa fi dargaggoota ofitti haammata jechuun illee dubbataniiru. Samaa Lukoondee taayitaa haaraa kanaaf utuu hin moggaafamin dura kampanii albuudaa, isa duras hoogganaa dargagootaa fi ministrii spoortii turan.
Mootummaan Duula IWEHAT Irratti Geggeessu Xumure Jedha
‘Mootummaan Eenyummeessaa nu dhowwata; Poolisiin hidhee haga Paawundii kuma 20 nu kaffalchiisa’ Baqattoota Sudaan jiraatan
Mootummaan Eertiraa Itoophiyaan lolaa guddaaf nutti kophaahuutti jirti jedhee Tokkummaa Mootummootaatti himate
Mootummaan Eertraa hatattamaan humnoota isaa Itiyoopiyaa keessaa baasuu qaba jedha ibsi kun.
Mootummaan Ertiraa akka odeeffannoon walaba tahe biyyattii hin seennes tahe biyyattii dhaa hin bane, toftaalee cunqursaa, kanneen miidhaa qaamaa fi karaa marsaa digitaalii geggeessamutti ka fayyadamu tahuu dubbatan – Roodich.
Mootummaan Ertiraa Dhiittaa mirga namaa dhaabuu qaba jedha mootummaan Ertiraa immoo gabaasaan Amnestii soba jedha
”Mootummaan Ertiraa, humnoota bilisummaa Ertiraa hin deggerre wajjiin waliitumsuun uummata Tigiraay, kan bilisummaa Ertiraaf qabsaa’e haleeluuf kan hojjetaa jiru tahuu uummatni Ertiraa fi Raayyaan waraanaa Ertiraa hubachuu qaba,” jedhan – Dr. Debre-tsiyoon. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Mootummaan Ertiraa immoo “Mootummaan Itiyoophiyaa rakkoo isaa biyya keessaa hidda gad fageeffateef sababaa biraa barbaaduu mannaa, deebii dhuga-qabeessa tahe itti kennuu isaaf wayya” – jechuudhaan, balaaleffannaa mootummaa Itiyoophiyaa sana “dhara” jechuun haale. Gama biraan, dhiheenyuma kana, haleellaa godinaa Booranaa keessatti geggeessame ilaalchisuun kan ibsa kennanii turan, bakka-bu’aan Komaand Poositii Yeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa, Jeneraal hasan Ibraahim, “loltoonni Adda Bilisummaa Oromoo, kallattii biyyattii sadi’iin – jechuun – gama Bahaa, gama Lixaa fi gama Kibbaatiin akka biyyattii seenuuf sochaa’uu jiran beekamaadha” jedhanii turan. Dubbi-himaan Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Toleeraa Adabaa, Addi Bilisummaa Oromoo humna guutummaa Oromiyaa keessa uummata isaa waliin socho’aa jiru, jechuun deebii kennanii turan.
Mootummaan Ertiraa, yeroo muummichi-ministaraa Abiyyi waamicha araaraa dhiheessan kanatti, kana dubbachuun isaaa qalbii namaa hawachuuf – jechuunis qeeqanii jiran.
Mootummaan Ertraa gara jalqaba bara 2011tti kan Finfinnee keessatti geggeeffamee ture wal gahii gamtaa Afriikaa irratti haleellaa guddaa adeemsisuuf karoorfattee turte jechuun gabaasni Tokkummaa Mootummotaa beeksisee jira.Dubbi himaan ministrii odeeffannoo Ertraa Alii Abduu garuu, inni gabaasa jedhame kun kosii fuula 400 of keessaa qaba jechuun haalan.Gabaasa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Mootummaan Ertraa haleellaa Jeneraal Sibhaat irra ga’ees ta’e wal’ansa godhameef kan ilaaleen ifatti waan jedhe hin qabu.
Mootummaan Ertraa holloota isaa keessumaa Jibuutii fi Ertraa jeequu irratti hojjetaa jira jechuun yakkan.
Mootummaan Ertraa Ibsa baasuu irraa kan of qusatee yoo ta’u humnootiin Qaataar naannoo daangaa irraa baafamuu natti hin himamnee jedha.Haala walii gala naannoo sana jiru irratti odeeffannoo ga’aa yeroo argatu ibsa kan basu ta’u mootummaan Ertraa beeksisee jira.
Mootummaan Ertraa kana ilaalchisee deebii gama Twitariin waa’ee himata kanaa quba hin qabu jedhee jira.Ministriin odeeffannoo kan Ertraa Yemane Gebre Mesqel gama Twutariin deebii Bloombergiif erganiin akka himannaan kun oloola akeeka shiraa tokkoof dursee oofamaa jiru jedhan.
Mootummaan Ertraa tajaajiila waraanaa kana keessa deebi’ee ilaaluun kanneen tajaajiila kanaaf kaadhimee jiruus gadhisee carraa hojii akka banuuf gaafatan qorqttuun tokkummaa mootummotaa kun.
Mootummaan Ethiopiaa gareelee mormitoo lammiiwwan Oromoo hidhaatti guuree himannaa irratti hin dhiyeessin jiru hatattamaan hiikuu qaba jechuu dhaan Human rights watch beeksisee jira.
Mootummaan Faransaayii labsii yeroo hatattamaa yeroo ammaa biyyattii keessatti labsame baatilee kanneen biroo 3 akka itti fufuu barbaada. Prezidaant Holaandeen akka jedhantti shoroorkeessummaa fi rakkoo kanneen biroo irratti hojjachuuf akka gargaaruutti heera biyyatti jijjiruu fedhu. Yaadi kun immoo gareelee mirga dhala namaaf falman biraa qeeqa hordoofsisee jira.
Mootummaan Fedeaalaa Awwaannisa Bira Goree Uummata Tigraay Beelessuu Barbaada: Prezidaantii Mootummaa Naannoo Tigraay
Mootummaan Fedeeraalaa kan Itiyoophiyaa fi aangawoonni Tigraay battalumatti dhukaasa dhaabiinsa hojii irra olchaniif waamicha hawaasnii addunyaa dhiyeessaa jiru kan deggeran ta'u seeneeta Yunaaytid Isteetes keessatti miseensa gameessa kan ta'an Baab Menendeez ibsanii jiru.
Mootummaan Fedeeraalaa qaamoota eenyummaa irratti hundaa’uun haleellaa geesiisan irratti tarkaanfii akka fudhatu akkasumas kanneen jireenya ofii irraa godaanan kana haala mijeessee akka gara qe’e isaanti akka deebi’uu danda’an gaafatanii jiru.
Mootummaan Federaalaa bulchiinsa Itiyoophiyaa gama kibbaa bakka afuriitti gurmeessuuf yaada dhiyeesse irratti ibsii godiinoota ollaa irraa kennamaa jiru kan nama kakaasuu fi waan gargaaru kan hin qabne jedhan.
Mootummaan Federaalaa fi ka mootummaa naannoo Oromiyaa rakkoo bona biyyatti dhufee nama beellsitee irratti nama gargaaruutti jira jedha.
Mootummaan federaalaa filannoo seeraa alaa jedhullee Tigraay mirga seerii naannoleen kenneen filanna jedhanii itti dabaran.
Mootummaan Federaalaa filannoo seeraan alaa kan Tigraay keessaa haa dhaabsisuu, sababaa filannoon kanneen hidhaman haa hiikaman akkasumas gaaffiin eenyummaa deebii lafa hin arganneetti mootummaan Federaalaa Haa qubatu jedha dhaadannooleen qabatanii ba'an.
Mootummaan Federaalaa Gocha Diggaa Ittisuu Waraana Labse: Angawoota
Mootummaan Federaalaa Itiyoophiyaa, eega Sadaasa 4 raayyaa ittisa biyyaa fi paartii naannoo Tigraay bulchaa ture - Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay gidduutti waraansi jalqabamee as imala gara naannoo sanatti godhamu daangessee jira.
Mootummaan Federaalaa Itiyoopiyaa rakkoo daangaa ilaalchisee walitti bu’iinsa uumameen miidhaan uummata irra ga’uu isaa amanee rakkoon akkasii deebisee akka hin uumamne uummataafis eegumsa barbaachisu gochuuf hojjechaa jiraachuu isaa waajjirri komiminikeeshinii mootummaa har’a tuuta oduuf ibsa kennee jira.
Mootummaan Federaalaa kan Itiyoophiyaa gama isaan filannoon bulchiinsa naannoo Tigraay kun faallaa heeraati jedhee jira.
Mootummaan Federaalaalleen qorsa awwaanisa kanan balleessaan fuuttaa barmeela hedduu gargaarsaan dhufeenii hadhuuniitti jiran.
Mootummaan Federaalaa Raayyaa Ittisaa Bifa Haaraan Gurmeessuuf Angoo Hin Qabu: Bulchiinsa Tigraay
Mootummaan Federaalaas jalqaba torbee kanaa dhaabbileen barnootaa olaanoo mootummaa biyyattii humna poolisii federaalaan akka eegaman ajaja dabarsuunsaa ni yaadatama.
Mootummaan Federaalaa Somaaliyaa dippiloomatonni biyyattii keessa jiran dhibba siyaasaa keessoo biyyattii gidduu akka hin hin seenne waamicha dhiheesse. Ka Yunaayitid Isteetis, Gamtaa Awurooppaa fi waajira Tokkummaa Mootummootaa Somaaliyaa keessaa dabalee bakka bu’oonni qaamota adda addaa, yeroo taayitaa Prezidaantii Somaaliyaa yeroon bulchiisa isaa dhumatee walakkaannis tahe guutummaatti dheeresuu akka hin deggerre dubbatanii booda, Ministarri Odeeffannoo Somaaliyaa, Osmaan Duubee, hubachiisa kana baasan.
Mootummaan federaalaa tarkaanfii akka fudhatu illee waamicha dabarsanii jiru. Naannoo isaaniitii namoonni kudhanii ol ukkaamsamanii butmuu fi bara 2008 jalqabee hidhattoonni Sudaan irraa dhufan daangaa ce’anii Itiyoophiyaa seenuu isaaniif haala isaas irra deddeebi’uun mootmmaatti beeksisaa turuu isaanii jiraattonni naannoo tuqaniiru.
Mootummaan Federaalaa Tarkaanfii Akka Fudhatuuf Gaafatamee Jira
Mootummaan federaalaa uummati Tigraay akka beela’u gochuuf gara awwaannisa goree hojjetaa jira jechuu dhaan prezidaantiin mootummaa naannoo sanaa Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el himatanii jiran. Ijoolleen barattoota Tigraay kaanittii addad baafamanii maaskii akka hin arganne ta’eera jedhan.
Mootummaan federaalaa walitti-bu’insa sana keessumaa haleellaa humna “Liyyuu Poolis” jedhamuun jiraattota irratti geggeessamaa ture ajaja tokkichaan dhaabuuf otuu aangoo seeraa qabuu, callisee turuun isaa, mootummichi yokaan qaamni mootummichaa humna sana duuba jiraachuu isaa agarsiisa, jechuun – kanneen komatan illee ni jiran.
Mootummaan Federaala Itiyoophiyaa fi mootummaan naannoo Tigraay dhimma Geetaachoo Asaffaa ilaalchisuun gamanaa fi gamas taa’uun wal dhaggeeffataa jiraachuu ragaaleen kaleessaa qabanii ba’an mul’isaniiru.
Mootummaan Federaala Somaaliyaa ijoolleen kun akka dandammataniif jarmyaa gargaarsa ijoollee kan yeroo hatattamaa tokkummaa mootummootaaf dabarsee akka kennu waadaa seenee jira.
Mootummaan Federalaa Itoophiyaa bulchiinsa godina Booranaa aanaa rakkoo akkanaatiin himan Mooyalee,Areeroo,Waacillee,Nageellee Booranaa,Guchii fi Godin aGujii keessaa fi naannoo Somaaleellee keessallee bulchoota naannoo yaamee Finfinneetti mari’achiisee akka rakkoon akkanaa itti hin deebinee biyya waliin kora taa’e.
Mootummaan Federalaa rakkoolee naannoo Oromiyaatii fi Amaaraa hiriira nama baafate faluuf jedhee rakkoo isa keessa jirtu falee,gaafii ummataa deebisaa jedhee hojjachaa bahee jedha.
Mootummaan Ferensaay gurumuu hojii barbaachaa irratti bobba’e gargaaruuf angawoota Masrii fi Greek waliin wal argaa jiran jedhan.
Mootummaan Filanno Keessaa Nu Dhiibaa Jira: KFO
Mootummaan filannoo biyyaalessaa gaggeessuuf qophii gochuun dura miseensotaa fi hooggantoota paartilee siyaasaa morkattootaa mana hidhaatii hiikuu qaba jechuun paartiin Koongirasii Federaalawa Oromoo hubachiise.
Mootummaan Finxaaleyyii irratti tarkaanfii Fudhatamuu Qaba jedhu mormitoonni
Mootummaan gaaffii uummataa karaa nagaa fi heera irratti hundaa’ee deebisuuf qiyyaafata addaa itti kennee hojjetaa ennaa jiru kanatti haalli uumame kan isaan gaddisiise ta’uus ibsa TV naannoof kennan irratti ibsaniiru.
Mootummaan gama isaan komee sana haalee jira. Gimboot torba dilbata darbe galma mana maree naannoo keessatti geggeessuuf kan ture waltajjiin uummataa mormii cimaa dargaggoota biraa dhiyaateen utuu hin geggeessamin hafuun ni yaadatama
Mootummaan garee SARS jedhu sana diigeera garuu, sun aarii jiru hin tasgabbeessine. Hiriirtonni hangi tokko kaleessa uggura sa’aa kaa’ame mormanii jiran. Kunis gara dhukaasa itti dabalaatti geessee jira, battala garuu miidhaan dhaqqabe hin turre.
Mootummaan Gargaarsa Barbaachisuun Lammiiwwan Dhaqqabaa JIraachuu Dubbate
Mootummaan gargaarsii adda addaa kennamaa akka jiruu fi kan itti fufuu ta'u isaa beeksisee jira.
Mootummaan garuu dheengaddaa qabee humna waraanaa bifa duula waraanaan nutti bobba’uu dhaan taajjabdoota keenya hidhuu, doorsisuu fi reebuu dhaan wiirtulee filannoo irraa ari’ee paartiin biyya bulchu ofii isaaf filannoo akka fedhe godhe jedhan. Uummati keenya waan nu filateef jecha bakka taajjabdoonni xiqqoon hafanitti illee korojoo filannoo humnaan nu saaman jedhan. Shawaa lixaa aanaa Misaa qanyii keessatti hookkara ka’een humnoonni poolisii nama Giddiisaa Camadaa jedhu lubbuun darbuu illee ibsanii jiran. Bulchaan aanaa Sanaa obbo Magarsaa Gurmeessaa garuu namni tokko madaa’ee mana yaalaatti ergamuu isaa irraan kan hafe lubbuun isaa hin dabarre jechuun haalan.
Mootummaan garuu gaafii seera-qabeettii gaafachuun rakkinna hin qabuu garuu farroota nagaatti gaafii ummataa fakkeessee nagaa booressuutti jiraa jedha.
Mootummaan giddu – galeessaa Keeniyaa dhiyeenyaa as lola hidhattoonni Jubalaandi fi Raayyan Somaaliyaa naannoo Mandeeraatto taasisaa jiran hordofuu qaba jedhan.
Mootummaan giddu galeessaa Somaaliyaa torbee darbe Keeniyaan dhimmi keessoo kiyya keeessa seente jechaan walitti dhufeenya diploomaasii Keeniyaa waliinii ka dhaabe yoo tahu, dhiyeenyaa as ammo naannoo daangaa keeniyaa loltoota qubachiisuunsaa yaaddoo nageenyaa dabalataa fideera.
Mootummaan Gidduu Seenee Gatii Cabsuun Sirrii Miti
Mootummaan haala Oromiyaa keessatti uumame gama ilaaleen itti gaafatama isaa kan ta’e mul’inatti fudhachuu isaatti ajaaffamuu koo dubbachuun qaba. Uummatichi yannaa dhuga qabeessa kan inni jedhe ilaalchisee furmaata kennuuf tarkaanfii barbaachisu fudhachuu isaatti. Yaadawwanii fi ibsa mootummaan baase sana arginee jirra. Simanneerras. Sana immoo mootumman hojiitti akka hiiku eegaa jirra. Har’a kan nuti mari’anne kana jedhan.
Mootummaan Haal Jiru Dammaqiinsaan Eguu Qaba: Izemaa
Mootummaan haarahii kun baa baallii Baayden kanaan. “Tokkummaa Amerikaati’ jedhee baafate.
Mootummaan har’a haala hin eegamneen kan labsee kana ilaalchisee mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleny tuuta oduuf ibsa kennanii jiru.Akka kanaanis namoota ammaan dura yakkamtoota jedhamuun hidhamanii yakka ilaalacha eeggataa turan martii himannaan irratti dhiyaate kaafameefi jira.
Mootummaan Haylasilaasee, yeroo hoggantoota Macaafi Tulamaa akka Tadasaa Biruu, Mamoo Mazamir fi abbaa obbo Baqqalaa Mokonnon Wasanuufaa guree hidhaatti naqe, Obbo Baqaalaa Mokonnon fi hiriyotaa isaa immoo kophaa baasee hidhee ture. Sababni isaas Baqaalaan faa akka sobanii ragaa bahan dirqisiisudhan wabii godhate hoggantoota Macaa fi Tuulamaa irratti murtii soba dabarsuf yaaduudhaan ture, Guyyaa san garuu Baqqalaa Mokonnon Karoora motummaa fashaleessudhan seenaa hojjachuu isaa namonin achitti argaman raga bahan.
Mootummaan hidhattoota gandaa qabee hanga poolisii Federaalaatti humnoota kan of jalaa qabu, boordii filannoos guutummaatti kan bobbaafate isa jedhan. Ta’u iyyuu uummati keenya dhibba irra harka 97 ol dadammaqiinsaan nu faana bu’ee ture jedhaniiru.
Mootummaan himata kana kan qopheesse sirna haqaa meeshaa godhachuun akka nuti filannoo dhufu keessatti hin hirmaanne ittisuuf kana godh. Gocha kana himatamtoota kanneen biroo irrattis argaa akka jirru hubachiisuun fedha,” jedhe Jawaar.
Mootummaan Hindii Seera Addunyaa Cabsee Jira: mummicha ministeera Paakistaan
Mootummaan Hindii waraana dabalataa kuma kurna hedduu kan qubsiisee yoo ta’u namoonni Kaashmiir hokkara yoo babal’iisan qabaneessuuf jecha eeguumsa jabaa jala galchee jira. Uggurri ka’ame kun iddowwan kutaa Sanaa tokko tokko keessatti laaffataa akka jiru ibsamee jira.
Mootummaan Hojii Bara 2011 Hojjetee fi Danqaalee Nu Mudate Jedhu Irratti Ibsa Kenne
Mootummaan hojii malaamaltummaa gaggeessun bulchiisa dadhabsisuun dingdee biyyatti qarqara kufaatii dinagdeen ga'an jedhu.
'Mootummaan humnuma Maaykelaawiin cufee hidhaa namaan baasuu suniin lola daangaa ka Oromoo kuma dhibba hedduu baqachiisellee dhaabuu male’
Mootummaan Hundeeffame mootummaa Abbaa Irree isuma duraa ti jedhu mormitoonni
Mootummaan Ihaadeg rakkoo dimookiraasii biyyattii keessaa karaa nagaa furuun karaa itti danda’amu marii biyyoolessaaf balbala banuu irra mormitootatti maqaa shororkeessummaa moggaasee hidhuu, doorsisuu fi gidirsuun qabsoo karaa nagaa boodatti deebisuu hin danda’u, jechuudhaan gamtaan paartiilee mormitootaa Medrek ibsa baasee jira.
Mootummaan immoo gama isaatiin miidhaa dhaqqabe kanaaf itti gaafatamtoonni dhaabota mormituu inni “humnoota badisaa ti’ ittiin jedhu akka tahe dubbata. “Kanneen jeeqama sana keessa jiran humnoonni hidhatan humnoota naga eegmsaa irra illee miidhaa geessisanii jiran” jedhanii turan, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalenyi, ibsa gidduu kana kennaniin.
Mootummaan immoo, naannoolee rakkoon itti uumame hedduutti waraanni bobba’ee nageenya buusee jira – jechuun falma.
Mootummaan immoo nageenya uummataa eeguuf itti gaafatamatu irra jira jechuun falmu.
Mootummaan Iraaqii fi mootummaan bulchiinsa naannoo Iraaq, hatattamaan waliin hojjechuudhaan, rakkoolee furmaata hin argatiin jiran Heera Iraaq jalatti akka furan gaafata – ibsi Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets irraa bahe kun.
Mootummaan Irree waraanaa kan Maduroo gocha rawwate kana Yunaaytid Isteetes ni balaaleeffatti jechuun prezidaant Traamp kibxata kaleessaa galgala ibsa baasan.
"Mootummaan isaa ammoo ""addunyaa keessaa wannii Amerikaa dura ejjuu dandahaa hin jirtu.”"
Mootummaan isaanii akka waahiloonni isaa idil-addunyaa akka qajeelfamoota seera sadarkaa addunyaatti birmadummaa fi daangaa biyyummaa Somaaliyaa kabajan kan irraa eegu tahuu dubbatan, Duubeen. Itti dabaluudhaanis, dhimmoota keessoo biyya birmaduu tokko keessa seenuun gochaa seeraa alaa ti, jedhan – Duubeen.
Mootummaan isaanii diinagdeen biyyattii miidhaa Kooronaan fide akka dandamatuuf hojjetaa akka jiru eeranii, erga dhibeen kun dhufee rakkoo hawaasummaa mullateef qaamoleen hawaasummaa furmaata akka barbaadan gaafataniiru.
Mootummaan isaanii Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa waliin akka hariiroo isaa deebisee tolfatuu fi sagantaa raabsa talaaliin Koovid 19, biyyoota iyyeeyyii dabalatee guutummaa addunyaa dhaqqabuu isaa mirkaneessu, ka COVAX jedhamu akka gargaaruuf jiru, Patsii Widaakuswaaraa gabaastee jirti.
Mootummaan isaanii rakkoo kanatti furmaata gochuudhaan akka isaan kiisullee dubbachuun waadaa seenan.
Mootummaan isaanii shakkamtoota balaa Waxabajjii 15 to’annaa jala oolchuu dabalee sagalee namootaa ukkaamsa jechuun lammiiwwan hanga tokko biraa qeeqa dhiyaateef sagaleen namaa akka dhaga’amu kan godhe mootummaa dhuma ofii isaa ti jechuun fudhatama dhabsiisan.
Mootummaan isaanii walitti-bu’insoota qabbaneessuuf hojii hojjetu, hawaasni akka gargaarus gaafatanii jiran. Midiyaalee yokaan sabaa-himaalee dabalee, gareen kamiyyuu gochaalee walitti-bu’insa hammeessan irraa akka of qusatu hubachiisan.
Mootummaanis cichaawwan kana hatattamaan hojii irra akka oolchu waltajjii siyaasaa banaa taasisuu dhaan walabummaan bu’uuraa fi mirgi dimokraasii heera Itiyoopiyaa irra taa’ee jiru kbajamuu isaa akka mirkaneessu jajjabeessina jedha ibsichi.
Mootummaanis gama isaan ibsa kennee jira. Kanaanis wal qabatee hoogganoota paartilee morkattootaa dabalatee namoonni hedduun to’annaa jala oolaniiru. Haala Oromiyaa keessatti raawwatame kana kan nuuf ibsan itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Geetaachoo Baalchaa badii uumame kana kanneen raawwatan saba isa kana ykn isa sana kan jedhu irraa miti jedhan.
Mootummaanis gama isaan suuta suutaan rakkoon kun furama jechuu isaa Asteer Misgaanaaw gabaastee jirti.
Mootummaanis gama isaatiin rakkoo oromiyaa keessaa kanaaf sababaan, dhabamuu bulchiinsa gaarii ta’uu isaa fi kana sirreessuuf akka hojjetaa jiru beeksisuun isaa ni yaadatama jechuu dhaan Meleskachew Ameha, Finfinnee irraa gabaaseera.
Mootummaanis haala adda ta’e kanaaf ilaalcha addaa kenneera jedhan komiishinerichi.
Mootummaanis haala mormii Sanaa gad xiqqeessee himuu dhaan akkasuams tarkaanfiin humnaa fudhatame xiqqoo ta’uu ibsee, humnootiin mootummaa hookkara ka’e qabbaneessuuf deebii kennan jedhe. HRW garuu itti dhiyeenyaan hordofuu dhaan hiriirri mormii sun kan nagaa ta’uu qorannaalee baatilee saddeettan darbe geggeessee ba’ii argateen beeksisee jira. Gabaasa sana namoota miidhaan irra ga’e 125, kanneen ijaan arganii fi angawoota mootummaa dubbisuun dhiyeesse.
Mootummaanis odeeffannoo isa ga’een duula geggeesseen dargaggoota sana to’annaa jala oolchuu isaa fi leenjii sana irratti kanneen hirmaatan umuriin isaanii xiqqoo akka ta’e obbo Musaan ibsaniiru.
Mootummaan Ispeen faca’inni vaayiresii koronaa haaraan waan ka’eef jecha Madrid keessatti uggura sochii haaraa murtaa’e baasee jira. Jiraattonni magaalaa galma mootummaa biyyattii kanneen miliyoona 3 ta’an hojii, mana barnootaa, gabaa ykn mana yaalaaf yoo ta’e malee manaa akka ba’an hin eeyamamuuf. Manneen bunaa fi manneen nyaataa sa’aatii duraan cufaman dursanii akka cufamanii fi lakkoobsa namoota keessummeessaniis dhibba irraa harka 50n akka gad xiqqaatu dirqisiisamaniiru. Uggurri haaraan kun muummicha miinisteeraa pedroo Saancheezii fi hoogganoota naannolee Ispeen ofiin of bulchan adda addaatiin kaleessa raggaasisame. Ministriin eegumsa fayyaa Saalvaadoor Ilaa tuuta oduuf ibsa kennaniin uggurri kun yo xiqqaate bulchiisaawwan magaalaa jiraattota kuma 100 qaban irratti hojii irra oola. Kunis bulchiisaawwan magaalaa naannoo magaalaa galma mootummaa Ispeen jiranis ni dabalata.
Mootummaan Israa’eel sagaleen kun ituu hin kennamiin dursee guutummaa fudhatama dhabsisee jira KAN jedhan Natanyaahuun
Mootummaanis rakkoo jiru furuuf hojii nagaa booressuu irratti kanneen bobba’an gareelee badiisaa irratti tarkaanfii fudhachuu dhaan ol aantummaa seeraa mirkaneessuu akkasumas nageenyi akka boofatu gochuuf of eeggannoo guddaan sosso’aa kan jiru ta’uu ibsee jira.
Mootummaanis taankiiwwanii fi meeshaalee waraanaa isaa kan jabanaa agarsiisee jira. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed fi prezidaant Saahilewerq Zewudee paarkii sana eebbisuu dhaan agarsiisa dhiyaate daawwatanii jiru.
Mootummaanis tahe abbootiin qabeenyaa hojimaata baramaa keessaa baanee itti gaafatama fudhachuun barbaachisaa dha, jedhu obbo Shimallis Abdiisaa, itti-aanaa preezdaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa. Abbootiin qabeenyaa daamee invastimantii adda addaatti hirmataa jiran har’a mootummaa naannoo Oromiyaa waliin mari’atanii jiran.
Mootummaanis tarkaanfii seera kabachiisuun fudha jechaan namoota hedduu hidhuusaa, kanaanis miseensota paartii isaanii dabalatee jiraattonni hedduun murtii male hidhaa jirachuu himan; warra ajjeefaman ammoo galmeeffataa jirraa jedhu.
Mootummaanis yakka kana irraa ofii isaa fageessee adeemsa hojii demokraasummaatti akka seenu gaafanna jechuu dhaan kanneen kana dura yakka hojjetan baatii tokkoool hidhamanii hin beekan jedhan.
Mootummaanis yeroo adda addaatti hoogganaa hawaasa oromoo kan shorokaa oofu jechuun hjimataa ture.
Mootummaan Ititoophiyaa baatii Fulbaana dhufu barri aangoo isaa ennaa xumuruu biyyatti maaltu bulcha? gaaffii jedhuuf manni marii bakka bu'oota uummataa hikkaan seeraa akka itti kennamuuf mana maree Federeshinii gaafachuun isaa ni yaadatama.
Mootummaan Itiyooophiyaa namoota mana angawoota mormitootaa dabalatee hidhaa gad dhiisaa jira. Akkuma kanaan nutis lammiiwwan Oromoo mana hidhaa keessa turanii fi turtii isaanii mana hidhaa keessaa gaafachuun gabaasaa jirra. keessummaan keenya har’aa mana hidhaa Maa’ikelaawwii dabalatee manneen hidhaa adda addaa keessatti hidhamaa erga turee booda batii Guraandhalaa keessa kan gad dhiisame obbo Ingidaa qusii jedhama.
Mootummaan Itiyooopiyaa beekaa siivilota irratti hin fuullffatamne jechuun cimsee haalee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa ajjeechaa Hacaaluu Hundeessaa booda interneetii cufuun isaa ni yaadatama. Mootummaan akka jedhetti jibbiinsaa fi hookkarri gama interneetiin faca’aa, ajjeechaanis biyyattii keessatti akka geggeessamu tuqata jedhe.
Mootummaan Itiyoophiyaa, akeekkachiisa imalaa Ministriin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets baase sanaaf deebii kenneen, labsiin yeroo hatattamaa sun haala nageenya biyyattii gara tasgabbiitti ka deebise tahuu isaa eeruudhaan, “akeekkachisni kun garuu, Itiyoophiyaan gara nagaa fi tasgabbiitti deebi’uun ishee kan isaan hin gammachiisne – gareelee Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets tokko tokkoon ka kenname” – jedhee jira. Ministara Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Moootummaa Itiyoophiyaa – Getaachew Reddaa tu kan deebii kana kennan.
Mootummaan Itiyoophiyaa akka labseetti Kuufama bishaanii Gibee 4ffaa Dolaaraa Biliyoona 1.6 ijaaruuf jira. Inni 5ffaanis sadarkaa karooraan qabamee jira jedhama.
Mootummaan Itiyoophiyaa akka paartiittis ta’e akka mootummaatti Filannoon dhufu Demokraatawaa, Bilisa, amanamaa, ba’iin isaas fudhatamaa akka ta’uuf qaama dhimmi ilaaluu mara waliin hojjachuuf carraaqaa akka jiru ibsee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa baari aangoo isaa baatii Fulbaana dhufu yeroo xumuuramu carraan isaa maal ta'a? kan jedhu gaaffiin jiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa Barattoota mirga ofii fayyadamuun karaa nagaa hiriiran irratti tarkaanfii humnaa fudhachuun ajjesuun, hidhuu fi dararuun akkasumas maqaa misomaan qonnaan bulaa Oromoo lafa isaa irraa godaansisuun dhaabachuu qaba jedha Addi Bilisummaa Oromoo.
Mootummaan Itiyoophiyaa bifa haaraan cimee kan achii as ba’e basaasa komputera irraa mormitoota isaa irratti geggeessuu kan jalqabe ta’uu jarmayaan mirga namaa HRW beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa Biyyatti Bulchuu Hin Dandeenye: ARENA
Mootummaan Itiyoophiyaa biyyatti keessatti olaantummaa seeraa kabajsisuun nageenya uummataa eegsisuuf itti gaafatama irra jiru hojii irra olchuu qaba jechuun “Gumiin Dhaabbattottota Amantii kan Itiyoophiyaa” kaleessa hubachisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa bulchiinsa naannoo Tigraay keessatti seera kabajsisuuf tarkaanfii fudhateen injifachuu isaa labsee jira. Gaazexxessonni akka jedhanti mootummaan tajaajiila Intarneettii fi Telekoom yeroo walitti-bu'insaatti kutuun haala deemaa jiru mirkaneessanii gabaasuuf rakkoo ta'e jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa daawwannaa kana akka ittisu qaamotiin waldaa Orotodoksii adda addaa gaafataniiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa Deemsa Gargaarsa Namoomaa Tigiraay Keessaarratti Ibsa Kenne
Mootummaan Itiyoophiyaa dhalattoota Amaaraa kanneen biyyatti iddoo adda addaa keessa jiraatan irratti haleellaa gaggeeffamuakka dhaabsisuuf gaafachuuf jecha Abiin waamicha hiriiraa dhiyeessee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa dhiheenya kana himannaalee shororkeessummaa Itti-aanaa dura-taa’aa duraa, ka Koongiresa Dimookiraatawa Oromoo - Obbo Beqqelee Garbaa fi kanneen biroo Oromiyaa keessaa irratti dhiheessuun isaa akka isa yaaddesse ka dubbate – ibsi Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Sanbata dheengaddaa ifatti facaasame.
Mootummaan Itiyoophiyaa dhiyeenya kanaa kaasee gatii gurguurtaa meeshalee hanga tokko gad cabsuun isaa ni yaadatama.
Mootummaan Itiyoophiyaa dhiyeenya kana Komiishiinara sadarkaa olaanaa kan baqattootaa fi aangawoota sadarkaa olaanaa kanneen biroo waliin marii gaggeessaniif Gutarrees galateeffatanii jiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa Duudaa fi Jaamaa Miti
Mootummaan Itiyoophiyaa duula seera hojii irra oolchuu garee “HIWEHAT” irratti jalqabetti dabalee gochaalee farra-namoomaa gareen sun geggeessaa jiru hawaasa addunyaatti beeksisuu qaba, jedha – Sochiin Humna Dimooiraatawa Amaaraa yokaan EDEHAN.
Mootummaan Itiyoophiyaa fi ABOn walii galtee araaraa kan mallatteessan torban darbe Asmaraatti ture.
Mootummaan Itiyoophiyaa fi Addi Bilisummaa Oromoo waliigaltee nageenyaa mallatteessanii jiran.
Mootummaan Itiyoophiyaa fi Addi Bilisummaa Oromoo walii-galtee nageenyaa tolfachuu isaanii Labsanii Jiran
Mootummaan Itiyoophiyaa fi Dhaabbatni Misoomaa, ka Tokkummaa Mootummootaa Dhimma Mirga Namoomaa fi Dimookiraasii Irratti Marii Geggeessan
“Mootummaan Itiyoophiyaa filannoo ammaan dura geggeessame sanatti hin qophoofne ture. Mormitoonni ciccimoon natti hin dhufan, jedhee tilmaamuudhaan filannoo bilisa tahe uume. Yeroo sanatti akka dorgomaa cimaatti kan inni ilaalaa ture Adda Bilisummaa Oromoo ture. Addi Bilisummaa Oromoo immoo waan itti hin hirmaatiinif murnoota gatii polotikaa guddaa hin qaban, jedhuuf ehame. Garuu, biyya sana keessatti mormii fi diddaan uummataa guddaa waan tureef humnoonni sun deggersa guddaa argachuudhaan mootumma san raasuu danda’an. San booda, humna ‘Qinijjiit, jedhamu san eega daaraa godhee dhabamsiisee booda, ammas akkuma gaafa duraa dogoggora biraa waan raaw’ate natti fakkaata” ka jedhu, Jawaar Siraaj Mohaammed, inumaa warri ‘Medrek’ jedhaman kun immoo, haala bal’aa ta’ee fi cimaa ta’een uummatoota gara Kibbaa jiran, kan Oromootis dabalatee, kan Amaaraatis kan Tigireetis qabatee, Somaalees qabatee haala ammaan dura hin mul’atiinin akka mootummicha dura dhaabbate dubbata. “Kanaaf duula filannoo ammaa irratti tarkaanfiileen ajjeechaa fi hiraarsaa biyyattii keessatti mormitoota irratti fudhatamaa jiran, sodaa mootummichi qabu irraa ka maddani,” jedha.
Mootummaan Itiyoophiyaa filannoo dabre ka bara 2005 geggeessame irratti Qindoomina Tokkummaa fi Dimookiraasii akka humna xiqqaatti tilmaamuun dogoggora isa mudatee ture ammas ka dabalaa jiru fakkkaata, jedha, xiinxalaan siyaasaa, dargaggoo Jawaar Mohammed.
Mootummaan Itiyoophiyaa filannoo gaggeessuuf qophii gochu dura paartilee Siyaasaa morkattootaa waliin mari'atee waliigaltee guutuu Biyyaa irra gahuu qaba jechuun Addi Bilisummaa Oromoo Ibsa baasee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa Filannoon Dhufu Walabaa fi Madaalawaa Taha, Jedha
Mootummaan Itiyoophiyaa, gaaffiilee yeroo dheeraaf dhihaatan kana moggaatti dhiisee humna qawweetiin ukkaamsuu yaaluun hegeree nageenya biyyatiif baay’ee yaaddessaa akka tahe dubbatu.
Mootummaan Itiyoophiyaa gabaasaalee lameen ammaa kanaaf deebii kennuudhqaa baateyyuu, ibsa muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa dhiheenya kana paarlaamaa biyyattiif kennan irratti dabalatee, mootummaan Itiyoophiyaa sarbinsa mirgaa, rakkoo gi gidiraa lammiwwan naannoo Tigiraay irrtti raaw’atameef Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay yokaan HIWEHAT balaaleffate.
Mootummaan Itiyoophiyaa gama biraan lammiwwan isaa biyyoota alaa irraa deebi’an ka simatu dubbata. Lammiwwan deebi’an irratti miidhaa geggeessa – ka jedhames ni haala. Hoogganaan Biiroo Koomiyunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa, Nagarii Leencoo, Mootummaan isaanii baqattoota deebisaman sana simachuuf ka qophaawaa jiru ta’uu dubbatu. “Mootummaan mirga lammiwwan isaa kabajchiisuuf hojjetaa jira. Nagaan gara biyya isaaniitti deebi’uu isaanii mirkabeessuuf gurmuun hojii tokko hundeessamee jira” jedhu.
Mootummaan Itiyoophiyaa gama isaan dhimmi kana qoratee kanneen itti gaafatamoo ta’an seera duratti akka dhiyeessuuf jiru beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa gama isaan filannoo Demookraatawaa fi karaa nagaan gaggeessuuf cicha akka qabu ibsee haala jiruus hanga humnii danda’eetti taajjabdoota addunyaa mijeessuu isaa hubachiise.
Mootummaan Itiyoophiyaa gam-tokkoo muddama siyaasaa fi tasgabii-dhabinsa biyyattii keessatti babal’atetti furmaata barbaaduuf dirree siyaasaa babal’isnee mormitoota hirmaachisna – jechaa gama biraatiin immoo, “naga-eegumsa baratameen jeeqama biyyattii keessaa t’achuu hin dandeenyu” jechuun labsii yeroo muddamaa baasee jira. Tarkaanfiileen kun lameen hagam waliin deemu?
Mootummaan Itiyoophiyaa gara jalqaba waggaa kanaatti Zeid Itiyoopiyaa seenuun waan bara darbee jalqaban akka itti fufaniif gaafate.
Mootummaan Itiyoophiyaa Gargaarsa Misoomaaf Arjoomame, Mormitoota Siyaasaa Ittiin Ukkaamsa.
Mootummaan Itiyoophiyaa gargaarsa misoomaaf arjoomtoota biraa argatee,mormitoota siyaasaa ittiin Ukkaamsuuf gargaarama jechuun, gareen mirga dhala namaaaf falmuu Human Rights Watch gabaasee jira.Gabaasaan garee Human Rights Watch baase kun akka jedhuti, jiraatonni gandeen baadiyyaa keessaa yoo miseensoota paartii mormituu ta’an mootummaa biraa tajaajiila liqaa maallaqaa, gargaarsa sanyii midhaan facaafatanii,gargaarsa nyaataa fi bakka dahannaa hin argtan.
Mootummaan Itiyoophiyaa gargaarsi namoomaa akka naannoo Tigiraay dhaqqabu gochuuf waadaa seene kabajuu qaba, jechuun Amnestii Internaashinaal, ibsa har’a baasee gaafatee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa gargaarsi namoomaa lammiwwan kuma dhibba lamaa fi kuma shantamaaf tahu gara naannoo Tigiraayitti ergamee jira, jechuun beeksisee jira. Gurmuuleen gargaarsa namoomaa sana qindeessan hundeessamuu isaas dubbata.
Mootummaan Itiyoophiyaa garuu dhimma kana irratti haga yoona ibsinni kenne hin jiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa garuu, gabaasaa Hiyuumaan Raayits Wach baase kana --- “kan akeeka Polotikaa qabu - gabaasaa dharaa ti”, jedha. Dubbii-himaan Mootummaa Itiyoophiyaa, Obbo Bereket Simoon, waa’ee lafa investaroota alaatiif kennuu Mootummaa isaanii ilaalchisuun ennaa dubbatanis, “Itiyoophiyaan qabeenyaa ishee misoomsachuuf mirga qabdi” jedhan.
Mootummaan Itiyoophiyaa garuu haga ammaatti nama 5 qofaatu ajjefamee akkasumas hiriira mormii barattonni Oromoo gaggeessan kana garee kufaatiin siyaasaa isaan mudatee fi kan shoroorkeessotaatu harka keessa qaba waan ta’eef tarkaanfiin kan fudhatamu ta’u akeekkachisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa garuu, kan Heera biyyattiin mirkaneessame mirga ijaaramuu lammiwwan biyyaa hojii irra oolchuuf seera baasuun waan barbaachisaa taheef -- qooda Dhaabbatoonni ka Mootummaa hin ta’iinii fi Jaarmayaaleen lammiwwan biyyaaf gumaachan seerri gargaaru baasamuun akka barbaachisaa tahe, seensa seerichaa irratti beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa gatii gurgurtaa biyyatti keessaa hanga tokko gad cabsuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa Hacuuccaa Oofu Dhaabuu Qaba: Arena Tigraay
Mootummaan Itiyoophiyaa har’a, nootiilee maallaqa biyyattii haaraa, bifa eeggannaa wayyaawaa fi mallattoolee addaa ka biroo of irraa qabuun baasuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa heddumina uummatichaa sodaachuu irraa kan ka'e yeroo mara uummaticha adda baasee akka hidhaa fi doorsisaan gidirsaa jiru dubbatu, dubbi-himaan ABO kun.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeefadhaa
Mootummaan Itiyoophiyaa hidhamtoota seeraa dhibba sadi’ii ol tahan har’a dhiifamaan hidhaa irraa gad-lakkisee jira. Dantaa uummataa kabajchiisuuf sirna dimookiraasii biyya keenyatti jalqabame kabajchiisuuf, sirna bulchiinsa gaarii babal’isuu fi hirmaannaa siyaasaa lammiilee cimsuuf, dirree siyaasaa bal’isuuf - jechuudhaan, hojii hidhamtoota dhiifamaan gad-lakkisuu isaa itti fufuu isaa dubbata – mootummichi.
Mootummaan Itiyoophiyaa Hiriira Mormiif Balbala Banuufii?
Mootummaan Itiyoophiyaa, hojjetoonni gargaarsaa akka naannoo Tigiraay, bakka uummatni gara miliyoona sadiitti lakkaaaawamu sababaa waraaansaan miidhamee gargaarsa barbaadu seenan, bal’inaan eyyamuuf waadaa seenuu isaa ilaalchisuun jaarmayaan isaanii ibsa kana baasuu isaa – Amnestii Internaashinaalitti Daarektarri itti-aantuun Afrikaa Bahaa, Gaanfa Afrujaa fi Biyyoota naannoo Haroo guguddaa – Saaraa Jaakson ibsanii jiran.
Mootummaan Itiyoophiyaa ibsa torban darbe baaseen garuu namoota hidhataniis tahe osoo hin hidhatiin socho'an 835 to'annoo jala oolche, jechuun isaa ni yaadatama. Gabaasaa Naakor Malkaa Naqamte irraa erge caqasaa.
Mootummaan Itiyoophiyaa isaatiin, Yunaayitid Iteetis viizaa aangawoota Itiyoophiyaa ugguruudhaan dhiibbaa hin barbaachisne Itiyoophiyaa irra kaa’uun gaddisiisaa dha, jechuun ibsa baasee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa jala-bultii waggaa haaraatti hidhamtoota 720 gad-lakkise keessaa, kanneen ammaan dura shororkeessummaan shakkamanii hidhamanii turan – miseensonni koree furmaata barabaachaa Musliimotaa jiraachuun beekamee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa Juntaa jedhee kan waamaa jiru hogganno ABUT kan otti gargaaramuu kuufama boba'aa, meeshaalee waraanaa fi kanneen biroo qiyyaafata jala jiran Jettonni waraanaa kan Itiyoophiyaa barbadeessuu ajajaa kan ta'an meejar Jeneraal Yilmaa Mardaasaa sabaa himaa biyya keessaaf ibsanii jiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa kanaaf qooda hoggantummaa fudhatee battalumatti kanneen gargaarsa raabsan dhorkaa tokko malee Tigraay seensisuun akka hojii irra oolchuu gaafanna jedhamee jira. Keessumaa waraannii Ertraa fi humnootiin bulchiinsa naannoo Amaaraa gocha sukanneessaa rawwachuun isaanii gabaafamaa jira.Looltonni Ertraa Tigraay keessa turun immoo tasgabii fi tokkummaa Itiyoophiyaaf dadhabsa jedhamee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa, kanneen hidhamaniif mirga ilaalcha seeraa akka eegu, “miidhaan nu irratti raaw’atamaa jira” – jechuun himannaa isaan dhiheeffatan akka qorachiisuuf, himannaa isaanii irratti dhiheesseef ragaalee qabu akkaataa uummataaf ifa tahetti akka dhiheessu, akkasumas mormii siyaasaa mootummaa irratti geggeessame, hookkaratti gargaaramuu fi kakaasuu irraa adda baasee akka dhiheessu gaafate – ibsi Mootummaa Yunaayitid Isteets kun.
Mootummaan Itiyoophiyaa, kanneen jeeqama naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa keessatti ka’etti hirmaachuutti shakkamanii qabaman – ittiin jedhu, namoota gara kuma afurii fi dhibba saddeetii oliif leenjii haaromsaa kennee gad-lakkisuu isaa kaleessa beeksisee jira. Godinaalee Oromiyaa keessaa qabamanii, leenjii fudhatanii gad-lakkisaman – kanneen jedhaman – namoonni kuma afur bakka itti walga’an – mooraa lleenii Xollaay keessatti argamuudhaan kan haasawa godhan – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalenyi, “dogoggora keessan isinuu dubbatttanii jirtan. Kan ani dubbachuu barbaadu dogoggora mootummaa ti. Bulchiinsi sadarkaa sadarkaatti jiru sagalee keessan dhaggeeffachuu irratti hanqina qabna. Kanaaf, akkuma isin haarofmsamtanii deebitan, nutis haaromsama gad-fagoo keessa keenyatti gochuu qabna” jedhan.
‘Mootummaan Itiyoophiyaa Karaa Poolisii Keeniyaa dhiibbaa Baqattoota Oromoo irraan geessisuu itti fufeera’ Fiqaaduu Dirribaa Barreessaa Waldaa Baqattoota Oromoo Naayiroobi
Mootummaan Itiyoophiyaa Karaa Sirrii Irra Jira: Angawaa Tokkummaa Mootummotaa
Mootummaan Itiyoophiyaa ka waggoota kurna hedduuf namoonni keessatti dararamaa turan, jedhamuun balaaleffatamu Waaltaa Qorannaa Maa’ikelaawii torban dabre cufee jira. Ka magaalaa Finfinnee keessatti argamu waaltaa qorannaa kana keessatti gochaanleen dararaaa raaw’ataman, jedhaman dhaabota mirga dhala-namaa akka Hiyumaan Raayitis Wach fi ka biroodhaan gabaasamaa turan. Mootummaan waaltaa qorannaa kana akka fufuuf deemu Amajjii 3, bara 2018 ibsa muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa duraanii, Hayile-maariyaam Dessaalenyi gaazzexeessotaaf kennaniin beekisse.
Mootummaan Itiyoophiyaa Kompiyutara Mormitoota Isaa Cabsee/Hack/ gochuun Seenee Odeeffannoo Walitti Qabuuf Yaalaa Jira: Human Rights Watch
Mootummaan Itiyoophiyaa kun hojii irra ooluu isaa qaamoota seera kabajsiisaniin akka hordofuu beeksisanii jiran.
Mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa baatiilee ja’aaf biyyattii ittiin bulchaa ture baatiilee afur ka biraaf dheeressuu isaa torban dabre beeksisee jira. Labsii yeroo hatattamaa sana Onkoloolessa bara 2016 labsuun isaa eega mormiin guddaan guutummaa Oromiyaa fi naannoo Amhaaraatti gara waggaa tokkoof geggeessamee turee booda ture. Yeroo mormiin sun geggeessametti, namoonni dhibba shanii ol ta’an humnoota mootummaan ajjeesamu isaanii gareen mirga dhala-namaa Hiyuumaan Raayits Waach gabaasee ture. Booda mootummaan illee kanuma dubbate.
Mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa biyyattii keessatti labsetti fufuudhaan, qajeelfamoota uggurawwan bal’aa baase ilaalchisuudhaan ibsa kana baase – Gareen mirga dhala-namaa ka sadarkaa Addunyaa kun.
“Mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa dhuma trban dabree irra baase sana, keessumaa tarkaanfiilee yeroo hatattamaa, kan akka ajaja mana-murtii malee hidhuu, walabummaa haasaa daangessuu, walga’ii uummataa dhorkuu fi sochii sa’atiin ugguruu akkamitti akka hojii irra oolchuu yaadu akka ifa taasisu jajjabeessina” – jedhu – Dubbi-himaan Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun. trkaanfiileen kun keessumaa – sagaleewwan ukkaamsunii fi mirgawwan ugguruun --- bu’aa isaanii irra miidhaan isaan mootummichatti akka caalu dubbatu.
Mootummaan Itiyoophiyaa Labsii Yeroo Hatattamaa Kaase
Mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hattattamaa baatiilee ja’aaf biyyattii ittiin bulchaa ture, baatiilee afur ka biroodhaaf yeroo dheeressee jiru kanatti, paartiileen mormitootaa biyyattii keessatti galmaawanii soch’an akkamitti hojjetaa jiran? Marii siyaasaa paartii aangoo harkaa qabuu fi paartiilee biyyattii 21 gidduutti geggeessamaa ture keessaa ka dhiheenya bahe – gamtaan Medrek, waa’ee marii kanaaf egeree biyyattii maal jedha? Kan yeroo ammaa as Yunaayitid Isteets dhufanii jiran – itti-aanaa dura-taa’aa fi itti-gaafatamaa quunnamtii uummataa Medrek – akkasumas - ittii-aanaa dura-taa’aa Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Gabruu Gabre-maariyaam haasofsiisnee jirra.
Mootummaan Itiyoophiyaa lammiiaan Itioppphiyaa miliyoonaan laka ‘aman kanneen dhiya Oromiyaa keessa jiran irraa tataajila bilbilaa fi interneetii kutuu is gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watch beeksiseera.
Mootummaan Itiyoophiyaa lammiiwwan isaa haleellaa irraa akka ittisu amnestii internaashinaal gaafateera jechuu dhaan jarmiyichatti daayirekterri gaanfa Afriikaa Fisehaa Tekilee.
Mootummaan Itiyoophiyaa lammiiwwan isaa irratti miidhaan geessisu hammaatee itti fufee jira- kanneen jedhan – miseensonni hawaasa Oromoo kun masaraa Waayit Haawus fuulleetti nyaataa fi dhugaatii lagachuun mormii geggeessanitti kanneen hirmaatan namoonni gara soddomaa ta’an, kaayyoon isaanii miidhaa uummata isaanii mudataa jiru mootummaa Ameerikaa fi addunyaatti beeksisuu ta’uu dubbatan.
“Mootummaan Itiyoophiyaa Maaster Pilaaniiin magaalaa Finfinnee haqamee jiru jedhee dubbate iyyuu, saamichi, ajjeechaa fi hidhaan Oromiyaa keessatti akka itti fufee jiru hubatamee jira” – ka jedhan, Obbo Henook, gaaffiin uummata Oromoo yeroo ammaa gaaffii Maaster Pilaanii haquu irra dabree, gaaffii abbaa biyyummaa, ka lafaa fi qabeenyaa akka albuudaa fi qabeenyaa isaa ka biroo irratti abbummaa qabaachuu, gaaffii eenyummaa isaa, aadaa fi afaan isaa guddifachuu, gaaffii afaan sadarkaa biyyaatti akka Afaan Hojii Federaalaatti mirkaneeffachuu fi ka biroo kan of keessaa qabu ta’uu dubbatan.
Mootummaan Itiyoophiyaa meeshaalee waraanaa xixxiqqaa kanneen seeraan ala argamantu biyyatti keessatti yakka hammaachaa dhufeef sababaa ta'e jechuun eega beeksisee ture.
Mootummaan Itiyoophiyaa mirga bu’uuraa kan akka wal ga’uu fi yaada ofii ibsuu dabalatee labsii yeroo hatattamaa labsuu isaa cimsinee ittiin mormina.
Mootummaan Itiyoophiyaa mirga lammiwwan yaada ofii bilisummaan ibsachuu akka eyyamu lammiwwan guutummaa biyyatti keessaa karaa nagaan yaada ofii ibsuu akka itti fuufan jajjabeesiina jedhe.Lammiwwan biyyatti dhimmootii barbaachisoo ta’an irratti akka waliin dubbatan gaafate.
Mootummaan Itiyoophiyaa mooraalee baqataa biyya isaa keessa jiran 27 waggoota kudhan keessatti kan cufuu fi baqattoonnis hawaasa waliin wal makanii akka jiraatan karoora taasisu ifa godhee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa mooraalee baqattootaa naannoo Tigiraay, aandaara daangaa Ertiraa irra jiran lama – Hitsatsii fi Shimalbaa cufuuf murteessee jira. Waa’ee cufinsa mooraalee lameenii, har’a ennaa Ministiriin Dhimma alaa Itiyoophiyaa fi Bulchiinsi Dhimma Baqattootaa fi kanneen Baqa irraa deebi’anii waliin tahuudhaan gaazzexeessotaaf ibsa kennanitti labsame.
Mootummaan Itiyoophiyaa – mormiilee Bulchiisota naannoo Oromiyaa fi Amhaaraa keessatti geggeeffamu irratti tarkaanfii fudhachuuf jecha labsiin yeroo hatattamaa baatiilee ja’aaf biyyattii keessatti labse, mirgawwan heeraa lammiwwan biyyattii qaban irratti miidhaa fidu hin qabu – ejjennoo jedhutti cichee itti fufee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa nageenyaa fi tasgabii biyyatti irratti oloola ofaman kannee balaa uumuu danga'an dammaqinsaan hordofee tarkaanfii seeraa akka fudhatu Izemaan waamicha dhiyeessee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa namoota du’aniif, gadda guyyaa sadii labsee jira. Mormitoonni garuu, “kun ga’aa miti, Mootummaan uummata dhiifama gaafachuudhaan, maatiilee namoonni jalaa du’aniif hirpha baasuu qaba.” Jedhan.
Mootummaan Itiyoophiyaa, namoota siyaasaa hidhamanii jiran hiikuuf akka jiru fi mana hidhaa Maa’ikelaawii akka cufu ibsa kennuun isaa ni yaadatama. Bara 2006 mana-hidhaa Maa’ikelaawii qabamee mana hidhaa Maa’ikelaawii keessatti akka dararamaa ture ka dubbatu – dargaggoo Lammii Beenyaa waa’ee ibsa mootummaa kanaa fi jireenya inni mana hidhaa keessatti dabarse irratti haasofsiisee jira. Manni hidhaa gara waggoota 27f lammiwwan Oromoo fi lammiwwan biyyattii ka birootiif iddoo dararaa fi gidiraa tahee jiraate cufamuun waan gaarii dha. Garuu, kan sana bakka buusamu manni dararaa ka biraan magaalaa Finfinnee, bulchiinsa Aqaaqii, Kondomiiniyeemii Galaan biratti ijaaramaa jira. Sirnii fi qondaalonni isaa dararaa geggeessan hin jijjiiraman taanaan, manni cufamuun faayidaa hin qabu, jedha. Dhaggeeffadhaa .
Mootummaan Itiyoophiyaa ofii isaatii labsii yeroo muddamaa kan labseefis seera idileen rakkoon jiru furamuu hin danda’amne jechuu dhaani.
Mootummaan Itiyoophiyaa Oromoota murtii du'aa itti mureen shororkeessota balaa dhaqqabsiisani jedha. Dubartiin isaan waliin hidhamte immoo jarreen hiyyeessota yakka akkanaa waliin hidhata hin qabne, Isaan keessaa dubartiin tokko bakka daa'ima ishee keessu iyyuu dhabdee waliin hidhamtee jirti jedhu.
“Mootummaan Itiyoophiyaa, paartiilee siyaasaatti hirmaachuu dabalee, mirgawwan heeraa lammiwwan biyyattiif kenname akka kabaju fi kanneen sababaa kanaan hidhee jiru akka hatattamaan hiiku gaafanna” – jedha.
Mootummaan Itiyoophiyaa paartilee mormituu waliin mariin gaggeessaa jiru gaarii ta’u isaa fi kanneen biros kan hirmaachisee ta’u akka qabu dubbatan.
Mootummaan Itiyoophiyaa quunnamtii interneetii, daataa mobaayilii fi tajaajila telefoonaa daangessuuf akka dandeettii fi fedhii isaa qabu mirkaneessee jira – ka ajedhu – ibsi ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteets irraa bahe kun, tarkaanfiin kun immoo akka Embaasiin Ameerikaa lammiwwan biyya isaa Itiyoophiyaa keessa jiran wajjiin wal hin quunnamnee fi tajaajila hin kennine ka daangessu ta’uu hubachiisee jira. Kana malees, Mootummaan Itiyoophiyaa, waa’ee lammiwwan Yunaayitid Isteets biyya isaa keessatti hidhuu Embaasicha Ameerikaa kan hin beeksisne ta’uu dubbata – ibsi kun.
Mootummaan Itiyoophiyaa Raayyaan Ittisa Biyyaa Wallagga Dhihaa Xiyyaaraan Hin Haleellee Jechuun haale
Mootummaan Itiyoophiyaa Sagantaa isaa “Mender Misretaa” yokaan hundeessa gandaa jedhamuun, kanneen Dhiha biyyattiitti argaman lammiwwan Gaambellaa kuma toorbaatama tahan qehee isaanii irraa buqqise, jedha, Gareen Mirga Dhala-namaaf falmu,Hiyuumaan Raayits Wach, ibsa baase keessatti.
Mootummaan Itiyoophiyaa seera farra shoroorkeessummaa qabuun gargaaramee Gaazzexxessoota, miseensoota paartii fi qabsaa’otaa himachuun sagalee walabaa callisiisuuf wanna gochaa jiru akka dhaabuuf Yunaaytid Isteets Jimaata darbe gaafachuun ishee ni yaadatama.
Mootummaan Itiyoophiyaa seera farra-shororkeessummaa irratti hundaa’ee, gaazzexeessota, miseensota paartii siyaasaa fi qabsaa’ota himachuu akka dhaabu kan gaafate – ibsi Mootummaa Yunaayitid Isteets kun, “sababaan isaa --- gochaan kun mirga sagaleewwan walabaa waan ukkaamsuuf, guddina dimookiraasii biyyattii guddisuu caalaa danqaa itti taha” jedha.
Mootummaan Itiyoophiyaas kanneen gocha suukaneessaa kana raawwatan fuula murtiitti akka dhiyeessu dura taa’aan komiishinichaa gaafatanii gareen martinuu garaagarummaa jiru marii fi mala nagana akka hiikan weerara COVID-19 ittisuuf illee tattaaffiin akka godhamu gaafataniiru. Dura taa’aan komiishina gamtaa Afriikaa kun tasaabbii, nagaa fi biyyattiin akka badhaatuuf mootummaa fi uummata Itiyoophiyaaf deggersa qaban irra deebi’anii ibsaniiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa sodaaf jecha kannen hidhe akka gad lakkisu komiishinerri mirga dhala Namaa Tokkummaa mootummotaa gaafatan
Mootummaan Itiyoophiyaa tarkaanfiin Itiyoophiyaa gama Kaabaa keessatti fudhatamaa jiru yakkamtoonni Hiwehaat keessa jiran yeroo seeratti dhihaatan qofa, jechuun isaa ni yaadatama.
Mootummaan Itiyoophiyaa Tigraay Keessatti Dullii Waraanaa Gaggeesse Seera Qabeessa: Musaa Faakii
Mootummaan Itiyoophiyaa, torban lama dura, jechuun gaafa Mudde digdamii-tokkoo, kanneen hiriira mormii naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa keessatti geggessametti hirmaatan – jechuun qabee, mooraalee Xollaayii fi Birri Shalaqoo keessatti hidhee ture kuma shanii gad-lakkisuu beeksisee ture. “Namoonni kun, leenjii haaromsaa fudhatanii gad-lakkisaman” jedha – mootummaan. Jarreen gad-lakkisaman keessaa, kanneen mooraa Xollaay keessaa, haala itti qabamanii fi haala mooraa sana keessaa akkamitti ibsan? Namoon kanneen mooraa Xollaay keessaa deebi’an keessaa haga tokko dubbisee jira. Kutaa duraa dhiheessina.
Mootummaan Itiyoophiyaa waa’ee gargaarsa namooomaa Tigiraay keessatti geggeessamaa jituu jaarmayaalee gargaarsaa sadarkaa sddunyaa, ambaasaddarootaa fi itti-gaafatamtoota jaarmayaa Tokkummaa mootummotaaf ibsa kennee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa waltajjii siyaasaa bal’isuuf jecha waamicha jalqaba dhiyeesseen paartileen siyaasaa qabsoo hidhannoo gaggeessaa turan dabalatee kanneen biroonis biyyatti deebi’anii jiran. Jaarmayoota qabsoo hidhannoo geggeessaa turan keessaa tokko Adda Bilisummaa Oromoo kan ilaaleen minister de’etaan waajiira dhimmotii komunikeeshinii mootummaa Federaalaa Itiyoophiyaa Obbo Kaasaahun Gofee sabaa himaa mootummaa irratti har’a ibsa kennanii jiru.
Mootummaan Itiyoophiyaa waraana erguuf murteessuun gam lameen giddutti muddamsii hammaachuu qofa kan agarsisuu miti kan jedhu gareen miraga dhala namaaf falmuu Amneestii Intarnaashinaal lubbuun nama hedduu balaaf saaxilamuu fi kabajamuun mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa keessaa akka gad bu'u sodaa uumeera jedha.
Mootummaan Itiyoophiyaa, wixineen seeraa Yunaayitid Isteets sun, “jijjiirama Itiyoophiyaa keessatti mul’ataa jiru kan ilaalcha keessa hin galchiin waan taheef, kan yeroo isaa eege miti” jechuun deebii kennuun isaa ni yaadatama.
Mootummaan Itiyoophiyaa xumura turban darbee Tigraay gama kaabaatti kan argamu Hiisaati keessatti kan argamuu fi buufata baqattoonni Eertraa kummi 26 kan keessa jiraatan curuuf murteessuu isaa fi baqattoonni kanas gara mooraa ka birootti akka dabarsuu beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa yakka rawwatamee kan sirreesuuf hanga tarkaanfii fudhatuutti uummanni waan danda’een of-irraa ittisuu akka qabu bulchiinsii aanaa hubachisee jira.
Mootummaan Itiyoophiyaa yaroo jalqabaaf namni Vaayrasii Koroonaan qabame argamuu gabaase.
Mootummaan Itiyoophiyaa yeroo dheeraadhaaf, dhaabota siyaasaa Itiyoophiyaa akka Adda Bilisummaa Oromoo, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadenii fi Ginbot toorbaa akka dhaabota shrorokeessotaatti farrajuudhaan, balaaleffataa turuun isaa ni yaadatama. Muummichi-ministaraa Abiyyi Kaleessa, ibsa Paarlaamaa biyyattiif kennan irratti gaaffiilee dhihaataniif ennaa deebii kennan, akka dhaabonni kun lola qawwee dhaabanii fi gara biyyaatti deebi’uun mariidhaan rakkoo jiru mootummaa waliin furatan waamicha dhiheessanii jiran. Haasawa isaanii kaleessaa keessatti yoo xiqqaate bakka lamatti ture, ka waa’ee lola qawwee dhaabuu fi karaa nagaa mari’achuu kaasanii dubbatan – Dr. Abiyyi. Tokko humnaan taayitaa qabachuu fi taayitaa irra wal-buusuun akka bu’aa hin qabne ennaa dubbatanitti, “Ginbot toorba, ABOn, Addi Biyyoolesaa Bilisummaa Ogaaden – carraa kanaan, waraansi faashinii yeroon itti dabre. Dhaabaa tii kottaa!”jedhan.
“Mootummaan Itiyoophiyaa, yeroo mormiin farra mootummaa ayyaana Irreechaa irratti geggeessametti tarkaanfii humnoonni naga-eegumsaa isaa fudhatan qorachuu qaba” kan jedhu – gabaasaan Hiyumaan Raayits Waachi, bara dabre, yeroo humnoonni naga-eegumsaa mootummaa uummata ayyaanichaaf bahee mormii dhageessise irratti gaazii imimmaansisuu fi rasaasa dhukaasetti, uummatni riiguudhaan wal irra ba’ee, namoonni kurna hedduutti lakkaawaman du’uu isaanii dubbata.
Mootummaan Itiyoopioyaa yeroo adda addaatti mormii fi qeeqi irratti dhiyaataa jira. Mormiiwwan dhiyeenya Finfinnee, Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessatti geggeeffaman irratti gaaffiin sirni polotiikaa haa jijjiiramu, seeraa fi haqi haa kabajamu kanneen jedhan dhaga’amaa jiru.
Mootummaan Itiyoopiyaa, addi bilisummaa uummata Tigraayii fi kanneen walitti bu’iinsa naannoo Tigraay keessatti hirmaatan martinuu dubbiif wal barbaaduu dhaabanii, mirga namaa eegsisuu akkasumas gargaarsa namoomaaf danqaa malee daandiin akka saaqamuu fi himannaa fixiinsa qabatamaa dhiyaateef qorannaan walabaa akka geggeessamu walii galteen akka jiraatu kan gaafatu kongresiin Ameerikaa yaaa murtii dhiyeessee jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa, Amaarri, Eertraa, Somaalee fi Tokkummaan Emireetota Arabaa wal ta’anii uummata Tigraay irratti weeraraa fi fixiinsa ennaa oofan, uummata Tigraayii fi waldaa ishee gananiiru jedha ibsi sun.
Mootummaan Itiyoopiyaa Dhiittaa Mirga Namaa Dhoksuuf Interneetii Cufe: Dhaabolii Mirga Namaa
Mootummaan Itiyoopiyaa fi angawoonni isaa bara 2014 keessa dhiitamiinsa mirga namaa hedduu raawwachuu isaanii ministeerri dhimma alaa US beeksisee jira. Yeroo hedduu dhiittaan mirga namaa kun kan raawwatamu qajeelfamni heera irra taa’an hedduun irra daddarbamuun ta’uu gabaasi ministeera dhimma alaa kun beeksiseera.
Mootummaan Itiyoopiyaa filannoo bara 2005f waltajjii polotiikaa banaa taasisee ture.
Mootummaan Itiyoopiyaa gaazixeessaa Simon Marks-n yakkamaa godhee ilaalee, huccuu isaa illee manatti gale akka hin jijjiirranne ykn passport isaa utuu hin fudhatin eeyamuu dhabuu dhaan biyyaa ari’uun rifaasisaa dha jechuu dhaan gaazixaan Ameerikaa keessa maadheffate gargaaraa gulaalaa gazixicha sadarkaa addunyaa Michael Slackman maqaa dha’uun gabaaseera.
Mootummaan Itiyoopiyaa gabaasa haaraa gareeleen mormitoota Tiraay basan kan siivilonni 52,000 walitti bu’iinsa sanaan ajjeefaman jedhu fudhatama dhabsiisee jira. Mootummaan akka jedhetti ofii keenyaa siiviloonni hedduun du’uu isaanii hin argine jechuu dhaan namoonni meeqa akka du’an garuu hin ibsine.
Mootummaan Itiyoopiyaa gama isaan duuula ol aantummaa seeraa kabachiisuu naannoo Tigraay keessatti geggeessame xumuruuf hafee kan jiru karoora lama xumuruuf murannoo kan qabu ta’uu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa garee Finxaaleyyii Kaao'orjaa jedhamuu fi Haleellaa Karoorfate to'annaa jala oolche jedha
Mootummaan Itiyoopiyaa garuu duulli waraanaa inni Tigraay keessatti geggeesse ba’ii mirgaa fi itti gaafatama mootummaa isa kamiinuu akka ta’e tuqaniiru.
Mootummaan Itiyoopiyaa haala biyya keessa jiru sirreessuu akkasumas garee finxaalessa IS irrattis tarkaanfii fudhachuu qaba jechuu dhaan kanneen yaada kennan keessaa Mulu Qen Dhaabasaa tokko.
Mootummaan Itiyoopiyaa Haasaa Lammiiwwan Isaa To'achuu Qabe
Mootummaan Itiyoopiyaa himannaalee gaazexeessotaa fi kanneen interneetii irratti barreessan hafan ja’a irratti dhiyeesse kaasee hidhaa dhaa akka gad dhiisu gaafanna jedhan.
Mootummaan Itiyoopiyaa hookkara du’a artist Hacaaluu booda dhaqqabe kan qindeesse adda bilisummaa uummata Tigraay jedhee himatus qabsaa’onni farra mootummaa fi miseensonni gareelee mormituu Oromoo garuu hookkarri sun mormitoota ukkaamsuuf karoorfamee kan hojjetamee dha jedhu
Mootummaan Itiyoopiyaa Jaarmayoota Gargaarsaa Seeraan Ala Sosso'an Ittiin Jedhe Uggure.
Mootummaan Itiyoopiyaa jijjiirama gaariin akka dhufuuf akka hojjetun jajjabeessa kan jedhan Baas, interneetii cufame banee naannoo walitti bu’iinsaan waggoota hedduf jeeqame keessatti tasgabii akka fidun gaafadha jedhan. Kanneen biyyattii keessatti adda addummaan akka dhufuuf sababaa ta’uu dhaan jibbiinsii fi hookkarri akka ka’u godhani murtiitti akka dhiyeessu illee nan gaafadha jedhan.
Mootummaan Itiyoopiyaa kan wal falmisiisaa ta’e guyyaa qormaanni biyyoolleessaa itti kennamu torban tokkoof dheeressee jira. Musliimonni fi qabsaa’onni mormii Oromiyaa keessaa guyyaa duraan qormaanni kun akka kennamu labsame Adoolessa 4 fi 7 gidduu yeroon jiru guyyaa ayyaana hiikaa soommana Ramadaanaa waliin wal irra bu’e akkasumas, barattoonni akka qayyabataniif yeroo ga’aa hin kennineef jechuun mormaaa turan.
Mootummaan Itiyoopiyaa Karoora guddinaa fi transformation Itiyoopiyaa kutaa lammataa waggaa haaraatti beeksisee jira. Karoorri kun immoo waggaa shaniif kan ture si’a ta’u yeroo kana keessatti daandiin baaburaa km hagamii akka diriirfamu obbo Dereje Tefera gaafatamanii:
Mootummaan Itiyoopiyaa karoora kana irratti paatilee mormituu waliin mar’achuuf jecha galma galma tokkummaa mootummootaa kan Finfinnee jiru keessatti waltajjii bane jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa Lafa qonnaa Hektaara miliyoona sadii Investerootaaf kennuf Karoorfate.
Mootummaan Itiyoopiyaa Lammii isaaf hin quuqamu jedhu mormitoonni
Mootummaan Itiyoopiyaa Lammiiwwan Oromoo Hidhaatti Guuraa Jira
Mootummaan Itiyoopiyaa loltoonni kun gamas jiraachuu haalus loltoonni Eertraa hoogganoota naannoo Tigraay keessaa dheessan adamsaniii kan lolan ta’uun ibsamee jira. Bulchiinsi Tramp duraanii Eertraan of qusachuu isheef galateeffataa kan ture keessaa walitti bu’iinsi sun ennaa jalqabamu ejjennoon Yunaayitid Isteetis akkaan jijjiiramee jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa ministriin dhimma alaa US imala biyyattii ilaalchisee akeekkachiisa inni kennetti mufatee jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa naannoon jeeqamaan raafamaa turte Tigraay haala gaariitti deebi’uu isaa hojjettoota bulchiinsa Baayideniif dhuunfaan itti hiuun beekamee jira, garuu kanneen ijaan argan haaraan, lammiiwwan naannoo Tigraay kanneen sodaan guutaman manneen rasaasaan dha’amn keessaa fi naannoleen gandeen baadiyaa bal’aa daafoon lola sanaa maal akka ta’eef hanqinni nyaataa hagamii jiraachuun hin beekamne keessa dahatanii jiraachuu dubbatu jedha Associated Press.
Mootummaan Itiyoopiyaa nagaa barbaaduun isaa akkuma eegametti ta’ee garuu yeroo mara haala hollaan nagaa jeequ jiru keessatti of eeggannoo godhachuun waan nu irra jiraatuuf yeroon isaa ennaa ga’u mootummaa Itiyoopiyaatti beeksisnee tarkaanfii barbaachisu haalli ittiin fudhannu ni jiraata jedhan.
Mootummaan Itiyoopiyaa nagaan bakkatti deebi’uu ibsee jira. Gumiin waaltaalee amantii biyyattii garuu dhimmi ijoon nagaan bu’uu qaba jechuun yaadachiise.
Mootummaan Itiyoopiyaa obbo Baqqalaa Garbaafaa dabalatee hoogganoota garee mormituu hedduu to’annaa jala kan oolche seera farra shorkeessummaa baasetti fayyadamee hiriirtota mromii shorokeessota ittiin jedhee namoota walitti qabuun hidhe jedhu Adotei Akwei. Mootummaan eenuyuunuu kan imaammata isaa mormu shorokeessaa dha ittiin jedha jedhan.
Mootummaan itiyoopiyaas cicha marii geggeessuuf qabu hojiitti akka hiiku ibsi mootummaa Ameerikaa kun gaafateera.
Mootummaan Itiyoopiyaa seera farra shorokeessummaa haala inni itti fayyadamaa jiru biyyaa isaanii kan yaaddessu ta’u fi dhimmi namoota yaada isaanii walabummaan ibsachuu irraan kan ka’e hidhamanii jiranis sirriitti ilaalamuu akka qabu hubachisan.
Mootummaan Itiyoopiyaa Seera Sadarkaa Addunyaa Irra Daddarbe: Human Rights Watch
Mootummaan Itiyoopiyaas ijoollee miliyoona ja’an kanneen afaan beelaa jiran, dhukkubaa fi hanqina nyaataa akkasumas hanqina bishaaniin dararamaa gargaaruuf jaarmolii gargaarsaa waliin hojjetaa jira. Jarmayaa gargaarsa daa’immanii irraa Saamu’el Terfa akka jedhanitti sababaa hinqina nyaataa fi beelaan kan ka’e ijoolleen hanqina nyaata madaalawaaf saaxilaman kun guddinni sammuu isaanii fi dandeettiin yaaduu isaanii gad bu’a dhibee yaraa kaasaafis ni saaxilamu jedhan.
Mootummaan Itiyoopiyaa torbee kana Baahir Daar fi Finfinnee keessatti angawoota sivilii fi waraanaa irratti fudhatametti aansuu dhaan tarkaanfii adda addaa fudhataa jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa uummata Eertraa addaan citee jiru illee qubsuma tolcheefii simataa jira. Nuti lammiiwwan biyyattii ittisa laga Abbayaaf gumaachinu irratti mootummaan keenya attamiin kana nu irratti raawwata? Ennaa jennu qubsuma isinii kenninaa utuu hin taane deebiin arganne ni haxaa’amtuu jechuu dhaan mana nu irratti diigan.
Mootummaan Itiyoopiyaa uummata Oromoo Irratti Kallattiin Qiyyaafatee Dararaa Geggeessa
Mootummaan Itiyoopiyaa Waa’ee Gaaffii Oromoo Tarkaanfii Mul’ata akka Fudhatu Irraa Eegna: Itti aanaa Ministera Ameerikaa
Mootummaan Itiyoopiyaa waraanni Tugraay akka harka kennaniif kennuuf bellama guyyaa sadii yeroo kennee jiru kanatti humnootiin Itiyoophiyaa nageenya siviloota Tigraay keessaaf ilaalcha duraa akka kennaniif gareeleen mirga dhala namaaf falman kan addunyaa gaafataa jiru.
Mootummaan Itiyoopiyaa waraansi Tigiraay keessatti geggeessamaa ture xumurameera edhus gama Tigraayii kan dhaga’amaa jiru garuu waraansi sun hin xumuramne itti fufee jira kan jedhu ta’uun ibsamee jira.
Mootummaan Itiyoopiyaa weerara sana hin ganne, garuu Sudaan daangaa ceetee weerara ofii geggeessitu haa dhaabdu jechuun waamicha dabarseera. Falmiin al-Fashagaa yoo xiqqaate waggoota 50f kan ture ta’us, garuu baatii muddee keessa ennaa baqattoonni kurna kumaan laka’aman naannoo waraanaan raafame Tigraay irraa daangaa ce’uun gara Sudaan gama kibbaatti qaxxaamuran deebi’uun ka’e.
Mootummaan Itiyoopiyaa xalayaa kanaaf deebii hin kennine jedhan. Yaaddoon mootummaan to’annaa akkasii geggeessuu dhalattoota Tigraayii fi kanneen biroo Itiyoopiyaa keessaa erga walitti bu’iinsi sun jalqabee kaasee doorsisaa fi eenyummaa ofiin itti fuuleffatamuuf akka saaxilaman lammiiwwan hedduun dubbataa jiran.
Mootummaan Itiyoopiyaa yaadawwan murtii kana akka deggeru akkasumas dhiittawwan mirga namaaf yakkawwan dalagamaniif itti gaafatamni guutuun akka jiraatu kan ibsame qorannaa walabaa fi adeemsa murtii haqaa guutummaan hojii irra oolcha jennee abdanna jedha ibsichi. Sabaa himaaleen sadarkaa addunyaa naannoo Tigraay akka seenan akkasumas gaazixeessonni biyya keessaa eegumsi akka godhamuuf ibsi gamtaa Awrooppaa fi Yunaayitid Isteetisiin ba’e kun beeksisee jira.
Mootummaan Itiyoopoiyaa jalqaba baatii kanaa labsii yeroo hatattamaa baatii ja’aaf kan turu labsuun isaa ni yaadatama.
Mootummaan Itiyoopoyaa uummati ajjeechaa ISIL kana akka balaaleffatuu fi roobii borii hiriira geggeeffamu irratti akka hirmaatu waamicha dabarsee jira.
Mootummaan Itiyoo telemoom banaa taasisuun maamiltoota miliyoona 44 kan qabuu fi daran dorgomaa fi bu’ a qabeessa isa taasisa jedhamee jira.
Mootummaan Itiyophiyaa Seera Barreessitoota Interneetii Irraatti Yaaddoo Uume Wixinatee Jira
Mootummaan Itiyopiyaas hawaasa gargaarsa namoomaa dabalatii nageenya lammiiwwanii mirkaneessuu gama ilaaleen qooda ol aanaa qaba. Itti dabaluu dhaanis qaamonni hidhatanii jiran seera namoomaa kan sadarkaa addunyaa kabajuu qabu.
Mootummaan Itoophiyaa akka gabaasa xaalyaa seneteroota tanaatti fulaa waraanii isaanii haga guddaan jirutti tajaajila bilbila harkaa(mobile) kutuun akka rakkoon jirtu Oromiyaa irratti hammaattu tolcha jedhan.
Mootummaan Itoophiyaa akka jecha minsitea kanaatti gama kanaan waan hedduu wayyeessuuf hojjachuutti jira.Mootummaan hujii misoomaatii fi akka ummatilleen rakkoo tana hubatu tolchuuf waan hedduutti hojjatame jedha.
Mootummaan Itoophiyaa akka jedhutti Ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis gabaasa qabiinsa mirga namaa kan biyyoota addunyaa ilaalchisuun baase keessaa kan Itiyoopiyaa irratti fuuleffate madaala isaa kan eege miti.
Mootummaan Itoophiyaa akka namii baqate kun galu gaafatullee “namii lubuu ufiitin baqatee bahe yo fedhe hin galaa yoo fedhe Keenyaalleen lafa Oromootii taa’uu dandaha,” jedhan miseensotii mana marii Keenyaa tun.
Mootummaan Itoophiyaa ammoo dubbii Waldaa Awurooppaa tana hin fudhatau.
Mootummaan Itoophiyaa ammoo lolii jedhan kun hin jiruu isuma koree hujii daarii baasuu hojjatte hadhan jedha.
Mootummaan Itoophiyaa ammoo rakkoo biyya isaa dhaaba biyya alaallee itti hin barbaannu ufumaan qorannaa jedha.
Mootummaan Itoophiyaa Caamni Biyyatti Odoo Gara Beelaatti Hin Cehiin Dhaabuu Dandeenye Jedhe
​Mootummaan Itoophiyaa Dr. Mararaan seera yoo muddamsuu baafatan ka Itoophiyaan baafatte cabseef hidhan jedha.Paartiin isaa ammoo seerii baana ka Dr. Mararaan cabse hin jiru jettee mormiteef.
"Mootummaan Itoophiyaa gaafii ummata Sidaamaa ""deebisuuf irratti hojjachuutti jiraa hagasitti obsaa,"" jedhee gaafachaa bahe.Namilleen tana irratti wal falmee waranaa fi ijoolleen kahimaa wal dhaban laftii jeequmsa hamaan dhufe."
Mootummaan Itoophiyaa haala Oromiyaa keessa jiru laalchisee ibsa kenne. Gaazexeesitootaf ibsa kana han kennan ministirri dhimmoota kominikeeshinii Itoophiyaa ,Obbo Geetaachoo Raddaa, mormiin Oromiiya keessatti ji’ota darbaan ture ittuma fufeera jechuun haala jiru han ibsuu mitti jedhan.
Mootummaan Itoophiyaa Hidhamtoota Siyaasan Hiika Jedhe
Mootummaan Itoophiyaa Labsii Yeroo Atattaamaa Ji'a Jahaa, Han Guyyaa Kaleessaati Qabe Hojiirra Oole Ifa Godhe
"Mootummaan Itoophiyaa Liyuu Poolsi irraa qawwee hiikee poolsii seera mirga namaa addunyaatiin bultu achi kaahuu male,” jedha Amnesty International.
Mootummaan Itoophiyaalleen Fulbaana 30n duubatti seeraan mootummaa biyya bulchu tahuu hin dandahu jedha obboo Aseffaan. “Sabaa fi sablammiin ufi bulchuuf haa qphaahu,” jedhu.
Mootummaan Itoophiyaa misooma biyyaa hojjatu akka ummatii irratti mari’atuu fi walumattuu rakkoolee naannoo Oromiyaatii fi Itoophiyaa keessa jiran jedhe fala 15 barreessee barreessee baase.
Mootummaan Itoophiyaa naannolee rakkatan jedhanii gargaarsa kennuutti jiraa jedha.
Mootummaan Itoophiyaa paartii tanaa dhaaba biyya nagaa dhowwu jedhee armaan duratti itti muree ammallee maqaa sun irra fuudhuu baatullee irraa fuudhuuf hujiitti jiran jedhan.
Mootummaan Itoophiyaa pirezidaantii naannoo Somaalee ka durii waliin bulchoota naannoo sunii 46 yakka guguurdaan himachuutti jira
Mootummaan Itoophiyaa rakkoo tana ufumaa malee dhaaba biyya alaa itti fidee akka hin qorachiifne ammallee irra deebihee mirkanse.
Mootummaan Itoophiyaa tana irratti maan akka jedhu deebii hin arganne.
Mootummaan Itoophiyaa Tigraayitti bulchiinsii haarahii hujiittii jiraa tajaajilii duraan badellee deebisanii ummatallee gargaaruutti jiran jedha.
Mootummaan Itoophiyaa Tigraayitti midhaanii fi qorsa gargaarsaan qooduutti jira jedha
Mootummaan Itoophiyaa Waadaa Seene Kabajuu Qaba: Amnestii
Mootummaan Itoophiyaa waan hidhamuu Sheek Almuddiini Swudiitti tana bulchoota Sawudiitii dubbii tana keessaa beekaniin wal dubbachuutti jirraa jedha.
Mootummaan Itoophiyaa waan Jawaar Mohaammad,OMN,ESAT fi Itti Gaafatamaa Ginbot-7 Dr.Birhaanuu Neggaatiin Himate yadhiise
Mootummaan Itoophiyaa wal dhaba Itoophiyaa fi Eertiraa waan Aljeeriyaa,Aljersi irratti walii galan akkuma jirutti fudhachuuf eeyee jettee.
Mootummaan Itoophuyaalleen du’aa Kaastiroo tana irratti waan heddu jedhe.Muummeen ministera Itooopohiyaa Hayilee Maariyam Desaalenyi, Kaastiroon gaafa Itoophiyaan hariyaa barbaadetti hariyaa jabaa tahee nu waliin dhaabatee jedhe.
Mootummaan Itoopiyaa gatii haaraa kana kan baase Muddee 23 bara 2003tti ture. Dhimmi kunis kan ifa ta'e muummichi ministeeraa Melles Zeenaawwii erga daldaltoota waliin maree geggeessan booda. Labsiileen dhimma kana hojii irra oolchuuf tajaajilanis bar dheengaddaa ture kan Paarlaamaa dhaan muartaa'an.
Mootummaan Jabuutii, sirna hoogganoonni biyyooa Afrikaa gama Bahaa guutummaatti irratti argaman irratti, torban dabre, proojektii “Godinaa daldalaa guutummaa Afrikaa keessatti isa guddicha” jettu eebsiistee jirti.
Mootummaan jara baqate kana gargaaruuf horii miliyoona hedduutiin gargaaruutti jira. Manillene hin jinnee
Mootummaan jara Tigraayii baqatellee hin gargaraa nagaa lafaallee tissee Itoophiyaa gostii cuftii walqixxee qooda keessaa qabdu qabaachuuf hojjata jedhe.
Mootummaan Jarman gargaarsaa namoomaa yeroo hattamaatiif kan oolu deggersaa yuuroo miiliyoonii 8.5 itiyoophiyaatif kenneera.
Mootummaan Jarman weerara hawaannisaa baha Afriikaatti mudate to’achuuf kan oolu gargaarsa maallaqaa Yuuroo miiliyoona 3 arjoomuu beeksise. Daawwannaaf Keeniyaa ka jiran pirezdentiin Jarman Fraank Waalter Keeniyaattaa waliin mariyatanii jiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Mootummaan jeeqama sanaaf hawaasa Uighur kanneen china jalaa walaboomuu fedhan himate. Gareeleen mirga namaa fi kanneen baqatanii biyya ka biroo jiraatan hookkarri sun sababaa mootummaan amantii warra Uighur fi aadaa isaanii hacuucuuf jecha jedhan. chinaan garuu haleellaa sana haaltee jirti.
Mootummaan jeequmsa ka'ee tasgabeesuu fi nagaha hawwaasaa eegsisuudha murtii kana irra gahuu dubbatus, dhaabbileen mirga dhala namaatii falmanii fi beektoonni baayyen mirga lammiilee ukkaamsuuf itti fayyadamaa jira jedhan.
Mootummaan Kaartum maadheffate kun, akka hoogganoonni biyyoota Afrikaa fi hoogganoonni ideal-addunyaa nagaa fi sabatiinsa naannoo sanatti buusuu irratti gargaaranii fi Itiyoophiyaa keessatti hiree nagaa buusuu tarkaanfachiisanillee waamicha godhee jira, jechuun Maayikil Atiit Kaartum irraa gabaasee jira.
Mootummaan kam iyyuu baasiif bajati ramaduu fi galii inni argatu wal hin madaalu taanaa, hanqinni mudachuun kan hin oollee ta’u Dr. Hamzaa Abduuraazaaq Yunivarsitii Haarvaard irra ibsanii jiran.
Mootummaan kam iyyuu jedhan Dr. maranaan gaarii hin taane ta’uu hin barbaad. Rakkoon jiru mootummaa gaarii ta’uu isa jedhu jedhan.
Mootummaan kana ta’e jedhee waan godhuuf sababi tokko illee hin jiru. Lammiiwwan oolchuuf hojjetaa jira. martinuu lammiiwwan keenya jedhan.
Mootummaan Kan Labsee Fi Kan Hojii Irra Oolche Tokko Miti
Mootummaan Kan Na Hidhe Filannoo Keessatti Akka Ani Hin HIrmaanneefi: Obbo Baqqalaa Garbaa
Mootummaan Kanneen Badii Geesiissan Seera Duratti Dhiyessuu Qaba : Paartii Arenaa
Mootummaan kanneen walitti bu’iinsawwan uumamee kan qoratu ta’uu isaaf qaamotii lubbuu namaa baduuf itti gaafatamoo ta’an fuula murtiitti akka dhiyaatan ennaa ibsu isa jalqabaa miti.
Mootummaan karaa ministriin dhimma alaa biyyattii ibsa kaleessa baaseen, sabaa himaaleen sadarkaa addunyaa yakkawwan raawwatamaniif mootummaa Itiyoopiyaa yakkuu dhaan gochalee hammeenyaa TPLF dhaga’uu hin barbaadan jechuun himate.
‘Mootummaan Keeniyaa Carraa Diinagdeen of danda’uu nuuf mijeessuu qaba’ Baqattoota Keeniyaa
Mootummaan Keeniyaa dhimma nageenya to’achuun dabalata, daldala seeraan alaa naannootti ballate jedhe to’achuufan murtee kana fudhee jedhe. Waajjirri Dhimma galii keessoo biyyattii daandiin guddaan gibira itti kaffalan jiraatus daldaltoonni karaa kana dhiisuun biyyattii guyyaatti gara doolaara kuma soddomaa kisaarsaa jiru jedhe.
Mootummaan keeniyaa garuu sababa kooti ka jechaa jiru rakkoo dhimma nageenya Keeniyaa darbee diinagdee biyyattii miidhaa jiraa yaada jedhu kaasa. Keessumaa kaampiin dhadhaab sababa hanqina eegumsa guutuu dhabuurraa kaka’e mannee shororkeessitootaa ta’eera jedha Mootummaan Keeniyaa dabaluun. Ministirri keessoo biyyatti Dr. Eng. Kaaraanjaa Kibichoo akka ‘The Independent’tti himaniin gochi Alshabaab bara 2013 Weest Geet irratti raawwate, Dhadhaab keessatti qindeeffamuu isaa waajjirri dhimma nageenyaa Keeniyaa odeeffannoo gahaa harkaatii qabaa, kanaaf murteen kuni namoota baayyee balaa keessa kan buusu tahus, lammii biyya keenyaatiif dursa itti gaafatamummaa waan qabnuuf murtee kanarra geenyeerraa jedhan.
Mootummaan Keeniyaa hidhattoonni ABO Keeniyaa keessa hin jiran jechuu isaa marsariitiin “Standard Digital” ibsee jira.
Mootummaan Keeniyaa Iislii i Cufee Jira Lammileen Oromoo Ganda kana Jiraatan Maal Jedhu?
Mootummaan Keeniyaa ‘Jeneraala Sochii Mormii biyyaalessaa’ biyyattii jechuun ka of waaman Miguna migunaa biyyaa ari’e. Mr. Migunaan lammummaa Keeniyaa fi Kaanaada ka qaban yoo ta’an, ji’a lamaan duradha biyya itti dhalatan Keeniyaa keessaa waraqaa eenyummaa biyyaa haaromfame hin qabdan jechuun ka ariyataman.
Mootummaan Keeniyaa lammilee biyyattii Chaaynaa Wuhaan keessatti sababa Vaayresii Kooronaa daandii bahaa dhabaniif fala dhahaa akka jiru hime.
Mootummaan Keeniyaa lammilee Oromoo baqannaaf gara keeniyaa dhufan 25 ta’an dirqamaan Mootummaa Itiyoophiyaaf dabarsee kenne jechuun dura taa’aan hawaasa Oromoo Naayiroobii Obbo Shaggaa Araddoo Raadiyoonii VOAtti himan. Kana malees baqattoonni Oromoo silaa gara keeniyaa seenuuf deemaa turan 41 ta’anis to’annaa jela oolaniiru. Dubbi himaan Dhaabbata Baqataa UNHCR damee Keeniyaa Mr. DUUK IMWAANCHAA dhimma kana ammaaf quba hin qabnuu garuu waan jedhamu kana hordofnee kan bira geenyu ta’a jechuun VOAf ibsaniiru.
Mootummaan Keeniyaa, Mooraalee Baqattootaa Guguddoo Biyya Isaa Keessa Jiran Lama Cufuuf Karoorfate
Mootummaan Keeniyaa namoota sababaa adda addaan gara biyya isaatti baqatan hanga tokko hidhee gara biyya irraa dhessaniitti deebisuuf jechuun Ligiin Mirga Dhala Namaa ka Gaanfa Afrikaa (HRLHA) ibsa baasee jira.
*Mootummaan Keeniyaan Biyyoota Vaayiresiin Koronaa Keessatti Argame Irraa Namoonni Gara Biyyattii Akka Hin Seene Murteesse
Mootummaan Keeniyaan Biyyoota Vaayiresiin Koronaa Keessatti Argame Irraa Namoonni Gara Biyyattii Akka Hin Seene Murteesse
Mootummaan Keeniyaa tamsa’insa Vaayirasii Koronaa ittisuuf carrqqii godhuun ganda iyyeessaa Naayiroobii keessaa jirtu ka Somaalonni itti heddummaatan – Iistlii irra ugguura ka'e jira.
Mootummaan Keeniyaattaas guutuun sagantaa’n waloo Keeniyaattaa fi Raayilaa’n baasan dhiyeenyatti sabaaf akka ibsamullee himani.
Mootummaan Keeniyaa Waajjira Baqataa Kaakumaa fi Dhadaab cufuun Baqattoota Yaaddessaa Jira
Mootummaan Keeniyaa weerara dhukkuba Kooronaa vaayresiin biyyatti deebi’uu dadhabanii Keeniyaa Wuhaan keessatti rakkoorra ka jiran lammilee Keeniyaa gargaaruuf kan oolu qarshii Shiilingii miiliyoona 1.3 ykn ammoo Doolaara kuma 13 ramaduu beeksise. Direkterri waajjira ministeera fayyaa Keeniyaa Dookter patrik Amoth; qarshii kanaan barattoota keeniyaa Wuhaan jiran kan amma waan nyaatan dhabanii rakkoo keessa jiran gargaarra jechaan dubbatan.
Mootummaan keeniyaa weerara hawaannisaa biyyattii keessatti mul’ate to’achuuf doolaara miiliyaana 2.3 ramaduu isaa beeksise. Ministarri Qonnaa biyyattii weerarri hawaannisaa ji’a Hagayyaa darbee kaasee naannoo biyyattii adda addaatti akka mul’ate dubbata.
Mootummaan Keeniyaa Zooni Isiyolloo Lafa Abdatan Tolchuuf hujiitti jiraa jedhe
Mootummaan Keenyaan seera haaraa ganna lamaa sadiin duratti baafatteen bulchiinsa biyya isaa ka zooniillee caalaa ufi dandahee ufi bulchu 47 qabaatteen buluuniiti jirti.Tana Keessaa tokkko Isiyolloo.
Mootummaan Keenyaa seera haaraa naannolee isaa akka isaan ufumaan ufi bulchan jedhee baaseen Isiyolloo ganna 17 keessatti guddinnaan waliin gahee akka isiin biyyaaftuu utubaa jireennaa taatu tolchuuf karoora qabeef.
Mootummaan Keniyaa Bilbila Harkaa To’achuu Fedha
Mootummaan Keniyaa caasaa bilbiila harkaa toachuuf jecha karoora diriirsee manni mirtii biyyatti hanga baatii caamsaa dhufuutti akka hojii irra hin oolleef rarraasee jira.
Mootummaan Kooriyaa Kaabaa bombii Haydiroojin akka hojjate ji’aa duratti dubbate.Bombii hojjate tana Ammajii 5,2016 tokkosee humna isii haga laallate. 'Milkoofne' jettee labsatte.Bulchootiii addunyaa hujii Kooriyaa kaabaa tanatti hin gammanne.
Mootummaan koreelee sektera gara garaa irraa walti dhufteen ummata gargaaruutti jiraa jedha obboo Garramuun.
Mootummaan Korojoo Filannoo Saametti Akka Taajjabdoonni Mallatteessan Humnaan Dirqsiisa, Jedhu Mormitoonni
Mootummaan kun ammallee fala haaraa dhahachuuf doolara biliyoona 2 fi miliyoona 400 baase.
Mootummaan kun eenyuunuu bakka hin bu’u. kanaaf akka inii deemu kan barbaannu. Warra lubbuu isaanii dhabaniif haqinii hin argamee. Diinagdeen biyyatii kufaa jira.mootummaan Rakkoo kaminuu hiikuu hin dandeenye jedha waaleed Ihaab.
Mootummaan, kutaa Speeyin irraa adda bahuuf deemti – jedhamtu – Katalaan akka guutummaatti to’atu eega labsee torban tokko ta’ee jira.
Mootummaan kutaa Yoobee, kan kutaa sana keessa jiru manni-barnootaa Daapchii Ebla soddomaa jalqabee akka banamu kan ehame tahus, toban tokkoo booda – barattoota 900 keessaa kan gara barnootaatti deebi’a 200 qofa – jedhama.
Mootummaan Labsii yaroo muddamaan sababatee miseensotaafi hoggantoota keenya seeraa-ala hidhaatti guuraa jira, jechuun Kongrasiin Federaalawaa Oromoo (KFOn) himatee jira.
Mootummaan Lammiwwan isaa haleellaa irraa olchuuf eeegumsa barbaachisuu hin goone jechuun balaaleeffate.
Mootummaan Libiyaa kan amma jiru humnootii waraana kan Jeneraala Libiyaa Khalif Haftariin kan marsamee yoo ta’u yeroo ammaa Libiyaa gama bahaa to’ataa jira.
Mootummaan Libya fi hoogganoonni ripxe loltoota gareeleen isaanii ni injifatu jechuun of amantaan dubbatu. Dudduuba isaanii garuu yaaddoo guddaa kan walitti bu’iinsi torbanneen saddeetii balaa hamaa dhaqqabsiisuu mala jedhutu jira.Humnootiin mootummaa magaalaa ripxe loltootaa gaa dhiyaa Misrata fiAjdabiya marsanii jiru.Kan torban lama dura Britain keessatti mootummaa isaanii ganan mnisteerri haajaa alaa fi hoogganaan tika nageenya biyyaa Libya duraanii Moussa Koussa BBC waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin biyyattiin jeequmsa sanyii somalia keessatti argamaa jiru keessa seenuu malti jechuun akeekkachiisan.Ripxe loltoonni garuu kaka’umsa Koussa gaaffii keessa galchuu dhaan yaada isaanii fudhatama dhabsiisan. Walitti bu’insi sunis wal waraansatti hin deemu jedhan.MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Mootummaan Liibiyaa kan yeroo ammaa tajaajila bu’uuraa uummataaf oolu kennuu hin dandeenye. Amma ennaa nuti dubbataa jirru kanatti illee Liibiyaa keessa rakkoo humna elektrikiitu jira. Tajaajilli fayyaaf kanneen biroon hin jiran. Kun haala jiru kan hammeessuuf yaada furmaataa dhiyaatu illee kan dadhabsiisu jedhan.
Mootummaan mala ofii isaa dha’uu qaba.
Mootummaan Manneen Digee Isa Digees Gurratee Deema
Mootummaan Masrii Gaaffii Uummataa Simachuu Qaba
Mootummaan Masrii gamtaa Afriikaas ta’e lammiiwwan Afriikaaf kabajaas ta’e amantaa akka irraa hin qabaanne ministriin dhimma alaa fi ambaasaadderoota Afriikaaf beeksisuun isaa ibsamee jira. Dhimma laga Afriikaa dhimma Arabaa gochuun illee waan hin taanee dha jechuu dhaan dubbi himaan ministrichaa beeksisanii jiran.
Mootummaan Masrii haleellaa kallattin deemsisu caalaa ergamoota isaatiin balaa inni geesisutu guddaa dha jedhu mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii.Gidduu kana hokkarrii fi shirri ka malateeffamaa jiru ta’uu eeruu dhaan, kanneen kanatti hirmaatan marti ka gatii isaan baasisu tahuu akeekkachisan.
Mootummaan Matakkalii fi naannolee adda addaa keessatti dararaa dhalattoota Amaaraa irratti geggeessamu akka ittisu gaafatan. Garee hidhattoota Iwehat irratti tarkaanfii dufhatameef injifannoo argame ni deggerra dhaadannoo jedhu qabatanii staadiyeemii Hoxee keessatti wal ga’an.
Mootummaan Meksiikoo, godaantota biyyoota Amerikaa giddu-galeessaa konkolaataa hedduun deeman, kanneen ulaagaa guutaniif ehama baqattummaa ka kennu tahuu beeksisee jira.
Mootummaan Meksiikoo Godaantota Biyyoota Amerikaa Giddu-galeessaati Ehama Baqattummaa Ka Kennu Tahuu Beeksise
Mootummaan michoota isaa waliin ta’uun torban darbe ibsa baaseen akka gamaaggama haala gargaarsa yeroo hatattamaa xumura baatii Adoolessaatti lakkoobsi gargaaramtootaa miliyoona 2.9 gara miliyoona 4.5tti kan ol ka’e ta’uu beeksisee jira.
Mootummaan mirgoota namoomaa kabajuu, kabajjisisuu fi dirqamoota mirga namoomaa sadarkaa addunyaa irra jiru akka bahatuu fi ol’aantummaa seeraa akka tiksu sirna magaalaa Finfinneetti geggeessame kana irratti gaafatamee jira.
Mootummaan Mmuummee Ministera Itoophiyaa, ka durii, Hayilee Maariyam seera wixinee H.Res.128 tiitifatee fudhachuu didaa bahe jedha.
Mootummaan Mohaammed Abdullaahii Farmajoo loltoonni kun eessa akka jiran ragaa akka dhiyeessu waamicha gochuu dhaan jimaata darbe hiriirri mormii Moqaadishoo keessatti geggeessamee jira.
Mootummaan Mooyyaleetti Qorannoo Kooronaa’f Kan Oolu “Laaboraatorii” Hundeessuu Qaba’ - Jiraattota
Mootummaan Moozaambiikis ammaa du’a lammilee Itiyoophiyaa kana ka’umsa isaa baruuf reeeffa ijoollee 64 kanaa irratti qorannaa gaggeessaa jira.
Mootummaan mormitoota kana irratti tarkaanfii humnaa fudhateen namoonni 557 yoo du’an kanneen 2,750 ta’an immoo madaa’aniiru. Mormitoonni garuu hookkarri ka’u iyyuu mala ittiin morman tooftaa tolfachuun dura dhaabbannaa itti fufanii jiru. Wixata har’aa galgala, gareen miidiyaa hawaasaa qindeesse waamicha daarseen kutaalee magaalaa Yaangoon adda addaa keessatti hiriiruu dhaan harka walitti dha’aa turan. Kunis dhaabolii gosoota hidhataniif kabajaa qaban ibsuu fi mootummaa mormuuf jecha.
Mootummaan Morookoo balaliiwwan xayyaarota hojii daldalaa guutummaatti ugguruuf murteessuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Mozaambik magaalaa biyyattii andaara galaanaa gama Kaabaa ijoo taate, Palmaa, harka riphxee-loltoota Islaamik Isteet waliin hidhata qabanii harkaa baafatee, deebisee to’achuu isaa dubbata.
Mootummaan Mozaambik Palmaa Deebisee To’achuu Ibse
Mootummaan Mugulufii doorsisaa fi hiraarsaan maddeen oduu walaba ukkaamsaa jira, jechuun balaaleffatu gurmuuleen mirga dhala-namaa. Kana malees interneetiin biyyattii keessaa hanga dhabamuutti dadhabsiifamuu tu gabaasame.
Mootummaan Mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad Jalqaba baatii Onkolooleessa dhufuu kaasee aangoo irra akka turu gochuuf yaada mootummaan dhiyaatan afur keessaa innihiikkaan gama heeraa haa barbaadamu isa jedhu paarlaamaan biyyatti raggaasisee jira.
Mootummaan mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmad muudama Ambaasadarootaa kana torban kana ifa taasise.Kan qalbii nama hedduu harkise garu namoonni miseensoota paartii biyya bulachaa jiru kan hin ta’iin muudamuu isaanti.
Mootummaan naannoo Amaaraa faca’ina vaayiresii koronaa dhaabsisuutti duuluuf akkasumas qophee jiru deggeruuf qarshii miliyoons 150 ramadee jira.
Mootummaan Naannoo Amaaraa gama isaatiin namootni ajjeefaman 18 jechuun gama waajira sab-quunnamtii naannichaan ibsee jira. Walitti bu’iinsichi amma tasgabbaa’eera kan jedhan Itti aanaan Pireezidaantii Benishaangul Gumuz namootni 15 illee hidhamuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan. Gabaasaa Naakoor Malkaa dhaggeeffadhaa.
Mootummaan naannoo Amaaraa garee hidhatee Gondor kaabaa keessa sosso’aa ture waliin walii galtee araaraa irra ga’ee jira. Akkuma kanaan paartiin biyya bulchu kan naannoo ajaja inni kanneen hidhatan kiikkatanii hawaasatti akka makaman gochuuf tattaaffii inni godhe jedhameera.
Mootummaan naannoo Amaaraa haleellaa IWEHAT Ofi Irraa Deebisuuf Dandeettii Guutuun Qaba Jedhe
Mootummaan Naannoo Benishaangul Gumuz fi Gurmuun Hidhattootaa Tokko Waliigaltee Mallatteessan
Mootummaan naannoo hojii hedduu gaggeessaa akka jiru ta'u fi uummanni garu maal-dhibdee fi dagannaan agarsisaa jiru gatii guddaa nu baasiisa jechuun itti gaafatamtuun waajiira kominikeeshinii Aaddee Sannaayit Solomoon mirkaneessuu isaanii Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Mootummaan Naannoo Kibbaa Naannoo Rakkoon Daangaa Jirutti Humnoonni Naga Eegumsaa Kan Bobba’an Ta’uu Beekise
Mootummaan naannoo lamaanii wal gaafatee laftii nagaa taate jedha obboo Saafayiin taatullee warrii nu dubbisne waraanii Liyuu Poolisi ammallee daangaa Oromiyaa gama Booranaatii fi Gujiitiin humna itti guurrachuutti jiraa jedhan.
Mootummaan naannoo miseensota Kaabinee isaa shan jijjire jedhuun ka maddeen oduu adda addaa dubbatan dhara tahuu illee beeksisee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Akkaadaamii Afaan Oromoo akka hundeessu ka gaafataa jiru tahuu Koreen Akkaadaamii Afaan Oromoo beeksise.
Mootummaan naannoo Oromiyaa akka beeksisetti kaleessa Pirezdentiin naannichaa Obbo Shiimellis Abdiisaa sirreeffamtoota seeraa 13,321’f dhiifama taasisanii jiru. Isaan waliin garuu angawootni ABO fi gaazexeessitoonni ONN lameen seeraan ala hidhamanii jiru jedhaman akka hin hiikamne himamee jira.
Mootummaan naannoo Oromiyaa, akkka dhimma sana hordofuu fi kanneen yakka sana raaw’atan irratti akka tarkaanfiin seeraa fudhatamu hojjetu ibsanii jiran. Gana biraatiin, Yunivarsitii Wallaggaa – mooraa Shaamuu keessatti, haleellaa saba-lammiitti fuuleffatee geggeessameef kanneen itti gaafatamoo ta’an akka hatattamaan qoratamanii tarkaaniin seeraa fudhatamus hubachiisanii jiran, jedhan.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Angawoota Haaraa 23 Muuduu Beeksiise
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Caamsaa 24 hidhamtoota kuma torbaa oliif dhiifama gochuun akka gad dhiisaman beeksisee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Dhiifama Kan Godheef Namoonni Kummi Torbaa Ol Gad Dhiifamuuf Jiru: Biiroo Haqaa Oromiyaa
Mootummaan naannoo Oromiyaa fala nu dhorkatee, yookaan bakka nuuf haa jijjiiru yoo hin dandeenye hawaasa idil-addunyaa deggersa nuuf haa gaafatu jechuun kan namni maatii saddeet qabachuun akka rakkina keessa jira jedhan kan dubbatan.
“Mootummaan Naannoo Oromiyaa gaaffii fi komii uummta keenyaa ka'a turanii fi ka'aa jiran hiikuuf yeroo kamiin olitti kutannoo cimaadhaan halkanii fi guyyaa hojjetaa jira.”
Mootummaan naannoo Oromiyaa gama isaan haleellaa sanaan wal qabatee caasaa mootummaa keessa kanneen jiran harki isaanii keessa jiran jedhamanii ka shakkaman hoogganoota 800 irratti tarkaanfii fudhachuu isaa ibse jechuun Asteer Misgaanaaw gabaasteetti.
Mootummaan naannoo Oromiyaa gama isaan kan to'annaa jala oolaa jiran warra yakkaan shakkaman waan ta'eef qoratee murtii kan kennu mana murtiiti jedhee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa gama isaatiin koree kana waliin dhaabatee rakkoo jiru furuuf qophii ta'uu isaa dubbata.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Hidhamtoota Kuma Lamaa Ol Hiikuuf Murteesse
Mootummaan naannoo Oromiyaa hidhamtoota kuma torbaa fi digdamii sagal ta'aniif dhifama gochuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Hidhamtoota Kuma Torbaa Oliif Dhifama Gochuu Beeksise
Mootummaan Naannoo Oromiyaa hojjille ijoo bara 2012tti hojiilee Oromiyaa keessatti hojjechuuf karoorfate sabaahimaalee yokaan miidiyaaleef ibsa kennee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa illee jaarsolii naannoo walitti waamuu dhaan rakkoon daangaa kun haala ittiin furamuun danda’ama jedhe irratti torbee marii geggeessame TV Oromiyaa gabaasee jira.
Mootummaan naannoo Oromiyaa immoo ESAT tahe jedhee oduu sobaa dabarsuu isaaf ni himatama” jedhee jira."
Mootummaan naannoo Oromiyaa immoo gama isaatiin gaazzexeessonni lameen sababa ogummaa isaaniin wal-qabateen osoo hin taane yakkatti shakkamanii ti, jedha.
Mootummaan naannoo Oromiyaa labsiin ugguraa kun kan farreen nageenyaan labsame jechuun, si afuraffaaf kan harkaa fashale tahuu dubbata.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa lixaa fi kibba Oromiyaatti nageenya kabachiisuuf, darbees warra hidhatee naannoo kana keessa socho’u waliin nagaa buusuuf waan irraa eegamu raawwateeraa gaaffii jedhus Kumaan gaafatamee ture.
Mootummaan naannoo Oromiyaalleen Biiroo Aadaa fi Tuurizimii jalatti akka maqaan akkuma duruu abbaa baafatetti deebi’ee qajeeluu male jechuutti jira.
Mootummaan naannoo Oromiyaalleen qarshii mliyoona 100 fi kuma 700 baasee namaa fi horiillee walti qarqaaruutti jira.
Mootummaan naannoo Oromiyaa manneen barnootaa 147 baasii qarshii Biliyoona shanitti dhihaatuun baatiilee toorba keessatti ijaaree xumuruuf walii-galtee mallatteessuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa nama 7,000 oli hidhaa gadi dhidhiisuuf waan himataniin bira dabreef
Mootummaan naannoo Oromiyaa ol aantummaa seeraa kabachiisuuf jecha akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2012tti qaamota seera-ala hidhatan Oromiyaa keessaa dhabamsiisuuf karoorfadhe, jechuun ibsa dhiheenya kenne irratti, namoonni qaamota hawaasaa adda addaa irraa namoonni kutaalee hawaasaa adda addaa irraa gaafataman yaada isaanii kennaniin jiran.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa sochii haaromsaa eegalee cimsee itti fufuun fayyadamuummaa uummata naannoo boqonnaa haaraatti ceesisuuf qabsoo eegalee cimsee itti fufuu isaa beeksiise.
Mootummaan naannoo Oromiyaas “waamichi qaamoleen sochiiwwan diinagdee danqan gochuuf fedhii qaban taasisan hin milkoofne,” jedhee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Tatamsa’ina Koronaa To’achuuf Wiirtuulee Fayyaa fi Hospitaalota Qopheessuu Beeksise
Mootummaan Naannoo Oromiyaa Tatamsa’ina Vaayirasii Koronoo Ittisuuf Murtiislee Uggura Geejjibaa Dabarse
“Mootummaan naannoo Oromiyaa ummatii isaa nagaan bahee akka galu ollaa isaa waliin obbolummaan wal jaalalaan, wal kabajaa ofitti amanee akka jiraatu gochuuf hojjata,” jedha itti gaafatamaan biiroo mootummaa naannoo Oromiyaa obboo Addisuu Areggaa.
Mootummaan naannoo sana tasgabbeessuu akkasumas caasaalee TPLFn manca’an deebisee ijaaraa jira jedhan. itti fufanis, mootummaan buufataalee midhaan nyaataa, dawaa fi meeshaaleen barbaachisan ka biroon irraa raabsaman 90 ol hundeesseera jedhan.
Mootummaan naannoo somaalee boordiin filannoo wiirtulee filanoo 30 gara naannoo Affaaritti dabarsuu isaa mormee jira.
Mootummaan Naannoo Somaalee Buqqaatota 665,000 Qubachiisuuf Jedha
Mootummaan naannoo Somaalee dararaa mana hidhaa jijjigaa keessatti raawwatamaa jiru hale.
Mootummaan naannoo Somaalee ittiin ka’uumsa walitti bu’iinsaa kan ta’e deddeebisa meeshaa waraanaa kan seeraan alaa to’ataa kan jiru ta’u beeksiise.
Mootummaan naannoo Somaalee kaleessa ibsa baaseen humnootiin addaa kan bulchiinsa naannoo Afaar daangaa ce’uun siviiloota 25 ajjeesan jechuun himate.
Mootummaan Naannoo Somaalee Kanneen Afaar Irraa Sababaa Lolaan Buqqa'anii Deeggarsa Godhuu Beeksie
Mootummaan Naannoo Somaalee Mana Hidhaa Keessatti Dararaa Hin Raawwanne Jechuun Haale
Mootummaan naannoo Somaalee torban darbe keessa sababaa balaa lolaan uummata kuma 49 ol naannoo Affaar irraa buqa’aniif deggesa gochuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan naannoo Somaalee warshaa oomisha Oxygen qabeenyaa qarshii miliyoona 30 ykn $710 baasuu roobii kaleessaa eebbisiise.
Mootummaan naannoo Somalee humnootii nagaa eegsisanii fi qaamotii isaan ilaallatu irraan kan hafe jiraattota naannoo Sanaa harka kan jiran meeshaalee waraanaa walitti qabuu jalqabuu isaa beeksisee.
“Mootummaan naannoo taayitaa isaa mootummaa federaalaaf dabarsee kennee jira. Humna poolisii addaa naannichaa gidduutti wal-qoqqooduun uumamee jira. Ragaa gahaa malee shakkamtoonni qabamaa jiru” ka jedhamee odeessuma hamii dhuga irraa fagaate tahuu ka dubbatan – Itti-gaafatamaan dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Amaaraa – Obbo Assemaahenyi Aisres, mootummaan naannoo, aangoo seeraan kennameef tokkollee akka dabarsee hin kenniin dubbatan.
Mootummaan Naannoo Tigraay Dhalattoota Amaaraa Dararaa Jira: Koree eenyuummaa Walqaayit
Mootummaan Naannoo Tigraay Kaardii Filannoo Fudhachuu Qabdu Jechuun Uummata Hidhaa Jira: Koree Eenyummaa Amaaraa Walqaayit
Mootummaan naannoo Tigraay kaardii filannoo hin fudhanne jechuu dhan torban tokko keessatti namoota 200 hanga 300 a’an nu duraa hidhe jechuu dhaan koreen eenyummaa Amaaaa kan Walqaayit beeksisee jira.
Mootummaan Naannoo Tigraay Kana Booda Mootummaan Sirnaa Hin Jiru Jedhe
Mootummaan Naannoo Tigraay Labsii Yeroo Hatattamaa Labse
Mootummaan Naannoo Tigraay Mootummaan Federaalaa Meqelee Irratti Xayyaaraan Haleellaa Raawwate Jedhe
Mootummaan naannoo Tigraay murtii kana simachuu dhabuu isaa ilaalchisee obbo Taaggeseen ennaa dubbatan mana maree federeeshiniitiin yeroon aangoo kan dheereffameef waaltaalee heerri deggru kan sirnaa biyya qabdu biyyi kun jedhan.
Mootummaan naannoo Tigraay nuusa jaarraa tokkoo oliif paartii biyya bulchu dhuunfatee ture.
Mootummaan naannoo Tigraays imaltooni naanno isa kam irraa iyyuu gara naannoo Sanaa seenan guyyoota 14f waaltaa adda baafamanii kaa’aman keessa akka turaniif murti dabarseen namni sun Finfinnee irraa gara Aksuumitti imalee waaltaa namoonni qofaatti baafamanii kaa’aman keessaaa miliquuf utuu yaaluu qabame jechuu dhaan bulchiinsi magaaltti beeksiseeraa jedha Mulugeetaa Atsbehaa Maqalee irraa.
Mootummaan naannoo uummattoota kibbaa ABO fi IEWHT waliin ta’uu dhaan biyya diiguf hojjetaa jiru kan ittiin jedhe hooggana godia Walaayitaa dabalatee namoot 26 to’annaa jala oolchuu isaa beeksise.
Mootummaan Naayijeeriyaa namoota Abuujaa, Legoosii fi Maayidguurii keessatti hidhee jiru akka gad-lakkisu dhaamsa dabarsina – jedha.
Mootummaan Naayjeriyaa torban darbe waaltaa itti bayyanachaa turan kan Abujaa keessatti sirna gaggeessaa godheefii jira.Waldaan maatiwwan shamarran chibookiif dura ta’aa kan ta’an Yakubu Nkeki akka jedhanti barnootii waan jalqabameef dafanii dhaquu akka danda’aniif yeroon gaggeeffaman.
Mootummaan namootni hidhaman sababaa mormii siyaasaaf otuu hin taane yakka hojjachuutti waan shakkamaniifi jedha. Dhimma hidhaa Oromiyaa keessaa irratti xiinxaltootaa fi hayyoota seeraas dubbisnee jirra.
Mootummaan nannoo oromiyaa waggootii darban lama keessatti namoota kuma afurtama caalaa dhiifamaan gadhisuun isaa beekamee jira.
Mootummaan Nayijeeriyaa fi biyyoonni naanoo saanii Bokko Haraam irratti dhiibbaa godhaniin amma tokko magaala fi badiyoota keessaa isaan dhibanis, milishoonni kun mala haaraadhan gadibahanii hubaatii gechisaatuma jiran.Lakkooffsii namootaa boombii ajeesaanii du'uuratti hirmaatanis dabalaatuma jira.
Mootummaan ofumaa hiriira nu waame irratti nu haleele jedhu hiriirtonni. Gareen Islamic States haleelamuu qaba jedhan
Mootummaan Oromiyaa Angawoota isaa Kuma 4 ol Hojii Irraa Ari’e Jedha
Mootummaan Oromiyaa gama isaan hojiin manneen seeraan ala ijaaraman diiguu kun Oromiyaa bakka adda addaatti hojjatamaa akka jiru ibsee Laga-xaafoo keessatti qofa akka tarkaanfiin kun fudhatameetti ilaaluun kun maaliif akka ta’e namaa hin galu jedha.
Mootummaan Oromiyaa hiriira har’aaf akka deebii kennu deddeebisnee bilbille iyyuu kan nuuf deebisu hin arganne. Torban dabre kan ibsa nuuf kennanii turan, sadarkaa Itti-aanaa Koomishinaraatti abbaan deemsa hojii fi dhimmoota koomiyunikeehsinii Koomishina Poolisii Oromiyaa, Solomoon Taaddesee, barattoota kana ka mormiif kakaasaa jiru dhaabota mormitootaa kasaaraan siyaasaa isaan mudatee fi qaamota nagaa biyyattii arguu hin feene, jedhanii turan.
Mootummaan Oromiyaa Maaliif Callisee Nu Ilaala?: Dubartoota Godiina Wallaggaa Lixaa
Mootummaan Oromiyaa Manneen-barnootaa 147 Ijaarsisuuf Waliigaltee Mallatteesse
Mootummaan Perzdaanti Obaamaa sagatana isaaPower ‘Initiative Africa’jedhaniin biyyoota Afrikaa jaha ganna 15 keessatti dukkana hamtuu akkanaati baasaa jedhee hojjachuutti jira. Karoora kana doolara ufii baase dooalra biliyoona torba caaltu alatti waliin doolara biliyoona 26 hojjachuutti jira.
Mootummaan Pirezidaantii Keenyaa ka ammaa manii murtiilleen pirezidaantummaan beekuuf wannii Odiingaan tahuutti jiru waan seeraa fi aada-malee waan TV dabarsuu hin malle dabarsaniif jedhan jedha.
"Mootummaan pirezidaanti Tiraampi Itoophiyaa marii hujii hidhaa abbaayaatti deebi’uu baannaan gargaarsa irraa qaban sun ""ilaanuu hin agartu"" jedhe"
Mootummaan pirez. Joe Biden hujiitti jira seera bara pirezidaantii durii, Donald Trump bahe hedduu haqan
Mootummaan prezidaant Traamp Heeyyama Jireenyaa TPS Jedhamuu Lammiiwwan Sudaan Kibbaatii Dheeressee Kan Warrra Suudaan Garuu Xumuramuu Beeksise
Mootummaan prezidaant Traamp, kan akka lammiwwan Sudaan Kibbaa yeroodhaaf Yunaayitid Isteets keessa jiraatan taasisu, ehama “Temporary Protected Status” yokaan TPS jedhamu bara 2018f ka dheeresse yoo tahu, ka lammiwwan Sudaan garuu dhumachuu isaa beeksisee jira.
Mootummaan “qaama hidhatee socho’uuf waamicha marii karaa nagaa dhiheessus hanga yoonaa deebii hin arganne, jedhu ,Obbo Getaachoon.
Mootummaan Qabeenyaa Keenya Saamaa Namoota Immoo Hidhaatti Guuraa Jira: Jiraattota Magaalaa Bulee Horaa
Mootummaan Raashiyaa filannoo prezidaantummaa Ameerikaa kan bara 2016 jidduu seenuu Kremlin haalee jira.
Mootummaan Raashiyaa yeroo sana deebii haaloo-bahinsaa kennuu irraa of qusatee ture.
Mootummaanrakkoo daangaa tana dhaabuuf karoora jabaa lafa keeyyachuu male jedha.
Mootummaan rakkoo nageenyaa Oromiyaa Lixaa furuuf tarkaanfii lolaa fudhachuurra qaama hidhannoon socho'uu fi uummata wajjin mari'achuu qaba jedhan jiraattotni Magaalaa Naqamtee, Wallagga Lixaa fi Qellem Wallaggaa hagi tokko.
Mootummaan Rakkoon Jiru Guyyoota Xiqqoo Keessatti Ni Furama Jedha
Mootummaan Saalvaa Kiir Jiguu Qaba: Garee Ripxe Loltoota Haaraa Kan Sudaan Kibbaa
Mootummaan Saaud Arabiyaa koolu galtoota eeyama jireenyaa hin qabaanne adabi utuu irra hin ga’in biyyattii dhaa akka ba’an kan kaa’e yeroon baatilee sadii dhumachuuf guyyoonni 30 gad kan hafe ta’uun gabaasamee jira.
Mootummaan Saaud Arabiyaas addunyaa jeeqamaa jirtu kana keessatti nageenya buusuuf yaalii nuti goonu keessatti hojii guddaa kanaaf dhuga baatota akka taanuuf carraa waan nuu uumeef hedduu galateeffachuun barbaada jedhan.
Mootummaan Saaudii fi Itiyoophiyaa Walii galtee hojiitti bobbaasuu mallatteessaniiru. Gama Itiyoophiyaatiin ministriin dhimmootii hojii fi hawaasummaa Abudlfattaa Abdullaahii gita isaanii kan Saaudii waliin walii galtee kana mallatteessan. Kun walii galtee guddaa ta’ee ilaalamuu qaba. Lammiiwwan keenya karaa seeraan alaa, karaa dallaaltotaa utuu hin taane, karaa kaampaanilee kontraata walii mallatteessanii, mirgi isaaii eegamee gara Saaud Arabiyaa dhaqanii hojjetanii akka fayyadaman kan taasisu walii galteen kun jedhan.
Mootummaan Saaudii haleellaa sana keessatti meeshaaleen waraana Iraan itti gargaaraman jechuun irra deebi’ee jira, garuu ragaa hin dhiyeessine.
Mootummaan Saawudii Arabiyaa Malaammaltummaan Wal-qabatee Namoota 208 Hidhuu Beeksise
Mootummaan Seera Hojii irra Olchuu Dadhabuu Isaaf Dhiifama Gaafachuu Qaba: Angawoota Partii
Mootummaan seera kabachiisuuf tarkaanfii kana fudhataa jira jedha; Galmoo Daawit.
Mootummaan Siidaa Maatiin Ilma Isaaniif Dhaaban  Diigaanii Ofii Siidaa Biroo Dhaaban: Jiraattota Shaakkisoo
Mootummaan Siiriyaa fi bakka-bu’oonni mormitootaa, marii araaraa Raashiyaa fi Tarkiin karoorfametti hirmaachuuf jecha har’a magaalaa galma-mootummaa Kaazaakitaan keessatti walga’anii jiran.
Mootummaan Siiriyaa fi gareeleen ripxe loltootaa hedduun jimaata borii qabee lola dhaabinsa guutuu biyyaa tolchuuf walii galtee irra ga’an.
Mootummaan Siiriyaa ganna 50 caalaa maatiitti walii dhaalaa biyya bulchaa bahe jedhanii fi milishootii mootummaa kana gara galchuu fedhan ganna shan caalaa hadhaa bahan.
Mootummaan Siiriyaa Uummata Sivilii Aleepoo Keessaa Baasuu Yeroof Dhaabee
Mootummaan Sirnaa Filannoo Geggeessu Hin Jiru: Mootummaan Naannoo Tigraay
“Mootummaan sochii gaazzexeessotaa kamiyyuu ni uggura. Oduu biyyattii keessaa gabaasuun ka danda’amu sabaa-himaalee yokaan miidiyaa biyyoota alaa keessa maadheffataniin qofa” jedhu.
Mootummaan sochii mormii naannoo Oromiyaa keessatti ka’eef kan himataa ture Kongeresa Federaalistii Oromoo fi farreen nageenyaa kan ittiin jedhee fi humnootii polotiikaa biyyootii alaa jirani. Murtiin aangoo irraa kaasuuf aangoo irra gaa’uu mul’inatti ibsamee itti dabalaa argamnaan gabaasa bal’aa kan dhiyeessu ta’uu Eskinder Frew Finfinnee irraa gabaaseera.
Mootummaan Somaalee jigee jennaan Abdii fi jaartiin isaa Itoophiyaatti galan. Ji’a sagal hidhanii gadi dhiisan.
Mootummaan Somaaleelleen akka waan jiraa Afaan Oromootin biyyatti himan bajata kennee ministera odeeffannoo Somaalee keessaa Afaan Amaaraa waliin dabarsuu jalqaban.
Mootummaan Somaaleelleen dhiyuma tana keessa biyya waraana ergitee nagaa isaanii eegduun akka waraanii isaanii achii bahu walii galan.
Mootummaan Somaaliilaand Baqattoota Ityoophiyaa 20 humnaan gara biyya irraa dheessaniitti deebisuun isaa kan isa yaaddesse ta’uu gareen mirga dhala namaaf falmu Hiyumaan Raayits Waach beeksisee jira.
Mootummaan Somaaliilaand kan biyya ofii keessaa isaan ari’ee baqattonni Oromoo erga naannoo daangaa Wucaalee jedhamtu dhaqqabanii guyyaa kudhan ta’u dubbatu.Tohannaa immigreeshina Itiyoophiyaa jala ka jiran ta’uus hanga har’atti nyaatiis ta’e bishaan kennameef hin jiru.
Mootummaan Somaaliyaa baatii Guraandhalaa keessa karoorri inni filannoo geggeessuuf qabuu filannoo marsaa duraa irratti gosoota isaanii bakka buusuuf filannoo geggeessametti gareelee hin gammanne biraa mormiin isa mudatee jira.
Mootummaan Somaaliyaa Ehama Boba’aa Baasu Kennuuf Karoorfatee Jira
Mootummaan Somaaliyaa fi lammiwwan biyyatti qabsoo Falisxinoonni mirga isaaniif godhan cina ni dhaabanna jedhe.
Mootummaan Somaaliyaa Filannoo Akka Gaggeessuuf Gaafatamee Jira
Mootummaan Somaaliyaa har’a ibsa baaseen dubartoonni lamaan qorannaa sirriin utuu irratti hin geggeessameen waajjira mootummaa magaalattii keessaa hojjetaa turan.
Mootummaan Somaaliyaa hidhattoota al-shabaab jilbeenfachisuuf jecha duulli waraanaa yeroo dheeraaf gaggeessaa ture miseensoota al-shabaab harka lafa jalaan dhaabattoota mootummaa adda addaa keessa seenaniin danqamaa jira.
Mootummaan Somaaliyaa Hoogganaa ONLF Dabarsee Mootummaa Itoophiyaatti Kennuunsaa Tarkkaanfii Balaa Nageenyaa Dhabamsiisuuf Fudhatame Jedhe
Mootummaan Somaaliyaa ibsa kaleessa galgala baaseen akka jedhetti, mirga barbaacha gaazii uumamaa ka naannoo wal-falmsiisaa sanaa akka dabarsitee hin gurguriin beeksiste. Kana malees, haga dhimmi daangaa naannoo sanaa mana-murtii sadarkaa Addunyaa “The Hague” jiruun murtii argatutti, sochii kamillee akka naannoo sanatti hin goone hubachiise – mootummaan Somaaliyaa.
Mootummaan Somaaliyaa Kibxata borii deebii gargaarsa namoomaa fi karoora bara 2018 labsa jedhamee eegama.
Mootummaan somaaliyaa mirga dhala namaa kabajsisuuf akka isa gargaaruutti seera jiruu fi caasaa mana murtii jiru akka jajjabeessu Hayyuun walabnii kun gaafatanii jiru.
Mootummaan Somaaliyaas tarkaanfii addaa nageenya buufata xayyaara Moqadishoo ilaalchisee kan fudhate yoo ta’u karoora kan akka US fi Briteen fakkeenya godhachuu dhaan meeshaalee elektrooniksii xayyaara akka hin seenne dhorkuu hin qabu.
Mootummaan Somalia dhiheenya kana hooggansa Aadda Bilisummaa Ummata Ogadeen (ONLF) kan turan Abdikeriin Sheek Muse dabarsee Itoophiyaati kennuusa sirridha jedha.
Mootummaan Sudaan embaasii Itiyoopiyaa kan gamas jiru waliin ta’uu dhaan pound Sudan 250 baasanii waraqaa eenyummaa argachuu isaanii illee ibsanii jiran lammiiwwan kun. Yeroo ammaa garuu humni keenya kan hin dandeenye waraqaa kana haaressuuf pound 2500 akka baasnu gaafatamne, ta’uu baannaan garuu hidhaatti akka darbamnutu nutti himame jedhu.
Mootummaan Sudaan Kibbaa, Dhaabbata Fayyaa Addunyaa fi dhaabbattoota ka biroo akka UNICE, GAVI, the VACCINE ALLIANCE fi kan nama muuziqaa beekamaa BONOn hundeeffame - ONE jedhaman wajjiin wal gargaaruudhaan, haga Caamsaatti, guutummaa biyyattii keessaa ijoollee miliyoona lamaa fi walakkaa tallaluuf hojjetaa jiru.
Mootummaan Sudaan Kibbaa eessa buutee abukaatoo mirga dhala namaa Dong Saamueel Luak fi miseensa paartii mormituu Aggrey Idir kan ilaaleen waan beeku akka hin jirre irra deddebi’uun beeksisaa ture.
Mootummaan sudaan kibbaa fi mormitoonni jibbaan akka wal hin barbaanneef akkasumas dhukaasa dhaabinsaaf walta’iinsa irra ga’an hojii irra oolchuuf kan isaan gargaaru walii galtee tokko mallatessuu isaanii dura ta’aa Igaad kan ta’an mummichi ministeera Itiyoophiyaa Obbo Haayle Maariyaam Dassaaleeny beeksisan.
Mootummaan Sudaan Kibbaa fi Mormitoonni lola dhaabinsa cabsite jechuun wal yakkuu jalqabn
Mootummaan Sudaan Kibbaa Fi Mormitoonni Walii Galtee Lola Dhaabinsaa Mallatteessan
Mootummaan Sudaan Kibbaa Kufuu Hin Qabu
Mootummaan Sudaan kibbaa walii galtee agarsiisee jira. Kanaaf yeroo ammaa hojii gamtaatu hojjetamaa jira jedhan. Humnoonni Sudaan kibbaa fi kan Itiyoopiyaa waliin hojjetaa waan jiraniif rakkoon ka biroon utuu hin ka’in ijoollee kana bakka isaan jiranii walitti qabanii nuu deebisu jennee abdanna jedhan.
Mootummaan Sudan fi mormitoonni isaa walii galtee lola dhaabinsaa dhaabbataa fi caasaa naga eegumsa mootummaa ce’umsaa mata duree jedhuun workshopin qophaa’e ba’ii utuu hin argamsiisin erga xumuramee booda wal yakkuu kan itti fufan.
Mootummaan Suudaan Qabeenya Uumamaa Saama : Gabaasa Haaraa
Mootummaan Suudan ammoo siyaasaa isaa wayyeessee akka biyyaalleetti wal mari’atee karaa araaraa Waldaan Afrikaa baasellee hojjachuutti jriaa jedhee dubbachuutti jira.
Mootummaan Suudan Kibbaa ‘Araara Barbaaduuf’ Itti Gaafatamtoota Siyaasaa Afur Hidhaa Hiike
“Mootummaan Suudan Kibbaa dhufaatii jaraa gammachuun simata.Achiin duubatti akkuma irratti walii galaniin hujiin jalqabdi. Jalqaba koree isaanii keessaa 150 dhufa 150 dhibiitti itti dabalama achii ammoo 310 dhufa.”
Mootummaan Suudan Kibbaa Jireennii Itti Qaala’ee Hojjattoota Embaasii Biyya Alaatii Qabullee Diqqeeffatte
Mootummaan taajjabdoota keenya ka filannoo maqaa isaanii boordii Filannoo irraa guurratee mana hidhaatti naqaa jira, reebaa fi hiraarsaa jira kan jedhan obbo Baqqalaan filannoo taajjabdoota hin qabne geggeessuuf dhiisuu keenya murteessuuf jirra jedhan.
Mootummaan Taanzaaniyaa Godaantota lammilee Itiyoophiyaa 83 kan seeraan ala biyyattii seentan jedhamanii himataman hidhaa waggaa 3tiin yookiin adabbii qarshii Shiilingii Taanzaaniyaa miiliyoona 1 akka adabaman murteesse.
Mootummaan Taanzaaniyaas keessumaa barana erga Itiyoophiyaa keessatti rakkoon hanqina midhaan nyaataa mullate jedhamee as lammileen Itiyoophiyaa gara Taanzaaniyaa dhufan dabaleeraa jechuun dubbateera.
Mootummaan tajaajilawwan wal-quunnamtii naannoo sana kutee jiru akka deebisus gaafatanii, dhiheenya gaazzexeessonni hedduun maaliif akka hidhaman mootummaan Itiyoophiyaa Koomishina Mirga Namoomaa wajjiin wal-gargaaruun akka qulqulleessuu illee gaaffii dhiheessanii jiran.
Mootummaan takkaa hidhamtoonni siyaasaa jiru jedhee hin amanne. Dhiifaman godha jechuun mootummaa qabsaa’ota mirga namaa, gareelee mirga namaa fi mootummoota ka biroo qalbii hawatee ture.
Mootummaan tarkaanfii isaa kana irra deebi’ee yaaduu dhaan jireenya lammiiwwanii fi qabeenyaaf eegumsa akka godhu cimsinee yaadachiisna. Dhugumatti dimokraasii waariinsa qabuuf daandii kan saaqu waltajjii marii hiika qabuu fi hirmaannaa siyaasaaf a’u akka bal’isu cimsinee yaadachiisna.
Mootummaan tarkaanfii seeraa akka fudhatu barbaanna. Lammiiwwan keenya irratti tarkaanfii Itiyypiyaa keessatti hin baratamnetu irratti fudhatame. Kanaaf callisamee ilaalamuu hin qabu. Kun baratamuun gara fuudla duraatti lammiiwwan itiyoopiyaa biyya keessaa fi ala jiraniif kun dhiittaa mirgaa hamaa waan ta’eef ammummaa tarkaanfiin hin fudhatamu taanaan gara fuula duraatti miidhamuu danda’u.
Mootummaan tarsiimoolee afur lafa kaa’atee sosso’aa waan jiru fakkaata. Tarsiimoon inni duraa amma iyyuu humna ga’aan qaba. Sochii uummataa humnaan ukkaamsuu nan danda’a. kanaafi labsii yeroo hatattamaa kan labseef. Amma iyyuu humna kana hojii irra oolchu qaba. Akeekkachiisa, kana akka hin daganne jedhu uummataaf kennuu waan yaale fakkaata jedhan.
Mootummaan Tigraay uummata biraa deggersa maallaqaa gaafateen sagantaa kana abbootii qabeenyaa fi daldaltootatu walitti qabe.
Mootummaan tilmaamni galii guyyaa kun dogoggora qabaachuu isaa sirreessuufis hojjetaa kan jiru ta’uu beeksisee jira.
Mootummaan tokko Tiripoolii jira. Tokkummaan Mootummootaa mootummaa kanatti mootummaa seeraa jedhaan.
Mootummaan Tokkummaa Biyyoolessaa Akka Hundaa’u Gaafanna: Gamtaa Medirek
Mootummaan tokkummaa uummattoota Itiyoophiyaa kan cimsu projektiiwwan akkasii hojjechuuf fedhii kan qabu ta’uu illee beeksisaniiru.
Mootummaan tooftaa waadaa fi adabaatti gargaaramaa jira. Muummichi ministeeraa Hailemariam Desaleny jijjiirammi siyaasaa akka dhufu waadaa seenan garuu yeroon itti darbeera jedhan Dr. Mararaan. Seeran bakkatti deebisa jechuu dhaanis mootummaan labsii yeroo hatattamaa labse jedhan.
Mootummaan Tramp Lakkoobsa Baqattoota Ameerikaa Seenanii Murtaa’aa Akka Ta’u Fedhuu Isaa Beeksise
Mootummaan trkaanfii fudhachuun isaa waanuma eegamu ture kan jedhan dura taa’aan IZEMA Yeshiwaas Asaffaa tarkaanfiin fudhatamu garuu waltajjii siyaasaa deebisee bifa hin dhiphisneen ta’uu qaba jedhan.
Mootummaan Ugaandaa akka paarlaamaaan isaanii seera pirezidaantiin biyyaan bulchu dheeressuuf ‘$8,000 itti qoode’ sossobachuuniitti jira
Mootummaan Ugaandaa bara 2005 irralletti akka jarii seera jijjiiru sossobachuuf $2,500 shan kenneef sossobate.
Mootummaan Ugaandaa miseensa paarlaamaa biyyattii dheengadda qabaman Roobert Kiyaagulaanyii akka gadhiisuuf harra Keeniyaa Naayiroobiitti hiriirri mormii gaggeeffameera. Hiriira mormii jaarmayaaleen mirgoota namoomaaf falman qopheessan kana irratti lammileen Keeniyaa akkasumas ka Ugaandaa irratti argamaniiru
Mootummaan Ugaandaa miseensa paarlaamaa biyyattii dheengadda qabaman Roobert Kiyaagulaanyii akka gadhiisuuf harra Keeniyaa Naayiroobiitti hiriirri mormii gaggeeffameera. Hiriira mormii jaarmayaaleen mirgoota namoomaaf falman qopheessan kana irratti lammileen Keeniyaa akkasumas ka Ugaandaa irratti argamaniiru.
Mootummaan Ugaandaan gama isaan akka jedhutti dhimmi lammiwwan Ruwaandaa deemsa seeraan kan ilaaluu akkasumas nageenya Ruwaandaa jeequ kan hin barbaanne ta’u ibsee jira.
Mootummaan Ugaandaa Roobert Kiyaagulaanyii Akka Lakkisuuf Naayiroobiitti Hiriirri Gaggeeffame
Mootummaan uggura jireenya uummatatti hammeesse kana kaa’eyyuu, kaleessa, Yunivarsitii dubarootaa Omdurmaan keessatti akkasumas, Hospitaala naannoo Baahihirii, ka Kaartum jiru keessatti mormiiwwan haaraan ka’anii jiran. Poolisiin mormii Yunivarsitii sana dachaasee, isa Hospitaala keessaa immoo bittimse, jedhama.
Mootummaan Uggura Kaa’u Iyyuu Mormiin Maaynamaar Itti Fufera
Mootummaan uggura kaa’uus mormiin itti fufee jira. Waltajjii Tahriir irratti walga’uun guyyaa har’aa jedhu hiriirtonni “ guyyaa gadhisanii deemuuti ” mubaarakiifi !
Mootummaan ummata amarro qoodullee waan wal gahaatii miti jedha.Yoo bokkaan yoo bokkaan jia tokkotti hin roobin “tissaan ulee fudhatee gala.” Horiin alatti dhumatee tissaan waan galchu dhabee ufumaa ulee fudhatee galaa jedha.
Mootummaan US qajeelfamni wal irraa hiiqiinsi hawaasummaa ykn namootaa cimee hojii irra oolu iyyuu namoonni nuusa miliyoonaa ta’an vaayiresii koronaan du’uu malu jedhee jira
“Mootummaan  Venizu’eelaa Itti Gaafatamaa Dha” Prezidaant Traamp
Mootummaan Waadaa Seene Eeguu Qaba: Gumii Mirga Namaa Itiyoophiyaa
“Mootummaan waan mootummaa naannoo gaafate irraa fuudhee hojjachuun waan dansaa. Hujiin waraanaa guddoon nagaa lafaa eeguu. Nageennii guddaan ammoo mariin dhufa.”
Mootummaan waan ummatii gaafate kana akka gabaasa Semeguutti karaa qajeelaa seera qabeessaatiin deebisuu qaba malee ukkaamsee,dubbachuu nama dhowwuun hin taatu.
Mootummaan Waayit Haawusi Karoora Baasii Mootummaa 2020 Ifa Godhe
Mootummaan Waayit Haawusi, karoora baasii mootummaa ka bara 2020 doolaara Triiliyoona 4 caalaa tahu har’a ifatti beeksisaa jira.
Mootummaan walii galteen sun dhimma ka biroof deebisanii hidhachuu fakkeenyaaf kan akka seeraa fi qajeelfama biyya keessaa bakkatti deebisuu nu dhorka yoo jedhan, gareen mormituu immoo lola dhaabinsi sun nageenya jiru to’achuu dhaan qaama haala jiru xiinxaluu fedhuuf karaa saaqa jedhan.
Mootummaan Walitti-Bu’iinsa Daangaa Oromiyaa fi Soomalee Hiikuf Hojjachaa Jira Jedhame
Mootummaan waltajjii siyaasaa dhipisee lammiiwwan dararuutti dabaluu dhaan ajjeechaa, reebichaa fi qabeenyaa namoota dhuunfaa mancaasuun itti fufeera jedhan Akwei-n.
Mootummaan waraanaan hogganamuu bara 2013 mootummaa uummataan filatamee ture eega aangoo irraa busee ofii aangoo qabatee booda Prezidaantiin Amerikaa duraanii Baraak Obaamaa gargaarsa Masriif kennaa turan hundumaa dhaabanii turan.
Mootummaan yaada dhiyeesseen,Barri aangoo Dr Abiyyi ituu hin xumuramiin dura paarlaamaa diiguu, Labsiin yeroo hatattamaa yeroo inni hojii irra itti oolu akka dheeratu gochuu,heera biyyatti foyyeesuu ykn manni marii Federeshinii akka heera biyyaatti dhimmi kun akkamitti akka ilaalamuu akkasumas hiikkaa isaa akka itti kennu gaafachuu kan jedhan qabxilee 4 dhiyeesse.
Mootummaan, yakkaamtoota gochaa kana keessaa harka qaban akka hatattamaan seeratti dhihessus gaafatee jira.Medrek, ibsa bar’a barreeffamaan baaseen akka ibsetti, gurmuun eenyummaan isaa adda hin baafamiiniin, lakkoobsi namoota akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Fulbaana 3 irraa jalqabee haga Fulbaana 7tti ajjeesamanii soddomii shanii ol tahuu dubbata, jechuun Melleskaachew Ammahaa gabaasee jria.
mootummaan yemen irra deddebii’ee baqatonni kun yeroo barbaadanitti immigreshinii kana keessaa ba’uu akka danda’an hubachisaa jira.Baqatonni kun hidhamanii jiru inni jedhu soba kan jedhu UNHCR gadhiisaa deemaa jennaan didan jedha.
Mootummaan yeroo adda addaatti beeksisaa akka jiruutti kanneen labsii yeroo hatattamaan qabaman dhimmi isaanii yeroo gabaabaa keessatti ilaalamee mooraa haaromsaa eega seenanii booda gadhiifamanii hawaasatti makamu. Kanneen yakka rawwachuun shakkaman garu dhimmi isaanii seera duratti kan ilaalamuu ta’u ibsee jira.
Mootummaan, yeroo hundumaa mala gowwomsaa gargaaramee dhugaa jiru aguuga, jedhan – ka Dr. Mararaan, Sirna filannoo biyyattiin qabdu jijjiiruun akka barbaachisu akkasumas poolisoonni lubbuu galaafachuuf kan dirqaman leenjii ga’a waan hin qabneef ta’uu aangawoonni dubbachuu akka fakkeenyaatti dubbatan.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis akka jedhetti dallaan km 338 fagaatu erga bara 2017 qabee daangaa irratti ijaarame.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis angawoota Itoophiyaa fi Ertiraa hookkara naannoo Tigraay keessaa hin dhaabsisne jechuun, uggura viizaa irra kaa’uun yaadota adda addaa kaasaa jira.Barsiisonnii fi barattootni Yunivarsiitii Amboo akkasumas hawaasni magaalattii tokko tokko uggurichi murtoo sirriidha yoo jedhan, kaan ammoo sirrii miti jedhaniiru.Mootummaan Itoophiyaa hariiroo dippiloomaasii fi dhimma alaa ishee sakatta’uu qabdi kanneen jedhan akkuma jiran, Ameerikaanillee murtoo ishee irra deebiin ilaaluu qabdi kanneen jedhanis ni jiran.nNaakoor Malkaatu yaada isaanii walitti qabuu nuuf erge.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis Itiyoopiyaa kessatti kan argaman qaamonni hidhatanii jiran hojjettoota gargaarsa namoomaaf egumsa akka godhan gaafatee jira.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis, “Prezidaadaantii Itti-aanaa tokkoffaan ka Sudaan Kibbaa – Taabaan Deng Gaa’i dhiittaa mirga dhala-namaa geggeessan. Deemsa araaraa biyyattii waraansaan mancaateetti danqaa tahan,” jechuun uggura irra keessee jirti.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis talaallii vaayiresii koronaa marsaa duraa hatattamaan raabsuuf irratti hojjetaa kan jiru yoo ta’u qajeelfama talaallichi itti raggaasisamu eegaa jira. Hoogganaan hojii dhimmi talaallii an mootummaa jeneraal Gustaave Pernaa tuuta oduuf kaleessa ibsa kennaniin talaalliin doosiin miliyoonni 40 kan kampanilee dawaa lamaan oomishaman hanga xumura baatii Muddeetti ni qophaa’u jedhan.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis Tarkaanfiin Waraanaa Daangaa Itiyoopiyaa fi Eeritraa Irratti Fudhatamaa Jiru Akka Dhaabatu Gaafate
Mootummaan Yunaayitid Isteetis walitti bu’iinsi akkasii duula al-Shabaab irratti geggeessamu gufachiisa jechuu dhaan ennaa inni akeekkachiisetti ture walitti bu’iinsi kun kan uumame.
Mootummaan Yunaayitid Isteetis Yeroo Ayyaana Waggaa Bakka Tokkotti Walitti Qabamuun COVID-19n Hammeessa Jechuun Akeekkachiise
Mootummaan Yunaayitid Isteets Gabaaasaa Waggaa Ka Mirga Dhala-namaa Biyyoota Addunyaa Ifa Godhe
Mootummaan Yunaayitid Isteets kaayyoo naga-eegumsa waliin hidhata qabuun biyyoota Gaanfa Afrikaa lama michoota isaa tahan, Itiyoophiyaa fi Ugaandaaf gargaarsa dabale iyyuu, gama biraatiinis biyyoota Gaanfa Afrikaa lameen, Itiyoophiyaa fi Ugaanaan waa’ee bulchiinsa isaanii biyya keessaa irratti, Yunaayitid Isteets irraa ehama karaa dabarsu argataa jira jechuun, xiinxaltoonni as Yunaayitid Isteets keessaa yaaddoo isaanii ibsaa jiran.
Mootummaan Yunaayitid Isteets -- Ministara Odeeffannoo Sudaan Kibbaa - Maaykil Maaku’ii, hoogganaa waraanaa gameessa – Maalek Ruubenii fi Jeneraala waraanaa Pool Maalong irra uggura kaa’uu ishee Roobii dheengaddaa beeksiste.
Mootummaan Yunaaytid Isteetes hangii tokko eega cufamee kamiisa har’a guyyaa 6 guute yoo ta’u danqaa prezidaant Traamp fi Demokraatoota kongreesa giddutti mudatee furatanii walii galuu inni jedhu amma iyyu waan fakkaatu hin taane.
Mootummaan Yunaaytid Isteetes Hangii Tokko Harras Cufaa Oole
"Mootummaan Yunaaytid Isteets wixinee bajatii Kamisa harraa ifa godha jedhameet eeggama. Ministirri Haajaa Alaa fi hojiiwwaan gargaarsa biyya alaa bajata kanaan miidhamuun isaaanii himamaa jira. Xinxaltoonnii tokko tokko, ""Yunaaytid Isteets bajatii biyyota alaa xiqqeessun hojii diiploomaasii akka gaariitti deemsisuuf fayyada,"" jedhan."
Mootummaan Yuunaaytid Isteets maadhee Itoophiyaa gama kibbaa kessaa qabu kan Xayyaaronni nam-maleeyyin sochii farra shororkeessuma kutaa sanaaf itti gargaaramaa turan cufuu isaa beeksisee jira.
Mootummaa Oromiyaa Biraa Eeyama Fiddan Malee Bakka Gargaarsi Kennamu Hin Seentan Nuun Jedhan: MEAD FI SEMAYAWI
Mootummaa Prezidaant Traamp Ka Taayitaa Fudhataa Jiru Jalatti Gargaarsi Alaa Hagi Tokko Jijjiiramuu Mala
Mootummaa Raashiyaa Qeequun Namnii Beekamuu Naanaalany Hidhamee Jira
Mootummaas haa ta’u Itiyoo telekoom maaliif tajaajilli interneetii akka cufame hin dubbanne, garuu akka hamee jirutti barattoonni qormaata sadarkaa biyyoolessaa fudhatan qormaata akka hin hanneef jecha jedhamee jira. Bara 2016 fi 2017 mootummaan deebiin qormaata biyyoolessaa miliqee akka hin bane ittisuuf tajaajila interneetii cufuun isaa ni yaadatama.
Mootummaa Siiriyaati fi waraanii isaan wal hadhu walumatti jiraa nama kuma 50 tahutti tana jidduutti marfamee karaa baqatuun dhabe
Mootummaa SPLM kan prezidaant Salvaa Kiir Mayaardiitiin hoogganamu dimokraasii irraa gara abbaa irrummaatti, walabummaa irraa gara hacuuccaatti, qixxummaa fi hirmaannaa uummataa irraa gara—tti sabboontummaa irraa gara gosummaatti nageenya irraa gara waraanaatti jijjiirame jedhan.
Mootummaa Sudaan Kibbaa fi finciltoota biyyattii gidduutti wal-waraansa Sanbata dabre, gaafa Hagayya 26 geggeessame gidduutti, magaalaa daangaa biyyattii irraa Kaayaa jedhamtu keessatti ajjeesame – Kiristoofer Alen.
Mootummaa Sudan kibbaa fi ripxe loltoota gidduutti baatile hedduuf falmiin geggeessamaa erga turee booda golli naga eegumsaa kan tokummaa mootummootaa kaleessa gareeleen lamaan hanga bitootessa shanitti aangoo qooddannaa ilaalchisee walii galtee irra hin ga’an taanaan uggura kan irra kaa’u ta’uu beeksise
Mootummaa Suudaniitii fi paartiin Riphee lolaa mootummaa tokko qabaachuuf deeman.
Mootummaa: Tigraay Keessatti Uummanni Miliyoonni 3.8 Gargaarsa Argachaa Jira
Mootummaa uummata Sidaamaa hundeessuuf haaldureen xumuramuu isaatti aansee dargaggoonnii fi jaarsolii hedduun bakka argamanitti ture mariin sun geggeessameera kan jedhame.
"Mootummaa wajjiin mari'achuuf karaan cufaa dha jedhanii, ""dhaabbannee deemuuf nu hin hayyamamne, dubbachuuf nu hin hayyamaamne, amma dabareen mana hidhaatti darbamuu kan eenyuti an jedhutuu nu yaddeessaa jira malee karaan motummaa kana wajjin mari’achuu natti hin mullatu,"" jedhaniiru."
Mootummaa waliin marii eegaluu isaanii fi torban lama yeroo hin guutne keessatti jilli dhaaba isaanii gara biyyaatti deemuuf kan jiru ta’uu illee dubbatanii jiran.
‘Mootummaa waliin waggaa 24 keessatti marii 40 ol goonus haga yoonaa walii galuu hin dandeenye’ Adda Bilisa Baasaa Ogaadeen
Mootummana Iraan, himannaa dhimma nageenya biyyoolessaa akkanumatti uumamee sababaa godhachuun lammiwwan Ameerikaa fi lammiwwan ala aka biroo hidhuu itti fuftee jirti – ka jedhu – ministriin dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, akka Mr. Waang hatattamaan gad-lakkisamu gaafatee jira.
Mootummana Itiyoophiyaa, namoonni ayyaana Irreechaa bara 2016 irratti dhuman 55 – ka jedhe yoo tahu, gurmuuleen mormitootaa garuu, lakkoobsi namoota dhumamanii dhibba toorba akka tahu dubbataa turan.
Mootumman Itiyoopiyaa duulle qindaa’e kan sabaa himaalee sadarkaa addunyaan dhiyaataa jiru dhugaa lafa jiru waliin kan wal hin simnee fi hundee kan hin qabaannee dha jedhe.
Mootumman Itiyoopiyaa waltajjii siyaasaa bal’isuuf jecha kanneen mana hidhaa keessa jiran hanga tokko himannaa isaanii addaan kutuun kaan immoo dhiifaman kan gad dhiisu ta’uu beeksisuun isaa ni yaadatama.
“Mootumman Itoophiiya Tarkkanfii Oromiyaa Kessatti Fudhate Dogoggora Ta’u Amanee jira,” Ministirii Dhimma-alaa Yunaaytid Isteetsitti Itti Aantuu Ministeera Dhimmoota Afrikaa.
Mootumman Itoophiyaa kanneen seeran ala namoonni akka godaanan hojjatan, dalaalotaa fi yakkamtoota to’’achuu, akkasumas haala dangaa jabeessuu irratti hojii qubsaa akka in hojjannes jedha.
Mootumman Itoophiyaas gama isaatiin ,beekumsa han kennu gabaasa kana ta’u ibsa tureera. Gabaasnii Koomishinii Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa kun bayyina namoota lubbun bade, han madaahanii fi hidhamanii afaan mootummaa irra dhagahuuf fala ta’a jedhamee eggama.
Mootumman Itoophiyaa Wal-dhibdeen Daangaa Karaa Nagaa Akka Furamu Biyyoonni Afrikaa Sudan Akka Gorsan Waamicha Godhe
Mootumman Kaamerun Koronaavaayrasii of irraa ittisuuf jecha biyyattii keessatti foon bofaa fi jaldeessaa nyaachuun akka dhaabbatu ajejjus, bittaaf gurgurtaan garuu itti fufeera.
Mootumman Naanno Oromiyaa bara 2011 keessa hojiilee Hawaasaa-Dinagdee gurguddo hojjetamanii fi dangaalee nu mudatan, jedhu ilaalchisee Sanbata dabre kana maddeen oduuf ibsa kennee jira
Mootumman Naanno Oromiyaa rakkoolee nageenyaa bakka garagaraatti uumamee tureen walqabatee miseensa Koree Hojii Raawwachiftuu ABO Obbo Abdii Raggasaa tohanaa jala oolchuu isaa beeksisee jira.
Mootummichi akka jedhutti, namoonni hidhannoo hin qabne yokaan siiviloonni kuma hedduutti lakkaawaman, kanneen dura yeroo magaalattiin riphxee-loltoota finxaaleyyiin qabatamte dheessanii bahan amma ka deebi’aa jiran tahuu ka dubbatan – Ajajaan waraanaa Mozaambik – Agostiinoo Mutiisee, “shororkeessonni qabeenyaa isaanii hunda saamanii waan deemaniif, waan nyaatanii bulan hin qaban,” jedhan.
Mootummichi, gurmuulee Uhigurs, Kaazaakiis fi sab-xiqqaalee ka biroo bakka tokkotti ugguruudhaan himatamaa jira.
Mootummmaan Itoophiyaa oggaa lama keessatti yeroo lama labsii yeroo atattamaa labsuun rakkinni siyaasaa biyyattiin keessa jirtu hammaachaa dhufuurraa ta’uu qaamoonni gara garaa dubbachaa jiran.
Mootummonni addunyaa irra jiran Embaasiin Amerikaa Tel Aviv keessaa akka hin baane kanbarbaadan ta’uus prezidaant Traamp baatii Muddee darbe ta’u qaba jechuun diddaa agarsiisan.
Mootummonni bulchiinsa naannoo adda addaa deggeersa kanaaf iyyataa turuun ni yaadatama jechuun Addis Chekol Dirree Dawaa irraa gabaasee jira.
Mootummonni Ertraa fiI tiyoophiyaa /somaaliyaa deebisanii dhaabuuf uummataa fi mootummaan yaalii godhan akka deggeran ibsan.
Mootummonni Ertraa fi Itiyoophiyaa waraanni isaanii Tigraay keessaa qaban gocha balaaleeffatamaa kana akka dhaaban fi irraa akka of quusatan Yunaaytid Isteetes gaafattee jirti.
Mootummonni lameen waggaa 20 booda walii wajjiin waa’ee nageenyaa dubbachuun biyyoota gaanfa Afrikaa ta’an lameenii fi guutuummaa ardii Afrikaa tti qaanqee abdii saaqe jedhan.
Mootummonni rakkoo keessa jiran kanneen faallaa fedhii uummataa hojjatan waan ta’aniif fonqoolcha mootummaa, filmata wal falmisiisaa fi isaan mudatee preesii cufuu jedhan daayreekteerri VOA Amandaa Beenet.
Mootummoonni Afriikaa Caasaalee Hawaasaa Ukkaamsuu Amaleeffatan
Mootummoonni Afriikaa fi qabsaa’onni mirga baqattootaa fooremiin seena qabeessi dhimma baqattootaa kun deggersaaf kan oolu maallaqa barbaachisu akkasumas naannolee rakkoon baqattummaa keessa jiru ilaalchisee iyyannaa isaanii addunyaa quba qabaachisa jedhanii abdatu.
Mootummoonni Afriikaa hedduun baqattoonni gara biyya isaanii akka seenaniif daangaa isaanii banaa taasisuun arjoomaniiru. Haa ta’u malee jedhan Chatrine daangaa isaanii banuu qofa utuu hin taane hidhattoonni fi mormitoonni jiraachuu waan malaniif mooraaleen baqattootaa kanneen akkasiif akka hin saaxilamne, jireenyi sivilootaas balaa irra akka hin buune imaammata baqqattoonni kun ittiin keessummeessaman lafa kaa’uun barbaachisaa dha jedhan.
Mootummoonni Afriikaas murtii Mr. Traampitti gadduu isaanii ibsanii jiran. Prezidaantiin Gaanaa Joon Diraamaanii Mahaamaa US dhimmootii addunyaa keessaa bakka murteessaa qabdu dabarsitee kennite jechuun qeeqan. Mootummaan Afriikaa kibbaas murtii US cimsiee balaaleffatee jira. Gabaasa Steve Baragona fi Jesusemen Oni Namotu dhiyeessa.
Mootummoonni Awrooppaa kan haaraa prezidaantummaa Ameerikaaf filataman Donald Trump xumura torban darbee gaazexaalee Awrooppaa lamaaf ibsi kennan imaammatatti jijjiramuu fi dhiisuu isaa xiinxaluuf yaalaa jiran.
Mootummoonni Beeljium, Fiinlaand, Netherland fi Briteen waggaa kana eeyama biyya isaanii seenuu waan naa kennaniif nan galateeffadha.
Mootummoonni bilusummaa Marsariitii ukkaamsuun dabalaa deeme jedha Freedom House
Mootummoonni biyyoota Addunyaa irraa, gabaasaa gaazzexeessota-qorannaa ifa bahe irraa ka’uudhaan – namoota duureyyii, humna-qabeeyyii fi beekamoo qabeenyaalee isaanii dhoksuu fi gibira yokaan dilaala jalaa miliquuf jecha Herregaa Baankii biyyoota alaa keessatti banatan adamsuuf dhaadataa jiran.
​Mootummoonni biyyootii gama dhiyaa gargaarsa mootummaa Itiyoopiyaaf kennan dhaabuu qabu jedhu. Sababaa kanaanis maallaqni kun ajjeechaa ijoollee Oromoof oola kan jedhu ture.
Mootummoonni China, Masrii, Ertraa, Itiyoopiyaa, Iraan, Raashiyaa fi Saaud Arabiyaa akkasumas kanneen biroon gaazexeessota, kanneen marsariiti irratti barreessan kanneen utuu jeequmsa hin kaasin isaan qeean hidhauu, midiyaalee walabaa fi ifa ta’an ukkaamsuu fi hawaasaaleen sivikii akka hin babal’anne hacuucuu itti fufaniiru jedhan Johan Keryn.
Mootummoonni dimokraatawaa fi kanneen mirga namaa eegsissan mootummoota dhiittaan mirga namaa hamaa raawwatan irraan dhiibbaa ga’aa gochuu hin dandeenye.Gabaasi sun namoota beekamoo addunyaa demokraasummaa shaffisiisuu hin dandeenye kan akka muummicha barreessaa tokkummaa mootummoota mootummootaa Ban Ki-moon, hooggantuu imaamta alaa gamtaa Awropa Catherine Aston fi president US Barack Obama ti.Biyyootumti gama dhiyaa demokraatawaa ta’an iyyuu ofii isaanii waggoota kurnan darban keessa dhiittaa mirga namaa hamaa keessatti utuu hirmaatanii argamaniiru.Kanaaf jecha mirga namaa shaffisiisuu irratti fudhatamni isaan qaban gad bu’aa adeeme.Gareen kun biyyoota tarreesse keessaa Iran, Myanmar, KOriyaa kaabaa, Yemen fi Zimbabwen mootummoota dararaa hamaa geessisan jedhee jira.Porteous akka jedhantti Afrikaa keessaa Rwanda fi Itiyoopiyaan waggoota dhiyeenya kana biyyoota hacuuccaan keessatti hammaate keessaa tokko ta’aniiru.Sababiin isaas biyyootin gama dhiyaa mootummoota isaanii waliin hidhata itti dhiyoo waan qabaniif jecha dararaa gamasitti raawwatu ilaaluuf iji isaanii jaamaa dha.Gabaasi kun haala mirga namaa addunyaa ilaalchisee kan bae gabaasa Human Rights Watch 21ffaa dha.
Mootummoonni gurguddoo ta’an xixiqqoon qajeelfamoota sadarkaa addunyaa hojii irra oolchuuf itti gaafatama keenya ba’uu qabna. Waa’ee mirga namaaf kan jiru qajeelfama jechoota abdii of keessaa qabu kan sadarkaa addunyaa jalaa boodatti hin jennu. Addunyaan akka ta’uun irra jiraatu akka ta’utti hojjechuu filannoo godhanneera jedhan.
Mootummoonni hagi tokkos to’annaa isaanii gama kanaan jiru lammiiwwan kanneen yaada isaan morman marsaa inteneetii irratti maxxansan ittiin adabuuf itti fayyadamu. Gareen dhimmootii mirga namaa irratti hojjetu Freedom House gocha bilisummaan marsariitii-tti fayyadamuu addunyaa gad deebi’u godhe kana balaaleffatee jira. Freedem House irraa laura Reed akka jedhanitti.
Mootummoonni hedduun uggura sochii kaasanii turan deebiisani kaa’uu dhaan qajeelfama wali irraa hiiqiinsa hawaasummaa fi namoota vaayiresii kanaan qabaman qofaatti baasuuf jiru cimsaa jiran.
Mootummoonni tajaajila eegumsa fayyaa fi ittisa hawaasummaa uummata isaaniif kennaa jiran keessumaa namoota dhukkubaaf saaxilamoo tahnaniif kennan rifaatuu hamaa waa’ee dhukkuba Vaayirasii Koronaa mudatu tasagabbeessuu yokaan laaffisuu qaban jedhu aangawoonni Tokkummaa Mootummootaa.
Mootummoonni vaayiresii kana dhaabsisuuf akkasumas gara fuula duraatti weerarri bal’aan akka hin mudanne ittisuuf talaallii barbaadaa jiran.
Mootummoota abbaa irree biyyoota addunyaarra uggura kaa’udhaaf imaammatoonni baafaman Gamtaa Awroopaa fi Yunaayited Isteets qindoominan hojjachuu dhabuurraa kaayyoo akeekkame gahuu dhabuu isaa gaabaasni dhaabbanni qorannoo Rooyal Yunaaytid Serviis jedhamu baase beeksise.
Mootummoota adda addaa keessatti, hojiiwwan dippiloomaasii, misoomaa fi gargaarsa biyyoota alaa paartiilee lameen biraa iyyuu deggersa argataa ture. Dantaa naga-eegumsaa fi dinagdee Ameerikaaf barbaachisoo waan ta’aniif gargaarsawan kun mootummaa dhufaa jiru jalatti illee itti fufa – jedhamee eegama.
“Mootummoota Afrikaa hedduu keessa maqaaf qaamonni Mootummaa sadeen jiraatan iyyuu waan seeraa keessatti tumame sana hojii irra oolchuu irratti rakkoo guddaa tu jira. Biyyoota Afrikaa hedduu keessatti hoogganoonni biyyaa marsaa lama caalaa filatamuu hin dana’an jedhame iyyuu tokkoo taayitaa qabannaan hanga marsaa afur shanii turu. Kaan immoo gonkumaa iyyuu aangoo gadi hin lakkisan. Gama biraatiin immoo hoogganaa biyyaa uummataan filatame qawween taayitaa irraa buusuun illee ni jira. Dimookiraasummaa akka biyyoota Addunyaa Dhihaa shakaluuf si’achi yeroo dheeraa fudhata” jedhu, Dr. Izqeel.
Mootummoota Gamtoomanitti Dameen Dhimma Gargaarsa Ijoollee Ijoolee UNICEF, Naayijeeriyaa keessatti warraa bombii du'anii ajjeesuu dhoosan shan keessaa tokkoo daa’ima.
Mootummoota Gamtoomanitti hoogantoonni dhabbatoota qarqaarsa nyaataa kennan sadi’ii Itoophiyaa daawwatan
Mootummoota Gamtoomanitti waajjirri Komishineerri olaanaa damee dhimma mirga dhalanama, Sambata darbee Ayyaana irreechaa Hora Arsadee irratti namoonni baayyeen lubuu erga dhabani as, magaaltota Oromiyaa, Kibba Baha Finfinnee jiraan bayyee keessatti nageenyi hin jiru jedha.
Mootummoota Gamtoomanitti Waajjirri Koomishinarii Ol'aanaa Damee Mirga Dhala Nama Haalli Itoophiyaa Keessaa Qama Walaban Akka Qoratamu Waamicha Dhiheesse
Mootummoota gamtoomanitti wajjirri dhimoota gargaarsa atattamaa (OCHA)n, gabasa oggaa walakkaa han bara 2016 akkaataa gargaarssi namoota rakkataniif godhamaa turee irratti xiyyeeffatu harra baasee. Gabasichi hojiin gargaarsaa haala yaachisaa keessa jiraachuu isaa agarsiisa.
Mootummoota Gamtoomannitti Koominisharri ol’aanaan Koomishinii Mirga Dhala-namaa, Dturtii isaanii Itoohpyaatii keessatti barattoota Yunvaristii Finfinnee, bakka bu’oota dhaabbilee miti mootummaa, bloogaroota, abbootii amantii, fi hoggantoota paartii mormituu wajjin wal-gahanii yeroo mari’atanitti akka itti lammiiwwan biyyatti kun barbaachisummaa kabaja mirga dhala namaa itti ibsaanii dinqisiifachuu fi onnachuu dubbatan.
Mootummoota Itiyoophiyaa adda addaan durii kaasee cunqursaan nu irratti gaggeeffama kan jedhan oromoonni daafoo kanaa-tu daran garaa haammeessaa dhufee jedhu qorataan garee Hiyumaan Waach. Oromiyaa keessatti seeraan ala nama hidhuun hidhaa keessatti dararuun beekamaa dha kan jedhan Feeliiks Hoorn dhimmootii jireenya Oromoo kan ilaaleen murteessaa ta’an irratti Oromoon sagalee tokko hin qabu jedhan.
Mootummoota Liibiyaa diina walii ta’an lamaanii fi deggertoota isaanii sadarkaa addunyaa gidduutti muddamni hammaatee ennaa jiru kanatti paarlaamaan Liibiyaa gama bahaa keessa maadheffate yoo nageenya biyyattiif sodaachisaa ta’e Masriin waraanaan jidduu akka seentu raggaasisee jira. Gama biraan dub himaan paarlaamichaa tokkummaan mootummootaa tattaaffii jaarsummaan jidduu seenu akka itti fufu gaafataniiru.
Mootuummaan Kaameeruun irra deddebi'ee akeekkachiisa of-eeggannoo kennuus uumanni waan dhaggeeffataa jiru hin fakkaatu komeen jedhu dhiyaata jira
Mootuummaan naannoo Oromiyaas maatii namni jalaa ajjefameef gadda itti dhaga’ame ibsuun gaaga’ama nageenyaa uummata keenya irra gahaa jiruuf furmaata waaraa fiduuf yoom iyyu caalaatti cimee kan hojjatu ta’uu
Mootyummaan gara gallaan mana hidhaa bananii nama siyaasaaiin hidhame cufaa gadi dhiisan jedhanii median labse.
Mooutmmaan Itiyoopiyaa lammiiwwan isaa vaayiresii koronaa irraa ittisuu maqaa jedhun labsii yeroo hatattamaa labseen mirga dubbachuu lammiiwwanii ittiin uukkaamsaa jira jechuu dhaan gareen mirga namaa Human Rights Watch qeeqa dhiyeessee jira.
Mooyalee akka jiraattoti jedhanitti keessattuu bara 2009 asitti takkuma nagaan ooltee hin bullee “dhiitee bariitullee waraanuma himachaa dandhahee dadhamne waraanii Liyuu Poolisi Somaalee akkuma fedhe nu hadha,” jedhan.
Mooyalee ammallee akka bulchotii isii ka akka aabba Aschaalewu Yohaannis faatii jedhanitti karooruma bara mootummaan Dargii keessa baasaniin bultuutti jirti.Adoo silaa amma laalanii lafa isumaa ganda 6-7tti bahuu dandeettu jedha.
Mooyyale akka bulchiinsaa aanaa Mooyyalee jedhutti lakkoofsa beekaa diqqeessuuf akka henna bara 1997 keesatti kuma 30 haa jedhanii malee nama 400 fi kuma 70 caalutti jiraata.
Mooyyale,bara 2018 qofa marroo hedduu hadhan. Lola akka bulchootaa fi warrii lafaa jedhutti waraana naannoo shaniitii fi milishaa al-shabaabitti nama hadhe.
“Mooyyalee ammallee ganduma gaafa Dargii kennaniinin buluutti jirti.Amma yoo gargar baasan ganda 7-8 tahuu dandeetti.Gandii magaala jala hin galinilleen gara shanii hin jira. Namii Mooyalee keessa jiru lakkoofsa nu qamnuun nama 75,594.”
Mooyyalee,dira godina Booranaa keessa jiruu Finfinnee irraa km 772.8 fagaatu.Daarii Itoophiyaatii fi Keenyaa irra jira.
Mooyyalee godina Booranaa Oromiyaa gama Kibbaatiin jiritii Keenyaatti aantee qubatti.
Mooyyalee karaa korma sadeeniiti,karaa mootummaan sadii, Itoophiyaa, Keenyaa fi Soomali oliin seenuu waan taheef balbaltii tun karra qabaattee Mooyyaletti laabratooriin vaayireessii koronaaitin laalan jaaramuu malte jedha.
Mooyyalee Keenyaatti Lola Jabaatti Jiraa Araarilleen Jalaan Ittuma JIra
Mooyyalee lafa waraanii bubbutuchee ammallee nama kuma hedduutti keessa baqate.
Mooyyalee lafa yoo hedduu waraanii Liyuu Hayil naannoo Somaaletii dhufee keessatti nama hadhu. Warrii lafaa ammoo beekuma beekaa nu aasisanii jedha.
Mooyyalee lola guyyaa 5 keessa ooltee bulte.Lola waraana naannoo shanii mi'a waraanaa gugurdaa qabutti naannoo Oromiyaa seenee loleen nama 11 dhumatee 85 madaahe hospitaali Mooyyale.
Mooyyalee magaala godina Booranaa namii kuma hedduu waraana jedhee Keenyaatti keessaa baqate.
Mooyyaleen godina Booranaa keessa jirtu tun Finfinnee irraa km 700 fagaatti. Magaalaan tun akka jiraattotaa fi bulchootii jedhanitti bara hedduuf waraana boqonnaa nama dhowwu keessa jirti.
Mooyyaleetti ammas nageenyi magaalattii rakkisaa ta’uu jiraattonni dubbatan. Sanbata darbe ammas hidhattoonni naannoo Soomalee dhufan jedhaman utuu boombii sabatti darbachuuf jedhanii harkatti dhoo’uu jiraattonni magaalattii ni dubbatu.
Mooyyaleetti Bokkaaan yandoon dilbata darbe roobe qabeenyaa fi lubbuu namaallee balleesse. Rooba kana booda lolaan lola’ee lubbuu nama sadii yoo galaafatuu, qabeenya horiirrattis balaa geessiseera jechuun dhaabbanni fannoo diimaa Raadiyoonii VOAf himee jira. Keessumaa Moyyaalee naannoo Meeggaatti sababa daandii ijaaramaa jiruuf jecha lagni hidhame tokko guutee manneetii jiraattotaa naannochaa akka balleesse jiraattonni ni dubbatu.
Mooyyaleetti bokkaa cimaan roobee namaafi qabeenya irrattillee balaa geessise. Akka jiraattonni jedhanittii, sanabata halkan waarii kaasee haga dilbata guyyaatti bokkaa yandoon roobee namootni sadii yoo du’an, loowwanii fi bushaayeen jiraattota naannawa magaalattii jiraataniis lolaadhaan fudhatamaniiru. Kana malees lolaan cimaa bokkaa sana booda lola’ee riqicha guddicha Itiyoophiyaa fi Keeniyaa wal qunnamsiisu irrattillee midhaa geessisuu irraa kana ka’e haga harraa riqichi kun tajaajila kennaa akka hin jiree jiraattonni ni dubbatu. Obbo liiban Goollichaa jiraataa Moyyaaleeti…..
Mooyyaleetti haleellaa hidhattoonni naannoo shanii dhufan geessisaniin namootni qe’eerraa buqqa’an gargaarsa malee akka jiran dubbatan.
Mooyyaleetti Miseensi Raayya Ittisa Biyyaa Nama Tokko Ajjeese – Jiraattota
“Mooyyaleetti namii barachuutti hin jiruu, gabayaan hin jirtu namii sodaan jiraataa gaafiin tun akka Booranaatti akka bulchiinsaatti gaafii teenna,” jedha.
‘Mooyyaleetti Namoota 143 Adda Baafnee Mallatoo Dhibee kooronaa Irratti Ilaalaa Jirra’ – Hospitaala Mooyyalee
Mooyyaleetti Roobi Yandoo Roobe Lubbuu Nama Sadii Galaafate
Mooyyale hardhallee lafuma lolaati akka bulchiinsaa fi warri lafaa jedhutti waraanii naannoo Somaaleetii dhufe manneen Oormoo heddu gubee yoo akkam diqqaate nama sadii fixe
Mooyyale hardhallee lafuma lolaati 'waraanii naannoo Somaalee' hardha nama sadii achitti fixee manneen Oromoo hedduullee guggube
Mooyyale madoolee hedduutti jira,sunuu manii akimii Mooyyalee diqqaa,kaan ammoo Yaaballotti ergan kaan km hedduu geessan.
Mooyyale malees aanolee godina Booranaa daangaarra jiran; warreen akka Aanaa Mi’oofaa mara keessatti bakki warri reefuu gara biyyaa dhufan adda bahanii turanis qophaa’ee akka jirullee dubbatanii jiru.
Mooyyale Sadaasaa fi Muddee qofa marroo hedduu hadhan. Warra nama fixeen himatan keessaa hagii tokko waraana mootummaa Federaalaa ka biyyaa eegaa dhufe fa.
Mooyyaletti hardhallee nama 15 fixan, Nageellee Booranaatii haga Taltalleetti ummatii bahee akka mootummaan nagaa eeguuf iyyateef
Mooyyaluma keessaa ganda 01 fi 2 faallee guddoo gubanii amma nama hedduutti baqatee ala ciisaa jedha aabba Baggajjaan.
Moozaambiik gama Kaabaa keessatti haleellaa torban dabree jalqabee Wiixata kaleessaa guyyaa guutuu gaggefefameef gareen Islaamiik Isteetes fudhatama Fudhatee jira.
Moqaadishoo Keessaa Dilbata Kaleessaa Dhukaasatu Ture
Moqaadishoo Mooraa Leenjii Poolisii Keessatti Boobiin Of-Wareeginsaa Dhoosamee Namoota 18 Galaafate
Moqadishoo irraa gara gama kibba dhiyaatti kiloo meetra 180 irratti magaalaa argamtuu Burhakaba jedhamtu keessa waraana jiraniif Abroneen ajajaa kutaa turan.Maddeen akka jedhanti Abrooneen akka hamaatti eega madaa’ee booda hidhattoota qabatanii ajjesan.
Moqadishoo Keessatti Balaan Har’a Dhaqqabe Lubbuu Galaafate
Moqdishoo Keessatti Haleellaan Boombiin Of-wareegdotaa Dhoosame Namoota 10 Ajjeesee
Moqdishoo Keessatti Si’a Sadaffaa Gaazzexeessaan Ajjeesame
Moraan waraanaa Dhidheessaa naannoo sanatti waan argamuuf jecha nageenyii namoota shananii sodaa guddaa keessa akka jiru hiriirtonni nuuf ibsanii jiru.
More National Guard soldiers pouring into Washington ahead of the Wednesday inauguration of President-elect Joe Biden
More Survivors Found 6 Days After Kenya Building Collapse
More than 100 Europe-bound migrants are feared dead in a shipwreck off Libya
More than 100 Syrian rebels and family members arrive in Hatay, Turkey
More than 130 countries vote to upgrade Palestine to a nonmember observer state of the UN.
More Than 1,800 Prisoners Escape After Nigeria Prison Attack
More than half of all U.S. adults have received at least one dose of the COVID-19 vaccine
Moritaaniyaan ammoo Botswaanaa 2-1 mootee waan takka hin argatin waancaa ganna dhufuutii dabarte.Moritaaniyaan qabxii 12 dura jirtii Angoolaan 9n itti aanti.
Morma isaanii hudhaniis miidhaan irra ga’eeraa jedhan. obbo Abrahaa namoonni dhaqqabanii harkaa baasan jedhaniiru.
Mormii Amerikaa Keessaa Fi Haala Inni Uume
Mormii atileetotii Itoophiyaa dorgommii biyya alaa irratti harka mataa irratti oli qabatanii mallattoo mormii hiriira Oromiyaa agarsiisuu kana, Fayyisaa Leellisaatti jalqabe.
"Mormii Bakka Bu'oota Ummaata Ameerikaa Sa'aatii 20 ol Fudhate; ""Sagalee kenninu malee asii hin baanu"""
Mormii barattootaa geggeessame jechuun ka jiraattonni magaalaa Mandii nuuf ibsan kana gama mootummaan ibsa argachuuf gara itti gaafatamaa waajjira bulchiinsa fi nageenya magaalattii obbo Malkaamuu Olaanaatti bilbile haalli jedhamu kun dhara. Ijoolleetu keellaa mana barnootaa keessaa ba’uun wacee jeequu yaale jedhan. Humnoonni mootummaas ga’anii tasgabbeessuu dhaan ijoollee kanaaf gorsa kennanii ijoolleen mana barnootaatti deebi’aniiru jedhan.
Mormii Barattootaa Irratti Mootummaa fi Polisiin Oromiyaa Ibsa Kennan
Mormii Barattootaa Yunivarsitiilee Haramaayaa fi Jimmaa Marsaa Ka Biraa
Mormii dhiyeenya ka’een qabeenyaa investeroota alaa irratti fuullefatame. Warsahalleen fi qonnaan abaaboo hagi tokko Konkolaattota 60 kanneen ta’an immoo naannoo Oromiyaa keessatti gubamaniiru. Lammmiin Ameerikaa hojii qorannaa irrati bobbaate tokkos ennaa konkolaataan ittiin adeemaa turte haleelametti lubbuun darbe.
Mormii Dhiyeenya Kanaa Irratti Miidhaa Dhaqqabe Jiraattonni fi Angawoonni Maal Jedhu?
Mormii Fitchee- Shashamannee- Bishooftuu Fi Gimbii
Mormii fi Walitti Bu'iinsa Godina Walaayittaa
Mormii Ganjii, Amuru, Naqamtee fi Gimbii Keessaa fi Tarkaanfii Humnoota Mootummaa
Mormii gara xumura bara dabree irra, Oromiyaa keessatti jalqabame baatii ja’affaa sababaa gochuudhaan, har’a lammiwwan Oromoo, lammiwwan Itiyoophiyaa ka biroonii fi deggertoonni guutummaa Addunyaa irra jiran, miidiyaalee hawaasummaa Tiwiiter” fi “Feesbuukiin duula geggeessanii jiran. Gurmuun deggersa sadarkaa Addunyaa Koongiresa Federaalawa Oromoo, kanneen duula kanatti adda-durummaan hirmaatan keessaa tokko.
Mormii geggeessuu , qophiiwwan adda addaa qindeessuu, calliinsaan mormii geggeessuu fi nyaata lagachuun mormii isaanii dhageessisuu qaban.
Mormii guutummaa Oromiyaa Guddichi Oromiyaa guutuutti bifa haarawaatiin ka’e Sadaasa 2014 ture. Mormii kana dhaabuufis mootummaan namoota hiriira bahaa turan irratti tarkaanfii adda addaa ka fudhataa ture ta’us haga yoonaa tarkaanfii mootummaan fudhate kanaan qaamni bilisaan qorate waan hin jirreef balaan lubbuu namaarratti dhaqqabe hagana waanti jedhamee beekamu hin jiru. Dargaggoonni fi barattoonni mormii kanarratti hirmaatan hedduun tarkaanfii mootummaan fudhataa ture sodaa kaan jiruu qaban dhiisanii, barnootas addaan kutanii biyyaa baqataniiru. Isaan keessaa Fiqaaduu Shumataa fi Gammaadoo Waariyoo isaan tokko.
Mormii Har’a Magaalaa Adoolaa Keessatti Geggeessame Irratti Lubbuun Dhabamuu fi Miidhaan Qaamaa Dhaqqabuu Dubbatan Aangawaan Magaalattii fi Jiraattonni
Mormii,ijjeechaa fi hidhaa godinoota Oromiyaatii fi deebii bulchoota mootummaa
Mormii Irreechaa Hora Arsadee Bara Darbeetiin Wal-qabatee Abban Alangaa Namoota Lama Himate
Mormii Janaraal Kinfee Daanyoofaa Dhiyeessaniif Deebii Hin Qopheessine: Abbaa Alangaa
Mormii Ka'eef Angawoonni Itiyoophiyaa Deebii Kennuu Qabu, Jedha Hiyuumaan Raayitis Waach
Mormii kana bittimsuuf humni mootummaa gaazii imimmaansisu dhukaasuu isaa fi hiriirtota reebuun isaa himamee jira.
Mormii kana ilaalchisuun jiraattota godinaalee fi magaalaalee Oromiyaa addaa addaa keessaa hanga tokko haasofsiisnee.
Mormii kana irratti lubbuun namootaa baduu fi namii hedduun madaahuun beekamaa.
Mormii kana koreen fala barbaaddu dhimma Muslimaa kan waame yoo ta'u mootumman naannoo Amaara miidhaa gaheef itti gaafatamumma akka fudhatu gaafatamee jira.
Mormii kanarratti miseensonni raayya ittisa biyyaa namootarratti dhukaasaniin daa’ima ganna 8 dabalatee nami lama reeffisaanii gara Hospitaala nageellee akka geeffame Hospitaalichi mirkaneessee jira.
Mormii Keeniyaa Deggartoonni Paartii Mormituu Godhan Poolisiin Oggaa Bittineessu, Caamsaa 23, 2016
Mormii kibxataa kaasee miidhaa Godina Harargee Lixaatti dhaqqabeen lubbuu namaa darbe jedhame Hospitaala Cirootti Meedikaal Diirekterii ka tahan Dookter Murteessaa Ahmed Xayyib namootni lubbuun darbe nama lama kaan ammoo ka miidhaan irra gahe galmeerraa qulqulleessaa jiraachuu VOA’f dubbatan.
Mormii Labsii Bulchiisa Magaalaalee Oromiyaa Mudate
Mormiilee baatiilee kudha-tokkoof Oromiyaa keessatti geggeessamee fi achii boodas, naannoo Amaaraa fi ka biroo keessatti fufee, labsii yeroo hatattamaa Mootummaan Itiyoophiyaa baase kana paartiileen mormitootaa akkamitti ilaalan?
Mormiilee dhiheenya kana geggeessaman irratti namoota ajjeefamaniif itti-gaafatamoo kanneen tahan adda-baasuuf qorannaan ifa tahe geggeessamuun barbaachisaa tahuu Itiyoophiyaatti Embaasiin Yunaayitid Isteets ibsa baaseen hubachiisee jira.
Mormiilee Oromiyaa Keessatti Geggeefaman Irratti Lubbuun Darbuun Ibsame
Mormiilee tibba kana Naannoo Oromiyaa keessatti mudateen walqabatee tarkaanfin humnoonni nageenyaa mootummaa fudhatan kan sirrii hin taanee fi humnaa ol ta'uu isaa Komishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa beeksisee jira. Bulchiinsi mootummaan naannoo Oromiyaa gama isaatiin wantoonni diriqisiisoon humnaa ol ta'anii tarikaanifiin itti fudhatame jiraatanis, hanqinni jiru qoratamee adda bahaa jedha.
Mormii Maastar Plaanii Finfinnee fi naannoo isheef ba’e ittiin ka’uumsa godhachuun mormii Oromiyaa baatilee sadii ol lakkoofsise kessaatti namoota lubbuun isaanii darbee fi darbaa jiru kan ilaaleen mormii kana gaggeessuu isaanii barattonni Raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Mormii magaalaa Mandii Onkoloolessa 25 bara 2015 turerra ka ture Fiqaaduun waan ture yoo ibsu ‘Guyyaan sun guyyaa seena qabeessa jedha.
Mormii mudatee Kanaan imaltuu sageenteeffatan itti fufuu fi dhiisuu gaafatamanii hojjattoota Embaasii Amerikaa kanneen Finfinnee keessaa waliin har’a dubbannee jedhanii bakka bu’an nu dubbise kan nutti himee Itiyoophiyaa keessatti jibbaa fi dhaamsii jibbaa Intarnettiin facaa’an dhugaa lafa irra jiru waliin wal irraa fagoo dha jedhan.
Mormii nannoo Oromiyaatif Amaaraatti sambatduraa fi dilbata godhaman irratti lakkoofsi namotoa ajjeefamanii dabalaatuma jira.
Mormiin baqattoonnii fi godaantoonni hojaadura,kaleessaa, daangaa Masaadooniyaatti godhan, poolisiin gaazii imimmaanesuu itti facaasuu isaaniitiin gara jeequmsaatti geedaramee ture. Poolisoonnis han gaaziicha facaasee jara kana dallaa shiboo irraa akka fagaatan gochuufiyyu jedhameera.
Mormiin Barattootaa Ammas Yunivarsitii Wallaggaa Keessatti Ka’e
Mormiin Barattootaa fi Uummataa Har’as Harargee Lixaa fi Shawaa Bahaa Keesstti Itti Fufe
Mormiin barattootaa gara baatiilee lamaaf Oromiyaa keessatti geggeessamaa ture, gidduu kana Yunivarsitiilee keessatti deebi’ee geggeessamaa jira.
Mormiin biyyattii keessa ture sababaa walii-galtee qaama lameen gidduutti tolfameen dhaabachuu isaa ka dubbatan baqattoonni kun, “wanni egeree garuu ammaatti waan beekamu miti” jedha.
Mormiin Bratoota Oromiyaa Keessaa Itti Fufee Jira
Mormiin dhimma nageenya Jawaar Mahammadiin walqabatee gidduu kana eegale har’a illee bakkawwan hedduutti itti fufee oole. Caqasaa.
Mormiin dimookraatonni gochaa turan harra guyyaa xumurameera.
Mormiin Gabaa Lagachuu Oromiyaa Keessatti Itti Fufee Jira
Mormiin Gaggeeffamu Daldala Irratti Rakkoo Fidee Qaba
Mormiin guyyaa har’aa waa’ee gibiraa qofa utuu hin taane hidhamtoonni siyaasaa haa hiikaman, lafti Oromiyaa naannoo Somaleetti cituun haa dhaabatu kan jedhu keessatti argama.
Mormiin guyyoota lamaaf walitti aansuun geggeessame tajaajilli geejjibaa akka cufamu gochuu dhaan manneen barnootaa hedduun akka cufaman hojjettoonni hospitaalotaa murtaa’an qofti hojiitti akka bobba’an dirqisiisee jira.
Mormiin halkan walitti aansuuf geggeessamaa jiru bakka jireenyaa prezidaant Trampitti illee dhiyaatee jira. Poolisoonni ennaa hojjettoonni ibdidda dhaamsan waltajjii Lafayeetti jedhamutti kan argamu mana sagadaa St. Joonsiti ibidda qabate dhaamsanitti hiriirtota waliin walitti ba’anii jiran. Waldaan sun Fuullee White Housitti argama. Ibsaan fuullee white House fi waajjiraalee fuullee kaleessa galgala dhaamaa turan.
Mormiin Harargee Lixaa aanaa Meessoo Keessaa Guyyootaaf Itti fufee Jira. Man-barnootaa Shawaa Lixaa Tokko Keessas Mormii Dhageessisan
Mormiinii fi jeequmsi magaala Chaarlootee kun guyyaa lammaffaa qabateera. Sababni itti ka'e Kibxata darbe lammiin Ameerikaa guraachi tokko qehuma jiraatutti poolisiidhan itti dhukaafamee du'uu isaati. Poolisiin magaalitti namichichii qawwee harkaa qaba ture haa jedhu malee maatiini fi ollaan namichaa ajjeefamee namichi lubbuun isaa badee kun yeroo itti dhukaafametti kitaabaa malee qawwee qabatee hin ture jedhan. Ameerikaa keessatti lammiin guraachii poolisiidhan ajjeefamuun fi mormiiwwaan magaala adda adda keessatti ta'uun kun han duraatii miti.
Mormiin Jijjiirama Haala Qilleensaa Guutuu Addunyaa Irratti Geggeessamaa Jira
Mormiin kun booda irra Afriikaa fi Awrooppaa bakka jamaan irratti hirmaate-tti babal’ate.
Mormiin kun Sadaasa bara 2015 ennaa mootummaan master plaanii Finfinnee labsu jalqabame. Ergasii qabee mormiin kun babal’atee mirgi namaa akka eegamu, bakka bu’ummaan siyaasaa fi hirmaannaan siyaasaa akka jiraatu gaafachuu dhaan itti fufe.
Mormiin Minisootaa Magaala Minniyaapoolisitti Geggeeffamu Itti Fufeera
Mormiin Oroamiyaa keessaa bifa adda addaatiiin itti fufuu isaa fi tarkaanfiin humnoota mootummaatiin fudhatamu, du’uu, madaa’uu, hidhamuu fi dhabamuu namoota hedduuf sababaa tahe, jechuun dubbatu – jiraattonni Godinaalee adda addaa irraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan. Kamisa dabre irraa jalqabee, Godinaa Horroo Goduruu Wallaggaa, aanaa Guduruu keessatti barattoonnii fi jiraattonni hiriira geggeessuu isaanii fi humnoonni poolisii kora-bittimmeessaa Oromiyaa fi humnoonni waraana federaalaa tarkaanfii achii booda fudhataniin namoonni hedduun madaa’uu dubbatu.
Mormiin Oromiyaa keessaa kan jalqabame Sadaasa 12 bara 2015 magaalaa Gincii keessatti ture. Barattootaa fi qonnaan bultootatu mastar plaanii Finfinnee mormuu dhaan eegalan.
Mormiin Oromiyaa Keessaa Torbanneen Lamaan Dabran Keessa Deebi’ee Babal’ate, Jedhu Mormitoonni fi Jiraattonni
Mormiin Oromiyaa keessaa torbanneen sadi’ii oliif geggeessamaa turee fi tarkaanfiin humnoota motummaatiin fudhatamu, har’a illee bakkawwan adda addaatti akka itti fufe dubbatu hoogganoonni paartii mormituu fi jirattoonni. Yunivarsitii Amboo mooraa Awaaroo fi Yunivarsitii Wallaggaa keessatti, aangawootatu humnootii waraanaa waamee barattoota irratti miidhaa geessisaa jira jedhu barattonnii fi jiraattonni. Prezidaantiin Yunivarsitii Amboo Dr. Mitikkuu Teessoo mooraa Awaaroo keessatti ta’e kan jedhame “waan tokko hin beeku“ jedhan.
Mormiin Oromiyaa Siyaasa Itoophiyaa Akkamitti Jijjiiree?
Mormiin Oromiyaatti bara 2015 jalqabame gara oggaa tokkoo oliitii biyyaatti raasaa ture booda mootummaan Itoophiyaa Onkoloolssa 9, 2016 labsii yeroo attattamaa ji'a jaha turu labse. Dhiheenya kana immoo ji'a afuriin dheeresse.
Mormiin Sochii Mirga Namaa Hawaasaalee Ameerikaa Hanga Tokko Keessatti Jijjiirama Murtii Haqa Hawaasaa Gaarii Argamsiisaa Jira
Mormiin sun gariin daabboo ittiin bitatan akkaan dabaluu isaatti aansee ture. Humnootiin nagaa eegsisan hiriira sana bittimsuuf jecha dhukaasuu dhaan namoota ja’a ajjeesanii hedduu madeessanii jirn. Magaalattii keessatti uggurri sa’aa fi labsiin yeroo hatattamaa labsamee jira.
Mormiin sunis gara kutaalee biyyattii maratti babal’atee gaaffiin isaa saamicha lafaa qofaa utuu hin taane walabummaa dinagdee kan siyaasaa fi misoomaa dhabamuu isaa irratti fuuleffate.
Mormiin Togo keessaa kan jalqabame baatii Hagayaa erga yeroon prezidaantiin aangoo irra turu kan heerri eeyamu jijjiiramee Prezidaanticha hanga bara 2030tti aangoo irra tursu yaadi dhiyaatee booda.
Mormiin Ummataa Sudaan ka sirna abbaa-irree Prezidaant Omaar Al Bashir waggaa 30f biyyattii irra ture irratti deemsisamu yeroo ammaa magaalaalee hedduutti babal’ataa jira, jedhama. Motummaan immoo akka barattoonni hiriira kanatti hin dabalamneef manneen barnootaa fi yunivarsitiilee Kaartum keessaa cufuu isaa fi, dhaabati tika nageenyaa biyyattii tajaajila internetii cufuu isaa tu dubbatama.
Mormiin uummataa kan ka’e erga waraanni Aan Saan Suushii fi Prezidaant Win Myint fi hoogganoota mootummaa kanneen biroo to’annaa jala oolchuun fonqolha geggeessee booda.
Mormii Onkoloolessa 4,Harargee Bahaa magaala Qobboo fi Lixa Shawaa, Aanaa Jalduu, Shukuteetti geggeeffame
Mormii Onkoloolessa 4,Harargee Bahaa magaala Qobboo fi Lixa Shawaa, Aanaa Jalduu, Shukuteetti geggeeffame. Ayyaana Irreechaa baranaa irratti dhumiinsa gahe booda Oromiyaa keessatti mormiin baballachaa dhufeera.
Mormii Oromiyaa fi gaafii eenyumma ummanni Qimaant kaasee irratti lubbuu namoota darbee, han madahee, akkasumas bayyina nama hidhamee,laalchisee itti gafatumma eennyu akka fudhatuu kara mootumma fi mormitoota yaadin kennamu addan goraa ta’uun, itti fufeera.
Mormii Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessatti ka’een mootummaan namoota jeeqama kaasan jechuun shakkaman kanneen kuma 20 ol ta’an to’annaa jala oolchuu dhaan mooraa leenjii adda addaa keessatti leenjisa kenneefii irra hedduu gad dhiisuu isaaf kaan immoo murtiitti dhiyeessuuf hidhaa keessatti hambisuu isaa ka beeksise ta’uu gabaasuun keenya ni yaadatama.
Mormii Oromiyaa Ji'a Afraffaa Qabaterratti Gabaasa Hiiwmaan Raaytis Waachi (HRW) fi Ibsa Hoggantoota Itoophiyaa
Mormii Oromiyaa kana irratti hubaatiin namoota sivilii fi,humnoota mootummaa irra gahees koomishiinin mirga namomaa Itoophiyaa qorachaa jira, dhiheenyattis gabaaasa dhiheessa jedhaniru.
“Mormii Oromiyaa keessaaf akka itti gaafatame fudhate ibsuun ka mootummaan deebii kenne fakkeessaa dha” ka jedhan, hoogganoonni MEDREK, dhugumatti gaaffiin uummataa sirrii ta’uu amanee, balleessaa isaa fudhatee yoo tahe, mootummichi namoota seeraa-ala hidhaatti guuramanii jiran kana walaba gad-lakkisuu, yakkamtoota seeraa-ala uummata hiriira bahetti dhukaasanii ajjeesan seeratti dhiheessuu fi maatiilee miidhamtootaaf gumaa baasuu akka qabu dubbatan.
Mormii Oromiyaa keessaa ilaalchisee paartiin IDEPA ejjennoo qabu bal’inaan ibseera. Kana keessaa mootummaan ilaalcha itti kennuu kan inni qabu dhimma kana gara tasgabbiitti fiduuf akkasumas tarkaanfii gara nagaatti geessan fudhachuu dha jedhu obbo Waasihuun.
Mormii Oromiyaa Keessaa Irratti Tokkummaan Uummatni Oromoo Agarsiise Dhaabota Siyaasaa illee Walitti Fide
Mormii Oromiyaa keessatti baatilee dhiyeenya kanaa keessa gaggeeffamee waliin wal qabatee namoota hidhaman hedduuf abukaatoo seeraa ta’uun kan dhaabataa jiran Obbo Wandimmuu Ibsaa Kibxata Ebla 26 bara 2016 qofa Oromoota jaatamii sagaliif dhaabachuu isaanii dubbatan.
Mormii Oromiyaa keessatti gaggeeffame irratti tarkaanfiin humnootii mootummaan fudhatame haala mudatee ture waliin kan wal gituu fi kan ta’uu qabu ture jechuun komishinni mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa beeksisee ture. Dura ta’aa komishinichaa kan ta’an Dr. Addisuu Gabre Egiziyaabheer akka jedhantti lakkofsi namoota ajjefamanii 173 yoo ta’u kanneen keessaa 14 miseensoota humna nageenyaa kanneen biroon 14 immoo miseensoota hoggana mootummaa turan jedhu. Jeequmsa dhaqqabe ittisuuf Raayyaan ittisaa, polisiin Federaalaa, polisoonni nannoo fi milishoonni seenanii ituu hin tasgabbeesine ta’e balaa kana caalaatu dhaqqaba ture jedhan. Qorannaan kunis of-eeggannaa guddaan qaama dhimmi ilaaluu haasoofsisuun qophaa’uu isaa Obbo Addisuun hubachisanii jiru.
Mormii Oromiyaa keessatti gaggeeffame irratti tarkaanfiin humnootiin fudhatame kan wal gituu fi kan ta’uu qabu ture jechuun komishinni mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira. Dura ta’aa komishinichaa kan ta’an Dr. Addisuu Gabre Egiziyaabheer akka jedhantti lakkofsi namoota ajjefamanii 173 yoo ta’uu kanneen keessaa 14 miseensoota humna nageenyaa kanneen biroon 14 immoo miseensoota hoggana mootummaa turan jedhu. Jeequmsa dhaqqabe ittisuuf Raayyaan ittisaa, polisiin Federaalaa, polisoonni nannoo fi milishoonni seenanii ituu hin tasgabbeesine ta’e balaa kana caalaatu dhaqqaba ture jedhan. Qorannaan kunis of-eeggannaa guddaan qaama dhimmi ilaaluu haasoofsisuun qophaa’uu isaa Obbo Addisuun hubachisanii jiru.
Mormii Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiru ilaalchisuun Muummicha-ministaraa Itiyophiyaa dabalee aangawoonni biyyattii ol’aanoon ibsa kennanii jiran. Ministarii Dhimma Koomiyuunikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa, Obbo Getaachew Raddaa, tuta sabaa-himaa biyya keessaaf ibsa kennanii fi Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin, jeeqama dudduuba taa’anii akka inni belbelu ka gochaa jiran dhaabota biyya keessatti sirnaan galmaawanii sosso’anii fi kanneen biyya alaa jiran akka shororkeessotaatti ramadamani jechuun balaaleffatanii jiran.
Mormii Oromiyaa Keessatti Geggeessame Irratti Lubbuu Nama Hedduutu Bade
Mormii Oromiyaa keessatti ji’a afur lakkofsise fi tarkaanfii mootummaa laalchisee ogeessa seeraa Dr. Tsaggaayee Araarsaa hasoofsiisneerra. Gaafiwwan akka angooraa kaafamuu hoggantoota Dh.D.U.O, gaafii ummannii mormi irratti kaasaa jiruu fi namoonni ajjefamuu, dabalee dubbii ijoo adda adda irratti xiinxala kenneera, Dr. Tsaggaayeen.
Mormii Oromiyaa oggaa darbe keessa jalqabameen walqabatee shororkeessummaadhan himatamanii dhimmi isaanii han reefu murtoon irratti hin kennamnee, miseensonni paartii mormituu Kongiresii Federaalaa Oroomoo mana hidhaa Qilinxoo jiran kun, mormii nyaata lagachuu han jalqaban guyyaa sagal dura haa ta’u malee amma maatii gaafiiwwaan isaan kaasanii deebin kenname hin jiru.
Mormii Oromiyaa, Tarkaanfii Mootummaa fi Hangoo Irraa Kaafamuu Hoggantootaa Irratti Ogeessi Seeraa Maal Jedha?
Mormii Oromiyaatiin booda labsiin yeroo atattaamaa mootummaan Itoophiyaa labse namoota kumaan lakkaawwaman hidhaati naqsiiseera. Gaazexesitoonnii fi barreesitoonni ammi tokkos to’annaa jala olfamanii turan. Kanneen hidhaa dha bahan keessaa Raadiyoonii Sagalee Ameerikaa wajjin gaafii fi debii an godhan barreesitoonni sadi'i, ”ammas taanan hawaasa ballaa sagalee dhabeef sagalee ta’u, barreesuu fi yaada keenya ibsaachuu itti fufna” jedhan.
Mormii Oromiyaatin wal-qabatee dhimmota HRW irratti xiyyeeffate keessaa han biraan, hidhamuu weellistootaa, gaazexeessotaa fi hoggantootaf miseensota paartii siyaasaa mormiituu, keessumattu kan Kongressi Federaalii Oromooti.
Mormii oromiyaatti oggaa darbe ji’a Sadaasa keessa ka’een walqabatee hoggantoonnii fi miseensonni paartii kongressii Federaalawa Oromoo baayyeen hidhamaniiru. Obboo Baqqalaa Garbaa dabalatee, hoggantoonni paartichaa mana hidhaa Qilinxoo, Finifneetti argamutti hidhaa irra jiran mormii nyaata laggachuu erga jalqabanii harri guyyaa sadaffaa dha Mormii akkanaa dhiheesuun isaani erga hidhamanii yeroo lamaataati.
Mormii Qellem Wallagga Keessaa fi Bakkawwan Biroo
‘Mormiirratti Nami 13 ol Ajjeefameera; Humnootni Nageenyaas Namoota Hedduu Hidhaa Jiru’ Jiraattota Godinaalee Harargee Lameenii
Mormii Sanbata Dabre Dinshoo, Baalee Keessatti Ka’een Daandiin Guddaan Cufamee Namoonnillee Miidhaman Jedhama
Mormiitonni siyaasaa ka biyyatti mootummaan waraanaa biyyattii balaaleeffachuun akka mootummaan ce’umsaa Siviilootaa kan prezidaantii gumii biyyooleesaan hogganamuu dhaabachuu qaba jedhu.
Mormii uummataa Hara Harsadiitti geggeessame sana irratti waltajjiitti ol ba’ee dhaadannolee dhageesisaa kan ture dargaggoo Gammadaa Waariyoo karoorri kiyya mormii uummataa kan waggaa tokko caalaaf gaggeeffame addunyaan akka hubatu gochuu ture jedha. Kanaafiin Afaan Ingliziin dubbadhee, sabaa- himaaleen gurra addunyaan ga’an jedhee jira.
Mormii Uummataa Yeroo Dheeraatii Booda Oromiyaan Amma Maal Keessa Jirti
Mormii Waashingitan diisii keessatti deema jiru
Mormiiwwaan master pilaaniidhan walqabatanii ta’aa turan karaa nagahaa fi naamusaan haa turu malee, dhiheenya kana garuu bifa jijjiirrachaa dhufe han jedhan ministirri kun, mormii Arsii Lixaatti akka fakkeenyaatti fudhatanii ,“Waan Arsii Lixaatti ta’e duuba han jiru yakkamtoota hamtuu ta’an - qehee dha qeeheetti deemuudhaan lubbuu namootaa balleessani,qabeenya namoota fi mootumma mancaasani - Kana birahuu darbanii manoota amantii han akka waldaa kiristaanaa fi masjiidaa barbadeesaniru,” jechuudhan dubbatan.
Mormiiwwaan Tibbana Itoopiyaa Keessatti Godhamaa Jiraniratti Waldeeggarsi Oromoo fi Amaara Edduutti Mullate
Mormiiwwan barattoonni bifa adda addaan kaasan irraa kan ka’e, waraanni federaalaa “Agaazii” jedhamuun beekamu, halkan halkan barattoota doormii dhaa yaasuudhaan, hiriirsisee ka reebaa jiru ta’uu isaa illee dubbatu barattoonni.
Mormiiwwan dhiheenya kana Itoophiyaa keessaatti godhaman irratti lakkoofsi namoota lubuun badee gara 100 gahuu, bayyeen madaahuu fi han dhibbaan lakkaawwamaan to’annaa jala olfamuu isaanitu gabaafamaa jira. Jiill Kireeg , Naayroobii irraa roorroo ummaanii qabuu, akkasumas fundurri biyyatti maal ta’inna waan jedhuu laalchisee xinxalaa qopheesitetti.
Mormii Yunaaytid Isteets Godina Noorzi Kaaloraayinaa Guyyaa Lammataa Qabate Irratti Namni Tokko Ajjeefame
Mormioonni keessumaa kan isaan himatan walii galteen sun qooda kabajamu irra darbamuu itti fufe jedhan. Dubbi himaa kan ta’an Dixon Gaat-Lwaak-Jog VOAf akka ibsanitti mootummaan tarkaanfii humnaa fudhachuu itti fufe
Mormitii isaanii ta'uun kan prezidaantummaaf dorgomuuf jiran Demokraatichi Joo Baaydin nama dadhabaa dha jedhan Traamp.
Mormitoonis maastar pilaaniin akka haaratti ummata Oromoo irratti eegalame haa dhaabatu jedhan. Bulchinsi Magaala Finffinee gama isaatiin qonaan bultooni buqqa'an maneen kana keessaa carraa malee akka kennamuuf dubbatee jira.
Mormitoonni Braazil Keessaa Yakka Pooliisiin Raawwatamu Morman
“Mormitoonni DIASPORA yokaan biyya alaa jiraatan Embaasii Itiyoophiyaa Fafeessan” - jedha - mata-dureen isaa. Mormitoonni hagi xiqqoon WIXATA dabre, Embaasii Itiyoophiyaa keessa akkauma galanitti -- sababaa sanaan dhukaasni banamee, poolisiin mooraa sana marsuu isaa, mormitoonni alaabaa Itiyoophiyaa seerawaa buusanii, alaabaa durii akka fannisan, qondaalli naga-eegumsaa Embaasichaa - mormitoonni sun akka ba’an eega akeekkachiisee booda dhukaasuu isaa, booda immoo -- qondaalonni tika nagaa Yunaayitid Isteets - qondaala dhukaase sana qorannoof gara moggaatti fudhachuu isaanii fi battaluma akka gad-lakkisan ibsee jira.
Mormitoonni Embaasii Itiyoopiyaa ka Washington DC weeraran shorokeessotattii hidhata qabu jedha mootummaan Itiyopiyaa
Mormitoonni filannoon wal dha’eera, caasaan komputeraa cabsamee seenamuun galmee jiru irra dhiibbaan ga’eera jechuun ba’ii sana fudhatama dhabsiisan. Akka ba’ii kan ofii isaaniitti Odiingaan Kenyatta sagalee kuma 600n caalu.
Mormitoonni filannoo Taanzaaniyaa keessatti geggeessame, “kan seeraa alaa fi waliin dhahinsaan guutame,” jechuun fudhatama dhorkatan. Mormituun Prezidaantichaa Tunduu Lissuu lakkoobsa ba’ii saglee kennamee kan Roobii darbee akka hin simanne hawaasa addunyaaf waamicha godhaniiru.
Mormitoonni fi Mootummaan Itiyoophiyaa Wal Ga’ii Itti Fufaniiru
Mormitoonni garu seerri fi caasaan bulchiinsa to’annaa boba’aa hanga ba’uutti hojiin ehama kennuu kun haa turu jechaa jiran.
Mormitoonni garuu adeemsi bulchiinsa partii biyya bulchuu ka waarinsa qabu ta’uu shakkii qabu. Rakkoo jiru furuuf yaaluun IHADEGmtu iyyuu ni rakkata jedhu.
Mormitoonni garuu paarlaamaa dhumti sun iyyuu akkaataan itti hundeeffame seeraan ala jedhu.
Mormitoonni hanga gaaffiin isaanii deebii argatutti biilsa mana maree marsanii kan jiran ta’uu isaaniif deebiin hatattamaa akka kennamu seerri sunis akka haqamu gaafataniiru.
Mormitoonni Hiriirichaa Mootummaan Hiriira Isa Deggeru Qofaa Eeyamuun Sirrii Miti Jedhan
Mormitoonnii fi Angawoonni Mootummaa Waayee Ajjeechaa Itoophiyaa Keessaa Maal Jedhu?
Mormitoonnii fi Deggertoonni Prezidaant Hosnii Mubaarak Walitti Bu'an.
Mormitoonni immoo yeroo seera farra shoroorkaa irratti duddubannu wal qabsiifnee kaasuu dandeenya jechuun falman. IHAADIIG garuu kanneen seeraan ala hidhaman yoo jiraatan qofa labsiwwan waliin wal qabsiifnee kaasuu dandeenye jechuun morme. Gabaasa ergamee caqasaa
Mormitoonni kanneen waltajjii Lafayette jedhamutti wal ga’an morma siidaa sanaatti funyoo kaa’uu dhaan gad harkisan. Booda irra poolisiin dhangala’aa ija gubuu biifee dullaa dhaan gargaaramuun gamasii ari’e.
Mormitoonni komee qaban karaa nagaa malee hookkara kaasuu ykn qabeenyaa mancaasuun ta’uu akka hin qabaanne waamicha dabarsaniiru.
Mormitoonni kun galma buufata xayyaara sadarkaa addunyaa bal’aa sana guutanii dibbii dha’uu dhaan Hong Koong” walaba taatee jechuun hiyya isaanii akka turan gabaasameera.
Mormitoonni kun Mandalaay keessatti hiriira kan geggeessan yoo ta’u, magaalaa dhuma sana keessatti hiriira geggeessameen roobii darbe rasaasaan rukutamtee duute sirna awwaalcha barattuu umuriin waggaa 19 Kiyaaliif wal ga’anii jiru.
Mormitoonni motummoota warra dhiyaa irratti komeen dhiyeessan erga filannoo bara 1997 qabee mul’ataa ture.
Mormitoonni prezidaantichaa gaaffii mirgi himatamuu dhabuu prezidaantichaa akka ka’u gaafatan Itiyoophiyaan buufata doonii Somaaliyaa akka fayyadamtu walii galteen eeyamu ifa kan hin ta’iniif ol aantummaa biyyattii balaa irra buusa jedha.
Mormitoonni siyaasaa bulchiinsa Dirre Dawaa keessatti dorgoman, bulchiinsichi “gandoota baadiyyaattiif barcuma bakka-bu’ummaa gitaa olii kenne” qeeqaa jiran.
Mormitoonni siyaasaa Dirre Dawaa keessatti dorgoman, bulchiinsichi “gandoota baadiyyaattiif barcuma bakka-bu’ummaa gitaa olii kenne” jedhan
Mormitoonnis jeeqama irraa akka of qusataniif mariif akka of qopheessan yaadachiisaniiru. Mootummaan Itiyoopiyaas karoorri Maaster Plaaniis mariin uummata waliin utuu hin geggeessamin hojii irra akka hin oolle beeksiseera.
Mormitoonni soommana hiikuuf uummata kuma lamaa oliif nyaata dhiyeessuuf qindeessanii jiran.
Mormitoonni Sudaan Soommana Keessas Mormii Itti Fufanii Jiran
Mormitoonni tattaaffii paartii biyya bulchu kan umurii prezidaantiin qabaachuu qabu kan heerri 75 jedhu murteessu isaa mormaa jiran.
Mormitoonni wal ga’ii sana irratti hirmaachuu hin feene gamtaa medrek, dhaabi gutummaa tokkummaa itiyoopiyaa fi paartii Semayawi ti. Dura taa’aan paartii semayawi obbo Yiliqal Getinet akka jedhanitti sadarkaa biyyaatti walii galteen biyyoolessaa yoo jiraate qofa waliin dubbachuu dandeenya, kun immoo hojii irra hin oolle jechuun deebii kenna. Waltajjiin har’a baname kun kan xumurame karoora guddinaa fi transformation isa duraa ennaa ta’u guyyaa borii immoo karoora isa lammataa irratti mari’ata jedhamee eegama.
Mormitoota biyya keessas tahe biyyoota alaa jiraniinis, “yeroon isaa yeroo qormaataa ti” – jechuudhaan, miiraan kaka’anii hojjechuu irraa haala fagaateen wal-dhaggeeffatanii waliin hojjechuun barbaachisaa akka tahe ibsee, DHDUOn gama kanaan murachuu isaa akka irra- deebi’ee waadaa seenu isaa beeksisee, ibsawwan ejjennoo ka biroo illee baasee jira.
Mormitoota biyyootii Afriikaa garaa garaa, US fi Austraaliyaa keessa jiraatan akkasumas sabaa himaalee mormitootaa fi leellistoota mirga namaa irratti kan fuuleffate ta’uu HRW gabaasa qorannaa irratti hundaa’e kan dheengadda ifa godheen beeksisee jira.
Mormitoota gamasi jiraniif carraa kennee uggura sana kaasoof danqaa uumuu danda’a jedhan Bilal.
Mormitoota : Hanqiina Nyaataan Namnii Rakkataa Guddinni Argame Jechuun Hin Fakkaatu
Mormitoota Itiyoophiyaa Kamiyyuu Biyyi Kiyya Deggertee Hin Beektu, Jedhu Prezidaantiin Masrii
Mormitoota mootummaa sagalee uukkaamsuuf jecha internetiin Iraan guyyaa ja’affaaf cufamee jira. angawooni naannoolee hedduu keessatti qalbii dhaan hangi tokko ni banama jedhan.
Mormitoota siyaasaa,gaazexeessitotaa fi qabsaahota nmirga namaalleen tanumaan rakkisuutti jirti jedha Freedom House.
Mormituu ijoon paartii kongiresii Maalaawii kan hoogganan Chaakweeraan waggoota shan dura filannoo geggeessameen Mutaarikaan xiqqoo dhaaf isaan injifatan.
Mormituun isaanii yeroo dheeraa Gideon Saar kan Natanyaahuun yeroo lama geggeessuu dhaban, mootummaa hundeessuuf paartii isaaniif nama wayyu ta’uu ibsan.
Mormituun Siyaasa Raashiyaa Aleeksi Naavalany qorannaa vaayrasii Koronaaf hospitaala mana hidhaa geeffamuu midiyaan biyyatti gabaasanii jiru.
Morniinoon duruu yoo kilabiin isaa mootu bilbila jaarti isaa,Matilde Fariabililee ya goolii galchine jedhee itti himaa gangalata.
Morocco bara 1984 keessa gamtaan Afriikaa Sahara gama dhiyaa kan Moroccon qabiyyee koo ti jechuun falmaa turte walabummaa isheef beekkannaa kennuun miseensa gamtichaa godhee booda Morocoon miseensommaa keessaa baate.
Moromiin Oromiyaa Keessaa Guyyaa Lammaffaaf Itti  Fufe
Morookoo,Aljeeriyaa fi Gaanaa: jari kunilleenbarana moohuu dandahan jedhanii abdii qaban.
Morookoolleen warra Afrikaa fulaa bu’ee Raashiyaa dhaqu keessaa tokko. Ganna 20n duubatti barana milkoofte.Nama abadattu hin hambifatten.
Morookoonamma haga kaleetti medaaliyaa 41 guurrattee, warqii 13,meetii 17 saldaqaa 17 argatteesadeessoojirti.
Morookoon Balaliiwwan Xayyarota Daldalaa Guutummaatti Ugguruufi
Morookoon biyyitii dorgommii qopheessite ta baranuma dorgommii Shaampiyoonaa CHAN taate.
Morookoon dorgommii AFCON tana keessatti ajaahibaa hojjachuuf eegan.Taatullee DRC waliin taphattee moohamun isii waan afaan nama qabachiisaati.
Morookoon dorgommii sadarkaa addunyaa 14 bara dabre taphatte keessaa shan qofa moohamte.
Morookoon dorgommii tana qopheessuuf Meksikoo, Kanadaa fi USA waliin irratti wal dorgomuutti jirti.
Morookoon Eboolaaf jettee dorgommii Waancaa Afrikaa ta baranaa qopheessuu diddee tahuu baannaan ammoo akka guyyaan jijjiiramu gaafatte.
Morookoon gurbaa isii kilabii Southampton keessa taphatu Sofiane Boufal yaammattullee miilii dhibamee irraa hafe.
Morookoon mala nama guddaatiin tapahtti Masriin ammoo maqaa fi humnaan taphatti.
Morookoon Marutaaniyaa 4-0,Zaambiyan Ugaandaa 3-1, Naamibiyaan Ayvori Kosti 1-0,Suudan Giinii 2-1 moote.
Morookoon yoo akkam diqqaate biyya 4n dorgommii walti hafan tahuuf tapatti Coongoo ammoo gareen hamtuun walti marree jetti.
"Morris Ikonya ammoo buna hin jibbaanne, bunaa fi midhaan dhibii wal keessa facaafata.""Jibbaadhee biraa deemuu hin dandahu.Tanaaf midhaan wal makee facaaca.Oobruu abbaa marqoo fi bododaa qaba.Akkanuma jechaa mala bultii dhawadhaa jedha.”"
Moskoo irraa gama Kibba Lixaatti, kiiloo-meetira 150 irratti argamti, magaalaan Kaaluugaa.
Mosuul keessatti wal waraansii gaggeeffame Riqiicha turan mara barbadeessee ykn mancaasee jira.Kunis humna waraanas ta’e meeshaalee laga Efraaxis gamasitti geessuuf rakkoo uumee ture.Mosuul gama dhiyaa keessatti Wal waraansii hammaatee yeroo jiru kanatti siviilonni achii keessa jiran attam ta’u? yaaddoo jedhu uumee jira.
Mosuul Walaba Baate : Looltoota Iraaq
Motalnthenitti gaafatamaa waldaa Afrikaatii fi pirezidaantii Afrikaa Kibbaa Cyril Ramaphosa fulaa bu’ee dhufe.
Mother of Nigerian finance minister is released by her kidnappers five days after her abduction.
Mothers in the Tunisian capital accuse authorities of arbitrarily arresting their children
Motiittiin Elizaabeet laaqana booda Traampii fi haadha warraa suuraalee masaraa mootii keessa jiru dawwachiisan.
Motoummaan naannoo Oromiyaas gama isaan dhimma isaa quba qabaachuu beeksiseera.
Motummaan Eeritaalleen dhaabbilee amantii guddoo rakkisuutti jira.Eeritaatti amantiif jedhanii nama dhaananii nama gaargalchanii, seera malee haga fedhan nama hidhan,maqaa amantiitiin walti bahuu nama dhowwan.
Motummaan gama isaan dogoggorri jiru kan bulchinsa Federaalaa otoo hin taane kan ilaalcha humnootii sirni kun of keessatti qabatee jiruuti jedha.Tajaajilli oduu Itiyoophiyaa maqaa aangawaa kaasuun akka gabaaseetti walitti bu’iinsa kanaaf mootummaa Federaalaa maqaa dhahuun sirri miti.Kana malees kanneen mootummaa Federaalaa komataa jiran sirri miti jedhanii jiru.
Motummaan immoo gama isaatiin filannoon dahatanii hidhamtoota gadhi dhisaa jechuun sirna Haqaa biyyattii balaa irra busuudha jedhee jira.
Motummaan Itiyoophiyaa himannaalee miseensota paartiilee mormituu yakkaan imataman hanga tokko irratti dhiyaate irraa kaasuu ykn dhiifama kan godhuuf ta’uu beeksise.
Motummaan Itoophiyaa garuu, hubaatii gahee kana lakkoofssan lafa godhuu dhaa, gabaasa Koomishinii Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa eggaa tureera. Gabaasni kun dhuumuu fi torbban lama keessatti mana marii biyichaatii dhihaachuu dha akka qophahee han ibsan Koomishineerri dhaabichaa Dr. Addisuu G/Igzaabeer Koomishinii Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa gadi bu’ee haala jiru qorachuu fi jarjaraan oddo hin ta’in tasgabbiidhan qorannoo geggessaa turuu dubbatan.
Motummaan Itoophiyaa gatiin gurgurtaa meeshaalee gadi cabsuun baase namoota fayyadaman yoo gammachisu; daladaltoota immoo mufachiise. Kanneen gatiin isaani gadi cabee gatii rakasaatiin gurguraman akaakuu 18. Isaan keessaa Sukkaara, Muzii, Paastaa, Daabboo fi saamunaan akka fakkenyaatti ka'u. Keessumattu foon qarshii 90 olitti gurguramaa ture qarshii 52matti gad bu'e. Zayitiin qarshii 30tti gurguramaa ture qarshii 16fi saantima 20tti gurgurame. Namoota gatii dabalanii gurguran irrattis tarkaanfiin seeraa fudhatameera.
Motummaan naannoo Oromiyaa gama isaatiin namoonni hidhamaa jiranii fi Seeraan gaafataman kanneen garee hidhattootaa galaa, odeeffannoo fi wantoota adda addaatiin deggerani jechuun deebise.
"Motummaan naannoo Oromiyaa immoo ""tarkaaniffiin fidhatame madaalawaa dha"" jedhee hiriira kanaan wal qabatee namni du'ee fi kaneen hidhaman jiraachuus mirkaneesse jira."
Motummaan, namoota sababaa walitti-bu’insaatiin qehee ofii irraa buqqa’aniif gargaarsa akka dhiheessuu fi gara qehee isaanii duraaniitti deebisuun akka bayyanachiisus waamicha dhiheessee jira.
Mowlid Hassan akka jedhanti wal waraansii gaggeeffame daqiiqaa 40 kan fudhate yoo ta’u hidhatoonni 13 ajjeefamuu ibsan.Garu waraana mootummaa keessaa meeqa akka ajjeefaman hin ibsine.Waraanni mootummaa somaaliyaa maadhee waraanaa El-Salin baatii darbee Hagayya 6 al-shabaab harkaa to’atan.
Moyaalee qabee hanga Shawaa bahaa daangaa fageenya km 1400 olii kan qooddata hoogganoonni fi uummanni naannoo Somaalee fi Oromiyaa waltajjii uummataa marsaa lammataa geggeessanii jiran.
Moyyaalee fi Ajjechaa Jiraattoota Ishee Mudate
Moyyaalee keessatti, Ajjeechaan Raayyaa Ittisaatiin Raaw’atame “Dogoggoraani” Fudhatama Hin Qabu Jedha Biiroon Haqaa Oromiyaa
Mozaambiike obomboleetti walitti aanuun mudatan yeroo qabaattu kun ka duraa ta’u dubbi himaan Tokkummaa mootummotaa ibsanii jiru.
Mozaambiik kaabaa keessatti lootee seentummaa jiru dabalaa adeemuun akkasumas filannoo dura duula filmaataa gaggeeffamee irratti haleellaan gaggeeffamuus biyyattiin nagaa filatti jedhan prezidaantiin biyyatti.
Mozaambiik Keessatti Uummanni Sagalee Kennaa Oolee
Mozaambiik Keessatti Uummanni Sagalee Kennaa OoleeMozaambiik Kibxata har’a filannoo walii gala gaggeessitee jirti.Kunis paartii biyyattiin eega bilisummaa ishee gonfattee as bulchaa jiru Frelimoof qormaata guddaa dha jedhu xinxaltoonni
Mozaambik Kessatti Obonboleettii Jandoo Makateen Yoo Xiqqaate Namoonni 38 Dhuman
Mozaambik kessatti obonboleettii jandoo makateen, yoo xiqqaate namoonni 38 dhumuun mirkanaawee jira. Obonboleettiin hamaan akkanaa Mozaambik rukkutuun baatii tokkoo fi walakkaa keessatti, si’a lammataa tahuu isaa ti.
Mozambique: Survivors of deadly attack by Islamic State-linked insurgents arrive in the port of Pemba
Mozambique: Thousands forced to flee an attack by rebel insurgents in Palma
MP3 tuquun guutummaa gaaffi fi deebii kanaa dhaggefadhaa.humate
MP3 tuquun guutuu gabaasa kanaa dhaga'aa
MP 3 tuquun guutuummaa gabaasa kanaa dhaggeffadhaa.
MPLA-n filannoo sana injifate iyyuu, ba’iin sagalee inni argatee ka filannoolee durii irraa baay’ee gad-bu’aa akka tahe beekamee jira.
MQ-9 kan jedhamtu Xayyaarri nam-maleeyyiin Amerikaa kun yaman irra balali’aa ituu jirtuu riphxee looltoota Huttiin haleelamtee kufuu angawaan yunaaytid Isteetes VOAf ibsanii jiru.
Mr. Abbaadiin gara as Waashingtonitti gajeeluu isaanii dura, ISIS fi gareelee isa deggeran injifachuuf duula sadarkaa dhumaa irra gahe haala itti xumuran irratti Prezidaant Traamp waliin dubbachuuf akka fedhii qaban dubbatanii turan.
Mr. Antooniyoon, baqattoota fi godaantota hidhuun gocha balaaleffatamuu qabu akka tahe eeranii dhaabbanni isaan gaggeessan IOM lammilee itiyoophiyaa balaa kanaan miidhaman kanaaf gargaarsa yaalaa taasisaa jiraachuu dubbatan.
Mr. Graandiin itti aanaa muummichia ministeeraa fi ministeera dhimma alaa Demmaqee Mekonnin waliin illee mari’atanii jiran.
Mr. Graandiin naannoo Tigiraayitti imaluu isaanii dura Ministara Nagaa Itiyoophiyaa fi Dura-teessuu Koree Ministarootaa hojiiwwan gargaarsa namoomaa Tigiraay keessaa to’achuuf dhaabbatee ka tahan, Aadde Muferiyaat Kamiil wajjiin walga’uudhaan dubbatanii jiran.
Mr. Haaviin Boordiin filannoo keeniyaa ji’a sadii keessatti filannoo bakka bu’oota paarlaamaa akka gaggeessu, Ministeerri maallaqaas miindaa warraa akka ugguru gaafatan. Qaamolee fi Mootummooleen idila addunyaas yoo mootummaa Keeniyaa faana walii galan, hojiin paarlaamaa biyyattii dabalatu yoo jiraate keessa seenuurraa akka of qusatan gaafatanii, miseensonni paartilee siyaasaas yaada kanaaf bitamuu qabuu jedhan.
Mriaam Abdullaahii magaalaa Ba’idoa ala jiraataa ka turte yoo ta’u guyyoota dhiyoo as gara Moqaadishootti dhufte. Firoonni maatii Maariaam VOAf akka ibsanitti gara Moqaadishoo kan dhufte cidha gaa’elaa ishee dhufaa jiruuf meeshaalee bitachuuf gamas deemte.
Mr. Ibooleen yoo ibsan, akka qorannoo keenyaan argine qofaatti bara 2015 as seerotni shan gaazexeessitoota, barreessitoota, dhaabbilee hawaasaa fi jaarmayaalee siyaasaarra dhiibbaa geessisuuf dhimmarra oolaa jiru jedhu.
Mr. Johaansen, kaleessa fuula Tiwiiterii isaanii irratti ibsa viidiyoodhaan baasaniin, how’a qaamaa fi qufaa wal irraa hin citne qabaachuu isaanii beeksisanii turan.
Mr. Kaagween lammiin Keeniyaa dhukkubi kun irratti mullate shamarree ganna 27 ta;uu himanii amma yaala fudhattee fayyaanshee haala gaariirra jira jedhan. Ammas garuu lammileen Keeniyaa guyyaan isheen biyyatti deebitee fi ka dhukkubi irratti argame walirraa fagoo waan ta’eef vaayresiin kun tatamsa’in hin hafne jechaan sodaataa jiru.
Mr Kaagween lammileen biyyattii hagas dhiphachuu hin qaban jechuun akeekkachiisanii mootummaan biyyattii guyyoota 30’n dhufaniif dorgommiiwwan Ispoortii, hidhamttota daawwachuu fi wal gahiiwwan kamuu gaggeessuun dhorkaa ta’uu beeksisan.
Mr. Kaagween waan lammilee Chaaynaa 239 jimaaata darbe kana Xiyyaaraan Naayrobii seenaniis gaafatamiiru. Yoo deebisanis, lammileen Chaaynaa kun Kutaa Bulchiinsa Wuhaan keessaa akka hin dhufne eeranii, ammas qofaatti adda bahanii haalli nageenya isaanii ogeessota fayyaan hordofamaa akka jiru dubbatan.
Mr. Kwasni-ewskin gaaffii fi deebii radio Warsow TOK FM jedhamu waliin har’a geggeessaniin yeroo sana kan presidentii US turan Geiorg W Bushin tattaaffii CIAn manneen hidhaa keessatti geggeessu mara akka dhaabu gaafachuu isaanii dubbatan. Hojiin sunis yeroo tokko dhaabatee akka ture illee ibsaniiru.
Mr. Lowaasaan kaleessa ennaa sagalee kennetti, kanneen biroon illee, akka yaa’anii sagalee kennan waamicha dhiheessan.
Mr. Maallim miidhaa lola kanaan dhaqqabe beekamuu baatus garuu nageenyi naannoo waa nboora’eef, ammaa manneetiin daldalaa fi waajjiraaleen mootummaa cufaa ta’uu himan.
Mr. Machaariyaan dabalanii, eyyamni amma lammilee biyyoottan 11’f kenname kun yeroo yerootti ilaalamee kan fooyya’uudhas jedhu. Torbee amma keessa dabarre kana jalqabarratti Pirezdentiin biyyattii Uhuuruu Keeniyaattaa yoo ibsa kennan, Saba himaaleen Keeniyaa balalii xiyyaaraa banamuuf jiru kanaaf dhaabbileen tajaajila geejjibaa xayyaaraan kennan shan eyyama argachuu eeranii turan. Warra eerame kana keessa Dhaabbanni Sarara Daandii Xayyaaraa Itiyoophiyaa hin jiru. Sararri daandii Itiyoophiyaa Gaanfa fi kibba giddu galeessa afriikaatti Magaalaa daldalaa fi investimentii jedhamuun ka beekamtu Naayroobiitti balalii xiyyaaraa idilee qaba. obbo Girmaa Moges naannoochatti bakka bu’aan dhaabbatichaa Sararri Daandii Xiyyaaraa Itiyoophiyaas eyyama argateera jedhan.
Mr/ Machaariyaan gulantaa biyyi isaanii Keeniyaan lammilee biyyoottan alaa 11’n kana akka gara Keeniyaa dhufan eyyamteefis, biyya isaaniitti tatamsa’inni Kooronaa jiru xiqqaa waan ta’eef jechuun ibsani.
Mr. Machaariyaan, Kara deemtonni gara keeniyaa dhufan kamuu, tokkoffaa PCR ka jedhamu qorannoo dhibee Kooronaaarraa bilisa ta’uusaanii agarsiisu qabaachuudha qabuu, lammee, ho’i qaama isaanii digrii seentigreedii 37.5 gadi tahuu qaba, qufaa akkasumas mataa dhukkubbii mallatoo dhibee kaanirraa bilisa ta’uu qabu. Waraqaan PCR isaaniis bu’aa qorannoo ka utuu deemsa hin jalqabin dura sa’aatii 96 keessatti qoratame ta’uudha qabaa jedhu.
Mr. Migunaan jalaqaba ji’a dabree kana gara kaanaadaatti ka ariyataman yoo ta’u manni murtee keeniyaa garuu waan kana mormee Mr. Migunaan akka biyyatti deebi’an murteesseera. Kana boodas wixata darbe kana gara biyya isaaniitti deebi’uuf yoo jedhan itti gafatamtoonni Immigreeshinii garuu Mr. Migunaa seensa dhorkaniiru.
Mr. Migunaan kaleessa galgala Xiyyaara gara Dubaayi deemuun Keeniyaa ka bahan yoo tahu, waldhaansoo isaan humnoota nageenya waliin gochaa turaniin dadhabanii dhukkubsatanii jiraachuu abukaatoon isaanii ni dubbatu. Galgala kanas bakka yaalamaa jiran Yuunaaytid Arba Eemireetitti angawoota immigreeshinii’n biyya dhaloota isaanii Keeniyaa malee eessayyuu deemuu akka hin feene akka himan gaazexaan Keeniyaa Daily Nation gabaaseera.
Mr. Netanyahuun, fuula Feesbuukii isaanii irrratti dhaamsa barreessaniin, haga dhimmi sun daran qoratamutti akka tursiisamu beeksisan.
Mr. Nyeekoon dabalanii seerri saba himaalee biyyattii to’achuuf bara 2016 tti bahe kaanis rakkoo tahuu himanii ergasii gaazexaawwan biyyattii jaha cufamaniiru jedhan. Seeruma kanaan dhaabbileen televizyinii biyyattii angawoota mootummaan yeroo hedduu akka ugguraman, dhaabbileen miti mootummaa kaanis hojii isaanii bilisummaan akka hin hojjenne ta’eera jedhan.
Mr. Roobaan waan wixata darbe humnoota lameen jiddutti ta’e yoo ibsan; mootummaa jiddu galeessaa Somaaliyaan ka barbaadamaa turan ministirri biyyattii duraanii Abdirrashiid Janaan naannoo Mandeeraa turan sanatu lola kana fidee jedhan. Lola sanaanis gama Keeniyaarraa namni tokko du’uu, 12 madaawuu, dhibba ka ta’an ammoo manaa baqachuusaanii dubbatan.
Mr. Ruuse-saabaaniinaan gurmuu fimnciltootaa biyyattii keessaa gargaarsa, jedhamuudhaan, Fulbaana bara 2020 ka qabame yoo tahu, maatiin isaa fi deggertoonni isaa garuu, “Dubaayitti otuu inni xayyaara isaa dhuunfaatti seenuuf jedhuu butamee fedhii isaa malee gara Ruwaandaatti waan fudhatameef, manni-murtii Ruwaandaa dhimma kana ilaaluuf aangoo hin qabu,” jechuun falman.
Mr. Ruutoon kan aangoo irraa rarraasaman ujummoo bishaaniif lafa bosaonaa doolaara miliyoona 3.4 baasu irraa walakkaa miliyoonaa fudhatan jedhamuun himannaa irratti dhiyaateen ture. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaga'aa
Mrs. Looduwaan dabalataan yoo dubbatan Daayirektorri Abbaa Alangaa erga filannoon kuni hagayya darbe gaggeeffamee himannaa 144 Mana Murtii biyyattiitiif dhiyeessuullee dubbatan. Isaan keessaa haga yoonaa himannoowwan 122 murtee hin argatin kan jiran yoo tahu, himannaan 24 kan Boordii filannoo biyyattii ilaallatudha jedhan.
Mrs. Ogoolaan warri galuuf galmaaye torban keessatti biyyatti ni deebi’aa jechaan himanii kaan ka galuuf hin feene mmoo mootummaan keeniyaa mirga koolu galtummaa gafachuu isaanii eegee akkuma duraanii isaan jiraachisa jedhan.
Mrs. Tedd Jeenopoolis obboleetii isaanii alas Imbaasii Yuunaytid ISteetis keessa hojjetaa turte balaa Kanaan dhabde, haga harraa madaan kun laphee ishee keessaa akka hin badin dubbatti.
Mr. Sulevaan yaaddoo bulchiinsa prezidaant Baaydin qabu kan Tigraay keessatti rakkoon gargaarsa dhala namaa fi dhiittaa mirga namoomaa itti fufuu isaa ta’u dubbatan.
Mr.s Yiivoon dabaluunis namootni qe’eesaaniirraa buqqaafaman kun da’annaa akka argataniif UNHCR Mootummaa Keeniyaa waliin dubbataa jira jedhan. Ammas lakkoofsi baqattootaa ka dabalu yoo ta’e mootummaan keeniyaa bakka qubannaa akka isaaniif mijeessuu qabullee gaafatani.
Mr. Traamp lammii ofii isaa gaazii summaa’aa dhaan fixuun bineensa isa gammachiisu waliin michummaa uummachuun hin barbaachisu jedhan.
Mr. Tramp hojiin biraan itti beekamaa ta’an akkuma gubbaatti tuqame oguma TV ti. Bara 2004 eegale dhaabbata TV NBC jedhamu irratti qophii darbaa turee fi baay’ee jaal’atame irratti taatota keessaa tokko ta’uurra darbee Mr. Traamp producer qophii ykn do’ii “ Apperentice” maqaa jedhamuun beekamuuf ijoo tuan. Prezidaantummaaf dorgomuuf ennaa jiran bara 2015 tue kan dhiisan.
Mr. Waaqoon garuu himati narratti dhiyaate sirrii miti jechuun mormatu. Kaleessa galgala yoo gaazexeessitootaaf dubbatan Ameerikaan murtii dogongoraa dabarsite jedhan.
Mr. Waaqoon qoqqobbiin kun maatii koo dabalachuunillee sirrii mitii jedhan. Yoo dubbatan balleessaan balleesse ana male maatii koo hin ilaallatu jechaan dubbatan.
Ms. Bayan dabaltee ammas lammileen itiyoophiyaa gara keeniyaatti ka baqataa jiran jiraachuu himte. UNHCR akka jedhutti ammas Keeniyaan keessa baqattoota lammiin Itiyoophiyaa kuma 28 fi dhibba 4 fi 16 tu jiru.
Mseensota keessaan kan mana maree keessa jiranitti iyyadhaa, repuublikaanota kanatti illee bilbilaa itti hiamaa jechaa turan.
MSG-2 gama isaatiin mudhii lafaa irra teettee waan qilleensii keessa jiru daqiiqaa 15 faatti dabarsti jedha Dr. Dirribaan.
MSG-3 ammoo saatelayiti haaraa bara 2012 oli baasan.Saatelayitituun tuttun jijjiirama qilleensaa tohatti.
MSG Itoophiyaa qofaa mitii Afrikaanuu haajaan baati.MSG lafa harka 66 caalaa tohatti. Mudhii lafa irra gama Keeniyaatiin jirti Itoophiyaa irraa akka jecha Dr. Dirribaatti km 38,000 oli fagaattii qajeela naannoo ‘Gulf of Guinea’ gubbaa jirti.
Ms. Gomesh ibsa isaanii Kanaan naannolee Gambeelaa fi Ogaaden keessatti raawwataman kan jedhaman dhiittaa mirga namaa tarreessuu dhaan paarlaamaan Awrooppaa haalli isaa kan isa yaaddesse ta’uu dubbataniiru.
Ms Sherman Itiyoopiyaa galateeffachuun keessumaa galmee biyyattiin walabummaa presiii ukkamsuu qabdu ilaalchisee kan haqaa miti jedha Washington Post. Gaazexeessota 19 hidhaa keessa kan jiran si’a ta’u kun immoo Afriikaa keessaa lakkoobsa guddicha jedha gabaasi CPJ haaraa ba’e.
Ms. Sozii-n namoonni seeraan ala hidhaman hatattamaan akka hiikaman gaafataniiru. Itti dabalees seerri mirga namoomaa kan sadarkaa addunyaa fi seerri mirga namaa irra daddarbaman hatattamaan qoratamuu qabu, kanneen yakka kana raawwatan illee murtiitti dhiyaachuu qabu jedhan.
Mss. Suhuuluun Mootummaan Taanzaaniyaa gadda guyyaa 14 labsuu dubbatanii, sirni awwaalcha Prezdenti Magifuuliis dhiyootti beeksifama jedhan.
Mss. Zuleykaan ta’ee kana booda. Wanni narra dhaqqabe, mirga dubartiin argachuu malte ka faallessuu jechaan dubbattan.
Mu 2014, Umwali Ituze Ndutiye Colombe ni umwe mu Banyarwanda batandatu bari muri gahunda YALI yashyizweho na Perezida Barack Obama wa Leta zunze ubumwe z’Amerika kugirango ihugure urubyiruko rw’Afrika kwishakira ibisubizo.
Mubaarak hookkara biyyootii Araba ka birootti babal’atetti aansuu dhaan hoogganaa biyyaa tokkicha murtiitti dhiyaatani.
Mubaarak Hospitaalaa waraana keessa kan gad dhiisaman har’a ture.
Mucaa Abbaan Isaa Hin Beekamne Godhachuuf Dirqamaa Jirra
Mucaa dhiiraa tokkos horatanii jiru. Tsahaay Daamxoo mana Obbo Kaffaaloo Tafarraa deemuun dubbistee gabaasaa ergite caqasaa.
Mucaa isaa kan baatii lamaa fi haadha warraa isaa ituu garaatti Baattuu imaltuu baqattummaa waliin Jalqabe karaatti deessa sana of biraa dhabe. Ituu gammoojjiin sahaaraa fi galaanni wanna haga ammaatti liqimsan ni dubbatu ta'e maal dhaga'u laata? Lafee baqattootaa fi godaantootaa isa cirracha sahaaraa keessatti qilleensi aguugee dhoksee maaltu arge? Lafee dhala namaa kan galaana ijaaf tolu sana jalaa iyyataa jiru eenyu tu lakkaa’ee beeke?
Mucaan Afgaan Messi wayii jaalatu, Murtaazaa Ahmadii, goota isaa ijaan arge
''Mucaan kiyya waan nyaatu dhabee beelahe firii barbaacha muka kore irraa lafa dhahee du'e''
Mucaan koo carra qabeetti dha. Gamtaan Awrooppaas iyyata kook an dahata siyaasaa simatee Soofiyaa dhaaf lammummaa kenna jedheen abdadha.
Mucaan koo salaata dhaqxee nu deggeruuf waan humna ishee hojjechuu malee dubbii namaa hin dhaqxu jedhan. Qaama mootummaatti iyyannus namni nu jalaa qabe hin jiru innumaa iyyuu bakka awwaalchaattuu dhukaasi ka’e namni achii ari’ame jedhu haati Sabriinaa Abdallaa aadde Aashaa Muummee.
Mucaan umriin ishee yeroos waggaa tokko ture Dibooraa Girmaa Raggaasaa haadha waliin waggaa lamaaf mana hidhaa keessa eega turtee booda dhaabatti daa’imman guddisu akka fudhatu ta’e. Yeroo ammaa umriin ishee 13 akka ta’e kan dubbattu Urgeen ammaan booda fudhee guddisuuf hin danda’uu jetti.
Mucaan US keessatti dhalate ykn dhalatte tokko mirga lammummaa Ameerikaa haa qabaatu ykn haa qabattu jedhu jijjiiruun fedha jechuu isaanii ture. Ameerikaa keessatti dhalachuu dhaan lammii biyyattii ta’uun haa hafu isa jedhu imaammata duula filannoo isaanii keessa galchaniiru.
Mucaan waggaa 2 battalumatti kan duute yoo ta’u kan umriin waggaa 9 immo hospitaala eega geessee onneen ishee yeroo lama hojii dhaabee booda lubbuun darbe.
Mucayyoo fi shofeerri konkolaatichaa battalumnatti du’an.
Mucayyoon lammii Koongoo ka waggaa sagalii tokko, Roobii dabre, Ugaandaa keessatti qoratamtee Vaayiresii dhukkubichaan qabamuun ishee beekame jedhama. Vaayiresichi Ugaandaa keessatti nama irratti argamuun kun ka lammataa tahuu isaa ti.
Mucayyoon Obbo Beqqelee Garbaa, dubree Boontuu Beqqelee kana ilaalchiisuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf gaaffii fi deebii kenniteen, ishii fi haati ishee, aadde Haannaa Raggaasaa, har’a waan magaalaa Finfinnee hin turreef, akka ehama kanaatti Obbo Beqelee arguu dhaa baatan iyyuu, firri isaanii tokko deemee Obbo Beqqelee arguu isaa ibsitee jirti. Har’aan dura, guyyoota sadeen dabraniif ennaa Obbo Beqqeleef nyaata geessaa turtetti qodaa itti geessite waan deebisanii isheef kennuu dhiisaniif dubbiin isaa ishee yaaddessuu kan ibsite, Boontuun, booda garuu, abbaan ishee fi hidhamtoonni Oromoo Maa’ikelaawii jiran ka biroon nyaata lagachuun mormii irra turuu isaanii akka dhageesse dubbattee jirti. Haadha ishee, aadde Hannaa Raggaasaa, waliin boor ganama akka deemtee abbbaa ishee dubbisuuf karoorfattee jirtus himtee jirti.
Mucayyoon Obbo Beqqelee Garbaa – durbee Boontuu Beqqelee, dheengadda akka ofii ijaan hin argiin, garuu akka firri isaanii argee dubbisee ture nutti himte. Amma garuu, kaleessa, ofumaa deemtee abbaa ishee wajjiin wal-arguu ishee nuuf ibsite.
"​""Mucayyoon tun maan taate jennaan hin maraattee naan jedhani. San irratti ammoo obboleessii adaadaa tiyya yaadii itti baayyatee ufi ajjeesee san irraa kahee namii maaliif maraata jedhe barumsa herrega mataa[psychology] qoratu baradhee,” jetti."
Mudannoo lama ka torbanii ta’ee jira.
Mudannoon El NINO hongeen Itiyoopiyaa keessatti dhaqqabsiise waggaa tokko dura kan barame ta’uun ibsamee jira.
Mudannoon isaanii fi haalli keessa turan maal akka fakkaatu, gabaasaan VOA , Muktaar Jamaal dubbisee jira.
Muddamaawwan kun jiraatanis Hamilton akka jedhanitti, hoogganoonni kun dantaa biyya isaaniif jecha hariiroo jiru cimsuuf murannoo qabu. Mootummaan Joonsen biyyoota michoota ta’an lamaan gidduu hariiroo jiru irra deebi’anii mirkaneessuu kan of keessaa qabu tarsiimoo imaammata alaa qindaa’e xiinxalanii jiran.
Muddama Mootumma Federaalaa fi Kan Naannoo Tigraay Hiikuun Itti Gaafatama Komiishina Araaraa Miti: Hojii Geggeessitoota Komiishinichaa
Muddama siyaasaa biyyattii keessa qabbaneessuutti fuulefachuun – jechuudhaan, eega mootummaan hidhamtoota siyaasaa qeeqxota isaa ta’an bebbeekamoo fi hoogganoota dhaabota mormituu dabalatee – hidhamtoota hedduu hiikanii guyyoota lamaa booda, eega muummichi-ministaraa biyyattii, waltajjii siyaasaa bal’isuuf karoora paartiin isaanii qabateef gumaachuuf taayitaa gad-lakkisuuf eega xalayaa galfatanii guyyaa tokko booda, mootummaan immoo gaafa Guraandhala kudha ja’aa labsii yeroo muddamaa kana labse.
Muddamni akkasii erga lammiin Ameerikaa gurraacha ta’e Joorj Floyid Miniyaapolis Minesootaa keessatti baatii darbe ajjeefamee as torbanneen hedduuf guutuu biyyattii kan raase yoo ta’u hookkara fi loogii sanyii poolisiin uunnamata adii hin taane irratti oofu mul’isa.
Muddamni Daangaa Irraaa Sudaanii fi Itiyoopiyaa Gidduu Jiru Itti Fufe Jedhu Xiinxaltoonni
Muddamni giddu galeessa bahaa hammaataa waan deemeef Jeneraal Danford bor gara Brusselsitti imalanii miseensota jaarmolii waalii galtee Atlaantik kaabaa waliin mri’achuuf kan turan karoora imalaa hambisaniiru.
Muddamni Hidha Laga Abbayyaa Ilaalchisee Jiru Hammaate: Internaashinaal Kraaysis Gruup
Muddamnii siyaasaa biyyatti keessaa haala kanaan yoo itti fufee biyyattiin qormaata guddaa keessa seenuu akka dandeessu dubbatan.
Muddamnii uumamuuf jiru biyyoota Nukleera qaban Hindii fi Paakistaan giddutti waraana biroo kaasisuu mala jedhan.Walitti bu’iinsii uumamuuf jiru dhuma irratti biyyoota lameen gara meeshaa Nukleeraan walitti ba’u waan fiduuf jecha addunyaan waan hamaa akkasii arguuf qophiidhaa jechuun gaafatan.
Muddamsii daangaa Itiyoophiyaa fi Sudaan irra turee yeroo ammaa kan laaffatee ta'uus humnootiin Sudaan daangaa Itiyoophiyaa ce'anii seenuun lafa qabachuu isaanii ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Muddamsuu fi waldhabii Itoopiyaa fi Suudan torbaan kana keessa oowwaa dhufe
Muddamsuu jirtu furuuf ammoo fedhii guddoo qamana jedhan jedha embaasiin kun.
Mudde 11 bara 2019, lammileen Itiyoophiyaa 100 ol ta’an Sudaan kaartum Sudaan kaartuum keessatti ka to’annaa poolisii biyyattii jela oolfaman ammaa hidhaatii akka hin hiikamne lammileen Oromoo Kaartum jiraatan Sagalee Ameerikaaf himanii jiru.
Mudde 16 bara 2013 manni murtii waliigala Oromiyaa qondaaltota siyaasaa, kan Adda Bilisummaa Oromoo obbo Lammii Beenyaa fi Daawit Abdataa walaba taasisuun gadi lakkisee ture.
Muddee 10 Addunyaa irratti guyyaa Mirga namoomaa ta’uun yaadatamee oole. Kana ilaachisuun abukaatoo fi qabsaa’aan mirga namoomaa Obbo Wandimmuu Ibsaa haalli qabinsa mirga namoomaa Itiyoophiyaa keessa ture fi jiru ija seera addunyaatiin, ija heeraa fi seera biyyattiitiin akkamitti akka ilaalan dubbatu. waa’ee barnoota isaanii fi muuxannoo jireenya isaanii kan ilaaleenis kan jedhan qabu.
Muddee 11 bara 2013 ganama miseensoonni dhaabaa 10 mana jireenyaa isaaniitii Poolisii Oromiyaatiin fudhatamuun ibsamee jira.
Muddee 12 hanga 15tti magaalaa Gaambellaa fi godina Anyuwaa keessatti daw'annaa gaggeesseen akkaataa itti namoonni hidhamanii jiran ibsee, qabiinsa mirga dhala namaa haatattamaan fooyya'u qaba jedhus Komishinichi Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa hubachisee jira.
Muddee 14 Bara 2014 paartileen Gamtaa MEDREEK Finfinnee keessatti hiriira uummataa gaggeesseen Filannoon Baatii Caamsaa dhufu Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamuuf jiru kan haqaa fi walaba akka ta’uuf gaafatee jira. Namoonni siyaasaa hidhaa keessa jiran kan mormituu, kan hooggana koree dhimma Islaamaa furmaata barbaaduu akkasumas Gazexxeesssonni adda addaa akka hikamaniif hiriira kana irratti gaafatamee jira.
Muddee 16 hanga 18 bara 2019 Jeeneevaa keessatti guyyaa sadiif kan gaggeeffamee fi namoonni kuma sadii caalaan irratti argaman “Gumii Baqattoota Addunyaa”irratti biyyonni maddi galii isaanii xiqqoo ta’e keessa baqattonni jiran deggersa maallaqaa fi meeshaalee adda adda akka argatan gochuuf waadaan seenamee jira.
Muddee 19 bara 2018 haleellaa waraanni Amerikaa gaggeesseen hidhattoota Al shabaab 52 ajjeese.Haleellaan marroo Afuur guyyaa sadii keessatti Amajjii 6 hanga 8 bara 2019 gaggeeffame.
Muddee 19 erga mormiin jalqabee as namnii 19 ajjeefamu mootummaan Sudaan ibsee jira. Gareen mirga dhala namaaf falmu Amnestii Intarnaashinaal akka jedhutti hiriira gaggeessuun eega jalqabamee as namonni 37 ajjefamnii jiran.
Muddee 1 - Giyyaa Eedsii Addunyaa
Muddee 1 sadarkaa addunyaatti kabajamee kan oolu guyyaa HIV/AIDS sababaa gochuun barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Ban ki moon kaleessa ibsa baasaniin, addunyaan dhukkuba kana dhabamsisuuf boqonnaa isa dhumaa irra yeroo jirtu kanatti, maallaqi ga’aan argamuun murtessaa ta’uu dubbatan.
Muddee 31,2029 irratti dhaabii fayyaa addunyaa,WHO dhukkuba haaraa Chaayinaa magalaa Wuhaan godina Wubeen keessatti argan. Ammajii 7, 2020 dhukkubii kun Coronavirus jedhanii maqaan bahe.
Muddee bara 2009 keessallee akka oduu arganneetti nama 10,000f baruma sun Caamsaa keessallee nama 6,430 gadi lakkisuuf waan warri yakke jedhan bira dabreef kka oduu Oromiyaa nuun baatetti.
Muddeen tokko addunyaa irratti “Guyyaa Eedsii Addunyaa” jedhamee kabajamuu eega jalqabee barana waggaa soddomii tokko guute.
Mueller Traamp murtii haqaa jal’isan yoo ta’e qorataa jiran. Directorri FBI duraanii Comeyn, Traamp jalqaba bara 2017 Flynn, ambasaddora Raashiyaa duraanii waliin hariiroo qabaachuu isaanii ilaalchisee qorannaa geggeessan akka dhaaban gaafachuu isaanii dubbatanii turan. sana booda Traamp Comey kan yeroo sana qorannaa Raashiyaa FBIn geggeessaa ture hoogganan hojii irraa ari’an.
Mufannaa baratonni Oromoo dhagesisaniin kan ka’e humnii alaa seenee baratoota hanga tokko eega hidhee booda manni murtii ragaa ga’aa dhabuun walaba kan gadhiise ta’us yunivarsitiin garu baratoota 6 ari’ee jira.
Mufannaan Keessan Hamma Isin Irraa Caamuutti” Jechuun Manni Murtii Bellama Dheeresse: Abukaatoo
Mufannaa Waa’ee Gibiraa Mootummaan Kennaan Jira Jedha, Jiraattonni Garuu Furmaatni Qabatamaan Hin Jiru Jedhu
Mugaabeen Ambaasadarummaa WHOf Muudamanii, Battaluma Kaafaman
Mugaabeen biyya tana kophumatti baasee rigee bulchaa bahe.Jireennii biyya isaa gaduma deemaa ka maatii isaa oluma deema.
Mugaabeen erga giti bittaa warren adii bara 1980 keessa fonqolchamee as waggoota 37f Zimbaabwee bulchaa turan.
Mugaabeen 'gochaa gantummaa' fi humnaan taayitaa irraa isaan buusuutiin Prezidaant Minaangaagiwaa balaaleffa
Mugaabeen Guraandhala 21 bara 1924 bara biyyaa Briteen kutaa biyyattii gama kibbaa Rodesia keessatti dhalatan.
Mugaabeen jalqaba baatii kanaa amanamummaa irraa dhabuu dhaan qeeqan. Sochiin isaanii kunis Mugaabeen aangoo Mnanga-gwaan gad dhiisan haadha warraa isaanii uummata biratti hagas fudhatama hin qabaanne kan umuriin waggaa 52 Grace Mugaabeetti dabarsuuf carraa akka kenneefitti fudhatame.
Mugaabeen niitii ufii namilleen guddoo hin jaalannee Grace Mugaabee pirezidaantii tolfatee ufi dhaalchisuuf jedhee itti aanaa isaa irraa gussee jennaan hajajaan waraana biyya isaa Zimbaabuwee seeratti deebisuuf itti seene.
Mugaabeen Ugguramuun Booda Yeroo Duraatii Uummata Duratti Mullatan
Mugabeen dachiin seeraan ala qabame kanaaf coloneefachuu dha jechuu dhaan qonnaan bultoota warra adii dachii isaanii irraa ari’an.
"Muhaamad Alii dorgmmii boksii qofaa mitii qabsaahaa mirga ilmee namaallee.Qaraa fiixee qabsoo ufi irraa jalqabee maqaa Cassius Marcellus Clay jedhani itti baasan ""Maqaa warri nu garboofate natti baase,"" jedhee ufi irraa jijjiire."
Muhaammaaduu Buhaarii Filannoo Prezidaantummaa Naayjeeriyaa Injifatan
Muhaammad Alii abbaaa ijoollee sagaliiti.LeyilaaAli, Hana Ali, Asaad Amin, Khaliah Ali, Muhammad Ali angafa Rasheda Ali, Jamillah Ali, Miya Ali, Maryum Ali fa.Leylaa Alii eegee dhiifte male nama dorgommii booksiitiin beekamtu.
Muhaammad Alii Jimaata itti yaanu kana,Waxabajjii 10,2016 lafa dhaloota isaa Kentaakii magaalaa Luyivilitti awwaanii nama kuma hedduutti dhaqaaf karaa jira.Biyyeen sabladhinnaaf jenne!
Muhaammad Alii marroo 61 dorgommi addunyaa dorgome marroo 56 moohee tana keessaa 37 warra isa waliin dorgome dhahee lafaan dhahe. Jecha ingiliffaanKnockoutbaanan taan.Ufi ammoo marroo shan moohame.
Muhaammad Alii,nugusa,pirezidaantii, abbootii amantii,dureessaa fi namii tapahtee waliin hin koblin gugurdaa waan hafee hin fakkaatu.
Muhaammad Alii qabsaahaa mirga ilmaan namaa
Muhaammad Alii shaampiyoonaa boksii qofaa mitii qabsaahaa mirga ilmaan namaa ka waan hedduun faarsan
Muhaammad Ammajjii 17,bara 1942 Luyivil Kentaakiitti dhalate.Namii boksi qofaa mitii qabsaahaa mirga ilmaan namaallee.Dhaloota hedduutti waan dansaa hedduu irraa barata;obsa,jabeenna,waan hojjatanii jabeessuu,itti gaafatamaa fi waan hedduu.
Muhaammad bara 1996 keessaa guca dorgommii Olompikii Atlaantaa Jerogiyaa irratti isatti guhca dorgomsi jalqasiiftu qabsiise.
Muhaammad Buhaarii bara 2015 hujii pirezidaantumaa tana jalqabe.Durii jeneraala waranaati.Suniin duratti ammoo mootummaa Naayjeeriyaa gara galchee bara 1983-haga 1983 biya bulchaa bahe.
Muhaammad eennu?Innii eennu ufuun jedha?Dhalaa fi hariyaan isaa hoo?
Muhaammad gaafa diqqaa dhiisii gaafuma dhibameesireetti deebhellee hinuma qabsaaha.
Muhaammad Jimaata, Waxabajjii 3,2016 Amerikaa godina Arizoonaa, magaalaa Finikis (Phoenix)keesstti dhibuma duruu ganna 30 caalaa isa rakkisaa bahe,ingilifaan Parkinson disease jedhaniin ganna 74ti lubbuu dhabe.Dhukkubii kun dhiba surrii irraa dhufa. Harkaa fi arraballee hidhee chochohuu dhowwa.
Muhaammad yoo dirree dorgommii seenu afaan hamoo dubbachaa nama arrabasaa dorgoma.
Muka Cheeriin kana Bitootessa 27,1912 haatii warraa pirezidaantiin AmerikaaWilliam Howard Taftfi haatii warraa ambaasaaddera Jappaan, Viscountess Chinda muka Cheerii lama laga Potomaak gama Dhiyaatin dhaaban.
Muka kakkana Bitootessa 27,1912 keessa bulchituun Tookiyoo,Yukio Ozakibulchiinsa Waashington,DC bara sunii Ozaakii kennite.Kennaan tun hariyummaa biyya lamaanii jabeessite.
Mukii akkuma dhaddachaa, qalqalchaa, odaa, qilxaa, burquqqee …bara hedduu jiraatu amma dhaabuutti jiran hindheensa, biriribsa, Odaa fa.Muka akkuma qilleensa naannoo itti dhaabanitiin wal fakkaatu dhaaban.
Mukii baala baase.Cheeriin daraare fooleen qilleensaa urgoofte.Nama miliyoona hedduutti Washington, DC daawwachuutti jira
Mukii Cheerii barana ammoo akka silaa daraaruu male kaaniti hin daraarre.Yoo tokko tokko bokkaa,yoo tokko tokko ammoo dhaamochaatti daraaru isaa turse.Taatullee haga innii jiru kanatti daawwataniif foollee qilleensaa urgaa kanaa jedhee nama hedduutti qophii Cherry Blossoms Festival jedhanitti yaahuutti jira.
Mukii dhaaban kun midhaan gosa lama:midhaan nyaatanii fi lafa gaaddiseessu.
Mukii midhaan isaa nyaatan dhaabuutti jiran; abukaadoo, paappayaa, burtukaani,loomii fi waan hedduu.
Mukii ykn biqiltuun dhaaban tun fula asadii dhufti akka obboo Uumar jedhetti
Muktaa Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase.
Muktaa Jamaal tu qaamota hunda dubbisuun gabaase
Muktaar Idriisii fi Yoomiif Qajeelchaa waluma irraa fuudhanii Moo Faaraa buffisiisaanii Shaampiyoonaa London irratti moo’an
Muktaarii fi Yoomiif ammoo baallii Moo irraa fuudhan tanaan jireennaa fi dorgommii itti aanutti dabran.Yoomiif gurbaa ganna 20ti Muktaar Idriis ammoo nama ganna 23ti.
Muktaar Jamaala sirnicha hordofee waan qindeessa qaba.
Muktaar Jamaal – bakka mariin kun itti geggeessame - Jimma irraa gabaasaa bal’aa qaba.
Muktaar Jamaal dhimma kana irratti Ajajaa Qajeelcha poolisi Bulchiinsa magaala Shaashamanee KumandarMakoonin Taadasa dubbisee jira.
Muktaar Jamaal dhimma kana irratti komishiinara komishiini polisii Finffinee Daggifee Badii waliin gaafiif deebi taasisee jira.
Muktaar Jamaal dhimma kana irratti namoota isa mudatan adda addaa dubbisee jiraa. Caqasaa.
Muktaar Jamaal dhimma kana irratti Ogeessa afferee jiraa kuno
Muktaar Jamaal Dubbii himaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Geetaachoo Baalchaa dubbise.
Muktaar Jamaal gam lamaanu dubbisee waan qopheesse qaba.
Muktaar Jamaal Hayyu-duree paartichaa Jeneraal Kamaal Galchuu dubbisee jiraa.
Muktaar Jamaal Itti-aanaa Daareektaraa Ejeensichaa Obbo Addisuu Qabbanessaa dubbisee jira.
Muktaar Jamaal Jimma irraa gabaasaa qaba.
Muktaar Jamaal jiraattota Magaala Adaamaaf naanno isii dubbisee jira.
Muktaar Jamaal kana irratti qaamolee dhimma kanatti dhihenya qaban mariisisee jira.
Muktaar Jamaal Koomishiinar Alamaayyoo Ijjiguu waliin gaafii fi deebii deemsise caqasaa. ​
Muktaar Jamaal tu Adaamaa irraa gabaase.
Muktaar Jamaal tu Adaamaa irraa gabaase. Caqasaa
Muktaar Jamaal tu dubbise. Guutummaa isaa caqasaa.
Muktaar Jamaal tu Finfinnee irraa gabaase
Muktaar Jamaal tu Finfinnnee irraa gabaase
Muktaar Jamaal tu gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Muktaar Jamaal tu haasofsiise. Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa caqasaa.
Muktaar Jamaal tu Itti-aanaa Hayyu-duree ABO - Obbo Araarsoo Biqilaa waliin geggeessee guutummaa isaa caqasaa.
Muktaar Jamaaltuu ibsa kana irratti hirmaate, dhaggeeffahdaa.
Mukwegen is gama isaaniin qabsoo hookkara dararaa saalaa fi walitti bu’iinsa waraanaa dhabsisuuf sadarkaa biyyoolessaa fi addunyaatti fakkeenya ta’aniiru jedha ibsichi. Qajeelfamn isaanii kan bu’uuraahaqi nama maraaf ta’uu qaba kan jedhu. Badhaasi kun doolaara miliyoona 1.1 ta’uun illee beekamee jira.
Mul’ati Dr. Abiyyi qaban Itiyoophiyaa fi Ertraan hariiroo seena-qabeessa akka qabaatan gargaaree jira jedhan.Waggaa darbe biyyonni lameen waliigaltee nageenyaa ennaa mallatteessa ijaan arguun koo anaaf kabajaa guddaa dha.
Mul’inatti banamee guyyaa lammataa isaa irratti marii araaraa Finfinnee keessatti geggeessamaa kan ture addaan kutanii kan ba’an finciltoonni Sudaan Kibbaa akka sababaatti kan dhiyeessan eenyummaa hirmaattotaa ture.
Mul’inatti kan ani mirkaneessuu fedhu, baqattoonni ykn koolu galaantoonni galaaqana utuu qaxxaamuranii qabaman tokko iyyuu fedha isaaniin ala biyyatti hin deebisaman. Mirgi walii galtee Geneva sun guutummaatti ni kabajama jedhan.
“Mullata keessan ufi keessatti hin dhaamsinaa aartii aafanai aadaa hawaasa keessani guddisaa.”
Mul'lata Qaban Hojiitti Hiikuuf Tattaafachuun Barbaachisaa Dha: Giiftii Aagaa
Muller abukaatoo Traampiif gaaffii dhiyeessaniin qiyyaafati isaanii amma dhimma haqi jal’achuu irra ta’uu itti himuu dhaan waa’ee Flynn itti aanaa prezidaantii Mike pencetti ennaa dubbatan Ambasaaddora Raashiyaa Sergey Kislyak waliin wal hin argine jechuuf comeyn qorannaa Flynn irratti geggeessamu dhaabuuf booda irras Comey hojii irraa ari’amuu akka gaafatan itti himanii jiran.
Multiple Deaths, Injuries in Kansas Shooting Spree
Mulugeetaa Atsibahaa maqalee irraa akka VOAdhaaf akka gabaasetti itti aanaan partichaa obbo Aluulaa hailuutiif itti gaafatamaani faayinaansii obbo kaahisay Hayiluu laltoota mootummaatiin qabanii hidhamaniiru.
Mulugeta Atsbehaa dawwannaa lamaan ilaalchisuu dhaan itti gaafatamtuu waajjira komiikeeshinii bulchiinsa yeroofii kan naannoo Tigraay Itenesh Niguse haasofsiisuun gabaasee jira.
Mummeen Ministeeraa Nu Hin Dubbisan Taanan Hojiitti Hin Deebinu: Miseensoota Paarlaamaa
Mummeen Ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad Barsiisoota kuma sadii ol waiin marii dhiyeenya kana gaggeessan irratti gaaffii dhiyaateefiif deebii kennaniin iamala raayyaa ittisa biyyaa gufachisuun sirri miti jedhan.Guutummaa biyyatti keessa iddoo barbaadetti sossouf aangoo guutuu qaba jedhanii turan.
Mummicha Ministeeraa Abiiy Ahmad fi mootummaa isaanii kan deggeruuf bara bulchiinsa isaanii jijjirama arguu keenyaaf akkasumas fedhiin uummataa kabajamuu isaan ta'u uummanni bulchiinsa naannoo Sidaamaa magaalaa Hawaasaa keessatti har'a hiriira ba'e jira.
Mummicha Ministeera Abiyyi Ahimad Har’a Garee Raadiyoo Sagalee Amerikaa Simatanii Hasoofsisan
Mummicha Ministeeraa fi Hojii Guyyaa Dhibbaa: Xiinxala
Mummicha Ministeeraa Mallasii fi Haayle Maariyaamiif gorsaa nageenyaa ta’uun kan tajaajilan yoo ta’u daayreekteera institutii qorannaa misoomaa ta’uun hojjatanii jiran.
Mummicha ministeeraa mallas zenaawii dabalatee aangawonni Itiyoophiyaa biroonis jecha kana haaluu dhaan poolisiin gochi kun raawwatamuu isaaf ragaa qubsaa qabu jechuun falmu.
Mummicha ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad waliin Finfinnee keessatti marii bal’aa gaggeessanii jiru.
Mummicha ministeera itiyoophiyaa duraanii Mallas Zenaawiif gorsaa waa’ee nageenyaa kan turan Obbo Nawaay Gabra – AB wal’ansa fayyaa argachaa eega turanii booda har’a du’an boqochuu isaanii waajirri komunikeeshinii mootummaa bulchiinsa naannoo Tigraay beeksisee jira.
Mummicha ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaleeny waliin kaleessa kan wal argan Heeliin gama kaaniin haala nageenya Ardii Afrikaa keessaa fi dhimmoota kanatti hidhata qaban irratti Afrikaaf komishnara dhimmootii siyaasaa ka ta’an Sisomaa Saamaatii waliin dubbatanii jiran.
Mummicha Ministeera Lebaanon Duraanii Ajjesuun Kanneen Himatamanii Turan Murtii Argatan
Mummicha ministeera somaaliyaa fi gita isaanii kan Itiyoophiyaa waliin mariin eega gaggeessanii booda jarreen kun hiikaman jedhama.
Mummichii Ministeera Itiyoophiyaa Haaylee Maariyaam Dassaaleeny Kamisa Bitooteessa 10 bara 2016 paarlaamaa biyya isaaniif haasawaa dhageesisaniin haala Oromiyaa keessatti gaggeeffamee balleessaa paartii biyya bulchuu fi kan mootummaa ta’uu ibsanii turan.
Mummichii Ministira Itoophiyaa, Obboo Haylamaariyam Dasaalany hasahaa paarlaamaa biyaattii irratti Kamisa darbe godhaniin Oromiyaa fi biyyattii iddoo tokko tokkotti haala ummameen hubaatii gaheef dhiifama gafatan.
Mummichi mimisteera biyyatti garu bulchiinsa waraanaa jalatti aangoo qabatanii turuu fedhu qeeqnii jedhu hedduminaan dhaga’amaa jira.
Mummichi miniateera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad TPLF mooraa waraana Fedeeraalaa irratti haleellaa banee himata jedhuun baatii Sadaasa darbee waraana isaa gara Tigraayti erganii, gara dhuma baatii sanaa immo waraanni biyyatti Maqalee ennaa seenuu kan badhaasa Noobeel argatan Dr. Abiyyi Ahmad injifannoo labsan,
Mummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed Har’a Miseensoota Kaabinee Isaanii Ifatti Beeksiisan
Mummichi-Ministaraa Itiyoophiyaa , Dr. Abiyyi Ahmad biyya Noorweyitti Bashaasa Noobeeli fudhatanii har’a ganama ennaa Finfinee gahanitti, buufata xayyaaraa Boolee irraa eegalee hanga Masraa Mootummatti simanaan how’aan taasisameefii jiran.
Mummichi Ministeeera Itiyoophiyaa kabinee ofii keessatti jijjirraa aangoo 11 gochuun beekamee jira.
Mummichi Ministeeraa Abiyyi Ahmad bara 2018 aangoo qabachuun jijjirama siyaasaa jechuun Gaazexxesoonni hidhaa keessa turan yeroo hiikaman Gaazexxeessaa Dassuu Duulaa Neezeer Laand irraa gara biyyaatti deebi’uu isaa dubbata.
Mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad har'a dirree xayyaaraa Abbaa Jifaariiti argamuun prezisaantii Ertraa Isaayyaas Afawarqii simatan.
Mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad yeroo gara Amerikaatti imalanii turan waan dubbatan keessaa kan Taamaany ragaa tokko jedhamee jira.Dhimmi simannaa kunis dhimmi biyyaa ta’u fi hunduu harka wal qabatee carraa biyyattiin gara fuula duraatti qabduutti ceesisuu akka ta’e ibsamee jira.
Mummichi Ministeeraa Abiyyi Ahmed prezidaantii bulchiinsa naannoo Somaalee kan ta'an Obbo Musxafaa Mohammad biyya alaa irraa biyya seensisuun deggersa barbaachisu naannoo sanaaf gochuu isaaniitumilkaa'inni kun argame jedhamee jira.
Mummichi ministeeraa Abiyyi akka jedhanti yakkamaan eenyuun iyyu haa ta’u, saba kamiin iyyu haa ta’u seera duratti ni dhiyeessina.
Mummichi ministeeraa Abiyyi gama isaaniin irra deebi’anii filatamuu El Sisiif baga gammaddan eega jedhanii booda adda addummaa biyyoota lameen giddUu jiru irratti jabinaan akka hojjatan hogganaa Masriif ibsuu isaanii beekamee jira.
Mummichi Ministeera Abiy Ahmad guyya borii jechuun Guraandhala 13 bara 2020 gara gama biyyoota Gamtaa Imireetota Arabaatti akka imalanis himamee jira.Kanas iwaajiira mummicha ministeeraatti itti gaafatamaan kutaa preesii Obbo Nigusuu Xilaahuun oduu gabaastotaaf ibsa kenneen beeksisee.
Mummichi ministeeraa Dr. Abiiyyi Ahamd ammaan dura ibsa kennaniin ragaan barbaachisuu eega funaanamee booda namnii to’annaa jala oola kan jedhan ta’uus manni murtii garu amma iyyu erga nama to’annaa jala olchee booda ragaa sassaabaa jedhan.
Mummichi ministeeraa Dr. Abiyyi Ahmad Finfinneetti eega deebi’anii booda ibsa kennaiin raayyaan waraanaa biyyoota lameenii wal hammatanii dhichisaa fi bo’aa turan jedhan.Alaabaan biyyoota lameenii kabajaan fannifamee yeroo akkaan gammachiisaa akka ture kan ibsan Dr. Abiyyi uummattoota tokko garu gamaa fi gamana jiraatan akkasumas raayyaa biyyoota lameenii bakka anaa fi prezidaant Isaayyaas argamneetti daahannaa daangaa diiguun waliin ayyaaneeffanne jedhan.
Mummichi ministeeraa Dr. Abiyyii fi prezidaant Isaayaas guyyaa har’a godina Jimmaa saqqaa coqorsaa keessa ka jiru Fincaa’aa ykn ursaa Saqqaa dawwatan.Iddoon kun Magaalaa Jimmaa irraa fageenya muraasa irratti argama.
Mummichi ministeeraa haasawaa uummataaf dhageesisan kanaan namoonni siyaasa mormitootaa hangi tokko haala gara inni itti ba'u hin beekamiin kan weerara vaayrasii koronaan qabatanii aangoo qabachuuf yaalaa jiru jedhan.
Mummichi Ministeeraa Haayla Maariyaam Dassaaleny Miseensoota Paarlaamaaf Har’a Ibsa Kennan
Mummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad Hokkarri Gaggeeffame Fashaluu Ibsan
Mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad Kamiisa Ebla 12 bara 2018 galgala abbotii amantii, maanguddoota biyyaa, hogganaa morkitoota siyaasaa, waldootii sivikii fi namoota dhunfaa masaraa mootummaa keessatti afeerraa irbaataa godhanii jiran.
Mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad Wiixata darbee Guraandhala 2 bara 2020 paarlaamaa biyyatti wajjiin mata duree adda addaa irratti gaaffii fi deebii gaggeessuun isaanii ni yaadatama.
Mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleeny akka jedhantti ijoollee nu jalaa butaman haal duree tokko malee gadhiisisuuf akkasumas tarkaanfii barbachisaa ta’e fudhachuuf raayyaan biyyatti socho’aa jira. Gamtaan Afrikaa fi komishinni gamtaa Afriikaas gocha gosa Murillee kana balaaleffachuun kanneen namni jalaa ajjefamaniif jajjabiina hawwuun kanneen butamanii fudhataman deebifamuu qaba jedhu.
Mummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Dr. Abiy Ahimed raawwii bajata waggaa mootummaa isaanii mana marii bakka bu’oota uummataaf dhiyeessanii jiran. Gabaasa isaanii keessatti jijjiirama argametti aansuu dhaan hoogganoota mormii uummataaf ittiin ka’umsa ta’an jijjiiru fi akkaataa hojii waaltaalee fooyyessuun tarkaanfiiwwan fudhataman keessaa hanga tokko ta’uu ibsaniiru. Fonqolcha mootummaa raawwatamee fi uummata qe’ee ofii irraa godaanan ilaalchisees ibsa kennaniiru.
Mummichi ministeeraa kana kan dubbatan Baahir Daar keessatti kan gaggeeffame walgahii BIADEN irratti yoo ta’u namoonni muraasnii kanneen irra hedduun isaanii eenyummaa gosaa irratti hunda’uun haleellaan gaggeessa dabalaa dhufe ibsan.
Mummichi Ministeera Briteen Biyyi Isaanii Gamtaa Awuroopaa Keessaa Ba’u Qabdi Jedhu
Mummichi ministeera Briteen Boris Jaansan walii galteen jiraatu iyyu Briteen gamtaa Awuroopaa keessaa akka baatuuf guyyaan qabame kan walakeessa Onkolooleessa haa kabajamu jedhan.
Mummichi ministeera Briteen Boris Jaanson walgahii Invastmeentii kan hogganoota biyyoota Afrikaa Londonti gaggeeffamuu irratti Briteen biyyoota Afrikaa fi kanneen biro dinagdeen isaanii hatattamaan guddataa jiru waliin waliigaltee daldalaa haaraa tolfachuu feeti jedhan.
Mummichi ministeera Briteen turban darbe vaayrasii Koronaan qabamuu isaanii kan ibsame yoo ta'u ho'ii qaama isaanii gad bu'u waan dideef jecha of-eegganaaf jecha har'a akka hospitaala seenana ta'e jedhamee jira.
Mummichi ministeera Dr. Abiyi Ahmad ibsa hardha midiyaalee mootumaaf kenaanin alaabaan sababa walitti bu'insaa ta'uu akka hin qabnee dubbatanii jiru.
Mummichi ministeera Iraaq Heeyder al- Abadi akka jedhanti yoo hogganoonni Kurdootaa to’annaa dirreewwan xayyaara kutaa Sanaa aangawootatti deebisuu diidnaan ajaja akka gamasitti hin balaliine dhorku nan labsa jedhan.
Mummichi ministeera Israa’eel Benjamin Natanyaahuu mootummoota jarreen kun baqatanii ba’anii waliin dubbachuuf karoora kan qabu ta’uu ibsan.Baqattoonni seeraan ala Israa’el seenan kun sodaa waan nu irratti uumaniif jecha callinsaan kan in ileelle ta’uu Natanyaahuun akeekkachisanii jiru.Baqattoota Oromoo Teelaaviiv keessaa jiran keessaa tokko akka ibsanitti baqataan Itiyoophiyaa irraa gamas seene simannaa hin qabu.Kan Ertraa fi Suudaan irraa dhaqantu simatama jedhan. MP3 tuquun dhaggeefadhaa.
Mummichi ministeera Israa’eel Benjamin Natanyaahuu prezidaantii Yunaaytid Isteets Donald Traamp waliin har’a eega wal arganii booda haleellaa Rookeetaa galoo Gazaa irraa Israa’eel irratti gaggeeffamnaan imaltuu isaanii addaan kutuun Natanyaahun battalumatti biyya ofitti deebi’an.
Mummichi ministeera Israa’eel Benjamin Natanyaahuu sodaa fi bir’uu jiru irratti akeekkachiisa kan kennan yoo ta’u eenyu iyyuu seeraan gaafatamuu jalaa hin miliquu jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimad Kibxata Hagayya 18 bara 2020 Kaabinee isaanii keessatti jijjirraa aangoo 11 gochuu isaanii gabaafamee ture.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad dinagdee Afrikaaf kan oolii Doolaarri Biliyoona 100 fi Biliyoonni 50 akka kennamuuf gaafatanii jira.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad duula waraanaa kan hatattamaa Tigraay keessatti fudhanne eega jedhanii baatii 6 caala booda amma illee wal waraansii fi dararaa Tigraay keessatti kan itti fufee yoo ta’u beellis baatilee hedduuf sodaachisaa jira.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad fi prezidaantiin Keniyaa Uhuruu Keenyaattaa Asmaraa keessatti daaw’annaa hojii gaggeessanii jiru.Hogganoonni lameen akka lakkobsa Itiyoophiyaatti Guraandhala 24 bara 2011 walakeessaa guyyaa ykn waaree irratti adda addummaa daqiiqaa kudhaniin dirree xayyaaraa Asmaraa ga’an.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad torban kana ministeeroota sadii kan muudan yoo ta’u federaalaa fi bulchiinsa magaalaa Finfinnee irraa immo aangawoota lama kaafamanii jiru.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dabalatee Angawoonni Shan Ragaa Ittisaaf Akka Dhiyaatan Manni Murtii Ajaja Kennee Jira
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa D Abiyyi Ahmad dhaabbata Jaak Maa jedhamuu fi dhaabatta Aliibaabbaa wajjiin hojii gargaarsaa labsanii jiru.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Daw’annaaf Masrii Seenanii Jiru
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyy Ahmad du’a dhaqqabeef gadda ittidhaga’ame ibsanii jiru. Kana malees kanneen gochaa kanaaf itti gaafatamoo ta’an seera duratti kan dhiyaachuuf jiran ta’u mirkaneessan.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dr.Abiyy Ahmad gara dhuma torban darbee irra gara biyyoota giddu galeessa baatti imalanii turan.Imaltuu jalqabaan Riyaad seenanii mootii biyyatti waliin kan mari’atan yoo ta’u walii galtee irra ga’ameen lammiwwan Itiyoophiyaa Riyaad keessatti hidhaman keessaa 1085 gadhiifamanii guyyoota darban lama keessaatti Finfinnee seenanii jiru.
Mummichi ministeera itiyoophiyaa Dr. Abiyy Ahmad Jijjirama Fiduu Danda’uu? Qorannaan Maal Jedha
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad Kaabinee ofii yoom akka muudan hin beekamin jira.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad prezidaantii Masrii Abdul Fattah El Sisi waliin bilbilaan dubbachuu isaanii kan ilaaleen sabaa himaan Masrii gabaasanii jiru.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad daawwannaa Faransaayii keessatti gaggeessan xumuruun har’a Jarmanii seenanii jiru.Achittis chaansilarii biyyatti Angelaa Markal waliin eega wala rganii booda walgahii hogganoota Afrikaa irratti argamanii jiru.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad dhaamsa baga gammaddanii erganiin kan waggoota dheeraaf addaan citeE ture hariiroon biyyoota lameeni yeroo ammaa wal amantaa fi fedhii biyyoota lamaanii hundee godhachuun haala gaariin itti fufuu isaaf gammachuu itti dhaga’ame ibsanii jiru.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad fi jilli isaaniin hogganame daw’annaa Amerikaa kutaalee adda addaa keessatti torban sadii dura gaggeessan fi hariiroon hawaasa lammiwwan Itiyoophiyaa akkasumas hidda dhalata Itiyoophiyaa qaban waliin tolfame milkaa’iina guddaa argamsisuu isaa dubbtan.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad fi Prezidaantiin Ertraa Isaayyaas Afawarqii daangaa Buree fi Bibaay Simaa har’a ifatti bananii jiru.Hogganoonni biyyoota lameenii ayyaana waggaa haaraa sababeeffachuun daangaa kana bananii sana booda looltoota biyyoota lameeni waliin ayyaaneeffatanii jiru.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad foyya’iinsa argamsisuuf tarkaanfiin fudhachaa jiran salphaa akka hin taanee kan ibsan Itiyoophiyaatti angawaa sadarkaa ol aanaa kan tokkummaa mootummootaa Enees Chumaa qormaanni mudataa jiranis ija Kanaan ilaalamuu akka qaban hubachiisan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad garu gargaarsii kun guutuummaa biyyoota Afrikaa dhaqqabeera jedhanii turan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad gumii dinagdee addunyaa Daavoos keessatti gaggeeffamu irratti hasawaa dhageesisanii abbotiin Qabeenyaa Biyya Alaa Itiyoophiyaa keessatti hojii invastmantii akka gaggeessan Afeeran.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad hordoftoota amantii kristaanaaf dhaamsa dabarsaniin dhaloota gooftaa yesuus yeroo yaadanuu kanatti biyya keenyas haa yaadannu jedhan.Bara Yesuus dhalateetti haallii Beteliheem fi naannoo ishee keessa ture har’as biyya keenya keessatti mul’ataa jira jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad milkoomiina waggaa tokko keessatti argame kan ilaaleen ibsa kennan keessatti midiyaa hawaasaa irratti qeeqa ta’u hin qabne oloola diggaa dhiyaatan qeeqan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr.Abiyyi Ahmad miseensoota raayyaa murna waraanaa adda addaa irraa walitti dhufan waliin marii gaggeessan kan ilaaleen tuuta oduuf ibsa kennan dhumatti waa’ee hidhattoota ABO gaafatamanii turan. Isaanis deebii kennaniin ABOn hidhannoo hin hikkadhu jedha jedhee hin yaadu maraafuu isaanii fi kanneen biroo wajjiin dubbachuuf jirra jedhan.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad Samabata Ebla 7 bara 2018 aangawoota federaalaa fi kan bulchiinsa naannoo waliin magaalaa guddoo bulchiinsa naannoo Somaalee kan taate Jigjigaatti imalanii turan.Achittis aangawoota bulchiinsa Somaalee fi bakka bu’oota uummataa kana naannoo sana waliin marii gaggeessanii turan.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa fi Prezidaantiin Masrii Bilbilaan Dubbatan
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Gaazeexxessoota Biyya Alaaf Ibsa Kennan
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Haala Yeroo Irratti Uummataaf Haasawaa Dhageesisanii Jiru
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayla Maariyaam Dassaaleeny immo hogganaa fi milishaa naannootu rakkoo kana uuma jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayla Maariyaam Dassaaleeny Roobii darbee Amajjii 3 bara 2018 itti gaafatamtoota jaarmayoota arfan paartii biyya bulchaa jiru ADWUI keessa jiran waliin wa’ee namoota hidhaman gadhiisuu fi mana hidhaa beekamaa Finfinnee keessa jiru Maakalaawiin gara Muziyamiitti akka Jijjiramuu ibsanii turan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayla Maariyaam Dassaaleny walitti bu’iinsa dhiyeenya kana biyyatti naannoo adda addaa keessatti uumamee ittiin jedhan kan ilaaleen Uummata biyya isaaniif hasawaa dhageesisuu isaanii beekamee jira. Walitti bu’iinsa uumaman jedhan keessaatti kanneen lubbuu isaanii dhabaniif gadda itti dhaga’ame ibsuun haallii uumaman qoratamanii furmaanni barbaadamuuf akka jiru dubbatan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Hayila Mariyaam Dassaaleeny Miseensoota Kaabinee haaraa kaleessa beeksisanii jiru. Manni marrii bakka bu’oota uummataa fi manni maree Federeshinii immoo wiixata darbe walgahii gaggeessan irratti prezidaantiin Itiyoophiyaa Dr. Mulatuun Haasawaa dhageesisanii jiru.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Hiriira Baratootaa Irraatti Ibsa Kennan
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Kabinee Isaanii Haraa Ifa Godhan
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallaas Zenaawwii mana maree bakka bu’uoota uummataaf hasawaa dhagesisaniin, daldalaa irratti to’annaa jabaan kan godhamu ta’uu ibsan. Gatiin gurguurtaa qaala’uu ykn guddachuu ittisuuf immoo mootummaan isaanii tarkaanfi kan fudhatu ta’uu hubachiisan.Dhiyeenya kana mootummaan gatii gurguurtaa gad cabsuun tarkaanfiin fudhate magaalaalee adda addaa keessatti hagam akka gargaare namonni gaafataman harka caalaan,daldaltonni gatii ofii duraan ittiin bitan irraa waan gad cabeef jecha, hin gurgurru jechun dhoksan,kanaaf yeroo ammaa gabaa irraa waa arganii bituun rakkisaa dha jedhu.Ituu gatii qaalii isa duraatti deebi’ee akka garaatti argamee wayya jedhu.Daldaltonni gatii guddaan duraan bitan deebisanii akka gad cabsan gochuun ,kufaatiif isaan saaxiluu dha kanneen jedhanis ni jiran.Dabaala mindaa mootummaan labsees, warraa duraan mindaa guddaa argataa turan daran utube kan jedhanis ni jira.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Mummichi-ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zeenaawii,magaalaa Niwuyoork keessa ka jiru Yunivarsitii Kolombiyaa keessatti, eega haasawaa godhanii booda, gaaffii dhiyaateef deebii kennanii jiran.
Mummichi-ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawii kora waggaa walii-gala kan Tokkummaa Mootummootaaf haasawaa dhageessisaniin, karoora miliniyeemii haga bara 2015nii keessaa ka waggaa shanii lafa kaa'ame irratti waadaan gargaarsaaf seenamee eegame milka’iina fida, jennee dubbachuuf haalli isaa ifaa miti, jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawii odu gabaastoota waliin gaaffii fi deebii gaggeessaniin, mootummaa Ertraa aangoo irraa buusuuf mootummaan isaanii tarkaanfii diplomaasiis ta'e kan waraanaa ni fudhata jedhan.Dubbi himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Dinaa Muftii raadiyoo sagalee Ameerikaa waliin marii gaggeessaniin, Hawaasni adunyaa Ertraa irratti tarkaanfii akka fudhatuuf gaaffii Itiyoophiyaaf dhiyessite maal dhibdeen waan ilaaleef jecha, amma ejjennaa jabaa kana fudhachuuf murtessine jedhan.Kana malees Ertraan ,Itiyoophiyaa fi biyyoota gaanfa Afrikaa biroo jeequu yoo itti fufte, mootummaan Itiyoophiyaa kallattiin tarkaanfii fudhachuuf kan dirqamu ta'uu ibsaniiru. MP3 tuquun guutummaatti dhaggefadhaa
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii baatii Ebla darbe paarlaamaa isaaniif haasaa dhagesisaniin mootummaan isaanii gareelee mootummaa Isaayaas Afewarqii kuffisuuf qabsaa’an kan deggeru ta’uu beesisanii turan kan jedhan David Shinn, kanas Ertiraan yeroo walgahiin Gamtaa Afrikaa Finfinnee keeessatti gaggeefamuuf turetti haleellaa bombii jabaa geesisuuf turte jechuun Itiyoophiyaan eega himattee booda jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii naannoo daangaa suudaanitti ittiisa humna elektrikaa meegaa waatii 5200 maddisuu kana ijaaruu kana deggeruuf irraa biyyoota boodatti deebi'an qeeqanii, Itiyoophiyaan qabeenyaadhuma ofii qusattee akka ijaarsicha milkeessuu dandeessu dubbatu.
Mummichi Ministeera Itiyoophiyaa Mana Mareef Gabaasa Dhiyeessan
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Obbo Haayla Maariyaam Dassaaleeny kamiisa Bitooteessa 16 bara 2017 mana marii bakka bu’ootaaf akka ibsanti hojii irra oolfamuu labsii yeroo hatattamaa kana uummata biyyatti keessaa harka 82tu deggere jedhan.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Obbo Mallas Zenaawwii, waggoota shanan dhufaniif aangoo irra turuuf, kakatanii aangoo qabatan.Sirna paarlaamaa biyyattii keessatti gaggeefame kanaan, paarlaamaa haaraan hojiin isaa ifatti kan jalqabe yoo ta’u,Obbo Mallas addunyaa irratti nama beekamaa fi mirga Afrikaa eegsisuuf heddu kan qabsa’an ta’uun ibsamee jira.Hojii Obbo Mallas ilaalcha duraa itti kennan, mootummaa isaanii bifa haaraan gurmeessuu ta’a jedhama.Qooddannaa aangoo sadarkaa olaanaa ilaalchisee, warruumti mootummaa keessa beekan iyyuu, dhuma irratti baru waan ta’eef preesii fi sabaa himaan biyyattii keessaa tilmaama isaanii dubbachuu danda’an xiqqoo dha.Barcuma paarlaamaa lama irraa kan hafe hunduma isaa iyyuu IHADIG injifachuun ni yaadatama. Paarlaamaa isa durii keessatti garuu barcuma 150 caalaan mormitootaan qabamee kan ture ta’uun ni yaadatama.
Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Waa’ee Badhaasa Nobeelii Injifatan Maal Jedhan?
Mummichi Ministeera Ityoophiyaa Dr. Abiyyi Ahamad fi Prezidaantiin Eertraa Obbo Isaayyaas Afewarqii Sarhaa Zaalaambassaa yeroo seenanitti haala ho’aan simataman.
Mummichi Ministeera Kaanaadaa Prezidaant Traamp Wajjin Wal Ga’an
Mummichi Ministeera Maalii fi Mootummaan Isaanii Guutummaatti Aangoo Gadhiisan
Mummichi Ministeera Maalii fi mootummaan isaanii guutummaatti kamiisa kaleessaa aangoo gadhiisan.
Mummichi ministeera namoota keessumaa sadarkaa Ministeeraaf kaadhimmatan gara mana maree bakka bu'oota uummataatti dhiyeessanii raggaasisuun dura ofii muuduu hin danda'an jechuun Yunivarsitii Finfinnee, faakaaltii seeraatti gargaaraa profesaraa kan ta'an Jeetuu Iddosaa xinxala gama isaanii kennanii jiru.
Mummichi ministeera paakistaan Imraan Khaan balaa kun dhaqqabuu isaan Rifachuu isaanii ibsanii balaa baabuuraa hamaa dha jedhan.Waluumaa galaan qorannaan akka gaggeeffamuus gama Twiitariin ajaja dabarsan.
Mummichi ministeera paakistaan Imran Khan paarlaamaa ofii walgahii hatattamaa waamuun tarkaanfiin Hindii kun lootee seentummaa kutaa musleemonni itti heddumaatan kan kaashmir keessaa hammeessa jedhan.
Mummichi ministeera Paakistan dhaamsa Traamp gama Twitariin dabarsaa turaniif deebii kennaa turan.Paakistaan duula waraanaa Amerikaan shoroorkeessoota irratti gaggeessitettii hirmaattee malee halleelaa shoroorkeessonni bara 2001 Amerikaa irratti raawwatan keessaa harka hin qabdu jedhan
Mummichi ministeera Sudaan Abdallaa Haamdook lakkoobsa miseensoota kaawunsilii abbaa buyyummaaf hundeeffameetti dabaluuf jiru.Lakkoofsii miseensootaa kan 20 ture gara 26tti guddata jedhamee jira.
Mummichi Ministira Itoophiyaa Obboo Haylamaariyam Dasaalany Dilbata galgala Televisiinii Itoophiyaa irratti gadda itti dhagahamee ibsanii, gochi akkana kana duraas ta'ee beekuu isaa dubbatn. Obbo Haylamaariyam dabalanis humni waraana Itoophiyaa ijoollee hidhatoota Murleetin fudhataman bararuudha waan danda'u hunda gocha jira jedhan.
Mummichi ministraa Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii akka jedhanitti diinagdeen biyya isaanii waggoota 7 keessatti waggaa waggaatti harka10 ykn isaa ol guddateera.Dhaabileen guutummaa adduyaa garu mala ittiin herragame kana shakkuun gaaffii keessa buusu.
Mummichi ministraa Itoophiyaa Obboo Haylemaariyam Dasalanyi ibsa galgala harraa kennanin, dirree siyaasaa biyyattii bal’isuuf jecha angoo isaanii dura taa’ummaa dhaabaa fi muummee ministirummaa gadhiisuuf xalayaa galfaachuu himan.
Mummichi minsteeraa Abiyyi Ahmad Kibxata kaleessaa godina Matakkal keessatti uummata waliin mari'achuun ni yaadatama.
Mummichi minstiraa Itoophiyaa Obboo Haylamaariyam Dasaalany walitti bu’iinsa daangaa naannoo Oromiyaa fi Somaalee Itoophiyaa dhaabsiisuf ajeja dabarsaaniiru. Hojii hawaasa tasgabeessu fi eegumsaa hojjachuuf humni nagaha eegumsaa federaalaa gara naannoowwan walitti bu’iinsi ummameetti ergamuus ibsaniiru.
Mummittiin ministeera Briteen har’a gara Flaadelfiyaatti kan imalan yoo ta’u kunis Jimaata borii white House ituu hin daw’atiin dura ta’uu isaa ti.
Mummittiin ministeera Briteen Tereesaa May hariiroo addaa biyyi isaanii yunaaytid Isteetes waliin qabdu akka haara’uuf gaafachuuf jiru.
Mummittiin ministeera Briteen Tereesaa Meey aangoo isaanii gadhisuuf kan jiran ta’u beeksiisan
Mumwaka wa2014, Bwana Marcel Mutsindashyaka ni umwe mu Banyarwanda batandatu bari muri gahunda YALI yashyizweho na Perezida Barack Obama wa Leta zunze ubumwe z’Amerika kugirango ihugure urubyiruko rw’Afrika kwishakira ibisubizo.
Muniiraan akka jettutti wal ga’ii kana irratti kan argaman keessaa dargaggeettii ennaa taatu tarii sagaleen koo barbaachisaa ta’uu dhiisuu mala. Nuti garuu kan of yaadachiisuu qabnu sagaleen kan koos barbaachisaa dha ka jedhu jette.
Muniiraan taajjabdoota dargaggootaa Ameerikaa gumii sana irratti argan ja’affaa dha. Sagantaan dargaggoota hirmaachisu kun kan qindaa’e ministrii dhimma alaa fi waldaa tokkummaa mootummootaa Ameerikaan ta’uun beekameera.
Muniiraan Yunivarsitiiwwan beekamoo saddeet biraa waraqaa simatamuu kan argatte ennaa ta’u achi keessaa Harvard filatte.
Muraa mana murtiitii fi siyaasaan Amerikaalleen harkuma warraa jira.Gadaa abbaa hedduu dubbii muraa bahan. Akkana tanaan ammoo Demokiraatotaaf sodaa jabduu.
Murannoo dhaan cina isaa dhaabatti. Sanuma iyyuu boonuu dhaan. Abbaa warraa ishee akka salphaatti aaruu fi ilma ishee hamaa ta’e gidduu jireenya wal madaalsisuun jiraatti Rose. Nam fakkii abbaa warraa ishee ta’uun kan hirmaate Denzel Washington ennaa ta’u dubartii ka biroo irraa mucaa godhatee manatti fide, Isheenis sababa simachuun irra jiruuf utuu hin taane barbaaddee simatte.
Murannoo fi cicha qabaannaan waa’een adda-addummaa saalaa rakkoo ta’uu hin danda’uu jetti. Warri akkas yaadan jiru taanaan hojjatanii agarsiisuun akka deebii ta’uuf dubbatti.
Murannoon Amaaraa xiqqaachuun daangaalee Amaaraa fi Affaar irratti walitti bu’iinsa uumamu dhaabbataan akka hin furamne godhe jechuu dhaan bulchitoonni naannolee lamaanii ibsanii jiru
Murannoo Qabaannaan Umuriin Hojitti Akka Hin Bobbaane Nama Hin Daangessu: Dr. Alemtsehaay Tesfaa Gammadaa, Investera Lammii Oromoo
Murichi jecha loogdummaa Traamp balaaleffatu irra-aantummaa sagaleetiin raggaasisame iyyuu, Ripabilikaanonni miseensonni mana-maree irra jireessi murtii kana murticha mormanii jiran.
Muri iyi minsi Ijwi ry'Amerika riraza kujya riganira nabamwe muri urwo rubyiruko rwagize amahirwe yo gutoranywa. Uyu munsi turahera ku murundukazi w'itwa Mireille Kayeye, akaba yarakunze gukurikira ibijyanye n'ubuzima bw'abagore n'urubyiruko mu Burundi. Mu kiganiro na Eddie Rwema, aratangira atwibwira.
Murni human galaanaa Tuniisiyaa walumaa gala namoota 109 baraaruu isaanii ministriin ittisaa roobii kaleessaa beeksisee jira.
MurnyaDu’a Gaandidduukeessatti –geedaltii nyeenca gaandidduma ufiitiin ijjeefte jedha Galmii.Gaandidduun du’uu jechuun akka jecha kitaaba Galmaatti nama ykn saba adoo jiruu hin jirre,faayii isaa,jabeennii isaa,qaroomii isaa beekamuuf dadhabe ykn ammoo adoo beekanii guddachuu irraa dhowwan.
Murruqi tolchee ilmee namaa afaanti haqate
“Murtaahee kennamee jedhamee maqaadhaan nu hin geenne. Laftii tun duraan falmaallee hin qabdu. Araddaan amma maqaa dhahame kun durumaan keenya,” jedha.
Murtee kanaan booda ‘Gandi Kaambiyoos jedhamu kan Dhadhaab keessatti argamu cufamuu, ammas bara dhufu Ifo 2’n akka cufamuuf jiru’ miseensi Dura Bu’aa Hawaasa Baqattootaa tokko nutti himaniiru. Kana malees dhiyeenyatti lakkoofsi dhaabbilee tola ooltotaa baqattoota gargaaranis gadi buufamuuf akka jirullee ni dubbatu.
Murtee kana booda deeggartoonni Raailaa Odiingaa Mana murtee biyyatti duratti gammachuu ibsaniiru. Haala seera keeniyaatti filannoon irra deebi’uuf murtaa’e tokko guyyoota 60 gidduutti gaggeeffamuudha qaba.
Murtee Keeniyaan baqattoota ofirraa gaggeessuuf dabarsite baqattoota biyyattii keessa jiran yaadddessaa jira. Baqataan Oromoo Huseen Hamdaa jedhamu ka dhiyeenya Itiyoophiyaa baqatee dhufe 'Murteen biyyatti deebi'aa jedhu kuni baayyee ulfaataa' jedha. Dhimma kana ilaalchisuun Gamtaa Mootummootaatti waajjirri Baqataa UNHCR mootummaa keeniyaa faana ka mariyachaa jiru yoo tahu, ammasitti baqattoonni Keeniyaa keessa jiran akka tasgabbaayanii taa'an ibsee jira. Dursaan hawaasa Baqataa Oromoo Naayiroobii Abdusalaam Muktaaris yeroo adda addaatti murteen Keeniyaa keessatti Baqataa irratti darbu baqattoota hedduu miidhaa, kanaaf murteen kunis baqattoota ka yaaddessu jechuun Raadiyoonii VOAf himaniiru. Mootummaa Keeniyaa murteen kana ilaalchisee haala raawwii isaa dhuma ji'a kanaatti ifa godha.
‘Murtee Manni Murtii Olaanaa kenne kanatti baayyeen gammade. Maaliifii hedduun maal ta’a laata egereen murtee kanaa jedhee eegaati ture. Akka koottis, sagaleen koo sirriitti naaf hin lakkaawamne yaada jedhuun qaba, namoonni kunniini sagalee keenya nujelaa hataniiru, kanaaf murteen kuni darbuu isaatti baayyeen gammade’ jechuun waan itti dhagaa’ame dubbate.
Murtee mootummaa Keeniyaa kana dhaabbileen mirga baqataaf falman kaanis mormaniiru. Otsiyeenoo Namwayaa; Gaanfa Afriikaatti qorataan qabiinsa mirga namoomaa Human Rights Watch’ Keeniyaan lammilee biyyoota gara garaa lola, sarbiinsa mirga namoomaa fi rakkoo kaan baqatanii itti kooluu galan keessummeessuuf itti gaafatama qabdi jedhe.
‘Murtee Mootummaan Dabarseen Beelarra Buunee Jirra,’ Lammilee Itiyoophiyaa Jibuutii Jiraatan
Murtee Mootummaan Keeniyaa dhimma baqattoota fudhachuu dhaabuu fi ka biyyaasaa keessa jiran gara biyya isaaniitti deebisuu murteesse ilaalchisuun Teessoo Waajjira muummee isaa Switzerland Jeeneev ka Godhe Waajjirri dhimma baqataaUNHCR kaleessa ibsa baaseen, mootummaan Keeniyaa murtee isaa irra deebi’ee akka ilaalu, gaafatee jira.
Murteen Abbaa Alangaa Deeviid Maaraagaa Lammilee Keeniyaa Biratti Kan Jalqabaati
Murteen Abbootii Alangaa jahaan dheengadda Filannoo Pirezendaantummaa Keeniyaa ilaalchisuudhaan darbe, lammilee biyyatii biratti miira adda addaati uume. Kaan ni gammade, kaan waanti kun sirriillee miti ka jedhe jira, kaanis kun waan biyya Keeniyaa keessatti ta’ee hin beeknellee dha jadhan. Keessumaa deeggartoonni dursaa Paartii mormituu biyyattii Raayilaa Odiingaa filannoon lafaa ta’uuf deemu haqaan gaggeeffamuu danda’a jechuun yoo gammadani, deeggartoonni Uhuuruu keeniyaaattaa garuu waan kanatti hagas hin gammadne.
Murteen kun tamsa’ina Vaayrasii koroonaa ittisuuf jecha xinxala qajeelfama amantaa irra dhaabachuun ka dabarsame tahuu tu himame.
“Murticha ni kabajna. Waan dursa kenninuufis sirreessaa jirra” jedhan Gaaniini.
Murtii ABOn ‘Dhimma WBO Abbootii Gadaa fi Ummata Oromoof Kenne’ jechuun Gumii araaraa dhiheenya Tokkummaa Abboota Gadaan qophaa’e irratti beeksise.
Murtii araaraa tana Hagayyaa dabarte irratti walii galan.Dhufaatiin jaraatuu akka ministera odeeffannoo mootummaa Suudan Kibbaa Makuyeetti furumaata nagaati.
“Murtii araddaa kennuu kun Qoree irratti murtoofte waan jehu qofa argine,”jedha obboo Ahmed.
Murtii ati murteessiteef hundumti keenya kan bitamnu ta’uu ibsuu dhaan hoogganoota gareeleem mormituu toora dogoggoraa irra deeman dabalatee yaada isaanii irra deebi’anii itti xiinxaluu dhaan filannoo nagaa fi demokraatawaa ta’eef akka of qopheessan carraa kanaan waamichan dabarsa. Kana ala sosso’uu taanaan mootummaan waan barbaachise mara gochuu dhaaf akka ta’utti uummata bal’aa biyya keenyaaf ibsuun fedha jedhan. Hoogganoonni paartii mormituu hagi tokko garuu ba’ii filannoo simachuu dhaaf qophee miti jechuu dhaan muummichi ministeerichaa qeeqaniiru.
Murtii boordii fillannoo biyyoollessa mormuun dhimmicha gara mana murtii idileetti gessuuf akka jiran, miseensi hooggansa garee ABO Obbo Araasoo Biqilaan hoogganamu kanaa, Obbo Qajeelaa Mardaasaa VOAf ibsanii jiran.
Murtii Bordiin Filannoo Kenne Irratti Gareen ABO Lamatti Qoodaman Maal Jedhu?
Murtii Bulchiinsa Naannoo Tigraay fi Manni Maree Federeshiniin Federaalaa Walitti Darbatan Biyyattiif Furmaata Hin Ta'uu : Ogeessa Seeraa
Murtii Dabarsee Bulchiinsii Ameriikaa Keessa Deebi’ee Ilaaluu Qaba: Amb. Dinaa Muftii
Murtii dhumaa kennuuf akka lakkoofsa Itiyoophiyaatti Bitooteessa 11 bara 2009 tti bellama biraa kennuun himatamaa lammaffaa Befiqaaduu Haayluu ol iyyannaa dhiyeeffate manni murtii fudhatama dhabsisee jira.
Murtii gurumuu murtii uummataa biraa kennamee fi miseensa poolisii adii kan daraggoo gurraachaa tokko kutaa St Louis misuurii keessatti ajjeesee balleessaan itti hin muramin hafe irraan kan ka’e lammiiwwan Ameerikaa addaan qoodamanii jiran.
Murtii haqaatu jal'ate kanneen jedhan lammiiwwan Ameerikaa komee dhiyeessan
Murtii isaanii tana namatti jalaa qaba.Fkn“Waaqa Gadaa Yaasi!”jedha. Gadaa harka nu seentee jedhee himachu isaati.
Murtii ka biraatiin garuu, ogeeyyiin herregaa fi baankiileen Traamp maallaqa keessa ka’ate, hanga manni-murtii waa’ee dhimma sanaa murtii kennutti galmeelee maallaqaa sana qorattoota mana-maree bakka-bu’oota uummataatti kennuu diduu ni danda’u jedhama.
Murtii kana gareen namoota 5 of keessaa qabu kan qopheessee yoo ta’u miseensoota bordii harka caalaan raggaasifamuu qaba ture.
Murtii kana irra ka ga’ame kaleessa naannoo Gambeelaa keessatti haleellaa geggeessameen hojjettoonni gargaarsa namoomaa ajjeefamuu isaaniif ta’uu Itiyoophiyaatti eeggataa qindeessaan gargaarsa namoomaa ka tokkummaa mootummootaa Steven Weer Omaamoo VOAf ibsaniiru.
Murtii kana irra kan ga'amees filannoo bara 2007 booda aanaalee haaraa sararaman waan jiraniif jecha isaaniin itti dabaluuf yaadameetu jedhamee jira.
Murtii kana miseensonni WBO akkamitti akka ilaalan itti-aanaa Ajajaa Waraana Bilisummaa Oromoo Zoonii Kiibbaa - Obbo Gammachuu Abooyyee gaafatamanii ennaa deebisan, “WBOn uummata Oromootiif qabaawa waan taheef, itti gaafatamni kun uummatichatti dabarsamuun waan gaarii dha. Gammachuun simanna.
Murtii kana mormuun Yunivarsitiin Harvaard fi Inistituutiin Teknolojii kan Maasaachuseetis himannaa isaanii mana murtitti kan galfatan yoo ta'u Yunivatsitiwwan kanneen biroo 60 ta'an deggersa qaban ibsaa jiru.
Murtii kana nan kabaja. Garuu, dhumatti, murtii dogoggoraa ti – Yunaayitid Isteetsiifis tahe Addunyaadhaaf – jedhan.
Murtii kana Paartiin Bilisummaa Tigiraay fi Paartiin Dimookiraasummaa Asiimbaa Simatanii jiran. Paartiin Saalsaay Weyyaanee Tigraay immoo, “kun ka deemsa dimookiraasii dadhabsiisu,” jechuun morme immoo.
Murtii kana simannee jirra. Gaaffii hedduun ka’uu qabantu jiru. Fakkeenyaaf maaliif kanneen marsariitii irratti barreessan ka biroon hin hiikamne. Gaazexeessonni sadii fi kanneen marsariitii irratti barreessan lama erga hiikaman ta’e seerri kun kanneen biroof hin hojjetuu? Kanaaf kanneen biroon sababiin hin hiikamneef natti hin mul’atu jedhan.
Murtii kanas koree dhaabbataa waa'ee eenyummaa kan mana maree Federeshiniif ergamuun ibsamee jira.
Murtii malee buufata poolisii turan himata jedhuuf ammoo dubbii isaanii komandi poostiin qorachuutti waan jiruuf tursamanii gaafa isaan qorannoo isaanii fixatan waan jedhaniin jedhaniin jedha komander Tesemmaan.
Murtii mana maree Federaalaan ala akkasumas ilaalcha guutuu biyyaan faallaa ta'uun Addi Bilisummaa UummataTigraay(TPLF) filannoo gaggeessuuf murteessuu isaa bulchiinsa naannoo ollaa ta'an irraa mormiin isa mudatee jira.
Murtii mana maree murtii uummataa booda president Obaman White House irraa ibsa kennanii jiran. Tasgaggiin akka jiraatu poolisiinis hiriirtota nagaa haala of eeggannaan akka qabu gaafataniiru.
Murtii manni marii Federeshinii Itiyoophiyaa waa'ee filannoo fi dhiittaa miraga namoomaa Tigraay ilaalchisee dabarsee qaamnii hojii rawwachiiftuun mootummaaa hojii irra olchuu qaba jechuun prezidaantiin bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Tamasgeen Xiruneeh kaleessa tuuta oduuf ibsanii jiru.
Murtii Manni-murtii ol’aana federaala dhimaa Yaala Fayyaa Obbo Jawaar Muhaammad’faa irratti murteesse irratti ol iyyannoo Abbaan alangaa Federaala dhiheesse hardha Manni-murtii Waliigalaa caqasee Guraandhala 16 bara 2013 murtii kennuuf beellamee jira.
Murtiin Ameerikaa kan Doonaald Traampiin irra ga’ame imaammata US kan kurna hedduu Yerusaalemiin ilaalchisuun jiru jijjiiruu dhaan embasii Ameerikaa Tel Aviv keessaa kaasuuf yaadi jiru hoogganoota Faalisxiin dheekkamsiisee jira.
Murtiin bekkumsaa fi abshaalumaadhaan kan hin murteefamne, dogoggoora guddaa akka ta’e hubachuu qabdu. Barattooni Yunivarsiitii gara garaa Oromiyaa keessa jiran keessaa barnoota isaanii addaan muruun mooraa gadi dhiisanii ganama har'aa bahaan kun maali sababni isaani?
Murtiin bubbule immoo akka waan dhorkametti waan lakaa’amuuf itti gaafatmni kana sirreessuu immoo kan mana murtii ta’uu tuqanii gaaffiin abbaa alangaa bira taramee mormii himannaa dhiyeeffatan irratti murtiin akka kennamu gaafataniiru.
Murtiin ejjennoo, kaleessa galgala, Mana-maree Yunaayitid Isteetisiif dhihaate sun, sagalee dhibba lamaa fi afurtamaan, sagalee dhibba tokkoo fi saddeettamii toorba irra aanee kan raggaasiame yoo tahu, “jechi loogdummaa Traamp sun, lammiwwan Ameerikaa haaraa fi saboota adii hin ta’iin irratti sodaa fi jibbinsi akka dabalu taasisee jira” jechuun baleeleffate.
Murtiin gatii meeshaalee irra kaa’ame daldala keenya irratti dhiibbaa qabaate jechuu dhaan daldaltoonni komee qaban dhiyeessaa jiran.Sababiin isaa meeshaaleen dhiyeessiif oolan dhabamuu isaanii ti. Merkato ykn kanneen meeshaa alaa galchan biraa dhabamuu isaa ti.
Murtiin hiree murteeffannaa naannoo ta’uu kan godinaalee shan kibba gama dhiyaa Itiyoopiyaatti argaman shanii fi kan aanaa addaa tokko filannoo biyyoolessaa ja’affaa waliin guyyaa tokko akka ta’u murteessuun isaa uummata sagalee kennutti burjaajii hin uumu jechuu dhaan boordiin filannoo beeksisee jira.
Murtiin isaanii kun kan dhaga’ame qabsaa’onni mirga namaa baatilee hedduf hiriira mormii qindeesaniin filannoo wagga darbee waliin dha’an jechuun himataa ega turanii booda.
Murtiin, kan Addee Asteer irra gahamee jette kun garuu waan kana dura waayee mormii Oromiyaa keessa laachisee qondaaltoonni Mootumaa biyyatti jechaa turaniin wal hin fakkaanne. Paartiileen mormituu biyyattius mormiin kun baay’ina roorroo irraa ka dhufee jechaa turan.
Murtiin Kenname Ilaalcha Uummataa Daran Addaan Fageesse
Murtiin Kenname Ilaalcha Uummataa Daran Addaan Fageessee kutaa 2ffaa
Murtiin kenname kun ilaaalcha uummata biyyatti gidduutti adda addummaa kan uume yoo ta’u rakkoo gurraachaa fi adii giddu jiruus daran hammeessee jira.Prezidaantiin Yunaaytiid steetes Baraak Obaamaan wiixata Muddee 1, bara 2014 masaraa Waayit Haawuus keessatti kaabinee isaanii hogganoota mirga sivilii fi aangawoota seera kabajsiisan wajjiin dubbatanii jiru.
Murtiin Koo Sirrii Dha : Prezidaant Traamp
Murtiin koree hojii rawwachiiftu kun bor koree gidduu galeessaa fi gumii walii-galaaf dhiyaatee murtiin dhumaa irratti kennama jedhamee eegama jedhamee eegama
Murtiin kun garu duula na filadhaa prezidaant Traamp gaggeessaa turan waliin wal hin qabsiifne.Traamp murtii labsamee kan simatan yoo ta’u Demookraatonni garu qeeqa jabaa dhiyeessan.Koreen Ripaablikaanotaan gaggeeffamu kun deemsa qorannaa jabaa gargaaramuun Amerikaaf falmuu hin dandeenye jedhan.
Murtiin kun giddu galeessa bahaa fi sanaan alattis waan balaa guddaa hordofsisuu danda’uu fi muddamsii hammeessa sodaa jedhu uumeera jedha mootummaan Ripaablikii Jabutii.
Murtiin kunis mummichi ministeeraa Abiyyi Ahmad aangoo waalteessuuf yaalii godhan darn wal xaxaa taasisee.Hoggantuun bordii filannoo Itiyoophiyaa aaddee Burtukaan Miidhagsaa walgahii bakka bu’oota paartilee siyaasaa waliin gaggeessan irratti akka jedhanti filannoon marsaa 6ffaa Waxabajjii 5 gaggeeffamuuf karoorfamee ture torban 2 ykn 3f achii butamee jira.
Murtiin kunis zooniin walaayitaa naannoo ta’uun akka isheen hundeeffamne sagalee ukkamsuuf tattaaffii godhame mormuuf jecha.
Murtiin kun kan darbe erga vaayiresiin kun faca’uun dhaga’amee booda muummichi ministeeraa kanneen yakka hamaa hin dalagne akka gad dhiisaman murteessanii booda jedha Meleskachoo Amahaa Finfinneerraa.
Murtiin kun kan dhaga’ame miseensonni boordii wal ga’ii guyyoota lamaa Chicago keessatti erga geggeeffatee booda yoo ta’u bulchiinsi Aviyeeshinii federaalaa erga balaa Indooneshiyaa fi Itiyoophiyaa keessatti dhaqqabuun namoota 346 galaafatee booda xarraarri max 737 samiitti deebi’ee akka hin balaliine ugguree booda.
Murtiin kun kan kenname mana maree murtii uummataan ta’uun beekamee jira. Dagaggoon gurraacha ameerikaa meeshaa hin hidhanne kun erga du’ee baatii sadii booda murtii darbe kanaan hiriirtonni aariin guutaman magaalaa Ferguson keessatti hookkara kaasanii jiran.
Murtiin kun lammiiwwan biyyootii alaa magaalattii keessaa yoo hin bane wayya jechuu dhaan kan angawoonni Chaayinaa gorsan falleessa.
Murtiin kun Ripaablikaanticha kutaa Teeksaas Joaquin Kastroon qophaa’ee kun Jimaata borii dhiyaatee manni marii bakka bu’ootaa baatii Bitooteess dhufu walakeessatti sagalee irratti kennuuf jira.
“Murtiin Manni-maree Federeeshinii yeroo bulchiisaa mootummaa dheeressuuf dabarse, gochaa seeraa alaa ti,” jedha ibsi paartiileen mormitootaa lamaan waliin baasan.
Murtiin obboo Haayilemaariyam haala biyyaatti keessa jiru garam jijjiira?
Murtiin paartichaa, mormii gara baatiilee lamaaf Oromiyaa keessatti geggeessamaa turee fi ajjeefamuu namoota dhibba tokkoo fi afurtamaa olii dhaqqabsiiseef hagam deebii ta’uu danda’a? Mormitoonni Oromiyaa keessaa fi miidiyaaleen mormicha tumsan ibsa hoogganni DhDUO baase kana akkamitti simate? Daayirektora Ol’aamaa Oromiyaa Miidiyaa Neetwoorkii fi xiinxalaa siyaasaa. Jawaar Mohaammadii fi kan yaaddoo nageenya isaaf jecha akka maqaan isaa raadiyooo irratti himamu hin fedhiin – Yunivarsitii Finfinneetti barataa seeraa, deebii gama isaanii nuuf kennanii jiran.
Murtiin Presidantummaa Masrii Aarii Uummataa Qabsiise
Murtiin qoqqobii viizaa kun aangaawoota mootumaa yokaan warra rakkoo Tigiraay keessaan wal-qabatee maqaan isaanii adda baasame irra darbee jireenya uummata bal’aa hangam miidhuu yokaan hubuu danda’a?
Murtiin sun battala gara deebii cimaatti ce’uu isaa kan ibsan Ana Gomesh, Gamtaan Awrooppaa sababaa nageenya naannoo fi kanneen biroon Itiyoopiyaa waliin wal ta’uu filatee kan ture ta’us amma garuu lammiiwwan isaa irratti dhiittaa mirga namoomaa fi dararaa geessisaa jiru akkaan kan isa yaaddessaakan dhufe ta’uu ibsee jira.
Murtiin sun haala qabiyyaa mirga namaa Itiyoopiyaa keessaa yaaddoo inni nutti uume ibsa. Keessumaa immoo magaalaa Finfinneetii ala kanneen jiran yoo xiqqaate lammiiwwan Oromoo 140 ta’an booda irra kan dhaabate mastar plaanii Finffinnee utuu mormanii kanneen ajjeefaman dabalatee dhiittaa mirga namaa ka biroo ilaallata jedhan.
Murtiin sun kan haqaa miti kan jedhe uummatichi nageenyi murtii haqaa hin qabaanne jiraachuu hin danda’u jedhan.
‘Murtiin tuni guddoo jajjabduu, maan jennaan amma xiqqoo dudduuba nu deebiftii, hojjaa furan (Filannoon) laf deemu, Ikoonomiin guddoo hin deemu, biyaashaaraan (Daldalli) lafa keessa guddoo hin deemtu. Namni kawaayidaa (akka durii) hojii sirkaalaallee (hojii humnaa) argachuu hin danda’u, maan jennaan waanni cufti hin hidhamti. Waanuma siyaasaa kana gul (duukaa) yaana. Ammoo warri Maarsabit kaawuntiilleen akka nuti Kuraa san keessatti agarreefii warra Juubilii dhahe, 84% namni ka Uhuuruuf Kuraa dhahe. An guddoo rifadheyyuu, akkan beekutti Kuraa karum dansaan dhoofnee haqumaan Shiindine (Moo’anne) ammaa irra deebi’aan tuni guddoo nu rifachiifti. Maan jennaanii, nuyi akka nu beennuttii kuraa hin hanne, warri Juubilii kaanii kuraa guddum qabaa, kuni guddoo miti aadaa beektaa irruma yaanaa amma yakubbaalle (Ya fudhanne).’ Jedha.
"Murtiin tun nama hedduu gammachiifte.""Hojjattootii tun waan ufii argate,"" jedhee gammachuun karaatti baafate."
Murtiin US kan duruu daldala miidhe haalli gabaa addunyaa oliif gad akka ta’u yeroo isaa dheeressa jedha ibsi sun. Gamtaan Awrooppaa dhaabbataa dhaan taarifa kana irraa walaba ta’uu qaba akka Ameerikaan jettu taarifi kun attamiin nageenya biyyaaf balaa ta’a jennee hin yaadnu jedhee jira.
Murtiin Uummata Sidaamaa Akka Argatu Paartiin Tokkummaa Sidaamaa Gaafate
"Murtii qoqqobbii mootumman Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa irratii dabarsee mormuudhaan kan dubataan Senaater Jiim Inhoof Finfinnee galuu isaanii Mumichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimad ""Baga nagaadhaan biyya keesan lammaffatti dhufatan,"" jechuudhaan beeksisaniiru."
Murtii sagalee 5-4n manni muirtichaa przidaantichi akka seera immigraashinii Ameeikaatti biyyoota nageenya biyyoolessaaf sodaachistoota ta’an biraa uggura jiru murteessuu danda’u.
Murtii Seenaa Qabeessa:Yunaaytiid Kiingidam Gamtaa Awroopaa dhiiste akka baatu sagalee ummataatin murtoofnan Deevid Kaameruun angoo gadhiisuudha qophaahuu isaa beeksise
Murtii sunilleen woma hin taanee hin gale.Abbaan Gadaa Booranaa,Madha Galmaa namaaadaa fi dhugaangargar hin baatu jedhu.
Murtii ufiin murteeffachuu tanaaf jedhanii hujiin mootummaan miidhamte hin jirtuu isumaa haga duriillee caala lafii misoomatti jirtii namii murtii kennuuf galmaahuu dhowwatanilleen hin jiru jedha.
Murtii Uummataa Ka Naannoo Sidaamaaf Duulli Dadammaqiinsaa Eegale
Murtii uummataa Sidaamaaf har’a magaalaa Hawaasaa fi aanaalee naannoo keessatti sochii dadammaqiinsaa geggeessuun jalqabameera.
Murtii Uummati jedhe ni fudhanna jedhan obbo H/Maariyaam Dessaaleny
Murtii yunaaytid Isteetes kana keessatti fayyaa haadholii fi daa’imman Afrikaa keessaa hagam eegsisuun akka danda’amu mari’achuuf hayyonni waa’ee fayyaa addunyaa irra jiran Johaaneesburg Afrikaa Kibbaa keessatti walga’uuf jiru.Hanqinni maallaqaa mudannaan sagantaaleen tajaajiila eegumsa fayyaa Afrikaa keessaa kanneen irra jiriin isaanii gargaarsa biyya alaa irratti hirkachuun gaggeeffaman duubatti deebisuu mala. Kana malees lakkoobsii ogeessoota eegumsa fayyaa Afrikaa kessatti gad adeemaa buluun rakkoo ka biraati. Jedhame.
Murtin sun kan dhaga’ame erga abbaan taayitaa sun imaltoota imala irraa erga dhorkee fi hiriirtonnis imaltoonni keellaa dirree xayyaaraa sana akka hin seenne ugguranii booda. Angawoonnis uummati gara dirree xayyaaraa sana akka hin seenne akeekkachiisanii jiran.
Murti tana mootummaan Oromiyaa,atileetotaa fi federeshiiniin atileetiksii Oromiyaalleen irratti walii galee bakka bu’aa filatee dhaabe.
Murtoo kana ka deeggaraa jiran Prezdentiin Hawaasa Ogeeyyii Seeraa Keeniyaa Neelsen Haavii, akka Maaraagaan jedhan Pirezdentiin biyyattii raawwachuu baannaan, mormiidhaan dhaqnee paarlaamaa biyyattii cufnaa jedhan.
Murtriin Somaaliyaa kun kan beeksisame Wixata galgal ministrii beeksisaa Osmaan Dubbee-n kan ibsame yoo ta’u Keeniyaan abbaa biyyummaa Somaaliyaa keessatti jiddu seeninisa wal irraa hin cinne raawwatte jedhameef deebii kennuuf akka ta’e VOAf ibsaniiru. Kana irratti oduu dhaa booda gabaasa qabna.
Musaa Faakii Mahmat Ajjeechaa Gaggeeffame Balaaleeffatan
Museveeniin Marsaa Jahafaadhaf Waadaa Prezidaantummaa Seenaniiru
Museveniin bara 2016 marsaa arfaffaaf prezidaantii ta’uun filatamuun ni yaadatama.
Museviiniin immoo gama isaaniitiin Boobii Waayin, diina Badhaadhinaa ti jechuun balaaleffatan. Bara dabarsine kana keessaa falmii guguddaa tu gidduu isaanii ture.
Musiveeniin Tiriaampi faarsullee afi yaahiin parlaamaan Ugaandaa Rebeka Kadaga dubibi Tiraampi sun akkanumatti bira hin dabarre.
Musiveenii qofaanitii namii Ugaandaa keessaa Tiraampi jaalatu. Gaazexeessaan raadiyoo Ugaandaa beekamaan James Onen ka afaan hamoon innii dubbatu nama wal dhabsiisa jedhaniin, namii Afrikaan hedduunuu biyyitii isaanii akkuma Triaamp jedhe sun jirti jedhee jedha.
Muskaat akka jedhanitti Ferensaay, Jarmanii, Irlaand, Luxembourg, Portugal fi Romaaniyaan koolu galtoota kana simachuuf walii galaniiru.
Musleemonni guutuummaa addunyaa irratti har’a Ayyaana Eid Al Adhaa kabajaa jiru.Kanneen Miliyoona 2 ta’an immoo bakka qulqullitti musleemootaa ka taate Makkaatti imaluun kabajaa jiran.Musleemonni kuma kurna hedduun gara masjiida Namira kan tulluu Araafaat isa magaalaa Makkaan ala jiruutti ol ba’an.Iddoon kun lafa Nabiiy Mohammad yeroo dhumaaf barnoota amantii Islaamaa itti barsiise jedhama.
Musleemoonni Amerikaa keessaas ta’e guutummaa addunyaa irra jiraatan yeroo soomana ramadaan kanaatti warra dhabeessa ta’an gargaaruuf waadaa seenan kan itti haareessan, amantii Rabbii irratti qaban kan itti jabeeffatan akkasumas musleemoota biroo waliin fuula rabbi turuuf carraa argame jedhan.
Musleemoota Rohingya kanneen biyya Maaynamaar keessaa dheessaa jiraniif gargaarsa dhala namaa dhaqqabsisuuf kan oolu doolaara miliyoona 32tti shalagamuu yunaaytid states kan gumaachitu ta’u ministriin dantaa alaa Amerikaa beeksisee jira.
Musleemoota shiyaa sunnii salaaffii fi sufii hundumaa har’a kutaa Kentaakii keessatti kan walitti fide nama beekamaa maqaan isaa Mohammad Alii jedhamu.
Musleemootas ta’e kan hin ta’iin kanneen Aliin jireenya isaanii keessatti waan gumaache qabu ardii fagoodhaa imaltuundheeraa keessa darbuun dhufanII jiran. Mohammad Magid sudaan keessatti kan guddatan yoo ta’u Mohammad Aliin bara 1988 sudaaniin daw’atee akka ture ibsuun yaadannoon isaa yeroosii waaniin itti gammaduu ta’ee na keessatti hafe jedhau .Kanneen Sudaan keessatti guddataniif Aliin ija akkasiin ilaalamaa ture jedhu Mohammad Magid.
Musliimaa Rodhinga ka biyya Maaynamaar godina Rodhingaa keessaa Baangilaadishitti baqa yaahu jireenna namaa bade qofaa mitii akka USA jettutti sanyii nama balleessuu.
Musliima Hedduutti imbaasii Itiyoophiyaa DC Jiru Duratti Hiriira Bahe
Musliimii barana haajii dhaqee guyyaa dheengaddaa gaara Arafaatiin bahee galgala ammoo qooqayee Muzdalifa bulee horii qalatee Haajii fixate.
Musliimii Iidif qophii jira.Gabaasaa guutuu caqasaa.
Musliimni lammiin Ameerikaa hidda dhalataa Paaakistaan – Ahmed Raanaa fi haati warraa isaanii, Prezidaant Obaamaa fi Dimookiraatota irraa dorgomtuun kaadhimama prezidaantummaa – Hillary Clinton, loogii Musliimotatti fuuleffate ifatti mormuun isaanii kan isaan gammachiise tahuu dubbatan.
Musliimonni Garissa keessaa garuu battala garee finxaaleyyii kana balaaleffatan. Hoogganoonni naannoo hagi tokko baqattoonni somalee naannoo sana jiraatan biyya isaaniitti akka deebisaman illee gaafataniiru.
Musliimonni Jerusaaleem Israa’el Tarkaanfii Nageenyaa Fudhatte Kaasuutti Gammadan
Musliimonni Kameeruun Ajaja Mootummaa Irra Daebuu Dhaan Enaa Ayyaana ID Al FATIR Sagadaaf Wal Ga’an
Musliimonni Miliyoonaan Laka’aman Hajjiif Gara Saa’udiitti Imalan
Musliimonni miliyoona ja’a ta’an Ameerikaa keessa kan jiraatan ennaa ta’u irra hedduun isaanii lammiiwwan biyya kanaa ti. IS-tti duluuf malli isaa musliimonni US akka hin seenne ugguruu dhaan miti. kun dhiittaa mirga namaa fi faallaa dimokraasii ti. Rakkoo kan uume Islaama utuu hin taane, finxaalessummaa dha jedhan. Hoogganaan dhimmootii mirga namaa kan Tokkummaa Mootummoota Zeid Raad al-Hussein yaadi Trump dhiyeessan walumaa gala itti gaafatamummaan kan itti hanqate jedhan.
Musliimonni miliyoona lamaa ol ta’an Hajjiif jecha Saud Arabiyaa Makaatti kan argamu keellaa qulla’aa Islaamaatti imalanii jiru. Hajjiin Imala amantii waggaa waggaatti geggeessamu yoo ta’u wal ga’ii amantii addunyaa guddicha keessaa tokko.
Musliimonnis maxxansaa sana booda gaazexaa sana balaaleffatanii jiran. Haleellaan har’aa immoo kitaaba frensaay falmsiisaa ta’e kan waa’ee muliimotaa ilaalchisee barreeffame guyyaa inni itti eebbifamu waliin wali irra oole. Charlie Hebdo kitaaba san qola isaa irratti “Submission” jechuun maxxanse.
Musliimonni United States keessa jiran lammiiwwan Ameerikaa hojii gaarii isaan hawaasa isaanii keessatti hojjetan akka hubatan barbaadu. Dhiyeenya kana guyyaa gargaarsa namooma addunyaa irra namoota mana jireenyaan ala ta’an gargaaruuf jecha musliimonni dhibbaan laka’aman daandii magaalaa Los Angeles irratti bobba’anii jiran.
Musliimoota addunyaa irra jirtan Baga Nagaan Geessan : Prez. Traamp.
Musliimotaaf liqaan mijachuu kan dadhabameef waaltaaleen liqaa fi qusannaa akkaataan hojii isaanii waan hin eyamneef ta’uu kan ibsan obbo Abdul Haakiim kanneen miishaa huccuu ittiin hodhan duraa gubateef Liiz Mashiing” kan jedhu filmaanni ittiin meeshaa kana dhala malee bitatan mijachuu isaa ibsan.
Musliimota Ugaas kuma dhibba saddeet tahan mana hidhaatti naqxee, kanneen miliyoona lama tahan immoo mooraalee keessatti uggurtee kaa’uu ishee ka dubbatu – gareen walabummaa amantii falmu kun, “hundinuu badii tokko malee, sababaa amantii isaaniif Chaayinaa keessatti hiraarfamaa jiru” jedha.
Muslim Brotherhood rallies in Cairo in support of President Morsi.
Mutaahii Kaagwee Kaabineen ministeera fayyaa Keeniyaa Vaayresiin kun lammii Keeniyaa dhiyeenya Yuunaaytid Isteetis irraa gara biyyatti deebiterratti mullatee jedhan harra yoo gaazexeessitootaaf ibsa kennan.
Mutaahii Kaagwee; kaabineen ministeera fayyaa mootummaa Keeniyaa biyyi isaanii Keeniyaan lammileeshee Wuhaan Chaaynaatti sababa Kooronaa Vaayres karaa biyyatti deebi’an dhaban deebisuuf akka jirtu dubbatan. Mr. kaagween kaleessa mootummaan lammilee keeniya 100 tahan maatiisaaniitti deebisuuf fala hedduu dhahaa jira jedhan.
Mutaahii Kaagwee Ministirri Kaabinee Waajjira Ministeera Fayyaa Keeniyaa namoota Vaayresiin kun hubuunii hin hafne jedhamanii hordoffii fi qorannoon taasifamaafii ture keessaa haga yoonaa 50 irratti Kooronaan argamuu raggaasisaanii jiran.
Mutaahii Kaagween Kaabineen Ministeera Fayyaa biyyattii lakkoofsi kun erga qorannoo jalqabnee isa guddaadhaa jedhan yoo harra ibsa kennan.
Mutaar bakka reebamee kufe irraa kaasamee, gara Hospitaala Waliigalaa Adaamaatti ergamee wal’aansa fayyaa argataa jira. Hidhii isaa fi mataa isaa irra miidhaa dhaqqabeef wal’aansi baqaqsanii hodhuu argachuu isaa Muktaar ofumaa nutti himee jira.
Mutaarikaa dura kan turan prezidaant Jooyis Baandaa deggersa kennaniifii akka turan illee ni yaadatama.
Muthoki’iin mootummaan interneetii cufuun odeeffannoon dhugaan akka hin argamne dhorkee jira, kanaaf dhaabbilee Miidiyaa fi gaazexeessitoota tarkaanfii mootummaan fudhate jedhameen warra miidhaman adda baafachuun CPJ’f rakkoo ta’eera jechuunis dabalataan dubbattee jirti.
Mutsindashyaka yatangarijeIjwi rya Amerika kogahunda ya YALIyatumye ikigo cye kimenyekana mu ruhando mpuzamahanga. Ni ikiganiro yagiranye n’umunyamakuru w’Ijwi ry’Amerika mu RwandaEric Bagiruwubusa.
Muudamaa fi Caasaa haaraa bulchiinsa magaalaa Finfinnee keessatti dhiheenya dirirfamaa jiruun walqabatee qabiyye lafaa jiru qorachuun waan barbaachisef jecha uggura yaroof tajaajila kennu dhaabu isaa beeksisee.
Muudamaa fi Caasaa haaraa bulchiinsa magaala Finfinnee keessati dhiheenya dirirfamaa jiruun walqabatee oodit gochuuf jecha qabiyye lafaa fi lafa waliin wal qabatee yeroof tajaajiila dhaabuu isaa bulchiinsii magaalatti beeksisuun ni yaadatama.
Muudamaa fi Haasawaa Mummicha Ministeera Itiyoophiyaa Haarawaa Attamiin Ilaalame?
Muudama dubartootaa kan gidduu kanaa irratti biyya keessaas ta’e alaa dubartonni yaada maalii qabu?
Muudama kan raggaasisuuf duubatti harkisaa kan turan Ripaablikaanoota ta'an iyyu sagalee deggersaa 78 fi mormii 20n raggaasiifaman.
Muudama waajira abba alangaa walii galaa kan Federaalaa kan ilaaleenis seerri dhiyeenya ba'e Mummichi ministeeraa eega nama qopheessanii booda mana maree Federeshinitti eega dhiyeessanii booda mana maree seera baastuu Federeeshiniitu raggaasiisuu qaba jedhamee jira.
Muudamni Harraa Midiyaalee Jalaa Dhorkamee, Cufataan Geggeessame
Muudamnii Angoo Kenname Ija Heera Biyyattiin Attamitti Ilaalama? Xiinxala
Muudamni kun haala kanaan dura hin baratamiiniin midiyaalee jalaa dhorkamee cufataan geggeessame. Dhimma kana irratti itti-gaafatamaa Biiroo Komiyunikeeshinii Naannoo Oromiyaa - Obbo Admaasuu Daamxoo dubbisnee jira. Dhaggeeffadhaa.
Muudamuun kaabineewwanii sirrii dha jedhu angawoonni, xiinxaltoonis yaada gama ofii qabu
Muuler dubbii tana qoratee Tiraampi himachuu fi dhibaachuun ammoo hujii kongireesiiti.
Muuler waan qorate arge fuula 448 irratti barreesse.Abbaan alangaa addaa US, William Barr gabaasa “Muuler kana ya agarree ammoo Tiraampi seera dabse jennee afaan guutacnnee dubbacuuf ragaa hin agarre,” jedhe.
Muumee Ministera Bitireteyin,Teresa May hujii irraa bu’uutti jirtuun ammoo jabduu hujii akka malee dansaa hojjatte jedhee faarse, Tiraampi.
Muumeen ministiraa Itoophiyaa Dr. ABiyyi Ahimad, pireezdaantiin mootummaa naanno Oromiyyaa,dooktorri kabajaa Obboo Lammaa Magarsaa, akkasumas ministirri haajaa alaa Itoophiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoo harra gara Minisoota imalaniiru.
Muumeen Minsitera Itoophiyaa, Meles Zeenaawwii dubbii paarlaamaa isaanii irratti dubbate keessatti, seerii Itoophiyaa ka amantii tokko biyya tokko jedhu hin jiruu jedha.
Muumichii ministeeraa haraan baraa natinaahuu 2019 hanga 2020 ministeeraa ittisaa ta’nii hojjataniiru. Nama wagga 49 kan ta’an Beeneet kan filannoo ammaa moo’uu danda’n paartiilee xixiqoo 8 wajiin qindoomina uumudhaan . Beenjaamiin natinahuun qindoomina kanaa fafacaasuudhaaf yaalii godhanus milkaa’uu hin dandeenye.
Muumichii ministeeraa israa’el Benjaamin natanyaahuu dheengadda ibsa kennani keesatii amma humnii Hamaamas dadhabutii haleellaa hin dhaabnu jechuun isaanii hin yaadatama.
Muumichi ministeeraa duraanii obbo Melles Zeenaawii gama isaaniin yeroo ce’umaa dhaaba tokkummaa Afriikaa irraa gara gamtaa Afriikaatti godhame irratti gamaaggama gitoota Afriikaa kan NEPAD ilaalchisuun geggeessameen, wal ga’ii dhimma haala qilleensa naannoo addunyaa irratti Afriikaa hoogganuu dhaan tattaaffii isaan godhan, biyyoota Afriikaa hedduu keessatti walitti bu’iinsi uumame karaa nagaan akka furamu gochuuf humnootii nagaa eegisisan bobbaasuu dhaan, Rwaadaa qabee hanga Burundiitti, Liberia qabee hanga Somaaliyaatti qooda guddaa isaan qabaataniif beekkannaa kennamee dha.
Muumichi ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny kibxata darbegaaffii fi deebii TV Itiyoopiyaawaliin geggeessaniin rakkoo inni guddaan ilaalcha nuti aangoo mootummaaf qabnu jedhan. Biyyi kun dinagdee kaapitaalisitii hundeesaa jirti waan ta’eef sirni kun aangoo mootummaa haala inni ittiin ilaaluu fi hojii irra itti oolchu yoo hin jijjiiramne, adeemsi keenya gufuun kan guute ta’a jechuu dha jedhan. Rakkoo jiru furuuf mul’inatti mari’achuun illee murteessaa Murteessaa dha jedhan
Muumichi ministeeraa HyilaMaariyaam Dessaaleny deebii kennanniin kan isaan irratti fuulefatan filannoowwan hanga ammaatti geggeessaman dimokraatawaa dha jedhanii mirkaneessuu dhaan kun badii paartii biyya bulchu ykn kan qaama ka biroo akka hin ta’in ibsuuf yaalaniiru.
Muumichi ministeeraa Ityoopiyaas gama isaaniin garee Islaamummaa kana irratti duuluuf paartileen siyaasaaa dabalatee adda addummaan jiraatu illee kana sadarkaa lammataatti ilaaluu dhaan inni duraa balaa shorokeessummaa ittisuu dha jechuu isaanii Meleskachoo Amehaa nuuf ibsee jira.
Muumichi ministeeraa Speen pedroo Sanchez vaayiresii koronaa dhaabsisiuuf jecha uggurri sochii kaa’ame walakkeesa baatii Caamsaatti
Muumichi ministeera Itiyoophiyaa haarawaa fi ajajaan waraana walii galaa Dr. Abiy Ahimed generaalotaa fi angawoota waraana gameeyyii waliin mariin geggeessan kan dhiyeenya ministeerota isaanii waliin geggeessan waliin ka wal fakkaatu ture.
Muumichi ministraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad hidhaan guddichi laga Abbayaa irratti ijjarramaa jiru bishaan Masriin argattu akka irraa in hirrisne waadaa galan. Pirezdaantiin Masriis karaa isaanii, biyyoonni lamaan akkataa itti fufiinsa qabuun wajjin hojjachuuf kutachuu dubbatan.
Muummchi ministeerichaa Waltajjii guyyootii lamaaf turu kana kan haasaa dhaan ennaa banan hoogganoonni paartilee mormituuf deggertoonni isaanii argamuu isaaniif galateeffataniiru. Sababaa waltajjiin kun qoophaa’eefis ibsanii jiran.
Muummcihi ministeeraa Mallas Zeenaawwii dhalatanii umurii isaanii waggaa 57tti dhibee isaan mudateen biyya alaatti wal’aansa fayyaa fudhataa erga turanii booda kaleessa du’uu isaanii ministeerri kominikeeshinii Itiyoopiyaa obbo Bereket Simoon beeksisaniiru.Sirna awwaalcha muummicha Ministeeraa mallas kan qindeessu miseensota torba kan of keessaa qabu koreen biyyoolessaa kan dhaabate si’a ta’u alaabaan biyyattii gad butamee akka fannisamu murteessameera. Obbo Bereket Simoon har’a gaazexeessotaaf ibsa kennaniin sirni awwaalcha obbo Mallas Zeenaawwii hanga raawwatutti guutummaa biyyattii keessatti yeroo gaddaa biyyoolessaa ta’ee tura.Akka heera biyyattiitti itti aanaa muummichi ministeeraa fi ministeerri dhimma alaa obbo Haile Maariyaam Dessaaleny biyyattii taayitaa guutuun geggeessuuf itti gaafatama fudhachuun isaanis ibsamee jira. Gumiin walii galaa kan mana marii add warraaqsa dimokraasummaa yeroo geggeeffamuttis filannoon muummicha ministeeraa kan geggeessamu si’a ta’u itti aanaa ministeeraa obbo haile Maariyaam Desaaleny itti gaafatama paartichaas mootummaa qabatanii kan itti fufan ta’uu haalli itti danda’amu jiraachuunis ibsameera.Du’uu muummicha ministeera Mallas Zeenaawwiin wal qabatee biyyattii keessatti homtuu waanti haaraan kan hin uumamne kan ibsan Obbo Bereket sirni heeraa cimee itti fufa jedhaniiru.Muummichi Ministeeraa mallas Zeenaawwii waltajjiiwwan addunyaa irratti lammiiwwan Itiyoopiyaa fi Afiikaa bakka bu’uu dhaan nagaa fi tasgabbii buusuuf ciminaan hojjetniiru jedhamuun biyyootii alaatt faarfamaniiru. Gareeleen mirga namaaf falman garuu sabaa himaalee dhuunfaa ukkaamsuu dabalatee dhiitamiinsa mirga namaa hedduu dhaan qeeqaniiru.Muummichi ministeerichaa yeroo dhumaaf waltajjii irratti kan dhiyaatan xumura baatii Waxabajjii jechuunis guyyoota shantama dura si’a ta’u haalli fayyummaa isaanii fi eessa akka jiran baatilee hedduuf falmisiisaa turuun isaa ni yaadatama.Obbo Meles IHADEG gara aangootti kan dhufe bara 1983 qabee dursanii Itiyoopiyaa Prezidaantummaa dhaan waggoota digadamaa oliif immoo muummicha ministeeraa ta’uun hooggananiiru.
Muummee Ministeraa Abiyii fi pirz.,Lammaan imaltuu US yafixtan Oromoon Itoophiyaa ijaaraa Afrikaayyuu Gadaan bulchuu dandeetti jedhan
Muummee Ministeraa dhufaatii Amerikaa dhufu akka aaddee Birhaaneen jettetti pirezidaanti Lammaallee walii dhufa
Muummee ministeraa,ijaaoollee dargaggoo, abbootii amantii, abbootii siyaasaatii fi nama hedduun wal haashan.
Muummee Ministeraatii fi itti aanaa hajajaa waraana Itoophiyaa, Jeneraal Birhaanuu Juulaatyiin wal mari’ate.
Muummee Ministeraa:Waan Oromiyaa fi naannoleetti ummata garaa haammeesse mootummaatti itti gaafatama
Muummee Ministera Israahel Benjamin Netanyahu fi ilmii nugusa UAE nugusummaa Abu Dhabi dhaaluuf eegachuutti jiru Mohammed Al Nahyan walii galteen tun Jidduu-Gala Bahaaf nagaa seenaa qabeessaan dhuftu jedhanii abdatan.
Muummee Ministera Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmed imlatuuf Eeritraa dhufee pirez. Isaayyaas,bulchoota mootummaa fi ummata bal'aatti bahee simate
Muummee ministera Itoophiyaatii fi pirezidaanti Lammaan yoo Minisoota, Miniyapoolisitti keesatti Oromoon kora waliin taa’anitti waan hedduu wal haasahan.
Muummee Ministera Lebanon Hassan Dihaabii fi Kaabineen isaalleen yaayyuu hujii irraa bu’an
Muummee Ministiraa Abiy Ahmed’n Mooyyaletti ka simatan Pirezdent Keeniyaattaanis dhimma lamarratti xiyyeefatanii dubbatan. Tokko waan diinagdeeti. Keessumaa walitti dhufeenya ‘nagaa’ ka qaban Keeniyaa fi Itiyoophiyaan gama diinagdeenis waliin tumsuu qabuu jedhan.
Muummee Ministiraa Doktar Abiyyi Ahmadii fi Pireezidaantiin naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa jiraattota Godina Wallagga Lixaa Aanaa Beegii Wajjin mari'atan.
Muummee Ministira Itoophiyaa Doktor Abiyyi Ahmadii fi Pireezidaantiin Naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa qaamolee hawaasaa Godina Iluu Abbaa Booraa irraa bakka bu’an waliin magaalaa Mattuutti akka mari’atan beekame.
Muummee Ministira Itoophiyaa fi Pireezidaantiin Naannoo Oromiyaa Hawaasa Iluu Abbaa Booraa Wajjin Mari'atan
Muummee Minsiteraa Israahel, Benjamin Netanyaahuuf walii galtee tun waan seenaa keessatti himan.
Muummee minsitera biyya tanaalleen tanumatti Afrikaatti imatuu fide.
Muummeen Ministeraa garaa hammmeenna ummataa keesatti dhalatee fi hiriira itti aanee dhufe irraa waan baratanitti jira.
Muummeen ministeraa kun waan hedduu qaqqajeelchaa jedhee waan qajeelaa haga ammaatti womaa hin garree hinuma laallaa jedha.
Muummeen ministeraa kun walti buhiinsa fi rakkoolee naannoo Oromiyaa fi naannoo akka akkaa keessatti dhalatteef paartilee biyya keessaa fi biyya alaa jiranitti balleessaa mure.Amma ammoo warra sun irraayyuu hin baane.
Muummeen Ministeraa waan hedduu hedduu dhaamate.Namii keenna hin tahin hin jiru.Abunee Morqooriyoos Itoophiyaatti deebi’ee dhagaa yayyabaa jaalalaa akka lafa keessa dhaaba.
Muummeen ministera Awustiraaliyaa Scott Morrison biyya akka dansaa gargaaruuf kurfoo jirra jedha.
Muummeen ministera Biritish, Theresa May tun hujii daafanaa,warrii yaraan wa sodaatu hojjatee hujuma teessan ufi irraa yaa’aa jette.Pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi kunoo jari badaan kaan ammallee Lodnon hadhee Scotland mataa keessaa qabaa kun jara bu’aa hin qamne ka badii fedhu silaa durattuu beekanii dhaabuu malaniiyyuu jedhee Twwiter ufii irratti barreesse.
Muummeen Ministera Itoophiyaa,Abiy Ahmed eda halkan TV irratti bahee waraanii Iwhat hajaja waraana mootummaa federalaa Kaaba jiru lolee mi’a waraanaallee saamuuf yaale jedhee TV dubbate.
Muummeen Ministera Itoophiyaa, Abiy Ahmed jaarrolee marii Waldaa Afrikaatiin Finfinneetit wal mari’ate
Muummeen ministera Itoophiyaa Abiy Ahmed yuniverstiiin rakkoo isaanii falachuu baannaan mootummaan cufuuyyuu dandahaa jedhe.
Muummeen ministera Itoophiyaa Dr Abiy Ahmed imaltuuf Chaayinaa jiru. Chaayinaan hujii investimentii doolara biliyoona tokkoo fi kuma dhibba saddeetii Itoophiyaa keessatti hojjachuu dandeettu hardha irratti walii galan.
Muummeen Ministera Itoophiyaa, Dr.,Abiy Ahmed Lammiilee Biyya Alaa Jiraniin Wal Mari'achuuf Dhuma Ji'a Kanaa Irratti Amerikaa Dhufa
Muummeen ministera Itoophiyaa imaltuuf Amerikaa jiru Abiy Ahmed du’a injineerii kanaa hardha Amerikaa gahee dhagahe “du’a injinerea kanatti guddoo garaa hammaate.”
Muummeen Ministera Itoophiyaa imlatuuf Awurooppaa jira hardha kora bulchootii addunyaa Davositti taahuutti jiran keeessa oole
Muummeen Ministera Itoophiyaa koraa fi imaltuuf Awurooppaa jira. Imaltuu Jermenitti chaansilerii biyya sunii Angelaa Merkeliin wal haasahe.
Muummeen Ministera Itoophiyaan Masriin falamtullee Itoophiyaan hidhaa Abbayaa 'hinuma fixxi' jedhee mirkansee parlaamaatti hime
Muummeen Ministera Itoophiyaa Torbaan Dhufu Kora Tokkummaa Mootummootaatiif New Yoorki Dhufu
Muummeen Ministera Itoophiyaa yoo dhiyoo tana paarlaamaa Itoophiyaa irratti dubbatee fagoo taa’anii karaa cufuun qabsaahuu hin dandahan jedhe.
Muummeen ministiira Itoophiyaa Abiyi Ahamad du'aan boqochuu Aartist Haacaaluu Hundeessaa gadda isaanitti dhaga'ame karaa toora Facebook isaanii ibsaniiru .
Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed Afriikaa kibbaan dura Ikuwaatooriyaal Giinii ka daawwatan yoo ta’an yoosis pirezdentii biyyattii Tewoodooroo obiyaang Imbasoogoo waliin wal argaanii mariyatanii badhaasas harkaa fudhatanii turan.
Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed daawwannaa guyyaa lamaaf Keeniyaa jiru.
Muummeen Ministiraa Abiy Ahmedis hojii gama Keeniyaan jiru jajan. Jiruu saba keenyaa jijjiiruuf buufatootni doonii akka Laamuu baayyee barbaachisoodhas jedhan.
Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed Marii Booranaa fi Gujii waliin taa’an irratti maal jedhan?
Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed sana booda gara Gujii lixaa imaluun jiraattota waliin Bulee Horaatti maree gaggeessaniiru.
Muummeen Ministiraa Abiy daandiin haarawa tolfamee biyya lameen wal qunnamsiise kun ‘daangaa’ saboota jidduu jiru, ni hambisa, namallee irra caalaa walitti fidaa jechuun dubbatan. Jiraattonni naannoo daangaa jiraatanis guddina diinagdeef waliif akka tumsan gaafatan.
Muummeen Ministiraa Abiy, mootummooleen naannoo yoo ijaarsa bu’uraalee misoomaa baballisan jiruun ummata naannoo gaanfa Afrikaa salphaatti akka jijjiiramus dubbataniiru.
Muummeen Ministiraa Itiyoophiyaa Abiy Ahmed Alii’s du’a Magifuuliif gadduu ibsanii, mootummaa fi saba Taanzaaniyaaf jajjabina hawwaa jedhan.
“Muummeen ministiraa Itoophiyaa Abiyyi fi pirezdaantiin Eertiraa Isaayyas lammiiwwan biyya isaanii gara nagahaa, guddinaa fi haaromsa siyaasatti ceesisuudhaa murtii onnee guutuudhan fudhatan in dinqisiifanna,” an jedheibsichi, waliigalteen nagahaa fi hariiroo gaarii biyyota lamaaniin mallateeffamee ifa godhame, lammiiwwan biyyota lamaanii akka gama siyaasaa, dinagdee fi hawaasummaatin walitti dhufeenya cimfatan carraa uumuuf toora guddaa qabaachuu hima.
Muummeen ministiraa Itoophiyaa Dooktor Abiyyi Ahimad sagantaa kenninsa tajaajila lammummaa naannoo Oromiyaa marsaa 2ffaa magaalaa Walisootti eegalanii jiran.
Muummeen ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad ibsa miidiyaa biyya keessaa irratti kennaniin haleellaa dhaqabeen lubbun nama badeera jechuun in yaadatama. Koomishinarri Koomishinii Poolisii Federaalaa VOA-f ibsa waaree booda kennaniin namni du'e akka in jirre himaniiru.
Muummeen ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimadi karaa isaanii, “Lubbuu qaalii ta'e dhabneerra. Edda lubbuun aartiistii dargaggeessa dinqii Haacaaluu Hundeessaa darbuu dhageenyee warra gadda guddaa keessa jirru hundaaf jajjabinan hawwa. “ jechuudhan qorannoon geggeemfamaa jiraachuu fi bu’a san eegaa jirachuu ibsan.
Muummeen Ministiraa Itoophiyaa Dr Abiyyi Ahimad Jimaata harraa itti aanaa pirezdaantii Yunaaytid Isteets wajjin wal arganii dhimmoota adda addaa irratti mari'achu ibsi masaraa mootummaa Ameerikaa, Waayit Hawusii bahe beeksise.
Muummeen ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad, “Nagahaa fi Jaalalli waan hunda caala” jedhan yeroo qophiicha irratti haasaha godhanitti.
Muummeen Ministira biyyattii yeroo Iluu Abbaa Booraa daawwatu kun isa jalqabaatis jedhameera. Gabaasaa Naakoor Malkaa Ambo irraa erge caqasaa.
Muummeen Ministira Itiyoophiyaa Hayile Maariyaam Dessaaleny gama isaaniitiin ‘keeniyaa fi Itiyoophiyaan nageenya gaanfa Afriikaa fooyyessuuf waliin hojjechuu qabu jedhan.’
Muummeen Ministira Itiyoophiyaa Hayile Maariyaam Dessaaleny Keeniyaa Daawwataa jiru. Kaleessa waajjira prezidentii Keeniyaatti Uhuruu Keeniyaattaa faana waa’ee walitti dhufeenya biyyoottan lameenii ka mariyatan yoo tahan, walii galteewwan shan ka dhimmoottan Albuuda Baasuu, Fayyaa, Ispoortii, Nageenya Naannoo Daangaa fi barnoota irratti xiyyeeffatan walii mallatteessaniiru.
Muummeen Ministira Itiyoophiyaa Mootummaa Afrikaa Kibbaa lammiilee Itiyoophiyaa achi jiraniif waraqaa eyyama jireenyaa laatuuf gaafatan
Muummeen Ministira Itoophiyaa Abiyyi Ahmadis miidiyaa hawaasummaa fuula Feesbuukii isaanii irratti Weerara Koroonaa dabalaa dhufe ittisuuf “Itiyoophiyaanonnii fi warri Itoophiyaatti argaman hundi qajeelfamoota ittisaa vaayirasichaa akka hojii irra oolchan waamicha dhiyeessanii jiru. Oduudhuma wal qabateen, Godina Shawaa Lixaa magaalaa Giinciitti Sanbata dabre, yeroo duraatiif namootni vaayirasii Koroonaan qabaman lama argamuu Itti aanaa itti-gaafatamaan Waajjira Eegumsa Fayyaaa godinichaa beeksisaniiru.
"Muummeen Ministira Itoophiyaa Abiyyi Ahmad komii hayyu-duraa ABO irraa dhihaateef ennaa deebii, “miila tokkoon mootummaa wajjin miila tokkoon ammoo dirree biraa keessaa taphachuun mootummaa rakkisa. Namni yakka hojjete itti gaafatama"" jedhan."
Muummeen Ministira Itoophiyaa Dooktor Abiyyi Ahmad kaleessa Parlaamaatti dhiyaatanii dhimma Oromiyaa Lixaa keessatti nagaan dhabamuu ilaalchisuun, “karaa nagaan akka furamu barbaadna” jechuun isaanii waan qajeelaa dha, hayyootni VOAtti dubbatan.
Muummeen Ministirichaa Gabaa Oomisha Itoophiyaa Damee Mattuu yeroo eebbisan, Man-kuusaa Ammayyaa ijaaruufis dhagaan bu’uuraa kaa’ameera.
Muummeen Minsiteraa Abiy nama akka malee qarooti qalbii dansaa qaballee.Bulchaa akka malee jabaatii Itoophiyaa karaa dansaa irraan deemuutti jira.Akka herrega kiyyaatti Itoophiyaaf bara haaraatti dhufe.”
"​""Muummeen Minsiteraa Abiy nama akka malee qarooti qalbii dansaa qaballee. Bulchaa akka malee jabaatii Itoophiyaa karaa dansaa irraan deemuutti jira.Akka herrega kiyyaatti Itoophiyaaf bara haaraatti dhufe,"" jedha Coffman."
Muummeen Minsiteraa akka jecha obboo Uumaritti “addunyaaf fakkeenna tahuu qamna” jedhee yaada kanaan dhfue.
Muummeen minsitera Iraaqii kun,Abaadiin barii 2016 bara Iraai keessaa Iraaqii haxaahanii baasan jedhee TV biyya isaanii irratti dubbate.
Muummeen Minsitera Itiyoophiyaa Raayyaan Ittisa Biyyaa Wallagga Dhihaa Xiyyaaraan Hin Haleellee Jechuun Haalan
Muummeen Minsitera Itoophiyaa Abiy Ahmed UAE,Dubaahitti lammii Itoophiyaa biyya olloota isiitii fi naannoo sun jiraniin wal mari'ate
Muummeen Minsitera Itoophiyaa Dr.Abiy Ahmed ‘ganna tokkocha biyya bulche waan dandeennu hojjannee ganna itti aanullee qalbii abdiiti fi tokkummaan hujitti dabarra’ jedhe
Muummeen Minsitera Itoophiyaa, Dr., Abiy Ahmed Imaltuu Guyyaa Lamaatiif Asmaraa Jira
Muummeen minsitera Itoophiyaa Dr. Abiy Ahmed imlatuuf Awurooppa jira. Kora innii dhufueef keessaa tokko kora bulchootii Afirkaa waldaa Compact With Afrikaa jedhan.Waldaa kana Chansileerii Jemrneii Angelaa Mereklitti bara 2017 yayyabe.
Muummeen Minsitera Itoophiyaa hardha waan akka akkaa irratti paarlaamaan Itoophiyaati gabaasa kenne.Hujii biyya gargara qoodee nagaa dhoortu, waan horii ummataa balleessaa, herrega siyaasaa dogngora naannoo Oromiyaatii fi Somaaleetti wal dhaba uumaa.
Muummeen minsitera Itoophiyaa,Melles Zeenaawwiilleen yoo dhiyoo tana waan hujii biyyitii isaanii hojjattuu tana dubbatan, Itoophiyaan akka Suudanii fi Masriilleen hujii haroo laga Abbaayaa irraa quuqaa hin qabaannee hojjannaa jedhan.
Muummeen minsitera kun silaa Onkololessa 31tti Biritsh waldaa Awurooppaa keessaa hin baafne irratti didan.
Muummeen minsitera maati injineer Simmenyewuutiin jajjabaadhaa irraa hafaa jedhee itti dhaame.
Muummeen Yuunaytid Kiingdem Tireezaa Meey daawwannaadhaaf Keeniyaa jiru. Meey harra waaree booda pirezidentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa waliin ka maritan yoo ta’an, dhimmoota heedduurrattis walii galtee waloo mallatteessaniiru. Walii galtee mallatteessanii booda ibsa gaazexeessitootaaf kennaniin, Yuunaytid Kiingdem qabeenya ummata Keeniyaatii malaammaltummaan hatamee biyyashee jiru deebisuuf walii galteerra gahuullee himani.
Muummen ministiraa Abiy Ahmed dubbii isaanii keessatti OLF/ABO’ maqaa shorokeessummaan himachuu ilaalchisee yaada akka kennan Obbo Battee Urgeessaa yeroof hoogganaa Sabqunnamtii ABO ka ta’n gaafannee turre.
Muummen Ministiraa Abiy Ahmed fi Prezdent Keeniyattaan Seensa Daangaa Mooyyalee Haarawa Eebbisiisan
Muummen Ministiraa Abiy waan nageenyaarratti keessumaa jiraattonni naannoo akka nageenya naannoo isaanii hordofan gaatanii, maqaa dhahaniis OLF/ABO fi Al Shaabaab warra naannoo kan nagaa dhorku jechaan yakkaniiru. Yeroo dubbatanittis “waanti an isinii dhaamu kaan akkuma bu’urri misoomaa kun hojjetamee akka xumuramu shora taphattan, gama nageenya eegsisuunis akkasuma itti gaafatama keessan akka baatanuudha. Sababnisaas nagaa male ummata keenyaaf nuti waan takka raawwachuu waan hin dandeenyeefi. Keessumma ABO fi Al Shabaabiin naannoo kan keessaa yoo baasne lammilee as jiraatan akka obbolaatti gammachuun akka wal faana jiraatan taasisuun hagam akka dandaa’amu ilaaluu dandeessuu” jechuun dubbatan.
Muummen ministiraa Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad dayaaspooraa wajjin mar'achuuf Ameerikaa jiru. Guyyaa harraa qophii Waashingitan Diisii Konveenshin Seenteriitti geggeeffamaa jiru kallattin sin biraan gahaa jiraa, hordofa.
Muummicha barreesssaan dhaaba kanaa Martin Chungoong akka jedhanitti loogiin dubartoota irratti oofamu miseensa paarlaamaa akka hin taane isaan ittise. Yeroo tokko tokkos mootummoonni dubartoonni akka hin dorgomne ittisan jiru jedhan.
Muummicha-Ministaraa Haile-mariam waliin marii ifaa fi dhugaa geggeessuu isaanii ka dubbatan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteets “gaazzexeessotaa fi sagalee mormitootaaf daran waltajjii banuun – ajandaa paarticha mootummaa
Muummicha-ministaraa Hayilemariyaam:Imaammatni Mootummaa Itiyoophiyaa Dhaabbataa Dha
Muummicha ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimadiin jilli hogganamuu har’a gara magaalaa Ambootti imaluun uummata wajjiin walga’ee jira.
Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimediin Kan Durfame Jilli Hoogganootaa Har’a As Waashington DC Seenee Jira
Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa: Kaayyoon Tarkaanfii Naannoo Tigiraay Keessattii Shaffisaan Hojii Irra Oolfamaa Jira
Muummicha-ministarummaatti muudamuu Dr. Abiyyi Ahimadii fi haasawa isaan har’a dhageessisan kan ilaaleen wahila isaanii kan hojii ka turan Dr. Taasisaa Kabaa yeroo ammaa ejeensii misooma saayinsii teknooloojii oromiyaa Hogganu.
Muummicha ministeeraa Abiy Ahimed deggeruuf jecha hiriirri guddaan tokko dilbata darbe magaalaa Baahir Daar keessatti geggeessamee jira.
Muummicha ministeeraa Abiy Ahimedii fi hooggana jirjjiiramaa hiriirawwan deggeran naannoo Amaaraa Desee fi Walloo kibbaa godinaalee hawaasa Oromoo keessatti geggeessamuun ibsame.
Muummicha Ministeeraa Abiyyi Ahimad Maatiiwwan Namni Duraa Du’an Jajjabeessan
Muummicha Ministeeraa Filachuuf IHADEG Marii Itti Fufee Jira
Muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy simachuuf jecha lammiiwwan Itiyoophiyaa kumaan laka’aman LA keessatti wal ga’anii jiran.
Muummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Haayilamaariyaam Dassaalenyiin kan durfame gumiin nagaa fi nageenyaa karoora hojii isaa ifa taasisee jira.
Muummicha ministeeraa sadii Qabaachuun Heera Itiyoopiyaa keessa taa'ee hin jiru, kaabineewwan filatamanis fedhii paartii tokkichaa qofaa baabsu jechuun gareeleen mormituu qeeqan
Muummicha ministeerichaaf dubbi himtuu kan ta’an Biilenee Siyyuum VOAf akka ibsanitti waajjiraaleen federaalaa martinuu kana hordofuu qabu jedhan. Murtiin kun kan darbe vaayiresiin koronaa geejjiba uummataa irratti namoonni heddummaatanii faca’inni akka isaa hin hammaanne ittisuuf jecha jedhan dubbi himtuun kun.
Muummicha Ministiraa Itoophiyaa: Mootumman Federaalaa Waan Ta'e Kanaaf Ummata Keenya Dhiifama Gaafata
Muummichi barreessaan bakka buutta tokkummaa mootummootaa gamas jiran, hoogganoota naannoo akkasumas kan kaleessa waliin dubbatan muummicha ministeeraa Abiy Ahimed waliin marii hedduu geggeessaniin ergaa kana dabarsaniiru jedhan dubbi himaan kun.
Muummichi-barreessaan ka Tokkummaa Mootummootaa – Antooniyoo Guteres, Somaaliyaa, balaa beelaa akka bara 2011, uummata kuma dhibba lamaa fi kuma jaatama irraa fixee irraa oolchuuf, gargaarsa guddaa barbaachisa – jedhan.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antoniyoo Guteres Jarmiyicha sadarkaa addunyaa hoogganuu erga jalqabanii as gumii gamtaa Afriikaaf haasaa ennaa dhageessisan kun isa jalqabaa ti. Haasaan isaaniis hariiroo Afriikaa waliin jiruuf wal ta’iinsa ardittii waliin jiru irratti kan fuuleffate.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Gutees akka jedhanitti weerarri vaayiresii kanaa nagaa fi tasgabbii addunyaaf balaa hamaa dha jedhanii hookkarri fi jeequmsi hawaasa gidduutti ka’u dhibee kanatti duuluuf dandeettii ijiru akkaan dadhabsiisa jedhan. Antoniyoo Guterees kaleessa cufataatti wal ga’ii gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa geggeessuu isaanii ergaa maxxanfame kan yaada isaanii of keessaa qabu irraa hubachuun danda’ameera.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guterees xumura waggaa kanaa lakkoobsi itti dabalaa gad xiqqaachuu fi dhiisuu irratti gola naga eegumsaaf gabaasuuf karoorfataniiru.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres biyyoonni dureeyyii ta’an biyyoonni iyyeeyyii ta’an utuu hin argatin talaallii COVID-19 doosii miliyoonaan laka’amu ofii bitachuuf toora galanii ennaa jiran kanatti logiin talaallii kana ilaalchisee jiru dabalaa deemeera jedhan.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres ergaa tweeterii dhaan kaleessa dabarsaniin Gaazaa keessatti dararaa hamaa fi manneen namaa fi caasaalee barbaachisoo irratti miidhaa hamaan waan dhaqqabeef hawaasi addunyaa sagantaalee gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa naannoo Gaazaa maallaqaan akka deggeru waamicha dabarsaniiru.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres guyyaa mirga namaa addunyaa har’a yaadatamee oolu irratti haasaa dhageessisaniin weerarri COVI-19 gareelee akkaan saaxilamoo ta’an, hojjettoota eegumsa fayyaa, maanguddoota, lammiiwwan qaamaa hir’uu, dubartootaa fi durboota akkasumas sab xiqqaalee irraa dhiibbaa kaa’ee jira jedhan.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guters prezidaant Trampii fi giifti duree Melaaniyaan guutummaan dafanii akka fayan hawwii qaban ibsaniifii jiru.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Ban ki Moon muummicha ministeeraa Itiyoopiyaa waliin Brussuels, Beljium keessatti har’a wal arganii jiran. Wayita kanas gabaasa lolli hamaan daangaa Iiyoopiyaa fi Ertiraa irratti ka’uun kan isaan yaaddesse ta’uu dubbatanii tarkaanfii waraanaa irraa of qusatanii furmaata karaa nagaa fi siyaasaa barbaaduu akka itti fufan waamicha dabarsaniiru.
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa gargaarsa namoomaaf daandiin saaqamuun isaa akka mirkanaa’u walii galamuu isaa torban darbe ibsaniiru. Walii galteen sun gama Itiyoopiyaan hojii irra akka hin ooliin gaafatamanii Stephae Dujaarik akka jedhanitti walii galteen sun guutummaan hojii irra ooluu akka qabu sun immoo ni ta’a abdii abdanna jedhan.
Muummichi Barreessaan Tokkummaa Mootummootaa Guyyaa Afriikaa Ilaalchisuun Ergaa Dabarsan
Muummichi BarreessaanTokkummaa Mootummootaa Haala Naannoo Tigryaay keessaa ilaalchisuun yaaddoo qabaachuu Ibsan
Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaas muummicha ministeeraa Itiyoopiyaa waliin Brussels keessatti wal arganii waamicha wal fakkaatu dabarsuu dhaan biyyoonni lamaan furmaata karaa nagaa akka barbaadan gaafataniiru. Tokkummaa mootummootaatti ambaasaaddorri Eertiraa Girmaa Asmooramis gama isaanii dhimmichi dhimma siyaasaa utuu hin taane weerara waraanaa ti jedhan.
Muummichi Miinisteeraa Abiy Ahimed Haasaa Prezidaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Kan Baatii Saddeet Duraa Fudhatama Dhabsiisan
Muummichi-minisaraa Abiyyi Akka Humnoonni IWEHAT Harka Kennan Daangaa Yeroo Kennuu Isaanii fi Yaada Qaamota Adda Addaa
Muummichi-ministaraa Abiy maatii fi firoota lammiwwan Ameerikaa 8 xayyaaricha kufe keessatti dhumaniif gadda isaanii ibsanii fi waa’ee balaa sanaa qorachuudhaaf gargaarsa Yunaayitid Isteetis gooteef immoo prezidaant Traampiin galateeffatanii jiran.
Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimad, haala walii-galaa Tigiraay keessa jiru, yeroo itti-aanutti manicha-mareef ka dhiheessan tahuullee dubbatan.
Muummichi Ministaraa Abiyyi Ahimed Hoogganoonni Walitti-bu’insa Naanno Kibbaa Keessaaf Itti-gaafatamoo Tahan Akka Ofiin Taayitaa Gad-lakkisan Gaafatan
Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed, kan yeroo ammaa daawwannaa hojiif Itiyoophiyaa keessa jiran – prezidaantiin Ertiraa, Isaayyaas Afewarqii waliin har’a hojii Hidhaa Laga Abbayaa guddichaa fi hojii Hidhaa Kooyishaa yokaan Gibee afuraffaa daawwatanii jian.
Muummichi-ministaraa Abiyyi Ahimed, maallaqni lammiwwan Itiyoophiyaa fi lammiwwan alaa dhalata Itiyoophiyaa gumaachan, otuu saantiimni tokko keessaa hin badiin, bu’uraalee misoomaa biyyattii keessa jiran keessatti qaawwaalee mul’atan cufuuf akka oolfamu mirkaneessanii jiran.
Muummichi Ministaraa Abiyyi IHADEG Waliigaltee Aljeers Guutmmaatti Fudhachuu Irratti Ibsa Kennnan
Muummichi-ministaraa Abiyyi kana ilaalchisuun ennaa dubbatan, nagaa fi tasgabbii biyyattii kanneen yaaddoo keessa buusan keessaa tokko, “sabaa-himaalee itti gaafatamummaan itti hin dhaga’amne” jedhan. Ayyaana walabummaa Preesii Finfinneetti geggessame tokko irratti ennaa dubbatan, akka hundinuu itti gaafatamummaan hojjetu waamicha godhan.
Muummichi-ministaraa Abiyyi Waa’ee Walitti-bu’insoota Biyyattii Keessaa Akeekkachiisa Kennan
Muummichi-ministaraa Awustraaliyaa fi Pireezdant Doonaald Traamp Dhimma Baqatoottaa Irratti Telefoonaan Mar'atan
Muummichi-ministaraa Awustraaliyaa – Maayikil Turnbuul, waa’een haasawa telefoonaa Doonald Traamp fi isaan gidduutti geggeessamee eega wal-famsiisaa ta’ee turee booda, har’a ibsa kennaniin, Prezidaant Traamp akka telefoona gurra isaanii irratti hin cufiin dubbatan.
Muummichi-ministaraa Briteen Booris Johaansen, Vaayiresii Koronaa yokaan COVID-19n qabamuun isaanii qorannaan beekamee jira, jechuudhaan – Waajirri Mootummaa isaanii, magaalaa London Daawoniing Istriit irra jiru ibsa baaseen beeksisee jira.
Muummichi-ministaraa Hindii, Naarendaa Moodii immoo, dhaamsa fuula Tiwiitarii isaanii irratti barreessaniin, mormii fi hookkara Waashington Diisii keessatti geggeessame ennaa argan, baay’ee gadduu isaanii ibsan.
Muummichi ministaraa Israa’el Beenjaamiin Netaanyaawuus kanaaf Prezidaant Traampiin galateeffatanii jiran.
Muummichi-ministaraa Israa’el – Benjaamin Netanyahuu, godaantota lammiwwan Afrikaa kuma hedduu biyya isaanii keessa jiran gara biyyoota Addunyaa gama dhihaatti of irraa godaansisuuf walii-galtee Jaarmayaa dhimma Koolu-qaltootaa ka Tokkummaa Mootummootaa waliin qaban yeroof akka dhaabatu beeksisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Israa’el Godaantota Laalchise Walii-galtee Jaarmayaa Dhimma Koolu-galtootaa Ka Tokkummaa Mootummootaa Waliin Qaban Yeroof Dhaabuf Murteessan
Muummichi-ministaraa Itiiyoophiyaa Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi, Wixata, Onkoloolessa 27 Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaatti gaaffiilee miseensota irraa dhihaataniif dhaabota mormitootaa “humnaan mootummaa gargalchuuf hojjetaa jiru” jedhan ilaalchisee ennaa dubbatan, “qabsoo hidhannootiin mootummaa garagalchuu yaaluun, waan faayidaa qabu miti” jechuun, gara karaa nagaatti deebi’an gaafachuun isaanii ni yaadatama. Dhaabota siyaasaa karaa nagaa, biyya keessatti qabsoo geggeessuuf carraaqan keessaa tokko kan Obbo Leencoo Lataan hoogganamu – Adda Dimookiraatawaa Oromoo ti.
Muummichi-ministaraa Itiiyoophiyaa Obbo Hayile-maariyaam Dessaaleyi, Wixata, Onkoloolessa 27 Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaatti gaaffiilee miseensota irraa dhihaataniif dhaabota mormitootaa “humnaan mootummaa gargalchuuf hojjetaa jiru” jedhan ilaalchisee ennaa dubbatan, “qabsoo hidhannootiin mootummaa garagalchuu yaaluun, waan faayidaa qabu miti” jechuun, gara karaa nagaatti deebi’an gaafachuun isaanii ni yaadatama. Dhaabota Obbo Haiyle Mariyaam maqaa dhahan keessaa tokko Adda Bilisummaa Oromoo yoo tahu, dhaabonni akkanaa qabsoo uummatni fi mootummaan waliin geggeesseen dadhabsiifamanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophhiyaa - Dr. Abiyyi Ahimed, Prezidaantii Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa - Obbo Lammmaa Magarsaa, ministara Dhimma-alaa Itiyoophiyaa - Dr. Warqinaa Gebeyyoo kan of keessaa qabu jilli aangawoota Itiyoophiyaa har’a ganama Waashington DC seenee jira.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimad, akka loltoonni Ertiraa daangaa Itiyoophiyaa keessaa bahan gaafa Bitootessa 26,2021 labsuun isaaniis tarkaanfii qajeelaa ka biraa akka tahe ka dubbatte, Awustiraaliyaan, akka mootummaan Itiyoophiyaa kanneen yakka raaw’atan mara akka itti gaafataman taasisuu fi hookkara naannoo sana keessatti geggeessamu dhaabsisu dhiibbaa gochuu kan itti fuftu tahuu hubachiistee jirti.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimad, hoogganoonnii fi loltoonni IWEHAAT sa’aatii 72 keessatti akka harka kennatan, daangaa yeroo kennanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Abiyyi Ahimad Proojektii Aannisaa Elektrikii Gannaalee-Dawwaa eebbisanii jiran. ‘Abbootiin qabeenyaa biyya keessa proojektii annisaa elektrikii Gannale Dawwaa 6ffaa misoomsuu irratti akka hirmaatan waamicha dhiheessan, Muummichi Ministaraa Abiyyi.
Muummichi ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimad, waa’ee mirga abbaa-biyyummaa biyya isaanii gad-jabeessanii dubbachuun, biyyattiin,“daangaa ishee keessatti seerawwan hojii irra oolfachuun mirga qabdi,” jedhan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed Ergaa Ayyaana Waggaa Darbarsan
Muummichi ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimed, har’a gara waareetti, daawwannaa hojiif bulchiisa naannoo Affaar deemanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed lammiwwan Gujii Bahaa fi Lixaa irraa buqqa’anii Naannoo Kibbaa godinaa Geedeewoo keessa dahatanii jiran daawwatan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed, prezidaantiin Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii fi prezidaantiin Somaaliyaa – Mohammed Abdullaahii Farmaajoo, jimaata dabre irraa jalqabee daawwannaa guyyyoota lamaaf – naannoo Amaaraa – magaalaa Baahir_Daarii fi Gonderitti taasisanii fi walga’ii hoogganoota sadeen gidduutti deemsisan xumurachuu isaanii waajirri muummicha ministaraa Itiyoophiyaa ibsa har’a baaseen beeksisee jira.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed, waggaa haaraa Itiyoophiyaa har’a jalqabame ilaalchisuun haasawa dhageessisaniin, “Bara wayyaawaa malee barri hamaa akka deebi’ee hin dhufne – cehumsa dhugaa tahe ijoollee keenyaaf mirkaneessuu qabna” jedhan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed xumura torban dabree irra kanneen bulchiisa naannoo Kibbaatti argaman – aanaalee Daawuroo fi Oomoo Kibbaa, akkasumas aanaa addaa Kontaa dawwachuu isaanii Televiiziyoonni naannichaa gabaasee jira.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad Robii kaleessa paartiilee morkitootaa fi jaarmayaalee haawaasaa waliin dhimma filannoo irratti dubbatanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa “Dhaabonni Qabsoo Karaa Nagaatti Yoo Deebi’an Wayya” Jechuu Isaanii Ni Simanna, Jedhu Dubbi-himaan Adda Dimookiraatawa Oromoo
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimad, du’a hoogganaa amantii uummata Affaar kanaaf gadda itti dhaga’ame ibsanii, maatii fi firoota isaaniif jajjabina hawwanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, baajeta bara bara dhufuu ennaa paarlaamaa biyyattiif dhiheessanitti, lammiwwan Itiyoophiyaa ala jiraatanii fi lammiwwan biyyoota alaa hidda dhalata Itiyoophiyaa, maakkiyaatoo guyyaatti dhugan irraa hanqisuudhaan, guyyaatti doolaara tokko, lammiwwan Itiyoophiyaa keessa jiraatan akka gargaaran waamichi dhiheessan fudhatama argachuu isaan, Gumiin miseensota lammiwwan ala jiraatan 15 of keessaa qabu, kan “Diaspora Trust Fund” hundeessamee jira.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa - Dr. Abiyyi Ahimed, dhiheenya, yeroo as Yunaayitid Iteetis dhufanii turanitti, magaalaa Miniyaapolis keessatti marii uummata waliin geggeessan irratti, dhimma araaraa kana ilaalchisee gaaffii uummata irraa dhihaateef ennaa deebii kennanitti, hayyu-duree Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Daawud Ibsaa wajjiin wal arganii dubbachuu isaanii fi marii itti aanuuf beellama qabachuu isaanii himanii, sanaafis, torban amma keessa jirru keessa, jilli mootummaa isaanii gara Asmaraatti kan imalu tahuu beeksisanii turan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, eega itti-gaafatamaa hojii kanatti dhufanii, torban sadi’ii booda, taayitaatti muuduu fi taayitaa irraa kaasuu kaabine isa jalqabaa kana geggeessuu isaanii ti. Muummichi-ministaraa Abiyyi, miseensota paarlamaaf akka ibsanitti, muudaa fi taayitaa irraa kaasuun miseensota kaabinee kun, hojii gamaaggamaa mootummaa fi ADWUIn geggeessan irratti hundaa’uudhaan ka raaw’atame.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimed, ibsa har’a kennan keessatti, wal-dhibdee daangaa yeroo dheeraaf, Itiyoophiyaa fi Ertiraa wal-mormsiisaa turee fi kaleessa paartiin isaanii walii-galtee araaraa, ammaan dura Aljeersitti mallatteessamee ture akka guutummaatti fudhatu beeksise ilaalchisuun ennaa dubbatan, hariiroo Itiyoophiyaa fi Ertiraa gidduu ogeeyyiin haala sadiitti akka ilaalan dubbachuun jalqaban. Tokkoffaa, akka waraansa tahetti, lammaffaa akka waraansa hin ta’iin, nagaas hin ta’iinitti ilaalan ani garuu akkanatti hin ilaalu – jechuun ibsan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimedis, gammachuu isaanii ibsuun, biyyoonni lameen gara fuul-duraatti nagaa fi jaalalaan akka waliin jiraatan abdii qaban beeksisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, Jeneraalota waraanaa sadii, ministirii ittisaa keessatti taayitaa adda addaatti muudanii jiru.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed, ka Chaayinaatti geggeessame walga’ii Chaayinaa fi biyyoota Afrikaatti eega hirmaatanii booda, deebii isaanitti gara Ertiraatti goranii, har’a ennaa dirree xayyyaaraa Boolee gahanitti, gaazzexeessotaaf ibsa kennanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, kutaalee biyyattii adda addaa keessatti, “humnoota walitti-bu’insoota kakaasaa jiran” ittiin jedhaniin, gochaa isaanii kana irraa akka of deebisan hubachiisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, murtii fi walii-galtee daangaa bara 2000 biyyota lameen gidduutti mallatteessame akka hojii irra oolchan eega beeksisanii booda, hoogganoonni biyyoota lameenii biyya walii daawwachuu dabalee tarkaanfiileen nageenyaa fi obbolummaa jajjaboon fudhatamanii jiran. Xayyaarri geejjibaa gara Asmaraatti balali’uu dura, daandiin telefoonaa biyyoota lameen gidduu banamee jira. Wixata dabre immoo, Ertiraan Embaasii ishee Finfinnee keessatti banatte.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Dr. Abiyyi Ahimed, Sanbata dabre guyyaa tokkoof Somaaliyaa daawwatan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, tarkaanfiilee qajeelaa fudhataa jiranitti, guddoo humna jabaannee jirra – jechuudhaan, Itiyoophiyaatti Ambaasaddarri Yunaayitid Isteets – Maayikil Reener beeksisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa duraanii , Hayile-maariyaam Dessaalenyi taayitaa isaanii gad-lakkisuuf iyyata dhiheenya galfatan eega raggaasisee booda, Dr. Abiyyiin dura-teessummaatti filachuu isaa beeksise – manni-maree ADWUI.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa duraanii , Hayile-maariyaam Dessaalenyi taayitaa isaanii gad-lakkisuuf iyyata dhiheenya galfatan eega raggaasisee booda, Dr. Abiyyiin dura-teessummaatti filate – manni-maree ADWUI. Dhaabonni mormitootaa fi xinxaltoonni hoo waa’ee filatamuu Dr. Abiyyi maal jedhu? Guutummaa qophii keenyaa dhaggeeffadhaa.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa fi Hayyu-dureen ABO Asmaraatti Wal-ga’anii Dubbatan
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa fi jilli isaanii yeroo Chaayinaa dhaa deebi’an, gara Ertiraatti goruudhaan, Prezidaantii Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii wajjiin wal-arganii – buufataalee Asab fi Mitsiwwaa ka daawwatan yoo tahu, magaalaa Asmaraattis marii geggeessanii jiran. Kana ilaalchisees, gaazzexeessotaaf ibsa kennanii jiran – Dr. Abiyyi.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Guutinsi Hidhaa Laga Abbayaa Marsaan Duraa Xumuramuu Labsan
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa haaraan, Dr. Abiyyi Ahimed, Wixata dabre kana muudama isaanii irratti ennaa paarlaamaa Itiyoophiyaa fi uummata biyytiif haasawa godhan keessatti namoota biyyaa otuu mirga siyaasaa fi mirga dhala-namaaf falmanii ajjeesaman, ijoollee otuu umurii dheeraa hin jiraatiin karaatti kutamaniif dhiifama gaafatanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Hayile-maariyaam Dessaalegn jijjiirama biyyattii keessatti taasisamaa jiru shaffisiisuuf jecha fedhii isaaniin taayitaa gad-lakkisuuf xalayaa galfachuu isaanii eega kaleessa beeksisanii booda, Itiyoophiyaatti Embaasiin Yunaayitid Isteets, ibsa of-eeggannaa nageenyaa baasee jira.
"Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Humnoota “HIWEHAAT” Irratti Haleelaa ""Marsaa Xumuraa ti"" Jedhan Ajejan"
Muummichi ministaraa Itiyoophiyaa, kaleessa, fuula Tiwiiterii isaanii irratti, guutinsa bishaanii marsaa duraa, kan hidhaa laga Abbayaa ennaa ifatti beeksisan, uummata Itiyoophiyaatiin “Baga gammaddan!” jechuun itti fufanii ennaa ibsan, “boqonnaa murteessaa hidhaa laga Abbayaa kana dhaga’uuf, arguuf, baasii isaaniin deggeruudhaaf, dhalanni heddun, hoogganoonni hedduun hawwanii turan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Kora dinagdee Afrikaa Finfinneetti Eegalame Banan
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Lakkoobsi Namoota Hookkara Dhiheenya Kanaan Du’anii 86 Ta’uu Beeksisan
"Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Melles Zeenaawii dhiheenya kana ibsa gaazzexeessota biyya keessaaf kennaniin, kan heera Mootummaa fudhatee fi qabsoo isaa karaa nagaa geggeessuuf qophaa’ee, garee mormituu kam wajjiiniyyuu araara dubbachuuf mootummaan isaanii qophii tahuu hubachiisanii jiran.“Garees tahe nama polotikaa dal’ane, ka guddaa dal’anes tahe ka xiqqaa dal’ane, ka dal’anee qawwee fudhatee ka’ees tahe ka qawwee hin fudhatiin waliin dubbachuuf mootummaan qophii dha, ” jechuun ka gaazzexeessotaaf ibsan, Obbo Melles, dhaabota hidhatootaa bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa lama waliin araara mallatteessine, jechuun ka mootummaan isaanii beeksise irraa ka'uun kana dubbatan. Marii araaraa kanatti hirmaachuuf, haal-duree gama mormitootaa tii guutuu qabu ennaa dubbatan immoo, ""sararri diimaan irra cehamuu hin danda'amne tokkoffaa, heera mootummaa fi sirna heera sanaan hundeessame fudhachuu fi kabajuu, lammaffaa, kana keessatti kaayyoo isaanitti fakkaate karaa nagaa fi seera-qabeessa taheen geggeeffachuu dha"" jedhan.Yaadni marii araaraa kun, dhaabota mormitootaa akka Adda Bilisummaa Oromoo fi Ginbot 7 faa ka dabalu yoo tahe gaafatamanii, dhimmi guddaan qajeelfamoota sana tahuu isaa fi haga qajeelfamoota sana kabajanitti mootummaan isaanii eenyu waliinuu ka dubbatu tahuu eeran.Yaada Obbo Melles kana mormitoonni akkamitti akka ilaalan adda-baafachuuf, hoogganoota dhaabota mormitootaa gaafanne keessaa, Ginbot 7 irraa Dr. Birhaanuu Naggaa ennaa deebisan, ""Melles fi gurmuun isaa ka dubbatan akka dubbii ija qabuutti fudhatanii, dhugaa dha jedhanii amananii, dantaa biyyattii waarinsa qabuuf yaadanii, hegeree biyyattii ilaalchisuun humnoota mormitootaa waliin dubbachuun furmaata fidu, amantaan jedhu, waggoota kudha-sagalee booda kan akka fixeensaa urkee dhume . . . . waan jarreen kun dubbatan akka dubbii dhugaatti fudhatanii waa hojjechuun waan danda'amu natti hin fakkaatu, garuu, nuti akka Ginbot 7tti, rakkoo polotikaa Itiyoophiyaa karaa nagaa furuu yaaluu itti amanna, ni deggerras,"" jedhan.Dhaasbota mormitootaa biyya keessatti karaa nagaa sirnaan socho'an irraa immoo, hoogganoota Medrek keessaa tokko ka tahan, Obbo Mararaa Guddinaa, ""dubbii sana keessaa wanti haaraan abdii namaaf kennu hin jiru. Waggoota digdamman dabran kanuma jechaa turan . . . Mootummaan kun wanti inni dubbatuu fi wanti inni hojjetu, Waaqaa fi lafa wal irraa fagaata. . . . Ijaa kanaa waan haaraan keessa jira, jechuudhaaf, gaafa isaan hojii irra oolchan, gaafa isaan ba'eessa hojjetan yoo argine malee kana dubbatanii fi sana jedhaniif waan abdii namaa kennu hin jiru,"" jedhan.Yeroo Obbo Melles gaazzexeessotaaf ibsa kennan sana ka gaaffiin gaazzexeessotaa itti qiyyaafate tokko waa'ee Adda Bilisummaa Oromoo ture. Miseensa Gumii-sabaa Adda Bilisummaa Oromoo waajira Asmaraa dhaa qabuu fi dubbi-himaa dhaabichaa, Dr. Bayaan Asobaa gaafannee ennaa deebisan, ""Dubbiin Melles Zeenaawii torban dabre sun waan duraan dubbatamaa ture irraa waan addaa ti jennee hin fudhannu . . . Gama keenyaan haasaa nagaa dura hin dhaabbannu. Haasaan nagaa nuti barbaadnu immoo, haasaa haal-duree tokko illee hin qabne, bakka humni gam-kamiifuu hin baabsine argametti ka geggeessamu. Rakkoo Mootummaa Itiyoophiyaa fi uummata Oromoo gidduu jirtu, ABO gidduu jirtu karaa nagaa furuudhaaf ammaan dura yaalii hedduu tu godhame, yeroo heduu bakka bu'aa mootummaa Wayyaanee wajjiin wal agarree haasofne. Haasaa kana hunda keessatti Mootummaan Wayyaanee yeroo tokko illee garaa qulqulluudhaan gaaffii siyaasaa uummata Oromoo karaa nagaa keessummeessuudhaa fi furuudhaaf karaa tolchuuf yeroon itti dhihaate hin jiru. Ejjennoo wanta nu jenne fudhaa, jedhanii dhihaatanii, akkasitti immoo haasaan nagaa hin deemu . . . "" jedhan.Bal'ina qophii kanaa fuuluma kana irraa MP3 ka jedhu tuqaa tii dhaggeeffadhaa."
"Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Melles Zeenaawii, ""ka gabaa walabaan geggeessamu - sirna dinagdee “NEO-LIBERALISM” jedhamu wajjiin muuxannoon waggoota kurnaniif qabnu badhaadhummaa Afrikaaf fiduu hin dandeenye,"" jechuun baninsa walga'ii Ministaroota Maallaqaa Afrikaa, ka guyyaa lamaaf Finfinneetti geggeessame irratti dubbatan.Inumaa, galii biyyoonni Afrikaa fi biyyoonni kaan argatan gidduu adda-addummaa jiru caalaa bal’isaa deeme. Kana tu yaada biyyoota gama dhihaa irraa akka dawaatti ajajamu - ka dinagdeen abboota qabeenyaa dhuunfaan hoogganamuu qaba, jedhu akka Afrikaan fudhatuu diddu taasise"" jedhu Obbo Melles."
"Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Melles Zeenaawii, ""ka gabaa walabaan geggeessamu - sirna dinagdee “NEO-LIBERALISM” jedhamu wajjiin muuxannoon waggoota kurnaniif qabnu badhaadhummaa Afrikaaf fiduu hin dandeenye,"" jechuun baninsa walga'ii Ministaroota Maallaqaa Afrikaa, ka guyyaa lamaaf Finfinneetti geggeessame irratti ka dubbatan, Hayyuun dianagdee fi hojjetaa Baankii Addunyaa durii - Obbo Bulchaa Dammaqsaa ni mormu.""Muumichi Ministaraa Melles jechuma 'Neo-colonialism' jedhamu sana akka beekan himuuf yoo tahe malee, hiikkaan isaa dinagdeen Mootummaanis namootaanis ka dhuunfatamu otuu hin taane gidduu-galeessa tahuu qaba, ka jedhu. Kun immoo Itiyoophiyaaf baay'ee barbaachisaa dha. Mootummoonni Itiyoophiyaa duraa booda dinagdee biyyattii dhuunfatanii turan, jijjiirama tokko illee hin fidne"" - jedhu, Obbo Bulchaa Dammaqsaa. .Mootummaamn dinagdee hoogganuu ka barbaade, firoonni isaa fi kanneen isa deggeran maqaa mootummaatiin akka matta'aa nyaatanii duuroman taasisuuf malee akka isaan dinagdee biyyattii hin guddisne innis ni beekaa nutis ni beekna, jedhu Obbo Bulchaan. ""Abbootiin qabeenyaa dhuunfaa dinagdee Afrikaa haa hoogganan jennee, waggoota soddoma eegne, jijjiiramni argame hin jiru. Ammaa booda callisnee eeguu hin dandeenyu. Mootummaan qooda hoogganummaa dinagdee fudhachuu qaba"" jechuun kan Obbo Melles dubbatanis ni morman, hayyuun dinagee, Obbo Bulchaa Dammaqsaa. Mootummoonni Itiyoophiyaa, wal-duraa duuba dhufan biyyattii nyaatanii of-duuromsan malee abboota-qabeenyaa dhuunfaaf carraa hin kennine. Dhaabbatoota dinagdee guguddaa Itiyoophiyaa keessaa amma illee ka dhuunfatee jiru Mootummaa dha. Kun tahuu hin qabu. Biyya Sooviyeet duriifuu hin taane. Biyyi tokko dinagdeen guddachuuf namootni dhuunfaa carraa dinagdee geggeessuu argachuu qaban,"" jedhan.Walga'ii Ministaroota Maallaqaa Afrikaa sana irratti prezidaantiin Baankii Misoomaa Afrikaa Doonald Kaaberukaa ""imaammatoonni baafaman hawwii murnawwan uummata biyyaa maraa guutuu isaa Ministaroonni Afrikaa mirkaneeffachuu qaban, kun tahuu dhaa baannaan haala biyyoota Afrikaa gama Kaabaa keessatti uumame irraa daafoo inni fiduu danda'u arguun ni danda'ama"" jechuun ka dubbatan, Obbo Bulchaan ni deggeru. ""Itiyoophiyaa keessa kanneen Mootummaatti maxxananii hojjetan, namoonni duureyyiin mannneen keessa jiraatanii fi konkolaatota oofan ilaallee gama biraan immoo namoota waan nyaatan dhabanii karaa irratti du'an, kanneen halkanii fi guyyaa kadhatan, kanneen kadhachuuf illee sagaleen isaanii dadhabe argina. Kun akkanatti yoo itti fufe, uummtni finciluun waan oolu miti."" jedhu."
Muummichi ministaraa Itiyoophiyaa Naannoo Affaar Daawwatan
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Obbo Haile-mariam Dessaalenyi, paartiilee mormitootaa waliin walga’iin geggeessan keessumaa, karoora guddinaa fi transfoormeeshinii lammataa ilaalchisuun ka qopheessame ture. Sababaan isaa kanas tahe sana, waltajjiin kun waltajjii hooggnaan biyyaa, kan Itiyoophiyaa kallattiidhaan paartiilee mormitootaa waliin kallattiin dubbatan ka jalqabaa ta’ee jira jedha gabaasaan keenya. Gaaffiilee paartiilee mormitootaa irraa dhihaatan, xalayaadhaan malee akkanatti kallattiidhaan dhaggeeffatanii hin beekan. Ka magaalaa Finfinnee jiru Galma Koomishina Dinagdee Afrikaa, ka Tokkummaa Mootummootaa keessatti walga’ii geggeessame irratti kanneen argaman baay’een isaani, miseensota mana-maree paartiilee polotikaa biyyoolessaa ti.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Obbo Hayilemaariyaam Dessaalenyi, “dhaabonni qabsoo hidhannootiin mootummaa garagalchuuf hojjetan. Biyyattii deebi’anii, yaada addaa yoo qabaatan karaa nagaa dhiheeffachuu wayya” jechuun isaanii kaayyoo isaanii wajjiin kan wal-simatuu fi abdii isaaniif kennu ta’uu eeran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi, godinaalee Harargee Lixaa, Harargee Bahaa fi naannoolee ka biroo keessatti walitti-bu’insawwan uumamaniin lubbuu namaa dhabameef, gadda isaanii ibsanii jiran. Mootummaan haalawwan uumaman akka qoratuu fi ba’ii isaa akka beeksisu illee dubbatanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Obbo Hayile-maariyaam Dessaalenyi, kaabinee isaanii haaraa, mana-maree bakka-bu’ootaa uummataaf dhiheessuun raggaaisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, raayyaan waraanaa biyyattii humnoota “HIWEHAAT” ka naannoo Tigiraay keessaa irratti haleellaa “marsaa xumuraa ti,” jedhan akka jalqaban ajaja kennanii jiru.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Uummata Geedewoof Gargaarsii Hatattamaan Akka Kennamu Ajajan
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, uummatni Maqalee akka iddoo balaa qabu irraa akka fagaatu gaafatanii jiran. “Uummatni Maqalee fi naannawa ishee akka mana isaa turuu fi manniilee waraanaa fagaatu. Of eeggannaa akka godhu,” jechuun fuula Tiwiiterii isaanii irratti barreessan.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, waa’ee dhaabota qabsoo hidhanoon socho’anii yaadni kennan kun, mutii mootummaan isaanii kenne ka biraa wajjiin wal simatee jira. Kanneen dhiheenya gara Itiyoophiyaatti deebi’an – dhaaba “Sochii Dimookiraasummaa Ummata Tigiraay” yokaan “Demihiit” jedhee of waamuf miseensota ka ta’aniif, mootummaa isaanii dhiifama gochuu isaa kaleessa beeksise.
Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Walitti-bu’insaa fi Mormiilee Biyyattii Keessaa Ilaalchisuun Haasawa Dhageessisan
Muummichi-ministaraa Itiyyophiyaa ibsa kana kennuun, koreen hoji-raaw’achiistuu EHADEG, dhimmoota yeroo ammaa irratti dubbata jira – odeeffannooleen jedhan ennaa dhaga’amaa jirutti tahuu gabaase – Eskindir. Ittii-ba’insi walga’ichaa garuu haga ammaatti hin beekamne. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Muummichi-ministaraa Itoophiyaa Abiyyi Ahmad, walitti bu‘iinsa godina Matakkal keessatti uumame ilaalchisee bulchitoota naannolee Benishaangul Gumuzii fi Amaaraa Wajjin mari’achuu isaanii fuula Fees-buukii isaanii irratti beeksisanii jiran.
Muummichi-ministaraa Jaappaan – Shiinzoo Abe fi Prezidaantiin Kooriyaa Kibbaa – Moon Jayin, har’a, telefoonaan dubbachuudhaan, dhukaasa misaahelaa Kooriyaa Kaabaa torban dabre geggeessite sana balaaleffatanii, dhimma kana karaa marii furuutti akka deebitu Kooriyaa Kaanaa irra dhiibbaan daran kaayamuu qaba – jechuun isaanii gabaasamee jira.
Muummichi-ministaraa Kooriyaa Kibbaas, waa’ee sodaachisa Kooriyaa Kaabaa irraa mudataa jiru of irraa aggachuu irratti, Yunaayitid Isteetsii fi Kooriyaa Kibbaa gidduutti akka mariin geggeessamu gaafatan.
Muummichi-ministaraa Melles guddoo dhukkubsatanii jiru, jedhu Maddeen Oduu Awuroopaa. Aangawoonni Mootummaa garuu, ni haalan
Muummichi-ministaraa Obbo Haile-mariam Dessaalegni filannoo biyyoolessaa Itiyoophiyaa dhufaa jiru ka duraa irra haala wayyaaween walabaa fi Dimookiraatawaa gochuuf qophiin ga’aan godhamee jira - jechuudhaan, Wixata dabre kana, paarlaamaa biyyattiitti dubbatanii jiran. Mee sanaan haa jalqabnu.
Muummichi-ministaraa Paakistaan – Nawaaz Shariif, ibsa sirnaa baasaniin, tarkaanfiin daangaa banuu amma biyyi isaanii fudhatte kun mallattoo faara gaarii agarsiisuu tahuu dubbatanii, mootummaan Afgaanistaan immoo, sababaalee cufamuu daangaa sanaa ta’anitti furmaata kennuuf akka tarkaanfii fudhatu kan abdii qaban ta’uu dubbatan.
Muummichi-ministaraa Roobii gara waareetti, kan duruu baratame gabaasaa baatii jahaa ennaa Paarlaamaa biyyattiif dhihaatan kana dubbatan. Gabaasaa isaanii sana keessatti kan isaan dura itti fuuleffatan waa’ee dinagdee biyyattii ture. Biyyi isaanii amma illee daandii guddinaa shaffisaa irra akka jirtu kan dubbatan Muummichi Ministaraa Melles, gara fuul-duraattis dinagdeen biyyattii walii-galatti dhibba irraa harka kudha-tokkoo oliin akka guddatuuf jiru hubachiisan. Garuu, gatiin ol ka’uun yokaan qaala’uun qormaata guddina - jedhan kana dura dhaabatu tahuu eeranii “Mootummaan miyaa’uu yokaan qaala’uu gatii kana to’achuuf tarkaanfii fudhateen, gatiin mi’aa tasagabbaa’uu , achi boodas, sadarkaa sadarkaadhaan gad-bu’uu jalqabee jira” jedhan.
Muummichi Ministaraa Somaaliyaa Akka Mariin Wal-dhibdeen Siyaasaa Furamu Waamicha Dhiheessan
Muummichi-ministaraa Sudaan Duraanii Saadiq Al-maadii Du'aan Boqatan
Muummichi ministeeraa Abdallaa Hamdook jila ICC kan abbaa alangaa Fatuu Bansuudaa hoogganame waliin dilabata wal arganii jiran.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimad Eertraa Seenan
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad Sudaaniin Daawwatan
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Aksumiin Daawwatan
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed daawwannaa isaanii Awrooppaa har’a biyya Ferensaay Paarisi-tti eegalan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed dhabbata Jack Ma foundation fi dhaabbata Ali Babaa waliin ta’uu dhaan biyoonni Afriikaaf kan oolu meeshaalee qorannaa, fi ittisuu vaayresii koronaaf ta’u dhiyeessuuf kaka’umsa dandeessisu waliin ta’uun labasanii jiru.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed, dura taa’aa gamtaa Afrikaa, garee jila addaa fi qaamotii ka biroof ibsa kennaniin gareen IWEHAT waggoottan lamaan darban oliif jijiirama argame danquuf yakka hedduu raawwachuu isaaf, mootummaan, naannoo Tigraay keessatti tarkaanfiin fudhate seera eegsisuuf akka ta’e ibsuu isaanii ambaasaaderichi beeksisaniiru.
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Duulli Geggeessamu Seera Eegsisuuf Jedhan
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed fi hoogganoonni gareelee mormitootaa dhimmootii biyyaa kan yeroo ammaa irratti marii geggeessan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed haasaa dhageessisaniin biyyi isaanii nagaa buusuuf qophee ta’uu ishee dubbatan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed haasaa falmisiisaa kan prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa dhageesisanii turan fudhatama dhabsiisuu isaanii dubi himaan isaanii obbo Nigusuu Xilaahuun beeksisaniiru.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed har’a jiraattoota bulchiinsa naannoo Benishangul Gumuz godina Matakkal waliin marii geggeessaniin kallattii kaa’uu isaanii mootummaan naannoo sanaa beeksisee jira.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed hoogganoota waraana Sudaanii fi gurmuu mormitootaa dhimmi ce’umsa dimokraasii biyyattii ilaalchisee jaarsummaan jidduu seenuuf jecha bor gara Karuumitti qajeeluuf kan jiran ta’uun beekamee jira.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed ibsa har’a kennaniin faca’ina vaayiresii koronaa dhaabuuf tarkaanfii mootummaan isaanii fudhatu labsanii jidran.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed illee adda durummaa dhaan irratti hirmaataniiru.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed kaleessa paartilee siyaasaa waliin marii geggeessanii jiran. Waltajjiin wal fakkaatu kana dura geggeessamuu dhaan waraqaaleen qorannoo bakka buutota paartileen dhiyaachuun ni yaadatama.
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Kibxata Hoogganoota paartilee Mormituu Waliin Wal Arguuf Jiru
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Mana Maree Bakka Bu’otaaf Ibsa Kennan
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed mootummaan isaanii tarkaanfii seera eegsisuu naannoo Tigraay keessatti fudhateen namoota nagana hin miidhamne jdhan. Waraanichi bifa itti gaafatamaa fi of eeggannoo qabuun hojjeta jedhan. Hoogganoonni IEWHAT gama isaaniin dilbata galgala Aksum keessatti xyyaara waraanaa dha’anii kuffisuu dubbatan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed Nobeelii badhaafamuun ilaalcha Itiyoopiyaan addunyaa irratti qabdu beeksisuu keessatti qooda ol aanaa qabaateera jedhan. Waggaan xumurame kun rakkoo akkaataa hojii kan qabu ture hidha laga abbayyaa sirraa’uun hojiitti kan seene, itiyoopiyaan dhiibbaa diplomaasummaa irra jiru dura dhaabattee jiraachuu ishee kan itti kabachiiste ture jedhan. Dinagdeen koronaan dadhabsiise, uummati biyyaaf yaaduu isaa utuu hin murteessin boondii bituu fi deggersi ka biroo kanneen godhaniifis deggersa qaban ibsaniiru.Afaan yaa’iin mana maree federeeshinii Adam Faraah Waxabajjii 3 bara 2012 manni maree bakka bu’oota uummataa haala heerri eeyamu hordofee yeroo filannoo dheeresse jedhan. Haa ta’u malee gareeleen heeraaf hin ajajamnee fi gareeleen nagaa hin barbaanne, hojii uummata afaan faajjessuu hojjetaa jiru jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed Oromiyaa fi zoonii kibba Oromiyaa gidduutti kan ijaarame projektii ittisa jal’isii Gidaaboo kaleessa eebbisanii jiran.
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimed Paartilee Siyaasaa Waliin Marii Geggeessan
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed Staadiyeemii Gondaritti argamuun uummataaf haasaa dhageesisaniiru.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahimed waraansa sana dhaabanii yakka waraanaa dalagame jedhameef qorannaan tokkummaa mootummootaan hoogganamu akka geggeessamu dhiibbaan irra kaa’amee jira. Qeeqxonni mootummaa akka jedhaniti mootummaan ofii isaa sirriitti qorachuu waan hin dandeenyeef orannaan federaalaa amma geggeessamaa jiru ga’aa miti jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiy Ahmed har’a TV irratti dhiyaachuun akka jedhanitti Itiyoophiyaa keessatti wal ga’ii lakkoobsa namoota baay’ee kanneen geggeessan waaltaaleen mootummaas ta’e dhuunfaa torbanneen lamaan itti aananiif jijjiirama argame ilaallee ragaa haaraa hamma dhiyeessinutti wal ga’iileen akka dhaabatan.
Muummichi ministeeraa Abiy akka dubbatanitti hojiin torban tokko keessatti hojjetame rakkoolee hedduu fureera jedhan. Hojiin kun garuu torban itti aanu cimee itti hin fufu taanaan, barbaachisummaa filannoo dhufaa jiru waliin ennaa ilaalamu ga’aa miti jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiy haasaa dhageessisaniin marii kanaaf ittiin ka’umsi haalawwan dhiyeenya uumaman ta’auu ibsanii Akeeki wal ga’ii kanaa inni ijoon naannolee lamaanii fi uummata naannoo lamaanii gidduutti yeroo dhiyoo as walitti bu’iinsaa fi lubbuun namaa baduun hammaataa adeemuu isaa ti jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiy har’a ganama magaalaa Teseney ennaa seenan prezidaant Isaayas Afeworqii fi uummati Teseneey simannaa ho’aa godhanruuf.
Muummichi Ministeeraa Abiy Hoogganoota Gareelee Mormituu Waliin Mari’atan
Muummichi Ministeeraa Abiyi Ahimed Awrooppaa Daawwataa Jiran
Muummichi ministeeraa Abiyi Ahimed har’a paarlaamaaf ibsi isaan kennan akka nama dhuunfaattis akka nama siyaasaattis eenyummaa isaanii kan mul’ise ture
Muummichi ministeeraa Abiyii fi ministriin dhimma alaa Ameerikaa barbaachisummaa hariiroo Ameerikaa fi Itiyoophiyaa akkasumas biyyoonni lamaan wal ta’uun kan irra jiraatu dhimmootii ijoo kan naanoo irrattis mari’achuu isaanii ibsi dubbi himaa ministeerichaa kun itti dabaluun beeksisee jira.
Muummichi ministeeraa Abiy itti aansuu dhaan Gonder seenaa Itiyoophiyaa keessatti qooda ol aanaa qabdi jedhanii mana mootummaa Atsee Faasil akka fakkeenyaatti tuquu dhaan illee ijoolleen ishee oguma ijaarsa isaaniitti fayydamanii bakka seena qabeessa isaan ol nuu kaa’an kanaan hanga yoonaa itti boonna jedhaniiru.
Muummichi ministeeraa Abiyi waa’ee malaammaltummaa ilaalchisee gaaffii aadde Muluun dhiyeessaniif hundee isaa dhiifnee damee irratti bobbaane jechuun deebisan.
Muummichi ministeeraa Abiy mana maree bakka bu’ootaaf uummati Itiyoophiyaa martinuu akka hubatan kan ani barbaadu jedhan sadarkaa nuti yeroo ammaa irra jirru waaltaa biyya ijaaru fi mootummaa itti fufsiisu kan milla lmaan ijaajjuu danda’e hojii isaa beekuu fi hojii irra ooluchu uumuun humni jijiiramaa fi mootummaan sadarkaa inni amma irra jiruun rakkisaa fi qormaataa guddaa ta’uu hubachuun barbaachisaa dha jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiy muddamni jiru akka qabbanaa’u waamicha sadarkaa addunyaa dura dhaabataa turan. Mootummaan isaanii paartii badhaadhinaa hundaa’e cimsuuf utuu yaalaa jiru baatiee muddama baatileef hammaatee booda mootummaa naannoo Tigraayiin akka seeraan alaatti fudhatee jira.
Muummichi ministeeraa Abiyyi ADWUI dhaan kan muudaman ta’an iyyuu muudama isaaniin hojii gitu hojjechuu fi Itiyoophiyaa gara daandii ce’umsa dimokraasii dhugaatti geessuu danda’u abdii jedhun qaba jedhan. Kun maal jechuu akka ta’e ennaa ibsan Anaa Gomesh Kana jechuun muummicha minsiteeraa ta’uu qabu jechuu dha. Ilaalcha ADWUI kan yaada haaraa fudhachuuf fedha hin qabaannee fi dullacha boodatti dhiisanii uummata Itiyoophiyaaf sirrii dha jedhanii wwan amanan hojjechuu qabu jechuu dha jedhan.
Muummichi ministeeraa Abiyyi gaaffii kanaaf deebii isaan kennan mootummaan ofii isaa iyyuu gaaffilee ka’an kanaaf itti gaafatamaa ta’uu isaa kan ibsu ture.
Muummichi ministeeraa Ahimad Ouyaahiyaa haasaa paarlaamaaf Wiixata kaleessaa dhageessisaniin akka jedhanitti angawoonni hiriira sana hanga kan nagaa ta’etti hin morman. Botfilikaan erga bara 1999 qabee aangoo irra kan jiran yoo ta’u akka waajjirri isaanii jedhetti dilbata galgala wal’aansa fayyaaf gara swiizerlaanditti imalaniiru. Deggerisi pdrezidaantichaaf jiru ennaa bara 2014 isaan prezidaantummaaf erra deebi’uun dorgoman caalaa amma cimaa dha jechuu dhaan hoogganaan duula filannoo prezidaantichaa fi muummichi ministeeraa duraanii Abdul Maleek al Sallaal ibsaniiru.
Muummichi ministeeraa Awstraaliyaa Skoot Mooriisen sochii namoota akka ugguramu labsanii jiru.
Muummichi ministeeraa Bahaamas Hubert Minnis erga hobomboleettiin Dooriyaan jedhamtu odolaawwan biyyootii Kaariibiyaan dha’ee booda hojii baraatsaaf tattaaffii barbaachisu mara kan godhan ta’uu dubbatan.
Muummichi ministeeraa Beenjamiin Natanyaahuu, ministeerri dhimmootii alaa kan Tokkummaa Emireetota Arabaa Abdullaah bin Zayeed fi ministeerri haajaa alaa Baahireen Abdullaatiif Rashiid al Zayanii walii galtee sana White House keessatti mallatteessuuf jiran.
Muummichi Ministeera Abiy Ahimed Haala Yeroo Ilaalchisuun Paartilee Waliin Mari’atan
Muummichi ministeeraa Briteen Booriis Joonseen obboleessi isaanii taayitaa ministeerummaa fi paarlaamaa gad dhiisuun isaanii rifaatuu ka biroo itti ta’ee jira.Jo Jonsen ergaa twiiterii erganiin taayitaa isaanii kan gad dhiisan ennaa ta’u walitti bu’iinsi maatii fi siyaasi wal faana hin deemu jedhan.
Muummichi ministeeraa Briteen Booris Jonsen fi paartiin isaanii safuutti cichu mana maree bakka bu’oota biyyattii keessa kan jiru barcuma 650 keessaa irra hedduu injifatanii jiran.
Muummichi ministeeraa Briteen Booris Joonsen ennaa torban kana haasaa dhageesisan waa’ee Briteen Awrooppaa keessaa baatuu hin dubbanne.
Muummichi ministeeraa Briteen Booris Joonsen vaayiresii koronaan qabamanii guyyaa lamaaf kutaa wal’aansa fayyaa yeroo hatattamaa hospitaala London keessa erga turanii booda roobii har’aa haala wayyaawaa irra jiraachuu beekamee jira .
Muummichi ministeeraa Briteen Booris Joonsen yoo manni maree yeroo itti biyyi isaanii gamtaa Awrooppaa keessaa baati hamma xumura baatii Onkoloolessaatti hin murteessu ta’e filannoo paarlaamaa haaraan geggeessa jechuun akeekkachiisan .
Muummichi ministeeraa Briteen Boris Jonson biilsaalee alatti gabaan geggeessamu Waxabajjii 1 qabee akka banamu kan kanroorsan yoo ta’u suuqileen immoo Waxabajjii 15 qabee akka banaman beeksisaniiru. Of eeggannoo godhachuu dhaan balaan weerarri vaayiresii kanaa deebisee akka hin kaana bifa ittisuun ta’uun barbaachisaa dha jedhan.
Muummichi Ministeeraa Briteen Fayyummaan Isaanii Gaarii Ta’uutu Gabaasame
Muummichi Ministeeraa Briteen Gamtaa Awrooppaa Keessaa Ba’uun Biyya Isaanii Ariifachuu Qaba Jedhan
Muummichi Ministeeraa Briteen Vaaayiresii Koronaan Qabaman
Muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed aangootti erga dhufanii as garuu haalawwan jiran hatattamaan jijjiiramaa jira.
Muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed jiraattota magaalaa Aksum waliin erga mari’atanii booda magaalaa Aksum keessaa kan walitti dhufan abboota amantii, jaasolii biyyaa fi dargaggoota qaama hawaasa adda addaa irraa dhufan waliin mari’atanii jiran.Ennaa marii isaanis siidaawwan Akusm miidhaan irra ga’eef furmaati akka kennamu gaafataniiru. Siidaawwan kun kan biyyaa qofa utuu hin taane hambaa seenaa addunyaa waan ta’aniif mootummaan ilaalcha itti kennuu qaba, rakkina bishaanii magaalattii hanqisuuf mootummaan deggersa akka godhu gaafataniiru. Magaalaan Aksuum daawattoota kan hawattu waan taateef misoomni bu’uuraa gutamuufiin akka irra jiraatus gaafataniiru.Sirna federaalaa fi heera biyyaa hojii irra oolchuu dhaaf ilaalchi kennamuufii qaba jechuu dhaan jiraattonni kun ennaa marii sanaa gaafataniiru.Filannoo dhufaa jiru ilaalchisee hagam amansiisaa dha kan jedhuun fi naannolee hanga tokko keessaa nageenyi dhabamuun wal qabatee gaaffilee hedduu kaasaniiru.Muummichi ministeerichaas deebii kennaniin rakkoon bishaanii kan magaalattii mootummaa naannoon deebii akka argatu tuqanii, mootummaan Federaalaa deggersa akka godhu dubbataniiru.
Muummichi Ministeeraa Dr. Abiy Ahimed Paarlaamaaf Ibsa Kennan
Muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahmed galma magaalaa Minneapolis galma “Target Center” jedhamutti waltajjiitti ennaa ol ba’an alaabaalee adda addaa, uummattoota biyyattii, Oromoo, Amaara Somaalee Hararii fi kanneen biroo akkasitti arguun akkam nama gammachiisa jechuun ajaa’ifannaa isaanii ibsaniiru.
Muummichi ministeeraa Dr. Abiy bilbiluu dhaa kan isaan jajjabeessanis maatiiwwan dargaggoota kana lamaanii ta’uu obbi Fitsum tuqaniiru.
Muummichi ministeeraa Dr. Abiyi Ahimed maatii namoota kanaa bilbiluufii dhaan jajjabeessaniiru. Bulchiinsi magaalaa Finfinnee kanneen miidhaan irra ga’e gargaaruuf sagantaa maallaqa walitti qabuu ifa godhee jira.
Muummichi Ministeeraa Ethiopia Meles Zenawii hariiroon United States walin jiiru muddama baatilee hedduu booda xumurameera jedhu.
Muummichi ministeeraa Haayilamaariyaam Dassaaleny torban tokkodura Finfinneetti kan argamu miseensota hawaasa diplomaasummaa waliin marii geggeessaniin labsii yeroo hatattamaa Kanaan wal qabatee nagaa fi tasgabbiin biyyattii baka duraan turetti deebi’uu isaa dubbatan.
Muummichi ministeeraa Haayilamaariyaam kana kan dubbatan ayyaana mgaalaa Harar keessatti kabajambe kan sabaa fi sablammootaa fi uummataa irratti ture.
Muummichi ministeeraa Haider al-Abadi injifannoo kana sirnaan kan labsan kaleessa magaalaa IS dhuunfatee ture irraa ti.
Muummichi ministeeraa Hindii Nareendraa Moodii lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabaman biyya isaanii keessaa kuma 10,300 ol waan ta’eef guutummaan biyyattii hanga Caamsaa 3tti cufaatti turti jedhan.
Muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny daawwannaaf jecha gama Qaataaritti imalanii jiru.
Muummichi ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny tilmaama galii guyyaa fi gibira ilaalchisee hojiin hojjetame dhibba irraa harki 40mni dogoggora akka qabu beeksisan.
Muummichi ministeeraa H/Mariam Desaleny kaleessa galgala ajjeechaan suukaneessaan sun erga raawwatamee booda haasaa TV dhageesisaniin lammiiwwan Itiyoopopiyaa tokkoomuu dhaan garee ISIL dura akka dhaabbatu naannolee haala hamtuun keessatti uumamaa jiru keessa jiranis fedha isaaniin gara biyya isaaniitti akka deebi’an waamicha dabarsaniiru. Uummata maraafis jajjabina hawwaniiru.
Muummichi ministeeraa H/Mariam itti dabaluu dhaan investeroota qonnaa kan US hedduu biyya ofii keessaa kan qaban ta’uu isaaniif kunis guddina dinagdee keenyaaf bu’uura jedhanii jiran.
Muummichi ministeeraa Iraaq Haider al-Abaadii akka jedhanitti dhaaboliin eegumsa fayyaa fi gargaarsaa gargaarsa kennuuf waan danda’an mara akka godhan ajajanii jiru.
Muummichi Ministeeraa Israa’el Ameerikaa Daawwataa Jiran
Muummichi ministeeraa Israa’el Benjamiin Natanyaahuu mala waraanni Iraan giddu galeessa bahaa keessatti akka hin babal’anne ittisuu prezidaant Doonaald Traamp waliin mari’achuuf jecha Washingotonitti argamu.
Muummichi ministeeraa Israael Benjamiin Natanyaahuu tarkaanfii Prezidaant Traampitti aansuu dhaan biyyoonni Awrooppaa irra jireessi ykn martinuu embaasilee isaanii gara Jerusaalemitti dabarsuu dhaan magaalattiin galma mootummaa Israael ta’uu isheef beekkannaa akka kannen nan abdadha jedhan.
Muummichi ministeeraa Israael Benjamin Natanyaahuu biyyoonni ka biroonis UStti aansuu dhaan Jerusaaleem magaalaa gallma mootummaa biyya isaanii ta’uu isheef beekkannaa kennanii embaasii isaanii gamasitti akka dabarsan shakkii hin qabu jedhan.
Muummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu guutummaa biyyattii keessaa namni turban sadiif akka manaa hin bane labsiin jedhu jimaata dhuftuu qabee hojii irra oola. Guyyaan kun jala bultii ayyaana waggaa Juushotaa ti.
Muummichi MInisteeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu kaleessa galgala Finfinnee seenan
Muummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu waliin ta’uu dhaan ennaa dubbatank, Israa’elii fi Faalisxiin lamaanuu ennaa lola Sanaa akkaan miidhamanii jiran, kanaaf abdii, kabajaa fi wal amantaan akka jiraatu gara fuula duraatti hedduu hojjetamuu qaba jedhan.
Muummichi Ministeeraa Israa'el Paartii Isaanii Biraa Dura Dhaabbannaan Isaan Mudachuuf Jira
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahemed Dawwannaa as US keessatti geggeessaniin kaleessa jechuun Adoolessa 30 bara 2008 kutaa MN magaalaa Minniapolis keessatti uummataaf haasaa dhageessisaniiru.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimadis gama isaaniin ennaa Itiyoophiyaan walabummaa fi abbaa biyyummaa ishee eeggachuuf dirqamtu, Raashiyaan yeroo mara nu waliin dhaabachuu isheef nan galateeffadha jedhan. Raashiyaan misooma irratti michuu ijoo keenya ta’uu ishee nan mirkaneessa, Itiyoophiyaanis wal ta’iinsa jiru daran cimsuu barbaaddi jedhan.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed barattoota mana barnootaa sadarkaa lammaffaa waliin mana mootummaatti walga’uubn rakkoon hangi tokko ammaaf jiraatuyyuu Itiyoophiyaan ciminaan keessa dabarti jedhan.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed garee fincile kan Tigraay waliin loltoonni isaanii ji’a tokko oliif wal waraanaa jiran gaarreen naannoo Tigraay keessaa ripxe loltummaatti bobba’uuf dandeettii qabu ka jedhu fudhatama dhabsiisan. Loltoonni Federaalaa magaalaa Meqelee paartii bulchu IWEHAT harkaa fuuchuu dhaan to’achuunis ibsamee jira.
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed Gondariin Daawwatan
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimedii fi prezidaantiin bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa Sambata darbe gara magaalaa Dambi Dollootti imalanii turan. marii hawaasaa geggeessame irratti kanneen hirmaatanis dubbisnee jirra.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed Kaartumiin kan seenan har’a ganama ture. Maal irratti akka mari’atan garuu hin ibsamne. Muummichi ministeerichaa turtii isaanii Kanaan humnoota mormitootaa waliinis wal arganiiru. Mariin sun kan geggeessame humni waraanaa bulchiinsa siviliitti akka dabarsu gaafataa kan jiranii fi bakka bu’oota walabummaa fi humnoota jijjiiramaa kanneen jedhaman waliin ture.
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed Nobelii Nagaa Badhaafaman
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahimad ajajaawwan waraana gameeyyii waliin Dilbata kaleessaa Maqalee keessatti marii geggeessanii jiran.
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Daawwannaaf Qaataaritti Qajeelan
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed Ali badhaasa Nobeel kan Nagaa bara 2019 har’a injifatanii jiru.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed dawwannaa isaanii biyyootii alaa ka jalqabaa kan geggeessan xumura torban darbee ture.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed har’a Norweey Oslootti argamuu dhaan Badhaasa Noobeelii nagaa badhaafaman.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed har’a parlaamaa irraa gaaffii dhiyeaateef deebii kennannii jiran.
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Haailemaariyaam Dessaaleny Eertraan dubbi tuqachuu hin dhaabnu taanaan tarkaanfii fudhanna jechuun akeekkachiisan
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa H/Maariyaam Dassaaleny gumii IGAD kan Finfinnee keessatti geggeessame irratti haalli Sudaan kibbaa keessaa gad adeemaa deemuu isaa dubbatan.
Muummichi ministeeraa Itiyoophiyaa H/Maariyaam Dessaaleny mootummaa Ertraa kan akeekkachhiisa har’a miseensota mana maree bakka bu’oota Uummataaf ibsa kennaniin ture.
Muummichi Ministeeraa Itiyoophiyaa Tigraay Keessatti Waraanni Ripxe Loltummaa Jiraachuu Mala Ka Jedhu Haalan
Muummichi ministeeraa Itiyoophjiyaa Abiy Ahimed Alii tattaaffii nageenya buusuu biyya hollaa Eertraa waliin godhaniif Noobelii Nagaa kan bara 2019 badhaafaman.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed biyyi isaanii kaayyoo hojii naannoo Tigraay keessatti seera eegsisuu ol dandeettii qabdi jedhan. Duulli jirus haala gaariin raawwatamaa jira jechuun tweeter irratti barreessan.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed erga loltoonni federaalaa xumura torban darbee Maqalee qabatan jedhanii booda injifannoon argamuu isaa beeksisanii jiru.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed hojiin seera eegsisuu seera dhablummaan kun erga dhaabatee booda dhiyeenya ni xumurama jedhan. Muummichi ministeerichaa ergaa twiteer irratti barreessuu dhaan michoota kanneen yaaddoo qaban ibsan galateffataniiru. Duulli geggeessamaa jiru dhimma ofii kan keessoo bulchuuf dandeettii kan qabu mootummaa biyyaan geggeessamaa jira jedhan. Dubbi himaan ministeera ittisaa Itiyoopiyaa jeneraal Mohaammed Tesemmaa garuu jeettiiwwan keenya nageenyi isaanii eegamee ergama isaanii raawwataa jiru jechuun fudhatama dhabsiisuu isaanii VOAtti himan.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed injifannoo Meqelee keessatti argadhe jedhan ilaalchisuun loltoota isaanii ennaa faarsanitti ministriin dhimmi alaa Yunaayitid Isteetis Mayik Pompeeyoo wixata kaleessaa lolli Itiyoopiyaa keessa jiru martinuu akka dhaabatu yaadachiisan.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Abiy Ahimed naannoo Somaalee keessa kan jiru projektii daandii km 300 har’a jalqabsiisanii jiran. Waajjira muummicha ministeeraa biraa ibsa kennameen daandiiwwan hojjetaman kun Gode Qalaaffoo Godee Hargallee fi Yale Dana keessatti argamu. Daandiin kun ennaa xumuramu hidhata gabaa kan cimsu fi magaalaa Godee waaltaa misoomaa taasisa jedhamee eegama. Naannoon Somaalee biyyattii keessaa bal’ina lafaan lammaffaa yoo ta’u baay’ina uummataan immoo sadaffaa dha. Waggaa sadii har’aa biyyattii keessaa naannoo lammiiwwan keessatti hidhamaa fi dararamaa ture yoo ta’u naannoo miidhaa hamaan irra ta’e ture.
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa Dhimma Tigraay Irratti Wal Ga’ii Paarlaamaa Adaa Waaman
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa Dr. Abiy Ahimed Eertraa Daawwatanii Deebi’an
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Dr. Abiy Ahimed guyyoota lamaaf Eertraa erga daawwatanii booda kaleessa Finfinneetti deebi’an
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa duraan dubbatanii akka turan kun dhimmi keessoo biyyattii malee kan hawaasa addunyaa miti jedhanii turan. Ejjennoon isaanii kun amma iyyuu kan hin jijjiiramne yoo ta’u dubbi himaan kun gaafatamanii bakka Itiyoopiyaa bu’ee dubbachuu hin danda’u garuu kan ani jechuu danda’u, marii hedduu geggeessaniiru. Muummichi barreessaan muummicha ministeeraa Abiy, Abiyyis muummicha barreessaaf bilbiluun yeroo ammaa waliin mari’ataa jiru jedhan.
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa Gumii Tokkummaa Mootummootaaf Haasaa Dhageessisan
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Haayilemaariyaam Dessaalenyis gama isaaniin yeroo ko’oommatanii jiran kanatti nu waliin wal arguu keessaniif nan galateeffadha jedhan. Hariiroo Irtiyoopiyaa fi US gidduu jiruuf kabajaa qabna. Akkuma isinuu jettan biyyi koo jijjiirama dinagdee agarsiisaa jirti. Fuula durtti tarkaanfachuuf deggersi US qabdu guddaa dha jedhaniiru.
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa hojii tokkummaa mootummootaa faarsan
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa kaabineewwan haaraa moggaasan
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa Mallas Zeenaawwii Du’aan Boqotan
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa Meles Zenawi fi preisdentiin Somalia sheek Sherif Sheek Ahmed angawoonni Jibuutii kan kibba sudan Kenyaa fi ugandas marii sana irratti argamaniiru. Golli naga eegumsaa marii isaa NY keessatti geggesseen dhimma naga eegumsa Afiikaa keessumaa kan gaanfa Afriikaa ilaalchisee rakkoolee dhiyaatan xiinxalee jira.Akeeki wal ga’ichaas Ertraa irratti uggura itti dabalaa kaa’uu dha. Kana dura tokkummaan mootummootaa Erteraa irra uggura meeshaa waraanaa fi angawoota ishee irra immoo uggura imalaa fi deddeebii maallaqaa kaa’uun isaa ni yaadatama.Uggurri kun maaliif barbaachise yoo ibsan Nuti biyyoonni naannoo rakkoo imaammata bulchiinsa Ertraa keessaa dubbachuuf walitti hin qabamne jedhan. Sana irratti ejjennoo ofii keenyaa qabna. Itti gammaduus jibbuus ni dandeenya. Dhimma kana gola naga eegumsaa duratti dhiyaannee ibsuu nu hin barbaachisu ture.Mootummaan Ertraa garuu biyyoota naannoo jiran tasgabbii dhorkuu dhaan goolaa jira jedhan. President Isayas Afeworkii haasaa akka dhageessisaniif yeroo kennuufii dhaaf yeroon itti dabalaa gaafatamus golli naga eegumsaa fudhatama dhabsiise.Ministeerri odeeffannoo Ertraa obbo Ali Abdu akka jedhanitti president Isayas wal ga’ii sana hirmaachuu ni barbaadu garuu US seenuuf yeroo dhaan Visa hin aganne. Angawoonni US akka jedhanitti garuu visan kan eeyamameef Ertraan gaafattee sa’aatilee xiqqoo keessatti.
Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa Ministeerota Kaabinee Haaraa Muudan
Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa mormitoota mariisisna jedhan paartileen hagi tokko garuu waamicha isaanii simachuu didan
Muummichi ministeeraa Itiyoopyaa Ebola Ittisuuf Qophee irra jirra jedhan
Muummichi ministeeraa Itiyophiyaa haraan Dr. Abiyyi Ahimad kaleessa haasaa isaan dhageessisan karoorawwan hanga tokko bal’inaan kan irratti beeksisaman ture.
Muummichi ministeeraa Itoophiyaa, Abiyyi Ahiimad Indastriiyaal Paarkii Dirre Dhawaa eebbisiisan
Muummichi ministeeraa Itoophiyaa, Abiyyi Ahiimad Indastriiyaal Paarkii Dirre Dhawaa eebbisiisan. Gabaasa Addis Chakkol.
Muummichi Ministeeraa itti fufuu dhaan hoogganoonni IWEHAT ija keennya duraa dhokatanii hin jiran jechuu dhaan yeroo ammaa naannoo magalaa Agere Selaam jiru jedhan.
Muummichi ministeeraa Jaappaan Shinzoo Abe sababaa fayyummaan isaanii gad adeemaa deemeef aangoo gad dhiisuuf karoorsuu isaanii beeksisan.
Muummichi ministeeraa Japaan Shinzo Abe akka jedhanitti misaayilli sun tarii dachii godinaa daldalaa Jaappan irra bu’uu mala. Deebii kennuuf jecha illee angawoota Jaapan wal ga’ii hatattamaa waamanii jiran.
Muummichi ministeeraa Justin Trudeau jedhanitti kallattii ykn viidiyoon mariin haa geggeessamu inni jedhu of eeggannoo dhaaf tarkaanfii maalitu fudhatame ykn yaadi hayyoonni kennan maal isa jedhu irratti hundaa’a jedhan.
Muummichi ministeeraa Keeniyaa duraanii Raila Odinga Saaraa Obaamaa “ Akkawoo umurii isaanii irra hojii darbaa hojjetan jechuun Twitter irratti barreessuun galateeffataniiru.
Muummichi Ministeeraa labsiin yeroo hatattamaa kun mirgawwan dhala namaa heera Itiyoopiyaatiin mirkaneessaman hin duugu jedhanis qalbeeffannee jirra irra jedha ibsi ministrii dhimma alaa Yunaayited Isteetisiin ba’e kun.
Muummichi ministeeraa maaltaa Jooseef Muskaat ergaa twiterii harka erganiin erga komiishina gamtaa Awrooppaa fi miseensota isaa keessumaa Ferensaayii fi Jarmanii waliin koolu galtoonni kun doonittii irraa akka bu’an mari’atanii booda mirkaneessaniiru.
Muummichi Ministeeraa Meles Zeenaawii Fooya’aniiru jedhu Angawoonni Itiyoopiyaa
Muummichi ministeeraa Mustafaa Madbulii bakka balaan kun itti dhaqqabe erga daawwatanii booda tuuta oduuf ibsa kennaniin sababaa balaa kanaa qorachuuf tattaaffi godhamaa jira, kanneen itti gaafataman adda baasuuf mootummaan waan danda’e mara ni godha jedhan.
Muummichi Ministeeraa Paakistaan Duraanii Malaammaltummaan Himataman
Muummichi ministeeraa Paakistaan duraanii Nawaz Shariif himannaa malaammaltummaa irratti dhiyaatee jira.
Muummichi Ministeeraa Paakistaan Himannaa Malaammaltummaan Aangoo Irraa Bu’an
Muummichi ministeeraa Scott Morrison kamisa har’aa akka beeksisanitti mootmmaan maallaqa kana keessaa doolaara biliyoona tokko sagantaa deggersa hojjettoota daldalaawwan xixiqqoo mindaa isaanii walakkaa ol deggeruuf oola jedhan. Inni hafe miliyoonni 400 immoo hojjettoota hegeree kanneen kumaan laka’aman erga weerarri kun darbee booda dinagdee biyyattii bayyannachiisuuf jiran leejisuu dhaan muuxannoo akka horatan gochuuf oola.
Muummichi ministeeraa Somaaliyaa Hassan Ali Khaire fi ministeerri qindeessa yeroo balaa kan kaabinee isaanii Wixata darbe akka jedhanitti hongee lammiiwwan miliyoona ja’a ta’an kanneen gargaarsa nyaataa eeggatan miidhetu biyyattii mudate
Muummichi ministeeraa Sudaan Abdallaa Hamdook ergaa tweeter kaleessa barreessaniin Trampiin galateeffatanii Sudaan toora biyyoota shorokeessummaa keessummeessan irra jiraachuun miidhaa guddaa fiduu isaa dubbtan. Uummati Sudaan qaruma shororkeessummaa kan hin deggerre ta’uu isaaf tarkaanfiin Ameerikaa biyyattiin gara dimokraasiitti akka ceetu gargaara jedhan.
Muummichi ministeeraa Sudaan Abdallaa Hamdook namoonni kurna kumaan laka’aman gara biyya hollaa Sudaanitti akka baqatan sababaa kan ta’e rakkooo naannoo Tigraay keessaa ilaalchisee mari’acuuf kaeessa yeroo gabaabaaf Finfinnee daawwatanii jiran.
Muummichi ministeeraa Turkii kaleessa ministeera dhimma alaa US John Kerryf bilblaan akka ibsanitti namni ajjeechaa sana raawwate hoogganaa amantii Musliimaa Fehullah gullen kan US keessa maadheffateef yaalii fonqolcha mootummaa baatii Adoolessaa Turkey keessatti raawwateetti hidhata qaba jedhan.
Muummichi ministeeraa waltajjii kana irratti gaaffii dhiyaateef deebii kennaniiru. Kanneen gaaffii dhiyeessan keessaa tokko dura taa’aa gamtaa dimokraatawaa Oromoo obbo Sulxaan Qaasim turan. Yeroo itti hoogganoonni siyaasaa fi namoonni hedduun hidhamanii kaanis ajjeefamanitti waltajjii akkasii qopheessuun qofti fuula duratti adeemsisuu ni danda’a isa jedhuuf muummeen ministeeraa Abiy kan seraan ala hidhame hin jiru, haasaan akkasii haasaa gandaa ti, kan badii dalage seeraan hordofamaa jira jechuun dubbachuu isaanii ibsaniiru.
Muummichi ministeeraa Xaaliyaanii Uggurri Vaayirasii Koooronaaf  Kaa’amee Ture Akka Laaffatu labsan
Muummichi ministeera Chaayina Li Kekiiyaang vaayresii haaraa uumame kan kornoo’aa jedhamuuf namoota 81 galaafate ittisuun akka danda’amu qorachuuf jecha har’a magaala Wuhaan daawwachuu dhaan angawoota eegumsa fayyaa waliin wal arganii jiran.
Muummichi ministeera Iriyoopiyaa Abiy Ahimad Daawwannaa hojii kan sirnaaf jecha Sudaaniin daawwataa jiran.
Muummichi ministeera Itiyoophiyaa Abiy Ahimed har’a Oromiyaa fi naannoo Amaaraa keessa kan sosso’an hoogganoota paartilee siyaasaa waliin mariin geggeessan erga lubbuun namoota 86 darbee booda isa jalqabaa ti.
Muummichi Ministeera Itiyoophiyaa Ameerikaa Daawwatuuf Jiru
Muummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed erga walitti bu’iinsi qonnaan bultoota daangaa Sudaanii fi ka biyya ofii gidduutti ka’ee booda prezidaantii Sudaan Omar al-bashiriif ergaa erganii jiran.
Muummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiy Ahimed yeroo isaan Kaartumitti imalan haalli siyaasa Sudaan wal xaxaa ennaa ta’etti.
Muummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr, Abiyyi Ahmad Kamiisa Bitooteessa 28,2019 oduu gabaastoota biraa gaaffii dhiyaateef deebii kennanii jiru.
Muummichi Ministeera Itiyoophiyaa Kaartumiin Daawwatuuf Jiru
Muummichi Ministeera Itiyoopiyaa Daawwannaa Hojiif Sudaanitti Qajeelan
Muummichi ministeera Itiyoopiyaa kun nagaa eegsisuun qooda biyyi isaanii fudhatte gama ilaaleen ennaa ibsan duraan waldaa mootummootaa miseensa itti taatee turte irraa deggersa kan dhorkamte walta'iinsa gareelee hedduun amantii kan hin dhabne Itiyoopyaan bu'uursitoota tokkummaa mootummootaa keessaa tokko ta'uu isheen kabajaatu nutti dhaga'ama jedhan.
Muummichi ministeerichaa akka jedhanitti akkaataa weeraraa fi faca’ina vaayiresii kanaa yaada keessa galchuu dhaan mootummaan Itiyoophiyaa labsii yeroo hatattamaa labse.
Muummichi ministeerichaa akka jedhanitti rakkoolee Itiyoophiyaa keessa turan irra hedduu dhaaf maddi rakkinaa kan ture paartii dhuma bulchu jedhan.
Muummichi ministeerichaa akka jedhanitti yaaliin ta’u asis achis jiru. Garuu eessa iyyuu hin ga’an. Mootummaan tokko tokkoon kan isaan beekuu fi karaatti hambisu ta’a. Fedhii duwwaa malee jijjiirama walii galaa kan dhaabuu danda’an miti jedhan.
Muummichi ministeerichaa dhimma kana irratti akka hojjetan haasaa isaanii kaleessaan waadaa seenaniiru.
Muummichi ministeerichaa gaaffii miseensota paarlaamaa biraa dhiyaateef ennaa deebisan, haleellaan samii irraan geggeessameef duulli ka biroon haala milkaa’ina qabuun geggeessame jedhan.
Muummichi ministeerichaa haasaa isaanii kanaan Eertraa waliin hariiroon jiru fooyya’uu kan qabu, hattamaan akka ta’u, kanaafis balballi banamuu isaa ibsaniiru.
Muummichi ministeerichaa haasaa isaanii keessatti nagaa fi tasgabbii addnyaaf akkasumas walitti bu’iinsaa fi waraana uumame ilaalchisee kanneen waan uummataaf quuqaman of fakkeessantu jeeqama hammaa ba’aa oofaa jira jedhan.
Muummichi ministeerichaa haasaa kana kan dhageessisan biyyi isaanii baatilee hedduu darban keessumaa ragaalee karaa caasaalee hawaasaan tamsaasamaniin ennaa raafamaa jirutti.
Muummichi ministeerichaa hojii isaan guyyoota kana keessatti hojjetan ol aanaa ta’uu illee ibsan.
Muummichi ministeerichaa marii Kanaan Itiyoophiyaan naannoo kana keessatti nageenyi akka buufatu gochuuf murannoo qabaachuu isee ibsuu isaanii waajjirri isaanii ibseera.
Muummichi ministeerichaa naannolee adda addaatti argamuu dhaan bakka buutota hawaasaa waliin mari’achuun gaarii dha kan jedhan itti aanaa dura taa’aan paartii Medrek profeeser Beyyenee Peexroosiis dhimmootiin ariifachiisoo ta’an kaanis ni ilaalu jedhanii abdatu.
Muummichi ministeerichaas deebii kennaniin lammiiwwan Itiyoopiyaa fedha ofiin hojjetan bobbaasuuf irratti hojjetamaa jira jedhan.
Muummichi ministeerichaa xumura torban darbee galma Lalibela Sheraton Addis keessatti daldalttoota kutaa biyyaa fi Finfinnee keessaa waliin marii geggeessaniiru.
Muummichi ministeerichaa yeroo darbe naannoo sana ennaa daawwatanitti uummatis kan inni jedhe hongeen sun hanga bitootessaatti waan turuuf jecha ilaalchi addaa nuuf haa kennamu kan jedhu ture jedhan.
Muummichi ministeerichaa yeroo utuu hin balleessiin ture caasaalee hawaasaa haasaa isaaniin qeequu kan jalqaban.
Muummichi ministeericha haaraa irraa kan isaan eegan tarkaanfilee fudhataman keessaa filannoo waggaa lama booda geggeessamuuf jiru kan haqaa fi walabaa gochuu akka ta’e hoogganoonni paartileen mormituu dubbataa jiran.
Muummichi ministeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimed walii galtee daangaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa Aljeers irratti mallatteessamee ture akka guutummaatti fudhatu beeksisanii jiran.Kana malees kaampaanilee tajaajiila uummataa gurguddoo kennan harka caalaan mootummaan hanga tokko immoo namoota dhunfaan akka qabamauuf jiran ibsamee jira.
Muummichi ministiraa Dr. Abiyyi haleella gahe booda karaa Televiziyoonaa ergaa ummataaf dabarsaniin “Warri kana yaadan in milkoofne. Nageenyi biyya keenyarratti jalqabame roobuu ittuma fufa,” jechuudhan namoonni gochaa kana godhan warra leenjii fi muuxannoo qaban, fooyya’insa biyya keessatti mullateen inaafan jechuudhan dubbatan.
Muummichi ministiraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad haasawaa dhageesisaniin uummanni Tigraay seenaa biyyatti kan bara dheeraa keessatti tokkummaa Ityoophiyaaf bakka guddaa akka qabu yeroo gaarittis ta’e hamaatti lammii biyyatti ta’u isaa irratti kutataa ta’u ibsan.
Muummichi Ministiraa Itoophiyaa Dr Abiyyi Ahimad Fooramii Diinagdee Afrikaa Raashiyaatti qophaahe irratti hirmaachuuf achi yeroo jiranitti pirezdaantii biyyittii Vilaadmiir Puutin wajjin walgahii geggeessaniiru
​Muummichi ministiraa Jaappaan, Shinzoo Aabee, gama saanitiin, “ dhimma nageenyaa irratti Jaapaan, Yunaaytid isteetis fi Kooriyaan haala itti wajjin hojjatan mijeessun barbaachisaa dha” jedhanii, “rakkinnii fi sodaa guddaan Kooriyaan Kaabaa niiwkileer ishii jajjabeessaa dhufuu dha,” kun immoo biyyoota sadeen kana qofa mitii hawaasa addunyaa hunda sodaachisaa jedhaniiru.
Muummichi Ministirii UK, Deevid Kaameruun, “ akkaataa Biritaaniyaan gamtichaa dhiistee itti baatuu mijeesuun anaan odoo hin ta’in muummee ministirii biraatiin hogganamuu qaba” jechuudhan angoo irra bu’uu murteessuu isaa ifa godheera. Deeviid amma Onkoloolessa dhufuutti qofa angoo irra tura
"“Muummichi Minsitea waan Qeerroo irraa hafte diige jijjiirama guddaa fide.""Paartii biyya bulchitu qofa irratti gatuun ammoo isaan ufi dagachiisee jennee ufi gaafanne,"" jedhe Jawaar."
Muummichi minsiteeraa Abiy Ahimed torban sadii booda imala isaan as gara UStti geggeessuuf jiran akeeki isaa tokkichi lammiiwwan hidda dhalata Itiyoophiyaa as jiran waliin mari’achuu akka ta’e koreen Finfinnee keessa jiru ibseera. Washington fi LA keessatti waltajjiin qophaa’es lammiiwwan Itiyoophiyaa maraaf banaa ta’uu koreen kun ibseera.
Muummichi minsiteeraa Abiy US keessaa bakka dhaqan maratti deggertoota argatan. Washington, Minnesota fi Los Angeles keessatti lammiiwwan Itiyoophyaa, hoogganaa dargaggeessaa fi qaroowwan kana gammachuun simatan.
Muummichi minsiteeraa Israa’el Benjamin Netaanyaahuu paartiin isaanii Likud filannoo dhufaa jirutti eenyu biyyattii akka hookkanu murteessuuf jirutti hooggana paartichaa biraa rakkoon isaan mudatee jira.
Muummichi Minsiteeraa Jaappaan Sababaa Fayyummaaf Jecha Aangoo Gad Dhiisuuf Jiraachuu Beeksisan
Muummichi minsiteerichaa akka jedhanitti mootummaan Ertraa imaammataa isaa kana battala jijjiira jedhamee hin eegamu. Imaammati isaa kun immoo akkuma itti fufaa adeemeen mootummaan isaanii tarkaanfii fudhachuu danda’a jechuun akeekkachiisan.
Muummichi minsiteerichaa Harargee lixaa aanaa Daaroo Labuu ganda Gaadilloo keessaa lammiiwwan Somaalee Itiyoophiyaa nageenya isaaniif jecha buufata poolisii naannoo sana keessa buufatnii turan irratti ajjeechaan jamaa raawwateera jedhan. Obbo Abdurazaaq garuu buufata Araddaa ti malee buufata poolisii miti jechuu dhaan namoonni achi keessa buufatanii turan lammiiwwan somaalee Itiyoopiyaa uummata waliin nagaan jiraataa kan turan jedhan. Ajjeechaan raawwatame sun nama dhuunfaan malee uummata araddaalee keenyaa bakka hin bu’u jedhaniiru.
Muummichi minsteeraa Dr. Abiy Ahimedii fi itti aanaa muummichi ministeeraa Obbo Demmeqee Mekonnin miseensota raayyaa murna waraana adda addaa keessaa walitti dhufan waliin mari’atanii jiran. Miseensonni kun karaa nagaan gaaffii qaban dhiyeeffachuu isaanii komiishinerri komiishina poolisii Federaalaa Zeeyinuu Jamaal ibsanii jiru.
Muummichi minsteeraa Iraq Abadiin asitti argamuu isaaniif nan galateeffadha. Giddu galeessa bahaa fi naannolee ka biroo keessatti shororkeessitoonni kun walitti bu’iinsa kakaasaa jiru. Akkuma argaa jirru biyya dhaloota isaaniitti deebi’anii haleellaa lubbuu galaafatu geggeessuuf yaalaa jiran.Kanaafis jedhan presidentichi ol aantummaa seeraa kan qabu murtiin seena qabeessi kun biyyootiin loltoota shororkeessotaa ijaaruu, deddeebisuu, hidhachiisuu, maallaqaan gargaaruu ittisuuf humna isanaii dadhabsiisuuf akkasumas imalaa fi sochii isaanii dhaabsisuuf shorokeessitoonni ykn gareeleen shororkeessotaa daangaa isaanii qaxxaamuranii akka hin darbine ittisuu, kanneen karaa qabiyyee isaanii darbuuf yaalan fuula murtiitti seera dhiyeessu qopheessuuf walii galaniiru.
Muummichi minsteeraa Itiyoopiyaa Haayila Maariyaam Dassaaleny taayitaalee 21 kan of keessaa qabu taayitaatti muuduu fi kaasuu kaabinee har’a ifa taasisanii jiru.
Muummichi minsteeraa Jaappaan Shiinzoo Abee har’a ganama prezidaant traampiin “JS Kaga” kan jedhu doonii waraanaa Helikoopterri irra balal’iuu danda’u irratti keessummeessanii jiran. Dooniin waraanaa kun dhiyeenya Ameerikaa dhaan kan hojjetame jeettii waraanaa F-35 ka jedhu akka irra balal’iu godhamuun hojjetame.
Muummichi minsteerichaa haasaa dhageessisaniin afeerraa irbaataa godhameef uummati Eertraa jaalala nutti agarsiisaniif kabajaa guddaa onnee guutuu dhaan galateeffachuun barbaada jedhan.
Muummici barreessaan synoodoosii qulqulluu waldaa Orotodoksii Itiyoopiyaa Abune Abune Yooseef tuuta oduuf ibsa kennaniin ibsi dhiyeenya Abune Maatiyaas kennan kan dhiittaan mirg namaa fi gochi fixiinsa sanyii Tigiraay keessatti raawwate jedhame ejjennoo waldaa keenyaa miti jedhan
Muummici minmisteeraa Abiy Ahimed mana maree bakka bu’oota uummataatti argamuu dhaan gaaffii miseensota biraa dhiyaateef hedduuf deebii kennaniiru.
Muummittiin ministaraa Briteen – Teresaa Mey, har’a, Waayit Haawus keessatti prezidaantii Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp wajjiin walga’aa jiran.
Muurtiin kennanis har’a dhaga’ama jedhamee eegamaa jira.Dhimmi Imigreeshinii fi imalaa prezidaant Traamp mallatteessan akkasumas rakkoo inni uumamee irratti abukaatoo kan ta’an obbo Israa’eel Gobanaa seent pool Minisootaa irraa haasoofsiifnee jirra.
Muusaa Ahmed itti gaafatmaaa dhimmi nagaa aanaa Gursumiiti.Akka innii jedhutti araddaan amma jedhan kun cuftii duruu handhuraa Oromiyaati.Bulchiinsii isaaniilleen tanaaf mallatessee Soomaliif kennuu dide.
Muuummichi-ministaraa Abiyya Ahimed, prezidaantiin Oromiyaa Obbo Shimellis Abdiisaa fi Ministarri Ittisaa Itiyoophiyaa Obbo Lammaa Magarsaa ka marichatti hirmaatan yoo tahu maanguddoonnii fi bakka-bu’oonni hawaasaas marii argamanii jiran.
Muuvii ykn Filmii haaraan Afaan Oromoon qophaa’ee kan maqaan ASAANTII jedhamu kennameef dhuma baatii sadaasa bara 2014 irra uummataaf dhiyaachuuf kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Muuxannoo gaarii kan biyyoota keenya lamaan walitti hidhu. Eeyyee yaadi inni duraas kanumaaf ture. Kun immoo dhugumatti guddataa adeeme jedheen yaada jedhan.
Muuxannoon seenaa barnootaa kan yeroo dheeraa Baayiden ilaalchisee, akka giifti dureetti hojii isaanii irraa waa hedduutu eegama.
Muuxannoo Saawudi Arabiyaa, akkasumas hojiiwwan amma itti jirtu laalchisee haasofsiisnerraa, dhaggeeffadhaa.
Muuxannoowwan Filannoo Itoophiyaan yeroo Mootii Haayila Sillaaseetii hanga ammaatti qabduufi dhimma Filannoo irratti Raadiyoo Sagalee Ameerikaa wajjjin gaaffiifi deebii taasisanii jiru.Naakoor Malkaatu haasofsiise
Muuziqaa auur-sagalee kana ka qindeesse Antanah Tafarraa yoo tahu, Leencoo Fiqiruu immoo Daayirektara tahuudhaan qooda fudhate.
“Muuziqaan Oromoo guddate jechuu manna yoo amma mumullachuutti jiraa,wantii jiraa gaduma yaahuutti jirra jenne wayya…wannii amma mullataa naannigaa guutamee irraa cophu…ka caphuuf guutame fakkaatti…cabsee bahee jennaan …galaana tahaa qabaatti dhiba.”
Muuziqaan yeroo baay’ee Afaan hundi itti walii-gallu jedhama. Artisoonni Afrikaa, yeroo vaayiresiin Kornaa Addunyaa irra babal’atee jiru kanatti, dhaamsa lubbuu oolchuuf gargaaru dabarsuuf carraaqaa jiran. Guutummaa ardittii keessaa weellistoonni walleelee waa’ee namoonni wal irraa fagaachuu, mallattoo vaayiresii koronaa fi harka dhiqachuu ilaalchisee weellisaa jiran. Kun martinuu dhibee ittisuuf odeeffannoo barbaachisu uummataan ga’uuf jecha. Artistiin Ugaandaa fi leellisaan siyaasaa Bobi Wine gorsa of eeggannoo qabuun jalqabe.
Muxannoo akkasii guutummaa biyyatti keessatti waliin ga’uuf maaltu ta’uu qaba? Ka jedhu qiyyaafata walgahii kanaa keessaa tokko ta’uun ibsamee jira. Walgahiin kun ituu hin jalqabamin dura ministriin dantaa alaa Yunaaytid Isteetes karaa jaarmayaa “World Monument Fund” jedhamuuf Doolaara kuma 500 kenneen waldootii kristaana Laalibalaa haaromsuuf akka oolu gochuuf dhaabatichaa fi ministeera eegumsaa fi kunuunsa qabeenyaa kan Itiyoophiyaa waliin walii galtee mallatteessanii jiru. Akeekii isaas qabeenya jiran dhaloota boriif tursuu akka ta’e ibsamee jira.
Muzhookiin yoo dubbattu ‘Waanin himu asirratti, nus akka CPJ’tti akkasumas dhaabbileen mirga yaada ofii bilisaan ibsachuuf falman kaan itiyoophiyaa keessatti waa’ee gaazexeessitoonni hidhamuu fi Interneetiin cufamuu ilaalchisee dhuma bara 2018 kaasee yaaddoo akka qabnu dubbataa turre. Bara 2018 gara dhumarraa kaasee yeroo yaaddoo keenyaa kana ibsine sana, Itiyoophiyaan walabummaa Pireesiin wal qabatee sadarkaa abdachiisaarra turte, tarkaanfiiwwan kunis abdii kanaaf gufuu akka turan, kana malees amalli kun amala mootummaa darbee akka turee fi deebi’ee akka hin ammaannee alasuu watwaataa turre. Amma waanti ta’e guutummaatti ifa tahuu baatus, egaa abdiin keenya, ta’ee kanaan wal qabatee mirgi walabummaa saba himaalee guutummaan badee dukkana duriitti akka hin deebine abdiin qaba. Yoon akkas jedhu mootummaan kun raawwatee bakkuma duraatti deebi’ee odoo hin taane, amalli duraanii kun keessaa hin bannee jechuu kiyya’ jetti.
Muziyamiin Seenaa fi Aadaa Lammii Ameerikaa hidda Afrikaa Ta'aniitii Ijaarrame Sambatduraa Darbe Eebifame
Muziyamiin Seenaa fi Aadaa Lammii Ameerikaa hidda Afrikaa ta'aniitii ijaarrame Sambatduraa darbe eebifame. Musiyemiin kun qaama Ismezooniyaan jedhamu han muziyemii baayye ofjalaa qabutti dabalama. Waashingitan Diisiin muziyamiiwaan kana dabalatee iddoo dawwannaa turistii hawwatu baayyee qabdi.
Muziyemiin Seenaa Lamiiwwaan Ameerikaa Hidda Dhalata Afrikaa bara darbe magaala guddittii Ameerikaa Washingitan diisiitti baname.Ummanni kun ummata gidiraa baayyee keessa darbe fi gabrummaa didee qabsahee bilisummaa gonfate.Suurawwaan kun muziyemii seenaa ummatichaa himu amma tokko sin dawwachiisa.
Myanmaar milkooftee arguu feena jechuu dhaan illee US gargaarsa itti dabalaa doolaara miliyoona 47 baqattoota Rohingyaf kan kennitu ta’anii gumaachaniiru. Walumaa gala US biyyattiif doolaara miliyoona 87 gumaachitee jirti.
Myanmar: A protester died 10 days after being shot in the head at an anti-coup protest
Myanmar: Aung San Suu Kyi's democracy movement takes power after 50 years of military rule
Myanmar Junta Extends Martial Law in Yangon
Myanmar keessatti yaaddoo gabaasi humnootiin nagaa eegisanii fi waardiyyaaleen hawaasa keessaa baa’n kutaa Rakiinee keessatti fixiinsa raawwataa jiran jedhu irraan kan ka’e ministriin dhimma alaa US Rex Tillerson Manynamariin daawwataa jiran. Biyyattii irra uggura dinagdee kaa’uun garuu gaarii hin fakkaatu jedhan.
Myanmar Military Leaders Extend Detention of Suu Kyi
Myanmar: Ousted leaders appeared in good health during a court hearing
Myanmar: Parliament elects first civilian president in 50 years
Myanmar: Police fire tear gas and use a tractor to smash through barricades set up by protesters
Myanmar: Police turned water cannons on crowds of peaceful demonstrators in several cities
Myanmar: Police used flash grenades and rubber bullets to disperse an anti-coup protest in Mandalay
Myanmar Protesters Block Trains and Streets After Military Coup
Myanmar: Protesters took to the streets again Monday defying a junta threat
Myanmar: Protests against a military takeover continued in Yangon Thursday
Myanmar: Security forces opened fire on anti-coup demonstrators in Myaing
Myanmar: Several thousand anti-coup protesters returned to the streets of Yangon on Thursday
Myanmar's Military Detains More Government Officials as Protests Continue
Myanmar: The military shut down Facebook and other messaging sites
Naaamnii Fixiinsa Rwaandaa Keessaaf Barbaadamu Qabame
Naadiyaa Mohaammed diqqeennaan Minisootaa dhufte.Isiilleen waraana Soomalee baqattee baate. Dorgommii koree bulchiinsa magaalaa St.Louis Paarkii dorgomtee moote.
Naadiyaan, hidhattoonni Hutii, baqattoota aggatanii isa qarshii gaafatan dhiisuu qabuu jettee, gaggeessitoonni humnoota kanaas warra balaa kana baqattootarratti geessises gara seeraatti fiduu akka qaban dubbatte.
Naaftaa maqaa jedhuun kan beekamu tumsa daldala dilaala alaa Kanaadaa fi Meeksikoo dabalatee Ameerikaan kan keessatti hirmaattee turte keessaa biyyi isaanii akka baatu ykn immoo fooyya’ee akka malatteessamu dirqisiisuu dhaan walii galteen biyyoota sadan gidduu jiru Naaftaan akka haaraati akka mallatteeffamu godhaniiru.
Naahoom Kokolaataa hojjatee jira. Baasii kanaaf isa barbaachisu maatii ofii biraa kan argate yoo ta’u hanga qarshii kuma sagaltamaa baasuu isaanii abbaan isaa Obbo Dammalaash Baacaa dubbatanii jiru.Garu ijoolleen toora irratti bobba;anii hojjachuu fedhan irratti gargaaruun bu’a qabeessa ta’u hubadheen jira jedhan.
Naajeriyaa Kaaba bahaa keessaa shamarran 276 ganda Chibook jedhamtu keessaa erga butamanii booda hangi tokko jalaa miliqanii warratti deebi’an. Kaan immoo walii galtee tolfameen gadhiifaman.Irra jireessi garu amma iyyu harka Bokoo Haraam Ajiru.Prezidaantiin Naayjeritaa Mahmuud Buhaarii akka jedhanti shamarran hafan gadhisisuuf mariin itti fufee jira.
Naakoor Malkaa Amboo irraa haasofsiisee jira. Caqasaa
Naakoor Malkaaa Obbo Jabaa fi maanguddoo magaalattii dubbisuun, Ambo irraa nuuf gabaase.
Naakoor Malkaa Artistoota lameen haasofsiisuun waan qopheesse qaba. Guutummaa isaa caqasaa.
Naakoor Malkaa Baambaasii irraa gabaase. Dhgaggeffadhaa.
Naakoor Malkaa barattoota dhibaman, Itti gaafatamaa Yaala Fayyaa Hospitaala Waliigalaa Gimbii fi Bulchaa Godina Wallagga Lixaa dubbisee gabaasa itti aanu ergee; caqasaa.
Naakoor Malkaa dabalata isaa ergee jira
Naakoor Malkaa Jiraattota magaalaa Amboo, Naqamtee fi Wallagga Lixaa akkasumas barattoota barnoota sadarkaa ol’aanaa dubbisuun yaada isaanii nuuf ergee jira.
Naakoor Malkaa namoota godinichaa haala kabajaa ayyaanichaa beekan haasofsiisee jira.
Naakoor Malkaa tu aangawicha dubbisee, Ambo irraa gabaase.
Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase
Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase.
Naakoor malkaatu Amborraa bilbilaan dubbise, sababaa rakkoo nageenyaaf uummanni gara Gambeellaa fi iddoo biraatti baqachu dubbata. Mootummaan naannoo Oromiyaa ibsa kennaniiru.
Naakoor Malkaatu Dargaggoota magaalaa Amboo ganda Yaa’ii Gadaa jiraatan dubbisuun gabaase.
Naakoor Malkaatu Dr. Ambalaam fi namoota isaan beekan akkasumas hawaasa keessaa dubbisuun gabaase.
Naakoor Malkaa tu hayyoota lameen waliin marii geggeesse.
Naakoor Malkaa tu Naqamtee irraa gabaase.
Naakoor Malkaa tu Naqamtee irraa gabaase. Caqasaa.
Naakoor Malkaa tu Naqamtee irraa gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Naakoor Malkaa tu Naqamtee irra gabaase. Caqasaa.
Naakoor Malkaa tu Naqamteerraa gabaase. Caqasaa.
Naakoor Malkaa tu Naqamte irraa erge.
Naakoor Malkaa tu Naqamte irraa gabaase.
Naakor Malkaa tu Naqamte irraa gabaase.
Naammoo bulchiinsa Beenshangul gumuz , zoonii kamaashhii keessattii hidhatoonnii eenyummaan isaanii hinbeekamne aanaa seedal keessatii haleellaa gochuudhaan haanga’ootaa mootumaa ajjeesuu isaanii komishiiniin mirgaa namoomaa itiyoophiyaa beekisiseera.
Naamusni gaazzexeessummaa VOA yokaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ka murteessee lafaa qabu irratti hundaa’uudhaan gaaffii fi deebii hiikkaa guddaa qabu tokko ennaa geggeessinu yokaan oduun akkanaa ennaa nu dhaqqabu qaama gama biraa irraa deebii argachuu fi madaalawummaa sagantichaa eeguuf carraaqqii gochuu fi yeroo fudhannee deebii itti barbaaduun amala hojimaata keenya yeroo maraa ti. Gaaffii fi deebii Obbo Lammaa Magarsaa tursiisuuf murtaa’uunis kana irraa addatti waan tahe miti.
“Naanannoo keenna seenanii ummata dhawaa jiran.Nu naannoo isaanii hin seennee isaantu nutti dhfee..fedhii isaanisi hin beeknu.Wayaa milishaa Somaalee qabu.Federaalattis himnee jirraa naannoo Oromiyaatti himnee jirra.
Naannicha keessatti bakkawwan tokko tokkotti miidhaan abboota-murtii irratti raaw’atamaa jiru kan isa yaaddesse tahuullee ibsee jira.
Naannichi dhiyeessii oxygen Finfinnee dhaa argataa ture. warshaa kanas prezidaantii naannoo Somaaleetu eebisuun bananiiru jedha Addis Chekol.
Naanno Amaraa Godinoota lama keessatti dhibeen Weerara haqqe fI baasaa ariifachiisa uumamuu isaa Institiwutiin Fayya Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksise jira.
Naannochatti qaamoleen hidhatanii fi mootummaan Liibiyaa walitti dhukaasuu maluu soda jedhuun baqattoota buufaticha keessa jiran gara giddu gala magaalaa Tiriipooliitti geeffamanii guyyaa guyyaa gargaarsa maluuf akka argatan taasisaa jiraachuus duubatan.
Naannolee adda addaa keessa kanneen dhokatanii jiran shakkamtoonni illee poolisoota naannoo fi federaalaan gargaaramuun akka dhiyaatan dubbataniiru.
Naannolee baha Itiyoopiyaa bakka bu’uu dhaan ibsa kan kennan itti aanaa itti gaafatamaa waajjira qonnaa fi qabeenya uumamaa Oromiyaa obbo Geetuu Gammachuu fi itti gaafatamaa waajjira qonnaa, bishaanii fi albuudaa Dirree Dhawaa obbo Ibraahim Yusuuf turan.
Naannolee Benishaangul Gumuziifi Gaambeellaatti, weerara Kooviid-19 ittisuuf jecha hojii hubannoo kennuu fi to’annoo hojjataa jirra jechuun beeksisan, Biiroleen Fayyaa Naannolee kunneen.
Naannolee biyyattii salganitti argamuu dhaan lammiiwwan Itiyoophiyaa waliin kan mari’atan muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed itti aansuun US daawwatuuf jiru.
Naannolee buqqaatonni qubatanii jiran haala qulqullinaa gaarii hin ta’in irraan kan ka’e koleeraa fi dhukkuboonni ka biroon ka’uu mala yaaddoon jedhus jira. kanaaf jecha buqqaatota qubsuma keessa jiranii fi hawaasa bakka sana jiruuf hojii eegumsa gochuu saffisuun barbaachisaa dha.
Naannolee eeraman kanneen keessatti Fulbaana 27 hanga 30tti guyyota afuriif manaa manatti duulli talaalii ka geggeefamu Ministiriin Fayyaa torban dabre himee jira.
Naannolee filannoo Hararii keessa kanneen jiran barcuma 36 kkeessaa 14 filuu fi filatamuuf dhalattoonni Hararii qofti akka irratti hirmaatan heerri eeyamu kan jiru ta’us, ittiin ka’umsi murtii sanaas mootummaa ce’umsaan kan murtaa’e ta’uu obbo Muheddiin Ahimed ibsaniiru. Kunis hawaasichi sab xiqqaalee ta’uuf dhalattoonni isaa hedduun naannoo sanaa ala jiraachuu isaanii tilmaama keessa galchuu dhaan jedhan.
Naannolee haga tokko gargaarsi dhaqqabaa hin jiru kan jedhu illee haalaniiru. Roobi arfaasaa darbe sirriitti roobuu dhabuu isaa fi sana dura roobi tures waan hin robin hafeef Itiyoopiyaa keessatti beelli hamaan mudateera. Naannoleen biyyattii beelaan dha’aman illee bal’aa dha. Kanaaf gargaarsa yeroo hatattamaa kanneen eeggatan uummati biyyattii miliyoona 10.2 ga’uun ni yaadatama. Uummata hagas ga’u nyachisuuf illee doolaara Ameerikaa biliyoona 1.4tu barbaachisa.
Naannolee hookkara kanaan iidhaman shan keessaa poolisiin namoota 90 to’annaa jala oolchee jira. Abbootiin suuqii irra hedduun namoota biyyootii alaa ta’an qabeenyaa isaaniitti deebi’anii ilaaluu waan sodaataniif jecha suuqileen duwwaa ta’an akka cufamanitti jiru.
Naannolee horisiisee bulaatii ammoo laftii marraa fi bisaan dhabdee haga tokkoon horiilleen irraa dhumate.
Naannolee Itiyoophiyaa irra guddaa keessatti akkaataa ammaan dura baay’ee hin baramiinitti, bokkaan silaa dhufuu male, yeroo lama hafuu isaatiin caamni guddaan uumamee jira. Akka qaamonni tokko tokko jedhanitti, caamni akkanaa waggoota shatamman dabran keessatti biyyattii keessatti argamee hin beeku.
Naannolee Itiyoopiaa Adda Addaatti Hiriirri Geggeessame
Naannolee Itoophiyaa keessaa paartii 8tti asi waliin gahe.Biiroo muummee ministeratti akka itti gaafatamaa dhimma ummataa fi qunnamtii alaa Biltsiginnaa,Awwaluu Abdii jedhetti paartiin tun gammachuun asi geette.. tun asi gahuun gammachuu guddoo.
Naannolee Itoophiyaa keessatti nama leenjifatanii oduu guuraa nama bahan. Wal Dhaba naannolee itti hammeessuu fedhan.
Naannolee ka biroo dursuu dhaan naannoo Affaariif deggesa kan godhe mootummaan naannoo Somaalee ta’uu itti aantuun itti gaafatamtuun waajjira kominikeeshinii naannoo Sanaaaadde Hiboo Ahimed dubbataniiru.
Naannolee kanatti galgala sa’a 12 hanga ganama barii sa’a 12tti uggurri sa’aa kaa’ame kaafamee jira. Uggura kaafame keessaa tokko uggura sa’aa ta’uu obbo Siraaj Fageessaa beeksisaniiru.
Naannolee lameen keessaa manneen gubachuun ibsamee jira kan ibsamee yoo ta’u godina kana keessatti baatii tokko kan lakkofsisee waliitti bu’insii fi godaansii uummataa qabana’aa fi deebi’ee ka’aa jira jedhu jiraattonni.
Naannoleen barana duubatti hafan jedhan ammoo,bonaa fi gammoojjiitti eegee aansee moo nama ispoortiif nama jabeessu dhaban? Woma taateefuu akka Biiroo Ispoortii fi Dargaggoo Oromiyaatti tun waan egerii ilaalan taati.
Naannoleen hundii fi bulchiinsi magaalota lammeen bifa wal fakkaatuun talaallii kana kennuu eegaluu isaanii Deetaan Ministira Fayyaa Dr.Darajee Dhugumaa ibsaniiru.
"Naannoleen Itoophiyaa gama Lixaa Afur dhimma nagaa fi misoomaa isaaniirratti Asoosaatti mari'achaa jiru .Waajjirri Qindeessaa nagaa fi misooma waliinii naannolee Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz akka jedhetti ""waliigalteen nagaa fi misoomaa naannolee lamaan jidduutti ni mallattaa'a."
Naannoleen Itoophiyaa Hagii Tokko Bokka Fedhan Hin Arganne, Mudde Dhuftullee Qilleensi EL Nino Jedhan Afrikaa ‘Gahuu Dandaha.’
Naannoleen laftii bona itti taatee gargaarsa barbadan Tigraay gama Kibbaa, naannoo Amhaaraa gama Bahaa,Affaarii Zoonii Sirtii, Somaalee,Ummataa Kibbaa keessaa gama Bahaati fi gama kibbaa, Oromiyaa ammoo Haragree Gama Bahaatii fi gama Dhihaa,Arsii gama Dhihaa fi Baalee gama Jalaa fa,
Naannolee Oromiyaa godina shawaa lixaa aanaalee Ammayyaa fi dirree Incinnii akkasumas godina Arsii lixaa aanaa Dodolaa keessatti ibiddi bosonaa ka’uu paarkii biyyoolessaa Baalee dablatee bosonaawwan hedduu mancaasee jira jechuun jiraattonni himatanii jiru.
Naannolee Oromiyaa hanga tokko keessatti qabsoo uummataa karaa nagaa geggeessamu bifa ka biroo qabsiisuuf humnoonni yaalan kan jiran ta’uu Kongresi Federaalawaa Oromoo Ibsee jira.
Naannolee Oromiyaa Keessatti Hookkarri Ka’en Lubbuun Namaa Baduutu Gabaafame
Naannolee Oromiyaa keessattis yeroo dhiyoo qabee hookkarri ka’e lubbuu namaa galaafataa daandiinis cufamaa jira. Gamasitti illee utuu hin imalin dura haala jiruuf odeeffannoo akka argatan bakka jamaan itti wal ga’ee jiruuf naannolee mormiin itti geggeeffamu irraa illee akka fagaatan mootummaan Briteen lammiiwwan isaaf akeekkachiisa kenneera.
Naannolee Oromiyaa magaalaalee adda addaa keessatti mormiin erga ka’e waggaa tokko darbeera. Mormiin kunis gara magaalaalee adda addaa keessumaa gara naannoo Amaaraatti babal’atee, mormiin Gonder keessatti ka’e gara naannolee amaaraa ka birootti illee darbee jira.
Naannolee Oromiyaa sochiin mormii itti ka’e keessa haalli jiru garuu adda. Barattoonni yeroon qormaataa akka dheeratu irra deeddeebi’anii gaafataa turuu isaanii illee barattoonni ibsaniiru. komeen ijoollee barattoota Oromiyaa garuu sabaa himaas ta’e angawoota mootummaa biraa hin dhaga’amne.
Naannolee qulqullinni itti hanqateef faalama qilleensaan kan dhufu hanqina fayyummaatu naannoo addunyaa irraa lubbuun dhamaa baduuf sababaa ta’aa kan jiru.
Naannolee Raayyaa Alammaaxaa to’annaa jala oolan keessaa namoonni raayyaa ittisa biyyaa waliin galuuf carraa argatan VOAf ennaa ibsan uummanni naannoo raayyaan ittisa biyyaa gamas ennaa seenu simannaa ho’aa godheef jedhan.
Naannolee sababaa walitti bu’iinsan yeroon galmee filattootaa dheereffame godinaalee sadii irraan kan hafe, sadarkaa biyyaatti filannoof namoota galmeessuun har’a kan xumuramu ta’uu boordiin filannoo beeksisee jira.
Naannolee tanatti bisaan gugurdoon bahanillee ammallee namii Oromiyaa bisaan qulqulloo dhiisii booruuyyuu argachuuf karaa dheeraa yaaha.
Naannon gaanfa Afrikaa, bakka baqattoonni hedduun irraa maddanii fi sababa walitti-bu’insaan ti mootummoota cunqursootiin – lammiiwwan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’anii irraa dheessani. Waggoota digdamman dabraniif ka waraanaan jeeqamaa turte – Somaaliyaan, mootummaa uummataan filatame tolfattee haalli ishee wayyaawaa dhufe iyyuu, wal-waraansi hookkarrii, rakkoon dinagdee fi balaan uumamaa waggootaaf irra ture, akka lammiwwan miliyoonaan lakkaawaman achi irraa baqatan taasisee jira. Ertiraanis, gama kaaniin – biyya dargaggoonni irraa dheessanii, dooniin otuu galaana irra deemanii dhamani. Dhimmi hoogganoota Addunyaa yaaddesse kaan, waa’ee baqattoota Somaalee gama Kaabaa keessa jiranii ti.
Naannon uummattooa kibbaa faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf jecha manaa mana irra naanna’uu dhaan fayyummaa uummataa kan hordofu ta’uun ibsamee jira
Naannoo addaa Oromiyaa Sulultaa keessatti har’a mormii geggeessameen uummati daandii bakka tokko tokkotti waan cufeef jecha humnoonni mootummaa manneen namaa irra naanna’uu dhaan uummata hidhaa jiraachuu jiraattonni dubbataniiru.
Naannoo Addunhyaa iraa uummati miliyoona 265 ta’u sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e hanqinni nyaataa hamaan isa mudachuuf kan jiru ta’uu xiinxalli sagantaa nyaata addunyaa beeksisee jira.
Naannoo addunyaa irraa angawoonni eegumsa fayyaa namoonni akka manaa hin bane, namoonni walitti tuucha’anii akka hin teeny fi qulqullina eeguun dursi kennamuufii qaba. Baqattoonni immoo waliitti tuucha’anii waan jiraataniif sun immoo daddarbuu vaayiresii kanaaf haala mijeessa. Nyaata madaalawaa dhabuu fi dhiphina keessa jiraachuun dandeettii dhibee ofii irraa ittisuu isaanii kan buusa jechuun hayyoonni beeksisaniiru.
Naannoo addunyaa irraa du’a yeroo ammaa mudatu keessaa nuusa kan ta’u faalama qilleensa naannoon ta’uu isaa jaarmayaan fayyaa addunyaa WHO beeksisee jira.
Naannoo addunyaa irraa lakkoobsi namoota weerara koronaan du’anii ennaa faca’inni isaa heddummaataa adeeme kanatti kuma 10 darbbuun beekamee jira. Vaayiresiin koronoo uummaata kuma 244,500 ol qabee jira.
Naannoo addunyaa irraa uummati miliyoonni 71 ta’u sababaa waraanaan qe’ee ofii irraa buqa’uu, dararaa fi walitti bu’iinsa jalaa kan baqate ta’uu jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksisee jira. Lakkoobsi kun erga UNHCR waggoota 70 dura hundeeffamee qabee isa guddicha.
Naannoo addunyaa kan jiran rakkoolee irra hedduun biyya keessatti uumamu. Kan uumamanis aangoo, qabeenyaa wal saamuu, qixxummaan jiraachuu dhabuu, addaan wal qooduu irratti. Walitti bu’iinsi yeroo hedduu leellistootaan jalqabamu sana boodas hammaatu jedhan.
Naannoo addunyaa keessaa yeroo kanatti ijoolleen Waaqayyoo kirstiyaanota dabalatee sababaa amantii irratti fuuleffatamee ajjeefamu. Amantoonni bakka sagadaatti akka wal hin geenye dhorkamu, kanneen amantii isaaniif amanaman mana hidhaatti darbamu, manneen sagadaa manca’aa jiru.
Naannoo addunyaatiis ergaan Trump kun faallaa dimokraasii, loogii sanyii kan oofu madaala kan hin qabaanne ta’uutu ibsamaa jira. Keessumaa biyyoota Musliimaa keessaatti illee mormii geessiseera. Michuu US kan taate kan akka Turkey biraa qeeqa dhaqabsiisee jira.
Naannoo Affaan keessaa kaleessa sa’a afur irraa jalqabee kan geggeessamaa ture hookkarri daandii cufuu har’a gara galgalaa xumuramee daandiiwwan banamuun isaanii ibsamee jira. Dhalattoonni Somaalee kan itti heddummaatan gandeen sadii keessatti walitti bu’iinsa uumame tasgabbeessuuf jecha humni addaa naannoo affaar bobba’uu isaa momruu dhaan ture dargaggoonni naannoo sanaa mormii kan eegalan. Sochii mormii sanaa irraan kan ka’e qabeenyaa imaltootaa irra miidhaan hin geenye jedhameera.
Naannoo Affaar fi Somaalee Gidduutti Walitti Bu'iinsii ture Dhaabatee Jira: Angawoota
"Naannoo Affaar hora Assaaleeti jiraattonni hojii soogidda baasuu irraatti bobba'an mootummaan naannoo isaanii investarootaaf banuun ""nu yaaddeessa"" jedhan."
Naannoo Algaamaayer jedhamu kan handaara magaalaa Kartuum jirun daawwadhe. Manneen, ijaarsawwan fi midhaan lafa irraa marti manca’aniiru. Gabaabaadhumatti haalli isaa baay’ee gaddisiisaa dha. Lafti isaa baay’ee how’aa dha. Digirii Seentiigiredii afurtamaa oli. Gaaddisni homtuu hin jiru. Mooraan nuti daawwanne, kuufama bishaaniin marfamee jira. Bookeen naannoo sanaa gar-malee baay’ee dha, jedhan – Chaappaa-geeyin.
Naannoo Amaaraa Bakka Garaagaraatti Hiriirri Mormii Geggeessame
Naannoo Amaaraaf itti aanaa prezidaantii kan ta'an Dr. Faantaa Maadafroo raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti daangaa biyyoota lameenii irratti karaa 19 daangaa ce'anii gara bulchiinsa naannoo Amaaraa naamoota seenan kuma hedduu kana sababaa vaayrasa oo Koronaaf adda baasanii kaa'uun rakkisaa ta'eera jedhu.
Naannoo Amaaraa godina addaa sabab oromoo aanaa Baatee keessatti hoomaan Hawwaannisaa balaa geessiseen midhaanni nyaatamuuf dhaqqabe kan hektaara kuma 22 ol irra jiru manca’uu bulchaan aanaa ssanaa nuuf ibsaniiru.
Naannoo Amaaraa, Godinaa Shawaa Kaabatti Lakkoofsi Namoota Qehee Irraa Buqahanii Kuma 250 Caala Jedhame
Naannoo Amaaraa godina Gondar aanaa Matammaa, ganda Duukkaa keessatti erga dilbata darbee qabee hidhattoonni bifa qindaa’een haleellaa raawwataa jiraachuu jiraattonni naannoo ibsaniiru. Dubbi himaan ministrii dhimma alaa ambaasaadder Diinaa Muftii har’a ibsa kennan irratti gaafatamanii waa’ee kanaa odeeffannoo akka hin qabaatin ibsaniiru.
Naannoo Amaaraa godina Goonder,Goojjam,Baahri Daarii fi godina Hawwiitii nama 110 lubbuu dhabee kana keessa 30 warra mootummaa nagaa eegu. Naannuma tanatti ka miidhame 276 kana keessaa 100 warra nagaa eegu
Naannoo Amaaraa Gonder fi Baahir Daar keessatti walitti bu’iinsi itti fufuu isaa tuquu dhaan ministriin dhimma alaa Ameerikaa kan kana dura baatii Sadaasaa keessa baase akeekkachiisa imalaa har’as haaressuun baasee jira.
Naannoo Amaaraa Kaaba Gondar, Cilgaa fi Metemaa keessatti humnootiin farree ngeenyaa jeeqama uumaniin qabeenyaa fi nama irra miidhaan ga’uu isaa bulchaan naannoo Amaaraa obbo Gedduu Andaargaachew tuuta oduuf ibsa kennaniin ibsuu isaanii oduu kaleessa galgala TV Ityoopiyaa irratti dubbatameera.
Naannoo Amaaraa keessaa yeroo jalqabaaf namoonni vaayiresiin koronaa qaban lama argamuu isaanii institiyutiin fayyaa fi miisteerri fayyaa Itiyoophiyaa beeksisaniiru.
Naannoo Amaaraa keessa Kan jiran Maasiin Qonnaan Bultoota Godina Addaa hawaasa Oromoo Hoomaa Hawwaannisaan Nyaatame
Naannoo Amaaraa keessatti Busaan Hammaachaa Dhufuun Himame
Naannoo Amaaraa keessatti har’aa qabee wal ga’iin gurguddaan kam iyyuu akka hin geggeessamne, bakkaawwan uummati yeroo kaan dhaqu martinuu akka cufaman gurmuun vaayiresii koronaa ittisuuf dhaabate beeksiseera.
Naannoo Amaaraa Keessatti namoonni Vaayiresiin Koronaa Qaban Lama Argaman
Naannoo Amaaraa magaalaa Baahirdaar keessatti mooraa siidaa wareegamtootaa jedhamee waamamu keessatti eenyummaa uummata naannoo kan bakka hin buune jedhamuun siidaan amanamu hooggana naannoo ol aanaa dhaan akka achii kaafamu waan murtaa’eef sambata darbe kaafamuun paartiin badhaadhina naannoo Amaaraa beeksisee jira.
Naannoo Amaaraa magaala Goondaritti sambata darbe, Adoolessa 31, bara 2016, hiriiri mormii namoonni kuman lakkawwaman irratti hirmaatan geggeffame. Baayyen isaanii magaaluma Goondarii oggaa ta'an, gandoota baadiyyaa naannoo magaalitti jiran irraays namoonni akka irratti argaman dubbatan, jiraattoonni magalatti.
Naannoo Amaaraatti ammoo rakkoo ummata Walqayitiin wal qabsiisanii,lafa Amaaraa kutanii Suudanii kennan jedhanii jeequmsa uuman jedha. Marsaaleen oduu gara garaa ammoo oduu tana haga isii caalaa hammeessan.
“Naannoo Amerikaa ta American Samoatti Koorali hedduutti dhiqamee baduutti jira.”
Naannoo Amhaaraatti nama kuma hedduutti akka mootummaan barattoota dhaban jedhan barbaadee dhugaa jirtu himu gaafachuuf hiriira bahe
Naannoo balaan ibiddaa itti dhaqqabe kun holqa hedduu waan qabuuf ibidda holqa keessaa kana dhaamsuun namoota naannootti rakkoo akka ta’ellee dubbatamee jira.
Naannoo Beenishaangul Gumuz aanaa Yaasoo keessatti kaleessa haleellaa raawwatameen guutummaa maatii namoota saddeetii dabalatee namoonni 32 dhumuu isaanii kanneen aanaa sana irraa baqatanii yeroo ammaa Wallaggaa bahaa aanaa Haroo Limmuu keessa jiran ibsaniiru.
Naannoo Beenishaangul Gumuz Aanaa Yaassotto kamisa kalessa galgalas namooni heddu dabalataan ajjefamuu jiraattoni ibsaa jiru. Bulchiinsi Beenishaangul Gumuz rakkoo kanaaf Waraana ABO tuu sababa jedhee himata.
Naannoo Beenishaangul Gumuz Aanolee Dibaaxii fi Buulanitti qaamotni hidhatan namoota ajjeesuu fi qe'eerraa buqqisuu jiraattotni aanolee kanneenii dubbatanii jiru.
Naannoo Beenishangul Gumuz keessatti torbanneen darban keessa walitti bu’iinsa uumameen lubbuun namaa darbuu fi hedduun qe’ee irraa buqqa’uu isaanii gabaasuun keenya ni yaadatama.
Naannoo Beniishaangul Gumuz, godinaa Matakkal, aanaa Daanguritti, Dilbata dabre halkan, hidhattoonni haleellaa geggeessuun namoota 57 ajjeesan, jechuun Bulchaan aanichaa fi Biiroon nagaa fi tasgabii naannoo ibsanii jiran.
Naannoo Benishaangul Bakka Haleellaan Raawwatamee Turetti Nageenyi Bakkatti Deebi’e Jedhu Angawoonni
Naannoo Benishaangul Gumuz, godinaa Matakkal keessatti tasgabii-dhabinsi eega bara 2019tii jalqabee mul’ataa ture. Tahus, garuu hookkarri naannicha keessaa baatiilee sadan dabran keessa baay’ee hammaate.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Asoosaatti, “Jeequmsa kaastan” sababaa jedhuun namootni 98 eega hidhamanii waggaa tokkoofi baatii 10 darbus, murtii seeraa hin arganne ykn bilisa jedhamanii hin gadhiifamne,” jedhu, maatii fi firoota keessaa kanneen VOAtti dubbatan.
Naannoo Benishaangul Gumuz, godina Kaamaashii aanaa Baloo Jaaganfooy keessatti midhaan oomishan waan baranallee yaaddoo qabnuuf hojii qonnaa hin hojjanne jedhu abbootiin qabeenyaa tokko tokko.
Naannoo Benishaangul Gumuz, godina Kaamaashii, aanaa Seedaal keessaa namoonni sababaa rakkoo nageenyaan buqqa’anii godina Wallagga Lixaafi naannoo Benishaangul Gumuz keessa qubatanii jiran tokko tokko, “Gargaarsi gahaa tahe nuuf kennamaa hin jiru” jedhan.
"Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakka keessatti qaamolee mootummaan ""Farreen Nagaa ""jedhee waamu 284 ajjeefamuu Komaand Poostiin Godina Matakkal Ibsuu Sabaa-Himaan Bulchiinsa Naannoo Benishaangul Gumuz beeksisee jira."
Naannoo Benishaangul Gumuz, godina Matakkal, aanaa Daanguritti, shiftootni namoota hin hidhatan 14 ajjeesan jechuun Biiroon Tasgabbii fi Ijaarsa Nagaa naannichaa beeksisee jira.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal Aanaa Daanguritti walitti-bu’insi gatii geejjibaa irratti wal-dhabuu irraa madde lubbuu namoota saddeetii galaafate jedha Mootummaan Naannichaa.
Naannoo Benishaangul Gumuz, Godina Matakkal, Aanaa Dibaaxeetti torban darbe keessa dhalattootni Gumuz 26 humnoota naga eegumsaa mootummaan ajjeefaman jechuun kanneen argine jedhan keessaa dubbatan.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal aanaa Dibaaxiitti, Sanbata darbe humnootni hidhatan namoota nagaa ajjeesuu isaanii Mootummaan naannichaa beeksisee jira.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal Aanaa Maanduraa keessatti Dilbata darbe namoota torba ajjeessuutti kanneen shakkaman namootni 14 qabaman, jedha - Biiroon Nageenyaa Naannichaa. Meeshaaleen isaan itti fayyadaman, jedhamee fi xiyyaawwanis qabamuu isaanii dubbatee jira.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal, Aanaa Seedaal keessatti, hidhattootni siiviloota yokaan namoota meeshaa waraanaa hin hidhatin ajjeesan jedhan, jiraattotni ijaan argine jedhaniifi achii baqachuu isaanii dubbatan tokko tokko.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal aanolee garaa garaa keessatti, namoota Waraana Bilisummaa Oromoo waliin deggersa gootu jechuun baatiiwwan hedduuf murtoo mana murtii tokko malee hidhamuu, maatiin hidhamtootaa keessaa hagi tokko ibsan.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal aanolee sadii keessatti, sababaa deggersa Waraana Bilisummaa Oromoo waliin wal qabatuun “dhalattootni Oromoo osoo mana murtiitti hin dhiyaatin baatiiwwaniif akkasumas torbanootaaf hidhamuu, maatii keessaa VOAtti dubbatan.
Naannoo Benishaangul Gumuz Godina Matakkal keessatti nageenyi dhabamuuf ittiin ka’insi isaa “Heerri naannoo sanaa, jiraattota saba Benishaangul hin tahiin mirga abbaa-lafaa tahuu dhorkatuu isaa ti,” jedhu, Piroofeesarri Gargaaraa Daamxoo Tasammaa.
Naannoo Benishaangul Gumuz, Godina Matakkal keessatti, riphxe loltoota mootummaan “ABO Shanee” jedhee waamuu fi humnoota biroo deggeruutiin namoonni shakkamanii waggoota muraasaa fi baatiiwwaniif hidhamanii turan wabiin gad-dhiifamuu isaanii kanneen gad-dhiifaman sana keessaa hagi tokko dubbatan.
Naannoo Benishaangul Gumuzitti namootni 378 Vaayirasii Koroonaan kan qabaman yoo tahu, Naannoo Benishaangul Gumuzitti ammoo namoota 645 tu qabame. Gaambeellaatti namootni 178 dhibee kanarraa dandamachuuniss fi 7 du’uunis gabaasamee jira
Naannoo Benishaangul Gumuz Magaalaa Asoosaatti namni baala sammuu darreessu fudhachuu hin oolle jedhamee shakkamu, albeedhaan namoota 5 ajjeesee 6 ammoo madeessee, jedha Poolisiin Naannoo Benishaangul.
Naannoo Boosat-Walanciti-ttii Ijoollee Gaaddiisa Mukaa Jalatti Barsiisaan Ture
Naannoo Bulchiinsa mootummaa Oromiyaa, zoonii Jimmaa, aanaa limmu koosaa keessatii jimaata dheengaddaa Ebila 23 /2021 galgalaa haleellaa hidhattoon geggeesaniin lubbuu namaatiif qabeenya irratii midhaan qaqabuu isaa jiraatonii VOAttii himaniiruu.
Naannoo Cinaagsenitti jimaata darbee qabee namonin 14 humnoota addaa naannoo Somaaleetiin du’aniiru. Kaan immoo gandeen adda addaa keessa qubataniiru. Guyyaa jimaataa namoonni sadii ajjeefamaniiru. Sambata immoo namoonni torba dilbata kaleessaa immoo namoonni afur rasaasi itti dhukaafamee jjeefamaniiru.
Naannoo daangaa Amaaraa irra kan jiran Sorooqaa fi Qirqaar keessatti wal waraansa gaggeeffameen humnootiin Adda Bilisummaa Uummata Tigraay hedduun nagaan harka kennuu prezidaantiin bulchiinsa naannoo Amaaraa Obbo Tamasgeen Xurunaa ibsanii jiru.
Naannoo Daangaa Beenishaangul fi Oromiyaa irratti walitti bu’iinsa uumameen wal qabatee kanneen shakkaman namoonni shan to’annaa jala ooluu isaanii poolisiin Federaalaa beeksisee jira.
Naannoo Daangaa Beenishangul Gumuz fi Oromiyaatti Rakkoon Nageenyaa Uumame Amma Iyyuu Hin Dhaabanne
Naannoo daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaaliyaa-Itiyoophiyaa walitti-bu’insawwan uumamanii lubbuu namaa hedduu balleessee fi qabeenyaa hedduu barbadeesse – dhimmoota yaaddessoo sana keessaa tokko tahuu ka dubbatu – ibsi Gamtaa Awurooppaa, maatiilee namoonni isaanii jalaa ajjeefamaniif gadda isaa ibsee jira.
Naannoo daangaa Somaaliyaa fi keeniyaa humnootni raayya ittisa biyyaa qubachuun kunis wal dhabdeen Somaaliyaa fi Keeniyaa gara lolaatti akka hin ceene sodaan ballateera. Mootummaan jiddu galeessaa Somaaliyaa loltootasaa magaalaa balad Hawwoo keessa ka qubachiise yoo tahu, warri bulchiinsa Jubaalaandi ka Keeniyaa michoomfatanis loltoota isaanii Mandeeraa keessa qubsiisanii jiru.
Naannoo daangaa Sudaanii fi Masrii irrattis namoonni addatti ka'aman didanii ba'uun Awutoodusa Afuriin fe'amanii gara fedhan deeman.
Naannoo Daangaa Sudaan Irratti Hidhattoonni Haleellaa Raawwachuu Jiraattonni Dubbatan
Naannoo daangaatti waaltaaleen namoota adda baasanii keessa ka'an hundumtuu waan guutaniif jecha ammaan booda namoota kan hin simannee ta'u ibsan.
Naannoo Dambidollootti kanneen iggitaman barattootaa fi lammiiwwan ka biroo gad dhiisisuuf yaalii godhu cimsee kan itti fufe ta’uu mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Naannoo dhibeen busaa hammaatetti keemikaalli biifamuu, saaphanni siree raabsamuu ibsuu dhaan uummati of dagachuun fayyadamuu akka dhaabe illee ibsanii hawaasichi saaphana sireetti akka gargaaramu akkasumas mala ittisa dhibee kanaa hojii irra akka oolchu obbo Amaareen waamicha dabarsaniiru.
"Naannoo Dollo Adootti kan argamu mooraa baqatootaa Kobee keessatti, lakkofsi ijoollee dhukkuba Gifiraan dhumanii dabalaa kan jiru ta’uu, dhaabni baqattootaa UNHCR beeksisee jira.Guyyaa guyyaatti kan du'an 10 ta'u jedha jaarmayaan kun.Du’a kana ittisuuf jecha dullii talaalii farra Gifiraa guyyoota Afuriif kennamuu isaa Itiyoophiyaatti dubbi himtuun UNHCR Malesett Mutulii ibsanii jiran.Mooraalee baqatootaa keessatti dhukkubii du’a hammeessan sadii ta’uu kan ibsan Mutuliin, isaaniis garaa baasaa ykn yaasaa, dhukkuba qaama afuura baafatu isa ol aanaa ykn ""upper respiratory track infection"" akkasumas hanqiina nyaataa hamaa ta’uu ibsan.Keeniyaa gama kaabaa keessatti immoo caamaan akka hamaatti kan miidhaman horsisee bulaa Turkaanaa ta’uun ibsameera.MP3 tuquun guutuummaan dhaggefadhaa"
“Naannoo Embaasii sanaatti hiriira geggeessuuf seeraan wanni waamame hin jiru ture. Walakkeessa guyyaa irra namoonni kudhanii haga kudha-shanii ta’an, kutaa Embaasichaa ka tajaajila Qoonsilaa kennu seenanii -- “Ambaasaddarichi eessa jira. Ni barbaadna, jechuun jechoota gurratti ulfaatan itti dabalanii waan dubbataa turaniif -- Hojjetoonni Embaasichaa -- “Ambaasaddaricha argachuu ka dandeessan sagantaa qabatanii waan ta’eef sagantaa qabadhaa kottaa” ittiin jedhan. Sana booda arrabsanii ba’uudhaan alaanaa buusuuf yaalii godhan. Yeroo sanatti namni Naga-eegumsa Embaasii irraa ta’e ba’ee akka isaan kana hin goone -- hojjetoonnis waan seeraa-alaa kana akka hin hojjenne gochuuf hojii of irraa ittisaa geggeessan. Namoonni kun kana gochuu eega jalqabanii daqiiqa sadi’ii hanga shaniitti Humnoonni naga-eegumsaa Ameerikaa waamamanii dhufan. Sana booda, kanneen gochaa kana raaw’atan yeroo sa’atii tokko ta’uuf to’atanii eenyummaa isaanii baranii, adda-bafatanii teessoo isaanii fudhatanii gad-dhiisan.
Naannoo Finfinnee bakka Nifaas Silk Laaftoo jedhamu keessa kanneen jiraatan mootummaan mana nu irratti diiguuf humnoota isaa nutti bobbaase jechuun himata.
Naannoo Finfinneetti Godiina addaa Oromiyaa kan taate magaalaa Sabbataa keessatti Roobii darbee Bitooteessa 16 bara 2016 waajirri Dhaabbata Dimokraasummaa Uummata Oromoo barattoota mana barumsaa sadarkaa lammffaa fi qopha’inaa sabbataa walgahii waamee barattoota isin gidduudhaa jeeqan baasaa jechuun gaafachuu barattoota keessaa tokko ibsanii jiru. Yeroo kanattis kan jeequ nu keessa hin jiru jechuun barattonni waan deebisaniif jecha polisii Fedeeraalaa waamanii nu reebsisan jedhu. Polisiin Federaalaa barattoota kana irratti Aara himiimaansu darbachuu isaan kan ka’e barattonni 50 ta’an dhukkubsatanii klinikii sabbataatti eega geessamanii booda isaan keessaa shan wal’ansa dabalataaf Finfinnee ka jiru Hospitaala Phawuloositti ergamuu isaanii ibsan. Kanneen hafan immoo kilinikoota dhunfaatti dhaquu isaanii ibsan.
Naannoo Gaambeellaatti namoonni kuma 19 caalan, balaa lolaan buqqa’uu Komishiniin Hooggansa Sodaa Balaa naannichaa beeksise. Bulchaan aanaa Laaree buqqaatotni mana barumsaafi firoota isaanii bira qubachuu himanii, deggersi atattamaa akka isaaniif taasisamullee waamicha dhiheessaii jiran.
Naannoo Gaambeellaatti Qorannaan COVID 19 Jalqabame
Naannoo Gaambellaatti Namoota Kuma 19 Caalan Tu Sababaa Lolaan Qehee Ofii irraa Buqqa’e
Naannoo gaara diimtuu jedhamutti odu gabaasaan kun jiraattonni haasofsiise keessaa tokko haalli beela kanaa jalqaba irra kan jiru ennaa ta'u gara fuula duraatti hammaataa deema jedhanii kan yaadda'an ta'uu ibsanii beela isa bara 1977 waliin wal fakkiissaniiru.
Naannoo gama kibbaa godina Gurra Fardaa aanaa Giniiqaanaa ganda Shoobii keessatti hidhattoota eenyummaan isaani hin beekamneen haleelaa raawwateen qonnaan bultoonni miidhaman yaaddoo guddaa keessa jiraachuu isaanii dubbatu.
Naannoo Gambeelaa ka Sudan kibbaa waliin wal daangessu Dima, Goge fi Etang kanneen fakkaataniif daangaa sudan kibbaa irraa fageenya kiiloo meetera 10 irraa akka fagaatan illee lammiiwwan isaa akeekkachiisee jira.
Naannoo Gambeela keessatti kanneen hidhataniin haleellaan raawwate baatilee xiqqoo keessatti yeroo lammataa ta’uu isaa ti. Haleellaan kaleessa galgalaa kun kan raawwate naannoo lafa qonnaa bal’aa kan “saudi Star” jedhamu poolisii naannoo wabii godhachuun sabaa himaaleen mootummaa gabaasanii jiran.Lafa qonnaa kanaa irraa fageenya kiilo meetra shanii irratti kan argamu lafa misooma jal’isii irratti haleellaan raawwate kun du’a lammiiwwan Itiyoopiyaa afurii fi kan pakistan tokkoof sababaa ta’ee jira. Lammiiwwan Itiyopiyaa ka biroo afurii fi kan Pakistan Afur immoo balaan madaa’uu hamaa fi salphaa ta’e irra ga’ee jira.Sabaa himaaleen akka gabaasanitti haleellaa sana keessatti hirmaatan jedhamuun kanneen shakkaman namoonni kudhan to’annaa jala oolaniiru. Baatilee xiqqoo dura naannoo dhuma kana keessatti kanneen hidhatan haleellaa raawwataniin lammiiwwan qulqulluu yakka hin qabne kanneen atoobisii dhaan deemaa turan ajjeefamuun isaanii ni yaadatama.Gama biraatiin immoo Afar keessatti naannoo namoonni qe’ee ofii irraa akka buqa’an dirqsiisaman keessatti poolisiin federaalaa yakka hojjete jechuun himatan.Angawoonni mootummaa immoo Poolisiin Federaalaa yakka akkasii hin dalagu jechuun haalan. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Naannoo gammoojjii Oromiyaatti nama kuma 600 caalutti gargaarsa midhaanii fi waan akka akkaa barbaada.Kana keessaa namii kuma 100 caalu ka godina Harargee,Baalee fi Booranaa ariitiin midhaan eegata. Gargaarsilleen haga taateefuu gahumatti jira.
Naannoo Gediyootti ammoo rakkoo bulchiinsii uumeen akka koomishineeri kun jedhutti nama 34 dhuamtee namii 60 ammoo miidhame.Balleessaa tanaaf bulchiinsii itti gaafatamuu qabaaa jedha.
Naannoo gosootaa Paakistan keessatti Yunaayitid Isteets, xayyaarota nama hin qabneen akka haleellaa geggeessitu ifatti dubbachuun kun ka jalqabaa ti. Ibsa Prezidaant Obaamaa tii booda, Paakistaan immoo haleellaan sun ka bu’aa hin qabnee fi fudhatama hin qabne” jechuun mormii ishee dhageessite.
Naannoo Guljii jedhamu ennaa geeny konkolaataa ka birootti nu dabarsuu dhaan naannoo baadiyyaa ennaa geenyu itti gaafatamtoonni gadamoojjiwwan waraana Ertraatti nu kennan.
Naannoo hanga tokko keessatti hongeen sababaa yoo ta’u walitti bu’iinsi garuu dhugumatti sababaa guddaa ta’uu angawaa gameessi dhimmootii gargaarsa maallaqaa US chris Hillbruner beeksisaniiru.
Naannoo hidhattoonni kun keessa qaxxaamuran, jedhame – aanaa Jaawwii fi aangawoota mootummaa naannoo Amaaraa irraa waa’ee ajjeechaa – jedhame kanaa deebii argachuuf yaaliin godhe hin milkoofne – jedha, gabaasaan VOA, Naakoor Malkaa. Caqasaa.
Naannoo horsiisee bulaa irraa akka jiraattotii jedhanitit horii kuma hedduutti dhumate.
“Naannoo Horsiisee Bulaatti Hosteelii jaaruun akka malee qarqaarti,maaniif jennaan…ijoolleen baaddiyaa mana waan diraa hin qamneef mana kireeffattee galti,kanaayyuu waan baafatanuu hin qaban fa. Hosteelii banuufiin ammoo akka ijoolleen jara kanaa barumsa adoo gargar hin kunne barttu gargaarti.”
Naannoo isaanii kan mudate qormaata yeroofii irra aanuuf sochii ta’u illee akka isaan deggeran dargaggootaa fi paartilee morkattootaa akkasumas uummata Amaaraaf waamicha dabarsaniiru.
Naannoo Itiyiipiyaa 11ffaa ta’uu mala kan jedhame kibba gama dhiyaatti kanneen argaman godinaaleen shanii fi aanaan addaa tokko waliin ta’uu naannoo tokko hundeessuuf gaaffii mana maree federeeshiniif dhiyaate sagalee guutuun raggaasisame.
Naannoo Itiyoopiyaa 10ffaa ta’uun kan hundeeffame Sidaamaan itti aanaa prezidaantii fi prezidaantii mana murtii walii gala moggaasee jira.
Naannoo jimmaa keessatii rakkoo amantii mudataniif sababaalee adda addaatu jira kan jedhu Gazexxeessaa Ahmaddin, fakkeenyaaf waajiira dhimma musleemaa Jimmaa keessa jiru uummanni kan hin feenee waan ta'eef iyyata isaa waajiira mummicha ministeera Itiyoophiyaatti eega dhiyeffate bubbuleera. Kanaaf jecha hawaasni musleemaa rakkoon yeroo irra ga'u kan ol iyyatuuf dhabuun isaa, ofii isaa tarkaanfii akka fudhatu dirqisisaa jedha.Sababaa biraan uummata naannoo hasoofsisee argadhe jedha Gazexxeessaa Ahmaddiin, ammaan dura masjiidonni iddo adda addaatti gubatanii sabaa himaan ituu hin gabaasamin bira darbame, kanneen yakka kana geesisan jedhaman eega qabamanii booda, adaba tokko malee gadhiifamuun uummata mufachisaa akka ture dubbatan jedha.Gama kaaniin immoo hordooftonni amantii proteestaantii barri ammaa kan Yesuus malee kan mohammeed miti jechuun, raadiyoo kristaanaa keniyaa irraa darbu meeshaa sagalee guddisu muka irratti fannisuun akka naannootti dhaga'amu gochuun komee biraa uummanni dhagesisu yoo ta'u, komee yeroo dheeraaf tureetu walitti bu'iinsa kanaaf ittiin ka'uumsa ta'e jedha uummanni jedhe Gazexxeessaa Ahmaddin.Rakko akkasii hambisuuf , marii geggeessuu, kanneen yakka raawwatan seera duratti dhiyessuu akkasumas yeroo rakkinni ka'u qofa otoo hin taane yeroo nagaas uummanni amantii walii kabajee haala itti jiraatu barsisuun dirqama ta'a jedha Gazexxeessaa Ahamddiin Jabal Mohammad.MP3 tuquun guutummaatti dhaggefadhaa
Naannoo ka biroo bakka dura taa’aan sochii waliinii kan uummata Tigray jiran obbo Mekonnen Tesfaye jiranitti bilbiluu dhaan garuu ibsa kennaniifii jiru.
Naannoo Kamisee fi Shawaa Kaabaa Keessatti Tasgabiin Bu’eera : Angawaa Waraanaa Ka Sadarkaa Olaanaa
Naannoo kanatti akkuma beekamu daldalaan bu’aa argatee galii isaa mootummaafis daldalaa galchu dha.
Naannoo Kasaayiif qiyyaafati akka godhamu kan gaafate WFP qofa miti. Gareen doktoroota daangaan hin uggurree dhiyeenya hanqinni nyaata madaalamaa hamaan ijoollee jiraachuu gabaasee naannolee tokko tokko keessatti dhibba irraa harki kudhan nyaata madaalamaa hin argatan jedhee jira.
Naannoo Kibbaa godinaa Koonsoo fi aanaa addaa Alle jedhamu keessatti baatilee hanga tokkoof walitti bu’iinsi ture tasgabbaa’ee nagaan bu’uu isaa fi rakkoo nageenyaa kanneen qaban gammi dhiyaa naannichaas nageenya hanga tokko argachuu isaanii mootummaan naannoo Sanaa VOAf ibsee jira.
Naannoo Kibbaa Gurra Fardaa Keessatti Haleellaan Rawwate Lubbuu Galaafachuutu Ibsame
Naannoo kibbaa keessaa akka itti gaafatamtuun boordii filannoo Itoophiyaa, Birtukan Midhagsaa jettetti ummatii hagii tokko Itoophiyaa gama Kibba Dhiyaa jedhee naannoo ufii qabaachuu fedha.
Naannoo Kibbaatti Jandoo Roobaatiin Lafti Citee Namoota 23 Fixe
Naannoo Kibba Itiyooopiyaa Keessaa Vaayiresiin Koronaa Dhabamuu Baatus Filannoon Geggeeffamuu Mala Ka Jedhan Jiru
Naannoo Kunuunsuu Keessatti Gahee Uummata Ganamaa
Naannoo laggeen muki kun dhaabamu halkan naanna’anii ilaaluu dhaan muki itti dabalaa akka hin murmne mirkaneeffatu. Maqaa muka kanaas waraana sana nu yaadachiisa jechuu dhaan “Oriental Cherry” jechuun moggaasan.
Naannoolee guddataa jiran keessatti uummanni jiraatu nannoo isaanii dammaqiinsaan akka eeganiif mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad waamicha dhiyeessan.
Naannoolee Itiyoophiyaa adda addaa keessatti haleellaalee eenyummaa irratti hundaa’uun geggessaman keessa akka harki Hiwehaat jirutti ibsi paartichaan bahe eeree jira.
Naannoolee Itoophiyaatti dhiyoo tanaayyuu bokkaan guddoo roobuutti jira. Bokkaan kun akka ogeeyyotii raaga qilleensaa jedhanitti jijjiirama qillenesaa,El Niñogula dhufe kun karaa kutaa,ollaa irraa faca’aa,lafaa fi manneen jijjissaa waan hedduu balleessuutti jira.
Naannoolee jiaataan irraa akka buqqa’an taasisuu dabalee miidhaan irratti raaw’atamee jira. Qabeenyaa fi mi’i isaanii manca’ee jira. Kanneen yeroo dhihoo keessatti argine, raaw’achiisummaa fi deggersa humnoota hidhataniin, akkasumas, maxxanoota sirnichaa ka biroodhaan kanneen miliyoona tokko tahanii naannoolee Somaalee Itiyoophiyaa, Moyyalee fi naannoolee ka biroo keessa jiraataa turan – dhalattoota Oromoo fi Somaalee irratti miidhaaleen raaw’ataman, gochaalee dhiheenya kanaa ti” jedhan.
Naannoolee lamaan keessaa marsaa duraatiin raawwachiistota filannoo 800 oliif leenjiin kennamaafii jiraachuu itti gaafatamaan damee boordii filannoo naannoo kibbaa obbo Firew Beqqelee har’a ibsaniiru.Yonaattan Zebdiwoos.
Naannoolee magaalaa Kinshaasaa keessaa haga tokko keessatti, jiraattonni, “yeroon Kabiilaan taayitaa gad-lakkisan ga’e” mallattoo jedhu dhageessisuuf jecha fiingee hafuufan – jedhama.
Naannooleen Benishaangul Gumuzii fi Gaambeellaa weerara Vaayirasii Koronaa dursanii ittisuuf murtoowwan dandeessisan adda addaa murteessuu isaanii beeksisan.
Naannooleen hafuurri bara filannoo irraa hin mul’annellee akka jiran ka dubbatan jiraattonni kun, mootummaan akka uummata mari’achiisu gaafatanii jiran.
Naannooleen Itiyoophiyaa gama Bahaa wal daangessan, weerara Hawaannisaa itti dhufu waliin qindaa’anii of irraa ittisuu akka qaban himamee jira.
Naannooleen lameen lammiwwan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’anii fi rakkoolee isaanii sanatti hidhataniif furmaata waaraa fiduuf hooggansi gam-lameenii kan walitti dhiheenyaan hojjetaa jiran tahuu dubbatan.
Naannooleen walitti-bu’insoonni kun itti geggeessaman, naannoo Hawaasaa, Walaayittaa Sooddoo, Wal-qixxee, Naannoo Guraagee fi Qabanaa tahuu ka dubbatan – Obbo Fitsum Areggaa, walitti-bu’insa kanaaf itti-gaafatamoo dha, hoogganoota jedhaman ilaalchisuun akkana jedhan.
Naannoolee Tigiraay fi Benishaangul Gumuz Keessatti Mootummaan Bakkawwan Lammiwwan Itti Miidhamanii fi Gargaarsi Barbaachisu Ka Dhaqqabaa JIru Tahuu Dubbate
Naannoo magaalaa Baahir Daar, Dabra Maariyaam jedhamu irraa haroo xaanaa baqachuun namoonni dheessanii jiru.
Naannoo magaalaa Meqeleetti dilbata kaleessaa xayyaarri haleellaaf ergame farra xayyaaraatiin rukutamee kufe jechuu dhaan mootummaan naannoo Tigraay beeksisee jira.
Naannoo magaalaa Meqeleetti mootummaan federaalaa xayyaaraan haleellaa raawwate jechuu dhaan mootummaan naannoo sanaa beeksisee jira. Mootummaan naannoo Tigraay galgala kana ibsa baaseen xayyaara mootummaa federaalaan ergametu haleellaa raawwate jedhee jira. Kunis sirni amma jiru farra uummataa ta’uu kan mul’isu jedhee haleellaa sanaan miidhaan dhaqqabe garuu hin ibsamne.
Naannoo magaala Haawzeenti awwaalli sirnaawaa hin taanee kan namoota 200 ta’anii fi wal waraansaan ajjeefamanii dhagaa fi awwaara uffatee jira kan jette oduu gabaastuun RSA Heezer Nardook kunis baatilee darban torbaaf waraansii eega gaggeeffamee booda jette.Jiraattonni Haawzeen wal waraansii kun itti fufee namoonni dabalataan ajjeefamuu sodaa jedhu qabu.
Naannoo Mana Maree Yunaaytis Isteetesti Eegumsii Jabaatee Jira.Warrii prezidaant Traamp deggeran mana marii bakka bu'oota uummataa eega cabsanii seenanii seera-tumtoonni bakka tokkotti itti cufamee booda eegumsii jabaatee jira.
Naannoo Moosutti Wal Waraansii Itti Fufee Jira
Naannoo Mooyyalee akkasumas kallattiiwwan daangaa naannolee Oromiyaa fi Somaalee bakka rakkoon jiru tasgabbeessuuf kareewwan naannoo lamaanirraa walitti dhufan dhiyeenya yaada tokkorratti walii galanii turani.
Naannoon Affaarii fi somaalee hanga yeroo dhiyootti walitti bu’iinsa naannoo daangaa irratti uumamuun irra deddebi’ee maqaan isaanii tuqamaa kan ture yoo ta’u gocha farreen nageenyaa ti jedhan aadde Hiboon.
Naannoon Amaaraalleen akka jecha obboo Toleraatti tanumaaf jettee Federeeshiinii biyyooleessaa waliin kalee,Sadaasaa 19 jalqabdee waliin hojjachuu dhaabde.
Naannoon Amaaraalleen akkuma naannoo Oromiyaa tanaaf jettee dorgommii Jaameddaa,Finfinnee ta kalee dhiifte.Dorgommiin Jaanmeedaa sun dorgommi atileetoksii bebeekamoon egerii biyya fulaa bu’anii dorgoman keessaa filataman.
Naannoon Amaaraa Pirezidaantii isii Gedduu Andaargaahoo Hujii Irraa Bu’ee Jennaan Dr.Ambaachoo Mokonnin Bulchaa Haaraa Tolchitee Filatte
Naannoon Amaaraa Vaayiresii Koronaatti Duuluuf Doolaara miliyoona Hedduu Ramade
Naannoon Amaaraa Wal Ga'iilee Gurguddaan Akka HIn Geggeeffamnee Ajaje
Naannoon Daarfur irra jireessi bara 2003 qabee bakka walitti bu’iinsi hamaan keessatti geggeessame yoo ta’u, uummanni 300,000 yoo dhumu kanneen miliyoona 2.5 ta’an immoo qe’ee irraa godaanuu tokkummaan mootummootaa beeksisee jira.
Naannoon Gaambeellaa qorannaa Vaayirasii Koroonaa eegaluu isaa beeksisee jira. Hoogganaan Biiroo Fayyaa naannoo Gaambeellaa Obbo Kaan Gaatluwaak, “Guyyaatti saamuda 180 qorachuu dandeenya” jedhan.
Naannoon horsiisee bulaa ganna lamaan dabran bokkaa haga fedhan hin arganne.Keessattuu akka jecha obboo Mokonninitti rakkoon tun aanaleen godian Booranaa 13nu keessattu guddoo hammaatte.
Naannoon isaanii fkn araddaa akka Qoree, Bakakkaa,Warra Guyyee,Kaasaa Oromiyaa, Warra Alii fi aanaalee akka Qumbii,Cinsaaksan faatillee rakkoo Soomaleen daarii lafaa irratti wal dhabaniin namaa fi laftilleen guddoo miidhamte.
Naannoon Itiyoopiyaa Gama Dhiyaa Hoomaa Hawwaannisaa Irraa Qullaa’uun Gabaasame
Naannoon Itoophiyaa sagallanuu akka jecha leenjisaa Toleeraa Dinqaatti federeshiinii biyyooleesaa keessaa adoo itti gaafatamummaan tahee, miseensa koree tahe nama isaan fulaa bu’u qaban.
Naannoon Kibbaalleen dorgommi Jaanmeedaa keessaa bahuu baattullee federeshiinii biyyoolessaa keessattiu murtii irratti qoodan dhanii himachumatti jiran.
Naannoon Kibba haga yoomii hajaja waraanaa jala akka ammatti wannii beekamte hin jirtu.
Naannoon Maayaamiin kanakkaan dha’ame yoo ta’u, hospitaalota 45 keessaa kan akkaan muddama jala jiran konyaa Mayaamii Dade keessa jiru.
Naannoon manneen daldalaa xixiqqoon kun keessajiran aadaa fi sanyii adda addaa irraa kanneen dhufan ka biyyoota kutaalee addunyaa irraa dhufan kurna hedduuf keessa jiraatan iyyuu ka ogeessa suraa kaasuu ta’e Lloyd Wolf akka jehudtti ati asii dhufte jechuun wal qooduun hin jiru.
Naannoon Masaraa Waayit Haawus bakka tuuristoonni itti heddummaatan waan ta’eef, ergaa keenya lammiwwan Ameeikaa qofa otuu hin taane tuuristoota biyyoota Addunyaa adda addaa irraa dhufanii fi falmitoota mirga dhala-namaa dhaqqabsiifannee jirra – kanneen jedhan – mormitoonni kun, “hedduun isaanii suuraa keenya kaafatanii, barreeffama nu irraa fuudhanii, akka mootummoota biyya biyya isaanitti beeksisanii fi nu waliin dhaabatan waadaa nuuf seenanii jiran”. Qindeessitoota mormii kanaa keessaa, akkasumas, hirmaattota keessaa haga tokko dubbisnee jirra.
Naannoon Oromiyaa baranaa fi bara dhufutti Shaampiyoona Oromiyaa 18eessoo fi Dorgommiii Itoophiyaa Marroo Sadeessoo qopheessuuf itti jirti.
Naannoon Sidaamaa Itti aanaa Prezidaantii Filate
Naannoon Somaalee akka kaartaa filannoo sanatti bakka bu’oota 23 kan qabu yoo ta’u lakkoobsa uummataa fi bal’ina naannoo ilaalchisee bakka bu’oota 40 ta’u qabaachuu qaba ture jedhee jira.
Naannoon Somaalee, Godinaaleen Oromiyaa Ollaa fi Dirre Dhawaan Haala Itti Gamtaan Weerara Hawaannisaa Ittisan Irratti Mari’atan
Naannoon Somaalee Itiyoopiyaa zooniiwwan 11 qaba. Zooniwwan 11 keessaa naanolee murtaa’oon dhukkubi kun keessatti mul’ate zooniiwwan sagal keessatti. Zooniwwan sagal keessaa immoo gad buunee aanaalee hanga tokko keessatti kan dhukkubi kun mul’ate.
Naannoon Somaalee,ummata Kibbaa naannoo Amaaraa,Afaar faatilleen naannolee rakkoo akkanaa kessa jiran keessa tokko.
Naannoon Somaalee Warshaa Oksijiinii Oomishu Hundeesse
Naannoon sun battalumatti ka poolisiin marfame yoo tahu, dho’insa sanaa booda, masjiida sana keessaa dhukaasni dhaga’amuun gabaasamee jira.
Naannoon Tigraay Filannoo Ofii Isaa Ni Geggeessa: Obbo Geetaachoo Redaa
Naannoon Tigraay Nama Vaayiresii Koronaa Qabu Adda Baasuuf Hojii Jalqabe
Naannoon Tigraay vaayrasii koronaa ittisuuf hidhamtoota 1568 hidhaa baasuf murteesse
Naannoon Tirgraay seenaa dhaan qaama Itiyoophiyaa taatee hin beektu jechuun kan haaraa hundaa’e paartiin walabummaa Tirgaay ka beeksise Areenaa Tigray fudhatama dhabsiise.
Naannoon tun ganna dabrellee bokkaa gahaa hin arganne ammallee midhaan qaalahanii ,warrii horiilleen marraa fi bisaan barbaada walti godaanee marra diqqaa jirullee afaanti wal saame.
Naannoon tun qaraa rakkoo guddoo keessa jirti.Rakkuma akkanaatti Itoophiyaa, Somaaliyaa fi Keenyaatti gatiin midhaanii qaalessee akka USAID,Dhaabii Misoomaa Amerikaa Guddinna Biyya Alaatiin gargaartu jedhutti nama miliyoona 18 gargaarsa eegachiise.
Naannoon uummattoota kibbaa fi naannoon Sidaama raaawwachiistota Filannoo guutuu Biyyaa 6ffaaf leenjii kennuu jalqabe.
Naannoon Uummattoota Kibbaa fi Sidaama Raaawwachiistota Filannoof Leenjii Kennuu Jalqabe
Naannoon Uummattoota Kibbaa Manaa Mana Irra Deemuun Fayyaa Uummataa Hordofaa Jira
Naannoon uummattoota kibbaa namoonni mallattoo dhibee vaayiresii koronaa agarsiitu ta’e hordofuuf jecha manaa mana irra deemuun qorannaa geggeessu jalqabee jira.
Naannoon uummattoota kibbaa paarlaamaa keessaa kan qabu barcuma 123 keessaa kan 95 ifa ta’eefa. Sagaltamii shananuu DEHIDEN IHADEGtu injifate. Naannoo Tigraay keessaa filatamanii paarlaamaa kanneen seenan 38.kanneen 31 ta’an kan har’a beeksisame keessa jiru.
Naannooo Affaar keessatti namni vaayiresii koronaan qabame tokko argamuutti aansuu dhaan mootummaan naannoo uummatichi hafuura gabiitiin adeemsa vaayiresii kana ittisuuf geggeessamu akka deggeru gaafatee jira.
Naannoo ofii irraa dhufe Hunduu Yoo mil'ate Biyyi Gargaarame jechuu dha
Naannoo Oromiyaa bakkaa garagaraatti Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay mormuun hiriirri geggeefame.
Naannoo Oromiyaa bakkawwan adda addaatti ajeechaa fi buqqa’insa jiraattotaa dhaqabaa jiru balaaleffachuudhaan hawaasni hiriira nagayaa bahee akka mootumman fala itti barbaadu gaafataa jira.
Naannoo Oromiyaa bakkawwan adda addaatti namoonni ajjeefaman akka jiran hawaasa keessaa dubbatamaa jira.Awwadaay, Shaashemannee fi Sabbataan bakkawwan ajjeechaaleen kun itti raaw’ataman jedhan keessatti argamu.
Naannoo Oromiyaa bakkawwan gara garaatti ajajni mana murtii hojii irra ooluu dhabuun isaa yaaddessaa dha jechuun Komishiniin mirga namoomaa Itoophiyaa ibsa yeroo adda addaa baaseen hubachiisee jira.
Naannoo Oromiyaa bulchiinsi godina Gujii to’annaa jala oolche kan jedhe namoonni 260 ol ta’an waggoota lamaan darban keessa gosoota Geedi’oo, Burjii fi fi dhaloota Koree naannoo sana irraa buqqaasaniiru, dhiittaa mirga namaas irratti raawwataniiru jechuun kan shakkee dha.
Naannoo Oromiyaa Gama godinaa Gujiitii namoonni sagal ennaa du’an maatiiwwan 300 ta’an qe’ee ofii irraa godaanan.
Naannoo Oromiyaa, godinaa Shawaa Kaabaa, annaa Wacaaletti manni barnoota sadarkaa lammaffaa waajjirri giftii dure Itiyoophiyaa ijaarsise har'a eebbifame jira.
Naannoo Oromiyaa Godinaa Wallagga Lixaa keessatti Filannoon Biyyaalessaa bara 2013 akka geggeeffamu Qophiin taasifamaa jira jedhan, Bulchaan Godinichaa Obbo Eliyaas Uummataa. Iddoowwan rakkoon Nageenyaa jiran adda baafamanii, adeemsa filannoorratti eegumsi akka taasifamu ni hojjatamallee jedhan itti dabalanii.
Naannoo Oromiyaa godina Buunoo Beddellee aanaalee shan keessatti torbee sochiiwwan mormii geggeessamaa turan bifa isaanii jijjiiruu dhaan jiraattota naannoo fi kan naannoo snaa hin taane irratti haleellaan raawwatamuu jiraattonni nuuf ibsanii jiran.
Naannoo Oromiyaa godinoota garaagaraa jaha keessatti weerarri Gifiraa fi Koleeraa torbaan lama darban qofatti namoota soddomatti dhihaatan ajjeesuu Biroon Fayya Oromiyaa beeksise.
Naannoo Oromiyaa Gujii fi Geedi’oo waliin wal daangessu irra uummata jiraatan gidduutti walitti bu’iinsa uumameen lubbuun namaa darbuu fi qabeenyaan barbadaa’uu akkasumas uummanni qe’ee ofii irraa godaanuun gabaasamee jira.
Naannoo Oromiyaa irraa kanneen ijaan argan akka jedhanitti namoonni baay’een gara mana yaalaatti geessamuu dubbataniiru. Uummati gam lamaanii garuu walitti bu’iinsa hagas jedhamu hin qabu jedhu.
Naannoo Oromiyaa keessatti bara 2012tti qaamni seera qabeessa hintane hidhatee akka hin sochoone ni tasisamaa jedhan hogganaan Biiroo Dhimmota Kommunikeshiini Mootummaa Naannii Oromiyaa, Obbo Adimaasuu Daamxoo.
Naannoo Oromiyaa Keessatti Hojii Sakatta’insaa fi Cimaa Deemsisaa Jirra, Jedhu Dubbi-himaan Mootummichaa
Naannoo Oromiyaa keessatti lubbuu namaa badeef itti gaaftamaan IHADEG kan jedhan paartileen mormituu karoorri marii amma ibsamaa jirus kan amansiisu miti jedhu
Naannoo Oromiyaa keessatti lubbuu poolisii fi humnootii ittisaa akaksumas qabeenyaa irra miidhaan ga’e ilaalchisuun ibsi sun bal’inaan waan jedhe hin qabu.
Naannoo Oromiyaa keessatti sochii mufannaa fi mormii kan hoogganan irra hedduun barattoota sadarkaa lammataa ti. Barattoonni kuma dhibbaan laka’aman haala hin qophaa’in keessatti qormaata kennina jechuun sirrii miti. Tokkoffaa waajjira sadarkaa Federaalaa keessa taa’ee kan jiru haala uumame yaada keessa galchuu dhaan yeroo isaa dheeressuu eenuy iyyuu itti himuun irra hin jiraatu.
Naannoo Oromiyaa magaalaalee Yaaballo fi Shaashamanneetti hiriira mormii taasifameen namni tokko ajjefamee kanneen shantamaa ol ta'an hidhamuun himame.
Naannoo Oromiyaa magaaloota adda addatti  balaa konkolaataa dhaqqabeen lubbuun namoota 36 olii darbeera.
Naannoo Oromiyaa magaalota garagaraa keessati hiriiri rakkoo wallotti uumame mormu taasisamee jira, Hiriirtonni kuniin kanneen Oromoo Walloo irratti lola banan mootumaan akka seeratti dhiheessu gaafatanii jiru.
Naanno Oromiya aanaalee gammojji Godina Baalee 7 keessatti Homaan Hawaannisaa midhaa geessisuu isaa hawaasni naannoo fi waajirri qonnaa Godinaa Baalee beeksisee jira. Homaa Hawaannisaa kana dulaa humna namaatiin to’achuuf ulfaataa tahuun kan himame yoo tahu, Wajjirichi qonnaa Godinaa Baalee akka jedhutti, mootummaan naannoo fi federaalaa duula xayyaaraan rakkoo sana furuuf hojjetaa jira.
Naanno Oromiyaa bakkawwan garagaraatti uggura geejjibaa waamameen walqabatee shochiin geejjibaa darbee darbee hanqachuu isaa, jiraattonni bakkawwan adda addaa irraa VOAtti himanii jiru.
Naanno Oromiyaatti barattoni qormaata kutaa kudha lammafa (12ffa) fudhatan qabxiin qormaata kenna haala hin eegamneen garaagarumma nurra uumuun rifaatuu gudda nutti uume jedhan.
Naannoo sabaa fi samblammoota ummatoota kibbaatti paartiin taayitaa mootummaa harkaa qabu sochiin dimokraasummaa ummattoota Itiyoophiyaa kibbaa kora geggeessaa ture kaleessa xumuratee jira.
Naannoo Sabaaf Sablamootaa fi Uumattoota Kibbaa magaala Hawaasaa, akkasumas Walaayitaa keessatti walitti bu’iina tibbana uummameen namaa fi qabeenyarra midhaan gahuu jiraattonni Sagaleen Ameerikaa dubbise beeksisan.
Naannoo sanaaf fooya’ina guddaa ta’uun himuu fedha. Sababiin isaas baatii Waxabajjii dura keessa tuurizmiin andaara galaanaa dhugumatti gaarii hin turre. San booda Briteen uggura keesse kaafte. Amma kun fooya’ina guddaa dha jedhan.
naannoo sanaa iddoon jiran martii to'annaa humna addaa bulchiinsa isaanii jaluusjala ooluu ibsanii jiran.
Naannoo Sanaa mana sagadaa Qiddus Giyoorgis manni barattoonni mana barnootaa Felege Hiwot keessa jiraatan hangi tokko diigameera. Akkasumas manneen jireenyaa jiraattota naannoo dho’iinsa sanaan miidhamuu isaa arguu dubbata Mulugeetaan.
Naannoo Sanaa namoonni mana keenyatu nu duraa diigame jedhan akka jedhanitti Boolee Bulbulaa ganda Warra Ganuu keessaa mana jireenyaa abbaa warraa kuma 20 ta’utu diigame. Obbo Asseggid Geetaachoo garuu manneen jireenyaa diigaman kuma tokkoo fi dhibba lama qofa jedhan.
Naannoo sana bakka afuritti qooduuf mariin geggeessamaa jira. Bulchiinsi zoonii Walaayitaa akka jedhetti garuu fedhii naannoon hundeeffamuuf qabu irraa boodatti kan hin deebine ta’uu beeksisen jechuun
Naannoo sana kan daawwatan Embasy Ameerikaa kan Finfinnee jirutti itti aanaa itti gaafatamaa gurmuu US Peter Viruman kan isaan daawwatan filannoo qonnaan bultoonni qaban kan babal’isuuf dandeettii isaanii kan guddisu ta’uu ibsaniiru.
Naannoo sana keessaa baatii Waxabajjii hanga Hagayyaatti yeroo jiru keessatti uummata miliyoona 17 ta’utu rakkoon midhaan nyaataa fi nyaata madaalamaa isa mudachuuf jira.
Naannoo sana keessa buqqaatonni kuma 100tti hedhaman kan jiran yoo ta’u, mootummaas haa ta’u dhaabolii gargaarsaa biraa deggersi argamaa jiraatus, soda nageenyaaf jecha federaala biraas haa ta’u naannoo sana irraa gara bakka adda addaatti midhaan nyaataa deddeebisuun akka hin danda’amne mootummaan naannoo Beennishangul Gumuz beeksiseera.
Naannoo sanatti aaraa fi awwaarri guddaan samiitti ka’uu isaa illee tuqee jira. Naannoo haleellaan kun itti raawwatame dhaquun akkan argetti jedha Mulugeetaan, sababaa haleellaa sanaan boollawwan uumaman arguu isaa ibsee jira.
Naannoo sanatti hidhattoota Liyyu polistti uffata sivilii uffesuun uummata keessa seensisanii ooyruu fi manneen gubuun itti fufee jira jedhu jiraattonni .
Naannoo sana waggoota 10 oliif kan jiraataniif manni isaanii irra deddeebi’uun kan duraa diigame ibsa gaazexeessotaaf waajjira MEADtti kenname irratti kanneen argaman dubbataniiru.
“Naannoo saniif,misooma naannoo sanii osoo hin miidhin jiruu fi jireenna hawaasaa jijjiiru qaba.”
Naannoo Sidaamaa keessaa namoonni 1000 ol vaayiresii kanaan kan qabaman yoo ta’u magaalaa Hawaasaa keessaa immoo namoonni 854 qabaaniiru.
Naannoo Sidaamaa keessaa namoonni 1000 vaayiresichaan yoo qabaman kanneen keessaa 854 magaalaa Hawaasaa keessaa ta’uun ibsamee jria.
Naannoo Sidaamaa Keessatti Tamsa’inni Vaayiresii Koronaa Hammaataa Adeemuutu Gabaasame
Naannoo Somaalee “bara 2010 irralleetti lafuma teenna, aanaa Mooyyalee ganda Caamuqi irratti biiroo banatanii waraanii dhalate.”
Naannoo somaalee irraa buqa’anii kanneen magaalaa Bishooftuu keessa qubatanii jiran, mootummaan ka duraan waadaa nuu seene kiraa manaaf ji’atti kan nuu baasu addaan cite waan jedheef yeroo ammaa rakkoo keessa jirra jedhu. bakka qubannu dhabnee galma aadaa magaalattii keessa dahannus poolisiin achii tumee nu ari’ee yeroo ammaa dararmaa jirra jedhu.
Naannoo Somaalee Keessaatti Projektiin Daandii Har’a Jalqabsiifame
Naannoo Somaalee keessatti baatii tokko duraa qabee balaa lolaa uumameen uummanni utuu irraa hin dandammatin baatiin roobaa waan jalaqabameef jecha yaaddoo ka biroo itti uumuu isaa mootummaan naannoo Somaalee ibsee jira.
Naannoo Somaalee keessatti hiriirri kun godinaalee 11 fi bulchiisawwan magaalaalee keessatti geggeessamee jira. Prezidaantiin naannoo Somaalee Musxefee Mohaammed akka jedhanitti tarkaanfiin seera eegsisuu IWEHAT irratti fudhatame kan dhaabatu yakkamtoonni dahatanii jiran ennaa qabaman qofa jedhan.
Naannoo Somaalee magaalaa Jijjigaatii naannoo sunillee Oromoo 118,000 caalaatti baqate.
Naannoo Somaalee olloota horsiisee bulaa ardaa Kaluub jiru keessaa gaazii wayii barbaaduutti jira.
Naannoo Somaaleetti itti gaafatmatuu dame haawwanii fi fi ijoollee, Rahimaa Mohaammad,naannoo Amaaraatti miseensa paartii ABN, Kiritiyaan Taaddelee fi abbaa qabeennaa Eermiyaas Amagala Leggesee fa.
Naannoo Somaaleetti Meeshaaleen Waraanaa Kan Seeraan Alaa To’atamaa Jiru
Naannoo Somaaleetti qabeenyaan boba’aa mootummaan uggruamuun, gaazexeessonnii fi namoonni gargaarsa kennuuf gamas seenuu dadhabuu ilaalchisee dhimmoonni akkasii furmaata akka argatan ibsi kun tuqee jira.
Naannoo Somaaleetti rakkoo midhaanii fi bisaaniitiin manneen barnootaa 442 cufame ijoollee kuma 183 barumsa jidduutti dhaabe.
Naannoo Somaalee zooniilee mara keessatti adda durummaa dhaan gargaarsa midhaan nyaataa kan raabsu sagantaan nyaata addunyaa ta’uu kan ibsan obbo Mitikkuu Kaasaa zoonii kana keessattis hojii irra jireessa kan hojjetu WFP ta’uu ibsaniiru.
Naannoo tanatti bokkaan gannaa diqqaatee bokkaan hagayyaa ammoo oole. Akka jecha aadda Duubaatti fulaan horiin humna dhabee itti gaggabu “Ardaa-Sooblee,Hoccuu ardaa Bulee Qalqalchaa, Funnaan Girii ,Diida Qallaa,Golba,Algeefi fulaa hedudu.”
Naannoo tanatti makiinaan torbaatti akkanuma gara gala tirfaafikii baanan hin arginuu jedhe.
Naannoo tanatti nama 38 madaahee amma hospitaala Hiywot Faanaa,Xuqur Amnbessaatti wallaanutti jiran.
Naannoo teessanitti karaa isanii baasanii?Karaa dhabuun ammoo maan isan goote?
Naannoo Tigiraayitti lammiwwan miliyoona lamaa fi kuma dhibba shanii oliif gargaarsi akka barbaachisullee ministirichi ibsee jira.
Naannoo Tigiraay keessa ka jiru masgiida Najaashii irratti haleellaa raaw’atame kan balaaleffatu ta'uu Manni maree waliigalaa gumii dhimma islaama Itiyoophiyaa beeksise.
Naannoo Tigiraay keessatti waaltaaleen raabsa nyaata gargaarsaa 92 hundeeffamuu isaanii fi kanneen gargaarsi barbaachisu dhaqqabuuf ka carraaqaa jiran tahuu – Koomishinar Mitikkuu Kaasaa dubbatan, jechuun, Melleskaachew Ammahaa gabaasee jira.
Naannoo Tigraay bakka bakkatti lolli oggaa itti fufee jiru kanatti hanqinni sanyii fi xaa’oo qonnaan bultoota muudateera. Gaabasa Rooyiters.
Naannoo Tigraay Ilaalchisee Dhugaa Jiru Hawaasi Addunyaa Hin Hubanne: Waajjira Muummicha Ministeera Itiyoopiyaa
Naannoo Tigraay irraa kan hafe kutaaleen Itiyoopiyaa kanneen biroon nageenyi isaa boora’eera, kunis mootummaan sirriitti bulchuu akka hin dandeenye mul’isa jedhan. Dandeettii dhabuu isaa dhoksuuf immoo IWEHAT fi paartii naannoo Tigraay bulchu himachuu hojii godhateera jedhan.
Naannoo Tigraay keessaa kaleessaa jalqabee vaayiresii koronaa ittisuuf jecha manaa mana irra deemuu dhaan hojii addaan baasuu jalqabamee jira.
Naannoo Tigraay keessaa tajaajilli ibsaa kamisa darbe addaan cite hanga har’aatti bakkatti kan hin deebine ta’uun ibsamee jira. Magaalaa Maqalee keessaa mana daabboo kan qaban obbo Abrahaa suma akka dubbatanitti guyyoota shanan darbe ibsaan waan adda citeef hojii isaaniitti gufuu ta’uu dubbatu. Ibsaan amma amma adda cituu dhaan suphuun battala utuu hin suphamin turuun mootummaan ta’e jedhee uummaticha miidhuuf kan raawwate jedhanii kan amanan ta’uu dubbatan.
Naannoo Tigraay keessatti dargaggoonni ennaa konkolaataa dhaabisisan obsa aarsiise hin agariisne jechuun komeen dhiyaateera. Raayyaan ittisa biyyaa ennaa obsuu fi tarkaanfii fudhatu ni looga imoo ka jedhu komee walii gala kana irratti General Birhaanuu Julaa ennaa deebisan
Naannoo Tigraay keessatti gargaarsi lubbuu oolchuu hatattamaan akka hojjetamu kan aangoo gad dhiisaa jiran Itiyoopiyaatti ambaasaadderri US Mayik Reyner yaadachiisaiiru.
Naannoo Tigraay keessatti raawwatamaa jira kan jedhan wal waraansi dhaabatee kanneen lola irratti bobba’an hatattamaan dhaabanii gara mariitti akka deebi’an gumiin waaltaalee amantii Tigraay torban darbe waamicha dabarsee jira.
Naannoo Tigraay keessatti raawwatamaa jira kan jedhan wal waraansi dhaabatee kanneen lola irratti bobba’an hatattamaan dhaabanii gara mariitti akka deebi’an gumiin waaltaalee amantii Tigraay torban darbe waamicha dabarsee jira. Gumiin kun ibsa baaseen waraansi sun lubbuu lammiiwwan nagaa amma iyyuu dhabamsiisaa, waaltaalee jiran mancaasaa waan jiruuf mariin karaa nagaa akka jalqabamu hawaasi addunyaa dhiibbaa gochuu qaba jedhee jira.
Naannoo Tigraay magaalaa Maqaleetti Tajaajilli bilbilaafi broodbaandii eegalamuu isaa akkasumas magaalolee akka Wuqiroo, Addigiraatii fi Idega Hamuusittimoo tajaajilli bilbilaa eegalamuu Dhaabbatni Itiyoo-Telekoomii beeksisee jira.Hojii gaggeessituun Itiyoo-Telekoom Aadde Fireehiwot Taammiruu akka ibsanitti sababa waraanaa naannoo Tigiraayitti uumameen tajaajila Telekoomii addaan citee ture eegalchiisuuf tattaaffiin godhamaa jira.
Naannoo Tigray keessatti filannoo geggeessamuuf jiruuf qopheen barbaachisu godhamaa jira jechuu dhaan itti aanaa prezidaantiin bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debre Tsiyon G/Mikaa’el beeksisaniiru.
Naannoo tokko irraa gara naannoo biraatti deemnee miseensota keenya dubbisuu hin dandeenyu. Aanaalee adda addaa keessatti miseensota keenya waliin walga’ii taa’uu hin dandeenyu. Dorkamee jira. Walumaa-galatti walga’ii namoota lama caalu geggeessuu hin dandeenyu. Guutummaatti sochiin keenya ugguramee jira. Haga xumura labsii yeroo hatattamaati waan tokko iyyuu hojjechuu hin dandeenyu – jedhu – Obbo Asaffaan.
Naannoo ummatoota kibbaa naannolee Itoophiyaa sagallan keessaa tokko.Yoo naannoon ummata Sidaamaa akka naannoo tti baate 10 taati.Akka isiin itti baatuu fi egeree isii irratti nama hedduutti mariitti jira.
Naannoo ummattoota kibbaa ummata Ammaarroo fi gosa Koree fi hollaa godinaa Gujii uummata jiraatan gidduutti ture Dilbata darbe walitti bu’iinsi kan uumame.
Naannoo Uummatatoota Kibbaa, godinaa Kafaa, magaalaa Boongaatti argamuudhaan jiraattota waliin kan marii geggeessan – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa kun, waa’ee bulchiisa naannoo akka haaraatti ijaarrachuu ilaalchisee gaaffiileen naannoo sanatti ka’aa jiran, waliin dubbii fi marii gad-fagoo geggeessamuu booda deebii argachuu akka danda’an dubbatan.
Naannoo uummatni isaa irra-jireessi, horsiisee-bulaa bakka tokko irraa gara biraatti godaanee jiraatu keessatti, namoota gargaaramuu qaban bakka tokkotti dhaqqabuun rakkisaa dha.
Naannoo Uummatoota Kibbaa, godinaa Oomoo keessatti, hojjetoonni warshaalee sukkaaraa ijaaran, yakki ajjeechaa kan irratti raw’atamaa jiru tahuu VOAtti dubbatan.
Naannoo uummattoota kibbaa akkasuma Koonsoo keessatti gaaffiin ofiin of bulchuu mormiin dhaqqabsiise wagga tokkoo ol ta’eera.
Naannoo uummattoota kibbaa godinaa Guraazee Maarreqoo fi Mesqaan gidduutti walitti bu’iinssa eenyummaa fi lafti kan kooti jechuun irra deebi’ee ka’een namoonni kudhan du’uu jiraattonni naannoo dubbataniiru.
Naannoo Uummattoota Kibbaa Itiyoopiyaa keessatti namoonni hidhatan miseensota humnootii naga eegumsaa sagal aanaa Sheekkoo godina Beench Sheekkoo keessatti ajjeesuun gabaasamee jiara.
Naannoo Uummattoota Kibbaa Keessaa Manaa Manatti Deemuun Hordoffiin Eegumsa Fayyaa Jalqabame
Naannoo Uummattoota Kibbaa Keessatti COVID -19 Hammaachuutu Himame
Naannoo uummattoota kibbaa keessatti roobi yandon roobee lolaa mudateen lammiiwwan kuma ja’aa ol ta’an gargaarsa yeroo hatattamaa eeggachuuf kan saaxile ta’uu komiishinni qindeessa soda balaa kan naannoo Sanaa beeksisee jira
Naannoo waajiroota mootummaa fi kaawunsilii seeraatti hedduminaan namoonni kan hiriiran ta'uus doorsiisa polisii sodaachuun adda faca'an.
Naannoo waraanii Itoophiyaa miilota TPLF keessaa baasee bulchuutti jiru Daanshaa,Terkaan,Humeraa,Shiraaroo,MaytsibiMaaykaadiraa haga tokkoo fi Allaamaaxaa akkuma jirutit jedhan.Tajaajila Telekoom Meqelee jirullee miidhamuu fi dhibaachu isaa qorachuutti jiran jedhan.
Naannoo Yunivarsitii Haramaayaatti, Humnoonni Mootummaa Qonnaan-bultootatti Dhukaasan, Jedhu Barattoonni
Naannop hanga tokko keessatti namoonni kaardii filannoo akka fudhatan dirqisiisamaa jiru ka jedhu komiishinichi ennaa deebisu, filannoon mirga ofii ti. Haala kanaan dirqisiisame jechuun namni iyyate naannoo kana keessa hin jiru jedhee jira.
Naanno Somaalee Irraa Kanneen Buqqa’an Waadaan Nuu Seename Waan Guunne Jedhu
Naanno Tigraayitti ammoo akka itti gaafatmaa paartii Demokiraasii Tigraay Dr. Aregaawii Berhee jedhetti haala jiruufuu filannoo irratti nama dhbiii hin ooltu.
Naannowwan adda addaa kan Itiyoophiyaa keessatti caamnii kan dhaqqabe ta’uus oomishnii midhanii walii gala kan waggaa kanaa gad kan hin buune ta’u ministerri qonnaa kan bniyyatti ibsee jira.
Naanolee hollaa Itiyoopiyaa gama bahaa kan qindoominaan hawwaannisa ittisuuf gurmuun sosso’aa ture Dirree Dhawaa fi Harargee dhiyaa weerara Hawwaannisaa irraa qulqulleessuu isaa ifa godhee jira. Gurmuun kun ibsa gaazixeessotaaf kenneen akka beeksiseyyi Hararge bahaa keessaa aanaa tokko irraan kan hafe aanaalee ka biroon hawwaannisa irraa qulqullaa’uu isaa ibsee naannoon Harariis yeroo dhiyoo ni qulqullaa’a, itti aansee immoo ilaalchi isaa guutummaan naannoo Somaalee irra ta’a jedhee jira.
Naanoo Amaaraa bakka garaagaraa keessatti gaaffiin daangaa fi eenyummaa ka’aa turan. Gaaffii kana xiinxalaa kan ture paartiin dimokraasummaa Amaaraa ADEPAn gumii dhaabaa dhiyeenya geggeesse irratti yaada furmaataa ta’a ka jedhe beeksiseera.
Naanoo uummattoota kibbaa keessaa weerarri COVID-19 anagawootaa fi uummatatti rakkoo uumee jira.Hoogganaan waajjira fayyaa naannoo sana Aqinaaw Kawzaa VOAf akka ibsanitti guyyoota xiqqoo darban qofaa vaayiresiin kun dhibba irraa harka 90 dabale.
Naanoo uummattoota kibbaa keessatti walitti bu’iinsa uumameen qabeenyaa bade fi dhiiga dhangala’e irraa angawaan naannoo harka hin qabaannee fi qulqulluu ta’e jiraachuu akka hin dandeenye dura teessuun DEHIDEN fi ministriin nagaa aadde Mufriyaat Kamiil ibsaniiru.
Naansii Peloosii,Afi Yaa’ii Mana Marii Amerikaati.“Akkuma fedhe tahee hujii balaa qabdullee hojjate tanaaf himatame.Falii dhibiin hin jiru.”
Naashir Haashim Suudanitti itti guddaa koree baati diimtuuti.“Dhiba hedduu baqataa irratti argauutti jirra.Waan arginu kana ammo hawaasaa addunyaatti himuutti jirra.”
Naasuun haleellaan sun uume Garrisa fi magaalaalee Kenya guutuu jiran rifaasisee jira. Ijaa ba’uun gara fuula duraatti mootummaa irraa dhufu immoo tarii muddama jiru hammeessa ta’a. Hawaasaaleen gamas jiran hamma danda’an tasgabbaa’uuf yaalaa jiran.
Naavalaany hidhaa irratti muramee kan waggaa lamaa fi walkkaa fixuuf mana hidhaa Moskoo irraa faageenya Kiloo Meetra 100 irra jiru keessatti argama.
Naavalaany qabamuu isaa gidduutti haadha warraa isaa dhungachuu isaa fi haga ammaatti eessa akka jiru kan hin beekamne ta'u ibsamee jira.
Naavalany mana hidhaa sana keessa weerarri dhukkuba Sombaa jiraachuu ibsuun midiyaa hawaasaa irratti erga facaasee sa’atilee hanga tokko booda gaafa Wiixataa hospitaala seene. Kana malees akka qufa’uu fi ho’ii qaama isaa guddaa ta’u ibsee ture.
“Naayijeeriyaa fi Gaanaa irraa eegalanii hanga Itiyoophiyaatti bobba’an. Dhiheenya kana, baatii Waxabajjii keessa, homaan raammoo “Armyworm” jedhamu kun Sudaan Kibbaa keessa buufatee ture.
Naayijeeriyaa fi Kaamerooniin bakka-ba’uudhaan, aangawoonni waa’ee Bokoo Haraam irratti mari’acchuuf walga’an akka jedhanitti, weerara gamtaa-humnoota biyyoota lameeniitiin daangaa qaxxaamuree Boko Haraam irratti geggeessamuun, haleellaan shororokeessummaa naannoo sanatti baay’ee gad-xiqqaatee jira.
Naayijeeriyaa keessatti, haleellaa haaloo-bahnisaa fi manneen hojii lammiwwan Afrikaa Kibbaa biyyattii keessaa cufsiisuutti geesse – hookkarri Afrikaa Kibbaatti lubbuu galaafate.
Naayijeeriyaan hanga ammaatti nama vaayiresiin Koronaa keessatti argame sadii yoo qabaatu uummati garruu faca’ina vaayiresichaa ittisuuf of eeggannoo akka godhu beeksistee jirti.
Naayijeeriyaan Uummati Ishee Vaayiresii Koronaa Irraa Akka Of Eeggatu Yaadachiiste
Naayijeeriyaatti daayirikterri Amnestii Osaa’ii Ojighoo akka jedhanitti kibxata galgala maal akka uumame qoracuu dabalate loltoonni sun gamas akka dhaqaniif eenyu ajaja akka kenne baruu barbaanna jedhan.
Naayiroobii Keessaa Gandi Namoota Harka Qaleeyyii Seeraan Ala Ijaarame Jedhame Ni Diigame
Naayiroobii naannoo Kaayyoleetti yoo duula na filadhaarratti dubbatan keeniyaattaan, ‘Hedduuminaan baatanii akka na filattan sin gaafachuuf kunoo dhufnee dura keessan dhaabbanne’ jechuun deeggartoota isaaniif yaadachiisa himaniiru.
Naayiroobiitti baqatee dhufeedha. Innis namoota 42’mman ganna darbe to’annoo jela oolan keessaa tokko ture. Leencoon haala itti ganna darbe to’annoo jela oole yoo dubbatu, ‘Itti gaafatamaan isaanii nuti sadarkaa qaama nuu oliitu akka isin dhimma qabdan nutti bilbilee sagantaa achitti rakkoo biyya Itiyoophiyaa keessa jiru asittillee uumuuf deeman waan ta’eef dhaqaadhaatii namoota sana kaanis bittinneessaa qabaa jedhanii nu ergan juchuudhaani kan nu qabani.’ Jedha.
‘Naayiroobitti Sirni Gamoowwan Seeraan Alaa kana Jigsuu Seera Ka Eege Miti’ Koomishiniin Ogeeyyii Seeraa Idil Addunyaa (ICJ)
Naayjeeiryaan haga guddaan Awurooppaa gama Bahaa,fi Eezhiyaa waliin gabayaa oowwifattee itti jirti.
Naayjeeriyaa Afrikaa Kibbaatti 2-0 lafaan dhahe.Ayvori Kosti Giiniitti 3-2 qaarise. Zaambiyaa Mozaambikitti 1-0 irra aane.
Naayjeeriyaa fi Afrikaan Kibbaa jecha Tiraampi kanatti dallananii ambaasaaddera Amerikaa biyya isaanii jiran yaamanii waan Tiriaampi tana jedheef gaafatan. Pirezidaantii Ugaandaa Musiveenin ammoo Tiraampi faarsa.
Naayjeeriyaa fi Itoophiyaan Dorgommii Kubbaa Milaa Finfinnee Qabaniif Walti Qophaa'uutti iran
Naayjeeriyaa Kaaba Bahaa keessatti hidhattonni maadhee waraanaa weeraran looltoota 30 caalaa kan ajjeesan yoo ta’u kunis haleellaan samii irraa ituu isaan irratti hin raawwatiin ta’u madden ibsanii jiru.
Naayjeeriyaan Afrikaan Kibbaa Caaltee Afrikaa Keessaa Guddinnaan Tokkeessoo Taate
Naayjeeriyaan amma Afrikaa Kibbaatiin walti jirtu tun marroo sadii waancaa Afrikaa moote.
Naayjeeriyaan dorgommii asiin duratti qopheesse irraa medaaliyaa hedduu argatte. Biyyitii tun akka leenjsiaa Toleeraa Dinqaa bulchoota biyya suni maqeeffatee jedhetti istaadiyoomii sadarakaa addunyaa gugurdaa 20 caalaa qabdi.
Naayjeeriyaan gabayaan isiin Awurooppaa fa waliin oowwifatte nurraa kasaarti jettee sodaatti jedha.”Yoo mallatteessuu baattellee hin miidhamati,” jedhe.
Naayjeeriyaan hardha Ice Land 2-0 qaarifatte tun torbaan dabre ammoo isiiyyuu Kirooshiyaatti 2-0 carasse.
Naayjeeriyaan Iceland 2-0 qaarifte tun itti aantee Arjetiinaan walti buuti.Gurbaan Naayjeeriyaa goolii galche kun Ahmed Muusaa goolii qaraa daqiiqaa 49essoo irratti ta lammeessoo ammoo daqiiqaa 95essoo irratti keessa buufate.
Naayjeeriyaan Itoophiyaa 2-0 Mootee Dorgommii Waancaa Addunyaatii baaftee,Masriilleen Abdii Hin Qabdu Jedhan
Naayjeeriyaan kutaa biyya ishee gama kibbaa keessatti labsii yeroo hatattamaa labsite
NaayjeeriyaanOdion IgahaloChaayinaa kilabii Shinuhaa Greenland keessaa dhufatteen.Gurbaan kun tapha 4tti goolii sadii galfate.
Naayjeeriyaan USA,Faransaay,Ukreeyinii fi Qataariin walti marte.Afrikaan Kibbaa, biyyiti Afrikaan dorgommii tanaa herregatt Poortugaal,Arjentiinaa Fi kooriyaan Kibbaatiin walti qajeelte.
Naayjeeriyaatti Ijoollee Durbaa Baatii Dabre Gurmuu Bookoo Haraamiin Butamanii Fudhataman Keessaa Harki Caalaan Deebifaman
Naayjeeriyaa:Yoo barana mootee mootummaan galatte waancaa shan mootee jechuu.
Naayjeriyaa Keessatti Balaan of-wareegaa Dhaqqabee Jira
Naayjeriyaa Keessatti Dullii Filmaataa Itti Fufee Jira
"Naayjeriyaa keessatti Kibxata kaleessaa galgalaa ""gocha gara jabinaa polisoonni rawwatan""mormuun namoota hiriiran irratti looltoonni dhukaasa bana gabaasa jedhu qorataa kan jiran ta'u aangawoonni beeksisanii jiru."
Naayjeriyaa Kibba Bahaa keessatti namoonni 1800 caalan mana hidhaa keessaa eega miliqanii ya’anii guyyaa lama booda qondaallii polisii Naayjeeriyaa angoo isaanii irraa kaafaman.
Naayjeriyaan biyya Afrikaa keessatti dinagdee guddaa qabduu fi duula shoroorkeessoota irratti gaggeeffamuun michuu Amerikaa kan turtee akkasumas lammiwwan ishee hedduun Ameerikaa keessa jiraachuun beekamu.
Naayjeriyaan dinagdeen ishee akka hin miidhamneef jechs weerara ittisa vaayrasii koronaa ittisuuf jecha ugguura keessaa turte hanga tokko laaffistee jirti.
Naayjeriyaan garee leelistoota Boko Haaraamin rakkataa kan jirtu yoo ta’u waggaa 9 dura duula lootee seentummaa labsuun gara garee lslaamik Isteetes ti jijjiramuuf jira.
Naayjeriyaan hardha saatii 3 irratti Afrikaan Kibbaa waliin taphattu tun bara 2013 Afrikaa mootee shaampiyoonaa taate.Taatullee gaafasii asi baruma kana asi geette.
Naayjeriyaatti Ambaasaaddarri Chaayinaa akka jedhanti vaayrasichi akka Naayjeriyaa keessa hin seenne gochuuf mootummonni lameen walii wajjiin hojjataa jiru.
Naayjeriyaa waancaa Afrikaa ganna lamaan walti aanaa 2015 fi 2017 hin dabrin taan barana abdii qabdi.
Naayrobitti gamoon abbaa fooqii jahaa tokko jigee namoonni 12 lubbu isaanii dhaban.
Naayrobitti gamoon abbaa fooqii jahaa tokko jigee namoonni 12 lubbu isaanii dhaban. Namoonni amma ammaati caccabaa gamoo kanaa keessaa hin baanes jiru jedhameet sodaattama. Mootummaan biyyitti namoonni balaa kanaan midhaman 130 gara hoospitaalaa geeffamuu isaanii ibseera.
Naayroobii kan jiru Embaasiin Amerikaa Kibxata Kaleessaa kana beeksisee booda mootummaan Keniyaa yaaddoo qabu aangawoota Amerikaa ibsuuf yaala kan jiru ta’u beeksiise.Dubbi himaan mootummaa Keniyaa akka jedhanti sababaa Kanaan tajaajiilli eegumsii fayyaa addaan citu hin jiru.
Naayroobii keessaa mana barumsa aadaa fi seenaa itti barsiisan qaba.Abbaan Liiban jaarsa ganna 63.Taltallee, Yaaballotti guddatee ganna achii bahee Keenyaatti gale.
Naayroobii keessa kan jiru Embaasii ITIYOOPHIYAA irraa obbo Andarguu Berhee akka jedhantti IOM ammaan dura ofii keenyaa ergina jedhee amma kana jechuun sirri miti. Maraafuu mootummaan lammiwwan isaa alatti hin gatu jedhan.
Naayroobii Keniyaa keessatti yeroo ammaa leenjiin ogeessoota fayyaa kan gaggeeffamaa jiru yoo ta’u kunis buufa Donii fi Dirree Xayyaaraa irratti qorannoo gaggeessuuf ta’uun ibsamee jira.
Naayroobiin male dhalattoonni Itiyoophiyaa kuma hedduun lakkaa’aman ammas buufataalee baqattootaa Keeniyaa Dadaab fi kaakumaa jedhaman keess ni jiraatu.
Naayroobitti Nama 10 Balaa Bombiitin Dhumatee Hedduutti Madaa'e
Naazhi ministera haajaa alaa Ameriakatti itti aanaa haajaa Afrikaati.
Nabroo,lafa Eeritaa ta naannoo Rift valley “Denakil depression” jedhanitti dhiyaattu.Volkaanoon naanoo tanaa durii hin tokkahaa jedhaniillee hin sodaatan.Adoo hin beekinu lafa chochoosee tatarsaasaa tokkahee,aaraa fi daaraa lafatti gadi dhiise, xuyyuura karaa yahauu dhowwee imatluu Hilary Klintonillee ta Itoophiyaallee gabaabse.
Naby Keitadahalootaan Giinii kilabii Jermenii RB Leipzigii taphata.Tapha guyyaa dheengaddaa irratti akka kialbii isaa kilabi Jermenenii Hanover 96,2-1 dabsattu tolche.Gurbaan ganna 22 kun ganna dhufu Liiver Poolitti fudhata.
“Nadheen deette misingaa itti kennanii sunuu ijoollee hedduu garaan dhukkubee dhiba guddaatti jira.”
Nadheenilleen Madha Galmaa kaarrileen dhawatti jedha aabba Jaataniin
Nadiyaa Hassan kaaliforniyaa irraa sirna kana irratti kan argaman yoo ta’u kan Mohammad Alii akka gaariitti beekanii fi jallatan Obboleessa abbaa ishee fi abbaa ishee bakka bu’uun ka dhufte ta’uu dubbatti. Aliin qajeelfama ofii qabuun jiraachuu fi du’uu barbaada jette.
Nael Zaino jireenya ilma isaa guutuu waliin hin jiraatinuu malee amma garuu ilma isaa Aramiif waan danda’e mara gochuuf qophee dha jedha.
Nafii atileetotii lafa gaaraa jiranii okisjiinii diqqaa qusatee fiigaaf dafee hin dadhabne
Nagaa biyya lamaaniituu deebisuuf akka muummee ministeraa jedhetti akka biyyaatuu wal ulfeessaa qalbii diriirtuun wal barbaadaa waliin jiraachuutti asi aana. Jaalaltii waan misaayilalle caala humna qabdi jedha.
Nagaa biyyatti keessaa qofa otoo hin taane qunnamtiin hawaasaa fi uummta gidduu iddoo duriitti deebisuun danda’amuu isaa kanaafis labsiin yeroo hatattamaa gargaaruu dubbatan.Iddoo tokko tokkotti haalli uummata wal ficisisuu danda’uu uumamee akka tureibsan. Kanneen badii akkasii dalagan uummata giddutti wal shakkiin akka uumamuu hojjataa kan turan ta’uus harkatti fashalee jira jedhu mummichi ministeeraa Haayle Maariyaam.
Nagaa dhaamachaa tana godina isaa Chikaagoo moohannaa keessaa labsate keessaa dubbata. Magaalii ammooMcCormick placegalma wal gahahii Chikaagoo keessa.
Nagaa Eertraa fi Itiyoophiyaa gidduutti bu’e akkasumas lammiiwwan Itiyoophiyaa fi kanneen hidda dhalata Itiyoophiyaa biyya alaa keessa jiraatan waliin mariin geggeessames akka ragaa ta’ee dhiyaateera.
Nagaa Fi Araarri Bu’uura Guddina Biyyaati: Komiishina Nagaa Fi Araaraa Itiyoophiyaa
Nagaa fi gasgabbiin badhaadhina uummata biliyoonaan laka’amuu kurna hedduuf kan bu’uura ta’eef waan ta’eef kana bakkatti eeguuf waliin hojjenna jedhan.
Nagaa fi tasgabbiin misooma gosa isa kamiifuu barbaachisaa akka ta’e beekuu dhaan hirmaannaan keenya gama kanaan wal ta’iinsi nuti agarsiisne nageenya naannoo sanaaf gumaacheera jedhan.
Nagaa kanaan Itoophiyaa namii isii horuma horee miliyoona 100 bira dabre faaddaa guddaa jalaa argata. Kanaaf hojjachuutti jirti jedha.
Nagaa keenya Jabeessinee akka eegnuuf kan yoo nagaan dhabamuu Caalaatti Miidhamtu “Maqaa Haadhaan” Isin Gaafadha: Prezidaant Saahilawarq
Nagaa lafaa eegachaa bulchiinsa gochii cuftii qooda keessaa qabdu qabaachuuf kakate.
Nagaa naannoo Amaaraa eegsisuuf cimanii akka hojjetanis waadaa seenan. Kan itti gaafatama ol aanaaf gara mootummaa Federaalaatti darban prezidaantiin duraanii obbo Temesgen Xiruneh gama isaaniin inni iijoon yoo hin dhabamsiifamne shororkeessummaan hin dhabamu jechuun sirna geggeessaa isaanii irratti dubbataniiru.
Nagaa naannoo isaanii keessaa walta'anii eeguufis walii galuu isaanii Addis Chekool Dirree Dawaa irraa gabaaseera.Caqasaa
Nagaan Akka Bu’uuf Hunduu Marii Gaggeeffamuutti Hirmaachuu Qaba
Nagaan argamee irraa lammiwwan Ertraa bu’an argatan hin jiru waan ta’eef lammiwwan biyyatti dhibba hedduun baatii baatiin biyya ofii keessaa dheessaa jiru jedhu.
Nagaan Itiyoophiyaa fi Eertraa gidduutti uumame dargaggoota biyyoota lamaniif bu’aa guddaa qabaachuu isaa kan dubbate dura taa’aa kan ta’e obbo Teklaay, mootummoonni lamaan sochiin hariiroo nageenyaa fi sochiin jiru ka waarinsaa akka ta’u akka hojjetan gaafateera.
Nagaan mirkanaa’uu dandeenyaan baatii lama keessatti xumuxranii akka ba’an kan ibse ajajii waraanaa kun ta’u didee tasgabiin hin bu’u taanaan garu labsiin yeroo hatattamaa akka labsamuuf jiru ibsan.
Nagaan waaraa akka dhufu gochuuf fedhiin uummataa maal akka tahe adda baasanii beekuu, siyaasaa nageenya hawaasaa bu’urfate adeemsisuu, gaaffii uummataaf deebii kennuu fi marii nagaa dhugaa bu’urfate geggeessuu tu furmaata taha,jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Nagaa Oromiyaa keessaa Eegsisuuf Humnaan Garaaramuun Fala Hin Ta'u
Nagaasaa Ayyaanaa, itti aanaa itti gaafatamaa OSFNAti. Kaayon OSFNA innii guddaan Oromoo jabeessuu. Oromummaa irratti hundaaha.Akka innii asi dhufee dhimma isaa irratti mari’atu feena, afaan isaa keessumattu ijoollee biyya alaa tana akka isaan bareedina keenna beekan barbaanna isa kana agarsiifna.”
‘Nagaa utuu jirruu qe’ee keenyatti dhufanii nutti dhukaasani, maatiin keenya gara ‘Guchiitti’ baqatee jira’ Taaree Areeroo Jiraataa Ganda Maalab.
‘Naga-eegumsa fi tasgabii bulchiinsa naannoo tokkoo ilaalchisee, akka heera mootummaatti lafa kaayamee jiruutti, haalli nageenyaa yaaddessaa ta’ee humna naannoo tii ol ennaa tahu dha kan humni ittisa biyaa keenya yokaan poolisii fi humni naga-eegumsaa mootummaa federaalaa kan waamaman – ka jedhan – Obbo Addisuun, amma garuu, humni kun eenyuun akka waamame waan beekamu akka hin jirre dubbatu.
Naga eegumsi dhabamuun hammaachuu isaatiin hojjettoonni gargaarsaa 28 Mayendit Sudaan kibbaa kutaa Unity bakka jarmoliin gargaarsaa kan tokkummaa mootummootaa sadii fi mootummaan hongeen dha’amuu isaa labsan keessaa ba’uuf dirqaman.
Naga eegumsi illee cimuu isaaf hoogganaan humnootii naga eegumsaa uummati sagalee kennee hojii isaa idilee akka itti fufu jajjabeessaa jiran.
Nagahaa Itoophiyaa fi Eertiraa Edduutti Bu'e Kabajuuf Koonsertiin Qophaahe
Nagahaa Itoophiyaa fi Eertiraa edduutti bu’e sababeeffachuun Sambata harraa koonsertiin addaa galma Barkumee magaala Finfineetti argamutti geggeeffame.
Na ganan miti. Lakki. Hundumtuu ni sirrata jedheen abdadha. Ragaa hedduu qabna. Waan qorataa turre hedduu qabna. Na hin gnne. Tarii of ganan ta’a jedhan
Nageellee Booranaa dira ganna 100 duratti yayyaban. Akka warrii lafaa jedhutti rakkoon gugurdoon dira kanaa bisaan,ibsee, istaadiyoomii,karaa fi waan laftii tokko argachuu malte hedduu.
Nageellee Booranaa guddoo 'hiyyoomate',aanaa Liibanii fi Gumi-Eldallo guddina dirii tokko silaa argachuu male hedduu dhabde
Nageellee Booranaatii hagii Bulbul damee Shaashamannee jala jira jedhan. Achii kahee ammo Meegga gahutti damee Wolaayitaa sooddoo jala jira jedhan.
Nageellee karaa dira keessaa km 10 jaaruuf karoorfatan keessaa amma asfaaltii km5 ya galchaniif.Karaan ollaa keessacoble stonehin qamne hedduu.
Nageenyaa fi Misooma Afrikaa mirkanessuf tajaajilaa fi qoodinsa qabeenya logii irraa bilisa ta'e diriisuun murteessaa ta'uun himamee jira.
Nageenyaa fi tasgabbiin dhabamuu Dhaabbilee Barnoota Ol’aanoon walqabatee, barattoni kuma Soddomii Shanii (35,000) ol barmoota addan kutuu isaanii Ministarri Saayinsii fi Dhaabilee Barnoota Ol’aanoo beeksisee jira.
Nageenya Buusuun Haa Milkaawuuf Jecha Lola Dhaabnus Lolli Nurraa Hin Dhaabbanne: Kumsaa Dirribaa, ‘Marroo’
Nageenya fi olaantummaa seeraa eegsisuu ilaalchisee rakko akka jiru jiraattonni naannoo yeroo mara kan dubbatan yoo ta’u, rakkoo kana dhabamsisuuf poolisii Federaalaa fi raayyaa ittisaa wajjiin walta’uun kan hojjatan ta’u ibsan.
Nageenya godinaa sanaa mirkaneessuuf waliigalteen ammaan dura tolfame akka cimu, hojiin ammaan dura jalqabame akka itti fufullee mari’achuu isaaniis dabalee ibsee jira.
Nageenya Godinaa Walloo Kaabaa Keessatti Mirkaneessuuf Hojiin Jalqabamuu Dubbata Mootummaan
Nageenya godinichaa eegsisuufis milishaalee buleeyyii fi haaraaf leenjiin kennamuu dubbatu.
Nageenya isaaniif jecha maqaan isaanii akka ifatti himamu kan hin feene barattoonni kun, hoogganaan Waajira Poolisii Godinaa Wallagga Bahaa, Inispekter Olaanaa Getaachoo akka jedhanitti, barattoonni sun guyyaa Sanbataa sana akka nyaatni fooyyeffamuuf gaafachuun, nyaata didanii Kaafteriyaa Yunivarsitichaa duratti walga’anii dhaabatan.
Nageenya magaalichaa eegsisuun kan danda'ame qaamni hundinuu miira dhimmi nageenyaa kun na ilaallata, jedhuun waan hojjeteef – jedhan itt-antuu Kantibaan magaalaa Finfinnee, Aadde Adaanech Abeebee.
Nageenya Naannoo Eeguuf Poolisiin Oromiyaa Ga’aa Ture: Bulchiisaa fi Nageenya Qellem Wallaggaa
Nageenya Uummataa Eegsisuun Itti Gaafatama Mootummaati: Abbotii Amantii
Nageenyi akka bu’uuf dhiibbaa gochuu itti fufana, hoogganoonni Somaaliyaa keessaa martinuu walitti bu’iinsa jiru marii dhaan haala furuun danda’amu akka uuman gaafanna jedhan.
Nageenyi biyya waan hundaa caala murtessaa waan ta’eef lammileen aantumaa fi jaalala biyyaf akka waardiyaa dhaabatan ka sirna kana irratti argamanii haasawa dhageessisan Prezidaantiin Federalawa Ripaablikii Itiyoophiyaa Adde Sahaalewarqi Zawudee waamicha dhiheessanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Nageenyi Dhabamuun Dinagdee Addunyaa Miidhe: Waaltaa Nageenyaa fi Dinagdee Addunyaa
Nageenyi fi tasgabbin Oromiyaa keessatti dhabamuunii fi lammilleen yeroo dhaa yerootti buqaffamun haala itti dhaachuu qabu irratti akka mariin geggeessamu paartiin isaanii gaafachuu – ka dubbatan itti aanaa dura-taa’aan paartichaa – Obbo Mulaatuu Gammachuu, gama mootummaa tii waan haalli hin miijessamiiniif jecha, paartin isaanii haga ammaatti dhimmoota kana irratti waan hojjete akka hin qabne Raadiyoo Sagaalee Amerikaatti himan.
Nageenyii baqattoota Ertraa kanneen mooraa lameen keessaa dheessanii deemanii kan isa yaaddeessu ta;u ibsee mooraawwan lameen keessa baqattoota 20,000 ture jedha.
Nageenyii lammiiwwan biyyattii kan isaan dursa kennaniif keessaa ta’u kan haaraa filataman muummicha mministeeraa Ripaablikii dimokraatawaa Koongoo beeksisan.
Nageenyi Magaalaa Teeppii Bakkatti Deebi’aa Jira: Angawaa Naannoo
“Na geetti.Adoo doorisa arginuu akka nama hin arginee hin taanu.ISIS harkaa nama baatee baballachaa nagaa biyya bilisoomtee jeeqaa deemuutti jirti.Torbaan sadii qofa keessatti biyya sadii lolte.”
Nagumaan bahanii galmaahanillee jedha itti aanaa bulchaa magaalaa Hawaasaa Xiraatuu Beyyenee.
"Nahimaan ammoo yoo jireennaa fi jiruu ummata Oromoo ilaaltu, sirba “Faffacaanee faffacaanee biyyaa … biyyaa” jevhuun ka “yaada qalbii tiyyaa caalaatti naa himaa,” jettu sirbite.Akka Nahimaatti dubartii tahanii sirbuun jajjabduu taatullee wal jajjabeesuu wayya. ""Ammoo waan sirbaa oromoo gadi qabeti jiraa"" jechuudhaan, itti fufteellee ""Copyright (seera malee sirba abbaa qabu sirbuun) heddattee sirba 20 tahu karuma irratti qarshii shaniin gurguruuf baatanii yaahan …. Namii gaafatulleen hin jiru"" jetti. Teessoon Nahimaa amma Dirree Dhawaa. CD isii lammeessoo akka isiin jettetti “haalaan namatti toltu” baafachuuf irratti hojjachuutti jirti. Mee waan nu Nahimaa gaafanne keessa haga tokko caqasaa."
“Nahuma bira dabre… maan tahuutti jirta? jedhee gaafadhe nama millatee xuphillee hin jennee na bira dabre.Achii nama fixuu jalqabe.Baqadhee bahee nama hedduutti dhuamtee hedduutti madaahe.”
Nahwii Musaa dursaan hawaasa baqattoota Oromoo Afriikaa Kibbaa jiraatan akka jedhanutti; hawaasi baqataa biyyas jiru lammileen biyyaa waraqaa eyyama hojii qaban akka yeroon lakkifaman taasiseera jedhan. Warra hidhaatti hafe ka galmee male biyya keessa seeraan ala jiraata turan jedhamanis murtee akka argatan yaaluutti jirraa jedhu.
Najaat Hamzaa hawaasa Oromoo MN keessa hojjatti. “Yerouma hundaa OSFANA nama gurguddaallee caala daaran ijoolleef faaydaa guddaa qabaata.”
Najaat Nureddiin Kanaadaa,magalaaa Torontoo dhufte ”barattoota haqaaf falmatan ijjeesuun akka dhaabbatu falmachuu fi barattoota Oromoo waliin dhaabbachuuf dhufee.”
Najjootti, baatii lama dura, namoota nagaa qorannoo albuudaatti bobba’an irratti ajjeechaa raaw’atan namotoa lama akka qabatanii jiranillee dubbatu.
Najjootti Hidhattoonni Benishaangul  Gumuz Namoota 6 Ajjeesan, Jedhu Bulchiinsi Aanichaa
Najjootti Namoonni Shan Qaama Hidhateen Ajjeefaman
Na joonjessa ture. Baatilee shaniif waan imala irra tureef jecha dadhabeen ture. Libiyaa keessatti illmoo da’uu hin dandeenye. Kanaaf mucaa garaa koo keessaa waliin du’uuf qopheen ture jette.
Nama 100 oli dhiyoo tana Booranaa qabanii ‘leenjiif Xollaayittiin' dabran keessaa tokko Diida Jaaroo, nama dhibamee ciisu Eelwayyee qaban
Nama 10-20 caala akka walti hin qabamne yoo qabamanillee wal irra fagaatan.
Nama 10n barana badhaakka kanaan badhaasan keessaa lama lama Oromooti Ruufoo Jiruuu fi Dr Obsaa Hassan. Jarii lachuu Minisootaatti hujii hawaasa Oromoo keessa qooda guddaa qabaachaa bahan.
Nama 12 tahanii sadii sadiin wal qoodanii dabran.Barii kun 1630-1640.
Nama 130 caalutti tanaan dhumate.Keenyaa naanoo Rift Valley ji’a lamaa asittuu bokkaa guddaatti roobuutti jira.
Nama 1500 itti dhufa.Akka obboo Sileshii Lemmaa Minsitera industiriitti fulaa bu’ee dubbatetti hujii akkanaa tana karoora guddinnaa fi jijjiiramaatti fide.Karoora haaraa jalqabameen warshallee wayaa diqqaa guddaallee dabalee ahga 130 tahanitit hojjatame.
Nama 150 balaa suniin dhumate malee manneen kuma 250 tanaan gubate. Niidaa Hakiim funnoo namaan fannisan haxaawwoo lafaan hartutti keeyyatte deemti
Nama 20 wayiitti jalaqbee waluma jalaa bu’ee amma namii torba walti hafe. Amerikaan pirezidaantii filachuuf ji’uma 10n tokkotti hafe. Paartiin Demokriaati hujii tana pirezidaanti Tiraampi irraa fudhahcuuf itti jirti.
"Nama 334,000 caalaatti marsaa interneetiiChange.orgirratti ""Justice for Harambe"" Harambeen dhugaa qaba jedhee mallatteesseef."
“Nama 500 caalaa arganna jennee abaddanna,” jedha pirezidaantiin waldaa kanaa Ibraahim Jeeylaan.
Nama 800 caalaa fixee miliyoona hedduutti sodaan jiraata.Addunyaan woma isaa dubbachuutti jirti. Haga ammaatti Afrikaa gama Dhiyaahatii alatti nama irratti arganii hin dhageenne.
Nama aadaa barachuu fedhuun maan jetta jennaan “ijoollee dargageessaatiin aaadaa jabeessii aadaan yo badde lammeesos hin dhufutu nama irraa aadaa baradhu,jaarrolee irraa baradhu.”
Nama aadaa barreessu maan jettee gorsu feeta jennaan“waan barreessan sun, aadaa barreessan sun irra dedeebihanii ka barreessu caalaa ka dubbisutti dhugaa himuuf barreessuu malan. Kitaaba kana keessatti namii Oromoo ufi arga.”
Nama Adaamaatti bilbilaan dubbifne keessaa haatii ijoolleetii daldalaan bulti Tanumaaf jettee guyyaa sadii Somaliland ooltee guyyaa sadeessootti adoo galtuu Jijjigaa naannoo Wacaalee jedhanitti poolisiin naannoo qabde.
Namaa fi paartiin 137 biyyaa nagaa dhowwan jedhanii himachaa bahanilleen warra waan himataniin dhiisaniif jedhanii keessaa tokko.
Nama Afirkaa baqa yaahuf fala barbaaduu baannaan Afrikaa keessaa nama miliyoona 100 baqachuuf yaa’a jedha minsiterii haajaa alaa Jermenii, Gerdi Muuler.
“Nama afuritti madaahee sadii dhiiraa tokko ammoo dhalaa.”
“Nama afuritti rasaasaan dhahame.Lama harkarra dhahame,tokko dubartiin garaa irraa dhahamte,namii lama baaddiyaa dhufe.”
Nama afuritti wal dorgomuutti jira.Paarii lachuu keesssaa lama lama.Paartiin senetii Amerikaa moote mootummaa gama hedduu harkatti deebifatti.
Nama akkaDabbasaa Guyyoo,Nadhii Gammadaa,Moluu Boruu,tissaa horii Rimseessa, Soloolo Keenyaa qaban,Jaldeessa Waaqoo ka waraanii Itoophiyaa qabee lafaa dhabanillee iyyaatiillee hin dhageenne jedha.Warii Jaatanii eegii qabanii barbaada ganna sadiitiin duubatti arge.
Nama akkana baqate kana kaan lafa Oromiyaa warrii durii keessaa dhufetti akkuma fedhii isaaniitiin walumatti qabanii gargaaran.
Nama Amerikaa abbaa seeraa mana murtii walii galaa tolchuuf qorachuutti jiran kana pirezidaanti Amerikaa,Donald Tiraampitti filae.
Nama ammaan dura qabamuun ibsame wajjiin waliigalaan lakkoofsii vaayrasiin qabamananii afuur guutee jira.
Nama amma filan kana seneterii Amerikaa fedhu fudhate fedhu ammoo dida. Amerikaan abbootii seeraa Mana Mmurtii Walii Galaa 9 qabdi.Yoo fkn murtii kennuu irratti namii 4 gama tokko bahee 4 ammo gama dhibii bahe akka namii 5essoo gama tokko tahee dubbii muruu dandahuuf 9 tolchan.
Nama amma itti gaafatamaa guddoo USGM tahee dhufe Paak guyyaa 11 duratti koreen Senetii Amerikaa haga guddaan harka paarti Rippaabilikana jiru hujii tanaaf filate Demokriaatotii hedduun irratti didan.
Nama Artiist Daadhii Galaan Ajjeesuun Himatametti Hidhaa Umurii Guutuu Tu Murame
Namaa saanii, gaalli, harroonni, leenci odoo hin hafin, hunduu haalluu alaabaa Somaaliilaand (magariisa, adii fi diimaa) uffataniiru. Hunddi isaanii hiriira fi agarsiisa kabaja ayyaana oggaa 25ffa Somaaliilaand Repuublikii Somaaliyaa irraa itti cittee, walabummaa ishii labsite irratti argamuf qophaahan.
Nama baqate dhufe kana kaan firaa fi fiixaa biratti kaan ammoo walumatti qabanii qubsiisanii gargaruutti jiran.
Nama baqatee dhaaba kana jala jiru butanii gara biyya irraa dheessetti deebisuun seera addunyaa cabsuu dha jechuun jaarmayaaleen adda addaa falamii dhagesiissaa turuun ni yaadatama.
Nama baqate kana ummata,hojjataa mootummaa naayata, abbootiin qabeennaa fi nama hedduutti nyaataa fi dhugaatii, wayaa fi waan hedduun gargaaruutti jiraa jedha.
Nama baqatellee ummaaa fi dhaabbilee namii hedduun itti wal gargaaree jireenna isaa faluufiitti jiraa namilleen diqqaattullee amma qaheetti galuutti jira jedha bulchaan aanaa Mooyyalee aabba Baggajjaa Morgee.
Nama barbaachiisaa dha ykn odeeffannoo qaba jennee yaadnee mara waamnee gaafanna.Kanas namnii mormee hin jiru. Akka hin dhiyaanneefis kan dhorkamee tokko iyyu hin jiru jedhan Adeeb.
Nama daldalaa kan ta’an Pavel Katse-venko Hagerstown, Maryland irraa yoo ta’an gara bashannana kanaa dhufuun ilma isaanii waliin yeroo gaarii akka dabarsaniif gargaare.
Nama dhabee jennaan ijoollee karaa irraa beenzina funnaaniin xuutti darame achumaan walii jaala taane. Hambaa namii lafatti jisse suqunnannee bullaan.Adoo argannee jireenna kana keessaa nu baasee nu barsiisullee hin feena.”
Nama dhiba kana fakkaatu irratti arganillee mana isaaniitti tohatan.Ka dhibii itti jabaatu ammo hospitaalatti ergan.Dhiba kana damee hojjattutti jiraa yoo dhibi jabaate waajjira muummee minsiteratti erga.
Nama dhiba kana irratti argan ta waaqaa malee afaaniin funnaanii dhiigi xinnissee yoosu ijjeesa.
Nama dhibba hedduutti ammoo Tiraampi irratti hiriira bahuuf kurfoo jira.Fkn sanbata diqqaa ka Tiraampi akka hardhaa hangoo fudhate dubaroota kuma 200 tahanitti hiriira mormii baha.
Nama dhimmi isaa harka Tika nagaa biyyooleessaa seene UNHCR qunnamuuf eehama hin qabu garuu kan dandeenye mara yaalla jedha UNHCR Kaartuum.
Nama dhiyoo baqatee bahe keessaa akka bulchaan Harargee Dhiyaa,obboo Teklee Dheeressaa jedhetti 2,003 godina isaanii aanaa Mo’eessootii fi Asabootitti qubate.
Nama dhuamte malee nama hedduutti madaahee hopsitaala Asebootti geessuutti jiran.
Nama dhukkuba Sombaan qabame irratti qorannaa arifachisaa kan daqiiqaa 100 qofa fudhatu gaggeessuun mala dhukkubichi jiraachu fi jiraachu dhaba isaa baruun itti danda’amu kan argate tahuu Jaarmayaa Fayyaa Adunyaa(WHO)n beeksisee jira.
Nama dhumate malee qabeennii mootummaatii fi ka dhuunfaallee waraana kanaan akka barbadaahee fi namii kuma 10-15 baqachiisee jedha.
Nama dorgommii baranaa moo’e Gurrandhalaa 2020 keessa badhaasan.
Nama fixan kana qaraa bombi itti darbatanii eegee ammoo kalaashii fi shugguxiin hadhani jedha.“Bombiin dhootee irraa baatee jennaan kalaashiin nama hadha.”
Nama fixan keessaa sadii akka bulchaan aanaa Mooyyalee jedhetti jaarrolee biyyaatii waraana mootummaatti fixee qawweellee irraa fudhate.Mooyyalee akka warrii lafaa jedhutti biyyuma dhiitee bariitellee waranaaati.https://www.voaafaanoromoo.com/a/4655393.html
Nama fixee jennaan gatii tikkeetii xuyyuuraa $3,000 bitatee Itoophiyaatti galee jiraachaa bahe. Jennaan namii isa beeku arge himan. Itoophiyaan nama Gurrandhalaa 2019 keessa qabdee Muddee 3, 2019 Amerikaa fidan.
Nama Gaanaa dorgommii addunyaa daawwachuuf dhufee kumaa oli miila dhufneen malee ka galuun hin qamnu jedhu fakkaatee Biraazilitti harka kennate fa. Taphattoota akka Ronaaldoo fi Meesii faan haga silaa eganii kaan goolii hedduu galchu dhaban fa.
Nama gargaaruuf qaraa qalbii sabaan gargaaran,fedhii fi jabeenna qabachuu wayya akka Dr.Guddataa Hinikkaatti.
Nama gobaan dhawatan,nama maqaa isaatiin duula dhaqan. Qaroo dubbatee nama dhugeeffachiisu ka fuluma itti qajeele cufatti faana isaa itti argan jedha warrii Shaalqaqaa Jaatanii Alii beeku.
Nama godina dhibii keessatti wal dhaba kanaan baqate akka Dr.Abarraan jedhutti godinaa fi aanaan akka nama naannoo isaaniitii baqate gargaaru koree tanaa fi mootummaalleen itti dhaame.
Nama godina Walaayitaatti sababa lolaatiin dhuamte 41 keessaa saddeeti maatii tokko.
Nama goolii eeguuf ammoo Edouard Mendy ammoo Rennes irraa £m22m bitatte.Leenjisaa Biraazil Thiago Silva ammoo Paris St-Germain irraa ergifatte.
Nama gurraacha akkuma durii ganna dhibba hedduun duratti Afrikaa bitatani dhufaniiniin ammallee caasaa seeraatii fi bulchiinsaa wal xaxeen gadi qabuutti jiran jedhanii iyyuufiitti jiran.
Nama haasaan isaa qaraa ta’uudhaan kan beekame – laavroov, sirnicha irratti haasawa dhageessisaniin, dhiittaa mirga dhala-namaa fi cunqorsaalee ka biroo Zimbaabuween ittiin himatamtu irraa ka’uun imaammata ugguraa Yunaayitid Isteets biyyattii irratti qabdu qeeqanii jiran.
"Nama hagana gahuun filamuun akka jecha Dr. Tewodiroositti karoora innii dhaaba kanaa qabu mirkansitiif.Yoo hujii tana hojjattu cufaa namii fayyaa qabaachuun mirga isaa akka tahe mirkansaa hojjata.""Ummata keenna keesa harkii 50 karaa caasaa fayyaatii fi caasaa fayyaa addunyaa ittiin argatu hin qabne.Fayyaan mirga namii qabaachuu male keessaa tokko.Fayyaan bu’uura guddinnaati.Karaan cufti ka akka caasaa fayyaa addunyaatti nama geessu tahuu male.Akka kanaan yahuu malle.”Dr.Tewodirsoo ganna shan dhufaaf daarktera Dhaaba Fayyaa Addunyaa tahee hojjata.Ganna shanan hujii tanaa filanitti waan hedduu hojjachufu karoorafate.Caasaa fayyaa addnyaa jabeessuu qofaa mitii akka jecha Dr. Tewodiroositti Dhaabii Fayyaa Addunyaa dhaaba itti gaafatama qabuu fi suniin hojjatu tahuu male.""Duulii filannoo akkuma isanii beettani amma ya dhumatee ammitii saatii hujiin jabduun jalqabdu,isanilleen hinuma beettan. Taatullee walumaan duratti yaanee jijjiirama finna.”Akkuma hujii jalqabeen jedha Dr.Tewodiroos akka dhaabi kun ariitiin balaa addunyaatiif dhaqqabu tolcha.Saatii balaan itti dhufe cufatti Dhaabii Fayyaa Addunyaa qophii jiraachuu male."
Nama haga tokko manneen irra yaahanii barbaaduutti jiran.Bulchinsii motummaa Amerikaa horii ummataan gargaru ka ‘nu gahu’ qamna jedha.Namii insuraansii manaa qabu tana irraa faaydaa argata.
Nama Hagayyaa 28,2008 mana hidhaa Qilinxootti dhume akka jecha abukaatoo seeraatti adoo waan isaanii jari sun dhumeen qoratanii hin beekin awwaaluun seera malee tanaafuu qorannoon Koomishiinii mirga namummaa Itoophiyaa kun waan nama shakkisiisaati.
​Nama hardha ‘Super Tuesday’filannoo godinii 12 bahee kaadhimamaa filatu moohate abdii perzidaantii tahuuf abdii guddaa horata.
Nama Haroo Mayaatii dubbifne keessaa tokko nama barumsa yuniversitiitti ganna sadeessoo batatu “ummata keenna awwaalannee daangaa keennya kabachiifannaaf barumsa dhiise. jedhanii babahan
“Nama hedduu hidhanii dhaanan,” jedha namii maqaa ufii himachuu hin fedhin tokko aanaa Liiban irraa
Nama hedduutt dhiba ‘ttiitee gurraahcaa’ jedhee akimate gale. Taatullee ammatti wannii laabratoorii mirkanaahe hin jiru jedhan.
“Nama hedduutti dhufe.Keenyaa keessaa,yuniverstii Bulee Horaa,Haroo-Maayaa,Jimmaa fi fulaa hedduu dhufan.Waan durii footoo qofaan beekan daballee, gammee, kuusaa fi raabaa ilaan argan.”
Nama hedduutti filannoo tanaaf bahe.Akka koomishiinii filannoo biyyoolessaa jedhutti nama miliyona 42tti filannoo tanaaf bahe nama harka 80 bahee filatee jechuu.
Nama hedduutti harka jara kanaatti lubbuu dhabellee.Dootii tun paartilee siyaasaa guddoo miira hammeessite.Paartileen siyaasaa tun hardha afaan Oromootii fi afaan Amaaraatiin ibsa baasan.
Nama hedduutti hubbaara ykn T-Shirti naqatanii dorgomaniin fedha.Akka namuu kana argatu tolchuuf torbaan itti aanaatti dabarsan jedha warrii kopheesse.
Nama hedduutti jaarsa kana marsaa inteneetii akka akkaa fb fi waan hedduu irratti jaarsa kana walaloo fi barreeffamaan waan hedduu jechuuniitti jira.
Nama hedduutti qahee fi ufiitii baqatee akka hamaa keessa jira.Itti aanaan pirezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaa, Shimallsi Abdiisaa fi miilotii isaa hardha Gujii Dhiyaa oolan.
Nama Hedduutti Sagantaa Dargaggootii Oromoo Ganna 50essoo Alii Birraa Sirba Itti Jalqabe Ulfeessuuf Qopheessaniif MN Yaahuutti Jira
Nama hidhan kana yoo maatin sagalee fideefillee nama irraa fuudhuu malee namaan wal hin agarsiisan jedhu.Guyyaa jaha keessatti nama 210 tahu hidhame jedha warrii lafaa.
Nama himata wal fakkaataa galmee tokko irraa qabu irratti murtii adda addaa kennuu kana seerrii biyyatti attamiin ilaala?
Nama hiriira bahe bittinneessuuf akka jarii achi jiru jedhutti poolisiiin akka malee qawwee dhaanuun ummata bittinneesuu yaalan jedhan.Hiriira kana irratti intala dubaraa,Xummee Jaarsoo jedhanitti madaahe hospitaala jiraa namii hedduulleen miidhamuu hin oolu jedhama.
Nama hiriria bahe irratti poolisiin qawwee tokkosee nama lamaan madeessan jedhan keessaa tokko Dhaddacha Dandanooti hospitaala jiraa kaan maqaan hin beekamnee miilatti dhawame jedhan.
Nama hojii uummataa hojjatuu moo hojii mummichi ministeeraa barbaadan hojjatuutu muudama inni jedhu gaaffii ta'uun ibsamee jira.
“Nama ijoolleen qahee baqattu akkamitti biyya bulcha?” jedhaniin.Woma taateefuu paartiin filannoo kalee ta akkasii keessatti Jones moo’e.
Nama isaan ajjeese baruuf Mootummaan kutaa Sanaa polisootaa wajjiin hojjataa jira jedha Joon Taanzaa gabaasa ergeen.
Nama isa cinaacha lafaan gahu dhabee jennaan dorgommi dhiisee yuubomee horii miliyoona hedduu bara dorgommiii suniin tuulatetti deebi’e.Horiin innii hin qabaa jedhan $miliyoona 700.
Nama isa moo’u dhabee jennaan bara 2017 dorgommii ufi irraa dhiisee yuubome.
Nama isa qabee fidee ykn gara innii jiru argee iyyaheef horii miliyoona hedduu kenninaa jettee addunyaalleetti labsatte.Waraanii Amerikaa akkamitti Osaamaa Binlaadin gaadee qabate?Qabiitii Osaamaa Binlaadin prezdaantiin Amerikaa Barack Obaamaatti eda galagal labse.Osaamaa Binlaadin ya ijjeefamee waraanii Amerikaa reeffa isaallee harkaan gahate.Akka bulchoota Amerikaa keessaa tokko jedhetti, duulii Osaamaa ijjeessuuf xuyyuura diqqaa tokkoon bahe mala jabaa du’aa fi jireenna jidduu dabree lafa Osaamaan itti dahate teessoo mootummaa Paakistaan Islaamaabaad gara ollaa Abbottabaditti dabre.Yoo achiin bahan manii Osaamaan itti dahate waan ganna 4-5n duratti jaaran fakkaata. Dallaa guddoo ka gubbaallee sigiingii ykn shiboo electrikii qabduun marsan fooddaa ykn diqqoo alaan argan,balbala waayyin ufi irraa eegan lama qaba.Duulii kun manii Osaaamaa kun interneetii fi bilbilallee qabaachuu dhabuu isaa arge.Itti gaafatamaan mootummaa Amerikaa ka waan kana dubbate tana malee yoo duulii Amerika kun dhufe Osaamaan qabaallee dhowwatee waraana kanaan du’e.Akkuma taateefuu waraanii Amerikaa dameen Navy Seal bulchoota naannoo Paaksitaan ufilleetti hin dabalatin lolee Osaamaa ijjeesee haga daqiiqaa 40 achi turee waan guru guuree achii yaahe.Waraan kana keessatti namii dhiiraa Osaamaa malee nama sadiitti dhumate tana keessaa lama nama Osaamaa oduu guru sadeessoo ammoo ilmaa Osaamaa angafa keessaa tokko jedhan.Mee waan tana irratti qopheessine MP3 tana irraa caqasaa.
Nama isa waliin dhumate ammatti maqaa hin dhoomne.Dootii tun nama hedduu rifachiifte
Nama isiin fulaa buutee hojjattu,Jerome Valcke,,bulchaFIFAka gumboo nyaatee hojjate jedhanii ganan 12tiif hujii kubbaa miilaa irraa dhaaban.
Nama Itoophiyaa gara biyya alaa deemuu fi ka biyya alaa keessattu dhukkubii kun keessatti argamellee gorsaa kennaa kaan ammoo qorachaa hojjachutti jiran jedhan.
Nama Itoophiyaa kuma kurnya hedduutti Yemen keessatti rakkachuutti jira
Nama Itoophiyaa miliyoona 10 fi kuma 200 gargaarsa eegata jedhan keessaa hagii miliyoona 8 warra akka hamaa jiru ka sagantaa safety net jedhaniin gargaaruutti jiran.
Nama Itoophiyaa waan hedduutti biyyaa oofa; Barnoota,milkii,siyaasaa,jireenna goomittaa qabu barbaada fi waan akka akkaati.
Nama jarii naannoo Somaaleetii fuudheen badeen kun tokko irraa buusanii tokko irraa hin buufne ya fudhtanii badeen.Nama hedduu akkanaan asi cophxee isaanii dhabanitti jiraa jedha aabba Galgaloo Baggajjaa.
“Nama jijjiiramaan deemuutti jiru argee wal dubbanne. Muummeen minsiteraa kuniin nama biyyitii feetii ka satii rakkootti biyya tanatti dhufe.Tanaafuu gargaarsa keennatti maleef.”
Nama kampaasa tanatti guuran jedhan keessaa akka warrii nu dubbifne jedhetti ijoollee haga 60-70 tahanitti keessa jira.
Nama kana amma dubbiin guddoo itti oowwaa deemuutti jirtii waan hedduun himachuutti jiran.
Nama kana balleesaa innii ganna afuriin duratti ummata hiriira bahee akka abbaan isaa, Mohaammar Gadaafii hujii irraa bu’u gaafate ficcisiise jedhe ijjeechaa itti mure.
Nama kana dhaaba Amerikaa USDAti ganna 4f hujii irraa dhaabe.Albeertoon Mo Faaraa, Yoomiif Qajeelchaa,Siifan Haassanii fi nama hedduu leenjsie.
"Nama kana ganna dabre keessa wanjala caasaa interneetii irratti hojjate jedhanii balleessaan himatan.""Namii waan kanaan himatan Meeloon waan anaa fi miilotii kiyyalleen mootummaa jibbuuf hujii tana hin hojjannee jedhanii mormachuutti jiran.”"
Nama kana huji tanatti filachuu fi dhibaachuu irratti wal falmuutti jiran. Abbaan seeraa mana murtii walii galaa Amerikaa yoo ufumaan fedhee dhiise malee haga jiru hinuma hojjata.
Nama kana kalee ganama Ispeen,magaalaa Barseloonaa hoteelii Sabadell keessatti qaban.
Nama kana kontiraata ganna sadiitii bitatanillee akka fedhan hin taaneef jedhanii kotoraata haaressufu didatan. Innilleen tana ufuma irratti eegachaa bahe.
Nama kana paawndii milyoona 22tin bitan jechuutti jiran.Chelsiin ganna kana keessaa paawondii miliyoona 200 caala baaftee nama haaraa torba bitatte akka oduu arganneetti.
Nama kana qabamuu didee poolisii baqate jedhanii akkana tolchan.Rasaasa afran keessaa afuriin dhahan achumaan hidhaa gadi chochuu dadhabe.
Nama kora paartii Rippaabilikaan dhufu akkana suqan
Nama kuma 10 caalaa irratti argan.Chaayinaa malee dhukkuba kana biyya 18 keesatti argan jara kana keessaa saddeetti namumatti biyya 4tti keessaa walti dabarse. Afran keessaa Germany, Japan, Vietnam, United States.Akka daarekteri Dhaaba Fayyaa Addunyaa,WHO Tedros Adhaanom jedhetti dhukkubii kun akka malee namatti dabaraa deemuutti jira.Tanaaf Kronaan dhukkuba addunyaa balaa tahe jedhanii labsan.
Nama kuma 30 caalu Suudanitti baqte keessaa akka UNICEF jedhetti kumii 12 ijoollee jireenna jajjabaa keessa jiran.Hagii tokko maatiin gargar bahanii kaambi baqaa jiran.
Nama kuma 500 caalaa horii ammoo kuma 200 caalaa dheebuu baasa jedhanii birrii biliyoona 3 fi miliyoona 600tiin itti jiran.
Nama kuma 54 tapha kana daawwacuu dhufe keessaa hagii guddaan ka El Salvador. Namii biyya tanaa kuma hedduutti DC jiraata.
Nama kuma dhibba hedduutti dhumatee miliyoona lamaa caalaatti baqate.
Nama Kuma Dhibba Hedduutti Muudama Perzdaanti Obaamaatti Dhufa,Nami Maaniif Akkana Isa Jaalata Seetan?
Nama kuma hedduu ka baqate kana haga guddaan ka gargaaruu fi qubsiisu, koomishiina ittisa balaa fi qophaahinaa,mootummaa naannoo Oromiyaa damee Ittisa Balaa,damee Fayyaa,damee Qonnaa fi hedduu.
Nama kuma hedduu seera malee horii baasift jedhanii adaban.
Nama kuma hedduutti istaadiyoomii kilabiin Kobe Biraayanti itti taphattu kaLos Angles taphatu Staples Centerkeesastti dhfuee booheef.
Nama kurnya hedduu ammo warra lafa eeguu fi warra qurxummii guurrataa achi jirutti argee bisaan keessa guuree lubbuu baase.
"Nama Kuubaa sadeen gadi dhiisanillee ganna kurnya USA hidhameAkka jecha perzidanati Obaamaatti biyya km 145 qofa daarii Amerikaa irraa fagaattu moggaatti baasanii itti oli seenuu didanii addunyaan wal hanqisuun waan hin taane ammitii saatii karaa haaraan walti dhufan tahuu malte jedhee dubbate.""Woma tokko qofa ganna kurnya shanii caala irra dedeebihanii bu’aa haaraa barbaaduutti hin amanu.”"
Nama lallaban abbootii isaanii bira naqanii gumiin mirgaa fi bitaan marsitee eebbifti.
Nama lamaan tana irratti rasaasaa poolisiitiin du’e malee nama saddeetitti madaahee hospitaala Yaaballoo jira.
“Nama lamatti adoo wallaananuu asitti du’e.Nama sadii fidan,tokkoo reeffumaan dhufan.Tana jechuun ammoo namii asi dhume shan jechuu.”
“Nama madaahee fi hidhamee jedhan “qulqulleeffachuutti jirra,”jedha.
“Nama mana jaarratu maagaraa murra.Sunu saatii lama yaanee namaa hojjanna.Saatii haga 7-8 hojjattee shiliingii 50-100 namaa baasan.Dhabaa mannaa.”
Nama miidiyaa beekamaa Hong Kong fi leellisaa dimokraasii Jimmy lai seera nageenya biyyoolessaa Chaayinaan qophaa’e kabajuu dhaban jechuu dhaan namoota torba hidhaman keessaa tokko.
Nama miliyoona hedduutti doolara 60 jahaa argata.Pirezidaanti Tiraampi akka sagatnaa dhibii irraa horii diqqeessanii nama tokko dooalrii 2,000 aragtu fedhe.
Nama miseensa ABO jedhanii himatan dubbiitti itti jabaata.Yoo dhibame akka fedhe hin akimatu yoo akimi geessanillee jarjarsanii akka innii akka fedhe doktoriitti dhiba hin himanne jarjarsan. Beellamallee akka dansaa hin qabaniif.
Nama muuziqaa lammiin ameerikaa Prince umurii isaa waggaa 57tti akka tasaa du’aan boqochuun addunyaa mara irraa kanneen muuziqaa isaa jaal’atan rifaasisee jira.
Nama naa kadhatu ykn naa yaadu hin fedhu kan jedhan haatii ilmii isaani torban kana mana Bunaa Kaliforniyaa keessatti jalaa ajjeefame seerri meeshaa ugguru ba’u qaba jedhan.Ilma isaanii kan haleellaa bara darbee Laas Vegas keessatti gaggeeffame irraa lubbuun hafeetu haleellaa ammaa Kanaan jalaa ajjeefame.
Nama naannoo hujii didiqqoo akka waardiyaa malee hujii namii barate hojjatutti nama qaxaruu dhabuu fa.
Nama nadheen himatte naqaashii itti hin barbaadanii akka aadaatti gaaddisatti yaamanii himatan.
Nama ofii dhabuun attam akka nama dhukkubsu nan hubadha jedhan Baayiden. Laphee ofii keessatti qaawwaa inni dhiisee darbus nan beeka, hafuura ol fudhatanii deeffachuu akka dadhabuu ti jedhan.
Nama paartii Rippaabilikaan keessaa dorgomu Donaldi Tiraampi waliin moohuuf walii mirkansan.
Nama paartii Universe fulaa bu’ee dorgome, Cabral Libiitii fi Joshua Osih paartii Socialist Democratic Front keessaa dorgometti akka filannoo sun faaydaa hin qabdu jedhanii ufi irraa dhiisan gaafate.
Nama Qaamaa Hir’uu Harkii Fi Miilli Isaa Hin Sossoone Shakkamaa Dha Jechuun To’annaa Jala Oolchan: Maatii
Nama qabu irraa namatti dabra jedhanii dhageettee....
Nama qaraa qorsa kana waraannatee, narsii New York ka warra akka lubbuu jiru wallaantu, Sandra Lindsay.
Nama rakkoo akkanaa tana keessa jiru ammoo gargaaruuf akka obboo Toleeraan jedhutti “Waamicha hin barbachiisu. Dhageennaan gahaadha.Dirqama lammummaa bahuu qamna.”
Nama Robert Lilligreen jedhan filannoon moo’ee hojjachuutti jira. Namii Somaalee ka isaan duratti hujii innii amma itti jiru tana MN keessatti argate hin jiru.
Nama sammuu hin qabna isa jedhu gaafatamanii Tillerson kana jechuu isaanii hin haalle, garuu dhimmootii xixiqqoo irratti yeroo hin gubu jechuu dhaan Traamp fi imaammata isaanii alaa galateeffataniiru.
Nama Shakkamee Jedhan Angawoonni Amerikaa Qabanii Jiru
Nama sun gadi dhiisisuu fi gadi dhiisuun dhowwuu irratti dhakaan wal hadhan. Tana irratti akka jaarrolee fi bulchiinsaa magaalaa Mooyyalee jedhutti Oromiyaa irraa nama sadii madeessan.
Nama suuqii diqqoo keessaa guyyaatti qarshii 100 hin arganne 3,000 argatta jedhaniin gibira itti muran jedha namii kun.
Nama tapha kana daawwate keessaa tokko Saladdiin Abdaati. “Qophiin baranaa baayyee bareeddi, takkuma ta akkana bareeddu argee hin beeku”nama Oromoo hedduu walti fidee,jaalala jabeessitee waan hedduu wal irraa baratan.”
Nama Tiraampi abbaa alangaa addaatiif filate,Jeff Sessions hardha Capitol Hill, galma walgahii kongireesii Amerikaatti yaamanii waan hedduu gaafachaa qorachaa oolan.
Nama To’annaa Jala Oolee Dararuu Heera Biyyattiitu Dhorka Prezidaantii Mana Murtii Walii-galaa Oromiyaa
“Nama tokkoffaa bahe maraa miti kan agarsiisu.Bakkuma feetettu waan ibsachuu yaadde agarsiisuu qabda.”
Nama tokkoof akka akka paartiin mormituu jettutti $8,000 kennan.Waluamttu haga kaleetti doolara miliyoona 3 fi kuma 500 jaraa kanatti qoodan.
Nama tokko qofan dhabe miti. Sadiin dhabe. Haadha koon dhabe. Obboleettii fi hiriyaa koon dhabe. Baay’ee walitti siqnna. Utuu nagaa natti hin dhaamin nu dhiistee deemte. Cimnaa fi amantii qabaachuun maal akka ta’e na barsiisteetti. Kan nuti nagaa taaneef sababaa iseen halkanii guyyaa Waaqayyoon nuuf kadhattuufi jette.
Nama Tokkummaa Mootummootaatti koomishiinii dinagdee Afrikaa keessa hojjatellee.
Nama Turkitti ambaasaaddoara Raashiyaa itti dhukaasuun ajjeese ilaalchisee ibsa xumuraa kennuuf yeroon hin geenye jechuun Raashiyaan beeksistee jirti.
Namatuu nu buqqise osoo hin taane akka mootumaan lafa nuuf kennu gaafachuf ofumaa bakka hojii keena gadi dhiisnee baane
Nama ufiifuu baqatee biyyaa bahee Hamzaa Booranaatti Sadaasaa 27,2014 RDH yayyabee itti gaafatamaa tahee hojjachaa bahe.
Nama Waamicha Biyyaaf Deebii Kennee Angoo Qabate jedhamuun kan faarsaman prezidaant Girmaa Walda Gorgis sirni awwaalcha isaanii har’a kaateediraala Sillaaaseetti raaw’atamee jira.
Nama waan jarri yakke jedhan bira dabraniif 7,611 keesaaa, 7,183 dhiira kaan ammoo dhalaa.
Nama waraana jidduutti marfame amma achii baqachiisuutti jiran. Otoobisiin nama baqachiisu ka qaraa ya achiin bahee nama magaalaa Idlibitti baqachiisuutti jiran.
Nama warra ufii bulchetti biyya bulcha.Nama biyya bulchu ammoo amalaa fi adaba isaa qoratan,tolaa fi hammeenna Isaa ammaa fi ka durii keessaa qorqoratanii diidatti baasan.
Nama wiixata darbe dhukaasee jedhame kan ilaaleen Braayaan VOA..f I meelii erganiin ‘to’annaa jala ooleera ‘ isa jedhu hiika seeraan yeroo ilaalluu ‘embaasii keessaa ba’u hin danda’uu isa jedhu gidduu akkaataa jechootaan garaaramuu kan ilaaleen adda addummaa qaba jedhan. Kanaaf jecha ibsii duraan Gazexxesootaaf kennanii turan ija kanaan ilaalanii ta’u Imeelii isaaniin ibsanii jiru.
Nama yakka hojjatee dabarsanii Chaayinaatti kennuu seera jedhu mormuun hiriirri kun gaggeeffamaa jira.
Nama ykn dhaabbilee mala raammoo tanaan diqqeessan ka qonnaan bulaalleen fayyadamuu dandahuun qonnaan bulaalleen fayyadamuun dandahu wal dorgomsiisuutti jiran.
"Nama ykn paartii filatan agarsisuuf mallattoo "" x"" gargaaramuun dogoggorsaa ta'u Medrek ibsaa jira. Bordiin filannoo kan Itiyoophiyaa garu mallattoon kun sadarkaa adunyaatti iyyu beekamaa dha, jechuun falma."
Nam hedduutti olloota warshaan Chaayinaa gaazii keessaa baafachuutti jirutti dhiba namii hin beenneen fayyyaa dhabuutti jria.Ollootii Kadar faatilleen dhibuma akkanaa kana himatan.
Nami amma filan kun Mohamed Abdullahi Mohamed bara 2010 haga bara 2011 muummee minsitera Somaalee tahee hojjachaa bahe.
Namicha Kirooshiyaa taphatu Luka Modric ammo kubbaa warqii badhaasan.Imbaappeen ka Faransaayii taphatu ammoo nama ganna diqqaa ka ganna 19tti waancaa kubbaa miilaa irratti goolii galcheen badhaasan.
Namichi Amerikaa boksiin beekamu,May Weatherdorgommii Caam. 2, 2015 Amerikaa kuta Laas Vegaasitti dorgoman moohee waan takka ispoorti keessatti tahee hin beenne dorgommi daqiiqaa 36tti doolara miliyoona 100 harate.
Namichii goolii isii eegu,Essam El Hadary nama ganna 40ti. Goolii adabii lama qabeef barana.Baranallee badhaafamuu hin oolu.Qara bara 1998 keessa badhaafame
Namichii Ispeeyinii taphatu Andirees Inestaa lammata Ispeeyin fulaa bu’ee hin taphadhu jedhee kakate.Inestiyaan nama ganna 34ti marroo ganna 12 keessatti 131 garee Ispeeyiniif tapahtee.
Namichii jara kana hadhe nama godina Illinoi Chikaagooti achitti madeessanii hospitaalaatti lubbuu dhabe.
Namichii Meksikoo taphatu Carlos Veellaalleen metirii 20 irraa galfate.
Namichii nama fixe kun dhalootaan Tuniziyaa,Anis Amir jedhanii nama ganna 24 Awurooppaa cufa keessa barbaaduutti jiran.Namii kun galgala,yoo namii gobbatee wa bitachuuf walti dhufe makiinaa fahiisaa guddaa ummatatti gadi lakkisee 12 ifxee 40 caalaa mammadeesse.
Namichi Tibba Darbe Haleellaa Boombitiin Magaala Ameerikaa Takka Shororkeessaa Ture Guyyaa Harraa Boombii Dhoosuun Of-ajjeese
Nami COVID – 19’ n Qabame Tokko Mooyyaleetti Argame
Nami dhibiin nama kana arge ammoo isaa qawwee guddoo rasaasaa guutateen dhufee abbuma fuula keessa dhufe hadhee achii namii wal caaccabsaa wal irra baqate jedhe.Namii akkana biyya fixe kun nama ganna 28 nama biyya Awustiraaliyaa jedhan.
Nami dhibiin rakkoo Oromiyaan keessa jirtu jedhe miseensota kongireesii Amerikaatii fi hawasaasa Oromootii gabaasa dhiyeesse daarektera olaantuu Instituuti OklandAnuradha Mittal.Instituutiin Oakland Amerikaa Kaalifoorniyaa jirti rakkoolee hawaasaa gama mirga namaa, qonnaa, daldala, misoomaa fi waan hedduun qoratti.
Nami dhukkuba kanaan qabame Keeniyaa keessatti mullachuun wal qabatee Embasiin Itiyoophiyaa Keeniyaa jiru lammilee Itiyoophiyaa Keeniyaa jiraataniif akeekkachiisa dabarseera. Harra karaa saba himaalee hawaasaan lammileen Itiyoophiyaa Keeniyaa jiraattan of eeggannoo akka taasistan; bakka nami itti hedduummatuus akka of qusattan jechaan dhaamsa dabarseera. Keeniyaan biyya Afriikaa vaayresiin kun keessatti argame ishee 13ffaadha.
Nami ganda Gorroo irraa dubbifnelleen lagii kun waan hedduu balleesse “jireena kiyya keessatti galaana hagana guddaa argee hin beekuu namii gara magaalaa Jerbaa jedhanii baqachuutti jira.”
“Nami hagii kaan ya baqatee yuniverstii bahe jedhan.Yoo namii gaafi gaafatu ykn hin barattanii ykn ammoo achi yaatan jedhan,” jedha.
Nami hagii tokko durii dhukkuba kana Raaree irratti arganii,Jaldeessii Gaaraa Raaree nyaatee namii ammaoo Jaldeessa Gaaraa nyaatee achumaan dhikkubi kun lafa cufa waliin gahe jedha.
Nami hagii tokko naaphi Amerikaalleen jabeenna isii beekeefii ufi eeguu male jedha. Bulchiinsii Tiraampi ammoo siyaasaa dhiifnee jabeenna Amerikaa ulfeeffannaa jedha.
Nami hagii tokko nafuma diriifachuuf atileetotii addunaya bebeekamoon ammoo badhaasa guddaa abbaa moo’ee kennan argachuuf karaatti baafate.
"Nami hardha filan kun Mohamed Abdullahi Mohamed, maqaan moggaasuu ""Farmajo.”Hujii tana Pirezidaanti Hassan Sheikh Mohamud moohee argate.Paarlaamaa biyya suniitti hardha marroo lama irra deebihee pirezidaantii kana Moqaadishootti file."
‘Nami harra Godina Booranaatti Kooronaan Irratti Argame Seeraan ala Daangaa Qaxxaamuree Seene’ Waajjira Eegumsa Fayyaa Aana Mooyyale
Namii 10n barana badhaasan kanaan Outstanding Refugee Awards jedhan. Nama ufi bira dabree ummata,maatii fi biyyaaf bu’aa buuse badhaafti. Badhaasa baranaa Fulbaan 25,2020 beeksisan.
“Namii aadaa keessatti du’e waan jiru fakkaata…tanaafuu Nagaasoon nama dhugaaf du’e,” jedhe.
Namii aanaa Madda Walaabuu jiraatu akka jecha bulchaa kanaatti saatuma fedhe dhufee nama hadha.
Namii abbaa gadaati dubbii himu,aadaa guutuufBokkuujedhan.Bokkuun jaarsaa lafa bulee ka warra dhiyoo baallii fuudhe ykn hayyuu tahe gorsu.
Namii achii baqatee dhufe kun akka obboo Tekleen jedhetti hagii guddaan dhalootalleen nama Asabootii fi Mi’eessoo.
Namii acjo keessa hojjatulleen duru tolumaan biyyaa hojjata jedha Dr., Birhanauun. Itti gaafatamtooti ONN guyyaa sadii keessatti mariif Finfinnee dhaqanii achumaan istuudiyoollee banatan.
Namii Adoo Dandeettii Qabu Ufi Keessatti Beekee Guddifatee, Doktora Dhiisi Waan Fedheeyyu Hinuma Tahaa jetti, Tiyyaa Diidolee
“Namii afaanii fi eennummaa ufii hin beekne ufi hin beeku,” jetti.
“Namii afaan keenna Booranaa dubbatu, Marsabeeti, Isiyolloo, Madheera, Solooloo,Nyaaroobii fi fulaa hedduu Keenyaa keessa jiraata tanaafuu namii nu daawwatu Keenyaa qofa keessatti miliyona caala” jedhan.
Namii afaan tokkoo dubbaa.Black lives Matter,BLM lubbuun gurraachaa bilaashaa miti jechuutti jira.
Namii Afrikaa ammoo miliyoona 30 caalaatti baadallaan bula. Hektaara miliyoona 300 irratti faasan. Duruu nama hedduutti balaa raammoo tanaatii beelahe.
Namii Afrikaa dorgommiiEPLdaawwatu yoo hedduu kilaboota Arsenaal, Manchester United,Liverpool fi Chelse jaalta.
Namii Afrikaa gama Gaafaa rakkoo ganna 60tii asitti argee hin beenne keessa jira, Somaaliyaatti namii beelaan dhumataa beela baqachaa biyyaa baha.Gama tokkoon bonaa gama tokkoon oolaa.Itoophiyaalleetti bonii jabaatee nama miliyoona hedduu rakkise.
Namii Afrikaa irraa fagoo jiru hagii tokkoo Afrikaa biyya dukkanooftuu,dhukkuba,beelaa fi wannii hedduun oolmaa fi bultii dhoorte qofa seha.Maqaa akkanaa kana ammoo abbaatti ufii dida.
"Namii Afrikaa maqaa hamaa kana irra kaahe nama Germany beekamaa,Imanu’el Kaanti,namii kun akka obbo Guyyootti Germanuma taahee maqaa Afrikaa irra kaaha.Tanaafuu,”dhalootii Amma nama abdatan,ka waan keessa dabre,ka itti deemu hubatuu fi ka ufi dandahee hujii isaatii fi jeccha isaatti abdatan tahuu,""male."
"Namii akka Bobby Madhav ka paartuma ANC keessatti ilkaan buufateef ammoo dubbiin diiduma teetti waan nama dhibduufuu hin qabdu.""Wannii nama dhiba hin jirtu. Maan jennaan paartuma ANC dhiphuu bal’innaa numa waliin baate qamanaa.Egerillee isuma herreganna.”"
Namii akkaEsperanca Francisco Domingosfaatii warra jireennii garaa hammaate.
"Namii akka Gil Daaniheel faatii warra Trump deeggaru.""Akka herrega kiyyaatti Tiraampi Amerikaa, fi ummat isii namii quba hin qmane faallee ulfeessee waan tolchuumale cufaa tolchu male.”"
Namii akka innii hujii irraa bu’u gaafachuutti jiran,Robert Reilley dhiyuma tana hujii tanatti filan.
Namii akka isii ka maatii walti barbaaduutti jiran hedduu.Warrii baqate kun gargaarsa ummatii tolcheetiif galta guddaa galcha.
Namii akka jaarsaatti Yaaballoo leenjii tanaaf jedhaniif qaban tokko Huqqaa Dooyyoo, abbaa ijoollee afuriiti.
“Namii akkana miihdame keessaa hedduuun warra biyya ormaatii New Zelanditti baqate tahuu hin oolu.”
​Namii akka Oromootiin maqaa moggaasan yaada dhiyeesse, Miseensa Mana Marii bulchiinsa magaalaa Miniyapoolis,Abdii Warsameeti.
​Namii akka Oromootiin maqaa moggaasan yaada dhiyeesse, Miseensa Mana Marii bulchiinsa magaalaa Minniyapoolis,Abdii Warsameeti.
Namii akka Sirgiyoo Aguheeroo, tapahtaan Arjentiinaa dhibiin jedhutti kilabiin Arjentiinaa kalee moohamtee gara mana wayaa itti jijjiirataniitti deebitee jennaan namii cuftii fuulii akk malee hammaatee namuu dorgommii keessaa baanaa ufiin jedhe.
Namii akkaTed Cruzfaatii Trumph dhaqabachuuf waan qaban waan hambifatan hin fakkaatan.
Namii akka ummatii Amaaraa badu ykn naannoo kibbaatii balleessan tolchelleen hin jiru jedhu. Woma taateefuu paartileen maqaa kanaa akka waan ummata tokko hadhanii balleessanii dubbatan fakkeessan seera malee dubbtan.
Namii akka Wahinaaniyaa faatii ammoo gabayaa buna addunyaa oli kaate arguu fedha.
Namii akkuma fedhetti dhiiraa fi dhalaa hin jedhuu namii akkuma fedhetti wal fuudhuun rakkoo keessa seenuu dandaha.
Namii Almaazitti aanee Xurunedh Dibaabaati sadeessoon ammoo atileetii Keenyaa Agnes Tirop.
Namii Amerikaa akka gabaasa mootummaa Federalaaatti akka durii kaan wal horuutti hin jiru.Tun ammoo waan ganna 30 keessatti arganii hin beenne.
Namii Amerikaa akka muummeen minsiterara jedhetti biyya ufii guddo jaalata; “Imimmaaniin nu geeggessitanii akka ciniinnannee hojjannu nu tolchitan.”
Namii Amerikaa Bundesliga dura taphatu gooli sadii galfate isuma qofa.Nama innii waliin taphatu Armine Harit kubbaa tana qajeelchee dura buuse.Innii ammoo irraa fuudhetti goolii keessa buuse.
Namii Amerikaa caasaa poolisiitii fi qorannoo yakkaa Amerikaa keessatti akka wanii hedduun qajeeltu himachuutti jira.
Namii Amerikaa dhufu rakkoo jajjabduu keessa dhufee jireenna biyya itti dhufee, ummataa fi maatii keessaa dhufee jijjiira jetti koomishineerii Tajaajila Fayyaatii fi Ummataa damee MN, Jodi Harpstead.
“Namii Amerikaa miliyoonaa hedduu fala jireennaa dhahuutti jira.Mindaan yoo geejjiba,liqee fi barnoota,inshuraansii keessaa baasan womaa harkatti hin hafan. Hojjataan miidhamuutti jira.Godina kiyya,godina ollaa kiyyaa fi ollaa hedduutti namii mindaa diqqaan jiraata. Yoo pirezidaanti jireennii namaa akka malee tolee jedhu jireenna dureeyyii moo jireenna eennu haasahuutti jira.Namii amerikaa guddoo miidhame.Mala jireenna ahaaraa qabaachuu malle.”
Namii amma abbaa alangaa addaa dhossaa duulii filannoo Tiraampii fi Raashiyaan waliin qaban jedhan qorachuuf filame Rooberti Muuler.
Namii amma akka aabba Duubii jedhutti adaadii keessa bisaan fedhata. “Goorrahii fi Dilloo keessaa bisaan fedhata lafa yaa’a.”Bisaan Billiqoo akka jecha itti aanaa bulchaa Dillootti woma jibbaatan.
Namii amma filame kun duraan abukaatoo tahee hujii seeraa hojjataa akka wal dhaba biyyitii isaa Kooriyaa Kaabaa waliin qabdullee mariin fixan fedha.Nama ganna 64ti.
Namii amma filan ku Cyril Ramaphosa filannoo pirezidaantummaa Afrikaa Kibbaa ta bara 2019 irratti paartii tana fulaa bu’ee pirezidaantii tahee dorgomuuf deema.
Namii amma filatame kunMoon Jae-innama paartii siyaasaallee keessa jiruu miti warra waliin dorgome 13 moohee pirezidaantii biyya sunii 19essoo tahee filatame.Durii Kooriyaa Kaabaatii baqate dhufe.
“Namii amma hidhaa jiru akka jedhanitti 30 tahaa 19 hardha gadi dhiisanii jara cufaa hirira baatan jedhanii hidhan,” jedhan.
Namii amma saree fi qaxurree fa dhiisee roobootii waliin ooluuf fa deema. Roobootiin waahela namaa taatu tun hagii tokko $1,500n bitatan.
Namii amma USGM bulcuuf deemu Paak nama durii fiilmii hojjatu durii gorsaa pirezidaanti Tiraampi Stephen Bannn waliin jaalaati.
Namii Angoolaan ammoo huji dhabuu qofaa mitii waan namii silaa akka namaatti argachuu male hedduu hin qamne.
Namii Angoolaan hedduun ammoo dubbii akkasitti hin laalu.Ganna hagana gahu keesatti bahanii filachuunuu milkii tokko jedha Joao Malungo namii ganna 52.
Namii asi jiraatu harka 60 oli nama biyya ormaati.Akka Taakkalaan jedhetti jarii kun mana marii bulchiinsa magaalaa keessaa bakka bu’aa hin qabu.
Namii Ayislaandi ammoo ijoollee isaanii ta kubbaa Arjentiinaa tana aatee akkana ufi irraa dhoortuuf achumaan gammachuun raphe jedhe. Silaafuu ammallee waltuma maran.
“Namii baaddiyaa jiru jireennii isaatuu ispoortii,warrii biiroo keessa hojjatu ka saatii miilaan deemuu diqqoollee hin qamne falachuu male.”
Namii bakka buutota ummataatiin moo’e filannoo moohuuf abdii qaba.Walumaa galatti electoral college 538ti jira. Namii electoral college ykn bakka buutota ummataa 270n filame pirezidaantummaa moo’a.
Namii balaa kanaan dhumate ka gabayaa Jimaataa Dubuluqi oolee galuutti jiru.Akka warrii lafaa jedhutti karaa godina kanaa irratti makiinaan yoma hedduu gara gala waan hedduutti gara galchallee.Namii balaa karaa Dubulqi irratti dhumate hagii tokko maatii.
Namii baqatee ala jiru kuma dhiba hedduu kana bokkeennii alatti dhaanumatti jira.Qarqaarsa argachuu baannaan akka ICRC-tti namii nyaataa dhugatii dhabee, dhibi lafa dhufee rakkoon hamatuun faana dhufti.
“Namii baqatee qahee ufiitti galuu male.Qeesiin amantii Kaatolikii Abraaham Destaa Itoophiyaa damee Maqii nama miliyoona 2 fi kuma 500 caalaatti biyya keessa baqatee jedhee natti hime. Jarii gargaarsa fedha.”
Namii baqate jedhan 8,000 caala jedhanillee akka jecha Girmaatti namii hagii guddaan gara nama beekuu fi ollaa keessa waan baqateef malee namii baqate hagas caala.
Namii baqetelleen gargaarsa argachuutti hin jiruu,bulchiinsii naannoo Oromiyaalleen baqataa kana dhufee hin ilaalle.
​Namii bara 1967 keessa sagantaa Afaan Oromoo Moqaadishoo dabru gargaaru, keessa hojjatu cufii ijoollee kahimaati. Hagii guddaan warra ganna 20 keessa jiru.
Namii bara hedduu asitti daqiiqaa shan keessatti goolii sadii galche hin jiru. Taphaa kalee Laziyoon Palermoo waliin taphatte irratti 6-2 mootee keessatti goolii sadii isatti dadqiiaa shan keesatti galfate.
Namii bara sun Afaan Oromootiin hujii tana bara 1960 keessa jalqabe,Ayub Abubakar. Ayub akka gaazexeessaaAbdii Huseenjedhetti nama ganna 20 keessa jiru.Kophaa ganna hedduu Afaan Oromootiin Moqaadishoo oduu dabarsaa bahe. Barii sunitti Afaan Oromoo daqiiqaa 5 qofa dabrsan.
Namii baruma cufa mataa buusee lafa gaadaa deemuu hin malle akka jecha pirz.,Lammaatti.
“Namii beekaa rafe adoo yaamanillee hin dhagahu .Rakkoo Karrayyuu adoo arganii walti callisuutti mumullata.” jetti.
“Namii beelaan gaggabuutti jiraa edallee midhaan xaasaan walii qoodaa wal qulaamsaa jenneen,” jedha aabba Dhokkoon.
Namii Biraasesitti bilbilaan dubbifne akkana jedhe
Namii biyya abahe bara 2014 keessa akkuma addunyaattuu doolara biliyoona 435 biyya keessaa yaa'etti ergee maatii fi biyyallee garaare.
Namii biyya Afrikaa gama Bahtaatii fi Eezhiyaa baadaallaa ykn boqqoolloo, misingaa dabalee midhaan bona dandamatee bisaan diqqonon bahaa qabaachuu fedha.Fedhii qofaa mitii midhaan kun guddoo bara rakkoolleetti malkaa nama dabarsan.Saayintistootilleen mala warra baruma baraan laftii bona itti taatu tanaan qarqaaran falumatti jiran..
Namii biyya alaa jiru ka akka barsiisaa yuniversitii East London, Siyyum Hammeessoo faatilleen “Maatii keennaan wal arguu dadhabnee,”jedha.
Namii biyya alaa jiru,manneen amantii kirsitaanaa,Islaamaa,waaqefftaa,fi hawaasii Oromoolleen silaa nama akkanaa rakkatu kana maaniin gargaaruu male.
“Namii biyya dura deemu aadaa fi dhugaan biyya bulchuu male.”
“Namii biyya godaanaa mitii dubiin guddoon, namii biyyaa yaahuu Awurooppaatti gallaa jedhee karaa kubbu nama hedduu balleessu irra yahau hin feenu.Kaan karaatti dhumatee kaan bisaan duude dhumee.Akka namii Eeritaa balaa kana irraa hafee jireenna dansaa argatee hujii hojjatee jiraatu arguu feena.”
Namii biyya isii isii miliyoonii hedduulleen biyyuma ufii keessatti ormaa tahee kaan biyya itti aanutti baqate.
Namii biyya ufiiti yaahee biyya ormaatti jireenna wayyaahaa barbaada yaahu yoo silaan seeraan tohatan biyya keessaa bahee fi itti deemullee faaydaa qaba.
Namii daangaa irra taa’ee nagaa biyyaa eeguutti jiru akka jarii dubbifne jedhetti nyaataa dhugaatii,mi’a waraanaa dansaallee hin qabu.
Namii daawwii dhufuu fi miseensa Jiddu-Gala kanaa dhufu miseensaatii fi daawwii dhufutti miseensotaa fi daawwattootii kitaaba US 190,000 elektiroonikiin jiru,barreeffama qorannoo gara garaatii barreeffame miliyoona 1 fi kuma 500 fi odeeffannoo Amerikaa tolaan argatan hedduu qaba.
Namii dallanee makiinaa caaccabsee,buufata poolisii caaccabsee gubee,kaan ammoo wa saamee woma hedduutti tahe.
Namii Davisson waliin hidhame Jeesii Foortin oduu Twitter ufi irratti baafteen adoo Itoophiyaa keessaa oduu gabaasuu hidhaa bule jettee gabaasaWaldaan Gaazexeesitoota Addunyaa damee Afrikaa bahaarakkoo gaazexeessitota Itoophiyaa barreesellee itti dabalte.Waldaan kun walabummaan gaazexeessitota Itoophiyaa guddoo nu yaaddessa jedha.
Namii dhiba akkanaa kana akimate gale akka aabba Rooba Dheengee jedhetti Adoolessa keessa nama 52.
Namii dhibiin aanaa Eelwayyee ganda Gooroo-Hara-Gurraachaa baaddiyaa qaban.
Namii dhibiin baqaaf fuloo fuloo bahe hagii guddaan Dambalaa Faccanaatti walti dacha’e.
Namii dhibiin Daraaraa waliin dorgomuutti jiru lammii Eertiraa, Iyyaasuu Hawaar.
Namii dhibiin dorgommii OSFNA tana irratti argine Kaalifoorniyaatti ambaasaaddera Itoophiyaa Birhaanee Mesqel Abbebee Sanyiiti.
Namii dhibiin ijjeesan akka jecha Karteritti ministera faaynaasii ISIS,Hajji Iman,minsitera maallaqa ISIS tahee hojjachaa bahe.
Namii dhibiin ijjeesan Siiriyaatti itti gaafatamaa ISIS Omar al-Shishaniti.Isa ammoo jalqaba Bitootessaa amma keessa jiru kana waraanii Amerikaa Siiriyaa keessatti ijjeese.
Namii dhibiin isaa ijoollee dhiiraa gaafas mana sun keessa jiran himatanillee jarii sun ijoollee durbaa qorsaan ufi wallaalchisee waan fedhe tolchuu fedhe jedhee himate.
Namii dhibiin isa waliin qaban akka obboleetiin Diidaa jettutti Jaarsoo Haasummaa ka dhiba garaa qabu.
Namii dhibiin kora kana irratti dubbate itti aanaa daarektera dhaaba hujii addunyaa fi daarektea naannoo Afrikaa, Aniyaa Chumaati.
Namii dhiyoo lallaban bara 2039 keessa Abbaa Gadaa Booranaa tahu, Halakee Mallicha Halakee jabeenna isaa,waan maatiin isaa biyyaaf tahe,jabeenna gosaa isaatii fi waan hedduun faarsan.
Namii dhiyoo tana ganna 66 biyya Ayvoorii Koostitti lubbuu dhabe.
Namii dhukkuba kana irratti argan dhiiraa nama Whuan,godina Chaayinaa dhukkuba kana irratti arganii dhufte waliin jiraata. Isallee dhiba kana irratti argan.
Namii dhukkuba Vaayireessii Korona irratti argan harkii 99 Chaayinaa keessa. Haga ammaatti nama 200 caalatti dhukkuba kanaan lubbuu dhabe.
Namii dorgommii Boston moo'e badhaasa doolara uma 200 caalaa argata ka Londonillee hori kuma dhibbaa harata.
Namii dorgommii kubbaa saaphannaa keessatti nama cufa caalaa goolchii galcheBiryaanti nama jabaa dorgommii caala namummaan isaatin faarsanjedhe.
Namii dorgommii tana irratti touchdown (gooli qabxii jaha qabdu) argate maqaa guddaa argata.
Namii dubartii waliin rafe haraamuu fi caphana.Dubartiin nama isiitti jallate itti iyyuu qabdi. Iyyuu baannaan balleessaan ta isiiti.
Namii dubra bira gahe haraamuu.Haraamuu gosa keessaa balleessan. Dubartii yoo dhiirtii itti jallatte(waliin rafe) itti iyyuu qabdi. Itti iyyuu baattee jennaan balleessaan ta isiiti isi fi innilleen jarii lachuu haraamuu(outcast).
Namii durii qarshii 2,000 baasu ka amma haga qarshii 8,000 baasulleen hinuma jiraa jedha.“Hojjattoota mootummaa malee namni seeraan gibira baasuutti jiru hin jiru.”
​Namii Facebook fi Tiwitteriin kilabii tana jaalatu %500 dabaleef.
Namii filannoo Amerikaa bulchiinsa magaalaatii dorgomuutti jiru ka dhibiin akka Daraaraan jedhetti Taakkele Goobanaa, Seattle magaalaa Washington dorogma.
Namii filatan ka rakkoo ummata is filateefii dubbatu. Tanaaf namii tokko bara hedduu ittuma dedeebihanii filatan. US akkuma biyyaattuu nama isii waan hedduun gargaarti.
Namii fulaa isaan hin jirretti himatan daarektera tajaajila waajjira odeeffannoo nagaa biyyooleessaa:
Namii gabaasa dhiyeesse dhibiin gaazexeexxaa Al-Jaziiraa ka durii Mohaammad Aademooti.Innilleen waan barattootii Oromoo hiriira mormii bahanii fi rakkoolee jirtu irratti dubbate.Innilleen hiriira barattoota Oromoo irratti nama 400 tahhutti ijjeefamee jedhe.
Namii gadi yaahuu fedha.”Jarana manneen barnootaalleen haa bannnuu,” jedhee Tiraampi.
Namii ganna 25 kun kilabii tanaaf nama akka utubaati taatullee haga qulqullaahutti taphatti hin deebi’u.
Namii garaa keessatti wa baratee bahee hin jiruu namuu karoora qabaatanii waan hojjatan sun jaalannaan hinuma taati jetti Lalistuun.
Namii gibira itti daran maqaa isaa alatti maxxansanii achii laallata.Namii Shawaa Bahaa magaalaa Adaamaatii dubbifne ammoo “nama karaa irratti meesha didiqqoo guurguu kaase haga suuqii gugurdoo qabu hunda gibira itti dabalan.”
Namii gibira natti guddattee jedhu yoomiyyuu oli iyyachuu dandahaa jetti aaddee Netsaanneti.
"Namii haga ganna 50 asi hagana baran argate hujii argatee hin beeku.
Namii haga guddaan Awurooppaatti baqachuutti jiru akka biyyaatti tokkeesson Siiriyaa,Afgaanitti ka aanu Eertiraa. Akka Simaanwitiz Istiwaanz, bakka bu’aanAmnesty Internationaljedhetti namii akkana baqa yaahu hagii guddaan kahimaa Eertiraa leenjii giddii fudhachuu didee yaahu.
Namii hagii tokko achumatti lubbuu dhabee kaan ammo hospitaala gahee lubbuun baate. Jara madaan itti hammaate wallaansaaf Naqamteetti dabarsan.
Namii hagii tokko ammoo sirna jijjiiramu malee namii jijjiiramee waan hedduu hin fiduu jedha.
Namii hagii tokko Gaanaa 3-1 moo’a jedha,hagii tokko ammoo Ayvori Kostitti 2-0 moo’aa jedhaa isan hoo maan jettan?
Namii hagii tokko ka hiriira keessa hin jirre,wal dhaba araarsaa ture,jaarsa, namoota balbaluma irratti rasaaaan dhawaman,nama mataan fayyaa hin tahin rasaasaan dhahan faatti jira. Poolisiilleen warra I’ijeesan keessaa jiru.
Namii hagii tokko Sawudiitti nadheen akkana taatee mirga ufii deeffattu malee hin taatuuyyuu jedhaa.
Namii hagii tokko waan duriitiif jedhee oduuyyuuu caqasuu jibba.Itumelenge Mofokeng nama hujii humnaatiin bulu. “Ani ammallee Baraak obaamaa fedha. Tiraami jettaa? Iyyoo iyyoo innii naa hin tahu,” jette.
​Namii hagii tokko waan mana hidhaatti isaa toclhan kaan ammo nama wa tolchan arge ragaa bahe. Sagantaa dhugaa bahiinsa (testimonies) jedha irratti nama hedduutti dhufee waan jiraa jedhan dhaabbilee mootummaa hin tahini fi miseensota mana marii Amerikaatti himan.Suniin duubatti hiriira mormiitti dabran.
Namii hardha naqaashii itti tahe kun ka mootummaan isaa durii Yukreenitti ambaasaaddera Amreikaa tolchee filate, Mari Yovaanovich.Koree mana marii Amerikaatti himamatte.
Namii harka 66 caalu garba Mediteraniyaan keessatti dhume.Namii 3000 akka IOMtti bidiruu warrii seera malee fa’ee Awurooppaatti isan geessa jedhee bisaan irraan yaahutti garaan galee fixe.
Namii hedduu akka Pirezidaanti Lammaa Magarsaatii fi Dr.Abiyyi dhufanii isaan dubbisan fedha.
Namii hedduun akka Hamzaan jedhutti sagantaa RDH waraabee guyyuma guyyaan waraabee walii dabarsa.Akka kanaan Afrikaa, Kandaa,US, Awuroopaa fi addunyaayyuu waliin gaahan.
​Namii hedduun ammoo keessattuu warri isa waliin taphatu Meessii dallansuutti jiraa murtii tana irra deebihee laallachu malee jedha.
Namii hedduun ammoo maatiin gurbaa sunii daa’ima gatee jedhee balleessaan himatamuu male jedhee himate.
Namii hedduun du’a isaatiif booha, Joon Makkeeyin ammoo haga qalloon keessa jirtu waan galateeffatu hedduu qaba
Namii hedduun Fiidel Kaastoroo,nama harka dhiigaa ummata isaa addunyaan wal hanqisee moggaatti baasee itti dukkaaneessee bira taa’ee kaan fixee,kaan biyyaa baase jedha. Kaan ammoo tokkicha dhibbaan hin jijjiirre,jabaa akka sibiilaa bulchaa dansaa jedhaan.
Namii hedduun Ganzabeen akka allaattit barriftii,akka guchi ceetee miilii lafa hanqata fakkaataa jedha.Isiin maal jetti? Maatiin Obboo Dibaabaa Qananii maanti akkana fiigsisa, Ganzabeen nama ganna 24ti nama akka isii dorgomuu fedhuun maan gorsiti?
“Namii hedduun Tigraay Dhiyaa Homira, Maikdra fi Barakat baqate.Nama HIV qabu,TB, dhiba Sukkaaraa,fi dhiba dhiigaa itti guddate qabu hedduu.Qorsa qabanilleen lafumatti dhabbanii birraa baqatan.”
Namii hedduun waan akka akkatin Ganzabee faarsa,kaan Ganzabeen baga teenna taatee jedha,kaan baga maatii Obboo Dibaabaa taate jedhaa warra si faarsuun maan jetta jennaan.
Namii hedduun waan irratti dorgomuuf filannoo tana ganna tokko caalaallee irra turanii ka tahe keessaa filatan. Achii ammoo abbootii Gadaatii fi olloota Qaalluu dhaqanii jarilleen waan hedduu keessaa gaafate lallaban.
Namii hidhaa jiru ammoo akka jecha obboo Gaaromaatti, “namoonni iddoo itti hidhaman beekaman bakka adda addaa Oromiyaa keessaa jechuudhaa, 8,050 ofi harkaa qamna.Walumaa galatti kan hidhame,bakka buutee dhabame kuma 30 caala.”
Namii himatan kun jabana Siyaad Barreetti itti gaafatamaa waraana Soomalee birgeedii 5essooti.
Namii hiriira bahe hagii guddaan qalbii tokkkoon dubbii muummee ministeraatii fi abbootii amantii caqase roga gama gara garaatii ammo nama hedduutti mormii dhageessisaa ture.
“Namii hujii dhabee wal hadhaa karaa ijoolleen kahimaa miliyoona hedduu hujii argattuun dhahuu malle,” jedhe.
Namii hujii duraan irra jirtuu irraa dhaaban jedhan Patsy Widakuswara, ganna 17 VOA keessa hojjachuutti jirti.
Namii hujii tanaa filame yoo waan akka malee hamtuu hojjate malee haga jiru hujuma sun hojjata.Taatullee yaada siyaasa mataa ufii ka deeggaru qabaachuu dandaha.
Namii hujii tana irraa fudhate Isaa Hayaatuu itti aanaa Fdereshiinii Waldaa Kubbaa Miilaa Addunyaa (FIFA)tahee hojjachaa bahe.
Namii hujii tanatti jiru,Rooberti Muuler haga ammaatti bulchiinsa Tiraamii fi warra duula filannoo irratti isa waliin jiru nama afur qorate. Jara kana keessaa tokko manaajera duula filannoo Tiraampi ka durii Paul Manafor,gorsaa nagaa biyyoolessa Amerikaa ka durii Michacel Flynn fa.
Namiii amma filan kun afaan Mandariin akka dansaa beekaa US dhara Jidduu Gala Bahaa keessattuu Chaayinaan haga guddaan gadi ooftu dhugaan dura dhaabachuu qabdi jedha.
Namii ibsa paartii ADWUI akka akkaatti laala;hagii tokko waan namaan doorsisan jedhaa kaan ammoo waan abdiin eegatan qabaa mootummaan balleessaa ufi fudhachuun fkn dansaa jedha.
Namiii godina Booranaa aanaa Mooyaleetii gara ji’a tokkootiin duratti waraana mootummaa Itoophiyaa baqachuuf Keenyaatti gale kuma hedduu. Jara kana keessaa hagii tokko galullee ammallee kuma hedduutti ala jira.
Namii ijjeefame kun akka oduu waajjira abbaa alangaa addaa Paarisiitti,lammii Beljiyeem dhalootaan Morookooti.Lola magaalaaSaint Deniskeessatti man marsanii saatii rsaatii torba hadhan keessatti reeffa rasaasii cire argan.
Namii innii akkana jedhuun kun nama paartii isaaa Rippaabilikaan. Oduun tun Washington Post irraa gadi baate.
Namii innii gaafas pirezidaantummaa tana irraa fudhate,Hilay Clinton barana hin dorgomtu. Hilarii Kiliinton ministera haajaa alaa Amerikaa ta duriitii fi jaartii pirezidaantii Amerikaa ka durii Biil Kilintoniiti.
Namii innii guyyaa dheengaddaa waliin dorgome jabuma akka isaati.Nama ganna 36.Marro 65 dorgomee marroo 57 moohe.Tana keessaa nama waliin dorgome marro 38 dhahee lafaan dhahe.Ufii ammoo marroo lama moohame.
Namii irratti argan kun nama ganna 38ti dhiyoo guyyaa sadiin duratti jaartii isaatii fi nama 10 ka dhibii waliin Xaliyaanaa gale.
Namii isaan duratti ganna kanaan galche Juan Erraquin bara 1925 gaafas namii sun gana 18 fi guyyaa 344.
Namii isatti aane Primary New Hampshire moo’e bulchaa South Bend, Indiyaanaa Pete Budjej.Torbaan dabre ammoo Primary Iowa moo’e. Buttigieg gaafa moo’e sun paartii demokriaatota walti rara jedhee biyyatti himate.Filannoo Primary New Hampshire sadeessoo namii tahe ammoo Senator Minisootaa Amy Klobuchar.
Namii isiin dorgommii bisaan daakuutii ergatte,Rooble Kiroos ‘dorgommu dhiisi nafa atileetiiyyuu hin qabu’ jedhee namii hedduun itti qoosaa bahe dadhabee keessaa gale.
Namii isiin mataan dhaabdu,Mohaammad Saalaati. Tapha FIFA kanaa dabruuf goolii innii harka 71 galchetti dorgommii tanallee dabarse. Saalaan amma Liverpooliif taphata.
Namii isiitti aanee lammeesoo bahe atileetii Faransaay Christelle Daunay, Katriinaa Wootton sadeessoo.
Namii isiitti aane Sifan Hassan,dhalootaan Itoophiyaa biyya Nezerlandisii fiifgdi, sadeessoon ammoo Keenyaa.
Namii Itiyoophiyaa Dirree Masqalaatti bahee milishoota ISIS balaaleffatee,hiriirii mormii mootummaa balaaleffatulleen jalumaan jira.
Namii Itoophiyaa dhiyoo Jubuutii baqate 4,000 oli hagii guddaan Oromoo. Warrii Oromiyaa gama Kibbaattii baqate kaan hoo maan keessa jira?
Namii Itoophiyaa godina Booranaa aanaa Mooyyaleetii baqatee Keenyaatti gale ammallee kaambii akka Danbalaa Faccanaa fi fulaa hedduu keessa jira.
Namii Itoophiyaa ka biyya alaa jiru dallaa jibbaa wal dhaba diigee, riqaa nagaatii fi araaraa jalqabe jedhe.Itti aansee ammoo namii Amerikaa gama Kaabaa dallaa sun jissuuf fedhii fi kutannoon adoo nu achi hin gahin burrisa dallaan jissu guurratee nu eegaa bahe jedhe.
Namii Itoophiyaa ka London jiraatulleen hardha embaasii Itoophiyaa biyya sun jiraatu oli duudee akka waan mana hidhaa Qilinxoo keesstti nama fixe ariitiin qoratanii ummata Itoophiyaatti himan gaafate.
Namii jaarsa ka ijoollee fuudhaa galan waliin jiru obboo Bonayya: Intaltii dootee,mucaan intal afuudhu du’ee..nalleen,jaarsa ka gula deemu du’ee nallee dhahanii ammaa akka du’aa jira bisaanti narra ejja. Harka na cabsitee,miila na cabsitee akka du’aa jira."""
Namii Jaatanii ijjeese qabamee seeraan gaafatee hin dhageenne
Namii jabaan Aljeeriyaa Bentaaleb, Fuguhoolii fa.
Namii Jeneraal Saaree ijjeeselleen waraana miilotii Asaamminoo faatii leenjifatan hajajaa kudhanii Mesaafinti.
Namii jiruu baqaa keessa jiru wal irraanfata akka wal irraa hin bannee fi waan hedduun quba wal qabaannuu fi waan hedduun wal bira dhaabbannuuf wal ijaarra jedhe.
Namii Jokoovich moohe kun nama marro 7 dorgommii akkanaa moohate.Noovak moohee irraa bahee jennaan qaraa marra dotii irra gadi jedhee kutatee imimmaan xuruurratee, nama waliin tapahte galateeffatee, gammachuu tana niitii tiyyaa fi ilmaan tiyya ta egeriiti fi maati tiyyaa oli kaaha jedhee warra isa gargaare leenjisa isaatii fi hedduulleen galateeffatee badhaasa qophaaheef doolara miliyoona 200 dhiyaattu fudahte.
Namii Kaanteetti aanee badhaafame taphta Beljiyeem Eden Hazardi. Hazaardi dhalootaan Beljiyeemii kialbii Chelsiitii fi biyya isaatiif taphata.Namii sadeessoo ammoo gurba UK,Dele Ali ka amma kilabi Tottenhaaamii taphatu.
“Namii kahuutti jira. Doonaldi Tiraampi nugsaaniti.Haga kongireesiin Amerikaa eeyee jedhutti namii tokkolleen dhahaattuu hulluuqee abbaa seeraa mana murtii walii galaa tahuu hin dandahu.”
“Namii keennya harkii guddaan baadiyaa waan jiruuf karoori mootummaas guddaan baaddiyaa Oromiyaa misoomsuu waan taheef hujiin gugurdoon baaddiyaatti hojjatamte.”
Namii Keneyaa hedduun filannoo tana seera qabsiisuu baannaan akka jarii kun jechuutti jirtti “jijjiiramii jiraachuu baannaan filannoon hin jirtu jechuutti jira.”
Namii kitaaba jalqabaa barreessuu akka yaada aabba Jaatanitti barreessuu caala maxxansuutti isa dhiba,rakkoo guddooyyuu mana maxxansaatti jara barreessuu irratti fida.
Namii kitaaba kana dubbisu maan keessatti arga jennaan “uummaa arga,uumama arga,aadaa fi seenaa fi Oromummaa ufii arga.”
Namii koronaan kun hin yaaddessilleen hinuma jira.Pirezidaantiin Afrikaa Kibbaa biyya isaa ta qaraa namii hedduun hujii hin qamne tanaan rakkoo tanatti ciniinnadhaa jedhe.
“Namii kubbaa miilaa qofaan nu hin beeku asi achi gaafa bilisummaa teennaa qofaa mitii waan egeri nu addunyaa keessatti hojjachaa yaanuun nu beekan jedha,” Dejan.
Namii kubbaa tana Mattew kenne,Armine Hari dhalootaan Morokkoo innilleen tapha sun iratti goolii tokko galfate.Kilabin Schalke tun akka kanaan qabxii 7 argattee oli baate.
Namii kuma 200 dhiyaattu ammoo akka jecha itti aanaa koomishineeraatti laftii nagaa taatee jennaan ona ufiitti gale.
Namii kun ammallee kilaabii biyya UAEAL-Fajaariyaaleenjisuuf qaxaran.Ganna shanin duratti ammoo kilabuma biyya UAE- Al- Masal keessaa gussan
Namii kun bara baallii muummee minsitera Itoophiyaa Hayilee Maariyaam Dessaalenyi keesatti itti aanaa itti gaafatamaa waraana Itoophiyaati.
Namii kun bara pirezidaanti Joorji Buush filanii bara Obaamaallee ganna lama daarektea FBI tahee hojjate.
Namii kun dhalootaan Kaalifoorniyaa marroo 20 kilabii Jermenii tanaa taphatee goolii shan galcheef.Taatullee Amerikaaf takkuma dorgommii gugurdoo irratti taphaeefii hin beeku.
Namii kun ebelu fila jedhee afaan guutatee dubbachuu baatullee ministera ittisa waraanaa isaaJoao Lourencofiluutti jiraachuu hin oolu jedhan.
Namii kun egerii Kanaadaaf dorgomuu barbaada.Ji'a lamaan duubatti dorgomii magaalaa Quebec City jedhan Kanaadaatti dorgomaniif f kurfoo jira.
Namii kun ganna 15 duratti HIV irratti arganii ganna 7 duratti qorsa HIV fudhacuu jalqabe.Ganna lamaan duratti ammoo seelii nafa namaa keessaa fuudhanii akimaniin achumaan qorsa HIV dhiise.
Namii kun ganna 6n durallee dorogmee hin taaneef.Dorgommii New Hampshire ta edaa ammoo iswatti moo’e.
Namii kun gara jidduu gula jiraa isatti kubbaa namaa dabarsa.
Namii kun gosaan Hutuu hujii ilmee namaatiif hojjateen Medaaliyaa Walabummaa Pirezidaantummaa U.S bara 2005 kennaniif.
Namii kun jara leenjiif dirree keessa jirutti oli seenee ‘jarii leenjiitit jiru kun paartii Rippaabilikaan moo ka Demoktiaati,’jedhee gaafatee paartii Rippaabilikaan jennaan yoosuma qawwee bane.
Namii kun ji’a Eblaa ka dabre keessa makiinaa Pirezidaantii Zaambiyaan keessa jiru karaa itti cufee dabruu dhowwe Pirezidaantii ijjeesisuuf tana tolchee jedhanii hidhaa jira.Yoo balleessaa itti muran duhan adaban.
Namii kun kilabii Evertonii fi U-20 Ingilaandi keessa taphata.Dominik namicha gooli eegu irraa kubbaan futuquattee lafatti argatee jennaan biruma gahee ittuma cuqqaalate namichii goolii kubbaan goolii keessa gangalattu argite ufi jibbaate dhiise.
Namii kun kilabii tanaaf(Liver pool) marroo 45 taphate yoo inni keessa jiru kilabiin isaa marroo 27 mootee maroo 7 moo’amte.
Namii kun kun dureessa ciccitaa horii biliyoona hedduu qaba nama garaa naasoo jedhanii guddoo jaalaan.Dhaabii isaa doolara biliyoona 3 fi 800 qabaa kilabii tanallee ganna 8n duratti doolara miliyoona 39n bitate.
Namii kun LA Galaxy ammo haga Bitoootessa 2018 taphateefii goolii 53 galcheef.
Namii kun nama cehee hin dadhamne,kubbaa darbatee fageessu.Nama malaa fi maltee jabduu tapha kanaa beeku.
Namii kun nama hedduu isa moo'u dhabee dorogmmii keessaa bahee amma ganna 15n duubatti itti deebihuutti jira.
Namii kun Onkololeessa 2019 tapha dhaabe malee adoo dhaabuu baatee silaa tanallee caaluu hin oolu.
Namii kun pirezidaantii biyya tanaa 4essoo.Hujii tana durii Taamboo Mibeekii irraa fuudhe.Zuumaan paarti Afica National Congress(ANC) durii Nelson Maandellaa yayyabetti filate.
Namii kun Waancaa Kubbaa Miilaa bara 2010, Afrikaa Kibbaatti taphatan irratti goolii innii mmuuee iratti Jermenitti Ispeen mootummaan galachiise.
Namii Kuubaa kuma hedduutti bulchiinsa mootummaa Fiidel Kaastoroo baqatee ala jira.Jarii kun dootii Fiidel egeree biyya isaaniitii gammacuu taati jedhee abdata.
Namii lammeessoo bahe ammoo Qananiisaa Beqqeleeti.Qananiisaan nama 34 fiigicha metirii 5,000m fi 10,000 irratti rekordii addunyaa qaba.Maratoonii Berliin bara 2016 irralleetti diqqumaaf rekordii haaraa dhabee moohe
Namii lola waranii Itoophiyaa Bitootessa 10 Mooyyaleetti nama fixeef Keenyaatti gale 3,000 oli kaambii Dambalaa Faccanaa jira
“Namii lubbuu isaa ulfeessuuf galgala kana walti dhufneef kun “Jabaa fi nama itti hirkatan” jaala kiyya kana,joon Makeeyiin maqaa dhibii yaamuun hin qabu.”
Namii maaliif dhiba kana hin sodaanne jennaan “osoo mootummaan nama kuma kurnya hedduu qoratee dhibamaa hedduu gadi baase namii sodaachuu jalqaba jedha.
Namii maaniif mana taahee yaada jedhee yaadee jette Hawwiin. “Namii ufi irrati hin beeku ,malee waan hedduutti isa dhiba.”.
Namii mana shaayii qabu ka akka aaddee Messelechi faatii bisaan torbaanitti guyyaa lama sadii dhufaa liitirii tokko birrii tokkoon bitannee gurguranna jetti.
Namii maqaa jaalalaa hedduun si yaamaa ati eennu ufiin jettaa jennaan. Maquma warrii kiyyaa naa baasee fi warrii na jaalate naa baasa hinnuma fudhaa jetti.
​Namii maqaan isaa addunyaa keessatt beekamu qorataan xaliyaanaaKiristofor Kolomboosafi qorataanPortugaal Vaaskoo Dagaamaabaruma kana keessa addunyaa haaraa barbaada garba Atlaantic gama maanti jira? jechaa lafa barbaada yaahan.Afrikaan ammoo beekamu dhiisii achittuu hin dhiyaanne.​Warra addunyaa barbaada yaahu ka akka Alvise Da Dacada Mosto gaafas Kape Verde argan.
“Namii maqaan Oromoo MN keessattti barreefamu arge, Oromoon eennummaa Oromoo, seenaa Oromootii fi waan Oromoo hedduu beekaaf.”
“Namii maqaan Oromoo MN keessattti barreefamu arge, Oromoon eennummaa Oromoo,seenaa Oromootii fi waan Oromoo hedduu beekaaf.”
Namii maratootii New York ta km 42 moo’e doolara Amerikaa kuma 100 qabaadhata.Recordii cabsee jennaan ammoo walumattu kuma 200 harata.
"Namii milikeeta dhukkubaa irratti argan hardha eessa oolee, gaarii (makiinaa) kamiin deeme,eennuun wal waldahe jedhaa bultii 21 gula deemanii laalan.”
“Namii mirga ufii gaafachuuf bahe.Namii hedduutti bahee akka mootuymmaan jijjiiramu gaafate.”
Namii mogolee dhedheeraa yoosuu fiigee hin haruu,hin dadhabullee!?
Namii Mooyyaletti horii gurguratu akka waan hannaan tokko dhoffate gurgura adoo gabayaan tun seera qabaattee beekaniif namii guddoo irraa faaydaa argataa jedha.Akkuma fulaa dhibiilleetti beekkmatee naannoo tanalleetti beekkamuu malte jedha.
Namii muummee Kibbaa fi muummee Kaabaa tanuma keessa baratee jiraachuutti jira.Gaafi guddoon akka namii rakkoo tana baratu,mala rakko irraa dandamataniin qabaachuu.”
Namii naannoo Affaari irraa dubbate obboo Kadir Ahmed akkana jedhe.“Akkuma duruu jedhan marra irratti wal dhaban jedhan.Gara ganna 10n duratti sehaa hawaasii Oromoo bonaa jedhee garanatti godaane.Bonii dabre jennaan deebihuu didan.”
Namii nagumaan qophii tana keessa jira.Gama kaaniin Amerikaa Los Angeles keesastti ammo bulchoota warrii artistootii Hollywood bebeekamoon karaa irra yaa’anii warra karaa irra gargaaruutti jiran.
Namii Oromoo hedduutti Amerikaa jira,namii biyya tana jiru kun akka fedhetti barachuutti jiraa jennaan; “akka lakkoofsa guddinnaatti yoo ilaalle waan hedduutti hafa taatullee namii keenna guddoo barachututi jira.”
Namii Oromoo kuma hedduun baruma baraan qophii akka akkaa fkn ta akka dorgommi ispoortii,mari hawaasaa,qophii bashannnaa fi waan hedduuf walti dhufa.
Namii Oromoo kumii hedduun wal dhaba naannoo Soomaletiin baqate fulaa hedduu qubate ammaan tana maan keessa jiraa, gargaarsa argachuutti jiraa?
Namii Paakiyuun yaammachuutti jjru,Mayweather haga ammaatti marroo 70 dorgomee 61 moo’e tana keessaa warra wak dorgomeen marroo 39 dhahee gaggabse, ufii ammoo marroo 7 moo'amee 2 amoo walqixxee bahe, lanqaansoo jige.
Namii paartii Demokiraati fulaa bu’ee pirezidaantii tahuu dandahu Hilarii Kilinton jedhee waan cufaan hin gargaarra jedhee faarse Saandersi.
Namii paartii Rippaabilikaaniif Kongireesii Amerikaatii filatam ka akka Trey Gowdly faatii wannii akknaa kun waan gargar nama qoodaati jedha
Namii perezidaantii tahu Ammajii 5, 2017 beekamaa Ammajii 20,2017 eebbisanii hujii jalqaba.
Namii pirezidaantii Amerikaa tahuuf deemu,Tiraampi nama afaan hamoo,ka dhiiraa fi dhalaalleen afaaniin hin hanqanne jedhanii waan hedduun jibban.Taatullee nama miliyoona hedduutti filate.
Namii pirezidaantii amma moohachuutti jiru waliin dorgome Hong Joon-pyo haga amma quba qabnutti harka 23 argate.
“Namii pirezidaantummaa filatan kun walii galtee suntti deebihuu fi dhibaahcuun murti jabduutti isa eegata.Iraan seera jabaa bara 2015 irratti walii galan suniin deemtee jennaan US seera addunyaan fudhatte sunitti hin deebiti.Taatullee irrumatti ilaallachaa deemti.”
Namii pirezidaantummaa irratti Tiraampiin morkatu, Joe Biden ammo Tiraamp balaa kornaa Amerikaatti heddachaa deemuutti jiru akka waan laafuutti laaluutti jiraa jedha.
Namii Qillisaa dubbinfne ammoo ka ufiifuu achii baqatee bahe nama 400 tahu Qillisaa qofa keesaa baqachuu hin ooluu tanaan manneen barannootaa kuta 1-5 lamatti cufame jedha.
Namii rakkoo baqachuuf gammoojii keessa qaxxaamuree garba duudee dhumachuu hin malle.Jara kana biyyaa oofanii akka waan ilmee namaa hin tahinitti itti tapachuun, manneen hidhaatti walti guuruun waan tahuu malee miti,” jedhe Pope Firaansisi ergaa hardha dabarseen."
Namii Sawudiin mataan dhaabdu Al-Sahlwwii fa.Miilii isaa yoo kubbaa argu haga qaraallee caala hin ariifat jedhan.
Namii Senegaal ka amma jarii fudhahcuuf jiru kun tapha kilbii Rennes keessatti harka 76 goolii ufi irraa dhowwate.
Namii Suudan du’a nama kanaatti dallanee hiriiraa karaatti baafatee achumaan mootummaa Oomar Al-Bashiir gara galfatee innilleen hidhaa jira.
Namii Suudan pirezidaantii isaanii,Oomara Al Bashiir hujii irraa buufachuuf hardhallee hiriira mormii irra oole.
“Namii tanaan dhaabbilee fayyaatti lubbuu dhabe hin jiru,” akka Biiroon Fayyaa Godina Boornaa jedhutti.
“Namii tanaan lubbuu dhabuutti jiraa jechu baannullee warrii lafaa nama hedduutti lubbuu dhabuutit jira jedha.Gabaasillee tanuma jejjedha.Nulleen akka mootummaatti qulqulleeffachuu malle.”
Namii Tiraampi filate kun Brett Kavanagh haga hardhaa fi boritti ykn hin filamaa ykn ammooirratti didan.Kavaanaa kana waan innii bara 1980 keessaa tahe jedhaniin himachuutti jiran.
Namii Tiraampi waan kana dhossaan gaafate itti gaafamtaa filannoo kutaa Joorjiyaa,Brad Raffensperger.
Namii tokkeessoo bahe doolara kuma 55 harata,yoo rekordii addunyaa cabse ammoo doolara kuma 125 irra buusaniif akkanuma jechaa ka 12essoo baheef doolara kuma 1 badhaasan.
“Namii tokkolleen laalcha siyaasaa isaatii jedhee lafaa dhabamuu hin malle.Du’alleen taatu ykn hidhaan dhabamuu hin qabu.Tun ammoo seera jara biyya nagaa dhowwuu eegna jehdan kaan gula dhuifte tanaaf irratit mari’achullee malle.”
Namii Toogoon abdattu ka dhibiin Marheu Dosseviiti ka biyya Giriikii tapha biyya isaa DRC moohachiisa
"Namii waan akka siree tokko irra jalaa fi gubbaa rafa. Kaan ammoo. Warra lafa rafuun domoqaa jedhan.Yoo halkan fincanii baatu nama irra sirbaa deemta.Akkuma midhaanii wal irratti tuulan.”
“Namii waan dabre hin beenne ka fuula duraa akeekuu dhiisii ka keessa jiru hin beeku tanaafuu waan nama keenna barachuun faaydaa qabdii jedha.”
Namii waan hedduun raammoo tana ufi irraa dhowwaa bahe;harkaan midhaan irraa guuruu, midhaan mataa mataa waliin facaasanii akka raammoon ta nyaattu walii wallaaltu tolchuu fi waan akka akkaati.
Namii waan raagii Booranaa Areeroo Boosaroo “dhukkuba harka wal nama hanqisutti dhufa jedhee ganna dhibba hedduun duratti dubbateef jedhee amma harka wal hin fuudhu,” jedha.
Namii walkeessa yaahuu jalqamnaan gorsa hin caqasuu, warrii tolaan barsiisulleen abdii dhabaa namillee tana irratti ufi dagata jedha.
Namii waluma jalaa bu’aa dhufetti kurnyii diqqaan walti hafe.DubraanWarqinesh Dagafaatti2:23:31itti awwaarsee moo’e.
Namii waraanii Liyuu Hayil fixe jedhan lama nama ganna 50 oliiti.“Lafuma teenna irratit nu fixan”
Namii wa sadii hin qamne hirdhuu jedha Abbaan Toltuu;ka wa baratee amala hin qamne nanummaa hin qabuu hirdhuu,arjaan qabeenna hin qamne,hirdhuu,namii wa hojjatee ummatii,gootii duuba hin jirre, hirdhuu.
“Namii womaa hin qabu. Teendhee hin qabu.Bokkaa hagayyaatii fi dhaamochallee keessuma oolee bula.Namii dhufee nu laale tokkolleen hin jiru.”
Namii yaada kana falmee jiraa jennaan ammoo; namii falmee hedduun hin jiru taatullee wanti jalqabee hojjachuu malan hin jirtuu?Ka jedhelleen hinmuam jiraa jedha.
Namii yakka gara garaatii hidhame jiraachuu dandahaa taatullee namii waayee nagaatiin walqabate hidhame hin jiru akka jecha bulchaa aanaa Miyootti.
Namii yoo isiin tolte bokkaa Hagayyaa eegata.Sun jiraachuu baannaan akka aabba Abbiduubi jedhutti soda guddoo.
Namii Zaambiyaan asi geettee waancaa fudhatti jedhee eege guddaan jiraachuu baatullee jara kana obsaa fi jabeennatti asiin gahe.
Nami kun nama ganna 40ti haga ammaatti marroo 49 dorgome ta guyyaa dheegaddaa waliin marroo 50essoo moo’ate.
Nami qara koronaa mana oolulleen amma gabayaa tanatti jiran namuu oowwa nafaa laalanii walti gadi lakkisan.Waan bitatu tuulatee bitatee gadi yaa’a.
“Nami tokkollee siyaasaa isaatiif jedhani mana hidhaallee ykn ammoo fulaa fedheeyyuu lafaa dhabamsiisuu hin malle.Seerii akkas jedhuuyyuu bahuu qaba.Muummeen minsitera gama kanalleen irratti hojjachuutti jira.”
Nammni hiriira sana biran ture jedhu tokko akka ibsutti, hiriirtonni sun maanguddaa waggaa toorbaatamaa oliitiin dursaman. Hidhannoollee hin qaban. Otuu hiriirtonni sun magaalaa Tarree hin ga’iin, loltoonni federaalaa lafa irra ciciisanii qophaawanii eeggataa turan dhukaasa itti roobsan . Dura maanguddoo sanatti haleelamee du’e. Namoota hidhannoo hin qabne tu dhukaasichaan dhume.
Nammonni hiriira bahan akka jedhanti karaa nagaan sagalee keenyaa dhaggessisuf baanee Obbo Addisuu Araggaa itti gaafataman wajjira giddu gallesaa Paartii ODP seenaa dhugaa soba jechuu isaa balaaeffachuuf jedhan.
Namni afur poolisootaa 12 ummata federaalaa ka sibiila mudhii fi harkatti hidhatee yaahu kana.Isa rafu maaliif rafta jedhanii lafatti dhidhiitanii harka mirgaa kana keessa dhahanii lafa irra kaasanii deemaniin.”"
Namni Alamiin hojjechiifataa turee, sababaa ni dhukkuba, jedhuun akka isheen gara Itiyoophiyaatti deebifamtuu qoonsilaa Itiyoophiyaa Beeruut keessa jirutti geesse ture.
Namni Baala Sammuu Darreessu Fudhachuutti Shakkame Asoosaatti Namoota Shan Ajjeese, Jedhama
Namni bakka sana akka turan dubbatan ammoo, “Waan gamaafi gamanaa dhukaasamaa tureef qaama ajjeese adda hin baafanne” jechuun ibsan.
Namni boombii sana ofitt dhukaase loltoota kanneen keellaa mooraa sana turan waliin walitti makamaa kan ture ta’uu miidiyaatti akka dubbataniif eeyama kan hin qabaannee fi maqaan isaanii akka hin tuqamne kan gaafatan angawaan waraanaa tokko ibsanii jiran.
Namni Bosona Cilaaloo Gubuutti Hirmaate Jedhame Adabame
Namni Carraa Diivii Argate marti Vizaa Hin Argatu
Namni Cimee Hojjennaan Lafa Yaade Hin Hanqatu
Namni dhiyeenya Xaaliyaanii daawwatee gara magaalaa Meeksikootti deebi’e tokko har’a vaayiresiin kun keessatti argamuutu gabaasame. Dhukkusataa ka biroon immoo Siinaaloolaa kan jedhamtu kutaa biyyattii gama kaabaa keessaa ta’uun ibsameera.
Namni Du’aan Darbu Iyyuu Hojiin isaa Garuu Jiraataa Dha
Namni du’e awwaalamee eessaa dhiyaachuu danda’an? isa jedhuuf saanduuqa reeffa isaatii akkuma cufamee maatiitti akkuma kennametti warri Abdisaa ituu hin baniin awwaaluu isaanii fi namoota balaa Ibiddaa Qilinxoon dhuman jedhame 23 eeenyummaa isaanii mootummaa maatii reeffi itti kenname qofa jedhu.Sababiin isaas mootummaan ifatti waan labsee waan hin qabneef jedhu. mootummaa fi maatii qofa jedhan.
Namni Duraan Ajajaa WBO Wallgga Bahaa Turee fi “Diinaraas” Jedhamuun Beekamu Ajjeesame, Jedha Biiroon Nageenyaa Oromiyaa
Namni fedha ofiin talaallii kana fudhate kan Savaanaa Joorjaa keessaa kaleessa ganama talaallii yaaliif dhiyaate kan kampanii US keessa maadheffatee Modernaa fi qorattoota waaltaa biyyoolessaa kan dhukkuboota daariqaa fi alerjiin qophaa’e fudhatee jira.
Namni Flooyidiin ajjeese sun maaliif hin hidhamne? Jechuun Fireey tuuta oduuf ennaa ibsa kennanitti gaafataniiru. Yoo anis ta’e ati badii dalagne ta’e hidhamuu qabna jedhan.
"Namni Gochaan Isaa Yaada Fiilmii “Hoteel Ruwaandaa"" Jedhamu Akka Hojjetamu Kakaase Shorokeesummaan Himatame"
Namni haleellaa kaleessaa kana geggeesse – jedhame – Sayfulloo Saypoov, bara 2010, Uzbeek irraa gara Yunaayitid Iasteets-tti ka godaane yoo tahu, fuula Meediyaa hawaasummaa qabiyyee garee shorrokeessummaa “Islamic Isteet” qabutti hidhata qabaachuu isaa dubbatu – Qondaalonni qorannaa.
Namni Haleellaa Laas Veegaas Raawwate Ka Biroos Karoorfatee Ture
Namni haleellaa sana raawwate nama ummurii giddu galeessaa yoo ta’u utuu poolisiin itti hin dhukaasin dura angawaa poolsii tokko haalbee beetee tureen waraane.
Namni haleellaa sana raawwate sun poolisiin rasaasaan rukutee to’annaa jala oolchuun wal’aasa fayyyaa fudhataa utuma jiruu iyyuu Alahu Akiber jechuun irra deddeebi’aa ture.
Namnii 200 Ajjefamanii Bolla Tokkotti Awwaalaman Kan Jedhu Qoratamaa Jira: Polisii Federaalaa
“Namnii akka Maartiin Luter King faan aartiin mirga ufi kabahciifatan.” Sooretti kadir ammoo hujii tajaajila ummataa(community service) hojjatti,tana maleellee nama walaloo barreessuun beekamu.
Namnii biraan bidruu sana oofaa ture eessa buteen isaa waan dhabameef lammii biyya kami akka ta’e hin beekamiin jira.Hojiin isa barbaachuus kan itti fufee yoo ta’u kanneen lubbuun hafan 5 baraarafamanii jiru.
Namnii biraa Se'iid Ahmad jedhaman akka jedhanti komaand postii naannoo sanaa gocha kana keessaa harka qaba shakkii jedhu qabu.
Namnii dhukaasuu kana keessaa harka qabu jedhaman kun mirga akka hin himatamneef qaban kan Diploomaatii akka irraa kaafamuu fi sana booda akka himatman gaafatamee ture kan jedhan dubbi himtuun ministriin dantaa alaa yunaaytiid steetes Jeen Saakii Itiyoophiyaan garu gaaffii kan fudhatama dhabsiisuu ishee ibsan.
Namnii dhukkubsate immoo lafa hojii, mana barnootaa waluumaa gala lafa uummata waliin itti wal argu kam irraa iyyuu citee mana ofii keessa ooluu qaba.
Namnii haala ture ijaan arge tokko maddeen Oduuf akka ibseetti looltoonni Plaazaa sana eega seenanii booda ibsaan dhaamee dhukaasnii jalqabame jedha.
Namnii hidhannoo qabatee daangaa Sudaanti ce'huun Kasalaa seenee dirree wal waraansaa akka taasisuu garu hin ehamnu jedhan aangawaan Kasalaa.
Namnii hundii fayyaa isaa eeguuf itti gaafatamnii akka irra jiru Dhaamsa Fees Bookii ofii irra ka'aniin Dr. Abiyyi Ahmad hubachisanii jiru.
Namnii Hundii Fayyaa Isaa Eeguuf Itti Gaafatamnii Irra Jira: Dr. Abiyyi Ahimad
Namnii Hundii Tajaajiila Eegumsa Fayyaa Argachuun Mirga Dhala Namaati: Antoniyoo Gutarrees
Namnii ijaan argee kan eenyummaan isaa akka hin ibsamne VOA..f akka ibseetti Misaa’eelli Afur ta’u kan xayyaara nam-maleeyyii Amerikaa irraa ta’u hin oolu jedhamee shakkamu Jimaata har’a naannaa gaarreeniin marsamee kan haleeleeYoo ta’u innis magaalaa baadiyyaa Ameyra Bosaasoo irraa gara kibbaatti fageenya kilo meetra 150 irratti argama.
Namnii Itiyoophiyaa keessatti Ibolaan qabame hin jiru jechuun giddu kana ibsaa kan jiran aangawoonni Itiyoophiyaa dhukkubichi yoo argame jechuunis qohiin barbaachisu godhamu ibsanii jiru.
Namni ijaan arge tokko akka madda oduu AFPtti himetti, kaaffeen hoteelicha fuullee karaa gamatti argamu fi namoonni alaa itti heddummaatan, ka” Le Cappuccino” jedhamus akkasuma namoota hidhataniin haleelamee jira. Humnoonni naga-eegumsaa haga oduun kun gabaasametti bakka sana hin dhaqqabne.
Namni ijaan arge VOAf akka ibsetti namni itti dhukaase sun Aleppo hin dagatin, Syria hin dagatin dacheen keenya nagaa hin qabu taanaan atis nagaa hin taatu jechuun iyyaa ture jedhe.
Namnii konkolaataa kana kireeffataa ofaa ture adii umriin isaa 47 Darren Osborne jedhama.Musleema ta’u keenya qofaaf sodaa keessa jirra jedhu musleemonni hangi tokko.
Namnii kun garee miliishaa hamaa kutaa sudaan kan taatee Daarfuur keessatti gocha gara jabinaa gaggeeffamee hogganaa ture jedhamee jira.
Namnii kunii fi kanneen biroon akka ibsanti iddoo sanatti namnii ajjeefaman ni jiran.
Namnii kun waraana Yunaaytiid Isteetes kan ta’e sarjant Bowe Bergdahl qabatee ture jedhama. Miseensii waraanni Amerikaa kun hidhaa waggaa shanii booda “ gara Afgaanistaan lamuu hin dhufiin” jedhamuun waggaa 3 dura gadhiifamuun ni yaadatama.
Namnii lama dhukkuba Kanaan Oromiyaa keessaa du’uu isaanii instititiin fayyaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.Godiina Wallaggaa Bahaa fi bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz dhukkuba Koleeraa irra walaba ta’uun gabaafamee jira.
Namnii lammataa kan dhukkuba Kooviid-19 jedhamuun har'a du'eKaalif Toohaaw bakka bu'aa uummataa ta'uun paarlaamaa biyyatti keessa kan jiru akkasumas bulchiinsa kutaa Hirshaabeelleef ministeera haqaa turan
Namni intaloota durbaa lama kan itti aanaa ministeera ittisaa Maalaawwii itti dhukaase har’a mana murtii Ameerikaatti dhiyaachuuf jira.
Namnii prezidaantii ta’uun filamuuf jiru haala kana faana bu’e erga uumamee booda tarkaanfii fudhachuu oto hin taane ituu hin uumamiin dura haala ittiin ittisan lafa kaa’uu dha.
Namnii sadaffaan Obbo Demis Taammiree jedhaman immo mada'anii lubbuun ooluun ibsamee jira.
Namnii seeraan ala biyya keenya seene Luis Brakamontes nama keenya ajjese, kan jedhu beeksiisii Vidiyoo kun Demokraatonni garu biyya kana keessa akka turu ehaman… akka inni biyya kana keessa turu godhan jedha.
Namnii Siyaasaan Hidhame Dararaan Haga Lubbuun Darbuu Kan Irra Ga’u Ta’uus Gabrummaa Caala Hin Ulfaatu. Dargaggoo Hidhaa Ba’e
“Namnii sun dhume haga ammaatti namni isaan fixe seeratti hin dhiyaanne. Ummannii kun akka hin irraanfatamne yaadatamuu qaban.”
Namnii Vaayrasii Koronaa qabamee Itiyoophiyaa keessa kan hin jirree ta’uus of eeggannoo barbaachisu gochuun barbaachisaa akka ta’e Dr. Fayisaa Raggaasaa Instituutii fayyaa hawaasaa kan Itiyoohiyaa irraa ibsanii jiru.
Namnii yeroo Dheeraaf Al-Shabaab Al-Shabaab Waliin Ture Mootummaa Somaaliyaatti Harka Kennate
Namnii Zubair Al- Muhajir jedhamu Al-Shabaabti makamuuf jecha biyya Landan irraa bara 2006 gara Somaaliyaatti imalee kaawunsilii abbotii amantii Shura jedhamu seene.
Namni jiraachuuf waan barbaade argachuuf qabsoo hedduu gaafata. Amma isa danda’u qofaa dha kan darbaa jiru. Yeroo ulfaataa dha.
Namni ka biroon beekamaan dhibee kanaan qabaman ministeera eegumsa fayyaa Afriikaa Kibbaa Zewelii Mikhizee ti. Isaanii fi haati warraa isaanii mallattoo laaffataa kan vaayiresichaa erga of irratti argaii booda qabamuu isaanii kan beeksisan kaleessa ture. Afriikaa kibbaa eesssa uumata 700,000tu koronaan qabaman.
Namni Ka Biroon Haaraa Itiyoophiyaa Keessaa Vaayiresii Koronaan Qabame
Namni kam eessa irraa iyyuu haa dhufu dararan kun hagam bareedaa ta’uu isaa dhugaa ba’a. Yeroon gannaa cabbiin bu’aa ture hagam gaarii hin ta’inuu malee dararaa kana waliin abdiin dhfuu isaa beeku. Sana qofaa miti, jireenyi illee hagam gababaa akka ta’e hubatu.
Namni kam iyyuu Adoolessa ja’a dura gara Yunaayited Isteetes imaluuf karaa jalqabe taanaan as seenuu ni danda’a. kanneen sanaan booda gamanatti qajeeluuf jiran garuu booda irra haalli isaa kan beeksisamu ta’uu angawoonni yaadachiisaniiru.
Namni kam iyyuu kan buufata xayyaara Sanaa seenuu fi ba’u sakatta’a jala kan darbuuf meeshaa ittiin sakatta’an sadii jala kan darbu, saree boombii suuftee adda baastutti kan gargaaramanii fi namni laap Taappii baatu banaa akka taasisu godhanii jiran jedhan.
Namni kamiyyuu lubbuu ofiitti qoosuu hin qabu, irraa of eeggachuu qaba' jedha.
Namni kan jechaa jiru jedhan aadde Netsaannet galiin guyyaa naaf tilmaamame akka jirutti dilaala kan jedhu yaada wal dha’aaf ifaa hin ta’in jiraachuu isaa hubataa jirra jedh. Kana immoo ibsuu kan danda’u koree hubachiisa kennu aanaalee maratti hundeessinee akka hubatan gochaa jirra jedhaniiru.
Namni Karaa Nagaan Sagalee Isaa Dhageessisuu Isaaf Ajjeefamuu Hin Qabu
Namni keenya inni jalqabaa sagantaa nuti qopheessine keessaa eebbifame mana konkolaataa suphan keessaa hojjeta. Waggaa tokko oliif hojjeteera.Kevin muuxanoo haaraa barachuu isaaf galateeffatee jira. Sagantaan kun carraa inni kana dura hin arganne naa kenne jedha.
“Namni keenya, sabboontonni keenya, waliif naatoo godhatanii ijoollee awwaararra teessee barattu kanatti mana barnootaa akkasii ijaaruun hedduu na gammachiise” Barsiisaa Waariyo Galgaloo
Namni konkolaataa oofu tokko namoota Masjiida London keessaa ba’an rukutuu isaa dura namni kun dhukkubsataa ture.
Namni konkolaataa sana keessa ture tokko ta’uu ka dubbatan – Koomishinarri Itti-aanaan aanaa sanaa Abbukaar Sheek-Ahmed, “namoota baay’ee tu nu jalaa dhume. Irra-jireessi isaanii, dargaggota qabsaa’ota” jedyhan.
Namni Kuma 174 Ol Dhiyeenya Kana Qe’ee Ofii, Mooyyalee Baqatee Bahe Gargaarsa Hatattamaa fedha: Aanaa Mooyyalee
Namni kun hoteela bekka qubatee jiru gamoo 32ffaa irraa jamaa uummanni kummi 22 irratti walitti qabamee turetti ture kan itti dhukaase.
Namni kunis torbaan dura gara Itiyoophiyaa dhufuun isaa beekamee jira
Namni kun odeeffannoo finxalessummaa marsariitii irratti faca’uun kaka’e jechuu dhaan Obaman White House keessatti tuuta oduuf ibsanii jiru.
Namni Lammaffaan Ripubilikii Dimookiraatawa Koongoo Keessatti Iboolaan Qabamee Argame Ni Du’e
Namni lammataa dhukkuba Iboolaan qabame argamuun har’a eega ifatti labsamee booda, du’uun isa immoo beeksisame. Namni kun kutaa Ituurii, hawaasa Baadiyyaa irraa ka gara magaalaa Goomaatti imale yoo tahu, achi dhaqqabuu isaa guyyoota xiqqoo dura Iboolaan qabamuun isaa beekamee, waaltaa wal’aansa Iboolaa ka magaalaa Goomaa jirutti wal’aanamaa ture.
Namni lammii Eertiraa ta'e, Medhaanee Yidagoo Marid jedhamu, namoota seeraan ala godaansisuudhan shakkamee barbaaddama ture Suudanitti qabame. Mootummaan Suudanis Xaaliyaanitti dabarsee isa kennuu isaa poolisiin xaaliyaanii Roobii harraa beeksiseera.
Namni lammilee Itoophiyaa kana isaan simate eenyummaan isaa haga yoonaa ka hin beekamne yoo ta’u, jiraattonni naannawa sanii garuu lammileen Itoophiyaa kuni ajjeechaa shofeera mootoraa kibtaxa darbe Kahawaa Weestitti ajjeefame keessaa harka qabaachuu hin hafne jechuun himatanii jirani.
Namni martinuu vaayiresii koronaaf kan saaxilame dha. Haa ta’u malee vaayiresii kanaan dhukkubsachuu fi balaa du’aaf daran saaxilamoo kanneen ta’an keessaa baqattootaa fi kanneen q’ee ofii irraa buqa’anii fi namoota biyya keessa jiraatan hin qabaannee dha.
Namni muuziqaa gara hoogganummaa siyaasaatti jijjiiramanii fi maqaa Boobii Waayiniin beekaman, Roobert Kiyaagulaanyii, kaleessa ennaa waajira guddaa paartii isaanii ‘National Unity Platform’ jedhamutti argamuun akka uummatni Yugaandaa hiriira mormii bahu waamicha godhan, Helikooptarri poolisii waajiricha irra marsaa turte. Konkolaatonni Poolisii, kan poolisii waraanaan deggeramanii waajirichaa ala guutanii turan, jedhama.
“Namni qabamee biyyatti ergamu ka warqata UNHCR qabu,ka bara hedduu Somaalilaandi jiraate fa,” jedha bakka buutotii hawaasa Oromoo Hargeessaa jiran.
Namni Qawwee Hidhate Kaalifoorniyaa Keessatti Ofii Isaa Dabalatee Namoota 9 Galaafate
Namni Sudaan keessatti karaa dimoookiraatawaa filataman ka xumuraa - Muummichi-ministaraa Sudaan duraanii Saadiq Al-maadii vaayirasii Koronaa qabaachuun isaanii eega himamee booda, umurii isaanii waggaa 84tti du’aan boqotan.
Namni tokko dhipina yaadaaf qalbii hamaa kan daraggoonni kun yeroo dheeraaf keessa jiraatan keessa yoo jiraatu, akkasumas jiraachuuf yeroo mara ennaa qabsaa’u, carraa hojii ykn attamiin jireenya isaa akka geggeessu, attamiin maallaqa akka qabuu danda’u, nyaata attamiin akka bilcheessu, attamiin kiraa isaanii yeroon baasuun akka irra jiraatuuf kun martinuu maliif akka barbaachisu illee nama irraa baratu hin qabu jedhan.
Namni tokko gara dorgommii DV seenuu kan danda’u mala tokkicha qofaani. Kunis gama inteneetiinhttps://www.dvlottery.state.govka jedhu irratti iyyata galfachuu dhaani.
Namni tokko magaalaa Hargeessaa keessatti, ka biraan immoo Buraa’oo keessatti rasaasaan dhawamanii ajjeesaman.
Namni tokko sa’aatii 24 keessatti yeroo 6 hanga 8tti deddeebi’ee fincaa’uu qaba kan jedhan Dr Sambataan, kanaa ol ykn halkan hirriba keessaa dammaqanii yeroo lama ykn isaa ol fincaaniif ka’u taanaan garu, mallatto dhukkubaa ta’u mala jedhan.Namonni dhukkuba suukaaraa, dhukkuba ujjummoo fincaanii (UTI) qabe akkasumas dubartoonni ulfaa carraan irra deddeebi’anii fincaaniif deemuun kan isaan mudatu ta’uun ibsamee jira.Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Namni tokko waraanaan rukkutamee madaa’uun illee beekamee jira.Jiraattonni aka jedhanti laftii nagaa kan oole yoo ta’u erga uummanni rafee booda sa’atii afuur irratti dhukaasii kun dhaga’amuu jalqabe.
Namni Vaayirasii Koronaatiin Qabamee Fayye Waa’ee Dhukkubichaa Maal Jedha?
Namni vaayiresichaan qabame doktorii Idilib keessaa yoo ta’u battala mallattoo of irratti argan qofaatti of baasan. Namni isaan waliin wal arge kam iyyuu kan qoratamu ta’uu angawoonni beeksisaniiru.
Namni Vaayrasii Koroonaan Qabame Itoophiyaa Keessatti Argame
Namni Yaada Isaa Ibsachuuf Hidhamuu Hin Qabu: Human Rights Watch
Namni Yaawaalee Duuniyaa jedhaman kun, waa’ee dhabamuu mucayyoo isaa durbaa ennaa yaadu, akka nama lagdaan qabee ka qaamni isaa ollatu ta’uu dubbata.
Namni Yakka Hojjete Itti Gaafatama: Muummee Ministaraa Itiyoophiyaa
‘Namni Yoo Hojjachuu Barbaade Waan Dadhabu Hin Qabu’ Dureessa Oromoo Ameerikaa Keessatti Miliyeenarii Ta’e
Namonni hojii dhabeeyyin Waldaan gurma'anii hojii keessa jiran fi namooni gurma'anii osoo hojii hin egaliin waggaa tokko wajjira mootummatti deddebi'un yeroo isani balleessan, mallaqni maqaa hojii dhabeeyyin rammadame jedhamuun midiyaa dhaan dubbatamu malee, hojiin itti hojjetamuu hin agare jedhan.
Namonni kanneen biroo 45 immo biyyoota 13 keessatti vaayrasii kanaan qabamuun isaanii ibsamee jira.
"Namonni keessa turan lamas nagaan ba'uun isaanii ibsamee jira.waaltaa ajajaa kan yunaaytid steetis Afrikaa keessaa qabduuf Dubbi himaa kan ta'an Vince Crawley akka jedhantti, jeettiin kun kan kufe haleelamee otoo hin taanee rakkoo qaama jettichaa mudateen kufe jedhan.Chaayinaan dhukaasa dhaabiinssi akka ta'u akkasumas furmaanni karaa nagaa akka barbaadamu kan gaafattte yoo ta'u,murtii tokkummaa Mootummootaa kana jalqaba deggeree ture Ligiin Arabaa, booda garuu yaada isaa jijjire. prezidaantiin Afrikaa kibbaa Jacob Zuma haleellaan gaggeefamu siviloota irratti balaa akka hin gesiifneef akeekkachisanii jiru.Dhukaasa dhaabiinsi akka ta’u kan gaafatan zumaan,akka jecha isaanti ""yaalii biyyonni alaa Moammar Gaadaafii aangoo irraa busuuf godhan ""mootumaan koo hin deggeru jedhan.MP3 tuquun guutummaatti dhaggefadhaa"
Namonni kunneen akka jedhanitti gama Siiyasattiin hojiiwwan Dr.Abiyyi hojjatan milkaa'inaa qaba garuu gama Diinagdee, Nageenya fi tasgabi biyyatti irratti caalmaatti hojjechuttu barbachisadha jedhan.
Namonni maqaan isaanii akka hin ibsamne akka jedhanti kan to’annaa jala isaan oolche bulchiinsaaf nageenyati jedhu.Clanqoo keessaa nama 48 Qullubbii keessaa namnii 8 hidhamuu fi kanneen keessa abbaa fi ilmii akkasumas abbaa warraa fi haatii warraa akka jiran ragaan jira jedhu.
Namonni To'annaa Jala Oolan Yakkaan Shakkamaniitu: Mootummaa
Namoon godinaalee Oromiyaa adda addaatti bilbiluun kanneen haasofsiisee jira.Waayee waggaa 25ffaa akkana jedhu
Namooni kuma shanii olii Godina Baalee Aanaa Baribareetti motumman lafa qonna nuuf haa kennu malee hojii humnaa fi qonna qixxe hojjachuu hin barbaannu jechuun Gandoota Aanichaa kudha sadeet (18) keessa walitti bahanii bakka tokkotti walitti qabamanii taa'anii jiru.Motumaan gama isaan lafti yoo jiraate kan kennamuuf ta'es ganda irraa dhufanitti deebi'anii gaafachuu qabu jedha.
Namooni magaala Sulultaatti mana ijaaratanii jiraata turan, bulchinsi magaalichaa mana keena nuratti diiguufi jechuun himatan.Bulchiinsai magaala Sulultaa fi Motumaan naannoo Oromiyaa gama isaatiin hojiin seera kabajsiisu kan hojii irra oolufi namni ragaa abbaa qabeenyuma lafaa qaba jedhu yaroo akka dhihesu ibsamuu isaa beeksisee jira.Muktaar Jamaal dabalata qaba
Namooni Naannoo Beenishaangul Gumuz irra buqa'anii wallaga qubatan kuma dhibbaa tokkoo fi kuma torbaatamaa ol ta'uu isaaniI Komishiiniin Hoggansa Sodaa Balaa Oromiyaa beeksisee jira.
Namoonini Vaayirasichaan shakamanis hangi tokko vaayrasicha irraa walaba tahuu kan ibse institiyuutichi, isaan hafan ammoo bu'ii qorannaa eegaa jiru jedha.
Namooni yakka ajjeechaa Obbo Saadiq Haaji Ibirootti shakkaman Poolisoota lamaa fi eegdota Paarkii Diinishoo kudhan tahuu tu himame.
Namoonni 114ka biroon erga du’anii booda lakkoobsi namoota du’anii 2118 ga’ee jira. walumaa gala namoonni vaaresii kanaan qabaman 74,576 ga’ee jira.
Namoonni 131 tallaaliin kun kan kennamee yoo ta'u umriin isaaniis 18-59 gidduu ta'uun ibsameera.Sagantaan kun magaalaa Meelbarn fi Birisbane keessatti gaggeffamaa jira.
Namoonni 1,421 roobii kaleessaa du’uun gabaasamee jira. Walumaa gala Ameerikaa kessaa namoonni miliyoonni 10.4 vaayiresii kanaan kan qabaman yoo ta’u kanneen 241,000 ol ta’an du’uu galmeen Yuniversitii Joons Hopins irraa argame beeksisee jira.
Namoonni 1500 kan irratti hirmaatan gumiiin 12ffaan adda bilisummaa uummata Tigray har’a waaree booda miseensota koree giddu galeessaa 45 filachuu dhaan xumurameera.
Namoonni 60 ta’an waardiyyoota andaara galaana Liibiyaa fi namoota qurxummii qabaniin baraaramuu jarmyaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa beeksiseera.
Namoonni 8 Yuunaaytid Isteetes Keessatti Kaleessa Ajjeefaman
Namoonni 9 Kaameruun Keessatti Butamanii Turan Deebifaman
"Namoonni Aagituu beekan akka himanitti isiin ""Dubartii cimuuf xiiqeeffattu, gara laafettii fi kan nama gargaaruu jaalattu"" jedhan."
Namoonni Aanaalee daangaa Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz irraa sababa walitti bu'iinsaan qe'ee isaaniirraa buqqa'anii turan akka deebi'aa jiran Waajjirri Qindeessaa Nagaa fi Misooma Waliinii naannolee lamaanii beeksise.
Namoonni adda addaa yadaa isaanii Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf kennanii jiru. Kano du-gabaastuun keenya, Tsahaay Daamxoo qindeessite caqasaa.
Namoonni Ajjeefamanii Argamuun Yaadoo Nagenyaa Nutti Uume: Jiraatota Hawaasaa
Namoonni ajjeefaman kun waggoota dheeraaf ganda Machaaraa Walii Galtee jedhamu keessa jiraataa kan turan yoo ta’u hawaasa naannoo waliin nagaan jiraataa akka turan jiraatonni nuuf ibsaniiru. Maqaa Qeerroo Oromoo balleessuuf jecha bakka walitti bu’iinsi kun uumamee gara lafa gabaa magaalaa Cingii dhufan jedhu jiraattonni.
Namoonni Ajjeesamuu Itti-gaafatamaa Waajira Poolisii Buraayyuun Wal-qabatee Qabaman Eessatti Hidhaman?
Namoonni Ayyaana Uummataa Irratti Hojii Shorokaa Raawachuuf Shakkaman To’annaa Jala Oola, Jedha Mootumman
Namoonni baajii ittiin galinsaa hin qabne hedduun daangaa Bushooftuu fi magaalattii keessaa qabamanii of irra deebisamanii jiran.
Namoonniba'an kun tokkoon tokkoon isaanii qarshii kuma dhibba tokko kennuu isaanii maatii keessaa dubbatanii jiru.
Namoonni baatii darbe keessa lammiiwwan keenya galaafatan bakka nuti jiraannu irraa fagoo miti, kanneen fuula isaaniitti haguuggatan illee ganda keessa asii fi achi deemu waan ta'eef yoom dhufanii mana keessa jirru ol nutti seenanii nu galaafatan hin beeknu. Kanaaf sagaleen keenya gurra hawaasa addunyaa nuuf haa ga'u jechuun iyyata isaanii dhiyeeffatanii jiru baqattoonni Oromoo Bangaazii Liibiyaa keessa jiraatan kun.
Namoonni baay’een har’a jarreen gad-lakkisaman sun firoota isaanii yoo tahan adda-baafachuuf, mooraa waraanaa magaalaa uummata Afaan Ingilizii dubbatuu – Bameendaa keessa jirutti walga’anii turan.
Namoonni baayyeen dhukkubi garaachaa akka isaan rakkisu dubbatu. Qoma na guba, yeroon waa nyaadhu na rakkisa kaan immoo yoon waa hin nyaatiin ture natti hammaata jedhu.
Namoonni baayyeen Qaataar qofti akka waan midhamtuutti kan ilaalan ta’uus nutii Dolaara tokko yeroo dhabnu isaaniis akkasuma Dolaara tokko dhabu jedhan.
Namoonni balaa kana irraa lubbuun hafan yoo jiru tahe gaafadhee akkana naan jedhan – Itti-gaafatamaan Dhimma Komiyunikeeshinii IOM – Liyoonard Dooyil akkana jedhan. “Namoonni lubbuun hafan baay’ee xiqqoo dha. Namoonni lubbuun hafan kun akka nutti himanitti, yabala sana keessa jaaketiin lubbuu baraarsaa hin jiru. Danbaalii galaanichaa qilleensaan raafamu baay’ee hamaa ture. Imaltoonni irra turan baay’ee shororkaawan. Achii booda, bidiruun yokaan yaballi sun garagale. Kun tahuu isaaf sababaan, bidiruun humna ishee tii ol kan namaan guutte ture. Namoonni seeraa ala godaantota deddeebisan sun lubbuu godaanta sanaaf dhimma hin qaban,” jechuun haala gaddisiisaa kana ibsanii jiru – Mr. Dooyil.
Namoonni balaa sana irraa lubbuun hafan hedduun, “mootummaan tuullaa kosii sana gama-tokkotti dhiibuudhaan waan sochooseef balaan kun dhaqqabe” – jechuudhaan komee isaanii VOA-tti dubbatan. Kaan immoo Warshaan Baayoogaazii kan naannawa sanatti ijaaramaa jiruu fi sababaa ijaarsichaaf boolli qotamaa jiruu fi ujummoon diriirfamaa jiru akka jiginsa tuullaa kosii sanaaf sababaa tahetti dubbatu.
Namoonni baqatan kun gargaarsa eegachaa jiru.Bulchiinsii Mooyales mootummaa naannootti iyyateera.Akka obbo Baaggajja jedhanitti bulchiinsi aanaa Mooyyalee jedhutti mootummaanis rakkoo kana qubuma qabaa gargaarsa eegachaa jiru.
Namoonni Benishaangul Gumuzii Buqqa'an Tokko Tokko Gargaarsa Ga'aa Hin Arganne Jedhu
Namoonni Benishaangul Gumuz Irraa Buqqa’an Tokko Tokko Achi Deebi’uu Hin Feenu Jedhu
Namoonni biyyaa fi ogeeyyiin fayyaa babal'achuu vaayirasii kanaatiif sababaan of irraa ittisa irratti xiyyeeffannoon hawaasni kennaa jiru xiqqaachuu dhaa eegalee hubachiisawwan kennamaa jiran karaa saayinsawaatiin ta'uu dhabuu dha jedhama.
Namoonni biyyoota alaa irraa Itiyoophiyaa seenan guyyoota kudha afuriif akka adda of baasanii turan qajeelfamni mootummaan Itiyoophiyaa baase hojii irra oolfamaa hin jiru, jechuun yaaddoon namoonni dhiheessan akka qulqulleeffamaa jiru Instiitiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksisee jira. Abbaan Alangaa Federaalaa Itiyoophiyaa gama isaatiin tatamsa’ina Vaayiresii Koronaa to’achuuf qajeelfama bahe cabsuun seeraan nama gaafachiisa, jedhee jira.
Namoonni biyyootii gaanfa Afriikaa keessaa walitti bu’iinsa, hiyyummaa fi jeequmsa polotiikaa biyya ofii jalaa dheessuu dhaan galaana kutanii, lafoo fi mala adda addaan yeroo yerootti gara biyyootii giddu galeessa bahaatti yaa’u.Imala sodaachisaa godhan irraan kan ka’e kaan isaanii galaanaan nyaatamanii kaan immoo gammoojjii keessatti beelaa fi dheebuun du’u. Namoonni kun keessumaa shamarranii fi dubartoonni seeraan gara biyyootii kanaa dhaqanii akka hojjetan dhaaboliin hojjettoota biyyootii alaa kan dhuunfaa Itiyoopiyaa keessatti banamaa jiran. Hanga ammaatti dhaaboliin 150 ol ta’an yoo hundeeffaman hanga waggaa darbeetti namoota kuma 46tti hedaman biyyootii alaatti erganiiru.Dhabolii kana keessaa tokkoo kan ta’e dhaaba hojjettootaa biyyootii alaa AL-Beshir jedhamu kan bu’uursan Obbo Beshir Idirs dhaabi isaanii maal akka hojjetu kan nuuf ibsan MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Namoonni boombiin harkatti argaman jedhan jiraataan kun tokko qofaa uttuu hin taane bakka garaa garaatti.
Namoonni buqqa’an irra-jireessi, hawaasa naannoo keessa ka qabatee jiru tahuu isaa fi kaan immoo, bakkawwan akka manneen barnootaa fi manneen ijaaramanii hin dhumne keessa akka qubatanii jiran – ka jedhu gabaasichi – gamooleen sun kan jireenya dhala-namaaf hin taane tahuu dubbata. Namoonni hedduun ala keessa kosii xuraawaa irra rafu – jedha.
Namoonni butamanii amma gad-lakkisaman kun umuriin isaanii 16 fi 27 gidduu tahuu dubbata, waraanni Kaameruun.
Namoonni buufata qubattootaa magaalaa Jimmaa keessa jiraatan hagi tokko dhibee akka tasaa torban tokkoo as mudateen namoonni jaha isaan keessaa du’uu dubbatu.
Namoonni Carraa DV Argatan Maallaqa Kasaarre Jedhu
Namoonni carraa DV argatan ragaa mana barnootaa fi ka biroo barbaachisaa utuu qabnuu carraan keenya nu duraa gubate jechuun himatan.Embaasiin Amerikaaa kan Finfinnee jiru garuu galmeen namoonni DV argatan dhiyeeffatan kan dhugaati taanaan carraa isaanii duraa hin balleessine jedha.Finfinnee kan jiru Embasii America irraa itti gaafatamtuun kutaa qoonsiilaa embaasichaa Abigeel Rupp Itiyoopiyaa keessaa namoonni haga tokko ragaa kan dhugaa hin taane ykn foorjidii waan dhiyeessaniif jecha qorannee wayita bira geenyu visa dhorkanna jedhan.Fuudhaa fi heerumaan kan walitti dhufanis hariiroo dhugaa utuu hin taane dhimmuma godaantummaa qofaan kanneen wal barbaadan waan jiraniif haalli akkasiis visa akka hin arganne ni uggura jedhan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Namoonni dahata siyaasaa barbaadan kanneen kuma 22 ta’an irra hedduun lammiiwwan Iraaq ta’an waggaa kana Fiinlaandiin seenaniiru.
Namoonni daldalaa lama magaalaa Teeppii godinaa Shaka naannoo uummattoota kibbaa keessatti ajjeefamuun gabasamee jira.
Namoonni Daldalaa Lama Naannoo Uummattoota Kibbaatti Ajjeefamuun Gabaasame
Namoonni Daroo Labuu Keessa Turan Buufata Poolisii Keessa Utuu Hin Taane Kan Araddaa Keessa: Biiroo Kominikeeshinii Harargee Lixaa
Namoonni dhaabatanii ilaalaa turan viidiyoo haala turee waraabuu dhaan social miidiyaa irratti maxxansan, oduun isaas battala sabaa himaa guutuu biyyattiin gabaasame.
Namoonni dhakaan akkan yaadutti laphee fi dudda isaanii irraatti fe’amee dararamaa jiraachuu dhageenyee jirra. Miilli namootaa cabeera. Dirmammuun qaama isaanii irratti kan mul’atuuf namoota akkaan huuqqatantu mul’atu. Kanneen ijaan argan illee midhaan nyaataa utuu hin argatin hanga tokko turuu isaanii dubbatu.
Namoonni dhibbaan laka’aman hookkara kanaan kan ka’e qe’ee irraa buqqa’aniiru. Angawoonni akka jedhanitti kanaan kan wal qabate namoonni 70 ta’annaa jala oolaniiru.
Namoonni dhibbaan laka’aman mana hidhaa mootummaa fi waajjiraalee naga eegumsaa keessaa utuu heddumminaan utuu ba’anii argamaniiru.
Namoonni dhibbaan laka’amu wixata galgala buufata poolisii kutaa Minnisootaa fuulleetti wal ga’uu dhaan ajjeechaa poolisiin raawwate balaaleffataniiru.
Namoonni dhibee kanaan haaraa qabaman kanneen miliyoona kudhan ta’an biyyoota hiyyeeyyee kanneen tajaajila eegumsa fayyaa argachuun murtaa’aa ta’e keessa kan jiraatan ta’uu jaarmayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira.
Namoonni dhibeen kun irratti argames keellaalee eegumsa fayyaa Dirre Dhawaatti wal’aansa argachuu isaanii Dr. Fo’aad ibsaniiru.
Namoonni dhimma kana kallatteen beekan akka jedhanitti barattoota 91tu kaleessa mana barnootaa keessaa dhabaman.
Namoonni dhimma kana keessa beekan garuu kaafamuun isaanii waan hin oolle jedhu.
Namoonni dhukkuba Koviid-19n qabamanii dhaabilee fayyaa seenan keessaa 305 kaneen ta’an Kutaa waldhaansa cimaa keessa Kan ciisan yoo ta’u dhabbileen Fayyaa naannawa Finffinee keessaa hanga dhibamtoota simachuu dadhabanti rakkataa jiru jedhan.
Namoonni dhukkubii KOOVID-19 qabamanii turan kun dhukkubbii qaamaa, rakkoo afuura baafachuu, dhiibbaa dhiigaa ol’ka’UU, butuuta qaamaa fi Koleestrooliin isaanii lakkobsaan guddaa ta’e akka isaan mudatee dubbatu.
Namoonni dhukkubii koroonaa Itiyoophiyaa keessa hin jiru, mootummaatu filannoo gaggeessu dhisuuf dhukkubicha sababii godhatee, Vaayrasiin Koronaa dargaggoo hin qabu, maanguddootaa fi namoota duraan dhukkuba adda addaa qaban malee ilaalcha jedhuun of-dagatan jedhamee jira.
Namoonni dhukkuuba KOOBID -19 qabamanii turan keessaa harka 25 kan ta’an rakkoo fayyaa haaraan kan isaan mudatuu ta’u qorannaa haaraa Yunaaytid Isteetes keessatti gaggeeffame hubachiisee jira.
Namoonni du’an jiraachuu fi daandileen magaalatti keessaa fi naanoo cufamuu kan ibse – Embaasichi, lammiwwan Amerikaa akka gara sanatti hin imallee akeekkachiisee, waa’ee nageenya isaanii karoora qaban akka keessa deebi’anii ilaalan, naannoolee isaanii, keessumaa bakkawwan qophiileen jiran akka of eeggannoon ilaalanii fi oduu jiru maddeen oduu naannoo irraa akka hordofan gorsee jira.
Namoonni du’an kun eeyama jireenyaa Afriikaa Kibbaa keessaa jiraachuu kanneen qaban. Dhimma isaa poolisii Durbanitti biisisnus hanga yoonaa kan nu dhaggeeffate hin arganne jechuun jiraattonni kun ibsanii jiran.
Namoonni duraan itti gargaaramaa kan turan saaphana siree dagachuu fi naannolee bishaan kuusan irratti hojiin waan hin hojjetaminiif dhibeen kun hammaachuu obbo Amaareen ibsaniiru.
Namoonni eenyummaan isaanii hin beekamne dhukaasa bananiin aanaa Wenbermaa keessatti lammiiwwan balleessaa hin qabaanne ajjeefamanii guyyaa xiqqoo booda torbee haleellaa ka biroon raawwatamuun kan dhaga’ame. Haleellaan inni boodanaa immoo aanaa Bulan keessatti raawwatame.
Namoonni eessatti akka hidhaman hin beekamnee akkasumas to'annaa jala oolanii haallii nageenya isaanii maal keessa akka jiru hin beekamne waan jiraniif jecha mootummaan dhimma isaanii ifa taasisuu qaba, jechuun gaafate – Amnestiin.Qorataan jaarmayiicha mirga dhala namaa, kan Amnestii Internaashinaal, Fissahaa Taklee akka jedhanti ibsii Amnestii kun hanga ba'eetti lakkobsii namoota hidhamanii 5000 akka ture, amma garu dabalee gara 7000 ga'uu isaa odeeffannoon nu ga'aa jira jedhu.
Namoonni fedhiin talaallii kana fudhatan jalqabaa namoota 30,000 guutuu biyyattii irraa yoo ta’an kanneen kunis talaallii kana turban hedduuf erga fudhatanii booda COVID-19n qabamuu fi dhiisuu isaaniitu adda baafamuuf jira.
Namoonni gamasii ba’anii ennaa xumuran president Bashar Al assad Aleppo guutummaan akka to’atan taasisa.
Namoonni gargaarsi isaan barbaachisu miliyoona lamaa fi walakkaa dhaa jalqabee hanga miliyoona afurii fi walakkaatti, maddeen adda addaatiin waan himamuuf, lakkoobsi sirriin meeqa akka tahe beekuun rakkisaa tahuu dubbatan – Mr. Omaamoon.
Namoonni gatii salphaan boba'aa bitanii biyyoota ollaa keessatti gatii guddaan gurguruutu Sudaan keessatti hanqiina boba'aa hordofsisee jedhameera.
Namoonni gochaa kanatti shakkaman qabamuu isaanii fi poolisiin ka qorannaa geggeessaa jiru tahuulee, aangawaan waajirichaa dubbatanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Namoonni Godinaalee Harargee irraa waggoota sagal dura sababa hongeen buqqa’anii Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Amuruu qubachiifaman, qonnaaf miija’uu dhabuu lafaatiin, akkasumas hanqina bishaaniin ammas, irra deebiin buqqa'uuf dirqamuu isaanii himan.
Namoonni gubachuu mana hidhaa Qaallittiin himataman deemsii yakka ilaalachaa irratti gaggeeffamu cufataan akka ta’uuf abbaan alangaa gaafachuun ni yaadatama.
“Namoonni haleellaa kana dudduuba jiran, kanneen ashaaraan isaanii gochaa kana irra jiru, dhiiga musliimotaa dhangalaasuu irraa of deebisanii gochaa isaanii kanaan dhiifama gaafachuu qaban” jechuun ka dubbate, Muktaar Rooboo, “namoota nagaa fixuudhaan Jeennata galuu hin dandeessan. Namoonni gochaa kana dudduuba jiratan – jechuun kiyya, Al-shabaab, gochaa kana dhaabuu qabdan” jedha.
Namoonni hangi tokko waahiloota isaanii hojiitiin Hagayi saddeeti haa ga’u. eessa akka dhaqxan argina jechuun kalattiin doorsisaa jiraachuu dhageenyeerra.
Namoonni hawaasaa interneetii irratti uummatan gara qabatamaa lafa irraatti fidanii, qaamaan wal barauu qaban – jedhu – Obaamaan.
Namoonni hedduun amma iyyuu hidhamaa kanneen qabaman kaan eessa akka jiran hin beekamu kaan immoo himannaan utuu irratti hin dhiyaatin jiru jechuu dhaan itti aanaa itti gaafatamaan Kongeresii Federaalawaa Oromoo obbo Mulaatuu Gammachuu VOAf ibsanii jiru.
Namoonni hedduun balaan madaa’uu irra ga’eera garuu kaan ofii isaanii hospitaala dhaqan waan ta’eef lakkoobsi isaanii meeqa akka ta’e hin beekamne jedhu Dean.
Namoonni hedduun har’a gara waajira Koomishina filannoo walakkeessa magaalaa Naayiroobii jiraniitti hiriiruudhaan, waa’ee ajjeefamuu Kiris Msandoo irratti murtiin haqaa akka kabajamu gaafataa oolan.
Namoonni hedduun insuraansiin isa kan Obama Care bakka bu’u hin jiru taanaan inni of harkaa qaban akka turuuf gaafatan.
Namoonni hedduun kan du’an yoo walakkaa kan ta’an Keniyaa keessatti.Naannoo Sanaa Qurxummii qabaa kan ture Vinsant Musilaa guyyaa sadiif odoola xiqqoo keessatti qabamee eega turee booda baraarsame.Akka inni jedhutti Qurxummii qabuuf Jimaata dabree gamas deeme. Yeroo achii deemee bishaan tokko hin turre.sana booda bishaan hatattamaan guutee garagalee. Daqiiqaa lama keessatti bishaaniin marfameen ce’uu dadhabe jedhe.
Namoonni hedduun Yemen seenuuf jecha galaana diimaa fi galoo galaana Eden ce’u kan jedhan dubbi himaan dhaaba baqattootaa kan Tokkummaa mootummotaa ykn UNHCR Andrej Mahchech, baqattoota biyyoota gaanfa Afrikaa irraa ta’an kanneen kuma 43 caalan baatilee Arfan darban kan waggaa kanaa keessa Yemen dhaqqaban jedhu
Namoonni hidhaa keessa jiran hagi tokko gorsa seeraa akka hin argamne ta’uu isaa fi waa’ee fayyummaa isaanii ilaalchisee raga guutuun waan akka hin jiraatin, maatiin isaanii akka isaan hin gaafanne dhorkamuu isaanii kan ibsan gabaasaaleen jiraachuun isaanii ni dubbatama.
Namoonni Hidhamanii Mana Murtii Duratti Hin Dhiyaatin Maakelaawii fi waajiira Polisii Finfinnee Keessa Hedduutu Jira
“Namoonni hidhaman kun, rakkoon uummata Indertaa irra gahaa jiru akka dhaabatu, kanneen koree hundeessanii socho’aa turani,” jedhu – Obbo Abrahaa Destaa. Mootummaan rakkoo jiru furuu irra, namoota gaaffii dhiheessanitti maqaa adda addaa kennuudhaan, uummata akka adda qoqqoodaa jirutti dubbatan.
Namoonni hidhatan halkan mana namaatti ol seenanii kan nama fixan ta’uu kan dubbatan jiraattonni lubbuu isaanii baafachuuf gaarreenii fi bosona keessa kutanii halkan gamasii baqachuu dubbatu.
Namoonni hidhatan sun qonnaan-bultoota, hidhattoota naannoo sanaa yokaan jara Al-shabaab ta’uu fi dhiisuu isaanii adda-baafachuuf akka qorannaan geggeessamaa jiru illee dubbatan – aangawaan Mootummaa Somaaliyaa kun.
Namoonni hiikaman kun kanneen itti murtaa’e jiru, kannen poolisii dhaan qorannaa irratti geggeessamaa jiruuf beellamaan mana murtiitti deddeebi’aa turan himannaan isaanii addaan citee kan hiikaman ta’uun beekamee jira.
Namoonni Hiriira Mormii Masrii Irratti Hirmaatan Hidhamaa Jiraachuutu Gabaasame
Namoonni hojii isaa jaalatan sabquunnamtii hawaasummaa irratti waan jedhan keessaa amma tokko
Namoonni hojii kanaan jiraatan akka jedhanin qajeelchamnii amma bahe kun koontiraata dabalatee gara hojjin oo’aan jiru deemanii akka hojii hin funaannanne isaan godha. Galiin akkanatti argatan immo gadi bu’a ta’a jechuudhan himatan.
Namoonnii 55 wal waraansaan ajjeefamuu kan ibsan yoo ta'u oduun kun maddeen walaba biraa mirkanii hin argatiin jira.
Namoonnii Buufata Poolisii Sadaffaa Keesstti Hidhamanii Jiran Reebamuu Abukaatoon Dubbatan
Namoonni iggitanis gareelee hidhatan keessaa tokko. Qofaa isaanii socho’u. seerri hin jiru. waanuma gaarii itti fakkaate raawwatu jedhan.
Namoonni ijaan argaman akka jedhanitti, Mini-baasiin dhoka’aan guutame, guyyaa waree booda sa’aa kudha-lamaa fi daqiiqaa afurtama irratti, gamoo waajira bulchiinsa naannoo, ka qabsaa’onni - dargaggoonnii fi dubartoonni keessatti walga’anii jiranitti, ulaa cabsee seenee dho’insa guddaa dhageessise – jedhu – namoonni ijaan argan.
Namoonni ijaan argan akka jedhaniitti, yeroo reeffi Artist Haacaaluu mooraa Yunivarsitii Ambootii bahu, dargaggoota hedduu sirna geggeessaa sanatti hirmaachuuf gaafataa turanii fi humnoota mootummaa gidduutti wal-falmii uumame irratti dhukaasa banameen, namoonni lama du’anii, kudha tokko madaa’uun himamee jira.
Namoonni ijaan argan akka jedhanitti, poolisoonni gaazii imimmaansisu qofa otuu hin taane rasaasa illee dhukaasaa turan.
Namoonni ijaan argan akka jedhanti yunivarsitii ittisa biyyooleessaa Marshal Fahim jedhamu cinatti haleellaan kun eega laftii bari’ee boodas itti fufee ture.
Namoonni ijaan arganii fi aangawoonni Liibiyaa keessaa akka jedhanitti, xayyaaronni waraanaa har’a magaalaa Triippoolii keessa ka jiru dirree xayyaaraa tokkicha hojjetu haleelanii jiran.
Namoonni ijaan arganii fi akka maqaan isaanii hin himamne gaafatan, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, kutaa Afaan Somaaleef ibsan akka jedhanitti, loltoota Itiyoophiyaa kuma tokko tu Somaaliyaa seene. Konkolaatota waraanaa fi konkolaatota fe’isaa qawweeleen guutamaniin gara Somaaliyaatti seenan – jedha – jiraataan tokko.
Namoonni ijaan arganii fi jiraattonni akka jedhanti wal waraansii kun humnootii Mootummaa Abdullaahii Farmaajoo fi miseensoota waraana biyyatti kanneen gama hogganoota mormiituu goran giddutti ture.
Namoonni ijaan argan raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti kokolaataan suun daandii gara dirree xayyaaraa moqadhishoo kan Aden Abdullee jedhamutti geessu irraa ulaa sakata’aa jiru biraa deebi’ee.
“Namoonnii keenna biyya gara garaatii dhufan system(caasaa) kana keessa deemanii gargaarsa kana argatuun baayyee itti ulfaataa jira. Kanfaa hooggantota isaanii karaa gargaarsa(carraa jiru) ittiin argatan gaafachuu qabu.”
Namoonni irra hedduun vaayiresiin kun keessatti argame biyyoota adda addaatti imalanii kan deebi’an yoo ta’u kanneen keessaa 12 Dubaayi irraa deebi’an.
Namoonni ja’a haaraa vaayiresiin koronaa keessatti argame immoo naannoo Somaalee irraa ti. Martinuu Puntilaand irraa yoo ta’en kanneen waaltaa namoonni keessa tursiisaman kan naannoo Somaalee keessa ka jiran ta’uu Addis Chekkol gabaaseera. 6 of the new COVID
Namoonni ja’an kun afur lammiiwwan Liibyaa yoo ta’an lama lammiiwwan Eertraa ti. Kanneen kun caasaa yakkaa diriirsuu dhaan milishoota kanneen kooltu galtoota biyyootii Afriikaa uffee Saaraa gadii dhfuu dhaan galaana Mediteraaniyaan qaxxaamruuu fedhantti gargaaramaa turan.
Namoonni Jabuutii irraa gara biyyaatti deebisaman 1900 ga’uu bulchiinsi Dirree Dhawaa beeksisee jira. Namooni deebi’an kun addaan baafamanii Yuniversitii Dirre Dhawaa keessatti kuniinsi godhamaafii jira.
Namoonni jalqaba dheessan kun kuma 4 ol ta’u isaanii itti gaafatamaan biroo dhimmootii komumikeeshinii aanaa Qilxuu Kaarraa Obbo Naggasaa Ragga’aa ibsanii jiru.
Namoonni kaan immoo suuraa yeroo nagahaa artiist Haacaaluu wajjin ka'an maxxansan.
Namoonni kaleessa mana murtiitti dhiyaatan waan turaniif dhimma isaanii dhaggeeffachuu mana murtii Araadaa ennaa dhaqnutti kanneen mana murtiitti dhiyaatan obbo Baqqalaafaan nyaata lagachuu isaanii mallattoon nutti himan jetti Boontuun.
Namoonni kallattiidhan hordoofuu hin dandeenye, dhuma dorgomichaa sin affeerra!
Namoonni kana dura filannoo keessatti hirmaatan, kanneen miseensota Kongresii Federaalawaa Oromoo turanii fi mormiiwwan kana duraa keessatti hirmaatan jedhan kan argatan qabanii kanneen argachuu dhaban immoo maatiiwwan isaanii hidhaatti guuraa jiraachuu dubbatu jiraattonni.
Namoonni keenya dogoggorri isaan hojjetan galii walii galaa ti kan isaan maxxansan. Galiin walii galaa ennaa ilaalamu nama gibirri meeqa akka ta’e nama hin beekneef nama rifaasisa. Sharafamee gibirri kuma lamaa fi sadii ta’uun irra ture miliyoonaan kan jedhu waan itti maxxanfameef, nama ibidda keessa buuse. Kun dogoggora tokko.
Namoonni keeyyata wal fakkaataa fi keyyata isa kan koo caaluun himataman mirgii wabii eegameefii alaa deddebi’uun dhimma isaanii hordofaa akka jiran argaa jirra. Garuu anaa fi uummata an bakka bu’eef kun ta’uun isaa na gaddisiisa. Namoonni miira ofii isaaniif jecha hojjatan yeroo dhufan haallii kun ni jijjirama jedhee waaniin yaaduuf abdii hin kutuu jedhan Obbo Baqqalaa Garbaa. Dhimmi Obbo Baqalaa Garbaa ija seeraan murtii kan argate otoo hin taanee siyaasa irratti hundaa’uun abbootiin siyaasaa kan murteessan dha jedhu hayyuun seeraa Dr. Xaggaayee Araarsaa.
Namoonni komee dhageessisan akka jedhanitti haalli jijjiiraa kanaa hojimataa paartii Dimookiratawaa Oromoo kan hordofee miti.
Namoonni kudhanii ol hiriira kana irratti rasaasaan rkutumanii kan du’an ta’uu jiraattonni ennaa ibsan Hospitaalli Naqamtees lakkoobsa namoota du’anii gara mana yaalaa Sanatti geessamanii kudhanii ol ta’uu mirkaneessee jira. Akkuma Kanaan Dadar, Qobboo, Dodolaa fi Finfinnee dabalatee hiriira geggeessame irratti lubbuun namaa darbuu hedduun madaa’uu fi hedduun mana hidhaatti darbamuu jiraattonni nuu ibsanii jiru.
Namoonni Kuma 20 Caalaan Godaansaaf Dirqaman
"Namoonni kumaan laka’aman daandilee Itiyoopiyaa keessaa irra hiriiruu dhaan ""tarkaanifi seera eegsisuu"" jechuudhan mootummaan Itiyoopyaa IWEHAT irratti fudhateef deggersa qaban ibsaa jiran."
Namoonni kuma torbaa ol dhiifamni godhameefi kunis battala kan gad dhiisaman utuu hin taane adeemsaan maqaan isaanii mana sirreessaa isaan keessa jiranitti ergamee kan gad dhiifaman ta’uu ibsanii jira.
Namoonni kun baatii Hagayya darbee bakka adda addaa irraa qabamanii baatilee shaniif maakalaawii keessatti qorannaan irratti gaggeeffamaa kan ture ta’u ibsamee jira.
Namoonni kun daandii irratti akka hin kufne, maatii isaanii qabatanii rakkoo hamaaf akka hin saaxilamne qubsuma ijaaree keessa jiraachisa. Kana irraa kan hafe lammii seeraan ala socho’u keessummeessuun rakkisaa waan ta’eef gara fuula duraattis mala kana cimsinee itti fufna jedhan.
Namoonni kun daangaa Keeniyaatti seenuu isaanii baatii kudhan dursee hidhamuu isaanii fi eega Keeniyaa seenanii booda mana-murtiitti Waajiritti dhihaatanii akka biyya irraa dhufanitti deebisaman itti muramuu eeran.
Namoonni kuniin kan gadi dhiufaman wabiin akka ta'es odeeffanne jira. Namoota hidhaa sana turanii gadi dhifaman keessa takka kan taate Masarat Dhabaa Kennee, Muktaar Jamaal dubbisee jira. Haala itti qabaman ibsuun eegalti.
Namoonni kunis yakka shororkeessummaa raawwatan jedhame amananiiru jedhe mani murtichaa. Firoottan isaanii garuu akka amananiif dirqisiisaman jedhan.
Namoonni kun jedhan Jumaan uukkaamsamanii kan butaman mana jireenya isaanii keessaa ti. Kaan isaanii poolisoota ennaa ta’an kaan immoo hidhamtoota waardiyaalee mana hidhaa ti. Kanneen kunis to’annaa ripxe loltootaa kanneen naannoo Maridi jala turan. Kanneen siivilota ta’anis maatii isaaniitti makamaniiru jedhan.
Namoonni kun kan to’annaa jala oolan afooshaaf walitti namoonni nu qaban injiner Girmaa Xurunaa fi Artist Girmaa Xurunaa ofumaa walitti nu qabanii ofumaa alaabaa ABO fidanii nutti hiranii ennaa to’annaa jala oollutti nuti miseensota adda bilisummaa Oromoo ti jedhanii erga amananii booda amma ofii gad dhiisamanii ala jiraachuun sirrii miti jechuu himatamtootaa abukaatoon isaanii obbo Wandimmuu Ibsaa dubbataniiru.
Namoonni kun lammii keenya waan ta’aniif illee deggeruuf itti gaafatamatu nu irra jira kan jedhan aadde Gennet walitti bu’iinsa gosaa fakkeessuu kanneen jiran akka jiran illee shakkii qabaachuu isan.
Namoonni kun maaliif mana jala ciibsamu, maaliif kutaan hin kennamneef jennee gaaffii dhiyeessineef madden kun akka deebisanitti dursi kan kennamu dhukkubsattoota kanneen biroo dhaafi. Huccuu sivilii uffatanii kanneen hordofan waan jiraniif hojjettoonni mana yaalaa illee jarreen kanaaf kunuunsa addaa kennuu sodaatu. Waadaa yeroo ogumaa kana irratti bobba’an seenan eeguuf gara siyaasaatti waan jijjiiramuuf dhukkubsattoota haala Kanaan miidhaan irra ga’eef ilaalchi hin kennamu jechuu dhaan madden hospitaala Naqamtaa nuuf ibsaniiru.
Namoonni kunneen wabii ofiif ta'anii amanamtummaan akka gadi lakkiffaman manni murtii bitootessa 7 bara 2013 kan ajaja kenne.
Namoonni kun qabamuun tajaajiillii Intarneettii Maqalee keessa lafa hin jirreetti isin attamiin ittiin fayyadamuu dandeessan? Kan jedhu akka ta’e ibsan.Gochii hidhuu akkasii kun qabsoo karaa nagaa danquu akka ta’e fi kan balaaleeffatan ta’uus ibsanii jiru.
Namoonni kun sadan umuriin isaanii waggaa 20-22 yoo ta’u tokko waggaa 26 inni shanaffaan immoo umuriin waggaa 27 ta’uun beekameera.
Namoonni kun sadan waraana waraana Zawiiyaa kan Liibiyaa keessa kan ture mooraa koolu galtootaa hoogganaa turan.
Namoonni kun shaman wal ta’uu dhaan yeroo sanatti waltajjii masqalaatti boombii darbuu dhaan lubbuun namoota lamaa akka darbu akkasumas kanneen biroon 163 immoo miidhaan qaamaa akka irra ga’u gochuu dabalatee yakkawwan kanneen biros tarreessuu dhaan abbaan alangaa badii sana adda durummaan dalaguu dhaaf qindeessuu dhaan himatee jira.
Namoonni Labsii Koronaa Ittisuuf Ba'e Cabsan Ni Adabaman: Bulchiinsa Naannoo Uummattoota Itiyoophiyaa
Namoonni Lakkobsaan Soddoma Ta'an Mana Maree Federeshinii Duratti Hiriiran
Namoonni lamaan gam lamaanii filatamanii fi ogeessi boordichi ramadu eega dhimmicha qulqulleessanii booda gabaasaa dhiheessan irratti hundaa’uun akka murtii xumuraa kennus hubachiisee jira – Boordiin Filannoo Itiyoophiyaa.
Namoonni lamaan mootummaa ce’umsaa akka hooggananiif waggaa darbe kan muudaman, waraanni prezidaantii yeroo Sanaa Ibraahim Boubacar Keita aangoo irraa darbuu dhaan aangoo qabatee baatii tokko booda. Mootummaan ce’umsaas filannoon prezidaantii fi kan mana maree Guraandhala dhuftu geggeessamuuf haala akka mijeessaniif tolfame.
Namoonni lamaan nama irraa adda baafamanii bakka tursiisaman kan jiran yoo ta’uu waajjiraaleen lamaan fuula marsariitii isaanii irratti maxxansaniiru.
Namoonni lama itti dabalaa vaayiresii koronaan qabaman argamuu ministriin eegumsa fayyaa fi institiyutiin eegumsa fayyaa Eth beeksianiiru. Kunis lakkoobsa namoota qabamanii 11 ga’ee jira.
Namoonni lama jechuun Obbo Haabaannee Arabnur fi Obbo Ahmad Mahammad doolaara Amerikaa 541,771.00 seeraan ala deddebisaa akka turan waan bira ga’ameef manni murtii olaanaa kan godina Haarargee Lixaa lameenuu mata mataatti hidhaa jabaa waggaa saddeetii fi adaba qarshii kuma dhibba tokko akka baasan murtii adabaa kennee jira.
Namoonni lama Vaayresii Koronaan qabamuu angawoonni eegumsa fayyaa Meeksikoo har’a beeksisanii jiru.
Namoonni lameen kan du'an magaalaa Moqdishoo keessatti waan ta'eef Robii dhufuu kaasee galgalaa hanga barii lafaatti sochiin kan ugguramu ta'u aangawoonni Somaaliyaa beeksisanii jiru.
Namoonni lubbuun hafan, harka aangawoota Yemenitti qabamanii ka wal’aansa argataa jiran tanuu dubbatan. Reeffanni haga ammaatti argamanis achumatti awwaalaman – jedhu.
Namoonni mada’an ka biroon lama caba lafee isaan mudateef wal’ansa sadarkaa ol’aanaaf gara Hositaala Finfinnee kessaatti ergamu isaanii illee ibsee jira.K biroon lama immoo hanga kaleessa Roobii Onkolooleessa 05 bara 2016tti wal’anamaa eega turanii booda ba’aniiru jedhee jira.
Namoonni magaalaa buqqaatonni kun jiran keessa jiraatan, mana ofiitti namoota 15-20 keessummeessaa waan jiraniif buqqaatonni galateeffataniiru.
Namoonni mana hidhaa Qilixoo keessatti dhukkubsatanii wal’ansa fayyaaargachuuf jecha dhaddacha mana murtii duratti wawwaatan arguun waan baratamaa dhufe ta’e jira.
Namoonni Mana Murtii Duratti Hin Dhiyaatin Amma Iyyu Maakalaawii Keessa Jiru.Abukaatoo
Namoonni mana sagadaa sana keessa turan cufaa balbalaa ka sibiilaa guddaa ta’e nama dhukasa bane sanatti cufuu dhaan akka ol hin seenne ugguran.
Namoonni manni murtii aanaa magaalaa Jimmaa tibbana akka hiikamaniif murteessee ture, Mahhamad Deeksisoofaa hanga yoonaa akka hin hiikamiin eeree jira. Gama biraan eega ibsi Koomishinichaa bahe booda kanneen Jimmatti hidhaman sana keessaa Daayrektarri kominikeeshiini Yunivarsiitii Jimmaa, Dr.Wandimuu Laggasa, eega akka hiikaman manni-murtii murteessee guyyaa afuraffaatti har’a gad-lakkisamuu Abukaatoon isaanii beeksisanii jiru.
Namoonni maqaa Abbaa Torbee jedhamun ji'oota afur dura naannoo Oromiyaa godinaalle gara gara keessa qabamaan mana hidhaa turaan keessa namoota murasaaf Manni Murtii Walii Gala Dhadacha Bahaa mirgaa wabii egeef akka hin banne dhorkamaan jedhu matii fi abbukatoon namoota kanneeni.
Namoonni marichatti hirmaatan, “kan hirmattoonni dhagahuuf deeman fi kan motummaan itti mari'achuuf waamee adda adda,” jedhan.
Namoonni meeqa akka ajjeefaman garu hin ibsamnee.Mootummaan Fedeeraalaa fi hogganoonni mormituu Ebla 12 eega paarlaamaan inni gad aanuu akka barri aangoo mootummaa waggaa lamaan dheeratu murteessee as danqaa keessa jiru.
Namoonni miidhaan irratti geggeessame, namoonni ragaa bahanii fi kanneen miidhaa geggeessuutti himataman gara xumura baatii kanaa irraa eegalanii Koomishina Dhugaa fi Araaraa sana duratti dhihaatanii dubbatu – jedhama. Deemsi dhugaa baasuu fi araara buusuu kun waggoota lama akka fudhatus himamee jira.
Namoonni miidhaan kun irra ga’e naannoo naannoo Ogaden keessa beeladaalee kan tikfatan yoo t’u immoo kampaniilee zayitaa fi gaazii uumamaa qotanii baasuuf barbaadantu gamas ture.
Namoonni miidhamanii fi hidhaman jiraachuun kan himame yoo tahu, polisiin garuu namoota lama qofa hidhuu isaa mirkaneesse.
Namoonni miidiyaa hawaasaa irratti barreessan ni hidhamu kan jedhe gareen kun mootummaan namoota yaada ofii ibsan hidhuu dhaabuu qaba jedhee jira.
Namoonni, mirga namaaf qabsaa’uu fi siyaasa addaan baasanii hin beekani, gabaasi sun martinuu humnootiin naga eegumsaa dhiittaa mirga namaa keessatti akka hirmaatan godhee dhiyeesse jedhan.
Namoonni Mooraa Xollaay Keessaa Gad-lakkifaman Maal Jedhu?
Namoonni mormii dhageessisuun miidhamanii gara mana yaalaatti fidaman kun erga wal’aansi baqaqsanii hodhuu godhameef booda kutaan addaa /ICU/ keessatti kunuunsaman hin jiru kutaan ka biroon keessa boqotan iyyuu hin kennamuuf, mana jala bakka namoonni irra daddarban ciibsamanii jiraachuu nuuf ibsan madden mana yaalaa Naqamtee.
Namoonni naannoo addunyaa jiran taphataan kubbaa Kaachoo beekamaa Koobii Braayaant balaa helikoopteraan du’uu ilaalchisee gadda itti dhaga’ame ibsaa jira. Koobii Braayaant ga’eessa waggaa 41 ture.
Namoonni naannoo ajjeechaa Haacaaluu dhagahan bakka reenfii isaa jiru naannawaa laabuutti kan argamu Hospitaala 'Star' jedhamu deeman akka oddeeffannoo nuuf kennanitti Haacaaluun laphee isaa irraa rukutamee hospiitaala qaqqabee osoo hin turiin lubbuun isaa darbuu himan.
Namoonni naannoo sana akka jedhanitti balaa Kanaan miidhaa dhaqqabu tilmaamuun rakkisaa dha.
Namoonni naannoo Xagadee jiraatan immoo dabballoonni Wayyaanee mootummaan Abiy filannoo eeyameera jechuu dhaan kaardii filannoo akka fudhannuf dirqisiisamaa jirra jedhan.
Namoonni Naanoo Benishangul Soogee fi Baloo irraa buqqaanii Naqamtee jiran tokko tokko qe'ee isaaniitti akka deebi'uuf fedhiin qabne himan.
Namoonni nagaan ajjeefamaniiru, dubartiin tokkittiin haala qaaneessaa ta’een hanga loltoota 15n humnaan gudeedamteetti, kabajaan monoksootaa dhiitameera, yakki kana jedhamee himamuu hin dandeenye raawwatameera jedhee jira. Qaama walaba ta’een illee gochi kun akka qoratamu wamicha dabarsee jira.
Namoonni nama Vaayirasii Kooronaa qabu waliin walitti dhufeenyaa fi wal tuttiqqii qaban guyyoota muraasaaf namoota biroo irraa addatti of baasanii turuun tatamsa'ina Vaayirasichaa ittisuuf barbaachisaadha, jedhan hoogganaan biiroo barnoota Oromiyaa Dr.Tolaa Bariisoo.Lammii Jaappan vaayiraasiin kun keessatti argame waliin hojiif turtii daqiiqaa 20 kan waliin dabarsan hoogganaan kun amma maatii fi hawaasa irraa kophaatti of baasaniiru -hanga guyyaa 14 ta'utti.
Namoonni ogummaa artiitti bobba’anii jiran weerara Vaayirasii Koronaa ilaalchisee hubannoo hawaasaa cimsuuf karaa ogummaa isaaniitiin hojii geggaarii hojjetaa jiru.Giddu-galli Aadaa Oromoo, ka magaalaa Finfinnee jirus artistoota ogummaa isaaniitti fayyadamuun karaa weelluu, diraamaa fi taphoota adda addaa uummata barsiisuuf carraaqaa jiran kana tumsuudhaan jajjabessaa akka jiru dubbata.
Namoonni Oomishaalee kana bitachuf gara gabaa dhufan gatiin Xaafii Kuntalaa tokko, ka daldaltoonni gurguran irraa qarshii Kuma tokko hanqisamee gurgurama, jedhu.
Namoonni Oromiyaa Lixaa Irraa Dheessanii fi Hayyoonni Rakkoon Naannoo Sanatti Akka Furmaatni Siyaasaa Kennamu Gaafatan
Namoonni otuu hin walitti hin heddummaatiin ardaa naanno isaanitti babahuun akka kabajatanillee waamicha dhiheesse.
Namoonni Prezidaant Traamp Waliin Hojjetan Malaammaltummaan Himataman
Namoonni proojektiilee kana daawwatanis aadaan, seenaa fi duudhaan Oromoo daran babal'atee akka beekamuuf proojektiileen kun qooda guddaa gummaachu, jedhu.
Namoonni Qabaman Eessa Geeffaman? Gabaa Mandii Maaltu Gube? Gaaffii uummata Mandii.
Namoonni qabamuu isaanii kan amane Waaltaan Ajajaa yokaan Komaandi Poosiin Wallagga Lixaa gama isaatiin, “namoonni sun hidhamuun isaanii, ilaalcha siyaasaa qabaniif otuu hin taane, ABO-Shanee Daawud Ibsaan hoogganamu hidhannoon jabeessuu waan yaalaniifi” jedhu. Gabaasaa guutuu dhaggeefadhaa.
Namoonni qawwee hidhatan Afgaanistaan gama bahaa magaalaa Jalalabaad keessatti kan argamu waajjira dhaaba gargaarsa Save the Children jedhu weeraruu dhaan yoo xiaate namoota sadii ajjeesanii kanneen 20 ol ta’an madeessanii jiran.
Namoonni qawwee hidhatan haleellaa raawwatanii siiviloota hedduu erga galaafatanii booda nageenyi aanaa Enbermaa keessaa bakkatti deebi’uu naannoon Beenishaangul Gumuz beeksisee jira.
Namoonni qawwee hidhatan hedduun har’a ganama Yuniversitii Kaabuul seenuu dhaan dhukaasa bananii jeequmni uumamuun barattoonni fi hojjettoonni miliquu yaalaa turan. Viidiyoon Tweeter TV Afgaanistan Tolo news jedhu irratti maxxanfame akka ibsutti waan uumame wal’aa’uu dhaan sagaleen dhukaasaa booda irraa dhaga’amaa barattoonni fiigaa turan.
Namoonni qawwee hidhatan kan eenyummaan isaanii hin beekamne ijoollee barattotoaa 78 fi hoogganaa mana barnootaa Presbyterian kan Kaameeroon kaaba gama dhiyaa ukkaamsanii butuun gabaasamee jira.
Namoonni Qawwee Hidhatan Yuniversitii Kaabul Keessatti Dhukaasa Banan
Namoonni qurxummii qabaa turan AFPf akka himanitti konyaa gama kibbaa kan jiru bishaan Ras al-Ara irra safafaa kan ture ta’uu dubbatnii naannoon sun namoota seeraan ala nama deddeebisan kan keessa jiran ta’uun kan beekamuu fi jiraattonni naannoo” karra jaannabaa” jedhanii waamu jedhan.
"Namoonni rakiina kanaaf saxilaaman carraan isaan eggatu akka jirutti ta'e, jabbinna isaaniitan dhinqisifadha jedha. Funduraa gaaritu isaanitti mullata, akka hawaasatti jabinaa fi kabaja guddaa ofii qaban,” jedha.
Namoonni Rakkanne Jedhan Buqaatota Miti : Wajjira Hoggansa Sodaa Balaa Godina Baale
Namoonni sababaa cufamuu daldalaan hidhamanis waan seeraan irratti maxxanfame kaasanii banuu isaaniif hidhaman jedhu. Ta’us garuu wabiin gadhiifamuu isaani dubbata. Gabaasa guutuu dhaggeeffadhaa.
Namoonni Sababaa Hongeen Waggoota 9 Dura Harargee Irraa Buqqa’an Rakkoon Isaanii Akka Furmaata Hin Argatiin Himatu
Namoonni Sababa Walitti Bu'iinsaatin Naannoo Daangaa Oromiyaa fi Benishaangul Gumuzii Buqahan Qeheetti Deebi'aa Jiran
Namoonni sadanuu bakka biroo irraa gara Niw Ziilanditti imalan. Namni boodanaa Pakistaan irraa kan gamas dhaqe yoo ta’u bakka qofaa tursiisaman keessa seenee jira.
Namoonni sadeen xayyaara keessaa akka bu’an ta’e suun hidhaa waggaa adda addaan Wiixata kaleessaa Sadaasa 14 bara 2916 adabee jira.
Namoonni sadii ajjeesamuu, Sagaleen Ameerikaa mirkaneeffatee jira.
Namoonni Sadii Godinaa Horroo-Guduruu, Aanaa Jaardagaa Jaarteetti Humnoota Mootumaan Ajjeesaman Jedhame
Namoonni sagalee kennan dogoggora, rakkoon Teknikaa mudachuu akkasumas meeshaaleen sagalee ittiin kennan duubatti hafee dhaqqabe sana booda immo eessa buteen isaa dhabamee jira himata jedhutti dhaga’ama.
Namoonni sagal jechuun kan Iraaq afur, kan Somaaliyaa kan baraaraman ennaa ta’u tokko achi buuteen dhabameera.
Namoonni sagal to’annaa jala kan jiran ennaa ta’u tokko gad dhiisamuu illee ibsanii jiru.
Namoonni shan keellaa sakatta’aa Bosaasoo cinatti kan qabaman baatii Ebla darbee yoo ta’eu dhuka’aa gara magaalattiitti seensisuuf yaalaa kan turan ta’uu angawoonni beeksisanii jiru.
Namoonni Shororkeessummaatti Shakkamanii Finfinnee Buufata Poolisii Sadaffaatti Hidhaman Reebamuu fi Hiraarfamuu Mana-murtiitti Himatan, Jedhu Abukaatoon Isaanii
Namoonni siyaasaa iddoo sanatti argaman prezidaant Traamp qeeqaa turan.
Namoonni siyaasaa kan somaaliyaa falmii uumame furuuf hojjachaa yeroo jiran kanatti barcuumnii paarlaamaa guutuu miti.
Namoonni siyaasa keessatti hirmaatanis ta’e aktivistoonni haala itti gaafatama qabuun fayyadamuu qabu. Haasaa jibbiinsaa kan fafakkaatu irraa of qusachuu dhaan uummaticha kaka’umsa hin taane keessa seensisuun irra hin jiraatu. Kanaaf jechoota hiikaaf rakkisan gargaaramuu fi raga waan hin qabaanneetti qaama isa kaan himachuunis hafuu qaba jedhan.
Namoonni sun gara dukkanaatti harkisuuf utuu yaalanii dargaggoonni arganii kanneen yakka sana raawwatan waliin wal loluu dhaan ari’anii lubbuu isaanii oolchuu danda’aniiru. Sana boodas mana yaalaatti geessan.
Namoonni Syiyaasaa Masrii dhimma Siyaasa Itiyoopiyaa Keessa Seenuuf Mari’atan
Namoonni talaalii yaalii kana fudhachuuf fedhii isaaniin itti hirmaatan Yunaayitid Isteetis keesaa bakkawwan dhibba lama irraa akkasumas biyyoota addunyaa – akka Arjentiinaa, Braaziil, Chiilee, Meksiikoo fi Afrikaa Kibbaa irraa walumaa-galatti kuma jaatama tahuun beekamee jira.
Namoonni talaallii kana fudhatan akkaataan dhukkuba isaanii maal akka ta’e kampanichi hin ibsine garuuNew York Timesakka gabaasetti namoonni talaallii yaalii sana fudhatan kanneen Briteen keessaa dhibee lafee dugdaa dhiitessu kan yeroo hedduu daariqa vaayiresiin dhufuun qabaman, garuu gazixaan kun akka jedhetti dhibeen kun kallattiin talaaltti AZD1222 jedhamu kan yaaliif fudhataniin wal qabachuun isaa hin beekamu.
Namoonni talaallii vaayiresii koronaa guutummaan fudhatan haguuggii afaanii fi funyaanii kaayyachuu dhiisuu danda’u, wal irraa hiiqiinsa hawaasummaas dhaabuu danda’u jechuun angawoonni eegumsa fayyaa Yunaayitid Isteetis beeksisaniiru.
Namoonni tiyaatira kana daawwatan ijoollee Oromoo magaalaa keessatti aadaa fi duudhaa isaanii dagataan daandiitti debisuuf hojiin akkasii jajjabbeffamu qaba, jedhu. Da'imman tiyaatiracha ilalanis itti gamaduu isaanii dubbatu.
Namoonni to’annaa jala oolan akkaataa itti qabamanii jiran gama ilaaleen adeemsa keessa qulqullaa’ee maatii isaaniitti kan deebi’an, kana malee immoo kanneen himannaan irratti dhiyaachuu qabu immoo himannaan irratti dhiyaachaa jiraachuu dha ragaan ani qabu kan mul’isu.
Namoonni torban tokko dura yeroo jalqabaaf mana murtii duratti dhiyaatanii fi himannaan shororkeessummaa irratti banamee akka jiran abukaatoo kan ta’an obbo Wandimmuu ibsaa beeksisan.
Namoonni Uffata Keelloon Mana-murtii Deemanii Hidhaman Hundi Hiikaman
Namoonni uffata sivilii fi kan polisii Federaalaa uuffatan kun Obbo Taayyee Danda’aa eessa akka geessan eega gaafatamanii booda iddoo akksii jedhanii lafa himan sana maatiin nyaataa fi uffannaa cisichaa fudhee deemus arguu akka hin dandeenye ibsan.
Namoonni umriin isaanii 17 hanga 79 ta’e gosa vizaa tokko tokko irraa kan hafe qaamaan argamanii iyyannoo dhiyeeffachuun akka qaban ibsee jira.
Namoonni vaayiraasii kanaan qabamanis guyyoota 10 qofa keessatti 12,000 ol ta'uu ibse, ministarichi. Gama birattin talaalliin COVID-19 kennamaa jiru itti fufera.Talallin Astiraazeniika jedhamu kan Itoophiyaan tibbanaa oggeyyi fayyaaf kennaa jirtu biyyootni Addunyaa hedduun dhiiga kantarsa jechuun kennuu dhaaban, odeeffannoo jedhu wal-qabatee ebbaa dubbatan, rakkoo yoo qabaate ni hordofna, jedhan, Ministarittiin Fayyaa, Doktor Liyaa Taaddasa.
Namoonni Vaayirasichaan qabamuun isaanii mirkaneessamee sadeenuu lammiwwan Itiyoophiyaa ti. Tokko dubartii umuriin waggaa 23 yoo taatu, nama ammaa dura Jabutii, Biraazil, Hindii fi xumura irratti Koongoo Braazaavilitti imalte tahuun beekamee jira. Mallattoon dhukkubichaa waan irratti mul’ateef, iddoo kophaatti tursiisan geessamtee eega qorannoon irratti geggeessamee booda dhukkubichaan qabamuun ishee mirkaneessame – jedha, Instiitiyootiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa. Dhukkubsataan lammataa immoo dhiira umuriin waggaa 26 yoo tahu, haalli hojii isaa imaltoota adda addaa wajiin kan wal isa quunnamsiisu, jedhama. Sadaffaan immoo dhiira umuriin 32, kan nama duraan vaayirasichaa qabamuun isaa beekame waliin wal-quunnamee ture akka tahe tu himame. Lameenuu shakkiidhaan eega gara bakka kophaatti nama tursiisan geessamanii booda qorannaa irratti geggessameen Vaayirasii Koronaan qabamuun isaanii mirkaneessame.
Namoonni vaayiresichaan qabamuun mirkanaa’e jiraattota magaalaa Baair Daar kan ta’an dubartii umuriin waggaa 37 yoo ta’an Bitootessa 10 Dubaayi irraa deebi’an. Kaan immooi zoonii bulchiinsa Aawwii irraa dhiira umuriin waggaa 32 yoo ta’an Bitootessa 12 Ameerikaa irraa dhufan. Namoonni lamaan bakka namoonni tursiisaman seeraan utuu hin labsamin biyya seenuun illee gabaasameera.
Namoonni vaayrasii HIV waliin jiraatan dhibee lamaan kun kan isaan mudatu yoo ta’u yaaliin qorannaa kun biyyoota 5 jechuun yunaaytid Isteets, Kaanaadaa, Taahilaand, Braazil fi Afrikaa kibbaa keessatti gaggeffamaa jira.
Namoonni vaayrasii HIV waliin jiraatan dhukkuba Onneen fi dhiigii sammuu keessatti dhangala’uun akka hin mudanne ittisuuf qorannaa gargaaru Afrikaan Kibbaa gaggeessite jirti.
Namoonni vaayrasii Koronaan qabamanii akka hamaatti hin dhukkubsatiin hospitaala akka seenan hin dirqisiifaman.
Namoonni Vaayrasiin Koronaa Qabe Dhukkuboota Biroofis Saaxilamuun Ibsame
Namoonni viisaa gaafatan waan irraa barbaachisu kan guutan yoo ta’e illee ulaagaan jedhame kan isaan ilaallatu taanaan qorannaan itti dabalaa geggeessame viisaa dhorkamuu malu.
Namoonni VOA Buraayyu fi Sabataa irra dubbises sodaa gudda keessa galuu isaanii himanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Namoonni Waaltaa Yeroof Tursiisaman Seenan Dhiphina Sammuuf Saaxilamne Jedhu
Namoonni Waggaa Saddeet Dura Sababa Hongeetin Horroo Guduruu Qubachiifaman Rakkoo Hamaa Keessa Jira Jedhan
Namoonni wal-irraa fageenya labsamee hojii irra hin olchiine seera ba'een akka gaafataman ibsamuu isaa oduugabaasaan VOA Mallaskaachoo Ammahaa Finfinnee irraa gabaasee jira.
Namoonni Wallagga Lixaatti Baatii Lama Dura Komaand Poostin Hidhaman In Hikkamin Jiru: Maatii Hidhamootaa
Namoonni Yaaddoo Nageenyaa Qabnu Irraa Anfilloo Irraa Buqqaane Jedhan Gaambellaa Buufatanii Akka Jiran Dubbatu
Namoonni yaroo xiyyarri Itiyoophiyaa kufe argan, kufuu isaa dura aara cimaa fi sagalee gudda dhageessisaa ture jedhan
Namoonni Yunversiitii Keessatti Barattoota Walitti Buusun Shakkaman To'annaa Jala Oolfaman
Namoonnni “hidhattoota ABO” waliin quunnamtii qabdu, jedhamuun qabamne, jedhanii fi maqaa leenjiittin mooraa Sanqalleetti akka ugguramanii jiran dubbatan, kalessaa irraa jalqabanii akka nyaata lagataa jiran Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Namoonti waltajjichatti hirmaatan tokko tokko gaaffilee gaafataniif deebii argachuu isaanii dubbatan. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Namoota 200 ajjefaman bakka tokkotti awwaalaman jechuun kan polisiin mana murtiitti dhiyeesse kan ilaaleen kutaa qorannaa yakkaa kan polisii federaalaaf itti aanaa komishinaraa kan ta’an Obbo Takollaa Ayfokruu raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti gareen qorannaaf gamasitti bobba’ee uummata biraa odeeffannoo kana argachuu isaa dubbatan.
Namoota 22,000 Ta'an Kanneen Daandirra Jiraatan  Deebisanii Dhaabuuf Hojjetamaa Jira Jedha Mootummaan Itiyoophiyaa
Namoota 300 ta’an feetee turte kan jedhu baqataan lubbuun hafe tokko nu warra haaraa achii dhaqqabneen doonii ishee duraan achi turtetti darbaa nuun jedhan.Yeroo itti seenne namoonni 20 caalaan bidruu ishee xiqqoo irraa seenuuf dabaree eegaa turan.
Namoota 900 Tahan Biyyoota Koronaavaayires Keessatti Argame Irraa Itiyoophiyaa Seenan Irratti Hordoffiin Fayyaa Taasisamaa Jira, Jedha Mootummaan
Namoota Aanaa Yaasootti deebi'an keessaa hagi tokko akka mootummaan dafee isaan gad-dhaabu gaafataniiru. Itti gaafatamaan waajjirichaa obbo Tashooma Dassaalany akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanitti hojiin deebisanii dhaabuu fi eega qehee isaaniitti deebi’anii booda hordofuun itti fufeera jedhan.
Namoota Abbaa Keenya Ajjeesaniif Akka Maatiitti Dhiifama Gooneerra: Waakkennee Getaachoo
Namoota afur tibba kana vaayirasii kanaan shakkamanii fi qorannaaf gara Afrikaa Kibbaatti ergamanii turan irratti qorannaan geggeessame jarreen vaayirasicha irraa akka bilisa tahan miraneesse jedhama.
Namoota Ajeechaa Haacaaluu Hundeessatiin shakkaman keessa Laamroot Kamaal bilisaan akka gadi dhiifamtuu manni-murtii ol’aanaa Federaalaa har’a murteessee jira. Shakkamtoonni sadi hafan irratti ammoo balleessaan muramee jira.
Namoota Ajjeechaa Haacaaluu Hundeessaatti Shakkaman Keessaa Laamroot Kamaal Yakkicha Irraa Bilisa, Jedhamte
Namoota Ajjeechaa Shashamanneetti Raawwatamee Tureen Shakkaman Keessaa 6 Irratti Himannan Baname
Namoota ajjeefaman jedhaman kana keessaa jaha jiraattota yoo ta’an tokko ammoo miseensa raayya ittisa biyyaa ta’uu jiraattonni akkasumas bulchiinsi aanichaa mirkaneessanii jiru; Galmoo Daawit
Namoota ajjeefaman jedhaman shanan kanattis dabalata namootni lamas dhukaasuma raayyaan ittisa biyyaa dhukaase kanaan miidhamuu jiraataan kun dabalanii himanii jiran.
Namoota ajjeefaman keessaa dargaggoon hojii humnaa hojjatee of barsiisu akka jiru, kan ani obboleessa isaa ti, jedhu namni ka biraan dubbatee jira.
Namoota ajjeefaman keessaa sadii lammii itoophiyaa yoo tahan lama ammoo lammiilee biyya alaati.
Namoota ajjeefaman keessaa tokko lammii biyya Chaayinaa tahuu hoogganaan biiroo sanaa Obbo Gaashuu Dugaas ibsanii jiru.
Namoota ajjeesaman ka biroo keessaa lama poolisoota, kaan lama immoo namoota viizaa barbaacha qoonsilicha keessa turan tahuu dubbatan – aangawoonni.
Namoota ajjefamaniif sirnii awwaalchaa isaanii kamiisa har’a kan itti fufuu ta’uun beekamee jira.
Namoota Albee fi Qottoon mada'an arguu ishee kan ibsite oduu gabaastuun voa wal'ansii fayyaa argatan garu qubsaa miti jettee Doktoroonni Tigraay keessaa dheessan hanga danda'an baqattoota gargaaraa akka jiran ibsite.
Namoota ammaan dura vaayrasii korannaan qabamanii turan keessaa 4 bayyaannataa akka jiran, lama gara biyya isaanti akka gaggeeffaman akkasumas namnii tokko immo lafa namoonni akka jabaatti dhukkubsatan ka'aman keessa jiraachuun ibsamee jira.
Namoota Ayyaana Irreechaa Bara Dabree Irratti Dhumaniif Siidaa Yaadannoo Dhaabate Jiraattonni Oromiyaa Akkamitti Ilaalan?
Namoota bakkawwan adda addaatti sagalee kennaa jiranii fi ka biroo illee dubbisnee jirra. Hayyoonni biyya keessaa deemsa filannoo ilaalaa jiranis hubannaa isaanii nuuf ibsanii jiran. Waan maraafuu guutummaa qophii keenya addaa.
Namoota Bebbeekkamoo Bara 2018 Du'aan Boqatan Keessaa
Namoota bishaaniin marfaman baasuu fi gargaarsa namooma dhaqabsisuuf humna bidiruun fayyadamuu irra caalee waan rakkisaa ta'eef Hilikooptariin gargaaramuuf Raayya ittisa biyyaf gaafin dhihaate eeggamaa jirachuu Komishiniin Hoggansa Sodaa Balaa Oromiyaa beeksisee jira.
Namoota biyya adda addaa kanneen Chaayinaa keessa turan hojiin gara biyya isaanti deebisuu kun vaayrasii lubbuu namaa galaafataa jiru Koronaa akka faca’uu gochuu mala jechuun Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa akeekkachisee jira.
Namoota biyya isaaniitti deebi’an keessa vaayiresichaan kan qabaman keessa kan hin jiraanne ta’uu waajjirri Ramaafosaa ibseera. Tarkaanfiin kun kan fudhatame lakkoobsi namoota vaayiresii Koronaan qabaman heddummaataa wayita adeemetti.
Namoota biyya keessatti hidhaa keessa jiran sirritti baruun rakkisaa akka ta’e sababaan kanaas iddoo namoonni dhoksaan hidhaman waan jiruuf ta’u hubachisee jira.Kanneen hidhaa keessatti dararamaa jiran akkasumas hidhaa keessatti lubbuu ofii dhaban yaadachuun hidhamtootaaf jajjabiina qaama dhimmi ilaaluuf immoo odeeffannoo dabarsuu waan ta’eef qooda gaarii qaba jedha Girmaan.
Namoota biyya keessatti manaa fi qehee ofii irra buqa’an qehee isaaniitti deebisuu fi deggeruu kan dandeessisu sagantaan deebisanii dhaabuu baasii hanga Doolaara Ameerikaa Miliyoona Dhibba torba (700) tahu ifa tahuu isaa Komishiinni Qajeelcha Sodaa Balaa Federaala beeksisee jira.
Namoota biyyattii deebi’uuf galmaa’an ka duraa keessaa ani tokkoo jetti Samatar, Aniif hiriyoonni koo hawaasa addunyaaf TM kan nuti gaafannu Somalia keessaa bakka barbaanne dhaquun jiraachuu akka dandeenyu jetti.
Namoota biyyoota addunyaa gama dhihaa fi hojjetoota Tokkummaa Mootummootaa tu hoteela kanatti heddummaata. Akka gaazzexeessonni AFP tilmaamuu yaalanitti, hukaasaaleen sun namoota sadii ka shaashii marataniin ka dhukaasame ta’uu hin oolu.
Namoota Biyyoota Koronaavaayires Keessatti Argame Irraa Itiyoophiyaa Seenan Irratti Hordoffiin Fayyaa Taasisamaa Jira
‘Namoota Daangaa Cehan Qorannaa Kooronaa Irratti Gaggeessuutti Jirra’ Hospitaala Mooyyalee
Namoota Dhaddacha Obbo Jawaar Mahaammadifaa irratti hirmaachuuf uffata Keello uffatanii deemani Polisiin Finffinee hidhe ture hundaayyu Manni murtii sadarkaa duraa kan Lidataa gadi lakkisee jira
Namoota dhibamanii Vaayirasii Koroonaarraa fayyan keessaa tokko, ammallee hawaasni akka dhibee kanarraa jabaatee of eegu dhaama.
Namoota dhibba sagal tahan irratti tarkaanfiilee adabbii adda addaa fudhachuu isaa kan fudhate tahuu ka dubbate, ministarichi, namoota 150 ol tahan irratti immoo akka qorannaa geggeessaa jiru dubbate. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Namoota dhibee sammuu qaban cancalaan hidhanii kaa’uun Afrikaa keessatti gochaa gaddisiisaa baratame. Ijoollee haga waggaa kudhanii faa tu warra isaaniin cancalamee kutaa xiqqoo keessa kaa’ama jedha, gabaasaan dhiheenya kana garee mirga dhala namaa Hiyumaan Raayitis Waachiin bahe.
“Namoota dhugaa bahan ennaa murteessinu baay’ee itti yaadneerra. Dhimmi ijoon isaa, dhuga-baatota dhaggeeffachuun garuu, dhiibbaa lammiwwan Itiyoophiyaa biyyoota alaa jiraataniin ka tahe. Yeroo tokko tokko dhuga-bahnisa dhaggeeffachuun nutti ulfaata. Sababaan isaa ennaa nuti kana goonu, namoonni ka gama tokkoo akka nuti bakka buunu barbaadu.Mana Maree Ameerikaa keessatti immoo, kana gochuun hojii keenya miti. Kanaaf deemsi har’aa dhuga-baatota dhaggeeffachuu kan har’aa kun bu’a qabeessa tahee akka argitanii fi Itiyoophioyaan nagaa fi tokkummaa ishee akka argatuu gama gargaaruutiin Ameerikaan qooda gaarii akka qabaattu ka barbaaddu tahuu akka hubatattan abdiin qaba. Kana malees deemsi dhuga-bahinsa dhaggeeffachuu kunii fi murtiin dabarsamu, ka tarkaanfii tokko gara fuul-duraatti butu malee ka xumuraa miti.”
Namoota dhukkuba Sombaan qabaman adda baasuu, qorachuu fi dawaa lubbuu oolchu dafanii kennuu irratti, weerarri Koovid 19 dhiibbaa gochuu dubbatu, aangawoonni Fayyaa Addunyaa.
Namoota dhuma torban darbee mana hidhaa gadhiifaman keessaa ligii dargaggoota KFO keessatti itti gaafatamaa damee ijaarsaa fi siyaasaa kan ta’e Obbo Darajjee Margaa tokko ture.
Namoota dhunfaa dhaabbatootaa fi kanneen biroo qooda olaanaa gumaachaniif badhaasi kennamee jira.
Namoota dhuunfaatu haala gamaaggamaa sana waliin dha’uu dhaan akka barbaadanitti kan hojjetan.
Namoota gaaddisa seeraa jala jiraniif mirga heeraan kennameef dhorkuun sirri miti waan ta’eef mootummaan haala kana qajeelinaan ilaalee akka sirreessuuf gaafatan.Garu mootummaan gocha kana beekaa hojjata yoo ta’e immoo ibsa baafnee uummata beeksiifna jedhu paartileen lameen.
Namoota gad-lakkisaman sana keessaa tokko tokko, riphee-loltoota sanaan daramuu, gurraawanii fi quboonni irraa ciramuu himatan.
Namoota galmee Barsiisaa Gurmeessaa Ayyaanoo irratti himannaan wal fakkaataan irratti dhiyaatee ture 22 keessaa 21 ka gad-lakkifaman yoo tahu Dargaggoo Darajjee Margaa hin hiikamiin hafuun ni yadatama. Guyyoota hanga tokko dura immoo dhaddacha jeeqxe jedhamuun hidhaan baatii torbaa irratti muramuun ni yaadatama.
Namoota galmee obbo Gurmeessaa Ayyaanoo irratti himataman keessaa lama immoo ragaa ittisaa hin dhiyeessinu kanaaf murtii dhumaa nu kennaa waan jedhaniif jecha Amajjii 10 bara 2010 bellamamanii kennamee jira.
Namoota Galmee Tokko Irraa Himata Wal Fakkaataa Qaban Irratti Murtiin Adda Addaa Kennamaa Jira. Abukaatoo
Namoota Gosa Amaaraa 56 Harargee Bahaa Keessatti Hidhaman: ABIIN
Namoota gosa Amaaraa fi kanneen hordoftoota Amantii Ortodoksii ta'an irratti haleellaan akka gaggeeffamuuf meeshaalee qunnamtii adda addaa gargaaramuun akkasumas qaamaan argamuun walitti-bu'iinsa isaan kakaasaniin magaalaa Finfinnee keessa iddoo adda addaatti lubuun namoota 13 darbuu ibsee jira. Oromiyaa keessattis godinaalee fi magaalaalee adda addaa keessatti namoota 360 irra miidhamni qaamaa jabaa fi salphaan ga'uu kan ibse himatii abbaa alangaa Federaalaa kun, lubbuun namoota 167 darbe, jedhe.
Namoota guyyaa saglan darbanii mana hidhaa Qilinxootii mormii nayyata lagachuu gochaa turan keessa tokko han ta’e, Yoonaatan Tasfaayee harra mana murtiitti dhihaate. Wabii abbaa alaangaatin dhihaatan dhaggeeffachuudhaa manni murtii karoorfatee turus, sun hin taane. Sababni isaa abukaatoon Yoonaatan waan isaan itti wabii keennaan erga mormee booda manni murtiis wabiin lamaan dhihaatan bareeffamoonni fuula feesbuukii Yoonaatan irraa baafamanii oggaa maxxanfaaman warra dhabaatee laalee waan ta’anii fi barreeffamni kun han Yoonaatan ta’uu isaanii abukaatoon isaas waan hin haalleef, isaan dhaggeffachuun yeroo mana murtichaa gubuudha Hn jedhu.
Namoota haala ture ijaan argan, kanneen midhaan irra ga’e fi shakkamtoonni madda odeeffannoo ta’uun itti hirmaatu.Kana malees polisiin maal na dhibeen ilaalee yoo ta’ees ni qoratama.Komishinarri kun akka jedhanti haleellaa qophii guddaan irratti godhame kana fashalsisuu dadhabuun qaawwaa banaa ta’e jiraachuu agarsiisa jedhan.
Namoota Haleellaa Boombii Hiriiraa Dr. Abiyyi Irratti Godhameen Shakkaman Irratti Ammas Himannaan Hin Banamne
Namoota haleellaa kanaa booda qe’ee ofirraa buqqa’an akka gargaaruuf jiru Waajjirri Hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Benishaangul Gumuz ibsee jira. Dhaabbatni Mirga Namummaa Itoophiyaa, gama isaatiin “Nagaa fi tasgabbii Benishaangul Gumuz cimsuuf murtii hatattamaa barbaada,” jechuun ibsa baase.
Namoota haleellaa kanaan miidhaman kana keessaa tokko artistii muuziqaa Hawwii Hayile-yesuus Qananii tahuu fi reebicha kanaan jabaa madooftee wal’aansi baqaqsanii hodhuu argachuu ishee dubbatu, maatiin ishee.
Namoota hanga tokko achuuma magaalaa Bulee Horaa keessatti hidhan kan jedhan jiraattonni, kanneen qaban heddumminaan gara Baatuu ykn Zimaayitti dabarsan jedhu. Gabaa dhaqanii daldalachuun, dargaggonni gara mana barumsaa adeemuun yaaddoo guddaa ta’uu fi hojjatonni mootummaa waajiira erga seenanii booda mallattessanii manatti galu jedhu. Komaandii poostiin dhiheenya kana ibsa baaseen guutummaa biyyattii keessaa namni 11,607 to’annaa jala ooluu isaa fi kanneen keessaa 3,048 Godinaalee Gujuu, Harargee Lixaa, Harargee Bahaa irraa qabamanii wiirtuu Ziwaay Alaageetti kan argaman ta’uu beeksisee jira.
Namoota har’a bahanii sagalee kennan keessaa, “Ashraaf” namni jedhamu, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kenneen, haalli Masrii kallattii qajeelaatti ka deemaa jiru tahuu dubbata.
Namoota har'a dubbachuuf sagantaan qabameef keessaaa Seneteera Marshaa Blaakbarn, Joni Ernast fi waajiira tika nageenyaa keessatti eeggataadaayreekteera kan turan Richaard Greneel keessatti argamu.
Namoota harka qalleeyyii haala kanaan rakkachuu malanii fi deeggaramuu qaban 150,000tti dhihan adda baafamuu fi deegarsonii adda addaa Qarshii Biliyoona walakatti dhihaatu walitti qabuu isaa dubbata.
Namoota Hawwii Sirna Duriitiin Gurumuu Seeraa Alaa Dhaabbatanii Socho’an Tu Hookkara Kaase, Biiroon Nageenyaa Naannoo Hararii
Namoota herrega baankii adda addaa banatanii maallaqa hedduu baankii baasan kana ugguruufis qajeelfamni haaraan ba’ee jira jedhu bulchaan baankii biyyoolessaa Dr. Yinaager Dessee.
Namoota hidhaman jedhaman keessaa;Obbo Margaa Booree, Katamaa Nagaasa, Katamaa Namoomsaa fi Faantaa Toleeraa jiraachuullee dubbatan. Akka jiraattonni jdhanitti, namoonni hidhaman kun, akka dhimmi isaanii mana-murtiitti dhihaatee ilaalamuuf gaafachuuf jecha haga har’a waaree boodaatti nyaata lagataa turan.
Namoota hidhaman keessaa haati Warraa Haayilee Solomoon, abbaan warraa ishee akka mana murtiiti hin dhiyaatinii fi amma ammoo dhukkubsatee jiru Raadiyoo sagalee Ameerikaatti himteetti.Komaand poostiin godinichaa dhimmi kun na hin ilaallatu jechuun deebii kennuu baatus Haroo limmuutti garuu namni sababa siyaasaaf mana hidhaa jiru nu bira hin jiru jechuudhaan bulchaan aanichaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.Gabaasa Guutuu Caqasaa
Namoota hidhuu, dararuu,eessa butee dhabamsisuun dhiittaa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessatti gaggefamaa jiru ta’u ibsuudhaan sana bira taree, Mootummaan Itiyophiyaa kanneen gara biyyoota ollaatti baqatan faana dhahuun, mootummoota biyyoota isaan itti dhessan wajjin wal ta’uun, dhittaa mirga dhala namaa itti fufee jira,"" jedhan.Baqatoota humnaan gara biyya irraa dheessanii ba’aniitti deebisuun itti fufee akka jiru, baqattoota haala akkasiin deebifaman keessaa kanneen hidhaaf saaxilaman akka jiranis xuqanii jiru.""Waan aja’ibsisaan garuu,"" jedhu hoogganoonni dhaabbatoota mirga dhala-namaa lameen, ""kanneen deebifaman kana keessaa jarmayaa baqatootaa UNHCR jalatti ka galma’an ni jiru.Gochaan akkasii immo seera sadarkaa adunyaatti ba’e cabsuu dha."""
Namoota hidhuun akka itti fufee jiruu fi kunis ehama mana murtiin ala akka ta’e, seera duratti ituu hin dhiyeessiin eessa buteen namootaa dhabamuun itti fufee jedhu Daani’eelaan.
Namoota Himanni Wal Fakkaataan Irratti Dhihaate Kaan Gadhiisanii kaan Hambisuun Hiikaa Hin Qabu: Abukaatoo
Namoota Hookkaraalee Bara Dabreetti Shakkaman 1,300 Himadhe, Jedha Abbaan-alangaa Itiyoophiyaa
‘Namoota horii tikfatan irratti dhukaasani. Nami kaan du’eera, kaanis amma hospitaalatti yaalamaa jira.’ Jiraataa Mooyyale
​Namoota Hospitaalli Waliigalaa fi Kolleejji Meedikaalaa Adaamaa tajaajila yeroo dahumsa tolaan kenneef keessa dubartoota lama dhiheenya Somaaliilaandii baqatanii kaampii magaala Adaama keessa jirutti daheeffartani jiran dubbisneerra.
Namoota human hin qabneef lafa isaanii qotuun qopheessuu boba'anii jiran.
Namoota ijaan na arganii hin beekne fi ragaa sobaan kana na irratti murteessan jedha.
Namoota Itiyoophiyaatti Vaayrasii Koroonaan qabaman keessa muraasni dandamatanii manatti galaa jiru. Kanneen keessaa tokko jiraataa magaala Adaama Obbo Daagmaawi Baqalaa ti.
Namoota ji'aan duratti Maaykaadiraatti fixan lafa duraan itti awwaalanii baasanii seera amantii guutaniif awwaalan
Namoota kabajamuu mirga dhala namaatiif falman kanneen akka Baqqalaa Garbaa dhimma Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa waliin dubbattu isa adda duree akka tahuu qabu kan dubbatan miseensi mana maree bakka bu’ootaa Yunaayitid Isteets Iliyeet Engil “kanaaf jecha seera mana-mareetti dhihaate kan Itiyoophiyaa dabalee kabajamuu mirga dhala-namaa deggeru namaoota dhiheessan keessaa tokko ta’uu kootti nan boona” jedhan.
Namoota kaleessa balaa sanaan dhuman 157 keessa 8 lammiwwan Ameerikaa tahuun beekamee jira. Jiraattonni naannoo Xayyaarich Sagalee Guddaa Dhageesisaa Dhufee Achumaan Sagalee Dhohinsaa Dhageenye jedhu jiraattonni nannoo. Xayyaarri kun yeroo lafa dhahee guutuummaatti lafa keessatti dhidhimuu isaa fi caccabaan hangi xiqqoon maasii qonnaa irratti faca’ee akka ture ibsan.
Namoota kaleessa balaa sanaan dhuman 157 toorba keessa 8 lammiwwan Ameerikaa tahuun beekamee jira.
Namoota kanaaf deggersa barbaachisu kan kennu gamtaa Afrikaa fi mootummaa Itiyoophiyaa ta’u Institute eegumsa fayyaa Itiyoophiyaa keessatti hayyuu dhukkuboota bifa weraraan daddarbanii kan ta’an Obbo Abiyoot Baqqalaa ibsanii jiru. Gama kaaniin biyya keessatti uummanni waa’ee dhukkuba Ibolaa hubannaa ga’aa akka qabaatu gochuuf sochiin adda addaa gaggeeffama akka jiru ibsanii jiru.
Namoota kana gad lakkisiisuuf mootummaan Afgaanistan angawoota ol aanoo Talibaan sadii hidhaa dhaa gad lakkisee jira.
Namoota kana keessaa master pilaanii Finfinnee mormuudhan walqabate akka biyyaa bahe han dubbatu dargaggoon tokko Amerikaa nama isa gargaaru dhabuu irraa fi waraqaa ragaa waan hin qabneef Itoophiyaatti na deebisan jedhee.
Namoota kana keessaa tokko Dr. Aregawi Berihee ti. Furmaati jiru IHADEGiin aangoo irraa buusanii mootummaa ce’umsaa hundeessuu dha kanneen jedhanis jiru. IWEHAT utuu inni qabsoo hidhannoo irra jiru dhaaba kana dhiisanii ba’uu isaanii kan dubbatan Dr. Aregawi Berehe torbee namoota 15 ka biroo waliin ta’uu dhaan ibsa baasanii jiran. Ibsi kunis kan ba’e dhalattoota Tigray kanneen hawaasa sivikii fi paartilee polotiikaa irraa walitti dhufaniif bakka bu’uuf dandeettii qabaniin ta’uu Dr. Aregawi Berihee ibsaniiru.
Namoota kana keessaa tokko kan ta’e barsiisaa Abdiisaa Bokaa jedhamu gubachuu mana hidhaa Qilinxoo sanaan du’e jedhamee reeffii isaa warraaf kennamee kan awwaalatan yoo ta’u mana murtii keessatti garu akka waan lubbuun jiruutti maqaan isaa waamamuu abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa dubbatanii jiru. Nutis waa’ee du’uu barsiisaa Abdiisaa Bookaa gabaasnee turre.Kana cuqaasuun gabaasaa keenya yeroo sanaa dhaggeeffachuu dandeessu.
Namoota kanneen gama sirna nyaataa idileetti deebisuun rakkoo waan qabaatuuf hordoffiin cimaan akka taasifamaafi jiru haakimoonni isaani dubbatan.
“Namoota keenya Calqanqootti wareebagamaniif gadda keenya agarsiisuuf baane,” jedha warrii nu dubbifne.
Namoota kuma 40 ta’an kanneen dadhata siyaasaa gaafatantu viisaa addaa argachuu dhaan Israa’el keessa hojii irratti bobba’anii jiru. Manni murtii ol aanaa Israa’el ijoolleen isaanii brnoota tolaa akka argatan ajajee jira. Haa ta’u malee bu’aa ka biros ta’e kunuunsa eegumsa fayyaa hin argatan.
Namoota kuma 75, ykn kuma 80- kuma 100tti dhabuuf deemna, kun waan suukaneessaa dha jechuu dhaan Tramp dilbata kaleessaa dhaabbata caasaa oduu Fox News jedhuuf ibsanii jiran.
Namoota lama Kenneen Dho'iinsaa Ugandaaf Shakkaman Poolisiin Suraa isaanii Ifa Taasise
Namoota madaa’anii fi du’an jedhaman ilaalchisuu dhaanis hospitaala irraa deebii hanga tokko argannee jirra. Qama mootummaatti bilbiluunis deebii argachuuf yaaliin goone milkaa’uu baatus quunnamuu yaallee jirra. Hiriirri Sanbata darbe mangaalaa Naqamtee keessatti geggeessame irratti Abbaan Gadaa fi Abbaan Bokkuu kan isaan dursan ta’uu kan dubbatan jiraattonni kun, humnoonni mootummaa garuu jaarsolii kana harkaa ulee isaanii harkaa fuudhaanii marga isaan qabatanii turan harkaa facaasuu dhaan reebanii mana hidhaatti darban jedhu.
Namoota mallatton VayrasiiKoroonaa COVID 19 irratti muldhatee qoranaan laabraatorii taasifameef namoota 576 keessa 555 kan ta'an Vaayrasicha irra walaba ta'uu isaani yoo mirkanaahu, namooni sagal (9) hafan ammo bu'aa labraatorii eeggataa akka jiran Inistiwutiin Fayya Hawaasa Itiyoophiyaa beeksise.
Namoota manaa waamanii baasanis garaa dhaan lafa irra akka siqan taasisuun nu dararaa jiru jedhu. Godina kelem Wollega magaalaa Canqaa keessatti illee lubbuun namaa humnoota mootummaan darbuu jiraattonni nuuf ibsanii jiru.
Namoota Mana Hidhaa Keessatti Dhisanii Ba’u Mannaa,achuuma Keessa Turanii Wal Jajjabeessuu Wayya.Darajjee Margaa Dabaloo
Namoota Mana Murtii Duratti Otuu Hin Dhiyeessiin Ajjesuun Hafeera.
Namoota manni jalaa diggamee keessaa takka – hadhaa ijoollee afurii fi abban warraa han dhukkuba Eechayiviitin jala du’e - aaddee Tigist jedhamti. Haalaa itti manni ihsii diggamee fi jireenya amma keessa jirutu oggaa ibsitu, “manan wayaa namaa miiccee, biddeen tolchee ijarradhe, odoon mihuma kiyyallee hin baafatin na jalaa diigan’ jechtee, ergasii as hurufa taa’anii jiranitti poolisiin isaan marsee jirachuu fi waan nyaatanis ta’ee dhugan dhabanii ijooleen ishii itti bohaa jirachuu isaanii ibsiti.
Namoota miidhaan irra dhaqqabe keessaa tokko obbo Boonayya.Nama ufiifuu du’aa fi jireenna jidduu jiru.
Namoota Miliyoona hedduu addunyaa irraa kan fixee vaayrasiin koronaa jalqaba eessaa akka maddee qorannaa gad fagoo haaraa dhaabbattoota tikaan gaggeeffamu ba’iin isaa maal akka ta’e kan ibsamuu ta’u Yunaaytid Isteetes ibsitee jirti.
Namoota miseensa seeneetaa ta'an lama filachuuf sagaleen har'a kennamuu seeneeta biyyatti keessatti sagalee irra jireessa kan qabaatu Deemookraatoota haa ta'u Ripaablikaanoota akka ta'an muteessa.
Namoota mootumaan maqaa haaroomsaatiin Mooraa Leenjii Sanqalleetti walitti qabe keessaa hedduun dhukkubsachuu, kan du’anis jirachuu kanneen VOA himan ibsanii jiru.
Namoota mootummaa keessa ta’anii al shabaabiif hojjatan adda baasuuf mootummaan karoora walii gala akka baasu prezidaantiin Somaaliyaa gaafatanii jiru.
Namoota Mootummaa Somaaliyaa Keessa Ta’anii Al Shabaabiif Hojjatan Adda Baafamuu Qabu: Prezidaantii Somaaliyaa
Namoota mootummaa Sudaan Kibbaa qeequun beekaman lama kanneen keeniyaa keessatti Amajjii bara 2017 eessa buteen isaanii dhabame humnootiin nageenyaa kan mootummaan Sudaan Kibbaatu ajjesuu hin oolan jechuun gabaasni haaraan kan Tokkummaa Mootummotaa beeksisee jira.
Namoota murtiin irratti dabre keessaa Aaddee Urgee Abbabaa, abbaan-manaa isaanii obbo Girmaanis mana hidhaa waan jiraniif, mucaa isaanii umuriin waggaa sadii waliin hidhamanii jiru. jedhu Aadde Warqinash.
Namoota nagaa ajjeefaman irratti qorannaan gaggeeffamee kanneen itti gaafatamoo ta’an seera duratti akka dhiyaatan kan walii galan yoo ta’u jimaata darbee kaasee naannoo daangaatti walitti bu’iins gaggeeffamaa tureen namoonn 100 ta;an ajjeefamanii jiran
Namoota nagaa booressuuf tattaafatanis to'achaa jirra, jedhu Itti gaafatamtichi.Namootni yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennan tokko tokkos nageenya isaanii eegsifatanii nagaan waliin jiraachuuf qophii tahu himan.
Namoota nagaa daandii irratti kaan immoo mooraa mana ofii keessatti itti dhukaasuun ajjeesan jedhu jiraattonni kun.
Namoota Nagaa Tigraay Keessaaf Ilaalchi Duraa Kennamuu Qaba: Jaarmayoota Gargaarsaa
Namootan mormii sana irratii hirmataan keesaa tokko tokko akka jedhaniti ergaa ajeechaan sun rawwatamee as mootumaan waadaa seenee tookoyuu fiixaan akka hin baasne, warra yakka sana rawwatanis seeratii akka hin dhiyeesine dubbataniiru.
Namoota nuti Amaaraa dha jedhan hidhuu dhaan adamsaa jira jedhu Kolonel Demmeqeen. Jiraattota naannoo keessaa kan akka obbo Sexxeny Mollaa jedhaman illee naannoo sana keessatti kaadiroonni IWEHAT mootummaa Abiy waliin wal taaneerra jechuu dhaan kaardii filannoo akka fudhannuuf waliin dha’aa jiru jedhaniiru.
Namoota ollaa isaa jiraatanii fi hoogganoota Masjiidaa dabalee – namoonni hedduun waa’ee bala’amaa ta’uu nama kanaa qondaalota naga-eegumsaatti iyyatan iyyuu akka tarkaanfiin hin fudhatamiin dubbatu – Qeeqxonni.
Namoota ooguma adda addaa qaban kana akka Doktoroota, barsiisoota, Injineeroota kanneen biroo waamicha hojii dhaabinsa mormii dhiyeessaniif kaleessa Kaartuum keessatti hiriirri kun ba’ame.Polisoonnis Gaaza himimaansu hiriirtoota irratti bifuun deebii kennan.
Namoota Oromiyaa keessatti himataman irratti abbootiin seeraa murtii kennuu waan sodaataniif jecha, gara mana murtii Federaalaatti dabarsu jedhu, presidaantii mana murtii walii gala Oromiyaa kan turan obbo Tashaalee Aberraa.
Namoota polotiikaa, taatolee fi sirbitoonni mormii prezidaanticha haaraaf qaban dhageesisaniiru.
Namoota qabaman keessaa harka caalaan hidhaa keessa eega tursamanii booda akka gadhiifaman, warra mana murtiitti dhiyaatan irratti immoo himannaan dhiyaatu lafti miseensoota paartii biyya bushaa jiruu lolaa bishaniin akka hin nyaatamneef bo’oo ykn jallisii hin qonne kan jedhuu fi qarshii 1300 baastanii xaa’oo ykn sanyii midhaanii hin bitnu jettan, ka jedhu ta’uu bareessaan paartii kanaa Obbo Tasfaayee Taarikuu ibsanii jiru
Namoota qabeenyaan keenya manca’ee maatiiwwan keenya nu duraa ajjeefaman jedhan waahila afaan Amaaraa Tsion Girmaaf kaleessa ibsanii jiru. Namoonni kun akka himatanitti haleellaan raawwatame saba isa tokko kaanittii adda baasee ti jedhan.
Namoota Qehee Irraa Buqahan Deebisanii Dhaabuuf Baasin Ramadame Ifa Godhame
Namoota qehee ofii irraa buqqa’anii haarawa dhufan sana simachuun, akkuma waan qajeelfamoota Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffamanii jiran hojiin mul’isuu ti. Waldatiin Kiristaanaa iddoo qubannaa kenniteef. Sagantaan Nyaata Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa Nyaata gargaara. OXFAM gargaarsa bishaanii kenna. Jaarmayaan Godaansaa ka sadarkaa Addunyaa IOM wal’aansa fayyaan gargaara.
Namoota qorattoonni dhaabbatichaa gaaffii fi deebii waliin geggeessan keessaa 21 dubartoota tahuu isaanii kan beeksise – gabaasaan Amnestii Internaashinaal, namoonni kun, qonnaan-bultoota, horsiisee bultoota, abboota qabeenyaa dhaabbatoota daldalaa, barattoota, hojjetoota mootummaa, hoogganoota paartiilee mormiitootaa fi barsiisota akka of keessaa qaban hubachiisee jira.
Namoota rakkoo keessa jiran kana gargaarsa dhaqqabsiisuuf, akka jaarmayaalee gargaarsa namoomaaf karaan banamus irra-deebi’anii gaafachuu isaanii hubachiisan – Baaloochi.
Namoota rakkoo keessa jiran mara gargaaruu akkasumas gargaarsa namoomaa jiru babal’isuuf, danqaan akka hin jiraanne waamicha gochuu itti fufna. Hojii kanaafis deggersa maallaqaa itti dabalaa hatattamaan barbaachisa jedha ibsi dubbi himaa tokkummaa mootummootaa biraa kenname kun.
Namoota rasaasaan mada’an torba keessaa shan wal’ansa dabalataaf gara Nagallee Boranaatti ergamuu isaan keessaa immoo lama midhaa hamaa isaan musateef gara Awaasaatti ergamu Obbo Maammuyyee Balaayneh ibsanii jiru.
Namoota Saala Ittiin Dhalataniin Beekamuu Hin Feene Miseensa Waraanaa Hin Ta’an Jedhan
Namoota sababaa Kanaan manaa fi jireenya ofii irraa buqq’an deebisanii dhaabuuf sochiin kan jalqabame ta’u ibsamee jira. uummanni magaalatti walii wajjiin jiraachuu malee amantii fi eenyummaa irratti hirkachuun walitti bu’iinsa keessa akka hin seenne jiraatonni dubbatanii jiru.
Namoota sababaa siyaasaan waggoota dheeraaf hidhaman akkasumas ituu himatii irratti hin dhiyaatiin dhoksaan ka’amanii jiran yaaadatamauu qaba jedha jaarmayaan kun.
Namoota sababaa weerara vaayrasii koronaan kan ka'e hojii dhaabaniif gargaarsa kennamuu qabu irratti dubbachuuf jecha marsaa sadaffaaf har'a wal argan.
Namoota Sadaasa 19 Aksumitti Ajjeefaman Irratti Ibsa Abbaan-alangaa Waliigalaa Itiyoophiyaa
Namoota sadeettan mana hidhaa turan keessaa lama Itoophiyaatti deebifamuu isaani fi haaluma wal fakkaatun lammiwwaan Eertiraa fi Somaalees mana hidhaa yeroo kana keessa jiran jedha.
Namoota sana hoogganaan raayyaa ittisa biyyaa haasofsiisaa ture. Jaarsoliin biyyaas, dargaggoonnis daandii cina sirnaan taa’anii turanitti raayyaan ittisa biyyaa itti marsee gaazii itti biifuu dhaan reebaa mana hidhaatti keessuu jiraataan magaalaa Marsaa dubbataniiru.
“Namoota San Eenyutu Ajjeese?” Gaafii Ijoollen Itoophiyaa Walitti-bui’insa Hamaa Dheeffanii Kaampii Baqattootaa Jiran Gaafatan
Namoota seeraan ala kan deddeebisu keessaa dura bu’aa isaanii kan koolu galtoota kana ajajutu ture. Garuu kanneen biroo akka isaa yabalattii irraa hojjetan kanneen qawwee fi meeshaalee ka biroo hidhatan qaba. Egaa koolu galtoonni sun filannoo qabu. Ykn imala kana irratti miidhaan irra ga’ee ol miidhamuu, ykn itti dhukaasamuu ykn immoo galaanatti utaalanii liqimsamuu dha. Kaan isaanii galaanatti kan darbatamanis jiru jedhan.
Namoota Seeran Ala Afrikaa Irraa Gara Awurooppaa Ceesisuun Itti Fufe
Namoota shan kanneen mootummaa Somaaliyaa akkasumas humnootii Keniyaa fi Itiyoophiyaaf basaasuu ittiin jedhe Al-Shabaab ajjesuu isaa aangawoonni mootummaa Somaaliyaa ibsanii jiru.
Namoota sirna yadanno kanaratti argaman keessa Obbo Lubee Biruu fi Obbo Ibsaa Gutamaa dubbiseen ture. Oboo Lubeen “Yeroo Baqaqalaa Mokonnon, Janaraal Taddasaa Biruufaa wajjin dhimaa Macaa fi Tulamaaratti hojjatan da’iman ture. Anifi hiriyooni kiyya akka obbo Baqqalaa Mokonnon ta’u hawwaa guddanne,” jedhanii, Obbo Baqqalaa Mokonnon waan abshaalaa fi goota tureef, Waldaa Macaaf Tulama keessatti, hojji tikaa nagaatti bobba’uun akka qophilleen waldicha nagaan geggesaman ka gochaa turan tahuu yaadatu.
Namoota siyaasaa hanga tokko keessumaa bulchitoota TPLF-n ibsamaa kan ture dhimmi giddu seeninsa alaa Ameerikaa maqaa dha’uutti kan ga’e ture waltajjiin Meqelee sun.
Namoota Siyaasaan Hidhaman Hidhaa Baasuun Biyyattiin Karaa Gaarii Irra Deemaa Akka Jirtu Agarsiisa: Abukaatoo Wandimmuu Ibsaa
Namoota Sudaan Kibbaa hidhaman keessaa hagi tokko riphxee-loltoota tahu malan – jedhama.
Namoota tessuma lafaa adda addaa irra jiraatan tu haala keessa jiran garaa garaa irra ka’uun oduu maddisiisee oduu adunyaaf gumaacha. Sagantaan VOA kan Naannoo Gaanfa Afrikaas suraalee haala kana calaqqisan isin afeera. Jijjirama torban torbaniin mul'atu kan gabaastoota Raadiyoo Sagalee Amerikaatiin dhihaatu kana ilaalaa ittiin bohaaraa.
Namoota Tigraay Irraa Gara Sudaan Baqatan
Namoota torban darbee gadhiifaman keessa harka caalaan dargaggoota. Afooshaa nannoo Bolee Bulbulaan wal qabatee waggaa lama dura kannen himataman namoota 33 keessaa dargaggoo Tolosaa Badhaadhaa tokko. Manni hidhaa Qilinxoo gubamuun wal qabatee himannaan lammataa irratti dabalame.
Namoota torban darbe keessa mana hidhaa Itiyoophiyaatii gad lakkisaman keessaa shamaree Caaltuu Taakkalaa fi Obbo Badhaasaa Tolaasaa tokko. Caaltuun waggaa kudhan dura kan hidhamte ta’uu dubbatti. Enna sana Yunivarsitii Siddist Kiiloo irraa barattuu polotiikaal Saayinsii waggaa sadaffaa akka turte nuuf himtee jirti.
Namoota uummata Konsoon bakka buufamne jedhan 23 keessaa Obbo Gammachuu Gansee akka jedhantti raayyaan ittisaa, humnootin addaa fi polisiin federaalaa miseensoota koree hundumaa qabuuf gandeen yeroo seenantti uummanni mormii dhageesise jedhu.
Namoota vaayirasichaan qabamaniif qofa otuu hin taane, namoota yaaddoo vaayirasichaan qabamuutiin rakkataniif, keessumaa namoota dhukkubsatoota kunuunsaniif wal’aansi dhibee sammuu barbaachisaa dha, jedhu - Guterez.
Namoota vaayirasii koronaan shakkaman 39 kan ilaaleen Eeruu isa dhaqabee akka ture instituyutiin fayyaa Hawaasa Itoophiyaa beeksisee jira.
Namoota Vaayiresii Korornaatti Shakkamanii Qorataman Keessaa Hagi Toko Walaba Tahan Jedha Mootummaan Itiyoophiyaa
Namoota vaayrasii koronaan qabaman gargaaruun maal akka fakkaatu ibsuu.
Namoota vaayrasii koronaan qabaman kuma tokko qabaachuun ishee kan mirkanaa'ee Afrikaan kibbaa manaa gara manaatti deemuun uummataaf qorannaan akka gaggeeffamuuf prezidaantiin biyyatti Wiixata kaleessaa galgala labsan.
Namoota Vaayrasii Koronaan Qabaman Ogeessii Tajaajilaa Turan Maal Jedhu?
Namoota Vaayrasii Koronaan Shakkaman Qoratamaa Jiru: Ogeessa Fayyaa
Namoota walitti dhufuun fedha isaaniin hojii kana gaggeessaa jiran keessaa tokko Dr. Dabalaa Tasfaayee Gammachuu Yunivarsitii Dundee Iskotlaand, Yunaaytid Kingdam jiru irraa waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Namoota yaalii Kaansarii fudhataa jiran keessaa tokko yaada kennaniin, tajaajilichi Naqamteetti eegalamuun baasiifi yeroo isaanii qusachuufii akka isaan gargaaru ibsan.
"Namoota Yakaan Shakaman Walititti Qabanii Leenjii Kenuun Ni Danda'amaa?  Ogeeyyii Seeraa Mari""achiisne"
Namoota yakka kana hojjetan hordofuu akkasumas dhiittaan mirga namaa kun yakka sadarkaa addunyaa waan ta’eef eessa iyyuu yoo dhaqan miliquu akka hin dandeenye, keessumaa lammummaa Ameerikaa kanneen qaban dhalattoonni Somaalee keessa jiru.
Namoota yeroo dheeraaf mana hidhaa tursisamanii dhiheenya hiikaman keessa tokko, godinaa Wallagga Bahaa irraa abbaa ijoollee ja’a Obbo Kabbadaa Waaqoo ti.
Namoota Yunaaytid Isteets Keessatti Sababa Vaayrasii Koronaatin Hojii Dhaban Gargaaruu Irratti Mariin Godhamu itti Fufeera
Namooti himannaan irratti dhiyaate saddettamii shan of harkaa akka qabanii fi Himati irratti dhiyaatu wal fakkaataa akkasumas garee gareen qodamanii galmee tokko jalatti waan himatamaniif jecha falmuun hagas mara rakkisaa miti jedhu.
Namootni 13 gara Gimbiitti ergamuun dhugaa tahuu himuun sababa mana murtiitti hin dhiyaaneefillee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsaniiru Itti gaafatamaan waajjirichaa.
Namootni 4 ka biroon gochaa suukanneessaa kana raawwachuutti nama kana wajjiin shakkaman hidhamanii qoratamaa akka jiranis dubbatee jira.
Namootni ajjeefaman kanneen hojii albuudaa baasuu qorachuutti bobba’an tahuu hojjetaan kaampaanii “SunRise” jedhamnuu kan erga balaan sun qaqqabee achi gahe VOAf ibsee jira.
Namootni ajjeefaman kun harra awwaalamanii jiru. Jiraattonni Mooyyalee yeroo gara garaa, amantaa raayya ittisa biyyaa magaalattii keessa qubatee jirurraa hin qabnuu jechuun dubbatu.
Namootni ammallee mana hidhaa keessatti hafan akka jiran immoo maatii keessaa dubbatan.
Namootni amma mannirraa gubate fuulduratti akkam tahu gaaffii jedhus gaafatamanii, haalli manni itti ijaaramuuf qaama tumsa gargaarsaa keessaa tokko ta’uus obbo Garramoon himanii jiru.
Namootni balaan irra gahe kuni kaan isaanii kabaja ayyaanaatiif gara Nairobi kan dhufaa turan yoo tahu, kabaja ayyaana gannaa guyyoota muraasaan booda kabajamu ilaalchisuun eegdonni mootummmaa biyyattii karaa hundaan hordoffiirra jiraachuu isaanii Mr Inkaayiseeriin dubbataniiru.
Namootni bara darbe Naannoo Benishaangul Gumuz, aanaa Baloojaganfooyi irraa buqqa’anii Oromiyaa keessa turanii fi booda achitti deebi’an hagi tokko, “deggersa nyaataa fi meeshaalee bu’uuraa waan dhabneef rakkoo hamaaf saaxilamnee jirra,” jechuun VOAtti dubbatan.
Namootni dhuunfaa manneen barnootaa kana ijaaruuf tumsa gaafataa ka jiran. Rakkoon manneen barnootaa tun godina Booranaa aanaalee Gammoojjii keessa.
Namootni Godinaalee Oromiyaa irraa Moyyaalee Deeman Poolisiin Naannoo Somaalee Sababa Malee Nu Hidhaa Jiru Jedhu
Namootni heddumminaan kabaja ayyaannichaarratti argamanillee, eeggannoon Iitisa Vaayirasii Koroonaaf taasifame laafaa tahuu himan, jiraattonni kun.
‘Namootni Hidhamaa Jiru, manni Jiraattotaallee Gubataa Jira’ Jiraattota Gujii Lixaa
Namootni hojii daldalaan jiraatan tokko tokko ammoo sababaa cufamuu tajaajila bilbilaafi intarneetii hojiisaaniirratti danqaa tahuu himan.Kantiibaan Naqamtee Obbo Bariisoo Tamasgeen Magaalaa Naqamtee amma tasgabbii gaariitu jira , sochiin diinagdee isheen akka cimee itti fufu marii ni geggeessina” jedhaniiru.Godina Wallagga Bahaa Magaalaa Naqamteetti dabalatee, Godinaalee Wallaggaa Biroottis tajaajila bilbilaafi intarneetii cufame mootummaan akka banu gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watch jedhamu torban kana ibsa baasuun isaa ni yaadatama.
Namootni ka miidhaan irra gahe kaan Hospitaala Mooyyaleetti, kaan ammo gara hospitaala Yaaballootti wallaanaman jedha hoogganaan hospitaala Mooyyalee, Dr.,Waariyo Saatoo.
Namootni kan ajjeefamanii fi hidhaman himata ‘Waraana Bilisummaa Oromoo’ hidhatee socho’u deggertu akkasumas nyaachistu jedhuuni jedhu kanneen yaada isaanii VOA Afaan Oromoof Kennan.
Namootni kooronaan Qabaman daballaan Mootummaan Keeniyaa Tarkaanfii Dabalataa Fudhachuu Beeksise
Namootni kun sana booda himanni irratti banamee mana murtiif ka dhiyaatan yoo ta’an, torbeen dura dhaddachi isaan irratti dhiyaatan gochi kun yakka miti jechaan bilisaan isaan gad dhiisus garuu anagwootni ABO fi gaazexessitootni kun haga yoonaa hin hiikamne. Fissehaa Teklee Amneestii Internaashinaal Waajjira Gaanfa fi Kibba Afrikaatti qorataan qabiinsa mirga namoomaa ka Itiyoophiyaa dhaabbnni isaanii gocha kana balaaleffachuu dubbatan.
Namootni madaa’an amma Hospitaala Mooyyaleetti ka yaalamaa jiran yoo ta’an, kanneen balaan cimaan irra dhaqqabes yaala fayyaaf gara Yaabelloo fi Hawaasaatti ergamaniiru.
Namootni marichatti hirmaatan hagi tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada kennaniin, Obbo Shimallis nageenya godinichaa deebisuuf waadaa seenuu isaanii ibsan.
Namootni meeshaa adda addaa hidhatanii naanoo Oromiyaa asi cehanii balaa dhaqqabsiisan kun saaxilmaluutti jirra jira. Nagaa ummata keenyaa kabjiisuun dirqa nurraa eegamu hin baana” jedha obboo Addisuun.
Namootni Mooyyalee dhaa baqatanii amma Keeniyaa, naannoo ‘SEESSII’ jedhamu jiran akka gargaarsa argatan mootummaan dhaabbatoota tola-ooltotaa achi ergee jira.
Namootni qabaman, rakkoo nageenyaa, Lixa Oromiyaatti uumamee tureen wal qabatee kanneen shakkamani – jedhu - Bulchaan Aanaa Diggaa.
Namootni tokko tokko “Paartii Siyaasaa nuuf taha, nuuf hojjata jennu ni filanna, kanneen jedhan akkuma jiran, “sababaa Paartileen morkattootaa hedduun filannoo kanarratti hin hirmaanneef hin filannu,” kanneen jedhanillee ni jiran. Naakoor Malkaatu yaada jiraattotaa Ambo irraa haga tokkoo walitti qabe.
“Namootni Vaayirasii Koronaarraa dursanii of eeguuf gochaan eeggannaa taasisan yeroo gabaa ayyaana waggaa haaraatti gadi bu’aadha” jedhan jiraattonni magaalaa Amboo hagi tokko.
Namootni Wallagga Bahaa buufataalee qubannaa adda addaa turanii gara Benishaangul Gumuz Baloo Jagamfooyitti deebi'an hagi tokko, “waan mootummaan deggersa barbaachisaa nuuf hin godhiiniif deebinee ba’uuf dirqamaa jirra” jedhu. Kana malees, amoonni duraan yakka hojjatan ammas haawaasa keessa socho’aa jiru – jechuun akka nageenya isaaniif yaaddoo qaqan dubbatan.
Namootu bakka hiriira sanaatti argamuun gabaase.
Namota ijaan argan akkasumas haleellaa kana jalaa hafantu reeffaa kana lakka'uu isaanii naa ibsee jedhee dabaluus mala jedhee Jarreen kunis Rasaasaa fi Bombiin ajjeefamuu naaf ibsan jedhee jira.
Namota Maaykaadraa Keessatti Ajjeefamaniif Sirni Kadhannaa Waldaa Ortodoks Tewaahidoo Itiyoopiyaan Geggeessame
Namtichii lafatti eega kufee booda namoota isa marsanii jiran irratti dhukaasa banee.
Namtichi kun hamilee loltootaa kakaasaa jira. Dhugumatti injifatamuu isaanii amaneera. Loltoota isaanii haga tokko lola geggeessameen dhabaniiru. Loltoonni sun obsa akka qabaatan itti himuu dhaan injifannoon dhiyoo jira. Rakkoo kana mara dhiyootti keessaa baana jechuun hamilee isaanii kakaasuu isaa ti jedhan.
Namu gamaan waraana guurratee daarii baballifachuuf lafa jiituu irratti wal hadhuuf yaaha.
Namuu akkuma aadaa fi amala ufiitti ganna haaraa simatee mala bultiillee itti baafate eitti jira.
Namuu akkuma amalaa fi aadaa biyya isaatti ganna haaraa ulfeffata. Biyyotii akka henna Girigooriyaanitti bara hedatan bara 2015 ulfeeffachuutti jiran.
Namuu Fayyisaan qabsaahaa mirga namaa jedhee faarsa. Ta DC fixatee jennaan Minisootaatti dabre.
Namuu garee ufii maqaa yaammaa.Warrii waancaa ‘baseball’ addunyaa Amerikaatiif walti hafe Washington Nationals fi Houston Astros WDC keessatti walit jira. Nama kuma hedduutti bahee daawwachuutti jira.
“Namuu kooba ta irra ejju irraa dubbata… jireena akkuma innii namatti dhufeen jiraachuu mitii…obsaa waan cufa dabarsanii jiraachuu…fi fuloo bahan jabeessuu.Nama itti himan malee itti hin hidhan,” waan harkaa qaban jabeessaa jedhe.
Namuu miilaa haga mataatti wayaa yabbuu naqatee naqatee falachuutti jira.
Namuu nagaa irratti walii galee taatullee'wannii namii irratti wal dhabe ariitiin fala argachu malte jenne' jedha.
Namuu ufii fi waan ufii beekee
Namuu waan akka akkaatiin ganna haaraa,2016 simata kaan manneen amantii ufiitti yaa’ee waan waaqa ufii yaamata.
Namuu waan akka akkaatiin ganna haaraa simate;kaan manneen amantii ufii dhaqee,kaan lafa galgala keessatti waari’anitti walti dhufee waari’e.
Namuu waan dhalateef qabaa waan jiraatuuf qaba jedhee “Akka ani amanutti Waaqii nama mirga dhabee akka ani dhaabadhu akka ani hiyyeessaa fi dadhabaa dubbahcuu dandahu na yaame jedhee amana.”
“Namuu waan qabuun ha wal jajjabeessuu haa wal barsiisuu,”jedha porofeeser Gufuun.
Namuu waldorgommii IAAF,Fedireeshiiniin Waldaa Atileetiksii Addunyaa kopheesse 13eessootii akkana kophaaha. Waldorgommii,maaratoonii haga meetira 100,kuruphachuu fi darba waraanaa dabalee waan hedduun dorgoman.Biyyitii tana irratti dorgoman cuftii nama isaanii ka hin fiigaamitii akka allaattii barrisu,akka dhagaa eboo ykn waraana darbatu,akkuma kuruphee wa kuta jedhan, ka ganna hedduuf leenjifachaa bahan filatanii dhufataniin.Namuu biyya ufii addunyaatti maqaa isii guddifachuf dorgoma.Namii moohate ammoo doolara miliyoona hedduu ammaarratee galtaan,doolara miliyoona 70tti qophaahee abbaa fudhatu eegata.
Namwayaan Keeniyaan yoo kaampiiwwan kana cufuu feete karoora fooyya’aa qabaachuu qabdi, buufata baqataa name kuma dhibba afur keessa boqote guyyaa kudha afuritti cufuun waan dhugaarraa fagaatee jedhan.
Namwayan akka jedhanitti gharuu poolisoonni hookkara baatii Hagaya keessa ka’e ittisuuf dandeettiitu itti hanqata.
Nana Akukfo-Addo Sanbata darbe ture bakka gitoonni isaanii prezidaantonni ardittii keessummoonni kabajaa fi lammiiwwan Gaanaa kumaan laka’aman argaman waltajjii black Star jedhamutti hojii jalqabuuf hirbuu kan seenan.
Nan jedha, biyyi keenya dhugumatti haala gaarii irra jirti. Dinagdeen keenya isa kana duraa caala gaarii ta’ee jira. Lakkoobsa dalagaa jiruu yoo ilaalte. Gabaa addunyaa yoo ilaaltes sadarkaa ol aanaa irra jirra jedhaniiru.
Nan ukkaamame” hafuura baafachuun dadhabe jedhanii dhaadannoo dhageessisuu dhaan immoo miseensa Poolsii NYn ukkaamsamee kan lubbuun isaa darbe haala ajjeechaa Eerik Gaarneris akkasuma beeksisaa turan.
Naqamtee, Gimbii fi Horroo Guduruu Wallaggaatti Namoonni Hidhamaa Jiran Jedhame
Naqamtee, Gimbii fi Horroo Guduruu Wallaggaatti namootni qaama nageenyaa mootummaan hidhamuu himame.
Naqamtee Keessatti Kanneen Hidhaman Mana Murtiitti Hin Dhiyaatiin Jiru:Maatii
Naqamtee Keessatti Namoota Boombiin Harkatti Qabame Jedhamuun Shakkaman Keessaa Lubbuun Darbee Jira: Itti Gaafatamaa Waajjira OPDO Magaalattii
Naqamteetti Itti-aanaa Bulchaan Aannaa Guutoo Giddaa Ajjeefaman
Naqamteetti itti aanee,sadeessoo Shaasamannee. Shaashamannee fi Jimmaan eegee walti aananii Shaashamanneen qabxii hedduu lafaa qabuun moo’e.
Naqamtetti Humnoonni Naga-eegumsaa Lama Ajjeesamuun Himame
Naqmateen Oormiyaa Wallaggaa Dhiyaa keessa jirtu.Hospitaalii isii ganna 90n duratti jaarame.Ummatii horii walti baasee haaressee jaaranii amma akka dansaa hujiitti jira jedhan.
NASA announced yet another first on Mars Wednesday, creating oxygen from the red planet's thin air
NASA announces two new robotic missions to Venus
NASA fi Yuniversitii Emory keessatti illee qorataa ta’anii hojjetaniiru. Digirii isaanii barnoota Injineriingii fi Fiiziksii akkasumas maastersii /digirii lammataa barnoota Fiiziksiin argataniiru. Michoonni isaanii illee seenaa profeeser Mahaadii Hamiid ka beekan irraa nuu qodanii jiran.
NASA keessatti danqaa turetu cabe. Addunyaan namoonni kun eenyaan akka ta’an beekuu dhabuun amma iyyuu hojiin hojjetamu jirachuu nu hubachiise jette Spencer.
NASA scientists have unveiled first-of-a-kind video of last week's Mars rover landing
Nasraddiin Aliyyi Mohammed Hidhaa waggaa 23 booda torban tokko dura gadhiifame. Yeroo magaalaa Haraar keessaa qabame hidhame dargageessa umriin 16 ture.Himannaan irratti dhiyaate ajjechaa ta’u fi ragaa sobaan adabii irratti muramee fannifamee akka du’u ture.
Natanyaahun Kibxata borii galgala Waayit Hawuus keessatti Irbaataaf afeeramanii kan turan yoo ta’u koree dhimma biyyoota lameeniif haasawaa gochuuf turan.
Natanyaahuun akka jedhanitti tarkaanfiin kun hunduma keenyaaf ulafaataa akka ta’e nan hubadha. Ayyaana waggaa nuti itti barre miti jechuu dhaan haasaa TV irratti dhageessisaniin beeksisaniiru.
Natanyaahuun dhaamas Vidiyoon dabarsan kanaan mootummaa mirga leellisuu ijaaruuf duula gaggeessuus ba’iin filmaataa garu kun ta’u akka hin dandeenye agarsiisee jedhan.
Natanyaahuun duula filannoo isa dhumaa kaleessa ennaa geggeessan yoo deebisanii filataman qubusuma Juushota kan West Baank keessaa kan hoogganoonni Faalsxiin morman kan itti fufsiisan ta’uu dubbatan.
Natanyaahuun gara Wahingtonitti utuu hin imalin dura akka jedhanitti dhimmoota hedduu irratti Traamp mari’achuuf yaadaa jiran. Keessumaa dhimma Iraan fedhii nukleraa qabaachuu isheef tarkaanfii iseen giddu galeessa bahaa keessatti fudhataa jirtuu irratti ka fuuleffatan ta’uu beeksisan.
Natanyaahuun Imaltuu Addaan Kutanii Biyya Ofiitti Deebi’an
Natanyaahuun itti dabaluu dhaan haleellaa samii irraan Israa’el geggeessite ilaalchisuun qeeqa dhiyaate illee ofi irraa faccisuu dhaan humnoonni isaanii hanga danda’anitti namoonni nagaan akka hin duune of eeggatu jedhan. Haleellaa sanaaf deebii kennuu dhaaf humnoonni Israa’el of eeggannoo guddaa godhu, garuu miidhaa sana cina dhufu mara ittisuu hin danda’an jedhan.
Natanyaahuun miseensota paartii Likud biratti beekkannaa kan qaban yoo ta’u, hoogganaa ta’anii itti fufuuf illee ni abdatu. Ba’iin filannoo Jimaata borii beeksisama jedhamee eegama.
Natanyaahuun walii galteen sun barbaachisaa miti jechuun mormaa turan.
Natinaahuun hogganaa partii mormitootaa ta’anii itti fufu. Himannaa malanmaltummaadhaan isaan irrati dhiyaateen s of irraa fincilaa jiru.
Natinal Mall,dirreen balloon teessoo mootummaa Amerikaa Washington DC jirtu yoo amma bahanii laalan dotii oowwituu fi qilleensoftu qofaa miti lafa waan hedduu itti daawwatan.
National Basketball Association (NBA) waldaan dorgommii kubbaa saaphannaa Amrerikaa ispoortii tana ganna dhufu Afrikaa biyya 12 keessaa kilabii qbaachuu filate.
National Basket Ball Association(NBA) Waldorgommii Waldaa Kubbaa Kaachoo Amerikaati.
“National Dialogue Quartet” ka jedhamu, deemsa dimookiraasummaa gareelee hunda hammate biyyattii keessatti ijaaruuf qooda gumaacheef badhaasa Noobelii kana argatge, jedhama.
“National Unity Platform Party” jechuun Paartii Waltajjii Tokkummaa biyyoolessaa ka jedhu paartiin mormituu Yugaandaa, dhiittaalee mirga namoomaa fi namoota ukkaamsanii dhabamsiisuu biyyattii keessatti mootummaan toosisame jedhu mootummaadhaan Koomishina Mirga Namoomaa, ka Tokkummaa Mootumootaatti iyyannoo galfatee jira.
“NATO-n gara fuul-duraatti tarkaanfiin fudhatu, duula farra-shororkeessummaa, dhimma godaantotaa, doorsisa Raashiyaa irraa dhufuu fi biyyoota gama Bahaa fi Kibbaatiin NATO daangessanitti fuuleffachuu of keessaa qabaachuu qaba – jedhan – Traamp.
“NATO-n gara fuul-duraatti tarkaanfiin fudhatu, duula farra-shororkeessummaa, dhimma godaantotaa, doorsisa Raashiyaa irraa dhufuu fi  biyyoota gama Bahaa fi Kibbaatiin NATO daangessanitti fuuleffachuu of keessaa qabaachuu qaba – jedhan – Traamp.
NATO-n Walgahii Tarsiimoo Foyyesuu Taasisee Jira
Natoon yaadaa jijjiirraa tarsiimoo kana baraa Doonald Traamp Amerikaa hogganna turan kaasuu hin barbaane . sababnii isaas biyyootan Awuroopa warrii miseensa Nato ta’an waan Bulchiinsii Traamp jedhu waan hin beekeneef ture Jedhan Wiirtuu wiilson ( Wilson Center) keessatii Daarcteerii Sagaantaa awuroopaa idilee adduunyaa. Daan Hamilton.
NATO Secretary General says alliance is “ready to defend every ally.”
NATO to Increase Forward Presence in East Europe
Nattanyaahuu mootummaan isaanii biyyoota kanneen biroo waliin mari’ataa jiran, garuu ennaa minstrii dhimma alaa Israaelitti argamuun haasaa dhageessisan maqaa biyyoota Sanaa hin tuqne.
Navaalniin ennaa balalii Raashyaa irra turan baatii Hagayyaa keessa dhukkubsatanii booda irra wal’aansaaf gara Jarmaniitti ergaman.
Navaanliin tarii summiin kan kennameef mormituu isaanii kan siyaasaa keessumaa Kremiliin dantaa siyaasaaf jecha haleellaa akkasii oofa jechuun kan shakkamu yoo ta’u hedduun prezidaanti Vladmir Putiniin himatu. Kremliin garuu kan akkasii keessaa harka hin qabu jechuun haalee jira.
Navalany waggaa dhufu prezidaantummaaf Putiin waliin akka dorgoman kan labsan yoo ta’u hiriirtoonni ituu daandii irratti hin ba’iin dura mana isaanii Moskoo keessaa cinatti qabamanii hidhaman.
Navalniin ennaa dhukkubsatan gara mana ofii Mooskootti deebi’aa kan turan yoo ta’u, xayyaarattiin hatattamaan akka qubattu taasisame. Imaltoonni waliin turan viidiyoo irratti akka maxxansanitti boo’ichatu xayyaarattii keessaa dhaga’amaa ture.
Nawaawii Musaa bakka bu’aa Hawaasa baqattoota Oromoo Afriikaa Kibbaa akkasumas miseensa gaggeessitoota Hawaasa lammilee Itiyoophiyaa Afrikaa kibbati.
Nayjeeriyaalleen Liibiyaa 4-0 lafa buufte. Goolii sadii Odion Ighaloo galfate.
Nayjeriyaa fi Chaayinaan michuu daldala guddaa fi bara 2018 Naayjeriyaan mi’a Doolaara Biliyoona 7 baasu Chaayinaa irraa gara biyya ofiitti galfatan.
NBA kilabi 30 qabdi. Lakers tapha kalee irratti garee Miami Heats 106-93 moote shaamiyoona taate.
NBA kilaboota kubbaa kachoo Afrikaa walti qabatee waliin hojjachuuf deema.
NBC News says billionaire Donald Trump is closer to being the Republican presidential nominee
NBC News says the national lead for Republican frontrunner Donald Trump has shrunk to 45 percent from 48 percent in the most recent NBC News/Survey Monkey poll after a week of controversy.
Ndlovu said the network of YALI fellows past and present will have an amazing impact in Africa, showcasing what young Africans are capable of doing.
Ndong Mba akka jedhanitti mariin Haley waliin geggeessame kan michummaaf ifaa fi dhugaa of keessaa qabu ture.
Neal Maupay kilabuma Brighton tana keessa jira. Tapha kalee kilabiin isaa Newcastle 3-0 mote irratti Neal gooli lama galfate.Ufi caalaa ammoo gurbaa Gaanaa kana faarsa.
Ned Praayis dubbi Himaan waajjira haajaa alaa Yuunaaytid Isteetis Ameerikaan du’a Maagifuuliitti gadduu ishee ibsaniiru.Praayis, mootummaan Yuunaaytid Isteetis walitti dhufeenya saboota Taanzaaniyaa fi AMeerikaa cimsuuf akka hojjetu dubbatan. Yuunaaytid Isteetis Taanzaaniyaa keessatti qabiinsi mirga namoomaa akka fooyyawu, walabummaan akka dagaagu fi mootummaan biyyattii weerara Vaayresii kooronaa ittisuuf akka carraaquuf deeggarsa akka gootu beeksisanii sichis Taanzaaniyaan gara bulchiinsa Diimokraatawaatti akka ceetu abdii akka qaban dubbatan.
Neetoon gara fuula duraatti qooda Afgaaniistaan keessaa qabaatu ilaaleen walitti dhiyeenyaan hojjatanii qindeessuuf carraan jiraachuu isaaf Stoolanbarg galateeffatanii jiru.
Nefas Silk Laaftoo bakka Hannaa Maariyaam, maangoo caffee jedhamu qofaa manneen jireenyaa 2500 ta’an humnaan kan diigaman ta’uu ibsee jira. Bakki kunis abboota qabeenyaa 10 hin guunnee kennamaa jiraa jechuu dhaan MEAD gochi kun akka dhaabatu gaafateera.
Negaasii Kidaanii majgaalaa Addigraat irraa yoo ta’u koree sadarkaa addunyaa kan misooma uummataa jedhuuf erga bara 2016 qabee hojjetaa ture.
Neppaal gaarren metiri 8,000 caalaa dhedeerantan 14 qabdi.Nama gaarren kana daawwachuuf itti yaahu irraa dooalra miliyoona hedduu haratti.
Neptune ammoo Hagayyya 25,1986 bira gahaniirokkeettiin hujii qorannoo suniif gaafas ergan voyage 2
Netherlands: The Dutch Safety Board confirmed a Russian-made Buk missile brought down
Netherlands: The trial of a former Congolese rebel leader Bosco Ntaganda begins at the International Criminal Court in the Hague.
Nevaadaan yeroo tokko irra kutaa filannoo cimaan keessatti geggeessamu turte, garuu erga bara 2004 qabee kaadhimamaa garee Ripaablikaanotaaf hin baabsine. Joo Baayiden immoo sagada Deliweer keessaa irratti hirmaachuu dhaan booda irra gara North Caroliana-tti qajeelan. Kaadhiamaan prezidaantii garee dimokraatotaa erga bara 2008 kan Barak Obamaa as North Caroliana hin injifanne.
New Hampshire Voters Cast Ballots in Presidential Primary
New HorizonsPLUTOnmaal akka fakkaattuu fi maalti keessa jiraa,qilleensa akkam qabdii fi waan hedduu qorachuuf oli ergan.Footo fi odeeffannoo achii argamte ammallee walti qanii warra lfa jiruu ergumatti jiraatanillee New Horizons PLUTO irraa km 12,500 caalaa fagaattee footoo kaastee odeeffannoo walti qabde.
​New Horizons tana hujii qorannoo saayinssiitiif jedhanii Ammajii 19, 2006 USA,naannoo buufata humna qilleensa AmerikaaCape Canaveral SLC-41Kalifoorniyaa jiruu oli tokkosan.New Horizons sekondii tokkotti km16.26 barritii saatiitit ammoo km 58,536 km/hbarrisaa PLUTO dabarte.Rokkeetiti tana nami keessa hin jiru.
New Video Shows 15 'Chibok Girls' But Parents Wary
New York,Amerikaatti Keenyaa,Shangaahitti Itoophiyaa fi Afrikaa Kibbaatii, Soweettoo Afrikaa Kibbaatti ammo atileetota Itoophiyaatti moo’e.Addunyaan gamuma gamaan dorgommiitti jirti.Dorogmmii 19essoo tana, Federeshiinii Atileetiksii Addunyaa,IAAF qopheessa.
New York bakka jalqaba COVID-19 akkaan keessatti hammaate keessaa namoota dhibba irraa harka 24 ta’antu qaamni isaanii vaayiresii kana ofi irraa ittisuu danda’a jedhu hayyoonni saayinsii.
New York Daily news says, in a live video address from his home in Vermont, Senator Bernie Sanders called on his supporters in a war to defeat Donald Trump
New York fi New Jersyn balaa Hobomboleettii irraa Dandammataa Jiran
New York haga Awustiraaliyaa fi biyya henna Girigooriyaan hedatanitti nama miliyoona hedduutti bahee ganna haaraa, 2016 simate.
New Yorkitti namii qaanqee ol facaasee Time Square lafa guyyaase.Achiin ammoo sirbaFrank Sinatra,Ray CharlesfiLouisArmstrongirra kahanii namii haga qraallee caala sirbaan lafa chochoose.
New York keessaa Poolisiin nama ajjeese himatamuu dhabuun mormii kaase
New York keessa kan maadheffate waajjira itti aantuun directora Human Rights Watch-tti Roonaa Paaligan akka gabaasa kana kan baasneef dhimmi namoota hidhamanii waan nu yaaddesseefi jedhan.Roonaa Paaligan akka jedhantti kan gabaasa kana gad dhiisneef lammiiwwan Oromoo hedduu as buuteen dhabameef himata malee hidhame kan mootummaan mormitoota waliin ta’anii na lolu jedhe hidhuu isaa ti.Namoota himataman kana balleessaa isaanii illee hin beeknu. Nuti illee akka addunyaan mootummaa kana mudditee namoota hidhe kana yoo himannaa irratti dhiyeessu dhabe akka gadhiisuuf gaafachuutti jirra.Mootummaan Ethiopiaa gareelee mormitoo lammiiwwan Oromoo hidhaatti guuree himannaa irratti hin dhiyeessin jiru hatattamaan hiikuu qaba jechuu dhaan Human rights watch beeksisee jira.New York keessa kan maadheffate waajjira itti aantuun directora Human Rights Watch-tti Roonaa Paaligan akka gabaasa kana kan baasneef dhimmi namoota hidhamanii waan nu yaaddesseefi jedhan.Roonaa Paaligan akka jedhantti kan gabaasa kana gad dhiisneef lammiiwwan Oromoo hedduu as buuteen dhabameef himata malee hidhame kan mootummaan mormitoota waliin ta’anii na lolu jedhe hidhuu isaa ti.Namoota himataman kana balleessaa isaanii illee hin beeknu. Nuti illee akka addunyaan mootummaa kana mudditee namoota hidhe kana yoo himannaa irratti dhiyeessu dhabe akka gadhiisuuf gaafachuutti jirra.
New York Magazine reports Hillary Clinton as winner of Washington, DC primary
NewYork Timesakka jedhutti Bannon xalayaa ittiin hojii gad dhiisan guyyoota 11 duraa prezidaantichaaf dhiyeessan. Dhimma mormii charlottsville keessatti ka’een boodatti harkifate jedhameera.
New York Timesbarruu sana kan maxxanse angawaa ol aanaan bulchiinsa Traamp maqaan isaanii ifa baanaan balaaf akka saaxilaman dubbatan jedhee jira.
New York Times nama paayleetii Itoophiyaa Boeing 737- MAX lafa dhahe maqeeffatee oduu sun barreesse.
New York Times reports Republican Texas Senator Ted Cruz confronted supporters of billionaire Donald Trump in Indiana
New Zealanditti koronaan nama 2,162 irratti arganii nama 25ti lubbuun dhabe. Biyyitii hedduun dhiba kana ufi irraa dhowwuuf qophii gammachuu hedduu lakkiftee taanillee diqqeessite.
New Zealand keessaa uummati kumaan laka’amu kaleessa kanneen US keessaa ajjeechaa lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa harka poolisiitti du’e kan George Floyd ilaalchisuu mormii dhageessisaa jiran deggeruuf jecha hiriira ba’anii jiran.
New Ziilaand torbanneen sadii dura namoonni mana keessa akka turan ajjejje. Lammiiwwan new ziilaand irra hedduun yeroon itti gad ba’an amma akka hin ta’in ni hubatu guyyoota 20n darbaniif hojii gaarii namni martinuu hojjete gatii dhabsiisuu hin qabnu jechuu dhaan muummichi ministeeraa biyyattii jacinda Ardem beeksisaniiru.
Neymaar,Meesii fi Ronaaldoon badhaasa Ballon d’Or moo'uuf dorgomuutti jiranii, eennutti moo’uu male?
Nezerlaandi biyya diqqaayyoo taatullee goggossitee Amerikaa ufi irraa dhoorte. Isumaa tapha boqonnaa duratti chochodhuu dhoorteeyyuu.
Nezerlaandilleetti hiriiruma akkanaatti jiran.Akka warra qopheesse keessaa Naasir jedhetti jarilleen karaa gugurdaa magaallan biyya isaanii irra maree rakkoo Oromoon keessa jirti jedhe himate.
Nezerlaandis:Isiilleen akkuma Amerikaa barana kana takkuma hin moohamne. Jappaan,Siwiidin qaqaariftee abdiin asi geettee walumattuu barana goolii 11 galfatte.
NFL, National Football league,liigii biyyoolessaa kubbaa miilaa Amerikaati. Kilabii 32 waliin taphata.
NFL,National Football League,Liigii Kubbaa Miilaa Ameriakati. Dorgommii harkaa fi miilaan taphatan. NFL kialbii 32 qabdi. Soddomii lamaan tun AC fi NFC keessaa walti filan. Amma 8tti walti hafe.
NFL, National Foot Ball League maqaa kilabii garee biyyoolessa Amerikaati. Akkuma kubbaa miilaa namii 22 garee lama keessaa dirree irratti waliin taphata.
NFL National Football league wal dorogmmii kilaboota kubbaa harkaa fi miilaa Amerikaati,kilabii NFL 32 tahanitti AFC fi NFC jedhanii Amerikaa fulaa lamatti qoodanii gama gamaa waliin taphatan. Abbaan achi keessaa dabsatee bahe waancaa Super bowl jedhaniif walti hafa.
NGO Save the Children says Ethiopia needs $245 million in food aid
Niger fi Burkina Faso-n US mootummoonni naannoo shororkeessummaa irratti duula geggeessan keessumaa gamtaa humnootii wal ta’an haaraa ka naannoo Sanaa maallaqaan deggersa gootu akka dabaltu gaafataniiru.
Nigeria: A blast kills 32 and injures 80 at a market in Yola
Nigeria: A court in Abuja grants bail to Biafran separatist leader Nnamdi Kanu.
Nigeria: A militant group claims responsibility for destroying a state-run oil pipeline
Nigeria Armed robbers attack village in Zamfara State killing twenty people
Nigeria: At least 50 dead after Boko Haram sets the Village of Dalori ablaze
Nigeria: At least five people dead after a building collapses in Lagos
Nigeria Boko Haram says it wants peace talks
Nigeria: Boko Haram suspected of carrying out multiple blasts in Abuja that killed 18 and injured 41.
Nigeria: Government says it might consider offering amnesty to Boko Haram prisoners if they return abducted Chibok girls
Nigeria: Gunmen in the northwest state of Kaduna kidnap around 30 students
Nigeria: Kidnapped Boys to Be Reunited With Families Friday
Nigeria: Military identifies second Chibok school girl rescued by military
Nigerian kutaa biyyattii kama dhiyaa bakka baatilee saddeetiif finxaaleyyii Boko Haramiin irratti fuuleffatame keessatti labsii yeroo hatattamaa dabarsuu ishee Reuters gabaasee jira.
Nigerian security forces search for 317 schoolgirls abducted Friday
Nigeria: Oil sector union launches general strike
Nigeria: Oil workers begin nationwide strike
Nigeria: President Muhammadu Buhari holds talks with head of IMF
"Nigeria: President Muhammadu Buhari says he is willing to negotiate with the kidnappers of ""Chibok girls"""
Nigeria: Pro-Biafra campaigners allege brutal crackdown
Nigeria's Foreign Minister meets with foreign diplomats after Twitter ban
Nigeria’s military has denied responsibility for the shootings near the Lekki toll gates.
Nigeria Suicide bomber drives Jeep packed with explosives into church in northern Nigeria killing at least eight
Nigeria: The kidnappers of more than 300 students in Kankara have demanded a government ransom to free them
Nigeria: The nation's government seeks plan to import petrol
Nigeria: Thousands protest to release an activist in support of separate state of Biafra
Nigeria: Three suicide bombers killed themselves and four others in an attack near the city of Maiduguri
Nigeria: Three suicide bombers strike the city of Damaturu, killing at least 18 and wounding eight.
Nigeria: Two Boko Haram female suicide bombers kill more than 60
Niger keessatti dubartoonni giddu galeessaan waggaa 56 qofa jiraatu. Norway keessatti garuu waggaa 83 jiraatu.
Niger: Security and safety concerns grow for about 150,000 Nigerian refugees displaced by fighting with Boko Haram
Niijer biyya Afrikaa gama Dhihaatiin qubattu.Amerikaan biyya tana irraa milishoota Islaamummaa eeguuf waraana hedduu achitti qubsiifatte.Waraanii kun Maalii fi Niijer jidduu salfaa taa’ee lafa eega.
Niijer Ilma Perzdaantii Libiyaa ka Durii,Saadi Gadaafii Biyya Isiitti Baqate Qabdee Liibiyaatti Ufirraa Galchite
Niil Gorsaach Abbaa Murtii Ta’uuf Hirbuu Seenan
Nikki Haley, sanyii dhalootaan hidda Indiiti lammii Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasaaddea US ta durii.
Nikolas Pepe,gurbaa ganna 22 dhalootaan Ayvori Kosti Faransaayitti kilabii Lille keessa taphata.Goolii takkittii innii galchetti akka kilabiin isaa kilabuma Faransaay Metz 3-0 dibi tolche.
Nikurizizaan biyyatti erga bulchuu jalqabanii waggaa 13 kan guutan yoo ta’u baa’iin sagalee har’a kennamee sambata dhufu labsama.
Nile treaty between Ethiopia, Egypt and The Sudan
Nine people wounded in Rhode Island's capital, Providence
Nipsii Hasil ykn Ermiyaas Asgedoom Kaleessa Los Anjeles Keessatti Ajjeefame
Niwu Yookitti Haleellaa Gocha Shororkeessaati Jedhameen Lubbun Namootaa Darbe
Niw York koronaa dhaan kan akkaan dha’amte yoo taatu, bulchaan Niw York Andrew Kuwoomoo garuu kaleessa daariqi ykn infekshin kun akkaan baay’achuu irraa gara baay’eetti gad bu’e jedhan. Namoonni 17 kibxata darbe yoo du’an kun guyyaa itti lakkoobsi kun gad bu’e keessaa isa tokko jedhan Cuomoon.
Niw Ziiand kamisa har’aa namni sadaffaan turban kana vaayiresii koronaan qabamuu gabaaste. Akkuma kanaan mootummaan erga vaayiresi koronaa biyyattii dhabamsiisuu beeksisee booda qajeelfama uggura sochii cimaa baasee jira.
Niw Ziilaand Dhibeen Koronaa Haaraan Biyya Ishee Keessatti Ka’uu Beeksiste
N. Korea Launches Projectiles Into Sea After UN Imposes New Sanctions
NOAA: bokkeen Afrikaa Bahaatti roobuutti jiru bokkaa guddaa bara hedduu asitti hin argin fulaa tokko tokkotti harka 600 caala roobe
No let-up in protests over anti-Islamic film.
Nooreenti–Foontee; Mooraa Haaraa Baqattooni Faransaay Keessatti Jalqaban
Noorweeyilleen odeeffannoo marsaa odeeffannoo isii irratti baafteen akka lammiin isii naannoo Oromiyaa jiran ykn dhaquuf karaa jiran Finfineellee dabalee haala naannoon sun keessa jirtu hubatan akeekkachiiste.
Noorweey,Osloo keessatti Oromoon biirolee bulchiinsa mootummaa biyya sunii duratti hiriira mormii bahanii rakkoo Oromiyaa keessa jirtu jedhan himatan.
Noottiilee yokaan waraqaaleen maallaqaa haaraa bahan kenneen, abbaa qarshii kudhanii, abbaa qarshii shantamaa fi abbaa qarshii dhibbaa ka bakka bu’an yoo tahu, noottiin maallaqaa haaraan qarshii dhibba lamaas akka bahu beeksisamee jira.
North Americakeessaa ammoo kilabii MeksikooClub Americajedhanitti dabree kilabii biyyoota garba keessaa qubatbiyya New Zealanditti dabre.
Northern Rangelands Trust (NRT) kampaanii Keenyaa gama Kaabaatti kaloo ykn raanchii km kuma heddu jaarrattee bineensa baddaa horsiiftu.
North Korea’s latest ballistic missile test draws international condemnation and concern.
North Korea's 'Successful' Hydrogen Bomb Test Met with Skepticism
Norway, Sweden, Finland, Denmark fi Netherlands biyyoota walabummaa gaazexeessotaa ilaalchisee bakka ol aanaa irra jirani. Kanneen akkaan gad deebi’an immoo Saud Arabia, Itiyoophiyaa, Maldives fi Uzbekistani.
Norway: Tunisian National Dialogue Quartet wins the Nobel Peace Prize for building democracy after the 2011 revolution.
Norway: Tunisian National Dialogue Quartet wins the Nobel Peace Prize for its work in supporting the country’s democratization process following the 2011 revolution.
Norwegian Refugee Council (NRC)dhaaba gargaarsa namaati. Ibsa hadha baasaniin rakkoo Itoophoyaa,naannoo Tigraay jirtu nama yaaddessiti jedha.
Norwey olloota Oslootti dhiyaatan,Gjerdrum keessatti manneen hedduu laftii gadiin cittee namii kurnyaa oli miidhame
NPR: Donald Trump revokes press credentials for the Washington Post
NRT bineensa horsiisa jedhullee akka abbootiin lafaa jedhanitti hujii daldalaa hojjata.Hoteeli jaarrata.Kaloo sun keessatti albuuba barbaadata.
"NRT bineesa ganna 13n dabran nama keenna balleessaa bahe. Ya obsinee dadhamne!” Rakkoo tana jaarrolee fi nama isaan bulchu itti filatanii mootummaa naannoo fi federaalaatti himatan.
“NRT handhuraa keenna nurraa fudhatee,gosa wal aasisee namii heddun dhumate.”
NRT Keenyaa gama Kaabaatti akka marsa interneetii isaanii irratti agarretti fulaa kunryaatii raanchii ykn kaloo qaban. Kaloom tun gara km 12 ballatti jedhan.
Ntagandaan baatii Bitootaessa bara 2013 qabee toannaa jala kan turan yoo ta’u yeroon kunis waggoota 30 irraa kan hir’atu ta’uun beekameera.
“Nu akka nama Musliimaatti yoo Oromoon rakkatu,yoo Oromoon mootummaan cunqurfamu,ajjeefamuu fi hidhamu guyyaa Jimaata hunda ni kadhannaaf konfireensii waggaa waggaatti qabaannu irrattis bulchoota mootummaa biyya bulchanii (USA) yaamnee rakkoo saba keenyaa itti himna…gama biratiin afaanii fi aadaa teenna guddisuuf Quraan Afaan Oromootiin barsiifna,”jedha.
“…Nu ammoo waldaa dargaggoo Oromoo MN keessatti hawwisoo mulisna,bakka kubbaatti aadaa keenna ummatatti mul’isuu…waggaa kana kanumatti qophoofne.”
Nugusii gurraa guddaa biraan baanee namuma,
Nu'i bahun keenyaa qofti akka waan Oromoon mana hidhaati bahee, Oromoon mana hidhaa keessa hin jirreetti akka hin lakkoofne, qabsoo keessanis akka booddeetti hin hambisne,"" jedhan Obboo Baqqalaa Garbaa."
Nukierii mi’awaraanaa hamaa biyytii waliin balleessitu.Tiraampi ammoo “Waaqinuu olchinnaa nukileerii teenna yo namaan aane akka malee humna qabdi,” jedha.
Nukileerii,mi’a waraanaa yoo namaan hadhan lafaa fi biyyee dhiisii qilleensallee hammeesse rakkoon isiin fiddu haloota itti aanutti dabartu.
“Nu lafa teenna irraa hin godaannu gara tokkollee hin yaanu.”
Number of Afghans displaced by conflict has doubled to 1.2 million in three years
nurratti raawwatu yeroo hedduu poolisiif himnus, poolisiin qorannaa dhiisee dubbii shofeerotatti garagalchuun nuyakka. Ammallee shofeerri taaksii ajjeefame kuni silaa qaamota isa tiksuu qabantu, itti gara galee isa galaafate jechuun yaada isaa kenneera.
“Nuti baasii ittisa biyyaa keenyaa dabaluuf jirra. Ameerikaan qooda nu irraa eegamu ni raw’anna” jeddhan.
Nuti daangaa isaaniitti ceenee hin beeknu. Maaliif poolisii irratti haleellaa akka raawwatan baruu barbaanna. Jedhan Kaangiin
Nuti dhalati hawaasaalee lamaanii biyyoota alaa keessa jirrtu walitti dhfuu dhaan jaalalaa fi tokkummaan saba kana gidduu yeroo dheeraaf ture rakkoo namoonni dhuunfaan fedhii isaanii guuttachuuf jecha uumaniin uummatichi miidhaan akka irra hin geenye wal hubatee akkuma kana duraa akka waliin hojjetu tattaaffii gochaa jirra jedhan.
Nuti garuu dukkana keessatti hidhamu filanne. Garuu maatii keenya eessa akka jirru dhoksanii, nutis mirga maatii keenya arguuf qabnu sarban jechuun mana murtiitti iyyatan .Manni murtiis waa’ee kanaa akka ibsuuf nama mana hidhaa Qilinxoo irraa dhufe gaafate iyyuu, namnii maqaan isaanii Abrahaa ta’uu dubbatan tokko waa’ee dawaa ykn qoricha jedhame hin dubbanne. “Manni dukkanaa qilinxoos ta’e guutummaa biyyatti keessa hin jiru. Tahus garuu, hidhamtoonni seeraaf buluu diidan lafti ka’aman jira” jedhanii jiran, jechuun Abukaatoon hidhamtootaa Obbo Wandimmu Ibsaa ibsanii jiru.
“Nuti hamma humna keenna asiin geenyee hardha irraa jalqabee akka nurraa fudhatan kabjaan isan gaafanna,” jedhee dabale obboo Kitaabaan.
Nuti jedhan obbo Mollaan qabsoo hidhannoo geggeessaa turre. Maqaa sochii keenya sochii dimokraasummaa uummata Tigraagyn ijaaramnee yeroo yerootti haalawwan jiran gamaaggamaa ennaa adeemnu, hiika kan hin qabaannee ta’uu isaaf haala mootummaa shabiyaas gad fageenyaan gamaaggamnee duraan qabsoo biyyaaf ta’a jedhu jalqabnee turre. Adeemsa keessa garuu mootummaa waliin wal arguu dhaan marii bal’aa geggeessaa yeroo dheeraaf waliin hojjetaa turre. Loltuu shaabiyaa nu mudatu of duraa haxaa’aa akkuma argamu namoonni dadhabanii as ga’aniiru jedhan.
Nuti ka jechaa jirru, “adda addummaan keenya ka siyaasaa waan taheef karaa siyaasaa wal haa falminu,” ka jedhu. Sababaa kanaan waggaa lamaa ol obsaan eegnee jirra, jechuudhaan kan ibsan – hoogganaan mootummaa naannoo Tigiraay kun, “humnaan kan hiikamu yoo tahe rakkoon hin jiru. Waraana dhiisaa hin jennu. Akka barbaachisaa hin ta’iin garuu dubbataa jirra. Yoo dhufes of irraa agganna,” jedhan.
Nuti kan nuti uummataaf waadaa seennu kanaa fi sanan sii godha jennee gowwoomsuu utuu hin ta’ini yoo carraa arganne sirna dimokraasii fi haqaa diriirsuu dhaan uummati keenya jireenya wayyaawaa akka jiraatu gochuuf qabsoofna jedhechuun obbo Baqqalaan nuuf ibsaniiru.
Nuti kan wal geenyeef, prezidaantii mootummaa naannoo Somaalee Abdii Mohamed Umaariin raawwatamaa kan jiru miidhaa hagas ga’u callisnee ilaaluu hin dandeenye.
“Nuti nama nurraa du’e awwaallaa rakkoon hin jiruu deemaa jennee jaarrolee ergine sana didan, yoo deebinu dhukaasa banan achii boombiis darbatan” jedhu jiraataan kun. Jiraattonni magaalaa Baddeessaa sanbata darbe bakka taateen kun itti mudate turan, boombii darbatame jedhame kanaan nami akka hin miidhamnellee ifoomsanii jiru. Aadde Kariimaa Bayan haadha warraa Sheek Abdallaati, du’aatii abbaa warraa isaanii manatti akka dhagahan, abbaan warraa isaanii Sheek rasaasaan qoma bitaarra rasaasaan akka rukutamanii battalumatti lubbunsaa darbe jedhan. “Inni (Sheek Abdallaa) n nama siyaasaa miti, nama nagaa, imaama masjiidaati, ijoollee sadii qabna (dhiira lamaa fi dubra tokko), an hojii hin qabu nama na gargaaru hin beeku” Aadde Kariimaa Bayan – Haadha Warraa
Nutis akka nama mirga namaaf falmuutti dhiitamiinisi mirgaa kun haala ga’aa ta’een hordoffii dhabuun isaa nu yaaddessaa ture jedhan.
Nutis ayyaana kana sababeeffachuu dhaan bakka adda addaatti bilbiluun namoota dubbisnee jirra.
Nutis bakka bu’oota IOM ka naannoo sana turan duuka mariyanneerra, Embasiinis dhiyootti garasitti nama erga, jedhan Obboo Bewqetuun.
Nutis Baqattoota Oromoo biyya alaa keessa jiran akksumas kanneen biyyuuma ofii keessatti qe’ee ofii irraa buqqa’an haasofsiifnee jirra.
Nutis kana irraa ka’uu dhaan bulchaa godina Arsii obbo Jamaal Aliyii dubbisneerra. Obbo Jamaal akka jedhanitti qabeenyaan manca'es ta'e namoonni ajjeefaman saba isa kamiinuu adda kan baase miti, hundumaa irratti raawwatame jedhan. Kanneen sabaa fi sabni akka wal irratti ka'an fakkeessuu dhaan nagaa biyyaa jeeqantu olola akkasii oofa jedhan.
Nutis kanneen ayyaana kana kabajan maraan maqaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaan ID MUBARAK!! jenna.
Nutis kan nutti kennamee waajiira duwwaa waan ta'eef bajata hin qabnu waan ta'eef jara kana deebisnee dhaabuuf dandeetti hin qabnu jedha bulchiinsii yeroo kan magaalaa Daanshaa
Nutis waa’ee qabamuu baqattoota seeraan alaa lammilee Ethiopia kanas akka dhageenyeen waajjira Qoonsuulaa Itiyoophiyaa Naayiroobii jiruuf kaafnee ka turre yoo ta’u, oduu kana nuyyuu reef isinirraa dhageenya waan ta’eef odeeffannee haala jiru isiniif himnaa jechuun dubbatanii turan. Haata’uyyuu malee haga oduu kana qindeessuuf studio seennutti, deddeebinee yoo isaan gaafannus, nama waa’ee dhimma kanaa nuuf himu argachuu hin dandeenye.
Nuti umriin keenya guddaa fi dadhaboo waan taaneef ijoollee keenyatu nu gargaara ture amma garu ijatu na jaame jedhu. Kanaaf mootummaan ijoollee koo hidhaa keessa jiran lamaan akka naa hikuufan gaafadha jedhanii ilma isaanii isa afuraffaas qabanii akka tumanii deebisan dubbatan. “Waan dhukkuffatuuf xabala deemee gargaaramaa jira,” jedhan.
Nuti uummata kuma 35-50 oltu argama jennee eegaa turre. Kana immoo wal ga’iilee kutaalee biyyaatti geggeessine irratti arginee jirra. TV irrattis argamee jira. Inni kan Finfinnee waan addaa miti. Garuu dhiibbaa nu irra kaa’ameen ba’iin isaa kana ta’eera. Gama keenyaan ergaan darbeera waan ta’eef hagas waan nu jeequ miti jedhaniiru.
Nuti waa’ee kanaa baay’ee dubbanna. Hedduu soaannas. Hatattamaan uummata hamma kana erga ajjeesee biyya keenya yoo dhufe naannoo dhiphisaa akkasii keessatti atoobisii fi taaxii dhaan illee ennaa adeemnu walitti bubbu’uu jiru ilaalchisee maal ta’uu akka danda’u ennaa ilaallu hedduu yaaddofna.
‘Nuti Walabummaatti isaan isaan yoo mi’aa bilisummaa dhandhaman nuti garuu haga yoonaa walbummaa hin argin jirra’ - Gaazexeessaa Iskindir Naggaa
Nutmaan Ali Dodolaa barsiisaa yuuniversitii Finfinnee Muummee barnoota Gaazexeessumaati. Du’a Hacaaluun booda rakkoon biyyattii keessatti mullate gama saba himaaleen waan kanaan dura deemaa ture kan ifatti baasee jechuun dubbate.
Nutmaaniin tarkaanfii mootummaan saba himaaleerratti fudhte ilaalchisee gaaffii dhiyaateef yaada isaa yoo kennu, tarkaanfiin fudhatame, kaan ka duubatti harkifate, kaanis kan dhaabbilee kana barsiisu miti jechuun qeeqe.
“Nu Tokkummaa Barattoota Oromoo jalatti ijoollee Oromoo Gujii,Wallggaa,Arsii ijoollee Booranaa fi nama Oromoo hedduu taanee nama keennaa gargaaraa baane.Daangaa irratti wal hadhan dhandhee laallee, madaaoolee madaa dhiqaa du’aa awwaalachaa birrii kuma 200 caalaa alti guurreef,” jedha barataan maqaa himachuu hin fedhin tokko.
Nu tumuu lafa qoreen guutame kan lafi isaa akka eelee sibiilaa guba irra nu fiigsaa turan jette. Sana irra Ispoortii dha jedhanii adabbii yakkamaan adabamu nu adabaa turan. Miilla keenya qoreen seenee keessaa baafachuuf yoo jenne illee nu dhiitu. Kanaaf dararaan nu irra ga’aa ture hagas hin jedhamu jetti shamarreen kun.
“Nuuf wantii guddoon eennummaa namaa mirkaneessuu,huji isaatiin galteeffachuu afaani fi aadaa isaatiin faarsuu,qooda isaan magaalaa keessaa qaban mirkaneesuun waan jabduu.”
Nuunes har’a akka ibsanitti, gareeleen yaada madaalawaa qaban hedduun himannaa koree naamusaa kan mana maree irratti na irrtti dhiyeessaniif, himannaan sun hanga ilaalamutti qorannaa dhimma Raashiyaa ilaallatu keessaa ofii koo baasuu koon beeksisa jedhan.
“Nuun godina ykn kutaa akka malee diqqayyoo Rhode Island dhumne harka 19n qamnuun pirzidaanti Donald J Tiraampitti filannaa jennee gammachuun himanna.”
Nuuraa Heeraalleen akka jecha obboo Huseenitti :“Maal hawaasa fayyaduu dandeettanii akka dhaabba misoomaa bara hedduuf asi taahee fi lafa hawaasaa irraa fayyadamuutti maal ummata kanaa gootanii maal waliin hojjachuu dandeenna? Aanaan maan isan gargaara jennee gaafachaa baane.”
Nuurdin Hajii Abbaan Alangaa mootummaa keeniyaa ammaas dhiyeenya duula biyyi isaanii malaammaltummaarratti gaggeessaa jirtuuf gargaarsa Ameerikaa gaafatanii AMeerikaanis warra qabeenya ummataa biyyaa gugse adamsuu sinan gargaaraa jechaan abdii laatteefii turte.
“Nuu takkuma bara keennatti waan akkanaa argineetuu hin beennu.Reeffa horiitiifuu fulaan bahan hin jirtu.Yoo bokkaan guddaan dhufellee horiin irraa hin hafu.Bokkaan diqqaan amma roobelleen Ree hedduu fixee. Waacillee, Goomolee, Goobsoo, Dhoqqollee, Areeroo,Goorrayii fi Dilloo horii hedduutti dhume.”
“Nuuti mooraa barnootaa keessa jirraa malee mooraa waraanaa keessa hin jirru kanaaf waraanii federaalaa,poolisii federalaa jedhamu kun nurraa haa bahuu jechaa jirra,” jedhan.
“Nuutsi ammo muuxannoo qamnuu fi akkasuma moodelii itti dadaballee saa ja’haa booda maalti mulataa bulti tokkon duubaatti …maaltu mullataa… jennee ragaa itit kennini.”
Nu utuu hin taane shororkeessaan IHADEG jedhu mormitoonni
“Nuyi Abdii boriiti…wannii nu nyaata qopheessineef akka jarii sun nyaata nyaatu sun namii biyyaalleen nyaachuu fedhaa…waan beelti nama gootu ammoo viidiyoo agarsiifne itti mullifne kun ammoo qalbii isaanii keessallee akka hin baane godha.”
Nuyiif dhimmi duraa reeffi qaama Kaashoogii gar tokkeen nuu kennamee fedhii isaa guutuu dhaan Mediin aa bakka awwaalchaa Munawara kan Jannatul Baqi keessaatti awwaaluu dha.
Nyaadhi buli waan argatte garaatti jedha
“Nyaaphii qawwee hidhatee dhufuutti jira. Mootummaa irraa amantii hin qamnuu maan goona jennee mariitti jirra.”
Nyaataa dhugaati hoo? jennaan ammoo kaan manatti dhaabataa kaan ammoo hoteelii nyaataa jedha.
Nyaataa fi dhugaatiin atileetoti argachu malan maan fa?
nyaataa, sagalee olkaasanii iyyuu fi harka wal qabanii wal simachuu seera dhorku ojii irra olchuudhaaf akka yaadaa jiran haangawonnii mootummaa jappaan dubbataniiru.
Nyaata bilcheessuu, mana ho’isuu fi tajaajila ibsaaTIIf teeknooloojii qulqulluu ta’anii fi boba’aawwan gargaaramuu dhaan qilleensa uumamaa ka naannoo keenyaa kunuunsuun dhibeewwan hedduun utuu hin uumameen dhaabsisuu kan dana’amu ta’uu WHOn yaadachiiseera.
Nyaata,qorsa,gaazii fi waan hedduutti barbaachisaaf.Namii midhaanii fi gargaasa barbaada kaambii keessaa yaahuutti jiraa jetti.Warrii miilaan baqatulleen gargarsa argachu male jetti.
Nyaati dhukkuba kana namatti kaasan jiraatan iyyuu sadarkaa hamaa irraan hin geesisan, jedhu. Dhugaatii Alkolii fi Tamboo xuxuun dhukkuba kana irraa fayyuu dadhabuuf sababaa biraa ti, jedhu Dr. Dhufeeraan.
Nyaatii guyyaa akkanaa kana waan haga Guchi gahaa,Turkey qaltanii nyaatan.
Nyaatni bifa gargaarsaan kennamaa jiru daa’immaniif ka ta’u waan hin taaneef torbee darbe kana daa’imman 3 lubbuun darbuullee dubbatu.
Nyamande says the sky is the limit and anyone can achieve their dreams by not letting their circumstances define them.
Nyamanhindi, a lawyer and senior program manager for Continuing Legal Education of the Law Society of Zimbabwe, says his experience has been exhilarating with the bar being set higher each week of the program.
Nyamanhindi says apart from meeting President Barack Obama, it is the other young African leaders he is interested in sharing ideas with.
Nyandugan mirga dubartootaa kan ilaaleen yaaddoo qaban ibsanii jiran. Hidhatonni yuniformii uffatan maqaan isaanii yoo gabaafamee iyyu adabbii tokko malee gadhiifamu.Kana malees Somaaliyaa keessatti yaada ofii walaba ta’anii ibsachuu akka hin jirre gazexxesootaa fi ogeessoota sabaa himaa kanneen biroo irratti tarkaanfiin akka fudhatamu dubbatanii jiru.
Nyeencii Atlaas gareen Morookoo ganna 20n duubatti ilkaan qaraa Raashiyaatti dabarte,Ilmaan Nugusalleen Mo Saalaa fudhattee faana dabarte
Nyeencii Atlaas,Moroooon bara 1998 keessaa akka hamaan waancaa dorgommii kubbaa miilaa keessaa baasan.Barana dhiiruma waan hedduu herregatan.
Nyeencii Tarangaa,gareen Senegaal dhiitachaa hedduu dandamattee asi geette. Tapha FIFA 2018 irratti garee H keessa jirti.Koloombiyaa,Jappaanii fi Polaandiin walti marte.
Nyenyeencii kilabii La Liigaa miilii isaani yoo kubbaa argu si’aa’u sadeen;Messi, Zarra fi.Nami haga jara kanaa La Liigaa keessatti goolii galche hin jiru.
NYT: Tensions continue to escalate as Donald Trump refuses to rule out blocking Speaker of the House, Paul Ryan, from serving as Conventions chairman
NYT: Trump Officials Seized Apple Data of 2 Democratic Lawmakers
Obaamaan akka jedhanitti lootee sentota IS kanneen Siiriyaa keessaa kan weeraran loltoota kuma 50 erguu dandeessi. Garuu tarsiimoon kun shororkeessonni kanneen biroon giddu galeessa bahaa ykn Asia kibba gama bahaa keessatti sodaa uumanii ennaa jiran kanatti US dhaabbataan Siiriyaa keessatti yoo bobbaate malee hin hojjetu. Waantin gochuu hin feene jedhan Obaamaan siyaasaaf akka toluuf tarkaanfii fudhachuu ykn duuchaa dhumatti Ameerikaan cimtuu ykn ofii koo akka cimaatti fudhachuu dha.
Obaamaan akka jedhetti United States Ferensaat waliin tokkummaan ni dhaabatti, kanneen halellaa kana raawwatan adamsuus ni gargaarti. Rakkoo Siiriyaa keessaaf furmaata barbaaduuf ni hojjetti jedhan.
Obaamaan akkuma durii abdii labsee itti gaafatama fudhate ammallee abdii labsee nama itti aanutti dabarsa.
Obaamaan Ammajii 20,2017 bulchiinsa Amerikaatti pirezidaantii haaraa, Doonaldi Tiraampitti kennee achumaan maatii guurratee boqonnaatti dabra.
Obaamaan ammallee waan jabdu ummata Amerikaatti dhaamate.Waan hin tolchina jenne ya tolchine.
Obaamaan boruu (Adoolessa 16, 2018) Kibba Lixa Keeniyaa Siyaayaa, Aleegootti imaluun giddu gala dargaggootaaf ijaarame ka ‘Saawutii Kuu Faawundeeshin’ jedhamu eebbisiisanii achumaan haasawaas taasisu jedhameetu eegama.
Obaamaan Dargaggoota Hoogganoota Afrikaa irraa Dhufaniif Waayit Haawusitti Waga'ii Qopheessan
Obaamaan dawwaanaa seenaa qabeessa Biyya Kuubaatti tibbana godhe irratti seenaa walitti dhufeenya Kuubaa fi Yunaaytid Isteets rakkina qabaachuu dhugaa bahee, ergaa nagaha ummuuf dabarfatee irratti Waashingtanii fi Havaanaa edduu adda addummaan jirachuu, haalicha fooyyeessu dha qamnii lammanuu irratti hoo hojjate gara fuun duraatti deemu hin danda’ama jedheera.
Obaamaan Dorgommii Prezidaantii Garee Dimokraatotaaf Baayideniif Deggersa Godhan
Obaamaan, eega biyyoota miseensota NATO waliin magaalaa Waarsootti walga’icha taa’anii booda, biyya eega prezidaantii ta’anii as yeroo jalqabaaf daawwachuuf jiran Ispeeyinitti qajeelan.
Obaamaan filannoo barana godhamuudhaa deemu kanaratti baayyee hin hasahu ture . Kaleessa garuu, nama oggaa ini Waayit Hawusii gadaa isaa fixatee bahe isa bakka bu’uu dha duula nafiladhaa gochaa jiru, abbaa qabeenyaa,Donaald Traampti ka’e. Donaald hoon pireesdaantii ta’ee filame musliimonni akka biyyaa Ameerikaatti hin godaanne dhowwuu karoorfateera. Obaman garuu “ yaadni akkanaa kun sodaa nagaha Yunaaytid Isteets qabdu ituumaa hammeessa malee hin foyyesuu “ jechuudhan fudhatama isa dhabsise, hasaha kaleessaa keessatti.
Obaamaan guyyaa 10n duubatti bara hujii fixatu kun dubbii galgala dubbatuuf Chikaagoo dhaqaa achiin duubatti haga bara hujii ufi fixatutti DC hin bahu.Yoo bara hujii fixatellee haga intaltii isaa maandhaan Maliyaan mana barumsa sadarakaa lammeessoo fixatutti DC taaa.
Obaamaan Ibsa Tuuta Oduu Isa Dhumaa Kennan
Obaamaan ijoollee ta’anii akkawoo isaanii utuu hin argin bara 1988 ennaa Keeniyaa daawwatan wal argan. Garuu hariiroon isaanii waan cimeef bara 2009 ennaa isaan prezidaantii ta’uun hirbuu seenan argamaniiru.
Obaamaan ISIS Siiriyaa fi Iraaqi keessaa balleessuuf ittuma duullaa jedhee mirkanse dubbate.Obaamaan eegii dhiirsaa fi niitiin Amerikaa magaalaa San Bernaandiinootti nama 14 qawween fixanii heddu mammadeessan bahee dubbate.
Obaamaan itti fufuu dhaan uummati walaba ta’uu kan danda’u amantii isaa walabummaan ennaa shaakalu qofa. As United States keessatti nuti walabummaa amantii ni kabajna garuu jedhaan.
Obaamaan Keenyaatti imaltuu dhaquun faaydaa dhibii qabdi.Akkuma beennuu Chaayinan biyyoota Afrikaatti baafattee dinagdeen Afrikaa fudachuutit jriti.Akka perezdaanti Obaamaan BBC irrati dubbatetti Chaayinaan horii Afrikaatti jissitee qabeenna Afrikaa guurrahuutit jirti.
Obaamaan prezidaant Sisii gara Waayit Hawusiitti hin afeerre. Walgahii Waayit Haawuus keessatti gaggeeffame uummanni Masrii gurra qeensee dhaggeefachaa jira.Kunis imaammata Traamp Masrii irratti qabu yoo ni jijjirama tae dhaggeefachuuf ta’uun beekamee jira.
Obaamaan rakkoo Amerikaa keesastti qawween fidde dhaabuuf bulchiinsa mootummaa Amerikaa, White House keessatti abbaa alangaa addaa USA, Loretta Lynch fi daarektera FBI, James Comey wal dubbatan.
Obaamaan sana boodas gara Afriikaa kibbaatti ka imalan yoo tahu, kaleessa sagantaa Guyyaa Dhaloota Waggaa 100ffaa’ Nelsen Maandeellaa irratti hirmaataniiru.
Obaamaan Sanbata darbee galgala barattoota baruumsa sadarkaa adda addaan bara keessa jirru 2020 eebbifamanii ba'aniif gama Televiziyonaan haasawaa dhageesiisan kanaan, kanneen itti gaafatama irra jiran fi nutii waan hojjannu beekna jedhan suun golgaan irraa ciramee Qullaatti Hafan jedhan.
Obaamaan turtii isaa Kubaa kanan idoowaan seena qabeessa dawwate kessaa bakki siidaa goota Kuubaa, walabummaa biyyittiti falmee, Joosee Maarttti, tokko ture. Dawaanaa isaa kanaa irratti hatii manaa isaa Misheel Obaama, ijooleen isaa lamaan fi amaatiin Obaamaa wajjin imalaniiru.
Obaamaan uggurri daldalaa Kuubaa irra jiru akka ka’uu fi dhimmi daldalaa“Trans pacific Partnership(TPP)”USA biyyoota garba Paasifik gama jiran waliin daldaluuf baafte akka Kongireesisin raggaafamu gafateera.
Obaamaan Waa’ee Haleellaa Xayyaarota Nama-maleeyyiin Geggeessamuu Irratti Ibsa Kennan
Obaamaan Waliigalaan Dandeetti Hin Qabu: Prez Traamp
Obaamaa: Waa’een Briteen Gamtaa Awurooppaa Keessaa Ba'uu Walga’ii NATO Dilallaawaa Taasisa
Obalaa Obalaa biyya Itiyoophiyaa, bulchiisa naannoo Gambeellaa keessatti guddate. Achitti fixinsa jamaa geggeessameen eessumni isaa fi namoonni dhibba hedduun dhumuu ijaan argee, ofii lubbuu baafate.
Obalaa Obalaa - Lammiwwan Ameerikaa Haarawa Siyaasatti Dhufan Keessaa
Obamaan erga bara 2017 White House dhiisanii ba’anii qabee sirna guddaa jalqabaa irratti argamuun haasaa ennaa dhageessisan kun ka jalqabaa ti.
Obamaan Gurraacha waan ta’an Qofaaf hin filamne
Obamaan Hariiroo Amerikaan biyyoota akka kuubaafa waliin waggota dheeraaf addaan cite ture haromsuunis seenaa hojjetaniiru.
Obamaan kan bakka isaanii bu’an Donald Traampiin maqaa dhin dhoofne ykn insuraansii sana bakka buusuuf dhiibbaa isaan godhan ilaalchisee kallattiin isaanitti quba hin qabne.
Obamaan sirnaan beekannaa kennuun kan dhaga’ame erga White House keessatti kan mormituu Clinton kan ta’anii fi deggertoota keessumaa daragaggoota miliyonaan laka’aman kan qaban sanders waliin erga sa’aatii tokkoof mari’atanii booda.
Obamaan waggaa saddeetiif White House keessa erga jiraatanii booda Jimaata dhuftu hojii dhaabuuf jiru. Trump immoo kakatanii aangoo qabachuuf jiru.
Obamaan yeroo jalqabaaf toraban dhuftu kutaa Wisconsin keessatti Clinton waliin duula filannoo geggeessuuf jiru. Obamaan ennaa prezidantummaaf dorgoman kutaa kana keessatti filannoo walii galaa lamaanuu injifatanii jiran. Sanders kibxata dhuftu duula filanoo Washington keessatti kan geggeessan ta’uu isaaniif hanga gumiin demokraatotaa Adoolessa keessaa ga’utti illee kan itti fufan ta’uu dubbatan.
Obama Cautious on Whether Syria Cease-Fire Will Lead to Peace
"Obama expresses ""our sincerest condolences and deepest regrets over the Okinawa incident"
Obama: Guantanamo Bay Prison Undermines National Security
Obama Makes History, Confronts Past in Hiroshima
Obama: Motivation for California shooting still unknown
Obama Says His Criticized Strategies Show American Strength
Obama: 'Significant Progress' Against Islamic State by End of Term
Obama to Deploy More Special Forces Troops to Syria
Obama Touts Iran Deal at Nuclear Security Summit
Obama: Turkey Has Right to Defend Its Territory, Airspace
Obama Underscores 'Great Sense of Urgency' in IS Fight
Obama: US, NATO United in Fight Against Islamic State
Obama: World Leaders Rattled by Possible Trump Presidency
Obamboleettiin yandoo makatee moggaafa maqaa keeneet jedhamu kennameef Kamiisa kaleessaa galgala Mozaambiik gama kaabaa dhahee jira.
Obba Baqqalaa Garbaa mana murtiif akka iyyatanti akka dhunfaatti dhunfaatti ituu namnii tokko ragaa nu irratti hin ba’iin waggaa tokkof hidhamnee ammas lafa irra bubbutamuun sirri miti jechuun falman.
Obba Tsehayyee Dabalqeew gaa'iila kan qabanii fi abba mucaa tokko turan.
Obbbo Jawaar Mohammed fi Namoonni Ka Biroon To’ataman, Jedha Poolisiin Federaalawa Itiyoophiyaa
Obbboo Bereket warra ADWUI yayyabe keessaa tokko.Jarii lachuu,gaafa durii itti gaafatamaa dhaaba paarti mootummaa naannoo Amaaraa, XIRET keessa itti gaaftamaan hojjatetti horii ummataa doolara miliyoona hedduu balleesse jedhani himatan.
Obbboo Tsegaayeen adoo silaa taatee obboo Abdiin mana hidhaa cabsee bahuu fedhaa jedhanii jennaan tun gaafiiyyuu hin qabdu.Namii lafa eegu jiraachuu baannaan waan hin baaneef hin qabu jedha.
Obbo Abarraan Malkaa Sooddaas tahe gujii lixaa bakka kaanitti seeraa ala nami to’annoo jala oole hin jiruu jechuunillee dubbatan.
Obbo Abbebeen dabalanii mootummaan nageenya amansiisaa akka jiraatu gochuuf hojjetaa jira jedhan.
Obbo Abberee Addaamuu dhibee akka tasaa isaan mudateen Ebla 26 bara 2013 du’uun isaanii gabaasameera
Obbo Abdii Adil Hasan hoogganaan Waajjira dhimma nageenyaa naannoo Somalee wanni kun dhiyeenyatti hojiirra oola jedhan.Akkas jedhu obbo Abdiin, waan gaggeessitoonni naannolee lameenii walii galan torbee kana hojiirra ni oola jennee abdanna.
Obbo Abdii Mohammad Umar har’a Abukaatoo isaanii malee waan dhiyaataiif jecha manni murtii maaliif akka ta’e akkasumas xalayaa ittiin mormatan akka barreeffamaan dhiyeeffatan ajajuun bellama ka biraa kennee jra.
Obbo Abdii Raggaa Himannaalee Sadii Irratti Dhihaatan Sadii Keessaa Lamarraa Bilisa Tahan
Obbo Abdii Raggaasaa Mana-hidhaa Kam Keese Jiru?
Obbo Abdii Raggaasaa Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaatti Dhihaatan
Obbo Abdii Raggaasaa Rakkoo Nageenyaatti Dhimma Hidhata Qabuuf Qabaman, Jedha Mootummaan
Obbo Abdurrahmaan Abdallaa Bulchaa Godina Harargee Lixaati. Isaanis hiriira kana gubbaatti waa’ee lubbuu namaa godinicha keessatti darbe jedhame, kan humnoota nageenyaan to’annoo jela oolan jedhamanis lakkoofsaan kaa’uu irraa of qusatanii jiru. yoo dubbatanis ‘seera kabachiisaa jirra, odeeffannoo kaanis qindeessaa jirra’ jechaan VOA’tti dubbatan.
Obbo Abduun lakkoofsi namoota to’annaa jela oolaniis 150, hin gahuu jedhan, meeqa tahu gaaffii jedhu gaafannaanis ammaaf odeeffannoo guutuu akka harkaa hin qabne himanii dhiyootti garuu warri to’annaa jela jiru kun mana murteef dhiyaataa jedhan.
Obbo Aberraan achi keessaa ammoo bara 1983 keessa bahee akka Itoophiyaatti bara 2009 qabanii Maaykelaawwiitti hidhanii walumattu bara 1976 haga bara 2018ganna 17 hidhamee torbaan lamaan duratti bahe.
Obbo Abiyoot dhibbee isaan mudate kanatti rifatanii gadda guddaa keessa galanii akka turan ibsanii keessumaa daa'imman isaanii of-irraa ittisuun ijoollee waan mufachiseef jecha maatii irraa adda ba'anii siree kireeffatanii hoteelatti galuu isaanii dubbatu.
Obbo Abiyoot Kabbadaa Qana'aa Yunaaytid Isteetis, Kolombos Ohaayoo keessa kan jiratan yoo ta'u abbaa daa'imman xixxiqqoo lamaati. Haatii warraa isaanii ulfa baatii torbaa ti.
Obbo Abrahaa Dastaa sanbata galgala naannoo sa’a 1:30 gara mana ofiitti galaa utuu jiranii naannoo abraa kaasil jedhamutti namoonni sadii eeggatanii morma isaanii hudhanii reebanii mobaayla isaanii fi maallaqa borsaa isaanii keessa ture mara harkaa fudhataniiru jedhu dubbi himaan Arrena Tigraay obbo Andoom G/Sillaasee.
Obbo Addisuu fi buqqaatonni akka jedhanitti namoonni mana kireessaniif yeroon waan darbeef akka ba’an itti himan. Aadde Dirribeen akka jedhanitti garuu durumaanuu kan waadaan seenameef kisraa ji’a lamaa yoo ta’u amma immoo rakkoon isaanii ilaalamee kan ji’a lamaa itti dabalameeraaf jedhanii gara fuula duraattis haala rakkoon isaanii furamuun danda’amu irratti ni hojjetama jedhaniiru.
Obbo Addisuun, mootummaan warra seera malee hidhe kanallee firoottan isaanii dhaqanii akka hin ilaalle dhorkee jira jechuun dubbatu. Kanaafis mootummaan tarkaanfii fudhatu seeraan akka godhu jechaan akeekkachiisu.
Obbo Agenyehu Teshaager akka jedhanitti ajendaan isaanii investmentii, dargaggootaaf carraa hojii uumuu, qonnaa fi turiizmii irratti akka hojjetan ibsaniiru.
- Obbo Ahimed Shidee – Ministara Itti-gaafatamaa waajira dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa,
Obbo Ahmad Alii dhukkubsatanii hospiitaala speshaalaayzidii Jimmaa keessatti wal’ansa argachaa eega turanii booda umrii isaanii 105 lubbuun isaanii darbe.
Obbo Ahmed Naji Abubakar Hoogganaa Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Godina Harargee Bahaati rakkoo nageenyaan walqabatee miidhaa godinicha keessatti mudate qulqulleessaa akka jiran dubbatanii jiru.
Obbo Ahmed tarkaanfii humnootni nageenyaa fudhataniin miidhaa lubbuu namaarratti dhaqqabe gaafatamanii ammaaf akka godinaatti nama lubbuun darbe lakkoofsa isaa harkaa hin qabu, innis qoratamaa jiraachuu eeran.
Obbo Alamaayyoo Mokonnon, itti aanaa -dura ta’aa Gamtaa Demokraasummaa Ummata Oomoo,Obboo Abrahaam Biizunaa, miseensa dhabbatichaa fi namni Obbo Silashii Getaachoo jedhamuu bitooteessa 26, 2016 poolisii magaala Jiinkaatin qabamanii, yeroo ammaa wajjira Poolisii Awaasaa jiraachuu isaanii dura ta’an paartichaa, Obbo Girmaa Baqqalaa beeksisan.
Obbo Alamaayyoo Taganuu,Minsitera Bisaaniiti fi Inerjii Itoophiyaa ti.Itoophiyaa ganna 5-6n dhufaatti laga Abbaayaa gama naannoo Binishaangul Gumuziitiin haroo humna ibsee baaftu,jaartee hujii isii haga guddaan humna ibseetiin hojjachuuf qophii jiraa jetti jedhu.
Obbo Alamuu Jaarraa Bulchaa Aanaa Oddoo Shaakkisooti gandoota akka sawwaanaa keessatti manni gubachuu, quba hin qamnu jedhu.
Obbo Alemnew Mekonnen, obbo Leggesee Tulluu, obbo Geetaachoo Jember, obbo Ibarahim Muhamud, obo Dassaaleny Ambaawuu sababaa barnootaan kan geggeesse yoo ta’u aadde Baanchi Yirgaa Melesee yoo dorgomuu baatan jechuun yaada dhiyeessee jira.
Obbo Alii Yusuf Yimer ka jedhaman kutaa magaalaa Nifaas Silk Laaftoo jiraataa ganda tokkoo ti jedhu. Ibsa tuuta oduuf kenname kana irratti ragaa MEAD dhiyeesse keessaa tokko. Namoota manni isaanii duraa diigame keessaa tokko ta’uu isaanii fi waggoota 20f kan keessa jiraatan ta’uu dubbatu. Haala naannoo santti uumame illee ibsaniiru.
Obbo Ammahaan akka jedhanitti wixineen sun ennaa qophaa’u seera isa duraanii fooyyessuuf hin turre.
Obbo Andaargaachoon har’a gadhiifamanii gara mana abba isaanti yeroo geeffaman simannaa uummataa ho’aatu isaan eege.Simannaa uummataa kan akkasii hin eegne jechuun kan dubbatan Obbo Andaargaachoon galmee barbaachisu mallatteessamee mana hidhaatti waan hin ergamiiniif kale Wiixata kaleessaa gadhiifamuu akkan qabu bulchiinsii mana hidhaa natti himeera jedhan.
Obbo Andaargaachoon lammii biyya Briteen waan ta’niif dubbi himaan ministrii dantaa alaa Briteen ibsa baaaseen Obbo Andaargaachoon Waxabajji 24, 2014 yaman keessatti eessaa buutee isaa dhabamuun gabaafamee jira jedhu. Yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessa jiraachuu mala gabaasi jedhu dhageenyee jirra kan jedhu ibsi kun aangawonni dhimmi kun kallattiin isaan ilaallatu Obbo Andaaragachoon eessa akka jiru akka nuu mirkaneessan barbaanna jedha.
Obbo Andaargaachoo Tsigee Dabalatee Namoonni 500 Har’a Gadhiifaman
Obbo Andoom Gabra Silaasee itti gaafatamaan waajiira qunnamtii uummataa kan paartichaa akka jedhanti Itiyoophiyaa keessatti wal danda’uu wal dhaggeeffachuun jiraachuu qaba .
Obbo Areero Carii jiraataa Aanaa Dhaasi; horii horsiifatanii ka bulan obbo Areero, loon torbee darbe yaala argatte haala gaariirra jiraachuushee himan. Obbo Areero’ dabalanii yaalli akkasii kun Godina Booranaatti baballachuun baayyee barbaachisaa dha jedhan. Keessumaa nami eeggannoo male pilaastika fayyadamuun dabalaa waan dhufeef, horiin hedduun pilaastika nyaatan miidhamaa jiraachuu eeran. Yoo akeekkachiisanis Aab Areero Carii, horiin pilaastika nyaatte, yoo bonni dhufu hin dandamattu, salphaatti duuti waan taateef yaaliin akkasii dansa tahuu dhugaa bahan.
Obbo Ashaagreen qonnaan bulaa cimaa akka turan maatii fi kanneen isaan beekan kan dubbatan. Jimaata Waxabajjii 5 bara 2020 galgala mana isaanii keessaa gad waamamanii itti dhukaafamuun ajjeefaman.
Obbo Asseggid akka jedhanitti abbootii mana jireenyaa ta’uuf filmaati seeraa utuu jiruu manneen qoroqoroo dhaan darbee darbees laastikaan ijaaraman kun seeraan ala lafa qabachuuf weerara geggeeffamu.
Obbo Asseggid namoonni akkasii haala kana keessa jiraachuu akka danda’an hin haalle. Kanneen akkasiif garuu mootummaan furmaata qoopheesseera jedhu. Rakkoo hamaa keessa kan jiru daandii irratti kufuu kan malu, dhuguma mana jireenyaa dhabee rakkate kan ijaare jiraannaan mootummaan furmaata qopheesseera.
Obbo Ayyelee Adaatoo itti gaafatamaa waajira prezidaantii Yuniversitii Hawaasaa yoo ta’an kana dura miseensa raayyaa waraana biyyaa kan damee gama kaabaa, ogeessa wal’aansa fayyaa fi banroota bulchiinsa uummataa nama baratan yoo ta’an, jibbiinsi Itiyoopiyaa gatii guddaa baasisaa kan jiru waan ta’eef duula dhaloota jibbiinsa waliin wal jibbisiisuu jedhu jalqabuu isaanii ibsaniiru.
Obbo Baagajji waan quubsumni ummataa fi ijaarriin mana barnootaa wal bira darbeee jedhuuf yoo deebisanis hawaasi godinichaa horsiisee bulaa waan ta’eef kun numadatee jedhan. Jiraattonni hedduun amma Mana barumsaa diida Qilleensaa ka maqaan feesbuukii gubbaatti maxxanfame kana ijaaruuf tumsarra jiru
Obbo Baaggajja, Bulchiinsi Mootummaa Naannoo Oromiyaa birraa dhufu kana Boorana Magaala Yaa’a Ballootti mana Barnootaa Bultii barattoonni keessa jiraatanii baratan ijaaruufis Karoora akka qabu dubbatanii jiran.
Obbo Baaggajja Morge bulchaan aanaa Mooyaleeti. Namnii baadiyaa magaalaas keessaa buqqaheera jedha. “Yoo akkam diqqaate kan mootummaa gabaafne nama kuma 174 buqqa’e. Namoonni kun gara gandaaota baaddiyaa if magaalaa,Yaaballoo fi Keeniyaatti baqtan.”
Obbo Baaggajja yoo dubbatan manneen barnootaa sabaan ijaaramanii rakkoo keessa jiran 78 ta’uu himanii kana keessaa wagga kana keessa 16 ka ta’an Bulchiinsi Godina Booranaa haaromsa taasisuufiif karoora qaba jedhn.
Obbo Baayisaa Guutamaa abbaa ijoollee sadii turan. Firaa fi maatii isaaniif jajjabina hawwiina.
Obbo Baayisaa Guutamaa Abba Nama Hundaa Turan: Jiraattoota Waashiingtan fi Naannoo Ishee
Obbo Baayisaa Guutamaa Waarii bara 1920 Bachoo ganda Baatuu jedhamtU keessatti dhalatan. Umriin isaanii barnootaaf yeroo ga'eetti magaalaa Walisoo keessa kan jiru mana barumsaa Dajjaazmaach Garasuu Dhukii seenanii barnoota sadarkaa duraa kan baratan yoo ta'u Finfinnee kan jiru mana barumsas Sadarkaa lammaffaa Tafarii Mokkonnoon keessatti barnoota sadarkaa lammataa xumuran.
Obbo Baayisaan abbaa Oromoo, abbaa jaalalaa kan nama hunda ija tokkoon ilaalan, jedhu kanneen isaan beekan. Keessumaa gama Oromummaa, aadaa, seenaa, sirna Gadaa fi dhuudhaa Oromoo hawaasa giddutti gad dhaabuu keessatti hojii guddaa hojjachuu isaanii dubbatu.
Obbo Baayisaan barnoota sadarkaa olaanaaf Yunivarsitii Finfinnee seenuun barnoota Akkaawunting jedhamuun xumuruu isaanii seenaa isaanii maxxanfamee tu ibsa.
Obbo Baayisaan Kaansariin qabamanii eega dhukkubsachaa turanii booda dhuma irratti garuu dhukkuba dabalataa Kooviid-19 jedhamuun qabamanii Caamsaa 4 bara 2020 umurii isaanii waggaa dhibba tokkootti du'an boqotan. Sirnii awwaalcha isaanii Jimaata, Caamsaa 08 rawwatamuu oabboleettiin isaanii Aaddee Taaddalach Guutamaa Ibsitee jirti.
Obbo Baqalaa nama fayya buleessa manaa qabanii to’annaa jala eega olchanii booda dhukkubaan rakkachuu jalqaban jetti Boontuun.
Obbo Baqqalaa Abbabaa bara 1997 ka dhabaman yoo tahu, mucaan isaanii Alemtsehay Baqqalaa – achi-buutee abbaa ishee baruuf bakka hedduutti iyyattee, qaama mootummaa irraas tahe dhaabota mootummaa irraa birmannaa dhabuu ishee dubbatti
Obbo Baqqalaa Garbaa Aadde Hannaa Raggaa ti.
Obbo Baqqalaa Garbaa Baddallee Keessatti Humnoota Federaalaatiin Reebamuu Isaanii Dubbatu
Obbo Baqqalaa Garbaa Bellama Arfaffaatu Har’a Kennameef
Obbo Baqqalaa Garbaa dabalatee hoggana paartii Kongreesa Federaalistii Oromoo fi kanneen biroo waluumaa gala hidhamtoota digdamii torba haga ammaatti marsaa sadii sadiif mana murtii duratti dhiyeeffamu abuukaatoo isaanii kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa beeksisanii jiru.Marsaa arfaffaaf torban darbe yeroo dhiyaataniitti Obbo Baqqalaa Garbaa haala itti mana hidhaa Maakelaawwii keessatti itti qabamanii jiran kan ilaaleen akka sirreefamuuf mana murtii gaafatanii jiru.
Obbo Baqqalaa Garbaa Deebisanii To’annaa Jala Oolan
Obbo Baqqalaa Garbaa dhukkuba ija isaanii miidhe hospitaala dhuunfaa “Biruh Vision” jedhamu dhaquun akka wal’aanaman hakiimni Hospitaala Minilik ajaja kennuu kaleessa gabaasnee turre.
Obbo Baqqalaa Garbaa Dhukkubsatan Iyyuu Wal’ansa Hin Aragatin Jiru : Maatii
Obbo Baqqalaa Garbaa faa dabalatee dhimmi miseensota hoji raawwachiistuu paartii Kanogresii Federaalawaa Oromoo dhaddacha cufataadhaan akka ilaalamu gaaffii Abbaan-alangaa dhiyeesse manni murtii federaalaa dhaddachi afuraffaan sagalee guutuun kuffisee jira.
Obbo Baqqalaa Garbaafaa Irratti Har’as Ragaan Abbaa Alangaa Hin Dhiyaanne Lammiiwwan Oromoo 15 Irratti Adabi Hidhaa Murame
Obbo Baqqalaa Garbaa faa Mormii Nyaata Lagachuu Irra Jiraachuutu Gabaasame
Obbo Baqqalaa Garbaa fi Hamzaa Booranaa haasawa qabiyyeen isaa kan Obbo Jawaar fakkaatu kan dhiyeessan yoo ta'u himatamtoonni ka biroon hangii tokkos yaada isaanii fi iyyata isaanii dhageesisanii jiru.
Obbo Baqqalaa Garbaa fi Hogganoonni Kongresii Federaalawa Oromoo Ka Biroon Nyaata Lagachuun Mormii Irra Jiran
Obbo Baqqalaa Garbaa fi kanneen isaan waliin jiran mormii nyaata lagachuu geggeessuun isaanii gabaasamee jira. Kaleessa maatiin isaanii akkuma baratame gaafachuuf mana hidhaa Maaikelaawwii ennaa dhaqanitti cufaa balbalaa irratti nyaata galchufiin namas dubbisuun akka hin danda’amne ka jedhu beeksisi maxxanfamuu arganii jiraachuu dubbatan.
Obbo Baqqalaa Garbaa fi Kannen Biroon Har’a Uffata Keessaan Uffatamuun Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Bayyanaa Ruudaa irratti ragaa sagalee fi fakkiin waraabamee Abbaan Alangaa dhiyeeffate Korporeshiniin Broodkaasiing kan Itiyoophiyaa har’as afaan Federaalaatti hikee hin dhiyeessiin hafe.
Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Dajanee Xaafaa: Ajaji Manni Murtii Kaleessa Kenne Sirrii Mitii Akkasumas Mirga Keenya Dhiiba
Obbo Baqqalaa Garbaaf mirgii wabiin gadhiifamuu akka kabajamuuf gochuuf abukaatoleen isaanii iyyata kan galfatan ta’uus manni murtii yeroo arfaffaaf har’as bellama ka biroo Kennee jira. Akka seera biyyattitti mirga wabiin gadhifamuu kan ilaaleen iyyati dhiyaatu sa’atii 48 keessatti murtii argachuu qaba.
Obbo Baqqalaa Garbaa Haalli Fayyaa Isaanii Hammaate, Jedhama
Obbo Baqqalaa Garbaa Har’as Hidhaa Hin Baane
Obbo Baqqalaa Garbaa ija isaanii irra miidhaa dhaqqabeef wal’aansi sadarkaa ol aanaa akka isaan barbaachisu Doktoroonni itti himan iyyuu hanga ammaatti manni hidhaa Qaallitti hin ergin jira jechuu dhaan intalli isaanii Shamarree Boontuu Baqqalaa ibsitee jirti.
Obbo Baqqalaa Garbaa irratti hidhaan baatii ja’aa dabaltaan muramuu isaa balaaleffanna: Miseensa Mana Maree Yunaaytid Isteets
Obbo Baqqalaa Garbaa lubbuu namaa baduuf qabeenyaa qarshii miliyoona hedduutti laka’amu manca’uuttin shakkee jechuu dhaan poolisiin raga walitti qabuu isaa ibsee yeroo qorannaa itti dabalaa akka kennamuuf gaafate. Obbo Baqqalaanis dhimmi kun nah in ilaallatu jechuun mormuu isaanii gabaasa kaleessa nu ga’ee irraa hubatamee jira.
Obbo Baqqalaa Garbaa Mirga Wabii Dhorkaman
Obbo Baqqalaa Garbaa mirgi wabiin ba’uu akka kabajamuuf abukaatoonni isaanii iyyata galfachuun ni yaadatama. Abbaan alangaa immoo gaaffii dhiyaateef deebii isaa har’a dhiyeessee jira. Abukaatoo obbo Baqqalaa Garbaa kan ta’an obbo Abduljabbaar Hussen haala jiru VOAf ibsaniiru.
Obbo Baqqalaa Garbaa Wabiin Akka Gadhiifamaniif Murteeffamee Jira
Obbo Baqqalaa Garbaa wabii qarshii kuma soddomaan akka gadhiifaman manni murtii waliigalaa kan federaalaa Wiixata darbe ajaja kan kenne ta’uus amma garu ugguramuu isaa manni hidhaa qilinxoo har’a kan ibseef ta’u abukaatoo kan ta’an Obbo Abdul Jabbaar Huseen ibsanii jiru.
Obbo Baqqalaa Garbaa Wal’ansa Fayyaa Dhabuun Nu Gaddisiisa: Maatii
Obbo Baqqalaa Garbaa yaada Raadiyoo Sagalee Amerikaaf kennaniin wantii ta’e hundumtuu qooda fudhannaa uummata keenyaan waan ta’eef baayyee baayyee galateeffadha jedhan.
Obbo Baqqalaa Hospitaala Dhunfaatti Geessuu Mannaa Doktoora Kliinika Dhunfaa Mana Hidhaa Qaallitti Geessan. Abukaatoo
Obbo Baqqalaa Mokonnon Wasanuu, Shawaa Kaabaa- Salaalee, bakka Oborii jedhamutti dhalatanii guddatan. Akkuma Umuriin isaanii barumsaaf gaheen Finfinnetti galanoii amma sadarkaa lammaffaatti mana barumsaa Tafarii Mokonnon jedhamutti baratanii, booda Koleejii Hojii Daldalaa ykn Commercial College ka jedhamutti barachuun Akkaawuntingiidhaan ebbifaman.
“Obbo Baqqalaan abbaa firaa, xinna wajjin xinnaa, guddaa wajjin guddaa ta’e kan hasahuu beeku,” jedhu, Firottan Obboo Baqqala Gadda fuula isaanirra mullattu liqimsanii, of jajjabessa. Obbolaawwan isaatiif akka abbaa ture, firottan hunda biratti jalatamaa fi dhageetti kan qabu, mirga Oromoof immoo antummadhan odoo hin ta’inwal-qixxumaa dhala nama irratti hunda’uun umurii isaa guutuu kan dhama’aa ture tahuu dubbatan.
Obbo Baqqalaa Nagaa Mana Keessatti Ugguramuun Ija Seera Biyyattiin Attamitti Ilaalama?
Obbo Baqqalaan akka hospitaala dhunfaatti yaalaman manni-murtii eyyamuun kan ammaa yaroo afuraffafi, jedhan.
Obbo Baqqalaan akka jedhanitti labsii yeroo muddamaa baasuuf waanti dirqisiisu hin jiru. Biyya nagaa walii galtee dhaan jiraataa utuu jiruu ti la labsiin kun labsame jedhan.
Obbo Baqqalaan Kaleessa Adoolessa 2 mana murtiitti dhiyaatanii himannaan irratti dhiyaachuu ka dubbata aadde Hannaan ibsanii Manni isaanii sakatta’amuullee himanii jiran. Adoolessa 6tti beelllamni ka biraan kennameef jedhu. Ijoolleen isaanii Bontuu Baqqalaa fi Saamuel Baqqalaa waliin hidhamuu dubbanii jiru. Obbo Baqqalaa attamiin akka qabaman ibsuu dhaan eegalu aadde Haannaan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Obbo Baqqalaan murtii kenname sana booda mana murtiif akka ibsantti nuti dhaddachatti deddebi’aa kan turre haqa argachuuf otoo hin taane adeemsa jiruu fi waan kennamaa jiru akka uummanni baruuf jenne turre. Inni kun har’a naa milkaa’eera, gammadeera jedhan. Kana malees murtii kana arguun koo kan na dinqisiise miti, waanin eegaa ture waan ta’eef jedhan. Sirnuuma mootummaa amma jiruutu yakkamaa biliisa godhee, bilisa immo yakkamaa godha jechuun obbo Baqqalaan mana murtiitti himan.
Obbo Baqqalaan Shakkii Ajjeechaan Himataman: Haadha Warraa Isaanii aadde Haannaa Raggaasaa
Obbo Baqqalee Garbaa Waa’ee Qabsoo Dr. Maartin Luuter Kiing Dubbatan
Obbo Barakatii fi Obboo Taaddasaan ilaalcha amma qabaniin fedhii fi dantaa uummata Amaaraa akka in eegsisne waan mirkanaaheef akkasumas koorporeetii xirat jedhamu irratti badii waan hojjataniif amma yaa’ii itti aanutti koree eddu galaa Dhabbata Dimookiraatawaa Biyyoolessaa Amaaraa keessa ittifamuu odeeffannoon dhaabicha irraa argame ibseera.
Obbo Barakat Simoon fi Obboo Taaddasaa Kaassa Koree Eddu Galaa Dhaabbata Dimookiraatawaa Biyyoolessaa Amaaraa Keessaa Ittifaman
Obbo Barakat Simoonii fi obbo Taaddasaa Kaasaa har’a to’annaa jala oolan
Obbo Batteen, ABO’n paartii galmaayee fudhatama argatee jirudha; kanaaf akaks maqaa ABO’ Al Shabaab duuka kaasuun dogongora ‘Seenaatii’ jedhanii, yoo wanni akkasii uumamu haalli Paartileen siyaasaa itti wal gaafatanis jiraachuu dabalanii eeranii jiru.
Obbo Beqqelee Garbaa fi hoogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo, waaltaa Qoranaa Federaalaa “Maa’ikelaawii” jedhamu keessatti isaan waliin hidhamanii turan ka biroon, har’a mana-murtiitti dhihaachuu ilaalchisee – Paartiin isaanii koongiresi Federaalawa Oromoo maal jedha? Itti-aanaa dura-taa’aa paartichaa, Obbo Mulaatuu Gammachuu, Finfinnee irraa waan jedhan qabu.
Obbo Beqqelee Garbaa fi Hoogganoonni Mormitootaa Ka Biroon Nyaata Laguu Torban Tokkoof Itti Turan Ammallee Itti Fufan
Obbo Beqqelee Garbaa fi Hoogganoota KFO Ol’aanoo Ka Biroo Sadii Achii-buutee Isaanii Dhabne, Jedhu Maatiin
“Obbo Beqqelee Garbaa, Obbo Olbaanaa Leellisaa fi Oromoonni Dabaan Hidhaman Haa Hiikaman!” Oromoota Ameerikaa.
Obbo Berekeet Simoonfaa Adabi Hidhaa fi Qarshii Itti Murtaa’e
Obbo Bereket magaalattiitti argamaniiru gad nuuf haa ba’an jechuu dhaan hoteela isaan keessa jirutti kan marsan dargaggoota kana bittimsuuf humnoonni naga eegumsaa bobba’aniiru. Muddamni jiru hamma galgala kanaatti illee kan hin qabbanoofne ta’uu jiraattonni magaalattii fi itti gaaftamaan bulchiinsa Goojjam Bahaa dubbataniiru.
Obbo Bereket Simoonii fi Taaddesee Kaasaan yakka gugurdaa 4 fi birrii biliyoona 2 olin himatanii naqaashii itti yaammachuutti jiran
Obbo Bewqetuun dhiyeenya lammilee Itiyoophiyaa dabalatee nami hedduun Yemenii gara Jibuutii deebi’aa jiraachuu himanii, isaan kanaafis mootummaan Jibuutii gargaarsa barbaachisu taasisaafii jiraachuu, Itiyoophiyaanis lammiiwwanshee akka itti ofirra deebifattu Jibuutii waliin mariyataa jirtii jedhan.
Obbo Birhaanee Abrehee eega qabamanii booda, himannaan haga ammaatti irratti dhihaate hin jiru. Mootummaanis waa’ee hidhamuu isaa homaa hin dubbanne.
Obbo Birhaanuu Boonaa bakka bu’aa waajjira koomiwunikeeshinii Aanaa Mooyyaleeti. Sochii daangaarraa to’achuun maaf hin danda’amnee jechaan gaafatamanii, daangaan biyyoota lamaanii ballaa waan taheef karaa hinda qorachuun hin dandaa’amuu jedhan. Ta’us mootummaan haga danda’ame namootni dhufan qoratamanii akka seenan taasisaa jira jedhan. Warri utuu hin beeksisin dhufee daangaa qaxxaamuree ollaa seenus bulchiinsi gandaa akka hordofuu kallattiin kaa’ameera garuu kun keessumaa ollaa naannoo shanitti hordofamaa hin jiruu jedhan.
Obbo Birhaanuun Moyyaale magaalaa daldalaa waan taateef sochii dhaabuun ulfaatadha kanaaf mootummaan naannoo akka meeshaa qorannoo dhaabus bulchiinsi aanaa karaa Godina boorana gaafatee akka jiru dubbatanii jiru.
Obbo Birhaanuun rakkoo kanaaf faluuf humnootni nageenyaa haga danda’an hojiitti jiru jedhu
- Obbo Birhaanuu Tseggaayee – Abbaa-alangaa muummicha,
Obbo Boggaaleen sababa to’annoo jela oolfamaniif yoo dubbatan; wal gahii qonnaan bultootaa waamuu fi darbees wal gahii kaan Shaashamanneerratti yaamame dhaqee hirmaachuu isaaniitiif tahuu himu.
Obbo Booruun dhukkuba kana to’anneerra jiraattonnis hagas rakkataa hin jiran haa jedhaniyyuu malee, jiraataan magaalattii Obbo Zegeyyee jedhaman garuu ammaa rakkoon dhukkuba kanaa jiraachuu dhugaa bahu.
Obbo Boruu Didaa hoogganaa waajjira qabeenya Beeyladaa Aanaa mi’ooti, yoo woon daldala harree seeraan alaa Aanaa Mi’oo kana yoo dubbatan duraan warri harree daldalu kun naannolee Itiyoophiyaatii fidanii aanaa Mi’oo keessaan karaa Soloolotti dabrsuu jedhan.
Obbo Boruu Huqqaa hoogganaa Biiroo Eeegumsa Fayyaa Aana Mooyyaleeti. Isaanis buqqaatonni kun Keeniyaa bakkeewwan akka Soomarree, Seessi qubatanii akka jiran dubbatu. Namootni Hospitaala Mooyyale bira qubatanii jiran hagama tahu jedhee gaaffeen ture.
Obbo Boruu yoo harroonni kun Mi’oo gahan akka dhukkuba horii kaanitti hin dabarsineef adda fooyaa turree jedhan
Obbo Burqaan jiraataa ganda Sanaa yoo ta’an miseensonni raayyaa ittisa biyyaa balaa kana geessisan jedhanii himan dhiyeenyatti gandoota baadiyyaa sana keessa qubatanii akka jiran dubbatan. Ka’umsi tarkaanfii kanaa maalii jedhee dabalataan Obbo Burqaa gaafadheen ture. Jiraataan kun humni naga kabachiistotaa mootummaa kun jiraattota naannoo mirgallee sarbaa jiruu jechuunis dabalanii himatu.
Obbo Cariin miseensotni Raayya Ittisa Biyyaa kun du’e keessaa sadii hidhattoota dhukaasa bananiidha jedhuu. Waa’ee nageenya aanichaas gaafatamanii haalli naannoo amma tasgabbaa’aa ta’uu Raadiyoonii VOA’f himanii jiru.
Obbo Cherinnet Waaqwayyaa jiraataa magaalaa Naqamtee ti. Kitaabota 40 ol ka barreessanii harkaa qaban yoo tahu ka maxxansiisuu danda'an garuu tokko qofa.​
Obbo Daani’eel fi Obbo Xaggaayeen yeroo labsii hatattamaa hojii irra oolee jirutti odeeffannoo soba ta’e sabaa himaaf waan kennaniif to’annaa jala oolan jedha komaand postiin magaalaa Dambii Doolloo irraa.
Obbo Daawud Ibsaa kaleessa mana isaaniitti osii miidiyaaleef ibsa kennaa jiranii qaamoleen naga-eegumsaa namoota mana isaanii turan qabanii hidhuu fi ibsichis akka addaan citu taasisuu isaanii dubbatan.
Obbo Daawud Kaleessa Otuu Mana Isaanitti Ibsa Kennaa jiranii Qaamonni Naga-eegumsaa  Itti Dhufanii Namoota Achi Turan Hidhuu Dubbatu
Obbo Daawud maaliif akka manatti ittifamanii fi humnoota naga-eegumsa mootummaan eegaman, akkasumas maaliif bilbila dabalatee tajaajilli quunnamtii akka irraa cite deebii gama mootummaa irraa argachuuf yaaliin Komishinii Poolisii Federaalaarraas tahe ka Finfinneetti bilbillee deebii argachuu yaalleyyuu itti hin milkoofne.
Obbo Dabbasaa Guyyoo eessa buuteen isaanii akka qoratamu gaafatame
Obbo Dabbasaa Guyyoo Fulbaana 27 bara 2015 Nayroobii keessatti qophii Irreechaa kabajaa oolanii erga manatti galanii booda manaa ba’anii achuumaan hafan jedhu firottan isaani. Maatii fi hawaasii baqatoota Oromoo kan magaalaa Naayroobii Keessaa maanguddoo ganna 63 kana du’aa fi jireennalleen barbaadumatti jiran. Waajira Polisiittis Iyyanneerra jedhu .Garu homtuu hin argamne.
Obbo Dabbasaa Guyyoo ykn Abbaa Liiban jedhamuun beekamu. Biyyoota Awuroopaa, Eshiyaa, Amerikaa fi Ardii gara garaa irra adeemuun argaa-dhageettii, seenaa akkasumas waa'ee Gadaa barsiisuun beekamu. Naayrobii keessaa eessa buuteen isaanii eega dhabamee torban lama caalee jira.
Obbo Dabbasaan mana obbo Shaamil Aliyyiitii bahanii dhabamani, Dhaddacha kan-irrattis akka ragaatti uffanni fi meeshaaleen aadaa Obbo Dabbasaan gaafa ayyaana irreechaa uffatanii fi qabatanii turan ka dhiyaatani yoo ta’u, dhimma kanaan wal qabatee abukaatoo obbo shaamil yoo gaafannu ‘meesholiin kuni mana obbo Shaamilitti argamuun ragaa guutuu ta’ee Obbo Shaamiliin yakkamaa hin taasisuu’jechuun waraabbii sagaleetiin ala nuuf himanii jirani.
Obbo Dajaneen akka ibsanitti Weerara Awaannisaa kana qolachuuf bufataaleen xiyyara keemikaala biifanii Baalee Roobee fi Borana Talttalee irratti wiirtuu taasifatanii hojiitti galuuf qohiin xumuramee jira jedhan.
Obbo Dajaneen, hala isaan mana hidhaati itti qabamaa jiran dawwachuun mirgaa fi dhirqama mana murtii ta’uu tarreessee, manni murtichaa akka kana godhu gaafateera. Kana malees maatiin, ijoollen, firrii fi hiriyoonni isaanii mana murtii seenanii dhimmi isaanii hin dhaggeeffanne dhoowwaamun isaanii maalif akka ta’e ifa miti jechuudhan, akka fakkeenyatti haati isaa, maanguddoon oggaa 85 harra waan seenuu dhowwamaniif ala dhabaachuu dirqaman jedhe.
Obbo Dajaneen itti dabaluunis weerarri Awaannisaa kun Godinoota Oromiyaa daangaa Somaalee jiranitti irra deebiin uumamuuf carran akka jiru tilmaamoni Kan agarsiisan ta’uu dubbatanii hawaasni Homaan Awaannisaa naannoo isaanitti akka hin qubanne taasisuu irratti xiyyeffatanii akka qindoomonan ittisan Obbo Dajaneen waamicha fhiheessanii jiru.
Obbo Dajaneen Kitaaba isaanii “ Ekeraa Dimokraasii” jechuun moggaasan kana keessatti waa’ee deemsa Dimokraasii biyyatti keessaa, haala mana hidhaa keessaa akkasumas qabsoo oromoo waliigalaa irratti kan fulleffatan ta’u miseensoota koree eebba kitaaba kana keessaa tokko ibsee jira.
Obbo Dajaneen kitaaba isaanii kana keessatti barreefama ka’aniin dukkana keessa taa’ee waaniin barreesseef dogoggoora Qubee uumameef na ofkalchaa jechuun dhiifama gaafatanii jiru.
Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, Obbo Baqqalaa Garbaa, Obbo Addisuu Bullaallaa , Obbo Bayyanaa Ruudaa, Obbo Geetu Gaarumaa fi Obbo Tasfaayee Liiban har’a Gadhiifamuu isaanii itti aanaa dura ta’aa Kongreesii Federaalawaa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu ibsanii jiru.
Obbo Dassuu Tafarraa ogeessa fayyaa ti. Yeroo barumsa Fayyaa biyya Ameerikaatti baratanitti Dhaabbata Barnootaa fi Fayyaa Afriikaaf ykn ‘Education and Medical Foundation for Africa’ jedhamu hundeessuu isaanii dubbatu.
Obbo Demise Dullachaa immoo prezidaantii mana murtii walii gala kan naannoo sidaamaa ta’uun muudamaniiru. Manni maree sun muudama itti gaafatamtoota waajjiraalee ka biroo ni beeksisama jedhamee eegamaa kan ture yoo ta’u prezidaantichi muudamni itti gaafatamtoota waajjiraalee 16 yeroo biraatti akka darbu mana marichaa gaafatanii eeyamameeraaf.
Obbo Demmeqeen mootummaan naannoo Tigraay kkeessatti geggeessaa jira kan jedhan hojii seera eegsisuu Tiibor Naaziif ibsaniiru. Dandeettiin waraanaa IWEHAT ennaa dhabamsiisam, kanneen haleellaan irratti raawwatame miseensonni raayyaa ittisa waranaa biyyaa ennaa walaba ba’an akkasumas naannoo sana keessatti ol aantummaan seeraa ennaa mirkanaa’u duulli sun akka dhaabatu Ameerikaatti itti aanaa ministrii dhimmootii Afriikaa Tiiboor Naaziif ibsaniiru.
Obbo Demmeqeen naannoo Tigraay keessatti labsii yeroo hatattamaa mootummaan labsee fi hojiiwwan labsii sanaan wal qabate illee ibsaniifii jiru. Filannoon prezidaantummaa Ameerikaa milkaa’inaan xumuramuu isaafi ilee obbo Demmeqeen gammachuu itti dhaga’aame Tiibor Naaziif ibsanii baga gammaddan ittiin jedhan.
Obbo Dessaa Liidaamoo prezidaantii naannoo ta’uun kan muudaman Sambata darbe ennaa Sidaamaan sirnaan naannoo ta’uun hundeeffamuun isaa beeksisametti.
Obbo Dhaabaa Dabaleetti ida’uu dhaan itti gaaftamaan waajjira bulchiinsaa fi dhimmootii naga eegumsa naannoo Oromiyaa obbo Solomon itti gaaftama isaanii irraa akka kaafaman murtaa’uu gaazexaan Rippoorter guyyoota hanga tokko dura gabaasuun ni yaadatama. Paartiin biyya bulchu kan Federaalaas haa ta’u kan naannoo Oromiyaa dhimma kana ni mirkaneessu jedhamee eegama jechuu dhaan Iskindir Fireew Finfinnee irraa gabaaseera.
Obbo Dheengee Booruu bulchaan Godina Booranaa VOA’f, miseensonni raayya ittisa biyya kun sababa quubsaa hin taaneef lubbuu lammilee baasanii jechuun himanii jiru.
Obbo Dheengee Booruu bulchaan godinichaa ajjeechaan kaleessa jiraattotarratti raawachuu nuuf mirkaneessanii jirani. Miseensonni raayyaa ittisa biyyaa kun sababa maaf akka ajjeechaa kana raawwatan gaafatamaniiruu jedhee gaaffeera.
Obbo Dheengee Waa’ee miseensota raayyaa ittisa biyyaa dhiyeenya Mooyyaleetti ajjeechaa raawwatanii gaaffee marti isaanii murteef akka hin dhiyaannedha kan dubbatan.
Obbo Dhibbaa Gaaddisaa, du’a ilma isaanii Biyyansaa Dhibbaa Gaaddisaaf sababaan, Shawaa Lixaa, aanaa Midaa-Qanyii keessatti, miseensonni milishaa aanichaa mana inni keessa jiraatu keessaa gad baasanii haleellaa irratti raaw’ataniin miidhamuu isaa ti, jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan. Koomishinarri Itti-aanaan Koomishina Poolisii Oromiyaa, Komaander Demmellaash Gabre-Mikaa’el immoo, televiiziyoona mootummaan ibsa kennaniin Biyyansaan Kaanserii Mar’umaan guddaa fi Michii Sombaan du’uu isaa ragaa hospitaalaa argannee jirra, jedhu.
Obbo Dhibbaa Gaaddisaa waa’ee du’a ilma isaanii ilaalchisee, Televiiziyoonni Mootummaa gabaasaa tamsaase irratti haasaa isaanii kukkutee adda babaasee, jechoota ofii itti guutuudhaan akka isaan Biyyansaan miseensa DHDUO tahuu dubbatan fakkessuu yaaluu isaa illee himatanii jiru.
​Obbo Diidaa’n waan ijaan arge jedhan kana angawoota waa’ee ajjeechaa kanaa qulqulleefachuu dhufaniif himuu isaanii dubbatu. Angawoonni kunis erga teessoo koo fudhatanii raga dabalataaf si barbaanna naan jedhaniiru jedhu garuu haga yoonaa homaa waanti dhimmi kun fuulduratti deemee jiru hin agarree jedhu.
Obbo Diida Waariyoo hoogganaa waajjira daldalaa aanaa mooyyaleeti tarkaanfii kana bulchiinsi Mooyyalee gama Itiyoophiyaa jiru quba hin qabu jedhu.
Obbo Diidi dabalanii, gama guladiin daandiin jiru banaa waan ta’eef murteen kun ammoo daldaltoota waantota xixiqqaa daldalan waan miidhuuf mootummaan keeniyaa akka keessa deebi’ee ilaallu gaafachuuf jirraa jedhu.
"Obbo Diroo Siiqaan, yeroo qorannaa gaggeessinetti, kanneen iddoo sana turan, ""waraanni mootummaa mana cabsee erga seenee booda barataa Mootummaan dheessuuf yaalee rasaasaan iddoo lama rukutamuu isaa argiineerra jedhan"" jedhanii ,""qorannaa poolisiin gaggeesse homaa akka hin agarre dubbatan bulchaan magaalaa Gooroo Soolee."
Obbo Dullacha Turcee obboleessi bulchaa godina gujii bahaa Roobii galagala qaamolee hidhattootaa maqaa WBO’n sochao’aniin Anaa Gooroo Doolaa ganda qonnaan bulaa Mucoo jedhamutti ajjeefamuun himame. Ajajaan Qajeelcha Poolisii Gujii Bahaa koomander Gosaayeen VOA’f haala ajjeechaa raawwatamuunsaa himame yoo ibsan ‘hidhattoonni kun obbo Dullacha turcee (Obboleessa Angafaa obbo Roobaa Turcee) manaa fuudhanii ajjeesanii deemuu’ Sagalee Ameerikaaf himan.
Obbo Duubi nama ganna 50 fi abbaa ijoollee sagaliiti yoo ta’an, Gumii ELdalloo magaala bulbul naannoo ganda Alduuba Areeroo jedhamu keessatti sanbata ganama sa’aatii 4 irratti hidhattootaan ajjeefaman jedhu maatiin isaanii.
Obbo Eliyaas Gambeelaa deebii kenneen eenymmaa koo uummanni gama kibbaa akkasumas jaalleewwan koo qabsoo waan beekaniif waan fedhe yoo jedhan kan na dhiphisuu ykn na yaaddeessu miti jedhan. Kallattii sitti kennamee irraa maaf baata ykn yaada jijjirta jedhanii kana jedhu. Garuu ajajaa godina Gujii lameenii ta’ee ituun jiruu waamicha abbotii Gadaa dhiyeessan fudhannee qabsoo gara nagaatti dabalamne jedha Eliyaas Gambeelaa.
Obbo Faqaadeen haadha warraa fi ijoollee 3 akkasumas ijoollee ijoollee isaanii 2 qabu.Sirni awwalchii isaanii sambata dhufu gaggeeffama.
Obbo Faqaadeen qeeqa siyaasaa fi hawaasaa barreeffaman akkasumas sabaa himaa irratti sagaleen dhiyeessuun beekamu.Dabre sinaa keessatti kan dhalatan Obbo Faqaadeen Digrii duraa yunivarsitii Finfinnee irraa barnoota Joograafiin kan argatan yoo ta’u kopen hegen keessatti immoo Digrii lammaffaa barnoota Medikaal Jograafii jedhamuun argatanii jiran.
Obbo Fayyisaan aanotiin ollaa jiran ka gammoojjummaan itti cimu rakkoo bisaan dhugaatii jabaa keessa jiru, bulchiinsi jirus waan kana furuuf yoo carraaqu hin’garru jedhu.
Obbo Fekaaduun ibsa kana irrattimagaalaalee Oromiyaa fi waaltaalee barnootaa tokko tokko keessatti jeequmsa uumameef humnootii Iityoopiyaa shorokeessota ittiin jedhan itti gaafatamoo taasisaniiru. Master Palan Finfinnee fi dhiyeenya kan raggaasiasme labsiin fooya’iinsa magaalaalee Oromiyaa uummata naannoo akka miidhu godhanii kan ololan humnootii kana ta’uu ibsaniiru.
Obbo Feyisel, Embaasii Itiyoophiyaa as Washington jiru irraa telefoonaan haala deemsa filannoo ennaa xiinxalan, “Filannoon bilisaa fi haala dimokratawaa ta'een gaggeefame. Dhaabileen siyaasaa adda addaa uummatatti sagantaa isaanii dhiheessuu danda'anii jiru. Gama sabaa himaanis akkasuma tajaajilaman. Sagalee kennuun bakka tajjabdoonni jiranitti iccitiidhaan geggeessame” jedhan. Kan as Istuudiyoo keenyatti argamuun deemsa filannoo sana xiixalan, qorataa fi xiinxalaan siyaasaa fi dhimma naga-eegumsaa, Jawaar Siraaj Mohammed ammoo “wagoota shanan dabran keessa mootummaan mormitoota dadhabsiisuu irratti hojjetaa ture, paartiin biyyatti bulchaa jiru ammoo humna horate. Jireenyi uummata biyyattii hedduu mootummaa irratti waan hirkatuuf qaama motummaa mormu filachuu irratti sodaa qaba. Mootummaanis uummata irraa waan sodaa qabuuf jecha, shan shaniin walitti-hidhee akka wal-eeganii isaaf qofa sagalee kennan tolfate.” Jechuun qeeqe.
Obbo Fiqaaduu Dirribaa Gaaromsa Barreessaa hawaasa baqattoota Oromoo Naayroobiti. Isaanis murteen darbe dhukkuba kana to’achuuf ta’us baqattoota hojii Guyyaa guyyaan maatii isaanii deeggaran hedduu miidhee jedhan. Dabalaniis gargaarsa nuuf ha taasisaniif UNHCR fi dhaabbilee namoomaa kaan gaafannee deebii hatattamaa dhabnee jedhu.
Obbo Fiqaaduu Tasammaa: Mootummaan Badii Ofii Amanus Hidhamtoonni Marti Ni Hiikamu Jechuu Miti
Obbo Fissehaan, obbo Daawud, bilbila waan hin qabneef, darbees karaan odeeffannoon waayeesaanii beekamu waan hin jirreef nami kun rakkoo nyaata dhabuufillee saaxilamuu danda’u kanaaf wanni kun yaaddessaadha jedhan. Dhimma kana ilaalchisuunis angawoota mootummaa Itiyoophiyaa gaafatanii deebii argachuu akka hin dandeenyellee Sagalee Ameerikaaf himaniiru.
Obbo Fissehaan Obbo Daawud gaggeessitoota siyaasaa bara 2018, siyaasa gama nagaan hirmaachuuf biyyatti deebiyan keessaa takka, tahuu eeranii, ji’ootaan dura manasaaniitti sakatta’iinsi erga gaggeeffamee meeshaaleen akka bilbila harkaa, fi laaptoppii erga fuudhameen booda, namootni achi turanis hidhamanii jiru jedhan.
Obbo Fissehaan, qaamoleen nageenyaa namoota kana sababa adda addaa isaanirratti uumaan hidhaa keessa isaan tursaa akka jiranis dubbatan. Alii eenyummeessaan keessan rakkoo qaba jedhuu, alii mmoo Koomishinii Poolisii Oromiyaatu isin barbaada jedhuu, amma yoonaa Buufata poolisii Buraayyuu keessa akka jirani odeeffannoo kan qabnu jechuunis dabalataan dubbatan. Itti aansuunis waanti kun baratamaa dhufaati jira jedhu Obbo Fissehaan. Akka ragaattis kanaan dura Obbo Abdii Raggaasaa akkasuma qabamanii hidhamanii mana murtiif dhiyaatanii galmeen cufamee, amma eessa akka jiran waanti beekamu hin jiruu jedhan Haalli kun Amajjii kaaseetu akka kan itti fufaa jiru, Gaazexeessitoota ONN fi angawoota ABO qofaarrattis akka hintaane eeranii ,dhiyeenyas dubreen Eelzaabet jedhamtu naannoo Harariitti hidhamuushee, naannoo Amaaraattis waanumti wal fakkaatu mullataa akka jiru dubbatan. Kanaaf filannoon as siquun wal qabatee, miseensota paartii mormituu fi gaazexeessitoota mootummaa qeeqan hidhuun baayyataa jira, kun dhaabbachuu qaba jenna nuti jechuunis dubbatan.
Obbo Fissehaa Teklee itti fufuu dhaan kun kan yeroo dhiyoo haa ta’u malee torban lama duras haleellaa dhumti wal fakkaatu dhaqqabuu isaaf manneen isaanii gubatee namoonni hedduun du’anii turan jedhan.
Obbo Fuuggicha Dheengee kantiibaa Magaalaa mooyyaleeti, isaanis dhukaasi erga mooyyaleen keessatti hin dhagahamu jedhu.
Obbo fuuggicha Dheengee Kantiibaan Magaalaa Mooyyalees Raayyaan Ittisaa ajjeechaa kana keessatti qooda fudhachuu mirkaneessanii jiruu, Galmoo Daawit dabalata qaba.
Obbo Fuuggichi nami hedduun manaa baqate deebi’ee qabeenya isaa ilaalee akka jiruutti deebi’ullee gaafatanii jirani.
Obbo Fuugicha Dheengee Kantiibaa magaalaa Mooyyaleeti. Isaanis keessumaa guyyoota afran darbaniif humni liyyuu hayil naannawaa magaalattii keessatti akka balaa geessise, lubbuun namaa darbellee himu. Obbo Fuugichi, akka jedhanutti, rakkoon Mooyyaleen keessa jirtu dhimma daangaa bulchiinsaaf jedhamee kaa’ameen ka walqabatuudha jedhan. Kanaan dura gandooiinn Aanaa Mooyyalee ka naannoo Oromiyaa jela ooluu qaban 10 seera malee naannoo Soomaaleetiif muramanii walitti bu’iinsi kun ittuu akka itti fufu taasises jedhu.
Obbo Fuugichi, dhimmi kuni furmaata haa argatuuf mootummaa naannoof yeroo hedduu gaafannus haga yoonaa murteen kaa’ame, hojiin jalqabame hin jiru, gidduutti garuu ummatni naannoo miidhamaa jiraa jechuunis dubbataniiru.
Obbo Galgaloon bara 2017 kaasanii Kaakumaa akka jiraatan himanii yeroo muddamaa kana keessa gargaarsi baqattootaaf male sirriitti hin dhiyaannee jechuunis komatu.
Obbo Gammachuu Abarraaa Dhaabaa jedhamu, Kanaadaa Kaalgaarii keessa jiraatu, naannoo isaanii kan jiru Rotarii Kilab waliin wal ta’uun, kitaaboota baruumsa sadarkaa oolmaa daa’immanii kaasee hanga koleejootaaf gargaaran, kanneen kuma 40 ta’an naanoo itti dhalatan, Oromiyaa, Godina Wallaggaa Lixaa magaalaa Qaaqeef erganii gamas dhaqqabee jira.Kitaaboota qofaa otoo hin taanee meeshalee barnootaa adda addaa, meeshaa Huccu ittiin hodhan, kubbaa, barcuma, Komputara Laap Toppii fi waan garaa garaatu konteenara ergame keessa jira. Kanneen biyya alaa keessa jirru haga danda’ametti warra biyya keessa jiran gargaaruun nu irra eegamaa kan jedhan Obbo Gammachuun, ammaan boodas naannoo adda addaa gargaaruuf akeeka kan qaban ta’u dubbatn.
Obbo Gammachuu Gamsee, itti fufuudhaanis , bakka walitti-bu’insi uumame sana keessaa haga ammaatti reeffa namoota du’anii kaasuun hin danda’amne. Bakka tokko qofatti reeffi namoota ja’aa argamuun hubatamee jira. Reeffi namoota sadeenii sun akka hin kaasamne waraanni amma illee dhorkaa jira. Guyyoota sadii ta’uu isaa ti. Eegaa maal akka ta’uuf deemu hin beeknu. Hidhaanis hammaatee jira. Har’aa fi kaleessa gidduutti gara namoota saddeetii ti hidhame. Namoota booji’anii fudhatan immoo, haala nama gaddisuusuun qaama dhaluu isaanii tumaa jiru – jedhan.
Obbo Garramoon, Mootummaan Federaalaa gargaarsa hatattamaa gaafannu haga danda’e nuuf dhiyeessaa jira jedhan.
Obbo Gedduun ennaa kana jedhan garuu daandiin jijjiirama kanaa matinuu salphaa dha jechu miti jedhan.
Obbo Geetaachoo Asaffaa Akka To’ataman Ajaji Hidhaa Ba’e
Obbo Geetaachoon akka jedhanitti angawoonni Ertraa miidhaan hagamii akka ga’e iyyuu tilmaamuu hin dandeenye. Waraanni baqataa jiru kan ofiifuu bitaa itti gale maal akka ta’e illee hubachuu hin dandeenye jedhan.
Obbo Geetaachoon akka jedhanitti hookkara ka’een uummanni kuma 10 qe’ee ofii irraa godaananii manneen sagadaa fi buufata poolisii keessa qubatanii jiru.
Obbo Getaachew Raddaa: Labsiin Yeroo Hatattamaa Itiyoophiyaa Keessatti Bahuun Sababaa Hiriira Mormiif Miti
Obbo Girmaan haati warraa mucaa wajjin eega qabamanii guyyaa tokko booda to’annaa jala oolan. Himata adda addaa irratti dhiyaata turee sana booda Obbo Girmaan hidhaa umrii guutuun Aaddee Urgeen adaba du’aatu irratti muramee.
Obbo Girmaan yeroo sana Raadiyoo sagalee Amerikaa sagantaa Afaan Oromoo irratti dhiyaatanii akka ibsanti gocha kana keessaa harka hin qabu jechuun isaanii ni yaadatama.
Obbo Girmaa Raggaasaa fi Aaddee Urgee Abbabaa gaa’iila dhaabbtanii mucayyoo waggaa lama hin guunne of-harkaa qabu yeroo jalqaba to’annaa mootummaa jala oolan. Yeroo sana Aaddee Urgeen mucaa waliin Maakalaawitti hidhaman. Daa’iimii kun baatii lamaaf mana hidhaa Maakalaawii keessa eega turtee booda mootummaan mucaa harkaa fudhe.
Obbo Girmaa Xurunaa ammaan dura namoota maqaa Afoshaa jedhuun naannoo Bolee Bulbulaa jiran gurmeessee lafa walitti qabamanii jiranti alaabaa ABO itti raabsuun akka isaan qabaman godhe jechuun hidhamtoonni dubbatanii akka turan kan yaadachiisan Obbo Wandimmuun yeroo sanas mootummaan himannaa irratti hin dhiyeessiin hafuu yaadachiisu.
Obbo Gizaachoon akka jedhanitti haleellaa kana kanneen raawwatan ergamtoota IWEHAT jechuun isaanii ni yaadatama. Akkuma kanaan itti taafatamaan waajjira dhimmootii nageenyaa naannoo Benishangul Gumuz obbo Abdulaziis Mehammed haleellaa sana kanneen raawwatan ergamtoota Masrii fi IWEHAT jedhanii kanaafis kanneen to’annaa jala oolan raga dha jedhan.
Obbo Goollichi ammas walitti bu’iinsi gam kibbaa jiru ittuma jira jechuun himanii jiru. Himata isaa yeroo dabreen godinni Booranaa humni maqaa Waraana Bilisummaa Oromoon kibba Oromiyaa keessa socho’u Ambuulaansii dhukkubsatoota hospitaalaan geessu dabalatee qabeenya ummataarraan balaa geessisaa jiruu jechuun himatee jira. Obbo Goollichis waa’ee himata kanaa gaafatamanii jiru.
Obbo Gurmeessaa Ayyaanoo, Obbo Dajanee Xaafaa, Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Addisuu Bullaallaa maqaan keessan yeroo waamamuu owwaachuu akkasumas dhaabachuu diduun hojii mana murtii daqiiqaa soddomaaf lafa irra harkiftan jechuun adabii kun kennamuu abukaatoo kan ta’an Obbo Abdujabbaar Husseen ibsanii jiru.
Obbo Guyyo akkasumas jiraataan Aanaa Areeroo VOA’f haala nageenya aanaa isaanii dubbatan, erga ajjeechaa sanbata darbee as haalli jiru fooyya’aa dhufuu himanii hojjettonni mootummaa rakkoo nageenyaaf jecha hojii dhaabanii turanis waajjiratti seenanii tajaajila ummataaf kennu jalqabuu dubbatanii jiru.
Obbo Guyyoon gochi wal fakkaatu Aanaa Areerootti kanaan durallee dhaqqabuu himanii jiru.
Obbo Haayla Maariyaam Dassaaleny Kamiisa borii prezidaantii Masrii Abdulfattaah El Si sii wajjiin akka wal argan kan ibsamee yoo ta’u kaayyoon walgahii kanaa walgahii marsaa 5ffaa waggaa sadii dura komishinni biyyoota lameenii gaggeesse irratti walii galtee toora adda addaan tolfamanii turan xiinxaluuf akkasumas walii galtee haaraa mallatteessuuf akka ta’e ibsamee jira.
Obbo Habatamuun akkas haa jedhaniyyuu malee bara 2015 Barruun ‘Sunday Express’ jedhamu Imbaassiin Itiyoophiyaa Keeniyaa jiru miseensota Poolisii Keeniyaa 50 ta’aniif baasii kaffaluun baqattoota lammiin Itiyoophiyaa ta’an irratti rakkoo dhaqqabsiisaa akka ture gabaasuun isaa ni yaadatama.
Obbo Haddus akka jedhanitti uummati sabaa sab lammootaa Maqale keessas bakka qonnaas gandeen adda addaa keessa jiru waan ta’eef yaaddoon hin jiru. Kan yaaddoo keessa jiru, seeraan ala qaama aangoo qabatee jiru seeraan ala mootummaan itti fufsiisa jedhe jedhan.
Obbo Hambaamuu Ayyaaleew, obbo Daani’el Shibeshii, obbo Abrahaa Destaa obbo Yeshiiwaas Asaffaa fi obbo Abrhaam Solomon himannaa abbaan alangaa irratti dhiyeesse ofi irraa ittisuun utuu hin barbaachisin walaba akka gad dhiisaman manni murtii Federaalaa dhaddachi 19ffaan hagaya 14 bara 2007 murteessuun ni yaadatama. Obbo Habtaamuu Ayyaalew fi obbo Abrhaam Solomon guyyaa sana akka akka hiikaman ajajamus hanga har’aatti uggura mana murtii ol aanaatiin kan hin hiikamne ta’uun beekameera.
Obbo Hayile-maariyaam taayitaa isaanii gad-lakkisuuf murteessuun isaanii, rakkoo biyyattii mudatee jiruuf qaama furmaataa ta’uun fedha, jechuun akka tahe ni yaadatama.
Obbo Haylemaariam, “labsii qofa odoo hin tai’n akkataa labsiin kun itti rawachiifamu irrattis sirritti hojjatamuu qaba,” jedhaniiru.
Obbo Hundasaa Waaqawayyaa barreessaa gumii waaqefannaa Noorwey gama keessaniin nama biyyatti beelahe kana akkamitti gargaaruuf itti jirtan jennaan.”Gaafa ayyaanii waaqeffannaa kabajamu Onkololeessa lamatti gargaarsa walti qabuuf qophii jirraa jedhu.”
Obbo Huqqaa Garsee odaa jiraataa Godin Booranaa magaalaa Yaa’a Ballooti. Hojii Barnootaarratti bobba’anii jiraachuu ka himan Obbo Huqqaan Yuuniversitiin Booranaa, ‘Godina bu’uraalee misoomaan duubatte hafe’ ka jedhan Godina Booranaa keessatti ijaaramuun waan dansaa, sababnisaas dhaabbati kunini hawaasa naannoo kanatti dhiyaatee waan hedduu ifatti baasaa jedhan.
Obbo Huseen koreen hundaaye waajjira daldalaa, bulchiinsa aanaa, qaamolee nageenyaa fi Gumruukii ka of keessatti haammateedha jedha dabalanii yoo ibsan.
Obbo Ibraahiim akka jedhanti Godina wallaggaa dhiyaa aanaa Gullisoo magaalaa baadiyyaa kan taate calliyaa yekkaa keessatti lubbuun dargaggoota lamaa darbuu isaa fi sadaffaan immoo Godina shawaa kibba dhiyaa aanaa Tolee keessatti du’u ibsan.
Obbo Ibraahim erga biyya dhalootasaanii Galamsoo bahanii harra ganna 14 guuteera.
Obbo Ibraahim Mohaammed Hasan dhalataa Oromooti. Isaanis abbaa ijoollee torbaa yoo tahu haadha warraa isaa Nasraa Mohaammednuur waliin Dadaab Ifoo bakka jedhamu jiraatu.
obbo Idiris akka jedhanitti hidhattoota naannoo daangaa Oromiyaa irraa dhufantu aanaalee daangaa naannoo keenyaa irratti haleellaa raawwataa jiru.
Obbo Imaanaan rakkoo qabnu kana warra dhimmi ilaallatutti himannee haga yoonaa deebii hin argannee jedhu. Baqattoonni Oromoo Somaalilaand jiraatanis maatiisaanii keessaa namootni hedduun hidhaman eessa akka jiran hin beeknu jedhu. Obbo Saaliim Mohaammed ganna 15 oliif magaalaa hargeessaa jiraataniiru. Isaanis torbeen dura ijoolleesaanii keessaa ijoollee jaha qabamanii jiru jedhan.
Obbo Indaalkaacheew akka jedhanitti maallaqni dhabamuun humna jiru xiqqessee gareen kun mana hidhaa Itiyoophiyaa keessatti dararaa rawwaatama jedhame qorachuu illee dhorkee jira jedhan.
Obbo Isaayyaas dawannaa hojii guyyaa saiif Itiyoophiyaa kan seenan yoo ta'u jila Ertraa kana keessa ministeera haajaa alaa biyyatti Osman Saleeh fi gorsaa prezidaant Isaayyaas kan ta'an Yemanee Gebraab keessatti argamu.
Obbo Iskindir Naggaa dabalatee kanneen hidhaa keessa jiran miseensonni hooggana paartii Baalderaasiin filannoof adeemsi kaadhimummaan galmeessuu jalqabamuu boordiin filannoo beeksisee jira.
Obbo Iyyaan humni nageenyaa naannoo sanatti tarkaanfii ka fudhataa jiru rakkoo nageenyaa aanicha mudatee jiruuf furmaata barbaaduufi jechaan himanii, yeroo cidhaa kana miseensonni hidhattoota naannoo keessa socho’anii cisha kana keessa akka turan shakkiin jiraa jechaan dubbatan. Qoannoon ajjeechaa kanaas jaarrolee fi qaamolee seeraan akka raawwatamuu dubbatanii, dhiyeenyatti sabaaf ifatti akka beeksisan dubbatan.
Obbo Iyyaayyuun akka jedhanitti hidhattoonni kun har’a ganama naannoo sanatti dhukaasa banuu isaanii dubbataniiru.
Obbo Jaarso dhiyeenya kana Mooyyaleetti namoota lamarratti mallatoon koronaa mullatee dafnee qorannoo namoota shakkine kanaas adda baafachuun nu rakkisee turee jedhan. Kanarrattis Mooyyale bakka daldalaa ta’uun, fulaa daanagaa biyyaa lameenii akkasumas bakka Naannoon Oromiyaa fi Soomalee itti wal daangessan waan ta’eef giddu galli laaboraatorii Kooronan itti qoratamu magaalaa kana keessitti ‘hatattamaan’ barbaachisa jedhu
Obbo Jaarso Maallisee, hoogganaan waajjira eegumsa fayyaa aanaa Mooyyalee namoota kana lamaan duuka warra gidduu kana wal argan kaan adda baafneerra kaan ammo barbaadaa jirra jedhan VOA’f yoo dubbatan.
Obbo Jaarso Mallisee, Hoogganaan Waajjira Eegumsa Fayyaa Aanaa Mooyyalees sochiin namaa hin akka hin dhaabbanne dubbatanii waajjirri isaanii barbaachisummaa Laaboraatoorii kanaatti ni amanaa jedhan.
Obbo Jaarsoo Boruu hoogganaa waajjira dhimma nageenya Godina Booranaati. Waan nageenya Boorana keessa jiru yoo gaafatamanii deebisan, dhiyeenya qaamni hidhatee godinicha keessa socho’u Aanaa Dhaas keessatti balaa erga geessisee as mootummaan tarkaanfii fudhataa jiraachuu dubbatu.
Obbo Jaarsoon duula kana bulchiinsa godina Booranaatu gaggeessa warri to’annoo jela ooles sirnaan qoratamee mana murtiif dhiyaataa jira jedhan.
Obbo Jaarsoon jiraataan aanaa Guchii ka dhibeen kun irraatti argame nama ganna 21 ta’uu eeranii ka Naayroobii Iisliitii dhufte ammoo dubartii ganna 37 ta’uu dubbatan. Dookter Alii Galagaloo Meedikaal Diirekterii Hospitaala Mooyyaleeti, jiraattuun Mooyyalee ka Naayroobii dhuftee dhibeen irratti argame namoota ishee duuka wal argan kaan barbaadaa jirra ammayyuu jedhu.
Obbo Jaataniin sababa Abbaan Gadaa ijoollummaa kaasee filamuufis ibsaniiru. Inni duraa namni saba gaggeessu filamee hojiiitti yoo seenu hojii ummatarratti akka hin barre dursee akka of qopheessu gargaaraa jedhan. Lammee ammoo rakkoon hanqina gaggeessaa akka hin mudanneefis waanti kun falaa jedhan.
Obbo Jawaara Siraaj Mahammad faa sababa sodaa nageenyaaf jecha dhimma isaanii kan ilaaluu dhaddachii manni murtii kan mana sirreessaaa keessa jirrutti dhiyoo ta'eetti nuuf haa jijjiru jechuun gaaffii dhiyeessanii turan mannii murtii olaanaa kan Federaalaa fudhatama dhabsisee jira.
Obbo Jawaar fi namoonni afur ka biroon dhaddacha Lidataa deemuun nageenya keenyaa fi kan biyyaa balaa irra buusuu mala jedhanii dhaddacha irraa deddeebi’anii eega hafanii booda, har’a yeroo duraatiif mana murtiitti dhihaatanii jiran.
Obbo Jawaar fi Namoonni Kaan Mana Murtiirraa Deddeebi’anii Hafaa Turan Har’a Dhihaatan
Obbo Jawaar gama isaaniin kana ilaalchisee fuula FB isaanii irratti lammummaa Ameerikaa galchuu isaanii sertifikeetii mirkaneessu fudhachuu isaanii ibsanii, iyannaa fi galmee isaanii waajjira mootummaa dhimmi ilaalutti galchuu isaanii ibsaniiru jechuu dhaan Tsion Girmaa gabasteetti.
Obbo Jawaarii fi OMN, akkasumas, Dr. Birhaanuu fi ESAT irratti garuu, addatti, himannaan shororkeessummaa dhihaatee jira – jedhu.
Obbo Jawaariin dabalatee shakkamtoonni 14 beellama isaanii Wixata darbee irrati dhaddacha qorannaa duraa abbaan murtii hoogganan dhimma keenya loogii malee nuu ilaalu jennee waan hin amanneef nuuf haa jijjiiraman jechuun iyyata dhiyeeffatan manni murtichaa fudhatama dhabsiise.
Obbo Jawaar Mahaamadfaa abaan murtii dhimma isaanii qoratan akka jijjiiramaniif iyyaannaan dhiyeeffatan fudhatama hin argatin hafe. Kanneen iyyannaa dhiyeeffatan kun adaba maallaqaatu itti murame. Abukaatoon himatamtootaas komee isaanii ibsaniiru.
Obbo Jawaar Mahaammad, Baqqala Garbaa fi namootni galmee isaanii irra jiran akkasumas kanneen galmee ka biroo irra jiran namoonni 30 ol tahan yakki ittiin shakkaman tokko tahu hin qabu jechuun jechuun ka komatan abukaatoon namoota kanneenii haala qabiinsa isaanii mana hidhaa irrattis rakkoon akka jiru ibsanii jiru.
Obbo Jawaar Mahaammad’faa hospitaala dhuunfaatti akka yaalaman ajaja mana-murtii irraa itti dabre maaliif akka raawachuu dhabe, Ajajaan Mana Sirreessaa Qaallittii qaaman dhiyaatee akka ibsu ajajamee har’as waan hin dhihaatiin hafaniif Guraandhala 18 bara 2013 hidhamanii akka dhihaataniif Manni Murtii olaanaa Federaalaa murteesse.
Obbo Jawaar Mahaammad fi namoonni galmee isaanii irratti himataman kaan har'a mana murtiitti dhiyatanii jiru.
Obbo Jawaar Mohaammad, Baqqalaa Garbaa, Hamzaa ykn Adaana Booranaa fi Shamsaddiin Xahaa har'a beellama mana murtii irratti akka hin argamne abukaatoon isaanii ibsan.
Obbo Jawaar Mohammad, Baqqalaa Garbaa fi Hamzaa Booranaa Har’a Beellama Mana-murtiif Hin Dhihaatiin Hafan
Obbo Jawaar Mohammad, Baqqalaa Garbaa fi Obbo Hamzaa Adaanee dabalatee shakkamtoota 14 har'a gara galgalaa mana murtii federalaa sadarkaa jalqabaa dhaddacha Araadaatti ture ka dhihaatan.
Obbo Jawaar Mohammad dabalatee namooonii galmee isaa keessatti himataman 14 har'a mana murtii dhaddacha Araadaatti dhiyaatanii jiran.Obbo Jawaar fi himatamtoonni kaan dhaddacha har’aa irratti walabummaa abbaa murtii irratti gaaffii qabaachuu isaanii ibsatan, jechuun Abukaatoon isaanii VOAtti himanii jiran. “Abbaan seeraa dhaddacha kana ilaalan walaba miti. Gartummaa tu irratti mul'ata. Dhimma keenyaa akka nuuf hin ilaalle,abbaan seeraa nuuf haa jijjiiramu, jechuun iyyata fuula toorbaa dhiheeffatan,” jedhu – abukaakitichi, Obbo Tuulii Baayisaa.
Obbo Jawaar Mohammad'faa Har'a Mana-murtiitti Dhihaatan
Obbo Jawaar Mohammad fi Obbo Baqqalaa Garbaa'faa Har'aa Qaamaan Dhaddacha Mana-murtiitti Dhihaatan
Obbo Jawaar Mohammad himannaa dhiyaate kana irratti deebii kennaiin hoggana ABO ta’e dhaaba siyaasaa kamiin iyyuu keessaa harka akka hin qabne ibsanii kun beekaa mootummaan Itiyoophiyaa Oromoota dararuuf mala itti gargaarame ta’u ibsan.
Obbo Jawaar Mohammad Miseensa Hoggana ABO ti : Himannaa Abba Alangaa
Obbo Jawaar Mohammed akka isaan dhukkubu mana murtiif eega ibsanii booda naannoolee Oromiyaa tokko tokkotti mormiilee kaka’an keessatti lubbuu namootaa irra miidhaan ga’uu jiraattonni VOAn dubbise ibsanii jiran.
Obbo Jawaar Mohammed'faa Hospitaala Laanmaark Deemanii Akka Yaalaman Murtaawe
Obbo Jawaar Mohammed fi hidhamtoota siyaasaa Qaalititti hidhamanii jiran kaan hanga har’aatti guyyaa kudha afurafaaf laganaa nyaataa irra ka jiran tahuu fi akka isaan midhaan nyaatan gorsuuf manguddoonni kaleessa achitti argaman osoo itti hin milkaahin deebi'uu isaanii, abukaatooleen hidhamtootaa VOAtti himanii jiran.
Obbo Jawaar Mohammed fi himatamtoonni biroon galmee isaanii irratti tarreeffaman har’a Mana-murtii Ol’aanaa Federaalaa, Ramaddii Lidataa, Dhaddacha tokkoffaa dhimma farra-shororkeessaa fi dhimmoota heera-mootummaa ilaalutti dhihaatanii jiran.
Obbo Jawaar Mohammed fi namoonni ka biroon hidhamuu isaanii Poolisiin Federaalaa fi Poolisiin Oromiyaa ibsa waloon baasaniin beeksisanii jiran. Miidiyaalee biyya keessaaf kan ibsa kennan Koomishinarri Waliigalaa Koomishinii Poolisii Federaalaa Indeshaaw Xaasew ibsa kennan maqaa dhahuudhaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kan ibsa kennan, Daarektarri Koomiyunikeeshinii Koomishinichaa Jeeylaan Abdii, har’aa deemsa reeffa Artist Haacaaluu geggeessuu keessatti poolisiin tokko ajjeesamuu ibsanii, kan “poolsiin kun ajjeesame karaa nama Jawaar Mohammed waliin turee ti,” jedhan.
Obbo Jawaar Mohammed Miseensummaa Kongiresa Federaalwwa Oromoo Guutuu Isaanii Labsan
Obbo Jawaar Muhaammad’faa fi hoogganoonni Adda Bulisumma Oromoo hidhaa keessa jiran haala qabinsa Koloneel Gammachuu Ayyanaa fi rakkoo siyaasa muldhataa jira jedhan, mormuudhaan lagannaa nyaata irra akka jiran himame.
Obbo Jibriil Awwaala magaalaa Baddeessaarratti waa’ee boombiin darbatamuu yoo ibsan, warri awwaala kanarratti hirmaatanii turan balaa lubbuu namaa kaan baasu uumuuf waan ammas tattaafataa turaniif, humnootni nageenyaa tarkaanfii miidhaa gahuuf ture hambisu fudhachuun sirrii ture jedhan.
Obbo Jibriil Mohaammed Hoogganaan Biiroo bulchiinsaa fi Dhimma nageenyaa Oromiyaa garuu Waan Komaander Kaasahun dubbatan faallaa himu. Obbo Jibriil, sanbata darbe, magaalaa Baddeessaatti awwaalarratti rakkoon uumame jiraachuu himanii nami ajjeefame jedhame Sheek Abdallaan garuu ‘Magaalaa keessatti utuu walitti bu’iinsa jiraattota fi humnoota nageenyaa gidduutti qindeessuu tarkaanfii fudhatameen lubbuun darbe’ jedhan. Dabalaniis angawi nageenyaa Oromiyaa kun ‘nami kun gatii gaggeessaa amantii ta’eef tarkaanfiin kan irratti fudhatame miti; kun akkasitti hubatamuu qaba’ jechuun himan.
Obbo Kabiir, abbaa qabeenyaa qonnaalee guguddoo ka turan yoo tahu, booda kana immoo magaalaa Adaamaatti hospitaala guddaa ijaaruun tajaajila kennaa turan.
Obbo Kadir Jaallee itti gaafatamaa dhaaba kanaa damee Keenyati,”marroo sadii guyyaatti barsiifna.Ganamaa,guyyaa fi galgalaa ni barsiifna nama 270 akkas ni gaha ka amma barachutti jiru.”
Obbo Kamaal Mohaammada,itti gaafatamaa odeeffannoo OSFNA.”Dorgommii baranaatti gareellee haga 20 caalanitti dhufaa..haga ji’a keessa jirru kana gareeleen galmaahuu dandahu.”
Obbo Kateelo namootni dhukkbsatan hedduun yaalaaf gara Hospitaala yaaballootti geeffamanii jiraachuu himanii, mucaan obboleessa isaanii ganna lamaa dhukkubuma kanaan lubbuunshee darbuu dubbatan.​
Obbo Kebbedee Caannee, obbo Mekonnin yelewum-wesen, aadde Firehiiwot Ayyaalew, aadde Bisraat Gaashaaw Xannaa fi obbo Geetaachoo Ambaaw ti. Kan ambaasaadderummaan tajaajilaa jiraniif geggeessaman immoo, obbo Kaasaa Teklebirhaan, aadde Zennebuu Taaddesee immoo dorgommii keessaa ala yoo ta’an jechuun yaada dhiyaate raggaasisee jira.
Obbo Kuluu Galgaluu aanaa Mooyyaletti bulchaa ganda 02ti. “Nama afuritti bombii tanaan lubbu dhabe.”
Obbolaa dhiira tokkoo fi durbaa lama achuma Begii keessa jiraatan kan qaban yoo ta’u haadha ijoollee dhiiraa sadii ti. Abbaan koo waggoota 25 dura du’aan boqote, haati koo aadde Aasiyaan garuu amma iyyuu lubbuun jirti jedhan. Aadde Liidiyaan adeemsa jireenyaa cimaa keessa darbanii har’a magaalaa kutaa Siyaatil wahington keessaa jiru kan Federal Way jedhamuuf angawaatuu mootumaa ta’uun hojjetu. Umurii isaanii daa’imummaatti maatiin isaanii hospitaala keessatti dhiisanii galan.
Obbolaan ishee kanneen biroonis kubbaa miillaa akka tapahatan kan dubbattee mihirat fiigicha Irreechaa torban darbee irratti dandeetti Tekewaandoo agarsisuun ishee qalbii namaa hawatee jira.
Obbo Lammaa Magarsaa fi Dr. Warqineh gabayyoon jillii hoogganamu har’a gama gara Ertiraatti imaluu isaa ka beeksisan – itti-gaafatamaa Waajira Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa – Dr. Nagarii Leencoo ti, jedhu – meddeen oduu mootummaa.
Obbo Lammaa Magarsaa prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa sirna kana irratti haasawaa dhagesiisaniin rakkoon godaansaa uummata keenyaa nu mudatee salphaa akka hin turre ibsan. Garu hirmaannaa uummata Oromoo fi kanneen Oromoo jaallataniin deggertoota mootummaa naannoo Oromiyaa cina dhaabataniin lubbuu kanneen qe’e ofii irraa buqqa’anii tursuu waan dandeenyeef galata guddaan dhiyeessa jedhan.
Obbo Lammaa Magarsaa: Uummatni  Rakkoon Isaaf Yoo Furmaata Dhabe Finciluun Waan Oolu Miti
Obbo Lammaa Magarsaa: Uummatni Rakkoon Isaaf Yoo Furmaata Dhabe Finciluun Waan Oolu Miti
Obbo Lammaan falaasama Ida’amuu fi walitti-baquu paartiilee irratti akka yaada addaa qaban dubbatan Obbo Lammaan. Gama biraan Paartii Badhaadhinaa Itiyoophiyaatti, Itti gaafatamaa Waajira Naannoo Oromiyaa – Obbo Feqaaduu Tasammaa irraas har’a deebii argannee jirra. Isaan immoo gabaasaa keenya Muktaar Jamaal tu dubbise.
Obbo Lammii Gammachuu Itti gaafatamaa sabqunnamtii yeroo Adda Bilisummaa Oromooti. Humnootni nageenaya mootummaa Caamsa 3, bara 2021, mana jireenyaa Obbo Daawud Ibsaa erga humnaan seenanii booda meeshalee elektirooniksii akka mobaayilii fi laaptooppii akkasumas kan mana sana keessa turan namoota sadii jechuun, obbo Waaqoo Noolee, Obbo Yunuus Alii fi Obbo Siraaj Sulemaan fuudhanii deemanii haga harraa eessa buuteen namoota kanaa hin beekamuu jedhan.
Obbo Leencoo Lataa akka jedhanitti eenyummaa lammiiwwan biyyattii mara kan keessummeessitu Itiyoophiyaa ijaaruun barbaachisaa dha.
Obboleesisi gurbaa ijjeesanii ammoo yoo obboleessa isaa wallaansaaf Hiywot Faanaa geessa nama achitti du’e torba tahui fi madoolee hedduu arge jedhe. Tana bulchiinsa irraa qulqulleeffachuuf jedhee nuu hin taane.
Obboleessa Dr. Abiyyi : “Harmeen Dr. Abiyyi Ijoollummaa Isaa Kaasanii Ilmi Koo Mootummaa Ta’a Jehdanii Dubbataa Turan”
"Obboleessi angafti Mishaa, Obboo Qixxeessoo Cirrii, ""Mishaan beekumsa isaatiin biyya tajaajiluuf yeroo OMN biyyatti waajjira banate achi galuu malee yakki inni hojjate hin jiru, siyaasa keessaahis harka hin qabu,"" jedhan."
Obboleessi hangafaa Seenaa,Obbo Leenjisaan ajjeechaa obboleettii isaanii waliin wal qabatee qaama shakkan akka hin qabne ibsuun, ajjeechaan nama nagaa kamirrattuu raawwatamu dhaabbachuu qaba jedhan.
Obboleessii isaa diqqaan ganna 11Canaandhiyootti yuniversituma tanatti digrii isaa Antiropooloojii fi injineringiin barachuu jalqaba.
Obboleessii isaa guddaan amma eebbifame kun akka haatii isaa Claretta Kimp jettitti gaafumaa sadakra lammeessoo baratuu herregaa guddoo jaalata. Gurbaan kun ganna 10tti yuniversti seene.
Obboleessi ijoollee kanaa, dargaggoo Biqilaa Sirnaa, Onkololeessaa bara 2012 waa’ee eegdonni falmaa mirga uummataa Jawaar Mohaammad kaasuuf murteessuu irratti hiriira mormii Ambotti geggeessame irratti humnoota naga-eegumsaan ajjeesame.
Obboleessii lakkuu Vindman Traamp itti dabalanii hojii irraa ari’an.Kana malees Gordon Sondland kan bara 2017 Traamp kakatanii aangoo qabatan Dolaara Miliyoona gumaachanii turan fi gamtaa Awuroopaa Braasels jiruutti Ambaasaadara Amerikaa turan hojii irraa ari’an.
Obboleessi isaa Driss Oukabir kaleessa kan qabame Barseloonaa irraa gama kaabaatti fageenya km 100 irra bakka jiru Ripoll jedhamutti qabeme.
“Obboleessi Koo Miseensa ABO Waan Ta’eef Abbaa Fi Haadha Koo Ajjeesan”: Sintee Asshaagire
Obboleessi koo miseensa WABO waan ta’eef maatii koon fidaa jedhanii yeroo hedduu hidhaa fi reebichaan hiraarsaa turan waan ta’eef kan na duraa ajjeese raayyaa ittisa biyyaa fi poolisii addaa Oromiyaa ti jette Sinteen.
‘Obboleessikoo utuu gabaa keessatti diriirsee gurguruu boombiin itti darbatamee du’e. Yoo kana argitu haadhi warraa koo ka garaa qabdu naasuun dhukkubsatte.’ Eefreem – Daldalaa Mooyyalee Baqatee jiru.
Obboleessi Muummicha Minsteeraa Briteen Aangoo Gad Dhiisan
Obboleessi obbo Abdii, Obbo Gammachuu Raggaasaa immoo, “akkataan qabinsa isaa mana hidhaa keessumaa, maatii fi abukaatoo isaa waliin akka walitti dhihaaatee dubbachuu danda’u mirgi isaa akka eegamuuf manni-murtii ajajeyyuu ammallee meetira soddoma caalaa itti dhihaannee dubbisuu hin dandeenye,” jedhu.
Obboleessi weellisaa Hacaaluu Hundeessaa, Habtaamuu Hundeessaa, “Hacaaluun haqa Uummata Oromoo dubbachuusaan waan ajjeefameef, haqni isaa akka bahun barbaada” jedhe.
Obboleessi Wright, Dallas Bryant sirna dungoo qabsiisuu kaleessa galgalaa irratti argamuun akka jedhetti poolisiin attamiin qawwee dhugaa fi kan laastikaa walii wallaala.
Obboleetiin Alii diqqoon Rahman Alii:Alii gaafa diqqaa dhakaan na hadhii naan jedha, hin maraatee jedhaan dhakaan ani hadhuun tokkolleen isa hin dhahu jalaa miliqaa
Obboleetiin Ganzabee Xurunesh Dibaabaa dorgommii Olompikiitit marroo sadii moote.Firii isii ka akka Daraartuu Tulluu faatilleen warra addunyaa fiigichaan afaan qabachiise.
Obboleettii Dorgomaa Paartii Mormituu Keeniyaa Raayilaa Odiingaa ka taate Ruut Odiingaa qabeenya Koomishinii Boordii Filannoo irraatin miidhaa gaggeesite jedhamtee yeroo ammaa Abbaan Alangaa Mootummaa himannaa isheerratti banee jira.
Obboleeyyan Wallagga Bahaa Keessatti Xayyara Hojjetan
Obbolessi gar-tokkeen Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa, ka Kim Joong Un Har’a Maaleesiyaa keessatti ajjeesamuu, maddeen oduu Kooriyaa Kibbaa dubbatanii jiran.
Obbolessi Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Har’a Maaleesiyaa Keessatti Ajjeefame Jedhan
Obbolessi isaani akka dubbatanitti ijaaniyyuu garuu innis tahe abukaatoon isaanii itti dhihaatanii waliin haasa’uu hin dandeenye.
Obboleyti Tiyyaaf - Dhabbata Hojii Tola Ooltumaa Irratti Boba'ee Jiru
Obbo Lidatuu Ayyaalew Akka Himannaa Irratti Dhihaate Of Irraa Ittisan Manni-murtii Beellama Kenne
Obbo Lidatuu Ayyaalew meeshaa waraanaa eeyyama hin qabne qabatee argame, jechuun himatni irratti banamuun himamee jira.Himatni kun kan irratti bane abbaa alangaa Godina Shawaa Bahaa yoo ta'u himatnichi mana murtii oolaanaa godinaatti dhihaachuu isaa pirezidaantiin paartii Dimokiraatawaa Itiyoophiyaa Obboo Adaanee Taaddasaa ibsanii jiran. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Obbo Lidetuu Ayyaalew Irratti Himanni Haaraan Baname
Obbo Lidetuu Har’a Mana-murtiitti Dhihaatanii Jiran
Obboloota Elemoo keessaa sadii amma barnoota sadarkaa olaanaa hordofuutitti jiru. Quxubaa Jaakoob obboleettiin hangafa Elemoo, ‘Elemoon uumamaan kennaa dafee waa baruu akka qabu’ dubbatti.
Obboloota kana hundumaa keessaa Dr. Abiyyi barnootaaf fedha guddaa akka qaban akkasumas ijoollummaatti iyyuu ijoollee mannaa namoota gurguddaa wajjiin oolu kan filatan ta’uu ibsan.
Obboloota keenya kan Itiyoophiyaaf paarlaamaa isaanii fuul-dura dhaabadhee akkuman ibseetti, nuti walitti-bu’iinsa caalaa wal-ta’uu filachuu keenya akkuman dubbadhee ture har’as kanuman mirkaneessa jedhan ibsa kaleessa kennan kanaan.
Obbolummaa Uummataa Diiguuf Yaalamaa Jira: Bulchaa Godina Gaamoo
Obbo Maallichi namootni baanee galuuf humni mootummaa nu rakkise himata jedhus, sirrii miti jedhan, humnootni mootummaa bakka sakatta’I jirutti waraqaa eenyummaa gaafachuu male nami dararan hin jiruu jedhu.
Obbo Maammud Kannuu ajjeechaa bitootessa 10’nii kanaan abbaa isaanii ganna 60 Obbo Kannuu Qancooraatu duraa ajjeefame. Ammaa gaddarra akka jiranii fi abbayeen isaanii erga raayyaa ittisaan ajjeefamee angawootni mootummaa dhufanii waan takka akka isaan hin gaafannedha ragaa bahu.
Obbo Mahaammed Abdullaahii Abubakar baqataa Oromoo Sudaan ganna 8 oliif jiraataniidha. Isaanis yoo dubbatan mootummaan biyya sudaan eenyummeessaa baqattootaaf kennamu akka baafannu ajajee ofumaa ammoo yeroon nuuf kennuu didaa jiraa jedhan. Kanaanis baqattootni hedduun soda poolisii hojii dhaabanii manatti rakkataa jiru jedhan.
Obbo Mallas oduu gabaastootaaf ibsa kennaniin waldootiin kristaanaa gubamuun kan isaan yaaddesse ta'uu hubachisanii,dhaabbatooti amantii kan hawaasa musliimaa keessa gareen leellistoota hangi tokko akka jiran ni amanna jedhan.Gareen kwaareej fi leellistonni ka biroon walii-obsii amantii akka hin jiraanneef naannoo sanatti lallabaa akka turan ni beekna kan jedhan Obbo Mallas, lellistummaan islaaamaa fi gareeleen shoroorkessotaa kutaalee biyyatti ka biroo keessatti akka hin babal'anne gochuuf hordoffiin kan godhamu ta'uu hubachisan.Gama kaaniin immoo giddu galeessa bahaa keessumaa yemen keessatti mormiin mootummaa irratti gaggeeffamu mootummaa dadhabsifnaan Al-Qaidaa figareen leellistootaa naannoo sanatti jajjabeessuu malu jechuun sodaa qaban ibsanii jiru Obbo Mallas.Itiyoophiyaa keessaa fi alaa bulchiinsa IHADIG kan waggoota 20 lakkofsisee kuffisuuf yaaliin akka jiru kan ibsan mummichi ministeera Itiyoophiyaa deemsiiakkasii Itiyoophiyaa keessaa irratti kun hin hojjatu.Garuu yeroo kana jennu moo kanneen yaalii godhan hin jiran jechuu miti jedhan.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Obbo Mangistuun namootni marti rasaasaan akka rukutamanis dabalanii mirkaneessanii jiran. Dubartiin ulfaa rasaasa raayyaa ittisa biyyaa dhukaaseen rukutaman aaddee Buluddee, isaanis daa’ima isaanii ganna 3 waliin manaa bahanii hojiif utuu deemanii akka rasaasaan rukutaman dubbatu.
Obbo Margaa Dabaloo ogeessa tajaajiila eegumsa fayyaati. Narsummaa ( clinical nurse) digrii jalqabaa barnoota waa’ee qorichaa ykn Dawaan (pharmacy)digrii lammataa qabu. Faarmaasii ofii bananii hojjataa ituu jiranii yeroo lama hidhaman. Inni Jalqabaa baatii sadiif ture. Yeroo lammaffaa qabamuuf jedhan dararaa duraan irra ga’e jiluun naannoo gadhiisanii badan.
- Obbo Melaakuu Aallebel – Ministara daldalaa fi
Obbo meles akka jedhanitti karoorri dinagdee Ethiopia kan waggoota shan dhufuuf qabdu innii boodanaa ka midhaaan nyaataaf gargaarsa alaa irratti hirkattu xumuraan ga’a. Abdiin keenya waggoota shanan itti aanu keessa ofii keenya kan ga’u qofa utuu hin taane alattis erguu kan dandeenyu oomishuu dha jedhanii jiran. Paartiin obbo Meles IHADEG filannoo ebla darbeetiin barcuma paarlaamaa 547nuu injifatee salphaa dhumatti aangootti deebi’e.
Obbo Melles akka jedhanitti torbanneen hanga tokko dura kabajamoo muummichi ministeerichaa gara Afriikaa kaabaatti imaluu dhaan “ededa haa diigna, rigicha haa ijaarra” yaada jedhuun kan jalqabame sochiin lammiiwwan Itiyoophiyaatu jira.
- Obbo Mellesee Alamuu – Ministara Albuudaa fi Inerjii
Obbo Melles garuu, yaada kana hin fudhanne. Kanneen “shororkeessota jedhamanii himataman irratti ragaaleen dhihaatan ragaalee sirrii fi hin shakkisiisne” jedhu.
Obbo Migbaaruun akka jedhanitti uummati utuu hin fedhin naannoo qooduun dimokraasii miidha. Uummatis komee kaasa kan jiru sababaa kanaafi jedhan.
Obbo Mikaa’el ABOn mareen kun rakkoo kanaaf furmaata akka fidu akka amanu, darbees milkaa’insa isaafis waan irraa eegamu akka bahullee dabalanii himanii jiru.
Obbo Mikaa’el tarkaanfiin kun guyyoota darban kanallee itti fufuu eeranii Qonsiilaan Itiyoophiyaa maaliif akka qabeenyi lammilee Itiyoophiyaa qofti xiyyeeffannoo keessa gales ni gaafata jedhan.
Obbo Misbaa Ahmed barreessaa hawaasa baqattoota Oromoo kan Afriikaa Kibbaa duraaniiti.Obbo Misbaan dabalanii mootummaan biyyattii tarkaanfii fudhachuun sirrii ta’ee garuu haala seer maleessaan ta’uun lammilee biyyattiitti baqatanii jiruuf carraaqan hedduu miidhaa jiraa jechuun dubbatan.
Obbo Mohaammad Cilaaloo ammoo daarektera hujii raawwachiiftuu hawaasa waldaa Oromoo Washington DCti.
Obbo Mohaammad Yuusuf bulchaa ganda Qorkeeti. Akka innii jedhutti ijoolleen dhumatan ibsee ollaa isaaniitti galchanitti gammadanii wal yaamanii gargaarsaaf dhufan.
Obbo Mohaammed Abbaa Koodaa hoogganaan waajjira qonnaa fi qabeenya uumamaa godinichaati.Weeraii kun Jimaataa jalqabee aanolee Booranaa hedduu keesatti mullataa jira jedhan.
Obbo Mohaammed Abdullaahii baqataa lammiin Itiyoophiyaa ganna 30 ol buufata baqataa keeniyaa lameen keessa jiraatani. Akka mootummaan dargii kufeen biyyaa baqachuu ka himan obbo Mohaammed, buufata baqattootaa Kaaba Baha Keeniyaa jiru Dadaab keessa ganna 25, buufata Kaakumaa keessa ammoo ganna 5 ol akka jiraatan dubbatu.
Obbo Mohaammed Abdullaahiis ganna 25 oliif buufata baqataa keessa jiraataniiru. Amma Kaakummaa bakka Kaaloboyee jedhamu jiraataa akka jiran ka himan obbo Mohaammed murteen kun hundaaf haarayaa jedhu.
Obbo Mohaammed dabalanii keessumaa Aanotii Godina Booranaa keessaa yaa’aballoo fi Taltalleen warra midhaan nyaataa omishan waan ta’aniif weerarri hawaannisaa kun aanotii kana lameen keessatti utuu balaa guddaa hin geessisin mootummaan akka dhaqqabu gaafatanii jiru.
Obbo Mohaammed dabalanii torbee darbe kana dubreen ulfaa lammiin Itiyoophiyaa takka bakka eenyummeessaa kana baafatanirratti kuftee lubbuun ishee akka darbellee himu.
Obbo Mohaammed hawaannisi kun kallattii Somaaliyaa fi Keeniyaan gara godina booranaa akka seen himanii ummatni, qaamni nagaa kabachiisu, poolisii fi hojjettoonni mootummaa hawaannisa kana ariyuuf itti jiruu jedhan. Ta’us garuu hawaannisni kun humna ummataa ol ta’ee jira.
Obbo Mohaammed silaa sagantaa Yuunaytid Isteetis ittiin baqattoota ofitti fudhattuun jiruu baqaa warra obbaafatan keessaa tokko. Abbaan Ijoollee shanii, keessumaa ganna afran darban bulchiinsi Prezdenti Trampi duraanii sagantaa kana waan cufee tureef abdii kutannee jedhu.
Obbo Mohaammed Xiyyaarri qoricha roobsuuf qophaaye ga’aa akka ta’e himanii garuu irra deddeebiin bakki hawaannisi kun bulu ykn turu adda baasuun baayyee rakkisaa tahuu dubbatu.
Obbo Mohammed dabalanii ijoolleen isaan buufata baqataa keessatti horatan dhimmuma kana waan isaan gaafataniif sanaafi deebii kennuun akka isaan dhiphisu dubbatan.
Obbo Mollaan dura taa’aa sochii keenya sochii dimokraasummaa uummata Tigraay ture. Dhaaba keenya gamaaggamni dadhabinni fi gaaffileen akkasumas jijjiiramni bulchiinsaa waan tureef aangoo irraa bu’uu isaa waan hubateef humnootii xiqqoo qabatee gara sudaanitti baqate jedhan.
Obbo Mollaan Ertraa keessa kanneen jiran mormitoota mootummaa Itiyoopiyaa basaasaa turan jechuu dhaa gaaffii jedhuuf obbo Mekonnen Tesfayee deebii kennaniin:
Obbo Moluu Culuqqee; Itti gaafatamaa Waajjira galii Ka Aanaa Mi’ooti/ Daldalli harree kanaan dura aanaa san keessatti raawwatamaa akka ture mirkaneessan. Duraan gaafa dhufan guyyaatti harrootni gara 300 Mi’oorraan gara Keeniyaatti qaxxaamuraa akka turan eeran.
Obbo Moluu Diimaa Laaboraatoorii kanaaf humna namaa dabalatee waanti kaan guutameefii jiraa jedhan. Ammaaf hojjettoonni Ministeerri Fayyaa gulantaa dandeettii isaanii madaalee adda baase lama hojii laaboraatoorii kana gaggeessaa jiraachuu himanii fuulduraaf ammoo humna namaa laaboraatoorii kana keessa hojjetu gara nama jahaatti ol butuuf itti jirraa jedhu.
Obbo Moluu Laaboraatoorii kana hospitaala Mooyyale jiru keessatti sababa hin dhaabamneef yoo ibsan, meeshaan laaboraatoorii beeyladaa magaalaa Yaa’a Balloo jiru dhimma kanaaf akka oolu waan ta’eef jechuun deebisan.
Obbo Moluun dhibeen Kooronaa kun erga mullatee as daldalli kun akka durii deemaa akka hin jirre ifoomsanii, warri harree fayyaa Itiyoophiyaatii keeniyaatti daldalu kun garuu gabaa qalmaa ka Keeniyaatti akka dhiyeessu odeeffannoo qabnaa jedhu.
Obbo Moluun warra namoota kana faana wal qunnaman mara adda baasaa akka jiran himanii haga yoonaa Goomoleerratti namoota 33, Mooyyaleerratti ammo namoota 29 adda baasnee saamuda irraa fuunee qorataa jirra jedhan. Obbo Moluun aanotii dhibee kanaaf saaxilamoo ta’an aanotii daangaa Keeniyaarratti argaman fi warra naannoo geejjibaarra hojjetuuf qorannoo taasisuun tatamsa’ina dhibee kanaa ittisuu yaalaa jirras jedhu. Namootni dhibeen irratti argame dhiirotni afurii fi dubartoonni lama amma Hospitaala Mooyyalee jiru. Dookter Gezzaahny Isheetuu; Meedikaal Diirekteriin Hospitaala Mooyyalee namoota kanaaf hordoffii barbaachisu taasisaa jirra jedhan.
- Obbo Mootummaa Maqaasaa – Ministara Ittisaa,
Obbo Mulaatuu Gammachuu itti aana dura ta’aa KFO akkasumas Obbo Qajeelaa Mardaasaa itti gaafatamaa sab-quunnamtii ABO waliin Gaaffii fi Deebii Gaggeefame Caqasaa
Obbo Mulgeetaan,ka ufiifuu dhiyoo hujii tanatti dhufee jedhu, rakkinnii jiru hinuma jiraa waldaan kun keennaa walumaan jabeeffannaa jedha.
Obbo Muluqen maree kanarratti Konkolaachsitoonni Itiyoophiyaa bakka bu’aa isaanii hirmaachuu eeranii hojiin mi’a Itiyoophiyaaf Jibuutiirraa fe’amu ka amma adda cite jiru akka jalqabamus walii galameera jedhan.
Obbo Muluqen yoo dubbatan, “Meeshaan fe’umsa buufatarratti fe’u miidhamee waan tureef mootummaa Jibuutiirraa warri argaman meeshaan kun dhiyootti suphamee rakkoon furama nuun jedhanii jiru argamanii, gama biraan Konkolaachistoonni dirqami biyyaa itti kennamee mootummaan Jibuutii buufatarratti garuu sirnaan nu tajaajilaa hin jiruu, bakka Buufata doonii kana manneetiin nyaataa hin jiran jedhanii komii dhiyeeffatanii jiruu, gama Jibuutiirraa warri argaman yeroo dhiyootti waan kana furra jedhanii jiru; kan ilaallu ta’a sana’’ jechuun dubbatu.
Obbo Muniir Durii itti gaafatamaan waldaa Kiffiyaa jedhamuu namoonni bakkuma jiraatan irraa baasii kana baasuu ka danda’an ta’uu illee ibsaniiru. tajaajilli kun magaalaa keessa kanneen jiraatan qofaaf utuu hin taane namni mobaayila qabu martinuu fayyadamaa waan ta’eef baadiyyaa illee ofitti haammata jechuu dhaan tajaajila korpreetiif waldaa kiffiyaaf itti gaafatamtuu kan ta’an aadde Miriyaam Seiid VOAf ibsaniiru.
Obbo Musaan akka jedhanitti bakki leenjii sun kan ijaarame naannoo sana gama kibbaa fi gama kaabaa naannolee daangaa Sudaan irratti kan argamu Asoosaa ganda Gangan jedhamu laga Zaalaan jedhamu bosona keessatti ta’uu dubbatanii, manneen 100 ta’an ijaaramanii leenjiin keessatti kennamaa ture jedhan.
Obbo Musxafaan akka dubbataniitti uummattoota somaalee fi Amaaraa addaan baasuuf hedduun hojjatamuu ibsan. kunis bu’aa siyaasaaf jecha otoo hin taanee qabatamaan kan hubannee fi seenaa dogoggoraa akka ta’e hubanneetu jedhan.
Obbo Naahwiin waa’ee balaa dhaqqabee yoo dubbatan balaa kanaan qabeenya bade fi lammii Itiyoophiyaa miidhame adda baafachuun rakkisaadha jedhan. Warri naannoo ka badii kana geessiseefis torbee achi aanu waldhabbii poolisii biyyattiitii fi baqattoota Afriikaa kibbaa jiraatan gidduutti mudate haaloo bahuun wal akka qabatus dubbatu. Namootni balaa dhaqqabsiisanis humna nageenya kabachiisuu ol turanii jedhu.
Obbo Naasir Anwaara Hamzaa,itti aanaa daarektera olaanaa majida Toofiq,Amerikaa kutaa Minisootaa (MN) jiruuti.
Obbo Nabiyyuu Sihhuul Mikaa'eel itti gaafatamaa waajiira Badhaadhinaa dame Tigraay ta'anii akka hojjatan ramadamuu isaanii gabaafamee jira.
Obbo Nageessaan balaa Kanaan lubbuu namaa fi beeylada irra wanni dhaqqabe akka hin jirrellee dabalanii himanii jiru.
Obbo Nageessa Gurraacha Itti Gaafatamaa Waajjira ODP Aanaa Girjaa ibidda kun haga yoonaa miidhaa inni geessise baruun hin danda’amne jedhu.
Obbo Nahwiin himati lammilee Itiyoophiya kun harka mana murtee waan jiruuf yoomitti murtee akka argatan beekuun rakkisaadha jechuun dubbatan.
Obbo Nahwiin qabeenya baqattoota ilaalchisee gaaffii gaafatamaniinis haga yoonaa baqattoonni hojii isaaniitti waan hin deebi’iniif qabeenya duraa bade kana jechuun hin danda’amu jechuun dubbatan. Ammas baqattoonni magaala Johaanesburg jiraatan ka yaada isaanii nuuf kennan haalli jiru ammaa sodaachisaa dha jechuun dubbatu. Moosisaa Gaaddisaa lammii Oromoo Johaanesburg ganna kudhaniif Johaanesburg jiraatedha.
Obbo Nawaawiin akkasumas Obbo Faanos rakkoon kun yoo hammas mullate warra waan nyaatu dhabee rakkate gargaaruun itti fufaa jedhanii jiru. Obbo Faanos tumsa gargaarsaaf dhaabbata godaantotaa IOM
Obbo Nawaawwiin gochi saamichaa lammilee biyya Alaa Afriikaa kibbaa jiraatan irratti fulbaana darbe mullatee ture amma gab jechuu dubbatanii, hanni dhumaa wagga keessumaa mudde keessa mullatu ture barana akka hin turre dubbatan.
Obbo Nawaay baroota 1970taa kaasee Baankii Misooma Itiyoophiyaa fi Komishinii Karooraa keessa waggootii dheeraaf tajaajiluun isaanii ibsamee jira.
Obbo Nawaay Gabra –AB Du’an Boqotan
Obbonboleettii - Sirba Dhaggeeffattootaa fi Daawwattoota Biratti Jaallatama Guddaa Argatte
Obbo Nebiyaat akka jedhanitti erga balaan sun dhaqqabee booda embsiin Itiyoophiyaa Jabuutiitti argamu garee hundeessuu dhaan gara lafa balaan sun itti dhaqqabetti sosso’ee hoogganoota sadarkaa ol aanaa fi hoogganoota IOM fi kan waldaa fannoo diimaa addunyaa waliin ta’uu dhaan namoota balaa sana irraa oolan dubbisaniiru jedhan. Balaa kana irraa kanneen hafanii fi lubbuun darbe meeqa akka ta’an ibsaniiru.
Obbo Nebiyuu Suhuul Mikaa’el itti gaafatamaa waajjira badhaadhinaa naannoo Tigraay VOAf ibsa kennanii jiru. Paartii badhaadhinaa Tigraay dabalatee sadarkaa biyyaa fi naannootti kanneen sosso’an miseensota paartilee siyaasaa kan of keessaa qabu kaabineen yeroo hundaa’ee hojii jalqabuu isaa obbo Nebbiyyuun ibsanii jiru.
Obbo Nigaatuun Humni Ittisaa Poolisoota naannoo Oromiyaa Magaala Mooyyalee jiran irraa meeshaa hiikuu himanii, gama poolisootaa Naannoo Soomaaleerraa hidhannoon hiikamuu haga yoonaa odeeffannoo qabatamaan akka isaan hin geenyellee dubbatan.
Obbo Niguseen, ogeessa gameessaa fi kanneen akka lakkoobsa Awurooppaatti Fulbaana bara 1982 tajaajila raadiyoo Afaan Amaaraa VOA keessatti hundeessan keessaa tokko yoo tahu, sana duras tahe sana booda maqaa raadiyoo “Getaahun Taammiraat” jedhuun dhaggeeffatoota Raadiyoo miliyoonaan lakkaawaman biratti beekama ture. Booda hoogganaa kutaa Afaan Amaaraa tahee kan hojjetee fi waggoota hedduudhaaf hoogganummaa sadarkaa adda addaatiin kan VOA tajaajile – Obbo Nugusee Mangashaa, daarektara Damee Afrikaa tahuun dhalata Afrikaa isa jalqabaa ti.
Obboo Abbaanduulaa bara hedduu afi-yaahii paarlaamaa Itoophiyaa tahee hojjate.
Obboo Abdallaan nama ijoollee isaa nama sadi waliin hujii tana tolaan warra hujii sun hojjatu gargaaruuf dhufe.
Obboo Abdii Ahmed,bulchaa aanaa Gursumiiti.Aanaa kana keessaa manneen barnootaa kutaa 1-8 ka 11 tahanitti lola Liyuu Hayiliif ijoolleen barumsa dhabde jedha.
Obboo Abdii Mohaammad ammoo 'mana hidhaatii bahuuf hin yaalle' jedhe.
Obboo Abdiin bahee jennaan eegee media Itoophiyaa keessa hojjate. Mootummaa IHADEG dhufee jennaan obboo Abdiin Itoophiyaa bahee
Obboo Abdii Yuuyyaa warra rakko himachuuf Finfinnee dhufe keessaa tokko.
Obboo Aberraa haatii isa qofa qabdi isiilleen hin jirtuu ufillee hin warrine.Du’aa fi jidduu baatee amma maan jechu feeta jennaan
Obboo Aberraan akka inni jedhutti firaa fi fiixaallee lafaa hin qabu haatilleen isa qofa dhaltee isiilleen hin jirtu.
​Obboo Addunyaa ‘abbaa gurraachaa’ isaa ganna 23 rakkoo 'Oromootiif falmachuuf' miilota isaa nama 5 waliin deemuu waraani dargii Suudanitti qabe, bara 1976.
Obboo Addunyaa fa ji’a diqqaa achitti hidhanii mana hidhaa EeritiraaSembelgeessan.
Obboo Addunyaa Magarsaa ‘Abbaa Gurraachaa’ qabsoo Oromoo bara 1976f Suudanii qaban lafa jalatti hidhan, dhiyoollee Karchallee bahe
Obboo Adoolaa Miheessaa itti gaafatamaa biiroo dhimma nagaa Godina Gujii Bahaati.Akka jecha isaatti rakkoon jiraachuun mirkana,fedhii daangaa baballifachuutti jira.Rakkoo jiru karaa seeraa fi nagaatiin faluuf itti jiraa jedha.
Obboo Ahmed Yaasin itti aanaa itti gaafatamaa dhimma nageenna aanaa Cinaakseniiti.
Obboo Albdulakim Aliyyii,itti gaafatamaa biiroo koominikeeshiinii godina kanaati.
Obboo Alemaayyoon Paarlaamaa Itoophiyaatti ministera deettaa dinagdee fi maallaqaati.ABOn ammoo hidhaan mootummaa Itoophiyaa kun waan bara ufiitiin dheereffatuu jedha.
Obboo Aseffaa Kitil itti aanaa itti gaafatamaa hawaasa Oromoo Washington,DCti.
Obboo Asmellaash W/Sillaase fi Koloneel Kiroos Hagos faatillee warra waardiyaa fi eegumsa isaanii waliin fixan akka ibsa mootummaatti.
Obboo Baacaa Raajjii daarektera koominikeeshiinii ministera albuudaa,gaazii uumamaa fi bobahaati.Akka jecha isaatti duruu afaanumaan akka warshaan ummataa faaydaa kennu itti himan malee seeraan jabaan hin jiru jedha.
Obboo Baqqalaa Garbaa Faa Harra Mana Murtii Federaalaatti Dhihaatan
Obboo Baqqalaa Garbaafaa Irratti Himannan Baname
Obboo Baqqalaa Garbaa fi miseensoonni Kongiresii Federaalawaa Oromoo (KFO) mana hidhaa keessattii akka malee dhaanamuu isaanii mana murtiitti himatan. Manni hidhaa Qilinxoo erga gubatee as yeroo duraatii han mana murttiti dhihaatan miseensonni paartii KFO kun fedhii isaanii malee, dirqiidhaan gara mana murtii fidamuu isaaniis ibsanii jiru.
Obboo Beqqeeleen haajaa Amerikaa dhufeef fixannaan,hujii ufii ta durii, barsiisaa Ingilifffaa yuniverstii Fifnfinneetti deebi’uuf eeyyama waan argadhfee Fulbaan keessa
Obboo Beqqelee faan mataa haadatanillee mana hidhaa keessatti wayaa gurraatti naqachuu dhowwamuu isaanii maatii fi war achi dhaqee gale irraa dhagahee jedha obboo Wondimmuun.
Obboo Beqqelee fi miilota isaa rakkoo hiriira mormii barattoota Oromoo ji’a afurin duratti jalqabdeen irratti dhalatte jedhanii shakkanii hidhaan jiran.
Obboo Beqqelee Garbaa,itti aanaan itti gaafamtaa paartii Kongireesii Oromoo dhiyoo hidhaa bahe,Washington,DC kora OSA(Oromo studies association) Kora Qorannoo Oromo, irratti keesummaa ulfinnaa tahee dhufe.
Obboo Beqqeleen faatii asiin duralleetti mirgaa keenna nuu hin eegamne jedhanii Amajjii dabarte keessa midhaanii fi bisaanillee lagatan.
Obboo Beqqeleen fa tana waliin marro lama mana murtii kana fidan jedhan.Akka Meleskachoon yoo jari mana hidhaatii gadi bahu karaa irratti eegadhee gaafadhe jedhetti dubbii Obboo Beqqeleen faa akka poolisiin qoratuuf beellama guyyaa 28 kennaniif.
Obboo Bereket dhiba dhiiga nama itichuu fi dhiba onnee qabaachuu himatee akka dubbii tana Finfinnee,fulaa maatinisaa jirutti laalaniif gaafate.
Obboo Bereket Simoon fi Taaddesee Kaasaan yakka gugurdaa 4 fi birrii biliyoona 2 olin himatanii naqaashii itti yaammachuutti jiran
Obboo Bereket waan himataniin ya mormate obboo Taaddeseen aramaan dura “tana irratti womaa jechuu hin dandahu,” jedhe armaan ammoo ya mormate.
Obboo Biraanuu Hurrisaa Faanaa Broodkaastiingi Koorporeetitti daayreektarii kutaa Afaan Oromooti. Dhimma gaazzexeesotoota sadeenii laalchisee dubbisneerra.
Obboo Bitsi’aatee Tarrafaa, Daayrektarii dhaaba kanaati. “Ibsa atattamaa baasuun han barbaachise qorannoo gochaa jiru fixnee odoo hin ta’iin hammiina haala lammiwwan buqa’anii keessa jiranii laalleeti” jedhee, keessumaatuu moosina gannaa, oggaa roobniif qorri jiru kana keessaa namoonni alatti baafamuun isaanii waan yaaddessaa ta’uu dubbata.
ObbooDasaalanywalii-galteen fi mariin oomishtoota, warra buna biyyaa alaatti ergaanii fi warra biyya keessatti buna gurguruu irratti boba’an hirmachisu gochuun barbaachisaa dha jedhanii, dhaabni oomishtoota bu’aa argachiisurratti xiyyeeffatu barbachiisuu dubbatan.
ObbooDejenee Xaafaabarreessaa KFO warra hardha akka waasiin gadi dhiisan hajajan keessaa tokko. Eegii hidhamee yaayyuu ture mana hidhaatti dhibamee COVID-19 irratti argame jedhameellee eegee ammoo dhiba sunillee irraa dhaban. Isallee qabdii birii kuma 10,000n gadi dhiisuuf hajajan.
Obboo Didhaa Dirribaa daarektera Bosonaa fi Qabeenna Uumama Oromiyaati. Warra kora kana dhaqee gale keessaa tokko.
Obboo Dinquu birrii 3,000n namii kenneef walirra buufatee mana barumsa sadarkaa tokkeessoo,amma fulaa saddeetti jaaran jaarrate. NFYD,qubee qaraa maqaa ijoollee obboo Dinquuti.
"Obboo Dinquu Dayyaasaa ' ""abbaa hiyyeessaa' nama waan hedduun faarsan.Investimentiin isaa hagii guddaan baranoota Yuniverstiin isaa, Rifti Vaaliin damee 40 calaaa Itoophiyaa keessaa qabdi,tana keessaa 30 oli Oromiyaa keessa.Akka qonnaan bulaan waldaan ufi jaaree investera tahu waldaan jaara."
Obboo Dinquu Dayyaasaa,abbaan Naa’ol, dureeyyii Oromoo gargaaruun maqaa baafatan keessaa tokko.Abbaan Naa’ol durii km 10 oli baaddiyaa keessaa miilaan deemee barate.
Obboo Dinquu Dayyaasaa barattoota Oromoo yuniversiti Jijjigaatti hin dachaane yuniversiti ufiitti tolaan barsiisa maatii achii baqatanii ammoo qarshii miliyoona 12 kenne
Obboo Dinquun Itoophiyaatti yuniversitii fi manneen barnootaa hedduu jaaree biyyaa malkaa dabarsee qophii itti aanutti itti deebina.
Obboo Dinquun miliyeenera tahaa jedhee hin hojjannee “ Anis bara tokko hojjadhee nama tahaa jedhee yaadaa ture,” jedha.
Obboo Fayisaa Teshoomee jiraataa aanaa Mi’ooti.Jiraattonnii magaalaa Mi’oo eela dhaabbileen tola ooltotaa qotan magaalaan irraa haga kilo meetira 5 deemnee harreetiin waraabbann jedha.
Obboo Filaataa Giggisoo barsiisaa seeraati akka jecha isaatti naannoon tun hajaja seera waraanaatiin buluu hin malle.
Obboo Gabiin gara Adaamaatti sana booda immoo gara Finfinneetti geessamuun Roobii kaleessaa fi Kamiisa har’aa mormii kaasisee jedhu jiraattonni.Mormii gaggeeffameen dargaggonni shan qabamanii mana hidhaa Abboomsaatti ergaman jedhu. Bulchaa magaalaa Golgootaa Obbo suulxaan Huseenii fi bulchaan aanaa martii Obbo Wadoo Mannaa deebii akka kennan kan gaafataman ta’uus fedhii hin agarsiifne.
Obboo Garramuun ammoo koreen gargaarsaa biiroo pirezidaantiin Oromiyaatii haga aanaatti “koree manaa maree sodaa balaa Oromiyaa,” jedhanii yayyaban guyyuma guyyaan waan namii keessa jirtu oli dabarsitiif.
Obboo Garramuun ammoo rakkoon akkanaa quba qabaachuu qofaa mitii warrii warrii balleessaa akkanaatiin irratti mirknanooftelee ummatinuu balleessaa itti muruutti jiraa jedha.
Obboo Garramuu Oliiqaa,itti aanaa Koomishineera koomishiina waajjira hooggansa soda balaa Oromiyaati.
Obboo Geetachoo Asaffaa fi miilotaa isaa amma hajajii itti bahe kun warra aramaan dura hin qabamin.
Obboo Getachew Radaa sababnni Eeriraan dubbii kaasteef gabaasnni dhitta mirga dhala namaa mootumman Eertiraa lammiiwwan biyyichaa iratti geechiisaa jiru Mootummota Gamtoomanitti, komishiniin mirga dhala namaatin dhiheenya kana waan baheef, addunyaan akka san dagatee kanatti gurra qabuufi jedha.
Obboo Gezzahaanyi DabaleeMinisitrii Saayinsii fi Barnoota Olaanaatti itti gaafatamaa ijaarsa hujii yuniversiti Booranaati.
Obboo Gosaa Baalchaa itti aanaa itti gaafatamaa bulchiinsa magaalaa Adaamaati.
Obboo Guyyoo Galgaloo itti gaafatamaan Ijaarsa Dh.D.U.O godina Booranaati;
Obboo Hayilee Maariyam Dessaanaannoo dhiyoo tana hujii misoomaa dhumatte e’eebbisiisaa haaraa jalqabuuf deemanii ammoo dhagaa yayyabaa kaahaa deemuutti jira.
Obboo Hayilee Maariyam:Itiyoophiyaan ISIS tahee AL-Shabaab Dhaabuuf Humna Barbaachisaan Chochooti
Obboo Haylamaariyaam dabaluudhaniis, komaandi poostiin labsii yeroo atattaamaa kana hoogganus waajjira muummee ministirii jalatti dhaabbachuu isaa fi balliini qabiyyee labsiichaa fun-duratti ifa han godhamu ta'uu beeksiiseera.
Obboo Huseen Bultum itti gaafatamaa waajjira bulchiinsa aanaa Fantaalleeti. Rakkoon Karrayyuu adoo qoratanii woma yoosuu hiikanii taatullee nama akka dansaa qoratuuf dhaban.
Obboo Huseen Ibroo aanaa Madda Walaabuutti bulcha ganda Maddaati.“Torbee kana kallattii maraanuu lola nutti banan.Ganda Maddaa naannawa Madaallee jedhanitti kalee fi hardha nama sadii fixanii lama madeessan.”
Obboo Itafaa Namumaa jiraataa Waashingitan Diisiiti. Ji’a Eblaa darbe keessa vaayrasii koronaatin qabamee torban lamaa booda fayye.Ilmi isaa oggaa 3 garuu, vaayrasichi qaama isaa keessa jiraachuun qorannoodhan mirkanahuus mallattoon dhukkubicha irratti in mullanne.Haatii warraa Obboo Itafaa, Aaddee Aannanee Qaabataa fi intalli isaanii immoo COVID-19 irraa walaba ta’uun qorannoodhan mirkanaahuu natti himan.Muuxannoo isaanii marii Dilbata darbe geggeeffame kana irratti ibsaniiru. Laalaa.
Obboo Ittafaa Namumaa jiraataa Waashingitan Diisiiti. Ji’a Eblaa darbe keessa vaayrasii koronaatin qabamee torban lamaa booda damdamate.
Obboo Jawaar Mohaammad Ambootti odaaa dhaabe, Ginciitti dhagaa yayyabaa kaahe hardha ammoo pirz. Mulaatuu Teshoomeetiin wal mari’ate
"Obboo Jawaar Mohammad karaa isaanii, ""himannan narratti baname himannaa yakkaa odoo in ta'in ka siyaasaati,"" jedhanii dhadacha irratti dubbachuu fi biyyattii keessatti nagaha buusuuf hojiiwwan hojjachaa turan akka fakkeenyatti kaasuus dubbatan, abukaatoo Tuulin."
Obboo Jiloo Fantaallee warra lafaati. Dhiphu guddo qamna jedhee VOAtti hime.
Obboo Juneydiin mootummaa federaalaa keessatti itti gaafatama hedduu irra hojjatan.Biyyaa baqatanii bahanii hardha biyyatti deebihan.
Obboo Kadir-Huseen amma amaattiis buusii qarqaarsa lammiiwwan buqahanii karaa baankii guurramaa jiruuf godhan dabalatee, midhaan nyaataa gara godinoota Harargee fi Baaleetti erguudhan ,akkasumas qarqaarsa bifa tajaajilaatiin walumaagalatti qarqaarsa gara birrii Itoophiyaa miliyoona 15 ta'i kennuu isaanii dubbatan.
Obboo Kadir Jibboo,Poolisii magalaaa Nageellee Booranaati“Womaa quba hin qamnuu namii nu biratti hidhame hin jiru,”jedha.
Obboo Lalisaa Hiikaa naannoo Flooridaa oggaa kudha-lamaaf jiraatan. Itti aanaa itti gaafatamaa hawaasa Oromoo Flooridaa an waliigalaati. Haawaasni Oromoo nannoo san jiraatuu balaa gahe jala baheera jedhan.
Obboo Lammaa Magarsaatif Sirni Geggeessaa Qophaahe
Obboo Lammaa: Orommon rakkoo hedduu keessa baate asi geette.Dr., Abiy rakkoo Oromoo osoo barreessinee kitaaa kuma tokkotti baha.
Obboo Lammaa:Rakko bara dhibba hedduu keessa turre. Ammaan booda rakkoon kaleessaa, cancalii kaleessaa akka nutti hin deebine bu’uura kaahuu qamna.
Obbo olbaanaa Leellisaa fi Obbo Baqqalaa Garbaa wal’aansa fayyaa dhorkaman jedha Amnestii Internaashinaal
Obboo Lemmaa Magarsaadubbii dubbate keessatti akka injifannoon Oromoon argatte harkaa hin baane dhaamate.
Obboo Mangistuu Olii ogeessaa qonna Oromomiyaati. Isaa fi miilotii isaa fulaa hedduun yaa’anii qonnaan bulaan raammoo tana ufi irraa dhowwan gorsanii,raammoollee hin qoratan.
Obboo Mohaammada Abduu waldaa misoomaa kanatti itti gaaftamaa.” Dhiigatti dhiigaaf dhiiga” jennee gargaarsaan dhufne jedha.Jarii kun Harargee Bahaati fi Dhiyaa,Adaamaa fi Finfinnee dhaqee rakkoo namii baqate kun keessa jiru laale.Waan akka malee garaa nama hammeessaa arginee jedha.
Obboo Mohaammad Galgaloo Dubuluqi jiraata. Makiinaan kun nama haga 60 irratti mi’allee fa’atee adoo deemuu gara galee jedha.
Obboo Mokonnin ammoo mootummaan naannoo,ka Federaalaa fi ummatilleen rakkataa gargaaruutti jiraa jedha.
Obboo Mokonnin Leenjisaa Koomishineera Koomishiinii Yaaddoo Balaatii fi Qophaahinaati.Akka jecha obboo Mokonninitti nama miliyoona 2 fi kuma 49 fi 871 gargaarsa eegata.
Obboo Moluu Diimaa, itti gaafatamaa bulchiinsa hospitaala Yaaballooti.Namii kanaan madaahee hospitaala kanaan dhufan 59 kana keessaa 22 madaa didiqqoo wallaananiinii hospitaalaa baasan,ka madaa hamaamtuu oli dabarsanii kaan asuma Yaaballotti wallaanamuutti jiranii jeda.“Walumattu nama 14 balaan kanaan lubbuu dhabe.”
"Obboo Mulaatuu Gammachuu itti aanaan itti gaafatamaa KFO ti.""Qaamii kun qaama mootummaati.Mootummaan ufumaa badii aawwatee ufumaan ufi mirkanseessuun hindadhamu.Balleessaan kan kooti erga jedhee dubbate booda gabaasa kana baasuun fudhatamaa hin qabu.Qaamni walabaa tahe gabaasa kennuu qaba.”"
Obboo Musxafaa Abdulwahaad,daarkterii sab-qunnamtii Saayinsi fi Teknooloojii Itoophiyaati: “humna saayinsii fi teknooloojiin Leenji’e guddinna itti fufsiina qabu qabaachu Dandeenya.”
Obboo Muusaa Ahmed aanaa Gursumitti itti gaafatamaa damee nagaa waltitti buhiinsa ollootaa daangaati.
Obboo Muusaa Ahmed godina Harargee Bahaa,aanaa Gursumitti itti gaafatamaa nagaa olloota daangaa irrati.
Obboo Muusaan waraanii ittisa biyyaa jara gadi lakkisiise sun bulchoota aanaa Gursum Somaalee ka akkana isaan dhaansisan jedhanii qabee naannoo nu baasee qabeenna fuudhellee akka deebisan hajajee jedha.
Obboo Nagarii Leencoo itti gaafatamaa biiroo odeeffannoo mootummaa federaalaati.
Obboo Najiib Abbaa-Biyyaa Faan Doolara Biliyoona Hedduutiin Oromiyaa fi Naannolee Itoophiyaalletti Misooma Hojjachuutti Jiran
Obboo Salamoon nama hujii akkanaa tana biyya keessaa fi biyyaa alaallee hojjachaa bahe.
Obboo Sayid Zamaan godina Iowa magaalaa Siisitti itti gaafatamaa hawaasa Oromooti. Hawaasa isaanii waan hedduun galateeffata.
Obboo Sharafaddiin AbbaaJabal nama lafa hiriira itti bahuutti jiran, Hamburgi jiraatu keessaa tokko.
Obboo Sibihaat Naggaa,Dr.Kaasuu Ilaalaa,obboo Bellexee Taaffesee,obboo Taaddeee Hayilee faatillee itti gaafatamtoota mootummaa federaalaa dhiyoo tana baallii irraa guure keessaa haga tokko.
Obboo Taaddeseelleen waan keessa hin jirreen akka maqaa isa balleessan himatee akka dubbii tanallee mana murtii Finfinneetti deebisaniif gaafate.Innilleen fayyi-dhaba himate.
"Obboo Taammiraat Baqqalaa, daarektera koree Olompikii atileetiksii biyyoolessaati.“Xalayaadhaan nu gaheeraa. Federeshiinii atileetiksii Itoophiyaa gaheeraa. Hanga Sadaasaa dhufuu atileetotii amma 200 tahan qoratamu qabu jedhan.Akka atileetotii 200 qorataman ammoo Waldaa Federeshiinii Atileetotaa (IAAF) hajaje.Jarii kun ka shakkamellee mit."""
Obboo Tashitaa Tufaa bara 1992 gara Ameerikaa godaanan. Bu'aa bahii bayyee keessa darbanii amma abbaa qabeenya guddaa ta'an.
Obboo Teshoomee Jifaar bulchaa godina Gujii Lixaati. “Ani achi waan hin turreef quba hin qabu.Ijoolleen barumsa waldhowwitee wal rakkisaa jiraachuu isii quba qabaa. Ka hin barannaa fi hin barannu jidduutti,” jedha.
Obboo Waaqoo Afatuu itti aanaa itti gaafatamaa biiro koominikeeshiinii aanaa Mooyyaleeti. “Ummata gabayaa bahe irratti bombii darbatan buufataii konkolaataallee achii waan jiruuf namii hin baayyata.”
Obboo Waariyoo Goollcihaa bulchaa aanaa Liibaniiti. Akka innii gabaasa nuu ergan jedhee irraa VOA-tti himetti madooleen shan,madaan nama sadii hamaamtuu.
Obboo Wondimmuu Ibsaa,ka nama Oromoo hidhame hedduu abukaatoo tahee hojjatu akkana jedhee VOA-tti hime. “Kan jedhanii labsan,raawwii amma mootummaan Itiyoophiyaa kun ummata Oromoo irrattis tahe kan hiriira mormii karaa nagaatiin bahanii gaafatan irratti ajjeechaa,tumaa akkasunaam hacuuccaa taasisuu…manoota hajaja mana murtii malee barabbaruun mootummaan raawwatamu kana mormuuf labsan.”
Obboo Yilmaa Mangashaa itti aanaa itti gaafatamaa aanaa Gooroo Doolaati. “danagaa keenna irratti nama tokkotti du’e. Daangaa keenna gubbaatti dhuafanii(Liyuu Hayil) waraana banan,” jedha.
Obboo Yonaatan mootummaan Itoophiyaa dhaaboota gargaarsaa addunyaa adda addaa wajjin ta’ee namoota gargaarsa barbaadan gara miliiyoona kudhanii ta’u lafa gochuu isa yaadachiisee, biyoonnii biraas beela hammataa Itoophiyaa muudate kanaaf gargaarsa akka godhan wamichaa dhiheessera.
Obbo Qajeelaa Mardaasaa itti gaafatamaa dhimmi sab-qunnamtii ka Adda Bilisummaa Oromoo fi Obbo Mulaatuu Gammachuu itti aanaa dura ta’aa KFO waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Obbo Qanaasaa Raggaasaa Har’a Baatamanii Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Obbo Raayyaa Jinjimoo,daarektera olaanaa Waldaa Hawaasa Oromoo Chikaagooti.
Obbo Roobaan yuuniversitiwwan biyyattii keessa jiran kaan duukas, akkaataa barnootni kun eger itti baballatu fi gabbatrurrattillee mariyataa jirraa jedhan. Kana malees Yuuniversitiwwan naannno Oromiyaa keessa jiran barnoota kana bocuu, gabbisuu keessatti nuu waliin hojjetaa jiru, bu’aa barnoota nu kenninu ilaalanii isaanis barnoota kennuuf itti adeemuuf yaada qabu jechuun dubbatan.
Obbo Saalim ijoollee isaanii jahan keessaa shanan warri poolisiin to’ataman jedhan ijoollee shamarranii umriin ganna 19 gadi ta’uu himanii haga yoonaallee eessa buutee isaanii akka quba hin qabne himan.
Obbo Saaro namootni ajjeefaman marti umrii dargaggummaa keessa ka jiran ta’uu himanii jiraattonniswarraajjeefame awwaaluun dura mootummaan warra nama ajjeese seeraaf akka dhiyeessu eegaa jiruujechuun himanii jiran.
Obbo Saaroo Guttee Itti Gaafatamaa Waajjira Koomunikeeshinii Aanaa Miyoo, miseensonni raayyaa ittisa biyyaa ajjeechaa raawachuu dhugaa ta’uu himaniiru.
Obbo Said akka jedhanitti bulchiinsi aanaa lafa isaan qotataa turan hanga tokko nu irraa fudhate, jiraattota naannoo waliin illee qixa ilaalamaa hin jirru jedhan. dubbi himaan mootummaa naannoo Oromiyaa garuu qonnaan bulaan qe’ee ofii irraa buqa’e hin jiru jedhan.
Obbo saladdiin akka jedhanitti ittisa bishaanii guddaa tokkotu naannoo keenya waan tureef isatu cabsee waan ba’e nutti fakkaate ganama garuu lolaa bishaanii ta’uu isaa hubanne jedhan.
Obbo Shaambel Didhaa itti gaafatamaa nagaa aanaa Mooooti. Akka innii jedhetti ibddii kun akka gabaasa waardiyaatti waan suuqii keessaa ka’e fakkaata.Elektirikiin wal tuquu hin oolu jedhan. Woma taateefuu qorachuutti jiran.
- Obbo Shaanxiraar Abbaay – ministara misooma magaalaa fi manneenii,
Obbo Shaggaan akka jedhanitti Namni tokko daanagaa keeniyaa seennaan gaaffii tokko malee immigreeshinni Keeniyaa qabee Immigreeshina Itiyoophiyaaf kennaa jiraa. Fakkeenyaaf raga qabatamaa argameen dhiyoo kana nama 12 qabee immigreeshina Itiyoophiyaatti kennee, kaleessa immoo ijoollee 12 mana murtii Meeruutti dhiyaatanii turani, gara biyyaatti akka deebifaman taasisaman jedhanii, immigreeshina Itiyoophiyaa Moyyaalee jirutti erga kennamanii booda, Wixatuma darbe ijoollee sadii qabanii Immigreeshina itiyoophiyaatti kennan jechuu dha. Waanni amma godhamaa jiruu namni tokko daangaa cabsee as seennaan, gaaffiin biraa hin jiruu qabanii achi deebisuu callaadha jedhan obbo Shaggaan.
Obbo Shifarraaw Shugguxee fedhii isaanii dura teessumaa Sochii Dimokraatawaa Ummata Kibba Itiyoophiyaa irraa gadhisuu isaanii dhaabati oduu Faanaa beeksisan jedha.
- Obbo Shifarraw Shigguxee – ministara qonnaa fi qabeenyaa baayladaa,
Obbo Shimalis Abdisaa Godiina Baalee Dawwatan
Obbo Sibhaat Naggaa fi Kanneen Biroon Qabaman: Angawaa Waraanaa
Obbo Siiraaj ibsa sana booda gaazexeessota biraa gaaffii dhiyaate kan simatan yoo ta'u gaaffii fi deebii sanaan haalli itti mootummaan fonqolchamuu danda'u hin jiru jedhan.
Obbo Sileshiin VOAf akka ibsanitti kana ennaa jennu duuchaatti qeequu ykn mormuu qofaaf utuu hin taane imaammata filannoo ta’an lafa kaa’uu dhaan jedhan. Kanas paartichi barreeffamootaaf dadammaqiinsa kenneen kan beeksise ta’uu ibsanii, dhimmi ijoon uummata biyya tokkoo akka wal ta’u gochuu dha jedhan.
- Obbo Siraaj Fageessaa – ministara geejjibaa,
Obbo Siraaj Fargeessaa minister Deettaa abbaa taayitaa geejjibaa obbo Miliyoon Maatewoosiin bakka bu’uun isaanii ibsamee jira.
Obbo Soraa Galgaloo Hoogganaan Waajjira ODP Aanaa Mi’oo, koreen hundaayee ajajdoota waraanaa naannoo jiran waliin waldubbiirra jiraachuu isaanii VOA-tti himan.
Obbo Soraa Galgaloo hoogganaan waajjira ODP, Sagalee Ameerikaaf, loltoonni mootummaa kuni kaampii Mi’oo jiru keessatti to’annoo jala jiraachuu mirkaneeffanneerraa jechuun Sagalee Ameerikaaf himanii jiran.
Obbo Taaddesee Kaasaa Korpreetii Xiret jedhamuuf hoji raawwachiistuu yoo ta’an obbo Bereket Simoon immoo dura taa’aa boordii Xiret ta’uun waggoota hedduuf hojjetaniiru. Bulchitoonni duraanii lamaan har’a Finfinneetti kan argamu mana jireenyaa isaanii keessa qabaman.
Obbo Taajuun warri hidhamee balaan irra dhaqqabe kun lammilee Itiyoophiyaa dhiyeenya biyyaa baqatanii gara Yemen dhufaniidha jedhan. Dabalaniis Poolisiin Yemen dhiyeenya godaantotaa fi baqattoota Yemen keessa turan waraqaa eyyama jireenyaa yookiin ammo waraqaa baqataa hin qabdan jechuun hidhuutu nama hedduu hidhaaf saaxiles jedhan.
Obbo Taakkala Guutuu, kitaabuma Aadde Fittaalee irraa bitaniin ijoollee isaanii akka itti gargaaraman gochuun ijoollee isaanii keessaa kan hamma digirii 2ffaatti baratan akka jiran dubbatan.
Obbo Taammanaan waan kitaaba kanaa www. Gadaa.com,www.ayyaantuu.com fi waan akka akkaa irratti baase.
Obbo Taaree Areeroo jiraataa ganda Maalabi. Isaanis dhukaasa sanbata darbeen harka isaaniirra rukutamanii Hospitaalatti yaalamaa jiru.
Obbo Taayyee Danda’aa Dabalatee Kanneen Biroo Heedduun Hidhaa Ba’anii Jiru
[Obbo Taayyee Danda’aa Eessatti Akka Hidhaman Barbaannee Dhabne: Maatii]
Obbo Taayyee Danda’aa Eessatti Akka Hidhaman Barbaannee Dhabne: Maatii
Obbo tana malee yoo waan qonnaan bultoota naannoo kibbaa aanaa Gurra Fardaatii godaansianii irratti deebii kennetti deebiin bulchiinsii godina Beenchii Maajii kennee qajeeltuu jedhu.
Obbo Teewodroos Imbasiin Itiyoophiyaa Daar E Salaam jiru warra mana hidhaa Taanzaaniyaatti hafee jiru biyyatti deebisuuf hojjetaa jiraatus, garuu godaantonni seeran alaa ammas dhufanii harka poolisii biyyattiitti kufuun rakkoo ta’eera jedhan. Keessumaa godaantonni Itiyoophiyaa qabaman Naannoo Saboota, Sab – Lammoota fi Ummatoota kibbaa godinaalee Halaabaa fi Kambaataarraa ta’uu dubbatanii waan kana hirrisuuf qaamni hundi mootummaaf tumsuu qaba jedhan.
Obbo Teewodroos lammileen kun mana hidhaa Taanzaaniyaa kutaa bulchiinsa Iringaa jedhamu keessaa ka hiikaman ta’uu, danuun isaaniis dargaggeeyyyii ta’uu himanii hojii humnaa, sarba mirga namoomaa fi rakkoo hedduuf warra saaxilamaa turedha jedhan.
Obbo Teewoodroos Embasiin Itiyoophiyaa Daar E Salaam jiru karaa Embasii Moozambiik Taanzaaniyaa jiruu anagawoota moozaambiik argachuuf hojjetaa akka jiru eeranii, Embaasiwwan Itiyoophiyaa biyyoota kibba Afriikaa jiran waliinis wal dubbiirra jirraa jedhan.
Obbo Teferraa Mekonnin,warra balaa xuyyuuraa gama Itoophiyaa qoratu keessaa tokko.
Obbo Tsehaayeen magaalaa Aksuum keessatti Fuulbaana 15 bara 1943 dhalatan.
Obbo Tuuliin akka jedhanitti shaambuu keessatti walitti bu’iinsi akkasii barattoota gidduutti uumamee hin beeku. Walitti bu’iinsa gosaa kan jedhu illee ofii koof kuno galgala dheengaddaan arge jedhan. ijoolleen kun biyyattii gama kaabaa Tembeen irraa dhufan jechuu irra darbee ka biroo quba kan hin qabaanne ta’uu obbo Tuuliin ibsaniiru.
- Obbo Umarr Huseen – sadarkaa ministaraatti, daarektara ol’aanaa abbaa-taayitaa galiiwwanii fi gumrukii,
Obbo Umar Sulxaan Huseen bara mootummaan dargii kufe biyyaa baqatanii Jibuutiitti galuu dubbatan. Ijoollee shan akka qaban himanii haalli jiru amma rakkisaa ta’uu dubbatan. Isaanis, dubbii isaanii keessatti sodaan kiyya guddaan Kooronaan du’uu utuu hin taane isa beelli manatti nu fixutu nu sodaachise jedhu.
Obbo Waaqeen Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “Ilmi kiyya obboleessa isaa mana-murtiitti dhihaate barbaacha dhaqee achitti qabame. Gochaa yakkaa dharaatiin yakkamee mana-hidhaatti darbame. Yakka tokko malee reebanii na jalaa ajjeesan. Eega reebanii ajjeesanii booda, reeffa isaa Hospitaala Phaawuloos-tti gessanii, Koolejii Fayyaa achi jiru keessa kaa’an. Nutti bilbilamnaan yeroo reeffa fudhachuu deemnu, sammuun isaa buruqee, qaamni isaa dhidhiita’ee, garaan isaa baqaqee hodhamee ture. Onneen isaa faa keessaa fudhatameera jedheen shakka. Akka naaf qoratamu iyyataan jira,” jedhan.
Obbo Waaqoo Noolee qondaalii siyasaa ABO obbo Dawud Ibsaa waliin galu. Akka isaanii jedhanitti kara egdootaa hayyuu duree ABO motummaan kanaan dura ramadeefin manaa bahuu fi olseenuun akka hin danda'amne dhamsi nuu qaqabee jedhu.
Obbo Waaqumsaa Guutuu Itti Aanaa Hooganaa hidhattoota WBO ta’uu dubbatan. Obbo Waaqumsaan waraanni keenya kan lolu warra raayya ittisa biyyati jedhu. Kanaafis ajjeechaan Gumii Eldalloo qaama raayya ittisa biyyaarratti male jiraattota irratti miti jedhan.
Obbo Waaqumsaan Abbootiin Gadaa maree kana gaggeessan angawoota olaanoo ABOSs dhimmuma walfakkaaturratti waliin mariyachuuf saganteeffatanii akka jiranis nuuf himaniiruu jedhan.
Obbo Waaqumsaan gama hidhattootaarraa nama miidhame gaafatamanii turan, madoo male nami nurraa du’e hin jiruu jechaan deebisan.
Obbo Waaqumsaan wal waraansa humna naga kabachiiftota mootummaa duuka taasifne jedhan irratti warra boojine jedhan miseensota raayyaa ittisa biyyaa fi kaan nagaatiin qe’ee isaaniitti deebisneerras jechaan himanii, ammas wal waraansi qaama nageenya mootummaa fi humna isaan gaggeessan jidduutti gaggeeffamaa jiraachuu dubbatu.
Obbo Waaqumsa Guutuu Naannaa Gujii’itti warra maqaa Waraana Bilisummaa Oromoon socho’uuf itti aanaa ajajaa ta’uu himan.
Obbo Waasihun itti dabaluu dhaan hongee yeroo ammaatti aansee rakkoon uumame akkaataa qabiiinsa lafaa ta’uu paartiin isaanii cimsee kan amanu ta’uu dubbatan.
Obbo Waldee Dhugoo Itti gaafatamaan waajjira dhimma nageenyaa ‘hidhattoonni Shanee gocha gara jabeenyaa miseensota poolisii Oromiyaa nageenya tiksaa turanirratti dhukaasa bananii ajjeesan, isaan keessaa 1 milishaa naannooti’ jedhan.
Obbo Waldeen ta’een kun ka mudate turban darbe keessa ta’uus dabalanii ibsanii, warri dhokatee poolisootarratti dhukaase kun to’annoo jela hin oollee, ammas aanolee gammoojjii Gujii Bahaa keessatti jiraattotarraan balaa geessisaaa jiraa jedhan.
Obbo Wegeneen dhukkubni kun ganda kana keessatti waantinni mullateef biyyeen kootichaa, buphaa titiisi kun itti wal hortu waan jiruuf ta’uu himanii jiru.
Obbo Weldeen warra to’annaa jela jiru kana sa’a 24 keessatti maaliif mana murtiif dhiyeessuun hin dandaa’amne gaaffii jedhu gaafatamanii qorannoo gaggeessaa jirrutu hedduudha kanaaf dhiyeessuun dadhabame jedhan. Kaan waa’ee maqaa maatii shanee jedhuun nami adda fooyamaa jira jedhaameeti. Dhimma kana ilaalchisuun yoo dubbatan Obbo Weldeen ‘an dhimma kana odeeffannoo hin qabu, garuu humni naga kabachiiftota mootummaa ummata fi warra qabsoon socho’u adda baasuuf karoora baafatanii hojiirra jiruu jedhan’.
Obbo Xayyib dhaabbileen gargaarsaa dhibee kana ilaalchisee odeeffannoo namaaf himaa jiraatanus, baqattoonni garuu odeeffannoottis dabalata gargaarsa isaaniif malu fedhu sanammoo haguma malullee argataa hin jiran jedhuu.
Obbo Xeenaaw itti dabaluu dhaan imaammata kana aanaalee 223nu keessatti hojii irra oolchuuf mootummaan qarshii miliyoona 500 ramadee ture. Haa ta’u mlaee uummatichi gama qulqullinaa, dafee dhaqqabuu fi haqaan fooya’inni akka argamu gaafachuun hojii itti dabalaa uume,
Obbo Xurunaa Gamtaa, miseensa Koree hoji-raawwachiiftuu Paartii Kongirasii Federaalistii Oromoo fi Itti gaafatamaa Waajjira KFOti.Filannoo Itoophiyaatti adeemsifamaa ture ilaalchisee, kitaaba, “Filannoo, Qajeelfama Bu'uuraa fi Shira Xaxaa Raawwii Itoophiyaa Keessaa” jedhu barreessanii jiru.
Obbo Yeshiwaas gara waaltaa qorannaa ma’ikelaawwitti erga geessamanii booda galaa dabarsuufii irraan kan hafe maatii isaaniis haa ta’u firoottan isaanii itti dubbachuu kan hin dandeenye ta’uun beekameera.
Obbo Yiliqaal akka jedhanitti nuti kan nu ajaa’ibe mirga filuu fi filatamuu dhimma carraan argatan hin turre. Akka sagantaa paartii tokkootti mirga filachuu fi filatamuu ilaalchisee seerri lafak aa’ame jira. Sadarkaa tokkoo hanga ja’aa irra kanneen jiran ixaan utuu hin ba’in akka darban seera irra taa’ee jira, garuu Hirmaannaan siyaasaa ixaa dhaan ta’e jechuu dha jedhan. Barreessaan boordii filannoo fi itti gaafatamaan waajjirichaa obbo Naggaa Duuffisaa himannaa kana haalaniiru.
"Obbo Yilqaal Geetinnet ""bakka himanni hin jirreetti murtiin hin jiruu, koreen namuusaa komishiinin odiitii fi to'annotin dhabbates hojii kiyya akkan hin hojjanne gufuu natti ta'aniiru"" jedhanii, ya'ii waligaalaa partii akka godhamuus wamicha dhiheessu isaanii Raadiiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru."
Obbo Yohannes Kabbadaa akka jedhanti hogganoota amantii jaarsolii biyyaa akkasumas bulchiinsa Yunivarstii dabalachuun barattoota waliin mariin gaggeeffamee araara buusuuf carraaqqii ta’een yeroo ammaa moraan Yunivarsitichaa tasagabii guutuu keessa jiara jedhan.
Obbo Yohannis yeroo sana waajiira paartii Demookraatawaa Amaaraaf itti gaafatamaa kan turan yoo ta'u yeroo ajjeechaan suun rawwatamees achi turan jedhamee jira.
Obbo Zawdeen sababaa maaliin du’anii reeffi isaanii mana ofii isaanii keessaa akka argame polisiin qorataa waan jiruuf ammaaf kana jedhanii dubbachuun rakkisaa dha jedha hiriyyaan isaanii yeroo dheeraa Obbo Kabbadaa Tuulii Galatoo.
Obbo Zawudee Guddataa magaalaa Amboo keessatti dhalatanii barnooota sadarkaa duraa fi lammaffaa achumatti eega xumuranii booda Yunivarsitii Finfinnee seenuun digrii jalqabaan fi lammataan kan eebbifaman yoo ta’u Yunivarsitii sana keessatti mana kitaabaa ykn Laaybrarii sadarkaa adda addaa keessa hojjataa akka turan dhuma irrattis barsiisaa ta’uun hojjataa akka turan ibsamee jira.
Obbo Zinaabuun akka jedhanitti hojiiwwan qorannaa keenyaa jalqabnee jirra. Projektiiwwan gurguddaa fi waaltaalee misoomaa mootummaa gurguddaa irratti kan raawwataman hojii hattummaa fi malaammaltummaa irratti qorannaa jalqabneerra. Kan duraa METEC irratti. METEC qofaa kan jedhu yaada hin qabnu. Kan jalqabames isa qofaa yaada keessa galchuun hin turre. Hattummaan eessa iyyuu jiraannaan qorannaatu geggeessama.
Obiin amma kilabii ChaayinaaTianjin Tedakeessa jiraa Igahaaloon ammoo kilabiiChanguchun Yataikeessa jira.
OBN hojjataa 700 oli fi bajata miliyoona hedduutiin hojjata.
Obobo Dinquun akka ijoolleen qonnaan bulaa fi horsiisee bulaa investerii tahan fedha.Akkuma kanaan bara Wallaggaa keessatti lafa qonnaa ta Misooma Qonna Bareedaa isaa kennan qarxiin ciree ijoollee naannootii qoodee akka isaan waldaa jaarratanii irratti wal guddisan kenneef.
Obobo Juneydii bara 2001 haga Onkololeessaa bara 2005 Oromiyaa bulchanii achii obboo Abaaduulaa Gammadaatti irraa fuudhe.
Obobo Muusaa Illee,bulchaa aanaa Gumii Bordoddeeti.Liyuu Hayiliin Somaalee araduma keenna irratti baanderaa dhaabanii ummata nagaa irratti bobba’anii yeroo dheeraaf mootummaatti himachaa baane jedha.“Nama ajjeesan.”
Obomboleetti Hamtuun Gara Floridaatti Qajeelaa Jirti
Obomboleettii hamaan haaraa galaana Hindii irraa ka’u torban kana Komoroos, Mozaambiik fi Tanzaniyaa kan rukutuuf jiru ta’uun ibsamee jira.Kunis obomboleettii kan biraan baatii darbe biyyoota Afrikaa kibba bahaa eega dhahee booda ta’u isaati.
Obomboleettii malee gara fuulduraatti albama muuziqaa guutuu qabachuun akka dhaggeeffatoota biran gahuuf hojiirra jjirtu dubbatti Weellistuun kun.
Obomboleettiin Doriyaan iddo jedhame kana bufachuun Dilbata darbee galgala yoo ta’u Wiixata kaleessaa gara guyyaa Xiqqoo sosso’uu jalqabe.Raagdoonni qilleensaa akka jedhanti obomboleettiin kun Kibxata har’a guyyaa sosso’uun kutaa Yunaaytid Isteees kan taate Floridaa sodaachisaa jira.
Obomboleettiin erga “YOUTUBE” iratti daawwatamuu jalqabee torban lama keessatti yeroo miliyoona tokkoo kan ilaalame yoo tahu, sababaan milkaa’ina isaa aadaa fi ammayyaan miidhagfamee qindaa’uun hojjetamuu isaa ti, jedha Daayirektarri Obomboleettii Leencoo Fiqiruu.
Obomboleettiin Floreens jedhamu Kutaa US, Norz karolaayinaa Dhaqqabee Jira
Obomboleettiin jabaan qilleensa makate Robii har’a Portorikoo gama bahaa kan dhahee yoo ta’u akkaan balaa hamaa kan dhaqqabsisuu danda’uu ta’u kanneen qilleensa raagan ibsanii jiru.
Obomboleettiin jandoo robaa makattee fi moggaafama maqaa Floreens jedhamu qabdu handaara galaana atlaantiik Amerikaa kutaa Norz karolaayinaa jedhamtu jimaata har’a dhaqqabdee jirti.
Obomboleettiin rooba makatee kun kutaa Floridaa qabee hanga kutaa Varjiniyaatti du’a yoo xiqqaate nama 17f sababaa ta’eera.
Obonboleettii Irmaaa Booru Gar-tokkee Bahaamaas fi Gar-tokkee Kuubaa Rukkutuuf Jira
Obonboleettii jandoo makatee kutaa Teksaas gama Kibba Bahaa, ka magaalaan Hiyusten keessa jirtu keessatti bu’een lubbuun namaa dhabame haga ammaatti 39 ga’ee jira.
Obonboleettiin cimaan jandoo makatee buubbisu, kan “Hurricane Irmaa” jedhame, odoola Dominikaan Ripublik irraa dabree jira.
Obonboleettiin cimaan jandoo makatee buubbisu, kan “Hurricane Irmaa” jedhanmu, eega biyyoota naannoo Kaaribiyaan keessatti miidhaa jabaa geeggisee booda, sa’atii tokkotti kiiloo-meetira 240 buubbisuun gara Lixaatti qajeelee, boor, gar-tokkee Bahaamaas fi gar-tokkee Kuubaa kan rukkutuuf jira – waltaan qorannaa obonboleettii, ka biyyoolessaa beeksisee jira.
Obonboleettiin hamaan sa’atiitti kiiloo-meetira 240 gugatu kun, gaafa Dilbata dugdee lafa kutaa Flooriidaa ka dhaqqabe ta’uunis beekamee jira. Yeroo kutaa Flooriidaa dhaqqabu ciminni isaa kan hin laaffanne ta’uu illee – raagdonni haala qilleensaa tilmaamanii jiran.
Obonboleettiin “Hurricane Irmaa” Jedhamu Odoola Dominikaan Ripublik Irra Darbe
Obonboleettiin jandoo roobaa makatee fi “HURRICANE HARVEY” jedhame, galaana how’aa karaa daangaa Meksiikoo irra ennaa ga’u humna dabalachuudhaan gara kutaa Yunaayitid Isteets, Teksaasitti dhihaataa jira.
Obonboleettiin kun, sadarkaan isaa shanii fi ka balaa hamaa fiduu danda’u ta’uu dubbatu – ogeeyyiin qilleensaa.
Obonboleettiin Rooba Makatee Karaa Daangaa Meksiikoo Irra Gara Kutaa Yunaayitid Isteets Teksaasitti Dhihaataa Jira.
Obonboleettiin sun Dominikaan Ripublik bira tare iyyuu, buubbeen, jandoo fi roobni sana irraa maddee odoolattii dhaqqabe lubbuuf sodaachisaa ta’uu isaa tu dubbatama.
Obonboleettii Teksaasin Lubbuun Namaa Dhabame Haga Ammaatti 39 Ga’ee Jira
Obookitti Warra Harra galaanaan nyaatamee du’e saddeettan keessa dubartoonnillee akka jiran IOM beeksisee jira.
Oboo Malkaamuun ammaan duras waggaa tokkoo yeroo caaluuf Maakalaawii keessatti hidhamanii kan turan akkasumas sana duras magaalaa Dambii Dolloo keessatti hidhamanii akka turan ibsamee jira.Komaand Post garu hidhamuu Obbo Malkaamuu Baacaa kan ilaaleen odeeffannoo hin qabu jedhee jira.
Obseen, dhiyeenya kana Ogeessa addaa kan waa’ee dhukkuba onnee fi Narsii ka biraa tokko fudhattee kaliforniyaa irraa gara Najjoo dhaquun da’immanii fi kanneen biroon akka wal’ansa argatan gotee jirti.
Obsee Taddsaa Luboo jedhamti,as gara Yunaaytid steets eega dhuftee waggaa 10 ta'eera.
"Obsii Dr.Nagaasoo waan hedduu nama barsiisa ""tanuma keessa argaa-dhageettii Oromoo barreessaa jedhee nama gorsa"""
Obsi waliif dhabuuf kanneen zayita danfaa walitti dhangalaasanii wal-gubanii jiran. Baqattoonni kun, garii hojii barbaacha kaan immoo dararaa siyaasaa irraa dheessuun biyya dhalata isaanii gad-lakkisanii bahan.
OBS – Tajaajila Televiiziyoonaa Haaraa Oromiyaa keessatti Jalqabame
Obsuma kana keessa hajaja waraana federalaa Tigraay jiru lolan mootummaan seera kabachiisuuf lola kanatti seene jedhe.
Oby Ezekwesili dhaamsa gama Tiwitariin irra deddebi’anii dabarsaniin paartii Alaayd Kongreesa keessaa ba’u isaanii har’a beeksiisan.
OCHA,dhaabii gargaarsa namaa Tokkummaa Mootummootaa Itoophiyaa keessaa nama miliyoona 5.6 gargaarsa barbaadaa jedhee torbaan dabre gabaasa baase.
OCHA FI gargaarsi misooma addunyaa Ameerikaa Itiyoopiyaaf gargaarsa gumaachan
OCHA: Lakkoofsi Namoota Gargaarsa Atattamaa Barbaadanii Faaran Dabalaa Dhufeera
OCHAN kana kan beeksise dhiyeenya kan ifa taasisame galmee gargaarsi ittiin gaafatame bu’uura godhachuu dhaani. Dhiyeenya kan ifa taasisame galmeen gargaarsa ittiin gaafatan HRDn akka mul’isetti sababaa hongee mudateen lakkoobsi lammiiwwan Itiyoophiyaa gargaarsa barbaadanii akkaan dabale.
Odaan Hooda jechaa jedhu dhagayeen biqiltuu Odaa mana jireenyaa kiyyaa manneen waliin darbii 4ffaa irratti biqilchuuf murtesse jalqabee jedhee dargaagoo Zinaabuu Taakkale.​
Odaan Hooda, Kanaafan Waggaa Lama Dura Biqilchuu Jalqabe: Zinaabuu Taakkale
Odeefannoo Nama Kenneef Badhaasii Qophaa'eera: Ministeera Ittisaa
Odeeffannoo adda addaa dhaabilee biyya alaa jiraniif interneetii dhaan dabarsuu dhaan shororkeessummaan shakkamanii an hidhamani fi galmee Malaakuu Kinfee jalatti an himataman hidhamtoota sadeet keessaa dargaggoo Ayyalaa Bayyanaa mana hidhaatti dhukkubsachaa turee hospitaala Phaawloositti erga geeffamee booda guyyaa kaleessaa lubbuun isaa darbuun beekamee jira.
Odeeffannoo argachuuf uggura jiru mara irraan kan ka’e akkasumas Itiyoopiyaa keessatti qorannaa geggeessuun rakkisaa ta’uu isaa irraan lakkoobsa mara adda baafachuun rakkisaa dha jedhaniiru.
Odeeffannoo Bakka Bu’oota Isaa Argachuuf Uummanni Mirga Qaba: Jawaar Mohammad
Odeeffannoo dabalataa argannaan fudhannee kan dhiyaannu ta'uu beeksiifna.
Odeeffannoo dabalataatif Viidiyoo armaan gadhii laalaa.
Odeeffannoo dogoggoraa caasaalee hawaasaan hagam akka salphaatti tamsa’uu danda’uu isaaf namoota hedduu keessumaa dargaggoota hegeree keenya ta’an kara kallattii dogoggoraatti ennaa geessu argaa jirra jedhan.
Odeeffannoo guutuu qabaachuuf ammooo embaasiin USA Finfinnee jiru akka lammiiwwan isaa bilbilaanii odeeffannoo qabataan itti dhaame.
Odeeffannoo hawaasnii kennaen shakkamtoonni 9 to'annaa jala oluun kan ibsamee yoo ta'u haleellaa sukanneessaa gaggeeffame kanaan namoota manaa fi qe'ee ofii gadhiisanii deeman hojiin deebisuu gaggeffamaa akka jiru ibsameera.
Odeeffannoo jiru haala walaba ta’een qulqulleefachuu ni yaalla.Tamsaasii sagantaalee Afaan Amaaraa , Afaan Oromoo fi Afaan Tigreen dabarsiinu torbanti namoota Miliyoona 12 ta’an tajaajiila.
Odeeffannoo kanas yeroo aangoo haaraa kanaaf muudamuu dura mana marii bakka bu’ootaa duratti falmii gaggeeffame irratti hin ibsine jedhee gabaase.
Odeeffannoo kara marsariitii dhabbata mootummoota Gamtootaniitin dabarsan irratti
Odeeffannoo Midiyaa Hawaasaa Eegganno Ilaaluun Barbaachisaa dha: Dr. Abiyyi Ahmad
Odeeffannoon Dogoggoraa Waa’ee COVID-19 Daldala Keenya Miidhe Jedhu Daldaltoonni Magaalaa Baahir Daar
Odeeffannoon jiraattota magaalattiirraa arganne akka jedhutti, ajjeechaan kun akkuma raawwateen angawootni mootummaa naannoo fi qondaaltonni Humna Ittisa Raayyaa biyyaarraa ergaman dhufanii namoota bakka ajjeechaa kanaa turanirraa ragaa funaannatanii turani. Obbo Diidaa Booruu namoota ragaa bahan keessaa isaan tokko; isaanis Guyyaa dhukaasi ka’e lubbuu oolfachuuf gara qe’eetti yoo baqatan haga qe’eetti loltoonni mootummaa isaan ariyachuusaanii raga bahaniiru. Yeroo kanas dargaggoo hojiif gara magaalattii dhufe tokko loltootni kun fuuldura isaaniitti akka ajjeeses yaadatu.
Odeeffannoon kunis xayyaarichaa erga kufee booda meeshaa argamee irraa hubatame. Qaamii xayyaarichaa waan kutaa balaliisaa keessatti dubbatamee waraabu garu hin argamiin jira.
OdeeffannoonLibrary of Congress 2018USA baruma kana keessa baate ka declassifiedinformation,dubbi dhossaa gadi baate jettutti Jaatanii ministera waraana Itoophiyaa bara Melles Zeenaawwii faatti galaafate. jedha.
Odeeffannoon marsariitiin 'Relifweb' baase akka jedhutti sababa walitti bu’iinsatin Hagayya darbee qabee walumaagala namoonni kumni 857 naannoo Oromiyaa fi Somalee Itoophiyaa keessaa buqahanii gara mooraa 370 keessa qubatanii jiran.
Odeeffannoon Sabaa Himaa Sadarkaa Addunyaa Dhugaa Jiru Dhoksa Jechuun Himata Mootummaan Itiyoopiyaa
Odeeffannoo qabatamaa ajjeechaa, hookkara saala irratti hundaa’eef dhiittaa mirga namaa Tigraayii fi naannolee Matakkal ilaalchisee dhiyaataa jiru akka qoratmus gaafataniiru.
Odeeffannoo Qabatamaa Uummataan Ga’uuf Walabummaan Preesii Barbaachisaa dha: Daarekteera VOA
Odeeffannoo Raadiyoon Sagalee Amerikaa argee akka agarsiisuutti uummanni biyyatti Miliyoona 28 vaayrasii Koronaaf saaxilamuu maluu jedha.
"Odeeffannoo ""Run For Oromia"" fi badhaasi dorgommii tana irratti kennamelleenwww.runfororomia.comirra jira."
Odeeffannoo vaayireessii koronaa akka dansaa quba hin qaban
odeessaa jiran gocha kana irraa akka of qusatan gaafatan.
Odeffannoo haaraan kun yaalii sadarkaa dhumaa kan namoota Yunaayitid Isteetis keessaa 30,000 ta’an irratti yaalameef talalliin kun lama yoo fudhatan mallattoo vaayiresii koronaa dhibba iraa harka 76% dhabamsiisuu danda’a ka jedhu irratti hundaa’uu dhaani.
Odeffannoon bahaa ture maqa-ballessii dha: ABO
Odiinaan filannoon pirezidaantummaa Keenyaa ta ganna dabre seera hin guunne jedhee pirezidaantii jedhee gumii yaammatee labsate.
Odiingaa Guyyaa filannoo Pirezedaantummaa biyyattii ka boordiin filannoo Keeniyaa
Odiingaan filannoo prezidaantummaa irra deebii waggaa darbee dhiisanii ba’uu dhaan injifannoo prezidaant Uhuru Kenyattaan labsame illee fudhatama dhabsiisan.
Odiingaan jalqaba baatii Amajjii VOA afaan Swahilif ibsa kennaniin mootummaa fincilu ykn Keenyiaa keessa ykn biyyattii alatti hundeessuun mala jedhanii turan. Odiingaan har’a waaree booda hirbuu erga seenanii booda maqaa Twitter isaanii “prezidaantii Ripublikii Keenyaa” ka jedhutti jijjiiran.
Odiingaan yeroo xiqqoof jamaa dhaadannoo uummati tokkoome hin injifatamu jedhu dhageessisu dursuun deemaa turan.
Odingaan dorgomaa isaanii ka ta’an prezidaant Uhuruu keenyaattaatti aananii sagalee kan argatan gochuuf jedhan. Marsariitii Komishinii walabaa irraa akka mul’atuutti Robii har’aa walakeessa guyyaa irra sagaleen uummataan kennamee keessaa harkii 94 kan lakka’ame yoo ta’u keenyaattaan harka 54 fi 45 ta’een Odingaa dursaa akka jiran agarsiisa.
Odingaan gara Briteenii fi Yunaayitid Isteets-tti imalanii eega deebi’anii booda, bakka itti haasawa gochuuf jiran – jedhame – Giddu-gala magaalatti biratti wal-ga’anii – sagalee deggersaa otuu dhageessisaa jiranii – humnoonni Poolsii itti bobba’e – jedhama.
Odingaan kaadhimamaa jabaa – Prezidaanticha dura dhaabbatu – jedhamanii eegamani
Odola Joloo gama kibbaa keessatti haleellaa jimaata darbe raawwatameen namoonni shan du’aniiru. Major General Cirilitoo Sobejanaa akka jedhanitti reeffi shakkamtootaa umuriin 23 maatii isaaniitiin adda baafame.
Odolattiin Poorto Riikoo kan walakkeessa US irraa gama kibbaatti fageenya km 1600 irratti kan argamtu ennaa ta’u lammiiwwan Ameerikaa miliyoona 3.4 keessaa dhibba irraa harki 20 kanneen gamas jiraatan ibsaa fi kan dhibba irraa harka 35 ta’an immoo bishaan malee jiru.
ODP fi ABO giddutti nagaa buusuuf labsii Gumiin Abbootiin Gadaa labsaniif bitamnus mootummaan ammas lola nurraa hin dhaabnee jechuun Ajajaan WBO Zoonii Lixaa Kumsaa Dirribaa dubbatan.
ODPn akka jedhetti yaroo diinni keenya kufe kanatti Ibidaan walitti deemuun ummata keenya akka hin fayyane beekamuu qaba jedhee jira
ODPn gama isattin leenjii maqa baleessii ABO of-keessaa qabu hin laanne jedhee jira. Badii gama ABOn gaggeeffama ittiin jedhan sana callifnee ilaallee bira darbuu malee komeen dhiyaate sirrii miti jechuun ODPn Raadiyoo Sagalee Amerikaattif ibsera.
ODPn walagahii ariIfachisaa guyyoota lamaaf Adaamaatti gaggeesseen Paartii Badhaadhinaatti makaamuuf akkasumas rifoormii kan deggeru ta’uu Obbo Kaasahun Gofee Sabaahimaa mootummaaf ibsa kennuun isaanii ni yaadatama. Kana ilaalchisuun yaada gama isaanii akka nuuf kennaniif Jaallanneen Jimaata kaleessaa Itti-aanaa dura-taa’aa ODP fi Ministara Ittisa Biyyaa Obbo Lammaa Magarsaa haasofsiistee turte.
Odu gabaasaan kun itti dabaluu dhaan naannoo tokko keessaa guyyaatti daa'imman lama du'aa jiraachuu isaaniif bara 2016tti lakkoobsi uummata Itiyoopoiyaa gargaarsa midhaan nyaataa barbaadu miliyoona 15 caaluuf akka jiru tokkummaan mootummootaa ibsuu isaa illee tuqeera.
Odugabaasaan Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Muktaar Jamaal, Jimaata har’aa ganama akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti gara sa’atii sadiitti magaalaa Adaamaa keessatti otuu hojii isaa irra jiru gurmuu namooa hookkara uumaniin haleellaan irratti raaw’atamee miidhamuu isaa gabaasnee turre.
Odu gabaasaan radiyoo sagalee Ameerikaa piiter Haaynlaayin hidhaa keessaa gad dhiisamee jira. Haalli fayyummaa isaas yeroo buufata poolisiitti geessame qufaa isa qabe irraan kan hafe nagaa ta’uu isaa ibseefii jira. Haa ta’u malee yeroo poolisiin isa qabetti takaaroo uumameen kufee dugda isaa irra dhukkubbii xiqqoon kan itti dhagaa’ame ta’uu isaa dubbate piiter.Poolisoonni haleellaa irraan ga’uuf yaaluu isaaniis gaafatamee haleellaan kan isa irra hin geenye ykn yaaliin kan hin godhamne ta’uu dubbatee waa’ee haala uumamee ennaa ibsu Angawoota poolsii haga tokko waliin dhaabadhee yeroon dubbataa turetti battaluma sana bilbilli koo waame. Gulaalaa VOA keessaa kan Johannesburgiin jirtu Jenifer Jenin turte. Kan isheen naaf biblte akka tasa ture.Anis battluma sana bilbila kootti jedheen to’annaa jala na oolchan jedheen iyye. Isheenis dhageesseetti jedheen abdadha. Meeshaan ittiin waraabu fi mobila koo erga na harkaa fudhatanii booda to’annaa jala na oolchan. Yeroo sanas nan kufe, dugda koonan lafa rukute, garuu miidhamni koo xiqqoo dha jedhe.Radioyoon sagalee Ameericaa waajjira isaa guddoo Washington jiru irraa ibsa baaseen Heinlein gad dhiisamuu isaatti gammadee jira.Ibsi sun akka jedhutti Heinlein nama oguma isaan beekamaa fi gaazexeessaa kabajamaa kan haala Itiyoopiyaa keessa jiru karaa madaala eegee fi dhugaa ta’een gabaasuu dha.Dararaa gaazexeessota kan akka Mr. Haayinlaayin irra ga’u ilaalchisee yaaddoo qabna, kanaaf mootummaan gaazexeessonni kun sodaa tokko malee hojii isaanii akka hojjetaniif akka eeyamu gaafanna jedha ibsi sun.
Odugabaasaan Sagalee Ameerikaa, Muktaar Jamaal, Adaamaatti har’a ganama hojjaarra otuu jiruu namoota hookkara kaasaniin haleelamee miidhaan irra gahee jira. Muktaar rakkoo nageenyaa magaalaa Adaamaatti mudate irratti gabaasaa qopheessuuf otuu hordofaa jiruu rukkutame, jedha obboleessi isaa Adnaan Mohaammed.
Odu-gabaasaan Sagalee Ameerikaa, Muktaar Jamaal, Adaamaatti namoota hookkara kaasaniin haleelamee miidhaan irra gahee jira
Odu gabaasaan sun Qobboo keessumaa bakka akka hamaatti dha'ame gaara diimtuu jedhamee bakka waamamutti argamuu dhaan kan gabaase ta'uu isaaf torbee sababaa beelaan lubbuun isaa darbe kan jedhame awwaalcha daa'ima umuriin waggaa shanii kan Abduu Mohamed irratti argamuu isaa mul'isee jira.
Odu gabaasaan VOA Galmoo Daawit Keeniyaa Kutaa bulchiinsa Garrisaatti ka argamu kaampii baqataa Dadaab dhaqee ijoollee kana faana haasayee jira; kunooti.
Odu Gabaasaan VOA Hidhaa Dhaa Hiikame
Odu gabaasaanVOA kan Hargeessaa keessaa Barakhad Kariye akka jedhetti uummati ganama baree sa’a sadii qabanii sagalee kennuuf toora dheeraa eegaa turan.
Odugabaasaan VOA, Muktaar Jamaal irratti yeroo haleellaan kun raaw’atametti miseensonni Raayyaa Ittisa Biyyaa akka dhiheenya irra turan dubbate – Obboleessi Muktaar, Adinaan Mohaammed.
Odugabaasaan VOA Muktaar Jamaal Waa’ee Haleellaa Irratti Raaw’atamee Maal Jedha?
Odu gabaasaan VOA sagantaa afaan Somaalee, Ahmed Hassan Olaad akka jedhetti haleellaan sun buufata poolisii Wabeerii kan daandii Maka al-Mukarramaa irra jirutti fuuleffate.
Odu gabaastuun VOA Hezer Mardook roobii darbe magaalaa Aksuuk keessa turte. Magaalattii keessaa bakkeewwan gabaa fi hospitaalota daawwattee jirti. Tigraay keessaa waraansichi erga jalqabamee booda saamicha raawwatameen hospitaalonni dubartoota ulfaa kessummeessuu dadhabuu isaanii fi du’i harmoolii dacha ol dabaluu isaa daayiriktera hospitaala riferaalii Meqelee dubbisuun gabaastee jirti.
Odu gabaastuun VOA Paula Vargas hojjettoota mana bunaa “Purple Door Coffee shop” jedhamu kanaa keessaa tokko haasofsiistee jirti. Hojii kana argachuun attamiin jireenya isaa akka jijjiire dubbata.
Oduma wal fakkaatuun namoonni magaalaa Naqamtee Masaraa Kumsaa Morodaa keessatti hidhamanii turan garii gadhiifamuu fi kanneen14 tahan gara murtiitti dhiyaatanii beellamni biraan kennamuufii dubbatu, maatiilee hidhamtootaa keessaa kanneen VOA-tti himan.
Oduu akleessa dhagesiifne irratti garu waajiiruma wal fakkaataa keessaa Miss Nikol Meeyneer I meelii nu erganiin namnii dhukaase suun gonkumaa to’annaa jala hin oollee jechuun isaanii jecha isaan har’a ergan waliin kan wal mormu ta’u kan ibsan Brayaan Leerii jechoota koon gargaaramuu dhisuu irraa kan hafe jechii Nikool meeyneer ija seeraan yeroo ilaalamuu dogoggora miti jedhan.
Oduu Awurooppaa keessaa ammoo Waldaan kubbaa miilaa Farasaaay taphachiisaa kubbaa miilaa dorgommii St. Paris Germany taphachiisuutti jiru seera tapha balleessee jedhee tapha keessaa baase.
Oduu biraatii biyyii afrikaa kibbaa dhibee kooviid 19 irraa kan ka’e wixataa har’aa irraa kaasee kan ojii iraa oolu dhorkaa adda adda baasteetii.
Oduu dhuma wal fakkaatuun mootummaan naannoo Oromiyaa haala yeroo ka naannoo kanaa irratti ejjennoo inni qabu jechuu dhaan ibsa kennameen mootummaan gocha humnootii sirna dimokraasii diiguuf godhan kana dhaabsisuuf ol aantummaa seeraa mirkaneessuuf itti gaafatama heerri itti kenne bu’uura godhachuu dhaan kanneen hookkara kana adda durummaan qindeessan irratti tarkaanfii seeraa kan fudhatu ta’uu akeekkachiiseera jedha ibsichi.
Oduudhuma wal fakkaatuun, Shamarree Badhaadhii Shantamaa ammoo Jiraattuu magaalaa Finfinnee yoo taatu, yeroo weerara Kooroonaa kanaan hawaasni manaa bahuu rakkatutti, namootni galiin isaanii gadi aanaa tahe rakkatuu malu, jechuun, magaalaa Ambootti namoota 50f birrii kuma lama lama dhuunfaan kennuun, waliigalatti birrii kuma 100 gumaachitee jirti.
Oduu dhuma wal qabateen bulchu paartiin dimokraasummaa uummata Somaalee dura taa’aa haaraa filatee jira. Ministeeri waajjira kominikeeshinii mootummaa obbo Ahimed Shidee dura taa’aa paartichaa ta’uun filataman.
Oduudhuma wal-qabateen, Godina Shawaa Lixaa Aanaa Gindabaratitti miseensonni fi deggertoonni paartii mormituu – ka Kongirasii Federaalistii Oromoo 24 hidhamuu, namoota torban darbe hiikaman keessaa tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Oduudhuma wal qabatuun, Yunivarsiitiin Wallaggaa harka qalleeyyii magaalaa Naqamtee 655 tahaniif deggersa midhaan nyaataafi zayitaa kennuuf karoorse keessaa torban dabre namoota 200 caalaniif kennuu Walitti qabaan KoreeDeggersaa Doktor Malkaa Hiikaa beeksisanii jiru.
Oduu fi qophii OSFNAwww.OSFNA.ORGyknwww.OSFNA.COMirraa argachuu hin dandeettan.
Oduu gaariin biyyoota Afrikaa gama dhiyaa irraa dhaga’amu kan jalqabe torban darbe ture. Ministrii eegumsa fayyaa Ginii keessatti qindeessaa waa’ee dhukkuba Ibolaa kan ta’an Aboubakar Diakite kaleessa Paris irraa akka jedhantti gad cabeera yeroo jennu garuu lakkoofsa guddaan miti jedhan.
Oduu gaariin itti dabalaa gama Briteenii dhaga’ames qorattoonni University Oxford talaalliin vaayiresii koronaa kan yeroo ammaa namoota irratti yaalame jalqaba baatii Fulbaanaa irra uummataaf ni dhiyaata jedhee jira.
Oduu Gabaasaan CNN Jim Akaastaa mooraa masaraa mootummaa seenee akka hin gabaasneef ehama isaa irra deebinee kaasuuf karoora qabna jedha bulchiins prezidaant Traamp.
Oduu gabaasaan keenya Muktaar Jamaal Dr Ismaa'il Abdulaahi haasofsisee ture.
Oduu gabaasaan keenya Muktaar Jamaal lafa rakkinni itti uumameetti argamuun kan gabaasa caqasaa.
Oduu gabaasaan keenya Muktar Jamaal Gaafiif Deebii Dr. Tolaa Bariisoo waliin gaggeesse kutaa duraa armaan gaditti caqasaa.
Oduu gabaasaan Raadiyoo Sagalee Amerikaa(VOA) Yonaataan Humaraa yeroo seeneetti waan argees ibsee jira.Magaala Humaraa humna addaa kan bulchiinsa naannoo Amaaraa, raayyaa ittisa biyyaa fi milishatu to'ata jedhee daldallii akka durii hin jiru, namoonnis mana ofii keessa oolu jedhee.Kana irratti immo tajaajiilli ibsaa fi bishaanii akka hin jirre dubbata.
Oduu Gabaasaan VOA Hojiif Gara Tigraay Deemuun Dhorakame Jedha
Oduu gabaastoonni VOA biyyoota adda addaa keessatti hojii gaggeessaniif jecha akka reebaman, hidhaman, meeshaan isaanii akka irraa fudhamuu fi yeroon itti ajjeefamanis jiraachuu dubbtanaii yeroo ammaa garu kan hidhame hin jiru jedhu.
Oduu gabaastoota Raadiyoo Sagalee Amerikaa kanneen Itiyoophiyaa, Ertraa, Somaaliyaa, Puntlaand fi Keniyaa keessa Finfinneetti walgahaniif leenjii torban tokkoo kennuuf gamasitti kan imalee garee VOA imaltuu isaa kana jimaata darbe xumuure.
Oduu gabaastuun Raadiyoo Sagalee Amerikaa Anitaa Paawal Waaltaa Johaanesbarg keessa jiru tokko daw’atte.Moraa sana keessa kanneen umrii ijoollummaan vaayrasii dhukkuba Eedsii fidu dhiiga isaanii keessaa argamntu achitti geeffamuun guddifaman keessaa haasoofsiiftee jirti.
Oduu gabaastuun RSA(VOA) Heezer Mardook haala Buqqaatota gara Tigiraay keessaa fi kanneen fakkaatan irratti gabaasaasuuf gara Tigiraayitti imaltee jirti.
Oduu Gabaastuun VOA Maqalee Irraa Maal Jetti?
Oduu gaggbaabdu keessaa ammoo dorgommii Kilabii kubbaa miilaa Xaliyaanaa,AC Miilaan manager isii Massimiliano Allegri hujii irraa dhaabde.
Oduu gama biraatiin Bulchiinsi Mootummaa Naannoo Oromiyaa hidhamtoota kuma kudha sadi’ii ol ta'an akka hiikkaman murteesse jira.
Oduu gama dhibiitiin ammoo Oromoo naannoo Somaaleetii baqatte olloota Finfinneetti manneen kuma hedduu jaaraniifii qubsiisuuf faluutti jiran jedhanii odeeffannee isanittiin deebina.
Oduu gam tokkoof hin loognee fi saansurii hin taane akkasumas odeeffannoo argachuuf uummanni Buruundii Raadiyoo sagalee Amerikaa irratti hirkata kan jedhu bordiin bulchitoota tamsaasa sagantaalee kan Raadiyoo sagalee Amerikaa mootummaan Buruundii battalumatti murtii isaa kana akka keessa deebi’ee ilaaluuf gaafate.Bibisiin gama isaan prezidaantiin Buruundii murtii kana akka kaasaniif gaafatee jira.
Oduu haaraa nu dhaqqabeen immoo hiriirtonni uggura sochii labsamee didanii jiru.Bulchaanis akka jedhanti nama tokkootu ajjeefame.
Oduu har’a dhaqqabeen immoo, Naayijeriyaa keessatti dhukkubichi nama tokko irratti mul’achuun himamee jira.
Oduu himaan duula waraana Itoophiyaa B/j Tesfaayee Ayyaalewu akka jedhetti jara kana fixanii miilota isaanii hedduullee booji’an.
Oduu himaan Embaasii Amerikaa Finfinnee jiruu,David Kennedy akkana jedhe.
Oduu himaan kun paartiin isaanii hujii akkanaatii obsaa hin qadu jedhee akka koomishiinii dubbii tana qoratu yayyabamu gaafate
Oduu himaan ministera Haajaa Alaa U.S. adoo biyyitii sadeenuu hujii tana irratti akka dansaa garaa keessa walii hin galin bisaan guutuun amanti wal irraa qaban dhowwuu taati jedhe. Masrii ,Itoophiyaa fi Suudan hujii hidhaa abbaayaatii fi bisaan laga Nile irratti bara kunrya hedduu mataan wal qabaa bahan. U.S. ganna dabre keessa marii falamaa qabdu tana faluuf itti seente.
"Oduu himaan minsitera haajaa alaa Amerikaa mootummaa isaanitii fi jaallewwan isaanii addunyaa keessa jiran akka dubbii tana qaama walabaatiin qoratanii warra balleessaa qabullee gaafatan mudduutti jabeessanii gaafatan jedha.
Oduu himaan mootummaa Itoophiyaa Geetaahoo Reddaa ammoo caasaa interneetii rakkoo qabaata fa malee sab-qunnamtii ummataa cufuun heera mootummaatii miti jedha.
Oduu himaan paartii Musiveenii ummatii eennummaa isaanii waan beekuuf ufi hin shakkinu jedha.Tokkummaan Mootummootaatllee filannoo tun qajeeltuu tahuu hin dandeettu jedhee baase.
Oduu himnaan dhaaba Twitter Inc. gaafii Bloomberg E.mailiin ergeef deebii hin kennine. Dhaabii Facebook ka WhatsApp bitatelleen ammatti deebi hin kennine.
Oduu himtuun Koomishineer Tokkummaa Mootummootaa,Ravian Shamasadin Koofii Anaanii fi Al Huseen akka abbaa fi ilmaa wali beekanii waan hedduu waliin qaban jetti.
ODUU ISPOORTII DHIYOO TANA KEESSAA HAGA TOKKO
Oduu kanaaf ittiin ka’umsa kan ta’an obbo Mollaa Asgedom ibsa isaanii kan Ytube irraa argameen Mootummaa waliin hojjetaa turre jedhu.
Oduu Meleskaachoo Ammahaa irraa arganne MP3 irraa caqasaa.
Oduun ajjeechaa isaanii har’a ganamaa kun uummata kumaan laka’amu guutuu biyyattii keessaan simatameera.
Oduun Ajjeefamuu Abbaa Amantaa fi Gubachuu Bataskaanaa Soba: Mana Amantaa Ortodoksiitti Bulchiinsa Lallaba Kutaa Biyyaa Jimmaa
Oduun ajjeefamuu artiist Haacaaluu erga dhagahamee qabee miidiyaan hawaasummaa Oromoo; Maqaa Haacaaluu, Suuraa Haacaaluu, sagalee Haacaluu malee wanni biraa maxxansaa in jiru.
“Oduun haga ammaatti jedhan oduu dharaa biyya nagaa dhowwuu,maatii fi ijoollee dogongorsuuf odeessan.Maatiin tana beekanii ijoollee isaanii gorfachuu malan. Ijoolleelleen tanuma beekanii karuma qophaahan suniin qormaataa qophaahuu malan.”
Oduun hiikamuu isaanii dursee sabaa himaa mootummaan waan beeksisameef deggertoonni isaanii hedduun bakka manni jireenyaa isaanii argamu magaalaa Finfinnee bakka Ashawaa Meesaa jedhamuttu wal ga’anii simachuuf qophaa’anii kan turan ta’uu Meleskachoo Ammahaa bakka sanatti argamuun kan daawwate ta’uu ibseera.
Oduun kun kan dhaga’ame erga gaazexaan New York Times Rosenstein waggaa darbe kan prezidaant Traamp dubbatan dhoksaan sagalee isaanii ni waraabna, keeyata heeraa fooyyeffame 25ffaa tuquu dhaan buclhiinsaaf ga’aa waan hin ta’iniif aangoo akka gad dhiisu yoo jenne hoo yaada jedhu dhiyeesanii turan jedha NY Times. Rosenstein turban darbe gabaasa gaazexaa Sanaa ni haalanii jiran.
Oduun kun ka ragaa qabatamaa hin qabne, oduu dharaa ta’uu ka dubbatan – Itti-gaafatamaan dhimmoota Koomiyunikeeshinii – Obbo Addisuu Araggaa immoo, “ka daangaa Oromiyaatti cehee saba nagaa irratti haleellaa geggeessaa jiran, k agama Somaalee tii bobba’an – qaamota sadii ta’uu ragaa qabatamaa qabna” jedhu. Humnoonni kun poolsii addaa bulchiinsa naannoo Somaalee “Liyyuu Poolis” jedhamu, milishaa naannoo Somaalee fi humnoota waraana Mootummaa Ripuublikii Somaaliyaa irraa kanneen dhufan ta’uu dubbatan. Qaamota kana keessaa kanneen waraqaa eenyummaa fi yuunifoormii isaanii waliin qabamanii harka poolisii Oromiyaa jiran jiraachuullee beeksisanii jiran.
Oduun tun media addunyaa hedduu irratti baatee namuu waan isii laaluutti jira.Yuversitiin Rochesterilleen oduu tanaan ta gammachuu jette.Waaqo anilleen waan dandahuun akka dhukubii nama hin findhe gargaaraa jedhee barmusa komputeraa irraa qorannoo HIV/AIDS jijjiirate.
Oduun TV Kooriyaa Kaabaa irratti dubbisan “mootummaan isaanii waan hamtuu irraa ufi eeguuf humna jabeeffachuutti jira.”
Oduun waa’ee Kushner kan dhaga’ame yeroo daawwannaa Prezidaant Traamp jalqabaa kan isaan misensonni NATO hojii ittisaa ilaalchisee maallaqa ga’aa hin baafne jechuu dhaan qeeqanitti.
Oduu tana MP3 computera keessan gama harka mirgaa jiru irraa caqasaa.
Oduu walfaakaatun naannoo Amaaraa magaala Baahir Daaritti guyyuma harra yaaliin mootummaa fonqolchuu fashalauuu ibsi waajira muumme ministiraa Itoophiyaa irraa bahe beeksise.
Oduu wal fakkaatuun,barattootni yuniversiti Amboo mooraa muummichaa hiriira dhorkamnee aara imimmaan nama buusisuun akka adda facaanu godhamne jedhan.
Oduu wal-fakkaatuun yaaliin fonqolcha mootumaa naannoo Amaaraa irratti kaleessuma agaamamee fashalaahullee pirezdaantiin naanichaa Dr. Ambaachoo Makonnin fi gorsaan damee ijaarsaa naannoo Amaaraa, obboo Azez Waasee waajiira isaanii keessatti dhukaasa itti banameen lubbuun isaanii darbuu ibsi mootummaa irraa kenname tarreessee jira.
Of Dagachuun COVID- 19 Akka Hammaatu Gochuu Mala: Dubbi Himtuu Hariiroo Alaa Muummicha Ministeera Itiyoopiaa
Of -eegannaa barbaachisu gochuuf jecha dirree xayyaaraa Boleetti imaltonni biyyatti ituu hin seeniin dura qorannaan akka irratti gaggeeffamu akkasumas kanneen lafoo karaa daangaa seenana yoo jiraatan jedhamees oogeessonni leenjii argatan bobbaafamuun ibsamee jira.
Of-eeggannaa barbaachisu gochuu dhaba irraa Itiyoophiyaa keessatti faca'inni vaayrasii Koronaa dabaluun ibsameera.
Of eeggannoo COVID-19n wal qabatee reeffi isaanii biilsa mana maree gara ol aanaa irra kaa’amuu dhaan uummati nagaa itti dhaama.
Officials: At Least 14 Dead in California Shooting
Officials: Taliban Attack Kills 6 US Soldiers
Ofii Balaa Galaanaa Irraa Hafuuf Carroome, Firri Isaa Garuu Ni Ajjefame. Kutaa 1ffaa
Ofii Balaa Galaana Irraa Hafuuf Carroome. Firri Isaa Garu Ni Ajjefame-Kutaa 2ffaa
“Ofii haada harkaan hin qabanne,nuun ibdaan dhaameera hojjadhaa jedhanii nu hojjachiisan erga namni dhumes waa takka nu hin gargaarre.Shifeeriidhaan wajjiin makiinaa fudhatanii kutan,” jedha.
Ofii isaanii kanneen biyya qaban waliin waan madaalaniif sodaa eenyummaa ofii dhabuu kan isaan biraa hin hafne keessatti liqimsamu jedhan Voolker Terk. Bifaan kan na fakkaatu tajaajila barnootaa, kan eegumsa fayyaa rakkoo tokko malee argata. Anoo maaliifan dhabe? kan koo maaliif adda ta'e jedhanii yaadu.
Ofii keenyaafis ta'e namoota kanneen biroof hin eeggannu taanaan nama hedduutu qabamuu fi du'u danda'aa jechuun akeekkachiisan.
Ofii koof rakkoo keessa waanan darbeef dabaree koo waan qabuun nama gargaaruutu boqonnaa naa kenna jedha Wellisaa Habtaamuun. Yeroo vaayiresiin koronaa hammaatee namni harka wal qabuu sodaatu kanatti illee namoota hiyyeeyyii ta’an kanaaf nyaata raabsuuf bakkuma isaan jiran dhaqee nyaachisuu kan itti fufuu ta’uu isaaf gara fuula duraattis addaan kan hin kunne ta’uu nuuf ibseera Habataamuun.
Ofii koo haala wal fakkaatu keessa waanan jiraadhee beekuuf dhimma Yazidi waliin miirri koo akkaan wal qabatee jira jette.
Ofii lubbuun hafuuf carroomu isaan gammachuu qabaatuus yaadii isaa hangii tokko gadda qaba. Firri isaa tokko kan inni “nuti ijoollee obbolaa ti” naan jedhe lammiwwan Itiyoophiyaa kanneen dhiyeenya kana ISIS ajjesee keessaa tokko. Isa qofa miti nama biraa isa waliin ajjefame nan beeka jedhe. Maal carraan wal afaan dhufe? Jechuun keessan hin oolu.
Of Irraa Ittisa Vaayirasii Koronaaf Qajeelfamoota Bahan Dagachuun Hammaate Jedhu Jiraattonni Finfinnee
Of irraa ittisuun, dhimma barbaachisaa dha – ka jedhan – Maatis, humni waraanaa biyyattii danqaalee kana dura dhaabbachuuf humni inni qabu ga’aa akka hin ta’iin dubbatan
OFKn gama isaan seera irratti hundaa’uun furmaata akka argatu goona jedhee jira.
Ofuma Isaanii Nama Himatu Ofuma Isaanii Namatti Murteessu: Hidhamtoota Hidhaa Dhaa Ba’an Keessaa
Of Wareegaan Nijeeriyaa Keessaa Lubbuu Hedduu Galaafate
Of wareegaan sun ennaa boombii motor saaykilii irraa keellaa waraanaa bakka namoonni itti wal ga’anitti ennaa ofitti dhoose prezidaantichi haasaa dhageessisuuf qophaa’aa turan.
Of wareegaan tokko Naayjeeriyaa Kaaba gama bahaa magaalaa Mubi keessatti masjiida argamu cinatti boombii ofitti dhooseen yoo xiqqaate namoonni 20 ol du’anii jiran.
Of wareegaan tokko Naayjeriyaa kaabaa Kutaa Bornoo keessatti masjiida haleeluun yoo xiqqaate nama 10 ajjeseera.Namoonni ijaan argan akka jedhanti of-wareegaan kun har’a salaata suubii diursee masjiida kana seenuun balaa kana geesise.
Of wareegaa tokkotu mana hidhaa sana keessatti boombii ofitti dhoose jedhu angawoonni. Kan ajjeechaa irratti aggaamame irraa oolan General Osman battala gamasii baafamaniiru.
Of Wareegdonni Keellaa Embaasii Afgaanistan Keessaa Weeraran
Of wareegdonni meeshaa waraanaa hidhatan haleellaa isaan raawwatan kan qindeesse ana jechuu dhaan gareen IS beeksisee jria.
Ogbarruu fi Artii Oromoo Guddisuu Irratti Mootummaan Gahee Isaa Bahaa Hin Jiru Jedhame
Ogeedenitti ollootii kemikaalii warshaa keessaa yaatutti nama fixuutti jiraa jedhan; Jullaabuu, Dubaayin Godee,shebelii fi Qoraahee
Ogeesaa baruma baankii qabuu durii pirezidaantii Faransaay firaankoo Holaandee gama dinagdeetiin gorsaa bahe.Bara 2014 ammoo minsitea maallaqaa tahee filatame.
Ogeessa Baankii fi ministara dinagdee ka turan – Maakroon, kan ilaalcha siyaasaa gama bitaas tahe gama mirgaa hin leellisne – Paartii “Aan Maarshee” jedhamu bara 2016 dabre kana hundeessanii, Prezidaantummaa Faransaayiif ddorgommiitti seenan.
Ogeessa baqaqsanii yaaluu kan ta'an Dr. Faasikaan yeroo raayyaan ittisa biyyaa Maqalee qabachuuf yeroo jedhu haala ture ibsanii jiru.
Ogeessa biyya jiru Amerikaa fidanii hujii OBN biyya alaatti jabeessufu kurfoo jiran.
Ogeessa Fayyaa Weerara Vaayirasii Koronaa Dursanii Ittisuuf Dursummaan Hojii Addaa Hojjetan
Ogeessa Seeraa fi Abukaatoo: Kanneen Yeroo Hidhaa Xumuratanii Hiikaman Akka Hojii Argatan Waajirri Fooresikii fi Manni-murtii Ragaalee Barbaachisan Barreessuufii Qaban
Ogeessi Fayyaa Aanaa Dhaas namootni kun yaala fudhatanii goomanii jiru jechuun himanii Booranatti Foon horii akkasumaan qalanii nyaachuun rakkoo fayyaaf namoota hedduu saaxialaa ture jedhu.
Ogeessi Fayyaa Yeroo Walitti Bu'iinsaa Maqalee Keessa Turan Maal Jedhu?
Ogeessii addaa dhiba nafa keessaa,Darlyelo Geosh Suudanitti baqachuun duratti nama Itoophyaa naannoo Himooraatti guddoo beekan.
Ogeessii eegumsa fayyaa Dr. Antonii Faawchii gama isaaniin uummanni mana keessaa akka hin bane dhorkuun bu'aa isaa baruun yeroon isaa hin geenye jedhu.
Ogeessii fiilmii fi dookmantarii akkasumas daayreektariin sirboota Haacaaluu an akka “Maalan Jiraa,” Amensiisaa Ifaa Feesbuukii irratti “gubadhekaa maalan sii godhdha” jechudhan halkan edaa bakka reefii artiist Haacaaluu ture hoospitaala irraa maxxanse.
Ogeessii himata-seeraa ka akka Benjamin Gumpent ragaa jiru walti guuruun dubbi wal xaxaa waan fidduuf dubbiin tun guyyaa haga hin beenneef duratti siiquu malte jedha.
Ogeessii Kaameeraa Rooyters Kumarraa Gammachuu Finfinnee Keessatti Hidhamee Jira
Ogeessii siyaasaa yuniversitii Kent, Alex Magahisaa ammoo jaallan Zimbaabuwee jaala isaani kana bara jabaa akkanaatti lafumatti biraa hin yaa’an jedha.
Ogeessi kaampaanii walitti bu'iinsaa fi teknooloojii waraanaa hojii irra oolan qoratu hogganan akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaf ibsanti xayyaaronni nam-maleeyiin sun Assab, Ertraa keessa buufatanii kan jiran ta'uus walitti bu'iinsa Tigraay keessatti hirmaachuu isaanii ragaan mul’isu in jiru jedhan.
Ogeessi metrooloojii – Jeef Lindner, kutaa Teksaas keessatti kan roobni cimaan haga Sentii-meetirii 120-maa gahu itti bu’e – bakka Kiliir Kirik jedhamutti akka tahe dubbatu.
Ogeessi Mirga Namoomaa, ka Tokkummaa Mootummootaa, loltoonni Ertirtaa, kanneen bulchiisa naannoo Tigiraay keessa jiran baqaattoota Ertiraa humnaan butanii gara Ertiraatti deebisan, ka jedhamu irratti akka qorannaan hatattamaa geggeessame gaafatanii jiran.
Ogeessi Mirga Namoomaa UN Baqattoota Ertiraa Tigraay Keessaa Butaman Jedhamu Laalchisee Qorannaan Akka Godhamu Gaafatan
Ogeessi seeraa ajjeefamee dooniyaan gatame Wiilii Kimeenii abbaa ijoollee lamaa yoo tahu, maatiin isaas hiriira kana irratti argamanii jiru, Waajjirri Wiiliin hojjetuuf International Justice Mission yakka poolisoonni hojjetan dhaabbata hordofu yoo tahu, Keeniyaatti bakka bu’aa dhaabbatichaa ka tahan jeemsi Kiiroogii poolisiin himannaa isarra jiru lammilee yakka hin qabnetti naannessuu haa dhaabu jedhan.
Ogeessi seeraa, Obbo Tamasgeen Gammachuu immoo gama isaaniitiin, ibsawwan paartiilee garaa garaan bahan irraa kan ka’e, sabootni naannichaa keessumaa warri Gumuz, lafa isaanii waan dhaban waan itti fakkaatuuf wal dhabdeen uumama, jedhu.
Ogeessi seeraa Wikifanaan dabalee haalli kun himatawwan ammatti murtee barbaadaniif mala gaarii fede jedhe. Abbootiin seeraan bakka jiranii murtee kennuu akka danda’an mijeessuu eeree, biyyaan alallee taa’anii dhaddacharratti hirmaachuun murtee ka dabarsan jiraachuu dubbate.
Ogeessi sooft weerii, Juuniyar Bompeetii Daalaas Teeksaas irraa, “kuni waan amanuufuu nama dhibu! Mirga yaada ibsachuu qabna,” jechuudhan murtii miidiyaalee hawaasummaa morme. Juuniyaar bara 2015 Dimookiraatiik Ripablikii Koongoo irraa gara Ameerikaa godaane. Juuniyer deegaraa Traamp oggaa ta’u marsariitii “Lammiiwwan Kongoo Traampiif” jedhu banee geggeessa.
Ogeessi suraa kaasu Lloyd Wolf jireenya isaa irra hedduu daandii Columbia Pike cina jiraate. Daandiin kun bara 1810 kan hojjetame ennaa ta’u Washington irraa gara Virginiatti daandii geessu guddicha ture. Erga bara 1970mootaa qabee jedha Wolf koolu galtoota naannoo addunyaa irraa dhufan mara ofitti hawwata.
Ogeessonii fayyaatii fi roogeeyonnii akka jedhanitti , yeroo ammaa haala dhibeen koroona jabaachaa deemuuf hiridhiinni talaallii jiru kanatti muurtiin kun lubbuu hedduu baraaruu danda’a.
Ogeessonni dhimma mirga namaa addaa kan tokkummaa mootummootaa akka jedhanitti namoonni siyaasaa naannoo Sanaa akka inni ajjeefamuuf erga gaafatanii Bitootessa 4 booda mana maatii Shariif Amiinuu guban.
Ogeessonni eegumsa fayyaa qofti WAA’EE Ibolaa irratti mari’achuun dhukkubicha ittisuuf ga’aa miti jedhan.Gaaffii fi Deebii Dr Daadhii Jimaa wajjiin gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa.
Ogeessonni Fayyaa Afrikaa Kumaan Lakkaawwaman Vaayrasii Koronaatiin Qabamuun Yaaddoo Uumee
Ogeessonni Fayyaa Kan Iyotoophiyaa gara Biyyoota Afrikaa Dhiyaatti dulanii Jiru
Ogeessonni fayyaa magaalaa Buraayyuu, abbotiin amantaa, dargaggotni tola-ooltummaatti bobba’anii fi bulchiinsi magaalichaa qindoominaan kaleessa hojii hubannoo uumuu akkanaa geggeessanii jiran.
Ogeessonni fayyaa naannoo Oromiyaa rakkooleen bulchiinsa gaarii hojmaata isaanii danquu fi haalli jiruu kaffaltii isaani hin madaalle rakkoo guddaa isaanitti ta’uu dubbatan.
Ogeessonni gama qorannaa dhimma nageenyaa akkasumas ka siyaasaa mootummaan rakkoo keessumaa kibbaa fi lixa Oromiyaatti jiraattotarraan balaa dhaqqabsiisaa jiru kana furmaata yoo itti hin godhin akkuma biyyaattuu rakkoo nageenyaa guddaaa keessa ‘nu’ buusaa jedhu.
Ogeessonni kun akka jedhanitti dhimmi Shariif Amiinii adeemsa mana murtiin qabamuu dhiisuun kan isaan yaaddesse ta’uu ibsuu dhaan bakka namni hin arginetti hidhamuu isaaf yakka ilaalchi isaa jalqabaa irratti abukaatoo argachuu dhabu isaa itti dabaluun ibsanii jiran. Hayyuu tokkummaa mootummootaa keessaa tokko kan ta’anii fi dame
Ogeessonni lameen mareen akka Gaaddisa hooggansa Oromoo dhalachuun gaarii ta’uu himanii, garuu bu’aan isaa yeroo utuu hin gubin dhiyeenyatti mullachuu qabaa jechuun akeekani.
Ogeessonni Oromoo, ardiilee Addunyaa kanaa addaa addaa irraa walitti-dhufanii gurmaawan, Dikshinanarii yokaan Kuusaa Jechoota Oromoo, kan Afaan Oromoo gara Afaan Ingiliziitti hiiku, akkasumas, Afaan Ingilizii gara Afaan Oromootti hiiku, kan jechoota kuma dhibba sadi’ii fi shantamaa ol qabaatuu fi Dayaalektii yokaan loqodaalee kutaalee Oromoo adda-addaa of keessaa qabaatu qopheessuuf hojii jalqabanii jiran. EAST AFRIKAA MEDIA CORPORATION dhaabbata jedhu jalatti gurmaa’uun kan hojjetan beektonni Oromoo kun – torban tokko duula jechoota walitti qabuu jalqaban. Hojiin kun marsaan duraa baatiilee ja’a keessatti akka xumuramus abdataa jiran. Akka isaan jedhanitti hojiin isaanii ittuma fufa. Kuusaan jechootaa qopheessanis dura marsaa interneetii irratti maxxansamee tajaajila kenna. Kuusaan jechootaa kun loqodaalee naannoolee Oromoo maraa waan of keessaa qabaatuuf afaanicha waaltessuuf akka qooda guddaa gumaachu illee, qindeessitoonni proojektichaa ibsanii jiran. Beektota lammiilee biraa waa’ee Oromoo fi Afaan Oromoo qoratan, garuu barreeffamoota Oromoo dubbisuuf yokaan hiikkachuuf hiree hin qabneef ka carraa kennu ta’uu illee dubbatanii jiran. Torban dabre, geggeessitoota proojektichaa sadii ardiilee adda addaa irraa telefoonaan haasosfiisee jira.
Ogeessonni seeraa lammiiwwan Oromoo naannoo addunyaa jiran walitti dhufuu dhaan dhaaba tokko kan uummatan waggoota afur dura. Dhabichi walgahii isa ka baranaa har’a Jimaata Adoolessa 28 godina Minisootaatti geggeessaa jira.
Ogeessonni seeraa lammiiwwan Oromoo naannoo addunyaa jiran walitti dhufuu dhaan dhaaba tokko uummatanii jiran. Maqan dhaaba isaanii waldaa Abukaatolee Oromo kan sadarkaa addunyaa jedhama.
Ogeessooota eegumsa fayyaa keessaa Narsoonni 500 ol mootummaa Federaalaa irraa akkasumas Narsoonni 700 bulchiinsa nannoo irraa hojii kana irratti bobba’uun ibsamee jira. Doktooroonni itti hirmaatanis 68 akka ta’an dubbatanii jiran.
Ogeessoota fayyaa barnoota kennaa turan lama keessaa tokko kan ta'an Aaddee Yashii Toloosaa akka jedhanti dubartoonni utubaa maatii waan ta'aniif jecha of-eeggannoo guddaa gochuun barbaachisaa ta'u hubachiisan.
Ogeessotaa fi qorattoota eegumsa fayyaa, dhaabbatoota mootummaa fi dhunfaa kanneen Ootizim irratti hojjetan akkasumas maatii ijoollee rakkoo kana waliin jiraatanii fi namoota rakkoo kana ofii isaanii qaban waliin mariin kungeggeeffame.
Ogeessota fayyaa fi Barsiisotni Yunivarsiitii Dambii Doolloo manaa manatti deemanii akkaataa itti Vaayirasiin Koroonaa ittifamu barsiisaa jiru, jedhan Pirezidaantiin Yunivarsiitii Dambii Doolloo, Dooktor Lataa Tasfaayee.
Ogeessota humna ittisaa keenya keessa jiranis haa ta’u ogeessonni keenya kan eegumsa fayyaa keenyaa fedha ofiin akka hirmaatanii fi wal ta’iinsa sadarkaa addunyaa akka agarsiisan gochuuf hojjetamaa jira. Kunis of eeggannoo guddaa dhaan hojjetamuun kan irra jiru ta’uu hubannee jirra jedhaniiru.
Ogeessotni fayyaa Hospitaala Ispeeshaalaayizidii Naqamtee fi Hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Amboo Hanqinni meeshaalee Wal'aansa yaalaafi Koroonaarraa ittiin of eeggachuu danda’an jiraachuu himan.
ogeetti sub quunnamtii uummataa kan ta’an Aadde Maammituu Kefyaalew ibsanii jiru.
Ogeeyotii fayyaa hospitaala Adaamaatii dhufan hagii tokko doktora lafee caphxeen wallaanu, hagii tokko ogeeyyii dhiba nafa keessaati namuu oguma qabuun madoolee gargaare.
Ogeeyyii fayyaa, qannan bulaa fi barsiisota kanneen of keessaa qaban namoonni hirmaannaan shororkeessummaa irratti dhihaatee fi galmee ogeessa Fayyaa Firaa’ol Daani’eel jalatti keessatti galmeessaman saddeet Har’a mana-murtii Ol’aanaa Federaalaatti dhihaatanii jiran. Garuuu, dhimmi isaanii amma illee murtii hin arganne.
Ogeeyyii fayyaa tana Dr.Galgaloo Abbaagudoo faatti Yaaballoon dhaqe. Hospitaala Mooyalee gaafa lolaa sun gubatee madoolleellee lafa akka Yaaballoo faatti akiman.
Ogeeyyiin dinagdee, ka sadarkaa Addunyaa -- Gad-bu’uun lakkoobsa hiyyummaa Itiyoophiyaa keessaa kan nama jajjabeessu jedhan iyyuu Baankii Addunyaatti, Direktorri Damee Itiyoophiyaa Guwaang Cheen gatiin bittaa qaala’uun, tarkaanfii kana akka boodatti harkisu dubbatu.
Ogeeyyiin Fayyaa 48 tarkaanfii waraanaa mootummaan naannoo Tigraayirratt fudhachaa jiru oguma isaaniitiin deeggaruuf jecha har’a gara bakka raayyaa ittisa biyyaatif deeggarsa kennaniitti imalaniiru.
Ogeeyyiin Fayyaa Finfinnee Keessaa 48 Tajaajila Fayyaa Kennuuf Bakka Waraansi Itti Geggeessamaa Jirutti Imalan
Ogeeyyiin kun akka jedhanti ofii isaanii iyyu vaayrasicha irraa of-eeguuf waan isaan barbaachisu akkasumas dhiyeessiin kanneen biroon haala qubsaa ta'een hin jiru
Ogeeyyiin lameen kun rakkoo nageenyaa fi siyaasaa naannoo Oromiyaatti mullataa jiru kanaaf falli maali waan jedhuuf yaada mataa isaanii kaa’anii jiru. Kumaa Beqqelee barataan Dooktereet Digrii Giddugala Qorannoo Nagaa fi Dhimma Nageenyaa Yuuniversitii Finfinnee falli jiru ammas qaamoleen lameen waliin taa’anii mariyachuu qabu jedhu. Warri hidhatee jiru lola riphe loltootaa waan lolaa jiraniif mootummaan kana injifachuun akka hin dandaa’amne baree warri hidhatee socho’us, mootummaanis kanaan maree dhugaa taasisuu qabu jedhu.
Ogeeyyiin Metrooloojii Yunaayitid Isteets akka jedhanitti, obonboleettiin jandoo makate kun, har’a gara boodaa ennaa kutaa Teksaas sana dhaqqabutti balaa cimaa akka ta’uuf deemu beekamee jira.
Ogeeyyiin Seraa fi Qaamoleen mirga dhala namaaaf falman ajjeefamuu Ogeessa seeraa keeniyaa torbeen dura ajjeefame ilaalchisuun hiriira mormii Naayoroobiitti gaggeessan. Hiriira mormii harra tahe kana irratti namooti dhibbaan lakkaawaman irratti ka argamni yoo tahu, mootummaan gochaa ajjeechaa lammilee biyyattii irra gahaa jiru dhaabuu hin dandeenyee jechuun komii qaban himatataniiru. Abukaatoon maqaan isaa Wiilii Kiimaanii jedhamu torbeedhaan dura utuu yakka miseensonni humna poolisii raawwataniiru jedhame hordofuu shofeera taaksii isaa fi maammila isaa fuudhee deemaa turee waliin ajjeefamee dooniyyaan gatamee argame.
Ogeeyyiin Siyaasaa fi Dhimma Nageenyaa Haala Lixaa fi Kibba Oromiyaa Maal Jedhu?
Ogeeyyii Seeraa: Hoogganoonni Ol’aanoon IHADEG Badii Itti-gaafatama Fudhataniif Taayitaa Gad-lakkisuu Qaban
Ogeeyyootii siyaasaa filannoon baranaa irratti namii kornaa fi bulchiinsa Tiraampi laalee hiree ufi ufumaan murteefffa jedhanii eegan. Biden nama ganna 77 ti Tiraampi nama ganna 77ti.
Ogeeyyotaa fi dhaabbilee fayyaa addunyaa COVID-19 addunyaa irraa nama miliyoona 58 caala irratti arga qorsa itti barbaadumati jiranii dhaabbilee hedduutti hojjachuutti jirallee.
Ogeeyyota,fayyaa tahee warrii hujii akkanaa hojjatu hedduu.Jarii kun namaaf jedhee lubbuu ufii dhabuutti jira tanuma keesa nama nagaa milyoona hedduu waraana jidduu duudee gargaara.
Ogeeyyotii addunyaa ammallee ya mataa duulaa sunitti dacha’an.Eboolaatti duuluutti jiran.Horteen dhiba kanaa maan akka tahee fi dhiba duraan Afirkaa Dhiyaatti arganiin wal fakkaatu qorachuutti jiran.
Ogeeyyotii Afrikaalleen warra durii nu garboomfatetti dinageetii fi waan akka akkaatiin nu hiyyoomse maqaa hamaan nu yaaman jedhan.
Ogeeyyotii Fayyaa addunyaa Ebola Koongoo argan,hortee isaa amala fi adaba isaa qorachuuf baddaa fi gammoojjii biyya sunii jiran
Ogeeyyotii fayyaa addunyaa tun waan dhiba kanaa waan argan torbaan diqqaa keesastti biyyatti himuuf hujiitti jiran.
Ogeeyyotii fayyaa biyya dhukkubii kana itti argan,Chaayinaa irraa oduu fuudhuutti jiran.Itoophiyaalleen nama Chaayinaa galu tohachuutti jirti.
Ogeeyyotii fayyaa hospitaala Adaamaa nama gaafa dhiyoo Mooyyale hadhan madaahe Yaaballotti tolaan akimanii gargaaran
Ogeeyyotii fayyaa hospitaala naannoo Amaaraa Baahir Daaritti hiriira bahanii akka jireennii wayyaahuuf gaafatan
Ogeeyyotii Fayyaa Oromoo ummata qophii 'Torbaan Oromootiif' MN dhufe gama fayyaatiin Tolaan dirree kubbaa keessatti gargaaruutti jiran
Ogeeyyotii fayyaa Ugaandaa bara 1947 asitti dhukkuba akka akkaaiti fala barbaaduuf garuma baddaa sunii yaahan.Manallee keessatti jaarratanii baala mukaa,hidda mukaa,Biinnii fi waan achi keessa jiraa hedduu qorachuutti jiran.
Ogeeyyotii fayyaa yoo nama milikeeta kana qabu argan
Ogeeyyotii hedduun fkn embaasii Amerikaa Televaavii baasanii lafa Israahelii fi Paalestaayin irratti wal dhabanii ammallee falamaa qabdu, Jerusaalem geessuun fala araaraa itti jirtu kanaa fi qooda Masriin naannoo tanaaf qabdu irraa diqqeessaa jedhan.
“Ogeeyyotii hospitaala Dasee itti wal gargaaranii akka barataan kun lubbun hafu falanii mataa baqassannii wallaanan. Obboleessilleen dhufee gaafachaa ture. Anilleen achi dhufee ilaale.Yuniversitilen nyaataa fi dhugaatii fidaniifii kontoraata qabaniif.Ammoo hin taanee halkan kalee lubbuu dhabe. Waan guddoo garaa nama nyaataati.”
Ogeeyyotii kun akka seerii bahu siyaasaa qofa irratti horii baasuu mannaa ogeeyyotallee quba qabaatan feena jedha.
Ogeeyyotii Qonnaa Addunyaa Dhukkuba Qamadii Naannoo Baalee Irratti Argan Irratti Mari'achuuf Meksikootti Kora Taa'an
Ogeeyyotii wabii nyaataa Amerikaa fi Afrikaa ji’uma ji’aan Waashngton,DC keessatti wal arganii mari’atanii WDC fi Afrikaatti wal arganii waan jiraa wal mari’atan.Biyya tamitti gargaarsa midhaanii barbaadaa jedhanii qoratan. Odeeffannoo saatelaayitii irraa argatanii fi waan hojjattootii isaaniiti fi hojjatootii biyya gargaraarsa barbaaddu jiran dhaqanii laalan walti dabalanii odeeffannoo argatan walti laalan.Gabaasa ji’aa sadii fi haga jahaa durattuu baasan
Ogeeyyotii Yuniversiti Hawaasaa naannoo isaanii hajaja waraanaatiin bultu tana irratti ammoo yaada akka akkaa qaban.
Ogeeyyotilleen ummata leenjisaa akka karaan bahuuf waliin hojjachuutti jiran akka obbo Jaagamaatti.Naannolee karaan gugurdaan amma itti bahuutti jiruu fi baasuuf karoora qaban 31.
Ogessoni Fayyaa Naannoo Oromiyaa Hooggansa Naannichaa fi Federaala Wajjin Mari'atan
Ogessoni fayyaa Naannoo Oromiyaa hooggansa naannichaa fi Federaala waliin Finffinee galma Wajjira Prezdaantii naanno Oromiyaatti mari’atanii jiru. Gaaffiileen isaanii akka dhawaataan deebii argatan waadaa galameefii jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Oggantoonii paartii mormitootta Salsawii Weyyaanee jedhamu lama guyyaa kaleessaa magaala maqalee keessatii loltoota mootummaatiin qabanii hidhaamuun isaanii beekameeraa.
Oggoota dheera dha namoonni odeeffannoo argachuudhaafis ta’ee sagantaawwan bashannanaa hordoofuu dha, Raadiyoo, TV fi baruulee irratti hundahaa turan . Kun jijjirramaa dhufeera, keesumatuu dargaggota birratti. Akka fakkeenyatti kaasudha Qorannoon akka agarsiisutti Yunaaytid Isteetsitti ,dhaloonni mileenial jedhaniin (namoota umriin isaanii ogga18 – 34 jiran jechuudhaa) dhibba keessaa garri harka 74, addunyaan akka itti bulteef ooltee beekudhaa mobaayilii fi sab-qunnamtii hawaasummaa iratti hundaahan.
Ogumaan nama hujii qonnaa barate tahullee akka inni jedhutti namuma gagaafachaa Sawudii gahee raadonii BBN irratti Bitootessa 10,2013 jalqabee Afaan Amaaraatiin jalqabee rakkoo Oromoo biyyatti himuu jalqabe “sagantaa daqiiqaa sagalii hojjachuun jalqabee.”Achii ammoo Afaan Oromootiin hojjachu jalqabee.Achitti ganna ganna 1.5 hojjatee dhiise.
Oguma kana irratti kanneen bobba'an yeroo hedduu rakkooleen isaan quunnamuu yeroo garaa garaatti dubbataa jiran. kitaabota barreessanii waan ittiin maxxansiisan dhabuu, gurguruuf haalli mijataan dhabamuu, uummatichi bitee dubbisuuf aadaan isaa babal'achuu dhabuu fi kkf ennaa ibsan dhaga'amu. Toora fiilmiitiinis akkasuma fiilmiiwwan Afaan Oromoon qophaa'an hedduu ta'anis uummati fiilmii Afaanichaan ba'an daawwachuu waan hin amaleeffataniif kasaaraaf saaxilamuu fi hamileen isaanii illee tuqamuu nu waliin kanneen dubbatan aartii irratti kanneen bobba'an kana dura nuuf ibsaniiru.
Oguma Qabaniin Hawaasa Ofii Gargaaruun Guddina Biyya Ofiif Gumaacha: Aadde Tigist Ejjetaa
Oguma qabaniin hojjechuun guddina aartiif ni gumaacha
Oguma suuraa kaasuu fi viidiyoo waraabuu, gulaauun dhaabbattoota mootummaa fi kan dhunfaa keessa hojjachuu isaa kan ibse Amansisaan gara fuula duraattis sirna Gadaa ilaalchisee filmii hojjachuuf karoorfachuu dubbata.
Oguma Uumamaan Argatan Guddisuun Murannoo Gaafata
Ogunaan akka jedhanitti nuti akka biyyaatti dhimma siyaasaa keessoo kan Somaaliyaa keessa hirmaachuu isa jedhu akka hin simanne ifaa fi ifatti ibsuu barbaanna. Kanaaf hoogganni Somaaliyaa martinuu Keeniyaa gara dhimma isaanii keessootti harkisuu irraa akka of qusatan gaafanna."
Ohio residents voted “no” on proposed legislation to legalize marijuana in the state
Ojii irra oolchuufis hawaasa addunyaa cina ni hiriira jedhan.
Okaachaa (Kaalid Mohaammed Amiin) Goolii sagal galchee Waan Ajaa'ibaa Hojjate
Okkolaa taphatti deebi’ullee diqiiquma 10n tokko taphatee munyuuqu dadhabee keessaa baasan.Wallaananiinii gadi deebisainillee hagaguma taphau dhuamttu achi taahe malee hin taphanne.
Oklahoomaa bakka prezidaant Tramp sambata dhuftu duula siyaasaa geggeessuuf jiran magaalaa Tulsa keessaa kaleessa sa’aatilee 24 keessatti namoonni 259 haaraa vaayiresii koronaan qabaman.
Oklahoomaa fi Kentaakii qofa keessaa barsiisota kuma 30tti hiriiratti jira.
Oklahoomaan godina waldaa barsiisota guddaa qabdu.Akka ganna sadii keessatti $10,000 dabalamtuuf,barnoota jabeessuu ammoo $miliyoona 75 ramadamtuuf gaafatan.
Ol Aantummaa Adii Balaaleffatan Malee Traamp Nu Hin Daawwatan: Miseensota Waldaa warra Juushii
Olaantummaan Amerikaan naannoo tanaa qabdu dhaabachuu malte jedhee dabaleef.
Ol aantummaan Heeraa Kabajamee sagleen uummataa dhaga'amuu qaba jedhan Dr. Nagaasoo Gidaadaa
Olaantummaan seeraa akka kabajamuuf waamicha dhiyeessanii jiru.Gama kaaniin mootummaan bulchiinsa naannoo Amaaraa hidhamtoota kuma 2 caalaaf dhiifama gochuun isaa abbaa alangaa mummichi kan bulchiinsa Sanaa ibsanii jiru. Kanneen keessaa 3 barattoota Yunivarsitii seenuu qabxii isaan dandeesisuu kanneen argatan ta’u Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Ol aantummaan Seeraa Kabajamuu Qaba: Haadha Alangaa Adaanech Habebee
Ol aantummaan seeraa yoo hin kabajamne gareeleen haleellaa sana raawwatan to’annaa jala oolanii tarkaanfiin yoo hin fudhatamne jiraachuu akka hin dandeenye ibsaniiru. Jiraataan ganda Sanaa eenyummaan isaanii akka hin tuqamne gaafatan tokko haleellaa sana jalaa miliqanii magaalaa Biift seenuu isaanii ibsanii eenyummaan isaanii adda baafamee dhalattoota Amaaraa irratti haleellaan raawwachuu isaa dubbatu.
Ol aantummaa seeraaf duula geggeessamu dadhabsiisuuf kan akeekame jiddu seeniinsaa fi duula siyaasaa kamiinuu Itiyoopiyaan hin simattu jechuu waajjira muummicha ministeeraa beeksiseera.
Ol aantummaa seeraa kabachiisuuf hojjetaa jirra. Garee poolisii qorannaa geggeessu hundeessinee shakkamtoonni hedduun to'annaa jala oolanii kanneen 89 ta’an itti murtaa’eera. Kaan beellamaan jiru. kaan immoo qorannaatu irratti geggeessamaa jira.
Ol’aantummaa seeraa kabajchiisuu, hojii investimentii dadhabee jiru akka bayyanatu gochuu, dargaggoota hojii dhabaniif haala hojii miijessuu fi hojiiwwan ka birootti akka fuuleffachuuf jiranis hubachiisanii jiran.
Olaantummaa seeraa kabajsisuu hanqachuu, walitti bu’iinsa gosaa, rakkoo daangaa bulchiinsoota adda addaa gidduu,dinagdee biyyaa, waraana biyyatti, hojii Diplomaasii fi siyaasa biyyatti kan ilaaleen waggaan tokko attam akka ture kan ilaallatan turan gaaffileen dhiyaatan.
Olaantummaa warra adii kan balaaleeffatan Traamp yeroo qawween gurguramu duddubbeeN seenaa nama bitatuu qoratamuu qaba jedhan.
Oliiviyaa Heeden; qondaalli Waajjira Godaantotaa IOM Yemen, utuu balaan kun hin mudatin dura namootni 400 akka as jiraataa turan eeranii, garuu ammaa hojiin warra du’ee fi hafe adda baasuu itti fufuee jiraa jedhan. Mootummaan Itiyoophiyaas gama isaatiin waa’ee godaantota buufata keessatti du’an kanaa hordofaa akka jiru hime. Dubbi himaan Waajjira Ministeera Haajaa Alaa Itiyoophiyaa Ambaasaadder Diinaa Muftii rakkoon mudate ibiddi buufata godaantotaa keessatti ka’uu akka dhagahan himanii ak’umsa balaa ibiddaa kana fuulduratti qorannee ifa goona jedhan.
Oliiviyaa Heeden Yemenitti dubbi himtuu IOM. Rakkoo godaantonni himataniif deebii kenniteen, jaarmayaan IOM, Yemen keessa gatii nami hedduun gargaarsa fedhu jiruuf dhaabbatichi hunda gargaaruu hin danda’u jechaan dubbatte.
Oliyaad Baqqalaa,Seenaa Solomoon,Mooybil Misgaanuu, Qananii Taammiruu, Ifaa Gammachuu,Baahiluu Simaachoo fi Eliyaas Kifluu fa ganna 1 fi wayiin duratti abbaan alangaa addaa Itoophiyaa himatee biyya nagaa dhowwan jedhanii hidhan.
Ol Iyyaannaan Jara Zoon 9 Ammas Yeroo Biraatti Dabarfame
Ol-iyyanni Himatamaan Yakka Duguuginsa Sanyii Ruwaandaa Dhiheeffate Fudhatama Dhabe
Ol-iyyannoo dhiyaate booda abbaan alangaa kan Federaalaa fi himatamtoota giddutti falmiin eega jalqabamee as bellamnii inni har’a 50ffaa ta’u isaati.Murtii kennamuu dhaggeefachuuf bellamnii yeroo jijjiramu immoo kun 6ffaa dha.
Ollaan Abbootiin Gadaa qubatanYaa’ajedhan.Yaa’ii hujii Gadaa hojjachuuf ganna saddeeti keessatti ardaa jilaa hedduu keessa godaana.Godaanna tanaanGooroojedhan.Tanaaf yoo hedduu Yaa’iiGooroogadaaneeardaa…qubatee ykna ardaa...jiraa jedhan.
Ollaan ijoolleen kahimaa keessatti dhumatte, araddaan Qorkee aanaa Har-Maayaa irraa km 5 fagaata. Ijoolleen tun ibsee ollaa keessatti galchaniif utubaa dhaabuuf warra hujii tana gargaarsa gaafate tolaan hujii tana gargaaruuf ganda jaha keessaa yaamani dhufan.
Ollaan jari kun hadhe jedhan Dhungoo ollaa mana 100 caalu qabu.Jaarroleen isiin ollaa sun keessatti fixxe nama ganna 60 fi 70 keessa jiru;Galgaloo Huqqaa,Duuba Qancoorrichaa,Baggajjaa Dooyyoo fa.
Ollaan kukkun vaayireesii koronaatif jedhanii lafa cuccufanii gabayaa dhaqachuu dadhabe.
Ollaa qubate waraanatti eegaa gabayaallee dhaqachuu hin dandeennuu beela hamtuu keessa jiraa jedha warrii lafaa.Midhaan makiinaa jahaa mootummaan nuu ergellee torbaan dabre Nageellee Booranaatti karumatti gorfatanii gurguran jedha warrii lafaa.
Ollaa waraana kana keessatit fixan keessaa nama hedduu shakkiin qabanii hidhan.Waraanii Amerikaa ka adoo reebuu yaa’uu fixan kun warra lafa eegu ka miilota isaanii waraana Naayjeriyaa 20 waliin yaa’uu daarii Niijerii fi Maalii waliin qabdu eegu.
Olloota Amboo ka durii lakkoofsan maqaa itti baasan
Olloota durii lakkoofsaan maqaa itti baasan ganda 02 ammaGarbii yaaballoojedhan
​Olloota Finfinnee bisaan dhabanii rakkachuutti jiran keessaa tokko, Askoo.Jara ollaa Askootti dhiyaatu qubatu keessaa tokko obboo Baayyuu:
Olloota Finfinnee Rakkoo bisaanii himachuutti jiran keessaa tokko, Askoo
Olloota Godeetti warrii gara lafa warshaan gaazii gaasu itti dhiyaatu nafatti caaccaphaa, ilatti keessatti citaa.
Olloota Oromoo gabraa fi olloota waraanii kun gube jedhan keessaa:
Ollootii afran isiin dhaxxee jireenna isaanii qorattu Naayroobii irraayyuu km dhibba hedduu fagaata; Korbeessa, Lakkoolee,Biibbi fi Kinaa.
Olmaa Dirree Isportii fi Qooda Ogeessota Eegumsa Fayyaa
​Olommpikii dhufuun atileetii tokkoof gammachuu guddoo.
Olompikii baranaa Adoolessa 24,haga Hagayya 9,2020 wal dorgoman.Biyyaa fi naannoo 200 caalaatti irratti wal dorgoma.Atileetota kuma 10 caalanitti ispoortii gosa hedduutiin irratti wal dorgoma.
Olompikii Biraazil guyyaa 25n duubatti jalqabanii atileetota kuma kudhanii oliitti itti dhufaa Itoophiyaan 39 ergatte
Olompikii Biraazil ittuma jiranii USA medaaliyaa 72 argattee dura jirti biyyitii medaaliyaa tokkooyyuu hin argatin hedduu
Olompikii Ispeen,Barseloonaa irratti addunyaa afaan qabsiiftee eennuu fi ta eennu akka taate hubachiifte.
Olompikii jaappaaniif dungoon qabsiifamu har’a Jaappaaniin seenee jira. Meedaala warqee yeroo sadii kan injifatan Saoorii Yooshiidaa fi Tadaahiiroo Nomuraa dungoo oplomikii Tookiyoo kan bara 2020 qabsiisaniiru.
Olompikii Mookoo irratti jila Itiyoopiyaa kan hooggananii fi akkuma Miruuts injifatee galeen miilla isaatti kufanii kan dhungatan keessaa tokko kan ta’an obbo Teferraa akka jedhanittiYeroo sana lammiiwwan Itiyoopiyaa Moskoo turre boonyee turre.
Olompikiin Biraazil dorgommii addunyaan qablii tokkoon eeguutti jirtu keessaa tokko.
Olompikiin Jaappaan Adoolessa 23 jalqabamuuf kan ture yoo ta’u, Tookiyoo dabalatee Jaappaan keessatti vaayiresiin koronaa hammaatee jira.
Olompikiin Tookiyoo Adoolessa 23 hanga Hagayya 8tti geggeessamuuf kan karoorfame erga sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e waggaa tokkoof achi butamee booda. Japanii fi kutaaleen biyyattii kaan vaayiresichi haaraa akka hin babal’anneef jecha labsii yeroo hatattamaa labsitee jirti.
Olompikiin Tookiyoo jalqabamuuf baatileen lamaa ol ennaa hafee jirutti, Wixata kaleessaa mootummaan Yunaayitid Isteetis sababaa COVID-19 haaraa hammaataa adeemeef lammiiwwan ishee gamasitti akka hin imalle akeekkachiisuun rifaatuu uumee jira.
Olompikii,parliymipik,dorgommii kubbaa miilaa,atileetiksii fi waan hedduu irratti dorgomtee medaaliyaa kuma hedduutti guuratte.
Olompikii Riyoo,Biraazil bara 2016 eegii jalqabanii amma guyyaa 10essoo keessa jiranii dhumachuuf guyyaa 11 hafe. Dorgommii ispoortii kurnya hedduutiin wal dorgoman.
​Olompiki Riyoo baranaa irralleetti metirii 100, 200 fi metiri 400 ta ulee walti kennaanaa cehan ufumatti qabahdaadhatee warqii guurrate.
Oloolaa fi odeeffannoo sirri hin taane na irratti gaggeeffame jedhan irrattis akeekkachiisa kennanii jiru.
Oloompiikii Riyoo bara 2016 irratti mallattoo mormii Oromiyaa harka isaa qaxaamursiisee agarsiisudhan roorroo ummata isaa irra gaha jedhe addunyaatti an agarsiise atleetii Oromoo bekkamaan Fayyisaa Leelisaan torbanoota muraasa keessatti biyyatti deebi’uuf murteessuu VOA-tti himeera.
Oloompikiin Tookiyoo ta ji’a jahaan duubatti dorgomanillee yoo akkuma kanatti deeman hafuu fa dandeetti akka jedhanitti.
Oloompikii Raashiyaa ,Magaalaa Sochii Atileeotii 3000 Olii Cabbii Irratti Waldorgoman Ya Jalqaban
Olympic organizers push ahead with plans to open the postponed Tokyo Olympics in just under three months
Omaar akka jedhanitti yaaliin fonqolchaa kun yeroo hamtuutti geggeessame, kunis garee dimokraasii leellisanii fi humnootii walabummaa fi jijjiiramaa gidduutti walii galteen ennaa irra ga’ametti ture.
Omaar Al Bashir Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Omaar qawwee kana ittin godhe seerumaan bitate, qawwichi 'Sig Sawer MCX' jedhama, qawee dirree waraanaati fayyadaman ‘AR-15’ wajjin xinnuma addaan jira. Gaddaa fi rifaatu haleellan kun geechise booda, piresidaantiin Ameerikaa akkasumas warra filannoo pireesdaantii Ameerikaa bara 2016ti dorgomaa jiran keessaa Hilaari Kiliintan fi Donaald Traampiis dhimma to’annaa qawwee, shororkeessummaa akka itti falmataan,fi dhimmoota kanaan walqabatan irratti yaada saanii dhiheessu qofa odoo hin ta’in wal komachaa jiran.
Omar Al Bashiir Humna Waraanaatin Hidhaaman
Omar Al Muqdad humnootii naga eegumsaan nama barbaadamaa jiraate. Mootummaan Siiriyaa bakka argametti akka ajjeefamu yeroo sadii ajaja irratti dabarsee jira. Balleessaan isaa hoo maal ture? Prezidaant Bashar al Assadiin mormuu isaa ti. Har’a garuu biilsa mana maree bakka bu’ootaa Ameerikaa keessa walaba ta’uun deddeebi’a.
Omar Dol dhaabbata afaan Somaaleen “Dul Mided” jedhamu kan hiiki isaa “gaaffii haqaa” jedhuuf dura taa’aa dha.
Omar lammii Hindii yoo ta’u Uttar Pradesh keessatti bara 1974 fi 1976 gidduu yeroo jiru dhalachuu isaa ministriin dhimma maallaqaa US beeksisee jira.
Omiishii zayiita boba’aa sudaan kibbaa qabdu erga baatii Muddee bara 2013 as 3 keessaa harka 2 gad bu’un ibsamee jira.
Omisha meeshaa waraanaa amma jalqabde itti fufsiisuuf qorannoo akka gaggeessitu, dhabbilee omisha meeshaalee waraanaa omishan duuka hariiroon akka hojjettuu fi meeshaalee waraanaa ofii kalaqxee omishteef ammoo eyyama kalaqaa akka argattuuf hojjetti jedhan.
Omishii shukkaaraa fi Jirbii babal’ataa yeroo deemuutti bishaan dabalataan Turkaanaa irraa fuudhama. Gareen mirga dhala namaaf falmuHiyumaan Raaytis Waachakka jedhutti baayyinni bishaan hara Turkaanaa waggootii lamaan darban keessaatti meetra 1.5 hir’ate.Baatii sadaasa baara 2014 as immoo iddoon dur bishaan hara Turkaanaa baatuu ga’u fi laftii gogaan itti wal ga’u kiloomeetra tokkoo fi qabxii torba wal irraa fagaate.Bishaantu keessaa hir’ataa deeme jechuu dha.
OMN Afrikaakeessatti humna jabeessuu fi jijjiirama jiru lafatti jabeessuuf biyyatti gale.
Omn akkamiin hujii jalqabe jennaan:“Ummannii Oromoo yoo gama biraatiin... ka dhabu taatee gama miidiyaatiin caalamuu in qabu,kanaafuu miidiyaa ijaaruu qamna ka jedhuun kaanee halkanii guyyaa hojjanee infifannoo amma geenne arganne.”
OMN ammaaf biyya alaatii tamsaasa.Akka abukaatoon isaanii jedhetti hojjatootii isaa kaan hidhaa jiran kaan dhokatanii hujiitti deebihuu sodaatan.
Omn asii achi sagantaa akka aadaa, bashannanaa,dinagdee fi waan hedduu hojjachuu fedha. Qabsoon itti aantu Oromoo dinageen jabeessuu jedha.
OMN barana istuudiyoo 10 biyya keessatti banata OBN Minisootaan jalqabee biyya alaatti hidda jabeeffachuutti jira
OMN Bitootessa 1,2014 hujii jalqabe.Ji’aa fi wayin duubatti Ebla 25,2014 akka jecha daarektera OMNtti fincilii guddaan Oromiyaa Amboo irraamaster planFinfinnee diduuf dhoohe.
Omnganna 5n duratti istuudiyootti ‘Oromiyaa diqqoo’ MN keessatti dhalatee amma Oromiyaatti gale.
Omn istuudiyoo Finfinneetti bane Hagayya 5,2018 galma Bar- Kumeetti eebbisa, raadonii fi gaazexaalleen hujii jalqabuutti jira
OMN istuudiyoo isaa Amerikaa,MN jirullee banuutti jira.“Oromiyaa fi addunyaa walti hidhuuf hojjanna.
OMN Jila Hoogganoota Isaa Itiyoophiyaatti Erge
Omn,Oromia Media Networkdhaaba tajaajila oduu afaan 6n addunyaatti himu. Bitootessa 1,2014 Amerikaa godina Minisootaatti hujii jalqabe.
Omn,Oromia Meida Network ganna 4n duratti dubbiOromoo first,Oromoo durfanna jettuu irraa kahee amma asi gahee afaan jahaan oduu addunyaatti himuutti jira.
OMN sun malee silaa raadonii FM Finfinneetti banachuuf haga ji'a jahaati asi gaafachuutti jira.Biyya keessa ammoo akka Jawaar jedhetti FM Afaan Oromoo hin tahin 22tti jira.
"Omn ya biyyatti gale nama kuma kurnya hedduutti eebbaa fi Jawaar Mohaammad simachuuf Finfinneetti wal gahe ""Oromiyaa guddisuutti itti aana"""
“OMRHO” Waldaan Mirga Namoomaa fi Gargaarsa Oromoo biyya Jarmanii
Ongaloon akka jedhanitti dinagdee naannoo sanaaf deggersa guddaa dha, sababiin isaas waa biraa waliin wal bira qabee ilaaluu hin danda’u jedhan.
Ongaloon akka jedhanitti tuurizmiin dinagdeen naannoo andaara galaanaa kan irratti hirkate.
Ongeen Somaaliyaa muudate namoota miliyoonaa 6 ta'an hanqina nyaataatii saaxileera . Ijoolleen kuma afurtamaa ol barumsa dhiisaniiru
Ongeen Somaaliyaa muudate namoota miliyoonaa 6 ta'an hanqina nyaataatii saaxileera . Ijoolleen kuma afurtamaa ol barumsa dhiisaniiru, warri barachaa jiran bayyeenis garaa duwwaa gara mana barumsaa waan dhaqaniif baruuf barsiisuun rakkisaa ta’e jedhan barsiistonni.
Onkloeessa bara 2017 keessatti waraanii Itoophiyaa nama shan godina Booranaa magaalaa Sooddatti fixe.Achitti ammoo makiinaa fahiilee ka walharkisu waan innii fa’ate ‘sondhee laallaaf hin soxxanii’ irratti falamaan dhuftee sun irratti waraanii dhalate.
"Onkololeessa 15 bara 2010 as Waashingtoon DC keessatti, halkan waarii irra dabree lafa bari’uutti deemuu dargageessi umriin 27 Alii Ahmad Mohaammad namoota shaniin eega tumamee dooda, dhuma irratti lubbuun isaa darbuu sabaa himaaleen adda addaa gabaasanii jiran.Qorattonnii fi sabaa himaan naannoo DC akka jedhanitti, Aliin Onkololeessa 15 halkani waarii booda mana dhiichisaa ykn Daansii ""DC 9"" jedhamu ol seenuuf yaalee waan dhorkameef jecha, dhagaa darbatee foddaa manichaa haleele. San booda abbaan mana dhiichiisa sanaa hojjatoota ka biroo afur waliin, Alii faana fiiguun qabanii reeban, dhiitan, tuman, Aliin hospitaala ga’ee yeroo xiqqoo dhaa booda du’e.Qondaallii poolisii DC fi naannoo ishee Kaatii Laanyier waan uumame kana ilaalchisee ibsa kennaniin ""qabeenyaatu manca’ee jedhanii reebbicha bineensummaa akkasii rawwaachuun, dhuma irratti lubbuun namaa darbuun,”haqa“ yaadii jedhu yoo jiraate, kun waan gonkumaa fudhatama qabu miti, dubbii foggisoo dha"" jedhan.Daragaggoo Alii Ahmad Moohaammad yaadachuuf jecha, sirna mormii dungoo ibsuun magaalaa Washington Dc keessatti gaggeefamee irratti lammiwwaan Itiyoophiyaa lakkofsaan hedduu ta'an argamanii turan. ""Amerikaa keessatti yakki akkasii rawwatamee arguun waan fudhatama qabu miti, nama shan ta’anii nama tokko miidhuun gocha gara-jabinaa fi bodatti hafaa dha."" jedhu.Abbaa Alii, Obbo Ahmad Mohaammad Galchuu sirna kana irratti ""ilmii koo nama hokkara jaallatu miti. Haala kanaan isa dhabuu kiyyatti gadda guddaa tu natti dhagahama"" jechuun sabaa himaaf ibsan.Ilmi isaanii Aliin, Oromiyaa Godina Arsii magaalaa Asallaa keessatti dhalatee barnoota isaa kan sadarkaa duraa fi giddu galaa achuumatti eega xumuree booda, kan sadarkaa lammataa as Amerikaa keessatti xumuruu isaa dubbatu, Obbo Ahmad.Maatii fi Fira Dargaggoo Alii Ahmad Mohaammadiif jajjabina hawwinaaf.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa."
Onkololeessa 21-26,2014 teettoo fardoo Amerikaan,farada qolchaa addunyaa bebeekamootti dorgommii International Horse Show jedhan 56essoo irratti wal dogomuuf istaadiyoomii Verizon Center jedhanitti walti dhufee dorgmuuf awwaaraa kaasaa bahe.
Onkololeessa dabree jalqabani hidhaa jirti. Demokiraasii biyya isii guddisuuf hojjatti.Natalia Ponce de Leonmarroo sadii asiidiin guban.Sunuma dandamatte.Iyyuma iyyitee akka warrii asiidiin nama gubu adabamu tolchite. Namii hujii akkasii hojjate ganna 50 hidhama.
Onkolooleessa 29 bara 2018 xayyaarri Boeing 737 Imaltootaa fi hojjatoota xayyaarichaa 189 fe’ee Jaakartaa irraa lafa gadhisee eega ka’e booda kufuu isaan dhuman.Waan ibsamee kana irratti qorannaan itti fufee jira.
Onkolooleessi 12 Amerikaa Keessatti guyyaa Kolombas Jedhamuun sadarkaa Federaalaatti Kabajama.Onkolooleessa 12 bara 1492 Doniin namoota Spaanish 3 hoggana nama Kristoofar Kolombus jedhamuun odoola yeroo ammaaBahaamaas jedhamtu irra qubatan.
‘Onkoloolessa 12 Booda Mormiidhaan Waajjira Paarlaamaa Cufna’ Pirezdentii Waldaa Ogeeyyii Seeraa Keeniyaa
Onkoloolessa 16 bara 2010 jechuun, Sanbata dabre kana Waldaa Dargaggoota Oromoo Addunyaatiin walga’iin uummataa waamame kutaa Minesootaa magaalaa Minihaapoolis keessatti geggeessamee jira.Oromoo lammiiwwan Ameerikaa ta’an deemsa siyaasaa Amerikaa keessatti akka hirmaatan dadammaqsuu akkasumas rakkoolee hawaasichi akka lammii biyyattiitti qabu irratti angawoota ol’aanoo Ameerikaa waliin mari’achuutti ka fuuleffate ture, walga’iin Sanbata geggessame kun.Akka lammii Amerikaatti siyaasatti hirmaachuun mirga lammummaa keenyaa ba’uu qabna, bu’aan argachuu qabnus nu darbuu hin qabu jedhan hirmaattonni walga’ichaa.Walga’ii kana irratti miseensonni Mana-maree Yuunaayitid Isteets, seneeteroonnii fi angwawoonni sadarkaa ol aanaa ka walga’ii kanatti hirmaatan yoo tahu, kanneen keessaa tokko miseensa Mana-maree, bakka-bu’aa kutaa Minesootaa Keith Ellison tokko.Lammiiwwan hawaasa Oromoo naannoo Minnesotaa fi naannawa ishee jiraatan hedduun walga’ichatti hirmaachuu isaanii illee dubbatu, qindeessitoonni walga’ichaa.
Onkoloolessa 31 Briteen gamtaa Awrooppaa dhiistee haa baatee hojii itti fufna jedhan. Kibxata har’aa ibsa paarlaamaa isaaniif kennaniin yoo yeroon murtaa’e kennamee hin rakkaasiamin filannoo biyyoolessaa geggeessuuf kan itti fufan ta’uu beeksisan.
ONN,Oromia News Network: KunTV Afaan Oromootiin US irraa dabarsan. innilleen biyyatti galuutti jira.
oojoon dhiyoo tana rakkoo hedduu keessaa turte akka bulchiinsii nagaa aanaa jedhetti amma laftii naguma.
ookkara karaa irraatiin Finfinnee haala wal-fakkaatuun gara Baagdaaditti jijjiiruuf akeeka jedhu shaffisiisuuf, jarjarsuuf Shaabiyaan bal’inaan carraaqaa jira. Ergamtoota isaatti qajeelfama keessa hin deebi’amne kennee jira. Hundaafuu. Gama kanaan hojiiwwan adda addaa akka hojjetaa jiran ni beekama. Kanaaf jarreen kun, sochii hookkaraa geggeessuu kanneen fedhani, tarii immoo kanneen yaalani. Kana malees kanneen sirna heeraan kaayame hin fudhatiin garuu, kana ifatti gochuun kan isaan hin baafne waan taheef, karaa seera-qabeessa hojjechuuf filatan humnoonni polotikaas yoo haalli miija’eef akkuman duraan dubbadhe, itti sigaachuun isaanii akka hin hafne duraanuu ka beekamu jedhu Obbo Melles.Dhaggeeffatoota keenyaa namoota dhibbaan lakkaawaman OROMIYAA keessatti hidhamaa jiran jedhaman kana ilaalchisuun, Koomishina Poolisii Oromiyaa dabalatee qaama Mootummaa kaan irraa deebii argachuuf carraaqqiin goone haga ammaa hin milkoofne. Yoo deebii argannee guyyoota fuul-duraa keessa itti deebina.Ammaaf qophii guutuu MP3 tuquun caqasaa
Oolaa fi bonii dhiyoo tanaa gammoojjii Oromiyaatii horii kuma hedduu hobbaasee. Warri ijoolleen isaanii barmusaa horii kana qofatti hirkattu ammoo akka jajjabaa fa jira.
Oolmaa dhaddacha kaleessaa maal akka ture Abukaatoo Obbo Wandimmuu Ibsaanii jiru. Caqasaa
Oolmaa Har’aa Gabaastuu VOA, Heezer Mardook Tigiraay Irraa
Oolmaa ijjoollee keessaa nama haga 600 caalutti keessaa jetti.
Oolmaa mana-murtii federaalaa ol’aanaa kan har’aa irratti Obbo Baqqalaa Garbaa fi Obbo Dajanee Xaafaa ajaja duraan kenname dhisanii yaada haaraa fiduun kun mirga keenya dhiiba jechuun falama. Kun ta’uun shakkii mana murtii irraa duraanuu qabnu Jabeesse jechuun falman.
Oolmaa Mana-murtii Hoogganoota KFO fi Namoota Dhiheenya Qabaman Kanneen Biroo
Oolmaa Mana-murtii Obbo Jawaar Mohaammad fi Himatamtoota Galmee Isaaniirra Jiranii
Oolmaa Naannolee Oromiyaa Ka Godina Booranaa, Godina Harargee Lixaa fi Wallaggaa Lixaa
Oomari mana marii Amerikaa keessatti footoo kaatee “ani asi jiraa, asumatti naaf male mana ummataa keessa jira wannii jiraa tanuma tanumatti obsi,” jettee deebii kenniteef.Ilan Oomar lammii Amerikaati.
Oomisha Itoopiyaa Keessaa Irratti Murtiin Gatii Ba'e
Oomishi buna Itiyoopiaa dabalaa adeemuu isaa fi keessumaa bara kana immoo daran dabaluun isaa gabaasamee jira. Oomishi kun dabaluuf sababaan lafti hedduun bunni
Oomishi Buna Itiyoopiyaa Dabale jedhu angawoonni
Oomishi midhaanii walitti aansaa hin milkaa’in hafe. Walitti bu’iinsi Sudaan Kibbaa keessaa hongeen wal qabatee beelaaf baqattoonni biyyaa akka yaa’aiif sababaa ta’e, sabatiinsi dhabamuun Somaaliaa keessaa biyya ofii keessatti kanneen qe’ee ofii irraa godaanan akka heddummaatan taasise. Miidhaan hanqina nyaata madaalawaa keessumaa kan ijoollee fi haadholii harma hoosisanii ni hammaate jedhan.
Oomishi yeroo arfaasaa garuu guddina dhibba irraa harka torbaa argarsiisuu isaa tuqanii jiru. Walumaa gala dameen qonnaa dhibba irraa harka sadii guddachuu isaa ibsaniiru. ba’ii damee maraa kan ta’e dinagdeen biyyaas guddina ol aanaa galmeessisuu isaa obbo Haayilamaariyaam dubbatanii jiran.
Oomishtoonni Qulqullina bunaa eegun barbaachisaa ta’u Obbo Shimallis Abdisaa dhaamanii jiru.
ootummaanis daawwannaa kana akka ittisu qaamotiin waldaa Orotodoksii adda addaa gaafataniiru.
Oowwii dabalaa,cabbiin baqaa laftii durii oowwaa amma qabbanaahaa, dhukkubii namii hin beenne lafa dhufaa,garbii dabalaa wannii hedduun tahaa deemuutti jirti.Jijjiiramii qilleensaa waan hedduu hammeessa.
Oowwii nafaan cehee diqquma miila dhaabate lubbuun baate, jedha gabaasii The Gurdin rakkoo naannoo Somaaleetti arge jedhe barreesse.
Ooyyalee,dhukkbua qeencaa fi arraba horii madeessu.Sombeessa, dhukkuba horii hafuura kutee,somba babarricha itti tolchu.
OPDO Keessa Adda addummaan hin jiru Jedhu angawaan Dhaabichaa
OPDO kessatti garuu kun dhugaa ta’eera. Dhaabi kun gaazexeessota biyya keessaaf kan erge ibsi gabaabaanis isuma kana mirkaneesse. Dura taa’aan OPDO obbo Muktaar Kadir fi itti aantuun isaanii aadde Asteer Maammoo itti gaafatama irraa kan kaafaman fedha ofiin ta’uu ibsi dhaabi kun erge beeksiseera.
OPDO Waliin Marii Geggeessuuf Qabxiilee Sadii Lafa Keenyeerra: KFO
Open Society Foundationdhaaba namichii lammii Amerika- Hangaarii Joorji Sooros yayyabee dhaaba ummata addunyaa waan akka akkaatiin gargaaruun beekan.
Opireeshinii garee kana irratti geggefamaa ture jedhameeniis hidhattoota 780 ol ta'an irratti tarkaanfiin garagaraa fudhatamuu himaamee jira jedhame.
Opponents of President Morsi storm a Muslim Brotherhood office, triggering a fight that killed one and wounded at least 40 others.
Opponents to President Morosi storm Muslim Brotherhood building- VOA60 World
Oprah Winfreyfi walumattuu nadheen addunyaa walit filan 40.
Origin Africa,maqaa dhaaba daldlaati.Yoo hedduu egzibishiinii akka akkaa qopheessuun beekama.
“Ormichii keenna baduutti jira.Abbaan koo haadhii ko Oromoodha.Isaan irraa Oromoo hambifanne.Innii nu dhashuutti jirru ammoo Oromoo hin beeku Tigree tahuutti jira.Timirtii hin qamnu Oromoodhaan.,”jedhan jaarroleen Raayyaa dhufan keessaa obboo Kadir Mujahiddiin Diimaa.
Oromia keessatti lakkoobsii namoota dhukkuba KOOVIID- 19n qabamnii fi du'anii dabalaa kan jiru ta'uu itti aanaa hoogganaan biiroo fayyaa Oromiyaa Obbo Darajjee Abdannaa ibsanii jiru.
Oromia studnets protestes and media coverage
Oromiayaatti akka bulchaan aanaa Qumbii-Bordoddee jedhetti nama 10 du’ee 7 madaahe jedhe.
Oromiyaa aanaalee 320 keessatti namoota nagaa irra midhaan dhaqqabuu, ajjeefamuu fi qabeenyaan 40 ta'an barbadaa'uu ibsan.
Oromiyaa atileetiksiilleen Itoophiyaan addunyaa irratti maqaa dansaa baafteef akka leenjistootaa fi atileetotii Oromiyaa jedhanitti akkuma hujii ufiitiin ulfinna hin argattu.
Oromiyaa bahaa, Dirree Dhawaa fi naannoleen Hararii walitti siqeenya namootaas ta’e oomisha midhaaniin naannoo Somaaleettii adda ta’uu kan ibsan obbo Geetuun irra hedduu lafa dheedichaa kan ta’eef namoonni wal irraa fagaatanii kan jiraatan naannoo Somaalee Hawwaannisa irraa qulleessuuf itti aansee dandeettii guutuun akka hojjetan ibsaniiru.
Oromiyaa bakka adda addaa keessaa namoonni achi buuteen dhabamaa jira: Jiraattota
Oromiyaa bakka garaagaraatti hiirri nageenyaa du'aaf buqaatiin lammilee haadhaabatu, ajeechaa poolisoota oromiyaa ni balaaleffana jedhuuf akka mootumaan fala buusu gaafatu taasifamee jira.
Oromiyaa bakka tokko tokkotti ajajni mana murtii akka kabajamuu fi olaantummaan seeraa akka mirkanaa’uuf qaamolee dhimmi ilaallatuuf irra deddeebiin waamicha dhiheessus deebii quubsaa hin arganne, jechuudhaan Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa ibsa baasee jira.
Oromiyaa Bakka Tokko Tokkotti Ajajni Mana-murtii Hin Kabajamu, Jedha Koomishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa
Oromiyaa Bakkawwan Adda Addaatti Namoonni Ajjeefamuu Tu Dubbatama
Oromiyaa Bakkawwan  Adda Addaatti Tarkaanfiin Hidhaa Mootummaan Fudhataa Jiru Dhiibbaa Hamaa Uumuu Isaa tu Dubbatama
Oromiyaa balloo tana keessaa warrii horiin bulu miliyoona afurtti jira.Jireennii horsiisee bulaa biyya hedduu bokkaa dhabee rakkachuu,siyaasaa irraa fagaachuu,misooma isaa fi horii isaatii male dhabuu,horii isaa gabayaa bu’aa dansaa irraa argatutti gurgurachuu dhabuu dabalee hedduun wal fakkaata.
Oromiyaa biyya baddaa fi gammoojjii ta qilleensii jijijjiiramaa,bonii jabaatee horiin dhumachuu fi qonnii akka fedhanitti namaa tahuu dhabuun waan hedduu tana nama hedduutti rakkata.
Oromiyaa fi Amaartii hardha Kubbaa miilaa hardha kubbaa miilaa taphatanii 1-1 gargar bahan.Naannoleen Itoophiyaa sagallanuu dorgommii torbaan lama turutu tanatti jiran.
Oromiyaa fi kilabootii isii ‘ulfinna dhamne' jedhanii dorgommii federeshiinii atileetiksii Itoophiyaa qopheessu cufaayyuu dhaaban
Oromiyaa fi naannoo Amaaraa kan hoogganan ODEPA fi ADEPA akkasumas naannolee kana keessa Kan maadheffatan hoogganoonni paartileen moorkattootaa marii sana irratti argamaniiru.
Oromiyaa fi naannoo Beenishaanguul keessa kanneen jiran dhalattoonni Amaaraa rakkoo nageenyaa naannoo sanatti umameen qe’ee irraa buqa’anii godina walloo kibbaa seenuu isaanii waajjirri ittisa balaa fi wabii nyaataa beeksisee jira.
Oromiyaa fi naannoo bulchiinsa Somaalee dabalatee walitti bu’iinsa biyyattii keessatti mul’ataa jiru furuuf hojiiwwan naga eegumsaa sadarkaa federaalaa fi naannoo jiran waaltaa ajajaa tokko jalatti akka bulan ajaji darbuu isaa ministiriiin ittisaa Siraaj Fageessaa beeksisaniiru.
Oromiyaa fi Naannoolee Itiyoophiyaa Hedduutti Diqqaatullee Bokkaa Argachuutti Jira
Oromiyaa fi Tajaajila Eegumsa Fayyaa Waggootii Digdamaa
Oromiyaa fulaa hedduu keessaa jabaa soodduu dhaabaa, maqaa badee deebisaa, ka dedhame qaabachiisaa maqaa lafaati fi ka karaa akkuma Oromoon duruu baafatetti jijjiiruutti jiran.
Oromiyaa fulaa hedduu woman akkanaa kana dhageenna.
Oromiyaa gama bahaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti humnootiin nageenyaa seeraan ala maallaqa qonnaan bulaa fi horsisee bulaa fudhataa jiru jechuun iyyata dhiyaate ajajii gama dhiyaa fudhatama dhabsisee jira jechuun Addis Chekol gabaasee jira
Oromiyaa gama Kibbaatti bokkaa Gannaati, naannolee taanitti ammoo bokkaa Afraasaa jedhaniin.Naannoo Oromiyaa haga tokkoo fi bokkaa dhabanii bonii itti jabaate Itiyoophiyaan hedduutti bokkaatti roobee namaa fi sa’a hedduutti dheebuu baase.
Oromiyaa Gama Lixaa Keessatti Mormii Labsii Yeroo Muddamaa Irratti Ka’een Wal-qabatee Haleellaa Raayyaa Waraanaatiin Lubbuun Namaa Dhabame
Oromiyaa gama Lixaatti kanneen argaman godinaalee akka Wallagga Lixaa, Wallaga Bahaa fi Qeellam Wallaga keessatti gidduu kana hiriirawwan mormii geggeessamanii fi sochii mootumaan Waraana ABO humnaan hiikachiisuuf godhe, jedhan balaaleffatan ilaalchisee, hayyu-dureen ABO Obbo Daawud Ibsaa, ibsa VOAf kennaniin “akka mootummmaa wajjiin waliigalletti otuu hojjetaa jirru, mootummaan humna waraanaa guddaa Oromiyaa gama Lixaatti bobbaasuu tu mormii kana kaase,” jedhanii turan.
Oromiyaa Godinaalee Gujii Lameen keessatti haalli nageenyaa waan hammaatee jiruuf, rakkoo jabduu keessa jirra, jedhu – jiraattonni.
Oromiyaa Godina Baalee aanaa Saweenaa ganda “Burqaa Dhaaree” jedhamu keessa Liyyuu Poolisiin bulchiinsa naannoo Somaalee seenee maatii tokko irraa namoota shan ajjeese jechuun jiraattonni dubbataa jiru. Kanas Jimaata dabree yeroo laftii bari’uuf deemu humnootiin Liyyuu Haayle daangaa ce’anii seenuun ajjechaa kana geesisan jedhu.
Oromiyaa godinoota 6 keessatti weerarri Awwaannisaa akka haaraatti ka'e, yoo ta'u godinoota Baalee fi Baalee Bahaa hedduminaan weeraruu isaa biroon Qonaa fi Qabeenya Uumamaa kan Oromiyaa beeksisee jira.
“Oromiyaa gootichaa akka Abebee Biqilaa irraa kaasee Daraartuu Tulluu irraa kaasee,Qananiisaa Beqqelee,Xurunesh Dibaabaa irraa kaasee,Tikkii Galaanaa irraa kaasee,Sileesh Siin fa iraa kaasee Atileetoa gootota hammana kanaa oomishee garuu kabajaaf iddee hin qabu,” jedha.
Oromiyaa irraa qawwee guuran jedha tatullee motummaa irra aahin mikranneeffanne.Bahaatti argamaa Geellaa booralee kaabaa fi hosaalee irratti. Dukaasi hamaan Hosaalee irra ture.
“Oromiyaa irratti olaantummaan alagaa qilleensa irratti yoo kan cabsinu taate mataa nama keennaa waltiitti qamna.Ummatii keenna akka wal amanuu fi wal irratti abaadu goona.Ummannii wal amanee fi wal dhaggeefate qabsoo ni cimsa jedhee abdachuu ture.”
Oromiyaa jelatti bultuutti godaananiiru. Aadde Asnaa Mohaammed baadiyyaa ganda Mooyyalee ka naannoo Somaalee jelatti bultu keeessa jiraataa turan, ‘rakkoon nageenyaa’ rakkisaa taanaan Karaa Keeniyaan baqatanii amma Mooyyalee Naannoo Oromiyaa jelatti bultu keessa jiru. Aadde Asnaan waan waggaa 35 guutuu horan dhiisanii baqatan ijoollee isaanii 13 waliin.
Oromiyaa kan bakka bu’an miseensoonni paarlaamaa 95 labsiin kun raggaasifamuu hin deggerre. 88 mormanii kanneen biroon 7 immoo sagalee kennuu irraa of-qoqqobanii jiru.
Oromiyaa keesaa Fulbaan bara 2010 keesallee mootummaa nama 6,655 gadi lakkisuuf waan warraa himatan bira dabreef jedhan.
Oromiyaa keessaa godina Baalee aanaa sadii keesatti nama sagalitti bokkaan kanaan lubbu dhabe.Aanaaleen laftii namii itti lubbuu dhabe; Barbaree,Sawwannaa fi Ginniiri.
Oromiyaa keessaa immo dhukkubichi heddumiinaan kan keessatti argamees Shawaa Bahaa, Godiina Arsii fi magaalaalee Oromiyaa kanneen Finfinnee marsanii jiran ta'u dubbatan.
Oromiyaa keessa akka jecha itti gaafatamaa Biiroo Barnootaa Oromiyaatti manneen barnootaa 16,000 jiraa ijoollee miliyoona 10ti keessa barata.
Oromiyaa keessaa nama kuma hedduutti karaatti yaa’eef waan balaa itti dhfue jedhan kana falmeef.
"Oromiyaa keessaa rakkoo lolaatiin nama 28 lubbuu dhabee jedha koomishiinii Ittisa Balaa Oromiyaa"""
Oromiyaa Keessaatti Kanneen Angoo Irraa Kaafaman Miseensoota Dhaabaa Angoo Irra Jiran Qofa : Angawaa Oromiyaa
Oromiyaa Keessaa Waggaa Lama Keessatti Nama Kuma 40 Caalaa Hidhaa Gadhiifaman
Oromiyaa keessaa weellisaa beekamaan lammii Oromoo Hacaaluu Hundeessaa eerga ajjeefamee booda hookkara ka’etti aansuu dhaan baatii Waxabajjii keessa yoo xiqqaate namoonni 160 gosoota adda addaa fi amantii irraa du’uu poolisiin beeksisee jira.
Oromiyaa keessatti aangawoonni bulchiinsa sadarka adda addaa fi itti gaafatamtoonni waajiraalee polisii akkasumas nageenyaa hidhamaa akka jiran jiraattonni ibsuu eega jalqabanii bubbulee jira.
Oromiyaa keessatti, bakkawwan adda addaatti ajjeechaa, hidhaa fi dhiittaalee mirga dhala-namaa humnoota mootummaa fi gargaartota isaatiin geggeessamaa jira jedhan, mootummaan Yunaayitid Isteetis akka dhiibba gochuun dhaabsisu gaafachuuf, lammiileen Hawaasa Oromoo as Waashington DC fi naannawa ishee jiraatan kaleessa waajira ministirii Dhimma alaa Yunaayitid Isteetis duratti hiriira bahuudhaaan iyyannaa galfatanii jiran.
Oromiyaa keessatti bakkawwan har’a hiriirri itti geggeessame keessaa tokko - Harargee Lixaa, aanaa Doobbaa, magaalaa Biyyoo-Karaabaa ti.
Oromiyaa keessatti barnooti Afaan ofiin haga kutaa meeqaatti kennamuu akka qabu uummatatu murtii kenne, kan jedhan Biroo barnoota Oromiyatti,gaggeessaa deemsa hojii, odeefanno fi qunnamtii uummataa, Obbo Kaasaahuun Degefuu, inumaayyuu yeroo ammaa immo uummanni hanga kutaa kudhaniitti gutummaan Afaan Oromoon akka barsiifnuuf nu gaafataa jira, jedhan. Baratoota waggaa afuriif gutummaa barnootaa Afaan Ingliziin barataa turanii fi kanneen wagga lama qofaaf afaan kanaan baratan, qormaata biyoleessaa wal fakkaataa ykn tokkoof tessisuun rakkoo hin qabu, ka jedhan Obbo Kaasaahuun, yaada isaa duraanuu Afaan ofiin waan qabaniif rakkoo hin uumu jedhu.Dandeettii walii-galaa barsisootaa keessattu ka barsiisota Afaan Ingliziin barsisanii daran jajjabeessuuf irratti hojjatamaa akka jirutti ibsan.Ta’uus garu, jedhu Obbo Kaasaahuun, hanqinni jira isa jedhu hin fudhannu, dandeettiin baratoota keenyaa hanga yaadamee ga’uu hin dandeenye jechu wayya, hanqina jechuun qabxii karoorfameen gad argachu dha jechuun falman.
Oromiyaa keessatti barnootni Afaan Oromootiin kennamuu eega jalqabee, Fulbaana fuul-dura keenyaa waggaa digdama guutuuf jira. Dhaloota yeroo sana barnoota jalqaban yokaan barattoota sadarkaa Tokkoffaa turan keessaa yeroo ammaa, Dooktoroota, Injiinaroota, Hayyoota Seenaa, Hayyoota Dinagdee, Barreessotaa fi ogeessota toora beekuma adda addaa kanneen tahan hedduu dha.
Oromiyaa keessatti dararaa fi hidhaan itti fufee jira jedhu gareeleen mormituu
Oromiyaa Keessatti Dhiheenya kana Namoota 2,600 Ol Tu Seeraa Ala Hidhamee Jira, Jedha MEDREK
Oromiyaa Keessatti Duulli Hidhaa Amma illee Itti-fufee Jira Jedhu Dhaabonni Mormitootaa
Oromiyaa Keessatti Duulli Hidhaa Itti-fufee Jira Jedhu Mormitoonni
Oromiyaa Keessatti Duullii Farra Dhukkuba Koviid-19 Jalqabamee Jira:Angawaa
Oromiyaa Keessatti Hidhaa fi Ajjeechaan Bal’inaan Itti Fufe, Jedhu Mormitoonni fi Jiraattonni
Oromiyaa Keessatti Hidhaa fi Dararaan Daran Hammaate, Jedhu Hiriirtonni. Yunivarsitii Arsii Keessatti Barattoota Lamatu Wawwaraanamee
Oromiyaa keessatti hiriira gaggeeffamaa ture waliin wal qabatee abbaa warraa koo qabanii eessa akka buusan hin beeku. Anaan immoo halkan halkan dhufanii mana na bansiisanii na doorsisu na reebuu waan ta’eef ijaa fi gurra koo qabadhee gara Somaaliyaatti qajeele jetti. Shamarreen umriin 17 immoo haadhaa abbaa akka hin qabne garuu abeera isaanii biratti akka guddatan, sana booda obboleessa tokkittiin qabdu jalaa hidhamee jennaan lubbuu ofii oolchuuf jecha biyyaa ba’uu dubbatti. Balaa hamaan akkasii na irra ga’ee lubbuun hafuuf carromuus maaliifiin biyyaa ba’e jedhee hin gaabbu hin yaadus jetti.
Oromiyaa Keessatti Hiriirri Mormii Gaggeefame Jedhu Jiraatonni
Oromiyaa keessatti hiriirri mormii gara baatilee lamaaf geggeessame, gidduu kana magaalaalee Harargee Lixaa akka Hirmaa, Asabootii fi Masalaa faa keessatti bal’inaan itti fufuu isaatiin humnonni mootummaa jiraattotaa fi barattoota kumaan lakkaawaman mana hidhaatti guuraa jiran, jedhu, jiraattonni. Aangawoonni mootummaa garuu ni haalan.
Oromiyaa keessatti hojii dhaabinsii mormii fi lagannaan gabaa har’as itti fufee kan oolee yoo ta’u magaalaa Dadar keessatti har’a Dargaggoo Ahamd Aliyyii Musaa jedhamuu rasaasaan rukutamee wal’ansa sadarkaa olaanaaf gara hospitaala Di Coorraa kan Dirree Dawaa keessa jirutti ergamuu isaa jiraattonni dubbatanii jiru.
Oromiyaa keessatti hojii misoomaa adda addaa gaggeesuun kan beekaman Obbo Dinquu Dayyaasaa, dhiyeenya kana immo projektoota ka biroo sadii hojii isaa xumuruun eebbisisanii jiru.Projektiileen haaraan kunis, bakka gabaa, galma keessaa kan suqilee 210 qabu, galma siniimaa keessatti daaw'atan kan bifa ammayyaan ijaaramee lamaa fi bakka bashannanaa akkasumas Hospiitaala siree 250 qabu ta'uun beekamee jira.Obbo Dinquun ammaan dura, Yunivarsitii kooleejii Riift Vaalii jedhaman iddoo 15tti kan banan yoo ta'u, manneen barnootaa Naaf-Yaad jedhaman kan sadarkaa oolmaa daa'immanii qabee hanga sadarkaa lammaffaa (Priipaaraatorii) barnoota kennan 8 bakka adda addaatti banuun hojii irra oolchanii jiran.Yunivarsitiwwan kana keessaa baratoota kuma 33 akkasumas manneen barnootaa Naaf-Yaad keessaatti baratoota kuma 15 barsiisaa kan jiran ta'u,Obbo Dinquun ibsanii jiran.Yeroo ammaa immoo, bakka bashannanaa Soodaree bitanii haaromsuun hojii irra oolchuuf Karoora haaraa kan qaban ta'uu hubachisanii jiru.Guutuummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Oromiyaa keessatti jeequumsa uumamee irraa kan ka'e Itiyoophiyaa gama bahaa keessattiwaan gabaadhaa bitatanii fi tajaajiila adda addaa irratti dhiibbaa qabaachuun isaa beekamee jira.
Oromiyaa keessatti kaarikulamii yokaan sirni barnootaa sadarkaa tokkoffaa haaraan bahuu isaa fi tartiiba barsiisa qubee Afaan Oromoo irratti jijjiiramni ta’uu eega Televiiziyoonni Oromiyaa beeksisee as yaadawwanii fi mormiilee ka’an ilaalchisuun, ogeessa kaarikulamii sana hojjetaa ture dabalee – ogeeyyii lingusitiksii fi afaan Oromoo adda addaa afeerree haasofsiisnee turre. Qorannaan waa’ee Kaarikulemichaa fi Kaarikulamicha haaraa gargaarsa dhaabbata gargaarsaa Yunaayitid Isteets, USAID-n hojjetame. Kana irraa ka’uudhaan, Embaasii Yunaayitid Isteets, ka Finfinnee jirutti, Qondaala Odeeffannoo ka ta’an – Mr. Nikolaas Barneet, Feesbuukii Embaasii irratti dhihaachuun gaaffiilee dhihaataniif deebii kennanii turan. Gaaffiin dhaggeeffatoota keenya irraa dhihaatu, ka gaafa sana deebii argate irraa bal’aa waan ta’eef, akka gaaffii fi deebii nu waliin geggeessan gaafannee, gaaffiilee ijoo ta’an irratti bal’inaan haasofsiisnee jirra.
Oromiyaa Keessatti Malaamaltumman Kan Shakkaman To'annaa Jala Oolan
Oromiyaa Keessatti Manneen Daldalaa Banaa Jedhani Dirqisisuu fi Angawoota Hidhuun Jira.Jiraattoota fi aangawaa
Oromiyaa Keessatti Mariin Nageenyaa fi Misoomaa Geggeeffamaa Jira
Oromiyaa keessatti mormiin lagannaa gabaatiin gaggeeffamu har’a guyyaa sadaffaaf itti fufuu isaa hogganaan biroo dhimmoota komunikeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Addisuu Araggaa ibsanii jiru.Dilaala ykn gibiraa humnaan olii hin baafnuu,daangaan keenya haa kabajamuu akkasumas hidhamtoonni siyaasaa martii hidhaa keessaa haa baafaman gaaffii jedhu kan qabu ture mormiin gabaa lagannaa kun.
Oromiyaa keessatti mormiin lagannaa gabaa torban darbee guyyaa sadiif gaggaaffamuun ni yaadatama.Kunis Dilaala ykn gibiraa humnaan olii hin baafnuu,daangaan Oromiyaa haa kabajamuu akkasumas hidhamtoonni siyaasaa martii hidhaa keessaa haa baafaman kan jedhu hammatee ture.
Oromiyaa keessatti mormiin lagannaa gabaa xumuramuu isaatti aansee daldallii fi tajaajiila geejibaa bakka duriitti deebi’aa akka jiru kan ibsame ta’uus kanneen daldalaa fi tajaajiila geejibaatti deebi’uuf yaalanii mootummaan nu dhorke jedhan dhaga’amaa jiran.Eenyuu isin ajajnaan dhaabdanii ? Eenyu immoo isin ajajnaan jalqabdu nuun jedhan jedhu jiraattonni.
Oromiyaa Keessatti Nagaa Akka Ta’u Akkasumas Wantoonni Qabeenya Keenya Nyaatan Hanqataa Deemu Jennee Abdanna: Obbo Lammaa Magarsaa
Oromiyaa keessatti nama fixuun haa dhaabbatuu,waraanii federalaa yuniversityi keessaa, magaalaa fi fulaa heduu keesaa bahee kaambi ufiitti ha deebi’uu, Oromoo fixaniif gadduuf alaabaan gadi bu’ee haa fannifamuu,warri nama fixe seeraan ha gaafatamuu,haaromsi dhugaa ha dhufuu fi waan hedduu himachuutti jira namii Oromiyaa keessaa hiriira mormii bahu.
Oromiyaa keessatti nama hidhuu fi ijjeesuun akka dhaabatu
Oromiyaa keessatti nama miliyoona caaluutti wal dhaba naannoo Somaaletii baqatee onaa ufiitii bahe. Yoo jarii kun Hararge haga Keenyaatti kaambii baqaa keessa jira.Yoo gannaa ka akkanaa kana warii kaambii jru rakkoo fi dhiba hedduu sodaata.
Oromiyaa Keessatti Namnii 155 Ajjeefameera: Komishinar Araarsaa Mardaasaa
Oromiyaa keessatti namoonni 14 seeraan ala lafa bituu fi gurguruun adabaman
Oromiyaa Keessatti Namoonni Filannoo Tigiraay Akkamitti Ilaalan?
Oromiyaa Keessatti Namoota Kuma Toorbatti Dhihaatan Tu Weerara Gifiraan Qabame Jedhama
Oromiyaa Keessatti Namoota Ukkaamsanii Dhabamsiisuun Itti Fufee Jira, Jedhu Mormitoonni. Mootummnaan Garuu, Dhara Jedha
Oromiyaa Keessatti Oromoonni Filmii Afaan Oromoon Qopha’an Daw’atan Xiqqaa Dha
Oromiyaa keessattis uummanni waa’ee dhukkuba kanaa akka hubatu gochuuf irratti hojjatamaa akka jiru obbo Daaniel Kabaa biiroo fayyaa Oromiyaa irraa ibsaniiru. Daangaa oromiyaa keessa jiran adda addaa irratti hojiin imalatoota lafoo gara biyyattii seenan irratti hojiin hordoffii jalqabamuu isaa fi dirree xayyaaraa Bolee keessattis namoota biyya alaa irraa biyyattii seenana irratti qorannaan gaggeessuun kan jalqabame ta’uun ibsamee jira. Oromiyaa keessatti toraban kana hojjattoota ekstenshinii fayyaa waa’ee dhukkuba Ibolaa irratti leenjisuu jalqabamee jira.
Oromiyaa Keessatti Tasgabiin Akka Bu’u Gaafatamee Jira
Oromiyaa keessatti tilmaama galii guyyaa fi gibirri nutti heddummaate jechuun mormiin geggeesamuu erga jalqabee guyyoota lakkoofsisee jira. Akkuma Kanaan godinaalee Oromiyaa hedduu magaalaalee adda addaa kan akka Dambi Dolloo, Gimbii, Amboo, Shaashamannee, Haromayaa fi kanneen biro keessatti har’a mormiin gabaa lagachuu geggeessamaa jiraachuu jiraattonni nuu ibsanii jiran.
Oromiyaa Keessatti Uggura Geejjibaa Labsame Irraa Kan Ka’e Bakkawwan Adda Addaatti Hanqinni Geejjibaa Uumamuu Tu Himama
Oromiyaa Keessatti Ummanni Dhukkuba Koviid-19 Ija Siyaasaan Ilaaluun Rakkoo Ta'eera: Biroo Fayyaa
Oromiyaa keessatti yakki raawwatameera, jedhame yoo odeeffannoon qaama dhimmi ilaalu dhaqqabe, dur qorannaa kan gaggeessu poolisii ture, kan jedhan prezidaantiin mana-murtii waliigalaa Oromiyaa, obbo Taaddelee Nagishoo, yeroo dhiyoodhaa as garuu, polisiin abukaatoo waliin taa’ee qorannoo akka gaggeessu tasisamee jira, jedhu.Faayidaa kun argamsisuus ennaa ibsan, “polisiin yeroo fudhatee eega qoratee booda,dhimma isaa abba-alangaatti dabarsa, abbaan-alangaa immoo sana booda galmee jiru jalqabaa kaasee qoratee dhiyessaa waan tureef, sun immoo dhimmi lafa irra harkifatee akka yeroo gabaabaa keessatti fala hin arganne akkasumas,sirni haqaa amantaa uummataa akka hin horanne taasisee ture” jedhan obbo Taaddeleen.“Namni kam iyyuu barnoota seeraa fi dandeetti qaba taanaan, dorgomee Abba seeraa ta’ee hojjachuuf mirga guutuu qaba” jedhanii, kanas ka filatee caffee mootummaa Oromiyaatti dhiheessu, Gumii Bulchiinsa Abboota seeraati, kanaaf ‘namoota mootummaa ykn paartii biyya bulchaa jiruuf amanamoo ta’an qofatu, filama’ jechi jedhu dhugaa irra kan fagaate,” jedhan prezidaantiin Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaa, Obbo Taaddelee Nagishoo.“Himannaan tokko sadarkaa oromiyaa ykn Federaalaatti ilaalmuuf murteessaan qaama himannaa dhiyeessu qofa,” kan jedhan, obbo Taaddeleen, nama to’annaa jala oolee dararuun, dhorkaa ta’uun heera biyyatti irra ka’ameera, jedhan.Walumaagala, Oromiyaa keessatti namni to’annaa jala oole sa’a 48 keessatti seera duratti dhiyaatee, sana booda, dhimmi isaa baatii 3 keessatti xumura argata” jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan, prezidaantiin Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaa, Obbo Taaddelee Nagishoo.
Oromiyaa keessa waan dhukkuba Koviid-19 jedhamu hin jiru kanneen jedhan beekaa siyaasaaf kan odeeffamu jedhanii waan amananiif jecha barnoota of-eeggannoo dhukkubichaa kennamuu fudhatanii hojii irra oolchuu irratti rakkoon jira jedhu.
“Oromiyaa keessa walti buhiinsatti jiraa jechuun naannoo dhibii keessa hin jiruu jechuu miti.Tigraayii jalqabee haga daarii kibbaallee rakkoon tun hinuma jirti. Gama tokkotti walti buhiinsii jiraatee gama dhibiin jiraachuu baatullee,gara walti buhiinsii hin jirreetti rakkoo tenna falannee ariitiin ummataan walti araaamuu. Gara walti buhiinsii jirutti ammoo walti buhiinsa qabbaneessinee ummataan walti araaramuu.Waan Oromiyaa irratti walti buhiinsii jiraatee akka addaatti laalamuu hin malle. Naannuma cufa keessatti bulchiinsa dansaa dhabuutti jira.”
Oromiyaa Keessstti Qormaata Kutaa 8ffaa Harra Kennamaa Jira
Oromiyaa:Lakkoofsi Itti Gaafatamtoota Oromiyaa Rakko Nagaan Wal Qabatee Aangoo irraa Kaafaman 300 Ga'e
"Oromiyaa Lixaa Keessatti ""Gurmuu Hidhattoota Seeraa-alaa Deggertu,"" Maqaa Jedhuun Hidhaan Nutti Hammaate, Jedhu Jiraattota Keessaa"
Oromiyaa Lixaa Keessatti Hojii fi Tajaajilli Hawaasaa Jalqabamanii Jiran. Gama Biraatiin Namoonni Hidhaman, jedhama
Oromiyaa Lixaa Keessatti Namoonni Eega Hidhamanii Baatiilee Lakkoofsisan Haga Ammaa Mana-murtiitti Hin Dhihaanne, Jedhu Maatiin
Oromiyaa Lixaa Keessatti Waajiraaleen Cufamanii, Miseensonni Keenya Waan Hidhamaniif Filannootti Hirmaachuun Rakkisaadha: Qondaalota KFO
Oromiyaa Lixaa Magaalee Tokko Tokko Keessatti   Namoonni Sababaa Siyaasaaf Akka Hidhamanii Jiiran Dubbatu, Miseensonni Maatii Isaanii
Oromiyaa Lixaatti Banamuu Tajaajila Bilbilaa fi Interneetii Jiraattonnii fi Qaamni Mootummaa Maal Jedhan
Oromiyaa Lixaatti Sababaa Koovid 19’n Duutii fi Dhibeen  Hammaate
Oromiyaallee dabalee wantii naannolee tokko tokko keessatti walti buhiinsa uume quufa waan namii itti hin gammadinitti jiraa jedha.
Oromiyaa magaalaa Adaamaa dhahattuutti Oromoo 6,0000 caalan naannoo Somaaleetii baqatanii dhufan itti qubsiisan.
Oromiyaa magaalaalee hedduu keessatti hardha hiriirri deggersa Mummee Ministeera Abiy Ahmadii fi Partii Badhaadhinaaf waamame geeggeefamee jira.
Oromiyaa Magaalaalee Hedduu Keessatti Hidhaa, Reebichii fi Doorsisni Hammaate, Jedhu Jiraattonni
Oromiyaa Magaalaalee Sadii Keessatti Daldalaa fi Geejjibii Dhaabatee Jira jedhu Jiraattonni
Oromiyaa nagaa fi tasgabii qabdu arguuf lolan osoo hin tane marii fi wal hubbanan walitti deemuu tu barbaachisaa dha – jedhu, namoonni Raadiyoo Ameerikaaf yaada isaanii kennan kun.
Oromiyaan akka miididyaalee hawaasummaatiin warra kaan waliin wal hin quunnamnetti, miidiyaaleen hawaasummaa naannoo sana keessatti ugguramanii jiran– jechuun, gareen mirga dhala-namaa “Human Rights Watch” torban tokko dura gabaasee jira. Oduuwwan kana ilaalchisee. Jaallanneen, godinaalee Oromiyaa adda addaa sadii irraa – miseensota Koongiresa Federaawa Oromoo ka ta’an – namoota sadii haasofsiistee jirti. Gama mootummaa Oromiyaatiis deebii argattee jirti.
Oromiyaa nannoo sabbataa irraa lafa waliin haala wal qabateen kan himataman namoota 50 ta’an keessaa14 irratti hidhaa waggaa 3 kaasee hanga wagga 16 ga’uu fi adaba maallaqaa qarshii kuma tokkoo kaasee hamma kuma shantama ga’uutu dabalataan Sadaasa 10 bara 2011 irratti murtaa’e.Shan immo walaba gadhiifaman.Namoota kana irratti himataman kan dhiyesse komishinni naamusaa fi farra malaamatummaa Oromiyaa yoo ta’u waajiira kana keessatti abba adeemsa hojii dhimmootii komunikeeshinii kan ta’an obbo Xayyib Abba Foggii akka jedhantti kanneen hafanis irraa jala dhimmi isaanii murtii argataa adeema jedhu.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Oromiyaan atileetota 95 dorgommii tanatti egattee taphachiifachuutti jirti. Itoophiyaa fi Ugaandaan dorgommii iftaan Finfinnee taphataniif qophii jirti.
Oromiyaan ‘Dorgommii Guutuu Itoophiyaa’ Bahir Daritti Itti Jiranitti Atileetiksiin Warqii 31 Haratte
Oromiyaan Dorgommii Guutuu Itoophiyaatti Warqii,Meetii fi Nahaasa 278 Caalaa Haratte
Oromiyaan Dorgommii Shaampiyoonaa Dargaggoota Itoophiyaa Baahir Daaritti Qopheessan Ya Dhaquu Didde
Oromiyaan Finfinnee irraa dantaa addaa argatti ka jedhu illee yeroo xiqqoo keessatti deebii argata jedheera.Mormiin Master Pilaanii kana ilaalchisee geggeessamu ammas manneen barnootaa sadarkaa ol aanaa haga tokko keessatti itti fufee kan jiru ennaa ta’u loltoonni mootummaa yoo xiqqaate namoota 140 ta’an ajjeesuu isaa gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watch torban darbe gabaasee ture.
Oromiyaan ganna 18f Federeshiinii Atileetiksii biyyoolessaa keesassaa nama isii fulaa bu’ee murtii gugurdoo irratti qooda qabu hin qabaanne
“Oromiyaan godinaa bulchiinsa waraanaa 8tti qoodamtee waraanaan bulfamaa jirti. Miseensonni DhDUO yokaan OPDO 800 hojii irraa hari’amanii jiran. Aangwoonni kaan immoo walga’iilee dhedheeroo keessatti qabamanii oolu. Hojjetoonni maqumaaf mana hojii deemu malee hojiin hojjetamu hin jiru” kanneen jedhan, oduuwwan hin mirkaneessamiin Oromiyaa keessaa dhaga’amaa jiran keessaa haga tokko.
Oromiyaan haga ammaatti akka jecha obbo Taammiraati Baqqalaa,Qindeessaa Dorgommii tanaatii fi Daarektera Olompikii Itoophiyaatti,dorgommiin tun waan naanno jajjabeessaati.
Oromiyaan ispoortii akkaabsachaa ykn deemmaan wal dorgoman nama kuma hedduu itti yaamtee kopheessuutti jirti
Oromiyaan kilabii atileetiksi 20 qabdi.Akkuma kilabii hedduu qabuun koree hujii raawwachiiftuu federeshiinii keessallee nama qabaachuu feeti.Nama achii dhabuun ammoo murtii gama atileetiksiitiin dhuftu keessaa qooda dhabdi.
Oromiyaan kilaboota atileetiksii 21 caalaa qabdi.Akka jecha obboo Toleeraatti Oromiyaan ufi ulfeessuuf federeshiinii atileetiksii Itoophiyaa waliin hojjachuu dhaabde.
Oromiyaan rakkoo akkanaa tana marroo hedduu himachaa baate.Akka rakkoon jedhan hedduun fala argattu gaafachaa bahan.
Oromiyaan tana malee Bitootessa bara dhufuulleetti tapha Guutuu Itoophiyaa qopheessuuf itti jirti.
Oromiyaan warrii bisaan dhabee baruma baraan rakkatu,warra jireennii isaani duumansa faana yaahu--warra loonii,re’ee gaalaati.Jireenni jara kanaa roobaan-jireessaa,bara tokko toleefii bara tokkoo ammoo womaa dhaba.
Oromiyaan yoo namii isii irraa beelahu lakkoofsa nama haga beelahee mootummaa federaalaatti ergite malee horii hagana nuu ergaa hin jettu akka jecha obboo Garramuutti.
Oromiyaati nama miliyoona 2 fi kuma 49 gargaarsa eegata.Tana irratti godinnii hedduun bokkaa silaa argachuu male hin arganne.
Oromiyaatti bonii jabaatee ijoollee hedduu barnoota keessaa oofee godina Booranaatti hori hedduu fixe
Oromiyaatti dura jiraa naannoo Amaaraatti itti aanaa sadeessoon ammoo naannoo Tigraay.
Oromiyaatti filannoo seeraa fi dhugaa qabeettii qabaachisuuf walii galan.
Oromiyaatti fulaa hedduutti galma abbootii gadaa jaaran; Shawaa, Baalee, Finfinnee,Harargee,Karrayyuu fi fulaa hedduu. Horii haga tokko ummatatti baafataa kaan mootummaatti gargaara.
Oromiyaatti fulaa hedduutti ijoolleen barachuutti hin jirachii jechumatti jiran. Barattootii yuniverstii Oromiyaa hedduullee tanuma keessa jiran.
Oromiyaatti Ji’a Sagallan Dabre Keessa Nama Dhibba Hedduutti Balaa Makiinaatiin Dhumate
Oromiyaatti karaa fi waltajjii maquma Oromoon duruu baafattetti deebisanii ardaa jilaa hedduulleetti galma abbootii Gadaa jaaruutti jiran
'Oromiyaatti, karoora ganna 5tiin Qarshii Miliyoona 500tiin karaa baasuuf itti jiran'
Oromiyaatti lafa 1500tti bisaan baasuutti Jiran,Taatullee Nama Harka 40 Caalutti Bisaan Qulqulloo Hin Arganne
Oromiyaatti Laftii Rooba; Kaan Facaafachuutti Kaan Horii Waarfachuutti,Kaan ammoo Bokkaa Eegachuutti jira
Oromiyaatti nama Harka 71 Caalutti Bisaan Dhugaatii Qulqulloo Argachuutti Jira Jedhan
Oromiyaatti nama hedduutti dilaala(gibira) guddaa nutti daran jedhee himachuutti jira
Oromiyaatti nama miliyoona 2 olitti gargaaraa eegataa bonaa fi oolaan ammoo horii kuma hedduutti dhumate jedhan
Oromiyaatti nama miliyoona sadii fi kuma 600ti qarqaarsaa eegata
Oromiyaatti Namoonni 4 Mallattoon Vaayirasii Koranaa Irratti Mul’atuu Isaaf Qorannoof Adda Baafaman
Oromiyaatti Rakoon Bisaanii Hagam Furamaa Deemuutti Jirti?
Oromiyaatti Yeroo Jalqabaaf Guyyaan Tiyaatiraa Kabajame
Oromiyaa Zoonii Boranaa keessa kanneen jiraatan uummanni miliyoona 1.2tti hedaman walakkaan isaanii gargaarsaan jiraachuuf dirqamaniiru.Naannoo sanatti roobi erga roobee waggoota lama ta’ee jira. Aanaa Moyaalee keessatti kan argamtu gandi Tuqaa ganda gargaarsi midhaan nyaataa keessatti raabsamu keessaa tokko.Beeladaaleen waan duraa dhumaniif ijoolleen aannan duraan argataa turan dhabanii qaammi isaanii miidhamaa jiru jechuu dhaan jiraattonni naannoo sanaa yaaddoon dubbatu.Gargaarsi mootummaan nuuf kennus xiqqoo waan ta’eef maatii keenya mara nyaachisuu hin dandeenyu rakkoo guddaa keessa jirra jedhu jiraattonni. Beeladaaleen hongeen miidhamanii du’an lafeen isaanii bakkaa bakkatti tamsa’ee aduun goggosuu isaas kan hojiif gamasitti imale ture waahilli Keenya Heenok SemaIgzeer gabaaseera.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dha
Oromiya godina Harargee bahaa aanaa Maayyuu Mulluqqee keessatti dilbata darbe humnoota hidhataniin lakkoobsi namoota du’anii 41 kan ga’e yoo ta’u kanneen biroon 20 madaa’uu isaanii waajjirri dhimmootii kominikeeshinii Harargee bahaa beeksisee jira.
Oromo Democracy: An Indigenous African Political System
Oromo Democracy: An Indigenous African Political System (2001)(Gadaa Oromoo bal'oo)
Oromo Dimokraatik Paartii (ODPn) tokkumaa ummata oromoo cimsuun rakko ummata furuuf dhabilee dantaa walii qaban waliin hojjataa akka jiru beeksise.
Oromoiyaa misoomsuu, guddisuu fi madda demkiraasii itti dagaagu tahu qaba.Oromiyaa tasgabbeessuu barbaachisaa.Dinagee guddifachuu qamna.”
“Oromon kaleessa biyya jaaree…mirga namaa kabaja akkasitti uumame. Bulchii geggeessi jedhamee jaarame.”
Oromoo 300 oli dhiyoo tana Itoophiyaa hidhaa gadi lalakkisan keessaa hagii tokko Boorana Keenyaati
Oromoo Arsii adoo akkanuma faana dhooftuu Raayyaa geette.Warrii Raayyaa Arsii dhufnee ufiin jedhaa jetti.Abbaa isaanii haga 12 gaafattee seenaa isaanii qoratti.
Oromoo Barumsaan Damaqsuun Darbaachisaadha: Dr Ismaa'il Abdulaahi
Oromoo fi Soomaleen waan Dirree Dawaatti wal isaan dhabsiise nagumaan falachuuf kakatanii walii galan
Oromoof Waanti Itti aanee dhufu Maali?
Oromoo Irraatti Dararaa fi Dhibbaan Gaggeeffamu Dhaabachuu Qaba
Oromoo Jibuutii human godaansisan jedhan tana bulchiinsii Harargee Dhiyaa akka bulchaan godinaa obboo Tekleen ejdhutti “Cirootti simanne achii gara aanaa dhaloota isaanii geessine, daraggoon qeerroon yaahee deeggarsa godheef.”
Oromoo Jijjigaa baqatanii dhufan magaalaa Oromiyaa 11 keessatti qubsiisanii ijoollee warraallee manneenuma itti dhiyaatan keessatti barsiisan jedha Dr.Tolaan.
Oromoo Karrayyuu waan hedduutti lafa itti dhiphise
Oromoo malees haawasa Itoophiyaa kaan biraa rifaatuu isaanii an ibsan baayyedha.
Oromoon akkanuma jechaa waluma irraa fuudhaa bara kuma hedduu gadaan wal bulchaa asi gahe.
"​""Oromoon akkuma qabsooshaan moohate ispoortiidhaanis moohachaa jira guddina ummata keenyaa fi walitti dhufeenna ummata keenyaaf ceesisisa.”"
Oromoon ala jirtu Boorana Mooyyalee baqatee Keenyaatti galee $82,000 oli walti guurtee bulchootii Keenyaalleen dhaqanii laalumatti jiran
Oromoon amantii keessatti ufi argee Oromummaa ammoo itti dhalate jedha.
Oromoon Amerikaa fi Awurooppa ijjeechaa Hacaaluu Hundeessaa fi hidhamuu bulchoota siyaasaa Oromoof hiriira mormiitti jiran
Oromoon Amerikaa gama Kaabaa baruma baraan dorgommii kubbaa fi marii gara garaatii jedhee walti dhufa.Waan nama hedduu walti fidu keessaa tokko dorgommii kubbaa miilaa, Federshiiniiniin Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa gama Kaabaa,OSFNA,qopheessuu.
Oromoon Awustiraaliyaa ergaa teenna samiitti oli kaafne jedhan.Twitter fi lobbying[amansiifachuu] duulle,” jette warra hiriira kana qopheesse keessaa,Tolfuu Tufaa.
Oromoon Awustiraaliyaa jiranillee kalee hiriira mormii bahanii rakkoo Oromiyaa keessa jirtu jedhan himatan.
Oromoon baruma baraaan gannatti qophii Torbaan Oromootiif walti dhufti. Obboo Jamaal Tufee hujii raawwachiisaa hawaasa Oromoo Minisootaati.
Oromoon Benishaangul Gumuz Kamaashii jiraatan rakkoo geejjibaa qabuu jireennis qaalaheera jedhu
Oromoon biyya alaa jiran ijjeechaa Hacaaluu Hundeessaa,hidhamuu Jawaar Mohaammad, fi bulchoota siyaasaa Oromoo fi Oromoo siyaasaan hidhamaniif falmuuf hiriiratti jiran.
Oromoon biyya alaa jirtu gama hawaasa ufiitiitii fi akka dhuunfaalleetti jara kanaa $82,000 caalaa walti guurte.
Oromoon biyya ASwurooppaa jiranillee akkuma ka ardii North America jiranii wal jaaranii gannuma gannatti biyya irra maranii kubbaa miilaatiin wal dorgoman.
Oromoon Biyya Keessas Ta’e Alaa Jiru Baankii Ofii Akka Jajjabeessu Gaafanna: Obbo Darribe Asfaaw
Oromoon dahannaa siyaasaa gaafachuuf dhaaba baqattotaa kan Tokkummaa Mootummotaa ykn UNHCR tti iyyata galfatan hedduminaan yeroo isaa eegee deebii hin arganne akkasumas lakkofsi kanneen fudhatama dhabanii dabalaa jira jechuun Masrii keessaa ka jiru waajiira Jaarmayichaa duratti mormii dhageesisuu jalqabuun isaanii Bitooteessa 27 bara 2016 ta’uu dubbatu. Kana malees galmee iyyataa cufamee deebi’anii banuuf mirga qabaataa turre sarbamne jedhu.
Oromoon durilee kan cabe safuu isaa gataa dhufuu irra kan ka'e waan ta'eef ummanni Oromoo ilaalchota garaagaraa walitti fidee dhimma waliif tokkoomuun akka hojjatu, waamichii dhiyaate.
Oromoon ganna kuma hedduutii asittuu akkanuma Gadaan buluutti jirti.Gadaan namuufuu wal qixxee ka jiruu fi ka hin jirrellee akkanuma.Seera Gadaa Booranaatti paartii ykn gogeessa shanitti jira.Gogeessii ykn paartiin tokko ganna 40 eegattee baallii fuuti.Namuu gadaa ufii saddeettan fixatee jennaan mi’eeffadhee naa dabalaa fi fixachuu dadhabee narraa fuudhaan hin jirtu.Hujii itti kennan fixatee jennaan akkuma eebbaan irraa fuudhe eebbisee itti kenna.Akkuma kana jechaa dhufaa ganna kuma hedduu geette.Malii jirennaa kun siyaasaa addunyaa ka mala dhabe kanaafuu fala hin tahuu re? Faaya harkaa qabu abbaatti addunayatti himaataa kana isanitti lakkifna.
Oromoon hiriira gaggeessu akkuma isa kan irrechaa sana karaa nagaan gaggeessuun addunyaaf fakkeenya ta’u qaba jedhan Qasiis Balaay.
Oromoon Jabaannee Yoo Hojjannee Carraa Gaarii,Ta’u Baannaan Salphinatu Nu eega: Obbo Leencoo Lataa
Oromoon Jermen waajjira muummee ministera biyya sunii Angela Merkl,ministera haajaa alaa fi parlaamaa fi haajaa alaa biyya Jermen biyya sunii dhaqanii iyyaatan.
Oromoon Kamisee tun akka mootummaan Oromoo ona ufii,lafuma ufii irraa buqqisan lafuma isaatti deebisee ka naannoo Somaalee keessaa dhufe ammoo Finfinneeti lafa itti barbaadan gaafate.
Oromoon Karrayyuu bisaan warshaa Mata-Haaraa,Nuuraa Heeraa irraa nutti gorsan,kemikalii fi laga Hawaasiiin lafa dhabuutti jirra jedha
Oromoon Karrayyuu haga guddaan Shawa Bahaa aanaa Fantaallee keessa qubata.
Oromoon Minisootaa keesaa karaa maqaa isitiin moggaasan qabdi.Manneen nyaataa dhugaatii Oromoo hedduutti jira. Lafa sunitti namii guddoo wal hore.
Oromoon naannoo Shawaa bahaa qubatan Karrayyu erga Fantaallee qubatanii as qofa sirni Gadaa baallii wal harkaa fuuchuu Roobii darbe kanaa kaasee haga kaleessaatti ka gaggeeffamaa ture kana marsaa sagaliif yeroo 45faaf gaggeeffataniiru.
Oromoonni biyyaa bahanii biyyoota adda addaa jiratan baayyeen, guyyaan isaa adda adda haata’u malee, bakkuma jiranitti Irreechaa Birraa barumaanuu haala o’aadhan kabajan.
Oromoonni biyya alaa fi biyya keessa jiran kanneen Aksiyoonii bitachuun uummata tajaajiiluun ofiis bu’a keessaa argachuu qaban kanneen galma’an xiqqaachuun hojii karoorfame guutummaatti hojii irra olchuuf danqaa ta’uun ibsamee jira.
Oromoonni Bulchiinsa Naannoo Beneshaangul Keessatti Hafan Maal Keessa Jiru ? Warri Daangaa Irra Qubatee Woo?
Oromoonni godinoota Yunaaytid Isteets adda addaa keessa jiraatan harra Waashingtan Diisiitti hiriira mormii gegggeessan. Mootummaan Ameerikaa gargaarsa Itoophiyaa dhaa kennu akka dhaabu fi mootummaan Itoophiyaa mirga dhala namaa akka kabaju dhiibbaa akka gooduu waajjira Dhimmoota Haajaa Alaa Ameerikaa dhaqanii iyyata galfatanii jiru.
Oromoonni kutaalee Ameerikaa gara garaatii dhufan waajjira Tokkummaa Mootummootaa, New York duratti hiriiran
Oromoonni Naanoo Waashingitan Diisii Ayyaana Irreecha Baranaa Gaddaan Aguggamanee Dabarsine Jedhan
Oromoonni Nagaan Hiriiruu Isaanif Hidhaman Haa Gad-lakkisaman Jedha Amnestin
Oromoonni Somaaliilaand keessaa ari’aman yeroo ammaa bulchiinsa naannoo Somaalee fi Oromiyaa gama bahaa keessa akka jiran dubbatan. Bloomberg akka gabaseetti ministeerri haajaa alaa Somaaliilaand Saad Alii Shiree waa’ee Oromoota ari’aman jedhamee gabaasa akka dhiyeessaniif hojjattoota isaanii gaafachuu isaanii ibsanii hanga gabaasiicha arguutti deebii kennuu hin danda’uu jechuu isaanii ibsan.
Oromoon Ofitti Haammata Malee Aadaa Jibbaa fi Nama Ajjeesuu Hin Qabu: Hoogganaa Waajjira Kominikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa
Oromoon Oromoo waliin wal lola jira jechuun saalfii dha kan jedhee Gumiin Tokkumma Abbotti Gadaa kun waltajjii tokkotti dhufaan mari'achuu qabus jedhera.
Oromoon Raayyaa damee Oromoo bara durii keessa gama gama gargar godaante keessaa tokko.Akka henna bara 1993ti Tigraay naannoo keessaa Oromoo 47,000 caalanitti jira.
Oromoon ragaalee qabu Afaaniin dubbachu bira taree, akka galmeetti qophessee ka’uu irratti muxannoo ga’aa hin qabu, kan jedhu Dargaggoo Haabtaamuu Dhugoo, dhittaa mirga dhala namaa Oromiyaa keessatti dhaqqau barrefama, Suuraa,Vidiyoo fi kanneen biroon deggeramee kaayamuun wanna akka adunyaan nuuf beeku itti iyyataa jirru dhugoomsa, jedha. Gama kaaniin rakkoo biyya keessa jiru sabaa-himaan biyya alaa adda addaa akka hubatan carraaquniis, mala biraati kan jedhu Dargaggoo Habtaamuun, yeroo adda addaatti wareegama uummanni Oromoo baasee callisanii hidhii xuxuun bira darbuu mannaa galmee akka qabatu gochuun itti gafatama nama hundaati jedhan.
Oromoon Rayyaa damee Oromoo Oromiyaa irraa fagaattee naannoo Tigraay keessa qubattu.
Oromoon sirna gadaa, sirna ittiin bulmaataa jaarraa hedduuf itti fayyadame sinra dimokraatawaa qabaachuun beekama. Sirni Gadaa sirna ittiin bulmaata Oromoo yoo ta’u siyaasni hawaasummaa fi dinagdeen Oromoo sirna ittiin murteeffamu, kan hawaasni Oromoo mirgaa fi dirqama isaa beekuu dhaan itiin walii galuu fi tokkummaa dhaan ittiin waliin jiraatu dha.
Oromoon ulaagaa kamiinuu aadaa nama ajjeesuus ta’e nama jibbuu hin qabu kan jedhan obbo Geetaachoon kanneen badii raawwatan to’annaa jala oolanii galmeen irratti qulqullaa’aa jira jedhaniiru.
Oromoon USA,fi Canada tana waliin marroo 16essoof qophii akkanaatiif walti dhufan.Ganna cufa qophii akkanaatiif lafa akkaa akkaa filatan,barana MN.Qophiin tun hagii tokko dorgommii kubbaa miilaati.Dorgommii tana haga tokko qaata jalqaban.
“Oromoon waggaa 40 qopheesse waggaa 8 qofaaf hangoo kennaaf.Waggaa afraffaa irratti ammoo laafinnaa fi jabinna gadaa qorachiisa.”
Oromoon Yunaaytid Isteetes Keessaa Har'a Waashingtan DC keessatti Hiriiranii Jiru
“Oromoo Taanee Bulchiinsa Naannoo Somaaleetti Deebi’uun Lubbuu Keenyaaf Sodaachisa.”Hojjattoota Waajiiraaalee Federaalaa
Oromoota balaa kana irraa lubbuun hafan keessaa tokko akka jedhanti manaa ba’e deebi’uu dadhabuun koo dawaa silaa fudhachuu qabu illee dhaqqabuu na dhorke yaaddoo irra na buuse jedhu. Booda garu Helikoptaraan fudhamuun isaanii dubbatan.Haadha warraa koo wajjiin guyyaa sadii booda qaamaan wal arginee jedhan.
Oromoota biyya alaa keessa jiraatan garu hawaasa keessatti dhalatanii guddtan biyya keessatti gargaaraa kan jiran akka jiran beekamaa dha.
Oromoota bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa buqqa’anii mooraa keessa turaniitti WALIIF tajaajiila eegumsa fayyaa fi kanneen biroo gochaa akka ture kan ibsan Obbo Warqinaan dhiyeenya kana uummata Oromoo bulchiinsa naannoo Beneshangul Gumuz irraa dheessaniifis deggersa gochuu isaa ibsan. WALIIF xiqiin uummata isaaf kan huneeffamee ta’u fi hirmaannaan abbotii qabeenyaa fi ogeessoota adda addaa kan isan barbaachisu ta’u ibsamee jira.
Oromootaf jireenyi mooraa sanii maal fakkaata ture? Gabaasa armaan gadi kana dawwadhaa.
‘Oromoota hiriira nagaa bahan fixuun‘waan tahuu hin qamne,’ jedhee gabaasa mootummaa isaanii galateeffatanii ijjeechaa tanaaaf tarkaanfiin jabduun fudhatamu maltee jedha xalayaan isaanii.
Oromoota magaalaa Jigjigaa keessatti hidhamanii turan keessaa tokko abbaa ijoollee torbaa fi jiraataa magaalaa Dirree Dawaa ka ta’an Sheek Jamaal Aliyyii Abdullaa tokko.
Oromoota sadeen keessaa lama gonkumaa Mo’aaziin kan hin beekne fi kan hin argiin ta’uu ibsanii jiran. Ka sadaffaa garuu, Mo’aaziin akka beekuu fi ce’uuf akka fedhii qabu itti himee maallaqa baqattoota 40 irraa sassaabame keessaa hanga tokko akka isa biraa kaa’ee ture dubbata. Garu “baqattoota arabootaaf dhiyeessu” jechuun kan Mo’aaz dubbate soba, jechuun hubachisee jira.
Oromoo Ta’u Baadhuus Waa’een Oromoo Waa’ee Kooti
“Oromoo ta’uu koo qofaaf” dararaa fi hiraarsi kun na irratti geggeeffama mata-duree jedhuun ka maxxansame gabaasaan Amnesty International haaraan kun Lammiwwan saba Oromoo kuma hedduutti lakkaawaman “ajaja seeraa ti ala hidhamuu, himannaa seeraa malee yeroo dheeraaf mana tursiisamuu, humnaan butamanii dhabamsiisamuu, dararaa deddeebi’ee geggeessamuu fi ajjeechaa humnoota mootummaaf saaxilamanii jiran jedha. Dhuga-ba’insa namoota dhibba lamaa olii walitti-qabuu isaa illee dubbata.
Oromoota waan jireenya isaanii gara fuula duraa irratti sodaa uumee kana mormuun hiriiran shororkeessotaatti hidhuun kun walabummaan yaada ofii ibsachuuf mirga jiru dhiibbaa qabaata jedhan Amnesty International.
Oromootii barattootaa fi maatii Master Pilaanii Finfinneeetiif lubuu dhaban yaadachuuf, White House duratti shaamaa bobeessan
Oromootii biyya ala jiran Jermenii, Faransaay, Washingiton,DC, Osloo,Minisootaa fi magaalota adda addaatti hiriira mormii bahan
Oromootii DC fi naannoo isii jiran Master Pilaanii Finfinnee falmanii Bulchiinsa Mootummaa Amerikaa,White House duratti hiriira bahan
Oromootii DC,VA,MD fi godina akka akkaatii dhufan hardha bulchiinsa mootummaa Amerikaa,White House duratti walti dhufanii Maater Pilaanii Finfinnee falmanii hiriira bahan.
Oromootii Kanaadaa Magaalaa Ottawaatti Hiriira Bahanii Rakkoolee Naannoo Oromiyaa Mootummaa Kanaadaatti Himatan
Oromootii Keeniyaa Dhufan Amerikaa Washington DC-tti Aadaa Agrsiisaa Seenaa Barsiisuutti Jiran
Oromootii Somaalilaandi magaalaa Hargeessaatii dubbifnelleen tanuma jedhan. Akka jarii jedhutti nama hedduu qabanii kaamboo Wucaalee,magaalaa Somaaliilandi ta Idaarii biyya suniitii fi Itoophiyaa jidduu jirtu keessatti hidhanii achii Itoophiyaatti ergan jedha.
Oromootii,UK Londonitti hiriira bahanii waajjira amuummee ministera Biritish duratti shaamaa qabsiisaa achuma buluun nama hiriira barattota Oromiyaa irratti lubbuu dhabe yaadatan.
Oromootii waldaa North Amerikaa;Kanaadaa fi USA dhufan Sanbata diqqaa dabre,Gurrandhalaa 13,2016 Amerikaa godina MD(Maryland) keessatti walti dhufanii rakkoolee Oromoo akka irratti mari’atan.
Oromoo wal dhaba daangaa Somaaleetiin baqatte qarqaarumatti jiranii dhaabii Hirpha International $200,000 caalaa biyya alaatii walti guureef
Oromo Streetmaqaa karaa Oromooti. Qooda Oromoon godina kanaa qabduu fi waan isiin godina kanaaf tolchiteef karaa kana maqaa isiitiin bara 2016 baasan.
Oromo Studies Association (OSA)Annual ConferenceJuly 28th - 30th, 2017Washington, D.C.The George Washington University
Oromo Week,Torbaan Oromoo qophii hawaasii Oromoo baruma baranaan walitiin dhufu eegii godina Minisootaatti ulfeessuu jalqabanii amma ganna sadeessoo keessa jiran.
Oromsiisi Adulaa warra waan jiraa arguutti jiru keessaa tokko.
Oromummaa kee alatti dhiiftee, Sidaamaa ta’uu kee alatti dhiiftee gara mootuaa Itiyoophiyummaatti seenuu dandeessa kanneen nuun jedhan kana booda dogoggoraniiru. Hin danda’amu.
Ortagus akka jedhanti Pompiyoon michootaa fi waahiloota keenya waliin walitti dhiyeenyaan hojii qindeessuu itti fufuun gidduu galeessa bahaa fi guutuummaa addunyaa irratti nageenya hundumaaf barbaachisaa ta’e irratti hojjatu jedhan.
OSA (Oromo studies association) kora hayyootii Oromo baruma baraan seenaa,eennummaa,dhiphuu fi bal'inna Oromoo qoratanii baasan
OSFA,maqaa ispoortii Hawaasa Oromoo Amerikaa gama Kaabaa’ Oromo Soccer Tournament of North America’ jedhee irratti wal dorgomu.Baruma baraan wal dorgomanii tana waliin ganna 20essoo keessa jirti.
OSFNA baran kana waliin ganna 22 tapahtan. Gannuma gannaan Oromoon akkana walti dhufaa aadaa,seenaa fi eennummaa ufii jabeeffachaa wal guddifatan.
OSFNA,dhaabi ispoortii Oromoo Amerikaa Kaabaa bara 1996 hujii jalqabee barana Huseen Ejeroo waggaa lmaaaf perezidantii filate.
OSFNA,dorgommiin Fedireeshiinii Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa gama Kaabaa,nama Oromoo marii,taphaa koblaa fi waan akka akkaatii walti fiduu.
OSFNA, Federeshiinii Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa Kaabaati.USA fi Kanaadaan baruma baraan waliin qopheeffatan.Baranallee Minisootaa keessatti Adoolessaa 29-Hagayya 5,2017 'Torbaan Oromoo' jedhanii ulfeessan.
OSFNA,Federeshiiniin Waldaa Ispoortii Oromoo barana waliin marroo 24 waldorgommii ispoortii Oromoo ardii North America qopheessa.
OSFNA jechuun aadaa teenna,Oromummaa teenna itti wal agarsiifnu jetti. “Guyyaa keenna torbaan keenna.”
“OSFNA karaa sadiin laala; karaa hawaasummaa, karaa dingadee fi karaa siyaasaa.Karaa daldalaatiin ummannii baayeen asi dhufuun isaan waan adda addaa daldalattu faaydaa hedduu irraa argata.
OSFNA, (Oromo Soccer Federation of North America)maqaa ispoortii hawaasa Oromoo Amerikaa Kaabaati.Eegii jalqabanii ganna kurnya lamaa keessa jiran,ganna 20essoo barana uleeffachuuf deema.
​OSFNA, (Oromo soccer tournament of North America,) maqaa waldorgommii Ispoorti Federeshinii Hawaasa Oromoo Amerika Kaabaati.
OSFNA(Oromo soccer tournament of North America) Waldorgommii Federeshiiniin Kubbaa Miilaa Oromoo Amerikaa Kaabaa gannuma gannaan qopheessu.
OSFNA,Oromo Sport Federation in North America,dorgommii ispoortii Oromootii Amerikaa gama kaabaa baruma baraan qopheeffatan.
OSFNA (Oromo Sport Federation of North America) Wal dorgommii Ispoortii Oromoo Amerikaa fi Kanaadaa baruma baraana khopheeffatan.
Osmaan Ahimad tanaan dura seenataroota kutaa Minisootaa lamaaf hojjateera. “Akka nama waajjira san keessa hojjatuuttuu sakata’amtu malee Kaappitool Hiil seenuu in dandeechu,” an jedhu Osmaan, gamoon Kaapitoolii eegumsa jabaa qabaachuu dhugaa baha.
Osoo Bosonni Jibaat gubachuu hin jalqabin dura humnootni naga-eegumsa Mootummaa Shiftaa sakattaana jechuun meeshaa waraanaa dhukaasaa waan turaniif, gochi isaanii kun sababaa ka’umsa ibiddichaa tahuu mala jedhan, jiraattotni kun.
Osoo dhuma waamichi nagaa gama mootummaan taasifamuu, Godina Matakkal Aanaa Daangur keessatti, hidhattootni haleellaa banuuf socho’aa turan 23 ajjeefamaniiru jechuunis itti dabalanii ibsan.
Osoo mana isaatii hin bahiin kan Covid 19n qabame artistiin tokko namoota vaayirasii kana irraa dandamatan keessaa kan VOAf yaada isaa kenne yoo tahu akkamitti akka qabames ibsee jira.
“Osoo waan tokkoo hin raawwatin ji’a saddeet guutuu afaaniin dubbachuun faayidaa takka hin qabu. Keessumaa oduun ‘bakka dhukkubsatoonni Vaayresii Kooronaa itti adda baafaman’ odeeffamu martuu dhara. Dooktoroota yaalaa dabalataa qacaruun itti fufuu qaba, ministeerri fayyaas Hagayya darbe dookteroota 188 qacaruu himee ture, garuu, jarri kun haga yoonaa miindaan hin kaffalamneef, walii galtee gabaabaan hojii kana hojjetaa jiru, Inshuraansii fayyaallee hin qabanii rakkoo keessa jiru. Kana kan irratti raawwataa jirus, angawoota mootummaati” jedhu.
Ossof bara 2017 irratti miseensa mana marii Amerikaa tahuuf nama paartii Rippaabilikaan waliin dorgome akkanuma irra deebi’anii dorgomsiisanii moo’ame.
Ostfeld akka jedhantti lakkoofsi jiru sadarkaa addunyaatti wal faalleesuun kun immoo biyyoota dinagdeen badhaadhanii fi kanneen dinagdeen isaanii reefuu lafaa ka’u giddutti abdii kutannaa uume.
Ostiin Robii har'a ministrii dantaa alaa Amerikaa Antonii Bliinkin waliin Koriyaa Kibbaa kan seenan yoo ta'u sana dura immoo Tokiyoo, Jaapaanti imalanii jiru.
Otoobisuiin ijoollee Argentiinaa deemu “waliin oobajjanna,” jechaa dhufa
Otoobusii garee Aljeeriyaa baatee deemu footoo taphattoota isaanii itti maxananisii “biyyitii isaniin maklkaa dabartee” jedhanii maqaan faarsan.
Otoobusuun hin jiruu taaksiin hin jiruu gabayaa maanti jiraa jedha namii warrii lafaa namii akka Feelip faati.
Otuma mammaakanii katafi jennee achii asi baanee
Otuma waraana keessa jiranii, kan toora hojii isaaniitti dhiheenya qabu – maandisummaa Kompiyuuraa barachuudhaan, ka Finfinneetti argamu, “Microlink Information Technology College” irraa bara 2003 digirii Baachilersii argatan.
“Otun kaayyoo qabaachuu baadhee nama maraatuun ture.Ykn biyyii kun kiyyaan miti jedhee nama biyyaa bahu ture.”
Otuu baaburichi Kaayiroo irraa gara magaalaa Mansuuraatti imalaa jiruu, gaariiwwan baaburidchaa afur hadiida gad-lakkisanii bahuu isaaniitiin balaan kun uumame, jedha – Ministiriin Geejjibaa Masrii. Akka maddeen nageenyaa ibsanitti, shofeerri baaburichaa fi qondaalinni geejjiba baaburaa sababaa kanaaf hidhamanii jiran.
Otuu barattoonni wal kunuunsanii fi wal kabajanii akkasumas Yunivarsiitiin osoo rakkoon hin uumamin waltajjii marii mijeessee miidhaa qaqqabuu malu akka hambisuu danda’u dubbatu – barattoonni marichatti hirmaatan.
Otuu himannaan nu irratti hin dhihaatiin baatiileef mana hidhaatti rakkataa jirra, jedhan.
Otuu lakkoobsi walii-galaa hin beekamiin dura illee, prezidaantiin xaaliyaanii Paawuloo Jentiloonii, akka Gamtaan Awurooppaa baqattoota hedduu gara biyya isaaniitti yaa’aa jiran irraa rakkoo biyya isaanii mudate salphisuu irratti akka isaan gargaaru gaafatanii jiran.
Otuu nu hin dhukkubiin maaliif qoricha liqimsina? Jennee didde. Achii booda, Obbo Beqqelee fi hoogganoota ka biroo afuran achuma waajjira Bulchiinsa mana-sirreessaa keessatti hambisanii, warra kaan godinaa mana-sirreessaa sanaa adda addaatti ramadan. Achii booda deebinee hin agarre,” ittiin jechuu isaanii dubbatu.
OU-n tana waliin marroo lama wal faana waancaa fudhatte. Gareen Awustiraaliyaa sadeessoon afreessoon ammoo kialbi Madda-Walaabuuti.
OU!OU!OU! Kilabiin Oromo United Leenca DC 4-0n gangalfattee Waancaa OSFNA ka baranaa irraa fudhattee qabaadhatte
Over 100 survivors have been pulled from rubble of factory collapse in Lahore, Pakistan
Over 130 Mandela Washington Fellows convened in Johannesburg, South Africa, for the first annual regional conference of alumni and current Mandela fellows.
Over 2 million people face food crisis in South Sudan
Oxygyn dabalatee dawaalee fi meeshaaleen wal’aansa fayyaa akkasumas boba’aa tajaajila ambulaansiif barbaachisan Shiree keessaa rakkoo eegumsa fayyaa uumaniiru jedhan.
Paaartiiee Oromoo Filannoo guutuu biyyaa baatii Waxabajjii dhufu gaggeeffamuutti hirmaatu inni Arfaffaan Sochii Bilisummaa Oromoo jedhama.Erga hundeeffamee waggaa lama hin guunnee jedhu dura ta'aa paartiichaa Obbo Darajjee Baqqalaa Guddataa.
Paaartiileen toorbanuu, har’a waaree dura, waajira ME-I-A-D-tti ibsa gamtaadhaan gaazzexeessotaaf kennaniin, “Yeroo ammaa dhiittaan mirgawwan namoomaa fi mirgawwan dimookiraasii guutummaa Itiyoophiyaa keessatti yeroo dhaa yerootti hammaataa deemuun isaa argamaa jira” jedhan.
Paaartiin Gadaa Bilisummaa Oromoo Eyyama Duraa Haqame Deebifachuu Dubbata
Paakistaan adeemsa nageenyaa Afgaanistaan keessaaf qooda qindeessuu qabdu murannoo dhaan kan itti fufutu ta’uu Kuwaareshiin irra deebi’uun mirkaneessaniiru. Biyya hollaatti walitti bu’iinsi geggeessamu fala waraanaan hiika argachuu hin danda’u ka jedhu irratti illee cimsanii dubbataniiru.
Paakistaan akka jettetti waajjirri Kaabul hanga ibsi itti dabalaa kennamutti cufaatti tura.
Paakistaan daangaa Afgaanistaan waliin jiru irratti ijaaraa kan jirtu dallaa fi ijaarsi haaraan dhiyeenya walitti bu’iinsi biyyoota lamaan gidduu walitti bu’iinsi lubbuu galaafate raawwatamus haala gaariin deemaa jira.
Paakistaan Daangaa Afgaanistaan Waliin Qabdu Irratti Dallaa Ijaartu Itti Fufte
Paakistaan Daangaa Ishee Karaa Afgaanistaan Cuuftee Turte Guutmaatti Bante
Paakistaan Dippiloomaatotaa Yunaayitid Isteetis Garas Imalan Irra Daangaa Ifa Hin Taane Keche
Paakistaan gama kibbaa keessatti baabuurrii imaltootaa walitti bu’anii yoo xiqqaatee namoonni 40 yoo du’an kanneen biro 100 caalaan mada’uu angawoonni biyyatti ibsanii jiru.
Paakistaan geejiiba Baabuura Imaltootaa tokkitti kan Hindii waliin qabdu dhaabdee jirti. Kana amalees Muuvii ykn Sinimaan Hindii manneen Tiyaatra Paakisaatan keessatti akka hin agarsiifamne dhorkite.
Paakistaan Hariiroo Ameerikaa Waliin Jiru Irra Deebi’een Xiinxala Jette
Paakistaan hawaasa addunyaa yaada sirrii hin taanee jonjeessuu manna hidhattoota haleellaa lubbuu namaa galaafate irratti tarkaanfii akka fudhattuuf Hindiin gaafattee jirti.
Paakistaanitti ammoo koomishiinii kun akka seerii nama maqaa waaqaa xureesse adabsiifu hafu fedha.Maan jennaan kun keeyyata 18essoo Tokkummaan Mootummootaa mirga ilmaan namaa addunyaa abbaa waan fedhe jechuu dandahaa jedhuun ala.
Paakistaan Keessatti Balaan Baaburaa Lubbuu Nama Hedduu Galaafate
Paakistaan keessatti haleellaan lootee-seentotaan geggeessame, yoo xiqqaate namoota 34 ajjeesee, ka biroo kurna hedduu madeesse.
Paakistaan Mormii Garee Islaamummaa Simatte Jechuun Qeeqamte
Paakistaan sababaa nageenyaa jedhu kan adda hin baafaminiin waajjira qoonsilaa ishee magaalaa galma mootummaa Afgaanistan keessaa cuftee jirti.
Paakistaan – shororkeessonni Afgaanistaan keessatti qindaa’uudhaan haleellaa na irratti geggeessu – jechuun eega daangaa ishee biyyattii waliin qabdu guutummaatti cuftee baatii tokkoo booda, har’a, namoota miillaan imalanii fi konkolaatota daldalaa eegumsaan geggeessaniif deebistee guutmmaatti bantee jirti.
Paakistaan tajaajilli social miidiyaa kan Khadim Hussain Rizvi akka ugguramu gaafatte. Angawoonni mootummaa lama Rooyiters fi akka ibsanitti ergaan jecha jibbiinsaa fi hookkara kakaasu akka ugguramu nutu gaafate jedhan.
Paakistaan Waajjira Qoonsilaa Ishee Afgaanistan Jiru Cufte
Paakistan kaangaa Afgaanistan waliin jiru kan fageenya km 2600 dallaa itti ijaartee jirti. Angawoonni projektii hojichaa deggeruu dhaan yakkamtoonni fi shororkeessonni akka hin darbine uggura, akksumas tattaaffii farra shororkeessummaa kan gam lamaaniif ta’u gargaara jedhan.
Paak koree sanaaf ibsa kennaniin dhaabbatichi amantaa odu gabaastonni isaa walaba, dhiibbaa siyaasaa fi attamiin akka isaan gabaasan itti himuu jalaa walaba amantaa jedhu irratti kan hundaa’e jedhan. Wal amantaa akka Sanaa yoo jiraate malee akkan yaadutti dhaabbatai kun dhaabaticha dadhabsiisuu ta’a jedhan.
Paalaamaanis murti kana akka qoratuuf koree dhimmi ilalaallatu tti dabarsee jira.
Paalaamaan Itiyoophiyaa Labsii Yeroo Hataatamaa Raggaasise
Paappaasiin waldaa orotodoxii Itiyoopoiyaa abuna Maatiyaal illee isuma kana calaqisan.
Paaraaguhaay tapah itti aanutti dabruuf Amerikaa moohuu mlate taatullee hin taaneef.Namichii isi goolii eegu Biraad Guzan ammoo kubbaa hedduu goolii irraa dhowwate.
Paarikichi kan cufameef vaayiresii kana to’achuun rakkisaa waan ta’uuf namoonni heddumminaan dawwannaaf akka wal hin geenye gochuuf jecha. Angawoonni paarkiin kun cufamuuf yeroof ta’uu kan abdatan ta’uu ibsanii, garuu uummati hanga Waxabajjii 1 bara 2020tti daawwachuu akka hin dandeenye beeksisaniiru.
Paaris gama bahaa bakka hiriirtonni kumaan laka’aman wal ga’anitti garuu hookkarri ka’ee ture. Mormitoonni kun hangi tokko bakkawwan ijaarsaatti ibidda yoo qabsiisan, poolisiin gaazii imimmaansu biifuu isaa kanneen ijaan argan dubbataniru.
Paaris keessa kan maadheffate gareen walabummaa presiif falmu addunyaa mara irraa doorsisii fi dararaan gaazexeessota irra ga’u lakkoobsi gaazexeessota bara 2019 keessa ajjeefamanii waggoota 16 keessatti isa gad aanaa dha jechuu dhaan gabaasa isaa Muddee 17 baaseen beeksisee jira.
Paaritchi mootummaan federaalaa irra deddeebi’uu dhaan mootummaa Abiy ahimed jechuun kan waame si’a ta’u mootummaan projektii isaa abbaa irrummaaf gufuu ta’u jedhee kan amanu ukkaamsuu hiraarsuu fi hidhuu cimsee itti fufe jechuun himate.
Paarkii Biyyaalessaa Keeniyaatti Daawattoonni Lolaadhaan Fudhataman
Paarkii industrii fi hawaasa daldaltoota magaalattii gidduu hariiroon daldalaa akkasumas daldaltoonni kun paarkichaf gumaacha gama isaanii akka dhiyeessaniif haalli mijataan hin uumamne.
Paarkiileen yokaan bakkawwan bashannanaa waan banamuuf jiraniif, lammiwwan Xaaliyaanii amma akka naannoo manneen isaanii qofa turan hin dirqsiisamani. Warshaalee fi proojektiileen ijaarsaa hojii isaanii jalqabuuf jiran. Garuu, manneen bunaa fi manneen nyaataa, yeroof namoota bitatanii deebi’an qofaaf tajaajila kennu, jedhama.
Paarkiin biyooleessaa kan gaarreen Kaabaa torban dabree balaan ibiddaa isa mudachuun ni yaadatama.
Paarkiin Biyyoolessaa Guddichi Koongoo Yeroof Cufame
Paarkiin Industrii Hawaasaa Daldaltoota Naannoo Hin Hirmaachisu Jechuun Komeen Dhiyaate
Paarkiin industrii kun ragaa kamiinuu argachuuf cufataa ta’uu isaa fi mootummaa federaalaa yoo ta’e malee mootummaan naannoo kan isa hin ilaallanne keessumaa dallaalota seeraan alaa, dhiyeessii meeshaalee fi mindeessuu hojjettootaa irratti dhiibbaa guddaan jiraachuu qorannaan sun ibsee jira.
Paarkiin Sinsinaatii paarkiin Amerikaan qabdu gugurdoo keessaa lammeessoo.Bara 1876 keessa hujii jalqabde.Muka sanyii 300 caalaa, bineensa bosonaati fi waan hedduu qabdu namii daawwii itti yaahu.
Paarkiin Tokkummaa Kan Masaraa Mootummaa Itiyoophiyaa Uummataaf Banaa Ta’uuf Jira
Paarkiin virunga jedhamu kaleessa kan cufame erga hayyoonni gooriillaan gaarreewwanii fi kanneen biroon dhibee vaayiresii kanaan dhufuu danda’uuf saaxilamoo dha jedhanii booda.
Paarlaamaaan Masrii akka pirezidaantii isaanii Abdel el-Sissi yoo fedhe waraana biyya isaa Liibiyaatti ergee nagaa eegisuu hajaje
Paarlaamaa isaanii duratti kan dubbatan Rohaaniin akka jedhanti mariin kan gaggeeffamuu danda’uu yoo Amerikaan uggura Iraan irra keesse mara yoo kafte jedhan. Kana malees mariin gaggeeffamu biyyoota bara 2015 keessa walii galtee Nukleeraa yeroo tolfame mallatteessan martii argamuu qaba jedhan Rohaaniin.
Paarlaamaa Keeniyaatti bakka buutuu kutaa bulchiinsa Kuwaalee jedhamtuu ka tahan harra daa’ima fudhatanii yoo paarlaamaa seenuuf jedhan dhoggamanii jiru.
Paarlaamaa keessatti itti aanaa itti waamamaa minister deetaa kan ta’an obbo Amaanueel turan labsiin sun akka ka’u kan gaafatu yaada murtii mana mareef kan dhiyeessan.
Paarlaamaa kun akka waraanii mootummaan Suudan Kibbaa ijoollee dubraa didiqqoo buufachuu,ijoollee didiqqoo waraanatti oofuu fi hujii hamaamtuu hojjachuu lakkisu gaafate.
Paarlaamaan ABUT fi “Shanee” Shororkeessummaatti Farrajuun Uummata Nagaarraa Haleellaa Ittisuufi: Abbaan Alangaa Waliigalaa
Paarlaamaan Afrikaa Bahaa Musiveeniin Tiraampi jechuutti hin koblan. Pirezidaanti Tiraampi adoo bulchoota Amerikaa haga tokkoon waan nama Amerikaatti baqatuu dubbatuu namii biyyoota baktii sun keesaa maaniif nutti yaa’a jedhee nama miliyoona hedduu arrabse jedhan.
Paarlaamaan Awrooppaa gaazexeessota Itiyoopiyaa hidhaa keessa jiran iif beekkannaa kenne
Paarlaamaan Awurooppaa akka Waldaan isaanii rakkoo Itoophiyaatiif marii taa’u gaafatee fala rakkoo tanaallee barreesse
Paarlaamaan Awurooppaa bara 1952 keeess hujii jalqabee miseensa 751 qaba Waldaa biyyoota Awurooppaa 28 keessaa fialta qaba.
Paarlaamaan Awurooppaa dhimma Itiyooopiyaa irratti dheengadda dhiyaateefii kan ture yaada murtii har’a,Ammajii 21,206 raggaasisee jira.
Paarlaamaan Awurooppaa Dhimma Itiyooopiyaa Irratti Yaada Murtii Raggaasisee.
Paarlaamaan Awurooppaallene hidhaa Dr. Mararaa tana irratti mootummaa Itoophiyaatti xalyaa barreesse.Xalyaa tana pirezidaantii Paarlaamaa Awurooppaa Marin Shultizitti barreesse.
Paarlaamaan Awurooppaayaada Ammajii 19,2016 akka Waldaan isaanii ajandaa isaa keessaatti rakkoo Itoophiyaan keessa jirtu keessattuu rakkoolee naannoo Oromiyaa irratti marii yaamee fala jedhellee barreessee dhiyeesse.
Paarlaamaan biyya tanaa bara 2012 keessa fialtan hujii irraa eegan hin hojjanne jedhani ammallee Paarlaamaa nama 200 itti filatan kanaaf nama 1,600 dorgomuutti jira. Parlaamaa 200 kana keessaa barcumaa 32 dubartootaa kennan.
Paarlaamaan Chaayinaa kan qeeqxonni jedhan kan hanga tokko ofiin of bulchituuf balaa dha jedhan seera naga eegumsa biyyoolessaa haaraa raggaasisee jira. Kongresiin biyyoolessaa Uummata Chaayinaa seera falmisiisaa kana har’a sagalee 2878 fi tokkoo fi miseensota sagalee hin kennine ja’aan raggaasise.
Paarlaamaan Chaayinaa Seera Naga Eegumsaa Falmisiisaa Hong Koongiin Ilaallatu Raggaasisuun Mormii Kaasise
Paarlaamaan Federaalaa barcuuma 547 kan qabu yoo ta'u miseensonni immoo waggaa shan shaniin filatamuu.Paartii sagalee guddaa argachuun mootummaa hundeeessuu barcuuma 274 argachuu qaba.
Paarlaamaan Haarawaan Ka Somaaliyaa Har’a Hirbuu Seene
Paarlaamaan Itiyoophiyaa Boqonnaa Booda Hojiitti Deebi’e
Paarlaamaan Itiyoophiyaa filannoo biyyoolessaa yeroo biraatti dabarsuuf kan boordiin filannoo murteesse har’a raggaasisee jira
Paarlaamaan Itiyoophiyaa Jimaata Borii Walgahii Hatattamaa Gaggeessa
Paarlaamaan Itiyoophiyaa Labsii Yeroo Muddamaa Kaase
Paarlaamaan Itiyoophiyaa Wixinee Seeraa Jechoota Jibbiinsaa Ugguru Qopheesse
Paarlaamaan Itiyoopiyaa barchuma 547 kan qabu si’a ta’u barcumni kan qabamu namoota naannolee filannoo 547 irraa injifatanii dhufaniin ta’a.
Paarlaamaan Itiyoopiyaa fi Manni Maree Federeeshinii Wal ga’ii Shanaffaa kan Waggaa 6ffaa Geggeessee Jira
Paarlaamaan Itiyoopiyaa garee lama tokko adda bilisummaa uummata Tigraay TPLF tokko immoo garee riphe lolaa kan mootummaan “Shanee” jechuun waamu dhaaba shororkeessotaa jechuun moggaase. Wixneen sun mana maree mana maree ministeerotaan gara mana maree bakka bu’ootaatti ergamee jira.
Paarlaamaan Itiyoopiyaa gumii isaa kutaa lammataa kaleessa waaree booda geggeesseen miseensota paarlaamaa keesssaa hangi tokkoo presidentiin biyyattii wal ga’ii idilee mana maree bakka bu’otaa fi federeeshiniif haasaa imaammataa dhageessisan irratti hundaa’uu dhaan gaaffii dhiyeessaniif muummichi ministeeraa Haayila Maariyaam Dessaaleny deebii kennaniiru.
Paarlaamaan Itiyoopiyaa haaraan hojii jalqabuuf jira
Paarlaamaan Itiyoopiyaa Of Eeggannoo COVID-19 Ittisuu Gochuu dhaan Filannoon Geggeessamuuf Qopheen Akka Eegalu Murteesse
Paarlaamaan Itiyoopiyaas borii qabee guyyaa gaddaa biyyoolessaa sadii labsee jira. Naannolee biyyattii salgan, bulchiinsaawwan magaalaa fi embaasilee Itiyyoopiyaa naannoo addunyaa jiranitti alaabaan biyyattii gad siqee akka fannifamu murteessuu isaa afaan yaa’iin mana maree bakka bu’oota uummataa Abbaa Duulaa Gamadaa ibsaniiru.
Paarlaamaan Itiyophiyaa labsii yeroo muddamaa eega raggaasisee yeroo gabaabaa keessatti barreessaa dureen Amnestii Intarnashinal salil Shettii kana gochuun akkaan mufachisaa fi miseensonni paarlaamaa itti gaafatamni akka irra jiru hubachuu dhaba irraa kana godhan jedhan.
Paarlaamaan Itoophiyaa boqonnaa jirullee boqonnaa irraa yaamanii mari’achisan.Obboo Alemaayyoo Gujoo “Gocham malaamamtuu guddaa waan raawwatanifi tohannaa jala oolan,” jedhan.
Paarlaamaan Itoophiyaa jara kana akkamiin filate maan maan laale? Akka aaddee Hamziyaa Jamaal miseensii mana marii Itoophiyaa jettutti haga guddaan muuxannoo fi barnoota,dandeettii isaanii laalan.
Paarlaamaan kun akak Dr.Mararaan hidhaa bahuu qofaa mitii waan himataniinillee cufaa ariitiin irraa dhiisan gaafate.
Paarlaamaan kun akka perezidaantin isaanii yaada kana waldaan isaanii mari’achiisuu gaafatee.
Paarlaamaan kun murtii kana kan raggaasise paartilee fi gareelee gurguddoo jiran 8 keesssaa deeggersa torban isaanii argachuun akka ta’e miseensa paarlaamaa kanaa kan ta’an Aanaa Maariyaa Gomesh VOAf ibsanii jiru.
Paarlaamaan kun murtii kana kan raggaasise paartilee fi gareelee isaa gurguddoo ta’an saddeet paartii uummata Awrooppaa EPP, garee warra sooshaalistii fi demokraatotaa SND, warra Libraalii green paartii jedhaman dabalatee deggersa torban isaanii argachuun akka ta’uu miseensa paarlaamaa kanaa kan ta’an Aanaa Maariyaa Gomesh VOAf ibsanii jiru.
Paarlaamaan kun rakkoolee asiin duratti biyya keessa jirtu jedhe tokko tokkoon maqaa dhahe.
Paarlaamaan kun tana maleellee wannii Itoophiyaatti bara 2015 nama hiriira bahe dhibba hedduu ficcisiise karaa dhugaatii fi karaa qajeelaan qoratamuu fi mirga dhabiiti mootummaan morman jedhanii namaan rakkisuutti jiran mirgii isaanii eegamuuf gaafate.
Paarlaamaan labsii kana kan raggaasise mormii kana dura hin baratamin waliin ta’uun illee ni yaadatama.
Paarlaamaan Liibiyaa gama bahaa keessa maadheffae Wixata kaleessaa galgala ibsa baaaseen Masriin yoo barbaachisaa ta’e mootummaa mormituu kan Abdallah al Thini Beidaa keessa jiru waraanaan akka gidduu seentu raggaasisiee jira. Sababiin isaas jedha paarlamaan kun Turkiin abbaa biyyummaa Liibiyaa tuquu dhaan jidduu seenuun isee ifa gala waan ta’eef jecha.
Paarlaamaan Liibiyaa Kaayiroon Waraanaan Jidduu Akka Seenu Eeyamus Tokkummaan Mootummootaa Tattaaffii Araaraa Akka Itti Fufus Gaafateera
Paarlaamaan Somaaliyaa Afaan Yaa’ii Haaraa Filate
Paarlaamaan Somaaliyaa erga deggertoonni mootummaa fi miseensonni mormitootaa ajandaa dhiyaate irratti walii galuu dhabanii booda sambata darbe wal ga’iin isaa addaan cite jira.
Paarlaamaan Somaaliyaa Gad-aanu Yeroo Aangoo Prezidaant Farmaajoo Dheereffamee Ture Garagalche
Paarlaamaan Somaaliyaa inni gad aanu Amajjii 11 bar 2016 afaan yaa’ii filatee jira. Mohammed Osmaan sagalee 141 fi 259 injifatan.Kan isaan waliin dorgoman Abdirashid Hiddig sagalee 97 argatan.
Paarlaamaan Taayiwaan har’a sagalee kenneen fudhaa fi heeruma namoota saala wal fakkaataa giddutti gaggeeffamu raggaasisee jira.
Paarlaamaan Xaaliyaanii seera jiru jijjiiruun dhaabbatonni gargaarsaa kan dhunfaa godaantoota ykn baqattoota galaana giddutti rakkoon isaan mudate akka hin baraarsineef murteesse.
Paarlaamaa Ruwaandaa keessatti, lakkoobsi miseensota dubartootaa dhibba irraa harka jaatama - Addunyaa irratti tokkoffaa dha.
Paarlamaan biyyattii aanngoo prezidaant Mohaamad Abdullaahii Mohammad dheeressuu irraa kan kahe wal-dhibdeen jiru gara lola qawweetii jijjiramuu mala kan jedhu sodaa qabu xiinxaltoonii.
Paarlamaan keeniyaas Dheengadda hojiitti deebi’uuf ka jedhu akka tahe yoo beeksisu, Pirezidentiin Keeniyaa Uhuuruu keeniyaattaas dhaqanii Miseensota paarlaamaa kana duratti haasawa taasisanii jiru. Paarlaamaa kana irratti garuu, miseensonni Paartii mormituu hundi fi bakka bu’aan Mana Murtii keeniyaa irratti hin argamin hafaniiru.
Paarsittinamii hagii tokko Joe Boden paarti Demokiraatii keessaa dorogmuutti jiru kanaayyuu hin beennu jedha.
Paarti Abdii, DFL,Democratic Farmor Labor Party jedhan paarti Demokiratik waliin hojjatan.
Paartichi dhiya Wallaggaa aanaa Gullisoo keessatti haleellaa gosa irratti hundaa’een gadda itti dhaga’ame ibsee jira. Hoogganonni paartii badhaadhinaa kan sadarkaa ol aanaa guyyaa har’aa wal ga’ii geggeessuu dhaan dabarsan. Ajendaan isaanii immoo jijjiirama biyaattii duras ta’e isa booda dhalattoota Amaaraa irratti ajjeechaa raawwatamaa jiru jedhanii fi dhimma jiraachuu biyyaa ta’uun ibsameera.
Paartichi garuu irra deebi’uu dhaan dhimmi isaa gara mana murtii ol iyyannaatti waan dhiyeeseef miseensonni keessan filannoo keessatti dorgomuu danda’u murtii jedhu kennee jira.
Paartichi mootummaa federaalaaa kan yeroo ammaa sirna abbaa irree Dargiin wal fakkeessuu dhaan mootummaan Abiy ol aantummaa gosa tokkoo deebisee fiduu barbaada jechuun himachuu isaa Muluugeetaa Atsebahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Paartichi Mootummaan dirree siyaasaa dhiphisa filannoof qopha'aa jiraachuun isaa filannicha irratti akka hin hirmaanneef dhiibbaa narratti taasise, jedha ABOn.
Paartichi paartilee mormituu naannoo somaalee ka biroo waliin dhimma kana irratti mari’achuu isaa ibsee, martinuu kaartaa filannoo sana akka morman ibsee jira.
Paartichis har’a ibsa marsariitii irratti tamsaaseen miseensonni hoji raawwachiistuu isaa kaleessa hidhaman haal duree tokko malee akka hiikaman yaadachiise.
Paartichi waggaa 45ffaa hundeeffama isaa Guraandhala 11 ilaachisuudhaan ibsa baaseen kana beeksise. Miseensota isaa gameeyyiifis badhaasa kennee jira.
Paartii ADWUI akkuma itti amantee Dr.Abiyyi muummee ministeraatii filtte jijjiirama gama siyaasaatii fi gama cufaanuu dhufu kana itti amante jedha namii hagii tokko.
Paartii Badhaadhiina Oromiyaaf itti gaafatamaa damee Sab-qunnamtii kan ta'an Obbo Taayyee Danda'aa waliin marii gaggeeffamee caqasaa.
Paartii Badhaadhinaa Dr. Abiyyi Ahmadiin dursamu kanneen deeggeran kun Paartii Kongirasii Federaalistii Oromoo kan piroofeesar Mararaa Guddinaa jecha uummata Jimmaa fi biyyatti xiqqeessu dubbatan komee jedhuus ni qaban.
Paartii badhaadhinaa irraa Obbo Awwaluu Abdii kana irratti deebii kennaniin dirqisisnee hin fudhannee, warra fedhaan nu kennan immoo ni galateeffanna jedhan.
Paartii Bilisummaa Tigiraay bakka-bu’uun ka dorgoman Obbo Mahaarii Yohaannis immoo, “Filannoon Tigiraay akka filannoo ka biraa miti. Akka filannoo hiree murteeffannaa yokaan Riferendamiitti ka lakkaawamu,” jedhan jedha Mulugeetaa Atsibahaa Maqalee irraa.
Paartii bilisummaa Tigraay jedhamee kan waamamu paartiin kun sambataa fi dilbata darbe gumii hundeeffama isaa Meqelee keessatti kan geggeesse yoo ta’u sagantaa fi dambii naamusaa raggaasisiuu dhaan dura taa’aa filatee jira.
Paartii biyya bulchaa jiru Badhaadhiina dabalatee paartilee hundii haala jechuun danda'amuun marii kana irratti argamanii jiru
paartii biyya bulchaa jiru Badhaadhiina irraa Obbo Awwaluu Abdii yaada kennaniin sababaa weerara koronaan filannoon eega hafee booda mootummaan maal ta'uuf deema ? isa jedhu irratti gama heera mootummaan furmaata arguuf jecha qaamnii dhimmi ilaallatu hojaataa jira jedhan.
Paartii biyya bulchu IHADEG fi mootummaa dhiittaa mirga namaa fi waltajjii siyaasaa dhiphisuun kan himatan gareeleen mormitootaa michoota kan akka US irraa waa hedduu eegu. US paartii biyya bulchu waliin michummaa walitti dhiyeenya qabutti fayyadamuun dhiibbaa gochuu dandeessi jechuun amanu mormitoonni kun. Gumaacha US kan isaan ittiin madaalan malli tokkos dhiibbaa isheen mootummaa irra keessuun akka ta’e illee ibsaniiru.
Paartii biyya bulchu IHADEGn dabalatee paartilee mormitootaa 11 mariin walitti fide geggeessameera.
Paartii Buruundii bulchuu irraa kaadhimamaa ta'uun kan dhiyaatan Evarsitee Nidaayishmiye filannoo prezidaantummaa biyyatti injifatanii jiru.
Paartii Demokiraatii fi Pirzi. Tiraampi abbaa seeraaa Ruth Ginsburg bakka bu'u yoom akka filatan irratti falamaatti jiran.
Paartii Demokiraati keessaa amma nama 12tti walti hafe.Eda godina Ohiotti TV irratti walii yaa’anii laafinnaa fi jabeennaan wal himan, hayyuma walti dhawatan.
Paartii Demokiraati keessaa miseensii mana marii Ameriaa Rashida Tlaib akka pirezidaanti Tiraampi godina isiitti waraana Amerikaa hin ergine Twitter irratti gaafatte.
Paartii Demokiraati keessaa warrii Amerikaa bulchuuf wal dorgomuutti jiru waluma jalaa wal buusaa 20 keessaa 10 walti hafe
Paartii Demokraatootaa irraa mata duree adda addaa irratti kaadhimamtonni wal falmii Kibxata galgalaaf dhiyaatan 6 qofa.
Paartii Demokraatotaa irraa prezidaantummaaf dorgomaa kan jiran Joo Baaydin prezidaant Traamp vaayrasii Koronaa ittisuuf deebiin kenne kan sodaa fi rifannaati jechuun qeeqqn.
Paartii haaraan Badhaadhina jedhamu hundeeffamuu mummichi ministeeraa Itiyoophiyaa Abiyyi Ahmad Wixata Sadaasa 19 bara 2019 labsan. Afaan Oromoo Afaan hojii “paartii Badhaadhiinaa” akkasumas kan mootummaa akka ta’uuf murteeffamuus ibsanii jiru.
Paartii Haaraan Bilisummaa Tigraayiif Qabsaa’u Hundeeffame
Paartii isaa Rippaabilikaan keessaa miseenostii mana marii 100 caalan fi seneterootii kurnya tahan haga wannii cuftii qoratamtutti akka ragaa kana Joo Baaydenii hin kennine fedhan.
Paartii ishee keessaa kan isheen dorgomaa ture - kan “sooshaalistii dimookiraatawaa” ofiin jedhuu fi wal-caalmaa galii dhabamsiisuu fi eegumsa fayyaa nama hunda dhaqqabsiisuuf akka qabsaa’u dubbachuu isaatiin lammiwwan miliyoona hedduu, keessumaa dargoggota Ameerikaa of duukaa hiriirse – Saandersiinis galateeffattee jirti – Kilinton. Dhimmoonni inni wal-falmii irratti fi duula filannoo irratti kaase Paartii isaanii fi Ameerikaaf gaarii ta’uu dubbatte. Garuu, Kilinteen injifannoo seena-qabeessa kana labsatte iyyuu, Saanders ammaa illee akka isheen dorgomuu itti fufu beeksisee jira.
Paartii KFO keessa akka obboo Xurunee Gamtaa jedhetti miseensotaa fi itti gaafatamtoota isaanii manii murti gadi dhiisuuf hajajellee ammallee hedduutti hidhaa jira. Akka kanaan filannootti dorgomuuf yaaddoo qamna jedha.
Paartii Kiir irraa ministeeronni 20 kan keessa jiran yoo ta’u garee Machaar irraa sagal, gareelee biroo irraa immoo ja’atu keessatti haammatama.
PaartiiKongiresa Biyyoolessaa Oromoo Obbo Tolasaa Tasfaayeen hoogganamu dabalee Paartiileen Oromiyaa keessa socha’anii fi dambii Naamusa Filannoo bara 2002 tumame mallatteessan ja’a Paartii aangoo Mootummaa harkaa qabu Dhabbata Dimookiraatawa Uummata Oromoo yokaan DHDUO wajjiin walitti-dhufuu dhaan, Mana-maree ijaarrachuun waliin hojjetaa turan.
Paartii Kongreesa Federaala Oromoof itti aanaa dura ta’aa kan ta’an Obbo Baqqalaa Garbaa irratti abbaan alangaa ragaadha jechuun Sii Dii(CD) waraabbii sagalee fi fakkii qabu kan dhiyeesse ta’uus rakkoo tekniikaa mudatee jechuun dhaggeefachuunis ta dawwachuun akka hin danda’amiin manni murtii beeksisee jira.
Paartii lamaanuu keessaa namii ummatiiIOWAperezidaantummaa filatu hardhuma beekama.
Paartii lamaanuu Rippaabilikaanii fi Demokiraatik hardha galma wal gahahii isaaniitti kora yaamanii miseensota mana marii isaanii loluun seera malee waan tahuu maltee mitii jedhanii seeraan qoratamuu male jedhanii akka miilota isaanii ka madaahan bira dhaabatan dubbatan.
Paartiile afurtamaa ol tahan tu danbii naamumsaa fi danbii ittiin bulmaataa tumsichaa mallatteesse – kan jedhan, Obbo Darajeen, paartiileen gurmuu kana keessa turan garuu kaleessa hin mallatteessiin, mata mataatti kora paartiilee isaanii irratti murteeffatanii ttumsichatti akka makaman dubbatan.
Paartiilee deggertotoa IHADEG keessaa tokko kan ta’e IWEHAT garuu walitti makamuu kana hin raggaasisne. Hayyoonnii fi xiinxaltoonni siyaasaa akka jedhanitti kun kan mul’isu IWEHAT fi paartilee miseensota ta’an kanneen biroo gidduu adda addummaan jiru mul’inatti kan itti ba’e ture.
Paartiilee gam-lameenii, ajandaalee akka irratti dubbatamu fedhan, Koree Qindeessa Ajandaalee, Miidiyaa fi Komiyunikeeshinii jedhamutti galchanii jiran. Ka Koree sana hoogganan – dura-taa’aa Gamtaa Dimookiraasummaa Itiyoophiyaa yokaan EDIH – Obbo Gabruu Barehee ti.
Paartiilee ijoo keessaa tokko ka tahe Koongiresiin Federaalawa Oromoo garuu, marichatti akka hin hirmaatiin dubbata. ABOn Obbo Daawud Ibsaan hoogganamus waltajjii marii kanatti akka hin afeeramiin ibsa marsariitii dhaabichaa irratti beeseen beeksisee jira.
Paartiileen Lameenuu marii kana bakka qaamni sadaffaan jirutti paartii mootummaa waliin geggeessuuf qophii tahuu isaanii dubbatu. Dura-taa’aan Koongiressa Federaalawa Oromoo – Dr. Mararaa Guddina, akka Medrekiif mootummaa irraa waamichi dhihaateef kaleessa VOAf ibsan.
Paartiileen Morakattootaa Miseensonnii fi Deggertonni Isaanii Oromiyaa Keessatti Akka Hidhamaa Jiran Himatan
Paartiileen mormitootaa Oromoo lama Koongiresiin Uummata Oromoo fi Warraaqsi Federaalistii Uummata Oromoo Miseensotaa fi deggertoota isaanii dabalee namoota hidhuun Oromiyaa keessatti akka haaraatti jalqabe amma illee bal’inaan itti fufee jira jechuun himatu.
Paartiileen mormitootaa Oromoo lama Koongiresiin Uummata Oromoo fi Warraaqsi Federaalistii Uummata Oromoo Miseensotaa fi deggertoota isaanii dabalee namoota hidhuun Oromiyaa keessatti akka haaraatti jalqabe amma illee bal’inaan itti fufee jira jechuun himatu. Addi Bilisummaa Oromoos hidhaadhuma kana ilaalchisee torban kana ibsa barreeffamaan facaaseen duula hidhaa ilmaan Oromoo kallattiin qiyyaafatee geggeeffamu dhaabsisuuf hawaasni addunyaaf uummatoonni Itiyoophiyaa waan danda'ame akka godhan waamicha dhiheessee jira. Koongiressa Uummata Oromoo irraa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kan ibsa kennan Obbo Olbaanaa Leellisaa, duulli hidhaa haaraan dhiheenya jalqabame godinaalee Oromiyaa akka Wallga Bahaa fi Dhihaa, Iluuabbaaboor, Jimmaatti akkasumas Finfinnee naannawa isheetti miseensota paartii isaanii fi ka paartii Warraaqsa Federaalistii Oromoo irratti haala yaaddessaan itti fufuu dubbatu.
Paartiileen Mormitootaa Rakkoon Nageenyaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa Hatattamaan Furmaata Argachuu Qaba, Jechuun Akeekkachiisan
Paartiileen mormitootaa shan: Sochiin Bilisumaa Uummata Benishaangul, Sochiin Bilisummaa Uummata Gaambella, Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, Addi Bilisummaa Oromoo fi Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Sidaamaa, xumura torban dabree irra tumsa haarawa polotikaa hundeeffachuu isaanii beeksisan.
Paartiileen mormitootaas, mormii uummataa kaleessa irratti ka’e sana gammachuun simatanii jiran. Akka Prezidaant Zuumaa irratti, sagaleen “non-confidence vote” jedhamu, kan amantaa irratti dhabinsaa kennamu gaaffii jiru daran cimsuuf deema – jedhan.
Paartiileen mormitootaa, tarkaanfii kana akkamitti ilaalu? Jaallanneen, Itti-aanaa Dura-taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Mulaatuu Gammachuu haasofsiistee jirti.
Paartiileen mormituu fi ogeeyyiin seeraa tarkaanfii mootummaa kana akkamitti ilaalan?
Paartiileen mormituu, kan Itiyoophiyaa lama jechuun Tokkummaan Guutummaa Itiyoopiyaa fi Semaayaawii paartiin Fulbaana 28 bara 2010 hiriirri nagaa geggeessuuf turan beekkannaa dhorkamuu dubbatan.
Paartiileen Mormituu Lama Finfinnee Keessatti Hiriira Mormii Geggeessuu Dhorkamne Jedhu
Paartiileen siyaasaa hangii tokko KFO dabalatee hogganoonnii fi miseensoonni keenya hidhaa keessa waan jiraniif jechuun yaaddoo qaban ibsanii jiran.
Paartiileen siyaasaa Oromiyaa keessa socho’an dhabamuu nageenyaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa keessatti mul’atuu fi sababaa kanaan jireenyi uummataa haala baay’ee rakkisaa keessa galuu hubachiisuun akka hatattamaan furmaatni itti kennamu waamicha dhiheessan.
Paartiileen siyaasaa Oromoo dantaa uummata oromoo kabachisuuf qindoominaan waliin hojjechuuf Gaaddisa Hoggansa Oromoo akka hundeessan kaleessa gabaasuun keenya ni yaadatama.
Paartiilee Siyaasaa: Badhaasni Muummichi Ministaraa Abiyyi Argatan Nageenya Biyya Keessaaf Daran Akka Hojjetan Isaan Onnachiisuu Mala
Paartiilee siyaasaa Oromoo irraa kanneen marii dhimma kanaatti hirmaataa turan keessaa haga tokko qophii har’aaf dubbisnee jirra.
Paartiilen siyasaa Oromoo Muummeen ministraa Dr.Abiy Ahimad badhaasa Nobeelii Nageenyaa mo’achuun gammachiisaa tahuu dubbatanii, garuu rakkoo nageenyaa biyya keessaatti ilaalcha kennuun, keessumaa rakkoo nageenyaa Oromiyaa keessatti mul’atu karaa nagaa furuu irratti akka hojjetan gaafatan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Paartii Medrekf miseensa kan ta’e Ethiopian Social democratic party jedhamuuf itti aanaa dura taa’aa kan ta’an obbo Xilaahun Indaashaw akka jedhanitti walitti bu’iinsi kun ganda tokko qofaa utuu hin taane gandeen 14-17 ta’an keessatti babal’achuu isaa ragaan nu ga’e ibsee jira jedhan. lolli ka’ee jira jedhaniiru. Akka paartiin isaanii beekutti miidhaan
Paartii Medrek ilaalchisuun komeewwan kanneen biroon dhiyaatan garuu Finfinnee dhaa ala waan ta’aniif raga akka hin qabaanne tuqaniiru. Mana maree bakka bu’otaaf kanneen dorgoman kaadhimamtoota 270 kan dhiyeesse Medrek, naannolee adda addaa keessatti duula filannoo geggeessaa jira. Dura taa’aa paartichaa dabalatee bulchiinsi ol aanaan ka Medrek har’a Jan Meedaatti hin argamne. Paarticha bakka bu’uun kan dubbatan obbo Gebru G/mariyaam garuu filannoon sun kan haqaaf walabaa akka ta’u paartii biyya bulchuuf waamicha dabarsaniiru.
Paartii mormituu biyyattii keessatti ga’ee gudda ka qaban Raayla Odiingaas wal dhabdee Mooy duuka qaban furatanii waliin heera biyyattii akka yayyaban, ammas tumsa lammilee biyyattii walitti fiduu mootummaan Keeniyaa itti jiru waliin akka bocan dubbatan.
Paartii murtii haqaa irraa Faisal Ali Waraabe dhibba irraa sagalee harka 4 argachuun sadffaa ta’aniiru.
Paartiin aangoo Mootummaa harkaa qabu, Ihadeg, dhiheenya kana paartiilee mormitootaa 21 gara galma mootummaatti waamuudhaan, haala itti wal-dhibdeen biyyattii keessaa furamu irratti mormitoota waliin mari’achuuf qoha’uu isaa beeksisee ture. Kana irraa ka’uudhaan, moodaaliitii yokaan sirna mariin kun itti geggeessamu, eenyu akka marii sana hoogganuu fi eenyu akka taajjabduu ta’u irratti akka paartiileen mormitootaa yaada isaanii (proposal) barreeffamaan dhiheessan beekkama kennee, paartiileen guyyaa beellamaatti sana dhiheessanii jiran. Garuu, mariin sun itti fufuuf, kanneen mormitootaa fi paartii mootummaa gidduutti wal-amantaa jabeessan, tarkaanfii gama mootummaa tii eegnu qabna – jedhu –paartiileen mormitootaa.
Paartiin aangoo Mootummaa harkaa qabu - IHADEG filannoo Itiyoopyaa Caamsaa keessa geggeeffame guutummaatti injifadhe eega jedhee boodaillee dararaan dhuma hin qabne kan uummata Oromoo irratti raawwatamu itti fufee jira - jechuudhaan Liigiin Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afriikaa ibsa baasee jira.
Paartiin ABIN poosteroota filannoo paartilee biro ciciruudhaaf gubudhaan ibssa kana irratti balaalefatameeraa.
Paartiin Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadeen fi Paartiin Badhaadhina Naannoo Somaalee Nageenya Naannoof Wal Taanee Hojjenna Jedhan
Paartiin Adda Bilisummaa UummataTigraay (TPLF) barcuuma 152 kan injiifatee yoo ta'u barcuumnii hafee 38 paartilee isaan kaantu qoddata jedhamee jira.
Paartiin Adda Bilisummaa Uummata Tigraay (TPLF) filannoo gaggeesuuf fedhi qabu irra deebi'uun ejjennaa isaa beeksisee jira.
Paartiin Afrikaa Kibbaa bulchitu,ANC Cyril Ramaphosa itti gaafatamaa tolfattee filatte
paartiin Amerikaa bulchitu lamaan Rippaabilikaanii fi Demokiraati fala jaraa dhahan irratti walii galu baannaan nama hedduutti jidduutti rakkata. Seerii sunillee amma yaayyuu guyyaan dabre
Paartiin Arenaa fi adda bilisummaa Tigraay ykn TPLF tokko ta’an jechuun oduun dhaga’amu soba jedhee kanaafis sababaan falaasamnii hordoofnu tokko miti jedhee jira.
Paartiin Baaldaraas kan iyyata isaa itti dhiyeeffatee manni murtii walii galaa gama isaan Bordiin filannoo ajaja kennamee maaliif hojii irra oolchuu akka hin dandeenye Kamiisa borii dhiyaachuun akka ibsuu ajaja kenneeu isaa Tsiyoon Girmaa gabaastee jirti.
Paartiin Baaldaraas kan mana hidhaa jiranii fi filannoo dhufuutti kan isaan kaadhimee jiru dorgoomtoota isaa sadii akka galma’aniif manni murtii waliigalaa Fedeeraalaa gararraatti dhaddachii ol iyyannaa dhaggeefatu ajaja kenne bordiin Filannoo kabajee hojii irra hin oolchu taanaan filannoon akka hin gaggeeffamneef akka ittifamuuf mana murtiitti iyyata dhiyeessee jira.
Paartiin Badhaadhinaa akka itti gaafatmaan damee filannoo tanaa,Zaadig Abrahaa jedhetti akka filannoon tun seenaa qabeettu taatu tolchaa dorgomti.Itti gaafatamaan paartii Sooshal Demokiraat,Beyyenee Phexroos mootummaan akka filannoon tun filannoo nagaa taatu hojjadha jechuun waan abdiin eegatan jedha.
Paartiin Badhaadhinaa Amboo keessatti Duula Na Filadhaa Geggeesse
Paartiin Badhaadhinaa bulchiinsa naannoo Tigraay bakka adda addaatti akkasumas dameen waajirichaa kan Tigraay Finfinnee keessatti kan banamuu ta'uun beekamee jira.
Paartiin Badhaadhinaa Dirqiin maallaqa kennaa jechuun daldaltoota gaafataa jira jechuun haala Adaamaa keessatti uumame akka fakkeenyaatti ibsan. Daldaltonni jaalala paartiif qabaniif otoo hin taane bor-egeer dilaallii guddaan nu irratti ramadama jechuun sodaatanii maallaqa gaafataman kennu jedhan.
Paartiin Badhaadhinaa himannaan ABO maqa balleessii dha jedha
Paartiin Badhaadhinaa kana irrattideebii kenneen paartiin Obbo Drajjee faa jiraachuu iyyu hin beeknu jedhee jira.
Paartiin Badhaadhinaa kan bulchiinsa naannoo Kibbaa gama isaan rakkoon jiraachuu danda'aa garu rakkoo hundaaf paartii Badhaadhinaa itti gaafatamaa gochuun sirrii miti jedhee jira.
Paartiin Badhaadhinaa kan bulchiinsa naannoo Somaalee kaleessa walgahii gaggeesseen barcuuma mana maree naannoo irratti 25 akka dabalamuuf murteessuu isaa waajirri komunikeshinii naannoo sanaa beeksisee jira.
Paartiin Badhaadhinaa kan bulchiinsa naanoo Amaaraa namoonni meeqa akka ajjeefaman hin ibsinee jechuun Ateer Misgaanaawu Baahir Daar irraa gabaastee jirti
Paartiin badhaadhinaa kan mootummaa naannoo somaalee bulchuu fi addi bilisummaa Ogaden nageenya irratti waliin ta’anii hojjechuuf walii galuu isaanii beeksisan. Itti dabaluu dhaanis guyyaa kaleessaa siidaa Jijjigaa keessatti argamu diiguu dhaan uummati akka jeeqamu gochuuf yaaliin ta’e fashale jechuun bulchiinsi naannoo Sanaa beeksisee jira.
Paartiin Badhaadhinaa Obboo Lammaa Dabalatee Namoota Sadi Koree Gidduu Irraa Uggure
Paartiin Badhaadhinaa Wal Ga’ii isaa kan Koree Hoji Raawachiistuu Eegale
Paartiin Badhaadhina Hundeeffamuun Labsamee Jira. Paartileen Morkattootaa Maal Jedhu?
Paartiin badhaadhina naannoo sanaa jijjiirama kanaan uummatichaaf waadaa kan seene keessaa seenaa dogoggoraa sirreessuu kan jedhutu keessatti argama. Akkuma kanaan torban kana magaalaa Baahir Daar keessa uummaticha kan bakka hin buuneef hin ibsine kan jedhaman mallattoolee fi maqaa jijjiiruuf sochiin jalqabamuu isaa itti gaafatamaan damee humna namaa fi faayinaansii kan paartii badhaadhinaa obbo Geetinnet Aayicheew ibsaniiru.
Paartiin Badhadhinaa Filannoo Guutuu Biyyaatti Gaggeffamuuf Jiruf Qophii Gahaa Tasiisaa Jirachuu Ibsera
Paartiin Baldeeraas kan hidhaa keessa jiran hoogganni isaa fi miseensonni isaa filannoof akka dorgoman kaadhimummaan galmeessisuuf falmii dhiyeeffate injifatee jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru Badhaadhinni immo hojiin seeraan alaa gaggeeffame hin jiru jedhee jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru gama isaan marii kanaaf fedhii akka qabu, yaada isaas barreeffamaan galfachuuf qophiittiin jira jedha.Gama kaaniin paartilee mormituu qofa waliin otoo hin taane waldaalee sivikii, hayyoota akkasumas kanneen seeraan karaa nagaa yaada isaanii gaggeessan mara waliin dubbachuuf kan fedhu ta’u beeksisee jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru garu siyaasa Itiyoophiyaa keessatti qoodii ABUT qabaatu kan ilaaleen murtiin dhumaa hin kennamiin jira jechuun ibsee jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru hoggana dadhabaa qabu irraa rakkoon mudachuu ibsuus yeroo dheeraaf kan sirreesse hin qabu jedhee jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru,IHADEG guyyaa aangoo itti qabate waggaa 25ffaa kabajaa yero jira.
Paartiin biyya bulchaa jiru paartiin Badhaadhinaa ammoo komii KFO’n kaasaa jiru Duula maqa balleessiiti jechuun fudhatama dhorkate.
Paartiin biyya bulchu IHADEG dura taa’aa isaa filate. Itiyoophiyaan nama haaraan wal barte. Hoogganaan biyyattii kanaa inni itti aanu Dr. Abiyyi Ahimed Oromiyaa keessatti garee bulchiinsa haaraa jedhamuuf miseensa.
Paartiin biyya bulchu IHADEGf bordiin filannoo adeemsa filannoo bara 2007 ilaalchisee qeeqawwan mormitootaan dhiyaatan haalaa turan. Filannoon sun gama dimokraasiin kan geggeessamee fi hirmaannaan uummataa guddaan kan keessatti mul’ate jedha Boordiin filannoo.
Paartiin biyya bulchu IHADEG ganna 25esso mootummaa Dargii itti kuffisee fi aangoo itti qabate ayyaaneffataa jira.Hujii guurdoo gama diangdee,mirga dhala-namaa,siyaasaa fi ka biroo adda addaa itti milkaqa’e jedhu illee dubbachuutti jira – Moaotummaan IHADEG.
Paartiin biyya bulchu IHADEG torbee ibsa kan baase wal ga’ii isaa idilee kan Hagaya 10-15tti jiru erga geggeessee booda. Waggoota 15n darban dameewwan adda addaa gama ilaaleen ba’ii ol aanaan galmeeffamuu isaa ibsee adeemsi itti aanu illee daran bu’aa kan qabaatu kallattii jijjiiramaa kana rakkoo jiru irraa ittisaii itti fufuun ta’uu ibsee jira.
Paartiin Biyya Bulchu Kan Hindee Filannoo Geggeessamaa Jiru Sagalee Ol aanaa Argatee Dursaa Jira
Paartiin Biyya Bulchu Kan Itiyoophiyaa Hoogganaa Haaraa Filate
Paartiin biyya bulchu kan Zimbaabwee biyyattiitti amaasaaddera Yunaayitid Isteetis kan ta’an Birayaan Nikolaas seerawwan biyyattii tuffatan jechuu dhaan gamasii akka ba’an dhaadatte.
Paartiin biyya bulchu sagalee kennuu kana akka inni itti ibsu, paartichaaf balaa kan qabuu fi mootummaa bara 1994 keessa adeemsa demokraatawaan hundaa dhabamsiisa kan jedhu.
Paartiin biyya bulchuu fi manni maree bakka bu’oota uummataa kana irratti tattaaffii addaa akka godhan illee hubachiisee jira.
Paartiin biyya bulchu waa’ee rakkoo kanaaf furmaata kennuuf ibsa kana irratti kan inni turqe kan kana dura dubbateen gadii jedhu obbo Gebruun.
Paartiin biyyatti bulchaa jiru Adda Bilisummaa UummataTigraay (TPLF)caalmaa sagaleen injifachuu komishinni filannoo beeksisee jira.
Paartiin Briteen kan Muummicha Ministeera Biyyattii Sagalee Irra Jireessa Argate
Paartiin bulchiinsa naannoo somaalee bulchaa jiru gama isaan kanneen filannoo rawwachiisanii ta’e wal taasiiftoota irratti komeen yoo jiraate baatii 3 dura dhiyeessuun furmaata gaafachuun ituu irra jiruu, namoota sagalee kennan galmeessuun yeroo jalqabameetti ibsa kana baasuun filannoo Kanaan ni injiifatamna yaaddoo jedhu irraa kan maddee ta’u malaa jedheera.
Paartiin Bulchiinsa Nannoo Tigraay Bulchu Guyyaa Bordiin Filannoo Kennee Ture Sanatti  Filannoo Gaggeessuuf ka jiru ta'u Beeksisee
Paartiin Demokiati akka bara 2020 keessa horiin kun nama irraa hin cinne feeti. Naansii Peloosii paartii demokiraatii itti gaafatamtuu mana marii Amerikaati.
Paartiin Demokiraati ammoo doolara biliyoona 1 fi miliyona 300 hujii tanaa eeyyamte.Nama lubbuu baqatu dallaa itti jaaruun seera Ameriakatuu keessa hin jiruu jedhanii didan bulchootii Demokiraati.
Paartiin Demokiraati bulchiinsa kana Rippaabilikaan irraa fudhachuuf qophii ya dorgommiitti caaccofte.
Paartiin Demokiraati filannoon duratti mana murti walii galaatti abbaa seeraa filuun tahuu hin qabu jedhanii didan.
Paartiin Demokiraati guyyaa 15 duubatti Filadelfiyaatti walti dhuftee Hilarii Kilinton seerumaan filachuuf kurfoo jirti.
Paartiin Demokiraati Tiraampi akka kaardi filannoo poostaan ergamtu turtee dhufu fedha jedhanii himatan.
Paartiin Demokiraati waahela itti barbaaattee pirezidaanti Tiraampi ammallee himachuuf seera itti qixeeffachuutti jiran
Paartiin Demokiraati warra nagumaan hiriira bahee rakkoo himate qabauun seera male jedhanii iyyuufiitti jiran.
Paartiin Demokraatawaa Amaaraa (ADP) ajandaalee sadarkaa bulchiinsa naannoo ofiis ta’e sadarkaa biyyaa irratti qabu ilaalchisee uummataa giddutti sochii bal’aa gaggeesuuf akka jiru beeksiise.
Paartiin Demokraatawaa Botswaanaa biyya albudaa Daayamand jedhamuun badhaate kana bara 1966 bilisummaa ishee eega gonfattee asbiyyatti bulchaa jira.
Paartiin Demokraatawaa Oromoo  yaa’ii ariifachiisaa guyyoota lamaaf Adaamaa keessatti gaggeesseen ajandaawwan Riifoormii fi walitti makamuu Paartii Badhaadhinaa irratti erga mari’atee booda hirmaatonni sagalee guutuun mirkaneessuu isaanii aangawaan paartichaa sabaa himaa mootummaaf ibsanii jiru.
Paartiin Demokraatawaa Raayyaa Raayyummaa, paartiin Demokraatawaa Tigraay fi koreen eenyummaa walqaayit xagadee Amaaraaf falmuun kan dhiyaate filannoo Tigraay keessaan wal qabatee dhiittaa mirga namoomaa bulchiinsii naannoo Tigraay geesisaa jira akkasumas mirga heeraan kenname sarbuun sirri akka hin ta'iin Fedreshiniin kun murteessee jira.
Paartiin Demokraatawaa Somaalee fi Paartiin Biyooleessa Ligii Hararii Paartii Badhaadhinaatti Dabalamuuf waliigalan
Paartiin dhaabbata uummattoota gama kibbaa immoo garee dhimma kana ilaalchisuun qorannaa geggeessu hundeessee gareen kunis ba’ii qorannaa isaa beeksisee jira. Filmaata duraa ti jechuun kan gareen kun kaa’e keessaa naannoon kibbaa haala amma jiruun tokkummaa isaa eeggatee naannoo dhuma tokko ta’ee itti fufuun filmaata wayyaawaa dha jedhee jira.
Paartiin dimokraasummaa Amaaraa ADEPAn koree giddu galeessaaf namoota 75 kaadhimee jira. Kana keessa miseensoni 65 filataman 13 koree hoji raawwachiistuu yoo ta’an 9 immoo koree hoji raawwachiistuu ADWAUIf filatamu. Sagalaan laka’amaa kan jiru yoo ta’u maqaan isaanii bor ifatti beeksamuuf jira.
Paartiin dimokraasummaa Itiyoopiyaa EDEPAn ibsi ejjennoo kaleessa baase dhimmootii biyyaa lama irratti kan fuuleffate. Kana keessaas tokko biyyattii keessatti hongee mudate ilaalchisuun ejjennoo inni qabu mootummaan lammiiwwan hongeen miidhamaniif gargaarsa godhu cimsee akka itti fufu kan gaafatu.
Paartiin dimokraasummaa Itiyoopiyaa IDEPAn raabsa gargaarsaa lammiiwwan hongeen miidhamanii irratti loogiin geggeessamaa jirajechuun, ibsee jira.
Paartiin Dimookiraatawa Oromoo yokaan ODP fi Addi Bilisummaa Oromoo waliigaltee ammaan dura Asmaraatti tolfatan cimsuun rakkoo gidduu isaaniitti uumamu waliin furaachaa waliin hojjechuuf har’a Finfinneetti waliigalanii jiran.
"Paartiin ""Ethiopian Citizens for Social Justice"" jedhamu har'a Finfinnee keessatti tuuta oduuf ibsa kenneen haleellaa dhiyeenya kana biyyatti keessatti gaggeeffame balaaleeffate."
Paartiin Ezemaa akka oduu himaan paartii tanaa,Naatinaahel Felleqee jedhetti duruu qophiitti jiran.
Paartiin Gadaa Bilisummaa Oromoo paartilee BoordiinFilannoo Biyyoollessa Itoophiyaa Bitootessaa 9 keessa eyyama isaanii haqe keessaa tokko. Tshaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Paartiin guutmmaa itiyoophiyaa MEAD paartiin dimokraasummaa Itiyoophiyaa EDEPA fi paartiin Ray ibsa har’aa kan kennan ba’ii filannoo baranaa akka hin fudhanne ifa taasisuuf jecha.
Paartiin guutummaa tokkummaa Itiyoophiyaa, Semaayaawii paartii fi gamtaan Medrek akka Sambata darbe uummata deggersa muummicha ministeeraaf ba’e irratti kan raawwatame haleellaa boombii balaaleffataniiru.
Paartiin haaraa dhaabate kan Faransaayii irraa kan ta’an prezidaantiin Faransaayii Immanuel MaKroon filannoo paarlaamaa guutummaatti injifatu jedhamee eegama.
Paartiin Haqaa Dimookiraasii Uummatoota Affaar Gamtaa Medirekitti Dabalame
Paartiin Haqaa fi Dimookiraasii Uummatota Affaar, gamtaa paartiilee mormitootaa, Medrek, waliin qindoomina uummachuu isaa beeksise.
"Paartiin hedduun jiraachuun si gamachiiftii keessaa tokko filachuun ammoo diqqoo si dhibdillee.Abbaa feete keessaa laallachuunuun ammoo nama gammachiisaati.”
Paartiin Ibiddaa fi Cidii Ta’an Walitti Makamuu Hin Danda’an:ABUT
Paartiin IHADEG, gara paartii tokkicha gamtaa lammiilee hammateetti cehuuf deemsa jalqabe, har’a walga’ii mana-maree isaa har’a eegale irratti itti fufee jira.
Paartiin IHADEG sadii diigamanii paartilee deggeran ka biroos dabalatanii walitti dabalamuuf qophaa’anii jiru.
Paartiin IIZEEMA Qornnaan Weerara Lafaa Bulchiisi Finfinnee Dhiheesse Kan Nuti Duraan Dhiheessine Mirkaneesse, Jedha
Paartiin isaaniis mana maree keessaa bakka irra jireessa argachuun adda ba’uu Briteen hanga xumura baatii Amajjii dhufuutti akka xumuramu dhiibbaa gochuuf kan isaan dandeessisu ta’uu muummichi ministeerichaa dubbataniiru.
Paartiin isaanii “UMMA Party” jedhamu ibsa har’a baaseen, Al-maadiin vaayirasii Koronaatiin qabamanii torbanneen sadi’iif Tokkummaa Imeretoota Arabaa keessatti eega wal’aanamaa turanii booda du’aan boqochuu isaanii beksise.
Paartiin Itiyoophiyaa bulchaa jiru hawaasa adunyaatti iyyatee eega gargaarsa argatee booda garuu bu’a ofiif oolfata kan jedhan Mr Rowuliins adunyaa irratti biyyoota gargaarsa misoomaa guddaa argatan keessaa Itiyoophiyaan tokko tahuu dubbatan. Bara 2008 biyyoota gargaarsa arjomuun beekaman kan akka yunaaytiid steetes, Briteen fi jarmanii irraadoolaara Biliyoona 3 argatte.Mootummaan Itiyoophiyaa cunqursaa hamaa gageessuun, akkuma naamuusa warraa chaayinaa ykn Maa'ootti namoota maatii shan shaniin gurmessee dura ta’aa itti ramaduun, akka inni gara dura-ta’aa gandaatti gabaasu sana boodaas, sadarkaa sadarkaan haga oliitti gabaasuutti qindeessee jira"" jedhu Mr.Roowulins.Yunivarsitii Oslo keessatti professara waa’ee mirga-dhala namaa kan ta’an Kjetii Tronvoll immoo, gargaarsi misomaa haala gaariin Itiyoophiyaa keessatti hojii irra oole jedhu. ""Tajaajilli hawaasummaa kan akka eegumsa fayyaa, barnootaa babal’ata jira, ijaarsii daandilee mallaqa misoomaaf argameen hojjataman"" jechuudhaan kun hojii gaarii tahuu eeran."
Paartiin Itiyoophiyaa bulchaa jiru IHADIG walii galtee Aljersii fi murtii komishinni daangaa dabarse kan ilaaleen murtoo dabarsee jiraattonni magaalaa Baadimmee fi naannoo ishee mormuun har’a hiriira ba’anii jiran.
Paartiin Itiyoophiyaa Bulchaa Jiru sababaa falaasama komunistii hordofaa jiruun rakkoo biyyatti keessaaf furmaata arguu hin danda’u jechuun Madrak ibsan baasee jira.Yaada furmaata jedhee kan dhiyeessaa jiru biyyatti bulchuu itti fufuuf kan haala mijeessuuf male waan biraa miti jedha.
Paartiin Itiyoophiyaa Bulchaa Jiruu fi Paartilee Mormituun 21 Giddutti  Marii Gaggeessuuf Qophitti Jiru
Paartiin Izemaa deemsa filannoo duraa kana keessatti haala attamii keessa jira? Dura ta’aa Izemaa kan ta’an Dr. Birhaanu Paartii biyya bulchaa jiru Badhaadhina caasaan sadarkaa gadii maallaqa sassaabachuuf karaan deemaa jiru dirreen filannoo madaalawaa akka hin taane godhe jedhan.
Paartiin Izemaa har'a tuuta oduuf ibsa kenneen Obbo Girmaa Mogas ilaalacha siyaasaa qabaniif jecha ajjeefamuu isaa ragaan agarsiisuu jira jedha.
Paartiin ka biraan, Arennaa Tigiraay jedhamu gama biraatiin, “Haala uummatni Tigiraay itti jiru hubachuu dhabuu irraa kan ka’e, lammiwwan keenya naannoolee Oromiyaa fi Amaaraa keessatti ajjeesamaa jiraniif deggersa hin agarsiisne” jechuudhaan, dhalattoota Tigiraay irratti dhiibbaa gochuu, qabeenyaa isaanii gubuu fi hari’uun akka naannoo sanatti mul’atee jiru dubbata.
Paartiin ka biraan “Baayitoonaa Paartii” jedhamu, walga’ii dhuma torban kanaa irra geggeeffatu irratti ejjennoo isaa akka beeksisu dubbate.
Paartiin Kongirasii Federaalawa Oromoo, “Ajjeechaan Seeraan alaa qaama mootummaatiin raawwatamu atattamaan dhaabbachuu qaba” jechuun kan ibsa baase yoo tahu, ibsa KFO kanaaf illee deebii kennanii jiran – Obbo Getaahoon. Gabaasaa guutuu caqasaa
Paartiin Kongireesii Federaalsitii Oromoo filannootti dorgomuuf akka miseensota,itti gaafatamtootaa isaanii hiikanii, biirolee isaanii gandaa haga godinaa cufan jedhanillee bananiif gaafatan.
Paartiin Kongreesa Federaalawa Oromoo irraa Proofeesar Mararaa Guddinaa akka jedhanitti rakkoon siyaasaa utuu hin furamiin filannoo gaggeessuun rakkisaaa ta'uu, namoota filannoo rawwachisuuf Bordiin Filannoo Oromiyaa keessatti bobbaasu kuma shantama caalaan kan uummata naannoon beekaman miti, akkasumas dandeetti gahaa hin qaban jedhu.
Paartiin Kongreesii Federaalawaa Oromoo haala yeroo irratti turban ibsa baasee jira.
Paartiin Koongireensii Fedeeralawaa Oromoo KFO Filannoo Biyyaalessaa 6ffaa irratti akka hirmaatuuf Mootummaan rakkoolee paarticha mudataa jiru jedhe akka furuuf gaafate.
Paartiin kun hojiin isaa duraa tasgabii biyyaaf hojjechuu akka ta’e ibsameera. Dura taa’aan paartii kanaa obbo Yeshiwaas Asaffaa kanneen muudaman eega beeksisanii booda kanneen har’a muudaman umurii guutuu aangoo irra hin turan jedhan.
Paartiin kun itti aanaa dura ta’aa gochuun Obbo Yusuuf Ibraahimii fi miseensoota koree hojii raawwachiiftuu 9 filatee jira.Dr. Dassaaleeny gaaffii ofii dhiyeeffatanii aangoo gadhisuu isaanii VOAf ibsanii jiru.
Paartiin kun kan biyya alaa irraa kan seene ta’u ibsamee jira.
Paartiin lachuu akka horii kana ittiin hojjachuu malan irratti karoora ufii qaban. Waan horiin itti hin bahu jedhan keessaa tokko sagantaa DACA.Sagantaa ijoollee diqqeennaan maatii waliin Amerikaa dhufanii Amerikaatti guddataniiti.
Paartiin lachuu nama nama isaan fulaa bu’ee pirezidaanti tahuuf torbaan dhufuu fi torbaan itti aanaa keessaa seerumaan labsachuuf kurfoo jiran.
Paartiin Lammummaa Fi Murtii Haqaa Nagaan Akka Bu’u Gaafate
Paartiin Libartii jedhamu garu deemsa sagalee kennuu kana keessatti hojiin seeraan alaa waan hojjatameef jecha/ sagalee uummataa lakaa’uun haa dhaabtu jechaa jira.
Paartiin MEAD fi Semayawiin har’a waaree irratti ibsa gaazexeessotaaf kennaniin kan isaan irratti fuuleffatan dhimma biyyattii hedduu yaaddessaa jedhan irratti ture.
Paartiin MEAD namoota miidhaan nu irra ga’e jedhan waliin ta’uu dhaan gaazexeessotaaf ibsa kenneen gocha raawwatame jedhame cimsee balaaleffateera.
Paartiin mootummaa Amerikaa bulchitu lachuu akka bajatii itti bahuu male irratti karoora ufi qaban.Bajatii Senetiin Amerikaa amma irratti wal falmuutti jiru kun ka bara 2018ti.Doolara Tiriliyoona 4 fi biliyoona dhibba tokkooti.
Paartiin Mootummaa fi Mormitoonni Deddeebisanii Walga’an Iyyuu Tarkaanfiin Guddaan Fudhatame Hin Jiru, Jedhu Mormitoonni
Paartiin Mootummaa fi Paartiileen Isa Waliin Marii Itti-fafan Ajandaalee Isaanii Koree Qindeessutti Dhiheeffatan
Paartiin Mootummaa Itiyoophiyaa, dhiheenya kana, paartiilee mormituu 21 ta’an Galmaa Paarlaamaa biyyattiitti waamuudhaan, karaa nagaa rakkoo biyyattii keessaa furuuf qopohaa’uu isaa dubbatee jira. Haala kana miijessuuf akka hoogganoota mormitootaa akka walitti-waaman ka dubbatan – hoogganoonni paartii mootummaa, haaala mariin itti fufinsa qabu mormitoota waliin geggeessamu miijessuuf, moodaaliitii yokaan sirna mariin sun itti geggeessamu, eenyu akka marii sana hoogganuu fi taajjabdoota irratti argaman waliin murteessuun barbaachisaa ta’uu isaa hubachiise. Kana murteessuufis, paartiileen mormitootaa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti haga Amajjii 25tti yaada isaanii akka barreeffamaan dhiheessan beellama kenneefii jira.
Paartiin morkattootaa lama, Addi Bilisummaa Oromoo fi Koongirasin Federaalaw Oromoo Oromiyaa keessa sochoonee hojii siyaasaa hojjechuu hin dandeenyee, miseensonnii fi deggartoonni keenya gaaffii malee hidhamaa jiru jechuun komii dhageessisaa jiran.Rakkoolee isaan mudataa jiran ibsuun Boordii Filannoo Biyyaalessaatti iyyachuu isaaniillee dubbatu. Boordiin filannoo biyyaalessa Itoophiyaa immoo komee paartiileen kun dhiheeffatan irraa ka’uun qaama dhimmi ilaallatuuf xalayaa barreessuu isaa beeksise.
Paartiin mormiituu Keeniyaa, Gamtaa Jijjirramaa fi Dimookraasii jedhamuu, hiriira mormii ji'a darbe keessa gochaa ture yeroo hin murtoofnee dhaabuu isaa han beeksise sambata guddaa kaleessatti. Marii fi wal-falmii baayyee booda dhimma akkaataa filannoon biyyoolessaa itti geggeeffamuu irratti paartiichaa fi mootummaa edduutti waliigalteerra gahamuu isaa agarsiisa, ibsi kaleessa bahe.
Paartiin Mormiituu Tokkummaan Guutummaa Itiyoophiyaa fi Semaayaawii paartiin Bara Haaraa Dhufuuf Qabsoo Karaa Nagahaa Itti Fufna Jedhan
Paartiin mormitu Itoophiyaa rakkoo fi fala siyaasaa Itoophiyaa irratti mari’achuuf kalee Finfineetti kora yaamte.Akka jecha itti gaafatamaa paartii Qindoominaa,Tokkummaa fi Demokiraasii Itoophiyaa Dr.Nagaasoo Gidaadaatti yaaddoon ummata Itoophiyaa gungumsuu irra jirti malee dallansuu ummataa taatee alatti hin baane.Hawaasii akka jecha Dr.Nagaasootti falaa fi waan hedudu paartilee siyaasaa irraa eegachuulleen waan mumullataa keessaa tokko.Tana maleellee paartiin biyya bulchitu Bulchiinsii mootummaa gugurdaa sadeen;ka Seera Baasu,Ka Seera Tohatuu fi Seera Hujiitti jijjiiru woma fedhii ufiitiin guutachuutti jira.Kun ammoo akka jecha Nagaasootti mirga ummataa gadi qabu taati.Itoophiyaatti akka paartileen mormituullee hin jiraanne dhowwuutti jira.Kaan hidhaan,ijjeechaa fi waan gara garaatiin dorsisu.
Paartiin mormituu ammoo poolisii biyyatii balleessaan himatan.Barataan sodaa jedhee maqaa ufii himachuu hin fedhan tokko akkana jedhee gaazexeessotaa Rooytersitit hime; “Wantii baaneef rakkoo naannoo teenna keessa jirtu dubbachuuf.”
Paartiin mormituu biyya alaa keessa maadheffate adda dimokraatawaa waltaatoota Gaambeellaa jedhamu akka ibseetti haleellaan kun aanaa Gok fi Joriin keessatti gaggeeffame. Namnii ajjefame 11 ta’uu fi ijoolleen butamanii gosa murilleen fudhataman 27 jedhu. Ijoolleen ka biroon 3 mana keessa turan waliin gubachuu isaaniis ibsanii jira.Manneen hedduun gubamuu isaaniis hubachiisan.
Paartiin mormituu EDEPA marii paartii biyya bulchu IHADEG waliin geggeessaa jiru ilaalchisee falmii bulchiinsaa keessa seenee jira.
Paartiin mormituu gama isaan shirri hojjatamuu isaaf ragaa guutuu qabna jedha.Komiishina filannoo fi paartii biyya bulchaa jiruutu wal ta'uun taajjabdoota mormituu firtulee sagalee itti kennan irraa ari'ee jechuun himatu.
Paartiin mormituu Jibuutii Poolisiin biyyatti nama 19 nurraa fixxe jechuun himatte.Wal dhabii kun ummata nagaa 23 fi poolisii 50 madeesse jedhan.Mootummaan Jibuutti wal dhaba kana irratti nama torbatti lubbuu dahbe jedha
Paartiin mormituu ka biroon MEADIs gaaffiin biyya ilaallatu ka biroon haala deebii hin arganne keessatti wal ga’ii sana irratti kan hin argamne ta’uu beeksiseera.
Paartiin Mormituu ka biroon Medrekis gama isaan haleellaa gara jabinaa gareeleen finxaaleyyii Libya keessatti lammiiwwan Itiyoopiyaa irratti raawwate ejjennoo uummati keenya farra shororkeessummaaf qabu cimsa malee hin laaffisu jedhee jira. Yeroo ammaa loogii siyaasaa biyya keenya keessa jiru irraan kan ka’e lammiiwwan biyyattii biyya isaanii keessaa hojjetanii jiraachuu waan dadhabaniif biyyaa ba’anii haala hamaaf saaxilamu jedha ibsi paartii medredk. Gocha gara jabina ISIS raawwatee sabaa himaalee irratti akka gootummaa godhee tamsaase kana ennaa ilaallu miseensonni Medrek martinuu gadda guddaatu nutti dhaga’ama jechuu dhaan maatiiwwan namoonni duraa du’aniif uummata Itiyoopiyaaf jajjabina hawwina jedhee jira.
Paartiin Mormituu Kan Somaalee Haaraan Hundeeffame
Paartiin mormituu Kan Somaalee haaraan kaleessa kan hundeeffame yoo ta’u miseensoonni koree walii gala walgahii jaarmayicha bu’ursuuf Dirree Dawaa keessatti gaggeeffame irratti filataman.
Paartiin mormituu - Kongiresi Federaalawa Oromoo, jiraattonni magaalaalee Oromomiyaa keessaa kuma hedduun manneen isaanii irraa buqqisamanii, kaan immoo akka manneen isaanii doiigamu akeekkachiisne itti kennamee dhiphuu fi yaaddoo guddaa keessa jiru jedha. Ka baay’ee wal-mormisiisaa ta’ee fi hidhamuu fi du’uu namoota hedduuf sababaa ta’ee ture Maaster Plaaniin magaalaa Finfinnees akka hojii irra oolfamuuf deemu aangawoonni dhimmi isaa nu ilaala jedhan dubbatan jechuudhaan, yaaddoo isaanii ibsaa jiran hoogganoonni Paaticha Kongiresa Federaalawa Oromoo.
Paartiin mormituu, Kongiresiin Federaalawa Oromoos, ejjennoo isaa har’a beeksiseen, motummaa federaalaa irraas tahe mootummaa naannoo Oromiyaa irraa humni hidhate achitti argamuu akka hin qabne hubachiisee jira.
Paartiin mormituu, Kongiresiin Federaalawa Oromoo, xalayaa gaaffilee ijoo afur of keessaa qabu, Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Hayile-mariyaam Dessaaleyitti barreessee, waraabbii yokaan kophii isaa Mana-maree Bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa, Mana-maree Federeeshinii Itiyoophiyaa fi Mana-maree Bakka-bu’ootaa yokaan Caffee Oromiyaatti erguu isaa dubbata.Dura-taa’aan Paartichaa – Dr. Mararaaa Guddinaa, qabiyyee xalayichaa ennaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan tokkoffaa, maqaa Maaster Pilaanii magaalaa Finfinneetiin magaalaalee Oromiyaa liqimsuun, lafa, qabeenyaa, aadaa fi eenymmaa uummata Oromoo naannoo sanaa dhabamsiisuun haa dhaabatu, lammaffaa: maqaa misoomaatiin maallaqa xinnoo qonnaan-bulaatti kennanii lafa isaa irraa buqqisuunii fi dandaa inni argachuu male dhabamsiisuun haa dhaabatu, yoo lafti irraa bitames iddoon jireenya isaaf ta’u akka hafuuf, akkasumas, misoomicha keessaa dantaan akka qoodamuu fi yokaan maallaqni sanaaf gitu akka kennamuuf fi sadaffaa: kan Heera Itiyoophiyaa keessatti tumamee jiru Oromiyaan Finfnnee keessatti dantaa addaa qabdi, kan jedhu akka hojii irra oolfamuu, ka jedhuu fi ka biroo qbaachuu isaa dubbatan.
Paartiin mormituu, Kongiresiin Federaalawa Oromoo, xalayaa gaaffilee ijoo afur of keessaa qabu qaama ol’aanaa mootummaa Federaa fi Mootummaa naannoo Oromiyaatti ergeef haga ammaa deebii argachuu dhabuu isaa fi magaalaa Buraayyuutti Sanbata dhufutti walga’iin uummataa waamuuf ture, Bulchiisa magaalattiin dhorkamuu isaa dubbata. Barreessaan dhaabbatichaa, Obbo Beqqelee Nagaa akka jedhanitti, Bulchaan magaalaa Buraayyuu, Obbo Dhaabaa Jinfeessaa, dura ennaa dhaabbatichi walga’ii ummataa Isteediyeemii Buraayyuutti waamuuf akka beekkannoon kennamuuf telefoonaan gaafatu, tole jedhanii akka poolisiin eegumsa isaaniif godhu illee itti himuu isaanii dubbatan.
Paartiin mormituu Kongrasiin Federaala Oromoo akka jedhutti Obbo Kabbadaa Fayisaa Sanbatoo godina Shawaa Lixaa Jalduu irraa, Obbo Dhaabasaa Galataa godina Shawaa Lixaa Baabbichi irraa akkasumas Obbo Dabalee Abarrraa Godina Shawaa Lixaa Adaa Bargaa irraa kan ta’an reeffi isaanii maatiif kennamu beeksisee jira.
Paartiin mormituu Kongreesnii Federaalawa Oromoo gama isaan aangawoonni mootummaa waan dubbatan walii isaanii giddutti wal faalleessaa dha jedhu.
Paartiin mormituu mormii barattoota Oromoo irratti ibsa ejjannoo qabxii shan qabu baafte.
Paartiin Mormituu Naannoo Somaalee Kaartaa Boordiin Filannoo Lafa Kaa’e Hin Fudhadhu Jedhe
Paartiin mormituu sochiin gosa biyoolessa Amaaraa baatilee darban keessa gosa Amaaraa kanneen ta’an hedduun ajjeefaman ka jedhutti aansuu dhaaan hiriira mormii waame. Angawoonni paartii kanaas Onkoloolessa 27 Finfinnee keessatti kan argamu waajjira isaaanii akka hin seenne gara hiriirri mormii kun itti geggeeffamu naannoo Amaaraatti akka hin imalle dhorkaman jedha gabaasi Amnestii kun.
Paartiin Mormituutif Mootummaan, Koomishinii Filannoo Keeniyaa Haaroomsuuf Marii Jalqaban
Paartiin Mormituu Tigraay Humnoonni Mootummaa Indaa Sillaasee Nu Dararan Jechuun Himatan
Paartiin Mormituu Tigraay Keessaa Murtii Boordii Filannoo Hin Fudhadhu Jedhe
Paartiin mormituu Tigraay keessa sosso’u kan Saalsaay Weyyaanee Tigraay jedhamuu ibsa kaleessa kenneen Hagaya 23 bara 2102 geggeessamuuf kan ture filannoon biyyoolessaa yeroon isaa akka dheereffamuuf ibsa boordiin filannoo baase hin fudhannu jedhee jira. Paartichi mootummaan biyya bulchuu filannoon utuu hin geggeessamin itti fufuu heera biyyaa cabsuu qofaa utuu hin taane mirga sabaa fi sablammoonni hiree ofii murteeffachuu kan cabsuu fi seera federaalizimii walitti isaan fidu illee kan addaan kutu jedha ibsi sun.
Paartiin mormituu UNITA-n ammoo yoo filamte horii ummataa badii dhowwuuf kakatte.
Paartiin Mormituu Yugaandaa Dhiittaa Mirga Namoomaa Biyyattiif Tokkummaa Mootummootaatti Iyyate
Paartiin Motummaa gama isaatiin himannaa ABO’n dhiyeessaa jiru kan Mootummaa ilaallatu miti, rakkoon isaa rakkoo keessoo paartichaa ti, jechuun deebii kenne.
Paartiin Mr. Waayine, kan National Unity Platform jedhamu, hidhamuu fi dhabamsiisamuu deggeroota mormitootaa dhibba hedduu balaaleffachuudhaan hiriira bahan.
Paartiin Mugaabee faatinuu itti aanaan pirezidaantii hujii irraa gussanii biyyaa baheMnangagwaakkuma seerilleen jedhu hujii ufiitti deebihuu hin dandahaa jedhee sabqunnamti hawaasaa irratti barreessite.
Paartiin Mugaabee ZANU-PF ammoo bulchaa isaanii,Mugaabee hujii irraa buufattee haaraa filatte.Mugaabee haga kaleetti innii hujii irraa bu’uu baannaan humnaan irraa buufna jedhanii paarlaamaalleen kakate.
Paartiin mummichA ministeera Itiyoophiyaa kan Mallas Zenaawii paartileen mormituu walaba ta’anii sosso’uu akka danda’aniif karaa saaqu qaba jedhu Dr Nagaasoon.Sabaa himaa mootummaa gargaaramuun gareelee mormituu hammeesuu kan ilaaleen yaaddoo jabaa kan qaban ta’uu Dr Nagaasoon ibsanii sagantaa kutaa sadiin dhiyeenya kana Televiziyoona mootummaa irratti dhiyaate kan Akeeldaamaa jedhamuutti quba qaban.Dubbi himaan mootummaa Itiyoophiyaa shimalises kamaal akka jedhantti, sagantaa Akeeldaamaa dhiyeesuu kan barbaachiseef sodaa shoroorkeessuummaan biyyatti keessatti uume ilaalchisee lammiwwan biyyatti akekkachisuufi.Humni farra shoroorkessuummaa kan mootummaa Itiyoophiyaa, waan qoratee bira ga’e ifatti uummataaf dhiyessuun hojii isaa ti kan jedhan shimelles, deemsa dimokraatawaa kam iyyuu keessatti kun tarkaanfii sirrii dha jedhan. Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggeffadhaa.
Paartiin Obbo Omod Obang paartii Itiyoophiyaa bulchaa jiru IHAAHDIIG waliin hidhata kan qabu yoo ta’u miseensoni paartii kanaa hedduunis hojii irraa ari’atamuun gabaasameera.
Paartiin Oromiyaa bulchu – Dhaabbatni Dimookiraasummaa Uummata Oromoo – OPDO-s, maaster-pilaaniiin Finfinnee naannawa ishee walitti hidhu sun akka hojii irra hin oolfamne beeksisee, aangawoota isaa tokko tokkos hojii irraa buqqise.
Paartiin prezidaantii Tarkii kan Resep Tayyip Erdogan kan Jastiis eend davaloopment paartii jedhamu filannoo Dilbata kaleessaa gaggeeffameen kufaatii guddaatu isa mudatee jira.
Paartiin Rippaabilikaan ganna afran dhufaallee Amerikaa bulchuuf kora isaanii RNC irratti wal jajjabeessaa dorgommiitti jiran
Paartiin Rippaabilikaan ganna afran dhufaallee US bulchuuf kora isaanii RNC Charlot taa'e irratti wal jajjabeessaa dorgommii qophiitti jiran
Paartiin Rippaabilikaan kora gumii ka Kilivilaadnitti taahan iratti Doonaldi Tiraampiu akka innii pirezdaanti tahee dorgomu walii galan
Paartiin Rippaabilikaan kora isaanii Chaarloo irrati ajandaa paarti isaanii mari’atanii dorgommiif wal jajjabessan
Paartiin Rippaabilikaan senetii harka guddaan isaan tahe hin falmine.
Paartiin safuutti cichu kan Briteen Boris Joonsen filannoo hoogganaa haaraa ta’uuf dorgoman injifatanii muummee ministeera biyyattii ta’uuf jiru.
Paartiin Semaayaawii har’a waaree booda, tuta gaazzexeessotaa waameef ibsa isaa barreeffamaan dubbiseen, mootummaan ADWUI yokaan IHADEG, seenaa uumamee odeessamuun, shiraa fi jibbinsaan qabiyyeelee biyyattii jeequudhaan, Tokkummaa biyyaa diiguudhaan, jireenya nagaa lammiwwan biyyattii raasee jira – jechuudhaan himata.
Paartiin Semaayaawiis gama isaan walabummaa Itiyoophiyaa fi wal jaalala uummata ishee waaltaa cimaa ta’een hundeessuun barbaachisaa dha jedhee jira.
Paartiin Sochii Biliisummaa Oromoo Oromiyaa Keessatti Dorgoma
Paartiin Sooshaal Dimookiraat Gamtaa Medirek Keessaa Bahe
Paartiin taayitaa mootummaa harkaa qabu, kan Angoolaa filannoo dheengadda biyyattii keessatti geggeessame injifachuudhaan, akkuma taayitaa qabatetti itti fufee jira. Kun immoo, ka paarticha bakka-bu’uun dorgoman – ministarri ittisaa biyyattii duraanii Zyuwaa Loorensuu akka prezidaantummaa fudhatan raggaasiseefii jira.
Paartiin taayitaa mootummaa Itiyoophiyaa harkaa qabu – ADWUIn yokaan Ihaadeg, wal-dhibdee siyaasaa biyyattii danqee jiru mariin furuuf qophaa’een jira – jechuudhaan, har’a bakka-bu’oota mormitootaa hedduu waliin walga’ii jalqabaa geggeessee jira.
Paartiin taayitaa Motummaa Itiyoophiyaa harkaa qabu, IHAADEG, kora walii-galaa marsaa saddeettaffaa, magaalaa Adaamaatti geggeeffatee ture. Sana duras, paartiileen miseensota isaa tahan kanneen akka DHDUO yokaan OPDO fi Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay mata mataatti kora geggeeffatanii hoogganoota filatanii jiran.Korawwan Ihaadeg san irratti jijjiiraan geggeessamee fi karoora dinagdee waggaaa shanii itti fuuleffatame ilaalchisee akka xiinxaala isaanii nuuf ibsan Berliin, Jarmanii irraa kan haasofsiisne hayyuun falaasama polotikaa dur Yunivarsitii Finfinnee keessaa barsiisaa turan Dr. Alamaayehu Birruu Walga’iilee geggeeffaman mara irratti jijjiirraalee aangawootaa geggeessaman martinuu, aangoodhuma nam-tokkoo - ka Muummicha-ministaraa Mallas Zeenaawii daran jabeessuuf kan akeekaman fakkaatu jedhu.Kora Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay irratti qondaalonni dhaabicha riphxee-loltootaa durii keessatti jaallan Mallas turan kanneen akka Siyyum Masfinii fi Harkebee Iqqubaay faa koree gidduu keessaa harcaasamuunii kanneen dhiheenya gara dhaabichaatti dhufan namoota baay'ee hin beekamneen bakka-buusamuun akka dhaabichi qajeelfama nam-tokkoo qofaan geggeessamu taasisa, jechuun ibsan, Dr. Alamaayyoon.Guutummmaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Paartiin Tigraayiin bulchu kan gaafatamu nageenyi naannoo isaa yoo boraa’e qofa kan jedhan aadde Liyaan haleellaa naannoo Benishaangulitti kan gaafatamu ofii isaa badhaadhina jedhee kan of waamuuf mootummaa uummati hin filannee dha jedhan.
Paartiin tokkummaa dimokraasii fi haqaa hidhamtoota sammuu ti kan ittiin jedhee fi kanneen mana hidhaa qaallittii keessatti argaman nyaata lagachuun mormii isaanii geggeessaa kan jiran ta’uu ibse.Mormii kana kan dhageesisanis miidhaa isaan irra ga’e qaamni isaaniif ilaalu dhabamuu isaaf ta’uu paartiin kun beeksisee jira jechuun Meleskachoo Amhaa gabaaseera.Paartiin kun hidhamtoonni nageenya isaaniif kan sodaachisan yakkawwan hedduun irratti raawwataa jira jechuu dhaan ibsa barreeffamaan kaleessa baaseen himatee jira.Galmeelee mana hidhaatiin argadhe jedhe tuquu dhaanis hidhamtoota kana irra miidhaa ga’e jedhes tarreessee jira. Kana keessaas murtiin utuu hin kennamin turuu isaa, angawootaa fi poolisoota mana hidhaa sanaan kan irratti raawwatamu gocha farra namoomaa fi dhiibbaa isaan irra kaa’an ka jedhu of keessaa qaba ibsi sun.
Paartiin tokkummaa dimokraasii fi haqaa miseensonni isaa qabaman haal duree tokko malee akka hiikaman ibsa marsaa interneetii irratti tamsaaseen yaadachiiseera. .
Paartiin tokkummaa Federaalawaa dimokraasummaa MEDREK Dr. Mararaa Guddnaa hatattamaan hidhaa dhaa akka gad dhiisamanii fi mootummaan paartilee mormituu waliin mari’achuu akka jalqabu gaafate. Sababaan Dr. Mararaan hidhamaniif sababaa fudhatama hin qabne, walii galtee mootummaa wlaiin irra ga’ame illee ka cabsu jedhee jira. Hidhamuun Dr. Mararaas nagaa fi tasgabbii biyyattii balaa irra buusuu ka danda’u ta’uu isaa illee yaaddoo qabu gamtaan MEDREK ibsa barreeffamaan Kamisa har’aa baaseen beeksisee jira.
Paartiin Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa, Filannoo akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1997aa booda, lammiwwan biyyattii Waxabajjii tokko bara 1997 ajjeesaman yaadachuuf, har’a, maatii fi firoota namoota ajjeesamanii waliin sirna yaadannoo geggeessee jira.
Paartiin Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa Namoota Bara 1997 Ajjeefamaniif Sirna Yaadannoo Qopheesse
Paartiin tokkummaa guutummaa Itiyoopiyaa MEAD fi Semaayawii paartiin waliin hojjechuuf galmee isaan dandeessisu walii mallatteessan.
Paartiin tokkummaa Sidaamaa VOAf ibsa fuula sadii qabu ergeen mootummaa fi barbaachisummaan filannoo biyyaa fi uummati inni bulchu yoo jiraate qofa jechuu dhaan filannoon akka dheeratuuf tarkaanfii boordii filannoon fudhatame ni deggerra jedha. Jechuun Yonatan Zebdiwoos gabaaseera.
Paartiin tun biyya Vaayireessii fi jireennii itti jabaatee miila jalaa guure akka Joe Biden filannoo hin moone walii dhaaman.
Paartiin tun dubbii muummeen minsitera Itoophiyaa torbaan dabre keessa akkaataa nagaa eeguu qaban irratti dubbate waan biyya nagaa dhowwaa jechuun dubbate.
Paartiin tun kora Muddee dhuftu teettu irratti bulchaa haaraa fialtti taatullee ebelutti filatama hin jenne.
Paartiin Uummata Affaar gama isaaniitiin waliigaltichi kan hunda hirmaachisuu dhabuun isaa sirri miti jedha. Paaritiin Badhaadhinaa Itiyoophiyaa ammoo deebii kenneen akkaa jedhetti, haala itti waliigaltichi hunda hirimaachisu irratti hojjatamaa jira jedhee jira.
Paartiin walabummaa dimokraasii fi tokkummaa jedhu kaartaa filannoo kan boordiin filannoo dhiyeenya ifa taasise mormee jira.
Paartiin walabummaa Katalaaniif falmaa jiru immoo, ka mootummaan Speeyin eega paarlaamaa Katalaan diigee booda, filannoo hiree-murteeffannaa ka biraa Mudde dhufutti beellametti kan hirmaatu labsee jira.
Paartiin walabummaa UKf falmu amma dhabamee jira. Kanneen yaada uummataa walitti qaban akka jedhanitti Briteen gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uun murteeffamuu waliin kanneen paartii kanaa sagalee kennan hedduun gara paartii warra safuutti cichaniitti goraniiru.
Paartiin wal ta’iinsa dimokraasii jedhu hanga ammaa dhibba irraa sagalee 22 argatee jira. Paartiin “Economic Freedom Fighters” jedhu immoo waggaa kana dhibba irraa sagalee harka kudhan argatee jira. Ba’iin xumuraa Caamsaa 11 beeksisama jedhamee eegama.
Paartiin wal ta’iinsa dimokraasummaa Tigraay magaalaa Indaasillaasee keessa sochii siyaasaa geggeessaa utuu jiranii qaamotii mootummaan hidhaa fi reebichi nu irratti raawwate jechuun komee dhiyeessan. Poolisiin magaalattiis gama isaan namni hidhames reebames hin jiru jedhee jira.
Paartiin warra socotlaand “Scottish National party” ka jedhamu UKtti adda ba’uuf rerferedumiin lammataa akka geggeessamu gaafataa jira.
Paartiin “ye Itiyoophiyaa Zegooch Le Mahbaraawii Fitif” jedhamu miseensoota koree hojii rawwachiiftu isaa ifa godhee jira.
Paartii ofii kan ilaaleen dhaamsa diddaa kan dabarsan yoo ta’u kunis hanga deddersii uummataa jiruutti paartiin koos ni jiraata jechuun falmite..Himatii yakkaa hedduun kan irratti dhiyaatu ta'uunis beekamee jira
Paartii Oromoo ka biraa, Warraaqsa Federaalistii Uummata Oromoo wajjiin walitti-dhabalamanii dhaaba tokko tahuuf akka hojiin jalqabamu murteeffachuu, akkasumas, gamtaa Medrek gara Addaatti jijjiiruuf yaada dhihaate raggaasisuu dabalee dhaabni isaanii murtiilee ijoo tahan hedduu dabarsuu fi waggoota sadan dhufaniif miseensota hoji-gegeessituu, miseensota koree gidduu fi to’attoota filachuu isaa dubbatu, Dr. Mararaan.
Paartii Ripaablikaaniif kun galgala guddaa dha, baga gammaddan jedhan.
Paartii Ripaablikaanootaa bakka bu’uun prezidaantummaa Yunaaytiid Isteetsf kan dorgomuuf jiran Donaald Traanp/ itti aanaa isaanii kan ta’aniif/ bulchaa Kutaa Indiyaanaa Maayk peense filachuu isaanii labsan.
"Paartii Rippaabilikaanii akka amma deemuutti jirutti mohannaan Senetii fi Kongireesii Amerikaa keessatti sagalee wayyabaa qabaata, tun bulchiinsa prezdaant Obaamaa hagam jijjiirti? ka jedhuuf ka deebii kennan xiinxalaayn siyaasaa Jawaar Mohaammad ammoo ""tun mootummaa humna hin qamne uuma"" jedha. MP3 tuquun guutmmaa isaa dhaggeeffadhaa."
Paartii Rippaabilikaanii fi Demokriaati keessaa nama hedduutti akka pirezdaanti Tiraampi hujii irraa buusan itti wal gargaaruutit jiraa seeraa itti qixeeffchuuf falachuutit jiranillee.
Paartii Rippaabilikaan irraa, Maatti Gaammon gama isaatin Obaaman kongireesii irraa deebiin argadha jedhee odoo hin ta’in namoota fuul duratti seenaa isaa barreessanitti mullachuudhaaf qofa gaafille isaa dhiheefata jedheen yaada jedha.
Paartii Rippaabilikaan keessaa nama shanitti wal hafe Demokiraati keessaa ammoo lama.
Paartii Rippaabilikaan keessaa warra herrega qajeelaa qaba jedhaniin keessa jira.Tanumaaf bara 2008tti paartii Rippabilikaan fulaa bu’ee pirezidaantii tahuuf Obaamaa waliin dorgome.
Paartii Ripublikaanii irraa ka dorgomaa jiran – Donaald Traamp, filannoo kaadhimummaa ka Praaymarii jedhamu, kaleessa kutaalee shan keessatti geggeessame guutummaatti injifachuun, deggersa bakka-bu’oota isaanii 172-maa dhuunfachuun gara Paartii Ripublikaaniin kaadhimamuutti dhihaataa jiru.
Paartii Ripublikaanii irraa ka kaadhimama prezidaantummaaf dorgomaa jiran – Doonaald Traamp, yeroodhaaf musliimota gara Yunaayitiditti godaanan fudhachuun akka dhaabbatuu fi galmeen musliimota biyyattii keessatti galmeessamu akka tolfamu gaafatanii jiran. Paartiidhuma isaanii irraa, dorgomtoonni kaadhimama prezidaantummaa kaan garuu, yaada kana ni balaaleffatan.
Paartii Ripublikaanii irraa ka prezidaantummaaf dorgoman – Joon Kaasichi bakka-bu’uun dhimma kana irratti ka dubbatan immoo, dhimma Afrikaatti gargaaraa Ministeraa Yunaayitid Isteets ka turan – Hermaan Koheeni. Investmentiin dhuunfaatiin akka dinagdeen Afrikaa dagaagu barbaadu – Saanders, jedhu – Kohen.
Paartii salsawii wayyaanee tarkaanficaa balaalefachuusaa kan ibsee gabaasinii mulugeetaa Atsibahaa sababa hidhaa namoottan Sanaa irratii bulchiinsii yeroo nannoo tigraay akka deebii hinkeniine gabaaseera.
Paartii senetera harka guddaan argatte bulchiinsa mootummaa Amerikaa gama tokkoon harkaa qabdi jechuu.Pirezidaanti Tiramapii fi Joe Baayden, namii filannoo pirezidaantummaa moohatee labsaniif filannoo kalee sun dhaqanii nama isaanii jajjabeessan.
Paartii sodeepaaf itti aanaa dura ta’aa kan ta’an Musxafaa Mohammad paatiin isaanii sagalee guutuun fudhachuu isaa beeksiisan.
Paartii taayitaa mootummaa harkaa qabu dabalatee - Paartiileen siyaasaa naannoolee Oromiyaa fi Amhaaraa keessa socho’an ejjennoolee siyaasaa waliin qabaachuu danda’an irratti marii baatiilee dura jalqaban Adaamaatti itti fufanii jiran.
​Paartii tanaan gogeessa ykn luba shana jedhan.Tanaaf namii cuftii gogeessa ufii ka keessatti dhalatu beeka.
Paartii Tokkummaa Guutmmaa Itiyoophiyaa – Meiaadiif dura-taa’aa ka ta’an – Obbo Aseffaa Habtewold, miseensonni paartii isaanii gonkumaa socho’uu hin dandeenye – sadarkaa jedhamu irra ga’uu isaa dubbatu.
Paartii tun MN keessati guddo beekamti. Paartii tana keessaa bulchoota zoonii MN sadii,Senetii USA afurii fi bakka buutota USA sadiitti filame. Paartii MN seera baaftu hedduu paartii tana keessaa filaman.Warsameen abbaa warraatii intala dubraa tokkoo qaba.
Paartii tun MN keessati guddoo beekamti.Paartii tana keessaa bulchoota zoonii MN sadii,Senetii USA afurii fi bakka buutota USA sadiitti filame. Paartii MN seera baaftu hedduu paartii tana keessaa filaman.Warsameen abbaa warraatii intala dubraa tokkoo qaba.
Paartii Uhuruu Keeniyaattaa -- Juubiliin, Keeniyaattaan torban borii, Sadaasa 28, bara 2017 akka kakatanii muudaman beeksise. Galmoo Daawit tu Naayiroobii irraa gabaase.​
Paartii Waldaa Lammii Itoophiyaa keessaa Dr Birhaanuu Neggaa dubbii tana silaa ummataa fi paartiin akka dansaa irratti mari’achuu malan jedhe.
Paartilee biyya keessatti sosso’an keessaa tokko tokko sochii mormii Oromiyaa keessatti gaggeeffame waliin baayyatuus xiqqaatuus hidhata qabu jechuun kan dubbatan ministerri dhimmootii komunikeeshii Itiyoophiyaa Geetaachoo Raddaa carraa argataniin fedhii fi bu’aa ofiif oolchuuf hojjatu jedhan.
Paartilee filannoo Tigraay irratt hirmaatan shan: Mirga Hiree Ofii Ofiin Mrteeffannaa Tigiraay Dabarsinee Hin Kenninu,”
Paartilee mormituu kan Oromoo keessatti aangoo irraa kan turan Obbo Baqqalaa Garbaa fi Oboo Olbaanaa Leellisaa hidhamuun beekamee jira.Dubbi himaan mootummaa Itiyoophiyaa Shimallis Kamal akka jedhantti Obbo Baqqalaa Garbaa gocha shoroorkessuummaa kan Adda Bilisummaa Oromoon gaggeefamu waliin hidhata waan qabaniif hidhaman.Kan Obbo Olbaanaa Lellisaa garuu himata maaliin akka ta’e hin ibsamne.Gamtaa MEDREK fi WAFIDO dura tessummaan gaggeessaa kan jiran Dr. Moggaa Firrisaa akka jedhantti, lameenuu paartilee isaanii keessatti itti gafatama hariiroo alaa irra waan jiraniif jecha, caamaa fi beela Itiyoophiyaa keessaa kan ilaaleen dubbataa waan turaniif hidhaman shakkii jedhu qabu.Gabaasaa guutuu mp3 tuquun dhaggeffadhaa
Paartileen 6n tun akka mootummaan Federlaaa rakkoo tanaaf fala barbaadu gaafatan.
Paartileen ADWUI Walti Makamuu Isaanii Walii Mallatteessanii Mirkanfatan
Paartileen Amaaraa ta akka Mehad faan ammoo warri umamta baqachiisee seeraan gaafatamuu malani jedhu.
Paartileen Ameerikaa Lamaan waa'ee seera godaantummaa irratti wal falmaa jiran
Paartileen biyya alaatii galanii fi biyya keessa jiran hardha waliin ibsa baasan kun eegii rakkoo qorataniin duubattti tana taana jedhanii walii galan. Paartileen tun tana irratti walii galan: jijjiiram argame jabeeffachaa,durattiin deemuu.
Paartileen biyyatti keessa jiran marti hokkara akka dhaaban akkasumas biyyatti keessatti tasgabii busuuf walii wajjiin akka hojjataniif Antoniyoo Gutarrees Waamicha dhiyeessanii jiru.
“Paartileen biyyoolessaa ufi diiganii paartii haaraatti daramuuf murtan.Tun ammo deeggaratoota, miseensotaa fi ummataa Itoophiyaatii gammachuu guddoo.”
Paartileen Deggersa Mootummaaf Qaban Ibsuu Itti Fufanii Jiru
Paartileen Ejjennoo Wal Fakkaatu Qaban Maqalee Keessatti Wal Ga’ii Geggeessan
Paartileen filannoo ammoo filannoon seera qabeetii mitii buufatanii paartilee mormituu fi deeggartoota isaanii rakkisuun itti fufee jedha.
Paartileen filannoo irratti dorgomuuf waraqaa ragaa komishinii filannoo biyooleessaa irraa raga argatan keessaa har’af hogganoota paartilee lamaa dubbisnee jirra.
Paartileen garuu ejjennaa isaaniitti cimna yoo jedhan ni kabajnaaf gama IHADEGn ejjennoon jiru garuu hin jijjiiramu jechuun gaaffii mormitootaa fudhatama dhabsiise.
paartileen itoophiyaa keessaa hagii tokko ka akka KFO faatii haala amma jiruun filannootti dorgomuu nama dhibdi jechuutti jiran.
Paartileen kun walii galtee irra ga'an ibsuuf tuuta oduuf barreeffama baasan raabsan irratti paartileen gam lameenii walitti dhufeenya uummata Oromoo fi Amaaraa akkasumas dhimma walii irratti baatilee 10f irra deddebi'uun marii gaggeessaa akka turan ibsan,
Paartileen Kun Yuniversitiilee fi naannolee adda addaa keessatti walitti bu’iinsaaawwan uumaman illee gamtaan furmaata itti kennuun mala danad’amu irratti mari’ataniiru.
Paartileen morkitootaa garuu mootummaan gama kaaniin akka paartii tokkootti filannoo keessatti dorgomuuf dhiyaachaa gama kaaniin mootummaa biyya bulchu ta’uun haala akkaan rakkisaa uumee jira jedhu
Paartileen mormitootaa irra hedduun filannoo irratti hirmaatanis guyyaa filannoof isa booda haala tasgabbii qabuun ba’ii isaa eegaa waan jiraniif galata guddaa qabu. Manni maree bakka bu’ota uummataa deggersa guddaa inni nuu godheef hedduu galateeffanna. Mootummoonni naannoo fi ka Federaalaas nagaa fi milkaa’inaan akka geggeessamu deggersa guddaa nuu godhaniiru. Dhaabbati sabaa himaa itiyoopiyaa fi sabaa himaaleen martinuu ragaan dhugaa uummaticha akka dhaqqabu, filannoon sun kan nagaa, walabaa fi kan haqaa ta’ee akka xumuramuuf ga’ee gama isaanii gumaachaniriu jedhan
Paartileen Mormitootaa Itiyoopiyaa Keessatti Mootummaa Ce’umsaa hundeessuuf waamicha dabarsaa jiran
Paartileen mormitootaa lama Arreenaa Tigraayii fi Tumsi dimokraasummaa Tigraay naannoo sana keessatti sochii siyaasaa gochuu irratti gama mootummaatii ka rakkoon isaan mudataa jiru ta’uu himatan.
Paartileen mormituu 7 ijjeechaa fi saamichii dhiyoo Itoophiyaa keessaa mumullatu waan itti callisanii miti jedhanii irratti walii galan
Paartileen mormituu ammoo filannoon tun seera dhabeettii,dhaqa dhabettii fi ta doorsisaan taasisan jedhanii himatan.
Paartileen Mormituu Bulchiinsa Somaalee Keessatti Dorgoman Himata Dhiyeessan
Paartileen mormituu Ethiopiaa lama filannoo bara 2002 booda hidhaa fi dararaan miseensota keenya irra ga’aa ture erga gab jedhee booda irra deebi’uun itti fufee jira jechuu barreessaan warraaqsa fderaalistii dimokraasummaa Oromoo Obbo Baqqalaa Naggaa VOAf ibsaniiru.Kanneen keessaa hagi tokko eessatti akka hidhaman illee hin beekamu jedhu. Obbo Baqqalaan maatii namoota hidhaman kanaa wabii godhachuun akka dubbatanitti miseensota isaanii kanneen turaniif yeroo filannoo bara 2002 paarlamaaf dorgomanii ka turan obbo Mulatu Shifarraa mana jireenya isaanii dhaquun sakta’anii argachuu dhaban jedhan.Ijoolleen isaanii umurii 14 fi 15 bakka isaanii qabamanii mana hidhaa Gimbiitti hidhamuu isaasniis beeksisaniiru. Itti aanaan itti gaafatamaa waajjira congresa uummata Oromoo obbo Olbaanaa Leellisaas haaluma wal fakkaatu VOAF ibsuu dhaan qaama hawaasaa mara keessaa miseensonni keenya qabamanii hidhamaa jiru jedhan.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
Paartileen Mormituu fi Gumiin Raayya Ittisaa Sudaan eega waliigalanii as nageenyi bu’ee jira, jedhu baqattoonni Oromoo Sudaan keessa jiraatan.
Paartileen mormituu imaammata uummataaf ta’a jedhan qopheeffatanii dhiyaachuun dorgomuu kan qaban ta’uus hubachiisan.
Paartileen Mormituu Itiyoophiyaa Keessaa Haleellaa Boombii Sambata Darbee Balaaleffatan
Paartileen mormituu ka jiran ammoo filannoo tun seera filannoo hin guunne jechumatti jiran.
Paartileen Mormituu Oromoo Miseensonni Keenya Hidhamaa fi Dararamaa Jiru Jedhu.
Paartileen Mormituu Sadii Marii Wal Dubannaa Keessaa Of Baasan
Paartileen mormituu siyaasaa Burudnii Ammajii 6,2016 Aruushaa Taanzaaniyaatti kora taahani jeequmsa biyya isaanii miila lafaa fuudheef fala barbaaduuf kufroo jiran.Gama kaaniin ammoo mootummaan Burundii waraana Waldaa Afrikaa 5,000 biyya isiitti ergani ummataa nagaan eegan jedhan hin fudhattu.
Paartileen mormituu Somaaliyaa kan yeroo Taayitaa isaanii kaleessa xumuran prezidaantii biyyattii kana booda akka itti fufee biyyattii bulchu hin eehamnu jechaa jiru.
Paartileen mormituu Tigraay keessa jiran garu amma yeroo waa'ee filannoo dubbatamuu otoo hin taanee ilaalchii duraa dhukkuba Kooviid-19 hanqisuu irratti hojjachuutu barbaachisa jechuu isaanii Muluugeetaa Atsbahaa Maqalee irraa gabaasee jira.
Paartileen mormituu UNITA fi CASA-CE filannoon jalqabmumaayyuu akka dansaa hin deemne jedhan.Angoolaan biyya Afrikaa gama Kibbaatiin qubattu,gaarreen akka barcumaa wal irra tahaan,qilleensa urgaahoo,bisaan calkii namii daawii fi daakuuf itti yaahu qabaachuun beekamtu.Qabeennii isii guddaan ammoo zaytii.
Paartileen Oromoo Lama Komee Wal Irratti Dhiyeessaa Jiru
Paartileen sadeen komee dhiyeessa Adda Bilisummaa Ogaadeen ykn ONLF, Izeemaa fi paartii Natssaneet innaa Ikkulinat jedhaman ta’uun ibsamee jira.
Paartileen siyaasaa Amerikaa gugurdoon; Rippaabilikaafii fi Demokiraati fala qawwee Amerikaa tohachuun dandahan irratti yoo hedduu wal falaman.
Paartileen siyaasaa Amerikaa lamaan nama pirezdaatii tahee dorgomuuf eebbisanii dorgommiif walti gadi lakkisuuf kurfoo jiran
Paartileen Siyaasaa fi Ogeeyyiin Miidiyaa dhimma egeree Itiyoophiyaa irratti mari’atan. Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2032tti haalawwanm biyyattiin keessa dabarti jedhanii yaadawwan adda addaa dhiheessan irrattis marii bal’aa geggeessanii jiru.
Paartileen siyaasaa godinaa Sidaamaa filannoon biyyoolessaa yeroo biraatti dabarfamuuf hiikkoo heeraa irratti bakka duwwaa uumameef gaaffii dhiyaate kan deggeran ta’uu beeksisan.
Paartileen Siyaasaa Hawaasaa Keessatti Walgahii Gaggeessan
Paartileen siyaasaa hedduutti biyyatti galuutti jira.Jarii kun akkamiin waliin hojjachu male jennaan akkana jedha Smith.
Paartileen siyaasaa Itiyoophiyaa keessaatti har’a mummicha ministeeraa waliin walgahii ta’an torbaatama kan ga’an ta’u mummichi ministeeraa Dr. Abiyyi Ahimad dubbatanii jiru. Gara fuula duraatti marii gaggeessinuun walii gala gara paartii shanii ykn ja’atti gad xiqqaatu abdii jedhuun qaba jedhan. Warri yaada walitti dhiyaataa Qabnu gara paartii biyya Bulchaa Jiruu Ykn morkitootaa Goruu danda’uu jedhan
Paartileen Siyaasaa Itiyoophiyaa Shan Miseensonni Isaanii Hidhamuu Beeksisan
Paartileen siyaasaa Itoophiyaa akka mootummaan wal dhaba daangaa Oromiyaatii fi Somaalee falu gaafachuutti jiran
Paartileen siyaasaa Itoophiyaa torbaan;ABO, KFO,ADO,ABOT, ATWO, Samaayaawii, fi Arbanyooch Ginboot 7
Paartileen siyaasaa jahaan akka biyya tana itti bulchuu dandahan irratti waan hedduu wal dubatan.
Paartileen siyaasaa mootummaa bulchiinsa naannoo Somaalee keessa sosso'an 6 Kamiisa kaleessaa magaalaa Jigjigaa gumii gaggeessaniin Addi Bilisummaa Uummata Tigraay(ABUT) tarkaanfii raayyaa ittisa biyyaa kan gama kaabaa irratti tarkaanfii fudhate jedhan balaaleeffachuun ibsa ejjennoo baasan.
Paartileen siyaasaa naannoo kibbaa keessa sosso’an yeroon filannoo dheerachuu isaa sanaan wal qabatees filmaataawwan mootummaan dhiyeesse irratti ejjennoolee adda addaa calaqqisaa jiran.
Paartileen siyaasaa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa Keessatti sosso’an Itoophiyaa keessatti nagaha buusuf wajjin hojjachuuf murteessuu isaanii ibsa harra kennaniin beeksisan.
Paartileen Siyaasaa Naannoo Sidaamaa Filannoon Yeroo Biraatti Darbuu Ni Deggerra Jedhan
Paartileen Siyaasaa Oromoo fi Amaaraa Gurma'an 10 Ibsa Ejjeennoo Walii Mallatteessanii Jiru
Paartileen siyaasaa Oromoo ‘Gaaddisa Hooggansa Oromoo’ jedhanii maqaa baafatanii dantaa Oromoo irratti walqarqaaruuf wal dhaqan
Paartileen Siyaasaa Oromoo Yaa'ii PDO Irratti Argaman Tokkummaaf Waamicha Dhiheessan
Paartileen Siyaasaa Rakoon Nageenyaa Isaan Muudachuu Boordii Filannootti Dubbatan
Paartileen siyaasaa Torbaatamii shan kanneen ammaan dura seeraan galma’anii sadarkaa guutuu biyyaa fi bulchiinsa naannoo keessa sosso’aa turan gidduudhaa Jaatamni filannoo kana keessatti hirmaachuuf kan galma’an ta’uun ibsameera. Filannoo kana akka karoorfameetti gaggeesuuf rakkisaa dha jechuun paartileen mormituu iyyataa kan jiran ta’us bordiin filannoo garuu paartileen siyaasaa ammaan dura irratti mari’atanii akka irratti walii galan sanaan deemaa jira jedha. Yoo rakkoon walii gala jira ta’e immoo irratti dubbatee furuuf qophii ta’uu bordiin filannoo beeksisee jira.
Paartileen siyaasa morkattootaa naannoo Oromiyaa keessatti socho’an tokko tokko filannoo walii galaa kan Itoophiyaan bara 2013tti geggeessuuf karoorfatte dursuun mootummaan geggeessitootaa fi miseensota paartilee siyaasaa hidhaman hiikuu qaba” jechuun komii dhiyeessan irratti hayyoota Saayinsii Siyaasaafi Seeraa dubbisneerra.
Paartileen Sudaan Keessaa Hatattamaan Rakkoo Jiru Furuun Hegeree Haaraa Biyyattiin Qabaattuf Karaa Saaqa:Donaald Buut
Paartileen tun lamaan duraan kopha kophaa jiraachaa bahan.Uummata Oromoo tokkomsuuf tumsaa fi waliin hojjachuun dhaabbilee Oromoo barbaachisaa jedhan hoggantoonni dhaabota Oromoo Kora-sabaa 4ffaa ABO QC fi ABO Tokkomee.
Paartileen walii mallatteessan paartii Demokriaasii Oromoo,Paartii Demokiraasii Amaaraa,Paartii naannoo Kibbaa, Somaalee, Gaambellaa,Harerii,Binishangul fi Affaar bulchan.
Paartilee Oromoo fi Qophii Duula Filannoo
Paartilee Oromoo har’a walgahii kana keessa turan keessaa hangii tokko yaada isaanii nu kennanii jiru. Caqasaa.
Paartilee Oromoo kaan waliin illee hojjechuu dhaaf garaagarummaan jiraatuuf kabajaa walii kennuu dhaan hojjechuu akka fedhan illee obbo Galaasaan nuuf ibsaniiru.
Paartilee siyaasaa,jaarrolee lafaatii fi abbootiin amantii akka yuniverstii keessa nageennii jiraatu jara dubibiin laaltu cufaa gaafachuutti jiran.Akka rakkoon jirtu karuma nagaatiin falanille gaafatan.
Paartilee siyaasaa jaarsolii biyyaa fi hayyoota irraa kan walitti dhufan hirmaattonni waltajjii kanaa itti aansee naannolee fi bulchiisa magaalaalee kanneen biroo keessattis mariin wal fakkaatu akka geggeessamu murteessaniiru.
Paartilee siyaasaa keessaa ta naannoo Amaaraa bulchitu,TPLF, Baaytoonaa,Salasaay, Wayyaanee,Paartii Dimokiraasummaa Qimaanti, Paartii Shoongoo,Sochii Bilisummaa Oromoo fi kkf.
Paartilee siyaasaas ta'e namoota siyaasaa kanneen seeraan ala aangoo qabachuuf dhiibaa jiran adabuuf mootummaan isaanii qophii barbaachisaa mara kan qabu ta'u mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad har'a dubbatanii jiru.
Paartilen Mormitoota Naannoo Tigraay Hiraarfamaa Jirra Jedhu
“Paartilen siyaasaa adda addummaa isaan edduu jiran (amma ta’e) irratti xiyyeeffannoo gochuu dhisuu qaban an jedhu Rooban, yeroon kun yeroo araaraa, yeroo namni hundi akka biyyaatti, gara tokkotti akka dhufuu irratti hojjatamuu qabus ta’uu ibsa.
Paartilleen cuftii nama ufii ulfaa buufatani mallatteessan.
Paartin Obaamaan Demokiraati yaada kana hin fudhattii paartii Rippaabilikaan ammoo kun mirga Heerii Mootummaa Amerikaa ummataa kenne irraa tuqa jechuun didan.
Paartiwwan mormituu walii galtee godhame keessatti hirmaatan miidiyaalee fi qaamota ummata Oromoo fi Amaaraa edduutti walitti bu’iinsa uumuuf olola oofan fundura dhaabbachuf murteessuu dubbatanii hojii mootummaan olaantumma seeraa mirkaneessuf hojjatu deeggaruuf qophii ta’uu beeksisan.
Paartiyaarkiin waldaa Orotodoksii Itiyoophiyaa 4ffaa abuna Merqooriyaoos har’a Finfinnee seenanii jiru.
Paartleen imaammata adda addaa kan ilaaleen uummataaf dhimmi dhiyeessan irratti mootummaan murtii dabarsuu fi hojii irra oolchu irraa akka of qusatuufis gaafatee jira.
Paartleen Oromoo walgahii kana irratti hirmaatan keessaa ABO fi KFO baatii roobaa kan ta’e Hagayya keessatti filannoon saganteeffamuun kun gaarii ta’u baatus carraan biraa hin jiru jedhu.
Paatilee kaadhimamtoota galmeessian keessaa sagalee guddaa filannoo darbe irratti kan argatan jiru. Paartileen polotiikaa filannoo darbe irratti hin hirmaannes jiru. Kan bara 2002 irratti jechuu dha. Kana keessaa tokko semayawi paartii dha. Paartiin kun haaraa dha. Sagalee homaa akka hin qabaanne beekamaa dha. Filannoo darbetti kan sagalee caalmaa argatan ja’an adda erga baafamanii booda. Ja’a booddee warri jiran ixaa akka baasan ta’a. akka raga ani qabutti injner Yliqal ofii isaanii ixaa sana fuudhanii dhabaniiru. Kanaaf ixaa ba’e keessatti immoo eeyuunuu komachuun hin danda’amu. Jedhan.
Paatiraariyaarkiin amantaa Kiristaanaa Ortodoksii Tewaahidoo qulqullichi Abuune Maatiyaas gama isaaniin ergaa baga geessanii dabarsaniiru. Gabaasaa guutuu caqasaa
Paatriyaarkichi ulaagaa fi qajeelfama aadaa waldatii cabsan. Abune Yooseef akka jedhanitti, siynoodosii qulqulluun dhimma paatriyaarkichaan tuqame ilaalchisee hin mar”anne hanga yoonaas ejjennoo qabaate hin qabu. Hawaasi addunyaa, lammiiwwan biyya alaa as jiran akkasumas mootummaan Itiyoopiyaa yaadi paatriyaarkichaan dhiyaate ejjenoo keenya akka hin ta’in akka hubatan barbaanna jedhan. Siinoodoosii qulqulluun waldaa Orotodoksii Itiyoopiyaa qaama ol aanaa murtii kennu.
Paatriyaarkiin waldaa Orotodoksii Itiyoophiyaa Abaa Maatiyaas ennaa ayyaana du’aa ka’uu uggurri bakkaawwan amantii irra kaa’ame akka ka’u muummicha ministeeraa Abiy Ahimediif xalayaa barreessan.
“Paayileetichi Mohammed Nuur Mohammed, hojjetaa Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa ti. Sa’aatiilee dhibba lama caalaa nama balalsiise dha. Eega xayyaaricha fudhannee booda, gaafa Guraandahla 4, bara 2019 sakattaanee jirra. Xayyaara haaraa fi ulqulluu dha – jedhan” Obbo Tewledeen.
Paayleetiin kun leenjiisimulatorkanallee Fulbaanaa fi Onkololessa keessa fudhate. Taatullee akka namii New York Times maqeeffate jedhetti haga guyyaa xuyyuurii lafa dhahee asitti leenjii itti aantu hin fudhanne.
Paayleetiin xuyyuura Itoophiyaalafa dhahe sun oofu Yaared Geetaachoo duruu Boeing 737 dabalee saatii 8,000 xuyyuura oofe.
Paayleetiin Yaared waliin jiru ammoo leenjii maashina simulator booying 737 MAX 8 fudhachuu fi dhibaachuun mirkanaa miti.
Paayleetii xuyyuura Itoophiyaa Butee Jenevaa Teessise Amala Nama Dhiba Mataa Qabuutti Irraa Mullata Jedhan
Paayleettotii Itoophiyaa leenjii FAA ykn Tajaajilii Daandii Qilleensa Amerikaa namii Boeing oof qabaachuu male jedhe cufaa ya fudhatanii fixate.
Pack waggoota lama dura USGAM-n akka hooggananiif Prezidaant Doonaald Traampiin muudaman. Haa ta’u malee dimkraatonni guutummaan mormanis senetiin ripaablikaanotaan dhuunfatame turban lama dura waggoota sadiif dhaaba sabaa himaa kana akka hooggananiif raggaasisie.
Pacquio fi fi May Weather takkuma wal hin dorgome.Walti yaamaa dhaqani dadhaban. Tapha isaani kanaayyuu doolara miliyoona 400 itti bahe.
Paddock hoteelota sana hin seenin hafe. Xumura torban Sanaa Chicago keessa jiraachuu fi dhiisuun hin beekamne.
PAFD yokaan Tumsi Uummatootaa, ka Bilisummaa fi Dimookiraasiifii – sirna abbaa irree, ka gareen tokko warra kaan dhuunfatee bulchu diiguudhaan, sirna haqa siyaasaa haaraa, ka mirgi hiree-murteeffannoo uummatoota maraa dhugumatti itti kabajamu ijaaruuf ka qabsaa’uu ta’uu illee ibsa ejjennoo bahe kana keessatti ibsanii jiran.
Pakistaan yaalii farra shoroorkaa gaggeessitu kan ilaaleen prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp waan dubbatan mummichi ministeera Paakistaan har’a qeeqanii jiru.Amerikaan kufaatii Afgaanistaan keessatti ishee mudateef Paakistaantu balleessaa qaba jechuu barbaaddi jedhan.
Pakistan/Afghanistan: Rescue efforts are being stepped-up to help survivors after a massive quake hit both countries, killing more than 350.
Pakistan: Closed court sentences six men to death for their roles in the Taliban massacre of 134 children at an army-run school in Peshawar last year.
Pakistan: Gunmen shoot and kill at least five polio vaccination workers in attacks in Karachi and Peshawar.
Pakistani school girl shot by Taliban gunmen now in England for medical treatment.
Pakistan: Karachi police on high alert after four separate bombings kill more than 110 people.
Pakistan Supreme Court Acquits Prime Suspect in US Journalist Daniel Pearl's Murder
Palestaayin ammoo murtii Tiraampi tanatti ummatii guyyaa sadii garaa hammaachaaa akka oolu gaafate.
Palestinian Territories: Israel allows truckloads of building materials for private use to cross into the Gaza strip, easing its five-year blockade.
Palestinian territories: UN members approved the Palestinian request to fly their flag at the United Nations headquarters although they are not UN members.
Panaamaa:Diqqayyoon ardii Central America tun haga dhalattee baranuma waancaa kubbaa miilaa addunyaatii dabarte.
Paralaamaan Ugaanda guyyaa 30 keessatti pirezidaantiin tokko ganna hagam biyya bulchuu male jedhee waan jedhu jedha.
Pariileen siyaasa Oromoo lamaa fi paartiin kanneen biro lama marii federaliistii maqaaleetti ta'amera hafaan qaxxamuuran firoomuun hin danda'amu jedhan.
Paris Attack Suspect Appears in French Court
Paris Nama Haleellaa raawwate adda baafte kanneen 23 ta'an to'annaa jala oolchite
Paris Police Thwart Attack on 'Charlie Hebdo' Anniversary
Park Guen-hye is elected South Korea's first female president
Parlaamaan Awurooppaa akka Dr.Mararaa Guddinaa hidhaa baasanii fi qaamii walabaa nama bara 2015 hiriira mormii irratti fixan qoratu gaafate
Parlaamaan Awurooppaa akka mootummaan Itoophiyaa waan Dr.Mararaa Guddinaa hidhanii fi amma keessa jiru diidessee itti himu gaafate
Parlaamaan inni ol aanuu fi miseensoota 54 qabu afaan yaa’ii ofii guyyoota dhufan keessa filachuuf jira.Prezidaant Hassan Sheikh Mohamud biyyatti marsaa lammtaaf hogganuu fedhu.
Parlaamaan Itoophiyaa maqaa ABO,ONLF fi Arbenyoch Ginbot 7tiif, dhaabbilee biyya nagaa dhowwan jedhee maqaa ganna hedduun duratti itti baase kaan hardha irraa balleesse.
Parlaamaan Itoophiyaa maqaa ABO,ONLF fi Arbenyooch Ginbot 7n, dhaabbilee biyya nagaa dhowwan jedhee maqaa itti baase kaan hardha irraa haqe
Parlaamaan kun akka manii murtii Zaambiyaa karuma qajeelaan dubbii itti gaafatamaa paartii mormituu kana laalee mootummaan sun media namii cuftii qooda keessaa qabaatee dubii nama cufaa wlatiqixxeti gabaasan gaafate.
Parlaamaan Liibiyaa gama Bahaa bulchu akka waraanii biyya isaanii daarii isaanitii bahee faayidaa daarii Masrii eegu hajaje. Masrii biyya tokko seentee loluuf paarlaamaan harka sadi keessaa lama hajajuu male.
Partiileen morkattootaa maqaa Oromoon socho'aan, Kongireessi Federaalistii Oromoo fi Partiin ABO filannoo bara 2012 geggeessamutti karaa nagaa hirmaachuuf ka qophaawaa jiran tahuu dubbatanii, “garuu, mootummaan miseensotaa fi degartoota keenya hidhaa jira,” jedhu. Mootummaan Oromiyaa gama isaatiin filannoof akka haala miijessaa jiru eeree, “paartiileen morkattootaa yoo ka karaa nagaa socho’an tahe rakkoolee isaan mudatan ni furra,” jedha.
Partiileen siyaasaa morkatootaa kennaan akka ABO fi KFO immoo mariin kun guutuu ta'e Oromiyaa keessatti gama nageenyaan furmataa waaraa fidu yoo barbaadame qamootiin huni afeeramanii itti hirmaachuu tu irra ture, jechuun Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti himan.
Partiin ABO Obbo Dawuud Ibsaan hogganamu partilee siyaasaa biroof wamichaa tasiisee jira, jechuun Partichi ibsee jira.
Partiin Badhaadhinaa gama isaatiin hiririicha uummatni kaka’ainsa ofiitiin ka qopheeffate akka taheeti ibsuun, “kanneen balaaleffatan immoo finxaaleyyii dha,” jedhee jira.
Partiin biyyaa bulchaa jiru ODPn torban dabre anga'oota isaa sadarkaa ganda qabee hanga naannootti jiraniif wayitaa leenjii kenna turetti waadaa boridii filannootti mallatesse cabsee jechuun ABOn himatee jira.Leenjii kenname keessatti maqaa ABO xuressee jira jechuun komeen jedhuutu dhiyaatee.
Partiin Dimokraatawaa Oromoo Miseensota Koree Jiddugaleessa Caalamaan Isaanii Dargagoota Ta'an Filate
Partiin Dimokraatawaa Oromoo (ODP)n yaa'ii isaa 9ffa Jimmatti geggeesaa tureen murteelee garagaraa dabarsuun xumuree jira.
Partiin Kongireesii Federaalawaa Oromoo partiille maqaa Oromoon qabsa'aan hundaaf wamicha marii dhiheessee jira.
Partiin mormitootaa fi han biyya bullchaa jiru koree miseensota 14 qabu dhabaniiru. Hojiin koree kanas, akkaata filannon biyyatti kessatti gegeefamu haaromsuu fi dhimmoota wal-dhabdheen irratti jiru kan hiikufi.
Partiin Samaayawii gama isaatiin biyya nu hundaa gettu osoo qabnuu kiyya fi keetii mitii irratti wal dhabuun barbaachisaa miti, jechuudhaan Keessattu dhimmi kun ODP fi ADP ka’uuun ka tahuu hin malle akka tahe dubbata. Muktaar Jamaal hoogganoota paartiilee kanaa dubbisuun gabaasaa qindeesse qaba.
Partiin Soshaal Dimokiraat Itoophiyaa gamtaa partiilee Madiraak keessa bahuu isaa beeksisee jira. Dura ta'aan partichaa piroofeser Beyyene Pexiroos Raadiyoo sagaalee Ameerikaaf ibsa kennaniin Partiin Soshaali Diimokiraat sababa garagarumaa ejjannoo partii kongireensii federaala oromoo waliin umameen Medirek keessa bahe jedhan.
Partileen kunnen Addi Bilisa Baasa Umata Tigraay(TPLF) haAriiroo waaraa umuuf yoo kan hojjetu ta'e jalqaba dhimmota irratti waliin dubbachuu qabnuutu jira jedhu..
Partileen mormituu Itiyoopiyaa filannoo keessaa akka baanu ixaan nutti baafame jedhu
Partileen Walii Galtee Tolfatan Kurnana Isaan Kam?
Partners Pfizer, BioNTech Seek Emergency Vaccine Authorization From FDA
Paspoortiin isaa sobaa kan lammii Siiriyaa ta’uu isaa mul’isu reeffa isaa cinatti argame.
Patience umuriin ishee waggaa kudhani is ten years old. Yeroo hedduu maatiin ishee waliin waan hin jiraanneef jireenya ishee irra hedduu firoottan ishee biratti dabarsite. Peeshen akka jettitti Yeroo hedduu gara akkawoo koon dhaqa. Waggaa lamaaf na gargaarte. Isa dura eessuma kootu na gargaaraa ture. Inni immoo ni du’ee, mana barnootaa Red Clove jedhu cinatti awwaalame. Yeroo tokko tokko bakka sana dhaqeen ilaala. Nan gadda waan ta’eef yeroo hedduu hin dhaq jette. .
Patsyn ministera haajaa kana isaa bahuuti jiru wa gaafachuuf yaalte gaafachuu hin dandeettu jedhaniin.Tana malee warrii himate kun daarekterii kutaa oduu VOA Yonald Lopez adoo namii hin beekin hujii irraa jijjirian jedhee himata.
Paul bara 1994 gochii Riwaandaa lamaan Hutuu fi Tutsiin hadhanii nama kuma dhibba hedduu wal irraa fixan sun hoteelii ufiitti gosa Tutsi dhibba hedduu baqachiisee nama hedduu lubbuu baasee jedhanii addunyaan badhaasaa baate.
Paul Dillon oduu himaa IOM.Akka jecha isaatti nama Yemenitti godaane ykn baqate irreen godaansisan,walti guuranii hidhanii yoo dhibamanillee gargaarsuma diqqaa argatan.
"Paul Rusesabagina waa dansaan faarsanii 'Hotel Rwanda"" jedhanii hujii isaa fiilmiin hojjatan kaan lubbuu nama hedduutiin himatanii qaban"
Paul Sullivan Yuuniverstii Ittisa Biyya Amerikaa barsiisa. Turkiin waraana namaan fixan Liibiyaatti oofuun waan mamaati jedha.Turkiin ibidda sun keessa duuduu hin feetu.”
Pawulaan nama ganna 25ti maratoonii km 43 fi wayii tana 2:14:04 moote.Ta ganna lamaan duraa irraa sekondii 4 diqqeeffatte. Atileetii Itoophiyaa Ababel Yeshanehtti itti aanee lammeessoo bahe.
Pbamaan bara 2005 yeroo gabaabaaf Maandeellaa waliin wal arganii jiran. Bara 2013 illee sirna awwaalcha isaanii irratti argamuu dhaan haasaa miira namaa dammaqsu dhageessisanii turan.
Peedroo Pirees Badhaasa Hoggana Gaarii Kan Afrikaa Argatan
Peens, Baltimore kutaa MDtti kan argamu bakka lola bara 1812 keessa buufanni doonii humna galaana Briteeniin akka hin haleelamne ittisame Fort McHenry irraa haasaa dhageessisan.
Peense kanneen yaada ofii irratti cichan keessaa tokko yoo ta’an kutaa paartilee Demokraatootaa ykn Ripaalikaanoota keessaa kam akka filatan hin beekamne Indiyaanaa bulchaa kan waan jiraniif jecha/ tooftaaf jecha Traanf filatan jedhama.
Peentaagon garuu, taayitaaleen hooggansaa hedduun yeroo eeggattootaan bakka-buufamanii jiran ammallee akka hin guuttatiin dubbatama.
Peeruun faca’insa Vaayiresii Koronaa dhaabuuf carraaqqii gootuun, har’a irraa jalqabdee itti-fayyadama konkolaatota dhuunfaa irra uggura keessee jirti.
Peeruun Faca’insa Vaayiresii Koronaa Dhaabuuf Konkolaataa Dhuunfaa Irra Uggura Keesse
Peeshensii fi obboleettiin isee AJ Yunaayitid Isteetis keessaa hawaasa hiyyeeyyii bakka Pie Redge jedhu kan kutaa South Dakota keessa jraatu.
Peirre Claver Mbonimpa waldaa mirga namaa Burundii keessaa hoogganu.
Peloosin ibsa gabaabaa kennaniin hoogganaan Ameerikaa kun amala prezidaantummaa faallaa deemuu dhaan dirqama waadaa seenaniif cabsanii mormituu isaanii itti aanaa prezidaantii duraanii Joe Biden irratti Yukreen qorannaa akka geggeessitu kunis filannoo bara 2020f akka isaan gargaaruuf godhan jedhan.
Pelosiin amma itti gaafatamuu taate tun tana waliin marroo lama itti gaaamtauu Mana Marii Amerikaa taate jechuu.
Pence Clinton imaammata alaa president Barak leellisu ittiin jechuu dhaan sunis giddu galeessa bahaa to’annaa ala taasise jedhan.
Pence fi Kaine filannoon baatii dhuftuu utuu hin ga’in falmii tokkicha geggeessan irratti meeshaa nukleraa, haala Siiriyaa fi jijjiirama murtii haqaa biyya ofii keessaa ilaalchisee haasaa walii addaan kukutaa turan.
Pentagon: Airstrike Kills 150 Al-Shabab Fighters in Somalia
Pentagon Chief: Afghan War Is Far From Over
Perezdaantiin Amerikaa,Baraak Obaamaa yoo prezdaantii Gaanaa,Joon Attaa Miilsiin White Hosuetti wal mari’atan haga guddaan waan biyyiti tun lamaan waliin qabaachuu dandeettu irratti wal mari’atan.
Perezdaantiin Federeshiinii Kubbaa Miilaa Addunyaa (FIFA,Sepp Bilaater ya huji irraa bu’e
Perezdaantiin FIFA,Sepp Blatter Hujii irraa Bu’uuf Deema, Balleessaalleen Qorachuutti Jiran
Perezdaantiin Indii Haara'ii Imimmaan Haqachaa Kora Paarlaamaa Irratti dubbatee, Dhiyootti Mootummaa Yayyabata
Perezdaantiin Keeniyaa Waan Manii Murtii Addunyaa, ICC-n Himaten The Hague Dhaqee Caqafate
Perezdaanti Obaamaalleen guyyaan kun ka amalaa fi seenaa Amerikaan nama biyya isiitti dhufu nagaan keessummeessitee egeree isaanii qajeelchituuf itti qaabannu jedhee “Guyyaa Galataa fi Gammacuu Isanii Haa Tahuu,”jedhee dubbate.
Perezdaanti Obaamaa Milishoota ISIL Siiriyaatti Loluuf Waranaa Labsee Ministerii Haajaa Alaa Amerikaa Ammoo Lola kanaaf Waahela Barbaada Sawudiitti Dabre
Perezdaanti Obaamaan kora guddaa,General Entrepreneur Summit(GES) dureeyyotii addunyaa doolara biliyona hedduu qabachuun beekaman itti dhufan irralleetti dubbachuuf deema.
Perezdaanti Obamaaan yoo Itoophiyaatti imatluu haga guddaan bulchota Itoophiyatii fi Waldaa Afrikaa wlaiin waan nagaa irratti dubbachuuf asi gahe.
perezdanatiin Federshiini kubbaa miilaa biyyooleessaa Juneddiin Bahsaa ammoo “jalqabaii badaa hin fakkaatu.”
Perezd. FIFA hujii irraa bu’aa perezdaantii CAF, Isaa Ayaatuu,Diyaagoo Maradoonaa fi hedduutti hujii tanaa dorgomuutti jira
Perezidaant Baaraak Obaamaa Dilbata Adooleessa 26,2015 Finfinnee seenanii jiru. Obaamaan eprezidaantii Amerikaa aangoo irra ituu jiranii Itiyoophiyaa daw'atan isaan jalqabaa ta'anii jiru.
Perezidaanti Baaraak Obaamaa “Yunaayitid Isteets fi Itiyoophiyaan dhimmoota hedduu irrati michooma cimaa qaban” jedhanii, garuu Mootummaan Itiyoophiyaa, akka gaazexeessonnii fi paartiileen mormitootaa daran walabummaan hojjetan akka eyyamu gaafataa jiran.
Perezidaantiin Faransaay,Firaansuhaa Holaandee mootummaa Eeritaa balleessaan gaafachuu malan jedhee kora Awurooppaa fi Afirkaan Maalaatti taa’an irratti dubbate.
Perezidaantiin Taanzaaniyaa Joon Magufulilleen warra bahee ummataa hujii tolaa hojjate keessaa tokko. Karaa teessoo mootummaa isaaniiDar es Salaamummata waliin bahee haree huura,kosii guure.
Perezidaantiin Yunaatyitid Isteets, Baarak Obaamaa, torban dabre ennaa Itiyoophiyaa daawwatanitti bakkawwan adda addaatti, haasawaa godhanii fi ibsa kennan keessatti dhimmoota wal-falmsiisoo ta’an kanneen akka filannoo fi dimookiraasii, mirga dhala-namaa fi walabummaan yaada walii-dabarsuu, akkasumas, shororkeessummaa fi qabsoo hidhannoo tuttuqanii turan.
Perezidaanti kana yakka waraanaatiin himatanii dubbii isaa hardha Mana Murtii Yakka Addunyaa Qoratu(ICC) ka The Hague Nezerlandis jirutti laaluutti jiran.
Perezidaantin Burundii,Piyeeree Nukurunziza warrii nagaa eegu eeyyama malee biyya isaa seenee jennaan ufitti hin dhiifnu jedhee kalee dubbate.
PerezidaantiObaamaa fi Muummichi-ministaraa Haile-mariyaam Ibsa Tuuta Gaazzexeessotaaf Kennan
Perezidaanti Obaamaalleen USA yoo muddamsuu tanatti waan Beeljiyeem feetu cufaan hinuma gargaarti jedhee Havanaa,Kuubaa waadaa gale.
Perezidaanti Obaamaan abbaa seeraa Mana Murtii Walii Galaa haaraa file
Perezidaanti Obaamaan filannoo tana hardhaWhite House,bulchiinsa mootummaa Amerikaa keesastti labse.Garlandi nama qalbii seera beettu jabduu qabuu fi hujii tana seeraan hojjachuuf itti ciniinnate jedhee faarse Obaamaan.
Perezidaanti Obaamaan ISIS achii baasuuf akka Kongireesiin Amerikaa waranaa hajaju gaafachumatti jiraa taatullee paartiin Rippaabilikaan dubbii tana mariitti hin dhiyeessine.
Perezidaanti Obaamaan ISIS Hinuma Dhukeessina jedha
Perezidaanti Obaamaan Itiyoophiyaan Akka Gaazexeessotaa fi Mormitootaaf Daran Waltajjii Bantu Gaafatan
Perezidaanti Obaamaan Kongireesii Amerikaallee mari’achuu didee itti gaafatama mootummaan kenneefiin akka dhaabbileen qawwee gurguran eennummaa warra qawwee itti gurguranii fi waan tokko tokko qajeelchan hajaje.
Perezidaanti Obaamaan Muummicha-ministaraa Itiyoiophiyaa – Obbo Haile-mariyaam Dessaalegyi waliin ennaa tuta oduuf ibsa kennan irratti --- waa’ee dhaabota mormituu, mootummaa Itiyoophiyaa qawween loluuf sosso’anii fi mootummaan Itiyoophiyaa “shororkeessota” ittiin jedhuu gaaffii dhihaateef ennaa deebisan “ Mootummaa Itiyoophiyaa dabalee, mootummoota karaa dimooikiraasii filataman qawween gargalchuu imaammatni keenya hin sideggeru” waa’ee mormitoota Itiyoophiyaa mootummaan biyyattiin “shorokeessota” ittiin jedhu garuu, akka qorannaa fi ulaagaa Yunaaytitid Isteets lafaa qabduutti dhaabonni Itiyoophiyaa sun shororkeessota akka hin ta’iin dubbatan.
Perezidaanti Obaamaan Waraana Waldaa Afrikaallee waan hedduun galateeffate.
Perezidaanti Obaamaan yo hardha TV irratti dubbate maatii namii irraa dhumee himimmaan xuruurrachaa nama dhumuu dhowwuuf fala jedhe TV irratti labse.
Perezidaanti Obaamaan yoo guyyaa dheengaddaa waan nagaa Amerikaatii fi doorsisa ISIS ilaalchiee TV irratti ummata Amerikaatti waan heddu jedhe:”Sodaa mitii bilisummaatti caala humna qabaa.”
“Perezidaantota Afrikaa cufaa wal argee $10,000 badhaafame.”
Perez.Taanzaaniyaa Joon Magufuli guyyaa bilisummaa biyya isaanii ulfeessuuf ummata waliin bahee karaa qulqulleesse
Perz. Ayvorii Kosti ka durii,Lawurent Baagboo Mana Murtii Addunyaatti geessanii himachuutti jiranii, waan himataniin ya mormate
Perzdaantii Afrikaa Kibbaa Ka durii,Nelson Mandellaa,’Madiba’ Hardha Awwaalan
Perzdaantii Liibiyaa eegii mootummaa isaa hujii irraa bu'ee magaalaa Sirtee keessatti ijjeesan.
Perzdaantiin Amerikaa Imaltuuf Awurooppaa Jiraa Addunyaan Warra Walabummaa Ufii Barbaadu Waliin Dhaabachuu Malte Jedha
Perzdaantiin Raashiyaa,Godinaa CRIMEA Biyya Ufiitti Dabaluuf Hajaje, USA Tanaa Jettee Raashiyaa Adabuuf Labsite
Perzdaantii Suudan Kibbaatii fi Itti Gaafatamaa Paartii Mormituu Waliigaltee Tokko Finfinneetti Mallatteessan Jedhanii Eeguutti Jiran
Perzdaanti Obaamaan waan ISIL irratti akkana jedha.
Perzdaanti Obaamaan waaqii akka namii wal fixu fedhu hin jiru jedha.
Perzdaanti Obaamaan warra nagaa nu dhowwu hinuma dhukkeesisnaa jedha.
Perzdaanti Obaamaan yoo kalee milishootaISIL,ta akka jecha bulchoota Amerikaatti amantii isaani giddeessanii nama irratti fa’ani ka dide ammoo fixuutti jiran hadhuuf waraana labse.
Perzdaant Obaamaan Siiriyaa 'Adabuun' Duratti Qaraa Akka Falii Raashiyaa Hojjatu Laaluu Fedha
Perzdaantotii Amerikaa ammoo waan tokko amaleeffatan.Tukrey qalmaaf White House fidan keessaa tamti dhiifama argatee billaa qalmaa qarame irraa oolu male jedhee ummati murtii kenna.
Perzedaantiin kun kilabiin isaanii moo’mnaan tana jedhe.
Perzidaantii FIFA fi Itti Gaafatamaa UEFA Ganna Saddeetiif Hujii Ispoortii Cufaa Irraa Dhaaban
​Perzidaanti Obaamaan dargaggoota tanaan ammoo, “isaniin cuftii jabeenna Waaqii isaniin uumetti jiraa jabeenna keessan ufi keessa barbaadaa.”
Perzidaanti Obaamaan yoo Afrikaan jara biyya nagaa dhowwutit duultu USA Afrikaa gargaarti jedha.
Perz.Obaamaan bulchootii Suudaan Kibbaa Hagayya 17 irratti walii galuu baannaan 'adabamuu malan'
Perz.Obaamaan Imimmaan xuruurrachaa nama kuma hedduutti USA-tti qawween dhumutti jiraa jedhee hajaja fala tahu labse
Perz.Obaaman Keenyaa jira,Dilbata Itoophiyaatti dabra.Imaltuun tun gama dinagdeetiin naannoo tana hagam gargaarti seetan?
Peter itti dabaluu dhaan Jibuutiin dimokraasii fi bulchiinsa gaarii gama diriirsuun US biraa gargaarsa argattee jirti jedhan.
"Peter Navarro gorsaa pirezidaanti Tiraampi. ""Caasaa hajajaa dideef gussan.Herregii isaa akka addunyaan waliin bulan irratti ka pirezidaantiitiin waluu hin fakkaatu.Saati tanatti kitaaba barreessee seera bulchiinsaa cufaa cabse.Kitaaba kanaan ammoo horii guddaa argata.”"
Pezidaant Doonaald Traamp lammiin Uzbek kan magaalaa New York keessatti konkolaataa namatti oofuun namoota saddeet galaafate du’aan adabamuu qaba jedhanii gara waaltaa US kan shakkamtoonni shororkeessotaa keessatti hidhaman Guantanamo Bay cuba keessatti ergamuu isaa ilaalchisee garuu of qusataniiru.
Pfizer announces that its COVID-19 vaccine is safe and strongly protective in kids as young as 12
Pfizer-BioNTech amamllee akka Amerikaan dhiba kana ufi irraa dhowwituuf qora miliyoona 100 kennuuf mirkanseef.
Pfizer qorsa kana dhaaba Jermen,BioNTech waliin hojjattatan.Akkana jedhe itti gaafamtamaan damee fayyaa Amerikaa, Alex Azar jedhetti “Duulii Tiraampi akka bubbee bubbisu yaayyuu qorsa ajaahibaatiin nuu dhufe.”
Pfizer Says Its Coronavirus Vaccine is 95% Effective
Pharmaceutical company Moderna said its COVID-19 vaccine is more than 94% effective
Phili amma ganna 47 kun marroo kilabii UK tattanaaf marroo 370 taphate. Akka Phil gaazexaaPremier League Dailyirratt jedhetti gatiin Saalaaa Euro miliyoona 100 hin caala.
Philippines: Death toll from Typhoon Bopha is now well over 200.
Philippines: Slow-moving Typhoon Koppu blamed for at least 11 deaths so far batters Luzon Island with powerful winds and rains.
Philippines: Typhoon Vamco leaves at least 26 dead and 14 people missing
Pierre Le Goff hojjataa mootummaati,yaadi isaalleen sunuma.
Piers Pigou, dhaaba mirga namaa qoratu, International Crisis Group keessa hojjata.Mootummaa Mugaabee fittee irra ejja jedha.
Piitar Aliingoo garuu, namoota siyaasaa, dubbii siyaasa dubbatan kana qofa odoo hin ta’n qamonnii bu’a buusu danda’an kaaniis mariitti dabalamuu qaban jedha. Dabalees, Piitar lammiwwaan keeniyaas ilaalcha isaanii ibsachuudha karaan banamuufi akka qabu hime.
Piiter Toomas dhaaba FEWS NET keessatti gorsaa gargaarsaati.Akka innii VOA-tti himetti sadarakaa sadeessoo sadakaa maatiin ariitiin gargaarsa argachuu male.
Pilatiinii huji irraa dhaaban jechuun ammoo dorgommi perzdaantii FIFA tahuuf innii itti jiru tanallee hanqisu dandeetti.Pilaatiinii doolara miliyoona lamaa fudhatee jedhanii
Pineraan tuuta oduuf ibsa kennaniin kun murtii cimaa dha jechuu dhaan kun qajeelfama ogumaan guutee irratti hundaa’ee ti jedhan.
Pink faaruu alaabaa Amerikaa,Star Spangledfaarsite Justin Timberlake ammoo ummata istaadiyoomii US Bank keessatti walti dhufe kuma 67 caalu sirbee namaa fi lafa walti chochoose.
Pireezdaanin Yunaaytid Isteets Baaraak Obaamaan Kuubaa Dawwachaa Jira.
Pireezdaantiin Buruundii Amma Bara 2034-tti Angoorra Akka Turan Murtaahe
Pireezdaantiin Gaambiyaa Angoo Gadhiisuu Diduun Sodaa Nageenyaa Umee; Namoonni Biyyattii Gadhiisaa Jiran
Pireezdaantiin Kora Naga’a Egumsaa Mootummoota Gamtoomanii Kooro Beshon sambata kaleessaa akkataa jeequmsa Juubaatii ummaamee fala itti barbaadan irratti wajjira korichaa Niwyoorkitti argamuu ergaa dabarseen qaama nagaha eegumsaa mootummoota gamtoomanii Saawiz Suudan jiru keessaa lammin Chaayinaa tokko dudhaa fi lammiiwwaan Ruwaandaa bayyeen madahuu isaanii beeksiisuudhan hallii Suudaan Kibbaa haalaa atattamaan hiikoo barbaadu ta’uu isaa dubbate.
Pireezdaantiin Kuubaa Duraanii Fiidal Kaastiroo Oggaa 90ti Adduyaa Irraa Du’aan Boqatan
Pireezdaantiin Naanoo Somalee Itoophiyaa Duraanii To’annaa Jala Oolfaman
Pireezdaantiin Yunaaytid Isteets Baaraak Obaamaa kaleessa galgala hasaha “State of the union address” jedhamu, kan ogga oggan kongreesii biyyattiiti dhihaatu yeeroo tasisan
Pireezdaantiin Yunaaytis Isteets Doonaald Traamp fi haatii warraa isaanii Melaaniyaa Traamp qorannoo vaayrasii koronaa geggeesaniin vaayrasichi qama isaanii keessatti argamuu mirkaneeffachuu Traamp beeksisan.
"Pireezdaantin paartichaa Obbo Yiliqaal Geetinnet ""Nu’i garaa ballannee callisuurra kan ka’e mootumman namoota ciccimoodhaaf fakkenyaa gaarii ta’an hidhatti guuree umurii dheereffachuu akka tooftaatti ittii fayyadamuu amala godhateera,"" jedha."
Pireezdaant Traamp Hariiroo Afrikaa fi Yunaaytid Isteets laalchisee hoggantoota biyyoota Afrikaa wajjin kaleessa marii godhan
Pireezdanttii ta’uuf karaan isaa dheeraa fi dhamaasisaa dha.Ta’us lafuuma kaatee pirezdaanti hin taatu. “Akkamitti ree?” jechuun kee hin hafu. Heerri Yuunaytid Isteets namni tokko dorgomuuf:
Pireezdanttii Yunaaytid Isteets Ta'uu barbaaddaa?Karaan isaa dheeraa fi dhamaasisaa dha, lafuuma kaatee pirezdaanti hin taatu. “Akkamitti ree?” jechuun kee hin hafu.Mee viidiyoo gabaabduu tana laalii...
Pireezdant Traamp filanoo pirezdaantummaa Yunaaytid Isteets Sadaasa 2020 irratti marsaa lamafaadhaa dorgomuuf qophaahaa jiru.
Pireezdant Traamp filanoo pirezdaantummaa Yunaaytid Isteets Sadaasa 2020 irratti marsaa lamafaadhaa dorgomuuf qophaahaa jiru.Kuni duula nafiladhaa guyyoota afuri geeggeesuf gara godinoota dhihatti yeroo imalani. (AFP)
Pireezdntiin Masrii duranii, Hoosnii Mubaararak umurii isaanii oggaa 91-tti Kibxata kaleessaa du’aan boqtaniiru.
Pireezdntiin Masrii duranii, Hoosnii Mubaararak umurii isaanii oggaa 91-tti Kibxata kaleessaa du’aan boqtaniiru.Hoosnii Mubaarak waanna ittin beekkaman keessa tokko, akkuma biyyoota Arabaa kaanii, caasaa mootummaa dhimma maatii godhuudhan ture. Hoosniin firaa fi hiriyoota isaanii angootti baasan, ilma isaaniis dhaala angootif qopheessaa turan.Bara 2011 garuu- guyyaa 18 keessatti - sun hunduu raawwatee. Mormiin uummata biraa itti cimee angoo akka gadhiisan isaan dirqisiise.
Pireezidaantii Naannoo Gaambeellaa Irratti Yaaliin Ajjeechaa Taasifame Jedhe, Poolisiin
Pireezidaantiin Itoophiyaa Saahilawarq Zawdee injifannoon loltuun Itoophiyaa gonfate seenaa keessatti yaadatamaa jiraata jechuun ibsaniiru.
Pireezidaantiin Mana-murtii Waliigalaa Naannoo Benishaangul Gumuz, Obbo Abdiisaa Waasee, “Vaayirasiin Koroonaa Itoophiyaatti mullachuu hordofee akka dhimma namoota komii dhiyeessanii ilaaluun hin danda’amne,” jedhan.
Pireezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa gabaasa raawwii karoora hojiiwwan gurguddoo bara bajata 2010 Caffeef dhiyeessaniiru.
Pireezidaantiin Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Ashaadilii Hasan, qaamoleen HIWAHAT waliin ta’anii Godina Matakkalitti rakkoo nageenyaa uuman harka akka kennitan kan akeekkachiisan tahus hanga ammaatti namni harka kennate akka hin jirre, Waajjirri Dhimmoota Komunikeeshinii mootummaa Naannoo Benishaangul Gumuz beeksisee jira.
Pireezidaantiin Yunivarsiitii Amboo Doktor Taaddesee Qana'aa sirna araara barattootaa sana irratti argamuun haasawa garaa nama nyaatu gochuun isaaniis himamee jira. Gabaasaan keenya haaraan, Naakoor Malkaa kana irratti gabaasaa erge qaba. Guutummaa isaa caqasaa.
Pireezidant Isaayyaas Afawarqii gama isaanitiin, tokkummaa Eeritiriyaa fi Itiyoophiyaa diiguuf shira xaxaniif kana booda daandiin hin jiru jedhan.
Piresdaantii bulchiinsaa naannoo Amaaraa Dr. Ambaachoo Mokonniin fi gorsaan isaanii Sambat-duraa, Waxabajjii 22 qaama yaalii fonqolcha mootummaa naannoo isaanii geggeessen waajjira magaala Baahir Daar keessaatti ajjeefamuun in yaadatama.
Piresdaantiin Suudan Torban Kana Keessa Qofa Labsii Yeroo Muddamaa Afur Baasan
Piresidaantiin ummataaf waadaa abdii gaarii kennudhan beekamu kun kalessas onnee guutuu fi kutannodhan, ture kan hasaha isaa geggesse. Waayee shororkkesitoota yeeroo dubbatu “Amerikaa tuqxanii jennaan,faanuma teessan jirra.” jedhee, Shororkeessitoonni biyya kana keessatti ka’anis ta’e kan biyya biraa akka haleellaa lubbuu namoota dhabsiisuu gechisuu dandda’an beekna, garuu kun birmadummaa biyya keenyaa gafii keessa hin galchu, kongireesiin dhugumaanuu akka waraana kana moohannuu fedhee waraana keennaa fi addunyaatti ergaa erguu feenaan akka ISIS lolu haa nu hajajuu gafate.
Pirez.,Al Bashiir gadaa abbaa hedduu humnaan biyya bulchaa bahe kaan irreen irraa buusani namii amma gammachuun lafa ciruutti jira
Pirez. Amerikaa Donaldi Tiraampii fi ka Paalistaayin Mohaammad Abbaa White House keessatti walti dhufanii wal mari’atan
Pirez., Amerikaa,Doonaldi Tiraampii fi bulchiinsa mootummaa isaa seera malee hojjate jedhanii waan hedduun himachuutti jiran
Pirezdaant Adamaa Barrow karoora qabu keessaa inni guddichi koomishinii dhiittaa mirga namaa bara bulchiinsa pirezdaantii duraanii gahee qulqullessu dhaabuu,akkasumas nagahaa fi araara dhugaa biyyattii keessatti fiduu akka ta'e dubbate.
Pirezdaant Baayden Sirna Kakuu Geggeessanii Angoo Fudhatan
Pirezdaant Doonaald Traamp ergaa karaa twiteerii dabarsaniin maatii Joon Makeeniif jajjabina hawwaniiru.
Pirezdaant Doonal Traamp kaleessa yeroo seera tumtoota gama paartii lamaaniirraa walitti dhufan wajjin marii godhan, “haaroomsa imigireeshiinii waliigalaa irraa fagoo in jirtan. Kanaafis, san irrratti tarkaanfii tokko funfuratti deemuu hoo barbaaddan ta’e, naa ta’uu baatus inuman fudhadha,” haa jedhan malee ifatti dhaabii qaban in dubbanne.
Pirezdaantii Ameerikaa 45ffaa, Doonaald J Traamp
Pirezdaantii bulchiinsa mootummaa naannoo Oromomiyaa Obboo Lammaa Magarsaa fi ministrii dhimma alaa Itioophiyaa Dr. Warqinaa Gabayyoon jilli durfamu jaarmayaa ABO Obboo Daawud Ibsaatiin hoogganamu wajjin Asmaraatti walii galtee nagaa mallatteessuun ni yaadatama.
Pirezdaantiin Ameerikaa Baraak Obaamanis Kara Twiterii isaa Joon Luwiis to’annaa qawwee raggasisuudha mormii kana hogganuu isaatif galata galcheefira.
Pirezdaantiin Ameerikaa Itti Aanuu Eeenyu Ta’inna?
Pirezdaantiin Faransaay Haaraan Paarlaamaaf Dorgomaa Jiran
Pirezdaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obboo Lammaa Magarsaa pirezdaantii Eertiraa Isaayyas Afawarqee ti farda miha guutuu wajjin, akkasumas eeboo fi gaachanaa kennaniif
Pirezdaantiin Naannoo Somaalee Dararaa Hooggansa Darbeen Oromoo Irratti Raawwatameef Dhiifama Gaafatan
"Pirezdaantiin Somaalilaand, Ahmed Mohammed Silanyoo yaada Sambata kaleessaa paarlaamaa biyyattiitii dhiheessan irratti, “investimantii harkisaa, biyyaa keenyas ta’ee naannoo kanatti rakkinni inni fidu in jiru"" jechuudhan Tokkummaan Imireetii Arabaa maadhee humanna qilleensaa fi galaanaa biyya isaanitti akka dhaabbatu gafate."
Pirezdaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp fi haatii warraa isaanii Melaaniyaa Traamp ayyaana EID AL FAXIR ilaalchisuudhaan musliimoota addunyaa irra jiraniif dhaamsa baga ittiin sin ga’e dabarsanii jiru.
Pirezdaantiin Yunaaytid Isteetis(US), Baraak Obaamaa, walgahii guyyaa Kamisaa hoggantoota Kooriyaa Kibbaa fi Jaapaan wajjiin godhan irratti haala itti gaafatamtoonni Kooriyaa Kaabaa keessaa niiwkileerii itti balleessan mari’atan.
Pirezdaantiin Yunaaytid Isteets baaraak Obaamaa kalessa galgala hasawaa ogga oggan “State of the union address” jedhamu kan congreesii biyyattiiti dhihaatu taasise. Obaamaan hasahaa akkana yeroo geggessu kun torbbaffaa fi kan dhumaati.
Pirezdaantiin Yunaaytid Isteets Barack Obama kalessa galgala hasaha ogga oggan “State of the union address” jedhamu kan congreesii biyyattiiti dhihaatu yeeroo tasisanitti congreesiin biyyatti ogaa tokkof odoo ta’in ogootii shanaan dhufaniif san caala irratti akka fulleffatu gaafate.
Pirezdaantiin Yunaaytid Isteets Doonaald Traamp Yaa’ii Mootummoota Gamtoomanii marsaa 72ffaa Niiw Yoorktti geggeeffamaa jiru yeroo hirmaacha jiran kanatti hoggantoota biyyoota Afrikaa wajjin walgahii laaqanaa geggeessan.
Pirezdaantii Yunaaytid Isteets 41ffaa An Turan, Joorji H.W. Buush Du'aan Boqatan
Pirezdaantin Gaambiyaa Haaran Koomishinii Araaraa, Bara BulchiinsaYahiyaa Jammeeh Qoratu Hundeessu Barbaada
Pirezdaantin Keeniyaa Gabaasa Haaraa 'Paartilee Siyaasaa fi Saboota Walitti Fida' Jedhame Ifa Godhan
Pirezdaanti Obaamaan dhiyoo tanaayyuu Eezhiyaatti imaltuu jiraa addunyaa nukileerii waraanaa keessa hin jirre ‘arguu fedha.’ Obaamaan eegii pirezidaantii tahee marroo 10 Eezhiyaatti imaltuu dhaqe.
Pirezdaanti Obaamaan Imaltuuf Jappaan Jiraa Addunyaa Nukileera Waraanaa Hin Qamne ‘Arguu Fedha’
Pirezdaant Isaayyaas Jila Mootummaa Saawudii Arabiyaa Mana Mootummaa Isaaniitti Simatan
Pirezdaant Obaamaan siyaasa sanyii fi amantii irratti xiyyeefatu erga balaaleeffatee booda; ilaalchii gama siyaasa biyyatti keessa adaan fagaachaa dhufuun na gaddisiisa jedhee yaada hammata Ripuublikaanonni kennanis qeequdhan dinagdeen USA gadii bu’a jira jechuuis ololaa akka ta'e dubateera.
Pirezdaant Traamp Boqannaa Ayyaanaarra Yeroo Jiranis Falmii Sirna Murtii Haqaa Biyyattii Itti Fufaniiru
Pirezdaant Traamp fi Haati Warraa Vaayrasii Koronaatiin Qabaman
Pirezdaant Traamp Haleellaalee Gidduu Kanaa Balaaleffatan
Pirezdaant Traamp Vaayiresii Koronaa Laalchise Ibsa Kennan
Pirezdaatii Obaamaan muummee ministera Jappaan Shinzo Abee waliin paarkii yaadannoo ummata gaafas dhumateetiif jedhanii jaara keessaa deemaa tana dubbate.
Pirezdantiin Keeniyaa duraanii Daani’eel Araap Mooy dhalatanii wagga 95 ffaa isaaniirratti du’aan boqotanii jiru. Mooyi yaala fayaarra utuu jiranuu lubbbuun isaanii darbuu maatiin isaanii beeksisanii jiru. Uhuuruu Keeniyaattaas biyaattii keessatti gadda labsanii jiru
Pirezdentiin biyyattiis dhimmi kun xiyyeeffannoo argatee akka deebii argatu dha ka waadaa seenan. Kanaafis koreen waajjira dhimma keessoo biyyanaa keessaa fi ka bakka bu’oota mootummaa Itiyoophiyaas hirmaachise hundaayee yeroo gabaabaa keessatti hojiitti akka seenu ka walii galame. Jedhan dabalanii yoo dubbatan.
Pirezdentiin Keeniyaa harra galmee siyaasa biyya keeniyaa walitti fida jedhamee amaname Building Bridges Initiative jedhamu raggaasisanii jiru. Galmeen kun ji’a sagal dura Keeniyaattaa fi dursaa paartii mormituu Raaylaa jidduutti walii galtee gaggeeffameen booda dhiyaatee irratti mariyatamaa ka ture yoo tahu, rakkoo siyaasaa fi hawaasummaa akkasumas ka diinagdee Keeniyaan keessa jirtu ni furaa jedhamee amanamaa jedhan.
Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa Minsitira Maallaqaa biyyattii haarawaa muuduu beeksisan.
Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa, mootummaan biyyattii tajaajila ummataaf kennu ‘ammayyeessuu’ itti fufaa jedhan.
Pirezdentiin Keeniyaa uhuuruu Keeniyaattaa mootummaan isaanii malaammaltummaa biyyattii keessatti baballate haqaan mormuutti akka jiru dubbatan.
Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa murtee to’annaa Kooronaa mootummaan isaanii baasee raawwachiisaa ture harra fooyyessanii jiru. Kanaanis mootummaan isaanii Adoolessa tokko bara 2020 kaasee balalii sarara xiyyaara kan ji’ootaaf addaan cite ture akka jalqabu murtee dabarsanii jiru.
Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa qaamni nageenyaa biyyattii warra shororkeessitoota irratti tarkaanfii akka fudhatu ajajan.
Pirezdentiin Keeniyaa uhuuruu Keeniyaattaa sarara daandii baaburaa lammaffoo qarshii liqaa Chaaynaarraa argameen hojjetame eebbisiisanii jiru. Ijaarsi sarara daandii baaburaa kun ka Mombaasaa kaasee naayroobii dhaqqabsiisutti aansee isa lammataa yoo tahu liqaa qarshii Baankii Chaaynaa Egzyiim baankirraa argameen ijaarame.
Pirezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa tarkaanfii mootummaan isaanii baballina Kooronaa ittisuuf fudhate fooyya’aadha jedhan.
Pirezdent Keeniyaattaan anagawoota mootummaa isaanii waliin kaleessa haala tatamsa’ina dhibee Kooronaa biyya isaaniirratti maree gaggeessanii jiru.
Pirezdent Keeniyaattaan buufata raayya ittisa biyyaa haarawa kutaa bulchiinsa Gaarrisaa keessatti bansiisan. Buufati raayyaa kun ka baname jimaata darbe kana yoo tahu, rakkoo nageenyaa Kaaba baha keeniyaa jiruuf fala ta’a jedhamee amanameera
Pirezdent Keeniyaattaan gabaasi lakkoofs aummata biyyattii hagasitti bahuun mootummaa biyyattiif waan gaarii tahuu himanii, kanaanis biyyi isaanii Afriikaa keessaa ji’a lamaa keessatti bu’aa lakkoofsa ummataa gaggeeffame gabaasa isaa dhiyeessuun ka jalqabaa tahuushee himani.
Pirezdent Keeniyaattaan Galmee Walii Galtee Mormitootaa fi Mootummaa Walitti Fida Jedhame Raggaasisan
Pirezdent Keeniyaattaan hojiin maappii kana qopheessuu bara dhufu kana akka xumuramus dabalanii ibsanii jiru. Itti aananii kan isaan dubbatan waa’ee lakkoofsa dhuunfaa mootummaan Keeniyaa lammilee biyyattiif qopheessaa jirudha. Lakkoofsi mootummaa biyyattiitiin kennamu ka ‘HUDUMA NAMBA” jedhamu mootummaa Keeniyaatiin ogeeyyii biyyattiitiin kan gaggeeffamuudha jedhan Keeniyaattaan. Lakkoofsa dhuunfaa lammii hundaaf akkasitti qopheessuun waan diinagdeen Keeniyaa gara ammayyummaatti saffisaan seenaa jiruuf ta’uus Keeniyaattaan dabalanii himanii, namootni siyaasaa fi qaamoleen kaan garuu odeeffannoo kana lammilee biyya alagaatu walitti qabaa jira ka jedhamee odeefafme haalanii jiru.
Pirezdent keeniyaattaanis harra lammileen biyyattii seera mootummaan Vaayresii kana to’achuuf baase akka kabajan gaafataniiru. Dabalaniis, mootummaan isaanii namootni yeroo duulli dhukkuba kana to’achuu taasifamu mana waan turaniif, firoottan isaanii isaan irraa fageenyarra jiran akka salphaatti qunnamaniif tajaajila Teelefoonaa fooyya’aa fi saffisaa ta’e akka argataniif mootummaan isaanii dhaabbilee Teelekoomii waliin ta’uun haala mijeesseeraa jechuun dubbatan.
Pirezedaantiin Keeniyaa humni poolisii biyyattii haarawaan kumni kudhan haaraan lafaa akka filaman ajaja dabarsani. Uhuuruun kana ka dubbatan kaleessa Naayiroobii Imbakaasiitti yeroo humnoota poolisii biyyattii haarawa 1900 ol ebbisiisaniidha.
Pirezedentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa abbaan qabeenyaa gamoo jige kanii to’annaa jela akka oolu yoo ajajan, Bulchaan magaala Naayiroobii Ivaansi Kideeroo balaa qaqqabe kanaaf malaammaltummaanillee gahee mataa isaa qabaa jechuun dubbatanii jirani.
Pirezedentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa har’a dursaa garee paartii mormituu ka Keeniyaa Raayilaa Odiingaa waliin masaraa mootummaa isaaanii ‘Haraambee Haawus’tti mariyatan. Ibsa maree isaanii booda gaazexeessitootaaf kennaniinis, Keeniyaattaan ‘egeree biyyaatiif jecha gaggeessitoonni biyyaa waliin mariyachuun murteessaa’ ta’uu yaadachiiisan.
Pirezedent Keeniyaattaan Weerarri COVID – 19 Keeniyaa Keessatti ‘Gad Bu’uuf Jira’ Jedhan
Pirezidaanti Abbaas Israahel lafa Paalestaayin fudhattee keessa teettu keessaa bahuu malte jedha.
Pirezidaanti daati Obaamaalleen torbaan dabre keessaa akka Hilary Kilinton prezdaanti Amerikaa taatu godina North Carolina keessatti qabsaaheef.
Pirezidaanti Doonaldi Tiraampi ammoo torbaanuma kana keessa abbaa seeraa mana murtii walii galaa filchuu fedha .Haga ammaatti Ruth waliin dubartii mana murtii walii gala Amerikaa lama.Tiraampilleen dubartii filachuu fedhallee.
Pirezidaanti Doonaldi Tiraampi fulaa Xuyyuurii United Airline 93 itti lafa dhahe Shanksville, Pennsylvania waan hedduun qaabate.
Pirezidaanti Doonaldi Tiraampii fi mootiin Jordaan Abdullaa White House keessatti walti dhufanii waan hedduu irratti dubbatan
Pirezidaanti Doonaldi Tiraampii Miseensotii Kongireesii Amerikaa afuriin dubbiin wal qoqqoluutti jira
Pirezidaanti Doonaldi Tiraampi seenaa Amerikaa keessatti pirezidaantota waan hujii irraayyuu buusuu dandaha jedhaniin himachuutti jiran sadeessoo.
Pirezidaanti Dr.Nagaasoo Gidaadaa Ebla 27,2019 Firaankiferti,Jermenitti lubbuu dhabe.
Pirezidaantii Amerikaa,DonaldI Tiraampi waan hujii irraa buusuu dandahaatiin himachuutti jiran. Naqaashii hedduu itti yaammatanii dubbii tana durumattiin deemuutti jiran
Pirezidaantii Amerikaa Doonaldi Tiraampilleen bulchoota biyyoota induditiirn guddatan dhaqan keessaa tokko.Biyyootii miseensa G7; USA,UK, Jappan, Jermenii, Kanaadaa,Faransaayii fi Xaliyaana. Korii baranaa kun 43essoo.
Pirezidaantii bulchiinsa naannoo Somaalee fi michoota isaanii hangi tokko dhittaa mirga namoomaa dhaqqabsisaa jiru jechuun biyya alaa keessa kan jiran dhalattonni naannoo Somaalee waan sochii godhaniif jecha firoottan keenya biyya keessaa hidhamaa dorsifamaa fi qabeenyaan isaanii fudhatamaa akka jiru dubbatu.
Pirezidaantii Eeritiraa Isaayyaas Afewarqii, ministera odeeffannoo Eertiraa Yemnaanee G/Mesqelii fi Eertiraatti ambaasaaddera Itoophiyaa Redwan Huseenitti bahee simate.
Pirezidaantii Faransaay Emmanuheel Makroon waliin godina Normdaandey fulaa waraana Amerikaa waraana addunyaa lammeesso irratti dhuamte itti awwaalan naanno Colleville-sur-Mer, waliin dhaqan.
Pirezidaantii filame tolullee hammaatullee yoo innii filame nagumaan baallii itti kennan.
Pirezidaantii isii ka gadaa abbaa shanii caalaa biyya sun bulchaa bahee, Jimaata dabre lubbuu dhabe,Fidel Alejandro Castro Ruz, guyyaa dheengaddaa ganna 90ti lubbuu dhabee huji tana obbolessa isaa innii pirezidaantii tolchee bara 2008 filate Raahul Kaastrootti labse.
Pirezidaantiin 37essoo Richard Nixon (1913-94) ammoo balleessaa gugurdoon himatanii dubbiin itti jabaannaan eegii biyya bulchee gara ganna shanii fi wayitti ufumaan hujii irraa bu’e.
Pirezidaantii naannoo Amaaraa obboo Gedduu Andaargacahoo,ufumaan hujii irraa bu’e. Duruu ganna shan biyya bulche.
Pirezidaantii Naannoo Gaambeellaa Umood Ujuluufi anga’oota Olaanoo Naannichaa biroo irratti yaaliin ajjeechaa taasifamuu Komishiniin Poolisii Naannoo Gaambeellaa beeksise.
Pirezidaantii naannoo Somaalee kana duruu kophaatti hidhan.“Obboo Abdii isumaafuu jennee gaafuma qabaniiyyuu kophaatti hidhan.Wannii isaan himatanilleen wanjala gugurdaa.Namii itti dallanee haaloo itti bahuu fa dandahaa jedhanii kophaatti hidhanii balbaluma mana itti hidhani sun caaccabse.”
Pirezidaantiin Ameikaa Christmas kana mana isaa Florida jirutti waraana Amerikaa biyya akkaa akkaa jiruu ergaa gdabasrse.
Pirezidaantiin Amerikaa Barakaak Obaamaa tapha kana guddoo jaalate. Akkuma oduun NBA Afirkaa keessaa ijoollee filachuutti jirtu dhagaheen bagma NBA Afirkaatti ispoortii tana jalqabde jedhee Twitter ufi irratti barreesse.Ijoolleen Amerikaa sanyii Afrikaa ispoortii Amerikaa hedduu keessa jiran
“Pirezidaantiin Amerikaa biirolee mootummaa cufuu fedhaa taatullee karaa rakkoo tana keessaa ufi baasuun hin beeku,” jedhaa itti gaafatamaan paartii Demokiraati Chuck Shumer fi itti gaafatamuun mana marii marii Amerikaa paartii Demokiraati Nancy Peloosii.
Pirezidaantiin Amerikaa,Donaldi Tiraampi aadaa Amerikaa ganna 160 qabaachaa baate ka pirezidaantii nama isa moo’ee eebbisee itti gaafatama itti kennuu qophii gammachuu isaallee dhufuuf dhiisee,mana mootummaa Amerikaa,White House keessaa ganamaanuu Filooridaatti godaanuuf mi’a walti kurfoo jira.Itti aanaan isaa, Mike Pence ammoo qophii Joe Bidenitit mootummaa kennan tanatti dhufuu kurfoo jira.
Pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraampi imaltuuf Awurooppaa jira,Biriteyinitti goree ulfinna isaatiif qawwee dhaannaniif baandii yaasanii simatan.
Pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraampi kora dhaabii WEF,World Economic Forumbiyya Siwizerladitti qopheesseef magaalaa Davos jira.
Pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraampi waan bulchootii Amerikaa bara hedduu keessatti jedhanii hin beenne Jerusaalem teessoo mootummaa Israaheliiti jedhee mirkanseef.
Pirezidaantiin Amerikaa Donaldi Tiraarmpi Tokkummaan Mootummootaa humna naga jabduu addunyaanuu abdattu tahuu malee jedha.
Pirezidaantiin Amerikaa,Doonaaldi Tiraampi “jibba hamaa…fixiisa hamaa” jedhee Twitter ufii irratti barreese.Tana maleellee “qalbiin teenna ummatuma New Zealand waliin jirti, US ummata New Zealand waliin jirti,” jedhe.
Pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi ammoo isaa fi jarii isaalleen waan seera malee waan hojjate hin qabu jedhee mormachaa bahe.
Pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi rakkoo Kooriyaan Kaabaa Amerikaa fi addunyaatti fiduutti jirtu jedhe irratti mari’achuuf seneteroota Amerikaa 100 nu hardha bulchiinsa mootummaa Amerikaatti yaame.
Pirezidaantiin Amerikaa Doonaldi Tiraampi WHO ganna dabre gaafa vaayireessiin addunyaa lafa dhufe Chaayinaatti argan waan vaayireesii sunii akka dansaa hin toahanne jedhe biyya isaa waldaa sun keessaa baase.
Pirezidaantiin Amerikaa filanoo guyyaa qabaniif irraa duraa fi duuballetti chochoosuuyyuu hin dandahau. Huji isaatii miti.
"Pirezidaantiin Amerikaa ka durii Baraak Obaamaa bulchiinsii Tiraampi ijoollee carraa tanaan Amerikaa dhufan ""abdii borii"" sagantaa kana irraa cufuun murtii siyaasaati,"" jedhe."
Pirezidaantiin Amerikaa lammeessoon kun Adoolessa 3,bara 1776 niitii isaa Abigiliif guyyaa kana qawwee dhaanaa,dorgommii qopheeffachaa,baandii gamamchuutiin qopheeffanna jedhe.
Pirezidaantiin Amerikaa qaraa faaydaa Amerikaa asi aanfannaa jedha.Biyyitii hedduun tana irratti yaada akka akkaa qabdi.
Pirezidaantiin Amerikaa ummata daarii Mekiskootiin seera malee Amerikaatti baqtu dallaa sibiilaa km 3,000 taha jedhan jaaree ufi irraa dhowwuu fedhaa gaafa duula filannoollee tanma jedhe.Tana tolchuuf ammoo doolara biliyoona 5 mootummaa gaafate.
Pirezidaantiin Amerika ka durii Baraak Obaamaa ammoo Immanule Maarkoo deeggara.Pirezidaantiin Amerikaa ka ammaa Doonaldi Tiraampi ammoo Marine Le Pen deeggara.
Pirezidaantiin ammaa Ahmed Islam(Madobe), Anab Dahir, Mohamed Gedi, fi Mohamud Omar.
Pirezidaantiin Angoolaa,jaarsii ganna 74 akkuma tahu tahee ya ufumaa hujii irraa bu’ee biyyitilleen filannootti jirti
Pirezidaantiin Angoolaa Jose Eduardo dos Santos duruu ganna 38 biyya bulche filanno itti aantutti irratit hin dorgomu jedha
Pirezidaantiin Angoolaan kun ganna sadiin duratti eegii pirezidaantiin biyya sunii José Eduardo gara ganna 40 biyya sun bulche hujii irraa bu’een jennaan ufii itti dabre.
Pirezidaantiin Bulchiinsa Naannoo Benishaangul Gumuz Obbo Ashaadilii Hasan, daangaa yeroo torban tokkoo akka hidhattootni naannicha keessa socho’an harka kennataniif laatan xumuramus, hidhataan harka kennate tokkollee akka hin jirre Waajjirri Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Naannoo Benishaangul Gumuz beeksisee jira.
Pirezidaantiin durii Baraak Obaammlleen Tiraampi hojjachaa hin guddanne hujiiyyuu hin beekuuf hujiin harkatti baduutti jirti jedheen.
Pirezidaantiin Eertiraa Isaayyaas Afewarqi imaltuuf Finfinnee jira
Pirezidaantiin Federeshiinii waldaa kubbaa miilaa Addunyaa,FIFA, Giyaanii Infantiinoo Afrikaatti imaltu dhaqee.Imaltuu Afrikaa Kibbaatii fi Zimbaabuwee fixatee guyyaa dheengaddaa Ugaandaatti goree bulchootaan wal dubbate.
Pirezidaantiin filame sun Capitol kahee haga White House,manaa fi biiroo pirezidaantii Amerikaa haga karaa km 3.7 miilaan karaa Pennsylvania jedhan irra deemaa biiroo seena. Mirgaa fi bitaan marsii gammadaniif.
Pirezidaantiin isii Dos Santos nama horii ummataa nyaatee fuce ijoolleen isaalleen horuma kana nyaattee afaaniti haqate dhaabbilee mootummaa hedduu bulchuutti jirti.
Pirezidaantiin isii jaarsii ganna 74 dhiyoo tana hujii irraa bu’e,Dos Antos bulchoota mata jajjaboo addunyaanuu beettu keessaa tokko.
Pirezidaantiin isii Mouhammad Bohaarii filannoon duratti “Naayjeeriyaan biyya abbummaan erge mi’a fa’atee dhufee itti dhoobbu hin taatu,” jedhe Twitter ufii irratti barreesse.
Pirezidaantiin Itoophiyaa Dr.Mulatuu Teshoomeelleen gaafa Itoophiyaa fi Soomaleen wal aate sunitti galata Kaasiroon Itoophiyaa tolche waan dedhanii miti jedha.
Pirezidaantiin Itoophiyaa ka durii,Dr., Nagaasoo Gidaadaa Soolan nama waan heduun himan.Amma fulaa dhugaa jira. Bara Hagayya 22,1995 – Onkololeessa 8, 2001.
“Pirezidaantiin keenna ka ammaa kun hujii asi aantu hujii jabduuyyuu biyya teennaa hojjachuu hin dandeenne.dhukkuba hamaa Amerikaa irraa dhowwuu hin dandeenne. Jara keenna ka Amerikaa tun waan dhiifama hin qamne jedhe.”
Pirezidaantiin kirstaanaa Qaalee Hiywotii Itoophiyaa Doktor Iyyaasuu Eeliyaas mootummaan qaraayyuu adoo rakkoon harkaa nama hin baanee tohachuu male jedhe.
Pirezidaantiin kun akka paartii mormituu jettutti ammallee bara hujii isaa dheereffachuuf seera malee paarlaamaa biyya isaa horiin sossobachuutti jira.
Pirezidaantiin kun amma malaa fi maltee horii ummataatin balleessan diqqeessuuf hujiitti jira.Angoolaan biyya horii ummataa karaa hedduun balleessan.
Pirezidaantiin kun gaafa akimii dhaqee hujii tana itti aanaa pirezidaantiitti kennee deeme.Silaa torbaa lamaan duratti biyyatti deebihuu male.Taatullee waan pirezidaantii kana dhibee akimii geessaniif hin beenne.
Pirezidaantiin kun waraana Angoolaa dhaabsisee jedhanii faarsanillee biyya sun bara hedduu ufumatti qabaadhatee bulfachaa bahe.
Pirezidaantiin Lebanon Michel Aoun ariitiin kaabinee isaa kora yaamee warra balleessaa qabu akka malee adabuuf waadaa gale.
Pirezidaantiin Liibiyaa ka durii Mohaammed Gadaafii waraanaa isaa dhugeeffachuu didee diigee warra namaan fixan gara dhibii qaxarate jedha, Sulivaan.
Pirezidaantiin mana marii musliimaa Itoophiyaa Muftii Haaji Uumer warrii nagaa eegullee nagaa biyya eeguuf itti gaafatama qaba.
Pirezidaantiin Masriilleen qalblii jabduu Tiraampi jara biyya nagaa dhowwu irratti duuluuf qabuu jedheen faarsee waliin hojjachuuf waadaa galeef.Abdel Fattaalleen akkana jedhe.“Anaa fi Masrii yoma feetu cufaa ufi bira nu hin dhabdu.Jara biyya nagaa dhowwu irratti qabsaahuuf jabeennaa fi qalbii diriirteen waliin jirra.”
Pirezidaantiin moo’e ammoo dhuma ji’a kana keessaa biyya dhugaan bulchuuf kakatee hujiitti dabarra.Afrikaan Kibbaa eegii isiin demokiraasiin buluu jalqabdee warra kanatti bulche.
Pirezidaantiin naannoo Amaaraa haarahii Dr Ambaachoo Mokonnin.“Ani Ambaachoo Mokonnin itti gaafatama natti kennan haqqiin hojjadha.” Pirezidaanti kana kora kaabinee bulchiinsa naannoo Amaaraa dhiyoo tana itti jirtu irratti filatan.
Pirezidaantiin naannoo Oromiyaa duraanii - Obbo Juneeydii Saaddoo har’a biyya galan
Pirezidaantiin naannoo Somaalee kun wanjala gugurdaan himatan.Taatullee torbaan dabre keessaa eegii beellama mana hidhaatii deebiheen duubatti amala hamaamaa poolisiin wal dhabsiisu,ka mana hidhaatti deebihuu diduu fi waan heddu irratti argan jedha daarekterii darkterii daarekteroota wanjala biyyoolessa miidhuu tohatu obboo, Fiqaaduu Tseggaa yoo waan jiraa Finfinnee bilbilaan itti hime.
Pirezidaantiin Oromiyaa Shimellis Abdiisaa kora Gumii Gaayoo dhufee biyyaan wal mari’ate.
Pirezidaantiin Oromiyaa Shimellsi Abdiisaatii fi miilota isaa hedduutit kora kanatti dhufe.Warra kora Gumii Gaayoo dhufe keessaa Boorana Liiban. Aanaalee gammoojjii godina Gujii Bahaa jiran.
Pirezidaantiin OSFNA bara dhufuu Mekfiraa Haaji Ahmed Nuureeti.
Pirezidaantiin Paarlaamaa Awurooppaa hojjattootii paarlaamaa isaa ambaasaaddera Itoophiyaa Biraaselsi jiru waan Dr.Mararaa gaafannaan “warra biyya nagaa dhowwun” wal dubbateef hidhan jedhan jedha.
Pirezidaantiin Russian Vladimir Putin ammoo wannii dhossaa mootummaa Amerikaa ministerii haajaa alaa Raashiyaa Sergei Lavrov Tiraampi waliin dubbate dhossaa hin qabduu ragaa qaban konigireesii Amerikaatti erguuf xalayaa barreesse.
Pirezidaantiin Soomalee haarahii yoo waraanii Afrikaa amma Al-Shabaab Soomaalee irraa eeguutti jiru ganna dhufu achii bahe hadhuutit akka biyyitii ufi dandeettu tolchuuf waraana Soomalee jabeesse jaaruuf waadaa gale.
Pirezidaantiin Ugaandaa amma abbaa gadaa torbaati,ganna 76 ammallee bara 2021 bara hujii fixate.Gaafas itti deebinaan 84 taha.
Pirezidaantiin Ugaandaa, Yuweeri Musiveenii ammoo Tiraampi dhugaa dubbatee tanaaf isa jaaladhaa jedha.Amerikaan amma pirezidaantii jabaa argatteeyyuu jedha.
Pirezidaantiin US,Doonaldi Tiraampi gaazexeessitota biyya isaatiin nyaapha biyyaa,warra dhara odeessuu fi paartilee siyaasaa jedhee maqaa akka akkaatiin yaama.
Pirezidaantiin US ka durii Baraak Obaamaalleen guyyaa dheengaddaa fi guyyaa duraa Virgina Illinoi fi Indian oole.
Pirezidaantiin US ka durii Baraak Obaamaalleen guyyaa dheengaddaa fi guyyaa duraa Virgina Illinoi fi Indian oole.“Yoo akka US biyya abadatan,biyya garaa ballattu taatu feetan bahaa filadhaa,” jedha Obaamaan.
Pirezidaantiin US Tiraampi doolara bliyoona 2.5 kennuuf yaada dhiyeesse.
"Pirezidaantiin Waldaa Barnoota Oklahoomaa Alicia Priest, akka barsiisotii hiriira bahanii Kongireessii muddan gaafatte.""Ganna 11 caalaa bajata dansaa hin argannee haga waan gaafannee deebii argannutti hujiitti hin dachaanu."""
Pirezidaantiin Waldaa Kubbaa Miilaa Afrikaa[CAF) Ahmad waldaa isaa ya mindaa fudhachuu dide.
Pirezidaantiin waldaa manneen amantii wongela Itoophiyaa paaster Tsadiquu Abdoo warrii manneen amantii miidhuu hujii hin fakkaanne hojjate jedhe.
Pirezidaantiin Waldaa Wal-Gargaarsaa fi Misoomaa Maccaafi Tuulamaa Obbo Dirribii Damisee torban darbe Humnoota Nageenyaa Mootummaan reebamuu isaanii dubbatan.
Pirezidaantiin Yunaayitid Isteetis, eega taayitaa qabatanii haasawa jalqabaaf mana-maree yokaan Kogresii Yunaayitid Isteets duratti daheessaniin, adda-addummaa fi wal-qoodinsa siyaasaa biyyattii keessatti uumame araarsuutti fuuleffatan agarsiisa, jedhu – xiinxaltoonni.
Pirezidaantiin Yunaayitid Isteets – Baaraak Obaamaa, daawwannaa Kuubaa keessatti geggeessaniin, magaalaa Havaanaa keessatti Prezidaantii biyyattii – Raa’ul Kaasteroo wajjiin wal argan.
Pirezidaantiin Yunivarsiitichaa Dooktor Taaddasaa Qana’aa “Giddugalichi akka dhalootni haaraa waa’ee hangafoota isaa baruu gochuu fi Tsaggaayeewwan haaraa horachuuf gargaara” jedhan.
Pirezidaantiin Yunivarsiitii Amboo Dooktor Taaddaasaa Qana’aa haala yeroo ammaa Yunivarsiitiiwwan Itoophiyaa keessaa fi Yunivarsiitii Amboo keessatti mul’atu irratti Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin dubbatanii jiran.
Pirezidaantiin Yunivarsiitii Dambi Doolloo Doktor Lataa Tasfaayee, “Yunivarsiitichatti nagaan bu’ee, barana yeroo jalqabaaf barattoota 500 ol digirii jalqaban eebbisiisuuf hojjataa jirra” jedhan.
Pirezidaantiin Zimbaawee Rooberti Mugaabee haga ganna 40 biyya isaa bulchaa bahee ganna 93 gahee jennaan jaartii ufii,Grace Mugaabeedhaalchifachuuf itti aanaa isaa hujii irraa gusse.
Pirezidaantii Obaamaan galgala kana TV irratti bahee ummata Amerikaatti nagaa dhaamatee nama itti aanu,pirezidaantii Amerikaa 45essoo Doonaldi Tiraampii baallii dabarsa.
Pirezidaantii Oomar Al-Bashiir ganna 29 caala biyya sun irreen bulchaan bahe mootummaa isaa irreen irraa fudhatan.
Pirezidaantii Suudan ka durii, Omar al-Bashir mana murtii yakka addunyaa qoratutti kennanii himachuuf dubbii itti muran
Pirezidaantii Tiraampi ammoo “tun falala namaa hin deebinee, dharaa walti guuranii ragaa itti barbaaduutti jiraniidhara tana hinuma irra aannaa jedhee”jedhee dheekkamsaan dubbata.
Pirezidaantii US i hardhallee naqaashii itti yaamanii koree kongireesii Amerikatit himachuutti jiran
Pirezidaantii Waldaa AwurooppaattiMartin Schultz“Paarlamaaa Awurooppa Mana Diimokiraastii ka namii yaada akka akkaa keessatti wal dubbatuu fi wal caqasullee,” jedha.
Pirezidaantiiwwan Yunivarsitoota sadeenii, “Gama barnootaan, gama weerara Kooviid 19 ittisuu fi gama nageenyaan qophii barbaachisu xumurannee, guyyaa itti Ministarri Saayinsiifi Barnoota Ol'aanaa barattoota simadhaa jedhu eegaa jirra,” jedhan.
Pirezidaantii Zimbaabuwee Rooberti Mugaabee hardha irrumaan hujii irraa buusanii namii gammachuun lafa ciruutti jira
Pirezidaanti Lammaalleen akka Oromoon wal dhageettii,tokkummaa fi qalbiin injifannoo argatte jabaaffattu dhaamate.
Pirezidaanti Mulaatuulleen akka OMN fi miilotii isaa ogummaa qabanin demokiraasii jabeessaa, akka ummatilleen tokkummaan biyya guddisu nu gaafate jedha.
Pirezidaanti Nagaasoo bara 1943 Dambii Dooloo,Wallaggaatti dhalte. Bara 1995 haa 2001 pirezidaantii Itoophiyaa tahee hojjachaa bahe.Bara 2005 jalqabee ammoo paartii momituu fulaa bu'ee hojjcahaa bahee eegee siyaasaa ufi irraa dhiise.
Pirezidaanti Nagaasoon gaafa pirezidaantummaa irra jiru yuniverstii Finfinneetti barattootaa fi barsiisota Oromoo walti yaamee cunqursaa gudodo keessa jiraatanillee Oromoon saba bal’aa.Akka saba bal’aa itti gaafatama qabuutti akka obsa qabaatan gorse.”
Pirezidaantin Amerikaa Doonaldi Tiraampi Kooriyaan dubbii barbaaddee Guhaam tuxxee jennaan ibiddaa addunyaan takka argitee hin beenneen itti gadi nadheen bulchiinsa sun dhukkeessina jedhee dhaamate.
Pirezidaantin Amerikaa ka durii Baraak ObaamaaBiraaynati silaa jireenna isaa ka lammeessoo ka namii dorogmmii keessaa bahe jiraatu jalaqabuutti jira jedhe.
Pirezidaantin haarahii filame caasaa mootummaa jabaa qabaachuu,bulchiinsa mootummaa jabaaa yayyabuu fi nagaa naannoo Amaaraa qajeelchuu asi aanafadha jedhe
Pirezidaantin yuniveristii Hawaasaa Porofeeser Yoosef Maammoo ammoo “Kanneen hidhaman dhiisii kanneen hiriiraniiyyuu 20 hin caalan,”jedhaee,“ galgala yeroo ani saatii sadii irratti arge yoo baayyate,nama hiriira bahe 35 hin caalan...kaa dhaamanee fi hidhamelleen hin jiru,”jedha.
Pirezidaanti Obaamaan ganna 8n biyyaa bulchaa bahe Jimaata itti yaanu kana fxataa nama itti aanu Doonaldi Tiraampitti dabarsa.Gaafa nama hujii isa irraa fuudhu, Tiraampi Capitol Hill,Galma Walgahii Kongireessi Amerikaatti geegessee hagnoo itti kenna.
Pirezidaanti Salvaa Kiir Suudan Kibbaa Keessatti Akka Araarii Bu'u Gaafatan
Pirezidaanti Siisiin jara kanaan seera cabsitanii ‘taraarrii taakkitanii’ jennaan isanti hin dhiisu jedhe.
Pirezidaanti Tiraamoi ammoo poolisii hujii dansaatti jiran jedhee mormeef.
“Pirezidaanti Tiraampi amalaa fi adaba isaatti koree mana marii tana durattiin fide,horii ummata balleesseef himatan adara itti kennatn dabse,filannoo dhuftu irratti nama isaan dorgomu dharaan moohachuuf maqaa balleessii tanaan dhufe.”
Pirezidaanti Tiraampi ammoo akka Moore filatan ummata kadhate.”Bahaa Moore filadhaa.”
Pirezidaanti Tiraampi dhiibuma dhiibee Maaykil Paakk hujii bulchiinsa VOAtti himetti VOA akkuma durii hujii ufiitti hirkattee deemti moo asii achi afaan mootummaa Amerikaa taati jedhee namii yaaddahee wa gaafachuutti jira.
Pirezidaanti Tiraampi dhiyoo tana keessaa akkii mootummaan Kooriyaa Kaabaa itti deemuutti jiru doorisisii isaa waan itti callisuu malaanii mitii Tokkummaan Mootummaa biyya tana jabeessee adabuu baannaan wayitti hammaataa jedha.
Pirezidaanti Tiraampi dorgommii pirezidaantummaa irratti kutaa Joorjiyaatit hin moone. Akka bulchiinsii kutaa sunii filannoo innii sun qajeelchaniif bilbilaan gaafatee dhossaan sun addunyaatti gadi baate.
Pirezidaanti Tiraampi dubbii eda galgalaatti waan isaan himata maqaa hin dhoomne taatullee haasaa eda galgalaa irratti afi yaa’ii mana marii Amerikaa harka fuudhee dide.
Pirezidaanti Tiraampi dubbii kalee galgala #STOU State Of The Union irratti Kongireesii Amerikaatiif dubbateen karoora mootummaan isaa biyyaan bulchuuf qabu,waan egerii mootummaan isaa dubbatuu irratti dubbate.
Pirezidaanti Tiraampi eegii murtii tana labseen duubatti “ijoollee diqqeennaan asi dhufani amma nama guddaa tahan adabuu hin beenuu Amerikaan biyya carraa qabduu taatullee biyya seeraan bultu,” jedha.
Pirezidaanti Tiraampi embaasii Amerikaa lafa Waaqii ummata Jiwuuf kenne,Jerusaalemitti deebse,” jedhe Pompehoon.
Pirezidaanti Tiraampi guyyaa kanaan ulfinna Amerikaa itti agarsiisan jedha. “Seenaa keenna ummataa fi jabaa alaabaa keenna ulfeessee dhiiraa fi dhalaa waraana keennaatiin kabajanna.”
Pirezidaanti Tiraampi haasaa irraa bahee jennaan itti aanaa isaa, Miike Pensi dubbisee Afi yaa’ii Mana Maree Amerikaa Naansii Peloosii ammo harka fuudhuu dide.Paartiin Demokiraati haasaa pirezidaanti Tiraampi kana hin jaalanne.
Pirezidaanti Tiraampi ibsa waajjira mootummaa isaa White House keessatti kaabinee isaa waliin walii galtee Israahelii fi Suudan labse.
Pirezidaanti Tiraampiif ammo tun siyaasaa demokriaasii Amerikaa boolla irraan martu jedha.
Pirezidaanti Tiraampii fi bulchiinsii isaa filannoo Amerikaa bara 2016 faaydaa keessaa argachuuf Raashiyaan wal qarqaaranii filanno tana pirezidaantummaa tana borcaa bahe jedhanii himachaa bahan.
Pirezidaanti Tiraampii fi jaartiin isa Melaaniyaa waliin lafa lolaan nama kuma hedduu keessaa baqachiise tana dhaqee laalee bulchoota lafaallee waliin mari’ate.
Pirezidaanti Tiraampii fi Joe Biden nama paartii isaanii fulaa bu’ee senetii tahuuf dorgomu deeggaruuf Joorjiyaa jiran
Pirezidaanti Tiraampii fi miilotii isaa dhiyoo tana Ilaan Oomar yo Amerikaan sii hin “biyya dhufteefitti deebi’i” jechaa bahan.
Pirezidaanti Tiraampi imaltuu London fixannaan acumaan imaltuu dhibiif Faransaayii Ireland dabree qophii waraana addunyaa itti wal gargaaranii Nazi Faransaay keessaa baasa,D-Day keessa oola.
Pirezidaanti Tiraampi,jaartii isaa, pirezidaanti Obaamaa fi nama hedduutti garee kubbaa miilaa Amerikaa tana galateeffatee jajjabeesse.
Pirezidaanti Tiraampi jara wal dorgomuutti jiruun jara qoosaaf dorgomu jedhe.
Pirezidaanti Tiraampi Jerusaalem teessoo mootummaa Israahel jedhee labse biyya hedduutti irratti dide
Pirezidaanti Tiraampi kaardii lakkahuun seera malee tursanii seeraan gaafanna jedhee ture. Laftii amma akkana eegaa bahan Pennsiliveeniyaa,Wiskons, Joorjiaa, Arizoonaa fa.
Pirezidaanti Tiraampi kalee dorogmmii filannootiif lafa waan jabduun qaabatan Tulsaa Oklahoomaa,bara 1912 keessaa qabeenna nama gurraachaa gubanii balleessanii nama hedduu itti fixan dhaqe.
Pirezidaanti Tiraampi kalee Pensilveeniyaa,North Carolina, Michigan, fi Wisconsin keessa oole.
Pirezidaanti Tiraampi Kenosha, Wisconsin dhaqee poolisiin wal mari’atee qabeenna badellee laale
Pirezidaanti Tiraampilleen achuma gaara sun biratti faaruu alaabaa biyyya isaa STAR SPANGLED BANNER jalqabsiise.Seeraa fi heera Amerikaa eegaa biyya bulchina jedhee karoora duula filannoo isaa ta itti aantu himate.
Pirezidaanti Tiraampillee sanbata dabre nama hedduu baafatettiFiloridakeessa oole.Filooridaan lafa bakka buutota ummatii filalee(Elelctoral voters) pirezidaanti filattu hedduu qabdu.
Pirezidaanti Tiraampi maqaa dhaaba daldala isaalleen biyya alaallee qaraxaa fi horii hedduu guurrachuutti jira jedhaniillee himachuutti jiran.
Pirezidaanti Tiraampi marroo lammeessoof dorgoma itti aanaan pirezidaantii Amerikaa ka durii Joe Biden Tiraampiin wal dorgomuutti jira.
Pirezidaanti Tiraampi nama mari’atee dubbii fixu ufiin jedhu taatullee mariin Vetnaam Hannoohi irratti Tiraampii fi bulchaan Kooriyaa Kaabaa,Kiim Uun womaa irratti wali hin galle.
Pirezidaanti Tiraampi tana waliin marroo lama seera cabsuun kongireesiin himate.Tiraampi waan himataniin kana yaayyuu mormate.
Pirezidaanti Tiraampi torbaan kana hujiif London deema namii seeraan isa gargaaru Pat Cipollone ammoo yaamicha kana ya dide.
Pirezidaanti Tiraampi torbaan tokko keessatti bara hujii fixate.Paartiin Demokiraati pirezidaanti Tiraampi waajjira kongireesii Amerikaatti hiriira yaame qabeenna balleessee seeraa guddaa cabse jedhanii himachuutti jiran. Wannii himatniin kunimpeachmentjedhan. Nama biiroo mootummaa guddoo keessa hojjatu seera base himatan.
Pirezidaanti Tiraampi waan kongireeessiin irratti walii gale kana mallatteessuuf eeguuti jiran.Rippaabilikaanii fi Demoraati hori kana eenuu akka argatuu fi hagam akka argatan wal falamaa bahan.
Pirezidaanti Tiraampi yoo barii toleef lammeeffatee Amerikaa bulcha tahuu baanaan nama itti aanutti irraa fuudha.
Pirezidaanti Tiraampi yoo dhiyoo tana maanugdoota Filooridaatiin walti dhufelleetti barii koronaa itti moo’nnu yaayyuu dhiyaate jedheen.
Pirezidaanti Tiraampi yoo hedduu Tokkummaan Mootummootaa Amerikaa irraa horii guddaa ballessuutti jira jedhee doolara miliyona 75 irraa kutuuf Ebla dabre keessaa dubbate.
Pirezidaant Maakroon waraana Amerikaa Faransaay bilisoomsuuf lubbu ufii kenna jedhe galateeffate.Lubbuu warrii kennetti Awurooppaa fi Faransaay jijjiire.
Pirezidaantota Amerikaa jiran abran;Jimmy Carter,Bill Clinton,Barack Obama, George Bush fi Donald Trump faatilleen yaadannoo tanaaf mana amantii kiristiyaanaa DC, jiru National Cathedral jiru dhufani reefa geegessan.
Pirezidaantoti Amerikaa akka Tiraampi kana himatan Andrew Johnson fi Bill Clinton. Jara lachuu Mana Marii Amrikaatit hiamte taatullee Senetiin tana irratti walii hin galle.
Pirezidaantotii Jibuutii fi Eertiraalleen kora itti aanutti walti dhufanii akka dansaa wal haasahuuf koratan.
Pirezidaatiin abbaa biyyaatii akka innii paartilee siyaasaa walti fidee demokiraasii guddisan gaafanne jedha.
Pirezidanatiin Suudan Kibbaa Salvaa Kiir itti aanaa isaa Rick Machaar mootumaa narratti gara galchuu fedhe jedhee hujii irra buusee namii gosaan wal qoodee waraanaa walti baafatee nama miliyoona 3 fi kuma 600 baqatu tolche.
Pirezidantiin Iraan Hassan Rouhani murtii Tiraampi tun muraa qajeeltuu mitii seera hin qamne nama dallansiiftuu fi balaa qabdu jedha.Musliimii murtii Islaamatti dhufte tana ufii diduuf kahuu male jedha.
Pirezidantiin Itoophiyaa duraanii Dr.Nagaasoo Gidaadaa biyya Jarmanitti wallansarra osoo jiranii, Sanbata dabre, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Ebla 19 bara 2011 du'aan boqotan.
Pirezidantiin Itoophiyaa duraanii Dr.Nagaasoo Gidaadaa Du'aan Boqotan
Pirezidantiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa labsii yakka ‘Cyber’ ka qunnamtii Interneetiin raawwatamu to’atu raggaasisan. Labsiin kaleessa darbe kun namootni yoo odeeffannoo haqa hin taane karaa Interneetii ykn qunnamtii adda addaan bittimsan adabbii waggaa lamaa yookiin qarshii Keeniyaa Miiliyoona shan irratti murteessa. Barreessitootni Odeeffannoo Interneetiin raabsan mirga odeeffannoo argachuu irraan miidhaa geessisuu mala jechuun yoo labsii kana qeeqan, Ministirri Odeeffannoo fi Teeknoolojii biyyattii garuu, labsiin kun mirga odeeffannoo argachuutti ka bu’u miti jechaan deebii kenneera.
Pirezidantii Obaamaa fi haatii warra isaa Misheel Obaamaa:Muhaammad Alii nama addunyaa raase jedhanii dabalan.Jaba akkana beekuu keennaafuu galata waaqaati.
Pirezidanti Tiraampi dira Dalton dhaqe akka ummtii bahee nama warra paartii isaa keessaa dorgomu David Perdue fi Kelly Loeffler filatu jajjabeessaaf.
Pirezideentiin biyyatti murtee kana nan kabaja malee hin fudhu jechuun jimaata ibsa erga kennaniin booda, galgaluma sana Abbootii Alangaa Murtee kana kennan jechaan tuquun isaanii Waldaa Abbootii Alangaa keeniyaarraa mormii isaaniinitti kaaseera. Biriyaan Kaaheembaa Gaggeessaa Waldaa Abbootii Alangaa keeniyaati. Isaanis ibsa waldaa isaanii bakka bu’uun kennaniin, lammileen biyyattii fi namooti siyaasaa Abbootii Alangaa maqaa xureessuurraa akka of qusatan gaafatan.
Pirezideenti Keeniyaattaan dubbii kaleessa dubbataniin, duulli isaan malaammaltummaa irratti jalqaban firoota baayyeen akka walitti isaan buuse tahus, biyyaaf jecha akka ittuu itti fufan himaniiru.
Pirezidentiin Faransaay Imaanu’eel Maakroon Keeniyaa daawwachuurra jiru. Maakroon kaleessa Naayroobii seenanii, Pirezidentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa wajjin mariyatanii waliigaltees mallatteessanii jiru.
Pirezidentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa mootummaan isaanii hojii farra malaammaltummaarratti jalqabe akka itti fufu himani.
Pirezidentiin Keeniyaa yeroo kana dubbii dubbataniin, ‘Keeniyaan gama diinagdee, daldalaa fi Tuurizimiin biyyooti lamaan akka walitti siqaniif ni hojjettii jedhan.’
Pirezidentiin Sudaan Kibbaa Saalva Kiir daawwannaa guyyaa lamaaf Keeniyaa jiru.
Pirezidentiin Yunaayitid Isteetis Doonaald J. Traamp Muummicha Ministaraa Itiyoophiyaa Abiy Ahimed waliin waa’ee xayyaara Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa Balalii E 302 Dilbata dabre kufee caccabee bilbilaan dubbatanii jiran.
Pirezidentiin Yuunaaytid Isteetis duraanii Baaraak Obaamaan daawwannaaf Keeniyaa jiru. Dilbata kaleessaas Prezidentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa waliin ka mariyatan yoo tahu, waaree booda ammoo dursaa garee paartii mormituu Raayilaa Odiingaa duukas wal arganii jiru.
Pirezident keeniyaattaan murtee kana mormus waan manni murtee jedhe nan kabaja jedhaniiru.
Pirezident Maakroon Daawwii Isaanii Afriikaatiin Keeniyaa Jiru
Pirezident Traamp Muumicha Minstiraa Itoophiyaa Abiy Ahimed Bilbilaan Dubbisan
Pirezi., Naayjeeriyaa Mohaammaduu Buhaarii fayyaa dhabee ji’aan duratti akimiif Londonittiin dabran ammallee hin galle
Pirezi.,Tiraampi imaltuuf Biriteyin jira bulchootaa fi maatii nugusaatiin wal mari’ate, nama kuma hedduutti hiriira mormi itti bahellee
Pirezi. Tiraampi imaltuuf Faransaay jira, achumaan awwaala waraana Amerikaa lola addunyaa lammeessoo irratti dhumate Normandy jiru laale
Pirez., Joe Biden bultii 100 keessatti nama Amerikaa miliyoona 100f qorsa Koronaa kennuuf hujiitti jira
Pirez.,Kuubaa dhiyoo du’een kaan ‘badaa harkaa dhiigaa’ jedha kaan ammoo ‘tokkicha dhibbaan hin jijjiirre’ jedha.Isan eennu jettaniin?
Pirez.Obaamaan bara hujii isaa ganna saddeettan guyyaa 10n duubatti fixataa galgala kana nagaa dhaamata
​Pirez. Obaamaan demokirasin Amerika gama mala jireennaatii fi gama nama akka namaatti walqixxee laaluu dhabuutti balaa keessa jirti.
Pirez.Obaamaan imimmaan xuruurrachaa nagaa dhaamatee ‘abdiitti jira’ jedhee jaalalaa fi tokkummaa labse
Pirez.Obaamaan Mana Maree Yunaaytid Isteetsif Hasahaa ogga ogaan Dhihaatu Kaleessa Taasise
Pirez.Oromiyaa:Godinoota Jeequmsi itti ka’etti ummatii jireenna ofiitti deebi’aa jira galatni ka hawaasaafii fi seera eegdotaati
Pirez.Tiraampii fi itti aanaan pirezidaanti Obaamaa ka durii,Joe Biden duula filannoo US 2020f goinda Iowa keessati walti dhufan
Pirez.Tiraampi Kooriyaa Kaabaa irratti mari'achuuf seneteroota Amerikaa cufa White House keessatti yaamee mariitti jiran
Pirez.,Tiraampi seera malee hojjachuu fi dhibaachuu isaa qorachuutti jiran. ‘Innii ammoo ‘Kun falala nama jala maruu hinuma moo’anna!’ jedha
Pirez.US haarahii Iftaan kakatee hujii jalqaba,nama kuma dhibba hedduutti hiriira mormiitiif itti yaahuutti jira
Pirimiyeer Liigii Ingiliiz itti jiran Aston Villa Fulahm 3-0 irraa galchite Lesester Sitiin Manchester Sitii 5-2 eegee dhaabsifte
Pirojektiin deebisanii ijaaruu dirree masqaalaas ayyaanichaaf akka qaqqabu tu ibsame.
Piroojektiiwwan jallisii 9 kan ijaarsarra jiran yoo tahu, piroojektiiwwan haaraa sadii ammoo ijaarsisuuf dhaabbilee ijaaran waliin waliigalteerra gahameera jedhan, Injinar Saamu’eel.
Pirz., Afrikaa Kibbaa,dubbiin itti owwuutti jirti Muddee dhuftu keessa itti gaafatamummaa paartii isaanii, ANC irraa buusuuf jala jiran
Pirzidaanti Tiraampi waan hujii irraa buusuu fa dandahaatiin himachuutti jiran
Pirz., naannoo Somaalee ka durii, Abdii Mohaammad daawwitii fi balbala mana hidhaa caaccabsee 'adoo danda'ee miliquuf malate'
Pirz.,Tiraampi bajata kongireesiin koronaa irraa biyya dandamachiisuuf walii gale doolara tiriliyon 2.3 yaayyuu mallatteesse
Pirz. Tiraampi walii galtee Israahelii fi Suudan mirkansee marii hidhaa Abbaayaa irratti waan jabduu jedhe
Pistorius Denied Right to Appeal Murder Conviction
Pitarsburg keessatti immoo 130 caalaatu hidhame.Namoonni kuma 3 caalaan magaalaa adda addaa keessatti hiriira mormii kana ba’anii jiran.
Piyeer Nikurizizaan aangoo irra turuuf jecha yaaliin godhan waggoota darban shaniif aangoo irra kan isaan turse ta'uus lammiwwan biyyatti kuma 300 biyya isaanii gadhisanii akka dheessan dirqisiisee jira.
Piyoong yaang marii dhimma niwkileraa itti fufuuf fedhii akka hin qabaanne ennaa ibsaa jirtu kanatti prezidaant Doonaald Tramp marii ka biroo hoogganaa kooriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin geggeessuuf qophee ta’uu dubbatan.
PLANETgugurdoon beekaman sagal.Tattana keessaa ta akak malee lafa irraa fagoo jirtu PLUTO.NASA,Dhaabii Qorannoo Hawaa fi Qilleensa Amerikaa Pilaaneti tana cufatti rokkeetti ergee qorachiise.
Plot Mhako, the artistic director of Harare-based Jibikila Dance Trust, joins the Youth Forum to discuss his current tenure as a 2015 Mandela Washington Fellow. Mhako is among 499 young African leaders in the U.S. on the prestigious fellowship, and is currently stationed at Tulane University in New Orleans. His organization, Jibikila Dance Trust, founded in 2007 ,promotes popular youth culture for engagement and development offering wide ranging programing around arts training, mentorship and life skills in the face of HIV, unemployment and drug abuse.
PLUTO:Ji’a shan qabdi taatullee ka akka dansaa beekan Charon.Ganna 248 marro tokko adu irra marti.Laakkuma bultee kaatuun aduu irraa fagaachaaa deemti.Adu irraa fagaachaa deemnaan ammoo cabbii qofa tahuuf deemti.Yoo isiin akkas cabooftee dhqanii hujii saayinsi keessatti hojjachuun dhiba taati.
Plutonhaga jedhan caalaa taate argamte.New Horizons ta Institiyuutii Qorannoo Kibbaa Dhiyaati km 478 ulfaatti.
Poland: Holocaust survivors honored, victims remembered 71 years after Auschwitz death camp liberated
Police in Nairobi Break Up Opposition Protests
Police in Washington on Monday arrested Henry “Enrique” Tarrio, the leader of the Proud Boys
Poliisonni ulaa gara Hoteela Hiltoon itti seenan cufuun Gazexxessaa Iskindir fi hirmaattoota kaneen biraa akka deebi’an godhan jedha Amnestiin.
Polisii adiin kun Flooyids irra daqiiqaa 9 jilbeenfatee akka turee fi Flooyids afuura baafachuun dadhabe jedhee ennaa inni dubbatu polisichii immo isatti wacaa akka ture vidiyoon kun agarsiisa.
Polisii fi Abukaatoon wali-wajjin yakka qorachun, yeroo gabaabaa keessatti murtii kennuuf gargaara, jedhu presidaantiin mana-murtii walii-galaa Oromiyaa Obbo Taaddelee Nagishoo.
Polisii fi waraanni Meeksikoo mucaa maatii sana jalaa bade tokko barbaachaa akka jiran ibsamee jira.
Polisiif maallaqnii ramadamuu fi aangoo humnaan gargaaramuu polisoonni qaban jijjiruuf tarkaanfiin dabalataa fudhatamuu qaba kan jedhutu jira.
Polisii Joorj Flooyids Ajjeesuun Himatamee Irratti Murtiin Kennemuuf Jira
Polisiin akka isaan addaan faca’an eega gaafatee booda dura dhaabannaa mudateen hirirtonni waan adda addaa polisootatti darbatan . sana booda polisoonni waan biifaman gargaaraman.
Polisiin akka jedheetti haallii uumamee ture salphaadha jechuu isaa ibsanii hogganooa siyaasaa kanneen dhiyeenya kana hidhaman Iskindir Naggaa, Baqqalaa Garbaa, Jawaan Mohammad dabalatee kanneen biroos haasofsisuu isaanii dubbatan.
Polisiin akka jedhutti dargageessi Habtom Walda Mikaa’eel Zerom jedhamu kun Dilbata darbe shakkamaa isa lammataa se’uun ajjesan.
Polisiin akka jedhutti eegdoota Jawaar Mohammad fi polisiin kan walitti bu'an yoo ta'u kunis reeffa Haacaaluu Hundeessaa gara Ambootti geeffamaa yeroo tureetti akka ture ibsamee jira.
Polisiin akka jedhutti haleellaan kun musleemoota irratti kan qiyyaafate ta’uun ifa dha.Kanaaf akka haleellaa shoroorkaatti ilaalama jedhan.
Polisiin akka jedhutti nama 53 tu masjiida sana keessa ture.Mummichi ministeera biyyatti haleellaa shoroorkaa musleemoota irratti gaggeeffame ittiin jedhan balaaleffatanii jiru.
Polisiin biyyattii akka jedhutti aangawoonni nageenya biyyaa shakkamaa sana marsanii eega turanii booda suparmarkeetii inni keessatti namoota iggitee jiru cabsanii seenuun hidhataa sana ajjesan.Faransaayiin erga bara 2015 as yeroo hedduuf haleellaa shoroorkeessotaaf waan saxilamteef jecha of-eeggannaa sadarkaa olaanaa irra jirti.
Polisiin Bulchiinsa Naannoo Haararii Qaama Nageenyaa Jabaa Ijaaruuf Karoorfachuu Beeksise
Polisiin bulchiinsa naannoo Haararii raayyaa ofii marsaa lamaan leenjiif kan seensisuu ta’uu beeksisee jira.
Polisiin Dilbata darbee kaasee barattonni mormii dhageesiisan meshaa ofii hojjatan lafa kaa’uun balbala tokko qofaan akka ba’aniif ajaja kennee ture.
Polisiin Dirree Dhawaa Shakkamtoota Hidhamanii Turan Gad Dhiise
Polisiin Fuad Hassen jedhamu kan barsiisaa mohammed bira mana kireeffatee jiraatuutu ajjechaa kana eega gaggeessee booda dhaqee aangawootatti harka kennate. Jiraatonni dubbisne ajjechaa rawwatameef sababaa adda addaa himaa kan jiran ta’uus aangawoonni garu qoratamaa jira jechu bira taranii waan ibsan hin qaban.
Polisiin halkan qabuuf yaaliin godhe eega fashalee booda mooraa prezidaanticha duraanii haleeluun deggertoota prezidaanticha duraanii waliin dhukaasa banameen hedduun mada’anii qabame.
Polisiin jara achii akka gadhiisan gochuuf bishaan ujummoo fi Gaaza himiimaansu biife.Heerri akka foyya’ee caasaan sagalee wal gitu akka jiraatuuf yaada dhiyaate paarlaamaan fudhatama dhabsisuu isaatu mormiin jalqabamee guyyaa 4 lakoobsisee.
Polisiin kanneen gocha kana gaggeessan jedhaman to’annaa jala olchuu ibsee jira. Haga ammaatti ragaan argameen sidaan kun dogoggoraan diigamee amantaa jedhu qabu.
Polisiin Kirgiiyzistaan Prezidaantiin Duraanii Hidhee Jira
Polisiin magaalaa Kinoshaa ibsa baaseen namnii sadaffaan madaa'ee hospitaala kan seene ta'uus lubbuu isaaf kan sodaachisu miti jedheera.
Polisiin magaalatti haala kanaan namooni lama ajeefamanii argamuu ibsee shakamtoota tohannaa jala oolchee ka qorachaa jiru tahuu beeksisee jira. Gabaasaa Muktaar Jamaal dhaggeeffadhaa.
Polisiin Moskoo keessatti hiriirtoota irratti waan akka mimmixaatti ija bubuu bifee jira.
Polisiin Nama Ajjesee Angawootatti Harka Kennee Jira. Jiraattotaa fi aangawoota
Polisiin namoota balleessaa ituu rawwatanii ifaa iafatti qabee ittiin jedhees to’annaa jala oolchuu isaa kan ibsamee yoo ta’u qaamonni kaayyoo siyaasaa dhokotaa ta’e fixaan baasuuf sosso’an gocha isaanii irraa akka of qusatan hubachisee jira.
Polisiin Oromiaa akka heeraa fi seera biyyatti irra ka’ametti nageenya naannoo ofii eeguu ykn tiksuu irratti bobba’ee carraaqqii gochaa akka jiru ibsanii kun waan duruu barreefamaan lafa ka’ame hojii irra olchuu malee waan haaraa uumamee hin jiru jedhan.
Polisiin Oromiyaa hidhamitoota Manni Muritii wabiin akka gadi dhiifaman muriteesse tokko tokko seeraa ala mana hidhaa keessa turisiisaa jira jechuun Abukaattoonni seeraa hidhamtootaa Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Polisiin qorannoo isaa akka xumureetti sirnii awwaalcha isaanii kan xumuramu ta’uun ibsameera.Gabaasa guutuu dhaggeefadhaa.
Polisiin Raashiyaa hogganaa mormituu kan ta’e Alexei Navalny fi deggertoota isaa hidhanii jiru.Isaanis prezidaantii Raashiyaa Vladmir Putiin fi wal taatoota isaanii irratti har’a hiriira mormii ba’aa turan.
Polisii Oromiyaa: Ergama Itti Bobba’aniin Ala Nama Ajjesuun Seeraan Ala
Polisii Yunaaytid Isteetes waan jijjiramuu qabu kan ilaaleen yaada dhiyaate ilaalaa jiran.
Polisin Federaalaa bulchiinsa naannoo adda addaa keessatti dhaabbattoota mootummaa, daandilee gurguddoo,Yunivarsitiiwwan, ulaa sakatta’aa tokko tokkoo fi kanneen biroo eeguuf maadheffatee akka jiru ibsan. Ta’uus garu imala itti bobba’ee kana bira darbee akka dhiyeenya kana shaashamannee keessatti ta’e nama ajjesuun seeraan ala jedhan Jananaraal Dachaasaan.
Polisonni qorannoo gaggeessan garuu kun soba jechuun morman.
Polisonni tarkaanfii hamaa fudhatan iyyuu hiriirtonni kuma hedduun guutummaa biyyatti i keessatti yaa’anii “guyyaa aarii ofiii ba’uu ” jechuun moggaasan irratti hirmaatan.Gaaffiileen ijoon dhihessan heerri haaraan akka ba’u/ hidhamtonni siyaasaa akka hiikaman/ musleemoota shi’aa irratti logiin gaggeefamu akka dhaabatu akkasumas lammiww -aan biyya biroo/ lammii Baahreen gochuun ha dhaabatu kan jedhu ture.Waaltaa waa’ee mirga dhala namaa kan Bahree -niif itti aanaa prezidaantii kan ta’an Naabeel Rajab haala guyyaa guutuu gaggeefamaa oolee nagaa ture, hiriirtonni dhagaas ta’e kan biroo hin darbanne jedhanii, garu poolisonni tarkaanfii kaleessa galgalaa kaasee fudhataniin gara Hospitaalaatti kan geessaman jiru jedhu.Kanneen biroon hedduun hospiitaala geessamuu hin dandeenye, sababiin isaas takkaa mana yaalaa seennaan mootummaan qabee isaan hidha.Wixata kaleessaa waaree booda naannoo shi’atonni jiraatan keessaatti dhukaasi dhaga’amaa oole.Uummata Bahreen 100 keessaa harkii 70ni shi’atoota ta’uun beekamaa dha.Garuu mootumaa biraa bu’a argachu qabnu dhorkamne jedhu.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Polisoonni biyyatti hiriirtoota addaan bittineesuuf jecha rasaasaa fi gaaza himiimaansu gargaaramanii jiru.Hiriirtoonni kun filannoo Prezidaantii kan Dilbata dhufu gaggeeffamu naannoo tokko tokkotti akka turu murtaa’uu isaa mufachuun kanneen hiriiran turan.
Polisoonni Keniyaa shan har’a kokolaataan ittiin adeemaa turan irratti gareen hidhattoota al shabaab haleellaa geesiseen ajjaefamuun beekamee jira.Angawoonni akka jedhanti polisoonni sadii fi qondaaltoonni gameeyyiin polisii lama ituu gara biyyatti gama kaabaa Mandheeraatti imalaa jiranii naannoo daangaa Somaaliyaatti haleellaan kun irratti gaggeeffame.
Polisoonni siviloota yeroo qunnaman walitti dhufeenya qaban kan waraabu kaameeraa kuma shantama bituuf akkasumas polisootaaf leenjii dabalataa akka argatan gochuuf mootummaan Doolaara Miliyoona hedduu akka ramadamuufis gaafatanii jiran.
Polisoonni Speen shanii fi kan Morookoo shantamnii godaantoota kana waliin walitti bu’anii kan mada’an yoo ta’u kanneen keessaa kudhan akka hamaatti ta’uun beekamee jira.Mootummaan Speen akka jedhutti godaantoota keessaa lama hospitaalaa magaalaa Ceuta kan Speen seenuun wal’ansa fayyaa akka argatan ta’eera. Kanneen biroon garu gara Morokootti deebifaman jedha.
Politico says support for Republican presidential front-runner Donald Trump is deeper than party mainstream members would like to admit and preventing a path to nomination will be difficult.
Pompeewo torban dabree Televiziyoona ABC jedhamu waliin gaaffii fi deebii gaggeessaniin waa’ee bilbiilaan dubbatan jedhame Sanaa ifa hn baasne.
Pompeeyoon kaleessa ibsa kennaniin barattoonni kun gootota lammiiwwan Chaayinaa ti jedhanii Chaayinaan caasaa addunyaatti makamtee hawaasa wal danda’uu fi daran ifaa ta’e ni qabaatti jedhanii kan abdatan ta’uu dubbatanii abdiin sun garuu ennaa ka biyya paartii tokkichaa taate Chaayinaan dhiittaa mirga namaa to’achuu dhabde dibisbisaa’e jedhan.
Pompeeyoon Twitarii ofii irratti akka barreesantimummicha ministeera Abiyyi Ahamd haasofsisuu koof gammadeera jedhan.
"Pompeeyooon fuula twitter isaanii irratti,"" muummicha ministeeraa Itiyoopiya waliin kan ani dubbadhe yoo ta’u waraansi Tigraay keessatti jalqabe martinuu akka dhaabatu, mariin akka jalqabamuu fi gargaarsi namoomaa walaba ta’e akka dhaqqabu yaadachiiseera"" jehuun barreessan."
Pompeon irbaata dhimma hojiiin wal qabate kaleessa biilsa waajjira haadhoo tokkumma mootummootaa cina jiru keessatti Kim Yon Chol waliin qooddachuu isaanii beeksisan.
Pompeon Itoophiyaan nagaa Somaalee, Suudanii fi Suudan Kibbaa eeguuf qooda isiin qabduuf galateeffate.
Pompeon marii tana fixannaan Itoophiyaatti dabraa,Sawudi Arebiyaa fi Omaanitti itti aana marii biyya sagaliitiif biyyaa bahe.
Pompeon tana maleellee bakka buutota amantii Itoophiyaatiin faayidaa amantiin demokiraasii biyyaa keessaa qabaattuu fi wal dandahanii waliin jiraahuun qabdu irrati wal haasahan.
Pompeo-n waadaa Kim baatii darbe ennaa gumii Singaapoore odolattii Kooriyaa nuklera irraa qulqulleessuuf seenan akka to’atan Prezidaant Doonaald Traampiin ramadaman.
Pompeoon miseensota koree kanaaf akka himanitti aangoo isaanii yoo mirkanaa’eef diplomaasummaaf cimsanii nama falman ta’uu isaanii dubbatani.
Pompeo: US to Designate Yemen’s Houthis a Terrorist Organization
Pompeyoon akka jedhanti dhuma torban darbee walakeessa halkanii haleellaa misaa’eelaan gaggeeffameef Iraantu itti gaafatamtuu dha kan jedhu yaada hedduutu jira.
Pompeyoon Hagaya 23-28tti Baahireen, Tokkummaa Emireetota Arabaa fi Sudaan kan daawwatan yoo ta’u, dhimmi Iraan ilaalchisee dhimmootii nageenya naannoo fi hariiroo Israa’el naannoo sana keessatti qabdu mari’achuun mata duree ijoo kan ta’u ta’uun ibsamee jira.
Pompeyoon muummichi ministeeraa Sudan Abdallaa Hamdok fi dura taa’aa mana maree mootummaa ce’umsaa sudaan jeneraal Abdel Fattah el Burhaan waliin wal arguuf jiru.
Pompeyooon hoogganaa Itiyoopiyaa kana waliin marii geggeessuuf dhiisuun hin beekamin jira.
Pompiyoon duraan Diploomaatoota fi hogganoota daldalaa kanneen Mooskoo keessaa waliin har’a wal arguuf karoorfatanii turan.Garu
PoogbaanManchester Unitedtaphataa akka bara 2016tti mindaan isaa paawondii miliyoona 15.6.Mario Mandukziikubbaa namicha Faransaayii goolii eegu balbalauma goolii duratti irraa buufatee galfate.Ivaan Periskiitti galcheef.
Pooisiin Finfinnee ibsa tuuta oduu kennuuf IZEMAN waame ugguree jira. Dubbi himaan paartichaa Naatinaa’eel Feleqee gaazixeessotaaf akka himanitti paartichi ergaa isaa mala ka biroon uummataan ni ga’a jedhan.
Poolaand keessaa immoo kan haaraa filatame paartiin safuutti cichuu fi kan murtii haqaa waa’ee baqattoota qubachiisuu ilaalchisee walii galtee Awrooppaa keessaa ba’uu akka malu akeekkachiise.
Pooliisiin sun yakka jjeechaan himatamuun hidhamee jira. FBIn dhiittaan mirga namaa raawwatamuu isaa qorataa jira. Poolisoonni sadii bakka sana turaniis deggersa godhan jechuun himatamanii to’annaa jala jiru.
Pooliisin Keeniyaa Iyeeyyii Naayirobii Irratti Ajjeechaa Seeraan Alaa Geggeessa Jira Jedhame
Poolisii Amerikaa yoo viidiyoo kaameraan qomattit naqatani yaahan.Waan jari hojjate suniin tohatan.
Poolisii Amerrikaa nama gurraacha woma fedhan tolchan jedhanii himatan. Rakkoo bara dhibba hedduu turte.
Poolisii biraa deebiin argamuu dhabus komiishinni mirga namaa fi boordiin filannoo Itiyoophiyaa iyyata paartilee kanaa barreeffamaan argachuu isaanii mirkaneessaniiru.
Poolisii Federaalaatti daayrikterri quunnamtii uummataa obbo Jeelaan Abdii VOAf akka ibsanitti hojiin shakkamtoota to’annaa jala oolchuu cimee itti fufa.
Poolisii federalaa ,abbaa alangaa addaa Poolisi naannoo Amaaraa fi dame nagaa hedduutti jara kana waliin qorachaa bahe.
Poolisii fi angawoonni naga eegumsaa dho’iinsi sun erga dhaqqabee booda naannoo Manhatan marsan. Bulchaan New York Andrew Cuomo balaan itti aanee jiru kan hin jiraanne ta’uu jiraattotaaf mirkaneessuuf bakka sanatti argamaniiru.
Poolisii fi bulchootilleen ummata iyyatee gargaarsa gaafate dafanii yeroo isaan hin dhaqqabinitti jira dhufanillee dhaabatanii yeroo ilaalanitti jira jedha gabaasii kun.
Poolisii fi kanneen ijaan argan akka jedhanitti namoota haguuggii kaayyatantu waajjira gaazexaa Sanaa har’a ganama weeraruu dhaan utuu hin miliqin dura dhukaasa banan. Kanneen du’an keessaa poolisoonni lama jiraachuunis gabaasamee jira.
Poolisii Fransaansaayiitti fulaa nama sunii fi miilotii isaa itti dhokatan Fransaan gara baaddiyaa dhaqee barrraaqaanu mana isaa marsee nama lama keesatti fixe.
Poolisii hedduu fi mirgaa fi bitaa isiillee dallaa dhagaa itti jaaranii eeguutti jiran.Namicha badaa tokkotti bombii makiinaatti fahee gabayaa wadhakkaan seenee keessatti gadi lakkisee nama fixee baqatee bahe.
Poolisiiin har’a prezidaantii bulchiisa naannoo Somaalee duraanii obbo Abdi Mohamed Umar, itti gaaftamtuu dhimma dubartii fi ijoollee obbo Raahimaa Mohamed, bakka bu’aa Daayspooraa naannoo obbo Abduraahimaan Amiin, itti gaafatamaa waajjira jal’isii naannoo Sanaa obbo Sulxaan Mahaammad-n ajjeechaa dabalatee yakkawwan adda addaan shakkaman jechuu dhaan mana murtii Federaalaa Lidataa dhaddacha 19ffaatti dhiyeessee jira.
Poolisiiin Taanzaaniyaa baqattoota lammilee Itiyoophiyaa 44 ta’an kutaa bulchiinsa biyyattii Taangaa jedhamtu keessatti to’annoo jala oolche.
Poolisii Keeniyaas sadarkaa barbaachi maanguddoo kanaa maal irra akka jiru baruuf gaafannus, dhimmi kuni mana murtii jira kanaaf yeroodhaaf yaada itti kennuu hin dandeenyu deebii jedhu nuuf kennan. Onkoloolessa dhufus dhaddachi waa’ee dhabamuu obbo Dabbasaaf taa’u kuni kan inni walitti deebi’u, ragaa nama dhuunfaa tokkoo fi kan poolisii tokko dhaggeeffachuudhaafi.
Poolisiin ajaja mana murtii diduun namoota hedduu gaaffii tokko malee ji'ootaaf hidhee kaa'ee jira, jechuun maatiileen hidhamtootaa fi Abukaatoon isaanii dubbatanii jiran.
Poolisiin Ajaja Seeraa Mana-murtiin Kenname Diduun Namoota Hedduu Mana Hidhaa Kaa’ee jira, Jedhame
Poolisiin ajjeechaan himatame balleessaa hin qabu jedhee jira. Abukaatoon isaas sirna leenjii fudhatee hordofe, Filooid kan du’eef dhibee onnee fi dawaa sammuu adoochu waan fudhateef jechuun falme
Poolisiin akka jedhetti haleellaan sun maaliif akka raawwate hin beekamin jira. Namni haleellaa kana raawwate Paddock garee shorokeessotaattii hidhata hin qabu jedhamee amanama.
Poolisiin akka jedhetti helikoopterittiin roobii halkan ganda baadiyyaa gaarreeniin marfame kutaa kibba gama dhiyaa New Mexico daangaa kutaa Colorado cina jiruttu kuftee caccabde.
Poolisiin akka jedhetti namni kun kan du’e haleellaa torban darbe magiida irratti raawwatameen miidhaa hamaa irra ga’eeni.
Poolisiin akka jedhetti namoonni kun kan itti dhukaafame erga isaan bakka yakka dubartii sana itti ajjeesan akka argasiisaniif geessamanitti qawwee hatanii miliquuf waan yaalaniifi.
Poolisiin akka jedhetti rookkeettiiwwa kun kan furguggifaman magaalattii dhaa alaa yoo ta’u mana mootummaa prezidaantummaa fi keellaa embaasii cinatti lafa dha’e.
"Poolisiin akka jedhetti shirri saaxilame kun haleellaa keemikaala ""Antrax"" jedhamu kan daarqia baakteeriaa battala qaama namaa seennaan wal ga’uu danda’uu of keessaa qaba. Haleellaan kun raawwatamuuf kan karoorfame Ebla 29 ennaa ta’u akkuma galma gabaa Westtgate irratti haleellaa bara 2013 raawwatee namoota 67 galaafate Sanaa ammas namoota hedduu ajjeesuuf tura."
Poolisiin ammallee dubbii isaanii qorahcuuf beellama gaafattee beellami itti aanu guyyaa 28tiin duuba Ebla7, 2008.
Poolisiin ammoo akka jiraattotii jedhanitti nama hiriira bahe kaan hidhaa,kaan dhaanaa, kaan gaazii imimmaan ilaa nama ooftu itti afuufe.
Poolisii Naqamteetti Komaander Poolis Geetaachoon ammoo Naqamtee jiraachu baadhullee ijoolleen gaafii nagaan gafachuun mirgumaa taatullee warrii fedhii addaa qabu jiraachuu dandahaaa jedha.
Poolisiin Ariifatee Qorannaa Mirga Haqaa Irratti Hundaa’e Geggeessuu Qaba: Abukaatoo Obbo Baqqalaafaa
Poolisiin battala hiriira sana bittimsee jira. garuu battala jeequmsi daandii irratti ka’ee jira.
Poolisiin Beenishaangul Aanaa Taangootti Jiraattota Hiriira Bahan Irratti Dhukaasee Nama 2 ajjeese, 60 ol madaa’aniiru – jiraattota
Poolisiin Beenishaangul Aanaa Taangootti Jiraattota Hiriira Bahan Irratti Dhukaase Nama 2 ajjeese: Jiraattota
Poolisiin bifa ariifataa ta’een mirgi haqni ofii mirkanaa’uu irratti hundaa’ee hatattamaan qorannoo jiru akka xumuru mana murtichaa gaafachuu isaanii obbo kadir ibsaniiru.
Poolisiin biyyattii garuu, “ajjeechaan dhaqqabe hin jiru. Kan hidhames hin jiru” jedha.
Poolisiin Burundii namoota saddeeti kanneen barreeffama farra mootummaa caasaalee hawaasaa irratti facaasan sanbata darbe to’annaa jala oolchuu isaatu gabaasame. Kan Burundii kun adda miti. biyyoonni Afriikaa keessumaa ennaa filannoo ykn jeeqamni ka’u kanneen social media/caasaalee hawaasaa to’atan heddummaataa adeemuutu gabaasamaa jira.
Poolisiin Daalaas haleellaa dhaqabee wajjin walqabatee namoota shakkaman sadi'i too'annaa jala oolfamuu isaanii beeksise. Haleellaan kun han dhaqqabe hiriira nagahaa magalittitti Kamisaa kaleessaa galggala geggeeffamee booda. Poolisoonni adiin godina Minisootaa fi Luusiyaanatti gurachaa lama ajjeesuu isaanii balaleffachuudhani hiriirri han godhame.police shooting.
Poolisiin dargaggoo kutaa Misuurii ajjeese walaba ba'uun uummata dheekkamsiise
Poolisiin, deggersa uummata shorokeessummaa fudhatama dhabsiise irraa bu’aa argatee jira. Kan akka Magaalaa galma mootummaa Yaounde keessatti gocha akkasii akka raawwatamu callisanii laaluuf obsi hin jiru. Dargaggoota jiraattota Yaounde shorokeessuu fedhan mara to’annaa jala ni oolchina jedhan.
Poolisiin Dirree Dhawaa shakkamtoota torban tokko dura jeeqamaa fi mormii uumamee ture kakaasan, qabeenyaa mancaasan ittiin jedhee to’annaa jala oolche shakkamtoonni 155 har’a mana murtiitti dhiyaataniiru.
Poolisiin Dr. Mararaa irratti qorannaa geggeessu mana murtiif akka himetti herrega isaanii baankii keessa maallaqa hedduu dhaaba shorokeessotaa irraa ergame akkasumas galmeelee hedduu dhaabolii akkasii biraa ergametu jira. Afaan Oromoon waan jiruuf gara Afaan Amaaraatti hamman hiikutti akkasumas ragaa ka biroo hangan yeroo itti dabalaan barbaada jechuun mana murtii gaafate.
Poolisiin ennaa hiriirtota mormii buufata poolisii sana irraa fageessuuf yaalutti hiriirtota waliin walitti bu’e.
Poolisiin federaalaa akka jedhetti waajjirri muummicha ministeeraa garee dhimma barattoota dhabaman kanaa hordofu hundeeffamee jira. lakkoobsa qabatamaan jiraachuu dhabus barattoonni kun lubbuun jiraachuu poolisiin dubbatee jira jechuun Waahilli sagantaa Afaan Amaaraa Tsion Girmaa gabaasteetti.
Poolisiin Federaalaa Itiyoophiyaa, Biiroon dhimma qorannaa yakkaa biyyattii qorannaa DNA ka jalqabuuf jiru tahuu beeksise. Qabinsa shakkamtootaa irratti sarbinsi mirga namoomaa akka hin raaw’atamne, eega waggaa sadi’ii as fooyyeffamni adda addaa taasisamuu ka dubbatan, Koomishinarri Muummeen Koomishinii Poolisii Federaalaa, Demmellaash Gebre-Mikaa’el, waajirichi dhimma qorannaa yakkaa hojimaata eegumsa mirgawwan namoomaa guutummaa biyyattii keessatti hojii irraa oolchuuf hojjetaa jiran – jedhan.
Poolisiin Federaalaa Itiyoophiyaatti Biroon Qorannaa Yakkaa Qorannaa DNA Ka Jalqabu Tahuun Himame
Poolisiin Federaalaa Lammilee Vaayirasii Koronaa Ittisuuf Qajeelfamoota Ba’an Hin Kabajnerratti Akka Tarkaanfii Fudhatu Akeekkachiise
Poolisiin federaalaa, poolisiin Dirree Dhawaa fi raayyaan ittisa biyyaa guyyoota shan Amajjii shan booda keessatti shakkamtoota to’annaa jala oolchan keessaa qoratee balleessaa akka hin qabaanne adda baafadhe kan ittiin jedhe shakkamtoota 32 kaleessa galgala shakkamtoota ka biroo 54 immoo har’a gad dhiisee jira.
Poolisiin Federaalaas dursa deggertoonni Bunnaa itti aansee immoo kan Mekele sebaa Indertaa staadiyeemii keessaa akka ba’an qophee gochuun gabaasamee jira.
Poolisiin Federaala Itiyoophiyaa Dhabamuun Barattootaa Yunivarsitii Qorataamaa Jira Jedhe
Poolisiin Ferensaay fi kan Beeljium shakkamaa 8ffaa haleellaa Paaris raawwatan keessaa tokko kan ta’e kan umuriin waggaa 26 Salah Abdesalamiin adamsaa jiran.
Poolisiin Finfinnee Namoota Dhaddacha Jawaar Mohammad’faa Daawwachuu Deeman Keessaa 80 Ol Hidhuusaa Dubbate
Poolisiin Finfinnee Wal Ga’ii IZEMA Uggure
Poolisiin Germany haleellaa Wixata Berlin keessatti raawwatame ilaalchisuun shakkamaa haaraa barbaadaa jiraachuu ministeerri dhimma biyya keessaa biyyattii beeksisanii jiran. Gabaasaalee sabaa himaa kan lammii Tunisiyaa dahata siyaasaa gaafateef garee leellistoota Islaamummaattii hidhata qabu garu hin mirkaneessin hafan.
Poolisiin har’a boombiwwan ka biroo shan magaalaa New York buufata baabura imaltootaa cinatti kan argamu bakka kosii itti gatamu keessaa argame fashalsiisee jira. Poolisiin mana jireenya shakkamaa kanaa weeraruu dhaan ragaa itti dabalaa barbaadaa jira.
Poolisiin Hindii shkkamtoota afur kanneen ogeettii fayyaa beeladaalee kan umuriin waggaa 27 magaalaa Haayaderaabaad gama kibbaa keessatti torban darbe humnaan gudeeduun ajjeesanii booda itti dhukaasuun ajjeesuu isaa angawoonni poolisii kutaa Telaangaanaa keessaa beeksisaniiru.
Poolisiinis hiriira sana bittimsuuf gaazii imimmaansu fayyadamuu isaa maddeen yuniversitii sana keessaa VOAf ibsaniiru.
Poolisiin Itiyoophiyaa Bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti, Sanbata dabre kana, haleellaa deggertoota paartii mormituu irratti geggeesseen, nama tokko ajjeesee, kaan hedduu madeessee, garii immoo hidhee jira – jechuun Amnestii Internaashinaal har’a gabaasaa baaseen beeksisee jira. Paarlaamaan Itiyoophiyaa guyyaa filannoo eega labsee sa’atiilee booda, Poolisiin addaa Oromiyaa sirna baninsa waajira Adda Bilisummaa oromoo magaalaa Walanciitiitti geggeessamaa ture weeraruudhaan, rasaasaa fi gaazii imimmaansisu itti dhukaaseen, deggeraa ABO uffata daldalaa uffatee ture tokko ajjeese – jedha – gabaasaan Amnestii Internaashinaal kun.
Poolisiin Itiyoopiyaa gaazexeessota Sagal shorokaa ooftan jechuun Hidhe
Poolisiin Itiyoopiyaa miseensota isaanii hidhuu itti fufe jedhu hoogganoonni paartii Mormituu
Poolisiin Jakaartaa,Indoneezhiyaa ammoo nagaa biyya isii sodaattee eegumsa jabeeffattee qophii gammachuu diqqeeffatte.Biraaselsilleen woma akkasii tolchite.
​Poolisiin Jeremenii nagaa biyya isiitif jettee buufata baabaruba isii lama cufan.Raashiyaalleen lafaa namii itti bashannanuun beekamtu,Red Squarecufte.
Poolisiin Jermenii namicha akkana nama fixe barbaadachumatti jirti.Eegii Wiixataatii asitti gabayaa sun hardha bananii amma mirgaa fi bitaalleen eeguutti jiran.
Poolisiin Kameeroon ennaa musliimoota jalqaba baatii Ramadaanaa kadhannaa jirmaataaf wal ga'an sabababaa vaayiresii koronaan ajaja mootummaan akka wal hin geenyeef baase irra daddarban jedhe humnaan bitimsee jira.
Poolisiin Keeniyaa bulchaa magaalaa Naayroobii to’annaa jela oolchuu beeksise. Maayk Soonkoo harra yakka malaammaltummaan shakkamuun to’annaa jela oolanii jiru.
Poolisiin Keeniyaa Deggartoota Hogganaa Mormitootaati Dhukaasuun Namoota Ajjeese
Poolisiin Keeniyaa gurgurtaa tikeeta Baaburaa Geejjibaa waliin dhahuu keessaa harka qabaachuu hin hafnee jechuun lammilee Chaayinaa sadii to’annaa jela oolchuu beeksise.
Poolisiin Keeniyaa kabaja ayyaana waggaa haaraan wal qabatee rakkoon nageenyaa akka hin mudanneef humna naga kabachiiftota ramadaamanii akka dabalu ifoomse.
Poolisiin Keeniyaa Lammilee Chaaynaa Hanna Tikeeta Baaburaa Geejjibaa Keessaa Harka Qabu Jedhee Shakke To’ate
Poolisiin Keeniyaa Shira Haleellaa Keemikaalaa Antiraaksii Fashaleesse Jedhe
Poolisiin Keeniyaas lammilee Itiyoophiyaa kana seeraan ala gara biyyattiitti fiduun namoota shakkaman lameen Dajanee Chaafaa fi Chaakoo Jiloo to’annoo jela oolchee waa’ee isaanii qorataa jira.
Poolisiin Keeniyaa Waqtii Ayyaana Qillee kabajamu Kana lakkoofsa Naga Kabachiistotaa akka Dabalu Beeksise
Poolisiin Keenyaa barattoota ogeessa fayyaa Mohammed Abdi Ali fi haadha warraa ishee akkasumas hiriyaa ishee caasaas shororkee kan gaanfa Afriikaa keessatti hirmaatan jedhamuu isaaniif ta’annaa jala oolchee jira. Kanneen kana keessaa harka qabu jedhamaniif barattoota oguma fayyaa lama hin qabamin jiru. George Musamali xiinxalaa dhimma nageenyaa kan gaanfa Afriikaa fi Afriikaa waaltaa ti.
Poolisiin Keniyaa gara jalqaba baatii Mudde bara 2010 kaasee baqattoota seeraa ala biyya koo keessa jiran faana dhahaa jedhuun,baqattoota biyyoota Gaafa Afrikaa 300 ta'an hidhuun isaa ni yaadatama.Kanneen keessaa irra jireessi lammiwwan Somaaliyaa yoo ta'an kan Itiyoophiyaa fi Ertiraas kan keessa jiran ta'uu gabaasamee jira.
Poolisiin Lammiiwwan Keeniyaa Kanneen Haqaaf Iyyachuuf Wal Ga’an Gaazii Imimmaansu Biifuun Bittimse
Poolisiin Los Angeles ta caaccaba xuyyuura Kobe Biraanyanti lafaan dhahe barbaade dhaxxe akkana jette.
Poolisiin Maaliif Obbo Lidetuu Ayyaalew Hin Hiikiin?
Poolisiin magaalaa Burrayyuu gama isaan walitti bu'insi bakka eebba hoteela tokkootti taa’ee jira, jechuun qaama haleellaa sana raaw’ate akka qorataa jiru dubbata.
Poolisiin Magaalaa Finfinnee Kaleessa Namoota Maaskii Ittisa COVID - 19 Hin Kaa'atiin 1300 Ol Hidhuu Isaa Beeksise
Poolisiin magaalaa Las Vegas nama dhukaasa kana raawwate adda ka baase yoo ta’u kan umuriin waggaa 64 lammii Ameerikaa adii Stephen Paddock jedhamuu fi Nevada Meskiit irraa ta’uun beekamee jira.
Poolisiin magaalaa Shaambuu immoo, “Nama hidhattoota Bosona jiran wajjin hariiroo qaba jennee shakkine hiine” jedhe.
Poolisiin Maleeziyaa ajjeechaa obboleessa Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa qorataa Jira
Poolisiin, Manni-murtii gad-aanu dhimma Obbo Isaayyaas Daanyew-tti ilaalchisuun murtii kennetti mufachuudhaan, mana-murtii waliigalaatti oliyyannaa gaafatee jira. Abukaatoon himatamaa immoo, manichi murtii, madaalii sammmuutiin akka murtii kennu barbaannaf, jechuun iyyatan.
Poolisiin maqaa shakkamtoota maraa Twitter irratti maxxansee jira. Gareen namoota kanaa barattoota Yunivarsitii fi dargaggoota keenyaa cicitoota akka ta’an akkasumas gareelee shororkaa Liibiyaa fi Siiriyaa keessa jirutti akka makaman jajjabeessaa turan. Gareen IS namoota kana waliin hidhata qabaachuu mala kan jedhus yaaddoo uumee jira jedhu Musamali-n.
Poolisiin Miniyaapolis Nama Dargaggoota Oromoo Lama Ajjese Qorataa Jira
Poolisiin Minniyaapolis Dargaggoo Lammii Ameerikaa Hidda Dhalata Afriikaa Tokkotti Dhukaasuun Ajjeese
Poolisiin Minniyaapolis ganda Brooklin Paark senter jedhuu jamaa wal ga’I bittimsuu yaaluuf jecha meeshaa nama hin ajjeesne kan sagalee guddaa fi ifa guddaa qabu akkasumas gaaza itti biifuun gargaarame.
Poolisiin Naayjeeriyaa fi ministeerri barnoota naannoo Sanaa maatii fi kanneen ijaan argan ijoolleen kun dhabamuu ibsanis ukkaamsamanii butamuu ijoollee kanaa haalaa jiran. Ministriin barnoota biyyattiis butamuu ijoollee kanaa haaluu dhaan maatiif barattoonni kun deebisanii akka wal arganiif jedhee mana barnootichaa torban tokkoof cufee jira.
Poolisiin namoota itti dabalaa to’annaa jala oolchuun dhaga’amee jira. Kanneen hidhamanis hanga yoonaa mana murtiitti hin dhiyaanne.
Poolisiin New York tana malee kaameraa video 1,200 lafa eegaa akka namuu nagaan gargar galu biyya tissiti.
Poolisiin Oromiyaa akka jedhetti haleella kanaan namoonni 9 tu ajjeesame.
Poolisiin Oromiyaa har'a Yaaballotti Hosteelii fi Mana Barusma Sadarkaa lammeessotti nama dhaante aara itti gadi dhiifte nama hedduu miite
Poolisiin Oromiyaa Hidhamtoota Manni-murtii Gad-lakkisee Deebisee Hidha, Jedhu Maatii fi Abukaatoon
Poolisiin Oromiyaas nagaa eegisuu irraan kan hafe isaanuma cina hiriiree kan oole ta’uu ibsanii, hiriirri geggeessame nagaan xumurameera jedhan.
Poolisiin qophee xumuree hiriirtonni mormiis Humburg Germanyy keessatti bakka tolfataa ennaa jiran kantti prezidaant Doonaald Traamp wal ga’ii biyyoota dinagdeen durooman addunyaa 20 ta’an irratti argamuuf gamasitti yeroo qajeelan haalli jiru salphaa ta’a jedhee kan tilmaamu huin jiru.
Poolisiin qorannaa jalqabamee ture ilaalchisuun ibsa kennuu isaa kan yaadachiisan komiishinerichi ennaa xumuramus qaama dhimmi ilaaluuf uummataaf ni ibsama jedhan.
Poolisiin reeffi sun kan lammii Ferensaay Zeeviyer Thomas ta’uu har’a adda baafatee jira.
Poolisiin sababaan balaa Sanaa walitti bu’iinsa namoota dhuunfaati jechuu dhaan miidhaa dhaqqabe qulqulleessuun nan ibsa jedhee jira. Jiraattonni naannoo garuu walitti bu’iinsas sanaan miseensonni poolisii torbaa fi siiviilonni du’aniiru jedhan
Poolisiin Sawudii intala gaaltama soqolee keeyyattee lafa namii itti gobbatutti viidiyoo kaaftee interneetii irra baaftu tokko qabdee hiite
Poolisiin Sawudii intala gaaltama soqolee keeyyattee muuziyeemii nama heddun daawwatu keessa deemaa viidiyoo kaaftee interneetii irratti dabarsitu tokko qabdee hiite.
Poolisiin shakkamtoonni kun yakka isaan raawwatan jedhe akka tarreessetti, maallaqa mootummaan misooma naannoo sanaaf remade, hojii hin taane irra oolchuu dhaan dargaggoota naannoo Sanaa gurmeessanii uummata naannoo sana waggoota hedduuf waliin jiraate amantii fi gosaan addaan baasuu dhaan naannoo Sanaa akka baqatan, namoonni hedduunis akka ajjeefaman godhaniiru.
Poolisiin shakkuu dhaan har’a mana murtii Federaalaa Araadaa jirutti kan dhiyeesse, Berrihuun Adaanee, Sintaayyoo Chekkol, Merkebuu Haayiluu, Geediyoon Wendesen, Maastewaal Araggaa fi Hayyaaloom Biraane jedhamu. Poolisiin akka jedhetti shakkamaa ja’affaa dhimma Hayyaloom adda kan taasisu kaleessa Finfinnee dhaa reeffi Jeneraalota ajjeefamanii ennaa geggeessamu meeshaa waraanaa hidhatee angawoota mootummaa irraan miidhaa geessisuuf utuu yaaluu qabame jedha.
‘Poolisiin Sudaan Lammilee Itiyoophiyaa 100’n Lakkaa’aman Hidhe’ Imbaasii Itiyoophiyaa Kaartuum
Poolisiin Sudaan lammilee Itiyoophiyaa dhibbaan lakkaa’aman hidhuu Sudaanitti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa dubbatan.
Poolisiin Tarkii Ambaasaddaricha ajjeese, haleellaa Raashiyaan Siiriyaa keessatti geggeessaa jirtu mormuun ta’uun beekamee jira.
Poolisiin Ugaandaa dho’insa sana ilaalchisuun ibsa baaseen, kanneen dho’insa sana raaw’atan namoota badanii-balleessuutti muratan lama tahuu beeksisee, lammiwwan Itiyoophiyaa shakkiin qabaman garuu walaba gad-lakkisamuu isaanii mirkaneessee jira.Ajajaan poolisii Ugaandaa, Kaalee Kaayihuraa waa’ee reeffota haleellaa sanatti shakkamanii ennaa ibsan, reeffoota namootaa bakkawwan dho’insaa lameen irraa walitti-guuraman keessaa, reeffota namoota lameenii ka barbaacha dhufe hin jiru.Suuraan fuulawwan namoota lameenii walitti-suphamanii, kan marsariitii yokaan marsaa interneetii poolisii adamsitoota yakkamaa, kan Interpool irratti argaman guutmmaatti tahuu dhaa baatus eenyummaa namoota sanaa akka agarsiisan himamee jira.Namni duraa ka fuula ifaa qal’aa, Somaalee dabalatee nama Gaanfa Afrikaa fakkaatu yoo tahu ka lammataa immoo, fuula bal’aa ka duraa irra gurraacha’u, fuula namoota yeroo baay’ee ardii ka biraa keessatti argamanii ti.Ajajaan Poolisii Ugaandaa sun Qaamawwan mormaa olii, ka namoota lameenii sun kan of-wareegdota boomiilee torban dabree sana dhoosanii tahuu mirkaneessanii dubbatu.
Poolisiin uummata Mirga Isaaf Iyyate Dabarsinee Hin Kenninu Jedhe: Maddeen Bulchiinsa Dambi Dolloo
Poolisiin waa hedduu hojjete jennee waan hagas nu gammachiisu hin argine. Uummanni poolisooni balaan utuu uumamuu arganis deebii kennan hin qaban utuu jedhanii dhageenyeerra. Hariiroon poolisii fi hawaasa gidduu jirus gaarii akka hin ta’in agarra jedhan.
Poolisiin Wahingiten keessaa moormitoonni White House cina kan jiru siidaa prezidaantii Ameerikaa 7ffaa kan Andrew Jackson jigsuu ennaa yaalanitti ittisee jira.
Poolisiin Washingiten Siidaa Prezidaantii Ameerikaa 7ffaa Diiguuf Yaalii Ta’e Dhaabsise
Poolisiin xaaliyaanii namoota sadii kanneen koolu galtoota waaltaa hidhaa Liibiyaa keessaa dararuu dhaan maallaqa isaanii saaman to’annaa jala oolchee jira.
Poolisiin Yugaandaa kaleessa, yeroo hoogganaan garee mormituu mormituu , Boobii Waayin, seera-tumtoota mana-maree ka garee mormitootaa fi deggertoota isaanii hoogganuun hiriira bahanitti yeroo gabaabaaf qabanii hidhuun beekamee jira.
Poolisii Sabriinaatti dhukaasuun ajjeese jedhame qorataan yaakkaa aanaa Meettaa kan magaalaa Calanqoo obbo Geechoo Memberaa nama tokkotu ajjeefame jechuu dhageenyee jirra. Kan itti dhukaase garuu ana miti. haalli isaa qoratamaa jira jedhan.
Poolisii waliin ennaa wal dura dhaabbatanitti shakkamaan kun maal akka jedhe hoogganaan poolisii Dallas David Brown ennaa dubbatan:
Poolisin gama isaatiin yakki Obboo Jawaar ittiin shakkamanii himataman reeffa ugguruu, hogaantoota mootummaa ajjeesuuf yaaluu fi sabaaf sablamoota walitti buusuu waan ta'eef yakkawwan kun walxaxaa fi ballaa waan ta’aniff, yeroo qorannoo dabalataa guyyaa 14 gaafachuu dubbatan, Obboo Tuulin.
Poolisooni Keeniyaa 21 Ta'an Namoota 'Hattuu dha' Jedhan Rasaasaan Ummata Funduratti Ajjeesaa Jiran: Hiyumaan Raayitis Waach
Poolisoonni Haleellaa Boombii Waxabajjii 16n Shakkaman Wabiin Gad Dhiifamuuf Jiru
Poolisoonni hangi tokko illee namoota kana dabarsanii akka kennaniif Komaandi Poost ajajus uummata mirga isaaf jedhee falmatu badii qaba jennee dabarsinee hin kenninu jechuu isaaniitiin to’annaa jala oolaniiruu jedhu jiraattonni magaalaa Dambi Dolloo.
Poolisoonni Keeniyaa, kaleessa, deggertota hoogganaa mormitootaa – Raayilaa Odingaa, yeroo isaan konkolaataan dabran deggersa isaanii dhageessisaa turan adda-facaasuuf dhukaasee, yoo xiqqaate namoota lama ajjeese – jedhu – maddeen oduu.
Poolisoonni, Kibba Beend , indiyaanaa keessatti kan umuriin waggaa 37 Kalekenii Linde’iree jimaata darbe to’annaa jala kan oolchan erga Nooriyaa Mtambaliikaa fi Mundi Gloorii Seenez konkolaataa magaalaa Mishawakaa keessatti itti dhukaafamee arganii booda. Mitambalikaan booda irra Hospitaala keessatti du’aan boqotte.
‘Poolisoonni Oromiyaa Mantti galaniiru, Koomaand Poostii Agaaziin to’atamee jira Mooraan Poolisaa’ Jiraataa
Poolisoonnis baabur isaan koran keessaa baasuu dhaan godaantota buufata sana keessaa baasanii jiran.Godaantonni kun eessatti akka deemaa jiran illee hin beekan.
Poolisoota harkaa akka ragaa akka argannetti haga ammaa namoonni dhibba lamaa haga dhibba sadii hidhamanii jiru, jedhu. Barreessaan Warraaqsa Federaalistii Dimookiraatawa Oromoo, Obbo Beqqelee Nagaas jechuma Obbo Olbaanaa deggeruun inumaa Godinaa Gujii keessatti immoo daranuu hammaatee jira jedhu.Ka gidduu kana bahe ibsi Adda Bilisummaa Oromoo immoo Oromoonni humnoota Mootummaa Itiyoophiyaatiin dhiheenya hidhamaa jiran lakkoobsi isaanii sirriitti beekamuu dhaa baate iyyuu dhibbootaan akka lakkaawamu dubbata.Haala rifaasisaadhaan hidhaan lammiwwan Oromoo hedduu irratti geggeessamaa jiru kun Ka lammiwwan Oromoo doorsisuu, hidhuu fi ajjeesuun murannoo uummatichi bilisummaa fi murtii-haqaaf qabu laaffisa - jedhee amanu, Mootummaan Adda Bilisummaa Uummata TIGRAAYiin hoogganamu abdii murachuu isaa ifa taasisa ka jedhu Addi Bilisummaa Oromoo, qabsoo nagaa fi bilisummaaf geggeessamu deggeruu akka itti fufu ibsee, uummatni Oromoo akka qabsoo isaa itti fufu, hawaasni Addunyaa keessumaa uummatoonni ETHIOPIA Oromoota fayyaaleyyii badii isaanii malee marsamanii qabanii fi gidirsaman lubbuu oolchuuf waan danda’amu akka godhu waamicha dhiheessee jira.Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Obbo Melles Zeenaawii ammoo gama biraan ibsa dhiheenya kana kennaniin hidhaa yeroo ammaa Itiyoophiya keessatti mul’atu, leenjii fi qajeelfama hookkaraa Mootummaan Ertiraa kennee, dhaabonni Mootummicha waliin hidhata qaban itti hirmaatan wajjiin akka wal-qabataa taheetti eerab. Ertiraan magaalaa Finfinnee Baagdaad gochuu feeti jechuun balaaleffatan. H
Poolosiin konyaa Los Anjeles qornnaan angawoota federaalaa waliin geggeessamaa waan jiruuf uummati bakka balaa sanaa irraa akka fagaatu gaafatee jira. kana ilaalchisee qophii spoortii irratti gabaasa bal’aa qabna.
Poolsiin Federaalaa, teessoo Obbo Getaachoo Asaffaa faa argachuu waan hin danda’iiniif, ajaja mana-murtii irraa itti ergame dhaqqabsiisuu akka hin danda’iin har’a mana-murtii Federaalaa, Radaddii Lidetaa, Dhaddacha tokkoffaaf ibsee jira.
Poolsioonni kuma sadi’ii fi dhibba shan ta’an immoo, haleellaa shororkeessummaa geggeessamu malu irraa hiriira ayyaanichaa tiksaa turan.
Poompeewoon gaaffii fi deebii caasaa oduu CNBC waliin har’a geggeessaniin akka jedhanitti Huaaweeyiin Chaayinaa qofa utuu hin taane paartii koministeii waliin illee hidhata qaba jedhan.
Poompeeyoon ennaa boqonnaa seenaa dukkanaa’aa biyyattii sana kanneen du’anii fi dhabaman mul’inatti beeksian gaafataniiru.
Poompeeyoon ennaa daawwannaa isaanii har’aa deggersa waraanaa biyyattiif kenname qabamuu isaa fi daawwannaa Zelenskiyii kan White House dhimma qorannaa Baaydenittii hidhata qabaachuu haalaniiru.
Poompeeyoon ministrii maallaqaa Steven Munikiin waliin ta’uu dhaan White Housitti shorokeessummaatti duuluuf uggura jiru cimsuuf kan dandeessisu ajaja qaama ol aanaa irratti mari’atuuf jiru.
Poompeeyoon qoqqobbii Mr. Waaqoo fi maatiisaaniirratti darbe yoo beeksisan biyyi isaanii Ameerikaan duula keeniyaan malaammaltummaarratti bante ni deeggarti jedhan.
Poompeyoon hawaasi musliimaa irra jireessi dimokraasii simachuu isaa akkasumas wal danda’uun amantii ka biroo jiraachuu isaa Jakaartaa keessatti haasaa dhageesisaniin ibsaniiru.
Poompeyoon itti dabaluu dhaan musliimonni Roohiingyaa humna waraanaa Maynamaar jalatti hacuuccaa irra ga’u tuqanii dhiibbaa mootummaan Iraan kiristaanota Bahaa’ii, musliimota Sunnnii fi gareelee sabxiqqaalee ka biroo irraan ga’u illee beeksisaniiru.
Poompiyoon Dippiloomaatii Yunaayitid Isteetis Yeroo Duraaf Bakka Qubinsa Yuudotaa Daawwatani
Poop Firaansis yaadaa tooraa tiwiteraa isaanii irrati kennaniin, isaan mataan isaanii akka raakina tigiraay keessa jiruuf dhiheenya qaban himanii, akka jeeqommsii dhaabbatu, gargaarsii nyaataatiif fayyaa akka hundaaf mijatu, akkasumaas walti dhufeenyee hawaasumaa akka deebi’ee ijaaramu waliin haa kadhanuu jechuudhan ergaa dabarsaniiru.
Poopichi daawwannaa isaanii kutaa Filaadelfiyaatti geggeessaniin dilbata ganama Abuuniiwwan gamasii biraa simannaa ho’aan godhameefii jira. Fraansis kana dura luboota kaatolikiitiin dararaan saalaa kanneen irra ga’e namoota shan waliin dhuunfaan wal arganiiru.
Pope Calls for Reconciliation in Annual Christmas Message
Pope Calls on Young Kenyans to Reject Tribalism
Pope Fraansis achii as dhufa isaanii jechuun lammii Arjentiinaa kanneen Xaaliyaanii irraa gara Kibba Ameerikaatti godaanan jalqaba haasaa isaanii irratti tuqaniiru. Akka ilma maatii koolu galaatti biyya kana irra hedduun maatii akka Kanaan hundeeffamef keessummaa ta’uu dhufuun koo na gammachiisa. Dhiirotaa fi dubattoota biyya guddiitii kana keessaa tattaaffii hawaasi addunyaa kanneen addunyaa kana keessaa miidhaan irra ga’ee jiru gargaaruuf godhu akka deggertan fedha keessaan akka ta’un gaafadha.
Pope Fraansis Ameerikaa seenan, Prezidaan Obamaa waliin wal argan
Pope Fraansis fi Prezidaant Obamaan keellaa White House keessatti haasaa dhageessisan
Pope Fraansis guyyaa jalqabaa isaanii jechuun Roobii har'aa prezidaant Obaamaa waliin White House keessatti dabarsuuf jiru. Hooggantichi amantii Kaatolika Roomaa kun Ameerikaa ennaa seenanitti PrezidaantBaraack Obaamaa, haadha warraa isaanii fi ijoollee isaaniin simataman.
Pope Frances addunyaan seenaa keessaa yeroo akkaan yaaddessaa keessa jirti waan ta’eef United States akkaataa qilleensi itti jijjiiramaa jiru suuta akka jedhu gargaaruuf tarkaanfii akka fudhattu haasaa har’a dhageessisaniin gaafataniiru.
Pope Francis called for solidarity in his Christmas message Friday
Pope francis haasaa dhageessisaniin waldooliin Amerikaa keessaa maatiiwwan gargaarsa barbaadaniif dhaabachuuf cicha qaban nan galateeffadha jedhan.
Pope Francis Questions Trump's Christian Beliefs
Pope Francis sirna sagadaa guddicha Kaatolika Roomaa kan Washington jiru irratti argaman
Pop Fraansis Daawwannaa Mozaambik Dhaamsa Sadi’iin Xumuran
Porofeeser Asmeroom jaarsa gadaa abbaa hedduu keessa jiru.Dhalootaan nama Eertiraati.Amerikaa yuniverstii Harvaardii eebbifame.
Porofeeser Asmeroom kitaaba qaraa Gadaa Booranaa irratti barreesse.Waan jarii Gadaa yayyabee fi bulchiinsa Gadaa keessa jiru herrega mataa biyya sadiitiin qorate.
Porofeeser Asmeroom tana keessa qooda guddaa qaba.Yuniverstiin Finfinneelleenb tattanuma laale porofeer Asmeroom doktorummaa ulfinnaa kenneef. Badhaasa kana pirezidaantii Oromiyaa,Lammaa Magarsaatti kenneef.
Porofeeser David Kiwuwaka Amerikaa yuniversitii Pirinsitonitti qorataa walitti dhufeenna addunyaati. Bulchootii Afrikaa bara hujii ufii nagaan fixatani nagumaan jiraachuu malee maaniif haga dulloomani chochohuu dadhabanitti irratti cichan jedhee gaafata.
Porofeesere Asmeroon nama Eertirati. Eegii bara 1995 Itoophiyaa dhufee asitti gaafa tokko akka jaarsa araaraa Itoophiyaatti yaamanii dhufee eegii sunii gadaa fi warra gadaan bulullee laaluu hin dandeenne. Siyaasaa bara suniitti dhowwe.
Porofeeser Gufuun afaan nyeencaatii bu’ee amma nama gorsaa fi falaa barbaadatan tahe.Qorannoo saayinsii 60 caalaa barreesse kitaaballee ittuma jira.Haga guddaan akka jireenna warra horii;loonii,gaalaa,re’ee fi qonnaa barnootaan jabeessanii addunyaan wal dhaqqabsiisan tolchuuf itti jira; addunya irra deemee wa barsiisaa wa barreessa.
Porofeeser Gufuun namii barate,gosaa,biyyaa,maatii fi ufii barata,warrii ijoollee ammoo ijoollee barumsatti oofanii bira yaahuu mitii waan isaan hojjatan faana dhahuu malan.
Porofeeser Gufuu Obaa,Noorweeyitti barsiisaa yuniverstii Norwegian University of Life Science jedhaniiti.
Porofeeser Gufuu Obamaa,nama akka jajjabaa keessa bahee addunyaa barnootaatti gadi bahe. Obbuu, Keenyaa, lafa namii hagii diqqaan qofatii itti baratetti dhalate. Gaafa tokkoo adoo innii foora re’ee jiru nyeencii itti oli seenee fudhatee badeen eegee akkuma itti bu’u bu’uu afaan nyeencaatii bu’e.
Porofeeserii yuniversitii universitySan Diegoka barumsa ‘Mechanical Engineering’fi gorsaa barattoota barumsa PhDti tahee hojjatu,porofeeser Asfawu Beyyenee maan jedha?
Porofeeser Landry Signe dhaaba qorannoo Waashintgon, DC jiru Brookings Institution keesatti ogeessaa siyaasaati.Dhaaba Global Network for Africa’s Prosperity ykn ammoo caasaa guddina Afrikaa damee addunyaatti itti gaafatamaa.
Porofeeser Mohaammad Abbaa_Jabal Xaahiroo Senetera Amerikaa Tahuuf Dorgomuutti Jira
Porofeeser Mohaammad nama bara 2014 keessa Senetii Amerikaa tahuuf dorgomee eegee moohame.
Porofeesser Gufuun namii wa barate kaaniin akkamiin fkn taha ykn maan irraa baratan jennaan, “namii wa baratu ufi diqqeessa,…gosa ufitti gadi deebihee gargaara,namii kun ufi duraa duuba argaa,nama ufii ka hin beenneelle wa barata,na ufiillee wa barsiisa.”
Porofeser Asmeroon Leggesee nama jireenna isaa keesatti Gadaa qorachaa bahee kitaaba hedduullee barreesse.Baranallee kitaaba fuula 400 dhiyaatu qabu barreessee OSA irratti dubbatee dhiyeessuuf deema.
Porofessor James Jonha bara 1992-1994 keessa itti aanaa damee siyaasaa Tokkummaa Mootummootaa tahee hojjachaa bahe.
Porojeektiin saayinsi fi teknooloojiin hojjataman ka biyyaa fkn tahan jedhan ammoo projeektii xaahoo, warshaa sukkaarii,karaa baaburaa fa.
Porojeektiin tun akka jecha isiitti waan Booranii duruu qabu; fkn oguma innii lafee caphxe hidhee fayyisu, hidda mukaa,baala mukaa innii namaa fi horiin fayyisu fi finna isaa innii naannoon wal dandahaa jiraatuun. Kana cufaa ‘data base’ ykn akka addunyaan agartu komputera keessa kaahuu feeti.
PorojeektiiVision Based Gesture Recognition Systemjedhan ijoolleen gurrii ulfaatu,milikeeta harkaatiin komputeraan walti haasahan hojjachuutti jirti.
Porto Riikoon Kaan Waliin Qixa Ilaalamuu Qabdi: Bulchaa Biyyattii
Powerful storms cause flooding across much of southern California
"Pperzdaanti Obaamaan akkuma perezidaantota Amerikaa ta dhbiitiimiti.Sanyi isaa keessa Afrikaatti jiraa,sun keessaa ammoo sanyii keenyaa jira.”
Prague: European Union leaders meet to relocate the 120,000 migrants flooding the region, discussing the possibility of mandatory quotas. 2174
Preakness kalee godina MD,Baltimmore keessatti wal dorgoman War of Will cufa qolchee moo’e.
Preezdaantiin Mana-maree Ulaamoota Itiyoophiyaa Muftii Hajii Umar Idriis, kabaja ayyaanichaarratti dhaamsa hordoftoota amantichaaf dabarsaniin Moolidaa kan kabajnu barsiisaa Nabiyyuu Mahammad hojiitti hiikuufi fakkeenyummaa isaanii itti fufsiisuuf jedhan.Kabaja ayyaana kana irratti itti aantuun kantiibaan magaalaa Finfinnee aadde Adaanach Abeebees kan argaman yoo tahu dhaamsa baga geessanii dabarsanii jiran.
Preezdaant Obaamaan masaraa mootummaa Yunaytid Isteets, Waayit Hawusii gadhiisee bahuudha yeroo ka’e kanatti wanni deggartoonni fi qeeqxonni isaa itti walii galan tokkichi; imammata biyoota alaa laalchisee bu’aan inni buuse wal-mammakaa ta’uu dha.
Preezidaantii Komiishiina Awuuroopaa kan ta’an Ursulaa Leeyeen akka jedhanti waliigalteen kun gamtaan Awuuroopaa ta’an dhaloota boriif qilleensa faalama irraa walaba ta’e akka argatuu gochuuf gargaara.Kun waadaa ijoollee keenyaa fi ijoollee ijoollee keenyaaf seenne jedhan,Walii galtee kana biyyonni miseensa gamtaa Awuuroopaa eega raggaasisanii booda hojii irra oola.
Preezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin Ebla 28 kongrasaaf haasawaa isa jalqabaa dhageesisuuf jiru.
Preezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin fi giti isaanii kan Chaayinaa baatii Ebla dhufu gaafa 22 gama marsaritiin walgahuuf kan jiran ta'uun ibsamee jira.
Prefesserri maqaan akka hin tuqamne gaafatan tokko akka jedhanitti haalli jiru hedduu yaaddessaa dha. Martinuu fiigaa ture, anii fi barattoonni koos keellaa Yuniversitichaa dhiisnee ba’uu yaalle jedhan.
Presidaantiin Chaayinaa Biilsa Waajjira Guddoo Gamtaa Afriikaa Haaraa Eebbisuuf Jiru
Presidaantiin Faransaayii bulchitoota magaalaaleef hasawaa dhagesiisan Kanaan garee hidhatoota Islaamiik Isteetes kan haleellaa kanaaf itti gaafatama fudhte kana irratti tarkaanfii fudhachuuf waan godhamuu qabu tarreeessan.
Presidaantiin Yunaaytid Isteets Joo Bayiidan sirna yaadannoo wagaa dhiibaa Ajeechaa Tulsaa isaa gosa irrati huunda’ee kabajuudhaaf kutaa Okilaahoomaa magaala tulsaati ni argamu.
Presidaantiin Yunaaytid Isteets Yaadannoo Ajeechaa Tulsaa Irratti Argaman
Presidaant Obaamaan dhimaa haleella Orlaandoo kanaratti gorsiitoota naeenya biyyaa wajjin marii godhe oggaa bahu, gaazexessota alatti isa eegan fundura dhaababatee hasaha godhe.
Presidaant Obaamaan Waadaa Nuu Seenan Hin Raawwanne
Presidantiin jaarmayaa save the children kan ta’an Kaaroliin Maayiils dilbata dhufu kabajamee kan oolu guyyaa haadholii sababaa gochuun gabaasni ba’e waggaa kana biyyoota 165 qorachu ibsan.
Presidantiin Masrii Hosni Mubarak fincila uummataan aangoo gad dhiisanii jiran. Waraanni biyyattii aangoo mootummaa kan dhuunfate si’a ta’u paarlaamaa biyyattii diiguu dhaan heeras rarraasee jira.Sochiin uummataa kun kan eegale kan Tunisiyaatti aanee akkuma tasaa utuu hin taane waggoota muraasa dura gareen dargaggootaa biyyootii garaa garaa keessatti wal ga’uun mari’ataa turaniin ta’uun beekamee jira.Dargaggoonni kunis haala hookkara malee mootummaa fonqolchuun itti danda’amu qorataa kan turan si’a ta’u teknoloogii jabanaa kan akka twitter fi facebook-tti fayyadamuu dhaan uummata kakaasanii mootummaa farra dimokraasii ittiin jedhan aangoo irraa fonqolchuu danda’aniiru.Xiinxalaa polotiikaa kan ta’e dargaggoo Jawaar Mohamed akka jedhutti sochiin biyyootii Arabaa giddu galeessa godhachuun eegale kun gara biyyoota ka birootti illee babal’achuu mala jedha. Mootummoonni abbaa irree ta’anis sochiin uummataa kun nu dhaqqaba jechuun biyyoota gargaagaraa keessaa yaaddoo keessa jiraachuu Jawaar ibsee jira.
President Barack Obamaan gumii tokkummaa mootummootaa kan tokkummaa mootummootaa irratti haasaa dhageessisaniin addunyaan hiyyummaa naannoo addunyaa dhabamsiisuuf hedduu hojjechuu qaba jedhan. Ministeerri dhimma alaa Ertraa fi muummichi minsiteeraa Itiyoopiyaa H/Mariam Desalenyis kanneen gumii kana irratti kaleessa haasaa dhageessian keessaa ti.
President Barack Obamaan, haleellaa mana sirbaa halkanii jaalalleewwan saala wal fakkaataa ka magaalaa Orlaando, kutaa Floorida irratti namni ajjeechaa jamaa raawwate garee finxaaleyyii alaattii kallattiin hidhata qabaachuu isaaf ragaa qabatamaan hin jiru jedhan.
President Barack Obamaan Haleellaa Mana Sirbaa Halkanii Magaalaa Orlaando Laalchisee Ibsa Kenne.
President barack Obamaan Hooggantichi amantii kaatolika Roomaa har’a ganama guyyaa bareedaa yeroo birraatti keellaa White House keessatti simannaa ho’aa godhaniifii jiru. Lammiiwwan Ameerikaa fi uummati addunyaa mara keessa jiran dachee kanaaf kunuunsa gochuuf itti gaafatamni guddaan akka irra jiru itti walii galaniiru.
President Barack Obama called for increased gun control, expressing his frustration Thursday over the routine"" response to the Oregon mass shooting, that left ten people dead."
President Barack Obama continued his three-day tour through Alaska with a hike at the base of Exit Glacier
President Barack Obama defended new gun control initiative at a televised town hall meeting
President Barack Obama gathers ten leaders from Southeast Asia in California for ASEAN summit
President Barack Obama held a second White House Astronomy Night, hosting 300 students, including 14-year-old clockmaker Ahmed Mohamed.
"President Barack Obama kaadhimamtoota dimokraatotaaf wayita duula filannoo geggeessanitti tarsiimoon duula filannoo reppaablikaanotaa martinuu dhukkuba waan darbe nama dagachiisuu jedhan. Kanaaf, filannoon amma gaaggeefamu kun imaammata rakkoo keessa nu buusee keessatti hafuu ykn keessaa ba'uu keessaa filachuu ta'a jedhu.Gareeeleen duula filannoo to’atan akka jedhanitti filannoon walakkeessa marsaa Yunaaytid Steets kan hanga har'atti gaaggefaman keessaa inni ammaa baasii maallaqa guddaa gaafate. Torban kana ennaa duulli filannoo xumuramu doolaara biliyoona lamatti shalagamu fixuu mala.Duula filannoo isa ammaa kana keessatti ""Tii Paartii"" n qooda ol'aanaa kan fudhate ta'uun ibsamaa jira. Tii Paartiin seenaa siyaasa Amerikaa keessatti durii kaasee kan beekamu ta'u isaa kan ibsan Yunivarsitii Tenesii kan Nooksviil jiru irraa Professar Asaffaa Jaallataa "" erga prezidaant Baaraak Obaamaa aangoo qabatanii as yeroo ammaa kana immoo akka sochii polotikaa tokkootti mormii dhagesisaa jira"" jedhu.""Tii Paartiin gurraachi prezidaantii akka ta'u hin fedhu, saganataa mootummaan yeroo ammaa gama barnootaa, eegumsa fayyaa fi kanneen biroon uummata foyyesuuf karoorfate mormaa jira"" jechuun ibsan, Professar Assaffaan.'Tii Paartii""n sooreyyiin ykn duureyyiin qofti waan hundumaa akka fedhanti akka gaaggeessan fedha kan jedhan Proffessar Asseffaan, paartichi akka Ripaablikaanoota waliin hidhata qabu dubbatu.MP3 tuquun dhaggeefadhaa."
President Barack Obaman guyyaa goototaa kanatti sirna hedduu geggeessuuf karoorsaniiru. Kana keessaa dhiirotaa fi dubartoota waraana US keessa utuu tajaajilanii du’an kabajaan jadatanii jira.
President Barack obaman xumura baatii kanaa Itiyoopiyaa daawwatuuf jiru. Wayita kanas angawoota biyyattii ol aanoo akkasumas addaan immoo hoogganoota gamtaa Afriikaa waliin wal argu jedhamuu eegama.
President Barack Obaman yaadannoo guyyaa kanaa ilaalchisuun haasaa dhageessianiin. Lammiiwwan Ameerikaa biyyi isaanii biyya wayyooftu akka taatu waliin akka hojjetan wamicha dabarsan.
President Barack Obama secured a partial victory on the Iran nuclear accord after his fellow Democrats in the Senate blocked a vote of disapproval by the Republican majority.
President Barack Obama signed the Trans-Pacific Partnership, or TPP, with 11 other Pacific Rim countries that will reduce tariffs on almost 18,000 categories of goods. The agreement must now be ratified by Congress.
President Barack Obama spoke at a State Department-sponsored Arctic environmental summit in Anchorage to begin his three-day tour of the state
President Barck Obaman Hillary Clintoniif kaleessa beekkannaa ennaa kennan akka jedhanitti prezidaantii ta’uun hagam ulfaataa akka ta’e nan beeka. Ministritiin dhimma alaa kan bulchiinsa isaanii fi giifti dureen duraanii hojii kana hojjechuu akka danda’an illee nan beeka jedhan.
President Biden formally raised the nation's cap on refugee admissions to 62,500 this year
President Donald Trump daldalaawwanii fi bulchaawwan kutaalee biyyaa addunyaa irraa dinagdee beekamaa kana akka deebisanii akka banaman tuttuqaa turan, garuu bulchaawwan kutaalee 50 keessaa xiqqoo qofaatu suuqileen hangi tokko fi waajjiraaleen haala murtaa’aa ta’ee fi of eeggannoo dhaan akka hojii jalqaban ajajan.
President Donald Trump granted former national security advisor Michael Flynn a full pardon Wednesday night
President Donald Trump Michigan, Minnesota fi Wiskaniitti qajeele Baayden Minnesota, Wiskansenii fi Iowatti dabre.
"President Donald Trump said the prospect of his impeachment is causing “tremendous anger"""
President-elect Biden criticizes the Trump administration for the pace of distributing COVID-19 vaccines
President-elect Joe Biden receives his first dose of the coronavirus vaccine
President-elect Joe Biden selected former Secretary of Agriculture Tom Vilsack for the same post in his administration
President Hollanden waajjira gaazexaa Sharlie Ebdo jedhamu keessatti dhukaasi erga geggeessamee yeroo xiqoo booda bakka haleellaan sun itti raawwatame dhaqanii jiran.
Presidential Barack Obama visited New Orleans to mark 10 years since Hurricane Katrina devastated the city. Mr. Obama spoke at a newly built community center in the Lower Ninth Ward, which was destroyed by the hurricane.
Presidential candidates campaign in New Hampshire before Tuesday’s primaries
Presidential primary election season is set to formally get under way
Presidenti Barack Obamaan mormitoota akka haasofisiisan kan nuti gaafanne nama marii geggeesseeutti amanan a’uu isaanii waan hubannuuf jechuu dhaan paartileen kun beeksisaniiru. Kanaaf jecha haala biyyattii waa’een Itiyooopiyaa nu galcha lammiiwwan jedhan mara biraa hubachuuf yaalii godhu abdii jedhu qabaachuu isaanii kan ibsan presidentii paartii Raiy Itiyoophiyaa obbo Teshale Sebru ti.
Presidentichi akka jedhanitti tarsiimoon sun haleellaa samii irraan geggeessamu kan Iraqiin bira taru bakka xayyaaronni waraanaa US torbanneen darban keessa garee finxaaleyyii Islaamummaa kanneen ISIL jedhaman haleellaa turan dabalata.
Presidentichi fi pope Fraaansis lamaanuu sirna simannaa daawwannaa hoogganticha amantii kaatolikii kanaaf qophaa’e irratti haasaa dhageesisaniiru. Haasaa harka walitti rukutuu uummataa kuma 15 ta’u kan keessummoota keellaa White House keessatti afeeramaniin addaan ciciitaa tureen nagaa walii walii isaanii gaafataa turan.
Presidentichi gara Itiyoophiyaa dhufuuf kan murteessan filannoon bara 2007 haala dimokraatawaan bifa hin xumuramnee fi mirgi namaa guutummaatti yeroo itti dhiitametti ta’uu paartileen kun gaazexeessotaaf ibsaniiru. dhfuun isaanii erga hin hafnee garuu presidentichi mormitootas haasofsiisuu qabu jedhan. Presidentiin EDEPA Dr. Caannee Kebedes isuma kana ibsan.
Presidentichi Itiyooppiyaa daawwachuu isaani ilaalchisuun qeeqawwan dhiyaataa jiran ilaalchisee kan gaafataman dubbi himaan ministrii dhimma alaa Tewelde Mulugeta kun dhugaa jiru hin mul’isu jedhan.Daawwannaa kana ilaalchisee yaada qaamotii adda addaa kennan kan ilaaleen sun dhimma isaanii ti. Sun murtii isaaniif dhiifamuu qaba. Waanti barbaachisaan himannaan haala qabatamaa jiru irraa adda ta’uu isaa ti. Kanaaf dhugaan jiru ofii isaaf ni dubbatan jedha ani jedhan.
Presidentichi kun jedhan Ruubiyoon waadaa waan hunda karaa duraa kaasna gamasii ba’aa jirra jedhuun adeemaa turan. Iraaq keessaa baana falmii jedhuunis filataman. Yeroo dhiyootti immoo Afgaanistaan keessaa baanaa na filadhaa jechaa turan jedhan.
Presidentiin Afriikaa kibbaa Jaacob Zuma biyyattii keessatti tasgabbiin akka bu'uuf gaafatniiru. Viktooriyaa keessa ka jiru Embasiin Itiyoopiyaa akka jedhutti lammiin Itiyoopiyaa ajjeefame tokko qofa ta'uu ibsuun yeroo amma lammiin itiyoopiyaa dhukkubsatee mana yaalaa jirus ta'e baqatee mooraa dahannaa keessa jiru hin jiru jedhan.
Presidentiin Ameerikaa Barack Obamaan Ethiopia daawwachuun isaanii erga dhaga’amee qabee akkuma paartilee mormituu jaarmoliin mirga namaa kan sadarkaa addunyaa yaadawwan adda addaa kennaa jiran. Haalli mirga namaa Ethiopoiaa keessaa yaaddessaa dha jedhu jaarmoliin kun. President Obamaan Finfinnee ennaa dhaqanis mata duree kana akka kaasan gaafataa jiran.
Presidentiin Ferensaay Francois Holland xayyaara sana irra miidhaan irra ga’uu fi dhabamuu ishee TV biyyattii irratti dhiyaachuun mirkaneessan. Balaa ykn haleellaa shorkeessotaa jedhamee waan beekame hin jiru.
Presidentiin gumii gamtaa Awrooppaa Donald Tusk har’a akka ibsanitti Britain gabaa addunyaa guddicha kan ta’e gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uun dogoggora, biyyoonni ka biroon kana hordofu jedhee hin amanu jedhan. Presidentiin Ferensaay Francois Hollande muirtii Britainitti akkaan gadduu isaanii ibsanii ibsanii, filannoo isaanii ni kabajna jedhan.
Presidentiin Kenya Uhuru Kenyaattaa dhiyeenya mana murtichaa duratti dhiyaachuu ilaalchisee gaaffii dhiyaateef muummichi ministeerichaa manni murtiichaa kan sadarkaa addunyaa kun hoogganoota Afriikaa adamsa jedhan.
Presidentiin Kenya Uhuru Kenyatta sanbata darbe haasaa guutuu biyyaa dhageessianiin akka jedhanitti shororkeessonni Kenya keessatti haleellaa raawwatuuf shiraa jiran, kanneen itti gaafatamoo ta’an ni adamsina jechuun waada seenan.
Presidentiin mootummaa naannoo Oromiyaa fi dura taa’aan Dhaabbata dimokraasummaa uummata Oromoo duraanii obbo Alamaayyoo Atoomsaa erga du’anii booda jijjiirraan aangoo kun kan jalqabaa ta’uu isaa ti.
Presidentiin naannoo Gambeelaa Omod Obang Olum aangoo taayitaa isaanii kan hoogganantummaa paartii sochii dimokraasummaa uummata Gambeelaa irraa kaafamuu isaanii gaazxaaleen dhuunfaa Itiyoophiyaa lama gabaasaniiru.
Presidentiin Poland duraanii Kwasniewksi, Poland dhaabbati tika nageenya US mana hidhaa dhoksaa qabiyyee biyya keessaa qabaachuu danda’a garuu angawoonni biyya isaani shakkamtoota keellaa sana irraa akka dararaniif eeyama hin kennan jedhan.
Presidentiin Sudan Omar al Bashir torban darbe ibsa Televiiziyoona biyya isaaniin kennaniin walii galtee boba’aa ilaalchisee fooya’inni yoo argame malee biyyi kibba isaanii sudan waliin nageenya caalaa gara waraanaatti dhiyaataa jirti jedhan.Yaadi isaanii kun kan dhaga’ame kan yaada wal fakkaatu dhiyeessanii fi yoo Sudan fedhii gama kibbaa hin guuttu ta’e walitti bu’iinsi ka’uu mala ka jedhan yaada presidentii Sudan gama kibbaa kan Salva Kiir-tti aansuun ture.Walitti bu’iinsi kun kan madde Sudan gama kibbaa boba’aa ishee gara alaatti erguuf ujummoo Sudanitti fayyadamuu ishee irraan kan aka’e.Gammi kibbaa baaatii darbe erga gammi kaabaa qabeenyaa boba’aa sudan gama kibbaa miliyoona 815 saamte jechuun himattee booda keellaa boba’aa ishee cufte. Kaartuum immoo boba’aa sana kan qabatte gatii geejjibaa hin baafamin jiru bakka buusuufi jetti.Carrraa walitti bu’iinsi kun tarii gara waraanaatti geessuu malu ilaalchisee itti aanaan ministeera ittisaa Sudan gama kibbaa Majak D’Agoot VOAf ibsa kennaniin kibbi Sudan duruu haleellaa ishee duraa labsite jedhan.D'Agoot akka jedhanitti kun hookkara miti? Biyyi walaba taate tokko attamiin qabeenyaa ishee biyya ka biroo waliin ooddatti? Eessatti ta’ee beeka kun? Kun humni alaa ykn koleneeffataan duraanii uummata Sudan fi qabeenyaa isaa to’achuu itti fufuuf yaaluu isaa ti.Kaartuum Sudan gama kibbaa ittii adda ba’uu isheettin kan dhabde qabeenyaa doolaara biliyoona torbatti tilmaamamu kan gammi kibbaa oomisha boba’aa sadii irraa harka afur fudhatte bakka buufachuu barbaaddi.Falmii waa’ee boba’aatti dabaluu dhaan biyyootiin lameen daangaa sararuu irrattis walii galtee xumuraa irra hin geenye.
Presidentiittiin yeroon kun yeroo itti dudda deebisan, biyyi isaanii gara guddinaatti ennaa tarkaanfataa jirtu Afriikaa dhaaf qooda gama ishee ni gumaachiti jedhan. Akkuma Lauret Tseggaayee Gebremedin Afriikaa muka jireenyaa goona jedhe kana gochuuf akka michuu gaariitti kooriyaan isin waliin tarkaanfatti jedhan.
President Joe Biden on Wednesday ordered new sanctions against the military regime in Myanmar
President Joe Biden outlined a $2.3 trillion plan Wednesday to reengineer the nation’s infrastructure
President Joe Biden’s top medical adviser on COVID-19, Dr. Anthony Fauci, on Thursday announced renewed U.S. support for the World Health Organization
President Joe Biden was sworn in as the 46th President of the United States
President Kiir fi Machar Muddee bara 2013 erga kiira Machaariin aangoo itti aanaa presidentii irraa kaasanii booda falmii siyaasaa hamaatu gidduu isaanii ture.
President Muhammadu Buhari attends the Syria Donor Conference
President Obaamaan aangootti erga dhufanii qabee dhukaasi jamaa irratti raawachuu isaatiin uummataaf haasaa ennaa dhageessisan inni kun yeroo 11ffaa ta’uu isaa ti.
President Obamaa fi bulchiinsi isaanii utuu aangoo hin gad dhiisiin ykn kan isaan bakka bu’us yoo ta’e qiyyaafata itti kennuu dhaan addumaan waa’ee dhimma kanaa jechuun waa’ee gocha gara jabina poolisii akkuma nuti jenne shorokeessummaa poolisii kana maal na dhibdeen ilaalamuu isaa ilaalchisee waa tokko gochuu qabu jedhaniiru.
President Obamaan akka jedhanitti caasaan Immigratin Ameerikaa kuarna lamaa oliif addaan cabaa waan tureef murtii kamisa darbee repbulikaanonni danquu isaanii qeeqanii jira.
President Obamaan kana duras Sandy Hook, kollejii Virginia Tech, Charleston, San Bernardino, amma immoo seenaa ameerikaa keessatti fixiinsa isa hamaa Orlando irratti erga raawwatameetti bakka adda addaatti aragamanii maatii gaddi itti dhaga’ame ennaa jajjabeessan haaluma wal fakkaataatu fuula isaanii irraa argama ture..
President obamaan Maanguddoo umurii 78 Popechatti fuula deeffachuu dhaan galateeffataniiru. Gammachuun daawwannaa keessanii kun kan madde qooda isiin akka hoogganaa amantiitti qabdan utuu hin taane akka nama dhuunfaatti amala filatamaa isin qabdan, Garraamummaa, gaarummaa jechootaa fi arjummaa hafuuraa isin qabdaniif jedheen amana jedhan.
President Obamaan ministeerri isaanii kan dhimma alaa dhiittaa mirga namaa hamaan Itiyoopioyaa keessatti geggeessamu isaa gabaasa baasee jira. Namoota gabaasa sana baasan hedduu galateeffanna. Eenyu hidhamee akka jiru, eenyu murtii haqaa akka dhabe, tokko tokkoon baasaniiru. Sun baay’ee gaarii dha. Kanaaf president Obamaan ennaa as dhufan gabaasa ministeerri dhimma alaa kan isaanii baase fidanii dhufu jedheen yaada jedhan.
President Obamaan tarkaanfii Iran fudhachuun irra jiru tarreessanii jiran kunis oomisha uraniumii dhaabuu, kan boombii oomishuuf gargaaru gabbisa Plutonium addaan kutuu fi meeshaa ittiin uraniumii waliin makaan kan centerfuge jedhamu sadii irraa harka lama gad xiqqeessuuf akkasumas tuullaa uraniumii dhibba irraa harka 98n gad cabsuu dha jedhan.
President Obamaan tuuta oduuf Warsaw keessatti ibsa kennaniin torban dhuftu angawoota poolisii fi hoogganoota mirga namaa waliin White House keessatti wal ga’uu dhaan attamiin Ameerikaa tokkoomsanii fuula duratti tarkaanfachuun akka irra jiraatu mari’achuuf karoorfachuu isaanii dubbatanii jiran.
President obamaan waggaa darbe erga hojii jalqabanii marsaa sadaffaa xumuruuf yeroo jedhanitti deebisani filatamuuf yaaluu dabalate dhimmootii irratti fuuleffatanii turan. Xiinxaltoonni Afriika fi qabsaa’onni dhimma Afriikaa akka jedhanitti imaammati biyyootii afriika uffee ahara gad laalee jiru garuu ilaalcha inni argate xiqqoo dha.Abbaan President Obaama Lammii Keniyaa ta’uun isaani yeroo ilaalamu namonni hagi tokk komee isaaii dhieessaa jiran.Nicoo colombant aakka gabaasetti dhiyeeny kana preisident Obamaan haasaa waggaa kan guutuu biyyaa dhageessiuf mana marii bakka bu’otoa duratti dhiyaachuu dhaan ministeera ittisa Ameerikaa Leon Panetta dhaan hjii gaarii hojjetan jechuun galateeffatan.Booda irras dhimmi isa yeroo ibsamu waraani US weerara rawwateen hojjettoota gargaarsa lammiiwwan Ameericaa Somaaalia keessatt iggitamaanii turan gadhiiisuu isaanii ture.President obaman garuu hasaa iaanii keessatti gonkumaa waa’ee byyootii uffee Sahaaraa gadii hn kaasne.
President Obamaan walii galteen nukleraa Iran waliin irra ga’uun fakkeenya diplomaacyn Ameerikaa jijjiirama giddu galeessa bahaa keessatti fiduu danda’uu fi faca’ina meeshaa nukleraa dhaabsisuu danda’uu isaa ti jedhan.
President Obama awarded the Medal of Honor to retired U.S. Army Captain Florent Groberg
President Obama: Battle between Clinton and Sanders was a “healthy thing’ for the Democratic Party
President Obama meets Saudi Arabia's King Salman
President Obama met with Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu to discuss the future of Israel in the Iranian nuclear deal era.
President Obaman akka jedhantti kaayyoon isaa keenya garee finxaaleyyii kanneen dhiyeenya kana gaazexeessota US lama morma muruu dhaan lammiiwwan Ameerikaa rifaasisan kana barbadeessuu dha.
President Obaman kaleessa galgala haasaa lammiiwwan Ameerikaaf dhageessianiin tarsiimoo xiinxaltoonni duulli humnootii US hirmaachise kan garee finxaaleyyii irratti geggeessamu fi yeroo dheeraa fudhatuu mala jedhaniif tarsiimoo jiru lafa kaa’aniiru.
President Obama says “nation is grieving with you” in speech to mourners in Connecticut town where 26 were killed.
President Obama speaks to mourners in Connecticut town where 26 were killed- VOA60 World
President Obama: United States and its Gulf partners will continue to work together to fight Islamic State
President Obama will sign an executive order on Monday requiring U.S. government contractors to offer seven days of paid sick leave a year to their workers, the White House says. This move would benefit about 300,000 people working on government contracts.
President Obmaan murtiin mana murtii muummichaa dinageee fi hawaasummaa Ameerikaa miidha jechuun akeekkachiisan.
President Ronald Reagan seera mirga filachuu haaromsame mallatteessan. President George W. bushis seera haaromsame kana mallatteessaniiru. Miseensonni mana maree dhibbaan laka’amanis har’a uummata migi kun akka eegamu gochuuf wareegaman yaadachuuf jecha asitti argaman.
President Salva Kiiris uummatichi araarri akka bu’uuf gadda wal irraa qabu akka irraanfatu gaafataniiru.
President US Barack Obaman gareelee finxaaliyyii tarsiimoo ittiin rukkutuun danda’amu lafa kaa’uu dhaan duulli US garee syria keessaa irratti geggeessitu haleellaa samii irraanii kan of keessaa qabu ata’uu beeksisaniiru. Tarsiimoon isaanii kun seera tumtoota Ameerikaa biraa deebii wal makaa ta’e dhaqqabsiise.
“Presin dhukkuba guddaa qaba, hamaa dhaa, waraana kaasisuullee mala” yeroon itti jedhanis jira, Traamp.
Prexidaantii jaarimiyaa hawaasa qorcha godaantota Xaaliyaani jedhamu kan ta’a doktoor Maarkoo Maazzeettii akka nowuw Yoork tayims ti himanitti namoonnii kun caalaan isaanii warra mana keessa ojjatanuudha. Vaayiiresii hojjatoota warra nu gaarigaaraa jiran kana keessa tatamsa’aa jiru yoo too’achuu hin dandeenye tatamsa’insaa biyya keessaa too’achuun rakisaa ta’a jedaahniiru Doktoor Maazzeettiin.
Prezdaant Baaydin Hoggantoota Gamtaa Afrikaatif Dhaamsa Dabarsan
Prezdaantiin Bulchiinsa Naannoo Somaalee fi Paartiin Uummata Affar Hiwehaat Balaaleffatan
Prezdaantin Masrii duraanii Mohammad Morsii mana murtii keessatti du’an boqochuu isaanii Televiziyoonni mootummaa Masrii beeksisee jira.Morsiin jalqaba of-wallaalanii kan kufan yoo ta’u sana booda du’an.
Prezdaanti Obaamaan Gaanaan Biyya Oduun Dansaa keessaa Dhagahan Jedhu
Prezdaatni Obaamaan bahitii waraana Amerikaa kana itti gaafatamtoota waraana Amerikaa ka Afgaanistaan jiranii fi mootummaa Amerikaatiiniin walmari’atanii hojjachuu isaanii dubbatan.
Prezdaatnti Obaamaan waraanii kuma shanii dhiyootti kuma shan ka dhibiin ammoo itti aane bahaa jechuun kalee labse.
Prezdantiin Mana marii walii gala dhimmootii Islaamummaa Shek Muhamed Amin Jamaal walitti bu’iinsaa fi jibbiinsa dhiifama gochuu dhaan hambisuu nu irra jira jedhan.
Prezdentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaatttaa dura bu’aa gumii biyyoota Afriikaa, Kaaribiyaa fi paasifiik ta’uun muudaman. Wal gahiin gumii biyyoota Afriikaa, Kaaribiyaanii fi paasifik ykn Gabaajee Afaan Ingiliziin ACP jedhamu kaleessaa fi harra guyyoota lamaaf Naayroobbiitti taa’amaa ture harra galgala goolabamee jira.
Prezdentiin Keeniyaa, Itiyoophiyaan biyyi galoo galaanaa hin qabne, buufata doonii kanatti akka fayyadamtuuf biyyi isaanii bu’uraalee misoomaa barbaachisan qopheessaa jirti jedhan.
Prezdentiin Taanzaaniyaa Joon Maagifuulii dhukkuba onneetiin du’uu mootummaan biyyaattii ifoomse.
Prezdentii Taanzaaniyaa shanaffaa ka turan Joon Poombee Jooseef Magifuulii kaleessa halkan du’uu Itti Aanaa Prezdentii biyyattii ka ta’an Suhuuluu Hassan beeksisaniiru. Suhuuluun kaleessa waarii booda, Magifuuliin dhukkuba onneef utuu yaalarra jiranii Hospitaala keessatti lubbuunsaanii darbee jedhan.
Prezdenti Keeniyaattaan kaleessaa warshaa meeshaa waraanaa omishu kan magaalaa Naayroobiin ala, bakka Ruuyruu jedhamutti ijaarame eebbisiisaniiru.
Prezdent Keeniyaattaanis Waa’ee Koroonaa kana ilaalchisee ajaja dabarsanii jiru. Keeniyaattaan rakkoon mudate kun biyya hundatti waan mullate waan taheef balalii xiyyaaraa dhaabuun fala miti jechuun dubbatanii dhimmuma kna ka hordofu koree ministeerotaa hundeessanii jiru. Kanaafis eger yoo balaliin Chaaynaa gara Keeniyaatti taasifamu jalqabu fayyaa kara deemtota ka qoratuu fi warra dhukkuba kanaan qabame ka yaalu Hospitaalli adda bahu ajajaniiru.
Prezdent Keeniyaattaanis yoo talaalliin kun kutaalee Keeniyaa hedduutti ergamu qaamaan argamanii ilaalaniiru. Keeniyaattaan, mootummaan talaalliin gahaan akka gara biyyattii seenuuf akka hojjetu himanii, ka amma argame, dursa warra ogeeyyii fayyaaf, achii sadarkaa lammataan warra qaama nageenyaa fi sadaffoorratti ammoo barsiisotaaf kennama jedhan.
Prezdiaant Traamp, eega Wixata dabre kana, bakka wal’aansa Vaayirasii Koronaaf galfamanii turan – Hospitaala waraana biyyoolessaa biyyattii – Walter Reed National Millitary Medical Center – jedhamuu ba’anii gara Waayit Haawusitti deebi’anii booda, akka nama wayyaa’ee hojii isaatti deebi’uuf qophaa’eetti of agarsiisaa jiran.
Preziaant Isaayyaas Afewerqii kaleessa ganama daawwannaa hojii guyyoota sadiif gara Masriitti qajeelanii jiru.
Preziaant Vlaadimir Putin har’a gumiin sun banamu haasaa dhageessisaniin Raashiyaan hariiroo daldalaa Afriikaa keessaa qabdu dacha dabaluu feeti jedhan.
Prezidaan Doonaald Traamp qorannaa duula filannoo isaanii kan Raashiyaa waliin hidhata qaba jchuun himatame ilaalchisuun geggeessamu malaammaltummaa xumura hin qabaanne jechuun qeeqan. Kunis akka isaan hojii irratti hin fuuleffanne yeroo hedduu fudhate jedhan.
Prezidaaniin US Doonaald Traamp irra deebi’uu dhaan biyya hollaa ishee bakka humnootiin Ameerikaa shorokeessotatti duulan Paakistan shororkeessotaaf dahata kennite jechuun qeeqan.
Prezidaant Abdel Fattah El-Sisin walii galtee sadarkaa ol aanaa Ertra giduu illee galateeffataniiru. Giti isaanii kan Ertraas gama isaaniin qooda Masriin naannoo sana keessatti qabdu fi fedhi iseen guddina afriikaa ilaalchisuun agarsiiste jedhan faarsanii jiran.
Prezidaant Abdilmajiid Teboonee fi waraanni isaanii cimoo ta’an sababaa aarii uummataa mormii ummataa kaasee waggaa tokko oliif tureef hiika ta’a kan jedhuun heera isa haaraa baasanii jiran.
Prezidaant Adaamaa Baaroo, fuula Twiterii isaanii irratti: “Waliin haa dhaabbannu. Namoonni lakkoobsaan xiqqoo tahan ammaa booda abadan nu hin hacuucan. Biyyi fuulli ishee ife kun lammata cunqursaa gareen xiqqaan saba-guddaa irratti geggeessu hin agartu!” jechuun barreessan.
Prezidaant Akufo-Addo badhaadhummaan lammiiwwan Gaanaa hundaaf akka ta’u sirna eebba isaanii irratti haasaa dhageesisaniin hirbuu seenaniiru.
Prezidaant Alsisiin Televiiziyoona biyya isaanii tokkoof akka ibsanitti, biyyi isaanii Itiyoophiyaa irratti shira tokko iyyuu kan hin hojjenne ta’uu hubachisan.
Prezidaant Aziiz – Prezidaantii Gaambiyaa taayitaa gad-lakkisuu qaban, garuu itti cichanii didaa jiran – Yaayyaa Jamee wajjiin kan walga’anii dubbatan yoo tahu, kaleessa gara galgalaa immoo – filatamaa prezidaantii Gaambiyaa - Adaamaa Baaroo wajjiin walga’uuf jecha gara Senegaalitti imalanii turan.
Prezidaant Baagboon Aangoo Gad Hin dhiisu Jedhu
Prezidaant Baaraak Obaamaan Afriikaa Kibbaa Daawwataa Jiran
Prezidaant Baaraak Obaamaan filannoo ammaa keessa kan hin jirre ta’us garuu Ripaablikaanonni hedduun duula na filadhaa gaggeessaniin Imaammata Obaamaa irratti qiyyaafatanii turan.
Prezidaant Baaraak Obaamaan Hillarii Kiliinteniif Deggersa Kennan
Prezidaant Baaraak Obaamaa, waaddii foonii fi konsertii sirbaa - Kedrik Lamaarii fi Jaanet Moonee, masaraa Waayti Haawus keessatti geggeessamu irratti maaltiilee loltota Ameerikaa afeeruudhaan waliin ayyyaaneffatan.
PREZIDAANT BAARAAK OBBAAMAAN IRRA DEEBI'UUN FILATAMAN
Prezidaant Baaydiin aangoo eega qabatanii as imallii diplomaasii kan sadarkaa olaanaa ennaa gaggeeffamu kun ka duraati.
Prezidaant Baaydiin gama isaanii galatomii, akkuman jechaa ture sana kallattiin ykn fulaa fulaan wal wal arguun yeroo mara gaarii dha jedhan.
Prezidaant Baaydiin kana jechuun isaanii waadaa yeroo duula filannoo seenan kan itti kabajan yoo ta’u guyyichiis guyyaa fixiinsaa lammiwwan Armeeniyaa biyya isaanii keessaa fi biyya alaa keessa jiraatan itti yaadatanti ture.
Prezidaant Baaydiin Uummata Waliin Marii Gaggeessan
Prezidaant Baaydin dhimmi kana irratti murtii irra hin geenye jedhan. Yaada dhiyaate kana biyyonni miseensoonni hundumtuu irratti walii galuu qabu.
Prezidaant Baaydin Uggura Imalaa Traamp Ka'anii Turan Haqan
Prezidaant Baaydin Wiixata kaleessaa ibsa baasaniin,keessa deeme eilaaluun waggaa kanaaf baqattoota Amerikaan simattuu kuma 62 fi 500 ta’u ibsan. prezidaantichii duraanaa kuma 15 qofa jedhchuun seenaa biyyatti keessatti isa gad aanaa fi biyyattiin baqattoota gargaaruun bekkamtii qabdu xiqqeessa jedhan.
Prezidaant Baaydin yaada dhiyeessaniin Doolaara Triliyoona 1.9 kan ramadan yoo ta'u kunis haala itti talaaliin Kovid-19 ittisuu saffisaan uummata akka dhaqqabu gochuuf, manneen barnootaa banuuf, mootummoota kutaa fi naannoof maallaqa ramaduuf akkasumas namoota dhuunfaa isaanii Dolaara 1400 akka gargaarsaatti akka argatan gochuuf yaadan.
Prezidaant Baayideen, baajeta kana guutummaa isaa dilaala Korporeeshinoota irraa galuun baasuuf, kanaaf jecha dilaala Korporeeshinootaa dhibbantaa 21 irraa gara 28tti guddisuuf yaada dhiheessan.
Prezidaant Baayiden Adda Addummaa Prezidaantii Raashiya Waliin Jiru Beeksisuuf Qophee Dha
Prezidaant Baayiden fi Itti Aantuun Isaanii Harris Dhukaasa Joorjaa Keessaa Lubbuu Galaafate Ilaalchisee Mari’achuuf Gamasitti Imalan
Prezidaant Baayiden Hamma Adoolessaatti Uummata Yunaayitid Isteetis Dhibba Irraa Harka Torbaatamni Akka Tallaalaman Karoorsan
Prezidaant Baayiden Imaammata Alaa Isaanii Ilaalchisun Ministrii Dhimma Alaaf Ibsa Kennan
Prezidaant Baayiden Kanneen Hojii Dhabaniif Insuraansii Fayyaa Eeyyamamu Kan Fedhan Ta’uun Ibsame
Prezidaant Baayiden, Ministrii ittisaa Lloyd Austin fi Hogganaan hojjettootaa Jeneraal Maark Milley dugdee Washingtton-tti kan argamu bakka awwaalchaatti sirna yaadannoo qophaa’e irratti haasaa dhageessisuuf jiru.
Prezidaant Baayiden Tarsiimoo Faccisa KOVID 19 Labsuun Guyyaa Hojii Isaanii Eegalan
Prezidaant Baayidin Prezidaantii Keeniyaa Wajjin Mari'atan
Prezidaant Baraack Obaamaan US Moggaatti Qoodamuun Filannoo miti jedhan
Prezidaant baraak Obaamaan haadha warraa isaanii Misheel Obaamaa akkasumas itti aanaa prezidaantii ameerikaa Joe Biden sa’aatii Fulbaana 11 bara 2001 xayyaarri inni jalqabaa butame biilsa waaltaa daldalaa addunyaa lakkuu magaalaa New York keessa jiru keessaa tokko yeroo jalqaba itti rukutametti sirna calliinsaa White HOuse keessatti geggeessame irratti argaman.
Prezidaant Baraak Obamaan har’a kutaa Daallas, Teksaas keessatti sirna yaadannoo kan angawoota Poolisii shan kanneen haleellaa toraban darbeetiin du’aniif qophaa’e irratti haasaa dhageessian.
Prezidaant Donaald Traamp dhiyeenya ennaa seera tumtoonni boqonnaaf kutaa irraa dhufanitti deebi’an mormii ka’eef prezidaantii duraanii Baraack Obaamaa himatan.
Prezidaant Donaald Traamp fixiinsa Naazii yaadachuuf jecha har’a biilsa mana maree bakka bu’ootaa keessatti sirna qophaa’e irratti haasaa dhageesisaniin jibbiinsa juushota irratti oofamutti duuluuf waadaa seenan.
Prezidaant Donaald Traamp gorsaan isaanii naga eegumsa biyyoolessaa duraanii Michael; Flynn qorattoota kanneen dhiibbaa Raashiyaan filannoo bara 2016 irratti qabdu ilaalchisee haqaan hin ilaalamne jechuun kaleessa dubbatan.
Prezidaant Donaald Traamp har’a galgala yeroo jalqabaaf mana maree bakka bu’oota uummataa duratti dhiyaachuun haasaan dhageessisan rakkoo uummatichaa furuu irratti kan fuuleffate ta’a jechuu dhaan angasoonni White House dubbataniiru.
Prezidaant Donaald Traamp kan aangoo irraa fonqolchaman daayrektera FBI James Comey ilaalchisee falmii jiru itti fufuu dhaan jalqaba waggaa kanaa irra haasaa dhuunfaa isaan geggeessaa turan dhoksaan waraabame jedhan.
Prezidaant Donaald Trump-s ajaja sadarkaa ol aanaa dabarsanii fi baqattoota biyyoota torba irra jireessa hawaasa musliimaa ta’an irraa Ameerikaa akka hin seenne ugguruu isaanii falmuu itti fufan.
Prezidaant Donald Traamp fi manneen murtii US ajaja uggura imalaa isaan baasan irratti wal falmaa ennaa jiran kanatti lammiiwwan Siiriyaa kanneen biyya isaanii irraa baqatan US weenaa jiran.
Prezidaant Donald Traampii fi muummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Natanyaahuu marii White Housetti geggeessaniin ergaa tokkummaa erga dabarsani booda koreen Senatii immoo kan Traamp filatan Israa’elitti ambaasaaddore US raggaasisuuf dhuga ba’umsa dhaggeeffatuuf jira.
Prezidaant Donald Trump qeeqa sabaa himaa irratti oofan irra deebi’uu dhaan har’a ganama ennaa konferensii jarmayaa kanneen yaada safuutti cichani kan “Conservative Political Action” jedhu irratti gaazexeessan kam iyyuu gabaasa isaa keessatti madda hin beekmne maqaa dho’uun gabaasuun eeyamamuufii hin qabu jedhan.
Prezidaant Doonaald sababaa vaayiresii koronaan namoonni meeqa du’uu akka danda’an tilmaama isaanii ol kaasuu dhaan dinagdeen biyyattii deebisee akka banamu yaalaa ennaa jiranitti deggersi dinagdee itti dabalaa kennuuf waadaa seenan.
Prezidaant Doonaald Taamp haasaa waggaa guutuu biyyaa dhageesisaniin Ameerikaa fi Meeksikoo gidduutti dallaa ijaaruuf dhiibbaa isa dhumaa gochuu dhaan, ta’uu baannaan hojiin mootummaa deebisee akka cufamu akeekkachiisan.
Prezidaant Doonaald Taamp kan jalqaba torban kanaa aangoo irraa kaasan gorsaa naga eegumsaaf falmuu dhaan Michel Flynn haasaa isaan ambaasaaddera Raashiyaa waliin mari’atan kan dhaabi basaasaa seeraan ala ifa taasiseef saaxilaman jedhan.
Prezidaant Doonaald Taamp walakkeessa jaarraa booda hariiroo ameerikaan Kuubaa waliin uumuuf Prezidaantiin duraanii Baaraak Obaamaan eegalan hambisuuf hojjetaa ka jiran ta’uu har’a beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp abbaa alangaa muummicha Jeff Seshens kaleessa hojii akka gad dhiisan dirqisiisanii jiran. Kunis kan haaraa mana maree dhuunfatan dimokraatota Raashiyaan filannoo prezidaantummaa gidduu seenuu ishee ilaalchisee qorannaa geggeessamu ilaalchisee falmii uumuu mala.
Prezidaant doonaald Traamp abbootiin alangaa kanneen qoranaa jiddu seeniinsa Raashiyaa kan duula filannoo bara 2016 qoratan filannoo mana maree kan baatii Sadaasaa keessa geggeessamuuf jiru jidduu seenu jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp Ajaja Uggura Baqattootaa Dabarsan Irratti Falmii fi Qeeqi Dhiyaatu Hammaataa Jira
Prezidaant Doonaald Traamp baatii darbe meeshaalee Chaayinaa dhaa galan irra taarifa doolaara biliyoona shantamaa kaa’uuf kan barbaadan ta’uu labsanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp Bakka Balaan Laas Veegas Itti Raawwate Daawwatanii Deebi’an
Prezidaant Doonaald Traamp balaa kana ilaalchisee deggersa gochuuf deebii kennaniin kaalifoorniyaa dhaaf labsii yeroo hatattamaa labsanii jiran. Kunis jaarmoliin federaalaa tattaaffii baraarsaa akka qindeessaniif daandii saaqa.
Prezidaant Doonaald Traamp bara 1985 fi 1994 keessa doolaara biliyoona tokkoo ol kasaaran jedhu fudhatama dhabsiisanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp biyyoota irra jireessa musliima ta’an ja’a Iraan, Liibyaa, Somaaliyaa, Sudaan, Siiriyaa fi Yemen irraa namoonni gama kanatti akka hin imalle uggura kaa’an manni murtii ol aanaa deebi’ee akka ilaalu gaafatanii jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp daangaan mexco waliin jiru koolu galtoonni seeraan alaa akka hin seenna hin taasisama, garuu mormitoonni dimokraatotaa ededi akka hin ijaaramne sagalee hin kennan ta’e, waraanni US akka eegan anan ajaja jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp Daawwannaa Isaanii Faransaay Eegalan
Prezidaant Doonaald Traamp Daawwannaa Jaappaanitti Geggeessan Xumuran
Prezidaant Doonaald Traamp daldalaawwan xixiqqoo fi hospitaalatoa deggeruuf kan oolu seera doolaara biliyoona 484 raggaasisu Jimaata darbe mallatteessaniiru.
Prezidaant Doonaald Traamp Dallaa Daangaa Irratti Ijaarame To’achuuf Gara Arizoonaatti Qajeelan
Prezidaant Doonaald Traamp Dandeettiin Sammuu Koo Kan Rex Tillerson Gad Miti Jedhan
Prezidaant Doonaald Traamp dimokraatotaan yoo himannaa na irratti dhiyeessitu ta’e dafaa amma itti fufaa,akkuma kanaan yakka ilaalcha haqaa Senetii keessatti argannee biyattiin hojiitti haa fuuleffattu jechuu dhaan ergaa twiterii dabarsan.
Prezidaant Doonaald Traamp Diplomaatota Biyyoota Musliimaa Waliin Irbaata Ramadaanaa Qooddatan
Prezidaant Doonaald Traamp Direktera biroo qorannaa federaalaa duraanii James Comey aangoo irraa kan hojii irraa ari’aniif dhimma qorannaa Raashiyaaf miti jechuun isaanii ibsa duraan kenname sababaan aangoo irraa kaafamuu isaanii qorannaa sanaan wal qabatee ti ka jedhu waliin kan wal rukutu.
Prezidaant Doonaald Traamp duula geggeessaniin uummati akka tasgabbaa’u gaafataniiru. Gareen martinuu nagaa fi walii galteen walitti dhufuu qabna. Kana gochuu ni dandeenya jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp ededea daangaa to’achuu akkasumas haasaa siyaasa ilaalchise dhageessisuuf jecha gara kutaa Arizoonaatti qajeelanii jiran. Tramp har’a ministrii nageenya biyyoolessaa kan yeroofii Chad Wolfii fi komiishinera eegumsa daangaa kan yeroofii Mark Morgan waliin ta’uu dhaan ededa daangaa Meeksikoo kan San Luis konyaa Yumaa keessaa daawwatuuf jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp erga abukaatoon isaanii dhuunfaa Maaykil Kohen hidhaan waggoota sadii itti muramee guyyaa tokko booda seera akka inni cabsuuf takkaa ajaja hin kennineef jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp ergaa dabarsaniin maatiiwwan namoonni duraa miidhamaniif gadda itti dhaga’ame ibsaniiru.
Prezidaant Doonaald Traamp ergaa Twitter sagalee kennuu sana booda maxxansaniin ripaablikaanota kanneen demokraatotaaf baabsan qeeqan.
Prezidaant Doonaald Traamp gareen isaanii Ripaablikaanonni manneen maree lamaan akka dhuuffatan barbaadu, Dimokraatonni immoo kan garee tokkoon dhuunfatame mana maree fi Senetii harkaa baasuuf tattaafataa jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp garuu taphi kubbaa miillaa Ameerikaa yeroo qabameefitti akka itti fufu adda durummaan kanneen dhiibbaa godhan keessaa ti. Tuuta oduuf White House keessatti kaleessa ibsa kennaniin taphattoonni kun dargaggootaa, cimoo kanneen vaayiresii koronaa of irraa ittisuu danda’an jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp, giddu seeninsi hin turre. Giddu seeniinsa ka jedhu kijibatu geggeeffamaa ture. Jiddu seeniinsa adamsa falfaltuu fi kan kijibaa ti. Ani Raashiyaa waliin waan ani shire hin qabu jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp gorsaa addaa tarsiimoo ol aanaa isaanii Steve Bannon aangoo irraa irraa ar’uuf murteessuu isaanii angawoota gameeyyii kan bulchiinsa isaaniitti himanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp Guatemala, Honduras fi El Salvador koolu galtoonni biyya isaanii gad dhiisanii seeraan ala Ameerikaa seenuu dhaabsisuu waan hin dandeenyeef gargaarsa alaa biyyoota kanaaf kennamu akkaan kan gad xiqqeessan ta’uu beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp Gumii Walii Galaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Irratti Weerara COVID-19f Sababaan Chaayinaa Dha Jechuun Himatan
Prezidaant Doonaald Traamp guutummaa biyyaatti manaa ba’uun akka dhorkamu isa jedhu kaleessa fudhatama dhabsiisuu dhaan,xayyaaronni naannolee vaayiresiin koronaa itti hammaatetti akka hin balaliin dhorkuu kan malan ta’uu beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp Haasaa Biyyoolessaa kan Waggaa Bor Dhiyeessu
Prezidaant Doonaald Traamp haasaa biyyoolessaa kan waggaa kan jalqabaa bor gongresa biyya isaaniif dhiyeessuuf jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp haasaa dhageesisaniin warren Juushii Ripaablikaanota filachuu qabu, sababiin isaas dimokraatota filachuun wal’aalummaa ykn immoo amanamummaa dhabuu dha jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp haasaa gumii tokkummaa mootummootaa irratti dhiyaatuu fi kan dursee waraabameen chaayinaa dhaaf ergaa cimaa kan of keessaa qabu jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp haasaa waggaa kan guutuu biyyaa Kibxata kaleessaa irratti isaanii fi hoogganaan Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un marii lammataaf xumura baatii kanaa kan wal argan ta’uu dubbatan.
Prezidaant Doonaald Traamp haleellaa ol aantummaa warra adii kanneen Charlottesville VA keessatti hiriira “Unite the Right” jedhuun geggeessame irratti raawwatame fudhatama dhabsiisuu dhabuu isaaniitn gareelee siyaasa guutummaa US biraa qeeqa hamaan irra ga’ee jira. Haleellaan sun lubbuu namaa galaafate.
Prezidaant Doonaald Traamp hanga dimokraatonni bulchiinsa isaanii irra dogoggora barbaaduu dhaabanitti seera ilaalchisee waliin hojjechuu nan dhaaba erga jedhanii booda white House fi kongresii gidduutti mariin kaleessa geggeessamuuf ture hafee jira.
Prezidaant Doonaald Traamp hara’a dubartootaa fi dhiirota biyya isaanii utuu tajaajilanii wareegaman kabajaan yaadanna jechuu dhaan ergaa twitter irratti maxxansanii beeksisan. Galatoomaa jechuu dhaan maatii keessanii fi Ameerikaa Waaqayyo haa eebbisu jedhan. Ameerikaan biyya walabaa ta’uun ishee sababaa goototaaf kan jedhan Traamp VA Arlingtonitti kan argamu bakka awwaalcha loltootaa Arlington Natinal Cemetery jedhamu irra har’a gara boodaa dararaa kaa’uuf jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp har’a Dalaas keessatti hoogganoota amantii angawoota seera eegsisanii fi abboota qabeenyaa daldalaawwan xixiqqoo waliin wal arguuf jiru. Du’uu Joorj Filooyiidiin wal qabatee mormii guutuu biyyattii raase ilaalchisees deebii kannuuf jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp har’a ibsa tweeter irratti maxxansaniin bakka direktera FBI duraanii James Comey abbaa alangaa federaalaa duraanii Christopher Wray kaadhimuuf kan jiran ta’uu beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp har’a kutaa North Carolina bakka hobomboleettii hamaa Florence jedhamu mancaaseef tattaaffii baraarsaa rakkisaa geggeessamaa jiru daawwatanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp hawaasi addunyaa gabbisa meeshaa nukleraa Kooriyaa Kaabaa ilaalchisee dura dhaabbachuu isaa galateeffatanii jiru. Jilli tokkummaa mootummotaa tokko garuu uggurri boodanaa Pyongyangiin dhaabsisuu isaa ilaalchisee shakkii qabu.
Prezidaant Doonaald Traamp hiriira mormii Minnesota keessatti geggeessamaa tureef gara hookkaraatti jijjiirameef deebii kennuu dhaan hojii gaarii hojjete jechuun waardiyyaa biyyoolessaa galateeffatanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Waliin Irra Deebi’uun Mari’achuuf Qophee Dha Jedhan
Prezidaant Doonaald Traamp Hoogganaa Raashiyaa Waliin Wal Argan
Prezidaant doonaald Traamp ibsa isaanii Sanbata darbeen lammiiwwan Ameerikaa harka SAMII aka eegan gaafatan.
Prezidaant Doonaald Traampii fi hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Kim Jong Un walii galtee mallatteessuu dura hoteela guddicha Veetnaam keessatti laaqanaaf wal arguuf turan hafee jira.
Prezidaant Doonaald Traamp illee qeeqa dhiyeessanii jiru. Seenaan dhuunfaa Baayiden kan isaan hojjetaa mootummaa, abbaa fi abbaa warraa ta’uu isaanii dabalatee himamee jira jechuun Pasty Widakuswara Deliweer irraa gabaastee jirti.
Prezidaant Doonaald Traamp Itiyoophiyaa Deggeruu Kan Itti Fufan Ta’uu Beeksisabn
Prezidaant Doonaald Traamp jimaata darbe hariiroon Israa’elii fi Sudaan gidduu jiru haareffamuu isaa ennaa ibsan haleellaa Masriin hidha Abbayyaa irratti raawwattu erga tuqanii booda waajjirri muummicha ministeeraa ibsa baasee jira.
Prezidaant Doonaald Traamp, ka Jimaata dabre umurii isaanii 94ffaatti du’aan boqotan – prezidaantii Yunaayitid Isteetis duraanii – Joorj H. W. Buushiif, Roobii dhufu guyyaa gaddaa biyyoolessaa akka tahu labsanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp kaleessa ibsa kennaniin lola dhaabinsi sun dhaabbataa akka ta’u Turkii biraa mirkanuu argadhe jedhan. kanaanis uggura Turkii irra jiru akka ka’u illee ta’ee jira. Lola dhaabinsi sun tolfamu iyyuu waraanni Turkii gandeen Assaadiyaa, Mishrafa fi Manajer meeshaalee guruddaan haleelaa turte.
Prezidaant Doonaald Traamp kaleessa kanneen Haleellaa Laas Veegaas keessatti raawwatameen miidhaan irra ga’e namoota 600 ta’an jajjabeessuu, pooisii fi kanneen dursanii biramatan waliin wal arguuf jecha gamasitti imalanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp Loltoota Kurdootaa Deggeruu Itti Fufna Jedhan
Prezidaant Doonaald Traamp maallaqi deggersaaf ba’u kun barbaachisaa miti jechuun kutuuf yaalanii turan garuu ennaa seea tumtoonni ijoo ta’an hanga tokko mormii dhageessisan itti dhiisan.
Prezidaant Doonaald Traamp magalaa Iraq IS harkaa baasuu isaaniif muummicha ministeeraa Iraq fi humnootii naga eegumsa isaaniin baga gammaddan jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp marii hoogganoota Talibaan waliin geggeessamuuf ture akka tasaa hambisuun shorokeessummaatti duluuf waraana biyyi isaanii waggoota 18f Afgaanistaan keessatti geggeessite xumuraan ga’uuf waadaa seenaniif shakkii haaraa uumee jira.
Prezidaant Doonaald Traamp meeshaa waraanaa jamaa fixu akka ugguramu akkasumas kanneen qawwee bitatan sirriitti akka qorataman deggeruu isaanii erga ebsanii booda har’a White Housetti ijoollee barattootaa, maatiiwwan fi barsiistota kanneen dhukaasa mana barnootaa keessaan miidhaan irra ga’e simatanii dhaggeeffatanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp michoonni isaanii Republikaanotaa ennaa miseensonni mana maree bakka bu’ootaa sagalee kennanitti caasaa eegumsa fayyaa biyyattii ilaalchisee isaan cina akka dhaabatan dhiibbaa gochuu itti fufanii jiru. Manni maree har’a insuraansii fayyaa “Obamacare” jedhamuun beekamu hambisuu fi dhiisuu irratti sagalee kennuuf jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp ministriin dhimma alaa Rex Tillerson takkaa hojii gad dhiisuuf fedha hin qaban jechuu dhaan kan sabaa himaaleen muddama namoota kana lamaan jiru gabaasan oduu kijibaa ti ittiin jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp Moscown kan ittiin qeeqamaa jirtu filannoo prezidaantummaa US kan bara 2016 jidduu seenuu haalutus hoogganaa Raashiyaa Vladimir Putiin waliin Helsinkii keessatte ennaa wal argan wal ga’ii gaarii qabaachuu isaanii dubbatanii deggersa qaban mul’isan.
Prezidaant Doonaald Traamp muummicha ministeraa Paakistaan Imraan Khan waliin kaleessa bilbilaan wal arguu dhdaan namoota biyyoota gama dhiyaa Afgaanistan keessatti ugguramanii turan lama akka gad dhiisaman tattaaffii Islaamabaad godheef galateeffataniiru.
Prezidaant Doonaald Traamp namoota saala dhaloota isaaniin beekamuu hin barbaanne ykn Transgender jedhaman humna waraana biyya isaanii keessa tajaajiluun ni dhaabata jedhan. kuni kan Prezidaantichi duraanii Baaraak obaamaan waggaa tokko dura kan isaan miseensa waraanaa akka ta’aniif imaammata baasan diiga.
Prezidaant Doonaald Traamp oomisha Meeksikoo irraa ga’u irra dilaala dhibba irraa harka shan kaa’uu mala jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp osoo biyya hamma Ameerikaa ga’uuf hoogganaa hin ta’in maal maalfaa hojechuun beekaman? Haga tokko odeeffannoo isiniin geenya.
Prezidaant Doonaald Traamp Prezidaantii Masrii Waliin Mari’atan
Prezidaant Doonaald Traamp qophee isaanii kan marii torban dhuftu hoogganaa Kooriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin geggeessaniif umurii koo guutuu qophaa’an tur jechuun har’a tuuta oduuf ibsa kennan.
Prezidaant Doonaald Traamp qorannaa aangoo irraa kaafamuu manni maree bakka bu’oota uummataa dimokraatotaan durfamu irratti geggeessaa jiru, fannisanii ajjeesuu kan seenaa dhaan warren ol aantummaa adii lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa gad qabuuf itti fayyadaman waliin wal fakkeessan.
Prezidaant Doonaald Traamp qorannaan aangoo irraa kaafamuu irratti dhyaate dabalaa ennaa deemetti deebiin barreeffamaan namni jalqaba icitii waa’ee isaan mormituu isaanii itti aanaa prezidaantii duraanii Joe Biden irratti Ukreeniin qorannaan akka geggeessamu gaafatan saaxil baase ga’aa miti jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp Qorannoon Aangoo Irraa Bu’uu Irratti Dhiyaate Fannisanii Nama Ajjeesuu Dha Jedhan
Prezidaant Doonaald Traamp qorataaan addaa dhima duula filannoo isaanii fi Raashiyaa gidduu jiruuf moggaafame mormanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp Roobii kaleessaa prezidaantii Masrii Abdel Fettaah El-Sisii waliin dubbatanii jiru. Prezidaant Traamp El Sisiin xumura turban darbee araarri akka bu’uu fi walitti bu’iinsi Liibiyaa keessaaa akka dhaabatu tattaaffii isaan godhan galateeffataniiru.
Prezidaant Doonaald Traamp sababaa Chaayinaan seera naga eegumsa biyyoolessaa haaraa kan Hong Kooong keessaa baastee booda Hong Kong giddu gala daldala addunyaa akka taatuuf deggersa addaa jiru kan addaan kan kutanii fi barattoota Chaayinaa Yunaayitid Isteetis keessa jiran irra uggura kan kaa’an ta’uu yoo beeksisan, Chaayinaan immoo ijaa ba’uuf dhaadatte.
Prezidaant Doonaald Traamp sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e yeroo dhaaf deddeebii immigration kan dhaaban ta’uu dubbatan.
Prezidaant Doonaald Traamp Seera Tumtoonni VOA Dabalatee  Taayitaa Ol Aanuuf Nama Isaan Muudan Akka Raggaasisan Gaafatan
Prezidaant Doonaald Traamp To’annaan Qawwee akka Jiraatu Gaafatan
Prezidaant Doonaald Traamp torban darbe gumii namoota siyaasaa safuutti cichanii kan waggaa irratti haasaa dhageessisaniin, mirga namgoota dhuunfaa sirna guutummaan mootummaan to’atuun bakka buusuu barbaadu jechuun dimokraatota himatan.
Prezidaant Doonaald Traamp waa’ee dhukaasa kana aka gammade hin jiru jechuu dhaan Koriyaan kaabaas mariif qophee dha jedhee hin amanu jechuun kaleessa White House irraa ibsa kennaniiru.
Prezidaant Doonaald Traamp waardiyaalee andaara galaanaa tattaaffii baraarsaa deggeruuf erganii jiran.Humni galaanaa Briteen, waldaan fannoo diimaa fi tokkummaan mootummootaa midhaan nyaataa, dawaa fi gargaarsa barbaachisu ka biroo hatattamaan gamasitti ergaa jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp wal ga’ii biyyoota G7f gara Kanaadaatti ennaa qajeelan Raashiyaan gumii biyyoota guddataniitti deebistee affeeramuu qabdi jedhan.
Prezidaant Doonaald Traamp walii galtee jijjiirama qilleensaa kan paaris keessaa US akka baatu murtii isaan murteessan Afriikaa irratti dhiibbaa hamaa qabaachuu kan danda’u ta’uu ardittii keessa kanneen jiraniif waa’ee jijjiirama qilleensaaf falman ibsanii jiru.
Prezidaant Doonaald Traamp Wal Irraa Hiiqiinsa Hawaasummaa Guutuu Biyyaa Fudhatama Dhabsiisan
Prezidaant Doonaald Traamp Wixata kaleessaa galgala diplomaatotaa fi ambaasaadderoota biyyootii musliima irra jireessa irraa ta’an White Housetti simachuu dhaan ennaa baatii ramadaanaa soommanna kaleessaa hiikuuf galgala irbaata waliin qooddatanii jiran.
Prezidaant Doonaald Traamp yaadi uummataa haaraa ba’e deggersi uummataa isaan qaban nyaatamaa deemuu mul’isus deggersa siyaasaa kan Republikaanotaa qaban isa kana duraa caalaa cimaa kan adeeme ta’uu har’a beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp yeroo dhiyootti hoogganaa Kooriyaa kaabaa waliin yeroo lammataa wal arganii mari’achuuf kan jiran ta’uu beeksisan.
Prezidaant Doonaald Traamp Yunaayitid Isteetis michuu ishee kan Kurdootaa qofaatti dhiiste kan jedhu haalanii jiran.
Prezidaant Doonaald Tramp COVID-19n Erga Qabamanii Booda Uummata Ameerikaan Koronaa Hin Sodaatinaa Jedhan
Prezidaant Doonaald Tramp erga COVID-19 qabamanii akkasumas erga doktoorri isaanii kana booda vaayiresicha ka birootti akka hin dabarsine itti himee booda yeroo jalqabaaf duula filannootti ennaa deebi’an kun turban isa jalqabaa ti.
Prezidaant Doonaald Tramp filannoo baatii darbe geggeessame angawoonni sagalee filannoo dhumaa calalan wal ga’anii dimokraaticha Joo Baayiden prezidaantii Ameerikaa 46ffaa ta’uu isaanii sirnaanutuu hin beeksisin guyya tokko dura dilbata kaleessaa deebisanii filatamu isaanii labsuu itti fufan.
Prezidaant Doonaald Tramp fi mormituun isaanii Joo Baayiden filannoo prezidaantummaa Sadaasa 3 kan torban lama booda geggeessamuuf jiruuf kutaalee filannoo cimaan keessatti geggeessaman keessatti uummata dadammaqsaa jiran. Tramp Dilbata kaleessaa gara hiriira geggeessamutti utuu hin bobba’in dura waldaa Kirstaanaa Nevaadaa Kaarsen sitii jiru daawwachuu dhaan guyyaa isaanii jalqaban.
Prezidaant Doonaald Trampii fi itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Baayiden filannoon prezidaantummaa geggeessamuuf torbanneen shan hafanii ennaa jiranitti kibxata galgala falmii jalqabaa geggeessaniin dhimmootii imaammataa irratti jechaan wal dha’anii jiran.
Prezidaant Doonaald Tramp injifatamuu isaanii kan hin simanne yoo ta’u ba’ii filannoo kutaalee falmisiisoo ta’an irraa argame ilaalchisee himannaa dhiyeessaniiru.
Prezidaant Doonaald Tramp Jeeqama Ka’eef Deebii Kennuuf Waardiyaa Biyyoolessaa Bobbaasan
"Prezidaant Doonaald Tramp kaleessa fuula tweeter isaanii irratti barreessuu dhaan ""oduu gaarii"" jechuu dhaan mootummaan Sdaan haaraan fooya’ina gaarii argamsiisuu dhaan lammiiwwan Ameerikaa kanneen shororkeessummaan miidhaan irra ga’eef hirpha doolaara miliyoona $335 baasuuf walii galan jedhan."
Prezidaant Doonaald Tramp Kinooshaa Wiskaansen bakka torban darbe poolisiin lammii Ameerikaa gurraacha Jaakoob Bleek qabuuf yaaluu dhaan dudda isaa keessa yeroo torba rukutee kana irraan mormiin hookkaraan guutame itti ka’e har’a daawwatuuf jiru.
Prezidaant Doonaald Tramp sirna walii galtee hariiroo Israa’el, Tokkummaa Emireetota Arabaa fi Bahreen gidduu fooyyessuuf hra’a White House keessatti mallatteffamu keessimmeessuuf jiran.
Prezidaant Doonaald Tramp tuuta oduuf kaleessa ibsa kennaniin imaammati dinagdee cufataa taasisuun weerara vaayiresii koronaa dhaabsisuuf mala qabaamaa fuula dura itti tarkaanfatan miti jedhan.
Prezidaant Doonaald Tramp tuwiiterii irratti ergaa maxxansaniin FBIn qorannaa sana akka saffisu gaafatanii maatii Filooyidiif gadda itti dhaga’ame ibsaniiru. Mormituun isaanii kan filannoo prezidaantummaa Sadaasa keessa geggeessamuuf jiru Joe Biden ajjeechaan Filoyiid irratti raawwatame qaamuma tooftaa haqi dhabamuu kan amma iyyuu biyyattii keessa jiruuf hundee gad fageeffatee ti jedhan.
Prezidaant Doonaald Tramp vaayiresii koronaa ilaalchisuun kan cufame dinagdeen Ameerikaa yoomii fi akkamiin akka deebisee banamu murteessuuf aangoo guutuun qaba jechuu dhaan Wixata darbe dubbataniiru. Adda baasanii garuu yoom akka ta’u hin dubbanne.
Prezidaant Doonaald Tramp vaayiresii lubbuu galaafatu kanaan qabamanii 'sa’aatilee 72f mana yaalaa erga turanii White Housetti deebi’anii booda wixata kaleessaa galgala uummata Ameerikaan COVID-19n akka hin sodaanne waamicha dabarsan.
Prezidaant Doonaald Tramp waggaa afur ennaa kaadhimamaa prezidaantii turan, dhimma waa’ee dilaala baasuu isaanii ilaalchisee falmiin televiziyoona biyyoolessaa irratti ka’ee ture, ennaa Trampii fi mormituun isaanii Joo Baayiden filannoo prezidaantummaa bara 2020f Kibxata borii galgala falmii jalqabaa geggeessuuf qophaa’aa jiranitti deebi’ee ka’ee jira.
Prezidaant Doonald Traamp kaleessa ibsa vaayiresicha ilaalchisuun kennan irratti namoonni hangi tokko kanneen vaayiresichaan qabaman mallattoon dhukkubaa kan irratti hin mul’anne ta’u iyyuu heddumminaan qorannaan haa geggeessamu isa jedhu waan itti yaadan hin fakkaatu. Waa’ee uummata miliyoona 325ti kan dubbataa jirru, kun waan ta’u miti jedhan. Biyyoonni kam iyyuu kana hin goone, kanneen qorannaa geggeessanis yoo ta’e murtaa’aa dha jedhan.
Prezidaant El Siisiin, bakka tokkotti ennaa sagalee kennanii fi fuula ifaadhaan, qondaalota filannoo harka fuudhan mul’atee ture.
Prezidaant El Sisiin Dr. Abiyyiin baga gammaddan jechuu isaanii kan ibsame yoo ta’u hariiroo biyyoota lameen gidduu jajjabeessuuf mummichi ministeera haarawaa waliin kan hojjatan ta’uU El Sisiin dubbachuu isaanii gabaafamee jira.
Prezidaant Emerson Minaangaaguwaa injifachuun labsamuu isaa dura, Biitiin, tuta gaazzexeessotaa waamuudhaan, hoogganaan MDC – Nelsen Chaammisaa injifatan – jechuun labsanii turan.
Prezidaant Erdogaan miseensoota paartii kutaaf akka ibsantti, Tarkiin ajjeechaa gazzexeessichaa kan ilaaleen ragaa dabalataa qabdi, jedhanii garuu gad-fageenyaan hin ibsiin hafan.
Prezidaant Erdogan Istaanbul keessatti oduu gabaastotaaf akka ibsanti paartiin isaanii injifatamuu isaa fi ba’ii filannoo kana irraa barnoota arganna jedhan.
Prezidaant Ghaaniin haleellaa sana ennaa ergaa Eid dabarsaa jiran balaaleffataniiru. Ghaaniin lola dhaabinsa Talibaan waliin jiru baatilee sadiif akka dhaabatu kan labsan dilbata turue.
Prezidaant Girmaan Qooda guddaa biyyattiif gumaahcuun isaaniis sirna kana irratti ibsamee jira. Aangawoonni dargii duraanii hoogganoonni Qinjjit duraanii fi hidhamtoonni ka biroon dhiifamaan akka gadhiifaman akkasumas kan bakka lamatti addaan qodamtee waldaan Ortodoksii Itiyoophiyaa mariin akka tokko ta’aniif carraaqqii gochuun isaanii ibsamee jira.
Prezidaant Hosnii Mubaarak aangoo akka gadhiisaniif uummanni kan gaafate ta’us, Mubaarak garuu, filannoo dhufuutti hin hirmaadhu jechuun kan beeksisan yoo ta’u, aangoo gadhisuu ilaalchisee garuu kan dubbatan hin qaban.Hiriirri Masrii keessatti jalqabamee kana guyyaa lama booda immo, Sana’aa Yemen keessattis hiriira wal fakkaataan geggeefamee ture.
Prezidaanti al Burhaanii fi muummichi ministeeraa Hamdook Sudaan rakkoolee jiran karaa nagaa hiikanii Itiyoopiyaa waliin hariiroo cimaa uumuu akkasumas nageenya godinaa sanaaf hojjechuuf murteessuu ishee mirkaneessaniiru.
Prezidaanti Baayiden akka jedhanitti Atalaantaa fi naannoo isheetti dhukaasi jamaatti baname, suuqii Boulder, Colorado, mana jireenyaa Rock Hill, South Caroliana fi keellaa FedEx kan Indianapolis, Indiana keessatti raawwatamee torbanneen hanga tokko booda alaabaan biyyattii gad siqee akka fannifamu akkuman ajaje, amas kana gochuuf dirqama guddaatu na irra jira jedhan. “Kan akkasii haa ga’u” jedhan prezidaantichi.
Prezidaanticha haaraan biyya dinagdee dadhabaa, liqaan irra heddummaate, sharafi maallaqaa kufaa ta’e, gatiin meeshaalee gad cabaa ta’e hoogganuuf jiran garuu hojii cimaatu isaan eeggata.
Prezidaanticha waliin wal arguun cinatti Traamp angawoota waraanaa US waliin laaqana qooddachuu dhaan bakka awwaalcha Napoleon Bonaparte daawwataniiru.
Prezidaantichi Afrikaa Kibbaa – Jaakoob Zuumaa, ayyaaneffannaa guyyaa hojjetootaa yokaan MAY DAY ka kaleessaa irratti haasawa dhageessisuuf ennaa magaalaa Bloominfoonteen, kan kutaa Free Statetti hojjetoota kuma hedduu walga’an duratti dhihaatan, murni tokko harka dhawanii simatan. Garuu, irra-jireessi uummata achitti walga’ee, faaruu fi dhaadannolee Zuumaa balaaleffatan dhageessisuutti ka’an.
Prezidaantichi Ameerikaaf lubbuu balaa sanaan dhumeef gadda itti dhaga’ame irra-deebi’anii ibsanii fi Amerikaan mootummaa Itiyoophiyaa ka biyya wahilaa fi michuu ishee yeroo dheeraa taatee waliin hojjechutti ka cichitu tahuu fi akka sababaan kufinsa xayyaarichaa beekamus aangawoota Siivil Aveeshinii Idil-Addunyaa waliin kan hojjechuutti ka cichitu tahuu mikaneessanii jiran.
Prezidaantichi Baankii Addunyaa, Kiim Yoong Kiim, ibsa har’a kennan keessatti - Iyyummaa xiqqeessuuf, biyyoonni naannoo walitti-dhufuun waliin hojjechuu fi daldalaaf haal miijessuu akka qaban, yoo rakkoon baqattootaa Awurooppaa keessaa hin furamne, akkasumas – carraan dinagdee guddisuu fi daldalaa biyyoota naannoo Saahelii fi biyyoota naannoo Gaanfa Afrikaatti babal’isuu hin guddannee fi hin jajjabaanne, naannooleen sun hagam daranuu madda baqattootaa fi godaantotaa ta’uu akka danda’an hubachiisanii jiran.
Prezidaantichi Baayiden yoo injifatan dinagdeen akka cufatu godhu jechuun akeekkachiisanii, kan isaan hayyoota saayinsiin dhaggeeffadha jedhanitti qoosan.
Prezidaantichi bulchiisa naannoo Amaaraa – Obbo Tamasgeen Xuruneh, kan kaleessa xumurame gumii idilee kudha shanaffaa mana-maree mootummaa naannoo Amaaraa irratti kana dubbatan.
Prezidaantichi buufataaleen boba’aa gurguran gatii ol kaasuu irraa akka of qusatan akeekkachiisaniiru.
Prezidaantichi -- dhaamsa Tiwiiteriidhaan har’a ganama dabarsaniin, Chaansleritti Jarmanii – Angelaa Merkel, Prezidaantii Faransaay – Emaanu’eel Maakroonii fi Muummichi-ministaraa – Paawuloo Jentiloonii waliin mariin geggeessan maalitti akka fuuleffatu waan eeran hin turre.
Prezidaantichi duraanii Baaraak Obaamaan sgantaa sana bara 2014 keessa kan labsan yoo ta’u, Obaamaan aboo isaaniif kennan irra darbuu dhaan koolu galtoota seeraan ala US keessa jiraataniif kunuunsa godhu jechuun manneen murtii federaalaa kutaalee Ameerikaa 26n mormiin irratti dhiyaatee ture.
Prezidaantichi duraanii eraa Twitter isaanii irratti maxxansaniin akka jedhanitti “From his Twitter account Monday, the former president said, “Anii fi maatiin koo akkawoo koo jaal’atamtuu Saaraah Ogweel Onyaangoo Obaamaa kan hedduu biratti maqaa “Daanii” jedhamuun beekaman dhabuu keenyatti gaddaa jirra.” Akkaan isaanin yaanna. Garuu immoo waggoota isaanii dheeraa fi jireenya isaanii ajaa’ibsiisaa ni kabajaan yaadanna jedhan.
Prezidaantichi duraanii – Roobert Mugaabee, ega taayitaa irraa buusamanii booda yeroo duraatiif ibsa tuta gaazzexeessotaaf kennaniin, gochaa gantummaa fi humnaan taayitaa irraa isaan buusuutiin – Prezidaant Minaangaagiwaa balaaleffachuun yeroo isaanii irra caalaa fixan.
Prezidaantichi duraanii seera tumtoota dimookraatotaa kanneen ciminaan hojjetanii seerri kun bara 2010 keessa akka darbuuf gargaaran galateeffataniiru.
Prezidaantichi duraanii Yaahyaa Jaammeeh Equatorial Giinii keessatti jireenya baqattummaa jalqabaniiru. Biyyi isaan keessa dahatan walii galtee Room biyya mallatteessite waan hin ta’iniif Jaameehn Gaambiyaas ta’e mana murtii yakka qoratu kan sadarkaa addunyaa irraa daran kan fagaatan fakkaatu jechuu dhaan hayyoonni seeraa ibsaniiru.
Prezidaantichi fi Muummichi-ministaraa Mohaammed Huseen Roobalee akkasumas hoogganoonni bulchiisota naannoo biyyattii shanii, sirna ittiin prezidaantii haaraa filatan irratti mari’atanii waliigaluu dadhabanii booda ture, Mursaal kan kana dubbatan.
Prezidaantichi haaraan hirbuu ennaa seenan tarkaanfiin fudhadha jedhanii waadaa seenan keessaa tokko kanneen himannaan kanneen utuu irratti hin dhiyaatin ykn murtii malee kanneen hidhaman mara hidhaa dhaan gad dhiisa kan jedhu ture.
Prezidaantichi haaraan marsaa waggoota shan shanii lama booda kan taayitaa irraa bu’an kan umuriin waggaa 86 Raul Castroo bakka bu’an.
Prezidaantichi har’a galgala miseensota mana maree bakka bu’ootaa kan paartilee lamaaniif haasaan dhageesisan hafuura Ameerikaa kan haaressu jedhamee jira. Carraa dinagdee akkasumas uummata Ameerikaaf eegumsa godhu jechuun angawaa gammeessi tokko dubbataniiru.
Prezidaantichi helikooptera keessaa ba’anii gara White Housetti ennaa deeman, takka dhaabatanii gara kameeraatti garagaluu dhaan harka mirmirsanii nagaa ta’uu isaanii ibsan. Maal akka isaanitti dhaga’amu gaaffii VOA biraa gaafatamaniin sagalee ukkaamamaa ta’een baay’ee gaarii dha jedhan.
Prezidaantichi hiriirtota mormii sanaaf ibsa kan kennan kanneen haleellaa Sanbata darbe kan mootummaan al-Shababtu raawwate ittiin jedhen du’anii fi madaa’aniif kadhannaan wayita godhametti ture.
Prezidaantichi hoogganaa kooriyaa Kaabaa dhaqqabuu isaaniiti boonanii, Guraandhala 27 fi 28 Veetnaam keessatti kan wal argan ta’uu illee ibsaniiru.
Prezidaantichi ifatti akka dubbatan siyaasi jiru gara keenya goreera. Qorannaa geggeessame irra jireessa ennaa ilaaltu, uummati Ameerikaa insuraansiin kun akka hafu hin barbaadan.
Prezidaantichii kaadhimamaa mormituu Adam Barrown Muddee 1 eega injifatamanii booda ba’ii filmaatichaa hin simadhu jedhan. Sababaan kennanis biyyootii alaa hedduutu dhimmi keenya keessa seene ka jedhu.Kanaaf lammiwwan Gaambiyaa walitti dhufanii furmaata akka barbaadan gaafachuun ni danda’ama jedhu.
Prezidaantichi itti dabaluu dhaan white housitti qindeessutyy gurmuu duula koronaa kan Yunaayitid Isteetis weerara sadarkaa haaraatti seent jechuun CNNf ibsan Dr. Debooraa Birx-n jechaan dha’an.
Prezidaantichi Kaleessuma, marii sana dura gaazzexaa Niwuu Yoork Taayims irratti, nageenya dippiloomaatota Yunaayitid Iraaq keessaa eegsisuuf waa’ee xayyaarota namni keessa hin jirreetti gargaaramuu dubbatanii turan. Achii booda immoo walumaa galatti waa’ee haleellaalee Drooniin geggeessamanii fi “lubbuu namaa isaan fixan ilaalchisee of-eeggannaan hin gadhumu” ka jedhamu ilaalchisee ibsa kennan.
Prezidaantichi kana dura kaadhimamaa isaan muudan akka sagalee irratti kennaniif deebisanii akka wal ga’an gochuuf dhaafaanii turan.
Prezidaantichi kan haal suukaneessaa jibbiinsaa, kanneen yaada adda addaa qaban gidduutti walii obsi dhabamuu balaaleffachuu dubbatan. Yaadi isaanii kun kan dhaga’ame Sanbata darbe konkolaataan hiriirtota mormii ba’anitti oofamuu dhaan kan umuriin waggaa 32 jiraattuu Charlottesville Heather Heyer galaafatee kanneen biroo 19 madeessee sa’aatilee hanga tokko booda.
Prezidaantichi Keeniyaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, sagantaa “Afrikaa 54” jedhamu waliin, gaaffii fi deebii magaalaa New York keessatti geggeessaniin, karaan amma itti deemamamaa jiru kun biyya wal-waraansi uummata miliyoona lama qehee ofii irraa buqqise keessatti daandii gargaarsa namoomaa ittiin dhaqqabsiisan bana jedhu. Akkasuma illee, mootummaa fi finciltoota biyyattii gidduutti mootummaa cehumsaa gad-dhaabamaa jiru ka gargaaru ta’uu illee dubbatan.
Prezidaantichi maatiiwwan miidhaan irra ga’eef gadda itti dhaga’ame ibsuu dhaan deggersa illee kan godhan ta’uu ibsanii jiran.
Prezidaantichi mooraa Waayit Haawus ka gama Kibbaa irraa haasawa isaanii ka dhiheessan yoo tahu, itti-aansee immoo, Dirre Waayit Haawusii fi Waajira Mana-maree gidduu jiru, ka “National Mall” jedhamu irraa, xaaxeen ibiddaa ka dhukaafamu tahuun himamee jira.
Prezidaantichi Moritaaniyaa – eega aangawoota Gaambiyaa lameen waliin dubbatanii booda ibsa kenaaniin, ba’iin haasaa isaanii nageenyaa fiduu irratti abdiin qaban xiqqqaa ta’uu eeran.
Prezidaantichi obbolummaa saboota kana gidduu jiru cimsanii dubbachuu dhaan lammiiwwan Amaaraa 50,000 ta’an hojii buna funaanuun galii argachuuf jecha waggaa waggaatti gara Oromiyaa godina Jimmaatti imalu jedhan. prezidaantichi kaleessa Finfifinnee keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniin dhiyeenya Shawaa kaabaa fi godinaalee hawaasa Oromoo keessatti walitti bu’iinsa uumame ilaalchisuun dubbataniiru. Caasaaleen mootummoota naannoos qaama walitti bu’iinsaa fi haleellaa sanaa ti jechuun dubbatan. Agenyoon itti dabaluu dhaan humnootii gaaffii sirrii uummataa butanii naannoo sana keessatti sabatiinsi akka dhabamu gochuu yaalan illee balaaleffataniiru jechuun Mesfin Arage gabaaseera.
Prezidaantichi Oromiyaa fi Prezidaantiin bulchiisa naannoo Benishaangul Gumuzis sirna kana irratti kan haasawa dhageessisanii yoo tahu, Obbo Shimallis Abdiisaa, “walitti-dhufeenya nageenyaa naannoo Amaaraa waliin uumameef qooda gumaachanii jiran” jedhamuun – prezidaanicha naannoo Amaaraatiin kaabbaa badhaasamanii jiran.
Prezidaantichi Piiter Mutaarikaa marsaa lammataaf kaadhimamaa ta’anii dhiyaataniiru.
Prezidaantichi seeraan filannoo bal’aa akka seera immigration biyyoolessaatti kennameef hoii irra oolchuu, namoonni biyyootii alaa US akka hin seenne gochuu danda’u jechuu dhaan abbaan murtii muummichi John Roberts ibsaniiru.
Prezidaantichis hiriirtonni kun gantootaa fi kanneen bitamanii ajjeechaa gaggeessan ittiin jechuun balaaleeffatan.Garu dinagdee irratti jijjiramafiduuf waadaa seenanii jiru.
Prezidaantichi tarkaanfii aangoo dheereffachuu kana kan fudhatana aangoon waggoota afuriif seeraan kennameef raawwachuudhaaf yommuu baatiin lama hafuudha.
prezidaantichi tuuta oduuf ibsa kennaniin, carraa biraa hin qabnu ni ijifanna jedhan
Prezidaantichi yaada kana kan kennan koolu galtummaa seeraan alaa dhaabsisuuf daangaa Mexico waliin jiru irratti loltoota akka bobbaasan tuuta oduuf ibsa kennanii guyyaa tokko booda.
Prezidaantichi, yeroo dheeraadhaaf gochaa malaammaltummaan ka balaaleffatamaa turan yoo tahu, torban dabre keessaa ministara maallaqaa uummata biratti kabajamaa fi jaallatamaa hari’uu isaanii fi ministaroota kaabinee hedduu jijjiiruu isaaniitti, mormiin itti cimee hiriirri har’aa kun guutummaa biyyattii keessatti waamame.
Prezidaantichi yeroo dheeraadhaaf, Jarmanii akka michuutti otuu hin taane, akka dinagdee Yunaayitid Isteetisiif yaaddoo taateetti, jabeesanii qeeqaa turan. Hayyoonni dhimma hariiroo qaxxaamura Atilaantik garuu, tarkaanfiin Yunaayitid fudhatte kun, hariiroo biyyoota lameenii baay’ee hamaa akka tahe dubbatu. “NATO ni dadhabsiisaa, prezidaantii Raashiyaa – Vilaadmiir Puutiiniif immoo gammachuu dha,” jedhu.
Prezidaantichi Yunaayitid Isteetis kaleessa, waraasi Siiriyaa kaabaa keessaa sun murtii isaaniitti hidhata qabaachuu eega haalanii boodaa fi manni-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetis illee murtii loltoota Ameerikaa achii baasuu sana balaaleffatu eega raggaasisee booda, itti-aanaa prezidaant Pens immoo har’a hoogganaa Turkii wajjiin walga’anii dubbatan.
Prezidaantichi Yunaayitid Isteets, Donaald Traamp, haleellaalee misaahelaa waaltaalee akka maadhee meeshaalee keemikaalaatti shakkaman irratti geggeessaman dinqsiifachuun “ergamni raw’atame” jedhanii, fuula Twiiterii isaanii irratti maxxansanii booda, itti-aanaa prezidaant Peens immoo barbaachisummaa tarkaanfii sanaa tumsuun dubbbatan. Akka michoonni Yunaayitid Isteets haleellaa gamtaa Yunaayitid Isteets, Faransaayii fi Briteeniin geggeessamanitti makaman hawachuutti ka fuuleffate – haasaan Pens.
Prezidaantichi Yunaayitid Isteets ---“Tarkaanfiin guddina Afrikaa Dimookiraasummaa irratti hundaawa. Dimookiraasummaan kun immoo, maqaadhumaaf filannoo sirnaa geggeessuu jechuu miti” ennaa jedhan, uummata dhaggeeffatu irraa deebii simannaa guddaa argatan.
Prezidaantichi Yunaayitid Isteets – Traamp, yeroo filannoo Prezidaantummaa geggeessaa turanitti gama daldalaa fi dhimmoota maallaqaa irratti akka Chaayinaa dura dhaabbatan deddeebisanii dhaadataa turan iyyuu, amma garuu, Prezidaantii Chaayinaa sirna how’aadhaan simatan.
Prezidaanti Doonaald Traamp seera tumtoonni kaadhimamaa isaan taayitaa ol aanaa bulchiinsa isaanii kan Raadiyoo sagalee Ameerikaa hoogganu dabalatee dhiyeessan waan hin raggaasisiniif yaa’ii dhaaf kongresii waamuuf dhaadatan.
Prezidaanti Doonaald Tramp roobii kaleessaa seera imaammata ittisa biyyaa kan waggaaf maallaqa ramadamu sagalee caalmaan kuffisanii jiran. Wixineen sun paartii lamaan kan Kongresii keessaa irra hedduu isaaniin kan deggeramu yoo ta’u kun Chaayinaa fi Rashiyaaf badhaasa kennuu dha jedhan Tramp.
Prezidaantii Afrikaa Kibbaa Irratti Mormiin Ka’e Daran Hammaataa Dhufe
Prezidaantii Ameerikaa 44ffaan, Baraak Obaamaan Bara Pireezdantummaa Isaanii Xumuraa Jiran
Prezidaantii Ameerikaa isaan 44ffaa kan ta'an Baraak Obaamaan torbanneen gidduutti aangoosanii gad lakkisuuf deemu. Obaaman dhimmoota gugguddo rawwaachuun biyyaaf alaa dinqisifannaafi fudhataama guddaa gonfaataniiru. Gama biraatiin namni isaan dhaaluuf jiraan Donald Trump hojiwwaan president Obama haga tokkoo haquuf akka jiraan ibsa turan.
Prezidaantii Amerikaa 45ffaa ta’uuf kan filataman Donaald Traamp kakatanii aangoo qabachuuf guyyaan 4 lafa hafeetti hawaasa tika nagaa biyyaa waliin falmii haaraa keessa seenanii jiru.
Prezidaantii Amerikaa aangoo irraa buusuuf yakki ilalchii gaggeeffamu Kibxata har’a guutummaan seeneetaa keessatti jalqabama.Seenaa Amerikaa keessatti Prezidaantiin waan kakatee aangoo itti qabatee cabsee jedhamuun aangoo irraa kaasuuf yaaliin ta’u inni kun yeroo sadaffaa ta’u isaati.
Prezidaantii Amerikaa aangoo irraa kaasuuf qorannaa gaggeeffamaa jiruun Koreen tika nagaa kan mana maree Yunaaytid Isteetes Kibxata har’a raga baatoota dhaggeefataa jira.
Prezidaantii Amerikaa Donaald Traamp seera cabsan ta’e qoratanii aangoo irraa kaasuuf qorannaan baatii lamaa gaggeeffamaa kan jiru yoo ta’u Demokraatonni himannaa gosa hedduu irratti dhiyeessaa jiru.
Prezidaantii Amerikaa Irratti Raga-baatoota Dhaggeeffachuun Itti Fufee Jira
Prezidaantii Amerikaa isa itti aanu ta'e deemsa sirnaawaan filatamuun koo Amerikaaf qabsoo barana gaggeeffamee fi Demookraasiin injifachuu agrsiisa jechuun Joo Baaydin kaleessa dubbatan.
Prezidaantii Amerikaa ta’uuf haaraa kan filataman Donaald Traamp yeroo baatii 6 ta’uuf jiru keessatti yeroo duraaf Robii Amajjii 11 bara 2016 tuuta oduuf ibsa kennanii jiru.
Prezidaantii biyyattii dabalatee hoogganoonni Somaaliyaa baatii darbe duula kanaaf qopheen godhamaa jiraachuu labsanii turan.
prezidaantii biyyattii kan turan yaahyaa Jamee ba’ii filannoo ittiin injifataman hin fudhadhu eega jedhanii booda Jeeqamii kun uumame.
Prezidaantii biyyatti Petro Poroshenko dabalatee Qeeqxoonni akka jedhanti sagalee harka 16 hanga 19 argachuun marsaa lammataa kan Ebla 21 gaggeeffamuun injifanna jedhu.
Prezidaantii bulchiinsa naannoo Tigraay fi dura ta'aa paartii Tigraay kan ta'an Dr Dabra Tsiyoon har'a tuuta oduuf ibsa maqalee keessatti gaggeessaniin filannoof qopha'aa weera vaayrasii koroonaas facciifna jedhan.
Prezidaantii bulchiinsa naanno Somaalee duraanii – Obbo Abdii Mohammed Umur dabalee – shakkaamtoonni afur, har’a mana-murtii federaalaa, ramaddii Lidetaa, dhaddacha 19ffaatti ka dhihaatan yoo tahu, wabiin gad-lakkisamuuf iyyannaan dhiheeffatan fudhatama dhabuu isaa – gabaasaan keenya Melleskaachew Ammahaa, Finfinnee irraa gabaasee jira.
Prezidaantii bulchiisa naannoo Somaalee Duraanii Abdi Mohamed Umariin dabalatee angawoonni sadarkaa ol aanaan ka naannichaa afur yakka ajjeechaa fi ka biroon shakkamanii qabamuu isaanii poolisiin mana murtiitti iyyatee jira.
Prezidaantii bulchiisa naannoo Somaalee Obbo Musxafaa Umari fi dura-taa’aa Paartii Dimookiraatawa Uummata Somaalee Obbo Ahimed Shidee gidduutti wal-dhibdeen jiru ka yaadaa qofa akka tahe dubbata mootummichi.
Prezidaantii Donaald Traampiif gorsaa waa’ee nageenyaa gameessa kan ta’an Tom Bassert har’a ituu hin yaadamin aangoo gadhisanii jiru.
Prezidaantii eeggataa Yunivarsitii Dirree Dawaa kan ta’an Dr. Ubaah Adem nageenya eegsisuuf Yunivarsitichii bulchiinsii Yunivarsitichaa waliin kan danda’ee mara akka godhu garu murteessaan qooda barattootaa ta’u hubachiisan.
Prezidaantii Eertraa Isaayaas Afewerqii waliin illee Asmaraa keessatti wal arguu dhaan loltoonni Eetraa battala Itiyoopiyaa keessaa ba’uun barbaachisaa akka ta’e cimsanii yaadachiisaniiru.
Prezidaantii Faransaay haarawa – Imaanu’eel Maakroon dabalee – hoogganoonni biyyootaa hedduun Traampiin qeeqanii jiran.
“Prezidaantii fi aangawoota irratti qeeqawwan hedduu tu dhihaata. Kun waggoota shantamaa yokaan jaatama dura, fakkeenyaaf yeroo prezidaantummaa Gamaal Abdel-Naasir wanna tahee hin beekne. Kanaaf, Masreiin gara fuul-duraatti tarkaanfataa jirti. Garuu, biyyoota wal-waraasa uummatoota biyyaa fi jaarraalee danuu dhaa booda dimookiraasii ijaarratan wajjiin wal-dorgomsiisuun hin danda’amu” jedhan.
Prezidaantii fi giifti dureen lamaanuu haala gaarii irra jiru. Yeroo kanattis White House keessa turuuf karoorsuu isaanii Conley-n beeksisaniiru.
Prezidaantii fi miseensonni kaabinee, ministrii ittisaa Jim Mattis, ministeera nageenya biyyoolessaa Kirstjen Nielsen fi abbaa alangaa muummicha Jeff Sessions dabalatee tarsiimoo bulchiinsichaa akka qoratan ibsi kennameeraaf.
Prezidaantii Gaambiyaa ta’uun kan haaraa filataman Adama Barrow Amajjii 19 bara 2017 kakatanii aangoo akka hin qabannee ittisuuf jecha prezidaantiin biyyatti Yaahyaa Jamee iyyata ugguraa galfatanii jiru.Dilbata kaleessaa galgala Televiziyoona mootummaa irratti haasawa kan dhageesiisan Jameen guyyaa dhumaa jedhamee kan ka’ame Amajjiin 19 hin hojjatu. Paartii hundumtuu murtii mana murtii mummichaa eeguu qabu jedhan.
Prezidaantii Gamtaa barattoota Yunivasitii Haramaayaa fi miseensa koree hoji raawwachiisaa Gamtaa Barattoota Yunivarsitii Biyyoolessaa kan ture dargaggoo Abdurazaq Kadir yeroo ammaa as Yunaayitid Isteets keessatti argama. Yeroo gamtichaaf hojjetaa turetti humnoota tikaa mootummaatiin akka doorsisni irratti geggeessamaa turee fi otuu biyyaa hin ba’iin dura karaa itti harkaa ba’u ka falataa ture ta’uu dubbata. Akka hoogganaa Gamtaa Barattootaa Haramaayaatti, “komaandi poostii” mormnii barattootaa dhaamsuuf mootummaa Itiyoophiyaatiin hudeessame keessa akka jiru ka dubbate – Abdurezaaq, garuu, “yeroo barattoota irratti tarkaanfii fudhatanis tahe tarkaanfii fudhachuuf mari’atan akka ani walga’iitti hin hirmaanne natti himu.” Jedhe. Gara boodaa irra akka basaastonni isa akeekkachiisan illee dubbata.
Prezidaantii gumii biyyooleessaa Venezu’eelaa kan ta’an Guaidoon hiriira guddaa ba’ame irratti anatu prezidaantii yeroo ce’umsaa ti jechuun labsan.
Prezidaantii gumii sanaa Volkaan Bozkiireef dubbi himaa kan ta’an Brendan Varmaa akka jedhanitti kayyoon wal ga’ii addaa kun kan fuuleffate biyyoota, tokkummaa mootummootaa, waaltaalee dhuunfaa, kampanilee talaalii oomishan gidduutti gidduutti tarsiimo gamtaa qopheessuuf akka ta’e beekamee jira.
“Prezidaantii haala sirna-qabeessaan filatame arguu barbaadna.” Jedhanii, yoo kun ta’uu dhaa baatee, haala amma mul’ataa jiruun, haala walabaa fi madaalawaa hin taaneen prezidaantiin filuun yaalame, fedhii fi dandeettii hawaasni Addunyaa prezidaanticha waliin hojjechuuf qabu daangessuu akka malu akeekkachiisan – aangawaan Tokkummaa Mootummootaa kun.
Prezidaantii Haaraan Kan Somaaliyaa Har’a Kakachuun Angoo Qabatan
Prezidaantii haaraan kan Somaaliyaa Itiyoophiyaa daw’atan
Prezidaantii haaraa simachuuf qophiin akka ture, sana boodas sirni guddaan gaggeeffamuuf ka jiru ta’uu dubbi himaa wal taatotaa kan ta’an Haliifa Saallah ibsanii jiru.
Prezidaantii irratti mormii kaasisee jedhamuun yoo himatamee adabii du’aa irratti muramuu mala jedhamee jira.
Prezidaantii Ivory Coast ta'anii filatamuun isaanii kan beekkannaa sadarkaa addunyaa argate humnootiin Alasan Wataaraa presidentii biyattii kan yeroo ammaa aangoo irra jiran Larurent Baagboo aangoo irraa buusuuf falmii isa dhumaa geggeessaa jiran.
Prezidaantii Laayberiyaa filuuf sagalee uummanni kenne lakka’amuu kan jalqabe yoo taphataan kubbaa milaa beekamaa durii Geoge Wihaa fi itti aanaa prezidaantiin Laayberiyaa duraanii Joseph Bokai wal duraa duuba dursaa kan jiran ta’uun beekamee jira.
Prezidaantii Maalii Keeytaa aangoo irraa kan buusan waraanni biyyatti erga Kibxata darbee kaasee prezidaanticha hidhanii jiru.
Prezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa dabalatee angawoonni OPDO ayyaana sana irratti argamanis uummanni mormii dhageessisuu dhaan uummati keenya dhumaa utuu jiruu isin nutti dubbachuu hin dhageessistan waan jedheef waltajjii gad dhiisanii deemuu isaanii ayyaana kana irratti kanneen argaman nuuf ibsaniiru.
Prezidaantiin 41ffaa Yunaayitid Isteetis Joorgi H. W. Buush, kan maatii jireenya sadarkaa ol’aanaa irraa dhalatanii fi kabajaan, hojii fi tajaajilli isaan biyya isaaniif kennan jaarraa 20ffaa keessaa waggoota jaatamaaf qooda gumaachaa ture kaleessa mana isaanii kutaa Teksaas, magaalaa Hiyusten jiru keessatti du’aan boqotan. Dubbi-himaa maatii isaanii tu Jimaata dhiha keessa boqochuu isaanii labse.
Prezidaantiin 46ffaan kan Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin aangoo eega qavatanii booda Demokraatonni gama mana mareenis ta'e seeneetaan sagalee yayyabaa ta'anii jiran.
Prezidaantii naannichaa kan jalqabaa obbo Dessaa Lidaamoo tiin mana maree naannoof dhiyaatanii itti aanaa prezidaantii ta’uun kan filataman obbo Beqqe Tumsaa yoo ta’an manni marees muudama isaanii sagalee gutuu dhaan raggaasiseeraaf.
Prezidaantiin Adda Bilisummaa Uummata Tigraay(ABUT) Dr. Debra Tsiyoon Gebre Mikaa'eel dhaabata oduuSii En En (CNN)waliin gaaffii deebii gaggeessaniin ajjeechaa, humnaan gudeeddii fi hokkara Tigraay-Maariyaam Daangilaatti dhaqqabee jechuun gabaasa dhaabatichi oduu kun dhiyeesse irratti qorannoon walabnii akka gaggeeffamu gaafatanii jiru.
Prezidaantiin Afgaanistan Ashraaf Gaanii haleellaa ennaa duula filannoo Parwaan keessatti geggeessan jalaa kan miliqan yoo ta’u haleellaa sanaan namoonni 24 yoo du’an kanneen 30 ol ta’an madaa’anii jiru.
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Cyril Ramphosa biyyi isaanii dhiibbaa vaayiresiin koronaa dinagdee biyyattii irra kaa’e irraa akka dandammattu gochuuf bajata doolaara biliyoon 26.3 ramadanii jiru.
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Dinagdee Biyyattii Dandammachiisuf Deggersa Dolaara Biliyoona 26
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa duraanii Jaakoob Zuumaa, Wixata kaleessaa garee qoranna dhimma malaammaltummaa mootummaa isaanii kan bara 2009-2018 geggeeffamu duratti dhiyaachuu dhabuu isaaniif adabi hidhaa kan isaan eeggatu ta’uun ibsamee jira.
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Jacob Zuma waldaa hojjettoota guddichaa biyyattiif ibsa kennuuf ennaa waltajjitti ol ba’an mormiin itti ka’e.
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Kanneen Qabeenyaa Lamiiwwanii Saaman Akeekkachiisan
Prezidaantiin Afriikaa Kibbaa Sagalee Itti Amantaa Dhabuu Jalaa Dandammatan
Prezidaantiin Afrikaa Kibbaa Jaakob Zumaa haasawaa biyyooleessaa kan waggaa Kamiisa fullee keenyaa gochuuf turan yeroo biraatti darbee jira.Kunis prezidaantichii aangoo akka gadhisaniif caalaatti dhiibbaa gochuuf deema.
Prezidaantiin Afrikaa Kibbaa Kiriil Raamaafosaa gama isaaniin biyyoonni dureeyyiin tallaalii kana tuulanii kaa'uu hin qaban jedhan.
Prezidaantiin Aljeeriyaa Abdelmajiid Teboonee gargaartonni isaanii gameeyyiin COVID-19n qabamuun isaanii erga beekamee booda qofaatti of baasuu dhaan hospitaala Aljeeriyaatti geessamuu isaanii beeksisee guyyaa tokko booda wal’ansa fayyaaf hospitaala Jarmanitti dabarfaman.
Prezidaantiin Aljeeriyaa Mormiin Irratti Dhiyaatu Hammaataa Adeeme
Prezidaantiin Ameerikaa Baaraack Obaamaan haleellaaleen paaris keessatti raawwataman suukaneessaa dha jechuu dhaan garuu loltoonni lafoo lammiiwwan Ameerikaa leellistoota giddu galeessa bahaatti duuluuf kan hin ergamne ta'uu cimsanii dubbatan.
Prezidaantiin Ameerikaa Baraack Obaamaan Itiyoophiyaa Daawwachufu jiru. Mormitoonni IHADEG qofa utuu hin taane Nuuniis haasofsiisuu qabu jedhu
Prezidaantiin Ameerikaa duraanii itti aanaa isaanii duraanii Joo Baayiden paartii dimookraatotaa bu’uu dhaan filannoo prezidaantummaa Ameerikaaf akka dorgomaniif kibxata kaleessaa dhiyeessanii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Baraak Obamaa akka jedhanti Jobs ” nama afuura qarooma Amerikaa akka fakkeenyaatti mul’se” fi “Lammi Amerikaa waan haaraa uumuun beekamu” jechuun jejan.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp daw’annaa hin labsaminiin looltoota Amerikaa kanneen Iraaq keessaa eega kaleessa daw’atanii booda Kamiisa har’a Waayit Hawusiitti deebi’anii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp gita isaanii kan Masrii Abdel Fattah El-Sisii waliin kaleessa white House keessatti wal arganii jiru. Hoggannni Masrii kun sirnaan Waayit Haawuus yeroo daw’atan kun ka jalqabaa ti.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp gorsaa waa’ee nageenyaa kan biyyoleessaa Makimastar nama ka biraan bakka buusuuf akka jiran.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp guyyaa walabummaa Ertraa waggaa 28ffaa ilaalchisee dhaamsa baga gammaddanii uummataa fi mootummaa Ertraaf erganii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp haadha warraa isaanii waliin kaleessa kutaalee Ohaayoo fi Teksaas keessatti namoota haleellaa gaggeeffameen mada’anii Hospiitaala seenan daw’atanii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp kamiisa kaleessaa midiyaa hawaasaa kan ilaaleen ajaja hoggana olaanaa baasaniii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp ministrii dantaa alaa isaanii Reeks Tilarson aangoo irraa ari’anii Daayreekeera tika nagaa biyyooleessaa ynk CIA Maayk Pompeo bakka buusan.
Prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp walgahii kana irratti hin argaman jedhamee ture.Garu akka tasaa argaman. walgahii namoota amantii hordofaniif jecha ajjeefaman keessumaa kristaanoota irra ga’u irratti hirmaatu.
Prezidaantiin Amerikaa Donald Traamp har’a qorattoota Kongreesaa kanneen waa’ee qabeenya maallaqaa fi daldalaa isaa qoratan har’a dhiyaataniijechaan dhahanii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Donald Traamp walii galtee daldalaa ijoo ta’anii lama lammiwwan Amerikaaf haala ammaan dura argamee hin beekneen injifannoo ta’uuf jira jedhan.
Prezidaantiin Amerikaa dukkana kana booda ifatu jira jedhu.
Prezidaantiin Amerikaa duraanii Baaraak Obaamaa nama dandeetti hin qabnee dha jechuun prezidaant Traamp Dilbata kaleessaa dubbatan.
Prezidaantiin Amerikaa duraanii Donaald Traamp Feesbuuki fi Inistegraamii ofii irratti akka hin maxxansiineef ugguura kaa’ee ture/ boordiin kaampaanii Feesbook ammaan boodas akka in maxxansisneef guutuummaatti ugguree jira.
Prezidaantiin Amerikaa duraanii Donaald Traamp ugguura imalaa biyyoota Musliimaa fi Afrikaa irra ka'anii akka turan kan yaadatamuu yoo ta'u biyyonni Amerikaa seenuuf Viizaa akka hin argannee fi ugguura sadarkaa adda addaa of keessaa qaba ture.
Prezidaantiin Amerikaa duraanii Traamp lakkoobsa baqattootaa waggaatti Amerikaan simattu baayyee xiqqeesuun isaanii kan yaadatamuu yoo ta’u preezidaant Baaydin garu lakkoobsa baqattoota waggaa kanaa dachaa afuriin kan guddiisan ta’u har’a labsan.
Prezidaantiin Amerikaa fi Koriyaa Kaabaa Marii Jalqabu Jedhamee Eegamaa Jira
prezidaantiin Amerikaa inni 46ffaan Joo Baaydiin Amajjii 20 fullee keenyaa kakatanii aangoo qabachuuf jiru.
Prezidaantiin Amerikaa ituu aangoo irra jiru daangaa Koriyaa lameenii kan eegumsa jabaa jala jiru ce’uun gama kaabaa seenee Traamp ka jalqabaa yoo ta’u hogganaa Koriyaa kaabaa wajjiin dubbachuus danda’an.
Prezidaantiin Amerikaa Joo Baaydin kongrasa biyyatti wal qoodee cinatti dhisuun kallattiin uummata Amerikaatti gama Televiziyoonaan Kibxata galgala dubbatanii jiru.Kunis marii Wiiskaansan keessatti uummata waliin gaggeeffameen yoo ta'u gama sii en en (CNN) tamsaafamaa ture.
Prezidaantiin Amerikaa Traam akka jedhanti biyyi alaa gidduu seenuun kun haala Libiyaa keessaa wal xaxaa taasisee jechuun isaanii aangawaan waayit Hawuus Hogan Gidley dubbatanii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa Traamp biyya isaanii waggaa darbee walii galtee kana keessaa baasuun ni yaadatama.
Prezidaantiin Amerikaa Traamp giti isaanii kan Meeksikoo gareelee hidhatan kanneen baala sammuu darreessu deddebisan akka faana dhahaniif gaafatan.
Prezidaantiin Amerikaa Traamp har’a Twitarii irratti akka barreessanti Iraan basaastoota Amerikaaqabadhe jechuun ishee oduu dhugaa tokko hin qabne akkasumas sobaa fi oloola jedhan.
Prezidaantiin Amerikaa Traamp magaalaan galma mootummaa Israa’eel Jerusaalem jechuun murteessuun balaa kan fiduu fi sadarkaa addunyaatti rakkoo fiduuf ka jiru ta’u biyyonni Afrikaa Bahaa lama beeksisanii jiru.
Prezidaantiin Amerikaa walii galtee sana keessaa kan ba’an bara dabree yoo ta’u qabxilee walii galtee sana keessa jiran eeha qeeqanii booda. Biyyonni walii galtee kana mallatteessan Briteen Chaayinaa Faransaayii Raashiyaa Jarmanii fi Gamtaa Awuroopaa turan.
Prezidaantiin Amerkaa Donaald Traamp yaada kana qabaatan iyyu kana gochuun vaayrasiin koronaa fixiinsa hamaa akka geesisuu gochuu ta'a jedhu hayyuun fayyaa kun.
Prezidaantiin Ayvorikoost duraanii Loreen Baagboo aangoo gadhisuu waan didaniif jecha, humnootiin prezidaantiicha haaraa filatamanii kan Wattaaraa waraanaa jiru.
Prezidaantiin Baankii Addunyaa, Kiim Yoong Kiim, har’a gaazzexessotaaf kennaniin, qindaa’inni dinagdee biyyootaa fi imammatoonni daldala jajjabeessan, biyyoota Afrikaa keessatti yeroo ammaa xiqqoo ta’uun kan nama yaaddessu ta’uu dubbatan. Korri walii-galaa ka Dhaabbata Maallaqa Addunyaa fi Baankii Addunyaa, as mgaalaa Waashington keessatti ennaa geggeessamaa jirutti kana dubbatan, Mr. Kiim.
Prezidaantiin baankii dhiigaa Itiyoophiyaa hanqinni dhiiga biyyattii keellaalee eegumsa fayyaaf rakkoo guddaa ta’uu isaa dubbatan.
Prezidaantiin Baayiden Hookkaara Qawwee Ilaalchisee Tarkaanfii Fudhatamu Labsan
Prezidaantiin Belaaruus, Aleksaander Lukaasheenkoo, gita isaanii ka Raashiyaa,Vilaadmiir Puutiin waliin dubbachuuf hara gara magaalaa bashannanaa handaara Galaana Gurraachaa, Sochiitti imalanii jiran.
Prezidaantiin biyyatii, RECEP XAYYIB ERDOGAN, irra-aantummaa sagale xiqqootiin eega dhiheenya filannoo biyyattii injifatanii booda, wal-muddinsi biyyattii keessaa akkuma hammaatetti jira. Har’a, poolisiin namoota 200 ol hidhe.
Prezidaantiin biyyattii Cyriil Raamafoosa akka jedhanitti, akka lakoofisa biyyatiiti halkan sa’a 5 booddee manoonii nyaataa, manii dhugaatii fi bakkeewan ispoortiin itti hojataman akka cufaman ta’u. mana keesatti nama 100, manaa alatti imoo nama 250 ol ta’an walitti qabamuun dhorkaa ta’a.
Prezidaantiin biyyattii El sisin ibsa TV biyyattii irratti darbeen akka jedhanitti labsiin yeroo hatattamaa baatilee sadiif turu kun kan labsame tarkaanfissan seeraa fi heeraa erga ilaalamee booda jedhan.
Prezidaantiin biyyattii Joon Magufulii, prezidaantichi duraanii – Makaappaan, otuu Hospitaala Daare Salaamitti wal’aanamaa jiranii har’a ganama du’uu isaanii, har’uma televiiziyoona biyyatiin beeksisan.
Prezidaantiin Bootswaanaa Duraanii adeemsa Nageenya Sudaan Kibbaa akka to'ataniif filataman
Prezidaantiin Bootswaanaa duraanii Feestes Moyyee komiishina walii galteen Sudaan kibbaa hojii irra ooluu isaa to’atuuf dura taa’aa ta’anii filatamuun kan isee gammachiise ta’uu US beeksistee jirti.
Prezidaantiin Bulchiinsa Mootummaa Naanoo Oromiyaa Itti Gaafatamummaa DH.D.U.O Irraa Bu’an
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Amaaraa obbo Gedduu Andaargaachoo kanneen irratti hirmaatanii fi angawoota maqaa dha’an iyyuu dargaggootaan garuu goota humna jijjiiramaa ittiin jedhan.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa gama isaaniin har’a bakka kanatti kan walitti qabamne akka kaleessaa abidda dhaamsuudhaaf akkasumas rakkoo odeessuudhaaf otoo hin taane misiraachoo labsuuf abdii hegeree cimsuudhaaf jedhan.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Oromiyaa obbo Lammaa magarsaa illee haasaa hawaasa MNf dhageessisaniin hundi keenya guyyaa kana akka arginuuf wareegama isin, nuti kaffalaa turre bu’aa inni argamsiise waan ta’eef gammachuu guddaatu nutti dhaga’ama jedhan.
Prezidaantiin Bulchiinsa naannoo Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaa, “tokkummaan uummatoota lameen gidduu jiru, kan eenyuun keenya iyyuu haaluu fi jijjiiruu hin dandeenye, tokkummaa barootaaf ijaarame” jedhan.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Sidaamaa Obbo Dastaa Ledaamoo haasawaa dhageesisaniin jijjiramnii argamee sirnii Federaalizmii inni dhugaan hojii irra oolee uummanni Sidaamaa hiree ofii akka murteeffatu ehamamuun kana agarsiisa jedhan.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Sidaamaa Obbo Taaddasaa Laaddaam gama isaanii abdii kan kutatee kan ittiin jedhan ABUTraayyaa ittisa biyyaa irratti haleellaa geesisuun biyya diiguuf yaalii ifatti ta'e jechuu isaanii Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Somaalee haaraan – Ahimed Abdii Mohaammud, duraan – hoogganaa biiraa maallaqaa mootummaa naannoo sanaa tahuun hoojjetaa tuan.
Prezidaantiin bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debretsiyoon Gabre Mikaa'eel akka jedhanti manneen Buna danfisanii gurguranii fi daldalli xixxiqoon banamuuf jiru.
Prezidaantiin bulchiisa naannoo Amaaraa, warreen yeroo adda addaatti akka naannoon Amaaraa jeeqamu taasisan, namoota bakka biraatii dhufan otuu hin taane dhalattootuma naannichaa, bitamtoota ajandaa dabarsanii kennan, jechuudhaan kallattiin fuul-duraas ergama bitamtoota, jedhan kanaa fashalsiisuu akka tahe dubbatan.
Prezidaantiin bulchiisa naannoo Oromiyaa Ayyaana Guyyaa Nagaa fi Galateeffannaa Baahir Daaritti Qophaahe Irratti Haasaha Godhan
Prezidaantiin bulchiisa naannoo Oromiyaa – Obbo Lammaa Magarsaa fi Ministarri Dhimma-alaa Itiyoophiyaa – Dr. Warqineh Gabayyoo, akkasumas, jilli isaan hooggananii imalan, har’a ganama, sirree xayyaaraa sadarkaa Addunyaa Asmaraa ennaa qubatanitti, ministara dhima-alaa Ertiraa – Usmaan Saaleh fi aangawoota biyyattii ol’aanoodhaan simatamuun isaaniis gabaasamee jira.
Prezidaantiin bulchiisa naannoo Oromiyaa – Obbo Shimallis Abdiisaa, kaleessa, bulchiisa naannoo Amaaraa, magaalaa Baahir Daaritti ka geggeessame ayyaana guyyaa nagaa fi galateeffannaa irratti argamuudhaan haasawa dhageessisaniin, “uummatnii Oromoo fi Amaaraa tokko, mul’ataa dha,” jedhanii jiran.
Prezidaantiin Bulchiisa Naannoo Oromiyaa, Obbo Shimallis Abdiisaa, namoota sababaa rakkoo nageenyaatiin miidhamanii fi qabeenyaan isaanii jalaa manca’e godinaalee Shawaa Bahaa, Arsii Lixaa fi Baalee keessatti daawwatan. Ajjeechaa Artist Haacaaluu Hundeessaa irratti raaw’atamee booda rakkoo nageenyaa uumameen namoonni miidaman akkaataa deebisamanii dhaabaman irrattis hawaasa waliin marii geggeessanii jiran.
Prezidaantiin Bulchiisa Naannoo Somalee Duraanii Har’a Abukaatoo Malee Mana Murtii Duratti Dhiyaata
Prezidaantiin Burundii Pierre Nikurunziizaa, baatii caamsaa dabree taayitaa Prezidaantummaa marsaa sadaffaaf akka dorgoman ennaa labsanitti, hookkara torbanneen hedduu biyyattii keessatti kakaase. Filannoo mormitoonni guutummaatti keessaa ba’aniin, Adoolessa keessa filatamanii amma taayitaa irra jiran.
Prezidaantiin Buruundii Piyeer Nikuriziizaa aangoo irra turuuf jecha heera biyyatti jijjirsisuuf sagalee uummanni kennu dursanii Raadiyoo Sagalee Amerikaa (VOA) fi Biritiish Biroodkaastiingi Koorporaashinii (BBC) kaleessa Caamsaa 7 bara 2018 kaasee biyya isaa keessatti akka hin dhaga’amneef ugguranii jiran.
Prezidaantiin Chaad Prezidaant Iddriss Deby Itnoo humnootii waraanaa kanneen riphxee looltootaa waliin wal waraanaa jiran daw’ataa ituu jiranii eega ajjeefamanii booda, ilmii isaanii kan umriin 37 Jeneraal Mahamat Idriis Debi Itinoo aangoo qabatanii jiru.
Prezidaantiin Chaad turban dabree eega ajjeefamanii booda mana maree waraana biyyatti bulchuuf aangoo qabateef dubbii himaan ka ta’ana Azeem Bermandoa”amma yeroon kanneen seeraan ala ta’an waliin kan mariin itti gaggeefamuu miti kan jedhan.
Prezidaantiin Chaayinaa dhaadannaa kana kan dhageesiisan hogganaa jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Tedros Adhanoom waliin eega dubbatanii booda har’a ta’u madden oduu mootummaa Chaayinaa beeksisanii jiru.
Prezidaantiin Chaayinaa shii ping daw’annaa guyyaa lamaaf Koriyaa kaabaa keessatti gaggeessan biyyoota lamaaniif yeroo gaarii hin taanee jechuun xinxaltoonni ibsaa jiru.
Prezidaantiin Chiilee Sebaastiyaan Pineeraa har’a akka labsanitti sababaa mormii farra mootummaa Santiaagoo keessatti geggeesamaa jiruu irraan kan ka’e biyyi isaanii gumii dinagdee kan biyoota Asia Pacific walakkeessa baatii sadaasaa akkasumas gumii dhimma jijjiirama qilleensaa jalqaba baatii mudee geggeessamuuf ture hafeera jedhan.
Prezidaantiin duraanii Baraak Obaamaan kaleessa kaadhimamaa dimokraatotaa Joe Donnelly-n deggeruuf jecha Indiyaanaa keessatti deggertootaaf haasaa dhageesisaniin ennaa bulchiinsa isaanii bara 2008 keessa daddaaqama dinagdee hamaa gara dandammachiisuutti kan fidan jechuun Donnelly faarsan.
Prezidaantiin duraanii Mugaabee fi haati warraa isaanii akka hin himatamne dhiifamni godhameefii jira.
“Prezidaantiin duraanii, waa’ee gochaalee isaanii adda addaa dubbataa turan. Wanni qabatamaa fi dhugaan yeroo dhihootti beekama. Wanna Miidiyaan jedhutti gammachuu hin qabnu. Garuu, waan hundumaa xiinxalaa jirra” jedhan.
Prezidaantiin Eertraa Daawwannaa Isaanii Kan Itiyypiyaa Xumuranii Deebi’an
Prezidaantiin Eertraa Isaayaas Afewerkii Somaaliaa daawwataa jiran
Prezidaantiin Eertraa Isaayaas Afewerqii gara biyya ofiitti utuu hin deebi’in dura muummicha ministeeraa Abiy Ahimed waliin dhimmootii biyyoota lamaanii fi naannoo irratti mari’achuu dhaan hariiroo jalqabames cimsuuf walii galuu isaanii ministriin odeeffannoo Eertraa Yemaanee G/Meskqel fuula tweeter isaanii irratti barreessaniiru.
Prezidaantiin Eertraa Isaayyaas Afewerqii, IWEHAT waraansa jalqabuuf ija jabaata jedhee qaruma hin eegne jedhan. Afewerqiin akka jedhanitti IWEHAT gara Finfinnee fi Asmaraatti imaluuf karoorsee ture.
Prezidaantiin Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii, har’a, jila mootummaa Saawudii Arabiyaa – ministara dhimma biyyatii – Abdel Aljubeeriin hoogganamu, har’a mana mootummaa isaaniitti simatanii jiran.
Prezidaantiin Ertiraa – Isaayyaas Afewarqii, ka muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, wal-dhibdee daangaa biyyoota lameenii furuuf walta’insa bara 2000 Aljersitti mallatteessame akka hojii irra oolchan ka beeksisan irratti mari’achuuf jila isaanii ka gara Itiyoophiyaatti ergan tahuu beeksisan.
Prezidaantiin Ertraa Daw’annaaf Sudaan keessa Jiru
Prezidaantiin Ertraa Hogganoota fi Motummoota Addunyaaf Dhaamsa Dabrsaniin Haqii Ertraa Jallachuun Itti Fufee Waan Jiruuf Jecha Irratti Fulleffachuu Qabdu Jedhan
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawarqii daw’annaa guyyaa lamaa Sudaan keessatti gaggeessan Roobii har’a itti fufanii jiru.Angawoonni Sudaan akka jedhanti prezidaant Isaayaas fi kaawunsilii Sudaaniin bulchaa jiru irraa Jeneeraal Abel-Fattaah Burhaan walta’iinsa biyyoota lameenii irratti dubbatanii jiru.
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawarqii Dilbata kaleessa daw’annaaf Itiyoophiyaa erga seenanii booda har’a waaree booda gara biyya ofiitti deebi’anii jiru.
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawarqii fi ministrii dantaa alaa Ertraa Osmaan saaleehakkasumas gorsaan prezidaantii Ertraa Yamaane Gabra Masqal akkasumas Ertraatti Ambaasaaddara Itiyoophiyaa Redwaan Huseentu simate.
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawarqii har’a jila bulchiinsa naannoo Amaaraa ADI HALO keessatti wal argan. Jilli afaan yaa’ii naannoo Amaaraa aaddee Warqsew Mamoon durfamuu ture.
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawirqii har'a masaraa mootummaa magaala Kaayiroo jiru keessatti gita isaanii Abdulfattah Ei Sisii waliin dubbachuu isaanii ministeerri odeeffannoo Ertraa Yemaanee Gabre Masqal ibsanii jiru.
Prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afeworqii waggaa haaraa sababaa gochuun hogganoota biyyootaa fi motummoota addunyaaf dhaamsa dabrsaniin haqii Ertraa jallachuun itti fufee waan jiruuf jecha irratti fulleffachuu qabdu jedhan.
Prezidaantiin Ertraa Isaayyaas Afawarqii daw'annaan hojii gidduu kana Itiyoophiyaa keessatti Gaggeessan biyyonni lameen toora adda addaan walta'iinsa tolfataniif waltajjii walitti dhufeenyaa akka uumuu dubbi himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Dinaa Muftii ibsanii jiru.
Prezidaantiin Ertraa Isaayyaas Afewerki daawwannaa guyyoota lamaaf kaleessa erga Masrii seenanii prezidaant El-Sisi waliin wal arganii booda angawoota biyyattii waliin mari’achuu itti fufanii jiru.
Prezidaantiin Faalisxiin Maamaud Abbaas ganama irra haasaa dhageessisuuf jiru. muummichi ministeeraa Israa’el Benjamin Nataanyaahuu immoo filannoo torban darbee booda mootummaa hundeessuuf yaalaa jiran, kanaaf bakka isaanii ministeera haajaa alaa Israa’el Kaaz waaree booda gumii tokkummaa mootummootaaf haasaa dhageesisuuf jiru.
Prezidaantiin Faalisxiin Mahamoud Abbaas garuu walii galteen sun Faalisxiniin ganuu dha jedhan. Hariiroon Israa’elii fi Tokkummaa Emireetota Arabaa hamma Israa’el fi Faalisxiin nagaa buusanitti akka aadaa biyyoota Arabaa jidduu jiru cabsutti ilaalama jedhan.
Prezidaantiin Faalisxiin Mahamoud Abbaas wixinee nageenyaa prezidaant Tramp Faalisxiinii fi Israa’eliin ilaalchisee dhiyeessan mormuuf gara Tokkummaa mootummootaa dhaqaniiru.
Prezidaantiin Faalisxiin Mahamoud Abbas akka jedhanitti karoorri Traamp adeemsa araaraa keessatti qooda US qabdu faallessa jedhan.
Prezidaantiin Faalsxiin Wixinee Prezidaant Traamp Dhiyeessan Hin Simadhu Jedhan
Prezidaantiin Faransaay Daawwannaa Biyyoota  Sadiif Gara Afrikaa Qajeelan
Prezidaantiin Faransaay dhimmootii misoomaa, nageenyi dhabamuu fi koolu galtoonni amma iyyuu gara Awrooppaati yaa’uu ilaalchisee dubbachuuf jiru.
Prezidaantiin Faransaay Emmanuel Macron daawwannaa guyyoota sadiif biyyoota Afriikaatti geggeessaniin har’a prezidaantii Burkinaa Faasoo Roch Marc Christian Kabore waliin wal arganii jiran.
Prezidaantiin Faransaay Hoogganaa Burkinaafaasoo Waliin Wal Argan
Prezidaantiin Faransaayii Immanual MaKron akka jedhanti ragaan jiran akka agarsiisanti tarkaanfii hidhataan kun fhudhate gocha shoroorkaatti akka ilaalamuuf gochaa jira.
Prezidaantiin Faransaay – Imaanu’eel Maakroon, daawwannaa biyyoota sadiif har’a gara Afrikaatti qajeelanii jiru.
Prezidaantiin Faransaay, Imaanu’eel Makroon, hiriira guddaa maqaa “Yellow-Vest” jechuun “Seedariyyaa keelloo” jedhuun, sanbatawwan torbanneen afur dabranii walitti-fufuun guutummaa biyyattii keessatti geggeessamaa turaniif deebii kennuuf jecha, galgala kana haasawa gochuuf jiran.
Prezidaantiin Faransaay Mormii Irratti Ka'eef Galgala Harra Deebii Keenuufi
Prezidaantiin Farasaayis, tarkaanfiin Yunaayitid Isteets fudhatte sirrii dha – jedhan.
Prezidaantiin Federeeshinii atleetiksii Itiyoopiyaa kan ta’e Haaylee G/Sillaasee sirna awwaalcha Miruuts irratti ennaa dubbatu Moscown maraafuu bakka ka’umsaa ta’uu ishee tuqee jira.
Prezidaantiin Feerensaay Emmanu’eel Maakroon ibsa TV irratti dhiyaachuun kennaniin jimaata dhuftuu jalqabee ji’a tokkoof uggurri sochii guutuu biyyaa ni eegala jedhan. Maakroon akka jedhanitti manneen nyaataa, manneen dhugaatii, manneen bunaa fi daldalaawwan hin barbaachifne ka biroon ni cufamu. Lammiiwwanis hojii, suuqii fi mana yaalaa dhaquu qofaaf manaa ba’u jedhan.
Prezidaantiin Ferensaay Eanuel Macron koolu galaa dargaggeessa sana Wixata kaleessaa mana mootummaa Elyseetti simachuu dhaan galateeffatanii nama fakkeenya ta’u ittiin jedhan.
Prezidaantiin Ferensaay Emaanu’el Maakroon Wixata galala ibsa TV irratti dhiyaachuun kennaniin Ferensaay hanga Caamsaa 11tti cufaatti turti jedhan. Yeroo kanatti maneen barnootaa deebisanii banamuu jalqabu jechuun angawoonni beeksisniiru.
Prezidaantiin Ferensaay Emmanuel Macron haleellaa lubbuu galaafatae kan hojjettoota gargaarsa namoomaa irratti raawwatame ibsa kaleesssa kennaniin balaaleffataniiru.
Prezidaantiin Ferensaay Emmanuel Makroonis roobii kaleessaa ibsa kenaniin uggurri sa’aa galgala sa’a 3 irraa hanga ganama sa’a 12tti akka ta’u labsanii jiran. Irelaand gama kaabaas akkasuma tarkaanfii cimaa fudhateen turban afuriif uggura sochii biyyoolessaa kaa’ee jira.
Prezidaantiin Ferensaay Imaanu’eel Makroonii fi baankiin misooma Afriikaa hojii dubartoota Afriikaa daldala irratti bobba’an deeggeruuf kan oolu deggersa doolaara miliyoona 300 labsanii jiran.
Prezidaantiin Ferensaay Immaanu’el Maakroon Vaayiresii Koronaan Qabaman
Prezidaantiin Ferensaay Immaanu’el Maakroon vaayiresii koronaan qabamuu isaanii mootmmaan beeksisee jira. . Prezidaantichi COVID-19 qabamuun kan dhaga’ame mallatoon dhibee sanaa kan jalqabaa irratti erga argamee booda qorannaa geggeessameen ta’uu ibsa waajjira prezidaantii biraa ba’e irraa hubatameera.
Prezidaantiin Ferensaay prezidaantii Briteen Booris Joonsenii fi prezidaantii Yunaayitid Isteetis Doonaald Trampiin dabalatee hoogganoota biyyaa COVID-19n qabamanitti makaman.
Prezidaantiin Gaabon Alii Bongoo dhukkubsatanii biyya ollaa taate Morokoo keessatti wal’anamaa jiru.
Prezidaantiin Gaambiyaa haaraan Adaama Baarrow biyya isaanii keessatti sababaa filannoon jeeqamsi eega hammaatee booda biyya ollaa itti baqatanii turan irraa kamisa har’aa gara biyya ofitti deebi’an.
Prezidaantiin Gaambiyaa Rakkoo Keenya Ofii Furanna Jedhu
Prezidaantiin Gaanaa Haaraan Kakatanii Aangoo Qabatan
Prezidaantiin Giinii Yunaayitid Isteetsiin daawwataa ennaa jiran kanatti waa’ii guddina dinagdee dubbataa jiran, biyya ofii keessatti immoo waa’ee yeroo hojii prezidaantummaa falmii kaasee jira. Prezidaant Alfaa Kondee ennaa daawwannaa isaanii torban tokkoo diplomaatota Yunaayitid Isteetis fi hoogganoota dhaabolii daldalaa waliin wal arganii jiran.
‘Prezidaantiin Haaraan Filatamee Waggoota Lamaan Isaan Duraa Keessa Mormitoonni Isaa Carraa Filannoo Injifachuu argachuun Waanuma Baratame’
Prezidaantiin Indoneeshiyaa Jokoo Widodoo talaallii vaayiresii Koornaa Chayinaan oomishame biyya ibsanitti ergamuu dilbata kaleessaa labsan. Talaalliin sun Indooneshiyaa dhaan qoratamuu isaaf mootummaanis uummata miliyoona 270 tallaaluuf qophii xumuraa jiraachuu beeksisan.
Prezidaantiin Iraan Duraanii Akbaar Hashemii Raafsaanjaanii Kaleessa Du’aan boqotan
Prezidaantiin Iraan duraanii – Akbaar Hashemi Raafsaanjaanii, umurii isaa waggaa saddeettamii-lamaatti, dhukkuba onneetiin Kaleessa du’aan boqotan
Prezidaantiin Iraan, Hasan Ruhaanii fi Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Joon Keeriin gam agama isaaniin Twiiterii irratti ergaa barreessaniin dhuguma walii-galteen eegalaa tolfamuu mirkaneessanii jiran.
Prezidaantiin Iraan Hassan Raawhaanii Prezidaant Traamp yoo marii nu waliin jalqabuu barbaadan uggura Iraan irra kaa’an mara kaasuuf tarkaanfii jalqabaa fudhachuu qabu jedhan.
Prezidaantiin Iraan Hassan Rouhani biyyi isaanii Amerikaa waliin marii gam lameenii gidduu kan hin gaggeesine ta’u beeksiisan.
Prezidaantiin Iraq Barhaam Saaleeh tweeter irratti barreessuu dhaan haleellaan sun gocha hammaataa dhufa kan yakkatmtoota shororkeessotaa ti jedhan. Tokkummaa mootummootaatti hoogganaan gurmuu gargaarsaa Iraaq Jeanine Hennis-Plasschaert gama isaaniin gochaawwan qaanessaa fi maal na dhibdee akkasii sabatiinsi akka hin jiraanne yaaddoo guddaa uumu jedhan.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa - Dr. Mulaatuu Tashoomee, Wixata dabre kana jechuun, gaafa Onkoloolessa kudhanii, ibsa paarlaamaa biyyattiif kennan keessatti, komeewwan hiriirtota mormiitiin dhihaatan keessaa haga tokko kannneen akka mirga abbummaa lafaa fi jijjiirraa haala filannoo akka deebii itti kennan dubbachuu isaanii, mootummaan Yunaayitid Isteets ka qalbeeffate ta’uu ka dubbatan – Dubbi-himaan Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Joon Kiribii, “Mootummaan yaadawwan sana akka murtiidhaan hojii irra oolchu jajjabeessina” jedhan.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa Dr. Mulaatuu Teshoomaa kaleessa baninsa walga’ii Paarlaamaa biyyattii irratti gabaasa waggaa dhiheessaniin bara dabre dinagdeen biyyattii dhibba irraa harka kudhanii fi qabxii shanitti guddachuu isaa dubbatanii turan.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa –Dr. Mulaatuu Teshoomees, ennaa haasawa baninsaa godhan keessatti – karoora guddinaa fi jijjiramaa biyyattii jalqabdee jirtu kanatti, toorri Indurstiii kana aka qooda guddaa gumaachu ta’uu mirkaneessanii dubbatan.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa duraanii Girmaa Walda Gorgiis “Jaagamaan lammii fi goota guddaa ture” jedhan . Jaagamaan muudama aangoo waraanaa fi badhaasa sadarkaa addaa addaa argachuu isaanii ibsamee jira.Letenaa Janaraal jagamaa Keelloo umrii isaanii 96tti jimaata darbe du’an kan boqotan yoo ta’u sirnii awwaalcha isaaniin sambata darbee Bitooteessa 28 bara 2009 kaatedraalii Sillaasee keessatti gaggeeffame.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa fi Daayreekteerri Sagantaa Nyaata Addunyaa Maqalee Dawwatan
Prezidaantiin Itiyoophiyaa Mulaatu Teshomee torban kana paarlaamaa isaaniif hasawaa dhageesisaniin Adda Bilisummaa Oromoo fi Ginboot 7tti dabalee dhaabatooti mootummaa Masrii muddama Itiyoophiyaa keessaa hammeessan, jechuun himachuun isaanii ni yaadatama.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa Raadiyoo Sagalee Amerikaa Waliin Gaaffii FI Deebii Gaggeessanii Jiru
Prezidaantiin Itiyoophiyaa Saahile–warq Zawudee Gumii Tokkummaa Mootummootaa 74ffaa irratti argamuun Kamisa dabre kana haasawa dhageessisanii turan. Ka bakka Gumii Tokkummaa Mootummootaa sanatti argamee ture – waahilli keenya sagantaa Afaan Amaaraa – Solomoon Abaatee Prezidaatittii waliin gaaffii fi deebii geggesse Caqasaa.
Prezidaantiin Itiyoophiyaa Saahilewerk Zewudee har’a Keeniyaa Keeniyaa daawwatanii jiran. Ennaa daawwannaa isaaniis prezidaantii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaataa waliin hariiroo biyyoota lamaanii ilaalchisee mari’ataniiru.
Prezidaantiin Itiyoopiyaa Ertraa fi Itiyoopiyaa araarsuun fedha jedhan
Prezidaantiin Itiyoopiyaa Saahilewerq Zewdee guyyaa kaleessaa magaalaa Maqaleetti argamanii, daawwannaa gochuu dhaan jaarsolii biyyaa magaalattii waliin mari’ataniiru.
Prezidaantiin itti aanan imaammatawwan kana jijjiiruuf ajaja sadarkaa ol aanaa kan prezidantii kennuu malu jechuun xiinxaltoonni dubbatanii jiran.
Prezidaantiin Ivoorii Koost Hiyyummaa biyyattii walakkaan gad xiqqeessuuf yaaliin godha jedhan
Prezidaantiin Ivory koost duraanii Loreent Baagboo aangoo gadhisuuf tole jechuu isaanii gamtaan Afrikaa beeksisee jira.Kunis humnootiin prezidaantiicha haaraa filamanii kan Allassan Wattaaraa mana jireenyaa Baagboo eega marsanii booda.
Prezidaantiin Jibuutii ijaarsi projektii godinaa daldala walaba Afriikaa guddicha jedhuu Wixata kaleessaa sirnaan labsanii jiran. Kunis deggersa Chinaan ta’uu ibsaniiru.
Prezidaantiin Kaameroon, Pool Biyyaa, filannoon naanoo fi ka Paarlaamaa biyyoolessaa baatii Guraandhalaa keessa akka geggeeffamu eega beeksisanii booda, yaada wal-makaa tu irratti dhihaataa jira.
Prezidaantiin kawunsilii gamtaa Awuroopaa Donald Tusk akka jedhanti walgahii gaafa Robii kana dura Teresaa mey danqaa kana cabsuuf yaada qabatamaa qabu yoo ta’e nan gaafadha jedhan.
Prezidaantiin Keeniyaa Uhuru Kenyatta ayyaaneffannaa guyyaa hojjettootaa kan har’aa irratti haasaa dhageesisaniin hoji dhablummaa biyya isaanii keessaa dhabamsiisuuf waadaa seenan.
Prezidaantiin Keniyaa Uhuuruu Keenyaattaa waraana gara galaana Hindiitti akka erganiif paarlaamaan gaafatee jira.Somaaliyaanis waraana ofii akka ergitu fi Keniyaa dura akka dhaabattu beeksiifte.
Prezidaantiin komiishina gamtaa Asrooppaa Ursulaa Von der Leyeen Brussels keessatti ibsa kennaniin deggersi yeroo hatattamaa hoji dhabiinsa uumame deggeruuf ta’u kun rakkoo Awrooppaa keessaaf deebii guddaa kenname jedhan
Prezidaantiin Koongoo Braazaavile kun, Prezidaantota Afrikaa yeroo mootummaa ofii dheereffachuuf jecha heera biyyi ittiin bultu jijjiiran keessaa tokko ta’uu isaanii ti. Kan yeroo dheeraaf Burkina Faasoo hoogganaa turan Blaise Compaore, akkasuma yeroo taayitaa isaanii dheereffachuuf jedha heera biyyattii jijjiiruu yaalanii, fincila uummataan taayitaa buqqisaman.
Prezidaantiin Kooriyaa Kibaa Moon Jae-in tuuta oduuf ibsa kennaniin akka jedhanitti barri odolli Kooriyaa waraana irraa walaba taatu ga’eera jechuu dhaan Kim-n tarii xumura waggaa kanaatti Seooulitti afferuu malu.
Prezidaantiin Kooriyaa Kibbaa Moon Jae-in Kooriyaan Kaabaa misaayila furguggisuu irraa akka of qusattu gaafatanii odolattii Kooriyaa Nuklera irraa walaba gochuuf tattaaffii diplomaasummaa godhamu danqa jedhan.
Prezidaantiin Koriyaa Kaabaa Milkaa'uu Dhukaasa Misaa'eelaatiin Guddaa Gammadan
Prezidaantiin Kutaa Kurdi Taayitaa Isaanii Gaadhiisuuf Murteessuu Isaanii Yunaayitid Isteets Galateeffatte
Prezidaantiin Libiyaa Moammar Gaadaafii dhiibbaa guddaa jala jiru kan jedhan seera tumtoonni yunaaytiid steetes, guyyaan aangoo irraa itti turaniis qubaan laka'ama jedhu.
Prezidaantiin mana maree Awrooppaa Carles Michel sagalee sana simatanii, hariiroo gamtaa Awrooppaa fi Briteen gidduu jiruuf fooyya’iina guddaa fi bara haaraaf daandii kan saaqu jehdan.
Prezidaantiin Masrii – Abdel Fattaa Al Siilii, bara 2014 keessa filatamanii bakka leellisaa Islaamummaa – Mohammed Morsii buusaman. Amma morsiin filannoo marsaa itti-aanuu kanaaf dorgomuu fedhan. Lammiwwan biyyattii keessaa gariin isaanii deggersas mormiis hin qaban, kaan ni morman, kaan immoo akka isaan taayitaa irra turan fedhan.
Prezidaantiin Masrii, Abdel-fattaa El Siisii, Sanbata dabre kana, raayyaa waraanaa biyyattiif haasawa dhageessisaniin, biyyi isaanii humnoota gosootaa Liibiyaa dabalatee – michootaa fi wal taatota ishee wajjin wal tahuudhaan, nageenya daangaa Liibiyaa waliin qabdu ka kiiloo-meetira kuma tokkoo fi dhibba lama dheeratu kan tikfattu tahuu hubachiisan.
Prezidaantiin Masrii Abdel Fattah el-Sissi falmii dhimmi bishaanii geggeessamaa jiru ilaalchisee yaalii diplimaasummaa itti dabalaa akkasumas wal ta’iinsa Afriikaa uummachuuf jecha gita isaanii waliin mari’achuuf jecha Jabuutiitti argamu.
Prezidaantiin Masrii Abdul Fattaa El-Sisii torban darbe akeekkachiisa kennaniin, walii galteen gidduu isaaniitti utuu hin mallatteeffamin Itiyoopiyaan hidha sana yeroo lammataaf bishaaniin guutuu jalqabnaan naannoo sana keessatti eenyu iyyuu tilmaamuu kan hin dandeenye sabatiinsi uumamuu mala jedhan.
Prezidaantiin Masrii Dhimma Hidha Abbayyaa Ilaalchisee Walii Galtee Uummachuuf Jabuutii Seenan
Prezidaantiin Masrii duraanii, ka yeroo duraaf filannoo dimookiraatawaadhaan taayitaa qabatanii fi booda immoo taayitaa irraa buusaman – Mohammed Morsii, kaleessa mana-murtii keessatti kufuun eega du’anii booda har’a awwaalaman.
Prezidaantiin Masrii fi giti isaanii kan Ertraa Wiixata darbe Cairo keessatti kan wal argan muddama Sudaanii fi falmii daangaa Itiyoophiyaa waliin jiru irratti mari’achuu akkasumas ijaarsa ittisa laga Abbayyaa ta’uu Washington post gabaasee jira.
Prezidaantiin Masrii Hosnii Mubaarak filannoo dhufu irratti hin hirmaadu jedhanii ifatti kan beeksisan ta'u iyyuu, Mormitonni kaayiroo keessatti hiriiran garuu amma iyyuu prezidaantichi aangoo gadhisuu qabu jedhu.
Prezidaantiin mootummaa bulchiinsa oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa immoo uummata dhaabbanneef qabsoofneef qabna. Dhamaanee hojjechaa, kufaa ka’aa rakkoo hedduu keessa seennee jirra. Kan nuti gara xiinxala kanaatti seenne, taphiisaaf miti. Kabajaa nama dhuunfaas ta’e aangoon eenuyuu iyyuu boolla haa seenu. Biyyaa ol miti jennee, eenyuun keenya iyyuu aangoo fi kabajni keenya biyyaa gadi jennee herreguun itti seenne jedhan
Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa, Obbo Lammaa Magarsaa, Caamsaa 20 jechuun ayyana waggaa 27ffaa ADUIn mootummaa Dargii kuffisuun taayitaa itti qabate ilaalchisuudhaan, kaleessa Galma Abbaa Gadaa ka magaalaa Adaamaa jiru keessatti miseensota dhaabichaa fi uummata kaan walitti qabameef haasawa dhageessisanii turan. Haasawa isaanii keessatti hojiiwwan jajjaboo hojjenne – jedhan, kan akka dirree siyasaa bal’isuuf jecha hidhamtoota kuma kurna hedduu gad-lakkisuu, lammiwwan biyyattii ala jiran ol galchuu, dhaabota Oromoo waliin hojjechuuf waamicha gochuu dabalee dhimmoota adda adda kaasuun dubbatanii jiran. Haasawa isaanii kana dhaabonni mormituu akamitti ilaalan? Koongiresa Federaawa Oromootti itti-gaafatamaa dhimma dargaggootaa fi quunnamtii uummataa – Obbo Addisuu Bullaallaa haasofsiisnee jirra.
Prezidaantiin mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa dhiifama kana ilaalchisee OBNf ibsa kennaniin jiru. Biiroo haqaa oromiyaatti abbaa adeemsa hojii dhimmootii kominikeeshinii biiroo haqa Oromiyaa obbo Taayyee Danda’aa akka jedhanitti hidhamtoonni gad dhiisaman kanneen yakka goggogaan hidhamanii jedhan. Hidhamtoonni siyaasaa kan keessa hin jiraanne ta’uu isaanii illee eeraniiru.
Prezidaantiin mootummaa Naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa miidhaan barattotoa Universitii Walaggaa mooraa shaambuu keessatti raawwatame ilaalchisuun gadda nutti dhaga’amu ibsina jedhan. Saba qooduun yakki raawwatamu fudhatama hin qabu waan ta’eef mootummaan naannoo Oromiyaa kana ni balaaleffata jedhan.
Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaas Dr. Abiyyi dura taa’aa addichaa ta’uun filatamuu fi jijjiirraa taasisame ilaalchisuun kaleessa OBNf ibsa kennanii jiru. Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Lammaa magarsaa OBNf ibsa kennaniin filanoo kun karaa dimokraatawaa ta’een geggeessame, qabsoo hadhaa’aas nu gaafate jedhan.
Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Shimallis Abdiisaa godina Shawaa Kaabaa aanaa Dagamitti argamuun hoggantoota mootummaa olaanoo fi ummata waliin biqiltuu dhaabanii jiru.
Prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa Shimellis Abdiisaa gama isaaniin mootummoonni naannoo akka hollaa hamaatti wal ilaaluu hin qaban jedhan. Afaan yaa’iin mana maree federeeshinii itti dabaluu dhaan mootummoonni naannoo hariiroo uummachuun akeeki isaa rakkoo jiru waliin ta’anii furmaata itti kennuuf gargaara jedhan.
Prezidaantiin Mootummaa Naannoo Somaalee Duraanii To’annaa Jala Oolan
Prezidaantiin mootummaa nannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magrsaa hidhamtoota 5325 dhiifamaan gadhisuu isaanii itti gaafatamaan waajiira komunikeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa Dr. Nagarii Leencoo ibsanii jiru.
Prezidaantiin Moritaaniyaa – Mohammad Uud Abdel Aziiz, gidduu-seensinsa humna waraanaa tii alatti, wal-danqaa hamaa Gaambiyaa keessaa furuuf jecha, carraaqqii sa’atii dhumaa gochaa jiran.
Prezidaantiin Moritaaniyaa Wal-danqaa Hamaa Gaambiyaa keessaa Furuuf Carraaqqiitti Jiran
Prezidaantiin naannoo Amaaraa Agenyew Teshaager kutaalee biyyattii hanga tokko keessatti haleellaa gosa amara irrati raawwatu dhaabsisuuf naannoo Oromiyaa fi Benishangul Gmuz waliin hojjetaa kan jiran ta’uu beeksisan.
Prezidaantiin naannoo amaaraa obbo Agenyoon gama isaanii tokkummaa fi obbolummaan uummattootaa cimsuuf qooda ol aanaa kan gumaachu bulchiinsa waan ta’uuf mariin kun tokkummaa biyyoolessaaf bu’uura ta’a jedhanii jiran.
Prezidaantiin naannoo Amaaraa obbo Agewnew Teshaager, hoji geggeessaan bulchiinsa Tigraay kan yeroo Baahir Daaritti argamuun uummata Amaaraa fi Tigree gidduu hariiroo jiru kan cimsu tarkaanfii barbaachisaa ta’uu ibsaniiru jechuun Asteer Misgaanaaw gabaasteetti.
Prezidaantiin naannoo Sidaamaa obbo Destaa Ledaamoo uummatichi dammaqee naannaa isaa akka eegu yaadachiisanii naannoo sana, aanaalee fi gandeen keessatti nageenya uummatichaaf jecha waraqaan eenyummaa haarawaan akka hin kennamne dhorkamuu isaa yaadachiisanii uggurri kanneen biroon illee kaa’amuu isaa ibsaniiru jedha Yonatan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Prezidaantiin Naannoo Somaalee Duraanii Mana Murtiitti Dhiyaatan
Prezidaantiin naannoo Somaalee duraanii obbo Abdii Mohamed Umar mana murtichaaf akka ibsanitti uummata naannoo somaalee ka miidhu waa tokko iyyuu hin raawwanne jedhan.
Prezidaantiin Naannoo Somalee Duraanii Gara Finfinneetti Imalan
Prezidaantiin naannoo uummattoota Kibbaa hoogganoonni Sidaamaa fi angawoonni miseensonni Qeerroo fi ejjettoo akkasumas jaarsoliin biyyaa argamaniiru.
Prezidaantiin Naayjeeriyaa Bookoo Haraam Injifatamaa Jira Jedhan
Prezidaantiin Naayjeeriyaa Ijoollee Durbaa 82 Bokoo Haraamiin Iggitamanii Gad Dhiisaman Waliin Wal Argan
Prezidaantiin Naayjeeriyaa Muhaammaduu Buhaarii marsaa afraffaaf filannoon geggeessame mormitoonni isaanii wal dha’eera jedhanis walabaa fi falmii irraa walaba jedhan.
Prezidaantiin Naayjeriyaa Amma Iyyu Briteen Keessa Jiru
prezidaantiin Naayjeriyaa Filannoo Gaggeefameen Dursaa Jiru
Prezidaantiin Naayjeriyaa Mahmaduu Buhaarii har’a as Waashingtan keessatti prezidaant Traamp waliin wal arganii jiru.
Prezidaantiin Nigeria Muhammadu Buhari gorsa wal’aansa fayyaaf imaltuu isaanii London hambisanii ijoollee durbaa Chibok 82 kanneen waggoota 3 dura Boko Harmiin iggitamanii gad dhiisaman waliin erga wal arganii booda kaleessa galrgala gara Londonitti qajeelanii jiran.
Prezidaantiin Oromiyaa Duraanii, Obboo Juuneddii Saadoo Maal Jedhu?
Prezidaantiin Oromiyaa fi Dura-taa’aan Dhaabbata Dimookiraatawa Uummata Oromoo yokaan OPDO – Obbo Lammaa Magarsaa, hoogganni wanna lama hojjeta. Rakkoo adda baasee beekuu fi rakkoo hiikuu – jechuudhaan ibsa isaanii jalqaban. Garuu, kun qofaa isaa gahaa akka hin tahinillee hubachiisanii jiran. Hoogganni yaadawwan haaraa maddisiisuun gara uummataatti geessee, karaa dimookiraasummaa qabuun uummatni irratti mari’atee akka kan isaa godhatuu fi hojii irra oolchu gochuunis dhimma barbaachisaa akka tahe eeran. Kana irraa ka’uudhaan sadarkaa hoogganni EHADEG irra jiru ibsan.
Prezidaantiin Oromiyaa Shawaa Bahaa, Arsii Lixaa fi Baalee Keessatti Daawwatan
Prezidaantiin Paakistaan Imran Khan Wiixata har’a prezidaant Traamp waliin yeroo wal argan duula waraanaa Afghanistaan keessaaf furmaanni gama siyaasaa akka barbaachisu nan hubachiisa jedhan.
Prezidaantiin Peeruu, Maartiin Vikaaraa, tarkaanfii kana fudhachuuf sababaan mootummaa isaanii kakaase, dargaggoota halkan bakkawwan waliin-bashannanaa deeman keessatti kanneen vaayiresichaan haarawa qabaman argamuu isaanii ti.
Prezidaantiin Raashiyaa Gabaasa Mootummaan Hoogganaa Mormituu Summiin Ajjeesuu Yaale Jedhu Dhara Jedhan
Prezidaantiin Raashiyaa gumii yeroo jalqabaa kan Raashiyaa fi Afriikaa Mooskoo keessatti geggeessame irratti hoogganoota Afriikaa hedduu simatanii jiran. Raashiyaan ardii warren gama dhiyaa fi Chaayinaa hidda gad fageeffatan keessatti dhiibbaa ishee dabaluu feeti.
Prezidaantiin Raashiyaa Vilaadmiir Puutiin, Yunaayitid Isteets maqaa namoota dhibba lamaa fi kudhanii, kanneen hidhata jabaa ka qabeenyaa fi siyaasaa mootummaa Raashiyaa waliin qaban jette tarreessitee baasuun ishee tarkaanfii lolaa ti – jedhanii, garuu deebiin hatattamaa biyyi isaanii kennitu akka hin jirre dubbatanii jiran.
Prezidaantiin Raashiyaa Vlaadimiir Putin qorannaa sabaa himaa kan hoogganaa mormitootaa Alexii Navaalnii summiin kennamuufii isaaf kan itti gaafataman humnoota mootummaati gabaasa jedhu fudhatama dhabsiisan.
Prezidaantiin Raashiyaa Vlaadmir Putin gumii Afriikaa fi Chaayinaa Mooskoo keessatti geggeessame irratti gita isaanii kan Itiyoophiyaa Abiy Ahimed fi hoogganoota Afriikaa kanneen biroo waliin wal arganii mari’ataniiru.
Prezidaantiin Raashiyaa Vladimir Putiin hoogganoonni daldalaa US laaffataa kan dhufe hariiroo US Raashiyaa akka fooya’u akka gargaaran gaafatan.
Prezidaantiin Raashiyaa Vladimir Putiin US biyyi isaanii filannoo Ameerikaa kan bara 2016 keessa harka galfatte jechuu dhaan uggura irra keesseef deebii kennuuf jecha lakkoobsi hojjettooa diplomaasummaa Ameerikaa kanneen Raashiyaa keessaa 755n akka gad xiqqaatu ajajan.
Prezidaantiin Raashiyaa Vladimir Putin gita isaanii Turkii Rechep Tayyip Erdowaaanif bilbiluun gadda itti dhaga’ame mul’isuu isaanii ibsichi tuqeera.
Prezidaantiin Raashiyaa Vladmir Putin dhimmi kun guutummaatti akka qoratamuuf ajaja kan kennan ta’u Dubbii himaan isaanii ibsanii maatii gadda keessa jiraniif jajjabiina hawwuu isaanii ibsamee jira.
Prezidaantiin Raashiyaa Vladmir Putin waraanni biyya isaanii Siiriyaa keessaa akka ba’u ajaja dabarsan.
Prezidaantiin Republikii Islaamummaa Paakistan akka heera biyyattii-tti adeemsi dimokraasummaa akka itti fufu mirkaneeffachuu qaba jedha.
Prezidaantiin Ripaablikii Dimokraatawaa Koongoo Muummicha Ministeeraa Haaraa Muudan
Prezidaantiin Ripaablikii Kongoo Kakachuun Angoo Qabatan
Prezidaantiin Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo Akka Taayitaa Gad-lakkisan Dhibbaa Godhuudhaa Hiriira Geggeessame Irratti Namoonni Haga 20 Du’uu Hin Oolaan jedhame
Prezidaantiin Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo – Jooseef Kabiilaa, Mudde 23 dhufu kana filannoon prezidaantummaa ka biyyattii keessatti geggeessamu tahuu dubbatan.
Prezidaantiin Siiriyaa, Bashaar Alasaad, abboota-siyaasaa Raashiyaa waliin walga’ii geggeessan irratti ennaa mul’atan waan haleellaa sanaan rifatan hin fakkaatan turan. Namaoota siyaasaa Raashiyaa prezidaant Alasaad wajjiin walga’an keessaa tokko – Dimitrii Sabliin, hoogganichi Siiriyaa kan haleellaa sanaan hamleen isaanii hin cabiiin tahuu eeran. “Haleellichi daran Siiriyaa tokko taasisa” jechuu isaaniilee dubbatan.
Prezidaantiin Somaaliiland – Musee Bihii Abdii, ijaarsa daandii guddaa ka Buufata Barbaraa irraa jalqabee haga daangaa Itiyoophiyaatti hojjetamuuf har’a dhagaa bu’uraa kaa’anii jiran.
Prezidaantiin somaaliyaa ajjechaa ministeera kana irratti gaggeeffameen gadduu isaanii ibsanii jiran.
Prezidaantiin Somaaliyaa Akka Beelli Deebi’ee Biyyattii Hin Mancaasne Dhorkuuf Biyyoota Naannoo Gargaarasa Gaafatan
Prezidaantiin Somaaliyaa Al-shabaab Irratti Waraansa Haarawa Labsan
Prezidaantiin Somaaliyaa haaraan – Mohaammed Abdullaahii Farmaajoo, “haleellaan kun bineensummaa Al-shabaab agarsiiisa” jechuudhaan dubbii cimaadhaan balaaleffatan.
Prezidaantiin Somaaliyaa maqaa masoo “Farmaajoo” jedhamuun beekaman Mohammed Abdullaahii Mohammed akka dafanii filannoo geggeessaan ka dhiibbaan sadarkaa Addunyaa irra kaa’amaa jiru yoo tahu, aangawoonni filannoo filannicha tursiisanii, qaamoota siyaasa biyyattii keessaa qooda qaban gidduutti akka dura walii-galteen uumamu carraaqqii godhaniyyuu mariiwwan geggeessaman haga ammaatti hin milkoofne.
Prezidaantiin Somaaliyaa, maqaa masoo “Farmaajoo”n beekaman – Mohammed Abdullaahii Mohaammad, filannoo yeroon isaa itti dabre dafanii geggeessuuf akka walii-galteerra gahan dhiibbaa itti cimaa jira.
Prezidaantiin Somaaliyaa Mohamed Abdullahi Farmaajoo biyyi isaanii hongee hamaa fi rakkoo midhaan nyaataan rakkataa ennaa jirtu kanatti labsii balaa uumamaa labsanii jiran.
Prezidaantiin Somaaliyaa Mohammad Abdullaahii Farmaajoo gaafa Sanbataa balaa kanaaf garee Al-Shabaabtu siviloota ajjeesa jechuun komatanii turan.Al-Shabaab diiguu malee Ijaaruu hin beekuu uummataa fi ijoollee Somaaliyaa galaafata jedhan.
Prezidaantiin Somaaliyaa – Mohammed Abdullaahii Farmaajoos, dhimmoota marii isaanii ijoo lameenitti fuuleffachuun ennaa itti fufanii dubbatan –
Prezidaantiin Somaaliyaa – Mohammed Abdullaahii Mohammed, akka beelli deebi’ee biyyattii hin mancaasne dhorkuuf – Hoogganoonni biyyoota naannoo mala danda’ame maraan akka gargaaran gaafatan.
Prezidaantiin Somaaliyaa murtii darbee kana mallatteessanii jiru.
Prezidaantiin Sudaan duraanii Omar Al-Bashir yakka malaamaltummaa irratti dhiyaateef yakka ilaalcha jalqabameef har’a mana murtii Kaartuum duratti dhiyaatanii jiran.
Prezidaantiin Sudaan duraanii Omar Hasan Albashir, eega waraana biyyattiitiin taayitaa irraa buusamanii, akka mana ofii keessatti eegaman taasisamanii guyyaa shanii booda, kaleessa gara mana hidhaatti geessaman.
Prezidaantiin Sudaan Duraanii Omar Hasan Albashir Hidhaman
Prezidaantiin Sudaan Kibbaa Saalvaa Kiir faca'iina vaayrasii Koronaa ittisuuf jecha qajeelfama haaraa kan imala ugguruu fi ministeeroota muudaman dabalatu labsanii jiru
Prezidaantiin Sudaan Kibbaa – Saalvaa Kiirii fi hoogganaan mormitootaa – Riyaak Machaar, waggaa lama dura walii-galteessuudhaan akka Caamsqaa bara 2019 mootummaan tokkummaa paartiilee biyyattii keessatti hundeessamu waamicha dhiheessanii turan.
Prezidaantiin Sudaan Omar Al Bashir aangoo akka gadhisaniif gaafachuun hiriirri gaafatamuu torban sadaffaa qabatee jira.Kanneen Dilbata kaleessaa hiriiran kuma hedduu addaan diiguuf polisonni Gaaza himimaansuun gargaaraman.
Prezidaantiin Sudaan Omar Al- Bashir hidhamtoonni siyaasaa hundumtuu biyyatti keessaa battalumatti akka gadhiifamaniif ajajauu isaanii dhaabbati oduu mootummaa SUNA har’a ibsee jira.
Prezidaantiin Sudaan – Omar Hasan Al Bashir – kanneen hiriirawwanii fi hojii-dhaabinsa mormii ugguran, akkasumas, uggura dinagdee haarawa dhorkan - seerawwan yeroo muddamaa afur torban kana keessa baasanii jiran.
Prezidaantiin Sudan Gumii Riyaad Kan Traamp Hirmaatan Irratti Hin Argaman
Prezidaantiin Sudan Omar al-Bashir gumii Riyaadtti geggeessamu kan prezidaantiin US Donald Tramp irratti hirmaatan irrattti kan hin argamne ta’uu ibsuu dhaan hariiroo Ameerikaa fi Sudaan gidduu jiru miidhuu hin fedhu jedhan.
Prezidaantiin Taanzaaniyaa duraanii, Benjaamiin Wiiliyaam Makaappaa, umurii isaanii wagaa 81tti har’a du’aan boqotan.
Prezidaantiin Tarkii Filannoon Prezidaantummaa Waggaa Tokkoo Dursee Ka Geggeessamu Tahuu Beeksisan
Prezidaantiin Tarkii Recep Erdogan akka angawoonni sa’udii namoota Tarkii keessaa reeffa Gazexxesichaa awwaaluun shakkaman akka beeksiisan gaafatanii jiru.
Prezidaantiin Tarkii Recep Tayyip Erdogan Duulli kun har’a Jalqabamuu kan labsan yoo ta’u kunis nagaa fiduuf akkasumas harcaatuu shoroorkaa kanneen Tarkii irraatti soda ta’an irratti dhabamsisuuf ta’u dubbatan.
Prezidaantiin Tarkii – Resep Xayyib Erdogaan, filannoon prezidaantummaa fi paarlaamaa, yeroo itti sagantame waggaa tokkoo dursee ka geggeessamu tahuu beeksisan. Kunis taayitaa isaanii gara prezidaantii uummataan filatamuutti jijjiiruu fi danqaalee fuuldura dhaabatanii jiranitti furmaata kennuuf akka tahe dubbatan.
Prezidaantiin tokko taayitaa qabatee otuu baatii tokko hin guutiin aangawaan sadarkaa ol’aanaa akkanaa taayitaa gad-lakkisuun seenaa siyaasaa Ameerikaa keessatti ka jalqabaa ti.
Prezidaantiin Traamp namoota Ameerikaa keessatti ehama jireenyaa dhaabbataa, kan Griin Kaard jedhamu barbaadan simachuu, guyyoota jaatamaaf dhaabuun, hojjetoota Ameerikaa irraa vaayirasii Koronaa ittisuuf tarkaanfii barbaachisaa akka tahe dubbatu.
Prezidaantiin Turkii Ecep Tayyip Erdogan bor paarlaamaa isaaniif haasaa ennaa dhageessisan dhimma kana bal’inaan ibsuuf kan jiran ta’uu dubbataniiru.
Prezidaantiin Turkii Recep Tayyip Erdogan har’a prezidaantii Raashiyaa Vladmir Putin waliin wal arguu dhaan tarsiimoo waraanaa daangaa Turkii fi Siriyaa irra jiru ilaalchisee mari’atanii jiran.
Prezidaantiin Tuuniiziyaa Beejii Kaayid Isibs, umurii isaanii waggaa 92tti du’aan boqotan
Prezidaantiin Ugaandaa Yowerii Museevenii bara 2021 filannoo prezidaantii gaggeeffamuuf jiru irratti umrii isaanii 75 tti akka dorgomaniif carraa kenna.
Prezidaantiin United States Baaraak Obaamaa fi hoogganaan Raashiyaa Vladimir Putin yaada isaanii faallaa walii kan walitti bu'iinsa Siiriyaa fi Ukraine keessaa ibsuuf jecha kaleessa waltajjii addunyaatti gargaaraman.
Prezidaantiin US Barack Obaman akka hoogganaa Ameerikaatti har’a ibsa tuuta oduu isa dhumaa kennuuf jiran. Kan prezidaantummaaf filataman Donald Trumpiin ilaalchisee akkasumas miseensa waraanaa galmee waraanaa icictii miliqsee baaseef araraara gochuu isaanii irratti gaaffiin dhiyaachuufiif jira.
Prezidaantiin US Donaald Traamp abbaa murtii mana murtii muummicha gochuun kan moggaasan Niel Gorsuch prezidaantichi ogeessota seeraa irrati kan dhiyessan qeeqi hamaan hamilee kan nama buusuuf abdii kutachiisu jedhan.
Prezidaantiin US Donaald Traamp dilbata kaleessaa prezidaanti El Sisi dhaaf bilbiluu dhaan maatiiwwan firoottan isaanii duraa du’aniif gadda itti dhaga’ame ibsaniiru.
Prezidaantiin US Donaald Traamp seera insuraansii fayyaa kan Prezidaanti Obaamaan dabarsan hambisuuf tattaaffii isaan godhan morumuuf hiriira geggeessame fudhatama dhabsiisan.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp fi hoogganoonni dimokraatotaa kanneen Kongresa keessaa kaleessa TV irratti yaada kennaniin gam lamaanuu tattaaffii nageenya daangaa ni deggeru baasii jiru ilaalchisee garuu yaadi isaanii wal irraa fagoo jira.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp har’a koolu galtummaa seeraan alaa ittisuuf jecha daangaa Meeksikoo irratti ededa kan ijaaran ta’uu irra deebi’uun dhaadatan.
Prezidaantiin US Doonaald Traampii fi prezidaantiin Raashiyaa Vilaadmiir Putin har’a bilbilaan dubbachuuf jiru.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp Jerusaaleem magaalaa galma mootummaa Israael jechuun beekkannaa kennanii guyyaa tokko booda West Bank fi Gaazaa keessatti momitoota Faalisxiinotaa fi loltoota Israael gidduutti walitti bu’iinsi uumame.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp marii farra shororkeessummaa prezidaantii Ferensaay Emmanuel Macron waliin geggessuu akkasumas ayyaana waggaa Ferensaay kan Bastille Day jedhu irratti argamuuf har’a Paarisiin seenanii jiran.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp taarifa alluuminiumi fi sibiila gamtaa Awrooppaa, Kanaadaa fi Meexikoo irra kaa’ame yoo xiqqaate baatii tokko itti dabalaaf akka hin baafne beeksisaniiru.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp torban darbe ennaa gumii tokkummaa mootummootaa Amiirii Qaataar waliin wal arguu dhaan falmiin sun ni furama kan jedhu abdii cimaa qabaachuu isaanii tuuta oduuf ibsanii, rakkoo sana furuuf jaarsummaan hoogganuu akka danda’an ibsaniiru.
Prezidaantiin US Doonaald Traamp uggura imalaa isaan biyyoota misliimota irra hedduu ta’an irraa Ameerikaatti akka hin imalle ajaja ol aanaa isaan dabarsan ammas mana murtii Federaalaan danqaan isa mudachuu isaa balaaleffatan.
Prezidaantiin US Doonaald Tramp Sambata darbe ergaa twiiterii maxxansaniin muummicha ministeraa Abiy Ahimed waliin dubbachuu isaanii fi dhukkubsattoota COVID-19f meeshaa hafuura ittiin baafatan dabalate deggersa itiyoophiyaaf godhan kan itti fufan ta’uu beeksisan.
Prezidaantiin US duraanii Barack Obaman miseensonni kongresii ameerikaa ilaalcha paartii isaanii waliin wal dhabu iyyuu dhugaa jiru ilaalanii dubbatu abdii jedhun qaba jedhan.
Prezidaantiin waldaa Mekane Yesuus luba Waaqsiyuun Iddoosaas araara sanaaf ta’a kan jedhan ennaa dubbatani adda addummaa yaadaa qabnu yaada gabii qabuun yoo ilaalle wal wajjiin jiraachuu, nagaa fi guddinni keenya akka saffisu gumaacha jedhan.
Prezidaantiin Yamaan Filannoo Waggaa 2 Booda Gaggeeffamutti Hin Hirmaatan
Prezidaantiin Yuaanyitid Isteetis, Joo Baayiden, baajeta Biliyoona tokkoo fi qabxii sagal ka mootummaan isaanii namoota fi daldalawwan xixiqqaa sababaa Vaayirasii Koronaatiin galiin isaanii miidame bayyanachiisuuf jecha remade, ka torban dabre mallatteessan ibsuuf jecha, har’a gara handaara magaalaa kutaa Filaadelfiyaatti imalanii jiran.
Prezidaantiin Yugaandaa Yuweerii Museveenii marssaa jahafaadhaf waadaa prezidaantummaa seenaniiru. Roobii kaleessaa kan waadaa seenan Museveeniin haasaa godhan keessatii mormitoota isaanii cimisanii ergaa qeeqanii boodaa, warrii alaa wa’ee dimokiraasii isaan barsiisudhaaf mirga akka hin qabne dhubbtaniiru.
Prezidaantiin Yunaayitd Isteets – Donaald Traamp, guyyaa biyyoolessaa Faransaay “Bastille Day” jedhamu har’a ayyaanaffeme irratti keessummaa kabajaa ta’uun mul’atan.
Prezidaantiin Yunaayitd Isteets – Donaald Traamp, Kibxata dhufu kana, sagantaa namoota ijoollummaadhaan gara Yunaayitid Isteets dhufan gara biyya irraa dhufaniitti deebisuu irraa oolchu haquuf murtii dabarsan boor labsuuf jiru – jedhamee eegama.
Prezidaantiin Yunaayitd Isteets – Donaald Traamp, waa’ee dandeettii meeshaa Niyuukilaraa Iraanii fi Kooriyaa Kaabaa, ennaa doorsisuutti jiranitti, badhaasamuun dhaabbata farra meeeshaa niyuukilaraa kun immoo har’a dhaga’ame.
Prezidaantiin Yunaayitd Isteets – Doonaald Traamp, maddeen oduu Yunaayitid Isteets tokko tokko oduu dharaa tamsaasu – jechuun balaaleffatan. Miidiyaan diina uummataa akka tahetti illee dubbatan. Gareen mirga gaazzexeessotaaf falmu – Reporters Without Boarders, “Traamp maddeen oduu biyya isaanii keessaa balaaleffachuun, akka hoogganoonni biyyoota Addunyaa irraa maddeen oduu biyyoota ofii keessaa ukkaamsuu itti fufan hamilee kenneef” jechuun qeeqa.
Prezidaantiin Yunaayitid Istees, dheengadda ennaa magaalaa Baaltimoore keessatti Masjiida tokko daawwatanitti haasawa waa’ee wal-danda’insa amantii dhageessisan, hawaasni Musliimaa akkamitti fudhate? Kan Teksaas keessa maadheffate “Islaamic Association of North Texas” yokaan Waldaa Hawaasa Islaamaa Teeksaas Kaabaa – jedhamuuf miseensa Boordii ka ta’an Imaam Ahimed Alinuur ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka jedhanitti, haasaan Prezidaant Obaamaa amantii yokaan diinii Islaamaa jarreen maqaa Islaamaatiin kaayyoo ofii, ka shororkeessummaa geggeessatan irraa adda-baasee kan ilaale. Dorgomtoota prezidaantummaa tokko tokkoon yaada hamaa dhihaataa ture, kan ijoollee isaanii shakkii keessa galchu dura ka dhaabbatee fi kan abdii kennu ture. “Garuu, itti fufee hojjetamuu qaba. Amantii kamuu keessa namoonni gaariinis namoonni hamoonis ni jiran. Quraanni amantii Islaamaa namni nama tokko ajjeese akka nama hunda ajjeeseetti ilaalama, jedha. Ajjeechaan kaayyoo Islaamaa keessa hin jiru. Namni martinuu mirga amantii isa kaanii kabajee, wal-gargaaruuf, nageenyaaf hojjechuun barbaachisaa dha” jedhu, Imaam Ahmed Alinuur.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis dhaamsa isaanii kaleessa galgala Viidiyoodhaan tamsaasameen, yeroo deggertoonni isaanii gidduu kana humnaan waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetisitti girrisanii seenan, hookkara, seera-dhablummaa fi jeeqama uumametti aaruu isaanii dubbatan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Donaald Traamp har’a bakkawwan xumura torban dabree irra adda addummaa sa’aatii 24 keessatti dhukaasa jamaa irratti banameen walumaa-galatti namoonni 31 itti dhuman – magaalaa Deeyitan ka kutaa Ohaayoo fi magaalaa El Paasoo ka kutaa Teksaas daawwataa jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Doonaald Traamp, biyyi isaanii walii-galtee waa’ee godaansaa fi naga-eegumsaa isaa baay’ee barbaachisaa tahe – jedhan, Meksiikoo wajjiin mallatteessuu ishee dubbatan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Doonaald Traamp fi haati-warraa isaanii – Melaaniyaa Traamp, kan waajira mana-maree biyyattii as Waashington jiru – kutaa Kaapitol Rotundaa jedhamu keessa ciibsamee jiru – reeffa prezidaantii biyyattii 41ffaa – Joorj H.W. Buush biratti argamuun, kabajaa isaaniif calleensaan gadda isaanii ibsanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, filannoo walakkeessa marsaa, ka kaleessa guutummaa biyyattii keessatti geggeessame irratti “injifannoo guddaa arganne” jechuun dhaadhessanii dubbatan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp fi Paartii Dimookiraatotaa irraa dorgomaan isaanii – Joo Baayiden, kaleessa halkan, kutaa Tenesii, magaalaa Naashviil keessatti wal-falmii duula filannoo prezidaantummaa isa xumuraa geggeessanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Doonaald Traamp, gita isaanii, hoogganaan Iraan – Hasan Rohaanii wajjiin gara fuul-duraatti walga’uuf carraan gaariin ni jira, jedhanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, haleellaa sana akka waan xiqqaa tokkootti salphisanii dubbataniyyuu, aangawoonni waraanaa kun garuu, “Iraan gochaa kanaa mallattoo akeekkachiisaa cimaa agarsiiste” jedhu.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, hariiroo baay’ee cimaa fi kallattii, prezidaantii Chaayinaa - Shii Jiinping waliin akka qabaatan dhaadhessanii dubbachuudhaan, hariiroo daldalaa haaraa kan akka qonnaan-bultooni Ameerikaa oomisha isaanii daran Chaayinaatti gurgurachuu dandeessisuu Chaayinaa waliin tolfachuuf tahaa labsan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traampii fi haati-warraa isaanii, Melaaniyaa Traamp, har’a ganama sa’atii saddeetii fi afurtamii jaha irratti sirna calleensaan yaadannoo Waayit Haawus fuul-duratti geggeessame irratti argamanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Doonaald Traamp, Kibxata dabre Guraandhaala 4, bara 2020 gabaasaa isaanii waggaa miseensota Mana-maree Bakka-bu’ootaa fi Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayoitid Isteetis duratti dhihaassanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Doonaald Traamp, tarree maqaa namoota abbaa-murtii Mana-murtii Muummichaaf kaadhimamanii secca’anii gabaabsuu isaanii dubbatanii, Jimaata yokaan Sanbata dhufu ka beeksisan tahuu dubbatan. Namni isaan filatan haadha-murtii dheengadda du’aan – Ruut Baader Giinisberg bakka-bu’uuf jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, waa’ee godaantotaa biyya isaanii keessaa irratti karoora qaban, ka yeroo dheeraaf eegamaa ture har’a labsu – jedhamee eegamaa jira. Karoorri Prezidaant Traamp kun, deemsa ehama godaantotaa, kan hidhata maatiif fi rakkoo namoomaa dursa kennu irraa sababaa adda taheetti ka fuuleffatu akka tahes himamaa jira.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, yeroo boqonnaa “Thanksgiving yokaan Guyyaa Galataa” irra jiran kanatti waa’ee sirna murtii-haqaa biyyattii irratti falmii isaanii itti fufanii jiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Doonaald Tramp yeroo jalqabaaf dilbata kaleessaa dimokraatichi Joo Baayiden torban lama dura filannoo geggeessame injifataniiru jechuu dhaan garuu injifatamuu isaanii hin dubbanne.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, dubbiif wal barbaaduu dhaabsisuuf mul’inatti utuu hin taane, bulchiinsi isaanii qaama tataaffii dimokraasummaa kan ta’e guyyoottan 11 darban keessa yeroo ja’a Natanyaahuu waliin dubbachuu isaanii ibsaniiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis duraanii Baaraak Obaamaan kaleessa kutaa filannoof ijoo taate Pensylvaaniyaa keessatti kaadhimamaa paartii dimokraatotataf ennaa duula filannoo dadammaqiinsaa geggeessanitti, prezidaant Doonaald Tramp hojii irra jiran dandeeyii sirriitti qabuu hin qaban jedhan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis fi hoogganoonni mootummaa guutummaa biyyattii keessa jiran, faca’insa Vaayiresii Koronaa dhaabuuf carraaqqii godhaa jiraniif, gargaarsaaf fuula isaanii gara raayyaa ittisaa biyyattiitti deebifatanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis hoogganoota daldalaawwaniif waldoolii waliin ta’uu dhaan ho’I qilleensa naannoo addunyaa hubachiisuun bu’aa dinagdee inni qabu, ennaa gumii jijjiirama illeensaa irratti fuuleffate kan guyyootii lamaa White House irraa hordofan beeksisanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Joo Baayiden, baajeta Tiriiliyoona lama kan ijaarsawwan akka daandiilee, riqichootaa, tajaajila bishaanii, eletirikii fi caasaalee buufataalee geejjibaaf oolfamu uummataaf ibsuuf jecha har’a gara kutaa Pensilvaaniyaa, magaalaa Pitsbergitti imalanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden dhimma mirga namoomaa handhuura imaammata isaanii alaa taasisanii jiran. Kan imaammaticha simatan hoogganoonni jaamiyaalee mirga namaa garuu imaammatichi hojiin hordofamuu qaba jedhan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden fi abbaan alangaa muummichi Meerik Garlaand rakkoo hookkara qawwee kan Ameerikaa keessaa ilaalchisee mari’achuuf kamisa har’aa wal arguuf jiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden fi prezidaantiin Chaayinaa Xi Jinping kaleessa galgala bilbilaan mari’ataniiru. Baayiden erga filannoo Prezidaantummaa Yunaayitid Isteetis injifatanii as yeroo jalqabaaf mari’achuu isaanii ti. Baayiden, nageenyi uummata Ameerikaa, badhaadina, fayyummaa fi haala jireenya isaaniif dursa kan kennan ta’uu ibsanii fi biyyootii paasifik waliin hariiroon jiru illee banaa ta’uu isaa dubbachuu isaanii White House mirkaneessee jira.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden, har’a galgala ennaa kongresiif haasaa dhageessisan biyyoota ka biroo waliin attamiin hariiroo uumuu fi waltajjii addunyaa irratti attamiin qooda hooggantummaa fudhachuun danda’amu ilaalchisee karoora qaban ibsu jedhamee eegama.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayidenii fi itti aantuu prezidaantii Kamaalaa Harris, har;a gara kutaa Joorjaatti imalaa kan jiran yoo ta’u, weerara COVID-19 akkasumas kibxata darbe bakka qaama itti sukkuummatan kan Atlaantaatti dhukaasa raawwatame ilaalchisee ibsa kennuuf jiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden, itti aantuu prezidaantii Kamalaa Harisii fi angawoonni waraanaa sadarkaa ol aanaa biyyattii Wixata har’aa ennaa biyyattiin yaadannoo guyyaa goototoaa ayyaaneffattu kanatti bakka awwaalchaa Arlington National Cemetery jedhamutti argamuu dhaan awwaalcha kanneen waraansa irratti wareegaman irra sirna abaaboo kaa’uu geggeessanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden kaleessa yeroo jalqabaaf haasaa ministrii dantaa alaatti dhageessisaniin mul’ata isaanii kan imaammata alaa ibsanii jiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayiden kanneen ennaa weerara vaayiresii koronaa insuraansii fayyaa dhaban gargaaruu kan danda’u galmeessuu insuraansii kuunsa fayyaaf akka jalqabamuuf ajaja darbe har’a malatteessuuf jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis, Joo Baayidin, Keniyaan akka dura-teessuu Gumii Nagaa fi Tasagabbii Gamtaa Afrikaatti walitti-bu’insa Itiyoophiya fi Sudaan keessaa dhaabsisuu irratti akka gargaartu ka fedhan tahuu beeksisan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Joo Baayien sababaa vaayiresihaan lubbuu namaa bade ilaalchisun har’a galgala White House irraa dubbatuuf jiru. Sana booda illee namoota dhuman yaadachuuf sirni calliinsaa fi dungoo qabsiisuu geggeessamuuf jira.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis roobii darbe Israa’el ofii ishee irraa ittisuuf mirga qabdu deggeruu isaanii ibsanii, lolli sun dafee raawwata abdii jedhu qabaachuu isaanii illee beeksisaniiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Baaraak Obaamaa fi Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa Hayile-mariyaam Dessaalegyi – Wixata Kaleessaa waaree-booda, masaraa mootummaa Itiyoophiyaa keessatti tuta gaazzexeessotaaf ibsa kennanii turan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Baaraak Obaamaa, haleellaan amantii tokko irratti geggeessamu, haleellaa mantiilee mara miidhu tahuu hubachiisan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Baaraak Obaamaa, haleellaan amantii tokko irratti geggeessamu, haleellaa mantiilee mara miidhu tahuu hubachiisan. Kaleessa kutaa Mariilaand, magaalaa Baaltimoore keessatti Masjiidha tokko ennaa dhaawwatanitti kana jedhan – Prezidaantichi.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Baaraak Obaamaan kaleessa kutaa Mariilaand, magaalaa Baaltimoore keessatti Masjiidha tokko ennaa dhaawwatan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Biyyattii Keessatti Waldanda’insi Amantii Akka Jiraatu Waamicha Godhan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets daawwannaa isaanii seena-qabeessa Keeniyaa fi Itiyoophiyaa keessatti geggeessan ennaa xumuratti dhihaatan, har’a galma Gamtaa Afrikaatti keessatti haasawa dhageessisaniin,“Afrikaan tarkaanfii guddaa agarsiistee jirti” jechuudhaan faarsanii, garuu tarkaanfiin kun waarinsa qabaachuu ka danda’u yoo misoomni itti-fufinsa qabaatee fi mirgi Dimookiraasii hundaaf mirkanaawe ta’uu hubachiisan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Domnaald Traamp, meeshaalee biyyoota alaa tii gara Yunaayitid Isteets gaflfaman irratti Taarifa yokaan dilaala muramu labsuuf jiru – jedhamee eegama.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Donaald Traamp Amajjii digdamii toorba bara 2017 ajaja hooggana ol’aanaa baasuudhaan akka lammiwwan biyyoota Islaamaa toorba irraa gara Yunaayitid Isteets hin seenne ugguruun isaanii ni yaadatama. Achii booda garuu manni-murtii biyyattii murtii sana kaase. Torban ja’aa booda immoo ammas Prezidaantichi ajaja ka biraa foyyeeffame jedhame mallatteessanii baasan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, dhaamsa Twiteriin dabarsan irratti, waa’ee daangaa isaanii cimsuuu ka ubbatan eega rifaatuu guddaa uumee booda kana dubbate – mootummaan Meksiikoo.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, “Gamtaa Awurooppaa keessaa biyyi guddoo fi duurettiin – Jarmaniin, booji’amtuu Raashiyaa taate” jechuun qeeqan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, gorsaa naga-eegumsa biyyoolessaa duraanii – Maayikil Fliiniif marartee qaban agarsiisuudhaan, “waa’ee Raashiyaan filannoo prezidaantummaa Yunaayitid Isteets bara 2016 keessa harka galfachuu ilaalchisee akkaataan Filin itti qoratame kan madaalii haqaa eege miti” jedhan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, “haleellaa keemikaalaa gara-jabinaan Sanbata dabre” Siiriyaa keessatti balaaleffachudhaan, “kun gatii guddaa baasisu qaba” jechuudhaan eega dubbatanii booda – hogganichi Pentaagoon kan kana dubbatan.“Gaaffiin jalqabaa, Raashiyaan meeshaalee Niyuukilaraa guutummaatti biyya sana keessaa baasuuf, otuu waadaa seentee jirtuu akkamitti ammallee meehsaa sanatti fayyadamaa jiru? – ka jedhu,” jedhan – Mr. Maatis.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, har’a, hoogganoota biyyoota Awurooppaa sadii – jechuun – ka Jarmanii, Faransaay fi xaaliyaanii waliin dubbachuu isaanii beeksisanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, manni-maree yokaan Koongiresiin biyyattii akka uggurri haaraan Raashiyaa irra kaayamu raggaasisuudhaan wal-muddinsa Raashiyaa waliin jiru hammeesse – jechuun Har’a balaaleffatanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Donaald Traamp, mootummaan Siiriyaa kan Prezidaant Bashaar Alasaadiin hoogganamu meeshaalee keemikaalatti akka hin fayyadamne taasisuutti ka fuuleffate, yunyitid Isteets fi wal-taatotnni ishee Farasaay Briteen, haleellaa gamtoome ka mootummicha irratti geggeessan tahuu Jimaata halkan labsanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Donaald Traamp, odoola rakkoo maallaqaatiin gidiramtuu fi caasaa ijaarsaa ishee balaa sana irraa oolchuuf yaaddoo hamaa keessa jirtu – Poortoo-Riikoo keessatti labsii gargaarsa yeroo hatattamaa labsanii jiran. Labsiin kun, akka dhaabbatni to’annaa balaa yeroo hatattamaa, kan Mootummaa Federaalaa Yunaayitid Isteets – FEMAn, hojii baraarsaa odoolattii irratti geggeessu taasisa.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, waa’ee michoomaa fi masaanummaa biyyoota waliinii irratti ejjennoo isaanii jijijjiiruun, mormii biyyoota Kooriyaa keessa jirutti akka gaazii ibiddatti naquu ta’uu mala – jedhama.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, walga’ii hoogganoota APEC irratti haasawa dhageessisaniin, biyya naannoo Indiyaa-paasifik keessa jirtu kama wajjiin iyyuu walii-galtee daldalaa mallatteessuuf fedhii qabaachuu isaanii dubbatanii, garu walii-galtee biyyoota hedduu hirmaachisu kan akka walii-galtee biyyoota 12 hirmaachisee fi “Trans Pacific Partnership” kan hin simanne ta’uu jabeessanii hubachiisan. Walii-galtee kana bara mootummaa Obaamaa mallatteessame kana, akkuma taayitaa qabatanitti diigan – Traamp.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Donaald Traamp, walii-galtee waa’ee Niyuukilaraa Iraan jijjiiruuf torban dhufutti ka karoorfatan yoo tahu, akka gabaasaalee sabaa-himaatti, guutummaatti haquu irraa of qusatanii jiran, jedhama.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Doonaald Traamp, daarektarri CIA – Maayik Poompihoo magaalaa Piyoong-Yaang keessatti, hoogganaa Kooriyaa Kaabaa – Kiim Joong-Un waliin iccitiin walga’uu isaanii har’a mirkaneessanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp fi Prezidaantiin Raashiyaa – Vilaadmiir Puutiin, Sanbata boorii, telefoonaan dubbachuuf jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp, har’a, biyyoonni martinuu sodaachisa humna Niyuukilaraa Kooriyaa Kaabaa uumaa jirtuu fi amala hamaa ifatti agarsiisaa jirtu dura akka dhaabbatan waamicha godahanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Doonaald Traamp, har’a, Gumii walii-galaa ka Tokkummaa Mootummootaa irratti haasawa dhageessisaniin, biyyoonni addunyaa walaba ta’aniif akka dammaqinsi guddaan barbaachisu waamicha gochuudhaan, akka hoogganoonni Addunyaa gamtaadhaan mootummoota hamoo kan Kooriyaa Kaabaa, Iraanii fi Venezuweelaa dura dhaabbatan gaafatanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp, har’a haasawa walga’ii hoogganoota NATO irratti haasawa dhageessisaniin, gamtichi, gama damee ittisaatii ka maallaqni itti hanqatu ta’uu ibsanii jiran. NATO-n irra-jireessa shororkeessummaa waraanuutti akka fuuleffatus hubachiisanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Doonaald Traamp ka lammiwwan Sudaan, Somaaliyaa fi ka biroo baatiilee sadi’iif akka Viizaa Yunaayitid Isteets hin argannee fi biyyattii hin seenne ugguru – ajaja hooggana ol’aanaa kaleessa mallatteessanii jiran. Baqattoonni illee Viizaa Yunaayitid Isteets galchu gaafachuuf, baatiilee afur eeguu qaban.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp, oomishaalee Sibiilaa fi Aluumiiniyeemii alaa galfamani irratti seera dilaala mursiisu har’a mallatteessan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Doonaald Traamp, soddaan isaanii fi gorsaan gameessi Waayit Haawus – Jaared Kushiner Prezidaantichi taayitaa qabachuu isaanii torbanneen haga tokko dura, Raashiyaa waliin caasaa hariiroo karaa Boroo diriisuu yaalee ture – jechuun ka maddeen-oduu gabaasan, irraa falmanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonaald Traamp, waa’ee sagantaa Niyuukilaraa Kooriyaa Kaabaa ilaalchisuun --- Prezidaantii Chaayinaa – Shii Jiinpiingii fi muummicha-ministaraa Jaappaan – Siinzoo Abee waliin qofa qofatti telefoonaan dubbatanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets – Doonald Traamp --- Muummicha-ministaraa Iraaq – Hayider Al-abaadii, Waayit Haawusitti simachuun haasofsiisanii jiran. Haasaan isaanii – waa’ee magaalaa ijoo Kaabaa Iraaq dhiheenya garee Islaamik Isteet harkaa baafatee qabamtee – waa’ee Mosuul of keessaa qabaachuu mala – jedhama.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets duraanii, Baraak Obaamaa, ilma mootii biyya Briteen – Prins Harii waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin – quunnamtiin karaa interneetii rakkoon inni qabu tokko, namoonni haala qabatamaa adda addaa keessa jiraatan, odeeffannoolee loogii yaadaa isaan itti afarsaniin marsafmuu isaanii ti – jedhan.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets fi Barreessaan Muummichi Tokkummaa Mootummootaa Kan Itiyoophiyaa Dabalee Hoogganoota Biyyoota Ja’aa Waliin Mari’atan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, garaa hiraa seericha irratti mallatteessan. Akka aangawoonni Yunaayitid Isteets jedhanitti, ammaaf uggura dabalataa Raashiyaa irra kaa’uuf karoorri lafa kaayame hin jiru.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets haaraan kun, ka bara prezidaant Baaraak Obaamaa caalaa, Raashiyaa fi Puuutiin waliin hariiroo gaarii akka qabaaxchuuu fedhan dubbatanii turan. Uggura mootummaan Obaamaa Raashiyaa irra kaa’ee ture illee akka kaasuu malan dubbatan – Traamp.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets haaraan kun, sadarkaan milkaa’ina isaa dhimmoota hedduu irratti hundaawa.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Har’a Gumii Walii-galaa Ka Tokkummaa Mootummootaa Irratti Haasawa Dhageessisan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Iraan Yaalii Misaahela Gochuu Isheetiin Ilaalcha Yunaayitid Isteets Jala Galuu Dubbatan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, Joo Baayidin, haala Itiyoophiyaa keessaa ilaalchisuun ibsa kaleessa baasaniin, Itiyoophiyaa keessatti hookkarri hammaachuu akkasumas, naannoo fi sab-lammiidhaan addaan wal-qoqqooduun jabaachaa dhufuun kan baay’ee isaan yaaddesse tahuu eeranii, hoogganoonnii fi dhaabbatoonni Itiyoophiyaa keessaa jiran hundi araara, kabajamuu mirga namoomaa fi kabajamuu sirna sab-daneessa yokaan sirna garee hunda hirmaachisuu akka jajjabeessan gaafatanii jiran.
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Miseensonni NATO Maallaqa Itti Ramadamee Baasuuudhaan Akka Dirqama Isaanii Bahan Hubachiisan
Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Walii-galtee Waa’ee Niyuukilaraa Iraan Guutummaatti Haquu Irraa Of Qusatan
Prezidaantiin Yunaayitid Istetis – Doonaald Traamp, filannoo bara 2016 dura dubartoonni isaan waliin quunnamtii saalaa qaban lama akka hin dubbanne ukkaamsuuf akka abukaatoon isaanii duraanii doolaara kuma dhibba lamaa fi saddeettama kenuuf ajajan, ka jedhame har’a akka dubbii salphaatti eeran.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp ajaja Iraan Irra uggura haaraa kaa’u har’a mallatteessanii jiran.Kunis dinagdee Iraan irratti dhiibbaa gochuun amala mootummaan Iraan agarsisaa jiru akka jijjiru gochuuf ta’a.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp baajata ykn maallaqa federaalaa keessatti baasii ittisa biyyaaf ooluu isa durii caalaatti dabalanii jiru.Ministeera dantaa alaa fi dhaabatootii kanneen biroo kan akka dhaabata kunuunsa qilleensa naannoo irraa bajata ramadamu hanqiisan Traamp.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp fi haatii warraa isaanii Melaniyaan wiixata har’a kutaa Floridaa bakka balaa obomboleetti hamaa Maaykil jedhamuun miidhaa dhaqqabsisee ilaaluuf gamasitti imalaa jiru.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp har’a mummicha ministeera Kaanaadaa Jastiin Trudoo Waayit Hawuus keessatti simatanii haasoofsiisan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp har’a Russia irra uggura haaraa ka’anii jiru.Seerri ammaan dura mallatteesse ture sirrii kan hin taanee fi heeraan ala ta’uun isaa ifatti kan mul’atu ture jedhan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp hogganaa Koriyaa Kaabaa Kim Jong Un waliin wal arguun isaanii bu’a qabeessa akka ta’e fi biyyonni lameen rakkoon jiru akka furamuu kan barbaadan ta’u ibsan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp hokkara sanyii hundee godhatee torban darbee magaalaa charlasville kan kutaa Varjiniyaa keessatti gaggeeffamee lubbuu namaa galaafateef gurmuu olaantummaa adiitti cichanii fi gurmuu isaan akkasii mormu wal qixxee balaaleeffachuu isaanitiif mormiin irratti ka’e hammaachaa jira. Hasawaan prezidaantichaa kun gurmuu gorsitoota daldalaa irratti daafoo geesiseen kanneen aangoo sadarkaa olaanaa irra jiran hedduun aangoo gadhiisan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp imaltuu yeroo jalqabaaf gara biyyoota Eshiyaatti gaggeessaniin guyyaa lamaaf gara Chaayinatti goranii jiru.
Prezidaantiin yunaaytid Isteetes Donaald Traamp Kamiisa har’a Amajjii 31 bara 2017 waaree booda nama aangoo abbaa alangaa mummichaaf qopheessan maqaa dhahuuf akka jiran ibsanii jiran.
Prezidaantiin yunaaytid Isteetes Donaald Traamp koriyaa kaabaa waliin dorsiisa waraanaa gaggeessaa yeroo jiran kanatti meeshaa Nukleeraa Yunaaytid Isteetes qabdu yeroo ammaa ka duraa irraa daran jabaa fi humna guddaa kan qabu ta’u har’a ibsan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp Tarkiin haleellaa Siriyaa Kaabaa keessatti gaggeessitu dhaabdee dhukaasa dhaabiinsii akka argamuun dhiibbaa gochaa jiran.
Prezidaantiin yunaaytid Isteetes Donald Traamp daw’annaa Denmaarkti gaggeessuuf turan haquu isaaniin kan gaddanii fi ajaa’ibsiifatan ta’u mummittiin ministeera Denmaark ibsanii jiru.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donald Traamp fi dorgomaan isaanii Demokraatichi Joo Baaydin Falmii Onkolooleessa 15 bara 2020 gaggeeffamu kan marsaa lammataa irratti kan argaman ta'u Kibxata kaleessa beeksiisan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donald Traamp godaantoota biyya alaa kanneen Amerikaa keessatti hin galmaa’iin jiran irraa yaaddoo haaraa horatanii jiru.Kunis Kibxata dhufu filannoon guutuu biyyaa kan miseensoota Kongreesaa gaggeeffamuuf guyyaa xiqqoon lafa hafeetti.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin aangoo eega qabatanii guyyaa 100 keessatti milkaa’iina heedduu argamsiisuuf kan yaalan yoo ta’u irra hedduu isaa weerara vaayrasii koroonaa Amerikaa keessaa dhabamsisuu irratti fulleefatan.Yaaliin prezidaant Baaydiin kun biyyoota Afrikaa biratti simannaa muraasa argatee jira.Prezidaant Baaydiin guyyaa aangoo itti qabatan isa jalqabaa Amerikaan jaarmayaa Fayyaa Addunyaa keessaa akka baatuuf prezidaantichii duraanii Traamp karoora baasanii fi wal falmisiisaa ture sana dhaaban.Kunis keessumaa hayyonni Afrikaa simatanii jiru.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin bara dhufu jechuun 2022f kan hojii irra ooluu bajata Doolaara Triliyoona 6 Kongreesnii akka ehamuuf jimaata har’a gaafatan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin erga muudamanii waajiira qabatanii guyyaa 100 keessatti hegeeree Amerikaa kan ilaaleen abdii akkasii qabaadhee hin beeku. Sababaan isaas biyyattiin deebitee fuul duratti tarkaanfataa jirti jedhan,. Kanaaf sodaa irra abdii akkasumas dukkana irra ifa filannee jedhan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin fi giti isaanii kan Raashiyaa Vladmir Putin walgahii akkaan eegamaa ture Jeeneevaa keessatti jalqabanii jiru.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin kaleessa gara Kliivlaan Ohaayootti imaluuf xayyaara ituu seeniin dura tuuta oduuf ibsa kennaniin akkasumas kooleejii tokko keessatti haasawaa dhageesisaniin waan ani hin beeknee yoo jiraachuu baate, qorannaa guyyaa 90f gaggeffamu uummataaf ibsiina jedhan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Joo Baaydin waraana isaanii Afgaanistaan keessaa hanga Fuulbaana 11 guutuummaatti baasuuf akka jiran Robii har’a dubbachuuf jiran
Prezidaantiin yunaaytid Isteetes ka duraa Baraak Obaamaa filannoon prezidaantummaa Amerikaa baatii Sadaasa darbe ituu hin gaggeeffamiin dura torbanneen jiran keessatti bilbilli itti gargaaramaa ture akka iccitiin dhaggeeffatamu ajajan jechuun Prezidaant Traamp ka himatan suun ragaa akka hin qabne har’a ibsamee jira.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteetis Joo Baayiden hoogganoota warren dhiyaa ka biroo waliin marii sadarkaa ol aanaa akkasumas prezidaantii Raashiyaa Viladmir Putin waliin kan ittiin wal argan imala isaanii Awrooppaatiin, muummicha ministeeraa Briteern Booris Joonsen waliin wal arganii jiran.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donaald Traamp dallaa Meeksikoo fi Yunaaytid Isteetes giddutti ijaaruuf maallaqa isaan barbaachisu argachuuf jecha labsii yeroo hatattamaa labsuu isaaniif himannaa irratti dhiyatetti duluuf jecha har’a gara Kaaliforniyaatti imalanii jiran.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donaald Traamp har’a gita isaanii kan Raashiyaa Vlaadmir Putiin waliin dhimmootii addaa addaa irratti mari’achuu isaanii dubbatan.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donald Traamp H.R Mc Master gorsaa waa’ee nageenyaa ari’uuf murteessuu isaanii Gaazexaan Waashingtan Post kamiisa kaleessaa gabaasee jira.
Prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donald Traamp yaada seeraa dhiyaate kan waa’ee immigreeshinii seenataroota Ripaablikaanootaa LMA waliin har’a labsuuf jiru.
Prezidaantiin Yunaaytid Istetes Donaald Traamp fi giti isaanii kan koriyaa kaabaa Kim Jong Un waliin walgahii seena qabeessa eega gaggeessanii booda Kibxata borii galgala singaapor irraa kan ka’an ta’u waayit Hawuus gabaasee jira.
Prezidaantiin Yunaaytid Istetes Donaald Traamp qabeenya mootummaan Venezu’eelaan Amerikaa keessaa qabu marti akka hin sossoneef ajaja kennanii jiru.Kunis mootummaa Nikolaas Maduroo irratti tarkaanfii fudhatamee keessaa isa jabaa dha jedhamee jira.
Prezidaantiin yunaaytiid Istees duraanii Joorj Buush biyya haqaa fi gara laafina qabdu kan abjuu keenya isa gaarii keessati arginu ijaaruu feena. Kunis dhiraa fi dubartoonni yunifoormii uffataniif eegumsi yeroo godhamu milkaa’uu danda’aa jedhan.
Prezidaantiin yuniiyitid Isteets Joo Bayiden, Prezidaantii Kooriyaa Kibbaa Moon Jae-in jimaataa borii waayit haawusitti simatu.
Prezidaantiin Yunivarsitichaa, Proofeeser Fiqaaduu Beyyenee guyyaa lammataa waree-baada Awaasaa dhaa dhufee barattoota wajjiin marii geggeessuun haala sana qabbaneesse , jedhu. Proofeeser Fiquuduun telefoonaan quunnamnee akka waliin dubbachuu eegalletti, telefoonni nu irratti cufame. Booda deddeebisnee bilbillee iyyuu nuuf hin kaasne.
Prezidaantiin Yunivarsitii Haramaayaa – Dr. Jamaal Yusuuf, haala achii booda uumame ennaa ibsan, “hiriira sana bahanii ennaa deebi’an barataa tokkoo fi poolisii gidduutti walitti-bu’insa uumameen, barataan sun xiqqoo miidhame. Sun tahuun miira ijoollee jijjiire. Ggaaziin imimmaan ija keessaa yaasu barattootatti biifame. Ijoolleenis dhagaa darbachuu ka’an. Achii booda nutis gidduu gallee, humni ittisaas aara imimmaansu sana akka dhaaban, barattoonnis dhagaa darbachuu akka dhaaban goone. Halkan akkanatti tasagabbaa’ee bule. Mucaa sana, anii fi waahilli kiyya Hospitaala Haramaayaa deemne ilaallee jirra. Xinnoo caba lafee qaba. Garuu, har’a ganamas mormiin sun itti fufee, gommaa gubuu faa ture. Sana irra darbees ibiddi marga qabachuu tu ture. Humni nageenyaa akka duulaatti itti bobba’ee dhaamsee jira. Amma haalli jiru baay’ee gaarii dha,” jedhan, Dr. Jamaal. Gavba
Prezidaantiin Yuunaaytid Isteetes Joo Baaydin waajiira akkuma qabataniitti guyyaa duraa imaammatni godaantootaa fi ugguurri imalaa biyyoota Islaamaa fi Afrikaa irra kaa’amee ka Prezidaantiin duraanii, Doonaald Traamp itti fayyadamaa turan akka dhaabtu ajaja dabarsan.
Prezidaantiin Zimbaabwee, Robert Mugaabee, aangoo irraa buufamanii mana isaanii Hararee keessatti balaballi eega itti cufamee booda biyyattii keessatti muddamsii jabaatee jira.
Prezidaantii Oromiyaa Dabalee Kaabineeleen Haga Caasaalee Gadiitti Jijjiiramuun Gaaffiilee Uummataaf Deebii Ta’aa?
Prezidaantii osoo hin ta’in dura Traamp New Yorkitti nama hojjaa misooma ijaarsaa fi daldalaan baay’ee beekmaa garuu immoo falmisiisaa kan ta’anii fi hojii prodaakshinii TV irratti beekamtii kan qabanii dha.
Prezidaantii Raashiyaa, Turkey fi Iraan Tehran keessatti marii geggeessanii jiran.
Prezidaantii Somaalee Aangoo Irraa Buusuuf Yaaliin Ta’e Hundee Hin Qabu: Angawoota Mootummaa
Prezidaantii Somaaliilaand Musee Bihii Abdiif gorsaa waa’ee dinagdee kan ta’an Osmaan Sheik Ahamd VOAf akka ibsantti hariiroo dinagdee Somaaliilaand Itiyoophiyaa waliin qabdu hedduu gaarii dha.
Prezidaantii Somaaliyaa – Mohammed Abdullaahii Farmaajoo waliin, gidduu kana, masaraa mootummaa Itiyoophiyaa keessatti ibsa gaazzexeessotaaf kennan keessatti waa’ee mootummoota bulchiisota naannoo, ka biyya ollaa – ka Somaaliyaa dubbatan – muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalenyi. Kana ilaalchisuudhaan, waa’ee aangawoota mootummoota naannoo Somaaliyaa gara Finfinneetti afeeramanii dhufanii gaaffii Televiiziyoona biyyoolessaa Somaaliyaa irraa dhihaateef deebii kennanii jiran.
Prezidaantii taayitaa irra jiran – Herii Raajaa–Onaarimaam-Piyaaniinaa, kan seera filannoo biyyattii jijjiiruu yaalan irratti fincila ka’ee ture tu, akka isaan gad-taa’anii mari’achuun filannoof haala miijessan dirqsiise.
Prezidaantii Tarkii mormuun Waashington DC keessatti namoota hiriiranii turan irratti/ waardiyyonni prezidaantichaa haleellaa geesisan kan ilaaleen qeeqa jabaa Amerikaan dhiyeessiteef deebii Tarkii kennuuf Ambaasaadaricha kan waamsiifte fakkaata.
Prezidaantii WQO (OSA): Motummaan Itiyoophiyaa ADWUIn Hoogganamu Gaaffii Uummata Oromoo Deebisuu Hin Dandeenye
Prezidaantii Yukreen Petro Poroshenko filannoo bara dhufu gaggeeffamuuf jiru keessatti irra deebi’anii filatamuuf carraa qaban ballisuuf danqaa kana uuman jedhu prezidaantiin Raashiyaa Vlaadmir Puutin.
Prezidaantii Yunaaytid Isteets Donaald Traamp aangoo irraa kaasuuf qorannaan barbaachisu akka gaggeeffamuuf Afyaa’ii mana maree yunaaytid Isteets Naansii Peloosii Kibxata kaleessaa gaafatanii jiru. Filannoo prezidaantummaa bara dhufu jechuun 2020 Amerikaa keessatti gaggeeffamuu irratti Traamp deebi’anii filatamuuf gargaarsa biyya alaa gaafatan, ka jedhu irratti geggeessama – qorannaan kun.
Prezidaantii yunaaytiid Istees Baraak Obaamaa fi isaan dura prezidaantii kan turan Joorj W. Buush kaleessa magaalaa Daalaas keessatti sirna yaadannoo polisoota shanan ajjefamaniif qophaa’e irratti argamuun kabajaa qaban ibsanii jiru.
Prezidaanti Joo Baayidenii fi Prezidaantiin Chaayinaa Yeroo Jalqabaaf Bilbilaan Mari’atan
Prezidaanti Kenyattan haasaa isaanii har’aa kanaan mindaan ittiin dalagaa eegalan dhibba irraa harka 18n akka ol guddatu labsan.
Prezidaanti Museveenii fi paartiin isaanii sochiin dura dhaabbannaa biyyoolessaa filannoo Amajjii 14 dhibba irraa sagalee 58.6 argachuun ijifachuun kan labsame yoo ta’u, Boobii waayin fi paartiin isaanii gamtaan tokkummaa biyyoolessaa kan dhibba irraa sagalee harka 34
Prezidaantin Afgaanistan Haleellaa Lubbuu Galaafate Jalaa Miliqan
Prezidaantin Aljeeriyaa Wal’aansa Fayyaaf Gara Jarmanitti Geeffaman
Prezidaantin Ivory Coast filannoo Alaasaan Wattaaraa biyyoolessaa biyyattii sagalee dhibba irraa harka saddeettamii sadii argachuu dhaan marsaa lammataaf injifachuu isaanii xumura torban darbe beeksisanii jiran.
Prezidaantin Kooriyaa Kibbaa Moon Jae-in Kooriyaan Kaabaa gumii isaaii fi Prezidaan Doonaald Taamp waliin uggura meeshaa nukleraa ilaalchisee jiru irra dhiibbaa hin ka’an jedhan.
Prezidaantin Raashiyaa Vladimir Putin filannoo prezidaantummaa US waggaa darbee jidduu biyyi koo hin seenne jechuu dhaan himannaan akkasii hamee bu’aa siyaasaa Ameerikaa keessaaf tolu jechuun haalan.
Prezidaantin Siiriyaa Bashaar al-Assaad gabaasaaleen haleellaa meeshaa keemikaalaa torban darbe irratti dhiyaataa jiraatus mataa jabaachuu dhaan himannaan sun gutuummaa guutuutti kan akkasumaan uumame jedhan.
Prezidaantin Yunaaytid Isteetes Donald Traamp daw’annaaf Briteen seenanii jiru.Imaltuu isaanii Kanaan maatii warra mootii wajjiin kan wal arguuf jiran yoo ta’u afeerraa irbaata kan kabajaa irratti mummitti ministeera Briteen kan aangoo gadhisuuf jira Teresaa May waliin argamuuf jiru.
Prezidaant Isaayaas Afawarqii Biyya Ofitti Deebi’anii Jiru
Prezidaant Isaayaas daawwannaa isaanii Moqaadishootti aansee daawwannaa hojiif gara Naayroobiitti kan qajeelan afeerraa prezidaantiin Keeniyaa Uhuru Kenyatta godhaniifiin ta’uu Yemaaneen ibsaniiru.
Prezidaant Isaayaasii fi isaan waliin kan imalan angawoonni mootummaa sadarkaa ol aanaa turtii isaanii Itiyoopiyaatti godhaniin bakka misoomaa naannolee adda addaa daawwachuu dhaan gara Asmaraatti deebi’aniiru jedhan.
Prezidaant Isaayas Afeworkii fi Dr. Abiy Ahimed Teseney irraa kara magaalaa Gullij ba’anii gara magaalaa Omahajeritti imaluu dhaan ture daandii lafoo Humera Omhajer kan banan.
Prezidaant Isaayyaas Afewarqii Hidhaa Proojektoota Laga Abbaayaa Guddichaa fi Gibee Afuraffaa Daawwatan
Prezidaanti Traamp ergaa Twitter har’a dabarsaniin Senator amantaa qabaachuu gaaffii galchanii jiran. Prezidaant Trump biyyoota torba irra hedduu musliimoota ta’an irraa Ameerikaa akka hin seenne kan dabarsan ajaji yeroofii hojii irra akka hin oolle akka tursamu kan taasisan abbaan Murtii James Robertiin ka Trump maqaaf abbaa Murtii ti ittiin jechuu ilaalchisee ture Gorsuch gaafatamanii deebii kan kennan.
Prezidaantittiin Itiyoophiyaa kun har’a waaree irratti ture buufata xayyaaraa Joomoo Keeniyaataa kan ga’an. Ennaa gamas ga’anitti ministriin dhimmi alaa Keeniyaa Moonikaa Juumaa akkasumas Keeniyaatti ambaasaadderri Itiyoophiyaa Melles Alem angawoota mootummaa kanneen biroo waliin simannaa godhaniifii jiru.
Prezidaantittiin Kooriyaa kibbaa daawannaa isaanii Itiyoopiyaatti geggeessan guyyaa har’aa xumuraniiru.
prezidaant Jonataan filannoo kana kan injifatan fakkaata.Ba’iin filannoo ituu hin labsamin dura Yaadi uummataa funaaname akka agarsisuutti,prezidaant Jonatan dorgomaa isaanii kan ta’an hogganaa waraanaa duraanii Muhammadu Buhaari akka caalan tilmaamee ture.Biyyatti gama kaabaa magaalaa Kaadunaa fi Kaanoo keessatti hokkarri ka’eera.Iddoon kun maadhee jabaa kan Buuhaari ta’uun beekama.Uummanni iddoo kana jiru ba’ii filannoo labsameen mufatanii gommaa, kokolaataa fi biilsaalee guban.Sanbata darbe Buhariin akka dubbataniitti wirtuulee filmaataa keessaa, gabaasaaleen dhiyaatanadda addummaa qabaachu ilaalchisee gammachuu hin qabu jedhan. Paaartiin isaanii CPC.n ba’ii filannoo kana falmuuf ka jiru ta’uus ibsan.MP3 tuquun dhaggefadhaa
Prezidaant Joo Baaydin Waa'ee Godaantootaa Addunyaa fi Uggura Imalaa Ajaja Attamii Dabarsan?
Prezidaant Joo Baaydin waajiira qabatanii guyyaa jalqabaatti ugguura imalaa kana haqan. Uggurichii farra godaantootaa fi baqattootaa ti jedhamee jira.
Prezidaant Joo Baayiden Adoolessa 4 guyyaan walabummaa Ameerikaa hamma ga’utti uummanni biyyattii dhibba irraa harki 70mni talaallii vaayiresii koronaa akka fudhatan tokkoof dhiibbaan akka godhamu labsanii jiran.
Prezidaant Joo Baayiden akka jedhanitti qorannaan maal akka uumame adda ni baasaa jedhanii saamicha mormii sana booda raawwate garuu sirrii miti jedhan. naaa fi tasgabbiin akka bu’un gaafadha jechuu dhaan Baayiden Wixata kaleessaa Wahite House keessatti tuuta oduuf ibsanii, kan nagaa fi tasgabbiin akka jiraatu gaafatan harmee Dauntee dhaggeeffachuu qabna jedhan.
Prezidaant Joo Baayiden akka jedhanitti yoo torban kana talaallii fudhattu taatan, hanga Adoolessaa 4tti guutummaan tallaalamuun ni danda’ama. Torban Adoolessa 4 keessa ayyaana walabummaa yaaddoo malee kabajuu dandeessu jedhan.
Prezidaant Joo Baayiden Dawwannaa Isaanii Kan Awrooppaa Jalqaban
Prezidaant Joo Baayiden ennaa torban kana Jenevaa keessatti prezidaantii Raashiyaa Vlaadmir Putin waliin wal arganitti qoodi isaanii inni guddaan, dhimmootii hedduu kan akka hoogganaan garee mormituu Raashiyaa Alexy Navalnii hidhamu, gareeleen farra malaammaltummaa akka garee finxaaleyyiitti lakaa’amuu dhaan mana murtii mgaalaa Moskoon himatamuu kan fakkaatan irratti fuuleffata.
Prezidaant Joo Baayiden itti aantuu Prezidaantii Kamaalaa Haris waliin ta’uu dhaan White Housetti ergaa dabarsaniin yakka hojjetameef haqi mirkanaa’e tarkaanfii tokko fuula duratti tarkaanfachuu dha jedhanii, seerri kutaa poolisii jijjiiramuun raggaasisamuun qaama Ameerikaan murtiin haqaa akka mirkanaa’u gochuutti deemuu ti jedhan.
Prezidaant Joo Baayiden kibxata har’aa gara Tulsaa Oklahoomaatti kan imalan fixiinsa sanyii waggaa 100ffaa Tulsaa keessatti raawwatame kan jamaan warren adii bara 1921 hawaasa warren gurraachaa mancaasuu dhaan namoota 300 ajjeesanii kanneen 10,000 ta’an mana jireenyaan ala taasisan yaadachuuf jecha.
Prezidaant Joo Baayiden Kongresii Biyya Isaaniif Haasaa Dhageessisuuf Jiru
Prezidaant Joo Baayiden Sabmbata darbe akka jedhanitti bulchiinsi isaanii lakkoobsa baqattootaa Yunaayitid Isteetis seenanii ni dabala, garuu ibsa bal’aa haaraa ta’e hin kennine.
Prezidaant Joo Baayiden torban kana Prezidaantii Raashiyaa Vilaadmir Putin waliin mariin geggeessan, hariiroo Washington fi Mooskoo fooyyessuu irratti kan fuuleffatuu fi dhimmootii kan akka namoota Raashiyaa keessaa haleellaa marsariitii irratti bobba’aniii dabalaee dhimmootii hedduu irratti kan mari’atan ta’uu Michelle Quinn gabaastee jirti.
Prezidaant Joo Baayiden White House irraa ibsa kennaniin, isaanii fi itti aantuu prezidaantii Kamaalaa Haris dhukaasa sana ilaalchisee ibsi kan kennameef ta’uu beeksisan.
Prezidaant Kabiilaan heera Koongoo fi walii-galtee Mudde bara 2016 Silvester keessatti mallatteessame kabajuuf cicha agarsiisuun isaaniiitti jajjabaachuu isaanii dubbatu – dubbi-himtuun ministrii dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis – Heezer Nuwert.
Prezidaant Kabilaan marsaa lamaaf angoo irra turanii sana irra iyyu waggaa lamaaf itti fufanii qabatanii jiru.
Prezidaant Kiir akka jedhanitti gareen isaanii hidhamtoota waraanaa kan harka isaanii jiru mara gad dhiisamaniiru jedhan.
Prezidaant Kiir akka jedhanitti jimaata dhuftu Machaariin itti aanaa prezidaantii isaanii gochuun muudanii sambata immoo sirnaan mootummaa haaraa uumuuf kan jiran ta’uu beeksisan. Garen lamaan Fulbaana bara 2018 guyyaa kana walii galtee akka mallatteessan walii galanii turan.
Prezidaant Kiiriin kan hoogganamu yeroo ce’umsaa dura ka jiru baatilee saddeet-tti aansuu dhaan yeroo ce’umsaa waggoota sadiitu jiraata.
Prezidaant Kiir mootummaan isaanii walii galtee nageenyaa Fulbaana 12 irra gaa’ame hojiitti hiikuuf cichaan hojjeta jedhan. Sudaan Kibbaa keessatti boqonnaa haaraa banuuf illee Machar waliin hojjechuuf qophee ta’uu isaanii dubbatan.
Prezidaant Kim garee hayyootaa fi ogeessoota teknikaaf akka ibsanti Yunaaytid Isteetes yeroo guyyaa bilisummaa ishee kabajaa jirtuutti keennaa nuti qopheessaa jirru kana fudhachutti gammaddu dhisuu malti jedhan jedha dhaabbatti oduu biyyatti.
Prezidaant Lammaan gama isaaniin jijjirama argameef hawaasa biyyatti mara galateeffatan.Biyyattiin karaa wal qaxxaa muruu irra akka jirtu kunis siyaasa hamaa biyyatti keessatti waggoota dheeraaf ture gama kaaniin ka jiru abdii ta’u ibsan.
Prezidaant Laurent Gbagboo erga tokkummaan mootummootaa mormituu isaanii Alassan Ouattara filannoo presidentummaa injifachuu isaanii beekkannaa kennee booda hojii jarmiychi gamasii qabu akka dhaabu dhiibbaa gochaa jiran.Tokkummaan mootummootaa garu aangoo Mr. Gbagboon qabaniif ammaan booda beekkannaa waan hin kenniniif jecha hojii gamasii qabu addaan kutuu dide.Humnootiin naga eegumsaas hoteela Mr. Wataaran keessa maadheffatanii jiranii fi loltoonni Gbagbo itti marsanii jiraniif eegumsa gochaa jiran.Humnootii naga eegumsa mootummaa fi finciltoota deggetoota Mr. Wataara daangaa Laaybeeriaa cinatti walitti bu’iinsi uumame torbanneen lammaffaa qabateera.Mootummaan Mr. Gbaagboo tokkummaa mootummootaa diina uummata Ivory Coast jechuun duula oofaa jira.Muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Ban ki-Moon Mr. Gbaagboon seera uggura meeshaa waraanaa sadarkaa addunyaa cabsuu dhaan helikoptera waraanaa Belarusii galchan jechuun qeeqan dubbi himaan Gbagbo Ahoua Don Mello immoo kijiba jechuu dhaan kun kan tokkummaa mootummootaa faallaa deggertoota Gbagbo guruuf taasisee jedhan.
Prezidaant Maakroon gabaasaa sana deggeruun isaanii fi hambaalee bara ajjeechaa sanaa uummataaf banaa taasisuuf murteessuun isaanii, qooda Faransaay bara sana qabaatte ifatti mul’isuu fi hariiroo Ruwaandaa waliinii fooyyessuuf murachuu isaanii agarsiisa, jedhama. Tarkaanfiin kun, ka baay’ee boodatti harkifatee fudhatame taheyyuu, biyyoota lameen araarsuu malas, jedhamee jira.
Prezidaant madaallii dandeettii sammuu isaanii ykn IQ-n isanaii yoo ilaalame ministeera dhimma alaa Rex tillersoniin kan caalan ta’uu ibsuu dhaan gabaasalee diplomaatichi ijoon nama sammuu hin qabne ittiin jedhan jechuun dhiyaateef deebii kennan.
Prezidaant Mahammud Buhaarii wal’ansa fayyaa argachuuf jecha Abujaa irraa gara Briteenti eega imalanii guyyaa 78 booda yeroo jalqabaaf Dilbata kaleessaa suuraan isaanii mul’ate.
Prezidaant Mohammed Abdullaahii Farmaajoo akka jedhanitti al-shabaabitti duuluu fi kanneen maatiin irraa dhumaniif qubsuma tolchuuf doolaarri miliyoonni 14 ramadameera jedhan.
Prezidaant Mohammud Abbaas nagaa buusuuf mari’achuu malee filannoo biraan hin jiru jedhu.
Prezidaant Mugufulii yeroo marsaa lammataa waggaa shaniif dorgomaa jiran kanatti kanneen isaan mormuun dorgoman kan ajjeechaa bara 2017 irratti yaalame irraa lubbuun hafan kaadhimamaa mormitootaa Tunduu Liisuu dabalatee namoota 14 jedhama.
Prezidaant Mulaatuu Teshoomees ibsa baniinsa manneen maree bakka bu’otaa fi federeeshinii irratti kennaniin akkuma kana dura obbo Haayile Maariyaam jedhan, paartileen karaa nagaa sosso’an dhimma biyyaa irratti yaada isaanii akka dhiyeessaniif waltajjiin ni qophaa’a jedhan.
Prezidaant Mutaarikaan immoo ennaa duula filannoo geggeessan sagantaalee dinagdee fi misoomaa akka cimsan waadaa seenaniiru.
Prezidaant Muugaabeen, eega Kibxata halkan humna waraanaatiin mana isaanii keessatti ugguramanii gooda, gad-ba’anii hin mu’anne. Jilli Afrikaa Kibbaa irraa deeme immoo, mana isaanii keessattii fi mana-muootummaa keessatti walga’ii geggeessee ture.
Prezidaant N’daw fi muummichi ministeeraa Ouane akkasumas ministeerri ittisaa Suleeymaan Doucoure erga isaan miseensota waraanaa lama keessaa hambisuu dhaan jijjiirraa kaabinee labsanii sa’aatilee hanga tokko booda to’ataman.
Prezidaant Obaamaa fi Hoogganaan Raashiyaa dhimmootii Falmisiisoo irratti mari'atan
Prezidaant Obaamaan amma akka labsanti jedhan baqatoota kuma 85 bara dhufu addunyaa irraa simachuuf akkasumas/ kuma 100 waggaa isa itti aanuutti simachuuf jirra jedhan Samantaa Paawoors.
Prezidaant Obaamaan Gaazzexeessotaaf Ibsa Xumuraa Kennan
Prezidaant Obaamaan Garee Finxaaleyyii barbadeessuuf dhaadatan
Prezidaant Obaamaan haala Yunaaytid Isteetes weerara dhukkuba koviid-19 ittisuuf itti hojjataa jirtu irratti eega qeeqa dhiyeessanii booda Traamp deebii kana kennan.
Prezidaant Obaamaan ibsa isaanii keessatti, guddina Itiyoophiyaaf kabajamuun mirga dhala-namaa fi mirgi yaada walubummaan wal jijjiiruu barbaachisaa Muummicha-ministaraa Haayile-mariyaam waliin bal’inaan mari’achuu isaanii eeran.
Prezidaant Obaamaan Imaammata Falmisiisaa Dhimma Koolu Galtoota Kuubaaf Fala Dhahan
Prezidaant Obaamaan kaleessa Daalaas keessatti uummata gaddeetti dubbachuuf muxannoo ga’a qabu. Sababiin isaas. Orlaandoo Floridaa keessatti ji’a darbe , Charleston South karolaayinaa keessatti waggaa darbe, sana duras hanga tokko namoota namni jalaa ajjefamanii gadda keessa turan hasoofsisaa turan.
Prezidaant Obaamaan, kaleessa, galma gama Bahaa ka Waayit Haawus keessatti walga’ii otuu hin eegamiin qophaa’e irratti sa’aa tokkoof, dargoggota dhaabbatoota hawaasaa biyyoota Afrikaa i irraa dhufan waliin mari’atan. Afrikaadhaan “ardii dargaggeettii” ka jedhan, Prezidaant Obaamaan irra-jireessi uummata Afrikaa, kan umuriin soddomaa gadii tahuu isaa fi Mootummaan isaanii keessumaa dargaggoota kana dhaqqabuuf fedhii qabaachuu isaa dubbatan.
Prezidaant Obaamaan Maatiiwwan Orlandoo Gadda Keessa Jiran Jajjabeessan
Prezidaant Obaamaan Qabsooftuu Biyya Maaynamaar Simatan
Prezidaant Obamaa fi haati warraa isaanii immoo sirna yaadannoo minitstirii ittisaa United States ykn Pentagon keessatti geggeeffame irratti argamanii jiru. Xayyaarichi butame inni sadaffaan mooraa kana haleele namoonni dhibba hedduun dhuman.
Prezidaant Obamaan gumii hoogganoota NATO kan Waarsaw irratti haasaa dhageessisaniin yaadi hookkara suukanneessaa torban kana mudate ilaalchisuun dhiyaate kan kun mallattoo Ameerikaan bara dukkanaa kan waggoota 50 duraatti deebu’uu isheeti jedhuu fudhatama dhabsiisasn. Akka hagi tokko jedhan Ameerikaan addaan hin hiramne jedhan.
Prezidaant Obamaan sirna Yaadannoo Poolisoota ajjeefaman kan Daalaas Irratti argaman
Prezidaantonni Amerikaa fi Raashiyaa Walarganii Dubbatan
Prezidaantonni Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz Marii Gaggeessan
Prezidaantoonni Amerikaa fi Raashaa Har’a Wal Arganii Dubbatan
Prezidaantoonni Amerikaa kanneen dhiyeenya kanaa filannoo gaggeeffameen injifachuu isaanii erga labsamee guyyaa muraasa keessatti tuuta oduuf ibsa kennu.Traamp garu erga injifatanii booda dhaamsa Twitarii irratti fulleefachuun 1600 barreessan.
Prezidaantootaa fi mummicha ministeerootaa 60 ta’an walgahii guyyaa guutuu gaggeessan kanaan cileen gargaaramuu irraa gara madda Eneerjii haara’uu danda’uutti jijjiruu, balaa ittisuu fi faalama qilleensaa dhabamsisuuf maallaqanii akka ramadamu gochuu kan jedhu of-keessaa qaba.
Prezidaantota Ameerikaa lamatu bakka Arlington National Cemetery jedhamu kanatti awwaalaman. Jalqaba bara 1900moota keessa William Howard Taft, 1960mootaa keessa immoo Johan F. Kennedytu prezidantii turan.
Prezidaantota naannoo fi hoji raawwachiistota boordii filannoo waliin wal ga’ii geggeessaniin, rakkkoolee filannoon wal qabate hiikuuf torban hanga tokko dura hojiiwwan hojjetamaniif ba’ii argaman irratti gamaaggamni geggeessamee jira.
Prezidaantota Soomaaliyaa seenaa jeeqamaa qabdu kana duraa kamiinuu caalaa Mohamed Abdullahi Mohamed deggersa guddaa, fedhii gaarii fi abdii dhaan aangootti dhufan.
Prezidaan Traamp Fi Mormituu Isaanii Baaydin Walfalmii Itti Fufanii Jiru
Prezidaant Ramaphosa kaleessa TV irratti dhiyaachuun ibsa kennaniin bajanni kun beela akkasumas yaaddoo hawaasaa weerarri vaayiresii koronaa lammiiwwan hiyyeeyyii Afriikaa kibbaa irraan ga’e gad xiqqeessuuf oola.
Prezidaant Saahle Werq Lammilee Itiyoophiyaa Biyyaa Afrikaa kibbaa Jiraatan Duuka Mariyatan
Prezidaant Saalvaa Kiir adeemsa nageenyaa hunda hirmaachiseef tattaaffii akka godhan natti himaniiru kan jedhan komiishineer Fliippoon, hunda kan hirmaachise jechuun dhuguma hunda kan himaachise ta’a jedheen abdadha jedhan.
Prezidaant Saalvaa Kiir fi hoogganaan garee mormituu Riyaak Machaar walii galtee kana kan labsan har’a magaalaa galma mootummaa Jubaa keessatti.
Prezidaant Saalvaa Kiir fi itti aanaan isaanii duraanii hoogganaan garee mormituu riek Machar walii galtee kana mallatteessuu dhaabbati oduu sudaan SUNAn gabaasee jira.
Prezidaant sahilework zewdee haasaa baniinsaa geggessaniin dhimmootii hedduu ikaasuu dhaan waggaan xumurame kun akka biyyaatti milkaa’ina gaarii kan itti galmeessisne gama kaaniin immoo du’uun fi qe’ee ofii irraa godaanuun uummataa, walitti bu’iinsii fi qabeenyi manca’uun waggaa itti raawwate jedhan.
Prezidaant Shiin kaleessa galgala kan achi galan yoo tahu, mariin isaanii cufataan geggeessamu kun, daldala Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa, isa Yunaayitid Isteets kasaaraa keessa jirtutti fuuleffachuuf jira.
Prezidaant Siriil Ramaafoosaa ibsa kaleessa kennaniin, Biizoos biyya keenyaaf hayyuu seenaa cimaa dha jedhan.
Prezidaant Taamp, karaa Tiwiiterii dhaamsa daddabarsan keessatti, Oomisha Niyuukilaraa Iraan ugguruuf walii-galtee Prezidaant Obaamaan, biyyoota Addunyaa irratti humna-qabeeyyii ta’an shan waliin ta’uudhaan ammaan dura Iraan waliin mallatteessan balaaleffatan.
Prezidaant Traam kutaa Ohio, Indiyaanaa mi missour keessatti har’a duula filannoo geggeessaa jiran.
Prezidaant Traamp aangoo gadhiisuu qabu yaadii jedhu kan dhufe Robii torban dabree deggerttonni Traamp mana maree bakka bu'oota uummataa cabsanii seenuun hokkara ka'een lubbuun nama 4 eega darbee booda.
Prezidaant Traamp Addunyaan Kooriyaa Kaabaa Dura Dhaabachuu Isaa Simatan
Prezidaant Traamp Ajaja Uggura Imalaa Isaan Dabarsan Deebisamee Akka Ilaalamu Gaafatan
"Prezidaant Traamp: Akkaataan Gorsaan Naga-eegumsaa Isaanii Duraanii Itti Qoratame ""Kan Madaallii Haqaa Eege Miti"" Jedhan"
Prezidaant Traamp Akka Biyyi Isaanii Walii-galtee Kunuunsa Qilleensa Naannoo Biyyoonni Addunyaa Gara Dhibba Lamaa Mallatteesanii Turan Keessaa Akka Baatu Kaleessa Labsuun Addunyaarrtti Qeeqa Hedduu Kaase
Prezidaant Traamp akka jedhanitti dhimma kana argaa jirra, kanaaf akkaan hordofna jedhan.
Prezidaant Traamp akka jedhanitti US lammiiwwan Iraaq kanneen kumaan laka’amanii fi harka IS keessatti dararamaniif du’aniif gadda itti dhaga’ame ivbsaniiru.
Prezidaant Traamp Akka Ripublikaanonni Buqqifamuu Irraa Isaan Oolchan Abdii Qaban
Prezidaant Traamp Angawaa Biraa Ari’uuf Jedhu: Gaazexaa Waashingtan Post
Prezidaant Traamp Angoo Akka Gadhiisaniif Gaafatamaa Jira
Prezidaant Traamp Ani prezidaantii Seeraa fi Seerrataa Ti Jedhan
Prezidaant Traamp baatii Guraandhala darbe keessa Fliiniin hojii irraa ari’uun ni yaadatama. Kunis Fliin Ambaasaaddarra Raashiyaa washington keessa jiran waliin walitti dhuufeeya qaban kan ilaaleen itti aanaa prezidaatii Amerikaa Maayik Peens waan sobaniif jedhamee jira.
Prezidaant Traamp Bajata Waraanaaf Oolu Dabalanii Jiru
Prezidaant Traamp Bakka Hobomboleettiin Miidhe Daawwatan
Prezidaant Traamp bara bulchiinsa isaanii Amerikaa baasun isaanii ni yaadatama.
Prezidaant Traamp Biyyoota Amerikaa Waaltaa Sadii Irraa Gargaarsan Kuta jedhan
Prezidaant Traamp Dawwannaa Saganteeffame Haqan : Mummitti Ministeera Denmaark
Prezidaant Traamp Deddeebii Imigireeshinii Yeroof Nan  Dhaaba Jedhan
Prezidaant Traamp Dhimmootii Hiriirtonni Mormii Dhiyeessan Ilaalchisee Tarkaanfii Fudhachuuf Itti Yaadaa Jiran
Prezidaant Traamp Dinagdee Cufame Banuu Itti Fufanii Jiru
Prezidaant Traamp Ededi Daangaa Tolfamu Malee Nageenyi Keenya Hin Amansiisu Jedhu
Prezidaant Traamp eega taayitaa irraa isaan hari’anii booda, waa’ee hariyitama isaanii ka prezidaantichi fi gargaartonni isaanii dubbatanii fi ibsan, ka yaada isaanii waliin-dhahe akka tahe dubbatan – Hoogganichi FBI duraanii. Itti fufuudhaanis, “Prezidaantichi, ana qaanessuu, ana caalaa immoo dhaabbata ani hoogganu qaanessuu filatan” – jedhan.
Prezidaant Traamp ennaa isaan Pittsburgiin daawwachuuf har’a deemanitti hoogganoonni Juushotaa hangi tokko hamma isaan ol aantummaa warren adii balaaleffatanitti gamas akka hin dhufne jechuun ittisan. Traamp biyyatii keessatti aariin gara dhukaasa sanaatti geessu akka belbelu kan godhe sabaa himaalee dha jechuun qeeqan.
Prezidaant Traamp ergaa twiterii erganiin akka jedhanitti jeneraalota koo fi hayyoota dhimma waraanaa waliin ergan mari’adhee booda namoonni akkasii loltummaan akka isaan hin tajaajille akka dhaabatun ajaja jedhan.
Prezidaant Traamp ergaa Twitter barreessaniin akka jedhanitti US waan danda’ame maraan Spaainiin deggeruuf cina ishee ni dhaabatti jedhan.
Prezidaant Traamp Erga COVID-19n Qabamuu Baranii Booda Qofaatti Of Baafne Jedhan
Prezidaant Traamp Falmii Daayrektera FBI ilaalchisee jiru Finiinsan
Prezidaant Traampfi Haati Warraa Isaanii Reefa Joori H.W.Buush Callisaan Dawwachuun Gadda Isaanii Ibsan
Prezidaant Traamp fi itti aanaan isaanii sagantaa bashannanaa kana irratti kan argaman ta’uun beekamee jira.
Prezidaant Traamp, filannoo haala madaalawaan geggeessame irraa ba’ii argame gargalchuu akka barbaadanitti ka dubbatan – Shiwaazzineeger, uummaa dogoggorsuudhaan fonqolcha deemsisuu barbaada, jechuun qeeqan.
Prezidaant Traamp filannoo prezidaantummaa erga injifatanii hoogganaa Raashiyaa waliin bilbilaan ennaa dubbatan yeroo sadaffaaf ta’uu isaa ti.
Prezidaant Traamp fi Morkataan Isaanii Baaydin Kallattiin Wal Arganii Falmii Gaggeessuuf Jiru
Prezidaant Traamp fi Prezidaantiin Raashiyaa Vilaadmiir Puutiin,Boruu Telefoonaan Dubbachuuf Jiran
Prezidaant Traamp Flynn FBI kijibuu isaanii yaada mormituun isaanii Hillary Clinton ennaa waa’ee email isaanii dhuunfaa hojii mootummaaf gargaaramuu dhaabichaan gaafataman waliin wal qabsisian.
Prezidaant Traamp, gara xumura torban kanaa irra, magaalaalee ajjeechaan gidduu kanaa itti geggeessame lameen, jechuun, Elpaasoo, kan Teksaas keessaa fi Deeyiten kan Ohaahiyoo keessaa daawwachuuf karoorfatanii jiran.
Prezidaant Traamp: Gargaaruuf Waan Dandeenye Ijibbaannee Jirra
Prezidaant Traamp garu Fulbaana 2 hanga 3tti daw’annaa karoorfamee ture Kibxata kaleessaa galgala yeroo haqanti Denmaark biyya baayyee adda taatee fi uummata gaarii qabdu jedhan jedhu.
Prezidaant Traamp Godinoota Namoonni Itti Ajjeefaman Yeroo Daawwatanitti Mormiin Isaan Muudateera
Prezidaant Traamp Gorsaa Gameessa Kan Ofii Hojii Irraa Ari’an
Prezidaant Traamp Gumii G7 Irratti Tuuta Oduuf Ibsa Kennan
Prezidaant Traamp Haasaa Jalqabaa Mana Mareef Dhiyeessan Abdii kan Namatti Hore Fakkaata
Prezidaant Traamp haasawaa daqiiqaa 80 fudhate Kanaan caasaa immigreeshinii fi caasaa biyyatti keessa deebi’anii akka foyyeeffamaniif yaadan dhiyeesse seera tumtoonni raggaasisaa jechuun gaafatan .
Prezidaant Traamp haasawaa kana kan dhageesisan Wiixata Hgayya 5 bara 2019 Waayit Haawus irraa yoo ta’u kunis Amerikaa keessa adda addummaa sa’atii 13n bakka lamatti haleellaa namoonni dhunfaan gaggeessaniin yoo xiqqaate nama 31 eega ajjeesanii hedduu madeesanii booda.
Prezidaant Traamp, hanga Yukireen ka filannoo bara 2020 geggeessamuuf jiru irratti dorgomtuu isaanii paartii Dimooiiraatotaa tahuu malan – Jooy Baa’iden irratti qorannaa geggeessitutti, gargaarsi Yukireen waraana ishee baay’ee barbaaddu – doolaarri miliyoona dhibba afur itti hin kennamne taasisan, jedhamee komee irratti dhihaataa ture, Prezidaantichi “dhara” jechaa jiru.
Prezidaant Traamp Harraa Haasawa Dhageessisuf Jiru
Prezidaant Traamp, hatattamaan, gada-moojjii waraanaa ka biraa Kiit Keelog, akka eeggataa gorsaa naga-eegumsaa biyyoolessaa isaaniitti muudanii jiru.
Prezidaant Traamp Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Waliin Wal Arguuf Jiru
Prezidaant Traamp Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Waliin Yeroo Lammataa Wal Arguuf Jiru
Prezidaant Traamp Hookkara Kutaa VA Keessaaf Cimsanii Deebii Kennuu Dhabuun Qeeqaman
Prezidaant Traamp Hookkara Roobii Dabre Waajira Mana-maree Biyyattiirratti Geggeessametti Aaruu Isaanii Dubbatan
Prezidaant Traampiif gorsaa gameessaa akkasumas haasawaa prezidaantichi dhageesisan barreessuun kan beekaman Stivan Mileer vaayrasii Koronaan qabamuun ibsamee jira.
Prezidaant Traampii fi haatii warraa isaanii Melaniyaa Traamp har’a helikoptaraan masaraa mootii “Baakingham Palaas” jedhamu yeroo dhaqqaban mootittiin Briteen Elisaabetiin simataman.
Prezidaant Traampiin aangoo irraa buusuuf yakka ilaalcha gaggeeffame irratti Traamp irratti raga kan ba’anii turan yoo ta’u to’attoota sadarkaa olaanaa 74 kanneen mootummaa keessaa hojjattoota Federaalaa kanneen bulchiinsii Traamp hojii seeraan alaa hojjachuu saaxilan irratti haaloo ba’u yoo danda’aa ta’e akka qoratamuuf gaafatan.
Prezidaant Traampiin aangoo irraa buusuuf Yakka ilaalcha Kibxata waaree boodaa jalqabee hanga walkeessaa halkaniitti sa’atii dheeraaf sirna gaggeefamee booda Seeneetnii Amerikaa Robii har’a falmii bakka bu’oota miseensoota mana marii kanneen Traamp aangoo irraa bu’u qaba jechuun falmii dhiyaatu dhaggeefachuuf jira.
Prezidaant Traamp Iraan Irratti Tarkaanfii Haaraan Fudhatamuu Qaba Jedhu
Prezidaant Traamp irratti yakka ilaalchii gaggeeffamaa kan jiru ta’uus prezidaantichii walgahii waa’ee dinagdee addunyaa irratti dubbatuuf Daavos swizerland keessa jran.
Prezidaant Traampis twitter irratti barreessuu dhaan mormitoota kana balaaleffatan. Jackson bara 1829-1837tti prezidaantii kan turan yoo ta’u bara 1830 keessa seera isaan mallatteessan kan lammiiwwan Ameerikaaduraanii dachii isaanii kutaa US gama kibbaa irraa kaasuu akkasumas bakka biqiltuu Tennessee irraa garboota hedduu kan qabaniif dararaa turan jedhamuun qeeqamanii jiru.
Prezidaant Traamp itti gaafatamaa White House duraanii Rayans Priibus-n jimaata darbe hojii irraa ar’uun bakka isaanii jeneraalicha muudan. Bulchiinsi Traamp aangoo qabatee baatilee xiqqoo darban keessa gargaartonni isaanii kan White House hamee keessaan raafamaa turan. prezidaantichis hedduu isaanii sababaa adda addaan hojii irra ari’aniiru.
Prezidaant Traamp kaleessa ennaa dubbatan Iraan ejjennoo fedhii dubbii tuqachuu hamaa qabattee turteetti, Ameerikaan immoo humna guddaan ofi irraa deebisuu malee filannoo ka biroo hin qabdu jedhan.
Prezidaant Traamp labsii uggurichaa irratti Jimaata dhufu eega mallatteessanii booda Guraandhala 20 2019 yokaan akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Guraandhala 12 bara 2012 irraa jalqabee akka hojii irra oolfamu himamee jira.
Prezidaant Traamp, loltoonni Ameerikaa naannoo wal-waraanssaa Siriyaa gama Kaabaa sana keessaa akka ba’am eega ajajanii booda, Erdogaan immoo loltoota isaanii Siiriyaa Kaabaatti bobbaasuun haleellaa sana jalqabsiisan.
Prezidaant Traamp maallaqa dallaa ittiin ijaaran argachuuf jecha labsii yeroo hatattamaa labsan jechuun himatanii jiru.Abbaa alangaa mummichi himata kana Wiixata kaleessaa kan dhiyeessa yoo ta’u kunis mana murtii konyaa gama kaabaatti ture.
Prezidaant Traamp Maallaqa Ministrii Ittisaaf Kongresiin Ramade Ugguran
Prezidaant Traamp Manni Maree Bakka Bu’otaa Himannaa Dhiyeessu Hatattamaan Itti Haa Fufu Jedhan
Prezidaant Traamp Marii Talibaan Waliin Geggeessamuuf Ture Hambisan
Prezidaant Traamp Marii Yoo Barbaadan Uggura Nu Irraa Kaasuu Qabu: Prezidaantii Iraan
Prezidaant Traamp Muummicha Ministeeraa Afgaanistaan Waliin Bilbilaan Wal Argan
Prezidaant Traamp muummicha ministeeraa Australiya Malcolm Turnbull fi kan Jaappaan Shinzo Abe waliin marii geghgeessanii jiran. Mariin isaanii nageenya naannoo keessumaa attamiin dhimma meeshaa nukleraa fi misaayila Kooriyaa kaabaaf deebi akka kennan irratti akkasumas dhimma china kan qabiyyee naannoo galaanaa irratti fuuleffata.
Prezidaant Traamp namoota ragaa irratti ba’an kanneen miseensa waraana biyyatti ta’an haaloo ba’uuf jecha hojii irraa ari’uun qaaneessaa fi kan seeraan alaa waan ta’eef ministeerri Ittisa biyyatti akka qoratuuf seeneeta keessatti hogganaan paartii Demokraatotaa kan ta’an Chaak Shumer gaafatanii jiru.
Prezidaant Traamp ofuma isaanii waa’ee qophee godhanii mariin akka godhamu tuqatanii ennaa tuuta oduuf ibsa kennan, marii sanaaf qophaa’eera, garuu baay’ees qophaa’uun na irra hin jiraatu jedhan. hojiin akka hojjetamu yoo barbaachise dhimmi isaa dhimma fedha agarsiistuu ti jedhan.
Prezidaant Traamp Oomisha Meeksikoo Irra Taarifa Kaa’uuf Dhaadatan
Prezidaant Traamp prezidaantiin Ykreen Volo-dymyrr Zelenzkiy mormituu isaanii itti aanaa prezidaan Joo Baayden fi ila isaanii Hanter kan kampanii Yukreeniif hojjetan akka qorataman dhiibbaa irra kaa’an jedhamuun himataman.
Prezidaant Traamp, raayyaa ittisaa haaromsanii addunyaa irratti humna gita hin qabne gochuuf akka maallaqa baajetaa guddaa Ramadan dhaadataa jiran.
Prezidaant Traamp ragaa qabatamaa tokko malee, filannoo gaafa Sadaasa 3 geggeessamee sana akka mo’anitti dubbataa turan. Eega deggertoonni isaanii Roobee dabre hookkara kaasuun, Waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetisitti humnaan seenanii booda, prezidaant Traamp dhaamsa viidiyoon dabarsaniin, gochaa sana balaaleffatanii, taayitaan prezidaantummaa isaaniis gufuu tokko malee akka gara filatamaa prezidaantummaatti dabru kan hojjetan tahuu beeksisanii turan.
Prezidaant Traamp Sagantaa Niyuukilaraa Kooriyaa Kaabaa Ilaalchisuun Hoggantoota Chaayinaa fi Jaapaan Hasofsiisan
prezidaantTraamp sambata darbe Twitarii irratti akka barreessanti filannoon injifachuu koo yeroo muraasa dura bilbiloonni koo dhoksaan akka dhaggeefataman Obaamaan ajajuu isaa ammaan bira ga’e jedhan.
Prezidaant Traamp Seera Meeshaa gargaarsaa Gara Portoriilootti Ergamu Murteessu Kaasan
Prezidaant Traamp Shororkeessotaaf Dahata Taate Jechuun Paakistaaniin Qeeqan
Prezidaant Traamp Siiriyaa Irratti Haleellaan Raawwatuu Akka Malu Akeekkachiisan
Prezidaant Traamp Siriyaa Irratti Halleellaa Misaayilaa Oofuun Akka Filannoo Tokkoo Ti: White House
Prezidaant Traamp Sirna Walii Galtee Hariiroo Israa’elii, Tokkummaa Emireetota Arabaa fi Baahireen Qopheessuuf Jiran
Prezidaant Traamp-s kanuma dura dubbatan irra-deebi’uudhaan, waa’ee Kooriyaa Kaabaa irratti yeroon tarsiimoo obsaa akka dhumate dubbatan.
Prezidaant Traamp -- Soba Filin dubbatan kana, ka mormituun isaanii – Hillarii Kilinten, waa’ee Iimeelii isaanii qoratamanii dubbatan wajjiin akka wal-qixxee tahetti dubbatan.
Prezidaant Traamp tarkaanfii Chaayinaan fudhatteef hara’a gar boodaa deebii kan kennan ta’uu beeksisan.
Prezidaant Traamp Tarkaanfii Seeraan Alaatu Hojjatame Jedhu
Prezidaant Traamp torban dabree namnii Miliyoona Tokko irratti argamuuf galmaa'ee jira jedhanii turan.
Prezidaant Traamp torban darbe dilaala marsaa haaraa doolaara biliyoona 250 meeshaalee Chaayinaa irraa galan irraa galan irra kaa’uuf dhaadatanii turan yeroo biraatti dabarsuun isaanii ni yaadatama.
Prezidaant Traamp Vilaadmiir Puutiin Wajjiin Walga’uuf Iddoon Miijawaan Waayit Hawus: Saaraa Hakabii
Prezidaant Traamp VOA Irratti Qeeqa Dhiyeessan. VOAnis Deebii Kenne
Prezidaant Traamp Waa’ee Godaantotaa Biyya Isaanii Keessaa Irratti Karoora Qaban Har'a Ifa Godhuufi
Prezidaant Traamp Waashingitan gadhisanii ituu hin ba’iin dura akka jedhanti imaltuun kun akkaan gaarii akka ta’u kanaanis Amerikaa fi Briteen giddutti walii galtee daldalaa guddaa gara fuula duraatti tolfanna jedhan.
Prezidaant Traamp Waayit Haawus irraa torban darbr ibsa kennaniin akka jedhanitti marii geggeessamuuf jiru irraa abdii qabaachuu dubbatan.
Prezidaant Traamp waliin ta’uun ka gaazzexeessotaaf ibsa kennan – Abe, “haasa’umaaf jecha haasaan Kooriyaa Kaabaa waliin goonu hin jiru. Yeroon mootummaa Piyoongyaang-tti dhiibbaa cimaa goonu ga’ee jira” jedhan.
Prezidaant Traamp waraanni Venezuweelaa akka prezidaant Nikolaas Maduroo aangoo irra turaniif deggersa gochaa jiru dhaabu akeekkachiisan.
Prezidaant Traamp wiixata har’a ergaa hedduu gama Twitariin kan dabarsan yoo ta’u Ministeerri nageenya biyyaa Jaan Keliin rakkoo xinnoon ala hunduu haala gaariin gaggeffamaa akka jiru naa ibsaniiru jedhu.Rakkoo guddaan buufataalee xayyaaraa mudatan immo rakkoo Komputaraan ta’u ibsan.
Prezidaant Traamp yeroo dheeraaf komeen dhiyeessaa turan michuu keenya kana taate Koriyaan Kibbaa looltoota Amerikaa biyya ishee eegaa jiraniif baasii qubsaa hin laattu kan jedhu ture.
Prezidaant Traamp Yeroo Itti Dinageen Ameerikaa Deebisee Banamu Murteessuuf Aangoo Qaba Jedhan
Prezidaant Traamp Yeroon Taarifa Itti Baasan Baatii Tokkoon Haa Dheeratu Jedhan
Prezidaant Traamp Yuma keessatti angawoota fi hoogganoota waliin dhimma nageenya daangaa ilaalchisee mari’achuuf jiru.
Prezidaant Traamp Yunaayitid Isteetis Keessatti Kanneen Eyyama Jireenya Dhaabbtaaf Iyyatan Guyyoota 60f Kan Hin Simanne Tahuu Beeksisan
Prezidaant Tramp hidha laga Abbayyaa ilaalchisee walii galteen haqa irratti hundaa’e Masrii, Itiyoopiyaa fi Sudaan gidduutti akka jiraatu gochuuf cicha qabdu illee irra deebi’uun mirkaneessaniiru.
Prezidaant Trampii fi Itti Aanaa Prezidaantiin Duraanii Baayiden Wal Falmii Xumuraa Geggeessuuf Jiru
Prezidaant Tramp jimaata har’aa ganama tweeter irratti barreessuu dhaan anii fi giifti dueen qoratamnee COVID-19 nu keessatti argame erga jedhanii daqiiqaawwan kudha tokko booda White House ibsa kenneen Doktorri prezidaantii maanguddoo waggaa 74 Dr Shean Conley Tramp koronaan qabamuu isaanii mirkaneessan jedhe.
Prezidaant Tramp miseensota waraanaa fi hojjettoota eegumsa fayyaa hospitaalaa waraanaaWalter reed jedhamu kan Washington DC keessaa ennaa daawwatan torbanneen hedduuf didaa erga turanii booda yeroo jalqabaaf maaskii kaayyatan.
Prezidaant Tramp waggoota lama dura Paak USAGM dhaaba sabaa himaa addunyaa kan US akka hooggananiif kan muudan. Sababaa dimokraatonni na danqaniif lafa irra harkifate jechuun mufannaa qaban dhiyeessaa turan.
Prezidaant Trumpii fi Muummichi Ministeeraa Israa’el Mareef Gad Taa’an
Prezidaant Uhuru Kenyattaan uummanni biyyattii kanneen sagalee kennan nagaa dhaan akka geggeessanii fi abboota biyyattii bu’uursan akka boonsan waamicha dabarsaniiru.
Prezidaantummaa Donaald Traamp jalqabee guyyotoa xiqqoo keessatti, “keeyyata heera biyyattii tokko cabsee jira” – jechuudhaan gurmuun naamusa biyyattii tiksu tokko himannaa irratti dhiheessuuf karoorfachuu isaa dubbata.
Prezidaantummaa Joo Baayiden Qoramaatatu Isa Mudachuuf Deema
Prezidaantummaan Zumaa kan malaamaltummaan guutame waan ta’eef jecha itti aanaa isaaniitu paartii Afrikaa kibbaa bulchuu hogganaa jira.
prezidaantummaa Sadaasa 3 falmisisaa ta’e murteessuuf miseensonni mana murtii ol aanaa salganuu guutu ta’uun barbaachisaa jedhan.
Prezidaant US Doonaald Traamp kooriyaan kaabaa Ameerikaa irratti waraana banuu barbaaddi taanaan waraanni biyya isaanii deebii kennuuf qophee ta’uu akeekkachiisan.
Prezidaant Vlaadmir Putin akka jedhanitti daldalli Raashiyaa fi Itiyoophiyaa gidduu jiru dhuguma xiqqoo dha, kanaaf akkaa irratti hojjechuu qabna jedhan.
Prezidaant Zuumaan Beellama Qorannaa Malaamaltummaa Geggeeffamaa Jiru Irratti Hin Argamne
Prezidaant Zuumaan otuu jecha tokko hin dubbataniin walga’icha hojjetootaa dhiisanii deeman. Qindeessitoonnis walga’icha bittimsan.
Prezidaatiin Chaayinaa shii piing vaayrasii Koronaa kan isaan “seexana” jedhanii waaman sana irratti duula gaggeessinuun ni injiifanna jechuun dhaadatan.
“Prezidaatiin Raashiyaa – Vilaadmiir Puutiin, ejjennoo farra-Yunaayitid Isteets qabatanii waan jiraniif, hariiroo Raashiyaa waliin qabaachuun rakkisaa tahe” – jedhan.
Prezidant Baayiden shaakala dhimma dinagdee kan haqaa hin ta’iin Beejiing ilaalchisee yaaddoo jiru cimssanii ibsuu dhaan dhiittaa mirga namaa Beejiin keessaa, ukkaamsaa Hong Kong keessa jiruu fi Taayiwaaniin dabalatee naannoo sana keessatti hammaataa kan adeeme gochalee hamminaa ilaalchisee cimsanii dubbachuu isaanii ibsameera.
Prezidant Doonaald Traamp Ajaja Sadarkaa Ol Aanaa Dabarsan
Prezidant Doonaald Traamp har’a ibsa kennaniin humnootii addaa US gamasii baasuuf ajajan iyyuu humnootii kurdotaa kanneen siriyaa keessaa qofaatti hin dhiisu jedhan.
Prezidantiin federeeshinii fannoo diimaa fi baatii diimaa Firaanchescoo Rookaa fi prezidaantiin waldootii kanaa kan Itiyoopiyaa obbo Abarraa Tolaa kaleessa naannoo Tigraay erga daawwatanii booda ibsa kennanii jiran.
Prezidantiin keep verdee duraanii peedroo Pirees dimokraasummaa fi bulchiinsa gaarii biyya isaanii keessatti agarsiisaniif badhaasa Mo Ibraahim doolaara miliyoona shan argachuun nama afraffaa yoo ta’an prezidaantota Afrikaa waggoota sadan darban keessa aangoo gad dhiisan keessaa tokko.
Prezidentiin Ameerkiaa duraanii Baaraak Obaamaa biyya dhalootaa Abbaa isaanii daaawwatan. Obaamaan dilbata akka Naayiroobii gahaniin pirezedaantii biyyattii uhuuruu Keeniyaattaa fi dursaa paartii mormituu Raaylaa Odiingaa waliin mariyataniiru. Kaleessas bakka dhaloota abbaa isaanii ‘kutaa bulchiinsa Siyaayaa’tti imaluun giddu gala dargaggootaaf tajaajila adda addaa kennu eebbisiisaniiru. Yeroo kanas dubbii dhageessisaniin, ‘dargaggoonni biyyattii sichi barnoota barbaacha qe’ee dhiisee deemuun akka hin malle dubbatan.’
Prezidentiin Amerikaa Donaald Traamp ibsa eda Roobii galgalaa laataaniin, Imala Awuroopaatii gara Ameriakaatti godhamu baatii tokkoof akka ugguramu ajajaniiru; akkasuma dhibee vaayiresii Koronaa maqaa Koviid -19 jedhuun beekamu kana toa'achuuf tarkanfileen adda addaa akka fudhatamu ifa godhaniiru.
Prezidentiin Keeniyaa Uhuruu Keeniyaataa, paartilee siyaasaa fi saboota biyyattii walitti fida ka jedhame gabaasa addaa dheengadda ifa godhanii jiru.
Prezidentiin Yuunaytid Isteets duraanii Baaraak Obaamaa Afriikaa jiru. Dilbata darbe Keeniyaa ka gahan Obaamaan, Prezidentii Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa akkasumas dursaa garee paartii mormituu biyyattii Raayilaa Odiingaa waliin mariyataniiru.
Prezidentittiin sirna Federaalizimiif bu’aa qaba jechuun kan tuqan qabxiin sadaffaan aboo murtii kennuu haala hin waaltessineen hanga gadiitti gad buusuu dha. Itti dabaluu dhaanis carraa qabeenyaa fi hirmaannaa gara naannoleetti gad buusuun barbaachisaa ta’uu ibsaniiru. presidentiin konfedereeshinii Swiss turtii isaanii Itiyoopiyaatti prezidaant Dr. Mulaatuu Teshoomee fi muummicha ministeeraa H/Maariyaam Dessaaleny waliin mair’ataniiru.
Preziedaantiin bulchiisa naannoo Somaalee – Abdii Mohaammed Omaar, har’a taayitaa gad-lakkisuu isaanii, aangawoonni mootummichi naannoo, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, sagantaa Afaan Somaaleetti himanii jiran.
Preziedaantiin Bulchiisa Naannoo Somaalee Taayitaa Gadhiisan
Preziodaantonni Raashiyaa fi Tarkii, Ambaasaddarri Raashiyaa ka biyya Tarkii kaleessa ajjeeesamuun, hariiroo biyyoota lamaan gidduu irratti akka miidhaa hin qabaanne walii-galanii jiran.
Prez Traamp:Chaayinaan Lammiwwan Isheef Jecha Carraa Aragatteen Gargaaramuu Isheef Komatamuu Hin Qabdu
Prez Traamp duula na filadhaa yeroo gaggeessanti baasii waraana biyyattiif ramadamu ka dabalan ta’u dubbatanii turan. Jimaata darbees haasawa dhageesisaniin seenaa Amerikaa keessatti waraana beekamaa ta’e kan ijaaruuf jiran ta’u dhaadatan.
Prez Traamp eega aangoo qabatanii as sadarkaan meeshaan Nukleeraa Amerikaan qabdu sadarkaa maalii irra akka jiru battalumatti hin beekamu.Baasiin ittisa biyyaaf oolu akka dabaluuf Traamp gaafachuun ni yaadtama.Kunis qorannaa fi oomisha meeshaalee haarawaa dabalata.
Prez Traamp labsii yeroo hatattamaa kan labsan torban darbee erga kongreesnii Amerikaa akka dallaan biyyoota lamaan gidduu hojjatamuuf/ doolaara Biliyoona 1.4 qofa eega raggaasisanii booda.
Prez. Traamp Tarree Abbaa-murtii Mana-murtii Muummichaaf Kaadhimamanii Secca'uu Dubbatan
Prez. Traamp Vaayrasii Koronaan Qabamuun Fuulleffanaa Dula Na Filadhaa Jijjiirera
Priins Filiip jalqaba bara 2021 irra kan duraanuu qaban dhukkuba onneen torbanneeniif hospitaala seenanii turan.Wal’ansii baqaqsanii suphuu erga godhameefii booda baatii Bitooteess darbe mana ofitti deebi’anii turan.
Priinsi Chaarlisi, torbanneen as dhihoo keessa walgeettii hedduutti waan hirmaataa turaniif, eenyu irraa fi akkamitti akka vaayiresichi itti dabre beekuun hin danda’amu ibsi bahe sun.
PrimaryfiCaucusmala paartileen siyaasaa USA nama perezidaantii tahuuf wal dorgomsiifatanii keessaa filatan.
Primery hedduutti jira; Ta Dhossaa, Ta Dhossaa hin qamne, Haga tokko Dhossaa fa.Closed primary: Semi-closed primary: Open primary: Semi-open primary fa jedhan
Prince akkaataa muuziqaa kan ofii isaa jazz, gosa muuziqaa pop kan R&B fi, disco jedhamaniin kan beekamu ennaa ta’u hedduun gara laafessa ta’uu isaan isa beeku. Muuqiqaa wellisuu kan jalqabe ijoollummaa isaan yoo ta’u umurii isaa waggaa torbatti ture wallee isaa jalqabaa kan wellies.
Prince Ali bin al-Hussein– ganna 39,dhalootaan Jordaan,itti aanaa perezidaantii FIFA ka durii fi bara 2015 ammoo perzidanatii FIFA tahuuf dorgome
Prince Waxabajjii bara 7 1958 Minneapolis MN keessatti dhalate. Albumii sirbaa inni bara 1984 keessa baase kan “Purple Rain” jedhamu kan inniin ittiin beekame. Albumiin isaa kun koppii miliyoona 20tu gurgurame. Yeroo maras sirboonni isaa sadarkaa gar olii irra jiru. Wellisuu qofaa utuu hin taane kanneen isa ajaa’iffataniif jaalala addaa qaba.
Pristina fi Belgrade araarfsuu guddoo carraaqe jedhanii faarsan.Warrii akka Tiraampi Koronaa irraa fayu hawweef namii aka Naim Murseli faatii warra Kosoovooti.
Prizidaantichi waggaa 4 dabalataf filatamuuf sadaasa dhufutti qophaa’aa jiru. Prezidaant Doonaald Tramp filannoo sadaasa keessaafis ifatti duula na filadhaa ka eegalan Waxabajjii bara 2019, Orlaandoo FILOORIDAA-tti ture.
Prizidaantiin Ameerikaa Jijjiiramuun Imaammata Isheen Itiyoophiyaaf Qabdu Hin Jijjiiru:Mormitoota
Prizidaantiin Yunaayitid Isteets – Donaald Traamp, har’a torban hojii haaraa ennaa jalqabanitti, biyya isaanii kan biyyoonni 12 keessa jiran – gurmuu daldalaa Paasifik, kan “Pacific Rim” jedhamu keessaa baasuuf qophaa’uu isaanii beeksisan.
Profeeser Beyyenee peexroos miseensa paarlaamaa kan turan miseensota mormitootaa keessaa kan yeroo dheeraaf tajaajilan isa dura yoo ta’an yeroo ammaa gamtaa Medrekiif dura taa’aa dha.
Profeeser Mararaan marii uummtaa magaalaa Hawaasaatti geggeessame irratti akka dubbatanitti yeroo ammaa humnoota polotiikaa biyyattii gidduutti mulataa kan jiru danqaan siyaasaa fi adda addummaan paartii biyya bulchuu gidduu tapha afchaalotaa ti jedhanii, yaalii qaamonni aangoo irra turuuf godhan danqaa siyaasaa jiru kan mul’isanii dha. Kana ittisuufis humnoota siyaasaa gidduutti walii galtee siyaasaa uumuutu barbaachisa jedhaniiru.
Profeeserummaa Tajaajila Waggoota 22 Booda Argame
Profeser Mahaadii Hamiid Muddee kanneen gaazixaa Afaan Oromoo Jalqabaa Bariisaa jalqaban keessaa yoo ta’an torban lama dura addunyaa kana irraa du’aan boqotan.
Profesor Maasresshaan mudannoon kun hawaasa Saayinsii ykn saaynsii dhaan hagam akka beekamu illee ibsaniiru. walumaa gala jijjiirama qilleensa walii galaa fi EL NINO maaltu walitti fida isa jedhuuf deebii kennaniiru.
Professor margaan akka jedhanitti naannolee filannoo 547 kana keessaa ba’iin hanga ammaa boordicha dhaqqabe kan 442 ti mara iyyuu IHADEG fi paartileen michoota isaa ta’aninjifachuu tuqaniiru.
Professor Mohammad Yaada keessan nuuf kennuu keessaniif guddaan sin galatoomsadha.
Profile of former Libyan leader Moammar Gadhafi.
Projeektiin Jallisii Fantaallee Horsiisee-Bulaa Jireenna Daldalaatti jijjiiruutti jirti
Projeektiin kun maatiiwwan 150,000 kanneen naannoo projektiin kun itti diriirfamuu Laga Abbayyaa kutaa bahaa keessa jiraniif ta'uun ibsamee jira.
Projektichi hangafaa fi quxisuu kan ta’an Oromoo Gujii fi uummata Sidaamaa kan walitti fiduu dha jedhan.
Projektii hojjennu Kanaan qorannaa geggeessaa jirra. Qorannaalee kanneen biroof mala kana bal’isnee yoo ittiin hojjenne bu’aa qabaa kanjedhu qorannaa yaalii ti.
Projektiin bara 2011 jalqabamee fi bara 2017 xumuramu kun minister deetaa dhaa jalqabee hoogganoota damee fayyaa sadarkaa ol aanaa qabee hanga gadiitti jiran 4000 dameen kun attamiin geggeessamuun akka irra jiraatu leenjii fudhachuun isaanii ibsameera.
Projektiin Finfinnee dhaa qabee, Sabbataa Me’issootti hamma Dawwallee jibuutii-tti jiru hojiin hadiida diriirsuu baatii Caamsaa keessa xumurameera. Kallattii lamaanuutiin. Gama Jibuutii-tiinis baatii Adoolessaa keessa hanga buufata NEGEHAD jedhamutti xumurameera. Amma furgoowwan baaburaaf oolan dhufaa jiru. Ijaarsi isaas Onkoloolessa keessa xumurama jeennee eegna jedhan
Projektiin hidha laga Abbayyaa biyyota dhimmi kana keessaa qabaniif bu’aa kan qabu, rakkoo wabii nyaataa kan hanqisu, dhiyeessii humna ibsaa ilaalchisee rakkoo jiru kan salphisuu fi uummati lakkoobsi isaa kan amaa irra baay’atu bishaan ga’aa akka argatu, dinagdee naannoo akka fooya’uuf guddinni akka jiraatu gochuuf gargaara jedha ibsichi.
Projektiin hidha laga kanaa hojii irra akka oolu gochuuf mariin nageenyaa akka geggeessamu gumiin gurraachota mana maree US keessaa deggersa kan godhu ta’uu ibsi kun beeksisee, walii galtee qaammi hundumtu fayyadamaa ta’u irra gama nagana akka irra ga’amu gochuuf gamtaa Afriikaaf qaamotii kana irratti hirmaatan mara deggeruuf qophee ta’uu beeksisee jira.
Projektiin Hojjettoota Indurstiyaal Paarkii Hawaasaa Hojii Isaanii Irra Akka Turan gargaaru Jalqabamuutu Ibsame
Projektiin Jarmayaa qonnaa addunyaa kan FAO xumura waggaa kanaatti weerara awwaannisa gammoojjii Afriikaa dhiyaa weerare to’annaa jala kan oolchu ta’uu beeksise. Tokkummaan mootummootaa akka jedhetti weerarri kun nuusa jaarraa keessatti isa hamaa yoo ta’u qabeenyaa qonnaan bulaa naannoo Sanaa mancaase.
Projektiin kun banamuun baadiyyaa fi naannolee ka biroo irraa hojjettoonni dhufan ragaa ga’aa argatanii hojii isaanii irra akka turanii fi rakkoo biyyaa godaanuu kan hiiku ta’uu hoji geggeessaan paarkichaa obbo Fitsum Katamaa dubbataniiru.
Projektiin laga Abbayyaa dhangala’uu bishaanii, dhiyeessii humna ibsaa fi wabii nyaataa Itiyoophiyaa, Sudaanii fi Masrii irratti kallattiin dhiibbaa kan kaa’u ta’uu ibsichi yaadachiisee, qonnaan naannoo jiru hongee rooba yeroo isaa hin eeggannee fiduun miidhamuu isaa illee yaadachiiseera.
Projektiin madda ibsaa guddichi kan laga Abbaayaa Hariiroo Itiyoopiyaa fi Masriif madda shakkii ta’ee tureera.Akkaataa itti fayyadama laga abbaayaa gama ilaaleen ejjennoo Masriin qabdu mul’inatti qeeqaa kan turanii fi jecha jajjabaa dubbataa kan turan muummichi ministeeraa Mallas Zeenaawwii har’a immoo jecha isaanii waan hojiitti hiikuu eegalan fakkaatu.Projektichi hoteela sheraaton keessatti wayita ifa taasisamu ministeerri bishaanii fi energy obbo Alemayoo Tegenuu akka jedhanitti ijaarsi dhiyeenyatti eegalamu wayita xumuramu humna ibsaa mga watt 5200 maddisiisuu danda’a jechuu dhaan bal’inii isaa hagm akka ta’es ibsaniiru.Ittisi bishaanii kun asii ol dheerinni isaa metera 145. Kan amma jiru kun bishaan xaanaa caalaa dachaa lama baachuu danda’a.Ittisi kun erga ijaaramee booda haala ittiin bishaanni itti guutamu waggoota muraasa fudhata. Yeroo kanattis lagi Abay hanga tokko kan hir’atu si’a ta’u, ittisi kun erga guutee booda garuu iddoo isaa duraaniitti deebi’a.Ittisi bishaanii sun Itiyooopia keessatti hojii jal’isii xixiqqoof oola jedhamee abdatamus, gama jal’isiin daran kan fayyadamtu Sudan. Masriinis hamma tokko itti gargaaramti. Gama keenyaan humna ibsaa ittiin maddisiisna.Itiyoopiyaan yeroo ammaa humna ibsa mega watt 2000 maddisiisuu kan dandeessu si’a ta’u waggoota shanan itti aanan keessa kuma kudhaniin ga’uuf karoorfamee jira
Projektiin sunis barattoonni dandeettiin isaanii afaan Ingiliffaa fi herregaa akka jabaatu gumaachee jira. Mana barnootaa hanga yoonaa hojii irra jiru Asaboot Gulufaa cinatti ijaarsisanii jiran.
Prominent donor to the Republican Party Sheldon Adelson has died at the age of 87
"Proofeeseriin Yunversiitii Minisootaa , Abdii Samataar garuu Haawaasnni Addunyaa Somaaliiilaand bekkamitti dhowwachuun isaa sababa amansiisaa qaba jedha. Abdiin dabalees, biyyattiin waan argatte jiraatus, ammas rakkina baayyee keessa jirachuu, “ Puntilaand wajjin daaangaa irratti walii galaa hin jiran, lammiwwaan biyyattii hojii dhabuudhan rakkachaa jiran. Namnii baayyeen goodaansa seeraan alaa fi sodaachiisaa karaa garba Medetiraaniyaan godhamuutti seenuudhan dararamaa jiran,"" jechuudan tarreessa."
Proojektii albuuda Warqee Laga Dambii baasuutti ka waggoota hedduuf bobba’ee ture – dhaabbata Medrok-Gold jedhamuuf, ehamni waggoota kudhan ka biraaf haaressamuu mormuudhaan godinaalee Gujii Bahaa fi Lixaatti, akkasumas, godinaalee naannoo Oromiyaa ka biroo keessatti hiriirri geggeessamuu isaa uummatnii fi hoogganoonni dhaaba mormituu nuuf ibsanii jiran.
Proojektiileen Aadaa, Seenaa fi Dudhaa Oromoo Guddisan Finfinnee Keessatti Haojjetamaa Jiraachun Himame
Proojektiin Annisaa Elektrikii Gannale Dawwaa 3ffaan daangaa Gujii fi Baalee irratti argama.
Proojektiin  Annisaa Elektrikii Gannale Dawwaa 3ffaan Eebbifame
Proojektiin daandii kiiloo-meetira 242 dheeratuu, riqichawwan 21 of keessaa qabu kun, qaama waliigaltee proojektii miliyoona dhibba afurii fi miliyoona afurtamii lamaa ammaam dura, Somaaliiland, Itiyoophiyaa fi DP World gidduutti mallatteessamee ti. Proojektichi irra-jireessa Buufata Galaanaa Barbaraa ammayyoomsuutti fuuleffata.
Proojektiin Gugiliin Afaan Oromoo Hiikuu Dandeessisu Ifa Tahe
Proojektiin Manneen Waliin-jireenyaa Kumoota Hedduu Finfinneetti Jalqabame
Proojektoonni investimentii sadarkaa ol’aanaa kun, proojektoota nuti hojjechuu dhiisuu hin dandeenye, jedhan – aangawichi.
Protesters against the military takeover in Myanmar were back on the streets Wednesday
Protesters clash with police in Athens as country faces more budget cuts.
Protesters demanding the end of the military junta in Myanmar kept up their momentum Friday
Protesters march on Central African Republic capitol demanding peace- VOA60 World
Protests against President Morsi continue in Cairo ahead of Saturday’s constitutional referendum.
Protests continue in Egypt against President Morsi’s decision to seize more power.
Protests Erupt in Minnesota After Police Shooting
Protests Erupt Outside Trump Rally in New Mexico
Psaakiin akka jedhanitti prezidaantiin Yunaayitid Isteetis Ameerikaan dhimma chaayinaa ilaalchsee michoota ishee waliin ni hojjetti jedhan. Dubbi himaan miinistrii dhimma alaa Ned Price guyyuma sana ibsuma wal fakkaatu irra deebi’aniiru.
Psakiin akka jedhanitti kaka’umsi imaammata Baaiden ijoon barnootaa fi kunuunsa ijoollee irratti maallaqa baasu dha jedhan.
PSGn Imbaappee kana ganna lamaan duratti dooalra miliyoona 212n Monaakoo irraa bitate. Imbeepeetti oofuma oofee Faransaay waancaa kubbaa miilaa Raashiyaa bara 2018n gahe.
Psrezidaantonni Ameerikaa ennaa jijjiiraman imaammata isaan Itiyoopiyaa ilaalchisee qaban ennaa jijjiiru hin yaadadhu jechuu dhaan bara bulchiinsa president Obaamaa akka fakkeenyaatti tuqaniiru. Obaamaan hidda dhalata Afriikaa waan ta’eef lammummaan itti dhaga’ama jedhanii hedduu kan abdatan turan garuu abdii duwwaa ta’e abdachuu dha jechuu dhaan prezidaantiin Ameerikaa inni kam iyyuu dantaa biyya ofii dursa jedhan Imaammati Ameerikaa prezidaantiin inni kam iyyuu yoo dhufe tarkaanfii dantaa biyya isaanii eegsisu fudhachuu fi sana jajjabeessuu malee bulchiinsi biyya tokkoo abbaa irree ta’ee lammiiwwan isaa dararee sadarkaa lammataatti ilaalanii yaaduma kennu malee sababaa sanaaf biyya kam waliin akka wal hin dhabne seenaan isaanii ifaa ta’e kan agarsiisu.
Public transit workers in Greece strike against austerity measures.
Puhertoo Rikoo keessaa nama 11,000 duraa baqate.Fulaa itti qajeeltetti bisaan seenti meetira 89 lafatti naxxee muka elektiri bubuqqiftee guutuu manaalleen irraa guurratte.
Puhertoo Rikoon ganna 90 keessatti bubbee fi hobomboleetii akkanaa tana argitee hin beettu.
Punches Fly Outside Trump Rally in California
Punta Umbria, lafa (Spain)ta dorgommiiWorld Cross Country Championshipykn dorgommii Qaxxaamura Addunyaa ta gaaraa bahanii,tabra qaxxaamuranii,tulluu irraan qaarahanii, gufachaa,gugguufaa lafa diidaatti wal dorgoman ta baranaa qopheessiti.
Puntiland Keessatti Shakkamtoonni Al-Shabab 7 Ni Ajjeefaman: Angawoota
Puntlaand duraan ijoollee umuriin isaanii xiqqoo ta’e shakkamtoota Al-Shabab ta’an ajjeesaa turte jechuun Amnestiin qeeqee jira. Baatii Ebla keessa kanneen umuriin 14 fi 17 ajjeefamuu illee ibsee jira.
Puntlaand magaalaa Gaalkaayyoo keessa kanneen jiran baqattoonni Oromoo, baqataan Oromoo Mohammed Huseen Adam jedhaman, jalqaba baatii kanaa irra nama ka biraa Somaalee tokko waliin humnoota hidhataniin hoteela keessaa hojjetamu tokko keessaa butamee fudhatamuu isaa fi torban lama booda, reeffi isaanii hospitaala keessatti argamuu nuuf ibsan. Akka baqattoonni kun jedhanitti, obbo Mohammed butamee fudhatamuu isaa dura aagawaan mootummaa Sa’iid Alii Yusuuf jedhamu haleellaa garee Al-shabaabiin, hoteela Mohaammad keessaa hojjetu biratti ajjeesame.
Putiin har'a ministeeroota ofii walgahii gaggeessan kan Televiziyoona mootummaan darbaa ture irratti kana labsanii karaa dhaabata Moskoo keessa maadheeffateen talaaliin kun hojjatamuu ibsan.
Putiin Televiziyoona irratti har’a haasawaa dhageesisaniin haallii galaana Gurraacha keessatti uumamee kun poresheenkoon tuttuqqaa kanaan filannoo injifachuu qofaaf jedhan.
Putin akka jedhanitti jijjiirraan prezidaantii kan baatii Amajjii keessaa dhimmootii cimoo kan hariiroo Raashiyaa fi Yunaayitid Isteetis gidduu furuuf ni gargaara jedheen abdadha jedhan.
Putin caasaa TV biyya isaaniif akka ibsanitti mootummaan isaanii tarkaanfii halo ba’iinsaa US irratti fudhatu ennaa ta’u kunis har’aa jalqaba jedhan.
Putin Halts Russian Flights to Egypt
Putin har’a ibsa kennaniin humnootiin Raashiyaa fi Siiriyaa garee shorokeessota sadarkaa addunyaa hamoo ta’an injifataniiru jechuu dhaan garee IS maqaa dha’anii jiran.
Putin heera biyyatti irra harka ofii ka’anii yeroo kakatan Raashiyaa ishee har’a fi ishee gara fuula duraaf waan danda’aee mara gochuun hojii koo fi kaayyoo kooti jedhan.
Putin immoo gaaffii fi deebii TV biyya isaaniif kaleessa kennaniin erga Traap baatii sadii dura aangoo qabatanii as hariiroon biyyoota lamaanii gad adeemaa deeme jedhan.
Putin mariin siyaasaa gaarii ta’e bakkatti akka deebi’u nu gargaaraa jechuu dhaan ka dubbatan haasaa bakka bu’oonni daldalaa US irratti argaman gumii dinagdee St. Petersburg keessaa irratti haasaa dhageessian irratti ture.
Putin Prezidaantii ta’anii marroo shanaffaaf dorgomuu yoo fedhan heera biyyatti jijjiruu qaban.Harrii jiru marroo walitti aanana lama caalaa filatamuu hin qaban jedha.
Puutin haasaa isaanii ar’aa irratti dhimmootii hedduu kan bulchiinsa Ameerikaa haaraa kan filatamaa prezidaantii Joo Baayiden illee dubbatanii jiran.
Qaala’insa jireenyaa kana kan hordofsiise abboota qabeeyaa ofittoodhaan shira xaxamuu fi muudamtoonni mootummaa rakkoo kanaaf ilaalcha kennuu dhabuu dha, jedhuun himatan jiraattonni kun.
Qaala’uun gatii bittaa ka yeroo ammaa dhibba irraa harka 35 ka dabalee jirtu tahe iyyuu Ministarri Maallaqaa fi Guddina Misoomaa Abrahaam Tekestee “Hiyyummmaan biyyattii gad-cabuun kun tarkaanfii guddaa dha” jedhu.
Qaallittitti lagannaa nyaata guyyaa 16ffaa irra kan jiran Obbo Jawaar Muhaammad’faa, beelli yeroo dheeraa dhukkuba kalee fi kan biroof isaan saaxilaa jira jedhe, gareen Ogeessota Fayyaa tola ooltumman haala fayyaa isaani hordofaa jiru.
Qaamaa miidhamuun sammuu dhaa miidhamuu waan hin taaneef hojjatnee of jiraachisuurraa waan nu dhorke hin jiru jedhu, dubartootni miidhma qaamaa qaban yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin.
Qaama bulchiinsa magaalaa Finfinnee beekkannaa nu dhorke jedhan irratti himannaa kan banan ta’uu illee beeksisanii jiran.Muummichi ministeeraa fi angawoonni mootummaa hangi tokko dhimma sana gidduu seenanii qajeelfama akka kennan xalayaa itti barreessuu isaaniis beeksisanii jiran. Barattoota Yunivarsitii Bahirdaar irratti tarkaanfii faallaa mirga namoomaa fudhatame, jedhan illee balaaleffatanii jiran.
Qaama Haleellaa Keemilaalaa Siiriyaa Qorachuu Garas Dhaqe Irratti Dhukaasni Baname
“Qaama hidhate tu namoota kanatti dhukaasee ajjeese” ka jedhu mootummaan, eenyummaa qaama jedhu kanaa adda baasee hin dubbanne.
Qaama Hoggansa ol’aanaa ABO keessa tokko kan ta’an Konoleel Gammachuu Ayyaanaa dabalatee namoota 12 murtee mana murtiitiin hidhadha gadi lakkiffamaan keessa 9 Osoo balbalaa mana hidhaatii hin bahiin poolisiin to’atamuu abukaatoon isaanii ibsanii jiru.
Qaama inni kam kana gochuuf akka karoorfatee garu ifa hin goonee.Tarkaanfii of-eeggannoo fudhatameen daandilee gara magaalaa Finfinnee seensiisan shanan irratti humnoota nageenyaa bobbaafamuu ibsan.
Qaama lamaan gidduutti haala itti mariin nageenyaa geggeeffamu irratti ka dubbatan yoo tahu, jiloota gam-lameenii qopheesuudhaan yeroo gabaabaatti marii jalqabuuf walii-galanii jiran. Kan ilaalchisuun dubbi-himaa Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Toleeraa Adabaa, Asmaraa irraa dubbisee jira.
Qaama lammiiwwan garaa garaa biraa muummicha ministeerichaaf gaaffiin dhiyaataa ture deebii argachuuf jira. Sambata darbe dura taa’ummaa muummichi ministeraa Abiy Ahmediin wal ga’ii kan geggeesse manni maree ministeerotaa yaada murtii labsiin yeroo muddamaa akka ka’u gaafatu paarlaamaaf dhiyeessuuf walii galee jira.
Qaama mootummaa biraa deebii argchuuf kaleessaa qabee yaalaa turre. Kan dhimma galii guyyaa fi gibiraa ilaalchisuun deebii nuu kennaa turan itti gaaftama biroo kominikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Addisuu Araggaatti deddeebi’ee bilbilee haala yeroo ammaa naannolee adda addaa keessatti uumame odeeffannoo argachuuf yaalus bilbilli isaanii hin ka’u.
Qaama mootummaa itti iyyatan yoo jiraate gaafatamanii:Gaafachuu hin dandeenye. Karaa kam gaafanna? Kan gaafachuu dhaqan iyyuu qabamanii mana hidhaa jiru. Nmaoota 150 oltu hidhaman. Jiraataa ka biroon mann isaanii diigame yoo ta’e gaafataman akkas jedhan.
Qaama warraaqsa dinagdee Oromiyaa kan ta'e Waldaan Aksiyoona Geejjibaa Qinda'aa ODAA konkolaatotaa deddeebisa ummataa 50 bitee gara biyyatti galchaa akka jiru ibsera.
“Qaamawwan hawaasaa adda addaa, humni boor biyyattii simatu – dargaggeessi, hammam dhaggeeffatama? Hamman yaadi isaa dhaga’ama? Yaada isaa dhaggeeffachuu, dhaga’uu, furmaaata itti barbaaduu gama ilaaleen rakkooleen akka jiranis hubannee jirra. Kana qofa miti. Beektota hagam hirmaachisnee jirra? Bu’aalee beektota irraa dhufan hagam argannee jirra, itti gargaaramnee jirra, hirmaachisnee jirra? Jennee ennaa ilaallu rakkoolee hedduu tu jira.” Jedhan.
Qaama xayyaarichaa kan sagalee waraabame baatu sana odeeffannoo qabu dubbisuuf meeshaa gargaaru Amerikaa fi Faransaayiin akka kennaniif Iraan gaafattee jirti.
Qaami isaas guutuu waan ciccite hin qabu jedhan. Gama kaaniin godina shawaa Lixaa aanaa adaa bargaa magaalaa Incinnii keessatti baratoonni hiriira ba’uun ibsamee jira. Magaalaa Moogar keessatti immoo baratonni Oromoo nu biraa hidhaman haa hiikaman jedchuun barattonni barnoota eega dhaabanii torban lama ta’uun ibsamee jira.
Qaamii Xayyaara Indoneeshiyaa Kan Odeeffannoo Baatu Argamee Jira
Qaami namaa sa'aatilee hanga tokkoof boqochu akka qabau hayyoonni qorannaa adda addaa gaggeessan ibsaa turan.Boqonnaan kun kan guutummaa qaamaa ta’uu qaba kan jedhan Yunivarsitii keessatti ogeessa qorannaa yaadaa qalbii ykn saaykaatrist kan ta’an Dr Tashomeee Shiibirree ti.Gama kaaniin yeroo dheeraaf rafanii dammaqauu dadhabuun ykn immoo rafuu dadhabuun mallattoo dhukkubaa yeroo inni itti ta’uutu jira jedhu Dr Tashomeen.Ogeessa bira dhaqanii dawaa ykn qoricha nama rafisuu gargaaramuu caalaa, sababaa hirriiba nama dhowwe sanaa qoratanii bira ga’uun caalaa bu’aa qaba.Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Qaammee tokko bara 2016 dargaggoonni lama godina Qellem Wallaggaa magaalaa Dambi Dolloo keessatti du’uu isaanii gabaasuun keenya ni yaadatama. Mootummaanis kana irratti kaleessa deebii kennee jira. Tujuben Gara Dambi Dolotti deebitee qophii qindeessite qabdi kuno.
Qaamni Dhimma Filannoo Keeniyaa, kaadhimamtoota dorgommiitti dhihaatan waan raggaasiseef jecha, duulli filannoo sirnaan biyyattii keessatti jalqabamee jira.
‘Qaamni dhimma kana raawwatu, nama dhaabbata kana fuulduratti tarkaanfachiisuu danda’u jedhee yaaduu, yeroo dhiyeessu mariin gaggeeffamee irratti walii galamee mirkanaa’a waan ta’eef, kuni adeemsuma Kanaan duraatiin waan deemeedha. Waanti adda godhu qorannoorratti hundaa’ee gurmaa’insi kun dhufe. Obbo Habtaamuu Damissee
Qaamni filannoo prezidaantummaa Somaaliyaa baatii dhufu – gaafa Guraandaha saddeetii geggeessamu qideessu – ennaa kaadhimamtoota galmeessaa jiru kanatti, Tokkummaa Mootummootaatti jilli addaa ka Somaaliyaa waa’ee malaa-mmaltummaa irratti akeekkachiisa kennan.
Qaamni filannoo Somaaliyaa komiishinni filannoo walaba biyyoolessaa filannoo bara 2020tti jijjiiramni ni jiraata jechuun abdata.
Qaamni garee biyyoota 54 qabu kun paaspoortii electronkisii kan odeeffannoo namoota dhuunfaa qabate kan e-passport jedhamu hogganootaa biyyootaa kanneen bakka bu’oota dhaabbatoo biyyoolii kanaa ta’anii fi ministeerota dhimmootii alaaf qopheessuuf jira.
"Qaamni Hidhannoon socho'uu ka motummaan ""ABO Shanee"" jedhee waamu fi isaan ‘Waraana Bilisummaa Oromoo’ ofiin jedhan Naannoo Oromiyaa Godina Gujii Lixaa fi Naannoo Ummattoota Kibbaa Aanaa addaa Amaarrotti qaamolee mootummaa fi hawaasa irratti haleellaa geggeesse, jechuun Komishiniin Polisii Oromiyaa beeksisee jira."
Qaamni hidhate bosona jiru rakkoo jiru jaarsummaa Abboota Gadaatiin nagayaan furuu yoo barbaade gama mootummaa tii mariidhaaf qophii ta'uu isaanii illee dubbatu. Gaaffii fi deebii guutuu caqasaa.
Qaamni hidhatee bosona keessa socho’u qondaalota mootummaa qanaa Laaloo Asaabii lamaa fi namoota nagaa eegumsaaf bahan lama ajjeese, jechuun Bulchaan Godina Wallagga Lixaa Dubbatan.
Qaamnii ilaalcha nutti kenne hin jiru,abdii kutannaa fi borii isaanii foyya'ee yaaduun akka isaan rakkisu kanneen dubbatan jiru.
Qaamnii kongreesaa kun lameen Raashiyaan deemsa filannoo prezidaantii Amerikaa darbee keessa harka qabdi yoo ta’eef qorataa jira.
Qaamnii namaa dhukkuba of-irraa ittisuuf humnii qabu kan Antii Bodii jedhamu kan ilaaleen Waxabajjii 15 hanga Adooleessa 7 bara 2012tti qorannaan kan gaggeeffamu ta'uun ibsamee jira.
Qaamni isaanii cimaa ta’uu agarsiisuu dhaan haguuggii afaanii bakka ofittii fuudhan kutaa White House Truman jedhamu ala dhaabatanii helikoopterri Mariin 1 jedhamtu lafaa ka’uuf ennaa qophooftutti nagaa itti dhaamanii jiran. Prezidaantichi haguuggii afaanii fi funyaanii ykn mask deebisanii utuu hin kaayyatin bakka kanneen biroon gamas ga’uu isaanii eegan White Housetti ol seenan.
Qaamni kana raawwate eenyuunuu haa ta’u Waaltaa keenya kasaarseera jedhan. hojii uummatichaa kan hawaasummaa isaa fi dinagdee isaa danqeera jedhan. miidhaa dhaqqabe duuba garuu kanatu jira jedhanii dubbachuun rakkisaa dha jedhan jechuu dhaan Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa gabaaseera.
Qaamni ‘Koree Araaraa fi Nagaa Furtuu’ Jedhamu Mootummaa fi WBO Gidduutti Araara Buusuuf Hojii Jalqabuu Isaa Dubbate
Qaamni Koreen Fala Barbaachaa Oromoo fi Oromiyaa jedhamu wal-dhabdeen mootummaa fi Waraana Bilisummaa Oromoo karaa nagaan akka furamu haala mijeessuu ka yaalii jalqabe tahus, sababa weerara vaayirasii Koroonaatiin sochii isaa itti fufuu akka hin danda’iin dura-taa’aan Gumii Abbootii Gadaa Oromiyaa, Abbaa Gadaa Goobana Hoolaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti dubbatan.
Qaamni kun akka jedhutti dargaggoota gaazexeessummaan hin beekamnetu ibsa kanname sana jeeqan jedha. Halli kunis keessumaa kantiibaa magaalaa Finfinnee Takelee Umaa waliin waan wal qabate fakkeessuuf keessumaa dargaggoon miidiyaa hawaasaan eenyummaan isaa tamsaasame oduu wal dha’aa akka ta’e dubbi himtuun waajjira kantiibaa aadde Feben Teshoomee dubbataniiru.
Qaamni lamaan ibsawwanii fi yaadawwan dubbii tuqatan kennuu irraa akka of qusatan waamicha dabarsaniiru. Kana gochuu dhaanis nageenya naannoo akka hin jeeqne gaafatan. Walii galteen Aljers mallatteeffamee waggoota kudha ja’a boodas adeemsi nageenyaa Itiyoopiyaa fi Eertiraa gidduu bakkuma jirutti kan dhaabate ta’uun isaa kan nama gaddisiisu jechuun dubbatan.
Qaamni martinuu tarkaanfii hookkaraa kan itti dabalaa biyyattii keessatti raawwachuu irraa akka of qusatu cimsinee jajjabeessina. Mariin karaa nagaa jijjiirama Iiyoopoiyaa keessaaf daandii dha. Lubbuun namoota qulqulluu hedduun badeera waa hedduunis manca’eera jedha ibsi kun.
Qaamni Mootummaa naannolee lamaanii, rakkon jiraachuu himanii, daangaan bulchiinsa adda bahuu dhabuun kanaaf sababa tokko jedhan.
Qaamni mootummaas kanuma mirkaneesse. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
‘Qaamni nageenya kabachiisu warra saba shororkeessu kanarratti tarkaanfii ha fudhatu’ Ajaja Keeniyaattaa
Qaamni namoota kannneen ajjeese eenyus tahu ni balaaleffanna jedheera.
Qaamni poolisii kanaa kan yakka raawwate illee murtiitti dhiyaachuu qaba, kanneen mirgi isaanii dhiitame immoo hirphi barbaachisu baafamuufii qaba jedhan. kana ennaa jedhamu maallaqa qofaan utuu hin taane bifa adda addaan ta’uu mala jedhan.
Qaamni poolisiis haala uumame gaafatamee farreen nageenyaatu jeeqama uumaniin rakkoon hangi tokko uumamuu irraan kan hafe Awwadaay nagaa qabdi jechuu dhaan haala isaas to’annaa jala galchinee jirra jedhan.
“Qaamni walaba tahe ajjeechaa Hacaaluu qoratee ummataaf ifa akka godhu gaafanna,” jedhe warra hiriira kopheesse keessaa Abdiin.
"Qaamolee dhimma marii fi araaraa kaasa jiran ilaalchisees gaafatamanii, yaada kana akka hin fudhanne dubbataniiru. ""Tarkaanfin waraanaa ka dhaabbatu yeroo yakkamtoonni seeratti dhihaatan qofa,"" kan jedhan muummeen ministiraa kun, naannoo haleellaan waraana qilleensa irraan itti geggeeffamu irraa namoonni akka fagaatan hubachiisaniiru."
Qaamolee Hawaasaa Haaromsa Hospitaala Ispeeshaalaayizidii Naqamtee keessatti hirmaannaa taasisaniif beekamtiin kennamuu Hospitaalichi Beeksiseera.
Qaamolee hojii seera seeraa alaa kana keessatti qooda fudhachaa turanillee akka seeraan gaafataman taasifamaa jira jedhan, Kantiibaa Itti aantuun magaalaa Finfinnee Aadde Adaanach Abebee.
"Qaamolee lama kan ""ABO shanee"" jedhanii waamanii fi Adda Bilisa Baasaa Ummata Tigiraay maqaa dhahuun akka madda rakkoo kanaa tahanitti himatanii jiru. Addi Bilisa Baasaa Uummata Tigiraay immoo gama isaatiin, “gaaffii uummataaf deebii kennuu dhiisanii akka rakkoo jiruuf sababaa taaneetti quba nutti qabuun barbaachisaa miti,” jedhan."
Qaamoleen hidhatan kun, Lixa Oromiyaatti rakkoo uumaam turaniin, lubbuun poolisoota 12 darbuu fi poolisoonni 77 madeessu, milishoota dabalatee humnoonni nageenyaa 40 madaa'uu, lubbuun jiraattota 29 darbuus Buufataalee poolisii garagaraa irraa Qawween Kilaashinkooviin 2072 saamamuu dubbatu – Koomishinarri polisii Oromiyaa Alamaayyon Ijjiguu ibsa hardha kennaniin.
Qaamoleen hoggansa siyaasaa hunduu hawaasa addan fageessu irra dudhaalee waliin qaban faarsuun waliin jireenya ummatootaaf akka gumaachan marii kana irratti waamichi dhihaatee jira.
Qaamoleen nageenyaa mootummaa naannoo Oromiyaa; Gujii Bahaa Aanotii gammoojjii keessatti namoota hedduu hidhaa akka jiran jiraattonni dubbatan. Keessumaa Magaalaa Harqalloo fi nageelleetti qaamoleen Humna Addaa Oromiyaa namoota dhibba torbaa ol hidhuu jiraattonni VOA’f himanii jiru.
Qaamoleen sadeen; jechuun UNHCR, Imbaasii Itiyoophiyaa Keeniyaa jiruu fi mootummaan keeniyaa baqattoota buufata baqattoota Kaakumaa fi Dadaab jiran duuka maree erga gaggeessaniin as Naayroobiitti walii galtee baqattota kana biyyatti galchuu waliif mallatteessanii turan.
Qaamolee tajaajila hawaasaa jiraattota biyyattiif kennan keessaa humni poolisii biyyattii keessumaa karaa malaammaltummaa rakkoo akka qabu lammileen biyyattii hedduun yoo dubbatan, kana maleesimmoo dhaabbileen biyyattii mirgoota namummaaf dhaabbatan hedduun poolisiin Keeniyaa lammilee biyyattii irratti alii al gocha gara jabdummaa fi seeraan ala ta’e fudhataa jechuun himannaa hedduu dhiyeessu. Keessumaa saba himaan Aljaazeera Media Network gabaasa isaa waa’ee haala qabiinsa mirga ilma namaa poolisii keeniyaa ilaallatu ka bara 2015 tamsaaseen akka ifoomsettii, poolisoota biyyattii keessa ajjeechaaf ka qacaramanii hojjetan akka jiran saaxiluun isaa ni yaadatama.
Qaamonni hidhatan kun gargaarsi danqaa tokko malee itti fufiinsaan kanneen gargaarsa barbaadan akka dhaqqabu gochuu qabu jedhee jira. Haala dhiyeenya uumameen miseensi hojjettoota michoota USAID kessaa tokko gammoojjii Tembeen keessatti Eble 28 loltoota Eetraa fi Itiyoopiyaan ajjeefamuu Tigraay irraa gabaasamee jira.
Qaamonni kun, akkuma kana dura mootummaa ce’umsaa Somaaliyaa kan mootummaa fi AMISOMn bara 2018 keessa raggaasisamee humnoonni naga eegumsa Somaaliyaa dhiyootti qooda hojii naga eegumsa biyyattii harkatti galfatu.
Qaamonni Matakkal Keessatti Rakkoo Nageenyaa Uuman Torban Tokko Keessatti Akka Harka Kennatan Gaafataman
Qaamonni Milkaa’ina Ayyaanaf Qooda Gaarii Gumaachan Jedhaman Beekamtii Argatan
· Qaamonni nagaa-eegsisan, hidhadnnoo isaanii qaama sadaffaatti dabarsanii kennuu, haala driqsiisaa malee hojii gad-lakkisuu fi ehama fudhachuu
Qaamonni siyaasaa adda addaa, humnoonni siyaasaa kanneen farreen nageenyaa ta’an keessaa fi alaa sabaa himaalee adda addaatiin olola kijibaa isaan oofani kun jedhan.
Qaamonni Tokkummaa Mootummootaa lameen, filannoo qofa qofatti, garuu yeroo tokkotti geggeessaniin, lammii Faransaay – Roonii Abrahaam, Lammii Somaaliyaa – Abdul-qawwii Ahmed Yusuuf Afrikaa keessaa filatan.
Qaamoonni dhimmi kana dudda duuba jiran jedha ibsii mootummaan naannoo Oromiyaa baase kun jeeqama kana kakaasuuf ajandaan ittiin gargaaraman magaalaa Finfinnee fi Magaalaalee zonii addaa kan Oromiyaa jala jiran Maastar Plaaniin walitti dabaluuf deeemu kan jedhu akka ta’e ibsi kun hubachisee jira.
Qaamoonni itti gaafatamtoota mana-hidhaa Ogaaden tahan, gidiraa hamaa achi keessatti geggeessamuuf itti gaafatamtoota tahuu ennaa ibsanis, “namoonni dararaa mana hidhaa Ogaaden fi bal’eensa bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti raaw’atameef geggeeffamoo tahan, sadarkaa gadii irraa ka’uu hanga sadarkaa ol’aanaatti deema. Hoogganaa Liyyuu Poolsii irraa jalqabee, hanga prezidaantii Bulchiinsa naannoo Somaalee – Abdii Illeetti,” jedhu.
Qaamoonni Jeequuf Karoorfatan Jiru: Polisii Federaalaa
Qaamooti dhimmi kun ilaallatu marti kan dubbatan immo Wixata fudhannee dhiyaanna.
Qaamota michoota Naayijeeriyaa ta’aniin carraaqqii godhameen, ijoolleen kun gad-lakkisamuu dubbatu – Ministarri Odeeffannoo Naayijeeriyaa.
Qaamota uummataa adda addaaf ilaalchi akka hin kennamiin illee hubachiisan.
Qaamotii ergaa shorokeessummaa qaban kan ittiin jedhe qabeenyaa mootumma fi dhuunfaa barbadeessuu irra darbanii miseensota poolisii fi humnootii ittisaa ajjeesan jechuu dhaan gareen farra shorokeessummaa Itiyoopiyaa beeksiseera.
Qaamotii mara dhimma kana keessaa harka qaban hatattamaan daandiin akka saaqamu akkasumas dhiittaan mirga namaa geggeessamaa jira jedhame qaama walabaan akka qoratamu irra deddeebi’uun gaafannee jirra jedhan.
"Qaamotii mootummaan ce'umsaa akka hundaa'u gaafatan ilaalchisee gaaffii dhiyaateef ""mootummaan amma aangoo of harkaa qabu uummataan kan filatame waan ta'eef mootummaa ce'umsaa hundeessuun hin barbaachisu"" jedhan.Boordiin qoratu akka hundeeffamu, yeroon uggura sa'aas akka murtaa'u ibsanii ""Bal'inni labsichaa qajeelfamaan ba'a"" jedhan.Labsicha irra deebi'uun dheeressuun yoo barbaachise paarlaamaan haala isaa gamaaggamee baatilee afur itti dabalaaf dheeressuu akka danda'u illee beeksisaniiru."
Qaamotiin martinuu gargaarsa namoomaaf daandiin akka saaqamu mirkaneeffachuu qabu. Haa ta’u malee gargaarsi qofti bu’uura rakkoo sanaa hin dhabamsiisu.
Qaamotiin Sudaan kibbaa martinuu carraa kanatti fayyadamuu dhaan walitti bu’iinsa sana akka dhaabisan waajjirri ministrii dhimma alaa US ibsa isaa sanaan gaafatee jira.
Qaamotii siyaasaa dhimmi ilaallatuu fi jaarmolii gargaarsa namoomaa waliin illee wal arguuf jiran. Imalli jila addaa, gaanfa Afriikaa kessaa wal qabatanii kan jiran rakkoolee siyaasaa, nageenyaa fi namoomaa furuuf sochii diplomaasummaa waariinsa qabu hoogganuuf murannoo bulchiinsichi qabu kan mul’isuu dha.
Qaamotni gama kaminuu jiran yaadni isaanii tamsaasa miidiyaa keessatti fudhatamuu mirkaneeffachuu akka qaban dubbatu.
Qaamuma mootummaa keenyaa kan ta’e mootummaa naannoo Tigraay, raayyaan ittisa biyyaa isa eegaa kan jiruuf waraanichi mootummaa koo ti kan ittiin jedhu uummatis mootummaa koo ti kan itiiin jedhu keessa kanneen jiran humnoota finxaaleyyii murtaa’oon of ijaaraa erga turanii booda adda addummaa siyaasaa ni hiiku jedhamee utuu eegamaa jiru waggoota 20n darbaniif uummata Tigraay fi maootummaa naannoo dabalatee waraana eegaa ture irratti haleellaa raawwate.
Qaanqee haqaa fi dimokraasii amma mul’ataa jiru boreessuuf humnootii sosso’an mootummaan obsaan kan hin ilaallee ta’u mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr.Abiyyi Ahmad hubachisanii jiran.
Qaanqee muka guddaa ollaa naannoo Booseti keessaa xinnixxe amma fulaa hedduu geette. Fedhii obboo Dinquu akka namii baratee mirga ufiillee beeku tolchuu jedha.Fulaa koollejjin hingeenneef manamana barumsaa fagoo bartan.distance education fulaa 300 caalaa qaba.
Qaanyewu Shalaqaa keesatti obboo Addunyaan faatii rakkoo hamaamtuu argan; nama fannisani, mana leencaa jedhani mana hidhaa hamaa keessatti hidhan “nama ajjeechaa itti muran achitti hidhan.”
Qaataar giddu galeessa bahaa keessaa bakka maadheen waraanaa US guddichi keessa jiruu fi bakka xayyaarri gurmuu waraanaa Ameerikaan dursamu garee IS Iraq fi Syria keessaa irratti haleellaa samiin raawwatani.
Qaataar maaliif tarkaanfii sana akka fudhatte hin ibsine. Sochiin isee kun kan dhaga’ame erga Eertraa fi Jabuutiin Saaudii cina hiriiruu dhaan falmii diplomaasummaa Qaataarii fi hollaa ishee gidduutti geggeessamaa jirutti hirmaatanii booda.
Qaataar Shororkeessummaa Gargaarti Jechuudhaan Biyyoonni Jaha Hariiroo Dippiloomaasii Irraa Kutatan
Qaataar shororkeessummaa gargaarti – jechuudhaan, Saawudii-areebiyaan, Masriin, Tokkummaan Imeretoota Arabaa, Yemenii fi Maaldvis, har’a, hariiroo dippiloomaasummaa irraa kutatanii jiran.
Qaawwaa sirna mootummaa uumameef Manni-maree Dhaabilee Siyaasaa sochii Hoji Raaw’achiistuu Mootummaa to’atu hundeeffamuu akka qabu Paartiin Biyyoolessaa Oromiyaa (PBO) yaada falaa dhiheesse. Yaadni qaccee gama lamaaniinuu qabatanii itti deemuu biyyattii gara diiggaatti oofuu waan maluuf tasgabbiin mari’atanii fala kaa’uun barbaachisaa ta’uu isaa paartichi hubachiisee jira.
Qabaannee Hin Bitannu, Dhabnees Gargaarsa Hin Argannu
Qabbalee Duubaa qabooftuu barnootaa ijoollee dubraat, Marsabeetitti manneen baranootaa jaarteefi ufillee badhaasa addunyaa hedduu guurratte
Qabbaleen, maatii nama kudha 11 waliin baqattee jirti; waan nyaannu waan hin qabneef raakkoo keessa jirra jetti; qe’ee gubatee keessaa baqannetti deebi’uuf jennaan ammoo humni raayyaa ittisa biyyaa nagaa haga bu’utti jedhee ofirra nu deebisellee jechuunis himti.
Qabballee Duubaa Keenyaatti ijoollee Marsabeet,ardaa Torbiitti dhalatte.Haadha warraati.Abbaan isii nadheen sadii fuudhe. Obboleeyyan isii haatii isii dhalte keessaa namii barumsa dansaa barate isii qofa.
Qabballee Keneyaa gama Kaabaa Marsabeetitti ijoollee dubraa “diqqeennaauu guuranii barachuu dadhaban” barsiisuuf lafa itti dhalatte, Torbiitti manneen barnootaa jaaruutti jirti.
Qabballe Halakee jiraattuun ganda Qabbanaa’aa manni maatii ishee irraa gubannaan amma Hospitaala Mooyyalee duuba qubannee jirraa jetti.Gargaarsa hina argannee jetti.
Qabbana sodaatanii bisaan bu’uu hin dhiisanii baanananii,ta sodaatanilleen hin oollee Jermeniin biyya nugusa kubbaa miilaa jedhaniin,Biraazila daqiiqaa 18 keesatti goolii shanitit itti guurtee awwaara itti qotte.Yoma taphii jalqabeeyyuu Jermeniin Biraazikl kubbaa ilaan arguu dhoorte fakkaatti. Kubbaa walumatti kennaa,Biraazil joorsani jajaanjessan.
Qabeenna ummamaa qofaa mitii, Afirkaa waan hedduun beekan.Ummatii Afrikaa hagii guddaan nama kahimaati. Ardii tana yoo hedduu bulchoota bulchiinsuma irratti jaaranii dadhabanillee maatii fi firaa dabarsan hedduu qabdi.
Qabeennii Itoophiyaa Afrikaayyuu hin badhaasa jedhanii mariitti jiran. Qabeennii kun qonnaa,misooma,inerjii if industirii guddisuuf seerallaa itti wayyeessanii hujiitit jiran.
“Qabeennii ya dhufee bisaan kana kennuuf qaba.Bisaan fulaa hedduutti uraaf.”
Qabeenyaa Albuudaa Ishee 40 Qorannaan Adda-baafadhe Jetti Itiyoophiyaan
“Qabeenyaa Ameerikaa fi Ferensaay ilaallatan kan Jabuutii irratti fuuleffachuu kan akkaan dursa kenninuuf ha ta’u” jedha sagaleen waraabamee marsariirii al-Shaab irratti maxxanfame.
Qabeenyaa Fi Lubbuu Badeef Angawoonnis Itti Gaafatamu: Aadde Mufriyaat Kamaal
Qabeenyaa fi mi'a uummataa sochii siyaasaaf oolaa jira jechuun kan himatee Izeemaan Itiyoophiyaa keessatti hidda kan dheereeffate siyaasnii gosaa garee hundumaa of keessatti hammataniin duula na filadhaa gaggeeffamaa jiru irratti dhiibbaa geesisaa akka jiru hubachiisee jira.
Qabeenyaa ishee kan zayita boba’aa karaa ujummoo Sudaan gama kaabaan dabarsitee gabaa addunyaatti kan ergattu sudaan gama kibbaa kana gochu kan dhaabdu ta’uu beeksiifte.
Qabeenyaa mancaasuu, mana hidhaa Qilinxoo gubuu akkasumas hidhamtoota 23 ajjeesuu fi ergama dhaabolii shororkeessotaa galmaan ga’uuf socho’an ittiin jechuun seera farra shorokeessummaan shakkamtoonni abbaan alangaa himannaa irratti dhiyeesse kaleessa mana murtiitti ennaa dhiyaatan komee isaanii kan dhiyeessan haala adda addaan ture.
Qabeenyaan barbadaa’uu isaa kan dubbatan jiraattonni magaalaa Qeebbee humni raayyaa ittisa biyyaa nutti bobba’ee ol galuu fi gad ba’uu nu dhorke jechuun himatan. Bulchaan aanaa Gaawoo Qeebbee obbo Gammachuu Gurmeessaas dhukaasi magaalattii keessatti dhaga’amaa kan ture ta’uu isaa mirkaneessaniiru.
Qabeenyaan dhaabbatichaa barbadaa’uu dhugaa ta’uu ka dubbate – Waajirri Koomiyunikeeshinii Shawaa Kaabaa – “Qaamni badii kana raaw’ate qoratamaa jira,” jedha.
Qabeenyaan hagamii iyyuu haala kana tasgabbeessa jedhee hin yaadu jechuu dhaan direkterro kutaa ittisa ibidda Kaalifooriyaa Ken Pimlotti akeekkachiisan.
Qabeenyaan mootummaa venezu’eelaa kan Amerikaa keessaa qabu hundumtuu kan ugguraman yoo ta’u iddoo biraatti dabarsuu, maallaqatti jijjiruu ykn kan biraa gochuun hin danda’amu jedha akka ajaja Traamp kaleessa galgala dabarsaniin.
Qabeenyaan utuu manca’e ta’ee illee lubbuu namaan hin gitu: Angawaa Naannoo
Qabeenyaa ofii Misoomaaf Oolchuun Guddina Biyyaaf Abdii dha.
Qabeenyaa Ofii Misoomaaf Oolchuun Guddina Biyyaaf Abdii Dha
Qabeenyaa qabaniin wal deggeruun daanii Carraa jireenyaa waliif saaquu dha
Qabeenyaa saamameen Itiyoophiyaa goodina yaaddoo akka taatuuf hojjachuu kana irraa of-qusachuun barbaachisaa akka ta'e Obbo Nigusuu Xilaahuun hubachiisuu isaanii Iskindir Freew Finfinnee irraa gabaasee jira.
Qabeenyaa yeroo sana manca’es isintu bakka buusuu qaba jedhanii harka qalleeyyii irraa utuu hin hafin qarshii kuma shanii hanga isaa oliitti walitti qabaa, kan maallaqa kana baasuu hin dandeenye immoo hidhaa jiru jedhu jiraattonni bulee Horaa.
Qabeenya kaawunsislii mirga dhala namaa kan Itiyoophiyaa kan ta’e qarshii kuma 500 tu jalaa uggurame.
Qabeenya keenya dhiisnee baanus daandii irratti nu eeggatanii maallaqa of harkaa qabnu nu saamanii yoo barbaadanis kaanitti dhukaasanii ajjeesaa achii nu baasan jedhu.
Qabeenya lafaa irratti falmii keessa kan jiran Itiyoophiyaa fi Sudaan dhimma isaan maanguddummaan ilaaluuf qophii ta'u ishee Sudaan Kibbaa beeksiftee jirti.
Qabeenya Uumamaa Kunuunsuun Itti Gaafatama hawaasaa akka ta’e kan irratti ibsamee walgahiin kun waldaan kristaanaa Laalibalaa keessa jiran keessaa lama gara diigamuutti eega dhiyaatanii booda baasii qarshii miliyoona digdamaa oliin haroomfamuun ibsamee jira.
Qabeenyi albuudaa Itiyoophiyaa afurtamaa (40) ol ta'an qoratamanii adda baafamuu isaanii Ministarri Albudaa fi Boba'aa Itiyoophiyaa beekisisee jira.
Qabiinsa isaanii ilaalchisees duraan duraan maatii waliin akka wal hin arginee fi hidhamtoota biroo waliin akka walittin makamne dhorkamuu isaa eeranii, amma garuu sun irraa ka’eera jedhan.
Qabiinsa Mirga Dhala Namaa Itiyoophiyaa fi Ertraa Irratti Maaltu Gabaafame?
Qabiinsa mirga dhala namaa kan ilaaleen mootummaan Yunaaytid Isteetes sagalee isaa kan dhageessisu eenuyuun iyyu qeequuf ykn gad-xiqqeessuuf miti jechuun dubbi himaan Embaasii Ameerikaa kan Finfinnee jiru raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Qabiinsii Mirga Namoomaa Bara Dabree Maal Fakkaata Turee?
Qabiyyee mirga namaa Itiyoopiyaa fi addunyaa ilaalchisee gabaasa ministriin dhimma alaa Amerikaa baase
Qabiyyeen ibsa Sanaa gabaasa qorannaa irratti hundaa’e kan yakka bulchiinsaa fi shaakala bulchiinsa gaarii hin ta’inii ti jedhameera. Meleskachoo Ammahaatu gabaase.
Qabiyyeen labsii muddamaa inni haaraa kun qajeelfama kabajamuu mirga dhala namaa ka sadarkaa addunyaa waliin wal hin simatu kan jedhu Amnestiin xiinxala labsii yeroo muddamaa kana irratti qabu ituu hin raggaasifaiin dura Kamisa Bitooteessa 1 bara 2018 xalayaan miseensoota paarlaamaaf ergamuu isaa beeksisanii jira.
Qabiyyeen walii-galtee kanaa maal akka tahe waan ifatti dubbatan hin jiru.
Qabsaa’aa mirga namaa Ameerikaa Al Sharpton nama jalqaba waa’ee Prince dubbatan keessaa ennaa ta’an Prince wellisaa qofa utuu hin aa’ne nama nama gargaaruu jaal’atu jedhan. Prince ijjoollee mana barnootaa dhaquuf carraa hin arganneef kan oolu gumaacha gargaarsaa kennee jira. Kana qofa utuu hin taane kanneen gargaarsa fedhan ka biroof ofii isaa utuu hin mul’isin gargaaraa ture jedhan.
Qabsaa’aa mirga namaa beekamaa kan lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa kan turan Lewis dhibee kaancerii rejiijiitiin yeroo dheeraaf dhukkubsataa erga turanii booda jimaata darbe umurii isaanii waggaa 80tti du’aan boqotan.
Qabsaa’aa Mirga Namaa Dr. Martiin Luuter Kingiif Siidaan Yaadannoo Dhaabate
Qabsaa’aan Mirga Namaa Ameerikaa Jeesii Jaaksen Hidha Laga Abayyaa Ilaalcisee Gola Naga Eegumsaaf Xalayaa Ergan
Qabsaa’aan Mirga Namaa Lammii Chaayinaa Du’aan Boqotan
Qabsaa’aa yeroo dheeraa kan BIADEN/IHADEG obbo Bereket Simoon magaalaa Debre Maariqoos keessa kan jiru hoteela tokko keessa boqotan odeeffannoo jedhutti kan aaran dargaggoonni qabeenyaa mancaasuu isaanii jiraattonni magaalattii VOAf ibsaniiru. Jeequmsi sun kan ka’e ragaa lama irraa ka’uu dhaan ta’uu illee angawoonni beeksisaniiru.
Qabsa’aa Mirga Namaa Miseensa Mana Maree Ameerikaa Du’aan Boqotan  Joon Lwisiin Bakka Buusuuf  Dorgommiin Geggeessamaa Jira
Qabsaahaa mirga ilmaan namaa Amerikaa Malcom X:Afrikaa,Eezhiyaa fi Araba keessallee namii akkanumatti si jaalataa haga lubbuun jirtu itti gaafatama ke beekuu malte jedhee Muhaammad faarse
Qabsaahaa mirga namaatii fi daarekterii OMN,Jawaar Mohaammad Omn fuudhee biyyattiin deebi'ee isaa fi dhaaba kanallee nama kuma kurnya hedduutti galma walgahii Finfinnee, Barkumeetti bahee simate.Eegii sunii amma guyyaa sadeessoo keessa jira.
Qabsaahaan mirga dhala namaa Dr.Maartiin Luutar Kiing oggaa 50 harraa, Ebla 4 bara 1968 nama Jeems Eerl Reeyi jedhamuun godina Teenissii magaala Meephiis keessatti ajjeefame.Yunaaytid Isteet keessatti harriii guyyaa hojiiwwan Dr. Maartiin fi qabsoo hadhaahaa wal-qixxummaa ilmoo namaatiif inni keessa darbeetu yaadatama. Sirnoonni yaadannoo adda addaas in qophaahan.Suuraaleen armaan gadii Dr. maartiin tibba ajjeefaman waan ture sin daawwachiisan.
“Qabsaahota Oromiyaa hunda qalateeffachuudhaa fi wareegamtoota yaadachuudhaaf dhandhe.”
“Qabsaahotii hidhaa jiran mallattoo warraaqasa qabsoo Oromooti.Isaan hidhuun ummata Oromoo hidhuu.”
Qabsaa’onni deggertoota dimokraasii roobii kaleessaa namni manaa akka hin baane fi daldalawwan akka hin banamne gaafatanii jiran. Tooftaan haaraan kunis waraanni hiriirtota mormii ba’an irratti tarkaanfii ajjeechaa inni fudhatu ittisuuf jecha.
Qabsaa’onnii fi bakka-bu’oonni siyaasaa garee mormituu, walii-galtee araaraa Sudaan Kibbqaa bara 2015 mallatteessame deebisanii bayyanachiisuuf jecha, korri dhimma kana irratti mari’atu baatii kana keessa akka Finfinneetti geggeessamu murtii Yunaayitid Isteets, Briteenii fi Noorway dabarsan ka deggeran ta’uu dubbatan.
Qabsaa’onni kun dirree xayyaara Hedtroo irraa fageenya km shanii irratti xayyaarota nam-maleeyyii sana balalsiisuuf karoorsanii turean. Akeeki isaanii mootummaan Briteen gaazii kaarbon jedhamu gara samiitti akka hin aarre akka gad xiqqeessu dhiibbaa gochuuf jecha.
Qabsaa’onni kun kitaaba dubbisaa utuu jiranii hidhamuun isaanii ni yaadatama. Himannan irratti dhiyaates waaltaalee mootummaa haleeluuf shiran jedhamuun ture.
Qabsaa’onni mirga dhala-namaa, keessumaa – manni-murtii waraanaa Somaaliyaa, mirga seerri kennu irra cehee, otuu himatamtoonni of irraa ittisuuf illee carraa hin argatiin murtii ajjeechaa irratti jigsuu isaa jabeessanii balaaleffatan.
Qabsaa’onni Mirga Dimokraasii Hongi Kongi Torba Balleessaan Itti Murame
Qabsaa’onni mirga dubartootaa akka jedhanti mirga dubartoota humnaan gudeedamnii eegsisuuf akkasumas kanneen gocha kana gaggeessan itti gaafatamoo gochuuf sadarkaa addunyaatti sagalee dhagesisuu qabna jedhan.
Qabsaa’onni mirga dubartootaa mootummaa keessatti kootaa dhibba irraa harka 50 ykn 40 haa hargatan yoo jedhan yeroo ammaa kan jiran garuu dhibba irraa harka 30 qofa.
Qabsaa’onni mirga namaa gamasii akka jedhanitti garuu Israa’el ofii ishee iyyuu baqattoota Juushotaa kanneen fixiinsa Naazii jalaa miliqaniin ijaaramte waan ta’eef lammiiwwan Afriikaa gargaaruuf kan jalqabaa ta’uu qabdi.
Qabsaa’onni mirga namaa garuu haala shakkamtoonni kun itti ajjeefaman ilaalchisee gaaffii kaasise jechuun komiishinni mirga namaa biyyoolessa Hindii beeksisee, haleellaan kun of eeggannoo guddaan qoratamuu qaba jedhee jira.
Qabsaa’onni mirga namaa, Sudaan seera yeroo bulchinsa Omar al-Bashir seera ture kan akka musliimota amantii isaanii jijjiirratanii du’aan adabu jedhu jijjiirruuf tarkaanfii fudhachuun biyyattiin daran mirga namaa bu’uuraaf kabajaa isheen qabdudu mul’isa jedhan.
Qabsaa’onni Siiriyaa akka jedhanitti, kanneen bara 2012 irraa jalqabanii finciltootaan Aleppoo Bahaa keessatti iggitamanii jiran – gara kuma sadii ta’an.
Qabsaa’ota mirga namaaf waggaa waggaatti badhaasa kennamu maqaa profeeser Weldemaariyaamiin kan qopheessu ta’uu gumiin mirga namaa Itiyoopiyaa beeksisee jira.
Qabsa’onni kunis hundeessaa gaazixaa deggersa dimokraasii kan Apple Da jedhamuu Jimmy Lai fi maanguddoon umurii waggaa 82 abukaatoo kan ta’an Maartin Lii keessatti argamu.
Qabsoo bilisummaa Oromoo Adda Bilisummaa Oromootiin hoogganamun, addatti ammoo, sochii addaa Fincila Diddaa Gabrummaa fi Fincila Xumura Gabrummaa Qeerroo Bilisummaa Oromoo geggeessameen dhiibbaa cimaa uumameen hoogganootni OPDO dhalootaan Oromoo tahan, kanneen dhiheenya aangoo ol’aanaa EPRDFtti dhufan, lola namootaa fi qaamota mootummaa Itoophiyaatiin karoorfamee saba Oromoo irratti geggeeeffamu dhaabsisuu, walumaagalatti Saba Oromoo fi saboota cunqurfamoo Itoophiyaa ka biroof jijjiirama wayyaawaa fiduu danda’u, abdiin jedhu jiraate iyyuu hujiitti mullataa hin jiru jedha ibsa ABO.
Qabsooftuu mirga namaa beekamtuu kan dhaloota amma jiru duaa a’an hiriira kana irratti akka dubbatanitti hiriirtonni kun qabsoo isaanii sadarkaa addunyaan ga’uu qabu. Kun guyyaa tokko qofa, isaan ol haa ta’u jedhan.
Qabsooftuu mirg namaa,dubaratiin qarooma gurraalee Amerikaa sirbaan qaban addunyaa sirbaa agarsiisaa baate,Ariitaan gaafa ganna 18 sirba jalqabde.
Qabsoo Hadhaa’aa Fi Adeemsa Demokraatawaan Filannoon Dura Taa’aa ADWUI Geggeessame:Pireezdant Lammaa
Qabsoo hadhaawaan injifannoo argame illee faayidaa uummataaf gargaaramuun barbaachisaa dha kan jedhan prezidaantichi jijjiirama sanaaf deggrsa kan godhe uummata Itiyoopiyaa fi muummicha ministreeraa Abiy Ahimediin dabalatee qaamotii ka biroos maqaa uummataan galateeffataniiru.
Qabsoo hidhannoon mootummaa garagalchuuf kanneen hojjetaa jiran – humnonni mormitootaa bu’aa akka fiduu hin dandeenye mirkanummaan ka dubbatan ta’uu paarlaamaa biyyattiif ibsanii jiran Muummichi ministaraa Itiyoophiyaa Obbo Haile-mariyaam Dessaalenyi. Kanneen Shaabiyaa waliin hiriiran ittiin jedhanis, otuu yeroo isaanii hin gubiin yoo gara karaa nagaatti deebi’an wayya jedhan.
Qabsoo hidhannootiin, mootummaa garagalchina – jechuudhaan, humnoonni Shaabiyaa waliin hiriiran, gara karaa nagaatti dhufuu qabu – jechuudhaan ennaa ibsanis, Mootummaan Shaabiyaa ofii isaaf iyyuu hin taane “nu deggera” ka jedhu – abdii hin qabatamne qabatanii kanneen achi taa’anis yoo tahe, akka yaada keenyaatti, dhimma kana dhiisanii, biyyi isaanii misoomaa fi guddataa jirtu biyyi isaanii, yoo yaada addaa qabaatanis karaa dimookiraatawaa ta’een haala dhiheeffachuu danda’an irra waan jirtuuf kana dhiisanii gara karaa nagaatti dhufuu wayya ittiin jenna. Garuu, karuma kana itti fufna – yoo jedhan ammoo, wal-gargaarsa mootummaa fi uummata Itiyoophiyaatiin, bakka kana ga’a – ka jedhamu bu’aa fiduu akka isaan hin dandeenye mirkaneessinee dubbachuu dandeenya. Akkasumatti haala yeroo isaanii balleessuutti jiran jira – jennee fudhanna.
Qabsoo karaa nagaan gaggeeffamu kan tumsan Dr Mararaa Guddinaa seenaa siyaasaa Itiyoophiyaa keessatti yeroo dheeraaf kan hirmaataa turan akka ta’e kan hubachiise ibsi Kongreesii Federaala Oromoo badii tokko malee hidhame jedha. Ibsa kana yeroo baasnuu mootummaan ilaalee deebii itti kenna jennee miti garu addunyaaf ibsuuf malee jedha KFO. Obbo Baqqalaa Garbaa fi hogganoota paartichaa ka biroo yeroo dheeraaf hidhaa keessa akka jiran ibsuun amma immoo Dr Mararaa Guddinaa itti dabalaa jiru jedha. Hidhamuu Dr. Mararaa kan ilaaleen waajiira dhimmootii komunikeeshinii Itiyophiyaaf ministeera kan ta’an Dr. Nagarii Leencoo gaafatamanii,
Qabsoo mirga namaa jabanaa kan Ameerikaa bara 1950mootaa fi 60moota keessatti ennaa hirmaatan umuriin isanii waggaa 23 kan ture yoo ta’u hoogganaa qabsoo mirga namaa Dr. Martin Luther King waliin walitti siqeenyaan hojjetaa turan.
Qabsoon achii kaate keessaatu bara 1950 fi bara 1960 keessaa dubbii seenaa qabdu ka Maartiin luuter Kiingi egeree Amerikaa argee “Garaatti wa na argaa,” ingilifffnaan “I have a dream,” jedhu dubbatee bara 1963 keessaa hiriirii guddaan Waashignton DC-tti yaameen walti makamtee ummata chochoofte.
Qabsoon Ammaa Karaan irra Bu’e Jiru, Qabsoon Nagaa Kun Ija Argamsiisuu Danda’a Jedha ADOn
Qabsoon ammoo karaa nagaatiin tahuu malte jedhee addunyaa jijjire.Qabsoo karaa nagaa Matamaa-Gandii, Abrahaam Linkoolin fa irraa fkn fudhate.
Qabsoon kanaan dura kan caalus hoo kan jiraatu ta'e, nageenyis hoo kan jiraatu ta'e uummata kiyya wajjin dabarsuufi
Qabsoon keenya hamma biyyi dimokratawaan , sirni siyaasaa lammiiwwan mara haammachiise biyyattii keessati uumamutti itti fufa. Wareegama hagamii iyyuu haa gaafatu malee jedhan.
Qabsoon keenya kan galmaan ga’ee ummata Keenya bakka isa fakkaatu bira kan geensisu dandeenyuu yoo barannee qofa akka ta’e wal hubannoon uumamee ture, gochii har’a baratoota kanaan raawwatamee kun sirrii miti.
Qabsoon keenya sirna farra uummataa dhabamsiisee bilisummaa dhaan ga’uu dha jedhaniiru. Tajaajila nageenyaa fi ragaa biyyoolessaa fi gamtaa farra shororkaa kan poolisii federaalaa biraa ibsi ba’e jedhamu kun waa’ee obbo Mollaa Asgedoomi fi ergama isaanii Ertraa bal’inaan ibsee jira. Akkas jedha.
Qabsoo tanaan bara 1964 badhaasa Noobel argatee akka perezidaantiin USA ka gaafasii Lyndon Johnson akka namii gurrachii mirga isaa male argatu hajaju baasu tolchiteef.
Qabsoo ummata Tigraayiitiin akka jecha Dr Debretsiyoonitti Itoophiyaa nagaa tolche,hiyyuma baase,nagaa buusee Afrikaa fakkeenna taatee biyya ufiifuu baqataa simattu taate.
Qabsoo uumamtaa kana galmaan ga’uuf illee tokkummaan jarmayoota Oromoo barbaachisaa dha jechuu dhaan dubbi himaan Adda Dimokraatawaa Oromoo obbo Leencoo Batii nuuf ibsaniiru.
Qabsoo Uummati Hiikamuu Keenyaaf Geggeesse Hamilee Na Cimse: Dr. Mararaa Guddinaa
Qabxii ka’an keessaa tokko yeroo sochii Oromiyaa keessaa tarkaanfii humnaa mootummaan fudhate ta’uun ibsameera. Itti aanaa dura taa’aa fi itti gaafatamaa sab quunnamtii uummataa ta’uun kan filataman obbo Gebruu G/Maariyaamiin ibsi dubbisames tarkaanfii humnaa kana kan balaaleffatu ture.
Qabxiilee ijoo ta’an kana guutuu dhaan Iran uggurri irraa ka’uuf jira jedhaniiru. Yoo garuu Iran walii galtee kana cabsiti ta’e uggurri irraa ka’e deebi’ee kan irra kaa’amu ta’uus president obamaan akeekkachiisaniiru.
Qabxiin Barnoota Sadarkaa Ol'aanaa Seensisu Ifa Godhame
Qabxiin biraa kaasan ka Itiyoophiyaa haaraan irratti waggotii 27f irratti hundofte heeraa fi seera biyyatti akka jecha isaanti isa warqee sana maqaa dhahan.waggaa digdamii sadan har’a raggaasifamee waan ta’eef guyyaan kun seena qabeessa jedhu.
Qabxiin falmii inni biraan Hidhi Abbayyaa kana bishaaniin guutuuf yeroo hagamii fudhachuu qaba? ka jedhu.
Qabxiin inni duraa hirmaachisummaa sirna kanaa fi qixxummaa irratti hundaa’uu isaanii tuqanii jiran. Inni lammataa immoo akka isaan jedhanitti ejjennoo namoota hedduu keessummeessuu danda’uu dha. Humnootii polotiikaa adda addaa mul’ataa fi ilaalcha isaanii sagantaa siyaasa isaanii akka dhiyeessan eeyama argachuun akka irra jiraatu illee yaadachiisaniiru.
Qabxiin qormaata biyyolessa waan burjaajeffamee jiruuf sireffamni akka taasifamu Biroon Barnootaa Oromiyaa gaafate. Hogganaan Biiroo Barnootaa Oromiyaa Dr Tolaa Barisoo Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka himanitti Qormaanni burjaajeffame ifoomsamuu isaatiin dura akka adda baafamu ejensii qormaata biyaalessaf gaaffin dhihaatus osoo hin sirreffamin yoona gahe jedhan.
Qabxileen marii isaanii ka jalqaba kanaa waltajjiin siyaasaa akka bal’atu, miseensonnii fi hoogganoonni paartii kongresii federaalawaa Oromoo akka hiikaman akkasumas filannoon walabaa akka geggeessam ta’uu itti aanaa dura taa’aan paartichaa Mulaatuu Gammachuu ibsanii jiru.
“Qacceen ofii dhaanee ofii iyya” isa jedhamu – jechuudhaan, kanneen akka uummatoonni Oromiyaa fi Somaalee nagaan waliin hin jiraanne fedhan – humnoonni daangaa naannoo Somaaleetti cehanii uummata nagaa irratti haleellaa geggeessan akka jiran dubbatu. Kanas Adda Bilisummaa Oromoo fi daarekatara Oromiyaa Miidiyaa Neetwoork – Obbo Jawaar Mohammeditti akka hidhata qabutti dubbatan – Itti-gaafatamaan dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootumaa Naannoo Somaalee – Obbo Idiris Ismaa’el.
Qacceen yokaan sanyiin, Awustralopitekas Afarnessis yokaan maqaa Luusii jedhamuun ka moggaafamee fi bara 1974, naannoo Affaar keessatti kan argame waliin hidhata kallattii akka qabu tu dubbatama. Lafeen mataa kun, achuma Affaar keessa bakka Luusiin itti argamte irraa kiiloo meetira 55 irratti bara 2016 argame jedhama.
Qajeelchaa dorgommii istaadiyoom irra maran ta m1500 tana 3:47:01 irratti moo’e.
Qajeelchaan asii achi dorgommiiDiamond Leaguefi Olompikii Rio, Biraaziliif ufi qopheessa jedha.
Qajeelchaan ji’a dabrellee dorgommii New Yorkitti sekondii 0.01 rekoordii dhabee ji’uma sun keessa Birmighaamitti Saamuel Tafarraatti aanee lammeessoo bahe.
Qajeelcha Poolisii Godina Qellam Wallaggaatti, Itti gaafatamaan Itti aanaa Nageenya Naannoo Mirkaneessuu Inspektar Ahmad Yaasin, ennaa sana VOAf ibsa kennaniin “miseensota “Abbaa Torbee” keessaa isa tokkorratti tarkaanfii fudhanneerra” jedhan.
Qajeelcha Poolisii magaalaa Naqamtee, garee rawwii mirkaneessa naageenyaa naannoo keessaa kan hojjetan Inispektar Caalaa Nagaaraa kaleessa dhukaasa itti babnameen ajjeffamuuu maatiin isaanii VOAtti himan.
Qajeelchi poolisii godina boornaa dhimma kanaaf deebii kennee jira; Galmoo daawit dabalata qaba.
Qajeelchi poolisii Godina Shawaa Bahaa qaamolee seraan ala leenjii hidhannoo Hoteela Rizooltii Sidaree keessatti kenna jiran tohanaa jala oolche, jedha.
Qajeelchi Poolisii magaalaa Amboo ammoo namni magaalaa kana keessa hidhame hin jiru jechuun Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti hime.
Qajeelfamaa fi gorsa kennamu kun faca'iina vaayrasii koronaa akka hin hammaanne gochuuf waan ta'eef hubatamuu qaba jedhamuu isaa Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa Irraa akkasumas Addis Chakkol Dirree Dawaa irraa gabaasanii jiru.
Qajeelfama haaraan ba’u dhiibbaa inni qabaatu hojii irra ennaa olu kan beeksisamu ta’uu angawaan gameessi White House tuuta oduuf ibsaniiru.
Qajeelfama Ittisa Koronaa Hojii Irra Oolchisuuf Jecha Humni Waraanaa  Bobbaafamuun Yaaddoo Uume
Qajeelfama Koreen Vayiresii Koronaa baase cabsani ummata walti qabun seeraa ala 'taarkaanfii irra deebii hin qamne fudhachiisa: Badhaadhinaa
Qajeelfama VOA kabajuuf akkasumas walabummaan hojjechuu gaazixeessota keenya naannoo addunyaaf cichaan kan hojjetan ta’uu Pack ibsanii jiran.
''Qajeelfamni dirqisiisaa ture ka'eera, Koroonaan hin jiru jedhanii namoonni dhibee kanaaf of saaxilaa jiru. Garuu, qajeelfamni kun jira jedhan,'' Dr.Taganeen. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Qajeelfamni haaraan har’a hojii irra oole kun namni dhuunfaa guyyaatti qarShii kuma 200 fi ji’atti qarshii miliyoona tokko baankii dhaa baafachuun kan eeyamamu yoo ta’u kampaanileen immoo guyyaatti qarushii kuma 300 ji’atti immoo qarshii miliyoona 2.5 baafachuu dhanda’u jedha.
Qajeelfamni haareffame kun akka jedhutti haala akkasiin kan daddarbu yoo kutaa sirriitti qilleensi keessa hin deddeebine bakka namoonni hedduun jiran,kan akka faarfachuu ykn kutaa spoortii keessatti hojjetan bakka hafuura baafachuu cimaan jirutti mudata jedha.
Qajeelfamni kun halaa nama dirqisiisuun hagguuggii afaanii fi fuunyaanii malee socho'uun dhorkaa ta'uu, fageenyaa fi qulqulinaa ofi egachuun kanneen qajeelfamicha keessatti eeraman keessa jiran.
Qajeelfamni kun kan dhiyaate ennaa biyyoonni 40 ol ta’an sababaa weerara COVID-19 inni haaraan Briteen keessaa mul’ateen kan ka’e imala gamasi irraa dhufu rarraasanitti.
Qajeelfamni kun prezidaant Traamp ennaa duula filannoo waadaa seenaniin lammiiwwan biyya alaa gara US dhufan irratti qorannaa cimaan akka geggeessamu kan dubbataniif ragaa dha.
Qajeelfamni ministrii dhimma alaa kun embaasilee fi qonsiilaawwan hariiroo shororkeessotaa ykn naannolee IS to’ate keessa turan jedhanii namoota shakkaman ennaa isaan visa Ameerikaa gaafatan caasaa hawaasaa isaan fayyadamaa turan akka qoratan ajaja.
Qajeelfamni ministriin dhimma alaa Ameerikaa Reks Tileersen ergan kun embaasileen visaan erga gaafatamee booda qaamni qorannaa itti dabalaa isa barbaachisu kamiin akka ta’e adda baasuuf ulaagaa barbaachisu murteessuu fi koree naga eegumsaa fi basaasaa akka hundeessan gaafatan.
Qajeelfamni uggura imlaa Yunaayited Isteetes kan boodanaa falmiin utuu hin uumamiin fuula duratti tarkaanfataa waan adeemu fakkaata. Kunis kan dhaga’ame erga manni murtii ol aanaan Yunaayited Isteetes ajaja ol aanaa kan president Traamp dabarsanii fi manni murtii gad aanaa faallaa heeraati jechuunn dura dhaabate hanga tokko bakkatti deebisee booda.
Qajeelfamni yeroo ammaa jiru namni vaayiresii kanaaf saaxilame guyyoota 14 qofaatti kan of baasu yoo ta’u angawaan dhaabbatichaa kaleessa akka jedhanitti yoo namni vaayiresii kanaaf saaxilame qoratamee vaayiresichi keessatti hin argamin yeroo inni qofaa turu akka gabaabbatu garuu hammamiif akka ta’e hin ibsine.
Qajeelfamoota Ittisa Tatamsa'ina Koronaa Ittisuuf Mootummaan Baase Dhugoomsuuf Hojimaata Barbaachisa, Jedhu Ogeeyyiin
Qajeelfani kun baasii bifa addaan ilaalamu irratti adeemsa ofii isaa kan qabu yoo ta’u baasii haala addaa, baankilee fi prezidaantotaaf aangoo kennu isaaf murti kennanii baasiin sun yoo raawwatames torban torbaniin gabaasa baankii biyyoolessaaf godhaniin kan hordofamu ta’uun beekameera.
Qajeelichii poolisii magaalaa Shaashaamannee immoo, gama gama isaatiin, “namoonni kan qabaman sababa yakkatti shakkamaniif malee sababaa miseensa paartii mormituu tahaniif miti” jedha.
Qalbiin namaa amma filannoo abbaa seeraa mana murtii irra jirtu yaaada namaa haga akka jijjiirtu beekuu baannullee namii Amerikaa vayireesuma kana keessa filannoof kurfo jira
Qalbuma suniin amma kitbaa shanii fi fiilmii shan barreessite.
Qamara Yuusufitti Jawaar simatee Oromiyaalee itti faarse.
Qamni mootummaa Amerikaa dhimma Itoophiyaa irrati hojjatan hunduu tarsiimoo Itoophiyaa keessatti bulchiinsa gaarii fi demookiraasii deggaru irratti akka xiyyeeffatan gaafatee, pireezdaantiin ameerikaa akka seerri ‘Global Magnitsky Human Rights Accountability Act’ lafa godhee jiru, an mootummootaa fi qaamota dhuunfaa biyya alaa heera biyya isaanii cabsuudhan lamiilee ajjeesan, dararanii fi dhiittaa mirgaa sukkaneessaa geechisan irratti qoqqobbi gita qabu akka hojii irra olchan, gaafata.
Qanafaa, lakkaa, jomoree, machallaa, callee mormaa, gurraaf harkaa, uffata ijoolleef nama guddaa dabalee waan adda addaa dhiheessaa jirti, Elsaan.
Qananiisaa Baqqalaa,maqaan isaa warra dorgommii moohu keessaa dhiyoo tana hin mumullanne kaanilleen dorgomii magaalaaGreat Manchester Unitedirratti tokkeessoo tahe.Kiiloo Metirii 10n tana daqiiqaa 28 fi sekondii 08 keessatti moohe.
Qananiisaa Baqqaleeka bara Maratoonii Berlin 2016 moo’e,Tigisti Tufaaganna sadiin duratti Maratoonii Shangaayii 2:06:40 mootelleen warra tanaa abdatan keessaa tokko.
Qananiisaa Beqqelee atileetii Biritish bara 2019 maratoonii London moo’e Moohaa Faaraa daqiiqaa 1:08 caalee rekordii haaraa fudhate.
Qananiisaa Beqqelee Londonitti Birhaanuu Leggesee Ammoo Tookiyootti Moo’an
Qananiisaa Beqqelee Miilii Dhibamee Dorgommii Irraa Ture kaan Akkuma Deebi'een Maratoonii Paarisi Rekordii Haaraan Moo’e
Qananiisaa Beqqelee sekondii lamaan rekoordii addunyaa dhabullee ittuma ciniinnatee maratoonii Berlin moo’e.
Qananiisaan dorgommii tana moo’ee jennaan ‘mormii atileeti Fayyisaa Leellisaa akkamitti laalta, dorgommii Olompikii waan ati Oromoo taateef si hambisan moo,’ jedhanii wa gaafatan.
Qananiisaan maratoonii km 21 fi wayii tana saatii 1:00:22 moo’e.Moohaa barana foon sarbaatti citeef dorgomuu dadhabe.
Qananiisaan maratootnii tana 2:01:41tti moo’e.“Hardha naa tahu baattulllee ciniinnadhee itti deeffadhaa iyyaaliin jedhe Qaniisaan.”
Qanansisaa Beqqelee miilatti miidhame jehdani hafe.
Qara 32 tti hirikki walti jedhe waluma jalaa bu’aa 16 walti hafuuf yaahuutti jiran. Dhiirtii Afrikaa mataa waraana kubbaa miilaa addunyaatti ergatte ta biyya shanii keesaa filan sadii ya fa’attee galiisaa karaatti buute.Lamaan hafan abdii Afrikaati; Senegaalii fi Naayjeriyaa.
Qaraa 20tti jalqabee amma amma waluma jalaa bubbu’aa asi gahe.Warrii paartii demokriaati keessaa pirezidaanti US,Donaldi Tiraampi moo’ee biyya bulchufu dorgomuutti jiru waluma jalaa bu’ee amma 10tti walti hafe.
Qaraa, biyya 50 caalutti jalqabe,eegee 16 walti hafe ,sun keessaa amma lamatti waancaaf waliin taphata.Taphii dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa,28tessoon dhumachuutti jiraa,bori Zaambiyaa fi Ayvoorii Koosti(Côte d'Ivoire) waliin taphatan.
Qaraa godina West Virginia keessatti jalqaban.Eegee ammoo Kentucky, Oklahoma keessallee walti dabalani kuma hedduu tahan.
Qara atileeti Fayyiaa Leellisaa Olompikii Riyoo irratti jalqabe.Amma ammoo Eebbisaatti itti aanse.Jarii lachuu woma woma tokko jedha:”Rakkoo ummanni keenna,Oromoo keessa jiru addunyaatti agarsiisuuf.”
​Qara nama 20 dhiyaatutti jalqabee amma torbatti walti hafe.Warrii walti hafe hagii tokko dureeyyii horii biliyoona hedduu qabu,hagii tokko ogeeyyota fayyaa addunyaan beettu, hagi tokko warra siyaasaan addunyaatti beekamu namuu waan akka akkaatiin beekama.
Qara nama 20 olitti pirezidaantii Amerikaa tahuuf paartii Demokiraati keessaa waldorogmaa bahe.
Qarattuun mirga namoomaa sadarkaa Addunyaa Leytishaa Baader yaada Muummicha-ministaraa sana ilaalchisuun deebii twiiteriin kennaniin, “guutummaa magaalattiitti xiyyeeffachuun adabbii jumlaa ti,” jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa
Qarooma Teknooloojii Ammayyaan Barataan Beekame Maal Jedha?
Qaroomii addunyaa laakkuma bulee kahuun dabalaa deema.Bubbee garbaa-galaanaa gara galchitu, awwaara gugurdoo fi wannii hedduun saatelaayiti jalaa dhokataa hin jirtu fa taati.
Qaroomii Amerikaan himattu akka obboo Shimallis jedhutti ganna 200 oli Gadaan Oromoo korii Gumii Gaayoo qoftinuu ganna 328 oli.Kanaafuu Gadaan Oromoon qarooma Oromoon cuftii itti boonu qabu jedha.
Qaroominni bifa gogaa ykn saalaan adda hin baasu. Hamma ati hojii hojjechuu itti fuftetti. Dhuma irratti injifannoon kan kee ti jette.
Qarqaara magaala Finfinnee nannoowwan akka Laaftoo fi Qarsaa kontoomaattii mana ijaaranii jiraachaa namoonni turan, seeran alla ijaaran jechuudhan bulchiinsi magaala Finfinnee diiguu jalqabeera. Kana laalchiisudhan Gummin Mirga Dhala Namaa han Itoophiyaa keessaa ibsa atattamaa baase irratti namoota karaa adda addatiin lafa argatanii mana ijaarratanii maatii ofii jiraachisan, lammii ofii, qeheerraa buqistee kara irratti baasuudhan Itoophiyyaan heera biyyatiitif waliigaltee adda addaa akka adduunyaatti fudhatee mallateesitee hunda cabsite jedha.
Qarshii Miliyoona 20 baasuun waan adda addaa bituun kaleessa raabsu isaa prezidaantii Yunivarsitii Walloo kan ta'an Dr.Abaataa Getaahuun Ibsaniiru.
Qarshiin jijjiiramuu isaa dura qajeelfamni ture baankii dhaa guyyaatti maallaqa calla namni dhuunfaa hanga kuma 200tti ji’atti immoo hanga miliyoona tokkoo fi walakkaa kampanileen immoo guyyaatti qarshii kuma 300 kampanileen immoo ji’atti hanga miliyoona 2.5tti akka baafatan baatii Caamsaa darbee murtaa’ee ture. Yeroo ammaa garuu qajeelfamni haaraan ba’uu isaaf qajeelfamni inni duraanii maaliif akka jijjiirame bulchaan baankii biyyoolessaa Dr. Yinaager Dessee VOAf ibsaniiru.
Qarshiin jijjiiramuu isaatti aansuu dhaan guyyoota kudha afur keessatti qarshiin biliyoonaan laka’amu herrega haaraatti ga’uu isaa baankiin biyyoolessaa beeksisee jira.
Qataar hidhattoota Islaamaa fi Iraan deggertii jechuun biyyonni 4 hariiroo biyyatti wajjiin qaban dhaabuu isaanii ni yaadtama.
Qataarilleen akkuma Turkii Sirtee deebisuun Somaalota hedduu duulchisuu kurfoo jirti ykn ammoo duulchisuuyyuu hin ooltu jedha.Footoo waraana kanaallee media Arba ahedduu irratti argan.
Qawwaa Sirna Mootummaa Keessatti Uumame Furuuf Mana-maree Dhaabilee Siyaasaa Hundeessuu Barbaachisa: Paartii Biyyoolessaa Oromiyaa
Qawwee hidhatee kutaa Kaalifoorniaa gama kibbaa keessa kan jiru mana dhugaatii fi sirbaa keessatti haleellaa raawwateen namoota 12 namni ajjeese kan umurin waggaa 28 Deevid Loong jedhama.
Qawween dullachi takkaa erga dhukaasee booda ciniinee hafe. Rakkoo momitoonni qaban hedduu keessaa tokko taankilee fi xayyaarawwaan waraanaa Colonel Gadafii dura dhaabbachuuf meeshaa waraanaa gurugddaa dhabuu isaanii ti.
“Qawween namaa hadhan jedhan bkm,matiriyeessi 50 kalibber fa.Gandaa fi ollootii keessatti nama hadhan jedhan Funnana Agarsuu, Qoraattii, Ejaaruu, Galaana Odaa Diimaa, Malkaa Galaanaa Buruurii fi Jirma Qoonee. Hadhessaa fi Qoraattii.Kun cuftii ollaa fi ardaa Booranaati” jedha.
Qawween namaan hadhan jedhan tun mi’a waraanaa gugurdaa ka akka laawoncher,baazuqaa fi waan akka akkaati.
Qawween siyaasa keessaa bahee gara filannoo nagaatti akka deemamuu fi nageenya waarawaa fiduuf akka hojjetamu waamicha godhanii jiran. Hoogganoonni paartiilee siyaasaa ka biroo fi beektonnis sirna kana irratti ka dubbatan yoo tahu, maatii wareegamtootaaf waraqaan beekamtii fi badhaasni kennamee jira.
Qawween tun gannuma gannaan nama kuma kunrya hedduu fixxi, kaan isumatti ufiin galaafataa kaan ammoo isatti namaan fixa.
Qawwee Qabaachuuf Qorannaan Sadarkaa Federaalaa Cimaan Barbaachisaa Ta’uu Traamp Itti Amanan
Qaxuu Mallichaa,haadha ijoollee sadii: Gumaa qabaannee waan aananii hin dubannuu, manii keennalleen baala rukeessaa. Rakkoon jajjabdu nu keessa jirru liqimsaa fi dheebuu jetti.
Qe’ee Irraa Buqqa’uuf Haleellaalee Sanyii Irratti Hundaa’eef Adda Addummaan Hooggana Naannoo Gidduu Gumaacheera
Qeeqa sanatti aansuu dhaan dubbi himtuun White House Jen Psaakii akka jedhanitti labsiin Baayiden duraanii irratti burajaajiin hanga tokkotu ture. prezidaantiin lakkooba baqattootaa ni dabalu jedhamee eegamaa ture. Garuu lakkoobsi baqattoota haaraa seenanii hagam akka ta’e hin dubbanne.
Qeeqii dhiyaataa ture Ija Heeraa fi Seera biyyattiin attamiin ilaalama?Maraafu gabaasaa guutuu caqasaa.
Qeeqii guddaan kan dhiyaate gorsaa waa’ee nageenyaa kan Afgaanistaan Hamdullah Mohib biraa yoo ta’u yeroo walgahiif Robii fi kamiisa kaleessaa Waashingtoon keessa turan tooftaan Amerikaan gargaaramtu harka kennisisuu irraa fagoo hin jiru jedhan.
Qeeqi kun kan dhaga’ame bulchiinsich fi gamtaan mormitootaa kan “Declaration of Freedom and change” jedhu dhimmootii ijoo lama jechuunis aangoon waraanaa fi sivilii wal madaalu qaama ce’umsaa keessa attamiin jiraachuu akka danda’u akkasumas filannoo dura yeroon ce’umsaa hagam dheerachuu akka qabu irratti mari’achuuf har’a ennaa wal ga’uuf jiranitti.
Qeequu fi of-qeequu yookan gamaaggama cimaa geggeessame irraa kan ka'e miseensonii koree giddu galaa dhaabichaa aadee Azeeb Masfin fi Obboo Birihaanee Kidaaneemaariyaam walgahicha dhiitanii bahan jedhame.
Qeeqxaonni US fi Iran keessaa akka jedhanitti walii galteen sun garee isa tokko humna jabeessa. Diplomaatonni walii galtee kana gara biyya ofiitti deebi’anii uummata amansiisuutu isaan eeggata.
Qeeqxonni akka jedhanitti seerri haaraan kun biyya tokko bulchiinsa lama seera jedhu dhabamsiisa. Hong Kong erga Briteen jealaa bara 1997 walaboomuun Chaayinaatti kennamet ofiin of bulchuu sadarkaa ol aanaatu kennameefii ture.
Qeeqxonni garu uggura kana laaffisuun fayyaa uummataa irratti miidhaa guddaa geesiisa jedhu.
Qeeqxonni isaanii garuu, hariiroo isaanii Puutin waliinii kanatti gammadoo miti. Kanneen keessaa tokko, ka prezidaantummaaf dorgomaa turan - Hilarii Kilinteni.
Qeeqxonni Masrii, biyyattin humna ishii fayyadamtee biyyoota ollaa sodaachisuudhan dhimma laga Abbayyaa guutummaatti dhuunfattee turuu hoo ibsan, Warri Itoophiyaa qeeqummoo, waliigaltee akkaataa fayyadama bishaaniichaa, hunda hirmaachiserra odoo in gahiin biyyattiin hidha laga abbaayaa guutuu jalqabuun, biyyoota oolaa rakkinaaf saaxilaa, seeraa addunyaas ni cabsa yaada jedhu dhieessan.
Qeeqxonni Mugaabee akka jedhanitti sagantaan jijjiirama lafaa falmisiisaan biyyattii kan qonnaan bultoota warra adii muuxannoo qaban dachii isaanii harkaa fudhate biyya yeroo tokko biyyoota Afriikaa gama kibbaaf nyaata dhiyeessitu beelaaf saaxile jedhan.
Qeeqxonni muummicha-ministaraa Abiyyi immoo, haalli rifaasisaan durii akka deebi’ee dhufetti dubbatan.
Qeeqxoota Mootummaa Sudaan Kibbaa Maaltu Ajjesee
Qeerramsi Poortilandi OU MN Moo’ee Waancaa Irraa Fudhate 'Dorgommiin Wal Jajjabeessuuf Dorgoman Waan Taheef Hedduu Bareedaadha'
Qeerroo Baqatee Dallaa Koo Seene Boodaan Kanneen Dacha’anii Dhufantu  Qabeenyaa Koo Mancaasan: Jiraataa Magaalaa Finfinnee
Qeerroo dabalatee, uummatni magaalaa Shaambuu fi naannawa ishee, Sanbata dabre irraa jalqabee haga Wixata kaleessaatti, gabaa lagachuu fi karaa cufuudhaan mormii guddaa geggeessuu isaa, jiraattota magaalattii, bakka-bu’aa paartii mormituu fi bulchiinsa Godinaa Horroo-guduruu Wallaggaa tu VOAf ibse.
‘Qeerroo fi maanugddon Baalee Roobee kaanee rakkoo ummata keenna irratti mari'achuuf osoo kora addaatiif Ambootti yaanuu dabruu nu dhorkan’
Qeerroo fi qarree dabalatee namoonni kuma kurnaan lakkaawaman mannneen hidhaa keessatti dararamaa jiru, barattoonni Oromoo Yunivarsitiilee keessaatti ajjeesamaa jiru, garii immoo barnoota irraa hari’ataman, jedhu.
Qeerroo jamaa dhaan booddee dhaa ari’amaa dhufetu mana kootti ol seene. Isaan boodaan qaamni dhufe reebichaa fi qabeenyaa mancaasuu irratti bobba’e.
Qeerroo jechuun dargaggeessa gaa’iila hin dhaabiin qaama hawaasaa ta’u malee Qeerroo gareen gurmaa’ee badii gesisaa jiru hin beeknu jedhan.Qerroon godina Harargee Bahaa keessa qofa kan jiru otoo hin taane guutuummaa Oromiyaa keessa jiraachuu dubbatan.
Qeerroon Hin Rakkate Malee Rakkoo Inni Fide Hin Beeknu Nuy: Angawaa Oromiyaa
Qeerroo sagalee dhabdeef,ummata keenna rakkoo hamtuu keessa jiruuf dhaabachuuf baan jedha warrii Seattle, Atlaantaa, Ohio fi DC dubbifne.Hiriira kana irratti akka warrii qopheesse jedhetti sabaa fi sablammii hedduutti keessa jira
Qees Balaay Muudama kana kan didan, “gaafiin keenya dhimma caasaa waldichaa ti malee dantaa angoo dhunfaa hin turre” jechuun akka deebii kennan dubbatan.
Qellem Wallaggaa keessatti sababaa kanaan namoonni sadii sababaa kanaan walitti-bu’insa uumameen namoonni sadii rasaasaan haleelamuu isaanii, Arsii Lixaa fi bakkawwan hedduu ka biroo keessatti immoo taajjabdoonni hidhamuu dubbatu.
Qibxataa darbee firootan namoootan yemmuu sana du’anii yaadachuudhaaf jedhanii mooraa waraanaa fuulleetii hiriira bahan.
Qiiyyaafanni isaanii ijoon illee Sudaan Kibba ti. Guyyaa baqattoota addunyaa baqattoota Sudaan Kibbaa kanneen Gambeela jiran waliin kan kabajan komiishinerichi, Sudaan Kibbaas daawwataniiru.
"Qilleensa EL NINO jedhan barana maal fakkaata jennaan ammoo, ""guddoo laafaa.”"
Qilleensa naannoo irratti dhiibbaa kanneen fidan dhabamsiisuu dandeenyaan kanneen hidda gad fageeffatanii fi dukkuboota daddarban fi haala isaan ittiin daddarban to’achuu dandeenye jechuu dha.
Qilleensi Abdii Bubbisaa Akka Jiru Irra Deddebi’ee Dubbataan Ture:Antoniyoo Gutareesh
Qilleensi addunyaa laakkuma bulee kahuun jijjiiramaa deema.Jijjiiramii kun addunyaan waan hedduun yaaddessa.Gama tokkoon oowwisee bokkaa buuseefii gama kaaniin qabbaneessee, oowwisee bona itti buusa.
Qilleensi gama kibbaatti bubbisu naannoo Somaalee akkasumas Keeniyaa fi Ugaandaa keessatti weerara kana hammeessuu mala yaaddoo jedhu dhaqqabsiisera.
Qilleensi hamaan, ibidda Los Angeles cinatti ka’e akka hin dhaamsineef tattaaffii godhamaa jiru danqe jechuu dhaan haala hamaa jiru angawoonni Kaalifoorniyaa gama kibbaa beeksisan.
Qilleensi Hamaan Ka’e Ibdida Caalifoorniaa Ittisuuf Rakkoo Uume
Qilleensi ho’aa adeemee bubbeen galaana irraa gab jedhee yeroo jiru kanatti godaantonni 800 caalan torban darbe galaana Mediteraaniyaan ce’uu utuu yaalanii galaanichaan nyaatamaniiru.
Qilleensii addunyaa gama tokkoon oowwaa gama kaaniin qabbanaa’aa deemu waan hedduu hammeessa.Gama tokkotti oowwee bokkaa buusaa gama tokko qabbanaahee bona fida.Jijjiiram qilleensaa waliin waan hedduutti dhufa.
Qilleensii Addunyaa Ka Jijjiiramaa Deemu Biyya Hedduu Yaaddessuutti Jira.
Qilleensii addunyaa tanaajijjiiramaa deemuutti jira;laftii durii bonaa amma lafa gannii roobee hin caamne,ta durii gannaa amma ammoo lafa bonaa qawwisaa tahaa deemti.
Qilleensii addunyaa tanaa waan bara (Industrial Revolution), bara industrtiin,alubuuda baasuun,qonnii,geejjibii biyya hedduun akka malee guggatee asitti harka 30 caalaan hammaatee jijjiirame.Qilleensii jijjiiramuu jechuun ammoo, laftii guddoo oowwuu,gama tokkoon qabbanaahuu fa. Jijjiiramii kun dhiba dabalee waan hedduu gadi dhufa.
Qilleensii amma garba Paasifiktti jijjiirame kun bokkaa silaa ji’a dhufu keessaa Afrikaan gamii Gaafaa argachuu malte Afrikaa Kibbaatti geessa.
Qilleensii bokkaa ka Afrikaa gama Bahaa barana maan fakkaata jennaan bokkaan kun haga fedhanitti waan roobu hin fakkaatu jedha.Adoo roobellee haga bokkaa Ebalaa fi Caamsaa fa hin gahu jedha.
Qilleensii El Niinoo qilleensa oowwa garba Paasific gama Dhiyaa fi qilleensa diqqaa garba Paasifik gama Bahaatii dhufu.
Qilleensii garba Paasifik gama Dhihaati fi gama Jidduu Hagayyaa keessaa akka male qabbahee, La Niinaan dhufe.
Qilleensii garba Paasifik irraa kahu kun Afrikaa gama Gaafaa irraa bokkaa fuudhee Afrikaa Kibbaa geessa.
Qilleensii gurraachii hamaan addunyaa jijjiiru waan hedduu irraa dhufa;aara hamaa makiinaa, warshaa, xuyyuura,gaazii gubani fi waan hedduu keessaa bahutti aara lafatti faca’ee lafa ukkaamsuutti jira.
Qilleensii hamaa hobomboleetti tahaa dhufuutti jiru kun lafa haga tokkotti bisaan haga jilbaa gahan lafatti gadi dhiisee bori Dominique Republic gaha.
​Qilleensii hamaan akkaaa bara 2010 asitti baranuma Atlaantik gama Bahaatii dhufe.Bulchiinsii Filoriidaa keessaa lafa dhufteen baqadhaa jechaa wara lafaa ammoo baqachiisuutti jiran.
"Qilleensii jijjiiramee nu qolchuutti jira tana irralleetti Guteeres ufi hin jibbaannu jedha. ""Maan jennaan jijjiirama kana qajeelchuu malle.Fulaa hedduutti namii mirga dhabuutti jira.Tanallee ufi hin jibbaanu.Maan jennaan yoo namii ulfinna qabaate laftii nagaa taati.”"
Qilleensii lafaa jijjiiramaa deema,makiinaa fi motiirii lafatti heddattee namii akka obboo Fissihaan jedhetti namii miilaan yaa’uu diqqeeffachuutti jira.
Qilleensii La Nina bokkaa biyyootii Afrikaa Gaafaa hagii tokko Onkoleessaa- Muddee dhuftuu abdatan diqqeessuuf deema jedha dhaabii NOAA
Qilleensii naannoo Itoophiyaatii bokkaa fidaa ka Bonaa fi Afraasaalleen gara gara akka jecha aaddee Caaliitti.
Qilleensi jijjiirame jechuun Afrikaa maal fida jennaan,”oowatti dabalaa naannoo Saaheli haga Itoophiyaatti bokkaatti dabalaa,garau gara Afrikaa gama Kibbaa bokkaatti diqqaata.”
Qilleensjii jijjiirame USA-ti bineensa garba keessaa dahoofi nyaata qurxummii tahu ‘Coral’ edduu qancarsee fixuutti jira
Qillensa waan hedduutti oowwisa;aaraa hamaa makiinaa,warshaa keessaa bahu.Gaazii fi zaytii,albuudaa fi waan akka akkaa barbaada jecha baddaa gurraattii ciranii biyyee diimtuutti baasuu fi waan hedduulleen akkanuma qilleensa jijjiirti.Addunyaalleen mala rakkoo tanaan dhaaban mariitti jirti.Ilmaan namaa jiraachuuf oksijiinii xuuxanii kaarboondaayoksaayidii baasan,mukii ammoo kaarboondaayoksaayidii kana xuuxee oksijiinii lafatti gadi lakkisa.Haarii gurraachii waan gubanii fi lafa gubbattee keessaa bahu ammoo, oksijiinii kana diqqeessee lafa oowwisa.
Qillsisaan akka warrii lafaa jedhetti duruu handhuraa Oromooti.
Qindeesitoonni akka jedhanitti mata dureen har’aa Dachii waadaa kan jedhu yoo ta’u namoota beekamoon haasaa dhageessisuuf jiran keessaa ministeera haajaa alaa Maayik Poompeyoo, Seneter Rand Paul, bulchaa Iwa Kim Renolds fi ijoollee prezidaant Traamp lama Erik fi Tffanytu keessatti argamu.
Qindeesitootaaf hirmaatota hiriirichaa keessaa han dubbisne qabna. Kana cuqaasuun dhaggeeffadha.
Qindeesitoota Waldaa Duka Bu’ootaa keessaa tokko an ta’an, Fiqiruu Mulaatuu Tigist Gameetu dubbise, dhaggeeffadhaa.
Qindeessaa gabaasa jarmayaa mirga namaa kanaa kan ta’an Felix Horn maddi gabaasa jarmayaa isaanii Kanaadaa Toroontoo keessa kan maadheffate qorannaa garee “Citizen irratti ta’uu dubbatu.
Qindeessaa gurmuu ittisa COVID-19 kan ta’an Dr Kereng Masupu tuuta oduuf ibsa kennaniin haalli faca’in a vaayiresii koronaa ilaalamee manatti ittifamuun akka filannootti tura jedhan.
Qindeessaan dhimma COVID-19 kan White House Sizaar Jef Zients akka jedhanitti ministriin eegumsa fayyaa Yunaayitid Isteetis ogeessonni eegumsa fayyaa itti dabalaa talaallii kana akka kennaniif haala ni mijeessa jedhan.
Qindeessaan hiriichaa ka biraan, Yunivarsitii Amboo, Mooraa Wal-qixxeetti, barsiisaa fi falmaa mirga namoomaa ka tahe – Obbo Siyyum Tafarraa, yeroo hiriira kanaatti wanni adda addaa mul’achuu danda’a. Garuu, hirmaattonni hiriira kanaa mata-mataatti nageenya isaa eeggachuu qaba. Qindeessitoota nuti bobbaafne, namoota kumaa fi dhibba shanii haga kuma lamaa tahan gargaaaruun nageenya tiksuu qaban. Naga eegdota Oromiyaa, Finfinnee fi ka federaalaa wajjiin walii-galuun deemuu qaban, jedhan.
Qindeessaan hiriira kanna fi Itti Aanaa dDura Ta’aa Boordii Hawaasa Oromoo Waashingteen Diisii fi naannoo ishee kan ta’an obbo Asaffaa Kitil akka jedhanitti, hiriirichaa irratii kan hirmaatan Oromootaa naannoo Diisii qofa iituu hinta’in kutaalee biyya Yunaayitid Isteet keessa akka ta’e dubbatu.
Qindeessaan komaand poostii naannoo benishangul Gumuz, letenaa jeneraal Asraat Deneeroo yaaddoos ta’e qe’ee irraa buqqa’uun naannoo dhiisanii deemuuun jiraachuu amananii, kanneen qe’ee ofii irraa godaanan deebisuuf hojjetamaa jira jedhan.
Qindeessaan koree kanaa obbo Mulugeetaa Biyaazin akka jedhanitti hanga yoonaa qarshiin miliyoonni lamaa ol walitti qabameera, guyyaa guyyaattis hawaasichi midhaan nyaataa walitti qabee ni erga, akkuma kanaanis lammiiwwan daandii irra jiraataa turaniif kan oolu ta’uun ibsameera.
Qindeessaan Mana Barumsaa Bultii Addaa Damee Adaamaa Obbo Abbaba Zawudee akka barattootni isaanii qabxii olaanaa galmeessisaniif barsiisotni carraaqqii godhaa turuu ibsan.
Qindeessaan Sabaa himaalee Aanaa Yaayyoo Obbo Lalisaa Bafiqaaduu “Mootichi Caalii Shoonoo yeroo bulchiinsa isaaniitti garbummaaf hin jilbeeffadhu jedhanii daangaa isaanii waan kabajchiifataniif siidaan isaanii dhaabbachuun akka dhalootni seenaa isaaniirraa baratu gargaara,” jedhan.
Qindeessaan Waldichaa akka jedhanitti, maanguddoota harka qalleeyyii afuriif illee mana isaanii ijaaraa jiru.
Qindeessaa sagantaa Sanaa kan ta’an Victor Visotski luba waldaa Kristiyaanaa lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Raashiyaa “New Life Russian church” jedhamuu fi VA keessatti argamuu ti. Ijoollee dhiiraaf barsiisaan inni jalqabaa abbaa dha jedhu.
Qindeessitonni akka jedhanti Kaayyoon Hiriira kanaa miidhaalee gosa Amaaraa irratti kutaalee biyyattii adda addaa keessatti dhaqqabuuf sagalee ta’uuf ba’an.Mootummaan Itiyoopiyaa fi gareeleen mirga dhala namaa kan addunyaa haleellaa gosa Amaaraa irratti qiyyaafatu fi irra deddebi’uun gaggeeffamu ilaalcha itti hin laanne jedhu.
Qindeessitonni hiriira kanaa akka jedhanti uummanni Miliyoona 1.7 jechuun uummata Hoong Koong keessa jiraatu 4 keessaa harkii tokko kan irratti hirmaatan yoo ta’u hundee hiriirtota biro kan bara 2019 keessa gaggeeffamee magaalatti muddee ta’e jira.
Qindeessitonni hiriira Sudaan deggertonni isaani waajiira guddoo waraana biyyatti isa Kaartuum keessa jiru cinatti Wiixata har’a akka walitti qabaman gaafatan.
Qindeessitonni walgahichaa akka jedhanti lammiwwan Amerikaa hidda dhalata Paakistaan qaban walgahiin gaggeessan kun guddicha .
Qindeessitoonni akka jedhanitti magaalaalee Oromiyaa keessatti ajjeechaa gosa irratti hundaa’e balaaleffanna jedhanii mootummaan kanneen yakka raawwatan murtiitti dhiyeessee kanneen qabeenyaan duraa manca’eef hirpha akka baasu gaafatan jechuu dhaan Daani’eel Argaaw gabaasee jira.
Qindeessitoonni hiriirtonni mormii kun kuma 100 ta’u yoo jedhu poolisiin garuu 50,000tti tilmaamee jira. Maakroon Ferensaay mirga namoonni suraa kaasuuf qaban hin mulqitu jechuun addunyaa musliimaa biratti aarii bobeessee jira. Yaadi isaanii kun kan dhaga’ame erga barsiisaa Saamu’eel Paatii ka jedhaman baatii onkoloolessaa keessa kaartoonni nabi Muhaammad barattootatti agarsiisanii booda.
"Qindeessitoonnii fi miseensotni Koree Waajira Kongirasii Federaalistii Oromoo KFO ka Wallagga Bahaa 20 tahan erga humnoota nageenyaa mootummaan hidhamanii baatiin tokko darbuu qindeessitoota Koree Godinaa keessaa tokko ibsan.Magaalaa Naqamteefi aanaalee Wallagga Bahaa afur keessatti namootni hidhaman kunneen seeratti hin dhiyaanne ykn hin gadhiifamne jedhu, miseensi Koree Qindeessituu KFO kun.Bifuma wal fakkaatuun, godina Wallagga Lixaa aanaalee Mana-Sibuufi Sayyoo-Nooleetti, deggersa Waraana Bilisummaa Oromoof gootan sababaa jedhuun wal qabatee namootni 140 tahan baatiiwwan hedduuf hidhamuu maatii hidhamtootaa keessaa VOAtti dubbatan.Hoogganaan Biiroo Bulchiinsaafi Nageenyaa Oromiyaa, namootni Oromiyaa Lixaatti hidhaman garri caalu waan ""Shanee tahaniif yokaan Shanee wajjin hariiroo qabaniifi” jedhan."
Qindeessitoonnii fi taatotni siitkoomiilee Afaan Oromoo, dameen bashannanaa kun akka daran guddatuuf gaheen abbootii qabeenyaa fi mootummaa guddaa akka ta'ellee dubbatan.
Qindeessitoonni kun akka jedhanitti hawaasi addunyaa ajjeechaa mootummaa Itiyoopiyaa fi humnootii Eertraan raawwatamu akka dhaabsisu gaafacuuf jecha.
Qindeessitoonni tapha kubbaa miillaa Ameerikaa kolombiyaa waliin ta’uu dhaan dorgommiin qopheessaa turan sababaa weerara COVID-19 Arjentiinaa keessatti hammaate irraan kan ka’e gara Brazilitti dabarsuu isaanii Wixata kaleessaa beeksisanii jiran.
Qindeessitoonni walga’ichaa akka jedhanitti --- Damee Amnestii Internaashinaal, ka Yunivarsitii Kolombiyaatti qineessaa ka ta’an – Nikson Oguutuu fi wahiloota isaanii tu, Yunivarsitii Kolombiyaa, Gurmuulee mirga hawaasummaa, akka “Black Alliance For Justice” fi Koomishina Immigireeshinii yokaan Godaansaa Niwu-York, akkasumas, sagantaa Raadiyoo Oromoo “One Man One Vote” jedhu wajjiin walgargaaruudhaan qopheesse.
Qindeessitoota gurmuu uggura maallaqaa keessaa tokko obbo Faasikaa Geetaaneh namoota naannoo addunyaa jiran attamiin dhaqqabuun akka danda’ame duula sadarkaa addunyaa kana galmaan ga’uuf sabaa himaalee lammiiwwan Itiyoophiyaa dhuunfaan hoogganan jiru akkasumas caasaaleen uummataa jiru gama kanaan duula keenya geggeessina jedhan.
Qindeessitoota hiriira kanaa keessaa tokko kan ta’aniif barreessaa hawaasa Oromoo.
Qindeessitoota hiriira sanaa keessaa tokko VOAf akka ibsetti dallaa hiriirtota kanaan tolfame akka kaasan loltoonni itti gaafatamni itti kenname utuu adda hin basin namoota irratti dhukaasuu jalqaban jedhe. Hiriirtonni sun mootummaan sivilii kan Aan Saan Suu Shii aangotti akka deebi’u gaafatan.
Qindeessitoota keessaa tokko, Damee Amnesty Internatioanl, ka Yunivarsitii Koilombiyaatti, itti-gaafatamaan dhimmoota hatattamaa – TY Kirisen Jooseph, waa’ee mirg dhala-namaa Itiyoophiyaa, keessumaa waa’ee dhiittaa mirga dhala-namaa Oromootti qorachuutti seenuu isaanii dura, waa’ee dhiittaa mirga dhala-namaa Poolisiin Ameerikaa keessatti geggeessuu fi loogii sanyii Ameerikaa keessaa irratti akka qabsaawaa turan, biyyoota akka Kooriyaa, Jaappanii fi Filiipins keessatti hojjechuu isaanii illee dubbatan. Barnootni isaanii, waa’ee jiruu dhala-namaa yokaan Antroopooloojii tahuu ka dubbatan – Mr. Jooseef, booda Itoiyoophiyaa deemanii manneen-barnootaa adda addaa keessatti barsiisummaan tajaajiluu isaanii dubbatu. Akkamitti dhimma mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessaa qorachuu ennaa jalqabanis akkanatti ibsan. “Gara Amnesty Internaashinaal dhufeen gabaasaa isaan waa’ee Oromoo irratti barreessan arge. Duraanuu wannaa Itiyoophiyaa keessatti deemu nan beekan ture. Caalaatti immoo kun jireenya kootti dhiibbaa guddaa godhe. Mormiileen geggeessamuun, interneetiin cituun, karawwan ugguramuun uummata sodaachise. Uummatni socho’uu sodaate. Garii mormii geggeessamu sodaatee, kaan tarkaanfii mootummaa sodaatee danqame” – jedhu, Mr. Joosef.
Qindeessitoota Qophii kanaa keessaa Aaddee Masarat Dhaabaa waliin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Qindeessitootni lamaanuu hawaasni ammallee akka Kooviid -19 irraa of eeggatu hubachiisan. Kanumaan wal qabatee jiraataan magaalaa Amboo yeroo dhiyoo Kooviid-19 irraa fayyuu isaanii dubbatan tokko, “dhukkubichi hamaa Waan taheef dursanii of eeggachuun baay’ee barbaachisaa dha,” jechuun ergaa dabarsan. Naakooo Malkaa tu Finfinnee irraa gabaase.
Qindeessitota duulichaa keessaa tokko, hayyuu seeraa – Dr. Birhaane-Mesqel Abbebee Sanyii waliin gaaffii fi deebii geggeessine dhaggeeffadhaa.
Qindeessituun gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa kan naannoo, Kaatriin Sozii Caamsaa 24 galgala naannoo Tigraay keellaa namoonni mana ofii irraa buqa’an keessa jiran humni waraanaa namoota 200 seeraan ala hidhuu dhaan, reebichaa fi dararaa ka biroon irratti raawwatamu balaaleffatanii jiran.
Qindeessituun Ubuuntuu, gargaarsa waldaan isaanii godheen waggoota afran darbaniif dubartootni 171 of danda’anii maatii isaanii jiraachifachuu danda’anii jiru, jedhu.
Qindomiinaan hojjachuu fi odeeffannoo wal jijjiruun akkaan barbaachisaa ta'uu ibsan jechuun Addis Chakkol gabaasee jira
Qisanet G/Mikaa’eli. Qisanet intala waggaa 13 ti. Qisaanetiin kutaa namoonni ibiddaan gubatan keessa jiran keessattin argee jedha Alem Fesehaa. Harmeen isee aadde Genet ishee cina jiru.
Qiyyaafannii ammaan boodaa dinagdee cufaman banuu tallaalii dhukkuba kooviid fayyisuu ykn ittisuu barbaachuu dha jedhan.
Qiyyaafati gumii kanaa ijoon dargaggoota irratti investii gochuu ka jedhu dabalatee dhimmootii yeroo kan akka dhimma Sudaan kibbaa, Somaaliyaa Republikii Afriikaa Waaltaa, fi falmii Jibuutii fi Eertraa gidduu jiru, biyya shorokeessummaan keessa jiru haala Maalii keessaa ilaalchisee walii galtee nageenyaa hojiitti hiikuu irratti rakkoo uumame ilaalchisee dura taa’aan komiishinichaa Faakii Musaa haasaa dhageessianiiru.
Qiyyaafati kennames angawoonni immigraaeshinii Taaylaand ka duraan Saaud Arabiyaatti ishee deebisuuf turan akka jijjiiran sababaa ta’e.
Qnnaan bultoonnii godina Harargee Bahaa aanaa Hara-Maayaa kallattii afuriin hiriira bahanii turan. Garuu magalaaa Haraa-Maayaa keessatti hiriifu yaalanii waraanni mootummaatiin handaara magaalatti irratti ittifamuu isaanii dubbatan.
Qobboo ga'uuf kiloomeetra 15 waan ta'eef lafoo sa'atii 4 deemuun iddoo sana dhaqqaban.
Qobiyyeee fi maddi Oduu fi odeeffanoo hundi keenya guura itti qabnuu hookan immoo jala buunee hordofnnu adda adda.
Qodaa qadaadamaa keessatti wanna danfu tokko irraa qadaaddii bananii akka afuura baafatu hin godhan taanaan dhohuun isaa waan hin oollee ta’u hubachisan.
Qofaa ofii dame kana to’achuu dhaabuuf, Itiyoopiyaan waggaa kana kampaniiwwan telekominikeeshinii dhuunfaaf caalbaasii bantee jirti.
Qolii isaa dudda duubaan:Bal’inna lafa Booranaa ykn Borana Kingdom jedhanii irratti kaasan.Laftii sun ta amma Keenyaa fi Soomalii jidduutti kutan.
Qonaaltota siyaasa ABO obbo lammii Beenyaa fi obbo Daawit Abdataa manni murtii waliigala Oromiyaa dhaddachi Daalattii bilisaan gadi lakkisuu isaa kan dubbatan abukaatoon isaanii, haata'u malee namoonni kun hanga yoonaa hin hikamnee , ajajni mana murtii hojii irraa hin oolfamne, jedhu.
Qonaan bulaan qonna isaa jabeessee hojjanaan ofi isaa hiyyumaa keessa baasu bira darbee kan biraa sooru ni danda'a jedhan Mummeen Ministeraa Doktar Abiyyi Ahmad.
Qondaala Embaasii Ameerikaa: Uummatni Maaliif Waa’ee Tartiiba Qubee Akka Quuqamu Nuuf Gala
Qondaala itti aanaa kan waardiyyaa warraaqsaa Mohammad Saaleh Jokar kana kan dubbatan Iraan fi Amerikaa giddutti muddamsii hammaataa yeroo dhufe kanatti ture.
Qondaalli ABO fi Hiriyaan Isaa Torban Dabre Finfinneetti Hidhaman Mana-murtiitti Dhihaatan, Jedhu Maatiin
Qondaalli filannoo Keeniyaa –Kiris Msandoo Jimaata dabre kana achi-buuteen isaa dhabaamee, kaleessa immoo reeffi isaa argame. Akka Koomishinni filannoo Keeniyaa jedhutti, Masandoon ajjeesamuu isaa dura dararamuun isaa reeffa isaa irratti mul’atee jira.
Qondaallii Polisii kun maaliif hojii irraa akka kaafaman hin ibsamiin jira.Prezidaantiin Naayjeriyaa Maammaduu Bohaarii qondaala waraanaa iddoo buusanii jiru.
Qondaallii Polisii Naayjeeriyaa Angoo Isaanii Irraa Kaafaman
Qondaalli jaarmayaa Fayyaa addunyaa Tedros Adhanoom prezidaantii Chaayinaa Shii Ping fi aangawoota sadarkaa olaaanaa Chaayinaa waliin guyyaa hedduuf Beejing keessatti mari’ataa turan.
Qondaalli mana-mootummaa Raashiyaa, kan Kiremiliin – Yuurii Ushaakoov, Traamp hoogganicha Raashiyaa – Puutiiniin gara Waayit Haawusitti afeeruuf yaada dhiheessuu isanaii dubbatanii jiran.
Qondaalli mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Tolaa Gadaa jedhaman osoo hojiif gara Qeellam Wallaggaa deemaa jiranii, Wallagga Lixaa aanaa Laaloo Assaabiitti ajjeefamuu bulchaan godinichaa Raadiyoo sagaalee Ameerikaatti himanii jiru.
Qondaalli Mootummaa Oromiyaa Tokko Wallagga Lixaa Keessatti Ajjeesaman, Jedha Aangawaan Godinichaa
Qondaalli naga-eegumsaa maqaan isaa hin himamne tokko ibsa Raasiyoo Sagalee Ameerikaaf kenneen, konkolaatittiinii fi qondaalonni Al-shabaab keessa turan guutummaatti barbaada’uu isaanii beeksisee jira.
Qondaalli ol’aanaan eegumsaa Mana-maree Murtii Seeraa Yunaayitid Isteetis – Maayikil Istenger aangawoota eegumsa biyyoleessaatti karaa ajaja sirnaan hin taaneen akka isaan yoo tarii rakkoon uummameef jecha akka eegdonni dammaqinaan turan taasisan ittin dubbadha – jechuu isaanii kan eergan – Sund, qondaalli tika-nagaa Mana-maree Bakka-bu’ootaa Yunaatid Isteets – Pool Irviing immoo, deggertoonni prezidaant Traamp yeroo hiriira bahanitti, ajaja sirnaa ka yeroo hatattamaa baasuun maal fakkeessa – ka jedhu irratti akka miirri gaariin itti hin dhaga’amiin dubbatan.
Qondaalli Poolisii Harargee Lixaa, Komaander Usmaan Mohaammed garuu, “barattoota haga xiqqoo tu jeeqama kaase malee hiriirri mormii geggeessamuunis, barattoonni haleelamuu fi hidhamuunis dhara” jedhan. Yunivarsitichi nagaa dha, barattoonnis barnoota irra jiru, jedhu.
“Qondaalli waraana Sudaan Kibbaa gameessi – Maalik Rooben, waraansa biyyattii keessaa irraa bu’aa guurrataa jira” – jechuun – ka balaaleffate, mooutummaan Yunaayitid Isteets, Kaampaaniilee qondaalichaan to’atamu – jedhaman afur irras uggura kaa’ee jira.
Qondaalonni ABO Lama Manni-murtii Akka Hiikaman Ajaje Ammallee Hin Hiikamne, Jedhu Abukaatoon Isaanii
Qondaalonni ABO Lama Manni-murtii Walaba Gad-lakkise Ammallee Harka Poolsiii Jiru
Qondaalonni farra shororkeessummaa, ka Briteen, eega jalqaba torban kanaa irra agarsiisa sirbaa yokaan konsertii irratti Boombiin dhoosamee – ijoollee dabalee namoota 22 fixee booda, weerara geggeessuu fi shakkamtoota hidhuu itti fufanii jiran.
Qondaalonni immigireeshinii fi eegumsa daangaa biyyattiis, bakka balaan kun dhaqqabetti godaantota irratti akka tarkaanfii hin fudhanne beeksisanii jiran.
Qondaalonni mootummaa Godina Shawaa Lixaa, aanaa Jalduu lama ajjeffamuu maatii fi qaamni mootummaa dubbatanii jiran.
Qondaalonni Niwu Yoork, nama magaalaattii keessatti kaleessa konkolaataa fe’isaa kireeffame karaa namoonnii fi biskileetiin itti heddummaatetti oofuudhaan namoota hedduu galaafate qorachuu jalqabanii jiran.
Qondaaltotni kunneen garee HIWAHAT waliin shra dalaguun haleellaan Raayyaa Ittisa Biyyaa Izii Kaabaa irratti akka raawwatamu taasisaniiru jechuun shakkamanii hidhamuun isaanii himameera.
Qondoomina kana raggaasisuufis, gamticha Medrek waliin walii-galtee mallatteessanii jiran.
Qonnaa bulaa Oromoo qahee isaa irraa buqqahellee akka innii mirga handhuraa ufii ka dhabe argatu tolchuuf waajjira dhimmi sun laaluufitti jaarama.
Qonnaan bulaa fi horsiisee bulaan Oromiyaa hagii guddaan baaddiyaa keessaa jriaata,odeeffannoo Raagii qilleensaa kennuu dhabuun ammoo isaa rakkoo guddoo.
Qonnaan bulaan abbaa lafaa hanga hin taanetti rakkoo akkasii furuun hin danda’amu. Mootummaan yoo barbaade lafa isaa irraa buqqisaa, yoo barbaade immoo ka biroof kenna. Rakkoon bu’uuraa isa kana jedhan.
Qonnaan Bulaan Jabaatee Hojjannaan Kan Biraa Iyyu Soruu Danda’aa: Dr Abiyyi Ahmad
Qonnaan Bulaan Lafa Isaa Irraa Akka Buqa’u Dirqame Hin Jiru: Bulchaa Godina Shawaa Lixaa
Qonnaan bulaan lafa isaanii irraa kaafaman fi qabiinsi mirga dhala namaa irratti gaaffiin ka’an galmeelee haaromsuu kana keessa jiru kan jedhan obbo Addisuun gaaffileen uummataa Oromiyaa keessaa ka’aa turan akkasumas komeeleen dhiyaatanis sirrii dha amantaa jedhu qabna. Kanaafis tarkaanfiin fudhatame kun kan itti fufu ta'uu obbo Addisuu Araggaa hubachiisaniiru.
Qonnaan bultoonni Bulchiinsa naannoo amaaraa godina bulchiisa hawaasa Oromoo Jillee ximmuugaa ganda baalcii keessa jiraatan aramaan dachii isaanii oonsu isaan mudateef jecha lafa humna isaaniin irraa qoratanii nyaatan hin qabnu jedhu.
Qonnaan bultoonnii fi angawoonni naannoo sagantaa nyaata addunyaa waliin ta’uu dhaan weerara kana ittisuuf hojjechaa jiran. FAOn akka tilmaametti hawwaannisi gammoojjii tokko guyyaatti hammuma ulfina qaama isaa jechuun midhaan graama lama ta’u barbadeessa.
Qonnaan bultoonni ituu irratti walii hin galiin akkasumas hirphii ga’aan ituu hin kennaminiif godaansisfamuu hin qaban kan jedhu ibsi kun misoomni gaggeeffamus bu’aa fi mirga qonnaan bulaa fi horsisee bulaa kan kabajsiisu ta’uu qaba jedha. Maatii namnii jalaa ajjefameef gumaan akka baafamuus gaafatamee jira.
Qonnaan bultoonni kun bishaan jalliisiin kan oomiishan yoo ta'u Beenzinni dhabamuun oomiisha nu jalaa hanqiise jedhu.Kana malees rakkoon kun eega uumamee torbanneen darbuun ibsamee jira.
Qonnaan Bultoonni Mana Hidhaatti Ugguramaa Jiran: Jiraattota Meetaa Robii
Qonnaan bultoonnis asheeta nyaachuuf kaane hawwaannisi nu harkaa butee maasii keenya duwwaatti hambise jedhu. Kanneen keessaa tokko qonnaan bulaan aanaa Baatee Ganda Chokortii keessa jiraatan balaa hawwaannisi maasii isaanii irraan ga’e ennaa ibsan mihaan gombisaa keessaa dhumee kan alaa nuu dhaqqabe jennutti weerarri kun nu irra ga’e jedhan.
Qonnaan Bultoonni Tigraay Keessaa Gabaan Cufamuun Oomisha Keenya Miidhe Jedhu
Qonnaan bultoonni warra adii loltoonni bobba’anii gaazii imimmaansu itti biifuu dhaan ennaa bulchiinsa Mugaabee lafa isaanii irraa ari’ataman.
Qonnaan Bultoonni Zimbaabwee Lafa Qonnaatti Deebi’uu Eegalan
Qonnaan bultoota aJJefaman kana keessaa Obbo Tesfaayee Caalii fi Obbo Fayisaa Caalii obboloota yoo ta’an Obbo Dagafaa Firrisaa immoo ollaa akka ta’n ibsan, jiraattonni magaalaa Meettaa .Sadeenuu ijoollee baayyee fi maatii kan qaban yoo ta’u sirnii awwaalcha isaanii Wiixata kaleessaa, Guraandhala 29 bara 2016 sodaa guddaa jalatti rawwatamuu illee ibsanii jiran.
Qonnaan Bultoota Burjii Shantu Ajjefamaee Torba Mada’an: Bulchaa Aanaa
‘Qonnaan bultoota rooba qofa eeggatanii oomishuu jalaa baasuu irra darbee, carraa hojiifi madda galiillee uumaaf’ jedhan Doktor Daani’eel.
Qonnaan bultoota sababaa misoomaan lafa isaanii irraa kaafamanii fi carraan manneen waliinii baheef keessaa ragaa gahaa kanneen hin qabne 436 tahaniif manni akka hin dabarfamne dhorkamuu Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee ibse.
Qonnaan bultoota zimbaabwee warra adii mootummaa dhiyeenya aangoo irra darbame kan Roobert Mugaabeen lafa isaanii irraa ar’aman keessaa ka jalqabaa lafa isaanitti deebi’anii jiran.
Qonnaan bultootii maasaa bunaa didiqqaa Keenyaa qabaniiyyuu buna isaanii ciruutti jiran.Warrii buna qabulleen bunaa midhaan dhibii walti oobratee jireenna wayyeeffachuu fedha.
Qonnaan bultootni aanaa Tokkee Kuttaayee yaada isaanii Raadiyoo Sagalee Ameerikaatiif kennanillee, yeroo ijaarsi jallisii kanaa xumuramu Waqtii Roobaa qofaa eegnee qotuurra yeroo lama sadii akka qotnu nu gargaaruu danda’a jedhan.
Qonnaan bultootni naanna haaroo Qooqaa jirataan sababa aramaa Boocee jedhamuun hojii qonnaa isaan sirnaan gaggeessachu akka hin dandenye dubbatani.
Qonnan bultoonnii fi hawaasni naannoo gara magaalaa Birwuhaatti sosso’uu dhaan poolisii fi milishoonni akka isaan gamasitti hin sossoone ugguranis uummati poolisii ofi irraa ari’uu dhaan mormii isaa itti fufee jedhu jiraataan magaalattii. Poolisiin uummatatti dhukaasuu dhaan lubbuun namoota darbuu illee nuuf ibsanii jiru.
"Qonnan bultoonni Kombolchaa midhaan gahe homaa hawaanistaatin jalaa barbadaahe, ""qarqarsa argannu malee maatii keenya waan ittiin jiraachisnu in qabnu,"" jedhan.Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniittii, bakkabuutuu Jaarmaayaa Qonnaa Addunyaa (FAO) damee Itoophyaa an ta'an aaddee Faatumaa Sa’id, dhaabbatni isaanii mootummaa wajjin ta'uun qoricha biifsisaa jiraachuu dubbatan."
'Qonsilaa' kana ji'a 5n duratti hujii jalqan haga torbaan dabreetti Kaardii hadhoo ykn yellow card 100 olii fi visa 120 caalaa kenne.
Qonsilaan callinsaan ilaale sun ishee oolchuu ni danda’a ture komee jedhuuf Obbo Asaamneew deebi kennaniin ana qofaatu waajiira keessa ture, poolisii waamee booda immo dhaqee Alamiin dubbiseera. Sana booda poolisiin gara mana yaalaatti ishee gesse jedhu.
Qonsilaa Sa’udii Istaanbul jiru keessatti ajjechaa gazexxeessaa lammii Sa’udii irratti gaggeeffame fi sagalee waraabame kan ilaaleen ibsa argachuu isaanii prezidaant Traam ibsanii jiru.
"Qonsilaa’ ykn damee embaasii Itoophiyaa Ministootaahariyummaa Itoophiyaa fi Amerikaatti jabeeffachuuf magaalaa guddoo Minisootaa St. Paul keessatti banan.
Qooda haawaan ummata Keenyaa OrmaS fi Pokomoo nagaa biyya isaanii eeguuf qooda isaan qaban barreessite.Tun maan gargaarti jennaan, “nagaan nadheen keessa hin jirre nagaa hin tahu.”
Qooda Juan martin de porus magaalaa Limaa kan peeruu keessatti qabaate, kan hiyyeesoota gargaaru, yaada sammuu koo keessatti chaappefamee hafee waan ta’eef yeroo hundumaa hiyyeesoota warra dagatamoo sagaleen isaaii hin dhaga’amne waliin hojjachuun fedha,dhalli namaa kabajaan jiraachuu caalaa waan nama gammachisu hin jiru jedhu Dr Alaksaandar.Dr Neville Alaksaandarr kitaaboota heddu maxxansisaniiru.Hojii gaarii gaggeessan kanaafiis badhaasa sadarkaa addunyaa dabalatee kan sadarkaa adda addaa argataniiru.Konfransii Afaanneen sadarkaa Afrikaatti hirmaachuuf jecha Finfinnee dhaqeen ture kan jedhan Dr Alaksaandar, ammas waanin qindeessaa jiru tokko waan jiruuf dhuma waggaa dhufuutti deebi’een dhaqa jedhan.Bilisummaa uummataa argamsisuuf carraaqqii jiru keessatti qoodi barnooti qabu bu’uura, kanaaf jecha caasaa barnotaa sirrii ta’e ituu hin qabaatin eessa iyyuu ga’uun hin danda’amu jedhu. Barnoota argachuun akka ilaalcha kootti isa jalqabaa fi isa dhumaa ykn Alfaa fi Omeegaa dha jedhan.
Qooda Oromoon magaalaa tana keessaa qabaniif galateeffachaa, biyya itti horanii ijoollee itti guddifatan keessaa akka qoodallee qabaatan tolchuuf jedha.
Qooda Oromoon magaalaa tana keessaa qabduuf galateeffachaa, biyya itti horanii ijoollee itti guddifatan keessaa akka qoodallee qabaatan tolchuuf jedha.
Qooda prezidaantiin Afriikaa kibbaa Cyril Ramafoosaa qaamotii kana walitti fiduuf qaban illee ni galateeffanna jedhan. Itiyoopiyaan utuu mariin kun amma iyyuu geggeessamaa jiru hidha kana bishaniin guutuu dhiisun isee barbaachisaa dhaa isa jedhuufis deebii kennaniin hamma nuti beeknutti rooba yandootu roobe.
Qoodi Ameerikaan Addunyaa Keessatti Qabdu Maali? Koree Hariiroo Alaa Kan Senetii
Qoodi Ameerikaan Duula Farra Shorokeessummaa Afriikaa Keessaa Qabdu Gaaffii Kaasiise
Qoodii Aartiin Aadaa fi Eennummaa Oromoo Guddisuuf Qabdu Guddaa
Qoodii Ayiwaan filannoo perezidaantummaa Amerikaa murteessuuf qabdu harka tokko tahullee namii achitti moohe yoo hedduu filannoo perezidaantummaa moo’a.
Qoodii daarekterii fiilmii tokko keessaa qabu akka jecha Amansiisaatti waan hedduu;gulaaluu,fiilmiin yoo bahe maan fakkaachuu akka qabu murteessa.fulaa fiilmiin itti hijjamtamuu malee ka seenaa barreeffama (script) wal fakkaatu akka tahu, footoo tama akka kaasu malan,muuziqaa akkam tapachuu akka malanii fi waan hedduu.
Qoodii dubartiin hawaasa keessaa qabdu waan hedani keessa hin bane. Dubartiin Oromoo ta waan faarsan hedduutti jira:
Qoodii mana murtii silaa eenyu iyyu seeraan ol waan hin taaneef akka dhiyaataniif ajaja dabarsuu qofa ta’e ituu jiru murtii akkasii kennuun seeraan ala jedhu hayyonni seeraa. Obbo Baqqalaa Garbaa, Obbo Dajanee Gurmeessaa, Obbo Addisuu Bullaallaa fi Obbo Gurmeessaa Ayyaanoof abukaatoo kan ta’an Obbo Ammahaa Mokonneen falmii gama ofii dhageesisuuf gaafatanii “isin hin dhageenyu murteessinee jirra ” deebii jedhu dhaddachii waan kenneef jecha mana murtii dhisanii ba’an jedhu namoonni fi hayyonni seeraa dhaddacha seenanaii turan.
Qoodii Waldaa Addunyaa, bara dhiphuu fi ballinnaatti ummata waliin hojjachuu.Bara rakkootti rakkoo jirtu dubbatee akka,mootummaa karaa qajeelatti deebi’u itti himaa akka biyyitii nagaa taatu waaqa kadhachuu,rakkoo jirtu ifattu dubbatanii ummata waliin tahuu jedha.
“Qoodnii fi itti gaafatamni mootummaa inni duraa nagaa fi tasgabbii mirkaneessuu dha. Ol’aantummaa seeraa eegsisuu dha. Tarkaanfiileen torbanneen dabran fudhatan calaqqee heeraa fi seera eegsisuu ti,” jedhan – Billeenee Siyyum.
Qoodni isaanii jijjiirama qabatamaa akka fidaa jirullee eeran. Sochii Ittisa Koroonaa ilaalchisee ammallee dagannoowwanii fi hubannoowwan dogoggorsoon uummata keessatti mullataa jiru jedhanii, sirreessuuf akka tattaafataa jiran ibsan dargaggoonni kun.
Qoonqoo baaddiyaa keessatti cirachaa,qarachaa dhufeen tana ammoo bara 1998 keessa microphone irratti sirbaaf gadi lakkise. Sirba innii afaaniin baqaffate keessaa ka qaraa sirba Irreechaati.
Qoonsilaan Raashiyaa, ka Siyaatil jiru – gaaafa Ebla lamaa irraa jalqabee akka cufamu ajajje – Yunaayitid Isteets.
Qoonsilaa Raashiyaa Yunaayitid Isteets keessaa cufuu dabalee – tarkaanfiin Yunaayitid Isteets Raashiyaa irratti fudhatte kun, seera uggura meeshaalee keemikaalee fi seera sadarkaa Addunyaa cabsuu isheetiif deebii kennuuf akka tahe dubbate – Ministriin dhimma-alaa Yunaayitid Isteets.
Qoophee loojistikaaf jecha gara Singaporitti imaluu isaanii angawaan White House tokko VOAf kaleessa mirkaneessaniiru.
Qoosaa, draama, sirbaa fi hojii aartii adda addaa hojjachudhan ummata Oromoo biratti beekkama - Admaasuu Biraanuu. Guraandhala 14 bara 2016 dhalatee ogaa 60-tti, adunyaa kanarra du’an boqate. Admaasun abba ijolee shaniiti. Du’i artiistii jalatamaa kana ijoolee fi firootaa isaa qofa mitii, ummata oromoo hojii isaatin isa jalatuu hunda rifachiisee, gaddisiisera.
Qophaa’iin jira. Qabsoo sanatti seenee Hillary Clinton presidentii US itti aanu akka ta’an akkasumas Donald Trump karra White HOusitti akka hin siqne gochuuf tattaaffii gochuuf qophee dha jedhaniiru.
Qophee guddaa lammiiwwan Itiyoophiyaa gidduutti tokkummaa uume ture. Kanatti aansuu dhaan waggoota hedduuf biyya isaaniittii fagaatanii biyya ormaa keessa kan turan hoogganoonni siyaasaa utuu wal hin argin turan, artistoota, namoota beekamoon gara biyya isaaniitti deebi’aa jiru.
Qopheessaa gaarii barichaa jedhamuunis waancaa biraa argateera.
Qopheessaan marichaa Yunivarsiitiin Amboo hirmaattoota dhiifaman gaafadha jedhee jira. Aangawoonni bulchiisa magaalichaa maaliif akka waltajjiin marii kun haqame akka ibsu barbaadamee deebii hin kennine.
Qopheessaan Windows Odaa Nabee “Operating System” ykn Tudhummii Ululaa of danda’ee hojjetuu dha jedhu.
Qopheessaa ol’aanaa fi abbaa-qabeenyaa “FITIH, ADDIS TAAYIMSII fi FAAKT” jedhamanii ka ture fi oduuu dharaa tamsaasuutti – himatamee kan hidhaan waggaa sadii itti muramee hidamaa ture gaazzexeessaa Tamasgeen Dessaaleny guyyoota sagaliif maatiin isaa achii-buutee isaa dhabanii eega barbaadaa turanii booda har’a bakkuma itti hidhamaa ture mooraa-hidhaa Ziwaay keessatti argachuu isaanii beeksisanii jiran.
Qopheessituu tiyaatira ykn waacila Afaan Oromoo dubartii ishee jalqabaa akka taate dubbatti. “Godoo Xiiqii” fi “Gumaa” tiyaatiroota jedhaman qopheessuun qofa osoon taane hirmaachuunis qooda fudhatteetti- Artist Fiqir Amsaaluu.
Qopheessummaa Dimookiraaticha bakka-bu’aa Maariilaand Seneeter Bejaamiin L Kaardin-n, mata duree “S. RES. 432 jedhamun, Seerri Eegumsa Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaam, Mana-maree Murtii-seeraa Yunaayitid Isteetsitti, Koree Dhimmoota Alaatiin dhihaachuun himamee jira.
Qophii,aadaa,eennummaa,dhiphuu fi balinna ufii itti wal barsiisan.Bulchiinsii magaalaa Minnisapolis,St.Paaulii fi Brookliyn Paarki qooda Oromoon godina kana keessaa qabaatu guddisuu fi jajajbeessuuf waggoota sadiin duratti guyyaa kana kenneef. Minisootaa keessaa Oromoo 40,000 jiraata.
Qophii aadaa Oromoo Keenyaa tana ministirera aadaa fi ispoortii Keenyaa aabba Hassan Waariyoo faatti qopheessee dhufeen.Warra hujii tanaa dhufe keessaa tokko gaazexeessitu KBC,(Kenya Broadcasting Corporation)Qabballee Jirmaa, artisti Kadir Kottoolaa fi nama hedduu.
Qophii Addaa Ka Guyyaa Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa
Qophii Addaa kan Guyyaa Filannoo Ethiopia
Qophii Addaa Kan Labsii Yeroo Hatattamaa Laalchisuudhan Qophaahee
Qophii Addaa, Ka Sirna Muuda Prezidaantummaa Yunaayitid Isteets
Qophii akkanaa tana hawaasa Oromootti kopheessa qophii baranaa asi irraa caqasaa.
Qophii ayyaanaa iimbasii Iityoophiyaa Keeniyaa Naayroobii jiru keessatti qophaayerratti bakka buutonni mootummaa lameenii irratti argamanii jiru; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Qophii baranaa irratti akka itti gaafatamaa kanaatti akka leenjistootii manneen barumsaa fi koollejii USA dorgommii kubbaa Oromoo daawwatanii nama akka dansaa taphatu jajjabeessaa milkii barumsaa kennuuf dabalee waan hedduun itti jiran jedha itti gaafatamaan OSFNA.
Qophii baranaa tana Waxabajjii 25 jalqabanii teessoo mootummaa Amerikaa Washington DC fulaa ‘National Mall’jedhanitti agarsiisuutti jiran.
Qophii baranaa ta “Smithsonian folktale life” jedhan irralleetti aadaa biyya hedduu sirbaan,dhugaatii,wayaan,faaruu fi waan hedduun agarsiisan.Jireennii biyya sunii maan akka fakkaatullee hinuma agarsiisan.
Qophii baruma baraan USA fi Candan wal irraa fuudhanii qopheessan tan agama Ispoortiitiin OSFNA,Oromo Soccer Federation of North America,Federeeshiinii KubbaaMiilaa Oromoo Amerikaa gama Kaabaattii fi Hawaasa Oromootti qopheessa.
Qophii dhugaa bahumsaatii fi hawaasii Oromoo Kongiressii Amerikaa itti dhufe tanatti hawaasa Oromoo godina Amerikaa 30 caalaa keessaa dhufe akka jari qopheesse jedhutti.
Qophii fi komii paartiin kun kan ibsan Obba Darajjeen, mootummaa irraa dhiibbaa nu irra ga'uun filannoof qophii tokko iyyu gochaa hin jirru jedhan.
Qophii Filannoo fi Rakkolee Mumul’atan. Kutaa 1ffaa
Qophii Filannoo fi Rakkolee Mumul’atan. Kutaa 2ffaa
Qophii Filannoo fi Rakkolee Mumul’atan. Kutaa 3ffa
Qophii Fulbaana 18,2016 hawaasii Oromoo Ministootaatti Fayyisaa simate irratti akka warrii qopheesse jedhetti nama kuma hedduutti bahee simate.
Qophii galma Barkuma Abbaa Gadaatii fi abbootii amantitti lafaa fi gubbaa walti eebbisee jalqabe.
Qophii gammachuu Biden fi Harris Sirbituu faaristuu fi sirbituu hedduu itti yaaman.Jennifer Loper,Lady Gaga,Amanda Gorman, Andrea Hall,Greth Brooks fi nama hedduu.Warrii faarsu ammoo abbaa amantii krisaatanaa Leo O’Donovanab
Qophii gammachuu tana pirezidaantoti Amerikaa Barak Obaamaa,Joorjji Buus,Bill Kilinton faatilleen itti dhufan. Pirezidaantii durii,Jimmy Carter jaarsii ganna 96 dhufuu hin dandeenne nagaa dhaame.
Qophii gammachuutiin duubatti hujii jajjabduu murtii addunyaafuu tatu hedduutti eegata.Gara Tiraampi Amerikaa itti geessuu walumaan laalla.
Qophii guyyaa torbaanitti guyyaa torba qaban tanaan sagatanaa akka Akaka dabarsan.Aadaa,Barnootaa,Dubartoota,Qophii Fayyaa, Siyaasaa, Jireenna Horsiisee Bula biyya Dhaadhaa(Gammoojjii),Qophii ijoollee ka’imaa fi torbaan torbaaniin saganataa jijijjiiraa dhieyessan.
Qophii har’aa irratti keessummaan keenya Taatoo fi ogeessa koomedii Waakkennee Geetaachoo ti.
Qophii hawaasii Oromootii gama gamaa dhufu qophii bashannanaa, ispoortii,marii hawaasaa,marii siyaasaa fi waan akka akkaa irratti mari’atan.
Qophii Ispoortii hardhaa MP3 irraa nuu caqasaa.
Qophii Ispoortii hardhaa MP3 tana irraa caqasaa.
Qophii Ispoortii Hardhaa MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Qophii Ispoortii tana MP3 irraa nuu caqasaa
Qophii Ispoortii ta tana mee MP3 tana irraa caqasaa.
Qophii ispoortiiti fi jedhaa nuu ergaa
Qophii ittisaafis wiirituun xiyyaara keemikaalaa biifu Arbaaminci irratti qophaahuu isaa fi dhiheenya hojitti ka galu tahuu dubbata, ministarichi.
Qophii kabaja ayyaana Iid Aal Faxir magaala Waashingitan Diisiitti godhamee irratti argamnee qindeesine dhageeffadha.
Qophii kana irratti hojiiwwan ishee eebbisuu qofa otuu hin taane, artistoota dubartoota carraa beekamuu fi hojii isaanii agarsiisuu hin argatiin beeksiisuun, akkasumas, artistoota dubartoota Oromoo angafa akka Halloo Daawwii fi Haayyoo Guddattuu fayiif kabajaa barbaachisu kennuun akka keessa jiru illee nuuf ibsite. Qophiin agarsiisa artii adda addaa kun, akka lakkoobsa Itiiyoophiyaatti Onkoloolessa 20, bara 2008 Galma Finfinnee, ka Yuniviarsitii Finfinnee “Siddist” Kiiloo fuullee jiru keessatti geggeessama jira, jetti Saalihaa Saamii.
Qophii keenya, Dirree Dimookirasii irratti dhihaachuun Murtii mootummaa Oromiyaa kanaa fi dhimmoota kanatti hidhata qaban ka xiinxalan – Hayyuu seeraa – Dr. Tsegaayee Araarsaa, “tarkaanfiin mootummaan fudhataa jiru gaaffii uummataa deebisuutti ka fuuleffate otuu hin taane, aangawoota OPDO ajaja fudhachuu didanii fi dhugaa uummatichaa waliin dhaabbatan, kanneen of kabajanii fi saba isaanii kabajan haxaawee of keessaa baasuutti ka fuuleffate” – jedha.
Qophii keenya kana duraa irratti namoota biyyatti deebi’uu fedhan dubbisnee rakkoo nu mudate jedhan illee gabaasuun keenya ni yaadatama.
Qophii keenya kana duraa keessatti waajjiraalee Oromiyaa keessa jiran keessatti “Software” Mosaajjiin Fuguga jedhamu kan dhaabbata openofice.org Afaan Oromootti hiikamee hojii irra ooluu isaa biiroon IT Oromiyaa nuuf ibsuun isaa ni yaadatama.Qophii keenya har’aa irratti immoo ogeessa waa’ee kompiyuutaraa Tudhaamii Ululaa ykn Windows Operating System"" kan Afaan Oromoo uume tokko waliin gaaffii fi deebii geggeessine dhiheessina.Obbo Tamasgeen Tasfaayee jedhamu. Bara 2004 keessa Yunivarsitii Finfinnee irraa barnoota IT (Information Technolgy) tiin eebbifaman. Yeroo ammaa biyya Israa'eel jiraatu. “Tudhummii Ululaa” kan Afaan Oromoo “Windows Odaa Nabee” jedhu uumaniiru.Windows Odaa Nabee kan dhaabbati biraan hojjete irraa kan hiikame otuu hin ta’iin haaraa Afaan Oromoon kan barreeffamee fi of danda’ee kan hojjetu. Obbo Tamasgeen eeyama abbummaa ykn “copy right” mootummaa Israel biraa argachuu isaaniis nuuf ibsaniiru."
Qophii keenya Waayee Uummata Oromoo Kana Beektuu Laataa irratti keessuummaa godhanneera, dhaggeeffadhaa.
Qophii Murtii Hiree Ummata Sidaamaatiif Nama 6,000 caalaa leenjisuutti jiran
Qophii nama ufii dorgomuutti jajjabeessuu fi karoora paartiin egerii biyya bulchitu biyya bulchuuf qabaattu tana nama kuma kurnya hedduutti itti dhufa.
Qophiin torbaan lamaaf turte tun guyyaa dheengaddaa dhumatte. Aadaa Keenyaan fudhattee dhufteen keessaa tokko aadaa Boorana Keenyaa, sirba Somaalee, Kikkuyyuu,Kaleenjinii fi aadaa ummata Chaayinaa agarsiisan.
Qophiin Uummata Wal Agarsisuu Dhaabachuu Qaba. Masaraa Waayit Haawus
QophiiOSFNAta baranaa istaadiyoomii James Griffin mana barumsa sadarkaa lammeessoo Central High School St.Paul jiru keessatti qopheessa.
"Qophii OSFNA tanaan hawaasii faaydaa hedduu irraa argataa jedha ""Qophiin namni waggaa tokko guutuu wal hin argin yoo walti dhufu yaada hedduu wal jijjiirata.Waan hedduu wal mari’ata.Daldalii Oromoo hin guddataa,kitaabaa fi waa hedduu waayee Oromoo dubbatan wal irraa bitaa wal gargaara,ijoolleefisa wal barnootaa gaarii taha”jedha."
Qophii paartiin isii godina,Demokiraati Pensilveeniyaa magaalaa Filadelfiyatti keessatti gaafa Hagayya 25 Hagayya 28,2016 opheessiteefii, korii walii galaa DNC sun qophii waan hedduun qaabatan mee viidiyoo kana laalaa.
Qophii poolsii fi warrii lafa eegu 6,000 itti dhufe ta Amerikaa nagumaan dhumatte.Biyya haga tokkotti ammoo nagaa lafaa sodaatanii qophii alaallee diqqeessan.
Qophii Smithsonian Institution kopheessite tana irratti sriba jabaan faarsaan,biyyaan faarsan, aadaa fi seenaan faarsan waliin hedduu sirban bulchoota Keenyaa hedduutti itti dhufe.
Qophi ispoortii Wiixata dhufu keessatti itti deebina.
Qophiissaan gumii bara kanaaf dubbi himaa kan ta’an muummichi ministeeraa Kanadaa Justiin Trudeau akka jedhanitt garuu Kanaadaan Raashiyaan deebitee seenuu isee mormuu itti fufti jedhan.
Qophii sun irratti ijoollee dargaggoo,dubartoota,abbootii amantii,atileetotaa fi nama hedduutti diida xuyyuura Miniyaapoolisitti makiinaa Limoziinii guurratee dhufee,kaan ammoo miilaan bahee simate.
Qophii tanaa atileetota hedduutti addunyaa walti dhufe.Waldorgommiin tun fiigichaa dabalee waan hedduun walti jiran.haga guyyaa sagaliillee akkanuma.
Qophii tanaa Keenyaa nama 200 caaluutti dhufee,nyaata dhugaatii, seenaa,sirbaa,mana wayaa nafaatii fi faaya nama isaanii fidanii agarsiisan.
Qophii tana cufa irratti akka namii bahee ummata wal kanaan baqate gargaaru fedha.
Qophii tana maatii ufii guurratanii hardha ibsee lubbuu jara dhumatee yaadachuuf qabsiisan 400 diida ballaa yaadannoo Abrham Linconif dhaaban lincolin Memorial dhaaba bira dhaqan.
Qophii tana Oromoota DC fi naannoo isii jirantti itti dhufe.Namii hagii tokko akka hawaasaatti wal jajjabeessuuf,waliin gadduuf,kaayoo barattootaa fi maatiin irratti lubbuu dhaban deeggaruuf rakkoo biyya keessa jirtu jedhan addunyaatti himuuf dhufne jedha.
Qophii 'Torbaan Oromoo' bara 2019,Minisootaa keessaa hagii tokko kunoo
Qophii Torbaan Oromoo baranaatiif Oromoo hedduutti MN-tti yaahuutti jira
‘Qoqqobbiin Geejjiba Mootoraa Dheereffamuun Nu Miidhaa Jira’ Jiraattota Godinaalee Gujii fi Booranaa
Qoqqobbiin Koree Mana Lubummaa Oromiyaa Irra Kaa’amee Ture Sirrii Miti, Jedhan Abuunonni Waldaa Ortodoksii Naannichaa
Qoqqobbiin kun erga Baqattoota Oromoorra kaa’amee gara waggaa ti. Haalli kuni kabaja Ayyaana Irreechaa silaa Naayiroobii naannoo ‘City Park’ jedhamutti waggaa waggaan gaggeeffamu, ganna darbee kaasee akka hafus godheera. Waggaa darbe ayyaana kana kabajuuf namoota ‘City Park’tti argaman Poolisiin Keeniyaa Wal gahii seeraan alaatii jechuun isaan bittinneessee, kan 42 ta’an to’annoo jela oolchee ture. Guyyaa afur boodas manni murtii Baqattoota Oromoo fi Lammilee Keeniyaa ayyaana kana kabaja ayyaanaa kana irratti qabamanii turan sana gadhiiseera. Leencoo Eeliyaas Baqataa Oromoo bara 2014, as gara
Qoqqobbiin tajaajila geejjibaa mootoraa dheereffamuunsaa num iidhaa jira jechuun jirattonni godinaalee Gujii Lameeni ka Booranaa dubbatan.
Qoranaan sun qulqullaa’ee ennaa xmuramu uummataaf ifa akka ta’u ibsanii uummati haala tasgabbii qabuun gadda isaa akka ibsu gaafataniru.
Qorannaa Chaayinaan Gaggeessaa jirtu Irratti Hin Afeeramne: WHO
Qorannaa fi barsiisii waa'ee vaayrasii Koronaa dhiiyenya kana bifa duulaan guutummaa Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamee ture.Oromiyaa keessattis duula gaggeeffamee kanaan namoonni 115,000 qoratamanii kanneen keessaa 6000 vaayrasii Koronaa akka qaban hubatamuu biroo Eegumsa Fayyaa Oromiyaatti, daayreekteera barnoota fayyaa fi Komunikeshinii kan ta'an Sistar(Nurse) Sa'adaa Ahmad ibsanii jiru.
Qorannaa Filannoo Ameerikaa Ilaalchisee Twittern Seera Tumtoota Waliin Marii’achuuf Jira
Qorannaafis Ta'e Ittisaaf Meeeshaan Ga'an Hin Jiru: Ogeessoota Fayyaa Baahir Daar
Qorannaa gabaasa kanaa keessaa tokko kooriyaan kaabaa meeshaa waraanaa gurguddaa misaa’ila lafoo fi kan qilleensaa kan caasaa qajeelfama saatelaayitii fayyadamu Sudaaniif dhiyeessite.
Qorannaa gaggeessaa jirruun Awutoobusiin sun ariitii guddaan deemaa akka ture madden adda addaa irraa mirkaneffanneerra kan jedhan Komaandeer Kabbadaan kan balaa kanaan mada’uu salphaan irra ga’e shofeerri Awutobusichaa garuu “Freeniitu na dide, kanaaf dhaabuu hin dandeenye” jechuu isaa fi yeroo ammaas to’annaa poolisii jala akka jiru dubbatan.
Qorannaa gaggeessuun lakkoobsii guyya-guyyaan ba'u suun kan warra qorataman keessaa warra dhukkuba Koviidiin qabamanee ibsuu malee isa guutuummaa biyyatti keessaa kan ibsu miti jedhan.
Qorannaa geggeessame prezidaantummaa Ameerikaa qormaata keessa kan galche ture.
Qorannaa guyyoota lamaaf turuuf dinagdee biyyoota miseensota IGAD irratti fuuleffatu kana irratti waraqaan qorannaa 25 ol kan dhiyaatu ta’uun beekameera. Dhaaba biyyoota gaanfa Afriikaa IGAD jedhamu kanneen hundeessan Keeniyaa, Uganda, Sudaan, Jibuutii Itiyoopiyaa fi Somalia ennaa ta’an kan hundeeffames bara 1986 yoo ta’u booda irras Ertraa fi Sudaan kibbaa miseena ta’aniiru.
Qorannaa haaraan tokko akka mul’isetti talaalliin COVID-19 FaaYizer vaayiresii haaraa Afriikaa kibbaa keessatti argame ittisuuf milkaa’inaan kan hojjetu ta’uu isaa fi garuu dandeettii dhibee ofi irraa ittisuu hanga tokko gad xiqqeessa jedhamee jira.
Qorannaa jaarmayaan kun Ebla 9-15 Somaaliyaa keessatti gaggeesseenmanneen barnootaa cufamuu fi mana keeessa akka turan ta'uun nyaataa fi galiin hanqachuun ijoollee haala lubbuu isaaniif sodachisuuf saaxilee jira.
Qorannaa jalqabamee jedhame kana bulchiinsii mootummaa Oromiyaas ta’e waajirri haqaa kan oromiyaa kan hin beekne ta’u sadarkaa hoogganaa itti aanaa biiroo haqaatti abbaa adeemsa dhimmoota komunikeeshinii ka ta’an obbo Taayyee danda’aa ibsanii jiru.
Qorannaa kanaaf sababaan tokko hin jiru: Prezidaant Traamp
Qorannaa kana kan gaggeesse Waas Intarnaashinaal ibsa baaseen lammiwwan Itiyoophiyaa irra-jireessi Dr. Abiyy filatamuu isaaniin gammaduu fi jijjirama fidu jedhanii kan amamnan ta’u mirkaneesseen jira jedha.
Qorannaa kana keessatti dhaabatoonni biyya keessaa fi alaa kan itti hirmaatan ta'uu fi namoonni qorannaa kana gaggeessan 45 akka ta'an ibsamee jira.
Qorannaa kanas hanga danda’ame hatattamaan akka xumuran illee ni yaadachiisna. Uummati Tigraay tilmaamaan kanneen miliyoona 5.2 ta’an hanqina midhaan nyaataan rakkataa kan jiranii fi gargaarsa kan eeggatan yoo ta’u, balaa beelaaf saaxilamoo dha. Namoota gargaarsa barbaadan argachuun amma iyyuu rakkisaa dha. Uggurri hangi tokko immoo humnoota Eertraan kan kaa’amee dha. Tigraayiif gargaarsi namoomaa danqaa tokko malee akka ga’u gaafachuu itti fufna.
Qorannaa Komishinni  Mirga Dhala Namaa Itiyoopiyaa Gaggeesse Jedhu qorannaa Otoo Hin Taane Ejjennoo Isaa Agarsiisa
Qorannaa laaboraatoorii sa'aatii 24 keessatti namoota 1,775 irratti gaggeeffamee keessaa namoota 35 irratti vaayrasiin Koroonaa argamuu Ministarri Ministeera Fayyaa Itoophiyaa Doktor Liyaa Taaddasa beeksisanii jiru.
Qorannaa Laaboraatorii Institiyuutiin Fayyaa Hawaasa Itiyoophiyaa sa'aatii 24 darban keessatti taasiseen namoota saddeet irratti Vaayirasiin Koroona argamuu fi as keessa takka daa'ima umriin baatii sagalii tahuu himee jira.
Qorannaaleen hangi tokko akka mul’isanitti midhaan nyaataafis oolu ka biroon sanyii kana irraa oomishamu fayyummaa namaa qulqullina biyyoo fi qilleensa naannoo irratti dhiibbaa qabaata jedhu.
Qorannaaleen waaltaalee uummataa adda addaa irraa walitti qabaman hagi tokko prezidaant Obaman dorgommii prezidantummaa kan waggaa dhuftuu injifachuuf qaanqeen abdii jiraachuu yoo mul'isan, kaan immoo hagas abdachiisaa ta'uu dhiisuu mala jedhu.
Qorannaan Aangoo Irraa Kaafamuu Traamp Itti Fufe
Qorannaan Aangoo Irraa Kaasuu Traamp Ittuma Fufe
Qorannaan akka agarsiisutti dubartoonni mucaa da’’an dubartoota ijoollee hin qabaannee gad mindaa argatu. Kunis biyya keessa jiraatanii fi lakkoofsa ijoollee qaban irratti hirkata.
QorannaanAmnestii Internaashinaalii fi jarmayaa Observatory of Network Interferenceykn OONI jedhamuun baatii Waxabajjii fi Onkoloolessa keessa geggeessame akka mul’isutti App-nWhatsapp cufamee jira. Caasaaleen oduu 16s akkasuma ugguramaniiru.
Qorannaan ba’e akka mul’isutti ijoolleen Somaaliyaa kuma 300 ta’an kanneen hanqina nyaata madaalamaan dararaman kuma 48 dabalatee gargaarsa nyaataa eeggatu.
Qorannaan balaa yeroo filannoo Keeniyaa akka mul’isutti konyaalee 47 kessaa 17 naannoolee walitti bu’iinsaaf saaxilamani. Nakuruun-s hookkara filannoon wal qabatetu keessatti raawwatamuu mala jedhamee eegama.
Qorannaan dhaaba “one campaign” jedhu baase akka jedhutti haalli barnoota ijoollee durbaa yeroo ammaa mul’atu rakkoo hiyyummaan akka itti fufu kan godhu rakkoo sadarkaa addunyaa ti.
Qorannaan Gaggeeffame Guutuummaatti Dhiyaachuu Qaba: Koreen Mana Marii Bakka Bu’ootaa Yunaaytid Isteets
Qorannaan geggeessame akka agarsiisutti, tumeriin yokaan xannachi keessatti sun ititaa dhiigaa ija isaanii duubaa baasame sanatti hidhata qaba.
Qorannaan Iizeemaa gochaalee jijjiiramaa booda geggeessamaniitti ka fuuleffate, ka jedhu Bulchiisichi Magaalaa Finfinnee, weerarri lafaa seeraa alaa immoo akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1997 jalqabee jabaatee geggeessamaa turuu isaa dubbata. “Izeemaan weera lafaa seeraa alaa irratti qorannaa geggeesseen ba’iin inni argadhe jedhe harka sadii irraa tokko sirrii dha,” jedha – ibsi bulchiinsa magaalaa Finfinnee.
Qorannaanis itti fufee jira. Miseensonni garee mormituu fi jiraattonni Sahawaa Kaabaa irraa VOA-f ibsa kennan immoo immoo, “mootummaa giddu-galaa tu hiriira nagaa uummatni geggeesse gara hookkaraatti jijjiruuf namoota ergama addaa qaban kana nutti bobbaase” jedhan.
Qorannaan jalqaba magaala Finffineetti kan eegalu tahuu isaa fi aanaale magaalatti 120 waliin gahuuf karoofamuu dubbata - Ministirichi. Kana malees, humna qorannaa biyyatti ol guddisuuf Finffineen alatti Laaboraatoriin COVID 19 qorachuu danda'u torba hojii jalqabaa jira, jedhan dubbi himaan Minstirii Fayyaa Itiyoophiyaa, Dr Taganee Raggasaa.
Qorannaan kaampaanilee Briteen lamaan gaggeefame akka agarsisuutti Somaaliyaan handaara galaana Hindiitti kuufama zayiita boba’aa abdii kennu qabdi.
Qorannaan Kanaan eenyuu gocha kana akka gaggeessee, kaayyoon isaa maal akka ta’e, gocha kana keessatti polisiin harka yoo qaba ta’e kan beekamuuf jiru ta’uun ibsamee jira.
Qorannaan kunis Raashiyaan filannoo prezidaantii Amerikaa kan bara 2016 keessaa akkasumas aangawoota Waayit Haawus duraanii 5 waliin hidhata jiru ilaallata.
Qorannaan kunis Sadaasa 2 bara 2008 qabee hanga Guraandhala 12 bara 2008 gidduutti dhiittaa mirga namaa dhaqqaban ta’uu ibsee jira.
Qorannaan kun Kan Joohaansberg keessa jiru Yuniversitii Witwaterstand jedhuun kan geggeessame yoo ta’u, talaalliin Briteeniin oomishame kun vaayiresii haaraa Afriikaa Kibbaa keessatti argame keessumaa daragaggoota irratti milkaa’nni isaa hagas akka hin ta’en beeksise qorattootaa fi hayyoota saayinsii kannee biroon hin xiinxalamin jira. oduu kun kan duruu sababaa vaayiresii koronaan uummata 46,0000 dhabde Afriikaa kibbaaf oduu hamtuu dha.
Qorannaan kun kutaalee biyyatti adda addaa keessatti kan itti fufuu yoo ta'uun ibsamee jira.
Qorannaan kun lakkoobsa buqqaatotaa hedduu qabu kanneen jedhaman biyyoota Afriikaa ja’a keessaa Itiyoophiyaa toora duraa irra kaa’ee jira jechuu dhaan daayrekterrittiin dhaabichaa Aleksaanderaa Bilaak Geneva irraa Tsiyoon Girmaaf ibsaniiru.
Qorannaan kun magaalaalee Adaamaa Bahiir Daar Dirree Dawaa Hawaasaa Jigjigaa Maqalee Dasee Gondar Jimma Naqamtee fi Dabre Biraan keessatti kan gaggeeffame yoo ta’u namoota 1505 irratti hirmaate.
Qorannaan kun waggaa tokko fudhate. Ba’iin isaas kan mul’isu bu’a qabeessa ta’uu isaa ti. Kanas qorannaalee ka biroof ragaa walitti qabuuf itti gargaaramuu dandeenya.
Qorannaan lakkoobsa namoota Sudaan Kibbaatti dhuman ilaalchisee geggeessame, kanneen hookkara wal-waraansaa keessatti du’an qofa otuu hin taane, kanneen daafoo lola sanaatiin – jechuun hanqina eegumsa fayyaa, hanqina nyaataa yokaan dhukkubaan dhuman illee of keessaa qaba.
Qorannaan Malaammaltummaa METEC irratti geggeessame Dhaabbatoota Ka Biroo Irrattis Itti fufa: Abbaa Alangaa Federaala
Qorannaan marsaa lammataa baatii Hagayya gara dhumaa labsii yerooo hatattamaa siyaasaa fi dhimmootii hawaasummaa irratti hirkachuun kan gaggeffamu ta'uun ibsamee jira.
Qorannaan maxxansaa“Proceedings of the National Academuy of Science”irratti akka maxxansametti ogeessi fayyaa kan waa’ee dhukkuboota daddarbanii Sean Moore garee Afriikaa kibbaa keessatti dhibeen Koleeraa dabaluu bira ga’e hoogganan.
Qorannaan Naannoo Ummattoota Kibbaa Ilaalchisee Geggeessame Xumurame
Qorannaan Prezidaant Traampiin Aangoo Irraa Buqqisiisuu Malu Akka Geggeessamu Labsame
Qorannaan reeffaa akka geggeessamu gochuuf akka ajajani waajira poolisii Finfinneetti barreeffamuuf gaaffin manni-sirreessaa gaafatates fudhatama hin arganne.
Qorannaan sadarkaa addunyaa akka geggeessamuuf waamicha dhiyaate baatileef fudhatama kan dhabsiiste Chaayinaan amma qorattoota kanaaf daandii saaquuf waadaa seentee jirti.
Qorannaan sadarkaa addunyaa tokko akka mul’isutti xmura bara 2020 waliin wal bira qabamee ennaa ilaalamu biyyoonni hedduun talaallii COVID-19 fudhachuu kan deggeran ta’uu qorannaan sadarkaa addunyaa tokko mul’isee jira. kanneen keessaa irra hedduun Briteenii fi Swidinii ta’uun beekamee jira.
Qorannaan sun boodatti harkifate ka jedhus sirrii miti jedhan komishinerichi. Yeroo hanga tokko akka fudhatu illee ibsaniiru.
Qorannaan Traampiin Aangoo Irraa Kaasuuf Geggeessamu Itti Fufee Jira
Qorannaan Yakkaa Jalqabamee Jira. Angawoota Seera Kabajsiisan
Qorannaa Polisiin Federaalaa dhaabbiilee miidhaan irra gahe jehdu irratti taasise jedhu kanaan kanneen adda baafamanii beekamanii ala kanneen qoratamaa jiranis ni jiru jedhame.
Qorannaa Prezidaantii taayitaa irraa buqqisuu Mana-maree Yunaayitid Isteetis keessatti geggeeffamu keessatti nama ijoo ka tahan - miseensi Mana-maree Yunaayitid Isteetis – Ilaajaa kaamiingis, umurii isaanii waggaa 68tti du’aan boqotan.
Qorannaa Prezidaant Traampiin taayitaa irraa buqqisiisuu malu geggeessuuf yeroo dimookiraatonni cichanii jiranitti, Prezidaantichi immoo Waayit Haawus irraa diddaan dura dhaabbachaa jiran.
Qorannaa Sa'aa 24tiin Namoota Vaayirasii Koronaa Qaban 100 Tu Itiyoophiyaa keessatti Argame
Qorannaa sa'atilee digdamii arfan darban namoota 4120 irratti gaggeefameen namnii 142 dhukkuuba Koviid-19n qabamuu ministeerri eegumsa fayyaa Fedeeraalaa kan Itiyoophiyaa Feesbuuk ofii irratti maxxansee jira.Isaan kana keessaa tokko lammii Jabuutii kan biraa tokko immo kan portugaal ta'uun ibsamee jira.
Qorannaa Singaapoor keessatti geggeessameen vaayiresiin kun dhibba irraa harki kudhan namoota mallattoo dhukkubaa irratti hin argamneen faca’e. kanaaf jecha wal irraa hiiqiinsi hawaasummaa dirqama jedhee jira waaltaan kun.
Qorannaa tana ammoo poolisii addunyaa (Interpol) bulchoota Ispeenii fi dhaaba hedduu waliin qorachaa bahe.
Qorannaa Vaayrasii Koronaa uummata Iraatti Gaggeesinee Xumurre:Angawaa Tigraay
Qorannaa Waa’ee Fayyaa Afrikaa Kibbaa Keessatti Gaggeeffame
Qorannaa waggaa tokkoof turu kanatti namoonni dhukkuba Koviid-19n qabaman 6300 akka hirmaatan ibsamee jira.
Qorannaa Walabnii Akka Gaggeeffamu Gaafanna: Dr. Dabratsiyoon Gabramikaa'eel
Qorannaa waliin ta’uun geggeessamu keessatti walii galteen taasisame mirga namaa eegsisuu akkasumas seera mirga namaa kan sadarkaa adduyaa fi dhiittaa seera mirga namaa kan addunyaa ilaalchisee itti gaafatamni akka jiraatu kaayyoo waliinii irratti hundaa’uu dhaan jaarmolii lamaan gidduutti michummaa uumamee fi ba’ii hirmaannaa taasisamee ti.
Qorannaa xumumuraa kan abbaa alangaa addaa dhimma Raashiyaan filannoo US kan bara 2016 qoratanii kan Robert Muelleer fi qorannaa manni maree dimokraatotaan hoogganamu bulchiinsa Traamp irratti geggeessuuf jiru tuqanii jiru.
Qorannaa yeroo dheeraa fi ragaalee ajjechaa kanatti hidhata qaban manni murtii eega ilaalee booda beekaa dhukaasee ministeeriicha ajjesee jechuun xumure.
Qorannaa yeroo sana geggeessame irraa jalqabee akka gorsaa gameessaatti ka tajaajilaa turanii fi hojii kaariklulamii haaraa bocuu kanattis hirmaatan – Yunivarsitii Finfinneetti, ogeessa xiin-qooqaa yokaan Lingustiksii fi barsiisaa damee Afaan Oromoo – Dr. Tola-Maariyaam Fufaa, akka dhimma kana irratti ibsa nuuf kennan, Finfinnee irraa telefoonaan dubbisnee jira.
Qorannoo fi xiinxala dhbimmoota kana irratti hayyootaan geggeessamaa ture uummataaf dhiheessuu kaayyoo godhatee ka marii sana qopheesse – Waldaan Qorannoo Oromoo, qorannoolee dhihaatan sana akka kitaabaatti maxxansiisee baasuuf kan hojjetaa jiru ta’uu illee beeksisee jira.
Qorannoo gaggeeffamu kana keessatti ogeessonni waajirri qorannoo Federaalaa Amerikaa ykn FBI hojii jalqabuun ibsamee jira.
Qorannoo Gaggeeffamu Keessa Hin Seenu : Jeff Seeshiins
Qorannoo Haaraa: Qoqqobbiiwwan Kahaman Hojiirra Oolchuu Irratti Ameerikaa fi Awrooppaa Edduu Qindoomni In Jiru
Qorannoo Malaammaltummaa Gabaasaa Gaazzexeessotaan Ifa Bahe
Qorannoon ‘Building Bridges Initiative’ jedhame kun, rakkoo siyaasaa diinagdee fi hawaasummaa Keeniyaan qabduuf furtuudha jedhama.
Qorannoon Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanitti dameen ramaddii maalaqqa qarqaarsa ijoollee fi Dhabbanni Baqatoota Addunyaa wajjin hojjatanii akka agarsiisutti ijoollee fi dargaggoota gara Awrooppaa godaanan harka afur keessaa harki sadii karaatti acuuccaa fi dhiitaa mirgaa hammaataa ta’eef saaxilaman.
Qorannoon Haarahii Baate Tokko Fiigichii Bara Kai’moomaa Herrega Mataa Namaa Dabalaa Jettti
Qorannoon isaa hagii guddaan akka humna ibsee ta hin dhumanne ta akka ibsee, bisaanii, aduu, bubbee fi waan akkanaa kanaan hojjachu dandahanii fi humna ibsee ta lafa keessaa fi qilleensa keessaalleen hojjachuu dandahan qorata.Afrikaan ibsee dhabdee humna ibsee dhabuun maal dhabde?Mee kutaa duraa caqasaa.
Qorannoon kun jalqabamuun garaagarummaa biyyattiii keessatti baballachaa dhufe ittu hammeessuu malajedhameera.
Qorannoon Pirezdaant Traamp Angoo Irraa Buqqisuu Jalqabamuu Afaan Yaa'iin Mana Maree Yunaaytid Isteets Beeksisan
Qorannoon professor Francisco Keekki n kan hoogganamu yoo tahu, gargaarsa maallaqaa dhaabbata Yunaayitid Isteetis, kan “Institute of Peace” jedhamuun hojjetame.
Qorannoon teknikaa akka bulchootii Itoophiyaa jedhanitti dhuma Ammajjii dhuftu jalqabdi.
Qorannoo tana haga guddaan daarektera FBI, Biiroo Qorannoo Federaala Amerika ka durii, Rooberti Muuleritti itti jira.
Qorannoowwaan sagalee ummanni kenne iratti hundaahee bahan, ummanni Ameerikaa harki caalan akkaataa namooni qawwee bitachuu danda’an irratti to’annaan akka jiraatu deeggaruu isaanii agarsiisa. Kana hojiirra oolchuudha wanni godhamaa jiru hin jiru jedhanii warii paarlaamaa biyyatti himatan baayyee dha.
Qorataa aadaa fi seenaa Oromoo Obbo Charinnat Waaqwayyaa aadaan nyaata Buna Qalaa akka dhaloota dhufutti darbuuf haalaan ol kaa’amuu qaballee jedhan.
Qorataamn Tokkummaa Mootummootaa Gara Zimbaabuwee Imalan
Qorataan addaa ka Tokkummaa Mootummootaa – Kilement Voolee, haala qabinsa mirga dhala-namaa Zimbaabuwee, keessumaa waa’ee mirga walga’ii karaa nagaa geggeeffachuu fi jaarmayaa dhaabbachuu ilaalchisee qorannaa geggeessuuf guyyaa kudhaniif gara biyyattiitti bobba’anii jiran.
Qorataan Amnestii Fissahaa Taklee kanaaf deebiin kennaniin qeeqni dhiyaate tokko tokkoon kan lafa ka'amee waan hin taaneef jecha walitti qabee deebii kennuun ulfaataa dha ka jedhu ture.
Qorataan Dhukkuboota Adda Addaa Waa'ee Koviid-19 Maal Jedhu?
Qorataan Human Rights Watch Ben Rawlence akka jedhanitti Omod Obang badii dalagame amanuun isaanii fixiinsi barra 2003 keessa raawwate deebi’ee akka qoratamu gochuu qaba.
Qorataan poolsii aanaa Liiban,obboo Teshoomee Qaallichaa, ”Wannii ani dhagahee hin jiruu namii qabamee nu gahe hin jiru, namii 19 fulaa teennatti hidhani ardha gadi dhhisanilleen hin jiru,”jedha.
Qorataan tokkummaa mootummootaa duraanii Alan White dhiyeenya VOAf akka ibsanitti Weahn yoo filataman Tayloriin Laaybeeriyaatti deebisuu fedhu jedhanii turan.
Qorattonii fi Daayreekteerri koleejichaa akka jedhanti hidhataan dhohiinsa sana erga dhaqqabsiisee booda gamoo koleejichaa seenee nama itti dhufe mara dhukaasuun ajjese.
Qorattonni Amerikaa Itti Hiraamta Jedhamee Jira
Qorattonni dhibba hedduun ramadamanii kanneen gocha seeraan alaa sana gaggeessan adda baasanii hidhamuu isaanii kaleessa ibsamee ture.
Qorattonni mootummaa Federaalaa waajiroota Postaa kanneen Floridaa keessaa Kamiisa kaleessaa kaasee sakata’aa jiru.
Qorattonni Oksfoord talaalii dhukkuba Koviid-19 ittisuu Astraa Zaneekaa jedhamu ijoollee fi dargaggoota irratti yaaliif talaaluu dhaabuu isaa beeksisee.
Qorattooni kanneen biroon maxxansaa The Lancet medical jedhu irratti baatii darbe maxxansaniin talaalliin Sputink V lama yoo fudhatame mallattoo dhibee COVID-19 fidu ittisuuf dhibba irraa harka 92 itti milkaa’eera jedhan.
Qorattoonni akka jedhanitti kan umuriin 39 Naasim Najaafii Aghdaam San Diego ka jiraataa turte yoo ta’u marsariitii ishee kan kuduraa qofaa nyaachuu irratti fuuleffatee fi vidiyoo achi irratti dhiyaate youtube na duraa gulaale jette. Abbaan ishee akka jedhanitti Youtube viidiyoo isheen maxxansituuf maallaqa baasuufii dhaabuu isaa himataa turte.
Qorattoonni Braaziil Talaalliin COVID-19 Chaayinan Oomishte Milkaa’e Jedhu
Qorattoonni brazil kampanii dawaa Chaayinaa Sinovac biotech jedhamuun kan oomishame tallaaliin vaayiresii koronaa dhibba irraa harka 50 milkaa’ina kan qabu yoo ta’u yaalii kilinikaa sadarkaa dhumaa irra jira jedhan.
Qorattoonni CDC kan isaan bira ga’an ka biron namoonni xiqqoo kanneen kutaalee Yunaayitid Isteetis adda addaa keessa jiran antibody ykn qaama isaanii keessa kan vaayiresii kana ofi irraa lolu qabu. Kana jechuun namoonni hedduun vaayiresii kanaaf saaxilamoo dha jechuu dha jedhan.
Qorattoonni dhimma mirga namaa Ertraa keessaa gabaasa dhiyeessan
Qorattoonni gamtaa Afriikaa dhiibbbaa vaayiresiin koronaa yeroo ammaa daldala, deddeebii maallaqaa, tuurismii irratti qabaatee fi gatiin boba’aa addunyaa kufe irraan kan ka’e ardittiin wagga dhuftu kufaatii addunyaa keessa akka seentu amananii jiran.
Qorattoonni jaarmayaa fayyaa addunyaa madda weerara COVID-19 barbaaduuf jecha hojii isaanii jalqabuuf torban lamaaf bakka qofaatti of baasan keessaa ba’anii jiru. Gareen sadarkaa addunyaa kun har’a waaree booda erga hoteela keessaa ba’ee booda atoobisii koree jira.
Qorattoonni Raashiyaa, kan kaleessa magaalaa Seent Piitersberg, buufata baaburaa uummatni itti heddummaate keessatti Boombii of wareeiginsaa dhoosuun namoota kudhanii ol fixee fi ka biroo hedduu madeesse, ka Kirgistaanitti dhalate – nama Akbaarzoon Shaaliloov jedhamu tahuu adda-baafachuu isaanii dubbatan.
Qorattoonni Raashiyaa Nama Kaleesa Boombii Dhoose Lubbuu Namootaa Galaafate Adda-Baafachuu Dubbatan
Qorattoonni sababaan isaa tarii boba’aa gaafii hin ta’in, dogoggora paayileetii ykn ka biroo qorataa jiran.
Qorattoonni tokkummaa mootummootaas keellaalee nukleraa Iran sa’aatii 24 seenanii ilaaluuf karaa argatu, walii galteen kun wal amantaa utuu hin taane qorannaa irratti kan hundaa’e jedhan Obaman.
Qorattoonni waaltaalee keessatti gocha suukaneessaa kana raawwataa turanis murtiitti akka dhiyaatan gaafata.
Qorattootii dhaaba CDC lama qorattoota fayyaa Dhaaba Fayyaa Addunyaa, World Health Organization(WHO)faa fi miilota isaaniitti dabalamaniihortee eboolaa,amala isaatii fi nama dhiba kana irratti arganii barbaadanii wallaanuunii DRC, godina Latikaatti baddaa fi gammoojjii olloota sunii keessa jiran.
Qorattootii siyaasaa Amerikaa namii akka Frans Newport faatii ammoo akii Tiraampi biyyaan bulchutti qalbii siyaasaa Amerikaa gargar balleesse jedha.
Qorattuun aadaa fi akkaataa jiruuf jireenya hawaasaa (antropologist) Boonnii Holkoom Oromoo biratti Qabbanee Waaqoo maqa jedhuun beekkamti, erga bara 1971 Oromiyaa dhaqixee waayee Oromoo qorachuu, mirga Oromootii fi dhugaa Oromootii hojjachuu irraa teechee hin beektu.
Qorattuun addaa Ketaaruuth duraan kan ibsan waa’ee mirga daa’immanii gabaasa isaanii kana keessatti tuquu dhaan achuma Ertraa keessatti waggoota lama dura seenaa ijoollee iggitamanii kaasaniiru.
Qorattuun Amnestii Inteernaashinaal Kleer Beeston akka jedhantti bara 2011 hanga bara 2014 giddutti Oromoota yoo xiqqaate kuma shan ta’antu hidhame.Mootummaan itiyoophiyaa garuu irra deddebi’ee dararaan kun rawwatamuu haala. Silaa dararaa dhaqqabe jedhame kana qorachuutu irra ture jedhu.
Qorattuun Jappaan Chikaatee, ykn Dr Lookoo Duubaakora Gumii Gaayoo irratit kitaaba isii ganna afur qorachaa baate kora sun irratti yuniverstii Booranaatii kennite.
Qorattuun Jappaan Dr.Lookoo Duubaa, aadaa fi seenaa Oromoo eegii barreessuu jalqabdee ya turte.Aadaa Booranaa haga tokko barreessitee kitaaba fuula 800 caalu irratti baafte.Amma ammoo jireenna Arsii-Baalee fi Raayyaa barreessuutti jirti.
Qorattuun kun gabaasa isaanii waggaa isa jalqabaa gumii mirga dhala namaa kan tokkummaa mootummootaaf Kibxata har’a Adooleessa 2 bara 2019 dhiyeessanii jiru.
Qormaanni biyyaaleessa kutaa 12ffaa kan bara barnootaa 2012 sababoota nageenyaan walqabatee geggeessuun rakkisaa tahuu fi yeroo hin murteeffamneef akka dheeratu murteeffamuu Ministarri Barnoota beeksise.
Qormaanni sadarkaa lammataa kan guutuu biyyaa ba’iin isaa maal afakkaata jedhamee utuu hin gamaaggamin kallattii adda addaan komee dhiyeessuun sirrii miti jechuu dhaan waajjirri barnootaa naannoo Amaaraa ibsee jira.
Qormaata baranaa silaa ijoollee kuma dhibba hedduutti fudhataa horii guddaatti itti bahelle.
Qormaata biyyoolessaa kutaa 12ffaa barana Guutummaa Itiyoophiyaa keessatti kenname sadarkaa biyyaattii qabxii ol’aanaa galmeessuun tokkoffaa kan ta’e barataa Yooftaahee Baa’isaa Milkeessaa ture.
Qormaata Kutaa 12 Itoophiyaa Ka baranaa hatani interneetii irratti baasanii jennaan hambisan. Eennutti, maaniif hate?
Qormaata naannolee kan kutaa 8ffaan wal qabatee naannooleen haala karoora isaanitiin ji'a Muddee 1 bara 2013 hanga Muddee 30 bara 2013 keessatti akka kennu murteeffamuunis ibsamee jira.
Qormaata yeroo ammaa Itiyoophiyaa mudate keessaa tokko sababii walitti-bu’insaan uummanni manaa fi qe’e ofii irraa godaanuu kanaafis gargaarsii hatattamaa gaafatamuu ibsan.
Qormaati Caamsaa 22 kennamuun irra ture hafuu isaatti kanneen komee dhiyeessanis jiru. Yeroon keenya hin gubate, hamileen keenyas ni tuqame kanneen jedhan barattoonni Finfinneef naannolee ka biroo VOAf ibsa kennaniiru.
Qormaatni Barattoonni Kutaa Kudha-lamaa Nagumaan Deemaa Jira Jedhame
Qormaatni biyyoolessaa Itiyoophiyaa hatamuu isaatii fi qormaatawwan barnoota lamaa fi baasiileen isaanii miidiyaalee hawaasummaan facaasamuu isaa irraa kan ka’e haqamuu isaa fi yeroon qoramaataa haaraan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 27 haga 30tti akka kennamju beellamni biraan kennamuu, Ministarri barnootaa Itiyoophiyaa ibsa kenneen beeksisee jira.
Qormaatni biyyoolessaa Itiyoophiyaa kan silaa barana kennamuuf ture ba’ee miidiyaalee hawaasummaan facaasamuu isaa irraa kan ka’e haqamuu isaa fi yeroon qoramaataa haaraan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 27 haga 30 bara 2008 akka kennammu Ministarri barnootaa Itiyoophiyaa ibsa kenneen beeksisee jira.
Qormaatni biyyoolessaa Itiyoophiyaa kan silaa barana kennamuuf ture ba’ee miidiyaalee hawaasummaan facaasamuu isaa irraa kan ka’e haqamuu isaa fi yeroon qoramaataa haaraan, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Waxabajjii 27 hanga 30 bara 2008 akka kennammu Ministarri barnootaa Itiyoophiyaa beeksisee ture.
Qormaatni Biyyoolessaa Kutaa 12ffaa Yeroo Hin Murtoofneef Dheereffame
Qormaatni ga'umsa dandeetti barsiistotaaf kennamuun qulqullina barnoota egisisuu keessatti gummacha gudaa qaba kan jedhan barsiistoni, barattoonni fi maatiin barattootaa beekamti waraqaa qofa otoo hin taane barsisootaaf jajjabessitun wal cina kennamuf qaba jedhan.
Qormaatni sun akka baasamee facaasamu ka taasisame, mormii barattootaa baatiilee ja’aaf Oromiyaa keessatti geggeessameen wal-qabatee, barattoonni sirnaan barattootaa isaanii hordofuu fi qormaatichaaf qophii gahaa gochuuf yeroo fi deggersa gahaa waan hin argatiiniifi – kanneen jedhan, geggeessitoonnii fi deggertoonni mormii Oromiyaa keessaa immoo, beellamni lammataa mootummaan kenne kunis waan iyyannaa barattootaa fi warra barattootaaf deebii kenne akka hin ta’iin hubachiisan. Kanneen mormii kana dhiheessan keessaa tokko, kan hoogganoota mormii Oromiyaa irraa dhaamsa fudhachuudhaan, gaaffii qabxiilee ja’a of-keessaa qabu Mootummaa Itiyoophiyaaf dhiheesse – Direktora Ol’aanaa OMN – Jawaar Mohaammedi.
Qormaatni sun akka baasamee facaasamu ka taasisame, mormii barattootaa baatiilee ja’aaf Oromiyaa keessatti geggeessameen wal-qabatee, barattoonni sirnaan barnootaa isaanii hordofuu fi qormaatichaaf qophii gahaa gochuuf yeroo fi deggersa gahaa waan hin argatiiniif kanneen jedhan geggeessitoonnii fi deggertoonni mormii Oromiyaa keessaa immoo, beellamni lammataa mootummaan kenne kun illee yeroo gahaa akka hin ta’in dubbachuun morman.
Qormaatni sun akka baasamee facaasamu ka taasisame, mormii barattootaa baatiilee ja’aaf Oromiyaa keessatti geggeessameen wal-qabatee, barattoonni sirnaan barnootaa isaanii hordofuu fi qormaatichaaf qophii gahaa gochuuf yeroo fi deggersa gahaa waan hin argatiniif jedhu geggeessitoonnii fi deggertoonni mormii Oromiyaa keessaa.
Qornnaan saayinsii waggoottan darban keessa geggeessaman kanneen tamboo xuuxan dhibba irraa harka shantama COVID -19n ennaa qabaman, akkaan dhukkubsachuu ykn du’aaf akka saaxilaman mirkaneesse jechuu dhaan hoogganaan sagantaa to’annaa tamboo kan jarmayaa fayyaa addunyaa Vinayaak Prasaad VOAf akka ibsaniiru.
Qorraa fi Qilleensa Hamaa dandammachuun Lubbuun Hafe
Qorra nama kotteessu keessa uummata kuma dhibba hedduutti lakaa’amutu bakka eegumsi pooliisii fi naga eegudotaan marfametti argamuun waggaa kana simatan.
Qorsa ammaaf akka male namii qabaachuu male arganne.Dhiba namii rakkachuunittiin jiru: sukkaarii,TB,dhiba fi HIV namaan wallaanuuf asii qorsa hin qamnu.Laabratooriin dhiba kanaan laallatanilleen asi hin jirtu jedhe.
Qorsa COVID-19 kana dhaabbilee hedduutti hojjachuutti jira.Biritishitti yuniversitii Oksfoord, fi dhaaba dhaaba farmaasii, Astrazenekaa fa. Keenyaan qorsa kana ufi irratti laaluutti jirti.
"Qorsa dhiba kanaallee harkaan gahachuutti jirraa jedhe.""Ergaan ani maanguddoota Amerikaatii qabu abdii fi ufitti hirkachuu.Dadhabbbiin teessan lafatti hin banne.Ifa abdiitti gamaa mullataa itti dhiyaachuutti jirra.”"
Qorsa haaraa dhaabii Pfizer/BioNtech waliin hojjate kanallee namii hagii tokko shakkee hanqachuu fedha.
Qorsa kana dhaaba qorsa Amerikaa Pfizer fi ka Jermenii and BioNTech hojjate
Qorsa kana ji’a torba keesastti qoodanii waliin gahuuf hujiitti jiran akka kanaan qorsa biliyoona 2 kennuuf mootummaa federalaatiin walii galan.
Qorsa kana nama fayyisee dhibaachuun isaa laaluuf marroo sadii irra deebihani laalan. Taatullee eeyyama kennaniifii biyya tokkollee keesatti qaraa nama hin kennine.
Qorsa kana Pfizer fi dhaaba teknooloojii Jermen, BioNtech jedhaniti waliin hojjate.Biriteyin qorsa koronaa torbaaniin duubatti namaa kennuu jalqabdi qaraa warra humna laafaatti argata.
Qorsa kana yoo hojjatan nama irratti ilaan. Yoo hedduu nama duraanuu dhiba guddaa qabu koronaalleen irraan qabate fi nama guddaa irratti ilaalan jedhan.
Qorsa kana yoo kennan qaraa warra dhiba kanaan akka malee walti dhiyaatu, ogeeyyota fayyaa,warra humna laafaa jechaa akkasiin wal irra marsuutti jiran.Achiin duubatti manneen barnootaallee
Qorsa koronaa haaraa amma argatte kana haga guyyaa dheengaddaatti nama kuma 600 caalaa kennite. Qorsa kana qaraa warra humna laafaa,jaarrolee fi warra dhiba kana akka malee itti dhiyaatu ka akka ogeeyyota fayyaa faafa kennan achii ammoo gumii balloon gahan.
Qorsa koronaa kana dhaaba farmaasii addunyaa AstraZeneca fi yuniversitiiOxfordwaliin hojjachuutti jira. Ingilaandii fi Biraaziltti nama kuma 20 irratti laalanii abdi irraa argatan. Qorsii lama harka 62 caala nama fayyisa.
Qorsa Koronaa kana mi’a akka malee akka malee qabbaneessuu ka qabbantii isaa digrii -70 dhiyaattu keessa kaahuu qaban.
Qorsii COVID-19f AstraZeneca fi Yuniversitiin Oksford hojjachuutti jiran abdii guddaa qaba addunyaa qooduuf kurfoo jiran
Qorsii hojjachuutti jiran kun AZD1222.Amma Amerikaatti sadarkaa sadeessoo irra jiran. Sadarkaan sadeessoo kana nama irrati ilaalan. Nama ganna 18 jalqabee nama sanyii akka akkaa irratti ilaalan jedhan.
Qorsii koronaaf dhaabii Faayzer hojjachuutti jiru harka 90 oli nama fayyisii dandahaa ykn abdii qaba jedhanii itti jiran.
Qorsii kun ka dhiba irraa nama dandamachiisuu malee dibaan hin dhufu jedhanii mirkansuu fudhanne jedhan.
Qrannaan jalqabaa ka biroon akka ibsutti talaalliin kun yeroo lama yoo fudhatame vaayiresii koronaa haaraa Brieen keessatti argame irrattis ni hojjeta.
Qrannoon jari kun irratti walii gale gugurdoon haroon hujii hadhaa abbaayaa ganna hagam keessatti bisaan itti guutuu malanii fi hujiin tun biyyoota ollaa sunii gama eegumsa naannootiin,gama hawaasummaa fi diangdeetiin miidhuu dandeettuu jedhani qoratan.
Quarter back dorgommii NFL keessaa gannatti doolara miliyoon ahedduu argatan
Qubatooni kuniin yaroo jalqaba bakka Dooyyo jedhamutti kan qubsiifaman yoo ta'uu lafa kana irraa turtii waggaa sagalii keessatti midhaan homaatu irraa oomishachuu hin dandeene jedhan.
Qubattoni wagga sagal dura Godinoota Harargee irra buqa'anii Godina Bunnoo Baddalee Aanaa Dhedheesaa qubatan lafti irratti qubsifaman caffee fi kan qonaaf hin taane ta'uu isaan wal qabatee rakkoo beelaaf saaxilamuun ilmaan keena nu jalaa du'an jedhu.
Qubattooni kuniin yaroo amma gama kuma sagalatti akka tilmaamaman kan ibsame yoo ta'uu haalli jiruu ganda Dooyyoo nutti hamaanaan godaansa irraa godaansa biraatiif saaxilamnee magaala aanaa Dhedheessaa Dambiitti galle jedhan. Bakka qubsumaa daangaa magaalaa Dambii bakka amma jiran kanattis rakkoo nyaata dhugaati akka qabanii fi qubsumni isaanis akka mijata hin ta'in dubbatu.
Qubee seera malee manneen nyaataa,dhaabbilee daldalaa fa irratti barreessanillee qajeelchuuf seera itti baasanii hujiitti jiran.Biiroon Aadaa fi Tuurizimi warra tana hin tolchine seeraan adabuuf qophi jirti.
Qubsuma kanakka “Urban Peak” jedhamu bakka Kevin jiraataa waliin wal ta’uu dhaan namoota mindeessuuf gaafatan.Kan qubsuma Urban Peak hoogganan Kim Easton michummaan hojjechuun hawaasaaf baay’ee barbaachisaa dha jedhu.
Qubsuumnii horsisee bulaa iddoodhaa gara iddootti wal irraa fageenya qabaachuun dhukkubii kun akka hammaatu gochuu dubbatanii waluumaa gala ijoolleen 19 dhukkuba kanaa du’u ibsan.
Queen of Soul sirba bara 1950 fi bara 1960 keessa Gurraaleen Amerikaatin beekan.Soul music,sirba Gurraalee Amerikaa sanyii Afrikaati.Sirbii kungospel music,rhythm and bluesfijazzqaba.Sirbii kukkun sirba qabsoo Gurraalee Amerikaallee hin qabaa.Qabsoon gurraalee Amerikaa faarsaa.
Quftumaan ammoo lafa akkaHacaa-Gamaa,Kubee-Jabbilee,Balee ,Dooloo, Marsaa, Gabbattee, Dayyu, Adaree, Dagaagaa, Gugguufaa, Haadha-Algaa fi hedduu.
Quftumaan Raayyaa naannoo Tigraay keessaaHacaa-Gamaa,Kubee-Jabbilee,Balee ,Dooloo, Marsaa, Gabbattee, Dayyu, Adaree, Dagaagaa, Gugguufaa, Haadha-Algaa fi hedduu.
Quftuma lafa Turkaanaa keessaa godina Haroo Turkaanaa jala qubatu, Loyangalaan faatti ammoo warshaa qurxummii jaaree ummata malkaa dabarsuuf karoorfate.
Quftuma Oromoo Raayyaatiin Abbaayaa jedhan “Raayyaa,ijoollee Ormichaatti keessa jiraata.”
Quftumii Oromoo Karrayyuu Shawaa Bahaa aanaa Fantaalleetti. Fantaallee ganda 18 qabdi. Quftumaan Finfinnee irraa km 200 fagaatan.
Qulqullina Buna eegsisuun Fayyadamummaa Qonnaan Bultoota Buna Oomishanii fooyyessuu akkasumas sharafa alaa gaarii argachuu irratti mariin xiyyeeffate magaalaa Naqamtee keessatti torban dabree guyyaa sadiif gaggeeffamee jira.
Qulqullina Dhunfaa fi Kan Naannoo Eeguun Dhukkuboota Daddarban Ittisuuf Akkaan Barbaachisaa Dha
Qulullinni kunuunsa fayyaa isaaniif kennamaa ture falmisiisaa kan ture ennaa ta’u Beijing wal’aansa fayyaaf US ykn Germany akka dhaqan kan maatiin gaafate fudhatama dhabsiise.
Quqquuqqaa Itoopiyaan Amerikaa waliin qabduu dhumate jedhu obbo Meles Zeenaawwii
Qurxummii miliyoona heddttu ta Eezhiyaa gama Kibbaa Bahaa qallabduutti asitti hora kuusaa zayitii fi gaazii hedduu asi jala jira.
Qurxummiin soora isii tuulaa ‘Coral Reef’ bisaan jala jiran keessaa argatti. ‘Coral Reef’ jennu tun waan akka raareeti afaan saayinsitiiin ammoo akka bineessaansaatti herregamti.
Qurxummiin waan nyaattu dhabuun warrii jireennii isaanii kanaan bulu hin rakkataa,akka harooleen hin dhiqamen tolchitii,akka bisaan namatti hin baafanne qabdii,garba qabbaneesitii faaydaa hedduu irraa argatan.
quubsaa hin kennine ture, kanaaf amma Murtee akkas garaa nu gahu kenna jedhee tasaa yaadee hin beeku jedha. Itti aansees haqi akkasii kuni biyyoottan Afriikaa kaaniifillee dhaamsa gaarii qabaachuusaa dubbateera.
Quunnamtiin jiraachuu dhabuu isaaf sabaa himaaleen dhaqqauu dhabuun gam lamaan biraa haala uumame jedhame mirkaneessuun rakkisaa ta’ee jira. Haa ta’u malee uummanni 45,000 biyya hollaa Sudaanitti baqachuu isaanii fi kumaan kanneen laka’aman immoo dhumaniiru jedhamee amanama. Tigraay keessatti waggoota dheeraa dhaaf deggersa uummataa cimaa qabu kan turan hoogganoonni IWEHAT gara gaarreen naannoo jiranitti baqachuu dhaan waraansa ripxe loltummaa kan eegalan fakkaata.
Qwwee sun waardiyaatti akka ummatii bahee ibidda dhaanfuu tokkose ummatillee gargaasaaf iyyate.
Raab gama isaaniinYunaaytid Isteetes fi Briteen karaa gaarii Chaayinaa waliin hojjachuun itti danda’amu ilaalaa jiru.Kunis karaa amansiisaa fi gaarii ta’een ta’u akka qabu, yoo hin danda’ama ta’eed dhimma jijjiirama qilleensaa kan dabalatuu akka ta’u ibsan.
Raabiyaa Kubeel amantaa Islaamaa oggaa kudhan dura fudhatte. Dhiheenya kana masjiida haaraa Yunaaytid Isteets godina Kaalifoorniyaatti banteetti. Masjiida kana maaltu adda godha? Dhaggeeffadhaa. #Religion #Oromo #Ethiopia
Raabsii gargaarsa kanaa irrattti bulchaawwan loogii oofan qoratamanii tarkaanfii barbaachisu akka fudhatu gaafanna jedha ibsi paartichaa.
Raabsiin boba’aa kutaalee Ameerikaa keessa guyyoota ja’aaf rakkoon isa mudachuun rifaatuu erga uumee booda, kan haleellaa Marsariitii irraa Raashiyaan ittin himatamte kan Darkside jedhamuun danqamee ture amma itti fufee jira.
Raadiyoo Moqadishoo keessatti maadhaffateef Daayreekteera kan ta’e Abukar Hassan Mohamoud magaalatti keessatti ajjefamuun beekamee jira. Gazexxesonni somaaliyaa keessatti eega baatilee dhiyeenya kanaa as ajjefamuun kun sadaffaa ta’uu isaa ti.
Raadiyoon Al Shabaab abbaan murtii akka ajjefamaniif ajaja yeroo kennu sagalee isaa dhageesisee jira.Garu yakka irratti dhiyaate ragaan dhugoomsu tokko hin turre jedhan Omar.
Raadiyoon Daandii Haqaa (RDH) dhaaba raadonii ganna afuriin duratti inteneetii irratti rakkoo Oromo addunyaatti himuuf biyya Sawudii Arebiyaatti hujii jalqabe.
Raadiyooniin VOA Waajjira Qoonsiila Itiyoophiyaa Naayiroobiitti Itti aanaa hoj raawwachiisaa dhimma diyaaspooraa kan ta’an obboo Andaarguu Berihee irra deddeebiin email fi bilbilaan argachuu yaalus yaaliin keenya milkaawuu hin dandeenye.
Raadiyoon Sagalee Ameerikaa, akkuma duraan turetti madda-oduu walaba ta’ee itti fufa moo afaan Mootummaa Prezidaant Traamp ta’a gaaffii jedhuuf – hoogganaan BBG – Joon Laansiing ennaa deebisan, “VOAn Afaan mootummaa ta’uudhaaf chaarterri isaa akka isa dhorku uummatni hubachuu qaba” jedhan.
Raadiyoon Sagalee Ameerikaa kan itti hundeeffame waggaan toorbaatamaffaan as Galma Waajira Raadiyichaatti ayyaaneffamee jira.
Raadiyoon sagalee Ameerikaa trkaanfii Raashiyaan fudhatte irratti hanga yoonaa yaada kenne hin qabu. Dubbi himaan ministrii dhimma alaa US Hzer Noowerti dhiyeenya akka dubbatanitti ministrichi haqaa waaltaalee oduu akka ergamtoota alaatti akka ilaaluu fi sochiiwwan interneetii akka ugguru eeyamuun, seera raashiyaa haaraa sabaa himaa walabaa irratti haleellaa geggeessame jechuun isaanii ni yaadatama.
Raadiyoon sagalee Amerikaa gazexxesootaaf leenjii akkasii yeroo kennu gazexxesoota biyya keessaa ituu itti dabalee kan fedhan ta’u Dr. Abiyyi Ahmad ibsanii jiru.
Raadiyoon SOMAALEWEYIN Raadiyoo Dhuunfaa MOQDISHOO KAABAA keessa maadheffate.
Raadiyoon waraana biyyaalessaa Somaaliyaa immoo, oduu fuula Tiwiiterii isaa irratti maxxanseen, hidhattoonni fiinxaaleyyii mooraa sanaa alatti dhoosan – jechuudhaan, akka loltootoonni mootummaa Somaaliyaa fi waahiloonni isaa Yunaayitid Isteetis haleellaa sana of irraa deebisan dubbate.
Raadiyoo Saagalee Ameerikaaf gaaffii fi deebii kennaniin kan kana dubbatan, Obbo Leencoon, dho’insawwan Magaalaa Kampaalaa keessatti ggeessamanii namoota 74 galaafachuu gara turban tokkoo dura, hoogganoonni miseensota IGAD tahan Finfinneetti walga’uudhaan loltoota dabalataa 2000 gargaarsa Mootummaa Cehumsaa Somaliyaaf erguuf murteessuun, keessumaa, ka duraan akka Somaliyaa keessaa baatu taasisamte, Itiyoophiyaan loltoota ishee itti deebisu malti ka jedhamu, Al Shabaabiin daranuu jabeessee, rakkoo Somaliyaa fi ka Gaanfa Afrikaa hammeessuu irraa kan hafe bu’aa fidu akka hin qabne dubbatu.
Raadiyoo Sagalee Ameerikaa fi Marii Ibolaa
Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti kutaan sagantaa Afrikaa Roobii Ebla 25 bara 2018 rakkoo Ootizim ykn “Autism” jehdamu ilaalchisee marii tokko geggeessee ture.
Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti, sagantaa muuziqaa “Music Time In Africa” jedhamu kan hundeessee fi qopheessaa ture – Lihoo Sarkaastiyaan, umurii isaa waggaa 97tti du’aan boqote.
Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessabiin kan kana dubbatan – Obbo Muusxafeen, “duulli seera kabajchiisuu Tigiraay keessatti geggeessamaa jiru, yeroo gabaabaa keessatti xumurama,” jedhanii akka amanan eeran. Naannoon mariif gaaffii dhiheessuu isaa dura, filannoo seeraa-ala geggeesse kuffisuu fi yakkamtiita of keessa dhoksee kaa’e dabarsee kennuu qaba – jechuu isaanii, Addis Chekkol gabaasee jira.
Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin kan kana dubbatan, barreessichi Medrekii fi itti-aanaa dura-taa’aan Kongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Gabruu Gabre-Maariyaam, yeroo ammaa, mootummaan karaa itti gaaffiin uummataa deebii argatu irratti qaamota dhimmi isaa ilaallatu waliin gad-taa’ee mari’achuu irra humnoota isaa guutummaa Oromiyaa keessa bobbaasee ajjeesaa, reebaa, ukkaamsaa fi doorsisaa jira, jedhan.
Raadoiyoo BBC-f ibsa kennaniin, doorsisa hedduu irra ga’e irraa kan ka’e – lubbuu isaaniif sodaachuu irraa biyyattii gad-lakkisanii akka ba’an illee dubbatanii jiran.
Raafaa’el Anichaa bakka bu’aa paartii Demokiraati godina Teksas iraa dhufe
Raaga Booranaa ka durii ka isiin barreessite ammoo Morowwaa Uchumaa, Alii Boddee,Waariyoo Udatee, Boruu Jiloo-Walee, Areeroo Boosaroo,Kibboo Abbaa-Hareetii fi Waariyoo Baabboo fa.
Raagdoonni qilleensaa akka jedhanti dhahaan bishaanii lafaa irraa meetra 5 ol ka’u fi rooba guddaa makatee umamuuf deema.Angawoonni akeekkachiisa kennaniin obomboleettiin moggaafama maqaa keeneet jedhamu kennameef kun obomboleetti duraan mudatee ture irraa hamaa ta’uuf deema.
Raagii Qilleensa Itoophiyaa(Metrology) warra isa eegatuun odeeffannoo fedhe gahuuf saatii diqqoo qaba
Raammoo-buuqqataa,limmee marraa fi muka nyaattu, cabbii baqxee garbatti dabalamtee garbii guddatee namatti faca’aa,lafti didiqqoon bisaan jidduu jirtu,Iddoolaan bisaaniin marfamtee namii sodaa keessa jira.
Raammoo ganaa tana biyya Afrikaa 40 keessatti argan.Raammoo tana qilleensatti fuudhee barrisaan..
Raammoon 'Armyworm' Jedhamtuu Biyyoota Afrikaa Diigdamii Tokkootti Babalachuun Oomishaaf Soodaa Uume
Raammoon Gannaa tun addunyaa waan hedduun dhibde.Midhaan nama hedduu balleessitee qolleessite. Lafa oowwaa jaalatti. Amerikaa fi Biraazil fala jabaan ufi irraa diqqeessan.
Raammoon lafa oowwichoo jaalattu tun ganna dabree asitti Afrikaa biyya 40 keessatti argan.
Raammoon Midhaan Mancaasu Biyyootii Gaanfa Afriikaa keessa Tamsa’aa Jira
Raammoon “Raammoo Amerikaa” jedhan ta ji’a diqqaan duratti Itoophiyaa fulaa hedduutti argan akka bulchootii mootummaa jedhanitti harkaa nama bahuu baattullee lafa midhaanii qarxii hedduu irratti argan.
Raammoon tun ammallee ya coroortee Afrikaa gama Bahaatii fi gama Kibbaatiin itti baafatte jetti itti gaafatamuu wabi nyaataa USAID,Rejiinaa Eddy.
“Raammoon tun jalqaba naannoo Kibbaa keessatti Gurrandhalaa 25 argamte ji’aan booda Bitootessa 25 Jimma aanaa Shabee Sombootti argamte-daangaa Kibbaatiin walti dhiyaataa- Oromiyaa godina 18 keesatti argamte,”jedha.
Raammoon tun midhaanillee keessaa baadallaa ykn boqqoolloo jaalatti.Baala isaa irraa nyaattee gossiti.
Raammoon tun waan irraa gortuu hin qabdu,haga km 20 lafa qarxii kuma hedduu fudhattee yaahuutti jirti jedhee torbaan dabre nutti hime.
“Raamniin Saantoramiin injifachuuf maallaqa hedduu baasuu qaban. Otuu Obaamaa waliin dorgommuu hin ga’iin dura maallaqa hedduu fixatanii dadhabanii achi ga’u. Ennaa Obaamaa bira ga’an mammadaa’aa isaanii tu jira, jechuu dha.
Raamoon boqqoolloo fi misingaa nyaattee qancarsitu barana gudduma biyyatti baafattee Oromiyaa godina 18 keessatti argan
raan sagantaa Nukleeraa qabdu akka dhaabdu gochuuf walii galtee bara 2015 tolfamee keessaa Yunaaytis Isteetesiin baasuu isa jedhu irratti murtii irra akka ga’an prezidaantiin Amerikaa Donald Traamp kaleessa kora tokk mootummootaa irratti haasawaa dhageesisaniin ibsanii turan.
Raareen ykn soortii qurxummii Coral Reef jedhan tun garba addunyaa ka akka
Raashaan Talaalii Farra Dhukkuba Koviid-19 Argadhe Jetti
Raashiyaa 2-2 walqixxee bahanii adabbiin 3-2 bira galte
Raashiyaa Ambaasaaddara Briteen Ka Biyya Ishee Keessaa Waamte
Raashiyaa atileetotii isii hedduun qorsa humna namaa kennu liqismani dorgoaman jedhanii ji’a dabre keessaa dorgommii dhowwan.
Raashiyaa,biyyitii dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa qopheesstu tun taphuma qaraatiin akka Afrikaa Kibbaa waancaa kubbaa miilaa bara 2010 qopheessitee akka hamaa moohamtee afaan qabahcaa galti moo akkuma Kooriyaan Kibbaa bara 2002 waancaa kubbaa miilaa qopheessitee waancaatti dhiyaattee gurraan galti?
Raashiyaa fi Awuroopaa keessatti gargaartuu sadarkaa olaanaa kan Prezidaant Traamp ta’uun kan hojjataa turan Fiona Hiill Wiixata kaleessaa Yukreenti Ambaasaaddara Amerikaa kan ta’an Marie Yovanovich aangoo irraa kaafamuu jabeessanii kan morman ta’u dubbatan.
Raashiyaa fi Chaayinaan Afrikaatti miila lafatti jabeeffachuutti jiran akka hajajii waraana AFRICOM jedhetti tun waan nama yaaddessaati
Raashiyaa fi Iran michoota Siiriyaa yoo ta’an waraana ishees ni deggeru. Kan Idilib waliin wal daangessitu Turkiin immoo ripxe loltoota deggertyi.
Raashiyaa fi Sawudii Arebiyaa: Awurooppaa fi Eezhiyaa
Raashiyaa fi Sawudii Arebiyaan garee A jala jiran.Raashiyaan tapha hardhaatiin qabxii shan qabdii Sawudiin ammoo lizqee _5 qabxii.
Raashiyaa fi Tarkiin Ajjeechaan Ambaasaddari Raashiyaa Irratti Raawwatame Hariiroo Isaanii Irratti Midhaa Akka Hin Qabaanne Beeksisan
Raashiyaa, Iran fi Turkey godinaa nageenyaa siviloota Siiriyaaf akka tolfamu Astana, Kazakhstan keessatti torban darbe walii galtee mallatteessanii jiran. Tilerson godinaan nageenyaa kun attaimiin akka hojjetu daran baruu barbaadu. Vershbow akka jedhanitti mariin irra deddeebi’uun Tillerson fi Lavrov gidduutti geggeessamu barbaachisaa dha.
Raashiyaa, magaalaa Moskoo, bakka uummatni kuma dhibba lama ta’u hiriira bahetti garuu, haalli ture gammachuu fi nagaan xumuramuu tu dubbatama.
Raashiyaa, Moosoottiammoo warrii lafaa naannooRed Squarefi paarkii isaanii keessaatti ganna haaraa gahe.
Raashiyaan Ajjeechaa Ambaasadar Andreel Laalchise Ibsa Xumuraa Kennuuf Yeroon Akka Hin Geenye Beeksiste
Raashiyaan, akka halellaa sana keessaa gonkumaa qooda hin qabne dubbatte.
Raashiyaan akka jettutti lakkoobsi kun gad xiqqaachuun lakkoobsa diploomaatota Ameerikaa fi hojjettoota gamasii gara 455tti gad buta, kunis hanga xumura baatii Hagayyaatti xumuramuu qaba jetti.
Raashiyaan Ambaasaaddaroota Biyya Ishee Keessaa Jiran Hanga Tokko Waamte
Raashiyaan Amerikaa Waliin Dubbachuu Akka Feetu Beksiifte
Raashiyaan ammoo dharaa0-dhugaa dubbii tanaa hin mirkansine.Turkiin asiin duralleetti jeetitii fi helekopeterii Siiriyaa seera malee daarii teenna seenan jettee dhooftee bubuufte.
Raashiyaan baatii darbe magaalaa st Pitersburg irratti haleellaan shororkeessotaa erga raawwatamee booda sanatti aansee immoo Traamp erga hirbuu seeanii booda waliin dubbachuun isaanii ni yaadatama.
Raashiyaan bara 2016 filannoo prezidaantummaa gaggeeffamee keessatti iccitii galmeelee dhaabbatoota siyaasa Amerikaa karaa marsaa intarneetiin hataa turte jechuun koreen tika nagaa kan mana marii bakka bu’ootaa har’a xumuruu isaa prezidaant Traamp ragaa qabatamaan jechuuf faarsan.
Raashiyaan biyyumaa fi biyyee isii keessatti shaampiyoonaa waancaa kubbaa miilaa addunyaa bara 2010 Ispeeyin dhahuma dhooftee qaarifte.Ganna 48 keessatti asi geette Raashiyaan.Raashiyaan amma Kiroshiyan walti marte.
Raashiyaan, buufata galaanaa Sudaan, kan handaara Galaana Diimaatti maadhee humna galaanaa ishee ijaarrachuuf waliigaltee tolfachuu ishee dubbatti.
Raashiyaan dhimma filannoo Amerikaa keessa seenuu fi dhiisuu ishee kan ilaaleen waan beekan akka ibsaniif kan seeneeta Yunaaytid Isteetsiin waamaman duraan gorsaa waa’ee nageenyaa kan turanii fi booda hojii irraa ari’aman Maaykil Fliin/ mirga seera biyyattiin kenname gargaaramuun waamicha dhiyaachu dhisuuf jiru jedhu gabaasaaleen sabaa himaa.
Raashiyaan dhimma filannoo Yunaayitid Isteets dabree keessa harka galfachuu ishee adabuuf jecha murtii seeraa Hagayya bara dabre irratti hundaa’uudhaan Ministarri Maallaqaa, kan Yunaayitid Isteets – har’a maqaa namoota sanaa fi hidhata isaan Kireemiliin waliin qaban tarreessee baase.
Raashiyaan Diploomaatoota Amerikaa biyya ofii keessaa aritee haaloo ba’uu isheef sababaan kenname akka hin jirre waashingtan kaleessa ibsamee ture.Tarkaanfiin Raashiyaa kun hariiroon biyyoota lamaan gidduu gad adeemaa akka jiru agarsiisa jedha Waayit Haawus.
Raashiyaan dorgommii filannoo Amerikaa irratti Tiraampi gargaaruuf filannoo Amerikaa dhossaan keessa seenuu, oduun dhaabii WikiLeaks Hilarii Kilinton miidhuuf odeeffannoo baase odeeffannoon FBI filannoon dhiyaannaan waan Hilarii Kilintoniin qoratan haaraa ummatatti himuu fi waan hedduu irratti deebii kennaan bulchootii tun.
Raashiyaan dorgommii kubbaa miilaa addunyaa FIFA 2018 qopheessuuf guddoo itti dadhabdee ganna saddeetti itti qophoofte. Istaadiyoomii biyyitii 32 keessatti taphattu 11 qopheessuuf doolara biliyoona hedduu itti baafte.
Raashiyaan Filannoo Ameerikaa Jidduu Seenuu Kanneen Qoratan Filannoo Baranaa Jidduu Seenuu Malu jedhan Traamp
Raashiyaan Filannoo Ameerikaa Jidduu Seenuun Mrkana Jedhame Kremlin Garuu Ni Haale
Raashiyaan filannoo Amerikaa keessa seenuun akka Hilarii Kilinton filannoo irratti moohamtu tolchuuf jedhan.
Raashiyaan filannoo baatii Sadaasa darbe gaggeeffame keessatti akka Traamp injiifatan gargaarte kan jedhu ilaalchiseen gaaffiin dhiyaateefii jira.Kana malees daldala dhunfaa sadarkaa addunyaatti qabanii fi aangoo prezidaantummaa Amerikaa attamitti wal faana deemsisuu akka danda’an gaafatamanii jiru.
Raashiyaan Filannoo Biyyoota Ka Biroo Gidduu Seenuu Malti: Joo Baaydan
Raashiyaan filannoo prezidaantii Yunaaytid Isteetes keessa seenuu isheef ugguurri haaraan eega irra ka’ame booda lammiwwan Amerikaa qiyyaafanni irra jiru ykn Blaak List irra keesse dabalaa jirti.
Raashiyaan filannoo prezidaantummaa Amerikaa keessaa harka qabaachuu fi qabaachuu dhaba ishee mirkaneessuuf qorannaa mootummaan Federaalaa gaggeessu keessaa kan hin senne ta’u abbaa alaangaa mummichii kan Yunaaytid Isteetes Jeff Seshiins beeksiisan.
Raashiyaan Filannoo Yunaayitid Isteetes Keessa Harka Qabaachuuf Dhiisuu Irratti Qorannoon Itti Fufeera
Raashiyaan G-7ttii add kan ta’e dhimma irratti fuuleffatu qabdi jechuu isaanii dhaabbati oduu Sptnik gabaaseera.
Raashiyaan gama isheen humnoonni sun leenjii waraanaa irra turuu isaanii dubbattee, hanga xumura baatii Eblaatti maadhee ofiitti deebi’u jette.
Raashiyaan goolii isii daqiiqaa 47,59 fi 62essoo irratti galfatte. Raashiyaa dorgommii barana qopheessite tun tapha isii ta qaraa irratti goolii shan lafaa qabdii ammallee hardhallee sadii dabalatte.Goolii isiin Waancaa Kubbaa Miilaa bara 2002 fi 2014 jidduu galfatteeyyuu yoo walti daran hagana hin geettu.
Raashiyaan guyyaa injifanno waggoota 82 dura Nazi Jarmanii itti injifatte kabajaa jirtu kanatti, ministerri dhimma alaa Lavrov gita isaanii kan US Rex Tillerson waliin kallattiin wal arganii mari’achuuf jecha gara Washington-tti qajeelanii jiran. Namoonni lameen baatii darbe Moscow keessatti kan wal argan ennaa ta’u hayyoonni akka jedhanitti dhimmi isaan irratti fuuleffachuun amri’achuuf jiran dhimma Siiriyaa ta’uu mala.
Raashiyaan haleellaa riphxee looltoota Siriyaa irratti gaggeesitu sa’atii shaniif dhaabdee uummanni haleellaa gaggeeffamu jalaa akka ba’uu gochuuf prezidaantiin Raashiyaa Vladmir ajajanii jiru.
Raashiyaan Hariiroo Itiyoophiyaa Waliin Qabdu Cimsuu Akka Feetu Beeksiste
Raashiyaan humnoota ishee hanga tokko daangaa Ukireen keessaa ennaa baastu humnoonni hedduun fi meeshaaleen gamasitti hafuu isaanii fi Ameerikaan tarkaanfii maal na dhibdee fi dubbii barbaachaa akka dhaabdu barbaaddi jechuu dhaan ministriin dhimma alaa Yunaayitid Isteetis Antonii Bliinken har’a beeksisaiiru.
Raashiyaan Lammii Amerikaa Basaasa Jechuun Hiite
Raashiyaan maadhee qilleensaa Hemeimeem fi keellaa humna galaanaa Tartus keessatti kan dhiistu ta’uu beeksisste. Daawwannaan Putin Raashiyaatti geggeessan kan jalqabaa ennaa ta’u Kaairoottis qajeeluuf jiru.
Raashiyaan Mooraa Lamaa Yunaaytid Isteets Jalaa Cuuftee Ture Akka Banaman Gaafatte
Raashiyaan mootummaa Siiriyaa gargaarti. Siiriyaan Aleeppoo gama bahaatiin fudhacuuf fagoo hin jirt
Raashiyaan, moraalee ishee lameen, ka Yunaayitid Isteets Mootummaan Moskoo, dhimma filannoo Yunaayitid Isteets bara dabree keessa harka galfatee ture – jechuun akka cufamu ajajjee turte akka deebistee kennituuf gaafattee jirti.
Raashiyaan Olompikii Bara 2014tti Madaaliyaa 33 Argattee ,USA,28 Argatte Biyya Hedduutti Dhaba Gale
Raashiyaan sadarakaa FIFAn bara 2018 baaseen dandeettii kubbaa miilaatiin 70essoo jirti.
Raashiyaan sadarakaa FIFAn bara 2018 baaseen dandeettii kubbaa miilaatiin 70essoo jirti. Garee kubbaa miilaa guddaa jabduu jedhan qabaachuullee baattu tapha kana qopheessuu fi biyyaa fi biyyee isii irratti taphatanii muddamsuu keessa jirti.
Raashiyaan sadarkaa kubbaa miilaa FIFAn barana baaseen addunyaa 70essoo jirti. Ispeen ammoo 10essoo.Raashiyaan keessummaa kuma dhibba hedduutti itti dhuftuu fi dandeettii kubbaa miilaa laaftuu waan qabduuf eessaayyuu hin geettu jedhanii wa jechaan bahan.
Raashiyaan ta baranaa waliin bara bulchiinsa Soviet Union keessa jirtu waliin marroo 11 waancaa kubbaa miilaa addunyaa keessatti dorgomte.
Raashiyaan takkuma dorgommii akkanaa hin kopheesine Sawudiilleen fagoo dhalattee bara 2006 asitti dorgommii akkana tana keessatti mumullatte.
Raashiyaan tapha kana istaadiyoomii biyya isii 11 keesatti kopheessiti 11n Mooskoo keessa.
Raashiyaan tarkaanfiin isheen fudhatte kun US tamsaasa oduuwwan ishee seera Raashiyaan bara 2012 kan jaarmolii dhuunfaa ilaalchisuun baasteen akka bulan dirqisiisa.
Raashiyaan tun biyya Awurooppaa hedduu keessatti dhibuma akkanaatiin himatan.
Raashiyaan Uggura Ameerikaan Keesseef Ijaan Ba’a Jette
Raashiyaan Wal Ga’ii Biyyoota Duroomaniitti Deebi’uu qabdi: Prezidaant Traamp
Raashiyaan walitti bu’iinsa sadarkaa addunyaa hedduu akka furtu barbaannaa, nutis gaaffii nuti ilaaluu qabnu jedhan. Hariiroon Raashiyaa fi gamtaa Awrooppaa gidduu jiru haala gad bu’aa irra ennaa jiru kanatti marii bu’a qabeessa geggeessuun attamiin danda’ama jedhan Maas.
Raashiyaan Yunaayitid Isteetis Lakkoobsa Diplomaatota Ishee Kan Biyya Ishee Gad Xiqqeessi Jechuun Ajajje
Raashiyaa qofaa mitii Chaayinaalleen Afrikaa keessaa jireenna fedhchuuf hidda jabeeffachuutti jirti.
Raashiyaatti Ambaasaaddarri Jarmanii waajiira ministrii dantaa alaa Raashiyaati gaafa ba’an kan mul’atan yoo ta’u Ambaasaadaronni Neezerlaands, Yukreen,Faransaayii,Xaaliyaanii fi Polaand mooraa waajirichaa seenaa turan jedhama.
Raashiyaa waliin lafa danda’ameetti furmaata gama diplomaasii barbaanna. Ta’u baannaan garu faallaa seera addunyaa lafa hojjataniitti akkasumas abbaa biyyummaa biyyootaa lafa sarbanti dura dhaabanna jechuun maatas oduu gabaastootaaf ibsanii jiru..
Raatikoo Maaldiik , yeroo ammaa nama wagaa 78 yemmuu ta’an ajjeechaa bara 1992-95 musilimootaa Serebeniikaa 8000 ta’niin irratii raawwatameen dhimma walqabteen yakkamanii bara jireenyaa isanii mana hidhaatii akka dabarsan itti murtaa’ee ture.
Raawhaaniin akka jedhanitti Iraan meeshaa niwkleraa oomishuuf fedhii hin qabdu, kanaaf uggurri kaa’ame seeraan ala fi kan haqaa miti jedhan.
Raayilaanis gama isaaniitiin, Keeniyaa keessatti qomoon wal qoodanii wal dhiibuun bal’ataa waan dhufeef haalli kun biyya isaanii rakkoo keessa buusaa jiraachuu himani.
Raayilaanis kaleessa dubbii gaazexaa Keeniyaa ‘Daily Nation’ jedhamuuf dubbataniin ‘Injifannoo Keeniyaattaa akka hin fudhanne himaniiru.
Raayilaa Odiingaa Filannoo Prezidaantummaa Keeniyaa Keessaa Akka Of-baasan Beeksisan
Raayilaa Odingaa Akka Deggertoonni Isaanii Filannoo Keeniyaa Boor Geghgeessamutti Hin Hirmaanne Dhaamsa Dabarsan
Raayilaa Odingaan kaadhimamaa jabaa Prezidaant Uhuruu dura dhaabbatu – jedhamanii eegamani
Raayyaa Caalaa Torontoo dhufe “Kanaadaan hamma hammaatti callisaa turee…mootummaan Kanaadaa doolara miliyoona hedduutiin Itoophiyaa gargaaraa jira horiin sun garuu ummata keenna hiraarsaa waan jiruuf akka gargaarsii sun dhaabatu barbaanna.”
Raayyaa ittisaa deggeruuf hiriirawwan har’a magaalaalee Itiyoophiyaa adda addaatti geggeessamaa jiran. Akkuma duraan oduu keessatti dhageessan magalaalee akka Finfinnee, Desee, Hwaasaa, Adaamaa fi Adaamaa keessatti geggessaman hiriirawwan deggersaa kun.
Raayyaa ittisaa deggeruuf hiriirawwan har’a magaalaalee Itiyoophiyaa adda addaatti geggeessamaa jiran. Humni Adda Bilisummaa Ummata Tigiraay, ABUT, afaan jaalalaa fi araaraan itti dubbanaan waan galuufii dideef afaan lolaatiin deebii kennuufi diriqamne jedhan Pirezidaantiin Naannoo Oromiyaa, Obboo Shimalis Abdiisaa.
Raayyaa ittisaa dirqama irra jiruuf, dhiiga arjoomuu dabalatee deggersi adda addaa ka taasisamaafii jiru tahuu bulchiinsi magaalaa Finfinnee ibsee jira.
Raayyaa ittisa biyyaa dabalatee angawoonni naga eegumsaa barbaacha ishee irratti erga hirmaatanii booda reeffi ishee dilbata darbe argamuu obbo Ahimed ibsaniiru.
Raayyaa ittisa biyyaa Federaalaa keessatti humnootii addaa ajajaa kan ta'an meejer Jeneraal Shumaa Abdataa raayyaan ittisaa iddoo hundumaatti bobba'ee hojjachuuf qaamii isa ittisuu hin jiru jechuu isaanii Muluugeetaa Atsebah Maqalee irraa gabaasee jira.
Raayyaa ittisa biyyaa fi humnootii adda ABUT giddutti wal waraansa gaggeeffameen kan ka'e guyyaa tokko dura buufata qonnaa ABUT kan Kibaaboo Hiwoot jedhamu irraa godaanuu kan dubbatan lammiwwan Itiyoophiyaa gargaarsa dhala namaa dhabuun kan ka'e rakkoof saaxilamuu isaanii dubbataa jiru.
Raayyaa Ittisa Biyyaa Ni Deggerra: Artiistoota Oromoo
Raayyaan ittisaa Iddoo Hundumaatti Bobba'ee Hojjachuuf Qaamii Isa Ittisuu Hin Jiru: Angawaa Waraanaa
‘Raayyaan Ittisaa Warri Mi’ootti Misirroowwan Ajjeesan Gumaa Baasan Garuu Seeratti Hin Dhiyaanne’ – Aanaa Mi’oo
Raayyaan ittisa biyyaa ajajii Kaabaa waggaa haaraa sababeeffachuun sirna maqalee keessatti gaggeesseen prezidaantiin Itiyoophiyaa Dr. Mulaatuu Tashomaa argamanii jiru.Raayyaan waraana uummataa fi biyyattiilaalcha duraa kennuun heera biyyatti eegsisuuf hojiin gaggeesse jabaatee itti fufuu qaba jedhan.
Raayyaan Ittisa Biyyaa Dhukaasa Nutti Bane Jiraattota Wallaggaa Lixaa
Raayyaan Ittisa biyyaa Ereer irraa yeroo seeneetti gam lameen aanaa aanaa isaanti deebiisna jedhee akka ture kan ibsan bulchaan araddaa Misraa Cifraa Obbo Abdii Usoo booda garu walii wajjiin haleellaa itti fuufan jedhu. Haga ammaattis gaara dheeraatti galuun achuuma keessa akka jiran ibsan.Haaleellaan gaggeessaniis kan meeshaa gurguddaa ta’u bulchaan araddaa kun dubbatanii jirujiru.
Raayyaan Ittisa Biyyaa fi Humni Addaa Amaaraa Naannolee To’atan Rayyaa Alammaaxaa Keessa Nageenyi Hangi Tokko Buufachuun Gaaasame
Raayyaan ittisa biyyaa fi humni addaa naannoo Amaaraa tauu dhaan haleellaa waraanaa gegeessaniin naannolee Waajjaa, Xummuugaa, Alammaaxaa fi naannolee Alammaaxaa to’achuu isaanii sabaa himaaleen biyya keessaa gabaasaniiru.
Raayyaan ittisa biyyaa fi humnootiin nageenyaa seeraaf buluu fi kabajamuu mirga dhala namaa kan ilaaleen hubannoo qabaachuu qabu jedhee jira.
‘Raayyaan Ittisa Biyyaa Gujii Lixaatti Namni 20 Ol Ajjeese’ Jiraattota
Raayyaan Ittisa Biyyaa Humnoota Alaa Waliin Ta’ee Haleellaa Raawwate Jechuun Kan IWEHAT Himate Mootummaan Fudhatama Dhabsiise
Raayyaan ittisa biyyaa Itiyoophiyaa miseensota ISIS to’annaa jala oolchu isaa fi kanneen hin qabamin jiranis cimsee hordofaa jirachuu itti aanaa hoogganaan humnoota waraanaa Jeneraal Biraanuu Juulaa beeksisaniiru.
Raayyaan Ittisa Biyyaa Itiyoophiyaa Miseensota ISIS To’annaa Jala Oolchuu Isaa Beeksise
Raayyaan Ittisa Biyyaa Itoophiyaa ABUT irratti injifannoo qinda'aa kan gonfate lola haqa qabeessa ta'e gaggeessuun ta'u Itaamaajoor Shuumii ykn Haagganaan Waraanaa waliigalaa Humnoota Itoophiyaa Jeneraal Birhaanuu Juulaa.
Raayyaan Ittisa biyyaa kan Itiyoophiyaa duula waraanaa Adda Bilisummaa Uummata Tigraay irratti gageessaa jiru kan deggeru ta'u Izemaan beeksisee jira.
Raayyaan ittisa biyyaa kan Itiyoophiyaa ga’een hojii isaa daangaa Itiyoophiyaa weerara biyyaa alaa irraa eeguu akka ta’e kan ibsan itti aanaa Komishinariin polisii Oromiyaa Janaraal Dachaasaa Bitimaa mootummoonni naannoo haallii humnaan ol ta’e yoo isaan mudate waamicha dhiyeessinaan garu raayyaan Itiisaa bulchiinsa naannoo seenuu akka danda’uu ibsan.
Raayyaan ittisa biyyaa kan Itiyoophiyaa Obbo Sibhaat Naggaa dabalatee hogganoonni kaanis to'annaa jala ooluu isaanii beeksisee jira.
Raayyaan ittisa biyyaa magaalatti eega to’atee booda nagaan hangi tokko argamee jira.Polisiin midhaa dhaqqabe adda baasee baruuf garee tokko hundeessuun ibsamee
Raayyaan ittisa biyyaa magaalattii keessa buufatee jirus ammas komataati jiru jirattonni Mooyyalee. Hidhattoota Naannoo Soomaleeytii as cehanii balaa geessisaa jiran namni to’atus hin jiruu jedhu.
Raayyaan ittisa biyyaa Raayyaa fi alammaaxaa utuu hin to’atin dura daraggooni kuma 10 ta’an kannee to’annaa IWEHAT jala turan gara
Raayyaan Ittisa Biyyaa Sabbaa Booruutti Namoota 8 Ajjees: Jiraattota
Raayyaan ittisa biyyaa saboota jiran keessaa walitti dhufe. Jijjiirma booda caasaan isaa sirreeffameera. Uummati inni kan koo miti ittiin jedhu hin jiru. Uummati martinuu kan isaa ti. Amaara irratti tarkaanfiin fudhatame ka jedhu sirrii miti. Amaaraa irratti tarkaanfii fudhanne hin qabnu. Uummata Oromoo irratti tarkaanfii hin fudhanne. Shiftaa irratti tarkaanfii fudhanneerra jedhan.
Raayyaan ittisa biyyaas akka namoonni hidhannoo qaban Mooyyale irraa km 25 gargar fagaatan seera baase. Mooyyale amma waraana Federaalaatti tohata.
Raayyaan ittisa biyyaa Sambata dabree naannoo sana gadhisee eega ba'e booda WBOn to'atee akka ture, gaafa Dilbataa uummata mana barumsaa tokko keessatti walgahiif jedhee waamee akka tarkaanfii kana fudhate ta'u raga baatoota maqaa dhahuun gabaase.
Raayyaan ittisa biyyaas ta'e Artistiin lachuu biyyaaf hojjatu jedhu kanneen dhiiga kennan kun.
Raayyaan ittisa biyyaas ta’e polisiin Federaalaa bulchiinsa naannoo adda addaa keessa seenuu ka danda’uu afeerraan yoo dhiyaateef qofa jedha heerrii biyyatti.Tarkaanfii Calanqoo keessatti fudhatamee kana raayyaa ittisa biyyaatu fudhate jedhu jiraattonni fi aangawoonni nannoo.
Raayyaan Ittisa Biyyaa Uummata Hin Ajjeesu Shiftaa Male: Itti Aanaa Ajajaa Waraana Walii Galaa Itiyoophiyaa
Raayyaan Ittisa Biyyaa Uummata Nagaa Irratti Dhukaasuun Kaan Ajjeesee kaan Madeesse: Jiraataa Magaalaa Moyaalee fi Ogeessa Fayyaa
Raayyaan Ittisa biyyaa yoo jiraattonni mana barumsaa kanarraa hidhattoota deebisuuf jedhan, dhiisaa hin eegnaa jedhee, gidduun hidhattoonni kun humna dabalataan dhufanii mana barnootaa kanarraan miidhaa geessisan jedhu.
Raayyaan waraanaa loogii siyaasaa irraa kan qulqullaa’e, hoogganoonni yoo jijjiiramanis cimee kan dhaabate ta’uu akka qabu Dr. Abiy ibsaniiru.
Raayyaan Waraanaa Magaalaalee Oromiyaa Tokko Tokk Keessatti Akka Suuqiileen Hin  Banamne Dhorkuu Dubbatu Jiraattonni
Raayyaan Waraanaa Mooraa Masaraa Mootummaa Seene Muummicha Ministeeraa Waliin Mari’ate
Raayyaan waraana biyyaa itti miira itti gaafatama guddaa dhaan biyyaa fi uummata balaa irraa eeguuf hojjetaa jiraachuus yaadachiisaniiru.
Raayyaan waraana Maaltaa Mohammed yabala sana irra koolu gala ka biroo lubbuun darbe cina jilbeenfatee utuu jiru suraa agarsiisu erga raasee booda dhimmi isaa guyyoota hedduuf mata duree marii ta’ee ture.
Raayyaa waraanaa gama kaabaa fi haleellaa Maaykaadiraa keessatti raawwatameen wal qabatee, kanneen sana harka qabu jehaman irratti torbanneen itti aanu himannaan kan banamu ta’uu gareen qorannaa labsii yeroo hatattamaa ibsee jira.
Raayyaa waraana biyyaas gaaddisa kan ta’e haleellaa isa irratti raawwatame jedhamu dura dhaabbachuuf adeemsa godhamu keessatti uummati obboleessa ta’e kan Tigraay akka hin miidhamne jiraattonni magaalaa Hawaasaa gaafatanii haleellaa waraana irratti raawwatame balaaleffataniir.
Rabbi Kan Nu Kennee Irraa Nutis Warra Kaaniif Qooduu Qabna:Abdirahim Khan
Rabbi Nama Wal Qixxee Uume; Itti Fayyadama Keenyatu Adda Adda Malee: Haadha Qabxii Olaanaan Eebbifamte
Radio Fana immoo kanneen hiikaman shan jedhee jira. Himannana shorokeessummaa irratti dhiyaatee waggaa tokkoo fi ji’a laman kanneen hidhaman keessaa Tesfalem W/Yes, Asmaamaawo H/Giorgis akkasumas kanneen marsariitii irratti barreessan keessaa barsiisaa seeraa kan ta’e Zelalem Kibret kaleessa gad dhiisamaniiru. Abukaatoon isaanii obbo Amehaa Mekonnen hanga guyyaa kaleessaa gabaasi sun qindaa’etti kanneen hidhaa keessa jiran Edom Kasaayee fi Mahlet Faantaahun hidhaa dhaa hin gad dhiisamne.
Radio Free Asia (RFA), fi Buufata tamsaasa afaan Arabaa Alhurra Television fi Radio Sawa tamsaasa giddu galeessa bahaa (MBN) jedhamu to’ata.
Radiyoon sagalee Ameerikaa ministeera waajjira kominikeeshinii biraa argachuuf yaaliin hedduun taasisame deebii hin arganne.
"Radiyoo sagalee Ameerikaa biraa waan dhiyaatu yoo dhageessan jibbisiisaa, biyya keenyaaf waan jibbisiisaa dha jechuu dhaan Traamp ennaa Ebla 15 Roose Gaarden keessatti dhimma koronaa ilaalchisee ibsa kennan dubbatan.
Rafael Nadaalii(Spanish) fi atileetii Austria Domnic Thiemilleen warra walti maree shaampiyoonaaf taphatu.
Ragaa Abbaan Alangaa Dhiheessu Dhugaa Ta’u Attamiin Mirkaneessuun Danda’ama?
Ragaa Ittisaa Dhaggeeffachuu Addaan Cite Jira.Sababaan Isaas Hin Ibsamne jedhu Abukaatoon
Ragaalee Baqqalaa Garbaa Irratti Dhihaatan Keessaa Haasoofni Bara 2015 Waldaa Qorannoo Oromoo Irratti Dhageessise Tokko
Ragaalee isaan irratti dhiyaates akka ibsamu gaafatanii manni murtichaas yaada isaanii dhaggeeffatee ragaaleen dhiyaatan gama seeraan hiika akka argataniif mana maree Federeeshiniitti dabarsuu isaa beeksisuu dhaan Adoolessa 25tti beellama kennaa jira.
Ragaaleen barreeffamaa fi meeshaalee adda addaa yeroo mana hidhamtootaa sakataaneetti argaman jedhaman mara dhugumaan achii fudhamuu isaaf ragaan agarsiisu maali?
Ragaaleen dogoggoraa kan dhiittaa mirga namaa beekaa tamsaasaman jiraachuu mootummaan Itiyoopioyaa beeksisee jira
Ragaaleen walitti qabaman laboratorii FBItti ergamanii qoratamaa jiru. waajjira poolisii magaalaa New York waliin ta’uu dhaan dhimma kana itti siqeenyaan hordofuu itti fufna jedhan.
Ragaaleen Yunivarsitii Joons Hopkinsiin walitti-qabaman akka agarsiisanitti biyyi Ameerikaa gama Kibbaatti argamtu - Arjentiinaan Yunaayitid Steetis kan lakkoobsa namoota vaayiresichaan qabamaniin Miliyoona 8.2 geesse, Hindii ka miliyoona 7.5 geesse, Braazil ka Miliyoona 5.2 geesse fi Raashiyaa ka Miliyoona 1.4 geessetti aantee tu sadarkaa shanaffaa jirti.
Ragaan abba alangaa wal qixxaatee dhiyaachuu hin dandeenye jechuun manni murtii yaada dhiyessuun bellamnni jijjiramaa turuun isaa ni yaadatama.
Ragaan abbaan alangaa lamas dhuga ba’umsa kennanii jiru. Ragaan inni duraa komputera isaanii keessaa waraqaa fuula 100tu maxxansame yoo jedhu ini kaan immoo fuula 146 tu maxxanfame jechuun dhddachichaaf ibsanii jiru. Abukaatoo Dr. Marara kan ta’an obbo Wandimmuu Ibsaa akka keenyatti ragaan kun wal faallessa murtiin hafe kan dhaddachichaati jechuun oolmaa mana murtii har’aa ibsaniiru.
Ragaan afaan hojii biyyatitti jijjiramee hin dhiyaannee, sagaleen waraabamee bifa sii Diin dhiyaate dhaga’amuu didee jedhama. yeroo kaan immoo abuukaatoon hidhamtoota waliin wal arguu fi mari’achuu dhorkamuun kan ka’e qophii barbaachisuu gochuuf danqaa ta’u isaan abuukaatoonni hedduun komee dhageesisuu.
Ragaan Dhiyaate Rakkoo Teknikaa Qaba:Mana Murtii
Ragaan embasii biyyattii biraa argame akka mul’isutti daawwannaa mul’inaa geggeessuuf Itiyoopiyaa kan dhufan hoogganaa biyyattii jalqabaa ti. Muummichi ministeeraa Haayilamaariyaam Dassaalyn waliin qofaatti akkasumas marii isaan jiloota waliin geggeessan ajandaa isa duraa ture. Marii isaanii booda tuuta oduuf ibsa kan kennan muummeewwan ministeerotaa lamaan hariiroo biyyoota lamaan gidduu jiru cimsuu kan fedhan ta’uu dubbatan.
Ragaan ittin mirkaneeffadhu waan ani hin qabaanneef odeeffannoo kan itti hin gargaaramne. Gabaasa koo kan qorannaa mirga namaa keessas hin galchine.
​Ragaan jiru akka ambaasaadder Girmaan jedhutti dubbii bulchootii Itoophiyaa 'Eertiraa lolla, mootummaa sun jijjiira' jedhanii paarlaamaa irratti dubbatan jedhee VOA-tti hime.
Ragaan karaa teeknoloojii mobaayilaa walitti qabamu ragaalee waraqaan walitti qabamu irra sababaa inni itti wayyu kan ibsan obbo Zelaalem yeroo, baasii fi dandeettii qusachuu isaa irra iyyuu qulqullina ragaa sanaas gama hedduun ol guddisa jedhan.
Ragaan Nu Irratti Dhiyaate Kijiba Jedhu Himatamtoonni
Ragaa Obbo Baqqalaa ka biraa kan ta’e Andu'aalam Araagee yeroo ammaa mana hidhaa Qaallitti keessa kan jiru yoo ta’u manni hidhaa ituu hin dhiyeessiin hafe. Kanaafis sababaan maal akka ta’e manni murtii polisoota gaafannaan Andu'aalam nama adaba jabaa jala jiru waan ta’eef dhiyeessuuf rakkisaa dha kanaaf ajajajii haaraan bulchiinsa mana hidhaaf haa ergamuu jedhan. Manni murtiis akka dhiyaatuuf ajaja dabalataa kennee jira.
Ragaa poolisiin walti barbaaduutti jiru keessaa keessaa;nama odeeffannoo tana qabaachuu dandahahu, odeeffannoo gama biiroo argachuu dandahanii fi waan hedduu.
Ragaa Tarkiin dhiyeessite irratti hirkachuun ajjechaan gaazzexxeessaa kanaa dursee kan karoorfame, isa jedhu Saawudiin kamiisa kaleessaa ibsa baasteen fudhatama kennitee jirti. Kan hin baramiin jiru eenyuu tu qindeessee? ka jedhu qofa. Gama kaaniin qabsaa’onni Tarkii keessaa Kamiisa kaleessaa galagala bakka gazzexeesichi ajjefametti dungoo qabsisuun sirna yaadannoo gaggeessanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa
Raga baatoota 17 kan dhiyeeffatee ta'uus isaan keessaa 7 kan dubbatan ni ga'a jedhamee warri kaan akka hafan ta'e.
Raga Baatoota Dhaggeefachuun Kamiisa Amajjii 5 bara 2017 Xumurama: Abuukaato
Rahaaamaa Abukar alii jedhamti. Ga’eettii umuriin waggaa 33 ennaa taatu odu gabaasaa VOAf Jarmanii keessaaf akka ibsitetti waa’ee haala suukaneessaaf rakkoo wal xaxaa yeroo ulfa taatee fi doonii Jarmanii irratte innaa miixuu keessa turte ishee mudate dubbatte.
Rahaamaa Alii akka jettutti gurmuun sun maqaa mucaa isheetti moggaafamuu isheetti gammaddee jirti.
Rahamaa alii namoonni keeddumaa dubartoonni ulfaa imala sodaachisaatti akka hin deemne akeekkachiisti.
Rahamaan imala baatilee shanii Somaaliyaa dhaa gara Xaaliyaaniitti geessu jalqabde. Ijoolleen ishee torbaa fi abbaan ijoollee ishee Somaaliyaa keessatti hafan.
Rahamaan koolu galtoota435 waliin galaana Mediteraaniyaan keessaa baraaramtee booda doonii Jarmanii irratti miixuun ishee qabe. Mucaa ishee durbaas Soofiyaa jechuun moggaafte.
Rahami-n dho’iinsa ka biroo sambata ganama New Jersey keessatti dhaqqabetti illee hidhata qaba. Bakka sanatti garuu namni miidhame hin jiru.
Rakkinaa jijjirama haala qilleensaa irraa kan ka’e fuldureen biyyaa Somaaliyaa yaaddeessaa akka ta’uu malu jaarmayaan Tokkummaa Mootummootaa akeekkachiisee jira.
Rakkina Kanaan Lakkoobsa namoota naannoo Sanaa irraa buqqa’anii fi deggersa godhamaa jiru ilaalchisee ragaa bal’aa of harkaa akka hin qabaanne hoggantoonnii aanichaa dubbatanii, guyyoota itti aanan keessa kan beeksisan ta’uu ibsaniiru.
Rakkina kana irraa kan ka’ee kutaa Sahil keessatii namoonnii miliyoona 4 ol ta’an jereenyaa isaanii iraa buqqa’aniiru.
Rakkina kanarraa kan ka’e, jiraatonii soda keeessa jiraachuu isaanitiif waajjirriif manoottan daldalaa cufamanii akka jiranbulchaan aanaa Abergellee Destaa Lemmaa VOAtti dubbataniiru.
Rakkinna amma jiru kun ammoo akka aaddee Caaliitti jijjiirama qilleensaa,El Nino gula dhufe.
Rakkinna baqattoota Oromoo ka Liibiyaa fi Yemen jiranii
“Rakkinna bisaanii itti haasahanii jennaan waggaa tokkof bisaan boollaa qonnee isanii baafnee waggaa lama keessatti ammoo bisaan kana Gannaallee irraa jallisiin fuunee isan oobaafanaa jedhe.”
Rakko godinaalee Oromiyaa gama Lixaatti quunnamtiin bilbilaa fi Interneeti addan cituu akkasumas dhimma tasgabbii-dhabinsaan wal-qabatee yaaddoo qabna, kanneen jedhan - barattoonni Yunivarsitilee adda addaa yeroo hiriira bahanitti midhaan isaan irraa gahuu dubbatu.
Rakkolee sababaa warshaalee fi qotinsa albudaatiin uumaman malees rakkoo du’aa fi jireenyaa tu akka Oromootti nu mudataa jira – jedhan. Bulchiinsi aanaa Sabbaa-booruus iyyannaan uummata har’a hiriira bahee himannaa haqaa tahuu dubbata.
Rakkolee tanaaf ammoo dhaabbilee siyaasaa gara garaatti hammeesse jedha koomishinerii koomishiina mirga namummaa Itoophiyaa Addisuu G/ Igzaabiher.
Rakko Naannoo Somaalee Furuuf Maangudootaa fi Ugaazota Waliin Mariin Taasifama Jira: Ministeerii Ittisa Biyyaa
Rakko naannoo Somaaletti uumame furuuf mangudootaa fi ugaazota naannichaa waliin mariin taasifamaa jiraachuu Ministeerri ittisa biyyaa beeksise.
Rakkon duula karoorfame irra barffachuu dhuguma mudachuu isaa Biroon Qonnaf Qabeenya Umamaa Oromiyaa amanee jira, turus amma duulicha eegalsiisuuf qophiin hundi xummuramuu isaa Biroo Qonnaf Qabeenya Umamaatti Daayreektarri Daayreektoreetii Kunuunsa Biqiltuulee Obbo Dajanee hirpha VOAf humanii jiran.
Rakkon kana hanqisuuf yaaliin namoota bakka balaa irraa dursanii kaasuu hojjatamus lafti qonnaa hektaara dhibba tokko fi jaatamaa ol laga guutee irra baheen manca’uun himamee jira.
Rakkoo addunyaa mudatee kanaaf furmaata isaa addunyaatu barbaachuu qaba jetti Saawuud Arabiyaan.
Rakkoo Afgaanistaan Keessaaf Falli Gama Siyaasaa Barbaadamuu Qaba: Muummee Ministiraa Paakistan
Rakkoo Akkaan Jabaaa Keessa Jirra: Godina Baalee Irraa/ Kutaa 1ffaa
Rakkoo Akkaan Jabaaa Keessa Jirra: Godina Baalee Irraa / Kutaa 2ffaa
Rakkoo akkanaa keessaa bahuuf malii jabaan jiru nama horiin jiraatuu misoomsaa barsiisuu wayya akka itti gaafatamaa kanaatti.
Rakkoo Akka Ruwaandaa Irraa Of Ittisuuf Maal Gochuu Barbaachisa?
Rakkoo Amma Mudate Keessatti Hojiin Qonnaa Tigiraay Maal Keessa Jira?
Rakkoo atileetota Itoophiyaa furuuf ittuma jirraa jetti.Rakkoon atileetotaa,wayaa ispoortii,horii harkatti leenjiif namaa kennan(pocket money),istaadiyoomii itti leenjihanii fi hedduu.
Rakkoo baqattoonni kaasan kanas dubbi himaan Waldaa Fannoo Diimaa Ka Damee Keeniyaa Noohelaa Musaandii dhaabbati isaanii haga danda’e Daa’immanii fi dubartoota ulfaaf dursa kennee gargaaraa akka jiru’ kan dubbatan.
Rakkoo baqattoonni Oromoo Jibuutiitti keessa jiran furmaatni maalii jennee Embasii Itiyoophiyaa Jibuutii jiru gaafachuuf yaallee turre; yaaliin keenya yeroo hedduu hin milkaayin hafe. Garuu Bakka Bu’aan Waajjira Waldaa Misooma Oromiyaa Damee Jibuutii jiruu obbo Mohaammed Ibrahim lammileen Itiyoophiyaa Jibuutii jiran kun akka beelarra hin buuneef Embasii duukaa mariirra jirraa jedhan VOA’f yoo dubbatan.
Rakkoo baqattootni keessa jiran kana jaarmayaan baqattoota UNHCR gaafatameera. Dhaabbatichatti qindeessaan saba himaalee idil addunyaa ka tahanRoolaand Showeenbaawor, UNHCR ka damee Kaartuum banaa ta’uu, torbanittis guyyoota shaniif baqattoota gargaarsa fedhan akka gargaaru himan. Kanaanis jaarmiyichi baqattootaaf gargaarsa maallaqaa, ka galmee fi carraa barnootaa laachuu akka taasisullee himani.
“Rakkoo baqattummaa bara keenyaa ennaa ilaalamu lakkoobsa baqattootaa 15,000 murteessuuf sababaan hin jiru jechuu dhaan Dubrin Prezidaant Joo kun waan ta’u miti, jechuun ibsa baasniin beeksisaniiru.
Rakkoo barattootii Oromoo yuniversitii Jijjigaa baratan keessa jiran yo laalan akka barattootii yuniversiti Jimmaa jedhanitti waan qaban waliin gahaa hojjachuu wayya.
Rakkoo beelaa, dheebu akkasumas dhukkubaan kan ka’e ijoolleen afur du’anii achumatti awwaalle jedhu baqatonni. Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Rakkoo bisaan godina Gujii Bahaa ammoo akka interpiraayiziin bisaan Oromiyaa jedhetti hagii tokko,haga Nageellee Booranaa Waxabajjii dhufu bisaan hin argata.
Rakkoo biyyaatti mudate jiru fuuruuf paartiin biyyaa bulcha jiru, paartileen morkattootaa fi lammilleen hundii waltumsuun irraatti hirmachuu qabu, jedhan dura ta'aan paarticha piroofessar Maraara Guddinaa.
Rakkoo biyya Itiyoophiyaa furuuf deemsaa seeraa qofa osoo hin taane mariin biyyaleessa fi falli siyaasaa barbaachisaadha jedhu, Dura ta'an Kongiresii Federaalawaa Oromoo Piroofeeser Maraaraa Guddinaa.
Rakkoo biyyattiif furmaata waaraa fiduuf immoo, paartiilee mormitootaa dhugaa uumataaf dhaabatan waliin gad-taa’ee dubbachuu qaba, jedhu – hoogganoonni MEDREK.
Rakkoo biyyatti keessa jiru kan ilaaleenis kanneen humnaan aangoo qabachuuf yaalii godhan ittiin jedhan sanatu dhiiga dhangala'eef itti gaafatamoo dha jedhan.
Rakkoo bonii kun Oromiyaa godina akka akkaatti fide torbaan dhufu itti deebina.Bonii baranaa kun waan akka akkaatiin dhufe.Kana keessaa guddaan akka Dhaabii OCHA jedhutti jijjiirama qilleensaa, El Ni·ño baanan kaan.
Rakkoo Booranaa Abbaa Gadaa, Kuraa Jaarsoo,Abbaa Gadaa Gabaraa Ibraahim Jiloo fi miilota isaaniitti Finfinnee dhaqee bulchoota Federaalaatii fi naannootti himachuutti jira.
Rakkoo bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuuz keessatti uumamee lubbuu namaa galaafachuun hedduu jireenya isaanii irraa godaansisuun gabaafamaa ture.Oromoonni bakka jiraataa turan Qoncoo ykn Tsedaal keessaa baqachuuf carraa dhaban gara 500 akka ta’an jiraatonni ni dubbatu.
Rakkoo caamaa hamaa yeroo ammaa biyyoota Gaanfa Afrikaa mudatee jiruun Itiyoophiyaa keessatti naannooleen akka hamaatti miidhaman Kibbaa fi Kibba-bahaa biyyattii tahuu, aangawoonni mootummaa Itiyoophiyaa fi sabaa-himaalee fi qaamonni sadarkaa Addunyaa dubbataa jiran. Akka Mootummaan Itiyoophiyaa jedhutti, naannoon Booranaa fi Gujii bakkawwan akka hamaatti miidhaman sana keessaa tokko.
Rakkoo Daandilee fi Ibsaa Qabna: Jiraattoota
Rakkoo Dangaa Bulchiinsa Naannoo Somaalee fi Oromiyaa Gidduu Furuuf Hojjetamaa Jira: Waajjira Kominikeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaa
Rakkoo dhimma nageenyaa Keeniyaan qabdu ilaalchisuudhaan pirezidentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa humnootni poolisii haarawaa 10,000 akka dafanii filamanii leenjii jalqaban ajaja dabarsani.
Rakkoo Dhukkuba Eedsii Wajjiin Walqabatee Mudatuun Ijoolleen 300 Caalan Guyyaa Guyyaan Du’u: UNICEF
Rakkoo dhuma bulchiinsa gaarii Kanaan wal qabatee angawootaa fi hoogganoota waajjiraalee hojii itti gaafatamoo ta’an irrattis tarkaanfiin akka fudhatamu ibsamee tuare. Mootummaan Naannoo Oromiyaa torbanneen hanga tokko dura miseensota hoji raawwachiistota sadarkaa ol aanaa isaa waliin marii geggeesse irratti kan argaman itti aanaa dura taa’aan naannoo Sanaa obboIsheetuu Dessees isuma kana ibsanii tuaran.
Rakkoo dira Oromiyaa hedduu keessaa mullattu akka bulchiinsii jedhetti Qubee Afaan Oromoo qajeelchanii barreessuu dhabuu,qubee Afaan Oromoo diqqeessanii afaan Amaaraa gugurdisanii barreessuu.
Rakkoo Fargsan keessatti uumamee fi deemsa seeraa JURII kan ilaaleen ogeessa seeraa fi haayyuu waa’ee mirga dhala namaa kan ta’an Obbo Haabtaamuu Biraanuu Aweetu walin gaaffii fi deebii gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa.
“Rakkoo fi dararaa waggaa dabre keessa naannno Sumaaleetti hoogganoota dabraniin ummata Oromoo irratti raaw’atameef dhiifaman gaafadha,” jedhan Itti Aanaan preezdaantiin Naannoo Somaalee - Musxafee Umar.
Rakkoo Godiina Sidaamaa Keessatti Dhaqqabeef Manni Marii Naannoo Itti Gaafatamaa Dha: Sochii Walabummaa Sidaamaa
Rakkoo guddaan jiru Bulchitoota Oromiyaa kan sadarkaa adda addaaan wanni dubbatamuu fi kan aangawoonni mootummaa Federaalaa jedhan kan wal faalleessu ta’uu isaa ti kan jedhan Obba Baqqalaan kanneen Oromiyaa bulchan waa murteessuuf aboo hin qaban jedhu. Hidhaa fi ajjechaa Oromiyaa keessatti uumamaa jiruuf mootummaan Itiyoophiyaa itti gaafatamaa ta’uus ibsi kun hubachisee jira.
Rakkoo Hamaa Mudatee fi Haala Gaddisisaa Dhala Namaa Irra Ga’e Hubadhe.
“Rakkoo hamaatu ture yeroo sana magaalaa (Mandii) keessaa dhufnee ummata kakaasuudhaaf gara Oolankomii deemnee achirraatii gaafa ol deebi’uuf deemnuu poolisiin kora bittinneessaa Oromiyaa bakka sanarratti dhukaasa nurratti bananii.” Fiqaaduu Shumataa
Rakkoo hamtuu baqataa addunyaa bara 2016 isatti Amerikaa fulaa bu’ee sagantaa TV AmerikaaSesame Streeti irratti dubbate.
Rakkoo hawaasaa furuuf yaaliin godhamu jiraatuus kanneen rakkoo kana darna hammeessuu fi jijjirama argame jeequu fedha jiru jedha.
Rakkoo himatan keessaa;Misoomii godina Booranaatii waadaa galan, yuniverstii,koolleejii fi wanni hedduun akkuma baanan akka hujii irra oolu
Rakkoo himatan keessaa “waraanii Liyuu Hayili fi Ittisa Biyyaa ummata fixuu akka dhaabuu,waraanii ji’a dabre keessaa magaalaa Sooddaatti nama nagaa fixe seeraan akka gaafatamuu,waraanii Liyuu Hayil fi Ittisa Biyyaa Jimaata dabre aanaa Areerootti nama nagaatti duulee fixe seeraan ha gaafatmuu, Soodduu Shalaqaa Jaatanii Alii huura keessaa fuudhanii addababayii (waljajjii)lafaatti akka dhaaban, bulchaan godina Booranaa hujii irraa akka bu’uu fi rakkoo akka akkaa fa himatan,” jedha warrii nu dubbifne.
Rakkoo hiriira mormii Master Pilaanii faana dhufte,nama sun irratti lubbuu dhabe, gabaasa HRW nama 140 mormi hiriiraa sun irrati ijjeefame jedhellee barreessee.
Rakkoo hujin MIDROOK godina Gujiitti fiddu akka warrii nu gaafanne jechutti qorattoota Awurooppaallee fidanii qorachuutti jiran.
Rakkoo Iftoominaa duraan hojicha irratti mul’ate mootummaan ifa baasuu qaba, kanneen jedhanis ni jiran. Gama biraan, namootni yakka malee hidhamanii jiran haa gad dhiifaman, jechuunis gaafataniiru, jiraattota yaada isaanii kennan keessaa.
Rakkoo Itiyoophiyaa Keessaa Furuun Humna Biyyatiiti Ol Miti: IGAD
‘Rakkoo jabduu keessa jirra’ Baqattoota Mooyyalee Baqatanii Keeniyaa Jiran
Rakkoo jarii himatu kanaaf Henokii fi Saalem tana irratti deebii mootummaa Itoophiyaa argachuu feenee dadhamnee jedhan.
Rakkoo jarii nutti himatu yoo bulchoota mootummaa Amerikaatiin wal argu hinuma dubbadhaaf jedha.
Rakkoo jira jedhan irrattis mootummaa Itiyoophiyaa wajjiin marii gaggeessuuf kan fedhan ta’uun ibsamee jira. Rakkoo mormiitoonni jira jedhan irratti hojjachuuf qophii ta’Uu isaa kan ibse Bordiin filannoo biyooleessaa rakkoo uumame furuunis hojii keenya jedha. Mormiitoonni garuu Bordiin Filannoo walaba miti miseensoota paartii biyya bulchaa jiruun kan guutame waan ta’eef kan dubbachuu qabnu mootummaa wajjiin qofa jedhu.
Rakkoo jiru battala furuu dhiisuu dhaan uummaticha dinagdee dhaan miidhuuf kan ta’e shira siyaasaa ti jedhan. jiraattonni magaalattii tajaajilli ibsaa waan hin jiraanneef bishaannis adda cite rakkoo keessa jirra jedhu. Mootummaanis uummataaf yaade uummatichaaf hatattamaan furmaata kennuu qaba jedhu.
Rakkoo jiru ni hubanna. Garuu kan kana goone jaal’annee miti. dantaa barattoota keenyaa eeguu qabna. Kana immoo lammiin sirriitti yaaduuf mootummaan itti gaafatama isaa kabaju kan hojjetu jedhan.
Rakkoo ka biroon jedhan Dr. Nagaasoon lafa dheedichaa irraan kan ka’e walitti bu’iinsi gosootaa itti fufuu isaa ti. Kana gidduutti daran kan miidhaman dubartootaa fi ijoollee dha. Sabaa himaalee irratti hagas dubbatamuu baate illee itiyoopiyaa keessatti amma iyyuu qabsoon hidhannoo itti fufuun rakkoo ka biroo ta’uu ibsaniiru.
Rakkoo kanaaf deebii kennuuf jecha gumaacha arjoomtota ka biroo simataa, kanneen biroo rakkoo Tigraay keessatti uumameef gargaarsa namoomaa hatattamaa akka kennan ni gaafanna jedha ibsi kun.
Rakkoo kanaaf furmaati argamuun kan danda’amu siyaasaan utuu hin taane mala ogumaan socho’uu dhaan akka ta’e amanu profeesor Beyyeneen.
Rakkoo Kanaan alattis Ijoolleen 56.000 hanqiina nyaataa amma isaan mudateef wal’ansa barbaadu.
Rakkoo kana dura uumameef dogoggora kan hojjetan mootummaa fi leenjifamtoota ta’uu muummichi ministeerichaa ibsaniiru.
Rakkoo kana furuu dhaaf duula barnootaa kan ga’eessotaa guutummaa biyyattii keessatti jalqabanii jiru.
Rakkoo kana furuuf tarkaanfiin akkaan barbaachisaa fudhatamuu qabu irratti karaa gargaarsii ittiin Tigraay seenuu bal’isuu, wal waraansii akka dhaabatu, waraanni biyya alaa akka ba’u fi dhiittaan mirga namoomaa fi miidhaalee dhaqqaban ka biro irratti qorannaa walabnii haa gaggeeffamu kan jedhu irratti angawoonni lameen dubbatan.
Rakkoo kana furuuf waajjira qabeenya bishaani fi Inerjii Godina Booranaa waliin hojjetaa jiraachuus eeranii jiran.
Rakkoo kana furuuf waajjirri qabeenya misooma bisaanii fi inerjii Booranaa karaa sadiin hujiitti jiraa jedha.
Rakkoo kana ilaalchisee Waajirri Abba-taayitaa Daandilee Itiyoophiyaa deebii kenneen kaampaaniin kana hojjacuuf kontraata fudhate kan Chaayinaa yeroon meeshaalee barbaachisan qophessue dadhabuu fi of-gidduutti rakkoo qabaachuu tu hojii sana boodatti hambise jedha.
Rakkoo Karrayyuu marroo hedduu qoratellee.Rakkoon guddon bisaan qulqulloo,rakkoo fayyaa,rakkoo lafaa fi waan hedduu himata.
Rakkoo kedduun jiraachuu isaa arginee jirra. Keessumaa amala miseensota waraanaa hanga tokkoo kanneen taayitaa qaban seeraan ala itti fayyadaman fi lammiiwwan keenya dararan. Kanaaf fedhiin keenya inni guddaan mootummaan waraana biyyoolessaa yaada madaalawaa qabu kandhugumatti uummatichaaf kabajaa qabuu fi waraana irraa maal akka eegamu kan beeku akka hundeessu jedhan.
Rakkoo lafaa ummatii Karrayyuu himatu tana hardhaaf gama mootummaatii deebii hin arganne.
Rakkoolee barattoota gidduutti uumames harmooliin furmaata itti godhaniru jedhameera.
Rakkoolee himatan keessaa akka jiraattotii jedhanitti Oromiyaa keessatti nama ijjeesuun akka dhaabattu,warrii Haragee Calanqootti nama fixe akka seeraa dhiyaatuu fi waan hedduu.
​Rakkoolee himatan keessaa; Oromoo hidhuun, ijjeesuun,lafa isaa saamuun haa dhaabbatuu, waraanii Itoophiyaa manneen baranoota Oromiyaa keessaa haa bahuu, Oromiyaan ta Oromootii fi waan hedduu.
Rakkoolee himatan keessaa ta dhibiin karaa Malkaa Gubaa aanaalee gammoojjii Booranatii fi Gujii waltiin taakkan.
Rakkooleen Baqattoota Awurooppaa Jeequmsatti Jijjiiramuu Akka Danda’u Mootumman Gamtoomanii Akeekkachiise
“Rakkooleen gugurdoon bara 2015 ummataa fi dinagdee addunyaatti dhufan akka motummaan abbaa-irree fedhii isaa guutatu gargaare”
“Rakkooleen Itiyoophiyaa keessatti mul’ataa jiran, kan mootummaan qofaa isaa furuu danda’u miti. Rakkooleen mul’tan, har’aaf ukkaamaman iyyuu booda balaa hamaa fiduu malan” ka jedhan, Dr. Mararaa Guddinaa, Paartii Mootummaa waliin gad-teenyee dubbannee furmaata walii-galaa barbaaduun, Mootummaan Yunaayitid Isteetsis yoo dhuguma furmaata waaraa biyyattii keessatti fiduu fedhu dhugaa kana hubachuu fi Mootummicha Itiyoophiyaa gara kanatti akka dhiibuu qabu dubbatu.
Rakkooleen jiraatan iyyuu, michoonni gargaarsa namoomaa hamma danda’ame deebii gargaarsaa kennuu itti fufaniiru. Torban darbe qofaa uummata 560,000 oliif deggersa kan godhan yoo ta’u, kunis lakkoobsa namoota erga xumura baatii Bitootessaa qabee gargaarsa argatanii gara miliyoona 3.3tti ol guddisee jira.
RakkooLeen kun jiratan iyyuu michoonni gargaarsa namoomaa Tigraay keessaa kanneen gargaarsa barbaadan mara dhaqqabuuf yaalaa jiran. Hamma Ebla 29tti mootummaa fi sagantaan nyaata addunyaa WFPn midhaan metric toni 19,000 uummata aanaalee 35 keessa kan jiru uummata miliyoona 1.1 raabsamee jira. Torban darbe naannoo Tigraay kibbaa gama bahaa godinaa Samiree fi magaalaa Gijet-tti gareen gargaarsa namoomaa ergamuu dhaan, midhaan nyaataa gargaarsa, nyaata madaalamaa fi meeshaalee kan nyaataa hin taane raabsee jira. kilinikiin eegumsa fayyaa kan yeroo Hospitaala Samiree kan hojii dhaabe keessatti hundeessamee jira.
Rakkooleen Oromiyaa Lixaa fi Kibbaa Keessatti Mul’atan Akka Karaa Nagaa Furaman Mootummaa Gaafanne, Jedha Koreen Fala Barbaachaa
Rakkooleen tibba kana Oromiyaa keessatti mumul’atan sababaa gaaffileen uummataa hin deebineef, fedhiiwwan wal hin simanneef, akkasumas, qaawwan hojii naga-eegumsaa keessa jiruuf akka tahe – kanneen dhimmicha xiinxalan - Barsiisonni Gaazexessummaa fi Siyaasaa Yunivarsiitii Amboo fi Wallaggaa dubbatanii jiran.
Rakkoolee Oromiyaa Keessaa fi Furmaata Isaanii Hayyoonni Akkamitti Ibsan?
“Rakkoolee porojeektiin tun jalqabumaayyu keessa baate;gama horiiti fi teessoo lafaa irratti,tana malee waan mirkanaa caalaa rakkoolee amantii fakkaatuun warri rakkoo naannootii quuqamnaa jedhu jibbaa fi gooyessaa haga hin qamne oofaa asi gahan. Tanuma keesaa baanee asi geennee tun nuu cufaafuu gammachuu biyyaa ta haga hin qamne taate.Baga waliin gammanne.”
Rakkoolee seeraa hedduu booda gurraachonni filannoof akka sagalee kennan eeyamameef. Qabsoon sun cimaa ture. Garuu waan gaariif ta’e jedhan Nims.
Rakkoolee tana keessaa tokko mana hidhaa Maaykelaawii cufanii,abbootii siyaasaallee hiikuuf labsan.
Rakkoolee Uumaman Mootummaa Cina Hiriiruun Hiikuuf Yaaluun Nageenya Uummata Maraaf Barbaachisaa Dha: Profeeser Mararaa Guddinaa
Rakkoolee wal fakkaatan ka biroon akka hin uumamneef waan godhamuu qaba jedhanis himanii jiran.
Rakkoolle yeroo adda addatti ka'aaniif furmaata waaraa fiduun yoo barbaadame, carraa hojii dargaggootaf uumuu fi gaaffiilee dargaggootan ka’an otuu deebii hin argatiin, akkuma rarra'aanitti hafaniif deebii kennuuntu barbaachisa jedhan. Kun nageenya biyyattif ulagaa duraati, ta'us dubbatu, dargaagonni kun.
Rakkoo maallaqaatu jira taanaan ani nan kennaaf jedhee qarshii 200 baafnaan waardiyyaan mana hidhaa Qilinxoo kan deemsa mana murtii keessaa caqasuuf waliin dhufte maallaqa kennuufii barbaannaan achuuma mana hidhaa dhaquun malee asitti kennuu hin dandeessu jettee miti diduu ishee abukaatoo Wandimmuun ibsanii jiru.
Rakkoo maatii fi waan kana fakkaataa hedduu dubbatan
Rakkoo Mara Keessaa Hanqina Bishaaniitu Hamaa dha jedhu jiraattonni Buraayyuu
Rakkoo Master Pilaanii Finfinnee irratti dhalatee dubbachuuf ammoo “Ujummmoo isaa diimaa maal gootaa diidaa achittuu wa dhalateeraa,” jedhe.
Rakkoo mudachuu malauu hubachuun mootummaan Jawaariifis ta’e namoota alaa irraa biyya seenaniif eegumsa kan godhu ta’ukan ibsan Obbo Shimallis gochii gaddisiisan har’a rawwatamu ibsan.
Rakkoo Naannoo Jimmaatti Uumammetti Gareen Kewaarej Himatame
Rakkoo naannoo Metemmaatti Tigree baqachiifte kana Solomoon Abaatee bulchoota Federaalaa hedduu bilbilee deebii quubsaa argachuu hin dandeenne jedha.Waan warra baqatee fi bulchootii jedhan asi irraa caqasaa.
Rakkoo naannoo Somaaletii fi Oromiyaa irratti wa gaafannaan ammoo maqaa dhahuullee baatu itti gaafatmaan guddaan tokko wal dhaba kana keessaa qooda qabaahuun qaban.Rakkoo jirtu bulchootaan wal dubbachuuf deema.
Rakkoo naannoo tanaa fala itti barbaaduuf ministera haajaa alaa Eeritraa, Somaaliyaa fi Eeritaatti Fulbaana 8,2018 Jibuutii dhaqee pirezidaantii biyya suniitiin wal dubbatanii nagaa buufatan.
Rakkoo nageenyaa Baddeessatti awwaala mucaa ganna 13 rratti sanabata darbe mudateen warri miidhaan irra gahe namoota shanii jedhu jiraattonni magaalichaa yoo dubbatan. Warreen kun martinuus yaala fayyaaf gara Hospitaala Ciroo deemuus himanii jiru. Waa’ee namoota yaalaaf gara Hospitaala Ciroo dhaqan ka VOA’f himan ogeessi fayyaa Hospitaalichaa tokko garuu, Sanbata darbe Baddeessaatii nami miidhaan irra gahee yaalaaf gara Hospitaala Ciroo dhufe nama tokko qofaadha jedhu. Dookterri kun dargaggoon taawumsasaarra rasaasaan rukutame Hospitaalichatti yaala argachuu eeranii innis amma haala fooyya’aarra jiraa jedhan.
Rakkoo nageenyaa Beenishaangul Gumuzitti uumaameen namoonni hedduun baqatanii qehee fi qabeenya isaani irraa eega buqa'anii booda, kaneen karaa ittiin bahan dhabanii fi sababa adda addaan achitti hafan, nageenyaa isaaniif sodaa guddaa keessa akka jiranii fi gara itti gad-ba’an dhabuu irraa nyaata fi dhugaatii ka rakkataa jiran tahuu dubbatu.
Rakkoo nageenyaa dhaabbatoota barnoota ol’aanoo naannolee Oromiyaa fi Amaaraa keessa jiran mudate haala itti furuun danda’amutti fuuleffachuun dhaabileen siyaasaa naannolee Oromiyaa fi Amaaraa har’a Finffineetti marii taasisan.
Rakkoo nageenyaa Jawaar Mohaammad mudate, jedhan mormuudhaan dargaggonii lakkofsaan heddu ta'an mana Jawaara marsanii buluu dubbatu.
Rakkoo nageenyaa kan dhabbilee barnoota Olaanoo keessatti mudataa tureen walqabatee barattonii heddun baruumsa addan kutuun isaani ibsame. Ministeerri Saayinsii fi dhabbilee barnoota Olaanoo rakko ture furuuf fala kennee nageenyi bu'aa jira jedhus/ barattotaa fi maatin barattotaa wabii nageenyaaf akka sodaa qaban VOAtti himanii jiru.
Rakkoo nageenyaa Mooyyaleetti mudate muruuf Mooyyaleetti angawootni mootummaa Federaalaa fi Naannolee lameen maree gaggeessan.
Rakkoo nageenyaa Naannoo Beenishaangul Aanaa Maa’oo Koomootti dhaqqabeen qe’eesaaniirraa ka buqqa’anii turan dhalattoonni Oromoo kuma sadii qe’eetti deebi’famuu Aanaan Begii beeksise. Itti Gaafatamaan Waajjira Dhimma Nageenyaa Begii Obbo Haruun Beqqelee, namoota qe’eerraa buqqa’an kana Angawoota Aanaa Maa’oo Koomoo waliin mariyatanii akka ofirra deebisan dubbatan. Namootni gara ganda isaaniitti ofirra deebi’an garuu ammaa Aanaa Maa’oo Koomoo keessa nageenyi guutuun hin bu’in akka jiru dubbatu.
Rakkoo nageenyaa naannoo daangaa Oromiyaa fi Benishangul Gumuz irratti uumameen lubbuun namaa baduu fi uummati hedduun qe’ee ofii irraa buqqaafamuun ni yaadatama.
Rakkoo nageenyaa naannoo sanatti mul’atu irraa kan ka’e wahiloonni keenya gargaarsaa lakkoobsa namoota buqqa’anii nuuf hin mirkaneessine. Aangawoonni bulchiisa naannichaa garuu, namoota godinaa Shawaa kaabaa fi godinaa addaa Hawaasa Oromoo irraa buqqa’an gara kuma dhibba sadii fi kuma soddomaatti tilmaaman,” jechuun, dubbi-himaan Tokkummaa Mootummootaa, Farahaan Haq ibsuu isaanii, Margaaret Bashiir, Jenevaa irraa gabaastee jirti.
‘Rakkoo Nageenyaa Oddoo Shaakkisootti Ta’een Lubbuun Namaa Darbuu fi Qabeenyarrattis Miidhaan Qaqqabuu Jiraattonni Himan
Rakkoo Nageenyaa Oromiyaa fi Naannoo Amaaraa Jiddutti Mul'atu Furuuf Waliigalteen Mallatteeffame
Rakkoo nageenyaa Oromiyaa fi naannoo Amaara jiddutti mul’atu waliin furuuf ka dandeessisu waligalteen tokko har’a Magaala Bahir Daaritti mallatteeffamee jira.
Rakkoo Nageenyaa Oromiyaa Lixaa Ilaalchisee Yaada Namoonni Kennan
Rakkoo Nageenyaa Oromiyaa Lixaa Keessumaa, godinaalee Qellem Wallaggaa fi Wallagga Lixaa keessatti wanna dhiyeenya mudate baqannee achii baane, kanneen jedhan namoonni hagi tokko ibsa VOAf kennaniif akka rakkoo kanatti furmaatni jabeessanii gaafatan.
Rakkoo nagenyaa dhaabbatoota barnootaa kessatis ta' e guutuu biyyattii keessatti mul'atutti fala barbaaduudhaaf mariin biyyaalessaa fi wal hubannaa barbaachisaa ta’uullee dubbatan.
Rakkoon Akka Jiru Dursinee Gabaafnee Turre: Angawaa Waajiira Barnootaa
Rakkoon akkana atun biyya akka Maalii,Morookoo,Iraan,Kooti Divoori, Maritaaniyaa,Siiriyaa,Chaada,Paaksitaan,Yemen,Afgaansitaa fi biyya hedduutti rakko akkanaa qaba.
Rakkoon ammaaa itti dabalamte jechuun ammoo akka naannoon ji’a 18 caalaayyuu bokkaa dhabsiisa.Tun akka Dr.Chris jedhutti waan guddoo nama yaaddessaati.
Rakkoon Barnootaa COVID-19 Fide Dhaloota Balaaf Saaxiluu Mala Jedhame
Rakkoon biraa ummanni himate fedhii bulchiinsii naannoo Somaalee godina Booranaa irraa lafa kutatee godina Daawwaa jedhee jaarrachuu fedhu. Bulchiinsii nagaa naannoo Oromiyaa ammoo lafa Oromiyaa irraa lafa fudhachuun hin taatu jedha.
Rakkoon bisaanii Boorana gama hedduun miidhe.Keessumaa godinicha godina qilleensa gammoojjii qabu waan ta’eef warra horii horsiisee bulurrattis dhiibbaa fiduu hin hafne.
Rakkoon biyyatti keessaa Robii kaleessaa kan hammaate yoo ta’u kunis prezidaant Maduroon hidhata Diploomaasii Yunaaytid Isteets waliin qaban kutuu isaanii eega labsanii booda.
Rakkoon bulchiinsaa fi Imaammati IHADEG faana bu’e biyyattii gara jeequmsaatti geessaa jira kan jedhu irratti fuuleffanne jedhan
Rakkoon Burundii keessaa amma illee itti fufee jira. Sanbata dabre halkan, ka magaalaa Bujumbura agama Kibbaattatti argamu – naannoo Kaaniiyooshaa jedhamutti, hidhattoonni mana-bunaa keessatti namoota sagal ajjeesan. Namoonni ijaan argan akka jedhanitti – hidhattoonni sun, namoota mana-bunaa sanaa ala taa’anii dhugan eega akka ol galan dirqsiisanii booda, namoota manicha keessa jaran mara irratti raasaasa roobsan. Kanneen haleelaman keessaa toorba achumatti dhuman, lama immoo achi irraa baqatanii eega hospitaala galfamanii booda du’an.
Rakkoon bu’uuraa inni guddaan sana. Akkaataan qabiinsa lafaa Itiyoopiyaa hanga hin jijjiiramnetti qonnaa qofaa utuu hin taane yeroo ammaa argaa kan jirru walitti bu’iinsa Oromiyaa fi bakka birootti kan mull’atu wal qabsiisnee ilaaluun ni danda’ama.
Rakkoon caamaa kun akka naannolee kaanitti babal’achuu malan illee dubbatu – qaamonni ibsa baasan kun.
Rakkoon dhibiin dhiba kanaan dhufte akka jecha muummee minsiteraatti kontorobaandii mi’a seera malee fa’atanii dabarfachuu.
Rakkoon dhibiin godina Gujii Bahaa ammoo yuniversitii.Yuniversitiin cuftii,Hawaasaa,Dillaa,Bulee fi Madda Malaabuu aanaa gammoojii Gujii Bahaa irraa km 300 fagaatan.
Rakkoon dhibiin ijoolleen himattu ammoo ta guyyaa fi galgalallee dallaa fi doormii bahuu dhowwan jedhan.
Rakkoon duraan ijoolleen himatte akka jecha obboo Teshoomeetti rakkoo bulchiinsa dansaa yuniversitii keessaa qabaachuuti.Tana malee rakkoodhibii himatan hin dhageenne jedha.
Rakkoon Gargaarsa Dhala Namaa Tigraay Keessatti Hammaataa Jira: UNHCR
Rakkoon Gargaarsas Tigraay Keessaa Hammaataa Jira: Angawaa Tokk. Mootummootaa
Rakkoon geejjiba baaburaa Kaayiroo, walumaa galatti rakkoo ijaarsaa fi haaressamuu dhabuu akka tahe tu dubbatama.
Rakkoon geejjiba magaalattii furamuu kan danda’u tajaajila geejjibaa xixiqqoo kanneen kennan konkolaattonni xixqqoon gandeen keessaa namoota funaanuu dhaan gara daandii gurguddootti geessu. Daandii gurguddaa irratti ennaa ba’an immoo baaburri kun uummata deddeebsa jechuu dha jedhan obbo Dejejjeen.
Rakkoon Godaantootaa Furmaata Argachuu Qaba: Walgahii Jenevaa
Rakkoon godina Booranaa waan keessaa ture. Akka warrii lafaa jedhutti godina kana waan hedduutti rakkisuutti jira.
Rakkoon godina kakkanatti dhufte akka jecha perezidaantii naannoo Oromiyaatti ijaarsa demokiraastii fi misooma biyyattiif balaa taati. Umamtii naannichaa akka jeequmsii dafee dhaabatu hojii jeequmsaa falmee,jaibbees.
Rakkoon guddinni ariifataan akkasii mudatu maali? Gabaasa guutuu caqasaa.
Rakkoon guddoon akka aabba Kooteetti warri horii akkuma amala jireenna isaaniittuu ijoollee isaanii hujiitti gargar qoodaa;kaan looniin,kaan gaalaan,kaan re’een,kaan hujii qonnaatti qoodee hojjatataan.
Rakkoon guddoon akka jecha aabba Duubaatti hiddii marraa lafa keessaa dhumatee horiin waan nyaatu dhabe.“Horiin olloota gara Sirbaa, Luqqoo, Balaambal fi Bokkoolaa rakkoon waluma fakkaati.”
Rakkoon hanqina bishaanii kan magaalaa Buraayyuu yeroo dheeraaf kan tureef mallattoo wayyaawuu agarsiisaa kan hin jiraanne ta’uu jiraattonni ni dubbattu. Hanqinni bishaanii kun humni ibsaa addaan ciccituu isaan kan wal qabate ta’uu hangi tokko ibsaniiru. Magaalaan Buraayyuu magaalaa addaa Oromiyaa Finfinnee gara dhiyaa irratti argamti. Piyaassaa irraa qabee hanga Buraayyuutti daandiin geessu bal’aaf bareedaa ta’ee hojjetameera. Daandiin gara Wallaggaatti geessuuf Buraayyuu bakka lamatti qoodee kan darbu garuu hin jijjiiramne.
Rakkoon himatan ta dhibiin ‘Yuniverstii Booranaa’ fi ’Koollejjiin Barsiisota Yaaballoo jaaruuf dhagaa yayyabaa kaahanii fi koollejjiin bananii cufan akka banamte ummatii faaydaa keessaa argatu fa.
“Rakkoon huji sun dhaabdu ani arge hin jirtu harkaan nu gahaa jedhaan,” jedhe.
“Rakkoon isaa, balaan kun ka yeroo mara uumamu tahe iyyuu, Qaamni rakkoo kanaaf ilaalcha kenne hin jiru. Miidiyaaleen Addunyaa, rakkoo Awurooppaa keessatti uumametti fuuleffatan. Garuu, Galoo Galaana Eden keessa, rakkoodhuma akka sanaa tu jira. Baay’inni baqattoota rakkatanii as jirus akkuma sanaa ti. Baatii tokko keessatti, baqattoota gara kuma toorbaa tu Yemen seena. Bara dabre keessa ka Yemen seene kuma dhibba tokko. Baay’een isaanii, ala-bultoota yokaan shiftoota biyya kanaa, baqattoota kana qabatanii maallaqa ittiin argachuu barbaadaniin miidhaan guddaan irratti raaw’atama. Dararaan guddaan irra gaha. Namni dhimma isaanii qabu hin jira. Gargaarsi namoomaa isaan dhaqqabu baay’ee xiqqoo dha. Baqattoota haala baay’ee hamaa keessa jiran gara dhibba sadii gara biyya isaaniitti deebisuuf hojjechaa jirra. Gara Jabutiitti eega geessinee booda, achi irraa gara biyya isaaniitti geessamu.” Jedhu. Dhaggeeffatoota keenyaa, waa’ee baqattoota Kibxata dabre jedhaman kanaa, baqattoota magaalaa Bosaasoo jiraatanii fi waa’ee balaa kanaa quba qabna – jedhan keessaa – Obbo Mohammad Sheekaatti bilbillee dubbisnee turre.
Rakkoon isaa kan abboota siyaasaatiin rakkoo uummata gidduutti uumame miti – ka jedhan – Obbo Mohaammad, bulchiinsi isaanii otuu mootummaa federaalaa irraa gargaarsa hin eegiin, ka dursee buqqaatota qubachiisuun karoorfatee hojjtetaa ture tahuu dubbatu. Karoora bulchiisa naannoo tii alas, sadarkaa federaalaatti karoorri bahuu isaa dubbatu.
Rakkoon isaanii guddaan hanqiina bishaanii yoo ta’u haallii jiru nu dirqisiifnaan dheebuu fi beelaan du’u sodaannee godaanne jedhu jiraatonni. Angawoonni magalaa naannoo itti dheessanii jiran immoo keessummeesuuf humna hin qabnu jedhu.​
Rakkoon Itiyoophiyaa Fala Siyaasaan Otuu Hin Taane Ol'aantummaa Seeraan Hiikama"""
Rakkoon Itiyoophiyaa Fala Siyaasaan Otuu Hin Taane Ol'aantummaa Seeraan Hiikama, Jedha Paartiin Badhaadhinaa
Rakkoon Itiyoophiyaa mudate, jijjiirama dimokraasii, guddina dinagdee ykn sabatiinsa waariinsa qabu haa ta’u hiika kan argatu marii hunda hirmaachisee fi adeemsa siyaasaan malee uggura kaa’uu dhaan miti.
Rakkoon Itiyoophiyaa mudate olaantummaa seeran ka furamu malee, fala siyaasaan kan hikkamuu miti, jedha Partiin Badhaadhinaa.
Rakkoon jabduun akka jecha isaatti geejjbii namaa ka amma gadi dhidhiisuutti jiran.
Rakkoon jedhaman deebii argachuu dhabnaan hardha mana barumsaa dhiisanii bahan.Tana irratti gama bulchiinsa naannoo deebii argachuu hin dandeennee.
“Rakkoon jirtu wayyaahu dhiiftee isuma hammaachaa deemti.Dhaabbileen mirga ilmaan namaa;HRW,Mana Marii Mirga Namaa,Amnesty Internationalfaatilleen rakkoo tana yoo hedduu dubbachaa bahan.Rakkoon ummatii Itoophiyaa keessa jiru isumaa hammaachaa deemti,”jedhan.
Rakkoon jiru furamee tajaajilli ibsaa yoom akka itti fufu gaafatamanii, rakkoon jiru maal akka ta’e waan hin beekamin jiruuf yoom akka ta’e ibsuun rakkisaa dha jedhan. Ibsaan amma amma adda cituun shira siyaasaa ti jechuun kan jiraattonni himtan waan hiika qabu miti jedhan. Naannoo sanaa ibsaan kan inni baduuf daandiin ibsaa gurguddaan waan citeef jedhaniiru.
Rakkoon Jiru Furamnaan Labsiin Yeroo Hatattamaa Ka’uu Mala: Waajjira Kominikeeshinii
Rakkoon jiru humna bulchiinsa aanaa ol ta’u isaa fi bulchiinsa naannoo deggersa yoo gaafannees yaa kanaa kan nuun jedhe hin jiru jedhu.
Rakkoon jiru jedhan Dr. Ze Menfes, hanqina kuusametu jira. Waggaa waggaa dhaan dabalaa kan adeemu fedhiin itti dabalaa immoo jira. Kanaaf hanqina kuufameef furmaata utuu hin kennin gaaffiin itti dabalaa waan dhufuuf ijaarsi manaa ariitii ammaa irra kan caaluun geggeessamuu qaba.
Rakkoon jiru martii yoo furamee Koriyaan Kaabaa carraa badhaadhinaa akka ishee eegu ibseen jira jechuun waraana Amerikaa kanneen Koriyaa Kibbaa keessa jianiif Traamp ibsaniiru.
Rakkoon karaa guddoon balaa makiinaati.Shifeerotii makiinaa haga malee oofuu,caatii nyaachaa,bilbilaan dubbachaa oofuu,halkanii fi guyyaa walti oofaa dadhabbiin oofuun waan balaa makiinaa fidaa keessaa tokko.
“Rakkoon Karayyuu bisaanii fi qoonqoo.Foon qabaate hin gurguratan. Mana gaaddisa citaa hin qamen keessa jiraatan.”
Rakkoon kubbaa miilaa Itoophiyaa maan? Akka jecha pirezidaantii federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa,Juneddiin Bashaatti Itoophiyaan akka duriitiin yoo waltilaalan amma akka dansaa jirti.
Rakkoon kun Afrikaa keessatti maal akka Fakkaatu vodiyoon agarsiisu kan dhiyaate yoo ta’u Leegos Naayjeriyaa irraas marii kana irratti hirmaatanii jiru.Raadiyoon sagalee Amerikaa Marii kana kallattiidhaan gama Televiiziyoonaa fi Feesbuukiin tamsasame jira.
Rakkoon kun bal’aa waan ta’eef qaamoleen adda addaa qindoominaan akka hojjetaniif qajeelfamni qonnaa kan godinaa beeksisee jira.
Rakkoon kun hundeedha akka furamuuf motummaan xiyyeffannoo itti kennee hojjechuu qaba. Baratoonni kayyoo isaanii dagachuu hin qaban, jedhanii jiran – Beektonni kun.
Rakkoon kun ka mudate yeroo qaamni nageenya maneen seeran-ala ijaaraman, jedhe diiguf bakka sana deemetti yoo ta'u, bulchiinsi magaalattii, caasaalee bulchiinsa rakkoo kana keessaa harka qabu, jedhu to’annaa jala oolchuu isaa dubbata.
Rakkoon Laayberiyaa guddoo ogeessa fayyaa hedduu qabaachu dhabuu,waan hedduu biyya alaati fidachuu fi nama barateef hedduu qabaachuu dhabuu.
Rakkoon Magaalaa Bishooftuu Keessatti Uumame Kan Gosa Gidduu Miti: Bulchiisa Magaalaa
Rakkoon nageenyaa godinaalee Oromiyaa hanga tokko keessa jiran yeroo gabaabaa keessatti furmaata argachuuf jiru jedhan.
Rakkoon nageenyaa kun akka ogeeyyonni lameen jedhanitti, ka’umsi isaa isaa gaaffii siyaasaa kan qabuudha; kanaaf mootummaan dursa seera kabachiisuu moo gaaffii siyaasaa jiruuf deebii kennuu qabaa jechaan Dokter Solomoon gaafatamanii yoo deebisan ‘mootummaan gaaffii siyaasaa jiruufis deebii kennaa seeras ammoo kabachiisaa waan jiru wal simsiisuu qaba’ jedhan.
Rakkoon nageenyaa Lixaa fi Kibba Oromiyaatti mudatee hedduun isaa akka furamaa jiruu, ka dubbatan prezidaantii itti-aanaan Bulchiisa Naannoo Oromoiyaa, Obbo Shimallis Abdiisaa, “guutummaatti dhiheenyatti fala argata,” jedhan.
Rakkoon nageenyaa magaala Dirree-Dhawaa balaa dargaggonni seeraa ala gurmaa’an geessisan irraa kan madde, jedha Bulchiinsi Magaalattii.
Rakkoon nageenyaa naannoo kana jiru akka dhaabbatuufis mootummaan gaggeessitoota fi miseensota raayyaa ittisa biyyaa hawaasa miidhuu fedhan naannoorraa kaasuu qaballee jechuun dablanii himani.
Rakkoon nageenya kun waggaaf ka deemaa jiru yoo tahu mootummaan nagaa kabachiisuuf yoo socho’u, warri hidhate ammoo ‘tarkaanfii fudhannee’ maqaa jedhuun jiraattonni gidduutti miidhamaa jiraachuu gabaasa keenya kanaan duraan irratti gabaasaa turuun keenya ni yaadatama.
Rakkoon Namoomaa DRC Hammaate: Tokkummaa Mootummootaa
Rakkoon namoomaa Tigraay keessaa hedduu nu yaaddessa jedha ibsi Yunaayitid Isteetis kun. Mootumaan Itiyoopiyaa gargaarsi namoomaa akka dhaqabu cicha qabaachuu isaa an simannu ta’us, hawaasi addunyaa, meeshaalee quunnamtii fi kan dhaaboliin gargaarsaa itti gargaaraman irra uggurri jiru akka ka’u akkasumas hojjettoota gargaarsaaf yeroo viisaa dheeressuu dabalatee cichawwan jedhame mara dammaqinaan akka horodofu qaba jedha. Hojjettoonni gargaarsaa sababaa walitti bu’iinsa sanaan lammiiwwan miidhaan irra ga’eef deggersa yeroo isaa eeggateef isaan barbaachisu akka ittiin ga’an daandiin saaqabuufii qaba.
Rakkoon namoomaa walitti bu’iinsa biyya keessaan mudate kun waggaa darbe dacha dhaan dabaluu hoogganaan kutaa gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa Mark Lowcok miseensota gola naga eegumsaaf kaleessa ibsaniiru.
Rakkoon Oromiyaa fulaa akka akkaatti dhageennuu ammo IQQO yoo hujii nama qaxaruuf beessisa baasan Finfinneetti gaazexaa irratti baasan ijoolleen baaddiyaa jiran ammoo naannuma ufiitti dorgomuuf hujii baate arguu hin dandahan fi kkf himata.
Rakkoon Oromoon keessa jirtu adoo barreessanii akka Dr., Abiy jedhutti kitaabii kuma tokkoo taati.Rakkoon tanaan ammoo Oromoon tokko taate.
Rakkoon Somaaliyaa keessaa, haalli itti amma Al-Shabaab of mul’isaa jiru kun, Itiyoophiyaa irratti gama nageenyaanis tahe gama polotikaatiin yoo dhiibbaa qaba tahe gaafatamanii, “Eyyeen dhiibbaa jabaa qaba. Yoo isaaf danda’ame dinni isaa guddaan inni itti xiyyeeffate Itiyoophiyaa dha. Kanaaf, Itiyoophiyaan rakkoo nageenyaa Al-shabaab itti fidu irraa ooluuf, naga-eegumsa ishee daran cimsuuf maallaqa hedduu itti dhangalaasuu tu ishee eeggata. Gama polotikaatiin immoo, rakkoo sana caalaa sodaachisaa tahe tu jira. Yeroo dhaabonni mirga uummata isaaniif lola laaffataa deeman kanatti, leellistummaan amantii Al-shabaab oofaa jiru kun akka furmaataatti yaadamee gara biyya Itiyoophiyaa keessaatti illee babal’atuu mala. Kun immoo, uummata Itiyoophiyaa amantii adda addaa qabu addaan facaasee, wal irratti kaasee, rakkoo furuun isaa rakkisaa tahe uumuu mala. Kun hedduu na yaaddessa.” Jedhan.
Rakkoon Sudaan Waliin Qabnu Karaa Nagaan Akka Furamu Barbaanna: Itiyoophiyaa
Rakkoon sun kun ka deddeebi’ee mul’ate tahuu isaa dubbatanii jiran – Itti-gaafamaan dhimmoota Koominikeeshinii IOM – Liyoonaard Dooyil.
Rakkoon teessan rakkoo teennaa dhibii keessan dhiba keenna waliin jiraannee waliin guddanna,” jedhe.
Rakkoon Tibbana Yunivarsitiilee Itiyoophiyaa Keessatti Mul’ate Rakkoo Siyaasaa Wal-xaxaa Biyyattii Keessaa Irraa Madde, Jedhame
Rakkoon tokko ituu hin jiraatin barsiisootaa fi Diiniin koleejootaa hojii irraa ari’aman akkasumas Imaamni masjiida Awaliyaa hojii irraa ari’amanii barnooti Afaan Arabaa akka cufamu taasifame jedhu baratonni.
"Rakkoon tun akka lama jirti.Gama tokkoon wayyoftullee gama dhibiin ammoo akka hamaa jirti fakkaatti.Humna ijoolleetti taphachuu,giddeessanii hojjachiifachuu fi fi nama gurgurachuun addunyaa keessaa diqqaachaa dhufumatti jirti.Taatullee rakkoon tun ammallee baddee hin banne. Biyyoota jireennii itti jabaate keessaa namii jireenna wayyaa qabu barbaadachuuf deemuun woma hin hamne.Yo biyyaa baafatanillee waan hedduu isanii tolchinaa jedhanii waadaa galaniif.Yoo achi gahan ammo wannii jedhan kaan hin jirtu.
Rakkoon tun bulchoota Amerikaallee yaaddessuutti jirti.Seneterii (D-NJ) paartii Demokriaati Cory Booker fi Sen. Todd Young(R-IN) warrii wal hadhu nama nagaa eegee lola duraa baqachiisuu qaba jedhan.
“Rakkoon tun dabalaa deemuutit jirti namii hidhamulleen durii dhibba hedduu turee ammaa kuma hedduu tahutti jira rakkon tun dabalaa deemuutit jirti. Ummata karaa nagaatiin gaafi gaafate irratti mootummaan rakkoo akkanaa fiduun seera malee.Maaster pilaaniin mootummaan Finfinnee baase seera qabeessaa miti.”
Rakkoon tun ganna lamaan dabaran fa guddoo hammaatte jedha itti gaafatamaan Biiroo Barnoota Oromiyaa Dr.Tolaa Bariisoo.
Rakkoon tun godina Booranaatii fi Gujiitti harka 36,naannoo Somaalee harka 29,naannoo Amaaraatii harka 11,naannoo Kibbaatii harka 8,Affaarii harka 7 baballatte.
Rakkoon tun haa wal caaltuu malee godina Oromiyaa 15 fi aanaa 134 keessa jirti.
“Rakkoon tun siyaasaa nama cufaa qalbii tokkoon caqasuu dhabdu irraa dhufte.Bulchiinsa keessa, dhaaba nagaa egu ummata fulaa fedhellee yo jiraadhe biyyuma tiyya jedhan akka ummata ufiitti hin laalle,kun kiyya kaan kiyyaa mitii jedheutti jira. Jedhee garagar qooda.Ummata nagaan waliin jiraate gargar qooda.Bulchiinsa federalaa ummata irratti hirkate dhiisanii lafa ilaalaa namaa fi lafa gargar baasanii ilaaluutti jira.Fala argachuu baannaan waldhabii hin dhaabatu.”
Rakkoon tun woma duruu jiraati amma ammoo haga dabarteeyyuu jedha leenjsiaa Toleeraa Dinqaa. Obboo Toleeraa warra atileetota Itoophiyaa guddisee daaddisee guddisee asiin gahee keessaa tokko.
Rakkoon ture baqattoota ilaalchisee kanneen dargaggummaatti naannoo daangaa seenan waliini. Waal lama wal faana hojjechuu hin dandeenyu, garuu lakkoobsa baqattootaa dabluuf deemna” jedhan."
“Rakkoon ummannii keenya keessa jiru hagam ulfaataa ta’ullee mirga keenya karaa nagaatiin kabachifachuuf mala hedduutti jira”
Rakkoon Utuu Hin Uumamin Ittisuun Barbaachisaa Dha: Muummicha Barreessaa Tokkummaa Mootummootaa
Rakkoon uummataa hanga hiikamutti Mootummaan waltajjii siyaasaa akka banu, Walodoonni Siivikii dhimma Oromiyaa ilalchisee akka itti gaafatama isaanii ba’an fi Mootummaan tarkaanfii humna waraanaa giddu-galeessa godhate fudhachuu irraa akka of qusatu hubachiisan itti aanaa Ministerri Ameerikaa kun. Eskinder Frew, Finfinneetti ministericha haasofsiisuun gabaaseera.
Rakkoo nyaataa fi dhugaatii biyyiti himattu tana akka itti aanaan Koomishineera Koomishiinii Sodaa Balaa Oromiyaa obboo Garramuu Oliqaa jedhutti koomishiinii isaani gabaasa hin qabu ammoo rakkoo beelaa fi dheebuu Boorana aanaa Liiban ammoo faanuma buuna jedha
Rakkoon Yaman keessaa haala wal-xaxaa tahe uumuu isaa illee dubbatanii jiran. Jaarmayaa Dhimma Godaantootaa ka sadarkaa Addunyaa ykn IOM-tti waajirri dame Itiyoophiyaa immoo kanneen gara biyya isaaniitti deebi’uuf ehama argatanii fi kanneen hidhaa gad-lakkisaman ka deebisaa jiru tahuu ibsee “rakkoon Yaman keessa jiru guddaa dha” jedha.
Rakkoon yeroo ammaa kan dhaabolii gargaarsaa danqaa jiru hin fooyya’u taanaan uummani naannoo Tigraay guutuu keessa jiran dararaa hamtuu isaan mudatuuf jira.
Rakkoo Oromoo irra geette jedhan tana ammoo lafa itti galanitti himuuf kurfo jiran. “Armaa galle gosa keeshaa dhufnetti himna. Amma sagal taanee dhufne bori 50, iftaan sunii oli taanee dhumnfa,” jedhan.
Rakkoo Oromoon keessa jirtu agarsiisuuf waltajjii addunyaa irratti mallattoo sun agarsiise akka addunyaan quba nu qabaattuuf suntolche jedha Fayyisaa.
Rakkoo Oromoo sadarkaa biyya alaatti himuufiitii ykn gama diplomaasiitiin ammoo yaada gama Koreen Qindeessituutin dhiyaatee dameen qorannoo fi himaammataa hujii diplosamasii hojjachaa mootummaa abbaa irraa akka koreen jettutti Itoophiyaa irratti qabsaahuu.
Rakkoo qabsaahota mirga namaa kan addunyaatti fidan hammaachaa dhufuutti jirti.
Rakkoo qilleensa naannoo Addunyaa kana furuuf, Tokkummaa Mootummootaatti, korri hojii dhimmi qilleensa naannoo kan “Climate Action Summit” jedhamu, kaleessa geggeessamuu isaa dubbatanii jiran – Guterez.
Rakkoo qofaa mitii marii gama kanaan bulchoota mootummaa ka akka ministera haajaa alaa Itoophiyaa,Dr.Twewodiroos Adihaanom fa waliin taahe maqeeffatee,gabaasa bulchootii gara garaa irraa argatellee itti dabalee barreesse.
Rakkoo raafama siyaasaa fi olaantummaa seeraa Oromiyaa keessatti uumama jiru furuuf jecha Mootummaa cehumisaa biyyaleessa Oromiyaa bu'uureessun baribaachisaadha, jedhan Hayyuu Duree ABO akka tahan eeruun kan ibsa kennan – Obbo Daawud Ibsaa.
Rakkoo Saalaan Wal Qabate Kan Barattoota Yunivarsitii Walloo
Rakkoo Shamarranii fi Dubartootaa Hambisuuf Hunduu Hojjachuu Qaba: Freeweynii Mebraahtu
Rakkoo Siyaasaa Amma Itiyoophiyaa Mudateef Furmaatni Jaarmayaa Biyyaalessaa Waloo Hundeessuu Dha, Jedha Gamtaan Medrek
Rakkoo siyaasaa fi dinagdee baatiileef biyyattii mudate irraa kan ka’e, hiriirawwan mormii deggertoota mootummaa fi mormitoota mootummaan gamaa fi gamanaan geggeessamaa ture yeroo hedduu hookkaratti jijjiramaa ture. Sababaa kanaan haga ammaatti namoota dhibba tokko tu ajjeesame.
Rakkoo Siyaasaa fi nageenyaan wal qabatee namootni hidhaman jiru jedhan.
Rakkoo siyaasaa Madaagaaskaar furuuf yeroo carraaqqiin godhamaa jirutti, kaadhimamtoota sadii dursummaadhaan wal dorgoman keessaa tokkoo ka tahan – Andirii Raajoliinaa, hoogganoota biyyattii duraanii waliin dorgomaa jiran.
Rakkoo Siyaasaa Sudaan Keessaa Furuuf Itiyoophiyaan Hojjataa Akka Jirtu Ibsame
Rakkoo Sudaan Waliin Qabnu Duula Waraanaan Furuu Hi Feenu: Dinaa Muftii
Rakkoo sun arge jennaan biyya ufiitti deebihee seera wixinee H.Res 128 ka akka mirgii nama Itoophiyaa eegamu gaafatu yayyabe.Smith rakkoo ummatii Eertiraa gama amantiitiim qabullee akkanuma iyyaaf bahe.
Rakkoo sun faluuf humna qindaahmee achitti ergan jedhe.Akka koomishiinii mirga nama Itoophiyaa ibsa kalee baaseen jedhetti naannoo sunitti namii akka malee mirga dhabaa dhufe.
Rakkoo suniin nama 1,200 dhumatee kuma hedduutti baqate.Manii Murtii Yakka Addunyaa Qoratu, International Criminal Court (ICC) Wiiliyaam Ruutoo fi pirezidaantii biyya sunii,Uhuru Kenyaataa dabalee nama hedduu dubbii suniin himachaa bahe.
Rakkoo tajaajila geejjibaa yeroo gara yerootti dabalaa dhufe furuuf akka hojjetamuu qabu kan hubachiiisan itti-aaantuun kantiibaan magaalaa Finfinnee Adaanach Abeebee, bulchiinsi magaalattii rakkoo geejjibaa kana hanqisuuf jecha autoobusoota 560 kireeffatee hojiitti bobbaasee jira, jedhan.
Rakkoo tanaa fala barbaaduuf mootummaan qarshii biliyona afurii baasee gargaarsa akka akkaa kennuuniitit jira.
Rakkoo tanaaf fala barbaaduuf gargaarsa doolara miliyoona 595 caalaa eegachuutti jiran.Rakkoo jirtu dhaabbilee biyya gara garaatti himee fala itti barbaaduutt jira.
"Rakkoo tanaan nama miliyoona 232 baqaaf addunyaa keessa facahe. Akka Lackzotti tun nama addunya akeessaa harka sadii.""Ganna 20-30n dabaranitti harkii sadeen baqate kun hin jijjiiramne. Addunyaa keessaa waggaa diqqaa keessatti nama miliyoon ahedduutti baqate.Ka baqate kun Awurooppaa, Amerikaa Kaabaatii fi Awustiraaliyaa hujii fi jireenna dansaa barbaada itti yaa’a."
Rakkoo tana bulchiinsa naannootii fi warrii lafaalleen pirezidaantota Oromiyaatii fi mootummaa Federaalaalleetti himanii ufi jibbaanne jedha.
Rakkoo tana himachuuf warrii lafaalleen gara gara kaambii waraana Mooyyalee yaa’ee himatee waraanillee nama madeesse sun waan beekaniif bori akka ummatii fuulaa laalee beekee addaan baasu gaafate.
Rakkoo tana himachuuf Yaaballo,Dilloo,Taltallee,Nageellee Booranaa,dhiyoo ammoo Hiddii-Lolaa fi fulaa hedduutti hiriira bahee akka mootummaan nagaa biyyaa eegu gaafate.
Rakkoo tana mootummaalleetti akka himan,mootummaan nananoo Oromiyaalleen dhimmii daangaa akkuma seeraan bahetti akka kabajamu dubbachuu isaatii fi akka rakkoon tun hin baballannee hujiiti jirraa jedha obboo Adoola.
Rakkoo tana quba hin qamnu keessaa odeeffannee mari’annee humna teenna ilaallee waan gargaaruu dandeennuun ilaallaa jedhu.Karaa nama rakkate kanaan gargaaruu dandahaniin irratti waan jechuu feetan nuu barreessaa.
“Rakkoo tana quba qabnaa ummatii keenya rakkoo guddoo keessa jiraa,rakkoo asiin dura ummta keenna irraa hin gahin keessa jiraa…rakkoo isa qabate keessaa karaa baasuu dandeennuun irratti hojjanna.”
Rakkoo tana yoom keessa akka bahan wannii ammatti beekan jiraachuu baattullee karoora mootummaan Itoophiyaa biyyaan gargaaruutti jiru mootummaa Amerikaa hin deeggaa jetti Lesliin.
Rakkoo ummatii Oromoo keessa jiru akka isiin dhaabattuu fi addunyaalleen hubattuuf maratoonii Riyoo irratti lammeessoo tahee jennaan mallattoo mormii tana agarsiisuuf jedhee,mallattoo mormii Oromoo dirree Olompiki Riyoo irratti agarsiise.
Rakkoo uumamee dhabamsisuun deemsa barnootaa akka itti fufuu gochuuf hojjatamaa kan jiru ta’u kan ibsan immo qondaala dame barnootaa ykn Akaadaamii Obbo Saamuu’eel Nigaatee ibsanii jiru.
Rakkoo uumamee kana duguugamiinsa sanyiitti hidhuun warra biyya keenya akka maqaan badu barbaadaniif karaa banuudha kan jedhan Dr. Abiyyi mootummaan walitti bu'iinsa mudatu fashaleessuuf hojjechaa jira jedhan .
Rakkoo uumamee kana furuuf carraaqqii ta’e kan ilaaleen Qasiis Balaay Makonnen ibsa kennanii jiru.
Rakkoo Uumame Furuuf Yaaliin Itti Fufeera
Rakkoo uumame, jedhamu sana furuu ilaalchisee, inni tokko akka kaan dideetti himata.
Rakkoo uumame kana furuuf carraaqqii maanguddoonni, dargaggoonnii fi qaamonni hawaasaa ka biroon godhan, jedhuufis – mootummaan galata galchee jira.
Rakkoo Uummataa Furuuf Qabsoon Daran Cimee Itti Fufuu Qaba, Jedhu Aandaargaachoo Tsigee
Rakkoo uummata kuma 100 jireenya irraa buqqise kana furuuf jecha prezidaantiin bulchiinsa naannoo lameenii waajjira prezidaan Lammaa Magarsaa keessatti erga wal ga’anii booda tuuta oduuf ibsa kennuu isaanii OBN gabaasee jira.
Rakkoo walitti bu'iinsaa Naannoo Oromiyaa Godina Shawaa Bahaa fi Naanno Amaara Godina Shawaa kaabatti uumame furuuf gareen jaarsole gama lamaanimuu socho'aa akka jiran himame.
Rakkoo Walitti Bu'iinsa Naannoo Daangaa Oromiyaa Godina Shawaa Bahaa fi Naannoo Amaaraa Furuuf Jaarsoleen Socho'aa Jiran
Rakkoo Wallotti Uumame Mormun Magaalota Oromiyaatti Hiriirri Geggeeffame
Rakkoo wal waraansaa waggootii dheeraaf somaaliyaa keessa tureen Amerikaa dabalatee biyyonni addunyaa hedduun lammiiwwan somaaliyaa simachaa turan.
Rakkoo Yeroo Ammaa Oromiyaa Mudate Furuuf Mootummaan Cehumsaa Oromiyaa Hunda Hammate Akka Hundeessamu Waamicha Dhiheessan, Obbo Daawud Ibsaa
Rakkoo yeroo ammaa uumameef sababaan olaantummaan seeraa kabajamuu dhabaa fi bu’aan dinagdee uummataa kabajamuu dhabauu isaa ta’u dubbatu.
Rakkoo yeroo ammaa uummata hiraarsaa jiruuf bu’uurri ijoonis isuma kana jedha. Kanaaf jecha aangoo mootummaa jireenya dhuunfaaf hundee akka ta’uuf itti gargaaramuu isa jedhu irratti tarkaanfii itti dabalaa fudhachuuf murteessuu isaa illee beeksisee jira.
Rakkoo Yeroo Dheeraaf Tureef Furmaata Dhabne: Jiraattoota Konsoo
Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise.
Rakkoo Yuniversitiilee Keessatti Mul’atu Furuuf Hojiin Eegalame: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Rakku nuu beeloftu nuu beelaa nurraa baatee nurra nyaatee diina nutti taatI
Ramaadiin magalaa gugurdoo Iraaqii keessaa tokko.Lafa qarii lafaa jirtu ta waan heduduf abdatan.Teessoo mootummaa Iraaqi, Baagdaad irraa km 100 fagaatti.
Ramaddii biyyoota kanaas har’aa jalqabee ifa kan godhu ta’uu Finfinnee keessa kan jiru Embaasiin United States beeksisee jira.
Ramaddii fi Yaaddoo Barattoota Barana Yunversitii Seenuuf Jiranii
Ramaddiileen barnootaa kuneen xiyyeffanaa barumsaa muraasaaf giddugala muuxannoo akka ta'aniif gargaara jedhame.
Ramaddiin Barnootaa Haaran Ministirii Saayinsii fi Dhaabbilee Barnoota Ola’anootin Ifa Godhame
Ramaphoosaan Nkosazana Dlamini-Zuma moo’ee filame.Filannoo tana paartii ANC Keessaa miseensa 5,000 tahanitti magaalaa Johanesbergi keessatti bahee filate.
Ramy Abdel Rahman dhaaba British jirtu ka rakko Siiriyaa Tohatu keessa hojjata. Turkiin jara namaan fixxu kuma 18 Siiriya keessaa filattee Liibiyaatti duulchite.
Raphael Warnock fi Jon Ossoff filannoo kutaa Joorjiyaa moo'anii Senetii U.S. harka Demokiraatotaatti deeffatan
Rare case of Zika virus reported in the U.S.
Rasaasaan dhawamee ajjeefamuu Artistii beekamaa Haacaaluu Hundeessaa ilaalchisee, gaddi shaamaa mormii ibsuu, sirni yaadannoo artistichaa fi mormiilee magaalaalee fi kutaalee adda addaa as Yunaayitid Isteetis, Kaanadaa, Biriteen, Jarmanii, Siwiidin fi Nezelaands keessatti guyyoota sadi’iif walitti fufee geggeessamee jira.
Rasaasaan dhawamee Hospitaalatti yaalamaa jira, ka jedhame barataa ka biraa Kennasaa Caalii jedhamu ilaalchisee garuu akka quba hin qabnee fi qulqulleeffatanii nutti deebi’an nuuf ibsan. Barattooonni fi jiraattonni akka jedhanitti, magaalaa Najjoo keessatti, akkasumas Walliisoo fi Tulluu_Boolloo keessatti hiriira geggeessame irratti tarkaanfii humni mootummaa fudhateen barattoonni garii hidhamanii, kaan madaawanii jiran. Itti-aanaa Koomishinaraa Solomoon immoo, hiriirri geggeessamuu isaa mirkaneessan iyyuu, barataan miidhames tahe hidhame hin jiru, jedhan. “Namoonni hidhaman garuu, kanneen dudduubaan barattoota jeeqamaaf kakaasani” jedhanii jiru.
Rasaasaan Iddoo Afur Rukutameen Qabame, Waggaa Torba Mana Hidhaa Dukkanaa Keessan Ture:Najiib Xahaa
Rasaasa mataa isaa seenteen du’e – Kiris. Waa’een ajjeefama isaa amma illee waan ifatti beekame hin jiru.
Rasaasa Raayyaan Ittisa Biyyaa dhukaaseen lubbuun isaanii dabre jedhee ummataa fi bulchiinsii.
Rasaasi gurra ishee gara mirgaa jalaan seene, ija ishee bitaa keessaa baase jedhan. Amma wal’aansa argattee foyya’aa jirti jedhaniiru. Dr. Hospitaala sanaa Mebraat G/Sillaasees miidhaan irra ga’e hamaa fi ija ishee lamaan dhabuu himanii wal’aansi godhamaafii akka jiru naaf himaniiru jedha Alem Fishhaa Meqelee irraa.
Rasaasii inni duraa duubaan karaa saggoo haleelanii fuul duraan kokkee keessaan ba’e. Inni Kaan immo karaa fuula duraa naannoo qomaa rukurtanii duubaan ba’u ibsee jira.Abbaan isaa Obbo Kanuu Qoncooro Didaa umriin gara waggaa 60 ol ta’u kan ibse ilmii isaanii akka ilma angafaa ta’eetti maatii koo jajjabeesseen inni borii immoo harha waaqaa jira jedha.
Rashiilaa Taliib, dubartiiPaalistiinta Kongireesii Amerikaatii filamte ta qaraati.
Raskin akka jedhantti Tramp deggertoota isaaniin seera tumtoota kanneen mana maree dura dhaabbachuuf cimsitanii loluu qabdu jedhanii kakaasuun isaanii Amajjii 6 angawaa poolisii kan biilsa mana maree dabalatee lubbuun namoota shanii darbuuf sababaa ta’e jedhan. Ba’iin yakka ilaalcha kanaa kamiinuu haa ta’u, Tramp prezidantii Yunaayitid Isteetis tokkicha yeroo lama himannaan irratti dhiyaate.
Raskin fi seera tumtoonni dimokraatotaa filannoon sun utuu hin ga’in torbanneen hanga tokkoof mannni maree akka weeraramuuf bu’uura diriirsaa turan, kan isaan filannoo sana injifachuu dhaban malli tokkichi yoo waliin dha’ame qofa jechaa turan.
Rayan manni maree inni kun Amajjii keessa yeroon hojii isaa ennaa dhumatu maatii isaanii waliin yeroo dabarsuu waan fedhaniif deebisanii filatamuu akka hin feene kan beeksisan har’a tuuta oduuf ibsa kennani irratti ture.
RDH waan akka akkaa irraa caqasan. Tana keessaa gugurdoon WattsApp, FB, Telegram, Bluetooth, Zeno Radio,Google Chrome fa.
Real Madrid dorgommii kilaboota Federeshiiniin waldaa kubbaa miilaa addunyaa, FIFA mootee shaampiyoonaa Ispaanishii gurraan galte.
Real Madriddorgommii Shaampiyoona Liigii keesasa eegee jirti Intermilan ammo mataa keessa sadeessoo,jirti.
Real MadridkeessaaEder Militaokoronaa irratti arganii tapha kilabiin isaa Intermilan waliin qabdu keessa hin jiru.
Real Madrid tana waliin marroo 4 shaampiyoona kilaboota addunyaa taate.
Real Madriid kilabii UAE, Al Ain FC 4-1 irraa galchite waancaa irraa fudhatte.
Rebels claim they downed warplane that was dropping missiles on several towns.
Rebels who seized Goma reject calls to withdraw
Red SkinsgareenWashington DCOnkololeessa dabre keessaa leenjisaa isii,Jay Gruden hujii irraa gussite hardha ammo pirezidaantii siii Bruce Allen gussite.
Redwaan Doktor Bishaan daarektera federeshiini kanaati.Koreen hujii raawwachiiftuu federeshiinii kanaa maal jedhanii akka dorgommiin tun maqaa atileeti Fayyisaatiin dorgommii tana qopheessite jedhaan.
Reebichaa fi dararaan adda addaa humna tikaa nageenya Yemeniin kan irratti rawwatanu ta’u kan ibsan baqattonni kun, guyyaa lamaaf nyaata ituu hin nyaatiin waraanaan marfamanii akka jiran dubbatu.
Reebichaa fi Hidhaa Magaalaalee Baddallee fi Bishooftuutti  Hammaatan Jedhaman
“Reebichii ilmaan Oromoo irratti taasifamaa jiru, dararaan haa hafuu fi gaafii gara garaa gaafatanii,”jedha barataan yuniversitii sun baratu tokko.
Reefa nama haga tokko arganii kaanillee barbaaduutti jiran.Lafti baddaa waan taateef namallee barbaadi dhiba tahe. Jara kana haga guddaan lafa bokkaan roobetti gadi kutetti fixe.
Reeffa isaanii lafa duraan itti awwaalanii baasani akka gabaasaan VOA lafa sun dhaqe Yoonataan Zebdiyoos jedheti Mana Amantii Keessatti awwaalan. Namoota kana ji’aan duratit nama 600 caalaa eennummaa isaaniitiif jedhanii walti qabanii fixan jedhan. Duraan lafuma tokkoti biyyee itti deebianii oso seeraan hin awwaalinii turran jedhu.
Reeffa Mucaa Koo Irra Taa’i Naan Jedhanii Achi Irratti Na Tuman: Haadha Mucaan Duraa Ajjeefame
Reeffa namaa irra tarkaanfataa gamsii deemne dirree lolaa malee bakka ayyaanaa hin fakkaatu jedhu namoota achitti argaman keessaa ennaa dubbatan. Abbaan Gadaa illee reebamanii madaa’uu ija keenyaan argine jedhu. Ayyaana kana irratti Gojjam Matakkal Wambara irraa illee utuu hin hafin namoonni ayyaana kana irratti argamuun nuuf ibsamee jira.
Reeffa nama tokkoo ammoo baddaa keessatti gatamee argan.Nama hedduutti hidhames jedhan.Har’a ammoo akka jiraattotii jedhanitti waraanii mootummaa mana irra deemee nama hedduu hidhuutti jira.Tana irratti deebii mootummaa argachuu hin dandeenne.
Reeffa Namootaa Awwaaluu Namnii Nu Gargaaruu hin turre, Kanaaf Ofii Keenya Asuumatti Awwaallee: Jiraattuu Haawzeen
Reeffa namoota Lama Kan Buqqeen mataa Isaanii Cabe Poolosiin Nutti Fide: Doktora Hospitaala Naqamtee
Reeffa Sayid Xayyib hospitaala Finfinnee Phaawuloositti erganii qorachiisanii maatiitti kennan.Hojjataa yuniverstii Walloo tokkollee tanumaan shakkanii hujii irraa dhaaban.
Reeffawwan humnoota kora bittimmeessaa haala suukanneessaan ajjeessamanii, har’a awwaalchaaf bakkawwan adda addaatti ergaman, jedha – biiroon bulchiinsaa fi nageenyaa Wallagga Bahaa.
Reeffi Artist Haacaaluu Ambo Geessame. Naqamtee fi Jimma Keessatti Walitti-bu’insi Uumame
Reeffi artistii beekamaa fi jaallatamaa Haacaaluu Hundeessaa helikooptaraan gara bakka dhalata isaa Ambootti geessamee jira. Yeroo gabaasaan kun qindeessametti reeffi Haacaaluu mana warra isaa magaalaa Amboo, ganda Toorban Kutaayee jedhamu dhaqqabuun isaa himamee jira.
Reeffi dargaggoota kanaa osoo hin awwaalamin guyyaa tokkoof bule, jechuunillee komii dhageessisanii jiran.
Reeffi Gaazexeessaa Turkii Keessatti Ajjeefame Hin Argamin Jira
Reeffii dargaggoo Abdataa kaleessa(Kibxata) waaree booda magaalaa Amboo seenee har’a(Roobii) awwalamuu isaa ibsamee jira.Yeroo kanattis humnootiin mootummaa dhukaasanii nama tokko ajjeesuu isaanii fi reeffi namoota ka biroo lama naannoo mooraa yunivarsitii Amboo kan Awaaroo fi Buufata Awutoobusa magaalatti biraa argamuu dubbatameera.
Reeffii Haadha Murtii Mana Murtii Mummichaa Amerikaa Kamiisa Borii Uummataaf Banaa Ta'a
Reeffii isaanii gara qe’e dhaloota isaanii aanaa Gommaa ganda Bashaashaa tti kan gaggeeffamee yoo ta’u sirnii awwaalcha isaaniis har’a gaggeeffamuuf akka jiru midiyaaleen mootummaa gabaasanii jiru.
Reeffii isaanii qorannaaf Finfinneetti ergamuu isaa Daayreekterri komunikeeshinii kutaa qunnamtii uummataa beeksisee jira.
Reeffii namootaa guyyaa 7 fi 8 lafa irra bubbulee Bataskaana geessinee awwaaluuf namnii nu gargaaree hin turre.Kanaaf jecha namoonni hangi xiqqoon as turre asuumatti awwaallee.Reeffii tureesTortoree baayyee foolii qaba, ilbiisoota adda addaa kan ofitti harkiisu ture jette
Reeffii namoota ajjeefamanis ministeerri barnootaa Dr. Geetaahuun Makuriyaa bakka argamanti gaggeeffame.
Reeffii prezidaanticha Ameerikaa 41faa, Wixata dabree irraa jalqabee haga har’a waaree boodaatti, US Capitol yokaan Waajira Mana-maree Yunaatid Isteetis, galma Rotuundaa jedhamu keessa yeroo turetti, aangawoota biyyattii fi namoota bebbeekamoo dabalatee - namoonni kuma hedduutti lakkaawaman itti yaa’anii daawwataa turan.
Reeffii Prezidaantii Ameerikaa Durraanii Waashingtonitti Kabajaan Geggeessame Gara Teeksaasitti Deebisame
Reeffi isaa har’a Finfinnee dhaa deebi’uu isaa illee ibsanii du’uu mucaaf sababaa kan ta’e rukuttaan kun eessatti akka ta’e ibsaniiru.
Reeffi isaaniis bosona naannoo Gambeelaa Maashaa jedhamu keessatti kan argame baatii sadii booda ta’uu pooliisiin nuuf ibsee jira. Du’uu abbaa seeraa Haailuu ilaalchisee maatii fi angawaa mana murtii Godinichaa akkasumas poolisiin nuuf ibsaniiru. Haati Haailuu Aadde Alamanash Fufaas mucaan isaanii ka biroon Boontuu jedhamtu duraa duutee ishee awwaaluuf karaa bu’ee karaatti na duraa hafe jedhu.
Reeffi Khaashoogii eessa akka jiru hin beekamin jira. Angawoonni Turkii dararaan erga irra ga’ee booda ajjeefamuun kukkutame jedhan.
Reeffi koolu galtoota lamaa garba Mediteraaniyaan keessaa argamuu isaaf yabalaawwan gama Awrooppaatti imalaa turan lama andaara galaana Tunisiyaatti garagalanii booda kanneen biroon 20 immoo as buuteen dhabamuu angawoonni beeksisanii jiran.
Reeffi Nama Haleellaa Masjiida London Keessatti Du’ee Argame
Reeffi namoota kanaa bakka itti geessame Hospitaala Naqamtee irraa Doktor Qabbannaa Tafarii du’uu isaanii fi mataan isaanii baqaqee arguu isaaniif reeffa kana kan qoratan isaan ta’uu nuuf mirkaneessaniiru.
Reeffi Obbo Horaa Faajjisaa lafa eega ture booda poolisoonni Hospitaala Baatuu geessanii kaa’uu isaanii dubbatan. Sana booda poolisiin Oromiyaa fi firoonni reeffa sana dhaqanii fudhuun naannoo dhaloota isaanii geessuun awwaalan jedhu.Haatii warraa Obbo Horaa garuu daa’iima xiqqoo waliin hidhamtee waan jirtuuf jecha awwaaluuf carraa hin arganne. Obbo Horaan abbaa ijoollee 4 ta’uun beekameera.Jiraattonni akka jedhanitti magaalattii keessa sodaa guddaan akka jiru, galgala galgala namoota daandii irratti tumuun hidhuun akka itti fufee, kaan immoo eessa buteen isaanii dhabamuu ibsamee jira.
Reeffi obbolaa lamaanii Goojjamitti ergamuun sirna awwaalcha isaanii raawwatamee jira jedha Yonaattan Zebdiyoos Hawaasaa irraa.
Reeffi prezidaantii Yunaayitid Isteetis durii, ka Joorj H.W. Buush, eega sirni geggeessaa Kaatediraala yokaan Waldaa Waaqeffannaa Biyyoolessaa as Waashington DC jiru keessatti godhameefii booda, waaree booda kana awwaalchaaf gara kutaa Teeksaasitti deebi’aa jira.
Reeffi prezidaantii Zimbaabwee duraanii kan Roobert Mugaabee Roobii dhuftu buufata xayyaara Haraaree seenuuf jira.
Reeffi prezidaant Joorj HW Buush, har’a irraa jalqabee haga Roobii dhufuutti ka “Capitol Rotunda” jedhamu, iddoo waajira mana-maree Yunaayitid Isteetis keessa tura. Eega geggessaan Kaateediraala Biyyoolessaa keessatti geggeeffameefii booda, Laayibiraarii Prezidaantummaa Buush, ka Teeksaas jiru keessatti awwaalama.
Reefii isaallee hospitaala Qiddus Phaawuloositti ergamee qorachuutti jira jedhan.
Reefii Obbo Baqqalaa dheengada gara biyyatti ergamee, harra, biyya itti dhalatee guddatee Shawaa Kaabaa, Oboriitti han dhihoo jiru – Gadaamii Dabre-Libaanositti sirna o’aadhan awaalaman. Matii fi firoottan Obbo Baqqalaa Mokonnonif jajabina hawwa, biyyeen itti haa salphattun jedha.
Reefii pirezidaanti Nagaasoo Jermen Firaankiferiti bahee bori ganama akka Itoophiyaa saatii 11:55tti diida Xuyyuura Boolee gaha.Maatii fi bulchoota mootummaatti bahee simata.
Reefii pirz.Nagaasoo bori Finfinnee gahaa awwaalii Sanbata Guddaa irra oolaa
Reener akka jedhanitti muummichi ministeerichaa guyyoota jalqabaa 100 keessatti haasaawwan ajaa’ibaa, ifaa fi kallattiin ta’e dhageessisaniiru, mootummaa Itiyoophiyaattis mirga namaa akka kabaju waltajjii siyaasaa hunda hirmaachisu qajeelfama dandeessisu illee dabarsaniiru.
Refugees Internatinal, dhaaba baqataa addunyaatii dhaabate.Akka gabaasaa isaaniitti nama Eeritaa walti marsanitti kaan lafa lolaa Tigraaytti kaan ammoo biyya isaaniitti fa’an.Baqataa Eertiaa biyya innii keessaa baqatetti irreen deebisuun afaan balaa buus,jetti Saaraa Miller,bulchiinsa olaanaa Refugee International keessaa
“Reiferemndiin kan kaahame ala mootummaan naannoo Oromiyas tahee federaallii lafa ummatii Oroimyaa irra jiraatu kan ummata Oromo tahe kan dabarsee naannoo Somaaleef sababiin kennuuf hin qabu.Akkuma kanaas ammoo lafa referendemiin gara naannoo Somaalee warra citan mootumama amma federaalaa tahee qaamii kamiiyyuu jechuudha gama naannoo Oromiyaatti kan dangesuu akka hin taane beekamuu qaba.”
Rekoordii amma isiin sekondii lamaaf dhabde tana Ganzabee Dibaabaatti harkaa qaba.
Rekoordiin maratoonii dubartii addunyaa ammallee harkuma atileeti tanaa jirti.
Rekordii isiin caaccabsite tana duraan atileetii UK Paula Radcliffe bara 2005 jalqabee harkaa qaba.
Rekordiin maratoonii Boston ammallee dhiiraa fi dhalaalleen harkaa atileetota Keenyaa Geoffrey Mutai fi Rita Jeptoo jirti bara 2014 keessa moo’ani jirti.
Reksi W.Tilerson,nama ganna 64.Barumsaan injineeringi qaba. Ammatti itti gaafatamaa dhaaba zayiti addunyaa beekamaaExxon Mobil Corporationti.Dhaabii kun addunyaa keessaa guddinna gabayaatiin shaneessoo.
Renee Lefort: Labsiin Yeroo Atattamaa Haala Itoophiyaa Keessa Jiru Fooyyeessuu Hin Danda'u
Repbulikaanota keessaa kurna tokkoof mana murtii ol iyyannaa federaalaaf kan hojjetan filatamuu Gorsuch kan morme hin
“Reporters Without Boarders” yokaan Gabaastota Daangaan Hin Uggurre, ka jedhamu jaarmayaan idiladdunyaa walabummaa preesiif falmu, gabaasaa isaa bara 2021 baaseen, rakkinni vairasii Koroonaa, walabummaa pireesii danqee, odeeffanoo dharaa tamsaasuuf gargaare, jedha.
Reporters without Bordersdhaaba daba gaazexeessitota irratti hojjatan mormu. Biyya 180 keessaa Itoophiyaa ammallee biyya gaazexeessitotaa maksrsitee hujii hojjachuu dhoortu keessa jirtii 150esso jedha.
Reporter Tatenda Gumbo caught up to three of the YALI fellows - Napoleon Nyanhi, Munyaradzi Dodo and Tinodiwa Zambe Makoni - who gave her an update of what’s happening at Clark Atlanta University in Atlanta Georgia.
Reports from the northeastern U.S. state of Connecticut say at least 20 people, including children, were killed in a shooting at an elementary school.
Republican challenger Mitt Romney waited until Election Day
Republican Contenders Shift Focus to Nevada Caucus
Republican presidential candidate Ben Carson has announced a flat tax plan amid slumping poll numbers
Republican presidential candidate Donald Trump took aim at Ben Carson over the weekend, questioning Carson’s Seventh Day Adventist faith.
Republican presidential candidates are preparing for the fifth GOP debate
Republican presidential candidates held a town hall in South Carolina
Republican presidential candidates squared off in the final debate
Republican presidential candidates traded barbs in the fifth debate.
Republican presidential frontrunner Donald Trump failed to correct a supporter who claimed President Obama is a Muslim and foreigner at his campaign rally in New Hampshire
Republicans Get Dirty at Insult-ridden Presidential Debate
Republicans in the U.S. House of Representatives opted not to punish newcomer Marjorie Taylor Greene
Republic of Congo: Defeated opposition candidates call a general strike to challenge the re-election of President Denis Sassou Nguesso.
Republic of the Congo: Police fire warning shots and tear gas amid protests against a possible referendum to raise presidential age and term limits.
Republikaanonni akka jedhanitti mormitoonni kun irra hedduun garee mormitoota isaanii Demokraatotaan qindeeffame.
Republikaanota sadii fi demokraata 48ttu uummata Ameerikaa jalaa didan jedhan.
Republikaantichi dura taa’aan koree dhimmootii alaa kan mana maree Ed Royce president obaman garee ISIL dhabamsiisuuf gamtaa uumamu hoogganuu isaanii simatanii jiran. Garuu jedhan Ed Royce tarkaanfii fudhachuuf yeroo dheeraa isaan fudhate jechuun VOAf ibsaniiru.
Republikaantichi Senator Maarkoo Ruubiyoo finxaaleyyiin IS lolamuu qaba jedhan. Ruubiyoon akka jedhanitti kan injifatu nuuyis haa ta’u isaan, Siiriyaa qofaa keessatti dhaabaa hin jiran. Iraaq keessa qofaatti duula geggeessuu hin dhaaban jedhan. Kanaaf jarreen kun injifatamuu qabu. Kan nuti injifachuunii dandeenyu bakka teessumaa isaan dhabsiisuu dhaani jedhan Ruubiyoon.
Republikaantichi Senatorri Ameerikaa Ted Cruz kutaa akkaan falmisiisaa ta’eef filannoo presidentummaaf murteessaa ta’e Aaywaa keessatti dorgommii geggeessaniin dureessicha Ameerikaa Doonaald Traampiin injifatanii jiran. Ministrittiin dhimma alaa US duraanii Hillary Clinton fi senetorichi kutaa Vermont Bernie Sanders dorgommii isanaii gamasitti geggeessaa turan sagalee akkaan walitti dhiyoo yoo argatan argachuun xumuran.
Republikii demokraatawaa Koongoo keessatti namni tokko viresiin EBOLA dhiiga isaa keessatti argamuutu gabaasame.
Republikii Somaalii land keessatti filannoo prezidaantummaa geggeessameen kaadhamamaan paartii biyya bulchuu Musee Biihii injifachuun beekamee jira.
Repuublikiin Afriikaa Waaltaa Hojjettoota Gargaarsaaf Bakka Hamaa Dha
"Rescued 'Chibok Girl"" meets Nigerian President Buhari"
Residents of Djibouti vote in the presidential elections
Reuters akka gabaasetti imaltoonni Bali keessatti danqaman gara Mount Agung bakka irraa daawwatamu dhaquu dhaan dho’iinsa sana kan ilaalan ta’u dubbatu.
Reuter’s akka gabaasetti mootummaan Bootswaanaa sababaa uggurri daangeffameef gurgurtaa kan dhaabe industrii daayimendii dabalatee daldalaawwan hojii dhaaban deggeruuf doolaara miliyoona $400 ramadee jira.
Rev.Raphael Warnock(D) ammoo Kelly Loeffer(R) moo’e. Raphael paasteri mana amantii kiristaanaa damee Baaptistiit. Nama gurraacha jalqaba dorgommii senetii Amerikaa moo’e.
"R.G Mugabe fi warrii isaalleen namaa qabaa tun waan sodaatan hin qabdu.Warra isa marsee wajala hojjachuun beekanitti wa yakke.Jara kanatti jireenna biyyaa qilee buuse.Warra kana seeraan himanna,” jedha.
Ribubilikaanonni miseensonni mana-maree afur, kaleessa galgala, dimookiraatota gita isaanii waliin hiriiruudhaan, murtii ejjennoo “jecha loogdummaa sanyii” prezidaant Traamp, waa’ee dubartoota Dimookiraatota miseensota Mana-maree ilaachisee dubbatan balaaleffatu raggaasisanii jiran.
​Richaard Stengel itti aanaan minsitera haajaa alaa damee ummataa ammoo, “jireennii Nelson Maandellaa waan hedduu nu barsiisee biyyiti isan eegati waan barattaniin biyya barsiisaa.”
Richmond,VA irraa kan ta’an Joyce Dr. King utuu har’a as jiraatanii nan hawwan ture jedhan. Uummati sanyii hunda irraa ta’e guutuu biyyattii keessaa asitti wal ga’ee haqi sanyii maraa fi mirgi qixxeen akka jiraatu gaafachuuf ba’uu isaa utuu arganii ni boonu turan jedhan.
Rifaatuun sun amma immoo suuta suutaan gara humna naga-eegumsaa Maanchesteritti aaruutti cehaa jira. “Humni naga-eegumsaa sun, of-wareegaa Boombicha dhoose, kan umuriin 22 Saalman Abeedii fiinxaalessa bala’amaa ta’uu adda-baafachuu kan isa dandeessisu carraa baay’ee qabutti hin gargaaaramiin hafe” – qeeqa jedhu tu dhaga’amaa jira.
Rifeessa isaanii addeeffatanii uffata ulfaataa uuffachuudhan an beekkaman Baarbaraan bara jireenya isaanitti akkawoo lammiiwwan Ameerikaa hundaa' maqaa jedhuus horataniiru."
Riferendemiin sun geggeessamuu isaa guyyaa tokko dursee, mootummaan Burundii tamsaasalee VOA fi BBC ugguree ture
Rifta Valley badhaqa lafaa km 6000 dhiyaatu dheerattu.Jiddu Gala- Bahaabadhaqa Lebanon Beqaa Valleyhaga haga Mozaambiki dheeratti.
Rigobert Gabanmidanha ka ministirii Live fi Peace keessa jirulleen tanuma jechuutti jira.
Riil Madriid Ronaadloo bara 2009 Euro miliyoona 80 bitatte.Eegii gaafas bitattee asitti waan gaabbitee hin fakkaatu.
Riippaablikaannonni immaa sadarkaa koongiresa keessaa qaban dhabaniyyuu, mana-maree murtii seeraa yokaan Senetii keessatti irra-aantummaa duraanuu qaban daran jabeeffatanii jiran. Gama biraatii, Somaliyaa, Itiyoophiyaa fi Ertiraa irraa dabalee namoonni godaantota irraa dhalatan miseensummaa Mana-maree bakka-bu’ootaaf filatamanii jira.
Riish akka jedhanitti wal ga’iin sun akka hin darbine gochuun wal ga’iin ennaa vaayiresii koronaa wal irraa hiiqiinsaan geggeessamuu isaaf akkasumajs kutaan wal ga’iin sun keessatti geggeessame immoo sagalee waraabamee darbu qofaaf mijata jedhan.
Rio de Janeiro Biraazilitti ammo nama miliyoona hedduutti haroo afaan galaanaa Copacabana jedhanitti walii dhufee walti sirbe.
Rio de Janeiro, Brazilammoo nama miliyoona lamaatti lafa afaan galaanaa jala jirtu,Copacabanakeessatti walti dhufee gammmachuun lafa dhiitaa bule.
Ripaabilikaanonni, ol’aantummaan isaan mana-maree murtii seeraa keessatti qaban, sagalee baay’ee xiqqoodhaan waan ta’eef, waa’ee imaammata Obaamaa kana tarkaanfiin fudhatan yoo of eegganaan hin taane, proojektiilee isaanii ka biroo gara fuul-duraatti dhiheessan irratti danqaan isaan mudatuu mala – jedhama. Miseensonni Kaabinee, Traamp dhiheessan, mana-maree murtii seeraa yokaan “Seneetii” Yunaayitid Isteets duratti gaaffiilee ciccimoo tu eeggata.
Ripaablikaanonni dabaree isaanii torban darbe Doonaald Tramp marsaalammataaf prezidaantii Yunaayitid Isteetis akka ta'aniif deebisanii kaadhimuuf jecha kora isaanii geggeessanii jiru.
Ripaablikaanonni Doonaald Traampiin Marsaa Lammataaf prezidaantii Akka Ta'aniif Kaadhiman
Ripaablikaanonni Erga Insuraansii “Obamacare” Haquu Dhabanii Deebisanii Of Ijaaruuf Yaalaa Jiran
Ripaablikaanonni Filannoo Addaa Kan Kutaa Noorz Karolaayinaa Injifatan
Ripaablikaanonni garuu gargaarsa gaafatame irraa gaaffii kan qaban yoo ta'u hatattamaan waliigaltee irra ga'uu isa jedhuus hin barbaadan.
Ripaablikaanonni imaammataa fi fooyya’ina waggoottan saddeet darban keessa hojjetaman faallessuuf yaalan jechuun qeeqan.
Ripaablikaanonni irra hedduun Baretti akka filataman sagaleen akka kennamu kan fedhan yoo ta’u prezidaant Doonaald Tramp immoo yoo ba’iin filannoo
Ripaablikaanonni kora paartichaa torban dabree gaggeessaniin Donaald Traamp prezidaatummaa Yunaaytid Isteetes kan marsaa lammataaf akka dorgomaniif dhiyeessan.
Ripaablikaanonni martinuu fannisanii ajjeesuu amma argaa jiran kana yaadachuu qabu jechuu dhaan ergaa twiteerii har’a ganama maxxansaniin ibsanii, garuu ni injifanna jedhan.
Ripaablikaanonni Prez. Traamp Irra Deebi’anii Kaadhimuuf Wal Ga’an
Ripaablikaanonni sagalee irra jireessa argatan mana marii bakka bu'oota uummataa dhuunfataniiru. Demokraatonni immoo Seneeta keessaa sagalee irra hedduu qabu, kun immoo mootummaa United States addaan qoodee jira.
Ripaablikaanoota irraa kanneen Qeeqa dhiyeessan Wanni irratti qiyyaafatan ka biraan immoo imaammata immigreeshinii fi enerjii kan prezidaant Obaamaa ture. Akkaataa prezidaant Obaamaan hojii itti gageessan kan ilaaleen sagaleen deggersaa uummata biraa argamu gad bu’un qeeqxoota Ripaablikaaniif komee himatan gargaare.
Ripaablikaanoota keessaa sagalee 20 caaluu argatanii jiru.Yunaaytid Isteetes Bitooteessa 3 bara 2021 fullee keenyaa prezidaantummaa kaawunsilii nageenyaa kan Tokkummaa Mootummootaa ituu hin qaqbatiin torban tokko dursee muudamnii Griinfiild raggaasifamee.
Ripaablikaantichi miseensa mana maree fi hoogganaan koree dhimmootii alaa Maayikil Mikool gama isaaniin ibssa sambata darbe baasaniin bulchinsi Baayiden gocha gara jabinaa naannoo Tigraay keessatti raawwatame kanneen dalagan akka itti gaafataman tarkaanfii murteessaa akka fudhatu gaafatan. Mikool akka jedhanitti Ameerikaan baatii itti aanu ennaa aangoo dura taa’ummaa gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa fudhattu ilaalcha guddaa kan itti kennitu dhimma ijoo ta’uu qaba jedhan.
Ripaablikaantichi prezidaant Doonaald Trampii fi momituun isaanii dimokraatotaa itti aanaan prezidaantii duraanii Joo Baayiden filannoon prezidaantummaa kan Sadaasa 3 utuu hin ga’in dura har’a galgala kallattiin wal arguun falii geggeessuuf jiru.
Ripaablikaantichi prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaal Traamp fi morkataan isaanii Demokraatichi Joo Baaydin Kibxata har'a galgala kutaa Ohaayoo keessatti falmii marsaa duraa gaggeessuuf jiru.
Ripaablikaantichi prezidaant Tramp sabaa himaaleen Yunaayitid Isteetis ijoon martinuu Baayiden ffilannoo prezidaantummaa injifachuu dhaan Amajjii 20 hirbuu seenuuf kan dandeessisu sagalee miseensota ba’ii filannoo calalan 538 keessaa 270 ol argachuu isaanii beeksisan iyyuu sirnaan injifatamuu isaanii hin beeksisin jiru. Yeroo tokko yaada kennaniin Baayiden Filannoon sababa wal dha’eeff injifatan jedhan Tramp.
Ripaablikaantichi Wisconsin irraa kan ta’an Rayaan erga bara 2015 qabee afaan yaa’ii mana maree ta’uun tajaajilaa jiran. Mana maree bakka bu’oota uummataa keessaa erga bara 1999 qabee tajaajilaa turan.
Ripaablikii Afrikaa Waaltaa Keessatti Humnootiin Imala Nagaa Egsiisuu Irratti Bobbaafaman Ajjefaman
Ripaablikii Afrikaa Waaltaa keessatti kan imala naga eegsisuu irratti gama Tokkummaa mootummotaan kanneen bobbafaman keessaa 4 ajjefamuu barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarres balaaleeffatanii jiru.
Ripaablikii Demokraatawaa Kongoo keessatti dhukkubii Ibolaa lubbuu nama 19 galaafachuu jaarmayaan fayyaa addunyaa gabaasee jira.
Ripaablikii Demokraatawaa Kongoo keessatti filannoo gaggeeffameen namnii sagalee uummataa sadarkaa lammataan injifate jedhame prezidaantii ta’e kakatee aangoo qabachuu isaa maqaa dhahaan.
Ripaablikii Demokraatawaa Kongoo ta’uun kan haaraa filataman Fleeks Tishikeedii har’a kakatanii aangoo kan qabatan yoo ta’u garu haasawaa dhagesisaa ituu jiranii gidduun dhukkubsatan.
Ripaablikii Dimokraatawaa Kongoo Gama Bahaa Hokkaraan Raafamaa Jirti
Ripaablikii Dimokraatawaa Kongoo gama bahaa magaalaa Benii keessatti Riphxee looltonni namoota 8 waan ajjeesaniif jecha jiraattonni mufannaan mormii dhageesisaa turan Wiixata kaleessaa galma magaalatti keessaa ibidda itti qabsisanii jiru.
Ripaablikii Dimokraatawaa Kongoo Keessatti Muddamsi Hammaataa Jira
Ripaablikiin Afriikaa waaltaa baatii muddee keessa adeemsi filannoof sagalee kennuu hookkara ka’een danqamee booda dilbata kaleessaa eegumsa cimaan taasisamee filannoo paarlaamaa marsaa lammataa geggeesee jira.
Ripaablikii Somaaliilaand keessatti beelli sodaachisaa kan jiru ta’u aangawoonni biyyatti beeksisanii jiru. Kunis sababaa caamaan kan ka’e sagantaa Misoomaa gaggeeffamaa ture aangawoonni erga dhaabsisanii booda.Caamnii mudatee namoonni kurnaa ol du’uuf akkasumas beeleedaalee kutaa biyyatti gama bahaa keessa akka dhuman sababaa ta’e jira.
‘Riphee-loltootaaf tajaajila fayyaa kennitan,' jechuun humnoonni naga-eegumsaa mootummaa waan nu reebaniif hojii dhiisne achi irraa baqanne, jedhu ogeessi Buufatichaa tokko.
Riphe-loltoota Mootummaan ‘Shanee’ jedhee Waamu Zoonii Lixaatti, dubbi-himaa kan tahan Bilisummaa Guutaa, “Ajjeechaa kana hin raawwanne” jechuun dubbataniiru.
Riphxeeloltoonni sun garuu, miidiyaa hawaasummaa irratti deebii kennaniin, kan namoota sana bute yakkamtoota malee nu miti, jechuun haalan. Mootummaan deebii isaanii fudhatama hin laanne.
Riphxee-loltoota mootummaan “One-Shabee” ittiin jedhu – Waraana Bilisummaa Oromoof dubbi-himaa ka tahan, waa’ee ajjeechaa kanaa gaafatamanii, gareen isaanii akka harka keessaa hin qabne dubbachuun haalan.
"Riphxee-loltoota Oromiyaa gama Lixaa jiran irratti tarkaanfiin fudhatamaa jira,mariin geggeessamu hin jiru,” jedhu Obbo Taayyee Dandahaa
“Riphxee-loltoota Waraana Bilisummaa jalaa dheessuuf Anfillootii baane” jechuun VOAtti himan, namoonni kun.
Riphxee looltoonni Chaad kanneen mootummaa ce’umsa biyyatti aangoo irraa darbuuf fedhan Kamiisa kaleessaa Heliikooptara waraana biyyatti haleelamii kuffisuu isaanii ibsan.
Riphxee looltoonni Siriyaa marii nageenyaa wal waraansa Siriyaa keessatti waggaa 6 guutuuf jedhu xumursisuu kan torban dhufu Kaazaakistaan keessatti gaggeeffamu irratti kan argaman ta’u beeksiisan.Aangawoonni Riphxee looltootaa har’a akka jedhanti walgahiin Amajjii 23 bara 2017 magaalaa galama mootummaa Kaazakistaan keessatti jalqabamu dhukaasa dhaabiinsa argamsisuu fi waa’ee gargaarsa dhala namaa akkasumas hojii seeraana alaa mootummaan gaggeessu irratti qiyyaafata.
Rippaabilikaan keessaa John Kasichitti haga guddaan dura jira.”Garee filannoo dansaa qopheeffannee balbala cufa irraa yaanee nama dammaffannee filannoof baafna jedha.”
Rippaabilikaan keessaa namii afur paartii Demokiraaitti dabalamee abbaa seera amana murtii walii galaa filannoon duubatti filu malan jedhaniin jennaan harka guddaa waan taateef filannoon duuba taati.
Rippaablikaanonni filannoo walakkeessa-marroo ka Yunaayitid Isteets kana injifachuu hin oolan, maaliif akka jedhame gaafatamanii “Uummatni waa’ee kufiinsa dinagdee, keessumaa waa’ee hojiin dhabamuu irratti yaaddoo guddaa qaba. Waraansi Ameerikaan biyyyoota alaa akka Afgaansitaanii fi Iraaq faa keeessatti geggeessitu xumuramuu dhabuu fi sababaa waraansa sanaaf maallaqa guddaa bahu irratti illee mufannaa qaba. Rippaablikaanonni Mootummaan Dimookiraatotaan geggeessamu fooyyaa’ina fiduu hin dandeenye, jechuun uummata duraanuu soda keesssa jiru daran sodaachisu. Waan filannoo dura odeessamaa jiru irra-jireessi kana irraa ka madde.” Jedhan.
Rippaablikaanonni Haala Amma Jirutti Prezidaant Obaamaa Mo’uu Hin Danda’an
Rippaablikaanonni yoo filannoo kanaan Manneen-maree lameen irratti ol’aantummaa argatan, imaammtoota Prezidaant Obaamaan oofaa jiran danqaan guddaan mudachuu mala, ka jedhamu akka nuuf ibsan gaafatamanii ennaa deebisan, “Rippaablikaanonni imaammata Obaamaa irratti mormii fi olola jibbinsaa hedduu oofaa turan. Amma Manneen-maree lameen irratti ol’aantummaa argannaan imaammatoota Prezidaantichaa murtiif isaanitti dhihaatu danqanii kaa’uu malan. Filannoo marsaa itti-aanu waggaa lamaa booda dhufu irratti illee akka inni hin injifanne dhiibbaa guddaa gochuu malan,” jedhu, Dr. Izqeel Gabbisaa.
Rippaablikii Dimokitaatawaa Koongootti Ambaasaadderri Xaaliyaanii Ajjeefaman
Rippaablikii dimoktaatawaa Koongootti ambaasaadderri Xaaliyaanii haleellaa har’a Koongoo gama bahaatti raawwatameen du’uu isaanii ministriin dhimma alaa Xaliyaanii beeksisee jira.
Rippaablikiin Afriikaa Waalta Eegumsa Cimaa Jalatti Filannoo Geggeessite
Rippoorter: Hoogganaan Waajjira DH.D.U.O Aangoo Irraa Kaafaman
Rippuublikaantichi – Senaator Maarkoo Ruubiyoo akka deggeranii sagalee kennan waan mallattoo agarsiisaniif jecha, Tilirten ministarummaa dhimma alaaf raggaasisamuun isaa hin oolu – jedhama.
Ripublikaanonni Afur Murtii Ejjennoo Jecha Loogdummaa Sanyii Prezidaant Traamp Ilaalchisee Dimookiraatonni Manaaf Dhiheessan Deeggaran
Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo Keessatti Dhukkubni Iboolaa Ka’e, Hammachuuf Deemas Jedhameera
Ripublikii Dimookitaatawa Koongoo, shakkamtoota finciltoota Sudaan Kibbaa heddumminaan gara biyya isheetti yaa’aa jiran to’achuuf wal’aansootti jirti.
Ripxe Loltoonni Sudaan Kibbaa walii galtee naga eegumsaa mallatteessan
Ripxe Loltoonni Yaman Ijoollee Loltummaaf Fo’atu: Amnestii Internaashinaal
Ripxe loltoonni Yemeni kanneen Houthi jedhaman ijoollee umuriin isaanii hanga waggaa 15 dabalatee adda waraanaa irratti akka isaan lolaniif fo’ataa jira jechuu dhaan Amnesty International beeksisee jira.
Riqaa/dildila Culul:kanallee bokkaa guddaa Malkaa-Gubaa kutetti kute.
Riqaan aanaa Gooroo ganda Doloolloo jirulleen ya cite.
Riqaan/dildilii kunMalkaa-Gubaa Galaanii Daawwaa irratti cite.Daawwaan Booranaa fi Gujii jidduu baha..Riqaan/dildilii Daawwaa kun haga haga metirii 20-30 hin dheerata akki warrii achii dubbimne jedhetti.
Rishch akka jedhanitti koreen sun muudama ssana dhiisuuf qophaa’ee ture. Yoo ministriin haqaa kan US ni morma ta’e nutis akksuma goona, sun immoo hin taane jedhan.
Risk hin sodaatin hin argatta ahin dhabdaa ufi jajjabeessi.“Wannii guddaan ani maan fedhan,maan tolchuu dandaha jedhani ufi ilalauu.Beekuu dhabuulleen dhiba hin qabdu,amala waan hin beenne wal irraa barannuu haa qabaannuu.”
Rissaan ciwwisaanka Naayjeraati fi namuu maqaa akka akkaa qaba.
Rivals Clash Ahead of Egypt Constitution Vote
Riyaak Machaar Itti-aanaa Prezidaantii Sudaan Kibbaa Ta’uun Kakuu Fudhatan
Riyaal Madriid Liver pool 3-1 qaariftee waancaa UEFA irraa fudhatte, Koromiin Kubbaa Addunyaalleen Raashiyaatti Walti Haadhachuutti jiran
Riyaal Madriin akkana taatee duwwaa galte.Tapha Sitiin West Haam lafaan qottee 4-0 galchite sun irratti Raheem Isterlingi qabaa dhaqanii ufi jibbaatan.
Riyad Mahrez, Diedonnei Mbokani, Pierre-Emerick Aubameyang fi Mohamed Salah faatii warradorgommi oowwisa jedhanii eegatan keessaa tokko.
Riyoota harmi ishee dhukkubsattee waggaa lama dura wal’aansa baqaqsanii hodhuu fudhattee turte. Harmi koo inni tokkos micireen waan keessatti argameef wal’aansa baqasanii hodhuu naan jedhan, as taa’ee kana gochuu hin barbaanne jette Riyoot. Amma garuu nan wal’aanama jetteetti. Haalli mana hidhaa isheen keessa turte maal akka fakkaatu Riyoot ennaa ibsitu
Roadmap (Wixinee Sirna barnootaa Guddicha) dhiheena kana Itiyoophiyatti qophaahe as baheen wal qabatee, yaani garagaraa dhagahamaa jira. Keessattu dhimma afaan barnootaa fi caaseffama sadarkaa barnootaan wal qabatee yaanni wal falmisiisaa ta'e maalinni?
Roadside bomb in northern province of Balkh kills at least 15 killed and wounds many others.
Robert Fitrakis abukaatoo maatii Artaan sodaan guutamanii ti.
Robert Smart warnaanaan eegamanii lafa qonnaa isaaniitti Haraaree irraa fageenya km 200 irra jirutti kan deebi’an kaleessa ture.
Robii darbee jechuun Muddee 30 bara 2020 biyya Xaaliyaanii keessa baqattuu ta'uun kan jiraattu Aaddee Aagituu Guddataa mana ofii keessatti duutee argamuu polisiin Xaaliyaanii ibsee jira.
Robii darbee magaala Kaartuum keessatti walgahii gaggeeffameen baatilee ce'umsaa hafan kan 39 sana Hamdok mummicha ministeeraa ta'uun akka itti fufaniif walii galameera.
Robii dhufu gaggeeffamu kan jiru filannoo Tigraay keessaa taajjabdummaan ilaaluuf kan gaafatan namoonnni 60 caalaa fi lammiin biyya Noorweey tokkoof ehamnii kennamuu komishinni filannoo Tigraay beeksisee jira.
Robii har’a Bitooteessa 15 bara 2017 magaalaa Damaasqoo kan Siriyaa keessatti of wareegdoonni bakka lamatti balaa geesisuu isaanii Televiziyoonni mootummaa Siriyaa beeksisee jira.
Robii har’a garu balaliin xayyaaraa gara Hong Kong tti seenuus ta’e ba’u harka caalaan itti fufee jira./Xiqqoon garu balalii isaanii kan haqan ta’u marsariitiin dirree xayyaaraa ni agarsiisa.
Robii kaleessaa dura taa’aa gamtaa Afriikaa Musaa Faakii Mahamat waliin gama viidiyoon geggeessaniin Guterees, baatii lama itti aanu keessa baatii itti aanu lama keessatti ijoollee biyyoota hiyyeeyyii keessaa tallaaluuf doolaara biliyoona 4.2 gaafataniiru.
Robii Kaleessaa Fulbaana 5 fi Kamiisa har’a Fulbaana 6 bara 2018 mana hidhaa Qaallittii fi Qilinxoo keessaa namnii kudhan gadhiifamuu ibsamee jira.
Robii kaleessaa hariiroo Diploomaasii fi kan Daldalaa Hindii waliin qabdu hanqisaa akka jirtu kan labsistee Paakistaan Komishinarri olaanaan kan Hindii biyya ishee keessaa akka ba’an Paakistaan ajajjee jirti.
Robinson lammii Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qabu barumsa balalii xuyyuura Itoophiyaatuutuu guddisee asiin gahuu hin oolu jedhaii galateeffatan.
Robnii dhabamuu hordofee caamnii dhufuu isaa fi kan horsiisee bulaan itti hedduumaatu waan ta'eef gara bolla bishaanii ammaan dura qotamanitti qajeeluuf dirqamuun ibsamee jira.
Robnii hamaan baatii Bitooteessa keessa ture kutaa sana keessatti Hawwaansii marsaa marsaanbadii akka geesisuu taasiise.
Robnii Jabaan Ertraa Keessatti Badii Geesisee
Rogeessii fi hoogganaa dhabbata Sabaa-himaa, Ormiyaa Miidiyaa Neetwoork – Jawaar Mohammed, eega Itiyoophiyaatti, Onkoloolessaa 23 bara 2019 halkan eegdota nageenyaa isaa kaasuudhaaf humnoonni mootummaa itti bobba’anii fi sana irraa ka’ee mormiin guddaan biyyattiitti ka’e as, yeroo duraatiif gara Yunaayitid Isteetisitti imaluu isaa ti.
Rogeeyyiin Bulchiinsa Naannoo Amaaraa Mata Duree Nageenya Uummataa Kabajsiisan Irratti Akka Fulleeffachuu Qaban Gaafatamee Jira
Rogeeyyiin bulchiinsa naannoo Amaaraa torban kana marii magaalaa Baahir Daar keessatti gaggeessaniin guyyaa guyyaan bifaa fi qabiyyee isaa jijjiraa kan jiru siyaasnii biyyatti akka isaan yaaddeesse ibsuun mata duree uummata addaan qoodan keessaa ba’uun rakkoo biyyattiin keessa jirtu keessaa baasuutti akka fulleefatan akka hubachiisan.
Rogeeyyiin sabaa himaa hawaasaa irratti dhiyaatan dhimma tokkummaa biyyaa jajjabeessuu fi mata duree nageenya uummataa kabajsiisan irratti akka fulleeffachuu qaban gaafatamee jira.
Rohaaniin akka ibsanti Yunaaytid Istetes fi saa’udii Arabiyaan baatii darbee warshaa boba’aa Saa’udii irratti haleellaa dhaqqabeen midhaa ga’e ol kaasanaii afarsan jedhan.
Rokeetiin darbatame Israa’eel waaltaa magaalaa Tel Aviv gama Kaaba bahaa keessatti mana tokko irratti kufee nama 7 madeesse.
Rokeetonni barbadaahan kiloomeetrii 300tti dhukaafamuu kan danda'an tahuus ibsanii haleellaan guyyaa kaleessaa fi harraa itti oolan akka itti fufus eeraniiru. Tarkaanfiin waraanaa kun hoom akka dhaabbatus Muummichi-ministaraa eeranii jiran.
Rokkeettiin bara dabre jara kana achiin dabarte Soyuz MS-11 namii oofu injineerii Amerikaa Anne McClain.
Rokkeettiin Qorannoo NASA,New Horizons Ganna Sagalii fi Ji'a Shan caalaa Karaa km Biliyoona 5 Deemtee ‘Pluto’ Geette
Ronaadloon tapha 23n ganna kana taphateen goolii 31 galfatee jechuu. Ronaadloon barana tapha irratti goolii tokkollee dhabee harka dhadhawachaa gale kaan amma miilii isaa yoo itti qajeelchee dhiitu waan dhaba galuu hin fakkaatu.
Ronaaldon 3 itti guure,Diyaagoon 2 dabalate, ta Afrikaa lamaan Morokoo fi Masrii 1-0 moo’an; korommiin kubbaa miilaa Rashiyaatti walti jirti
Ronaaldoo fi Meesiilleenkorommii kubbaa miilaa tapha baranaa keessaa oofan gugurdoo addunyaa keessaa ka duraati.
Ronaaldoo fi Meesiin Tapha Tokkotti Goolii Sadii-Sadii Galchaa ‘Hat-Trickn’ Wal Dorgomuutti Jiran
Ronaaldoon amma gurra buusee tapha keessaa bahe kun tapha barana irratti tapha tokko irratti goolii sadii galfate.Arjentiinaallee woma Poortugaal tolchan isiillee tolchan.
Ronaaldoon ‘asii achi maan taata?’ jedhanii jennaan womaa dubbachuu hin fedhu jedhee eegee luuxxee,gurra buusee harkaa qabatanii istaadiyoomii keessaa fuudhanii bahaniin.
Ronaaldoon dhalootaan Poortugaal nama ganna 32ti lakkoofsa 7 keeyyatee dura taphataa mindaa isaa ganna dabree gannatti euro mliyooa 32.
Ronaaldoon goolii qaraa daqiiqaa 20essoo irartti keessa buufate,Kasemiiroon ammoo daqiiqaa 61essoo irratti tokko itti dabale. Ronaaldoon ammallee daqiiqaa 64eessoo irratti tokko irra buuse. Adoo suniif eeganuu Markoon taphi dhumachuu geennaan daqiiqaa 90eessoo irratti tokko itti cuqqaalee Juventuus mataa buusaa Riyaal Madriid ammoo sirbaa qahee ufiitti galte.
Ronaaldoon goolii sadeenuu daqiiqaa 4,44, fi 88 irratti galcheef.Ispeenilleen Diaayoo irraa gooli lama argatte.
Ronaaldoon hardha goolii sadii galfatee(hat trick).Ronaaldoon ta hardhaa waliin tapha kilabii fi biyya isaatii taphateen haga ammaatti marroo 51hat trickhojjate tapha tokko irratti goolii sadii galche.
Ronaaldoon hin mirrsee,goolii lama keessa buufate,lama galfate.Kasemiiroo fi Maarkoon ammoo golii tokko tokko irra buusanii Riyaal Maadriid Juventuus 4-1 irraa galchitee shaampiyoonaa waancaa Awurooppaa taate Oolee! Oolee! dhahachaa galte.
Ronaaldoon nama ganna 32 lafkkoofsa 7 keeyyatee dura taphata tapha 139 keessatti goolii 105 galafte.Mindaan isaa bara 2016 keessaa euro miliyoona 32ti.Yoo taphaaf diree seenee miilii isaa dhaba hin galu.
Ronaaldoon nama ganna 33ti marroo 151 biyya isaa,Ispeen taphatee goolii 84 galcheef.
Ronaaldoon nama ganna 35ti adoo kilabii Poortugaal waliin taphattuu dhiba kana irratti argan jedhan. Taatullee maatiin isaa naguma qabaa dhiba kanallee irratti hin agarre.
Ronaaldoon tana waliin marroo afur waancaa Awurooppaa moo’e sadii Riyaal Maadriidiif tokko ammoo Yunaaytidiif moo’e.
Ronaaldoon tana walin dorgommii Shaampoiyoon Liigii sadii moohe;bara 2008 Manchesteri Yunaaytidiif,bara 2014 fi bara 2016 Riyaal Maadridiif moohe.
Ron Helaas waggoota 29f miseensa poolisii kan turan yoo ta’u erga hospitaalatti geessamanii booda lubbuun isaanii darbee jira.
Ronoon akka jedhanitti Afriikaa gama bahaa keessaa midhaan hektaara kuma 400 dta’an kan barbadaa’e ennaa ta’u ittisuun utuu hin jaalamin boqqolloo Afriikaa biliyoona afurtitti tilmaamamtu manca’e.
Roobaa Bulgaa Itoophiyaa irraa dhufe. Yunvarsiitii Braandeyis keessatti “Conflict Resolution” jechuunis, damee barumsaa walitti - bu’iinsa hiiku barachaa jira.
Roobaa Bulgaa nama ganna mana 30 keessa jiru. Amma US yuniversrii Boston damee Brandies masters lama walti barahuutti jirahttps://www.brandeis.edu/
Roobaan dabalanii; amma lolli dhaabatus naannoon Mandeeraa nageenyi jiru sodaachisaadha jedhan. Walitti bu’iinsa Wixataa booda Waajjirri haaja alaa Keeniyaa Soomaaliyaan naannoo daangaatti tuttuqa kana dhiisi jechaan akeekkachiisa baasee ture. Mootummaan keeniyattaas waan kana furuuf hojiirra jiraachuu himee, kanaafis koreen biyyoota lamaanirraa hundaaye furmaata barbaadaa jira jedhe.
Rooba Bulgaa nama jireenna Karrayyuu jijjiiruuf jedhee fiilmii “jeans and marto” jedhu hojjate.https://www.filmlinc.org/films/jeans-marto/
Rooba Dheengee Itti gaafatamaan Qajeelcha Fayyaa Godina Booranaa ogeeyyiin kun utuu bu’aan qorannaa nama dhibee kanaan qabamee hin deebiyin jimaata darbe kana nama kana gara Hawaasaatti erguu dubbatan.
Rooba Fantaallee fi lolaa innii fide
Rooba Hamaa fi Balaa Inni Geesisee
“Rooba Waaqatatti namaa dhufanii waraana ammoo namatti uume.”
Rooba yandoo guyyoota hedduuf robe Somaaliyaa waaltaa keessa yoo xiqqaate lubbuu namoota 21 yoo galaafatu laggeen guutanii gandeenii fi magaallaalee irra waan danbal’ianiif uummata nuusa miliyoonaa kanneen ta’an qe’ee ofii irraa godaansisee jira.
Rooba yandoo har’a Xaaliyaanii magaala buufata doonii Genoa gama kaabaatti robe keessa riqichi konkolaataan irra darbaa ture hangi tokko jigee yoo xiqqaate namoonni 35 du’uu itti aanaa ministeerri geejjibaa biyyattii beeksisaniiru.
Roob Dii Jong Gamtaa Mootummootaa Gumii Eegumsa Naannootti Itti gaafatamaa Kutaa Sababoota ka’umsa faalama qilleensaa to’atuudha. Yoo waraqaa qorannoo isaanii dhiyeessanis, waan qorannoon taasifne nutti agarsiisu, eger hojii jabaan akka nu eeggatudhaa jedhu.
Roobeert Kiyaagulaanyiin ka to’annoo jela oolan dheengadda Hagayya bultii 14 yoo tahu, wal dhabbii duula na filadhaa irratti uumamee keessa harka qabda jedhamee dhaddacha waraanaaf dhiyaateera. Ibsa harra kennaniin jaarmayaaleen mirgoota namoomaa keeniyaa mootummaan Yuweerii Museeveenii hatattamaan akka lakkisu gaafachuun boriitus hiriira mormii akka gaggeessan beeksisaniiru.
Roobeetti Nama Tokko Tu Ajjeefame. Jimmaa fi Awadaaytti Hiriirrawwan Geggeessaman Nagaan Xumuraman
Rooberti Muyiler, daarektra FBI ka durii amma abbaan alangaa addaa USA dubbii bulchiinsa mootummaa Tiraampii fi Raashiyaa filannoo Amerikaa bara 2016 keessa seenuu fi dhibaachuu isii qorachuutti jiru.
Roobert Muulerdhugaa jirtu qotee baase ulfinna Amerikaa fulaatti deebisa jedhee abdata.Rippaabilikaanii fi Demokiraatilleen tanuma jedhan.
Rooberts ofii isaanii miseensa mana maree Rooger Maarshaal kan hoogganoonni ripaablikaanotaa hedduun isaan deggeran akka bakka isaan bu’aniif raggaasisan. Ministriin dhimma alaa kan Kaansaas duraanii Kris Kobaach fi abbaan qabeenyaa kampanii ujummoo bishaanii Boob Hamilten dorgomtoota ijoo keessaa ti. Kobaachiin bara 2018 bulchaa Kaansaas ta’uuf dorgomanii itti hin milkaa’in hafan.
Roobi guyyaa afuriif roobe kun haga yoonaas guutummaa guutuutti akka hin dhaabbanne himanii warri manni lolaadhaan duraa jige gargaarsa haa argatuuf, dhaabbilee gargaarsaa fi mootummaa giddu galeessaa keeniyaatti iyyataa jirra jedhan Mr. Abdurrahiman.
Roobii borii Amajjii 20 bara 2021 Joo Baaydin magaala Waashingtan keessatti kakatanii aangoo prezidaantummaa qabachuuf jiran.
Roobii dabre yeroo namoonni siyaasaa Koongiresa Federaalawa Oromoo Obbo Jawaar Mohammed fi Obbo Baqqalaa Garbaa faa mana-murtiitti dhihaatanii turan, namoonni kurna hedduun uffata keelloo uffatanii dhaddacha hordofuuf dhufuu isaaniitiin namoonni kun hidhaman, jedhu maatii namoota qabamanii keessaa.
Roobii darbe galgala naannoo warshaa Miidrook ti polisiin Federaalaa namoota sadii reebanii siicoo warshichaa keessaa ba’u keessatti gatan jedhu jiraattonni. Isaan sadan keessaa dargaggoo Dastaa Masfin achuuma keessatti du’u fi dargaggoo Abiyot Dhekkamaa fi Yohannis Birbirsaa lubbuun hafanii yeroo ammaa hospitaala keessatti wal’anamaa akka jiran dubbatu.
Roobii darbe kutaa Boornoo ganda Waakiltii-tti kan argamu keellaa sakatta’aa irratti garee ripxe loltootaan ukkaamsamanii butamuu isaanii maddeen AFPf ibsaniiru..
Roobii darbe prezidaant Doonaald Traamp yoo hoogganoonni Saaudii kaashoogii ajjeesuu ilaalchiseeisaan ganan ta’e gaafatamanii
Roobii darbe tokkummaan mootummootaa qabiyyee mirga namaa Ertraa keessaa ilaalchisuun gabaasa tokko dhaggeeffatee jira. Gabaasa sana ilaalchisuu dhaanis tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderri Ertraa obbo Girmaa Asmeroom deebii kennaniiru.
Roobii dhuftullee pirezidaanti Tiraampii fi itti gaafatamaa gorsa seera akka isaa fi gorsaan seera itti yaammatanii himachaatti dabran.
Roobii Fuulbana 14 bara 2016 magaalaa Naqamtee ganda 02 keessa kan jiru waaltaa ajaja waraanaa ykn Komaand post irratti bombiin darbatamu jiraattonni magaalatti ibsanii jiru.
Roobii galgalaa jalqabee dargaggotaa fi kanneen biroos mana isaanii keessaa seenanii harkisanii baasuun kan dhaananii fi hidhan ta’uu jiraattonni dubbatanii jiru. Reebicha irra ga’een kanneen mana yaalaa seenanii wal’ansa argataa akka jiran dubbatan.
Roobii galgala namoonni seera kana morman kanneen 360 ta’an to’annaa jala oolaniiru.
Roobii hamaan makate loolaan bishaanii guutee lubbuu namaaf kan sodaachisu yoo ta’u laftii akka citee garagaluu gochuu mala sodaa jedhutu jira.
Roobii har’aa Maleeysiaa keessatti uggurri sochii haaraan kaa’amee jira. Kunis qaama uggura gamtaa Awroooppaa faca’ina vaayiresii koronaa ittisuuf tolche yoo ta’u mootummoonni lammiiwwan biyya alaa gamas kka hin seenne dhorkanii jiru.
Roobii har’a immoo dargaggonni naanoo magaalaa Ukkee waliin wal daangeessu irraa sirbaa dhufan irratti dhukaasa banuun namni tokko ajjefamuu fi kanneen biroo 3 mada’anii wal’ansa sadarkaa duraaf magaalatti keessatti kennamaafii akka jiru bulchiinii magaalaa ibsee jira.
Roobii harraa Ameerikaan Pirezdaantii haaraa simateetti.
Roobii jechuun onkoloolessa 31 bara 2018 immoo stadiyeemii magaalaa Frankfert lammiiwwan Itiyoophiyaa fi hidda dhalata Iriyoophiyaa arguuf beellammi qabameera.
Roobii kaleessaa deggartoonni pirezdaant Doonaald Traamp gamoo Mana Maree Yunaaytid Isteets, Kaapitool Hiil, sa’aatilee muraasaf dhuunfatanii turaan.Boodarra humnoonni nageenyaa dabalataa dhaqabanii haala tasgabeessuu danda’aniiru.
Roobii kaleessaa galgala doonittiin odola Lam-peduusaatti dhaabsisamte.
Roobii kaleessaa galgala seera tumtonni hangi tokko kanneen koree tika nagaa waliin wal argan eeruun gocha yakkaa sun akka xiinxalamu eeyamaniiru. Xiinxalli sunis paartilee lamaan gidduutti adda addummaa uumee jira. Demokraatonni fi akkaan barbaachisaa dha yoo jedhan Ripaablikaanonni immoo eeruun sun uummataaf ifa ta’uun carraa prezidaantummaa Traamp irratti garaagarummaa fida yaaddoon jedhu hin jiru jedhan.
Roobii kaleessaa galgala uummanni kumaan laka’amu erga kan maqaa masoo Farmaajoo jedhamuun beekaman Mohamed prezidaantii Somaaliyaa itti aanu ta’uun paarlaamaan filatee booda daandii Moqaadishoo irratti ba’uu dhaan gammachuu qaban ibsaa oolan.
Roobii kaleessaa magaalaan New York mana barnootaa cufuuf labsee jira. Magaalaan kun guyyoota torba walitti aanuuf COVID -19 dhibba irraa harka 3n guddachuu beeksisee jira.
Roobii Kaleessaa Muddee 21 bara 2016 Dr Mararaa Guddinaa wajjin mana hidhaa maakalaawii keessatti wal arguu isaanii kan ibsan abukaatoo ka ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa harki isaa akka torban darbee walitti hidhamaa hin turre jedhan.
Roobii kaleessaa prezidaanti Joo Baayiden maatiiwwan talaallii fudhatan ijoollee isaaniif kunuunsa daa’immanii, keellaalee talaalliin itti kennamu ennaa dhaqan geejjiba tolaa fi manniin rifeensa itti muratanii fi tolfatan ergaa kana uummataan ga’uu akka gargaaran akkasumas kampanileen kanneen talaallii fudhataniif dandammachiisa akka kennan jajjabeessaniiru jedha gabaasi Patsy Widakuswara.
Roobii kaleessaa Tillerson hojii gad dhiisuuf jiru oduu jedhu haalanii jiran.
Roobii kaleessaa waaree ykn walakeessa guyyaa irratti humnootiin waraana mootummaa kokolaataa tokko irratti dhukaasa banuu isaanii kan dubbatan jiraattonni dhukaasa sana giddutti barataan umriin isaa kudha lamaa kan gara mana barumsaatti adeemaa ture rasaasaan ajjefamu jiraattonni dubbatanii jiru.Reeffii mucaa kanaas hospitaala keessa kan jiru ta’uu fi maatiin isaa baadiyyaa keessaa barbaadamaa akka jiru ibsamee jira.Mgaalaa Bulee Horaas ta’e godiina sana keessaa namoonni hidhamaa akka jiran kunis yeroodhaa gara yarootti hammaataa deemuu jiraataan kun ibsan.
Roobii Onkolooleessa 11 bara 2017 Magaalaa Shaashamannee fi Harargee dhiyaa magaalaa Bookee keessatti hiriira gaggeeffamee keessatti namnii 6 du’u itti gaafatamaan waajiira komunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Addisuu Araggaa ibsanii jiru.
Roobi sun battala came. Lolaan bishaanii garuu sagaleen isaa guddaa kan akka sagalee xayyaaraa fakkaatu ture.Ennaa inni magaalaa keessaa nama fudatee adeemu iyyatu ture. Ibsaan daandii irra waan hin turreef dukkana ture jedhan.
Roobi yandoon, dachiin fottoquu fi lolaan bishaanii riqichawwan mancaasee mukkeetii caccabsee daandiiwwan dhoqqaa’uun tattaaffii barbaachaa fi baraarsaa wal xaxaa taasisee jira.
Roobni gannaa ka Itoophiyaaatti roobuutti jiru waan hedduu hammeessee waan hedduu qajeelchuutti jira.Warra horiitiif marraa baasee, haroo guute warra oobruutti ammoo midhaan baasee abdachiisa. Gama Shawaa Bahaatti ammoo roobni roobee kun laga guutee irraan facahee gandaa fi aanalee Fantaallee dhibee jedhan.Wannii haalaa nu miidhe mana barumsaa Guddinna Tumsaa nuu jaaree ijoolleen achi tettee baratuu fi jiraattu nurraa fudhatee jedha,”dargaggoo Boruu Roobaa. Akka Boruutti wannii lolaa kana hammeesse bisaan Jallisii Fantaallee irraa gama Ilaalaatiin cabsan laga Basaqaa guutanii nama aanaa Fantaallee baqachiisan.Namii Magaalaa Matahaaraalleen halkanii fi guyyaa lolaa adoo hin beekinu lafa jalaan uree namaan bahu kanaaf jedhee eegaa bulaa, jedha Boruun. Taatullee akka Bulchaa Godina Shawaa Bahaa Obbo Abraham Adulaatti roobi roobuun naannoo isaaniitiif faaydaa guddaa kenne. Kaanaaliin ykn Jallisiin Fantaallee hin cabnellee hin guutamnellee.Manii bamrusaalleen ammatti cufaa ijoolleelleen barachuutti hin jirtu jedhu.Akka Obbo Abrahamitti lolaan hagii tokkoo dallaa keessa seenuu alatti wannii ammatti nama sodaachisaa hin jirtu.
Roobnii baranaa jabaa yoo ta’u kunis Galaana Hindii keessatti ho’a bishaanii dabaluun hurkii uumamauu jabaatee handaara galaana biyyoota gaanfa Afrikaatti rooba dabalataa lafa irratti akka argamu godhe jedhu hayyonni.
Roobnii hamaan kun sudaan Kibbaa mudatees lolaa bishaanii hamaa geesisuun hawaasa duraan hokkara baqachuun qe’e ofii irraa godaanee ture ammas akka godaanu dirqisiise.
Roobootiileen addunyaa irra jiran torban kana as magaalaa Waashington DC keessatti wal-dorgomaa jiran. Barattoonni manneen-barnootaa sadarkaa lammaffaa akka walitti dhufanii teknooloojii baratanii fi wal-gargaaranii rakkoolee ijoo ta’an furuu baratan gochuuf – dorgommiilee sadarkaa Addunyaatti geggeessaman keessaa qaama tokko – kun. Itiyoophiyaa irraa illee dorgomtoonni dhufanii jiran.
Roobootiin amma hojjachuutti jiran tun ganna sadi keessatti harka warra isii barbaadu gahuuf deemti.
Roobootiin amma yaaliif hujiittiin jiran tun tarbee baatee,kooffee qaaritee, dhaqdhaqallee keessaan taakkaa horii gargara baduu dhoortee tissiti.Humna baatiriitiin hojjatti.
Roobootiin baranaa akkuma namaa namaan haasahaa wa hojjachaa namaa waahela tahuutti jirti.
Roobootiin saayintistiin yuniversitii Sidnii,Austiraaliyaa hojjate ta horii namaa tissistu tunSwagBotjedhanii miila sibiilaa afurii ka goommaa laastikii qabduun deemti.
RoobootiinSwagBotjedhan tun tika malee horii bineensa irra dhowwuu dandeetti mo hin dandeettu? Ammatti waan mirkanaa hin qamnu gaafuma isiin gabaayaatti baate laalla.
Roobootiin tun duraa fi duuba garuma feetee deemti jedha porofeserii kun. Roobootiin tun bokkaa jettee hin dhabduu, baddaa, gammoojjii fi waan hedduu deemti.
Roobootiin tun lafa diidaa irratti saatiitti km 20 deemti.Namatti fagoo taa’ee ‘rimootiin’ hajaja.Humna gomboo faahiisaallee baattuun jabdu qabdi.
Roobootin hagii tokko nama waliin teenisii dirree taphatti, hagii tokko ammoo ila lilibsatti,afaan mumunyuufattee waan akka akkaa hojjatti.
Roobotii bokkaalleen hin sodaanne tun yaaliif foora loon gammoojjii Awustiraliyaa keessa jiruutti erganii ilaaluutti jiran.
Rookkeettii hedduun magaalaa galm mootummaa Afgaanistan Kaabul keessa kan jiru waaltaa diplomaasummaa kan rukute ennaa prezidaant Ashraaf ayyaana waggaa Eid al Adahaa irratti haasaa dhageessisaa jiranitti ta’uu poolisiin beeksisee jira.
Rooney tana waliin marroo torba tapha keessaa baasan.DC United bori ammoo kilabi Kanadaa,Montreal Impact waliin taphatti.
Rooniin kun nama EPL Keessaa guddoo beekan. Isaa ganna 16 bitatan gaafasuma goolii galche. Namii ganna suniti goolii galche kilabii sun keessa hinjiru.
Rooniin nama EPL keessatti fi dorgommii addunyaa maqaan bahe.Itti gaafatamaa kilabii Manchester United ka duriiti. Amma kialbii D.C United nama kana Kontoraata ganna 2-5 doolara miliyoona 13tiin bitate.Tana malee horii jalaan kennaniif hedduuti jira.
Rooniin taphataa LA, Diego Rossi jilba hanqatee akka malee dhiite jennaan tapha keessaa baasan.
Rootarii Internaashinaal Meeshaalee Gargaarsaa Waldhaansa COVID Itiyophiyaaf Kenne
Rooyeters madda diplomaasummaa Embasii Itiyoophiyaa kan Kaartuum keessaa maqaa dha’uun yoo qabaasu, muumichi ministeeraa Abiy turtii isaanii gamasii kan guyyaa tokkoon gurmuu hooggana waraanaa fi miseensota humnoota mormitoota waliin kan mari’atan ta’uu maddeen kun tuqanii jiran.
Rooyiters akka gabaasetti ibsi mootummaa biraa embaasileef dilbata kaleessaa ergame sirni yaadannoo Mugaabee staadiyoomii biyyoolessaa Haraaree keessatti sambata dhuftu erga geggeessamee booda guyyaa ittii aanu awwaalama.
Rooyiters akka jedhetti humnootiin naga eegumsaa dhukaasa banuu dhaan hiriira sana bittimsuuf gaazii imimmaansu hiriirtota magaalaa Yaangoon fi Monyawaa tti darban.
Rooyiters akka jedhetti Spain fi Filippiins maangoddoota waggaa 60 ol jiraniif talaallii kannamu kan murteessan ta’uu yoo beeksisan, gaazixaan Washington Post akka gabaasetti Xaaliyaaniinis qajeelfama wal fakkaatu baastee jirti jedhe.
Rooyiters Virunga National Park jedhamu tuquun akka gabaasetti konkolaataan isaanii kan haleelame magaalaa Kani-ya-mahoroo-tti yaaliin ukkaamsanii butuu ennaa geggeessametti.
Rooytersi(Reuters):Barattootii Yuniversitii Finfinnee Embaasii Amerikaa Duratti Hiriira Bahan
Rooz Ogoolaa Itti Aantuun Dubbi himtuu UNHCR ka damee Keeniyaa, baqattoonni kun murtee kanarra ka gahan dhiyeenya dhaabbatichi mootummaa Keeniyaa fi Imbaasii Itiyophiyaa Keeniyaa jiru waliin maree erga taasisaniin booda jedhan.
Rose Levelledaqiiqaa 37 irratti kubbaa Samnataha Mewis dura buufte, Mewis irraa fuutetti keessa buufteef.
Rousseff Accuses Brazil's Senate Vote of Sabotaging Government
Royiters akka gabaasetti kan bara 2018 taayitaa qabatan muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Abiyyi Ahimed, biyya Afrikaa hacuuccaan ol’aanaan keessatti geggeessamu keessatti jijjiiramawwan dimookiraasii fiduuf ka waadaa seenan yoo tahu, amma sab-boonummaa sab-lammootaa dabree dabree gara hookkaraatti jijjiiramu to’achuuf wal’aansoo qabaa jiran.
Ruben Enaje amantaa Katoolikii hordofa. Ogguma oggaadhanuu fannifamuu Iyyesuus Kiristoosii yaadachuuf bakka tuuristoonnii fi jiraattonni naannoo argamanitti bakka Saan Peedro Katwud jedhamutti fanifama.
Rufo Jiruugaafa gannii isii mana 20 keessa jiru Amerikaa dhufte. Amerikumatti barattee chemist, ogummaa Kemistirii qabdi.Isiilleen hujii ummataan gargaaran hedduu hojjadhe jette. Manneen barnootaatti hujii tolaan ijoollee gargaarte,akka namii fayidaa Amerikaan qabdu argatu hojjadhe jette.
Rugby haraa fi miilaan taphatan. Waancaan baranaa Webb Ellis jedhan. Rugby daqiiqaa 80 taphatanii daqiiqaa 40 taphtanii boqonnaa daqiiqaa 10 bahan. Nama 15-15 wal qoodanii taphatan karaa hedduun qabxii argatan.
Rugby tapha durii ijoolleen galgala taphattu Qoraasumaan wla fakkaata.
Ruseesaa-bagiinaa-n lubbuu 1,000 ol du’a oolchan jechuun galateeffamaniiru.
Ruseesaa-bagiinaa-n yakka ajjeechaattii hidhata qaban dabalatee himannaalee 13 kaleessa irratti dhiyaatan kan hundee hin qabaanne jechuun fudhatama dhabsiisan.
Russel akka jedhanitti ji’a darbe naa bilbilanii ni deemta jedhanii natti himan. Xayyaara torban kana keessa bala’liuun akkandeemu na ramadaniiru jedhan.
Russian Court Rejects Navalny's Arrest Appeal
Russian Dissident Navalny Faces Possible Multi-Year Prison Sentence
Russian President Vladimir Putin orders Russian forces to start pulling out of Syria
Russian warplanes continue bombing what Kremlin calls 'terrorist organizations'
Russia's Alliance of Doctors demands that opposition leader Alexey Navalny be seen by an independent doctor
Ruth Bader Ginsburgabbootii seeraa mana murtii walii gala U.S. sagallan keessaa tokko. Bara 1993 keessa pirezidaanti Bill Kilintonitti bara 1993 keessa huji tanaaf filatee haga gaafasii hujuma sun irra jirti.
Ruufa Booranatti aadaa tolfatee yoo ilmi namaa dhalate ykn ammo yoo jila jajjabduu fa qaban mataattti marataa,ati maaf maqaa kana baafatte jennaan,fiilmii hojjachuuf duru dharra’aa bahee achi gahuuf istuudiyo banadhee,anaayyuu ilmatti naa dhalate,"" jedhe,Abbush."
Ruwaandaa fi Ugaandaa giddutti muddaminsii hammaatee jira. Ugaandaan garee shoroorkeessootaaf maadhee taate kana malees lammiwwan koo darartii jechuun Ruwaandaan himatte.
Ruwaandaan, ajjeechaa duguuginsa sanyii waggoota digdamii shanii dura biyya ishee keessatti geggeeswsamee fi uummata kuma dhibba saddeetii ol fixeef, baatii tokkoof sirna yaadannoo geggeessaa jirti. Wal-fixinsa Addunyaa irratti isa hamaa tahe kana irraa Itiyoophiyaabn hubannaa akkamii argate? Rakkoo akkanaa of irraa ittisuuf maal gochuu barbaachisa?
Ruwaandaan dhumaatii duguuggaa sanyii irratti xiyeefate biyya isii keessatti deemsisame waggaa 25ffaa isaa tibba kana yaadataa jirti. Rakkoo kana irra biyyi keenya maal baratti? Maal tu qaamota adda addaa irraa eegama?
Rwaandaa keessatti bara 1994 duguggaa sanyii dhaqqabee sanaaf namnii harka keessaa qaba jedhamee barbaadamu Sambata darbee qabamuu isaa gareeleen mirga dhala namaaf fslmsnii fi namoonni fixiinsa sana irraa lubbuun hafan faarsanii jiru.
Rwaandaa keessatti sadarkaa hiyyumnii irra jiru kan ilaaleen falmiin gaggeeffamaa jira. Mootummaan hiyyumnii haala hin eegaminiin gad bu’e jira kan jedhu yoo ta’u uummanni garu rakkoo guddaa keessa jira.
Rwaandaan seenaa dhiyeenya kanaa keessatti duguugamiinsa sanyii hamaa gaggeeffame waggaa 25 ffaa Dilbata Ebla 07, bara 2019 yaadattee oolte.Guyyaan yaadannoo guyyoota dhibba tokkoof turu Dilbata kaleessaa jalqabame.
Rwandan Mayors Tried in France Over Genocide Charges
Rwanda receives the first doses of the Pfizer COVID-19 shots
“Sa’a 24 darban kana qorannoo namoota shakkaman irraatti taasifamaa tureen namootni 8 ka Vaayresii kanaan qabamuun isaanii beekame argamanii jiran. Akka biyyaattis amma lakkoofsi namoota Vaayresii kanaan qabamuun isaanii haga yoonaa mirkanaayee jiru 50 jechuudha. Warra namoota 50’mman kana waliin qunnamtii qaamaa qabu jedhamanis adda baasuuf barbaadaa jirra.” Mutaahii Kaagwee; Kaabinee Waajjira Ministeera Fayyaa Keeniyaa
“Sa’aatii 24’n darbaan namoota dhibee kanaan shakkine 300’f qorannaa erga taasifneen booda isaan keessaa 22 Vaayresii Kooronaa akka qaban adda baafannee jirra. Lakkoofsi kun lakkoofsa dhibamtootaa Guyyaa tokkotti adda baafne isa guddaadha. Warra Vaayresii kana akka qaban barame 22’n keessaa 13 dhiirota, 9 ammoo dubartoota dha’’ Mutaahi Kaagwee; Kaabinee Minissteera Fayyaa Keeniyaa
Saa’atiilee 24 Arabsaat irraa bitate kana garii, gaazzexeessota 18 yeroo ammaa hojiitti bobba’anii jiraniin qophiilee qulqullinaa fi qaaccina qaban qindeessee guutuuf akka hojjetu kan ibse hoji-geggeessaan OBS – Obbo Ayyaanaa Cimdeessaa, sa’atiilee hafan immoo seeraa fi danbii itti baasuudhaan, dhaabbatoota ka biroo afaan Oromootiin qophii qulqullaa’aa fi ulaagaa guutu hojjetanitti gurgurra, jedha.
Sa’aatii tokko booda immoo of wareegaan tokko konyaa Fgaanistan gama bahaa Nangarhaartti kan argamu bakka awwaalchaatti boombii ofitti dhoosuu dhaan namoota 32 yoo galaafatu kanneen biro 100 madeessee jira.
Sa’aatilee 24n darban keessa namoota qorannaan laboraatorii geggeessameef 442 keessaa sagal keessati vaayiresiin koronaa argamuun mirkanaa’ee jira. Kunis lakkoobsa namoota vaayiresiin keessatti argame kan Ethiophiya keeeessaa gara 65tti ol siqeera. Namoonni har’a vaayiresichi keessatti argamuun mirkanaa’e martinuu biyyootii alaatti imalanii deebi’an..
Sa’aatilee afuriif erga deemnee booda bakka tokko ga’anii bishaan nu obaasan. San booda sa’aatilee saddeetiif konkolaataa dhaan gara ganda isaanitti nu geessanii achuma bulle jedhan. Borumtaa isaa huccuu kaakii kan isaanii fakkaatu nutti uffisuu dhaan konkolaataa dhaan gara Guljii jedhamu booda irras gara Teseneyitti Teseney irraa immoo jal’isii guddaan bakka jiru tokkotti nu geessan jedhan obbo Habtaay.
Sa’aatilee dheeraaf telekonfernensii kana irratti marii erga geggeesseen booda ibsa ejjennoo qabxiilee afur qabu dabarsee jira. Uummati Tigraayis jibbiinsaaf giddu galeessa akka ta’u sababaa ta’eera jedha ibsi kun. Ibsi ejjennoo sunis
Sa’aatilee hanga tokko dura Kim Yong Chol itti aanaa dura taa’aan paartii biyya bulchu kan Kooriyaa Kaabaa fi hoogganaan basaasa waraana duraanii gara US-tti qajeeluuf ennaa jedhan viidiyoo dhaan argamee jira.
Sa’aatilee hanga tokko erga ajaji kun darbee booda, TV Houston kan KPRC jedhu viidiyoo keellaa qoonsilaa sana keessaa aarri ibiddaa ol ka’uu fi konkolaataan ibidda dhaamsu daandii sana irra dhaabatu mul’isee jira. Poolisiin Houston akka jedhetti hojjettoonni qoonsiilaa sanaa keellaa sana gad dhiisuuf ennaa qophaa’an galmeelee jiru guban.
Saadiq Waarfaa gamtaa mirga dhala namaatii falmuu namoota hidda Somaalee qabanii lammii Ameerikaa ta'anii irraammoo, “hawaasni keenyaa huddii himatameera jechuu miti. Namni himatamees amma yakka himatameen san hojjachuun isaa mirkaneeffamuutti qulqulluu ta'uu isaa seeri hin dubbata,” jedheera.
Saadiyoo Maane:Gurbaan kun dhalootaan Senegaa biyya isaatii fi Sliiver Pooliif taphata.Dhiyoo ribuun miilaa dhibamtee amma fayyee taphatti deebi’uutti jira.
Saafiyaan koree bulchiinsa magaalaa Lawistoniif dorgomtee moote.Waraana Sooamaleetiin baqatanii gaafa isiin ganna 7 Amerikaan dhufan.Koree bulchiinsa magaala tanaa harka 69.9 moote.
Saafiyaa Sheek Adenii fi Rahimaa Diida Jaldeessaa miseensota mana marii Keenyaa godina Marsabaatii fi Isiyollooti.Dhimma haawwanii fi ijoollee dubraa irratti hojjatanillee.
Saala addaan ituu hin baasin polisiin Federaalaa barattoota shammaran illee haala wal fakkaataan gocha gara jabinaa irraan ga’e jedhu kanneen Raadiyoon sagalee Amerikaa haasoofsiise. Angawoonni yunivarsitii Amboo akkasumas Kan mooraa Awaaroo walgahii irra jiruu ykn hojii hin seenne waan jedhameef ammaaf deebii isaanii argachuun hin danda’amne.
Saalaan lakkofosa 10 fi 11 keeyyatee Marii fi Liver Poolii dura taphata.Nama ganna 25ti duruu akkana goolii adamsa.Masriin marroo sadii Waancaa Kubbaa Miilaatii dabrte; bara 1934,1990 fi 2018.
Saalaan Pierre-Emerick Aubameyang, Cristiano Ronaldo caalee taaphataa ariifataa jedhamee filatame.Morookoon waancaa kubbaa miilaa bara 2026 qopheessuuf dorgomuutti jriti
Saal eega biyyattii hoogganuu jalqabanii booda, jijjiiramni dingdee cimaan waan biyyattii keessatti argameef marsaa lammataa kanas akka hin jifatamn eegamaa ture.
Saaleen akka jedhanitti Iraan daranuu meeshaa saffisaan Yuraaniumii gabisuu kan danda’u irratti hojjetaa jirti.
Saaleen isaaniif kennamu Ripublikaanota Senetii keessaaf waan ta’eef barbaachisaa dha jedhan Traamp.
Saaleh dhiyeenya kana Saa’udii waliin hariiroo qaban haareessuuf akka jiran kan dubbatan yoo ta’u riphxeelooltoonni har’a ajjefamuu saaleh labsan akka jedhanti ituu gara Saa’udii deemuuf jedhanii ajjefaman jedhu.
​Saalihaa Samii Raayyaa dhaxxee fiilmi hojjachuuf hujiitti jirti jedhan. Jaarroleen Raayyaa afaan sadii: Afaan Oromoo,Afaan Amaaraa fi afaa Tigree dubbatan jetti.
Saalmaan Abdel, warra isaa dubbisuuf eega Liibiyaa turee booda, torban dabre kana gara Maanchesteritti deebi’e.
Saamichi guddaanis raawwatamuu isaa abbaan alangaa tuuta oduuf ibsaniiru. Dhaabi kun bara 2004 qabee hanga bara 2010ttu bittaa seeraan alaa doolaara biliyoona 37 raawwateera jedhan.
Saamichi sun erga raawwatamee booda “Doctors without borders” garee hojjettoota isaa fi hojii Bambari keessaa qabu gad xiqqeesse.
Saamiinsii wal fakkaataan Sambata darbee gaggeeffamuun gabaafamee jira.
Saamtonni galaana Somaaliyaa irraa kun, doonii Hindii tokko eega butanii sa’atiilee xiqqoo dhaa booda, kaleessa doonii Paakistaan tokko ka butanii fudhatan – jedhama.
Saamuel nama ganna 24 dhalootaanKaameruun.Baarseloonaa fi Faransaayii taphata.
Saamule nama ganna 35ti.Durii Real Madrid,Barseloonaa,Inter Millan,Chelsea,Everton fa keessa taphate.Amma ammoo kilabii biyya TurkiiAntalyasporkeessa taphata.Ji’atti bara 2013 jalqabee mindaan isaa Euro miliyoona 8.
Saanchez dhalootaan Chiilee nama ganna 29ti. Lakkoofsa 7 keeyyatee dura taphata
Saandars filannoo prezidaantii kan bara 2016 keessatti gama Demokraatotaa irraa injifachuuf kan yaalan ta’us garuu dhuma irratti ministritti hajaa alaa Amerikaa kan turan Hilarii Klintoniin injifataman.
Saandraa Blaak dubbi himtuun IOM ka dameee biyya Moozaambiik, warri lubbuun hafe kun nyaataa fi dhugaatii dhabee qaamni isaaniillee hedduu bututee turee jechaan VOA’f himte.
Saanduqii kun Kamiisa borii uummanni akka ilaaluuf banaa ta'a.
Saanduqi reeffa isaanii biilsa mana maree bakka isaan waggoota 33f uummata Jooorjaa tajaajilanitti fidamee jira.
Saanduuqii odeeffannoo baatu kan caccabaa xayyaarichaa keessaa argame xiinxalaaf biyya Faransaay dhaqqabee jira.Odeeffannoon Saatelaayitiin galmeesse akka agarsiisuutti Xayyaarri Itiyoophiyaa inni kufe kunii fi xayyaarri Indoneshiyaa lamaanuu ol-fageenyii irratti balali’aa turan akka hamaatti jijjiramaa fi fageenya guddaan ol ba’aa fi gad bu’aa akka ture agarsiisa.
Saanduuqii reeffa Ruut baatuu har'a ganama gara gamoo mana murtii mummichaatti kan geeffame yoo ta'u maatii fi waahiloonni hojii sirna addaa gaggeessanii jiru.
Saaraa Obbaamaa jaalalaan keenyaa keessatti Aayyoo Saaraa jedhamuun kan beekaman yoo ta’u ijoollee maatii hin qabaanne gargaaruu dhaan maqaa gaarii horataniiru. Dhaabbata Aayyoo Saaraa jedhu hundeessuu dhaan ijoollee maatiin irraa du’aniif meeshaalee barnootaa, unifoormii fi fedhii wal’aansa fayyaan kennuun deggeranii jiru. Hojii isaanii kanaan guyyaa dubartoota hojii uuman kan tokkummaa mootummootaa irratti bara 2014 badhaasa deggeraa barnootaa argataniiru. Muummichi ministeeraa Keeniyaa duraanii Raailaa Odiingaa illee
“Saatelaayitii ETRSS-01 yaasuma badhaadhina biyya teennaa tanaaf yayyaba seenaa qabu lafa keettii baga gammaddan,”jedhe itti aanaan muummee ministera Itoophiyaa Demmeqee Mokonnin.
Saatelaayitiin Arabsat irraa yeroo qilleensaa sa’atii digdamii afur bituudhaann ka jalqabe tamsaasni televiiziyonaa kun guutmmaatti ka bashannanaa fi barnootatti fuuleffate yoo tahu, aadaa fi artii oromoo babal’isuu, qabeenyaa Oromiyaa addunyaatti beeksisuu, Afaan Oromoo daran gara afaan saayinsii fi teknooloojiin ittiin hojjetamuutti guddisuu fi kaayyoolee guddinaa ka birootti fuuleffatee akka hojjetu dubbata.
Saatelaayitiin Awurooppaa tun mudhii lafa irra waan jirtuuf biyya hedduutti faaydaa irraa argata.
Saatelaayitiin dhaloota ammaa jedhaniin,MSG-2, Meteosat Second Generation Hagayya 2002 naannoo Faransaay,Kourou, French Guinea Hawaatti oli tokkosan.
Saatelaayitiin gatiin qaalii waan taateef addunyaan saatelaaytii Awurooppaata Jappaan, ta Chaayinaa, saatelaayiti Indii fi ta tana fakkaattu hedduu irraa odeeffannoo argatti.
Saatelaayitiin Itoophiyaan qilleensa ufiitin tohattu akka jecha daarektera daaarekteroota Ejensii Raaga Qilleensaa fi Balaa Dursa Akeekkachisa Metrolooji biyyoolessaa Dr.Dirribaa Qorichaatti, MSG-2.
"Saatelaayitiin teenna haga guddaan waan qilleensii fakkaatu tohatti. Keessattu jiidha qilleensa keessa jiru laaluuf. Saatelaayitiin tun mudhii lafa irraa lafa km 36,000 oli fagaatte jirti.
Saatelaayitiin tun qilleensa lafaa, odeeffannoo qonnaa,footoo guurti jedhan
Saatelaayiti tana bara 2002 hawaatti oli baasan. Saatelayiti akkanaa tana lafa saatelaayitii Awurooppaa gara Hawaatti oli baasan;Kourou, French Guiana fa keessaa oli baasan.MSG,waan qilleensii Afrikaa,Awurooppaa,fi Atlaantic gama Kaabaatii keessa jiru daqiiqaa 15 keessatti raaga qilleensaatii dabarsiti.
Saatelayitiin Awurooppaa ta qaraa, Meteosat-1 bara 1977 hojjatamte.
Saatelayitiin Itoophiyaa kg 72 tana akka henna Itoophiyaatti ganamaan oli tokkosan.Doolara miliyoona 8tti itti bahee miliyoona 6 Chaayinaatti baase.
Saati hobba’uuf dhudhukattu, daqiiqaa 92essoo irratti ammoo Carli Lloyd tokko itti eebbiftee taphii sunumaan dhumatte.
Saatii hobbaate keessatti ammoo Aleksandr Golovin ijoollee Sawudii ufi jibbaatee chochohuuyyuu dadhabde bira dabree goolii shaneessoo itti dareefii Sawudii Arebiyaan goolii shan baattee tittimaa istaadiyoomii keessaa baate.
“Saatii kootti hin gammannee lukatti na dhibee dhidhiibachaan bahe kutee bahuu mannaa injifachuu wayyaa jedhee.Uumamta bahee na simatee baayyee tokko isaan galfateeffadha.Lukni baayyee na dhukkuba ture.Ummata keenna biyya keessatti dararama jiru sammu keessa godhahee dorgommii kutee bahuu hin barbaannee."
Sa’atii lama turee immoo of wareegaa biraan Damaasqoo gama dhiyaa keessa ka jiru mana nyaataa tokko keessatti balaa geesisuun of wareege.Televiziyoonni mootummaa akka gabaaseetti hedduun ajjefamanii kaanis mada’anii jiran. Garu lakkofsii isaanii kan sirri ta’e hin ibsamne.
Sa’atiin kun, sa’atiin balalsiistonni xayyaara lamaa, Fulbaana 11, bara 2001, gamoolee Waaltaa Daldala Addunyaa magaalaa Niwu Yoork keessa turan itti haleelan ture.
“Saatii nu eegatanitti yo hedduu addunyaa seeratti deebisuu dadhabne,yo namii wal obsu dadhabee humnaan wal bulchu,amantiin wal fixu,yoo namii abdii dhabee namii wal fixuuf walti baafatu haga silaa hojjachu malle hin hojjanne.Yo namii akka hori buuse wal qalu itti lakkisuu hin malle.Akka ijoolleen teenna addunyaa abdii qabdu keessatti dhalatan tolchuuf hojjachuu malle.”
"Saatii sadeen mana murtiitti ture sunitti waan himataniin caqasuu malee xuphii xuphuriin afaanii hin baane. Womaallee hin dubbanne.Taatullee namii seeraan isa gargaaru abukaatoo isaa,Steven Kay wannii Hurun himatan guutama hin qabduu jedha.""Uhuruun balleessaa hin qabdu jechuun malan.Maan jennaan namii isa himachuutti jiru hin jiru. Wannii himataniinillee dubbiin faana walii jirtu ta himataninileen hin jirtu.Namii balleessaa tanaan isa himachuutti jiru hin jiru.Tana akkuma ufi beeku kana beeka.Ragaan himataniin hin jiru.Yoo ragaan jiraate himatan.”Abukaatn isaa dubbiin Uhurun himatan tun qaata jiddee jedha.Abbootiin alangaa Uhuru hiamtan ammoo mootummaa Keenyaatti beekuma beekaa ragaa bilbilaa,qaraxaa fi galmee Baankii balleessee ragaa balleessee jedhan."
Sa’atii torbaa fi walakkaa irratti dhaamsuun danda’amee jira.Kanneen Traansformarii gubatee irraa tajaajiila argataa turan magaaloota Hosa'inaa, jimma, Aggaarroo, Boongaa fi Miizaan Teepii keessatti tajaajiilli elektirikaa kan cite jira.
Sa'atilee darban 24 keessatti namnii 3 dhukkuubuma kanaan du'uun ibsamee jira.
Sa'atilee darban 24 keessatti namonni qorannaan irratti gaggeeffame 6187 keeessaa 170 vaayrasii koranaan qabamanii jiru.
Sa'atilee darban 24 keessatti namoota 5015 irratti qorannaa gaggeefameen namnii 137 vaayrasii koronaan qabamuun ibsamee jira.
Sa'atilee darban 24 keessatti namoota 5056 irratti qorannaa gaggeeffameen namnii 304 vaayrasii koronaan qabamuu ministriin eegumsa fayyaa federaalaa beeksisee jira.
Sa'atilee darban 24 keessatti qorannaa laaboraatorii namoota 264 irratti gaggeeffamee keessaa 8 qabamuub beekame.
Sa’atilee hanga tokko booda harkii Obbo Taayyee Hidhamee gara manaatti fidamuu fi mi’i mana keessaa tokko ituu hin hafin gaggalagalchanii eega sakata’anii booda kompuutara Laap Toppii, kitaabootaa fi barrulee fudhatanii deemuun ibsamee jira.
Saaud Arabiyaa jiraataa kan turteef eeyama hojii kan hin qabaanne keessaa tokko haasofsiiseen jira.
Saaud Arabiyaa keessaa angawoonni hojjettoonni daldalaawwan dhuunfaa mana taa’anii akka hojii itti fufan har’a ajajniiru. Kanneen qaamaan bakka hojiitti argamanii hojjechuun irra jiru immoo wal irraa fagaatanii hojii akka itti fufan beeksisaniiru.
Saa'ud Arabiyaan Koolu Galtoota Seeraan Alaa Biyyaa Baasuuf Jetti
Saaudii Fi Masriin Adda Addummaa Qaataar Waliin Jiru Furuuf Marii Jalqaban
Saa’udii keessattis marii ijoon mootii biyyatti waliin Keriin gaggeessan waa’ee wal waraansa Yaman keessaa irratti fulleeffate.
Saaudiin duraan Kaashoogiin keellaa qonsilaa gad dhiiseera jechuun eessa akka inni jiru quba kan hin qabaanne ta’uu beeksiste. San booda immoo lola keellaa sana keessatti ka’een abootteen nama waliin wal dha’uun du’e jettee jirti. Amma immoo qoonsiilaa Sanaa ba’ee gargaarsaaf akka hin iyyanne hudhamee du’e jedhamee jira.
Saa’udiin garu kana haaltee jirti.Gazexxesichi nagaan mooraa Qonsilaa keessaa ba’e jedhu.Robii har’a prezidaantii Tarkii Recep Tayyip Erdogan dabalatee aangawoota Tarkii waliin wal arganii jiru Pompiyoon.
Saa’udiin namoota ajjechaa kana keessaa harka qaban 18 kanneen hitee jirtu akka dabarsitee kennituuf Tarkiin gaafataa ituu jirtuu abbaa alangaa mummichi Ifran Fidan barreeffamaan ibsa kana kan baasan.
Saawudi Arabiyaan Gaazexessaa Jamaal Khashoggi Du'uu Beeksiste
Saawudi Arabiyaan Musilimoonii Adoolssaa dhufu Hajjii dhaaf Deeman Talaallii Koovid-19 FudhachuuQaban Jette
Saawudii Arabiyaan Misaa'ela Gareen Hutii Dhukaase Fashalsiisuu Beeksiste
Saawudii Arabiyaan reeffi gazzexeessicha lammii ishee ajjefamee Jamal Khashoggi eessa akka jiru akka beeksiiftu prezidaantiin Tarkii Recep Erdogan har’a gaafatanii jiru.
Saawudiin Lammiwwan Itiyoophiyaa Deebisuu Yeroof Dhiiftee Jirti: Ambaasaddar Abdulaaziiz Ahmad
Saayinsii fi teknooloojiin Itoophiyaa Dirree Dawaa, Adaamaa, Finfinnee fi Duukemitti lafa indastirii qabuun misooma guddaa hojjachuutti jira jedha ministerii kun.
“Saayinsiin Fayyaa mataasaatin Aartiidha,” an jedhu Dr. Naafyaad, “Afaan Keenyan Fayyaa keenyaaf” dhaadannaa jedhuun fayyaa laalchisee mata duree baayyee irratti odeeffannoo dhiheessa.
“Saayinsiin Fayyaa Mataasaatin Aartiidha” Dr. Naafyaad
Saayinsii siyaasaa(polotikaal saayiins) fi barnoota seeraan yunivarsitii Finfinnee irraa digrii duraa lama kan qaban Obbo Bulchaan Yunaaytid Isteetes keessatti immoo barnoota Dingadee ykn Ikonomiksiin digrii lammaffaa (maastars Digrii) argatanii jiru.
Saayintistiin Awustiraaliyaa Roobootii loon tissitu, SwagBot jedhan hojjatee gabayaatti baasuuf kurfoo jira
Saayintistoonni, Roobii dabre kana, lafeen mataa qaccee yokaan sanyii dhala-namaa kan umurii waggaa miliyoona sadi’ii fi kuma dhibba saddeet gahu Itiyoophiyaa keessatti argachuu isaanii beeksisan.
Saayintistootii addunuyaa ammoo akka Coral dhiqamuutti jiraachuu fi dhibaachuu isaani tohachumatti jiran.
Saayintistootii Labratoorii Qorannoo Addunyaa, International Space Station, Keessa Guyyaa 204 Hojjachaa BahanHardha Lafatti Deebi’an
Saayintistootii NOAA ji'a tokkoon duubatti jijjiiramii qilleensa EL NINO hafee La Niinaan dhufa jedhanii qoratanii bira gahan.Kun harka 75 mirkana.Tun taanaan Ethiopiaa gama Kibbaatti gana dhufu keessa laftii bokkaa gannaa silaa argattu hin argattu.Duruu EL Niinoon Itoophiyaa gama Kaabaatti bona fidee amma ammoo La Niinaan itti dabalamee bokkaa gannaa lama waluma gula oola jechuu.
​Saayintistootii tana irraa odeeffannoo argatan.Yoo qillenesii qabbanahaan garbaa ganna 2-5 garba Paasifik irraa gama Bahaatii fi gama jiduutti bubbisee dhufa.Kun ammoo akka jecha Dr.Kiriistitti Afrikaa gama Bhaatti bona fida.
Sabaa fi sablamonni afaan isaaniin akka gargaaraman eenyummaa isaaniin akka boonana sirna godhe jechuun jedhan.
Sabaa fi sablamonni Afaan ofiin barachuuf gaaffiin dhiyessaa turan bara bulchiinsa mootii Haaylee Sillasee duraa qabee akka ture kan ibsan, ministeerri barnootaa kan Itiyoophiyaa duraanii,Obbo Ibsaa Guutamaa, hojii irra akka ooluuf yeroo murteffameettis, kurfaa ykn kaarikulamiin qophaa’ee hojii irra oolee, Bulchiinsoota naannoo hundumaa keessatti wal fakkaataa ture jedhu.Afaanneen adda addaan barsisuu eessatti jalqabuu ykn dhaabachu akka qabuus qajeelfamni ture tokko kan jedhan Obbo Ibsaa Guutamaa, Afaan inglizii sadarkaa adda addaatti jalqabsisuun kun, barattoota giddutti adda addummaa dandeetti guddaa fida jedhu.Rakkoon dandeetti kun gama Afaan Ingliziin qofa ilaalmuu otoo hin taanee toorawwan barnootaa adunyaa walitti fiduun beekaman kanneen akka Herregaa fi Saayinsiitiinis ilaalamuu qaba, jedhu.Gama kaaniin immo, as Yunaayitiid Isteets keessaa, kutaa Oromoon hedduminaan jiraatan Minisootaa ta'uu beekamaa dha . Kanneen biyya keessatti barnoota sadarkaa adda addaa xumuruun eebbifamanii, carraa garaa garaan Minnisoota keessa qubatan kun, hawaasa naanoo waliin,Afaan biyyaan walii galuuf dandeettiin qaban maal fakkaata? Gazexxessaa VOA duraanii Sa'iid Mohaammad Alii kan nu ibsee qaba.Gaaffii fi deebii lameen MP3 kutaa adda addaa tuquun dhaggeeffadhaa.
Sabaa fi sablamoota Itiyoophiyaa giddu walitti bu’iinsa jiru hambisuuf sirna federaalizmii haqanii akka teessuuma lafaatti daangeessuun barbaachisaa ta’u maanguddonnii fi hayyonni akkasumas hogganoonni paartilee siyaasaa Baahir Daar irraa dubbataniii jiru.
Sabaa himaa biyya keessaa fi alaa waliin ni hojjenna jedhan Muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa
Sabaa himaa caqasuuf rakkoon akka jiru, barattoonni illee mana barnootaa deemanii barachuuf sodaa qaban irraa mana keessa oolu jedhu. Kanneen daldalli dadhabaa adeemuu isaan kan ka’e hegereen jireenya keennaa yaaddeessaa dha jedhu jiraattonni.
Sabaa himaa,industriiwwan Filmii, Televiziyoonaa qophii bashannanaa dhiyeessanii fi spoortii keessattis sochiin eegalamee jira jedha Gabaasa mariama Diyaloo ergitee.
Sabaa himaa itiyoopiyaan kanneen tuqaman angawoonni Oromiyaa labsiin fooyya’iinsa magaalaa kan caffeen Oromiyaa dhiyeenya raggaasise guddina isaanii kan saffisu.
Sabaa himaalee biyya keessaas ta’e biyyootii alaa waliin hojjechuuf gumii paartii isaanii irratti utuu hin hafin murteessuu isaanii dura taa’aan IHADEG fi muummichi ministeeraa Itioopiyaa Haayilemaariyaam Dessaaleny beeksisaniiru.
Sabaa himaaleen akka gabaasanitti jimaata galgala hojjettoonni tajaajila biyyaa Traampiin of eeggannoof jecha yeroo gabaabaaf White Housitti kan argamu bakka lafa jalaatti geessanii jiran.
Sabaa himaaleen angawoota nagaa eegisisan maqaa dha’uun akka gabaasanitti Pddock kutaa hoteelaa lama Chicago bakka feestivaalli muuziqaa waggaa waggaan baatii Hagaya keessa geggeessamu kan uummati dhibba hedduun irratti hirmaatan irraa dawwachuu danda’u kireeffatee ture.
Sabaa himaaleen dhuunfaaf dhaaboliin sivikii dimokraasii fi mirga namaa irratti akka hojjetaniif waltajjiin dimokraataawaa ta’e ka dursi kennamuuf ta’uu qaba jedhee jira. Paartileen mormituu uggura tokko malee socho’uu danda’uu fi taajjabdoonni biyya keessaa fi biyyootii alaa jiraachuun filannoo walabaa fi kan haqaa ta’eef murteessaa ta’uu ibsi ministerii dantaa alaa Ameerikaa kun ibsee jira.
Sabaa himaaleen gama dhiyaa gabaasaalee baasaniin kan wal fallessuun hanga beela isa bara 1977 ta'uun hafee haalumti beela fakkatu illee hin jiru jedha ibsi sun.
Sabaa himaaleen kijiban ejjennoo koo jijjiiruu kan isaan gabaasan hin eeyaminaa jedhan Traamp. Ededi sun dawaa sammuu adoochu, nama seeraan ala deddeebsiuu dhaabsisuuf ni ijaarama jechuu dhaan Twitter irratti yaada maxxansaniin beeksisaniiru.
Sabaa Himaaleen Mootummaa Ameerikaan Deggeraman Sagal Ergamtoota Warra Alaa Ti: Raahiyaa
Sabaa himaaleen ragaa dogoggoraa facaasuu dhaan haasaa garee finxaaleyyii ka jibbiinsaa babal’isaa jiraachuu dhaan muummichi ministeeraa Itiyoopoiyaa H/Maariyaam Dassaaleny haasaa gumii walii galaa kan tokkummaa mootummootaa irratti kaleessa galgala dhageessisaniin beeksisaniiru.
Sabaa-himaaleen sadarkaa Addunyaa garuu, gargaarsa doolaara Biliyoona tokkkoo fi qabxii afur Itiyoophiyaan gaafatte keessaa haga ammaatti walakkaan isaa iyyuu hin argamne.
Sabaa-himaaleen yeroo walitti-bu'iinsa gabaasan nagaaf dursa kennuu qabu, jedhu hayyoonni Komiyunikeeshinii.
Sabaa-himaalee Yeroo Walitti-bu’insa Gabaasan Nageenyaa Iddoo Kennuu fi Eeggannoon Hojjechuu Qabu, Jedhu Hayyoonni
Sabaa himaa mootummaan akkuma ibsame kan kaleessa gad dhiisaman namoonni 4800 biyyattii keessatti hookkara uumamee tureeen waliin wal qabatee jeeqama kaasan jedhamuun shakkamanii fi waaltaa leenjisaa Xolaayii fi Bir Shalaqoo keessatti kanneen leenjii fudhatan turan.
Sabaa himaan Arabaa viidiyoo poolisiin hiriirtota bitimsuuf gaazii imimmaansu biifu mul’isee jira. Balaa hamaan dhaqqabe garuu hin gabaasamne.
Sabaa himaan araba viidiyoo milishoonni loltoota Siiriyaa naannoo Tripooliitti leenjifamaa jiraachuu mul’ise. Turkiin immoo mootummaa tokkummaa mootummootaan deggeramu kan muummicha ministeeraa Fayez al Sarraj deggeruuf loltoota gamasitti ergite jedhama.
Sabaa Himaan Biibiisii (BBC) xumuramuu bara 2020 kan ilaaleen Ardii Afriikaa keessatti namoota maqaa Guddaa qaban fi du'uun isaanii dhiibaa guddaa uume jedhee tarreesse keessaa weellisaa Haacaaluu Hundeessaa tokko jedhee jira.
Sabaa himaan biyya keessaa fi biyya alaa 15 caalaan bulchiinsa naannoo Tigraay seenuu isaanii kan ibse komishinichisabaa himaan ammaan dura Tigraay keessatti filannoon gaggeeffamuu hin qabu jechaa jiran ehama kan hin arganne ta'uun ibsamee jira.
Sabaa himaan Eertraa mariin sun dhimmootii misoomaa fi hariiroo Eertraa fi Saaud Arabiyaa akkasumas nageeyaa ti jechuu irra darbee ibsa bal’aa hin kennine.
Sabaa himaan hawaasaa kanneenTaalibaan deggeran Jimaata dare vidiyoo hasawaa nama kanaa uummataaf qilleensa irra oolchan.
Sabaa himaan Iraan hiriria mormii farra mootummaa geggeessameen halkan edaa namoonni kudhan du’uu gabaasee jira. Prezidaant Hassan Rouhani immoo humnootiin nagaa eegsisan kanneen jeeqama kaasanii fi seera cabsan irratti tarkaanfii ni fudhatu jechuun dhaadatan.
Sabaa himaan Jaapaan har’a akka gabaasanti dura ta’an kaampaanichaa Ghosn galii qaban kan ilaaleen gad xiqqesanii gabaasan himata jedhuuf abbaan alangaa Tokoyoo gaaffii dhiyeesseef.
Sabaa himaan Kooriyaa Kaabaa suraa Kim Jong Un doonii haarawaa tolfame kana to’atanii maxxansee jira. Dooniin kunis yeroo dhiyootti andaara galaana Kooriyaa gama bahaatti bobba’a jedhan.
Sabaa himaan mootummaa akka gabaasetti haleellaan sun laga Teberias kan Israel gama kaabaa irraa ti jedhee jira.
Sabaa himaan mootummaa akka jedhanti itti gaafatamaa waajiira nageenyaa naannoo sanaa kan turan Jeneraal Asaaminew yaalii fonqoolcha mootummaa kana gaggeessan jechuun ibsu.
Sabaa himaan mootummaa Iraan har’a akka gabaasetti namoonni 407 ol yoo du’an kanneen kumaan laka’aman madaa’aniiru
Sabaa himaan mootummaa Siiriyaa akka jedhetti Assad qooda Raashiyaan shorokeessummaa biyya isaanii keessatti qabaatteef Putiniin galateeffatanii milkaa’ina waraanni Raashiyaa argamsiise uummati Siiriyaa hin irraanfatu jedhan.
Sabaa himaan naannoo akka gabaasanti wanni dhuka’e sun soofaa ykn waan irra ta’an keessa ka’ame.
Sabaa himaan Raashiyaas gama isaan doorsisi misaayilaa Ameerikaa haala jiru hammeessuu irraan kan hafe barbaachisaa miti jedhee jira. Erga sambata darbe Gutaa keessatti keemikaalli summaawaan namoota 40 erga galaafatee booda haalli isaa hammaatee jira.
Sabaa himaan tokko tokko Dr Mararaa irratti reebichi gaggeeffamuu kan gabaasan ta’us Dr. Mararaan garu kun hin taane jechuun dubbachuu isaanii Obbo Wandimmuu Ibsaa dubbatanii jiran. Dr Mararaan maatii fi firottan isaanii waliin akka wal argan waadaan kan seenameef ta’us haga har’atti nama tokko akka hin argin dubbatu. Dr Mararaan amma iyyuu hamileen isaanii jabaa akka ta’e kan ibsan Obbo Wandimmuu Ibsaa akka seera biyyatti irra jiruutti taanaan abukaatoon nama dhaabatee falmuuf waliin wal arguuf mirga waan qabuuf deebinee wal argina abdii jedhu kan qaban ta’uu hubachisanii jiru.
Sabaa himaan waa’ee ari’muu Comey kijiba gabaasan jechuun qeeqan.
Sabaa himaan ykn Midiyaan biyya keessaa tokko tokko jibbi gosa irratti qiyyaafachuun facaasaa jiran biyyatti gara hamaatti ofaa jira jechuun Doktora kabajaa kan ta’an Abba Gadaa Bayyanaa Sanbatuu ibsanii jiru.
Sabaa himaa qeeqnii irratti dhiyaate keessaa tokko OBN ture. Kunis waa’ee walitti daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee, waa’ee walitti bu’iinsa Bunnoo Baddallee akkasumas walleen Haacaaluu Hundeessaa kallattiin galama Milliniyamii keessaa uummataaf darbuu hin qabu ka jedhu irratti fulleeffate.
“Sababaa abbummaa lafaa, wal-dhibdee sab-lammoota gidduu jiru fi sababaalee adda addaa misooma wajjiin wal-qabataniin lammiwwan Itiyoophiyaa gara kuma dhibba ja’aa fi toorbaatamaa biyyattii keessatti manaa fi qehee isaanii irraa buqqa’anitti deebinee ennaa ilaallu, baay’een isaanii baatii Fulbaanaa tii asitti kanneen buqqifamani. Kana ilaalchisee, mootummaa Itiyoophiyaa waliin ka dubbanne, marii dhuunfaa waan taheef garuma isaaniittan isin deebisa.” Jedhan. Walitti-bu’insoonni biyyoota Afrikaa hedduu keessaa yaaddessaa ta’uu ka dubbatan – Yaamaamootoon, “Itiyooophiyaa keessattis naannoo daangaa Oromiyaa fi Somaaleetti muddamni jiru yaaddessaa dha. Itti dhiheenyaanis hordofaa jirra” jedhu.
Sababaa Afaan Oromoo mootummaa Federaalaa keessatti ittiin hin hojjetamneef jecha, ka’imman Oromoo bifa hedduun miidhamaa jiru, manneen hojii federaalaa biyyattii keessaa alatti afanii jiran, carraa sadarkaa federaalaatti kennamu keessaa qoodamaa jiru – jedhanii, rakkoon dhaloota Oromoo mudate kun haala amma jirutti itti fufnaan mirga uummatichi biyyattii keessatti qabaachuu malee fi tokkummaa biyyattiif illee miidhuuf akka qooda guddaa qabu dubbatan.
Sababaaa walitti-bu’insaan namoota gam-lamaan irraa manaa fi manaa fi qehee ofii irraa buqqa’an deebisanii dhaabuufillee bulchitoonni gam lameenii kan hojjetaa jiran tahuun himamee jira.
Sababaa baduu isaaniin kan ka’e firri maatiin hiriyyaan namoonni 100 ol hidhaman.Dhuma irratti naannoo Beneshaangul keessaa qabamuu isaanii dubbatu. Dhuma torban darbee ennaa gadhiifaman ilma isaanii hidhaa keessatti hafee dargaggoo Darajjee Mergaa waaniin si godhu hin qabu “ Rabbii Si haa gargaaruu” jedheen biraa deeme jedhan.
Sababaa balaa Kanaan kan ka’e waluumaa gala hidhamtoota 159 irratti himannaan kan dhiyaate yoo ta’u kanneen keessaa 38 gubachuu mana hidhaa sana waliin wal qabatee himannaa shorooreessummaa akkasumas 121 immoo gubannaa sana waliin wal qabatee himata yakka idileetu irratti dhiyaate.
Sababaa balaan lolaa godinaalee adda addaa mudateen kan ka’e uummanni 50,000 ol ta’u torbanneen lamaan darban keessa qe’ee ofii irraa buqqa’uu mootummaan naannoo Somalee kan Itiyoophiyaa keessaa beeksisee jira.
Sababaa COVID-19n boodatti harrkifatee kan ture eebbi hundeeffama miseensa federeeshinii Itiyoopiyaa 10ffaa Sidaamaa magaalaa Hawaasaa waltajjii Godumaalee keessatti ayyaaneeffame.
Sababaa COVID-19n guyyoota 48f cufataa kan turte biyyattiin Afriikaa gama kibbaa albuuda daayimendiin badhaate Bootswaanaan kaleessa walakkeessa halkanii qabdii qalbii dhaan laaffisuu jalqabdee jirti.
Sababaa COVID-19n hojiin isaanii danqamee kan ture ta’us amma ijoollee qaammi miidhame keessumaa iyyeeyyii ta’an gargaaruuf gara biyyaa deemuuf ka jiran ta’uu ibsan aadde Haliimaan.
Sababaa COVID-19n manneen barnootaa cufamanii turan baatii Caamsaa keessa banamanis amma vaayiresichi deebi’ee ka’uu isaan deebisanii cufaman.
Sababaa danqaa kanaan deggersi Itiyoopiyaaf kennamuuf ture doolaarri miliyoonni 270 qabamuu isaa dubbi himaan ministrii dhimma alaa Ned Price beeksisaniiru. Yunaayitid Istees maallaqi sun adda cituu xiinxaluu dhaan bakka barbaachisu dhaqqabuu isaa ni mirkaneeffatti jechuun torban darbe tuuta oduuf ibsaniiru.
Sababaa dhibee garaa baasaa fi haqqisaa ariifachiisaan kan ka’e nyaati alaa ol hin seenu maqaa jedhuu murtii mana hidhaa sanaan kanneen mufatan hidhamtoonni hookkara kaasan ittiin ka’umsa godhachuu dhaan laayterii ibidda ittiin qabsiisaniif alaa seenaniin ibiddi sun ka’uu gabaasichi ibsee jira.
Sababaa dhibee garaa baasaa fi haqqisaa ariifachiisaan kan ka’e nyaati alaa ol hin seenu maqaa jedhuu murtii mana hidhaa sanaan kanneen mufatan hidhamtoonni hookkara kaasan ittiin ka’umsa godhachuu dhaan laayterii ibidda ittiin qabsiisaniif alaa seenaniin ibiddi sun ka’uu gabaasichi ibsee jira. Hidhamtoonni kunis ibidda sana jalaa milisuuf yaalii utuu godhanii waardiyyaalee mana hidhaatiin dhukaasi itti banamuu isaaf gaaziin imimmaansu illee alaa itti buufamuu gabaasichi tuqee jira.
Sababaa dhittaa mirga namoomaa fi malaa maltummaan aangawoota shakkaman to’annaa jala oolchuuu fi seera duratti dhiyeessuun itti fufee jira.
"Sababaa dho'insa bombii Ugaandaa keessatti lubbu namoota 76 galaafate sana waliin haala hidhata qabuun,Oromoota torban tokkoof hidhamanii turan 4 amma gadhifamanii jiru. Namoota kana keessaa lama, Saamu'eel Namarraa fi Degefuu Namarraa Jaarmayaa Waa'ee Koolu-galtootaa ka Tokkummaa Mootummootaa, UNHCR, irraa waraqaa eenyummaa baqattummaa ka qaban, lamaan hafan, Jaalal Ismaa'el fi Qixxeessaa Ashebir immoo waraqaa dahata polotikaa ittiin gaafatan ka qaban tahuu dubbatu..""Yeroo balaan dhohinsaa bakkawwan lameenitti geggeessame, Nuti bakka sana illee hin turre. Dhimma nuti hin beekneef qabanii nu hidhan."" jedhu, namoonni afuranuu. Kaampaalaa irraa lafa fagootti geessamanii ala simintoo dilala’aa irratti sibilaan mukatti hidhamanii, namoota olii gad darbaniin dhitamaa fi poolisotaan reebamaa ka turan tahuu illee dubbatanii jiran. Hidhaan isaanii bakka adda addaa shanitti akka daddabree ture, isa dhumaa irratti garuu, basaastonni Itiyoophiyaa irra dhufan 3 ""nuti jarmayaaa Fannoo Diimaa irra Dhufne"" jechuun gowwomsanii akka isaan qorataa turan, hidhamtoonni amma gad-lakkisaman afuranuu ""gaaffiileen nuuf dhihaatan,'hawaasa oromoo nannoo kanaa eenyuufatu hoggana? Adda Bilisummaa Oromo waliin hidhata qabduu? Siyaasa isa kam keessa jirtu? ka jedhuu fi ka fakkaatani"" jedhu.Gareen Finfinnee irra dhufe jedhan kunis namoota 3 akka qabu, namoonni sunis tokko Oromo, tokko Amaara, tokko Tigree ta’uu ibsuun, inni Oromoon Labataa Fufaa, ka duraan baqattummaan Ugaandaa keessa turee booda gara biyyaatti deebi'e, warri kaan immo Girmaatsiyoon fi Daawwiit kanneen jedhaman ta’uu dubbatan.Jarreen kun dhuma irratti gaaffii fi deebii gaggeessaa otuu jiranii, miseensonni hawaasa oromoo waan itti dhufaniif, jarreen Itiyoophiyaa irraa deeman naasuun ba’anii adeemu isaanii, sana boodas, guyyaa afurii tursamanii hidhaa dhaa gad-dhiifamuu isaanii ibsan. ""Eega hiikamnee booda gara mana keessaa jiraataa turree ennaa deemnuu jiraatonni naannoo nu fixuuf biyya keessan irraa dhuftan? jechuun waan nutti iyyaniif, iddoo sana gadhiisnee nama kaan bira buluuf dirqamne"" jedhu.Jarmayaan baqatootaa jalatti gama’anii jiranittis iyyannaan, dhimma keessan qaama ilaalutti dabarsinaa, har'aa’f waan isin gargaarru hin qabnu jechuu isaanii fi haala baay'ee rakkisaa keessa jiraachuu isaanii hubachiisan. Dura-taa'aan Hawaasa Oromoo magaalaa Kampaalaa, Obbo Befeqaaduu Jireenyaa Lammaas gama isaaniitiin ""Namoonni afuran kun dargaggoota umuriin gara walakkeessa digdamootaa ti. Balaa akka kanaa uumuun haa hafuu bakka hamaa illee dhaabatanii hin beekani. Kanneen namoota biroof illee fakkeenya gaarii tahani. Hiikamuu isaaniitti, keessumaa immoo basaasa Mootummaa Itiyoophiyaa jalaa bahuu isaaniitti hedduu gammadnee jirra."" jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennan."
Sababaa dhukkuba Kanaan namni 15 du’uu kanneen keessaa 14 bulchiinsa nannoo Amaaraa irraa tokko immo Oromiyaa irraa ta’uun ibsamee jira. Oromiyaa keesssaa dhibeen kun godina Harargee lixaa aanaalee Ciroo fi Odaa Bultuum akkasumas bulchiinsa magaala Baddeessaa ta’uun beekamee jira.
Sababaa dhukkubu Kooviidiin kan ka'e filannoon guutuu biyyaa keessatti kan silaa baatii Hagayya bara 2020 gaggeeffamuuf ture hafuu isaa bordiin filannoo Bitooteessa 31 bara 2020 beesisee ture.
Sababaa du’uu Joorj Filooyidiin kan ka’e hiriirri mormii namoonni walitti siqeenyaan geggeessanis lakkoobsa kana ol kaasuu danda’a yaaddoo jedhu qabaachuu isaanii hayyoonni ibsanii jiran.
Sababaa eenyummaa jedhuun karaa seeraan alaa ijaaramee naannoo Amaaraa jeequuf shirri hojjetamaa ture uummatichaa fi humnootii nagee eegsisaniin fashaluu isaa bulchaan naannoo Amaaraa Temesgen Tiruneh dubbatan.
Sababaa El-Ninoo mudateen caamnii uumame haala roobaa jeequun laftii cite akka garagaluu gochuun akkasumas wabii nyaataa dhabsisee hiyyuuma kan hammeessu ta’uu gabaasni Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa baase hubachisee jira.
Sababaa El- Ninoon caamnii dhaqqabe xumuramuun isaa ibsamaa yeroo jiru kanatti caamnii haaraan mudachuun har’a dhaga’ame.Kunis sababaa lolaa bishaaniin akkasumas haala qilleensa tujii Hindii irratti mudatee waliin hidhata qaba jedhu aangawoonni.Kanneen gargaarsa fedhan kanaaf kan oolu doolaara miliyoona 900 fi miliyoona 48 kan barbaachisu ta’uun ibsamee jira. Garu bara darbee 2016 irraa maallaqanii hafe waan jiruuf kan amma barbaachisu doolaara miliyoona 700 fi miliyoona 15 ta’uun ibsamee jira.
Sababaa El-Ninoon kan ka’e Itiyoophiyaa keessatti caaamnii mudachuu isaa aangawoonni dubbachaa jiru. Ministriin dantaa alaa Itiyoophiyaa Doktoor Tewoodros Adhaanoom raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsantti caama dhaqqabe Kanaan lubbuun namaa darbe hin jiru jedhanii turan.
Sababaa EL NINOtiin lammiiwwan gargaarsa yeroo hatattamaa isaan barbaachisuuf arjoomtota sadarkaa addunyaa biraa maallaqi argame qarshii miliyoona 400 ta’uu mootummaan Itiyoopiyaa beeksisaa tureera.
Sababaa faca'iinsa vaayrasii koronaan kan ka'e Walii galaan haala itti Suudaan keessatti gargaarasa dhala namaa itti raabsamaa ture jijjiruuf dirqamuu isaa mootummaan biyyattii fi jaarmayoonni Tokkummaa Mootummotaa beeksisanii jiru.
Sababaa Filannoon Dorgomtoonni, miseensoonni fi deggertoonni keenya Dararamaa Jiru
Sababaa haleellaa kanaas ennaa ibsan ammaan dura Sukkaarri kuntaala shantama dhoksaan( Kontroobaandii) fe’amee madda walaabuu seene to’annaa jala oolchuun kanneen gocha kana keessaa harka qaban himatamanii waan adabamaniif jecha gocha haaloo ba’iinsaa kana raayyaan ittisa biyyaa nu irratti fudhate jedhan.
Sababaa hidhamuu isaanii fi mudannoo isaanii ilaalchisee, gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kennaniin, “ani maanguddoo gumaa araarsu.
Sababaa hobomboleettii hamaa Florence jedhamuun US kutaa kibba gama bahaa keessatti roobi yandoon har’a robe balaa lolaa hamaa duruu namoota 17 galaafate ilaalchisee yaaddoo uumee jira.
Sababaa hongee Kanaan gargaarsa mootummaa eeggachuu malee homaa hin qabnu. Mana keessaa homaa hin qabnu. Ijoollee keenya waan nyaachisnu hin qabnu. Bishaan dhugaatii hin qabnu jedhan.
Sababaa ijoon naga eegumsa ta’uu isaaf mooraan sun bakka gargaarsaa ta’uun hafee bakka shorokeessonni akka al Shabab keessa dadhatan achi irraas Keeniyaa haleeluuf karoorfatan ta’e jedha himannaan dhiyaate.
Sababaa Jabuutii keessatti dhukkubii Kooviid dabalaa jiruuf jecha shofeeronni kokolaataa fe'umsaa gara Tigraayti dhufan ituu hin seeniin dura shofeera biraatti kokolaaticha kennuu qabu jechuun bulchiinsii naannoo sanaa ugguura ka'ee.
Sababaa kanaa fi ka biroo barbaachisoo ta’an hedduuf jecha, akka Afaan Oromoo, Itiyoophiyaa keessatti afaan Amaaraa biratti afaan hojii federaalaa tahu, gaafachuuf marii fi qophii jalqabnee jirra, jedhu. Kanneen yaada kanatti walii-galanii gaaffii kanatti hirmaatan Oromoo qofa otuu hin taane, saboota Itiyoophiyaa keessa jiran mara irraa ta’uu illee dubbatu.
Sababaa kanaaf jecha dubartonni lafa dheeraa deemanii qoraan cabsuuf dirqamu.Kun immo miidhaa adda addaaf kan isaan saaxilee ta’uu dubbatu.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Sababaa kanaan barattoonni adda durummaan geggeessuun isaanii beekame kudha-afur qabamanii ka seeratti dhiheeffaman ta’uu dubbatu. Ka magaalaa Jalduu keessaa garuu, hiriirri geggeessame nagumaan xumurame, jedhan.
Sababaa kanaaniis irreen isaanii ciccitee godaannisa akka qabu abukaatoo isaanti agarsiisanii jiru.Manni murtii garuu, yeroo fudhatee kan hin ilaalllee ta’uun ibsamee jira. Shakkamtoonni soddomii saddeet Jimaata darbe dhaddachatti yeroo dhiyaatan dararaa fi reebichi hamaan akka irratti gaggeeffamu, milli isaanii fannifamee akka tumaman dararaa hamaan akka irratti gaggeefamu mana murtiitti iyyatan.
Sababaa Kanaan ijoolleen 8 hidhaa keessa akka jiran dubbatu.Warshaan kun gad-dhaabamuu kan ilaaleen ammaan duras mormiin gaggeffamee yeroof warshichi hojii dhaabee akka ture fi amma garuu deebi’ee hojii jalqabuu isaa ibsan.
Sababaa kanaanis Finfinnee dabalatee kutaalee biyyatti adda addaa keessatti hiriiriii mormii gaggefefamaa akka ture ni yaadatama.
Sababaa kanaan, kanneen hojii isaanii dhabuuf jiran akka jiraachuu malan illee dubbatan.
Sababaa kanaan mana barumsaa keessa buufatanii akka jiran ibsuun manni barumsaa banamaa waan jiruuf ba'aa jechuun nu dirqisiisuu, wabii waan hin qabneef jecha sodaa fi yaaddoo keessa jirra, Namoonni nu jalaa ajjeefaman 41 malee akka mootummaan jedhu 31 miti jedhu.
Sababaa kanaan uummanni kuma 19 manaa fi qe'e isaa dhisee godaanuuf kan dirqamu ta'uun ibsameera jechuun Edeen Garramoo gabaastee jirti.
Sababaa kanaan wal geenyee, maal gochuu wayya? Attam goonee uummata deggeruu dandeenya jennee ti dhaaba kana kan hundeessine.
Sababaa kanaatiin dorgaggoonni hedduun hojii tajaajilaa uummataa, ka mootummaatti hirmaachuuf kaka’umsa hin qaban.
Sababaa kana waliin wal qabatee miseensoonni koree fala barbaadduu kun hedduun hidhaa keessa turan.Koreen kun mummicha ministeeraa Dr. Abiyyi Ahamd waliin wal arguuf gaaffii dhiyeesseen Kibxata Waxabajjii 3 bara 2018 marii gaggeessee jira.
Sababaa Koronaan Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa Keessatti  Humnaan Gudeeddiin Hammaatee Jira
Sababaa magaalaa Buraayyuu keessaatti warshaan tokko gubachuutti aansee namoonni hedddun hidhamaa kan jiran ta’u jiraattonni ni dubbatu.
Sababaa meeshaaleen kun Asmaraa hin dhaqqabneef ifaa miti, garuu hojjettoonnin jarmayaa mirga namaa meeshaalee wal’aansa fayaa akkaan biyyattii barbaachisaa ta’e kana harkatti qabatee ta’uu dhaan mootummaan uummata isaa miidha jechuun qeeqan.
Sababaa miseensoota paartilee mormituu kan Oromoo jedhuun, waggootii dhiyeenya kana keessa hedduminaan kan hidhaman Oromoota ta’uu fi barattonni keessatti kan argaman ta’uu ibsanii jiran.
Sababaa muudama federaalaan aangawoota Oromiyaa taayitaa naannoo irraa kaasamanii fi hoji-dhabdummaa dargaggootaa ilaalchisuunis marii kana irratti gaaffiileen dhihaatanii jiran.
Sababaan adda addummaa lakkoobsaa kana kan fide namoonni mana ofii keessatti du'an jiraachuu fi heddummaachuu uummata vaayrasichaan qabameen irraa kan ka'e ogeessonni eegumsa fayyaa adda baafachuuf rakkachuu isaanii ta'u ibsamee jira.
Sababaa namoonni manaa akka hin bane ittifamaniif uummata miliyoona 26tu baatii darbe keesssa hojii isaanii dhaban.
Sababaan as gara Yunaayitid Isteets isaan fides, hawaasa Oromoo biyya alaa jiraatu hojii sirna Gadaa deebisanii cimsuu kanatti hirmaachisuutti jajjabeessuuf akka tahe dubbatu. Simannaa hawaasaalee Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteets irraa isaaniif tahes dinqsiifatanii jiran.
Sababaan balaa kanaa qoratamaa jiraachuus fuula Feessbookii isaa irratti maxxansee jira.
Sababaan balaa kanaa qoratamaa jira, garuu gabaasi duraanii balaan sun dhukaasa diina biraa dhukaafameen akka hin ta’in ibsameera.
Sababaan balaa Sanaa qoratamaa jidraachuun gabaasameera.
Sababaan barattoonni kun gad dhiisamaniif ifaa miti. Hojjettoonni mana barnootichaa afur hoogganaa mana barumsichaa dabalatee amma iyyuu akka qabamanitti jiru.
Sababaan beela kanaas adda adda ta’uun beekameera. Hayyoonni garuu rakkoo inni hamaan sababaa waraanaan ta’uu ibsaniiru.
Sababaan dhukkubsattoonni bakka biraa caalaa du’aniif illee hanqina kanaaf jedhan. Maatiiwwan yaadda’an Oksijiinii argachuuf gabaa seeraan alaa irraa bituuf dirqamaa jiran.
Sababaan hidhamuu prezidaantii Yunivarsitii Samaraas, baatiilee lama dura, kuusaan meeshaa Yunivarsitichaa ennaa gubatetti, prezidaantichi, akka qorannaan foorensikii irratti geggeessamu gaafachuu isaanii wajjiin kan walqabate ta’uu dubbate – gaazzexeessichi Yohaannis.
Sababaan hiriira kanaa ajjeechaa Calanqoo keessatti raawwate mormuu akkasumas hoogganoonni siyaasaa kanneen mana hidhaa keessa jiran akka gad dhiisaman hacuuccaa fi hiraarfamni uummata irratti raawwatu akka dhaabatuu fi uummata keenya qe’ee irraa godaansuun akka hafu kan jedhu ta’uu jiraattonnii fi bulchiisni nuuf ibsee jira. Hiriirawwan magaalaalee lamaanuu keessatti geggeessaman nagaan xumuramuun illee beekameera.
Sababaan isaan wal arganiif haalli Liibyaa keessaa maal akka fakkaatu akkasumas hoogganni siivilii fi dhaabi waraanaa attamiin walii galteen hojjetaa akka jiran hubachuuf ta’uu Prichard ibsaniiru.
Sababaan isaas Bombii ittiin of-wareegaan isaa itti aanaa isaa itti ajjeesan akka argataniif gargaare jedhameetu.
Sababaan isaas dawaa yeroo duraaf bu'aa guddaa argamsisee fi waan tureef jedhu.
Sababaan isaas dhaggeeffattonni keenya gabaasnii dhiyeessinuu giddu seensa siyaasaa irraa walaba ta’u hubatu. Walitti bu’iinsa kutaa gaanfa Afrikaa keessaa qofa irratti otoo hin taanee oduu addunyaa gabaasnuu kamiin iyyu keessatti Itti gaafatama guddaa nu irra jiru jabeessinee eegna jechuun Raadiyoon Sagalee Amerikaa ykn VOAn deebii kenne xumuree jira.
Sababaan isaas dhittaa mirga namoomaa kan walii galaan gaggeeffame keessaa harka qabu himata jedhuun ta’uun ibsamee jira.
Sababaan isaas madda dinagdee fi jireenya isaanii kan ta’an loon dhumaa jiru. Midhaan facaafamees karaatti hafe.Wanni abdiin eegamaa jiru tokkittiin rooba Hagayyaa ti.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Sababaan isaa waan fedhe ta’e iyyuu, mootummaan balaa uumame kanaaf itti gaafatamummaa jalaa ba’uu akka hin dandeenye ka dubbatan – Dura-taa’aan paartii mormituu, kan MEIAD – Obbo Adaanee Xilaahun immo, “Bulchiinsi naannoo Finfinnee namoota achi jiraatanii fi filannoo ka biraa hin qabne, bakka wayyaawaa qubachiisuu hanqachuu isaantiin, balaa sanaan dhuman” jedhu. Oduu booda nu dhaqqabeen, koreen sababaa balaa jiginsa tuullaa kosii kana qoratu hundeessamuun himamee jira.
Sababaan kennamees lammiwwan Amerikaa yeroo weerara vaayrasii koronaa kanatti hojii, tajaajiila eegumsa fayyaa fi kanneen biro irratti carraa duraa akka argatan gochuuf jedhamee jira.
Sababaan kun ta’eefis uummata naannoo jiraatuuf dadammaqiinsaa fi gorsa kennuuf akka ta’e directorri ol aanaa waajjira ittisaa fi to’annoo HIV AIDS fedeeraalaa obbo Birhaanuu Fayyisaa ibsaniiru.
Sababaan lakkobsi kun dabale inni ijoon of dagachuu akka ta’e hoogganaan kun ibsaniiru. Naannoon sun baatilee darban keessa naannoo akkaan dha’aman keessaa ta’uu Ynatan Zebdiyos gabaaseera
Sababaan lammataa immoo, hirmaannaa dubartootaa mirkaneessuun barbaachisaa waan taheef tahuu dubbatan. Muuda ministaroota kaabinee isaanii kana ennaa raggaasisanitti, aangawoonni muudaman kun – yeroo hojii irra turanitti kan irra cehuun irra hin jirre sararri diimaan jiraachuu hubachiisanii jiran. Rakkoo tajaajila hojii fi malaammaltummaa.
Sababaan rakkoo kanaa qoratamaa akka jiru fi yeroo qorannaan xumuramuus uummataaf kan ibsamu ta’u dubbatan. Kanneen qubaan lakka’aman amma iyyu hosptaala kan ciisan ta’u fi kan du’e akka hin jirre ibsame ejira.
Sababaan walitti bu’iinsa sanaa bakka ijaarsa mana amantii ta’us ergama siyaasaa qabaa jedha qajeelchi poolisii magaalaa Asallaa.
Sababaa Oromummaa isaaniif ajjefaman jedhu.Waa’ee ajjechaa ijoollee kiyya sadeenii kan naaf ibse tokko iyyu hin jiru jedhu.Ijoollee maatii gargaaran turan jedhanii Kan manatti hafan ijoollee xixiqqoo qofa jedhu.Bulchiinsi naannoo waa’ee ajjechaa namoota afuranii gaafatamanii naannoo sana hin turre, anis oduuman dhaga’ee jedhan.
Sababaa “qubsuuma” jedhuun namoota bulchiinsa naannoo Somaalee irraa fidanii lafa keenya irra qubsisan jedhu jiraattonni.Kanaafis jecha lafa qotannuu dhabnee rakkataa jirra jedhan.
Sababaa rakkoo kanaan dilaala argatan harka 60 dhabanii hojjattootaaf mindaa baasan dhabuu fi kaan immoo cufamuun ibsamee jira.
Sababaa rakkoo maallaqaan maxxanfamuu baatullee gaaf tokko ijoolleen koo ni maxxansisu jechuun barreessuu hin dhaabne. Kitaabonni isaanii hedduun ammoo akka seenaa fi aadaa irratti fuuleffatan dubbatu.
Sababaa rakkoo vaayrasii koronaan namoonni galiin isaanii gad bu'aa ta'e jeeqama hawaasaa fi rakkoo gargaarsa dhala namaaf akka hin saaxilamneef Arbaa Minci keessatti gargaarsii walitti qabamaa jira.
Sababaa rooba jabaa yeroo ammaa abu’aa jiruun lagi Awwaash guutee keessumaa naanoo suluula Awaash gara gadjallaatti balaa geessisuu akka malu ibsamee jira. Jiraattonnis of-eeggannoo barbaachisu akka godhanis Ministarri Dhimma Enerjii fi Jallisii Bishaanii hubachiisanii jira.
Sababaa Siyaasaaf Namoota Hidhuun Godinaalee Oromiyaa Adda Addaa Keessatti Hammaate, Jedhu Maatiilee fi Jiraattonni
Sababaa Siyaasaan Oromiyaa Keessatti Namnii Hidhame Hin jiru. Angawaa Oromiyaa Addisuu Araggaa
Sababaa tamboo xuxuun gosii kaansarii nama qabu 10 kan caalu ta'uun ibsameera.Gabaasaa guutuu mp3 tuquun dhaggeefadhaa.
Sababaa tatamsa’ina vaayirasii koroonaatiin dareen barnootaa dabalataa barbaachisuu waliin qabatee lakkoobsi barsiisota barbaachisanii dabaluun hojiin barsiisuu barsiisota irratti waan dabaleef akka tahetu himame.
Sababaa uggura koronaan Speen keessatti namnii akka manaa hin bane eega dhorkamee baatii tokko guutee jira.
Sababaa Vaayirasii Koronaaf Jecha Daandiin Magaalaa Naqamtee fi Giddaa Ayyaanaa Wal-quunnamsiisu Guyyaa Muraasaaf Cufamuu tu Himama
Sababaa Vaayirasii Koronaantiin uggurri sochii lammiwwan Xaaliyaanii irraa kaa’amee ture Caamsaa 4 dhufaa jiru irraa jalqabee, suutaa suutaan irraa laaffifamuu jalqaba. Tahus garuu, “lakkoobsi namoota vaayirasichaan qabamanii akka salphaatti deebi’ee ol ka’uu mala, “ ka jedhu ammallee yaaddoo qaba – mootummaan biyyattii. Kan kaleessa galgala Televiiziyoona biyyaalessaaf uummataaf ibsa kennan – muummichi ministaraa Xaaliyaanii – Juuzeppee Kontee, yeroo tarkaanfii marsaa lammataa kanatti akka lammiwwan biyyaa itti gaafatamummaa fi of eegganaa duraan agarsiisan itti fufan waamicha dhiheessan.
Sababaa Vaayirasii Koronaatiin Barattoonni Miliyoona 25 Ol Akka Mana Turan Taasisame, Jedha Ministiriin Barnootaa Itiyoophiyaa
Sababaa Vaayirasii Koronaatiin Qabatanii Baqattoota fi Kanneen Dahata Barbaadan Hidhuun Hammaate, Jedha UNHCR
Sababaa Vaayiresii Koronaaf jecha, hoogganoonni fi miseensonni ABO har’a, akkaataa duri irraa adda taheen, mana mana ofiitti ka yaadatanii ooltan tahuullee dubbatan.
Sababaa vaayiresii koronaaf jecha wali irraa hiiqiinsi namootaa waan tureef namni itti dhiyaatee obbo Yilmaa jajjabeessu hin turre. Aadde Wegeneen ennaa mallattooon COVID 19 ulfaa ji’a saddeetii turan.
Sababaa vaayiresii koronaan hojii dhaabanii kan lammiiwwan Ameerikaa miliyoona 26.5 ta’uu ministriin dhimma hojjettootaa beeksisee jira.
Sababaa vaayrasii koronaan daldallii waan cufamee jiruuf torbanneen dhufan kana keessa kanneen mootummaa gargaarsa gaafatan dabaluuf jiru jedhamee eegama.
Sababaa walitti bu’iinsa daangaa irraan kan ka’e kana dura lubbuun namaa darbuun illee gabaasamaa ture. Haleellaan kaleessaa poolisii dabalatee lubbuu lammiiwwanii galaafate jedhu jiraattonni.
Sababaa walitti bu’iinsa kanaan maatii adda faca’e deebisanii wal agarsiisuuf oola. Dhaabbati misoomaa kan sadarkaa addunyaa kan Ameerikaatti gareen gargaarsa yeroo balaa tattaaffii gargaarsa namoomaa Ameerikaan kennituuf deggersa godhu itti fufee jira.
Sababaa walitti bu'iinsa kanaan namoota mada'an 2 wal'ansa fayyaaf gara hospitaala magaala Shawaa Robiiti geessaman akkasumas kanneen warra madaa’e gamasitti geessan nama 8 dabalatee walumaa gala namnii 10 ajjeefamuu bulchaa aanaa Jillee Dhummuugaa Obbo Jamaal Haasan ibsanii jiru.
Sababaa walitti bu’iinsa uumameen kannee lubbuun isaanii darbee fi qabeenyaan isaanii barbada’eef kunuunsi barbaachisu kan godhamu ta’uu mootummaan bulchiinsa naannoo Oromiyaa waan beeksiiseef kun hojii irra kan oolu ta’a jedhu. Baatii sadaasa darbe Oromiyaa keessatti maastar plaanii Finfinnee kan ilaaleen mormiin erga ka’e booda Obbo Getaachoo Raddaa ibsa tuuta oduuf kennan irratti sochii ta’e sheeyxaanaa fi maqaa adda addaan fakkessanii dubbachuun qeeqa kan hordoofsisee ta’us Oboo Getaachoon garuu hin jenne jechuun haalan. Jechoota Afaan Ingliffaan ittiin waa ibsan gara Afaan Amaaraatti jijjiruuf yeroon yaaleetti dogoggoora uumameen namoonni gaddan hangi tokko jiraachuu nan beeka. kanaafis dhiifama garaa koo irraa ta’een gaafadha jedhanii Uummata Oromoof jaalala akka qabanis ibsanii jiru.
Sababaa Waraansa Sudaan Kibbaatiin Lubbuu 400,000 Tu Dhume Jedha Qorannaan Haarawa Bahe
Sababaa weerara COVID-19n kan ka’e gareen kun hojii taajjabdummaa bal’inaan geggeessuun isaa murtaa’aa ta’uu isaaf, kanas hojii isaa ennaa xumuru kan ibsamu ta’uu gareen taajjabdoota kanaa fi boordichi gamtaan walii galuu isaanii boordiin filannoo beeksisee jira.
Sababaa Weerara KOOVID 19f ka waggaa tokkoof addaan citee ture balaliin xayyaaraa ardiilee keessa geggeessamu walakkeessa baatii Eblaa keessa deebi’ee jalqabama, jedha Ministiriin Wal-quunnamti fi Geejjibaa Ertiraa.
Sababaa weerara Vaayirasii Koronaatiin manneen barnootaa cufamanii turan deebisanii banuuf, Ministriin barnootaa fi Instiitiyuutiin Fayyaa Uummataa, ka Ministirii Fayyaa mari’atee yaada dhiheesse irratti, Ministirichi barnootaa Biiroolee Barnootaa naannoo fi manneen barnootaaf Maaskii yokaan aguggii afaanii fi funyaanii akka dhiheessu ibsamee ture.
Sababaa Weerara Vaayirasii Koroonaan barattootni dhhaabbilee barnoota Olaanaa bara darbe barnoota isaanii addaan kutanii galan, hanga waamichi irra deebiin taasifamuufitti akka maatii isaanii bira turan, kanneen mooraalee Yunivarsiitii dhaqqaban immoo akka mooraalee sana keessa turan yaadachiisee jira
Sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e kanneen kora sana irratti qaamaan argaman xiqqoo yoo ta’u, gama marsariitii ykn online korri kun ni geggeessama.
Sababaa weerara vaayiressii koronaaf manneen barnoota cufamuuf dirqamuun balaa dhalootaa borii kan addunyaa dhaqqabsiisuu mala jechuu dhaan muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres dubbataniiru.
Sababaa weerara vaayrasii Korjecha filonaaf jecha filannoon Itiyoophiyaa keessatti gaggeefamuuf ture yeroo biraatti darbuun ni yaadatama. Bulchiinsi naannoo Tigraay garu filannoo ofii gaggeeffachuu isaa kan beeksisee yoo ta'u mootummaan federaalaa immo fudhatma hin qabu jedhee jira.
Sababaa weerara vaayrasii koronaan ijoolleen Biliyoona tokkoo fi walakaatti tilmaamaman manni barumsaa itti cufamee jira.
Sababaa yaaddoo vaayiresii Koronaan kan ka’e gabaan daldala addunyaa har’a gad bu’ee jira.
Sababaa yakkaa fi dhiittaa mirga namoomaan kan ka’e Itiyoophiyaa keessatti aangawoonni shakkaman to’annaa jala oolfamuun ni yaadatama. Poolsiin federaalaa aangawoota shakkaman kanneen Finfinnee irraa gara bulchiisa naannoo adda addaatti dheessan to’achuuf carraaqqii gochaa jiran kan ilaaleen marsaritii hawaasaa irratti falmiin adda addaa gaggeeffamaa jira.
Sabababaa vayiresii COVID-19 jedhamuun danqaa geejjibaa fi imalaa uumamneen biyyoota adda addaa keessaa mala ittiin ba’an dhabanii rakkataa kanneen turan lammiiwwan Ameerikaa baasuuf, daandiin balalii Itiyoophiyaa deggersa wal irraa hin cinne gochaa jiruuf ministeerri dhimma alaa US Maayik Pompeeyoo muummicha ministeeraa Abiyiif bilbiluun galateeffataniiru.
Sababa bajati gad cabeef jecha biyyonni sagantaa PEPFAR iin gargaarsa argataa turan wal’ansi kennamus gad cabuu mala sodaa jedhu qabu.
Sababa beela kanaatiin godinichatti aanaa adda addaa keessatti namoonnii baayyeen du’’af saxilamuu fi beeladoonni lakkoofsan himuun nama rakkisus dhumuu isaani miseensi koree kana tokko dubatan.
Sababa Bulchiinsii Naannoo Somaalee Godaantotaaf Mana Ijaarra jS walitti bu’insaan kan ka’e Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Affaar irraa goodaanuun Dirree Dawaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee keessa kanneen jiran godaantoota kuma 600 fi kuma 65 mootummaan bulchiinsa naannoo Somaalee dhaabbataan qubachiisuuf kan jiru ta’u beeksisee jira.
Sababa dhagaan bu’uuraa ijaarsa Buufata Konkolaataa Naqamtee ka’ameef Sheedii fi Konteeynarri keessatti hojjatannee of jiraachisnu bulchiinsi magaalaan nu duraa diige jechuun Namootni gurmaa’anii hojii adda addaa irratti bobba’an hangi tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Sababaiin isaas humnootiin wal taatotaa meeshaa qunnamtii Kan Siriyaa keessatti balaan akka hin uumamnee ittisuuf gargaaru hin gargaaramanjechuun waraanni Raashiyaa himatee jira.
Sababaiin isaas waraanni sudaan aangoo mootummaa sivilootatti kennuu erga didee booda.
Sababa kaanaafi egaa, miidiyaalee hedduun, VOA dabalatee Baayden pirezdaantii ta’uuf jiraachuu kan gabaasan. Yeroo tokko tokko garuu sagaleen kaadhimamtoonni argatan walitti dhihoo yoo ta’e, miidiyaaleen abbaa mohe himanis, kaadhimamaan inni biraan mohame jedhee dubbachuu dhiisuu mala. Pirezdaant Traamp hamma ammaatti kana hin goone. Waan qabatamaa ta’e odoo hin dhiheessin, Traamp filannoon hataamuu dubbatanii mormuudhaf murteessuu himan. Ijjannoon pirezdaantichaa seera tumtoota Waashignitan yaada adda addaa akka qabaatan godheera. Ripablikaanonni himannaa Traamp kana seeran akka laalamu deeggarsa isaanii ibsanii karaa kaaniin immoo bakka-bu’oota uummataa garee isaanii irraa filannoo miilanaa irratti mo’aniif gammachuu ibsaa jiran.
Sababa kanaafi muummichi ministeerichaa xumura bara 2019 Jenevaatti kan geggeessame dura teessota fooremii baqattoota kan sadarkaa addunyaa keessaa tokko akka ta’an afeeruuf xumuruma waggaa sanaa gara biyya kanaa kan ani dhufeef jedhan.
Sababa tatamsa'ina Vaayirasii Koroonaa irraa kan ka’e bara kana namoonni akka baroota kaanii hedduminaan walitti bahanii kabajuun waan hin danda’amneef namoota muraasaan ka kabajamu tahuullee itti dabaluun hubachiisee jira – Gumiin Abboota Gadaa Oromoo kun.
Sababa vaayiresii koronaan kan ka’e namoonni dhiiga kennuu waan sodaataniif kun immoo hanqinaaf sababaa ta’e jedhan. Kunis doktoorota biyyattii kanneen wal’aansa baqaqsanii hodhuu kumaan laka’amu geggeessaniif rakkoo cimaa ta’ee jira jeda gabaasi Simmenyish Yeqoyyee.
Sababa waalitti bu’iinsa gidduu kana Sudaan kibbaatti dhalateen cufamee ka ture buufati xiyyaaraa Juubaa harra tajaajila kennuu akka jalqabe Keeniyaatti Ambaasaaddera Sudaan kibbaa Chool Ojoongoo dubbatan. Ambaasaaddarichi harra ibsa gaazexeessitootaaf kennaniinii, kaleessa erga Pirezident Saal Vaakiir akka dhukaasi hatattamaan dhaabbatuuf ajajaniin booda haalli nageenya Juubaa fooyya’eeraa jedhan. Jiraataan Magaalaa Juubaa tokkos akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himetti, guyyoota darban kana dhukaasi gurguddaan magaalattii keessatti dhagaa’amaa turan harra akka hin turre dubbateera.
Sababa walitti-bu’insa Benishaangul Gumuz keessaatiin namoonni manaa fi qee ofii irraa buqqa’an kuma 91 ol tahuu isaa, Koomishinni Hooggansa Sosaa Balaa ka biyyoolessaa beeksisee jira. Namoonni qehee ofii irraa buqqa’anis tahe kanneen achuma Benishaangul magaalaa kamashii keessatti danqamanii jiran, gargaarsa gahaa dhabuu isaanii dubbatu.
Sababa weeraraa Vaayirasii Koroonaatiin Booridiin Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa filannoo biyyattii silaa Hagayya bara 2012 akka geggeessamu beellama qabee ture amma hojii irra oolchuun akka hin danda’amne eega beeksisee booda, mootummaan falawwan seeraa afur dhiheessee keessaa Manni Maree Bakka-bu'oota Uummataa akka Manni-maree Federeeshinii hiikkaa heeraa itti kennu ka jedhu raggaasisee jira.
Sababa weerara Koronaatiin Itiyoophiyaa keessatti barattoni maneen barnoota Idilee Miliyoona 25 ol ta'an barnoota dhaabanii mana akka turan taasifamuu Ministiriin Barnoota beeksise.
Sababa weerara Koroonaaf jecha yeroo filannoo dabarsuu fi dhimmoota sanatti hidhata qaban ka biroo irratti faloota lafa kaa’aman ilaalchisee, Muktaar Jamaal lameen waliin marii geggeessee jira.
Sababa weerara vaayrasii koronaan Dolaara miliyoona tokko dhabuu isaa ministriin aadaa fi Turizmii biyyatti beeksisee jira.
Sababa weera vaayrasii Koronaan namnii Miliyoona 200 hojii kan dhabuuf jiran ta'u jaarmayaan hojjattootaa kan sadarkaa addunyaa gabaasee jira.
Sababbinii hirira sanaas wagga lamman baranaa waxabajjii 3 /2019 mormitoonii degertoota demokiraasii mooraa waraanaa biyyattii marsanii yemmoo mormii dhageesisan, dhukaasa itti banameen namoota dhaibaan lakkewaman du’uun yaadachuudhaaf .
Sababiin aangoo irraa kaafamuu Obbo Biraanuu Abbaadiif kennae Televiziyoonni Tigraay saffisa barbaadamuun jijjiirama fiduu hin dandeenye kan jedhu ta’u hubachiise.
Sababiin Godaansaa Walitti Bu'insaa fi Balaa Uumamaa Ta'uun Ibsame
Sababiin isaa hookkarri ennaa karaa akkasii uumamu mootummaa dhaaf sababaa inni dubbatu ka biroo uumaaf. Humnoonni kun kanneen badii uumani. Kanneen akkasii waliin marii ykn falmii geggeessuu dhugumatti hin dandeenyu.mala ittiin gara fuula duraatti sosso’an irratti marii ijaarsaa geggeessuu hin dandeenyu. Kanaaf kan nuti gochuu dandeenyu aboo keenya cimsuu dhaan uummati kun siyaasa biyyattii keessatti sagalee akka inni qabaanne mirkaneeffachuu dhaan waan isaan dhiyeeffatan akka hin dhaga’amne goona jedha jedhan.
Sababiin isaas akeekkachiisa sana keeyyata jalqabaa yooilaalte biyyattii keessa jeeqamni akka jiru akka amantu si godha. Biyya kana keessa jeeqamni deemaa jiru hin jiru jedhan.
Sababiin isaas bu’a gurgurtaa boba’aa irraa argamu gam lameen ni barbaadu.
Sababiin isaas, Chikaagoos ta'e Keep Taawon keessa jiraattuus dhimmi filannoo Amerikaa kun akkaan barbaachiisaa dha jedhu.
Sababiin isaas dhukkuboonni kun hiyyuma waliin wal qabatanii dhufuu akka danda’an waan baratameef akkasumas, ogeessa bira dhaqanii wal’anamuuf humna isaa waan hin qabneef ta’uun beekama.
Sababiin isaas eenyutu geggeessaa ta’a inni jedhu yeroo ammaa falmisiisaa dha.
Sababiin isaas hidhaa waggaa kudhanii booda reefuu baatee lafa jireenyaas ta’e waan ittiin jireenya gaggeessitu hin qabdu. Abbaa manaa ishee Girmaa Raggaasaa hidhaa keessatti waan hafeef jecha jireenyii kana boodaa salphaa hin ta’u jetti.
Sababiin isaas hojii gaarii hin hojjenne jedhan
Sababiin isaas kun fudhatama hin qabu. Buqqaatota qofaa utuu hin taane jireenya hawaasa naannoo sana jiraatus balaa irra buusa jedhan.
Sababiin isaas lammiwwan Itiyoophiyaa marsariitii irratti yaada qaban ibsuuf carraa waan hin qabaneef gama kanaan lakkofsi jiru dabaluu hin dandeenye jedhan.
Sababiin isaas qofaa isaanii ti. muuxannoo isaanii duraatis. Sababaa kana irraan kan ka’e murtii isaan murteessan hangi tokko gaarii miti. Ykn sirrii ta’uu isaa hin beekan.
Sababiin isaas yakkamaa fi kan yakki irratti raawwatame qixxee miti. Seerri sadarkaa addunyaa cabeera. Kanaaf mootummaan Itiyoopiyaa mootummaan Wayyaanee yakkamuu qaba jennee amanna. Akka itti ibsan inni sirrii ta’es isa kana ta’uu qaba jedhan.
Sababiin itti to'annaa jala ooleef kan hin ibsamneef ta'u fi Komaandar Nagaraan gadda guddaa keessa akka jiran kan ibsan aaddee Simmany Ijoollee koo lamaan waan dhukkubsataniif wajjin rakkataan jira jedhu.Waan godhamu waan hin jirreef Waan hundumaa waaqayyoo fi uummata Oromoofiin dhiisa jedhan.
Sababinii jeequmsa wagga 100 har’aa 1921 ta’e Sanaa mucaan dargaggeessii guraachii wagga 19 mucaa durbaa adii wagaa 17 umnaan gudeedeeraa waan jedhameef ture.
Sababnii kun yeroo kana keessatti barnoota keenya addaan kunnee akka baanu kan nama taasisuu miti, sababa qubsaa miti. Amma ummata Oromoo fayyaduu fi galma barbaanne bira yeroo gabaabaa keessatti akka geenyu barbaadame barnoota keessanitti deebii’u qabdu.
Saba dukkana keessa jiruutti sagalee abdii labsuun barbbachisaa dhajedhu Luba Haroo Guyyoo
Saba himaaleen biyyattii anagawoota mootummaa waabeffachuuf du’aatii lammilee Itiyoophiyaa kanaaf ka’umsa ka ta’e konkolaataa keessatti ukkaamfamuu ta’uu gabaasanii jiru. Naga eegdonni kellaa konkolaataa kana dhaaban yaada kennaniinis yoo konkolaataa kana dhaabsisan lammileen Itiyoophiyaa lubbuun hafan nuuf qaqqabaa jechuuf golga konkolaataa kana reebaa akka turan himanii jiran.
Saba kabajaa fi ulfiina nutti horee beekamtii nu kenne sana abdannee hojjenne, boris akkasuma jechuun prezidaant Lammaa Magarsaa ibsanii jiru.
‘Sabani barate mirga ofii beeka kanaaf barnoota irratti xiyyeeffadhe ummata ko gargaaruu baayyeen jaaladha'
Sabbata Keessatti Kanneen Hidhaman Summii Akka Nyaachifaman Mari'achuuf Poolisoonni Walgahii Geggeessuu Isaanii Oduun Miliqee Nu Bira Gaheera: Jiraattota
SABC akka gaazexeessitotii hiriira torbaan dabre magaalaa Afrikaa Kibbaa, Piritooriyaa keessatti bahanillee akka hin gabaasne dhowwee hojjattootallee hujii irraa dhaabe.
Sabii kun lamaanuu Amaaraa fi Tigree akka jecha obboo Adaaneetti warra waliin jirachaa bahe ka akka sabaatti rakkoo walti fiduu miti.Warra nagaa hin jaalannetti Amaaraatti Tigree fixeef bahe jedhu dubbataa jedha.
‘Sabni lammii keenyaa hundi akka hin dhalleef ‘uffaa’ isaa keessa dhiitanii wanni nu hin argin hin jirtu, miidhamni guddoon tokko nurra gahee. Oromoo calla miti lammiin keenya kan hin miidhamne hin jiru. Lammiin keenya laga keessatti hin duune hin jiru, ka harka ciranii miila ciranii lafa keessaa madaabaraa keessaa hollata. Achitti dhiigi keessaa hobba’ee achumatti du’a.’ Aadde Asnaa Mohaammed.
Sabni Oromoo Itiyoophiyaa keessaa ayyaana Irreechaa kan waggaa ayyaaneffachuuf yeroo qophaa’aa jiru kanatti, Itiyoophiyaan, uummata ayyaana bara bara 2016 irratti dheessee wal-irra bahee fi lubbuu hedduu dhdume irraa barnoota argatte moo hin arganne? gaaffiin jedhu – akka yaada namaa dhuunfatee jiru dubbata – jaarmayichi mirga dhafla-namaa, ka sadarkaa Addunyaa kun.
Sabooni Itiyoophisaa cunquursaan gadaadoo waliin ta'anii falmataa turan hundii adeemsa siyaasa biyya cehumsa irra jiru kana irratti waliin akka hirmaatu Hoyyu dureen ABO Obbo Daawud Ibsa waamicha Dhiheesa. Obbo Daawud Hoggansa Mumme Ministeera Dr. Abiyyi Ahmadiifis galata qaban galfatanii jiru.
Saboonni Biroonis Oromiyaa Keessatti Dorgomuuf Mirga Qabu: Obbo Taayyee Danda'aa
Sabqunnamtiin addunyaalleen Amerikaa akka durii kaan waan dansaan hin himani jedha Gall up.
Sab-Qunnamtiin Biyyota Alaa Hiriira Barattoota Oromoo Irratti MaaL Jedhe?
Sab-Qunnamtiin mootummaa Afrikaa Kibbaa, SABC gaazexeessitota isaa waliin hojjachuu didanii fi falman jahaa oli hujii irraa dhaabe.
Sab-Qunnamtiin ummatii odeeffannoon walii dabarsu;Twitter,WhatsAppfaatii akka gaazexeessaan dhaaba Bloomberg, William Davison jiraattota dubbisee oduu Finfinnee nuu ergetti keessattuu ji’a tokkoo asitti Itoophiuyaa keessatti itti fayyadamuun nama dhibuutti jiran.
Sab-quunnamtii hawaasummaa akka madda odeeffannootti; muuxannoo ogeesotaa fi dargaggoota Oromoo
Sabquunnamtii hawaasummaa irratti yaada barreessee maxxanseen abban alangaa an himata irratti dhiheesse dargaggoo Yoonaatan Tasfayee Raggaasaa harra hidhaa oggaa jahaa fi ji’a jahaatin akka adabamu manni murtii ramaddii Lidataa dhaddachii 4ffaan itti murteessera.
Sadaasa 12 bara 2015 Dilbata darbe galgala Magaalaa Miniyaapolis keessatti Dargaggonni Oromoo lama akkuma konkolaataa keessa jiranti ajjefamuu fi ka sadaffaa akka hamaatti miidhamee mana yaalaa seenuu isaa polisiin magaalatti beksisee jira.
Sadaasa 14-18 bara 2013 tti garee dhimma kana qoratuu magaalaa Maay Kaadraatti erguun namoota ijaan arganii fi fixiinsa kana irraa lubbuun hafan heeddu hasoofsisuun gabaasa baasuu isaa komishinichi beeksiise.
Sadaasa 19 har’a ol iyyannaa dhiyeeffataniin Whelan lafa haallii xinnoo laaffatu ykn hidhaa mana keessaa jala akka turu gaafatan.
Sadaasa 21 bara 2009 walakkeessa halkanii booda to’annaa polisii jala kan oolan dura ta’aa paartii kongresii Federaalawaa Oromoo waliin kan qabaman dargaggoonni Taayyee Nagaraa fi Kumarraa Dalasaa jedhaman kaleessa galgala gara sa’a 11 gad dhiisamuun dhaga’ameera.
Sadaasa 24 fi 25 bara 2018 jechuun Sambataa fi Dilbata darbe kana magaalaa Finfinnee keessa ka jiru galma komiishina dinagdee Afriikaa keessatti konfrensiin mata dureen isaa “Conferense on Political Reform in Ethiopia” Ykn “konfransii wayyoomina polotiikaa Itiyoophiyaa” jedhamuu geggeeffamee jira.
Sadaasa 30 bara 2020 polisoonni Fedeeraalaa gaazexxessaa Daawwitiinkana kan hidhan yoo ta'u innis oduu gama marsariitiin dhiyaatu kan Auraambaa Taayms jedhamuuf gulaalaa ture.
Sadaasa 4/2020 irraa kaasee rakkinnii siyaasaa naannoo tigiraay keessatti dhalate, namaata hedduu rakkoo adda addaatiif saaxiluun isaa karaa adda addaatiin gabaasamaa ture. Amma gabaasamaa jira. Rakkoowaan namoota irra gahan furuudhaaf qaamoleen gargaarsaa biyya keessaaf biyya alaa qooda fudhataa jiran jiraachuunis beekamaa dha.
Sadaasaa 22,2015 nama 40, 00 tahutti wayaa doti naqatee dorgommii maqaa atileeti Hayilee G. / Sillaaseetiin moggaasan The Great Run irratit wal dorgomuuf Finfinnee Dirree Masqaaltit baafate.
Sadaasaa 3 Amerikaan filannootti jirti filannoon gahuuf yoo guyyaan tokko hafettuu nama miliyoona 100 tahutti filate
Sadaasaa bara 2018 Mooyale lola torbaan tokkoo keessa ture Muddee ammoo guyyaa sagal akka kanaan akka aabba Baggajjaan jedhetti qabeennii biyyitii bara hedduu jaarratte hedduutit bade.
Sadaasaa jalqaban,biyya biyya irra marani tapahanii haga Wacabajjii bara 2019 tapahtan.Kilaboota kubbaa miilaa Afrikaa 57 wal irra marsee taphachuutti jira haga ammaatti marroo 67 tapahtanii goolii 157 galee kilabii 16 walti hafa.
Sadaasaan 26,2015 Amerikaaf Guyyaa Galataati.Guyyaa maatii,dhalaa fi hariyaa, firaaa fiixaan walti dhufanii waliin oolani nyaatani waliin dhugan. Nama miliyoona hedduutti tanaa jedhee karaa yaa’a.
Sadaasa darbe erga sochiin mormii Itiyoopiyaa keessatti jalqabamee as barattoonni qophaa’uuf yeroo ga’aa akka hin argatin kan lammiiwwan dubbatan immoo yeroon kenname inni haaraanis akka dheeratu yaadachiisaa jiru.
Sadaasi bultiin sadii uummata Republikii Sudaan kibbaaf guyyaa seena qabeessa ta’uu ni amanna. Kun walii galtee nageenyaa nuti mallatteessine hojiitti hiikuuf tarkaanfii baay’ee barbaachisaa dha. Guyyoota lama dura Kanaan booda hojii nuti kana booda hojjennu galmee of keessaa qabu mallatteessuu keenya ni yaadattu.
Sadaffaa, jaarmayaalee ka siyaasaa hin taanee fi jaarmayaalee ilaalcha siyaasaa qaban gidduutti addaan-qoodaminsa uumuudhaan, kaan badhaasuudhaan akka mootumaa deggeran hawatu – jedha – gabaasaan Kaarniigii.
Sadaffoon Komii baqattootni lammiin Itiyoophiyaa Jibuutii jiran himataniidha. Kanaan amma mootummaan Jibuutii waan manaa bahuu dhorkeef rakkoo keessa jiraachuu himatu irra deddeebiin bakka bu’aan Baqattoota lammiin Itiyoophiyaa ka Jibuutii jiranii yoo dubbatan, Embasiin Itiyoophiyaa Jibuutii jiru lammilee Itiyoophiyaa kaan gargaaruuf yoo socho’u baqattoonni garuu hedduun raakkoo keessa jiru jedhan. Dhaabbileen namoomaas baqattootaaf dhaqqabuu waan hin dandeenyeef hedduun namaa beelaan miidhamaa jiraachuu himu. Baqattoonni kun biyyatti galuuf galmoofnee, deeggarsi ittiin biyyatti deebinee of dhaabnu baayyee xiqqaa waan ta’eef murtee dhabnee asitti hafne baqattoonni hedduunis jedhu.
Sadanuu kokolaataan lafa warshaan simintoo Daangotee itti argamu godina shawaa lixaa aadaa bargaa irraa gara Finfinneetti deebi’aa ituu jiranii ajjechaan kun gaggeeffame.
Sadarakaa FIFA kubbaa miilaa dhiiraa addunyaan 2016
Sadarakaa FIFA kubbaa miilaa dubartootaa bara 2016
Sadarakaa FIFAn baaseen dabarte Masriin 45essoo.Gaafii eegee isiin kubbaa miilaa addunyaatiif dabarte bara 2014ti taatullee takkuma biyya 16 biyya 16n keessaa filatan hin taane
Sadarakaa FIFA Sadaasaa baaseen Giiniitti akka malee oli bahe sadarkaa guddaa irra gahe.Giiniin duraan Afrikaa keessaa 11essoo irra turte amma oli ceetee Afrikaa keessaa jaheessoo taate.
Sadarkaa 4ffaan gonkumaa itti imaluun kan hin danda’amnee fi lubbuuf yaaddessaa kanneen ta’an jedhameera.
Sadarkaa amma irra ga’ameen jedhan Ambaasaaddor Mohamud gareeleen lamaan walii walii isaanii himachuu fi maqaa wal balleessuun akka dhaabatu akkasumas Itiyoophiyaan jaarsummaan gidduu seenuun humnoota wal morman qofaa utuu hin taane uummaticha birattis fudhatama argachuu isaa dubbatan.
Sadarkaa biyyaatti illee bu’aa akkamii akka argamsiisan ibsaniiru.
Sadarkaa biyyoolessaattis ta’e naannootti ta’uu danda’a. sadarkaa hundumaatti waltajjiiwwan walii galtee qopheessinu kan hoogganan itti gaafatamtoota waajjiraalee naannole kan ofii keenyaa ta’u. Akka naannoleetti immoo akkaataan ijaarama isaa maal ta’uu qaba? Hirmaattonnis eenyuun ta’uu qabu? Ka jedhu jira. Sababiin isaas akkaataa bulchiinsa seeraa ykn eegumsa nagaa sirnaa walii galaatti dabalee bakka maratti rakkoo sana furuuf kan gargaaran jiru. Bakka tokko tokkotti jaarsolii ta’uu danda’u, hoogganoota amantii ta’uu maluu, miseensota hawaasa sivilii ta’uu malu. Sana ilaaluu dhaan ulaagaa ofii isaa danda’een, miseensonni isaanii adda baafamu jechuu dha jedhan.
Sadarkaa caasaa naannoo irraa hanga aanaatti hooggana jiran keessaa kummi afurii fi dhibbi afurii fi jaatammni taayitaa isaanii irraa kaafamuun ibsameera.
Sadarkaa dhaan yoo keenye 1-6tti kan jiran hamma yoonaa 4G hojii irra biyyoonni hin oolchine jiru. Afriikaa keessaa 1ffaan Nigeria 2ffaan Masrii, 3ffaan Afriikaa kibbaa, 4ffaan Moroco, 5ffaan Aljiriaa, 6ffaan immoo Ethiopia ta’uu kan ibsan obbo Abdurahaman Masrii fi Morocon tajaajila 4G hojii irra hin oolchine jedhan.
Sadarkaa FIFAn baaseen dandeetii kubbaa miilaa Rjetiinaa barana 5essoo Ayislaandi ammoo 22essoo.
Sadarkaa FIFAn bara 2016 baaseen Itoophiyaan sadarakaa 112esso irra jirti.
Sadarkaa FIFAtiin Jeremniin sadarkaa kubbaa miilaatiin addunyaa keessaa lammeessoo Arjentiinaan shaneessoo.Jermeniin Thomas Muller ka goolii shan galcheef abdatti Arjentiinaan Meesii gooli afur galcheef eegatti.
Sadarkaa FIFA-tti Ayvori Koost 28essoo irra jirtii, Gaanaan ammoo 37essoo.
Sadarkaa FIFA,Waldaan Federeshiinii Kubbaa Miilaa Addunyaa baasetti Toogoon 90essoo jirtii DRCn ammoo 49essoo.
Sadarkaa Godinaatti kan dubbatamuun ala mootummaa Federaalaas ta'e mana maree Federeshinii biraa akkaataa gurmeessuu kan ilaaleen waan dubbatamee hin jiru jechuun Yonaataan Zabdiwoos gabaasee Jira.
Sadarkaa humna waraanaatti mariin akka gaggeeffamuuf waamicha koriyaan kibbaa gara jalqaba torban kanaatti dhiyeessitee turteef Koriyaan kaabaa haga ammaa deebii itti hin kenniin jirti.
Sadarkaa itti-aanaa Biirootti, abbaa dursa-hojii Komiyunikeeshinii – Obbo Taayyee Danda’aa, Finfinnee irraa haasofsiiseen jira.
Sadarkaa Itti-aanaa Koomishinaraatti, Abbaan Deemsa Hojii Dhimmoota Koominikeeshinii Koomishina Poolisii Oromiyaa – Solomoon Taaddesee, Giinci keessatti hiriirri geggeessame sun hiriira bifa nagaan geggeessame otuu hin taane, ka qabeenyaa namoota dhuunfaa caccabsuu fi humnoota nagaatti dhagaa guuruutti deeme waan ta’eef, tarkaanfiin seeraa fudhatamuu dubbatu.
Sadarkaa Itti-aanaa Koomishinaraatti Abbaan Deemsa Hojii Dhimmotoa Koomiyunikeeshinii Mootummaa, Solomon Taaddesee garuu, hiriirri Yunivarsitii Bulee Horaa keessatti jalqabame gorsa poolisiin kenneen qabbanaawee barattoonni gara barnoota isaaniitti deebi’anii jiran, jedhu. Namni madaa’ee fi hidhame akka hin jirre illee dubbatu. Qellem Wallaggaa, aanaa Daallee Sadii keessattis hiriirri ka’ee fi gaaffiin barattoonni dhiheessan jeeqama tokko malee qabbaneessamuu isaa dubbatanii jiran, Itti-aanaa Koomishinaraa Solomoon. Kaleessa, Shawaa Kibba-Lixaa, aanaa Tolee keessatti barataan tokko kaleessa ajjesamuun, Wallagga Lixaa, aanaa Gullisoo keessatti barataan Mana-barnootaa Calliyaa ka lammataa, ka dheengadda madaa’ee ture du’uun isaa dhugaa dha – jedhan – aangawaan Poolsii Oromiyaa kun.
Sadarkaa lammaffaan caalaatti of eeggannoo gochuu,
“Sadarkaalee tika-nagaa hin guutne” jechuudhaan kanneen aangawoonni Yunaayitid Isteetes farrajan – dabalataan biyyoota ja’a irra, uggura immigireeshinii akka kaa’u bulchiinsi prezidaant Traamp beeksisee jira.
Sadarkaa maal irra akka jiran abukaatoota dhaabataniif keessaa tokko ka ta’an obbo Wandimmuu Ibsaa hedduun isaanii dhimmi xumuura ituu hin argatiin hafee bara dhufuutti darbuu isaa dubbatan.
"Sadarkaa mana maree godiina ofitti eega mari'atanii booda bulchiinsa naannoo haaraa kan ""Itiyoophiyaa Kibba Dhiyaa"" jedhamu jalatti gurmaa'uuf kan murteessan."
Sadarkaa Ministaraatti, Daarektarri Ol’aanaa Abbaa-taayitaa Galiiwwanii fi Gumrukii Obbo Melaakuu Faantaa, Itti-aanaa isaanii - Obbo Gebre-Waahid Gebre-Giyoorgis fi aangawoonni ka biroon -- akkasumas -- daldaltoonni gidduu kana qabamanii hidhamuun ni yaadatama. Mootummaa fi EHAADEG keessatti aangawaa ol’aanaa ka turan – Obbo Siyyee Abrahaa waggaa kudha-lamaa dura eega hidhamanii booda, aangawoonni sadarkaa kana irra jiran malaammaltummaa yokaan kachachalaatti shakkamanii hidhamuun kun ka jalqabaa ti.As Yunaatitid Isteets ka jiru – Kolombiyaa Yunivarsitii irraa xiinxalaan siyaasaa, Jawaar Mohaammed, gaaffii fi deebii Dirree-Dimookiraasii ka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf kenneen, “Aangawoonni qabaman namoota malaammaltummaan liqimfaman ta’uu isaaniif shakkiin hin jiru. Garuu, sababaan hidhamuu isaanii malaammaltummaa ta’uu kanneen shakkisiisan sababaalee hedduu tu jira’ jedha.Akka Mootummaan jedhutti, aangawoonni Mootummaa fi daldaltoonni malaammatummaatti shakkamuun qabaman kun waggoota lamaaf hordoffii fi qorannaan dhoksaa irratti geggeessame, jechuun isaa eeruudhaan, “aangawoonni kun kanneen shakkamanii waggoota lamaaf hordofan yoo ta’e maaliif filannoo paartiilee EHADEG dhiheenya geggeessame irratti taayitaa irraa hin kaasamiin? Maaliif hojii paartii fi motummaa irra akka turan taasisame, garii inumaa maaliif taayitaan isaanii guddisame?’ falma, Jawaar.Jawaar itti-fufuudhaan, “angawoota Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay gidduu gurmuu wal-gaarerfatu lama tu jira. Gurmuu lamaan kana tu tokko isa kaan laaffisee gara fuul-duraatti barcuma Obbo Melles Ziinaawwii qabachuuf wal irratti duulaa jira,” jedha.Guutummaaa gaaffii fi deebii Jawaar waliin geggeessame as irraa dhaggeeffadhaa.
Sadarkaa ministeeraatti Daayreekteera waaltaa qorannaa Imaammataa fi gorsaa mummicha ministeeraa kan ta’an Obbo Abbaay Tsehaayyee bulchiinsa magaalaa Finfinnee fi kan Oromiyaatu walii wajjiin maastar plaanii Finfinnee irratti hojjate jedhu. Garuu itti gaafatamtoota bulchiinsa godina addaa oromiyaa kan bulchiinsa naanoo Finfinnee keessa jiranii fi abbootiin qabeenyaa kan Oromiyaas ta’e kanneen biroo komatan.
Sadarkaa ministeera haajaa alaatti aangawaa Amerikaa ituu aangoo irra jiranii Somaaliyaa daw’atan isaan jalqabaa ta’anii jiran.
Sadarkaan Sadeessoo Beela Balaa qabdu afreessoon Muddamsuu (Emergecny) Shaneessoo Beela Du’aa fi Jireenna.
Sadarkaa Ol’aanaatti Ayyaaneffannaa Guyyaa Walabummaa Preesii magaalaa Finfinneetti geggeessame irratti kanneen haasawa dhageessisan, Itiyoophiyaan yeroo gabaabaa keessatti gama uggura sabaa himaa irra ture jijjiiruu ishee faarsan.
Sadarkaa Qulqullina Barnootaa Eegsisuuf Murteessaan Dandeetti Eenyuuti?
Sadarkaa sadaffaan of eeggannoo ol aanaa fi sadarkaa nageenya guddaa ka qaban imala saganteeffatan keessa deebi’anii ilaaluu ka barbaachisu,
Sadarkaa sadarkaan hojjachaa deeman. Sadarkaa sadeessootti nama kuma 30 irratti ilaalan. Nama U.K. fedhuma isaatiin irratti ilaalan tokko lafeen qoosee dhibamte. Qorsa kana tahuu fi dhibaachuu laalumatti jiran.
Sadarkaa Waraana biyyaatti Koriyaan Lamaan Marii Jalqabuu Qabu: Koriyaa Kibbaa
Saddeeqa abbaa goolla 18 fi Xiyyaan dhiiraa fi dhalaanis Godinni Wallagga Bahaatti moo’e.Gugsii fardaatiin ammoo Shawaa Lixaatti moo’e.
Saddeetitti keessaa galee amma saddeetitti walti hafe,dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa ammallee ittuma jiran
​Saddeettan hafnaillee keessaa afuritti jigaa afuirtti dabra.Ka jige boohaa harqa ka dabre waan itti aanaaf qophaaha.
Saddeettanuu himannaan ituu irratti hin dhiyaatin baatii saddeet Maakalaawwii keessatti dararamaa akka turan keessumaa himatamaan inni tokko kan kan galmee kana irra ture umriin isaa 60 ta’uus reebamaa ture jedhu.
Saddeettan walti hafan keesaa hardhaa fi boriitti 4tti walti hafa, dorgommiin waancaa kubbaa miilaa Afrikaa 31essoo dhumachuuf fagoo hin jirtu.
Sadeenuu barattoota waggaa afuraffaa fi hiriyoota tahuun isaaniis beekamee jira. Poolsiin dhimma isaa akka qorataa jiru dubbata.
Sadeenuu himannaan shoroorkaa kan irratti dhiyaate yoo ta’u mooraalee waraanaa fi warshaalee adda addaa irratti badii dhaqqabsisuuf ituu sosso’anii qabaman jedhamee jira.
Sadeessoo ammoo mana barumsa sadarkaa lammeessoo ijoollee dhiiraa Isiolotti moo’e.
Sadeessoolleen Keenyaa,atileeti Filoorence Kiplaagaati.Atileetotii Itoophiyaa ta dhibiin 4,5,6 essoo bahan
Sadeessoon ammoo ingiliffaan(Sagacity)jedhan,jarii kun yaadaphilosophykana ka barreeffame qofa ilaaluu hin malle jedhee mammaassa,aadaa fi seenaa jaarrolee gosa luhoo Keenyaa jiranii qoratee baase. Herregii kun Awurooppaatti manii kitaabaa tokkoo gubachuu fi Afrikaatti jaarsii tokkoo lubbuu dhabuun tokkoo jedha.Maaniin jennaan jaarrolee akkanaa irraa seenaa barataniif.Herregii Afrikaa hagii guddaan hin barreeffamnee jedha.
Sadi’o Mané,ammoo gurbaa dhalootaan Senegaal ka kilabii biyya isaa Senegaalii fi biyya alaatti ammoo Southamptonii taphata.
S. Africa: 90 miners rescued, three missing after a cave-in at a gold mine
S. African Court to Review Zuma Corruption Ruling
S. African President Gets Prosecutor's Support in Graft Allegations
S. Africa raises taxes, cuts government spending to tackle the country’s economy crisis
Sagalee 84-8n kan darbe seerri kun akkaataa bulchiinsi Tramp ijoollee daangaa irratti to’annaa jala oolanii fi keessumaa du’uu haadhaa fi intala lammiiwwan El Salvador laga Riyoo Graandee ce’anii gara Ameerikaa-tti qaxxaamuruuf utuu yaalanii du’an dabalatee qorannaan erga geggeessameen booda hojii irra oole.
Sagalee Ameerikaa – tajaajila Gaanfa Afrikaatti, “managing editor” – Tizitaa Belaachoo fi waahiloota isaanii kaan waliin tahuudhaan, Sanbata dabre kana Fininnee seenan yoo tahu leenjii gabaastotaaf kennan har’a jalqaban.
Sagalee dhibba irraa harka 49 illee paartiin argate jiraannaan paarlaamaa keessatti bakka bu’ummaa hin qabaatu. Kana kan ibsan muummichi ministeerichaa akkaataa
Sagalee dimokraatotaa irra jireessa kan qabuuf dura taa’aa kan ta’an Chuck Schumer akkaa jedhanitti “Seenaa Ameerikaa keessatti himannaalee cimoo prezidaantii Yunaayitid Isteetis irratti dhiyaate.”
“Sagalee firiijiitti qabbaneeffachuu hin dandeettuu isumaa shaamaa bitannee idaa dhibii ufitti darra.”
Sagalee Hiree Murteeffannaa Uummata Sidaamaa Kenname Dhibbantaan 98 Ol Akka Sidamaan Naannoo Tahu Filachuu Ba’iin Har’a Labsame Beeksise
Sagalee Jimaata laka’ameen ANCn sagalee dhibba irraa harka 57 argatee jira.
sagalee kennuuf ba’an walii galaan harka 79 yoo ta’u abbaan injifachuuf deemu sagalee yayyabaa argachuu qaba.
Sagalee kennuuf nama jalqabaa ta’uu kan fedhan yoo ta’u wiirtuleen filannoo utuu hin cufamin dura sagalee kennuu isaanii mirkaneeffachuu barbaadu jedha Kariye-n.
Sagalee kennuun kun yeroo marsaa daldalaa kan Briteenii fi biyyoota gamtaa Awrooppaa kanneen biroo 27 gidduu waggoota dheeraaf falmisiisaa tureef tarkaanfii isa dhumaa ti.
Sagalee mara Filooriidaa keessatti laka’ameen kutaa kibba keessatti Baayden senetera kutaa Vermont Saandersiin sagalee dhibba irraa harka 62 fi 23n injifatan.
Sagaleen akka hin ukkaamamne kan jedhu ejjennoo cimaas kan fudhate mootummaa dha. Hidhamtoota kan hike mootummaa dha. Sabaa himaalee ukkaamsaman kan gad dhiise mottummaa dha. Kanaaf sagaleen uummataa akka ukkaamamaniif fedhiin hin jiru. utuu akkas ta’eera ta’ee Itiyoophiyaa keessa kan jiru martinuu gaazexeessaa hin ta’u ture. Sababa sagaleen hin ukkaamamneef oguma isaa kan qabus kan hin qabnes gaazexeessaa ta’ee, xiinxalaa ta’e akka fedhe kan dubbatuuf.
Sagaleen Ameerikaa oduu dogoggora hin qabne, madaalawaa, dhugaadhaa fi sirrii tamsaasudhaaf qajeelfama murannoo qabu hordofa. Kanaafuu, himannaa kanan wal-fakkaataan kamiinuu baldhinaa fi gad fageenyaan akkuma qorannu himannaa kanas qulqulleesudhaan tajaajillii Gaanfa Afrikaa, seera ykn chaartaraa VOAn ittiin bulu, ulaagaa gaazexeesummaa Sagalee Amerikaa akkasumas qajeelfama ojiiwan fooyya’aa hordofuu isaa ni qoranna,” jedhee jira.
Sagaleen bakka buutonni 538 kutaalee 50 irraa kennan heddumiina lakkoobsa uummataa irratti hirkachuun waan ta’eef har’a sagalee kennuuf jiru
Sagaleen Filannoo Prezidaantummaaf Kenname Dogoggorsamee Jira, Jedhu Prezidaant Traamp
“Sagaleen kenname guutummaatti lakkaawamee jira, jechuun ni danda’ama” jedhu – dubbi-himaan Koomishinbicha filannoo.
Sagaleen kenname kun yaada akka foyya’uu Deemkraatonni dhiyeessan irratti falmii dheeraatu gaggeeffame.Kunis ragaalee waamanii dhiyeessuu akkasumas raga ba’iinsa aangawoota bulchiinsa Traamp dhaggeeffachu kan jedhu of-keessaa qaba.
Sagaleen Kibxata har’a kennamuu kun sagalee kennamee ture hagamiin to’achuun akka danda’amu murteessa. Kun milkoofnaan Robii borii yoo gam lameen walii galuu dhaban gamtaa Awuroopaa keessa turuuf yeroo baatii sadiif akka dheeratu gaafachuuf jira.
Sagaleen lammiiwwan Itiyoopiyaa maraa dhaga’amuu qaba, uummannis nagaa dhaan wal ga’uuf mirga qabaachuu qabu jedhan Karen Bass. Haalli Itiyoopiyaa keessaa hedduu mudamsuun kan guutamee fi lammiiwwan ishee aaranii jiran. Yeroon kun yeroo itti mootummaan furmaata haqaa fi ifa ta’e lammiiwan biyyattii maraaf akka kennamu hoogganummaan geggeessuu dha jedhan.
Sagaleen uummataa biyyoolessaa walitti qabame akka mull’isutti Baayiden Trampiin dhiba irraa harka 7 ykn 8n dursaa jiru. Garuu ba’ii filannoo kanneen murteessan kutaalee ijoo keessaa walakkaa kan ta’u adda addummaa agarsiisee jira.
Sagaleen uummataa dursee funaanamee akka agarsisuutti paartiin Rutte lakkoofsa uummataa xinnoon dursa jira.Paarlaamaa biyyatti keessatti paartilee hedduun bakka buufamu.kanaaf paartiin kam iyyu barcuuma caalaa haa argatu malee mootummaa itti aanu dhaabuuf wal ta’uun barbaachisaa dha.
Sagaleen uummataa guyyaa filannoo kana dursee funaanamee akka agarsisuutti dorgoomtoota Demokraatootaatu xiqqoo akka dursan agarsiisa ture.
Sagaleen uummataa kan guutummaa biyyatti irraa funaaname akka agarsisuutti Baaydin Traampiin hark torbaan dursaa jiru.
Sagaleen Uummata Fedhii Jiru Agarsiisa:Angawaa Hoong Koong
Sagaleen uummata miliyoona 600 gara boodaa laka’amee kan xumuramu ta’us paartiin Janata BJP barcuma paarlaamaa 292 argachuun dursaa kan jiru yoo ta’u, Congress Party-n immoo baruma 50 argatee jira.
Sagaleen xayyaara waraanaa guddaan naannoo sa’a sagalii magaalaa Meqelee keessaa dhaga’amuu Mulugeta Atsbahaa gabaaseera.
Sagalee uummanni venizueelaa Dilbata darbee kenne yoo xiqqaate sagalee nama miliyoona tokkoon dogogorfamuu kaampaaniin meeshaa Eleektroonikis kan sagalee uummataa lakaa’uu dhiyeesse hubachisee jira.
Sagalee uummataa humnaan saamanii uummatatu na filate jechuun qaanii dha kan jedhan Dr. Mararaa Guddinaa kana irratti gara fuula duraatti ibsa baasuuf jirra jedhan. Uumamti hiraarfamee sagaleen isaa saamamee utuu jiruu anatu injifate kan jedhe Ihadeg humna waraanaan gargaaramee uummata ukkaamse jedhan.
Sagantaa ABO Waraqaa Irratti Yoo Tahe Malee Sammuu Uumataa Keessaa Jijjiiruun Hin Danda’amu
Sagantaa addaa VOA Afaan Somaalii sanbat-duraa qopheesse irratti Pireesdaantiin Somaalii Hassan Sheeik Mohaamuud gaafiwwaan hawaasni biyyaatti Ministooota jiraatu dhiheesseefi Moqaadishoo irraa deebii kenneera.Magallii gudiittiin godina Minisootaa, Seent Pool, hawaasaa Somaalii guddaa qabdi.
Sagantaa badhaasaan kennan kana Ministirii Haajaa Alaa Amerikaatti kenna.Bara 2007 jalqabanii kennuutti jirani maqaan sagantaa kanaa International Women of Courage (IWOC).Badhaasa kana haadha warraa pirezidaantii Amerikaa Melaaniyaa Tiraampitti kenne.
Sagantaa bara kanaa irratti – dargaggoota Itiyoophiyaa 51 tokko qooda fudhate. Mana-barnootaa Addis Katama, ka Finfinnee jirutti, gorsa kennuun ka tajaajilu, namni hir’ina dhageettii qabu Seyifuu Yilmaa karaa turjumaanotaa Afaan-mallattoo hiikanii gaaffii dhiheessee jira.
Sagantaa “Barii Finfinnee” jechuun Addi Bilisummaa Oromoo Dilbata dabre galma Mileeniyeemiitti qopheesse irratti Partileen siyaasa fi dhaabbileen ka biroon walitti dhufeenyi fi waliin dubbiin partilee siyaasa rakkoo roga hundaan biyyattii keessa jiru furuuf barbachisa dha, jedhan.
Sagantaa barnootaa haarawa ykn Roadmap irratti Afaan kanan ykn sanaan kennama jedhee kan maqaadhaan ka’ame hin jiru jedha Biroon Barnoota Oromiyaa.
SagantaaDACAkana ammoo “karuma seeraa qabu, karuma garaa naasuu qabuun falla,” jedhe Tiraampi.Sagatanaan DACA kana hambisuun Amerikaatti dubbii siyaasaa guddoo tahe.
Sagantaa deeggarsa Dr. Abiyyii Finfinneetti harra qophaahe irratti dboombii harkaa darbatameen lubbuun namoota darbuu fi namoonni 115 ta’an madaahuun koomishiniin poolisii Finfinnee beeksise.
Sagantaa dhuma Kanaan kanneen deggeraman qonnaa bulaa kan ta’an Hasan Ahmed maasii dinnicha isaanii kan daawwachiisan keessaa tokko. Sagantaa USAIDn deggeramuuf dinnicha hongee dandammatu dachii waliin wal barsiisuu keessatti hirmaachuun isaanii gargaaramuu jalaa kan isaan baraaru ta’uu ni amanu.
Sagantaa gadamoojjiiwwan waraanaa siidaa yaadannoo waraanaa akka daawwatan carraa kennu Kanaan, hanga ammaatti gadamoojjiwwan waraanaa kuma 160 ol ta’an hirmaataniiru.
Sagantaa guyyaatti saatii tokkoo dabarsan kana televizhiinii STN-TV (Star TV Network) irratti Naayroobii dabaruuti TV fi FACEBOOK irrattii addunyaaf dabarsan.
Sagantaa haroomsaa Oromiyaa keessatti jalqabameen bu’aa argataa turan kanneen amma dhaban “hojii gaarii gaggeeffamaa jiruuf hiriira deggersaa haa baanu” jechuun uummata eega hiriirsanii booda hokkarri akka ka’u gochuun dhabamuu lubbuu namaaf akkasumas miidhama qaamaa namoota irra ga’uuf ittiin ka’uumsa ta’an jedhan Obbo Addisuu Araggaa.
Sagantaa jalqabbii Walisootti geggeessame kana irratti Preezdaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Shimallis Abdiisaa dabalatee hoggannoonni ol’aanoon Oromiyaa fi naannoolee biroo argamaniiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Sagantaa kaleessaa kana irratti fiilmiin yaadannoo namoota balaa Kanaan lubbuun darbee fi miidhaman fi sagantaan adda addaas gaggeeffameera.
Sagantaa kanaan barattootni 1500 akka deggeraman himanii, meeshaaleen barnootaa sun yeroo ammaa bulchiinsa magaalaa Naqamtee qaqqabuu dubbatanii jiran. Gama biraatiin, achuma magaalaa Naqamteetti dargaggoon Jiinenus Fiqaaduu jedhamu, barattoota harka qalleeyyii 20 deggeruun barsiisaa jira. Hiriyootaa fi namoota kaayyoo isaa deggeran waliin tahuun barattoota 120f meeshaalee barnootaa guutuu dhiyeessuuf kan hojjetaa jiru tahuu dubbata dargaggoon kun.
Sagantaa kanaan maallaqa argamuun manneen jireenyaa kanneen mooraa keessa quubataniif akkasumas Kilinikii tajaajiila fayyaa argachuuf dandeesisuu ija arguuf kan oolu ta’uu Qindeessitoota keessaa tokko Kan ta’an addee Dunee Silgaa Ibsanii jiru. Kanaaf uummanni Oromoo maagaaloota adda addaa keessa jiru birmannaa akka godhan gaafatanii jiru.
Sagantaa kana Dhaabata Beeksisaa Masarat Dhaabaa tu Biroo Aadaa fi Turizimii Oromiyaa fi Giddu Gala Aadaa Oromoo waliin ta’uun qopheesse. Muktaar Jamaal bakka sanatti argamuudhaan qindeesse.
Sagantaa kana irratti Ministarri Fayyaa Itoophiyaa Dr.Liyaa Taaddasa sadarkaan COVID 19 irra jiru yaaddessaa ta'uu ibsan.
Sagantaa kana irratti qaamoleen damee saayisii hawaa fi teeknooloojii qooda fudhataniif beekamtiin kennamfii jira.Gabaasa Tsahaay Daamxoo caqasaa
Sagantaa kana irratti qophiilee barreeffamootaa fi hojii Obbo Gaaddisaa Birruu yaadachiisanii fi hirmaattota bohaarsan adda addaa tu dhihaate.
Sagantaa keenya daqiiqaa soddomaa keessatti, sirna kakuu prezidaantichaa, gabaasaa achi irraa nu dhaqqabe, gaaffii fi deebii waahila keenya sirna sana hordofaa ture waliin geggeessame, yaada deggertootaa, balaaleffannaa mormitootaa, xiinxala ogeessa siyaasaa, seenaa prezidaanticha haaraa fi ka biroo qindeessinee dhiheessinaa jira.
Sagantaa keenya kaleessaa irratti, bakka korri Dhaabbata Maallaqa Adduhyaa fi Baankii Addunyaa geggeessamaa jiru irraa, waahelli keenya – Henook Semmaagzeer akka gabaasetti --- dinagdeen Itiyoophiyaa, waggaa keessa jirru kana keessa akkuma qorretti kan itti fufu ta’uu, Dhaabbatni maallaqa Addunyaa beeksisee jira. Waggaa dabre, dhibba keessaa harka kudhanii fi qabxii lamaan ka guddatee ture – dinagdeen biyyolessaa Itiyoophiyaa, gara dhibba keessaa harka afurii fi qabxii shaniitti gad-bu’a – jedhama.
Sagantaa Koolu Galtootaaf Obaamaan Diriirsan Bulchiinsi Traamp Hambisuuf Jiru
Sagantaalee kana irratti prezidaantiin mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Shimallis Abdiisaa fi Kantiibaa Itti-aanaan magaalaa Finfinnee argamanii jiran. Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Sagantaaleen yeroo dubartiin ulfaa fi da’umsaatti hojii irra olaa jiran akkasumas talaaliin yeroo yerootti kennaman du’a silaa ijoollee mudachuu malu harka guddaa hanqisee jira.
Sagantaa meeeshaa Nukleera Iraan irratti Amerikaan ugguura kaa'uun ishee ni yaadatama.
Sagantaan Afaan Oromoo Raadiyoo Moqaadishoo irraa dabarsan:
Sagantaan biqiltuu dhaabuu Ashaaraa magariisaa jedhamu marsaan 2ffaan godinaalee Oromiyaa garaagaraatti gaggeeffamaa oole.
Sagantaan,Coral Reef Watch Program(CRWP) akka garbii baddaa garba keessaa tun dhiqamtee hin banne waan hedduun tohata.
SagantaanDeferred Action for Childhood ArrivalsDACAjedhan kun bara 2012 keessaa bulchiinsii pirezidaanti Obaamaa baase.
Sagantaan Imaammata itti gaafatamummaa Hawaasaa Bu'aa argamsiise jedha mootummaan
Sagantaan kallattiin lafa rakkoon kun itti uumamee irraa darbaa ture akka garsisuutti hiriirtoonni gareelee guddaan walitti qabaman bishaan ujummoo gaafa itti biifamuu agarsiisa a ture.Tarkaanfiin Kunis yeroo xinnoof hiriirtoota kan ittisee ta’uus sana booda Gaazii himiimaansu isaan aguuge polisoonni suuta jechuun hiriirtoota akka dheessan godhan.
Sagantaan Kenninsa Tajaajila Lammummaa Marsaa 2ffaan Waliisootti Eegalame
Sagantaan koolu galtoota ijoollee ta’an kuma 800 ta’an akka biyya ofiitti hin deebine ittisu kun ennaa bulchiinsa prezidaantii duraanii Baaraak obaamaa dhaan hojii irra oole.
Sagantaan kun biyyoota beelaan beekaman kamti afaan balaa jiraa jechuun qoratee rakkoo isaanii addunyaatti himaaf.
Sagantaan leenjii Fifinneetti kennamu kun Jimaata dhufu xumurama. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Sagantaan misoomaa kan tokkummaa mootummootaa qorannaa ifa godheen weerarri COVID-19 uummata itti dabalaa miliyoona 207 hiyuummaa hamaaf saaxiluu mala jechuun kan tilmaame yoo ta’u, kunis lakkoobsi kun bara 2030tti gara biliyoona tokkootti ol guddachuu mala. Gabaasi ka biroon tokkummaa mootummootaa ba’e biyyoonni 50 guddataa jiran waggoota 30 itti aanu keessa rakkoo dinagdee hamaan isaan mudatuuf jira jedhee jira.
Sagantaan nyaata addunyaa gargaarsa nyaataa hanga tokko karaa jaarmayaa Briteen keessa maadheeffatee Oxfaamiin ergee jira.
Sagantaan nyaata addunyaa kan tokkummaa mootummootaa meeshaalee ittisa vaayiresii koronaaf gargaaru waaltaa Finfinnee jiru irraa garga biyyootii Afriikaa adda addaa raasuu jalqabuu isaa beeksisee jira.
Sagantaan Nyaata Addunyaa Uummata Tigraay Miliyoona Tokkoof Gargaarsa Nyaataa Kan Hatattamaa Ittiin Ga’e Jedhe
Sagantaan nyaata addunyaa WFP erga baatii bitootessaa keessa naannoo Tigraay Kaaba gama dhiyaa fi godina gama kibbaaf nyaata raabsuu jalqabee qabee, gargaarsa nyaataa yeroo hatattamaa uummata miliyoona tokkoon ga’uu isaa beeksisee jira.
Sagantaan Nyaata Addunyaa Yeroof Gargaarsa Kennu Rarraase
Sagantaan Sirna Barnootaa haaraan mirga naannolee sarbuu bira darbee heera Mootumma Biyyalessa fi labsilee idila addunyaas kan cabsudha jedhan, Yunibarsitii Finffineetti Qorataa Sirna Barnoota kan ta'an Doktar Firdiisaa Jabeessa.
Sagantaan sun xumuramaa waan tureef kaan deemaniiru. Dhuma irratti warra hafan itti marsanii socho’uu hin dandeessan jedhanii konkolaataan poolisii dhufee Temesgen Dessaaleny, Anduaaleem Arraagee, Iskindir Neggaa, Maahelet Faantaahuun, Befeqaaduu BeHaailuu, Woyinisheet Mollaa, Zelaalem Werqaagenyeehu, Addisu Geetinnet, Yidneqaachew Addisuu, Sintayehu Chekol, Teferraa Tesfaayee konkolaataa seensisanii qajeelfama poolisii Jamoott argamutti geessan.
Sagantaan Tola-ooltummaa Biyyoolessaa Itiyoophiyaa Kaleessa Finfinneetti Geggeessame
Sagantaan TV afaan Oromootiin Keenyaa dabru ‘Daandii Bosontuu’ eegii Keenyaa,Naayroobiitti hujii jalqabee amma ganna tokkoo fi ji’a torba keessa jira.
Sagantaan wal ta’iinsa misoomaa nutii fi Sweden gidduu hin jiru. Hariiroon daldalaas gidduu keenya hin jiru. Sweden irraa gama Ejthiopia kan dhufu investmentiin cimaa ta’es hin jiru. Brazil keessaa immoo embassy hin qabnu. Brazil biyya guddataa jirtu dha. Yeroo ammaa hariiroo diplomaasummaa addunyaa keessaa qabnu irra deebinee xiinxalaa jirra jedhu Obbo Meles.
Sagantaan Wiixata harraa akkasumas Hojjaa lammaffo boru ganama qabame maafaa dha an jedhu laalchisee koree qindeesituu keessaa dargaggoo Falmataa Badhaasoo fi aaddee Bashaatuu Dabalaa dubisne, dhaggeeffadhaa.
Sagantaa Nyaata Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa – dame Sudaanitti, hoogganaan koomiyunikeeshinii – Toomaas Firii akkana jedhu.
​Sagantaan YALI bara 2010 keessa bulchiinsii perezidaanti Obaamaa dargaggoota Afrikaa,ogummaa fi dandeetti akka akkaa qaban hujiin isaanii nama hedduu fakkeenna taate wal barsiisuuf,huji isaanii wal agarsiisuu fi waan barataniin biyya gargaasisuuf jalqabe.
“Sagantaa ‘self-contained class’ jedhamuun barattoonni kutaa tokkoo haga afuriitti jiran barsiisaa tokkichaan gosa barnootaa mara akka baratan taasisamuun, barnoota Afaan Ingilizii irraa kan hafe akaakuun barnoota saayinsii fi hawaasummaa marti afaan Ingiliziin kennamuu ka jalqabu sagal irraa ta’uun, barsiisonni ramadaman kanneen ofii iyyuu dandeettii fi leenjii gahaa hin qabne ta’uun fi rakkooleen imaammata barnootaa ka biroon Oromiyaa keeessatti miidhaa hamaa fidhaa jira” jedhu Obbo Abdurazaaq.
Sagantaa snabata darbe Imbaasii Itiyoophiyaa naayroobii jirurratti lammileen Itiyoophiyaa Keeniyaa Jiraatan argamanii irratti hirmaatanii jiru.
Sagantaa Tokkummaan mootummotaa waa’ee HIV/ AIDS irratti gaggeessuu kan UNAIDS jedhamu akeekachiisa kenneen namoonni vaayrasii HIVn haaraa qabaman lakkofsaan hanqisuuf kan dadhabame biyyonni adda addaa fedhiin siyaasaa qaban hanqataa waan deemeef ta’uun ibsamee jira.
Sagantaa VOA tajaajila Zimbabwee kalessaa irratti Doktorri akkaataan haasaa isaa wal dha’aa fakkaatu Dr. Peter Magombeeyii prezidaantii waldaa doktoroota hospitaala Zimbabwee ti.
Sagantaa walii galaaf kan ramadame keessaa Doolaarri miliyoona 18 buufata donii Berberaa bifa ammayyaa qabsisuu irratti fulleeffate.
Sagantichi hanga ammaatti biyyoota 127f talaallii doosii miliyoona 77 raabsee jira. Kunis kan inni waadaa seene waggaa kana doosii biliyoona lama erguuf waadaa seeneen gadi.
Sagataan Afxiraa Amantoonni Islaamaa Kumootaan Itti Hirmaatan Finfinneetti Geggeeffame
Sagatnaan kun amma ya hujii dhaaee Waldaan Awurooppaan namii garba yaabbatee du’aa fi jireenna jidduuu yaahee biyya Oromaatti yaahuun gargaaruTritonjedhan.Haga sagatnaan Xaliyaanaa gahuu baatullee jara kana hinuma gargaara.
Sahar Al Jazouli, miseensa koree Al Kalkala Abu Adam kan mormii torban kanaa qindeesse keessaa yoo ta’an uummanni sharafi gatii akkaan gad cabuu isaa nuffee jira jedhan. Gulaalaa gameessi gaazexaa kaartuum marsariitii irratti maxxanfamu Mohamed Ali Fazari akka jedhetti mormitoonni hangi tokko yoo haalli jiru battala hin fooyya’u ta’e mootummaan ce’umsaa sun guutummaan diigamuu qaba jecuu isaanii ibsee jira..
Sa’iid Adam Mohaammed Baqataa Oromoo Jibuuttii naannoo Barbaraa jiraatudha. Ganna Shaniif ka biyyas jiraachuu himee abbaan daa’ima tokkoo hojii humnaa hojjechuun maatiisaa akka bulfatu dubbate. Sa’iid haga yoonaa waan Kanaan duran kuufadheenin maatiikoo deeggaraa ture amma garuu kun na harkaa dhumnaan anii fi maatiinkoo eessa akka lixnu hin beeku jedha.
Sa’iid, ammaaf waan duraan yoo hojii hojjetee ol keewwateen jiraataa akka jiru dubbatee, faarankaan an xiqqoo ol kuufadhe kun na harkaa dhumnaan garuu maatiikoo garam akkan geessu hin beeku jedha.
Sakreetaariyaatiin koomaand poostichaa fi ministarri Ittisaa Itiyoophiyaa - obbo Siiraach Fageessaa – qajeelfamoota hojii-irra oolfama yokaan raawwii labsichaa akka ibsanitti, kanneen labsichaan dhorkaman:
Saliixiin akka obboo Fiqruutti gammoojii jalaatti.Saliixiin biyya 18 oomishaa saliixiin zayiti dansaa qabdi Itoophiyaan ammoo biyya addunyaa irraa saliixii oomishan keessaa afreessoo.
Salisbariii, Biriteen keessatti haleellaa Keemikaala farra-nervii lammii Raashiyaa hojii basaasaa gam-lamatti hojjetaa turee fi intala isaa irratti gaafa Bitootessa toorbaa Raashiyaan geggeessiteef deebii kennuuf – Faransaay, Jarmanii fi Poolaand dabalee, michoonni Yunaayitid Isteets ka biroonis tarkaanfii wal-fakkaataa fudhataa jiran.
Salphaa dhumatti ennaa ilaalamu, walii galtee irra ga’uu dhabuu jechuun waraanni itti dabalaa giddu galeessa bahaa keessatti ka’uu jechuu dha. Itti dabaluu dhaanis rakkoon kun karaa nagana furamuu fi dhiisuu isaa yaalii gochuu dhaan waanti nutti hir’atu hin jiru.
"Samaayawii paariin rakkoo keessaattin raafamaa jira. ""hoggaantoonni qarshii paartiichaa akaataa malee itti fayyadamaniiru"" jedhamanii erga himatamanii booda, dura taa'aa dhaabichaa Obboo Yilqaal Geetinnet, eeggattuu miseensa marii biyyooleessaa aaddee Waynisheet Mollaa, itti aanaa dura ta'a duraanii Obboo Silashii Fayyisaa dabalatee nama shan irratti murtiin darbeera."
Sama Lukonde Kiyengee prezidaanti Feliix Tishisekedii har’a erga moggaafamanii booda akka jedhanitti nageenyi, keessumaa Koongoo gama bahaa fi konyaa Kataangaa kan dursi kennamuuf keessaa ti jedhan.
Samantaa Power,Tokkummaa Mootummootaatti ambaasaaddera Amerikaati. Dubbii tana yoo garee Nagaa fi Araaraa Tokkummaa Mootumootaa waliin Suudan Kibbaa Juubaatti imaltuu dhuftee rakkoo naannoo sunuu dubbatan rakkoo Itoophiyaa gaazexeessitotii gaafataniif deebii kennite.
Samantaa Wemisgoolii lama keessa buufteeCarli Lloydtokko irra buufteef.
Sambanni darbe, Waxabajjiin 11, 2016, Flooriidaa magaala Olraandootti Sambata baramee mitti. Kilabiin Pulsii, bakka bashannanaa namoonni saala walfakkaataa jalallee godhatanii (Geey) beekkamaadha. Sambaat duraa, Sambata guddaatti barii, halkan, namnni Omaar Maatiin namoonni bashannana isaanii fixanii, Djeen ( namichi sirba tabachiisaa ture) sirboota dhumaa tabachiisaa oggaa jriutti qaweee isaa guggutatee olseene, namootaatti dhukaasuu jalqabe. Namoonnii qulqulluun 49 lubbu isaanii dhabanii, shantamaa olimmo madahaan. Bayyinni nama galaafatamee, seenaa Ameerikaa keessatti haleellaa walfakkataa dhaqaban keessaa kana hammata isa godha.
Sambataa fi Dilbata darbee kana gumii gaggeeffame kana irratti dhimmootii adda addaa irratti mariin eega gaggeeffamee booda murtii dabarsee jira.
Sambata Bitooteessa 10 bara 2018 Godina Boranaa Magaalaa Moyyalee keessatti namoota mada’an keessaa tokko Aaddee Shaallaa Kuulaa haadha ijoollee ja’a ti. Guyyaa sana raayyaan ittisa biyyaa dhukaasaa fi nama rukutaa dhufnaan sodaatanii ijoollee ofii wajjin manatti ol-deebi’uun balabala manaa ofii cufatan.
Sambata borii Waxabajjii 22 bara 2019 kan yaadatamu guyyaa wareegamtoota Tigraay kan waggaa 31ffaa sababaa gochuun kanneen gadhiifaman kana keessaa harkii 83 dargaggoota umriin 35 gadii waan ta’aniif humna isaanii misoomaaf olchuu yaada jedhuun ta’u ibsameera.
Sambata dabre Amajjii 12 bara 2019 Hawaasa Oromoo Waashington DC fi naannawa ishee jiran waliin mari’atee jira. Prezidaantii Baankichaa Obbo Darribee Asfaawu Hurrisaa akka ibsantti baankiin hojii gamtaa Oromiyaa bara 1990 nama Obbo Haayle Gabree Lubee jedhamaniin bu’urfamuu isaa ibsanii jiru.
Sambata dabree galgala Tulsaa Oklaahamaa keessa ka jiru staadiyomii namoota kuma 19 qabachuu danda'uu keessatti kan argaman walakkaa irraa xiqoo caalu jedhamee jira.
Sambata dabree walgahii isaa kan gaggeessee manni marii Federeshinii Itiyoophiyaa murtii dabarseen bulchiinsii naannoo Tigraay seera baasuun, seera baaseen bordii filannoo hundeessuun heera biyyatti kan mormuu ta'u beeksisee jira.
Sambata darbee garen riphxee looltootaa Libiyaa keessatti hundeefamee fi Chaad keessatti jijjiramaa fi walta’iinsii akka argamuuf qabsaa’uu akka jedheetti dhukaasa dhaabiinsa gochuu qophii dha, garu dubbii himaan waraanaa gam lameen wal waraansa keessaa jirra jedhan jedhu.
Sambata darbee hidhatoonni walgahii gaggeeffamaa tureetti ol seenuun prezidaantii bulchiinsa naannoo Amaaraa Dr. Ambaachoo Makonnon fi gorsitoota gameessa prezidaantichaa keessaa tokko ajjeesan.
Sambata darbee hiriira deggersaa Finfinnee keessatti gageeffame irratti haleellaa bombii dhaqqabe kan qoratu waajirra qorannoo Federaalaa Amerikaa ykn FBI irraa garee tokko Itiyoophiyaatti ergamuu sabaa himaan mootummaa Itiyoophiyaatti hidhata qabu beeksisee jira.
Sambata darbee hiriira deggersaa magaalaa Finfinnee keessatti gaggeeffame irratti balaa Bombii dhaqqabe Tokkummaan mootummotaa fi gamtaan Afrikaa balaaleeffatanii jiru.
Sambata darbee jechuun Guraandhala 3 bara 2018 Raayyaan ittisa biyyaa Amboo keessatti mana Dargaggoo Haacaaluu Taddasaa jedhamu halkan walakkaa humnaan cabsee seenuun hiriiyyoota isaa barattoota yunivarsitii Riift Vaalii ta’an sadii 3 qabee hidhuun beekamee jira. Dargaggoo Haacaaluun akka ibseetti ofii isaa nama miilla lamaan hin qabnee fi harkaan foqooquu ta’e ituu jiruu raayyaan ittisaa haala gara jabinaan gutameen hanga ani of-wallaalee kufuutti na tumanii nan du’e se’anii na dhisanii deeman jedha.
Sambata darbee jechuun Waxabajjii 23 bara 2018 hiriira guddaa deggersa mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmadiif jecha gaggeefame irratti haleellaa bombii dhaqqabeen namnii lama ajjeefamuu gabaasaalee hubachisanii jiru.
Sambata darbee qabee jeequmsa magaalaa Jijigaa keessatti uumameen lubbuun hedduun bade qabeenyaan barbadaa’uun gabaasamee jira. Mootummaanis nagaa akka eegsisuuf mootummaan humnoota isaa bobbaasee jira.
Sambata darbee Tarkiin Ambaasaaddara Amerikaa Biyya ishee keessa turan waamuu ishee ministriin dantaa alaa ishee beeksisee jira.Itti aanaa ministeera haajaa alaa Tarkii Ambaasaaddara Amerikaatti, jecha Baaydiin kun fudhatama kan hin qabnee fi kan balaaleeffatan ta’u itti himan jedha ministriin hajaa alaa Tarkii kun.
Sambata darbe jechuun Hagaya 11 bara 2008 godina wallaggaa bahaa aanaa sibuu siree bakka cingii ganda Machaaraa walii galtee jedhamu keessa ka jiraatan namoonni Fitsuum Mahaarii fi obbo Haftuu jedhamu ajjeefamuu isaanii jiraattonni naannoo fi bulchiinsi mirkaneessee jira
Sambata darbe jechuun Waxabajjii 22 bara 2019 waajjira prezidaantii naannoo Amaaraa irratti haleellaa dhaqqabee fi fonqocha mootummaa aggaamameen prezidaantiin naannoo sanaa Dr.Abmbaachew Mekonnenii, gorsaa prezidaantichaa, obbo Izez Waasee yoo ajjeefaman, abbaan alangaa naannoo Amaaraa obbo Migbaaruu Kebbedee immoo balaan madaa’uu hamaan irra ga’ee mana yaalaatte geessamanii yaalamaa erga turanii booda har’a lubbuun isaanii darbuun gabaasamee jira.
Sambata darbe kan biyyatti deebi’e hooggansa adda bilisummaa Oromoo simachuuf uummati ba’ee gammachuu isaa erga ibsee booda hookkara ka’een lubbuun namoota 23 darbuun beekamee jira.
Sambata darbe rakkoo nageenyaa magaalaa Mooyyaaleetti mullateen lubbuun nama tokkoo akka dabee fi shan ammo madaawuu jiraattonni dubbatan. Lubbun nama tokkoo ka darbe miseensa Raayyaa Ittisa Biyyaa ramaddiin ala dhufee jiraattota irratti dhukaaseen ta’uu himu jiraattoni. Bulchaan Aanaa Mooyyalee obbo Baaggajjaa Morgee, namni jiraattota irratti dhukaasee lubbuu baase to’annoo jela ooleera jedhan.
Sambata darbe VOA sagantaa Afaan Amaaraa irratti kan darbe beeksisi magaalattii keessatti himamaa ture simannaa hoogganoota KFO mana hidhaatii ba’anii ta’uun ka gabaasame dogoggoraan ta’uu isaa jirattotaa fi angawaan magaalattii ibsaniiru.
Sambata darb ministeera dhimmi bishaanii fi enerjii kan ta’an Sileshii Beqqele VOAf akka ibsanitti Itiyoophiyaan torban lama keessatti hidha Abbayyaa bishaaniin guutuu ni jalqabdi jedhan.
Sambata fullee keenyaa jechuun Bitoteessa 24 bara 2018 kaasee qophilee adda addaa gaggeessuun maallaqa walitti qabuuf karoorfatan. Qophiin kunis ardilee addunyaa keessaa yunaaytid isteetes, Kaanaadaa, Awustraaliyaa fi magaaloota Awuroopaa adda addaa keessatti kan gaggeeffamu ta’a.
Sambata guyyaa sa’a 6:30 irratti ture humnootii naga eegumsaa keenyaa fi hawaasa biraa eeruu kennameen hordoffii cimaan godhamaa erga turee booda, magaalaa keenya keessatti qabaman. Ennaa qabamettis qawwee kilaashinkoov 10 fi rasaasa 280tu harkatti qabame jedhan.
Sambata kaleessaa jechuun Sadaasa 09 galgala Yuniversitii Waldiyaa keessatti balaa uumameen lubbuun barattoota lamaa darbuu Yuniversitichi poolisii fi barattoonni akkasumas mootummaan naannoo Oromiyaa mirkaneessee jira.
Sambat-duraa darbe, Hagayya 10 bataskaana Raashiya tokko keessatti lubni yeroo sirna Cuubbaa geggeessu daa'ima daddarbaa fi dirqisiisaa, booda immoo ukkamsaa geggeesse hordoftootaa amantaa Ortoodoksii qofa odoo in ta'in namoota hunda rifachiise. Haati daa'imatti irraa fudhachuuf yaalii goote.
Sambat-duraa darbe magaala Landanitti namoonni sadi konkolaataa vaanii fayyadamuudhan namoota naannoo riiqicha ‘London Bridge’ jedhamuuti bashannannaa turn rukkutaan. Haleellaa saniin lubbun namoota torbaa baduu fi shantamaa ol madaahuunibsameera. Ergasii poolisoonnii Landan fi humnoonni farra shororkeessuummaa biyyatti eegumsa cimaa gochaatii jiran.
Samia Suluhu Hassan Becomes Tanzania's First Woman President
Samii biyya Beelaaruus keessaa ba’uuf yeroo xinnoon lafa hafeetti Jettii waraanaa Beelaaruus irraa balaliisaan xayyaara imaltootaa sun ajaja argate. Lafa dhaqqabuun sira jiru magaala galma mootummaa Luteeniyaa dhiisii magaalaa galama mootummaa Beelaaruus qubadhu kan jedhu ture.
Samii ol ilaalee lafa dumeessi mul’atu abdii roobaatu jira jedhee kan godaanu illee danuu dha.Kan abdii guddaan eegamu rooba Hagayyaa qofa.Innu harka waaqaa jira.Hojjatoonni gargaarsaa waan argamee uummataaf raabsaa jiran.Ofuuma isaani iyyuu roobni hin dhufu taanaan jechuun sodaa guddaa keessa jiran.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa.
Sam Madniik Associated press irraa waggoota hedduuf haala Sudaan Kibbaa keessaa gabaasaa turte. Baatii darbe garuu erga angawoonni odeeffannoo kijibaa gabaaste jechuu dhaan eeyama ishee irraa mulqabnii booda biyyattii akka gadhiistu dirqisiisamte.
Samson Obama President Obamas half brother predicts his brothers win
Sana'aa Yamaan keessatti kamiisa har'a hirirri mormii fi deggersa mootummaa gaggeefamee jira. Prezidaant Alii Abdullaah Saaleeh kaleessa paarlaamaa biyya isaanitiif akka ibsantti, filannoo waggaa lama booda gaggeefamu irratti kan hin hirmaanne ta'uu beeksisan. Jecha isaanii kaleessaa kana hordofee ture hirirri har'aa kan geggeefame.Yamaniin waggootii 32f kan bulchan Saaleeh hirirrii gaggeefamuuf karoorfamee kam iyyuu, akka dhaabatuuf gaafatan. Hiriira har'aa kana ilaalchisee baqataan Oromoo tokko gamasii kan jedhe MP3 tuquun dhaggefadhaa
Sanaa booda, Bulchiinsota naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti hiriirawwan mormii geggeessaman, badii lubbuu namaa fi qabeenyaa irra gahe illee ni yaadatan.
Sanaan booda kan angawoonni haleellaa shororkeessotaa jedhan lama geggeessamuun illee ibsameera. Maakroon sambata darbe al-jazeera waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin gadduu isaanii ibsanii garuu walabummaan dubbachuu isa jedhu cimsanii yaadachiisaniiru. Namoonni kaartuunii sanatti rifachuu isaanii nan hubadha garuu hookkarri sirrii dha isa jedhu qaruma hin simadhu jedhan.
Sanaanis haga bara 2015tti utuu barataa jiruu maatiin isaa carraadhaan gara Ingiliz dhaqan, daa’imti barumsaaf fedhii addaa qabu kun yoo maatiin Ingiliz gahanus, barnoota sadarkaa olaanoof dorgomee qabxii gaarii waan galmeessiseef carraa Barnootaa Yuuniversiti Kaardif’tti argate. Kun Seenaa Elemoo Jaakoob Seerooti
Sana booda aangawoonni Mozaambiik iddoo sana turan konteenaricha bananii yeroo ilaalan lammiwwan Itiyoophiyaa 64 achii keessatti du'anii argan.
Sana booda akkas gochuun sirrii akka ta’en murteesse. Dhoksaattiqabuun haala jiru
Sana booda “balbala cufamaa fi edeeda manaa keessan dhukaasuu jalqabanaan firaashii lafa bu’ee jiru irra ijoollee koo wajjiin gad ciifnee ituu jirru rasaasni na rukute” jedhu. Ijoollee koo na waliin turan shan lubbuu isaanii oolchuuf carraaqaa ture jedhu Aaddee Shaallaan.
Sana booda baruumsa Doktorummaaf waggaa 15 dura jechuun bara 2003 gara Yunaaytid Istees dhufanii yeroo turanti yunivarsitiwwan adda addaa keessa hojjataa turan.
Sana booda Bidiruu xiqqaan fe’amanii imaltuu kan itti fufan ta’us mootarri ishee dhaamee galaana irraa bultii 4 bulan. Baraarsitonni sana booda dhaqqabanii handaara galaan Grikiitti geessaman.
Sana booda eegumsii magaalaa Waashingtan Jabaate.Sodaa nageenyaa fi weerara dhukkuba Koviid-19 kan ka'e uummanni akka duriitti kumaantamaan lakka'amu ba'e sirna muudama prezidaant Baaydiin irratti hin argamne.
Sana booda gaafa Jimaataa humnii isaa dadhabaa deema jedhamaee jira.
Sana booda gara jalqaba baroota 197o ta keessa barnootaaf gara Amerikaatti kan imalan Dr. Awweetuun barumsas eega xumuranii boodas waluumaa gala waggaa 32 Amerikaa keessa jiraatan jedhu.Sana booda harka caalaa isaa biyya keessa isa hafee immoo Amerikaatti deddebi’a ituu jiranii torbanneen afur dura Dr. Awweetuun kufanii wal’ansa fayyaa argachaa eega turanii booda Jimaata Darbee Hagayya 17 du’an boqotanii sirni awwaalcha isaanii dhuma torban darbee xumuramu ibsamee jira.
Sana booda gara masaraa prezidaantummaa biyyattii deemuun giiftii duree Gaanaa Rebekaa Akufo-Addoo waliin qophaa isaanii shayee dhugan.
Sana booda garuu waadaa isaanii diiguu dhaan afaanuma lafa keessan seeraan galmeessina nuun jedhaniin amma garuu yoo feetan lagatti yoo feetanis bakka feetan dhaqaa nuun jechuun manni akka nu irratti diigamu nutti hiaman jedhan jiraatonni naannoo Laaftoo. Uummatichis manni isaa duraa diigamuu ennaa argutti aarii dhaan ofi ittisuu jalqabe. Walitti bu’iinsa uumameen poolisii fi bulchaan aanaa Sanaa dua’uu ibsaniiru.
Sana booda gazexxeessaan kun mana murtiitti waan hiamteef ehamnii isaa akka deebi’uuf muramee ture.
Sana booda haalli jiru jijjiruun qopha’anii waraana maadhee fi michoota kutaa sana keessa Amerikaan qabdu oolchuuf jecha tarkaanfiin barbaachisu fudhatame jedhan.
Sana booda har’a ganamaa kaasee haleellaa itti fufuun namoota ka biroo afur liyyuu polis ajjesee kanneen biroo lama madeessuu isaa aangawonni naannoo ibsanii jiru.
Sana booda hogganoonni lameen gara Koriyaa Kibbaatti ce’an.
Sana booda humnootiin kun dhukaasa bananii nama lama ajjesanii kanneen biroo lama madeessan. Kanneen ajjaefaman lamaan keessaa tokko har’a kan awwaalame yoo ta’u reeffi inni kaan mootummaan eessa akka buuse hin beekamne jedhan.
Sana booda irra deddebi’uun humnaan na gudeedanii warra Titsii fixnee jirra, sichii ijoollee warra Hutuu deessa jechuun na tuman.Firoota koo kan abbaa manaa koo waluumagala nama 73 na jalaa ajjeesan. Lidiyaan ergasii hin eerumne ijoollees hin godhanne.
Sana booda jila Amerikaa hogganuun Ebla 24 fi 25 gara Jabuutiitti dhaquun dhimma siyaasaa, dinagdee, gargaarsaa fi wal ta’iinsa nageenyaa irratti mari’atu.
Sana booda kanneen mufannaa dhagesiisan kun gara mooraa Tokkummaa mootummotaa kannen imala nageenyaaf handaara magaalatti qubatanti qajeelan.
Sana booda keellaan sun to’annaa humnoota addaa naannoo Tigryaa jala seenuu fakkiin kameeraa sana irraa argame ni mul’isa jedhan aadde Firehiwet jechuu dhaan Meleskaachoo Ammahaa gabaaseera.
Sana booda Laaqana nyaataa itti fufanii booda irra ministrii dantaa alaa Amerikaa Mike Ompeo, dura ta’aa ajajoota waraanaa Joon Kellii fi gorsaa nageenya biyooleessaa Jaan Bolton dabalatanii marii gam lameenii gaggeessu.
Sana booda Luak fi Idir mana hidhaa Jubaa irraa gara dhiyaatti fageenya kilo meetra 20 irra jiruutti geessamanii hidhaman.Guyyaa sadii booda ajjeefamuu maddeen walabni hedduun gabaasanii jiru.
Sana booda magaalatti keessatti muddamsi hamamatee mana hidhaa Amboo keessatti dhukaasii eega dhaga’amaa turee booda, manni hidhaan guddaan magaalattii keessaa gubachuu isaa jiraattoota keessaa ibsanii jiru. Kanneen hidhaa keessa jiran haala akkamii keessa jiran wanni beekame hin jiru. Maatiin hidhamtootaa itti deemuu yaalaniis dhukaasii irratti banamee kan ari’aman ta’uunis ibsamee jira.
Sana booda manni murtii baatii Guraandhala dhufuutti bellama akkuma kenneen hidhamtoonni dararaa guddaatu nu irratti rawwatama, mana dukkanaa keessatti hidhamnaa, gola tokko keessatti hunda keenya kaa’uu waan ta’eef iddoon dhiphachuu irraa kan ka’e akka itti ciifnu hin qabnuu jechuun manni murtii mana hidhaa Qilinxootti ajaja akka kennu gaafachuun wacan.
Sana booda ministriin dantaa alaa Amerikaa Pompiyoon mootii sa’udii waliin caalaatti akka dubbataniif gara Riyaad ti ergan.Prezidaantiin Tarkii Resep Erdogan fi mootiin Saa’udii salman Dilbata kaleessaa garee gam lameen irraa walitti dhufuun eessa butee Gazexxesichaa qoratuu dhaabuu dubbatan.
Sana booda Obbo Barakat fi obbo Taaddeseen har’a ganama magaalaa Baahir Daar kan seenan yoo ta’u mana hidhaatti kan argaman ta’uu bulchiinsa naannoo Amaaraatti komiishinarri farra malaammaltummaa ZigAlee Gabayyoo tuuta oduuf ibsanii jiru.
Sana booda Obbo Mummad lafa kufanii jiran irraa dhukaasanii hidhattoota Somaalee keessaa tokko waan ajjesaniif jecha jarreen bira ga’anii yeroo lammataaf haleeluun ajjesan jedhu jiraattonni.Namoonni oyruu ofii keessa turan fi birmatan keessaas 3 ajjefamuu ka biraan tokko madaa’uun ibsamee jira.
Sana booda prezidaantiin Yunivarsitii Mattuu barattoota hundumaa ija wal qixxeen ilaaluu dhisanii gosa ofiif baabsan waan ta’eef aangoo haa gadhiisan jechuun barattonni Oromoo gaaffii itti fuufan. Gama kaaniin immoo barattonni dhalootaan Tigraay irraa ta’an kanneen moraa yunivarsitichaa keessa baratan lubbuu keenyaaf sodaannee jechuun mooraa sana dhisanii ba’u fi gara Gaambeellaatti dheessanii akka turan dubbatu.
Sana booda qabsaa’onni gama isaaniin kun iccitii dhunfaa cabsuu fi hojii seeraan alaati jechuun falmii dhiyeeffatan.
Sana booda reeffa Abbitti Dachaasaa waraanni fidee naa kenne jedhu. Reeffii isaa u-urataa ciccitaa qaqqalamaa dha, akkasumas afaanii fi funyaan isaa keessaa dhiigatu ba’a jedhan.
Sana booda Roobii Amajjii 17 fi 18 bara 2018 Hogganaa KFO Dr. Mararaa guddinaa dabalatee namoonni 580 hiikamuu sabaa himaan mootummaa ibsaanii jiran.Kanneen yakkii isaanii addaan cite akka ba’an ta’e kun gara manneen jireenya isaanii fi godiina jiraataa turanti ennaa deebi’an uummata biraa simannaa ho’aa argataa jiru.
Sana boodas barnoota isaa buufata baqattootaa keessatti jalqabee ka sadarkaa tokkoffaa qabxii gaariin waan xumureef Dhaabbati gargaarsaa Jesuit Refugee Service carraa barnoota sadarkaa lammaffaa isaaf mijeesse.
Sana boodas itti deebi’anii, “Oboleeyyan keenya Ertiraa jirtan. Karaan isin qabattan, faashinii baay’ee dulloome waan taheef, Itiyoophiyaas waan hin fayyadneef, nagaadhaan gara biyya keessanii kottaa tii, haasaadhaan, walitti-dubbachuudhaan, mariidhaan biyya itti wal injifachuun danda’amu haa uumnu,” jedhan. Deenii kanaaf, hayyu-duree Adda Bilisummaa Oromoo – Obbo Daawud Ibsaa fi Itti-gaafatamaa Sab-quunnamtii Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden – Obbo Hasan Abdullaahii haasofsiisnee jirra. Dhaggeeffadhaa
Sana boodas maaliif waa’een uummata Beneshaangu Gumuz keessaa fi naannoo daangaa irraa buqa’anii mootummaan callisee ilaalee jechuun gaaffii dhiyeeffachuu isaanii ibsan.
Sana boodas taajjabdummaa irraa gara miseensummaatti ce’uun ni danda’ama jedhan Filannoon miseensotaa kan waggaa dhuftuu xumura waggaa kanaa geggeessamuuf jira.
Sana booda suuta sutaan gara Ertraa fi Tigraay achiis waggootii 300 booda bara 900 keessa gara naannoo shawaa, Hadiyyaa,Warjii,Faxaqar, Adaal, Harar fi Baalee keessatti mootummaan Islaamaa xixiqqaan babal’achuun ibsamee jira.
Sana booda ture galmeesuuf qophiin akka jiru har'a ka ibsame.
Sana booda umurii waggaa 18tti himannaan nama saaminsaa irratti dhiyaatee hidhaan umurii guutuu itti murtaa’ee mana hidhaa seenan. Waa dubbisuu fi barreessuu mana hidhaa keessatti baratan. Yakka hojjetan jedhamuun himatamanis ni haalan. Yeroon sun yeroo namoonni hedduun itti hidhamaniif jeequmsi mana hidhaa keessa ture yeroo hamaa ture.
Sana booda Waajira Muummicha kan kan Abbaa Taaiytaa Daandiwwanii Itiyoopiyaa(Awuraagodaanaa) keessatti itti anaa hojii gaggeessaa ta’uun baroota dheeraaf hojjataa kan turan yoo ta'u booda immoo itti gaafatamaa kutaa Soorama waajiirichaa ta’uunis baroota dheeraaf hojjataa akka turan seenaa isaanii maxxansame irratti ibsamee jira.
Sana booda woo? MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Sana booda yeroo dheeraaf mana murtii eega turanii booda hunduu gara mana hidhaa Qilinxootti deebifamuu ibsan.Jala Murtii kennuuf bellamnii har’atti qabamee ture yeroo biraatti bellamamee jira.
Sana booda, Yunivarsitii Finfinneetti deebi'anii barnoota seenaan digrii duraa fi ka lammataa eega fudhtanii booda, Doktoorummaa PHD-f immoo, as UNITED STATES keessa ka jiru, Yunivarsitii Michigaanitti baratan. Achii booda, gara biyyaatti deebi’anii, dhuma bara 1986 irraa eegalee haga ammaatti Yunivarsitii keessaa hojjetaa jiru.
Sana dura immoo, dhaabbatni OMN oduu tamsaaseen, Obbo Jawaar Mohammed fi Obbo Baqqalaa Garbaa hidhamuun isaanii mirkanaawe jedhee ture. Dhimma kana hordofnee, yeroo odeeffannoo dabalataa argannu kan isiniif dhiheessinu tahuu sin beeksisna.
Sana dura immoo mana qorichaa waraana biyyoolessaa Walter Reed jedhu keessaa ba’uu dhaan kanneen isaan deggeruuf ala dhaabataniin galatoomaa ittiin jedhan.
Sana dura immoo, Ministara Dhimma alaa, Ministara Beeksisaa fi Kaanaadaatti Ambaasaaddara Taanzaniyaa tahuun hojjetanii turan.
Sana keessatti garuu akkuma nagada tokkoo bu’aa ba’ii hedduun isaan mudateera.Yeroo isaan kasaaranis tureera. Akkasuma milkaa’inni bu’aa irratti bu’aa lakaawaa turan.
Sana mara ni balaaleffanna. Sababaan saamicha kanaa nama gaddisiisa. Hiyymmaa ta’uu mala. Sun daran sababaa saamicha kanaa ibsuu mala. Garuu akkaataa itti yaadan, hanqina barnootaas ta’uu danda’a. yoo barnoota hin qabdu ta’e, kan akkasii irratti bobba’uu malta.
Sana ta’uu baannaan immoo muuxannoo hojii gama qabaachuun waan irraa barbaachisu guutuutu irraa eegama jedhaniiru.kanneen ulaagaa kana guutan carraa isaanii yaaluu danda’u. kanas gochuu kan danda’an mala tokkicha qofaanii jedhu Tomaas Beels.
Sanatti dabaluu dhaanis US keessatti kanneen dhalatan lammii biyya isa kami ta’u? namoota lamummaa hin qabaanne ta’uun isaanii hin hafu jedhu Polly-n.
Sanbataa fi Dilbata Dabre Kana Godinaalee Oromiyaa Adda Addaa Keessatti Halellaa Raayyaa Ittisaatiin Namoonni Du’uu fi Madaa’uu Dubbatu Jiraattonni
Sanbata awwaalarratti ka ajjeefaman Sheek Abdellaa Mohaammed wixata darbe kana sirni awwaala isaanii Baddeessatti gaggeeffamee jira.
Sanbata dabnre kana Keeniyaan, “Somaaliyaan haala gaddisiisaadhaan, mirga barbaacha gaazii uumamaa daangaa Keeniyaa keessaa gurguraftte,” jechuudhyaan, akka Ambaasaddarri ishee Moqdishoo jiran gara biyyaatti waammatte. Ambaasaddara Somaaliyaa Naayiroobii jiran – Mohammed Ahimed Nuur akka gara biyya isaaniitti deebi’anis ajaja kennite.
Sanbata dabre irraa jalqabee Bulchiisa Naannoo Amaaraa Godinaa Addaa Hawaasa Oromoo fi Godinaa Shawaa Kaabaa keessatti walitti bu’insawwan uumamanii, lubbuu namaa fi qabeenyaa irraa miidhaa geessisuun isaanii gabaasamaa jira.
Sanbata dabre irraa jalqabee haga kaleessaatti magaalaa Hiriirri mormii keessatti geggeessamaa ture, Hirnaa keessatti namoonni poolsii kora bittimmeessaa Oromiyaa, humnoota addaa federaalaa fi loltoota ittisaa Itiyoophiyaan reebamanii fi qabaman, mana hidhaa poolisii, mooraa dargaggootaa, mooraa poolisii kora bittimmeessaa fi mooraa koolejjii naannawa sana jiruutti guuramaa jiran, jedhu jiraattonni magaalattii.
Sanbata dabre kana bulchiinsa naannoo Tigiraay magaalaa Maqalee keessatti uummatni naannoo lakkoobsaan heddummina qabu hiriira mormii bahee jira.
Sanbata dabre kana jechuun Guraandhala 29, bara 2020 poolisiin halkan hoogganoota ABO irratti mana isaaniitti yaalii ajjeechaa deemsisee jira, jedha – ibsi dhaabbatichi baase. Dhaabbatni mirga dhala-namaaf falmu ka sadarkaa addunyaa, Amnestii Internaashinaal, hidhaan jumlaa mormitoota irratti keessumaa hoogganoota ABO irratti ka deemsisamaa jiru tahuu ibsee, kan humnoota mootummaatiin Sanbata dabre qabame – hoogganni ol’aanaan dhaabichaa, Obbo Abdii Raggaasaa, yeroo ammaa eessatti akka hidhamanii jiran beeksisuun mootummaa irraa eegama, jedhee jira.
“Sanbata dabre kana, Yunaayitid Isteets gargaarsa dabalataa gara miliyoona dhibba ja’aa fi miliyoona soddomii-sagal uummaa miliyoona hedduu rakkoo nyaataa fi hookkaraan gidiramaa jiran, biyyoota akka Sudaan Kibbaa, Naayijeeriyaa, Somaaliyaa fi Yemeniif kennuuf labsitee jirti. Sudaan Kibbaa fi Yemen keessatti, rakkoo dhalli namaa uumeen, uummata miliyoona kurnaan lakkaawaman tu beelaaf saaxilamee jira. Hookkara irraa kan ka’e. Somaaliyaa keessattis akkasuma,” jedhu – Mr. Jenkins.
Sanbata dabre keessaa VOAn dhaabii tohannaa dhukkuba Amerikaa CDC gaazexeessitoota teenna maqaa balleesse jettee himatte.
Sanbata darbe golli naga eegumsaa sagalee guutuu dhaan uggurri koriyaa kaabaa irra akka kaa’amu murteessuun guutummaan hawaasa addunyaa tarkaanfiin biyyattiin fudhattu fudhatama akka hin qabne hubachuu mul’isa jedhan. kan eegamus odolattii Kooriyaa meeshaa nukleraa hiikkachiisuu dha jedhaniiru.
Sanbata darbe hiriirtonni kun naannoo White House ka’anii gara waajjira mana marii bakka bu’ota uumataatti kan deeman dhaadannoo jijjiirraan haa ta’u jedhu dhageessia turan.
Sanbata darbe jechuunis Onkoloolssa 08 bara 2011 sirni eebba kitaabota haaraa maxxanfamanii galma caffee mootummaa Oromiyaa keessatti geggeeffamee jira.Kitaaba kana kan barreesse gaazexeessaa Kidaanuu Zelelke Ciibsaa ti. Kitaabonni kun maxxanfamuun dagaagina afaan Oromoof gumaachuu irra darbee dhaloota boriifis jajjabina ta’a kan jedhu gaazexeessaa Kidaanuun keessumaa kitaabni qoosaa gaggabaaboo jedhamu uummatichi bashannanaa aadaa waa dubbisuu akka fooyyefatu gargaaraa jedha.Keessummaa kabajaa ta’uun galma caffee mootummaa Oromiyaatti sirna qophaa’e irratti argamuun kitaabota kana kan eebbisan hoogganaa waajjira aadaa fi turismii Oromiyaa obbo Mohammed Jiloo turan. Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Sanbata darbe kana ganama irraa eegalee, magaalaa Finfinneetti sirni yaadannoo Artist Haacaaluu Hundeessa sagantaalee adda addaatiin geggeessamee jira.
Sanbata darbe kana godina Booranaa Aana Areero ganda qonnaanbulaa Orooto jedhamutti humni hidhate qaamota nageenyaa konkolaataan deemaa turan irratti dhukaasa banee nama shan ajjeesuuu bulchiinsi godinichaa beeksise. Guyyoo Galgaloo bulchaan Godina Booranaa warra ajjeefame kana keessa miseensonni raayya ittisa biyyaa jiraachuu himanii jiru.
Sanbata darbe kana Keeniyaa Naayroobiitti Qophii ‘Galgala Guyyaa Aadaa Booranaa jechaan qophaayerratti, dhalattoonni Oromoo Keeniyaa keessa jiraatan, ka Oromiyaas Itiyoophiyaa dhufanii irratti hirmaatanii jiru. Qophii kanarratti angawootni mootummaalleen irratti argamaniiru.
Sanbata darbe Prezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaa Keeniyaan daangaa Taanzaniyaa fi Somaaliyaa waliin qabdu baballina Kooronaa hirrisuuf jecha cufuu ishee beeksisanii jiru. Keeniyaattaan yoo ibsan torbee darbe kana namootni Keeniyaa keessatti dhibee kanaan qabamuun isaanii mirkanaaye 43 warra daangaa kana lamaaniin qaxxaamuree gara Keeniyaa seene ta’uu ifoomsan.
Sanbata darbes dhalattoota Ogaadeen keeniyaa jiraatan waamee dhaabbatichi waa’ee marii Mootummaa Itiyoophiyaa faana gochaa jiru isaaniif himeera.
Sanbata dhuftu oomishtoonni miseensa OPEC hin taanee fi Raashiyaa dhaan hoogganaman oomisha guyyaatti barmeela kuma 558n gad cabsuuf walii galan. Xiinxaltoonni akka jedhanitti oomisha boba’aa murtaa’aa gochuun industriin kun waggaa dhuftu akka dandammatu gargaara.
Sanbata dhufu jechuun Waxabajjii 20, bara 2020 Guyyaa Baqattootaa waggaa 19ffaa tu guutummaa addunyaatti ayyaaneffama. Ayyaana waggaatti takkaa kabajamu kana irratti deggersa maallaqaa gargaarsa baqattootaaf oolfamuuf dadammaqinsa uumaa, gamaa kaaniin immoo milkaa’ina hojii baqattootaa tu faarfama. Rakkoolee duraanuu mudatan irratti, weerarri Vaayirasii Koronaa bara kanaa immoo, baqattootatti ba’aa dabalataa tahee jira.
Sanbata Fuulbaana 3 bara 2016 manni hidhaa Qilinxoo ibiddaan gubachuu isaa irraa kan ka’e hidhamtoonni 23 lubbuun darbuu isaa fi polisootaa fi hidhamtoonni kannen biroon waluumaa gala 9 wal’ansa fayyaa argachuu isaanii mootummaan Itiyoophiyaa ibsee jira. Maatiwwan hidhamtootaa garuu mootummaan haala uumamee kana kan ilaaleen ibsa nu kenne tokko hin jiru, kanneen hidhamanii turan eessa buutee isaanii hin dhabne jedhu. Mootummaan gama isaan haala jiru qoratanii ibsa kennuuf yeroo gaafatan . Kanaafis Obsaan eegaa jedhe. Maatiin attamiin callifnee teenya jechuun manneen hidhaa fi Hospitaaloota adda addaa dhaquun deebii tokko dhaban gaaffii keenyaaf deebii kennuu miti nu hin gaafatinaa jechuun nu dorsisuu nu hidhuuf gamuu jedhan.
Sanbata galgala immoo namoonni lama ajjeefamuu ka dubbatan jiraattonni ajjeechaan kun humnoota mootummaan raawwatamuu ibsaniiru. Uummata nagaa karaa deemu irratti haleellaa raawwataniin Yunivarsitii Wallaggaa keessatti sadarkaa barnoota isaanii fooyyeffachuuf kan dhufan barsiisaa Mohaammad Usmaanii fi kan hojii gargaaraa konkolaataa irratti bobba’ee hojjetu dargaggoo Eebbaa Waaqjira mataa isaanii dha’anii akka hamaatti waan miidhamaniif lubbuun isaanii darbuu jiraattonni ibsniiru.
Sanbata guddaa Iftaan jechuu akka Itoophiyaatti saatii 1-5:30tti mana jireenna isaatii fi hospitaalatti qophii akka akkaatti jira.
Sanbata guddaa warshaa dhaaba qorsa Faayzer Kalmaazoo Mishigan jiru keessaa fa’anii geejjiba xuyyuuratti guuranii biyyaan reebanii godina Amerikaa 50tu dabran.
San booda achuuma godina Baalee bakk shirkaa jedhamutti, itti fufees godina wallaggaa dhiyaa Gimbii dhuma irrattis Godiina Iluu Abba Boor aanaa Dambiitti geessee mootuummaan isaan qubsiisaa akka ture ibsanii jiran.
San booda, Baqalaa Mokonnan mana hidhaatti deebisanii waggaa 10 itti murteessan. Motumaan Haylesilaasee kufee Dargiin angoo qabannaan bakka itti hidhamee turee bahee Finfinnetti deebi’e. Erga dargiin kufe booda haadhaa manaa isaa wajjin gara biya ingiliziitti baqate. Obboo Baqqalaan erga baqateeyis dhimma Oromoo irraa hin fagannee, namoota biyyaa baqatanii achitti gargaarsa dhaban gargaara, Oromoota naannoo Landan jiraatan ijaaraa fi walitti fidaa turean jedhu, obbo Ibsaa Gutamaa.
San booda barattoota gidduutti wal-dhibdeen uumamuu isaa illee dubbatan.
San booda mana barnootaa kitaaba qulqulluu irraa digirii isaanii jalqabaa argatan. GargaarsaGuddina Tumsa Foundationjedhamuutiin digirii koo waggaa afurii xumuruu danda'eeraa jedhan.
San booda mana hidhaa Maa’ikelaawwiitti ennaa na dabarsanis iji koo hidhamee waan tureef hamma har’aatti dura eessatti akka na geessan hin beeku, Maaa’ikelaawwii ergan ga’ee ija koo irraa hidhaa hiikan jedha.
San booda ministrii dhimma alaa biyya Britaintti bilbiluun haalli isaa maal irra akka jiru gaafachuu isaanii ibsan.
San boodas gara Nigeriatti imaluu dhaan prezidaant Muhammaduu Buharii waliin wal arguuf gamasitti qajeelan. Fayyummaan waan itti dhaga’ameef jecha Sambata darbe qophii Keeniyaa irratti hin argamin hafan. Bor ganama gara Washingtonitti kan deebi’an ta’uu illee Steve Goldstein beeksisaniirul.
San booda, Waltajjii addaa, Hoteela Finiksi jedhamu kan as Waashinton Diisii keessatti Atleet Fayisaaf qophaa’e irratti illee, Atileetichi waa’ee miidhaa barootaaf uummata Oromoo irrattii fi uummata Itiyoophiyaa irratti geggeessame jechuu gaazzexeessotaa sadarkaa Addunyaa hedduu achitti argamaniif ibsa bal’aa kennee jira. Soraa fi Tigist, jalqabaa haga xumuraatti qophiilee lameenuu hordofanii gabaasaanii jiran.
Sanderi nama lamaan paartii Demokriaati keessa walti hafe keessaa tokko Hilarii Kilintonitti haga guddaan isa dura jira.
Sanders, Clinton Battle in New York Democratic Debate
Sanders Gets Surprise Win in Michigan Primary
Sanders Wal ga’ii sana booda Clinton waliin wal arguuf kan jiran ta’uu dubbatan.
San Diyegoo Istete Yunivarsitii keessatti Profeesara barnoota Ingineeriing kan ta'an Dr Asfaaw Bayanaa walii galtee yeroo dheeraa dura tolfamanii fi kan dhiyeenya akkasumas falmii deemaa jiru irratti ibsa nu kennanii jiru.
Sandra Rowoldt Shell kanneen i-meeliin qunnamuu feetan sshell@iafrica.com akkasumas Fees Book gargaaramu dandeessan.
“San eennutti qoratee arge? Meeqa akka achi baafatu ifatti hin beekamu. Tiraanispaarensii [iftoomina] hin qabu.Mootummaan naannoo Oromiyaas hin beeku.”
Sanfiraansiskoon asiin duratti marroo shan superbowl moote; 1995, 1990, 1989, 1985, 1982 Chiefs ammoo bara 1970 qofa Super bowl moote.
San fransico49ers,Kansas City Chief,MinnesotaVikings,Green BayPackers,SeattelHawikcs,TennessiTitans,HoustonTexnas, fi BaltimoreRavens
Sang-jin kooriyaan kaabaa dubbii tuqachaa ba’uu ishee qeeqanii fooya’inni waggoota 70 keessatti Piyoongyaan keessatti argames xoqqoo dha jedhan. Kooriyaan kaabaa nuklerra irraa walaba ta’uu ishee mul’inatti beeksisuu qabdi jedhan.
“Sanyii facaafame keessallee gara hektaara 559 ka gahu lolaadhaan dhiqamee fudhatame.”
Sanyii midhaanii ta KDV4 jedhanitti akkana isaan gargaaree buluuniitti jiran.
Sanyiin baadallaa ykn boqqooloo tun hidda gadi fageeffattee,qilleensa hamaallee dandamattee,lafaan wal fakkaattee guddatti
Sanyiin biinnii kaambii tana keesstti arganPlasmodiuma Falcipariuma Sanyii biinnii Gaafa Afrikaa keesstti guddoo jirtu afran keessaa tokko.
Sanyiin Fooyyeffamee Dhiyaate (GMO) Itiyoophiyaa Keessatti Babal'achuu Dura Itti Yaadamuu Qaba: Hayyuu  Saayinsii Uumamaa
Sanyiin fooyyeffamee Dhiyaate kan GMO jedhamu biyya akka Itiyoophiyaa seenee keessumaa qonnaan bulaa bira yoo ga’e miidhaa inni qabaachuu malu ilaalchisuu dhaanis mootmmaa biraa deebii argannee jirra. Itti aanaa itti gaafatamaan institiyuutii qonnaa federaalaa Dr. Taaddesee Dhaabaa deebii nuu kennanii jiru. GMO ykn sanyiin fooyyeffame kun yoom biyya akka seene ibsuu dhaan jalqabu.
Sanyiin fooyyeffame kan GMO jedhamu biyyootii guddatan keessatti beekamu iyyuu biyyoota kan akka Itiyoophiyaa keessatti beekamaa miti.
Sanyiin isaa akka dhaaba Bineensa Baddaa Addunyaatti ganna 20-25 keessatti harka 60n diqqaachaa dhufte.Adamoo fi dhukkubatti akkana fixa.
Sanyiin Qamalee kun daa’ima ganna 4 haadha wa daawwattu jalaa miliqee dahoo Gorillaa seene buteen bisaan keessa harkifachaa kophaatti fudhate.
Sanyiin raammoo haaraan midhaan nyaattu kan “Armyworm” jedhaman - biyyoota Afrikaa 21 keessa babal’achuun, midhaan nyaataa ardittii akka Boqqollootti sodaa guddaa uumuu ishee, Dhaabbaatni Misooma Sadarkaa Addunyaa ka Tokkummaa Mootummootaa beeksisee jira.
“Sanyii, saba-lammummaa, amantii yokaan akaakuu saalaa fedhe iyyu tahe, haleellaan lammii Ameerikaa tokko irratti geggeessame haleellaa hunda keenya irratti geggeessame akka tahe nu hubachiisa kun. Safuu bu’uraa fi kabajaa akka biyyatti qabnu irratti haleellaan shororkeessummaa fi jibbinsaa kam iyyuu geggeessamu safuu keenya hin jijjiiru – jedhan – Prezidaant Obaamaan.”
Saphalo Education Foundation, eegii maqaa fi hujii Sheek Bakrii Saphaloo uleeffeesuuf hujii jalqabee ganna 11 keessa jira.Haga ammaatti baqataa Oromoo ka Keenyaatti baqatan kuma caalaan afaan,aadaa fi seenaa barsiisa.
Saraaj yeroo lammataaf waajjira haadhoo waaltaa ajajaa US kan Afriikaa daawwatan.
Sarah Obamaa akaakayyu Prezidaanticha Ameerikaa duraaniitti heerumanii abbaa Baraak Obaamaa guddisuu gargaaraniiru.
Saran itti aansuu dhaan Traamp qajeelfama seeraa hojiitti hiikuuf akkasumas tarkaanfii faallaa heeraa ta’e sirreessuuf illee miseensota paartilee lamaanii waliin walii galtee irra ga’uuf cichaan hojjetu jedhan.
sararri diimaan irra cehamuu hin danda'amne tokkoffaa, heera mootummaa fi sirna heera sanaan hundeessame fudhachuu fi kabajuu, lammaffaa, kana keessatti kaayyoo isaanitti fakkaate karaa nagaa fi seera-qabeessa taheen geggeeffachuu dha jedhau Obbo Melles
Sarungi nama gama teknooloojii kanaan Tanzaaniyaa jijjiiruuf dhaaba ‘Change Tanzania’ jedhu yayyabe.
Saturn Fulbaana 1,1979 bira gahanrokkeetiin qorannoof achitti ergan Pioneer 11 jedhan.
Saud Arabia keessa kanneen jiraatan lammiiwwan Oromoo maqaa eehama jireenyaa hin qabdan jedhuun mana hidhaatti guuramaa kan jiran ta'u dubbatu. Haalli mana hidhaa keessaas walumaa gala suukaneessaa, walitti heddummaatanii waan jiraniifis ho’a uumamuun hafuura baafachuun illee rakkisaa dha jedhu.Gara biyya ofiitti deebi’uuf iyyannuus mootummaan Itiyoophiyaa lammiiwwan koo ta’uu keessan hamman adda baafadhutti biyyatti isin galchuu hin danda’u nuun jedha jedhan. Hedduun namoota kanaa galaana qaxxaamuruun gamas seenne waan ta’eef, paas poortii of harkaa hin qabnu, mootummaan keenya garaa nutti jabaate jedhan.Embaasiin Itiyoophiyaa Riyaad keessa jiru, imaammanni kanaan dura kanneen biyyatti deebifaman ilaalchisee qaban waan jijjirameef jecha, inni haaraan garu qorannaa gad fagoo waan gaafatuf yeroo fudhate jedha.Kana malees, namonni Itiyoophiyaatti deebi'uu fedhan kun hanga paas poortii ykn waraqaa eenyummaa hin qabneetti, addaan baasuun rakko ta'a, kanaan qabatanii warri Itiyoophiyaa seenuun golii kaasuu fedhan waan jiraataniif jecha, ciminaan hubachuun barbaachisaa dha jedha. Gabaasa guutuu MP3 tuquun caqasaa.
Saud Arabiyaan dilbata kaleessaa qabee uggura imalaa biyya keessaa, sagada masgiidatti geggeessamuu fi maneen nyaataa fi kaaffee dabalatee ajaja akka cufamuuf keesse laaffistee jirti. Ibsi dhaabbata oduu biyyattiin kenname akka jedhutti uggurri martinuu magaalaa Makkaa irraan 9kan hafe Waxabajjii 21 qabee dhumata. Saaudii keessaa namoota 75,000tu vaayiresii koronaan qabaman.
Saudi Arabia Allies Join Riyadh in Curbing Iran Ties
Saudi Arabia Announces 34-Nation Islamic Alliance Against Terrorism
Saudi Arabia fi Masriin hariiroo isaanii bakkatti deebsiuuf jecha dhimmootii cimoo ta’an Qaataar waliin furmaata itti kennuu kan jalqaban yoo ta’u, kan Yunaayitid Isteetis biyyoonni araba walitti bu’uun diina waliinii kan taate Iraaniin fayyada ka jedhuuf fala barbaadaa kan jiran ta’us, biyyooni galoo galaanaa lamaan akka waadaa seenanitti tarkaanfiin fudhatan boodatti harkifachuu diplomaatonni dubbataniiru.
Saudi Arabia: Royal family announces a new Islamic military alliance made up of 34 countries to fight terrorism.
Saudi Arabia, Russia Lead Four-party Freeze on Oil Outputs
Saudi Arabia: U.S. President Barack Obama begins a visit to Saudi Arabia
Save the children akka jedhutti addunyaa irratti haadholiif iddoo gaariin biyyiNoorweey durboota fi dubartootaaf barumsa waliin ga’uuf akkasumas yeroo dubartiin deessu ogeessonni wajjin jiru. Kun haadhaaf da’umsi salphaa akka ta’u gargaara.
Save The ChildrenItoophiyaan bona akka baranaa ganna 50 keessatti argitee hin beettu jedha.Itoophiyaan ammallee warra isii gargaaruuf waadaa gale irraa waan hedduu eegachuutt jirti
Sawudi Arabiyaan musilimoonii Adoolssa dhufu Hajjii dhaaf deeman akka talaallii koovid 19 fudhachuu qaban ibsiteetti. Kunimoo musiliimota Taanzaniyaa waan yaddeseef mootummaan Tanzaniiyaa akka dafee haala mijeesuu diibaa jiru.
Sawudii Arebiyaa fi biyyootii Jidduu-Gala Bahaa hedduun hariyummaa Iraan waliin qaban qaata diqqeeffachuu jalqaban.
Sawudii Arebiyaa keessallee sodaaf jedhee lullukaa jriaate ardaa jijijjiirachaa mana 11 keessa jiraate.
Sawudii biyya addunyaa keessaa durummaan beekanitti nama biyya alaa hedduutti hujiif itti yaa’a.
Sawudiin dureeyyii,bulchoota mootummaatii fi maatii mootii biyya isii hidhuma hiitee 208n geette
Sawudiin koronaa keessa akkana haga ji’a tokkoo akkas nama hidhuun,waltu guurtuun waan tahuu qabaatii miti jedhe HRW.
Sawudiin marroo afur dorgommii akkanaatii dabartee taatullee takkuma hin moone. Sadarkaa FIFAn baaseen dandeetii kbubaa miilaa isiitiin 67essoo jirti.
Sawudiin, yeroo dheeraadhaaf biyya lammiwwan Itriyoophiyaa cunqursaa dheessan itti baqatan taatee ka jirtu yoo tahu, bara 2015 yeroo mormiin farra-mootummaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa keessatti bal’inaan ka’ee irraa jalqabee lammiwwan kuma kurna hedduutti lakkaawaman tu gara sanatti dheessee jira – jedha – dhaabbatichi mirg dhala-namaa sadarkaa Addunyaa, Hiyuumaan Raayits Waach.
Sayid Xayyib yuniversitii Wallootti barataa barumsa bulchiinsa gabayaa ganna lammeessoo yuniversiti keessatti guyyaa guddaa ijjeesan.
Sayniin filatamtuun akkanaa haga gosa 20tti jira.Sanyiin baadallaa fi misingaa ta mala itti dhahanii jireenna namaatiin qajeelchuuf itti jirna hedduu.Dhaabii Keenyaa ta bona dandamattu irraa bitanDryland Companyjedhan. Qonnaan bulaa hedduutti mala kanaan jiraachuutti jira.Akkanaan jireenna isaanii wayyeeffachuutti jiran.
Schmitti akka jedhanitti mootummaan Chaayinaa balaa vaayiresii kanaa ilaalchisee ni kijibee, akka inni hin facaaneefis hojii ga’aa hin hojjenne jedhan.
Sea Tac koree bulchiinsaa 7 qabdi amma barumca nama afurii irratti dorgoman.
Sea Tac lafa diqqayyoo akka henna bara 2017tti namii kuma 20 caalu keessa jriaatu.
Second Major Earthquake Rocks Southern Japan
Secretary of State Hillary Clinton and Vermont Senator Bernie Sanders traded barbs
Secretary of State John Kerry met with Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu in Berlin on the surge of violence in Israel.
Security Council condemns rebel capture of Goma.-VOA60
"Security Council condemns seizure of Goma by rebels. Government response to capture of Goma: “We've lost a battle but not the war."""
Security forces start early voting in Congo's presidential election
Security has been tightened across the United States
Security heightened after Taliban raids Kandahar Airport overnight, killing at least 37
Security Tightened Amid 'Possible' Militia Plot to Breach US Capitol
Seenaa Abishee Garbaa kan ibsu kitaabni tokko dhiyeenya kana maxxanfamee gabaa irra oole. Abbaan isaanii Garbaa Hurruubaa bara 1830mootaa fi afurtamoota keessa qondaala waraanaa caffee Bulluq ykn caffee Bulluq kan naannoo Horroo turan.Barreessaan kitaaba kanaa obbo Ginbaar Kagaraa Kumsaa akka ibsanitti Abisheen nama morka yookaan xiiqii jaal’atu.Abisheen nama waa yaade gochuuf boodatti hin deebinee fi qaamaan yoo ilaalaman nama cimaa turan. Cimina qaama Abishee ibsuuf kanneen geeraran fardaan yeroo deeman lafatu jalaa socho’a jedhu.Abisheen Erga abbaan isaanii Garbaa Hurruubaa du’anii booda mootii naannoo Horroo jedhamuunis ni beekaman.Abiisheen kan ittiin beekaman keessaa sirna ykn seera gadaa humnaan cabsuu dhaan abbootii biyyaa naannoo sanaa of jalatti bulchee akkasumas caasaa bulchiinsa mataa isaa ijaaree uummata naannoo isaa bulchuu dhaan ture.Gabaasa guutuu MPp3 tuquun dhaga’aa
Seenaa Afaanii fi aadaa ofii guddisuun of kennuu gaafata
Seenaa Ameerikaa dhiyeenyaa keessatti ta’ee kan hin beekne haleellaa jamaa Las Vegas keessatti utuu hin raawwatin dura Stephen Pddock fistivaala muuziqaa Las Vegas fi Chikaago keessatti geggeessaman irratti fuuleffachuuf hoteela kireeffatee kan ture ta’uu angawoonni nagaa eegisisan beeksisaanii jiru.
Seenaa Ameerikaa Keessatti Namooota Adamsee Ajjeesuutti Namichi Beekkamu fi Waggota 45 Mana Hidhaa Ture Harra Du'an Boqote
Seenaa Ameerikaa keessatti, namooota hedduu duraa-booda adamsee ajjeesuutti kan beekame – Chaarlis Mansen, eega waggoota afurtamii shan mana-hidhaa turee booda, umurii isaa waggaa saddeetamii sadiitti har’a du’aan boqote.
Seenaa Ameerikaa keessatti waajjirri mootummaa yeroo dheeraaf cufamee ture har'a banamee hojjettoonni mootummaa hojiitti deebi'anii jiran. Prezidaant Doonaald Traamp bajata mootummaa torbanneen sadiif seera raggaasisu mallatteessaniiru.
Seenaa Amerikaa keessatti pirezidaantii eegii huji jalqabee ji'a diqqaa keessatti akkana qoratanii dubbiin itti jabaatte arginee hin beennu jedha Seneter Evbaan
Seenaa Ayyaana Irreecha Mana Sibuutti Ayyaaneffatamee
Seenaa biyyattii waggoota 243 keessatti prezidaantii Yunaayitid Isteetis aangoo irraa kaasamuuf qorannaan irratti geggeessame isa sadaffaa dha.
Seenaa dhumaan paartiin prezidaantii yoo deggersi prezidaantichaa dhibba irraa harka 50 gad ta’e filannoo walakkeessa marsaa ni injifatama. Gallup kan jedhamu dhaabi yaada uummataa walitti qabu torban darbe deggersi uummataa prezidaant Traamp argatan dhibba irraa harka 39.
Seenaa Duguuggaa Sanyii Ruwaandaa Irraa Maltu Baratama?
SeenaaFA CUPka amma ganna 146 keessatti manaajerii marro torba shaampiyoona tahe Arsene qofa.Dorgommii tana kilabootii kubbaa miilaa Ingiliizi haga diviziyoona 10 jiran cufti irratti wal dorgomanii abbaan moohame tokkummaan keessaa gala.
Seenaa filannoo Itiyoophiyaa keessatti rawwatamaa kan turan dhiittaan mirga namoomaa filannoo guutuummaa biyyaa isa 6ffaa irratti akka hin dabamnee gochuuf ykn hanqisuuf hojjataa kan jiru ta’u gamtaan jaarmayoota morga dhala namaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Seenaa Gabaabaa Wellisaa beekamaa Ameerikaa Priins Roojet Neelsen
Seenaa galmeeffame kan ennaa waraana addunyaa lammaffaa fi kongiresii biraas oduu haqaa fi madaala isaa eege akka dabarsuuf eeyama qaba.
Seenaa Giifti Duree Ameerikaa Kan Jiil Baayiden
Seenaa hog-barruu Itiyoophiyaa keessatti iddoon Oromoof kenname sadarkaa ijoo irra kan hin turre ta’uu ibsee an garuu faallaa sanaa waanin godheef kanneen isaan mufachiise ni jiru jedha.
Seenaa Hoosnii Mubaararak Irraa Amma Tokko
Seenaa isaatii qabee amma hojiwwaan hawaasa keessatti hojjatee, waayee waan qaban jabeeffachuu, waayee jijjirama qilleensaa fi fala isas irratti dubbanne, daawwadhaa.
“Seenaa Ishii” (Her story) jedhu jalatti fiilmii dhimma dubartootaa irratti hundahee dhaqiiqaa sadii tti seenaa dabarsuu danda’u dorgomsiisee warra tokkoo amma sadii bahan badhaseera.
Seenaa Isportii kutaa Wallaggaa durii keessatti manneen barumsa sadarkaa duraa fi sadarkaa lammataa keessatti Ispoortii barsiisuun akkasumas sadarkaa adda addaatti leenjisa kennuun ka beekaman Ajajaa Shantamaa Gammadaa Guutamaa namoota Istaadiyoomii wallaggaa kana jalqaba bu’uursan keessaa tokko.
Seenaa Itiyoophiyaa keessatti, miidhamtoonni Ummata Oromoo fi Uummatoota, sabaa fi sablammoota Kibbaa akka ta’e dubbatanii, “kanaaf ragaaleen seenaa qabatamoo ta’an qoratamanii, qaama mootummaatiin sirna barnootaa biyyattii keessa galfamuu qaban. Kun haal-duree isa tokkoffaa dha” jedhu. Kanneen dhugaa jiru kana haaluun dubbatanii fi barreessanis, seerri sirreessuu fi adabu tumamuu akka qabu ille dubbatu.
Seenaa Jimjimoo: Ameerikaan duris harras han dubartii taatee hin beektu Ameerikaan han walqixaa ta'uu barbaaddi
Seenaa Jireenyaa Dr. Abiyyi Ahimed, Dura Taa'aa ADWUI Haaraa
Seenaa keennaa durii abbaa baahireen faatii eennummaa Oromoo irratti maqaa hamaan barreessanii qajeelchaa,eennummaa keenna ufumaa keennaan barreeffachaa,wal deemaa jedha obboo Henook yoo waan OSAn hujii jalqabeef dubbatu.
"Seenaa keessatti yeroo duraaf, lammii Afrikaa fi dhalata Ugandaa ka ta’an Dr. Elly Katabiraatiif barcuuma hogganummaa hawaasa Eedsii kan addunyaa kennudhaan konfrraansiin sadarkaa adunyaatti Eedsii ilaalchisee VIenna, Austria keessatti geggeessamaa ture xumuramee jira.Dr. Katabiraan haasawa dhagesisaniin, kanneen vayrasii HIV waliin jiraatan gutummaa addunyaa irratti dhaqqabuu akka danda'amutti, biyyonni duureeyyiin waadaa mallaqa kennuuf seenan akka eegan gochuuf dhiibu qabna, jedhan.Mata dureen Gumii Eedsii kan bara 2010 “Mirgii keenya asumatti ammuma” ykn afaan Ingliziin “Rights here, right now “ ka jedhu ta’uu kan ibsan, hirmaataan gumii kanaa obbo Seeyifuu Taaddasa “Keer-Itiyoophiyaa"" irraa, waa’een Afrikaa gumii kana irratti ilaalcha guddaa argachu isaa ibsan.Keessumaa Afrikaa Kibbaa keessatti dhimma Eedsii irratti hojii guddaan hojjetame ajaa’ibsifannaa guddaa argachu dubbatanii, haati otuu vayirasii HIV qabduu ulfoofte akka vaayiresicha mucaatti hin dabarsinee ittisuu gama ilaallateen akka daranuu gad-fageenyaan hojjetamuu qabu hubachiisan, Obbo Seeyifuunn.Adunyaa irratti namni marti Vayirasiin HIV qaama isaa/ishee keessa jiraachuu fi dhiisuu baruuf carraa argachu qaba, yaadni jedhu jabinaan irratti mari’atamuu isaa kan ibsan obbo Seeyifuun, aadaan fuudhaa fi heerumaa boodatti hafaa fi barmaatilee boodatti hafoon, gama faca’iinsa vayirasii Erdsiin qoodni qaban hedduu tahuu ibsuun,uummata barsiisuun barbaachisaa ta’uu illee dubbatan.Mallaqni gargaarsaan kennamu kallattiidhaan namoota dhukkuba Eedsiin rakkataa jiran dhaqqabu qaba ,jechuun prezidaantin Ameerikaa duraanii, Biil Klinten dubbachuu isaanii kan ibsan obbo Seeyifuun Afrikaa keessatti lakkofsi namoota Vayirasii HIV qabanii gad bu’aa akka jiru hubachisan jiru jedhan.Adunyaan dhukkuba Eedsii ittisuuf maallaqa kennu gad cabsaa yeroo jiru kanatti, haawaasnii Oromoo biyya alaa fi biyya keessa jiru wal ta’uun, kanneen dhukkuba Eedsiin rakkataa jiran gargaaruu qaba jechuun, Obbo Seeyfuu Taaddasaa VOAf ibsanii jiru."
Seenaa La Liigaatti namii haga isaa goolii galchee hin jiru.Meesisin nama ganna 27, abbaa ilmaati (Taahigoo Meesii)lakkoofsa 10 keeyyate dura taphata.Mindaan isaa ganna dare innii argatu Euro miliyoona 20ti. Niitii isaa maqaan Antonella Roccuzzo diqqeennaa wal guddifatani amma ijoollee walti dhalan.
Seenaa Lammiilee Ameerikaa Hidda Dhalata Aafrikaa
Seenaa Naayjeeriyaa keessatti pirezidaantii huji irra jiru dorgomee mohame Joonataan qofa.
Seenaan Artistii diraamaa gaggabaaboo fi walitti fufaa Afaan Oromoo irratti hirmaataa kan turte yoo taatu waggaa tokko dura humnoota tika mootumaan qabamtee hidhamtee turte.
Seenaan cunqursaa uummata Oromoo, seenaa waggoota digdamii shanii otuu hin taane, hacuuccaa fi dhiibbaa waggoota dheeraa ta’uu ka dubbate, Prezidaantiin OSA bara kanaa, Henook Gabbisaa, Oromoofis tahe uummatoota Itiyoophiyaa keessa jiran maraaf furmaata waaraa fiduuf uummatni Oromoo gara hoogganummaa dhugaatti ol ba’uu fi itti-gaafatama hooggana waaltaatti dhufuu qaba. Kanaaf immoo, kan waltajjii marii dhimma kanaa angafummaan qopheessu Oromoo ta’uu qaba. Hoogganummaan Oromoo Itiyoophiyaaf qofa otuu hin taane guutmmaa Gaanfa Afrikaa keessatti nagaa buusuuf baay’ee barbaachisaa fi murteessaa dha, jedha.
Seenaan isaa boodatti deebisamee ennaa ilaalamu seerri sun kan ba’e lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa lammii Ameerikaa akka ta’an, kuktaaleen isaan keessa jiraatanis lammii ta’uu isaanii akka mirkaneessan gochuuf jecha. Kanaafis sababaan kutaaleen US hagi tokko yeroo sana garbummaa labsii dhaan hin morminu seera jedhan waan qabaniif jecha.
Seenaan kan qabdu degeree isee jalqabaa political science,degeree lammataa Public Health fi Public Adminstration dhaan University Ilinois irraa argattee jirti.
Seenaan kun akka lamuu hin deebine irra baramuu kan qabuu fi dhaabilee walabaa olaantumaa seera kabajanii kabajsiisan ijaaruun fala filanoo hin qabne jedhamee jira.
Seenaan maanguddoo kanaa, keessumaa godinaalee Korihee, Doolloo fi Jerer keessatti, caamani dhufe miidhaa hagamii akka geessisaa jiru kan agarsiisu – fakkeenya tokko. Jiraattoonni ka biroon hedduun, xiqqaa haga kanaa irraa haga guddaatti beeyladoota isaanii dhabanii jiran. Karawwan adda addaa bitaa fi mirgatti waa dhabamuu bishaanii ibsi kennamaa jiruu fi mukeen goggogan gidduutti beeyladootni du’anii mul’atan hammeenya caamichaa mul’isan.
Seenaa ogummaa gaazexeessummaa Oromoo keessatti han iddoo guddaa qaban, gaazexeesssaa Bulloo Sibaa Mudde 30 bara 2016, dhalatanii oggaa 66tti addunyaa kana irraa du’aan boqotan.
Seenaa Oromoo baay’ee beekuu fi yaadachuudhaan uummata biratti kan beekaman Obbo Eda’oo Boruu torban darbe kana gaafa Adoolessa 18 bara 2017 as US kutaa Tennesee magaalaa Noksviil keessatti du’aan boqotan. Maatii isaaniitiif gadda nutti dhaga’aame ibsaa, hiriyootaa fi namoota isaan beekan keessaa hanga tokko, qophii har’aatiif haasofsiisnee jirra. Raadiyoo karaa Interneetii tamsaasamu as kutaa CA jiru “Finfinnee Radio” jedhamuu fi hoji geggeessaa ka ta’an obbo Derejjee Daadhii, biyya beeljiyeem, magaalaa Antiwerpen irraa, Dr. Getaachew Jigii akkasumas, kutaa Kaalifoorniyaa irraa Obbo Teessoo Namarraa dubbisne.
Seenaa Oromoo barreessuun kan beekamuu Obbo Tasfaayeen oromoo ta’u baadhuus isaan giddutti dhaladhee waaniin guddadheef Seenaa isaanis kan kooti.Nan beeka kanaafis nan barreessas jedhu.
“Seenaa Oromoo keessatti,keessumaa karaa afaaniitii fi karaa barnootaa irratti gumaacha kana godhan dubartii baayyee guddoodha.Fakkii guddaa kan tahan dubartiidhaaf.”
Seenaa Oromoo maaf akkana barattaa jennaan; “Warri kun warra seenaa guddaa qabu,bara qubeen hin jirretti warra seenaa afaaniin dubbatee mataa keesatti qabatee dubbatu.”
Seenaa Pireezdntii Masrii Duranii, Hoosnii Mubaararak Irraa Amma Tokko
"Seenaatariin Yunnaaytid Isteets ummata biratti kabaja guddaa qabanii haawaasa ballaa biraa ""goota"" maqaa jedhu argatan, senaatar Joon Makeen kaansarii sammuu dhukkubsachaa turnii Sambat-duraa harraa umurii isaanii oggaa 81-ttii addunyaa irraa du'an boqachuu intalli isaanii Megan Makeen ibsa baasteen beekisiteetti."
Seenaatar Maaarkon “ Mootummaan Itoophiyaa gama mirga namaa eeguu fi dimookiraasii foyyeessuu irratti jijjiirrama agarsiisuu dhabuuf, dhiitta mirga biyyattiin lammiiwwan ofii irraan gahaa jirtu balaaleffachuun hoomuu caalaa barbaachisaadha,” jedhan.
Seenaatar Makeen hunda caalaa an beekkaman yeroo lola Veerinaam biyyaa isaanitif aarsaa kaffalaniin yeroo ta'u bara 2008 paartii repablikaanii irraa dorgommii kadhimamaa pirezdaantii ta'un mo'anii turan.
Seenaa walda Macaa fi Tulamaa keessatti abbaa fi ilmaan hidhamuudhan Baqalaa fi abban isaanii Obbo Mokonnon Wasanuu kan duraas kan dhumaas akka ta’an dubbatu namooni sagantaa yaadanoo Obbo Baqalaa Mokonnon qophahe irratti argaman.
Seenaa Yunaayitid Isteetis keessatti yeroo jalqabaaf prezidaantiin duraanii yeroo lama senetii dhaan yakka ilaalchaaf akka dhiyaatu murtaa’e. Doonaald Tramp hookkara kakaasan jedhamuu dhaan himannaan irratti dhiyaate. Kijibaan filannoo bara 2020 anatu injifate jechuun labsuu dhaan Tramp deggertoonni isaanii ba’ii filannoo Joe Baayideniif beekkannaan akka hin kennamne akka morman kakaasan.
Seeneetiin Yunaaytid Isteets harki caalan isaa Ripeblikaanii ta’e, Hojjaa Duraa darbe seera dhimma to’annaa qawwee irratti dhihaate akka sagaleen iratti hin kennamnee godheera.
Seeneetin Yunaaytid Isteets Breet Kavano abbaa alangaa muumichaa biyyattii ta’un akka tajaajilan sagalee Sambt-duraa kaleessa kenneen raggaasise.
Seeneetin Yunaaytid Isteets Breet Kavano Abbaa Alangaa Muumichaa Godhe
Seeneetnii Demookraatonni itti heddumaatan waan raggaasisee tokko prezidaantiin Demookraatoota irraa ta'e mallatteesuun gaaffii hin qabu jedhamee jira.
Seennin Bara Haaraa Akka Durii Walitti Yaa'un Hin Kabajamne
Seeraa ala kan hidhamu akka hin jirre ka dubbatu – mootummaan Itiyoophiyaa garuu, ragaa mormitootaan dhihaatu kanaaf fudhatama hin kennu. Waajira Dhimmoota Koomiyunkeeshinii Mootummaa Itiyoophiyaatti, direktorri miidiyaa fi quunnamtii uummataa – Obbo Mohaammed Said ejjennoodhuma mootummaa kana gad-jabeessanii dubbatan.Hiriroonni geggeessaman, hiriirawwan humnoota hookkara oofaniin ka toosisaman ta’uu dubbatu. Kanaaf, waa’ee namoota du’anii, madaawanii fi hidhamanii irratti mootummaa fi mormitoonni ejjennoo wal-faallesuu akkuma qabatanitti itti fufanii jiran. Dhimmi kun akkamitti qoratamee qulqulleeffama? ka jedhu irratti yaada addaan fagoo qabatanii jiran.
Seeraa fi heera Amerikaa ulfeessina jedhe pirezidaanti Tiraampi yoo guyyaa bilisummaa Amerikaa Adoolessa 4(July 4) ulfeessuuf state ykn naannoo South Dakota gaarren soodduu bulchoota Amerikaa ta durii bira dhufe.
Seeraa fi imaammatoota kan hawaasni guutummaa Amerikaa itti mufatee jiru jijjiruu dha jedhu.
Seeraan ala nama deddeebisuu adda durummaan hooggana jedhamuun kan himatamee fi dogoggora maqaati malee ana miti jechuun falmataa kan ture lammiin Eertraa dhugaa dubbate jechuun mannimurtii Xaaliyaanii murteesseefii jira. Manni murtichaa har’a ture murtii kana kan dabarse.
Seera cufa seera nadheeniitti dura jira, seera fardaati itti aana.Nadheen ykn dubartiin uumama waan cufaa jedha seerii Booranaa.Nadheen wayyuu,qaalluu ufinna qabdi jedha.
Seera ehamaa kan ittisa biyyoleessaa akka foyya’ee ministriin ittisaa kan yunaaytid Istees gita isaanii kan Ertraa waliin dubbatan gaafatan.
“Seera fardaa, seera nadheenii, seea abbaa warraa,hadha warraa, ka fuudhaa, ka dhaalaa, kormaa, sa’aa,seera lafaa, ka mukaa gaaddisaa,seera haraa fi eelaa,seera saree…hedduutti jira.”
Seera fooyyessuu immoo sagalee mana marii bakka bu’oota uummataa afur keessaa sadiitu barbaachisa. Mana marii murtii uummataa fi mana maree bakka buootaan jechuu dha. Keeyyati 14ffaan sun egaa akkas jedha. US keessatti kanneen dhalatanii fi biyya ka biroo keessatti dhalatanii lammummaa Ameerikaa kanneen argatan lammii Ameerikaa akkasumas kutaa biyyattii keessa mirga jiraachuu qabu jedha.
Seera G.Gaayoo: Dhiira fi dubra walqixxee barsiifadhaa,dubartiin haadha uumama cufaat jabeeffadhaa afaan luftanii haadha wal hin arrabsinaa
Seera Gumii Gaayoo bineensa badaa ijjeesuun seera male jedha.
Seera haaraa Itiyoophiyaan baasaa jirtu, Ka Labsii Yakka Komiyuutaraa – jedhamu kana kanneen qeeqan akka jedhanitti , seerri kun namoota yaada isaanii interneetii irratti ibsatan adabuuf, mootummicha Itiyoophiyaaf daranuu balbala bana.
Seera Haasawa Jibbiinsa Dhabsisuuf Itoophiyaan Baasuuf Jetu Laalchise Yaada Hiyuumaan Raayits Waach
Seera hoolaa:Namii hoolaa korma hate ykn ammoo dabse loon 30 baasa jedha seerii gadaa.
Seera hundee godhannee tarkaanfii fudhanna.kana gochuu akka dandeenyuufis manni marii kun mootummaaf aangoo humnaan gargaaramuu guutuu kenneera jedhan.
Seera immigireeshinii yokaan godaantummaa Yunaayitid Isteets fooyyessuuf wixineen gurmuu paartiilee lameeniin barreeffame ennaa Mana-maree bakka-bu’ootaa bira ga’ee danqamee jiru kanatti, dhiheenya kana godaantonni kuma hedduutti lakkaawaman Ameerikaa waaltaa irraa daangaa qaxxaamuranii gara Yunaayitid Isteetsitti cehuu itti fufuun aangawoota biyyattii wal-falmsiisaa jira. Miseensonni Paartii Rippaablikaanii “Prezidaant Obaamaa tu godaantonni yeroof akkka gara biyyaa irraa dhufaniitti hin ergamne ajaja baasee rakkoo kana hammeesse” jechuun falmu.
Seera kabajsisuun dhimma mootummaa qofaaf dhiifamu otoo hin taane namnii hundi qooda fudhachuu akka qabu akkasumas obsaan waan seeraan alaa hojjatamu aangawootatti beeksisuun akka hubatan gochuu malee humnaan deebii kennuun furmaata akka hin taane ibsan.
Seera kana hojii irra olchuuf garu qaama seera rawwachisuu fi hiika itti kennu biraa jijjirama ilaalchaa sadaraa olaanaa kan barbaachisu ta’uun ibsamee jra. hiikuuf hojii jijjiiramaa kan barbaadu ta’uun beekamee jira.
Seera kana irratti dubbachuuf prez Traamp senataroota lameen waliin yeroo lama wal arganii jiru. Kunis seera immigreeshinii Amerikaa foyyeessuuf karoora lafa ka’an fixaan baasuuf gargaara jedhama
Seera kana nama Oromoo fi lammii Itoophiyaa biyya alaa jiranitti marroo hedduu hiriira bahee Kongireesii Amreiakalleetti himachaa bahe.
Seera kana raawwiitti ka geeddaruu dadhabe Paarlaaman biyyattii gidduu kana balaalefaftamaa jira. Kanaafis abbaan alangaa mootummaa keeniyaa Pirezdentiin Keeniyaa aangoo qabuun warra paarlaamaa kana teessoorara bittimsuu qaba murtee jedhu ilaalchisuun qaamoleen mootumama Keeniyaa hedduun yaada wal falmisiisu kennaa jiru.
Seera Labsamee Kan Hin Kabajnee Seeraan Gaafatama
“Seera malee raawattan jedhanii gadi nu dhiisisanii meeshaa isaan irraa fuutanis ammuma deebisaaf jedhanii araddaa keenna keessaas baasan,”jedha.
Seera sheriyaa hojii irra akka oolchan dubbatan iyyu garu soba jedhe. Sabaabaan isaas yeroo waan seera sheriyaan faallaa ta’e hojjatanii argeen jira jedhe.
Seera tapha waancaa kubbaa miilaa baranaatiin kilabiin tokko yoo namii isii seera malee taphatee kaardi hadhoo ykn keelloo fi diimtuu kennaniif qabxii dhabdi.
Seera tumtoonni Afriikaa kibbaa hegeree prezidaant Jacobo Zumaa ilaalchisee yaadi isaan dhiyeessan sagaleen amantaa dhabiinsaa dhoksaan kennamu ka jalqabaa utuu hin ga’in dura falmii cimaa kaasisee ture.
Seera Tumtoonni Ameerikaa Raashiyaa, Iraan fi Kooriyaa Kaabaa Irra Uggura kaa’uuf Walii Galan
Seera tumtoonni Ameerikaas hookkara ture jalaa miliqfamaniiru. Garuu sa’aatilee muraasa booda hojii bahii filannoo ragaasisuu jalaqabanii turanitti deebi’an.
Seera Tumtoonni Amerikaa Bara 2020 Maal Keessa Darban?
Seera tumtoonni duraanii 44 kaleessa yaada Washington Post fi kennaniin Ameerikaa yeroo sodaachisaa keessa jirti, kanaaf rakkoo ol aantummaa seeraa heera biyyaa fi waaltaalee bulchiinsaa fi nageenya biyyaa keenya mudate ifatti dubbachuu qabna jedhan.
Seera tumtoonni Ferensaay yeroo gaddaa daqiiqaa tokkoo kan qabaatan yoo ta’u prezidaant Imaanu’el Maakroon guutuu biyyaaf gara boodaa haasaa dhageessisuuf jiru.
Seera tumtoonni filanoo walakkeessa marsaa kan baatii Sadaasaaf wal ga’aa wayita jiran kanatti tooftaa presidenti Obaman garee finxaleyyii kanatti duuluuf lafa kaa’an mirkaneessuuf sagalee kennuuf dhiisuun isaanii hin beekamin jira.
Seera tumtoonni garee mormituu hedduun to’annaa jala oolaa fi torbanneen dhiyoo as hookkara kakaastan uummata jeeqxan jechuun yeroo hamma tokkoof hidhamaa turan.
Seera tumtoonni har’a gara boodaa wal ga’uu dhaan seera walii galtee gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uu kan fuula 115 qabuu Joonsen qopheessan irratti sagalee kennuuf jiru.
Seera tumtoonnii fi dhaggeeffattoonni guutuu addunyaa irra jiran dhimmootii biyya keessaaf imaammata alaa kan bara 2018f ka jrezidaantichi dursa kennaniif dhaga’uuf jiru.
Seera tumtoonni Keenyaa ji’a Onkoloolesaa darbee kana keeyyata miidiyaan biyyattii dhimma paarlaamaa gabaasuu dhowwu dabarsuuf yaalii godhanii turan.
Seera tumtoonni mormituu garu murtiin kun sirrii miti, murtiin haqaa akka hin kennamiin agarsiisa jedhan.
Seera tumtoonni Ripaablikaanotaa sadii kan kutaa Arizoonaa John McCain, kan kutaa Alaaskaa Lisa Murkowski fi kan kutaa Main Susan Collins dimokraatota cina hiriiruu dhaan tattaaffii Repablikaanonni seera kana haquuf godhan kuffisaniiru.
Seera tumtoonni Somaaliyaa fi ministeerri naga eegumsa duraanii Abdirazaaqa Omar Mohamed ergaa tweeter irratti maxxansaniin, haleellaa boombii sanaan namoonni 20 madaa’aniiru jedhan. “It happened at the road in front of the camp, not inside,” the officer said.
Seera Tumtoonni Somaaliyaa Loltoota Waraansa Tigraay Keessaatti Hirmaatan Jedhaman Ilaalchisee Qorannaan Akka Geggeessamu Gaafatan
Seera tumtoonni Somaaliyaa Mohammed Mursal Abdirahman afaan yaa’ii paarlaamaa haaraa gochuun har’a filatanii jiru.Kunis eegumsa guddaa jala kan jiru gamoo paarlaamaa somaaliyaa keessatti sagalee marsaa lamaa eega kennamee booda.
Seera tumtoonni sun jijjiirama eegumsa fayyaa fiduuf jedhaniif karoora maalii akka qaban namoonni aariin guutaman gaaffii dhiyeessaafii turan.
Seera tumtoonni Taayiwaan caalmaa sagaleen seera lana kan raggaasisan yoo ta’u namoonni saala wal fakkaataa jaalalleewwan isaanii waliin sirna hidhata dhaabbataa ykn fudhaa fi heeruma waajiraalee mootummaa keessatti akka gaggeeffatan ehama.
Seera tumtoonni US uggura haaraa Raashiyaa, Iraan fi Kooriyaa irra kaa’uuf walii galtee daandii saaqu irra ga’uu dhaan akka raggaasisaniif Prezidaant Doonaald Traampitti erganii jiran.
Seera-tumtoonni yokaan miseensonni mana-maree Itiyoophiyaa, ka gara baatiilee ja’aaf biyyattiin ittiin bulte – labsii yeroo hatattamaa, baatiilee afur ka biraaf akka dheeratu murteessanii jiran.
Seera-tumtoonni Yunaayitid Isteetis Hala Qophii Eegumsaa Gamoo Mana Mareef Ture Irratti Qorannaan Akka Geggeeffamu Gafatan
Seera-tumtoonni Yunaayitid Isteetis, kaleessa yeroo deggertoonni prezidaant Traamp waajjira Mana-maree Yunaayitid Isteetisitti humnaan girrisanii seenan, tarkaanfii humni poolisii achi ture fudhate galataaffataniyyuu, haala qophii eegumsaa sana irratti akka qorannaan geggeessamu gaafatanii jiran. “Kanneen haala achi ture mul’isan viidiyoolee hedduu tu jira.
Seera tumtoonni Yunaaytid Isteetes kannen sodaa shoroorkeessummaan Afrikaa keessatti uume kaleessa ilaalaa turan Amerikaan dhittaa mirga namoomaa hogganoonni kutaa Sanaa geesisanii fi bulchiinsa gaariin dhabamuu utuu hin hubatin hafuu maltii yaaddoo jedhu akka qaban ibsanii jiran.
Seera Tumtoonni Yunaaytiid Isteetes Walgahii Dhuga -Ba'insaa Robii Kaleessa magaala Waashingtan Dii Sii keessatti ggaggeessaniin biyyoota Afrikaa kanneen uffee sahaaraa gadii hanga tokko keessatti caasaaleen Demookraasii dhabamaa jiru.
Seera tumtoota 92 keessaa 14 maqaan keenya kanneen himannaa sana dhiyeessan waliin dhiyaachuun dogoggoraani jechuu dhaan hin mallatteessin hafan.
Seera tumtoota Somaalee keessaa tokko VOAf akka ibsanitti mootummaan humnoota Itiyoophiyaa fayyadamuu dhaan Robow to’annaa jala oolchuu isaa qeeqanii jiru.
Seera wal-falmisiisaa ta'e kan waa'ee nageenyaa mormuun Hoong Koong keessatti hiriirrii mormii gaggeeffamee jira.Polisoonni hiriirtoota addaan facaasuuf waan ija namaa guubu dhukaasaa oolan.
Seera wixinee kana baasuuf marroo hedduu carraaqanii hojjachaa bahan jedha gabaasii misnisteooraa mootummaa kun.
Seerawwan kana kan hin tuqin muummichi ministeeraa Abiyi Ahimed diittaa mirga namaaf komees sababaa seerawwan ta’an ittiin jedhan fooyyessuuf kan hojjetan ta’uu ibsaniiru.
Seerichi, dhuguma kana gochuutti fuuleffatee ka ba’e taanaan, daangaa heeraan Oromiyaadhaaf kenname ka faallessu waan ta’eef Mana-maree Federeeshiniin xiinxalamee haqamuu qaba, ka jedhan immoo, Obbo Tashaalee Abarraa ti.
Seerii ADWUI, “dogogoraan biyyaan bulchitu ibsa kanaatti ji’a lamaan dabaran Oromiyaatti keessatti hojjachaan ture.”
Seerii Anjelaan jechuutti jirtu kun ka warra biyya nagaa dhowwuun himanna jedhanii ganna 9n duratti baasan. Itoophiyaan gaazexeessitota hidhuu qofaa mitii akka jecha Anjelaatti MEDIA dhuunfaallee hin cufte.
Seerii balaa tiraafikii balaa akkanaatiin tohatan maan jedha?Akkuma seeraatti ittiin hojjachuutti jiranii moo hin jiranii egerii itti deebina.
Seerii fardaa maaniif seera cufa dura jira?Jennaan geejjibii isaa,nyaapha isaan hadhanii,baalli isaan fuudhan jedhee..
Seerii gaafasii lakkoofsa 49 keeyyata 5 keessatti faaydaa addaa Oromiyaan Fifninnee keessaa qabdu eeganifii keessaa keessoo isii ammoo seeraan mirkansaniif jedha.
Seerii haarahii amma bahe akka warshaan cuftii lafa investimenti keessatti hojjtuu harka lamaan ummata garaaru tolcha.
“Seerii jara biyyaa nagaa dhowwe jedhan sun haquu qaba.Haquu baannaan ammallee abbaan fedhaniin adabuu dandahan.”
“Seerii jara biyyaan nagaa dhowwuun adaban jedhanii baasanillee irra deebihani laaluutti jiran.Maqaa kanaan waan hedduutti bade.Seerii dhaabbilee gargaarsaa hujii dhowwe.Chaayinaan akkanaan dhaabilee akkanaa biyya baafatte.Tanaafuu gama kanalleen jijjiirama barbaanna.Hinuma taati jennee herregannallee”
“Seerii jara biyya nagaa dhowwuun eegan jedhan waan haga dabre.Dubbachuu nama dowwanii lafa qonnaa nama irraa fudhatan. Akka koomishiinii dhala namaa Itoophiyaatuu jedhetti nama dhibba hedduutti dhumate. Dhaabbileen mootummaa ammoo sunii oli jedhan.Akka Itoophiyaatti mirgii namaa eegamee namii waan fedhe dubbachuu fi barreessuu dandahahu gaafanna.”
Seerii jijjiirama qilleensaatii fi bahellee irraa hambsiisuu dandaha jedhanii sodaatan.
Seerii Koree Olompikii Addunyaa(International Olympic Committee) akka atileetotii dirree dorgommii irratti mallattoo siyaasaa,mallatto jibbaa fi waan akkaa jibba siyaasaa hin agarsiifne dhowwa dorgommii addunyaa irraa dhaabsisa.
Seerii kun akka henna Itoophiyaatti Waxabajjii 30,2011 hujii jalqaba.
Seerii kun bara 1845 asi akkanuma keessa bahe.Yoo qonnaan bulaan midhaan galfatee irraa bahe filannootti dabran.
Seerii lamaan innii cabse akka Ukreeyin itti aanaa pirezidaanti Amerika ka durii Joe Biden qorattu hajajee didanii jennaan gargaaras Amerikaan Ukreenii kennitu irraa dhaabe.
Seerii lammeessoo ammoo ka nadheenii—dubartiiti.Maaf akkana jennaan.
Seerii sun akka Itoophiyaan mootummaa goomittaa ykn wayyaa qabu ka ummatii haga guddaan qooda keessa qabaatu itti jabeessee mudda. Tahuu baannaan waan hedduun adaba. Manii Marii US seera wixinee kana Ebla 10,2018 baasee Sentetii Amerikaatti dabarsuuf jennaan Itoophiyaanuu jijjiiramte.
Seerii VOA bultuun oduun isiin Chayinaa, Raashiyaa,Iraanii fi biyya feetettu dabarsitu dhugaa qulqullittii,Amerikuma qofa fulaa buutuu tahuu malte jedhan Amandaa fi Sandiin.
Seerii Wixinee kun akka Itoophiyaatti namii mirga qabaatuu fi mootummaa namii cufti qooda keessaa qabu yayyabaniif Manii Maree Amerikaa irratti walii galee Senetii Amerikaatti dabarsuuf walii gale.
Seerinuu tanatti hin gammadu—manii murtii dubbii tana afaan seeraatiin dubbachuuf yoo biyyiti innii keessa jiru akka inni hin himatamne tolchitee ragaa dhowwate garii deeman hin jiru.Akkas taanaan seerii faaydaa dhabee jedhe.”Abukaaton jara namii irraa dhumee Fergal Gaynor ammoo dubbiin tun gara deemu dhabde jechuun dhiigi jara namii irraa dhumee faaydaa dhabaa jedhaHaadhaa,abbaa,obboleessaa,obboleettti irraa dhume.Marroo hedduu giddeessanii bira rafan, jiroo gubanii,qabeenna isaan Naivasha fi Nukuru keessaa qaban.Seerallee dhabanii seera mootummaa Kenyaataa irraa dhabaniifillee isaanummaan ufumaan itti rakkachuu malanii? ibidda itti naqan.”Akka jecha abbaa alangaa addaa Keenyaa Tithu Muuygiyaatti itti mootummaan haga dandahutti ragaa manii murti gaafate ya dhiheesseef.Perezdaatniin Keenyaa Uhuru Kenyaataa perzdatnii adoo hujii irra jiru manii murtii addunyaa ICC wanjalaan himatee mana murti dhiyeessa ka qaraati.
Seerota kanneenii fi ka biroo fooyyessuuf jecha akkaataa itti marii uummataaf dhihaatan irratti gareelee hundeessuun kan irratti hojjetaa jiru tahuu dubbata – waajjirichi Abbaa-alangaa.
Seerri, ajaja mana murtii malee qabeenyaan nama dhuunfaa akka hin sakatta’amne ajajus angawoonni yeroo hedduu seera kan hin kabajneef manneen murtiis ragaalee ajaja malee walitti qabaman fudhatama hin dhabiisan jedha gabaasi kun.
“Seerri daarektera FBI hujii irraa buusisu jiraachuu baatullee bulchiinsi kun anaa fi, ana caalaa ammoo FBI qaanessuu filate. Akkana jedheee, waan dhaabii kun gargar haharca’e, waan hoggana dansaa dbaabee fi bulchiinsi illee abdii irraa.Tun dhara.” Jedhan
Seerri dorgomaa paartii republikaanotaa Donald Trumpiin dhiyaate kana qormaata ka birootu isa eega. Yoo hojii irra oole jechuu dha. Manni maree bakka bu’ota uummataa Ameerikaa nama fedheef lammummaa kennuu danda’a. garuu lammummaa nama irraa mulquuf heeraan aangoon hin kennamneef.
Seerri eeyama ittisa biyyoolessaa sun sagantaa waraanaaf kan oolu doolaara biliyoon $740 kan eeyamu yoo ta’u miseensota waraanaaf dabla mindaa dhibba irraa harka sadii eeyama.
Seerri Farra Jibbiinsa Warra Eesiyaa Senetii Ameerikaan Darbee Jira
Seerri Farra Qawwee Darbuu Dahabuun Dimekraatota Mufachiise Ripuublikaanonni Immoo Dimokraasiitu Injifate Jedhan
Seerri farra shorokeessummaa fi seerawwan waldoolii tola toltummaaf kkf qaamotii ilaalchisee hawaasaa adda addaa akkasumas gareelee mormitootaa fi gareelee mirga namaa biraa komee guddaan dhiyaataa ture.
Seerri Farra Shorokeesummaa Itiyoopiyaan Baaste Hiriira Mormii Irratti Tarkaanfii Fudhatamu Hammeessa Jedhe Amnestiiin
Seerri Farra Shoroorkaa Inni Durii fi Haaraa Ammaa Ba’e Adda Adda: Ammahaa Mekonnen
Seerri Farra-shororkeessumaa Itiyoophiyaa Dhugumatti Ka Briteen Irraa Gargalfamee?
Seerri filannoo mirga uummataa irra mulqu haa xiinxalamu jedha gamtaan Afriikaa Arenan miseenosota koo irra miidhaan ga'e jedha
Seerri fooyyeffame sun prezidaantii waggoogta hedduuf tajaajilan Yoweri Museveni marsaa ja’affaaf hamma bara 2021tti aangoo irra akka turaniif daandii saaqa.
Seerri gumurkii inni haaraan garuu seera kana yakka irraa gara seera sivilii-tti jijjiiree jira.
Seerri haaraan kun hojii addaan fottoquu, ganiinsa biyyaa ykn gocha shorokeessummaa nageenya biyyoolessaaf balaa dha ittiin jedhe adaba. Seerri kun itti dabaluu dhaan qaamni nageenya biyyoolessaa Chaayinaa Hong Kong keessatti dhaaba akka hundeessu illee ni eeyama.
Seerri haaraan yaaddoo guddaa uumuu isaa dhaabnii baqattotaa beeksisee jira.
Seerri Hokkara Qawwee Ittisuu Ba'u Qaba:Prez Baaydin
Seerrii farra shororkeesumaa Itioophiyaan baaste, hiriira Oromiyaatti miidhaa jabeessa jedha, Amnestii Internaashinaal
Seerri inni duraanii guutummaan haqamee sana kan bakka bu’u wixineen seeraa kan dhiyaate ta’uu ibsaniiru.
Seerri Israael haaraan hojjettoonni mindaa isaanii dhibba irraa harka 20 herrega baankii addaatti akka ol kuusan gaafate, kunis ennaa isaan Israalii deeman deebi’aaf jedhame.
Seerri Itiyoophiyaa waa’ee uggura akkasii maal akka jedhu kan nuuf ibsan ogeessa seeraa fi abukaatoo kan ta’an Obbo Wandimmuu Ibsaa seerri biyyatti faallaa faallaa waan rawwatamee kanaati jedhu.Ajaja mana murtiin ala eenyuu iyyu kana gochuu akka hin dandeenyee fi Kanneen uggura kana irra ka’anis seeraan himatamanii hidhaa hanga waggaa kudhan ga’uun adabamuu akka danda’uu dubbatu.
Seerri kunis sagalee 94 fi tokkoon kan darbe yoo ta’u, Rippaablikaanticha senetera kutaa Mizuurii Josh Hawley qofaatu seera kana morme. Seneteroonni dimokraatotaa tokkoo fi kan Ripaablikaanotaa sadii sagalee hin kennine.
Seerri kun, koree hariiroo alaatiin kan raggaasisamee fi jijjiiramni tokko otuu itti hin godhamiin akka gabaasamus ajajamee jira. Seerrichi, Waxabaajjii 23 mariif dhhaatee akka dabarsamu ennaa korichaan raggaasisametti kan dubbatan Senatorri kutaa Tenesii, Bob Kirooker warra wixinee seeraa kana qopheessanii fi dhiheessan ennaa galateeffatan, “murtiin ejjennoo duraa nuti ilaallu, kan S. RES. 432 jedhamu, eegumsi miga dhala-namaa akka Itiyoophiyaa keessa jiraatuu ka deggeruuu fi bulchiinsi hunda of-keessaa qabu akka jiraatu ka jajajjabeessu. Senator Kaardin, murtii ejjennoo dhihessuu isaaf guddoon galatoomsadha. Akkasumas – senaatoraatoa ka biroo waliin qopheessan – Senator Markery, Senator Koons, Senotr Manendoz fi Senator Rubiyoo nan galatoomsadha. Ejjennoon kun hojii irra oolfamuun, hariiroo Itiyoophiyaa waliin qabnu akka itti fufnu nu gargaara. Itiyoophiyaan Mootummaa hunda hammatee fi eegumsa mirga dhala-namaa hojiin mul’atu bira ga’aadhuuf baay’ee tu hafa” jedhan, jedhan - Senator Kirooker.
Seerri kun lakkoofsa maatii godaantootaa hanqisuu , carraa Diivii Lotarii cufuu akkasumas deemsa ehama Amerikaa keessa ittiin jiraatan kan Griin Kaard jedhamu argachuu rakkisaa taasisuu kan jedhu of keessaa qaba.
Seerri kun raggaasisamuuf gara mana maree bakka bu’ota uummataa bakka deggersa gama lamaanii argatetti darbee jira. Prezidaant Joo Baayiden seera kana hawwaan kan eegan ta’uu ibsanii ennaa waan bira dhaqqabu seera gochuun mallatteessu jedhamee eegama.
Seerri mirga namoomaa fi itti gaafatamummaa akka raggaasisamu bu’aa ol aanaa buusanii fi dhiibbaa kan godhan miseensota Kongresa Ameerikaa yeroo ammaa Itiyoophiyaa daawwataa jiran. Seerri sun qabiyyee mirga namaa Itiyoophiyaa keessaa ni qeeqa, tarkaanfiiwwan adda addaa akka fudhataman illee ni gaafata.
Seerri, qaami murtii kennu walaba akka ta’u ajaja kan jedhu gabaasi kun, dhaddachi yakka ilaalu garuu dadhabaa ta’ee itti fufuun dhimmootii humna isaa ol ta’e ilaaluu fi dhiibbaa siyaasaaf saaxilamuu isaa tarreessee jira.
Seerri sunis kan fuuleffate barattoota kana dura koollejii fi Yuniversitii Chaayinaa keessaa barataa turaniif waaana bilisummaa uummataa jedhamuttii hidhata qaban irratti. Bulchiinsi Tramp, barattoonni Chaayinaa gara Yunaayitid Isteetis dhufanii qabeenyaa qaroominaa saamuu dhaan dinagdee fi waaltaa waraana Chaayinaa cimsu jehee jira.
Seerri sunis keeyata 14ffaa jedhama. Waggoota 150 dura bara 1865 keessa garbummaan jiraataa kanneen turan lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa garbummaa jala jiraataa turan lammummaa Ameerikaa argachuuf walabummaan isaanii akka eegamu yaadamee kan raggaasisame ture.
Seerri sun meshaan Ameerikaa dhaa gara andaara galaana Ameerikaa biyya jiruutti ergamu doonii US qofaan ta’uu qaba jedha. Qeeqxoonni seerri kun tattaaffii baraarsaa Puerto Rico keessaa kan jiraattonni biyyattii gargaarsa hatattamaa barbaadan danqa jechuun morman.
Seerri sun tokko dura taa’aa koree dhimmootii alaa kan mana maree dimokraatotaan hooggganamuu Eliot Engel fi miseensa mana maree Ripaablikaanticha Michael McCual-n kan qophaa’e yoo ta’u angawaa gameessa Turkii akka Siiryaan gama kaabaa weeraamtu fi dhiittaa mirga namaa kurdoota irratti geggeessame murteessan adabsiisa.
Seerri torban darbe utuu hin milkaa’in hafe White House, kongresii fi Senetii dhuunfatan iyyuu Ripaablikaanonni kanneen sagalee kennaniif waadaa seenan iyyuu qofaa muteessuu akka hin danda’in mul’isa.
Seerri wal-falmsiisaan Mootummaan Itiyoophiyaa dhhaabbatoota ka mootummaab hin ta’iin ilaalchisee baase hojiiwwan mirga dhala-namaa biyyattii keessaa laamshessee jira, jechuun Amnisty Internaashinaal gabaasaa gidduu kana baaseen Itiyoophiyaa keessatti, dhaabbatoonni naannoo mirga dubartootaa fi ijoolleetti, akkasumas mirga gurmuu fi nam-tokkeetti hojjetan -- tajaajila isaanii dhaabuu fi cufuuf dirqamanii jiran, jedha.
Seeshens xalayaa hojii ittiin gad dhiisan Traampiif erganiin akka gaaffii keessanitti aangoo gad dhiiseera jedhan.
Seeshiins Kamiisa kaleessaa oduu gabaastoota waliin kan wal argan yoo ta’u kunis gaazexaan waashingtoon post seeshiins filannoo Amerikaa dura Amerikaatti Ambaasaaddara Raashiyaa Sergee Kislyak waliin yeroo lama wal argan jechuun eega gabaasee booda.
Seeshiins yeroo sana waa’ee filannoo prezidaantummaa Amerikaa Ambaasaaddara Raashiyaa waliin dubbataniiru yoo ta’e gaaffiin jedhu dhaga’amaa jira.
Seiyif Al-islaam,ilma Mohaammar Gadaafi ka duriiti.Gaafa mootummaa abbaa isaa jige isaa fi miilota mootummaa suni hedudu qabanii waluma jalaa balleessaa itti murutti jiran.
Semaayaawii Paartiin Itiyoophiyaan Hoomu Caalaa Rakkina Siyaasaa, Haawaasummaa fi Diinagdee Keessa Jirti Jedha
Semaayawii Paartiin IHADEG yeroo inni aangoo itti gad dhiisu amma jedha
Semayawii paartiin har’a waaree irratti ibsa gaazexeessotaaf kenneen dhimmootii biyyattii ijoo ta’an jedhe sadii irratti ibsa kennee jira.
Semayawi paartii irraa kan ta’e yeshiwas Asefas kan ani dubbadhu yeroo dhumaaf waan ta’eef na hin dhaabsisinaa jedhee ennaa kadhatu akka heera biyyattii keeyata 78 lak 4tti mana murtii addaa hundeessuun dhorkaa ta’us mana murtii humna warnaa ka fakkaatuun dhaddachi 19ffaan kun nu hiraarsaa jira ennaa jedhutti manni murtii dhaabsiseen.
Semayawi paartiin filannoo barana irratti kanneen hirmaatan keessaa paartii haaraa ta’uu hin oolu. Paartiin kun erga hundeeffamee waggaa afur kan hin guunne si’a ta’u filannoo biyyoolessaa irratti hirmaachuufis ka jalqabaa ti.
Semayawi paartiin xalayaa boordii filannoo biyyoolessaaf barreesseen akka ibsetti akka seera filannootti qajeelfama kaadhimamtootaa faana bu’uu dhaan akkasumas akka boordichis yeroo kaadhimamtoota galmeessisuuf kaa’etti kaadhimamtoota isaa guutummaa biyyattii keessaa galmeessiseera.
"Sembel waraana dargii itti hidhan. ""Kutaa gara 10 oltu jira.Maqwaan isaanis kaameraa 1,kaameraa 2,…kaameraa 3… jedhanii waamaman.”"
Semeguun akka mootummaan Itoophiyaa akkuma dhaabbileen akka Tokkummaa,Waajjira Koomishiini mirga namaa,Koomishiinii mirga namaa fi ummataa fi dhaaabileen dhibiilleen gaafatan dhaaba qabeenaa fi lubbuu tana irratti badde walabatiin qoratamtu gaafatanii eeyymauu male.
Semeguun aramaan durallee waan Waxabajjii haga Fulbaana 2009 keessa nama tolchan jedhee paarlaamaa Itoophiyaalleetit himate.
Semeguun odeefannooo tana Oromiyaa godina 10 aanaa 24 keessaa,naannoo Amaaraatti ammoo godina 4 fi aanaa 6,naannoo ummata Kibbaa keessaa ammoo godina 2 fi aanaa 2 keessatti odeeffannoo walti guurrate.
Semeguun rakkoolee jirtu silaa akka dansaa odeeffachuuf labsi muddamsuu ta ammaatii fi sodaa jirtuufuu fi waan akka akkaatiifuu dhugaa jirtu akka dansaa argachuu hin dandeebbe jedha.
Seminaarin Kanneen Yunaaytid Isteetsitti Baratan Muuxanno Irratti Waljijjiiran Finfinneetti Geggeeffamaa Jira
Senaa biyyatii keessati yeroo jalqabaatiif nammii mililiyoonii tokko filannoodhaaf galmaaheera. Bara 2017 nammi flachuudhaaf galamaahee 700,000 akka ture galmeen mootummaa ni agarsiisa.
Senaatar Been Kaardin fi senaator Ruubiyoo wajjin wixinee bahe kana warri deeggaran : senaatarMaariy Kaantwee(godina Waashingitan), SenaatarKiristoofar Kuunsi(godina Deelweer), SenaatarDiik Derbiin(godina Iilinoos), SenaatarAl-Fraamkiin( Miniisootaa), SenaatarEemii Kloobuchar(minisootaa), SenaatarPaatriik Leehii(vermaant), senaatarEdwaard Maarkey(Maasaachuuseet), senaatarBoob Meendees( Neew Jersii), senaatarPaatii Muuree(Waashingitan), fi SenaatarSheerrod Braawon( Ohaayoo) dha.
"Senaatarii godina Meerilaandii fi, Seneetii Yunaaytiid Isteetsitti miseensa ol-aanaa koree dhimma biyya alaa han ta'anBeen Kaardiin, "" tarkaanfiin hammaatan humnoonni mootummaa Itoophiyaa lammii biyyichaa irratti fudhatan na rifachiisera, maatii namoota gocha kanaan du'aniif gadda kiyya ibsuun barbaada"" jedhanii, mootumman Itoophiyaa seeraa shororkeesummaa falmuudhaa jedhe baase; gaazexesootaa fi lammii biyyati irratti fayyadamaa jira, akkasumas mirga yaada ofi ifaan ibsachuu fi ilaalcha siyaasa fe'an qabachuu ittin ukkaamsa jedhan."
Senaataroonii Ameerikaa 12 Tarkaanfi Mootummaan Itoophiyaa Lammiiwwan Irratti Fudhatu Balaaleffatan
Senaataroonii Yunaaytiid Isteets 12 mootummaan Itoophiyaa mirga lammi akka kabajuu fi biyyatti bulchuu keessatti qaamni hunda bakka bu’u qooda akka fudhatu gaafachuudhan kaleessa Ebla 21, 2016 wixinee basan.
Senaataroonni Yunaayitid Isteetsii fi Atileet Fayisaa Leellisaa Waliin Dhaabbatanii Waa’ee Dhiittaa Mirga Dhala-namaa Itiyoophiyaa Keessaa Ibsa Kennan
Senaatar Paatriik Lehii Waa'ee Tigraay Maal Jedhan?
"Senaatarriin biraan han fillannoo pireesdaantummaa Ameerikaan bara 2016 gootuf dorgomuudha duula nafiladhaa godhaa ture, senaatarRuubiyoongama isaantin "" Itoophiyaa keessatti namoonnii karaa nagahaa mormi godhan yakka malee hidhamaniir, ajjefamaniiruu, "" jedhan. Senaatar Ruubiyoon, dhiittaa mirga dhalli nama ummamaan qabuurratti Itoophiyaan gochaa jirtu jabeessanii balaaleeffatanii, Pireesdaant Obaamaan walitti dhufeenya Yunaaytid Isteets Itoophiyaa wajjin qabdu keessatti dhimmi mirga dhala namaa fi akkaataa siyaasaa xiyyeeffannaa duraa akka ta'u daddafanni akka hojjatan gaafataniiru."
Senaater Jiim Inhoof Finfinnee Galuun Ibsame
Senaater Jiim Inhoof imalli amma isaan Itiyoophiyaatii taasisan kaayyoon isaa hin ibsamne.
Senaater Jiim Inhoof mootummaan Ameerikaa dhaaba TPLF isa shororkeesaa ta’e fi mootummaa walqixaaa adabuun sirrii miti jedhaani mormaniiru. Jiim Inhoof hasaa taasisan keessatii Iiyoophiyaa yeroo 19 dawachuu isanii ibsanii turan.
Senatara haaraa Ripaablikaanootaa kan kutaa Kentaakii Raand Pooll Televiziyoona CBSf akka ibsanitti, maallaqnii baasiif ramadamuu akka malee guddaa yoo hin ta’iin, liqaa mootummaan barbaadu akka guddatuuf sagalee hin kennu jedhan.Namonni haaraan gara Washington dhufnee kun liqaan akka hin baayyanneef hojjanna, kanaaf jecha baajata jiru madaaluu qabna jedhu.Liqaa fudhatamu qabu ni uggurama taanaan,mootummaan Amerikaa liqaa kennuuf dirqama irra jiru eeguu waan dadhabuuf jecha, badii rakkoo maallaqaa hamaa fida jechuun bulchiinsi Prezidaant Obamaa akeekkachisee jira.Baajata qabamee keessatti itti gaafatama qaban ibsuuf, miseensonni mana maree kan riipaablikaanotaa, mindaa ofii argatan irraa gad cabsuun tarkaanfii duraa taana jedhu. Koongiresni Yunaayitied Isteets seera tajaajiila eegumsa fayyaa kan prezidaant Obamaa raggaasisanii turan keessa deebi'ee torban dhufu sagalee itti kenna jedhamee eegama.Dhimmi kun carraa hojii fi dinagdeetti hidhata qaba, seerri waa’ee tajaajiila eegumsa fayyaa nama dhunfaa fi kanneen carraa hojii kennan irratti dabala dilaalaa guddaa waan uumeef jecha,carraan hojii aargachu akka gad cabuu taasise jedhan.Afaan-yaa’ii mana-marii Yunaaytiid Isteets kan turan Naansii Peloosi haala jabaa keessa darbuun injifannoo uummata Amerikaaf argamsiisneef jabaannee qabsaa’uu qabna jedhan.Carraa hojii banuun dhimma iddoo duraa kennamuu fi handhuura ejjennoo keenyaa akkuma ta’e gama tajaajiila eegumsa fayyaa fi wabii dinagdeen injifannoo argaman eegsiuuf nuti Demookraatonni hojjachu ittuma fufna jedhan.
Senataroonni Amerikaa waa’ee ajjechaa gaazexxeessaa lammii Saa’udii Jamal Kaashogii kan ilaaleen ministrii danta alaa Amerikaa Maayik Pompiyoo fi Ministeerri ittisaa Jim Maadas cufataan ibsa kennaafii kan jiran yoo ta’u irra hedduun isaanii gocha rawwatameetti senetaroonni amma iyyu mufannaa qabu.
Senataroonni USA Lama “Haalli Mootummaan Itiyoophiyaa Mirga Dhala-namaa Keessumaa Kan Oromoo Itti Qabee Jiru Nu Yaaddessa,” Jedhan
Senate Confirms Biden’s Choice for Secretary of Defense
Senatirichi repuublkiaanii kun seera insuraansii fayyaa “Obama Care” jedhamu hambisuuf paartiin isaanii walii galtee irra hin ga’in jiraachuu illee dubbataniiru.
Senator ARuubiyoon waraanni Ameerikaa heddumminaan Islamic State/IS/tti duuluuf akka bobba’u yaada jedhu kallattiin hin deeggeran. Bakka Sanaa jedhan irra jireessi giddu galeessa ba’aa finxaaleyyii warra Sunnii-tti akka duuluuf daran hojjechuu qabdi.
Senator Bernii Sandersi,ka pirezidaantii tahee biyya tana bulchuuf dorgomaa bahe hardha akka Hilarii Kilinton pirezdaantii taatu eebbiseefii duula filannoollee irratti gargaaruuf waadaa walii galan.
Senator Bob Koorker marii araaraa diplomaasummaa dhimma Siiriyaa ilaalchisee Jenevaa keessatti jalqabamee irratti ibsa kennaniiru.
Senator Cory Booker, ammoo “Raashiyaa finna addunyaa yakkitee deemtu tanatti callisuu hin dandeennu,” jedhee akka Amerikaan addunyaa qorqorachuu malt dubbate.
Senator Jeff Sessions abbaa alangaa muummicha US itti aanan ta’uu dhaan sirna white House keessatti har’a qophaa’e irratti hirbuu seenan.
Senator Kamala Harris,ammoo Tiraampi gaafauma huji tana itti kennanii asi “Amerikaa, ummata isiitii fi waan Amerikaa qabdu gabayaa dhaabe gurguruutti jira,” jette.
Senator Ruubiyoon prezidaant Obaamaan addunyaa isalaamaa keessatti qabsoo cimaa booda injifannoon argame jechuu dhaan Ameerikaa maallaqa guddaa baasisan jechuun qeeqan.
Senator Sandersi Hilariin nama Amerikaa hiyyuma keessaa baasu, egeree biyya tanaa karaa qajeelaatti geessu dandahu,nama jijjiirama qilleensa addunyaa rakkisuutti jiru kanaan faltee jireenna Amerikaa wayyeessuu jedhe.
Seneetariin Yunaayitid Isteets Joon Mikkeen Kaanserii Sammuu Yaallamaa Jiran
Seneeta yunaaytiid steetes keessatti hogganaa garee sagalee xiqqaa qabanii kan ta’an Ripaablikaanichi Mitch McConnell mormituu isaanii Demokraatittiii kutaa kentaakii Alison Lundergan Grimes biraa rakkoo jabaa isaan mudate bira darbuun filataman.
Seneeter Koons, guyyoota lamaaf yeroo Finfinnee turanitti, si’a lama muummicha-ministaraa Itiyopphiyaa – Abiyyi Ahimad wajjiin si’a lama walga’uu isaanii fi walumaa-galatti sa’atiilee shaniif mari’achuu isaanii dubbatan. Ibsa Seneetarichi kennan, Jaallannee fi Tujubee tu dhiheessa.
Senegaal ammoo Zimbaabuwwee mootee dabarte, Gaanaan ufiifuu moohamtullee isiilleen Ugaandaa mootee biyya saddeettan walti hafan taatee akkana jechaa biyyitii 8 walti hafe,
Senegaal,Angoolaa,Itoophiyaafi imaltuu biyya sagaliitiif warraa bahe,ministerii haajaa alaa Amerikaa,Mike Pompeo.
Senegaal,Angoolaa,Itoophiyaa fi imaltuu biyya sagaliitiif warraa bahe,ministerii haajaa alaa Amerikaa, Mike Pompeo. Amma Itoophiyaa gahe.
Senegaal dorgommi waancaa kubbaa miilaa addunyaa ji’a dhufu keessa Raashiyaatti taphataniif namii 23n filateee hin qixeeffannee gurbaa kilabi Goztepe ka Turkii keesa taphatu Den Baabaa yaammachuu feeti.
Senegaal duubumaa dhuftee moote.Gama kaaniin ammoo Aljeeriyaallee Bafana Bafana Afrikaa Kibbaa 3-1 adabdee waan hamtuu goote.Aljeeriyaan duruu nama hedduu alaa fidatte jedhanii sodaatanillee yoo taphii jalqabe haga Afrikaa Kibbaa miila hin oowwine.
Senegaal goolii lamaan ykn sunii oliin moohuu hin ooltu jedhanii eegan.Kaameruunilleen diriirfattee goolii ufitti gadi hin lakkiftu silaafuu
Senegaal humnumaa fi qalbi bara 2002 keessaa dorgommii waancaa kubbaa addunyaa ka biyyitii 8 walti hafan irratti Faransaayiin moote suniin dhufuutti jirti. Gaafa isiin Faransaan moote sun namii bakakee harkii afaanti goge.
Senegaalii amma walti marteen tanaayyuu guyyaa 6n duratti tokkoon irraa galchitee moote.
Senegaalii fi Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa bara 2018
Senegaalii fi Naayjeeriyaan Ebola hadhanii biyya ufiitii baafatan Maaliilleen ittuma jirti.
Senegaal ijoollee jajjabduu guurrattee dhufteen.Warrii mirgaa fi bitaa taphatuuf lamaan Baldee fi Keyitaan warra akka dhukkubaa ufi irraa eegan. Jidduu isaanii ammoo Maamee Biraam Diyuufitti taphata.Tanaaf goolii galchuuf carraa guddaa qaban.
Senegaal ilma isii Liverpool keessaa yaammaatte, Saadiyoo Maaneeabdatti.Beeniin baruma kana biyya 8n walti hafan taate tapha armaan duratti taphatte cufaa walqixxee baate.
Senegaal: Isiilleen biyya moohuu dandeetti jedhanii herregatan.Isiilleen Sadio Mane EPL Liverpool keessaa dhufatteen.
Senegaal Keessatti Hogganaan Mormituu Hidhamuun Mormii Kaase
Senegaal keessatti, hoogganaan garee mormituu Osmane Sonkoo hidhamu irraa kan ka’e torban dabre irraa kaasee mormiin hookkaraan guute geggeessamee jira.
Senegaal kubbaa miilaatiin Afrikaa dura jiraattullee takkuma AFCON hin moone, Masriin moo’uun beekan ya galte Afrikaan waluma dhahuutt jirti
Senegaal kubbaa miilaatin Afrikaa dura jirtu takkuma waancaa hin moone, Masriin moo’uun beekan ammoo beekan yakeessaa galte Afrikaan waluma dhahuutt jirti
Senegaal Polaandi 2-1 dabsatte,Jappaaniin lanqaasoo jiddee 2-2 walqixxee galte. Kolombiyaan ammoo isii 1-0 moote.
Senegaal Polaandi 2-1 mootee Afrikaan hafuura fudhatte Rashiyaan Sawudii 5-0 billiqi tolchite taan Masriillee 3-1 itti dukkanessite
Senegaal takkuma waancaa Afrikaa hin moone taatullee gabaasa FIFAn barana baaseen dandeettii kubbaa miilaatiin Afrikaa keessaa tokkeessoo.
Senegaal ta Moussan galche sun waliin marroo haga 20 gooli galchuuf balbala Gaanaa,Black Stars irraa cabsuuf gamte kubbaa sibiilaa gooliiti fi laphee namicha goolii eeguutiin dhaananii taan ammoo qilleensa keessa oofte.
Senegaal tapha guyyaa duraa irratti Poolaandi 2-1 gangalfatte torbaan dhufu ammoo Kolombiyaan gir walti jetti Afrikaalleen faanuma isii jirti.
Senegaal tapha hardhaatiin Beeniin tokko dhooftee dorgommii keessaa baafte.
Senegaal waancaa kubbaa miilaa baranaa kana irratti Poolaandi,Kolombiyaa fi Jappaaniin walti martee ijoollee isii biyya alaatii qabdu yaammattee taphaaf qophaahuutti jirti.
Senegal: The Dakar International Forum on Peace and Security in Africa has begun discussions about security-related challenges in Africa.
Seneter Kris Koon itti dabaluu dhaan jilli kanaaf prezidaant Doonaald Traamp Afriikaa ilaalchisuun ilaalcha gaarii hin ta’in isaan qabanii fi hanga yoonaa biyyoonni Ambaaaadderoota hin qabaatin jiraachuu ilaalcisee gaaffiin dhiyaachuu illee hin dhoksine.
Seneter Kris Koons ibsa kamisa kaleessaa kennaniin “ani kan muummichi ministeerichaa fudhatama ka dhabsiisan lolli dhaabatee marii siyaasaa hatattamaan akka jalqabamuun gaafadhe” jedhan.
Seneterooa Demokraatota afuriif Ripuublikaanii tokko kan of keessaa qabu jilli Ameerikaa kun Burkinaafaasoo, Niijer, Afiikaa Kibbaa Zimbabwee ennaa daawwatetti hoogganoota waraanaa, amantii fi daldalaa waliin illee mari’atee jira.
Seneteroonni Ameerikaa Walitti Bu’iinsi Tigraay Keessaa Nagaan Akka Furamu Gaafatan
Seneteroonni Yunaayitid Isteetis Kiristoofer Koons fi Kiris Van Hollen enaa daawwannaa isaanii guyyoota sadii kamisa kaleessaa xumura muummichi ministeeraa Sudaan Abdallaa Hamdook hoogganaa mana maree ol aantummaa biyyaa mootummaa ce’umsaa Jeneraal Abdel-Fattah Burhaan akkasumas ministeerota maallaqaa, bishaanii fi jal’isii waliin wal arganii jiran.
Seneteroonni Yunaayitid Isteetis, miseensi koree hariiroo alaa gameessi fi seneterri kutaa Aaydaahoo jim Rich, misensi koree hariiroo alaa seneterri kutaa MD Ben Kardin, senetera kutaa Filooriidaa Maarkoo Ruubiyoo, kan MD Chris Van Hollen, kan Indiyaanaa Todd Young, kan VA, Tim Kaine fi kan Deliweer Chris Coons, wixinee paartii lamaanii irra deebi’uun beeksisuu dhaan mootummaa Itiyoopiyaa, TPLF fi qabsaa’onni kanneen biroon lolaaf wal barbaaduu dhaabanii, mirga namaa eegsisuu fi gareelee gargaarsaaf daandii akka saaqan akkasumas naannoo Tigraay keessatti walitti bu’iinsa uumameen gocha gara jabinaa raawwatame jedhame akka qoratamu gaafatanii jiran.
Seneteroonni Yunaayitid Isteetis Mootummaa Ce’umsaa Sudaaniif Deggersa Qaban Mul’isan
Seneterootii Amerikaa ammoo waahee hiriira kanaatii fi deebi iitti kenname baruu barbaadan.
Seneterootii Amerikaa lama Itoophiyaatti imlatu dhaqanii muummee ministera Itoophiyaatiin wal dubbatanii galan
Seneterootii godina Minisootaatii(MN)irraa filataman;Seneter Eemii KilobochaariifiSeneter Al Firankenhiriirii qonnaan bultootaa fi barattootii naannoo Oromiyaa master pilaanii falmuuf bahan irratti waraanii Itoophiyaa nama 140 oli fixee jedhee gabaasiiHuman Rights Watchbaase waan nama yaaddessaati jedhanii xalayaa barreessan.
Seneterootii kun tana malee akka ministiriin haajaa alaa Itoophiyaatti demokiraasii fi olaantummaan seeraa jabaattu feena jedhan.
Seneterootii USA akka mootummaan isaanii rakkoo Oromiyaa jabeessee qoratee ariitiin Kongireesii Amerikaatiif gabaasu gaafatan
Seneterootii USA,Mootummaan Itoophiyaa Oromoota Hiriira Bahan ‘Humnaan Itti Dhufe,” Jechaatti Yaaddahanii Ministera Haajaa Alaa Isaaniitti Xalayaa Barreessan
Seneterri Ameerikaa Jeff Sessions Abbaa Alangaa Muummicha Ta’uun Hirbuu Seenan
Senetii Amerikaa hagii guddaan paarti Tiraampi fa’a mana maree ammo paartii Demokiraati
Senetii keessatti hoogganaan paartii sagalee yayyabaa, Chak Shumer, waan kanaa ennaa dubbatan “Mr. Blinken waltajjii addunyaa irratti dantaalee biyyoolessaa Ameerikaa deebisee gad-dhaabuuf, meeshaa Ameerikaa isa duraa ka tahe dippiloomaasii deebisee ijaaruuf nama dandeettii qabu, nama sirrii dha” jedhan
Senetiin Ameerikaa Koolu Galtoota Daangaa Meeksikoo Deggruuf Maallaqa Oolu Raggaasise
Senetiin Ameerikaa rakkoo namoomaa daanngaa Meeksikoo fi Ameerikaa irratti uumame furuuf kan oolu maallaqa doolaara biliyoona afur ol ramaduu isaa kaleessa beeksisee jira. Kuni koolu galtoota hidhaa keessa jiran keessumaa ijoollee gargaaruuf kan oolu.
Senetiin Ameerikaa Seera Insuraansii “Obamacare” Haquu Dadhabe
Senetiin Amerikaa armaan durallee waan Raashiyaa fi bulchiinsii Tiraampi filannoo Amerikaa bara 2016 irrati dhossaan waliin qabaatan jedhe irratti bulchoota Tiraami qorachaa bahe.
Senetiin Amerikaa haga edanaatti baasii bajata bara 2018 irratti walii galuu baannaan mootummaan horii hujiin hojjatuu dhabee cufama
Senetiin Amerikaa nama pirezidaanti Tiraampi mana murti walii galaatiif dhiyeeffate, Amy Barrett qoratee filate
Senetiin ammallee walii hin galle.Amma fala lama qaban.Ykn bajata haga ji’a tokkoo qofa mootummaan ittiin hojjatu eeyyamanii hagasitti mari’achuu tahuu baannaan biirolee mootummaa haga tokko irraa horii qabanii hojjachaa mari’achuu.
Senetiin ammoo harkuma paartii Rippaabilikaanitti hafe. Senetii Amerikaa ganna jaha jahatti filanii miseensa nama 100 qabaata.Akka amma jirutti paartii Rippaabilikaan Senetii 51 qabdii Demokiraati ammoo 46 argatte kaan kaardi lakkahuutti jiran. US yoo walti deebisan miseensa Kongireesii 535 qabdi.
Senetiin US 100 keessaa Rippaabilikaan nama 50 Demokiraati ammo nama 49 qabdi.
Senetiin US kan Obamacare jedhamuun beekamu seera insuraansii fayyaa waggoota torba dura hojii irra oole keessaa hanga tokko haquuf har’a ganama barii wal ga’uun itti hin milkaa’in hafe.
Senetiin US Roobii kaleessaa ture falmii ciimaa booda Sessionsf sagalee kennuun kan raggaasisan.
Senetiin Wixata har’aa wal ga’uuf qophaa’aa ennaa jir kanatti mootummaan federaalaa gargaarsa gargaarsa yeroo hatattamaaf kan ramade doolaara biliyoona 3 dachaa dabaluu danda’a jedhan. Hanga amaatti maallqi sun daldalaawwan xixiqqoooon hojii akka itti fufan, meeshaalee hospitaalaa fi uummata biyyattiif maallaqa erguu dhaaf oole. Tramp akka jedhanitti gargaarsi itti dabalaa dhufuu jira.
Senetiin ykn hojii isaa fiixaan baasee kaadhimamaa ani dhiyeesseef sagalee kennyy ykn immoo sirnaan hojii itti fufee kaadhimamaa koo bakka isaan hin jiraannetti filaa jedhan Tramp.
Senetiin Yunaayitid Isteetis Haleellaa Biilsa Mana Maree Kan Amajjii Ja’aa Keessatti Qoodi Tramp Maal Akka Ta’e Qorachuu Jalqabe
Senetiin Yunaayitid Isteetis kamisa kaleessaa ennaa weerara COVID-19 abalaa adeeme jibbiinsa yakka farra Eesiyaa dura dhaabbachuuf yaalii godhamu kan cimsu seera haaraa sagalee irra jireessaan raggaasisee jira.
Senetii Yunaayitid Isteets keessatti, Ripublikaanonni barcuma 52, Dimookiraatonni immoo barcuma 48 qaban.
Senetor Koorker walii galtee meeshaa nukleraa Iran waliin irra ga’ame kanneen morman keessaa tokko. Haa ta’u malee kun hojii irra oolee jira. Walii galteen kun akka milkaa’uuf fedhii isaanii ta’uu fi dhiisuu akkasumas republiikaanonni kongresii Ameerikaa keessaa milkaa’ina walii galtee Sanaa deggeru ennaa ta’e gaafatamanii sababaa battaluma dhiibbaan ta’ee hojii irra ooleef Iraan qabeenyaa kana dura argachuu hin dandeenye akka argattuuf karaa argachuun ishee kan isaan hin gammaachiisne ta’uu dura taa’aan koree Senetii kan hariiroo alaa Senator Bob Krooker ibsaniiru.
Senetor MD Ben Cardin, Snetera VA Tim Kaine, kan Nevaadaa Jacky Rosen, kan New Jersy Cory Booker fi kan Massachusetes ED Markey waliin ta’uu dhaan gaanfa Afriikaatti jila addaa Yunaayitid Isteetis kan ta’an Jeffrey Feltman imala isaanii jalqabaa geggeessanitti fayyadamuu dhaan naannoo sanatti sabatiinsii fi itti gaafatamummaan akka jiraatuu akkasumas haala Itiyoopiyaa hammaataa adeemeef kallattiin walii galaa akka jiraatu akka jajjabeessan waamicha dabarsaniiru.
Senetrootii Amerikaa hedduun ka akka Joon Makkeeyin faatii Tiraampi jaala Raashiyaa kana fialchuun waan nama yaaddessaa jedhan. Hagii tokko ammoo Tilerson waan hedduun faarsan.
Senetrootii Amerikaa mootummaan isaanii karaa kamiin Itoophiyaa keessatti mirgii namaa akka eegamu tohachuutti akka jiru mootummaa isaanii mirkananeeffatuu fi akka mootummaan[USA] isaanii rakkoo Oromiyaan keessa jirtu qoratee ariitiin Kongireesii gabaasu dhiyeessu gaafachuuf minsitera haajaa alaa isaaniitti xaalyaa barreessan.
"Sen. Sanders admitted on the campaign trail he “isn’t doing well with older people"""
senteri South Carolina paartii Rippaabilikaan, Tim Scott caasaa kana jijjiiruuf akka federaalaattuu horiin dabalamuu malee jedha.
Sentor Elizabeth Waaren godina Masachuseii filamte.
Sentsov, Ukraine irraa, Khalil Matouk Syria irraa, Leopoldo Lopez, Venezuela irraa, Narges Mohammadi Iran irraa, Ilham Tohti, china irraa, Julio Alfredo Ferrer Tama Cuba irraa, Omar Mohamed Ali Masrii fi Fanta Jawara Gambiyaa irraa ti.
Serbia: Over one thousand mainly Syrian migrants enter Serbia from Macedonia early on Monday.
Serbiyaa:Biyyitii diqqoon bara 2006 keessa bilisoomtee Awurooppaatti dabalatmte tun eegii cittee baatee asitti tana waliin marroo lama waancaa kubbaa miilaa addunyaatiif dabrte.
Serbiyaan takkuma dorgommii akkanaa mootee hin beettu. Dorogmmii U20 tana irratti biyya 24 dorgome.Tana keessaa afur Afrikaa. Dorgommii tana irratti Biraazil lammeessoo, Maaliin sadeessoo,Senegaal afreesso taate.
Sereenaan amma atileetii Czech,Karolina Pliskovaatiin walti marte.Atileetii walti hafan dhibiin ammoo atileetii US S.Stephensii fi atileeti Lativiyaa, Anastasija Sevastova.
Sereenaan fulbaana dabre dubraa deettee. Nagaan sablattee daahimii sii guddataa haadhaa-abbaa bulfata jenneen.
Sereenaan nama ganna 36ti ganna tokkocha uulmaa kanattuu marroo torba dorgmmii gugurdoo akkanaa dorgomte.
Serenaan dorgommii teensii adudnyaa maroo 23 dabasatte tun dhiyoo uulmaa baatee taphatti deebite.
Serenaan eegii bara 2017 ASustralian Open moote asi dhiyoo tana dorgommitti deebite,dorgommii ASB irratti dorgommii New Zealand keessatti irratti atileetii Amerikaa beekamtuu Jessica Pegula moote.
Serenaan nama ganna 36ti dorgommii Shaampiyoonaa Teenisii Addunyaa magalaa Mubadala qopheessan irratti Jelena Ostapenko atileetii Laativiyaa waliin dorgomti.
Serenaa Wiiliyaams marroo 33 caalaa dorgommii gugurdoo moote.Warra dorgommii teenisii addunyaatiin sadarkaa tokkeessoo jiru hedduu marroo 12 moote.Warra isiin moote keessaa tokko obboleetii isii Venus Williamsi.
Serenaa Wiliyaamsi uulmaa baatee dorgommiitti deebitee moote,horii argatte keessaa doolara kuma 43 Awusitraliyaa ibiddii balleesseef kennite
Serenaa Williyaamsi uulmaa baatee dorgommii teenisii lafaa, US Open itti deebitee warra shaampiyoonaaf walti hafanitti daramte
Serena Williamsiin reefuu jenne tun haadha intala dubraati.Maqaan angafa isii Olompiyaan guyyaa dheengaddaa ganna tokko guuutte.
Sergio Aguero fi Gabriel Jesusmiilii miidhamee tapha keessa jiraachuu dhabuulleen rakkoo dhibii itti taate.
Serri ba’e kongresiin tarkaanfii prezidaantiin uggura sana dhaabsisuuf godhan fudhatama akka dhabsiisu aboo kennaaf.
Sessions gama isaaniin yaada Tramp arrabsoo ijoollee jechuun fudhatama dhabsiisanii Tommy Tuberville nama dandeettii qabu miti jechuu dhaan mormituu isaanii yaadi isaan dhiyeessan kan gorsitoonni barreessanii itti kennanii fi beeksisa TV malee falmii ykn gaaffii dhiyaatuuf nan injifatama sodaa jedhuun dura hin dhaabbannee dha jedhan.
Sessions waggoota 20f barcuma qabatanii kan turan yoo ta’u bara 2017 ennaa prezidaant Traamp aangootti dhufanan Mana murtii haqaa hoogganuuf jecha fedha ofiin hojii gad dhiisan.
Session waahiloota isaanii hojiif haasaa dhageesisaniin kun kabajaa addaati. Kanaaf amantaa isin na irratti gattan nan eega jedheen abdadha kadhannaa kootis. Hamman danda’e hojii irra oolchuuf nan hojjedha jedhan. Repuublikaantichi Sessions Senetora kutaa Alabamaaf kan yeroo dheeraa turan.
Several Republican senators faced backlash over their vote to convict former President Donald Trump
Seviilaan Jimaata kana Intermiilaaniin waliin taphachuuf jirtu tun marroo jaheessoo shaampiyoona UEFA eegachuutti jirti.
Seviilaan kialbii akka Roma (3-0), Wolverhampton (1-0) fi Manchester United (2-1) fa mootee asi geette.
Seviilaan kilabii Ispaanish,inter Miilan ammoo kilabii Xaliyaanaati.
Sgantaan kun geggeessamaa utuu jiruu gara dhumaa irratti poolisiin dhufee nu marse. Namoonnis bittinnaa’uu jalqaban. Radio dhaan erga dudubbatanii booda karra ittiin ol galan cufan.
Shaaffiso Aqiil amma biyyaa bahee biyya ollaa keeniyaa keessa koolu galtummaadhaan jiraata. Innis dubbii Galaalchaa VOA Naayiroobii Galmoo Daawit waliin taasise keessatti, ‘Waan ofii hin dhiisani, kanaaf biyyaa baanus aadaa keenya agarsiisuu, dagaagsuu hin dhiifnuu’ jedhe. Shaaffiso ammas Albamii sirbaa isaa lammaffoo hojjechuuf tattaaffiirra jira.
Shaakala Iraan gama Kibbaa fi galoo Omaan keessatti ta'een walii isaanii rukutan.Shaakala akkasii Iraan gaggeessuun waan haaraa miti jedhameera.
Shaakala Itiyoophiyaa xiqqeessuu ijoollee keenya hin dhaalsisnu: Dr. Abiyyi
Shaakala Itiyoophiyaa xiqqeessuu ijoollee keenya hin dhaalsisnu. Itiyoophiyaan biyya sabaaa fi sab-lammoota hedduu, biyya hordoftoota amantiilee adda addaa ti, ka jedhan – Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed, mootummaan isaanii hundinuu waliigalteen akka jiraatu kan hojjetu tahuu ibsan.
Shaakalli humnootii galaanaa kun hanga roobii boriitti itti fufa. Guyyaa kanas prezidaanti Doonaald Traamp Senaatoroota US mara White Housetti afferuu dhaan waa’ee kooriyaa kaabaa ilaalchisee ibsa icciti kennannuuf jiranitti.
Shaakallii humna galaanaa kan doonii xayyaara baatu kan US hirmaachisee naannoo bishaanota Pasifik gama dhiyaa keessatti itti fufee jira.
Shaakkisoo ollaa Dhibbaa Battee jedhanitti namii hedduun,warra kemikaala Warshaa MIDROOK keessa baatuun miidhame dabalee walti dhufee akka mootummaa dhufee isaan dubbisu eegachaa bahe.
Shaalaqaa,Kumaalaa Jaatanii Alii adoo jiraate jaarsa silaa nama ganna 78. Adoolessa 2, 1992 Naayroobii Keenyaatti galaafatan.Mootummaa duriittimiilota isaa itti guurratee ijjeesisee f ijjeesise jedhanillee ebelutti tanaan qabamee seeraan himatame hin dhageenne.
Shaalaqaa(kumaalaa) Jaatanii Ali Tanddhuu (1942-1992)jabaa fi janna biyyaa jabeenna hedduun himan. Jaatoo fa jedhanii yaaman.Jaataniin,Boorana reera Melbanaatti dhalate.
Shaaliloov, achuma magaalaa Seent Piitersberg keessatti, Boombii ka biraa bakka biraatti hidhee ture garuu, humnoota poolisii Raashiyaan argamee akka hin dhoone taasisame – jedhama.
Shaambuu irra darbee universitiiwwan kan akka Gonder fi Baahirdaar keessatti sochiiwwan adda addaa jiraachuu barattoonni nuuf ibsaniiru. baratan universitii Gonder ani kaleessa haasofsiise barattoonni mooraa keessaa utuu hin ba’in hiriira mormii geggeessanii kora bittinneessaan seenus miidhaan tokko iyyuu kan irra hin geenye ta’uu ibsee jira. Qaama universitichaatti gaaffii isaanii dhiyeeffachuu isaanii beeksisanii jiran barattoonni kun.
Shaambuutti Miseensonni ABO, Gindabaratitti Miseensonni KFO Hidhaman Jedhame
Shaampiyoona 2016/2017 moohachuun isii ammoo euro miliyoona150 waan seena Pirimiyeer Liigii keessatit argani hin beenne moote.Ka bara dabre moote caala amma harka 72n baddhaasa dabalaniif.Leseer Sitiin bara dabre Shaampiyoona EPL taate ammoo euro miliyoona 93 badhaafamte.
Shaampiyoonaa addunyaa Stuttgart, Germany itti jiran kalee dhumate irralleetti warqii lama moote.
Shaampiyoonaa Atileetiksii Addunyaa gosa ispoortii hedduutiin torbaa lamaaf London keessatti dorgomaa bahan.
Shaampiyoonaa atileetiksii dargaggoota addunyaa baranaallee Keenyaatti madaaliyaa hedduu argatee dura jira.
Shaampiyoonaa dorgommii waancaa kubbaa miilaa Afrikaa baranaa Morookootti Naayjeeriyaa 4-0 moo’ee waancaa fudhate.
Shaampiyoonaa godinaaleen 12 fi bulchiinsi magaalotaa saddeet tahan gosoota tapha 10n irratti hirmaataa turan kana taphoota aadaa hedduu mo’uun Godinni Jimmaa haala walii galaan qabxii 52 argachuun Shaampiyoonaa ispoortii aadaa bara kanaa taheera.
Shaampiyoonaa Istaadiyoomi Keessaa,Federeshiiniin Waldaa Atileetota Addunyaa (IAAF) Bitootessa 17-20,bara 2016 Oregon,Poortilaandi Amerikaatti istaadiyoomii keessatit qopheessan metiri kuma 3000 irratti dhiiraan isatti moohe.Dorgommii Indoor,istaadiyoomii keessatti qopheessan ta akkanaa yoo duraatiif moohe.
Shaampiyoonaa La Liigaa ka baranaa Barseloonaa.Ernestoon,manaajerii Barseloonaa ijoollee baruma tokko leenisee asiin gahee tapha kalee tapathan irratti Deportiivoo 4-2 moo’an.
Shaampiyoonaa London 16essoo IAAF qopheessu eegii jalqabanii guyyaa afreessoo keessa jiranii guyyuma guyyaan madaaliyaa moohaa deeman.
Shaampiyoonaan Addunyaa 15essoo Beejingi,Chaayinaa,istaadiyoomiiBird's Net jedhanitti itti jiran Hagayya, 30,2015 dhumataa haga ammaatti Keenyaatti madaaliyaa hedduu argatee dura jira,Itoophiyaan warqii argachufu ittuma jirti.
Shaampiyoonaan Addunyaa dorgommi biyya fulaa bu’anii dorgomani rekoordii haaraa argachuu dorgomanii miti.Dorgommi atileetotii addunyaa bebeekamoon irratti wal dorgoman.
Shaampiyoonaan Afcon waancaa ganna dabree Kaameroon.
Shaampiyoonaan Afrikaa Maalii,dorgommii akkanaa irratti bara 1989 fi 2015 sadeessoo baate Faransaa,Panaamaa fi Saduwdiin walti marte.Faransaay bara 2011 keessaa U-20 moote.
Shaampiyoonaan atileetota Afrikaa kun 21essoo ganna afur afuriin biyya biyya irra maranii dorgoman. Atileetota addunyaan gurra isaanii beettu hedduutti irratti wal dorgoma.
Shaampiyoonaa NBA baranaa koronaatti nama wal hanqise malee silaa ji’a dabre keessaa taphatan.
Shaampiyoonaan Beejingi 15essoo dorgommii atileetii addunyaa irratti wal dorgoman.Dorgommii tana IAAF (International of Athletics Federation)Waldaan Federeshiinii Atileetota Addunyaa qopheessu ka atileetotii addunyaa bebeekamoon irratti wal dorgoman.
Shaampiyoonaan Dorgommii Guutuu Oromiyaa, akka naannoleen Oromiyaa ispoortiin ufi jabeessan,amala ispoortii guddifatan, aadaa fi jechoota wal irraa baratan tolchuu faa.
Shaampiyoonaan ganna dabree yuniversiti Duke,ta North Carolina jirtu.
Shaampiyoonaan Ispoortii Aadaa Oromiyaa Ambootti Dorgoman Jimmaatti Shaampiyoonaa tahe
Shaampiyoonaan Ispoortii Aadaa Oromiyaa Bara 2019 Godina Jimmaati
Shaampiyoonaan Waancaa Afrikaa bebeekamoon Naayjeeriyaa,Ayvorii Kostii fi Zaambiyaan tapha guyyaa dheengaddaa irratti hin dandamanne.
Shaampiyoonaan waancaa kubbaa miilaa kilaboota addunyaa(FIFA World Cup Clubs2016) barana Jappaanitti qopheessan kilabii Real Madriid.
Shaampiyoona Atileetiksii Addunyaa Dohaa,Qataar irratti USAn mootummaan galatte, Siifan Haassan warqii lama mootee addunyaa afaan qabsiifte
Shaampiyooni Booksii, Gurraachii Ameerikaa Eenyummaa Ofii fi saba ufii Lallisuudhan Beekkamu, Muhammad Alii oggaa 74tti Du'an Boqate
Shaampiyoonis Liigii baranaa woma hedduu himaniin qaba.Shaampiyoonis Liigii (UEFA) maqaa dorgommii kilaboota Waldaa Awurooppaa kilabootii divizoona olaanaa keessa jiran taphatan.
Shaampiyyonaa Atileetiksii Addunyaa ka baranaa 16essoo atileetotii addunyaa 3,000 tahan torbaan lamaan irratti wal dorgomaa bahan kalee dhumate.
Shaashamannee, godiina Arsii, Baalee walii galaa keessatti jeeqamsa uumamee tureen namoonni ajjefamaniiru, kan jedhan qorataan kun gara gidduu galeessatti namoonni hiriira nagaa ba'an humnoota nageenyaa ka mootmmaan ajjeefamaniiru jedhu.Namoota 177tu ajjeeafame isa jedhu mootummaa irraa fudhanne. Qorannaa ofii keenyaa kan jalqabnee ta'us yeroo gabaabaa keessatti kan xumuramuu hin ta'u jechuun kan gareen Mirga dhala namaaf falmuu Amnestii Internashnaaliif qorataa ta'an Fissahaa Taklee gaaffii waahiila keenya Afaan Amaaraa Habtaamuu Siyyum waliin gaggeessan xumuranii jiru.
'Shaashemanneetti Torbaan Darbe Irraa Jalqabee Namoonni Maqaa Miseensummaa Paartiilee Mormituun Hidhamaa Jiru'
Shabiyaa fi deggertoonni isaas Itiyoopiyaa jeequu hin dhaabne odeeffanno hundee hin qabaanne raabsuu dhaan uummaticha yaaddessuu yaalaa jiru jedhan. Uummatis odeeffannoo kijibaaf gurra isaa hin kennu amantii jedhu qabna jedhaniiru.
Shakhatar Doneskii fi Inter Milan ganna 15n duratti waliin tapahtee gaafas Inter Milaanitti qabxii qabduun 3-1 moote.
Shakkamaa ijoon kan biraa kan Braaseels keessatti dhalate Salah Abdeselam amma iyyuu hin qabamiin jira.
Shakkamaa kana ilaalchisuu dhaan gabaasaaleen sabaa himaalee dhaan tamsaasaman lammiin Keeniyaa kun gaazixeessota waliin hojjetaa utuu jiruu qabamuu isaa fi hiriira mootummaa morumu gabaasaa utuu jiruu poolisii dhaan seeraan ala qabame ka jedhu. Haa ta’u malee shakkamaan kun abukaatoon isaa obbo Kadir Bulloo mana murtiif akka ibsaniif barreeffamaan kan kenne VOAf dubbisaan akka dhiyeessanitti ogeessa odeeffannoo teeknooloojii ta'uu isaaf fiilmee seena galmeessaa dhimma barattoonni marsariitii irratti baratan kan naannolee Oromiyaa gabaasuuf gamasitti kan imale ta'uu abbaan alangaa beeksisee jira.
Shakkamaan dhukaasa sana raawwate Rober Bowers poolisii dhaan yeroo sadii kan itti dhukaafame yoo ta’u ajjeechaa fi himannaa irratti dhiyaateef jecha yeroo jalqabaaf kaleessa mana murtiitti dhiyaatee jira.
Shakkamaan Garee Al-Shabaab Himannaan Akka Irratti Dhiyaatuuf Gara Ameerikaatti Geessame
Shakkamaan Haleellaa Barseloonaa Tokko To’annaa Jala Oole
Shakkamaan Haleellaa Beeljiyeem To’annaa Jala Oole
Shakkamaan Haleellaa New York-tti Hidhata Qabu To’annaa Jala Oole
Shakkamaan kun duraan shororkeessummaattii hidhata hin qabu garuu Van der Sypt akka jedhanitti qorannaa geggeessame akka mul’isutti garee shorokeessaa ISf deggersa qabu agarsiiseera.
Shakkamaan kun jedhe poolisiin sabaa fi sablammoota Oromiyaa keessa jiraatan gidduutti hookkara kaasuuf yaaluu isaanii ragaan qaba jedhe tuqee ka biroo naa hafe kan jedheef yeroo guyyoota 14 gaaatee jira. Obbo Baqqalaanis gama isaaniin iyyata isaanii mana murtiif dhiyeessaniiru. Poolisiin ennaa dubbatu shakkamtoota jedha, isaan garuu qofaa kan dhiyaatan ta’uu manni murtiii naaf haa hubatu jedhan. Meeshaa waraanaa 7 jedhus, isaan garuu meeshaa waraanaas ta’e waardiyyaa ofii kan hin qabaanne ta’uu dubbataniiru. Dhuma irrattis poolisiin qorannaa geggeessu kan isaan hin ilaallannee fi mootummaan kan isaan hidheef filannootti akka hin hirmaannee gochuuf jedhan. Pooliisiin kan gaafate guyyoota qorannaa mormuu dhaan manni murtii dhimmi isaa loogii malee ilaaluu dhaan murtii akka kennu gaafagtaniiru.
Shakkamaan kun kan umuriin 25 Dallas bakka Mesquite jedhamu keessa kan jiraatu ennaa ta’u miseensa waraana US duraanii ti.
Shakkamaan kun, namootatti dhukaasuu odoo hin jalqabiin poolisii bilbilee ISISi wajjin hidhata qabaachuu isaa hime. Haleellan kun ji’a Ramadaana keessa dhaqabe. Hawaasni musliimaa Ameerikaa ; Los Aangelesii amma Waashingtan Disiitt fi bakka hundaa gocha Omaar Matiin kana balalleffachaa jira, hojiin isaa gonkumaa amantii Islaamaa wajjin hidhata hin qabu jechuudhan.
Shakkamaan maqaan isaa Maaykaa Exze-eviyeer jedhamu booda dhuka’aa poolisiin ajjeefame. Poolisiin boombii roobootii itti erguu dhaan cina isaatti dhuka’uu hoogganaan poolisii kun dubbataniiru.
Shakkamaan qabame lammii Paakistaan kan Jarmanii keessatti dahannaa siyaasaa gaafataa jira, jedhame balaa sana keessaa harka hin qabu jechuun falmee jira.
Shakkamaan Saaliim Jaamiil jedhamu himata irratti dhiyaate hundaaf balleessaan kan irratti muramee yoo ta'u kunis gocha shoroorkaa rawwachuuf shiree dhukaatoota gargaaramuun mummicha ministeera Lebaanon duraanii akkasumas namoota iddoo balaan dhaqqabe sana turan 21 galaafate kan jedhu keessatti argama.
Shakkamaan Shororkeessaa Magaalaa New York Du’aan Adabamuu Qaba: Prezidaant Traamp
Shakkamaan sun waa’een lubbuu gurraachota baduu nama dhiba jechuun aaruu isaa, ka dhiyeenya poolisiin namtti dhukaasetu na aarse, warren adii keessumaa poolisii adii ajjeesuun barbaada jedhe jedhan.
Shakkamaa sadaffaa namni Gammachuu Kabbadaa jedhamu barbaadamaa jiraachuu illee tuqaniiru. Itti dabaluudhaan godina Arsii keessaa maatiiwwan miidhaan nu irra ga’e jedhan buufata poolisii keessa qubatanii jieenya isaanii bakkatti deebisuuf namni nuu birmate hin jiru jedhu.
Shakkamaa to’annaa poolisii jala jiru barbaadaa jiraachuu poolisiin ibsee, Moussa Oukabir shofeera konkolaataa jamaa karaa deemutti oofuun fixee ta’uu fi dhiisuu hin beekamin jira.
Shakkamtichi - Obbo Isaayyaas Daanyeew, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti, barra 2001 irraa jalqabee haga bara 2005-tti, Itiyoo-Teeleetti Daarektara damee tokkoo tahuun yeroo geggeessaa turanhitti, dhaababta alaa tokko waliin Caal-baasii dhaa ala, walii-galtee hojii mallatteessuun, hojii yakkaa adda addaa raaw’atanii jiran – jedhamuun himataman.
Shakkamtonni Arfanuu lafa hin jirreetti murtiin kun kenname.
Shakkamtonni to’annaa jala oolfamanis seera duratti dhiyaachuu kan jalqaban ta’uun ibsamee jira.Kan ilaalchisee abukaatoo dhunfaa ka ta’an obbo Wandimmuu ibsaa maal jedhu?
Shakkamtoonni 222 marsaa duraan kan qabaman yoo ta’u namoonni 40 ta’an immoo hanga har’aatti kaleessaa qabanii kanneen to’annaa jala oolaniiru jechuu dhaan bulchaan godinichaa obbo Abarraa Bunoo dubbataniiru.
Shakkamtoonni 528 Lenjii Haaromsaa Guyyaa Lamaa Booda Gadhiifamu: Abbaa Alangaa Mummicha
Shakkamtoonni Ajjeechaa Hacaaluuttii Hidhata Qaban To’ataman Jedhan Abbaan Alangaa Mana Murtii Ol Aanaa
Shakkamtoonni Ajjeechaa Maay Kaadraa Mana Murtii Duratti Dhiyaatan
Shakkamtoonni al-Shabab torba naannoo Somaaliyaa Kaaba gama ba’aa utaa Puntland keessatti har’a itti dhukaafamuun ajjeefamuu angawoonni beeksisaniiru.
Shakkamtoonni Fincila Sudaan Kibbaa Hedduminaan Gara Ripublikii Dimookitaatawa Koongoo Ya'aa Jiran
Shakkamtoonni Jaatamii sadii to’annaa jala oluu isaanii abbaan alangaa Federaalaa obbo Birhaanuu Tsaggaayee Wiixata darbe beeksisanii jiran. Kanneen keessaa soddomii ja’a dhiittaa mirga namoomatiin digdamii torba immoo malaa maltummaan shakkamanii akka ta’e ibsamee jira.
Shakkamtoonni Jeeqama Dirree Dhawaa Kakaasan Jedhaman Mana Murtiitti Dhiyaatan
Shakkamtoonni kun buufata poolisii yeroof keessa turan ykn mana sirreessaa ta’uun mooraa hin beekamne keessatti hidhamuun isaanii mormii kaasisee jira.
shakkamtoonni kun dhaddachichi taa’uuf qophee irra ennaa turetti manni murtii akka gad taa’aniif ajajus tole hin jedhin hafan. Sababiin isaas maatiiwwan keenya ala dhaabatanii jiran ol haa seenan kan jedhu ture.
Shakkamtoonni kun erga qabamanii guyyaa shan ta’us amma ammatti mana murtiitti hin dhihaAnne jedha gabaasni Malaskaachoo Ammahaa Finfinee irra erge.
Shakkamtoonni kun jeeqama Dirree Dhawaa keessatti uumameen shakkamanii to’annaa jala kan oolan yoo ta’u komiishinni poolsii Dirree Dhawaa fi komiishinni poolisiin Federaalaa wal ta’uu dhaan qorannaa geggeessaniin shakkamtoonni 86n kun yakka hojjechuu isaniif ragaan homtuu waan irratti hin dhiyaatiniif abbaan alangaa galmeen qornnaa jalqabame akka cufamu fi hidhaa dhaa akka gad dhiisaman murteessee jira. Qorannaan kun itti fufee waan jiruu fi kanneen yakki hojjetan ragaan irratti hin argamne taanaan kan gad dhiisaman yoo ta’u knneen mana gubanii qabeenyaa mancaasan ragaan irratti qulqullaa’ee himannaan irratti dhiyaata.
Shakkamtoonni lama kanneen kallattiin artist Hacaaluu Hundeessaatti dhukaasuun ajjeesan jedhaman Xilaahuun Yaamii fi Abdii Alamaayyoo to’annaa jala ooluu Abbaan alangaa federaala Itiyoopiyaa sabaa himaa biyya keessaaf ibsaniiru.
Shakkamtoonnis gama isaaniin mirgii wabii eegamee fi hidhaan ala ta’anii dhimmi isaanii hordoofuuf gaafatanii jiru.Dhimmi wabiin gadhiifamuu kana ilaaluuf manni murtii boritti bellama kennee jira.
Shakkamtoonnis gama isaaniin yakki kan irratti raawwatame ta’uu isaaf mirgi wabii eegameefii akka hiikaman gaafatan. Manni murtiis murtii kennuuf beellama kennee jira.
Shakkamtoonni sun iyyannaa isaanii dhiyeeffachuuf harka ennaa ol baasan kanneen abukaatoo qaban karaa abukaatoo isaanii barreeffamaan waan dhiyeeffataniif kanneen abukaatoo hin qabaanne keessaa hangi tokko iyyannaa isaanii akka dhiyeeffatan carraan kennameefii jira.
Shakkamtoonni Yaalii Fonqolcha Mootummaa Geggeessan Jedhaman Mana Murtiitti Dhiyaatan
Shakkamtoonni Yakka Humnaan Gudeeddii Hindii Keessatti Raawwatan Ni Ajjeefaman
Shakkamtoota biyyaa ba’an mootummaan Federaalaa kan Itiyoophiyaa hordofuu ni danda’aa? Kanaa fi kannen biroo irratti ogeessa seeraa Obbo Batruu Dibaabaa haasofsiifnee Jirra caqasaa.
Shakkamtoota Faana Dhahuun Paariis Keessatti Itti fufee Jira
Shakkamtoota Finfinnee Dheessan To’annaa Seeraa Jala Olchuuf Angoo Kan Qabu Eenyu?
Shakkamtoota jedhanii nama hidhuun biyya doorsisa Bokoo Haraamiif saaxilamteef furmaata hin ta’u kan jedhan jiraattonni gareen kun hojii shororkaa isaa Kameroon gama kaabaa ka Nigerian wal daangessu irraa gara magaalaa galma mootummaa Yaundetti babal’achuu isaa qorannaan geggeessamuu qaba.
Shakkamtoota kana keessaa lama dhaabbata “Mabna institute” jedhamu kan bu’ursan yoo ta’u hunduu achii keessaa hojjatu.
Shakkii, addaan qodamiinsa, wal mormii,wal dhiibuu, maqaa wal balleessuu akkasumas gocha saba walitti buusuuu fi walitti hammeessu irraa of qusachuu qabna jedhan.
Shakkiilee Institiyuutichaan qoratamanii Vaayrasii korona irraa walaba ta'an Afrikaa Kibbaatti ergamuu irra deebiin akka sakatta’amu taasifamee Vaayrasii korona irra walaba ta’uun isaa akka mirkaneeffames ibsamee jira.
Shakkiin poolisii dimshaashaan kan dhiyaate dha, gocha kana raawwatan yoo ta’e kan tokko tokkoo isaanii hin ibsamne, itti dabaluunis poolisiin shakkamtoota mana hidhaa tursee hojii qorannaa geggeessu hin tarreessine, kanaaf jecha manni murtichaa galmee qorannaa sana dhiyeessee akka akka qoratu gaafatee jira.
Shamarran 279 kanneen Naayjeriyaa kutaa Zamfaraa keessatti butamanii turan gadhiifamuu fi fayyaan isaanii eega qoratamee booda maatii waliin wal arguu isaanii aangawoonni biyyatti ibsanii jiru.
Shamarran Afrikaa Maaliif Vaayrasii HIV-f Saaxilamu?
Shamarran Akka Baratan Carraa Kennuun Hundee Jijjiramaati
Shamarran barnootaan cimanii galma kaawwatan bira akka hin geenyeef dhiibbaan maatii irraa eegalee hanga hawaasa bal'aatti irra kaa’amu qooda guuddaa hubachiisan.
Shamarran “ Chibook girls” jedhaman kanneen gareen hidhattoota Islaamaa Boko Haraam Naayjeriyaa keessatti eega qabatee booda gadhiise mootummaa Naayjeriyaa jalatti baatilee hedduuf bayyanachaa fi boqochaa eega turanii booda yeroo ammaa jireenya haaraa jalqabaniin Amerikaan Univarsitii kan Naayjeriyaa keessatti barachuu jalqabanii jira.
Shamarran fedhii barnootaa ituu qabanii deggersa isaan barbaachisu dhaban magaalaalee Oromiyaa saddeetii fi kan Bulchiinsa uummatoota kibbaa Itiyoophiyaa tokko keessatti gargaaraa kan jiru dhaabnii dhunfaa kutaa Minnisootaa keessatti maadheeffate fi REAL jedhamu waggaa itti hundeeffama isaa kurnaffaa kabajuuf qophiitti kan jiru ta’uun ibsamee jira.
Shamarranii fi dargaggoota gidduu kana hiikaman keessaa Haliimaa Abdii Mohaammad fi Ifaa Gammachuu Lataa ti. Haliimaa ykn Biiftuun godina Baalee irraa yeroo qabamte umurii ishee 16ffaa hin xumurre. Waggaa 8 fi baatii 5 hidhaa keessa akka turte dubbatti.
Shamarranii fi Dubartoonni yeroo “laguu ji’aa” rakkoon isaan mudataa ture yeroo ammaa iyyuu hin furamiin jira jechuun Freewayniin dubbatti.
Shamarran kutaa ja’a xumuranii fi qarooma qaban kanneen abbaa haatiii ykn lameenuu jalaa du’an gama kaaniin immoo abbaa fi haati ituu lubbuun jiranii ijoollee barsiifachuuf humna dhaban hanga barnoota kutaa kudha lamaa fi Sanaa olii akka baratan ykn barnoota ooguuma adda addaa akka baratan gargaarra jedhu.
Shamarran Oromoo guyyaa kaleessaa hidhaa gadhiifaman keessaa tokko Dirribee Ittaanaa waggaa kudhan dura qabamte.Himannaan Dirribee fi namoota ka biroo shan irratti dhiyaatee ture biyyattii keessa iddoo garaa garaa deemuun waraana ABO gargaartuu akkasumas buufata boba’aa gubdan kan jedhu ture.
Shamarran sadii wajjiin gaaffii fi deebii gaggeeffame caqasaa.
Shamarree Balfa Gogaa Gara Xaa'ootti Jijjiirtee Biqiltuulee Kunuunsitu
Shamarree Gabaa Dirree Internteetii Irratti Faaya Oromoo Dhiheessitu
Shamarree godina Bunnoo Beddellee Magaalaa Beddellee keessa jiraatti hojii hojjetaa jirtutti fuuleffata, qophiin keenya kun.
Shamarree Laakkaa Mitikkuu Nagaasaa magaala Finfinnee keessatti dhalattee kan guddatte yoo ta'u baruumsa sadrkaa duraa fi lammaffaa fixxee qabxii olaanaan dabartee Yunivarsitii Maqaleetti ramadamtee barnoota Doktorummaa Fayyaa jalqabuuf otuu jettuu maatiin ishee gara Yunaaytid Isteetesitti godaane.
Shamarreen Lammii Somaalee Gumii Tokkummaa Mootummootaaf Haasaa Dhageessisuuf Jirti
Shamarreen magaalaa Sanaa tokko bilbilaan utuun dubbataa jiruu naannoo sa’a 10tti raayyaan ittisa biyyaa as seenuun kan dhaga’ame jette.
Shamarree umuriin waggaa digdamaa Seenaaf Waaqumaa tapha kubbaa milaan dandeettii addaa agarsiisteen Baatii Sadaasa darbee si’a sadii badhaafamte.
Shammarran Chibookii erga milishoota Bokko Haraamiin fudhatamanii Oggaa lama ta'e.
Shampiyoonaa Kubbaa Miilaa Afrikaa, Morookootti itti jiranii kilabin Manchester Yunaaytid ammoo Aleksi Sanchez bitachuuf jala maruutti jirti
Shampiyoonaa Super Copa irratti Barseloonaa 3-2 moo’an,Meesii kaardii diimtuun baasan tapha haga afuriituu waan itti deebi’u hin fakkaatu
Shanaleen dorgommii baranaa moote tun maratoonii bara 2010 irratti lammeessoo baatee taatullee gaafasii asitti takkumaayyuu dorgommiiyyuu hin ceene.
Shanan kana keessaa lama daa'iima baatii sagalii fi haadha ta'uun ibsamee jira.
Shanee qallabdaniif raasaa keessa ciiftan jedhanii walti nu godaansisanii rakkoo hamtuu keessa jirraa jedha warrii lafaa.
Shaneetti lafa jeequutti jira “sababa Shaneetiin gaagahamatti jira.
Shantamaa Shuubisaa.Gaafas gannii isaa mana 20 keessa jira.Amma Awustiriyaalaa. Jarii Bilisummaan aananii abbaa beekuutti dhuga jedhee miilota isaati.
Sharafi Alaa Itiyoophiyaatti Akka Hin Ergamne Waamichi Gurmuu Sadarkaa Addunyaa Tokkoon Taasisame
Sharice Davids godina Kensas fiDeb Haalandgodina New Meksikootii,warraabbootii lafaati,Native Americansyoo jalqabaaf Kongireesii Amerikaati filataman.
Shariif mana murtii ol aanaa Paakistaniin aangoo irraa kan kaafaman Aduulessa darbe ture.
Shawaa Baahaa magaalaa Moojootti eda suuqilee 60 olitti gubatee waan gubellee qorachuutt jiran
Shawaa Bahaa, Aanaa Fantaallee Keessatti Abbaa-gadaa Dabalee Nmoonni Hidhamuu Dubbatu, Jiraattonni. Bulchaanis Deebii Kennan
Shawaa Bahaa, aanaa Fantaalleettis har’a barattooti mana barumsa sadarkaa tokkeessoo fi sadarkaa lammeessoo Guddinnaa Tumsaa magaalaa Mataa-Haaraa keessatti uummata waliin hiriira bahan.
Shawaa Bahaa Aanqaa Booset Keessatti Sirna Baninsa Waajira ABO Irratti Dhukaasa Banameen Nam Tokko Ajjeesamee, Sadii Madeessaman
Shawaa Bahaa Keessatti Waajjirri Qonnaan Bultootaa Ganda Tokkoo Gubachuu Aangawaan Mootummaa Dubaatan
Shawaa Dhiyaakeessaa bulchiinsii Amboo akka bulchaan isii Tafarraa Badhaasaa jedhetti waan hedduu qajeelfahuuti jirti.
Shawaa Kaabaa Keessatti Dhukaasii Dhaga’amaa Jira: Jiraattoota fi Angawoota
Shawaa Kaabaa, magaalaa Ejeree keessatti, akkasumas, Hararghee Lixaa, magaalaa Asaboot keessatti barattoota irra reebichi hamaan geggeessamuu isaa fi garii immoo qabamanii hidhamuu dubbataa jiran, barattoonni fi jiraattonni.
Shawaa Kibba-Dhihaa Aanaa Tolee Keessatti Barataan Ajjeesamuun Dhugaa Dha, Jedha Poolsiin Oromiyaa
Shawaa Lixaa, aanaa Calliyaa keessatti kanneen argaman magaalaalee Geedduu fi Baabbicha keessatti walumaa-galatti namoota toorba tu ajjeesame, jedhu, ka duraan aanicha bakka-bu’uun miseensa paarlaamaa turan – Obbo Dejenee Xaafaa.
Shawaa Lixaa aanaa jalduu keessatti har’a barattoonni manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa fi qophaa’inaa akkasumas sadarkaa tokkoffaa walitti dhufuu dhaan dhaadannoowwan adda addaa dhageessisaa turan. Jiraataan Magaalaa Jalduu tokko haala ijaan argan ibsaniiru.
Shawaa Lixaa, aanaa Jibaat keessatti dargaggoon tokko ajjeesamuu, Arsii Nagallee keessatti immoo namoonni lama ajjeesamuu isaanii dubbatan, Dr. Mararaan. “Wallagga Bahaa, magaalaa Arjoo Guddattuu keessattis namni ajjeefamuu odeffannoo argadheen jira” jedhu.
Shawaa Lixaa Aanaa Meettaa Walqixxee Keessaa Nama 100 Caalu Hidhan: Jiraattota
Shawaa Lixaa, aanaa Mettaa-Roobii keessatti hiriira Har’a geggeessame irratti hojjetoonni mootummaa, dura-taa’aan bulchiisaa fi kaabineen hiriirtotatti makamuudhaan, mormii karaa nagaa gegggeessamutti hirmaachuuf waadaa seenanii jiran, jedhu, jiraataan Mettaa Roobii fi Obbo Beqqeleen.
Shawaa Lixaa aanaa Midaa Qanyii fi Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Jaardagaa Jaartee magaalaa Aliiboo keessatti hiriirri mormii geggeessamee jira.
Shawaa Lixaa fi Wallaggaa Bahaa Keessatti Namoonni Ajjefamuutu Dubbatama.
Shawaa Lixaa, Gudaritti, raayyaan ittisaa karaa cufame akka banan jiraattota dirqisiisuuf jecha mooraa namaatti cabsanii seenuun, abbaa fi ilmoo rasaasaan haleelanii, abbaan achumatti du’uu isaanii fi ilmi isaanii yeroo sanaaf akka hamaatti madaa’ee gara hospitaalaatti ergamuu jraataan akka ollaa isaa ta’an dubbatan tokko waahila keenya Tsiyoon Girmaaf ennaa ibsan, “ganama sa’aa tokko irratti mooraa namaa cabsanii seenan. Abbaa fi mucaa tu mana keessa ture. Abaan hirriba keessaa ka’e. Mucaanis mana sana keessa ture. Seenanii ennaa abbaa rukkutan, mucaan irra dhufnaan mucaas rukkutan. Abbaa har’a awwaalle. Mucaan immoo, gara Hospitaala Ambootti referii godhamee ture. Achitti wal’aanuun waan dadhabameef gara Finfinneetti ergame. Lubbuun mucaa hin dabarre, garuu baay’ee miidhamee jira. Mataa isaa irra rukktamee jira, irree isaa irras, garaa isaa irras rukkutamee jira. Lubbuun isaa ni hafa, jennee hin yaadnu. Garuu, ammaaf lubbuun isaa hin baane” jedhan.
Shawaa Lixaa keessaa hookkara Filannoon wal qabateen lubbuun namaa darbe jedhu momritoonni angawoonni mootummaa garuu ni haalan
Shawaa Lixaa magaalaa Amboo:Gama kaaniin jiraattotii magaalaa Amboos magaalaa isaanii waraanaan guutamtetti ummatii akka fedhe ayyaana Cuuphaa,Ximqata bahuu kalee fi hardhallee akka hin baane jedhanii “taabota ganamaan baasan” jedhan.Waraanii federaalaa magaalaa keessa deemee nama karaa irratti arge tumaa jedhan.
Shawaa Lixaa magaalaa Guder:Godina Shawaa Dhiyaa aanaa Guderitti ammoo akka jiraattotii jedhanitti hiriira kaleessa ummatii gaafii gaafachuuf bahe irratti namii tokko rasaasaan dhahamee hospitaala Finfinneetti ergamee wallaansaatti jira.
Shawaa Lixaatti Dhimma Filannoon Walqabateen Yoo Xiqqaate Nam Tokko Ajjeesamuu tu Dubbatama
Shawan Kaabaa dorgommii kubbaa miilaa diviziyoonaa tokkeessoo irratti guddoo jabaate.Dorgommii atileetiksii irratti ammoo lammeessoo bahe.
Shearer akka jedhanitti Kiir fi Machaar mormituu walii ta’anis waliin hojjetaa jiran. Lamaanuu prezidaantummaaf dorgomu jedhanii kan abdatan ta’uu beeksisan. Golli naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaas walakkeessa baatii Adoolessaatti kan qophaa’u filannoo ilaalchisee qorannaan furmaataa akka geggeessamu gaafatee jira.
Shearer Associated Pressf akka himanitti yeroon kun yeroo biyyattiin filannoo irratti fuulleffahuun motummaa fudhatama qabuu fi uummanni filate qabaattu dha jedhan.
Sheck Husseen Ahmed,itti gaafatamtoota masjida MN,Minniyaapoolisii fi Sayinti Pool keessaa tokkko.
ShedhaayLihul ammatti hin agarree garuma jiranitti himatan.
Sheek Hajii Ibraahim Tufaa, dhiyeenya kana qofaa, Hasaasa, Shaashamannee, Kofalee, ammammoo Baddeessaarratti gaggeessitoonni amantichaa miidhaan irratti dhaqqabeera jedhu. Sheek Haj Ibraahim humna ta’ee kana duuba jiru kana jechuun himuu baatanus, ‘dhiyeenya tarkaanfiin gaggeessitoota amantichaarraa gahaa jiru yaaddessaa dha’ jedhan. Kanaaf dhimma kanarrattis Manni Marii Dhimma Islaamaa angawoota mootummaa waliin marii gaggeessuu himanii, deebii eegaa akka jiran ifoomsan.
Sheekotii Somaalee akka dubartiin biyya isaanii kubbaa saaphannaa hin taphanne jabeessani itti dhaaman
Sheek Saladaa Jilootiitii fi Sheek Alii Jimmaa warra dhaqee laale.
Sheexanii inni baanu kun amala nama agareessuu horii malaa fi maltee horii biyyaatiin balleessuu.
Sheikh Salman bin Ebrahim al-Khalifa– ganna 50, dhalootaan Baharen. Ammatti Perzidaantii Konfedereshiinii Kubbaa Miilaa Eezhiyaati.
Sheik Jamaal abba ijoollee torbaa fi Dirree Dawaa fi Finfinnee keessa jiraatu.Daldalaa waan ta’aniif ituu karaa deemanii Jigjigaa keessaa ABO dha jedhanii na qaban jedhu.
Sheik Kalid Mohammed Umar,giddugala Waashingitan Hijiraa Faristi koominiitii jedhamuutti imaama. Saganticha kadhannaadhan erga bananii booda, hawaasa musliimaa hundaaf hawwii ayyaanaa gaarii dabarsaniiru. Sheik Kalid, gochaa shororkeessuummaa ji'a Ramadaanaa keessa biyyaa adda addaatti lubuu nama bayyee galaafate balaleeffatanii, gochi akkana amantaa islaamaa wajjin gonkumaa hidhata akka hin qabne ibsaniiru. Hawaasa Oromo sirna kabajaa ayyana kana irratti argaman tokko tokko akkataa guyyaa kana itti dabarsaani fi waayee ji'a Ramadaanaa gaafaneerra.
Sheila Jakson Lee ammo miseensa mana marii Amerikaa paartiin Demokriaati godina Teksas.
She is also hoping to establish a Resource Centre for Better Schools Programme in Zimbabwe Cluster in her community.
Sherar gaazexeessota Juba keessaaf kaleessa akka ibsanitti waraana SPLA fi humnootii mormitoota SPLA-IO jedhaman gidduutti lolli hamaan geggeessamuu isaa dubbatan.
Sher Mohammad Abbas Stanekzai baatii darbe jechuun Ebla 28 walgahii Dohaa Qataar keessatti gaggeeffamee irrtti akkas jedhan.Kunis garee lootee seentoota ofii hogganuun marii haaraa Yunaaytid Isteetsii waliin gaggeeffamuutti seenuuf guyyaan lama lafa hafeetti kana jedhan.
She says indications are that if you dream big enough you can achieve anything in life despite your personal circumstances.
She says that will be the highlight of her visit because she never thought a girl born in rural Victoria Falls would one day get a chance to meet with the president of the United States and gain knowledge to enhance her skills back home.
Shibee fi piirson seeraan ala daangaa Itiyoophiyaa seenuu fi shoroorkessotaaf deggersa godhan jedhamuun himatamuun isaanii ni yaadatama.
Shifeerotii Keenyaa yoo mootummaan isaanii guyyaa jaha keessatti rakkoo Uber tana hin fixin karaa cufan.
Shifeerotii taaksii Naayroobii Uber 'nu kasaarsuutti jira' jedhanii mootummaa isaaniitti himatan
Shiftoonni yokaan Saamtonni galaana irraa, sa’atiilee 48 keessatti dooniilee lama butuudhaan gara naannoo “Lafa Dahannaa Saamtotaa” jedhamutti eega geessanii booda akeekkachiisni kun dhaga’ame.
Shiftoota jedhaman keessaa 14 qaamolee naga-eegumsaa mootummaatiin kan ajjeefaman yoo tahu lama harka kennachuu isaanii Obbo Gaashuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Shiftummaan Galaana Irraa Hammaate Jechuuf Rakkisaa Dha
Shiiftaa galaana irraati kan jedhame lammiin Somaaliyaa Abduuwaalii Musee hidhaa waggaaa soddomii sadii fi baatii sagaliin akka adabamu,abbaan murtii Federaalaa kan Neew yoork irratti murtessanii jiran.Museen
Shiiftoonni galaana irraa haleellaan handaara galaana Somaaliyaatti dhaqqabsiisan waggootii darban shaniif gad bu ee turuun ni yaadatama.
Shiree Indaasilaasee keessatti kokolataa Waraanaa Hin Baafnu jechuun Danqaan Umamee Har’a mariin furameera: Angawaa Naannoo
Shiree Keessatti  Namoonni Mana Ofii Irraa Buqqa’an Hidhamuu Tokkummaan Mootummootaa Balaaleffate
Shirri taayitaa irra buqqisuu kun hojii hamtuu seenaa siyaasa Ameerikaa keessatti ta’ee hin beekne guddicha jechuu dhaan ergaa Twiterii maxxansaniin beeksisaniiru.
Shmarree tokko carraa barnootaa akka argattu gochuuf ji’a tokkotti Doolaara Amerikaa soddoma kan gaafatu ta’u kan ibsan Aaddee Xahaay kanas akka nama dhunfaatti akka gareetti ykn akka matiitti ji’a ji’an baasuun ni danda’ama jedhu.
Shofeerris ta’e gargaartonni isaa umrii ijoollummaa akka qabanis imaltonni ni dubbatu.Gaaffii deebii guutuu armaa gadiiti caqasaa.
Shorokeessaan NY keessa kun alabaan ISIS kutaa hospitaala inni keessa ciisutti naaf haa fannifamu jechuu dhaan gammachuun gaafate. Haleellaa kana illee torbanneen hedduu dura karoorfachuu isaa Saipov qorattootatti himee jira.
Shorokeessummaatti duuluuf dhimmootii koolu galtummaatti qiyyaafata kennuun kan Itiyooopiyaan durasa knnituuf keessaa ti jedhan.
Shoroorkeessonni kan beeku qaban jedhan ituu addaan hin kutiin faana akka isaan dhoofnu dha kan jedhan Taawonseend
Shoroorkeessoota Irratti Tarkaanfii Fudhachuu Itti Fuufna: Jeneerala Amerikaa
Shoroorkeessummaa fi leellistummaan Afrikaa keessatti jajjabaachuun dudda duuba isaatii humnootii hedduu qaba jedhu Dhaabbata qorannaa waa’ee nageenyaa kan Pretoriyaa keessatti xiinxaltuu kan ta’an Jakkie Cilliers.
Shoroorkeessummaan Kanneen Himataman Har'a Mana Murtiitti Dhiyaatanii Jiru
Shoroorkeessummaan Kanneen Himataman Kamiisa Deebi'anii Mana Murtiitti Duratti Dhiyaatu
Shororkaa fi balaan yakkaa naannoo Kenyaa keessa jutuma jiruu sababaa nuti uggura kana kaafneef haalawwan adda keessumaa kan naannoon andaara glaana kibba malindi keessaa ilaalchisuun mootummaan Kenya tarkaanfii barbaachisu fudhachuu isaan jijjiirama guddaa waan argamsiiseefi jedhan.
Shororkeessaatu baqattootaan dahate. Abbootiin alangaa Ferensaay Ahmad Al-Mohammad naanno dirree kubbaa miillaa Paaris cinatti ka boombii ofitti dhoose lammii Ferensaay ta’uu kaleessa mirkaneessan.
Shororkeessonni Hojjettoota garee Gargaarsaa Afgaanistaan keessaa Haleellan
Shororkeessonni kanneen Ameerikaa irratti haleellaa raawwachuu yaadan eessa iyyuu yoo jraatan ni argamu, nutis adda baasnee murtiitti dhiyeessina jedhan.
Shororkeessota ISIL haleellaa kun itti xiyyeeffate keessaa gariin isaanii – kanneen magaalaa Sirtee irraa gara gammoojjii sanatti dheessanii, deebisanii of gurmeessuu yaalaa turan tahuu ka dubbatan – dubbi-himaan Pentaagoon – Piiter Kuuk --- “biyya Liibiyaa, biyyoota naannoo sanaa fi Yuunyaayitid Isteetsiif kanneen bala’amoo ta’an” jedhan.
shororkeessota kanneen biyya keenya balaa irra buusan bakka isaan jiranitti faana dhoofnee ni adamsina. Sana jechuun ISIL kanneen Syria fi Iraq keessa jiran irratti tarkaanfii fudhachuuf boodatti hin deebi’u.
Shororkeessummaan aangootti cichuuf jecha, seeraan ala aangoo qabachuuf jecha faallaa heeraa karaa ta’een humnaan gargaaramuu dabalata. Eenuyuunuu haa ta’u heera kabajuu qaba isa jedhu hubachuun barbaachisaa dha. Ennaa haaromi geggeessamu akka mootummaatti waan akkasii ennaa uumamu itti gaafatama fudhachuu kan qabu nuyi ta’uu qaba.
Shororkeessummaatti duuluuf tattaaffii goonu dachaa dhaan daballa jedhan Obaamaan
Shuang itti dabaluu dhaan angawoonni Chaayinaa erga Amajjii 3 qabee vaayiresii koronaa ilaalchisee mootummaa US waliin itti fufiinsaan mari’ataa jira jedhan.
Shufeeronni Taaksii Magaala Finfinnee Hojii Dhaabanii Oolan.
Shuggux Galataa. Kun gochaa seeraa alaa akka tahellee dubbatu. Aangawoota Koomishinii Poolisii Magaalaa Finfinnee fi ka Koomishinii Poolisii Federaalaa irraa himannaa kanaaf deebii argachuuf deddeebisnee bilbilleyyuu garii bilbilli isaanii hin ka’u, kaan ammoo yeroo beellama kennanitti hin argamne. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Shuraan atileetii Keenyaa Fulbaana bara 2018 Berlin moo’ee shaampiyoona tahe irraa shaampiyoona kana fudhate.
Shuree Bulloo m300 warqii,Badeettuu Hirphoo m800 warqii argatte.Jarii kaanillee meetii fi badhaasa gara garaa argate.
“Si cina jirra”, “Guyyaa hida’amuu” kanneen jedhanii fi dhaadannoolee ka biroo tu qomeelee yokaan T-shertoota sana sana irraa mul’ata.
Sidaa kana iddoo tureetti deebisuuf qorannaan ogeessotaa kan gaggeeffamu ta’uun ibsamee jira.
Sidaamaa Keessatti Namoota Sagalee Kennan Galmeessuun Jalqabamee jira
Sidaamaa Keessatti Uuummata Sagalee Kennu Galmeessuun Kamiisa Borii jalqabama: Bordii Filannoo
Sidaamaan Bulchiinsa Naannoo Itiyoophiyaa 10ffaa Taate
Sidaamaan bulchiinsa naannoo of-dandeessa gochuuf sagalee kan danda’u nama umriin 18 ykn sana kan caaluu, jiraataa Hawaasaa fi godina Sidaamaa kan ta’ee fi waraqaa eenyummaa kan qabu ta’u ibsamee jira.
Sidaamaan bulchiinsa naannoo ta’uuf sagalee uummataa mirkaneessuun isaa ni yaadtama.
Sidaamaan naannoo ta’ee akka ijaaramu qaamni barbaadu “Shaafeettaa” filadhaa jechuun dadammaqsaa kan jiru yoo ta’u sochii kanas hoogganaa kan jiru mootummaa naannoo Sidaamaa ti.
Sidaamaan ykn naannoo ufi dandeette taatee baatii ykn ammoo naannuma Kibbaa jalatti bulti.Boordiin filannoo nama hujii tana qindeessu 6,400 leenjisuutti jirti
Sidaamaas ta’e kutaalee biyyootii ka biroo keessatti dhimma humnoota rakkoo uuman adda baasee murtiitti akka dhiyeessu gaafatee jira. EZEMAn kana kan gaafate har’a waaree irratti ibsa tuuta oduuf kenneen ture.
Sidaan Raas Mokoonnon Digamuun Beekaa Kan Ta’e Miti: Polisii
Sierra Leone: Corpse tests positive for ebola
Sierra Leone: Ebola survivor Victoria Yillia – who lost 21 relative to infectious disease - gives birth to baby boy.
Sierra Leone: Police fire guns and tear gas at the headquarters of an opposition party
Siidaan Abiishee Garbaa Magaalaa Shaambuutti Ijaarame Eebbifame
Siidaan Abishee Garbaa Magaalaa Shaambuutti ijaaramuufi.
Siidaan Awwaalcha Artist Haacaaluu Hundeessaa Kaleessa Ambotti Eebbifame
Siidaan Giiftii Viktooriyaa Waggoota Shan Dura Bakka Turee Kaafamuun Keeniyaa Keessatti Gammachuu Haaraa Uume
Siidaan gooticha Abishee Garbaa fi proojektiilee misoomaa maqaa isaatiin moggaafaman Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Magaalaa Shaambuutti ijaaramuuf ka qophiitti jiramu tahuu Bulchaan Godinichaa Obbo Jabaa Addunyaa, VOAtti himanii jiran.
Siidaan gooticha Abishee Garbaa godinaa Horroo Guduruu Wallaggaa, magaalaa Shaambuu keessatti ijaarame torban kana keessa eebbifamuu isaa Bulchaa itti-aanaan Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Obbo Darajjee Toleeraa beeksisanii jiru.
Siidaan Haacaaluu Laphee Uummataa Keessa Jira Jedheen Amana: Prezidaantii Yunivarsitii Amboo
“Siidaan Hacaaluu laphee uummataa keessa jira jedheen amana, wanti nuti lafarratti maqaa isaan goonu hundumtuu maqaa isaa hin madaalu; hojiin isaa dhalootatti akka darbuuf jecha siidaan yaadannoo kun kan ijaarame“ jedhan Pireezidaantiin Yunivarsiitii Amboo Doktor Taaddasa Qana’aa.
Siidaan Harmaa-Harka Muraa Aanolee Dhiyoottuu Eebbifama
Siidaan Janaraal Taaddasaa Birruu fi Galmi Aadaa Oromoo Salaalee godina Shaawaa Kaabaa magaalaa Fiicheetti ijaarraman eebbiffamaniru.
Siidaan kun akka dhaabatuuf kan murtaa’eef mooticha Itiyoophiyaa duraanii H/Sillaasee fi muummicha ministeeraa Itiyoopiyaa obbo Melles Zeenaawii ti.
Siidaan Mootii Abbaa Boor Yokaan Caalii Shoonoo Dhaabbate
Siidaan sun waggoota shan dura erga jaarraa tokko oliif bakka biqiltuu Jeevanjee keessa dhaabatee dura mataan irraa gatamee bosona naannoo jirutti darbame.
"Siidaan yaadannoo awwaalcha weellisaa Hacaaluu Hundeessaa kaleessa magaalaa Ambootti eebbifamee jira. Pireezidaantiin naannoo Oromiyaa sirna yaadannoo kanarratti argamuun ka dubbatan yoo tahu, ""Hacaaluun Goota. Dhugaafi dhugaarra dhaabbatee dubbata, falmas” jedhan."
Siidaan Yaadannoo Oromoota Aanoleetii Fixaniif Dhaaban Falamaa Uume
Siidaa wareegamtoota uummattoota Amaaraa moggaasa jedhu irraa jalqabee jijjiiruuf qorannaan geggeessamaa jiraachuus ibsaniiru. Buufati xayyaara Baahir Daar kan Caamsaa 20 jedhamuun waamamaa ture buufata xayyaara Dej Azmaachi Belaay Zallaqaa jedhamee akka waamamu koreen waajjirri bulchiinsa kantiibaa magaalaa Baahir Daar torban darbe murteessuun isaa ni yaadatama jechuun Aster Misgaanaaw gabaasteetti.
Siidaa Warraa Seenaa 'Badaa' Hojjatee Buqqisuun Itti Fufeera
Sii Dii (CD) kana gara afaan Amaaraatti akka jijjiruuf ajaji mana murtii kan itti kenname korporeeshiniin Broodkaastiin kan Itiyoophiyaa (EBC-TV) hojii kana xumuree dhiyeessuuf yeroo ga’aa hin arganne jechuun barreeffamaan mana murtii beeksisee jira. Qaamolee hojii afaan jijjiruu irratti bobba’an kanneen biroon waan jiraniif gargaarsa isaanii gaafachuun barbaachisaa akka ta’us Televiziyoonni kun hubachisee jira.
Siidiin kunis obbo Baqqalaa Garbaa Televiziyoona Oromoo Miidiyaa Netwoork ykn OMN waliin gaaffii deebii gaggeessan ta’uun ibsamee jira.
Siifan ammallee metirii 5,000 gaadachuutti jirti.Warra Amerikaa warqii afur badhaase keessaa tokkko Christian Coleman metirii 100 tana sekondii 9.76tti moo’e.
Siifan Hassan atileetiin Itoophiyaa ta durii amma Nezerlaandii dorgomtu barana miirresitee warqii lamaan galatte.
Siifan porojeektii Nike godina Amerikaa Oregon jirutti leenjisa. metirii 1500 tana 3:51:95 mootee sekondii lamaaf rekoordii addunyaa dhabde.
Siin hin buqqahuu si buqqisaa malee
Siiniyer Chiif Aliin sababa ajjeechaa kanaa gaafatamanii yo odeebisan hidhattoonni kun Hur bakka jedhanii dhufuu male sababi isaan ajjeechaa kana jiraattotarratti raawwatan wanni beeknu hin jiru jedhan.
Siinqeen Mallattoo Nagaa fi Araaraati: Dubartoota Sudaan
Siinqeen waraana dubartiiti jedha Oromoo. Dubartonni sinqee qabachuun baanaan lola dhaabsiisu, rooba hamaa dhaabsisu. Sinqeen sirna Ateetee jedhamu dubartootni mirga isaani kan ittin kabajsiifatanis qabu.
“Siiqqee Ulee Koo” Mata-duree Suuraa Dorgommii Injifatee
Siiriyaa biyya waraanii miila lafa fuudhee ummatii isii baqaaf karaa marullee ijoollee isii hedduutit barumsaa ala jira.
Siiriyaa Ghoutaa Gama Bahaaf Gargaarsi Akka Darbu Eeyamame
Siiriyaa Idilib Keessatti Yeroo Jalqabaaf Vaayiresiin Koronaa Argame
Siiriyaa Kaaba bahaa keessatti waraanni Iraan maadheelee Kurdootaa irratti qiyyaafachuun haleelaa yeroo jiru kanatti biyyonni Arabaa Amerikaan Kurdoota ishee gargaaraa turan ganuu ishee ajaa’ibsiifatanii jiru.
Siiriyaa keessaa ba’uuf adeemsi jalqabameera garuu garuu kurdoota kanneen uummata addaaf loltoota gaarii qaban qofaatti hin dhiisnu jechuu dhaan ergaa twiterii irratti maxxansanii beeksisaniiru.
Siiriyaa keessatti har’a haleellaa Gaazii Summiitti shakkamuun geggeessameen namoota kurnaan lakkaawaman tu dhume.
Siiriyaa Keessatti Har'a Haleellaa Gaazii Summiitti Shakkamuun Namoota Kurnaan Lakkaawamantu Dhume
Siiriyaa keessatti lafa haleellaan Keemikaalaa itti geggeessame qorachuuf ka bobbaafamee – garee qorannaa meeshaa Keemikaalaa irratti dhukaasne meeshaa waraanaa banamuu fi dhuka’aan dhoosamuun himamee jira.
Siiriyaa Keessatti Walii Galteen Lola Dhaabinsaa Labsame
Siiriyaan barana biyya dhiibbaan piresii itti hamaate; gabaasnni harra bahe kun, CPJ ( dhaabata Mirga gaazexeesootaati falmuudhaa dhabbate) ragaa godhatee hoo xinnaate gaazexeesoonni 14 bara 2015 Siiriyaa keessatti ajeefamuu isaanii dubbata.
Siiriyaan biyyitii kalee kemikaala waraanaatiin nama isii kurnyaA fixxe tun ollaa Joordaaniiti.Kemikaalii waraanaa mi’a waraanaa hamaa addunyaan akka namii waliin hin aane irratti walii galan.
Siiriyaan har’a marii ijoo diplomasummaaf qiyyaafata taatee jirti. Mariin kunis dhiiga dhangala’uu konyaa Idilib bakka ripxe loltootaan to’atamee ittisuuf jecha.
Siiriyaan Uummata Kumaan lakkaa’amu Galaafatte: Amnestii Internaashinaal
Siiriyaa,Paalestaayinii fi gaafa Afrikaati keessumattuu nama Eeritiraa waraana hamaa, dabaa fi hiyyuma biyya isaa baqatutti bisaan keessatti dhumat.
Siishelsilleen waan durii guddoo hin beekamneen guyyaa dheengaddaa Leseetoo 2-0 moote.Morishiyeesilleen Riwaandaa akka ajaahibaatiin moote.
Siitkoomiiwwan Afaan Oromoo baay’inaan yeroo wal fakkaataatti akkamiin akka daawwatamaa jiraniifi danqaaleen isaan mudatan maal akka tahan akkasumas furmaatawwan isaanii ilaachisee yaada gama isaanii kennanii jiran, ogeeyyiin Siitkoomii Afaan Oromoo hagi tokko
Siiviilonnii fi ripxe loltoonni Syria magaalaa Aleppo gama kaabaa keessaa ba’uun guyyaa tokkoof erga boodatti harkifatee booda itti fufee jira. Atoobisiin namoota fe’atee Aleppo gama dhyaa keessaa ba’aa jiraachuu angawaan TM kan Syria keessaa Reutersf ibsaniiru.
Siivilonni eegumsi godhamuufii qaba, gargaarsa namoomaafis karaan banamuu qaba jedhan.
Siiviloonni kutaa Unity keessaa VOAf akka ibsanitti ija mukaa bosona keessaa cirataniin jiraata turan.
Siiviloota achii baasuun kun yoon akka deebi’ee jalqabamu waan beekame hin jiru.
Siivilota hedduu dabalatee loltoota ripxe loltootaa fi yoo xiqqaate loltoonni Turkii haleellaa sanaan yoo du’an lakkoobsi namoota du’anii 65 ga’uu sabaa himaalee fi angawoonni Turkii beeksisaniiru.
Silaa akka aadoyyee oduu irraa fuuna jennee bilbili jidduutti citee seenuu dide. Itoophiyaa barana nama kuma hedduutti hidhaa bahe
Silaa ammallee guyyaa 3n duratti pirezidaantii filachuuf itti duudan.Paartileen mormituu ammoo filannoon baanan sun seera filannoo hin guunne jedhanii irratti didan.
Silaa barumsa narsii barachuu feete sun hin taaneef biraa deemte.Barumsa daldalaa kana garaan feeti dandeettiillee hin qabdi.
Silaa daldala kana to’achuu male Eejensii Misooma Gabayaa Oromiyaati. Godina Booranaatti hoogganaan waajjira dame eejensii kanaa obbo Huseen Guyyoo daldala kana quba akka qaban dubbatanii, koree daldala seeraan alaa kana lamuu akka hin kaane dhorku fi hordofu dhaabnee jirra jedhan Sagalee Ameerikaaf.
Silaafuu Ingilaadni akkuma durii kaan dhaba galti maan. Kun yaada nama hedduu. Fkn tapha gugurdaa addunyaa irratti tapachuma taphattee yoo eegee geettu moohamti Ingilaandi,Woma akka falfalaa irratti eegan.
Silaa Gannii Gurrandhalaa keessa akka aadoo rooba.Akka itti gaafataman biiroo qonna Arsii ,Abbaabbuu Waaqo jedhetti amma Caamsaa wadhakkaa jiranii taatullee ammatti bokkeennii akka dansaa roobuutti jira.
Silaa har’a ka gara kutaa Filooridaatti imaluuf turanis hambisanii jiran.
Silaa jarii kunilleen ilmaan ufii barsiifatee nama dhaqqaban maan tolchuu wayya?Mee waan Dr.Balakkoo Gumiitii fi barsiisaa Guyyoo Dooyyoo akka gorsaatti jedhanii fi waan beekan nutti himanMP3 tana irraa caqasaawaan silaa ilmaan qonnaan bultaatii fi horsiisee bulaatii tolchanii barsiisuu malaniinillee nutti himaa nuu barreessaa nuu bilbilaa.
Silaa kun michooma Amerikaa fi Denmaark gidduu jiru kan itti ayaaneeffannu ture jedhanii dhimma walii keenya ta’an hedduu irratti mari’achuuf eegaan ture jedhu.
“Silaa loltoota Eegdota Biyyoolessaa yokaan “National Guard” achii qabna tahee, jarreen humnaan seenuu dhufan karaa irratti ittisnee, dhaabbatoota wahiloota keenya irraa hunoonni naga-eegumsaa dabalataa haga nuuf dhaqqabanitti eeguun ni danda’ama ture,” jedhan.
Silaa wal dorgommii kubbaa kaachoo ijoollee kahimaa yaahuutti jiran.
Sillaa otuu waliigalteen kun raggaasisame tahee, Yunaayitid Isteets – Jaappaan, Awustraaliyaa, Niwuuzilaand, Maaleetziyaa, Chiilii, Kanadaa, Meksiikoo fi biyyoota ka biroo afur waliin hariiroo daldalaa tolfafttee hojjetti turte.
Simalchaa tana pirezidaantii fi muummeen ministeraalleen keessa jiran.
Simannaa ABO Wajjin Wal-qabate Finfinnee Keessatti Har'allee Miidhaan Dhaqqabe
Simannaa artisti Umar Suleymaanii fi qophii sirba Zarihun Wadaajoo
Simannaa Dr Abiyyi Ahamd kan ilaaleen dura ta’aa hawaasa oromoo Barliin Obbo Tasfaayee Abdisaa Jaallanneen haasoofsiiftee jirti.
Simannaa fi Yaada Ijaaraa Finfinnee Irraa Dhaga’amu Qabatamaan Hojii Irra Ooluu Mirkaneessuu Qabna:Angawaa Amerikaa
Simannaa ho’aan jila kanaaf kan godhameef yoo ta’u uummata bulchiinsa Amaaraa fi kan Somaalee gidduu michooma jajjabeessuuf akkasumas lammummaa Itiyoophiyaa ol- kaasuuf jalqabbii duraa ta’uun ibsamee ira.
Simannaa hooggansa Adda Bilisummaa Oromoo Fulbaana 15, 2019 magaalaa Finfinneetti geggeessame.
Simannaa kana irratti qaamota hawaasaa adda addaa fi dinqiisifatoota artii Oromoo irraa namoonni namoonni argamanii jiran.
Simannaa naaf godhametti gammadeen jira – ka jechuun, dirree-xayyaaraa Juubbaatti ka dubbatanii turan – Hoogganaan Riphxee-loltoota Sudaan Kibbaa duraanii – Riyaak Machaar, har’a itti-aanaa Prezidaantii tokkoffaa ka biyyattii ta’uudhaan kakuu fudhatan.
Simannaan Waraana Bilisummaa Oromoof taasifamaa jiru itti fufuu Walitti qabaan Gumii Tokkummaa Abbootii Gadaa - Obbo Bayyana Sanbatuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiran.
Simannaa oo'aa godhameef, akkasumas gaafii fi deebii Afaan Ingiliziitiin miidiyaa addunyaatii keennan daawwadhaa.
Simba SC, kilabiin Tanzaaniyaa ganna 15 duubatti tapha kanatti deebite akkuma deebiteen kilabii Zaambiyaa Nkana 3-1 moote.
Simiiz,Kongireessii Amerikaa damee Afrikaatti itti gaafatamaa koree haajaa alaati.Akka innii kalee marii irratti dubbatetti akkitii Itoophiyaan gama mirga namaa eeguutiin keessa jirtu “waan akka malee badaati.”
Simone Bilesnama ganna 22 ti lammii Amerikaati. jimnaastikiin fi Olompikii irratti medaaliyaa hedduu guurrachuun beekan.
Simonedorgommiin fillinqoo bu’an ykn jimnaastikiin beekan.”Wannii cuftii marroo tokkotti naa qixooftee akka isiin naa guutamte ammoo eegee hubadhe,” jette bara tokko
Simpoozimii Radiyoo sagalee Ameerikaan qophaa’e kana haasaa dhaan kan banan Directora VOA David Ansor turan.
Simpooziyemii Addaa Mormii Oromiyaa Keessaatti Fuuleffate
Simposimii kana irratti argamuun haasaa kan dhageesisan keessaa miseensota mana maree bakka bu’otaa lama kanneen ijoollee Chibok kana gargaaruuf US fi sadarkaa sadarkaa addunyaatti qooda ijoo qaban beeksisanii jiran. Intala durbaa book haramiin ukkaamsaman keessaa kan miliqxe durbe Patcience Puolos argamtee jirti. David Ansor yadannoo waggaa tokkoffaa kana ilaalchisee akkas jedhan.
Sinaa gama kaabaa keessa ka jiru ulaa sakata’aa waraanaa irratti of-wareegaan tokko haleellaa geesisuun yoo xiqqaate looltoota 10 ajjesuun isaa aangawoonni Masrii dubbatanii jiru.
Sinegoogii yokaan mana-amantii Juudotaa as Yunaayitid Isteetis magaalaa Pitisberg keessatti dhukaasa banameen kanneen dhuman namoota kudha-tokkoof har’a sirni geggeessaa geggeessamee jira.
Singapooriin Keenyaan akkana itti moore tun lafa oowwichoo fi guddoo bubbifti.
Sinoovaak kampanilee naannoo addunyaa kanneen dawaa farra COVID-19 milkaa’ina qabuu fi amansiisaa oomishuuf dorgoman keessaa ti.
Siraaj Fageessaa dhimma naannolee walitti bu’iinsi keessatti mul’atu kutaalee biyyattii keessaa kan dubbatan sabaa himaalee biyya keessaaf ibsa kennaniin ture. Walitti bu’iinsawwan uumamaa jiran mirga sochii lammiiwwanii ugguranii turuu ministrichi ibsaniiru. Kanaafis hojiin nagaa fi nageenyaa sadarkaa federaalaaf naannoo jiran waaltaa ajajaa tokko jala kan galfaan.
Sirba aadaatiin mana barumsa ijoollee dubraa sadarkaa lammeessi Isiolo tokkeessoo tahee moo’e
"Sirba “Abbaa Dhibbaa”ka akka Abdoon jedhutti namii hedduun jaalateef keesattiu""hunduu ni baataa abbaa dhibbaa.... walitti duudee ufi eegaa sirbaa,” jedha."
Sirba baranaatii fi ka bara durii yoo walbira qabdu maan jetta jennaan:
Sirba CD afranuu keessatti sirbeen Oromiyaa waliin gahe. Addisuun yoo jaalalaa fi goota faarseGeelloomaqaa sirbaa baase.
Sirba Hacaaluu “Maalan Jiraa?” jedhu irratti Ka Zarihun Wadaajoo “Hin Oolu” jedhu irratti,ka Kamaal Ibraahimii fi Shukurii Jamaal “Dubbii Lafaa..”jedhu irratti fi waan heddu irratti daarekterii tahee hojjachuu fi qofaa mitii fiilmii fi dokumantarii gababaa waa’ee Irreechaa dubbatu ‘Irreechaa: Color & Treasure of Oromo’ jedhee tokkummaa fi miidhagina Oromoo agarsiise,Amansiisaa Ifaa.
"Sirba isaan beekan gugurdaa keessaa ka dhibiin""Alagaa maantu abdata""jedha."
Sirba sana akka dhaabaniif humni poolisii itti himu iyyuu dhaabuu waan didaniif samiitti qabanii dhukaasuu eegalan sanaanis waan hin dhaabiniif gara uummataatti qabanii dhukaasuu jalqaban jedhu jiraataan Guddattuu Arjoo kun. Kanaanis namoonni madaa’an kan jiran ennaa ta’u rasaasaan rkutamee gara Hospitaala Naqamteetti kanneen geessman keessaa lubbuun nama tokkoo darbuu illee nuuf ibsaniiru.
Sirba waataa,sirba Gabraa fi sirba hedduu sirban.Sirbii kun ka akka namii bineensa baddaa hin ijjefne,akka namii aadaa ufii jabeessuu, ka hariyaan waliin faarituu fi hedduu sirban.
"Sirbii innii sirbu ""broken down, bare-bones stuff,"" wan gargar jige lafeelee goggodduu jedhuu fakkaata.Sirba isaan beekan ""We Shall Be Free,"" ammoo hin sirbu."
Sirbitootii Oromoo Dhiyoo Amerikaa Dhufan; Hacaaluu,Abbushii fi Nigusuun VOAtti Goranii Waan Sirba Isaanii Nutti Himan
Sirbitootii Oromoo lamaan kun akka maatiin isaanii jedhanitti torbaan lamaan duratti guyyaa hardhaa mana isaani Dirree Dhawaa naannoo Matakkaa irraa qabaman.
Sirbituun guyyaa kanaa yaaman Lady Gaga and Jennifer Lopez faatilleen warra guyyaa kanatti yaaman.Bara Obaamaallee jarii kun yaayyuu dhufe
Sirboonni isaa barsiisoo tahan kun keessumaa uummata Baadiyaa biratti akka dhaga’ama guddaa argatan dubbata – Artist Darajjeen.
Sirboonni Oromoo Yuutuubii fi sabaa-himaalee hawaasummaa adda addaatiin tamsaasaman yeroo dhihootii as kanneen mormii Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiru deggeran hedduu of keessaa qaban. Wallistoonni walleelee mormicha deggeran bifa adda addaatiin of ibsaa jiran.
Sirboota Afaan Oromoo suur-sagaleen qiqindeeffaman akka “Chim chim goona, Waa Hoyyee, Simbirroo, Muquxxaayee fi kanneen biroon daawwattoota biratti baay’ee jaallatama, qindeesse - Leencoon.
Sirboota Baaqqee Viidiyoon qiqindaa'anii bahan, aadaa fi seenaa akkasumas jaalalatti fuuleffatan sirbuunis ni beekama. Daa'ima Waggaa 9 taheen hojii muuziqaatti seene jedha - Yooseef.
Sirbootni inni barreessee fi Weellisee fudhatama argatan keessaa, ‘Baga Deemte’ Ka weellisaa Daawitee Mokonnon irra deebiin sirbee fi akkasumas ‘Suutayya’ ka jedhu sirbi shaggooyyee beekamoodha.
Sirbootni Shaaffisoon barreessee fi Weellisee fudhatama argatan keessaa, ‘Baga Deemte’ Ka weellisaa Daawitee Mokonnon irra deebiin sirbee fi akkasumas ‘Suutayya’ ka jedhu sirbi shaggooyyee beekamoodha.
Sirini Yaadannoo Artist Haacaaluu Hundeessaa Magaalaa Finfinneetti Geggeessame
Siriyaa gurmulee gosaa akkasumas kan amantiif mana ta’u qabdi.Mirgii isaanis eegamuu qaba.Attamitti isa kana bira geenya? Isa jedhu irratti adda addummaa qabna jedhu Lavrov.
Siriyaa keessa ka jiran miseensoota waraana wal taatotaa keessaa lammiin Amerikaa tokko fi ka biraa lammii biyya kami akka ta’e kan hin ibsamiin ajjefamuu fi kanneen biroo 5 madaa’uu waraanni Yunaaytid Isteetes beeksisee jira.
Siriyaa Keessatti Dhukaasa Dhaabinsii Labsamuu Qaba: Antoniyoo Gutarreesi
Siriyaa Keessatti Looltuun Amerikaa fi Kan Biraa Ajjefaman
Sirna aadaa ka dubartoonni mirgaa fi bilisummaa isaanii ittiin tikfatanii fi itti-gaafatama hawaasummaa ittiin bahatan tahuu dubbata - Biiroon Aadaa fi Tuuriizimii Oromiyaa. Hoogganaan jila dubartoota aadaa fi nageenyaa Sudaan – Proofeesar Miikii Hashaa Bilii Itiyoophiyaan wal-dhibdeelee karaa aadaa furuudhaan shaakala gaarii akka qabdu dubbatan.
Sirna abbaa irree diignee sirna dimokiaarsiitti cehuutti jirra Injifannoo argamte jabeessaa hujii gara fuulduraa hojjadhaa jechaa jirra
“sirna addaan-qoqoodduu” ittiin jedhe kanas, isa dhumaatiif akka xumurri itti godhamuuf, qabsoon uummataa jalqabame akka itti fufu qooda gama isaa ka gumaachaa jiru tahuu dubbata. Itti fufuudhaanis, “tajaajiltoota sirnichaa” qaamota jedhu irraa qajeelfame kennameen, kutaalee biyyattii adda addaa keessatti gochaaleen farra-namoomaa ta’an raaw’atamanii jiran – jedha – Paartiin Semaayaawii ibsa baaseen. Itti-aanaa itti-gaafatamaan quunnamtii uummataa paartichaa – Obbo Tewoodiroos Habte-maariyaam barreeffamicha dubbisan keessatti, “Kana kan agarsiisu, ammaan dura godinaa Beench-maajii, Baddannoo, Hin quuftuu, Watar, Arsii, Jimmaa, Bunnoo, Geedoo, Somaalee-Itiyoophiyaa, Gujii fi naanoolee biyyattii ka biroo keessatti lammiwwan keenya irratti gochaan farra-namoomaa suukanneessaan raaw’atamee jira.
Sirna adeemsa walii galtee nageenyaa Sudaan Kibbaa hanga yoonatti jiran keessaa kan akka isa ammaa gara hojiitti hiikuutti kan siqe waan jiru hin fakkaatu.
Sirnaan injifatamuu isaanii simachuu qofa utuu hin taane Tramp, angawoonni bulchiinsa isaanii fi dhaaboliin mootummaa gareen prezidaanticha filatamanii dhimmootii aangoo dabarsuu ykn Baayiden ibsa tika nagaa nageenya biyyaaf sodaachisu kan prezidaantiif gyyaa guyyaan ibsamu akka hin arganne ugguran. Gorsaa naga eegumsa biyyoolessaa duraanii John Bolton dabalatee Ripaablikaanonni injifannoo Baayideniif beekkannaa akka kennan gaafataniiru
Sirna araaraa guyyoota kudhaniif tura jedhamu kana irratti gosa lamaan irraa kan filataman hoogganoonni gosootaa 38 akkasumas ka biroo gosoota somaalee keessaa kan filataman jaarsoliin araaraa 11 argamaniiru.
Sirna awaalchaa nama qaamolee mootummaa harkatti lubbun isaa darbe jedhamee ka Saadiq Haaji Ibiroo irratti Sanbata dabre kana mormii ka’een daandiin guddichi Baalee Roobee irra gama Shaashamnee fi Adaamaa geessu Diinshoo irrati cufamee turuu isaa ibsame.
Sirna awwaalacha kana irratti prezidaantiin Itiyoophiyaa Aaddee Saahle Warq Zawdee, mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad fi aangawoonni sadarkaa olaanaan ka biyyatti argamanii jiru.
Sirna Awwaalchaa Abbaa-qabeenyaa Oromoo Beekamaa Kabir Huseen Waaqoo Har’a Magaalaa Adaamaatti Raaw’atame
Sirna awwaalchaa kana irratti itti aantuun kantiibaa magaalaa Finfinnee Adaanach Abeebee fi hogganoonni oolaanaan kan mootummaa Federaalaa , maatii, Artistoonnii fi abbootiin amantaa argamanii jiran.
Sirna awwaalchaa kana irratti maatii fi firoottan jaalleewwan isaanii kan qabsoo abboonni gadaa abboonni amantii fi angawoonni mootummaa argamaniiru.
Sirna awwaalcha Buusaa irratti “goota bombii mummicha ministeeraatti darbatame ittisee ofii wareegame” jechuun faarsamuun isaa maatiin dubbatanii jiru.
Sirna awwaalcha isaanii har’aa irratti maatii fi firoonni isaanii, akkasumas hoogganoonni mootummaa federaa fi ka mootummaa naannoo Oromiyaa argamanii jiran.
Sirna ayyaaneffannaa Istaadiyeemii Finfinneetti geggeessame irratti prezidaantiin dursaan Mana-maree waliigalaa Dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa – Muftii Hajii Umar Idirisii fi Itti-aanaa Kantiibaan magaalaa Finfinnee – Obbo Taakkelee Uummaa argamanii haasawa godhanii jiran. Gama biraatiin ayyaanni Id Al Fexir 1440ffaan kun akka naannoo Oromiyaatti magaalaa Buraayyuu bakka Ashawaa Meedaa jedhamutti kabajamee oole.
Sirna Baallii wal harkaa fuudhiinsa Gadaa Karrayyuu kanarratti, keessummootni, Abbootiin Gadaa kaanis irratti argamuu aadde Sumayyaan dabalanii himanii jiran.
Sirna badhaasaa guyyaa haraa geggeeffame irratti itti gaafatamtuun koree Noobeelii Beerit Reyisaa Andirsan yeroo haasaaha godhan,
Sirna Badhaasa Graamii waggaa inni 59ffaa Dilbata kaleessaa galgala gaggeeffame irratti ”Albamii sirbaa kan waggaa” gosa jedhamuun lammiin Briteen Adeel injifattee jirti.Welliftuun biyya Inglizii kun weelliftuu Amerikaa beekamtuu Biyoonsee injifachuun badhaasa kana argatte.Garu waltajjii irratti ol baatee badhaasa erga fudhattee booda Biyonsee galateffatte.Abjuu koo fi nama akka fakkeenyaatti ilaaluu Biyoonsee dha jechuun jejje.
Sirna badhaasa Oscar kaleessa Hollywoodtti geggeessame irratti Viola Davis badhaasawwan hedduu ammaan duraa fi kaadhimamummaa Oscar hedduu dhaa booda “Best supporting Actress” ykn immoo taatoo deggertuu ol aantuu ta’uu dhaan badhaasamte.
Sirna Badhasaa fi Bekamtii Artii Oromoo
Sirna banaiinsa Gumii kanaa irratti kana rgaman itti aanaa bulchaan bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debretsion Gebre Mikaa’eel /dargaggonni Tigraay nageenya naannoo isaanii eegsisuuf gumaacha godhan galata dhiyeessan.
Sirna banamuu gumii kanaa irratti haasaa kan dhageessisan ka biroon, prezidaantii bulchiinsa Faalisxiin Muhaammud Abbaas, Isaael waliin nagaa buusuuf yaadi araaraa prezidaant Traampiin kenname abdachiisaa dha jedhan komiishinichi.
Sirna baniinsa gumii fayyaa kan sadarkaa addunyaa Jeneevaa keessatti gaggeeffame irratti haasawaa kan dhageesiisan daayreekteerri walii gala kan jaarmayaa fayyaa addunyaa Dr. Tedroos Adhanoom waggaa tokko keessatti sababaa du’aa fi dhukkuba addunyaa hanqisuu irratti jijjiramnii guddaan argameera jedhan.
Sirna baniinsa waaltaa kanaa irratti ministeerri odeeffannoo Abdirahman Omar Osman akka jedhanitti waaltaan kun kan fuuleffate gocha gara jabina al-shabaab saaxiluu dhaan deggersa uummata biraa inni qabu dadhabsiisuu dha.
Sirna Buna danfisuu kan nannoo jimmaa kan gaggeefame yoo ta’u qabeenyaa godiina Jimmaa calaqiisan adda addaa akka badhaasaatti aangawootaaf kennamee jira.
Sirna Cuubbaa Hordoftoota Amantaa Ortoodoksii Naasise
Sirna deemsa araaraa kana keessatti haadhotii fi hoogganoonni amantii qooda guddaa gumaachuun isaanii kan himame yoo tahu, “qaamota Yunivarsitiilee giddu-gala jeeqamaa gochuuf hojjetan motummaan seeratti dhiheessuu qaba,” jedhan.
Sirna demokraatawaa fi misoomaa sanatti danqaa kanneen ta’u keessaa aangoo mootummaa dantaa ofiif itti fayyadamuu akka ta’e ibsee, aangoon mootummaa kanneen irra jiran akka meeshaatti tajaajiluu ennaa jalqabu misooma jalqabametti gufuu ta’a, bulchiinsi gaariinis ni bada jedha ibsi sun.
Sirna demoktaatawaa sirni mirga namaa kabajuu fi sirni federaalaa dhugaan utuu jiraatee dhukkubini hoogganaa biyyaa icitii dhaan hin qabamu jechuu dhaan barreessaan warraaqsa Federaalisitii oromoo obbo Baqqalaa nagaa hubachiisanii jiran.Haalli fayyummaa fi dhabamuu isaanii saba isaan mindeessee hojjechiisutti himamuu qaba ture jedhan. Kana irraan kan ka’e biyyatii keessatti yeroo ammaa olola adda addaatu oofamaa jira, kaan du’aniiru yoo jedhan kaan, fayyaa dha jedha mootummaan immoo nagaa dha dhukkuba xiqqoo dha jedhu jedhaniiru.Yeroo Obbo meles Zenawi hojii irra hin jirretti eenyutu biyya bulcha eenyu ajajaan waraanaa isa jedhuuf hedduu nu rakkisa jedhu obbo Baqqalaan.Itti aanaa muummicha ministeeraatu biyya hooggana isa jedhu amanuun nu rakkisa sababiin isaas Ihaadeeg namoota taayitaa irra jiran ofumaa moggaasa malee kanneen hojjetan qabsaa’ota biroo dha jedhan. Yreoo ammaa obbo Meles eessa akka jiran haalli isaanii attam akka ta’e haalli isaa icitii waan ta’eef odeeffanno hin qabnu jedhan.Gabaasa guutuu MP3 tuquu n dhaga’aa
Sirna Dimokraasii Misoomatti Fulleeffate Ijaaraa Jirra. Dammaqaa Makonneen
Sirna duula na filadhaa waggaa darbe eegalan sana irratti egaa Mr. Traamp deggertoota isaaniitin al tokko fiixaan baasneerra, ammas ni daballa, isa kana garuu hojicha walumaa galatti xumuruuf jirra jedhan.
Sirna eebba isaa irratti kan argaman Hogganaan Biroo Aadaa fi Turiizimii Oromiyaa Dr Garramoo Hulluqaa akka jedhanti akka mootumaatti tumsaa hundaa Taasifnee waliin dhaabana jedhan.
Sirna eebba kitaaba kanaa irratti artistoonni fi beektonni bebbeekamoon argamanii jiran. Sagantaaleen bashannanaa adda addaallee dhihaatanii jiran. Dargaggootni aadaa dubbisuu isaanii akka guddifatan yaadawwan jajjabeessan dhihaataa turan. Caqasaa.
Sirna eebba Kitaaba kana irratti Kan argaman Ijoolleen Obbo Dajanee uummanni lakkofsaan haganaa eebba kitaaba abbaa keenyaa barreesse irratti argamuun akka qofaa keenya hin ta’iin nu agarsiisa eega jadhanii booda “ Humnii Uummataa Bombii Nukleeraa Caala” jechun dubbatan.
Sirna eebba mana barumsaa “Ifa Salaalee” jedhame kana irratti Gifti-dureen Itiyoophiyaa, Aadde Zinnaash Taayyachew, maallaqni manni barnootichaa ittiin ijaarrame baajeta mootummaatiin otuu hin taane gargaarsa biyyoota adda addaa irraa walitti-qabaniin waan taheef, akka qabeenya isaaniitti akka kunuunfatan, barnoota isaanittis akka fuulleffatan waamicha dhiheessan. Gabaasaa guutuu caqasaa
Sirna eebba VCD kana irratti argamuun keessummaa kabajaa kan turan Dr.Mararaa Guddinaa Tokkummaa jabeessaa jechuun dubbatan. Kanneen Eliyaas waliin mana hidhaa Qilinxoo keessa turan keessaas argamanii jiru.
Sirna federaalaaf eegumsa gochuun jiraachuu biyyaa waan ta’eef lammiin martinuu itti gaafatama isaa akka ba’u waamicha dhiyeessaniiru.
Sirna Federaalawaa gosa irratti qiyyafatee fi danqaa isa mudatee mata duree jedhuun walgahii gaggeeffame irratti kun dubbatame.
Sirna furaa wal-harkaa fudhuu iraati han argame ministir di’eetaan Ministirii Eegumsa Fayyaa Itoophiyaa, obbo Kabadaa Warquu kara isaatiin, jojiin giduu galli kun hojjachaa ture akka haala addan hincineen hooggansa mootummaa jalatti itti fufu ibseera.
Sirna gaggeessaa awwaalchaa kaleessa gaggeeffame namoota hundaaf banaa kan hin turre yoo ta'u namoonni dhibba hedduun argamanii jiru.
Sirna guyyaa har’aa geggeessame irratti damee fayyaa hoogganuuf leenjii barbaachisu argachuutu barbaachisa jedhameera.
"Sirna har’aa kana ilaalchisuudhaan, ka gaaffii fi deebii kennan – Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasaddarattiin Yunaayitid Isteets, Samaantaa Paawoor Sudaan kibbaaf kun tarkaanfii barbaachisaa dha, jedhan. Itti-fufuudhaanis, “danqaa fi boodatti harkifachuu baatilee hedduu booda kun akka ta’uuf gareen lamaan yaada isaanii walitti fidan. Kun yeroo dheeraa keessatti abdii Sudan kibbaa argatte"" jedhan."
Sirna har’a Asmaraa keessatti geggeessame kana irratti argamuun kan Embaasicha banan Muummicha ministaraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad yoo tahan Prezidaantiin Ertiraa Obbo Isaayyaas Afewarqiis sirna kana irratti argamanii jiran.
Sirna har’a geggeessame irratti dura teessuun koree sanaa Beerit Raiyisaa Andersen akka jedhanitti badhaasi kun milkaa’ina isaan argatan kan nageenya Eertraa fi Itiyoophiyaa gidduutti bu’uu, Itiyoophiyaa keessatti walabummaan sivilii akka jajjabaatu akkasumas waaltaalee cimsuu dhaan dimokraasii babal’isuuf tattaaffii isaan godhan akkasumas gumaacha isaan araara biyyoota naannoo gaanfa Afriikaatti godhaniif kenname jedhan.
Sirna har’a kana irratti prezidaantiin Sudaan Omaar Al- Bashir kan Jabuutii prezidaant Ismaael Omaar Gelee akkasumas Ripaablikii Federaala Somaaliyaaf itti aanaa mummich ministeera ka ta’an Mahaadii Mohammad Guleed argamanii haasawaa gaggabaabaa dhagesisuu isaa Gabaafamee jira.
Sirna kaleessa galgala mooraa Waayit Hawuus keessatti gaggeeffame kana irratti namoota 1500 ta'antu argame.
Sirna kaleessa geggeessame irratti, hoogganaa gara yayyabaa mana-maree – Miich Mik-Koonel fi itti-aanaa prezidaantii biyyattii – Maayik peensi dabalee aangawoonni biyyattii hedduun argamuun kabajaa qabaniif ibsanii jiran.
Sirna kaleessa geggeessame kana irratti, bulchiisa naannoo Amaaraa keessatti, “nageenya waggaa tokko keessatti argameef qooda gumaachanii jiran,” kanneen jedhaman – miseensota poolisii, namoota ka biroo fi naannoolee ollaaf, Prezidaantiin mootummaa naannichaa argamuun badhaasa kennanii jiran.
Sirna kaleessa mana sagadaa kaatolika Roomaa guddicha Ameerikaatti geggeessameen akka amantii waldattiitti abuunii qulqulluu Junipero Serra muudanii jiran.
Sirna kana irratti hogganoota biyyoota Afrikaa sadii fi Amerikaa dabalatee Diploomaatoota biyyoota hedduutu argame.Briteen uummata Somaaliyaaf gargaarasa nyaataa dhiyeessuuf kan oolu Dolaaraa kuma dhibba tokkoo fi Miliyoona digdamii shan kennuuf har’a waadaa seente.Mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleeny fi prezidaantiin Keniyaa Uhuruu Kenyaattaa Farmaajoo waliin hojjachuuf fedha qaban agarsiisanii jiru.
Sirna kana irratti itti aanaa mummicha ministeeraa Dammaqaa Makoniin, itti aanaa prezidaantii bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debratsiyoon G/Mikaa’eel akkasumas aangawoonni sadarkaa olaanaa kan biyyoota lameenii argamanii jiru.Dr. Dabratsiyoon uummattoota biyyoota lameeniin” Baga guyyaa Kanaaf Geessan” jedhanii waggaa haaraa waliin ayyaaneeffatan.
Sirna kana irratti itti aanaa mummicha ministeeraa Dammaqaa Makoniin, itti aanaa prezidaantii bulchiinsa naannoo Tigraay Dr. Debratsiyoon G/Mikaa’eel akkasumas aangawoonni sadarkaa olaanaa kan biyyoota lameenii argamanii turan.
Sirna kana irratti kan argaman itti gaafatamaa waajjira koree giddu galeessa OPDO obbo Bekir Shaallee gaaffii leenjifamtoonni kun kaasan sirrii ta’uu tuqaniiru. Mala isaan ittiin gaaffii kaasan garuu faallaa heeraa waan ta’eef jecha leenjii kana akka hordofan taasisamuu dubbatan.
Sirna kana irratti kanneen dubbatan keessaa tokko, Itiyoophiyaatti ambaasaddarri Yunaayiti Isteets – Maayikil Reener, “masaraan Abbaa Jifaar agarsiiftuu qaroomina biyya Itiyoophiyaa ti.” Jedhan.
Sirna kana irratti prezidaantii mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Lammaa Magarsaa dabalatee aangawoonni sadarkaa adda addaa fi jiraattonni godinaalee Oromiyaa adda addaa aakasumas kan federaalaa fi kanneen biroon irratti argamuun ibsamee jira.
Sirna kana irratti prezidaantiin biyyatti Pool Kaagaamee haasawaa dhagesisaniin namoota fixiinsa sana irraa lubbuun hafan galateeffatanii jiru.
Sirna kana irratti prezidaantii Yuniversitichaa profeser Xaasoo Weldehaannaa dabalatee kanneen isaan dhiyeenyatti beekan hojii isaan Yuniversiticaaf hojjetan fi kitaabota isaan barreessan keessaa tuquu dhaan dubbataniiru. Fulbaana 19 bara 2013 du’aan boqotan.
Sirna kana irratti prezidaant Saahilework Zewdee fi muummichi ministeeraa Abiy Ahimed argamaniiru.
Sirna kana irrattis Abbaan Gadaa Meelbaa ka taayitaa kennan Hawaas Roobaa, Abbaa Gadaa Birmajii Gadaa Hawaasii’f baallii dabarsaniiru. Sirna kanarratti cidha godhanii itti gaafatamumma ka fudhatan Abbaan Gadaa haarawi, Gadaa Hawaas.
Sirna kana irrattis Keeniyaattaan, waggaa shaman dhufan kana diinagdee Keeniyaa fooyyessuuf akka hojjetan waadaa galanii, lammilee biyyoottan Afriikaa kaan biyya isaa Keeniyaa daawwachuuf dhufaniif Viizaan bilisa akka kennamuuf ajajaniiru.
Sirna kana irrti namoonnii 4000 ta’an caalaan isaanii degertoota partii Museveenii hirmaachun isaanii beekamera.
Sirna kanarratti Itti aanaan bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa Obbo Shiimellis Abdiisaa irratti argamanii jiru; Galmoo Daawit.
Sirna kenninsa galfataa qabsoo kana irratti Itti Anaa Kantiibaan magaalaa Finfinnee Injinar Taakkelee Uumaa haasawa dhageessisaniin, Fayyisaan dirree olopikkii irratti sagaalee uumataa isaa ta'e, jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Sirna lammuummaa keesatti dabalamee barsiisuutti jiran.Akka jecha obboo Kebbedeetti sirnii Gadaa sirna barnootaatuu qulqulleessuu dandaha.
Sirna mootiin geggeessamuu Taayilaand dabalatee gaaffileen jijjiiramni siyaasaa fi hawaasummaa akka jiraatu mormiin gaafatu baatilee dhaaf geggeeffamaa jiru ilaalchisee mootichi Taayilaand biyyi isaanii biyya walii galtee ti jedhan.
Sirna mootummoota Iiyoophiyaa dabranii jalatti gidirfama hamaa ka dabarsan Aadde Alamiin, keessumaa sirna mootummaa Dargii jalatti ilma isaanii mana hidhaa Shaanbuutti hidhamee ture Obbo Daawud Ibsaaf galaa geessuu deemanii, otuu wal-bira hin ga’iin Obbo Daawud rasaasaan rukkutamuun na’anii akka miilli isaanii laamsha’ee hafe dubbatu intalli isaanii, Aadde Do’ii Ibsaa.
Sirna simannaa sana irratti prezidaantiin mana maree dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa Sheek Mehammad Amiin Jamaal, kaardinaaliin waldaa kaatolikii Itiyoophiyaa abuna Biraane Iyesoosii fi abboonni amantii kanneen biroon argamaniiru.
Sirna siyaasaa hunda haammatee fi walabummaa bu’uuraa kabajuun roorroo hiriirtonni mormii fi lammiiwwan Itiyoopoiyaa ka biroon qaban ibsuuf barbaachisaa dha.
Sirna staadiyamii yunivarsitii Amboo mooraa guddicha keessatti uummataaf haasawaa kan dhageesisan Dr. Abiyyi Ahmed qabsoon keenya qabsoo mo’ataa akka ta’uu gochuuf tarsimoo keenyeen injifachuun danda’amee jra jedhan.
Sirna tortore kana, ofii isaanii iyyuu tortorre kan jedhan dhabamsiisuu dhaan sirna dimokraasummaa uummataa hundeessuu dha jedhan Dr. Aregaawiin.
Sirna wal fakkaataa magaala Baahir Daar keessatti gaggeeffameen bulchaa bulchiinsa naannoo Amaaraa kan ta'an Obbo Aganyeehu Tashaagar akka jedhanti injifatamaa jira kan ittiin jedhan gareen ABUT iddoo adda addaatti Amaara irratti qiyyaafatee haleellaa akka hin geesifneef uummanni naannoo isaa eeguu qaba jechuun isaanii gabaafamee jira.
Sirna walii galtee Doolaara Biliyoona 200 fi biliyoona 50 mallatteessuu irratti Traamp haasawaa dhagesiisaniin biyyaa lammiwwan isheef jecha carraa biyyaa biraa keessatti argameen gargaaramte eenyuutu komata? Jedhanii eega gaafatanii booda gama koon ani chaayinaa hin komadhu jedhan.
Sirna waliin-dubbannaa tolchuu keessatti, dhimmoonni wal-falmsiisoo ta’an ijoon tokko, qaamni sadaffaan waliin-dubbannaa san hoogganuu fi taajjabu jiraachuu qaba moo hin qabu? ka jedhu. Ka biraan immoo, gamtaan paartiile mormitootaa “Medrek” akka mormituu ijoo paartii mootummaa waliin gita tokkotti dubbatuutti fudhatamuu qaba, ka jedhu. Kanneenii fi ka biroo irratti otuu waliigaltee tokko irra hin ga’amiin gara ajandaa waliin dubbannaatti seenuun hin danda’amu. Hirmaattota walga’ichaa keessaa tokko ka ta’an – miseensa koree hoji-geggeessituu Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Xuruneh Gamtaa haasofsiisnee jira.
Sirna yaadannoo fi kadhannaa guyyaa ayyaanaa Waldaan Kiristaanaa Beetel Luutiraani Finfinneetti argamun namoota mormii Oromiyaa irratti ajjeefamanii geggeeffame
Sirna Yaadannoo fi Kadhannaa Namoota Mormii Oromiyaa Irratti Ajjeefamanii Waldaa Kiristaanaa Beetel Luutiraani Finfinneeti Argamuun Qophaahe
Sirna Yaadannoo har’a Finfinneetti deemsifame irratti ergaawwan gootota Abbootiin darbaniiru.
Sirna yaadannoo kabajaa kan namoota muraasa qofaaf biilsa mana maree bakka bu’oota uummataa keessatti raawwatamu illee isaaniif geggeesameera. Sirna kana irratti prezidaantiin Ameerikaa Doonaald Traamp, miseensonni mana maree fi maatiin Biilii Grhaam akkasumas uummati hedduun irratti argamaniiru.
Sirni Awwaalaa Daani’eel Araap Mooyi gaggeeffame
Sirni awwaala isaanii Hagayya 9 bara 2019 magaalaa Asmaraa keessa kan jiru bakka awwaalcha gootootaatti kan gaggeeffame yoo ta’u prezidaant Isaayyaas Afawarqii aangawoota sadarkaa olaanaa, waahilonni isaanii hojii fi maatiin argamanii jiru jechuun Biraanee Berihee gabaaseera.
Sirni awwaalcha aadde Wegenee Debelee b abba warraa isaanii gaddaan caban obbo Yilmaa Asfaaw fi intall isaanii hangafaa kan umuriin wagga 17 Mihiret Yilmaa fi namoonni muraasine bakka argamanitti kutaa VAtti kan argamu bakka awwaalchaatti kan raawwatame turban darbe keessa ture.
Sirni Awwaalcha Angawoota Mootummaa Baahir Daarii fi Maqalee Keessatti Har’a Raawwatame
Sirni Awwaalcha Artisticha Beekamaa Haacaaluu Hundeessaa Har’a Ambotti Raaw’atame
Sirni Awwaalcha Atleet Miruuts Yifxar Kaleessa Finfinneetti Raawwatame
Sirni Awwaalcha Haadha Hayyu-duree ABO, Aadde Alamii Gaarii Bakka Maatii fi Firoonni Argamanitti Aanaa Horroo Abuunaatti Raaw'atame
Sirni awwaalcha isaaniis afaani yaa’iin mana maree obbo Taggesee Caafoo, ministeerotaa fi firoottan isaanii bakka argamanitti mana sagadaa Ortodoksii kidist Kateedraltti raawwatame.
Sirni Awwaalcha Komiishinera Poolisii Naannoo Amaaraa Har’a Raawwate
Sirni Awwaalcha Lallabaa Wangeelaa Beekamaa Biilii Girahaam Raawwatame
Sirni Awwaalcha Prezidaantii Zimbaabwee Duraanii Roobii Dhuftu Geggeessamuuf Jira
Sirni Awwaalcha Profeeser Mesfin WeldeMaariyaam Har’a Raawwatame
Sirni awwaalchicha har’a Muddee 23 bara 2020 magaalaa Finfinnee keessa bakka awwaalcha musleemootaa Kolfeetti bakka maatiin, firottannii fi dinqisifattoonii isaanii argamaniitti raawwateera.
Sirni awwaalchi isaanii har’a magaalaa London keessatti raawwatameera. Dhiittaa mirga namoomaa mootummoonni geessisan keessumaa kan gaanfa Afriikaa keessaa gabaasuun waggootii 30 oli ennaa Amnestii keessa turanitti cichaan hojjetaa turan.
Sirni Awwalchaa Artistii Beekamaa Feqaaduu Teklemaariyaam Harra Raawwatame
Sirni baallii wal harkaa fuudhiinsaa kunis roobii darbe kanaa kaasee haga kaleessaatti sagantaaleen gara garaa gaggeeffamanii xumuramee jira.
Sirni Dinagdee Gabaa-walabaan Dursamu Afrikaaf Guddina Hin Fidne
Sirni gabaa Itiyoophiyaa keessaa Walaba jedhamee eega labsamee yeroo dheeraa ta’eer kan jedhan hayyuun dinagdee Obbo Bulchaa Dammaqsaa, mootummaan giddu seenee gatii ture gad cabsuun dogoggora jedhan.Rakkoo guddaan gabaa Itiyoophiyaa mudate dhiyessii omishaa jiruu fi fedhii uummatni waa bitachuuf qabu wal madaaluu dhaba isaati kan jedhan Obbo Bulchaan, qabeenyi biyyattii dhunfannaa namoota muraasaa harka ituu jiruu gabaa walabaa gaggeesuun hin danda’amu jedhu.Mootummaan maqaa dhaabbatoota dhunfaa fi ofii isaan hojii daldalaa fi dinagdee harkatti galfatee waan jiruuf, rakkoon jiru salphaatti kan furamuu miti jedhu obbo Bulchaan.Mootummaan ofii isaatii hojii qonnaa bifa ammayaan bal’inaan yoo gaggeesse qofa furmaanni dhufuu danda’a kan jedhan obbo Bulchaan, investeronni biyya alaa Itiyoophiyaa keessatti hojii qonnaa gurguddaa kan gaggeesaa jiran ta’us, oomiisha argatan gara biyya ofiitti ergu waan ta’eef, gabaa ykn uummata Itiyoophiyaa keessaa waan gargaaru hin qabu jedhu.
Sirni Gadaa Galmee UNESCO Keessatti Akka Hambaa Aadaatti Galmeessame
Sirni Gadaa Karrayyuu duraan, Fantaalle bakka Tarree Leedii jedhamutti gaggeeffama ture, barana garuu bakki kun misooma jallisii naannootiin waan fudhatamee jiruuf, bakka xuxxuuxii jedhamutti ka gaggeeffame.
Sirni Gadaa Karrayyuu sirnoota Gadaa Oromoo kaan waliin adda addummaa hedduu hin qabuu jedhu, Itti Gaafatamtuun Waajjira Aadaa fi Tuurizimii Godina Shawaa Bahaa aadde Sumahiyaa Usmaan.
Sirni Gadaa Sagantaa Barnootaa Haaraa Ta’uun Finfinnee fi Oromiyaa Keessatti Barsiisamuu Jalqaba
Sirni gadaa sirna dimokraatawaa akka ta’e Hayyoonni seenaa fi saayinsii hawaasaa hedduun mirkaneessaniiru. Sirni kun uummata Oromomoo Gujii fi booranaa Biratti utuu adda hin kutin hanga ammaatti itti fufee jira.
Sirni Galateeffannaa Artist Alii Birraa fi Eebbi Kitaaba Seenaa Isaa Finfinneetti Geggeessame
Sirni geggeessaa isaa eega xumuramee booda, reeffi Artist Haacaaluu Hundeessaa maarshii Baandii Naashinaalii Oromiyaatiin dabaalamee jaallatoota isaa, firoota isaa hawaasa naannoo isaa muraasa, jiraattota magaalaa muraasaa, akkasumas maatii isaatiin marsamee gara bakka awwaalchaa reeffi siaa qubatuu, gara Waldaa Kirtistaanaa Ortodooksii Iyyesuusiitti geessamee kabajaan awwaalamuu isaa dubbatan – kanneen sirnicha irratti argaman.
Sirni hirbuu seenuu Moqaadishoo kan miseensota mana maree bakka bu’ootaa fi kan mana maree Federeshiinii 281 har’a geggeessame.
Sirni hirbuu seenuu sun bifa huccuu aadaa Kente uummata huccuu beekamaa kan Ghana gama kibbaa fi kan Gugu gama kaabaa uffachuun irratti argamaniin sirna hedduu miidhagaa dhaan kabajame.
Sirni hojii irra ooluu qabu kan wabiin gad dhiifamuu jiraatus akkaataan hojii kun garuu shororkaa uumuu, ajjeechaa, mootummaa irratti fincila kaasuuf shiruu fi namoota malaammaltummaan himatamaniif kan hin hojjenne ta’uu isaaf, kanneen mirgi wabii eegamuufis qarshii 500-10000tti waan isaan barbaachisuuf kun immoo humna namoota hedduutiin oli ta’uu babaasichi tuqee jira.
Sirnii awwaalacha isaanis har'a Kaatedraalii waldaa Orotodoksii Sillaaseetti har'arawwatamee jira.
Sirnii awwaalacha isaanis Kamiisa dhufu magaalaa Bishooftu keessatti kan gaggeeffamu ta'uun ibsamee jira.
Sirnii Awwaalacha Jorji Floyiids Gaggeefamee Jira
Sirnii awwaalcha Barsisaa Qanaasaa Raggaasaa har’a Magaalaa Siree keessatti gaggeeffamee jira.
Sirnii awwaalcha dargaggoo Buusaa Gaaddisaa Wiixata darbe kan gaggeeffame ta’u kan ibsan maatiin nama rakkiina guddaa keessatti guddatee hojii barbaacha gara Finfinnee deemee hojjataa akka ture dubbatu.
Sirnii Awwaalcha Koloneel Aliyyii Cirrii Har’a Gaggeeffamee Jira
Sirnii Awwaalcha Letenaa Jeneraal Jaagamaa Kelloo Gaggeefame
Sirnii Awwaalcha profeesar Tasfaayee Gassasaa Har'a Gaggeeffame
Sirnii badhaasa Graamii kun ituu hin jalqabamiin sa’atilee hanga tokko dura wellisaa beekamaan kan wallelee Jaaz Riitiim Bluus jedhamaniin Al Jaroo du’uun isaa ibsame.
Sirnii Federaalaa jiru sadarkaa amma jiru irraa foyya’ee sabaa fi sablammootaaf mirga foyya’aa kennuu akka qabu gaaffii
Sirnii fi Qondaalonni Dararaa Geggeessan Hin Jijjiiraman Taanaan Manni Qorannaa Maa’ikelaawii Cufamuun Qofti Furmaata Hin Ta’u, Jedha Dargaggoon Dur Achitti Hidhame
Sirni IHADEG kan inni ittiin beekamu keessaa tokko hojii hariiroo uummataa ti.
Sirni irbaataa kun garuu kan haasaan irratti dhageessisame, biyyoonni lamaan nageenya ilaalchisee ejjennoon qaban kan irratti calaqqise ture.
Sirnii yaadannoo mohammed Aliif qohaa’ee akka amantii Islaamaatti magaalaa Aliin keessatti dhalateetti kan gaggeeffame yoo ta’u uummanni kuma hedduun gadda itti dhaga’ame ibsuun yeroo dhumaaf nama akka addunyaa irratti beekamnu nu godhe jedhan kana nagaa itti dhaaman.
Sirni kakuu Presidaant Baraak Obaamaa Har’a Raawwate
Sirni kominisimii mootummaa Fiidal Kaastiroo, yaalii weerara Yunaaytid Isteets baqattoota Kuubaa hidhachiisidhan itti karoorsite, yaalii ajjeechaa hooggantoota irratti xiyyeeffate akkasumas qoqqobbii diinagdee baroota dheeraa dhaa irratti murteesite dandamachuun as gahe.
Sirni kun darb iyyuu dararaa isaan raawwatan seenaa keessatti ka’ee yaadatamaa jiraata jedheen yaada jedhan obbo Habtaamuu Ayyaalew.
Sirni Kun Jijjiiramu Malee Jijjiiramni Hin Jiru: Dr. Mararaa Guddinaa
Sirni Muuda Pireezdaantii Ameerikaa Ija Ummata Addunyaa Hawwatu Jimaata Dhufu Geggeeffama
Sirni waggoota 25f nu hacuuce dhabamuu qaba kan jedhu inni tokko. Dhabamsiisuu qofaa irratti hin dhaabatu. Bakka isaa kan uummata giddu galeessa godhateef uummata biratti amantaa horate paartilee polotiikaa maraa fi hawaasa sivikii irraa kan walitt dhufesirni dimokraasummaa uummataa hundeeffamuu qaba.
Sirni yaadannoo halkan dabre Minisootaatti geggeessame isa guddicha. Ajjeefamuu Artist Hacaaluu tii booda, hooganoonni siyaasaa Obbo Jawaar Mohammed fi Obbo Beqqelee Garbaa hidhamuu, akkasumas, haala hamaa Oromiyaa keessatti deemaa jira – jedhanis balaaleffatanii jiran, dhalattoonni Oromoo kun.
Sirni yaadannoo kun Washington Dc, Pensilveniyaafi Niiw Yorkitti ta'ee oleera. Masaraan White House ganama har'aa yeroo muraasaaf callisaan dabarseera.
Sirni Yaadannoo Miseensa Mana Maree fi Qabsaa’aa Mirga Namaa Ameerikaa Kan Joon Lewis Geggeessamaa Jira
Sirnumti Gadaa kun manneen barnootaa Afaan Oromoo Finfinnee keessattis barsiisamuuf qopheen xumuramuu isaa hoogganaan biiroo barnoota bulchiinsa magaalaa Finfinnee obbo Zelalem Mulatu nuuf ibsanii jiran.
Sirnuuma Mootummaa Amma Jiruttu Yakkamaa Biliisa Godhee, Bilisa Immo Yakkamaa Godha Obbo Baqqalaa Garbaa
Sirriitti maal akka ta’e hubachuuf mariitu geggesamaa jira jedhan. Waan barbaachisaan biyyoonni sadan furmaata sirrii uummata ofii fayyadu barbaaduu qabu jedhan. Lagi Abbayyaa madda waa hedduu kan martinuu fuula duratti adeemuun bifa danda’amuun irratti walii galuu qaban jechuu dhaan dubbi himaan tokkummaa mootummootaa Stefin Dujaarik ibsanii jiran.
Siviloonni Afgaanistaan keessaa hokkara hamaaf saaxilamuu fi bara darbee qofa kanneen ajjeefaman lakkofsaan guddaa ta’u tokkummaan mootummotaa beeksisee jira.
Siviloonni ajjeefaman sirnii awwaalcha isaanii rawwatamee yeroo ammaa naannoon sun tasgabbaa’uu ibsan.Haleellaan kun bifa qindaa’een kan gaggeeffamuu ta’u fi garee shoroorkeessaa jechuun waaman sanas adamsuuf humnii nageenyaa bobba’ee hojjataa kan jiru ta’u obbo Gabayyoo Yaadatee ibsanii jiru.
Siwiisi fi USA bulchoota FIFA,Federeshiinii Kubbaa Miilaa Addunyaa horii doolara miliyoona nedduu nyaatanii balleessan jedhanii himachuutti jiran.
Six Asian Women Among Eight Victims in Atlanta Area Shooting
Sixty people dead in a stampede during new year festivities in Ivory Coast.
Siyaam Alii umurii ishee waggaa kudha-shaniitti, tajaajila biyyoolessaa jalaa miliqxee bahuu yaalte – jedhamuun bara 2012 Ertiraa keessatti qabamtee hidhamte. Eega sanaa haga ammaatti eessatti akka hidhamtee fi haala akkamiitti akka jirtu maatiin isheellee hin beekan.
Siyaasaa Adda Bilisummaa Oromoo geggeessitanii fi gochaa diiggaa biyyaatti bobbaatan – ka jedhu dabalee – yakkawwan adda addaatiin himatamanii kanneen adabbii hidhaa fixatanii ba’an, Ashaaraa fi Xalayaa yakka irraa walaba ta’uu keenya mirkaneessu dhorkamuun hoji-dhablummaaf nu saaxile, jedhu. Kanneen keessaa hidhamtoota duraanii lama qophii torban dabree irratti haasofsiisuun keenya ni yaadatama. Har’a immoo, dhimmi hidhamtoota duraanii kun ija seeraa fi mirgaatiin akkamitti ilaalama ka jedhutti fuuleffannee, ogeessa seeraa fi abukaatoo – Obbo Wandimmuu Ibsaa haasofsiisnee jirra.
Siyaasaa Adda Bilisummaa Oromoo geggessuuu fi gochaa diiggaa biyyaattii bobba’uu dabalatee – yakkawwan adda addaatiin himatamanii kanneen adabbaain hidhaa itti muramee fi yeroo adabbii isaanii isaanii fixatanii ba’an, biyyattii keessatti, xalayaa yakka irraa walaba ta’uu keenya mirkaneessu dhorkamuu keenyaa irraa kan ka’e, hojiitti miindessamuu yokaan qacaramuu hin dandeenye – jechuun himatu.
“Siyaasaaf Hidhaman, Shakkiin Jedhu Jiraachuu Mala. Garuu Dhara”
Siyaasaa Itoophiyaa karaa itti bal’isee akka namuu qooda keessaa qabaatu tolchuuf tana tolchan jedhan.
“Siyaasaan biyyattii – aka dinageen ishee banaa fi tarkaanfataa tahee baay’ee fagaatee deemetti hin deemne. Waggoota kurna lamaa fi walakkaa dabran kana keessatti, Itiyoophiyaan gurmuu sab-xiqqaa Tigirootaan dhuunfatamtee turte. Lammiwwan Tigiraay, biyya uummata gara miliyoona dhibba tokkoo qabdu keessatti dhibba irraa tarii harka shanii fi toorba qofa otuu ta’anii jiranii, ol’aantummaa yokaan dhiibbaa aangoo guddaa biyyattii keessatti agarsiisan. Sablammoonni biyyattii keessatti guguddoo ta’an lameen – uummatni Oromoo fi uummatni Amaaraa, deemsa siyaasaa biyyattii fi aangoo mootummaa irraa akka moggaatti qoodamanii jiran tu itti dhaga’amee jira.” jedhan – Joonii Kaarsen.
Siyaasaan haga dabruun addunyaa fi Amerikaa keessaa mullattu fala argachuu malte jedha Tiraampi.
Siyaasaan mirga sabaa fi sablammii eeguu fi Itoophiyaa demokiraasiitti ceesisu jiraannaan humnaa fi beekumsa ummata keenna dhowwanu hin qabaannu, jedha.
Siyaasa biyyattii duruu addaan qoodamee jiru daran muddamsuun guutee jira. Gabaasa
Siyaasa isaanii waliin walii galuu dhiisuun mala, garuu akka namaatti kabajaa guddaan qabaaf. Oduu irratti ennaa isaan dubbatan akkan dhaga’etti, garaa isaanii irraa fudhatanii dubbataa tuarn. Baay’ee itti dhaga’ame. Kanaaf kan galateeffadhaan jedhan.
Siyyuma Mesfiin nama bara hedduu ministera haajaa alaa Itoophiyaa fi ambaasaaddera tahee hojjachaa bahe. Eegee ammoo nama akka waraanii Itoophiyaa Itoophiyaa gama Kaabaa jiru hin chochoone tolchee lola itti bansiisee ficcisiise jedhanii himatan.
Sizwile Nyamande, who is currently based at Arizona State University, says she is excited to be in the United States and feels honoured to have been given the opportunity to develop her skills.
Slate reports that Democratic former Secretary of State Hillary Clinton and Republican billionaire Donald Trump are in a virtual dead-heat
Slovenia: Country installs a razor wire fence along parts of its border with Croatia
Slowdown in Chinese economy affects African commerce and infrastructure projects funded by Beijing.
Smart fi maatiin isaanii ennaa deebi’an hojjettoota bakka qonnaa gammachuun imimmaan roobisaa ililleen simatan.
"Smirnoov akka jedhantti kaampaaniin xayyaara Raashiyaa ""metro jet"" balaa guddaa isa mudate Kanaan hojii balaii itti fufuu hin danda’u."
Smith akkana jedha “Muummeen Minsiteraa eegii itti gaafatama kana fudhatee waan hedudu seerii wixinee US baase H.Res.128 gaafatu hedduu jijjiire.Nama kuma hedduu hidhaa yaase. Seera muddamsuu biyyitii baafatte hujii irraa kaase.Nama Itoophiyaa biyya alaa jiru hedduun wal arge.”
Smith bakka bu’aa mana maree demokraaticha kutaa Kaalifoorniyaa Karen Bas waliin ta’uu dhaan daawwannaa guyyoota torbaa Sudaan Kibbaa fi Ugandatti geggeessuu dhaan mooraalee baqattootaa daawwatanii prezidaantota biyyoota lamaanii, hoogganoota waraanaa fi amantii waliin mari’atanii deebi’an.
Smith fkn pirezidaantii Amerika ka durii, John F.Kennedy oon “lagii guddatu bidiruu olin dhufa” jedhuun dubbate.
Smith muummee minsitera Itoophiyaa fi minstera haajaa alaa Itoophiyaatiin wal dubbachuuf Itoophiyaa dhaqa.“Rakkoon tokkolleen lafatti hafu hin malle qablii tanaan yaana.”
Smith nama bara 1981 jalqabee kongireesii US keessa hojjachaa bahe, kongireesii Amerikaa keesatti koree heddu keessaa hojjata.Akka bara 1997 filannoo Itoophiyaa akka inni jedhetti Meles nama hedduu irratti fixe kaan achi dhaqee wal dubbatanii akka innii hujii sun dhaabu gaafate.
Smithsonian Institution, dhaaba qorannoo fi muuziyeemii motumaan Amerikaa tohatu.Bara 1846 keessa hujii jalqabe waggaatti bajata doolara miliyoona hedduutiin hojjata.
Snatorri America duraanii Bill Frist mooraa Dadaab kan Keniya jiru daawwatanii har’a as Washingtonitti erga deebia’anii guyyaa tokko booda namoota beela’an gargaaruuf hedduutu hojjetamuu qaba jedhan.Waa’ee beela kanaa dadammaqiinsa kennuuf jecha haadha warraa itti aanaa presidentii America Jill Biden fi angawoonni ka biroo hedduun wixata darbe mooraa sana daawwatanii jiran.White Houses guyyuma sana hongee Somalia, Kenya fi Itiyoopiyaa keessaaf kan oolu doolaara miliyoona 105 gargaarsa itti dabalaa kennuuf labsee jira.Baqattoonni kuma 480tti tilmaamaman Kenya keessa kan jiran si’a ta’u kanneen kuma 420 ta’an immoo mootaaa Dadaab keessa jiru. Guyyaa guyyaatti baqattoonni kuma 1400 hanga 1800 gamas waan seenaniif lakkoobsi kun itti dabalaa adeemaa jira.
Snyaataa Nyaata Addunyaa, FAO fi Jaarmayaalee ka biroo 14iin gabaassaa haaraa bahe, ka bara 2020 tu kana beeksise. Vaarasiin daddabraan biyyoota Addunyaa irra faca’e, COVID 19 dhaga’amuu isaa dura, gabaasaan sagantaa nyaata Addunyaa bahe, guutmmaa addunyaa irratti uummmatni miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona soddomii shan beela hamaadhaan gidiramaa jira, ka jedhu ture.
Sobaan Maqaa Na Balleessaa Jiru: Brett Kavanaah
Sobejaanaan akka jedhanitti kanneen haleellaa raawwatan kun miseensa garee leellistoota Abu Sayyaf jedhamuu ti.
Sochii adda addaa gochuu dhaanis deggersa maallaqaa kan yeroo hatattamaa walitti qabuuf karoorfameera.Yeroo ammaa kanneen gargaarsa barbaadaniif deggersa gochuuf dandeettii qabnu irratti haala dhiibbaa godhutu jira. Hanga Caamsaa 1tti maallaqa guddaa walitti hin qabunu yoo ta’e gargaarsa midhaan nyaataa dhiyeessuu gama ilaaleen rakkootu nu mudatuuf jira.
Sochii Biyyyoolessaa Itiyoophiyaa, Kan Adda Dimookiraasummaa Oromoo fi Dhaabota Siyaasaa Ka Biroo Sadii Waliin Hundeessame
Sochii Daldalaa Fi Maallaqaa Kan Seeraan Alaa To'achuun Barbaachisaa Ta'uun Ibsamee Jira
Sochii filannoo waliin wal qabatee komee fi walii galtee dhabiinsa uumamuu haatattamaan furuuf dursee qophii gochaa kan jiru ta’u manni murtii walii gala kan bulchiinsa naannoo Amaaraa beeksisee jira.
Sochii Godaantotaa gara Awrooppaa fi dhimma kana irratti marii Gamtaa Awrooppaa
Sochii Itiyoophiyaa keessatti gaggeeffamu keessatti biyyi isaanii mormituu kamiyyuu ka deggertee hin beekne ta’uu, prezidaantiin Masrii Abdel-Fattaah Al Sisi beeksisanii jiru.
Sochii kana tumsuufis biyyoota garaagaraa irraa deeggarsi taasisamaafii akka jiru kan eere – ibsi ministirichaa, dhiheenna kana Mootummaan Israa'el deeggarsa Diroonota Keemikaalaa biifanii 27 fi tumsa ogeessota leenjisuu kennuu ishee dubbata.
Sochii Lafaa Lubbuu Hedduu Galaafate Daangaa Iraan fi Iraaq Rukukte
Sochiilee mormii geggeeffaman hordofee – naannoolee Oromiyaa, Amaaraa fi Kibbaa keessatti namoonni dhibbaan lakkaawaman ajjeesamuu ka dubbatan – Miseensi koree hoji-raaw’achiistuu Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Xiruneh Gamtaa, ayyaaneffannaan Irreechaas kan kana ilaalcha keessa galche ta’uu qaba – jedhu.
Sochiilee mormii naannoolee Itiyoophiyaa adda addaatti geggeessame irratti tarkaanfiilee fudhatamanii fi namoota ajjeesaman ilaalchisee, gama adda addaan dubbiin itti fufee jira. Gabaasaa Eskindir Firew --- Jaallannee tu dhiheessa.
Sochiilee nagaa fi seera-qabeeyyii humnaan dhaabsisuuf jecha ajjeechaalee fi ukkaamsaaleen haa dhaabatan, kanneen yakkicha raaw’atanis seeratti haa dhihaatan, jechuun, gamtaan paartiilee mormituu, Medrek, har’a gaazzexeessotaaf ibsa kennee jira.
Sochiileen hawaasummaa tokko tokko ammallee akkuma duraaniitti akka itti fufanii jiran yeroo hojii hubannoo kennuuf bobba’an arguu isaanii dubbatu – hayyoonni kenneen.
Sochiileen mormitootaa Afrikaa keessaas irra-hedduun isaanii, waggoota hedduudhaaf namuma tokkoon hoogganaman.
Sochii nageenyaa kana milkeessuuf, maanguddoonni biyyaa, jiraattonni magaalaa, caasaa naga-eegumsaa fi dargaggoonni magaalaa Baahir-daaru qooda guddaa gumaachuu isaaniis, Yunivarsitichi beeksisee jira.
Sochiin dhalattoota Tigraay kan sadarkaa addunyaa namoota siyaasaaf jecha hidhaa keessa jiraniif mallattoota namootaa walitti qabaa kan jiru ta’u beeksiise.
Sochiin dimokraasummaa Amaaraa /ABIN/ fi sochiin humnoota dimokraasummaa Amaaraa dhimma biyyattii kan yeroo irratti ejjennoo qaban VOAf ibsaniiru.
Sochiin Dimookiraasummaa  Uummattoota Kibbaa Miseensoota Koree Hojii Rawwachiiftu 15 Filate
Sochiin duula filannoo isaa “En Maches.”Niitiin isaa barsiiftu isaa ta ganna 20 isa caaltu,Brigitte Trogneux ijoollee akkoo torb qabdi.
Sochiin garee ISIS yeroo ammaa Libiyaa qabee hanga Afgaanistanitti babal’atee jira.
Sochiin Geejjibaa Waan Uggurameef Qaala’insa Jireenyaaf Saaxilamne, Jedhu JIraattoni Hagi Tokko
Sochiin imalaa biyyaa gara biyyaatti godhamu kan dhorkame ta'uus galaanaa fi konkolaataan baatilee darban keessa lammiwwan Ertraa 7158 Itiyoophiyaa, Sudaan, Jabuutii fi Yaman irraa Ertraatti deebi'uun ibsameera.
Sochiin kam iyyuu kan nageenya naannoo kanaaf rakkoo uumu martinuu nu yaaddessa. Sanaaf shakkiin hin jiru. garuu biyyi hundumtuu mala sana dura ittiin dhaabachuu danda’u maal akka ta’e murteessuu qabna. Gama Itiyoophiyaatiin kun siyaasa paartii akka ta’e beekna. Kanaaf akkan gabaasa qabuutti, sababaan isaas itti dhiyeenyaan hordofaa hin jiru, paartiin biyya bulchu kan Itiyoophiyaa kana gad taa’ee irratti mari’ataa jira jedhan.
Sochiin keenya sochii dimokraasummaa uummata Tigraagy ibsa baaseen immoo dhaabi keenya namoonni akkasii qabsoo keessaa gananii ba’uun nu jabeessa, rakkoo keessa jiru qulqulleessa malee nu hin gufachiisu jedhan.
Sochiin kun uummata dhaqqabuufii jedhama. Garuu labsiin yeroo muddamaa yoo ka’e, asuma Finfinnee taa’anii dhaqqabuun ni danda’ama.
Sochiin lafaa Iraaniin mudate biyyattii koronaatti duuluuf qabsooftutti dabalame. Uummanni kumaan laka’aman har’a ganama tarkaanfii wal irraa hiiqiinsa hawaasummaa kan vaayiresicha ittisuuf lafa kaa’ame dhiisanii daanii Teeraan irratti ba’an. Kirkira lafaa har’a ganama kana magalaa galma mootummaa biyyattii mudate kanaan yoo xiqqaate namoonni lama du’uutu gabaasame.
Sochiin lafaa naannoo Iraaqii fi Iraan wal daangessan irratti raawwatame namoota 400 galaafachuun gabaasamee jria.
Sochiin Magaalaalee Oromiyaa Hanga Tokkoo Uggurame Lubbuun namaas darbeera jedhu jiraattonni
Sochiin mormii Oromiyaa keessaas yeroo prezidaantummaa isaaniitti.
Sochiin uggura hojii fi cufanisa kanaa magaalaa Godinaa Harargee Bahaa, keessumaa, Qobboo fi Awwadaay keessa akka ture, maddeen VOAf ibsanii jiran. Sababaa kanaan, geejjibni biyyoolessaa sa’atiilee haga tokkoof danqamuu maddeen kun himanii jiran.
Sochiin Uummataa Gara Yemen fi Aljeriatti Tarkaanfate
Sochiin Uummataa Gara Yemen fi Aljeriyaatti Tarkaanfate
Sochii paarlaamaa kana mormuun yoo isaan ni milkaa’uu ta’e ituu yeroon hin ga’iin filannoon akka gaggeeffamu gaafadha jedhan.Kana malees miseensoota paartii ofii yaada irratti cichan ykn kannen Konsarvaatiiv keessaa yaada koo mormuun kanneen Briteen akka gamtaa Awuroopaa keessa turtu fedhan cina dhaabatan irratti Jaansan Kibxata kaleessaa dorsisanii jiru.
Sochii paartiin isaanii gochaa jiran kan ilaaleen Gaaffii fi Deebii Gaggeeffame Caqasaa.
Sochii tanaan akka fulaa otoobusii dhaabanitti kaameraa dhaabanii fi haroo ummtaa qulqulleessaanille gamuma kanaan gaafatan.
Sochii waraanaa naannoo Tigraay keessa ture irraan kan ka’e manneen barnootaa cufamanii turan kan naannoo Waajjaa Xummuugaa keessaa banamaniiru.
Socho’uuf Nama Na baatu Na Barbaachisa. Wal’anamuuf immo Maallaqa Hin Qabu: Barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa
Sodaachisni garee Izboollaa irraa dhihaate kun, magaalaa waraanaan marsamtee jirtu – Aleeppoo keessaa uummata Siivilii baasuutti danqaa ta’uu mala – jedhama.
Sodaa fi Yaaddoon Vaayirasii Koronaa Dhibee Sammuu Yookaan Saayikoloojii Fidaa jira,  Jedhame
Sodaa Guddaa Keessa Jirra – Baqataa Oromoo
Sodaa jedhan tanaaf hardhallee Mooyaletti biirolee mootummaatii fi manneen nyaataa fi dhugaaii hedduutti cufaa oole.
Sodaa keessa jirra kan jedhan barattoonni Oromoo Yuniversitii Waldiyaa, nyaata illee nyaachuuf gara galmaa ennaa deemnu eegumsa raayyaa ittisaanii jedhu. Sodaa qabnu irraan kan ka’e halkan bakka tokkotti walitti qabamnee bulle jedhaniiru.
Sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaa ifa akka hin baane kan gaafate namnii tokko akka jedheetti jetti Maartaan humnootiin nageenya eegsisan Oromiyaa keessatti bobbaafamnii iddoo baayyeetti uummanni sochii kanatti akka hin dabalamnee ittisaa jiru.
Sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin tuqamne kan gaafatan lammii Qucaa ti kan jedhan namni tokko uummatichi gaaffii eenyummaa gaafachuu erga jalqabee waggoota lakkoofsiiseera jedhan.
Sodaa nageenyaaf jecha namoota waliin dubbachuu irraa kan of qusanne yoo ta’u mootummaan Itiyoopiyaa marii bilbilaa mara ni to’ata jechuu dhaan kan xalayaa kana qindeessuu gargaaran hojjettuun dhaaba peace corps duraanii Isabella Olson e-mail Associated Press-f erganiin beeksisaniiru.
Sodaa nageenyaaf jeha baatii Muddee keessa namoonni xiqqoo qofti ba’anii sagalee waan kennaniif, kaadhimamtoonii mormitootaa ba’ii filannoo fudhatama qabaachuu isaa falmanii jiran.
Sodaa nageenyaa naannoo Benishangul Gumuz keessaaf jecha abbootii konkolaataa, gargaarsa namoomaa deddeebisuu sodaatan itti gaafatama lammummaa isaanii akka ba’an waamichi dhiyaateefii jira.
Sodaa Nageenyaa Qabna Jedhu Baqatonni Oromoo
Sodaa Nageeyaa jiru irraa kan kahe barattoota Yunivarsiitii Dambi Doolloo irraa gara maatiitti deebi'anii turan 800 keessaa 620 Yunivarsiitii Dambi Doollootti deebi'anii barnoota jalqabuu Pirezidaantiin Yunivarsiitichaa Dr. Lataa Tasfaayee Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.
Sodaan jiru kan hammaate yoo ta’u Israel humnootii ishee West Baank kan Jerusaaleem gama dhigaa fi daangaa Gaazaa irratti bobbaasaa jirti.
Sodaan Volkaanoo Kan Baalii Uummata Godaansisa Sodaa Jedhu Uume
Sodaa vaayireesii koronaatiif jedhanii dorgommii ispoortii addunyaa hedduu guyyaa qara qabaniif irraa duratti hiissan
Sodaa ykn yaaddoo fayyaa hamaa hin geesiifne jedhamee jira.
Soddaa fi Gorsaan Prezidaant Traamp Har’a Koree Tika Nagaa Seneetaa Duratti Dhiyaatan
Soddaan prezidaant Traamp Jareed Kushner prezidaant Traamp aangootti utuu hin dhufin dura Raashiyaa waliin icitii dhaan hariiroo uummachuuf mala ittiin danda’u uumuun karaa itti danda’amu Raashiyaa waliin mari’ataniiru oduu jedhu ilaalchisee White House deebii kennuu irraa of qusatee jira.
Soddaa pirezidaanti Tiraampi, Jared Kushner ammoo seera malee maqaa soddaa isaa jalatti dahatee hojjachuu fi dhibaachuun qorachuutti jiran.
Sodoomummaan Biyya keenyaaf Salphina jedhu Patriyaarkiin Waldaa Ortodoksii
Sodoree duratti suuqilee ijoolleen naannoo daldalaan ufi jabeessuu dandahan 40 caalaa jaaree kenneef .“Horiin baayyee qabaadheefii miti namoonnii akka kiyyaa baa’eetti jira.Ana ilaalanii ummata akka gargaaranii fedha.”
Software ykn Mosajjii “openoffice.org” jedhamu Afan Oromotti hiikamee maqaan “Fuguga” jedhamu itti moggaafamuu dhaan waajjiraalee Oromiyaa keessa-tti hojii irra oolee jira.Mosajjiin kun dhaabbata dhuunfaa “Dambi Trading” jedhamuun qophaa’e. Sooftweeronni hanga ammaa biyya keessatti itti fayydaman kan Afaan Inglizii qofaa waan ta’eef Mosajjii ykn sooftweeriin Afaan Oromootti hiikamuun isaa namoota Afaan Ingilizii hin beekne technologii jabanaa waliin wal barsiisaa jedhu Obbo Fiixiee Terefe dursaan hojii waajjira ICT Oromiyaa.Mosajjii ykn Sooftweeriin Fuguga jedhu kun computerri akkuma Afaan Ingliziin ajaji yeroo itti kennamu fudhatee deebii kenn, Afaan Oromootiinis ajaja ni fudhata.Mootummaan naannoo Oromiyaa immoo fiixaan ba’iinsa hojii softweerii kanaaf kan oolu maallaqa ramaduu dhaan dhaabbata Dambi Trading cina dhaabatee jira.
Sohiiwwan akkasii nageenya lammiiwwanii fi nagaa biyyaa haala hamaan qormaata keessa buusanii jiru. Kanaan kan ka’e lammiiwwan lubbuu isaanii qaalii dhabaniiru. Qe’ee ofii irraa buqa’aniiru, barnootaaf kan kuufatan qabeenyaa isaanii dhiisanii baqataniiru.
Solomoon dabalee yoo dubbatu, lammileen Itiyoophiyaa Jibuutii jiraatan kana kaffaluu waan hin dandeenyeef seeraan alaa jiraatu jedhe. Kunis warra mataa gosaa biyya Jibuutii jiranii qabatanii isaan dawoo godhachuun jiraachuu, kaanimmoo mattaha warra humna nageenyaaf kennaa deemuudha jedhe. Dhumarratti yoo yaada komii qabu goolabu; nuti hagas yoo biyyanatti baasii baasnee eyyama yoo argannu lammileen Jibuutii gara Itiyoophiyaa dhaqan garuu bilisaan darbu jechuun dubbata.
Solomoon Dheeressaa nama walaloo fi kitaaba barreessuun beekan.Bara 1980 jalqabee Amerikaa jiraata. Asumatti barumsa herrega mataaPhilosophybaratee yuniversitii Amerikaatti Minisoota damee amantii barsiisa.Solomoon Wallaggaatti dhalate.
Solomoon Fiqruu Baqataan seeraan ala Taaanzaaniyaa seente jedhamee poolisii biyyattiitiin qabame wanni jedhu ‘nuti Itiyoophiyaa dhaa dhufnee, Moyyaaleerraa kaasee haga asii ka nu fides konkolaachisaa keenya kana. Nuti waanti nu feenu yoo jiraate hojii hojjennee ittiin of bulchinu dha’ Solomoon to’annaa poolisii Taanzaaniyaa jala kan oole lammilee Itiyoophiyaa 43 ta’anii waliiniin ture.
Somaalee ammaan tana waranaa biyya Afirkaa gama Bahaati dhufe (AMISOM) kuma 20 eeguutti jira.Jarii kun ganna dhufu keessa achii baha.
Somaalee fi naannoo Affaar keessalleetti jireenna qotee bulaa wayyeessuuf hojjatan.
“Somaaleelleen warra biyya nagaa caalaa mi’a waraanaa qabaachuuf deemti,” jedha pirezidaantiin isii Mohaammad Abdullaahi Mohaammad.
Somaaleen akka kanaan bakka buutota mootummaa isii keenyaa jiranillee achii baafachuutit jirti.Bakka buutota mootummaa Keenyaa Somaalee jiranillee torbaan tokko keessatti Moqaadishoo bahan.
Somaaleen akka kanaan bakka buutota mootummaa isii keenyaa jiranillee achii baafachuutit jirtii bakka buutota mootummaa Keenyaa Somaalee jiranillee hardhaa jalqabdee guyyaa torba keessatti Moqaadishoo baafti.
“Somaaleen amma badii fi jireennaa jidduu jirti kora kanaan biyya tana badii irraa jireennatti dabarsuu dandeenna,”jedha Guteres.
Somaaleen biyyiti ollaa isii Keenyaan seera malee biyya abbaa qabdu hujii isii keessa seente jettee hariyummaa waliin qabdu dhaabuuf himatte
Somaaleen gaafas Keenyaan amala hammaattee diidumatti baaftee hujii mootummaa Keennnaa keessa seente jettee himatte
Somaaleen gaafas “Keenyaan amala hammaattee diidumatti baaftee hujii mootummaa Keennnaa keessa seente,” jettee himatte.Keesasttuu bulchaan naannoo Somaalee,Ahmed Mohammad Islaam maqaa Ahmed Madobe bulchaa Juubaalaandi siyaasaan mudditee jettee himatte.Keenyaan tana irratti yoosuma deebii hin kennine.
Somaaleen hariyummaa Iraan waliin qabu dhaabdee diplomaota isiillee saatii 72 keessatti biyyaa isiitii baasuuf hajaje.
Somaaleen Mooyyalee keessatti alaabaa dhaabachuu akka dhaabdu alaabaan isaaniilleen akka buqqa’uu fi waan hedduu fa gaafatan jedhan.
Somaaleen pirezidaantii haaraa filattee, filannoolleen nagumaan dhumatte
Somaaliilaand Filannoo Biyyoolessaaf Qophee Irra Jirti
Somaaliilaand hariiroo daldalaa Itiyoophiyaa waliin qabdu cimsachuuf proojektiin waggaa tokkoof baafattee turte dadhabaa deemuu isaa tu dubbatama. Hogganoonni ol’aanoon gargaarsi dabalataa yoo argame dinagdee biyyatti akka cimsu abdatan.
Somaaliilaand Keessaa Beelli Namoota 25 Ajjeese: Angawoota
Somaaliilaand Oggaa 25ffaa Walabummaa Ofii Itti Labsite Harra Kabajatte
Somaaliiland seeraan ala Oromoota kuma sadii caalaan biyya ishee keessaa aritee jechuun Itiyoophiyaan himattee jirti.Oduu gabaastoota biraa gaaffii dhiyaateef wiixata kaleessaa deebii kan kennan ministeerri dhimmootii komunikeeshinii kan mootummaa Itiyoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo kana gochuun Somaaliilaand kan seeraan alaati jedhan.
Somaalilaandi keessaa Oromoo hedduu qabanii kaambii Wucaaleetti walti guuruutti jiran
Somaalilaand magaala Hargeessaa ganna hedduuf ka jiraatan baqattoonni dhalooteen Itiyoophiyaa, ji’a takkaa as poolisiin biyyattii darara nurraa gahaa jiraa jedhan.
Somaaliyaaf Daayrikterri sagantaa nyaata addunyaa kan ta’an Laurent Bukeera akka jedhanitti uummata miliyoona 3.2tu rakkina keessaa jira. Ijoolleen kuma 70 kanneen hanqina nyataa hamaan dararamaa jiran dabalatee kanneen kuma 350 ta’an hanqina nyaataan rakkataa jiran.
Somaaliyaa fi Keeniyaan torbee kana wal gahi Igaad gubbaatti rakkoo isaanii hiikuuf walii galanis ammaa morkeen lamaan isaanii gidduu jiru sahkkisiisaadha.
Somaaliyaa fi Somaaliilaand Keessatti Roobni Jandoo Lubbuu 30 Ol Galaafate
Somaaliyaa gama kaabaa keessatti milishonni gosa tokko giddutti walitti bu’iinsa uumameen yoo xiqqaate namnii 60 ajjefamuu jiraattonni fi aangawoonni har’a ibsanii jiru.
Somaaliyaa gama kibbaa ganda Lug Habare jedhamtu cinatti Ajajaan waraanaa kan Somaaliyaa fi waardiyyonni isaa 3 al-shabaabiin eega butamanii booda ajjefamuu aangawonni ibsanii jiru.
Somaaliyaa gama kibbaa keessatti haleellaa samii irraa gaggeesseen hidhattoota al-shabaab yoo xiqqaate 9 ajjesuu isaa waraanni Amerikaa beeksisee jira.
Somaaliyaa Irraa Liqaan Maallaqaa Jiru Ka’u Qaba
Somaaliyaa irra jireessa keessatti waggaa kana ammas oomishi midhaanii hanga eegameen gad ta’uu qorannaan dhiyeenya kutaa wabii nyaataa fi xiinxalaa kan Somaaliyaan ba’e beeksisee jira. Projektiin kun sagantaa nyaataa fi qonnaa kan tokkummaa mootummootaan hoogganama.
Somaaliyaa kaabaa magaalaa Bosaasoo keessa kan jiru manni murtii waraanaa shakkamtoota Al shabaab 7 irratti du’a murteesse jira
Somaaliyaa keessa kan maadheffate Al- Shabaab erga bara 20111 as keniyaa irratti haleellaa kan gaggeesse yoo ta’u kunis Keniyaan waraana ishee Somaaliyaatti erguun al shabaabiin Moqaadishoo keessaa ari’uuf tarkaanfii fudhatte sana haaloo ba’uuf ta’u beeksisee jira.
Somaaliyaa Keessatti Adabbiin Ajjeechaa Hawaasa Funduratti Raawwatamu Dabalaa Dhufe
Somaaliyaa Keessatti Bombiin Dhohee Lubbuu Namootaa Galaafate
Somaaliyaa keessatti erga baatii Amajjii darbee kaasee uummata kuma 40 caaluu koleeraan qabamuun kan gabaafamee yoo ta’u baatii kana keessa roobnii argamuun immoo daran dhukkuba Koleeraa hammeessuun ibsamee jira.
Somaaliyaa Keessatti Guyyaa Lama Keessatti Sababaa Caamaan Namoota Dhibba Tokkoo Ol Tu Dhume
Somaaliyaa  Keessatti Haleellaan Oguma Gaazixeessummaa Irratti Oofamu Itti Fufe
Somaaliyaa keessatti jimaata dabre kana waa’ee prezidaantii haarawa filuu irratti hoogganoota mootummaa federaalaa fi ka bulchiisota naannoo gidduutti wal-danqaa uumame furuuf carraaqqiin godhame eega milkaa’uu dhabee booda, paarlaamaan biyyattii immoo Sanbata dabre yeroo taayitaa prezidaantii amma taayitaa irra jiranii, kan Abdullaahii Farmaajoo dheeressuuf yaada dhihaate kuffiisee jira.
Somaaliyaa Keessatti Kabajamuun Mirga Namoomaa Foyya’uun Gabaafamee Jira
Somaaliyaa keessatti kan argamu gareen finxaaleyyii IS Itiyoophiyaa keessaa hordoftoota fo’achuu kan isa dandeessisu ergaa jihaadaa sagalee fi viidiyoo dhaan waraabame fi barreeffamaan dhiyaate raabsuuf akka jiru ibsameera.
Somaaliyaa Keessatti Namonni Lama Of-Wareeegan Ajjeefaman
Somaaliyaa Keessatti Reeffii Nama Saddeetii Argamee Jira
Somaaliyaa keessatti sa’atilee darban 48 yokssn guyyooys lama keessatti namoonni 110 du’an jechuun mootummaan eega labsee as beelli mudachuu mala akeekkachisii jedhu caalaatti dhaga’amaa jira.
Somaaliyaa keessatti United States-n kan deggeraman humnootiin biyyattii garee al-shabaabiin iggitamanii kan turan ijoollee 32 gad dhiisisanii jiran.
Somaaliyaa keessatti Uummati Gosa Tokkoo Wal Ajjesan
Somaaliyaa keessatti yoo roobni deebi’ee hin dhufne, balaan beelaa hamaan biyyattii mudachuu mala, jedhu – beektonni.
“Somaaliyaa keessa, uummata gargaarsa nyaataa barbaadu Miliyoona ja’aa fi kuma dhibba lama tu jira. Lakkoobsi kun gara walakkaa uummata biyyattii ti” – jedhan – Guteres, magaalaa Moqdishoo keessatti, Prezidaant Farmaajoo waliin ta’uudhaan ibsa gaazzexeessotaaf kennan irratti.
Somaaliyaa, kutaa Jubaa gad-jallaa keessatti, humnoonni Al-shabaab maadhee waraanaa Somaalee irratti haleellaa geggeessaniin yoo xiqqaate namoota 12 tu ajjeesame.
Somaaliyaa Magaala Bariiree Cinaatti Duula Geggeeffameen Lubbuun Namoota Kudhanii Darbeera
Somaaliyaan ammaaf beela hamaa of irraa ittisuu dandeesseetti, garuu biyattiin haalli ishee laaffataa, uummati ishee beela’uu itti fufa jechuu dhaan gabaasi tokkummaa mootummootaa beeksisee jira.
Somaaliyaan bara kana rakkoolee lamaan dhawamte. Weerara Koronaa marsaa lammataatii fi kan lola qawwee biyyattii keessatti kaasuuf sodaachisee ture jeeqama siyaasaa dhimma filannoo irratti uumameen.
Somaaliyaan Diploomaatoota Biyya Ishee Keessaa Akeekkachiifte
Somaaliyaan Duula Miidiyaa Hawaasummaa Geggeessuuf Jecha Waaltaa Haaraa Bante
Somaaliyaan ergasii yeroo sadii filannoo geggeessitee jirtil haa ta’u malee lammiiwwan Somaaliyaa akkaan sagalee hin kennin jiru.
Somaaliyaan Filannoo Demokiraatawaa Dha Jedhame Geggeessite
Somaaliyaan Filannoof Qophaa’aa Ennaa Jirtutti Koree Adeemsa Filannoo Filachuun Falmisiisaa Ta’ee Jira
Somaaliyaan filannoo kallattii hin ta’in geggeessamuun miseensota paarlaamaa filachuuf filannoo addaa geggeessu. Sanaanis seera tumtoota 275 fi seneteroota 59 fi prezidantii filatu.
Somaaliyaan filannoo Nam Tokko Sagalee Tokkoof Qophaa’aa Jirti
Somaaliyaan filannoo paarlaamaa fi prezidaantii geggeessuu ilaalchisee yeroo qabameef boodatti hafaa kan jirtu ta’uu gareen walitti bu’iinsa addunyaa addunyaa qoratu ICGn beeksisee jira. Braasels keessa gareen maadheffate kun adeemsici walii galteen dhabamuu fi malli ittiin ba’iin filannoo falmisiisaa ta’e itti keessummeessamu waan hin jiraanneef yaaddessaa ta’uu walitti bu’iinsa ittisuuf yeroon aangoo akka dheeratu waamicha dabarsee jira.
Somaaliyaan imaammata biyya alaa kan mootummaa United Kingdom keessatti ijoo fi iddoo duraa qabattee jirti kan jedhan Mr. Shapps kun dhimmi Briteen qofaa waan hin taaneef biyyonni ka biroonis imala nagaa eegsisuu kanatti akka hirmaatan gaafatan.
Somaaliyaan kaleessa Keeniyaan dhimmi keessoo kiyya keessa harka seensifataa jirtii jechuun Ambaasaaddera Keeniyaa Mooqadiishoo yoo ariitu, Ambaasaaddera Somaaliyaa Naayroobiin jirus, haga wal dhibdeen kun furamutti biyyatti akka deebiyu ajajjee jirti.
Somaaliyaan muddama siyaasaa fi sabatiinsi dhabamuu isaa keessaa harki hollaa ishee akka jiru cimstee dubbatti jedha gabaasi Mohammed Yusuuf.
Somaaliyaan nagaa fi tasgabii waariinsa qabduutti akka ceetu gochuuf deggeersa barbaachisu kan godhan ta’uu miseensonni gola naga eegumsaa cicha qaban irra deeebi’anii mirkaneessanii jiru.
Somaaliyaan Namnii Vaayrasii Koronaan Du'e Lama Ta'u Beeksiifte
Somaaliyaan Tokkummaan Emireetota Arabaa Danqaa Siyaasaa fi Mormii Hookkaraan Guutame Jajjabeessa Jechuun Himatte
Somaaliyaan Tokkummaan Emireetota Arabaa sabatiinsa Afriikaa nagaa irra kan buusan ejjennoo siyasaa fi hiriiraawwan mormii tuqate jechuun yakkite. Muddamni jiru kan madde filannoo prezidaantummaa fi falmii beekkannaa prezidaantichaa irraa ti.
Somaaliyaan torban kana hariroo dipilomaasummaa Keeniyaa waliin jiru addaan kutuu iseetti aansuu dhaan Keeniyaan diplomaatota Somaaliyaa biyya ofiitii kan hin baasnee fi bakka isaa biyya hollaa ishee waliin marii geggeessuu kan filattu ta’uu beeksiste.
Somaaliyaan waaltaa digitaalii kan biyyattii leellistummaa hookkaraan guute fi biyyattii kurna tokkoo oliif tasgabbii dhowwe irraa ittisuu uumuu ishee labsitee jirti.
Somaaliyaan waggootii dheeraaf wal waraansaa fi hokkaraan raafamaa kan turte ta’uus/ waggaa kana keessa rakkoo guddaan biyyatti qunname/ mootummaa dhuma keessaa ka’e.
Somaaliyaan walabummaa presiitiin Afriikaa keessaa sadarkaa gadii kan ta’an keessaa tokko yoo taatu, filannoon gaanfa Afriikaa keessatti geggeessamu dhiyaataa waan dhufeef, angawoonni gaazixeessotaaf deggrsa itti dabalaa akka godhan kanneen miidiyaaf falman gaafatanii jiru jedha gabaasi Mohammed Kaahiyyee Moqaadishoo irraa erge.
Somaaliyaan yoo hedduu biyyi ollaashee Keeniyaan namticha kana dhoksaa jirti jechuun ka himataa jirtu yoo tahu; Jaarmayaan mirga dhala namaaf mormu Amneestii Internaashinaalis; Mr. Janaan dhuma amajjii keessa gara Keeniyaa seenuu odeeffannoo qabaachuu himee mootummaan Keeniyaa nama yakka ajjeechaan barbaadamaa jiru kana Somaaliyaaf akka dabarsu gaafatee jira.
Somaaliyaatti Ambaasaaddarri Itiyoophiyaa Jamalidin Omar kun ta’uun biyyoota lamaan gidduu hariiroo gaariin jiraachuu isaaf mallattoo tokko jedhan.Itiyoophiyaatti Ambaasaaddarri Somaaliyaa Itiyoophiyaan kan gochuu isheef galateffatanii jiru.
Somaaliyaatti Ambaasaddarri Yunaayitid Isteetis haleellicha balaaleffatee, tarkaanfii “humnoonni nageenyaa Somaaliyaa fudhatan” jedhu immoo faarsee jira.
Somaaliyaatti bakka bu’aan Mootummoota Gamtoomanii Maaykil Keetingi garuu, Somaaliyaan lola oggoota 30 fi seera dhabiinsa ittin raafamaa ture irraa damdamachaa jirachuu yaadachiise, hata’au malee ammas rakkinoonni filannoo biyyatiin itti deemtu kana gufuuchisaan bayyee dha, jedha
Somaaliyaatti Haleellaa Al-shabaabin Namoonni 12 Ajjeefaman
Somaaliyaatti kan dhalatee Faraah dorgommii Olompikaa darba lama irratti fiigicha meetra kuma shanii fi Kuma kudhaniin biyya Briteeniif Meedaala warqee argamsiisee akka ture ni yaadatama.
Somaaliyaatti qindeessaan gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa peter de Clereq tuuta oduuf har’a ibsa kennaniin balaa beelli fidu tarkaanfii walii galaa fudhatameen gad xiqqaachuu isaa innaan labsu gammachuutu natti dhaga’ama jedhan.
Somaaliyaatti Roobuu Baannan Balaa Beelaatu Mudachuuf Deema
Somaaliyaa waaltaa naannoo Mudug keessatti lola al-Shabaab fi jiratttota hidhatan gidduutti ka’een yoo xiqqaate namoonni 10 du’uu fi kanneen biroon shan madaa’uu kanneen ijaan arganii fi angawoonni dubbataniiru.
Somaaliyatti Gaazexeessaan Waahiloota Isaa Gane Du’i Itti Murtaahe.
Somaalota sadii seer-malee bidiruutti nama fahanii hujii wanjalaa hojjatanillee sadiitti qabame akka gabaasa bulchoota Somaaliilaanditti.
Somaaloyaan talaalii kana marsaa duraa 300,000 Wiixata darbee karaa sagantaa Kovaaks jedhamu gargaarsaan argatte.
Somaalticha Amerikaa godina Virjiiniyaa jiraatu tokko jabana mootummaa Sayid Barree keessa ilmaan namaatti taphachaa bahe jedhanii himachuutti jiran.
Somalia: A cargo plane carrying supplies for African Union troops makes emergency landing near Mogadishu.
Somalia: Al Shabaab fighters attack an Ethiopian army base leaving at least 60 soldiers dead
Somalia: At least 15 people killed in a suicide bombing in Mogadishu
Somalia: At least three police officers dead in Al Shabaab car bomb attack on traffic police headquarters in Mogadishu.
Somalia: Central bank governor seeks new currency
Somalia: Government and Africa Union forces push al-Shabab from southern town of Canjeel and advance into port city of Kismayu.
Somalia: Government and Africa Union forces remain in Kismayu to search for bombs left in the city by al Shabaab rebels.
Somalia: Gunfire erupted in Mogadishu between rival forces
Somalia: Over 30 killed in in al-Shabab claimed twin bomb attack in the town of Baidoa
Somalia receives its first shipment of 300,000 doses of the Oxford/AstraZeneca vaccine
Somaliilaand Keessatti Beelli Sodaa Uumee Jira
Somaliiland keessatti erga bara 2003 qabee filannoo prezidaantummaa yroo sadaffaaf geggeessuuf jecha wiirtuleen filannoo banamanii jiran.
Somali Opposition Refuses to Recognize President Farmajo as Term Expires
Somalis protest against President Mohamed Abdulahi Farmajo in Mogadishu
Somaliyaa fi Sudaan waggaa kana maal keessa turan
Somaliyaa gama kibbaa keessatti konkolaataan dhuka’aa lafa jala awwaalame irra darbe haleelamuu dhaan namoonni 20 du’uu fi kan irraa hafe tokko immoo madaa’uu jiraattonni fi angawoonni naannoo beeksisaniiru.
Somaliyaa keessatti eegaa halkan dheengaddaa walitti bu’iinsi deggeertootaa fi mormitootaa prezidaantii biyyattii Mohaamed Abdullaahii Mohaamed giduutti uumamee booda, Muumichi ministeeraa biyyaitii Mohaamed Huseen Roobilee akka tasgabbiin bu’ee wal-dhibdee jiru furuuf mariin jalqabamu waamicha dhiheessan.
Somaliyaa Konyaa Shabalee gara gadii bakka taphi kubbaa miillaa itti geggeessamaa turetti har’a boombiin dho’e yoo xiqqaate namoota afur galaafatuu isaa angawoonni naga eegumsaa beeksisaniiru.
Somaliyaa naannoo kibba gama dhiyaa magaalaa Bardale cinatti xayyaarri tokko kufee caccabuu isaan namoonni ja’a du’uu angawoonni Somaaliyaa beeksisaniiru.
Sonaam Zoksang Niiw Yoorki irraa, “dimookiraasiin cimina isaa agarsiisera, garuummoo eegumsa fedha,” jedhe.
“Sooddun gaara Rushmore irrati dhaaban tun haguma jireennaa jiruu dhaabatti.Maan jennaan bilisummaa teennaaf akkana,” jedhe Tiraampi.
"Soodduu Jaatanii Alii Yaaballotti dhaabanii eebbisan ""soodduun isaa hin buqqaane ammoo qalbii teena keessa jirti"""
Soodduu Minisootaatti qaarisan keessa tokko ta Christopher Columbus, nama durii Amerikaa arge jedhanii seenaan barreeffameef.
Soodduun Yaabalotti jaaraniif akka bulchaan godina Booranaa aabba Guyyoo Galgaloo jedhutti birrii miliyoona sadii olitti itti bahe.
Soodduu tana caaccabsaa jennee ittiiyyuu hin dhiifnu.Warra jabaa fi janna kana irraa mataa kutaa jennee itti hin dhiifnu jedhe Tiraampi.
‘Sookkee’: Kitaaba Asoosamaa Haaraa Abaaboo Maammoon Barreessame
Soomaaleen biyyitii ollaa isii Keenyaa, himattee hariyummaa waliin qabdu dhaabuutti jirti
Soomaliin xuyyuura caatii fa’atee Keenyaa itti dhufuu ammaaf ya biyya isii seenu dhowwatte
Soonkoon yakka humnaan gudeeddiitiin kan himataman yoo tahu, isaan garuu gochaan kun shira siyaasaan toosame jechuun haalan.
Soorama Bahuu Deevid Maraagaa; Prezdentii Mana Murtii Olaanaa Keeniyaa Booda Haala Qaamaolee Haqaa Keeniyaa
​Soortii qurxummiin tun ganna lamaa fi sadiin duratti oowwa qilleensa haga dabaree bisaan garbaa fi galaanaa oowwiseen akka malee goddee dhiqamtee badde.Qurxummii miliyoona hedduutti tanaaf jedhee garba dhibiitti baqattee taan ammaa waan nuyaattu dhabdee dhumte.
Sooshaalizimii balaaleffataa mormitoota isaanii kan paartii dimokraatotaa kan hordofan mala siyaasaa hi’ina qabu jechuun dhiyeessaa jiru.
Sooshaalizimiin kan hundaa’e, waa’ee eegumsa qilleensa naannoo, waa’ee haqaa ykn safuuf eegumsa gochuu utuu hin taane waan tokkicha qofa, innis aangoon paartii biyya bulchuuf haa ta’u kan jedhu qofaa dha jechuu dhaan Traamp gumii sana irratti dubbataniiru.
Sopndlaand itti aanaa prezidaantiin duraanii Joo Bayden fi ilmi isaanii Hanter akka qoratamaniif Yukreeniin gaafachuuf tattaaffii waan godhaniif qorannaa kana keessatti nama barbaachisaa dha.
Soraan dabalee abbaan isaas tahe namootni isaani waliin to’annaa jela jiran mana murtiif hin dhiyaanne jedhe. Waan hidhamuu namootaa kana Waajjira Bulchiinsa fi Nageenya Aanaa Gumii Eldalloo obbo Abdii Kuulee gaafatamanii namootni to’annaa jela oolfaman warra saamichaa fi yakka gara garaarratti bobba’eedha jedhan.
Sora Jaarsoo jiraataa Aanaa Gumii Eldallooti; dhimma humna hidhatee naannoo jiru to’achuun wal qabatee maatiin ijoolleen isaanii waan kana keessaa harka qabu jedhaman hidhamuu isaanii himee abbaan isaa jaarso Annaa nami ganna 70 wixata darbe qabamanii hidhaa jiruu jechaan dubbate.
South Africa AU Summit, Johannesburg June 14-15 2015
South Africa: Beleaguered President Jacob Zuma survives a no-confidence vote
South Africa: Court grants Pistorius bail
South Africa Government blames slowing economy on global uncertainty and miners strikes
South Africa: Government spokesman says former President Nelson Mandela is doing much better.
South Africa: Grandson of the late Nelson Mandela, Mbuso Mandela, arrives at court to face a charge of rape.
"South Africa has ""passed the peak"" of its second coronavirus infection wave"
South Africa: Judge sentences eight policemen to 15 years in prison for murder of Mozambican taxi driver
South African President urges wealthy countries not to hoard surplus doses of COVID-19 vaccine
South African President Zuma elected to another term at helm of ANC.
South African President Zuma Survives Impeachment Vote
South Africans urged to open up to refugees
South Africa: Oscar Pistorius is released from prison to begin house arrest for killing his girlfriend.
South Africa: Protesters march through Johannesburg calling for the resignation of President Jacob Zuma
South Africa’s President Jacob Zuma meets with Iranian President Hassan Rouhani
South Africa: Table Mountain blaze forces evacuations
South Africa: The French community in South Africa gathered in Johannesburg for a vigil to honor those killed in the Paris terrorist attacks.
Southampton gurbaa ganna 23 kana euro miliyona 16 bitatte taphachiifachuutti jirti.Namii isiin abdatte ka dhibiin Younes Belhanda, Oussame Tannane fi Nordin Amrabat faatillee Morookoof hin dhufne.
"South Korea says Seoul and the United States are discussing other U.S. ""strategic assets"" that can be deployed on the Korean peninsula."
South Sudan: Army accuses rebels of breaching ceasefire sparking concern for a hard-won peace deal.
South Sudan: A Russian cargo plane crashes Wednesday morning, killing dozens and leaving only three survivors.
South Sudan: President Salva Kiir is expected to sign a peace deal to end a 20-month-old conflict but with reservations.
South Sudan Rebel Chief Sworn In as VP
South Sudan: Rebel leader Riek Machar is sworn in as the country’s vice president
South Sudan: Rebel leader Riek Machar says his group will ratify the recently signed peace agreement on Tuesday.
South Sudan: Regional leaders push South Sudan's government and rebels to seal a peace agreement to end their 20-month civil war.
South Sudan: Russian-built cargo plane crashes, killing dozens and leaving only three survivors
South Sudan Troops Suffocated 60 Men, Boys, Amnesty Reports
South Sudan: Uganda begins to withdraw army from the region as part of peace deal aimed at ending nearly two years of civil war.
South Sudan: UNICEF starts class registration for students who have been out of school for two years
South Sudan: U.S. proposes United Nations Security Council arms embargo on South Sudan after President Salva Kiir refuses to sign a peace deal.
South Sudan / U.S.: United States welcomes the South Sudan peace deal but emphasize it will take hard work to implement it.
SpaceX Achieves Long Sought Historic Feat in Rocket Launch
SpaceX launches four astronauts from the U.S., Japan, and France to the International Space Station
Spain: At least 8 migrants from Africa dead in shipwreck off Canary Islands
Spain deploys troops to Ceuta after thousands of migrants swam into the northern African enclave
Spain dorgommii guyyaa tokkoo ta ganna sadiin duratti qopheessuuf milkoofte tana Sanbata kana jalqabsiifti.
Spain/Morocco: Authorities in two countries arrest 14 people Tuesday they say were part of a network to recruit Islamic State fighters.
Spain: Rescued Senegalese migrant wins 400,000 Euros in Spain’s Christmas lottery.
Spain: Ruling conservative party wins the most votes in Sunday's parliamentary polls
Spanish-flagged Boat Rescues 265 Migrants in Mediterranean
Speen godaantoota kana gara Morookotti deebisuu ishee gareeleen mirga dhala namaaf falman qeeqanii jiru.
Speen keessatti immoo, addaa-addummaa dantaa dinagdee dubartootaa fi dhiira gidduutti mul’atu mormuudhaan, dubartoonni har’a hojii dhaabuudhaan daandii yaa’anii mormii isaanii dhageessisaa oolan – jedhama.
Speen keessatti namnii 165,000 kan qabaman yoo ta'u 17,000 du'aniiru.
Spirit Airlines security officers in Baltimore, Maryland, removed from a Chicago-bound flight three men and a woman of apparent Middle Eastern descent.
Spiser miidiyaa waliin hariiroo falmisiisaa qabu. Prezidaanti Traamp ilaalchisee gabaasa gaazexeessonni dhiyeessan illee yeroo hedduu ni qeequ.
Sports Roundup - Women's World Cup 2015
Sri Lanka: 200 Families Feared Buried in Mudslide
Staphanne Dujaarik deebii kennaniin yeroo ammaa kanatti fooyya’ina argame, ibsawwan qaamolii adda addaa biraa dhimmi hidha laga Abbayyaa ilaalchisee kennamaa jiru itti siqeenyaan hordofaa jirra jedhan.
'State of siege' took effect in East DR Congo
State of the Union,SOTUhaasaa pirezidaantii Amerikaa gannatti marro tokko kongireesii Amerikaatii dubbatu.
Stefen Dujaarik ibsa kaleessa kennaniin muummicha barreessaan tokkummaa mootummootaa ol aantummaa seeraa battala bakkatti deebisuun, mirga namaa guutummaan kabajuun, walitti dhufeenya hawaasummaa babal’isuu, akkasumas akkaataa tajaajilli uummataa itti kennamu deebisanii hundeessuu araara hunda ofitti haammate buusuu fi gargaarsa namoomaa danqaa tokko malee waliin ga’uun barbaachisaa ta’uu isaatu itti dhaga’ama jedhan.
Steve Banon jalqaba bulchiinsichaa qabee gorsaa akkaan falmisiisaa turan.
Steve Jobs bara 2003 keesa dhukkuba kaansarii rajijii qabaachuu isaanii kan baran si’a ta’u bara 2009 keessa immoo tiruun isaanii keessaa ba’ee ka biraan bakka bu’eefii ture.Sababa fayyummaa isaaniif jecha hojii geggeessaa kampanii Apple ta’anii itti fufuu kan hin dandeenye ta’uu baatii Hagaya darbee keessa beeksisuu dhaan fedha ofiin hojii gad dhiisan.Maatiin Mr.Jobs akka jedhanitti mana jireenyaa isaanii kutaa kaaliforniyaa, bakka maatiiwwan isaanii waliin turanitti kaleessa galgala du’aan boqotan.Battaluma du’i isaanii dhaga’amettis hoogganoota addunyaa fi kanneen hojii isaanii ajaa’ibsiisatan biraa ergaan gadda itti dhaga’ame ibsu hedduun ergamuu jalqabe.Nama mul’ata guddaa qaban akkasumas Mul’ata hegeree qaban kan kampanii Apple akka beekamu godhan turan.
Steven wer Omaamoo Itiyoophiyaatti itti gaafatamaa jarmayaa nyaata addunyaa fi Itiyoophiyaatti bakka bu’aan UNICEF Jiilaan Meelsoop magaalaa galma mootummaa naannoo Somaalee Jigjigaatti kan argaman torbanneen darban keessa jeequmsa magaalattii keessatti uumameen miidhaa dhaqqabeef yeroo ammaa gargaarsa namoomaa kennamaa jiru haala akkamii irra akka jiru qorachuuf akka ta’e jarmiyoonni kun ibsi waliin ta’uun isaan baasan beeksiseera.
Stiijer akka dhugaa ba’anitti, Filooyid Chaauvin utuu humna isaa guutuu dhaan utuu Filooyid hafuura baafachuu hin danda’u jedhee iyyatuu isaaf nama sodaachisu hin turre jedhan.
Stijn Vercruysse, gabaasaa media biyya Beljiyeem,VRT NWS hojjatu.Nama Eertiaa kaambii baqaa Tigraay Shimbelaa baqatee Shiraaroo deemuutti jiru karaa irratti oduu irraa fuudhe. Akka jecha gaazexeessaa kanaatti baqataa haga tokko humnumaan Eertiraatti raran.Nama haga tokko qawween giddeessee makiinaatti guurrata.
Stoltenberg har’a ennaa Kuleebaa waliin dubbatan NATOn Yukireen cina ni dhaabata jedhan. Gochi Raashiyaa fudhatama hin qabu, ibsuuf rakkisaa fi akkaan yaaddessaa dha jedhan Stolternberg. Kanaaf tuttuqqaa kana dhaabdee mudama jiru hatattamaan xiqqeessuu qabdi jedhan. Kuleebaan gama isaaniin Yukireen waraansa hin barbaaddu, walitti bu’iinsa jiru furuuf furmaata diplomaasummaa fi siyaasaaf cicha qabdi jedhan.
Stookoolm keessatti oduu gabaastota kan dubbisa Eva-Marie Piirson akka jedhanti Assaany humnaa gudeeddii kana raawwaachuu isaaf shakkamuu kan qabu yoo ta’u kanaafis gaaffiif dhiyaachuu qaba.
Strongest Sanctions in Decades Imposed on North Korea
Su’arez nama ganna 27ti tapah isaa jalatani doolaa miliyoona 75tin bitatan.Taatullee tapha irratti ilkaaniin namatti gama. Amala nama na ciniinsisu kanaa fala adansaa argachuutti jira jedha.
Sudaa Kibbaa, kutaa Centeral Upper Naayilitti, Qindeessaan hojii dirree, ka Humna Tokkummaa Mootummootaa UNMISS – Hazel Diwii, otuu nageenyi hin jiraatiin namoonni qehee ofitti deebi’anii midhaan facaafachuu fi jireenya dhaabhbachuu hin danda’an – jedhu.
Sudaan Al Bashiriin Murtiitti Dhiyeessuuf ICC Waliin Kan Wal Taatu Ta’uu Beeksiste
Sudaan baatii Amajjii keessa xayyaarri waraanaa Itiyoopiyaa qabiyyee ishee irra balal’ie ennaa jettu, Itiyoopiyaan immoo l
Sudaan dhimma hidha Laga Abbayaa irratti wal-danqaa Itiyoophiyaa waliin uumamee jiru ilaalchisee mariin qaamota afur hirmaachisu akka geggeessamu sirnaan gaafattee jirti.
Sudaan dhimma ittisa Abbayaa ilaalchisee marii Masrii, Sudaanii fi Itiyoopiyaa gidduutti danqamee jiru Yunaayitid Isteetis, gamtaan Awrooppaa, Tokkummaan mootummootaa fi Gamtaa Afriikaa jaarsummaan akka gidduu seenan gaafachuu ishee Abbaas gaaffii fi deebii Rooyiters waliin geggeessaniin beeksisaniiru.
Sudaan fi Masriin mariin biyyoota sadeen dhimma hidha Laga Abbayaa akka bifa jijjiirratuuf carraaqqiin taasisan fudhatama hin qabu jechuun Itoophiyaan har’a ibsitee jirti.
Sudaan Gama Kibbaa Cituutti Yoo Murtessite Iyyuu Hanga Baatii 6ti Sudaan Waliin Turti.
Sudaan Gama Kibbaa Cituutti Yoo Murtessite Iyyuu Hanga Baatii Adooleessa Dhufuutti Sudaan Waliin Turti.
Sudaan gama kibbaa kutaa Kordofaan keessatti wal waraanasa hamaa torban tokko caalaaaf gaggeefamaa jiru dhaabsisanii walii galtee nageenyaa guyyootii muraasa keessatti argamsisuuf abdiin kan jiru ta'uu prezidaantiin Afrikaa kibbaa duraanii Taaboo Mbeekii beeksisan.Naannoo wal waraansi itti hammaate kana keessaa jiraatonni kuma kurna hedduun dhessanii ba'aa jiran. Kunis rakkoo gargaarsa dhala namaa haaraa uumee jira.Garee gara sudaanti imalee kan hoogganan Taaboo Mbeekii hoogganoota siyaasaa kan Suudaan waliin dubbachuuf Finfinnee irraa ka'anii gamas eega turanii booda ibsa kennaniin, haala jiru qabbanessuuf gamni hundumtuu dhukaasa dhaabiinsa irratti dubbachuuf tole jedhaniiru.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Sudaan Gama Kibbaa Ommisha Boba’aa Dhaabuuf Jetti
Sudaan gama kibbaa walabummaa ishee sambata darbe jechuun Adoolessa 9 bara 2011 alaabaa ishee fannisuun labsitee jirti.
Sudaan haalli amma jiru mala diplomaasummaa barameen mai’achuuf hin eeyamu jedhanii vaayiresii koronaa tuquu dhaan, bilbilaan dubbachuun walii galtee jiru xumuruu fi dhimmootii ijoo ta’an irratti walii galuuf mala gaarii dha isa jedhu mormaniiru jedha caasaan China Global Television Network .
Sudaan haleellaa kana balaaleeffachuun Milishoota kana mootummaa Itiyoophiyaatu gargaara jette.Sochii waraanni Sudaan amma gochaa jiru irratti Mootummaan Sudaanis ta'e kan Itiyoophiyaa waan jedhan hin qaban.
Sudaan har’a talaalii COVID 19 fudhachuudhaan naannoo Giddu-galeessaa Bahaa fi Afrika agama Kaabaa keessaa biyya jalqabaa talaalicha fudhatte taatee jirti.
Sudaan  Hariiroo Israa’el Waliin Hareeffatte. Kartuum Keessatti Garuu Mormiitu Mudate
Sudaaniif Gargaarsii Maallaqaa walitti Qabamaa Jira
Sudaanii fi Masriin yoo hidhi Abbayyaa bishaaniin guutme dhiyeessii bishaan isaanii hanqisa soda jedhu qabu. Itiyoophiyaan projektii guddaa doolaara biliyoona 4.8 kun Afriikaa keessaa biyya humna ibsaa raabsitu isee ijoo akka taatu godha jechuun abdattii jedha gabaasi China Global Television Network maxxanfame kun.
Sudaanii fi Sudaan Kibbaa Kaleessa marii yeroo dheeraa tii booda dhimmoota gidduu isaaniitti wal-falmsiisoo tahan sadii keessaa lama irratti marii furmaataa geggeessuuf walii-galtee sadarkaa duraa mallatteessanii jiran.
Sudaanii fi Sudaan Kibbaa Wal-hammeessuu Guddaa Dhaa Booda Wal-hammatu Moo Wal-darbatu?
Sudaaniin gama ilaaleen hidhi laga Abbayyaa fayyadama bishaan ishee sirressuu, tuullaa biyyoo bishaan haxaa’ee deemu gad hir’isuu fi projektiiwwan qonnaa babal’isuu fi humna ibsaa ishee madisiisuu dabaluu akkasumas midhaan nyaataa irratti to’annoo qabdu dabaluuf akka gargaaru ibsee jira.
Sudaaniin toora biyyoota shorokeessummaa keessummeessan keessaa haquun hariiroo Israa’el waliin jiru cimusuuf mootummaa Kaartuum keessaaf dhimmi ijoo dha.
Sudaan immoo walii galtee tokko irra ituu hin ga'iin Itiyoophiyaan bishaan guutuu jalqabuun akkaan yaaddeessaa dha jechuun har'a jechuun Waxabajjii 25 bara 2020 gola naga eegumsaaf xalayaa erguu ishee gaazexaan Masrii Al-Ahram gabaasee jira.
Sudaan Israa’el West Baankii fi Gaazaa weeraruu ishee kan baaaleffatte yoo ta’u filisxeem biyya ofii ishee akka taatu naannoo Sanaa gad dhiistee ba’uu qabdi jettee jirti. Sudaan Israa’el waliin araara buusuuf tokkummaa Emireetota Arabaa fi Baahireeniin kan hordofte yoo ta’u Prezidaant Doonaald Tramp akka jedhanitti yoo xiqqaate biyyoonni shan itti aanu jedhan. Israa’el biyyattiin dinagdee fi qabeenyaa boba’aan badhaatuu taate Saaud Arabiyaan kanneen keessa tokko jettee abdatti.
Sudaan Kaabaa fi Kibbaa Walii Galtee Irra Ga’an
Sudaan keessaa halli isaa xiqqoo wal xaxaa dha. Lammiiwwan Sudaan hedduun Israa’el waliin hariiroo jiru bakkatti deebisuu isa jedhu alaabaa Israa’el daandii Kaartum irratti gubuu dhaan mormii isaanii mul’isaii jiru.
Sudaan keessatti ajajaan miliishoota hidhatanii kaN ture Ali Muhammad AliI Al Raahman kan maqaa Alii Kushayb jedhamuun beekamuu irratti raga dhiyaate manni murtii yakka qoratuu kan dhaggeeffachuu jalqabee jira.
Sudaan keessatti, baatii Muddee dabree irraa jalqabee eega hiriirri mormii uummata biyyattiin geggeessamaa turee boodaf, har’a ganama – Prezidaantiin biyyattii bara 1989 irraa jalqabee biyyattii bulchaa turan, Omar Hasan Al Bashiir humna waraanaaa biyyattiin taayitaa irraa kaafamanii, hidhaamanii jiru.
Sudaan keessatti bulchiinsii waraanaa itti fufuu isaa mormuun hiriira ba’ame irrati namnii 5 ajjeefamee kanneen biroo hedduun akka hamaatti madaa’uu gareen Doktoroota Sundaan beeksisee jira.
Sudaan keessatti deemookraasii deggeruun baatii Waxabajjii bara 2019 Namoota hiriiran irratti tarkaanfii fudhatameef Qorattonn biyyatti dhiyeenya kana qondaaltoota waraanaa sadarkaa olaanaa kanneen kaawunsilii biyyatti bulachaa jiru irratti gaaffii kaasaa jiru.
Sudaan keessatti dubartoonni hojii irratti bobba’an hedduu dha. Tajaajila uummataa keessattis akkasuma baatilee xiqqoo darbe keessa mootummaan ce’umsaa haarofti akka hundeeffamu gochuu keessatti mormii geggeessame keessatti walakkaa dhaa ol dubartoota.
Sudaan Keessatti Hiriirrii Itti Fufee Jira
Sudaan Keessatti Hiriirrii Mormii Kaleessa Gaggeeffame
Sudaan Keessatti Hiriirri Mormii Itti Fufee Jira
Sudaan keessatti kooviid-19 dhukkuba jedhamuun kan qabaman namoota 10 kanneen du'an immoo 2 ta'u dhaabbatti fayyaa addunyaa mirkaneessee jira.
Sudaan Keessatti Mormiin Uummataa Itti Fufee Jira
Sudaan keessatti nageenya fiduuf dhimmi ijoon tokkummaa ta’uu isaa illee cimsanii yaadachiisaniiru jedha ragaan waajjira muummicha ministeeraa irraa argame beeksiseera.
Sudaan Keessatti Namoonni Vaayrasii Koronaan Shakkaman Qophaatti Hin ka'amnu Jedhan
Sudaan Keessatti Vaayrasiin Koronaa Hojii Gargaarsa Raabsuu Danqee Jira
Sudaan keessatti yeroon yeroo sooma Ramadaanaa ti. Mormitoonni kumaan laka’aman erga baatii Ebla qabee ala taa’uu dhaan bulchiinsi waraanaa akka xumuramu gaafataa jiran, kan manatti ol deebi’uuf qophee ta’e waan hin jiru hun fakkaatu, kan immoo mormii sana irra waan turaniif humna dhabanii jiran.
Sudaan Kibbaa addunyaa irratti biyya namni barate xiqqoon keessa jiraatu yoo taatu uummata ishee keessaa dhibba irraa harka 27 qofatu barreessuu fi dubbisuu danda’a jedhamee jira.
Sudaan Kibbaa, bara 2013 irraa jalqabee, wal-waraansa mootummaa biyyattii fi mormitoota gidduutti geggeessamuun danqamtee jirti.
Sudaan Kibbaa Beelaan Rakkachuun Itti Fufee jira
Sudaan Kibbaa Bilisummaa dhaa Booda Maaltu Eeggata?
Sudaan Kibbaa Daldalaaf Banaa Ta’u Ibsame
Sudaan Kibbaa Dhibee Eboolaa Of Irraa Ittisuuf Yaalaa Jirti
Sudaan Kibbaa Dhukkuba Gifiraa Akka Hamaatti Babal’ate Dhaabuuf Wal’aansootti Jirti
Sudaan kibbaa ennaa iseen walabummaa yeroo dheeraaf qabsaa’aafii turte gonfatte nagaa fi tasgabbiin akka bu’u abdii guddaatu ture. haa ta’u malee Muddee bara 2013 ennaa humnoonni prezidaant Saalvaa Kiirf amanamoo ta’an warri Dinkaa loltoota Riyaak Machaariif amanamoo ta’anitti lola banan biyyatiin hookkara gosaa keessa seente.’
Sudaan kibbaa faca’ina vaayiresii kanaa ittisuuf jecha namoonni mana hidhaa akka hin daawwanne illee dhorkitee jirti.
Sudaan Kibbaa Haawaannis Biyya Ishee Seenuu Beeksiifte Jirti
Sudaan Kibbaa irraa dhufan kan jedhaman gosnii murillee daangaa Itiyoophiyaa seenuun bulchiinsa naannoo Gaambeelaa keessatti namoota dhibba lamaa ol ajjesanii kanneen dhibba tokkoo fi saddeet ta’an ukkaamsanii fudhatan jedha motummaan Itiyoophiyaa. Kanas sababaa gochuun Robii borii fi Kamiisa iftaanii guutummaa biyyatti keessatti guyyaa gaddaa akka ta’u fi alaabaan biyyatti gad bu’ee akka fannifamu manni marii bakka bu’oota uummataa har’a murteesse jira.
Sudaan Kibbaaitti Jilli Addaa Tokkummaa Mootummootaa Biyyattiin Filannoo Geggeessuu Qabdi jedha
Sudaan Kibbaa Keessaa Godaanuun Itti Fufee Jira
Sudaan Kibbaa keessaa keessumaa ministeerri eegumsa fayyaa biyyattii daa’imman kuma 20 ta’an haqqisaa fi garaa kaasaa ariifachiisaan qaamuu isaanii fi hanga ammaatti 400 du’uu beeksisee jira.
Sudaan kibbaa keessaa yabaloowwan gurmuu tokkummaa mootummootaa meeshaalee adda addaa baatanii Malaakaal irraa gara Reenkitti deemaa turan. Doonilee boboa'aa liitirii kuma 55 batan kana keessa immoo ogeessota tokkummaa mootummootaa 18 fi shofeertota lammiiwwan Sudaan 13tu keessa ture.
Sudaan Kibbaa keessa gareelee xixiqqoo fi garee riphee lolaa akkan hubadhetti kan Toomaas Kirillon hoogganamu NAS dhabalatee 70 oltu jira. Gareen isaas walii galtee sana akka hin mallatteessin quba qabna
Sudaan Kibbaa keessatti dhukkaasa-dhaabinsi tolfamee fi baatii Guraandhalaa keessa mootummaan walitti-dhufeenyaa hundeessameyyuu, bara kana hookkarri, cunqursaa fi yakkawwan waraanaa namoota hidhannoo hin qabne irratti geggeessamu harka afuriin dabale jedha, Amnistii Internaashinaal.
Sudaan Kibbaa keessatti gareeleen wal waraanaan walta’uun mootummaa akka dhaabaniif bellamnii kenname sadaasa 12 waan darbeef jecha Amaabaasaddarichi waamamuu isaanii ministriin dantaa alaa Amerikaa beeksisee jira.
Sudaan Kibbaa keessatti gareeleen wal waraan walii galtee nageenyaa duraan tolfame hojii irra akka oolchaniif dhiibbaa addunyaa bifa haaraan jalqabamee jira.
Sudaan Kibbaa keessatti nageenya fiduuf jecha uggura kaa’uun furmaata akka hin taane dubbata – Ministiriin Dhimma-alaa Itiyoophiyaa. Ejjennoon kun immoo, kanuma ammaan dura mootummoonni biyyoota naannoo ka gurmuu IGAAD ammaan dura dubbataa turan ta’uu illee dubbi-himaan ministirichaa ibsa har’a kennaniin beeksisanii jiran. Hoogganaan garee mormituu Riyaak Machaar akka marii araaraa sanatti hin hirmaanne IGAAD ammaan dura murteessuu isaa illee dubbatan. Gabaasaa Eskindir Firew, Jaallannee tu dhiheessa.
Sudaan Kibbaa Keessatti Xayyaarri tokko kuftee caccabuu isheen namoonni 32 du'an
Sudaan Kibbaa kutaa Yeii River jedhamu keessatti hokkarri uumamee siviloota kuma 8 manaa fi qe’e ofii irraa godaansisee kanneen kuma 5 ta’an gara biyya ollaa taate Ripbaablika Dimokraatawaa Kongoo tti akka dheessan godhee jira.
Sudaan Kibbaa Nageenya Eegsisuuf Barnoota Ga’eessotaa Jajjabeessaa Jirti
Sudaan Kibbaati Fixiinsi Gosootaa Geggeessamaa Jiraachuu Angawoonni Mirga Namaa Tokkummaa Mootummootaa Akeekkachiisan
Sudaan Kibbaatti Bellii Rakkoo Dabalataa Ta'uufi
Sudaan Kibbaatti qindeessaan gargaarsa namoomaa Tokkummaa Mootummootaa, Aleen Noodihuu akka ibsanitti, maallaqichi gaafatame xumura waggaa kanatti uummata miliyoona jahaa fi kuma dhibba jaha gargaaruuf ka barbaachisu tahuu hubachiisan.
Sudaan Kibbaa, vaayrasii koronaa, kan yeroo ammaa addunyaa rifachiisee jiru irraa haga ammaatti walaba taateyyuu, dhukkuba Gifiraa akka hamaatti biyya ishee keessa babal’ate dhaabuuf wal’aansootti jirti. Amajjii bara 2019 irraa jalqabee haga ammaatti namoota kuma afurii fi dhibba toorba tu dhukkubichaan qabame. Kanneen du’an 26.
Sudaan Kibbaa, wal-dhibdee daangaa irraa Itiyoophiyaa fi Sudaan gidduu araarsuuf carraaqaa jirti – ka jedhameef, ennaa deebii kennan kana dubbatan – jechuun, Melleskaachew Amahaa Finfinnee irraa gabaasee jira.
Sudaan Kibbaa walitti bu’iinsota waggoota kurnootaatii booda yeroo tasgabbaa’aa jirttu kanatti waa’een barnoota dhabiinsaa wal’aansoo guddaa itti ta’ee jira.
Sudaan Kibbaa Yeroo Duraaf Namni Vaayirasii Koronaan Qabame Biyya Ishee Keessatti Argamuu Beekiste
Sudaan Kibbaa yeroo jalqabaatiif namni Vaayirasii Koronaatiin qabame biyya ishee keessatti argamuu Dilbata dabre kana beeksistee jirti. Biyya Afrikaa dhukkubichi keessatti mul’atuun boodatti hafee ture – Sudaan Kibbaa keessatti hojjetoota jaarmayaa Tokkummaa Mootummaa biyyattii keessa jiran keessaa tokko irratti ka vaayirasichi argame. Wal-waraansi yeroo dheeraa fi hanqinni gargaarsa maallaqaa caasaa fayyaa Sudaan Kibbaa ka boodatti hambisee jiru yoo tahu, yoo eegumsi guddaan hin taasisamneef, vaayiresichi takkaa biyyattii keessa tatamsa’uu eegallaan balaa guddaa itti fiduu mala jedhamee sodaatama.
Sudaan Kibbaa: Yuunaaytid Isteets Uggura Aangawoota Mootummaa Lama Irra Keeche Deebitee Ilaaluu Qabdi
Sudaan Miseensoota Mormitootaa Caasaa Mootummaatti Galchaa Jirti
Sudaan naannoo Daarfuur keessatti haleellaa sambata darbe geggeessameen namoonni 60 ta’an yoo du’a kanneen 60 ta’an immoo madaa’uu tokkummaa mootummootaatti waajjirri qindeessa dhimmootii gargaarsa namoomaa dilbata kaleessaa galgala beeksisee jira.
Sudaan Seera Kittaannaa Eeyamu Kan Biyya Ishee Dabalatee Ka Biroos Ni Haqxe
Sudaan Sochii seeraan alaa naannoo daangaa Itiyoophiyaa irratti gaggeessitu itti fufuu ishee dubbii himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii ibsanii jiru.
Sudaan toora biyyoota Ameerikaan shorokeessummaa gargaaru jechuun tareessite keessaa erga baatee booda humnoonni waraana Ameerikaa kunaawwan booda Sudaaniin daawwataa jiran.
Sudaan Toora Biyyoota Shororkeessummaa Deggeran Keessaa Haqamte
Sudaan toora biyyoota shororkeessummaa keessummeessan keessatti kan galmoofte bara 1990moota keessa ennaa Sudaan yeroo gabaabaaf hoogganaa al-Qaayidaa Osama bin Laden fi hidhattoota barbaadaman kanneen biroo keessummeessaa turtetti.
Sudaan uummata Daarfuur kan kutaa Jebeel Marraa irratti bara 2016 keessa meeshaa kemikaalaa gargaaramuu isheen ijoolee dabalatee namnii 250 du’uu fi hedduu mada’uu gareen mirage dhala namaaf falmu Amnestii Internaashinaal baatii Fuulbaana darbe gabaasee ture. Sudaaniin aangoo kanaaf filachuun himannaa duraan irratti dhiyaate akka hin qoratamne ugguruu ta’a jedhu hayyonni
Sudaan waggoota dheeraaf bulchiinsa waraanaa jala waan turteef waraana nuffinee kan jedhan hiriirtoota keessaa tokko kun ammaan dura hin hojjannee ammaan boodas hin hojjatu jedhe.
Sudaan Walii Galtee Mirga Dubartootaa Haal Duree Kaa’uun Mallatteessite
Sudaan waliin hariiroon jiru haara’uu isaa kan beeksisan muummicha ministeeraa Israa’el Benjamin Netanyaahuu turan.Netanyaahuun kun nageenyaaf injifannoo ajaa’ibaa fi bara 1967 keessa yeroo sadii Sudaan biraa hin ta’u Israa’el waliin nageenyi hin jiru, Israa’el waliin mareen hin jiru fi Hariiroon gaariin Israa’el waliin jiru hin haara’u kan jedhu gara deeii tole jedhu sadiitti jijjiirame jedhan.
Sudaan waraanssa naannoo Tigraay keessatti geggessame jalaa kanneen dheessan baqattoota kuma 50 ol ta’an simattee jirti. Mootummaan Itiyoopiyaa waraansi naannoo Tigraay xumuramuu isaa beeksisus baqattoonni hedduun qe’ee ofiitti deebi’uuf haalli jiru amansiisaa akka hin ta’in dubbatu jechuun Naabaa Moheddiin mooraa baqataa Sudaan kan Hashaabaa irraa gabaasteetti.
Sudan Falmii Hidha Laga Abbayyaa Ilaalchisee Mariin Qaama Afur Hirmaachise Akka Geggeessamu Gaafatte
Sudan har’a ganama ture Bashir kan prezidaant Trump mul’ata naga qabeessa waa’ee Islaamaa qabaachuu isaanii abdatan ilaalchisee haasaa dhageessisan gumii Amerikaa fi Araboota irratti akka hin argamne kan labsite.
Sudan keessatti hamma mootummaan bulchiisa sivilii gad dhaabatutti hojii mara irraa akka addaan kutu gamtaan Afriikaa beeksisee jira.
Sudan naanno Daarfuur keessatti walitti bu’iinsa uumameen yoo xiqqaate namoonni 18 yoo du’an kanneen biroon 54 madaa’uu koreen doktorotaa naannoo beeksisee jira
Sudan: Security officials have detained dozens of students
Sudan Wixinee Walii Galtee Hidha Laga Abbayyaa Fudhatama Dhabsiiste
Sudnerlanda maqaa ufii kana biyya akka Gaanaa,Zambiyaa, Afrikaa Kibbaatii fi Tanzaaniyaa keessatti leenjsitoota kubbaa miilaa leenjsiaa wayaa maqaa kilabii isaanii qabdu gugurgan.
Sue Valentine, qindeessituu sagantaa CPJ damee Afrikaati,NY jirti.
Suicide Attack Kills 26 in Mardan, Pakistan
Suicide bomber kills at least 20 in Pakistan
Sukkaarri fe’ame kun kontorbaandii waan ta’eef ba’uu hin qabu jechuu dhaan dura dhaabbannaa uummati godheen humnoonni ittisa biyyaa dhukaasa bananiin lubbuun nama tokkoo darbuu jiraataan magaalaa shaambuu ibsanii jiran. Angawoonni godinattii garuu deebii kennuuf fedhii hin agarsiisne.
Sukkaarri seeraan ala magaalattii keesssaa ba’aa ture uummataan dhaabsisamuu isaatiin humnoonni mootummaa tarkaanfii fudhataniin lubbuun namaa baduu jiraattonni nuuf ibsuun isaanii ni yaadatama.
Suleen atileetii ganna 22 ti.Eegii maqaan isii fiigichaa addunyaatti beekkamee bara 2007 jalqabdee warqii argachumatti jirti, diqqaattuu guddattuu badhaasallee akkanuma.
Suleen atileetota Itoophiyaa wal dorgommiiAll African GamesMapuutoo,Mozambikitti dorgoman waan armaan duratti guddoo argitee hin beennee marroo tokkotti m5000 fi m10,000 moohatte warqii lamaan galatte.
Suleen haadha warraati,maatii jabeessuu,warqii argachuuf addunyaa irraa martaa tuttun hujii waatii waliin sitti hin jabaattuu jennaan qalbiin tiyya garuma ispoortii kana jirtii hujii manaa maatiinuu naa hubataa jette.
Sulula Suwiiz kan Masrii keessatti doonii meeshaa fe’ate dabarsuuf kanneen hojjetan doonittii danqamtee bishaan irra sosso’uu akka dandeessu godhanii jiran.
Suluulli Suweez Kan Masrii Keessatti Dooniin Danqame Hanga Tokko Sosso’uu Dandaee Jira
Sulxaanichi Affaar – Anfiree Alii Mirraa, bakka dhalata isaanii – Asaayittaatti sirni awwaalcha isaanii raaw’atamee jira.
"Summii tahuu adda baafachuu isaanii kan dubbatan ogeessonni fayyaa “summii akkamii akka tahe beekuuf garuu, ba’ii qorannoo beekuun barbaachisaa dha” jedhu.
Sun baasuu fi dhibaachuun ammoo falama hedduu qabdii “kilabii tiyaan wal kasasuu hin fedhu,” jedhee hafe jedhan.
Sun duratti ammoo Tiraampi dubbiin tiyya qoftii maaniif oowwit? waan Hilari Kilinton tolchitee jalaa baate laala.Oduun akkanaa waan gara hin qamane! jedhee Tiwwter ufii irratti barreesse.
Sunii jedhanii D.C. waraanii kuma 25 marsee eegaa bahe. Muudamii Biden nagumaan dhumate.Nagaa lafaa eeguuf jedhanii diida ballaan D.C., National Mall, riqaan gugurdaan waltiin taakkan,karaan baabura lafa jala yaa’uu hagii guddaan cufan.
Suniin duratti akka maatiin isaa jedhutti bulchiinsii naannoo 'Diidii nu doorsisa' jedhanii asiin durattu akka malee siree keessatti dhaanan.
Suniin duratti Boorannii Abbootii Gadaa hedduu bara Gadaa isaanii hin lakkahaminiif qabaate.
Sunilleen hin taanee ammallee waraanii itti aanaa pirezidaantii fi pirezidaantii isaanii wal dhabee dhiyoo tana namii dhibba hedduu dhumate.
Sunilleen lamatti waancaaf walti hafuuf yaa’a.Jimaata ammoo Biraazliii fi Beljiyeem,Uraagaayii fi Faransaayitti waliin taphata.
Sun immoo baasii itti dabalaa dhaqqabsiisa jedhan obbo Xeenaaw Mengist.
Sun malee adoo intali dubbii tana himatte hin beekin nama himatame sun dubbii sun jalaa baasuuf karaa hedduun gargaare jedhan.
Sun malee akka Baayedn jedhutti “Tiraampi biyya afaan balaa” buusu.
Sun maleellee misaayila lafa irraa tokkosan Alaasakaa fi Kaaliforiyaa qabdi. Misaayilii mi’a waraanaa hamaamaa km kuma hedduu deemu marroo tokkotti nama kuma hedduullee fixu dandahau.
Sun malee nu poropogaandaa hin hojjannee hin hojjannuuyyuu jettee mirkansite.
Sun qofaa mtii ollootaa fi karaa guggurdaa,waljajji lafaallee maqumsa Oromootii fi jabaa fi jabduu isiitti deebisaniif.
Sun qofti ga’aa miti. dantaa uummataaf dhaabanna kanneen jedhan paartilee polotiikaa dabalachuu danda’a. ykn gareelee hawaasa sivilii dabalachuu danda’a. gareelee dhimmi isaa ilaalalatu waliin illee ni mari’anna jedhan.
Sun rakkoo jiru attamiin furuu akka danda’u hubachuun rakkisaa dha kan jedhan tillerson, sab xiqqalee hawaasa musliimaa Rohingya irratti fixiinsa raawwatamuu kan tokkummaan mootummootaa tuqe ilaalchisee namoota dhuunfaa irratti fuuleffatame irra uggura kaa’uun barbaachisaa dha jedhan.
Sun seerattu tolche.Seerii sun torbaan dabre dhumte. Horiin sun hin guddatee fi hin guddanne irrati paartiin biyya bulchutti falmiitti jirti
Sun tahuu ni mala. Jarri Tigiraay yeroo dhihootti mootummaa Finfinnee jiruuf bulu ilaalcha jedhu hin qabnu. Waraasa dheeraa fi babal’atu tahuu mala, jedhu Komfort Iroo."
“Sunuu bisaan ganamaa fi galgala waraabbatanii malee guyyaa hin jiranii ani naannoo Oromiyaa Lakkuu dhufee achitti rakkoo bisaan hamttuutti jiraa jetti.”
Super bowl kana nama miliyoona hedduutti daawata.Beesisii sekondii 30 tapha Super bowl irratti himatan doolara miliyoona hedduu itti baasan.Superbowl baranaa Gurrandhalaa 2,bara 2020 Mayaamii Filaariidaatti taphatan.
Supporters and opponents of President Morsi hold separate rallies in Cairo.
Suqileen Magaalaa Harar Keessaa Gubatan Deebisamanii Ijaaraman: Bulchaa Magaalaa Harar
Suraa gurbaan maqaa dha’ame attamiin miidiyaa hawaasaa irratti akka facaasame ennaa dubbatan illee suraan sun kan gad dhiisame marsaa interneetii waajjira keenyaa irratti baatii darbe Injiner Taakkelee Uumaa itti aanaa dura taa’aa boordii Yuniversitii Finfinnee waan ta’aniif jecha wal ga’iif ennaa gamas dhaqanitti sagantaa biqiltuu dhaabuu jalqabne irratti hirmaatan jedhan. Gurbaan suraan isaa tamsaasames tokkummaa barattootaan bakka bu’ee akka biqiltuu dhaabuuf filatame fi barataa polotikaal saayinsii ta’uu isaa qofa beekna jedhaniiru. Obbo Iskindir garuu dargaggoota gamtaan ijaarmantu meeshaa miidhaa dhaqaabsiisu qabatanii wal ga’ii sana jeeqan jechuun himate.
Suraaleen hookkaraa fi saamichaa gabaasa oduu mormii Ameerikaa kan faallaa loogii sanyii fi yakka poolisiin hojjetamu haguugee jira. Haa ta’u malee uummati hedduun kanneen hiriira mormii kana irratti hirmaatan badii uumamaa jiru keessaa harka hin qaban.
Suraaleen TV Afgaanistan biilsaalee hedduun guutummaan manca’uu isaani mul’ise.
Suraalee Qophii Dhugaa Bahumsaa fi Hiriira Mormii Hawaasa Oromoo Amerikaa
Suraan caccabaa xayyaara Sanaa mul’isu buufata xayyaara Surabayatti bakka firoottan namoota xayyaara sana irra turanii wal ga’anii tattaaffii baraarsaaf godhamu hordofaa turanitti mul’ate. Hedduun isaanis iyyaa turan. Reeffi jalqaba argames galaana Java keessa asiif achi raafamaa ture.
Suraan kunis jila bulchitoota kutaalee kan Naajeriyaa waliin laaqanaaf walitti qabamanii ituu kolfanii kan agarsisuu ture.Gorsaan prezidaant Buhaarii Femi Adesina suuraa prezidaantichaa fees book ofii irratti maxxansan.
Suraan kun sirrii ta’u isaa garu hin mirkaneeffamiin jira.Umriin isaanii 74 kan ta’e Buhaariin waggaa kana keessa qofa guyyaa 128f wal’ansa fayyaa argachuuf jecha Naayjeriyaan ala jiru.
Suraan olitti mulatu kun han qopheesitoonni sagantichaa, Gareen Ogeessota Oromoo Boonnii wajjin bakka sagantaan geggeeffametti ka'ani.
"Susan Nakawuki bakka buutuu paarlaamaa Afrikaa Afrikaa gama Bahaati.Waan Musiveeniin jedhe kana ya jaalate taatullee Afrikaa faaydaa ykn ammoo milkii akka biyyitii gama Dhihaa qabu hin qabdu.""Nama alaatiin koottaa nu falaa jechuu hin malle.Babbaddaa ufiitiin nutti dhufan. Investiemntii nu kennaa jedhani wa gaafatan.Eeyee Afrikaan keessaa qaroon miyyuu.Yoo tokko tokko ammoo faaydaa biyyitii guddatte argattu hin qamnu.”"
Suspect Arrested in Connection with Paris, Brussels Attacks
Suspect Behind Nashville Bombing Not on Police Radar
Suspected Al-Shabab Operative Brought to US to Face Terror Charges
Suspect in Mass Michigan Shootings Due in Court
Suspect linked to killing of US envoy in Libya is tracked down and killed in Cairo apartment.
Suudaan Filatamuun Sirri Miti : Xiinxaltoota
Suudaanitti Yaalii Fonqolcha Mootummaa Tureen Walqabatee Hoggantoonni Waraanaa Gameeyyin Hidhaman
Suudaan keessa baqattoota jiran Miliyoona sadii dabalatee waluumaa galauummanni Miliyoona 9.2 gargaarsa dhala namaa eeggataa jira
Suudaan Keessatti Hiriirri Itti Fufee Jira
Suudaan nama jalqaba vaayrasii koronaan qabame eega labsitee turban lama ta'e jira.Garu namoota vaayrasichaaf saaxilamuu malu jedhaman kanneen 300 ta'an Hospitaala Yunivarsaal jedhamu keessa keenyaan didanii ba'an.
Suudan biyya bulchootii siyaasaa irratti wal dhabanii nama kuma hedduu wal irraa fixan.Araarii bara dabre jarii falatelleen hin taate.
Suudan, biyyi Afrikaa keessaa bali’na lafaatin beekamtu Kaabaa fi Kibbaatti wal qooddee bara dheeraa wal hadhaa baate.Kibbii hagi guddaan nama gurraacha Kiristaana fi Waaqeffataa Kaabi ammoo makaa arabaa amantii Islaamaa hordofu.
Suudaniin Kibbaa tun biyya ganna shaniin duratti Suudan irraa cittee baatee addunyaatti dabalamte.
Suudanii qabanii Eeritiraatitin dabranii, Itoophiyaatin deebi’an. Bara 1976 -2018 mana hidhaa hedduu irraan maranii warra mootummaan dhiyoo tana hidhaa yaasuutti jiru waliin Maaykelaawiwi bahe..
Suudanitti namii kuma kurnya hedduu mukaa-diidaa yaa’ee gammachuun lafa ciruutti jira.
Suudanitti namii mukaaa-diidaa yaa’ee akka pirz.Al Bashiir hujii irraa bu’u gaafachuutti jira hiriira Kaartuum hardhaatti nama 13 fixan
Suudan,Kaartumitti ambaasaadderii Itoophiyaa ammoo Suudan lola Tigraayutti fayyamdamtee lafa irratti wal dhaban fudhatteen himate. Akka waraanii Suudan achii bahu gaafae ambaasaadderii Itoophiyaa, Yibeltal Aemero.Suudan ammoo jecha sun hin jaalanne.
Suudan Kibbaa bara 2011 Suudan irraa cittee baatee bilisoomtee addunyaatti dabalamte.Bulchootii biyya haaraa tanaa akka biyya itti bulchan irratti wal dhabanii waraanilleen lamatti bahee waranaaa walti baafate.
Suudan Kibbaa ganna shaniin duratti cittee Suudan irraa cittee baate.Waraana bara dheeraatti jireenna nutti jabeessa jedha mootummaan kun.
Suudan Kibbaatii fi Somaallee nagaa eeddi. AMISOMitti waraana ufi dabaluu qofaa miti beeseellee baaftee gargaarti.
Suudan Kibbaati miliyoona 2.4. Addunyaa ammooo haga guddaan nama Siiriyaa fi Afgaanistaaniitti baqte.
Suudan Kibbaatti waranii ganna 4n duratti jalqabe hin dhaabanne.
Suudan sadeesoo baatee Liibiyaan ammoo afreessoo.Suudaniin tapha irratti Liibyaan 1-1 walqixxee baatee eegee adababii kennaniinfiif 4-2 moote.Namichii Suudanii goolii eegu Akram El Hadi adabii lama qabeef.
Suul koriyaa kibbaa keessatti lammiwwan biyyatti Midiyaa sabaa himaa irratti filmiin isaanii injifachuun seena qabeessa ta’u barreessaa jiru.
Suuqilee fi qabeenna nama biyya alaa hedduu saamanii kaan balleessan.
Suuqilee, warshaalee, baankiiwwan martinuu cufamaniiru. Loltoonni heddumminaan konkolaataa daandii irraa sakatta’uutti bobba’an iyyuu jamaan magaalaa Yaangoon keessatti wal ga’ee jira. Hiriirtonni mormii kanneen biroon magaalaa guddoo lammataa Monywaa gama dhiyaa keessatti har’a hiriiranii jiran.
Suuraalee Bakka FilannooHiriira irratti dhiphina mullate malee rakkoon birla hin muudanne jedhameera.
Suuraalee :Baqattoota Oromoo Dambalaa Fachaanaa Qubatanii Jiran
Suuraalee: Filannoo Hiree Murteeffannaa Naannoo Uummattoota Kibbaa, Godina Sidaamaa
Suuraalee: Kabaja Guyyaa Walabummaa Yunaaytid Isteets
Suuraalee: Turtii Dr. Abiyyi - Ameerikaatti
Suuraan prezidaantichaa duraanii har’a bakka eebbaa sanaatti kaasame akka agarsiisutti, Hoogganaa humna waraanaa – Konistaantinoo Chiweengaa wajjiin dhaabbataa turan.
Suuraawwaan Olompikii Riiyoo Dii Jenerooti walitti qabaman kana dawwadha.
Suuraawwan Ayyaana Cuubbaa Iddoo Adda Addaa Irraa Walitti Qabaman
Suurri kun jireenya isaarra dhiibbaa haa geessisuyyuu male, faajjii mormii Oromiyaa guutuu ta’ee ooluun suura koo anaaf gammachuudha jedha. Suurri kee kanaaf ooluu gaabbii qabdaa jedhee gaafatamee, ‘Ummata (Oromoo) koof yoon lubbuu koo kenneyyuu waan gaabbu hin qabu’ jechuun deebise.
Suu Shiin durumaan radio quunnamtii hin galmeeffamne ja’a alaa galan, ennaa manni isaanii sakatta’ame argame, seera yeroo balaa hatattamaa biyyattii cabsuu dhaan ulaagaa COVI-19 irra darbuu dhaan wal ga’ii uummataa geggeessan jedhamuun himataman.
Suzanna Shery Universitii Nashville, Tennesseetti argamu keessaatti profesora seeraa ti. US keessatti heera biyyaa fooyessuuf malli lama jiraachuu dubbatu. Tokko mana murtii muummicha seerri inni duraan ba’e dogoggora jedhanii amansiisuu ennaa ta’u kaan immoo seera fooyyee qabu baasuu dha.
Swaminathan akka jedhanitti yoo xiqqaate talaalliin vaayiresii koronaa milkaa’ina qabu tokko bara 2021 ni ba’a jedhanii kan abdatan yoo ta’u garuu lakkoobsa murtaa’aa ta’uu mala jedhan. Naannoo addunyaatii talaalliwwan COVID-19 170 ol ta’an sadarkaa yaalii adda addaa irra kan jiran yoo ta’u kannen kunis talaalliiwwan kudhan kanneen sadarkaa dhumaa fi nama irratti yaalaman dabalata. Kampaniin dawaa oomishu kan US guddichi Joonsen and Joonsen fi AstraZeneca jedhaman ennaa talaalli kana yaalanitti namni tokko waan dhukkubsateef jecha yaalii isaanii dhumaa dhaabanii jiran.
Sweden: A masked man with a sword killed a teacher and injured four more people at a school before being shot by police.
Swidinii keessaa immoo kan baatii fulbaana keessa talaallii fudhachuuf namoonni fedha agarsiisan dhibba irraa harka 51 ture, amma gara dhibba irraa harka 76tti ol guddatee jira.
Switzerland: United Nations Secretary-General Ban Ki-moon calls on the United States and the Russian Federation to repair the “barely alive” ceasefire in Syria after meeting with U.N. Special Envoy for Syria, Staffan de Mistura.
Syria: 12 people are reported killed in shelling by government forces
Syria: 12 people are reported killed in shelling by government forces in eastern town of al-Qurriya.
Syria: 45 people killed by Russian air strikes on rebel-held area of north-western Syria.
Syria Agrees to US-Russia Cease-fire Plan
Syria: Amateur video appears to show shells hitting al-Hameh village
Syria: Army begins a new military offensive against rebels in province of Aleppo, reclaiming several towns in multiple provinces.
Syria: At least eight killed in government air strikes outside Damascus
Syria: Cessation of Hostilities to Begin in a Week
Syria: Government planes attack rebel positions near Damascus.
Syria: Government planes bombard Damascus and Deir al Zor.
Syria: Government troops and rebel forces fight on the outskirts of Damascus and near the city of Aleppo.
Syria: Government troops in heavy fighting with al-Qaida allied forces near Aleppo
Syrian ceasefire on the verge of collapse
Syrian Elections Denounced as a Sham
Syrian envoy Brahimi calls for transitional government as conflict enters 22nd month.
Syrian fighter-jet bombs rebel-held town near border with Turkey
Syrian government air strikes on rebel-held neighborhoods of Aleppo killing a total of 23 people
Syrian President Bashar al-Assad makes surprise trip to Moscow to thank Vladimir Putin for his military support.
Syrian troops and rebel forces fight on the outskirts of Damascus- VOA60 World
Syrian Truce in Tatters Amid Government Airstrikes
‪Syria:  Rebels kill 28 Syrian soldiers in the Syrian village of Saraqeb.‬
Syria: Rebels says they now control main air base in the north.
Syria: Rebels says they now control main air base in the north -VOA60 World
Syria:  Rebels take aim at government jets attacking town of Ras al-Ain near border with Turkey.
Syria: Russia launches further airstrikes, targeting areas controlled by insurgent groups.
Syria: Russian Defense Ministry bombs seven targets under control of the Islamic Militant State in Syria in overnight air raids
Syria: Russian jets support army in attacking rebel towns north of Homs.
Syria: Two days of airstrikes by Assad forces cause widespread damage
Syria: UN envoy Brahimi and President Assad discuss way to end civil war
Syria: UN says tens of thousands have fled latest Russian-backed government offensives with most leaving area south of Aleppo
Syria War Death Toll Reaches 470,000
Taaboree kan kabajatan ijoollee umuriin isaanii 9 hanga 16 jirani. Hayyuun Seenaafi Aadaa Oromoo Obbo Charinnat Waaqwayyaa akka jedhanitti, Taaboree jechuun, “Ta Boorii”, “Nama borii” jechuu dha.
Ta abreessoo ammoo (nationalistic ideology)jedhan jarii kun ammoo warra Dhiyaatti innummaan nu garboomsee innummaan wallaalaa,iyyeessaa fi waan akka akkaa jedhee maqa nutti baasee kana ufii diduu mallee jedha.Kaan ammoo jarrumatti bilisummaa fi waan hedduun waadaa nuu galee suni dhiise amma ammoo walti nu haqaa jedha.
Ta addunyaan akka dansaa argiteef ammoo ta yoo innii dorgommii fixeeti a mataa dubbii addunyaa tgaateefilleen sun.
Taahiraa Mohaammad Shariif UKti brarumsa PhDti jirti,baaddiyaa Isiolo keessa dedeemtee waan COVID-19 warra loonii tolchuu danda'u qoratti
Taajjabdoota biyya keessaa kuma 25niif eyyamni kennamuullee beeksisan. Sababaalee rakkoo nageenyaa fi ka birootiin naannooleen filannoo torban dhufu sagaleen keessatti hin kennamne 59 keessatti Qaammee tokko filannoon ka geggeessamu tahuu ibsan gorsituun Komiyunikeeshinii Boordichaa.
Taajjabdoota Gamtaa Awurooppaa fi Gabaasa Filannoo Itiyoophiyaa
Taajjabdoota hedduu kan biyya keessaa fi alaa irraa yaadi kenname filanoon sun kan walabaa fi haqaa ta’uu mirkaneessan jechuu dhaan Buhariin ibsaniiru.
Taajjabdootii gamtaa Afrikaa Akka Itoophiyaan Seera Filannoo Mirga Ummataa dhiituuu malu Irra Deebitee akka Ilaaltu Gaafate . Paartiin Arena Tigraay Duula Filannoo Irratti Namoonni koo Nurraa Miidhaman Jedha Meleskachew Ameha Finfinnee irraa Girmaay Gabruu immoo Mekelee irraa gabaasaalee nuuf erganii jiran.
Taajjabdootii Gamtaa Afrikaa Filannoon Itoophiyaa Tasgabittii,Naga-Qabeettii fi Amanamtuu JechuunLabsan
Taajjabdoowwan filannoo naannolee isaan dhaqan caasaan taaknooloojii telekominikeeshinnii biyyoolessaa waan dhaqqabuuf, sana fayyadamuu utuu danda’anii yaada ka biroo qabatanii dhiyaachuun isaanii sirrii akka hin ta’in ambaasaadder Diinaan ibsaniiru.
Taajjadoonni muddamni boba’aa Washington waliin jiru gad caba jedhanii jkan abdatan yoo ta’u, tarii immoo sharara irratti waraanni jiru illee ka’uu mala jedhan.
Taakkalaa Goobanaa godina Seattle magaalaa SeaTac keessatti miseensa mana marii magaalaati.Seattle godina dhaabbilee akka Starbukcs, Boeing, Micrsoft fi hedduun keessa jiranii godina kana keessa nama miliyoona 3 caalaatti qubata
Taakkelee Goobanaa US keessatti koree bulchiinsa magaalaa Sea-Tac tahuuf dorgomee moo’e Oromoo akkana filaman hedduu arguu fedha jedha
Taakkeleen faatii ganna afuriif filaman.Namii yaada biyyaan bulchu qabannaan jabaatee bahee dorgomuu male ykn ammoo nama amansiifachuu male jedha
Taalibaan balaa kana gaggeessuu isaa kan amanee yoo ta’u waajiira ministrii ittisa Afgaanstaan irratti qiyyaafate jedhe.
Taalibaanii fi Mootummaan Afgaanistaan Hidhamtoota Walii Gadhiisan
Taaliibaan barreeffama Gaazeexxessootaaf ergee fi marsariitii ofii irratti har’a maxxanseen, karaa keenyaan balaan isin irra ga’u hin jiru jedhe.Amerikaa fi biyyonni wal taatoota ishee ta’an hanga Fuulbaana 11tti humnoota isaanii Afgaanistaan keessatti hafan baasuuf jiru.
Taaliibaan Wiixata har’a waamiicha kana kan dhiyeessee, lammiwwan Afgaanistaan kuma hedduu kanneen irra hedduun isaanii turjumaana ykn afaan hiikuuf Amerikaa fi biyyonni michuu ishee ta’aniif hojjataa turan lootee seentoonni haaloo nu irratti ba’u jechuun sodaatanii Vizaa Amerikaa argahuuf carraaqaa jiru.
Taammaany Bayyanaa Dhuma Torbanii Irratti Biyyatti Kan Galuu Ta’uun Ibsamee Jira
Ta ammaa tun Irma jedhan tun naannoo Karibiyaan waliin dhoofte emannene bubuqqiftee Amerika gama Kibbaatti dhufuutti jirtu saatiitti k 295 ceeti.
Taammiruun dorgommii jara qaamii miidhameeParalympickeessatti dorgomaa.Innii diqqeennaan ila tokko dhabee,iltii lammeessoolleen akka dansaa lafa hin agartu.
Taammiruun mormii tana agarsiisuuf Fayyisaatti na durse malee eegachaa ture jedha.
Taammiruun nama biyya keessaa fi biyya alaalleettiParalympicdorgmuun beekama.Paralympic dorgommii namii cabaa-baqaa, naafaa fi qaamii akka akkaa irraa hirdhate ka doktoriin mirkanseef irratti dorgomu.
Taammiruun waltajjii dorgommii addunyaa irratti mallatoo mormii siyaasaa agarsiisuun 'seera malee' jedhanii yoo fkn seera sun cabsite jedhanii medaaliyaa sirraa fuudhan maan jetta jennaan “kaan lubbuu itti dhabaa medaaliyaa narraa fuudhuun rakkoo hin qabu,” jedha.
Taankii,xuyyuura waraanaa fi waan hedduutti leejiii tanatti jira.
Taanzaaniyaadha qabee amma Ugaandaa, Itoophiyaa, Kameerun, Keeniyaa fi biyyyoota kaan keessatti hoojiwwaan marsaariitii, Aappii fi sab-quunnamtii hawaasummaa fayyadamuudhan hojjatamu daddaraaraa dhufus mootummoonni biyyoota arditti ilaalcha addaa waltajjiilee kanarratti dhihaatan ukkaamsuuf wallaansootti jiran.
Taanzaaniyaa keessatti deemsi dimookiraasii fi mirgi dhala-namaa mancaasamee jira, jedhamuun yeroo mormiin hedduun dhaga’amaa jirutti, har’a, uummatni biyyattii Prezidaant Joon Maagugulii deebisee filachuu fi dhiisuu murteessuuf jecha, bakkawwan hedduutti hiriiree sagalee isaa kennaa jira.
Taanzaaniyaa Naannoo Kilimaanajrootti dura taa’aa waajjira Immigreeshinii ka ta’an, Mr.Maankuuguu, waajjirri keenya gatii baasii gahaa isaaniif hin qabneef akka lammilee Itiyoophiyaa kana biyyatti deebisuuf dhaabbata godaantota qubachiisu IOM’n tumsa gaafanneerraa jechuun Raadiyoonii VOA’f himanii jirani.
Taanzaaniyaan biyyaakka dhaabiiTransparency International, ka akka horiin ummataa hin banne tohatu jedhutti horiin ummata akka malee itti badu.
Taanzaaniyaan gaara dheeraa Afriikaa fi seena qabeessa irratti tajaajila konkolaaaa shiboo irra deebu jalqabuuf karoorsite.
[Taanzaaniyaan Godaantota Itiyoophiyaa 84 hidhaa waggaa 3’rratti murteessite]
Taanzaaniyaan Godaantota Itiyoophiyaa 84 hidhaa waggaa 3’rratti murteessite
Taanzaaniyaan Godaantota Itoophiyaa 74 Biyya Isaaniitti Deebisuuf Gargaarsa IOM Gaafatte
Taanzaaniyaan guyyaa bittaa Biriteyin jalaa baate Muddee 9, 1961 ulfeeffatte. Guyyaan kun akka durii kaan hiriira deeggarsaa fi gammachuu bahuun adoo hin tahini ummatii bahee karaa qulqulleesusun ulfeessan.
Taanzaaniyaan Kilimaanjaaroo Irratti Tajaajila Konkolaataa Shiboo Irra Deemu Eegaluuf Karoorsite
Taanzaaniyaan Lammilee Itiyoophiyaa seeraan ala biyyattii qaxxaamuraa turan to’annoo jala oolchite.
Taanzaaniyan Godaantota Itiyoophiyaa 83 Seeraan Ala Biyyattii Seenan Hidhaa Waggaa sadi'ii Itti Murteessite
Taarifa yeroof akka hin baafne tursuun kan akka biyyootii China, Japan fi Raashiyaaf tolfame har’a dhumata.
Taarikukun maaliif akka qabame ana mitii innumti iyyuu hin beekuu jedha obboleessi isaa Tarfaasaa Bayyanaa.
Taarkaanfiin ugguraa amma biyyoota ja’an irra kaa’ame kun, ka duraan Prezidaantichi Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp biyyoota biroo irra kaa’anii turanii fi “biyyoota Musliimaatti xiyyeeffatanii tarkaanfii kana fudhatan” jedhamee, biyyota Addunyaa irraa, akkasumas, namoota siyaasaa Ameerikaa hedduu irraa qeeqa hedduu isaanitti fide irraa, akaakuu isaatiin adda akka tahe tu dubbatame.
Taataullee akka miseensotii paarlaamaa biyya sunii jedhanitti Paarlaamaan Masrii pireizaantii isaa hajaje jechuun dhaqii loli bani jechuu iti jedha.
taatedha, kanaaf Imbaasiin humna hojii kanaa raawwachuu hin qabu’ jechuun deebisan.
Taateen gama biraa shamaran sagantaa kana irratti raawata kan rakatee fi dhukubsateef waaqa kadhachuu milkii gaari waliif hawwudha. Sagantaa qunni buqifanaa keessatti dhiiri hin taphatu, garuu samaree hegeree isaaf taatu barbaaachu dhaqa, jaalalee (wadaajii) baafata, haala kanaan ijaarsa mana isaa boriitiif utubaa dhaabbata.
Taateen Halkan Naannoo Manakootti Raawwate Nageenya Kootti Fuuleffate: Jawaar Mohaammad
Taateewwan keessa darbe jedhe irratti Guyyoo waliin marii goonerra.
Taatonnii kaan immoo mismarii iinchii 4 dheeratu akka waan harkaa fi miila isaatti rukkutanii fakkeessan. (Rooyters)
Taatoo fi bulchaan Kaalifoorniyaa duraanii – Arnoold Shiwaazneeger, dhaamsa viidiyoon waraabanii dhiheenya dabarsaniin, hookkara dhiheenya Mana-maree Yunaayitid Isteetis irratti geggeessame balaaleffachuudhaan, kan “soba Prezidaant Traamp tu hookkaricha kakaase,” jedhan.
Taatoo fi Bulchaan Kaalifoorniyaa Duraanii Hookkara Mana-maree Yunaaytid Isteets Irratti Geggeeffame Balaaleffatan
Taatoo fi Ogeessa Koomedii Dargaggeessa Ija Daawwattootaa Hawate
Taatoon(character)kitaaba kana keessaa yoo akkam diqqaate nama 49ti.
Taatoon Draamaa TV suun/ marsaa lammataanis nan injiifadha jechuun yaada.
Taatulee itti gaafatamaa sochii bilisummaa ummata Suusan Kibbaa,Abdel Azizi Al-Hilu.Muummeen minsitera Suudan,Abdallah Hamdok walii galteen tun itti gaafatama walii qooduu tanuu baattullee seenaa haaraa biyya tanaatiin dhufte jedhe.
Taatullee abukaatoon jara kanaa lamaan obboo Wondimmuu Ibsaatii fi obboo Tolamaariyaam Margaa yaada murtii abbaa alangaa addaa irraa qaban akka galmee tokko irratti dhiyeeffatan hajaje.
Taatullee achi gahuufuu dharaa fi dhugaa jirtu akka dansaa keessaa qulquleeffatani qorachuuf abbaa alangaa addaa, daarektera FBI ka durii, Rooberti Muuler itti filanii qorachuutti jira.
Taatullee addunyaa mi’ooftuu tana waan hedduutti rakkisuutti jira.Yoo biyyootii humna qaban biyya didiqqoo caccarassan yoo abbootii irraa warra humna laafaa irra yaahan, ka namii abdi dhabee dukkanatti ila baasu akka addunyaatti waadaa galle kaan hin guunnee jedhe.
Taatullee addunyaan hardhaa fi egerillee Maartn Luuter Kingi hujii innii ummata hojjate,waqixxummaa adii fi gurraachaa qabsaahe qofaa adoo hin tahin namii akka ilmee namaattu ulfinna argatu tolchuuf qabsaahee lubuu itti dhabeen faarsaa jiraatti.
Taatullee akka aaddee Caaliitti bokkaa kanaan naannoon tokko tokko bokkaa hanqinna qabaachuu dandahan.
Taatullee akka abdiitti jira. Buufata ykn station ibsee Yaaballotti jaaruutti jiran.Yoo akkuma jedhan hurrisee dhumte tunuu goomittaa.
Taatullee akka Dr Khaalid jedhettti dhiba kana namii duru fayyaa haga guyyaa 4-5 keessatit hin fayya.
Taatullee akka Dr.Tolaan jedhutti ijoollee tana gara manneen barnootaa nagaa tahanitti geessanii barsiisan.
Taatullee akka gaafa qaraa innii dhufe kaan hin sodaatan jedhan ogeeyyotii dhukkuba kanaan wallaanuuf ogeeyyotii addunyaa ta achi dabran.
Taatullee akka gabaasaan VOA Meleskaachoon jedhutit obboo Beqqelee Garbaa,itti aanaa barreessaa KFO,obboo Dejenee Xaafaa,itti gaafatamaa Liigii Dargaggoota KFO,obboo Addisuu Bulaalaa faan waliin mana murtii fidan.
Taatullee akka gabaasa OCHA hardha baaseen jedhetti horii gaafatan akka dansaa hin arganne.Tanaaf OCHAN ji’a sadeen dhufaa,bulti 90 keessatti horii nama Itoophiyaa rakkoo jijjiiramii qilleensaa itti fideen gargaaruu dandahan walti qabuuf karoorfate.
Taatullee akka ijoolleen manneen barnootaatti hin yaane manneen barnootaa keessatti qallabuutti jirraa jedha obboo Mokonnin. “Gargaarsa hawaasaa ka ummatii wal gargaaru abdanna.”
Taatullee akka itti aanaan Poolisii aanaa Liiban saajjin Mikaahel jedhutti hiriirii hin jiruu,ka kanaa fi hidhamee fi asi cophxeen dhabamtelleen hin jiruu warrii hiriiratti jira jedhellee dhara dubbate.
Taatullee akka itti gaafatamaa paartii kongireessii Ummata Oromoo Dr.Mararaa Guddinnaa-tti misoomii jedhan kun woma jechaan jedhan malee hiyyeessii ammallee hiyyeessumaa dabballee mootummaatti duroomuutti jira.
Taatullee akka jecha Dr.Abiyyitti “Itoophiyaan biyya namii akkuma fedhee akka qixxaa garagaggalfatu ta abbaa tokkootii mitii teennaa cufaa ta gumii balloo qabdi.”
Taatullee akka jecha isaatti Afrikaa keessaa humna ijoolleetti taphachuu fi giddiin hojjachiisuun harka 10 diqqaattullee ammallee waan hedudu hojjachuu malanitti hafe.
Taatullee akka jecha itti gaafatamaa dhimmi nageenna magaalaa Bushooftuu obboo Asebeen jedhetti hiriirii hin jiruu,barattoota lama kalee mana barumsa Qophaahina Bishooftuutti daawwitii caaccabsan malee namii hidhame hin jiru.
Taatullee akka jecha leenjsiaa Toleeraatti ammallee waan qajeeluu male hedduutti jira.
Taatullee akka jecha oduu himaa mootummaa Itoophiyaa obbo Shimellisitti“Tarkaanfiin har’a fudhatame,wal waraansa humnootiin biyyoota lameenii fulleetti wal argaa gaggeessan miti.”
Taatullee akka jecha perezdaanti Federeshiini Kubbaa Miilaa Itiyoophiyaa Juneddiin Bashaa jedhutti leenjisaa tokko yo qaxaran,waan irraa eeganitti jira; “kilabii duratti deemsisu dandahaa? “Horiin isa irratti bahu hagam? fi waan hedduu ilaalanitti jiraa jedha.
Taatullee akka jedhan hin taanee abbootiin seeraa filannoon Keenyaa bara 2017 seera filannoo hin guunne jedhanii hajajan.
Taatullee akka Komaander Temesgern Ingidaa aanaa Limmuu Saqqaa irraa jedhetti namii seeraa ala hidhame jiru mana hidhaa tokko keesalleetti namii 20 caalaatti hidhame jechuulleen soba. Maatiin wal arguu,mana akimii dhaquu fi nyaat argachuuf rakkoon hin jirtu.
Taatullee akka muummeen ministera Itoophiyaa,Hayilee Maariyam Dessaalenyi jedhetti adoo mootummaan Sawudii qabeenna dureeyyii tanaa irraa qabellee horiin Alamuddiin gargaarsa mootummaatiin akkuma durii hujii investimentii hojjata.
“Taatullee akka namuu jijjiirama keessaa qooda qabaatu wal mari’achaa,wal gaafachaa yaa’uutti caala.”
Taatullee akka obboo Awwaluun jedhetti asii achi maqaa Ihadegiin hojjachuu fi dhiisuulleen hinuma taati.
Taatullee akka obbo Teweldee Waldee Maariyaam,Itti Gaafatamaa Daandii Qilleensa Itoophiyaatti dhara.“Gabaasii kun dhara,gabaasii kun ragaa hinqabuu,dubbii mirkanaallee irratti hin hundoomne.”
Taatullee akka oduu himaa Dhaaba Daandii Qilleensa Itoophiyaatti,Diidii Xuyyuura Boolee hin cufamnee ufi eegaa hojjachuutti jiran.
Taatullee akka ogeessii dhaaba International Crisis Group, Pigou jedhutti bulchiinsii jijjiiramuun qoftii ufumaan jireenna Zibmaabuwwee hin jijjiirtu.
Taatullee akkaOHCA(United Nations office for the coordination of humanitarian assistance)Itoophiyaatti keessattu naannoo Oromiyaatii manneen barnootaa hedduutti cufamee ijoollee kuma hedduutti barumsa hedduu jidduutti dhaabe.
Taatullee akka pirezidaanti Lammaan jedhetti rakkoon Oromoo gargar bahiitii Oromootti dhufeen.
Taatullee akka raagii qilleensa Amerikaa jedhetti dhaamochii ammoo dhiyoottu oowwee lafati nagaa taati.
Taatullee akka warra tanaa jedhee Paalestaayinii dhufe jedhutit namii tanaa jedhee ulfeeffachuu hin dhiisne.
Taatullee akka warrii ilaan arge ejdhetti namii bahe hin jiru.Namii tanatti dallanee waajiira mootummaa magaalaa Poortii fi Kasalaa jiru dhagaan caaccabse.
Taatullee Aljeeriyaan daqiiqaa 2essoo irratti milkooftee goolii galfatte.Goolii tana Baghdad Bounedjah,nama ganna 27 lakkoofsa 9 keeyyatee taphatutti galcheef. Gurbaan kun kilabii Qatarii taphata. Bara 2018-2019 goolii 39 galche.
Taatullee Amerikaa takkuma filannii hn dabarsine “filannoo teennatti deemuu malle.” Amerikaatti namii gaafa filannoo buufata filannoo dhufee filachuu hin dandeenne poostaa ergee filata kun woma jriaati.
Taatullee ammallee ijoollee 22,000 tahanitti akka Dr.Tolaan jedhetti barumsatti hin galmaahin.
Taatullee ammallee nugusma kubbaa miilaatii waancaa kubbaa miilaa 20 keessaa shan mote.
Taatullee AstraZenecan ammaaf qorsa kana nama irratti yaaluu dhaabe. Hujii qorsa hojjachuu kana dhaabbilee faarmaasii hedduutti irratti wal dorgome.
Taatullee barana gammoojjii Oromiyaa keessattuu Booranatti horii kuma kunrnya hedduutti dhumate.Akka itti gaafatamaa Biiroo Qonnaa Oromiyaatti mootummaan namaa midhaanii fi bisaan qoodaa horii ammoo marraa fi bisaan qooduu dabalee waan gara garaatiin gargaaraa bahe.
Taatullee bulchiinsa poolisiitii fi warrii naannoo sunii dubisan laftii nagaa jedha. Abberee Adaamuu koomishinera poolsii naannoo Amaaraati.
Taatullee bulchiinsi Tiraampi magaallan Amerikaa hagii tokko bulchoota harkaa bahuutti jiran jedhee waraana itti erge.
Taatullee dhaabbileen mirga namaa hedduun seera malee Amerikaa dhufan jedhanii baqataa qabuun,maatii diiguun mirga namummaa isaanii dhiibuu fi seera addunyaallee ala.
Taatullee dhaabii ammallee fulaa dhibiitti jaareef.
Taatullee dhaabii Raaga Qilleensa Itoophiyaa guyyaatti daqiiqaa tokko lama qofa yoo akkam guddise 10 qabaachuun akka fedhetti odeeffannoo namaan gahuun dhiba itti taati.
Taatullee dhaabuu hin dandeennee namii dallaa cabsee waajjira minsiera haajaa alaa duudee dallansuu itti bahe Aduun gaara irraan buunaan warrii waryaa poolisii qabu uleen namatti rakkatte.
Taatullee dhiyoo tana ammoo akka priezdiaantiin Tigaraay jedhetti lafii nagaa dhabee,seerii bade ummatilleen dallanee bulchiinsii dansaalleen dhabe.
Taatullee dhiyoo tana keessaa abbootii qabeenna Oromoo ka akka aaddee Makkiyaa,Obboo Immiruu,obboo Saabir,Haaji Badhaadhaa fatti obboo Dinquutti dabalamee jara kana gargaaruutti jira.
Taatullee eda galgala akka warrii fedhu hin taaneef.Miilota pirezidaanti Tiraampi fa ammoo eda galgala lafatti itti chocho’e.
Taatullee eegii jalqaba tapha baranaa irratti Sawudii Arebiyaa 5-0 itti awwaarsite mataan dubbi toleef.Kalee Ispeeniin wal mixichaa oolanii saatii lama wal irra turan.
Taatullee gama Eboolaatiin “dhukkuba kana ufi irraa dhowwuuf qophi jirti akka doktor Galmii jedhutti.
Taatullee garba kanatti dooniin waan heddateef qurxummiin diqqaachuutti jirti.
Taatullee haga ammaatti midhaan gosa 100 caalaan irratti argan.Raammoo akkanaa tun Itoophiyaa keessaa naannoo Amaaraa, Ummata Kibbaa,Tigraayii fi naannoo Amaaraa keessalleetti ya argan taatullee ufi irraa dhowwuutti jiran jedhan.
Taatullee haga kilabiin Pierre tun, Bundesliga, Dortmund nama isa fulaa bu’u argattutti gadi hin dhiisan.
Taatullee horiisee bulaan Koomishiinii ufii qabaatee mootummaa biratti beekkamee jiraachuun ta duriitiin yoo walti laalan waan hedduu qajeelcheef qaba.
Taatullee ijoollee haganaatti barnoota dhaabee fi horii haganaatti nama irraa dhuamtee jedhee hin maqeessine obboo Mokonnin.
Taatullee Ilmii Gadaafii ijjeechaa itti muran Seif al-Islam kun harka jara balleessaa itti muree hin jiru.Liibiyaa amma milishoota hedduutit gama gamaan bulcha.Jarii kun ufiifuu wal dhaqaa hin qabuu nama balleessa itit muran kanallee jara balleesaa murtetti kennuu fi dhibaachuun mirkanaa miti.
Taatullee ilmii isii beekamaan Mohaammad Saalaa tapha Jimaata dabre irratti goolii tokko galcheef nafa saalaa keessa dhiitanii tapha keessaa bahe.
Taatullee jaartii Maandellaa ta durii tana waan hedduun himatan, ji'a 18 kophaatti hidhan.
Taatullee Jeef seera nama cufaa walqixxee taheen hojjachaa bahee hojjachuutti jirallee jedhee waan hiamtaniin mormate.Jeff Sessions nama baqataan seera malee Amerikaa dhufuu hin mallee jedhee jabeessee falmu. Nama akkuma Dooladni Tiraampi pirezidaantummaa labsateen deeggare.
Taatullee jijjiiramii biyyitii keessa jirtuu walumatti aanuu malle jedha.
Taatullee jiruun horiisee bulaa Oromiyaa akka jecha Koomishineera Koomishiinii Horsiisee Bulaa Oromiyaa,Obbo Abebee Waldeetti amma akka durii kaanii miti.“Jarilleen akkuma warra baddaa misoomuu qaba…misoomii guddaan ammoo bisaan irraa jalqabaa…hujiin teenna guddoolleen waan akkana kana guutuu” jedhu.
Taatullee karaa pirezidaantiin Amerikaa ka ammaa kun nagaa jidduu galaa bahaatiif dhahuuf ittin jiru nama hedduu hin quubsu.
Taatullee kilabiin tun yarachuutti jirti. Yareenna dorgommii moo’uu isii dhowwe kana keessaa baasuuf bara 2019 keessaa namuma kilabii isii keessa taphatu Frank Lampard itti qaxaran.Lampard nama ganna 42ti kontoraata ganna sadiitii qaxaranii haga ammaatti ji’a 18 leenjise.
Taatullee Kooteen Mooyyaletti deebihuu hin fedhu.Lafa dhiitee bariitullee waraanaa maan fedhachaa itti deema warrii duruu biraa achi yaaheeyyuu dachahuutti jiraa jedha.
Taatullee labsiin wixinee amma baate tun waan hiriira kanaatiif bahuu fi dhibaachuu isii wantii gabaasii koree ministerooraa kun jedhe hin jirtu.
Taatullee maanguddoon isaaniituu haguma abbaa sadii hedatan kanaayyuu dhabuuf ammoo afaanii fi aadaa ufii barachuu fedhan.Laftii isaanii ammallee maquma Oromootiin jirti.
Taatullee Masriin ammallee akka dansaa ufi hin mullifne jedhanii eeguutti jiran.Namii jarii abdatu Mohaammad Saalaa ufii goolii galchee nama galchuulleetti kennullee ammallee jabeennaa fi dandeettii kubbaa ka isa irraa eegan hin mullfine jedhaniin.
Taatullee ministerii odeeffannoo Eertiraa,Yemane Gebremeskel, waan baqattoota Eeritriraa Tigraay keessatti dhibiittu jiraa Tokkummaa Mootummootaatti itti gaafatama jedha.
Taatullee moohullee Olompikii Biraazl ta baranaatiif filamuu dhabuutti hin gammannee jedhee Rooytersitti hime.
Taatullee Mooyaletti ijoolleen adoo barumsa dansaa hin argatin qormaata fudhatan.Ministiri barnootaa akka guyyaa qormaataa duratti hiissaniif jedhullee akka jecha Dr.Tolaatti maatiin ijoollee ammoo akka ilmaan isaanii barachuullee baatan qormaata fudhatan fedhanii fudahciisan.
Taatullee murti hagii guddaan harka paartii isaa Rippaabilikaan jira.
Taatullee muummee ministeaa media warra paaspoortii biyya alaa qabu itti gaafataman hojjatu jedhe kana diidessee maqaan hin yaamne. Namii ammoo yaada mataa ufi jechuuit jira.
Taatullee Naayjeeriyaan Afrikaa keessaa malii jireennaa toleef tun yoo akkana Afrikaan waliin galtu “waan ufumaa teettee laaltu hin sehu,” jedha Dr Raymond.
Taatullee nama miliyoona hedduutti dhaamochaan ilkaan wal dhahaa yaaha jedha dhaabi Raaga Qilleensa Amerikaa.
Taatullee nama pirezidaanti Tiraampi filate, Maaykil Paakitti irraa bu’aa jedhee fi bu’an moo fedhumaan bu’anii irratti womaa hin jenne
Taatullee namichii goolii eeguufDerby Carrillogoolii Da Maria, Gonzalo,Lucasii fi namii heddun dhiitu akka rasaasaa xiixaa yaatu haga tokkotti qomatti haga kaan hlafatti qabatee goolii irraa dhowwate.
Taatullee namichii goolii eeguufDerby Carrillogoolii Da Maria,Gonzalo,Lucasii fi namii heddun dhiitu akka rasaasaa xiixaa yaatu haga tokkotti qomatti haga kaan hlafatti qabatee goolii irraa dhowwate.
Taatullee namii Afrikaa kibbaa Amerikaa biyya guddinnaan adunyaa dura jirtu tana akka dhibiitit laalti.Ezra QuaEno nama suuraa kaasaa jiraattu.
Taatullee namii bisaan barbaada yaa’a. Jarkeeniin tokko birrii 6-10 bitan. Abdiin namii eegatu akka aabba Abduubii jedhutti “yeroo gabaabduu keessatti dhumatti” jechaa.
Taatullee namii cuftii akka Coffman muummee ministera hin faarsu.Bombiin Waxabajjii dabree Finfinnee Dirree Masqalaatti fuuluma Muummee Minsiteraa duratti tokkaatee nama lama fixxee hedduu madeessite ka hujii isaa jibbu hedduun jiraachuu mirkansa.
Taatullee namii hagii tokko waldaan kun durii dhaltee dhiyoo mullatee jedha.Fkn godina tokko keessatti mana akimii tokko jalqabanii ganna sagalitti fixan faatti jiraa,waldaan kunuu dhiyoo tana akkana ufi mumullisuutti jiraa malee hujiin isaa guddoo hin mullattu jedha.
Taatullee namii hiririra galee eegachaa bahe cuftii akkuma fedhe waan bitachuu dhufe argataa jechuu miti.Ka waan bitachuu dhufe irratit wal saamee, dhaanee wal hobbaasu,wal caaccabsuu fi tana jidduutti jigee miidhamee galulleen hedduu. Malumaan bitadhaa jenna.
Taatullee namii kun biiroo mootuma fi hujii siyaasaa gugurdoo akkanaa keessa hojjatee hin beeku. Raashiyaa fi Amerikaan ammoo waan hedduu irratti walii hin galle.Filamiitiin isaa tun nama hedduuf yaaddoo guddoo.
Taatullee obbo Goonfaan ebelutti wa yakkee fi horii haganaatti itti bahee jechuuu hin dandeenne.
Taatullee odeeffannoon jirtu namii kun Siiriyaa keessatti ijjeefamuu hin oolu jetti.
Taatullee ogeeyyoti siyaasaa hagii tokko baga waliin galaliniiyyuu jedhan. Oliivaa Henoos dhaaba Heritage Foundation keessa hojjatti
"Taatullee Oromoo Raayyaan ammallee waan aadaa fi afaan ufiitiin baduu dhowwan qaban. ""Yeroo wal fuudhan qaraartoo,hiririra taphannaa,yoo wal fuudhan tapha taphanna Oromichaan. Fkn Gumaayyee,gumaay lolee... fa taphanna.”"
Taatullee paartii Rippaabilikaan keessaa senatera kutaa, Maine Susan Collins paartii Demokiraatotaatti dabalamtee filannoo tana mormite.
"Taatullee pirezidaanti Tiraampi paartii Demokiraatiin waan hedduu irratti wal dhabe.""Siyaasan haaloo walti bahuu hin malle, siyaasaaf jenneen wa wal irratti diduu hin malle jedhe,”jedhe."
Taatullee pirezidaanti Tiraampi yoo gaazexeessitotaa ibsa kennullee tanauma irra deebihe.Akkana jedhe
Taatullee rekordiin metirii 100 ammallee harkuma Useen Boolti jirti.Useen metirii 100 amma rekordii irraa qabu tana bara 2009 keesssa sekondii 9.58 moo’e.
Taatullee Rippaabilikaan senetii keessatti harka guddaa waan qabaniif moohan.
Taatullee Taajjabdootii Gamtaa Afrikaa filannontun “Walaba fi haqa-qabeettii,” hin jenne.
Taatullee tana fakkeessanii nama ijjeesuun,horii abbaa qabu saamuu balleessuun seera malee.
Taatullee tapha baranaa 8 keessaa 5 moohamte dorgommii gugurdoo 23 keessaa haga hedduun hin moo’amte.
Taatullee The Guardian bulchoota warshaa kanaa argee dubbisuu hin dandeenne.
Taatullee Tiraamopi afaan hamoo fi miira hamaan gargar hin baane jedhaa
Taatullee Tiraampi akka nama abbaa seeraa Ruuh bakka bu’u filannoon duratti filatan paarti isaa Rippaabiikaanitti dhaamate.
Taatullee Tiraampi ergaa Twitter irratti erguu amaleeffateen “qorannoon dharatti dhugaa barbaaddu tun waan seenaa Amerikaa keessatti arganii hin beenne,” jechumatti jira.
"Taatullee “ummatii ardaa jiru irraa yoo godaane silaafuu rakkon akka jirtu beekamaa,"" jedha."
Taatullee Usen Boolti, atileetiin Jameeyikaa dorgommii akkanaa irratti addunyaa afaan qabachiise kana barana dorgommii metirii 100 hin taaneef.
Taatullee waan hafetti jira.Awwaara dallaa jigeee achii balleessuu malle.Rigaa jabeesisnee hojjachuu malle itti jira.”
Taatullee waan qoratee arge hardha biyyatti gadi bahee afaaniin duubate.
Taatullee waldaan kun dubbii seerii harkaa qabu irratti ammatti womaa hin dubbadhu jedha.
Taatullee wal dhaba bara hedduf dhiiga wal jisse ganna hedduu ture kanaaf akka dansaa keessaa keessoo qoratani wali galuu malan.
Taatullee warrii naasoo namaa qabu hedduu fi dhaabbileen hedduun amalii nama ormaa biyya nama jibbisiisu waan itti lakkisuu malanii mitii jedha.
Taatullee yoo hedduu dorgommii akkanaa tana kilabootuma naannoo Finfinneetti dhiyaatanitti dorgoma,maan jennaan akka obbo Neggaatti walqixxee irraa fayyadamuu dhabuun waan egeri irratti hojjachuu malan.
Taatulllee Amerikaan koronaan balaa sadarkaa 4esso jettee nama isii Chaayinaa dhaquu dhowwatte.Dhaabii tohannoo dhukkuba Amerikaa,CDC ammo yoo waan akka malee jajjabduuf deeman malee Chaayinaa hin dhaqinaa jetteee nama biyya isiitti dhaamatte.
“Ta awurooppaa mudhii lafaa irraa km 38,000 fagaattee Keenyaa gama Kaabaa jirtiiakkaaataa duumnesii itti uumam footoo kaaftee daqiiqaa kudha shan,kudha shanitit odeeffannoo nuu ergiti.Itoophiyaa sirriitti gadi illaalti ija kanaafuu ragaan irraa argannu mirkanaahaa.Kana caalaatti ammo buufata metrooloojiikuma oli waan qamnuuf raga gaari ummataa dabarsina.”
Taayitaa abbaa-murtii muummichaaf dhihaachuun isaanii dimookiraatotaa fi Rippuubilikaanota gidduutti wal-falmii gidduu uumee ka ture – Bret Kavanaa, otuu kakuu fudhatee hojii isaa haarawa hin jalqabiin, dimookiraatonni duruu akkaataa itti barcuma abbaa-murtii irraa isa buusan shiruu jalqaban - jechuun, prezidaant Traamp balaaleffatanii jiran.
Taayitaa bulchaa magaalaatti itti aanaa bulchaa ta’uun kan muudman obbo Ahimed Medhammed buhii, nageenyaa fi dinagdee magaalattiif qiyyaafata duraa kennanii akka hojjetan beeksisan.
Taayitaa gad dhiisuun isaanii erga muummichi ministeeraa obboleessi isaanii seera tumtotoa 21 kanneen tarsiimoo isaanii biyyattii gamtaa Awrooppaa keessaa Onkoloolessa 31 baasuuf dhiyeessan morman paartii keessaa ari’anii booda.Yaalii isaan biyya isaanii gamtaa Awrooppaa keessaa baasuuf godhan jalaa kufuun guyyoota lama keessatti kun yeroo sadaffaa ta’uu isaa ti.
Taayitaa irraa kaafamuun kun kan dhaga’ame erga mootummaan torban tokkoof gamaaggama geggeessee booda.Omod Obang sagalee dhoksaa dhaan waraabame irratti akka jedhanti fixiinsa geggeessame sana amanuu isaanii fi yoo kanaaf itti gaafatamaa dha jedhaman dhimmi kun muummicha ministeeraa Itiyoophiyaas Mallas Zenaawii kan ilaallatu ta’u dubbatan.
Taayitaa irraa kaasamuun marii fi ibsa tokko malee xalayaadhaan natti kenname, jedhu Jeneraala Kamaal.
Taayitaa isaanii kan ifa godhan muummichi ministeeraa Hyila Maariyaam muuxannoo hojii Dr. Warqinee ibsaniiru.
Taayiwaan Fudhaa fi Heeruma Saala Wal Fakkaataa Gidduu Raggaasiifte
Taaysen bara 1991 keessa intala dubraa ganna 18 buufate,humnaan bira rafee hidhaa ganna 6 itti muran innii fedhumaan waliin ramne malee hin buufanne jedhe.
Taaysen eegii leenjiitti deebi’e yaayyuu miila dhaabate tanuma qofaan hin dhaabadhu jedhu.
TaayseniinIron Man,Taaysen nafa sibiilaa jedhan Roy ammo superman nama jabaa jabaa caalu jedhan.
Taaysen jabeennuma durii suniin beekan moo amma maan keessa jiraan woma yoo innii dorgommii seene laalla. Hakri isaa haga ariiratanaan ammo abba a innii wal dorogmneenitti beeka. Taatullee Taaysen dhiira kurnya hedduu sekondii 30 keessatti cinaacha lafaan gahe.
Taaysen marroo 58 dorogmee 50 moo’e tana keessaa 44 knock out ykn warra waldorgomeen dhahee gaggabsee moo’e. Maqaan baasaniif 'Iron mana ykn Maayki nafa sibiilaa jedhaniin.
Taaywaan,Filippinsii fi Vetnaam bisaan Galaana Chaayinaa Kibbaa duruu falamaa guddoo qabu irratti walumatti dheekkamuutti jiran.
Taaywaan keessatti waggoota dheeraaf deggertii seeraa akka argatuuf namoonni haala akkasii keessa jiran duula gaggeessaa kan turan yoo ta’u raggaasifamuun isaa akka injifannoo guddaatti ilaalamee jira.Gaa’iila dhiraa fi dubartii giddutti gaggeeffamuun qixxee mirgii nu kennamuu qaba jechuun gaafataa turan.
Taaywaan, Vetnaam fi Filippinsii faatii bisaan kana keessaa qooda qabaatanillee hajaja Chaayinaa kana hin fudhanne.
Ta baranaa Adoolessa 21-28,2018 Amerikaa Denver,Koloraadoo keessatti qopheessan.
Ta baranaa irralleetti nama nama 20 caalaatti dhumate.Filannoo baranaa irralleetti itti gaafatamtootii paartii mormituu NASA (National Super Alliance) filanno keessa dababatti jiraa jedhanii Mana Murtii Walii Galaa Keenyaattu wal himatan.
Ta baranaa waliin Sawudiin marroo afur dorgommii akkanaatii dabartee taatullee takkuma hin moone. Sadarkaa FIFAn baaseen dandeetii kbubaa miilaa isiitiin 67essoo jirti.
Ta barana kana Naayjeriyaa magaalaa Asaabaa godina Deltaatti kopheessan. Dorgommii tana irratti Itoophiyaan atileetota 63 ergatte jedha leenjisaa Toleeraa Dinqaa.
Ta barattulleen sadarakaa tokkeessoo fi qophaaninaa faatilleen dhibuma akkanaa keessa baratan.
Tabataan kubbaa miilaa beekkamaan Diyaagoo Maaradoonaan Du'aan Boqate
Tabataan kubbaa miilaa beekkamaan Diyaagoo Maaradoonaa umurii oggaa 60tti du’aan boqachuu dubbi himaan isaa beeksise.
Tabnii Kubbaa Miilaa Biyyoota Afrikaa han dhiiraa Sambat-suraa darbee, Amajjii 14, 2016 kaasee Gaabooitti geggeeffamaa jira. Suuraawwan kun guyyaa qohpiin baniinsaa itti godhamee kaasee amma ammaatti waan jiru amma tokko sin daawwachiisa.
Tabni Olompikii Braaziil magaala Riyoo Dii Janarootti hagayya 5, 2016 jalqabameera.
‘Ta dabartu dabartee ta harkaa qabdan jabeeffadhaa ta dhuftu waliin eegannaa,’ baanan taan fakkaatti.
Ta dhibiin ammoo “Gadaammojjiin mataa buufatte jechuun abbaan waan durii gosaa hojjate,warraa hojjate, lafaa fi biyyaa hojjatee dhaamatee,eebbisee hujii itti aantu dhaloota itti aanuu dabarsu,ufi ammoo jaarsa qahee ka gorsaa tahee jiraata.”
Ta dhibiin ammoo Tuniiziyaan waancaa kubbaa miilaa addunyaa kanaaf dabruuf baranama warra waliin taphatteen takkuma hin moohamne. Ganna 12 eegatte. Baranallee DRC, Liibiyaa fi Giinii mootee dorgommii dabarte.
Ta dhiyoo tana Amerikaa godina Filooridaatti manneen harka 80 caalaa balleessitee ammoo Harvey jedhan.
Ta eegee bira gahan ammooPluto,Adoolessa 14, 2015 bira gahan.Rokkeetiin gafas qorannoo suniif ergan, New Horizons.
Taesoon mootummaa lebanon Beeritti tokkaatee manneen hedduun wal irratti dhabbaman.Yoo manneen kun Kibxata wali irratti jigan aarii gurraacii ka’ee waaqatti ejja.Caaccaba sun jala nama barbaaduutti jiran.
Ta guyyaa dheengaddaa waliin Chelsiin marroo 6 Shaampiyoonaa EPL taate. Tapha Jimaataa irratti ChelsiinWest Bromwich Albion1-0 moote.
Ta hardhaa waliin marroo shan waancaa kubbaa miilaa tapachuutti jirti. Amma Sanbata guddaa waancaaf Faransaayiin walti marti.
Ta hardha geejjiba baabura lafa jalaa Parson Green keessatti tokkaate yoo namii hujii yaa’uuf walti gobbatee baabura yaabbatu.
Ta hardha itti jirtu waliin marroo 6essoo bulchoota isii bulchitu filachuutti jirti. Eegii bulchiinsa apaartaayidii jalaa baatee, bara 1994 asitti karuma nagaatii fi demokiraasiitiin nama isii bulchu filatte.
Ta harkaa qaban tana ‘Afaan Publications’Fixnaan Afaan Oromoo Teknooloojii Baranaatti Guddisuuf Karoora Jabaa Qaban.Toltuun obboleeyyan afur qabdi.Toltuun angafa, Hawwaatti itti aana,sadeessoon Yuzulfiyaa,Haashaan ammoo afreessoo maandhaan,quxusuun Tolaa.Haatii Toltuu aaddee Nuuriyyee Tufaati.
Tahiga Silvaalleen tapha dheengaddaa irraa waan adabameef ta isaalleen taphatti deebihee Biraazilii taphachuun dhiba taati.Taatullee Biraazil akka dhiyoo tapha taphachaa deemtu kanatti ammallee waan hedudu irraa eegan.
Tahiraa MohaammadShariif nama ganna 30 ti.UK, yuniversitii Sussex keessatti barumsa PhD fixachuutti jirti.
Tahus, aangawoonni Meksiikoo fi Yunaayitid waliigaltee kana dubbatan, qabiyyee walii-galtichaa akka ifatti hin ibsine walii-galan – jedhu – Traamp.
Tahus, Ertiraan, balaaleffannaa kanaaf haga ammaatti deebii hin kennine.
Tahus, galii kana dhaqqabuu hin dandeenye. Kan haga ammaatti galmeessame miliyoona sadii fi kuma dhibba toorba ta’uu agarsiisa – galmeen jiru.
Tahus garuu, ajajni mana murtii himataamtota sana waan hin qaqqabiiniif yeroo biratti bellamame, jedhan abuukatota hidhamtoota keessa tokko kan ta'aan obbo Kedir Bullo.
Tahus garuu, buufataaleen filannoo kan Onkoloolessaa sana caalaa qindaawaa tahuu isaa fi rakkoon mul’ate akka hin jirre dubbatu – gabaasaaleen bahan.
Tahus garuu, filannichi naannoo galmeessuun filattootaa itti xumurame qofatti ka geggeessamu tahuu, Daarektarri Quunnamtii-uummataa boordichaa, Sooliyaanaa Shimallis, har’a ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin hubachiisanii jiru.
Tahus garuu, gurmuun waggoota shantamaa ol biyyattii keessatti qabsoo geggeessaa ture, bara dabre, mootummaa biyyattii waliin araara mallatteessuu isaa dura, bifa warraaqsummaa qabsoo isaa kan qabatee turu tahuu beeksisee ture.
Tahus garuu, Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa, mootummaan geggeessamu akka jedhutti, Waxabajjii 29 wallisaan beekamaan – Haacaaluu Hundeessaa rasaasaan ajjeesamuu irraa mormiin ka’ee magaalaa Fininnee fi naannoolee itti dhihoo jiran keessatti walumaa-galatti lubbuu namoota 178 ol galaafatee booda namoota gara kuma sagalii tu hidhame.
Tahus garuu, Manni-maree sagalee wayyabaa Dimookiraatotaan geggeessamu dhimma qorannaa kana itti fufee, prezidaant Traampiin, seenaa biyyattii keessatti prezidaantii Yunaayitid Isteetis taayitaa irraa buqqifame sadaffaa taasisuu mala, jedhu – xiinxaltoonni.
Tahus garuu, Waldaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa jedhutti immoo, namoonni vaayiresichaan qabaman biyya hedduu keessatti mul’ataniyyuu, sadarkaa “Pandemic” yokaan kan lafa bal’eensa waliin gahe – jedhamuu irra hin geenye.
Tahus, Jaarmayichi Tokkummaan Mootummootaa amma illee, rakkoon caamaa Somaaliyaa fi naannoolee Gaanfa Afrikaa ka biroo keessaa hedduu yaaddessaa tahuu akeekkachiisa. Akka FAO-n jedhutti -- uummatni Somaaliyaa Miliyoona lama tahu - jechuun -- walii-gala uummatichaa irraa keessaa dhibba irraa harki soddomii tokko amma illee gargaarsa hatattamaa barbaadu. Haga guyyoota dhibba fuul-dura keenyaatti, keessumaa haga bokkaan baatii Eblaa-tti gargaarsi namoomaa hin dhaqqabuuf taanaan -- haalli isaa deebi’ee hammaatee, beelichi dhufuu mala, jedhu Daa Silvaan.
Ta Husten Teksaas irralleetti lammeesso bahe.Qilleensaa qabbanaahaa keessatti leenjifamee qabbanaahaa keessatti dorgomeef na rakksie malee silaa kana caala moohaa jedhe Fayyisaan.
“Tahuu baannaan gibira nutti daran jedhanii herregan.”Bulchoota magaalaa fi aanaa haga tokko ammoo horii kana baankiitti hin galchine jehdanii adaban.
Ta itti aananii dhaqanMars Adoolessa 15,1965 bira gahanirokkeetiin achitti oli ergan,mariner 4
Taiwan raises its coronavirus alert level
Tajaajiila Ambulaansii fi Dawaa Haaraa Argame
Tajaajiila Bishaanii erga addaan citee guyyaa torba ta’e kan jedhan barattonni mooraa Awaaroo kan Yunivarsitii Amboo kaleessa Roobii Ebla 13 bara 2016 galgala immoo tajaajiila Ibsaa dhabnee dukkana keessa jirra jedhu.
Tajaajiila dhala namaaf barbaachisu kam iyyuu akka hin argatiin kan dubbatan baqattoonni kun hangi tokko waraqaa ragaa kan dhaabni baqattootaa isaan itti simate kanneen qaban kaan immo kannen iyyatanii dhimmi isaanii ilaalamaa jiru ta’u dubbatu.Giddu kana garuu, UNHCR iddoo biraatti isin geessina jechuun dirqisisee bakka nuti hin beeknetti nu deemsisaa jira.
Tajaajiila Egumsa Fayyaa Itiyoophiyaa keessaaf Amerikaan Maallaqa Laatte
Tajaajiila Fayyaa Ummata Keenyaa Jajjabeessuu Feena
Tajaajiila kana jalqabuuf Maqalee keessa kan jiran dhaabatoonni fayyaa 15 warra duraa akka ta’an dubbatan Obbo Xagaayee Haadgoo.
Tajaajiila kennamuu qabu hanqisuun uummata mufachisuunii fi gochaa malaammaaltummaa kan irra darbamuu hin dandeenye sarara diimaa tahuu hubachiisuun muudama kana mirkaneessina, jedhan Dr. Abiyyi.
Tajaajiila Lafaa fi Lafaa wajjiin Hidhata Qaban Yeroof Dhaabnee Jirra: Bulchiinsa magaalaa Finfinnee
Tajaajiilli bilbilaa fi Intarnettii jiraachuun gama kaaniin haala kabajamuu mirga dhala namaa Tigraay keessaa faan bu'uuf nu gargaara jechuun gareen mirga dhala namaaf falmu Amneestii Intarnaashinaal hubachisee jira.
Tajaajiilli Eegumsii Fayyaa Sadarkaa Addunyaatti Foyya’iinsa Agarsisee Jira: Dr. Tedroos Adhaanom
Tajaajila Broad Bandii telefoona harkaa fi komputera isaanii irratti kan argatan ta’uunis ibsameera. Teknooloojiin kun Afriikaa keessaa haaraa ta’uu isaa kan dubbatan hoji geggeessaan Ethio Tele com obbo Abdurahim Ahmed Ethiopiaan gama kanaan biyya 20ffaa ta’uu ishee ibsanii jiran.
Tajaajila deebii yeroo hatattamaa fi to’annaa dhukkubootaa Sudaan kibbaaf daayrikteera kan ta’an Dr. Pinyi Nyimol akka jedhanitti ministriin eegumsa fayyaa koongoo waliin kan wal daangessu kutaa Yeitti angawoota torba ergeera.
Tajaajila-dhaabinsi Mormii Guutummaa Oromiyaa Keessatti Jalqabe, Jedhu Jiraattonni
Tajaajila eegumsa fayyaa oromiyaa keessaa irra heedduun isaa dhukkuboota daddabraa irratti kan fulleefate ta'uu kan ibsan itti gaafatamaan waajjira eegumsa fayyaa Oromiyaa Obbo Shaalloo Dhaabaa, fayyaan da'immanii fi haadholee kanneen ilaalcha argatan keessaa ta'uu hubachisanii jiru.Oromiyaa keessatti buufatii fayyaa duraan 53 qofa turan yeroo ammaa 1012 ga'uu isaa ibsanii lakkofsi Hospitaalootaa waggaa shan dura gara 20 ture amma 42 ga'uu ibsan.Hojiin tajaajila eegumsa fayyaa hojjattoota eksteenshinii fayyaan gaggeefamu hawaasa keessatti milka'iina argamsisuu isaa kan ibsan obbo Shaalloon, irra hedduun hojjatoota kanaa durboota ykn dubartoota ta'uun rakkoo fayyaa kan dubartootaa furuun heddu gargaare jedhu.Gama kaaniin Biiroo fayyaa oromiyaatti itti gaafatamaa kutaa ittisaa fi to'annaa HIV/AIDS kan turan Dr. Ibraahiim Ammee Elemoo, tajaajila eegumsa fayyaa kana gaggeesuuf bajatni mootummaan giddu galeessaa Oromiyaaf ramadu ga'aa waan hin taaneef hojiin gaggeefame quubsaa dha jechuu hin dandeesisu jedhan.Bal'ina lafa Oromiyaa fi heddumina uummataa ituu hin ilaaliin naannoo biroon qixxee bajata waan ramadaniif jedhu Dr Ibraahiim.Rakkoon biraa gama humna nama baratee ijaaruuf dandeettiin hin jiru kan jedhan Dr.Ibraahiim Hospitaalonni haaraa ijaaraman jedhaman tajaajila bishaanii, ibsaa fi kanneen biroo hin qaban jedhu.Hojjatonni Eksteenshinii gama dhukkuboota ittisuun hawaaasa barsisuu keessatti qooda guddaa qabaatan iyyu kan dhukkubsate wal'anuuf oguma waan hin qabneef jecha hojiin milka'iina qabu gaggeefame jechu hin dandesisuu jedhu.Waluumaa gala jedhu Dr. Ibraahiim tajaajila eegumsa fayyaa oromiyaa keessaa ilaalchisee jijjiramni hangi tokko jiraatuus, bulchiinsa naannoo ka biraa waliin wal cina yeroo ilaalmu kan Oromiyaa keessaa haala gaddisiisaa keessa jira jedhan.MP3 kutaa adda addaa tuquun guutummaa isaa dhaggefadhaa.
Tajaajila fayyaa argachuun mirga ilmee namaati jedha Daarekterii Dhaaba Fayyaa Addunyaa dhiyoo filame,Dr.Tewodiroos Adihaanom
Tajaajila Geejjibaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa Gidduutti Jalqabuuf Qophii Tahuu Ministiriin Geejjibaa Itiyoophiyaa Beeksise
Tajaajila gidu-galli kun kennu keessa tokko, kutaa ‘hotline’ jedhamu han namoonni odeeffanoo fi gargaarsa waayee dhukuba HIV irratti barbaadan bilbilanii itti gafatani. Kutaan kun ji’atti gara nama kuma 300 irraa itti bilbilama.
Tajaajila intereetii 4G jedhamu kanaaf mootumaan Itiyoopiyaa kampanilee adda addaa waliin walii galtee kan mallatteessee fi baasiin doolaara biliyoona 1.6 kan itti ba’e kun qaama babal’isuu projektii Tele com ta’uu obbo Abdurahim ibsaniiru.
Tajaajila interneetii dhaloota arfaffaa kan 4G jedhamu jalqabamuu isaa sanbata darbe Hoteela Hilton keessatti beeksisamee jira. Kanaanis maamiltoonni tajaajila hammayyaa fi saffisaa ta’e kan ittiin argatan ta’uu Ethi Telecom ibseera.
Tajaajila Interneetii fi Bilbilaa Oromiyaa Lixaa Irraa Kutuun Mirga Uummataa Sarbuu Dha:Hayyoota
Tajaajila oggoota 45 ummata Oromootii kennite ulfeessuu fi galatoomi jechuunidhaa dhiheenya kana magala ishiin keessa jiraatu Waashingitan Diisiitti sagantaan addaa bakka maatii fi hiriyoonni ishii akkasumas hawaasni oromoo argametti qophaaheefiit ture.
Tajaajila Tika Nagaa Mootummaa Itiyoophiyaan ibsii ba’e akka jedhutti hiriirtonni Oromiyaa biyyattii jeequuf karoorfatan akkasumas hangii tokko gareelee shororkaa waliin kallattiin hidhata qabu jedhee jira jedha ibsii Amneestiin.
Tajaajilii Embaasiin Amerikaa Itoophiyaa naannoo gara garaa keessatti kennulleen tajaajilii interneetiiti fi bilbila harkaa waan diqqaateef ,fi haala qaama mootummaa Itoophiyaatiif nagaa eegullee dursanii beekuun dhiba waan taheef tajaajilii dhaabachu fa dandaha.
Tajaajilli bilbilaa fi Intarneetii Godinaalee Wallaggaatti cufamee jiru akka hawaasni godinaalee sanaa weerara Vaayirasii Koronaarratti hubannoo gahaa hin arganne taasise, jedhan ogeessotni fayyaa fi jiraattotni tokko tokko.
Tajaajilli bilbilaa fi Intarneetii Oromiyaa Lixaatti eega baatiilee muraasaaf cufamee booda amma banamuu ilaalchisee yaada jiraattotaa haga tokko gaafannee tafjaajilichi banamuutti baay'ee gammaduu isaanii dubbatan.
Tajaajilli bilbilaa fi interneetii Oromiyaa gama Lixaa irraa kutamee, uummatni wal-quunnamtii dhabuun akka gidiraa keessa jirullee dubbatu.
Tajaajilli Bilbilaa fi Interneetii Oromiyaa Lixaa Irraa Citee Ture Deebi'ee Baname
Tajaajilli Bilbilaa fi Interneetii Qellem Wallaggaa fi Wallagga Lixaa Bakkawwan Haga Tokko Keessatti Addaan Cituu Tu  Dubbatama
Tajaajilli daandii baabura Finfinnee Dilbata Eegaluuf jira
Tajaajilli eegumsa fayyaa Ameerikaa Dr. Braayit weerarri kun utuma hin faca’in jalqabarratti daddaaffii dhaan talaallii qopheessuu, maaskii, ventileeterii fi meeshaaleen qorannoo ittiin geggeessan irratti investii akka ta’u dhiibbaa gochuu isaaniif angawootaan qeeqi irratti dhiyaate jedha himannaan odeeffannoo ba’ee kun.
Tajaajilli eegumsa fayyaa Gaanaa dhiyeenya akka tilmaametti dhibba irraa harka 80 kan ta’an lammiiwwan Gaanaa maaskii kaayyachaa hin jiran, kunis kan kana duraa irraa akkaan gad bu’e jedhee jira.
Tajaajilli Eegumsa Fayyaa Itiyoophiyaa Fooyya'uutu Gabaasame
Tajaajilli fayyaa fi banooti guutummaa Afriikaa keessatti fooya’ee jira. Ibrahaaim akka jedhanitti Ivory Coast kan dhuma baatii kanaa filannoo geggeessuuf jirtu walii galaan jijjiirama guddaa argamsiiste. Biyya walitti bu’iinsa baate. Biyyoonni haala akkasii keessa hin turre kan akka Rwaandaa, Morokoo, Toogoo, Keenyaa mootummoota misooma irratti fuuleffatan qabu.
Tajaajilli Intarneetii, bilbila mobaayiliii fi bilbilli idilee Oromiyaa Lixaa godinaalee Wallaggaa afuranitti addaan cituun, heera biyyattiirratti mirga yaada ofii bilisaan ibsachuu raggaa’e sarbuurra darbee, labsii Telekoomunikeeshinii biyyattii waliin wal faallessa jedhan, Hayyootni Gaazexessummaa fi Komunikeeshinii.
Tajaajilli intarneetii magaalaa Amboo irraa cite guyyaa sadii booda deebi’us, tajaajilli interneetii ka bilbilaan kennamu haga ammaallee akka hin dhufiin dubbatu jiraattonni.
Tajaajilli Interneetii fi Bilbilaa Addaan Cituu Gareeleen Mirga Namaa Balaaleffatan
Tajaajilli interneetii hangi tokko hojjetaa kan jiru si’a ta’u tarkaanfiin kun kan fudhatameef akeeka ijoo tokko qofaafi jedhu Dr. Nagariin.
Tajaajilli Interneetii kan Cufameef Dantaa Barattootaa Guutuuf Jecha: Ministeera Kominikeeshinii Itiyoophiyaa
Tajaajilli kun addaan cituu telekoom amanee, maamiltoonni isaa taaggoluu isaaniif dhiifama gaafatee jira.
Tajaajilli oduu marsariitii Khit Thit akka gabaasetti bulchiinsi waraanaa sirnaan hin labsinuu malee Suu Shii ganiinsa biyyaan himachuuf qophaa’aa jira.
Tajaajilli ragaa biyyoolessaa fi nageenyaa haleellaan shororkeessummaa kun raawwachuuf kan ture, garee badiisaa IWEHAT fi ABO Shaneetiin garee dhoksaatti sosso’aa ture waliin ta’uun jechuu dhaan sabaa himaa biyya keessaaf ibseera.
Tajaajilli xumura waggaa kan geggeessamu kaardinaal Jovaanii Battistaa Re-tiin yoo ta’u, tajaajilli jimaata borii immoo itti gaafatamaa haajaa alaa Vaatikaan Cardinal Pietro Parooliin geggeessamuuf jira.
Tajaajillli bilbilaa fi intarneetii addaan citee jiru, maatiilee isaanii quunnamuufis tahe fi hojii barnootaa akka rakkoo itti uume himatanii, akka tajaajilichi kennamuuf gaafatanii jiru. Pirezidaantiin Yunivarsiitii Dambi Doolloo Doktor Lataa Tasfaayee, “Yunivarsiitichatti nagaan bu’ee, barana yeroo jalqabaaf barattoota 500 ol digirii jalqaban eebbisiisuuf hojjataa jirra” jedhan.
Tajaajjilli bilbilaa fi Interneetii Oromiyaa Lixaa, godinaalee Wallaggaatti addaan citee ture deebi'ee akka tajaajila kenna murteeffamuu isaa Prezdaantiin Mootumma Naannoo Oromiyaa Obbo Shimalis Abdiisaa beeksisanii iran.
Tajaajjilli Fayyaa biyya Itiyoophiyaa waggoottan sadan darban keessatti fooyya'insa agarsiisu isaa qoranaan dhimma hawaasaa fi tajaajila fayyaa irratti geggeessame agarsiisee jira.
‘Tajaajjilli Geejjiba Mootoraan Kennuu Dhoggamuun Nu Miidheera’ Jedhu Gujii 2n Keessatti Warri Hojii Kanaan Bulu
Tajaajlli basaasaa US manniiwwan biyyootii alaa ennaa basaasanitti maree gareen duula filannoo Traamp kan dubbatan galmee icitii argeera jechuun dubbatanii turan.
Tajajilli akkanaa kun bu’aan isaa guddaa wan ta’eef hojiinsaa akkuma itti fufu qabus daayreekariin USAID yadachiisera
Tajjabdoonni waldaa amantii Kaatoliik akka jedhanti wirtuleen filmaataa tasagabii kan qaban yoo ta’u magaalaan gala mootummaa biyyatti muddama keessa jirti.
Ta kabajmaa obboo Abbaa-Duulaa ammoo gaafi isaa arginee.Hardhuma gaafatee isan waliin mariitit jirra.Akka aada paartii teennaatti irra dedeebinee mari’anna.Gaafii feetelleen taatu karuma demokiraatawaan hojjanna.Waan irra geenne walumaan laalla.Yoo fkn obboo Abdula Dullaa ammallee hujumatti deebihu fedha guddoo feena.Yoo ammoo innii irrumaa bu’uu fedhaa jedhe irraa fuuna.”
Takka Kutaaleen sagalee raggaasisnaan, ji’a Muddee keessa filattoonni dursanii eenyuun akka filan beeksisan (pledged electors) ka gurmuu bakka-bu’oota kutaalee sagalee kennu. San booda jalqaba ji’a Amajjii, sirni kakuu fi aangoo fudhachuu geggeeffamuuf torban lama yeroo hafu sagaleewwan kennaman hundi kongresiidhan raggaasifaman.
Takka yaahee alaa hin galle. “Yaadannoon tiyya karfaffittii akka mandiidsuu gannaa, angaatu akka kobla sulee ti,” jedha.
“Takkuma goolii hagana geettu galfadhaa jedhee qalbii keessa na hin murre,guddoo gammadee ammallee tana caaluuf taphadha.”
Takkuma miseensa mana mariillee hin taane takkumallee biiroo siyaasaalleef hin dorgomen taatullee adoo namii hin beekin takkumaan oli cehee mataa baafate.
Talaalichi ammatti nama hundaa waan hin qaqqabneef of eeggannoo cimaa gochuun dirqama tahuus ministarichi hubachisee jira.
Talaalichi eegalamuu ka beeksise, Wajjirri eegumsa fayyaa Godina Harargee Lixaa, “garuu, gahaa miti” jedha.
Talaalii ASTRAZENECA kuma dhibba saddeet tahu tu har’a Dirree Xayyaaraa Kaartum qubate, jedhama.
Talaalii biyya ofii keessatti irraa hafaa ta’an kan ilaaleen biyyonni dureeyyiin michoota paasifiik waliin dubbachuun kun carraa gaarii akka ta’e ministeerri haajaa alaa Briteen Domaniik Raab kibxata kaleessaa Ibsanii turan.
Talaalii dhukkuba Koviid-19 ittisuu addunyaa waliin ga'uuf Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa karoora baaseen Gaanaan har'a talaalii gosa Astraa Zaneekaa jedhamu 600,000 har'a argattee jirti.
Talaalii Farra Dhukkuba Koviid-19 Fudhachuu Malee Filmaannii Biraa Hin Jiru: Ogeeyyii Fayyaa
TalaaliI Farra Koviid-19 Argachuuf Dorgommiin Ta'u Jijjirama Agarsisee Jira
Talaalii Haaraan Argame,Kittaannaan Hafuu Qaba Jedhame
"Talaalii haaraan dhukkuba morma gogsaa ykn ""mananjaaytes"" jedhamu deebi’ee akka nama hin qabne ittisuu danda’uu argamuun isaa labsamee jira.Talaalii haaraan “MenAfriVac” jedhamu kun yeroo duraaf addumattu Afrikaaf kan hojjatame yoo ta’u, takkaa waraanannaan waggaa kudhaniif dhukkuuba kana nama irraa ittisa."
Talaalii kana bitee gara Gaanaatti kan erge talaalii kana addunyaa irratti waliin ga'uuf kan hojjatu dhaabata Kovaaks jakkasumas jaarmayaan fayyaa addunyaa fi gamtaa Gaavii jedhamu ta'uun beekamee jira.
Talaalii Kovid 19 Ittisu Kennuun Bifa Duulaan Gaggeeffamu Qaba: Antoniyoo Gutarrees
Talaalii Koviid-19 Ittisu Arguuf Abdiin Jiru Maal Fakkaata?
Talaaliin amma gara biyyaa gales ta'e kan yeroo itti aanutti gara biyyaa galu yeroo tokkoon Hawaasa biyyattii kan waliin gahu waan hin taaneef of eeggannoo cimaa gochuun barbaachisaa ta'uu Ministiriin Fayyaa hubachiise.
Talaaliin Argamuus Uummanni Eeggannoo Gochuun Itti Fufuu Qaba: Dr.Tedroos Adhaanoom
Talaaliin Astraa Zeneekaa Rakkoo Hin Qabu: Somaaliyaa
Talaaliin dhukkuba Koviid-19 ittisuu Astraa Zeneekaa jedhamu kan ilaaleen yaadii adda addaa dhaga'amaa kan jiru ta'uus Somaaliyaan talaalii kana kennuu itti fuuftee jirti.
Talaaliin dhukkuba Koviid-19 ittisuu fi kaampaaniin Faayzar baasee Braazil keessatti Vaayrasii bifa jijjirrachuun ariitiin daddabraa jiru tasgabeessuun isaa qorannaan Laaboraatorii keessatti gaggeeffame agarsisee jira.
Talaaliin Faayzar Gosa COVID-19 Braazil Keessaatti Argameef Hojjachuun Ibsame
Talaaliin Johnson & Johnson miliyoona 4 ta’u hanga bor ganamaatti kan raabsamu ta’uu angawoonni waaltaa sanaa beeksisaniiru.
Talaaliin Koviid-19 Ittisuu Hunduu Argachuu Qaba:Abuna Fraansiis
Talaaliin Koviid-19 ittisuu hunduu argachuu Qaba jedanii kunis biyyoota galiin isaanii gad aanaa ta'e keessa uummata jiraataniifis jedhan.
Talaaliin kunisa hojjattoota eegumsa fayyaa hojjattoota gargaarsa hatattamaa kanneen godiina walitti bu’iinsaa keessa jiran fi namoota umriin isaa 55 ol ta’ee fi rakkoo fayyaa qabaniif kennamuu Edeen Garrameew gabaastee jirti.
Talaaliin kun kantaruu dhiiga qaama namaa waliin hidhata qaba yoo ta’e jechuun biyyoota Awuroopaa dabalatee sadarkaa addunyaatti qorataa jira.
Talaaliin yaaliif hojii irra olaa jiran lama ta'u fi inni jalqabaa Yunivarsitii Oksford kan Briteen fi warshaalee dawaa omisha kan Briteenii fi Siwiidin biraa argaman.
Talaalii vaayrasii Koronaa ittisu Oromiyaa keessatti ilaalchii duraa kan kennameef hojjattoota tajaajiila eegumsa fayyaa 48,000 akkasumas namoota umriin 65 caalaa fi kanneen dhiibee adda addaa duraan qaban 10.000 walii galaan 58,000 talaalamuu ibsan.Talaaliin biyyatti seenee kan walii galaatti gara Miliyoona lamaa ta'uus ibsanii jiru.
Talaalii Yunivarsitiin Oksifoord hojjatamee kun kaampaanii biyya Hindii Seram jedhamuutu oomishe.
Talaalli COVID-19 sirriitti hojjetu oomishuuf dorgommii jiru ilaalchisees kan hoogganaan bulchiinsa nyaataa fi dawaa Yunaayitid Isteetis Dr. Stiiphen Haan dhaabi isaanii utuu yaaliin nama irratti ta’u sadarkaa dhumaa hin dhaqqabin talaallii yeroo hatattamaa dhiyeessuu mala jedhaniif illee jarmayaan fayyaa addunyaa of eeggannoon akka jiraatu beeksisee jira.
Talaallii COVID-19 astraZeneca Ilaalchisee Biyyoonni Qajeelfama Haaraa Baasan
Talaallii COVID -19 kan AstraZeneca fi Yuniversitii Oxfordn oomishame milkaa’ina isaa ilaalchisuun falmii jiru irratti roobii galgala waliin ta’uun ibsa kennanii jiran
Talaallii haaraan Covaxin jedhamu Hayderbaad keessa kan maadheffate kampanii dawaa Bharat Biotech fi kan mootummaan dgeeramu gumii qorattoota fayyaa Hindiin oomishame. Ba’iin kun kan ibsame, xiinxala duraa kan yaalii talaallii kanaa sadarkaa dhumaa namoota kuma 25 kanneen umuriin waggaa 18-98 gidduu jiru irratti yaalameen ta’uun ibsameera.
Talaallii kana kanneen fudhatan jalqaba irratti mallattoon irratti kan hin argamne yoo ta’u kanneen walakkaa ol ta’an dadhabii, mataa dhukkubbii, qorrisiisuu, fi qaamn isaanii dhukkubuutu itti dhaga’ame.
Talaallii kennuun kun kan mirkanaa’e erga yaaliin isaa dhibba irraa harki 90 milkaa’aa ta’uun beeksisamee torbanneen booda. Briteen talaalliiwwan kampaniilee Pfize fi BioNTech dose 800,000 kan argatte yoo ta’u, kunis kan isheen bitatte miliyoona 40 keessaa ti. Firiijii qorri isaa degeree Celsius 70 gadii keessa taa’uun waan irra jiraatuuf talaallii kana erguun haall isaa ulfaataa dha.
Talaalliin COVID-19 kampanii Chaayinaa dawaa oomishuun qophaa’e mootummaa Chaayinaan kan raggaasisame isa jalqabaa ta’ee jira.
Talaalliin COVID-19 Lama Nama Irratti Yaalamuuf Sadarkaa Dhumaa Irra Jira
Talaalliin Faayizer Yunaayitid Isteetis keessaa dargaggootaaf akka kennamu raggaasisamuun kun kan jalqabaa ti. Raggaasisamuun kun kan dhaga’ame, angawoonni Ameerikaa uummata baay’inaan tallaaluuf qophaa’aa utuu jiranii yoo ta’u, baatii birraa keessa ijoolleen barnootatti utuu hin deebi’in dura kanneen miliyoonaan laka’aman barattoonni mana barnootaa sadarkaa giddu galeessaa fi sadarkaa lammataa talallii kana akka fudhataninif kan kakaasuu dha.
Talaalliin gara biyyaatti gale kun deggersaan kan argame ta'uu Ministarittiin Fayyaa Dr.Liyaa Taaddasa ibsaniiru.
Talaalliin haaraa raggaasisame kun erga baatii Adoolessaa as hojjettoota dalagaatti boba’uun dirqii ta’ee fi kanneen dhibee vaayiresichaa irraa akka hin hafne isaan taasisu qaban miliyoona 4.5f kennamee jira. Beejiin hanga walakkeessa baatii Guraandhalaatti uummata miliyoona 50 tallaaluuf karoorsitee jirti.
‘Talaalliin horiif wagga waggaan silaa kennamu Tureera’ Dookter Firaa’ol Waaqoo
Talaalliin Kooronaa Vaayres Keeniyaan harra argatte; UNICEF irraa bifa gargaarsaan kan argameedha.
Talaalliin kun argamus ammas ummanni of eeggannoo dhukkuba kana to’achuuf labsame hojiirra akka oolchu Keeniyaattaan gaafatanii jiru.
Talaalliin kun sadarkaa lammaffaa fi sadaffaa irra kan ture yoo ta’u Yunaayitid Isteetis, Briteen, Brazii, Afriikaa Kibbaa fi Hindii dabalatee biyyooti hedduu keessatti yaalame.
Talaalliin sun kennamuu ennaa eegalu hospitaala Ayideritti talaallii sana guyyaatti namoonni 10 qoftu fudhataa akka tureef amma garuu hanga namoota 200 ga’anii tallalamaa jiraachuun ibsamee jira. Ogeessota hospitaalichaa biraa ragaan argame akka ibsutti, hanga kaleessaatti namoonni kuma sadii ta’an tallaalii kana fudhataniiru jedha Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa.
Talaalliin Vaayrasii Koronaa 900,000 Sudaan Seene
Talaallii Vaayrasii Koronaaf Deggersi Doolaara Biliyoona 2.4 Argamuu Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa Beeksise
Talaalliiwwan Modernaa fi Pfizer-BioNTech miliyoonni 41ol hanga kaleessa ganamaatti kan kenname yoo ta’u namonin miliyoona 31.5 ol talaallii isa jalqabaa fudhachuu CDCn beeksiseera. Miliyoona 9 ol kanneen ta’an immoo tallaallii lammataa fudhatanii jiran.
Talaalliiwwan Sinovaak miliyoonaan laka’amu kan jalqabaa Jimaata gamas seena jedhamee eegama.
Tala Hadavi dhimma nama adaba du’aa eeggataa turee fi rakkoo yaada sammuu qabuu tokko qorachuun gabaastee jirti. Shujaa Graham jireenyuma isaanii guyyuu jiraatu. Laga naannoo isaanii bakka ijoollee isaanii geessanii oolaa turan akaakayyuu isaaniis bakka kanatti geessuun waliin dabarsu.
Talalaalii kan argachuu jechuun faca'iina dhukkubichaa ittisuuf of-eeggannoo hojii irra olaa jiru dhiisuu miti jechuun ministriin kun hubachisee jira.
Taleebaan Haleellaa Geesisuu isaaf Itti Gaafatama Fudhatee Jira
Talibaan gama isaan ibsa kenneen weerara sanaan humnoonni mootummaa 14 yoo du’an gama isaan namoonni meeqa akka du’an hin ibsine.
Talibaan haleellaa kanaaf itti gaafatama fudhatee jira.Haleellaan kun xayyaara Maadas irratti kan qiyyaafate ture jedhe.Gareen Islaamik Isteetes anatuu haleellaa kana gaggeesse jedhee jira.
Talibaaniin Camp David-tti afeeruun isaanii Repaablikaanotaa fi Demokraatota biraa qeeqa dhaqqabsiisee jira.
Talibaan Waliin Walii Galtee Ameerikaan Mallatteessitus Du’uun Siiviilotaa Itti Fufe
Taliban Assault in Kabul Kills 30, Wounds More Than 300
Taliban claims car bomb attack in diplomatic district near Spanish embassy in Kabul
Taliban waliin Qaataar keessatti geggeessamaa kan ture marii araaraa addaan kutanii borumtaa isaa ture gara Paakistaanitti kan qajeelan.
Taliib ministeera dhimma biyya keessaa Israa’ii Aryeh Deriif xalayaa kaleessa barreessaniin akkawoo koo arguuf gaafachuun koo carraa isa dhumaa ta’uu mala uggura kaa’ame kan kabajaniif mormii faallaa Israa’el kan hin dhageessisne ta’uu ibsanii turan. Kana irratti oduu dhaa booda gabaasa qabna.
Tallaalii kana kaampaanii Amerikaa Novaavaax jedhamuutu hojjate. Kunis baatii Amajjii darbee weerarri dhukkuba Koviid Chaayinaa keessatti ueroo ka'e ta'uun ibsamee jira.
taly: Prime Minister Mario Draghi on Wednesday promised sweeping reforms
Tamboo Xuuxuun haa dhaabatu - Guyyaa Hubannoo Uumuu
Tamsaasa keenya booda kan gabaase maddi oduu mootummaa nannoo Oromiyaa OBN lakkoofsi namoota du'anii afur, ka madaawanii 62 gahuu beeksisee jira
Tamsaasni Televiiziyoonaa Haaraan Finfinnee Irraa Afaan Oromoon Hojii Jalqabe
Tamsa’ina Vaayiresichaaf qooda ol aanaa kan gumaache hawaasichi of dagachuu isaa fi labsiin yeroo hatattamaa mootummaa federaalaan labsame waan hin eegaminiifi jedhaniiru.
Tamsa’ina Vaayiresii Koronaa Ittisuu Hidhamtoonni 1,500 Ol Akka Gad-lakkisaman Mootummaan Murteesse
Tamsa’ina Vaayiresii Koronaa Ittisuu Wajjiin Haala Wal-qabateen Hidhamtoonni Kuma Tokkoo fi Walakkaa Ol Akka Gad-lakkisaman Mootummaan Murteesse
Tamsa'ina Vaayrasii Koronaa To'achuuf Biyyoonni Afrikaa Qophii Gochaa Jiran
Tamsa’inni Koovid-19 Beniishaangul Gumuz fi Gaambeellaa Keessatti Dabaluun Himame
Tamsa’inni Vaayirasii Koroonaa Itiyoophiyaa keessatti waan baay’ataa jiruuf dagannoo keessaa ba’uun ka duraaniiyyuu caalaa cimsanii of eeguun baay’ee barbaachisaa tahuu dubbatu – namoonni kun.
Tamsa’inni vaayiresii kanaa Ameerikaa keessatti hammaatee ennaa jiru kanatti hojjettoonni eegumsa fayyaa fi maanguddoonni kanneen keellaa kunuunsa eegumsa fayyaa keessa jiran talaallii marsaa duraa doosii miliyoona 2.9 fudhachuuf jiru.
Tanaaan 11 Jedhaa! Jettee Riyaal Maadriid Dorgommii Shaampiyoonis Liigii Awurooppaa, UEFA Mootee Jennaan
Tanaaf akka warrii qopheessu jedhutti nama 4,000 tahutti Amerikaa gama Kaabaatii dhufe Waashingiton DC galma Walgahii Kongireesii AmerikaaCapitol Hillduratti walti dhufee karaa gugurdaa magaalaa DC irra maree rakkoo himate
Tanaaf “ani hardhas gara fuunduras atileetuma,” jedha Fayyisaan.
Tanaaf bulchootii biyya Kaameruun nama miliyoona hedudu irraa interneetii kutte.
Tanaaf horii miliyoona hedduutti baha jedhani.Paartiin Demokiraati guyyaan kun akka kanaan ulfeessuu hin malle jedhanii didan
Tanaaf jedhee itti gaafamttuu bulchiinsa FIFA dubartii Afirkaa Fatma Samoura hujiitti filee jedha.
Tanaaf Koomishineerii mirga namaa Tokkummaa Mootummootaa,Zeid Bin Ra’aadItoophiyaa dhaqee mirga namaa qorachuutti jira.
Tanaafuu ABO fuluma jiru cufatti hajaja koree jidduu galeessa isaatiin waraana dhaabuuf labse.
Tanaafuu addunyaa tana karaatti deebisuuf dhallotii amma jiru akka Guyyootti,”bilisummaa yaadaa qabaachuu qabu tahuu qaba.Yoo ufii banne ya baddan jechuu hin malle,yaadaa mataa dhalootaa itti daangessuu hin malle.”
Tanaafuu Afrikaa gama Gaafaa keessatti dameeOrganizedDiplomacy andAdvocacyAction in the Horn of Africa(ODAAHA)yayyaban.
Tanaafuu akkuma mootummaa durii “Cillaanqoo,qadaddumaa fi Laheehii waraana mootummaatiin eegan malee falii hin jiru.”
Tanaafuu Fiqaaduu ariitiin hidhaa bahuu qabaa jetti,Sue.Fiqaaduu eessatti akka hidhan akka CPJ-tti maatii fi abukaatoon isaalleen hin beekan jedha CPJ.
Tanaafuu jedha perzdaanti Obaamaan USA waahela itti barbaadatteeISIL(IS)barbadeessuuf lolti.Minsiterii haajaa alaa Amrikaa Joon Keerii biyya Arabaa dhaqee jarilleen ISIL loluuf walii gale.
Tanaafuu nama farda dabse maaniin adaban?
Tanaafuu taphataan Teenisi Addunyaa ka qaraa Novak Jokovich, lammeessoon Roger Freder,sadeessoon ammoo Rafael Nadal.
Tana ammo akka obboo Demeqeen jedhetti jabeenna obboo Tafarraa Waaluwaatiin jaaran.Garee teknooloojii midrook Itoophiyaatti horin gargaare asiin gahuun galata.
Tana ammoo guyyaattii saatii saatiin ciranii akkuma nafii isaa dandahutti, akkuma nyaata nafii isaa fudhatuu,qilleensaa naannootii fi waan akka akkaa laalanii saatii fi guyyaa guyyaan ciranii leenjisan.
‘Tanaan Afreeffachoo!’Ganzabee Dibaabaa Ji’a Tokkotti Marroo Afur Fiigichaan Addunyaa Moote
Tanaan Afreeffachoo! Gareen Kubbaa Miilaa Nadheen Amerikaa Addunyaa Mootee Biyya Ufii Badhaafatte
‘Tanaan afreeffachoo!'Jermeniin Arjentiinaa Mootee Waancaa fi $Miliyoona 35 Argattee Manaajerii Biraazil Ammoo Ya Huji Irraa Bu’e
Tanaan himatanii,Madha Galmaa Hayilee Sillaaseen yaame.
Tanaan Shaneeffachoo!Chesliin Baranallee, 2014/2015 Shaampiyoonaa EPL Taate
Tana caalaa ammoo “kutannoo qabaattee jennaan eessaa hin geetta,”jetti gootii Barseloonaa,intaltii obboo Tulluu Gammachuu, atileetii Daraartuu Tulluu.
Tana caalaa ammoo waan jiraa wal gaafachuu hin dandeenne akka jecha aaddee Hawaati.“Waltitti hin dhiyaatanii,qoonqoo kenninaafii ‘firdi beeti’ dhiyaattanii jennaan nu hin dhiyeessinee jedhan. Halaalumaa wal dubbifna.”
Tana caalaa ammoo:Yaaddoo teenna kophaa fi diidumalleetti baafnee mootummaa Itoophiyaalleetti ya himne.Akkuma addunyaanuu irratti walii galtee poolisii fi bulchoota naannoollee dabalee namii lubbuu barbaachisaa mitii.
Tana caalaa ammoo “yoo walii hin galle ammo isin irraa nan fudha.”
Tana caalaatti ammoo akka isaan hujii isaanii jabeeffatanii sadarkaa lammeesoo haga sadrkaa olaanaatti dabaranii haga bulchiinsa gahanitti ufi dandahanii ummataaf qabsaahanii aadaa isaaniillee guddisan gochuuf gargaaruuf Obboleettii yayyabde.
Tana caalaatti ammoo akka miseensa mana marii MN Abdii Wasameetti namii alaa MN dhufulleen qoodii Oromoon magaalaa tana keessaa qabduu beekaaf.
Tana caalatti kunoo arma irraa caqasaa.
“Tana dhiisanii akka waan Tigraayii fi ummatii isii rakkoo cufaa abbaa taheetti dubbatan,” jedhe.
Tanafuu Wells Fargoon balleessaa tanaaf doolara miliyoona $500 Biiroo Tohannoo Daldala Maallqataatiif doolara miliyoona 500 ammoo Ministitirii Maallaqa Amerikatiif baafti. Horii kun warra seera malee horii baasisan jedhan hin gahu.
Tana iratti wal dubbacuu fi dhibaachuu isaanii womaa hin jenne.
Tana irratti aanaa Gurusm,Baabbille keessatti kalee fi hardhallee wa hadhan jedhan.Cinaaksenilleen dhibuma akkanaa keessa jirti dhagahumatti jirra.
Tana irratti bulchoota argachuu dadhabne. Akka namii Shaakkisoo dubbinfe jedhutti
Tana irratti deebii gama mootummaatii hin arganne jedha gabaasaan oduu tanaa.Muummeen Minsitera Itoophiyaa, Hayilee Maariyam Dessaalenyi rakkoo Oromoon himatan irratti dubbachuuf waadaa galullee paartii riphee lolaatti jeequmsa uume jedha.
Tana irratti dhaabbilee warshaa 180 caalan,dhaabbilee biyya alaatti wa ergatan hedduutti hujii warshaa isaanitii fi waan hojjatan ummata agarsiifata.
Tana irratti Henok Semmaigzer yoo kora sun gabaasuuf New York Amerikaa dhaqetti, minisstir haajaa alaa Amerikaa dhaqetti itti aantuu itti aantuu damee demokiraasiitii fi mirga namaa Saaraa Siiwall waan hedduu gaafate.Gaafilee ingiliffaan innii gaafate keessaa:
Tana irratti hujiin“Millennium dam” Haroo Bara-dhibbee jedhanii Itoophiyaan hojjachuutti jirtu irratti,humniti ibsee Megawatt 525o dabalamnaan warshaa hedduu fi karaa baaburaa galchuu dabalee waan hedduutti hojjatama jedhan.
”Tana irratti Liyuu poolsii guyyuma guyyaan nama loluutti jiraa bulchiinsii dhaqee jireennaa jara kana laaluutti hin jiru,” jedhan.
Tana irratti obbo Alaazaar Adulaa,ogeessa Baankii Oromia international Bank jedhu gaafannee.MP3 irraa nuu caqasaa.
Tana irratti poolisiin nama lama mana hidhaatti fixxee 8 madeessite jedhani tana irratti deebii mootummaa eegachuutti jirra.
Tana jidduutti warra fialchiisuu leejisuu,warra filatu ammoo Ammajii fi Gurrandhalaa keessa galmeessuuf yaadan achii ammoo warra dorgomu galmeessuu fi hujii akka akkaa hojjatan jedhu.Duulii filannoo guyyaan filannoo sadii yoo haftu dhaabata akka seera baheetti.
Tana keessaa ijoollee 20 qoramaaa fixanii adoo dhukkubii kun hin dhufin Chaayinaa bahan 60 ammoo adoo jarii achi jiru dhukkubii sun dhufe.
Tana keessaa lafa qarxii ykn hektaara kuma 22 caalaa Awwaanisa kana xuyyuuraan,duddaa namaatiin kemikaala itti afuufanii ufi irraa ittisuutti jiran.Aarallee itti ulanii balleessuuf faluutti jira.
Tana keessaa marroo 27 nama waliin dorgome dhahee gaggabse tanumaan duroomee ciccite.
Tana keessaa mi’a waraanaa seera malee guguran,kontorbaandii fi nama seeraan ala biyyaa baasan jedhan irratti mari’atan.
Tana keessaa namii %16.7 Aljeeriyaa.Gurbaa Aljeeriyaa kialbii Leicster keessa taphatu, Riyad Mahrez ka barana Player of the Year (PFA) taphataa baranaa beekamaa jedhamee badhafametti kilabii tanaa jaalala dabale.
Tana keessaa namii akka durii kaan muuziqaa caqasuuf,cd,teeppii fi waan akkanaa barbaada hin yaahu.Namuu waan qabu kiisii,fi borsaa ufii keessaa luqqisee gurratti keeyyate waan caqasu caqasa.Adoo tana jennuu bara wannii cuftii guyyuma guyyaan jijjiiramaa yaatu kanatti muuziqaan Oromoo akkamiin jireenna, aadaa, siyaasaa fi eennummaa saba tokkoo guddisa,,jijjiiree addunyaan wal dhaqqabsiisa?
“Tana keessaa;Shaambuu-Harbuusee,Calalaqaa-Bordoddee,Dukem-Abbuuseeraa,Buraayyuu-Hojjaa-Duree Gabayaa-Jimaataa faa.”Hujii tana Qarshii miliyoona 500 caalaan itti jiran.Karoorii qabame kun karaa cirrachaa km 42,000 baasuuf jedhan.
Tana keessaa warrii mootummaa gama lamaanii gargaarullee qooda keessa qabaachuu malte.
Tana keessa tokkoo akka tuuristiin waan Oromiyaan faarsan hedduu dhuftee daawwattu tolchuun isa tokko. Aartii Oromoo guddisuulleen karoora biiroon tun baafatte keesaa tokko.
"Tanalee Amboon ""hadhura qabsoo Oromoo waan taateef akka yaadannoon waregatootaa achitti dhaabaniif walgahaii irratti na gaafatan jedha Jawaar."
Tana malee akka Dr.Godaanaan jedhetti laga Isiyolloo keessa jiru jallisani akka ollooti hedduun midhaan facaafatani ufi dandahan tolchuuf hujiitti jiran.Tana malee diida xuyyuuraa addunyaa Isiyollootti jaaruuf karaara qaban.
Tana malee akka embaasiin kun jedhutti seneterootii tun waan biyyitii keessa jirtullee muummee minsiteraatiin ya wal dubbatan.
“Tana malee akka isaan qooqaa fi aadaa wal irraa baratan tolchuuf,”jedhu.
Tana malee akka jecha Amaaneetti,”haguma dandeennutti waanuma qamnuun ummata qarqaaruuf horii walti qamne…ufii biyya jiraannullee garaan keenna achuma jiraa,” jetti.Abbootiin teenna addunyaa tana nutti dhiisanii deeman kanaafuu waan hedduu hojjachuu qamnaa jetti.
Tana malee akka jecha Dhibaatti Ganzabeen,“nama dhugumana qilleensa gubbaa loou fakkaatti.”
Tana malee akka jecha obbo Mulgeetaatti waldaan kun manneen barnootaa haga dhibbaa jaare,baddiyaalleetti akkanuma karaa baase.
Tana malee akka obbo Huseen jedhanitti, Dandeettiin isaa [Dejenee] baayyee cimaa dha. Nama guddaa egerii qabu jedhu. Dejeneen haadha warraa isaan gargar bahullee abbaa daai’ma tokkoo ti.Hagayya 29 bara 2010 lubbuu dhabe.
Tana malee Amerikaan bajata mootummaan isii haga Fulbaan dhufuu hujiin hojjatu doolara tiriliyoona 1.4 hajaje.
Tana malee Dr.Demmellaash akka namii barmusa saayinsii,herregaa fi Teknooloojiitti jabaatee guddatu gorsa,abdiin biyya tokkoolleen tanumaa jedha.
Tana maleeee akka gabaasa kanaatti warrii hiriira bahe kun akka seerii biyya tanaa jijjiiramu,akka mirgii namaa kabajamu, seerii siyaasaa Itoophiyaa jijjiiramuu fi waan hedduu gaafate.
Tana malee hujii tana hojjachuuf,lafa namaa kennuuf woma ummatii aafate waan taateef lafa argachuufillee guddoo hin rakkanne jedhan.
Tana malee imaltuun tun ganna 10essoo Sagantaa Bulchiinsa Kahima Afrikaa,YALI ijoollee kahima Afrikaa bulchiinsatti jabeessuuf akka isaanii kahima akka isaanii Amerikaa jiru waliin hojjatan tolchuuf jajjabeessa.
Tana maleellee abbaa isaatii fi jara isa gabayaa itti barbaadutti gorse jedhan. Meesiin ganna 4n duralleetti federeshiinii kubbaa miilaa biyya isaatiin wal dhabe jedhee kilabii keessa bahuuf biyya goose.Gaafasilleen ittuma waakanii hambisan’
Tana maleellee akka Amerikaan lammiilee isii achi jiranilleen 'tasgabbaahaa' jettu gaafatan.
Tana maleellee akka bulchiinsii jedhetti warrii hiriira kana jala qabeenna namaa balleessuu fedhullee tanuma jala dhufe.
Tana maleellee akka gabaasa Freedom House baasetti Itoophiyaatti akka gaazexessitotii ya’anii hujii hin hojjanne dhowwan.Fkn Hagayya dabrte keessaa akka gabaasa kanatti gazexeessitota dhaaba oduu Amerikaa PBS lamaa fi miilota isaanii sadii isaanii Shaashamannee fi naannoo sunii lafa bonii itti hammaate dhaqani oduu dabarsaa bahan qabanii Finneetti raranii akka achii hin baane tolchan jedha
Tana maleellee, “Akka hiriirii ka nagaa tahe agarsiisuuf wayaa adii argufaa baane poolisiin garuu nu dhaanuutti dabree,” jedha barataan kun.
Tana maleellee akka jecha komishinera kanaatti Oromiyaatti namii duruu sababa bonaatiin gargaarsa eegatu amma miliyoona 3.7 ammallee rakkoo dhiyoo tanaallee yoo itti dabalan kana caala.
Tana maleellee akka jecha obbo Mohaammadiitti,“seerii amma Itoophiyaa keessa jirulleen rakkoolee biyya keessa jirtu ufumaan fixachuu dandeessisa. Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaalleen rakkoolee biyya keessa jirtu gadi bu'ee qoratee fala itti barbaadee waan arge ummatatti himee abbaa balleessaa qabullee balleessaan gaafatame.Kun mootummaa rakkoo biyya keessa jirtullee ufumaan falachuuf humnaa fi daneettii qabu.”
Tana maleellee akka jecha obboo Gaaromaatti “rakkoon amma deemaa jiru gara fuulduraatti itti caalaa deema.Kana caalaa hammeennii dhufuuf ka deemu waan taheef keessa seenanii furmaata itti arguu qaban.”
Tana maleellee akka jecha “tapha kubbaa keessattis luyiti teesaan dabuu hin qabdu jehaa.Barumsaa keessatti tokkoffaa.Waan dalaydan keessatti tokkofffaa tahaa jennee barsiifna.Fuuldurii hawaasa keennaa abdii qaba,” jedha.
Tana maleellee akka Oromoon dhumatteef alaabaa gadi siissani fannisanillee gaafatan.
Tana maleellee akka ummatii Amerikaa mirga seerii kennefiitiin ufii qabsaahu gaafata. Obaamaan edana akka saati Amerikaa 9PM irratti,aammaa jalqabdee saatii torbaan duubatti nagaa dhaamata.
Tana maleellee akka yuniversitiin dhibiilleen ijoollee tana fudhatanii barsiisan fedhan.
Tana maleellee Amenestiin akka Itoophiyaan seera riferendiimii bara 2004 keessaa daarii Oromiyaatii fi Somaalee gargar baaseen hojjattee rakkoo tanaa fala barbaaddu gaafate.
Tana maleellee “Amerikaan ijjeechaa, jibbaa hin feetu,mootummaa fi ummataa New Zealand waliin jirraa waan fedhan cufaanuu hin gargaarra,” jedhe.
Tana maleellee argaa dhageetti jaarrolee irraaa dhagahetti yaada kitaabaaf naa tahu walti qabaa dhufe jedha aabba Jaataniin.Kitaabii kun,Jaaraa Haaromsa Aadaa fi Seenaa Booranaa, boqonnaa jahaa fi fuula 377 qaba.
Tana maleellee barattootii tun akka waraanii mootummaa yuniverstii keessaa bahuf gaafatanillee.
"Tana maleellee Boorana kiristinnaa kaasisi jennaan,""Booranii ka Raabaa fi Gadaatii, waan Raabaa Gadaa malee Boorana giddeessuu hin dandeennu jedhee dide,Finfinneelleetti yaamanii dhaquu dide,barii sun 1953.”"
Tana maleellee bulchoota waraanaatii hedduutti qabame akka gabaasa waraana Itoophiyaatti.
Tana maleellee daawwitii fi balbala mana itti hidhanii caaccabsee tun ammoo amala nama miliqee bahuu fedhuuti.Amala namii mana hidhaa jiru irratti arguu hin malle irratti argan.
Tana maleellee diqqeennaa jalqabee aadaa barachaa dhufe, “keessumattu yoo jaarroleen ijoollee kuuchu gorsitee waan hedduu barsiiftu argee jaaladhee ufillee nama akka dansaa nama gorsu tahuu fedhe.”
Tana maleellee Embaasiin Amerikaa akka yaada lammii Itoophiyaa paartilee mormituullee taanaan mirga isaanii, kabajameefii karaa nagaatiin yaaddoo isaanillee himachuu dandadahan gaafate ibsii kun.
Tana maleellee faaya,mana,nyataa fi dhugaatii Booranaa, Gujii, Gabraa fi walumattuu Oromoo balloo hedduu achitti agarsiisan.
"Tana maleellee ""Federeshiiniin Fayyisaan galatoomii jechuuf maqaa isaatiin dorgommii qopheessa…atileetii biraalleef fkn waan taheef maqaa isaatiin godhan” jedha Rashaad."
Tana maleellee fulaa hedduutti himatan.“Waan kana fulaa itti hin iyaytanin qamnu.Haga naannoo haga Oromiyaa haga federeshinii fulaa itti hin iyyatin hin qamnu.Furmaatii garsii nuu dhufu hin jiru,’ jedha.
Tana maleellee godina Booranaa aanaa akka Areroo,Mooyylee fi ka Gujii Bahaa aanaa Gumi-Eeldalloo keessallee woma akkanaa itti himan.
Tana maleellee guyyaa kanatti Obaamaan amala Amerikaan nama biyya alaatii itti dhufu qubsiisuuf qabduu fi warra ufi bira dabree onaa fi ollaa, biyya gara garaa gargaaru galateeffate.
Tana maleellee “Hooggansi sodaa balaas Finfinnee naannoo Labuu dhufee isaan simate.”
Tana maleellee horii ummata Amrikaati kennanitti guddaati jira akka bulchootii Amerikaa jedhanitti. Dhiba koronaa irratti kophuma itti hin rakkattan biyyitii isan waliin jirti jedhu bulchootii isii.
Tana maleellee IAAF atileetota qofaa mitii leenjsisoota qorsa huma namaa kennu ka addunyaan dhoorte fayyadamullee akka jabeessee qoratu mirkanse.
Tana maleellee Ijoollee godina kanaa yuniverstitiitti qabxii dansaa qaban manneen barnotaa akka dansaa ijoollee barsiisan,warra ijoollee hedduu barsiifatee fi barsiisota jajjaboollee ya badhaasan.
Tana maleellee ijoollee kahimaa hujiif leenjisuu,investimentii jabeessuu,demikiraasii biyyaa guddisuu fa.
Tana maleellee,“ijoolleen ani maamila taheef kan ‘ijoollee Boolee-Bulbulaa’ jedhamu gara nama 33 oliitiitii isaan sun walakkaa oli haadatan.
Tana maleellee Isiyollo ardaa Qilxipheetii lolaan mana 12 duude, bubbeen mana bubuqqifte.Bakakkaalleen ollaa Qilxipheetii Re’ee 12 fixxe.
Tana maleellee itti gaafatamta namii tokko qabu cufa barachaa itti guddatan. Jarii kun raaba, kuusa, doorii, gadaa tahaa oli guddachaa dhufa.
Tana maleellee Jawaar hardha pirezidaantii Itoophiyaa Dr., Mulaatuu Teshooeetiin masaraa biyyoolessaa keessatti wal mari’ate.
Tana maleellee karaa egerii biyyaan guddisan,karaa ummataan gargaaran, karaa biyyaa nagaa eegan,akka ummata hujii argachiisanii,rakkoo jijjiiramii qilleensaa fi deefii fala arguuf dandahanii fi waan hedduu irratti wal falman.
Tana maleellee koreen ADWUI dhaabbilee mootummaa jala jiran warshaalee, telekominikeeshiin,xuyyuura Itoophiyaa faallee akka dhaabbileen dhuunfaa bulchan tolchuuf fala baasan.
Tana maleellee korojoon filannoolleen paartii isaani malee akka laalatmee paartiin mormitu naannoo sunii nama isaanii taajjabu hin argannee taajjabuu dhowwan jedha.
Tana maleellee matuma ufiitin,naasuu biyyaa qabuun wa jaaruufii male biyyaa fi biyyaa horii keessaa argatee fidamuun sun jabeessuu male.
Tana maleellee Meesisin,“Waan ani guddoo jaaladhu taatullee naa hin taane,”jedhe.
Tana maleellee mootummaan Itoophiyaa lammii Amerikaa Itoophiyaa keessatti qaballee akka kanaan Embaasii Amerikaatti hin himu.
Tana maleellee muummee minsiteraa karaa Jimmaa haga Bongaatti km 110 eebbise.Akka jecha oduu himaa abbaa taayitaa daandii Itoophiyaa obboo Saamsoon Wandimmuutti hujii tana qarshii miliyoona 680 caalaa itti bahee hori kana mootummaa Itoophiyaatii fi baankiin misooma Afrikaatti tti wal gargaare.
Tana maleellee muummeen ministeraa kun achumatti Jimmatti lafa egerii warshaa akka akkaa itti jaaranillee dhagayaa yayyabaa kaahe.Warrii magaalaa Jimmaa jiraatu hujii hojjatamteef tanaa gamamchu guddoo jedha.
Tana maleellee naannoo Oromiyaatii fi Somaalee jidduutti boolla nama 200 itti awwaalanii fi fulaa dhibitti ammoo reeffa nama 50 caalaa argan jedhnii jaraan himatan.
Tana maleellee naannoo Soomalee godina Jijjigaa dhaqee waan namii keessa jiru laale.
Tana maleellee nama biyya jiruu fi biyya ormaa jiru walti fiduuf OBN banana akka jecha obboo Zinaabuutti.
Tana maleellee nama sagalillee paartii mormitu deeggartan jedhanii ganda Bulbulaatii hidhanii Nageellee Booranaa fidan jedha hmati Medrek.
Tana maleelleen mootummaan Itoophiyaa gargaarsa doolara miliyona 984 ummata rakkateen gargaaruuf gaafate.
Tana maleellee obboo Adiin “hawaasni haga fala arkattanitti nutti hin galinaa jechaa wan jiruuf haga furmaata tokko arkannutti ni gallaallee hin qamnu jechuu.
Tana maleellee paarlaamaan Awurooppaa kun mootumman Itoophiyaa seera jara biyya nagaa dhowwuun eegaa jedhee baaseen nama nagaan hirira bahu rakkisuu dhaabuu fi namilleen waan garaan isaa fedhe dubbachuu fi mariillee taahuuf mirga qabaatu gaafate.
Tana maleellee paarlaamaan Itoophiyaa nama muummeen ministeraa itti aanaa pirezidaantii mana murtii tolchee filate,obboo Salamoon Araddaalleen ya hujii tanaa mirkaneesse.
Tana maleellee Paarlaamaan kun akka perezidaantin isaanii yaada kana mootummaa fi Paarlaamaa Itoophiyaatii, koomishiinii Awurooppaatii,Waldaa Afrikaatii,itti gaafamtatoota Waldaa Awurooppaatii fi nama gara garaatii ergamu yaada dhiyeesse.
Tana maleellee paartiin DH.D.U.O dirree dimokiraasii ballisuuf waada gale irraa hin deebi’uu jabaatee hojjataa marii itti aanutullee qophii jirraa jedha obboo Addisuun.
Tana maleellee parlaamaan kun bajata mootummaa Itoophiyaa ganna dhufuu birrii biliyoona 346.9 mirkanseef.
Tana maleellee perezidaantiin kun horii biyyaa isaa qusuuf akka bulchootii mootummaa isaa imaltuu biyay alaa diqqeeffatan,akka horiin yoo paarlaamaan hujii jalqabu irbaata qopheessuuf bahu diqqaatu tolche.
Tana maleellee perzdanati Obaamaan Amerikaan karaa sodaa caala karaa abdii,ka jibba caala karaa jaalalaa filattee abduma tanaan caarraa 21esso kanallee seenne jedhee waan dhiba EBOLA dubbate.
Tana maleellee pirezidaanti Isaayyaas misooma Finfinnee keessatti hojjatanillee irra maree laala jedhan. Jarii kun eegii Dr.Abiy Noobelii badhaafamee hardha walti dhufe.
Tana maleellee pirezidaanti Tiraampi waan biyya bulchoota mataa jajjaboo qaban jedhe ka akka Iraan faallee dubbate.
Tana maleellee poolisii fi namii dubbii tana itti himatanii nama caqasu hin jiru jedha warrii nu dubbifne.
Tana maleellee Qabballee addunyaa irratti waan hedduu badhaasan.
Tana maleellee Seneterootii Amereikaa sadeen galama walgahii Amerikaa duratti dubbatan akka bulchiinsii isaanii gargaarsa Itoophiyaa kennu irra deebihee laalu gaafatan
Tana maleellee Sheek Abdulwahad barnootii waan hattuun nama irraa hin hanne fi ka baatanillee namatti hin ulfaanne jabeeffachuu malle jedhu.
Tana maleellee Siwidinitti dubra buufate jedhanii himatan.Biritish ammoo seera cabsee jettee itti jirti. Barii sun ganna 9n dura.
Tana maleellee Tiraampi waan himaammata mootummaa isaallee hedduu dubbate. Tana keessaa nama akka innii jedhetti Venezuheelaa,Juan Guaido bulchuu qaba.
Tana maleellee torbaan lamaan duubatti FM jalqaban TV afaan Amaaraallee jalaqbuuf deeman. Gulele post baasanii itti jiran.
Tana maleellee Waldaan Awurooppaa kun akka waan itti gaaftamaa paartii mormituu Zaambiyaatiin himatanillee karuma qajeelaan laalaniif gaafate.
Tana maleellee yoo ammoo nagaan Itoophiyaa rakkoo keessa seene “afaan amaaraa, afaan Oromoo dubbadhu tarkaanfii fudhannu malee akka hin teenne qalbiin hubadhaa.Nu lafa dhibii hin qamnu qamnu.Yoo karaa nagaatiin hojjattan ..eeyee tahuu baannaan nagaduuf hojjannaan ammoo nagaa fi demokiraasii teenna rakkoo keessatti hin dhiifnu.”
Tana malee “Madda Golbaa Diidaa,Diida Liiban.Golba Liiban haroon hin jirtu.”
Tana malee mana barumsaa Godee, Arsii Nageelleetti jaaran keessaa faaydaa kuma hedduu isaan argatan, ilmee tokkittii baaddiyaa baatee barattee jireenna addunyaatiin wal dhaqqabdu arguu.
Tana malee namii midhaan akka baaddallaa dabalee waan akka akkaa facaafachuutti jiraa.
Tana malee odeeffannoo dabalaa kunoo marsaa interneetii kanaa irratti argattan.
Tana malee ogeeyyotii fayyaa Oromoo torbaan Oromoo sun keesatti achitti tolaan namaan wallaanan.
Tana malee perezdaanti Obaamaan prezdaantii Gaanaa kana waan hedduun faarsa,nama gadaan isaa waan hedduun milkoofteef,nama biyyiti isaa guddatteef namii biyya isaa midhaaniin ufi dandahe ka biyya alaatii namii hedduun dhufee investiemtii itti hojajtu fa jedha.
Tana malee Suleen dorgommii Oloompikiillee London ta bara 2012 ufi qopheessuutti jirti.
Tana malee ummatii akka hujii Diida Xuyyuuraa Yaaballotti jalqabanii dhaabbate dhumtu,hospitaala riferaalii, gabayaa horii guddaa hojjataniif gaafatan.
Tana malee waldaan kun atileetota Federeshinii Itoophiyaa waliin fiigihaa “lammiin lammiif, ‘jedhu fi teletoonii qopheessee ummata gargaaruuf kurfoo jira.
Tana malee warrii bahe kun akka Afaan Oromoo Afaan federalaa tahan, Finfinneen ta Oromoo tahuu isii akka taate hujiin akka mirkansan qabeennii uumamaa Oromiyaa keessaa baduutti jirullee akka tohatamuu fi waan hedduu himate.
Tana malee “yoo nama dhiba kana qabu fakkaatu irratti argan namii akka isaa hedduutti jiraachuu dandahaa,namii kun eessa oolee,eessa bulee,eennuun walti dhiyaatee jenneen nama hedduu barbaanna.”
Tana malellee akka oduu himtuu Tokkummaa Mootummootaatti,“namii miidhamee;hidhamee fi ijjeefame akka gabaasa arganneetti kanaa oli.”
"Tana namuu abdiin eegachuutti jira.”Ibsii isaan baasan gaariidha garuu nama hin baasan jedhanii hin baasenee eegaa jirra."""
Tana qofaa miti,“Arsii fi Raayyaan obboleeyyan. Jaarroleen baaddiyaa jiraatan Afaan Oromoo dubbatan.”
Tana qofaa mitii waan magaala keessatti Afaan Oromootiin barreessanillee akka qubee qajeeltuu fi jecha “Oromoo Oromoo urgaahuun akka barreesan gochuutti jirra”jedhan.
Tana qofaa mitii Waldaan Awurooppaa waraana Tokkummaa Mootummootaa Afrikaa eegutti jiruUNIMISSgargaaruu fi ijoollee Suudan Kibbaalleen waldaa Awurooppaa irraa barumsa barachuuf carraa ragattu jireenna isaanii jabeessaniif gaafate.
Tana taanaan dhaabbileen nagaa biyyaa eeganilleen tana quba qabaatanii seeraan hojjatan jedha. Paartiin lamaanuu Demokriaatii fi Rippaabilikaanilleen caasaa warra Amerikaa nagaa eeguu kana wayyeessuuf hujiitti jiran.
Tana tohachuuf ammoo akka ministirii haajaa alaa Amerikaa,dhaabii Amerikaan gargaasa misooma biyya alaatiin gargaartu,USAID hujii tana jabeessee hojjatu gaafatan.
Tana tolchuuf ammoo kora biyyootii guddachuutti jiran 20n (G20)Adoolessa dhufu keessa Jermenitti taa’u irratti bulchoota biyya 19 yaamtee mari’achiisuuf kurfoo jirti Jermeniin.
“Tana tolchuuf yaada keessan dhiyeeffadhaa hin sodaatinaa duratti deemaa. Waaqii isan gargaarinna.”
Tana ufi diduuf waan keenna qilleensa irraa qabaachuu mallee jennee hujii tanatti seennee jedha.
Tana waliin ogeeyyotii fayyaa tun marroo lama dhukkuba kana keessaa dhaban.Seelii nafa namaa keessaa…jechuun nafuma namaa keessa wa fuudhanii akimaniin.
"Tantoomuu na dhaanan kopheen lafatti na dhidhiitan.Poolsiitti akkana na dhaane."""
Tanumaaf jedhanii kaleellee Finfinneeti kora taa’an.Waldaan Atileetota Oromoo waldaa wal jaaruuf yayyabamuutti jiru.Atileeti Ibraaim Jeeylan pirezidaantii waldaa kanaati.
Tanumaaf jedhanii paartiin Afrikaa Kibbaa bulchituAfrica National Congressakka itti gaafatamaan guddaan paartii tanaaGwede Mantashejedhutti Muddee dhuftu keessa bulchaa haaraa filatama.
Tanumaaf jettee barumsa isii cufa woma herrega mataa namaa baratte, Hawwiin.
Tanumaaf jettee Oromiyaan dorgommii kalee,Sadaasaa 19, 2017 Jaanmeedaatti qopheessanillee irratti dorgomuu didde. Taatullee atileetotii dhuunfaan dorgoman hin dhiifne hinuma dorgoman.
TanumaafTim Cookhorii silaa bara 2016 keessa argachuu male $miliyoona 10.28 keessaa $miliyoona $8.75 qofa argate.
Tanumaafuu Baankiin Jidduu Galeessa Amerikaa akka horiin Wells Fargo doolara tiriliyoona 1.95 hin caalle fi akka miseensota boordii baankii tanaallee jijijjiiran hajaje.
Tanumaafuu embaasii kun akka bulchoota Suudan Kibbaa keessaa ka maqaa himachu hin fedhin tokko jedhetti kiraa embaasiituu Muddee dabre asiiyyuu baafachuu hin dandeenne.
“Tanumaafuu gandootii duraanis aanaa Oromiyaa jala turan ammas taanana Oromiyaatti akka daangeffaman beekamu qaba,”jedha obboo Nagariin.
Tanumaafuu irratti haa wal falamnuu. Haa wal dubbannu taatullee marii fi haasahii kun karaa irraa deebi’ee gaaddisa mariitti deebi’uu malle.Mariin tun ammoo marii nu misoomsitu,guddina tokkummaa jabeessuu malte.”
Tanumaafuu Koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa akka paarlaamaan Itoophiyaa jara kana,bulchoota mana hidhaa Qilinxoo balleessaa itti muru yaada dhiyeesse.
Tanumaan pirezdaantii waldaa kanaaSepp Blatterhujii irraa buusan. Bulchootii waldaa kanaa balleessaa irratti beekanii jennaan hagii tokko ufumaan hujii irraa bu’an.Haga tokko ammoo balleessaan himachuutti jiran.
"Tanuma irratti hardhaa fi kaleellee waraanii naannoo Somaalee kun alaabaa naannoo ufii dhaabee Qabbanaahaa,Gooroo Buttee fa keessatti nama hadhe, jedha Abbaan Gadaa Garaa. “Nama lama nurraa fixanii 5 madeessan."""
Tanuma irratti US akka dameen nagaa Tokkummaa Mootummootaa waan durii Iraaniin adaban kaan ji’a Onkololeessa dhufuun duuballeetti itti jabeessan feeti.Chaayinaa fi Raashiyaan ammoo Iraan gargaarnii irraa dhowwuuf wal dhaqan.
​Tanuma keessaa eebbaan duubatti intala hariyaa isii Siintolinnaa Bilisummaa waliin Dirree Dhawaatii kahanii Dirree Booranaatti dabran.
Tanuma keessaa kitaabii gorsaan nagaa biyyyolessa Amerikaa ka durii John Bolton gadi bahe.John Bolton hammeenna bulchiinsa Tiraampi jedhe irratti kitaaba barreesse.
Tanuma keessa akka Taahiraan jettetti namiiwalgargaaruutti jira.Waliif jirra jedhanii wal qarqaaran.
Tanuma keessaa pirezidaanti Tiraampi akka ummatii bahee isa filatu ummata gaafate.Kun ammoo Tiraampii fi bulchiisa isaatuu maqaa hamaa tahe.
Tanuma keessaa Sergiyoo Aguheeroo 19’ irratti goolii Ayisaalditti kubbaa liphi tolche.
Tanuma Keessa Kaameruun (NKoulou 59’) galafattee taphii 1-1 tahe.
Tanzanian President Expresses Doubt on Coronavirus Vaccines
Ta obboo Abbaa-Duulaa Gammadoo ammoo eeyee jechuu fi dhibaachuu laaluutti jiran.
Tapachiisaan Tony Charpon taphtaan kubbaa miilaa Diago Carlso innii itti gufatee jigee jennaan fuluma ciisutti miila jala dhaabee eegee ammoo kaardiin diimtuun tapha keessaa baasee seera yakke.Isallee adabanii tapha irraa dhaaban.
TapahaGaree Ckeessaa Senegaalii fi Aljeriyaan duubaa dhufani mo’an.Tapha guyyaa sadii marroo jaha taphatanii biyyiyii sadii qoftii wal moote sunitti , Bafaanaa Bafaanaa Afrika Kibbaatii fi Black Stars, Gaanaati taphi hin taane.
Tapahattootii Afrikaan alaa qabdu,ta biyya akka Awurooppaa,Eezhiyaa fi akka akka taphatan waan hafaniiyyuu hin fakkaatan.Kaan horiin bitachaa,kaan kontiraata ufiitii jedhee ACN 2012, jedhee biyya taphachuuf dhufa.
Tapah hardhaa irratti Kostaa Rikaan Koloombiyaa 2-1 moote. Bori ammoo Ekuwaador fi Heyitii,Biraazili fi Peeruutti waliin taphata.Iftaan ammoo Meksiko Venezuheelaa,Uraagaayii fi Venezuheelaatti waliin taphata.
Tapahtaa Biraazil ka durii,RonaaldooRonaldo Luís Nazário de Limafi tapahtaan kilabii Faransaay ka durii Zinaddiin Ziidan Afrikaa irraa Eboolaa ittisuuf tapha kubbaa miilaa taphatootii hedduun itti dhufan qopheessan.
Tapahtoota wal dorgomuutti jiran keessaa kaLeicester City Jamie Vardy, Riyad Mahrezfaatilleen keessa jiran.Abbaa moohu dhiyoottu beekama. Dorgommii tana gaazexeessitota ispoortii addunyaa 173 tahanitti wal dorgomsiisa.
Tapha 20 guyyaa 11 taphatan goolii 37 gale,ka moo’ame galuuf xaxachuutti jira,Waancaa Afrikaa 2015 miyaawaa deemumatti jira
Tapha 24 ka guyyaa 13 taphatanitti goolii 45 gale.
Tapha 506 keessatti goolii 401 galfatee addunyaa keessaa tokkeessoo tahe.Guddoo gammadee jedha.Tokko jedhee jalqabee oofuma oofee goolii 401 gahate.Kilabiin Meesii,Barseloonaan nama kanaa gannatti mindaa doolara kuma 50 kenniti.
Taphaan Ispeentti caale.Gurbaan Raahsiyaa goolii eegu Ikon Akinfeev gooli keesatti bindiirfamchuma bindiirfate kubbaa hedudu ufi irraa dhowwe.
Tapha Arjentiinaa fi El Salvador waliin taphatan irratti goolii qaraaEver Banega galchelammeessooFirederico Mancuhellosaati hobbaate keessa buufatee Arjentiinaan 2-0 El Salvador moote.
Tapha Arjentiinaa fi El Salvador waliin taphatan irratti goolii qaraaEver BanegagalchelammeessooFirederico Mancuhellosaatii hobbaate keessa buufatee Arjentiinaan 2-0 El Salvador moote.
Tapha Arjentiinaa fi El Slavador Bito., 28,2015 USA kutaa MD istaadiyoomii FedEx Filed keessatti tapahtan
Taphaayyuu diqquma keessaayyuu hin yaa’in. Waldaan federshiinii kubbaa miilaa addunyaa amala hammeenna kana qorachuutti jira.
Tapha baranaa irratti Aljeeriyaan marroo 6 taphatte 5 moote 1 walqixxee. Giinii, Ayvori Kosti,Naayjeriyaa, Keneyaa fi Tuniiziyaa qaariftee goolii 12 tuulattee asi geettee Senegaalillee akkasuma tolchite.
Tapha baranaa irratti biyyitii duuba dhufanii daqiiqaa 90 keessatti goolii 3 itti galchanii moo’an Jaappanuma.Jappaanilleen akka malee dhowwatte.
Tapha baranaa kana irratti haga ammaatti Beeljiyeem qofatti goolii 9 galfatee tokkeessoo jira.Beeljiyeem tapha shan Jaappan waliin taphatte keessaa kanuma qofa moote.
Tapha baranaa sadii keessaa goolii tokko qofa galfatte
Tapha baranaa woma hedduun himan.Kubbaan Kuukkittiin, barrttiin elelleen, barruu qaxxaamura, ta dhiirtii reebuu itti qaxxaamurtu,yoo achii dibi tolchan karfaffaahaa dabarti.
Tapha barana biyya Afrikaa gama Bahaa keessaa Ugaandaa qofatti keessa jira.
Tapha Barseloonaan kalee Real Sociedad 1-0 moote irratti nagaa dhaamate. ”Inestiyaa haguma jireenna jiruu si jaalanna” jedhanii galata galchaniif innii daqiiqaa 82essoo irratti jijjiiranii bahee jennaan. Taphii sun isaa ka dhumaati.
Tapha Beljiyeem goolii shan Tuniiziyaatti galchite ka Tuniziyaalleen goolii lama galfatte kana irralleetti goolii qaraa Hezaarditti 6’ 51’ irratti gaclheef Lukaakuun ammoo 16’ 45’ irratti itti ida’eef.
Tapha biya tanaa horii waati qabuuf dogoman kana taphataa Cheelsii beekamaa Dider Diroogbaa,taphataa Dutch ka durii Clarence Seedorf fi leenjisa Biraazil ka durii Cafu faatti itti dhufaa jedhanii eegan.
Tapha biya tana lamaanii keessatti gurbaa Burkiinaa Faasoo Charles Kabore ilaan barbaadaa waan innii kubbaa tolchu qofa laalaa.
Tapha boriitiin ammoo Morookoo fi Poortugaalitti waliin taphata.
Tapha dhaabuu gahee jennaan EPL keessaa kilabii Chelsii fi Manchester Sitii taphate waan FA moo’e. Biyya isaatii ganna 14 taphatee Waancaa Afrikaa irratti marroo lama taphatee.
Tapha dhiyoo irratti Gaanaa mootee asi geette.Mohaammad Saalaatti miila bitaacha itti dagalchee daqiiqaa 11 irratti goolii keessa buuseef.Masrii siyaasaa biyya isii ka miila gadi dhaabachuu didetti kubbaa irraa dhaabe malee silaa dorgommii Afirkaa keessaa hin haftullee.
Tapha dhumachuutti jiru irratti Meesiin taphataa Athletic, Asir Villalibre isaa kubbaa fudhatee gooliin reebuutti jiru qaacera keessa dhahee lafa buuse.Achumaan Meesii dorgommii keessaa baasan.
Tapha dorgommii kubbaa miilaa nadheen addunyaa Faransaayitti taphataniif qophaa'uuf kalee taphataniin US Afrikaa Kibbaa 3-0 garafte
Tapha duraan taphatan irratti Morookoon Toogoo 3-1 moote.Leenjisaan Toogoo taphataa Arsenaalii fi Kiristaal Paalaasi ka durii, Emmanuel Adebayor waan guddoo irraa eegata.
Tapha Eglish Premier league Manchester United Arsenalii fi Chelsaatti dura jira.
Tapha Guutuu Oromiyaa baranaa atileetota 5,000ti wal dorgome Bishooftuutti moo’e, kubbaa harkaa dhiiraa fi dhalaalleen Booranatti dabsate
Tapha guyyaa lammeessootti ammoo Nyeencii Atlaas Morokoon Iraaniin didibii jettee wal duuddi
Tapha guyyaa sadiitti biyya 44 ti taphatee goolii 64tti gale.AFCON 24essoo biyya biyya irra maranii taphachuutti jiran.Dorgommii bara 2019 tana biyya 16 keessaa filanoo Kaameruunitti qopheessa.
Tapha hardhaa irratti goolii Inter Milan ta qaraa Lautaro Martinez, Romelu Lukaku faatti galchanitti kilabii tana waancaaf dabarse. Inter Milan Jimaata dhufu Kolon,Jermenitti waancaaf Seviilaa waliin waancaaf taphatti.
Tapha hardhaatiin Denmaarkii fi Awustiraaliyaan lanqaansoon jigan walqixxee bahan 1-1.Akka amma jirutti Raashiyaa,Faransaay, Kirooshiyaa fi Urugaay qabxii jahaan dura jiran.Bori ammoo akkuma isiin bariiteen Kostaa Rikaa fi Biraazilitti walti jira.
Tapha hardhaatti Biraazil dhahuma dhooftee Meksikoo 2-0 afaan qabsiifte. Meksikoon ganna 32 keessatti takkuma akkana hin taane.
Tapha hardhaatti ijoolleen Afrikaa; Masrii fi Morookoo dhahum dhani ufi irraa dhowwanillee 1-0 moohan.
Tapha hardha isaadiyoomii Filadelfiyaa dirree taphaaFinancial Fieldkeessatti taphatan.Goolii qaraa Kilint Dempisiitti kubbaa Giyaasi Zaardesi dura buuse daqiaa 27essoo irratti gooli keessa buuse.
Tapha hardha Kostrikaa fi Biraazil waliin tapahtan irratti Biraazilitti daqiiqaa 6 keessatti goolii lama galfate moohe. Jahaanuu eegii taphii daqiiqaa 90 dhumate itti daraniif galte.
Tapha hardha Senegaalii fi Polaandi waliin tapahtan irratti Senegaal Polaandi 2-1 mootee Afrikaa furte.Biyyitii Afrikaa haga ammaa dorgommii baranaa irratti taphatan tokkolleen hin moone;ta akka Naayjeeriyaa fa 2-0 qaarisan.
Tapha irratti 1-1 gargar bahani jennaan jarallee kubbaa hindiriffoo ykn adabbi kaahaniifii gargar baasan. Akkuma kanaan Raashiyaan hindiriffoon ykn adabbiin 4-3 moote.
“Tapha jabaa, ijoollee jajjabduu fi nama tapha seeraan taphachiisu jabaatti walti filame,” jetti.
Tapha jalqabaa lamaan warra waliin taphatte walqixxee baate.Tapha kana mootee jennaan tapha itt aanutti dabartii tahuu baannaan xaxattee keessaa galti.Yoo walqixxee baatellee hinuma dabarti yoo qabxii tokkoon caaltellee hinuma dabarti.
Tapha kalee galgala WDC istaadiyoomii Verizon center keessatti taphataniin Hosuton DC waan takka hin argin tolchitee 7-1n moote.
Tapha kalee irralleetti daqiiqaa 85eso iraalleetti diqquma Raashiyaatti hin galachin.“Barii keenna jabaa fi midhaagaan kaan ya dhumate yoo tokko tokko wannii cuftii akka fetetti sii hin hobbaatu jedhee Inestiyaan.”
Tapha kalee irratti boqonnaan duuatti kubbaan haga guddaan harkuma ijoollee Lesers Sitii irra oolte.
Tapha kalee irratti warrii Man Sitii kubbaa gooliitit dhiyaachuu dhowwu, defense laafinna guddaatti irraa mullata waan hedduu dogongranillee.
Tapha kalee irratti Zaambiyaan Giinii 1-0 moote.Goolii tana gurbaa Zaambiyaa Awustiriyaa jiru Patson Dakaatti daqiiqaa 48 irratti keessa buuseef.
Tapha kalee kana akka qara namii hedduun herregetti New England Patriots Philadelphia Eagles hin mooti.
Tapha kalee kana irratti Lionel Meesii goolii qaraa 38’,82’ fi 85’ irratti ijoollee Deportiivoo afaan qabsiise.
Tapha kalee kilabii Los Angeles Lafc fi D.C. United waltiin taphatan irratti DC goolii afur itti galchanii duwwaa galchan.D.C. United nama akka Wayne Rooney fa qabaattullee gaafas hin taaneef.
Tapha kalee New Castle waliin taphatan sun irrattuu marroo 4 kubbaa hadhee nama irraa buufate.
Tapha kalee US,magaalaa New York keesastti atileeetii Estooniyaa Kaia Kanepi waliin taphatte irratti moote waluma gula marroo 10 akkana moote.
Tapha kanaaf Arjentiinaan Meesi istaadiyoom gama mirgaatiin kubbaa gooliitti hadha Di Maariyaan gama bitaatii itti oli oofaa, Aguheeroon jidduu jiraaf.
Tapha kana irratti taphaan Amerikaa,DeAndre Yedlin taphataa Paaraaguhaay miila jala dhaabee buusee tapha keessaa baasanii Amerikaan nama 10 tapahtte.
Tapha kana irratti Toogoon moohuu baannaan keessaa galti Ayvori Kosti dabruuf ammoo Morookoo moohuu malte.
Tapha kana Rashiyaa biyya dorgommii tana qopheessitee fi Sawudii Arebiyaatti walti bu’a.
Tapha Keenyaan Itoophiyaa istaadiyoomii Naayroobiitti moote kana nama kuma 60 tahutti bahee daawwatee fulaa waliin ejjan dhabanii nama haga garii irrumaan raran.
Tapha Kubbaa Miilaa Addunyaatti Raashiyan biyyaa fi biyyee isii irratti Sawudii lafumaan qotattee buffisfte goolii 5 itti faatee 0 galchite
Tapha Kubbaa miilaa Awurooppaa ijoollee Afrikaatti keessaa ifa
Tapha kubbaa miilaa kana iratti haga ammaatti goolii 26 galee marroo 58 taphatan.Masrii, Morookoo, Peeruun faatii ya keessaa galanii hedduutti faana jira.
Tapha Kubbaa Miillaa Afriikaa Walakkeessa Waggaattan Buta: Hoogganaa CAF
Tapha kubbaa miillaa Ameerikaatti dabaluu dhaan dorogommiin spoortiiwwan kan biroo kan akka dorgommii fiigichaa martinuu yeroo biraatti darbuun ibsamee jira.
Tapha kubbaa milaan cinatti qophiileen adda addaa illee geggeessamaa jira.
Tapha Maali fi Kaameruun irratti taphataan Maalii,Saamu’eel Eto dhufuu baatullee abdi qabdi.Fulaa Saamu’eel hin jirretti Maaliin Vincent Aboubakar abdatti.
Tapha qaraa Raashiyaa fi Sawudi Arebiyaatti baraqi walti jedha.
Tapha Qilleetiin waancaaf kan qaqqaban Godina Shawaa Kaabaa fi Bulchiinsa magaalaa Holataa yoo tahan, Godinni Shawaa Kaabaa 5 fi 1n injifachuun abbaa waancaa tahe.
Tapha Sadaasaa 4,2017 irratti kilabiin isaa Liiver Pool Westi Haam 4-1 lafaan dhoofte irralleetti goolii inniiMohaammad Saalaadura buusetti gale. Mohaammad Saalaa ka dhalootaan Masrii tapha sun irratti gooli lama galfate.
Tapha sanbata guddaa dabree, Caamsaa,1,2016 irratti Tottenham Hotspurii fi Chelsiin 2-2 walqixxee bahaniin milkooftee moote.
Tapha shaampiyoon Liigii kale kialbiin isaa, Juventus kilabii Spezia moohatteen ammoo keessa jira.
Tapha sun irratti taphataan jajjabaan MVP LeBron James goolii 28 galfate. Lakers ganna 10 asitti takkuma waancaaf asi hin geenne.
Taphataa JuventusCristiano RonaldoKoronaa irratti arganii wallaanachaa bahe amma yaayyuu fayyee jedha.
Taphataa Kubbaa Miilaa Beekamaa Devid Beekamii fi Leenjisaa Aleksi Fergusen Tapha Dhiisuuf Labsan
Taphataan Arjentiinaa beekamaan Angel Di Maria tapha dhiyoo irratti miilii miidhamee tapha boriitti waan deebihu dandahu hin fakkaatuDoktorootii Di Mariaalleen dhibii luqqeettii Maira kun tapha bori biyyitii isaa Nezeraldandi waliin qabdulleetti hin deebisu jedhan.
Taphataan Barceloonaa,Meesiin Tapha Torbaan Hedduu Irraa Dhaabachuuf Deema, Neeymaar Irraa Euro.Miliyona Hedduu Qaban
TaphataanBayer Munich,Niklas SuleKoronaa iratti arganiin wallaanuuniitti jirani. Isallee dorogmmii Shaampiyoon Liigi itana keessatti quba hin qabaatinaa.
Taphataan isii Diosdado Mbele, ka wa balleessee tapha tokko irraa dhaan adabbi fixate taphatti deebihaaf.
Taphataan Jermenii beekamaan Timo Werner tapahtaa Chiltee Gonzalo Jara ciqileen tumatee sun silaa waan tapha keessaa nama baasisaa tolchullee gorsumaan bira dabaran.
Taphataan kilabii Mancity Samir Nassir tapha kalee,Ammajii 12,New Castle waliin taphatanii 2-0 moohan irratti ribuun jilba isaa waan oli rifattee miiliii isaalleen micciiramee torbaan saddeetiif tapha dhaabe.
Taphataan kubbaa kachoo beekamaan AmerikaaShaquille O'Neal,eegii Kobe Biryaanti du’ee dhagahee ani fayyaamitiityyuujedhe barreesse.
Taphataan Kubbaa miilaa addunyaa beekamaan Lu’is Su’arez nama ciniinee tapha irraa dhaaban amma ya taphatti deebisanii akka nama hin ciniinnee wallaansa argachuutti jira jedhe.Haga tapha dhaabe kanatti adoo hadheeffadhuu liqmsaa adabbii fudhadhee liqimsee jedhe.
Taphataan kubbaa miilaa addunyaa ka dhalootaanIvory Coasttahee amma kilabii Ingilish Piriimiyer Liigi,Chelseataphatu, Dider Diroogbaa tapha ya dhiisaa jedhee labsate. Diroogbaan nama ganna 36 diqqaa asitti marroo hedduu taphate.Tapha104 keessatti goolii 65 glafate. Diroogbaan kilabii Chelsea qofaa marroo 40 tapahtee goolii 16 galcheef.Dirgoobbaan abbaa ijoollee sadiitii lama dhiiraa takkatti dubra.
Taphataan Kubbaa Miilaa Barseloonaa Beekamaan,Luyis Suharez Ya Dorgommiitti Deebi'e
Taphataan Kubbaa miilaa Biraazil beekamaan Neymar da Silva Santos,Neymaar tapha irratti cinaachii caphee wasaasan fuudhani dorgmmi keessaa bahe kaan ya biyya isaatti deebihe wallaanchuutti jira,Biraazil isa malee moohachuu dandeeti re.
Taphataan kubbaa miilaa kiabii Barseloonaa Liyoneel Meesii eegii kilabii tanaa taphachuu jalqabee ta kalee waliin gooli 500 galcheef. Meesiin barana Barseloonaaf goolii 31 gaclhe.
Taphataan kubbaa miilaa Laaybeeriyaa beekamaan durii,Joorji Wihaa biyya isaa dhugaan bulchuuf hardha kakatee hujii dabre
Taphataan kubbaa miilaa Siwidinii fi Manchester YuniytidZlatanIbrahimovichkilabii isaa ta durii yarachaa deemuutti jirtu faluuf kontoraata ji’a jahaa AC Miilan mallatteesse.
Taphataan Kubbaa Miillaa Naqamtetti Rasaasaan Ajjeesame. Boombiin Hoteelatti Dhohemmoo Namoota Hedduu Madeesse
Taphataan Teenisi Dirree Addunyaan beekamaan ka biyya Serbiyaa Noovak Jokoovich dorgommii Teenisi UK magaalaa Wimbledtonitti taphatan irratti taphataa biyya Swiss Roger Federer moohee tanaan lammeeffachoo jedhee addunyaa irratti tokkeessoo tahe.Namii kun tana waliin waliin dorgommii Wimbeldon tana marroo lama moohe.
Taphatootii kilabii Awurooppaa keessaa jiran ka akka, Joel Matip, Eric Choupo-Moting, fi Allan Nyom faatii warra biyya tana fulaa bu’ee dorgommii AFCON tanaaf dhufuu dide.
Tapha torbaan lamaatti goolii hedduutti gale ; Jermeniin Kooti Divoori 10-0, Kameroon Ekuwaador 6-0,Siwizeralandi 10-1, moohachaa walumattu goolii 74 galte.
Taphattooii dorgommii English Premier League-f jedhanii Afrikaa bitanii keessaa;obboleeyyan lamaan Yaayyaa Turee fi Kooloo Turee ka doolara miliyoona hedduutin Manchester Cityn bitatee seenaa hojjachumatti jirti.
Taphattoonni kubbaa miillaa lammiiwwan Eertraa afur kaneen Jinjaa Ugaandaa keessatti dahata siyaasaa gaafatanii erga isaan torbanneen hanga tokko dudra hoteela isaanii keessaa baqatanii carraan isaanii maal akka ta’e hin beekamin jira.
Taphattoonni kun akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti Onkoloolessa lama bara 2008 garee Bootswaanaa waliin erga taphatanii booda xayyaara gara biyya isaaniitti geessu yaabuu diduu dhaan dahata siyaasaa gaafatan.
Taphattoonni kun garee biyyoolessaa Ertraa waliin ta’uu dhaan tapha biyyoota afriikaa waaltaa fi gaanfa afriikaa kanneen umuriin waggaa 20 gadii ta’an gidduutti dorgommii baatii Okolooleessaa keessa geggeeffamu irratti hirmaachuuf gamasitti imalan.
Taphattoota Ciccimoo Kubbaa Miila Afrikaa Filadhaa
Taphattoota kubbaa miilaa bebeekamoo Afrikaa akka Asamoah Gyan, John Mensah, Sulley Muntari of Benjani Mwaruwari, Patrick Mboma,El Hadji Diouf fa naqachiifanii ufi beessisan.
Taphattoota Kubbaa Miilaa Eritiraa Dorgommii CECAFAf Bara 2019 Ugaandaa Dhaqan Keessaa Torbatti Biyya Ufiitti Galuu Didee Barbaaduutti Jiran
Taphattootii Arjentiinaa hedduun biyya isaaniitii taphachuu dhiisuu fedhan. Akka oduun gaazexaa Arjentiinaa tokko jettutti namii akka Aguhero, Javiyer Mascherano fi Gonzalo Higuain faatilleen warra Arjentiinaa biraa yaahuuf kurfoo jiru.
Taphattootii Biyya C.A.R Dorgommiif Afrikaa Kibbaa Dhaqanii Mootummaan Isaan Duuba Gara Galee
Taphattootii biyya gara garaatii dhufan kun Afrikaatti dorgommii fi jaalala kubbaa miilaa jabeessuu qofaa mitii,amala,ogummaa tapha qabanii fi amala taphaallee jabeessuuf dhufan.Taphii jara kanaa isan gammachiisee?
"Taphattootii isii namii akka Thomas Mueller, Mats Hummels fi Toni Kroos Kolgers faatii tanuma keessa oli dhufan.""Qaroomaa fi dandeettii kubbaa miilaa keenna addunyaa cufaan gahuu feena” jedhe, itti gaafatamaan damee media FC Bayern, Quest.Mana barumsa kubbaa miilaa kilabiin Jermenii Itoophiyaatti jaaruuf deemtu kana qaraa ijoollee ganna 8-10 nama 30-40 tahanitti keessatti barata."
Taphattootii isii namii haga jahaa nama ganna 30 oli;Heath, Rapinoe fi Morgan Adoolessa 2,ganna 30 taate.
Taphattootii Kaameruun kubbaallee akka dansaa walti kekkennaa goolii irrallee dhowwatan.Kaameruun bara kana waancaa Afrikaa moote:
Taphattootii kubbaa harkaa fi miilaa Amerikaa Tom Brady fi taphataan dorogmmii Hockey Amerikaa Wayne Gretzkytun waan rifahciisee nama bakasaatijedhan.
Taphattootii kubbaa miilaa bebeekamoollee warra dhufe keessaa tokko.
Taphattootii kubbaa miilaa bebeekamoon yoo hedduu dorgommii akkanaa keessaa filaman.Gaanaa keessaaMichael Essenka Argentiinaa ammooLionel Messi,Biraazil keessaa Ronaldinhon faatti filame.
TaphattootiiLeicester CityRivaad Mahrezii fi Jeffrey Schlupp tapha Waancaa Afrikaa irratti Aljeeriyaa qarqaauuf qophii jiran.
​Taphattootii Paaraaguhaay Amerikaa keessaa namii tokko bahee jennaan akka galii kinniisaa goolii gama gamaan marsan.
​Taphattootii Teensii addunyaa bebeekamoon dhiiraa fi dubralleen dorgommii Australia Open jedhan Milboornitti taphachuutti jiran irratti wal dorgomuutti jiran.
Taphattootii tun dorogmmii kubbaa miilaa Afrikaa gama Bahaa fi Gama Jidduu qopheessaniif Ugaandaa dhaqan.
Taphattota kubbaa miilaa ka miilii miidhame
Taphattotii Kubbaa Milaa Eertiraa Dorgommiif Ugaandaatti Dabran Harka Kennachuu Hin Oolan
Taphattuun Amerikaa beekamtuu goolii hedduu galchite,Megan Rapinoe tapha iftaan kana keessa jiraachuu hin ooltu.
Tapha U20 kana Zaambiyaatti qopheessaa Gurrandhalaa 26 haga fi Bitootessa 2017 taphatan.
Tapha Waancaa Afrikaa 30essoo Ittuma Jiranii, Tapha Guyyaa Sadiitti Gooli 15 Galee Aljeeriiyaan Jalqabaanuu 3-1 Moote
Tapha Waancaa Afrikaa kana Equwaatooriyaal Giinii magaalaa afur keesstti itti jiran.
Tapha Wancaa Addunyaa USA fi Jappaan taphatan goolii qaraa Carli Liyoditti daqiiqaa sadeesso irratti galche.Daqiiqaa lama qofa jalaa haftee ammallee isummaan dabalatte,suna qofaa mitii daqiiqaa 16esso irralleetti keessa buufatte isummaan.
Tapha ykn sirba yoo qoraanii-bisaan dhaqan sirban qaabattaa jennaan “sorooroon aayyaa sorooroo.”
​Taphi daqiiqaa 120 dhumatee jennaan dhiittaa adabbii(Penalty) kennaniifii Oromoo United 3-2 moote.
Taphii 1-1 dhumatee eegee adabbiin gargar baasan. Akkuma kanaan Riyaal 5-3 mootee ta baranaa waliin marroo 11 dorgommi Awurooppaa moote.Kubbaa Ronaaldoon dhiitee akka Riyaal Madriid moosise.
Taphii biyyoota dorgommii tanaa dabran filataniin ammoo itti jiranii ammoo qaata jalqabanii Hagayya 12,2015 Fulbaan 2016 taphatan.
Taphii 'English premier league' oowwaa deemuutti jira.
Taphii Guutu Itoophiyaa ka ganna lama lamatti taphatan kun amma marroo sadeessoo irra jira.Aadaa naannolee,jabeenna naannolee guddisaa namuu waan qabu wal irraa barata.Namuu badhaasaa fi maqaa argachuuf taphata.
Taphii kun guyyaa shaniin duubatti dhumata. Biyya 24 magalaa New Zelaadni torba keessatti taphachuutti jiraa marroo 48 taphatanii goolii 134 gale.
Taphii kun horii guddaa qabaa.Nama garee biyyooleessaa keessaa taphatu ganna tokkottuu mindaan isaa doolara kuma 400 caaltuun jalqaba.
Taphii kun Nezerlaanidiif nama gaara dhiibe taha ka jedhulleen hedduu.
Taphii kun Waxabajjii 21 jalqaban Adoolessa dhuma.Ijoolleen Afrikaa kilaboota Awurooppaa keessaa taphatanillee gaafasitti boqonnaa waan qabaniif tapha kanaaf dhufuu dandahan.
Taphinii Olompiikii baranaa adoolesa 23 hanga hagayya 8 /2021 biyya Jaapaan keessati godhamuudhaaf akka karoorfame waan beekamuudhaa.
Taphinii Olompiikii baranaa sababa kooviid 19tiin wagga tokkoof kan yeroo isaa irra darbe yemuu ta’u ammas taanaan, yaadaa uumataa irra waltii qabamee irratii hundaa’udhaan akka gaazexaan Nikkei jedhamu gabaseeti namoonii harkii 60 ta’n akka taphichii baranas darbu ykn hafu gafataniiru. akka taphichii tasifamu kan barbaadan harka 34.
Taphinni Olompiikii Adduunyaa baraa kanna Jaapaan keessattii jalqabamuudhaaf yemmuu jiinii sadii afu kanatti, waldaan haakimoota Jaapan taphichii akka hafu gaafachuun isaa beekameera.
Taphni kun Ingilaand keessatti tapha hedduu beekamaa, doolaarri biiliyoonni hedduun itti baatee fi nami hedduun jaalatu. Dorgommiin akkana ta ganna 2008-2009 qopheessuuf gara doolara biliyoona 2 fi kuma 87tu itti bahe.Taphii haga ji’a sagalii taphatan kun odoo sanbta lamaan yokaan guyyaa boqonnaa lamaan tapahtanuu ganna dhufutti dabra.
Taphuma guyyaa dheengaddaa keessaa kilabiin Arjentiinaa, River Plate kilabii biyya Jappaan Kashima Antlers 4-0 irraa sirbite.
Taphuma qaraa irratti Kooriyaan Kibbaa Giinii 3-0 garafate.Zaabmiyaan Poortugaal 2-1 irraa galchite.Jappaan Afrikaa Kibbaa 2-1 gangalchite.Senegaal ammoo Sawudii Arebiyaa 2-1 tolchiteef.Zaabmiyaan Poortugaal 2-1 irraa galchite taan ammoo Iraan 4-2 garaa addeessitee moote.Xaliyaanii ammoo Afrikaa kibbaa 2-0 qaarifte.Amerikaalleen Senegaal 1-0 carassite.
Tarii guyyaa tokko dhufanii nu qabatu jennee soda guddaa keessa jirra kanneen jedhan baqattoonni Oromoo kun lubbuun keenya balaa keessa waan jiruuf addunyaan akka nuu dhaqqabuuf lammiiwwan keenya biyya keessaa fi ala jiran qaamni dhimmi ilaalutti akka nuuf iyyan gaafanna, ofiis gama danda'ame maraan bakka itti danqamnee jirru keessaa haala itti ba'uu dandeenyu akka nuu barbaadan gaafanna jedhu.
Tarii lakkoobsi isaanii xiqqoo kan ta’ee fi qulqullinaa fi to’achuuf wal ga’iileen mijatan yoo jiraatan ministeera eegumsa fayyaan kan to’ataman yoo ta’u wal ga’iileen kanaan ala ta’an garuu yeroof akka dhaabatan kan murteessine ta’uu isaa, konfrensii, bakka spoortii dabalatee manneen barnootaa sadarkaaa lammaffaa ni cufamu jedhan.
“…Tarii odeeffannoo kun ballinnaan qotee bulaa fi horsiisee bulaa keenna bira hin geenne fa tahaa malee agency keennya raaga kana duraan kenneera.”
Tariq Lampteygurbaa ganna 19 hiddii dhalootaa Gaanaatti ejju. Amma english Premier League kilabii Brighton fi Hove keessa dura taphata.Garee kubbaa miilaa Ingiliizilleen ijoollee ganna 21 keessallee hin taphataaf.
Tarkaanfii Aanaa Areero ganda Oroototti dhaqqabeen sanbata nami shan du’uu godinni booranaa ka beeksise yoo tahu, kanneen keessa milishootni fi miseensonni raayyaa ittisaa biyyaa akksumas dhalatan naannoo ka konkolaachisaa turee fi barataan kutaa 8 keessa jiruu jedhee jira. Obbo goollicha tarkaanfii garee keessaniitiin nami nagaanillee du’e kana maal jettuu jechaan gaafatamanii deebi itti aanu kennan.
Tarkaanfii amma Prezidaant Traamp fudhatan kanaan, Yunaayitid Isteets, Addunyaa irratti biyyoota lameen walii-galtee Paaris sana duraanuu hin mallatteessin hafan – Nikaaraaguwaa fi Siiriyaatti dabalamti – jechuu dha.
Tarkaanfii fudhatamaa jiru keessaa manneen Saamsaman jechuun itti maxxanfamee banuu diduu, kokolaataa Bajaajjii iddoo tokkotti walitti qabanii kaa’uu, maallaqa baasisuu akkasumas waraqaa akeekkachisaa mallatteesisuun keessatti argamu.
Tarkaanfii humnaa hiriira irratti kana dura fudhatamaa ture irraan kan ka’e inni kun nagaan akka geggeessamuuf qopheen gootan yoo jiraate ka jedhuufis, dararaan nutti hammaate waan ta’eef yoo duunes wareegama baafnee sagalee keenya dhageessisna malee hin hafu jedhaniiru.
Tarkaanfii Humnaa Mootummaan Oromiyaa Keessatti Fudhateef Kan Gaafatame hin Jiru: Gamtaa Medirek
Tarkaanfii humnootiin nagaa eegsisan fudhataniin booda jeequmsi ka’uun illee ibsameera. Hookkara ka’eenis barataan waggaa lammataa tokko ajjeefamuu isaa fi namoota lakkoobsi isaanii hin beekamne irra miidhaan ga’uun illee beekameera
Tarkaanfii isa jalqabaa kana ni ajaaiffanna. Sababiin isaas waggoota darban keessa Gambeelaa fi naannolee ka biroo keessati imaammatqa gandeen hundeessuu waliin kan wal qabateen himannaaleen dhiittaan mirga namaa raawwatamuu isaa ibsan hedduun dhaga’amanii jiru.
Tarkaanfii ISIS irratti fudhatamuuf boodatti hafuu keenya eenuyu iyyuu kan haalu miti kan jedhan Krooker sadarkaa amma gareen kun irra akka ga’eef kan gumaache waa hedduu dha jedhan. Bakka isaan yeroo ammaa keessa faca’anii jiran keessatti itti marsuu dhaan duula geggeessinu itti fufna jedheen abdadha jedhan.
Tarkaanfii Israa’el fudhatte kun musliimota Jerusaalem keessaa mufachiisee jira. Israale to’annaa gootu kana gara dachii qulqulla’aatti babal’isuu illee dandeessi shakkii jedhu qabaachuu isaanii ibsaniiru.
Tarkaanfii kanaaf aangwaan kun kan shakkan ABO Shanee deebii gama isaa akka kennuuf yaaliin ta’e hin milkoofne jedha Naakoor Malkaa.
“Tarkaanfii kana eenyu akka ajaja, humna ittisa biyaa keenyaa eenyu akka naannoo sanatti waame waan beekamu akka hin jirre – kabajamoo prezidaantiin keenya ibsanii jiran” – jedhan – Obbo Addisuun.
Tarkaanfii kana fudhachuu dhaan koolu galtoota Kuubaa akkuma koolu galtoota biyyoota ka birootti akka ilaallu nu gargaara jedhan.
Tarkaanfii kana fudhachuun isaa, mootummaan Burundii ehama hojii isaa uggure, akka eyyamicha haaressuuf eega baatiilee 14f kadhataa turee booda tahuu beeksisee jira, BBCn.
Tarkaanfii kan eenyu akka fudhatee hin beekamiin jira.
“tarkaanfiilee itti aanana irratti dubbachuuf, jila gara Finfinneetti erguuf qophii dha,” jedhan – Prezidaantichi Isaayyaas.
Tarkaanfiileen humnaa fudhatamaa jiran, haala yeroo ammaa Itiyoophiyaa keessaas furmaata ta’uu akka hin dandeenye – Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsitti, Ministarri gargaaraan – Toom Maalenoowiskii dubbatanii jiran.
Tarkaanfiileen Humnaa Hiriirtota Irratti Fudhatamaa Jiran Haala Itiyoophiyaan Keessa Jirtuuf Furmaata Hin ta’u, Jedhu Aangawaa Ol’aanaan, ka Yunaayitid Isteets
Tarkaanfiileen kun, sababaalee mormii waggaa tokkoof argine kana kakaasan, kanneen roorroo dhiittaa mirga dhala-namaa yeroo dheeraaf ture irraa maddan daranuu gad-fageessee hammeessa malee furmaata hin ta’u, ka jedhu – ibsi – Amnestii internashnaal, roorroolee dhaga’aman kana Mootummaan tarkaanfii akkanaan otuu hin taane karaa sirna-qabeessa taheen furmaata itti kennuu akka qabu hubachiisa.
“Tarkaanfiileen sun sirna eegsisuuf yaadamanii ka fudhataman yoo tahe illee, sagalee walabaa ukkaamsuunii fi mirgawwan lammiwwan Itiyoophiyaa ugguruun toftaa ofiin of injifachiisuu, kan komeewwan dhihaatan furuu caalaa hammeessu” jedhan – Mr. Kiribiin.
Tarkaanfii mootummaa ce’umsaa kan yeroo ammaan fudhatame keessumaa ministeera murtii haqaa fi hojii isaanii haqaa ni galateeffanna jechuu dhaan US keessa kan maadheffate caasaa mirga namaa dhimmi Sudan irraa Adlan Ahmed Abdelaziz VOAf ibsaniiru.
Tarkaanfii Mootummaan Fudhatu Waltajjii Siyaasaa Dhiphisuu Hin Qabu: Paartii Mormituu IZEMA
Tarkaanfii Mootummaan Itiyoophiyaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Amaaraa keessatti fudhate mormina kanneen jedhan hiriirtoonni kun iyyannaa keenya kanas komiishina mirga dhala namaa kan Tokkummaa Mootummotaatti barreeffamaan dhiyeeffanne jedhu.Koree hiriira kana qindesse kanaaf itti gaafatamaa sabaa himaa fi hariiroo uummataa kan ta’an Obbo Pheexroos Ashanaafii akka jedhanitti bulchiinsi Itiyoophiyaa gaggeessaa jiru kan abbaa irree waan ta’eef aangoo gadhiisuu qaba. Ajjechaa fi yakka rawwatamees qaamnii walabnii seenee qorqchuu qaba jechuun dubbatan. Hiriirtoonni kun Jenevaa fi biyya ollaa taate Faransaayii irraa kan dhufan ta’uun ibsamee jira.
Tarkaanfii mootummaan Itiyoopiyaa barattoota Oromoo irratti fudhatee jiruu fi karoora maastar plaanii magaalaa Finfinneef ba'e mormuun magaalaa Fraankfart kan Jarmanii fi London UK keessatti har'a Oromoonni hiriira ba'anii jiran.
“Tarkaanfiin adabbii daran fudhatamuu fi dhiittaa mirga dhala-pnamaa, haala jiru daranuu hammeessa malee furmaata hin ta’u!” jechuun hubachiisa – Gareen mirga dhala-namaa, ka sadarkaa Addunyaa – Amnestii internashinaal.
Tarkaanfiin akkanaa, mormii uummata Oromoo dhaabsisuus tahe biyyattiif furmaata fiduu akka hin dandeenye illee eeran.
Tarkaanfiin akkasii baatilee darban lama keessatti yeroo lammataaf fudhataman.
Tarkaanfiin amma fudhatamuuf deemu kun, uggura dinagdee haga tokko yokaan guutummaatti Iraan irra kaa’uu keessaa tokko akka murteessu – guyyoota 60 mana-maree yokaan Koongiresa Yunaayitid Isteetsiif kennuuf deema.
Tarkaanfiin fooya’inaa mootummaan fudhatamaa jirus cimee akka itti fufu prezidaantichi dubbataniiru. Tarkaanfiwwan kunis bifa waalta’e akka qabaatan, seerawwan komeen irratti dhiyaatus waggaa kana akka fooyyeffamu tuqaniiru.
Tarkaanfiin Fudhatame Saba Tokko Irratti Fuuleffate Jedhu Hirirtonni Tigraay
Tarkaanfiin fudhatame sochii haaromsaa gadi fagoo ta’e irraa madde kan jedhan Obbo Addisuun sochii haaromsaa kana keessatti uuammati miliyoonni 6.5 caalan itti hirmaachuuf rakkoolee jiru jedhamanii ka’anii irrattis dudubbatamuu ibsan.
Tarkaanfiin fudhatamuuf jiru kun lammiwwan chaayinaa 5 fi dhaabbattoota 6 ilaallata.Hojii gaggeessitoota kaampaanilee kana irras uggura ni keenya jedhan gumii Tokkummaa mootummotaa irratti.
Tarkaanfiin Gidduu Kana Fudhatamaa Jiru Itiyoophiyaa Keessatti Jijjiramnii Jiraachuu Agarsiisa. Dr.Awwol Aloo
Tarkaanfiin har’aa kun dargaggoonni COVID-19 irraa akka eegamaniif jireenya miira jireenya idileetti deebi’uu fi weerarichi dhumachuu namatti dhageessia jechuu dhaan komiishinerri yeroofii kan bulchiinsichaa Janet Woodcock ibsa kennaniin beeksisaniiru.
Tarkaanfiin har’a fudhatame tarkaanfii tokko fuula duratti deemuu dhaan adeemsa filannoo wal dha’aa xumuraan kan ga’e, Dimokraasii dhugaa biyya keenya keessatti kan gad dhaabe jedhan.
Tarkaanfiin humnaa dhiittaan mirga namaa hiraarsi siyaasaa fi adamsuun hatattamaan akka dhaabatus murtiin kun gaafateera. Mirga isaanii karaa nagaan ibsachuu isaaniif kanneen hidhaman jedhamanis hatattamaan akka hiikaman gaafata.
Tarkaanfiin humnaa fudhatamu lubbuu galaafachuu dabalatee hammaataa kan dhufee fi hammaa ba’a akka ta’e, polisonni kallattiin uummata irratti akka dhukaasan sababaa kanaanis lubbuu namoota hedduu darbuu kanneen ragaa ba’an akka jiran Amnestiin ibseera.
Tarkaanfiin Humnoonni Nageenyaa Oromiyaa Keessatti Fudhatan Ka Gitaa Oliiti
Tarkaanfiin Iraan irratti fudhatame kun Amerikaa irratti tarkaanfiin daafoo hamaa akka irratti gaggefefamuuf karaa bana.
“Tarkaanfiin irree-cimaan Mootummaa Itiyoophiyaatiin fudhatamaa jiru eega mormiin Sadaasa bara 2015 biyyattii keessatti jalqabe irraa kaasee rakkoo biyyattii keessatti uumamee fi haga ammaa lubbuu namoota dhibba saddeetii olii galaafate daranuu hammeessa” – jedha – Amnesty Internaashinaal ibsa kaleessa baaseen.
Tarkaanfiin kun immo dhaaba baqattotaa kan Tokkummaa Mootummootaa ykn UNHCR biratti yaaddoo guddaa uumee jira.
Tarkaanfiin kunis Amerikaan leellistoota hokkara oofan addunyaa irraa dhabamsisuuf yaalii ta’u keessatti deggersa qabdu agarsiisa jedhamee jira.
Tarkaanfiin kun kan fudhate sochii fudhatama hin argatin kan Mugaabeen jalqaba baatii kanaa itti aanaa isaanii Emmerson Mnangagwa aangoo irraa ari’aniif deebii kennuu akkasumas haadha warraa isaaniin bakka buusuu yaaduu isaanii erga dhaga’amee booda.
Tarkaanfiin kun kanumaan akka hin dhaabannee ta'u ibsanii guyyaa har'a ganama aanaa Dibaaxee ganda Zigii keessatti hidhattonni Gumuuz nama lama ajjeesanii tokko madeessuu isaanii dubbatan.
Tarkaanfiin kun seena-qabeessaa fi jijjiirama guddaa tahuu ibsanii, bu’aan isaa guutummaa Gaanfa Afrikaa fi sanaa oliif qooda guddaa akka qabaatu hubachiisee jira – ibsi Gala naga-eegumsaa, ka Tokkummaa Mootummootaa kun.
Tarkaanfiin kun Sudaan dinagdee biyya ishee guddisuuf kan dandeessisu liqaa sadarkaa addunyaa fi deggesa deebitee akka argattu taasisa.
"Tarkaanfiin kun tokkoon tokkoon isaa seeraawwan sabatiinsa addunyaa eegsisan balaa irra buusa jedhan.
Tarkaanfiin kun waaltaaleen sabaa himaa kun odeeffannoo Raashiyaa keessaa haala itti argaman wal xaxaa taasisa.
Tarkaanfiin marsaa qaraa TPLF irratti fudhatan milkiin dhumaate:MM Abiy Ahmed
Tarkaanfiin ministriin dhimma-alaa Itiyoophiyaa kun qaama jijjiirama fooyyaa’insaa fi haaromsa ijaarsaa fi ramaddii qabeenyaa namaa tahuun ibsamee jira.
Tarkaanfiin muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa _ Dr. Abiyyi Ahimed har’a fudhatan, itti gaafatamaa hojii tokko isa kaaniin bakka buusuu irra kan cehe dha – jedha gabaasaan keenya – Eskindir Firew.
Tarkaanfiin seeraa fi waltajjii siyaasaa akka hin dhiphanne gochuuf tarkaanfiin fudhatamu madaala isaa eeguu akka qabu dubbatan jedha Eskinder Frew Finfinneerraa.
Tarkaanfiin seera hojii irra oolchuu""Tigiraay keessatti, sirna heera mootummaa hordofee geggeessamaa jira, jedhu Afaan-yaa’iin Mana-maree Federeeshinii, Adam Faaraa."
Tarkaanfiin siyaasaa kun gama nageenyaan dhgiibbaa inni Itiyoophiyaa keessatti fidu amma beekuudhaa baanne iyyuu, jijjiiramni siyaasaa guddaan kun dhimmoota nageenyaatti geessuu akka malu kan dubbate – ibsi Embaasichaa, tarkaanfii kana hordofee waan Itiyoophiyaa keessatti tahuuf jiru kan dhiheenyaan hordofaa jiru tahuu beeksise.
Tarkaanfiin sochii sa’atiin ugguru, kan kaleessa jalqabame kun, akka lakkoobsa biyyattiitti galgala sa’atii saddeet irraa jalqabee hanga ganama sa’atii shaniitti akka konkolaatonni dhuunfaa hin sochoone taasisa.
Tarkaanfiin tokko kan qajeelfama ministrii haqaan ba’e, kan to’achuuf rakkisaa ta’e deddeebii qawwee lakkoobsa eeyamaa ofi irraa hin qabaanne fi yakki ennaa ittiin hojjetamu humnootii seera eegsisaniif adda baasuuf rakkisaa ta’e dhaabsisuu ka jehu.
Tarkaanfii nuti fudhannu Somaaliyaa, Kutaa Sanaa fi Amerikaan nagaa akka ta’an daran akka tasgabii qabeessa ta’u taasiisa jedhan.
"Tarkaanfiin warrii nagaa eegu, nama hiriira bahuu fi hiriira paartilee mormituu irratti fudhate akkuma jirutti, haala jiruun wal fakkaachuu dhabuun adoo jeequmsilleen jiraatee humna jeequmsa sunii oli taate fudhachuun waan nama yaaddessaati.Namii,du’uun, hidhamuu fi miidhamuun nama yaaddessa.Warra hiriira bahe keessallee ka qabeenna namaa miidhe hagii diqqaan jriaachu isaa hinuma beekna taatullee,hiriirii kun haga guddaan ka nagaa,barattootaa fi ummate.Hiriira nagaa akkanaa irratti humna haga dabraatiin dhufuun waan mirga namatii yaaddoo tahaa dhufe keessa atokko.”
“Tarkaanfiin Yunaayitid Isteetis fudhatte kun mirga seeraa lammii Chaayinaa ka sarbee fi gochaa fokkataa dha” jedha – ministriin dhimma alaa Chaayinaa.
Tarkaanfii prezidaantichi fudhachuuf jiran kana gaazzexeessotaaf kan ibsan – aangawoonni biyyattii, murtiin kun, akka manni-maree bakka-bu’ootaa dhimma kana irratti dubbatu yeroo kennuuf jecha, baatiilee ja’aaf boodatti harkifataa turee ka labsamuuf murtaawe ta’uu eeran.
Tarkaanfii Seeraa Alaa Oromiyaa Keessaa Ilaachisee  Mootummaa fi KFOn Maal Dubbatan?
“Tarkaanfii sirreeffamaa bakka itti fudhannettis jirra waan taheef dhimmii kun akka qabeenna abbaa hin qamneetti ilaalamee lafa hundumatti gurguruudhaaf hin eeyyamamu dhimmichii akka karaa qabatu irratti hojjachaa jirra.”
Tarkaanfii Waraanaa Booda Hoogganaan Zimbaabwee Mana Keessatti Ugguraman
Tarkaanfiiwwan hanga yoonaa fudhataman illee kan ajaa’ibaa fi faarsamuu qabu jedhan. haa ta’u malee kanneen kun tarkaanfiwwan gara fuula duraatti fudhatamu hedduu keessaa kan jalqabaa ta’uu Dr. Abiy ofii isaanii dubbachuu isaanii ambaasaadderichi yaadachiisaniiru. Ambaasaadderichi akka jedhanitti tarkaanfiiwwan kana hojiitti hiikuun immoo dhimma isa ijoo ka biroo dha.
Tarkaanfilee hambisaman keessaa tokkoffaan ajaja mana murtii malee nama to’annaa jala oolchuun akka hafu ta’eera.
“tarkaanfileen yeroo hatattamaa kun akka malee hamoo fi hiddha-bal’ifatoo, kanneen mirgawwan dhala-namaa haala yeroo hatattamaa keessatti tahe ugguramuu hin qabne irratti sodaa guddaa uumanii jiran!” jechuun ibse – Amenstii Internaashinaal ibsa kaleessa baase sanaan.
Tarkanfiin haaraan midiyaalee hawaasaa fi daddabarsa maallaqaa tokko tokko ugguru kun fudhatamuun isaa, eega prezidaant Al Bashiir, Guraandhala 22, labsii yeroo muddamaa labsanii booda.
Tarkii magaala Istaanbul keessatti Dubartoonni guyyaa kaleessaa hiriira bahan poolisiidhan walitti bu’n.Hiriirri walfakkaatan bara darbee qabee biyyittii keessatti dhoowwaa ta’us dubartoonni kumaan lakkaawaman Guraandhala 8, Guyyaa Dubartoota Addunyaa sababeeffachudhan walghanis poolisiin gaazii ija imimmaaneessu itti facaasun hiriiricha bittinneessuu yaaleera. (AFP)
Tarkiin Ambaasaaddara Amerikaa biyya ishee keessa jiran waamsiiftee jirti. Kunis prezidaantiin Tarkii Erdogan torban darbe yeroo Waashington daw’atanii turantti tarkaanfii hamaa waaridiyyoota prezidaantichaa eegaa turan irratti fudhatame jedhan mormuuf ta’uun beekamee jira.
Tarkiin Haleellaa Gaggeessaa Jirtu Dhaabuu Qabdi: Prezidaant Traamp
Tarkiin karoora yeroo dheeraaf irratti hojjataa turteen gara Siriiyaa seenuuf akka jirtu Waayit Haawuus eega beeksisee booda tarkaanfii Traamp fudhatan qeeqa guddaa hordoofsisee jira.
Tarkiin samii irraa magaalaa Ras al-Ayn isa karaa daangaa Siriyaan jiru haleelaa akka jirtu qabsaaa’onni ibsanii jiru.Aarrii guddaan kan mul’atu ta’u fi kan kurdootaan hogganamuu humnootiin Demookraatawaa Siriyaa xayyaaronni waraanaa kan Tarkii samii irraa nannoo sivilonni jiraatan haleelaa waan jiraniif rifaatuu guddaatu jira jedhu.
Tarkiin Siriyaa Gama Kaabaa Keessaa Kurdoota Baasuuf Haleellaa Jalqabdee Jirti
Tarkiin sirna filannoo ishee kan hoogganaan paarlaamaan filatamu irraa gara prezidaantiin uummataan filatamuutti ka jijjiirataa jirtu yoo tahu, kun immoo prezidaantiif aangoo irra-jabaa kenna.
Tarkiitti Ambaasaaddarri Raashiyaa Andree Kaarloov Wiixata har’a agarsiisa ykn egzibishinii aartii Ankaaraa keessatti daw’ataa ituu jiranii rasaasan rukutamanii du’u ibsamee jira.
Tarkiitti Dubartoonni Hiriira Bahan Poolisiidhan Walitti Bu'an
Tarreessaan atileetii ganna mana 20 keessa jiru.Ganna shanii asitti dorgommii biyya keessaatii fi biyya alaatti keessaa mumullachaa oli bahe.Mana barumsaatii jalqabee fiigichaan oluma guddachaa dhufe.
Tarreessaan rekoordii haaraa qabaachuu baatullee maratoonii km 23 asiin duraa saatii 1:03 moo’e.
“Tarrin bineensa Boorannii arge ka qaraati. Tarriin guddoo wal jaalatti.Gaafa tokkoo kormii tarrii niitiin isaa fayyaa dhabdee cirreessa itti barbaadee dadhabee jennaan hospitaala nama geesse.Achitti namaan wal dubbatanii fala rakkoo namaa wal dubbatan.”
Tarsiimoo haaraa kana har’a Washington keessatti kan beeksisan gorsaa naga eegumsa biyyoolessaa John Bolton turan.
Tasagabii dhabinsa jiruu fi rakkoo siyaasaa biyyattii keessaaf furmaata tahu – ilaalcha jedhuun.
Tasbaggiin jiraachuu baannaan waan babbardeeroo ummati jaalatu kun, jijjiiramii ummatii fedhu kun fagoo hin deemu.”"
Tasfuu Taddasaa Birruu namoota ayyaana Irreechaa Hora Arsadee baranaa irratti lubbuun isaanii bade keessaa tokko. Mootummaan Itoophiyaa haala ummameen lubbuun namoota 52 baduu beeksiisee gadda guyyaa sadi’ii labseera. Paartiin kongresii Federaala Oromo garuu lakkoofsi namoota dhumanii atattamaan dabalaa dhufuu dhaa fi amma ammaatti odeeffannoon dhaabni isaani walitti qabee akka agarsiisutti namonin 678 du’uu isaanii VOAti himeera.
tasgabbeessuu irratti hojjetaa jiran naan jedhan obbo Mehiddii Jamaal dubbiseen ture.
Tasgabbii dhabiins fi jeequmsa Burkii Nafaasoottif umnoonnii jahaadistootaa kan balaaleffataman yemuu ta’u , akka walii galaattii namoonii miliyoonii 1.4 wagga lamman darban gidduutii nageenya isaaniitiif jechuudhaaf mana isaanii dhiisanii baqachuu isaanii UNHCR himeera.
Tasgabii dhabiinsii guutuummaa Naayjeriyaa keessaa looltootaa fi namoota nagaa hedduu waggaa kana keessa galaafatee jira.Ji’a tokko dura looltoota 30 ta’an haleellaa yeroo 4 hidhattonni Islaamaa Naayjeriyaa Kaaba bahaa keessatti gaggeessaniin ajjeefaman.
Tasgabii dhabiinsii Itiyoophiyaa keessatti uumamee ture biyyatti keessatti sirnii jabaan jiraachuu isaa carraa itti mirkaneesse ture jechuun mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaaleny ibsanii jiru.Kana waliin wal qabatee labsiin yeroo hatattamaa hojii irra oole dinagdee biyyatti irra balaa hamaa dhaqqabuuf ture hambisuu isaa dubbatan.
Tasgabii-dhabinsaa fi waraansaan ka jeeqama keessaa ba’uu ka dadhabdee fi gochaa shororkeessummaa Al-shabaabiin geggeessamuun kan hammacamaa turte – biyyi ollaa Itiyoophiyaa – Somaaliyaan amma illee miilla lamaan hin dhaabbanne. Nageenya irra-wayyaawaa kanneen qaban – kutaaleen ishee akka Somaalii-laandii fi Puuntiland faa garuu, naannoolee kaan biratti ennaa ilaalaman, mootummoota tasagabbaawan qaban. Inumaa, Somaalii-laand, Somaaliyaa guddoo irraa cituu ishee beeksifattee, beekkannaa sadarkaa Addunyaa argachuuf carraaqaa turte. Gaaffiin muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Hayile-maariyaam Dessaalenyiif dhihaates, hoogganoonni kutaalee kanaa yeroo adda addaatti gara Finfinneetti afeeramanii dhufuu isaanii fi mootummaa Itiyoophiyaa waliin hariiroo qabaachuu isaanii irratti hundaawee ka dhihaate. Somaaliyaa keessatti, hariiroo dippiloomaasiif mootummaan beekkannaa qabu – mootummaa tokkicha – mootummaa federaalaa Ripublikii Somaaliyaa akka tahe ka dubbatan – Obbo Hayile-maariyaam, “Ehama mootummaa Federaalaa Somaaliyaa tii ala wanni tokko iyyuu ta’uu hin qabu. Kana irratti ejjennoo ifa tahe qabna” – jedhu.
Tasgabiin Akka Bu’uuf Prezidaant Uhuruu Keenyaattaa Gaafatan
Tatamsa’ina Vaayiraasii Koroonaa ittisuuf Keemikaalli Farra Vaayirasii Liitira kuma kudha sadeetii ol tahu magaalaa Roobee keessattii fi geejjiba ummataa irratti biifamuu isaa bulchiisi magaaalattii beeksisee jira.
Tatamsa’ina Vaayirasii Kooronaa ittisuudhaaf hojimaatni lammiilee dirqisiisuu fi qajeelfamoota gara hojiitti akka hiikamu taasisuu jirachuun barbaachisaa ta'uu ibsan ogeeyyiin seeraa VOAn dubbise.Akka ogeeyyiin sera kun jedhanitti weerara Vaayirasii kooronaa ittisuuf qajeelfamoonni gama mootummaatin darban seeraan hojiitti hiikuu hojimaatni dandeessisu hin jiru taanaan hojii irra oolchuun rakkisaa dha, jedhu.
Tatamsa'ina Vaayirasii Koranaa Ittisuuf Hojii Tola-ooltummaa Ogeessa Fayyaa
Tatamsa’ina vaayirasii Koronaa ittisuuf akka namoonni kophaatti of baasanii turan qajeelfamoota baafaman hojii irra oolchisuuf jecha, humna waraanaa itti bobbaasuun, biyyoota Afrikaa tokko tokko keessatti “gochaan kun walitti-bu’insa uumuu mala” yaaddoo uumee jira.
Tatamsa'ina Vaayirasii Koronaa ittisuuf qajeelfamoota bahan lammiilee hojii irra hin oolchinerratti har'a irraa eegalee ka tarkaanfii fudhatu tahuu ibse - Poolisiin Federaalaa Itiyoophiyaa.
Tatamsa’ina Vaayirasii Koronaa tohachuuf godinaa Baalee fi naannolee waliin qindoominaan kan hojjataa jiru tahuu ibsuudhaan, “namoota biyyoota garaa garaa irra dhufan dabalatee kanneen shakkaman irratti sakata’insii fi hordofiin geggeessamaa jira,” jedhan - Kantibaan Magaala Robee Obbo Abduljaliil Abduroo.
Tatamsa’ina Vaayiresii Koronaa Ittisuuf Naannooleen Benishaangul Gumuzii fi Gaambeellaan Murtiilee Dabarsinee Jirra, Jedhu
Tatamsa’ina Vaayiresii Koronaa To’achuuf Qajeelfamoonni Bahan Hojii Irra Oolfamaa Hin jiran
Tatamsa'inni vaayirasichaa dachaan dabaluun namoota guyyaatti giddu-galeessatti 6000 irraa saamuudni fudhatame keessaa kanneen 800 ta'an vaayirasichaaf saaxilamoo dha, jedhan Ministarri Fayyaa Dr.Liiyaa Taaddasa. Gabaasaa guutuu caqasaa
Tatamsa'inni vaayirasichaa mameen hidhaa naannoo Oromiyaa keessatti qofa namoota dhibba (100) ta’an irratti argamulleen himamee jira.
Tatamsa’inni Vaayirasii Koronaa Godina Addaa Oromiyaa Keessatti Heddummaate, Jedhama
Tatamsa'inni Vaayirasii koroonaa Oromiyaa keessatti, keessaayyuu Godina Addaa Naannawa Finfineetti heddumaachaa dhufuu isaa Biroon Fayyaa Oromiyaa beekisise.
Tattaaffii keenya dachaa dhaan daballa jedhan.
Tattaaffiin Kenya fi biyyootii ka biroo Somalia dhaa alatti geggeessamu kan inni agarsiisu soda gareen kun qabuuf walitti fufiinsaan kan isaan barbaadan naannolee dadhaboo ta’ani. Us al shabab irratti haleellaa xayyaara nam maleeyyii raawwachuu dhaan loltoota gamtaa Afriikaa deggertee jirti jedhaniiru.
Tattaaffiin Lola Dhaabins Yemen Jalqabame: Tokkummaa Mootummootaa
Tattaaffiin mootummaan biyyoolessaa kutaalee biyyattii kaan kanneen bubbee mudate irraa dandammatan gaarii ta’us kan Portoriikoo garuu rakkoo hamaa qaba. Roselloon akka jedhanitti kana keessa waliin jirra, kanaaf qixa ilaalamuu qabna jedhan.
Tattaaffiin ta’e sun ededa suluula sanaa hanga tokko qotanii yabalaawwan cimoon doonittii harkisanii akka baasan taasisamee jira.
Tattaaffiin waraanaan geggeessamu kan ijaarsa daangaa km 2,611f eegumsa akka shororkeessonni gama biyyattiitti hin seenne eeguuf ijaarmaa jiru bara 2017 keessa jalqabame.
Tatullee dharati sun dhara taatee hin hafne.Akka jecha obboo Shiferrawutti haga fulaa poolisiin jirtutti qormaata bananii banamuu fi dhibaachun isaa hubatanitti hatame jechuun dhiba waan taateef jennee dogoggora uumameef “dhiifama gaafanna” jedha.
Tatullee paartii Demokiraati yaada pirezidaantii Tiraampi doolara biliyoona 5 fi miliyoona 700tiin baqataa Amerikaa dhowwuuf jedhee dallaa jaaru irraa hin fudhatan.
Ta’ullee ammas muddamatu jira, gaabaasa armaanii gadii dhaggeeffadhaa.
Ta’us bulchiis mana-hidhaa Qilinxoo gaaffii adda addaa kaasuu isaan sana hordofees dhaddachi ijibbaataa ajaja kenname akka hojii irra hin oolfamne ugguree jira.
Ta’us garu dubartoota yeroo boqonnaa ha’aa ta’e hin qabaanne kuma 800-tu jira. Kanneen keessaa harka 80 kan ta’an Afriikaa fi Asia keessa jiraatu jedhan.
Ta’us garuu gargaarsa mootummaan barana raabse tokko iyyu hin jiru jedhan. Gama kaaniin bulchaan godina Arsii Lixaa Obbo Abaadir Abdaa gargaarsi raabsamaa jiraa caamni humnaan ol ta’e hin jiru jedhu.
Ta’us garuu jedhan duulli Ibolaa irratti gaggeeffamu xumuramuu irraa fagoo irra jira jechuun kan akeekkachisan Anthony Banbury turan.Dhaabbtoota dhunfaa fi kanneen biroo dhufanii hojii kana gaggeessan feena jedhan.
Ta’us garuu, lakkoobsi gabaasaa kana irratti ba’e akka agarsiisutti, keessumaa dargoonni umuriin isaanii waggaa 15 fi digdamii-sagal gidduu jiru, kanneen sadarkaa aol’aanaatti balaa konkolaataan dhuman ta’uun isaa gaddisiisaa dha.
Ta’us garuu rakkoo dinagdee addunyaa mudateen waadaan maallaqa kennuuf arjoomtonni seenan waan hin kabajmneef jecha hanqinni maallaqaa kan isa mudate ta’uu dubbata.
Ta’us garuu, Somaaliyaan marti wal-waraansa keessa jirti jechuu miti – kan jedhan immoo – Dhaabbata Mercy Corp-tti, Daaretara Afrikaa Bahaa fi Kibbaa ka tahan – Daariyees Raadklifi. Naannooleen marti kanneen Al-Shabaabiin to’ataman jechuu miti. Kaanneen tasgabbii qaban keessatti, hojii gargaarsaa hojjechuun ni danda’ama – jedhu. Dhaabbatoonni gargaarsaa sadeenuu, Somaaliyaa keessatti hojii gargaarsaatti bobba’anii jiran.
Ta’us Itiyoopiyaa keessatti gatiin gaafatamu kan biyyootii Afriikaa irra kan gad xiqqaatu ta’uu dubbatan. Kampanilee adda addaan geggeessamaa kan jiru projektiin babal’isuu tele com dhuma waggaa kanaa kan xumuramu ta’uun beekameera. Sirna sana irratti akka ibsametti kun ennaa ta’u tajaajilli telecom kan walii gala guutummaa biyyattii dhibba irraa harka 85 wal ga’uuf jira.
"Ta'us Mumuchi Ministera Itoophiyaa ibsa gaazeexeessotaf dheengadha kennanirratti mootumaan tarkaanfii barbaachisu hunda fudhachuu akka itti fufu dubbatanii ""humnii baddii kun biyaa keenyaa fi diinagdee ishii irratti hubaatii guddaa oddoo hin geechisin tarkaanfii keessa deebii hin qabnee, akkuma heerri biyyitti eyyamutti fudhachuun akka nuraa jiru argineera. Humnoonii dhiphumaa, oftuulumaa fi biyyitti addaan qooduuf hojjatan walitti heerumani wajjin hojii hojjatan ta’u irra geenyerra. Kayyoon isaanis jeequmsaan motummaa garagarchuu dha,” jedhan."
ta’uun barame dafanii nama dhibame adda baasanii yaalchisu. Kanarra darbee, manaan godaanuunillee, qe’ee dhukkubi itti mullatellee ibiddaan gubanii qe’ee fagaachuun akka jirullee dubbatan.
Ta'uus garu kan ssuta Afrikaatti tirataa jiru vaayrasiin koronaa guddiina dinagdee kana mancaasa soda jedhuutu jira.
Ta’uus garu karaa nagaan Mikolaas Maduro aangoo prezidaanti ce’umsaa Juan Guaido tti dabarsan barbaanna jedhan Pompiyoon.
Ta’uus immoo chaayinaan yaaluu ishee nan beeka jedhan Traamp.
Tear gas rises as protesters clash with riot police near Cairo's Tahrir Square.
Ted kruuz erga injifatanii booda hasawaa dhagesisaniin waaqayyo kutaa Aayiwaa haa eebbisuu jedhanii injifannoon galgala kanaa kan uummata sadarkaa gadii irra jiruu,kan yaada irratti cichitoota guutummaa kutaa Aayiwaa akkasumas kan guutummaa biyyatti guddoo kanaa ti jedhan.
Teedroos Adaanoom Jarmayaa Fayyaa Hoogganuuf Dorgommiif Dhiyaatan
Teedroos Adaanoom Roobii kaleessaa akka dubbatanitti vaayiresii kana injifachuu kan danda’u tokkummaa biyyootaa fi addunyaa qofa. Uumata miliyoona tokkoo fi walakkaa ta’utu vaayiresii Kanaan yoo qabaman kanneen kuma 87 ta’u galafateera.
Teedroos Adhaanoom gaazixaa Lancet jedhamu kan barreessaan qorannaa maxxanfamee lakkoobsi namoota COVID-19n qabamaniif dawaa kana fudhatanii du’anii hedduu ta’uu tuqanii jiran. Dawaan kun nnamoota dhibee busaan qabaman, ykn dandeettii dhukkuba ofi irraa ittisuu hin qabaanne qofaaf kennama jechuun cimsanii yaadachiisaniiru.
Teeknoolojii Koompiitari fi Afaan Oromoo; milkaa'inaa fi gufuu ogeessota muudatu
Teeknoolojiin guyyumaan jijjirama. Jijjirama kana haawaasni akka irraa fayyadamu Afaan adda addaattii jijjiruu fi wal-simsiisanii immoo qindoomina oggeessotaa gaafata.
Teeloor akka jedhanitti qoranoon yaroo dhiyooa kan muul'isuu gargaarsii Itoophiyaan argachaa jirtu kan ishee barbaachisu irraa gadii yoo ta'u gargaarsichii biyyoota Afrikaa kan hafan waliin walcinaatti yoo ilaallamu galiin nama dhuunfaa walakkaa gadi.
Teessoo Gadaafii fudhate,Gadaafii fi miilota isaa asi cophxeellee hin garre faanallee hin agarre.Taatullee Gadaafiin biyya tana hantuuta,warra harka dhiigaa (warra hujii wanjala hojjate),warra biyya balleessuu faatti hin kenninuu jedhee lafuma jiruu ummatatti dhaamate.Oduun hagii tokko Gadaafiin biyyaa hin baane soqaa barbaadaa jedhee barbaaduutti jiranii jetti.
Teessoo mootummaa naannoo Somaale,Jijjigaa keessaanyuu nama kuma kurnya hedduutti baqatee Oromiyaatti gale.
"Teessoon isaa Yunaaytid Isteetes keessa kan ta'e jaarmayaan ""Alaayaans Foor Ze Raayits of Itiyoopiyaans"" jedhamu har'a ministeera eeguumsa fayyaa Itiyoophiyaaf meeshaalee gargaarsaa kan qarshii Miliyoona 11tti shalagamuu arjomee jira."
Teessoon mootummaa Amerikaa,Waashingiton,DC dhiyoo tana nama kuma dhibba hedduutti itti yaahuutti jira.
Teessoo Obbo Getaachoo Asaffaa Poolisiin Federaalaa Argachuu Hin Dandeenye Jedhame
Teessuma lafaatiin magaalaan Dirre Dhawaa, Finfinnee irra gara Jabuutiitti ka dhihaattu yoo tahu, namoota magaalattii keessatti vaayirasichi irratti argame keessaa garii lammiwwan Itiyoophiyaa Jabuutii irraa biyyattii deebifaman tahuun beekamee jira – jedha – gabaasaan VOA Addis Chekkol, Dirre Dhawaa irraa.
Teettoon fardaa kanaa ammoo nama Meksikoo, Victor Espinozaatti moo’e. Abbaan Americna Pharaoh ammoo Ahmed Zayaatiiti,dhalootaan Masrii.Farda qoorti horsiisee leenjsiee dorgommii qopheessa.
“Tekinooloojiin kun hojjetoonni telekoomii biyya kami iyyuu kan itti gargaaramani” ka jedhan – Hojiraawachiisaa ol’aanaan Ethi Telecom- Obbo Andualem Admaasee, tekinooloojiin kun tajaajilawwan telekoomii fi interneetii addaa uummata dhaqqabsiisuuf akka gargaaru ibsan.
Teknooloojii kan akka mobaayilaan ragaalee walitti qabuu dhaan biyyoota Afriikaaf imaammata bu’aa qabu qopheessuu akkasumas dandeettii isaanii waa murteessuu ol guddisuuf kan qophaa’e projektiin tokko jalqabamee jira.
Teknooloojiin Mobaayilaa ragaa galmee walitti dabarsuuf murteessaa dha
Teknooloojiin tajaajila interneetii 4G jedhamu kun ammaaf kan inni hojii irra oolu Finfinnee keessa qafaatti ta’uu isaa fi maamiltoonni kuma 400 ta’an kan itti fayyadaman ta’uu ibsaniiru. Naannolee biyyattii ka biroo keessatti hojjetaa kan jiru tajaajila interneetii 3G fi networkii kanneen biroo waliin garuu kan hojjetu ta’uu ibsaniiru. Fakkeenyaaf maamilli tajaajila 4G jedhutti fayyadamu bakka 4G-n hin jiraanne yoo dhaqe maamilli sun utuu hin beekin ofuma isaan gara 3Gtti of jijjiira.
Teknooloojiin woma hedduun dhuftee Cafii! Akka gorsituun dhaaba odeeffannoo Tanzaaniyaa Mariyaa Sarungii jettutti qaroomii teknooljii ya Afrikaatti gadi farqate.
Teknooloojii Qonnaa 11n Kanaan Hojjannaan Bu’aa Harka 67 Taatu Argachuu Dandahan Jedha Gabaasii IFPRI Baase
Teknooloojii waliin tarkaanfachun guddina diinagdee dabalatee roga maraan gumaachaa guddaa qaba jedha - waajjiri ministera Innooveeshiini fi Teknooloojii.
Teksas bara hedduu keessatti bokkaa akkanaa argitee hin beettu.Fulaa akka Houston gama Kibbaa faatti bokkeen haroolee guutee biyya irra faca’uutti jira.
Teksas godina Amerikaa keessaa Alaaksaa aantee bal’inna lafaatiin lammeessoo.Laftii isii haga guddaan diida.Bokkaan guddaan roobee jennaan bisaan yoosum lafatti baafatan.
Telekominikeeshinii fi tajaajilli interneetii torbanneeniif addaan cite jira. Kun immoo gaazixeessonnii fi hojjettoonni gargaarsaa miidhaa dhaqqabe akka hin gabaasne rakkisaa taasisee jira.
Televiiziyoona Biyyoolessaa Somaaliyaa irraa dhihaatee, muumicha-ministaraa Hayile-maariyaam Dessaalenyiin deebiin itti kenname – dhimmi waa’ee hoogganoota mootummoota naannoo Somaaliyaa, yeroo hoogganoonni biyyoota lameenii gidduu kana mari’ataniitti ka’uu fi ka’uu-dhabuun mirkaneessamuu hin dandeenye – jedha – gabaasaan keenya – Eskindir Firew.
Televiiziyoonni Itiyoophiyaa gabaasuu isaa eeruun Melleskaachew Ammahaa, Finfinnee irraa akka gabaasetti hidhaan laga Abbayaa bara kana keessa bishaan hamma baachuu danda’u irraa dachaa sadii dabalee baachuuf dandeettii qabaata jedhamee eegama.
Televisiiniin Itoophiyaa gaafasuma, tamsaasa galgalaa irratti waayee hiriira geggeeffamee gabaasera. Bulchiinsa magaala Goondar keessaa hogganaan tooko hiriirri godhame heyyama odoo hin argatiin ta’usaa dubbatee, gaafiiwwan hiriirtonni kasanis dhimma bulchiinsa gaariitin waan walqabataniif mootummaan san hiikuudha irratti akka hojjatu ibse.
Televizhiinii sadeen kana itti gaafatamaa paartii mormituu Keenyaa,Rahilaa Odiingaa kakaktee pirezidaantummaa labastee fi gumii gammachuu sunii dhufte agarsiisaniif cufan.
Televiziyonni Itiyoophiyaa Caamsaa 21 bara 2010 oduu dabarseen oromoota ja’a irratti adaba du’aa qabee hanga hidhaa fi adaba qarshii manni murtii Federaalaa kennu isaa beeksisee jira.Akka kanaanis Shamarree Dirribee Ittaanaa, obbolessa isaani dargaggoo Darguu Ittaanaa fi aaddee Urgee Abbabaa adaba du’aatu murame.
Televiziyoona CNN jedhamuuf kana kan ibsan Baaydinguyyaa 100 gaafadha malee bara isaanii guutuu miti jedhu.Kana gochuun keenya lakkoobsa namoota vaayrasii Koronaan qabamanii fi du'anii akkaan hanqiisuuf gargaara jedhan.
Televiziyoona Ertraaf hojjataa kan turee fi amma London keessa kan jiru Tamasge Debesaay akka jedhutti Ertraa keessatti waa’ee Gazexxesoota hidhamanii gabaasuun hin danda’amu.
Televiziyoonni Amerikaa Faaks Newuus jedhamu waliin Dilbata kaleessaa galgala gaaffii fi deebii kan gaggeessan Traamp waraan Paakistaaniif kan kennamaa ture Doolaara miliyoona dhibba hedduu irraa dhaabuun keenya sirrii dha jechuun falaman.Kanaafis sababaan kennan paakistaan waan nu hojjatte tokko hin qabdu kan jedhu ture.
Televiziyoonni Itiyoopiyaa ajaja abbaa Murtii irra ce’e!
Televiziyoonni kun komishinara polisii Oromiyaa maqaa dhahuun akka gabaaseetti hokkkara uumamee kanaan polisoota 4 dabalatee yoo xiqqaate namnii 87 lubbuu ofii dhabanii jiran.
Televiziyoonni mootummaa Itiyoophiyaa akka gabaaseetti wal waraansa sivilootaa kakaasuuf yaaliin ture fashaluu isaa Dr. Abyyi kan dubbatan aangawoota gameeyyii kan sivilii fi waraanaaf ibsa kenaniin ture.
Temesgeen itti aansuu dhaan funyaanii fi afaan haguuggachuuf kan oolu maaskii hojjetaa kan jiru ta'uu ibsee, ennaa lakkoobsi oomisha koo heddummaatu uummataaf gatii salphaa dhaan raabsuuf qophee irran jira jedhe.
Temesgen Fiqaaduu , Dargaggoo Meeshaa Tuttuqqaa Harkaatiin Ala Harka Ittin Dhiqatan Uume
Teng Guang akka jedhanti mormiitonni dhibba hedduu kanneen mooraa Yunvarsitii keessa iggitamanii jiran karaa nagaa akka ba’aniif ehamnii argamee jira.
Ten people, including a police officer, killed in Colorado shooting
Tenshiniin Mayweather wal dorgomuuf yaammate kun nama dorgommii addunyaa gugurdoo marroo 28 dorgomee 28nu isatti moo'e.Tana keessaa marroo 22 abbaa wal dorgomeen dhahee gaggabse (knockout)n moo'e.
Tensions rising between the United States and Russia following sharp statements from President Joe Biden
Tens of thousands of Coptic Christians gathered in Cairo, Egypt, to mourn the death of Pope Shenouda, the spiritual leader of the Middle East's largest Christian community.
Tereesaa May akka jedhanitti marii waa’ee Briteen keessaa ba’uu irratti dhiibbaa gochuuf sagalee ol aanaa argachuu akka qaban beeksisan.
Tereesaa May ennaa bakka gabaa London daawwatanitti deggertoota mormitootaan mormiin irratti dhiyaate. Duula filannoo cimaa ta’eef yeroo rakkisaa dha. Haleellaaleen sadii baatii lama keessatti erga raawwatamee booda Theresaa May dhimma kana ajendaa kanneen safuutti cichanii godhanii jiru.
Teresaa May gamtaa Awuroopaa irratti haasawaa eega dhageesisanii booda hogganoonni ka biroon 27 iraabata irratti wal arguun walii galtee Briteen waliin jiraatu irratti mari’atu.
Teresa May Biriteyin biyya isii waldaa Awurooppaa keessaa baasuuf itti gamtee hin taaneef hujii irraa bu’uutti jirti.
Tereshaa Meey,muummeen minstera isaaniilleen tahuu dinnaan hujii irraa buute.
TESFAAHUUN CAMADAA: Du'a Wal Falmisiisaa kutaa 1ffaa
Teshome Hunduma jedhamu biyya Norway keessatti barnoota isaanii PHD hordofaa jiran.
Texas keessaas filannoon duraanii kan dimokraatotaa gadamoojjii kan ta’an Mary Jennings Hegar fi senetera kutaa sanaa Royce West gidduutti geggeessamaa jira. Abbaan injifate ripaablikaanticha seneter John Cornyn waliin dorgoma.
Texas keessaas namoonni 3,100 COVID-19n yoo qabaman California keessaa immoo kanneen haaraa vaayiresii kanaan qabaman 4,000 caalaniiru.
Texas Senator Ted Cruz is pushing toward a victory in New Hampshire
"Texas Senator Ted Cruz says he “looks forward"" to Trump lawsuit"
Texas Senator Ted Cruz won the Republican Iowa caucuses
Text: har’a galma tokkummaa mootummootaa kan waaltaa dinagdee Afriikaa keessatti woorkishooppiin bu’aa teeknooloojiiwwan moobaayilaa irratti akka ibsametti adeemsi ragaalee walitti qabuu biyyoota Afriikaa hedduu bodoatti hafaaf waraqaa irratti kan fuuleffate.
Text: Hoogganoonni addunyaa garuu muddamni giddu galeessa keessaa isaan yaaddessa. Yoo Iran meeshaa nukleraa oomishste biyyoota diina ishee ta’an kan akka Saudi Arabia fi Israel gidduu wal amantaa dhabuun jiru tarii walitti bu’iinsa waraanaa kaasa soda jedhu illee qabaachuu isaanii dubbatan.
Text: Hurlock Maryland bakka River House jedhamu keessatti hawaasi waldaa lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Raashiyaa tokko abbootiif bashannana bakka isaan gorsa maatii fi bakkuma sanattis shaakala tokko tokko itti agarsiisan qopheesse.
Text: kanneen sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin tuqamne jiraattonni naannoo VOAf akka ibsanitti Boolee Bulbulaa Warra Ganuu bakka jedhamu keessaa mana seeraan ala ijaaraman jedhaman diiguun kan jalqabame Caamsaa 10 bara 2008 ta’uu jiraattonni haala kana ijaan argine jedhan fdubbataniiru.
Thabo Mbeki2004-2008Kgalema Motlanthe2008-2009Jacob Zuma2014-2018Cyril Ramaphosa2018- itti jira.
Thailand: Bomb explodes in downtown Bangkok killing at least twelve and wounding 87 near Hindu shrine
Thailand: Dash cam footage shows bomb blast that killed 22 people.
Thailand: Police say they have arrested a key suspect in Bangkok temple blast
Thailand: Search continues for suspects in Bangkok bombing that killed 22, as popular Hindu shrine reopens to the public.
Thai Police Fire Water Cannons and Tear Gas at Pro-Democracy Protestors
Thanksgiving guyyaan gargar gorullee USA fi Kanaadaa fi biyya akka akkaa keessatti ulfeessan.
The 2015 Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders Initiative closed out its second week in the United States, with 500 fellows continuing their activities at their respective colleges and universities.
TheAssociated Pressdilbata kaleessaa akka gabaasetti koppiin qorannaan gamtaan WHO fi Chaainaa kan bakka COVID-19 keessatti argame ilaallatu xumurri isaa vaayiresiin kun kan daddarbe simbira halkanii irraa gara namaatti karaa beeladaalee ka biroo ta’uu akka malu beeksisee jira.
The Biden administration imposes new sanctions on Russia over election interference
The British government pledged millions of dollars in aid to Kenya
"The Burkinabe opposition accuses President Kaboré of ""fraud"" after election"
The campaigns of President Obama and Mitt Romney start to get focused as the campaign season winds down.
The city of Washington D.C. is preparing for the Pope’s first arrival into the U.S. this afternoon.
The conference began on Saturday and ends Monday. Panelists included U.S. Ambassador to South Africa, Patrick Gaspard, Cheryl Anderson, Mission Director, USAID Southern Africa and Moeletsi Mbeki, deputy chairman, South African Institute of International Affairs.
The current group includes young leaders in business and civil society drawn from various parts of Zimbabwe. The participants went through a rigorous application process which included interviews with Embassy staff.
The Democratic-controlled U.S. House of Representatives will deliver an impeachment charge against former president Donald Trump to the Senate on Monday
The Democratic-led House approved legislation that would invigorate workers' unions
The European Commission took the Polish government to the EU's top court for undermining the independence of judges
The fellows will spend six weeks training in areas of business and entrepreneurship, civic leadership, and public management.
The first class of Mandela Washington Fellows spent six weeks of intensive executive leadership training, networking, and skills building, followed by a Presidential Summit in Washington, DC. Among them was Takunda Chingonzoh, who also got an opportunity to interview President Obama at the U.S. – Africa Business Forum.
The Governor of California declared a state of emergency Sunday, after a vicious wildfire destroyed hundreds of homes, and forced thousands to evacuate.
The group, which includes civil society leaders, journalists and entrepreneurs are scheduled to leave the country in June this year where they will meet President Obama and American government and business leaders.
The Guardian says Vermont Senator Bernie Sanders drew a record crowd at a Brooklyn, New York
The Huffington Post: Libertarian Gary Johnson joins the race for presidency
The long-time leader of Mali's opposition, Soumaila Cisse, has died at the age of 71
The Mandela Washington fellowship, launched by U.S President Barack Obama in 2010 under the banner Young African Leaders Initiative (YALI), is now in its fourth round boasting over one thousand participants.
The media get a little over eager in the campaign, experts say, while Mitt Romney has questions to answer with Republicans.
The New Yorker: Hillary Clinton and Donald Trump won big in the New York presidential primary
The New Yorker: Paul Ryan calls a meeting with Donald Trump “encouraging”
The New Yorker reports the Democratic primary climaxes tomorrow as the biggest prize, California, is up for grabs
The New York Times,ammoowarra waan mootummaan hin jaalanne barreesuun warra dharaa jechuun ammoo demokriaasii Amerikaa balaatti geessajedhee fuula Editorial ufii irratti barrresse.
The New York Times reports on findings that presidential candidate Senator Marco Rubio used a Republican Party credit card for personal purchases for nearly a decade
The New York Times reports Republican presidential front-runner Donald Trump would no longer support a Republican nominee for president if it isn’t him
The New York Times says Democratic presidential frontrunner Hillary Clinton has begun her final sprint toward the nomination in the midwestern state of Ohio
The New York Times says Donald Trump seizes on Orlando shooting and repeats his call for a temporary ban on Muslim migration
The number of confirmed COVID-19 cases in the United States surpasses 31 million
The Pentagon says recent U.S.-led coalition airstrikes in Syria and Iraq have killed three senior Islamic State leaders
THE QUEST FOR RE-GROUNDING AFRICAN PHILOSOPHY BETWEEN THE TWO CAMPS: THE ALTERNATIVE AND THE CONCEPTION OF AFRICAN PHILOSOPHY BINARY.
The Republican-controlled U.S. House of Representatives voted to suspend President Barack Obama’s plan to resettle 10,000 Iraqi and Syrian refugees in the United States.
Theresaa Meey ammoo ani takkumaa dubbii qorachuutti jiran adoo hin hubatin tanaa tanaa jedhee hin dubbanne jettee deebii kennite.
The son of the late President Idriss Deby Itno of Chad has been named interim president
The Southern African Fellows included participants from Botswana, Malawi, Mauritius, Namibia, South Africa, Zambia, and Zimbabwe, among other nations.
The state of Michigan has become the epicenter of COVID-19 infection in the U.S.
The three, who are StarFM radio's and television presenter, co-founder of TV Yangu and creator of comic and animation companies Comexposed and Makanimation, respectively, said they are having an amazing time in Atlanta.
The top Republican presidential contenders faced off in a contentious debate
The torch relay for the postponed Tokyo Olympics began its 121-day journey across Japan
The unemployment rate has dropped to 5% which is close to the level for full employment.
The United Nations General Assembly condemned the U.S. trade embargo on Cuba for the 24th year
The United States had 247,403 new coronavirus cases on Thursday, with 3,656 deaths
The United States has administered 230,768,454 doses of COVID-19 vaccine as of Monday morning
The United States welcomed Iran's release Wednesday of 10 U.S. Navy sailors
The U.N. Security Council members unanimously vote to approve new sanctions for North Korea
The U.S. coronavirus case count rose to 30,074,151
The U.S. coronavirus death toll is expected to reach 500,000 today
The U.S. Embassy in Harare says 30 Zimbabweans have been invited to participate in the Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders.
The US military has cut troop levels in Afghanistan and Iraq to 2,500 each
The U.S, topped 4,000 deaths from COVID-19 for the first time Thursday
The Wall Street Journal: Clinton and Trump have abysmal images at this point
The Wall Street Journal says Bernie Sanders renewed his attacks on Hillary Clinton
The Washington Post reports Democratic frontrunner Hillary Clinton has begun to lose patience with the campaign of Vermont Senator Bernie Sanders
The Washington Post says billionaire Donald Trump has a better shot at the Republican nomination than the delegate math suggests.
The Washington Post says Cruz’s strategy may pay off
The Washington Post says the Democratic race will come down to California
The Washington Times reports Hillary Clinton leads Bernie Sanders in the race for the Democratic presidential nomination by 33 points
The White House skeptical of North Korea's claim to have successfully tested a hydrogen bomb
The World Bank’s latest Africa report projects lower 2016 growth of 3.0% for Sub-Saharan Africa
They said from experiencing the city, to meeting progressive African Americans and linking with other fellow Africans on the program, the first few weeks have been beyond measure.
They were joined by some of Africa’s most notable leaders including the first lady of Namibia, Monica Geingos, and Sir James Mancham, former president of the Republic of Seychelles.
Thousands in Berlin Protest COVID-19 Restrictions
Thousands of Indian farmers protest agricultural reforms
Thousands of migrants and refugees stranded in Greece
Thousands of Stolen 'IS Files' Could Unmask Terrorists
Thousands of Syrians Flee Aleppo to Escape Russian Airstrikes
Three people were killed and at least 10 others were injured by a tornado which struck North Carolina
Three UN peacekeepers appear before tribunal for sexual abuse of civilians in the Central African Republic
Throngs of people pack New York's Times Square for a traditional New Year's celebration.
Through this initiative, young Zimbabwean leaders are gaining the skills and connections they need to accelerate their own career trajectories and contribute more robustly to strengthening democratic institutions, spurring economic growth, and enhancing peace and security in Africa.
Thuso Khumalo Johannesburg irraa akka gabaasetti, paartii biyya bulchu, African National Congres fi Zuumaa gidduu adda addummaan jiru hammaataa deemuu isaaf kun ragaa dha, jedha - xiinxaltoonni.
Tibbaa kana Lixa Oromiyaa Godinoota Wallagga Lixaa Wallaga Bahaa fi Qeellam Wallagatti hiriirri ormiii geggeefamee jira. kaneen hiriira kana irratti hirmaataniif jiraattoni naannichaa mata duree hiriira kanaa gaafii rakkolee bulchiinsa gaariif bu'uuralee misooma haala qabatamaa naanno isaaniin kan kaasan yoo ta'uu sagaleen bakka hundaa haala wal fakaatuun dhagahamu sochii mootumaan Waraana Addaa Bilisumaa Oromoo humnaan hiikachiisuuf deemu ni mormina kan jedhuudha.
Tibba kana hero daawwini godinoota Wallaggaatti taasisametti hawaasa waliin mariin geggeefamuu fi rakkoo bu’uuraalee misoomaa furuufis kan hojjetamaa jiru tahuu dubbatan, prezidaantichi.
Tibba kana magaalaa Finfinnee Gidu-gala Aadaa Oromoo keessatti kitaabonni Afaan Oromoo lamaa fi Fiilmiin afaan Oromoo haarawa bahan eebbifamanii jiran.
Tibba kana Naanno Amaara Magaala Mooxaatti Masgidonni mana sagada Hordoftoota Amantaa Islaama Ibiddan gubachuu isaatiin wal qabatee bakka adda addaatti mormiin dhagahamaa jira.
Tibba kana namoonni heddun qabamanii hidhamaa jiru, mana murtiittis hin dhiyaanne, komii jedhu maatii hidhamtootaa fi dhaabota adda addaa irraa dhihaate gabaasuun kenna ni yaadatama.
Tibba kana Oromiyaa keessatti ummata karaa nagaahaatiin, mirga seerrii biyyattii keneefitti fayyadamanii gaafii dhiheeffatan mootumman dimshaashaan ajjeesera, hidheera jedha ibsii Semaayaawii Paartii kun.
Tibbanaa magaalaa Finfinneetti sirni badhasaa fi bekamtii kennuu artii fi artistoota oromoo waliin wal qabate gaggeffame ture.
Tibooneen COVID-19n qabamuu isaanii mootummaa biraa waan beeksisame hin jiru. Jeeqama siyaasaa biyyattii keessatti uumameen Tebooneen hoogganaa Aljeeriyaa aangoo waggoota dheeraa booda kan aangoo irraa kaafaman Abdulaziiz Butefliikaa bakka bu’an.
Tiboor Naazis gama isaaniin nageenyi Itiyoopiyaa nageenya naanoo Sanaa mirkaneessuuf murteessaa akka ta’e ibsaniiru.
Tigiraayitti Miidhaan Bu’uraalee Misoomaa fi Tajaajilawwanirra Gahe Biliyoona 3 Gaha: Mootummaa
Tigiraay Keessatti Dubartoonni Humnaan Gudeedamuu Ragaan Agarsiisu Argadhe: Koomishina Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa
Tigiraay keessatti lakkoobsi dubartootaa fi durboota miidhaan humnaan gudeeddii irratti raaw’atame kuma tokkoo fi dhibba afur caaluu isaa, kanneen VOAn dubbise aangwoonni bulchiinsa yeroofii ka naannichaa beeksisanii jiran.
Tigiraay keessatti nagaan dhabamuu irraa kan ka’e miidhaa maddeen bu’uraalee misoomaa irra gahee fi tajaajilawwan danqamaniin, miidhaan qarshii biliyoona saditti tilmaamamu dhaqqabuu isaa, mootummaan Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Tigiraay keessatti uummata afaan balaa beelaa jiru gargaarsa dhaqqabsiisuudhaaf, mootummaan Itiyoophiyaa dhaabbatoota gargaarsaa 53f eyyama eega keennee booda, dhaabbatoonni Tokkummaa Mootummotaa hedduun qophee imalaa fi ergamaa tahuu isaanii dubbi-himaa Tokkummaa Mootummootaa wabii taasifachuudhaan, jaarmayicha addunyaatti gabaastuun VOA, Margaret Bashiir gabaastee turte.
Tigist Gammee, miseensota Paarlaamaa Awurooppaa xalayaa sana ergan keessaa bakka-buutuu Yunaayitid Kingdom – Juulii Waard, London irraa haasofsiistee jirtii. Jaallanne tu xalayicha waliin qindeessuun dhiheessa.
Tigisti mootee galtee jennaan qilleensati na dhibe malee silaa hagana caalee moohaa jette.Hayile Lammii Birhaanuulleen maratoonii Waarsoo moo’e. Hayileen dorgommii km 42 IAAF qopheessite (2:07:57) moohe. Atileetiin Keenyaa Robert Chemosin lammeessoo, sadeessoon ammoo Maarqoos Gennetiiti.
Tigraay ammallee Dr Debretsiyoon Gebremikaa'e pirezidaantiif filattee kakatee hujiitti dabre
Tigraay armaan durallee kora akkanaa yaamtee mari’achiisan.
Tigraay bakka hedduu seenuun hin danda’amu. Naannoo seenuun danda’amu keessa immoo caasaan bishaanii kan hin hojjennee fi keellaaleen eegumsa fayyaa murtaa’aa ykn qaruma kan hin jirre ta’uu dabalatee haalli isaa hamaa dha jedhan.
Tigraay Balaa Beelaa Qarqara Geesssee Jirti:Akeekkachiisa Tokkummaa Mootummootaa
Tigraay dhiyaa keessa jiraataa kan turan dhalattonni Tigraa 700,000 caalaan humna addaa bulchiinsa naannoo Amaaraan dirqiisifamanii godaanuu bulchiinsii yeroo kan naannoo Tigraay beeksisee jira. Kunis rakkoo gargaarsa dhala namaa daran hammeessas jedhe.
Tigraay Filannoo Gaggeesuuf Karoorfachuun Mormiin Isa Mudataa Jira
Tigraay gama Kibbaattii ammoo Waajaa jalqabee haga Korem fadhatee durumatti deemuutti jira jedha.Tigraay gama Bahaa, Cercer Mehoonii,Raayyaa,Qobboo harkatti deebifatee dahoo cabsee seena jedha jeneraal Birhaanuu.
"Tigraay ganna 45essoo TPLF qabsoo itti jalqabde Maqaleti ulfeffatte ""mootummaan fedralaa biyya nagaa dhowwee nama itti haqatu barbaada"""
Tigraay hanga tokko keessatti gargaarsa dhaqqabsiuun foyya'iinsii hangii tokko argamuus wabii nageenyaa dhabuu fi danqaan birookraasii isaa dhala ddoo sanaa rakkisaa ta'u hojjattoonni gargaarsa dhala namaa kan tokkummaa mootummotaa ibsanii jiru.
Tigraayiif Deggeersa Walitti Qabuuf Koree Hundeessinee Jirraa:Paartiin Badhaadhinaa
Tigraayiif gargaarsii dhala namaa kan haatattamaa akka barbaachisuu, waraanni Ertraa Tigraay keessaa ba'u akka qabu, lafa Tigraay kan bulchiinsii naannoo Amaaraa qabatee jiru akka gadhiisuuf hrmaattonni walgahichaa gaafachuu isaanii Gumii Dhaabbattoota Amantii Itiyoophiyaaf barreessaa kan ta'an Qasiis Taagaay Taddalaa Raadiyoo Sagalee Amerikaaf ibsanii jitu.
Tigraayiin Humnaan Jilbeenfachisuuf Yaaliin Ta'u Hin Milkaa'uu: Angawaa Tigraay
Tigraay irraa Kan Hafe Guutummaa Iriyoophiyaa Keessatti Filannoon Ni Geggeeffama: Koomishinii Poolisii Federaalaa
Tigraay Keeaasstti Labsii Koronaa Kanneen Hin Kabajne Irratti Polisiin Dhukaasee Jira
Tigraay keeessa haala jiru kan ilaaleen gabaafamaa hin jiruu akkasumas kan gabaafamuus madaalii kan eege miti jechuun himatan.
Tigraay keessaa adeemsi caasaalee bu’uura misoomaa bakkatti deebisuu boodatti harkifachuu fi tajaajilaawwan hawaasaa fi bulchiinsaa guutummaatti itti fufuu dadhabamuun jiraattotaa fi namoota naannoo isaanii keessaa qe’ee irraa buqa’an dhiittaa mirga namaa itti dabalaaf saaxilaa jira jechuu dhaan komiishinni mirga namaa Itiyoopiyaa beeksisee jira.
Tigraay Keessaa Kanneen Qe’e Ofii Irraa Buqqa’an Mana Barumsaa Keessa Buufatan
Tigraay Keessaa Sochiin Gargaarsa Namoomaa Danqamuun Itti Fufe: Tokkummaa Mootummootaa
Tigraay Keessa Haallii jiru Akkaan Na Yaaddessee Jira: Antoniyoo Gutarrees
Tigraay Keessa Kan Jiru Uummati DaawHaan Walii Galtee Aljers Hin Fudhannu Jedhan
Tigraay keessatti addaan kan citee tajaajilli bilbilaa fi Intarneettii aangawoonni akka iddotti deebisan kan gaafatee Amnestiin kunis uummanni walii isaa akka wal qunnamuu kana malees mirga yaada ofii walaba ta'e ibsachuuf qabu bu'uura kan godhate jedhee jira.
Tigraay keessatti ajjeechaa, humnaan buqqisuu fi godaansisuu, humnaan gudeeddii fi dhiittaa mirga namoomaa hahamoo kanneen biroo akkasumas dararaa qaamota hedduun raaw’atame, kan dhaabatonni hedduun gabaasan jabeessinee mormiina, jechuun Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis, Antonii Bilinken ibsa baasan.
Tigraay keessatti ajjeechaa, humnaan godaansisuu, hokkara saalaa, fi dhiittaa mirga namoomaa kanneen biroon akkasumas, madda Bishaanii, hospitaaloota fi iddoo wal’ansii fayyaa itti kennamuu adda addaa barbadeessuu sana mootummaan Yunaaytid Istees balaaleeffatee jira.
Tigraay keessatti akka dhaabii Telekoom Itoophiyaa jedhetti lafa haga tokkotti tajaajila bilbilaa deebi’ee hujiittiin jiran
Tigraay Keessatti Caasaaleen Tajaajiila Eegumsa Fayyaa Waan Diigamaniif Dhukkuboonni Hammaachuu Maluu: Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa
Tigraay Keessatti Deggersi Lubbuu Oolchuu Akka Saffisu Itiyoopiyaatti Ambaasaadderri Ameerikaa Gaafatan
Tigraay Keessatti Dhuka’aan Argame Qabame Jedha Humni Ittisa Naannoo Sanaa
Tigraay keessatti dubartoonnii fi durboonni haeellaan humnaan gudeeddii irratti raawwatamuu dubbatan kanneen 580 ol ta’an miidhaa qaamaa fi sammuuf kan saaxilaman ta’uu VOAf ibsaniiru. Gargaarsa argachuuf gara waaltaalee eegumsa fayyaa addaa addaa dhaqan miidhamtoonni kun umuriin isaanii waggaa saddeetii hanga sagaltamaa akka ga’u ragaan waajjira dhimma dubartootaa irraa argame tuqee jira.
Tigraay Keessatti Gargaarsa Dhala Namaa Guddaatu Barbaachiisa: Tokkummaa Mootummotaa
Tigraay keessatti gargaarsa namoomaa dhaqqabsisuuf daandilee cufaadha jedhu gazexxessonni. Ambaasaadar Dinaa Muftii garu kanneen fagoo irra jiran kana jedhan iyyu nutii garuu daandileen banaa dha jenna. Hagam banaadha? isa jedhuuf immoo guutummaatti jechuu hin dandeenyu jedhan.
Tigraay Keessatti Hiriirri Itti Fufee Jira
Tigraay keessatti hojjachuuf carraan jiru ugguramee meeshaaleen qunnamtii martii addaan citanii waan jiraniif ijoolleen silaa gargaarsa dhala namaa argachuu qaban Miliyoona 2.3gargaarsa dhala namaa barbaadaa jiru kan jedhu Yuniiseeef kana malees iddoo dhaqqabuun hin danda'amne jiru jechuun Kamiisa kaleessaa hubachisee jira.
Tigraay Keessatti Hookkarri Saalaa Hammaachun Himame
Tigraay keessatti ijoolleen haanqiina nyaataan miidhaman kanneen kuma 33 ta'an battalumatti gargaarsa barbaachiisu hin argatan taanaan du'atu eeggataa jira jechuun dhaabbatii daa'immanii kan Tokkummaa Mootummootaa ykn Yuniiseef (UNICEF) hubachiisee jira.
Tigraay Keessatti Ijoolleen Kuma 10tti Lakkaawaman Rakkoo Hamaa Keessa Jiru, Jedha UNICEF
Tigraay keessatti kan raawwataman gocha gara jabinaa irraan kan ka’e Ameerikaa keessaa hojii isaanii kan gad dhiisani diplomatiin Itiyoopiyaa mootummaa fi kanneen barbaadamaa jiran hoogganoota naannoo sanaa ka duraanii gidduutti mariin araaraa akka geggeessamu gaafataniiru.
Tigraay Keessatti Karaan Banamuu Dhabuun Hojii Gargaarsa Dhaqqabsisuu Danqee jira:Jaarmayoota Gargaarsaa
Tigraay keessatti mootummaa Itiyoopiyaa fi humnoota naannoo sanaa gidduutti walitti bu’iinssa uumame jalaa dheessuu dhaan jalqaba baatii sadaasaa qabee lammiiwwan Itiyoopiyaa kurna kumaan laka’aman Sudaan gama bahaa seenaniiru.
Tigraay keessatti Paartiin Tigraayiin biyya akka taatuuf karaa nagana qabsaa’u hundeeffamuun gabaasame.
Tigraay Keessatti Qunnamtiin Ture Cituun Dhugaa Lafa Sana Irra Jiru Gabaasuu Danqee: Gaazexxessoota
Tigraay Keessatti Tajaajilli Qorannaa Vaayrasii Koronaa Uummataa Jalqabuuf Jira
Tigraay keessatti ummanni kuma dhibba hedduun amma iyyu gargaarsa argataa akka hin jirre dubbii himanaan barreessaa duree Tokkummaa Mootummotaa Steephan Juriik ibsanii jiru.Sochiin dinagdee, tajaajilli eleektriikaa,kan qunnamtii fi tajaajiila bu'uraa harka caalaan addaan ciitee akka jiruu fi kun immoo keessumaa baadiyyaa bakka uummanni 3 keessaa harkii 2 jiraatuutti akka ta'e ibsan.
Tigraay Keessatti Wal Waraansii Dhaabatee Karaa Gargaarsii Seenu Banamuu Qaba: Jaarmayoota Adda Addaa
Tigraay Koronaaf Jecha Namoota Hidhaa Kan Hiiktu Ta'uu Beeksiste
Tigraay seenuun akka danda'amu gochuuf Dr. Abiyyi tarkaanfii jabaa fudhatan kan isaan jajjabeesse ta'u senatarichi ibsanii jiru.
Tigraay Uggurri Vaayrasii Koronaaf Keesse Hanga Tokko Kaasuuf Jirti
Tigraay Waajjaa Xummuugaa Keessaa Manneen Barnootaa Banaman
Tigraay waaltaa fi gama dhiyaa dhaqqabuun rakkisaa yoo ta’u mooraalee lammiiwwan Eertraa keessa jiran lama immoo qaruma dhaqqabuun hin danda’amne. Daandiin gargaarsa namoomaa naannolee miidhaman akkasumas uummata Tigraay keessaa, naannoo daangaalee Affaarii fi Amaaraa irra jiran akka qajeelfama namoomaa fi loogiin alaa, walabaatti dhaqqabuun mirkaneeffamuu qaba.
Tigraay waliin wal qabatee jijjiramnis ta'e bobbaafamnii ta'u akkasumas raayyaa waraanaas ta'e meeshaa waraanaa sochoosuun fudhatamaa fi raawwii hin qabu jedhee jira ibsichi.
Tiiba darbe malaammaltuummaadhan shakkamanii an qabaman hoggantoonnii waajiroota mootummaa fi daldaltoonni soddomaa ol Kamisa kaleessaa mana murtiitti dhiheeffaman.
Tijaan Baaroo hojii isaa maxxansaa kan kana duraatti deebi’ee jira. Iji isaa gara bitaa amma iyyuu akkuma dhiita’etti jira. Ni okkolas. Torbanneen lama dura ture loltoonni Yaayaa Jameeh bakka hojii isaa weeraranii sadafii qawweetiin erga tumanii booda mana hidhaa naga eegumsa biyyoolessaatti darban.
Tikeetii ittiin ol seenan raabsuu irratti illee shirri hojjetameera jedhu. Uummatichi eessa dhaqee tikeetii ittiin seenu akka argatu illee yeroon itti hin himamne.
Tikeetiin Ilma koof Kutee Kan Xayyaara Kufee Sanaa Hin Turre: Haadha Ilma Ishee Dhabde
Tiki Federaalaa Ka Yunaaytid Isteets Hiriirtota Poortlaand Bittinse
Tiki nageenya US duruu Moscown Taamp akka njifatan gochuuf galmee duula filannoo Clinton komupteraan miliqsanii saaxiluu dhaan gidduu seeneera jechuun amanee jira.
Tikkiin fiigicha hedudu irrattti badhaasa argatte. Maratooni Rooterdaamii fi Amesterdaam fa irratti moohachuun beekamti. Atleetiin UgaandaaStephen Kiprotichilleendorgommii tanaa qophii jira.Innilleen Tikkii waliin Olompiki Londo moohe.Dorgommii tana Gurrandhalaaa 22 bara 2015 jalqabn.
Tikkiin nama ganna 27ti eegii bara 2012 Olompiki London irratti warqii motee asitti guddoo hin mumullattu.
Tilerson yeroo jalqabaaf Bitooteessa 6 hanaga 13tti bara 2018 Afrikaatti kan imalan yoo ta’u Njaminaa, Jabutii, Finfinnee, Naayroobii fi Abujaa tti goru.
Tilirten Raashiyaa waliin hariiroo qabaachuu isaaniitti ka duraan yaaddoo isaanii ibsanii turan – Seneetar Joon Mikkeenii fi Seneetar Liinsii Grahaam, kaleessa ejjennoo isaanii murteeffachuun akka muudama Tilirten deggeran beeksisan.
Tillerson kana kan dubbatan manila bakka wal ga’ii waldaa biyyoota Asia kibba gama bahaa irratti hirmaatan irraa ti.
Tillerson Wixata har’aa magaalaa galma mootummaa Chad N’Djamena daawwachuu dhaan prezidaantii biyyattii Idriss Deby waliin wal arganii jiran. Booda irras kan prezidaant Traamp xumura baatii Onkoloolessaa kaa’an imala ugguraa kan lammiiwwan Chad irra kaa’ame illee kan ka’u ta’uu beeksisan.
Tilmaamaan uummata miliyoona 177tu naannoo ennaa El Ninoon mudatu koleeraan keessatti hammaatu keessa jiraatu. Haa ta’u malee El Ninoon Afriikaa keessaatti fayyaa irratti dhiibbaa inni fidu murtaa’aa ta’uuf ragaan jiru xiqqoo ture.
Tilmaama galii guyyaa gama ilaaleen muummichi ministeerichaa gama mootummaan haala uumame akkas jechuun ibsan.
Tilmaama galii guyyaa ilaalchisee dilaalli dabaluu irraan kan ka’e mormiin Oromiyaa magaalaalee adda addaa keessatti geggeessamaa jiru itti fufee jiraachuu jiraattonni nuu ibsanii jiru. Magaalaalee kan akka Dambi Dolloo, Gudar, Walisoo, Amboo, Holotaa fi Harargee Bahaa keessaas kana akka Gurawaa jiran keessatti mormiin gabaa lagachuu kan guyyaa jalqabaaf kaan immoo erga geggeessamuu qabee guyyaa lammataa qabatee jiraachuu jiraattoni kun dubbataa jiran.
Tilmaami jirus Kim prezidaantiin US Doonaald Traamp waliin yeroo lammataaf utuu wal hin ga’in dura Chaayinaa waliin wal ta’iinsa uummachuuf ka jedhu.
Tilmaamni galii guyyaa dabalamee gibirri nuti baafnu nutti hammaate jechuu dhaan daldaltoonni godinaalee Oromiyaa adda addaa keessa mormii gabaa lagachuu geggeessaa turan itti fufanii jiraachuu jiraattonni nuuf ibsaa turan. Mormiin isaanii ka biroon hoogganoonni siyaasaa kanneen akka obbo Baqqalaa Garbaa fi Dr. Mararaa nuuf haa hiikaman kan jedhu ta’uu illee dubbataniiru.
Tilmaamni galii guyyaa dabaluu irraan kan ka’e ammas godinaalee Oromiyaa mgaalaalee adda addaa keessatti mormiin gabaa lagachuu itti fufee jiraachuu jiraattonni dubbataa jiru.
Tilmaamni Galii Guyyaa Dogoggora Qaba: Muummicha Ministeeraa Itiyoophiyaa
Tilmaamni haala qilleensaa akka mul'isutti naannoleen US andaara galaana gama bahaa jiran keessatti haalli qilleensaa hammaataa adeeme.Roobi yandoon qilleensa hamaa makatee roobe kun naannoolee biyyattii uummanni hedduun keessa jiratan dha'uuf jira. Bubbee hamaan maqaa Saandii jedhamuun beekamtu kun gara andaara galaanaatti bubbisaa kan jirtu si'a ta'u bebbeewwan ka biroo lama waliin walitti makamtee ti. Balaa bubbee kanaan uummata miliyoona 60 ta'an dhibeen adda addaa mudachuu mala.Kanneen haala qilleensaa tilmaaman akka jedhanitti bubbeen kun andaara Verjiniaa tii qabee hanga masaachuseesitti deemuu mala.Bubbeen kun magaalaalee gurguddoo kan akka Washington, Philadelphia fi New York keessa kanneen jiran manneen brnootaa fi tajaajilli geejjibaa akka cufaman dirqiseese.
Tilmaamni midhaanii fi qabeenyaa yeroo oomishaatti jalaa manca'ee maallaqnii isaa waan nuu baafamneef hojii keenya irratti milkaa'uu nu dhorkeera jechuun VOAtti himan.
Tilmaamni waggootii lamaaniif ka’ame kun amma garu 0.2 % gad bu’uu isaa walgahii peruu Limaa keessatti jaarmayaan kun gaggeesse irratti ibsamee jira.
TIME magazine jointly named U.S. President-elect Joe Biden and his running mate Kamala Harris “Person of the Year”
Tiraamii fi jaartiin isaa, Melaniyaa Trump galagala kana maatiin nugusaa waliin mana ngussaatii sagalee nyaatan.
Tiraamp filannoo kana Injifannoo guddaan keessa dabarra jechuun dubbatan. Haatii warraa isaanii Malaniyaan namni gaariin akka abbaa warraa koo takkaa hin jiru , isa filadhaa jechuun dubbatan.
Tiraampi abbaan alangaa addaa dubbii tana qoratu filamee jennaan “tun falfala faana faana nama deemu” jedhee Twitter ufi irratti barreesse waan dhossaallee Raashiyaan waliin hin qamnu jedhee mormate.
Tiraampi akka Yukireen itti aanaa pirezidaantii Amerikaa ka durii bara 2020 pirezidaantii Amerikaa tahuuf dorgomu,Joe Biden fi ilma isaa Hunrter qorattu gaafateen himatan.
Tiraampi ammo mala jireenna Amerika adoo koronaan hin dhufin guddatee jedheen dhaadata.
Tiraampi ammo nama hedduu fulaa istaadiyoomii Tempaatti makiinaa dhaabatanitti walti qabatetti dorogme.Sadaasaa sadii irratti bubbeen diimtuu jabduu argaa jedhe.
Tiraampi ammoo abbaan alangaa addaa mootummaa AmerikaaJeff Sessionsfi itti aanaatti isaatti akka daarektea FBI kana hujii irraa gussan yaada dhiyeesse.
Tiraampi ammoo Amerikaa baddee barbadachuutti jirraa jedha.“Jabeenna keenna deeffachuutti jirra.Hujii teenna deeffachuutti jirra.Badhaadha keenna kaan deeffachuutti jirra.Nama dadansaa Amerikaatiif jennee waan Amerikaan beekanii fi dharraaneef kaan deebifachuutti jirra jedha.”
Tiraampi ammoo gaafatamaa damee haajaa alaa godina suniii Brad Raffensperger akka waan filannoo Joorjiyaa seera hin guutinii wal haasomne waan ani gaafadhe deebisuu hin feene ykn ammo hin dandeenne jedhe.
Tiraampi ammoo haga namii cuftii itti qophaahuutti filannoo durattii dabarsaa jedhee Twitter irratti barreesse.Partiin demokiraati keessaa namii hedduun jecha Tiraampi kanaayyuu hin maadeffate.
Tiraampi ammoo paartiin “Rippaabiulikaan daarii biyya isii jabeeffattii,wanjalaa fi jeequmsa hin feetuu,akka namii cabsee daarii isitti baafatullee eeyee hin jettu,” jedha. daarii angaa qabdu feeti,wanjala hin feetu,jeequmsa hin feetu nama akkanumatti cabsee nutti yaahu hin feetu jedha
Tiraampi ammoo soodduu diiguun seenaa balleessuu jedhe. “Diidatti baafnee dubbanna, yaada badaa biyya diigu didnee dansooma biyya teennaa durattiin deemna,” jedhe.
Tiraampi ammoo tun dharaa adoo silaa Raashiyaan filannoo Amerikaa jalaa hattee bulchiinsii Obaamaa maaniif haga ammaa turaa jedhee gaafate.Woma taateefuu qorachuuf jiran.
Tiraampi ammoo wannii dhossaa innii Raashiyaatti hime akka hin jirre mormate.Raashiyaalleen tanuma jette.
Tiraampi ammoo warra walti hafe kana gooyyessaa dubbiin qancarsaa oole.
Tiraampi Angoolaa dhufuuf wannii mirkanaa hin jirtu.
Tiraampi Baaydeniin “raatuu womaa hin beenne” Baayden ammoo “Tiraampiin wal dorgoma jedhee dhoqqee keessa hin seenu” jedhe.
Tiraampi bara isaatti hariyummaa Amerikan Kuubaa waliin qabdu habisuuf fa dandaha.
Tiraampi Bideniin akkuma paartii isaa yaada sooshalistii qabaachuu, gibira namatti guddisuu hujii Amerikaa biyya alaatti oofuun himata.
Tiraampi duraan bajatata tana akka irra deebihanii qoratanii erganifi gaafatee eegee ammoo mallatteesse.
Tiraampi dureessa addunyaatti horii biliyoona hedduu qabu.
Tiraampi eegii ergaan email sun gadi baatee asitti waan silaa hojjatu hedduu dhiise waan median Amerikaa ilma isaatiin jedhu TV irraa daawwachuutti jiraa jedha MEDIA Amerikaa hedduun
Tiraampi  filannoo pirezidantummaa US bara 2020 dheeressuuf yaada dhiyeesse poostaan filachuulleen dhiba qabaachu dandeetti jedhe
Tiraampi guyyaa bilisummaa USA,Adoolessa 4 South Dakota gaarren Rushmore soodduu pirezidaantota Amerikaa biratti ulfeesse
Tiraampi hardha waliin guyyaa afur Ilaan Oomar miilota isii Kongireessii Amerikaa nama afuriin yoo isaaniin hin tahin biyya teessanitti ufi rraa galuu dandeettan jedheen.
Tiraampii fi Baayden jaarrolee ganna 70 keessa jiran dhiyoo tana afaan wal qoqqolaa,akka biyya itti bulchan irratti walti dheekkamaa hardha Iowatti walti dhufa.
Tiraampii fi Baayden kalee Amerikaa Kibba Bahaa, Filooridaa oolan.Ganna afuritti duratti achitti Tiraampitti moo’e.
Tiraampii fi itti aanaan Pirezidaanti Obaama ka durii,Joe Bideniti waldorgomuutti jira.Rippaabilikaanii fi Demokiraati.Warrii dorgomu haga eda halakaniittu duuluma filannoo irra oolee bule.
Tiraampii fi Joe Biden nama paartii isaanii fulaa bu’ee dorgomuu hayyuma dhawachuu ykn deeggaruuf Joorjiyaa jiran.
Tiraampii fi nugusii Jordan Abdallaa hardha waliin marroo lama walti dhufanii wal dubbatan
Tiraampii fi paartiin isaa ammuma tahuu malte jedhan.Joe Bideniin paartii Demokiraati keessaa pirezidaantummaaf dorgomuuti jiru filannoo pirezidaantumaa Sadaasaa 3n moo’e abbaa fedhe filatu fedha.
Tiraampi ijoollee fi maatii isaanii asii achi sagantaa DACA jalatti hin gargaarru jedha.Jarii kun hagii guddaan biyya olloota Amerikaatii malee nama biyya hedduutti keessa jira.Demokiraati ammoo akkuma baqataa dhibii jarii kunilleen gargaarsa argachumalee jedha.
Tiraampi jara kora waliin taahe kana akkana jedhee faarse; “ama akka jara kanaa hin jiruuyyuu.”
Tiraampi jeequmsa USA keessaa mumullatu waraanaan dhaabsisa jedhullee paartileen demokriaati godinii godina namii isaanii bulchu ufumaan bulchuu fedhan.
Tiraampi karoorii itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa, António Guterres Tokkummaa Mootummootaa jajjabeessuuf jalqabe waan abdi qabaati jedhe.
Tiraampi Koroonaalleen jedhee hin dhamnee nama walti qabetti dorogmuutit jiraa innii nama vaayireessii biyya keessa facaasuutti jiru beekamaa jedhe,”Baayden Tiraampiin.
Tiraampi, kun awwaalaa mitii guyyaa Buush jabeenna isaatiin faarisunu jedhee saade.
Tiraampilleen bara filame sun daarektera kana guddoo faarse.Dhiyuma tana keessaa waan biiron isaa waan Raashiyaa fi duulii filannoo Tiraampi filannoo Ameirkaa irratti waliin qabaatanii fi waan hedduu irratti waajjira kongireessii Amerikaatti yaamanii qoratan.
Tiraampilleen gaafa asiin druatti waan karoroa mootummaa isaa gaazexeessitootatti hime guyyaa kakchaaa fi hujii jkqabu sun guyyaa name hin deene tolchaa jedhe.
“Tiraampi mataan isaatuu nama nama gargar qoodu namallee yaadaan wal hanqisu. Wannii innii nama tolchuutti jiruu fi garii inni biyya tana ittiin deemuutit jiruuyyuu waan nama yaaddessaati jedha.”
"Tiraampi moo’uu qofaaf hin dorgomnu.Biyya tana durattiin deemuuf dorgoma. Akka gabayaan addunyaa humna qabaattu dorgomna. Dhaabbilee inshuraansii dhaabbilee qorsaa, dhaabbilee waraanaa fi waan hedduu jabeessuuf tana jenne.”
Tiraampi Paartii Rippaabilikaanii dorgoma Baayden Demokiraati.
Tiraampi pirezidaantota Amerikaa akka malee jajjaboo keessaa tokko.Ani Tiraampi hin jaaladha.Maan jennaan dhugaa baasee Afrikaatti hima.Waan innii jedhe akka irraa gorsanii jedhanii dhibaatanii fi dhibaachuu isii beekuu baadhullee wannii innii jedhu dhugaa tanaaf jaaladha.”"
Tiraampi Viidiyoon waraabanii kalee dubbateen maqaallee dhahuu baatu nama mootummaa isa irraa fuudheen milkaahi jedheen fa’atee mana Filooridaa qabutti godaane.
"Tiraampi waan isaa fi Raahsiyaan himatan kana mormachaa ufi irraa dhowwaa bahe amma ammoo gama siyaasaatiin gargaars aitti gaafachuutti jira.""Akkuma beettan ya nu marsan.Tana isanuu hinuma beettan.Taatullee haga durii caalaa jabaannee guddannee wayyoomne mullanna. Hinuma argitan.”Paartiin Demokiraati Tiraampi fi miilota isaa irratti dubbii Raashiyaa tana jabeessumatti jiran."
Tiraampi waan kanaan himatanii jennaan dubbii tanatti gadi bahuu dhowwee jedhani itti muran.
Tiraampi waan mootummaan isaa ganna afur keesatti biyyaaf hojjate jedhe hedduu dubbatee faarse.
Tiraampi wal qixxummaa dhugaati fi mala jireennaa jabeessee biyyaa hojjchuu malee,” dhugaa itti himuu akka feetu dubbatte.
Tiraampi Xalyaa Baar isa galateeffaee hujii irraa bu’een maxaanse.Namii isa fulaa bu’u Jeff Rossen ammaaf fulaa bu’ee hojjata.
Tiraampi yoo hedduu yo waan Raashiyaa itti maqaa dhahan waan jechuu fedhu Tiwiteriin reeba.
"Tiraampu haga jara dhiba koronaatiin dhibame cufaa waan dandahuun gargaarutti hin boqotu.”
Tirampi ammoo maqaa balleessuu fi siyaasaa jedhanii tana jedhaniin malee nama adabicha jedhee falmeef.
Tirampi daarektera FBI irraa 'abdii dhabeef' hujii irra gusse, namii hagii tokko amoo Tirampi waan itti deemaa dhoffachuf tana tolche jedha
Tirampi pirezidaantii US tahee hujiittitti jira nama isa waliin dorgomee jalap jige,Hilarii Kilinton qophiin Filadelfiyaatti tolchaniif keessaa hagii tokko kunoo
Tishikeediin haasawaa dhageesisuu eega jalqabanii booda Televiziyoonni mootummaa tamsaasa haasawaa isaanii addaan kute.Kunis haasawaa sana ituu hin hin xumuriin dura ture.
Tishoonuu amma barumsa bioengineering PhD barachuutti jira.
Tishoo Tafarraa koree OSFNA keessa jira.Dorgommiin tun eennummaa teenna nu barsiifti jedha.
Title: Moyaalee Keessatti Haleellaan Geggeessame Poolisii Dabalee Lubbuu Hedduu Galaafate
Tiwiiterin Odeeffannoo Dogoggorsaa Waa’ee Vaayiresii Koronnaa Tamsaasamu Hambisuuf Ulaagaalee Baasee
Tiyaatirri Ijoollee ''Bukkurruu Jedhamu Finfinneetti Agarsiifame"
"Tiyaatirri Ijoollee '' Bukkurruu"" jedhamu kan afaan Oromoottin yeroo jalqabaatiif artist Humneechaa Asaffaan barreffamee fi  qophaa'ee  tibanaa Finfnnee Giddu-gala Aadaa Oromootti agarsiifamee jira."
tiyoophiyaa gama bahaa keessa kan jiru mooraa Baqattoota Doloo Adoo fi naannoo isaa keessatti namonni mallattoo dhukkuba laamsheessaa ykn Poliyoo jedhamu fakkaatu agarsiisan 5 argamu waajjirri baqattootaa UNHCR dameen Itiyoophiyaa beeksisee jiira.
tiyoophiyaan laga Abayyaatti akka hin gargaaramneerf walii-galteen ittisu waan hin jirreef masriin tooftaa adda addaa hordoofaa akka turte mummichi ministeera Itiyoophiyaa Mallas Zenaawwii dubbataniiru.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Tizzitaa Alamuu jedhamti. Balfa gogaa adda addaa irraa Xaaa’oo Uumamaa yokaan Kompoostii oomishuun biqiltoota magaalaa Beddellee keessa dhaabbatan akka kunuunsaa jirtu dubbatti.
Tjaajilli bilbila garuu sababaalee lamaan mootummaa naannoo Tigraayiin akka adda hin cinne mirkaneessuun ni danda’ama jedhan. Inni tokkoffaan waraansa sana sana kan jalqabe mootummaan Abiy bakka ofii to’atanii jiran naannoo sana lama gama dhiyaa fi kaabaa keessa tajaajilli bilbilaa jiraachuu isaa ti jedhan. Gara Wallootti bilbiluun hin danda’ama, Humaraa achitti immoo Gonder waliin wal arguun ni danda’ama.
TM-tti ambaasaddorri Britain Mathew Rycroft akka jedhanitti Keeniyaan dirqama ishee kan sadarkaa addunyaa guutuuf prezidaantii biyyatiitti ergaa kana dabarsuun baay’ee barabaachisaa dha. Isaanis diraqama sadarkaa addunyaa jiru guutuuf cicha qabu jedhan.
To’annaa ‘HIWEHAT’ jala turan kanneen jedhaman – loltoonni Raayyaa Itisaa Itiyoophiyaa kuma tokkoo fi dhibba tokkoo ol tahan, naannoo Amaaraa, godinaa bulchiisa sab-lammii Waag Haamiraa seenuu isaanii, hoogganaan waajira dhimmoota Koomiyunikeeshinii godinichaa beeksisanii jiran.
To'annaa Toora Interneetii fi kaffaltii Haaraa Telekoominikeeshinii Itoophiyaa
To’attonni Tokkummaa Mootummotaa Battalumatti Akka Aleeppoo Seenaniif Golli Naga Eegumsaa Raggaasisee
To’attoonnii fi hojjetoonni ittisa uummataa akka beeksisanitti, xayyaaronni mootummaa Siiriyaa yokaan ka Raashiyaa magaalaa finciltootaan qabamtee jirtu – Kiyaan Sheekuun irratti haleellaa gaazii summii geggeessuudhaan yoo xiqqaate namoota 65 fixanii, kanneen 350 ol ta’an immoo madeessan.
Tobin HeathfiRose Lavellewarra tapha mimmidhaasee taphatu.Sam WemisfiLindsey Horanwarra kubbaa qajeelee namatti Kenny.
Tobran kana haadha seeraa kan ta’an Amy Coney Baretti mirkaneeffamuu isaaniif dhuga ba’umsi taayitaai umurii guutuu kan mana murtii ol aanaa ta’uu isaanii hin dhagaa’amin dura hoogganoota Seneteroota Yunaayitid Isteetis waliin wal arguuf jiru.
Tohattooti baankii Amerikaa akka baankiin tun horii itti namaa liqeessitu,dhala irraa argattuu fi karaan isiin hojjattuun laalanii seera hedduu cabsite jedhanii balleessaa itti muran.
Tokiyoon Labsii Yeroo Hatattamaa Labsitee Jirti
Tokkeessoon Leonard Korii atileeti keenyaati.Teweldee Gebruu atileetiin Itoophiyaa sadeessoo bahe.Fiqaaduu Tsaadiq atileetumaan Itoophiyaa ammoo afreessoo tahe.Demmellaash Indaalee shaneessoo bahe.
Tokkeessoon Tirfee Tseggaayee km 42 saatii 2:20:18, Fayyisee Taaddesee 2:20:27 lammeessoo,sadeessoon ammoo atileetii Amerikaa Shalanee Flanagan sadeessoo 2:21:14.
Tokkkummaa mootummootatatti ambaasaddorri Ertraa Girmaa Asmeroom gama isaaniin jechi presidenticha Ferensaay dhugaa irraa kan fagaate jedhanii jiran.
Tokkkummaan mootummootaa akka jedhetti rakkoon somaaliyaa keessaa uummata miliyoona 6.2 rakkoof kan saaxile yoo ta’u kunis baayy’ina lakkoobsa uummatichaa walakkaa oli. Haalli kun biyyattii gama kaabaa keessatti daran hammaatee jira.
Tokkkummaan Mootummootaa waa’ee ajjeechaa fi miidhaalee Tigiraay keessatti geggeessamee yaaddoo qabaachuu isaa kan ibse yoo tahu, Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetis, Antonii Bilinken immoo gochaan Tigiraay keessatti raa’ate sun akka haleellaa fixinsa gosaatti ibsanii turan. Moaotummaan Itiyoophiyaa gama kaaniin, dubbii Bilinken sana hin fudhanne.
Tokkkummaan mootummootaa Yemen keessatti wal waraansa irraan kan ka’e lubbuun namaa darbe kuma kudhan ga’uu sababeeffachuu dhaan jila addaa jarmiyichaa Ismael Uld Sheek Ahmed gamasitti imalaniiu. Uld Check Ahmed baatii Ebla darbee walii galtee mallatteeffametti akka deebi’an gaafachuuf jecha kaleessa presidentii Yemen Abdii Raabuu Mansuur Hadiin dbalatee angawoota biyyattii haasofsiisaniiru.
Tokko afaan hammeennaa, jibbaa fi oduu dharaa ta dhugaa tolchanii media irratti lafaan qabachuu diqqeessuuf hojjachuu.
Tokko akka herrega qorannoo Amerikaa taempiricalka lammeessoo ka Ingiliizidynamicfi sadeessoon ammoo ka Faransaaycognitivejedhan.Sadeenuu qorannoo siyaasaa, falaasamaa,jireenna namaa fi waan hedduun ufi keessa qaba.
Tokko caphu tokkoon qaladhaa durii durii taan taate kunoo.Qaroomii jabanaa woma hedduun gadi dhufuutti jira.
“Tokkoffaa baheetoo rikordii nan cabsaa tureeyyuu.Oggaa ani harka oli qabu innii gadi jedhee seeneeyyuu.Innii rakkoo hin qabuu.Anaaf rakkoo hin qabu.”
Tokkoffaa hojii fi ogeessa wal agarsiisuu isa jedhu argaa hin jirru. Taayitaa siyaasaaf muuduu qofa. Muudamni sunis waluma jala daddabarsuu dha. Isa tokko irraa kaasanii isa kaan irra kaa’uu.
Tokkoffaa Jaalle Dhaaba Dabalee miseensa koree hojii raawwachiiftuu DH D U O fi ADWUI,miseensa mana mare ADWUI,sadarkaa itti aanaa pirezidaantiitti bakka bu’aa mootummaa caffee fi itti gaafatamaa waajjira dhaabaa giddu galeessa DH DUO kan turan rakkoolee gegeessummaatiin koree hojii raawwachiiftuu irraa gara koree giddu galeessaatiin akka gad bu'anii fi itti gaafatama waajjira dhaabaa irraa akka ka'an murtaayee jira.
Tokkoffaa mootummaan rakkoo jiru furuuf tarkaanfii humnaa fudhatu hatattamaan dhaabuu qaba. Tarkaanfii humnaan ba’iin hin argamu. Inni kaan immoo lubbuu namaa haala Kanaan bade kan qoratu qaama walabaa sirrii ta’e dhaabuu dhaan ba’ii isaa uummatatti beeksisuu qaba. Inni sadaffaan mootummaan qaamotii dhimmi isaa na ilaallata jedhan waliin marii haqaa geggeessuu qaba. Balbala cufatee kaadireewwan isaa qofa walitti qabee marii fakkeessaa geggeessuu dhaan rakkoon jiru furamuu hin danda’u. marii sana irraa ba’ii argamus simachuu qaba.
Tokkoffaa walitti bu’iinsa waanti jedhame hin jiru. Nuti hubannee galle. Yeroo sanatti garuu namoonni sochii sirrii hin taane agarsiisan yoo jiraatan jennee humna poolisii bobbaafnee jirra. Haa ta’u malee walitti bu’iinsa tokko malee ti hojiin diiguu kun kan hojjetame. Kana irraa kan hafe akka ragaa nuti qabnutti namni du’e haa hafuu, kan madaa’e iyyuu hin jiru jedhan.
Tokko haga kudhani ka jiru sadarkaa Afrikaati,kana ammoo ka addunyaati.
Tokko haga lamaa taatee mdihaan nyaattee qancarsiti. Haga ammaatti Itoophiyaa naannoo gara jaha keessatti argan. Oromiyaa keessaa ammoo godina 18 keessa jirti.
Tokko intala dubraa Elemaa Waariyoo jedhan jilba lamaanti miidhame,gurbaa kutaa sagalii Caalaa Garboolee ilkaanitti caaccabe.
Tokko isa kaan malee jiraachuu hin danda’u. hanga ammaatti fakkeenyi jiru, biyyoonni dimokraasii wayyaawaa fi bulchiinsa gaari qaban mirga namaa kanneen kabajani ka jedhaman sirna dimokraasii hojii irra kanneen oolchani.
Tokko musliimota amantii ofii dhiisan du’aan adabuu dhiisuu, ka biroon immoo namoonni musliima hin taane soda male ykn utuu hin yakkamin mana dhuunfaa ofii keessatti dhugaatii alkoolii akka dhugan eeyamuu dha. Ka biroon mootummichi seera haaraa inni baase kittannaa dubartoota irratti raawwatamu adabuu dha.
“Tokko taanee warra biyya dura yaa’u ka akka obboo Lemmaa, Dr.Abdiyyi, obboo Warqinee fi obboo Abbaa Duulaa jabeessanii nuun deemuutti jiran caqsuu malle,” jedha Roobii.
Tokko tahuun isaanii biyya hiyyeettiiwaraanii dhukkeesse tanaa abdii guddoo taha.
tokko tokkoon utuu hin taane hidhamtoota siyaasaa mara hiikuu, gaazexeessonnii fi namoonni siyaasaa beekamoon haa hiikamanuu malee, miseensonni semaayawii, kan paartii tokkuummaa fi kan MEAD amma iyyuu hidhamanii jidru.
Tokko trokko ennaa ilaalaman waan nama yaaddessu of keessaa qaba. Kaan irratti immoo poolisoonni gootummaa agarsiisanii jiran,” jedhu, Seneetor Kiris Marfii. Miseensi mana-maree Yunaayitid Isteetis, Tim Raayaan immoo, hookkara kaleessaa sanaaf, gama naga-eegumsaa tii dursanii itti qophaa’uun akka hanqatu dubbatan.
Tokko VSAT meeshaa jehamuu fi teknooloojii quunnamtii Itiyoopiyaa ala fudhee yoon seene male kan jedhu. Kun filannoo 6ffaa dha. Filannoowwan geggeessaman kana duraa irratti taajjabdoota biraa gaaffiin akkaii dhiyaatee hin beeku jedhan
Tokkukmmaan mootummootaa uggurri inni mootummaa Ertraa irra kaa’e guutummaatti hojii irra akka oolu kan fedhan ta’uu muummichi ministeerichaa beeksisaniiru. Obbo H/Maariyaam kana dura yaadawwan kennaniin dubbii tuqachuu mootummaa Ertraan geggeessamuuf mootummaan isaanii tarkaanfii fudhachuu kan itti fufu ta’uu ibsan. Ibsi isaanii har’aa kun imaammata mootummaa Itiyoopiyaa kana jijjiiruuf dhiisuu isaa waanti beekame hin jiru.
Tokkumaa mootummootaa jaarmoliin mirga namaa kan sadarkaa addunyaa Kittaannaan shamarranii fi dubartoota irratti raawwatu dhaabachuu qaba jechuu dhaan waamicha dabarsaniiru. Seerri cimaan kan shaakala akkasii ittisus akka ba’u gaafatanii jiran.Mana yaalaa Brass kan Finfinnee jiru keessatti ogeessa fayyaa gadameessaa kan ta’an Dr. Taaddesee Kitilaa qaama dhaluu dubartii kan ala jiru guutummaan ykn hanga tokko irra muruu dha. Kunis rakkoo hama kan akka dhukkubbii hamaa fi dhipina qaama sammuu fi yeroo da’umsaa rakkoo irraan ga’a.Galmeen jaarmayaa fayyaa addunyaa akka agarsiisutti addunyaa irraa yeroo ammaa shamarranii fi durboota miliyoona 140tu daafoo kittannaan fiduun rakkataa jiran. Haalli kun immoo keessumaa Afriikaa keessatti beekamaa ta’us biyyootii Asiyaa fi giddu galeessa bahaa keessattis ni raawwata.Akka WHOn jedhutti shamarraan miliyoona 92 kanneen umuriin isaanii 10f isaa ol ta’an Afriikaa keessaa kanneen miliyoona sadii ta’an immoo ardii ka biroo keessaa waggaa waggaatti kittaanamu.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeefadhaa
Tokkummaa akkuma durii Mootummootaa hojjattootiiseerii Tokkummaan Mootummootaa abdii ilmee namaatii baasee buluun kun guyyaa guddaa guyyaa ulfinna qabullee.
Tokkummaa Dubartoota Oromoo Kaanaadaa (TDOK)gara walakeessa baatii Guraandhalaatti dhukkuuba Koviid-19 fi Dubartoota kan ilaaleen gama Zumiin woorkshooppii tokko gaggeessee ture.
Tokkummaa fi jaalala cimsu,nagaa eegu,sabaa fi sablammiin wal kabaju gaafate. “Mootummaa Oromoo fi Oromiyaa mootummaa sabaa fi sablammootaa gadi dhaabna!”
Tokkummaa fi Jaalalli Amantootaa Humna Jabaa Qaba jedhu Hoogganoonni Amantii
Tokkummaa fi tasgabii biyyatti akkasumas sirna heera irratti ijaaramee eegsisuuf jecha mootummaan Itiyoophiyaa murannoo tarkaanfii fudhate jechuun Musaan walgahii IGAAD irratti dubbatan.
Tokkummaa imireetota Arabaa waliin hariiroo naga eegumsaa waggoota 20 olii qabna kan jedhan Pompeyoon deggersa teekinikaa fi waraanaa illee kennaafii turre jedhaniiru.
Tokkummaa Itiyoophiyaa Eeguuf Dammaqinaan Hojjechuu qabna: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Tokkummaa mootummootaa,Amerikaa,U.K.f Noorweey faallee gammachuu.Naannoo sunillee gamachuu tokko jedhu.
Tokkummaa Mootummootaa biyya 50 yayyabe Afrikaa keessaa Itoophiyaa fi Masrii, Afrikaa Kibbaa ta ammaa faatti keessa jira.
Tokkummaa Mootummootaa Hagayyaa bara 2013 keessa eegii waajjira isaa Iraaq Baagdaa keesatti bakka bu’aa isaa Iraaqi jiru waliin nama 22 fixaniin duubatti guyya kana ulfeessuutti jira.
Tokkummaa Mootummootaa: Sababaa Dantaa Siyaasaaf Qabiinsi Mirga Dhala Namaa Haala Sodaachisaatti Deemaa Jira
Tokkummaa Mootummootaa: Somaaliyaatti namii beelaan du’uutti jira
Tokkummaa Mootummootaa: Tajaajila Baqattoota Suudaan Kibbaatii Doolaarii Miliyoona Tokkoo Olitu Babaachisa
Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasaaddarii Yunaaytid Isteets: Kim Jong Uum Waraansa Kadhachaa Jira
Tokkummaa Mootummootaatti, Ambaasaaddarittiin Yunaayitid Isteets, Niikii Halii, “hoogganaan Kooriyaa kaabaa – Kim Jong Uum, waraansa kadhachaa jira” jechuudhaan, gochaa kana irratti obsi Yunaayitid Isteets ka daangaa hin qabne akka hin ta’iin akeekkachiisanii jiran.
Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasaaddarri Yunaayitid Isteets – Niikii Haalii, miseensota gola naga-eegumsaa ka Tokkummaa Mootummootaaf haasawa godhaniin, Misaahela ardii qaxxaamuru kan Kooriyaa Kaabaa dhukaastu humna waraanaan of irraa deebisuuf Yunaayitid Isteets qophii ta’uu ishee dubbatanii jiran.
Tokkummaa mootummootaatti ambaasaaddera Jabuutii kan ta’an Mohamed Siad Doualeh VOAf akka ibsanitti biyyi isaanii gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaatti komee ishee dhiyeessitee jirti jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderittiin US walitti bu’iinsa Sudaan kibbaa kan waggoota afuriif mootummaa biyyattiittu itti gaafatama jechuu dhaan US lol asana dhaabuuf dhiibbaa gooti jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderri Eeritraa Girmaa Asmerom galgala kana VOAf akka ibsanitti walitti bu’iinsi sun dhimma siyaasaa utuu hin taane weerara waraana waan ta’eef balaaleffatamuu qaba malee waamichi irraa of qusadhaa jedhu kan dhiyaatuuf miti jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti ambaasaaddora US kan ta’an Samantha Power, ennaa ayyaana waggaa kana maatiin Amerikaa wal ga’anii ayyaaneffatan kanneen ayyaana waggaa maatii waliin kabajuu dhaban, kanneen ayyaana dhalootaa ijoollee ofii kabajuu dhaban, haadha, obboleessa, hiriyootaa ykn holloota keenya mootummaan sagalee isaanii ukkaamsee hidhaatti darbe yaadanna jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti ambaasaaddorri Equartorial Guinea Antolio Ndong Mba fi hoogganaan garee biyyoota Afriikaa 54 akka jedhanitti Nikki Haley yaada Traamp kennan daafoo hamaa inni dhaqqabsiisetti gaddaniiru jedhan.
Tokkummaa Mootummootaatti, Ambaasaddarri Yunaayitid Isteetis, Liindaa Toomaas Griin Fiild, kora Mana-maree Naga-eegumsaa Jaarmayicha Addunyaa har’atti karoorfame dursuun, wahilummaa Amerikaan biyyoota Afrikaa waliin qabaattu irratti ibsa kennanii jiran.
Tokkummaa Mootummootaatti Ambaasaddarummaa Yunaayitid Isteetisiif Prezidaant Baayideniin ka filataman, Liindaa Toomaas-Griinfiild, haalli Itiyoophiyaa keessaa kan isaan yaaddessu tahuu dubbatan.
Tokkummaa Mootummootaatti ergamaa dhaabbataan ka mootummaa Itiyoophiyaa gama isaan Twiitarii isaa irratti kanaaf deebii kenne maxxansee jira.
Tokkummaa Mootummootaatti Ergamaa Dhaabbataan Mootummaa Itiyoophiyaa Haala Tigiray Keessaarratti Ibsa Kennan
Tokkummaa Mootummootaatti Ergama Itiyoophiyaaf itti-gaafatamaa dhaabbataa ka tahan – Ambaasaddar Taayyee Asqe Sillaasee keessumaa dhimma Tigiraay keessaa ilaalchisuun kan Griinfild dubbataniif deebii kennanii jiru.
Tokkummaa Mootummootaatti, Gurmuu ergama dhimma Sudaan Kibbaa kan hoogganan – Devid Sheriir akka jeedhanitti, walii-galteen sun milkaa’uuf dhimmoonni ijoon furmaata argachuu qaban lama, tokko gama naga-eegumsaatiin, yoo gareeleen kun walitti-dhufan caasaan waraana biyyattii maal fakkaachuu qaba? isa jedhuu fi inni lammataa immoo, waa’ee Heeraa fi Bulchiinsaa ti. Akkamitti deemamee gara Filannoon gahama, akkamittis geggeessama? ka jedhu, jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti itti aanaa hoogganaan waajjira qindeessa gargaarsa namoomaa Sudaan Kibbaa Gemma Connel akka jedhanitti hojjettoonni kun gamasii ba’uun naannoo kun hagam miidhamaa adeemuu isaaf mallattoo dha jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti itti gaafatamtuun dhimma mirga namaa Misheel Bachelet kan hammaataa adeeme hookkara Hong Kong keessaa fi to’annaa ala ta’aa jiru ilaalchisuun yaaddoo qabaachuu dubbatan.
Tokkummaa Mootummootaatti Jilli Addaa Ka Somaaliyaa Waa’ee malaa-mmaltummaa Akeekkachiisa Kenne
Tokkummaa mootummootaatti kan argaman ambaasaadderoonni Afriikaa tokkummaa mootummootaatti ambaasaaddera Ameerikaa waliin wal arguu dhaan prezidaantiin US Doonaald Traamp biyyootii Afriikaa ilaalchisee arraba hamaa isaan dubbatan ilaalchisee mari’ataa jiran.
Tokkummaa mootummootaatti komiishinerri mirga dhala namaa gameessi Voolker Terk VOAf akka ibsanitti daa'immi biyya dhableen abjuu isaa utuu hin dhugoomsin waan ta'uu fedhu utuu galmaan hin ga'in abdii dhabiinsa keessatti guddata. Biyya dhablummaan hamilee namaa akkaan kan miidhu ta'uu isaaf eenyummaa isaatti illee akka ofitti amantaa hin qabaanne godha jedhaniiru.
Tokkummaa mootummootaatti komiishinerri ol aanaaan dhimma baqattootaa naannolee haga tokko keessaa gargaarsa dhibba irraa harka 50 qofaatu argame. Naannolee Afriikaa haga tokkoof immoo dhibba irraa harka 25 qofaatu argame. Fedhiin bu’uuraa hedduun hin guutamne, Kunis baqattootaaf qubsumaaf nyaata argachuun rakkisaa dha jechuu dha jedhan.
Tokkummaa mootummootaatti komiishinerri ol aanoon dhimma baqattootaa Filippoo Garaandii dawwannaa isaanii Itiyoopiyaa ilaalchisuun har’a tuuta oduuf ibsa kennuuf jiran. Komiishinerichi ol aanaan kun mooraa baqattootaa bakka baqattoonni eertraa keessa qubatan daawwataniiru.
Tokkummaa Mootummootaatti, Komishinni Dinagdee Afrikaa – ibsa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ergeen, itti-gaafatamtoonni hojii Koomishinichaa, ka Gamtaa Afrikaa fi hooggannii fi hojjetoonni Embaasiilee adda addaa har’a Paarkii Bashannanaa Gullalleetti argamuudhaan, biqiltuulee dhaabuu isaanii beeksisee jira.
Tokkummaa Mootummootaatti, Koomishinara Ol’aanaa Mirga Dhala-namaaf dhaabate jalatti Koreen Farra-Dararaa Dhala-namaa kan haala dararaa biyyoota Addunyaa keessaa xiinxalu walga’ii isaa marsaa 45ffaa Sadaasa tokkoo haga Sadaasa kudha-sagaliitti, magaalaa JENEVAA-tti akka geggeessaa ture.Dhaabbata Mirga Dhala-namaa sadarkaa Addunyaa “Human Rights House Foundation” jedhamutti, Hoogganaa Waajira Jenevaa ka tahanii fi ka walga’ichatti hirmaatan Mr. Floriyaan Irminger,biyyonni takkaa seera mallatteessan gabaasaa erguu qabu.Itiyoophiyaan garu waggoota kudha-shaniif otoo hin ergiin turtee jedhan.Angawonni Itiyoophiyaa gabaasaa dhiyessan irratti, rakkoon Itiyoophiyaa keessaa xiqqoo dha,dararaan biyyattii keessaa hin jiru,manneen hidhaa iccitii biyyatti keessa hin jiran jechuun amansisuu yaalan kan jedhan Mr.Irminger,kun akka dhugaa hin ta'iin ni beekna jedha.Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
"Tokkummaa Mootummootaatti, Koomishinara Ol’aanaa Mirga Dhala-namaaf dhaabate jalatti Koreen Farra-Dararaa Dhala-namaa walga’ii isaa marsaa 45ffaa --- Sadaasa tokkoo haga Sadaasa kudha-sagaliitti, magaalaa Jenevaatti geggeessaa jira. Itiyoophiyaan biyyoota walii-galtee farra dararaa ka sadarkaa Addunyaa kana mallatteessan keessaa tokko taahe iyyuu eega bara 1992 walii-galtee sana mallatteessitee as, yeroo duraatiif barana kan isheen gabaasaa haala biyya ishee keessaa dhiheessite.Waldaa Deggersa Oromiyaa yokaan 'Oromia Support Group' ka jedhamu, Jaarmayaa Mirga Dhala-namaa London maadheffate bakka-bu'uun ka waga'ii sadarkaa Addunyaa sana irratti ibsa kennan Obbo Huseen Ahmed, ""gabaasaan Mootummaan Itiyoophiyaa dhiheeffate biyya keenya keessa dhala-namaa dararuun gonkumaa hin jiru. Namni murtii seeraa malee hin hidhamu. Manni-hidhaa iccitiis tahe ajjeechaan hin jiru, ka jedhu. Garuu, haalli biyyattii keessa jiru faallaa dha. Sanaaf waan ana irra gahee fi haalli ani amma itti jiru ragaa dha,"" jedhu. Obbo Huseen akka isaan jedhanitti ""qaamni isaanii dararaa yeroo dheeraaf humnoonni Mootummaa Itiyoophiyaa irratti geggeessaniin"" laamsha'ee barcuma konkolaatu yokaan wiilcheeriin sosso'u. Bara 1991 irraa jalqabee haga bara 1999tti yeroo hedduun hidhame, gochaa suukanneessaa danuu tu na irratti raaw'atame, jedhu.Dararaa na irrattii fi lammiwwan biyyattii ka biroo, keessumaa ilmaan Oromoo irratti raaw'atameef gaaffiilee walga'acha irratti itti dhihaataniif jilli Mootummaa Itiyoophiyaa otuu deebii quubsaa hin kenniin ""yeroo biraa barreeffamaan dhiheessina"" jechuun ba'ee deemu jechuun ibsan, Obbo Huseen Ahmed.Jila walga'icha Tokkummaa Mootummootaa irratti gabaasaa Mootummaa Itiyoophiyaa dhiheesse kan hoogganan Gorsaa addaa, ka Ministara Dhimma-alaa, Obbo Fissahaa Yimar turn. Gareelee Mirga dhala-namaa fi ka Mootummaa hin ta’iin irraas hedduu walga'ichatti hirmaate.Guutummaa qophii isaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Tokkummaa Mootummootaatti, Koomishinarri Ol’aanaan Mirga Dhala-namaa, gabaasa isaa ka bara 1996 keessatti, bara 1991– bara 1994 gidduutti lammileen Itiyoophiyaa 102 ol ta’an dhabamanii, achi buuteen isaanii akka hin beekamne eeruudhaan, Mootummaan Itiyoophiyaa garuu namoota eessa buuteen isaanii dhabame kana ilaalchisee akka deebii guutuu hin laatiin eeree ture.
Tokkummaa mootummootaatti qindeessaan gargaarsa namoomaa kan Itiyoophiyaa keessaa Ahunna Eziakonwa-Onochie VAf akka ibsanitti horsiisee bulaan maatii isaanii nyaachisuuf foonii fi aannan beeladaalee kana irraa argataniin jiraatu.
Tokkummaa Mootummootaatti, Sagantaan Dhimma HIV fi Eeedsii, hawaasaalee moggaatti qoodaman irratti loogiin geggeessamu rakkolee Eedsii fi COVID 19 daran hammeessuu mala, jechuun akeekkachiise. Rakkoolee fayyaa lameen kana furuuf, loogii fi moggaaatti qoodinsi kun dhabamsiisamuu qaba, jedhan aangawoonni Jaarmayichaa.
Tokkummaa Mootummootaatti, Waajjirri Dhimma Baqattootaa, UNHCR damee Keeniyaa, qorannoon rakkoo baqattoota Oromoo Mooyyalee keessa jiranii dafee akka xumuramuuf hojjettoota dabalataa achitti erguu beeksisee jira. Waajjirri dhimma Baqattootaa ka Keeniyaas gama isaatiin dhiyeenyatti tumsa barbaachisu gochuuf ajja qophaa’aa jiru dubbata.
Tokkummaa mootummootaatti waajjirri gargaarsa qindeessa namoomaa dameen Finfinnee gabaasi inni baase waggaa kana bokkaan arfaasaa roobuu dhabuu isaatti aansuu dhaan bokkaan yeroo gannaa kutaalee biyyattii hedduu keessatti hamma barbaadameen gad waan tureef dhiibbaa inni qabaate tarreessee jira.
Tokkummaa Mootummootaatti, Waajjirri Qindeessaa Gargaarsa Namummaa kan Itoophiyaa, torban darbe keessa “namootni kuma 37 ol Naannoo Benishaangul Gumuz keessaa irra deebiin buqqa’an gargaarsa hatattamaa barbaadu,” jechuun ibsa baase.
Tokkummaa mootummotaa keessatti komishiinara mirga dhala namaa ka ta’an Zeid Ra’ad Al Hussein Dilbata kaleessaa Itiyoophiyaa seenanii jiru.
Tokkummaa Mootummotaa keessatti Komishinara Olaanaa Kan waa’ee Baqattootaa kan ta’an Filippoo Graaandii moraa baqataa Ugaandaa keessaa daw’atanii jiru.Moraan baqataa Nyumaanzii jedhamu jalqaba akka saganteeffameetti baqattonni keessa qubatanii iddoo biraatti akka darbaniif kan yaadame ture.
Tokkummaa Mootummotaatti Ambaasaaddara Yunaaytid Isteetes gochuun kan prezidaant Baaydin maqaa dhahaan Lindaa Tomaas Griinfiild seeneetnii Amerikaa Kibxata kaleessaa raggaasisee jira.
Tokkummaa Mootummotaatti Ambaasaaddara Yunaaytid Isteetes kan ta’an Nikii Heelii imaltuu Itipoohiyaa keessatti gaggeessan har’a guyyaa lammffaa kan qabatee yoo ta’u har’a mooraa baqattoonni Sudaan Kibbaa keessa buufatan kan Gaambeellaa keessa jiru daw’atan.
Tokkummaan Abboota Gadaa Dhaabota Siyaasaa Oromoo Gidduutti Nagaa fi Tokkummaa  Buusuuf Sochii Jalqabe
Tokkummaan Abboota-Gadaa Oromoo, dhaabota siyaasaa Oromoo gidduutti nagaa fi tokkummaa uumuuf sochii jalaqabuu isaa beeksisee jira.
Tokkummaan Emireetota Arabaa, baatii Fulbaana bara 2015 jalqabee Asab keessatti buufata xayyaaraa tolhuun kan babal’ise yoo ta’u, gamasittis Iraaniin kan deggeraman ripxe loltoota Huttii waraana wal aatota Arabaa waliin ata’uu dhaan itti duulee, meeshaalee gurguddaa fi loltoota Sudaan Yemeniin seensisuuf maadhee sanatti garaaramee jira.
Tokkummaan Emireetota Arabaa Maadhee Ishee Eertraa Hanga Tokko Diigde
Tokkummaan Emiretota Arabaa naannoo isaa kan ture wal waraansa Yemen booda Eertraa keessa kan ture maadhee waraanaa ishee hanga tokko diigdee jira. kunis suraa Associated press kaaseen xiinxalame irraa argame.
Tokkummaan Imireetii Arabaa Maadhee Human Qilleensaa fi Galaanaa Somaalilaand Keessaa Qabaachuufi
Tokkummaan Mootummaataas kana irratti yaada gama isaa kennee jira. Gabaasaa Naabaa Muhiddin akka gabaastetti Muummichi ministeeraa Sudaan Abdallaa Hamdok tokkummaa mootummootaa, gamtaa Afriikaa, gamtaa Awrooppaaf Yunaayitid Isteetisiif xalayaa wixata erganiin Sudaanii fi biyya hollaa Masriin attamiin Itiyoopiyaan hidha laga Abbayyaa bishaaniin akka guuttu irratti walii galtee seeraa irra ga’uu akka danda’an gaafatan.
Tokkummaan mootummootaa adooo dubbiin tun harkaa nama baatee biyyitii hin buraaxomne bulchootaan dubbii qajeelchaa jechuutti jira.
Tokkummaan Mootummootaa akka Itoophiyaan karaa baqataan gargaaran faltu gaafachaa ture.
Tokkummaan mootummootaa akka jedhetti mooraan hidhaa lakkoobsi isaa hin beekamne ka biroon immoo kanneen seeraan ala nama deddeebisaniin to’atama.
Tokkummaan mootummootaa akka jedhetti Somaliland fi Somalia keessaa ijoollee kuma 50 ol ta’antu hongee yeroo ammaa naannoo sana rukuteen kan ka’e du’a eeggataa jiran.
Tokkummaan mootummootaa akka jedhetti yakkawwan kun yakka waraanaa ykn yakka farra namoomaatti waan laka’amuuf qorannaa itti dabalaa barbaachisa.
Tokkummaan mootummootaa akka jedhutti erga baatii Adoolessa bara 2016 qabee Ugaandaan guyyaatti baqattoota Sudaan Kibbaa 1800 simataa jirti. Kanneen keessaa dhibba irraa harki 85 dubartootaa fi ijoolle dha.
Tokkummaan Mootummootaa akka jedhutti guutuummaa Tigraay keessatti hojjattonni gargaarsaas ta'e gargaarsii karaa nagaan akka dhaqqabu gochuuf mootummaa waliin dubbanna jedhee jira.
Tokkummaan Mootummootaa akka oowwa qilleensa amma jiruu irratti oowwii digrii lamaa hin dabalame baruma barnaan kora yaama.Korii baranaa Faransaayitti taa'a.
Tokkummaan Mootummootaa akka qaamii sadarkaa addunyaa nama hiriira mormii Oromiyaa fi naannoo Amaaraa dhiyoo irratti fixan qoratu gaafate
Tokkummaan Mootummootaa akka tilmaameetti walakkaan isaanii ijoollee kan ta'an uummanni Miliyoona 4.5 gargaarsa eeggataa jiru.
Tokkummaan Mootummootaa, Ameerikaa fi Kanneen Biroon Waraanni Maaynamaar Biyyattii Dhuunfachuuun Nu Yaaddesse Jedhu
Tokkummaan Mootummootaa Baqattoota Itiyoophiyaa Naannoo Daangaa Jiran Gara Sudaan Keessaatti Ka Butaa Jiru Tahuu Dubbata
Tokkummaan Mootummootaa Baqattoota Siriyaa fi Biyyoota Isaan Keessummessaniif Gargaarsa Biliyoona Tokkoo fi Walakkaa Gaafate
Tokkummaan Mootummootaa, baqattoota Sudaan Kibbaaf gargaarsa gaafatu dabaluudhaan --- tajaajila nyaataa, bishaanii fi fayyaa kennuudhaaf yoo xiqqaate maallaqa doolaara miliyoona tokkoo fi kuma dhibba afur barbaachisa – jedha.
Tokkummaan mootummootaa beelli kun harka namaan kan dhufe jechuu dhaan bu’aa kufaatii dinagdee fi wal waraansaa ti jedhee jira.
Tokkummaan Mootummootaa Biyya CAR-tiif Waraanaa 12,000 Ergee Nagaa Eeguuf Fedha
Tokkummaan mootummootaa, biyyoonni akka Turkii, Libaanon, Joordaan, Masrii fi Iraaq, lammiwwan Siiriyaa miliyoona hedduu gara daangaa isaaniitti baqataa turaniif dahata kennuu isaaniif galateeffatee jira. Siiriyaan eega rakkoo hookkaraa keessa galtee waggaa kurnaffaa qabattee jirti. Gargaarsi baqattoota Siiriyaa kun dinagdee fi misooma isaanii irratti dhiibbaa guddaa gochuu isaa dubbatu – biyyoonni isaan simatan kun.
Tokkummaan Mootummootaa dabalee dhaabbilee akka akkaa nama Afrikaa gama Gaafaatti rakkate waan hedduun gargaaruutti jiran.
Tokkummaan Mootummootaa damee eegumsa naannoo ta torbaaniin duratti Liimaa Peeruutti taa’an waliin marroo 20essoo rakkoo tana irratti mari’achuuf kora taa’e.
Tokkummaan Mootummootaa Dhimma Hidha Laga Abbayyaa Itti Siqeenyaan Hordofaan Jira Jedhe
Tokkummaan Mootummootaa eegii hojjattoofa gargaarsaatiin naannoo sunii baasanii asitti akka ummatii gargaasa argatu gaafachaa ture jedha. Tokkummaan Mootummoota akak namii naannoo sun keessa jiru cuftii gargaarsa argatu hojjachuutit jira.
Tokkummaan Mootummootaa fi Gamtaan Afrikaa Rakkoo Tigraay Keessaa Furuuf Akka Tarkaanfii Hatattamaa Fudhatan, Gameeyyiin Gaafatan
Tokkummaan mootummootaa fi hojjettoonni isaa gargaarsa godhaniifis galateeffachuun fedha jedhan. Abbaa ijoollee torbaa kan ta’an Ibrahim gara mooraa Dadab kan dhaqan bara 2011 yeroo beelli Somalia dha’etti. Akkuma lammiiwwan Somalia kumaan laka’amanii nyaataa fi bishaan akkasumas dawaa barbaacha karaa dheeraa qaxxaamuran.
Tokkummaan mootummootaa fi Itiyoophiyaan Roobii dabree jaarmayoonnii gargraasaa Tigraay keessatti bakka dhaqqabuuf rakkisaa ta'an dhorkaa tokko malee akka seenaniif walii galanii turan.
Tokkummaan mootummootaa fi jaarmoliin gargaarsaa sababaa beelaatiin gaanfa Afriikaa, Yemen, Nigeria, fi sudaan Kibbaa keessaa namoonni hedduun du’uu malu jechuun akeekkachiisan. Hanqinni maallaqaa immoo gargaarsa namoomaa daran hammeessa jedhameera jechuun Lisa Schlein Geneva irraa gabaasteetti.
Tokkummaan mootummootaa fi mootummoonni naannoo addunyaa hedduun waraanni Maynamaar biyyattii dhuunfachuu isaa ilaalchisee yaadda’uu isaanii ibsanii hoogganoonni siyaasaa akka hiikaman gaafatanii jiran.
Tokkummaan mootummootaa fi prezidaant Baraak Obaamaan Finxaalessummaatti duuluu ilaalchisee marii geggeessan
Tokkummaan Mootummootaa, fonqolcha humna waraanaatiin baatii dabre Maayinamaar keessatti geggessameen wal-qabatee jeeqama siyaasaa biyyattii keessatti uumame irraa kan ka’e, gatiin nyaataa fi zayita boba’aa biyyattii keessaa gar-malee ol ka’uu isaa akeekkachiisee jira.
Tokkummaan mootummootaa, gamtaan Afriikaa, gamtaan Aworooppaa, IGAD, Briteen fi United States sirna hirbuu seenuu bakka bu’oota mana marii kan har’aa kana simachuu dhaan kun mallattoo fuula duratti tarkaanfachuu ti, garuu hawasi addunyaa garuu yeroo dhumaatti barcummni 18 mana maree bakka bu’ootatti dabalamuun kan isa yaaddesse ta’uu ibsaniiru.
Tokkummaan mootummootaa gareelee Sudan kibbaa irra uggura kaa’uuf dhaadate
Tokkummaan mootummootaa gargaarsaaf gaafachuun kun kan dhaga’ame guyyootaan darban keessa roobi yandoon Itiyoopiyaa keessatti robe lolaa hamaan gara Sudaanitti akka yaa’u erga taasisee booda. Lolaan bishaanii kun lagi Abbayyaa waggoota 100 keessatti akkaan akka guutuuf sababaa ta’e.
Tokkummaan Mootummootaa -- gargaarsa Somaaliyaatiif, doolaara miliyoona dhibba saddeetii fi miliyoona digdamii shan kan gaafataa jiru ta’uu illee – hoogganaan Jaarmayichaa – Antooniyoo Guteres beeksisanii jiran.
Tokkummaan Mootummootaa Giddu-gala Ripubliukii Dimookraatawa Koongoo Keessatti Ajjeechaa Dhihoo Geggeessamee Mootummaan Akka Qoratamu Gaafate
Tokkummaan mootummootaa haala hookkara Burundii Keessaatti ilaalcha haa kennu jedha Human Rights Watch
Tokkummaan mootummootaa hanga walakkeessa bara 2017tti gargaarsa uummata biyyattiif kan oolu gargaarsa doolaara miliyoona $825 gaafatee jira. Bara 2011 keessa beelli Somaaliyaa mudate uummata kuma 260tti heddamu galaafate.
Tokkummaan Mootummootaa hardha Ganna 73essoo ulfeeffate ‘rakkoon addunyaa haga dabartullee ufi hin jibbaannu’
Tokkummaan Mootummootaa hardha ganna 73essoo ulfeeffate ‘rakkoon addunyaa haga dabartullee ufi hin jibbaannu’jedha itti gaafatamaa isaanii hardha yayyabe.
Tokkummaan mootummootaa hojjettoonni lammiiwwan alaa naannoo sana gad dhiisanii akka ba’an erga dirqisiisamanii booda rakkoo namoomaa naannoo sana keessatti hammaataa adeemeef gargaarsi naannoo sana akka dhaqqabu daandiin akka saaqamu jaarmolii gaafataa turan keessaa ti.
Tokkummaan mootummootaa, humnootiin waraanaa gargaarsa Namoomaa kutaalee Tigraay keessaa danquu isaanii mirkaneessee jira. Gamtaan Awrooppaa irra deddeebi’uu dhaan gargaarsa namoomaaf naannolee maraaf daandiin akka saaqamu akkasumas loltoonni Eerraa battala gamasii akka ba’an gaafataa ture.
Tokkummaan Mootummootaa Interneetii Cufuun Seeraan Ala Odeeffannoo Argachuu Quunnamtii Jiru Danaqa Jedhe
Tokkummaan Mootummootaa Itoophiyaa naannoo Tigraayitti ummataa baqatee fi miidhameen gargaaruuf doolara miliyoona 35.6 ramadae
Tokkummaan Mootummootaa Itti-gala Misoomaa Waaraa 17 qabu keessaa ka sadarkaa tokkoffaa irra jiru, bara 2030tti, hiyyuma fiixee dhumaa irra gahe dhabamsiisna, ka jedhu.
Tokkummaan mootummootaa kaka’umsa gamtaa Afriikaa deggeruuf murannoo guutuu qaba. Akkasumas tokkummaan mootummootaa dandeettii gutuu walitti qabuu dhaan baqaattoota, lammiiwwan qe’ee ofii irraa buqa’anii fi kanneen rakkina irra jiran maraaf gargaarsa namoomaa ittiin ga’uuf murannoo guutuu qabna jedhan.
Tokkummaan Mootummootaa kora isaa ka barana New York,Amerikaatti taa’e irratti waan heddu irratti dubbate.Rakkoo baqataa addunyaa,fala jara kanaa barbaaduu qaban, qooda mootummaan qabaachuu qabuu fi waan hedduu.
Tokkummaan Mootummootaa Liibiyaa bulchiinsa GNAti bulchiinsa jedhee gargaara.Liibiya muummee ministeraa Fayiz Al Saraaj jedhee gargaara Tokkummaan Mootummootaa.
Tokkummaan Mootummootaa mootummaan Eertiraa walti qabee nama fixaa, seera malee hidhaa, hujii humnaa hojjachiisaa,waan fedhan dubbachuu fi akka fedhan barreessuu nama dhowwaa,amantii fedhan amanuu nama dhowwaa fi waan hedduun himata.
Tokkummaan Mootummootaa Naannoo Tigraay Gargaaruuf  Doolaara Miliyoona 65 Gumaache
Tokkummaan Mootummootaa Namoota Seeraan Ala Nama Deddebisan Irra Uggura Kaa’e
Tokkummaan Mootummootaa Qabiinsi Mirga Dhala Namaa Aljeeriyaa Keessaa Yaaddessaa Ta'uu Beeksise
Tokkummaan Mootummootaa Qorannaan Eertraa Akka Itti Fufu Eeyame
​Tokkummaan Mootummootaa rakkoolee akkanaa hambisuuf yaada namaa qajeelchuuf Bitootessa 8, guyyaa dubartootaa jedhee moggaase.USA keessatti ammoo Bitooteessii ji’a dubartootaa jedhamee beekama.
Tokkummaan mootummootaa rakkoo namoomaa Itiyooopiyaa keessaaf gargaarsa doolaara miliyoona 65 kan gumaache yoo ta’u, kana keessaa miliyoonni 40 hojii gargaarsaa naannoo Tigraay keessaaf oola.
Tokkummaan mootummootaa roobii kaleessaa naannoo kanaaf gargaarsa namoomaa ittiin ga’uuf Itiyoopiyaa waliin walii galtee irra kan ga’e yoo ta’u hojjettoonni garaarsaa loltoonni federaalaa naannolee isaan mootummaa Tigraay waliin itti wal waraanaa turan jala kanneen jiran naannolee Tigraay kan dhaqqaban ta’uun beekameera. Akka walii galtee kanaatti erga waraansi sun jalqabe Sadaasa 4 qabee yeroo jalqabaaf midhaan, dawaa fi meeshaaleen gargaarsaa ka biroon uummata miliyoona 6 kanneen naannoo sanaaf akka dhaqu eegama.
Tokkummaan mootummootaas kanneen gargaarsa barbaadan dhaqqabuuf gargaarsa yeroo hatattamaa gaafatee jira. Kanneen keessa ijoollee Somaaliyaa miliyoona tokko ta’antu keessatti argamu.
Tokkummaan Mootummootaas, Yunaayitid Isteets, walii-galtee Paaris keessaa ba’uun, carraaqqii nageenya Addunyaaf godhamuuf, mufachiisaa akka tahe beeksise.
Tokkummaan Mootummootaa Tigiraay , magaalaa Shiree Keessatti  Namoonni Mana Ofii Irraa Buqqa’an Hidhamuu Balaaleffate
Tokkummaan Mootummootaa Uummata Sudaan Kibbaa Miliyoona 6.6 Beela’e Gargaaruuf Doolaara Biliyoona 1.7 Gaafate
Tokkummaan mootummootaa waggaa kana deggersa doolaara biliyoona 1.7 argachuuf abdatee ture.
Tokkummaan Mootummootaa Walii Galtee Itiyoophiyaa Fi Eertraa Simate
Tokkummaan Mootummootaa Waraanni Gargaarsa Namoomaa Tigraay Keessaa Danquu Isaa Mirkaneesse
Tokkummaan Mootummootaa Weerarri COVID-19 Uummata Miliyoona 32 Hiyyummaa Hamaaf Saaxiluu Mala Jedhe
Tokkummaan Mootummootaa Wixinee Embasiin US Jerusaalemitti Darbuu Mormu Qopheesse
Tokkummaan mootummotaa akka gabaaseetti waggaa dabree hawaasa Fulaanii fi kan Dogon giddutti wal waraansa gaggeeffameen dubartoota ijoollee fi dhiiroota waluumaagala 600 ta’an galaafatee jira.
Tokkummaan Mootummotaa akka jedhutti Dargageessii hedduun dheessanii kan ba'an yoo ta'u kunis duula waraanaa dhaqaa jechuun nu dirqisiisuu malu sodaa jedhuun ta'u ibsee jira.
Tokkummaan Mootummotaa Biyyoota Kutaa Afrikaa Bahaaf Deggersa Akka Godhu Beeksise
Tokkummaan Mootummotaa fi Gamtaan Afrikaa Deggersa Barbaadamu Kennuuf Qophii Ta’uu Ibsan
Tokkummaan mootummotaa fixiinsa Siriyaa keessatti dhaqqabe garee qoratu gamasitti kan erguuf jiru ta’u har’a beeksisee jira.Ripaablikiin Araboota Siriyaa fi Federeshiniin Raashiyaa himannaa dhiyaate kana akka qoratan dubbataa yeroo jiran kanatti Tokkummaan mootummotaas kana beeksiise
Tokkummaan Mootummotaa Mana Warra Sobduuti: Benjamin Natanyaahuu
Tokkummaan mootummotaa naannoo sanatti rakkoon gargaarsa dhala namaa jiraachuu isaa kan ibse yoo ta’u uummanni hanqiina nyaataa, hanqiina boba’aa fi meeshaalee wal’ansa fayyaa hamaan akka isa mudate ibsee jira.Siviloonni hedduun Mosuul gama dhiyaa keessaa kan dheessaa jiran yoo ta’u kunis magaalatti gama bahaa keessaa eega humnaan baafamanii booda.
Tokkummaan tun ammoo akka Dr Abiy jedhetti waan,qabeennaa, beekumsii keenna kun ammoo waan guddinna Itoophiyaa jabeessaa malee ka Itoophiyaa baqachiisuu malee miti.
"Tokkummaan Waldoota Kristaanaa Oromoo konferensii isaa marsaa 15ffaa Poortlaand Origan keessatti gaggeessee jira.Mata dureen konferensii baranaa ""wanti dinqisisaan Waaqayyo gochuu dadhabe jiraa ree?"" kan jedhu ta'uu kan ibsan duraan baqataa ta’uun gara Yunaaytiid Steetes kan dhufan Lubi Waldaa Kristaana Oromoo Warra-wangeelaa Poortlaand, Haroo Guyyoo. Akka seera Amerikaatti waan irraa eegamuu mara guuttachun konfraansii kana irratti luba ta'uun muudaman.""Yunaayitid Stetees gama dhiyaa keessaatti konfraansiin sadarkaa adunyaa akkasii ennaa gaggeefamu ka duraa waan ta’eef,namnii hedduun hin argamu jenne sodaannuus, uummatni 500 caalu tu argame,"" jedhu Luba Haroon. Barsisii wangeelaa abbootii amantii adda addaan kennamuu fi keessumoota konferensichaaf dhufanis haga humni danda’eetti haala gaariin simachuu fi gaggeessu isaanii dubbatu."
Tokkummaa siyaasa biyya tokkoo humnaan booressuu himannaan jedhu kan irratti dhiyaate ta’uu kan ibsite Caaltuun ani garuu kana keessaa harka hin qabu jetti.
Tokkummaa uummata Oromoo fi Sidaamaa ni cimsa ka jedhame waltajjiin sambataa fi dilbata darbe magaalaa Hawaasaatti geggeessamee jira.
Tokkummaa waldoota Kiristaanaa oromoo Luba Gammachuu Olaanaa turan. Yeroon kun yeroo kamiinuu caalaa tokkummaa keenya kan walitti fidu waan ta’eef martinuu bakka jirutti kadhannaa nuti geggeessinu kana hafuuraan nu faana akka ta’u jechuu dhaan kanneen biyya keessa jiranis isaan waliin jiraachuu isaaniif yoomuu akka isaan hin irraanfanne, qofaa keessan miti ittiin jechuun ergaa Darbarsan Luba Gammachuun.
Tokkumma Sabdanessa biyya Itiyoophiyaa jabeessuf rakkoolee keesso maridhaan furuun akka barbaachisu waamichi dhihaate.
Tokkummn mootummootaa kunuunis fayyummaa sammuu uummata miliyoonaan laka’man sababaa COVID -19n kanneen soda, qofummaa, rakkoo dinagdee fi hookkara maatii keessaan dhiphina yaada sammuuf saaxilamaniif akka godhamu waamicha dabarsee jira.
Tokkumnmaan Mootummootaa, akka gareen Mootummaa Sudaanii fi gareen finciltootaa, Machaar gara Juubaatti deebi’uu dhugoomsan dhiibbaa guddaa gochaa ture.
Tokyo moves to highest COVID-19 alert level
Tokyo Sexwale–ganna 62,dhalootaan Afrika Kibbaati,nama siyaasaatii abbaa qabeennaati,durii maqaa siyaasaatiin guddoo hidhame
Tola-olaan tajaajiila eegumsa fayyaa kennuuf ba’e tokko ija isaa keessa rasaasaan kan rukutamee yoo ta’u gaazexxeessonni immo mataa fi jilba miila isaanii irra reebaman.
Tole kan nuti simachuu dandeenyu yoo mirkanuu nageenyaa arganne qofa. Kun dhimma ijoo dha. kun naannoo Awrooppaa mara gaaffii keessa galcheera jedhan.
Toltuun akka afaan Oromoo jaalattee barattu abbaa ufii galateeffatti.Sheek Abdulawahad Toltuu maaliin qarqaarte jennaan,gaafa isii barsiisu afaan qofaa mitii qubeellee jalumaan barsiisa,biyya geessee firaan wal agarsiisa,biyya gara garaa geessa.
Toltuun nama gannii mana digdamii wayii keessa jiru, barumsa PhD itti jirtu ammaa dhaabee hujii jalqabetti jriaa jetti.
Toltuun sun irratti garaa hammaatee achi irraa kaatee afaan Oromoo akkamitti sadarlkaa addunyaatti akka guddisuu dandeettu yaaddee hujiiti seente jedha warrii isii beeku.
​Toltuu Tufaa ammoo itti gaafatamtuu dhaabaAfaan Publicationsjedhuuti. Toltuun Afaan Oromoo sadarkaa addunayatti guddisuuf kitaaba ijoolleen didiqqoon afaan irraa baratan sadarkaa sadarkaan barreessitee hujii isii ummata agarsiifachuuf addunyaa irra marti.
Toltuu Tufaa,intalti Sheek Abdulwahad Tufaa,eegii afaan Oromoo teknooloojii baranaatin guddisuuf maatii isii walin hujii jalqabdee ya turte.
Toltuu Tufaa Kitaabotaa fi Viidiyoolee Barnoota Afaan Oromoon Daa’imman Oromiyaa Dhaqqabuuf Biyyatti Imalte
Toltuu Tufaa, Porojeektii Afaanii fi Eennummaa Oromoo Addunyaatti Guddisuuf Jalqabde, ‘Afan Publications’ Eebbisiisuutti Jirti
Tom Malinowiskii,ittti aanaan ministera haajaa alaa damee demkiraasii,mirga namaa fi hujii imatluu Afirkaa dhaqeef hardha Itoophiyaa jiraa,ministera odeeffannoo obboo Geetaachoo Reddaatii fi bulchoota akka akkaatiin wal mari’ate.
Tom Saintfiet,leenjisaan haarahii garee Afrikaa akka akkaa leenjisaa guddise kun, Itoophiyaan eessaan gaha fakkaata?
Toofiq Ahmedis akkasuma, ganna lamaaf daandii Sana’aarra jiraate. Innis nyaataan ala bakki bultii dhabuun godaantota akak miidhe hime
Toofiq fi Xaahir garuu teenyee sagantaa san eeguurra yoo qarshii arganne balaaf saaxilamuu tahus bidiruun galaana Eden qaxxaamurree galla jedhu.
Toogoon ammoo tapahtaa isii beekamaa Emmanuel Adebayor duriiArsenal,Manchester City,Tottenham HotspurfiCrystal Palacfa taphate amma tama ufi jiraatu garuma yaamaniif deemee taphatu waan abdatti.
Tookiyoo keessatti jimaata har’aa tuuta oduuf ibsa kennaniin Abeen akka jedhanitti aangoo gad dhiisuuf kan murteessaniif dhibee madaa’uu marum’aanii bara 2007 aangoo irraa akka bu’an isaan taasise waan itti deebi’eef jecha.
Tookyoo, Sidindii, Se’ool fi Taayiwaanis akkasumas guddina argamsiisanii jiru. Dhukuti boba’aa US har’a barmeelli tokko doolaara 35.19tti gurgurame.
Toomiy Thompson Finfinnee iraa karaa vidiyootin akka dubbatnitii turban dhufu keessatii namoota miiliyoonii 2.6f gargaarsaa nyaata gochuudhaa karoorfatameera. Karoorii kun kan fiixaan bahu danda’u fedhiin mootummaa itoophiyaatiif Eertiraa yoo jiraateedha jedhan Toomiyi Thoompson.
"Toonii Aaluummeeluu biyyi isa Naayjeeriyaa dha, abbaa qabeenyaati . Qabeenya isaa garuu ijoollee isaa qofaa odoo hin ta’in dargaggoo qaroo ta’anii yaada haaraadhan dhufanin gahuudha. Dhaaba “Toonii Alumeluu Foundation"" jedhamu dhaabera. Tooniin dargaggoota biyyoota Afrikaa adda adda irraa hojii fi teknooloojii haaraa qaban kuma kudhaniif $10,000 fi leenjii hojii daldalaa guutuu kaffalti malee kenna."
Toon Leus nama Holland ka bara dheeraa Boorana taahee, aadaa baratee eegee ammoo nama aadaa barsiisu tahee jiraate.Boorana,Dhaddiimitti mana barumsa Kaatolikii miilota isaanii waliing argaaraa baheKitaaba lamaan namii kun baase keessaa tokko Borana dictionary,afaan Oromootii fi ka Ingiliiziin wal keessaa barreeffame,ka lammeessoo ammoo Dictionary of Borana Dictionary jedha, jecha qofaa mitii aadaa fi mammaaksa dabalee waan hedduu qaba.
“Toon Lusi aannan jedhee aannan tahu isaa qofatti bira hin darbu,waan aannaniin hojjatanillee dabalee barreessee…baayyee baayyee namatti tolaa…afaan Oromo nu malee womaa hin qabu,” jedhu obbo Taammanaan.
Tooora dinagdee, siyaasaa, dantaa alaa, fayyaa, barnootaa fi kanneen birootiin hojii mootummaan isaanii waggaa tokko dabre keessatti hojjetee fi karoora isaanii fuul-duraatti ka fuuleffate – haasaan prezidaantichaa.
"Toora aartii kan afaan ingliffaan ""comedy"" ykn qoosaa jedhamuun erga dhiyoo as beekamaa kan jiran dargaggoo Buzualem Asaffaa fi Takkaaliny Tasfaa keessummaa keenya godhannee jirra."
Tooraa kanaan hojiin ulfaataan Somaaliyaa keessaa, qaamota fi biyyotoa karaa adda addaa Somaaliyaa keessatti leenjii kennaa jiran walitti-qindeessuun bifa tokko qabachiisuu akka tahe dubbatu – Jeneraal Toomaas D. Waldaawusar.
• Toora dhaabota ga’uun dhoorkametti argamuu; hojjettootan ala akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti ganama sa’aa 12:00 – galgala sa’aa 12:00n ala argamuu fi kanneen biroo dha.
“Toora kanaa ennaa ilaallu, sadarkaan hooggana keenyaa, qabiyyeen isaa walii-galaa, sadarkaa uummatni irraa eeggatuu fi tilamaamu irraa gadi tahee argamuu isaa rakkoon guddaan. Hanga itti eegamnu irraa gadi taanee argamuu keenya.” jedhan – Obbo Lammaa Magarsaa.
Toora sadaffaa irra kan jiran dimokraatota yaada madaalawaa qaban kanneen London gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uu mormani. Xiinxaltoonni akka jedhanitti biyyattiin fuula duratti tarkaanfataa jirti.
Top Hamas commander killed in Israeli airstrike.
Top US, Chinese Diplomats Clash Publicly at First Talks of Biden Presidency
Torbaan afuriin duratti dira Soweettoo gara jaloo Johaanisbergitti nama biyya ormaatii dhufe afur fixan.
Torbaan afur wallaanachaa bahe amma dorogmmiitti deebi’e.Ronaaldoo tapha hedduu ka akka Barseloonaa waliin kilabiin isaa taphattellee irraa hafe.
"Torbaan dabree fi dhiyoo tana keessaa wa jabaatanii jennaan wannii tahuu male taate.Itti seenaa jedhe jennaan namii woma akka taphaa sehe.Itti seenu dhiisii waan xeerraa isii bahuu hin seene.Dubbiin tun haga guddaan ammallee harkuma Mugaabe isaa jirti.”
Torbaan dabre keessa embaasi Amerikaa Waashingtiton DC jiru waan dhufaatii muummee ministeraa irratti gaazexeessitotaaf ibsa kenne.
Torbaan dabrellee Afrikaa Kibbaa nama biyya Chaayinaa godina Whuhaanii 114 ufi irraa galchite.Wuhaaniin tun lafa dhukkuba subn keessaa dhufe.
Torbaanitti Xuyyuura 20 Keenyaa Caatii fahatee Soomalii magaalaa akka Moqaadishoo faa dhufa.
Torbaan itti yaana keessalleetti ijoollee miliyoona 5 tahan irraa barnootii ykn jidduutti cituu ykn ammoo irraa miidhamuu dandaha.
Torbaan kana keessa daarii Suudanii fi Itoophiyaan irratit wal dhaban irratti muddamsuun oowwiitti jirti.
Torbaan kana keessa dhuguma baanee waan hamaatuu haadha teenna, uMaman jedhanitti jira.Warra sabaqunnamtii jettaa bulchoota jetta moo,isumaa jarii isii faarsina jedhuuyyuu woma akkasii dubbata.Nama isii faarsu hin feetu. Haatii teenna nama waan hojjatu beeku.Nama itti afarsuuf hin feetu ibiddallee qoraanuma ufiitiin bobeeffatu.”"
Torbaan kanallee agarsiisaa roobootii addunyaa tokkotti godina Nevaadaa, magaalaa Las Vegaasitti keessatti jalqabuuf deeman.
Torbaan kana Oromoo hedduutti Waashingiton,DC keessatti walti dhufuutti jira.Kaan hiriira mormii kalee teessoo mootummaa Amerikaa keessatti bahaniif, kaan ammoo Kora Bulchiinsa Oromoo Oromo Leadership Convention fi kaan ammoo qophii dhugaa bahiinsa (Hearing) yaada wixinee ka HR-128 (House Resolution) rakkoolee dimokiraasiin Itoophiyaa qabdu jedhan irratti mari’atanii dhufe.
“Torbaan lama dura akka quba qabdanii namii 122 du’anii awwaalaman.Kan du’anii firrii awwaalate qorannee baafneerra.Isaa asitti garuu gara nama 30 du’e.Kanaafuu haga ammaatti kan du’anii fi firrii awwaalate gara 150 gahaniiru.”
Torbaan lamatti guyyaa tokko dhufanii boriyyaa ammoo hin jiran.Jalaa waraabbachuu baannaan ammoo hin rakkatta.Isuma asi[Askoo] wayya.Nu maatii shanii yoo bisaan achii dhamne Finfinnee dhandhee bar baadanna.”
Torbaan nagayaan lalabaame kana keessatti qamni seeraa cabse itti gafatamaa seeraan jedhan abba Gadaa Oromoo Gujii Jilo Mandho.
Torbaan Oromoo baruma baranaan Minisootaa keessatti ulfeessan. Dorgommii kubbaa miilaa ammoo godina Amerikaa akka akkaa irra maranii kopheessan,ka arana dhufuu Waashington DC keessatti qopheessan.
Torbaan Oromoo ganna dhufuu Canda,mee waan nu qopheessine ammo MP3 irraa nu caqasaa.
Torbaan Oromoo,guyyaa gannuma gannaan bulchiinsii Amerikaa Oromoo kennee qopheessu.
‘Torbaan Oromoo’ guyyaa marii hawaasaa,dorgommii ispoortii, fi qophii bashananaa qofaa mitii guyyaa waan hedduu qaabatan
Torbaan Oromooguyyaa Oromoo gannatti marroo tokko Ameirkaa fi biyya akka akkaatii walti dhuftee qophii ispoortii,qophii bashannanaa,marii siyaasaatii fi waan hedduu waliin qabaattu.
Torbaan Oromoon biyya akka akkaatii walti dhuftee qophii aadaa, gammachuu, ispoortii,marii siyaasaa fi waan hedduu qopheessan tanaanTorbaan Oromoojedhan.
"Torbaan Oromoo(Oromo Week)ka baranaa Adoolessa, 29 Minisootaa magaalaa St.Paul keessatti jalqaban ammallee ittuma jiran.Minisootaan godina 50n Amerikaa Oromoon itti horte keessaa tokko. Akka bulchootii hawaasa Oromoo jedhanitti Oromoo 40,000 tahanitti MN keessa jira.""Lafa itti horree tanaa waan hedduu baaneef ,guddinna hedduun dhufneef, biyya itti horre tanatti akka ijoolleen teenna barumsa jabeeffachaa,aadaa fi eennummaa isaanii guddisaa ummata keessa jiranilleef fkn tahan feenaa jedhan"" bakka buutotii Hawaasa Oromoo.Akka maanguddootii Oromoo jedhanitti godinii MN baqataa biyya alaatii dhufee faaydaa hedduu kenna.Nama hedduutti mana ufii bitatee,manneen nyaataa dhugaatii ufii,daldala ufii qabaa ijoollee Oromoo hedduutti barnoota yaa'allee.""Biyya itti horree faaydaa keessa argannee nagaan keessa jiraannu walumaan guddifanna,"" jedhan."
Torbaan Oromoo, qophii dorgommii kubbaa miilaa,atileetiksii,aadaa,marii siyaasaa,bashannanaa fi dorgommii akka akka Oromoon baruma baraan Amerkkaa godina MInisootaa keessatti qopheeffattu.Ogeeyyotii fayyaa Oromoo achi jiranilleen keessattuu fulaa dorgommii kubbaa miilaa itti taphatanitti dhufanii,caphaa hidhaa,ka nafii butute dhidhiibaa,ka buqqahee fi ribuun oli rifatte hidhaa waan akka akkaatin tolaan gargaaruutti jiran.Jarii kun waan namaa wallaanuun kaan manneen akimii irraa kadhatee argatee kaan horii ufiitiin bitaa namaan gargaara.Hagii tokko waldaa isaanii,Waldaa Ogeeyyota Fayyaa Oromoo Addunyaa fulaa bu'ee kaan ammoo ufumaa itti dabalmee ummata gargaara.
"Torbaan Oromoo, qophii dorgommii kubbaa miilaa kilabii Oromoo 24 St.Paul MN istaadiyoomii James Griffin keessatti taphachuutti jiran.Tapha kalee irratti kilabii Kalifoormiyaa Tokkummaan kilabii Oromiyaa Siyaatil 4-2,Gadaa Husten Qeerroo MD 2-0,Leencii DC Aanolee Las Vegas 5-0 moote.Oromo United Risaa MN 3-1, Dirree Dawaan kilabii TTL MN 3-1 moote. Utaamii Waayyuu MN kilabii Qeerroo Poortilandi 2-1.Hardha ammoo Leena DC,Oromoo United Tokkummaa fi Gadaatti waliin taphataa warrii moo'e bori waan as taphata.Minisootaan godina Amerikaa 50n keessaa tokko. Nama Oromoo 40,000 tahutti keessa jira jedhanii karaa maqaa ""Oromo Street"" jedhanii baasanitti jira."
“Torbaanti saatii 10 hojjadhaa yoo barumsii natti ulfaatu warra kiyyaa bilbilee gargaarsa gaafadha.Gargaarsa horii adoo hin tahin akka yaadaan na jajjabeessan gaafadhaa,”jetti.
Torbaanuma kana keessaa Godin Gujii Dhiyaa koolleejjii Barsiisota Bulee Horaa keesatti nama 300 caala walti qabanii ajandaa Paartii Badhaadinaa barsiisan jedha warra sun keessa oolle jedhe.
Torban achi aanu kana Godina Booranaa Aanaa Dhaasitti warri foon gaala dhukkubsatee nyaate namootni 100 ol dhukkuba gara garaaf saaxialamanii jiran.
Torban afuuruuf hojii dhaabaniif Doolaara Miliyoona 22 gaafatan.
Torban dabe qofaa illee Harargee Bahaa aanaa Gursum keessatti haleellaan wal fakkaatu raawwatamuuf namoonni nagaan du’uu isaanii dura taa’aan kongresii biyyoolessa Oromoo obbo Tolosaa Tesfaayee ibsaniiru.
Torban dabree haariiroo diploomaasii Sudaan fi Israa'eel gidduu furuu kan ilaaleen Traamp sirna gaggeessan irratti Masriin hidha Abbayyaa kan Itiyoophiyaan ijaaraa jirtu diiguu akka dandeessu dubachuu isaanii mormuun hiriirri tokko Kamiisa Onkolooleessa 29 bara 2020 Waayit Hawuus duratti gaggeeffamee jira.
Torban dabree wal’ansa fayyaa kan hatattamaa argachuuf jecha nyaata lagachuun isaa eega beeksisee booda waa’een fayyaa isaati yaaddeessa ta’e jira.
Torban dabre garuu, yoo hoogganoonni siyaasaa waliin hojjechuu hin dandeenye akka taayitaa isaanii gad-lakkisan akeekkachiisanii turan.
Torban dabre keessa, fincila barattoonni kaasaniin, qabeenyaa Yunivarsitichaa irra miidhaan ga’uun isaas ibsamee jira. Kanneen akka maqaan isaanii ifatti hin himamne gaafatan – hojjetoonni Yunivarsitichaa akka jedhanitti, rakkoon hanqina bishaanii waggaoota shananii fi jahan dabran irraa kaasee mooraa sana keessatti hammaataa dhufe. Dhimmi isaa gamaaggamame iyyuu, namoonni gamaaggamaman irratti tarkaanfiin fudhatame hin jiru – jedhan – hojjetoonni Yunivarsitichaa.
Torban dabre keessa, Prezidaantiin Mana-maree seera-tumtootaa Burunii – Reverien Ndi-kuriyoo, yoo mormitoonni yeroo kennameef kabajoo dhaa baatan, “ni barbadeessina” jecha jedhutti gargaaraman.
Torban dabre keessa, Prezidaant Museviiniin, shakkamtoota yakkaa hidhaman 177 keessaa kanneen 50 tahan hiikuuf akka itti yaadan dubbatanii turan. Paartiin Boobii Waayin, NUPn garuu, miseensonni isaanii 423 achi buuteen isaanii dhabamee jira. Kanneen keessaa 89 qofti akka qabamanii harka isaa jiran amane, mootummaan, jedha.
Torban dabre keessa, Vaayiresiin Iboolaa, Ripubilikii Koongoo irraa daangaa Yugaandaatti cehee, haga ammaatti lubbuu namoota lamaa galaafachuun isaa eega beekamee booda, hojii daldalaa naannoo daangaa biyyoota lameeniitti geggeessamu guutummaatti danqee jira.
Torban dabre keessa, Waxabajjii 23, bara 2016,Kongresii 114ffaairratti kadhihaate wixineen seeraa kun, Itiyoophiyaa keessa, Mootummaan garee hundaa hammate akka jiraachuu qabus gaafatee jira.
Torban dabre keessa, xaaliyaaniin, yabalawwan yokaan markabawwan godaantota baraaranii itti fidanitti ulaawwan ishee ishee cufuuf akeekkachiistee turte. Akka yabalawwan yokaan markabawwan sun gara biyyoota Meditiraaniyaan ka birootti deeman gochuuf jecha kan tarkaanfii kana fudhatte – Xaaliyaaniin, akka biyyoonni kaan baqattoota sana simatanis kadhataa jirti. Haa tahu malee, kaleessuma kana illee, baqattoonni dhorkaa tokko malee Xaaliyaanii seenaa turan.
Torban dabre, Yunivarsitii Adigiraat keessatti baataan tokko du’uu dhaa booda, barattoonni dhiheessiin bishanii hanqachuu isaa mormuudhaan, fincilanii qabeenyaa Yunivarsitichaa irra miidhaa guddaa geessisuu isaanii barattoonni, barsiisonnii fi hojjetoonni Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Torban darban keessa Yunaayitid Istees keessaa guyyaatti namoota 150,000tu haaraa vaayiresii kanaan qabamuu Yuniversitiin Joons Hopikins beeksisee jira. Ameerikaa keessaa namoota 246,000 ol COVID-19n du’aniiru.
Torban darbe balaa bidiruu adda addaa sadii irratti dhaqqabeen namni 880 kan caalan dhumuu tokkummaan mootummootaa beeksisee jira.
Torban darbe buufataaleen boba’aa Saaud Arabiyaa lama irra haleellaa ga’ee fi sana dura immoo dooniiwwan Saaudii boba’aa fe’an afur irra miidhaa ga’eef itti gaafatamtuun Iraani jechuu dhaan angawoonni Yunaayitid shakkaniiru.
Torban darbee aangawoonni Federaalaa fi kan mootummaa naannoo Oromiyaa Laga Xaafoo daw’achuun isaa ni yaadatama.
Torban Darbee Namnii 8 Ajjefamuu Aangawaan Beneshaangu Gumuz Ibsa
Torban darbee shamarran 12 kan koriyaa kaabaa tapha qillee cabbie irra Haakii jedhamu gama kibbaa waliin shaakalanii akka gartuu tokkotti taphachuuf jecha daangaa ce’uun koriyaa kibbaa seenan.
Torban darbee Suudaan Kibbaa keessatti butamanii ka fudhataman hojjattonni gargaarsaa 10 gadhiifamuu koreen fannoo dimaa kan addunyaa beeksisee jira.
Torban darbee yunivarsitii Addigraat keessatti kan du’e barataa Shuumii Lammaa Baqqalaa nama fayya buleessaa fi barnoota isaattis jabaa ta’u barattoota keessaa nu ibsanii jiru. Abbaan isaa Obbo Lammaa Baqqalaa ilmii koo erga dhalatee kaasee dhukkubsatee hin beeku jedhan. Halkan du’an boqote sanas hanga walakkeessa halkaniitti laaybraary ykn mana kitaabaa keessatti qayyabataa akka ture dubbatu - barattoonni. Nama kutaa keessaa guyyaa tokko hin hafnee fi daree isaa keessatti itti gaafatamaa barattotaa ta’uun tajaajilee ture ta’uu isaa illee dubbatanii jiran.
Torban darbe gareen Afriikaa ibsa baaseen akka jedhetti dubbiin Traamp dubbatan kan nama aarsu, ka loogii sanyii fi sanyii ka biraa jibbuu ti. Gareen kun Traamp dhiifama akka gaafatan barbaada.
"Torban darbe haroon Basaqaa guutee daangaa dhaa bahuudhaan godina Shawaa bahaa aanaa Matahaaraa keessatti kan argamu Mana Barnootaa Sadarkaa Lammaffaa Daandii Guddinaa irra miidhaa dhaqqabsiisuu isaa jiraattonni naannoo beeksisan jiru. Lolaan bishaanii haroo kana irraa madde kutaalee manneen barnootaa, doormitorii ijoollee fi waajjiraalee mana barnootichaa dhuunfachuu isaa dubbatu, jiraataan naannoo sanaa, Obbo Roobaa Boruu.Mana barumsatti deebi’uun yeroo ga’aa jiru kanatti barattoonni ka rakkoo guddaaf saaxilamuuf jiran ta’uu ka dubbatan, Obbo Roobaan ""Bishaan kun mana barnootaa sana erga dhuunfatee torban tokko ta’us hanga yoonaa bulchiinsa naannoos haa ta’u kan Oromiyaa irraa tattaaffii gargaarsaa godhamu hin argine"" jedhau .Biiroo barnoota Oromiyaatti, geggeessaa deemsa hojii, odeeffannoo fi quunnamtii uummataa kan ta’an obbo Kaasaahuun Degefu immoo, haroon Basaqaa guutee Mana Barnootaa Sadarkaa Lammaffaa Daandii Guddinaa dhuunfachuu isaa amananii, ""bishaan mana barnootichaatti seene jilba kan hin dabriin waan taheef waan ta’eef yaaddessaa miti"" jedhan. Gama Biiroo Barnootaa Ormiyaatiin karoorri jiru bishaan kun torban itti anu keessa hir’achuudhaa baannaan biilsi haaraan magaalattii keessatti ijaarame waan jiruuf barattoota garasitti godaansisuu akka tahe ibsan, Obbo Kaasahun. Uummata naannoo sana jirus miidhaa waan jiruuf uummatichaas bakka birootti sochoosuuf karoorri jiraachuu illee eeranii jiran.Qophii guutuu fuula kana irraa MP3 tuqaa dhaggeeffadhaa."
Torban darbe kampanileen Ameerikaa Huaaweeyii waliin hariiroo daldalaa akka hin uummanne ugguruun waraana daldalaa Chaayinaa waliin jiru hammeessee jira.
Torban darbe keessa Dhaabbata “Africa youth Award” yokaan Badhaasa Dargaggoota Afrikaa jedhamuun beekamurraa, dargaggoota Afrikaa hojiiwwan kalaqaa, Weerara Kooviidoo-19 ittisuu danda’u gumaachuu fi hojiiwwan biroo hojjetaniin badhaafamtoota tahan 11 ka biroo wajjin badhaafamaa tahuu isaa mirkaneeffatee jira.
Torban darbe keessa hooggana naannoo amaaraafi hoogganaa raayyaa waraanaa irratti ajjeechaa raawwatame ilaalchisee jijjiirama kana irraa bu’aan argadhe qaama jedhee labse irraa qormaata akkasii hin eegne jedhanii kanneen haleellaa raawwatame keessaa harka qabu jedhamuun shakkaman hojiin adda baasuu itti fufeera jedhaniiru. Itiyoopiyaa ishee ammaa keessatti fonqolcha mootummaan raawwadha jechuun maratummaa dha kan jedhan muummichi ministeeraa Abiy, dhugaa qabannee hojjenna waan ta’eef kan nu dhaabsisu hin jiru, Waaqni biyyattii illee nu waliin jira jedhaniiru.
Torban darbe keessa illee kan rasaasaan rukutamee balaan madaa'uu irra ga'ee ture baqataan Oromoo tokko dhaaba koolu galtootaa fi kan baqattootaatti iyyatu iyyuu deebii waan dhabeef jecha of ajjeesuu isaa miseensi hawaasa Oromoo Yemen Sana'aa nuuf ibsanii jiran.
Torban darbe keessa immo Addi Bilisummaa Ummata Tigraay( TPLF) bara bulchiinsii mootummaa mummicha ministeeraa Abiyyi Ahmed waan xumurameef jecha ammaan booda hariiroo hin qabnu akkasumas namoonni ABUT bakka bu'uun mana maree bakka bu'ootaa fi Federeeshinii akkasumas aangoo mootummaa irra jiran itti hin fuufan jedhee jira.
Torban darbe lammiwwan Itiiyoophiyaa sadii namoota seeraan ala namoota deddebisaniin ajjefamuu isaanii Edwaardas ibsaniiru.
Torban darbe namoonni vayiresii koronaan du’an kuma 60 hanga kuma 70 ga’uu malu jedhanii turan.
Torban darbe, pirezdaant Traamp angoo irraa buqqisuuf miseensonni mana maree Dimookiraatii hundumtuu, Ripablikaanii irraa immoo 10 sagalee isaanii kennaniiru. Sirni angoo irraa buqqisuu yeroo lamaataaf pirezdaant Traamp irratti geggeessan kun, Traamp hokkaraan bahii filannoo Ameerikaa kuffisuuf kanneen hirmaatan kakaasaniiru jechuudhani. Pirezdaantichi himannaa kana kuffisaniiru.
‘Torban darbe qofa namootni lama kooviid-19 lubbuu dhabani, meeshaa afuursaa ykn qilleensa fudhachuu fi baafachuuf gargaaru lama qabna, lamaanuu dhibamtoota Koovid19’n qabamaniiru, har’a qofa dhibamtoonni Koovid-19 16 hospitaala Gudar seenaniiru’ jedhan, Qindeessaan Giddugala Yaalii Dhibee Koovid19 Hospitaala Sadarkaa Jalqabaa Gudar.Dhibamtoota yeroo ammaa yaaliirra jiran 17 keessaa 10 kan cimaa dhukkubsatan tahuullee itti dabaluun dubbataniiru.
Torban darbe qorannaan Mueller kan waggaa tokkoof geggeessamaa ture kanneen sagalee kennan kaadhimamaa filannoo isaanii ta’eef sagalee akka hin kennine ittisa, kun immoo paarii Ripaablikaan hanga tokko miidha jedhan.
Torban darbe siidaan isaan dhaaban diigamee siidaa ka biroon rasaasa akka tasaan ajjeefame jedhu bakka bu’ee arguu isaanii dubbatu. Dargaggoo kana rasaasaan rukutee kan ajjeese nama deggeraa mootummaa ta’ee fi Biraanuu jedhamu ta’uu jiraattonni mgaalaa Shaakkisoo ibsanii namni kun yeroo dhaaf to’annaa jala oolee yeroo ammaa gad dhiisamuu isaa dubbatu.
Torban darbe, waraanni biyyattii Mugaabeen akka manaa hin bane ugguruu dhaan Mnanga-gwa-n aangootti akka deebi’an gaafate Mugaabeen fedhii dhaan aangoo akka gad dhiisan gaafate.
Torban darbe waraanni biyyoolessaa Somaaliyaa haleellaa al-Shabab maadhee waraanaa Awdhiglee kan Moqaadishoo irraa gama kibbaatti fageenya km 75 irratti argamu irratti geggeessame ofi irraa deebisanii jiran. Angawoonni waraana Somalaiyaa akka jedhanitti yoo xiqqaate finxaaleyyiin 76 ajjeefamaniiru.
Torban darbe warshaa nyaataa Misiisiipii keessaa lammiwwan biyya alaa kanneen Amerikaa keessatti ituu hin galmaa’iin hojjatan dhibba hedduu qabuun sirrii dha jechuun angawaan nageenya biyya kan Amerikaa falmanii jiru.
Torban darbe Yunaayitid Isteetis humnootii ishee Siiriyaa keessaa erga baastee booda humnoonni Turkii Siiriyaa gama kaabaa weeraran. Yunaayitid Isteetis lola dhaabinsi akka tolfamu gargaartee jirti.
Torban dhiyoo as lakkoobsi jiru akka mull’isutti xumura baatii Bitootessaa namoonni hojii dhabanii iyyata gargaarsaa galfatn milioona 6.9 yoo ta’an weerara vaayiresichaa dura isa ture irra akkaan kan caale yoo ta’u isa bara 1960mootaa keessaatti deebi’e.
Torban dhufu keessa dhaddachi naannawaa gara Asoosaatti waan imaluuf dhimmicha ilaaluu itti fufuuf akka Abbaa alangaatti qophii gochaa jirra, jechuun ibsan.
Torbanitti yoo xiqqaate namoota 80 tu Vaayiresii dhukkuboichaan qabama jedha WHOn.
Torban jalqabaa kan baatii Waxabajjiitti, Saawudii Arabiyaa, Baahireen, Tokkummaa Imeretoota Arabaa, Masrii fi Yemen dabalee – biyyoonni naannoo sanaa hedduun, guyyaa tokkotti --- biyyattii Giddu-galeessa Bahaa keessatti duuroma isheetiin beekamtu – Qaataar irraa hariiroo dippiloomaasii kutachuu isaanii beeksisuun isaanii, addunyaa irratti wal-dhibdee siyaasaa qalbii addunyaa hawatee ta’ee jira. “Qaataar, shororkeessota waan deggertuuf” jechuun balaaleffatan – biyyoonni kun. Biyyoota naannoo sanaa ka biroo, biyyoota humna-qabeeyyii Addunyaa irraa fi biyyoota Afrikaa illee gamaa fi gamana hiriirsaa jira – dhimmi kun. Sababaan wal-dhibdee kana duuba jiru maali? Itti-galli fi daafoon inni fidu hoo maal tahuu danda’a?
Torban kana dhalattonni Gumuuz komaand postii waliin wagahii ta'aa kan turan yoo ta'u jiraattonni gosa biraa ta'an akka itti hirmaataniif ehama dhorkaman jedhu,Namoonni lameen kun akka jedhanti lakkoobsii namoota du'anii 100 akka ga'u ibsan.
Torban kana humni waraanaa Maaynamaar aangoo qabatee jiru tajaajila interneetii addaan kutee jira. Tooftaan akkasii sadarkaa addunyaatti yeroo muddamaa fi jeequmsaa kan mul’atuu dha.
Torban kana irra deebi’uun Walloo Kaabaa magaalaa Waldiyaa keessatti mormiin ka’e, namoota ayyaana cuuphaa kabajaa utuu jiranii ajjeechaan irratti raawwatame kadhannaan yaadachuuf sirni dungoo qabsiisuu utuu geggeessamaa jiruu dhukaasa nu irratti bnameeni jechuu dhaan jiraattonni magaalaa Waldiyaa VOA saganaa Afaan Amaaraaf ibsaniiru.
Torban kana keessa embasii Itiyoopiyaa kan washington DC jiru keessatti haala uumame jedhame kan sabaa himaaleen adda addaa gabaasaa turan jedhame akka ibsaniif kan gaafataman ambasador diinaan dhimma isaa hundee dhaa qabee ilaaluun barbaachisaa dha jedhan.
Torban kana keessa haleellaalee qilleensa irraan raawwataman afur geggeessuu isaa waaltaan ajaja kun beeksisee jira.
Torban kana keessa kutaalee Yunaayitid Isteetis hedduu keessatti ulfa of irraa maasuu ka mootummoonni naannolee biyyattii hedduun seerawwan mirga ulfa of irraa baasuu daangessan baafataniin jajjabaachuu dhaan suuta suutaan seera manni murtii muummichi Unaayitid Isteetis bara 1973 baase kan dubartoonni ulfa of irraa baasuun mirga heerri eeyamu jedhu dhura dhaabachuu dandeenya abdii jedhu itti horee jira.
Torban kana keessa lammiwwan Ameerikaa gurraachi lama poolisiidhan ajjeefamuu balaaleeffachuu dha hiriirri nagahaa magalichatti godhame akkuma xumurameen namoonni kun han poolisiitti dhukaasuu jalqaban.
Torban kana Kutaalee biyyattii 21 keessatti lakkoobsi namoota COVID -19n qabamanii akkaan yoo dabalu, kan akkaan keessatti heddummaate kutaa gama dhiyaa fi kibba gama dhiyaa Arizoonaa, New Meeksiikoo, Teeksaasii fi Yutaa dha.
Torban kana Maaynamaar keessaa akkuma waraanngi aangoo qabateen yeroo isaa malee tajaajila interneetii addaan kute. Sun immoo lammiiwwan mala itti wal quunnamanii fi odeeffannoo fonqolcha mootummaa argatan danquu dhaan dhugumatti immoo gaazixeessonni rakkoo sana gabaasuuf dandeettii qaban irra dhiibbaa kaa’e.
Torban kana Meeloon garee mirga gaazixeessotaaf falmu CPJ birraa badhaasa walabummaa presii sadarkaa addunyaa argatee jira.
Torban kana raayya ittisa biyyaa waliin wal qabatee naannolee sadii keessatti haalawwan sadii raawwatamaniiru. Itti aanaa aanaa hoogganaan waraana walii galaa Itiyoophiyaa Generlaal Biraanuu Julaa VOAf akka ibsanitti Oromiyaa Bahaa fi dhiya keessatti hidhattoota ABOti kanneen jedhaman irratti tarkaanfii fudhatame jedhan, naannoo Tigraay Shiree Indasillaasee dhaa ba’uu kan yaalan konkolaataa raayyaa ittisa biyyaa dargaggootaan akka hin darbine dhorkaman fi tarkaanfii fudhatame, Gonder naannoo Ganda Wuhaa fi Kookiit irratti tarkaanfii fudhate adda adda jechuun komeen irratti dhiyaataa jira.
Torban kana Sudaaniin kanneen daawwatan jiloonni seneteroota Yunaayitid Isteetis mootummaan ce’umsaa Kaartuum gara dimokraasummaatti deemuu isaa fi liqaa dhiifameef ilaalchisuun deggersa qaban ibsaniiru.
Torban kana Waan Amerikaa Keessatti Oduu Guddaa Ta'u maalii?
Torban lamaaf cufataatti kan jirtu briteen keessaa namooni kummni 56 vaayiresii koronaan yoo qabaman 6100 immoo du’aniiru. Kooriyaan Kibbaa akka biyyoota ka biro qajeelfama namoonni manaa akka hin bane godhu hin hordofne, garuu faca’inni vaairesii kanaa haaraa akka hin facaane lakkobsi isaa akka gad xiqqaatu gochuutti milkooftee jirti. Wal irraa hiiqinsa namootaa hojii irra ooleeraa maneen barnootaa garuu cufaatti jiru.
Torban lamaaf kan turuu xiinxalli kun Wiixata har'a Jenevaa keeessatti kan jalqabamee yoo ta'u sababaa weerara vaayrasii Koronaan kan ka'e hirmaattonni hangii tokko fageenya irraa kaan immoo qaamaan kan irratti argaman ta'uun ibsamee jira.
Torban lama dura ba'ii filannoo prezidaantummaa baranaa ka morman prezidaanticha duraanii Donaald Traamp kanneen deggeran gamoo waajiira mana maree bakka bu'oota uummataa cabsanii eega seenanii hokkara uumammeen lubbuun namoota 5 darbee jira.
Torban lama dura gumii hundeeffama isaa kan geggeesse paartiin “Ye Itiyoophiyaa Zeegoochi le mahiberaawwii Fitih” koree hoji raawwachiiftuu isaa ifa godhee jira.
Torban lama dura jechuun Onkolooleessa 30 bara 2016 Fraakfart Jarmanii keessatti kan gaggeeffame fiigicha maaraatonii dubartootaa irratti injifachuu ishee sabaa-himaan addunyaa gabaasanii turan.Waan bobba’an irratti cichaan hojjachuun lafa yaadaniin nama ga’aa- jetti Atleet Maammituun.
Torban lama dura kutaa Minisootaa keessatti kan argaman maanguddoonnii fi dardarri Oromoo fi dhalattoonni bulchiisa naannoo Somaalee walitti dhufuu dhaan walitti bu’iinsa daangaa ilaalchisee attamiin furmaanni argamuu akka danda’uuf yaada wal hubannoo irra ga’uu isaanii nuuf ibsaniiru.
Torban lama dura magaala galma mootummaa Maalii, Baamaakoo keessatti uummanni hedduminaan hiriiree mootummaan hokkara sana dhaabsisuu dadhabe jechuun falman.
Torban lama dura mooraa yunivarsitii Adaamaa keessatti baratonni walitti bu’uu isaaniin kan ka’e kan ari’aman jiraachuu baratonni ibsanii jiran.
Torban lama dura prezidaant Doonaald Traamp dimokraatonni seera dahata siyaasaa/Asylum/ Yunaayitid Isteetis ilaalchisee rakkoo jiru akka sirreessan hubachiisanii yoo ta’uu dhaa baate garuu koolu galtoonni seeraan alaa kanneen miliyoonaan laka’aman walitti qabamanii Yunaayitid Isteetis keessaa baafamuu maalu jechuu dhaan dimokdraatota bakka bu’ootaa mana mareef ibsanii turan.
Torban lama dura walitti bu'iinsii eega jalqabame as kanneen dheessuun daangaa Sudaan seenan 33,000 ga'u ibsamee jira.
Torban lama dura yeroo muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyi Ahimed Sudaan daawwatanii turanitti, mootummoonni biyyoota lameenii, gurmuulee “mormitootaa Ertiraa ti” kanneen ittiin jedhan akka kaayyoo isaanii bakkaan gahatan gargaaruu kan itti fufan tahuu walii-galanii turan – jechuun – Ertiraan ibsa baastee jirti.
Torban lama keessatti namoota vaayrasii Koronaaf saaxilaman 10,000 arguuf jirra tilmaamnii jedhuus akka jiru kan ibsame yoo ta'u Itiyoophiyaa keessatti namoota dhukkuba Koviid-19n qabaman keessaa harka 9- kanneen caalan mallattoo dhukkubichaa kan hin agarsiifne ta'uun ibsamee jira.
Torban lamman darbe koreen dhimmicha qorachaa ture ibsa baaseen talaalliin bu’aa qabeessa ta’uu isaa ibsee namoonnii biyyaa alaa deeman akka talaallii fudhachuu qaban beekisiseera.
Torbanneen darban keessa dorgomaa presidentummaa paartii republikaanotaa kan ta’an Donal Trump imaammata isaanii kan immigration efa ennaa taasisan dhimmi falmisiisaa ta’e tokkos waliin dhiyaatee jira.
Torbanneen darban sadii keessatti humnootii nagaa eegsisaniin tarkaanfiin fudhatame, luubuu nama 40 caalaa baduuf sababii ta’uu isaa balaaleeffachuu manna ibsii mootummaan kennen, kannen karaa nagaa hiriiraan irratti uuman ammaa ba’e gargaaramuun akka barbbaachisu ajaja dabarsa jedhee jira jedha Amnesty International ibsa baasee Kanaan.
Torbanneen dhiyeenya kanaa keessa uummanni Itiyoophiyaa keessaa sagaleen keenya haa dhaga’amu jechuu isaa argineerra jedhanii garuu, namoonni karaa nagaan yaada ibsuu isaaniif gonkumaa ajjefamuu hin qaban jedhan.
Torbanneen dhiyoo dura Tramp VOAn ennaa weerara vaayiresii Koronaa Chaayinaa gabaase qeeqanii turan. Pack muudamuu isaanii gaafatamanii VOAn sirriitti hoogganamaa hin jiru,isaan sagalee Ameerikaa utuu hin ta’in faallaa sagalee Ameerikaa ti jechuun isaanii ni yaadatama.
Torbanneen dhiyoo jedhan jedhan Jo-n maatii ofiif amanamuu fi dantaan biyyoolessaa muddama furmaata hin qabaanne jedhan. yeroo itti namoonni ka boriin iddoo koo taayitaa miseensummaa mana maree bakka bu’an amma jedhan.Jo Joonsen battala paarlaamaa dhiisanii ba’u ykn deebisanii filatamuu akka hin feene waanti beekame hin jiru.
Torbanneen dhiyoo Tramp VOA waa’ee rakkoo vaayiresii koronaa Chaayinaa keessaa ilaalchisuun gabaasa inni dhiyeesse qeeqanii jiran. Ennaa waa’ee muudama Paak torban darbe gaafataman Traamp akka jedhanitti Raadhiyoon sagalee Ameerikaa haala sirrii hin taaneen geggeessamaa jira. Isaan sagalee Ameerikaa utuu hin taane faallaa isaa ti jedhanii turan.
Torbanneen dhufan kun rakkisaa ta'uuf kan jiru ta'u aangawaan Amerikaa Dilbata kaleessaa ibsanii jiru.
Torbanneen dhufan lamaa fi sadii midhaa hamaa vaayrasiin koronaa dhaqqabsisuu kan itti mullatu ta'a jechuun mummichi ministeera Abiyyi Ahmad ibsanii jiran.
Torbanneen hanga tokko dura magaalaa Haraar keessaa kan jiru iddoon daldalaa “Shawaa Barr” jedhamu gubachuu isaa gabaasamee jira.
Torbanneen hedduuf falmii gaggeefamaa ture booda walii galtee kana irra ga’ame. Walii galtee kana irratti gama Dimokraatootaas ta’e Ripaablikaanootaa irraa kan itti hin gammadne jiru.Paartii Dimokraatootaa irraa iyyuu murtii prezidaant Obamaan-tti kan hin gammadne ni jira.Falmii gaggeefame kana ilaalchisee Gabaasaa akkasumas Gaaffii fi deebii Dr Isqeel Gabbisaa waliin gaggeefame MP3 dabareen tuquun dhaggefadhaa
Torbanneen hedduuf guutuummaa biyyatti keessatti uggurri hojii irra olaa ture kun daldala miliyoona hedduu eega miidhee booda a wiixata kaleessaa kana laaffiftee.
Torbanneen ja'a darban keessatti hospitaalonni biyyattii namoota COVID- 19 qabaman 850 ol ta'aniin muddamaa akka jirtu ibsameea. Lakkoobisi kun gara kuma hedduutti guddata jedhmee eegamaa jira.
Torbanneen ja’an darbaniif Kaartuum Braasals fi Finfinnee gidduu imalaa kan turan Buut sudaan keessatti bulchiinsa sivilootaa hundeessuuf imaammata biyyi isaanii hordooftu deggeruuf hojjataa jiru.
Torbanneen ja’an darban keessa baqattoota 52,00 naannoo Tigraayirraa gara Sudaan gama bahaatti baqatan. Yeroo dhiyoo baqattoonni haaraa gamas seenan lakkoobsi isaanii gad hir’atu iyyuu, jaarmoliin grgaarsaa kurna hedduu keessatti gandeen baadiyyaa fagoo irraa godaantota yaa’an akkasitti arganii kan hin beekne ta’uun beekamee jira.
Torbanneen lamaaf lafa gaaraa fi dachaa rakkisaa keessa miillaan deemee mooraa baqattootaa Keeniyaa keessa jirutti bahe. Waggoota 10 mooraalee baqattootaa keessa jiraatetti yeroo baay’ee waan nyaatuyyuu hin qabu ture.
Torbanneen laman darban naannoo sana keessatti faca’inni vaayiresichaa hammaateera jechuu dhaan daayirikterri institiyuutii fayyaa uummataa naannoo Sidaamaa Dr. Maatee Mengeshaa ibsaniiru jedha Yoonaattan Zebdwoos Hawaasaa irraa.
Torbanneen sadan darbaniif halellaalee boombii walitti-aansee geggeessuun namoota fixee, uummata magaalaa Oostin ka kutaa Teksaas shororkeessaa ka ture – namni tokko har’a ganama ennaa poolisoonni qabachuuf itti dhihaatan, konkolaataa isaa keessatti boombii of irratti dhoosuun of galaafatee jira.
Torban sadii dura Fuulbaana 26 bara 2010 barataa Nugusee Girmaa galmaa’uuf gara Yunivarsitii Jigjigaatti barattoota Oromoo ka biraa lama waliin adeemaa ituu jiranii bakka mooraa Yunivarsitichaatti dhiyoo ta’eetti rasaasaan rukutamuu isaa dubbata. Garu namoonni battaluuma gara magaalaa Adaamaatti waan geessaniif lubbuun hafuuf carroome.Warri Yunivarsiticha keessa guyyaa hanaga tokko turanii ba’anis haala addaan barattoota Oromoo ilaaluu jechuun sodaa qaban dubbatu.
Torban sadii dura Godiina Kpnsoo aanaalee adda addaa keessatti namoonni 66 ajjeefamuu waliin walqabatee namoonni shakkaman 137 hidhamuun ibsamee jira.
Torban tokko caalaaf gaggeefamaa kan ture walgahiin Dh.D.U.O (OPDO) aangawoota sadarkaa gadii qabee hanga sadarkaa olaanaa 120 caalaa dhimma malaa maltummaan qoratee jira.Yeroo ammaa to’annaa jala kan jiran aangawonni kun aangoo isaanii irraa kaafamanii murtii duratti akka dhiyaatan murteffamuu isaa, walgahii kana irratti kan hirmaatanii fi ibsa kennuuf aangoo hin qabnu kan jedhan miseensonni OPDO ibsaniiru.Gama kaaniin mummichi ministeera Itiyoophiya mallas Zenaawwii tuuta oduuf ibsa kennaniin, lafa uummataa abbootii qabeenyaa fi namoota dhunfaaf kan kennan bu’aa ofii eegsisuuf jecha kan saaman heddummaachaa akka jiran beekna jedhanii turan.Komishiina naamusaa fi farra malaa maltummaa oromiyaatti abba adeemsa hojii dhimmootii komunikeeshinii kan ta’an Obbo xayyib Abba Foggi kan hidhaman 120 hin ga’an aangawoota sadarkaa olaanaa orommiyaas miti jedhan.Malaa maltummaa lafaa wajjin wal qabateen baatii lama dura magaalaa sabbataa keessatti lafa seeraan ala gurgurachuu, namaaf dabarsanii kennu,ofii itti fayyadamuu iaalchisee namonni 30 ta’an ji’a tokkoo ol to’annaa jala oolanii mana murtitti dhiyyefaman jedhu.Baatilee 6 duras namonni haala wal fakkaataan hidhaman 67 adabi hidhaa waggaa tokkoo kaasee hanga waggaa 10 ga’u irratti muramuu obbo xayyib ibsanii jiran.Abba dhimmaa keessumeessuu dhabuu matta’aa ykn gunaa fudhachu yeroo baayyee deddebisuu fi kanneen biroon ka jiru ta’uu ibsan obbo xayyiib. MP3 tuquun dhaggefadhaa
Torban tokko dura, abaan manaa ishee – barsiisaan mana barnootaa sadarkaa lammaffaa Finca’aa, Shibbiruu Hirkoo fi barsiisonni ka biroon lama: Lammii Qixxeessaa fi Nagaasaa Tulluu, akkasumas, jiraataan magaalaa fi barattoonni illee hidhamuu ka dubbatan, Jiraattuun magaalaa sanaa - aadde Shittaayee Baqqaanaa, mana-murtiitti akka mirgi wabii eegamuuf iyyatan iyyuu humnonni poolisii ajaja mana-murtiif kabajaa kennuu dhiisuun, hidhamtoota sana illee dhiheessuu didan, jedhu.
Torban tokko duraa jalqabee, aanaalee Oromiyaa adda addaa keessatti ka geggeessamaa ture hiriirri barattootaa fi tarkaanfiin humnoota mootummaa, Har’a, Godinaa Wallagga Lixaa keessatti geggeessamuu isaa dubbatu barattoonnii fi jiraattonbni Naannoo.
Torban tokko duraa jalqabee, hiriirri barattootaa, Shawaa Lixaa magaalaa Giincii keessatti geggeessame, hidhamuu namoota hedduu dhaqqabsiise – jedhu – jiraattonni magaalattii. Paartiin mormituu Kongiresiin Federaalawa Oromoo immoo, kaleessa magaalaalee lama ka biroo, Jalduu fi Najjoo keessatti, har’a immoo Ambo, Mandii fi Qilxuu-Kaarraa keessatti hiriirri barattootaa kun itti fufee geggeessamuu isaa dubbatu.
Torban tokko dura boqonnaa hojii koo fixee ennaan hojiitti deebi’u namoonni ani waliin hojjedhu baay’een vaayiresii Kanaan qabamaniiru. Filannoo waanan hin qabaanneef utuman beekuun hojiitti deebi’e jedhan.
Torban tokko dura gaafa Amajjii 22 bara 2019 ture gumiin Abbootii Gadaa fi Haawwan Siiqqee waldhabbii ABO fi mootummaa furuuf araara taa’anii, gaggeessitoota gama lamaanii walitti fidanii mariisisuun ni yaadatama.
Torban tokko dura humnoota mootummaan qabaman kanneen jedhaman miseensonni hooggana paartilee polotiikaa adda addaa shan har’as achi buuteen isaanii hin beekamu jechuu dhaan sochii tokkummaa dimokraasummaaf itti aanaa prezidaantii kan ta’an VOAf ibsaniiru.
Torbban darbehimatamtoonni shan, Galaanaa Nagaraa, Cimsaa Abdiisaa, Darejjee Margaa, Gammachuu Shaanqoo fi Magarsaa Asfaaw mana murtiitti odoo hin dhiheeffamin hafan ture. Harra garuu akkuma manni murti ajejeetti 22 isaanii dhiheesse poolisiin.
Torbee achi aanu Raayyaan Ittisa Biyyaa akka jecha aaddee Faaxummaatti abbaa warraa ishee Obbo Roobaa Qancaree Jaatanii ajjeesnaan ijoolleen baqatte.Amam Mooyale Shawaa Barrii baqatanii,magaalaa Dubluq nama bira qubatan.
Torbee dabre wal dhabbii humna naga kabachiistota mootummaa Afriikaa kibbaan ka to’annoo jela oolfaman lammilee itiyoophiyaa 650 ol tahuu jedha hawaasi baqattoota Oromoo Afriikaa Kibbaa. Nahwii Musaa dursaan hawaasa baqattootaa Sagalee Ameerikaaf akka himanitti warra hidhame kana keessaa amma nami caalu harka poolisii magaalaa Johaanisberg hidhaa keess jiraachuu dubbatan.
Torbee darbee kaasee Aafa yaa’ii Mana Maree bakka bu’oota ummataan ka durfamu gareen diiplommatotaa Ugaandaa daawwate jira. Taaggesee Caafoo fi tuuti isaanii turtii isaanii haga dhuma torbee darbee ture kana keessatti Prezdenti Muuseveenii dabalatee angawoota mootummaa hedduun maree taasisaniiru.
Torbee darbee kaasee godinaalee Gujii Bahaa fi Lixaa keessatti haalli nageenyaa rakkisaa ta’uu jiraattonni dubbatan. Kanaan wal qabatee keessumaa Gujii Lixaa Magaalaa Shaakkisootii namootni to’annoo jela akka oolfamanillee himan. Haaluma wal fakkaatuunis torbee darbe Bulee Horaatti lubbuun dargaggoo tokkoo harka raayya ittisa biyyaatti akka darbes jiraattonni VOA’f himaniiru. Waa’ee namoota hidhamanii Bulchaan Magaalaa Shaakkisoo Obbo Xardhoo Makkoo, ‘namootni to’annoo jela oolfaman marti kaleessa akka gadi dhiifaman yoo himan; Bulchaan Godina Gujii Lixaa Obbo Abarraa Bun’oo Bulee Horaatti namni du’uun dhugaa ta’uu nuuf raggaasisaniiru.
Torbee darbee kanaa kaasuun Aanaa Oddoo Shaakkisoo gandootii sadii keessatti humnootni nageenya kabachiisuuf bobba’an tarkaanfii humnaa ol fudhataa jiru jedhu jiraattonni Aanaa Oddoo Shaakkisoo.
Torbee darbe Godinuma kana Aana Dhaas Keessatti horii pilaastika nyaattee dhukkubsataa turteef yaala baqaqsanii hodhuun pilaastika kiiloo 20 tti tilmaamu garaa baasuu hime.
Torbee darbe Gujii Bahaa aanotii gammoojjii afur keessaa poolisii Oromiyaan ka to’annaa jela oolfaman mana murtiif akka hin dhiyaanne jiraattonni Sagalee Ameerikaaf dubbatanii jiran. Firoottan warra hidhaman kanaa, Sagalee Ameerikaaf yoo himan bakka waajjira poolisiittillee firoota isaanii gaafachuu sodaanneerraa jedhan.
Torbee darbe kana keessas humnootni raayyaa ittisaa kun isaa fi dargaggoota mana keessa turan reebanii qabeenyallee barbadeessuu dargaggoon Acaaluu Isheetuu jedhamu VOA’f himeera.
Torbee darbe kana qofa Keeniyaatti ogeeyyiin yaala fayyaa kudhan Vaayressii Kooronaan faalamanii du’anii jiru. Kurneen kana keessaa afur jimaata darbe kana guyyaa tokkotti ka lubbuun darbe yoo tahu, wanni kun waldaa ogeeyyii fayyaa Keeniyaa biratti dheekkamsa kaaseera.
‘Torbee darbe kana qofa nami 54 Dhibee Kooronaan Du’eera’ Ministeera Fayyaa Keeniyaa
Torbee gara sanatti kan imalan itti aanaan naannoo Sanaa obbo Ristuu Yirdaaw daangaa e’anii gama Keeniyaatii karaa Turkaanaa Itiyoopiyaa seenuu dhaan godina Oomoo Kibbaa keessa kan jiraatan horsiisee bulaa aanaa Daassenech irratti haleellaa hidhattoonni raawwatan ittisuuf humnootii nagaa eegsisan kan boobbaasan ta’u itti gaafatamtuun waajjira dhimmootii kominikeeshinii naannoo Sanaa aadde Sennaayit Solomoon ibsanii jiran.
Torbee kana keessas Kutaa bulchiinsa Taanzaaniyaa Taangaa jedhamtu keessaa namootni 285 hiikamanii gara biyyaatti deebifamaa akka jiranis beeksiseera.
Torbee kanas Tembeenii fi zooniiwwan gama dhiyaa keessatti miseensonni keenya doorsisamanii hidhamaa jiru waan ta’eef haall isaa yakkuma callisee hojjtame miti jechuu dhaan dubbi himaan Arrenaa Tigraay obbo Andoom G/Sillaasee ibsaniiru.
Torbee lameen harraa mootummaan Keeniyaa erga daangaan biyyattii akka banamu, murteessee as namootni dhibee Kooronaan qabaman hedduun ollaa Naannoo Oromiyaa Godina Booranaa keessatti baayyataa jiru jedha Qajeelchi Fayyaa Godina Booranaa. Obbo Moluu Diimaa Itti Aanaa Itti gaafatamaa Qajeelcha Fayyaa Godina Booranaati.
Torbeen araara kun rakkoo hawaasumaa fi siyaasaa lammiilee jidduu jiru qulqulleffachuun hundu akka jaalalaan bara haaratti waliin cehuuf jedhamee akka tahe dubbatu.
Torbeen dura, mootummaan Keeniyaa daandii guddaa Mooyyalee ka Itiyoophiyaan wal qunnamsiisuun ala kan jiran daandilee lafoo kaaniin daldalli dhorkamuu ka beeksise.
Torbeen dura mormii naannoo keessa tureen garuu namootni 30’i gara hospitaala Ciroo akka dhufan isaan keessaas afur lubbuun darbuus achumaan dabalanii dubbatanii jiru.
Torture Abolition and Survivors’ Support Coalition yokaan TASSC ka jedhamu, dhaabbatni dararaa Addunyaa kana irraa dhabamsiisu fi namoota dararaa jalaa bahan gargaaruutti bobba’ee jiru baatii dabre kana, Waxabajjii 24-29tti as Waashington keessatti, walga’ii fi hiriira waamuun guyyaa yaadannoo dararamtootaa ka waggaa ayyaaneffatee jira. Waga’ii waamuu fi hiriira geggeessuu dhaa ala hoogganoota mootummaa Yunaayitid Isteetsii fi ka dhaabota addaa waliin haala itti dararaan biyyoota Addunyaa keessaa dhaabbatu irratti mari’ataa ture, jaarmayaan kun. AKka Jaarmayaan mirga dhala-namaa Amnestii Internaashinaal gabaasetti bara dabre kana biyyoota Addunyaa 141 keessatti dararaan dhala-namaa irratti geggeessame.
Totten Haam dhahuma dhooftee Cheslii 3-1 cinaacha lafaan geette Manchesr Sitiilleen waluma irraa fuutee West Ham goolii 4 itti faate
Totten Haamiin amma Chelsiin moote tun ji’a lamaan duratti dorgomii EPL irratti Cheslii 5-3 moote.
Totten Hami fi New Castle lanqaansoo, walqixxee bahan.
Tpaha sadaasaa dhufu 21 irratti Real Madrid waliin taphan irratti tapachuu fi dhibaachuun isaatuu shakkii qabdi.
Tpahta Senegaal, Gaanaa 2-1 moote irratti taphataan Senegaal Moussa Sow sekondii hafte keessatti gooli keessa buufatee Senegaal mirgaan galatte.
TPLF balleessaa ganna 27f gaafatamuu qabdi jedhan jedhe korii kun. Naannoo Sidaamaatti akka bulchiinsii jedhetti nagaa naannoof jedhanii waraqata eennummaa kennuu ammaaf yaayyuu dhaaban.
TPLF garee shororkeessituu ta’uu isaa Ameerikaa fi lammiiwwan Ameerkaaf himuufan hiriire jedhu aadde Elsaabet. Aangoo mootummaa kan qabatan ta’us Afriikaa bahaa shororkeessaa jiru jedhan. Gama lameen wal mormaa hiriiran kana dallaa polisiin dhaabeen adda ba’anii jiran.
TPLF naannoo sanaa utuu hin baqatin dura kanneen sabatiinsa dhabamuu Tigraay keessaa gumaachanii yakkamtoota 13 ol mana hidhaa keessaa gad dhiise jedhanii humnoonni mootummaa ajjeechaa bifa kamiinuu hin raawwanne jechuun haalanii jiran.
TPLF paartii Biltsignnaatti hin dabalamne itti gaafatamtootii isaanii waan itti deeman ummata isaaniitiin wal mari’atan taatullee waan tahaa kora Ihadeg ka itti aanutti murteessa jedha obboo Awwaluun.
TPLF,tti dabalee humnootiin ittisa biyyoolessaa Itiyoopiyaa, humnootiin Eertraa fi kan naannoo Amaaraa ajjeechaa raawwatame jedhmee fi dararaa quunnamtii saalaa raawwatan jechuun kan shakkaman ta’uu Bacheletti dubbataniiru.
Traamp aangoo gadhiisuu qabu dhiibbaan jedhu hammaachaa yeroo jiru kanatti prezidaantichii kaleessa haasawaa dhageesisaniin aangoo irra turuuf yaaliin godhe milkka'uu baatuus aangoo darabrsee Baaydiinti kennuuf qophii dha kan jedhan fakkaatu.
Traamp Abbaa Alangaa Addaa Dhimma Qorannaa Raashiyaaf Ramadame Hin Simadhu Jedhan
Traamp Abbaa Alangaa Federaalaa Duraanii Daayriktera FBI Gochuun Moggaasufu Jiru
Traamp addunyaa walaba taate keessatti hogganaa dandeettii hin qabne dha kan jedhan Baaydii hogganaan kabajaa qabu waltajjii addynyaa fi Amerikaa keessatti ol baasuuf yeroon amma jedhu.
Traamp ajaja kana kan mallatteessan waajiira nageenya biyyaa yeroo daw’ataniitti ture. Waajirri kun kan mootummaa Federaalaa yoo ta’u waa’een kabajamuu daangaa biyyaa kan isa ilaallatu ta’uun beekamaa dha.
Traamp akka jedhanitti biyyi keenya waggoota hedduu daldala Chaayinaa waliin jiruun akka malee doolaara Triliyoonaan laka’amu dhabde.
Traamp akka jedhanitti Jones yoo injifatan hoogganaa Demokraatotaa kan Senetii chuck Schumer fi hooggantuu kan ta’an Naancy Peloosiif ergamaa yoo ta’an Moore garuu ajendaa prezidaantiin qabu akka darbu gargaaru jedhan.
Traamp akka jedhanitti kan nama gaddisiisu poolisiin Mexico fi waraanni biyyattii warren Caravan gara daangaa gama kibba US-tti yaa’aa jiran dhaabsisuu hin dandeenye.
Traamp akka jedhanitti keeyyata heera US irra jiru kan ennaa aala akkaan barbaachisu prezidaantiin senetii ykn kongresii waamuu danda’a jedhu tuquu dhaan aangoo cimaan qaba jedhan.
Traamp akka jedhanitti kooriyaa kaabaa fi walii galtee daldalaa ilaalchisee ennaa Washintonitti deebi’an ibsa cimaa kan kennan ta’uu ibsanii jiru.
Traamp akka jedhanitti kurna hedduu keesatti Yunaayitid Isteetis Kooriyaa Kibbaa irraa maallaqa xiqqoo argatte, garuu waggaa darbe gaaffii prezidaant traampiin doolaara miliyoona $990 kaaffalte jedhan.
Traamp akka jedhanitti shorokeessaa New York keessaa kana Grantanamotti erguu nan fedha garuu adeemsi isaa kan mana murtii US keessatti geggeessamu caalaa dheerata jedhan.
Traamp akka jedhanitti torban dhuftu kun gammachiisaa ta’uuf deema. Yoo xiqqaate xumura irratti nukilera irraa walaboomuu inni jedhu hojii irra oola jedheen abdadha.
Traamp akka jedhanitti yeroo mara dhiistee deemuuf qophaa’uu qabda. Waa tokko mallatteessuu nan danda’an ture. Waraqaa mallatteessuuf qopheessines qabna turre jedhan.
Traamp akka jedhanti mormituu kan ta’an Dimokraatonni daangaan akka banamuu, mindaan xiqqaan hojjachisuu fi Amerkaa biyya seera dhabblee taate gochuuf yaada dhiyeessan jedhan.
Traamp Amerikaa walii galtee daldalaa nuukleeraa jijjirama qilleensaa keessaa baasanii fedhii biyyattiif iddoo duraa laachuu hin dandeenye. Baaydiin ejjennaa Amerikaan qabduu fi hariiroo addunyaa wajjiin ture iddotti deebisuuf akka jiran mirkaneessanii jiru.
Traamp, ammaan dura, Koongires Kaamiingis, “waan qotiyyoo nama jifatu,” jedhanii, magaalaa isaan irraa filataman baaltiimooriinis, “bakka bala’amaa” jechuun dubbiin waraannii turan.
Traamp amma illee dhaabbatoota isaanii daldalaa irraa guutummaatti addaan hin citne. Amma illee mootummoota alaa irraa karaa keessummootaa fi ayyaanawwan hoteelaa isaanii fi gamoo isaanii daldalaa keessatti geggeessamanii maallaqaa fi kenna argataa jiran – jechuun himata – gurmuun naamusa Mootummaa qoratuu fi tiksu kun.
Traamp amma iyyuu kan abbaa alangaa addaa Robert Muelleriin geggessamu dhimma qorannaa Raashiyaan raafamaa jiru. Duula filannoo isaaniif Raashiyaa gidduu hidhati hin jiru jechuun haalaa jiraachuun isaanii ni beekama.
Traamp Angawaa Sadarkaa Olaanaa Ka bIraa Gaggeessaa jiru
Traamp baatii Amajjii keessa eega taayitaa qabatanii booda, “jala-deemtummaan barbaada. Jala-buutummaan eega” ittiin jechuu isaanii ilee dubbatanii jiran – Koomeen. Waa’ee gorsaa naga-eegumsa bioyyoolessaa hariyatame – waa’ee Maayikili Flin qorannaa geggeessuu akka dhaabu isa gaafachuu isaanii illee dubbatanii jiran.
Traamp, baatii Caamsaa dura, Kim Jong Un wajjiin walga’uu akka fedhan dubbatanii jiran. Garuu, ajandaa fi iddoo marii isaanii dabalee waa’een marii hoogganoota lameenii waan bal’inaan ibsame hin jiru.
Traamp bajata isaanii har’a galgala Kongresiif ennaa dhiyeessan waaana biyya isaanii wayyeessuuf kan oolu doolaara biliyoona 54 gaafatu jedhamee eegama.
Traamp Bara Lamaaf Dilaala Doolaara $750 Qofa Baasan: Gabaasa Niiw Yoork Taayimsi
Traamp battala Paakistaaniif gargaarsa kennamu kutuu fi dhiisuun waanti beekame garuu hin jiru.
Traamp dhaamsa Twitarii kamiisa har’a ganama barreessaniin Demokraatonni nageenyii daangaa gama kibbaa barbaachisaa ta’u isaa hubatanii laata jechuun gaafatan.Yeroo waajirri mootummaa cufaa jiru kanatti mindaa kan hin baafamneef jara Demokraatootaa kana jedhan.
Traamp Dhimma 'Hariiroo Dubartoota Lama Wajjin Qaban' Jedhamaa Ture Laalchisee Twiitii Godhan
Traamp dhimmootii kana haaluu dhaan oduu kijibaa ti jedhan.
Traamp dhiyeenya kana akka jedhanti yaalii chaayinaan gootu hedduu kan dinqsiifatan ta’uus yaaliin ishee hin milkoofne.
Traamp dhuma baatii Amajjii darbe ajaja wal fakkaataa mallatteessan manni murtii iyyata dhaggeeffatu kan Federaalaa erga kuffisee booda isa kana har’a mallatteessan.
Traamp dhuma torban darbee waa’ee gamtaa Neetoo irratti akkasumas deebii Jarmaniin baqattoota Awuroopaa seenaniif laatte dogoggora jechuun irra deebi’anii qeeqanii booda Markal deebii kana kennan.Akka natti fakkaatuutti nuti warri Awuroopaa itti galii keenya of- harkaa qabna.Kanaaf walii wajjiin dhabachuu qabana jedhu.
Traamp direcotra FBI James Comey maaliif hojii irraa ariitan jechuun gaafii dhiyaateef akkas jedhan
Traamp Dolaara Biliyoona 5 kan ittiin Amerikaa fi Meeksiskoo giddutti edeeda ittiin ijaaruu naa kennaa jechuun gaafatan. Demokraatonni immoo kana mormuun Doolaara Biliyoona 1.3 nageenya daangaa eegsisuuf siif laanna jedhan.
Traamp duula filannoo geggeessan irratti haasaa dhageessisaniin, deebi’aa seernaan ala US seenuu hin dandeessan jedhan. Koolu galtoonni yaa’aa jiran kun yakkamtoota, namoota gara jabeeyyii yoo jedhan, gaazexeessonni koolu galtoota kana waliin imalan garuu irra hedduun isaanii dubartootaa fi ijoollee dha jedhan.
Traamp, duula filatamuu isaanii fi Raashiyaa gidduu hidhatni jiraachuu fi jiraachuu-dhaba – qorataa addaan qoratamaa jira.
Traamp duula filmaataa kana Kentakii keessatti gaggeessaa kan jiran yoo ta’u Ripaablikaanticha Matt Bevin kan deggeraa amanamaa Traamp ta’antu dorgomaa jira.
Traamp Duula Na Filadhaa Kutaa Penselveniyaa Keessatti Gaggeessan
Traamp duula walakkeessa marsaaf geggeessaniin paartiin dimorkaatotaa amananii aangoo itti kennuuf akkaan leellistoota ta’aniiru. Imaammati isaanii finxaalessa ta’e maatii fi biyya keessaniif balaa hamaa dha jedhan.
Traamp Ededi Meeksiikoo Ni Ijaarama Garuu Falmiin Bajata Isaaf Jiru Haa Turu Jedhan
Traamp eega prezidaantii ta’anii as godinaalee walitti-bu’insii jiru daw’achuuf kun kan jalqabaa yoo ta’u iccitii guddaa jalatti ture imalli isaanii kun.
Traamp ergaa gama Twitariin har’a ganamaan erganiin kutaa Jorjiyaa keessatti naannoo balaa Kanaan miidhamanis daw’achuuf jiru.
Traamp ergaa Twiteer erganiin waan hagas nama dhibu ta’ee utuu hin taane James Comey kan ani hojii irraa ari’eef sababaa Raashiyaaf miti jedhan.
Traamp ergaa twitter erganiin akka jedhanitti sabaaa ededi naannoo sana jiru haara’eef jecha Ameerikaa seenuu hin dandeenye. Waardiyaalee fi waraanni naannoo daangaa eegumsa gochaa jira jechuu dhaan koolu galtoonni kun Mexico keessa turu ykn gara biyya ofiitti deebi’uu qabu jedhan.
Traamp ergaa twitter har’a ganama maxxansaniin dhaabbata oduu NBC qeequu dhaan gabaasi NBC dhiyeesse kan Tillerson jalqaba waggaa kanaa hojii gad dhiisuu ga’anii turen jedhu balaaleffatan. Akka gabaasa sanaatti muddamni baatilee hedduuf prezidaanticha waliin jiraachuu isaaf itti aanaa prezidaantii Mike Pence sababa gaafatan qofaaf hojii irra turan jedha.
Traamp ergaa Twitter irratti kaleessa maxxansaniin akka jedhanitti jamaa aariin guutame kan kutaa deggertoonni Ripublikaan keessatti heddummaatanii dhugumatti leellistoota yaada madaalawaa qabaniin karoorfame nama gaddisiisa jedhan.
Traamp ergaa twitter walitti aansuu dhaan erganiin kan waggoota 12f isaaniif hojjetaa turan Cohen seera beekuu qabu turan jedhan.
Traamp Feesbuukii Irraa Uguuramuu Laalchisee Boordiin Dhaabbaticha Ibsa Kenne
Traamp fi Baayiden Kutaalee Wal Dorgommiin Filannoo Itti Cimu Irratti Fuuleffatan
Traamp fi haati warraa gaafa ayyaana dhaloota gooftaa yesuus Kibxata galgala Waashington irraa ka’an.Kunis waraanaa fi ajajoota isaaanii tajaajiila kennaniif galateeffachuuf akka ta’e ibsamee jira.
Traamp Filannoo Itti Aanuuf Duula Na Filadhaa Geggeessuu Qaban
Traamp: Filannoon Geggeeffame An Injifannoo Itti Arganne
Traamp fi Muummicha-ministaraa Iraaq Waayit Haawusitti Marii Geggeessan
Traamp Gabaasi Doolaara Biliyoonaan Kasaaran Jedhu Dhara Jedhan
Traamp gam tokkoon prezidaantiin Raashiyaa Vlaadmiir filannoo sana jiduu hin seenne jechuu isaanii simatanii jiran.
Traamp ganda daangaa irra jirtu keessatti Kim waliin harka eega wal fuudhanii booda Traamp daangaa eegumsa jabaa jala jirtu sana ce’an.
Traamp Gara Kutaa Kaaliforniyaatti Imalanii Jiru
Traamp gareen abbaa alangaa addaa kan Robert Muller attamiin filannoo barchuma paarlaamaa 435 kan amana maree fi barcuma senetii 100f sagalee kennamu jidduu seenuu akka danda’u ibsa hin kennine.
Traamp garu dhaamsa barreeffamaan Twitariin irra ka'aniin falmii Maayaamii keessatti gaggeefamu kana irratti argamuuf eegaan jira jedhan
Traamp garu dhukkuba lubbuu lammiwwan Amerikaa kuma 200 fi Kuma 17 galaafatee kanaaf deebiin kenne sirriidha jechuun falman.
Traamp garu haasawaa bilbilaan gaggeessan sana keessatti waaniin balleesse hin jiru jedhan.
Traamp garu mummittiin ministeera Denmark gurgurtaa lafa qabeenya Denmaark taate Green Land kan ilaaleen dubbachuu hin fedhu jechuun hoggantuun Denmaark dawwannaa kana haqan jedhanii turan.
Traamp garuu biyyoota murteessoo kan akka Briteen, Ferensaay, Germany, Gamtaa Awrooppaa, China fi Raashiyaa biraa walii galtee sana keessa deebi’amee akka ilaalamuuf deggersa hin argatin hafan.
Traamp garuu gabaan biyyattii cimaa, nageenyi daangaa cimuu, dalagaan uumamuu dabalatee waa hedduutti milkaa’uu isaanii faarsan.
Traamp garuu shiratuu hojjatamee, akkan marsaa lammataaf itti hin fuufne ta'e jechuun amma iyyu falmaa jiru.
Traamp garu waan jedhee hojii irra oolchee jira jechuun abbiyyuu isaa faarse.
Traamp garu waliigalaan dallaa biyyoota lamaan gidduu ijaaruuf Doolaara Biliyoona 5.7 gaafatan.
Traamp Gazexaa Loondonii fi kan Jarmanii waliin gaaffii fi deebii gaggeessanin waa’ee Yukreen kan ilaaleen Raashiyaa waliin dubbachuu akka fedhan kana malees sagantaa Nukleeraa irratti walii gallaan Moskoo irra uggura ka’ame akka kaafamuuf kan dubbatan ta’u ibsan.
Traamp Gorsaa Naga Eegumsaa Aangoo Irraa Kaasaniif Falman
Traamp haala kana mara booda keenyatti dhiisnee fuula duratti tarkaanfanna jechuun tuuta oduuf ibsa kennan.
Traamp Haasaa Gumii Tokkummaa Mootummootaaf Dhageessisaniin Chaayinaaf Ergaa Cimaa Dabarsa Jedhan
Traamp Haasaa Jalqabaa Kongresiif Dhageessisuuf Jiru
Traamp har’a ennaa itti aanaa isaanii Mike Pence fi garee naga eegumsa biyyoolessaa ofii waliin bakka bashannana prezidaantii Camp David-tti wal ga’an yaadawwan hedduun dhiyaatanii jiru.
Traamp har’a ergaa Twitter irratti maxxansaniin Ameerikaa fi Raashiyaa gidduu haalli jiru gaarii ta’a jechuun abdachuu isaanii beeksisan.
Traamp, har’a, fuula Twiiterii isaanii irratti, kaffaltiin karaa abukaatoo isaanii duraanii - Maayikil Kohen kenname, jedhame sun dhimma dhuunfaaf maallaqa walitti kenname malee dhimma filannootti bara sanaatti hidhata qabu akka hin ta’iinitti barreessan.
Traamp har’a ganama dhaamsa Twitariin erganiin yeroon jalqaba baatii Amajjii keessa waajiira qabadhe ajajii jalqaba kenne meeshaa Nukleeraa qabnu foyyeessuu fi bifa ammayyaa akka qabaatu gochuu kan jedhu ture jedhan.Tarii meshaa kana kan itti hin fayyadamuu ta’u malla, garu addunyaa irratti yeroo itti biyya humna guddaa qabdu itti hin taane hin jiru jedhan.
Traamp har’a ganama tuuta oduuf akka ibsanti Tilarson waliin yeroo dheeraaf duddubataa kan turree ta’uus akkaataa itti waan tokko ilaaluu fi itti yaadnu gonkumaa adda adda jedhan.
Traamp har’a sirna baniinsa Foramii Dinagdee Addunyaa Daavos Swizarland keessatti gaggeeffamu irratti dubbatan.Traampiin aangoo irraa kaasuuf jecha deemsa yakka ilaalchaa seeneeta keessatti har’a gaggeeffamu sa’atiilee hanaga tokko dura Traamp kana dubbatan.
Traamp Hariiroo Daldalaa Chaayinaa fi Koriyaa Kaabaa Gidduu Jiru Qeeqan
Traamp hasawaa kana ituu hin dhageesisiin dura tooftaa ittiin Amerikaan deemtu tuuta oduuf kan ibsan ministriin dantaa alaa Amerikaa Reeks Tilerson akka jedhanti tarkaanfii Traamp fudhachuuf jiran walii galtee bara 2015 Iraan biyyoota miseensoota gola naga eegumsaa fi gamtaa Awuroopaa 5 waliin tolfatte kan danquu miti.
Traamp himannaa isaanii kanaaf ragaa qabatamaa kan hin qaban jedhama. Dubbii himtuun Waayit Haawuus Saaraah Saandars akka jedhanti daayreekteera dhaabbata seera hojii irra oolchuu fi waajiira qorannoo federaalaa (FBI) Jeemes Komeey ka dubbatan Traamp fudhachuuf fedhii hin qaban.
Traamp Hiriira Mormii Insuraansii Fayyaa Geggeessame Fudhatama Dhabsiisan, Bulchiinsi Isaanii Seera Immigireeshinii Illee Cimsaa Jira
Traamp, hoogganaa dhaabbata qorannaa biyyoolessaa ol’aanaa, kan FBI – Jeems Koomey taayitaa irraa hari’uun isaanii baatii dabre keessa ture. Waa’ee Raashiyaan dhimma filannoo Yunaayitid Isteets ka bara dabree keessa harka galfattee jirti – jedhamee otuu dhaabbatichi qorataa jiruu ka taayitaa irraa hari’ataman Koomeen, eega sanaa as waa’ee haasawwan si’a sagal prezidaat Traamp waliin geggeessanii turanii ifatti dhugaa-ba’uun kun ka jalqabaa ta’uu isaa ti. Sagal kana keessaa, ja’a telefoonaan, sadii fuulaa fi fuulatti prezidaant Traamp waliin dubbatanii turan – Koomeen.
Traamp hoogganaa Raashiyaa Putin waliin ta’uu dhaan shororkeessummaatti duulla jedheen abdadha jechuun ennaa duula filannoo jechuun isaanii ni yaadatama. Haa ta’u malee hariiroon Raashiyaa fi US yeroo dhiyoo as yeroo kamiinuu caalaa dadhabaa dhufuu isaatti argamaa jira jedhan.
Traampii fi Baayiden Duula Filannoo Kutaalee Filannoon Keessatti Cimu Keessatti Itti Fufaniiru
Traampii fi chaansilerittiin Jarmanii Angela Mrkel dhimmootii jijjiirama qilleensaa fi daldalaa irratti wal falmii keessa iru, garuu tattaaffii shorokeessummaatti duuluu, yaalii misaaylia kooriyaa kaabaa kan boodanaa fi kkf ilaalchisee walitti isaan fiduu mala.
Traampii fi namoonni siyaasaa hedduun kanneen wal ga’ii White House bakka Traamp haasaa hamtuu dubbatan sana dubbatan jedhanitti argaman dubbachuu isaanii haalanii jidran.
Traampiin ammas si arguun koo gaarii kan jedhan Kim Iddoo kanatti sin argga jedhee takkaa hin eegne jedhan.Daangaa kana ce’uun koo kabajaa guddaadha kan jedhan Traamp immoo Kim walgahii biraaf gara Amerikaa akka dhufaniif afeeran.
Traampiin himachuun akkasumas prezidaantii uummataan filatamee kaasuuf yaaluun deemsa Demokraatawaa biyyatti danquu dha kan jedhan Ripaablikaanoonni.kana gochuun deemsa seeraan alaati kan jedhu xinxaltoonni hangi tokko.
Traamp Ijjannoo Waayee Godaantotaa Qabu Jabeessee Itti Fufe
Traamp imaammata biyyatti kan yeroo dheeraaf ture cabsuun gara jalqaba waggaa kanaatti magaalaan galama mootummaa Isaa’eel Jerusaaleem waan taateef embaasii keenya gara sanatti hojii jijjiruu ni jalqabna jechuun isaanii ni yaadatama.
Traamp Imaammata Kuubaa Ilaalchisee Obaamaan Laaffisan Cimsuuf Jiru
Traamp irra deebi’uu dhaan daangaa Mexico irratti dallaa ijaaran walii galtee daldalaa cimaa kan tolchan akkasumas garee IS injifachuuf dhaadatan. Haasaa isaanii ennaa xumuranis mata duree duula filannoo isaanii irra deeb’uun ture.
Traamp Irratti Mormiin Dhaga’amu Cimee Jira
Traamp Israaeel fi Falisxinoota giddutti nagaan waariinsa qabu akka argamu gochuuf cichii Amerikaan qabdu kan itti fufuu ta’u Prez Traamp dubbatanii jiru.
Traamp Jerusaaleem Magaalaa Galma Mootummaa Ti Jechuun Bekkannaa Kennuun Walitti bu’iinsa Uume
Traamp Jerusaalem magaalaa galma mootummaa Israel jechuun beekkannaa kennuun biyyoota Arabaa fi addunyaa musliimaa akkasumas aarii kan qabsiise yoo ta’u michoota US biraa illee akeekkachiisa dhaqqabsiisee jira.
Traamp Jimaata darbe akka jedhanitti seerri naga eegumsaa falmisiisaan sun uummata Hong Kongf balaa dhaa waadaa Chaayinaan akka isheen of dandeessu gale cabsa jedhan.
Traamp kaleessa direcktorri FBI duraanii Robert Mueller hidhata gargaartota isaanii fi angawoota Raashiyaa gidduu ture ilaalchisee qorannaa geggeessamu akka hoogganan moggaafamuu isaanii mormiin deebii kennan.
Traamp kaleessa haasawaa dhagesiisaniin Iraan biyya dinagdeen ishee guddiina hin agarsiifnee fi kan mootummaan ishee hokkara , dhiiga dhangalaasuu fi jeeqamsa gara biyya alaatti ergu jechuun balaaleeffatan.
Traamp Kamiisa kaleessaa galagala Twitariin akka barreessanti miseensa waraana biyyaa kan ta’an gorsaan waa’ee nageenya biyyoleessaa Letenaa Janaraal Maak Mastar kan bakka bu’an Joon Boltan ta’u ibsan.
Traamp Kamiisa kaleessa oduu gabaastotaaf akka ibsanti yeroo hundumaa jijjiramnii jira.Isinis jijjirama arguu feetu jedheen yaada jedhan.
Traamp kana kan beeksisan tuuta oduuf White Housitti ennaa ibsa kennan yoo ta’u jarmiyichi Chaayinaaf akkaan baabsa, kana sirriitti ilaaluu qabna jedhan. Yunaayitid Istees adda durummaa dhaan biyya WHO deggertu.
Traamp kana kan dubbatan London keessatti ennaa tuuta oduu fi ibsa kennanitti ture. Angawoonni Meeksikoo fi Yunaayitid Isteetis waa’ee dilaalaa fi kooltu galtoonni Ameerikaa waaltaa karaa Meeksikoo ba’uu dhaan Ameerikaa Seenaniif kan Traamp dhorkuu barbaadan irratti mari’ataa jiran.
Traamp kana kan dubbatan Wahite House utuu hin ka’in dura ture kan kana dubbatan.
Traamp kan injifannoo isaanii prezidaantummaa isaanii fudhatama kan dhabsiisu dhimma kamiinuu hin fudhatan, kanaaf qorannaa Raashiyaa ilaalchisee geggeessamu fudhatama dhabsiisaa turan. Waa’een jiddu seeninsa Raashiyaa sababaa dimokraatonni Clinton injifachuu dhabuu isaaniitti aaraniif ka’e jedhan.
Traamp Kibxta darbe ture kan qorannaa dhimma Raashiyaan filannoo Ameerikaa kan bara 2016 jidduu seenuu jedhu akkasumas hariiroo MOscoof duula filannoo Taamp gidduu jiru irratti qorannaa geggeessamaa ture kan hoogganan Comey hojii irraa kan ari’an.
Traamp kongresii biyyaaf waggaa darbe haasaa dhageessisanii turan, garuu hojii erga jalqabanii torbanneen hanga tokko qofaa waan ta’eef jecha haasaa biyyoolessaa kan waggaa hin turre.
Traamp Kooriyaan Kaaba maallaqa hagamii aka baastu hin ibsine, garuu Se’ool waliin baasii qooddanaa irratti mariin jalqabameera jedhan.
Traamp Kora Tokkummaa Mootummootaa Irratti Waa’ee Iraan Jechoota Cimaan Dubbatan
Traamp kora tokkummaa mootummotaa irratti hasawaa dhageesisaniin mootummaan Kubaa malaamaltummaan kan guutamee fi jeeqamsa kan uumuu jechuun eega dubbatanii booda sa’atilee hanga tokko booda walgahiin kun gaggeeffame.
Traamp lafa namoonni 31 itti ajjeefaman kan Daytan fi suqii Walmart jedhamu kan El paso irraa fagaatanii turan.Iddoo lameenti Robii kaleessaa hiriirtonni daw’annaaTraamp kana morman walitti qabamanii turan. Mufannaan isaaniis seerri qawwee to’atu haa ba’u jechuun gaafataa turan.
Traamp maaliif tarkaanfii kan akka fudhatan gaafatamanii uummanni Amerikaa walaba ta'e yaada isaa ibsachuuf mirga qabu eeguuf akkasumas mirkaneessuuf jedhan,
Traamp marii Talibaanii fi prezidaantii Afgaanistan Ashraaf Gaanii waliin waliin bakka bashannana prezidaantummaa “Camp David” geggeessamuuf ture hambisuun kan dhaga’ame erga Taliban torban darbe Kabul keessatti haleellaa raawwateen loltoota Yunaayitid Isteetis dabalatee namoota 12 galaafatee booda.
Traamp Meeksiikoo Wajjin Waliigaltee Godaansaa fi Naga-Eegumsaa Mallatteessan
Traamp Meeshaa Yunaaytid Istetes Qabdu Jabaadha Jedhu
Traamp Michoomaa fi Masaanummaa Biyyoota Waliinii Irratti Ejjennoo Jijijjiiruun Mormii Biyyoota Kooriyaa Keessa Hammeessuuu Mala Jedhame
Traamp Ministeera Haajaa Alaa Hojii Irraa Ari’an
Traamp Mormii Insuraansii Fayyaa Ilaalchisee Ka’eef Obaamaa Himatan
Traamp Murtiin Kennan Sirrii Miti Jedhu Somaaliyaa fi Jabutiin
Traamp Naannoo Namoonni Itti Ajjeefaman Daawwataa Jiru
Traamp Oomishaalee Sibiilaa fi Aluumiiniyeemii Alaa Galfamani Irratti Seera Dilaala Mursiisu Har’a Mallatteessan
Traamp Pompeoo kan kaadhiman erga diplomaaticha sadarkaa ol aanaa Tillersoniin baatii darbe hojii irraa hari’atanii booda. Tillerson Prezidaanticha waliin hariiroon qaban gaarii hin turre, hojjettoota White House waliin illee yeroo hedduu walitti bu’uu isaaniitu gabaasame.
Traamp Preezdaantii Kenya Miti, Mormii Waashingitan diisii keessatti deema jiru
Traamp Prezidaantii Ameerikaa Aangoo Irraa Kaafamuuf Qoratame Keessaa Isa Sadaffaa Dha
Traamp, prezidaantii Ertraa Isaayaas Afawarqiif fayyaa guutuu akkasumas Uummata biyyattiif nagaa fi dagaagiina hawwuu isaanii marsariitiin mootummaa Ertraa kan ta’e Shabaayit gabaasee jira.
Traamp Putiniin Deggeruun Nu Yaaddesse: Gareelee Mirga Namaa fi Seera Tumtoota US
Traamp Qorannaan Raashiyaa Dhuma Hin Qabaanne Hojii Na Dhorke Jedhan
Traamp qorannaa sanaaf Seshens abbaa alangaa addaa Robert Miyuler moggaasuu isaaniif akkaan qeeqanii jiran.
Traamp Ramadaanni yeroo wal gargaarsaa fi maatii fi hawaasa walitti fudu jedhan. Traamp itti dabaluu dhaan wal dadhabuu fi hookkara torbanneen dhiyoo uummata amantiiwwan adda addaa irraan dhiibbaa ka’e irra aanuun ni danda’ama jedhan.
Traamp ripuublikaanota hin murteessin jiran amansiisuuf har’a bilbiluufii dhaan seera insuraansii sana bakka bu’u akka deggeran gaafataa oolan.
Traamp Robii darbe akka ibsantti hogganoonni gurmuu gorsiitoota daldalaa ka sadarkaa olaanaa aangoo waan gadhisaniif jecha kanneen daldala irratti bobba’an irratti dhiibbaa gochuu mannaa jedheen gurmuu sana diige jechuun twitarii irratti barreesse. Qabsaa’oota mirga dhala namaa kan Amerikaa fi biyyoota Awuroopaa kan akka Yunaaytid Kiingdam fi Jarmanii irraas mormii cimaatu Traampiin mudataa jira.
Traamp Robii kaleessaa galgala Twitarii irratti akka barreessanti walii galtee daldalaa Amerikaa fi Chaayinaa giddu waraana ka’e xumursisuu kan ilaaleen bulchiinsii Amerikaan olaantummaa argatee jira jechuun of-jeejan.
Traamp Sabaa Himaalee Qeequu Itti Fufan
Traamp sagalee uummataa kennamaa jiruun simannaa dhabaa yeroo jiran kanatti aangoo irraa kaafamuuf qorannaan akka irratti gaggeeffamu Waashington keessatti irratti muramee jira.
Traamp Sagantaa Namoota Ijoollummaadhaan Gara Yunaayitid Isteets Dhufan Gara Biyya Irraa Dhufaniitti Deebisuu Laalchisee Murtii Isaanii Boru Beeksisan Jedhameet Eeggama
Traamp Seera Uggura Raashiyaa Irra Kaa’amuf Darbe Dirqamanii Hin Mallatteessine: Waayit Hawus
Traamp Sessions hojii isaan hojjetaniif galateeffatanii, itti gaafatamaa hojii kan waajjira Sessions Matt Whitaker abbaa alangaa muummicha yeroofii gochuun moggaasaniiru. Demokraatonni Traamp Seshensiin hojii irraa kan ari’an nama amanatan bakka buusanii qorannoo Miyuler geggeessan to’achuu barbaadu jechuun yaaddoo qaban ibsaniiru.
"Traamp Soddaa fi Gorsaa isaa Jaared Kushiner ""Biyyattiif Hojii Gaarii Nama Hojjete"" Jechuudhan Faarse"
Traamp Tarkaanfii Haaloo Ba’iinsaa Fudhatan Qoratamuu Qaba: Chaak Shumar
Traamp Tarkaanfiin fudhachuuf jiran kongrasnii walii galtee Nukleeraa Iraan waliin tolfamee keessa deebi’ee akka ilaaluu gaafata.
Traamp tattaaffii qorannaa isaan irratti fuuleffatee kana ilaalchisuun yaada boodanaa kennan irratti abukaatoo Waashington kan ta’an Maark Zaayid erga isaan namni maqaan isaa hin tuqamne, kan icitii sana saaxile deebii isaanii barreeffamaan dhiyeessuuf tole jedhaniiru jedhanii booda. Seera tumtoonni Ripaablikaanotaas haalli akkasii fudhatama hin qabu jedhan.
Traamp torban dabree gita isaanii kan Iraan waliin wal arguuf balballi banaa ta’u fi marii gaggeessuuf carraa gaariin jira jedhanii turan.
Traamp tuuta oduuf ibsa kennaniin mariin Pompep fi Kim Yong Chol waliin geggeessame garii akka tureef mariin Kim Jong Un waliin Singaapoor keessatti geggeessamuuf Waxabajjjii 12tti qabame itti fufa jedhanii kan abdatan ta’uu beeksisan.
Traamp tuuta oduuf yeroo dhumaaf ibsa kan kennan Adooleessa 27 bara 2016 yoo ta’u mormituu isaanii Hilarii Kliintoon jechaan dhauun jalaqaban.
Traamp Twitarii irratti akka barreessanti torban lama keessatti wal arguuf sagantaa qabnu yeroo biraattiin dabarsa jedhan.
Traamp Twitarii ofii irratti akka barreessanti projektii Baaburaa kaaliforniyaa fi Losaanjalas giddutti diriirsuuf karoora qabameetu dallaa meeksikoo fi Amerikaa gidduu ijaaruu caalaa gatii baasiisa jedhan.
Traamp Twitter irratti akka barreessanti koreen kun qorannaa gad fageenya qabu kan baatii 14 fudhatee sana booda duula Traamp fi dhiibbaa Raashiyaan geesiifte jedhame sana gidduu hidhatii jiraachuu isaa ragaan agarsiisu akka hin jirre murteesse jedhan.
Traamp vaayrasii Koronaa to’achuuf yaalii gaggeeffame ganee kan jedhan Baaydin do’ii siyaasaa fi fedhii fi hawwii ofiin kan guutamee odeeffannoo sirrii hin taanee kan yaada namaa waliin dhahuu fi loogii hammeesse oofu dhaabuu qaba jedhan.
Traamp waa’ee amanamummaa isaanii gaaffii keessa galchuun seenaa irra irra deddeebi’uun himamu kan Juushoti addunyaa keessaa jibbiinsi akka irratti oofamu godhu waliin wal fakkaata.
Traamp waa’ee murtii isaanii ennaa beeksisan yeroo ammaa humna waraanaa Ameerikaa keessaa tajaajilaa kanneen jiran namoonni Trasgender ykn saala uumamaan beekamuu hin feene kuma 4 ta’an hireen isaanii maal akka ta’e hin dubbanne.
Traamp waan jedhe kanaaf gatii guddaa baasuuf jira jechuun hogganaan koriyaa kaabaa eega dubbatanii sa’atilee hanaga tokko booda ministriin dantaa alaa koriyaa kibbaa Kora Tokkummaa mootummotaa cinatti tuuta oduuf ibsa kana kennan.
Traamp Waayee Hariiroo Afrikaa fi Ameerikaa Waan Jedhan Keessaa
Traamp waggaa darbe gaaffii fi deebii TV NBC irraa Lester Holt waliin geggeessaniin ennaa isaan Comey hojii irraa ari’uuf murteessan kan jalqaba sammu isaaniitti dhufe qorannaan Raashiyaa jedhanii turan.
Traamp waggaa tokko falmisiisaa ta’e hojii itti jalqabanii boosa dilaala warra dureessaaf gad xiqqeessuu irratti injifannoo argatan irratti deggersa uummataa argachuuf carraaqaa ennaa jiran kanatti garuu immoo falmii fi walii galtee dhabiinsi hedduu irraan kan ka’e seenaa keessatti prezidaantiin haaraan deggersa uummataa qabu isa gad aanaa argatan.
Traamp waldaa warra Juushii Pittsburgh keessatti haleellaa dhukaasaa kan namoota 11 galaafatee poolisii dabalatee kanneen biro ja’a madeesse balaaleffataniiru.
Traamp walgahicha xumuranii as gara Amerikaatti ituu hin ka’iin duraariitiin tuuta oduuf ibsa kennaniin waa’ee dinagdee Amerikaa irratti qiyyqqfachuuf yaalaa turan.
Traamp Walgahiif Amerikaan Ala Jiraatan Iyyu Yakka Ilaalchi Irratti Gaggeeffamu Itti Fufee Jira
Traamp walgahii pirezdaantii Raashiyaa, Vilaadmir Putiin wajjin karoorfatanii turan maaliif akka hambisaan gaafatamanii,
Traamp Walgahii walta’iinsa dinagdee biyyoota Eshiyaa fi paasifik irratti hasawaa dhageesisan robii kaleessa Waayt Haawuus keessatti irra deebi’anii dhageesisan.
"Traamp ""Warra Oduu Sobaa Ofuu"" Ittiin Jedhan Komatan"
Traamp White House irraa akka dubbatanitti baasii hededa daangaa ijaaruuf oolu raggaasisanii hojiin mootummaa deebisee akka banamu gochuun dhimmi dimokraatotaa ti jedhan. dhimmi isaa wal ga’ii hatattamaa tokkoon furamuu dandaa’a jedhanii hoogganoota Kongresii keesa jiran har’a mariif waamanii jiru.
Traamp yaada isaaniim, ka saganticha buqqisuu kana jijjiiruu akka malan illee dubbatu aangawoonni.
Traamp yaada kana kan kennan har’a ganama barii ergaa tweeter maxxansaniin yoo ta’u, tarkaanfii karoorfatan garuu hin ibsine.
Traamp yakka kana ergaa twitter Roobii galgala maxxansanii cimsanii balaaleffatan.
Traamp yeroo duula filannoo gaggeessaa turantti namni biyya musleemaa kamiin iyyu irraa Amerikaa seenuu hin danda’uu jedhanii turan.
Traamp Yeroo Jalqabaaf Naannoo Walitti Bu’iinsii Jirutti Imalanii Deebi’an
Traamp yoo Repbulikaanoni insuraansii Obamacare jedhu kan isan ennaa duula filannoo hambisuuf dhaadatan dura hin dhaabbatan taanaan itti fufuu mala jechuun akeekkachiisan.
Traanf kana kan beeksiisan dhaamsa Twitariin har’a ganama erganiin yoo ta’u/ nama kana itti aanaa koo godhachuun filachuu koof gammachuutu natti dhaga’ama jedhan.
Traci Pirie Hoteela Flamboyant kan Diani keessaa hoogganu. Sodaa nageenyaa akkasumas sababaa diplomaatonni fi hojjettoonni TM hedduun naannoo sana akka hin daawwanne dhorkamaniif jecha daldalli isaanii baatilee kudha saddeettan darban keessa dhibba irraa harka saddeettama gadi bu’e jedhan.
Traffic comes to a halt in Athens after public transit workers strike- VOA60 World
Trakaanfii Chayinaan fudhatte kun meeshaalee US biyya ishee seenan konkolaataa fi xayyaara dabalatee meeshaalee Ameerikaa 106tti taarifa dabala.
Tramp akka jedhanitti biyyoonni miseensota ta’an kanneen biroonis dhufuu jalqabaniiru. Kun martinuu sirraa’aa adeemuuf mallattoo dha jedhan. Dubbi himaan mootummaa Jaappan Yoshihideen akka jedhanitti muummichi ministeeraa Shiinzoo Abee argamuun itti yaadamaa jira, biyyoonni lamaan walitti dhiyeenyaan hojjetaa turan jedhan.
Tramp akka jedhanitti yaadi Birx kan bulchiinsichi akkaataa inni rakkoo furuf itti deemu qeeqan afaan yaa’ii mana maree Naansii Peloosii garaa ciibsuufi jedhan. Tramp twiiterii irratti barreessuu dhaan Birx gowwoomfamte jedhan.
Tramp amma iyyuu injifannoo filannoo Baayiden kan Sadaasa sadii falmuu itti fufanii jiru. Wixata galgala bulchiinsi isaanii Baayiden hojii akka itti fufaniif daandii saaqanii jiru, garuu injifatamuu isaanii hin amanne.
Tramp, Beejiin vaayiresii koronaa ilaalchisee yeroo isaatti odeeffannoo qooduu dhabuu isee fi weerarri kun akka hin tamsaane gochuu dhabuu isheen himatan. Tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderri Chaayinaa Zhang Jun garuu
Tramp dhaabbata oduu FOXf kaleessa ibsa kennaniin manneen murtii hedduun filannoon wal dha’e kan isaan jedhan fudhatama dhabsiisanuu lakkii, hin xumuramne jedhan.
Tramp faallaa prezidaantota Ameerikaa waggoota shantamman darbanii dhimmi dilaala baasuu isaanii ibsuuf tole hin jedhin kan hafaniif dhaabbata galii biyya keessaan qoramaa akka jiran ibsanis dhaabbati kun namni dhuunfaa yoo waa’ee dilaala isaa akka beeksisu hin dhorku. Waa’ee gabaasa Sanaa gaafatamaniis oduu kijibaa ti jedhan.
Tramp filmaata Faalixiin biyya of dandeessu akka taatu jedhu ilaalchisee yaada madaalawaa qabaachuu dubbatan. Gam lamaaniittu kan qaamoti lamaan itti walii galan nan deggera jedhan Trump.
Tramp gumii gurmuu biyyoota dinagdeen durooman kan G-7 Ferensaay keessatti geggeessame irratti irratti iba kennaniin Itaan marii jalqabuu barbaaddi jedhan.
Tramp haasaa dhageessisaniin, talaalliicha ni raabsina, vaayiresichas ni ijifanna. Weerara kana ni dhaabna. Akkasumas bara badhaadhinaa fi bara haaraa kan nageenyaa keessas ni seenna. Egeree keenya ifaatti deemaa ennaa jirru kanatti biyya weerara kana addunyaatti fidde Chaayinaa garuu akka itti gaafatamtu gochuu qabna.
Tramp haasahaa isaanii keessatti guddinaa fi nageenya fiduudhaa dameewwan ballaa ta’an irratti arditti wajjin akka hojjatani fi skororkeesitoota falmuu irratti Afrikaa wajjin hojjachuu ishiitiif Yunaaytid Isteets akka boontu dubbatan.
Tramp himannaan kun kan shiraa ti jechuun badii akka hin qabaanne ibsaa jiran.
Trampii fi haati warraa isaanii uummata Yunaayitid Isteetis Miliyoona 7.2 kanneen vaayiresii koronaan qabamanitti dabalaman. COVID-19 Ameerikaa keessaa uummata kuma 200 ol galaafate.
Trampii Filannoo Pirezdaantummaa Mo'uun mormii Kaase
Tramp immoo Saawiz Kaalooraayinaa, Mizzurii, Alabaamaa fi Tennisii moo’era. Bayii mooudhaa barbaachisuu 270. Doonaald Traampi 76, Hiilaariin 75 gahaniiru. Godiinootaa falmisiisoo ta’an han akka Flooridaa, Pensilveeniyaa fi Noorz Kaaloraaynaa amma ammatii bayiin filannoo hin beekamne.
Tramp Injifachuu Baayideniif Beekkannaa Waan Kennan Fakaata
Trampis isin garee ajaa’ibaa ti jechuu dhaan ogeessota eegumsa fayyaaf kan lubbuu 177,000 ol glaafate jechuun galmeen Yuniversitii Joon Hopikins tuqe irraa namoota COVID 19 irraa dandammate simataniiru.
Tramp kaleessa galgala ergaa tweeter isaanii irratti maxxansaniin weerarri kun haleellaa diina hin argamne biraa dhufe jedhanii dalagaalee lammiiwwan guddaa biyya keenyaa oolchuu qabna jedhan. Tarkaanfiin kun ajaja sadarkaa ol aanaan ta’a jedhanii ibsa xiqqoo kennan.
Tramp kaleessa tuuta oduuf ibsa kennanii Maatiin Blake sababaa abukaatoon isaanii akka hirmaatu fedhaniif wal arguuf karoora akka hin qabaatin beeksisan.
Tramp kana kan beeksisan bakka bashannanaa Bedminister new Jersey irraa yoo ta’u yaadi dhiyaate sun yaada uummataa kijibaan ba’e jedhan.
Tramp manneen murtii hedduutti himannaa dhiyeessanitti hin milkoofne. Filannoo akkaan falmisiisaa ta’e kanaaf Tramp injifacuu Baayiden simachuu diduun siyaasa Ameerikaa kan hammayyaa keessatti waan argamee hin beekne. Seerri simachuu qaba jedhu jiraachuu baatus kaadhimamtoonni prezidaantummaa Yunaayitidd Isteetis kanneen injifataman nama injifateef ergaa baga gammaddanii dabarsaafii turan.
Tramp manni murtii ol aanaan sagaleen poostaa dhaan ergame hanga guyyaa filannoo qabee ergmetti yoo ta’e laka’amuu hin danda’a kan jedhe qeeqanii jiran. Akkuma kana dura himataa turan irra deebi’uu dhaan kaleessas filannoon waliin dha’amuu mala jedhan.
Tramp ofi irraa akka ittisaniif yakka ilaalchatti akka dhiyaatan gaaffii dimokraatonni dhiyeessan fudhachuuf tole hin jedhin hafan, kanaaf ni dhiyaatu jedhamee hin eegamu.
Tramp Ripaablikaanonni filannoo addaa ka biroo Noorz Kaarolaayinaa keessatti injifachuu isaaniitti gammadanii jiran.
Tramp roobii galgala kutaa Minnesota buufata xayyaara Duluuth jedhamutti wal ga’ii siaasaa geggeessaniin falmii sana injifachuu isaanii beeksisanii, kibxata galgala nama lama waliinan falmaa ture jechuun gaazixeessaa falmii sana keessummeesse Walasii fi Joo Baayideniin qeeqan. Prezidaantichi akka jedhanitti mormituun isaanii tarii falmii gara fuula duraatti geggeessamu irratti hin argamu ta’a. falmii sana irraa akka hafu hubataan jira. Waan ta’uuf jiru ni argina. Kun isaaf tarkaanfii gaarii miti jedhan.
Tramp sa’aatilee dhumaa hojii irra turan miseensota waraanaaf yeroo dheeraaf eegamaa kan ture dabala mindaa dhorkachuu , boqonnaa maatiiin keenya kaffaltii duukaa fudhatan dhorkuu, kunuunsa ijoollee, kan mana jireenyaa fi insuraansii fayyummaa maatii akkasumas bu’aa gadamoojjiiwwan waraanaa argachuu qaban dhorkatan jedhan pelosiin.
Tramp sambata dabe ripaablikaantichi bulchaan Joorjaa Braayaan Kemp qaama seera tumtoota kutaa sanaa wal ga’ii addaa waamuu dhaan sagalee kenname jijjiiranii sagalee filannoo calaluf kutaa sanaaf kenname Trampiif akka kennan kan gaafatan yoo ta’u kun ta’e iyyuu sagalee Baayiden argatan 306 kan Tramp 232 filannoo sana jijjiiruuf ga’aa miti.
Tramp sambata darbe deggertoota isaanii Washington keessatti wal ga’an kanneen kumaan laka’amaniif aangoo irra akka isaan turan dhaadachaa turan gammachuun simatanii jiran.
Tramp tuuta oduuf Wixata kaleessaa ibsa kennaniin Chaayinaa ilaalchisee waan irratti fuuleffatan hin dubbanne garuu barreeffamni hara’a ba’an akka mul’isanitti chaayinaan vaayiresii koronaa akkaataa isheen itti qabdee gama ilaaleen qeeqa haaraa dhiyeessuu isaanii fi jarmayaan fayyaa addunyaa Chaayinaa waliin walitti dhiyeenya qabu himannaa jedhu of keessaa qaba.
Tramp Twitter irratti erga maxxansaniin akka jedhanitti sagaleen har’a kennamu Obamacare hambisuuf carraa isa dhumaati jedhan.
Tramp US garee “ANTIFA” akka dhaaba shororkeessaatti ni fudhatti jedhan. Daayiritera projektii nageenya biyyoolessaa kan waldaa walabummaa sivilii Ameerikaa Hiinaa Shaamsii akka jedhanitti garee biyya keessatti hundaa’e akkasitti adda baasuuf bu’uurri seeraa hin jiru. Kana gochuuf adeemsa seeraa hedduu gaafata, heera biyyaa isa jalqabaa irra taa’ee kan jiruu walabummaan yaada ofii ibsuu isa jedhus balaa dha jedhan.
Tramp Wiixata ibsa kennaniin torbanneen dhufan keessa Raawhaanii waliin wal arganii sagantaa nukleaa Iraan ka murta’e gochuuf walii galtee haaraa irratti mari’achuuf carraa gaariitu jira jedhan.
Tramp yaada kana kan kennan kaleessa gaaffii fi deebii Gray TV jedhamu waliin geggeessaniin ture.
Tramp ykn Baayiden yaada isaanii daqiiqaa lamaaf dhiyeessuun ennaa jalqaban inni tokko isa kaan yoo addaan kutuuf yoo hin yaalu ta’e, lammiiwwan Ameerikaa kanneen sagalee kennaniif hanga yoonaa eenyuun akka filatan hin murteessin jiran tarii yaada ifaa ta’e argachuu akka danda’an gargaara.
Trmp kaleessa Reudtersiif akka ibsanitti Chaayinaan mormituun koo Joo Baayideniif looguu dhaan orogommii kana akkan injifatamuuf waan dandeesse mara ni gooti jedhan
Truck strike in South Africa causes produce shortages.
Trump Ameerikaaf ilaalcha kennuuf daangaa keenya eegsisuuf ka’uu isaanii nan deggera jedhan. Demokratonni US fi kanneen biroon yaadi Trump akkuma finxaaleyyiin barbaadan biyyattii addaan qooduu mala jechuun akeekkachiisan.
Trump, Clinton Expected to Dominate Super Tuesday Elections
Trump, Clinton Hope to Clinch Presidential Nominations as 5 States Vote
Trump, Clinton Trade Attacks From Top of Polls
Trump Cruises to Victory in Nevada Republican Caucus
Trump Deggersa Maallaqa WHO irraa Dhaabuuf Murteessuu Isaanii Irra Deebi’uun Mirkaneessan
Trump dhimma kana irratti qofaa isaanii mirti. Dorgomtoonni republikaanotaa ka birooon illee ijoollee namoonni gara seeraan alaa Ameerikaa seenanii godhatan lammii Ameerikaa akka hin taane barbaadu.
Trump Faces New Scrutiny Over Abortion Comment
Trumpiin gara waltajjiitti kan affeerte kan waa’ee gara laafummaa abbaa ishee dubbatte intala isaanii Ivanka turte.
Trump kaleessa gaaffii fi deebii dhaaba oduu Fox jedhamu waliin geggeessaniin kabajaa Putiniif qaban irra deebi’uun dubbataniiru. Gaaffii qopheessaa sagantaa Sanaa kan ta’e Bill O’Reilly dhiyeesseef prezidaantiin Raashiyaa nama ajjeesuu jedhuuf Trump ennaa deebisan namoota nama ajjeesan nutuu hedduu qabna maal yaadda? Biyyi keenya qulqulluu dha jechuufii jedhan.
Trump keessumaa baatii kana gaaxexaa Washington Post irratti maxxanfame kan dhiyeenya aangoo irraa kaafaman gorsa naga eegumsaa Michael Flynn ilaalchisee gabaasan tuquu dhaan qeeqanii jiru.
Trump Rivals Face Apparent Last Chances in Florida, Ohio
Trump Says He Will Leave White House if Biden Wins Electoral College Vote
Trump set off on an odd series of attacks against Republicans that have yet to endorse him
Trump Sweeps 5 Primaries, Clinton Takes 4 as Front-runners Extend Leads
Trump's Wisconsin Loss Increases Chance of Contested Convention
Trump Threatens Not to Sign COVID-19 Aid Package
Trump white Housiin seenuun isaanii dhiyaachaa ennaa dhufe kanatti yeroo duula filannoo isaanii gamtaa Awrooppaa fi kan yeroon itti darbe ittiin jedhan NATO irratti qeeqa dhiyeessaa turan ni tasgabbeessu jedhanii abdataa ka turan ta’uu hoogganoonni Awropaa ibsaniiru.
Tsahaay Daamxoo Artistootaa fi hooggana Giddu-galicha Aadaa dubbisuun gabaasaa qindeessite qabdi.
Tsahaay Daamxoo Finfinnee irraa gabaasaa qabdi.
Tsahaay Daamxoo tu bakka marii sanaatti argamuun, Finfinnee irraa gabaase. Guutummaa isaa dhaggeeffadhaa
Tsahaay Daamxoo tu dubbisee Finfinnee irraa gabaase
Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase
Tsahaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Tsedaalee Lemmaanama barullee Addis Standard yayyabee fi qopheessullee. Wara waan Itoophiyaan keessa jirtu irratti dhugaa bahe keessaa tokko. Waan ganna lamaan dabran Itoophiyaatti namii mirga dhabee tahe dhugumaan qorachuu qaban jetti.
Tsegaayee Kebbedeetii fi Bizunesh Dhaabaa Maratoonii New Yorkitti Lammeessoo Bahan, Gareen Tapaha Qillee DC,Ammoo Ta Florida 3-2 Moote
Tsehaay Daamxoo tu barreessituu kitaabichaa dubbisuun, Finfinnee irraa nuuf erge.
Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase
Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase. Caqasaa.
Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Tsehaay Daamxoo tu jara haasofsiisee, Finfinnee irraa gabaase. Caqasaa.
Tsehaay Daamxoo tu, waa’ee muuxannoo ishee haasofsiisee gabaase.
Tsigee Kumalaa jedhamti, Shamarree Miidhama qaamaa qabdudha. Hojjadhee of jiraachisuuf garuu ofitti hin xiqqaanne jetti.
Tsorenaan irratti wal hadhan jedhan tun Asmaraa gama Kaabaatin jirti.Akka bakka bu’aan mootummaa Eertiraa Tokkummaa Mootummootaa, ambaasaadder Girmaa Asmeroom jedhutti Itoophiyaan seera nyaaphummaa Eertiraa irratti baafattee qabdi.
"tti gaafamata seerii naan kenneen hojjachuuti jira.Tanuma.Tana tolchuuf itti gaafatama qaba.”
Tuffii fi jibba miidiyaan ormaa Oromoo qabutti nu dallansiisee hujii tanatti nu kaase jedha Jawaar. “Miidyaan mootummaatii fi mormitootaa akka waan Oromoon hayyuu hin qamneetti akka waan Oromoon goota hin qamneetti nu laalan.”
Tumaan seeraa dhimma kana deegaru hoo jiraa? Qabxiilee kanneenii fi ka biro irratti Muktaar Jamaal ogeessota seeraa lama dubbisee qabaasaa erge qabna. Caqasaa.
Tumaa seera mirgawwan dhala-namaa sadarkaa Addunyaa fi walii-galteelee ka biroo irratti hundaa’uudhaan – mirgawwan namoota dhuunfaa, mirgawwan Siivilii, ka siyaasaa fi mirgawwan namoomaa walii-galaa raggaasisamuu hordofuun ka dhiheessu – gabaasaan mirga dhala-namaa Yunaayitid Isteets kun, bara kanas, haala mirga dhala-namaa biyyoota gara 200 qorachuun dhiheesse. Ministrichi qabiinsa mirga dhala namaa Itiyoopiyaa Ilaalchisuun illee ibsa baasee jira.
Tumsa kana keessa eenyufaatu jira. Qabiyyeen ibsa ba’ee hoo maali isa jedhu waajjira hooggana tumsa kanaaf barreessaa kan ta’an obbo Tolera adabaa nuuf ibsanii jiru. Armaan gaditti caqasaa.
Tumsa maqaa ‘Luku Lukuu jedhuun qalqabe kana beeksisuuf Dilbata darbe Keniyaa Naayiroobiitti deemsi KM 10 gaggeeffameera; Galmoo Daawit dabalata isaa akka itti aanutti qopheesseera.
Tumsa Uummataa Bilisummaa fi Dimookiraasii: Bilisummaa fi Dimookiraasiin Dhugaan Barootaaf Hawwame Argamuu Qaba
Tumsa Uummatootaa, Ka Bilisummaa fi Dimookiraasiin kan qophaa’ee fi Itiyoophiyaa keessatti Dimokiraasii siyaasaa hundaa hammaate ijaaruun karaa danda’amuu irratti kan mari’ate konferensiin tokko paarlaamaa Awuroopaa keessatti kaleessa gaggeeffamee jira.
Tumsa Uummatotaa Bilisummaa fi Dimookiraasii, ka jedhamu gamtaan mormitootaa, guyyoota xiqqoo dura kora isaa 1ffaa magaalaa Asmaraa keessatti geggeeffachuudhaan qaama hoogganaa filachuu isaa fi haala Gaanfa Afrikaa – kessumaa – haala Itiyoophiyaa keessaa yeroo ammaa irratti bal’inaan mari’achuu isaa ibsa baasee jira.
Tumsi kun filannoo dhufaa jiru agobora tokko jalatti qindaa’uun mallattoo tokkichaan akka dorgomuuf jirus himanii jiru.
Tun ammoo ummata Arabaa fi biyya addunyaa hedduu dallansiise.Lafa falamaa qabdu irratti abbaa tokkoo muruun seera malee jedhan.Tun ammoo wal dhaba hamaan dhufuuf deemti.
​Tun cuftii akka aabba Jaarso jedhutti gaafa guddaatte afaan kun diqqoo sirraa mimmiliqanillee wannii diqqeennaan baratte si harkifti,tanaafuu eennummaa keetillee hin deetu,”jedha.
Tun cuftii mootummaa pirezidaanti Mugabee diqqumallee hin munyuussine fuluma ufii jira.
Tun funnoo namaan ijjeesan,Miseensota mana marii Tokkummaa Mootummootaa keessa jiran saditti funnoo tana morma nama nagaatti hidhuutti jira.Tun waan si ceersee si fokkisiifahcuu male.Sii ceersu mannaa isumaa ufiin guguddisuutti jirta.ISuma ammalle nama fixuuf qophii jirta.Hin ceertullee.Dhiiddoollee nama ahin qabduu? Moo wannii si ceersaayyuu hin jirtuu? Ijoollee qaqqaluutti hin jiranii? Tana adoo argituu tolchuutt hin jiranii? Dhartii ati dubbatte tokkollene hin jirtuu?”"
“Tun hujii warra biyya nagaa dhowwuuti,” akka jecha poolisii biyya suniitti. Madoolee keessaa tokko akka lubbuu jira.
Tuniiziyaan ammoo baranallee akka namii eege caalaa taphatte.Aljeeriyaa moohuun isiituu waan mamaati.Kilabiin goolii hedduu galfatteeyyuu isii.
Tuniiziyaan seera taphaa balleessiteef Federeshiinii kubbaa miilaa isii $50,000 adaban,leenjisaa.Tapahciisaa DRC fi Ekuwaatoorilaa Giinii seera cabse jedhanii hujii irraa dhaaban.
Tun inatala isaa ta maandhaa. Dr. Berince Kingiiti. “Abbaa keenna rasaasa namaatiin dhamne. Akaakuu keenna akka mamaatiin harkoo keesastti dhamne.Maan jennaan waan ijjeehcaa tanaa waan beekuuf.”
Tunisia: At least 30 militants killed
Tunisia: Country celebrates the fifth anniversary of revolt that overturned the regime of Ben Ali
Tunisiyaa fi masrii keessatti mootummoota aangoo irraa darbee yeroo ammaa Libiyaa fi biyyoota adda addaa keessatti mul’ataa kan jiru mormiin uummata itti fufee jira.
Tunisiyaa fi masrii keessatti mormii gaggeefame deggeruun hiriira Baahreen keessatti gaaggeefame diiguuf polisonni Gaaza himiimaansuu fi rasaasa laastiika irraa hojjatameen gargaaraman.
Tunisiyaa keessatti kan jalqabame mormiin uummataa prezidaantiin biyyatti baqatanii akka ba’an gochuun, Masrii keessatti immo mormiin kun itti fufee jira.
Tuniziyaa,Equwaatoriyaal Giinii,DRC,Koongoon faan warra tapha itti aanuutti dabruun mirkana taheef
Tuniziyaa fi DR Congo 1-1 bahanii tapha itti aanuu dabran.Koongoon Burkiinaa Faasoo 2-1 mootee dabarte. Equwaatooriyaal Giinii Gaaboon 2-0 mootee dabarte.Koongoon garee isii keessaa qabxii 7n dura jirti.
Tuniziyaallee gurbaa Dylanii fi Wahibitti 15’, fi 93’ irratti galcheef.Tapha kaleetti Senegaalii fi Jappaan 2-2 Kolombiyaan, ammoo Polandi 3-0, hardh ammoo Uraagayaa Raashiyaa 3-0,Sawudiin Masrii 2-1,Iraanii fi Poortugaal 1-1,Ispeenii fi Morookoon ammoo 2-2 gargar galan.
Tuniziyaan bara 2004 Waancaa Afrikaa moote.DRC bara 1968 fi bara 1974 keessa Waancaa Afrikaa moote.
“Tun milkii guddoo dadhabbiin ganna hedduu ulfinna itti argatte,” jedhe porofeeser Asmeroom.
Tun mirkana taanaan seeraa addunyaatii ala taatullee dharaa dhugaa dubbii tana qorachuu hin dandeennu jedha.
“Tun waan addunyaan herredee rakkoo akka malee hamtutiin dhufti,” jetti Shiriin Hanafieh itti aantuun itti gaafatmtuun koree ICRC.
Tun waan duratti nama deemsisaati jedha ibsii ABO.Mariin tun akka ABOtti waan mootummootaa, ummataa fi warrii nagaa jaalatu cufti fedhu.
“Tun waan wal irra bu’eemiti caasaa sanyiin jaarame hamaan tolche jette.”
“Tun yayyaba hariyummaan jabeeffatanillee.” FC Bayern ijoollee hedduu mana barumsa isii akkanaa kana keessatti oli guddifachaa asi geetti.
Turban kana baqatoonii dhibaan lakawaman Libiiyaa ka’anii ittu kara Itaaliitti deemaa jirani odoola Laampaduusaa jedahmu irratii warra galaana irratii lubbuu namaa baraaru harka galaniiru jedhameera.
Turkeministaan,CAR(Cental Africa Republic) Suudan,Ekuwaateeriyaal Giinii,fi Sawudii Arebiyaan biyyoota walabummaa ummataa isaanii akka malee gadi qaban keessaa haga tokko.
Turkey: A suicide bomber affiliated with the Islamic State kills at least 10 people
Turkey: Government claims Russian warplanes operating in Syria violated airspace for second time
Turkey: Hundreds of Syrians flee into Turkey after Assad army shells their border town.
Turkey: Kurds march in protest of the airstrikes sanctioned by the Turkish government
Turkey PM: Ankara Bomber Syrian With Kurdish Links
Turkey Proposes Anti-Terrorism Body at OIC Summit
Turkey: Prosecutors say twin bombings at a peace rally that killed 102 people in Ankara earlier this month were ordered by the Islamic State militant group.
Turkey refuses to admit thousands of Syrian refugees
Turkey, Russia Continue War of Words Over Downed Jet
Turkey's PM Davutoglu to Step Down
Turkii fi Raashiyaa lola Siiriyaa irratti wal dhabuutti jiran.Turkiin milishoota ISIS Siiriyaa keessatti hadhuutti jirtii,Raashiyaan ammoo mootummaa perzdaantii Siiriyaa Bashaar Al-Asaad gargaarti.
Turkii fi Raashiyaan loltoota Kurdii daangaa Siiriyaa irraa kaasuuf Wiixata, Onkoloolessa 28, erga murteessaniin booda loltoota garee mormituu Siiriyaa Turkiin deeggaramanii fi humna waraanaa Kurdii edduutti walitti bu’iinsi uumaamuun himame.
Turkiin cibraa waraanaa hedduu Soomalee keeyyatte Turkii fi Qataarilleen waraanaa fi basaasa hedduu Soomaleef leenjifte akka oduu media Arabaati.
Turkiin, guyyoota afuriif waan hundinuu akka cufamu labsuudhaan bara haaraa – 2021 simatte. Prezidaantiin biyyattii – Resep Tayip Erdogaan, yoo hoteelota keessatti seeraa-ala ayyaaneffannaaleen geggeessaman akka humnoonni naga-eegumsaa tarkaanfii fudhatan akeekkachiisan. Brussels irraa, haga magaalaa Jarman – Berliinittis sababaa Vaayirasii Koronaatiin, ayyaaneffannaan ugguramee jira.
Turkiin Lola Kurdoota Waliin Jalqabde Itti Fufuuf Dhaadatte
Turkiin qalma irraa oolu filachuun baatilee hedduu kan fudhatu yoo ta’u adeemsi isaa federeshinii Turkii biyyoolessaan geggeessaama.
Turkiin seera manni maree bakka bu’oota uummtaa US angawoota Turkii kanneen duula Siiriya kaabaa irrtti geggeessamettii hidhata qaban irra uggurri akka kaa’amu baase mormitee jirti.
Turkiin Tarkaanfii Isheen Siriyaa Keessatti Fudhatte Fudahatama Hin Qabu: Yunaayitid Isteetis
Turkiin waraana dhibba hedduu Somaalii keessaa filatte Liibiyaa gama Bahaatti erguutti jirti jedha gabaasii haaraan bahe
Turkiin xuyyuura(DRONE) abbaa hin beenne, seera malee biyya seene jette dhooftee buuftee-- Ka Raashiyaa fa Jedhan
Turkiitti Laftii Albuuda Keessaa Qotan Gubattee Nama 238 fixxe
Turkish president Erdogan visits Kenya, Somalia
Turkish President Recep Tayyip Erdogan starts official visit in Ghana
Turtii Abbaa Qabeenyaa 'Oro-Feed Comlex' Wajjin
Turtii Antropolojisti Boonnii Holkoom (Qabbanee Waaqoo) Wajjin
Turtii Dargaggoo Hojii Teknoolojii Irratti Bobba'ee Milkaahe Wajjin
Turtii - Gaazexeessaa Mohaammed Adamoo Wajjin
Turtii isaanii Finfinnee keessaatiin mootummaa fi qaamolii adda addaa waliin marii geggeessuu isaanii kan yaadachiisan komiishiner Zeid Ra’ad al-Hussein, jalqaba waggaa itti aanuu deebi’anii marii kana akka itti fufan, baatilee itti aanan keessas ba’ii argaman akka argan abdii qaban ibsanii tokkummaan mootummootaa gama kanaan deggersa gochuuf fedhii inni qabu illee beeksisaniiru. Dhuma irratti garuu hegeree biyyattiif carraa jiru kan murteessu tarkaanfii fudhachuun kan irra jiraatu mootummaa Itiyoophiyaa ti jedhan.
Turtii isaanii guyyaa lamaaf tura jedhameen Muummeen Ministiraa Abiy boru gara Lamuu dhaqanii qaama pirojektii harra eebbisiisanii ilaalu jedhameetu eegama.
Turtii isaanii harraatiinis Pirezidentii Keeniyaa Uhuruu Keeniyaattaa waliin wal araganii marii gaggeessanii jiru.
Turtii isaaniitiinis adeemsa nagaa Iiyoophiyaa fi Eertraa ilaalchisuu dhaan Yuniversitii Meqelee keessatti hayyoota waliin mari’ataniiru.
Turtii Jilli Aangawoota Mootummaa Itiyoophiyaa Ugaandaatti Taasisan
Turtii mana hidhaa kan waggaa lamaa keessatti mana hidhaa Maakalaawwii, Qilinxoo, Baatuu, Shawaa Robiit fi dhuma irrattis Qaallittiti hidhame.Qaallitti keessatti Oromoota waggaa dheeraaf hidhaa keessa jiran arguuf carraa aragatee jira.
Turtiin yaroo leenjii kan dheerates barbaachisumma leenjichaa irra kan ka'e ta'uun ibsamee yaroo ji'a tokko hin caale keessatti akka xumuramu walii galamuun dubbatamee jira.
Turti isaanii Tigraayiin immoo kanneen gamas jiranii fi mooraa baqattoonni Eertraa keessa qubatan daawwataniiru, baqattoota sanas dubbisaniiru.
Tuullaa kosii iddoo sana jiru haala itti dhabamsiisuun danda’amu irratti aangawoonni bulchiinsa magaalaa Finfinfinnee ibsa adda addaa kennanii jiran. Yaadawwan aangawoota irraa dhaga’ame keessaa tokkoo, iddoon kosiin itti gatamaa jiru gara dhaabbatoota misoomaa fi bashannanaatti jijjiiramee, tuullaan kosii achi ture gara goddinaa addaa Oromiyaa, aanaa Sandaafaatti geessama – ka jedhu. Gama biraan, ammaan dura tuullaa kosii kana gara Sandaafaatti geessuun jalqabamee mormii qonnaanbultoonni dhaageessisaniin dhaabachuun ni yaadatama
Tuuniiziyaan biyyoota biroodhaaf akka fakkeenya taatu kan abdii qabu ta’uu dubbate, har’a, koreen badhaasa Nobelii Osloo irraa.
Tuuniyaan biyya bara 2011, yeroo jalqabaatiif warraaqsi uummataa booda “Arab Springs” jedhamu keessatti jalqanee fi uummatni hiriira mormiin karaatti yaa’ee , Prezidaantii biyyattii duraanii Zine el Abidine Ben Alii taayitaa irraa itti buqqisa.
Tuuolaa kosii sana nama itti dhiyaatee ilaaleef gama inni jigeen dachii bal’inaan cabee fottoqetu argama. Namoonni naannoo sana turan kunuu yaaddoo tokko jedhu.
Tuuristoota 27 daawwannaaf gama Afaaritti imalan keessaa hidhattoonni dhukaasa bananiin shan du’anii tokko madaa’ee lama immoo ukkaamsamanii butamaniiru.Mootummaan akka jedhetti haleellaan sun kan raawwate wixata galgala daangaaErtraa fi Affaar irratti ture.Kanneen haleellaa sana raawwatanis hidhattoota mootummaa Ertraan ergaman jedhee jira.Ministeera haajaa alaatti directora walii galaa kan beeksisaa fi quunnamtii uummata obbo Geetachoo Redaa VOAf telefoonaan ibsa kennaniin gochi kun kan mootummaa Ertraa ta’uu isaaf shakkiin hin jiru jedhan.Waggaa darbes yeroo wal ga’iin gamtaa Afriikaa Finfinnee keessatti geggeessame haleellaa boombii raawwachufu yaaluu ishee tokkummaan mootummootaa-n mirkanaa’eera jechuun yaadachiisaniiru.Torban dhuftus wal ga’iin gamtaa Africa finfnnee keessatti eegaluuf jira. Directrichi walii galaa akka jedhanitti haleellaan inni miilanaa kun yaalii waggaa darbeen kan wal qabate jedhan.Minsteerri odeeffannoo Ertraa obbo Alii Abdoo Raadiyoo sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin himannaa mootummaan Itiyoopiyaa dhiyeesse fudhatama dhabsiisan. Kan haleellaan irra hin geenye tuurstoonni 18 har’a galgala Finfinnee kan seenan ta’uu mootummaan Itiyoopiyaa ibsee ture. Buufata xayyaaraatti kan argame odu gabaasaan Reuters garuu 11 qofti Finfinnee seenuu isaanii arguu isaa ibsee jira.
Tuuristoota Daawwannaaf Gara Itiyoopiyaatti Imalan Keessaa Shan Ni Ajjeefaman
Tuuta oduuf ibsa kan kennan Dr.Nagariin akka jedhanti shakkamtoonni 98 Oromiyaa keessaa 5 immoo bulchiinsa naannoo Somaalee keessaa to’annaa jala oolanii jiru.
Tuuta oduuf ibsa kan kennanis ministrii dhimma alaa Itiyoopiyaa Dr. Tewdros Adhanoom waliin erga mari’atanii booda.
Tuuta oduuf ibsa waggaa kennaniin Putin gabaasi sun kan shiraa ti jechuu dhaan Navalniin haleellaan akkasii irratti raawwatamuuf nama hagas barbaadamu miti jedhan. Itti dabaluu dhaaniis himannaa dhaaba basaasa Yunaayitid Isteetis biraa deggersa argachuu isaas dubbataniiru.
Tuuta oduu Waayit Hawuus kan prezidaanticha waliin gamasitti imaleef ibsa har’a kennan irratti Daayreekteera walii galaa kan jaarmayaa daldala addunyaa Robertoo Azevedo afeeran.Kunis seera daldala addunyaa irratti jijjirama fiduuf Traamp kan gumaachan akka ibsaniif ture.
Tuuti Aafa Yaa’ii bakka bu’oota ummataa Taaggesee cafoon durfamu kun Prezdentii Ugaandaa fi angawoota biyyattii kaan waliin wal argee marii taasisuu Ugaandaatti Ambaasaadderri Itiyoophiyaa Alemtsehaay Meseret dubbatanii jiru.
Tuutni angawoota mootummaa Itiyoophiyaa walakkeessa torbee darbee Intebee seene angawoota mootummaa Ugaandaa duuka marii gaggeesseera.
TV biyyattii akka gabaasetyti hiriirtonni mormii hidhatan hangi tokko buufataalee fi maadheelee waraanaa hanga tokko to’achuuf yaalaniiru, garuu dura dhaabbannaa humnootii nagaa eegisisan cimaatu isaan mudate jedhee jira.
TV biyyoolessaa irratti sirna darbe irratti Tramp hojjettoota eegumsa fayyaa White Housetti argaman kanneen faallaa ilaalcha lammiiwwan ameerikaa hedduu dhaabatanii fi haala isaan weerara vaayiresii koronaa itti qaban galateeffatan harka fuuchaa turan.
TV cufanii amma hajaja mana murtiitiin akka banan hajajan kun Citizen TV,KTN fi Nation
TV Dimtse Weyane/DW/ irratti dhiyaachuun ibsa kan kennan hoogganaan naannoo Tigraay Dr. Debretsiyoon Gebremikaa’el lolli geggeeffamaa jiru deggersa humnoota alaan kan deggerame jedhan.
TV irrallee manneen rarraa balee irraa ejaajjanii fi lafa qurxamtetti mumullata. Nama 10 oli du’aa fi jireennaan barbaadaa turan.
TV irratti fakkiin mul’ate poolisii fi hojjettoonni ittisa ibiddaa suuqii ibiddi itti qabsiisame fuulleetti argamuu mul’ise.
TV naannoo Sanaa irratti dhiyaachuun ibsa kan kennan miseensi gameessi IWEHAT Getaachoo Sekuturee dhaabichi raayyaa ittisa biyyaa zoonii kaabaa irratti haleellaa raawwachuu isaa kan ibsan torbee darbe ture.
TV saatelaayitii warren hutuun hoogganamu al-Masrirah akka gabaasetti yoo xiqqaate haleellaalee samii irraanii torbatu konyaalee Sana’aa Attaan fi al-Naadaa irratti raawwatame. Walitti bu’iinsiYemen keessaa kan ka’e, waggoota ja’a dura erga ripxe loltoonni Houtii magaalaa galma mootummaa biyyattii-tti duulanii irra hedduu kutaa biyyattii gama kaabaa to’atanii booda.
Tweeteriin Trump Deddeebisan Imaammatatti Jijjiramaa laata? Mootummoota Awrooppaa
Twiitar kamiisa kaleessa galgala ibsa baaseen Ajajii Traamp kennan siyaasaan kan guutamee fi gama marsariitiin carraa yaada ibsachuu fi walabummaa Interneetti sodaachisuuf yaalii ta'e jedhee jira
Twiiter dhaan ergaa ganama barii maxxansaniin Traamp akka jedhanitti FBI ykn waajjira qorannoo kan federaalaan kaleessa waajjiraa fi hoteela abukaatoo isaanii dhuunfaa keessa buufate kan Michel Choen weeraruu dhaan galmee maallaqaa fi kan taatoo fiilmii quunnamtii saalaa Stormy Daniel waliin wal qabate kan bara bara 2006 keessa prezidaant Traamp waliin hariiroo jaalalaa dhoksaan qabu jedhameef maallaqa ba’e mul’isu qabaachuu balaaleffatan. Himannaa dhiyaae kanas Traamp haalanii jiran.
Twitteriin adeemsa filannoo geggeessamee kan kabaju ta’uu beeksisee dirreen twitter faallaa kampanii keenyaa kan hojjetamu hojii dharaa kamiinuu dura ni dhaabbata jechuun ibsee jira. Qorannaa geggeessamu waliin illee walii galtee kan agarsiisu ta’uu ibsee jira. Mariin kampanilee teknooloojii kana waliin geggeessamu amaaf uummataaf cufataa yooo ta’u koreewwan mana maree bakka bu’ootaa fi kan koree basaasaa haala filannoo waliin wal qabateen itti fayyadama marsariitii irraa mari’achuuf jiru.
"Twitteriin nama gooyyessuun fala hin taatu isumaa rakkoo jirti hammeessitiiyyuu,” jedhe.
Twitter irratti ergaa maxxansaniin uummara mara nageenya isaanii eegusisuuf waan dandeenye mara goona jedhan.
U-17 dorgommii Fedireeshiiniin kubbaa Miilaa Addunyaa(FIFA)n qopheessu.Ijoollee gannii isaanii 17 gadiitti addunyaa walti dhufee taphata.Dorgommii marroo 14eessoo tana amma Mexicotti taphahcuutti jiranii Adoolessa 18 bara 2011 dhumatti.
U20(under 20) maqaa dorgommii waancaa kubbaa addunyaa ijoollee ganna 20 gadiiti. Marroo 52 tapahtanii goolii 152 gale biyya 24 wal irra marsee taphachaa bahe.Dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa ijoollee ganna 20 gadii ya dhumattee Sirbiyaatti Biraazil 2-1 moohee mootummaan galate.
U-20[under 20]maqaa kubbaa miilaa Afrikaa ijoolleen gannii isaanii 20 gadii irratti wal dorgomaaa Zaambiyaa magaalaa lama keessatti wal dorgomuutti jiran.Biyyitii 8n Kameroon fi Afrikaa Kibbaa,Senegaalii fi Suudan, Giinii fi Masrii.
U-20,Waldorgommii kubbaa miilaa ijoollee addunyaa ganna 20 gadii ta FIFAn qopheesse. Ji'a sadiin duubatti Polaanitti taphatanCaamsaa 23-Waxabajjii 15 Polaanditti taphatan.
Uaagaa Itiyoophiyaan Baqattoota Ilaalchisuu Keesse Ijoollee Miidha: Human Rights Watch
Uber makiinaa geejjibaa seeraan galmaahee hojjatu taatullee biyya akka Xaliyaanaa,Jermenii,Baankoo faatti shifeerota seera malee oofanitti nama fa'a jedhanii cufan.
Uber,maqaa dhaaba makiinaa Amerikaati,bara 2009 hujii jalqabee waajjirii isaa guddaan Kaalifooriyaa jira.
Uffanni aadaa bifa hojiif toluutti yoo qophaa’ee akkuma uffata ka biroo guyyaa guyyaan uffatamuu danda’aa jechuun Mooyii Xilaahun ibsitee jirti. Dizaayinii uffataa baasuun ooguma kan qabdu Mooyiin uffata aadaa oromoo bifa aadaa fi ammayyaan qopheessitee Dilbata Fullee keenyaa jechuun Ebla 21 bara 2019 magaalaa Finfinnee keessatti dhiyeessuuf akka jirtu dubbatte.
Uffata Aadaa Oromoo Guyyaa Ayyaanaa fi Cidha Qofa Otoo Hin Taane Yeroo Mara Uffatamuu Danda’uu Qaba:Mooyii Xilaahun
Uffata seeraa Humna Addaa Oromiyaa hidhattoota uffatantu haleellaa nurratti raawwate jechuun konkolaachistootni naannoo Amaaraatii gara Finfinnee deddeebi'an duraan dubbatanii turan. Itti aanaan komishinara komishiinii poolisii Oromiyaa haleellaa kana kan raawwate humna addaa Oromiyaa miti jechuun dhimmichi qoratamaa jira jedhan.
Ufi eegannoo fi Waaqa callaatti nama baasa jettee sirbite.
Ufii fi FIFA qabsaawaa,” jedha jaarsii ganna79 Bilaater yoo kora irratti waan himataniin dubbate.Pilaatiiniin ammoo, “tun murtii maqaa na xureessuuf natti muran,” jedhe.Jarii lamaanuu dubbii tan oli iyyachuuf kurfoo jira."
Ufiifuu ilma warra horiiti,jireennuma gaargaltichii ijoolleen baaddiyaa barattu keessa asi gahe,lafa bonii horii hedduu nama irraa fixee,namii bona baqataa lafa marutti,Miyoo dhufee fulaa amma jiru tana gahe.Qabxii guddoo waan argateef fuluma itti baratetti barsiisaa tolchan.Gaafa barate sun waan jireenna horsiisee bulaatiin jijjiiran jedhe keessaa waan hedduu qorate.
Ufi qarqaaruu qofaa mitii akka addunyaalleen itti dabalamtu gaafachumatti jiran.Bulchootii biyya akka akkaalleen akkanuma.
Ugaandaaan ogeeyyota fayyaa waliin nama 28 kopheeffatte. Itoophiyaan taphattoota 25 qabdi.Akka lenjiftuun Ugaandaa Bulegaa jettetti akka dansaa jiranii akka dansaa leenjifamanillee.
Ugaandaa fi dhaabnii baqattotaa kan tokkummaa mootummotaa (UNHCR) lakkofsa baqattoota biyya isaanii keessa jiru kan ilaaleen caasaa ittiin baqattoota itti galmeeffaman komataa jiru.
Ugaandaa keessa gaazixeessonni enaa hojii isaanii hojjetan haleellaan irratti raawwatamuu gabaasan. Gaazixeessonni lama akka jedhanitti humni ibsaa baduu ilaalchisee hiriira mormii geggeessame gabaasuuf utuu yaalanii reebichi irratti raawwatamuu dubbatan.
Ugaandaa keessatti daangeeffamuun umrii akka ka’uuf kan manni murtii heeraa murteesse Manni murtii mummichi kan Ugaandaa raggaasisee jira.
Ugaandaan Afrikaa keessatti biyya baqattoota irra guddeessa keessummeessite. Irra jireessi isaanii Sudaan Kibbaa irraa itti dheessan.
Ugaandaan baqattoota Miliyoona 1.4 keessumeessaa akka jirtu kan dubbattu yoo ta’u dhiyeenya kana lakkofsa baqattootaa gaggeeffame lakkobsii baqattootaa Sanaa gad ta’u ibse.
Ugaandaan biyya Afrikaa gama Bahaatin jirtu.Paarlaamaan isii nama 445 qaba. Biyya tana bara 1986 asitti Yuweerii Musiveeniitti bulchuutti jira.
Ugaandaan haga ammaatti talaalii dhukkuba Koviid-19 ittisu 900,064 kan argattee yoo ta'u duula talaalii kana kennuuRobii borii kennuu kan jalqabdi. kunis talaalii kuma dhibba tokko dabalataan eega argattee guyyaa kama booda ta'u isaa ti.
Ugaandaan Liqiin Na Irra Jiru Heddummaatus Rakkoof Na Hin Saaxilu Jette
Ugaandaan pirezidaantii filachuutti jirtii filannoo fi mormiilleen waluma keessa
Ugaandaan qilleensa baddaa gammoojjii torba jiduu jirti;gama bahaatiin: naannoo Savaanaa Keenyaatii fi Taanzaaniyaa.Gama Dhiyaatiin: Baddaa Koongootti dhiyaatti.
Ugaandaan Sambata darbee deebii laatteen Yunaaytid Isteetes waan jettu kana ragaan haa mirkaneessitu jette.Paartileen mormituu Ugaandaa gama isaan tarakaanfii Yunaaytid Isteetes fudhatte kana simatanii jiran.
Ugaandaan Talaalii Koviid-19 Bor Kennuu Jalqabdi
Ugaandaan waggaa dhuftu baatii Guraandhalaa keessa filannoo biyyoolessaa geggeeffachuuf jirti.
Ugaandaan, waggoota digdama keessatti, hala qilleensaa hamaan rakkataa jirtiYeroo qilleensi tu
Uganda: Ex-Army Commander Survives Apparent Assassination Attempt
Ugandan Candidates Make Final Appeals to Voters Before Election
Ugandan Capital Tense After Besigye Arrest
Ugandans vote in a tense presidential election
Uganda: Opposition leader Bobi Wine arrested Monday
Uganda: Opposition leader Kizza Besigye arrested
Uganda: The atmosphere in the capital, Kampala, has been increasingly charged ahead of presidential election
Uganda: Voting starts in presidential poll
Ugguraawwan kaafaman keessaa tokko caasaa dinagdee, bu’uura misoomaa, waaltaalee investmentii, misooma qonnaa fi naannolee warshalleen keessa jiraatan ilaallata.
Uggura Imalaa Doonaald Traamp Kaa’an Ammas Danqaatu Isa Mudate
Uggura imalaa haarawa kaleessa Prezidaantii Yunaayitid Isteetsin mallatteessameen, biyyoota haga tokko irraa akka imaltoonni gara Yunaayitid Isteets hin seenne kan dhorku ta’uun beekamee jira. Uggurri jalqaba ka’amee Dilbata kaleessaa yeroo hojii irra itti oolaa ture baatii sadii ykn guyyoota 90 xumurate.
Uggura imalaa kaa’uun, caasaa dahata siyaasaa fi baqattootaa daangessuu, maatiin addaan ba’anii taa’uu fi sagantaa ijoolleen seeraan ala daa’imummaatti as dhufanii booda irra eeyaa jireenyaa argachuu ykn DACA jedhu dhabamsiisuu, kanneen kun imaammata immigireeshinii prezidaant Doonaald Tramp kan filatamaan prezidaantii Joo Baayiden jijjiiruuf waadaa seenan keessaa ti.
Uggura imalaa prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp mallatteessan danqaan seeraa isa mudataa jira.Imaltoonni kuma dhibba tokko kanneen gara Amerikaa seenuuf vizaa argatan sababa ajaja Kanaan danqamanii turan.Booda garu Abbaan seeraa ajajii kun akka hojii irra hin olleef waan murteesseef jecha yeroo ammaa seenaa jiran.
Uggura imalaa Taamp dabarsan ennaa dura dhaabbanaan mana murtii isa mudatu inni kan San Francisco kaleessaa isa lammataa ti.
Uggura kaa’ee ture sana torban lamaaf eega dheeressee booda jiraattonni ayyaana Ramadaaanaa yokaan ID-AL-FAXIR uggura keessatti ka kabajan tahuu dubbatu.
Uggura kana Robii kaleessaa kan labsee ministriin dantaa alaa Amerikaa akka jedhutti angawaan maqaa Salah Gosh jedhamuun beekamu bara aangoo irra tureetti dararaa geesisuu keessaa harka akka qabu ragaa qabatamaatu jira jedha.
Uggura tokkummaa mootummootaa fi mana mareen irra kaa’amee jiru ofi irraa kaasuuf waa dhiyeessuu qabu. Namoonni hangi tokko garuu waa tokko iyyuu hin godhan jedhanii yaadu. Bu’aa irraa argatu waan ta’eef garuu nukileraaf jedhanii bu’aa dhabuu hin qaban jedhu Choon.Waldaa walabummaaf dubbi himaa kan ta’an Kim
Uggura Tokkummaan Mootummootaa Ertiraa irra kaa’ee jiru kaasuu kanneen dandeessisan – jijjiiramawwan qabatamoon mul’atan hin jiran – jechuudhaan, kan Itiyoophiyaan Mana-maree Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaaf yaada dhiheessite ilaalchisee, Ertiraan deebii kennitee jirti.
Uggura Viizaa Yunaayitid Isteetis Aangawoota Itiyoophiyaarra Keesse Jiraattonni Amboo Akkamitti Ilaalan?
Uggurri bulchiinsichaan torbanneen dura akka kaa’amu ibsame, tarkaanfii halo ba’iinsaa kan kremlini marsariitii dhaaba caasaa ibsaa humna qilleensaa kutaa Teeksaas kan solarWinds jedhamuuf deebii kan kennu ta’uun ibsameera.
Uggurri Geejibaa Oromiyaa Keessatti Waammame Biyyoota Oollaa Keessatti Hanqina Kudraa fi Jimaa Dhaqabsiise
Uggurri geejjibaa naannoo Oromiyaa keessatti labsame danqaa akka itti uume daldaltoonnii fi Konkolaachistoonni VOAn dubbise himan. Namoonni ijaan argan akka jedhanitti konkolaatota hedduu irra miidhan gahee jira.
Uggurri Geejjibaa Oromiyaa Keessaa Danqaa Nutti Uume, Jedhu Daldaltoonnii fi Shofeeronni
Uggurri haaressamee ba’e kun Onkoloolessa 18 bara 2017 kan hojii irra oolfamu yoo tahu, lammiwwan biyyoota saddeetii jechuun kan Chaad Iraan Liibiyaa Kooriyaa Kaabaa Somaaliyaa Siiriyaa Venezuelaa fi Yemen akka Yunaayitid Isteetsiin hin seenne dhorka.
Uggurri imalaa Ameerikaan keesse sun jalqaba irratti kan inni miidhe angawoota mootummaa US kanneen naannoo sana akka hin daawwanne sirnaan ugguramani. Garuu kanneen tuurisimii naannoo Sanaa hoogganan akka jedhanitti uggurri sun tuuristoota kanneen biroo danqe. Kaan isaanii uggurri akkasii gamasitti akka hin imalle mirkanuu isaan dhorkate.
Uggurri Imalaa Biyyoota Musliima Irra Hedduu Shan Irra Kaa’ame Ni Raggaasisame
Uggurri imalaa Prezidaantii Yunaayitid Isteets – Donaald Traampiin kaa’amee fi danqaaleen seeraa tarkaanicha mudataaa jiru – mooraalee baqattootaa Keeniyaa lama. Kaakumaa fi Dadaab keessatti yaaddoo guddaa uumaa jira. Baqattoonni Yunaayitid Isteets keessa qubachuuf ehama argatan, hegereen isaanii maal akka tahu beekuu dhabuu irraa yaaddoo keessa jiran.
Uggurri Imalaa Traamp Ka’an Yeroo Isaa Xumuraa Jira
Uggurri imala odola Lamuu kan garba Hindiitti keessu garuu amma iyyuu hin kaafamne. Tiffany McGriff itti gaafatamtuu ykn attashe sabaa himaa Embasii US ka Naayroobii keessaa ti.
Uggurri irra ka’ame akka kaafamu barbaddi.
Uggurri kaa’amu sun kaleessa kan hojii irra oole yoo ta’u herrega baankii isaanii akka hin sossoone akkasumas sadarkaa addunyaatti imala akka isaan hin geggeessine kan dhorku.
Uggurri ka’amee kunis Raashiyaan filannoo prezidaantummaa Amerikaa kan bara darbe gidduu seenuun Traamp akka filatamee Waayit Hawuus seenu goote kan jedhame irratti ture.Garu Traamp kan Kongreesiin Amerikss caalmaa sagalee raggaasisee kana mormaa turan.
Uggurri kun Baatii keessa jirru Bitooteessa 16 bara 2017 kaasee hojii irra kan oolu yoo ta’u kanneen ehama jireenyaa yunaaytid Istees “Griin Kaard” jedhamu qaban kan hin ilaallanne ta’uun beekame jira.
Uggurri kun Iran, Sudan, Somalia, Yemen, Sryia fi Libya irraa gamanatti akka hin imalle ajaja ol aanaa dabarsanii turan.
Uggurri kun irra hedduun isaa akka Iran milkaa’ina kana bira hin geenye ittisuuf ture irraa ka’e kan jedhan Netanyahuun itti dabaluunis Iran badhaasa maallaqaa doolaara biliyoonaan laka’amu kan hookkaraa fi shorokaa naannoo fi addunyaa keessatti akka itti fuftu gargaare argatte jedhan.
Uggurri kunis sochii traafikii, daldala, hospitaalaa fi Faarmaasii irratti rakkoo akka uumuu aangawoonni ibsanii jiru.
Uggurri kun jalqaba torban dabree guutuummaa kutaa Viktoriyaa keessatti hojii irra kan oolee yoo ta’u kunis aangawoonni eegumsa fayyaa gosa vaayrasii Koroonaa bifa jijjirratee fi ariitiin daddabru kutaa sana keessatti eega arganii booda.
Uggurri kun kan labsameef Makroonii fi Merkel biyya isaanii keessatti weerarri COVID-19 haraa ka’uu isaa beeksisanii Jarmanii keessatti roobii kaleessaa namoonni kuma 15 vaayresii kanaan qabamaniiru.
Uggurri Labsii Yeroo Hatattamaa Hangi Tokko Kaafameera: Ministrii Ittisaa Siraaj Fageessaa
Uggurri prezidaantichi kaa’an kun biyyi keenyaaf ichoonni keenya haleellaa marsariitii irraanii dabalatee nageenya addunyaa eeguuf meeshaalee isaan barbaachisu akka hin arganne taasisa jedhan.
Uggurri Raashiyaa Irra Kaa’ame Ka’uu Dura Kongresiin Raggaasisuu Qaba: Seera Tumtoota
Uggurri sadarkaa addunyaa kaa’amus Kooriyaan kaabaa Afriikaa keessaa kan meeshaa waraanaa irraa bitachuu fedhu argattee jirti jechuu dhaan hoogganaan gurmuun hayyootaa kan tokummaa mootummootaa dhimma kana qoratu beeksisee jira.
Uggurri sirnaan kaa’ame ka’u iyyuu akeekkachiisi imalaa ministriin dhimma alaa US lammiiwwan Ameerikaa Keeniyaa ennaa daawwatan balaan jiraachuu akeekkachiisu hin ka’in jira.
Uggurri sochii kaa’ame ilaalchisee haalli hawaasummaa fi dinagdee rakkoo ta’uu tuqanii, biyyattiin qalbii dhaan uggura kana ni laaffisti jedhan jechuu dhaan Eden Geremew gabaasteetti.
Uggurri sochii kun kan labsame erga angawoonni eegumsa fayyaa Melborn keessati namoonni 12 haaraa vaayiresichaan qabamanii booda yoo ta’u, kunis lakkoobsa namoota vaayiresii koronaan qabaman kan magaalaa guddoo sanaa 26n ga’ee jira.
Uggurri sun dilbata halkanii qabee qajeelfama daldala ameerikaatiin hojii irra ooluun kan irra ture yoo ta’u angawoota bulchiinsichaan irratti fuuleffatame, kampaniin chaayinaa sun nageenyaaf yaaddoo dha kan jedhuun ture.
Uggurri sun hojii irra oollaan qabeenyaa kanneen adeemsa nageenyaa sana danqqanii dhiittaa mirga namaa raawwatan akka hin sochoone gochuu dhaan uggurri imalaas irrakaa’ama. Gareen lamaan walii galtee nageenyaa sana hin kabajan taanaan uggurri meeshaa waraanaas iti aansee kan kaa’amu ta’uun beekamee jra.
Uggurri Viizaa Yunaayitid Isteetis Beeksiste Jireenya Uummataarratti Hagam Dhiibbaa Qabaata?
Uggurri Yunaaytid Isteets Iraan Irra Keechu Giddu-galeessa Bahaa Jeeqa: Ministarri dhimma-alaa Faransaay
Ugguura ka’amee itti fufuu moo kan biraan iddoo buufamuu qabna gaaffii xiinxaltoota waa’ee Immigreeshinii biraa dhiyaataa jira.Biyyonni ja’an uggurri irra ka’ame / Iraan, Libiyaa,Somaaliyaa, Sudaan, Siriyaa fi yaman ta’uun ni yaadatama.
Ugguura kaa’uu fi kanneen itti gaafatamoo ta’an adabamuu qabu jedhu.
Ugguura kana amma xiqqoo laaffisuun hojjattoota omishaa fi ijaarsaa akka hojii seenan ta'eera.
Ugur Sahin Berlin keessatti tuuta oduuf akka ibsanitti garuu yoo barbaachisaa ta’e talaalliin kun fooyyeffamee torbanneen ja’a keessatti ni raabsama.
Uguuri imalaa Itiyoopiyaa dubartoonni ulfaa manatti akka da’aniif dirqisiise jedhu hojjettoonni eegumsa fahyyaa. Obbo Kennesaa Kumarraa dubartii ciniinsuun qabe irraa bilbilamuufiin guyyaa guyyaatti waanuma baratame.
UHCR akka oduu himaan isaanii jedhutti fulaa akkana namii keesatti dhibamuutti jiru naannoo Soweetto dhiyoo laalee deebihe.
Uhuru Kenyaataa gaafa filate gara biyya Dhiyaa ilaaluu mannaa gara biyya Bahaa, Chaaynaa fi Raashiyaa hariyummaa jabeeffannaa jedhe.
Uhuuruu Keeniyaattaa Dursaa Paartii Mormituu keeniyaa Raayilaa waliin mariyatan
Uhuuruu Keeniyaattaa Minisira Maallaqaa Haarawa ‘Muuddatan’
Uhuuruu Kenyaataa,perzdaantiin Keenyaa bara 2007 fi 2008,bara filannoo biyya isaanii kaan gosa wal aasise jedhani hiamtan. Wanjala gugurdaa shaniin himatan.
​Uhuuruun dubbii sun akkuma itti bahettu yajalaa bahee amma ammoo Ruutoo fi gaazexeessaa Keenyaa Joshua Sang dubbii isaanii laalee nagaan gadi dhiise.
Ujummoon boba’aa Ameerikaa guddichi kan Colonial jedhamu hojii isaa bifa amansiisaa ta’een jalqabuu gama ilaaleen fooya’ina argmsiisee jira.
UK, biyyitii taphii kubbaa miilaa macheessee yoona maan fakkaatti? Obbo Jaatanii bulee nama magaalaa Bolton jiraatu. “Taphaan duratti abbuu sunitti dabsata,suni mitii kanatti galataan jechaa namuu horii qabsiisee taphatan,yoo achii bahan ammoo namuu maraatuma …wal lolaa, ufiin lolaa baha . .. wanninuu gabayaa maraataa fakkaatti, ”jedha. Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
UK: Killing of MP Stops Brexit Campaigning
UK’n Qabeenya Ummata Keeniyaa Malaammaltummaan Hatamee Biyyashee Jiru Deebisuuf Waliigalte
Ukraine Arrests Frenchman for Plotting Attacks on Euro 2016
Ukraine: Brawl erupts in parliament after Prime Minister Arseniy Yatseniuk is pulled from the podium
Ukraine marks 30th anniversary of Chernobyl nuclear power plant disaster
Ukraine: Prime Minister Arseniy Yatsenyuk of Ukraine resigns
UK Says Bomb May Have Downed Russian Jetliner Over Sinai
Ulaagaa guutanii, Boordii Filannootiin filatamuu isaanii kanneen dubbatan – waldaaleen kun, hojiin isaanii filannoon geggeessamuu dura waa’ee filannoo hubannoo kennuu fi yeroo filannootti immoo taajjabdoota ta’anii socho’uuf akka ture dubbatan.
Ulaagaa lammiiwwan Eertraa Itiyoophiyaa seenan ittiin gallmaa’an itiyoophiyaan jijjiiruun isee keessumaa daa’imman balaaf saaxila jechuu dhaan gareen mirga namaaf falmu Human Rights Watchi ibsa har’a baaseen beeksiseera. Jaarmiychi waa’ee ulaagaa Sanaa gaafatamee ibsa hin kennine.
Ulaagaan ka’aman arfan Kunis 1ffaa, rakkoo uumamee keessatti lubbuu namaa kan hin galaafanne akkasumas midhaa qaamaa olaanaa kan hin geesiifne. 2ffaa, bu’uura dinagdee gurguddaa mancaasuu keessatti kallattiin kan hin hirmaannee ykn gocha kana kan hin gaggeesine. 3ffaa, heeraa fi mootummaa heera irratti hundaa’ee humnaan kuffisuuf sochii ta’e keessatti hoggantummaan irra deddebi’ee kan hin hirmaanne. 4ffaa, mootummaan waan hojjachuu qabu ituu hin hojjatiin hafuu isaan kan ka’e kaayyoo fi fedhii kanneen biroon kakaafamanii kanneen keessatti himataman carraa ba’u marsaa kanaa argatanii jiru.
Ulaagaan kun egaa Itiyoopiyaa keessa qofaa utuu hin taane caasaa geejjiba biyyootii hollaa waliin wal qabsiisuu illee qabaachuu dubbataniiru itti gaafatamaan kun.
Ulaagaan kunis nama kutaa 12 xumure, waggoota shanan darban keessa muuxannoo hojii waggaa lamaa nama qabuu fi kana dura leenjisaa waggootii lamaa kan qabu ta’uu beeksisaniiru.
Ulaagaan kun kanneen bulchiinsa naannoo adda addaa keessatti hidhamanii jiraniifis kan hojjatu ta’uun ibsamee jira. Deemsii hidhamtoota gadhisuu kun ammaa kaasee haala walitti fufiinsa qabuun baatilee lamaaf kan itti fufuu ta’uun ibsamee jira.
Ulaa namoonni ittiin firoota isaaniif nyaata geessaniin deemtee akka dhorkanii ishee deebisan ka dubbatte, Boontuun, “booda ulaa karaa fuul-duraatiin galchu, jechuu waanan dhaga’eef, achiin deemee galmeeffameen taa’ee eege. Booda, waajira hojii tokko keessa na galchanii, eegi naan jedhan. Achitti abbaa koo fidan.
Ulaan Daangaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa Banaa Hafte Tokkittiin Cufamte
Ulaa sakata'aa Teetee sana yeroo ga'an koonteenara sana keessaa nama gargaarsaaf iyyuu fi konteenaricha tumuutu dhaga'ame.
Ulee fi dhaanicha hardhaa poolsiin Oromiyaa nama dhaante jedhan tanatti nama nama hedduutti miidhame.
Ulee fi dhaanicha kana diirma mana barumsa sadarkaa lammeessoo Yaaballootii jalqaanii eegee ammoo Hosteelii Booranaatti dabaranii achillee ijoollee baasan jedha warrii oduu tana VOA-tti hime.
Ulfaa fi da’uumsa waliin wal qabatee addunyaa irratti waggaa waggaan dubartonni kuma 300 fi kuma 60n kan du’an ta’uun gabaasameera.Duuti dubartoota ulfaa kun irra hedduun biyyoota Afrikaa uuffee sahaaraa gadii keessatti ta’uu kan ibsame yoo ta’u, gumiin walii galaa kan Tokk Mootummotaa New Yoork keessatti gaggeefamaa jiru tajaajiila ulfa hin barbaadamne ittisuun itti danda’amu dubartoota miliyoona dhibba heddu dhaqqabsisuuf haala itti danda’amu irratti mari’ataa jira.Jaarmayaan fayyaa addunyaa ykn WHO..n mala itti gatii salphaan dhukkuboota nama irraa namatti hin dabarre wal’anuun itti danda’amu irratti ibsa baasee jira.
"Ulfinna argachuuf dorgommii keessaa baane,”jedha Leenjsiaa Toleeraa Dinqaa.
Umar Usmaanillee tanuma jedha,taatullee addunyaa dhaqqabanna jedhanii muuziqaa fi aadaa gargar fageessanii jennaan hin tolfannaa haftee tortorfanneen dhufti.
Umer MohamedUsmaan:Innii akka jecha obboo Abdiitti nama ganna 19ti.“Dhufee nu gargaara, yoo tokko tokko oduu dubbisa.Waggaa 3-4 hojjatee eegee ammoo barumsaaf jedhee deeme. Yoo tokko tokko sagantaallee hin hojjata.
Ummani Oromoo yaroo murteessa keessa waan jiruuf qabsoo ummatichaa ceesisuuf walii tumsuu irra dabree akka dhaaba tokkootti socho’uun barbaachisaa dha jedhu, hoogganoonni kun. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Ummanni ba'e hin hojjatu taanaan mindaan hin jiru,Waanni ittiin bitatan hin jiru taanaan beela'uun waan hin ollee jedha.
Ummannii biyya kanaa[Itoophiyaa] rakkoo cimaa keessa jiraa,lafa isaa irraa godaanaa jiraa,haala kanaan gara lola sanyummaa deemuu dandahaa akka kun hin taane biyyoonni nagaa buusuu dandahan keessaa galanii akka nagaan bu’u tahuutti irra jiraataa.Ummannii Amerikaa nagaa jaalaa. Akkuma isaanii ummannii biyya keennaa nagaa jaalataa,akkuma biyya isaaniitti nagaa fi demokiraasii qabaatan biyya keenna deemanii nagaa nuu buusanii, biyya mirgii namaa itti eegamu akka nuu taatu taasisan gaafadha. kana waan nuu gootaniif isan galateeffanna.”"
Ummannii fudhachuu baannaan master pilaaniin kun ni hafa, mootummaa naannoo Oromiyaa
Ummanni Itoophiyaa hunduu tokkummaa cimsuu fi rifoormii deemaa jiru deeggaruudhan kaayyon jarreenii akka fashalaahuu gahee isaanii akka tabatan jajjabeessina.
Ummanni Musliimaa ayyaana bara kanaa akkuma yeroo kaan baratame harka qalleeyyii gargaaruu fi walii tumsuun akka kabajatu waamicha dhiheesse.
Ummanni muslimaa ayyaana Id Al Adahaa, har’a yeroo kabajutti, jaalalaa fi wal dhageetti gabbifachuun itti gaafatamumaa biyyaa akka bahatu waamichi dhihaatee jira.
Ummanni odola Graand Bahaamaa fi Abaakoo guyyoota lamaaf erga roobii fi bubbeen naannoo sana dha’ee booda gara qe’ee isaanitti ennaa deebi’an haalli mul’atu gaarii miti. Minnis kaleessa tuuta oduuf ibsa kennaniin odola Abaakoo keessaa lakkoobsi namoota du’anii 20 kan ga’u yoo ta’u lakkoobsi kun dabalaa deemuu mala jedhu angawoonni.
Ummanni Oromoo kan ofii kabajee uffata aadaa uffachuun daran dabalaa ka jiru ta’u fi kanneen biyya alaa keessa jiraatan ituu hin hafiin gara biyyaatti nama ergachuun akka bitatan dubbatte Mooyiin.
Ummanni Oromoo nageenya naannoo fi saboota isa waliin jiraatanii akka tiksu gaafatamee jira.
Ummanni Qucaa Gaafiin Mirga Eenyummaa Keenya Deebi Dhabe Jechuudhan Ammas Mana Marii Federeshiiniitti Iyyate
Ummanni ‪‎UK‬ kaleessaa dhimma kana irratti sagalee kennaa oole. Namootaa sagalee kennan keessa harki 52, UK Gamtaa Awroopaa irraa walaba taate barbaanna jedhan. Kanatu hojii irraa oluudhaa deema.
Ummar Walloo warra marii tanaaf jedhee Dubaahii dhufe.
Ummataa fi humnootii nagaa, jeequmsa akkuma jirutti tohanna jala oolchuu isaaniitiif galata qabaa jedha obboo Muktaar.
Ummata Afrikaa keessaa harki 63 dargaggoo oggaa 15 amma 24ti. Kana keessaa immoo hojii han qabu harkka 33 qofa. Ogeessonni waan kana qoratan, xiyyeeffanoon hojiiwwaan qonnaa, teknooloojii fi hojii uumuu irratti hoo godhame, dargaggooni kun humna ardii kanaaf ta’u danda’an jedha gabaasni Heenook Samaagzabeer.
Ummata Ambootti akka Jaagmaaf yaadannoo dhaaban gaafatee haalallee miyyeesseef jedha
​Ummata Amerikaatin ammoo dhugaa fi haqa abbootiin Amerikaa yayyaban durii barreessanii lafa nu kaahaniin jabeessinee hojjachuu malle jedha.
Ummataan ammoo kubbaa Qeeroon isanti kennite jabeeffadhaa jedheen.
Ummataan mana keessa turaa jechaa kan jiru mootummaan guyyaa 17 booda jireenyi iddoo duritti deebi'a jechuun daldala biyyattii waan gargaaru hin qabu jedhu.
“Ummataan wal mari’annee guyyaa 60 keessatti dubbii tana itti deebina,” jedha.
"Ummata bal’aatti hiriira bahe gadda himate lammii Calqanqootti fixaniif gadduuf,akka daangan Oromiyaa kabajamtu,waraanii federaalaa nama fixe seeraan akka himatamu gaafachuuf hiriira bahan jedha,” jiraataan magaalaa aanaa Leeqaa Dullachaa.
“Ummata bal’inna haganaa qabaannee baayinnaa hagasii qabaannee waan saba suni gadi tahee hojjachuun nurra hin jiru.Anaaf aartiin qabsoodha.”
Ummata kana Itoophiyaa gama Kaabaa keesati eennummaa isaniif jedhanii walti qabamii fixan jedhanii himachaa turan.
“Ummata keenna ajjeesuun, baqachiisuun,daangaan Oromiyaa sarbamuun, humnii federaalaa nu keessaa taa’uuna akka dhaabbatu gaafachuuf hiriira baaane, jedha warrii achii dubbifine."
"Ummata naannoo Amaaraa bulchuu fi tajaajiluun ammoo mirgaa mitii carraa guddaa.Carraa kanaan ammoo hin kooraa hin gammadallee.”
Ummata naannoo Tigraay jiru gargaaruuf koreen gargaarsaa yayyabamtee ministera nagaa waliin tahanii Tokkummaa Mootummootaallee itti dabalaanii gargaaan jedhe
Ummata nagaa fixanii, faayidaa siyaasaa argachuuf deemuun daba wal irratti tuuluu qofaa mitii dhugaa dhossuuf deemuutti jiran tun beekamu malte jedha obboo Haddush.
Ummata Oromoo fi kan Affaar gidduu hariiroo gaariin akka ture garu haala hin yaadaminiin walitti bu’iinsa ka’een gama namoota Affaar irraa 11 ajjeefamanii 6 madaa’uun ibsamee jira.
“Ummata Oromoo nagaadhaan godina Gediyoo keessa jiraatu namoonni buqqisan namoota yakkamtoota. Namaoota duudhaan gada ahin galleef. Ummata Gujii fi ummanni Gediyoo obboleewwan.Ummata Geediyoo kallattii adda addaadhaan obboleessa isaa faana ummata jiraatu, Gujii keessaa buqqisan, jedhe obboo Shimallis."
Ummata Tigraayi fi Eertiraa ammoo akka jecha isaati ummata nagaaf wal barbaadu.Ganna 45essoo TPLF kana qophii hedduun ulfeessuutti jiran
Ummata Tigraayii fi mootummaan naannoo Tigraay afaanii isaan hin bu’u.Adoo hin qoratinuu TPLF fi ABO Shaneetti quba qaban jedha.Warra rreen bulchu Shaabiya waliin Tigraay jiblbiiffachiisuuf tana tolchan jedha.
Ummatii Afrikaa Kibbaa hardha bahee nagaa itti dhaamachaa hujiin faarse.
Ummatii akka obboo Mulaatuun jedhutti “ummata manatti narratti saamamee,diigamee,namatti narraa ajjeefame jedhe hiriira rakkoo hedduu himate qawween bulchuun hin dandahamu.”
“Ummatii Amaaraa tokkummaa ufii jabeeffatee jara gosa dhibiillee waliin jaalala jabeeffachuutti waan cufa caala.”
Ummatii Amaaraa yoo wal jaaree fi mari’ate qofa faaydaa ufii eegisfachuu dandahaa jedha pirezidaanti Ambaachoon.
Ummatii ammoo keessattuu Social Media; Facebook, Twitter fi waan akka akkaa irratti bahee akka warrii isa ijjeesu seeraan gaafatamu gaafiitti jira.
Ummatii Ayis Laandi(ICELAND) muummeen misnitera isaanii Sigmundur David Gunnlaugsson warra horii biyya alaatti dhoffate keessaa tokko jedhee hiriira itti bahe.Minsiterilleen qaata hujii irraa bu’e.
Ummatii biyya sunii duruu mootummaan sun horii ummataa nyaate balleesse jedhee himachaa bahellee.
Ummatii biyya sunii gammacuu lafa goosuutti jira.
Ummatii biyya suniillee ka bara hedduu ciqi jedhee hafuura baafachuu dadhabe hiriiraa karaatti yaahee akka innii irraa bu’uuf gaafate.
Ummatii Faransaay ummata miliyoona 70 dhiyaatu qaba ka Kirooshiyaa ammoo miliyoona 4.3.
Ummatii gurraachii bulchiinsa keessatti namii keenna diqqaa ollaa keennatti ammoo poolisii itti heddataa oolmaa fi bultii nu dhowwan jedha.
Ummatii hiriira bahee rakkoo himatee tana irratti nama hedduutti dhumatee hedduutti hidhame.
Ummatii hiriira itti bahee jennaan interneetii irraa cire.Wannii akkanaa kun fulaa hedduu keessaa mullatti.
Ummatii IHADGE filate Biltsiginnaan jidduun dhuftee,seeraanuu hin yayyabamanee jennaan paartileen Biltsignnaatti daraaman seeruma guutatatanii walti dabalaaman karumsa seeraatiin asi gahan jedhe,obboo Awwaluun.
“Ummatii isan keessaa dhalattan ummata wallaala caala,barsumsaa fi dandeettii ufi guddifachuu jaalatu,nama fixuu fi wa balleessuu caala,ummata lubbu nama ulfeessuu keessaa dhalattan.Jarii kana jibbu tana keessaa isan baasu fedha. Tanaafuu amala keessa dansaa jabeeffadhaa.”
Ummatii ji’a tpokkoo asitti mootummaa isaatti hiriira bahee rakkoo himachuutti jira.Tanuma keessa Beeruti keessatit fooqileen wal irratti jiddee namii 150 caalaan dhumate.
“Ummatii keenna baayyee nu gargaare,” jetti.Haatii ijoollee lamaa ta ganna 40 keessa jirtu tun. Ijoollee isii lamaan gana 8 fi 10 fi jaarsii isiillee odeeffachuutti jirti.
“Ummatii keenna garbummaa ufi irraa buusuuf ilaalcha addunyaa barbaadaa jedhee gaazexeessitota na gaafatanitit hime,” jedhe Eebbisaan.
"Ummatii keessaa dhalannee ummata bal’aa demokiraasiin bulu. Ummata seenaan bal’aa tahe.Ummata kana irraa eegi dhaladhee uu..jennee seenaa kennaa addunyaatit beeksisu malle.Gabrummaa abbootiin teenna dhaalanii ilmaan keennatti dabarsuu hin qamnu. Aadaa fi duudhaa haa dhalachiftu kanaaf iyya.”
Ummatii Kirooshiyaa akka henna bara 2017 miliyoona 4.28. Biyya diqqayyoo hagana ta Waancaa Kubbaa Miilaatii dabartee asi geette ta qaraa Uraagaay (1930) lammeessoon Kirooshiyaa.
Ummatii kun guddoo miidhamuutti jira jedhan jiraattotii.Tanaaf ammallee namii hedduu haareffamuu Midrook irratti hiriira bahee falmuutti jira.
Ummatii lafa nageenyaa isaaf mijataa keesa jiraachuf mirga qaba.Investerii miidhaa geessisuu hin qabu jedha seerri.Garuu hojiitti yoo deebisan rakkoo qabaa,” jedha."
"Ummatii Maalii ji’a tokkoo asitti rakkoo himachuutti jira. Keyitaan dadhabe ufi jibbaatetti Koronaaf jedhee Maaskii afaanti keeyyatee TVtti bahee ""akka dhiigii hin lolaneef hujii irra abu’ee jedhee biyyatti hime."
Ummatii Maalii mootummaa Pirez.,Ibraahim Keita irraa buusan waraana biyya sunii waliin karaatti yaa'ee gammachuun lafa dhiite
Ummatii Maalii pirezidaantii isaanii mootummaa irraa buusanii jennaan gammachuu lafa dhiituutti jira.
Ummatii miidhaa Midrook isattii fideefuu beenyaa argachuu qaba,” jedha Dr.Asbeen.
Ummatii qorqooroo itti dhaanee,qawween hadhee, firimbii itti afuufee ufi irraa hadhuutti jira.
Ummatii rakkoo himatullee paartilee akka ABO,KFO,Paartii Semaayaawwii faafii media OMN(Oromia Media Network) faatti rakkoo tana oowwisee jedha koomishineerii kun.
"Ummatii Rayyaa akka sanyii isaa beekuuf,lafa handhurtii isaa itti buute beeksisuun gahee Jiddu-Gala kanaati.Yaadachiisa kana akka huji manaa guddaati fudhanna.”
“Ummatii,sabii tokkoo du’uun duratti duraan philosophy isaatti du’a,…dudda duubatti ummatti du’a.”
Ummatii Somaalee fi Oormoo ammoo akkuma durii nagaan waliin jiraata jedha.
Ummatii Suudan ji’a afuri waltuma aansee akka mootummaan isaanii hujii irraa bu’uuf gaafachaa bahe.Nama 31 dhumatee 60 caalaatti mammadaahe.
Ummatii Suudan pirezidaanii isaanii gadaa abbaa hedduu irraa biyya bulchaa bahe humnaan buusani jennaan gammachuun lafa ciruutti jira
“Ummatii Tigraay faayidaa biyyaaf baheefuu silaa galataa fi badhaasa argachuu maleeyyuu.” Akka jecha Dr Debretsiyoonitti mootummaan federaalaa ufii biyya nagaa dhowwee abbaa itti haqatu barbaada.
Ummatii Tigraay kabajamaan warra wanjalaa jalaa miliqeen hudhamuu hin qabu warra wanajala akkanaatif Itophiyaan dahoo hin taatu jedha.
Ummatii Tirgaay akka jecha Dr Debretsiyoonitti qarooma Itoophiyaaf waan hedudu gumaache,nyaapha biyya alaa irraa dhowwe, mootummaa Dargii ummataan Itoophiyaa waliin tahee gara galchuuf waan jabduu hojajte.
“Ummatii woma qabu woma akka halloo mummuree ijaare.Bara 2012 bokkaan roobee jennaan jige.Waaroo gubbaa kaahanii biyyeellee itti darbanii turan.”
Ummati keenna yero gara yerotto du’uutti jiraa waraanii mootummaa Sooddatti nama fixe seeraan gaafatamuu qaba. Naannoo Maayyaleetii dira keessaa nama butanii deemumatti jiran .Waraana dheengaddaa ka Areeroo irratti waraanii Liyuu Hayilii fi Mekkelaakkeyaan(waraanii Ittisa biyyaa) nama keenna hedduu madeesse,” jedha.
Ummati kun aanaa anii jiraadhu, naannooBrooklynfi MN gama gamaan keessa jiraata.Aadodo jaarrolee Oromoo,ijoolle kahimaa fi nama akka akkaatiin wal mari’adhu fedhii isaanii arge.”
Ummatilleen waan poolisiin hojjattu kaameraan waraabuu dandaha kun mirga seerii kenneef.
Ummatni biyyaattii Vayiraasii kana irraa cimee akka of eeggatus dhamaniiru.
Ummatni kuma dhibba hedduun yaa’ee sirna kana hordofe iyyuu, kanneen imaammata Doonald Traamp balaaleffachuun mormii isaanii dhageessisan ni jiran.
Ummattonni biyyoota lameenii inni tokko gama kaaniitti ce’uuf ehama angawootaa argachuu akka qaban naannoo daangaa irra kan jiran ajajoonni waraanaa gama Ertraa dubbatanii jiru.
Ummattonni lameen tokkummaa Itiyoophiyaaf kan hojjatan ta’uunis ibsameera.
Ummattoota biyya keenyaa hundaaf,Lubbuu qaalii ta'e dhabneerra. Edda lubbuun aartiistii dargaggeessa dinqii Haacaaluu Hundeessaa darbuu dhageenyee warra gadda guddaa keessa jirru hundaaf jajjabinan hawwa. Gabaasa qorannoo poolisii guutuu gocha badaa kanaa eegaa jirra. Hanga gocha kana hubachuudhaan sochiiwwan biyya keenya keessatti raawwatamaniif yeroo itti xiyyeeffannoo kenninee hordofnu irra jirra. Gadda keenya ofeeggannoofi yakka dabalataa ittisuudhaan haa ibsinu."""
Ummatumatti taa’ee rakkoo jiruu fi jireennaa akkamiin jalaa baana jedhee mari’ate
"Ummtaa fi mootummaa Tigraay irreen jilbiiffachiisuuf qophii itti jiran jabeeffachuuf Tigraayii fi IWAHT waan akkanaatiin himaan jedha obboo Haddish.
Umrii 75 kan qaban Bashir uffata aadaa isa Adii kan uffatan yoo ta’u kutaa tokko kan mana murtii keessaa deemsa dhaddachaa mana murtiichaa sana hordofan.
Umriin isaa 22 kan ta’e fi barataa yunivarsitii Finfinnee waggaa lammaffaa kan ta’e dargaggoo Lalisaa Indiriis Adem Dilbata darbee jechuun Ebla 22 bara 2018 Finfinnee keessa ka jiru galma Abbaa Gadaa keessatti kitaaba isaa isa sadaffaa eebbisisee jira.
Umriin isaa 38 kan ta'e Kumarraa Gammachuu ogeessa kaameeraa ta'uun Roytarsiif waggaa 10 hojjate.
Umriin isaa 46 kan ta’e Bowars himati irratti dhiyaate yakka ajjechaa fi jibba kan of-keessaa qabi yoo ta’u yeroo mana murtii duratti yeroo gabaaf dhiyaate himata irratti dhiyaate kan hubatee fi balleessaa akka hin qabne qofa dubbate.waan biraa hin dubanne.
Umriin isaa 46 kan ta'e Flooyiids magaala Miniyaapoliis keessatti harka polisootaatti du'uu isaa vidiyoon waraabamee eega agarsisee booda miidhaa polisiin uummata sabxiqqaalee irraan ga'ukan ilaaleen guutuu addunyaa irratti mormii kaasisuun isaa ni yaadatama.
Umriin isaa 63 kan ta’e Gosh aangoo isaa erga baatii Eblaa kaasee gadhiise.Kunis waraanni prezidaantii Sudaan duraanii Omar al Bashir aangoo irraa eega ari’ee booda.
Umriin isaa 73 kan ta’e Lai, adabii hidhaa baatii 12 kan irratti muramee yoo ta’u kanneen duula kana gaggeessan jedhaman ka biroon 4 hidhaa baatii 8 hanga 18 tu irratti muramee.
Umriin isaa amma 45 ta’u fi itti aanaa gulaalaa oduu marsariitii irraa kan ta’e Dassuun bara 2004 cunqursaa ture dheessuun biyyaa ollaatti baqatee akka ture ibsa. Yeroo gara Jalqabaa bulchiinsa Dr Abiyyi jalatti saansuriin midiyaa irratti gaggeeffamuu dhaabatee bilisummaa haaraa argee akka ture dubbata.
Umriin isaanii 43 kan ta’e Bossert erga guyyaa Traamp kakatanii aangoo qabatanii as waliin hojjataa turan
Umriin isaanii 60 ta’u kan ibsan Obbo Darajjeen hojii humnaa hojjachuun maatii isaanii kan gaggeessaa turan ta’uu dubbatu.Haati warraa isaaniis hojii wal fakkaataa irratti bobba’anii ijoollee 9 guddisaa akka turan ka dubbatan, Obbo Darajjeen, silaa bor egeer nu gargaartii jechuun kan abdatan intala isaanii fi ka wal-gargaaruun ijoollee isaanii guddisan – haadha warraa isaaniitti ka gaddaa cimaan qabaman ta’uu dubbatu
Umriin isaanii 62 kan ta’e prezidaantiin duraanii kun bara 2011 hanga 2017yeroo waajiira qabatanii yeroo turanti aangoo ofii gargaaramuun yakka gosa shan qabu hojjatan himannaa jedhutu irratti dhiyaata.
Umriin isaanii 74 kan ta'e prezidaant Traamp kutaa Wiskansan keessatti haasawaa dhageesisaniin mormituu isaanii kan umriin 78 sanaan nama qeeqaaf dhalatee fi dadhabaa dha ittiin jedhan.kana malees sammuu isaa keessaa waa hir'ate qaba, lubbuun jiraachuu isaa iyyu hin beeku jedhan Traamp.
Umriin isaanii 75 kan ta’e Saaleh yamaniin waggootii soddooma caalaaf bulchan eega turanii booda bara 2012 aangoo irraa darbaman. Sana booda garee riphxeelooltoota Hutti kanne Iraan biraa deggersa qabanti hidhachuun kan addunyaa biraa bekkannoo argatan prezidaant Abduu Raabuu Mansuur Haadi biyyattii keessaa ari’an.
Umriin isaanii 77 kan ta’e saandars ijoollee kooleejii keessa barataniif baasii isaanii tola gochuuf akkasumas mootummaan tajaajiila eegumsa fayyaa lammiwwan isaa akka babal’isuuf duulaa turan.
Umriin ishee 28 fi Lammii biyya Neezerlaands kan taatee siifan fiigiicha kana Daqiiqaa 29 seekondii 6.82n xumuurte.Baatii Onkolooleessa dabree fiigiicha wal fakkaataa gaggeeffameen injifattee shaampiyoonaa biyyoota Awuroopaa taatee turte.
Umriin ishee 75 kan ta’ee fi badhaasa Noobeel kan argatan An saan suu kiin fayyaa ishee haala gaarii irra kan jiru yoo ta'u uummannis fayyaa gaarii akka qabaatuufis hawwii qaban ibsanii jiru jedhameera.
Umurii isaanii dargaggummaa qabee Dr. Maartiin Luuter Kiing faa waliin qabsaa’aa mirga namaa fi dhageettii kan qaban Jeesii Jaaksen maqaa dhaaba isaaniiin kan mallatteessanii fi dura taa’aa miseensota mana maree Ameerikaa gurraachota ta’aniif dura taa’aa kan ta’an Kaaren Baasiif dheengadda xalayaa ergan irratti, ibsi wal ta’iinsa kanaa bara 1929 kan ba’e walii galtee koloneeffattummaa irraa kan garagalchame kan “Masriin laga Abbayyaa irratti mirga bishaanii ani qabu” ejjennoo jedhu kan deggeru murti liigii Arabaa kan mormu akka ta’uuf gaafataniiru.
Umurii isaa waggaa 17tti gara Yemenitti imaluu dhaan afaan Arabaa barate. Sana booda gara Paakistaanii fi Afgaanistaanitti imalee mooraa leenjii al-Qaida keessatti fedhii ofiin Talibaaniin deggeraa ture.
Umurii isaa waggaa 33tti ka kaleessa ajjeesame – Niipsii Hasil, hawaasa tajaajiluudhaan, keessumaa, naannoo itti guddatetti hiriyoota waliin guddate, kanneen jireenya gad-aanaa jiraatan gargaaruudhaan beekama.
Umuriin isaanii baatii sadii ennaa turetti haati isaanii ennaa nyaata bilcheessituu dhukkuba gaggabdoo qabu waan tureef ibidda keessatti darbatan. Maatiin isaanii hospitaalaa isaanitti dhiyoo ture gara hospitaala Dambi Dollootti geessan.
Umuriin isaanii jalqaba afurtamootaa ka tahe – Dr. Abiyi gara taayitaa ol’aanaa kanatti ka dhufan sadarkaa sadarkaadhaani. Eega DHDUOn hundeessamee jalqabee – miseensummaa dhaabichaan ka turan – Dr. Abiyyi, dhaabichaan gara waraanaatti ramadamuun isaanii itti-gaafatama isaanii jalqabaa akka tahe ragaaleen ni agarsiisu. Tar-muuda waraanaa, koloneelummaas ni qaban. Gabaabaatti INSA jedhamuun kan beekamu – ajensii odeeffannoo tika-nagaa biyyoolessaa yaadaa fi wixinee yaada hundeessama isaa dhiheessuu fi hojii irra oolchuun qooda fudhachuun isaaniis himamee jira.
Umurii ofii irra hedduun rakkoon darbu iyyuu abdiin jira
UN: At Least 74 Die in Shipwreck off Libyan Coast
UN chief Ban Ki-moon urges Israelis and Palestinians to act quickly to calm tensions
UN Chief: Burundi President, Opponents Agree to Hold Talks
U.N. condemns airstrikes on a Syrian camp near the Turkish border that killed dozens
UN court rejects former Bosnian Serb military chief Ratko Mladic’s appeal of his 2017 conviction for genocide
Under new plan 5,500 soldiers will stay in Afghanistan through 2017.
UNDP sagantaan akkanaa kanaan gaafa Hayitiitti laftii chochoote nama kuma hedduu fixxellee akkuma horii walti qabaniif
UN envoy: South Sudan forces involved in sexual violence should be prosecuted
UN Envoy: Syria Peace Talks to Start Friday
UNESCOn bara 2016 Gadaa Oromoo qarooma addunyan irraa barattu jettee mirkansite gaafasi asi Gadaan biyya keessaa fi alaatti hagam beekamte?
UNESCOn Gadaa galmeessitee jedhanii wagguma waggaan guyyaa yaadannoo qopheessuu qofaa mitii haga duriillee caalaa jabeeffachuu qaban jedha.
UNESCOn Itoophiyaa keesastti waan hedduu galmeessitee mirkansite gaarren ,laga,manneen amantii kiristaanaa fi waan hedduu mirkanse.
UNESCOn waan mirkantii kennituuf; akka kunuunsan, horiin gargaaran,seera hammaate qajeelchan,sadarkaa addunyaatti beekisisan gargaarti.
UN, Ethiopia Agree on Humanitarian Aid for Tigray Region
UN Footage Highlights Worsening Food Crisis in South Sudan
UN has reported a surge in rapes in the Democratic Republic of Congo as unrest prevails in the country.
UNHCR akka jedhutti ammas Keeniyaan keessa baqattoota dhalooteen Itiyoophiyaa ta’an kuma 28 oltu jiru.
UNHCR akka jedhutti, seeraa ala baqattoota hidhuun biyyoota walitti-bu’insi keessa jiru kanneen akka Liibiyaa keessatti qofa ka murtaa’e miti. Biyyoota ardiilee Awurooppaa, Afrikaa, Eeshiyaa fi Ameerikaa keessattillee akka sirna hojii mootummaatti itti fayyadaman.
UNHCR akka jedhutti, waggaa kana – baatiilee ja’an dabran keessa, namoonni otuu imala rakkisaa sanaan gara Xaaliyaaniitti ba’uuf yaalanii galaana Meditiraaniyaan keessatti dhuman. Lakkoobsi lammiwwan biyyoota Afrikaa otuu gara Liibiyaatti imalanii uffee Sahaaraa keesssatti dhumanii immoo kana caala jedhan – Jaarmayichi waa’ee baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa.
UNHCR Akka Vaayiresiin Baqattoota Miliyoona Hedduu Keessa Hin Babal'anne Ittisuuf Akka Carraaqaa Jiru Beeksise
UNHCR ammas baqattoota miiliyoona 20 ol akka gargaaraa jiru ka beeksise yoo tahu, isaan keessaa miiliyoona 1 ol warra rakkoo nageenyaa qabanii fi qubsiisni biyya sadaffaa isaan barbaachisuudha jedha.
UNHCR ammas buufataalee baqataa Keeniyaa Dadaab fi Kaakumaa keessa baqattoota kuma dhibba afurii fi kuma soddomaa oltu jiraatuu jedha.
UNHCR ammoo kaambiin tun akka isiin ufi qofaa mitii isuma warra dhihattu isii qubatuuyyuu bu’aa buuftuuf jedhanii jaaran.
UNHCR:Baqataa Itoophiyaa 8tti Mozaambiki keessatti Dhumate
“UNHCR – baqataan Oromoo tokko, nama ka biraa tokko waliin butamee fuudhamuun ajjeesamuu isaa mirkaneeffatee jira. Poolisii fi aagawoonni Mootummaa Puntlaand dhimma kanatti ciminaan ilaalcha kennanii hojjechaa jira.” – jechuun akka qorannaan itti fufee jiru nuuf ibsan. Kana malees, Mootummaan - maatii namni jalaa du’eef gargaarsa awaalchaa barbaachisu gochuudhaan, akkasumas – bakka-bu’oota hawaasa baqattootaa mari’achiisuudhaan, namoota yaaddoo qaban mara gargaaruuf akka cichaan hojjetaa jiru odeeffannoo argachuu isaanii nuuf ibsan.
UNHCR baqattoota addunyaarra jiran balaa Kooronaa as dhufe kana jelaa oolchuuf qarqaarsa doolaara miiliyoona dhibba torbaa fi miiliyoona 45 ka gaafate yoo tahu; isa keessaa haga yoonaa dhibbeentaa 31 qofaa argachuu ibsa.
UNHCR Baqattootaa fi Kanneen Qe’ee Irraa Buqqa’an Gargaaruuf Doolaara Miliyooa Dhibba Afur Ol Gargaarsa Gaafate
UNHCR Baqattoota Afriikaa Jiran Gargaaruuf Tumsa Gaafataa Jira
UNHCR Baqattoota Itiyoophiyaa 76 Buufata baqattoota Kaakumaarraa biyyatti deebise
UNHCR baqattoota Itiyoophiyaa 76 ka duraan buufata baqattoota Keeniyaatti argamu kaakumaa jedhamu keessa jiraataa turan biyyatti deebisuu beeksise. Dubbi himtuu dhaabbatichaa Yujin Bayan baqattoonni kunneen fedha isaaniitiin gargaarsa UNHCR fi dhaabbata godaantota biyyaa biyyaan deemu IOM’n Kaakumaatii gara Dirre Dhawaatti deebifamaniiru jedhan.
UNHCR baqattoota kana keellaa Room cina jirutti kan geese kamisa har’aa ture. Baqattoonni kun lammiiwwan Eertraa, Somaaliyaa, Sudaanii fi Itiyoophiyaa irraa yoo ta’an kanneen keessaa 65 ijoollee dha. Ijoollee kana keessaa 13 umuriin isaanii waggaa tokkoo gadi.
UNHCR Baqttoota Trippoolee Keessaa Gara Xaaliyaaniitti Geesse
‘UNHCR buufata baqataa Keessaa nu ariye’ Baqattoota lammii Itiyoophiyaa Liibiyaa jiran
UNHCR Buufata Baqattootaa Solooloo Jiru Cufuu Beeksise
UNHCR concerned about legality of EU-Turkey migrant and refugee deal
UNHCR dameen Hargeeysaa garuu dhimmi kana akka quba qabu hime. Injookii Imwaangii bakka buutuun waajjira UHCR ka Hargeeysaa, dhiyeenya rakkoo baqattoonni himatan kun hammaataa dhufuu eertee, waan kana hambisuuf angawoota Immigreeshinii Somaalilaandi waliin mariyataa akka jiran raga bahan. Mss. Injookiin, poolisiin baqattoota galmee qaban akka hin hiineefis mootummaa beeksisaa jiraachuu eeran.
UNHCR damee Ugandaaf dubbi himaa kan ta’an Charlie Yaxley akka jedhanitti kan umuriin waggaa 18 dubree maqaan ishee Tabu Sunday jedhamtu baqattoota Sudaan Kibbaa gamana seenan keessaa tokko.
UNHCR,dhaaba isa waliin hojjatu (IMC, International Medical Corps) dhaabi gargaarsa qorsa addunyaa maqeeffatee akka jedhetti bidiruun tun Sanbata guddaa darii garba Liibyaa irratti gara galtee achi keessaa nama 163 dhaban.
UNHCR Dhimmi Baqattoota Somaliyaa Kanneen Itiyoopiyaa Na Yaaddesse Jedha
UNHCR eega hundeeffamee yeroo waggaa 70 guutuuf jedhu kanatti lakkoobsi baqattootaa dabalee hagana yeroo dhaqqabu kun ka jalqabaa tahuu isaa ti. Guutummaa gabaasaa kanaa caqasaa.
UNHCR fi Michoonni Isaa Baqattoota Walitti Bu’iinsa Tigraay Jalaa Dheessan Gargaaruuf Deggrsa Doolaara Miliyoona $156 Gaafate
UNHCR Ganda Qubattootaa Dadaab Lama Keeniyaaf Deebise
UNHCR Guyyaa Baqattoota Addunyaa Ilaalchisuun Gabaasa Haaraa Baase
UNHCR Issues Urgent Appeal for Ethiopian Refugees Fleeing Conflict in Tigray
UNHCR jara baqate kana Dambalaa Faccanaa kana gargaaruutti jiriti. Yvone Ngde ,itti gaafatamtuu odeeffannoo UNHCR damee Naayroobiiti. Akka isiin VOA Afaan Oromootti himtetti amma abbaa warraa Dambalaa Faccanaa keessa walumattuu nama 3, 348ti UNHCR jalatti galmaahee jira.
UNHCR kana hubachuu dhaan uggurri seeraa fi loogistikaa jaarmolii gargaarsaa Aquarius dabalatee hojii barbaachaa fi baraarsa irratti bobba’uu fedhan irra kaa’ame hedduu isa yaaddessa.
UNHCR komii baqattootaa kanaaf deebii kenneeti jiraa; Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
UNHCR murtee kanaaf akka deebiitti qabxilee afur kaaye,
UNHCR Murtee Keeniyaan buufata baqattootaarratti Kenniterratti Deebii kenne
UNHCR rakkoon jiraachuu dhugaa tahuu hime amma Poolisiin Keeniyaa waan kana tasgabbeesseera jedhe.
UNHCR tana maleellee duula maqaa balleessuutit duule jedha oduu himaan kun.Redwan Hussien,oduu himaan moootummaa Itoophiyaati.Eegii garee Tokkummaa Mootummootaatti dhukaasanii asi akka fedhan naannoo keessa deemuun hin taatu jedha.
UNHCR-tti ergamaan addaa, kan haala giddu-gala Medtraaniyaan keessaa – Vinsent Cochetel, namoonni gara Liibiyaatti imaluun bala’amaa akka tahe akeekkachiisu. Namoonni dhiheenya kana achi dhaqqaban irra hedduun isaanii waaltaalee hidhaa keessatti ugguramanii garii gidirfamaa, kaan saamamaa akka jiran dubbatu.
UNHCRtti itti aantuun gargaartuun adeemsa baqattoota biyyatti deebisuu Maawiya Issa akka jedhanitti namoonni irra hedduun kanneen waajjira isaanii dhufan Kenyan mooraalee baqattotaa cufuuf waan dhaadatteef biyyatti deebi’uu malee filannoo hin qabnu jedhu.
UN High Commissioner for Refugees meets with Kenyan and Somali leaders
UNICEF:Addunyaa Keessaa Lolaa fi Jeequmsii Ijoollee Miliyoona 24 Barumsa Dhowwe
UNICEF akka biyyiti cuftii ijoollee isaanii barsiiifatan lafa itti baratan dansaallee qopheessan gaafatti.
UNICEF akka jedhetti gamtaan wal taatota siivilotaa CJTF jedhu ijoollee 894 har’a magaalaa Kaaba gama bahaa Maiduguri keessatti kan gad dhiise akka qaama ciccha ijoollee loltummaaf fo’uu ittisuuf galetti ture.
UNICEF akka jedhutti ijoolleen haarawaa gad dhiifaman kun sagantaa yeroo ce’umsaa gara jireenya siviliitti ceesisiu hordofuuf jiru.
UNICEF biyyoota weerara Koleeraan dha’gaman keessaa daa’imman miliyoona 4.7 beelaan dararamaa jiraachuu ibsee jira jechuu dhaan dubbi himaan jarmiyichaa VOAf ibsaniiru.
UNICEF: Naayijeeriyaatti Baayyinni Ijoollee Bokkoo Haraam Boombii Ajjeesanii Du'uutti Itti Fayyadamuu Dabalaatii Jira
United Kingdom: British Prime Minister David Cameron admits to a £30,000 stake in an offshore fund
United Kingdom humnootii ishee gara Somaaliyaa fi Sudaan kibbaatti erguuf murteessuun ishee yaada gaarii tumsa uummata biyyoota lameeniif gochaa jirru jabeessa jechuun mootummaa biyyatti keessatti ministerri waa’ee Afrikaa Grant Shapps dubbatan.
United Nations Special Envoy for Syria expects to resume Syria talks on April 11th
United States dhimmootii demokraasii fi mirga namaa ilaalchisee Itiyoopioyaa waliin marii dhugaa irratti hundaa’e ni geggeessiti. Yeroo daawwannaa koo Finfinneetti jedhan Sherman waltajjiin polotiikaa dhiphoo ta’uu isaa, gaazeessonni dhuunfaa hidhaa keesa jiraachuu akkasumas seerri farra shorokeessummaa sun mormitoota polotiikaa hacuucuuf itti fayyadamuu isaa ilaalchisee yaaddoon qabu ibseera jedhan jedha Washington Post.
United Statesf iddoo buufta waraanaa ta’uutti dabaluu dhaan dhiyaanya immoo namoota biyyoota ka biroo hookkara Yemen jalaa dheessaniifis iddoo buufataa ti. Biyyattiin buufata doonii ijoo ta’uu ishees waalta gumii Atlaantikiif directora kan ta’an Peter Pham dubbataniiru.
United States gargaarsa kana bakka yaadame akka dhaqqabu irratti hojjetaa jirti.Akkuma kanaan mootummaan US baatii onkoloolessaa jalqabee uummata 4.4 ta’uuf midhaan nyaataa metrik toonii kuma 348 dabalatee meeshaalee doolaara miliyoona 383tti hedamu gumaachuu ishee Mr. Sttaayinberg beeksianiiru.
United Statesii fi Briteen baatii darbe daandiiwwan balalii giddu galeessa bahaa irraa laaptaappiin fi komputeroota xayyaara sensisuu dhorkanii turan. Angawoonnis nageenya daandii balaliif yaadda’uu akka fakkeenyaattis keessumaa haleellaa Fulbaana bara 2016 namni haleellaa raawwatu balalii daandii balalii Somaaliyaa Daallo irratti boombii Laaptooppii keessatti kiyyeesseen ofii isaa ajjeese tuqan.
United Statesiin ilaalchisee dhimmootii nuti akka cimaa fi akka addaatti ilaallus ni jira. Dhimmootii walii hin galin hafne irratti akka walii hin galin walii gallee jirra kan jedhan obbo Meles dantaa waliinii waan ta’e irratti waliin hojjechuuf walii galleerra jedhu. Hariiroon biyyoota lamaanii erga filannoo paarlamaa biyyattii baatii Ebla darbee qabee laafataa adeeme. Gareeleen taajjabdoota US tokko oyyuu hin argamne. Angawoonni Embassy Americaas guyyaa filannoo sanaa wiirutlee filannoo akka hin daawwanne ykn magaalaa Finfinneetii akka hin baane ugguraman.
United States, Japan fi Australian falmii dhimma galaana dhinaa kibbaa ilaalchisee har’a yaaddoo qaban ennaa ibsan tarkaanfiin waraanaa naannoo Sanaa muddama jiru hammeessu akka dhaabatu waamicha godhanii jiru.
United States lifts its long-standing weapons ban on Vietnam
United States michoota ishee kan sadarkaa addunyaa waliin ta’uu dhaan finciltummaan kurna hedduu kan gochuu hin dandeenyetti milkaa’an. Kunis Iran waliin walii galtee yeroo dheeraa kan akka isheen meeshaa nukleraa hin oomishne ittisu jechuu dha.
United States: President Barack Obama says he will delay the planned withdrawal of American military forces from Afghanistan.
United States walitti aansuu dhaan biyyootii kanneen doorsisa gareelee finxaaleyyii kanneen akka al shabab jala jiran haala ittiin gargaartu keessa deebi’uun xiinxaltii jedhu dhimmootii Afriikaatti itti aantuu ministrii dhimmi alaa US Linda Thomas-Greenfield dubbataniiru.
Unites States seera meeshaan gara biyya bubbee hamaan rukute Puerto Ricotti ergamu murteessu hambisuu White House har’a ganama beeksisee jira.
Universitii Finfinnee keessatti, gumiin Aadaa fi Afaan Oromoo
Universitii Finfinnee keessatti, Gumiin Aadaa fi Afaan Oromoo ykn (GAO)n eega hundeffame waggaa 5 ta’eera. Akeeki hundeffama gumii kanaa, guddina aadaa fi Afaan akkasumas Artii oromoo baratoota oromoo giddutti jajjabessuuf, kana malees, baratonni kana keessatti qooda gama isaanii akka ba'an gochuf akka ta'e, prezidaantiin gumii kanaa barataa Gololcha Baallii ibsee jira.Torbanitti guyyaa tokko baratonni walaloolee, Asoosamaa fi wallelee aadaa dhiyessuun kan wal argan yoo ta'u, darbee darbees beektootaa fi keessummoota afeeruun, muxannoo aadaa qaban akka baratotaaf ibsan taasisama, jedha Barataa Goloolchaan. Gumiin Aadaa fi Afaan Oromoo, Wallistoota Oromoo bebbeekamoo Finfinnee keessaa afeeruun ka qophii sanatti hirmaachisu tahuu illee ibsee jira.Waggaa barnootaa jalqabaa fi xumura irratti qophii agarsiisa aadaa kan addaa akka qabaatan,dhuma waggaa irratti immo barattoota Oromoo eebbifafamaniif qophii eebbaa addatti gumiin kun qophheessu ta'uu, kitaaba suuraa eebbifamtootaa qabatee ba'u ka maxxansisuu ta'uu dubbata, prezidaantiin gumii kanaa, Barataa Gololchaa Baallii.Hojii kana gaggeessuuf kan oolu, barattoonni oromoo mooraa yunivarsitii Finfinnee keessa jiran marti ji'a ji'aan mata mataatti qarshii lama lama ka buusan ta'uu kan ibsee barataa Gololcha,  Kun barreefamoota ammaan dura qopha'an sana akka kitaabaatti maxxansisuu kan hin dandeessisne ta'uu fi gara fuula duraatti marsaa internetti fi 'Face book' irratti hojii gumii kanaa baasuuf carraaqaa jirra, gargaarsa Oromoota maraa illee feena."" jedha. "
Universitii Finfinnee keessatti, gumiin Aadaa fi Afaan Oromoo ykn (GAO)n eega hundeffame waggaa 5 ta’eera.Akeekii hundeffama gumii kanaa,guddina aadaa fi Afaan akkasumas Artii oromoo baratoota oromoo giddutti jajjabessuuf kana malees, baratonni kana keessatti qooda gama isaani akka ba'an gochuf akka ta'e, prezidaantii gumii kanaa Barataa Gololcha Baallii ibsee jira.Torbanitti guyyaa tokko baratonni walaloolee, Asoosamaa fi wallelee aadaa dhiyessuun kan wal argan yoo ta'u, darbee darbees beektootaa fi keessummoota afeeruun, muxannoo aadaa qaban akka baratotaaf ibsan kan taasifamuu ta'u Barataa Goloolcha ibsee, wellistoota oromoo beekamoo Finfinnee keessaa afeeruun kan irratti hirmaatan ta'u hubachise.Waggaa barnootaa jalqabaa fi xumura irratti qophii agarsiisa aadaa kan addaa akka qabaatan,dhuma waggaa irratti immo eebbifamtoota kan ta'an baratoota oromoof guyyaa eebbaa addaatti qophessun,kitaaba suuraa eebbifamtootaa qabatee ba'u gumiin kun ka maxxansisuu ta'u, prezidaantiin gumii kanaa Barataa Gololcha Baallii ibsee jira.Hojii kana gaggeessuuf kan ooluu barataan oromoo mooraa univarsitii Finfinnee keessa jiru hundumtuu ji'a ji'aan qarshii lama lama kan buusuu ta'u, kunis barreefamoota ammaan dura qopha'anii jiran akka kitaabaatti maxxansisuu kan hin dandeesiifne ta'u kan ibsee barataa Gololcha, gara fuula duraatti marsaa internetti fi 'Face book' irratti hojii gumii kanaa baasuuf carraaqaa waan jiraniif,gargaarsi oromoota maraa kan fedhan ta'u dubbatan.
Universitii Gonder mooraa Tewdroos keessatti har’a ibidda qabateen doormiin barattootaa gubachuu isaa barattoonni ibssanii jiru. sababaan ibidda kanaa maal akka ta’e hanga ammaa hin beeknu, nuti garuu baqannee bane jechuu dhaan barataan moora sanaa haala nuuf ibsaniiru.
Universitiiwwan fi manneen barnootaa Oromihaa adda addaa keessatti leenjiin kennamaa jiraachuun gabaasamee jira. Kanneen irratti hirmaatan keessaa hangi tokko akka jedhanitti leenjiin kun kan kennamaa jiru sadarkaa barnootaan gita keenya kan hin taane, gaaffii nuti gaafanneef deebii kennuu kan hin dandeenye, leenjii isaan jedhan adeemsa baruu fi barsiisuu waliin kan wal qabate miti jedhu hirmaattonni kun. Magaalaa Naqamteetti kan argamu Universitii Wallaggaa fi Universitii Amboo mooraa guddicha keessatti geggeessamaa ka jiru leenjiin kun adeemsa bulchiinsa IHADEG kan waggoota 25, misoomatti milkoofne jechuu isaanii malee haala yeroo ammaa Oromiyaa fi naannolee Amaaraa keessatti tuqamaa jiru ilaalchisee illee waan jedhan hin qaban jedhu.
University Adaamaa keessaa barataa muummee seeraa waggaa afraffaa kan ta’e Chaalaa Hailuu kitaaba walaloo afaan Oromoo barreessee, kitaabichis gabaa irra oolee jira. Maqaan kitaaba kanaa “Burqaa Jaalalaa” jedhama.Adeemsa kitaaba kana barreessuu keessatti rakkooleen hagi tokko na mudataniiru kan jedhu barataa Caalaa Haaiyluu, dhuma irratti itti milkaa’uu danda’eeraa jedha.Kitaabi kun University Adaamaa keessatti kan eebbifame si’a ta’u namoonni hedduun kitaaba koo dubbisanii deebii gaarii kaa kennan jedha Barataa Caalaan.Sirna eebba kitaaba kanaa kan Universitii Adaamaa keessatte ta’e irratti keessummoonni afeeramanii fi hawaasi Universitichaa argamaniiru.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadha.
"UN: Militant attacks in northern Mozambique have created a ""worsening humanitarian crisis"""
UN: Nearly 19,000 Iraqi Civilians Killed Since January 2014
UN Peacekeepers in CAR accused of sexually abusing more than 12 children
UN Puts Syria Peace Talks On Hold Until End of February
UN Secretary General Ban Ki-moon meets with political representatives, calling for “a credible election” in the Democratic Republic of Congo
U.N. Security Council authorizes a crackdown on Libya arms embargo
UN: Syria Cease-fire Largely Holding Despite 'Incidents'
U.N. Syria envoy Staffan de Mistura says the next round of Syria peace talks will re-start on March 9.
UN: Tens of thousands of malnourished children risk dying in Ethiopia's Tigray region
UN troops resume patrols in Goma- VOA60 Africa
Uraagaay bara 1970 asitti baruma kana tapha jalqaa Waancaa addunyaa irratti goolii galfatte.Gaafasitti Isaraahel moote.Yoo hedduu tapha lammeessoo fa irartti galfatti.
Uraagaay baranallee Masrii 1-0 mootee sunuu saatii hobbaate irratti.Masriin Uraagaay gudduma aatee dhowwatte.
Uraagaay bara waancaa kubbaa miilaa bara 2006 irralleetti Masrii 2-0 moote. Uraagaay tapha hardhaatti marroo 24 ijoollee Masrii irraa kubbaa buufatte.
Uraagaayiin Poortugaal 2-1 moote tun armaan duratti marroo sadii waancaa kubbaa miilaa irratti biyya tana waliin taphatte.Baruma kana qofa Uraagaay Poortugaal moote.
Uraagaay marroo sadii waancaa fudhatte. Afrikaanuu takkuma Uraagaay hin moone.
Uraagaay waancaa kubbaa miilaa kana marroo afur dorgomte. Dorgommii eegee ammoo bara 2014 dorgomtee walumattuu marroo lama shaampiyoonaa FIFA taatee marroo 12 dorgommii akkanaa tanaaf dabarte.
Uraagayaaii fi Poortugaal ammoo takkuma dorgommii kubbaa miilaa irratti walin hin taphanne.
Uranus Ammajii 24,1986 bira gahaniirokkeettiin hujii suniif gaafas oli ergan Voayage 2
Urgeessaan garu mirga uummata koofiin falmadha jechuun dhaddacha duratti falmaa ture.
Urjii fi Arbatti waliin taphaaa qophiitti jira.Gaanaan marro afur waancaa Afrikaa moote;1963,1965,1978, fi1982.Ayvori Koosti bara 1992 duratti marro tokko Waancaa Afikaa moote. Marroo sadii Waancaa Addunyaatii dabarte bara 2006,2010 fi 2014.
Urubyiruko rw'Abarundi barindwi nibo batoranyijwe kuzakurikirana amasomo muri za kaminuza z'itandukanye zo muri leta zunze ubumwe z'Amerika, muri gahunda yatangijwe na Prezida Barack Obama.
Urugaay dorgommii kubbaa miilaa addunyaa tanaaf dabruuf Latin America keessaa barana lammeessoo baate.Sadarkaaa FIFAn kaahee addunyaa keessaa 14essoo jirti.
US 2015 fi 2019 Waancaa Kubbaa Miila Addunyaa moote. Jermeniin ammoo bara 2003 fi bara 2007 moote.Jara kana lamaan malee haga bara 1991 asitti biyyitii walti aansitee dorgommii tana moote hin jirtu.
USA ammoo akka Afirkaan waan faaydaa qabaa argattu tolchu.Perezdaanti Obamaan yoo koraGESirratti dubbatu bulchoota biyya hedduuttiin wal arge akka dhaabbilee Amerikaa Afrikaa dhufani hujii hojjachuu dandahan karaa hedduu miyyeessaaf.
USA ammoo Laura Thweat torbeesso taate. Atileetiummaan Amerikaa ta ganan 18 Alanta Handley ammoo ammoo dadhabdee keessaa baate.Itiyoophiyaan dorgommii tana irratti nama akka Leellisaa fa ergatte taatuleee
US aangoo cimaa kana dura itti hin fayyadamne yeroo ammaa hojii irra ooluu qabu qabdi jedhan itti aanaa directorri garee qabsaa’ota mirgaa kan fixiinsa raawwate qoratuu kan Enough Project jedhamuu Brian Adeba.
“USA,baankii addunyaa fi dhaaba maallaqa addunyaa faatii marii ganna kana fixachuuf abdannu tana faluutti jira.Fedhiin siyaasaa biyya sadeenii Masrii,Itoophiyaa fi Suudaniilleen walii galtee tana keessaa marii tanatti dabalamuulleen akka wal amanan tolcha.”
USA: Barack Obama named Time Magazine’s Person of the Year.
US Abbaa Seeraa Mana Murtii Walii Galaa Filachutti Jrtii,Akkii Isiin Itti Fiilattu Akka Abbaa Gadaatii fi Hayyuu Filataiin Wal Fakkaata
USA,Bitootessa 3,2020 nama isii bulchu filatti.Biyyitii tun gannuma afur afuriin torbaan qaraa Bitootessaa keessa pirezidaantii filatti.
USA biyya addunya keessaa namii isii miliyoonii hedduun qawwee qabaachuun beekamu.Seeri bulmmaata isii lammeessoonsecond amendmentakka abbaan fedhe qawwee bitatu eeyyamaaf.Qaawee miliyoon 300 dhiyaattutti harka nama Amerika jira.
USA Biyya Afrikaa Jahaa Elektiriki Galchitee 'Hiyyuma Baasuuf' Hujiitti JirtiI,Hujiin Tun Qilleensa Naannoo Waan Rakkistu Hin Qabdu Jedhan
USA biyya akkana rakkatte tana gargaaruutti jirti doolara kuma 100 kennite. Dooniin gargaarsa USS Reaganilleen gargaarsa ittuma jira.
USA biyya garbii marsee jiraattu.Biyya tanatti qurxummii sanyii hedduutti jira. Jireenna nama Amerikaa gama tokkoon qurxummiitti harkaa qaba.Qurxummiin badde jechuun ammoo rakkoo hedduutti dhufa.
USA bori qawwee dhaantee, qaanqee waaqa keessa facaafattee guyyaa bilisummaa isi ulfeeffatti
​USA daqiiqaa 16 keessatti goolii afur galfatte.
USA Department of State Harry S Truman Building2201 C Street,NWWashington, D.C., U.S.
USAD-n dhaabbilee dhuunfaa,yuniversitii,dhaabbilee qorannootii fi dhaabbilee hedduu akka isaan rakkoo tanaa fala dhawan dorgommiitti yaamuutti jira.
US Adoolessa 4,1776 bilisoomte.Guyyaa kana baruma baraan ulfeeffatti. Barana ammoo hajaja pirezidaanti Tiraampii jeettii fi makiinaa waraanaa lafatti gadi dhiiftee ulfeeffatte.
USA fi bulchootii addunyaa gugurdoon hujiin akkanaa ‘seera malee’ jedhan. Waajjirii basaasa fi nagaa biyya keessaa Kooriyaa Kaabaa ammoo humanaa fi amala bombii Kooriyaan Kaabaa tana shakkiin laala “bombi hydirojin thauu isiituu hin shakkan.”
USA fi Faransaay duruu teessoo waraanaa Jibuutii qaban.Shiftaa garbaa fi galaana Soomaalee irraa doonii saaman hadhanillee achii kahani lolan.
USA fi Kuubaan Waan Ganna 50 Irratti Wal Dhaban Dhiisanii Hariyaa Walii tahuuf Nama Wal Irraa Hidhanillee Walii Hiikan
USA filannoo bara 2020f nama Tiraampi mo’uuf wal dorgomsiifachuutti jirti dorgommii primary jedhan New Hampshire Bernii Sandersitti moo’e
US Agency For Global Meida Agency(USAGM) agensii sabqunnamtii Amerikaan biyya alaatiin walti haasoftu.USAGM dameelee akka VOA,Radio Free Europe/Radio Liberty,Radio y Television Marti fi Radio Free Asia fi Alhurra TV fi Radio Sawa tohata.Bulchiinsii USAGM haarahii dameelee tohatu tattanatti bulchoota qaxruutti jira.
USAGM, dameelee Isaa RFA fi MBNf bulchiinsa haaraa filate
USA: Government is to send up to fifty special forces to Syria in an advisory role in fight against Islamic State militants.
USA I/A pirez. Suudan Kibbaa duraanii,i Taabaan Deng Gaa’i dhiittaa mirga namaa fi araaraa biyyattii mancaasuun himattee adabde
USAID fi warrii waliin hojjatu akka dhaabbilee hawaasummaa fi siyaasaalleen akka ummatii Itoophiyaa filannoo keessaa qooda guddaa qabaatan tolchuuf waliin hojjatan.
USAIDn addunyaatti du'a ijoollee irratti mari'achuuf Muddee 2020 irratti Jappaanitit kora gudar yaame
USAID: 'Nulleen Gammachuu Guddoo Muummee Minsiteraa Itti Badhaasanitti Dabalamnee Waliin Gammanna'
USAID tanuaaf jedhee torbaan kana gumii tanaa doolara miliyoona 170 kenne.
USAID:toophiyaatti ummata lola baqatee warraa bahe bokkeen alatti dhaanuutti jiraa namii rakkoo hedduu keessa jira
USAIDtti waajjira Itiyoopiyaatti gorsaa ol aanaa kan ta’an obbo Isheetee Yilmaa VOA dhaaf akka ibsanitti projektichi maallaqa xiqqoo dhaan ba’ii guddaa argamsiisaa jira.
US Airstrike Hits IS Terrorist Training Camp in Libya
US Airstrikes Target 'Jihadi John' in Syria
U.S. Akkuma Addaan-qoodaminsa Siyaasaan Muddamtetti,Cehumsa Aangoo Mootummaatti Deemaa Jirti
US, Allies Discuss Next Steps in Islamic State Fight
USA nama bara 2020 pirezidaantii tahee isii bulchuu dandahu keessaa laallachumatti jirti.
U.S. announces a deployment of a new special operation force to combat ISIS
USA perezdaantii filachuuf kurfoo jirtii jiraattotii magaalaa New England eda galgala filannoo Primary jedhan jalqaban
USA,Russia fi Kenyan dorgommii Kooriyaan Kibbaa 1-3 bahanii warqii guurratan
USA tana hojjachuuf akka seneterootii kun jedhanitti demokiraasiitti fayyadamanii mootummaa wayyaahaa qabaachaa,mirga ilmaan namaatii fi dignadee hunda qabdu qabaachuuf hojjatan feeti.
USA Teknooloojii Jabanaatti Abdattee Lakkoofsa Waraana Isii Akka malee Diqqeessuutti Jirti
USA Today: Bernie Sanders calls for a debate against the presumptive Republican nominee, Donald Trump
USA Today reports many Bernie Sanders supporters have no interest in conceding to Hillary Clinton.
USA!USA!Tanaan Sadeeffachoo!USAn tapha Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa Bara 2015tti Jappaan 5-2 mootee badhaafamte
US Authorities: Orlando Shooter's WIfe Knew of Attack Plans
USA： World's oldest person dies at 116.
US bara 2020 keessa pirezidaantii filatti.Pirezidaanti Tiraampi yoo aate marro lammeessoo filatan tahuu baannaan eebbisee warra itti aanutti kenna.
US bara balaa akkanaa waan hedduun ummata ufii gargaarti. Waldootii Hawaasa Oromoo ‘carraa biyyitii qabdu ummatatti himaa gargaaraa jirra’
US,Biritenii fi Noorweey akka bulchootii Suudan karumaa qajeelaan siyaasaa karaa jijjiiramaatti oofan gaafatan.
US biyya dureettii durummaan isii nama isii akka dansaa gahu.Bulchota godinaa,bulchoota mana marii,senetii fi bulchiinsa hedduu ufumatumatti bahee filata.Namii pirezidaantummaa dorgomu godinuma cufa irra maree akka namii bahe filatu dhugeeffachiifata.
US biyya namii isii horuma horee miliyoona 300 fi miliyoona 30 caale.Bara balaa COVDI-19 kana irralleetti waan hedduun ummata gargaarti. Bara kana jireenna qaalahen ufi faluuf jedhanii nama miliyoona hedduutii check bulchiinsii pirezidaanti Tiraampi erge $1,200 argate.
US biyya tokkicha sagantaa nyaata addunyaa WFP deggeru ennaa ta’u waggaa darbe doolaara biliyoona lamaa ol gumaache.
US Brokers Deal Establishing Ties Between Morocco and Israel
US bulchoota naannoo filachuutti jirti warra bulchiinsa magallanii moo’ee keessaa lama ijoollee dubraa Soomalee
US Capitol on Lockdown as Trump Protesters Breach Congress
US Congress Certifies Biden Election Victory
U.S. could reach as many as 424,000 COVID-19 deaths by Jan. 23
US dabalatee biyya keessaa fi alaa lammiiwwan gaafataa turan. keessummaa Dr. Abiy Ahmed erga aangootti dhufanii qabee dhiibbaan kun cimee itti fufe. Labsii yeroo muddamaa kana kaasuun hojii muummicha ministeeraa isa duraa ta’uu akka qabu kan gaafatan xiinxaltoonni siyaasaa, hoogganoonni garee mormituu fi kanneen yaada kennan hedduu turan.
US deemsa filannoo Itoophiyaa namiii cuftii qooda keessaa qabaachuu male jette gargaarfuu doolara miliyoona 30 caalaa kennuuf
US Defense Chief Urges Iraqi Leaders to 'Accelerate' IS Fight
U.S. Defense Secretary Ash Carter has pledged a full and transparent investigation to determine if U.S. airstrikes targeted a hospital run by the medical charity Doctors Without Borders
U.S. Defense Secretary Ash Carter make an unannounced visit to Iraq
U.S. Defense Secretary Lloyd Austin has arrived in New Delhi
US eegii Jiyoorji Filooyid namichii hidda sanyii Afrikaa torbaan sadiin duratti harka poolisii faranjiitti du’ee asi namii diqqaattuu guddattu hiriirumatti jira.
Useen Boolti dorgommii Olompiki sun irratti M100,200 fi 400 moohee warqii guurratee.Nama kun duruu hin cehuu hin ‘akak qaanqee xinniqa’ jedhanii maqaan addunyaatti beekama.
Useen Boolti nama dhalootaan Jaameyikaati.Akka qaanqee xinniqaa akka fardaa arreedaa akkuma kanaan dorgommii Olompikii irratti marroo 8 warqi harate.Waan metirii 100 dubbataniin jennaan fulaa innii jirutti dorgommii metirii 100 tana ufiin hin kajeelan.
Useen nama ganna 30ti Justin ammoo nama ganna 35ti.Boolti duru bara kana dorgommii dhaabaa jedhee guyyaa itti moohame kana eegachaa bahe.
US erga bara 2013 qabee humnoota ishee xiqqoo qofaan gamas jiraachuu beeksistee jirti. Humnoonni kunis mootummaan gareelee shorkeessotaa lama Boko Haram fi Islamic Maghrebitti ennaa duulu deggeraa turan.
US, EU Reach Truce in Major Trade Battle
US fi Ameerikaan waltajjii isaan dhimma dimokraasii fi mirga namaa irratti mari’atan har’a ministeera dhimma alaa keessatti qophaa’eera.
US fi Chaayinaan biyyoota talaallii vaayiresii koronaa yeroo ammaa yaalaa jiran yoo ta’u angawoonni hanga jalqaba wagga dhuftuuttu talaalliin kun uummata bira ga’uu dhiisuu mala jechuun of eeggannoon dubbatniiru.
US fi Itoophiyaan Qabeenna Uumama Itoophiyaa Guddisuuf Waashington, DC Keessatti Mari'atan
US filannoo kaleetiin bulchoota 500 oli filatte warra filame keessaa tokko Ilhaan Omar nama Soomaleeti kaan Joe Nugusee nama Eertiraati
US fi Nezerlaandis iftaan waancaaf taphatan jarii lachuu tapha barana kana takkuma hin moohamne
US fi Nezerlanditti Waancaa Kubbaa Miilaa Nadheen Addunyaatiif Walti Mare, Jarii Lachuu Warra Itti Qajele Qaqaarisee Biraa Yaa'e
US, Fulbaana 11, 2001, gaafa nama isii 3,000 tahu guyyaa tokkotti irraa fixan kaan hardha miira hammaachaa qaabachaa oolte
US ganna 243essoo itti bilisoomtee qawwee dhaanatee, qaanqee facaafattee,makiinaa waranaa karaatti ooftee jeettii gadi lakkfitee ulfeeffatte
US ganna 244n duratti Biritish jalaa bilisoomte.Amerikaan gannuma gannaan Adoolessa 4, qaanqee facaafattee jeettii fi helikppterii waraanaa qilleensa keessa gadi lakkiftee ulfeeffatte.
USGM Amandaa Benetii fi fi Sandii Sugawara hujii isaaniitiif galata galchaniif gufuun isan hin dhahin jedhanii jedhee eebbise.
USGM, VOA waliin damee 4 ufi jalaa qaba: Radio Free Europe/Radio Liberty,Radio Free Asia fi Cuba Broadcasting.VOAn afaan 47tin addunyaatit oduu himti torbaanitit nama miliyoona 280 caqasa
US Gulen sababaa US keessa jiraataniif ajjeechaa sana deggeran ykn keessaa harka qabu isa jedhu fudhatama dhabsiiste.
US guyyoota 100 hojii muummicha ministeeraa Abiy xiinxaltee jirti. Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Bitootessa 24 bara 2010 hirbuu seenanii Itiyoophiyaa hoogganuuf itti gaafatama kan fudhatan muummichi minsteeraa Dr. Abiy Ahimed itti gaafatama kana irratti guyyoota 100 kan guutan torban darbe ture.
US haleellaa misaayilaa torban darbe maadhee qilleensaa Siirtyaamadda meeshaa keemikaalaa ti jedhamee amanamu misaayilaan haleeltee jirti.
US hiriira momrmii lafa itti oowwiseef caasaa poolisi jijjiirachuuf falachuutti jirti bulchiinsii Miniypoolisi marii dansaatti jira
US hoogganoonni zimbaabwee biyyattii gara ce’umsa gaariitti akka geggeessan akkasumas mormitoota biyyattiif waltajjii siyaasaa kennuu dhaan uummati biyyattii hegeree isaa akka murteeffamu akka eeyaman gaafattee jirti.
US House Impeaches President Trump for Inciting Deadly Capitol Riot
US House Lawmakers Deliver Article of Impeachment to Senate
US:Ijoolleen Amerikaa hedduun ammoo dorgommii akkanaa marroo lama ykn haga sadii taphatan.
U.S.: Islamic State claims responsibility for the Orlando nightclub shooting
U.S. is seeking election to the United Nations Human Rights Council
US Itiyoophiyaa deggeruuf murannoo qabdu kan itti fufutu ta’uu isheef balaa fayyummaan sadarkaa addunyaa murdate kana furuuf michoota ishee naannoo addunyaa jiran waliin hojjechuu kan itti fuftu ta’uu Pompeyoon muummicha ministeeraa Abiyiif mirkaneessuu isaanii kaleessa waajjira ministricha dhimma alaatii ibsi ba’e beeksiseera.
US 'jabaa gaafa rakkoo, qaroo akka billaachaa,'Senator John Makkeyin Du’aan Dhabdullee Hujiin Galateeffachaa Jiraatti
US jalqaba irra uggura Sudaan irra kan kaa’e bara 1997 keessa yoo ta’u uggura daldalaa fi qabeenyaa mootummaa ture. Kunis dhiittaa mirga namaa fi yaaddoon shororkeessummaas ka biroo ture.
US Jury Deliberates in Trial of Officer Charged with Killing George Floyd
US keessaa bulchaan kutaa Kaalifoorniyaa Gavin Niwsom kaleessa uummati kutaa sanaa kanneen miliyoona 40 ta’an dhibee kana ittisuuf manaa akka hin baane ajjaniiru. Niwsom, biyya isaanii dhibee kana wal’aanuuf kan oolu deggersa federaalaa doolaara biliyoon tokko akka ramaduuf kongresii gaafataniiru. Roobii darbe bulchaan Kaalifoorniyaa prezidaant Doonaald Traampiif xalayaa barreessaniin dooniin hodpitaala human galaanaa andaara glaana Los Angelesitti bobba’uun tarii dhukkubsattoota vaayresii kanaan qabaman akka deddeebisan gaafatan.
US keessaa kutaaleen hangi tokko lakkoobsi namoota vaayiresii kanaan qabamanii guyyoota dhiyoo as ol ka’uu yoo gabaastu lakkoobsi namoota du’anii gad bu’aa adeeme.
U.S. Keessaa Lakkoobsi Namoota COVID-19n Du’anii 250,000 Darbe
US keessaa namoonni 980,000 COVID -19n yoo qabman kummi 55 du’aniiru.
US keessaa namoonni kuma 600 ta’an vaayiresii koronaan yoo qabaman kan akkaan dha’amte magaalaa New York.
US keessa kanneen jiran bakka balaliin ka’u 135 keessaa tokko kan keenya. Waggaa waggaatti balaliiwwan torba qabna. Gadamoojjiiwwan waraanaa 25, waardiyaalee 25 fi hojjettoota balalii ja’a waliin imalla jedhan
US kutaa Texas Dallas keessatti namni qawwee hidhate tokko poolisoota shan ajjeesee kanneen biroo sagal ennaa hiriirri mormii kaleessa geggeessametti galaafachuu isaa angawoonni poolisii Dallas keessaa beeksisnii jiru.
US lakkoobsa baqattoota gara biyya ishee dhufanii dabaluuf karoorfattee jirti. Irra hedduu kan irratti fuuleffate garuu baqattoota Srya keessaa ti. Haa ta’u malee akkuma lakkoobsa baqattoota naannoo addunyaa simannu ol ka’uun kan Afriikaas akkasuma gochuuf jirra jechuu dhaan ministrii dhimma alaa UStti itti aantuu minsteerri dhimmootii baay’ina lakkoobsa uummataa, baqattootaa fi koolu galtummaa Catherine Wiesner ibsaniiru.
US Launches Work on Consulate in Disputed Western Sahara
US marii pirezidaantii Kooriyaa waliin teetteen akka nukileera waraana Kooriyaa diqqeessanii balleessan feete Kooriyaan Kaabaa ammoo sun hin feene.
USMNT,maqaa garee kubbaa miilaa biyyoolessa Amerikaati.Leenjisaan isaanii ijoollee haaraa dabalaa,mala tapha haaraa itti jijjiiraa dorgommii Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa FIFA-n Raashiyaatti qopheessuuf dabruuf falachuutti jirti.
US Navy SEAL Killed During IS Attack in Iraq
"US official resigns after investigation of attack in Benghazi concludes security was ""grossly inadequate."""
U.S. officials concerned about Russia's commitment to a peaceful resolution of the conflict in Syria
U.S.: Officials confirm Iran released 10 U.S. Navy sailors
US Open baranaatiin ammoo dhiiraan ammoo atileetii Juan Martindel Potro (Arjentiinaa) fi atileetii US Johan Isneritit walti mare.
US Open,maqaa dorgommii teenisii addunyaa Waldaan Teenisii Addunyaa (WTA) gannuma gannaan qopheessu.
U.S. President Barack Obama meets with European Union leaders in Germany to discuss intelligence and security sharing
U.S. President Barack Obama says the United States had no precise intelligence warning of the Paris bombing.
U.S. President Donald Trump signed a $900 billion pandemic relief package Sunday night
U.S. President-elect Joe Biden declared Monday that “democracy prevailed”
U.S. President-elect Joe Biden on Thursday made a case for his $1.9 trillion stimulus proposal
U.S. President-elect Joe Biden will get a coronavirus vaccination as soon as next week
US Presidential Race In Its Home Stretch
U.S. President Joe Biden and Russian counterpart Vladimir Putin met face-to-face in Geneva
U.S. President Joe Biden laid out coronavirus recovery goals in his first prime time address
US rakkoo Gonderii fi naannoo isii jirtuuf imaltuu achitti dhaqan akka dhiisan hajajje bulchinsii naannoo Amaaraa ammoo lafti 'nagaa' jedha
US, Russia Address Challenges in Syria Cease-fire
US, Russia Announce Cease-fire Plan for Syria
US Satellite Detects Flash At Time of Russian Plane Disaster
U.S. says targeted areas probably didn’t contain Islamic State but Russia rejects that notion saying its airstrikes targeted Islamic State.
U.S. Secretary of Defense Lloyd Austin Monday arrives at the Yokota Air Base in Japan
U.S. Secretary of State Antony Blinken made an unannounced visit to Afghanistan
"U.S. Secretary of State John Kerry called the next few days ""critical"" in building momentum toward the goal of de-escalating the Syrian conflict."
U.S. Secretary of State John Kerry visited Laos
US-s kun dhugaa ta’uu beekuu qabdi jedhan. Biyyi isaanii yoo doorsisi irratti aggaamameen hala haleellaa hin geggeessitu jedhaniiru. Kooriyaa Kibbaa waliinis araaraaf qophee ta’uu isaanii ibsuu dhaan mariif balballi isaanii banaa ta’uu dubbatan.
US soldier killed in Northern Iraq by Islamic State fighters
US Surveys: Trump Support Weakening as 4 More States Vote
Ustaaz Ahmaddiin Jabal, Obbo Tamaam Abba Bulguu fi Obbo Olbaanaa Leellisaa Maal Jedhu?
U.S.: The country surpassed 250,000 COVID-19 deaths Wednesday
U.S.: The Democrat-controlled House of Representatives formally filed Articles of Impeachment against President Donald Trump
US to Require Travelers from UK to Prove They Tested Negative for COVID-19
US to Send 'Specialized' Force to Iraq to Fight IS
U.S. Treasury Secretary Steven Mnuchin arrived in Sudan
US uggura Imalaa andaara galaana Keeniyaa irraa kaafte
US uggura isheen Raashiyaa irra akka kaa’amuuf kongresii biyya isheen kaleessa raggaasisteef deebii kennuuf jecha Raashiyaan tarkaanfii kan fudhattu ta’uu ministriin dhimma alaa biyyattii beeksisee jira.
US uummata Liibyaa fi tasgabbiin akka dhfu hojjetti jedhu angawoonni kun.
“US waan kana qalbiin waan laalte hin sehu maan jennaan hariyummaan biyya lamaanii guddoo jabduu jabaachaa deemtu.Waan namii hin hubatinitti jira tana hinuma beennallee.Ammoo wal hubachaa yaana jennee herreganna.Irra deebihanii laalani jennee abdanna. Maan jennaan qalbiilleen taanaan hujiilleen taanaan Itoophiyaa karuma seeraatin hojjatte jedhe
US Will Donate 500 Million COVID Vaccines to World
Utaalchaan,kuruphachaa,bisaan daakaan, kubbaa miilaatii fi waluamttu ispoortii 20 caalaan wal morkachuutti jiran
Utuma hin raggaasisamin gaaffii kan kaasise labsiin magaalaalee Oromiyaa kun komee master plaanii waliin wal qabatee mormii dhiiga dhangalaasise dhaqqabsiise.
Utuu ani prezidaantii Yunaayitid Isteetis ta’ee ani hin filamne ta’ee yeroo ammaa silaa akka yaada kootti kooriyaa kaabaa waliin waraana guddaatti seennee uummati miliyoonaan laka’amu dhuma ture jedhan.
Utuu nut amma dubataa jirruu jamaan koolu galtoonni garee dhaan qindaa’anii gara Yunaayitid Isteetisitti yaa’aa jiru jedhan.
Utuu xiqqoo hin turin haleellaa of wareegaa man asagadaa Orthodox Alexandria jiru St. Mark cinatti raawwateen immoo yoo xiqqaate namoonni 17 yoo du’an kanneen 41 ta’an ka biroon madaa’anii jiru.
Uumatti ishee miliyoona hedduun waggaa kana keessaa caamaa mudataa jiruun rakkataa jiran.
Uummani kurna kumaan laka’amu qe’ee isaa dhiisee baqachuu dhaan manneen brnootaa fi biilsaalee mootummaa keessa dahatanii jiru.
Uummani Oromoo barachu qaba,Lammiin barate immoo mirga isaa gaafata” Jeneraal Taaddasaa Birruu jedhe jedha barreeffamii dhaabii Dh.D.U.O baase..
Uummani sababoota dadarbiinsa Vaayrasii Koroonaaf isaan saaxilu irra akka of eegu Manni-maree Dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa hubachiisee jira.
Uummanni Amaaraa cunqursaa akka ta’e keessumaa haala adda ta’een uummata Somaalee akka waan midheetti waggootii darbaniif irratti hojjatamaa ture jedhe Musxafaan.
Uummanni Ameerikaa Keessaa Kan Gabaasame Caalaa COVID-19n Qabamuutu Gabaasame
Uummanni Ameerikaa qe'ee ofii akka turuuf yeroo dabalatan ajajuun koo lubbuu uummata miliyoona tokkoo baraaruu dha jechuu dhaan prezidaant Doonaald Traamp Wixata kaleessaa dubbatanii jiran.
Uummanni Amerikaa Dhugaa Jiru Hubate: Saaraa Saandars
Uummanni Amerikaa Mirga Yaada Ofii Ibsachuuf Qabu Eeguu fi  Mirkaneessuun Fedha: Prezidaant Traamp
Uummanni Bahaamas keessaa halkan hamaa kan dabarsan yoo ta’u kunis obomboleettiin Doriyaan handaara odoola Grand Bahama irra bufatee qilleensa hamaa, rooba jandoo fi lolaa bishaaniin dhahaa waan jiruuf ta’uun beekamee jira.
Uummanni bakka seeraan beekameen ala akka hin hidhamne seerri ajajus hidhattoonni naannoo jiran qaamotiin seera eegsisan mul’inatti beekamanis beekamuu baatanis waaltaalee hidhaa mul’inaan beekaman kanneen kudhanii ol ta’an keessatti kan nama hidhan ta’uu gabaasichi ministrii dhimma alaa Ameerikaa kun beeksiseera.
uummanni biyyoota lameen kanneen kuma hedduu ta’an daangaa walii seenanii turan.
Uummanni Buruundii Har'a Sagalee Kennaa Jira
Uummanni filuufis ta'e filatamuuf mirga waan qabuuf akkasumas mootummaa filatamee qofatu bulchuu qaba kan jedhu heera irra jira waan ta'eef gaggeesuuf jirra jedhan.
Uummanni Finfinnee ganda keenyatti wal ga’ee kadhata qalbii jijjiirrannaa godheera. Abbootiinis dhufaniiru. Faarfattoonnis hedduun argamaniiru. Ganama kaanee gara qaama mootummaa dhaquuf karaa jalqabnaan bor dhuftu nuun jennaan mana keenyatti deebine jedhee jira.
Uummanni gargaarsa wal'aansa fayyaa argachuu qaba
Uummanni godina Boranaa keessa jiraatu sababaa caamni irra deddebi’e isa mudateen kan ka’e, loon isaa jalaa dhumanii, midhaan facaafates karaatti hafee rakkataa jira.Rakkoo kana keessaa baraaramuuf jecha loon isaa naannoo foyyee qabuutti godaansisa.Kan karaatti du’an dhisee bira darbaa kan lubbuun keessa jirtu gatii argameen gurguraa kan abdii qaban bulfatee jireenya borii abdata.
Uummanni hiriira ba'e kosii guuruun waltajjii daandiilee wal qaxxaa muran kan Yaanguun irra tuulan.
Uummanni Itiyoophiyaa walabummaa fi mirga biyyaa ilaalchisee eenyuufuu obsa hin qabaanne kan agarsiise jedhan prezidaanti Saahilewerq.
Uummanni kan inni jedhe mootummaatu jedhe taanaan hin kaanu hin jennu. Araat kiiloon, piyaassaan iyyuu diigameera mootummaatu barbaade taanaan. Mana nuti rakkoo dhaan ijaarre. Bishaan ibsaa hin qabnu. Bishaan boollaa waraabbanna. Seeraan ala jechuun mana nu irratti diigaa jiru jedhan.
Uummanni karaa nagaan gaddaa fi quuqqaa isaa ibsachuu akka danda'u mirkaneessuun barbaachisaa ta'uu gareen mirga dhala namaaf falmu kun hubachisee jira.
Uummanni karaa nagaan mormii isaa akka dhageessisuuf eeyama akka argatu, qonnaan bultoonnis humnaan utuu gumaan hin baafaminiif akkasumas utuu hin mariisisin dachii isaa irraa buqqisuun haa dhaabatu jedha ibsi kun.
Uummanni kumaan lakaa’amu qorra nama addoochu kan magaalaa New York halkan edaa keessa dhaabachuu dhaan waggaa haaraa bara 2018 simatanii jiran. Ayyaana waggaa akkasitti simachuun bara 1904 keessa jalqabame.
Uummanni kuma dhibba tokkoo fi torbaatamii saddeetti Godiina Gujii irraa buqqa’anii rakkoof saaxilamuu aangawaan godina Geedeewoo Obbo Tigistuu Gazaahaany ibsanii jiru.
Uummanni kuma hedduun Dilbata kaleessaa whaayit Haawus cinatti kan hiriiran yoo ta’u magaalaalee Amerikaa hedduu keessattis guyyaa lammataaf itti fufee jira.Kunis prezidaantiin Amerikaa Donaald Traamp biyyoota musleemaa 7 irraa namnii Amerikaatti hin seenne uggura ka’an mormuun ture.
Uummanni kuma kurna hedduun Naayjeriyaa keessatti ajjefamanii shamarran dhibba hedduun butamanii fudhataman.Gareen kun Afrikaa dhiyaa fi biyyoota kutaa saahil keessatti sodaa uumee jira.
Uummanni kumnii hedduun amma iyyu Aleeppoo gama bahaa keessa kan jiran yoo ta’u iddoo sana bara 2012 kaasee riphxee looltotaan kan bultu ta’uun ni yaadatama.Garu duula humnootiin mootummaa gaggeeessaa jiraniin lafa qabatan mara dhabaa jiru.
Uummanni kun lamaan daangaa irra waan jiraniif afaan walii dubbataa waliin yeroo dheeraaf kan jiraataa waan turaniif afaan walii dubbataa inni gamaa gamanatti darhee jiraataa ture. daangaaleen naannoo Kibbaa daangaa Oromityaatti dhiyoo jiran hollaa Oromiyaa ti malee lafti sun kan Oromoo ti jedhaniiru.
Uummanni manaa ba'e yeroo adeemu fageenya eeguu qaba jedhamee kabajuu fi waan afaanii fi funyaan ittiin aguugan qabaachuundirqama ta'uun ibsamee jira.
Uummanni manneen daldalaa akka banuuf dirqisiisuun akkasumas akeekkachiisa kennuun kan itti fufee ta’u isaa fi manneen daldalaa cufaa jiranti saamsameera jechuun komaand post itti maxxansaa akka jiru dubbatu jiraattonni.
Uummanni miliyoona 20 caalaan somaaliyaa, sudaan kibbaa, Naayjeriyaa fi Yaman keessaa baatilee dhufan 6 keessatti beelaan dhumuuf jiru jedha sagantaan nyaata addunyaa.
Uummanni Miliyoona 4 manaa fi qe’e ofii irraa kan godaanan yoo ta’u kanneen Miliyoona 2 ta’an gara biyyoota ollaatti dheessanii jiru.
Uummanni miliyoona 58.8 ta’u kan naannoo addunyaa sababaa walitti bu’iinsa, hookkaraa fi balaa uumamaan kan ka’e biyya ofii keessatti qe’ee irraa kan buqqa’an ta’uu gabaasi haaraa ba’e beeksisee jira.
Uummanni Miliyoona 5 caalaan prezidaantii waggoota 15 aangoo irra turan nama bakka bu'u filachuuf har'a gara wirtulee filmaataatti deemaa oolan.
Uummanni miliyoona 71 ta’u manaa fi qe’e ofii irraa buqahee jiraata
Uummanni miliyoonaan laka’amu waggaa 241ffaa Ameerikaan walabumaa itti gonfatte agarssiisa xaaxee qabsiisuu, sirboota adda addaa, nyaata alatti bilcheessanii waliin qooddachuuf taphoota adda addaan kabajaju.
Uummanni mootummaa waliin wal qabaa yeroo jiru kanatti humnootii alaatu harka keessaa qaba jedhamuun waan dhugaa irraa fagaate, kan jedhan - Dr. Mararaan, yeroo hundaa biyyoota alaatu keessaa harka qabaa, jechuubii fi akkasumas moggaafama adda addaa kennuun mootummaa biraatti toftaa baratamaa ta’uu dubbatan.
Uummanni naannoo addunyaa lola siyaasaa Waashingiten keessaa hordofaa jiran. Hedduun akka jedhanitti dimokraasiin Ameerikaa hojii irra oolaa jira.
Uummanni nama shakkame yoo arge toorri bilbilaa kan tolaa akka jiru kan ibsame yoo ta’u caasaalee eegumsa fayyaa hanga sadarkaa gadii jiran waliin hojjatamaa akka jiru ibsamee jira.
Uummanni Neezerlaands Filannoon Paarlaamaaf Sagalee Kennaa Jira
Uummanni Neezerlaands Robii har’a filannoo paarlaamaaaf gaggeeffamuuf sagalee kennaa jira. Kunis paartii mummicha ministeera biyyatti mark Rutte..n hogganamuu fi farra godaantootaa fi Islaamaa kan ta’an seera tumaa Geert Wilers giddutti ta’uun beekamee jira.
Uummanni Oromoo fi Amaaraa jijjiirama kana keessatti qooda kan qabaatanii fi amma uummata lamaan walitti buusuuf sochiiwwan geggeeffamaa jiru wal taanee ittisuuf paartileen kun walii galuu isaanii dubbataniiru.
Uummanni Oromoo fi miseensonni ODP milkaa’ina Paartii Badhaadhinaaf tumsa akka godhaniif Mummichi ministeera Abiyyi gaafatanii jiru.
Uummanni Qabsoo keessatti bakka guddaa qabu kun gara misoomaa fi nageenyatti akka deebisus dhaamaniiru.Gaaffilee misoomaa fi bulchiinsa gaarii furuufis qindoominaan ni hojjenna jechuun Dr. Abiyyi ibsanii jiru.
Uummanni qajeelfama mootummaan baasee fi gorsa ogeessota sirritti hordofuu akka qabanis aangawonni siyaasaa gaafataa jiru.
Uummanni Qucaa godiina Omoo aanaa tokko keessa qofa kan jiraatan yoo ta'u ofiin of bulchuuf gaafataa jiru.
Uummannis dammaqinsaan haala nannoo isaa jiru akka hordofuuf gaafatamee jira.
Uummanni Sochii Nannoo Isaa Keessaatti Gaggeeffamu Dammaqee Eegu Qaba: Dr. Abiyyi Ahmad
Uummanni sodaatee yeroof callisuun isaa ammaan booda deebi’ee gaaffii hin dhiyeessu jechuu miti.Sababiin isaas gaaffiin dhiyeeeffate amma iyyu deebii hin arganne jedhan obbo Mulaatuun.Akkaataa itti mootummaan deemaa jiru sirrii akka hin ta’iin irraa deddebinee beesiifnee jirra jedhu. Hidhamuu Dr Mararaan ilaalchisees deebii kennaniin isa mootummaan jedhu keessaa inni harka hin qabu beekaan sanaan qabatanii isa hidhan jedhu.
Uummanni Tigraayii Fi Addi Bilisummaa Uummata Tigraay Bilisummaa Eertraa Irratti Ejjennaa Hin Jijjiiramne Qabu: Dr. Debretsiyoon G/Mikaa’el
Uummanni Tigraay irra dhiittaa mirga namoomaa rifaasisaa ga’aa jira akkasumas gargaarsa dhala namaa kan hatattamaa akka hin argannee Itiyoophiyaa, Ertraa fi gareelee hidhataniin dhorkamaa jira jechuun Deemookraatichi seenaatar Patrick Lehii ibsa baasanii jiru.
Uummanni Tigraay raayyaa ittisa biyyaa Itiyoopiyaa fi Eertraaa akkasumas humna addaa naannoo Amaaraa, itti dabalees qaamotii Afriikaa irraa hin taaneen haleellaa qindaa’etu irratti raawwatamaa jira jechuun ibsaniiru. Afriikaa kan hin taane ennaa jedhan garuu biyya isa kamiin akka ta’e hin ibsine.
Uummanni Tigraay Uummata Itiyoophiyaati, Dhimmi Namoota Muraasa Tigraay Keessa Jiranii Garu Seeraan Hiikoo Argata: Mummichi Ministeeraa Abiyyi Ahmad
Uummanni Walitti Bu’uf Fedhii Hin Qabu, Ajandaa Dhokataa Kan Qabantu Jira. Angawaa oromiyaa
Uummanni Weerara Vaayrasii Koronaaf Ilaalchi Qabu Yaaddeessaa Dha: Angawaa
Uummanni yunaaytid states walitti qabamuu danda'uu lakkobsaan kudhan caaluu akka hin qabne masaraan Waayit Hawuus gabaasee jira.
Uummarti kurna kumaan laka’aman torbanneen sadan darban hanqina nyaataa fi bishaanii isaan mudate irraan kan ka’e gargaarsaaf Moqaadishoo seenanii jiran.
Uummata Affaar fi Oromoo Giddutti Walitti Bu’insii Uumamee Lubbuu Namootaa Galaafatee Jira
Uummata Aleeppoo keessaa baasuuf mootummaan gama isaan gaaffiin dhiyeesse kanneen kutaa Idlib Kaaba-dhiyaa Fouaa fi Kefrayaa keessatti siviloota dhukkubsatanaii fi madaa’an akka ba’aniif ehamamuufi qaba jedhe.
Uummata Amerikaa Waaniin Gaafadhu Qaba: Joo Baaydin
Uummata ayyaana sana irratti argamaniif haasaa kan dhageessisan prezidaaniin naannoo Sidaamaa obbo Destaa Ledaamoo uummati Sidaamaa guyyaa har’aa arguuf daandii cimaa adeemeera jedhan.
Uummata biratti illee simannaa fi deggersa guddaa akka argatan kan eeran, Obbo Destaa Dinqaa, keessumaa dhiheenya kana kan mana-hidhaatii hiikaman itti-aanaa dura-taa’aan paartichaa – Obbo Beqqelee Garbaa – magaalaalee Wallagga Bahaa fi Dhihaa keessatti walga’iilee geggeessaman irratti argamuun uummtichaaf gammachuu fi hamilee guddaa kennee jira, jedhu. Gama biraatiin, dura-taa’aan Kongiresa Federaalawaa Oromoo – Dr. Mararaa Guddinaa, Oromiyaa keessatti bakkawwan hedduutti ennaa paartiin isaanii duula filannoo geggeessu, humnoonni paartii mootummaa danqaa fi miidhaa jajjabaa akka irratti raaw’ataa jiran himatanii jiran.
Uummata biyyoota addunyaa keessa jiraatu dhibba keessaa harka kudha sadii qofti preesii walabaa akka qabu dhaga’uun rifaasiisaa dha kan jedhan Amandaan uummanni odeeffannoo isa barbaachisu akka argatu gochuuf hojjataa jirra jedhan.
Uummata Buqqisuun Hin Dhaabatu Taanaan Hiriira Mormiin Waama, Jedha Paartiin Semaayaawii
Uummata Chibook, keessumaa, maatiilee ijoollee durbaa sanaa irratti haalli mu’ataa jiru suukanneessaa dha. Waldaa Warra ijoollee durbaa jalaa ukkaamsamanii sanaaf dura-taa’aa ka ta’an Yaakubuu Inkeekii – eega ijoolleen durbaa isaanii jalaa fudhatamanii as, haadhaa fi abbaan ijoollee sanaa, walumaa-galatti namoota 18 tu du’e.
Uummata dheessanii magaalaa Naqamtee keessa buufatan kana keessaa dubartoonni 18 da’u isaanii akkasumas kanneen biroon garaatti baatan ( Ulfii) akka jiran ibsame jira.
Uummata Ertraa irratti waan sirri hin taane rawwachuu fi laftii Ertraa qabamee turuun itti fufee waan jiruuf golli naga eegumsaa dogoggora hojjatame kana caalaa duubatti ituu hin harkiifatiin akka sirreessu prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afeworqii gaafatanii jiru.
Uummata gam lameen irraa jireenya ofii irraa buqqa’an debisanii dhaabuu fi nagaa buusuu irratti kan fulleefate marii kun kanas fixaan baasuuf mootummaan Federaalaa bulchiinsa naannoo lamaanii wajjin kan hojjatu ta’uun ibsamee jira.
Uummata Godina Sidaamaa Galmeessuun Itti Fufee Jira
Uummata Gulla kanneen miliyoona walakkaatti hedamantu dugdee kutaalee Caroliana, Georgia fi Florida jechuunis kutaalee america gama kibbaa keessa jiraatu.Kan hojii profeeserummaa irraa gadamoojja’an Dorothy Browner-Hubler hawaasa Gullah kan kutaa South Carolina jiruu fi ofii isaanii keessatti guddatan barsiisuuf jecha faarulee, dhiichisaa fi seenaawwan fakkii halluu adda addaa dibametti gargaaraman.Dorothy-n akka jedhanitti uummati Gullah hidda dhalata Africa gama dhiyaa kanneen jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa garbummaa dhaan gara Americatti fidhamanii dha.Hedduun akka jedhanitti hawaasa lammiiwwan America hidda dhalata Africa irra jireessi uummata kana keessaa ti.Nuti garee lammiiwwan America hiddha dhalata Africa keenneen eessaa akka dhufne beeknuu fi aadaa, seenaa, fi nyaata adaa keenyaa attamiin akka bilcheessan, amantiilee eeggannee jirru tokkicha. Kanas guutummaa addunyaatti beeksisuu feena.Dhagaa gati jabeessi kam akka ta’e eessaa akka ba’u beekna, suphee irraa xuubii hojjechuutti beekamoo dha, halluu adda addaan fakkiiwwan miidheksuu fi akkaataa midhaan itti qotaniin beekamoo dha jedhan.Namoonni hedduun seenaan uummata Gullah jechuunis gurraachota abbaa lafaa biyyattii duraanii kun eegamee dhaloota boriitti darbuu qaba isa jedhu irratti walii galaniiru.
Uummata irratti humnaan gargaaramuu mannaa quqqaa isaa ifatti akka dubbatu akkasumas carraa dhaga’amuu akka argatu gochuu baannaan uummanni umrii isaa guutuu nu hin baatu jechuun Obbo Lammaa Magarsaa hubachisanii jirru. Jiraachuu ka dandeebyu hanga jijjira argamsisuu dandeenye qofaatti ta’u ni beekna jedha.
Uummata Itiyoophiyaa Miliyoona 5.6tu Gargaarsa Yeroo Hatattamaa Eeggataa Jira: USAID
Uummata Itiyoophiyaa miliyoona 7.78 kanneen gargaarsa midhaan nyaataa eeggatan keessaa miliyoonni 3.6 Oromiyaa keessaa ti.
Uummata Itiyoophiyaa miliyoona dhibba tokko keessaa miliyoonni jaatamni dargaggoota umriin isaanii waggaa 24 gad ta’uu kan dubbatan Dr. Abiyyi carraa hojii banuuf guddina dinagdee fi barnootaa barbaachisaa akka ta’e hubachisan.
Uummata Itiyoophiyaa waan gammachisuu gaafatamanii, Iyyummaa dhabamsisuu fi wabii nyaataa eegsisuun gammachuu isaaniif fiduuf ka gumaachu qabaachuu mala, jedhan. Mootummaa IHADEG fi kan Mangistuu durii gidduu adda addummaa jiru gaafatamanii, bara Dargii maqaa “Goolii Dimaa“ jedhuun, namoonni mana murtii duratti otuu hin dhiyeeffamiin ajjefamaa turan, yakkaa fi cunqursaan akkasii amma du’eera, deebi’ees hin dhufu, jedhu Obbo Mallas.Guutummaa isaa MP3 tuquun dhaggeefadhaa.
Uummata Itiyppiyaa dhibba irraa harka 97 kan bakka bu’an amantiin ijoon torba kan keessatti argamu gumiin waaltaalee amantii Itiyoopiyaa sabatiinsa dhabamuu baatilee fi ture dhaabsisuu akkasumas adeemsa nageenyaaf yaalii gama isaa gochuuf hojjetaa turuu ibsee jira.
Uummata kuma 15 caalu keessaa nuusa tokko kan ta’an dorgomuu akka danda’aniif komishinni filannootu ehama kenneef.
Uummata kuma kurna hedduu Tigraay keessaa sababaa walitti bu'insaan gargaarsa dhala namaa eeggataa jiran dhaqqabuuf Itiyoophiyaan karaa banuu qabdi jedhu jaarmayoonni gargaarsaa kan Tokkummaa Mootummootaa.
Uummata Maqalee keess jiraatu kuma 500,000 keessaa walakkaan isaanii ijoollee dha. Gareeleen amaan walitti bu’iinsa kana hammeessuun lubbuu namaa balaa irra kan buusu ta’uu akeekkachise.
Uummata naannoo Tigiraay keessatti rakkoof saaxilame gargaaruuf carraaqqii godhamaa jiru ilaalchisuun, Koomishinaricha ol’aanaa Dhimma Baqattoootaa ka Tokkummaa Mootummootaa – Filippoo Graandii ibsa kennuu isaanii, gaazzexeessotatti dubbatan – Aadde Muferiyaat.
Uummata naannoo Tigraay miliyoona 6 ta’uuf malli quunnamtii rakkoo ta’uu isaaf kanneen dhaaba kanaaf fedhaan hojjetan kan duraanii xiqqoo qofti hiriyoota isaanii gamas jiran arguu danda’niiru.
Uummata Naannoo Uummattoota Kibbaa fi Kan Oromiyaa Godina Gujii Gidduutti Lolli Ka’e Lubbuu Galaafate
Uummata Oromoo bulchiinsa naannoo somaalee keessaa jireenya isaanii irraa godaansifamanii fi oromiyaa bakka adda addaa keessatti walitti bu’iinsa daangaa uumameen kanneen qe’e ofii irraa godaanan gargaaruuf an oolu lotoriin tomboolaa “Lammiin Lammiif” jedhu Dilbata darbee qophii Finfinnee keessatti gaggeeffame irratti ifatti gabaa irra ooluun isaa ibsamee jira.
Uummata Oromoo fi Amaaraa walitti buusuuf sochiiwwan geggeeffaman waliin ta’anii ittisuuf naannolee kana keessa kanneen socho’an paartileen siyaasaa torba walii galtee irra ga’uu isaanii beeksisanii jiru.
Uummata Oromoo irratti dararaa gaggeessan bifa jijjiranii itti fufuuf amma moo maqaa shoroorkessummaan tooftaa haaraa jalqaban jedhu.
Uummata Qe’ee Isaa Irraa Buqqa’e Kuma Saddeettama Ga’ee Jira: Mootummaa Naannoo Oromiyaa
Uummata qe’ee ofii irraa godaanes haala inni ittiin qe’ee ofiitti deebi’uun danda’amu illee mijeessuuf irrattin hojjetaa jira jedha waajjirichi.
Uummata Rakkate Dhaqqabuu: Gaaffii fi Deebii Obbo Dinquu Dayyaasaa Waliin
Uummata sivilii kan Itiyoophiyaa fi baqattoota Ertraa kanneen Tigraay keessa qubatanii jiranii dhimmi isaanii yaaddeessaa ta'u kan ibsee dhaabnii baqattootaa gareeleen mirga dhala namaaf falmaniis torban guutuu dullii waraanaa humnootii Fedeeraalaa fi Kan Tigraay giddutti gaggeeffamaa jiru kun to'annaan ala ta'u mala jechuun akeekkachisaa turan jedha.
Uummata Sudaan Lolaa Bishaaniin Miidhameef Addunyaan Yoo Hin Birmanne Sabatinsa Siyaasaa Biyyattii Balaarra Buusa, Jedhame
Uummata Tigraay fi Matakkaliif Gargaarsa Walitti Qabuun Jalqabamee JIra
Uummata Tigraay kanneen miliyoona 6 ta’aniif hedduu yaaddessaa ta’uu qorannaan kun ibsee jira. humnoonni mootummaa fi michoonni isaanii hoogganoota TPLF adamsaa ennaa adamsaa jiran kanatti lolli itti fufee jira.
Uummatatti qabanii dhukaasaa waan turaniif uummati gara laga guddaa naannoo sana jiru Qarsaa jedhamuutti baqatee kan achi keessatti nam’e illee waan jiruuf namoonni hedduun dhumuu malu jedhan. Mootummaan Itiyoopiyaas gama isaan ibsa kenneen naannoo Nifaas Silk Laaftoo jedhamu keessaa namoota gocha seeraan alaa raawwatan to’annaa jala oolchuuf yaaliin godhamaa jira jedhe.
Uummata uummata irratti akkasumas uummata mootummaa fi humnootii nageenyaa irratti kakaasuuf kanneen yaalan biyya alaa fi keessaa Fulbaana25 booda jechuun
Uummati addunyaa irra hedduun faca’ina vaayiresii kanaa ittisuuf jecha mana ofii keessaa hin ba’an. Waaltaan qorannaa vaayiresii koronaa kan Joons Hopkins akka beeksisetti uummata miliyoona 1.6tu vaayiresichaan qabaman. Yunayitid Isteetis addunyaa irraa bakka vaayiresiin kun itti hammaate yoo ta’u namoota 446,000 ol ta’utu vaayiresichaan qabame. Ispeen keessaa namoonni 153.222 vaayiresichaan yoo qabaman Xaaliyaanii keessaa immoo 143,626tu qabame.
Uummati Addunyaa Miliyoona 70 Ol Baqattummaan Jiraata: UNHCR
Uummati amma jijjiirama dhugaa fedha. Jijjiirama dhugaa fi qabatamaa arguu fedha malee waadaa duwwaa ta’e miti jedhan.
Uummati Balaan Lolaa Isa Mudate Gargaarsa Yeroo Hatattamaa Eeggachuuf Dirqame
Uummati Britain har’a sagalee walitti dhiyoo dhaan gamtaa Awrooppaa keessaa ba’uu filatan. Sochii kana hoogganoonni Awrooppaa hangi tokko dogoggora guddaa dha ittiin jedhan.Ba’ii murtii uummataa booda muummichi minister Britain David Cameroon haasaa dhageessisaniin
Uummati Britain waan addaa haala ifa ta’een waan murteessaniif biyyattiin hoogganaa haaraa karaa isaan filatan irra isaan geggeessuu kan isaan barbaachisu natti fakkaata jedhan.
Uummati Briteen Filannoo Geggeessuuf Sagalee kennaa Jiran
Uummati Briteen Gamtaa Awrooppaa Keessaa Ba’uuf Murteeffatan
Uummatichi akka jeeqamu, yaada isaa akka hin ibsine, hiriira akka hin bane gochuuf humnoonni sochii jeequmsaa oofan dheengadaa naannoo sa’aatii 3 boombii dhoosaniiru. Haa ta’u malee hawaasichi humnootii nagaa eegsisan waliin ta’uu dhaan namoonni sadii to’annaa jala akka oolan ta’eera jedhaniiru.
Uummatichi heddumminaan ba’ee kaardii filannoo akkuma fudhate akkuma kana ba’ee paartii fedhe akka filatu waamichan dabarsa jedhan muummichi ministeeraa itiyooopiyaa H/Mariyaam Desaleny. Taajjabdoonni filannoo kan sadarkaa addunyaa kan hin argamneef sababaa rakkoo bajataaf ta’uu ibsanii qamni kami iyyuu taajjabduu danda’a jedhan.
Uummatichii fi qaamoliin siyaasaa martinuu carraa amma argame kana utuu of hin dabarsin uummata wareegama qaalii inni kana dura baase ammas akka inni irra deebi’u akka hin goone of eeggannaa fi walii galtee dhaan rakkoo jiru furaa uummata kanaaf boqonnaan akka ta’u gochuu irratti hojjetamuu qaba jedhan.
Uummatichi interneetii irrattis ofii isaaniis dubbatee yaada mootummaa qeequ dhiyeessu illee yaada ofii akka ibsuuf angawoonni eeyamuu qabu jedhu Michelle Kagaarii.
Uummatichi sirna dungoo qabsisuu geggeessaa ture. Sirna sana irratti korri bittinneessaa dhufee rasaasa nu irratti roobse. Dargaggootaa fi maanguddootatu ture. Jeeqamatu uumame. Achii baqanne. Kan rasaasaan rukutame jira. Kaanis miliqee ba’e. Raayyaan ittisa biyyaa bakka dhufee hin beekamne magaalattii weerare. Bosona keessa nama ari’aa turan jedhu jiraataan Magaalattii.
Uummati dirree Masqalaatti har’a wal ga’e aarii, gadda, gaabbii, boo’ichaan guutuu miirri isaa wal makaa ture. Gocha sukaneessaa IS raawwateen lammiin Itiyoopiyaa garaan isaa gaddaan rukutame yeroo itti sagalee isaa dhageesise, Guyyaa boo’ichaa ture. Namoota halbee warren gara jabeeyyii sanatti dabarfamaniif kan isaan beekus kan isaan hin beeknes imimmaan isaa roobse.
Uummati ennaa daangaa qaxxaamuru gareeleen ripxe loltootaa hidhannoo qaban itti dhiyeenyaan hordofaa jiran.
Uummati Finfinnee dhaa ka’ee karaa buufata Sabbataa gara Jibuutii, Dirre Dhawaa Me’isoo fi gara kutaa gama bahaa bakka barbaade dhaquu danda’a.
Uummati gamas dhiisanii ba’uun akka walii galtee Rashiyaa fi Turkey-n tolfametti ta’a. uummati kuma 37 ta’u Aleppo dhiisanii ba’uu muummichi ministeeraa Turkii Mevlut Cavu-so-gul beeksisaniiru. Wal waraansa geggeessameen biilsaaleen Aleppo gama dhiyaa dhibba irraa harki 70 ol barbadaa’aniiru.
Uummati guutummaa kutaa kana keessaa hojii nuti hojjennu irratti hirkatu.keessumaa hojiin kalattiin dhimmootii fayummaa uummaataa kan COVID-19tti hidhata qabuu fi dhimmootiin kanaan qabatee jiru dinagdee fi jireenya uummatichaa miidha jedhan.
Uummati hanga yoonaa qe’ee ofii irraa godaane kuma 80 ol ta’uun illee gabaasamee jira. Hawaasi naannoo jiru, mootummaa fi dhaaboliin gargaarsaa wal ta’uu dhaan uummata qe’ee ofii irraa buqqa’eef deggersa gochaa jiraachuu illee mootummaan naannoo Oromiyaa beeksisee jira.
Uummatii fi mootummaan Itiyoophiyaa mul’ata kana fixaan baasuuf cichi qaban humna, abdii fi hawwii yeroo waggaa haaraan dhufu natti dhga’amu na yaadachiise jedhan.
Uummati illee dhaamsa keenya simachaa waan jiruuf bu’aa gaarii qabaata jennee abdannaa jedhu gareen ambaasaadderoota nagaa kun.
Uummati Israa’el uummata Afriikaa ykn lammiiwwan Afriikaa dahata siyaasaa gaafatan gurguraaf dhiyeessuun kan nama gaddisuusu.
Uummati Itiyoophiyaa atakaaroon isa nuffisiiseera kan jedhan muummichi ministeerichaa amma kan inni barbaadu nagaa, hojjetee galuu fi misooma jedhan.
Uummati Itiyoopiyaas ta’e kan Ertraa kan isaan bu’aa argatan nageenya irraa ti. Kanaaf nageenyi nuyiif kan duraas isa dhumaatis. Haa ta’u malee mootummaan Ertraa imaammata amma qabatee jiruun itti fufee Itiyoopiyaaf biyyoota hollaa kanneen biroo jeequuf kan jiru tarsiimoo isaa hin jijjiiru taanaan dirqisiisamne haalli ittiin tarkaanfii fudhannu ni uumamuu mala jedhan.
Uummati Keeniyaa Ba’ii Filannoo Eegaa Jira
Uummati keenyas dogoggorri bakka adda addaatti mul’atu akka ittisamuuf qabsoo cimaa isaan geggeessan koreen hoji raawwachiistuu kan fudhate ejennoo jijjiiramaaf bu’uura jabaa ta’ee nu gargaaree jira jechuun illee beeksisee jira.
Uummati keessumaa maaskii kaayyachuu dhaan ulaagaa eegumsa fayyaa akka eegu waamicha dabarsaniiru.
Uummati kuma 800 dta’u mormii kana irratti kan hirmaate yoo ta’u waldaaleen hojjettootaa karoora prezidaant Emmanuel Macron kana mormuu dhaan hiriira mormii waamanii jiran.
Uummati kumaan laka’amu simannaa fi lallaba isaanii dhaga’uuf waldicha kaatolika Roomaa Ameerikaa fuulleetti wal ga’ee turan.
Uummati kumaan laka’amu waraansa sanaan dhumuu isaa fi kanneen miliyoona tokkoo il ta’an qe’ee irraa baqachuutu amanama. Kanneen 45,000 ta’an biyya hollaa Sudaanitti baqataniiru.
Uummati kurna kumaan laka’amu kaleessa Moqaadishoo fi magaalaalee ijoo Somaaliyaa keessa hiriiruu dhaan kanneen dho’iinsa yoo xiqqaate lubbuu nama 300 galaafatee 400 ol kanneen ta’an madeessee balaaleffataniiru.
Uummati Maalaawwii Prezidaantii Filachuuf Sagalee Kennee Jira
Uummati Magaalaa Aksuum Ajjeechaa Loltoonni Eertraa Magaalattii Keessatti Raawwatan Jedhan Hojii Dhaabanii Mana Ooluun Mormii Isaanii Ibsan
Uummati magaalattii eeyamni Midrook ugguramuu qofti nu hin gammachiisu. Miidhaa uummata irra ga’eef gumaan barbaachisu ba’ee gara fuula duraatti kampaniin kun deebi’ee hojii akka itti hin fufneef wabiin hin jiru jedhan. yeroof ugguramuun gaarii dha garuu eeyamni kun hin haqamne taanaan waanti uummata gammachiisu hin jiru jedhaniiru.
uummati miliyoonaan laka’amu kan sanyii mara irraa ta’an du’a prince kan akka tasaa dhaqqabetti gaddaniiru. Dhugumatti inni mootii muuziqaa ti jedhan.
Uummati miliyoona kudhanitti hedamu biyya isa kam keessatti iyyuu lammii kan hin taane dha. Biyya dhablee waan ta'aniif jecha ragaa dhalootaa fi galmee eenyummaa isaanii beeksisu waan hin qabaanneef kana irraa bu'aa argamu hin argatan. Tokkummaan Mootummootaa akka jedhutti yeroo ammaa daqiiqaa kudhaan kudhaniin daa'ima biyya dhableetu dhalata.
Uummati Miliyoona Kudhan ta'u Biyya Dhablee dha
Uummati mirga filachuu hin qabne uummata Abdii Hin qabaannee dha
Uummati Mormii Kan Dhageessisuuf Mirgi Isaa Waan Hin Eegamneefi: Hermaan Koohin
Uummati naannoo Sanaa kana dura irra ga’aa kan ture rakkoo qixxummaa, bulchiinsa gaarii dhabamuu, misoomaa fi haqaa hiikamuun amantii nutti hore jedhan jedha Yonatan zebdwos Hawaasaa irraa.
Uummati Oromoo dhiigi ilmaan isaa dhiigi dhangala’aa kaan hidhaatti kaan immoo achi buuteen dhabamee utuu gadda irra utuu jiru ayyaana ayyaaneffanna jedhanii ba’uun hanga dhiiga ilamaan keenyaa dhuganii ti jechuu dhaan aarii dhaan dubbatu jiraattonni kun.
Uummati Sagalee Isaa Dhageessisuuf Mirga Qabaachuu Qaba: Bakka Buutuu Mana Maree Bakka Bu’oota Ameerikaa
Uummati sagalee kennu amma iyyuu taanaan Finfinnee fi Dirre Dhawaa irraan kan hafe akka karoora keenyaatti mana maree bakka bu’ota uummataaf mana maree naannoof filannoo lama geggeessu.
Uummati sagalee kennuu hin dandeenye uummata abdii hin qabaanne. Har’as sanumatu ta’aa jira. Gurraacha ta’I adii, magariisa ta’I daalachea, filannoof sagalee kennuu hin dandeessu taanaan jireenya hin qabdu jechuu dha jedhaniiru.
Uummati Scootlaand hedduun garuu jedhan Kevin, bara 2014 murteeffatan waan ta’eef battala referendumii geggeessuu hin fedhan.
Uummati Sidaamaa murtii uummataa geggeessee kan mirkaneeffati naannoon of ijaaruun yeroo gabaabaa keessatti xumura akka argatu mootummaanni naannoo fi kan federaalaa itti gaafatama isaanii akka ba’an kan haaraa hundeeffame paartiin tokkummaa Sidaamaa gaafatee jira.
Uummati Sidaamaas magaalaa Hawaasaa fi zoonicha keessatti Adoolessa 11 bara 2011 jalqabee jeeqamni uumami miidhaan dhaqqabsiise ijoolleen isaanii waan raawwataniif itti gaafatama fudhachuu dhaan dhiifama gaafachuun akka irra jiraatu jiaraattonni dubbataniiru.
Uummatis isa kana duraa irra hubannoo argataa waan adeemeef of eeggannoo godhataa jira, kanneen viresii kana waliin jiraatniif dawaa raabsuuf wal’aansi kennamus haala wayaawaan itti fufee jira. Jedhan.
Uummatis ofi irraa ittisuuf kaan dhakaa dhaan kaan meencaa dhaan ofi irraa ittisaa ture jedhan. kan Merteyeesii fi mencaan ba’u garuu tokko miti jedhan.
Uummati Somaalee fi Oromoo Diina Walii Miti: Miseensota Hawaasa Lamaanii
Uummati Somaliyaa Beela’e Gara Itiyoopiyaatti Baqataa Jira
Uummati Sudaan kibbaa miliyoona afur ta’u hanqina nyaataa hamaaf saasilamee kan jiru ennaa ta’u kutaa Unitiy keessaa kanneen kurna kumaan laka’aman immoo qarqara afaan beelaa jiraachuu Tokkummaan mootummootaa akeekkachiisee jra. Walii galteen lola dhaabinsaa hedduun erga baatii Amajjii bara 2014 qabee ennaa mallatteeffamu tokkoon isaanii iyyuu nagaa buusuu hin dandeenye.
Uummati Sudan gama kibbaa Hiree murteeffannaaf sagalee kenne
Uummatis weerara vaayiresii koranaa kana ittisuuf qajeelfama mootummaa biraa darbu akka hojii irra oolchu waamicha dabarsaniiru.
Uummati Tigraay hoogganoota ofii filachuu isaatiin mootummaan Federaalaa mootummaa Eertraa waliin ta’uu dhaan waraanaaf qophaa’aa ture kan jedhan Dr. Debre Tsiyoon xalayaa sanaan yeroo ammaa uummata Tigraay irratti ifatti waraanni labsameera jedhan. Biyyattiin wal waraansatti akka hin seenne gamtaan Afriikaa paartileen siyaasaa dhimmi ilaallatuuf fi waldoota sivikii hirmaachisuu dhaan mariisisuu dha, furmaati isaas marii hunda hirmaachise geggeessuu akka ta’e ibsaniiru jedha Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa.
Uummati Tigraay illee raayyaa ittisa biyyaa cina akka dhaabatu gaafataniiru.
Uummati Tigraay raayyaa ittisa biyyaa cina dhaabatee kan badii dalagu garee IWEHAT umurii gabaabsuu qaba jechuu dhaan hoogganaan naannoo Amaaraa inni haarawaan obbo Teshaager Agenyehu dubbatan.
Uummati waan wal keessa adeemuuf jecha hedduu waan nutti dhiyaateef nu yaaddesse jedhan.
Uummati Walakkaa Miliyoonaa Ta’u Hiriira Farra Traamp Geggeessan
Uummatni addunyaa irraa biliyoona toorbaa fi qabxii saddeet tahu, sababaa Vaayirasii Koronaaf jecha otuu akka durii walitti yaa’ee hin ayyaaneffatiin, bara 2020tti nagaa dhaamee, bara haaraa – 2021tti cehe. Raashiyaa keessatti ayyaaneffannaan waggaa haaraa silaa uummatni walitti yaa’ee geggeeffatu baay’een ni haqame. Garuu, magaalaa ayyaaneffannaa jala-bultii bara haaraa akka taatetti ka beekamtu – Kaluugaa keessatti, jiraattonni akka sirnawwan ayyaaneffannaa akka haqaman fedhaniyyuu, tuuristootaaf sirni ayyaaneffannaa geggeessamee jira.
Uummatni Amaaraa miliyoonaan lakkaawamu Oromiyaa keessa jiraata. Magaalee Ormiyaa tokko tokko keessa, uummatni Amaaraa dhibba irraa harka 20, 30, 40 tahu, uummata Oromoo wajjiin firoomee, wal irraa horree waliin jiraata. Baadiyaa keessa illee ni jiraata. Uummatoonni kun hamma nuti yaadnu caalaa tokko waan ta’aniif, seenaa keessatti eenyu illee adda isaan baasuu hin danda’u illee jedhanii jiran – Obbo Nigusuu Xilaahun.
Uummatni Ameerikaa eega filannoof sagalee isaa kennee guyyaa tokkoo booda, ba’ii lakkoobsa sagalee ka xumuraa dhaga’uuf eeggataa jira. Ijawwan namootaa yeroo ammaa kutaalee wal-dorgommiin cimaan keessatti geggeessame xiqqoo, kan ba’iin lakkoobsa sagalee isaanii, prezidaantii amma taayitaa irra jiran, Doonaald Traampp fi dorgomaa isaanii itti-aanaa prezidaantii duraanii Joo Baayiden keesaa eenyu akka prezidaantii itti-aanu tahe murteessu irra jira.
Uummatni Briteen Gamtaa Awurooppaa irraa toora biraa qabachuf murteeffachuun waa’ee hegeree biyyattii gama tokkoon shakkii gama biraan immoo carraa akka uumuu mal utu dubbatamaa jira. Kan magaalaa London jiru, Yunivarsitii Saaseksitti kaadhimamaa dooktorummaa ka ta’an – Obbo Namarraa Gabayyoo Maammoo, hegereen Biriteen haala itti biyyattiin Gamtaa Awurooppaa keessaa baatu irratti hundaawa. “Eega Gamtaa Awurooppaa keessaa baatee booda, biyyoota akka Jarmanii fi Yunaayitid Isteets faa waliin hariiroo dinagdee fi siyaasaa akkamii qabaatti? Biyyoota akka Chaayinaa fi biyyoota Afrikaa waliin hariiroon qabaattu maal fakkaachuuf jira? Kanneen jedhanii fi gaaffiileen ka biroon egeree biyyattiif murteessoo dha” jedha.
Uummatni duraanuu dhimma kana gurraa qabuu fi konkolaatota sana arge gara mooraa waraanaa sana deemee hiriiruudhaan, “namoota keenya as irraa fuutanii bakka biraa geessuu hin dandeessan” jechuudhaan dura dhaabbate – jiraattota nuti dubbisne keessaa tokko. Kan irraa kan ka’e, humnoonni mootummaa halkan dabre namoota hedduu reebuu isaanii dubbatu. “Haga ammaatti, akka yaadanitti hidhamtoota sana fudhatanii deemuu dadhaban iyyuu, galgala har’aaf itti qophaawaa jiran” jedhu. Hoogganaa Qorannaa, ka waajira poolisii aanaa Mieessoo fi hoogganaa Komaand Poostii dhaaba OPDo dubbisuu yaalle iyyuu telefoona nu irratti cufan.
Uummatni Fiilmii Daandii Wal-maraa Eebbisiisuuf Kumaan Yaa’e Hegeree Fiilmii Oromoof Abdii Haaraa Hore
“Uummatni gumaa’ee akka korojoon filannoo seeraa ala hin hatamne, meetira dhibba shan irraa fagaatee eegaa ture.
Uummatni hedduun rakkoo dinagdee biyyattii mudateen waan miidhameef aarii irraa ka’anii Paartii irra-jireeessa aangoo harkaa qabu ka Dimookiraatotaa irraa fuula deebifate jedha Jawaar. Garuu, silaa uummatni bilchinaan gad-fageessee yaade tahee, kufinsa dinageef sababaan ka Mootummaa kana dura ture Mootummaa Rippaablikaanii ti” jedha.
Uummatni Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa Naannoolee Caamaan Dhahaman Keessa Jiraatu Balaa Du’aa fi Dhukkubaa Jala Jira, Jedhu Jaarmayaaleen Tokkummmaa Mootummootaa
Uummatni jijjiirama fiduuf akkuma halkanii fi guyyaa tattaafatu, gama biraan – kanneen jijjiiramicha gufachiisuuf jecha halkanii fi guyyaa dhama’an - qaamonni hammeenyaa jiraachuun kan eenyu jalaayyuu dhokate miti - jechuudhanii, sababaan eegumsa gidduu kanaa cimes kanaaf akka tahe hubachiisan.
Uummatni miliyoona tokko ta’u akka balaa beelaa keessa jiru ka dubbatan – Mootummaan Sudaanii fi Jaarmayaaleen Tokkummaa Mootummotoaa kun, walumaa-galatti uummatni biyyattii miliyoona shan ta’u hanqina nyaataa hamaa keessa jiruu fi lakkoobsi kun, baatii Adoolessaatti, gara miliyoona shanii fi qabxii shaniitti – jechuun gara walakkeessa uummata biyyattiitti akka guddachuu malu akeekkachiisan.
“Uummatni naannoo keenyaa nageenyaa fi ol’aantummaa seeraaf iddoo guddaa kennuu qaba” jedhu. Ibsi itti-aanaa Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa kennan kun ibsawwan paartiileen mormitootaa adda addaa kennaa turan wajjin wal-afaan dhufe. “Mootummaan uummata haa dhaggeeffatu. Mootummaan uummataaf deebii nagayaa haa kennu. Mormitoota waliin gad-taa’ee haa dubbatu”, jedhu mormitoonni. Mormitoota sana keessaa took - Paartiin Dhaabbata Tokkummaa Guutmmaa Itiyoophiyaa kanaa deebii itti-aanaa muummicha sanaa irratti kan amantaa hin qabne ta’uu dubbata. Itti-aanaa prezidaantiin paartichaa – Mulugeetaa Abbebee, “deebiin itti-aanaa Muummicha-ministaraa sun, rakkoolee tartiibaan furra jedhanii odeessan, isa kam akka dura furanii isa kam akka itti aansan hin dubbanne. Furmaata sana fiduuf Ba’aaden hamlee isaa iyyuu hin qabu” jedhan.
Uummatni naannoo sana jiraatu ganda gandaan yaa’ee eegaa jira. Manneen-barnootaa guyyoota lamaaf cufamanii, waajiraaleen mootummaa cufamanii, barattoonni, hojjetoonni mootummaa fi poolisiin martinuu itti birmatanii ibiddicha ittisuuf carraaqaa jiru. Garii gidibee itti qotaa jiru. Kaan bosonichatti marsanii maka ciranii ibiddicha irraa kutuu yaalaa jiru, bakkee bishaan jirutti immoo bishaanitti fayyadamaa jiru, jedhu, eksipertiin bulchiinsa aanaa Leemmuu fi Bilbiloo, Obbo Lataa Sahanee.
Uummatni Oromoo fi geggeessitootni tooftaa fi gootummaa lolaan waraanichatti hirmaatan, Adwaatti akka injifannoon waraana Xaaliyaanii meeshaalee waraanaa ammayyaa hidhate irratti galmaa’u qooda guddaa gumaachan, jedhu hayyoonni kunneen.
Uummatni Rakkina Dinagdee Hamaa Isa Mudateef Furmaata Hatattamaa Dhabuu Irraa Aaree Dimookiraatota Irraa Fuula Deebifate’
Uummatni Sidaamaa of danda’ee akka bulchiisa naannootti akka ijaaramu qaamonni hojjetan murtii gama tokkoo qofa hojii irra oolchuu irraa akka of qusatan Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa hubachiisee jira.
Uummatni Sudaanis, mootummaan isaa dantaa biyya sadaffaa tajaajiluu ka biyyoota lameen miidha, jettu irraa akka of qusatu akka dhiibbaa itti godhus gaafattee jirti – Itiyoophiyaan.
Uummatni Sudaan kuma hedduutti lakkaawamu, “ammallee mootummaan cehumsaa Siivilii irraa hundeessamuu qaba” jechuudhaan, hiriira mormii itti fufee jira. Hoogganoonni waraanaa torban dabre fonqolcha mootummaa geggeessan immoo, ka waggaa lamaaf cehumsa biyyattii geggeessa jedhan, mana-maree hooggana waraanaa hundeessanii turan.
Uummatni waan irratti na deggeruu qabdu jedhanillee ifa godhaniiru. Pirezidaantiin naannoo Amaaraa Doktor Ambaachaw Mokonnin gama isaaniin naannolee lamaan jidduu wal dhabdeen akka hin jirre ibsanii, Ejjennoo mirga addaa Oromiyaan Finfinnee irraa qabdu mormu hin qabnu jedhan. Naakoor Malkaa tu gabaase. Guutummaa isaa caqasaa.
Uummatni Yugaandaa, Kamisa dhufu kana filannoo biyyoolessaa geggeessamu irratti Prezidaantii biyyattii – Yuweerii fi kaadhimamtoota ka biroo isaan waliin dorgoman kudhan keessaa, nama marsaa itti aanuuf biyyattii hoogganu filachuuf jiran.
Uummatoonni Itiyoophiyaa barootaaf dheebuu dimookiraasii qabaataniyyuu mootummoonni biyyattii hoogganaa turan fedhii uummataa daangaa dhaa haga daangaatti waliin gahanii guutuu irratti hanqina akka qaban dubbatu, hayyoonni siyaasaa fi bulchiisa uummataa.
Uummatoonni Oromiyaa fi Somaaaliyaa hariiroo isaanii daran cimsachuu fi jijjiirama jalqabame fuul-dura tarkaanfachiisuuf gargaara ka jedhame – waltajjiin marii gidduu kana akka banamu, itti-gaafatamaan dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Adimaasuu Daamxoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Uummatoonni sadarkaa jireenya hiyyumaa keessa jiraatan yeroo baayyeef dhukkuba adda addaaf kan saaxilaman ta’uun beekamaa dha.Hawaasni baadiyyaa jiraatu dhukkuba akka cittoo fi Mujaleen hubamuun bakki itti akka dhukkubaatti hin ilaalmnees ni jira.
Uummatoota Oromoo fi Amaaraa gidduutti, walitti-hidhata, tokkummaa fi obbolummaa baroota hedduu lakkoota hedduu lakkoobsise cimsuuf – jechuudhaan, gurmuuun prezidaantii Oromiyaa, abboota gadaa, maanguddoota biyyaa fi namoota bebbeekamoo of keessaa qabu tokko har’a magaalaa bulchiinsa naannoo Amaaraa – Baahir Daar galee jira. Bulchiinsota lameen irraa namoonni dhibba tokkoo fi shantamaa ol kan itti hirmaatan – koonferesiin dhimma kanatti fuuleffate boor achumatti akka geggeessamuuf jirus beekamee jira. Mariin jalqabaa kun kan uummatoota Orommoo fi Amaara gidduutti geggeessamuun jalqabe ta’e iyyuu, gara fuul-duraatti uummatoota Itiyoophiyaa biyyattii keessaa mara waliin obbulummaa fi tokkummaa jabeessuu irratti kan itti fufee geggessamu ta’uu – itti-gaafatamaan biiroo dhimmoota koomiyunikeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa hubachisanii jiran.
Uummatta miliyoona tokko ta’utu keessa jiraata kan jedhamu godina Boranaa irra hedduun horsisee bulaa yoo ta’an hangi tokko immoo hojii qonnaa gaggeesuun jiraatu.Dhaabni Tokkummaa Mootummootaa akka tilmaameetti loon nuusa miliyoona caalantu caama kanaan dhume. Kana jechuun 100 keessaa hark 50 hanga 70 kan ga’u ta’uu hojjatonni gargaarsaa ibsanii jiru. Haalli yaabello keessaa iddoo biraa irraa foyyee qaba jedhamus uummanni boqolloo fi dheedhoota ka biroo kiloo shan caalaa mana keessaa qaban hin jiran.Ijoolleen offaa ykn muka boqqolloo jige xuxxuuxu, beela ittiin obsuuf.Jiraatonni gabaa dhaqanii waan nyaatamu bitachuuf maallaqa hin qaban.
Uummatti sudaan kibbaa kan qarqara afaan beelaa jiru moliyoon torba caalatu jira kan jedhan aangawoonni jaarmayichaa sadarkaa gargaarsii yeroo hatattamaa irraa dhaabatu irra hin geenye jedha.
Uummattonni gosa adda addaa bulchiinsa naannoo Somaalee keessa waan jiraataniif jecha itti gaafatamnii Liyyu Pooliis addatti ba’e kan Somaalee qofa ta’u hin qabu jedhan.Kana malees Yunivarsitiin Jigjigaa Kan Bulchiinsa Naannoo Somaalee Miti.Kanaaf Barsisoonnis Ta’e Barattonni Sodaachuu Hin Qaban jedhan.
Uummattoota somaalee fi Amaaraa addaan baasuuf hedduun hojjatameera:Obbo Musxafaa Mohammad
Uuumatni akka wixineen seeraa kun milkaa’u falmaa turanis, bakka sanatti argamuun gammachuu isaanii ibsan.
Uuummata naannoo ummattoota Kibbaa Ammaarroo fi naannoo Oromiyaa godina Gujii gidduutti gidduutti dilbata darbe walitti bu’iinsa ka’een lubbuun namaa baduun mirkanaa’ee jira. Waajjirri kominkeeshinii mootummaa naannoo Oromiyaa fi paartii mormituu biraa illee deebii argannee jirra.
UUummati Tigraay mootummaa dargii kan waggoota 17 kuffisuu keessatti obboleessa kan ta’e uummati Amaaraa cina isaa hiriiruu dhaan wareegama kaffaleera. Kanaaf uummatii fi mootummaan naannoo Tigraay kaayyoo uummataa qabsaa’niif qabatanii fuula duratti tarkaanfachuu malee obboleessa kan ta’e uummata Amaaraa irratti sababaa huuruu qawwee gargalchuuf tokko illee hin qabu jedha ibsu kun.
Uuummatni guutmmaa argii Afrikaa irraa deemee, kuma dhibba shanitti tilmaamamu, kaleessa Isteediyeemii magaalaa Mapuutoo jiru keessatti ennaa walga’etti – kaleessa, abdii, nagaa fi araaratti fuuleffachuudhaan, haasawa dhageessisanii, daawwannaa isaanii eebbaan xumuran – Pop Fraansis.
Uyu munyarwandaMarcel Mutsindashyaka yashinze kandi ayobora ikigo cy’ikoranabuhanga n’itangazamakurukitwa“UMUSEKE IT Ltd”.
Vaayirasicha qabaachuun isaanii baatii dabre keessa qorannaa godhameefiin ka beekame tahuunis himamee jira. Al-maadiin, bulchiisa isaanii marsaa lammataatti bara 1989 humna waraanaa biyyattiin fonqolcha mootummaa irratti geggeessameen taayitaa irraa buufamanii, bakka isaanii prezidaantii duraanii – Omar Hasan Al-bashir bakka isaanii aangoo fudhatan. Achii booda, prezidaant Bashiir waggoota kurna sadiif taayitaa humnaan qabatanitti cichanii turanii, bara dabre taayitaa irraa buusaman.
Vaayirasichi Koronaa biyyoota Laatiin Ameerikaa keessatti baay’ee dabaluu isaaf sababaaleen, iyymmaan babal’achuu, akkasumas mootummootaa fi hoogganoota irratti amantaa dhabuu irraa kan ka’e, akeekkachiisa waa’ee vaayirasichaa kennaman salphisanii ilaaluu fi fudhachuu diduu akka tahe dubbatu – xiixaltoonni.
Vaayirasii Koronaa ilmaan namaa irra rakko guddaa geessisaa jiru akka Rabbi deebisuuf hunduu soma fi kadhataan akka namni hundinuu gara Waaqaatti fuula deebifatu Gumiin Abbotii Amantaa Itiyoophiyaa waamicha dhiheesan. Uummani waan qabuun akka wal gargaarus dhaamani jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Vaayirasii Koronaa Of Irraa Ittisuuf Oromiyaatti Hojjetoonni Mootummaa Dhibba Harka Shantama Tahan  Akka Eyyamaan Mana-turan Taasisame
Vaayirasii Koronaa Tohachuuf Gareen Biyyoolessaa Itiyoophiyaatti Hundeessame Hojiitti Jira Jedhama
Vaayirasii Koroonaa dursanii ofirraa ittisuurrattis dagannoo mullataa jiru hambisuuf hubannoo kenninu itti fufnee jirra, jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himaniiru.
Vaayirasiin Koronaa yeroo jalqabaaf amma Finffineedhaa alatti argamuun kan himame yoo tahu, namni irratti argame tokko jiraata Magaala Adaamaa tahuu isaa tu himame.
Vaayireessii Koronaa Muddee 2019 Chaayinaatti argani. Haga ammaatti biyya kunrya hedduutti dhukkuba kana ufi keessatti argee nama kuma hedduutti tanaan lubbuu dhabe.
Vaayireessii koronaa qomaa oli fayyaa nama dhowwu kun Muddee ganna dabre Chaayinaatti argan haga ammaatti nama kuma 170 tahutti dhiba kana fakkaatu irratti argan.
Vaayireessiini Koronaa godina hedduu keessatti dabaluutti jiraa jedhe. Nama Kuma hedduu waan Tiraampi jedhu caqasuuf mukaa diidaa Istaadiyoomii Bank of Oklahoma Center magaalaa Tulasaatti walti yaa’e.
Vaayireessiin kornaa dabalaa deema, namilleen waan poolisiin nama tolchuutti jirtuu fi tolchaa baatetti dallanee “bifaan nama jibbuun haa dhaabatu,” jedhee hiriiratti jiraa soodduu garboomfataa jedhee bubbuqqisaa mataa irraa bubuusuutti jira.
Vaayireessiin Koronaa Chaayinaa dhufe haga ammaatti nama kuma kurnya hedduu irratti arganii dhiba hedduu galaafate. Ogeeyyotii fayyaa itti wal gargaaranii qorsa itti barbaaduutti jiran. Mootummaalleen doolara miliyoona hedduu baasee faluutti jira.
Vaayireessiin Koronaa dabaluutti jira jedhe mirkanse Tiraampi.
Vaayireessiin koronaa nama adduyaa miliyoona 1 kuma 500 caalaa irratti argan. Kuma dhibba hedduutti fayyee kuma kurnya hedduu galaafate.
Vaayiresichi amma iyyuu dhiibbaa nu irraan ga’aa jira, namoota hedduu miidhaa jira. kanaaf of eeggachuu qabna jechuu dhaan daarikdterri CDC Dr. Rochelle Waesky ibsa White Housetti kennaniin beeksisaniiru. Yunaayitid Isteetis keessaa namooni miliyoonni 30 vaayiresii koronaan yoo qabaman, kanneen 559,116 du’aniiru. Kunis addunyaa irraa biyya isa kamiinuu caalaa lakkoobsa guddaa ta’uu waaltaan qorannaa dhimma vaayiresichaa kan Joons Hoopkins beeksisee jira.
Vaayiresichi eenyuufuu hin loogu garuu adda addummaan jiru balaa hamaa qaba jedhan.
Vaayiresichi kan babal’ateef sababaa hiyyummaa, loogii, qabeenyaan uumama naannoo manca’uu akkasumas mirga namaa kabajamuu dhaabamuun badii guddaa hawaasa keessatti uume jedhan.
Vaayiresii Koronaa Afriikaa Kibbaa Keessatti Argameef Talaalliin Faayizer Milkaa’inaan Hojjeta: Qorannaa
vaayiresii koronaaf dawaan yaaliif ba’e kan dhukkubsattoonni dhibee koronaa irraa hatattamaan akka fooya’an gargaaru kan rmede-sivir jedhu beeksisamuun ennaa dhaga’amu gabaan Ameerikaa kaleessa ol ka’ee jira.
Vaayiresii Koronaaf qorannaa geggeessamu babal’isuu, hojjettoota eegumsa fayyaaf meeshaa ofi irraa ittisan baay’isanii oomishuu fi talaallii qopheessuu fi raabsuu irratti kan fuuleffate gurmuu duula vaayiresii koronaa wixata darbe hundeessanii jiran.
Vaayiresii koronaa ittisuuf jecha Itiyoophiyaan daangaa ishee kan cuftu ta’uu beeksiste. Ibsi waajjira muummicha biraa ba’e akka jedhutti humnoonni federaalaa imaltoota naannoo daangaa irra sosso’an kan qoratan ta’uu isaniif meeshaalee deddeebiif barbaachisan qofa akka eeyaman ajaji darbeera. Akka ibsa sanaatti humnoonni nagaa eegsisan vaairesii kana ittisuuf hawaasi akka walitti hin siqne ka jedhu kan hojii irra oolchan ta’uun illee beekameera.
Vaayiresii koronaa Ittisuuf Jecha Itiyoophiyaan Labsii Yeroo Hatattamaa Labsite
Vaayiresii Koronaa ittisuuf uggura kaa’ame hojii irra oolchuu dhabuu fi dagachuun magaalaa Hawaasaa keessatti kan mul’atu ta’uu angawoonnii bulchiinsa magaalattii beeksisaniiru.
Vaayiresii koronaa mala ittisuun danda’amuun illee ademsi filannoo Sanaa kan geggeessamu ta’uu komiishiinichi beeksisee jira.
Vaayiresii koronaan wal qabatee magaalaa Finfinnee fi nannolee ka biroo keessatti lammiilee biyya alaa irratti haleellaa raawwataa jiru muummichi ministeeraa balaaleffatanii jiru.
Vaayiresii Koronaa Sadarkaa 'Pandemic' Yokaan Kan Lafa Bal’eensa Waliin Gahe Jedhamuu Irra Hin Geenye
Vaayiresiin COVID-19 jedhu utuu hin ka’in dura iyyuu uummati addunyaa miliyoona 113 ta’u duruuu hanqina midhaan nyaataa hamaa kan balaa uumamaa fideen rakkoo hamaa keessa bu’ee jira.
Vaayiresiin koronaa addunyaa irraa uummata miliyoona tokkoo ol qabuun gabaasame. US keessaa namoonni kuma 200 fi kummi 45 qabamaniiru.
Vaayiresiin koronaa addunyaa irra faca’aa ennaa jiru kanatti keessumaa Itiyooophiyaa keessaa dhimmi odeeffannoo argachuu akkaan irratti fuulleffatamuu qabu. Odeeffannoo dhabamuun gargaarsi namoomaa Oromiyaa keessasa hagam barbaachisaa ta’uu akki itti hubatan illee rakkisaa ta’ee jira.
Vaayiresiin Koronaa Addunyaa Irratti Sodaa Waan Uumeef Afriikaan Qoophaa’uu Qabdi: Waaltaa To’annoo fi Ittisa Dukkuboota Afriikaa
Vaayiresiin koronaa akka hin facaane ittisuuf jecha mootummaan sochii namootaa ugguruu fi uggura sa’aa kaa’uun walabummaan socho’uu namootaa fi dandeettii isaan galii ittiin jiraatan argatan murteessee jira.
Vaayiresiin koronaa biyya ishee weeraruu dhaan dinagdee ishee gad bu’e irraa battala dandammachuuf kan abdatte Chaayinaan weerarrichi sadarkaa addunyaatti hammaachuun isaan kan ka’e lafa irra harkifachuun beekamee jira.
Vaayiresiin koronaa biyyattii keessatti hammaataa adeemus lammiiwwan Ameerikaa qajeelfama jiru boodatti dhiisuu dhaan ayyaana waggaaf jecha imaltuu deemaa jiran. Joo Baayiden haasaa ayyaana galataa ilaalchisuun dhiyeessaniin vaayiresii kanatti waan gochuu jaal’annu dhiisuun akka ta’u waamicha dabarsan.
Vaayiresiin Koronaa biyyoota Afriikaa sadii akkaan miidhee jira. Garuu itti aanaan waaltaa ittisa dhukkubootaa fi to’annoo Afriikaa Dr. Ahimed Ogweel akka jedhanitti ardittii guutuun ittisa vaayiresichaaf hiree ofii qabu.
Vaayiresiin koronaa gamtaan Awrooppaa daddaaqama dinagdee hamaa kessa akka buutu gochaa kan jiru yoo ta’u akka hayyoonni dinagdee tilmaamanitti waggaa kana dinagdeen Awrooppaa dhibba irraa harka 8.3n gad bu’e.
Vaayiresiin Koronaa Guyaa Dhibee Busaa Afriikaa Keessaa Irraa Ilaalcha Jiru Maqse
Vaayiresiin Koronaa Haadholiin Itiyoophiyaa Mana Keessatti Akka Da’an Dirqiseese
Vaayiresiin koronaa haala hin dhabamin keessattuu taanaan filannoon geggeessamuu akka qabu kanneen ibsaa jiranis jiru. Paartii biyya bulchu badhaadhina dabalatee ejjennoo paartilee adda addaa ilaalchisuu dhaan Yonatan Zebdwoos gabaaseera.
Vaayiresiin Koronaa Haaraa Ameerikaa Keessatti Faca’uu Itti Fufuun Yaaddoo Uume
Vaayiresiin koronaa haaraa ka’uun hoogganoonni Ferensaayii fi Jarmanii tamsa’ina vaayiresichaa dhaabsisuuf uggura sochii haaraa akka labsan dirqisiise.
Vaayiresiin koronaa jireenya qonnaan bultoot guutummaa Itiyoophiyaa irraan yaaddoo ga’uun isaa beekamee jira.
Vaayiresiin Koronaa Uummata Addunyaa Miliyoona Tokkoo Ol Qabuun Himame
Vaayiresiin koronaa yeroo jalqabaaf mooraa namoonni qe’ee ofii irraa buqa’anii tuucha’anii keessa jiraatanii fi ripxe loltootaan to’atamee jiru Siiriyaa Kaaba gama dhiyaa keessatti argame.
Vaayiresiin Koronaa Yunaayitid Isteetis Keessatti Heddummaataa Adeemuun Angawoonni Uggura Sochii Haaraa Akka Labsan Dirqisiise
Vaayiresiin kun faca’uun hoogganoonni addunyaa fi lammiiwwan kannen biroon weerara kanaaf gareelee hanga tokko akka himatan godhe. Koolu galtoonnii fi baqattoonni yeroo tokko tokko akka waan madda dhukkubichaa ta’anitti ilaalamuu dhaan haala hanga tokkoon ennaa kunuunsa eegumsa fayyaa dhorkataman argama jedhan Guterees.
Vaayiresiin kun kutaalee US hedduu keessaa tasgabbaa’us kan akka Indiyaanaa, Iowa, Kansaas, Michigan, Minnesota, Mizuurii, Nebraaskaa, Ohio, Nort Dakotaa fi South Dakotaa keessaa guyyoota dhiyoo namoonni haaraa qabaman dabalaa adeemuu akeekkachiisaniiru.
Vaayiresiin kun Yunaayitid Isteetisiin dabalatee yoo xiqqaate biyyoota 32 keessatti argame. AstraZenekaan dilbata kaleessaa akka jedhetti talaallii vaayiresii Afriikaa kibbaaf milkaa’inaan hojjetu ka biroo qopheessaa jiraachuu isheef hanga baatii Fulbaanaatti kan qophaa’u ta’uu beeksiste.
Vaayrasichii amma iyyu faca'uu mala sodaan jedhu waan jiruuf jecha kaampaanileen hojjattoota kanaaf waan dhukkubicha irraa isaan ittisuu akka guutaniif akkasumas wal irraa fagaachuun akka hojjatan gochuu qaba jedhameera.
Vaayrasii haaraa kan koronaa biyyoota Awuroopaa fi addunyaa iddoo biraattis balaa guddaa geesisaa jira.
Vaayrasii Haaraan Koronaa Irraatti Angawaan Jaarmayaa Addunyaa fi Kan Chaayinaa Dubbatanii Jiru
‘VAAYRASII KOORONAA – Waatu Dabe’ Jedha Oromoon
Vaayrasii Koronaa fi Addunyaa.Amerikaanoo Maal Keessa Jirti?
Vaayrasii koronaa ittisuuf labsiin ba'e hangam hojii irra akka oolee hordoffii kan gootu ta'u keeniyaan beeksiiftee jirti.
Vaayrasii Koronaa Ittisuuf Qooda Haa Fudhannu
"Vaayrasii Koronaa""Maatii kiyya keessaa namni lama qabamnee, namni lama bilisa taane”"
Vaayrasii Koronaa Ni Injifanna: Prezidaantii Chaayinaa
Vaayrasii Koronaa To'achuuf Naannoo Daangaatti Maaltu Hojjatamaa Jira?
Vaayrasii Koronaa waliin dorgommii Du'aa fi Jireenyaa Gaggeessaa Jirra kan jedha prezidaant Baaydiin gosii vaayrasii bifa jijjiirratee ariitiin faca'aa jira jedhan.
Vaayrasii Koronaa Waliin Dorgommii Du'aa fi Jireenyaa Gaggeessaa Jirra : Prez. Baaydiin
Vaayrasii Koroonaa Ofirraa Ittisuuf Maaltu Fala?
Vaayrasiin akka seecanaatti moggaasana kun akka dhokotee hafuuf carraa hin laannuuf jechuun prezidaantiin Chaayinaa Dr. Tedroositti himan.
Vaayrasiin Chaayinaa Keessatti Lubbuu Glaafate Addunyaaf Iyyu Sodaachisaa Ta’uun Ibsame
Vaayrasiin dhukkuba KOOVIID -19 jalqaba laaboraatorii Chaayinaa keessaa miliqee ba’e tilmaamnii jedhu kan jiru yoo ta’u, Baaydin qorannaa haaraa kana Robii darbee kan ajajan.Masaraan Waayit Hawiis waan barbaachiisu dhiyeessuuf kan jiru ta’u beeksisee jira.
Vaayrasiin Koronaa akka hin facaane gochuuf jecha Donii imaltootaa buufata Donii Jaapaan irra torban lamaaf ka’amtee turte keessaa imaltoonni dhibba hedduun ba’u jalqabanii jiran.
Vaayrasiin Koronaa ardii Afrikaa guutummaatti faca'aa yeroo jiru kanatti Gaazexxeessonni Afrikaa keessatti hidhamanii jiran akka gadhiifamaniif gaaffiin dhiyaatee jira.
Vaayrasiin Koronaa Awustraaliyaa Magaalaa Melborin Keessatti Hammaate
Vaayrasiin Koronaa bifa jijjirratee ariitiin faca'uun rakkoo biraa ta'u ibsanii jiru
Vaayrasiin Koronaa Bifa Jijjirrate Jechuun Maal Jechuu Dha?
Vaayrasiin Koronaa Chaayinaa keessatti lubbuu nama kuma 2 galaafachuun ni yaadaama.Donii torban lamaaf buufata Donii Yokohama dhabaattee turte kana keessaa Imaltoonni 500 ta’an Robii har’a Yokohama keessaa ba’u jedhamee eegama.
Vaayrasiin Koronaa Daldala Irratti Rakkoo Umee jira
vaayrasiin Koronaa haala isaa jijjiruu jechuu kana kan ilaaleen Dr. Masfin Ittaanaa hospitaala Feerviiw kan kutaa Minisootaa irraa ibsanii jiru caqasaa.
Vaayrasiin Koronaa Haga Yaadamee Ture Afrikaa Hin Miine: Hayyoota
Vaayrasiin Koronaa hedduminaan Chaayinaa keessatti kan jiru yoo ta’u namoonni 150 biyyoota adda addaa 23 keessatti dhukkubsatanii jiru.
Vaayrasiin koronaa jireenya godaantota Afrikaa Yaman keessa jiranii akka malee hammeessun gabaafame.
Vaayrasiin koronaa jireenya godaantota Afrikaa Yaman keessa jiranii akka malee hammeessun gabaafame.#COVID19Lammiiwwan Oromoo kumaan lakkaawwaman Yaman jiran waan nyaatan dhabanii rakkachaa jiran biyyatti deebi'uu akka barbaadan dubbatan.
Vaayrasiin koronaa Laaboraatorii Chaayinaa kessatti jalqaba argamu isaaa of-irratti amantaa guddaan dubbadha jechuun Prezidaantiin Yunaaytid Isteetes Donaald Traamp kamiisa kaleessaa dubbatan.
Vaayrasiin Koronaa Rakkoo Daldalaa Umee Jira
Vaayrasiin Koronaa Sochii Uummayaa Daangeessaa Jira
Vaayrasiin Koronaa Yaaddeessaa Ta’uun Itti Fufee Jira
Vaayrasiin Koronaa yeroo ammaa bifa jijjirataa akka jiru hayyonni saayinsii fi eegumsa fayyaa ibsaa jiru.
Vaayrasiin Koronaa yeroo dhukkubsataan haxxifatuu fi qufa’uu funyaanii fi afaan keessaa jiidhi qilleensa irratti faca’uu akkasumas waan dhukkubsataan qabee fi tuqe namni biraa yeroo tuqu kan daddabru ta’uu Dr. Sintaayoon ibsanii jiru.
Vaayrasiin Koronaa yeroo faca'aa jiru kanatti kana ittisuun itti gaafatama nama hundaa ta'u Prezidaant Traamphubachisanii jiru.
Vaayrasiin Koroonaa Simbira Halkanii Irraa Karaa Beeladaalee Namatti Darbe: Qorannaa
Vaayrasiin kun Chaayinaa keessatti lubbuu namoota 106 kan galaafate yoo ta’u chaayinaa fi addunyaa irratti namoota kuma hedduu qabatee jira.
Vaayrasiin kun hanga baatii Adooleessa ykn Hagayya dhufu sana caalaas turu mala tilmaamni jedhu jira jedhan Traamp
Vaayreesichi biyyoota addunyaa hedduu keessatti sodaaa uumee jira. Afriikaan immoo akka Awrooopaa fi Asiyaa keesatti lakkoobsa hedduu argaa jirru, caasaan eegumsa fayyaa kana to’achuuf rakkisaa waan itti ta’uuf of eeggannoo fi qophee gochuu qabna jechuu dhaan Dr. Ahimed Ogwell ibsaniiru.
Vaayreesii HIV/AIDS Beelessanii Dhiba Kanaan Wallaanuu Dandahan Jechaa Dhageettanii?
Vaayresii Koronaa Ittisuuf Manneen Barnootaa Itiyoophiyaa Cufaman
Vaayresiin koronaa Itiyoopiyaa keessatti mul’achuu isaatti aansee guyyoota hanga tokko booda lammiiwwan biyya alaa biyyattii keessa jiran irraan balaa ga’uu fi doorsisi raawwatamu isaa fi kanaanis embasiin Ameerikaa kan Finfinnee jiru ibsa of eeggannoo baasee jira.
Vaayresi Koronaa Afrikaa Kibbaallee yaayyuu gahe Manii Marii US dhiba biyya isii gahetti qophahuf doolara biliyoona 8 caalaa kenneef muratte
vaayrisiin haaraan Chaayinaa keessaa ka’e kan Korona jedhamu addunyaa irra faca’uun isaa dhimma hatattamaa kan eegumsa fayyaa sadarkaa addunyaa ti. Dhimma cimaa waan ta’eef deebii qindaa’e kan sadarkaa addunyaa barbaachisa jechuu dhaan jarmayaan fayyaa addunyaa beeksisee jira.
Vayirasii Koronaa tohachuuf gareen sadarkaa biyyaalessaa hundeffamme hojjetaa akka jiruu fi deemsa tohannaa kana keessatti xayyaarri Itiyoophiyaa gama Chaayinaa babali’uu akka itti fufu murtiin dabarsame irra deebi'amee akka ilaalamu mootummaaf gaaffiin dhihaachuu isaa Institiyuutiin Fayyaa Hawaasaa Itiyoophiyaa beeksise.
Veetnaam hojjettoota fayyaa dursuu dhaan sagantaa talaalliis COVID har’a jalqabdee jirti.
Velazquez lafaan dhahan kun dhoqqee dhadhahatee “fardii mataan naan badee akkuma walti nu gadi dhiisaniin oli na darbatee lafaan na dhahee ammoo womaa hin taane,” jedhe kahee deeme.
Venezuelaa keessatti hogganoonni mormituu lama polisii biyyattiin walakeessaa halkanii qabamanii hidhamuu isaaniif akkasumas fayyaa fi nageenya isaanii kan ilaaleen prezidaantii biyyattiitu itti gaafatamaa dha jedhan Prezidaant Donald Traamp.
Venezuelans prepare for new Chavez term as he revels in victory.
Venezuela:  Supporters of cancer-stricken President Hugo Chavez march in Caracas on day he should have been sworn in for new term.
Venezuheelaan biyya ardiiSouth Americakeessa jirtu, lafa guddoo midhaaddu ta daawwiif itti yaa’an.Ummatii isi akka henna bara 2017 horuma horee akka henna bara 2017tti miliyoona 40 jala jira.
Venezuheelaan rakko keessa jirti Pirezidaantii isii,Nikolas Maduuroo irraa mootummaa fudhachuuf wareersuutti jiran
VENUS Muddee 14, 1962 bira gahan rokkeettiin Venus bira geette Mariner 2,
Verjiniyaa chaarletsviil keessatti Sambata darbee hokkara sanyii irratti hundaa’ee lubbuu namaa galaafate sanaaf prezidaant Donaald Traamp gam lameen komatan.
Veronica Simogundubartii biyya Papua New Giiniitti walqixummaa dhabiitii dubaratoota biyya ufiitii falmiti sunumaan badhaafamte.
Vetnaam murtii Chaayinaa tana hin fudhanee Taaywaan ammoo bidiruu achi yaahanii qurxummii qabaniif badhaasa kenniti.
Vice President Joe Biden says he will not seek the Democratic Party's nomination for the presidency.
Vice President Mike Pence ruled out invoking the 25th Amendment to attempt to remove President Donald Trump
Vidiyoo daqiiqaawwan 21f agarsiisameen namni unifoormii gurraacha uffatee jiru tokko loltoota afaan Swaahilii dubbataniin marfamee lakkoobsi loltootaa garee al shabab keessaa gad xiqqaachuu isaa amane. Garuu hoogganaan al shabab lammiin Kenya Ahmed Iman Ali vidiyoo sana irratti ergaa dabarse.
Vidiyoon biraa immo uummanni kuma hedduun eenyummaan isaanii hin beekamne bakka iddoon isaa hin beekamneetti dallaa ijaaramee cabsuun gaafa Amerikaa seenan seenan kan agarsiisuu yoo ta’u Demokraatoota malee eenyuu akka seenan ehamaa? Jechuun gaafata vidiyoon maxxanfame.
Vidiyoon namoota naannoo sana turaniin waraabame akka agarsiisuutti Buufata Awutoobusii Barsheebaa kan Israa’eel gama kibbaa keessatti nama madaa’ee lafa irra kufee dhiigaan laaqame kana namoonni achii turan tumaa turan.
Viidiyon sun akka mul’isutti deggertoonni Tramp meeshaalee adda addaa qabatanii fi dhibbaan laka’aman deebisanii filatamuu dhabuu isaanii dhaabsisuu yaaluuf gara biilsa mana maree dhaquu dhaan weeraranii, manneen maree lamaanitti ol seenan. Kaan isaanii galmeelee seera tumtoonni lubbuu isaaniif ennaa dheessan dhiisanii deeman garagaggalchaa turan.
Viidiyoo akka agarsiisutti mana hiphaa keessaa dargaggoonni baayyen mudhiidhaa ol qullaa, marxoo ofirra godhanii tataa’an, kaan cisiisaniiru. Oo’i isaa akka malee ta’uu himatan. Dargaggoon biraan dubbise, ji’oota jahan darbaniif uffata akka in uffatinii dubbata.
Viidiyoo dubartoota Naayjeeriyaa ‘Chibok girls’ garee Bokkoo Haraamin fudhataman agarsiisu.
Viidiyoo gabaabaa kana daawwadhaa, mudannoo ayyaanaa keessan akkam akka tures yaada nuuf hiraa.
Viidiyoo Haaraan Kan Hookkara Mana Maree Amajjii Ja’a Geggeeffamee Ba’ee Jira
Viidiyoo ijoollee sanaa miidiyaa hawaasummaa irratti facaasamee turee irratti, kannneen “Ambaa Boys” ofiin jedhan – hidhattoonni kutaa Ambaazooniyaa irraa walabummaa naannoo Afaan Ingilizii dubbatuuf falman, “kan ijoolleen kun gad-lakkisaman, gaafa naannoon keenya bilisoome qofa” jechuun akeekkachiisanii turan.
Viidiyooleen hagi tokko Feesbuukii, Twiterii fi Yuutuubii irratti maxxansananii bahan akka agarsiisanitti, yeroo hiriirtonni giddu-gala magaalaa Asmaraa keessa fiigaa jiranitti dhukaasni deddeebi’ee dhaga’amaa ture.
Viidiyoon bilbila harkaan waraabamee marsariitii hawaasaa irratti gadhiifame akka agarsisuutti Kibxata kaleessa nama qawwee baatee daandii irra deemaa ture tokko namoonni duukaa bu'an.
Viidiyoon dargaggeessi waggaa 22 Mamoudou Gassama ennaa inni gamoo sanatti achii ol ba’uu fi namni ka biroon gamoo arfaffaa gam tokkoon ture hiixatee harka daa’ima Sanaa qabaa ture agarsiise.
Viidiyoon ganamaan maxxanfame sagalee dhukaasaa fi boombii harkaa akkasumas rookkeettii dhageessisee jira.
Viidiyoon haarawaa Istanbul irraa ba’e akka mul’isutti ergamaan Saaudii tokko huccuu Jamal Khashoggi uffatee ennaa keellee Onkoloolessa 2 qoonsilaa Riyaad keessaa ennaa gad ba’e argame, kunis ajjeechaa sana dhoksuu yaaluu dhaan waan inni achii gad ba’u fakkeessuuf ta’uun gabaasamee jira.
Viidiyoon kun kan mul’ifame ennaa angawoonni Saaudii du’uu Kashoogii kan US keessa baqaan jiraatuuf gaazexaaWashington Postirratti mooticha Saaudii fi dhaaltoo gonfoo Mohammed bin Salman Riyaad walitti bu’iinsa Yemen keessa harka galfachuu isaanii qeequun barreesssee jira.
Viidiyoon kun maxxanfamee kan ba’e walitti bu’iinsi Tigraay keessaa baatilee ja’a qabatee ennaa jirutti. Uummanni kumaan laka’amu lola Itiyoopiyaa fi humnoota michoota isaa ta’aniif kan Tigraay gidduutti kan geggeessamee yoo ta’u falmiin siyaasaa baatii sadaasaa keessa lubbuu galaafate.
Viidiyoon magaalii Chaayinaa ta dubbiin irrati kaate, Whaan ya banamte jedhe sun ka Associated Press tahullee ykn ammoo lakkoofsii nama Chaayinaa Vaayiressii irratti arganii ykn du’eenii VOA maqeeffatte ka yuniversiti Johns Hopkins sun ka waan mirkana jedhanii fudahtan.
Viidiyoon miidiyaa hawaasaa bulchiinsa magaalattii irratti maxxanfame akka mul’isutti dhiigaan kan faalame Amaanu’eliin shugguxii morma isaa irratti hidhamee agarsiise. Guyyaa dhuma sana uummata duratti ajjeefame. Torban itti aanu angawoonni maatii Amaanuel dabalatee jiraattota magaalaa Dambi Dolloo doorsisuuf seeraan ala to’annaa jala oolchan jedha ibsi Human Rights watch kun.Gaanfa Afriikaatti daayiriktera Human Rights Watch Laetiitaa Baader akka jedhanitti, angawoonni Itiyoopiyaa dargaggeessa kana irratti ajjeechaa isaan raawwatan, lubbu namaatiif dhimmi akka isaan hin qabaatin mul’isa. Humnoonni naga eegumsaa fi angawoonni naannoo sanaa, gocha suukaneessaa kana viidiyoo dhaan waraabuu dhaan akkaataa isaan itti maxxansan, angawoonni kun daafoo isaa utuu hin sodaatiin, seeraan ol ta’anii tarkaanfii fudhachuu dandeenya jedhanii akka amanan kan mul’isuu dha jechuu dhaan Laetiitaan ibsaniiru.
Viidiyoon miidiyaa hawaasaa irratti maxxanfame akka mul’isutti hiriirtonni deggertoota waraanaa hedduun nama biilsa waajjira tokko fuullee dhaabatu ennaa haleelanii fi yoo xiqqaate hiriitota sana keessaa tokko haalbee harkatti baatee ture.
Viidiyoon mobaayila harkaan waraabaem Flooyid harki isaa boodatti hidhaee lafa erga ciibsamee booda poolisiin adii morma isaa irra jilbaan dhaabatee mul’isa. Flooyid hafuura baafachuun dadhabe jedhee poolisichatti utuu iyyatuu dhaga’amaa ture, garuu poolisiin sun daqiiqaa hedduuf erga inni socho’uu dhaabee morma isaa irra jilbaan dhaabatee mul’isa.
Viidiyoon sun garee ISn ball’inaan kan beekamuu fi yeroo hedduu kan dhaga’amu faaruu afaan Amaaraan kan itti faarfatame ture. Gareen kun ergaa dadammaqiinsa ka biroos afaan Amaaraan wal duraa duubaan kan baasu ta’uu beeksiseera.
Viidiyoon sun humnoota naga eegdota Turkiin kan kaafame ennaa ta’u har’a CNNf mul’ifamee jira.
Viidiyoon wallee aadaa Oromoo haaraan Waxabajj9ii 5, bara 2015 irraa jalqabee YouuTube
Viidiyoon waraabame akka agarsiisutti, poolisiin hiriirtota huccuu adii uffatanii fuula aguuggatan keessaa tokko qabuuf yaalii godheen, shugguxxii itti baafate. Achii booda, hiriirtota kessaa namni ka biraan uffata gurraacha uffate ennaa gara isaaniitti hiiqu itti dhukaasee madeesse jedhama.
Viidiyoon waraabame akka mul’isutti dhukaasi irra deddeebi’uun ennaa dhuka’u kanneen konsertii sanaaf wal ga’an asiif achi ennaa fiigan ennaa iyyan mul’isee jira.
Viidiyoo sunilleeSnap chatirratti maqaa ‘Model Khulood’ jedhu irratti baafte.
Viidiyyoon sun fakkii reeffota dhiigaan laaqamaniitiin xumurama. “reeffota ijoollee durbaa Chiippook haleellaa humna qilleensaa Naayijeriyaatiin dhumanii ti” – jedha – namichi ijoollee durbaa sana fuul-dura dhaabbatee dubbatu.
Viinseenti Kochiteel UNHCRtti geggessaa dhaabbata rakkoo baqqattootaa Awurooppaati. Daangaa Baalkaanitti bayyinnii fi walitti ukkaamamuun keessa darban baqqatootaa fi godaantota kana biratti sodaa guddaa uummera jedha.
Viktor Moses Istokei Sitii taphatu torbaan saddeetiif tapha dhaabuuf deema. Sitiin Viktor ergifattee taphachiifatti.
Vilaadmiir Puutiin: Yunaayitid Isteets  Maqaa Lammiilee Raashiyaa Bebbeekkamoo Maxxansuun 'Tarkaaffii Jibbaati'
Viola Davis Badhaasa Oscar argachuun ishee kun garuu industriin fiilmii haala jireenya lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa bifa haaraan akka dhiyaatu taasise
Viola Davis Lammiin Ameerikaa Hidda Dhalata Afriikaa Badhaasa Oscar Badhaafamte
Violent Protests Mount Ahead of South African Municipal Vote
Visaa Ameerikaa Argachuuf Seerri Jiru Ni Cime: Ministrii Dhimma Alaa
Vislaak duraan bulchaa kutaa Ayowaa kan oomiisha qonnaan biyyatti keessatti barbaachiftuu fi beekmtuu turan.
Visotskin akka jedhanitti abbaan qooda maatii keessatti qabu akkuma hojii isaa ka biroo cimsee qabachuu qaba. Ijoollee isaa waliin yeroo gaarii dabarsuun bakka jalqaban gaarii ta’uu danda’a.
Visotskin itti dabaluu dhaan akkuma jireenya ijoollee dhiiraa keessaa qooda qabaachuun abbaa barbaachisaa ta’e jireenya ijoollee durbaa keessattis akkasuma ta’uu walii galu.
Vizaa Ilaalchisee Ibsa Embaasiin Amerikaa Finfinnee Irraa Kenne
VOA60 Addunyaa - Afghanistan: An explosion inside a mosque kills at least twelve people
VOA60 Addunyaa - Afghanistan: Four people killed, nine wounded in roadside bomb attack
VOA60 Addunyaa - Afghanistan: Gunmen kill at least four staffers of polio vaccination teams
VOA60 Addunyaa - Afghanistan: Gunmen shot and killed reporter and women’s rights activist Malalai Maiwand in Jalalabad
VOA60 Addunyaa - Anti-coup protests continued Tuesday in Dawei in southern Myanmar
VOA60 Addunyaa - At least 32 people were killed and 66 were injured when two trains collided in southern Egypt
VOA60 Addunyaa - At least five killed, 20 injured as strong earthquake strikes Croatia
VOA60 Addunyaa - Biden Says US Will Donate 500 Million COVID Vaccines to World
VOA60 Addunyaa - Bosnia-Herzegovina: Officials say coronavirus infections are rising among migrants
VOA60 Addunyaa - Britain begins its third coronavirus lockdown
VOA60 Addunyaa - Britain: Dozens of Countries Impose Travel Ban Over Coronavirus Mutation
VOA60 Addunyaa - Britain has vaccinated its first citizen against the COVID-19 virus
VOA60 Addunyaa - Britain is banning direct passenger flights from the United Arab Emirates
VOA60 Addunyaa - Britain's Prince Philip, Husband of Queen Elizabeth, Dies at 99
VOA60 Addunyaa - British-Australian Academic Accused of Spying by Iran Freed in Reported Prisoner Swap Deal
VOA60 Addunyaa - Cargo Ship Sinks off Sri Lanka, Triggers Environmental Disaster
VOA60 Addunyaa - Chadian President Idriss Deby Itno killed on the battlefield
VOA60 Addunyaa - Egypt: Massive Ship Blocking Suez Canal Freed
VOA60 Addunyaa - Egypt: More than 100 ships have passed through the Suez Canal since reopening
VOA60 Addunyaa - Equatorial Guinea: At least 200 dead, 600 wounded in a series of explosions at a military barracks
VOA60 Addunyaa - EU, British Leaders Concede Big Gaps Remain in Post-Brexit Talks
VOA60 Addunyaa - EU Leaders Agree to Reduce Emissions After All-night Talks
VOA60 Addunyaa - Flood Forces Thousands to Evacuate Australia’s New South Wales
VOA60 Addunyaa - Football Legend Diego Maradona Dead at 60
VOA60 Addunyaa - France began allowing people to enter the country from Britain again
VOA60 Addunyaa - French Ex-President Sarkozy Goes on Trial, Accused of Corruption
VOA60 Addunyaa - French President Macron Tests Positive for Coronavirus
VOA60 Addunyaa - Fresh unrest erupts at the sensitive religious site of Jerusalem's al-Aqsa mosque compound
VOA60 Addunyaa - G-7 foreign ministers met in London for bilateral meetings
VOA60 Addunyaa - G-7 Summit begins in England
VOA60 Addunyaa - German Court Hands Life Sentence to Extremist Over Synagogue Attack
VOA60 Addunyaa - Global leaders express their shock and dismay at the scenes of chaos in Washington
VOA60 Addunyaa - Hong Kong Publishing Tycoon, Pro-Democracy Activist Arrested Again
VOA60 Addunyaa - Hurricane Iota has strengthened into a category 5 storm
VOA60 Addunyaa - India overtakes Brazil as the second-worst hit country as COVID-19 soars
VOA60 Addunyaa - India Posts Fifth Consecutive Day of 300,000-Plus New COVID-19 Infections
VOA60 Addunyaa - India reported more than 320,000 COVID-19 cases on Tuesday
VOA60 Addunyaa - India set a new record in the COVID-19 pandemic on Thursday, reporting 314,835 new daily cases
VOA60 Addunyaa - India: Twenty-two patients have died after their oxygen supply was interrupted by a leak
VOA60 Addunyaa - Indonesia Frees Radical Cleric Linked to 2002 Bali Bombing
VOA60 Addunyaa - Indonesia: President Widodo visited quake-hit areas of West Sulawesi province
VOA60 Addunyaa - Indonesia: Six suspected supporters of a hard line Islamic cleric killed in a clash with police
VOA60 Addunyaa - Iran announced it began enriching uranium up to 20%
VOA60 Addunyaa - Iran's top nuclear scientist reportedly assassinated
VOA60 Addunyaa - Iraq: At Least 23 Die as Suicide Bombers Hit Baghdad
VOA60 Addunyaa - Iraq: Two oil wells were bombed in Kirkuk
VOA60 Addunyaa - Israeli police used a water cannon and stun grenades to disperse Palestinian protesters gathered in Jerusalem
VOA60 Addunyaa - Israel Launches Airstrikes on Gaza
"VOA60 Addunyaa - Israel: Prime Minister Netanyahu said he would visit Bahrain ""soon"""
VOA60 Addunyaa - Israel’s military commanders have drafted a battle plan for an incursion into Gaza
VOA60 Addunyaa - Italy: One of the country’s largest-ever mafia trials began on Wednesday
VOA60 Addunyaa - Japan: The country barred entry of all non-resident foreign nationals
VOA60 Addunyaa - Joe Biden sworn in as the 46th U.S. president
VOA60 Addunyaa - Kabul Deputy Governor Assassinated
VOA60 Addunyaa - Kidnapping of Nigerian Boys Raises Fears of Growing Wave of Violence
VOA60 Addunyaa - Malaysia: A court ordered a pause to the deportation of 1,200 Myanmar migrants
VOA60 Addunyaa - Maldives: Former president Mohamed Nasheed injured in bomb blast
VOA60 Addunyaa - Massive Cargo Ship Turns Sideways, Blocks Egypt's Suez Canal
VOA60 Addunyaa - Myanmar: A protester died 10 days after being shot in the head at an anti-coup protest
VOA60 Addunyaa - Myanmar Junta Extends Martial Law in Yangon
VOA60 Addunyaa - Myanmar Military Leaders Extend Detention of Suu Kyi
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Ousted leaders appeared in good health during a court hearing
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Police fire tear gas and use a tractor to smash through barricades set up by protesters
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Police turned water cannons on crowds of peaceful demonstrators in several cities
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Police used flash grenades and rubber bullets to disperse an anti-coup protest in Mandalay
VOA60 Addunyaa - Myanmar Protesters Block Trains and Streets After Military Coup
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Protesters took to the streets again Monday defying a junta threat
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Protests against a military takeover continued in Yangon Thursday
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Security forces opened fire on anti-coup demonstrators in Myaing
VOA60 Addunyaa - Myanmar: Several thousand anti-coup protesters returned to the streets of Yangon on Thursday
VOA60 Addunyaa - Myanmar's Military Detains More Government Officials as Protests Continue
VOA60 Addunyaa - Myanmar: The military shut down Facebook and other messaging sites
VOA60 Addunyaa - Olympic organizers push ahead with plans to open the postponed Tokyo Olympics in just under three months
VOA60 Addunyaa - Philippines: Typhoon Vamco leaves at least 26 dead and 14 people missing
VOA60 Addunyaa - Pope Francis called for solidarity in his Christmas message Friday
"VOA60 Addunyaa - President Donald Trump said the prospect of his impeachment is causing “tremendous anger"""
VOA60 Addunyaa - Protesters against the military takeover in Myanmar were back on the streets Wednesday
VOA60 Addunyaa - Protesters demanding the end of the military junta in Myanmar kept up their momentum Friday
VOA60 Addunyaa - Russian Court Rejects Navalny's Arrest Appeal
VOA60 Addunyaa - Russian Dissident Navalny Faces Possible Multi-Year Prison Sentence
VOA60 Addunyaa - Russia's Alliance of Doctors demands that opposition leader Alexey Navalny be seen by an independent doctor
VOA60 Addunyaa - Table Mountain blaze forces evacuations
VOA60 Addunyaa - Taiwan raises its coronavirus alert level
VOA60 Addunyaa - taly: Prime Minister Mario Draghi on Wednesday promised sweeping reforms
VOA60 Addunyaa - Thai Police Fire Water Cannons and Tear Gas at Pro-Democracy Protestors
VOA60 Addunyaa - The Ethiopian government said it had captured or killed most commanders of a rebellious northern force
VOA60 Addunyaa - The European Commission took Poland to the EU's top court for undermining the independence of judges
VOA60 Addunyaa - The torch relay for the postponed Tokyo Olympics began its 121-day journey across Japan
VOA60 Addunyaa - The US military has cut troop levels in Afghanistan and Iraq to 2,500 each
VOA60 Addunyaa - Thousands in Berlin Protest COVID-19 Restrictions
VOA60 Addunyaa - Thousands of Indian farmers protest agricultural reforms
VOA60 Addunyaa - Tokyo moves to highest COVID-19 alert level
VOA60 Addunyaa - Uganda: Ex-Army Commander Survives Apparent Assassination Attempt
VOA60 Addunyaa - UN court rejects former Bosnian Serb military chief Ratko Mladic’s appeal of his 2017 conviction for genocide
VOA60 Addunyaa - Up to 130 Dead as Boat Overturns in Mediterranean
VOA60 Addunyaa - US Capitol on Lockdown as Trump Protesters Breach Congress
VOA60 Addunyaa - U.S. House of Representatives will deliver an impeachment charge against former president Trump to the Senate on Monday
VOA60 Addunyaa - U.S. Secretary of State Antony Blinken made an unannounced visit to Afghanistan
VOA60 Addunyaa - U.S.: The country surpassed 250,000 COVID-19 deaths Wednesday
VOA60 Addunyaa - U.S.: The Democrat-controlled House of Representatives formally filed Articles of Impeachment against President Trump
VOA60 Addunyaa - Washington Beefs Up Security Ahead of Presidential Inauguration
VOA60 Addunyaa - Yemen: At least 10 people killed and dozens more wounded in an attack on Aden airport
VOA60 Addunyaa - Yemen: At least 25 killed in Aden airport attack
VOA60 Africa - 100 Killed in Gas Tanker Blast in Nigeria
VOA60 Africa - 3 Dead in Mogadishu Blast
VOA60 Africa - Air France bomb scare was false alarm
VOA60 Africa - Al-Qaeda in the Islamic Maghreb calls for return of sharia law in north Mali
VOA60 Africa - Al-Qaida Groups Claim Responsibility for Mali Hotel Attack
VOA60 Africa - Amnesty International Alleges Mass Graves in Burundi
VOA60 Africa - Angola economy in crisis over crude oil prices
VOA60 Africa - A suspected piece of MH370 debris found off the coast of Mozambique sent to Australia
VOA60 Africa - At least 9 dead in Djibouti clashes
VOA60 Africa - At Least One Killed in Kenya Protests
VOA60 Africa - Baby Rescued From Collapsed Kenyan Building
VOA60 Africa - Battle for Libya Oil Installations
VOA60 Africa - Brazzaville Protests President's Attempt to Extend Rule
VOA60 Africa - British vacationers encounter long delays in leaving Sharm el-Sheikh
VOA60 Africa - Burkina Coup Leader in Talks With Army - September 22, 2015
VOA60 Africa - Burkina Faso Army: Soldiers Behind Coup Not Disarming - September 28, 2015
VOA60 Africa - Burkina Faso coup leaders say they have released the country's ousted president - September 18, 2015
VOA60 Africa - Burkina Faso: Former Prime Minister Roch Kabore elected president
VOA60 Africa - Burkina Faso: Negotiators announce plan to end the crisis after a military coup - September 21, 2015
VOA60 Africa - Burundi President Pierre Nkurunziza is sworn in for a third term - August 20, 2015
VOA60 Africa - Cameroon: Boko Haram targets the town of Kerawa
VOA60 Africa - Cameroon: Suicide bombers kill at least 32 people
VOA60 Africa - Cameroon welcomes U.S. decision to send military personnel to track Boko Haram militants
VOA60 Africa - CAR: Bangui residents relieved after UN mission chief is sacked - August 14, 2015
VOA60 Africa - CAR: New allegations of sexual exploitation and abuse by UN peacekeepers
VOA60 Africa - CAR: Presidential candidate Martin Ziguele demands a vote recount because of alleged first-round
VOA60 Africa - CAR: Protesters storm streets of Bangui - October 1, 2015
VOA60 Africa - Central African Republic: Violence escalates between Christians and Muslims
VOA60 Africa - Chevron's onshore activities in the Niger Delta have been shut down by a militant attack
VOA60 Africa - China Offers $60 Billion in Loans, Aid to Africa
VOA60 Africa - China welcomes Sudan's President Omar Hassan al-Bashir as an 'old friend' - September 1, 2015
VOA60 Africa - Cockpit Voice Recorder of Crashed EgyptAir Jet Found
VOA60 Africa - Concerns Grow Over Latest CAR Violence - September 29, 2015
VOA60 Africa - Congo Warlord 'The Terminator' Pleads Not Guilty at ICC - September 2, 2015
VOA60 Africa - Death of Pregnant Woman Provokes Debate on Cameroon's Health Care
VOA60 Africa - Death Toll Rises to 24 in Mogadishu Hotel Attack
VOA60 Africa - Djibouti: U.S and French forces carry out training exercises
VOA60 Africa - Djibouti: Voting in the presidential election is underway
VOA60 Africa - DR Congo: Former Vice President Jean-Pierre Bemba is found guilty of war crimes
VOA60 Africa - DRC: Opposition parties demand that President Kabila quit in December
VOA60 Africa - DRC Opposition Says President is Working to Delay Elections
VOA60 Africa - Ebola survivor gives birth to baby boy - August 28, 2015
VOA60 Africa - Egypt announces participation in 34-state Islamic alliance to counter terrorism in the region
VOA60 Africa - Egypt: Investigators reportedly found no evidence that terrorists caused the October crash of a Russian jet
VOA60 Africa - Egypt: Polls open to begin first round of long-delayed parliamentary elections
VOA60 Africa - Ethiopia appeals for aid to help millions suffering the country’s worst drought in decades
VOA60 Africa - Ethiopia's Drought Takes Toll on Children
VOA60 Africa - Explosion at Police HQ in Northeast Nigeria Kills 4
VOA60 Africa - Famine Threatens Parts of Sub-Saharan Africa
VOA60 Africa - Five dead in Burundi violence
VOA60 Africa - Former Chad Dictator Habre Convicted in Senegal
VOA60 Africa - France offer to host meeting on Boko Haram - August 25, 2015
VOA60 Africa - General Behind Burkina Faso Coup Surrenders - October 2, 2015
VOA60 Africa - German President Joachim Gauck visits Nigeria
VOA60 Africa - Grandson of the late Nelson Mandela to face a charge of rape - August 21, 2015
VOA60 Africa - Guinea-Bissau: President forms new government and cabinet - October 13, 2015
VOA60 Africa - Guinea Bissau: Some 1,000 marchers call for the reinstatement of the prime minister - August 19, 2015
VOA60 Africa - Guinea: UN envoy appeals for restraint among candidates in October vote - September 15, 2015
VOA60 Africa - Guinea: World Health Organization declares country free of Ebola after
VOA60 Africa - HRW Global Report Highlights ‘Politics of Fear’
VOA60 Africa - Italy's foreign minister hold talks with the new Libyan unity government
VOA60 Africa - Ivory Coast: Al-Qaeda affiliate claims responsibility for an attack that left 22 people dead
VOA60 Africa - Ivory Coast Former First Lady Goes on Trial
VOA60 Africa - Ivory Coast: President Alassane Ouattara wins a second term in landslide victory
VOA60 Africa - Ivory Coast President Faces Fragmented Opposition in Re-election Bid - September 11, 2015
VOA60 Africa - Ivory Coast President Laurent Gbagbo pleads not guilty to crimes against humanity
VOA60 Africa - Ivory Coast Revels in Ouattara's Landslide Election Victory
VOA60 Africa - Kenya: Afghanistan and Liberia will join the 10th Ministerial Conference of WTO
VOA60 Africa - Kenya: Garissa University College reopens
VOA60 Africa - Kenya: Government drawing up schedule to close Dadaab refugee camp
VOA60 Africa - Kenya: Police kill four men who were suspected of planning attacks on the city of Malindi
VOA60 Africa - Kenya Sees 3rd Week of Anti-Electoral Commission Rallies
VOA60 Africa - Kenya’s President Signs Anti-Doping Bill
VOA60 Africa - Libya: At least 14 bodies thought to be migrants found on a beach near the port of Khoms
VOA60 Africa - Libya: Government deports more than 200 migrants back to their original countries
VOA60 Africa - Libyan forces advance further into Sirte, pushing back Islamic State fighters
VOA60 Africa - Libya: The Coast Guard rescues illegal migrants off the coast of Tripoli
VOA60 Africa - Libya: Unity government forces battling to retake Sirte from the Islamic State group’s possession
VOA60 Africa - Malawi: The murders of albino people for use of their body parts in rituals is increasing
VOA60 Africa - Mali: French troops battle jihadist insurgency in the North
VOA60 Africa - Maltese Prime Minister visits Libya to show support for the new unity government
VOA60 Africa - Miners to Launch South Africa's Largest-Ever Class Action Suit
VOA60 Africa- More Survivors Found 6 Days After Kenya Building Collapse
VOA60 Africa - New Video Shows 15 'Chibok Girls' But Parents Wary
VOA60 Africa - NGO Save the Children says Ethiopia needs $245 million in food aid
VOA60 Africa - Nigeria: A blast kills 32 and injures 80 at a market in Yola
VOA60 Africa - Nigeria: A court in Abuja grants bail to Biafran separatist leader Nnamdi Kanu
VOA60 Africa- Nigeria: A militant group claims responsibility for destroying a state-run oil pipeline
VOA60 Africa - Nigeria: At least 50 dead after Boko Haram sets the Village of Dalori ablaze
VOA60 Africa - Nigeria: At least five people dead after a building collapses in Lagos
VOA60 Africa - Nigeria: Military identifies second Chibok school girl rescued by military
VOA60 Africa - Nigerian Government might consider amnesty to Boko Haram prisoners if they return Chibok girls - September 16, 2015
VOA60 Africa - Nigeria: Oil sector union launches general strike
VOA60 Africa - Nigeria: Oil workers begin nationwide strike
VOA60 Africa - Nigeria: President Muhammadu Buhari holds talks with head of IMF
"VOA60 Africa - Nigeria: President Muhammadu Buhari says he is willing to negotiate with the kidnappers of ""Chibok girls"""
VOA60 Africa - Nigeria: Pro-Biafra campaigners allege brutal crackdown
VOA60 Africa - Nigeria seeks plan to import petrol
VOA60 Africa - Nigeria: Thousands protest to release an activist in support of separate state of Biafra
VOA60 Africa - Nigeria: Two Boko Haram female suicide bombers kill more than 60
VOA60 Africa - Niger: Security and safety concerns grow for about 150,000 Nigerian refugees displaced by fighting with Boko Haram
VOA60 Africa - Oscar Pistorius is released from prison to begin house arrest
VOA60 Africa - Over 2 million people face food crisis in South Sudan
VOA60 Africa - Pistorius Denied Right to Appeal Murder Conviction
VOA60 Africa - Police in Nairobi Break Up Opposition Protests
VOA60 Africa - Pope Calls on Young Kenyans to Reject Tribalism
VOA60 Africa- President Muhammadu Buhari attends the Syria Donor Conference
VOA60 Africa - Presidents Buhari and Mahama talk about security and economy - September 8, 2015
VOA60 Africa - Regional leaders push South Sudan's government and rebels to seal a peace agreement - August 17, 2015
VOA60 Africa - Republic of Congo: Opposition call a general strike to challenge the re-election of President Nguesso
"VOA60 Africa - Rescued 'Chibok Girl"" meets Nigerian President Buhari"
VOA60 Africa - Rwandan Mayors Tried in France Over Genocide Charges
VOA60 Africa - Rwanda to Relocate Burundian Refugees
VOA60 Africa - S. Africa: 90 miners rescued, three missing after a cave-in at a gold mine
VOA60 Africa - S. African Court to Review Zuma Corruption Ruling
VOA60 Africa - S. African President Gets Prosecutor's Support in Graft Allegations
VOA60 Africa - S. Africa raises taxes, cuts government spending to tackle the country’s economy crisis
VOA60 Africa - Sierra Leone: Corpse tests positive for ebola
VOA60 Africa - Sierra Leone: Police fire guns and tear gas at the headquarters of an opposition party
VOA60 Africa - Slowdown in China affects African commerce and infrastructure projects funded by Beijing - September 9, 2015
VOA60 Africa - Somalia: Al Shabaab fighters attack an Ethiopian army base leaving at least 60 soldiers dead
VOA60 Africa - Somalia: At least three police officers dead in Al Shabaab car bomb attack in Mogadishu
VOA60 Africa - Somalia: Central bank governor seeks new currency
VOA60 Africa - Somalia: Over 30 killed in in al-Shabab claimed twin bomb attack in the town of Baidoa
VOA60 Africa - South Africa: Beleaguered President Jacob Zuma survives a no-confidence vote
VOA60 Africa - South Africa: Court grants Pistorius bail
VOA60 Africa - South Africa: French community holds vigil for Paris victims
VOA60 Africa - South Africa: Judge sentences eight policemen to 15 years in prison for murder of Mozambican taxi driver
VOA60 AFRICA - South Africa: Labor unrest spreads: As many as 75,000 miners are now on strike.
VOA60 Africa - South African President Zuma Survives Impeachment Vote
VOA60 Africa - South Africans urged to open up to refugees
VOA60 Africa - South Africa: Protesters call for President Zuma resignation
VOA60 Africa - South Africa’s President Jacob Zuma meets with Iranian President Hassan Rouhani
VOA60 Africa - South Sudan: Army accuses rebels of breaching ceasefire - August 31, 2015
VOA60 Africa - South Sudan: Peace Deal Signature Likely Wednesday - August 26, 2015
VOA60 Africa - South Sudan Rebel Chief Sworn In as VP
VOA60 Africa - South Sudan: Rebel leader Riek Machar is sworn in as the country’s vice president
VOA60 Africa - South Sudan Troops Suffocated 60 Men, Boys, Amnesty Reports
VOA60 Africa - South Sudan: Uganda begins to withdraw army from the region
VOA60 Africa - South Sudan: UNICEF starts class registration for students who have been out of school for two years
VOA60 Africa - Spain: Rescued Senegalese migrant wins 400,000 Euros in Spain’s Christmas lottery
VOA60 Africa - S. Sudan Rebels Hopeful About Peace Deal - August 27, 2015
VOA60 Africa - S. Sudan Rebels to Ratify Peace Deal Tuesday - September 7, 2015
VOA60 Africa - Sudan: Security officials have detained dozens of students
VOA60 Africa -Suicide Bombers Kill 18 in Nigeria - October 5, 2015
VOA60 Africa - The Dakar International Forum on Peace and Security in Africa opens in Senegal
VOA60 Africa - The World Bank projects lower 2016 growth of 3.0% for Sub-Saharan Africa
VOA60 Africa - Three suicide bombers kill four in Nigeria
VOA60 Africa - Three suicide bombers struck in separate attacks in the Nigerian city of Damaturu - October 8, 2015
VOA60 Africa - Three UN peacekeepers appear before tribunal for sexual abuse of civilians in CAR
VOA60 Africa - Tuareg rebels pull out of peace accord monitoring group- August 24, 2015
VOA60 Africa - Tunisia: At least 30 militants killed
VOA60 Africa - Tunisia celebrates the fifth anniversary of revolt that overturned the regime of Ben Ali
VOA60 Africa - Tunisian National Dialogue Quartet wins the Nobel Peace Prize - October 9, 2015
VOA60 Africa - Turkish president Erdogan visits Kenya, Somalia
VOA60 Africa - Turkish President Recep Tayyip Erdogan starts official visit in Ghana
VOA60 Africa - Twin Suicide Bombings Kill 20 in Cameroon - September 4, 2015
VOA60 Africa - Ugandan Candidates Make Final Appeals to Voters Before Election
VOA60 Africa - Uganda: Opposition leader Kizza Besigye arrested
VOA60 Africa - Uganda: Voting starts in presidential poll
VOA60 Africa - UK foreign minister in Tripoli to support the country's new UN-backed national unity government
VOA60 Africa - UK Says Bomb May Have Downed Russian Jetliner Over Sinai
VOA60 Africa - UN Chief: Burundi President, Opponents Agree to Hold Talks
VOA60 Africa - UN envoy: South Sudan forces involved in sexual violence should be prosecuted
VOA60 Africa - UN establishes a security zone around the town of Kidal, Mali, after days of fighting - August 18, 2015
VOA60 Africa - UN Footage Highlights Worsening Food Crisis in South Sudan
VOA60 Africa - UN High Commissioner for Refugees meets with Kenyan and Somali leaders
VOA60 Africa - UN Peacekeepers in CAR accused of sexually abusing more than 12 children
VOA60 Africa - UN Secretary General Ban Ki-moon calls for “a credible election” in DRC
VOA60 Africa- Violent Protests Mount Ahead of South African Municipal Vote
VOA60 Africa - WFP: Almost 2.5 million people will face hunger in CAR
VOA60 Africa - WHO announces Liberia is Ebola free - September 3, 2015
VOA60 Africa - WHO Confirms New Ebola Case in Sierra Leone
VOA60 Africa - WHO: Ebola outbreak in West Africa no longer a public health emergency of global concern
VOA60 Africa - WHO: Zero Ebola Cases in West Africa
VOA60 Africa - Yoweri Museveni wins Uganda’s presidential election
VOA60 Afrikaa - African CDC urges Africa to fight COVID-19 vaccine misinformation
VOA60 Afrikaa - Africa's total reported death toll from COVID-19 approaches 100,000 on Thursday
VOA60 Afrikaa - A growing number of countries bar travelers from South Africa
VOA60 Afrikaa - Algeria's National Liberation Front wins parliamentary elections
VOA60 Afrikaa - Amnesty International: Eritrean soldiers killed hundreds of civilians in Ethiopia's Tigray region
VOA60 Afrikaa - Amnesty International researcher says retreating forces loyal to TPLF responsible for killings in Mai-Kadra
VOA60 Afrikaa - Angola: African presidents try to to resolve the situation in the Central African Republic
VOA60 Afrikaa - Around 30 migrants stormed into Spain's North African enclave of Melilla
VOA60 Afrikaa - At least two people killed and 27 injured in Chad protests
VOA60 Afrikaa - Benin: President Patrice Talon was re-elected to a second term
VOA60 Afrikaa - Boko Haram kills at least 10 people in northeast Nigeria
VOA60 Afrikaa - Burkina Faso's President Roch Kabore sworn in
VOA60 Afrikaa - C.A.R.: President's Election Win Confirmed
VOA60 Afrikaa - CAR says Russia and Rwanda sent in troops after an alleged coup bid
VOA60 Afrikaa - Central African Republic: An opposition coalition demands that elections be scrapped
VOA60 Afrikaa - Central African Republic: President Faustin-Archange Touadera has won five more years in power
VOA60 Afrikaa - Chad Army Says It Has Stopped Rebel Advance Toward Capital
VOA60 Afrikaa - Chad President Killed in Battle with Rebels
"VOA60 Afrikaa - Chad: The main opposition parties denounced what they call an ""institutional coup d'etat"""
VOA60 Afrikaa - Chad: Votes were being counted in presidential elections
VOA60 Afrikaa - Congo President Appears Poised to Win a Fourth Term
VOA60 Afrikaa - Congo: Presidential Opposition Candidate Dies of COVID-19
VOA60 Afrikaa - Congo's Longtime President Reelected in Landslide Win
VOA60 Afrikaa - Continuing ethnic violence in Ethiopia threatens to disrupt elections
VOA60 Afrikaa - Dozens kidnapped from a school in central Nigeria
VOA60 Afrikaa - Dozens Killed as Mozambique Attack Survivors Evacuated
VOA60 Afrikaa - DR Congo declares the end of its latest Ebola epidemic
VOA60 Afrikaa - DRC policeman beaten to death as rival Muslim groups clash
"VOA60 Afrikaa - ECOWAS ""reassured"" that Mali's leaders intend to restore civilian rule"
VOA60 Afrikaa - Egypt has signed a contract with France to buy 30 Rafale fighter jets
VOA60 Afrikaa - Egypt: Suez Canal Blocked a Second Full Day
VOA60 Afrikaa - Equatorial Guinea: Drone video reveals the scale of damage from a series of explosions which killed at least 98 people
VOA60 Afrikaa - Ethiopian military accuses WHO chief of helping Tigray region
"VOA60 Afrikaa - Ethiopia: Prime Minister Abiy Ahmed said Tuesday military operations in Tigray would enter a ""final"" phase"
VOA60 Afrikaa - Ethiopia receives its first 2.2 million doses of COVID-19 vaccine
VOA60 Afrikaa - Ethiopia: Residents Flee Tigray Capital Fearing Military Assault
VOA60 Afrikaa- Ethiopia's Abiy Gives Tigray Region 72-Hour Ultimatum
"VOA60 Afrikaa- Ethiopia's prime minister Abiy Ahmed: Eritrean troops had agreed to withdraw ""out of the Ethiopian border"""
VOA60 Afrikaa - Ethiopia: Video footage shows residents of Waja and Alamata welcoming Ethiopian soldiers
VOA60 Afrikaa - France says it will not draw down its troop presence in Africa’s Sahel region
VOA60 Afrikaa - Ghanaians Re-Elect President Nana Akufo-Addo
VOA60 Afrikaa - Ghana: Opposition leader Mahama warns President Nana Akufo-Addo against any attempt to steal election
VOA60 Afrikaa - Ghana: President Nana Akufo-Addo sworn-in
VOA60 Afrikaa - Ghana: Soldiers intervene to quell a clash between parties in parliament
VOA60 Afrikaa - Ghana: The country awaits the results of its presidential election
VOA60 Afrikaa - Government troops have been deployed in north eastern Mozambique town of Palma
VOA60 Afrikaa - Guinea Sees First Ebola Deaths Since 2016
VOA60 Afrikaa - Guinea starts to vaccinate against its latest Ebola outbreak
VOA60 Afrikaa - In Madagascar people are reportedly eating white clay mixed with tamarind to cope with famine
VOA60 Afrikaa - International Criminal Court Convicts Uganda Warlord
VOA60 Afrikaa - Italy's ambassador to DRC killed in an attack on a United Nations convoy
VOA60 Afrikaa - Ivory Coast Prime Minister Hamed Bakayoko dies at 56
VOA60 Afrikaa - Ivory Coast Prime Minister Patrick Achi admitted to a hospital in Paris
VOA60 Afrikaa - Ivory Coast releases opposition politician Pascal Affi N'Guessan
VOA60 Afrikaa - Long-time leader Yoweri Museveni took a lead in Uganda's presidential election
VOA60 Afrikaa - Malawi will destroy over 16,000 expired doses of the Oxford/AstraZeneca COVID-19 vaccine
VOA60 Afrikaa - Migrants continue to trickle into Spain’s north African enclave of Ceuta
VOA60 Afrikaa - Mohamed Bazoum Declared Winner of Niger’s Presidential Run-off
VOA60 Afrikaa - More than 100 Europe-bound migrants are feared dead in a shipwreck off Libya
VOA60 Afrikaa - More Than 1,800 Prisoners Escape After Nigeria Prison Attack
VOA60 Afrikaa - Mothers in the Tunisian capital accuse authorities of arbitrarily arresting their children
VOA60 Afrikaa - Mozambique: Survivors of deadly attack by Islamic State-linked insurgents arrive in the port of Pemba
VOA60 Afrikaa - Mozambique: Thousands forced to flee an attack by rebel insurgents in Palma
VOA60 Afrikaa - Nigeria: Gunmen in the northwest state of Kaduna kidnap around 30 students
VOA60 Afrikaa - Nigeria: Kidnapped Boys to Be Reunited With Families Friday
VOA60 Afrikaa - Nigerian security forces search for 317 schoolgirls abducted Friday
VOA60 Afrikaa - Nigeria's Foreign Minister meets with foreign diplomats after Twitter ban
VOA60 Afrikaa - Nigeria: The kidnappers of more than 300 students in Kankara have demanded a government ransom to free them
VOA60 Afrikaa - Residents of Djibouti vote in the presidential elections
VOA60 Afrikaa - Rwanda receives the first doses of the Pfizer COVID-19 shots
VOA60 Afrikaa: Samia Suluhu Hassan Becomes Tanzania's First Woman President
VOA60 Afrikaa - Security forces start early voting in Congo's presidential electiokaa
VOA60 Afrikaa - Somalia: At least 15 people killed in a suicide bombing in Mogadishu
VOA60 Afrikaa - Somalia: Gunfire erupted in Mogadishu between rival forces
VOA60 Afrikaa - Somalia: The country receives its first shipment of 300,000 doses of the Oxford/AstraZeneca vaccine
VOA60 Afrikaa - Somali Opposition Refuses to Recognize President Farmajo as Term Expires
VOA60 Afrikaa - Somalis protest against President Mohamed Abdulahi Farmajo in Mogadishu
"VOA60 Afrikaa - South Africa has ""passed the peak"" of its second coronavirus infection wave"
VOA60 Afrikaa - South African President urges wealthy countries not to hoard surplus doses of COVID-19 vaccine
VOA60 Afrikaa - Spain: At least 8 migrants from Africa dead in shipwreck off Canary Islands
VOA60 Afrikaa - Spain deploys troops to Ceuta after thousands of migrants swam into the northern African enclave
VOA60 Afrikaa - Spanish-flagged Boat Rescues 265 Migrants in Mediterranean
VOA60 Afrikaa - 'State of siege' took effect in East DR Congo
VOA60 Afrikaa - Suspected Al-Shabab Operative Brought to US to Face Terror Charges
VOA60 Afrikaa - Tanzanian President Expresses Doubt on Coronavirus Vaccines
VOA60 Afrikaa - Tanzanian President John Magufuli Dies
VOA60 Afrikaa - The British government pledged millions of dollars in aid to Kenya
"VOA60 Afrikaa - The Burkinabe opposition accuses President Kaboré of ""fraud"" after election"
VOA60 Afrikaa - The junta that took power in Mali two weeks ago will hold transition talks with political parties
VOA60 Afrikaa - The long-time leader of Mali's opposition, Soumaila Cisse, has died at the age of 71
VOA60 Afrikaa - The son of the late President Idriss Deby Itno of Chad has been named interim president
VOA60 Afrikaa - Uganda: Ex-Army Commander Survives Apparent Assassination Attempt
VOA60 Afrikaa - Ugandans vote in a tense presidential election
VOA60 Afrikaa - Uganda: Opposition leader Bobi Wine arrested Monday
VOA60 Afrikaa - Uganda: The atmosphere in the capital, Kampala, has been increasingly charged ahead of presidential election
VOA60 Afrikaa - UN: At Least 74 Die in Shipwreck off Libyan Coast
VOA60 Afrikaa - UN, Ethiopia Agree on Humanitarian Aid for Tigray Region
VOA60 Afrikaa - UNHCR Issues Urgent Appeal for Ethiopian Refugees Fleeing Conflict in Tigray
"VOA60 Afrikaa - UN: Militant attacks in northern Mozambique have created a ""worsening humanitarian crisis"""
VOA60 Afrikaa - UN: Tens of thousands of malnourished children risk dying in Ethiopia's Tigray region
VOA60 Afrikaa - US Brokers Deal Establishing Ties Between Morocco, Israel
VOA60 Afrikaa - US Launches Work on Consulate in Disputed Western Sahara
VOA60 Afrikaa - U.S. Treasury Secretary Steven Mnuchin arrived in Sudan
VOA60 Afrikaa - Voters in Ghana are going to the polls today
VOA60 Afrikaa - WHO: Deaths in Africa from COVID-19 to pass 100,000 in the coming week
VOA60 Afrikaa - Wildlife NGO founder Rory Young, two Spanish journalists killed in Burkina Faso
VOA60 Ameerikaa - 3,053 people in the U.S. died from COVID-19 Wednesday
VOA60 Ameerikaa - A liquid nitrogen leak at a northeast Georgia poultry plant killed six people
VOA60 Ameerikaa - A major internet outage took down dozens of websites globally
VOA60 Ameerikaa - American automaker Tesla has suspended the use of bitcoin to purchase its vehicles
VOA60 Ameerikaa - Angry protesters demand the resignation of Senator Ted Cruz
VOA60 Ameerikaa - A second winter storm has struck parts of the south central U.S.
VOA60 Ameerikaa - A string of avalanches in the Rocky Mountains have left at least 15 people dead in February
VOA60 Ameerikaa - A U.S. airstrike in Syria targeted facilities belonging to a powerful Iranian-backed militia
VOA60 Ameerikaa - Biden Announces Actions on Gun Violence
VOA60 Ameerikaa - Biden Expected to Pick Antony Blinken as Secretary of State Nominee
VOA60 Ameerikaa - Biden Signs Hate Crimes Measure Into Law
VOA60 Ameerikaa - Biden Test-Drives New Truck to Promote Electric Vehicles
VOA60 Ameerikaa - Biden to Visit Oklahoma on 100th Anniversary of Tulsa Race Massacre
"VOA60 Ameerikaa - Biden: U.S. is sending ""a whole series of help"" to India to combat the coronavirus"
VOA60 Ameerikaa - Biden Warns of Lethal Consequences if Trump Won't Coordinate on Coronavirus Response
VOA60 Ameerikaa - Blinken in Iceland for Climate Talks
VOA60 Ameerikaa - British Judge Rejects US Extradition Request for WikiLeaks Founder
VOA60 Ameerikaa - CDC says U.S.is now in its fourth week of rising COVID-19 infections
"VOA60 Ameerikaa - China urges the United States to stop ""discriminatory"" action against Chinese companies"
VOA60 Ameerikaa - Congress struck a nearly $900 billion COVID-19 relief package deal late Sunday
VOA60 Ameerikaa - COVID-19 vaccinations began Tuesday in Arizona, California and Illinois
VOA60 Ameerikaa - Four million doses of the Johnson & Johnson COVID-19 vaccine ship out
VOA60 Ameerikaa - Georgia Democratic Senate candidate Raphael Warnock won one of two key seats in the state
VOA60 Ameerikaa - GSA formally gave President-elect Biden the authority to begin his transition to the presidency
VOA60 Ameerikaa - Health officials say coronavirus cases in the United States are rising again
VOA60 Ameerikaa - House Democrats pass a massive $1.9 trillion COVID-19 relief bill
VOA60 Ameerikaa - Jury selection begins Monday in Derek Chauvin's trial on second-degree murder and manslaughter charges
VOA60 Ameerikaa - Life expectancy in the United States dropped a staggering one year during the first half of 2020
VOA60 Ameerikaa - Major Snowstorm Hits US Northeast
VOA60 Ameerikaa - Media reports say President-elect Joe Biden has chosen retired General Lloyd Austin to be his defense secretary
VOA60 Ameerikaa - Members of George Floyd’s family and his legal team accused the United States of being hypocritical
VOA60 Ameerikaa - Mexico and the United States discuss ways to protect migrants
VOA60 Ameerikaa - Miami Beach extends curfew for at least another week
VOA60 Ameerikaa - More National Guard soldiers pouring into Washington ahead of the Wednesday inauguration of President-elect Biden
VOA60 Ameerikaa - More than half of all U.S. adults have received at least one dose of the COVID-19 vaccine
VOA60 Ameerikaa - NASA announced yet another first on Mars Wednesday, creating oxygen from the red planet's thin air
VOA60 Ameerikaa - NASA announces two new robotic missions to Venus
VOA60 Ameerikaa- NASA scientists have unveiled first-of-a-kind video of last week's Mars rover landing
VOA60 Ameerikaa - Nine people wounded in Rhode Island's capital, Providence
VOA60 Ameerikaa - NYT: Trump Officials Seized Apple Data of 2 Democratic Lawmakers
VOA60 Ameerikaa - Pakistan Supreme Court Acquits Prime Suspect in US Journalist Daniel Pearl's Murder
VOA60 Ameerikaa - Partners Pfizer, BioNTech Seek Emergency Vaccine Authorization From FDA
VOA60 Ameerikaa - Pfizer announces that its COVID-19 vaccine is safe and strongly protective in kids as young as 12
VOA60 Ameerikaa - Pfizer Says Its Coronavirus Vaccine is 95% Effective
VOA60 Ameerikaa - Pharmaceutical company Moderna said its COVID-19 vaccine is more than 94% effective
VOA60 Ameerikaa - Police in Washington on Monday arrested Henry “Enrique” Tarrio, the leader of the Proud Boys
VOA60 Ameerikaa - Pompeo: US to Designate Yemen’s Houthis a Terrorist Organization
VOA60 Ameerikaa - President Biden formally raised the nation's cap on refugee admissions to 62,500 this year
VOA60 Ameerikaa - President Donald Trump granted former national security advisor Michael Flynn a full pardon
VOA60 Ameerikaa - President-elect Biden criticizes the Trump administration for the pace of distributing COVID-19 vaccines
VOA60 Ameerikaa - President-elect Joe Biden receives his first dose of the coronavirus vaccine
VOA60 Ameerikaa - President-elect Joe Biden selected former Secretary of Agriculture Tom Vilsack for the same post in his administration
VOA60 Ameerikaa -President Joe Biden on Wednesday ordered new sanctions against the military regime in Myanmar
VOA60 Ameerikaa - President Joe Biden outlined a $2.3 trillion plan to reengineer the nation’s infrastructure
VOA60 Ameerikaa - President Joe Biden was sworn in as the 46th President of the United States
VOA60 Ameerikaa - President Trump says his personal attorney Rudy Giuliani tested positive for COVID-19
VOA60 Ameerikaa - Prominent donor to the Republican Party Sheldon Adelson has died at the age of 87
VOA60 Ameerikaa - Protests Erupt in Minnesota After Police Shooting
VOA60 Ameerikaa - Republicans in the U.S. House of Representatives opted not to punish newcomer Marjorie Taylor Greene
VOA60 Ameerikaa - Security Tightened Amid 'Possible' Militia Plot to Breach US Capitol
VOA60 Ameerikaa - Senate Confirms Biden’s Choice for Secretary of Defense
VOA60 Ameerikaa - Several Republican senators faced backlash over their vote to convict former President Donald Trump
VOA60 Ameerikaa - Six Asian Women Among Eight Victims in Atlanta Area Shooting
VOA60 Ameerikaa - SpaceX launches four astronauts from the U.S., Japan, and France to the International Space Station
VOA60 Ameerikaa - Suspect Behind Nashville Bombing Not on Police Radar
VOA60 Ameerikaa - Ten people, including a police officer, killed in Colorado shooting
VOA60 Ameerikaa - Tensions rising between the United States and Russia following sharp statements from President Joe Biden
VOA60 Ameerikaa - The Biden administration imposes new sanctions on Russia over election interference
VOA60 Ameerikaa - The Democratic-led House approved legislation that would invigorate workers' unions
VOA60 Ameerikaa - The number of confirmed COVID-19 cases in the United States surpasses 31 million
VOA60 Ameerikaa - The state of Massachusetts reached the grim milestone of 10,000 COVID-19 deaths
VOA60 Ameerikaa - The state of Michigan has become the epicenter of COVID-19 infection in the U.S.
VOA60 Ameerikaa - The United States had 247,403 new coronavirus cases on Thursday, with 3,656 deaths
VOA60 Ameerikaa - The United States has administered 230,768,454 doses of COVID-19 vaccine as of Monday morning
VOA60 Ameerikaa - The U.S. coronavirus case count rose to 30,074,151
VOA60 Ameerikaa- The U.S. coronavirus death toll is expected to reach 500,000 today
VOA60 Ameerikaa - The U.S, topped 4,000 deaths from COVID-19 for the first time Thursday
VOA60 Ameerikaa - Three people killed, ten injured by a tornado in North Carolina
VOA60 Ameerikaa - TIME magazine jointly named U.S. President-elect Joe Biden and his running mate Kamala Harris “Person of the Year”
VOA60 Ameerikaa - Trump Says He Will Leave White House if Biden Wins Electoral College Vote
VOA60 Ameerikaa - Trump Threatens Not to Sign COVID-19 Aid Package
VOA60 Ameerikaa - US Congress Certifies Biden Election Victory
VOA60 Ameerikaa - U.S. Defense Secretary Lloyd Austin has arrived in New Delhi
VOA60 Ameerikaa - US, EU Reach Truce in Major Trade Battle
VOA60 Ameerikaa - US House Impeaches President Trump for Inciting Deadly Capitol Riot
VOA60 Ameerikaa - US House Lawmakers Deliver Article of Impeachment to Senate
[VOA60 Ameerikaa - U.S. is seeking election to the United Nations Human Rights Council
VOA60 Ameerikaa - US Jury Deliberates in Trial of Officer Charged with Killing George Floyd
VOA60 Ameerikaa - U.S. President Donald Trump signed a $900 billion pandemic relief package Sunday night
VOA60 Ameerikaa - U.S. President-elect Joe Biden declared Monday that “democracy prevailed”
VOA60 Ameerikaa - U.S. President-elect Joe Biden on Thursday made a case for his $1.9 trillion stimulus proposal
VOA60 Ameerikaa - U.S. President-elect Joe Biden will get a coronavirus vaccination as soon as next week
VOA60 Ameerikaa - U.S. President Joe Biden and Russian counterpart Vladimir Putin met face-to-face in Geneva
VOA60 Ameerikaa - U.S. President Joe Biden laid out coronavirus recovery goals in his first prime time address
VOA60 Ameerikaa - U.S. renews its support for the World Health Organization
VOA60 Ameerikaa - U.S. Secretary of Defense Lloyd Austin Monday arrives at the Yokota Air Base in Japan
VOA60 Ameerikaa - U.S. surpasses 250,000 COVID-19 deaths
VOA60 Ameerikaa - US to Require Travelers from UK to Prove They Tested Negative for COVID-19
[VOA60 Ameerikaa - US Will Donate 500 Million COVID Vaccines to World
VOA60 Ameerikaa - Vice President Mike Pence ruled out invoking the 25th Amendment to attempt to remove President Donald Trump
VOA60 Ameerikaa - Warner Bros. to release its entire 2021 slate of movies on HBO Max streaming and in theaters simultaneously
VOA60 Ameerikaa - Wide Support for Chauvin Conviction in George Floyd Murder
VOA60 America - Alleged TV Shooter Described Self as ‘Human Powder Keg’ - August 27, 2015
VOA60 America - Armed protesters have seized a federal wildlife center in Oregon
VOA60 America - Biden silent on his possible run for President - 09-03
VOA60 America - Chicago: 6 year old boy accidentally shot and killed his 2 year old brother
VOA60 America - Clinton and Sanders - who is the true progressive?
VOA60 America - Congress and the White House reach a budget deal
VOA60 America - Defense Secretary Ashton Carter urged Turkey to do more in fighting Islamic State - August 21, 2015
VOA60 America - Democratic presidential frontrunner Hillary Clinton visited the key state of Iowa - September 8, 2015
VOA60 America - Ferguson, Missouri was once again the scene of clashes between police and residents - August 20, 201508-20
VOA60 America - France Honors Men Who Foiled Train Attack - August 24, 2015
VOA60 America - Hillary Clinton and Bernie Sanders held another debate
VOA60 America - Hillary Clinton losing support in Iowa - August 31, 2015
VOA60 America - Islamic State militants released a new video threatening Washington D.C. with terror attacks
VOA60 America - Kentucky Clerk Goes to Jail, Gay Couple Gets Marriage License - September 4, 2015
VOA60 America - Kerry Optimistic About Israeli-Palestinian Violence Solution
VOA60 America - Michigan Governor Apologizes to Flint, Promises Water Fixes
VOA60 America - Multiple Deaths, Injuries in Kansas Shooting Spree
VOA60 America - Obama, Netanyahu Meet on Israeli Security, Middle East Unrest
VOA60 America - Obama Says His Criticized Strategies Show American Strength
VOA60 America - Obama: 'Significant Progress' Against Islamic State by End of Term
VOA60 America - Ohio votes 'no' to marijuana legalization
VOA60 America - On US Labor Day, Obama Adds Paid Sick Leave for Some Workers - September 7,2015
VOA60 America - Pope Ends Cuba Trip, Heads to US - September 22, 2015
VOA60 America - Powerful storms cause flooding across much of southern California
VOA60 America - President Barack Obama calls for increased gun control - October 2, 2015
VOA60 America - President Barack Obama continued his three-day tour through Alaska -September 2, 20152
VOA60 America - President Barack Obama defended new gun control initiative at a televised town hall meeting
VOA60 America - Presidential Barack Obama visited New Orleans to mark 10 years since Hurricane Katrina - August 28, 2015
VOA60 America - Presidential candidates campaign in New Hampshire before Tuesday’s primaries
VOA60 America - Presidential primary election season is set to formally get under way
VOA60 America - President Obama awarded the Medal of Honor to retired U.S. Army Captain Florent Groberg
VOA 60 America - President Obama held a second White House Astronomy Night
VOA60 America - President Obama secured a partial victory on the Iran nuclear accord - September 11, 2015
VOA60 America - President Obama signs the Trans-Pacific Partnership - October 6, 2015
VOA60 America - President Obama Slows US Troop Withdrawal from Afghanistan
VOA60 America - President Obama spoke at Arctic environmental summit in Anchorage - September 1, 2015
VOA60 America - Recent U.S.-led coalition airstrikes in Syria and Iraq have killed three senior Islamic State leaders
VOA60 America - Republican presidential candidate Donald Trump took aim at Ben Carson
VOA60 America- Republican presidential candidates held a town hall in South Carolina
VOA60 America - Republican presidential candidates squared off in the final debate
VOA60 America - Republican presidential candidates traded barbs in the fifth debate
VOA60 America - Republican presidential candidates will face-off Wednesday in their second televised debate - September 15, 2015
VOA60 America - Security has been tightened across the United States
"VOA60 America - South Korea and the United States discussing other U.S. ""strategic assets"" that can be deployed on the Korean peninsula"
VOA60 America - Speaker Race Bombshell Throws House Republicans Into Chaos - October 9, 2015
VOA60 America - State of Emergency for California Wildfires - September 14, 2015
VOA60 America - Suspected Killer of US Journalists Shoots Himself - August 26, 2015
VOA60 America - Suspect in Mass Michigan Shootings Due in Court
VOA60 America - The top Republican presidential contenders faced off in a contentious debate
VOA60 America - Three men and a woman of apparent Middle Eastern descent removed from a Chicago-bound flight
VOA60 America - Trump, Clinton Hope to Clinch Presidential Nominations as 5 States Vote
VOA60 America - Trump, Clinton Trade Attacks From Top of Polls
VOA60 America - Trump Under Fire for Obama Muslim Flap - September 18, 2015
VOA60 America - UNGA condemned the U.S. trade embargo on Cuba for the 24th year
VOA60 America - US Airstrikes Target 'Jihadi John' in Syria
VOA60 America - U.S. announces a deployment of a new special operation force to combat ISIS
VOA60 America - U.S. economy added 271,000 jobs in October
VOA60 America - US General: Afghans Called for Airstrike at Hospital - October 5, 2015
VOA60 America - U.S. House of Representatives voted to suspend President Barack Obama’s plan to resettle 10,000 Iraqi and Syrian refugees
VOA60 America - US Identifies Wreckage of Cargo Ship El Faro
VOA60 America - US, Russia Military Officials Holding Talks on Syria - October 1, 2015
VOA60 America - U.S. Secretary of State John Kerry visited Laos
VOA60 America - U.S. Vice President Joe Biden says he is not running for President
VOA60 America - U.S. will financially aid in the humanitarian efforts to help European migrants - September 21, 2015
VOA60 America - Vigil held for the victims of Colorado Springs Planned Parenthood clinic shooting
VOA60 America - World powers have wrapped up a meeting with representatives of Libya’s two rival factions
VOA60 Amerikaa - Girl Shoots 3 at Idaho School
VOA60 Amerrikaa - U.S. could reach as many as 424,000 COVID-19 deaths by Jan. 23
VOA60 Election -LAT: Bernie Sanders became more confrontational with front-runner Hillary Clinton
VOA60 Elections - 27 of the nation's governors refuse to admit Syrian refugees
VOA60 Elections - ABC News: Hillary Clinton continues to shift her focus to the general election
VOA60 Elections - ABC News: President Obama: Battle between Clinton and Sanders was a “healthy thing’ for the Democratic Party
VOA60 Elections- ABC News: The campaign manager of Republican front-runner Donald Trump will not be charged
VOA60 Elections - ABC News: Trump is making a new effort to reach out to Christian Voters
VOA60 Elections - Ads attack Republican frontrunner Donald Trump
VOA60 Elections - After New Hampshire Win, Sanders, Trump Eye Next Primary
VOA60 Elections - A new CBS/New York Times Poll shows that Donald Trump jumps to 35% in the Republican race
VOA60 Elections - Bernie Sanders has a wide lead in Iowa and New Hampshire
VOA60 Elections - CBS News: Can Donald Trump unite Republicans before the general election?
VOA60 Elections - CBS News: Donald Trump met with House Speaker Paul Ryan to settle differences
VOA60 Elections - CBS News : Trump has narrowed his Vice President choices to five or six people
VOA60 Elections - Clinton Closes in on Democratic Presidential Nomination
VOA60 Elections - Clinton, Sanders Trade Barbs on Immigration in Florida Debate
VOA60 Elections - Clinton still widely popular in South Carolina
VOA60 Elections - CNN: A costly and ugly general election campaign has begun
VOA60 Elections - CNN: Clinton and Sanders began the final push in California before next week’s primary
VOA60 Elections - CNN: Clinton leads Trump 45 to 43 percent in a nationwide five poll average
VOA60 Elections - CNN: Donald Trump’s national field director, Stuart Jolly has resigned
VOA60 Elections - CNN: Hillary Clinton invited Elizabeth Warren to join her rally in Cincinnati
VOA60 Elections - CNN: Media has begun to move toward Trump as the Republican favorite for the nomination
VOA60 Elections - CNN: Polls show growing lead nationally for Hillary Clinton
VOA60 Elections - CNN: Protesters took to the streets outside a Trump campaign event in California
VOA60 Elections - CNN: Republican donors have growing concerns about supporting Donald Trump
VOA60 Elections - CNN: Ted Cruz has named former Republican rival Carly Fiorina as his VP nominee
VOA60 Elections - CNN: Trump and Clinton in a near tie in Florida, Ohio and Pennsylvania
VOA60 Elections - CNN: Trump had a rough few days on the campaign
VOA60 Elections - CNN: Trump met with GOP chair Reince Priebus in Washington
VOA60 Elections - CNN: U.S. President Barack Obama Says World Leaders Rattled by Possible Trump Presidency
VOA60 Elections - Democratic frontrunner Hillary Clinton dominated the South Carolina primary
VOA60 Elections - Donald Trump declared he won the support of one hundred black ministers and religious leaders
VOA60 Elections - Donald Trump has become the presumptive GOP nominee for President
VOA60 Elections - Donald Trump has surged to a larger lead in the first three battleground states
VOA60 Elections - Donald Trump is skipping the final GOP debate
VOA60 Elections - Former President George W. Bush supports his brother Jeb Bush’s presidential campaign
VOA60 Elections - Hillary Clinton calls Islamic State militants’ treatment of Christians in the Middle East “genocide
VOA60 Elections- Hillary Clinton has won convincing primary wins in California, New Jersey, New Mexico and South Dakota
VOA60 Elections - Hillary Clinton laid out her anti-ISIS campaign this month at the Council on Foreign Relations
VOA60 Elections - Hillary Clinton leads Bernie Sanders in the race for the Democratic presidential nomination by 33 points
VOA60 Elections - House Speaker Ryan 'Not Ready' to Endorse Trump
VOA60 Elections - Kasich, Cruz Join Forces in Bid to 'Stop Trump'
VOA60 Elections - Mitt Romney called current Republican presidential front-runner Donald Trump “a phony and a fraud”
VOA60 Elections - NBC News: Clinton holds a slim lead over Trump
VOA60 Elections - NBC News: Trump is closer to being the Republican presidential nominee
VOA60 Elections - NBC News: Trump's national lead has shrunk
VOA60 Elections - New Hampshire Voters Cast Ballots in Presidential Primary
VOA60 Elections - New York Daily News: Bernie Sanders called on his supporters in a war to defeat Donald Trump
VOA60 Elections - New York Magazine reports Hillary Clinton as winner of Washington, DC primary
VOA60 Elections - NPR: Donald Trump revokes press credentials for the Washington Post
VOA60 Elections - NYT: Donald Trump is beginning to feel some pressure from other candidates
VOA60 Elections - NYT: Donald Trump refuses to rule out blocking Speaker of the House from serving as Conventions chairman
VOA60 Elections - NYT: Hillary Clinton has begun her final sprint toward the nomination in Ohio
VOA60 Elections - NYT: Senator Rybio used GOP credit car for personal purchases for nearly a decade
VOA60 Elections - NYT: Ted Cruz confronted supporters of billionaire Donald Trump in Indiana
VOA60 Elections - NYT: Trump seizes on Orlando shooting and repeats his call for a temporary ban on Muslim migration
VOA60 Elections - NYT: Trump would no longer support a Republican nominee for president if it isn’t him
VOA60 Elections - Politico: Support for Donald Trump is deeper than GOP mainstream members would like to admit
VOA60 Elections - Protests Erupt Outside Trump Rally in New Mexico
VOA60 Elections - Punches Fly Outside Trump Rally in California
VOA60 Elections - Republican Contenders Shift Focus to Nevada Caucus
VOA60 Elections - Republican presidential candidates are preparing for the fifth GOP debate
VOA60 Elections - Republican presidential hopeful Ben Carson has announced a flat tax plan amid slumping poll numbers
VOA60 Elections - Republicans Get Dirty at Insult-ridden Presidential Debate
"VOA60 Elections - Sanders admits he “isn’t doing well with older people"""
VOA60 Elections - Sanders, Clinton Battle in New York Democratic Debate
VOA60 Elections - Sanders Gets Surprise Win in Michigan Primary
VOA60 Elections - Secretary of State Hillary Clinton and Vermont Senator Bernie Sanders traded barbs
VOA60 Elections - Slate: Clinton and Trump in a virtual dead-heat
VOA60 Elections - Texas Senator Ted Cruz is pushing toward a victory in New Hampshire
"VOA60 Elections - Texas Senator Ted Cruz says he “looks forward"" to Trump lawsuit"
VOA60 Elections - Texas Senator Ted Cruz won the Republican Iowa caucuses
VOA60 Elections - The Guardian: Vermont Senator Bernie Sanders drew a record crowd at a Brooklyn, New York
VOA60 Elections - The Huffington Post: Libertarian Gary Johnson joins the race for presidency
VOA60 Elections - The New Yorker: Democratic primary climaxes tomorrow as the biggest prize, California, is up for grabs
VOA60 Elections - The New Yorker: Hillary Clinton and Donald Trump won big in the New York presidential primary
VOA60 Elections - The New Yorker: Paul Ryan calls a meeting with Donald Trump “encouraging”
VOA60 Elections - The Wall Street Journal: Clinton and Trump have abysmal images at this point
VOA60 Elections - The Washington Post: Hillary Clinton has begun to lose patience with the campaign of Bernie Sanders
VOA60 Elections - Time: Bernie Sanders revealed he would back Hillary Clinton if he loses the party’s nomination
VOA60 Elections - Trump, Clinton Expected to Dominate Super Tuesday Elections
VOA60 Elections - Trump Cruises to Victory in Nevada Republican Caucus
VOA60 Elections - Trump Faces New Scrutiny Over Abortion Comment
VOA60 Elections - Trump Rivals Face Apparent Last Chances in Florida, Ohio
VOA60 Elections - Trump Sweeps 5 Primaries, Clinton Takes 4 as Front-runners Extend Leads
VOA60 Elections - Trump's Wisconsin Loss Increases Chance of Contested Convention
VOA60 Elections - USA Today: Bernie Sanders supporters have no interest in conceding to Hillary Clinton
VOA60 Elections - USA Today: Sanders calls for a debate against Trump
VOA60 Elections - US Surveys: Trump Support Weakening as 4 More States Vote
VOA60 Elections - Wisconsin voters head to the polls Tuesday
VOA60 Elections - WP: Cruz’s strategy may pay off
VOA60 Elections - WP: Democratic race will come down to California
"VOA60 Elections - WP: Experts have called Trump's statement on Muslim ban ""ridiculous"" and ""unconstitutional"""
"VOA60 Elections - WP: House Speaker Paul Ryan said President Barack Obama “degraded the presidency"""
VOA60 Elections - WP: In 41 years the Clinton's have raised 3 billion dollars
VOA60 Elections - WP: ‘Nightmarish Super Tuesday for GOP establishment’
VOA60 Elections - WP: Republican presidential candidate Donald Trump’s advance in the Iowa polls indicates a tighter presidential race
VOA60 Elections - WP: Trump has a better shot at the GOP nomination than the delegate math suggests
VOA60 Elections - WP: Trump set off on an odd series of attacks against Republicans that have yet to endorse him
VOA60 Elections - WP: Vermont Senator Bernie Sanders has been invited to the Vatican
VOA60 Elections - WSJ: Bernie Sanders renewed his attacks on Hillary Clinton
VOA60 World - 11 Dead as Typhoon Koppu Hits Philippines
VOA60 World- 12 Pacific member nations sign the U.S.-led Trans-Pacific Partnership Agreement
VOA60 World - 37 Dead as Clashes Continue at Kandahar Airport
VOA60 World - 3 Israelis have been killed in new wave of shooting and stabbing attacks by Palestinians - October 13, 2015
VOA60 World - 50 Iraqi families transported from Ramadi
VOA60 World - 5 Detained After Indian Overpass Collapse
VOA60 World Addunyaa - Top US, Chinese Diplomats Clash Publicly at First Talks of Biden Presidency
VOA60 World - Afghan Forces Battle Taliban to Retake Kunduz - September 29, 2015
VOA60 World - Afghanistan: Taliban insurgents attack a court in city of Ghazni
VOA60 World - Afghanistan: Thousands protest violence between rival Taliban factions and Islamic State sympathizers
VOA60 World - Afghan President Ghani appeals for calm after protest in Kabul
VOA60 World - Ahmad Chalabi, Key Proponent of Iraq War, Dies at 71
VOA60 World - Aid convoys bring food to Syrian towns amid reports of people dying of starvation in Syria
VOA60 World- Amnesty: ‘Disturbing’ Rise in Executions Worldwide in 2015
VOA60 World - At least 17 women were elected to municipal councils in Saudi Arabia
VOA60 World - At least 20 killed and 50 injured after three bombings hit Baghdad
VOA60 World - At least 29 killed and dozens wounded in series of suicide attacks across Iraq
VOA60 World- At Least 9 Dead in German Train Crash
VOA60 World - At least eight killed in government air strikes outside Damascus
VOA60 World - At Paris Memorial, Hollande Vows To Crush 'Army Of Fanatics'
"VOA60 World - Aung San Suu Kyi says she will be ""making the decisions as leader of the winning party"""
VOA60 World - Belgium: Authorities say Paris terror suspects fingerprints discovered in apartment
VOA60 World - Bomb Blasts Kill 24 in Afghanistan
VOA60 World - Bomb explodes in downtown Bangkok killing at least twelve - August, 17 2015
VOA60 World - Brazil: President Dilma Rousseff is to face trial
VOA60 World - Brazil: President Rousssef calls on citizens to unite in the fight against the Zika virus
VOA60 World - Brazil: Rescue teams search for victims after two dams burst
VOA60 World- British Judge Say Putin 'Probably' OKd Ex-Spy's Murder
VOA60 World - CELAC united to fight against the ongoing Zika virus infections
VOA60 World - China: 14 people dead and 32 injured after suspect sets fire to a bus in Yinchuan.
VOA60 World - China: At least 51 people were killed and dozens injured by a rare tornado
VOA60 World - China Slams 'Brinkmanship' By US Navy in South China Sea
VOA60 World - China’s nuclear envoy arrives in Pyongyang
VOA60 World - Croatia: A fight between migrants erupted two kilometers from the Hungarian border - September 18, 2015h
VOA60 World - Croatian Government allows migrants to enter from Serbia - September 16, 2015
VOA60 World - Cyclone Winston hits Fiji, killing at least 20 people
VOA60 World - Dutch Probe: Buk Missile Brought Down MH17 - October 13, 2015
VOA60 World - Ecuador: The death toll from a massive earthquake has risen to 350
VOA60 World - EgyptAir Hijacker Arrested, Passengers Unharmed
VOA60 World - England: U.S. President Barack Obama meets Queen Elizabeth
VOA60 World - Erdogan: No Apology for Downing of Russian Fighter Jet
VOA60 World - EU and Turkey discuss migrant flow
VOA60 World - EU leaders meet to relocate the 120,000 migrants flooding the region - September 22, 2015
VOA 60 World -European Union leaders agree on uniting euro zone banks.
VOA60 World - Far-left members of Greek Prime Minister Alexis Tsipras' ruling Syriza party forming a new party - August 21, 2015
VOA60 World - Firebomb Attack at Egypt Nightclub Kills 16
VOA60 World - Fire Engulfs Luxury Hotel in Dubai, at Least 14 Hurt
VOA60 World - French Police Attacker Claimed Allegiance to IS
VOA60 World - French police ban protests in Paris 24 hours before labor unions planned to march
VOA60 World - Georgia: Prime Minister Irakli Garibashvili abruptly resigns
VOA60 World - Germany able to grant asylum to half a million migrants a year for several years - September 8, 2015
VOA60 World - Germany: Parliament approves tighter asylum rules
VOA60 World - Greece: At least seven migrants drowned
VOA60 World - Greece: Over 2,000 migrants and refugees arrive at Piraeus Port - September 4, 2015
VOA60 World - Greece: Syriza leader Alexis Tsipras claims victory in national elections - September 21, 2015
VOA60 World - Greek authorities appear to be trying to slow the flow of refugees
VOA60 World - Gunmen Kill at Least 20 at University in NW Pakistan
VOA60 World - Holocaust victims remembered 71 years after Auschwitz death camp liberated
VOA60 World - Hungarian police use tear gas to disperse migrants - August 26, 2015
VOA60 World - Hungary Allows Migrants Into Train Station, Blocks Travel West - September 3, 2015
VOA60 World- Insider says dozens of Russian athletes part of a state-run doping program in the 2014 Sochi Olympic Games.
VOA60 World - Iran accuses Saudi Arabia of using an attack on its embassy as a pretext to fuel regional tensions
VOA60 World - Iran Calls New US Ballistic Missile Sanctions Illegitimate
VOA60 World - Iranians Rally to Celebrate Anniversary of 1979 Revolution
VOA60 World - Iranians Vote for First Time Since Nuclear Agreement
VOA60 World - Iran Launches Second Day of Ballistic Missile Tests
VOA60 World - Iran: Missile Tests Not Violation of Nuclear Deal
VOA60 World - Iran Tests Ballistic Missiles
VOA60 World - Iraq: Backed by U. S. airstrikes, Kurdish forces begin battle to reclaim northern town of Sinjar.
VOA60 World - Iraq: Baghdad’s heavily fortified Green Zone stormed by thousands of angry protesters
VOA60 World - Iraq: Hundreds of families flee violence in Fallujah
VOA60 World - Iraqi and Turkish soldiers wounded after Islamic State attack
VOA60 World - Iraqi government troops attack ISIS in an attempt to retake city of Fallujah
VOA60 World - Iraq: Two separate bombings in Baghdad kill about 25 and injure 70
VOA60 World - IS Blamed for Istanbul Suicide Bombing
VOA60 World - Islamic State Claims Deadly Jakarta Attack
VOA60 World - Islamic State Retaliates Against Baghdad With Car Bombings
VOA60 World - Israeli Media: Gunman Kills 1, Injures 3 in Tel Aviv Shooting
VOA60 World - Israel: Multiple clashes erupt between Palestinian protesters and Israeli soldiers
VOA60 World - Japan observes fifth anniversary of devastating earthquake and tsunami
"VOA60 World - Kerry: Next few days ""critical"" in building momentum toward the goal of de-escalating the Syrian conflict."
VOA60 World - Kurds protest the airstrikes sanctioned by the Turkish government - August 31, 2015
VOA60 World - Large ship carrying 500 migrants capsizes off coast of Libya
VOA60 World - Lavrov: Downing of Jet 'Planned,' but Not Going to War
VOA60 World - Libya: Hundreds of migrants feared dead after boat sinks off coast - August 28, 2015
VOA60 World - Macedonian Police Tear Gas Migrants
VOA60 World - Magnitude-6 earthquake hits southwest Japan leaving at least 9 dead
VOA60 World - Mexico: Clashes between teachers and police in Oaxaca state turn more violent, leaving 6 dead
VOA60 World - Militants attack India's consulate in the eastern Afghan city of Jalalabad
VOA60 World - More Refugees Pour Into Europe - September 7, 2015
VOA60 World - More than 100 Syrian rebels and family members arrive in Hatay, Turkey
VOA60 World - MSM demands an inquiry into air strike on a hospital that killed 22 - October 5, 2015
VOA60 World - Myanmar: Aung San Suu Kyi's democracy movement takes power after 50 years of military rule
VOA60 World - Myanmar: Parliament elects first civilian president in 50 years
VOA60 World - NATO Secretary General says alliance is “ready to defend every ally” - October 8, 2015
VOA60 World - NATO to Increase Forward Presence in East Europe
VOA60 World - North Korea’s latest ballistic missile test draws international condemnation and concern
VOA60 World - North Korea's 'Successful' Hydrogen Bomb Test Met with Skepticism
VOA60 World - Norway: Tunisian National Dialogue Quartet wins the Nobel Peace Prize - October 9, 2015
VOA60 World - Number of Afghans displaced by conflict has doubled to 1.2 million in three years
VOA60 World - Obama, Gulf Partners United in Efforts to Stabilize Mideast
VOA60 World - Obama Makes History, Confronts Past in Hiroshima
VOA60 World - Obama: Turkey Has Right to Defend Its Territory, Airspace
VOA60 World - Officials: At Least 14 Dead in California Shooting
VOA60 World - Over 100 survivors have been pulled from rubble of factory collapse in Lahore, Pakistan
VOA60 World - Over 200 Dead as Earthquake Rocks Afghanistan, Pakistan
VOA60 World - Over one thousand mainly Syrian migrants enter Serbia from Macedonia - August 24, 2015
VOA60 World - Pakistan Pakistan Sentences 6 to Death for School Massacre - August 14, 2015
VOA60 World - Paris Raid Targeted Suspected Ringleader of Terror Attacks
VOA60 World PM - 36 Migrants Killed in 2 Boat Disasters Off Turkey
VOA60 World PM - Afghanistan: 12 army recruits were killed in Jalalabad
VOA60 World PM - Afghanistan: Taliban insurgents attack a court in city of Ghazni, kill six
VOA60 World PM - Afghan, Pakistan Officials Assess Quake Damage
VOA60 World PM - Ailing Economy Dominates Final Hours of Taiwan Presidential Race
VOA60 World PM - Airstrikes in northwestern Syria destroy a hospital supported by Doctors Without Borders
VOA60 World PM - A magnitude 7.5 earthquake rocked parts of Afghanistan and Pakistan, killing more than 200 people
VOA60 World PM - At least 16 killed in Iraq attacks
VOA60 World PM - At Least 20 Killed in Al-Shabab Attack on Somali Restaurant
VOA60 World PM - At Least 75 Killed in Baghdad Bombings
VOA60 World PM - At Least 9 Dead in German Train Crash
VOA60 World PM - At least two killed in French anti-terror raid
VOA60 World PM - Attack on Yemeni Rest Home Kills 15
VOA60 World PM - Attacks Across Paris, Dozens Dead
VOA60 World PM - Aung San Suu Kyi’s Nominee Moves Closer to Presidency
VOA60 World PM - Azerbaijani and Armenian forces both say they are largely observing a cease-fire
VOA60 World PM - Belgian Police Hunt for Brussels Attack Suspect
VOA60 World PM - Belgium: Police arrest a 31-year-old man in connection with the Brussels attack in March
VOA60 World PM - Bodies of over 100 migrants washed up on a Libyan beach
VOA60 World PM - Boko Haram Using More Child Suicide Bombers
VOA60 World PM - Britain: Bomb May Have Downed Russian Jetliner Over Sinai
VOA60 World PM - British Judge Say Putin 'Probably' OKd Ex-Spy's Murder
VOA60 World PM - Brussels will remain under the highest level of alert for another week
VOA60 World PM - Car Bomb Targets Suspected PKK Militants in Turkey
VOA60 World PM - CAR Holds Presidential, Legislative Vote
VOA60 World PM - Colombia: The government and FARC rebels reach an agreement on a bilateral and permanent ceasefire
VOA60 World PM - Confusion at Start of Syria Talks
VOA60 World PM - Deadly Suicide Blast Rocks Kabul
VOA60 World PM - Debris, Possible Oil Slick From EgyptAir Flight Found Off Egyptian Coast
VOA60 World PM - Drug Lord 'El Chapo' Recaptured in Mexico
VOA60 World PM - EgyptAir Hijacker Arrested, Passengers Unharmed
VOA60 World PM - EgyptAir Wreckage Found; Terrorism May Have Caused Crash
VOA60 World PM - Fighting Spreads Across Syria
VOA60 World PM - Focus on North Korea, Islamic State at Obama Nuclear Summit
VOA60 World PM - France extends state of emergency
VOA60 World PM - France steps up its bombing campaign against Islamic State
VOA60 World PM - Gunmen Kill at Least 20 at University in NW Pakistan
VOA60 World PM - Iceland PM Quits in Panama Papers Fallout
VOA60 World PM - Iraq: Government forces clear areas around Fallujah
VOA60 World PM - Iraq: Government forces march into the northwestern outskirts of Fallujah
VOA60 World PM - Iraqi army halts offensive to retake Fallujah after encountering heavy resistance from Islamic State
VOA60 World PM - Iraqi Forces Battle Last IS Fighters in Ramadi
VOA60 World PM - Iraqi forces began an operation to retake Fallujah from Islamic State
VOA60 World PM - Iraqi Forces Raise Flag Over Ramadi Government Complex
VOA60 World PM - Iraqi Kurds Backed by US Warplanes Fight to Retake Sinjar
VOA60 World PM - Iraqi Special Forces Retake Fallujah Government Building
VOA60 World PM - Iraqi Troops Advance Into Ramadi in Anti-IS Offensive
VOA60 World PM - Iraqi Troops Advance on IS Fighters in Battle for Ramadi
VOA60 World PM - Islamic State attack in Baghdad kills at least 18
VOA60 World PM - Islamic State Claims Deadly Jakarta Attack
VOA60 World PM - Israel Restricts Palestinian Movement After Tel Aviv Attack
VOA60 World PM - Jordanian Kills 6 at US-funded Police Training Center
VOA60 World PM - Kerry Looks to Stop Widening Violence in Syria
VOA60 World PM - Kerry to China: US 'Will Protect Allies' in Face of North Korean Threat
VOA60 World PM - Kerry to Meet with Putin on Moscow's Troop Withdrawal from Syria
VOA60 World PM - Kerry: US Allies Will Destroy Islamic State
VOA60 World PM - Kerry: US Still Has 'Leverage' in Syria
VOA60 World PM- Kidnapped Chibok Girl Found Alive
VOA60 World PM - Leaders Pledge Billions for Syrian Refugees
VOA60 World PM - Level of alert raised in Geneva
VOA60 World PM - Members of Libya's rival governments have signed a peace deal
VOA60 World PM - Myanmar: Aung San Suu Kyi's democracy movement takes power after 50 years of military rule
VOA60 World PM - NATO to Increase Forward Presence in East Europe
VOA60 World PM - N. Korea Launches Projectiles Into Sea After UN Imposes New Sanctions
VOA60 World PM - Obama Cautious on Whether Syria Cease-Fire Will Lead to Peace
"VOA60 World PM - Obama expresses ""our sincerest condolences and deepest regrets over the Okinawa incident"
VOA60 World PM - Obama: Guantanamo Bay Prison Undermines National Security
VOA60 World PM - Obama Makes History, Confronts Past in Hiroshima
VOA60 World PM - Obama: Motivation for California shooting still unknown
VOA60 World PM - Obama to Deploy More Special Forces Troops to Syria
VOA60 World PM - Obama Touts Iran Deal at Nuclear Security Summit
VOA60 World PM - Obama Underscores 'Great Sense of Urgency' in IS Fight
VOA60 World PM - Obama: US, NATO United in Fight Against Islamic State
VOA60 World PM - Obama: World Leaders Rattled by Possible Trump Presidency
VOA60 World PM - Officials: Taliban Attack Kills 6 US Soldiers
VOA60 World PM - Paris Attack Suspect Appears in French Court
VOA60 World PM - Paris Police Thwart Attack on 'Charlie Hebdo' Anniversary
VOA60 World PM - Pentagon: Airstrike Kills 150 Al-Shabab Fighters in Somalia
VOA60 World PM- Pentagon Chief: Afghan War Is Far From Over
VOA60 World PM - Pope Francis Questions Trump's Christian Beliefs
VOA60 World PM - President Obama meets Saudi Arabia's King Salman
VOA60 World PM - President Obama Slows US Troop Withdrawal From Afghanistan
VOA60 World PM - Rousseff Accuses Brazil's Senate Vote of Sabotaging Government
VOA60 World PM - Russian President Vladimir Putin orders Russian forces to start pulling out of Syria
VOA60 World PM - Saudi Arabia announces a new Islamic military alliance made up of 34 countries to fight terroris.
VOA60 World PM - Saudi Arabia, Russia Lead Four-party Freeze on Oil Outputs
VOA60 World PM - Second Major Earthquake Rocks Southern Japan
VOA60 World PM - Security heightened after Taliban raids Kandahar Airport overnight, killing at least 37
VOA60 World PM - South Sudan Rebel Chief Sworn In as VP
VOA60 World PM - Strongest Sanctions in Decades Imposed on North Korea
VOA60 World PM - Suspect Arrested in Connection with Paris, Brussels Attacks
VOA60 World PM - Syria Agreement Already Facing Tests
VOA60 World PM - Syrian Elections Denounced as a Sham
VOA60 World PM - Syrian Truce in Tatters Amid Government Airstrikes
VOA60 World PM - Syria peace talks to re-start on March 9
VOA60 World PM - Syria: Russian warplanes continue bombing what Kremlin calls 'terrorist organizations'
VOA60 World PM - Syria: UN says tens of thousands have fled latest Russian-backed government offensives
VOA60 World PM - Syria War Death Toll Reaches 470,000
VOA60 World PM - Taliban Assault in Kabul Kills 30, Wounds More Than 300
VOA60 World PM - Taliban claims car bomb attack in diplomatic district near Spanish embassy in Kabul
VOA60 World PM - The United States welcomed Iran's release Wednesday of 10 U.S. Navy sailors
VOA60 World PM - The White House skeptical of North Korea's claim to have successfully tested a hydrogen bomb
VOA60 World PM - Thousands of migrants and refugees stranded in Greece
VOA60 World PM - Thousands of Stolen 'IS Files' Could Unmask Terrorists
VOA60 World PM - Thousands of Syrians Flee Aleppo to Escape Russian Airstrikes
VOA60 World PM - Turkey: A suicide bomber affiliated with the Islamic State kills at least 10 people
VOA60 World PM - Turkey Proposes Anti-Terrorism Body at OIC Summit
VOA60 World PM - Turkey refuses to admit thousands of Syrian refugees
VOA60 World PM - Turkey, Russia Continue War of Words Over Downed Jet
VOA60 World PM - Turkey's PM Davutoglu to Step Down
VOA60 World PM UK: Killing of MP Stops Brexit Campaigning
VOA60 World PM - Ukraine Arrests Frenchman for Plotting Attacks on Euro 2016
VOA60 World PM - U.N. condemns airstrikes on a Syrian camp near the Turkish border
VOA60 World PM - UN Envoy: Syria Peace Talks to Start Friday
VOA60 World PM - UNHCR concerned about legality of EU-Turkey migrant and refugee deal
VOA60 World PM -United States lifts its long-standing weapons ban on Vietnam
VOA60 World PM - UN: Nearly 19,000 Iraqi Civilians Killed Since January 2014
VOA60 World PM - UN Puts Syria Peace Talks On Hold Until End of February
VOA60 World PM - UN: Syria Cease-fire Largely Holding Despite 'Incidents'
VOA60 World PM - US Airstrike Hits IS Terrorist Training Camp in Libya
VOA60 World PM - US, Allies Discuss Next Steps in Islamic State Fight
VOA60 World PM - US Authorities: Orlando Shooter's WIfe Knew of Attack Plans
VOA60 World PM - US Defense Chief Urges Iraqi Leaders to 'Accelerate' IS Fight
VOA60 World PM - US Navy SEAL Killed During IS Attack in Iraq
VOA60 World PM - U.S. officials concerned about Russia's commitment to a peaceful resolution of the conflict in Syria
VOA60 World PM - US Orders Special Operations Forces to Syria
VOA60 World PM - US, Russia Address Challenges in Syria Cease-fire
VOA60 World PM - US Satellite Detects Flash At Time of Russian Plane Disaster
VOA60 World PM - WHO: Zika Virus Spreading Explosively in Americas
VOA60 World PM - World leaders call for action on climate change and dependence on fossil fuels
VOA60 World PM - World Powers Back Lifting Libyan Arms Embargo
VOA60 World PM - Yemenis hope Geneva talks will result in a lasting peace
VOA60 World - Pope Calls for Reconciliation in Annual Christmas Message
VOA60 World - President Barack Obama gathers ten leaders from Southeast Asia for ASEAN summit
VOA60 World - Protests Erupt Outside Trump Rally in New Mexico
VOA60 World - Putin Halts Russian Flights to Egypt
VOA60 World - Rare case of Zika virus reported in the U.S.
VOA60 World - Record number of people escaping war and violence coming to Greece
VOA60 World - Russia Launches More Syria Strikes - October 2, 2015
VOA60 World - Russian Airline Cites 'External Reasons' for Egypt Crash
VOA60 World - Saudi Arabia Allies Join Riyadh in Curbing Iran Ties
VOA60 World - Saudi Arabia Announces 34-Nation Islamic Alliance Against Terrorism
VOA60 World - Serbia Says Unable to Handle Migrant Influx - September 15, 2015
VOA60 World - Slovenia installs a razor wire fence along parts of its border with Croatia
VOA60 World - Somalia: Death Toll Rises to 24 in Mogadishu Hotel Attack
VOA60 World - South Sudan: Russian-built cargo plane crashes, killing dozens and leaving only three survivors
VOA60 World - SpaceX Achieves Long Sought Historic Feat in Rocket Launch
VOA60 World - Spain and Morocco arrest 14 suspected ISIS recruiters - August 25, 2015
VOA60 World - Spain: Ruling conservative party wins the most votes in Sunday's parliamentary polls
VOA60 World - Sri Lanka: 200 Families Feared Buried in Mudslide
VOA60 World - Suicide Attack Kills 26 in Mardan, Pakistan
VOA60 World - Suicide bomber kills at least 20 in Pakistan
VOA60 World - Suicide bombers kill at least 32 people in Cameroon
VOA60 World - Syria: 45 people killed by Russian air strikes
VOA60 World - Syria Agrees to US-Russia Cease-fire Plan
VOA60 World - Syria: Aleppo Offensive Underway
VOA60 World - Syria: Cessation of Hostilities to Begin in a Week
VOA60 World - Syria: Government troops in heavy fighting with al-Qaida allied forces near Aleppo
VOA60 World - Syrian ceasefire on the verge of collapse
VOA60 World - Syrian government air strikes on rebel-held neighborhoods of Aleppo killing a total of 23 people
VOA60 World - Syrian President Bashar al-Assad makes surprise trip to Moscow to thank Vladimir Putin for his military support
VOA60 World - Syria: Russia launches further airstrikes - October 1, 2015
VOA60 World - Syria: Russian jets support army in attacking rebel towns north of Homs
VOA60 World - Taliban Seizes Kunduz, Afghanistan - September 28, 2015
VOA60 World - Teacher Slain in Sweden By Knife-Wielding Attacker
VOA60 World - Thailand: Dash cam footage shows bomb blast that killed 22 people - August 18, 2015
VOA60 World - Thailand Police say they have arrested a key suspect in Bangkok temple blast - September 1, 2015
VOA60 World - Thailand: Search continues for suspects in Bangkok bombing - August 19, 2015
VOA60 World The EU announced a plan to distribute 120,000 migrants across European countries - September 9, 2015
VOA60 World - The U.N. Security Council members unanimously vote to approve new sanctions for North Korea
VOA60 World - Thousands Stranded at Budapest Train Station - September 2, 2015
VOA60 World - Turkey claims Russian warplanes violated airspace for second time - October 6, 2015
VOA60 World - Turkey: Islamic State Behind Peace Rally Bombings
VOA60 World- Turkey PM: Ankara Bomber Syrian With Kurdish Links
VOA60 World - Ugandan Capital Tense After Besigye Arrest
VOA60 World - UK: British Prime Minister David Cameron admits to a £30,000 stake in an offshore fund
VOA60 World - Ukraine and pro-Russian separatists agree to cease fire starting September 1 - August 27, 2015
VOA60 World - Ukraine: Brawl erupts in parliament after Prime Minister Arseniy Yatseniuk is pulled from the podium
VOA60 World - Ukraine marks 30th anniversary of Chernobyl nuclear power plant disaster
VOA60 World - Ukraine: Prime Minister Arseniy Yatsenyuk of Ukraine resigns
VOA60 World - UN chief Ban Ki-moon urges Israelis and Palestinians to act quickly to calm tensions
VOA60 World - United States lifts its long-standing weapons ban on Vietnam
VOA60 World - UN members approved the Palestinian request to fly their flag at the UN - September 11, 2015
VOA60 World - UN Secretary-General calls on U.S. and Russia to repair the “barely alive” ceasefire in Syria
VOA60 World- U.N. Security Council authorizes a crackdown on Libya arms embargo
VOA60 World - UN Special Envoy for Syria expects to resume Syria talks on April 11th
VOA60 World - U.S. Defense Secretary Ash Carter make an unannounced visit to Iraq
VOA60 World - US-Iraqi Raid Frees Islamic State Hostages; 1 American Killed
VOA60 World - U.S.: Islamic State claims responsibility for the Orlando nightclub shooting
VOA60 World - U.S.: Officials confirm Iran released 10 U.S. Navy sailors
VOA60 World - U.S. President Barack Obama begins a visit to Saudi Arabia
VOA60 World - U.S. President Barack Obama meets with EU leaders in Germany
VOA60 World - U.S. President Barack Obama says the United States had no precise intelligence warning of the Paris bombing
VOA60 World - U.S. proposes United Nations Security Council arms embargo on South Sudan - August 20, 2015
VOA60 World - US, Russia Announce Cease-fire Plan for Syria
VOA60 World - US soldier killed in Northern Iraq by Islamic State fighters
VOA60 World - US to Send 'Specialized' Force to Iraq to Fight IS
VOA60 World - West Bank: Two Palestinians killed by Israeli military in separate stabbing attempts
VOA60 World - WFP: Almost 2.5 million people will face hunger in CAR
VOA60 World - WikiLeaks Founder Assange Calls UN Ruling 'Vindication'
VOA60 World - World mourns Paris victims
VOA60 World - Yemen: A clinic run by Doctors Without Borders bombed by Saudi-led airstrikes
VOA60 World - Yemen: At least 4 killed after suicide bomb attack in Aden
VOA Afaan Oromoo Adoolessa 15, 1996 ganna, 20n dura guyyaa hardhaa hujii jalqabde
VOA AFAAN OROMOO PROGRAM MONDAY MAY 13 2013
VOA AFAAN OROMOO PROGRAM TUESDAY MAY 14 2013
VOABroadcasting Board of Governors,Bulchiinsa Boordii Tamsaasaatti bulchaa mootummaa Amerikaatti horiin gargaara.
VOA dhaabbata sabaa himaa hedduu mootummaan deggeramu yoo ta’u torbanitti afaanota 40 oliin uummata miliyoona 280 dhaqqba.
VOA dhaaf deebii kan kennan embasii Ameerikaa Finfinnee jirutti dubbi himaa kan ta’an Nikolaas Bernett gabaasa biyyi isaanii maqaa itti dha’amte yaada embsaasichaa ofitti haammachuu qaba ture jedhan.
VOA does its best to cover the situation in Ethiopia and the Tigray region fairly and accurately. There are strong feelings in the region about the conflict, and we hear from partisans of all sides. Our goal is objective journalism.
VOAf akka ibsanitti guyyaa guyyaatti lakkoobsi baqattoota gamasii yaa’anii akkaan hedduu yoo ta’u kunis 4,000 jedhan. Dubartoota, ijoollee fi dhiironni waraansa naannoo sana raasaa jiru jalaa dheessaa kan jiran yoo ta’u knis rakkoo namoomaa guddaa dha jedhan.
VOAfis gabaasa ka dabarsu gaazixeessaan TV Sanaa Susteren Kim waliin wal arguun faayidaa qabaa jechuun gaaffii Traampiif dhiyeesseen ennaa deebisan hariroo gaarii waliin qabana, kanaaf tarii ni fayyada jedhan.
VOA Godaantota lammiiwwan Afriikaa waliin Roomaa Xaaliyaanii keessatti
VOA-n akkaataa jalqaba walitti bu’iinsa naannoo Tigraay keessatti uummammee duubatti deeb’e sin yaadachisa.
VOAn angawoota Eertraa biraa deebii argachufu yaaliin godhe hin milkoofne. Ertraa fi Jabuutiin bara 2008 keessa erga akka Jibuutiin jettutti Eertraan loltoota ishee daangaa irratti bobbaafteer booda walitti bu’anii turan.
VOAn Dhiibbaan Tokko Illee Akka Irra Hin Jirre Beeksise
VOAn dubbi himaa Rischiin ibsa itti dabalaa akka kennaniif gaafatee jira. Menendez yaaddoo dimokraatonni qaban kan Paak hariiroo dhaaba isaanii bu’aa fi hin hojjenneef kan bu’aa irraa argatan gidduu ilaalchisee raga dogoggorsaa tajaajila galii biyya keessaa IRS,f dhiyeessan ilaalchisee jiru koree sanaaf dhiyeessaniiru.
VOAn dursee kan haasofsiiseef manni isaanii garee mana diiguun kan nu duraa diigame akka jedhanitti garuu kiraan manaa kan isaan rakkiseef nyaata guyyuu irraa hir’isanii manni isaan ijaarratan gara laafina tokko malee gireederii dhaan nu duraa diigame jedhu.
VOAn Finfinneetti Leenjii Torban Tokkoo Jalaqabe
VOAn gabaastota Itoophiyaa fi biyyoota ollaatii qabdu torbaan tokkoof Finfinneetti leenjifte
VOAn Itiyoophiyaa fi bulchiinsa naannoo Tigraay kan ilaaleen haala madaalawaa fi sirrii ta’een gabaasuuf kan danda’ame mara goonee jirra.Walitti bu’iinsa kutaa Sanaa kan ilaaleen wanni namootatti dhaga’aman jajjbootu jira.Nutis deggertoota gama hundaa irraa kan dhageenyu qabna. Kaayyoon keenya Gaazexxessuummaa waan qabatamaa irratti hundaa’ee waan ta’eef Komee dhiyaatan qorannee tarkaanfii fudhanna.
VOA-n waan Oromoon biyya sun jirtu himatte bulchiinsa Somaaleelandi fi dhaaba UNHCR irraa qulqulleeffachuf yaaltee dadhabde.
VOA,sabqunnamtii mootummaan Amerikaa afaan 45n oduu,TV,Raadonii fi Interneetii irratti fi odeeffannoo jirtu addunyaatiin himu.
VOA sagantaan Afaan Somaalee akka gabaasetti dubartoonni lamaan bulchiinsa magaalattii keessatti mindeeffamuuf jecha maqaa kijibaa gargaaraman.
VOA sagantaan Afaan Somaalee balaliin kun rarraafamuu kan mirkaneesse ibsa abbaa taayitaa Aviyeeshinii keenyaa kana kan argate Caamsaa 10 wixata kaleessaa ture.
VOA sagantaan Afaan Somaalee duraan akka gabaasetti haleellaan qilleensa irraan kaleessa geggeessame jedhee ture. Angawoonni naannoo fi kanneen ijaan argan VOAf akka ibsanitti humnoonni naannoo leellistoota Islaamummaa kanneen Turmaasaalee fi Amaayiraa kanneen gaarreen ganda Timirsh kan Bosaasoo irraa fageenya km 140 irratti argamu irratti dula geggeessan.
VOA sagantaan afaan Somaalee Osmaaniin quunnamuus waa’ee haleellaa Sanaa yaada kennuu hin fedhu jedhan. kanneen ijaan argan akka jedhanitti komaanderichi ennaa isaan konkolaataa isaanii keessaa bu’anii masgiida keellaa mana hidhaa Sanaa keessa turan namni tokko faana dha’ee jedhee jira.
VOA Sagantaan Afaan Sumaalii Marii Haawaasa Sumaalii Minisootaa fi Moqaadishoo Hirmaachise Geggeesse, Pireesdaantiin Sumaaliis Gaafiiwwaan Dayaaspooraan Kaasee Deebiise
VOA tajaajila gaanfa Afriikaaf akka ibsanitti naannoo galaana Pcifictti waggaa kana El Ninon mudachuu isaaf carraan jiru dhibba irraa harka shantama jedhan.
VOAtti Namni Muuziqaa Afrikaa Umurii Isaa 97tti Boqote
VOA waliin gaaffii fi deebii kan geggeessan afaan yaa’iin mana maree godinaalee Sanaa jiraattonnii fi bakka buutonni uummataa gaaffii heeraa barootaaf ukkaamamee ture yeroo gabaabaa keessatti deebii ni argata jedhanii aka hin yaadin dubbatan.
VOA yoo hedduu nyaapha Amerikaatii dhaabatti malee lammii Amerikaatiif hin dhaabattu jedhe himate bulchiinsii White House.
Volaakoon ammaa kun Kilauea Volcano jedhan naannoo BIG ISLAND keessaa taokka'ee gama dhibiillee dhudhuqqisuutti jira.
Volkaanoon Hawaahii gaarren kakaachisee ibidda faffacaasee aara waaqaatti dhaabee tokka'uuf lafa jalaa dhudhuqqisuutti jira
Volodymyr Zelenskiy sagalee kenname harka 30 kan injifate yoo ta’u siyaasa Yukreen keessaa harka duwwaatti hambisee jira.
Von der Leyeen akka jedhanitti deggersi kun biyyoota miseensota gamtaa Awrooppaa 27f bifa liqaan kan kennamu. Biyyonni miseensota ta’anis liqaa kana deebisuuf dirqamatu irra jira jedhan.
Waa'a 'ee Hidha Laga Abbayyaa Irratti Har'a Mariin Jalqabamee Jira
Waacilleelleeti akka I/G/B/Qonnaa godinaa jedhetti nama 200 caalaa itti bahee hadhe ammoo humna isaaniiti oli.
‘Waadaan Yoo Abiy Ahmed Afrikaa Kibbaa Daawwatan Nuuf Seename Haga YoonaaMeerre?’ Lammilee Itiyoophiya Afrikaa Kibbaa Jiraatan
Waadaa pirezidaantii Oromiyaa kora Gumii Gaayoo irratti jedhe
Waadaa yeroo duula filannoo Traamp keessaa inni ijoon koolu galtoota seeraan alaa biyyattii keessaa baasuu isa jedhu ture.
Waa’ee afeeramuu isaanii fi yeroo itti afeeraman ilaalchisee eega torbanneen hedduudhaaf wal-mormiin deemaa turee booda, Muummichi-ministaraa Israa’el Beenjaamin Netaanyaahuu Kibxata kaleessa Mana-maree Bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteets duratti haasawa godhanii jiran. Haasaan isanii, harka dha’insa fi ka’anii dhaabachuu deddeebi’ee mul’ateen simannaa argate.
Waa’ee ajjeechaa Aanotii lameen keessatti raawwate jiraattonni warri yakka kana raawwate to’annaa jela hin oolle jechuun dubbatu. Angawootni aanaalee VOA’f dubbatanis nageenya kabachiisaa jirra deebii jedhu male nama yakka kanaan walqabatee to’annoo jela oolchine jedhan hin ifoomsine.
Waa'ee Ajjeechaa Artist  Haacaaluu Hundeessaa Irratti Raaw'atamee Waajirri Abbaa-alangaa Muummichaa Itiyoophiyaa Maal Jedha?
Waa’ee Ajjeechaa Dhiheenya Baahirdaar fi Finfinneetti Aagawoota Irratti Raaw’atamee Dhaabonni Siyaasaa Oromoo Maal Jedhu?
Waa’ee Ajjeechaa Gaazzessicha Saawudii Qulqulleeffachuuf Qornnaan Itti Fufee Jira
Waa’ee ajjeechaa kanaa ka hordofaa ture kaan Abbaa Gadaa Kuraa Jaarsoodha. Isaanis Kanaan dura humni raayyaa ittisa biyyaa yeroo sadii ol naannoo mooyyaleetti nama ajjeesee seeraaf hin dhiyaatin hafuu himanii, ajjeechaa bitootess 10’f garuu sabi akka haqa argatuuf angawootaa mootummaa naannoo Oromiyaatti deddeebi’anii gaafachaa jiru.
Waa’ee ajjeechaa kanaa quba qaba yoo ta’e bulchiinsa naannoo Sanaa irraa deebii argachuuf biiroo kominikeeshinii naannichaa irraa deebii kan nuuf kennan obbo Zelaalem Jaal’ataa haleellaa dhaqqabe kana ilaalchisee odeffannoon nu dhaqqabe hin jiru hin iyyaafanna ka jedhu deebisan.
Waa’ee ajjeefamuu obboleessa angawa mootummaa godina gujii bahaa kana obbo Waaqumsaa Guutuu itti aanaan ajajaa loltoota waraana bilisummaa oromoo ka naannoo Gujii bahaa gaafatamanii jiru. Obbo Waaqumsaa deebii kennan keessatti ‘miseensonni “WBO” saba falmuuf irraan miidhaan hin geessisan, darbees “siyaasa rakasaa” akkasiis hin raawwatanis’ jechuun dubbatan.
Waa’ee ajjeefamuu Sheeyk Abdallaa Mohaammed Bulchiinsi godina Harargee Lixaa, Bulchiinsi Aanaa Odaa Bultum fi Ka magaalaa Baddeessaa Deebii akka kennaniif guyyoota sadan darban guutuu deddeebiin gaafannus angawa dhimma kanarratti yaada kennuuf fedha qabu argachuu hin dandeenye. Ajajaan poolisii Magaalaa Baddeessaa komaander Kaasahun garuu; rakkoon Baddeessatti mullates, nami du’es hin jiru jechuun haalan.
Waa’ee angawoota ABO fi gaazexeessitoota hidhaman jedhame kanaa dubbi himaa Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Oromiyaa obbo Geetaachew Baalchaa gaafannee dhimma kana Poolisiin Oromiyaa harkaa akka qabu nuuf akeekan. Koomishinera Poolisii Oromiyaa Araarsaa Mardaasaaf namootni kun erga manni murtii haa hiikaman jedhee maaf hidhaa tursiifaman jennaan ani hidhamuu namoota kanaa odeeffannoo hin qabu jedhan. Ibsa Dhaabbata Amnesty ilaalchisuunis, Dhaabbatichi ibsa baasuun dura nurraa adda baafachuutu irra turee jedhan.
Waa’ee Baatirii ittisa Niyuukilaraa Yunaayitid Isteets baadiyyaa dugdee Kooriyaa keessatti bobbaastee – THAAD jedhamuu fi waa’ee daldalaa irratti, Prezidaant Traamp Kooriyaa Kibbaa qeequunii fi yaada isaanii gara Chaayinaatti dayyaasuun, keesumaa – kaadhimamaan prezidaantummaa Kooriyaa Kibbaa ilaalcha “Liberaalizm” qaban – MOON JAE-IN yoo filannoo torbhan dhufuu irratti injifatan, hariiroo Yunaayitid Isteetsii fi biyyattii gidduu miidhuu mala.
Waa’ee badhaafamuu muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa kana lammiwwan biyyattii akkamitti ilaalan. Raadiyoon sagalee Ameerikaa Finfinnee, Amboo, Adaamaa, Booranaa fi mooraalee baqattootaa Keeniyaa keessaa irraa namoota haga tokko dubbisee jira.
Waa’ee baqattoota kanaa ilaalchisuun dubbi himaan Dhaabbata Baqataa Gamtaa Mootummootaa UNHCR ka damee Keeniyaa Duuk Imwaanchaa, ‘Baqattoonni kuni dhugaadha yaaddoo qabu, nuti yaaddoo isaanii kanaafis yoo baayyate turban lama gidduutti egereen isaanii maal akka tahu itti himnaa jedhan.
Waa’ee Baqattoota lammiin Somaaliyaa hin taane ergereen isaanii maali waan jedhuuf garuu, haga yoonaa ifaan waanti kaa’ame hin jiru. Baqattoota muraasa bara 2016 kaasuun gara mooraa Baqataa haarawa Kaaloboyee jedhamuutti geessuun jalqabamee ture, dhaabatee jira. Falmaanis ‘jiruun asii egeriif waanti yaadamu hin jiru, haga rabbi na jiraachise iiraadheetan waan dhufu eega’ jedha.
Waa’ee bara jireenyaa fi hojii isaanii qaamota adda addaa dubbisuun qophii qindeessine caqasaa.
Waa’ee buqqaatota kanaa, bulchiinsa mooyyalee gaafanneerra. Bulchaan Aanichaa Obbo Baaggajja Morgee namoota gargaarsi barbaachisu adda baasuutti jirraa jedhu.
Waa’ee buqqaatota Tigiraay keessaa fi haala sanaan wal-qabate irratti gabaasuuf kan dheengadda gara sanatti imalte oduu gabaastuun VOA Heezer Mardook har'a kan magaalaa Maqalee keessa jiru Hospiaata Aydar daw'achuu ishee ibsitee jirti.
Waa’ee daawwannaa giifti duraa Ameerikaa jiraattonni Lilongwee hedduun hin beekan. Garuu kanneen beekan yaada gama isaanii kennanii jiru. Hoogganoota Afriikaa irraa dhageettii argachuuf yaalaa jiru jedhu. Kelement Chinokoo jiraattota keessaa tokko yoo utuu waan abbaan warraa isaanii itti amanan cina hiriiran ta’e, imala kana ni geggeessu jedhee hin yaadu. Nuti addunyaa gudddatanis haa ta’u guddataa jiran keessaa uummanni jiru hamma isaan deggersa Ameerikaa barbaadanitti qaama isaanii ta’uu qabna ergaa jedhu abbaa warraa isaaniif kan dabarsan fakkaata. Gama kanaan itti gammadeera jedhan.
Waa’ee dhibee jiraattota miidhaa jiru kana waajjira Eegumsa Fayyaa godina Booranaa gaafannee jirra. Obbo Wegenee Alemaayyehu qajeelcha eegumsa fayyaa Godina Booranaatti dursaa kutaa qorannoo dhukkuboota naannoo ho’aatti mullataniiti.
Waa’ee dhiittaa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessaa – keessumaa, miidhaa uummata Oromoo irratti geggeessamaa jiru irratti, har’a, galma waajira Mana-maree Yunaayitid Isteets, keessatti, dhuga-ba’insa dhihaate.
Waa’ee dhiittaa mirga dhala-namaa Itiyoophiyaa keessaa – keessumaa, miidhaa uummata Oromoo irratti geggeessamaa jiru irratti, har’a, galma waajira Mana-maree Yunaayitid Isteets keessatti, dhuga-ba’insa tu dhihaataa jira. Kutaa Kaalifoorniyaa irraa Miseensa Mana-maree Yunaayitid Isteetis ka turanii fi bara 2008 ka du’aan boqotan – Dimookiraaticha – Tom Laantos– Koomishina Mirga Dhala-namaa, kan Mana-maree Yunaayitid Isteets duratti ka dhuga-ba’insi kun dhihaataa jira.Miseensota Mana-mare Yunaatid Isteets, bakka-bu’oota hawaasaalee Oromoo Ameerikaa fi Kanadaa, bakka-bu’oota dhaabota mirga dhala-namaa fi qaamota ka biroo adda addaa tu dhuga-ba’insa har’aa kana dhaggeeffata.Kanneen dhuga-ba’insa kana dhiheessan keessaa sadii: Dhalata oromoo gi gaazzexeessaa Aljeziiraa duraanii - Mohammaad Adamoo, Ameerikaatti, directara Amnestii Internaashinaal - Adotii Akiweey fi hundeesituu fi dura-teessuu dhaabbata dhimma imammataa, Ooklaand Instiitiut, jedhamuu - Anuraataa Mitaali.
Waa’ee dhimma wal walraansa WBO fi Raayya Ittisa Biyyaa, darbees ajjeechaa jimaata darbe Gujii Bahaa Aanaa Gooroo Doolaatti raawwatamuu himame ilaalchisuun biiroon bulchiinsa fi nageenyaa Oromiyaa gaafatamee deebii kenneera. Waajjirichatti Itti Aanaa Hooggnaa ka ta’an Koloneel Abbebee Garasuu, ajjeefamuu namoota kanaa quba hin qabuu jechaan Sagalee Ameerikaaf himan. Koloneel Abbebeen raayyaan ittisa biyyaa tarkaanfii yoo fudhatu waajjirri isaanii akka hordofu himanii dogongorri yoo uumamus walumaan sirreessinaa jedhu.
Waa'ee dhukkuba KOOVID-19 Muuxannoo araganne uummataaf yoo hirree wal barsisuu ta'a jechuun keessummaa keenya har'a ta'an.
Waa’ee dhuma torbee darbe baqattoota Itiyoophiyaa 25 keeniyaan dabarsitee immgireeshinii Itiyoophiyaaf laattee ilaalchisuunis Mootummaa Keeniyaatti waajjira dhimma baqattootaa DRA gaafannee kan turre yoo ta’u, dhimma kana ilaalchisuun odu himaan waajjirichaa Stanley Nyale, waa’ee waan kanaa yeroof yaada isiniif kennuu hin danda’uu jedhan. Haa ta’uyyuu malee waajjirichi yaada dhaabbata baqataa UNHCR damee Keeniyaaf kenneen, ta’een kuni akka hin taane haaleera.
Waa’ee dinagdee addunyoomsuu fi walitti dhufeenya biyyootaa ka mormaa turan - Prezidaantiin Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traamp, akka hoogganaa biyya Gumii Waliigalaa Tokkummaa Mootummootaa keessumsiisaa jirtuutti, gumii sana irratti argamuu fi haasawa gochuuf waan itti gaafatamni irra jiruuf, marsaa sadaffaaf har’a haasawa dhageessisanii jiran.
Waa’ee dinagdee, waa’ee imaammata immigireeshinii yokaan lammiwwan alaa gara Ameerikaatti imalanii, waa’ee baajeta ittisa biyyaa, waa’ee imaammata isaanii biyyoota alaa fi ka biroo irratti ibsa nuuf kennaniin jiran – Proofeesar Mohammad Xaahiroo.
Waa’ee du’aatii godaantota lammiin Itiyoophiyaa kana Embasiin Itiyoophiyaa Jibuutiin jiru akka quba qabu hime. Embaasichatti barreessaa keessaa tokko ka ta’an Obbo Bewqetuu Debaas, warra dhimmi kun ilaalu waliin taanee hordofaa jirra jedhan.
Waa’ee dubartootaa fi durbootaa midhaan hookkaraa saalaa irratti raaw’atamee gaaffii fi deebii kennitee jirti.
Waa’ee duula na filadhaa geggeessaa ture ennaa ibsu, “mana namoota fuula koo beekanii irra deddeemee balbala rurukkutuu ennaan jalqabu anaa fi gurmuu kootiif dubbiin salphataa dhufe. Waan rakkoo nutti tahe nama hunda miti kan telviiziyoona ilaalu, kan barruulee dubbisu. Kanaaf mul’atan ittiin dorgomu namootatti himuu tu na irra ture.
Waa’ee eenuymmaa kana ilaalchisee uummata kakaasta, maallaqa walitti qabda jedhanii na hidhan. Yakkaan shakkameera, Federeeshinii irraa mootummaa naannoof xalayaa barreeffame waan harkatti argameef, waan du’aa kan gaaffii mootummaan deebii itti hin kennine kaase jechuu dhaanan hidhame jedhan.
Waa’ee Falmii Gidduu Kana Waldaa Ortodoksii Keessatti Uumamee Abbotiin Amantii Gam-Lameenii Maal Jedhu?
Waa’ee Fayyaa Kan Ilaaleen Qorannaan Haaraa Ba’an Maal Jedhu?
Waa’ee Filannoo Har’a Tigiraay Keessatti Geggeessamee Jiraattonni Magaalaa Maqalee Maal Jedhan?
Waa’ee filatamuu Dr. Abiyyii fi tarkaanfiilee hooggana isaanii haaraa irraa eegan irratti, dura-taa’aa Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Daawud Ibsaa fi dubbi-himaa Adda Dimookiraatawa Oromoo, Dr. Bayaan Asoobaa haasofsiisnee jirra. Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa.
Waa’ee Gaazexxeessaa Dassuu Dulaa gaafatamanii, kan dhimmi kun isa ilaallatuu waajiira abbaa alangaa mummicha,polisii fedeeraalaa fi waajiira abbaa taayitaa midiyaa Itiyoophiyaa kan warraa Gaazexxesootaaf ehama kennuutu beeka jedhan.
Waa’ee gabaasaa kanaa kan ibsa kennan duubbi-himaan IOM – Joel Milman, aanaalee godinaa Gujii rakkoon kun mudate jaha keessaa, jaarmayaan isaanii – sababaa rakkoo nageenyaaf jecha afur qofa daawwachuu danda’e – jedhanii, godinaalee lameen keessatti rakkoo sana qorachuun kan itti fufu tahuu dubbatan.
Waa’ee gabaasaa kanaa Obbo Gaaromaa Waaqasaa, hoogganaa Liigii Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afrikaa waliin gaaffii fi deebii geggeessine guutummaa isaa dhaggeeffadhaa.
Waa’ee gargaarsa Britain kan dubbatan Lefkoon DFID maqaa jedhamuun kan waamamu waajjirri ministeera misooma sadarkaa addunyaa gargaarsa kennu mara kan ittiin qindeessu imaammata kan qabu ta’uu isaa ibsanii imaammati kun Britain biyyoota ka biroo waliin kan qabdu hariiroon gargaarsaa mirgi namaa eegamuu isaa kan ittiin qoratuu fi mirkaneessu ta’uu ibsaniiru.
Waa’ee godaantota as Yunaayitid Isteetis keessa jiraatanii ka prezidaantichi ammaan dura dubbatanii turanis akka jecha loogii sanyitti qeeqamaa jira.
Waa'ee haasawaa Obaamaa kana kan gaafataman prezidaant Traamp deebii kennaiin, inni prezidaantii dandeetti qabu miti. Kanuman jechuu danda'aa.Waluumaagala dandeetti hin qabu jedhan Traamp.
Waa’ee haleellaa isa kamii akka inni dubbatu garuu ifaa miti. Baatii waxabajjii keessa al Shabab haleellaa keellaa waraanaa Moqadishoo bakka angawoonni tika nageenyaa leenjii itti fudhatan irra ga’eef itti gaafatama fudhate. Xiinxalaa dhuunfaa kan ta’an Abdiwahab Sheikh Abdisamad akka jedhanitti vidiyoo haaraan kun daragaggoota aariin guutaman irratti waan fuuleffate fakkaata.
Waa'ee Hidha Abbayyaa Dibbee Wal-waraansaa Reebuu Irra Marii Tu Hundaaf Furmaata: Dr.Asfaaw Bayyanaa
Waa’ee Hidhaadhaa Hiikamuu Guyyoo Waariyoo Abukaatoon Isaanii Maal Jedhan?
Waa’ee hidhaa kanaa irratti akka deebii gama mootummaa kennan ka Rooytersiin gaafataman, dubbi-himtuun muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Billenee Siyyum, seera kabajchiisuun tarkaanfii hatattamaa akka tahe dubbatan.
“Waa’ee Hidhaa Laga Abbayaa Itiyoophiyaan Walii-galtee Mallatteessuutti Jarjaruun Irra Hin Turre”
Waa’ee Hidhaan Laga Abbayaa Marsaan Duraa Guutamuu Irratti Yaada Uummataa
Waa’ee hidhamtootaa kan ilaaleen heeraa fi seera Itiyoophiyaa keessa kan walii galaan ka’ame jira kan jedhan yunivarsitii Meelbarn kan Awustraaliyaa keessatti hayyuu seeraa kan ta’an Dr. Xaggaayee Araarsaa seerri addunyaas seera lafa kaa’e qaba jedhu. Mootummaan Itiyoophiyaa garuu faallaa seera addunyaa hojjataa jira akkasumas kan ofii baase illee kabajuu hin dandeenye jedhan.
Waa’ee hidhamuu namoota kanaa Raadiyoon Sagalee Ameerikaa bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa gartokkee magaalattii bulchu gaafatus, bulchiinsi Oromiyaa magaala Moyyaalee garuu dhimma kana ilaalchisee yaada kennuu hin dandeenyu jedhan.
Waa’ee hidhannoo hiikkachuu Waraana Bilisummaa Oromoo irratti ibsa hoogganni ABO kennee fi ibsa aagawoota mootummaa kenname ilaalchisee, torban dabre kana miidiyaa hawaasummaa fi miidiyaalee kaan irratti wal-falmiin deddeebi’aa ture. Dhimma kana ilaachisee ka VOAf gaaffii fi deebii kennan – hayyu-dureen Adda Bilisummaa Oromoo, Obbo Daawud Ibsaa, “waa’ee hidhannoo hiikkachiisuu walii-galaa ilaachisee namoota walii-galtee ABO fi mootummaa gidduutti ta’e irratti hubannoo gahaa hin qabne yokaan bakka sana hin turre tu akka itti fakkaatetti hiikkate” jedhanii, karaa itti WBOn gara duul-duraatti qaama waraana uummataa yokaan mootummaa tahuu fi yakkamtoonni waraana mootummaa keessa jiran immoo itti qorataman irratti dubbachuu isaanii eeran.
Waa’ee hiriira mormii biyya isaanii dhuunfatee xiqqoo kan dubbatan Prezidaant Muhaammaaduu Buhaarii ibsa roobii kaleessaa kennanin waa’ee dhukaasa Lekkiitti raawwatame hin tuqne, garuu tasgabbiin akka bu’u gaafatanii, poolisii ilaalchisee jijjiirama akka godhan waadaa seenaniiru.
Waa’ee hiriirawwan lameenii, gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Waa’ee Hookkaraa fi Ajjeechaa Gidduu Kanaa Abbaan Gadaa fi Qeerroon Maal Jedhu?
Waa’ee iddoo sanatti ta’aa jiru ilaalchisee gara laafinni isheen qabdu baayee kan namaj ajjabeessu jetti hiriyaan ishee kun.
Waa’ee injifannoo kilinton kana ilaalchisee --- kutaa Ilinoy, aanaa Vermiliyeen keessaa, dame eegumsa fayyaqa keessaa kan hojjettu – ogeettii siyaasaa fi bulchinsaa - durbee Seenaa Jimjimoo haasofsiiseen jira. Seenaan , digirii ishee tokkoffaaf – saayinsii siyaasaa, digirii ishee lammataaf immoo bulchiisa uummataa fi fayyaa uummataa baratte. Gama hawaasa Oromootiin immoo, falmaa mirga Oromootti hirmaachuu irra tartee, daarektora ol’aantuu hawaasa Oromoo Chikaagoo turte. Siyaasa Ameerikaa keessatti illee muuxannoo qabdi – seenaan.
Waa’ee Iraan immoo jecha cimaadhaan dubbatan – Prezidaantichi Yunaayitid Isteetis. Biyyoonni Addunyaa biyya Ripbublikii Islaamummaa kanatti dhiibbaa gochuuf itti gaafatamummaa akka qabanillee hubachiisan. “Dheebuu dhiiga dhangalaasuu Iraan qabdu, mootummaan itti gaafatamummaan itti dhaga’amu tokkollee deggeruu hin qabu,” jedhan.
Waa’ee jijjiiramaa dubbachuun ykn jalqabuun, “jijjiiramni tahe” jechuu miti : Itiyoophiyaatti Ambaasddarri Gamtaa Awurooppaa.
Waa’ee jijjiiramaa dubbachuun ykn jalqabuun, “jijjiiramni tahe” jechuu miti : Itiyoophiyaatti Ambaasddarri Gamtaa Awurooppaa,Yuwaan Garbistaan
Waa’ee jijjiirama qilleensa Addunyaa kan gabaasicha maxxanse – qaamni Tokkummaa Mootummootaa kun, yoo hoogganoonni biyyyoota Addunyaa akkaataa itti how’a lafaa digirii seentii-giredii duwwaa tuqaa shaniin yokaan walakkaa tokkootiin gad-xiqqeessan y6oo mala dhatan, haalli how’ina lafaa, fayyoomnii fi negeenyii beeyiladaa-biqiltuulee naannoo haga wayyaa’uu akka danda’u tarreessee jira.
Waa’ee jiraattonni komataa jiran kanaas waajjira Investimentii Aanaa Aalleetti itti gaafatamaa Deeskii ka ta’an Obbo Fiqaaduu Asmaraa yoo gaafannu, ‘warshaan kun walii galteen isaa bulchiinsa mootummaa federaalaa waliin kan mallatteeffame waan ta’eefi, Waajjirri investimentii Aanaa faayidaa uummata naannoo warshichaa jiran kabachiisuu irratti itti gaafatamni inni qabu murtaa’aadha illee jedhan.
Waa’ee kanaa prezidaantiin Yunaaytid Isteets Donaald Traamp Daavos Swizerland keessatti polotikoof akka ibsanti nutis ta’e biyyi keenya nagaa ta’u qaba jedhanii waan addunyaa irratti ta’aa jiru argaa jirtu jedhu.
Waa’ee kana Mandheeraatti hojjetaa kutaa bulchiinsa mandheeraa ka tahan principal Chief Izaak Adaawaa yoo gaafannuu, dubbii kana haalaniiru.
Waa'ee Kansa fika biroo irratti gaaffiilee ka’anii fi marii geggeessame kana cuqaasaa tii dhaggeeffadhaa.
Waa’ee komii kanaa Dubbi Himaa Dhaabbata UNHCR dame Keeniyaa Mrs. Yiivoon Indeegee, lubbuun daa’immanii darbuun dhugaa ta’uu himanii, sababiin du’a isaanii garuu hanqina nyaataan osoo hintaane qoricha ogeessa beekumsa gahaa hin qabneen kennameefiin akka ta’e kan dubbatan.
Waa’ee Kooriyaa Kaabaas mari’achuu hin oolan.
Waa'ee Koviid-19 Irra Deebiin Uummataaaf Hubannoon Kennamuu Qaba: Hayyoota Fayyaa
Waa’ee Labsii Yeroo Muddamaa Itiyoophiyaa Irratti Ejjennoon Keeny Sirrii Dha, Jedhan Ambaasaddarri Yunaayitid Isteets
Waa’ee lafaa, waa’ee qabeenyaa fi aangoo naannoolee irratti wal-falmiin ka’an akka walaba tahanii geggeessan kan taasise – Muummichi-ministaraa Abiyyi, amma garuu bilisummaa lammiwwanii kichuutti jiru ehamuu, kan bara dabre Noobelii Nagaa isaan badhaasise sana itti fufuuu irratti danqaaleen isaan mudatee jira.
Waa’ee lakkoobsa loltoota Al-shabaab dhumanii haga ammaatti madda walaba irraa waan mirkaneeffame hin jiru.
Waa’ee lakkoobsa namoota haga ammaa Oromiyaa keessattis tahe walumaa-galatti Itiyoophiyaa keessatti eega Sanbata dabree tii as ajjeesaman – jedhamees, oduun jaarmayaalee adda addaa fi miidiyaalee hawaasummaa irratti odeessaman – oduu ololaa fi dharaa ti – jechuudhaan, mootummaan isaanii – gabaasaa sirrii ta’e ka baasuuf jiruu ta’uu dubbatan – Obbo Mohaammed Sa’id.
Waa’ee  Maaster Pilaanii Finfinnee Oduun Tibba Kana Odeessamu Dhara Jedha Waajirri Pilaanii Magaalattii
Waa'ee Marii Araaraa ka Muummichi-ministeraa Melles Dubbataniif Deebii Mormitoonni Kennan
Waa’ee marii kanaa kan gaafataman dubbii himaan barreessaa duree Tokkummaa Mootummootaa Steefan Duyaarich akka jedhanti adda addummaa qaban irratti wal danda’uun akka barbaachiisu hin hubanne.
Waa’ee mirga abbummaa gandeen daangaa naannoo Somaalee fi naannoo Affaar irra jiranii irratti wal-dhibdee uumame irraa mormniin sun isaa dubbata – lammiin Somaalee aanaa Siitii keessa jiraatu tokko. Raayyaan ittisaa achi bobba’ee har’aa daandiilee sana banuun isaas himamee jira.
Waa’ee mirga dhala-namaa Oromoo fi saboota Itiyoophiyaa ka biroo irratti walga’ii Kolomiyaa Yunivarsitii keessatti geggeessame kana irratti beektonni biyyoota alaa fi kan hawaasaalee Oromoo fi saboota Itiyoophiyaa ka biroo hirmaachuu isaanii dubbatan – Mr. Yooseef. Kanneen ibsa kennan keessaa tokko - hoogganaa Gurmuu deggersa Kongiresa Federaalawa Oromoo idil-Addunyaa – Obbo Nageessaa Oddoo Duubee haasofsiisnee jirra.
Waa’ee mirga wabii dhukkubsachuu Obboo Lidatuutiin walqabatee Abukaatoo isaan dhihaate irratti muritii keennuuf immoo Sadaasa 11 bara 2013tti beellamee jira.
Waa’ee mootummaa Itiyoophiyaa addaatti baasee ennaa dubbatu, “Aangawoonni Mootummaa Itiyoophiyaa, akka dhaabbatoonni falmii mirgaaf hundeessaman gara taajaajila kennuu qofatti daangessaman taasisee, karaa itti maallaqa hojii argatan illee gara-malee daangesse” – jedha.
Waa’ee mormii barattootaa ilaalchisee ennaa dubbatu immoo, “barattoonni sun xiqqoo baay’ina qabu turan. Rakkoo bishaanii irraa kan ka’e gaaffii kaasanii turan. Gaaffiin sun gara wanna hin barbaadamneetti deeme. Garuu, bulchiinsi Yunivarsitichaa fi qaamni bakka sana jiru itti bobba’e, akka dhimmi isaa tasgabbaa’uu taasisamee jira.” Jette.
Waa’ee Nageenya Oromiyaa Dhiyaa fi Kibbaa Hayyonni Maal Jedhu?
Waa’ee Namoonni Hedduun Oromiyaa Keessatti Hidhamuu Komee Hayyu-dureen ABO Dhiheessaniif Kan Deebii Kennan Muummichi-Ministaraa Itiyoophiyaa “Namni Yakka Hojjete Itti Gaafatama” Jedhan
Waa’ee namoota waliin hidhamanii achii keessaa hin ba’iin hafan waan jiraniif gammaachuun koo guutuu ta’u baatus Qeerroon kanneen mana hidhaa keessatti hafan akka baasan nana abadadha jetti.
Waa'een Bara Angoo Mootummaa Somaaliyaa Falmii Kaasisee Jira
Waa’een Daangaa Itiyoophiyaa fi Ertraa Koree Teeknikaa Ilaallata: Angawaa Itiyoophiyaa
Waa'een dargaggoota Waajjaa keessaa ukkaamfamanii fudhatamanis kan isaan yaaddesse ta'u dubbatu jechuun Masfiin Arraagee Dasee irraa gabaasee jira.
Waa’een Dhimma Gazexxeessaa Sa’udii Attam Ta’e ?
Waa'een Dimokraasii Bal'inaan Irratti Hin Dubbatamne.
Waa’een fayyaa Obbo Baqqalaa kan ilaaleen gaaffiin barreefamaan mana murtiif kan galee ta’uus bor murtii kennuuf akka jiru manni murtii beeksisee jira.
Waa’een Finfinnee fi Oromiyaa isa tokko ijaaraa kaan midhuu akka hin taane eeggachuun barbaachisaadha jedhan.Finfinnee keessatti Oromoo baayyisuun lakkofsa jiru guddisuuf yaalameera oduun jedhu soba jedhan.Waraqaa eenyummaa Finfinnee ka jedhamuus soba jedhan Mummichi ministeeraa Abiyyi.
Waa’een Godaansaa furmaata argachuu isaa dura itti gaafatama jiru hojii irra oolchuuf ibsa ejjennoo fi qajeelfama akkaataa itti hojii irra oolfamuu isaa qabxii 8 of kan of-keessaa qabu ba’uu isaa Baan ki moon ibsanii jiru.
Waa’een haasaa bilbilaan gaggeeffamee sun Traamp dhimma filannoo bara dhufu jechuun 2020 yunaaytid Isteetes keessatti gaggeefamuuf jiru keessa biyya alaa seensiisan yaaddoo jedhu umee jira.
Waa’een Hidha Laga Abbayyaa Dhimma Biyyoota Sadeen Giddutti Xumuramuu Qabu Dha.Angawaa Itiyoophiyaa
Waa’een Hidhannoo Hikkachuu Ajandaa Mariif Dhiyaate Hin Turre: Obbo Kaasaahun Gofee fi Obbo Daawud Ibsaa
Waa’een Ibolaa Iddoo Hundumaatti Irratti Duddubbatamuu Qaba
Waa’een ijaarasa hidha laga Abbayyaa sadarkaa sadaffaa irratti kan irratti dudubbatamu ta’uus fi itti fufiinsa walaghilee ammaan dura gaggeefamaa turanii akka ta’e fi waan haaraa godhamee ilaalamuu hin qabu jechuun dubbii himaan ministrii dantaa alaa Itiyoophiyaa Obbo Mallas Alam ibsanii jiru.
Waa’een Injinar Taakkelee Uumaa Taayitaarraa Kaasuu Oduu Dharaa Ti, Jedha PDOn
Waa’een Iraan Tasgabii Gidduu Galeessa Bahaaf Akkaan Barbaachisaa Dha.Ministrii Dantaa Alaa Amerikaa
"Waa’een isaa nama keessaa citus, na keessaa cituu dide” – ka jedhan immoo haadha Gaaddisaa Hirphasaa – Aadde Jaalalii Diroo ti. immoo.
Waa’een Kutaa Abyei Kan Suudaan Wal FalmisisaaTa’eera
Waa'een lafaa fi eenyummaa furmaata ituu hin argatiin filannoo gaggeessa jechuun hin ta'u jedhu.
Waa’een Maatiilee Barattoota Ol’aanaa Seenanii Foormii Mallatteessisuu Yaada Wal-falmii Kaase
Waa’een sagantaa jijjiiruu Wararaa irratti tahe malee uummata oromoon akka hin fudhatamne sagantaa guutuu qabaachuu isaanii dubbatu.
Waa'een Yunaayitid Isteets waraana ishee Iraqitti bobbaasuu jalqaba irraa kaasee haga har’aatti Ameerikaa keessattis tahe Ameerikaa dhaa alatti dhimma hedduu wal-falmsiisaa akka tahetti jira. Tarkaanfii amma prezidaant Obaamaan fudhatan kana irratti yaada isaanii nuuf ibsan, asYuunaayitid Isteets ka jiru Joorgiyaa Isteet Yuniversitiitti proofeesara barnoota eenaa ka tahan Dr.Mohaammed Hasan haasofsiisnee jirra.As fuula irraa gama harka mirgaa ka MP3 tuqaa, gabaasaa haasawa prezidaantichaa fi gaaffii fi deebii Dr. Mohammed waliin geggeessame dhaggeeffadhaa.
Waa'ee obboleeyyan ishee waliin dorgomuu yoo dubbatu, yoo dubbiin fiigichaa dhuftee obboleeyyan jedhanii wanni dhiisan hin jirtu jirtu jetti Genzebeen.”Hojjaa irratti angafaa fi quxusuun hin jiru, yoo jarii na moohee jalaa hafe malee… hin dandeenneef jalaa hafe malee hin dhiisineef,”jetti.Nama jabaa jabaati duuba jiraa jedhan,Genzebeen ammoo haga guddaa jabeenna fiigicha isiititi obboleeyyan ufii galateeffatti.Genzebeen barana qofa marroo sadii caalaa badhaafamte.Amma dorgommii Berliniif qophaahuutti jiri. Gaaffii fi deebii Genzebee Dibaabaa waliin geggeessine MP3 gama harka mirgaa jiru tuqaa caqasaa.
Waa’ee Oromoo barressuun yeroo dheeraaf ka beekaman Dr. Paul Baxter, badhaasa milka’iina hojii umurii guutuu argatan. Kanneen birooniis qooda gaarii gumaachaniif badhaafamanii jiran. Qophii guutuu sagantaalee keenya irraa dhaggeeffadhaa.
Waa’ee Oromoota gabrummaan gurguramanii qorataa kan jiran Saandraa Roowoolt Sheel Yunivarsitii Keep Tawoon irraa VOAf akka ibsantti bara 1888 jechuun waggaa 123 dura ijoolleen Oromoo biyya maatii isaanii waliin jiraataa turan keessaa qabamanii gabrummaatti gurguraman.
Waa’ee Otizimii, mallattoolee isaa fi hubannoolee dhukkubicha ilaallatu irratti dubbisnee jirra.
Waa’ee paartiilee mormitootaa fi jaarmayaalee Siivikii ugguruus ennaa dubbatan, “hoogganoota paartiilee mormituu hidhuunii fi ka jaarmaayaalee Siivikii ugguruun namoota hiriira ba’uu irraa oolchuu hin danda’a” – ka jedhan – aangawaan Yunaayitid Isteets kun, “inumaa, sochiilee hooggana hin qabne uumee, mootummichas, qaama marii nagaa waliin geggeessu isa dhabsiisa” – jechuun hubachiisan.
Waa’ee Prezidaant Traamp Seera Cabsuu fi Dhiisuu Irratti Seera-tumtoonni Lamatti Qoodamanii Jiran
Waa’ee Qawwee Irratti Fulleefannee Dubbachuu Qabna. Prezidaant Traamp
Waa’ee qulqullinaa gama ilaaleen walumaa gala hadiiddi baaburichaa haala inni itti diriirfame Biyyoota ka biroo keessatti kan geggeeffaman ijaarsa daandii baaburaa waliin wal bira qabamee ennaa ilaalamu maal fakkaata? Issa jedhuuf obbo Derejjee Teferraan ennaa deebsian:
Waa’ee Raayyaan Ittisaa warshicha keessa qubachiifamuu fi Komii lafa warshichi humnaan fudhate jedhu ilaalchisees Bulchaa Aanaa Aallee Obbo Taaddalaa Gaaddisaa gaafannee turre, isaanis komii waa’ee lafaa ka’e ka ganda Saggiirra ture furuu dubbatanii, dhimmi lafa ganda Oobee irraa warshichi qabiyyee isaatti dabale qorannaarra akka jiru dubbatani. Waa’ee Raayyaa ittisaa garuu Bulchiinsi Naannoo quba hin qabu jedhan.
Waa’ee sadarkaa qabiyyee mirga namaa fi sirna dimokraasii mootummaa isaanii ilaalchisee ennaa dubbbatanis, “Akkaataan qabiinsa mirga namaaf adeemsi dimokraasii keenyaa guddataa kan jiruu fi yeroo ce’umsaa irra kan jiru waan ta’eef, humnoonni misoomaa fi nageenya kana hin barbaanne sadarkaa itti dubbatanitti ta’uu baatus, hiri’ina ni qaban” jedhan.
Waa’ee Sagantaa Niyuuklilaraa Iraan irratti wiizerlaand, magaalaa Laawusen keessatti kanneen guyyota saddeetiif mar’ataa turan jilloonni Iraanii fi ka gurmuun biyyoota Humna-qabeeyyii Addunyaa irraa murtiilee ijoo ta’an irratti walii-galanii jiran.
Waa’ee seenaa jireenyaa Obbo Zawudee Guddataa Mul’ataa, hiriyaa isaanii yeroo dheeraa Obbo Kabbadaa Tuulii Galatoo Ka Dubbatan Caqasaa.
Waa’ee siyaasa Itiyoophiyaa kan hordofaniif hayyuu biyya Faransaayii kan ta’an Rene Lefort dhiiyeenya kana barreeffama mata dureen isaa “Ethiopia a Leadership in disarry“ ykn mootummaa Itiyoopiyaa kallattiin jalaa wal dha'e jedhu maxxansanii jiru.Lefort waa’ee Itiyoophiyaa fi keessumaa waa’ee biyyootii Afrikaa uffee sahaaraa gadii baroota 1970mootaa kaasee maxxansaalee biyya Faransaayii kan Akaka Le Monde, Liberation, fi LE Nouvel jedhamaniif barreessaa turan.
Waa’ee sochii isaanii tuuristootatti beeksisuuf jecha afaan Ingiliffaa fi Mandariiniin kan barreeffame barruulee fi dhaadannoolee raabsaa akka turan illee ibsameera. Mormiin sun erga jalqabamee dilbati dhuftu torban arfaffaa isaa ti.
waa’ee Somalia murtii jabaa tokko dabarsuuf carraaqqii godhamaa jiru, Ertiraa-n mormitee jirti.
Waa’ee tarsiimoo haaraa lola Afgaanistaan keessaa kanaa Mattis ibsa bal’aa kennan hin qaban.
Waa’ee Tasgabbii Dhabuu Oromiyaa Lixaa Akka Furmaanni Barbaadamu Hayyuu fi Dargaggoonni Hagi Tokku Gaafatan
Waa'ee Tasgabii-dhabinsa Benishaangul Gumuz, Aaanaa Matakkal Keessaa Hayyoonni Maal jedhu?
Waa’ee Traamp Irratti Raga Baatoota Dhaggeeffachuun Itti Fufee Jira
Waa'ee Vaayirasii Koronaa Hubannoo Uumuuf Qooda Artistoonni Oromoo Gumaachan
Waa’ee waan Gumii Eldallootti raawwate Hoogganaan Waajjira Bulchiinsaa fi Nageenyaa Aanaa Gumii Eldalloo Obbo Abdii Kulee; ajjeechaan kun raawwachuu amananii jiru. Aanichis naannoo shan waliin rakkoo daangaa waan qabuuf nageenya buusuun nuuf rakkisaa ta’eerallee jechaan dabalanii dubbatan Ajjeechaan lammaffoo hidhattoota maqaa WBO’n socho’aniin raawwatame jedhame ka Godina Booranaa Aanaa Dhaas keessatti ammas sanbata darbe ta’edha. Akka jiraattonni Godina Booranaa Aanaa Dhaas jedhanutti hidhattoonni maqaa WBO’n naannicha keessa socho’an sanbata guyyaa namoota 4 ajjeesaniiru. Liiban Jaarsoo jiraataan Godina Booranaa ilma abbeeraa isaa dabalatee namni afur warra hidhatee socho’u Kanaan ajjeefamuu VOA’tti hime.
Waa’ee wal gahii Dadaabitti gaggeeffamee turee bakka bu’aa hawaasa baqattoota Oromoo Dadaab gaafatamanii bakka bu’oonni UNHCR, Mootummaa Keeniyaa fi Imbaasii Itiyoophiyaa baqattoota galuu fedhu duuka maree taasisanii warri galuu fedhan galmaa’aa jiraachuu dubbatan.
Waa’ee Walgahii Maqalee Partileen Irratti Hin Argamnee Maal Jedhu?
Waa’ee walii-galtee kanaa fi dhimma hidhaa Laga Abbayaa kana paartiileen mormitootaa ilaalcha akkamii qabu?
Waa’ee walitti-bu’insa naannoo daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee illee dubbatanii turan Prezidaantichi. Gabaasaa kana dhaabonni mormitootaa biyyattii akkamitti ilaalan? Itti-aanaa dura taa’aa Kongiresa Federaalawa Oromoo Obbo Mulaatuu Gammachuu Biyya uummatii isaa miliyoona saddetii fi walakkaan hanqiina nyaataa qabaachuun ibsamee addunyaan itti birmataa jirtu keessatti guddinni haganaa argamee yeroo jedhan eenyu akka guddate isaantu beeka jedhan.
Waa’ee Walitti-bu’insa Oromiyaa Keessaa Irratti Gaaffii fi Deebii Jeneraal Birhaanuu Juulaa Waliin Taasisame
Waa’ee walitti-bu’insa torbanneeniif naannoo Tigiraay keessatti geggeessame keessa akka hawaasni addunyaa harka hin galfannes gaafatan.
“Waa’ee walitti-bu’insoota biyyattii keessatti ka’anii fi sababaa isaaniis dubbatanii jiran. “walitti-bu’insootaas of irra deebinee yoo ilaalle, kanneen walitti-bu’insootatti geessan maal maali? Uummatichi fincilaa waan ta’eef moo rakkoon waan jiruufi? jedhanii ilaaluun barbaachisaa dha. Rakkoon isaa dhaga’amee, rakkoon isaaf furmaatni hin kennamu yoo tahe, filannoon isaa dhumaa gara fincilaatti galuu dha. Wanni yeroo hundumaa ukkaamee cuqaasamu, gaaf tokko dho’uun isaa waan hafu miti,” jedhan.
Waa’ee waraana Faransaay Afrikaa keessatti bal’ifachuu, akkasumas hariiroo daldalaa, aadaa fi eegumsa qilleensa naannoo tolfachuutti fuuleffate – daawwannaan hoogganaa Faransaay kun.
Waa'ee waraanni mootummaa keessa jiraachuu bulchiinsi magaalichaa deebii kennuu hin barbaadne.
Waa'ee Waraansa Raayyaa Federaalaa fi Loltoota HIWEHAT Gidduutti Deemaa Jiruu Xiinxaltoonni Sadarkaa Addunyaa Yaaddoo Qaban
Waa’ee weerara Kooviid-19 ammallee barattootni Yunivarsiitii hubannoo fooyya’aa hin qabne akka jiranii fi dhibeenumti kunuu hin jiru jedhanii akka yaadan eeranii, barattoonni yunivarsitichaa fayyaa ofiif dursa kennaa, barnoota barachuun akka eegamu hubachiisan.
Waa’ee yaalii dhukaasa Misaahela “Intercontinental Ballistic Missile” yokaan ICBM jedhamuu geggeessamuu malu irratti wal-muddinsi Yunaayitid Isteetsii fi Kooriyaa Kaabaa gidduutti mul’ataa jiru, biyyoota Eeshiyaa gama Bahaa irraa deebii cimaa kakaase hin qabu.
Waa’ee Yaalii Dhukaasa Misaahela Irratti Wal-muddinsi Yunaayitid Isteetsii fi Kooriyaa Kaabaa Edduutti Jabaachaa Dhufus Biyyoonni Baha Eeshiyaa Callisuu Filataniiru
Waa’ee Yeroo Filannoo fi Taayitaa Mootummaa Dheeressuu Ilaalchise Hiikkaa Seeraa Itti Kennuu, Falli Jedhu Furmaata Miti"""
Waa’ee Yeroo Filannoo fi Yeroo Taayitaa Mootummaa Dheeressuu Ilaalchise Hiikkaa Seeraa Itti Kennuu, Falli Jedhu Furmaata Miti, Hayyoonni Seeraa
“Waa gaafanna jedhanii qabani waan takka hin gaafannee nuutis qoonqoo geessinee ittuma kennina.Waa takka wantii nu gaafatan hin jirtu jedhanii achuma tattahuutti jiran.”
Waahelli keenya Jaalannee Gammadaa, simannaa isaanii fi haalawwan itti fufanii geggeessaman hordofuuf Dirree-xayyaaraa Daales irraa eegaltee hordofaa turte, haala ture nuuf ibsitee jirti. Dhalatoota Oromoo simannaaf deemanii turan irraas haga tokkos haasofsiisnee jirra.
Waahelli keenya – Tsiyoon Girmaa, jiraattota haasofiisuun akka gabaastetti, bulchiinsa naannoo Oromiyaa, godinaalee akka Shawaa Lixaa, Wallagga Lixaa, Wallagga Bahaa, Qellem Wallaggaa fi Horroo-Guduruu Wallaggaa keessatti, humnoonni raayyaa ittisaa jiraattootatti dhukaasuu isaaniitiin, namoonni du’uu fi madaa’uu tu himame.
Waahelli keenya VOA – Afaan Tigiree, Gabree Gebre-Medihin dhimma kana irratti, bulchiisa yeroofii naannoo Tigiraayitti hoogganaa Biiroo Qonnaa – Dr. Abaadii Girmaay dubbisee jira.
Waahilli keenya Afaan Tigree Minniyaa Afawarqii bilbilaan gaaffii fi deebii Heezer waliin gaggeessite Jaallanneetu dhiyeessa. Caqasaa.
Waahilli keenya Solomon Kifle professor Birhaanuun jiranitti bilbilee ture. Dhimma Mollaa Asgedom ilaalchisee ibsa baasuuf qophaa’aa jiraachuu isaanii fi ibsa sana booda yoo inni dubbise filachuu isaanii ibsaniifii jiru.
Waahilli keenya Sooraan bakka sana irra gabaasa har’a nu erge caqasaa.
Waahiloonni hojii, hiriyyonnii fi diqiisiifattonni haadha murtii mana murtii mummichaa Yunaaytid Isteetes kan du'an botana Ruut Bedeer Ginisberg har'a yeroo dhumaaf kabajaa qabaniif ibsaa jiru.
Waahiloonni isaa isa waliin qabaman sadeen yeroo ammaa akkuma isaa kan hidhaa ba’an ta’u kan ibse Najiib tokkummaan Oromoo amma argame akkauma kanatti itti fufuu akka qabuu fi innis qooda gama isaa gumaachuun cina akka dhaabatu ibsee jira.
Waahiloonni keenya akka ibsanitti magaalaa Shireetti kan argaman keellaaleen haleellaan kun irratti raawwatamanTsehaye fi Ado Wonfito namoota mana ofii irraa buqqa’an 12,000 keessummeessu.
Waahiloonni Kyagulanyi VOAf akka ibsanitti gaaffii fi deebiin kun geggeessamee sa’aatii xiqqoo booda miseensi paarlaamaa kun baatii darbe keessa yeroo lama poolisii dhaan qabaman.
Waahiloota isaanii duraanii keessaa Biroo Dhimmoota koominikeeshinii Oromiyaatti han qophaahu gaazexaa Kallaachaa Oromiyaatif han hojjatan, Obboo Addunyaa Hayiluu fi Yunvarsiitii Finfinneetti qorattuu Aadaa fi Hawaasummaa han ta'an Dr. Dastaa Amaree dubbisnee jira.
Waahiloota isaanii ka biroo waliin akka dhimmuma araaraa kana irratti kitaaba barreessaa jiran ka dubbatan, Obbo Henook Gabbisaa, “Itiyoohiyaa keessatti nageenyii fi tokkummaan waaraa akkaumamu yoo barbaadame, deemsa araaraa jalqabuun barbaachisaa dha. Kana gochuuf immoo qaama biyyattii keessatti aangoo qabu mootummaa haala itti hojii irra oolfamu miijessuu qaba” jedhu.
Waahiloota isaanii kanneen akka Baaruu Tumsaa, Guddinaa Tumsaa, Kuwee Kumsaa fi kanneen biroo hedduu waliin ta’uu dhaan illee bara 1976 keessa sirna aadaa Oromoo qopheessanii turan.
Waa hubachuun mala ittiin of eeggatan ta’uu isaa ibsee jira. Attam nama hin yaaddessu. Kun waa’ee du’aa fi jireenyaa ti. Kanaaf Maatii keess mara iyyuu lubbuu oolchuu kan dandeessu yoo ofii kee hubannaa qabaatte qofa jedhan
Waa’illi keenya Solomon Abaatee kaleessa Finfinneetti bilbiluu dhaan oboleessa obboleessa Temesgeen Dassaaleny Taarikuu Dassalenyiin haasofsiisee ture. Haala isaa ennaa ibsu har’a mana keenya jechuun mana harmee keenyaa bakka Jamoo jedhamu qopheetu ture. Kaayyoon qophee sanaas dargaggoonni murtaa’an kanneen kana dura hidhamanii ba’aniif sagantaa galateeffachuu fi kennaa qopheessuu qopheessanii turan.
Waajiiraaale kana hanga tokko keessaa kanneen hojjataa turan akka jedhanti ammaaf boqonnaa ba’aa jedhanii mindaa baatii lamaa kan nu kennan ta’uus boqonnaan jedhame yeroo dhumuutti deebi’aa jechuun nu dirqisiisaa jiru jedhan.
Waajiira abukaatoo dhunfaa kan prezidaant Traamp Maaykil Kohen isa Neew York keessa jiru fi Hoteela keessa buufate waajirri qorannoo kan Federaalaa ykn FBI weeraruu isaa Traamp har’a balaaleffatanii jiru.
Waajiira dhimmootii kominikeeshinii Oromiyaaf itti gaafatamaa kan ta’an Obbo Addisuu Araggaa akka jedhanti Oromiyaa keessatti sababaa siyaasaan namnii hidhame ykn adabnii irratti murame hin jiru. Garu Jeequumsa Oromiyaa keessaa waliin wal qabatee kanneen wirtulee haroomsaa xolaay Alaagee fi Awaash seenan leenjii fudhatanii ba’aniiru waan ta’eef dhiifamnii kun isaan hin ilalltu jedhu.
Waajiira dhimmootii komunikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaa irraa Obbo Mahammad See’id Roytarsiif akka ibsanti qormaata kutaa kudhanii fi kudha lamaa akka bara darbee miliqee ba’uun marsariitii hawaasaa irratti akka hin maxxanfamne gochuuf dursinee cufne jedhan.
Waajiira godinaa kan Dubartootaa Daa'immanii fi Dargaggootaa kan hirmaachise hojiin kun weerarri vaayrasii koronaa dhaqqabuu isaatti aansee dargaggonni 19,111 hojii hubannoo kennuu, qabeenyawalitti qabuu fi shakkamtoota dhukkuba Kooviid adda baasuu irratti fedhii isaaniin hojjataa jiru.
Waajiira haadhoo gamtaa Afrikaa Finfinnee jiru irraa dhaabatii kun oduu gabaastotaaf ibsa har’a kenneen biyyonni 16 caalaan ofii isaanii vaayrasii Koronaa jiraachuu qorachuu danda’uu.Torban tokko booda immoo laaboraatoriin dabalataa 20 banamuuf jiru.
Waajiira haadhoo kan Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa isa Jenevaa jiru irra tuuta oduuf akka ibsanti addunyaa irratti lakkoobsi namoota dhukkuuba kanaan qabamanii aritiin dabalaa waan jiruuf talaaliin ni argama jedhamuus of-eeggannoo gochuun barbaaachisaa ta'u ibsan.
Waajiira haqaa oromiyaaf dubbii himaa kan ta’an Obbo Taayyee Danda’aa, Yunivarsitii Amboo mooraa Walisootti barsiisaa ka ta’an Obbo Siyyuum Tashomaa akkasumas ajajaa itti aanaa kora bittineessaa Oromiyaa Komaandar Iyyaasuu Angaasuu guyyaa har’a hidhaa ba’anii jiru. Obbo Taayyeen ajjechaan Moyyaalee keessatti gaggeeffame kan ilaaleen raadiyoo sagalee Amerikaa waliin gaaffii fi deebii eega ibsanii booda hidhaman.
Waajiira Haqaa Oromiyaa keessatti sadarkaa itti aanaa hogganaatti abba dursa hojii dhimmootii komunikeshinii kan ta’an Obbo Taayyee Danda’aa har’a to’annaa jala ooluu isaanii maatiin ibsanii jiru. Kamisa har’aa ganama kokolaataa lafa hojiitii ramadameen shofeerri eega dhufee fudhee booda karaatti dhaabsisanii Obbo Taayyee konkolaataa biratti dabarsanii fudhatanii deemuun ibsamee jira.
Waajiira humna eleektriikaa Itiyoophiyaaf Daayreekteera hariiroo alaa kan ta’an Obbo Misikkir Nagaash akka jedhanti abidda kana ituu idoo biraatti hin qabatiin dura to’achuuf hojjatoonni waajirri ittilsa Ibiddaa kan Jimma akkasumas daandiin balalii xayyaaraa fi sivilaaveshinii jimmaa raayyaa ittisaa fi bulchiinsa aanaa sokorruu waliin to’annaa jala oolchuuf carraaqaa akka turan ibsan.Sana booda
Waajiira Izemaaf itti gaafatamaa kutaa hariiroo alaa kan ta'an Obbo Naatnaa'eel Fallaqee akka jedhanti mootummaan mirga bu'uraa kan yaada ofii ibsachuu fi mirga Demokraasii ka biroo irratti tarkaanfii akka fudhatuuf paartiin keenya hin fedhu jedhanii jiru.
Waajiira kana irraa Obbo Kissuut Gebre Igzaabeer akka jedhantti namoota shanan kana keessaa lama baqattoota somaaliyaa 3 immoo jiraatoota naanoo ti.Waan namoota kana irraa fuudhame hundumtuu qorannaaf Finfinneetti ergamus obbo kissut ibsaniiru.
Waajiira Komaand postii Qaxanaa afur isa magaalaa Naqamtee jiru biraa qajeelafama kennameen baatii lama caalaaf to’annaa qajeelcha polisii godina Iluu Abba Boor jala kan turan hogganaan polisii magaalaa Mattuu Komaandar Nagaraa Dhufeeraa har’a waaree booda gadhiifamuu isaanii beekamee jira.Himannaan ituu irratti hin dhiyaattiin yeroo dheeraaf turuu isaanii mormuun komaandar Nagaraan dargaggoota to’annaa jala oolan saddeet waliin mana murtii sadarkaa olaanaa godiinaatti iyyachaa turan.Guyyaa kaleessaa ajaja haaraa darbeen komaandar Nagaraan hanga murtiin tokko kennamuutti to’annaa jala akka turan komaandii postiin Naqamtee irraa qajeelfama kennee ture.
Waajiira Komunikeeshinii aanaa kan ta’an Obbo Gabayyoo Yaadatee garee shoroorkeessaa jechuun kan waaman Shaneen, dheengadda Caamsaa 14 bara 2013 ganda Shoroo Caalbeessaa jedhamu keessatti sivilootaa fi itti gaafatamtoota hojii kan mootummaa ajjeesan jedhan.
Waajiira Komunikeshinii Oromiyaaf itti gaafatamaa kan ta’an Obbo Admaasuu Daamxoo ibsa kennaniin WBO leenjii irra jiran kana fayyaa isaanii wanni mudate kun ittiin ka’uumsi isaa maal akka ta’e polisii fi qaamnii dhimmi ilaallatu qorataa jiran jedhan.
waajiira mummicha ministeeraatti itti gaafatamaa kutaa preesii kan taa'an Obbo Nigusuu Xilaahun akka jedhanti dhimmootii dhorkaa ta'an ifa kan ta'an labsii ba'e Jimaata borii paarlaamaan biyyattieega raggaasisee booda.
Waajiira polisii aanaa Gwangaa akka ibseetti haleellaa gaggeeffameen miseensoonni humna addaa kan bulchiinsa naannoo Amaaraa 2 ajjeefamanii milishaan naannoo tokko madaa'uun ibsamee jira.
Waajiira Polisii magaalatti irraa Jaan Elder akka ibsanti shakkamtonni lafoo iddoo ajjechaan kun itti gaggeeffame irraa dheessuu isaanii fi qorannaan itti fufuu dubbatan.
Waajiira qonsilaa kan Chaayinaa inni sa Fraansiiskoo keessa jiru ogeetti saayinsii kan waraana Chaayinaa waliin hidhata qabduuf dahannaa ta'u isaa abbaan alangaan Yunaaytid Isteets dubbatanii jru.
Waajiira sadarkaa addunyaa kan godaantootaa ykn IOM damee Keniyaa irraa Simoonaa Optz akka jedhanitti, waajirri isaanii fi jaarmayoonni adda addaa michummaan isaan waliin hojjatan waa’ee ijoollee kanaa kan beekan yoo ta’u akka haalli kun uumametti gargaarsa hatattamaa barbaachisu kennuu isaanii ibsanii jiru.
Waajiira Tokkummaa Mootummootaa isa Magaala Neew Yoork keessa jiruutti ergamaan Ertraa jecha Laawkook kana irratti deebii hin laanne.Ertraan baatii Ebla darbee waraana ishee Tigraay keessaa baasuu jalqabuuf walii galuun ishee ni yaadatama.
Waajiira UNHCR kan Jabuutii jirutti qoondaala kutaa odeefannoo uummataa ka tahan Sheehulemaany Keekuu Akaan akka jedhanitti baqataan kam iyyuu Jabuutii enna seenu waajiira michuu mootummaa Jabuutii ta’uun UNHCR waliin hojjatu kan “National Office for Assistance to Refugees and Victim of Disaster” jedhamutti iyyannaa dahannaa siyaasaa galfachuu qaba.Iyyannaa kana ilaalee nam sana akka baqataatti fudhachuu fi dhiisuu kan murtessu mootummaa dha,Sana booda UNHCR-ti dabarfama jedhu.Sana dura garuu gara UNHCR deemuun sirri miti jedhan.
Waajiiroonni mootummaa Federaalaa kun kan akka baankii daldala Itiyoophiyaa, Gumruuka, Teeleekomunikeshinii fi waajiira humna ibsee biyooleessaa akkasumas yunivarstiwwan dabalata.
Waajiirra tika nagaa fi tajaajiila nageenyaa kan Sudaaniif Daayreekteera waliigala angawaan turan Salah Abdallaa Mohammed Salih vizaa Amerikaa seensisuu akka hin arganneef Amerikaan uggurtee jirti.
Waajira Abba Alangaa Federalaatti Daarektarri yakka qinda'aa fi daangaa cehuu obbo Fiqaaduu Tsaggaa Raadiyoo Sagaalee Ameerikaaf akka himanitti gaazexessitootni OMN hojiilee saba saba irratti kakaasu tamsaasan, shakkii jeduun akka qabamanii hidhaman dubbatu.
Waajira ADWUI -tti Qindeessan Paartiilee Siyaasaa Waldaalee Siivilii fi Paartiilee tumsitotoaa – Obbo Fiqaaduu Tasammaa waa’ee walga’ii kanaa ennaa ibsan haala qabatamaa biyyatti keessaa kutaa sadiitti qoduun mari’ate jedhu.
Waajira dhaabichaa Gullallee jiru irraa itti-gaafatamaan Liigii Dargaggootaa ABO, Obbo Gadaa Gabbisaa VOAtti akka himanitti, miseensonni shanee Gumii dhaabichaa Obbo Mikaa’el Booran fi Obbo Kennasaa Ayyaanaa, gorsaa ol’aanaan dhaabichaa, Obbo Shuggux Galataa, akkasumas, eegdonni isaanii lama har’a waaree booda qabaman. Akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti gara sa’aa saddeetii mana isaanii naannoo Addisuu Gabayaa jiru irraa humnoota poolsisii Finfinneetiin qabamanii fudhataman, ka jedhan – Obbo Gadaa Gabbisaa, eessatti akka geessaman haga gabaasaan kun qindaa’eetti kan hin beekne tahuu dubbatan.
Waajira dhimma baqattootaa Sana’aa jiruuf itti-gaafatamtuu hariiroo alaa fi odeeffannoo ka tahan Waanaa Chaaw Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin waa’ee lammiwwan Itiyoophiyaa biyyatti deebi’uuf gaaffii dhiheeffatanii beekna irratti hojjetaa jirra jedhan.
Waajira IOM, ka Yemen jirutti, Itti-gaafatamaa Quunnatii Miidiyaa yokaan Sabaa-himaa ka tahan – Liyoonaard Dooyil telefoonaan haasofsiisee ennaa ibsan, “Hojjetoonni IOM naannoo balaan sun itti uumame, handaara Yemenitti waamaman haala baay’ee gaddisiisaa ta’e aragan. Yoo xiqqaate namoota 56 tu haala gaddisiisaan bishaaniin nnyaatame. 16 immoo achi-buutee isaanii tu dhabame. Godaantonni kun, Somaaliyaa irraa ka’anii Yemen dhaqqabuuf imalaa turan” jedhan.
Waajira Lakkoobsa Uummataa Biyyoolessaa, ka Keeniyaaf itti-gaafatamaa ka ta’an – Samwel Ogola, “namoonni yeroo baay’ee lakkoobsa namoota naannawa ta’e jiraatanii ol kaasanii dubbatu” – jechuun ibsan.
Waajira Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaatti, itti-gaafatamaan Gola Preesii – Obbo Nigusuu Xilaahuun, har’a, haala yeroo ammaa biyyattii keessatti mul’atu ilaalchisuun ibsa kennaniin kana dubbatan.
Waajira Polisii godinaa keessatti itti gaafatamaan komunikeshinii Inspektar Gammachuu Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti ibiddi kun midhaa guddaa geesisee jira. Gabaasa Guutuu Caqasaa
Waajirichi qorannaa teknooloojiin deggerame ka geggeessaa jiru tahuus dubbatan.
Waajiroonni naga-eegumsa biyyoolessaa biyyoota lameenii ibsa gamtaa achii booda waliin baasaniin, walii-galteen waa’ee THAAD otuu hin jijjiirafmiin akka itti fufu dubbatan.
Waajirri Abbaa Alangaa Federaala immoo maqaa namootaa fi iddoon isaan itti hidhaman yoo nuuf dhihaate qorannee, yoo balleessaa malee hidhaman tahe ni qulqquleessina, jedhee jira.
Waajirri Abbaa Alangaa gabaasa dhiittaa mirga namoomaa dhaabbatni sadarkaa Addunyaa, Amnestii Internaashinaal baase qulquulleeffachuuf ka qorataa jiru tahuu hoggantuun Abbaa Alangaa Federaala Aadde Adaanech Abeebee VOAf ibsanii jiran.
Waajirri Abbbaa-taayitaa Aviyeeshinii kun tohattoota qileensaa hundaafuu qajeelifamni kennamuu kan ibse yoo ta'u bufataaleen xiyyaaraa afur jechuun Maqalee, Shiree Akisumii fi Humaraan tajaajila qileenisaa kamiifu cufaa ta'uu beekisisee jira.
Waajirri baqattotaa Kaayiroo keessa jiru gama isaan akka jedhutti kanneen dahannaa siyaasaaf iyyatanii fi baqatummaa argatan kuma 100 fi kuma 79 galmeessee akka of harkaa qabuu fi gaaffiin dahannaa siyaasaaf dhiyaatu hundumtuu akka danda’ameetti deebiin kan itti kennamu ta’uu beeksisee jira.
Waajirri daldalaa bulchiinsa naannoo Amaaraa haanqiina Benzinaa mudatee hordofee hojii seeraan alaa gaggeeffamu to'achuuf qophiin jalqabamuu ibsee qonnaan bultoonni haala adda ta'een akka argatn gochuuf yaaliin ta'a akka jiru ibsee jira
Waajirri dantaa alaa Briteen walgahii har’a kana irratti akka ibseetti ministeera waajirichaa kan ta’an Domaniik Raab walgahii waa’ee dhimmootii siyaasaa kanneen Demokraasii, Bilisummaa fi miga dhala namaa irratti soda uuman kan ilaaleen marii gaggeeffame hogganuu. Raab gama isaaniin akka jedhanti mariin kun carraa hawaasa banaa fi denookraatawaa ta’an walitti fiduuf akkasumas yeroo rakkoo fi sodaan jiru kanatti tokkummaan dura dhaabachuuf gargaara jedhan.
Waajirri dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsa Magaalichaa boombiin hoteelichatti dhohuu fi booda dhukaasa banameen taphataan sun ajjeesamuu ibsee, garuu eenyu akka gochaa kana raaw’ate akka hin qulqulleeffatiin dubbate.
Waajirri dhimmoota Koomiyunikeeshinii mootummaa federaalaa Itiyoophiyaa ibsa baaseen, “mootummaan naannoo Somaalee gaaffii dhiisseen, humni naga-eegumsaa naannoo sana seenee, hojii naga-eegumsaa akka hojjetu ajajamee jira,” jechuun beeksise.
Waajirri eegumsa fayyaa gandeen dhukkubii kun heddumiinaan mul’ate keessatti manaa gara manaa deemuun dawaa bifaa fi bishaan jiran dhangalaasaa akka jiru ibsamee jira.
Waajirri Eegumsa Fayyaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa nama mallattooleen Vaayirasii Koronaa irratti mullatee fi Namoota isa faana imalaa turan 36 bakka itti adda baasanii tursiisan seensisuu isaa beeksise.
Waajirri eegumsa nageenyaa kan godina wallaggaa bahaa gama isaan waaltaan ajajaa Bombiin rukutamuu mirkaneesssee garuu kan mada’an miseensonni waraanaa 3 ta’uu fi kan du’e akka hin jirre ibsan.
Waajirri gargaarsa dhala namaa kan tokkummaa mootummootaa kamiisa har'a akka jedheetti addunyaa irratti biyyonni hiyyeeyyii jedhaman sichii 3-6 booda malee fixiinsa vaayrasiin koronaa geesisuu hin argan.
Waajirri gargaarsa dhala namaa kan Tokkummaa mootummotaa ykn OCHAn Roobiid darbee hojjatoonni isaa eessa buteen isaanii dhabamuu fi tarii butamanii fudhatamuu malu jechuun gabaase.
Waajirri isaa haadhoon Yunaaytid Isteetes keessa kan ta’e gareen mirga Gazexxesootaaf falmu ykn CPJn gabaasa baaseen bara 2016 keessa addunyaa irratti gazexxesoonni 259 hidhamuu ibsee jira. Addunyaa irratti gazexxesoota ari’achuu fi hidhuun itti fufaa akka jiru keessumaa biyya Tarkii keessatti Gazexxesoota irratti tarkaanfiin fudhatamu akkaan hamaa ta’u ibsee jira.
Waajirri isaa Kanaadaa keessa ka tahe, Liigiin Mirga Dhala-namaa Gaanfa Afrikaa baqattoota dirqsiisanii biyya irraa baqatanitti deebisuu fi qonnaan-bultoota lafa isaan barootaaf irra jiraatan irraa buqqisuu fi laficha daldaltoota alaatti gurguruu dabalatee miidhaa hamaa tu biyyoota Gaanfa Afrikaa keessatti geggeessamaa jira, jedha.
Waajirri isaanii har’a akka beeksisetti, dhukkuba yeroo dheeraaf isaan rakkisaa ture irraa dhibee wal-xaxaa uumameen du’aan boqotan - Koongiresmaan Kaamiingis.
Waajirri ittisa yakkaa qajeelcha polisii godina Qellam Wallaggaa akka jedhutti aaddee Biraanee Maammoo du’uun dhugaa ta’u fi eenyu haleellaa kana akka rawwate qoratamaa jira jedha.
Waajirri Komiyunikeeshinii magaalaa Naqamtee, miseensi Raayyaa Ittisa Biyyaa dargaggoo Phaawuloos ajjeese qabameera, jedhan.
Waajirri Komunikeeshinii bulchiinsa naannoo Tigraay dhimma kana irratti ammaan dura VOAf deebii kenneenTigraay irratti dugguggaa sanyii hamaa gaggeessuuf jecha beekaa oduu facaafamee jechuun himata Tigraay irratti dhiyaate kun sona jedhee jira.
Waajirri Komunikeeshinii bulciinsichaas namoota qe'e ofitti hin deebi'iin jiran kanaaf hojiin manneen 800 ijaaruu jalqabuu fi rakkoo uumameen namnii 600 ol ajjeefamuun ni yaadatama.
Waajirri koo gara jalqaba torban kanaatti gabaasa isa ka jalqabaa argateen namoonni jireenya ofii irraa buqqa’an 4 beelaan du’u, akkasumas Kamiisa kaleessaa ganama immo namoonni 150ni konyaa Olfaa kan Maqalee irraa Kibbatti argamtu keessatti beelaan dhumuu isaanii dhageenye.
"Waajirri Mirga Namoomaa ka Tokkummaa Mootummootaa fi Koomishinni Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa amma gamtaadhaan karoora qorannaa sanaa baasaa jira. Qorannicha sana dafanii geggeessuuf qabeenyaa barbaachisuu fi qajeelfama ittiin qorannichi geggeessamu qopheessuu faa of keessaa qaba, karoorichi,” jedhan – Faawuler. Himannaa dhiittaa mirga namoomaa, jedhame sana irratti akka qorannaan geggessamu ogeeyyii sadarkaa Addunyaa waliin hojjechuuf qophii tahuu isaa, Ministiriin Dhimma alaa Itiyoophiyaa Sanbata dabre dubbatee ture.
Waajirri mummicha ministeera Itiyoophiyaa gama isaan deebii kennee waliin qindeessinee jirra caqasaa.
Waajirri Polisii godina Walloo kaabaa akka beeksiiseetti rakkoo kana furuuf mariin gaggeeffamaa jira.
Waajirri polisii Hong Koongis, hiriirtota keessaa nam-tokko rasaasaan haleelamuu mirkaneessee jira. Namni madaa’u sun haala lubbuu isaaf sodaachisu irraa akka jiru dubbatan – maddeen Hospitaalaa immoo.
Waajirri Poolisii Federaalaa qajelfamoota ittisa tamsa’ina Vaayirasii Koronaa ittisuuf bahan gara hojiitti jijjiiruuf miseensota isaa fi uummataaf hubannoo kennuu irratti kan hojjetaa ture tahuu ibsee, har’a irraa eegalee hojiitti akka seenu dubbate.
Waajirri poolisii magaalaa Baatuu fi waajirri qorannoo yakkaa kan magaalaa Baatuu dhimma kana irratti deebii akka kennuuf gaafatamee didee jira.
Waajirri prezidaantichaa, Waayit Haawus, waa’ee tarkaanfii kanaa haga ammaatti ibsa bal’inaan baase hin qabu. Garuu, prezidaant Traamp, lammiwwan alaa akka keessummaatti gara Yunaayitid Isteetis dhufanii hojjetan, fakkeenyaaf, kanneen yeroo qonnaa dhufanii hojjetanii deebi’an, labsiin kun akka hin iaallanne hubachiisanii jiran.
Waajirri projeektii hundeeffamee akka jedhutti hojii duubatti hin harkiifamne garu rakkoon nageenyaa salphaa waan hin turreef dhibbaa inni godhe salphaa akka hin turre ibsee jira.
Waajirri quunnamtii uummataa ka naannoo Sanaa fuula Fees Book (FB)isaa irratti ibsa maxxanseen obbo Biraanuu Abbaadii itti gaafatama qaban irraa akka kaafaman kan murteesse koreen hoji raawwachiistuu adda bilisummaa uummata Tigraay (TPLF) ta’u beeksisee jira.
Waajirri Raadiyoo sagalee Amerikaa dhiyeenya kana dhukkuba Ibolaa kan ilaaleen marii sagantaa Televiziyoonaa Street Took Afrikaa jedhamu fi marsariitii hawaasaa irratti tamsaasame dhiyeessee ture. Marii kana irratti ogeessoota biyyoota Afrikaa dhiyaa keessatti dhukkubsatoota gargaaraa eega turanii booda ofii iyyu Ibolaan qabamanii yunaaytid steetes keessatti wal’anamanii fayyan, hayyoota Ibolaa irratti qorannaa adda addaa gaggeessan akksumas kanneen biroon hirmaatanii turan.
Waajirri Tokkummaa mootummotaa kan Sudaan Kibbaaf Akoboo keessa jiru uummata miidhamee kan kuma hedduu ta’eef tajaajiila bu’uraa kennuuf ijibbaataa jira. Bakka bu’aan Tokkummaa mootummotaa kan Sudaan Kibbaa David Shearer teessumii lafa iddoo sanaa gad jedhaadhaa ta’u ibsanii dabalataan Lolaan Bishaanii Itiyoophiyaa irraa gara keenyatti gad yaa’aa.Dhugumaan kun Waan gaddisiisaa dha. Achitti deebinee jaarmayoota gargaarsa arjoman waliin dubbanna jedhan.
Waajirri UNHCR Sana’aa jiru garuu dhimma baqattoota kanaa hordofaa kan jiruu fi gara fuula duraatti itti dhiyeenyaan kan ilaaluu ta’uu ibseera.
Waajirri USAID Finfinnee irraa akka ibseetti bara 2003 keessa lakkofsii namoota dhukkuba Edsiin du’anii kuma 87 akka ture, waggaa darbee garu lakkobsii kun gara kuma 20tti gad cabuun ibsamee jira.
Waajjaa Keessatti Uummanni Gargaarsa Nyaataa Eeggachaa Jira: Angawaa
Waajjiirri yeroo ce’umsaa Baayiden Lammiiwwan Ameerikaa ennaa ayyaana waggaa kana waliin ta’uun wareegama isaan baasaa jiran akkasumas rakkoo yeroo ammaa waliin ta’uun dabarsuu dandeenya kan jedhu irratti kan mari’atan ta’uu waajjirri yeroo ce’umsaa Baayiden
Waajjira abbaa alangaatti itti aanaa itti gaafatamaan waajjira damee Dirree dhawaa obbo Redi’eet Girmaa VOAf akka ibsanitti itti aansees kanneen gad dhiisaman ni jiraatu.
Waajjira Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaatti, Itti Gaafatamaan Qorannoo Yakka Qindaa’aa fi Daangaa Cehuu Obbo Fiqaaduu Tsaggaa immoo “namootni yakkaan shakkaman hedduu waan tahaniif murtoo itti kennisiisuun yeroo fudhata,” jedhan.
Waajjiraalee fi dhaabbilee nageenyaa mootummaa keeniyaa walitti fidaa ka jedhame tajaajilli teelekoomii haarawi dhaabteera. Maqaa National Security Telecommunications Service jedhamuun ka hundaaye tajaajilli kun kaleessa kan eebbifame yoo tahu, ergamisaa dhaabbilee nageenyaa Keeniyaa, ka basaasaa fi kaan toora wal qunnamtii tokko keessa galchuudha.
Waajjiraaleen Itiyoo-Telekom Amboo fi Naqamtee jiran, tajaajilichi maaliif akka addaan cite hin beeknu, jedhu.
Waajjiraaleen Mootummaa Ameerikaa Cufamanii Turan Akka Banaman Seera Eeyamu Traamp Mallatteessan
Waajjiraaleen Mootummaa Ameerikaa hagi tokko ni cufaman
Waajjira Bulchiinsa fi nageenyaa Oromiyaatti Daayrekterri Odeeffannoo Koloneel Abbabaa Garasuu, mootummaan furmaata barbaadaa jira jedhu, Galmoo Daawit dabalata isaa qopheesseera.
Waajjira buufata filannoo aanaa Darimuu akkasumas bakka hojii isaanii waajjira gaaliiwwanittis iyyannaa dhiyeeffannaan ka na dhaggeeffatu hin arganne jedhan aadde Birhaneen.Itti gaafatamaan buufata filannoo naannoo aanaa Dariimuu obbo Caaniyaaloo Befekaduu immoo garee mormituu isa kamiinuu haa ta’u akka seerri eeyamufitti kan eeyama dhabe hin jiru, adeemsi jiru haala demokraatawaan geggeessamaa jira jedhu. Darimutti bilbiluun Tujubeen haasofsiistee jirti.
Waajjira dhimmootii mirga namaa kan tokkummaa mootummootaa fi komiishinni mirga namaa Itiyoopiyaa waliin ta’uun qornnaan akka geggeessamu walii galame battala akka jalqabu bakka buutuu addaa kan tokkummaa mootummootaa pattten gaafataniiru.
Waajjira Gamtaa Afriikaa Finfinnee Keessatti Siidaan Mallas Zeenaawwii fi HaaylaSillaasee Dhaabachuufi
Waajjira IHAADIIG irraa leenjii waa’ee “ MADDAMAR” kennuuf kanneen torban dabree magaalaa Meqelee imalanii jiran leenjii kenname irratti hogganni naannoo mormee jira.
Waajjira isaanii fuulleettti duruu hojjettoonni paartichaa sirbaa, alaabaa mirmirsaa,gammachuu isaanii ibsaa jiran.
Waajjira kominikeeshinii aanichaatti itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii aanaa Gursum obbo Ibraahim Aliyyii namoonni du’an afur kan madaa’an immoo 18 ta’uu dubbatan.
Waajjira kominikeeshinii Harargee Lixaa irraa ibsi nuti arganne garuu bakka lammiiwwan naannoo Somaalee irraa ta’an kun keessa buufatanii jiran buufata araddaa malee buufata poolisii akka hin ta’iin hubannee jirra.
Waajjira kominikeeshinii mootummaaf dubbi himaa kan ta’an obbo Mohaammad Seyid VOAf akka ibsanitti labsiin yeroo hatattamaa karoora akeekameef galmaan ga’aa jira jedhan. Fooyya’inni argame akkasitti itti fufee rakkoon labsiin sun akka labsamu taasisan furmaata argannaan yeroo kaa’ameef dursee labsiin sun ka’uuf carraan kan jiru ta’uu illee dubbataniiru.
Waajjira kominikeeshinii mootummaa Itiyoophiyaatti itti gaafatamaan kutaa quunnamtii uummataa obbo Mohammed Seyid VOAf akka ibsanitti gabaasa qabiinsa mirga namaa kan bara 2016 ennaa baasu haala yeroo Itiyoopiyaa keessaa sirriitti hin hubanne jedhan.
Waajjira kominikeeshinii mootummaa maqaa dha’uu dhaan TV mootummaa oduu isaa waaree booda sa’a tokko irratti akka ibsetti lakkoobsa kana kan mirkaneesse yoo ta’u VOAn bakka sanatti argamee poolisii irraa ragaa wal fakkaatu argachuuf yaaliin godhe poolisiin walii galtee waan hin agasiisiniif itti hin milkoofne.
Waajjira Mana-maree Ameerikaa Keessatti Dhuga-bahinsa Dhiittaa Mirga Uummata Oromoo Gegeessame
Waajjira Mana Murtii Olaanaa keeniyaa waggooata Shaniif ka gaggeessan Deeviid Maraagaa Soorama bahanii jiru. Ji’a darbe sababa umriin isaanii ganna 70 gaheef soorama ka bahan Maaragaan filannoo keeniyaa bara 2017 irratti murtee addaa dabarsuusaaniitiin yaadatamu.
Waajjira muummicha ministeera Abiy Ahimeditti itti gaafatamtuun damee afaan biyyootii alaa fi digitalii BiilLenee Siyyuum haaromsamuu masaraa mootummaa ilaalchisuun akka dubbatanitti projektiin kun qaama “Medemer” kan muummichi ministeeraa geggeessanii ti jedhan.
Waajjira Nageenyaa magaalichaa fi Komaand Poostii Oromiyaa Lixaa, dhimma kana irratti dubbisuuf yaaliin goone hin milkoofne.
Waajjira poolisii Jiinkaa irraa, Ajajaa-kumaa, Shikun Artee hidhamuu jara kanaa mirkaneessanii, mana murtitti dhiheessuu dha garuu manni murtii godinichaa ol aanaan dhimmicha laaluudha mirga hin qabu waan nun jedheef wajjira poolisii naanoo ummata kibaa wajjin mari’acha jira jedhan.
waajjira prezidaantii biraas deebii Yuniverstii Amboo mooraa Awwaaroo keessatti hiriirri geggeessamaa ture humna poolisiin bittinnaa’uu isaa fi gaaziin imimmaansu barattootatti biifamuu dubbatu barattoonni kun. Barnoonni illee dhaabachuu isaaf mooraan yeroo ammaa duwwaa ta’uu nuuf ibsaniiru.
Waajjira Prezidaantiin Ferensaay Emmanuel Makroon irraa ibsi ba’e akka jedhutti yoo haalli fayyummaa eeyama ta’e imalaaf karaan banaa dha yoo jedhu Chaansilerittiin Jarmanii Angelaa Merkel immoo maal ta’uuf akka jirun eega jedhan. Miseensonni biyyoota G-7 martinuu vaayiresiin koronaa akka hin facaane ittisuuf uggura kaa’ame kaasuu jalqabanii jiru.
Waajjira qindeessa gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaatti dubbi himaan biiroo Itiyoophiyaa Choice Okoro isuma kan cimsuun dubbatan.
Waajjira tokkummaa mootummootaatti eeggataa itti gaafatamaan waajjirri qindeessa dhimmootii gargaarsa namoomaa David Dale Conte gara fuula duraatti mootummaaf qaamotiin michoota isaa ta’an wal ta’anii tuuta oduuf ibsa kan kennan ta’uu tuqanii gaaffii fi deebii akka kennaniif yaada ani dhiyeesseef yeroof haa turu jedhan jechuu dhaan Meleskachew Ameha Finfinee irraa gabaaseera.
Waajjirichi magaalattii keessaa hanga ammaatti namoonni kummi 23 talaallii vaayiresii koronaa fudhachuu beeksisee jira. Qorannaa fi talaalliin kun magaalaalee naannoo sanaa ka biroo keessatti geggeeffamuuf karoorfamuun illee ibsamee jira.
Waajjirri Aadaa fi Turizmii Oromiyaa gama isaan ayyaanichi abbootii Gadaan kan qophaa’ee fi gama beeksisuu fi qorannaa jajjabeesuun qofa itti hirmaanne jedha. Ergaan siyaasaa ayyaana kana irratti dhiyaatu tokko hin jiraatu jechuun ergaan darbanis ayyaana kana kan calaqqisan qofa jedhee jira. Yuneeskoon ayyaana Irrechaa kan galmeessu ykn beekkannoo kan kennuuf barana waan ta’eef qophiin addaa kan gaafa jala bultii ayyaanichaa gaggeeffamu qophaa’uu ibsee jira.
Waajjirri abbaa alangaa federaalaa akka jedhetti hidhaan kun qaabama weerara Bruseels kan ganda Molenbeek keessatti raawwatame dabalate. Namoonni arfan attamiin halellaa sanatti hidhata akka qaban ibsi hin kennamne.
Waajjirri abbaa alangaa walii gala Itiyoopiyaa Sadaasa bara 2020 naannoo Tigiraay, magaalaa Aksuum keessatti ajjeechaa fi dararaa humnootii Itiyoopiyaa fi Eertraatiin raawwatame, jedhame irratti qorannaa geggeessuu isaa eeruun ibsa torban dabre kenneen namoonni waraansa sana keessatti du’an irra jireessi kanneen waraansichatti hirmaatan jechuun isaa, ajjeechaa fi miidhaa siivilota irratti geggeessame kan ilaalcha dorkate jechuun gareeleen mirga namoomaa Hiwumaan Raaytis Waachii fi Amnestii Internaashinaal ibsa baasan.
Waajjirri bakka bu’aa daldalaa Yunaayitid Isteetis akka jedhetti hanga Muddee 15tti dilaalli komputera laap taappii, mobaayila harkaa, fi viidiyoo gaamee, kophee fi hucuu irra dilaalli akka hin kaa’amne ta’ee jira.
Waajjirri barnootaa Godina Booranaa haala ijaarsaa mana barnootaa kana warra hordofaa ture keessaa takka. Obbo Baaggajja Morgee Itti gaafatamaan waajjirichaa, manneetii barnootaa akkasii Godinicha keessa jiran haaromsuuf itti jirraa jedhu.
Waajjirri Barnoota Naannoo Amaaraa Barattoonni To’annaa Cimaa Jalatti Qormaata Fudhatan Jedhe
Waajjirri bulchiinsa nageenya aanaa Aagaa Waayyuu garuu himannaa sana haaluu dhaan naannoo keenyaa nama hiikamaa jiru malee kan hidhamaa jiru hin jiru, nageenya guutuu qabna. Uummatis gara misoomaatti fuula deebifatee jira jedha.
Waajjirri Dhimma Alaa Keeniyaa garuu himata kana ammas haalee jira. Ibsa kaleessa galgala baaseen, Keeniyaan walii galtee Mootummaan jiddu galeessaa Somaaliyaa fi Kutaaleen Bulchiinsaa Somaaliyaa walii galan ni deeggartii erga jedheen boodaa, ‘walii galtee kanaaf bitamuun garuu gahee warra gaggeessitoota siyaasaati’ jedhe.
Waajjirri dhimma baqataa Keeniyaa bara 2016 kana jiruu baqattoota haarawa galmeessuu, darbees dhimma mirga baqattummaa murteessuu guutummaatti UNHCR irraa ka itti gaafatamummaa ka fudhate yoo tahu, kana malees buufatawwan baqataa keessatti, hojii bulcchiinsaa fi nageenyaa ka hojjetus qaama kanadha. Baqattoonni kaampii kana keessa jiraatan yoo gara tokkotti socho’uu fedhan ka eyyama argatanis as waajjira kanarraa yoo tahu, waajjirri kuni hojiisaa dhaabuun keessattuu dhimma barnootaafi yaala fayyaaf baqattoota eyyama fedhan hedduu miidhaa jira jedhu, baqataan Oromoo Dhadhaab jiraatan tokko.
Waajjirri Dhimma Baqataa Keeniyaa waa’ee egeree Dhadhaab gaafatamee deebii kennuu baatus, ‘Hojjetaan Waajjirichaa tokko garuu ‘Baqattoonni Waa’ee Cufamuu Dhadhaab Sodaa Qabaachuu hin qabani’ jechuun deebii kennan.
Waajjirri Dhimma Baqattootaa ka Mootummaa Keeniyaa gama isaatiin waa’ee baqattoota kanaa hordofaa jiraachuu himeera. Gama biraan, jiruu harra barattoonni, baqatanii Keeniyaa jiran gocha dheengadda Mooyyaleetti raawwate mormuun Mooyyalee Keeniyaatti hiriira gaggeessaniiru. Hiriira kana gubbaatti barattoonni hedduun irratti ka argaman yoo tahu, badii lubbuu jiraattota magaalattiirra gaheef mootummaa ceepha’aniiru. Koomishina Mirga dhala-namaa Tokkummaa Mootummaatti, Koomishinarri itti-aantuun – Keet Gimoor, “haalli mirga namoomaa Eritiraa keessaa amma illee fooyyaa’ina argamsiise hin qabu” – jedhu. Hiriira kana irrattis qondaaltonni mootummaa naannoo sanii ka keeniyaa barattoota kana haasofsiisuu abdiin VOA’f himeera.
Waajjirri Dhimma Nageenyaa Aanaa Mooyyalees ammas kaleessa humni liyyuu hayil Mooyyalee bakka Caamuq jedhamutti harras balaa geessisuu beeksiseera.
Waajjirri Dhimma nageenya Aanaa Fantaallee lubbuun namaa darbuun dhugaa ta’uu himee, amma daangaa naannoo Amaaraa fi Ka Oromiyaa kallattii sanaan jiru gidduu humni Federaalaa buufatee nageenya tasgabbeessaa akka jirus beeksiseera.
Waajjirri Dhimma nageenyaa Gujii Bahaa VOA’f akka beeksisetti, hidhattoonni kun Gujii Bahaa Aana Gooro Doolaa magaalaa Bulbul jedhamutti dhukaasa torbee darbre miseensota Poolisii Oromiyaarratti bananii poolisootni 12 ajjeefamaniiru.
Waajjirri eegumsa fayyaa aanaa Mooyyalee, name harra dhibeen Kooronaa irratti mullachuu mirkanaaye, seeraan ala Keeniyaa daangaa cabsee nama seene jedhe.
Waajjirri eegumsa fayyaa Finfinnee akka ibsetti hospitaalli kun wal faana sa’aatii tokko irra dubartoota miixatanii da’aniif kan oolu kutaalee 16 akkasumas sa’aatii dhuma tokko irra wal’aansa baqasanii hodhu kan keessatti kennamu kutaalee 7 qaba.
Waajjirri Hooggansa balaa sodaa Godina Wallagga Bahaa bara kana namootni kuma 157 ol deggeramaa akka jiru ibsee jira. Waa’ee lammiwwan buqqa’ana qubachiisuu kana ilaalchisee, mootummaa naannoo Oromiyaa irraas ibsa argannee jirra.
Waajjirri hooggansa Sodaa Balaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa rakkoo buqqaatota kanneenii furuuf koree hundeessuu isaa beeksisee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Waajjirri Hooggansa Sodaa Balaa Naannoo Benishaangul Gumuz immoo ‘deggersi gama garaa garaatiin ergamee jira. Garuu, deggersicha karaa wal-qixxee taheen waliin gahuu irratti akka rakkooon jiru quba qabna. Kanaaf garee ogeessotaa dhimma kana qoratu garasitti erguuf jirra” jedha.
Waajjirri Immigreeshinii Taanzaaniyaa godaantota Itoophiyaa 74 naannoo Kilimaanjaroo Taanzaaniyaa jiran akka biyya isaaniitti desbisuu isa gargaaruuf Dhaabbata godaantota fi Baqattoota qubsiisu International Organization of Migration (IOM)’n gaafate.
Waajjirri Komiishinera Mirga Namaa Kan Tokkummaa Mootummootaa fi Komiishini Mrga Namaa Itiyoopiyaa Waliin Ta’uun Ibsa Kennan
Waajjirri komiishinera mirga namaa kan tokkummaa motummotaa fi komiishinni mirga namaa tiyoopiyaa, walitti bu’iinsa Tigraay keessaa irratti dhiittaa mirga namaa fi dararaa qaamotii maraan raawwatame jedhame ilaalchisee adeemsa itti gaafatamamummaa amanataa qabu irratti waliin ta’uun qorannaa geggeessuuf walii galanii jiran.
Waajjirri kominikeeshinii mootummaa naannoo Tirgaay gama isaan manni maree Amaaraa ibsa kenneen uummati Tigraayii fi mootummaan naannoo waraana geggeessaa jiranii fi dadammaqiinsa gochaa jiran irraa akka of qusatu kan jedhu ergaa akeekkachiisa qabu raabseera jedha ibsi kun.
Waajjirri kominikeeshinii naannoo Amaaraa gama isaan haleellaa aanaa Gubbaa keessatti raawwatameen lammiiwwan lubbuu isaanii dhaban 14 naannoo maatiin isaanii argamanitti sirni awwaalcha isaanii raawwatamuu ibsee jira. Haleellaa sanaan illee namoonni 6 madaa’aniiru. Namoonni gandeen keessa jiraatanis sodatanii gara aanaa Sanaa kan dhufan yoo ta’u kaleesssa qaamotii nageenyaa waliin marii geggeessanii gara naannoo ofiitti akka deebi’an waliin dubbataniiru jedhan.
Waajjirri Kommunikeeshinii aanaa Dandii Gama isaan “ Namootni eenyummaan isaanii hiin beekamne dukkana da’oo godhachuun magaalaa Giincii keessatti hawwasarratti haleellaa raawwataa jiru, gocha akkanaa dhaabsisuuf hojjatamaa jira” jedheera.
Waajjirri Komunikeeshinii Godina Wallagga Bahaa ammoo, Gochaa sana kan raawwate eenyullee tahu eega qorannoon adda-bafamee booda ol’aantummaa seeraa kabajchiisuuf seeratti ni dhiyaata"" jedha."
Waajjirri Komunikeeshinii Naannoo Benishaangul Gumuz, Miidiyaa hawaasummaa irratti akka ibsetti, Pireezidaantiin Naannichaa Obbo Ashaadlii Hasan fi Bakka-bu’aa garee hidhattootaa Obbo Jagnaammaaw Maangiwaa waliigaltee kana mallatteesse.
Waajjirri ministeera fayyaa keeniyaa kaleessa galgala gosa talaallii Kooroonaa vaayressii Astiraa Zeenekaa miilliyoona 1.2 ol bifa gargaarsaan argateera. Harra ganama Prezdentiin Keeniyaa fi Ministirri Fayyaa keeniyaa talaallii biyyattiin argatte kana gara kutaalee bulchiinsaa Keeniyaatti erguuf sagantaa qophaayerratti argamanii jiru. Mutaahii Kaagwee; Ministirri Fayyaa Keeniyaa talaalliin kun dursa ogeeyyii fayyaatiif kennamaa jedhan.
Waajjirri Ministeera Fayyaa Mootummaa keeniyaa akka beeksisetti ammas namoota Vaayresii kanaan faalamuu hin hafne ka jedhaman 1471 irratti hordoffiin ogeessota fayyaan bakka mootummaan adda bahetti gaggeeffamaa jira. Yoo ibsa Kennan harra Mr. Kaagween keessumaa warri doqdoqqeen tajaajila geejjibaa biyyattii keessatti kennaa jiru; dhukkuba kana tamsaasuuf karaa salphaarra jira jedhan. Kanaafis warri kun of eeggannoo jabaa akka taasisu Poolisiin biyyattiis warra kana akka hordofu gaafatanii jiran.
Waajjirri ministeerichaa lammiilee kana daandirraa kaasuun deebisanii dhaabuu kana kan raawwatu dhaabbilee tola ooltota biyya keessaa akka ta'an beeksisee jira.
Waajjirri minist mariiwwanii fi ibsaawwan hubannoo kennan qopheessuu dhaan uummatichaan ga’aa jiraachuu kanas cimsee kan itti fufu ta’uu beeksisaniiru.
Waajjirri ministrii dhimma alaa Ameerikaas filannoo sana ilaalchisee ibsa baasee jira. Filannoon sun nagana xumuramuu isaa ibsi sun faarsee jira.
Waajjirri ministrii dhimma alaa US motummoonni walabummaa dhala namaa akka kabajan dhiibbaa gochuu akka itti fufu ministeerichi dhimma alaa Keeryn yaadachiisanii hawaasa siiviliif sagalee ta’anii falmuu eegumsa dhala namaa maraaf immoo iyyuu kan itti fufan ta’uu dubbataniiru.
Waajjirri muummicha ministeeraa Abiy Ahimed kaleessa ibsi inni kenne, haala naannoo Tigraay keessaa gama ilaaleen ta’e jedhamee kan hafe, irra kan darbamee fi gabaasaalee wal dha’an ittiin jedhe kan itti ibse ture.
Waajjirri Muummicha Ministeera Itiyoophiyaa garuu, Muummeen Ministiraa Abiy Ahmed ABO’ isa galmaayee jiru miti kan Al Shabaab duuka himatee jedhe. Biil’llenee Siyyum itti gaafatamtuu waajjra pireesii Muummicha Ministeeraa “Abiy Ahmed ka ABO’ jedhan ka galmaayee jiru adoo hin taane kan hidhatee bosona jiru ABO Shanee dha” jechuun VOA’tii himteerti.
Waajjirri nageenyaa aanichaa komii jiraattonni kaasan kana ilaalchisee odeeffannoo hin qabu, ka jedhe yoo tahu, Biiroon Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa immoo gama isaatiin rakkoo jiraattotni kaasaa jiran qulqulleeffachaa akka jiru Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibse.
Waajjirri Prezidaant Keeniyaattaa torban darbe tarkaanfiin kam iyyuu seera keeniyaan ilaalama jechuun Odiingaa akeekkachiisee jira.
Waajjirri Prezidaant Zuumaa, waa’ee mormii kaleessaa kana ilaalchisee haga ammaa waan dubbate hin qabu. Garuu, dura-taa’aa paartii mootummaa, kan ANC, hanga yeroon Prezidaantummaa Zuumaa bara 2019 xumuramutti eenyu illee taayitaa irraa isaan buusuu hin danda’u – yaada jedhutti cichanii deebii kennan. Mormiin kaleessaa immoo, dhaabbatoota michoota ANC ta’an lama illee of keessaa qaba.
Waajjirri Qabeenya Beeyladaa Godina Booranaa waan kanaarratti hawaasa barsiisaan jira jedha; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Waajjirri Qonnaa fi Eegumsa qabeenya uumamaa Godina booranaas weerara kana dhaabuuf mala karaa aadaatii fi xiyyaaraanis qorsa hawaannisa kanatti biifuutti jira.
Waajjirri qorannaa yakkaa kutaa sanaa waa’ee dhukaasa sanaa qorataa jira.kan umuriin waggaa 26 polisiin dhukaasa sana raawwatte yeroof hojii dhaabdee jirti.
Waajjirri Sharlie Ebdo bara 2011 kaartuunii nabee musliimotaa irratti qoose maxxanse jedhamuun haleelamee ture.
Waakkennaa Getaachoo: Warri Abba Koo Ajjeesee Mana Wajjiin Gube Ammallee Seeratti Hin Dhihaanne
Waakkennee yokaan Jaankoo Getaachoo abbaa isaa haala suukanneessaan ajjeefamanitti fuuleffachuun kitaaba mata dureen isaa “Mirga Ajjeesuu” jedhu barreessee dubbistoota biraan gahee jira.
Waaldaan Macaafi Tuulama as Washington DC-tti Sambat-duraa darbee kana sirna yaadannoo Obbo Baqalaa dha qopheesse ture. Sirna yadanoo kanarratti firoottanii fi hiriyoonni Obboo Baqqalaa akasumas miseensooni Waldaa Maccaa fi Tulama argamaniru.
Waaloo, taatoo fiilmii fi tiyaatiraa Afaan Oromoo kan tate Gaaddisee Minkafuu yeroo amma artii cinaatti hojii daldalaatti bobbaatee jirti.
Waaltaa Ajaja waraanaa Yunaayitid Isteets, kan Afrikaa keessaa “US Africa Command” jedhamu irraa ibsi gabaabaan kenname akka jedhutti, akka lakkoobsa sa’aatii Yunaayitid Isteetsitti, Sanbata dabre kana, waaree booda geggeessame – haleellaan sun.
Waaltaa daataa Metriyooloojii Yugaandaaf hoogganaa ka ta’an – Godfrey Mujuni, biyyattii keessatti, yeroo silaa caama ta’etti, roobni roobuun kan itti fufe ta’uu dubbatu.
Waaltaa eegumsa fayyaa Itiyoophiyaaf bakka namoonni qofaatti ba’uun keessa tursiisaman deggeruu fi fayummaa hawaasaa cimsuun akkasumas COVID-19 dhiibbaa inni dinagdee irraan ga’uu malu ittisuuf gumaacha gochaa kan jiru ta’uu ibseera jechuun Meleskachew Ammahaa Finfinnee irraa gabaaseera.
Waaltaa haaraan kun duula meediyaa hawaasummaa bu’a qabeessa ta’e fi ergaa qalbii dargaggoota Somaaliyaa hawwatuu fi al-Shababitti makamuu irraa akka fagaatann godhu of keessaa qaba jedha ta’uu ibsi ministrii odeeffannoo Somaliyaa biraa ba’e.
Waaltaa kana keessatti kanneen leenjii fudhatan naannoo sana aanaa Koonsoo fi godina Geedoo keessatti jeeqama uumame irratti hirmaatan jedhamuun kanneen shakkaman ta’uun gabaasameera.
Waaltaa koolu galtootaa andaara Tripoolii jiru keessaa kanneen lubbuun hafan qorattoonni ennaa isaan caccabaa manneen keessa halkan quutuu to’ataa turan arganii jiran. Bishaanii fi midhaan nyaataa illee kan itti hanqatu ta’uu dubbatan.
Waaltaalee eegumsa fayyaa hamma danda’ame hatattamaan tajaajilaaf banaa gochuu qabna. Haala nama gaddisiisuun waaltaaleen eegumsa fayyaa hedduun waan saamamaniif jecha, talaalliin dhaabatee jira. Meeshaan talaallii sana akka hin banne keessa tursanis cabeera. Akka haaraatti jalqabuu qabna. Sagantaaleen HIV fi TBs dhaabataniiru.
Waaltaalee ergamaa yokaan misiyoonota 59 keessaa kanneen hojjetan – hojjetoota 412 keessaa walakkaan isaanii, misiyoona tokko irraa gara misiyoona ka biraatti jijjiiraman tahuus ibsanii jiran.
Waaltaaleen barnootaa martinuu cufamanii barattoonni kuma 5 fi barsiistonni kuma tokko ta’an barumsa dhaabaniiru jedhan.
Waaltaaleen bulchiinsa magaalaa Dirree Dhawaa baatilee lamaan itti aanan keessa waan hojjechuu fi jiranii fi dhimmootii nageenya magaalattii kan yeroo ammaa ilaalchisee marii geggeessanii jiran.
Waaltaaleen daldalaa fi amantii akka gubatan gochuu akkasumas dhiittaa mirga namaa hamaan shakkamaniiru. Poolisiin dhimmi isaa jalqaba irra jiraachuu isaaf waa hedduun qoratamuu akka qaban ibsee, guyyoonni qorannaa 14 akka kennamuuf mana murtichaa gaafateera.
waaltaaleen diigaman deebisanii akka ijaaraman hawaasa addunyaaf waamicha kan dabarse yoo ta’u, tajaajilli interneetiis akka banamu gumiin kun gaafateera jechuu dhaan gochaan kun waaltaalee amantii, jaarsolii biyyaa fi waaltaaleen murtii haqaa yakkaa fi dararaa kana balaaleffachuu qaba jechuu dhaan gumiin kun gaafateera jedha Mulugeta Atsbeha Meqelee irraa.
Waaltaaleen gargaarsa namoomaa martinuu sochii naannoo Gambeelaa keessatti geggeessan yeroof addaan kutuu isaanii Itiyoophiyaatti qindeessaan gargaarsa namoomaa kan Tokkummaa Mootummootaa beeksisanii jiru.
Waaltaaleen hidhaa kun bakka namoonni dadhata siyaasaa gaafatan kanneen andaara galaana Liibiyaatii deebi’an keessatti hidhamani.
Waaltaaleen sadarkaa addunyaas ibsa kennanii jiran.
Waaltaaleen To’annaa fi Ittisa Dhukkubootaa, kan Yunaayitid Isteetis, aangawoonni eegumsa fayyaa kutaalee Yunaayitid Isteetis shantammanii fi magaalaalee Yunaayitid Isteetis guguddoo hedduu keessa jiran, gaafa filannoon prezidaantummaa biyyattii keessatti geggeessamu guyyaa lama dursanii – jechuun Sadaasa tokko bara 2020, talaalii vaayirasii Koronaa raabsuuf akka qophaawan qajeelfama kennuu isaa mirkaneessee jira.
Waaltaaleen yokaan giddu-galawwan kun tajaajilawwan adda addaa akka kennan ka dubbatan – Mr. Cochetel, baqattoonni biyyoota keessa dabran keessatti waaltaalee yokaan giddu-galawwan ijaaraman sana keessa taa’anii hanga iyyannaan isaanii xiinxalamee deebii argatutti akka eeggatan akka abdii qaban dubbatan.
Waaltaa nageenyaa Yunaayitid Isteetisistti xiinxaltuun imaammataa gameettiin Patricia Kim ibsa email dhaan jimaata darbe kennaniin Blinken fi Austin yeroo jalqabaaf gara biyyootii alaatti ennaa imalan jalqaba Jaappaanii fi Kooriyaa kibbaa daawwachuun Ameerikaan michummaa biyyoota kana lamaanii akkaan barbaachuu ishee mul’isa jedhan.
Waaltaan ajajaa Ameerikaa kan Afriikaa AFRICOM akka jedhetti haleellaan kamisa kaleessaa galgalaa garee shororkeessotaa irratti raawwatame gaara Golis keessatti ture.
Waaltaan ajajaa Yunaayitid Isteetis kan Afriikaa mootummaa Federaala Somaaliyaa waliin ta’uu dhaan mannii al-Shabab kan Somaaliyaa gaarren Goliis keessaa kaleessa qilleensa irraan haleelee jira.
Waaltaan ajaja kaabaa Maqalee jiruu fi waaltaan ajajaa kan giddu galeessaa inni Finfinnee jiru qunnamtiin qaban akka cituu gochuuf ABUTf haala mujeessan jechuun shakkamanii qabaman.
Waaltaan ajaja waraanaa Yunaaytid Isteetes inni Afrikaa keessaa biyyoota wal taatootaa fi michuu Amerikaa ta’aniif nageenyaa eegsisuu kan ilaaleen wal ta’uun kan hojjatu yoo ta’u gargaarsa gama nageeyaan barbaachisu in kenna jechuun waaltaa sanaaf ajajaa kan ta’an Paat Baarnas ibsanii jiru.
Waaltaan ajaja Yunaaytid Isteetes kan Afrikaa keessaa(Africom) irraa dubbii himaa kan ta'an Koloneel Kristofar Kaams akka jedhanti qajeelfama baatii Muddee darbee waajiira prezoidaantummaa Amerikaa irraa kennameen kun hojii irra oole. Ajajii kennamees hanga walakeessaa baatii Amajjiitti xumuramuu qaba kan jedhu ture jedhan.
Waaltaan akeekkachiisa kan ministrii dantaa alaa Amerikaa akka jedhutti har’a gara boodaa obomboleettii rooba makatee hamaa kun bubbee sa’atii tokkotti kilo meetra 90 jalqabee hanga kiloomeetar 120 ariifachuuf jira.
Waaltaan akeekkachiisa kennu kan Amerikaa fi Faransaayii obomboleettiin kun Robii borii Komoroos keessa kan darbu yoo ta’u sa’atiitti kiloomeetra 150 fiiga.
Waaltaa namoonni yeroof keessa tursiisan kan Meqelee dhiphoo ta’e keessatti COVID-19 argamuun gabaasamee jira. weerarri guddaan yoo ka’e bakki ga’aan hin jiru jedhan.
Waaltaan Daldalaa Itiyoophiyaa Gama Kibbaatti Hundeeffamuuf Jira
Waaltaan dhimma bubbee qoratu kan biyyoolessaa akka jedhetti hobomboleettiin kun yeroo ammaa sa’aatiitti km 35 qofaa fiigaa kan jiru yoo ta’u angawoonni garuu lolaan kanaan uumamu bishaan ittisa isaanii cabsanii akka ba’an, akkasumas fottoquu lafaaf sababaa ta’a jechuun yaaddoo qaban ibsaa jiran.
Waaltaan Eegumsa fayyaa qoratu kan Washington Seatle akka tilmaametti US keessaa hanga jalqaba baatii Hagayyaatti namonin kuma 135,000 du’uu malu. Lakkoobsi kunis kutaalee US 30 keessaa sababaa namoonni manaa ba’uun eeyamamuu irratti hundaa’ee ti jedhan US keessaa namoonni miliyoonni 1.2 vaayirsii koronaan yoo qabaman kanneen kuma 71 ol ta’an du’aniiru..
Waaltaan Haaraa Eegumsa Fayyaa fi Qorannoo Biyyoolessaa Itiyoopiyaa Eebbifame
Waaltaan ittiisaa fi to’annoo dhukkuboota Afriikaa ardiin biyyoota 52 qabdu kun lakkoobsa kana kan galmeessite torban kana ture. Hanga kamisa har’aatti Afriikaa keessaa namoonni 48,408 du’aniiru.
Waaltaan ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa dawaa Johnson & Johnson jedhamuun talaallii oomishame raggaasisu dhaan ga’eessonni waggaa 18 ol akka fudhatan sagalee guutuun muteessee jira.
Waaltaan ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa kan Afrikaa vaayrasiin kun Afrikaa seenuun hamaa ta’u akeekkachisee jira.Addunyaa irratti namoonni kuma jaatamii afuur vaayrasii Koronaan qabamuun mirkanaa’ee yeroo jiru kanatti biyyonni Afrikaa hojjattoota eegumsa fayyaa leenjisuuf muddamaa jiran.
Waaltaan Ittisaa fi To’annoo Yunaayitid Isteetis COVID-19 Qilleensa Keessa Faca’ee Akka Turuu Danda’u Beeksise
Waaltaan ittisa fi to’annoo dhukkubootaa kan US qaamni ho’uun hafuura nama kutuu fi qufaan mallattoo COVID 19 ta’uu beeksisanii turan.
Waaltaan ittisa fi to’annoo dhukkuobtaa kan US kaleessa akka akeekkachiisetti mallattoon isaa irratti hin argaminuu malee eenuyu iyyuu vaayiresiin koronaa qaama isaa keessa jiraachuu mala jedhee jira.
Waaltaan keessa tursiisaman hangi tokko fedhii bu’uuraa uummataa hin guutaniif. Kun martinuu wal ga’ee dhiphina sammuuf namoota saaxilaa jira. Waahilli keenya Simenyish akka gabaastetti namoonni waaltaa kana keessa jiranii fi achi keessa turan dhibbaa yaada sammuu irra jiru dubbataniiru.
Waaltaan kun Afriikaa keessa dhiittaan mirga namaa akka hin jiraanne kan jedhu yaada gaarii, ilaalcha gaarii fi tarkaanfii gaarii fuula isaa dura kaa’uu dhaan garuu dhaabbata hagguuggii fuulatti kaayyatee hoogganoota Afriikaa adamsu ta’ee jira jedhan.
Waaltaan kun kaleessa akka tasaa qajeelfama kana haquu dhaan kan duraan ture namni yoo fageenya meetra 1.8 walitti siqee fi walitti ennaa dubbatan, hafuura baafatan ykn haxxifatan vaayiresichi tamsa’uu danda’a isa jedhuun jijjiire.
Waaltaan kun kaleessa marsariitii isaa irratti gabaasa haaressuun baaseen qorannaalee hedduun akka mirkaneessanitti vaayiresiin kun namni COVID-19 qabu metera lama namatti siqee ykn naannoo tokko turee yoo deeme haala hin barataminiin qilleensa keessa faca’ee turuu danda’a jedhee jira.
Waaltaan kun kan geggeessamu waldaa fannoo diimaa kan buufata Tiburtina Roomaa Xaaliyaanii keessaatiini.
Waaltaan Miidiyaa Illib, ka qabsaa’ota mormitootaa vidiyoo fi suuraalee miidhaa halellaa sanaa boodaa interneetii facaasee jira. Namoota haleellaa sanaan akka hamaatti madaawan, namoota ukkaamaman, namoota haqqisanii fi of wallaalan agarsiisa – Viidiyoon sun.
Waaltaan Mirga Dhala-namaa Gamtaa Afrikaa Ijaaramuun Dhiittaa Amma Geggeessamaa Jiru Hin Dhaabu
Waaltaan namoonni biyya ofii keessatti qe’ee ofii irraa godaanan kan keessa qubatan kan waldaa St.Mary jedhamuu kun uummata qe’ee irraa buqqa’e hanga manatti deebi’anitti maatii isaanii waliin dhufanii waldaa sana keessa jiraatan kanaaf bakka sagadaa qofaa miti.
Waaltaan presii addunyaa akka jedhetti Kayanjaa fi Nakaliigaan gaazixeessota 100 ol kanneen Ugaandaa keessaa hojii irra jiranii reebaman keesaa ti. Gaazixeessota lamaaniin akka gabaasametti haleellaan dhiyeenyaa hoogganoonni raayyaa ittisa uummata Ugaandaa sabaa himaa waliin hariiroo jiru fooyyessuuf dorgommii kubbaa miillaa qopheessanii torban lama booda.
Waaltaan qarshiin miliyoonni 150 ol itti ba’e jedhame kun to’annaa fayyummaa hawaasaa, qorannaa fi walitti dhufeenya laboraatoriif waaltaa leenjisaa fi deggersaa ta’uun kan tajaajilu ta’uu ibsi barreeffamaa sun beeksiseera.
Waaltaan qorannaa Johns Hopkins akka gabaasetti addunyaa irraa uummanni miliyoonni 145 vaayiresii koronaan yoo qabamu miliyoona 3 ol kan ta’u immoo dhumeera
Waaltaan qorannaa Joons Hopkins akka gabaasetti hanga wixata har’aa ganamaati addunyaa irraa namoota miliyoona 117tu vaayiresii koronaan qabaman.
Waaltaan qorannaa obomboleettii kan Yunaaytid Isteetes akka jedhutti Obomboleettiin moggaafa maqaa Mariyaa jedhamuun waamamtu kun humna guddaa kan qabdu aritiin ittiin ganama har’a figaa jiru sa’atii tokko keessatti kiloo meetra 240 ta’u beekamee jira.
Waaltaan qorannaa Stockholm International Peace Research jedhamu kan baasii waraanaa ilaalchisee qoratu-tu gabaasa kana baase.
Waaltaan qorannaa vaairesii koronaa Joons Hopkins akka beeksisetti namoonni miliyoonni 24 Hindii keessaa vayirsihaan yoo qabaman, Yunaayitid Isteetis keessaa miliyoona 32.9 fi Brazil keessaa immoo miliyoonni 15.4 qabamuu beeksisee jira.
Waaltaan qorannoo Johns Hopkins akka gabaasetti Hindii keesaa namoota miliyoona 16 ta’antu COVID-19n qabaman. Jaappaanis sababaa vaayiresiin kun hammaataa adeemeef olompikiin Tokyo banamuuf baatileen sadii hafee ennaa jirutti labsii yeroo hatattamaa labsitee jirti. Jaappaan keessaa namoonni 550,000 COVID-19n qabamuu Johns Hopkins gabaaseera.
Waaltaan qorannoo kan Joons Hopkins hanga Wixata ganamaatti namoonni 40,050,902 vaairesii koronaan kan qabaman yoo ta’u miliyoonni 1.1 du’uu beeksisee jira.
Waaltaan qorannoo vaayiresii koronaa Joons Hopkins har’a ganama akka gabaasetti addunyaa irraa namoota miliyoona 152.8tu COVID-19n qabaman. Kana keessaa Ameerikaan sadarkaa duraa irra kan jirtu yoo ta’u uummata miliyoonni 32.4 HIndii keessaa immoo miliyoona 30tti kan hedaman akkasumas Brazil keessaa miliyoonni 14.7 vaayiresii kanaan qabamuun gabaasameera.
Waaltaan tajaajila haala qilleensaa roobi yandoon guyyoota walitti aanan dhufan keessa ka roobu ta’uu dursuun tilmaamee jira.
waaltaan The horn economic and social policy institute jedhamu har’a galma wal ga’ii TM keessatti gumii qorannaa ka guyyootii lamaa har’a jalqabe irratti directorri waaltaa kanaa Dr. Ali Isa Abdi qabiyyee wal ga’ii Sanaa tarreessaniiru.
Waaltaan tilmaama qilleensa biyyoolessaa gabaasa haaraa har’a ganama baaseen hobomboleettii Maaykil jedhamu kun sa’aatii tokkotti km 230 kan fiigu yoo ta’u kutaa Florida gama kibbaa gara magaalaa Panamatti wa’aatiitti km 130 bubbisaa jiraachuu beeksisee jira. Haaluma kanaan laggeen jiran kan guutan akkasumas qilleensi akka hamaatti kan bubbisu ta’uu dhaabi kun beeksisee jira.
Waaltaan to’annaa fi ittisa dhukkubootaa kan Yunaaytid Isteetes (CDC) akeekkachiisa dhirootaaf kenneen dhiroonni biyya Zikaan jiru keessa jiraatan ykn gara sanatti imalanii deebi’an yoo haatii warraa isaanii ulfa taate ykn ulfaa’uuf karoora qabu yoo ta’e iyyuu ittisuuf kondamiin akka fayyadaman ta’uu baannan qunnamtii saalaa guutummaatti dhaabuu qabu jedha. Gama biraan dubartoonni tajaajiila eegumsa fayyaa kan ulfa hin barbaadamne ittiin ittisan argachuu qabu. Dhukkubi Zikaa hedduminaan kan miidhe biyya Braazil ta’uun ibsamee jira.
Waaltaan to’annoo fi ittisa dhukkubootaa Ameerikaa gma isaan akeekkachiisa ka biroo kenneen, namoonni guutummaan tallaalaman iyyuu vaayiresii koronaan qabamuu fi COVID-19 kan bifa haaraa facaasuu waan danda’aniif Jaappaanitti akka hin imalle beeksisee jira.
Waaltaan “US AFRICA COMMAND” jedhamu, halellaan kun eenyutti akka xiyyeeffate ifatti hin dubbanne. Garuu, ba’iin haleellaa sanaa maala akka tahe akka qorataa jiru beeksise.
Waaltaan waa’ee obombooleetti kan guutummaa yunaaytid Isteetes akka jedhutti Obomboleettiin kun ammaaf sa’atii tokkotti kilo meetra 150 fiigaa ykn qilleensa’aa jira.
Waaltaan Waldaa Kirstaanaa Tokko Baqattoota Sudaan Kibbaa Gargaaraa Jira
“Waaltaan yaadannoo kun, dhiittaa mirga dhala-namaa amma Afrikaa keessatti geggeessamaa jiru irratti dhiibbaa fidu qabaachuu dhaa baate iyyuu hoogganoonni Afrikaa dhimma mirga dhala-namaaf iddoo kennanii yaadannoo kana dhaabuun mallattoo gaarii dha. Har’aaf hoogganoonni dhiittaa ofii geggeessan aguuguuf jecha godhan – jedhame iyyuu, booda booda garuu yaada eegumsa mirga dhala-namaaf yaada haaraa toosisuu danda’a” jedhu, Dr. Alamaayyoon.
Waaltaa qorannaa Keeniyaa keessa maadheffate Sahan-tti xiinxalaa dhimmootii Afriikaa kan ta’an Matt Bryden, IS rakkoo gosaa fi jeeqama siyaasa biyyattiitti fayyadamuu dhaan hawaasa musliima Itiyoophiyaa daqqabuuf yaala jedhan. Waajjira muummicha ministeera Itiyoophiyaa biraa deebii argachuuf yaaliin godhame hin milkoofne.
Waaltaa qorannoo tarsimoo kan Afrikaaf qorataa kan ta’an Jooseef Siiegel waliin marii gaggeeffame caqasaa.
Waaltaa to’annoo fi ittisa dhukkubootaa USf daayriktera kan ta’an Rober Redfield Washington Postf kaleessa ibsa kennaniin daariqi marsaa lammataa xumura wagga kanaa ennaa jalqabu ulfaataa ta’uu malaa, caasaa eegumsa fayyaa irraan illee dhiibbaa ga’u mala jedhan.
Waaltaa Willson-tti daayiriktera sagantaa” Global Europe” jedhamuu kan ta’an Dan Hamilton gama isaaniin hariiroon jiru gaarii hin turre jedhan. Prezidaant Baayiden, Booris Joonsen Doonaald Tramp waliin tokko ittiin jedhanii turan.
Waaltaleen itti nyaachisan kun kutaalee biyyattii hedduu keessa jiraachuu kan ibse immoo dhaaba gargaarsaa “Child Fund” jedhamu tokko ta’uu Reuters gabaaseera.
Waaltichi CDC jedhamu, qajeelfama fuula afur qabu, gaafa Hagayya digdamii toorbaa waajiraalee eegumsa fayyaatti dabarsuu isaa ka dura gabaase, Madda oduu Mik-Kaartii yoo tahu, talaalii Koovid 19 hanga danda’ametti dafanii raabsuuf karoora jiru wajjiin akka wal-simatutti waajiraaleen fayyaa hanga Onkoloolessa tokkootti akka karoora tallaalii wixinanii xumuran ka jedhu qajeelfamichi.
Waamicha Hiriira Nagaa Abinii fi Deebii Kenname
Waamicha kana kan simatanii dhukaasa dhaaban keessaa Kaameeruun, Libiyaa, Sudaan Kibbaa, Siriyaa fi Yukreen akka jiran beekamee jira.
Waamicha keenya yeroo dheeraa mirga heerri walabummaan yaada ofii akka ibsan akkasumas mirga wal ga’uu lammiiwaniif mirkaneesse mootummaan Itiyoopiyaa akka kabajuu fi isaatii akka kabaju yaada ofii wlabummaan ibsachuu akka kabaju, kanneen mirga isaanii gama nagaan eegsifachuuf utuu falmanii hidhe akka hiikuuf irra deebinee gaafanna jedha ibsi kun.
Waamicha Marii Paartilee Siyaasaatiif KFO-n Dhiheesse
Waamicha mootummaan jalqaba dhiyeesse warra karaa nagaan biyyatti deebi’ee sosso’uu barbaadan waan jedhuuf “hidhannoo hikkachuu” jedhu marii Asmaraa keessatti ABO fi mootummaan Itiyoophiyaa gaggeessan keessatti gonkumaa akka ajandaatti hin kaane jedhan.
Waamicha muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa kana simachuudhaan, dhaabbatoota faayinaasii sadarkaa Addunyaa keessatti hayyoonni oguma sadarkaa ol’aanaan hojjetan, proofessarooonnii fi qorattoonni yunivarsitiilee bebbeekamoo keessaa hojjetan, falmitoota mirga dhala-namaa, dhiittaa mirga dhala-namaatiin jabeessanii Itiyoophiyaa qeeqaa turan kan keessatti argaman – lammiwwan Itiyoophiyaa fi lammiwwan biyyoota alaa dhalata Ityoophiyaa 15 fedha isaaniitiin tajaajiluuf ka gumii kanatti seenan tahuun beekamee jira. Dura-taa’aan gumii kanaa, Kaalifoorniyaa Isteetis Yunivarsitii, Kan San Barandiinoo jirutti hayyuu Saayinisii siyaasaa fi seeraa, Proofesar Alemayehu G/Maariyaam yoo tahan namoonni bebbekamoon akka artist Taammaanyi Beyyenee, Abbaa-qabeenyaa – Obbo Tashitee Waaqoo faa keessatti argaman.
Waamichi muummichi ministeerichaa paartileef ergan akka mul’isutti biyya keessa kanneen sosso’anii fi paartileen alaa deebi’an martinuu marii sanatti afeeramaniiru.
Waan aadaa fi eennummaa Booranaa irratti himatanii Mana Murtii Hayilee Sillaasee geessanii du’a itti muran.
Waan aadaa Oromoo akkana jaalattu tana maan jettee fkn warra Jappaan faatti himta jennaan ammoo…
“Waan abbootiin teenna asiin geette durattiin deemuu malle” jedha.“Namii tokkuma hin qamne muka hurraaheen wal fakkaata.”
Waan adda addaa irraa yaada walitti fudhuun yaadii isaa illee maal akka ta’e haala hin beekamneen eenyuuf akka qabsaa’uu hin ibsu jedha.
Waan Addunyaa Tana Afaan Balaatti geessaaf sodaatan keessaa Tokkoo Jijjiirama Qilleensaati
Waan addunyaatti dhiba tahe keessaa akka gabaasa Freedmom Hosuetti mirga namaatii fi waan namii argachuu male heddu.
Waan afaan fi funyaan ittiin aguuganmiliyoona 6 fi kanneen biroonis keessatti argamu.
Waan Afaanii fi Funyaan Ittiin Aguugan Gargaaramuun Dirqama: Angawaa Kaameeruun
“Waan afatanii fi buddeenna kennaniif. Muka jalatti dhalan zoorree (irra marre) ilaalle 'abbaa fi ilma maatii gargar bahe argine jedhan,” jedha.
Waan ajjeechaa fi tarkaanfii humnootni nageenyaa fudhataa jiru jedhame kana angawoota Godinaalee lameenii gaaffeen ture. Kantiibaan magaalaa Awwadaay Aadde Nahiimaa Muusaa magaala isaaniitti lubbuun namaa darbuun dhugaa tahuu dubbatu.
Waan ajjeechaa humnoota naga kabachiiftota mootummaan fudhatame jedhame kan bulchiinsa aanichaa gaafannee turre. Obbo iyyaa Huseen bulchaan aanichaa namni tokko ajjeefamuu mirkaneessanii jiran.
Waan ajjeechaa kanaa Bulchiinsi aanichaa deebii akka nuuf kennuuf gaafanneerra. Obbo Carii Galgaloo Bulchaa Aanaa Sabbaa Booruuti.
Waan ajjeechaa Mooyyaletti ta’e, rakkoo nageenyaa amma deemaa jiru, Bulchiinsa Godina Booranaa gaafannee jirra.
“Waan akka daawwitii hawaasa ufii asi keesatti laalan.Ufi laaltee garaa hammeennaa fi madaa ufi irratti argita taatullee akka waan dhibiitti himta.”
‘Waan akka malee hamtuut natti Dhagahama, yoggaan akkasitti yaadu dubbachhuuyyuu hin danda’u na hudhayyuu, silaa mootummaannama bira dhaabachuu qaba ture, namayyuu agarree hin gaafannuyyu.’ Maammud Kannuu
Waan akkanaa hambisuuf demokiraasiin seera qabduu fi bulchiinsii dansaan jiraahcuu male.
Waan amma kaambii tanatti jaaruutti jiran keessaa butte bisaanii,karaa bisaanii, manneen barnootaa sadarkaa tokkeessoo, manneen akimii fi waan hedduu.
“Waan ani dhaamu namoota nuu jedhanii lubbuu isaanii dabarsanii fi dhiiga isaanii dhangalaasan san yaadannee kaayoo isaan lubbuu isaanii itti dhangalaasn galmaan gahuudhaaf gaafii isaan gaafatan san deebisuudhaaf hojjachuutti nurra jira.”
Waan araganii fi nama irrallee dhagahan Fulbaana 12,2018 miseensota isaanii, bakka buutota hawaasa Itoophiyaatii fi nama hedduu galama walgahii senetii US keessatti yaamanii itti himani ufillee caqasan.
“Waan badeef ummata dhiifama gaafannee hujiitit jirraa jedhe itti aanaan pirezidaantii naannoo Tigraay.”
Waan barana Afrikaa irraa bokkaa hambise jedhan keessaa tokko garbii Indii gama tokkoon qabbanaahee gama tokkoon oowwetti bokkaa silaa Afrikaa roobu Awustraliyaatti hambise akka jecha ogeeffa metrooloojii Itoophiyaatti.
Waan baratte kanaan ummata keessaa dhufte maaniin gargaaruu dandeetta jennaan;
Waan barattoota tana qabaniif bulchoota yuniverstii irraallee qulqulleeffachuuf marroo hedduu itti dedeebinee argachu dadhane.
Waan barattootii gaafatan jedhan keessaa fkn barattootii mana barumsaa Dhibaayyuu rakko bisaani,ibsee,karaa fi qabeennii uumamaa naannoo isaaniiti bahu makiinaatti fahanii maasaa qonnaan bulaatti awwaara kaasee dabruu goggosuu malee faaydaa akka hin kennine dubbatan.
Waan barreessite kana fuulii 500 irratti fuula 300 irratti waan haga Boorana keessa jiraattee argitee fi waan dhageette irratti yaada ufi itti dabaltee barreessite Dr.Lookoon.Fkn akkana fa jettee ufi gaafatte,”Booranii bara qubeen hin barreessinetti akkamitti afaanumaan seenaa dabarsuu dandahe?”
Waan biyya dhibuutti jiraa keessaa tokko,bona. “Horiin qaqallatee laftii aduu biyya aii malee margii hin jiru,” jedha artisti Waaqoo Calloo dhiyoo tana miilota isaa waliin achii dhaqee gale.
Waan biyyitii tun biyya alaatti gurgurattuu ka gabayaa itti barbaadachuutti jirtu keessaa tokko cilee mukaati.
Waan biyyiti keessa jirtuu gama odeeffannootiin akka dansaa beekuun waan nama dhibduuf Ministirii Haajaa Alaa Amerikaa bilbila keessan nu biratti (Embaasii Amerikaatti) irratti kunoo asi jalatti “Smart Traveler Enrollment Program (STEP)”galmeeffadhaa achii irraa odeeffannoo fi ergaa jirtuu isanitti himuu dandahanii jedha.
Waan biyyonni lameen jedhan kana maddeeen walabaan mirkaneesuun hin danda’amne.
Waan biyyoota lamaanif gaarii ta’e akka dhufuuf jiru nan arga jechuun fulaa fulatti itti dubbatan Traamp marii isaanii ituu hin jalaqabiin dura.
“Waan boojihameef jabaa biyyaa tahee?Ani warra hin qabamnin ykn hin bojamin jaalaadha.Isanii galtee? Garuma jabaadhee jedha,” jedhe Tiraampi.
Waancaa Addunyaa ka baranaa eennutti galataan seetan,Awurooppaa moo Laatin Amerikaa?
Waancaa Afrikaa bara 2015 Gaanaa fi Ayvoori Koostitti Gurrandhalaa,8,2015 waanaaf tapahtee fixa.
​Waancaa Afrikaa ka bara 2015 waan himaanin hedduutit jira.Chipoolopolo Zaambiyaatii barana hin taane, Risaan Naayjeeriyaa guyyaauu keessaa gale, Bafana Bafaanaan Afrikaa Kibbaa jidduutti dadhabee jala hafe.
Waancaa bara 2016 Poortugaalitti galateen. Tapha kaleetiin
Waancaa baranaa eennutti moo'ee mootummaan galata seetan?Me waan jettan jedha.
Waancaa Golf sadarkaa addunyaatti kennamu Ryder Golf jedhan.Barana marroo 40essoo taphatan.Dorgommii baranaa ka waancaa Ryder Cup jedhan itti kennan Scoltand magaalaa Glenagles keesatti taphatan.
Waancaa kubbaa miilaa addunyaa baranaa FIFA 2018 biyyaa fi naannoo 200 caalaatti wal dorgomee biyya 32tti keessaa filatanii lamatti eegee walti aane; Faransaayii fi Kirooshiyaa.Faransaay Kirooshiyaa 4-2 mootee waancaa irraa fudhatte.Dorgommii marroo 62 taphatan tana irratti goolii 169tti gale.
Waancaa Kubbaa Miilaa Addunyaa baranaa irratti gurbaa Ingilaani Haari Kaneetti goolii 5 galfatee tokkeessoo jiraa, ka Poortugaal Kiristiyaan Ronaaldoo 4 galfatte lammeessoo jiraa ka Beljiyeem Lukaakuulleen goolii 4 faana jira.
​Waancaa kubbaa miilaa addunyaa ijoollee ganna 20 gadiU-20Ingilaanditti moo’ee mootummaan galte
Waancaa kubbaa miilaa addunyaa irratti ammoo bara 1998 waliin taphatanii gaafasillee Ingiliizitti 2-0 moo’e.
Waancaa kubbaa miilaa addunyaa tana irratti nama goolii hedudu galche kophee warqii kaan ammoo kubbaa warqii badhaasan. Haga ammaatti namicha Ingilaandi Haari Kanetti gooli 6 galchee dura jira. Namii akka Ronaaldoo faatii goolii 4n jala jiran.
Waancaa Kubbaa Miilaa Afrikaa,AFCON 2019 biyya 24tti jalqabee goolii 102 gale.Laafaan keessaa galee jabaan walti hafe: Geedala Aljeeriyaatii fi Nyeenca Senegaaliiti.
Waancaa kubbaa miilaa bara 1996 irratti Poortugaal Kooriyaa Kibbaa 0-3 irraa kaatee dhaqqabattee 5-3 moote.Beeljiyeem hardha malee takkuma biyya 8n waancaaf walti hafan hin taane.
Waancaa Kubbaa Miilaa baranaa dhumachaa deemuutti jira.Biyya 32 walti dibi jedhan keessaa 16 eegee aanee sunillee keessaa amma 8ti walti hafe.
Waancaa Kubbaa Miilaa baranaa FIFA2018 haga ammaatti Kiristiyaanoo Ronaaldotti goolii afur galfatee dura jira.Warrii tapha lama moohame xaxatee keessaa gala.
Waancaa Kubbaa Miilaa Biyoota Afrikaa Marsaa 31ffaa
Waancaa kubbaa miilaa dubratoota Afrikaa ta baranaa Naayjeeriyatti moo'e. Naayjeeriyaan biyya dorgommii tana qopheessite Kaameruun 1-0 moote marroo saddeetessoof waancaa fudhatte.
Waancaa kubbaa miilaa FIFA2018 Raashiyaatti itti jiranii amma guyyaa afbreessoo keessa jiran.Biyya 32ti nama diddamii sadii-sadii walti filatee istaadiyoomii Raashiyaa 11 keesastti walti jira.
Waancaa kubbaa miilaa hardha waliin guyyaa shaneessoo keessa jiran haga ammaatti goolii 42 galee marroo 17 tapahtan
Waancaa kubbaa miilaa isiillee bara 1962 keessa biyya isiitti dorgoman moote. Eegii sunii ittuu hin deebine.
Waancaa Kubbaa Miilaa ka baranaa kana ittuma jiranii marroo 45 taphatanii goolii 116 walti galchan. Jabaa hedduutti keessaa galee jabaa hedduutti walti hafe.
Waancaa kubbaa miilaa nadheen addunyaa US marroo sadii moote.Dorgommii bara dhufuu Faransaayitti qopheessaa biyya 24 dorgommii tanaa dabra
Waancaa kubbaa Rugby baranaa Fulbaana 20 jalqabanii Sadaasaa 2, dhumatee biyya 20ti dira Jappaan,Yokohama keessatti taphachaa bahan.
Waancaan Afrikaa 30essooo akkana tahaa dhufee akkuma bara 1992 Ayvoorii Koostii Gaanaa walti marse. Ayvori Koosti eeguma abdii kutatte akkuma taateefuu dheebu ganna 23 waancaa barbaacha dadhabde baate.
Waancaan walakkeessa magaalaa Mandii yeroo ga’uutti dargaggonni mormii waan dhageesisaniif jechu humnootii naannoon reebichaa fi hidhaan irra ga’uu fi barattonni yunivarsitii irraa boqonnaaaf maatii bira jiran sadii hidhamuu dubbatu. Halkana gaafa sanaas waajirri gandaa tokkoo guutummaatti gubachuu isaa kan ibsan jiraattonni Daandiin magaalaa Mandii irraa gara Asoosaatti geessu walakeessa halkanii booda cufamee akka ture booda garuu humni nageenyaa banuu isaa dubbatu.
"Waan Chaayinaatti tahuutti jiraatii fi mitii waan addunyaa keesattiu tahuutti jiraatiif kun balaa addunyaa jennee labsine,jedhe daarekterii WHO Tediroos Adhaanom."""
Waan cufa caala akkii istaadiyoomi Olompikii itti jaaran waan ajaahibaati, qorii fakkaataa,akka hodhaa gundoo marsanii waliin gahanii,yoo qophiin dhumatte irra bubuqqisaa gugurachuullee dandahan jedha warrii ilaan arge.
waan dabalataniif jecha vizaan silaa nama tokkoof kennamu, maatiif waan kennamuuf yeroo itti warri carraan kun isaan ga’ee Vizaa itti dhaban jiraachuu mala jedhan.
Waan dabre bira dabranii yoo muummeen ministeraa Itoophiyaa imaltuuf Asmaraa,Eeritaa dhufetti pirezidaanti Isaayyaasa Afewarqii,bulchootaa fi ummatii bahee akkana simachuun akka abbootiin siyaasaa jedhanitti biyya tanaa fi olloota isiillee nagaatiin deema.
"Waan dagatamuu hin qabne garuu jedhan Obbo Dabalaan, ""jechonni godinaalee adda addaa keessatti sadarkaa gadiitti bartaman dhabamu qabu jechu miti, Waaltessuun waan giddu galeessa ta’e tokko irratti waliigalanii, jecha tokkoon gargaaramu danda’uu malee.""Hojii Afaan Oromoo waaltessuf gaggeefaman keessatti, Oromonni godinaalee oromiyaa mara keessaa walitti dhufani itti hirmaachun, rakkoo mudate kana xiqqeesuuf ka gargaaru ta’uu, Obbo Dabalaan hubachisanii jiran.Konfraansii saganteffame kana irratti namoota hirmaatan ilaalchisee, keessumaa kanneen biyya keessaa kallattidhaan Afaan Oromoo irratti hojjataa jiran, kan akka waajira barnoota fi biroo aadaa fi Turizmii Oromiyaa, Gazexxesoota Televiziyoona, Radiyoo fi maxxansaalee Afaan oromoo adda addaa akkasumas biyya alaa keessaa, kanneen yeroo dheeraaf Afaan Oromoo irratti hojjataa turan, walgahii kana irratti kan hirmaatan ta’uu VOAf ibsan, Obbo Dabalaa Goshu Amantee, qindeessaan konfaransichaa."
Waan danfaan bahe sun argachuuf nyaata akka potaashiyeemii fi Ayroonii argachuu malan jedha. Potaashiyeemii muzii fi kuduraa fi fuduraa akka akkaa irraa argatan.
Waan Dejenee,Mishaa, Koorsaan fi Guyyoo himatanii manii murtii gadi aanaa murteesse mana murtii olaanaatti ilaalee waan jedhu jedha.
Waan demokiraasii Amerikaa irratti ammoo akka namii Amerikaa waan irratti walii galuu irratti dubbatu gaafate.Demokiraasiin ammoo “waan yoo cufa irratti walii galuuf eegatiiniti miti,” jedha.
Waan dhiba kanaa ammoo qorachumatti jiran.
Waan dhibee Kooronaa Keeniyaa keessaa ibsa gaazexeessitootaaf ka himan Mutaahii Kaagwee Kaabineen ministeera fayyaa Keeniyaa, Keeniyaa keessatti namni Vaayresii kanaan hubame 15 guutuun waan yaaddessaadhaaf mootummaan tarkaanfii itti aanu kana fudhate jedhan.
Waan dhibii falamaa tahe keessaa tokko wabii fayyaa ijoolleeti.Mootummaan Amerikaa bara 2013 keessallee akkanuma bajata irratti walii galuu didee dadhabee guyyaa 16 mootummaan cufame hojjatootallee irraa mindaan guyyaa 16f ture.
Waan dhiyoo pirezidaantiin himatan gaazexoota Amerikaa New York Times, Washington Postii oduu gara garaatti gadi baase.
“Waan dhoorreef keessaa tokko ijoollee tana humnuma ummata keennaatiinu arduma jaraattuu ummatinuu guddisuu dandahaa jennee walii galle.Ijoolleen tun rakkoo hedduu keessa dabarti. Eennumaa ufiitiifuu hin wallalaan.Hidda dhaloota isaanii wallaanan.”
Waan dideef gaafannaan“abbaa wa dhibanitti mana keessa ejaajjaa inninuu ha dhufuu jedhee, didee kiristinnaan taanilleen hanqattee,” jedha doktorii ulfinnaa Borbor Bulee.
Waan Dr.Gammachuun jabeessee dhaamatetti jira “fakkeennummaa isaa kana warrii poropogaandaa fayyadamutti jira tana dhiisanii fakkeennummaa isaa biyyaan barsiisuu qabu.”
Waan Dr.Lookoon seenaa fi aadaa Arsiiti fi Raayyaa irratti barreessuutit jirtu qophii itti aantutti itti deebina.
Waan duraatiin yoo walti laalan akka jecha Dr.Guddataatti namii Oromoo hedduutti barachuutti jira.Namii baratu kun akka abbootiin isaanii,sabii isaanii gargaaree barsiise beekee qalbii abbootiin galateeffatee egerii harkaa fuudhu irratti argituu jennaan “kun gaafa akka sabaatti wal jajjabeessaa wal gorfachaa,wal baadhachaa yaane achi geenna” jedha.
Waan durii hin jirre amma guddoo mullataa akka obboo Umar jedhetti namii hedduun fulaa akka Bishooftuu faatti muka Odaa dhaabee gurguruutti jira.
Waan duula filannoo isaati fi Raashiyaan bara filannoo pirezidaantummaa Amerikaa waliin qabaachaa bahan qorachuuf abbaa alangaa addaa itti filan:Rooberti Muuler,daarktera Biiroo Qorannoo Amerikaa,Federal Bureau of Investigation(FBI)ka durii.
"Waan feete jechuu baannaan akka feete tahuun dhiba.Waan ke himachuu dandahu malte.”Gaazexeessaa kana ji’an duratti bulchiinsii mootummaa muummee ministeraa haarahii hike.
Waan Fiidel Kaastiroo du’eenilleen hin beekamne jaarrumaa fi hoorii duruu dhibdu ta waanilleen namatit hin himne taatu hin beekan.
‘Waan Fiignee Biyya Keenyaaf Qaqqabnu Baayyeetti Jira’
Waan fooqilee gugurdoo Beeruti gubee tokkaasee wal irratti jisse beekuu baatainillee akka bulchootii jedhanitit kuusaa asiidii ammoniuma nitrate ganna jaha caalaa acjitti kuusan tahuu hin oolu.
Waan gaafadhu fixee jennaan ammoo sirba isaa keessaa “ Abbaa Dhibbaa” irra naa kaahi jedhe.
Waan gaazexeessitotii Amerikaa oduu himaa ministera Haajaa Alaa USA gaafatan gaafatan keessaa;Mootummaan USA jeequmsa hiriira mormii Oromoo irratti rakkoo dhalatteef akka qaamii walabaa qoratu itti dhugeeffataa ykn amanaa jennaan.
Waan gabaasa Amenestii kana irratti deebiin mootummaan Itoophiyaa nuun hin baane.
Waan gam lameen jedhan kana sababa qunnamtiin hin jirreef jecha dhaabbattonni oduu gurguddaan mirkaneessuu hin dandeenye.
Waan godhanis beekuu, waan ittiin taphataa jiranis beeku jechuu dhaan Traamp kaleessa White House keessatti tuuta oduuf ibsa kennaniiru.
Waan gubee barbadeesse ammatti tana jechuu baatanillee fooqiin Beeruti,Lebon Kibxata tokkaateen nama 100 olitit dhumatee akka gabaasa Fannoo Diimaatti nama 4, 000 caalaatti madaahe.
Waan guddaan akkasii hojjatamuun kutaa sana keessatti carraan nagaa fi tasgabii akka argamuuf karaa saaqe kan jedhan barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa hoggansi Dr Abiyyi kanneen Afrikaa keessaa bira darbee kanneen biroofis fakkeenya gaarii ta’e jedhan. Kunis dura-dhaabannaa darbe dhiisanii uummataaf iddoo duraa kennuu isa jedhu hubachiise jedha.
Waan gumiin itti quuftee itti dhugeeffatte galataa fi eebbaan itti kennattee fudhatettii hujiitti dabare Joe Biden.
Waang, yoo bulchiinsi Traamp yaada hin jijjiirre Chaaniyaan ijaa baati jechuun akeekkachiisan.
Waan haaraatu ta’aa, Demookraasii fi walabummaan yaada ofii ibsachuun hojii irra oola jedheen yaadee ture, garu haallii jiru gad adeemaa, gaazexxeessoonni heedduun biyya irraa dheessaa akkasumas hangi tokko hidhamaa jiru jechuun Dassuun Fifinnee irraa Bilbilaan Roytarsiif ibse.
Waan haaressanii jaaran keessaa kutaa haawwanii fi kutaalee gara garaa haaraa hedduutti jaarame
Waan hafe Kamisa torbaan dhufuu itti deebinaa nu caqasaa.
Waan hafe torbaan dhufu itti deebina.
Waan hammaate qaqqajeelchaa humna telcom jabeessani tajaajila kennuutti jiran akka akka bulchiinsii telekoom Itoophiyaa jedhetti.
Waan harra ummamee laalchisee, waajjira UNHCR han magala Kaayiroo irraa qullqulleeffachuu dhaa yaallus sababa yerootin hin milkoofne. Ogga arganee sagantaa biraatin deebina.
“Waan hedduu irratti wal dubanne.Keessattuu karoora pirezidaantiin keenna Doonald Tiraampi hariyaa jabduu Afirikaa keesaa qabaahuu qabu irratti.Mala jireennaa, investimneeii fi daldalaa fa irratti wal dubbanne.Waan Somaalee fi Suudan keesa rakkoo Afirkaan gama kanaan jirullee ya duybbanne.Yoo muummee misnitera Itoophiyaatiin wal arginee waan marii fi hariyumma Itoophiyaatii fi Eerirtaalleen ya wal dubbatan.”
Waan hedduu Keenyaa fi Soomaliin waliin qaban keessa tokko daldala.
waan hedduu nu dhabsiise' jedhu. Dhaabbileen namoomaa silaa baqattoota gargaaran namoota akkas baqaan turan gargaaruullee malan jechaan komii kaanis himatu.
Waan hedudutti biyyaa nama baasa;jireenna wayyaa’aa barbaada,siyaasaa, Eboolaa, Jijjiirama qilleensaatii fi waan hedduu. Biyyiti akkana nami keessaa baqatu;Siiriyaa,,Iraaqi,Liibiyaa,DRC,Suudan Kibbaati.
Waan hiamtan hedduu keessaa tokko qormaata nama yuniversitii baratee bahee kennan ka ka isa malee hin arganne,“exit exam” jedhan.Qoramaatii akkanaa kun ammoo waan haraa jalqabuutti jiran.
Waan himata kanaa komishiinii poolisii Finfinnee irraa qulqulleeffachuuf jennaan hin taane jette jette Tsehaay Daamxoo oduu Finfinnee ergiteen.
“Waan hin hojjadhaa jette,hojjachumaamalte,” jedha Ahamd yoo waan egrii fedreshiinii kanaa hojjatu dubbatu.
Waan hiriira Areeroo irratti bilbilatti nu dhibeef odeeffannoo dansaa argachuu dadhabne.
Waan hiriira itti bahan keessaa ta dhibiin waan itti aanaan bulchiinsa nagaa Oromiyaa,Abbebee Geresuu jedhe jedhan. Akka bulchaa Mooyyaleetii fi warrii lafaa jedhetti kashlabboota Oromooti rakko fide malee naannoon Somaalee womaa hin yakkine.
Waan hubataniis Tigraay keessa hanqinni gargaarsa dhala namaa akkaan jabaan akka jiru garu dhaqqabuuf carraan jiru daangeeffamaa ta'u isaa ti.Kana malees daahannaa, nyaata, bishaan. qulqullina namaa fi naannoo akkasumas gargaarsa kanneen biroo hatattamaan akka isaan barbaachisu ibsan.
waan hujii daldalaa wal barsiisuu qofaa mitii warri biyya alaatti wa ergatu,dhufe bitatuu fi hujii daldalaa gara garaa hojjatu dhufee gama kanaan hujii wal irraa barata.
Waan ijoolleen himatte tana bulchootallee gaafachuuf jennee bilbillee ufi jibbaanne.
Waan ilma isaatii fi bulchiinsa Tiraampiin himatan abbaa alangaa addaa itti filanii dharaa fi dhugaa isii qorachuutti jiran.
Waan innii hojjachaa bahee fi egerii biyyaa hojjatu,seera Amerikaa akkamitti mirga namaallee eegaa akka hojjatu irratti gaafachaa oolan.Adoo innii dubbii hin buufatanin namii dubbii sun caqasuuf dhufe hagii tokko ‘kun nama seera malee hojjate’ jechaa itti iyyaa dubbii afaaniti kutan.
Waan Inni Qabsa’afii Ture Iji Isaa Mul’achuu Yeroo Jalqabeetti Isa Du’an Dhabuun Hedduu Nu Gaddisiise"""
Waan interneetii iraa bitatanillee akka warrii tana jidduu sobee horii nama irraa fudhatu jidduu hin seenne ufi eegachaa bitachuu wayya.
Waan irratti dubbatan keessaa tokko waan nagaa addunyaati.Waan nagaa irratti Itoophiyaalleen akka oduu himaan ministiri haajaa alaa isii, obbo Melles Alem jedhtti akkii nagaa addunyaa itti eegan jijjiiramuu male.
Waan irratti gabaasii dhiyaate keessaa hiriira mormii Oromoo,rakkoolee hiriira gula dhufte,waan itti aanaa,gara hiriirii deemu dandahuu fi waan hedduu.
Waan irratti mari’atan keessaa, Itoophiyaan guddinnaan eessaa kaatee eessa geette,amma eessa jirtii, fi garam deemuutti jirtii faa. Akka gabaasa kanaatti, Itoophiyaan gannuma gannaan harka 11 fi wayiin guddahcuutti jirti.Gabaasii Minsitera barmusaa Itoophiyaa obbo Demmeqee Mokonninilleen biyyitii gama barmusaatiin akak durii kaan qaata biraa fagaattee, nama harka afurii keessaa harkii tokko ka wa barate jedha.
Waan irratti wal dhaban waan irratti walii galan barbaadatanii demokiraasii miheeffachaa yaa’uu fedhan.Taatullee ganna diqqaa asitti hiriira mormii hedduutti mumullata.Kaan rakkoo baqataatif iyyaa,kaan mirga ufiitiif iyyaa waan hedduutti wal keessa.
Waan irratti wal falmuutti jiranii fi wannii mootummaa Amerikaa haga tokkoon cufsiise, horii dallaa daarii Amerikaatii fi Meksikoo jidduutti jaaran.Dallaa kana warra seera malee Ameriakatti baqatu ufi irraa dhowwan.Dallaan sibiilaalleen jaaran kun km kuma hedduu taha.Yaada pirezidaanti Tiraampiti.Dallaa kana doolara biliyoona 5 caalaan jaaran.
Waan irratti walii galan keessaa akka dhaabbilee Amerikaa investimentii,fayyaa hujii karaatii fi akkaa Angoolaa waliin hojjachuu dandahan walii galan.
Waan isanii tolchaa jedhe hafe waan itti wallaale ykn ammo itti hin beekin malee waan jibbee dhiisee miti jedhe.
Waan isiin himatan keessaa wabii ykn inshuraansii makiinaa ka seera hin tahin nama kuma hedduutti gurgurte fa.
Waan isiin ittiin dorgomtu keessaa; atileetiksii,tekuwaandoo, tantooommuu ykn booksii, biskileettii fa.Taatullee ammallee dorgommii taaf dabruuf dorgommii hedduutti hafeef.
Waan isiin rakkachuuniitti jrtu keessaa tokko ibsee.Warrii lafaa rakkoo tana dhindhinfatee nyalee dubbata.
Waan isiin yoo filatamte hojjachuuf karoorfatte keessaa:
Waan Itoophiyaa gama Kaabaatti itti jiran ka mootummaa nagaa eegisuu jedhuu fi mootmmaan naannoo Tigraay ammoo lola nurratti banan jedhe “Walti bu’iinsa Itoophiyaa hin qabbanoomne” jedhu irratti ragaa caqasan.
Waan Itoophiyaan gabayaa alaatti ergattu keessaa guddoon bunaa,midhaan zayitiiti fi ka akka akkaatti itti aana.
Waan itti amantan gara fuula duraatti karaa nagaan akka fala barbaannuuf hunda keenya karaa agarsiiftan jedhan.
Waan Jaataniin biyyaa jaare maqaa isaatti deebisuutti jiran. Akka Mallichi Guyyoo jedhutti waan innii durii hojjate maqaa isaatti deebisu qofa mannaa manii barumsa sun barcumaa qabaa, Kaayoo Jaataniin kaheef sun mullisaa? jedhanii gaafachuu malan jedha.
“Waan jalqabde maan… abbaa isii fixi. Maaf yoo jettee biyyii tun la gargar haharcaateeyyuu.”
Waan jaraan himatanii fi ragaa poolisiillee walti laalanii dubbii tana achumatti laaluu malanii jedhe. Mana murtii dubbi tana Gurrandhalaa 1,2011 qaban.
Waan jarii nyaatee dhugu gosatti baasaaf. Baraba birrii miliyoona tokko walti guuraniif jedhan.
Waan Jawaar obboo Lemmaan jaje keessaa dhaaba OPDO keessatti humna jijjirama haaromsuu fi Oromiyaa asi gahu fa.
Waan jedhan keessaa mirga dhabiiti mannene hidhaa Itoophiyaa keessaa mumullataati. Itoophiyaa fulaa hedduutti warra akka hidhaa bahan manneen murti hajajan ammallee hidhaa jiraatti jira. Warra wabiin bahu dhowwatanitit jira akkii manneen hidhaa itti jiran waan nama yaaddessaati jedha.
“Waan jireenna nurraa balleesse obsinee ciniinnannee biyya tana jabeessuuf hojjannaa.Akka awurooppaa siyaasaa barannee siyaasaa nuun cuftii qooda keessaa qabmnu qabaachuu mallellee.”
Waan ka'aman kana keessaa tokko irratti akka walii galluu nan amana jedhan Dr AbiyyiAhmad.
Waan kalee oduu himaan haajaa alaa USA, Joon Kirbii(JOHN KIRBY)deebii itti kenne keessaa tokko haala Oromiyaan keessa jirtuu waliin waan hedduutti Itoophiyaa keessaa minsitea isaanii yaaddessa.
Waan kana ka eebbisiisan prezdentiin biyyattii Uhuuruu Keeniyaattaa amma dhaabbileen nageenyaa biyyattii rakkoo tokko malee yeroo gabaabaa keessatti odeeffannoo wal jijjiiruu dandawuu jedhan.
Waan karaa Finfinnee dhiphese keessa akka Dr Solomon jedhetti tokko dhoqdhoqqee.
“Waan keessaniif jennee hujii hin dhiimne. Nu huji lakkimnulleen jaalaltii hujii qabdan,dhugaan isan dhaabbataniif,waadaan hujii teessanii hin jijjiiramu,”jedhan.
“Waan keetitti si qabataa,.loon ollaa keennaa keennaa,keesattu ka moonaa teennaa keennaa…waan ufiitti abbaa afaan urgeessaa..nulleen haguma qocaallee yaanee hinuma guddannaa jennee herreganna,” jedhan.
Waan Kuubaan adaban keessaa akka biyyaatti wa irraa bituu,itti gurgurachuu, nama isii ufitti dhufuu dhoortee,akka namii Amrikaallee daldalaa fi waan tokkollee Kuubaa wlaiin hin hojjanne dhoorte.
Waan lafa warraa dhiphise keesaa tokko bisaan haroo Basaqaati. Akka Roobaa Bulgaa Amerikaatti barataan yuniverstii Boston ka yoo hedduu dhiphuu naannoo sunii qoratu jedhutti Haroon Basaqaa durii haroo diqqoon beekan ammoo haroo guddoo km hedduu taate.
Waan lammilee Itiyoophiyaa yemen jiranii garuu ammas qaamni deebii kenneef hin jiru. Kanaan dura jalqaba ji’a Amajjii Sagaaleen Ameerikaa hidhattootni Yemen Lammilee Itiyoophiyaa 500 ol aggatanii mootummaan Itiyoophiyaas isaan gadi dhiisisuuf tattaaffii taasisaa akka ture gabaaasuunsaa ni yaadatama.
Waan maaiti yaaddessu hin jiru, jedhu. Maatiin bakka Obbo Abdiin jiran Koomishina Poolisii Oromiyaa gaafatanii baruu akka danda'anillee dubbatu. Maatiin Obbo Abdii garuu, gaafatanii nama achi buutee isaanii itti himu akka dhaban dubbatanii jiran.
Waan Mallasaa faan himatan ammoo mana murti gadi aanaatti deebisan. Beellamii jara kanaa torbaan dhufu.
Waan mana barnootaa Aanaa Dubluq suurri barattoota mana jigaa keessatti baratan gubbaa miidiyaa hawaasaa bahee mata duree dubbii ta’aa jiruu akkasumas komii kaan jiraattonni himatan Baagajja Morgee, hoogganaan waajjira barnoota godina Booranaa gaafatamanii jiru.
Waan maree Mooyyalee harraa Kantiibaan Mooyyalee Ibsa Sagalee Ameerikaaf kennanii jiruu.
Waan marii Abbootii Gadaa fi miseensota Waraana Bilisummaa Oromoo jidduutti gaggeeffamee Miseensa Gumii Shanee ABO Obbo Mikaa’el Booran gaaffee, dhaabni ABO yayyaba nageenyaa Abbaa Gadaatiin darbe ija gaariin ilaalaa jedhanii, waa’ee maree loltoota ABO fi Abbootii Gadaa gidduutti gaggeeffame waan quba qabnu hin jiruu jedhan.
“Waan media irratti odeessanii fi dhugaan lafa jirtuu waltuu hin dhiayattu.Ani Gonder jiraa laftii nagaa calla. Tana ummata keennatti himuu fedhallee.”
Waan midhaaffatee dhahe cinaachaa lafaan gaha.Harka Muhaammad keessaa bitachaa irra sodaataa warrii arge.
Waan miilii jara lachuu nama tolche ammoo biyya tapha keesaa jarii baasetti beeka.
Waan Mo’aaz Ittiin Maqaa Keenya Dhahee Nu Hin Ilaallatu
Waan mootummaan bitu caal baasii malee dhossaan bichisiisuu,horii haga dabarse bituu fi waan hedduun himatan ji’a sadii qorachaa bahan.
Waan mootummaan deggersa barbaachisaa nuuf hin godhiiniif deebinee ba’uuf dirqamaa jirra
Waan mootummaan Itoophiyaan hojjachuuf lafa keeyyatee itti jiru keessaa; mirga namaa jabeessuu,waan biyyitii qabdu seeraan waliin gahuu,amala hujii guddifachuu, seeraan buluu,beela bahuuf hojjachuu fa.
“Waan mootummaatti hin gammanneef hedduu qaban.Namii hedduun hiriira mormii irratti dhumuun,hedduun hidhamuun fi waan dallananiif baayyee qaban.”
Waan Mooyale rakkisuutti jiru keessaa kaan ammoo waan zooii Daawaa jedhan. Akka jiraattonni jedhanitti godinii bulchiinsii naannoo Somaalee godina Oromiyaa irraa lafa kutatee ta ufii tolfachuu fedha.
Waan murete kanaas baqattoonni akka hin dhiphanneef odeeffannoo barbaachisu karaa bilbilaa dabarsaa jiraachuus beeksise.
Waan muummee ministeraa kora palaamaa irratti deebii itti kennee keessaa ta dhibiin waan warra media ufii qabaatu ka biyya keessa jirtuuti.
Waan muummee minsitera Itoophiyaa Noobel badhaafame, Abiy Ahmed rakkise keessaa innii guddaan akka gabaasa koomishiinii mirga namaa Itoophiyaatti jeequmsa gosaati. Innii ammoo akka ummatii walii obsee wal dandahu fedha jedha.
Waan Muummeen misnteraa kana gaafatan keessaa ganna lamaa asitti wal dhaba naannoo Somaaleetii fi Oromiyaa nama hedduu fixuutti jiraa, pirezidaantiin Itoophiyaa Dr,Mulaatu Teshoomeelleen yoo ji’a lamaan duratti paarlaamaa gabaasa kenne waan rakkoo naannolee tana lamaanii fide jabeessee hin dubbannee maaniif jennaan.
Waan 'Nagaa Addunyaa Yaaddessaa' Keessaa Tokko Jijjiirama Qilleensaati
waan nama gaddisiisuu immo qunnamtiin martiiwaan citeef jecha akkasumas dhabamuu nageenyaan naannoo sana jiruun kan ka'e maatiwwan kanneen ajjeefaman kanaa dhaqqabuu hin dandeenye jedhee jira.Koreen Intarnaashinaal Reskiiw Komiitee jedhamu immo akka jedhutti mooraa baqataa Hitsaat k kan Shiree keessatti ajjeefamuu waahilleen hojii sadeen kanaaf maaltu itti ka'uumsa akka ta'e
"Waan nama miliyoona 17 biyyaa oofe wal gaafachuutti jirra.Waan guddoo miira nama yakkaati.Akka namii nagumaan qa’eetti dachau dubbachuutti jirra.”
Waan nu Torbaan Oromoo irratti qopheessine ammoo MP3 tana irraa nuu caqasaa.
Waan obboo Aberraan jabeessuu jechuu fedhutti jira;
Waan obboo Beqqeleen jabeessee dhaamate keessaa tokko,”tana caalaatti ammoo wal ulfeessuuf tokkumma jabeessuu qamna.”
Waan obboo Kadir sodaatu nama hedduutti sodaata.Egerii hundeen keenna, Ormichii keenna hin bada jedhee sodaadha.Yoo akka tamraarru[barannu] nuu gootan hoffollee..ykn baduu keenna,” jedha."
Waan obboo Meles akka fakkeennaatti fudhate keessaa waan namii amantii Ortodoksii jila Ximaqataa irratti ‘amantii tokkoo biyya tokko’ jedhee barreeffatee yaahe irratti.Seerii Itoophiyaan bultuun akka obbo Melesitti mootummaan amantii keessa hin seenuu abbaan fedhe waan fedhetti amanuu dandaha.Tanaafuu amantiin tokko qofti jiraachuu hin dandeettu.
Waan OBN qabaachuuf karoorfate keessaa;oduu biyya alaa, sagantaa ijoollee, teknooloojii fi waan hedduu.
Waan Oromiyaa federeshiinii atileetiksii biyyoolessaa waliin hojjachuutti deebise keessa tokko koloneel Daraartuu Tulluu itti aantuu pirezidaantii federeshiinii atileetiksii biyyooleessaa taatee Hayilee G/Sillaaseetti aantee filatamuu. Oromiyaa federeshiinii keessaa nama lama qabaachuu fa.Sileshii Siini fi Maarqos Gennetii faatilleen warra Oromiyaa fulaa bu’ee koree hujii raawwachiiftuu federeshiinii atileetiksii biyyoolessaa keessatti filatame keessaa tokko
Waan Oromoo biyya Jibuuttii keessaa baqachiise kana bulchoota biyya lamaaniitti wal dubbachuutti jira.
Waan Perzedaanti Bembaan himatan gadi bahu dhawwuun waan himataniin keessaa tokko.
Waan pirezidaanti Obaamaan bara bulchiinsa ufii faarsee dubbate keessaa; Jireenna Amerikaa wayyeessee miiala gadi dhaabuu, warshaa makiinaa Amerikaa jabeessee guddisuu,namii miliyoona lama caalu huji argachuu, mootummaa Kuubaatiin walti araaramuu,warshaa nukileera Iraan ado qawween hin tokkahin cufsiisuu,itti gafatamaa guddaa al-qaayidaa, Osaamaa Binlaadin ijjeesuu,nama Amerikaa miliyoona 20 tahuu wabii fayyaa isaanii kennuu fa.
Waan pirezidaanti Tiraampi miseensota Kongiressii Amerikaa kanaan jechuutti jiru nama hedduutti jibbaa deemuutti jira.
Waan qajeelchuuf itti jiran keesaa ta dhibiin ammoo barreeffamaa karaa irratti Afaan Oromootiin barreessan qaqqajeelchuu.
“Waan qamnu lafatti lakkimnetti biraa yaane midhaan jaldeessaa fi goljaatti balleessuutti jira,” jedha.
Waan qormaata hatamee kana woma hedduu jedhan.Qormaata baranaa eennutti maaniif hate?
Waan qormaata kutaa 12 baranaa dhiyoo tanaayyuu woma hedduu jechuutti jiran.Namu waan jedheef afaanma guutatee dubbata.
Waan Raashiyaa fi bulchiinsii Tiraampii filannoo Amerikaa irratti dhossaan waliin qabaatte quba qaba jedhanii yaaman.
Waan raayyaan ittisa biyyaa dhiibbaa nurraan geessiaa jira jechaan jiraattonni himatani haga yoonaa komiin kallattiin na dhaqqabe hin jiruu jechuun deebisani. Dabalaniis raayyaan ittisa biyyaa handhuura magaalattii fi bakka hedduu to’atee jiraa jechuun himan.
Waan seeraan alaa gangalataa dhufee hundeeffama mootummaa bira ga’eera. Mootummaan haaraa hundeeffame kun hojii isaa sirriitti hojjechuu hin danda’u kan jedhu qabxii keenya kan falmii as irra keenyee jirra.
Waan seera malee jedhan keessaa tokkoo Raashiyaa Tiraampi gargaartee akka innii filannoo pirezidaantummaa moohatu tolchuuf odeeffannoo komputera paartii Demokiraatik jalaa hattee filannoo waliin dhahuu.
Waan Shalaqaa Jaataniin beekan hedduu keessaa sadii:Ijoollee barsiifadhaa, mana diratti jaarradhaa,beesee baankii keeyyadhaa.
Waan silaa jijjiirama lafa qabachiisaa keessaa akka daarekter Jawaar jedhetti tokkummaan ummataa, tokkummaan hayyootaa, hooggantoota siyaasaatii fi paartilee ka jabaatu. ”Baayyee carraaqne garuu guutuutti hin milkoomne hooggansi nama ufitti qabu hin dandeenne.”
​Waan social media irratti gadhiifame argeera anaaf kan uummata naaf caalu hin jiru! Kan isin jaallattan nan jaalladha kan isin jibbitan nan jibba kanaaf an konsartiin hojjadhu hin jirujechuudhaan dhabba isaa beeksiseera.
“Waan sun irraa kahanii ykn ammoo hajaja kennaniif tahuu dandahaa makiinaa keenna gara poolisii magaalaa Awaashitti nu deebisan, daqiiqaa 10 keessatti murtii irra gahanii achii poolisiin Finfinnee nu geessu tolchan.”
Waan takka hin pirezidaanti irraa hin dhagahin pirezidaantiin Amerikaa filannooo biyya isaa ta bara kanaa durattii siissaa jedhee yaad dhiyeesse
Waan tana irratti waa qopheessine MP3 irraa caqasaa.
"Waanti isaan godhanis walii galanii, sadarkaa konkolaataa gara biyya isaani seenuu qabu waliin baafatani,akka biyyoottandhihaakaan. kana gochuunis waan miidhaman takkaa hin jiru. Garuu gaaffiin kiyya waa’ee waan kanaa biyyoottan Afriikaa kaan maal gochaa jiruu ka jedhuudha , garuu dhugaan lafa jiru nama yaaddessa, gaggeessitoonni kuni homaa gochaa hin jiran."""
Waanti kun keessumaa dhiyeenya akka jalqabe, baqattoonnis ku nuuf haa furamu jechaan UNHCR gaafatanus galmeeni fi tajaajilli UNHCR kaan adda cituu himan. Kanarraa kan ka’es baqattoonni fi godaantonnis gidduutti rakkatanii jiraachuu eeru.
"Waanti nuti dhugaatti argaa jirruu, baayyee hojjatuu akka qabnu nuuf agarsiisa. Faalamni qilleensaa maaliif dhibbeentaa 10’n dabaluuun itti fufee ?Akka ani jedhutti nuti waan nurraa eegamu gochaa hinjirruudha. Waa hedduu dubbachuu hin barbaadu, garuu waantin jedhu, biyyoonni hedduun dhimma bosona eeguu irratti sagantaa baayyee gaarii qabu. Ka isaan kana gochuu danda’anis jiraattota qoraan bosona keessaa fayyadamaniif sunsuma qoraan qusattu hiruufiidhaani. Garuu gama haara konkolaataakeessa bahu kanqilleensa faalaa jiru to’achuutiin waanti godhamaa jiru hin jiru. Nuti hamma nuuf dandaa’ametti waan dandeenye yaalaati jirra; kanaaf fakkeenya ka ta’ummoo murtee hawaasni biyyoottan Afriikaa bahaa murteeffataniidha.
“Waanti nuti feenu walitti dhufeenyi biyyoota lameenii akka fooyyawudha; kun dhugaa akka tawuuf ammo isin warri Mooyyalee Itiyoophiyaa gamaa fi ka Keeniyaa keessa jiraattan gahee guddaa qabdu. Bulchaan Maarsabiit Mohaammed Aliinuu akka jedhe, Mooyyaleen kun, akka Dubaay giddu gala daldalaa naannoo kanaa ta’uu malte.
Waan Tiraampi daarektera FBI hujii irraa gussee nama hedduutti pirezidaanti kanatti dheekkamuutti jira.
Waanti ta’u martinuu fedhii uummatichaa irratti hundaa’a jedhaniiru.
Waan tokko beekamaa dha.namoota ajaaibsisoo biyya keenya bakka bu’an kanneen attamitti injifachuun akka itti danda’amu beekan qabna jedhan.
“Waan tokkollee harkatti hin qabannee ufumaan baqadhee bahe.Wayaa tokkollee harkaa hin qabuu Suudanitti gale.Suudanitti nu simatanii achii Humeraatti dabarre. Nyaataa dhugaatii fi fulaa bultiillee nuu kennaniin akka dansaa jirra.Yoo laftii nagaa taate ammallee achumatti deebina, jedha jarii baqate."
Waan tolchan dhabanii poolisii itti yaaman.Poolisiin binneensa kana 'dhahanii darreessu manna,' takkitti dhahanii ijjeesuu wayyaan qawween dhooftee ijjeeftee gurbaa sun harkaa fuute.
Waan ufiin jedhu fakkaata malee akka namii hedddun jedhutti Muhaammad saba isaa akkana faarsa.
"Waan ufii qabaahuun biyya tokkoof,saba tokkoof jabeenna jabeenni Gadaa Oromoo Gadaa isaa keessa jira,kana qabaachuu baannaan namii nu tuffata.Akka Dr.Hassaniitti manneen barumsa Oormiyaatti Gadaa barsiisuu dhabuun ceeraa fi fokkoo guddoo.""Biyya ani jiru tanatti ijoollee aadaa isaanii barsiisan,yoo baratan achumaan nafa tolfatanii waliin jiraatan."""
Waanum daldala harree karaa Aanaa Mi’oon darbee Soloolotti raawwatamu kanaa Obbo Alii Bole; Itti gaafatamaa waajjira daldalaa ka Godina Booranaa gaaffeen ture. Waan kana dhaabsisuuf itti jirraa jedhu.
Waan ummatii gaafatu ariitiin deebii itti kennnuu dhabuun ummataan garaa walti hammeesse jedhe mmuummeen ministeraa kun yoo hardha paarlaamaa Itoophiyaa irratti dubbate.
“Waan ummatii Qimaanti eennummaa ufii gaafateef namii hagii tokko gaafii tana beekaa wallaalchisee waan silaa ariifatani deebisuu malan duubatti harkise.”
Waan Waaqayyo Fide Isumatu Deebisa Jennee Abdanna
Waan waliin hadhan keessaa tokko duloo shampaanyii ibidda keessa buusanii namaan hadhan fa.
"Waan waraana keessaniif kenninu nutti beeka. Bilisummaa teenna kenninaaf. Maqaa biyya tiyyaatiin galata isanii galcha jedhe.”Tiraampilleen isanii jiraannee galata isanii qaman jedheen.
“Waan waraanii Waldaa Afrikaa Somaaliyaa jiruuf lAl-Shabaab lafa dhabaa mootummaan Somaalee ammoo jabaachaa dhufe. CAR keessatti duula Waldaa Afrikaatti humna waraana LRA laaffise.Chaadiitti waranaa biyya hedduu Waldaan Afrikaa duuleenitti, waraana Bokoo Haraam akka hamaa nama fixuutti jiran diqqeessaa dhufe. Hardha ammoo warra lubbu namaa badii dhowwe kanaa galata galchina.Jabaa fi jabduu Afrikaa lubbuu nama baduu dhowwuuf hojjate faarsina.”
Waan warra walqixxee wal jalachu isaatuu hin mirkanfatin;ka gurbaan waan isiin isa jaalatu sehu,ka intaltii ammoo isa dhiiftee nama dhibii jaalachuutit jiraachu isiituu hin beenne sirbu ammoo “Hinaandaa,” jedhee afaan lama walti make sirba.
Waan xuyyuura kana lafaan dhahee qorachuutti jiran.
Waan yoo filatame tolchuu fedhu keessaa:
 Waan Yukireeyin wajjin wal-qabatee uummameen walitti hoo laallee.... yeroon kun yeroo sirrii miti,"" jechuudhan deebisaniiru."
“Waaqatti nu gargaaree,Keenyaan duruu jabduu,barii kun keennaa,(talent) jabeennii keennalleen keessa jiraa,[mootummaalleen) waan hedduu midhaasseef.”
Waaqayyo Ajjeechaa Uummata Keenya Irratti Raawwatamaa Jiru Akka Dhaabu Waliin Taanee Haa kadhannu Jedhu Waldootiin Kiristaana Oromoo
Waaqii ka bara dhufuullee nuun gahinna!”
“Waaqii warra namaa nahee naha,warra namaa araaramee araarama.Namuu abbaa fi ilmii dhiiraasaa fi niitiin maatiin walii araaramuu male.”
Waaqoon hojii aartiin alatti, barsiisaa tahuu isaa, kitaaba akka barreessaa jirullee nutti hime.
Waaqumatti boonnee kadhannaa ha nu hanqisuu
Waardiyaaleen presidentummaa kan Rsp jedhaman lola hin fedhan jedhan. Yoo barbaachise garuu of irraa ittisu. Garuu aangoo qabachuf jecha dhiiga hin dhangalaasan. Biyya tajaajiluu fedhan keessatti fixiinsa raawwachuun barbaachisaa miti jedhan.
Waardiyaan Andaara Galaana Xaaliyaanii Godaantota Balaa Doonii Irraa Hafan Oggaa Baraarsuu
Waardiyaan andaara galaana Xaaliyaanii lubbuu godaantota hedduu dilbata darbe baraarsuu danda’ee jira. Reeffa namoota 45nis baasuu isaa ibse. Kanneen lubbuun hafuuf carrooman kanaaf wal’aansa fayyaa nyaataa fi uffata raabsaa jiran. Waan of harkaa qaban mara galaanatu fudhate waan ta’eef.
Waardiyaan jara sun eegdu ammoo akka gabaasa HRW baasetti ammo abbaa fedhe laastikii sibiilaatiin dhaanee waan fedhe tolchaa yoo akkama diqqaatte Onkololeessaa fi sadaasaa keessaa akka jecha HRWti nama sadiitit tnaaan lubbuu dhabe.
Waardiyaan naga eegumsaa shakkamaa sana dhaabsisee boombiin hidhatee jiru akka dhukaasu dirqiseese. Wayita sanas loltuun tokko yoo du’u kanneen sadii ta’an madaa’uu madden naga eegumsaa ibsanii jiran.
Waardiyyaaleen Daangaa Ameerikaa Loogii Sanyiin Himataman
Waardiyyaaleen daangaa irra jiran dargaggoon umuriin waggaa 16 hidhaa keessatti du’uu ilaalchisee maal na dhibdee dhaan du’eera wanti ta’u hin jiru jechuun yaada isaan kennan illee gabaasameera.
Waardiyyaa mana baankii Awaas badii tokko malee rasaasaan dha’anii yeroo ammaa wal’aansaaf gara hospitaala Aayitaatti geessamuu isaa jiraattonni kun dubbataniiru.
Waardiyyaan handaara galaana Libiyaa eegu immoo reeffa nama 100 argatee jira. kanneen hafan bishaaniin nyaataman sodaa jedhuutu jira. Guyyuma sanbataa fi Dilbata kana bidiruun namni hedduminaan irratti fe’ame kan biraa lama achuuma galaana Libiyaa keessatti liqimsamuun gabaafamee jira.
Waardiyyaan handaara galaana xaaliyaanii sambataa fi Dilbata darbe godaantoota galaana Meditraaniyaan qaxxaa-muruun gara xaaliyaanii dhaqqabuuf ka;an 1500 baraarsuu isaa beeksisee jira. Waluumaa gala Erga Robii darbee qabee kanneen haala wal fakkaataan baraarafaman lakkofsaan kuma afurii hanag kuma shanii kan ga’u ta’uun gabaafamee jira. Baatii qorraa fi cabbii keessa imaltuu galaana irraa waan baratame hin turre.
Waardiyyonni lameen battaluma kan du'an yoo ta'u dubbii himaan polisii Moqadishoo Meejar Sadiiq Alii fi namoonni ka biroon lama mada'anii jiran. Dubbii himaan kun balaa kanaaf garee shoroorkeessotaa himatan.
Waaree booda garu itti fufee baatii Onkolooleessa bara 2017 tti bellamnii biraa kenname.
Waari akkasii odeeffannoo sirriin humna inni qabu waan hubataniif jecha uummanni humna guddaa akka hin horannee godhu.Kanaaf humna aangoo isaanii kana ofii dhunfachuuf jecha preesii cufu jedhan.
Waarshaan harroota qalee foonii fi gogaa isaanii gabaa biyya alaatii dhiheessu Shandoongi Dongi jedhamu Oromiyaa, magaala Bishooftuu ganda Dhibaayyuu fi Qaajimaa kessatti hojii jalqabuu jiraattoonnii fi gabaasni barruulee tokko tokkoo himaa jiran.
Waashiingtan fi naannoo isheetti weerara dhukkuba Kooviid to'achuun rakkoo fidaa yeroo jiru kanatti kutaa ofii keessatti caalaatti vaayrasicha irratti hojjachuu filatan.
Waashiingtan Walgahii Waa'ee Jijjirama Qilleensaa Keessumeessuuf Jirti
WAASHIINGTOON DII SII - FINFINNEE —
Waashingiton keessatti ganama ganama manneen bunaa tajaajila bal'aa kennu.Maamiloonillee bunuma argan hinbitan.Kan bitan buna addaati.Bunni kunillee gatiin isaa qaali yoo ta'u hundeen dhaloota isaallee Itoophiyaadha.
Waashingitoon, Losaangalas fi Minisootaa keessatti uummanni biyyaa kuma dhibba tokko caalaan hirmaachuu ibsan.
Waashington DC keessalleetti nama hedduutti hiriira bahee waan barattoota dhabamanii kana mootummaatti himate.
Waashington,DC qofaa mitii Amerikaayyuu yoo Afraasaa ka akkanaa kana midhaaddi.
Waasihun Yunvarsitii Finfinneetti, barataa waggaa afuraffaa ti.
Waas Intarnaashinaal eega hundeeffamee waggaa 38 ta’eera.Dhaabatootii qorannoo sadarkaa addunyaatti gaggeessan waliin kan hojjatu ta’uun beekamee jira.
‘Waata Jaldeesaa nama guddaa, shakkiin keenya warra hidhatetu jiraattotaa fi mootummaa walitti buusuuf kana godhe, Qaallichi ammo milishaa jabaa nuti qabnudha, du’a isaaf mootummaan ni gadda, namootni kana keessaa harka qaban ka to’anne jira sana seeraan itti adeemna’ Maallicha Diqqaa Itti Aanaa Bulchaa Bulchiinsa Gujii Bahaa
Waa uumanii hojjechuun akka jajjabeeffaman hojiin itti dabalaas daran akka hojjetaman ogeessonni abdii qaban ibsaniiru.
Waaweeruu Muugoo, Keenyaatti woggaa 15n darbaniif gaazxeessaa yeroo ta’u amma dhaaba gorsaa gaazexeessummaa ofii dhabbatee hojjata.
Waayee qorannoo isaa, milkaa’inaa fi gufuuwwan firii qoraannoo gara hojiitti hiikuudhaaf hawaasni akka irraa fayyadamu gochuu laalchisee haasofsiisnerra.
Waayee Wal-dhibdee Godina Addaa Hawaasa Oromoo fi Shawaa Kaabaa Irratti Angawoonni Yaada Wal Hin Simanne Kennan
Waayee Yunaaytid Isteets seenaa keessatti yeroo duraatif dubatii kadhimamtuu pireezdaantummaatin gahuu, hirmaanaa hawaasni oromoo filannoo keessatti qabu, mirga dubartootaa fi dhimmoota wal-kaffaataa irratti Seenaa wajjin marii godhame dawwadhaa.
Waayit Haawus akka jedhutti, prezidaant Traampii fi giti isaanii ka Chaayinaa – Shiin, galoo galanaa Kooriyaa niyuukilara irraa bilisa gochuutti cicha qaban irra deebi’anii raggaasisanii jiran. Kana birattis, Prezidaantichi Chaayinaa – Shii Jiipping, waa’ee Taayiwaan ilaalchisee akka prezidaant Traamp, akkaataa tokkummaa Chaayinaa hin faallessinetti of eeggannaan akka qaban gaafatanii jiran.
Waayit Haawus gargaarsa misoomaa Itiyoophiyaaf kennamu hanqiisuuf deema oduu jedhus odeeffannoo isaa hin qabu jedhan.
Waayit Haawus har’a akka beeksiseetti prezidaant Traamp imaltuu gara Laatiin Amerikaa gochuuf karoorfatan dhiisan. Kunis deebii Amerikaan Siriyaaf kennuuf jirtu hordofuuf ta’uun beekamee jira.Fixiinsa naannoo riphxee looltootaan to’atamuu kan Ghouta keessatti kemikaalaan dhaqqabeen yoo xiqqaate lubbuu nama 40 galaafatee jira.
Waayit Haawus, jalqaba baatii kanaa yeroo walga’iin biyyoota duureyyii Addunyaa irraa G-20 jedhamanii yero Hamburg, Jarmaniitti geggeessameetti marrii irbaata irratti Prezidaant Traamp fi Prezidaantii Raashiyaa, Vilaadmiir Puuutiin gidduutti geggeessame ilaalchisee ibsa kennuu irraa akkuma if qusatetti jira.
Waayit Haawus Marii Traamp fi Puutiin Tibba Walgahii G-20 Godhan Jedhame Laalchisee Ibsa Kennuurra Akkuma Of-qusatetti Jira
Waayit Haawuus haala hin eegamiiniin Yunaaytid Isteets Kutaa sana keessaa humnootii ishee akka baaftueega beeksiisee guyyaa muraasa booda waraanni Tarkii duula waraanaa kana gaggeessuu jalqabe.
Waayit Hawuus sagantaa daw’annaa Traamp gad fageenyaan hin ibsine.Namoota balaa Kanaan miidhamanii lubbuun hafan ykn eessa buteen isaanii dhabame hojjatonni baraarsaa arguuf yaalaa yeroo jiranti daw’annaan prezidaantichaa dhaga’ame.
Waayit House Qorannaa Gaggeessaa Jira Jedhama
Wabiin Gad Dhiisamuu Obbo Baqqalaa Garbaaf Ammas Beellama Ka Biraatu Qabame
Wabiin jireenyaa kan itti hin dhaga'amne ta'u dubbatu.
Wabiin nyaataa dhabamuun sadarkaa yaaddessaa irra jira. Gabaasaan duraanii kan Axum fi godinaa walakkeessa Adwaa akka ibsutti, namoota biyya ofii keessatti qe’ee irraa buqqa’an irratti mallattoo beelaa mul’ataatu jira jedhaniiru. Hawaasa Kaaba Tigraay keessaa erga oomishini gubatee ykn saamamee as hojjettoonni gargaarsaa gargaarsi nyaataa akkaan kan barbaachisu ta’uu tuqaniiru. Namoonni oomisha ennaa gubanii fi saaman tilmaamuun rakkisaa dha jedhan.
Wabiin nyaataa gad adeemaa deemuu isaaf lakkoobsi gargaaramtootaas akkaan ol ka’uu isaa yaadachiisee jira. Walumaa gala yeroo yerootti dabalaa kan adeeme gargaarsa yeroo hatattamaa fi halli jiru hammaataa adeemuu akeekkachiiseera.
Wabiin siidii Baqqalaa Garbaa irratti dhihaate harras waan hin hojjaneef manni murtii wabiin kun akka hin jirreetti fudhatama jechuudhan bellama murtii kennee
Wabiin viidiyoo fi sagalee abbaan alangaa itti aanaa dura ta’aa Kongresii Fedrraalaawaa oromoo, Obboo Baqqalaa Darbaa irratti dhiheeffate harras lallamuu hin dandeenye. Manni murtiis wabiin kun akka waan hin jireetti fudhatama jechuudhan wanuma duraan dhihaatan lalee Bitootessa 29, 2017 murtii kennuu dha beellama qabeera.
wabii qarshii kuma 30n dhimma isaanii ala taa’anii akka hordofan manni murtii Federaalaa eeyamus abbaan alangaa himatamaan dhimma himannaan irratti dhiyaateen yoo itti murtaa’e idhaa waggoota kudhaniin adabamuu waan danda’aniif mirgi wabii eeyamamuu hin qabu jechuun mormee jira.
Waca Guddaan Waan dubbatameef, guddatee waan barreeffameef,deggersa nama hedduu waan argateef ykn namoota beekamoon waan odeeffameef sobnii dhugaa hin ta’u jedhu Dr. Abiyyi Ahmad.
Wadhakkaa magaalaa namii keessatti dhumatee dhaabannee waan ummatii sun[Hiroshimaa] gaafas keessa dabre qaabanna jedhe pirezdaanti Obaamaan yoo fulaa warra magalaa Hirooshima keessatti bombiin dhumate qabaachuuf jaaran keessaa dhaabatee dubbate.
Wadlrogommii NASCAR tana kalee Kalfirooniyaa Daytona Florida Beach irratti wal dorgoman. Dorgommii makiinaan walqolchan 61essoo tana warra makiinaa ispoortii gussuun beekamutti irratti wal dorgoma.
Waga’iin Ihaadeg fi paartiilee mormituu gidduu marsaan sadaffaa Jimaata dhufu kana geggeessama. Deemsa haga ammaatti deemamee fi kanneen fuul-duratti eegaman ilaalchisnee, Koongiresa Federaalawa Oromoo irraa Obbo Xuruneh Gamtaa haasofsiisnee jirra.
Wagga 12-n darbeef Muumee ministeeraa biyya isiraa’el kan tureea Beenjaamiin Natinahuu anngoo gad lakkisanii Mootummaan haaraan Naaftaalii Beeneeetiin hogganamuu dilbata kaleesaa waadaa seenee hojii jalqabeera.
Waggaa 100ffaa Mirgi Filachuu Dubartoota Yunaayitid Isteetis Itti Mirkanaa’e
Waggaa 10 dura yeroo to’annaa jala olteetti Ofii ishee du’aa adabamuu fi abba warraa ishee Girmaa Raggaasaa hidhaa umrii guutuutu muteeffame akka ture kan dubbattu Urgee Abbabaa yeroo sana daa’iima waan qabduuf waliin hidhamnee jette.
Waggaa 10n dhufaatti akka komander Abbebeetti Oromiyaatti balaa makiinaa gara harka 60tiin gadi buusuuf hojjachuutti jiran.
"Waggaa 13 Yemen keessa baqatummaan kan turan Obbo Ibraahiim Umar Abduulqaadir yeroo ammaa, kanneen karaa jaarmayaa baqatootaa UNHCR carraa Yunaaytid Isteets keessa qubachuu argatan keessaa tokko.Haalli baqatoota Yemen keessaa keessumaa waggootii dhiyeenya kanaa jechuun 2009 fi 2010 keessa daran hammaatuu dubbatan. Dubartoota humnaan gudeeduu, haadha manummaaf dabarsanii gurguruu, hojii sagaagalummaa irratti bobbaasanii maallaqa argamuun bulchitoonni isaanii fayyadamuun rakkoolee kana keessaa haga tokko tahuu ibsan. ""Dhiiroota illee hojii humnaatti bobbaasanii mallaqa aragamuun bulchitoota isaanii tu fayyadamma, baqataan tola tajaajilee gala"" jedhan.Baqataan rakko irra ga’e irra kan ka’e du’uu, reeffa isaa bineensii nyaatuu, ciccitaan qaama namaa funaananii awwaaluun, wanna guyyaa guyyaatti mul'atu jedhan Obbo Ibraahim.Gama biraan, Saudii Arabiyaa keessa kan turan lammiwwan Itiyoophiyaa dhiyeenya kana gara daangaa Yemenitti geessamanii gatamuu isaanii, gaabaasnee turre.Kanneen hasoofsisuuf carraa argannee keessaa,waggaa 12f Saawudii keessa kan turtee Raabiyaa Nuuruu Sa'iid,daangaa itti gatamtee keessaa baatee Sana’aa eega geesse booda haalli fayyaa ishee daran yaadchisaa tahuu isaa irraa gara biyyatti eega ergamtee booda du’an boqotte.Baqatummaa dhumii isaa gaarii fi hamaa ta’e ilaalchisnee kan dhiyessine MP3 tuquun dhaggeefadhaa"
Waggaa 19 har'a Fulbaana 11 bara 2001 haleellaan dhaqqabe kun har'a magaalaa Neew York Varjiniyaa fi Flaadelfiyaa keessatti yaadatamaa jira.
Waggaa 1ffaa Bulchiinsa Dr. Abiyyi Ilaalchisee Yaada Namoota Ogummaa Hojii Garaa Garaa Keessa Jiranii
Waggaa 20’n har’aa tiyaatira “Gumaa” irratti kan hirmaatte Artist Abbabach Ajjamaallee tiyaatira baatii Eeblaa dhufuu eebbifamuuf jirurratti irra deebiin hirmaattee jirti.
Waggaa 25 har'a baatii Waxabajjii keessa dawaa haaraa jalqaba ba'e hojii irra ooluun lubbuu nama hedduu du'a irraa oolche kan Ech Ay Vii ykn HIV/AIDS ture.
Waggaa 3 booda jechuun bara 2020tti karoora addunyaaf lafa ka’amee keessatti Itiyoophiyaan proijektii Kanaan akka milkooftu gargaaruuf ta’uun ibsamee jra.
Waggaa 41 dura jilli hooggansa Adda Bilisummaa Oromoo dura ta'a dhaabbicha dabaalatee namoonni 11 bakka tokkotti kan warreggamaani, guyyaan kun.
Waggaa 4 dura mootummonni addunyaa weerara dhukkuba Eedisii tti xumuura gochuuf waan sadii karoorfatanii turan.
Waggaa 4 dura yeroo jalqabaaf Amerikaan mootummaa somaaliyaaf bekkannoo kennuun ishee ni beekama.
Waggaa 4 huji kana tolaan hojjachaan bahe.OMN harka guddaan Oromoo biyya alaatti utubee asiin gahee kunoon asiin geennee nurraa fuudhaa jedhee itti dhaame.
Waggaa 50ffaa presidaantiin Ameerikaa duraanii John F KennedynItti ajjeefaman yaadatamee oole
Waggaa 5 dura aanaa addaa Allee fi godina Konsoo giddutti walitti bu'iinsa uumamee tureen namnii 25 caaluu ajjeefamee abbaan warraa kumaan lakka'aman manaa fi qe'e ofii gadhisanii godaanuun ni yaadatama jechuun Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Waggaa 5 jiraatta jedhamuus ani garu waggaa 20 jiraadheera
Waggaa 84ffaa, lammiileen Itoophiyaa kuma 30 tahan, Finfinneetti Waraana Xaaliyaanii Itoophiyaa weeraree tureen itti ajjeefaman, har’a yaadatamee oole.
“Waggaa 8ttan har’aa 73’ffaatu filamee darbee jira, wagga 16’n harraa ammoo 72’ffaatu filamee darbee jira.” Jaatanii Diidaa; Qorataa Seenaa fi Gadaa Oromoo
Waggaa afuraffadhaaf kan kora dinagdee Afrikaa qindeessan – Flaawors, bara kana keessummoonni yokaan jiloonni Embaasiilee Yunaayitid Isteets biyyoota adda addaa keessa jiraniin Viizaa dhorkamanii koricha irraa hafan gara dhibba tokkoo akka ta’an dubbatu. Biyyoonni Afrikaa tarkaanfii kanaan miidhaman – Seryaa-liyoon, Giinii, Gaanaa, Naayjeeriyaa, Itiyoophiyaa fi Afrikaa Kibbaa ti.
Waggaa afurii booda dhiheenya kana magaalaa Finfinnee keessatti ka kora sabaa geggeessate, Koongiresiin Uummata Oromoo deemsa isaa waggoota afuran dabranii fi gufuulee isa mudate xiinxaluudhaan karoora baroota sadan dhufanii lafa kaayyachuu isaa hogganaan dhaabichaa, Dr. Mararaa Guddinaa, gaaffii fi deebii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa waliin geggeessaniin ibsanii jiran.
Waggaa baranaa naannoos ta’e sadarkaa biyyaatti kan kennamu qormaata biyyoolessaa fudhachuuf barattoonni foormii hin guunne.
Waggaa beelli kana duraa caalu Afriikaa keessatti babal’atee jira. Tokkummaan mootummootaa kutaa Sudaan kibbaa hanga tokko keessa beelli jiraachuu isaa fi ardittii keessaa kanneen miliyoonaan laka’aman rakkoo wabii nyaataan miidhamuu isaanii beeksisee jira.
Waggaa dabree yeroo dheeraaf sababaa weerara dhukkuba KOOVIID-19n kan ka’e hiriirrii daandii irratti gaggeeffamee hin turre.Garu baatii 3 dura Guraandhala 13 hiriirrii eega itti fufee booda, gareen mirga dhala namaa kan Tokkummaa Mootummootaa akka jedhutti humnootiin nageenyaa namoota karaa nagaa hiriiran irratti humna hin barbaachiifnee fi humna wal hin ginnee ykn guddaa gargaaramuu gabaasa jedhutti argataa jira.
Waggaa darbe dhibeen TB dhukkuboota daddarban ka biro caalaa namoota miliyoona 1.3 caalaa galaafate.
Waggaa darbee kan jalqabamee sochiin haaromsaa gad fageenya qabu attamitti hojii irra akka oole hojii gamaagamuu jalqabamuu isaa ibsa Robii kaleessaa baaseen kan hubachisee ADWUI..n jaarmayaa hawaasa hogganu akkuma ta’e ofii isaa iyyu of-jijjiruu qaba jedha.
Waggaa darbe gara jabina poolisii fi logii sanyii tooftaan geggeeffamee ilaalchisuun hiriirawwan mormii kan kakaase ajjeechaa Joorj Filooyidiin kan himatame Derek Chauvin irratti manni murtii kutaa Minnesootaa yakka ilaalcha geggeessu kamisa har’a itti fufee jira.
Waggaa darbe hoogganoonni polotiikaa Somaaliyaa sirna nama tokko sagalee tokko jedhu deggeruuf jecha sirni filannoo gosa irratti hundaa’e akka hafu walii galanii jiran.
Waggaa darbe jechuun bara Itiyoophiyaa 2011 keessa naannolee adda addaa keessatti jeeqama uumame keessatti hirmaatan, jechuun ka shakke namoota 1,300 ol irratti himannaa dhiheessuu isaa, Abbaan-alangaa Federaalaa Itiyoophiyaa beeksisee jira.
Waggaa darbe jedha gabaasi jarmyaa baqattootaa, waraannii fi walitti bu’iinsi walakkaan isaanii ijoollee kan ta’an uummati miliyoonni 26 biyya isaanii-tii akka baqatan dirqisiise.
Waggaa darbe karaa nagaa gaaffii isaanii qaamotiin dhiyeessan akkuma turan kanneen jeeqama kaasaniif hammeessanis turan jedhan.
Waggaa darbe keessa jiraattotan naannoo Kasai keessaa uummata miliyoona 1.4 ta’antu hookkara lubbuu kuma sadii galaafatee guutummaa gandeenee mancaaseen qe’ee ofii irraa buqa’an jedhu hoogganaan WFP kan Koongoo keessaa Claude Jibidar.
waggaa darbe keessa qofa uummanni Miliyoona 60 caaluu dirqamee manaa fi jireenya isaanii irraa godaanuu isaanii kan ibsan barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Baan kii Moon kaleessa immoo waa’ee godaantootaa fi baqatootaa kan ilaaleen yaaddoo qaban hogganoota addunyaa waliin mari’atanii jiru.
Waggaa darbe qormaanni miliqee ba’e jedhamuun marsariitii hawaasaa irratti waan facaafameef jecha mootummaan Itiyoophiyaa qormaatas ta’e yeroo itti kennamuu qabu jijjiruuf dirqamuun isaa ni yaadatama.Sun lamuu akka hin deebine gochuuf intarneetti cufnee jedhu aangawaan kun akka Roytars gabaseetti.
Waggaa dhiyoo as naannoo daangaa Xinjiang hookkara musliimota uummata Uighur fi lammiiwwan china Han gidduutti hookkara ka’een namoota dhibbaan laka’amantu du’an.
Waggaa dhufu immoo baqattoota kuma 100 fi kuma 25 simachuuf ammuumaa irratti hojjatamaa akka jiru ibsan prezidaant Baaydin.
Waggaa guutuu poolisiin manneen jireenyaa musliimota Finfinnee keessa jiraatan halkan akka tasaa seenuu dhaan ragaa namoota shororkeessummaan himatee fudhachuu isaa ibsuu dhaan mootummaan garuu poolisiin ragaa qaba jedhuu dubbachuu isaa tuqee jira.
Waggaa haaraa bara 2011 sababeeffachuun bulchiinsa naannoo Oromiyaa Amaaraa fi Beneeshaanguul keessaa namoonni 8875 dhiifamaan gadhifamanii jiran.
Waggaa haaraa biyyatti 2013 tti barnoota sadarkaa olaanaa itti fufufsisuuf karoora akka qabu ministeerri saayinsii fi barnoota sadarkaa olaanaa ibsee jira.
Waggaa haaraa Itiyoophiyaa 2013 simachuuf Magaalaa Maqalee sidaa wareegamtoota qabsoof ijaaramee biratti sirna gaggeeffame irratti abbootiin qabeenyaa paartilee filannoo irratti hirmaataniif badhaasa adda addaa kennanii jiru.
Waggaa haaraan bor jalqabu kan hojiin jijjiiramaa jalqabame hundeen isaa lafa itti qabatu ta’uu muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimed beeksisaniiru.
Waggaa Haaraan Jijjiramni Jalqabame Kan Hundeen Isaa Lafa Itti Qabatu: Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimed
Waggaa haaraan kan Itiyoophiyaa Fulbaana 1 bara 2011 eega seenee guyyaa lama booda bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz keessaa
Waggaa itti aanu Birraa keessa hoo’i galaanaa ammas ni dabala. Sanaanis ho’i qilleensaa hamaa kan akka balaa lolaa fi hongee dhaqqabsiisuu dhaan dhibeen koleeraa ka’uuf sababaa ta’a.
Waggaa kana haasaa isaanii keessatti prezidaantichi cimina dinageee Ameerikaa irratti fuuleffatu jedhamee eegama.
Waggaa kana ijoollee miliyoona 3.5 kanneen hanqina nyaata madaalawaa hamma tokkoon rakkatan argina. Kanneen kuma 300 ol ta’an immoo hanqina nyaataa hamaatu isaan mudachuuf jira jedhan.
Waggaa kana jalqaba prezidaantiin baankii misooma Itiyoopiyaa ta’uun kan muudaman Dr. Yohaannes Ayyaalew baankiin isaanii naannoo Somaaleef liqaa dhala hin qabaanne qopheessuu isaa beeksisuu isaanii obbo Ibraahim beeksisaniiru.
Waggaa kana jechuun bara 2019 baatilee isaan jalqabaa 6 keessatti siviloonni 1366 ajjeefamanii kanneen biroon 2446 madaa’uu waajirri qaama tokkummaa mootummotaa tokko beeksisee jira.
Waggaa kana kan geggeessame waggaa hojii caffee Oromiyaa waggaa tokkoffaa fi wal ga’ii lammffaa irratti labsiin raggaasisame mormii naannoo kana keessatti ka’eef ittiin ka’umsa keessaa tokko.
Waggaa kana keessa gatiin bittaa guddachuun kun naanoo biyyoota gaaNfa Afdrikaa keessatti rakkoo guddaa yoo ta’u, roobni ga’aan dhabamuun immoo daran haala jiru hameesse jira.Hayyuu dinagdee kan ta’an obbo Bulchaa Dammaqsaa akka jedhanti kan rakkoo kana fide fedhiin uummataa fi dhiyessiin jiru wal gituu dadhabuu isaa ti.Lafti qonnaa jiran qonnaan bulaaf dabalamee kan kennamu otoo hin taane, investeroota biyya alaa kanneen waan oommishatan gara biyya ofiitti erganiif waan kennmuuf, uummanni biyya keessaa beela’a jedhu obbo Bulchaan.Gabaasaa Guutuu MP3tuquun dhaggefadhaa
Waggaa kana keessa Oromiyaa keessatti kan ka’e sochii mormii irraan kan ka’e uummata nagaa irratti kan fudhatame tarkaanfiin humnaa kan seeraan alaa dhabamuu lubbuu lammiiwwan 300f sababaa ta’ee jira.
Waggaa kana Traamp itti dabaluu dhaan kabajaa Ameerikaaf jecha ayyaanichi humna waraanni Yunaayitid Isteetis qabu akka calaqqisuuf jecha haasaa isaanii siidaa yaadannoo Linken cinatti dhageessisuuf jiru.
Waggaa kana uummata 1800 kanneen hiyyummaa, walitti bu’iinsaa fi hacuucaa biyya ofii keessaa dheessantu galaana Mediterranean qaxxaamuranii Awrooppaa seenuu utuu yaalanii dhuman.
Waggaa keessa jirru 2018 baatii Amajjii kaasee hanga dhuma waggaa baatii Muddeetti lammiwwan Itiyoophiyaa Miliyoona 8 ta’an gargaarsii dhala namaa kan isaan barbaachisu ta’uun ibsamee jira.
Waggaa lama booda jechuun Waxabajjii 29 bara 2020 galgala rasaasaan rukutamee du'u polisiin kan beeksisee yoo ta'u sirni awwaala isaas har'a jechuun Adooleessa 02 bara 2020 magaalaa Amboo keessatti gaggeeffamee jira.
Waggaa lama dura galmee Obbo Fraaol Daanieel jalatti himannaan shoroorkeessummaa irratti dhihaatee mana murtiitti deddebi’aa kan turan namoota saddeet keessaa manni murtii torban darbee afur bilisaan gadhisee jira. kanneen galmee kana irraa mana hidhaa keessatti hafan arfan ragaa ittisaa akka dhiyeeffatan manni murtii ajaje .
Waggaa lama dura gatii daabboo fi boba’aa ittiin bitan irratti mormiin guddaan Sudaa keessatti ka’ee ture. baatilee afuriif hiriirri mormii geggeessaman hoogganaa yeroo dheeraa prezidaant Omar al Bashir aangoo irraa akka bu’an akkasumas hoogganoota deggertoota dimokraasii kan of keessaa qabu mootummaan ce’umsaa akka hundaa’uuf sababaa ta’ee jira.
Waggaa lama dura kan qabamanii fi mana hidhaa Qiliinxoo keessa ka jiran Obbo Qanaasaa yeroo qorannaaf Maaklaawwii keessa turanti dararaa irra ga’e irraa kan ka’e millii isaanii lamaan hin dhaabatu. Knaaf jecha baatii Onkolooleessa darbee kaasee mana murtii duratti hin dhiyaatin jiru.
Waggaa lama dura walgahii wal fakkaataa irratti yeroon dubbadhe jedhan Traamp Amerikaan deebitee akka bayyanattu goona jedheen ture jedhan.
Waggaa lama dura waltajjii masqalaatti muummicha ministeeraa Abiy Ahimediif deggersa qabu mul’isuuf Finfinnee fi naannoo isheetii uummata ba’e irratti haleellaa geessisuu akkasumas wal ga’ii sana bittimsuu karoorsanii boombii darbatan kanneen jedhaman namoota shan irratti manni murtii federaalaa dhaddachi tokkoffaan heeraa fi yakka farra shororkeessummaa kanaan dura namoota balleessaa itti mure irratti har’a murtii adabaa dabarse.
Waggaan 16ffaa balaan shororkeessitoota inni hamaan dachee Amerikaarratti qaqqabee hara'aa yaadatamee oolera. Shororkaaffii gara jabbinni guyyaa balaafamaa sana Amerikaatiin mudate sammuu keenya keessaa yomiyyuu hin baduu jedhan, hoganaa biyyaatti ta'anii ergii filatamani as yeroo jalqabaatiif Yadannoo balaa shororkessitoota bara 2001 yaadatanii kna olan Presidnantiin Amerika Donaald Traamp.
Waggaan barnaa ibiddi Kaalifoorniyaa keessatti Ka’e isa hamaa dha.
Waggaan Darbe Bara Dhiittaan Mirga Namaa Itti Hammaate Jedha, Human Rights Watch
Waggaan shanaffaan paarlaamaa gumii ja’affaa gggeessaa kan jiru manni maree federeeshinii uummanni Itiyoopiyaa kibba gama dhiyaa gaaffii waliin ta’uun naannoo uummachuu dhiyeessaniif hojii raawwachiisuu boordii filannoo biyyoolessaatiin murtii uummatan akka hunddeeffamu yaadi dhiyaates murtii argatee jira.
Waggaa Saddeeti keessatti yeroo jalqabaaf Hiriirri mormii geggeessame
Waggaa sadii booda Dassuu fi Gaazexxessonni biyyattii “balballii keenya rurrukutamuu mala jedhanii sodaachuun” deebi’ee dhufe jedhan.
Waggaa sadii dura utuu Mosul IS harkatti hin kufin naannolee to’annaa mootummaa Iraaq jala turantti illee loltoonni akka bobba’an gaafatee jira.
Waggaa shantama dura erga biyya baqatanii bahanilee booda Waldaa Qoranno Oromoo (OSA) hundessu keessattis shoora qabaniin Prerzdantii waldichaa kan jalqabaa turan.
Waggaa tokko caalaaf kan dhaabatee ture maxxansaan Gazeexaa kanaa maxxanfamuu fi raabsamuu isaatu ittiin ka’uumsa hidhaa kanaati jedha jaarmayichi.Miseensa hooggana sadarkaa ol aanaa tokko irratti illee doorsisa ajjeechaatu ga’e jechuun himate. Gabaasa ergamee caqasaa.
Waggaa tokko duraa qabee Itiyoopiyaan daandiin badhaadhinaa kan walii galaa fi mul’ata gurugddaa isheen qabdu, humnoonni morman hanga danda’ame filannoo sana fahsaleessinee, lammiiwwan Itiyoopiyaa walitti dhaqnee, sana booda wal ga’ii ce’umsaa, marii fi waldaa walitti qabnee mootummaa gochuu dhaan akka biyyoota hollaa hanga tokkoo mootummaa dadhabaa qofaa utuu hin taane, waan ajajne kan hojjetu hundeessina jechuu dhaan galmee qopheessanii raabsuu erga jalqabanii oolanii bulaniiru.
Waggaa tokko dura erga lola dhaabinsi hojii irra oolee as waraansi irra jireessi qabbanaa’us, wal waraansi Siiriyaa keessaa dhiyeessii talaallii kanaa wal xaxaa taasisiuu dhaan irra hedduun isaa karaa Damascus ba’uu dhaan gara naannoo mootummaan to’atee jiruu yoo ergamu, kaan immoo karaa daantaa Turkii ergamee jira.
Waggaa tokko dura hogganaa jaarmayaa fayyaa addunyaa (WHO) ta’uuf duula gaggeessaa kan turan Dr.Tedroos Adhaanom tajaajiilli eegumsa fayyaa kan addunyaa walii-galaan jijjiramuu akka qabu jabeessanii dubbataa turan.
Waggaa tokko dura Traamp Paaris shorokessonni gamas waan sosso’aniif bakka akkaan hamaa ittiin jedhanii turan.
Waggaa tokko dura xaaliyaaniin biyyootii Asia keessaa vaayiresiin koronaa keessatti heddummaachuun ishee jalqabaa turte.
Waggaa tokko dura yeroo Muummee Ministiraa Doktor Abiyyi Ahmad gara aangootti dhufanii as jijjiiramawwan adda addaa argamanii jiran jedhu – namoonni.
Waggaa tokko dura yuniversitii VA kan “Unvirestiy of VA” jedhamu keessatti jijjiirraan kalee godhameefii jira. Kilinikiin kun qaama hospitaala kanaa ti.
Waggaa Tokkoffaa Dr. Abiyyi Gara Aangootti Dhufan Laalchise Yaada Jiraatota Magaalota Naqamtee, Gimbii fi Amboo
Waggaa tokkoffaa Muummichi Ministira Itoophiyaa Doktor Abiyyi Ahmad gara Aangootti dhufan ilaalchisee jiraattotni magaalota Naqamtee, Gimbii fi Amboo tokko yaada Raadiyoo sagalee Ameerikaaf kennaniin, hojiiwwan Dr. Abiyyi milkaa’inaan hojjatan akkuma jiran, dhimmoonni ammallee furmaata barbaadan jiraachuu dubbatan.
Waggaa tokkoffaa Muummichi Ministira Itoophiyaa Doktor Abiyyi Ahmad gara Aangootti dhufan ilaalichisee namootni ogummaa hojii gara gara keessa jiran Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf yaada kennaniiru.
Waggaa tokkoffaan durboonni Nigeria Itti butaman VOA keessatti yaadatamee oole
Waggaa tokkoffaa waggaa injifannoo seenaan kabajanne
Waggaa tokko kana keessatti ciminaa fi hanqina bulchiinsichi agarsiise ilaalchisee, gabaasaan VOA Muktaar Jamaal Itiyoophiyaa irraa yaada namoota walitti-qabee jira.
Waggaa Tokko Kana Keessatti Hin Hojjanne Jedhee Waan Itti Gaabbu Hin Qabu;Dr. Abiyyi Ahmad
Waggaa tokkoo booda, prezidaantiin biyyattii – Pool Biyyaa, “shororkeessota” jedhanii moggaasuudhaan duula irratti labsan.
Waggaa tokkoo fi walakkaa keessatti yeroo afuraffaaf gara Itiyoohpiyaatti imaluu isaanii kan dubbatan dhimma Dimokraasii mirga dhala namaa fi hojiitti itti aanaan ministeera haajaa alaa yunaaytiid Isteetes Tom Maliniwiskii bara darbee yeroo jalqabaaf yeroon deeme qiyyaafanni jiru guddina dinagdee irratti akka ta’e aangawoonni naa ibsanii jiru jedhanii, garuuu Itiyoophiyaan qiyyaafata ishee kana gara biyyatti Demokraateessuutti akka jijjiruu qabdu hubachisan.
Waggaa tokko oliif utuu hin milkaa’in kan hafe mariin araaraa walii galteen nageenyaa akka irra hin ga’amne gochuu dhaan lola dhaabinsi tolfames battala caba. Marii marsaa miilanaa ilaalchisee mallattoon fooyya’iinsaa argamu hin jiru. Kiir fi Machar kaleessa sa’aatilee shan ta’uuf kan mari’ataa kan turan si’a ta’u har’a ganamas itti fufaniiru.Jooyul akka jedhanitti paartileen lamaan amma iyyuu dhimmootii nageenyaa ilaalchisee walii galtee irra ga’uu irraa fagoo jiru.
Waggaa tokkoon darbe kan OSA hoogganaa turan professor Izqieel Gabbisaa haasofsiisuun Nigusuun gabaasa addaa qopheesseera.
Waggaa toorbaatamaffaa hundeeffamuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ilaalchisuun, sirna ayyaaneffannaa kaleessa asitti geggeessame irratti ka dhaamsa isaanii Viidiyoodhaan ergan, Prezidaantiin Yunaayited Isteets – Baaraak Obaamaa “Yunaayitid Isteets daran cimtuu tahuu ishee fi Addunyaa irra daran haqi jiraachuu isaaf kan gumaache carraaqqii Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ti” jedhan.
Waggaa wagaatti biyyootii huffee Sahaaraa gadi keessaa namoonni kuma 150 ta’an dhibee koleeraan akka qabantu tilmaamama jedhu Moore. Qorannaan waa’ee El Nino garuu gaanfa Afriikaa keessaa dhibeen koleraa kuma 50n dabalee jira.
Waggaa waggaan baatii Amajjii Wiixati sadaffaan lammiiwwan Ameerikaa kan wareegaman hoogganaa mirga namaa bara 1950mootaa fi 60mootas keessa faallaa loogii sanyii biyyattii gama kibbaa keessa jiru dhaabachuu dhaan qixxummaa warra gurraachaa fi mirga filachuu isaanii eegsisaan kanaa kabajaatn yaadatu.
Waggaa waggaan baatiin Amajjii seenee Wiixata isa sadaffaa kan kabajamuu guyyaan Maartiin Luutar Kiing Juniiyar barana
Waggaa waggaan Ebla 25 kan kabajame oolu guyyaan dhukkuba Busaa kan addunyaa sadarkaa biyyaatti Bulchiinsa naannoo Beneshaanguul Gumuz magaalaa Asosaa keessatti kabajamee ooluu isaa Ministeera eegumsa fayyaa Federaala Itiyoophiyaatti
Waggaa waggaan guyyaa kanatti lammiwwan Armeeniyaa kanneen duguuggaa sanyii bara sanaan dhuman yaadanna kan jedhan Baayddin fixiinsii akkasii lamuu akka hin dhufneef ittisuuf cicha keenya gaafata jechuun ibsa baasan.
Waggaa waggaan Onkololeessa 16 kan kabajamu guyyaa Nyaataa kan adunyaa dursee gabaasaan haaraa dhaabbata qorannoo imaammata nyaataaa kan addunyaan ba’e akka agarsisuutti,mucaan gadameessa haadhaa keessatti uumamee hanga dhalatee waggaa lama guutuutti nyaata wal qixxaataa dhabuun, midhaa daran guddaa kan waggootii dheeraaf turu irraan ga’a jedha.
waggaa waggaan ulfi ituu hin barbaadamin uumaman miliyoona 87 ta’uu gabaasameera. Gabaasaa guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Waggaa waggaatti lammiiwwan Briteen kuma 20 ta’an Itiyoopiyaa kan daawwatan ennaa ta’u daawwannaaleen kunis rakkoo malee geggeessamaa kan ture ta’uu marsariitii mootummaa Biriteen irratti ibsi maxxanfame kun beeksisee jira
Waggaa waggaatti maallaqi hagamii gara Itiyoophiyaatti akka ergamu obbo Faasikaan gaafatamanii madden adda addaa irraa ragaan argamu adda adda ta’us sirnuma biyyattii bulchu irraa illee waggaatti hanga biliyoona 4.5 kan ga’u ennaa ta’u waaltaaleen addunyaa ka biroon immoo lakkoobsa kanaa gadii kan tuqan ta’uu dubbatan. Kunis kan lammiiwwan Itiyoopiyaa maatiiwwan isaaniif ergan hanga biliyoona 4 ga’a jennee tilmaamna jedhan.
Waggaa waggaatti uummati miliyoona 8 ta’u kan du’u faalama qilleensaa fi tamboo namoota hin xuuxne garuu kanneen xuuxan aara isaan baasaniin miidhaaf saaxilamuu isaanii jaarmayaan fayyaa addunyaatti itti gaafatamtuun dhimma eegumsa naannoo Maarayaa Neeraa ibsaniiru.
Waggaa wagganis namoota bakka kanatti miidhaan irra dhaqqabe yaadachuuf sirni yaadannoo gaggeeffamu kaleessa yeroo digdammaaf gaggeeffameera. Sirna yaadannoo magaalaa Naayirobiitti ta’e kana irratti maatiin namoota miidhaan irra dhaqqabee akkasumas angawootni mootummaa irratti argamaniiru.
“Wagga dabre keessa akka kontoraatini haareffamuuf gaafatan.Koreen dhaabatee waan isaan guutu qaban qoratanii faaydaa ummati keessaa argatus qoratanii Bitootessa 30 kontoraata haaromsaniif,” jedha.
Wagga darbee kaasee sababa dhibee koroonaatiin kan ka’ee dhaabatee kan turee namoottan seeran ala afrikaa irra gara awuroopaatii ceesisuun amma itti fufuun isaa gabasamaa jiraa.
Wagga dhibba tokko dura baatii Hagayaa keessa dubartoonni Yunaayitid Isteetis akka heera biyyattii keeyyata 19 irra taa’ee jirutti mirga filachuu argatan.
“waggaoota hedduudhaaf mana-hidhaa turree, adabbii keenya fixannee baane iyyuu, yeroo hojiidhaaf dorgomne arganne, ragaalee akka ashaaraa fi ka biroo akka dhiheeffannu nu gaafatu. Yeroo ragaa sana fudhachuuf waajjira qorannaa foorensikii yeroo deemnee gaafannu, ashaaraan keessatti yakkatti waan qabamee jiruuf, mana-murtii irraa xalayaa fiduu qabdan, nuun jedhu.
Waggatti qabeenyaa keenya beekumsaa biliyoonaan laka’amu hatan, kanas itti fufuu barbaadhu jedhan Traamp. Kun akka ta’u hin eeyamu, Chaayinaa hin barbaannu, dhugumatti Chayinaa male jiraachuu nuu wayya jedhan.
Wagga waggaatti Ebla 25 sadarkaa addunyaatti guyyaa waa’ee dhukkuba Busaa itti dubbatamu akkasumas dhukkubicha to’achuuf Ykn Ittisuuf carraaqqiin ta’e itti ibsamu.
Waggoata 25n Dabran Keessatti Injifannoolee Hedduu Galmeessisne, Jedhu Hoogganoonni EHADEG. Mormitoonni Garuu Ni Morman
Waggoonni Aangoo Prezidaantii Dheerachuu Hin Qabu: Mormitoota Toogoo
Waggoota 10’n dura yeroo Oromiyaa ture, Uummata naannoo isaa bakka bu’uun miseensa paarlaamaa ta’ee waggoota sadiif tajaajileera jedha. Sababa nageenya isaaf jecha maqaa koo Falmaa Korree naan jedhaa jedhe. Falmaan amma Buufata Baqattoota Dhadhaab, Keeniyaa Kaaba Bahaatti argamu Keessa jiraata. Baqataan Oromoo Kun ‘Dhadhaab bakka nageenyi amansiisaan hin jiru’ jedhamu jiraachuun ulfaataa ta’uu; darbees Baqataa ta’anii Buufata Baqattootaa keessa jiraachuun waan hedduu nama dhabsiisa’ jedha.
Waggoota 14 dura, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1997, eega filannoon geggeessamee booda, “sagaleen hatamee jira” jechuudhaan kanneen magaalaa Finfinnee keessatti hiriira bahan irratt i tarkaanfii humnoonni mootummaa fudhataniin, namoonni hedduun du’uun ni yaadatama.
Waggoota 14 keessatti yeroo duraaf miseensonni kongreesiin Amerikaa Asmaraa daawwatanii jiru.Jila kana kan dursan miseensiittiin Kongreesaa Karen Bass akkasumas miseensoota kongreesaa Joo Neguse fi Ilhaan Omaar wajjiin Asmaraa tti daawwannaa sirnaawaa gaggeessuu isaanii Embaasiin Amerikaa kan Asmaraa jiru beeksisee jira..
Waggoota 150 kan lakkoofsise Federaalizimii biyya isaanii kan bu’uura godhatan simooniitaa Simaarugaa barbaachsummaa fi bu’aa inni qabu bal’inaan ibsaniiru. Sirni Federaalisimii akka milkaa’uufis qabxiiwwan sadii jiraachuu tuqaniiru.
Waggoota 17f biyya German erga turani booda deebi’uu dhaan mootummaa ce’umsaa sanatti hirmaachuu isaanii kan dubbatan Dr. Nagaasoon heera sana koree wixineessuu keessatti hirmaachuu isaanii illee ibsuu dhaan heericha ilaalchisse akkas jedhan.
Waggoota 20 oliif godina Benishangul Gumuz aanaa kamashii keessa jiraataa kan turan qonnaa bulaan tokko yeroo ammaa qe’ee keenya irraa buqqaafamnee Godina Wallaggaa bahaa aanaa Haroo Limmuu keessa qubannee jirra jedhu. Haalli amma keessa jiran gaarii akka hin ta’in dubbatu.
Waggoota 25 darbaniif gochi dhiittaa mirga namumaa Itiyoophiyaa itti caalaa dhufe jedha dhaabbanni mirga dhala namaatiif falmu, Amineestii Internashinaal(Amnesty International).
Waggoota 25 IHADEG aangoo irra turetti Dr. Warqineen ministrii dhimma alaa 3ffaa ta’uu isaanii ti.
Waggoota 26n darbaniif bakka lamatti qoodamanii Sinoodoosii biyya keessaa fi biyya alaa jedhamanii waamamaa kanneen turan lamaan mormii waliif qaban dhiisuu dhaan gara araaraatti dhfuun isaanii ni yaadatama. Araara bu’etti aansuu dhaan Abuna Marqooriyoosii fi abboonni amantii ka biroon muummicha ministeeraa waliin har’a Finfinnee seenanii jiru.
waggoota 27f aangoo qabu gargaaramuun abbaa irrummaan gargaaramee lafa bulchiinsa naannoo Amaaraa jala ture gara Tigraayti kutee jedhan.
Waggoota 37f Emmerson Mnangagwa harka mirgaa Roobert Mugaabee fi hedduu amanamoo turan. Mananga-gwan jalqaba waggaa kanaa Zimbaabwee waaltaa keessatti hiriira paartii ZANU-PF irratti argamanii turan.
Waggoota 54n darbaniif wal ga’ii dhaaf gara Itiyoophiyaa kan dhufaniif keessummeessaman lammiiwwan Afriikaa keessummoota lammiiwwan Itiyoophiyaa maraa akka turan dubbi himaan kun tuqanii, Kanaaf badhaasi kun kan lammiiwwan Itiyoophiyaa hundumaa ti jedhaniiru.
Waggoota 60 as hongee argamee hin beekne gaanfa Afriikaa keessaa uummata miliyoona 12 ol beelaaf saaxile
Waggoota 80n itti aanan keessa jijjiramni qilleensaa Itiyoopiyaa keessatti dhibbaa inni fidu maal akka fakkaatu qorannaan Akaadaamii Saaynisii Itiyoopiyaa mul’isee jira.
Waggoota afran darbaniif kan adda cite ture sagantaan qubsiisa baqattootaa kan Yuunaytid Isteetis jalqabamaee jira.
Waggoota afur dura kan ijaarame Waldaan Artistoota Oromoo, gama muuziqaan tajaajilaa guddaa gumaachu irraa taruudhaan rakkoo siyaasaa dhaabota Oromoo gidduutti mula’atu furuuf maanguddoota Oromoo cinaa dhabbachuun tattaafataa jira. Dhihenya kanaas kanuma kan mirkaneessu waltajjii agarsiisaa tokkoo magaalaa Mineapoliis, MNtti qopheessee ture.
Waggoota afurii booda immoo, Afrikaa Kibbaa, magaalaa Pritooriyaa keessatti kan argamu dhaabbata tokko irraa, Kaartooloojii yokaan oguma ragaalee yokaan daataa gareelee lama gidduutti wal-jijjiiramu barreessuu fi hiikuutiin digirii isaanii lammataa fudhatan.
Waggoota afurii dura, yeroo Joon Mikkeen dorgommii prezidaantummaaf kora sabaa Rippaabilikaanotaan kaadhimaman ka sadarkaa lammaffaa irra turan Raamniin nama marsaa itti aanuuf sagalee guddaa argachuun kaadhimamuuf jiran jedhamee ture.
“Waggoota dabaran hedduu keessattu waggoota lamaa sadeen dabranittiasittuu bokkaan kun yeroo bonaa keessa roobuutti jira.”Gama kaaniin ammo biyyootii hedduun saatelaayitii qilleensaan tohattu qabdii Itoophiyaan saatelaayiti qilleensaa qabdii jennaan Dr.Dirribaan
Waggoota darban kudha lama keessatti walabummaa preesii kufaatiin mudachuu isaa jaarmayaan Friidam Hawuus jedhamu gabaasee jira. Kufaatii kanaaf sababaan kanneen siyaasaa gaggeessan fi yakka rawwatan akkasumas shoroorkeessoota ta’u hubachiise.
Waggoota dheeraaaf mootummaan Yunaaytid Isteetes vaayrasii HIV ittisuuf yaalii taasisee kan hogganaa turan Dr. Antonii Faawuchii dawaan argamee sun jireenya namoota vaayrasii HIV waliin jiraatanii jijjire jedhu.asii HIV waliin jiraata
Waggoota dheeraa dhaaf gargaarsa mootummaa Ertraatiin ijaarmaa kan ture humnootiin badhii dhaqqabsiisn tajaajilli nageenyaaf ragaa humnootii kana keessa kanneen turan lammiiwwan biyya ofii jaal’atan waliin hariiroo dhoksaa uummachuu dhaan hojii qindoominaan hojjetameen humnoonni waraanaa hidhannoo guutuu waliin Fulbaana 1 bara 2008 gara biyya ofiitti deebi’uu isaa gamtaan farra shorokaa Itiyoopiyaa beeksiseera jedha.
Waggoota dheeraaf haalaa erga turanii booda presidentichi Poland duraanii yeroo jalqabaaf manni hidhaa sun jiraachuu amanan. CIAn keellaa sana bara 2002 fi 2003 keessa geggeessaa tuare. Kana kan dubbatan erga senetiin US CIAn haleellaa shororkeessotaa kan Fulbaana 11 booda shakkamtoota qorachuuf mala dararaa hamaatti gargaarama jechuun gabaasee guyyaa tokko booda
Waggoota dhiyoo as garissan haleellaa boombii hamaaf kan saaxilamte si’a ta’u kanaafis leellistoota al shababtu himatma.Haleellaa miilanaan kan gitu garuu hin jiru.
Waggoota dhufan muraasa keessatti oomiisha Qamadii dabaluun mootummaan Qamadii biyya alaa galchu hambisuuf hojjatamaa kan jiru ta’uu ibsamee jira.
Waggoota digdaman dabraniif, Itiyoophiyaa keessatti kan hin argafmiin – Jilli mootummaa Ertiraa har’a ennaa Finfinnee seenetti, kan muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa – Dr. Abiyyiin hoogganame simannaa how’aa tu dirree xayyaaraatti godhameef. Achi irraa ennaa gara masaraa mootummaa Itiyoophiyaatti qajeelanis, karaa Boolee gamaa gamana irraa halaabaa Itiyoophiyaa tu balbalaa ture. Ministara dhimma-alaa Ertiraa – Usmaan Saaleh fi gorsaa prezidaant ol’aanaa prezidaantii Ertiraa – Obbo Yemaanee Gebre-aab kan keessatti argaman – jilli Ertiraa har’a Finfinnee seene kun, Muummicha-ministaraa Abiyyi Ahimediin simatamanii ennaa nagaa wal-gaafatan, akka namoonni achi turan jedhanitti dhala fagaatee deebi’eef simannaa godhamuu kan fakkaatu, kan dabre kan irraanfate, abdii boruutti ka fuuleffate, fuula ifaa fi kabajaan kan guutama, simannaa nageenya egereef abdii guddaa kennu ture.
Waggoota digdamii afuriif uummatichaaf bu’aa hin buusne har’a ka’anii gama misoomaan uummataan fedhii keen guuta jedhanii waadaa duwwaa seenuun waan fakkaatu miti uummatis gowwoomsamaa hin jiru jedhan obbo baqqalaan.
Waggoota digdamii shanan dabran keessatti paartiin isaanii dameelee adda addaatiin milkaa’ina galmeessisuu isaa dubbatan, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa, Obbo Hayile-maariyaam Dessaalegni. “Kan argamsiisuufis wareegama ol’aanaa tu baafame. Qabsoo hadhaawaa keessa darbame,” ka jedhan, Obbo Hayile-maariyaam, injifannoolee guguddoo galmeeffaman jedhanis ennaa ibsan, tokkoffaa, Caamsaa 20 irraa jalqabee jijjiirraan bu’uraa murteeffame tokkoffaan biyyi keenya dinagdee ganaa walabaa yokaan kaappitaalistii akka qabaattu taasisuu akka tahe ibsanii kanas itti milkoofnee jirra” jedhanii jiran.
Waggoota digdamii-shanii duras hiriirrii fi mormii guddaan akkanaa magaalaa Beejing waltajjii Taayinaamen jedhamu irratti geggeessamee ture. Yeroo sanatti yeroo hojjetoonni fi namoonni ka biroon miliyoona hedduutti lakkaawaman barattoota hiriira bahaniiti makamanii, waltajii Taayinaamenitti mirga dimookiraasii gaafatan, kanneen haala isaa sodaatan hoogganonni mootummaa Chaayinaa tarkaanfii cimaa fudhatan. Loltoota itti bobbaasanii haleelsisan. Guutummaa biyyattii keessattis mormitoota marsanii qabatan. Hayyoonni biyyoota gama Dhihaa tarkaanfii mootummaan bar asana fudhateen namoonni dhibba hedduutti lakkaawaman ajjeesamuu dubbatan. Chaayinaan immoo Waltajjii Taayinaamentti namni ajjeesame hin jiru, jechuun haalte.
Waggoota dingdama keessatti yeroo duraatiif, har’a, xayyaarri geejjibaa kan Itiyoophiyaa gara Ertiraatti imaluudhaan magaalaa Asmaraa qubatee jira.
Waggoota hedduu dhaaf akkuma baratame kaleessa magaalaa Bushoftuu keessatti kabajamuuf kan ture ayyaanni Irreechaa kan inni xumurame karaa hin eegaminiin ture.
Waggoota hedduuf biyya walitti bu’iinsa gosaan raafamaa jirtu Itiyooopiyaa keessatti loltoota mootummaa Itiyoopiyaa fi humnoota waraana naannoo gidduutti lolli baname kan boodanaa hamtuu ta’uu mala jechuun xiinxaltoonni yaaddoo qaban ibsaa jiran. Norway Oslotti kan argamu Yuniversitii Borknes profesora qorannaa nagaa fi walitti bu’iinsaa kan ta’an Kyeetil Tronvoll nuti qarqara waraansaa irra hin jirru, Itiyoopiyaan wal waraansa keessa jirti jedhan.
"Waggoota ja’aaf Prezidaantii Tokkummaa Waldoota Kristaana Oromoo kan turan Lubi Dr.Gammachiis Dastaa Bubaa konfraansii kana irratti ka bakka isaaniitti filataman Luba Dr.Gammachu Olaanaatti itti-gaafatama dabarsanii jiran.""Walii-galteen, aadaan aangoo walitti dabarsuu kun hawaasa keenya hunda biratti baratamuu qaba."" jedhu, Luba Dr Gammachis.""Waamichi waldaa kristaanaa itti gaafatama guddaa akka ta’e beekuun, ulfinaan simatanii ayyaana Waaqayyo namaa baay'iseen tajaajiluun barbaachisaa dha"" kan jedhan immoo Luba Dr. Gammachuu Olaanaa turan.Gaaffii fi deebii guutuu MP3 tuquun dhaggeefadhaa."
Waggoota jaa’atama keessatti kan hin mul’anne ka jedhamee fi guutummaa biyyootii gaanfa Afrikaa kan haguuge balaa caamaa hordofee beela uumameef balaa hatattamaa kennuuf hawaasi addunyaa qophaa’aa ka jiru ta’uu angawoonni sadarkaa ol aanaa kan ministrii dantaa alaa United States beeksisaniiru.Angawoonni kun ministrii dantaa alaa keessatti ibsa gaazexeessotaaf kennaniin naannoo gaanfa Afriikaatti namoonni miliyoonni 11 gargaarsa hatattamaa lubbuu baraarsuuf oolu ka barbaadu ta’uu ibsan.
Waggoota ja’atama keessatti yero duraaf maatii Kaastroo ala kan ta’an itti aanaan Raul Castro kan yeroo dheeraa prezidaantii Kuubaa ta’an.
Waggoota kudhan dura dhibeewwan lubbuu namaa galaafachuun beekaman kan akka tasiboo fi busaa yoo ta’an kunis bishaan qulqulluu hin tane dhuguu, hanqina qulqullinaa fi akkasumas dhangala’aa qulqullina hin qabaanne naannolee keessaa dhabamsiisuu dhabuu dhaan dhibeewwan daddarban turan.
Waggoota kudhan keessatti ilmoon namaa carraa inni bishaan qulqulluu argachuuf qabu daran babal’ataa, qulqullinaaeeggachuun isaas fooyya’aa waan dhufeef faalama akkasiin dhibeewwan dhufan ittisuu danda’ee dhibeewwan kunis daddarbuun isaanii akkaan gad xiqqaachuu WHOn beeksisee jira.
Waggoota kudha shanan fullee keenyaa keessatti magaalaalee addunyaa irratti akkaan guddatuu jechuun tokkummaan mootummootaa tilmaamaman kudhan Afriikaa keessaa ta’uuf jiru.
Waggoota kurna dabran keessa, dinagdeen Itiyoophiyaa daddaffiin guddataa ture. Qilleensa El-Niinoo, ka bara 2016 mudateen, goginsi waggaa shantama keessatti isa hamaa ta’e biyyattii dha’ee, guddina dinagdee ishee duubatti harkise. Uummantni biyyattii miliyoona kudhanii ol, gargaarsa nyaataa arjoomtota addunyaa irraa kennamutti hirkattuu tahe.
Waggoota lamaaf gola naga eegumsaa keessaa bakka argachuun gochaa gaarii hojjetameef badhaasa kenname utuu hin ta’in badhaasa politiikaa ti jedhan Human Rights watchitti itti aanaa dicertora kan ta’an Akshaya Kumar. Nuti akka qabsaa’ota mirga namaatti kan nuti yeroo tokko tokko arginu, jechoota mootummaan kun yeroo filannoo fayyadamuu fi akka miseensa gola naga eegumsaatti waan isaan waadaa seenan carraa filannoo kanaatti fayyadamnee akka irratti fuuleffatamu gochuu barbaanna jedhan.
Waggoota lama hojii kana irra turteen kaappitaala hojii ishee kuma dhibba lamaa fi sagaltama irraa gara miliyoona sadii fi kuma dhibba lamaatti guddisuu ishee dubbatti – Gaaddiseen.
Waggootan 30n darbaniif ka biyyaa Chaad bulchaa turan prezidaant Idiris Deebii torban darbe harka finciltootaan ajjeefamanii, Jimaata darbe magaala gama mootummaa biyyattii Nijaaminaa keessaatii awwaalaman.
Waggoota sadan dabaniif hedduu erga irratti hojjetamee booda qarshiin miliyoona 120 ol hawaasicha, uummaticha akkasumas dhaabolii arjoomtotaa bu’aaf hin hojjenne biraa gargaarsi kennamee, mootummaan qarshii miliyoona 54 kan ta’u, hawaasichi immoo humna isaaf meeshaalee dhiyeessuu dhaan gara qarshii miliyoona 38, isa hafe immoo jaarmolii kan mootummaa hin taane ka biroon gargaarsa kennaniin damee shananiin tajaajilli kennamu fooyya’uu danda’eera jedhan.
Waggoota sadan darbanitti jijjiiramni Itoophiyaa keessatti mul’ate, ijaarsa sirna diimookiraasiif qooda gaarii gumaacha, jedhamee kan itti amanamee ture taheyyuu gufuuleen garaa garaa isa mudachuu hayyoonni haala biyyattii keessaa xiinxalan kun addeessanii jiru.
Waggoota sadan darban keessas uummatichi argachuun qaba kan jedhe sadarkaa tajaajilaa guutuuf baasii itti dabalaa attamiin akka gaafate illee obbo Xeenaaw Mengist akka ragaatti agarsiisaniiru.
Waggoota saddeet booda amma afaan Hebruu bareechee beeka. Ijoolleen isaa lama Israa’eliti dhalata, bakki kun amma iyyuu lafa jireenya koo miti jedha.
Waggoota saddeet dura falmiin ka’e yeroo dhumaatiif xumura argatee jira. Amma nagaa dhaan waliin jiraachuu jalqabaniiru jedhu.
“Waggoota sadii dura biyya kana jajaa turre. Hooggantuu biyyattii haaraa jajaa turre. Uummata biyyattii gara badhaadhinaatti geessuuf carraalee jiran ilaallee jajaa turre.
Waggoota sadii dura duulli filannoo isaan geggeessan Raashiyaa waliin hariiroo qabaachuu fi dhiisuu isaa adda baasuuf adeemsa qorannaa geggeessu gufachiisuu isaaniif sababaa isaan hin himatamin hafaniif, prezidaantiin aangoo irra jiru hin himatamu kan jedhu imaammati ministeera murtii haqaa waan jiruuf jedhan Hariis. Uummanni Ameerikaa hedduu nuffeera jechuun illee dubbataniiru.
Waggoota sana dura bara 2017 keessa dhiittaan mirga namaa Sudaan Kibbaa keessatti ijoollee irratti raawwatamu biyyoota 21 nuti dhiittaan mirgaa akkasii keessatti raawwatame nuti galmeessine keessaa sadarkaa lammaffaa ykn sadaffaa irra jira, kunis lakkoobsa guddaa dha jechuu dhaan dhimmootii ijoollee loltoota keessa jiranitti bakka buutuun muummicha barreessaa kan tokkummaa mootummootaa Virginia Gamba, VOAf ibsaniiru.
Waggoota shanan itti aanan, PSNP waggaa waggaatti gargaarsa midhaan nyaataa fi maatiiwwan hiyyummaa keessaa baasuuf tajaajila kennuun uummata miliyoona sagal dhaqqabuuf jira.
Waggoota shan booda immoo erga Kenyaan jarmiyichi baatilee sadii gidduutti adeemsa isaa ariifachiisuun dhaan lammiiwwan Somaliaa biyya isaanitti akka deebistu gaafattee booda Ibrahim baqattoota kuma tokko kanneen biyyatti deebi’uuf galmaa’an keessaa tokko.
Waggoota shantama booda qabsaa’aa mirga namaa kan ta’an NIms Gay mana murtii Birmingham keessaa bakka isaanii fi gurraachonni kanneen biroon angawoota warra adee kanneen mirga filachuu heerri isaaniif eeyame irraa mulqan gaafatanii dhaqan.
Waggoota torbaaf insuraansii Obamacare jedhu caalaa karoora wayyaawaa qabna jechaa turanii booda Ripaablikaanonni seera eegumsa fayyaa kan ofii isaanii erga inni miseensota mana maree bakka bu’otaan darbuu dhabee booda itti dhiisan.
Waggoota torban darban keessa Iityoopiyaan guddina dinagdee dhibba irraa harka 11 kan galmeesiste si’a ta’u hiyyuummaan lammiiwwan ishee miliyoona 83 ta’uus gad xiqqaate.Galama milenumii kan tokkummaa mootummootaas imaammat biyyoolessaan wal simsiisee hojjechuu irratti kan waggoota 20f aangootti ciche paartiin biyya bulchu hedduu hojjetee jira.
Waggoota Walitti-aananiif Yeroon Roobaa Sirraa'uu Dhabuu tu Rakkoo Fide
Waggootii 18 dura jechuun akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1991 hongee fi hanqiina lafaa godina Haraargee Bahaa fi Dhiyaa mudateen kan ka’e manaa fi qe’e ofii gadhisanii gara godiina Baalee Dalloo mannaatti Godaanuuf dirqamuu isaanii dubbatu qubattonni haasoofsiifne.
Waggootii 23f walakkaa dhaaf qondaala humna galaanaa US ka turanii fi barnoota “Chemistry” kan qaban obbo Amaanuel Bayyanaa Badhaasoo Taampaa Filooridaa irraa ti. Paartii Repaablikaanii irraa ta’an iyyuu barana sagalee koo demokraatotaafan kenna jedhu.
Waggootii darban 20 keessatti Dubartoonni umrii dheeraa jiraachuu fi carraa barnootaa foyya’ee argachuu isaanii kan ibse Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa ijoollummaan herumuunis hafaa kan jiru ta’uu qorannaa haaraa gaggeesseen beeksisee jira.
Waggootii darban 27f bulchiinsa naanoo Somaalee keessattis gocha fixiinsaa gaggeessaa ture kan ittiin jedhan ABUT seera duratti akka dhiyaatu gaafatan.
Waggootii darban 27 keessatti ADWUI..n irra deddebi’uun heera biyyatti cabsaa fi malaamaltummaan akka jabaatu gochuun akkasumas jijjiramnii Dimokraasii akka hin argamneef balabala cufuu isaa amanee dhiifama gaafachaa badii kana sirreessuu manna uummata irratti midhaa geesisaa jira jedha ibsi ba’e.
Waggootii darban 65 keessatti fakkii 10,000 caalaa gogaa Reettii irratti kaasuun isaanii dinqiisiifannaa guddaa horee fi jira.
Waggootii darban Afur keessatti hojiin gaggeeffame bu’a qabeessa ture jechuun gabaasa fuula 110 qabu dhiyeessee jira.Hojii rawwachinsaa olaanan kan dhaabata kanaa obbo Kaaliid Boombaa akka jedhanti jijjiramnii fi bu’aan argamee kallattidhaan qonnaan bulaaf ta’u ibsanii kunis oomisha omishtummaa fi gabaa walitti hidhuun kan gaggeeffame ta’u dubbatan.
Waggootii darban ja’af dhimmi musleemootaa kan ilaaleen sochii adda addaa gochaa kan ture koreen kun Majiliisii jiru kan uummata bakka hin buunee fi kan mootummaan hundeesse jechuun mormii dhagesiisaa turan.
Waggootii darban keessaa wanni hojjatamaa ture kan nu boonsuu hin turre kan jedhan mummichi ministeera itiyoophiyaa Dr. Abiiy Ahmad kana caalaa milkaa’uu qabna jedhan.
WaggootIi darban shaniif walitti fufee guutummaa addunyaa irratti uummanni miliyoonaan laka'amu carraa marsariittii fayyadamuuf qaban xiqqaataa deemuu isaa gabaasaan haaraa ba’e ibsee jira. Kunis mootummonni addunyaa irra jiran namoota marsariitii irratti yaada ofii walaba ta’anii dubbatan ukkamsuun, saansurii gochuun akkasumas iccitii nama marsariitii irratti barreessuu eeguuf waan kaa’ame cabsanii seenuun eenyummaa nama baruu jedha gareen Freedom House.
waggootii dhufan 10 keessatti dhukkuba Eedsii ittisuu qofa otoo hin taanee dhabamsisuu dandeenya jechuun barressaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Baan Kii Moon beeksisaniiru.
Waggootii dhufan keessa haalli qilleensa biyyoota Gaanfa Afrikaa toluu dhiisuu mala jechuun qorannaan haaraa gaggeeffame hubachisee jira .
Waggootii dhufan shaniif aangoo mummicha Ministeerummaan akka Itiyoophiyaa hogganan kan muudaman Haayle Maariyaam kaabinee isaanii har’a muudanii jiru. Miseensoota Kaabinee 26 keessaa irra hedduun aangoo ministeeraa duraan irra turaniin itti fufu. Gama kaaniin ministeeroonni duraanii kan aangoon jijjirameef kan keessa jiran yoo ta’u kanneen maqaan isaanii keessa hin jirre kan akka ministeera Bishanii Jallisii fi Eneerjii kan turan Obba Alamaayyoo Taganuu , ministeera maallaqaa fi misooma dinagdee obbo Sufiyaan Ahmed gonkumaa keessa hin jiran. Iddoo Obbo Alamaayyoo Taganuu Obbo Mootummaa Maqasaa muudamanii jiru. Kan haaraa aangoo ministeerummaaf muudaman kan akka Obbo Abdul Azizi Muhammad bulchiinsa naannoo Oromiyaa irraa Ministeera maallaqaa fi walta’iinsa dinagdee ta’uun muudamanii jiru. Kan waajirri haaraan banamee ministeerummaa duraan irra turan irraa kaafamuun ministeera Dargaggootaa fi Ispoortii ta’an Obbo Reedwaan Huseen ta’anii jiran.
Waggootii diigdamaa booda aangawoota Itiyoophiyaa fi Eertraa gidduutti torban kana mariin gaggeeffame kan milkaa’e ta’uun ibsamee jira.
Waggootii hanga tokko booda garuu harmeen ishee akka jabaatti waan dhukkubsataniif jecha rakkoo guddaan akka ishee mudatee ture yaadatti.
Waggootii kudha lamaaf prezidaantii Itiyoophiyaa Turan Girmaa Wolda Gorgis
Waggootii kudha shan dura kan karoorfame sagantaan haaromsaa dinagdeen biyyatti ittiin hogganamu jijjirama argamsisaa ituu jiruu Oromiyaa keessatti jeequmsii ka’uu isaa kan ibsan bulchiinsa mootummaa nannoo Oromiyaatti itti gaafatamaan kutaa dhimmootii komunikeeshinii Obbo Addisuu Araggaa gaaffiin uummataa bifa adda addaan dhiyeessees sirri ta’u bulchiinsii Oromiyaa ni amana jedhan.
Waggootii kurnaan darban keessa bunni miliyoona dhibbaan laka’amu kan dhaabame si’a ta’u yeroo ammaa oomishi walitti qabamuu jalqabeera jedhan.
Waggootii kurna hedduu keessatti yeroo jalqabaaf weerarri Hawwaanisaa guddaan Afrikaa waaltaa fi bahaa keessatti badii guddaa geesiise.
Waggootii lamaan darban dhimmi kanaan qabamanii waan turaniif ajandaan Misooma ilaalcha ituu hin argatiin hafuu isaan misoomnii hawaasaa fi dinagdee irratti dhiibbaa geesisee guddaa ta’uun ibsamee jira.
Waggootii lamaan darbaniif Itiyoophiyaan walabummaa preesii argaamsisuuf yaalii ta'u deggertee jirti.
Waggootii Torbaaf Lafa Qonnaaf Iyyannee Deebii Dhabnaan Lafoo Jimmatti Galle:Qubattoota
Waggootii Torbaaf Lafa Qonnaaf Iyyannee Deebii Dhabnaan Lafoo Jimmatti Galle:Qubattoota - Kutaa 2ffaa
Waggootii walitti aanan afuriif Gazexxesoota dhibba hedduu hidhuun aangawoonni biyyonni Arfanii sabaa himaan akka qeeqa dhiyeessaniif mallattoo ehamaa tokko hin agarsiifne jedha gabaasnii CPJ.
Waggoottan 12n darbaniif naannoo Tigraay keessatti paartii mormituu kan ta’e Arenaan ibsa har’a baaseen, filannoo biyyoolessaa fi naannoo bara 2002 fi 2007 geggeessame irratti hirmaachuu isaa tuqee, filannoowwan kun kan haqaa walaba ta’uu baatanis qabsoo karaa nagana geggeessamuuf wareegama baasuu dhaan waltajjii siyaasaa bal’isuufan hirmaadhe jedhee jira. Filannoon naannoo Tigraay keessatti geggeessamuuf jiru seeraan alaa fi faallee heera biyyaa waan ta’eef Areenaan hin hirmaatu jechuun beeksisee jira.
Waggoottan afran dhufan keessatt Itoophiyaan Briteen irraa gargaarsa misoomaa dolaara biliyoona lama argatti.Itoophiyaatti dura taa'aan sagantaa gargaarsa Briteen Haawaard Teeloor akka jedhanitti barbaachisummaan gargaarsa kanaa kan hundee godhate ragaa guddina Itiyoophiyaan yeroo dhiyoo keessatti fidde irratti hundaa'uun akka ta'e ibsan.
Waggoottan darben arfan keessa gareen komishina mniseensota sadii of keessaa qabu dhuunfaan dhiittaa mirga namaa Burundii keessaa galmeessu ture. Gareen kun hojiin to’annaa kun ennaa inni yeroo kennameef fixaa jiru kanatti hojiin kun dhabamuu mala yaaddoo jedhu qaba. Qorannaan dhiittaa mirga namaa Burundii keessaa galmeessuuf hojjetamuu akka itti fufu gaafatee jira.
Waggoottan lamaan dabran keessa daldalli bunaa gabaa biyya alaa irratti guddachaa jira.Kan sadarkaa qulqulina isaa eeggatelle kaampaanif dhihaachaa jira.Buna kana fiduun hagas mara salphaa illee miti.Bunnii Aggaarodhaa buufata Baaltimooriin United States seen.
Waggota sadi’ii fi walakkaa caalaa hidhamanii kan hiikamanii fi guyyoota saddeetii dura immoo mana isaanii magaalaa Adaamaa jiru irraa humnoota tikaa mootummaa Itiyoophiyaatiin ka fudhataman ittti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Beqqelee Garbaa, haalli itti jiran beekamuu dhabuun ka guddaa isaan yaaddesse ta’uu dubbatu – maatii fi firoonni isaanii.
​“Wagoota 3-4 darban dargootni keenna... dirree kubbaa keessa turan miti carraa akkasii hin arganne.Baayyeen isaanii mana barnootas hin turre. Hujii irras hin turre.Kumaatii isaanii mana hidhaa turan. Miliyooni isaanii daandii irra turan. Hiriiraa turan.Bilisummaa isaaniif falmachaa turan. Mirga isaanif lolachaa turan.Diina jala harka isaanii duwwaa dhaabbachaa turan.Haa tahu male qabsoofaa kutannee kaanee qeerroo ufi jala hiriirisinee haala jiru jijjiirre jirra. Qillensa biliusmmaa fudhachaa jirra. Muummee minsitrera haaraa hangootti baasnee jirra.”
Wagoota adda addaa keessa haalli qilleensa Elniinyoo mudachuun ba’ii isaan Itiyoopiyaa keessatti argamsiisanii fi yeroo ammaa biyyattii keessatti kan argamu fedhii gargaarsa midhaan nyaataa qorachuu dhaan bara 2015 keessa kan barbaadamu gargaars midhaan nyaataa fi hanqinni nyaata madaalawaa dacha kan dabalu ta’uu isaaf tilmaamni jiru dhugaatti dhiyoo ta’uu ochaan akeekkachiiseera.
Wagoota darban hedduuf amantoonnii fi Turiistoonni gara magaalaa qulqullitti Tigraay jedhamtee beekamtu Aksuumti ilamaa turan.
Wagootii 25 caalaaf milishoota Itiyoophiyaa harka kan ture lafa qonnaa kana, Sudaan sanaan duraa kaasee kan koo ture jechuun falmitii.
Wajjira giddu-gallessa paartii diimokiraatawa Oromootti itti gaafatamaan Quunnamtii Hawaasaa obbo Taayyee Danda'aa immoo, jijjiirraa kana keessatti hojimaanni dhaaba cabe hin jiru, jedhan. Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Wajjira Kantiibaa bulchiinsa magaala Finfinneetti, Kaabinee ittii gaafatamaa han ta’e Obboo Asaggid Getaachoo kana dura mootummaan namoota rakkina akkanaa keessa jiran karaa irratti gatee hin callisu jedhanii turan. Namoonni rakkina dhugaa qabatanii mana dhabanii mana akkanaa ijarratan hoo jiraatan ammas, maatii isaanii wajjin akka rakkoo hamaatan isaan hin quunnamne , mootumman iddoo qopheessee achiitti isaan galchaa jedhan.
Wajjiri hoggansa sodaa balaa Godina Baale gama isaan namoonni kuniin buqaatota miti, ta'us garuu gargaarsa midhaan nyaata dhihessafi jirra jiedha. Mootumman naanno Oromiyaa Garee dhimma kana qoratu gama Godina Baalee erguu isaas Biroon dhimmota Kominikeeshinii Oromiyaa beeksisee jira.Muktaar Jamaal dabalata qaba
Wajjiri Hoggansa Sodaa Balaa godinichaa ammoo gama isaatiin rakkoon jiru hubatamee haala jiruu isaaniitti itti debi’an irratti hojjatamaa jira, jedha.
Wajjirri abbaa-alangaa Federaalaa seerota biyyatti keessatti wal falmisiisoo turan, kanneen akka seera shororkeessumaa fi dhaabbatoota hawaasaa faa fooyyessuuf jecha, marii uummataa geggeessuuf karoorfatuu isaa beeksisee jira.
Wajjirri Abbaa-alangaa Federaalaa Ummata Wajjin Marii Geggeesufi
Wajjirri Bulchiinsa Magaalaa Finffinnee dhimmotaa lafaa fi lafaan walqabatan sadih irratti tajaajiloota kennamaa ture yaroof dhaabuu isaa beeksise.
Wajjirri Dhimmoota Koomiyunikeeshinii Godinaa Shawaa Lixaa ibsa VOAf kenneen qodaalonni lameen ajjeesamuu malee eenyu akka isaan ajjeese haga ammaatti kan hin beekamiin tahuu dubbatee, “shakkiin namoonni 13 qabamanii qorannaan irratti geggeessamaa jira” jedha.
Wajjirri poolisi aanichaa immoo doqdoqqeen to'atame ka warren raagaa guutuu hin qabnee ti, jedha.
Wajjirri prezidaantummaa Tuuniiziyaa akka beeksisetti, prezidaantichi halkan dabre wal’aansaaf gara Hospitaala Waraanaa magaalaa Tuuniis jiru eega geessamanii booda, har’a boqotan.
Wal’aansa Fayyaa Fooyyessuuf Leenjii Bulchiinsa Damee Kanaatu Barbaachisa: USAID
Wal’aansa fudhataa jiru jechuu dhaan, doktooronni waan danda’ame qofa godhan utuu hin taane dugumatti lubbuu isaanii oolchan jedhan Kiiraa Yarmiish.
Wal’aansi baqaqsanii hodhuu sadarkaa ol aanaa akka isa barbaachisu erga himamee booda wal’aansa fayyaa hatattamaa akka argatuu gochuuf maallaqa barbaachisu akkasumas kalee ofii kennuuf namoota hedduu biraa deggersa argachuun isaa gabaasameera.
Walaayittaa irraa kanneen ta’an lammiiwwan kun qe’ee keenyatti nu deebisaa jedhanii gaafataa jiraachuu isaaniif bulchiinsi magaalaa Bishooftuu immoo akka mirgi heeraa eeyamuufitti eessa iyyuu dhaqanii jiraachuu dana’u jedhan.
Walabummaa ilaalchisee uggura guddaatu na irra jira, garuu walabummaa bu’uuraa kan akkasiif gatii nuti baasuu qabnu jechuu dhaan VOAf ibsee jira.
Walabummaa Keenyaaf Wareegama Kaffalame Yaadachuu Qabna: Prezidaant Joo Baayiden
Walabummaa Marsariitii Kan bara 2015 Gabaasatu Ba’e
Walabummaan Amantii Musliimota Itiyoopiyaa Kabajamuufii Qaba
Walabummaan Gazexxesootaa Jiraachuu Nan Mirkaneessa:Maayik Paak
Walabummaan Preesii Afrikaa Bahaa Sadarkaa Maalii Irra Jira?
Walabummaan preesii akka hamaatti kan keessatti kufe Masrii ta’uu fi kunis biyyoota waggaa tokko keessatti kufaatii hamaan isaan mudate sagal keessaa tokko ta’uu ishee agarsiise. Waggaa darbe Gaazzexxessonni Toorbaatamni ajjefamuu fi kanneen dhibba lama ta’an hidhamuu ka dubbatu Ministrii haajaa alaa kan Yunaaytid Isteetes lafa walabummaan presii hin jirreetti walitti bu’insaa fi wal waraansii jiraachuuf carraa hedduutu jira, jedha.
Walabummaan Preesii Itiyoophiyaa Keessatti Bara Kana Sadarkaa Dura Itti Fooyya’erra Hin jiru
Walabummaan Preesii Itiyoophiyaa Keessatti Bara Kana Sadarkaa Dura Itti Fooyya’erra Hin jiru, Jedhu, Gaazzeessonnii fi Dhaabbatni Mirga Preesii
Walabummaan Presii Addunyaa Gad Deebi’e: Doctors Without Borders
Walabummaan Presii naannoo addunyaa gad deebi'e jedhu gabaasaaleen
Walabummaan yaada ofii ibsuuf hookkarri gonkumaa deebii hin ta’u, uummati kam iyyuu mirga inni walbummaan yaada isaa ibsuuf hiriira nagaa geggeessuuf qabu ni kabajna jechuu dhaan dubbi hiamaan ministrii dhimma alaa US Heather Nauert beeksianiiru.
Walabummaan yaada ofii ibsuu kan heera irra taa’ee jiru ana caalaa kan kabaju hin jiru ka jedhan Trump garuu odu gabaastonni sana jala dadhatanii wa’ee isaanii kijiba gabaasu jedhan.
Walaggaa bahaa aanaa diggaa magaalaa guddattuu arjoo Guddakeessatti dheengadda walitti bu’iinsa humnootii mootummaa fi uummata gidduutti ka’een namoonni rasaasaan dha’amanii madaa’uu jiraattonni nuuf ibsaniiru. Walitti bu’iinsi kun kan ka’es dilbata darbe ta’uu kan nuuf himan jiraataan magaalaa Arjoo guddattuu haala uumame nuuf ibsaniiru.
Walaggaa Bahaa fi Harargee Lixaa keessatti Mormii ka’een Lubbuun Namaa Darbuutu Ibsame
Walaggaa Lixaa Magaalaalee Gimbii Fi Najjoo Keessatti Hiriirri Geggeessame Naagaan Xumurame: Jiraattotaa Fi Bulchiinsa
Walaggaa Lixaa Waraana Bilisummaa Oromoo Simate:Koree Teekinikaa
Walagga dhiyaa magaalaa Naaqamtee keessaa daldalaawwan jiran cufamuu isaanii jiraattonni ibsaa jiran. Daldalaawwan kun maaliif akka dhaabate ennaa ibsan hacuummaa mootummaan saba Oromoo fi kanneen biroo irratti raawwataa jiru mormuuf akka ta’e illee dubbataniiru.
Walagumaa-galatti lakkoobsi namoota Itiyoophiyaa keessatti Vaayirasii Koronaan qabamuun isaanii mirkanaawee 655 gahee jira – jedha – gabaasaan VOA, Mesfin Arraagee Desee irraa.
Walakeessa halkan Robii darbee kaasee hanga Kamiisa har'a ganamatti haleellaa irra deddebi'ee nu irratti gaggeeffamaa ture jiraatuus tarkaanfii deebisanii haleeluu fudhanneen
Walakkaa hawaasaa kan ta’an Dubartoonn sochii hawaasaa, dinagdee fi siyaasaa keessatti qooda olaanaa qabaachuu isaanii ragaaleen adda addaa mirkaneessaanii jiran. Garu dubartoonni qooda gama hundaan fudhataa jiraniin qixxee fayyadamoo ta’a jiruu? gaaffiin jedhu deebin argatu akkuma ardii fi biyya keessa jiraatanii adda adda ta’a.
Walakkeessa baatii Amajjii dabree irra -- ka dhukaasa-dhaabinsaa of-keessa qabu - walii-galtee wal-diinofachuu dhaabuu mallatteessuu isaanii gareeleen lameenuu ni duubbatu. Walii-galtee kana kan hojii irra oolchu - walii-galtee ka biraa “MATRIX” - jedhame mallatteessuu irratti yaada adda addaa kennan. Kan araaricha geggeessu - IGAAD fi gareen mootummaa Sudaan Kibbaa, gareeleen lameenuu akka walii-galtee akana mallatteessan dubbatu. Mormitoonni garuu, akka walii-galtee boodanaa kana hin mallatteessiin battaluma dubbatan. Kan aangawoota IGAAD-iin dhihaateef - galmee ittiin ka’insa ijaarsa mootummaa cehumsaas hin mallatteessine - jedhu - mormitoonni. Har’a illee ejjennoo isaanii akka hin jijjiiramiin ka dubbatan - dubb-himaan garee mormitootaa – Luul Kuwaang --- sababaan isaa - galmeen sun, Saalvaa Kiirii-n taayitaa irra tursiisuuf malee furmaata akka hin fidne itti dhaga’amuu isaa eeran.
walakkeessa baatii Ebla bara 2017tti namoota itti dabalaa kuma 27 ta’antu gamas seenan.
Walakkeessa baatii kanaa jiloonni SPLMA gara Juubaatti kan imalu ta’uu beeksisuun fedha. Jaallee Maaykil/ministeera odeeffannoo/ jechuu isaanii ti simannaa sanaaf haa qophaa’an. Yeroo bakka sana turrutti tajaajila kennamu maraafis akkasuma jedhan.
Walakkeessa baatii Sadaasaatti kan Oromiyaa keessatti jalqabe hiriirri mormii amma ille akka itti fufee jiru ka dubbatan dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Dr. Mararaa Guddinaa, hidhaa, reebichii fi ajjeechaan humnoota mootummaas bakkawwan hedduutti uummata nagaa irratti geggeessamaa jira, jedhu.
Walakkeessa Gonderii fi aanaalee naannoo jiran keessa baatii onkoloolessa darbee qabee sabatiinsi dhabamuu isaan hojii barsiisuu irratti kanneen boba’an dabalatee hojii dhiisanii gamasii baqachuu dubbatu.
Walakkeessa guyyaa irra shaakalla waraanaatu Jarutha Bangazi irraa km 20 fagaatee bakka jirutti geggeessama. Kanneen mootummaa Libya kan Moammar Gadafii morman attamiin xaayyaaratti akka dhukaasan shaakalaa jiran.
Walakkeessa Hagayya darbe kanaa buufataalee Baqataa Keeniyaa keessa jiran ka daawwatanii turan Hoogganaan Dhaabbata Baqataa UNHCR Filiippoo Giraandii ‘dhimmi gargaarsa midhaan nyaataa baqattootaaf taasifamaa ture hirrachuu yaaddessaa akka tahe himanii waan kun akka fooyya’u waadaa seenanus haga yoonaa garuu baqattoonni rakkoon kun akka hin furamne dubbatu.
Walakkeessa magaalattii keessatti kanneen hiriiran – deggertoonni paartii mormituu, “Dimookiraatik Alayaans” jedhamuu, “Zuumaan bu’uu qaba” jedhuun dhaadataa turan. Paartiin isaanii akka Paarlaamaa keessatti sagaleen itti amantaa-dhabinsaa Prezidaant Zuumaa iratti kennamu gaafatee jira.
Walakkeessa Mediternaaniaan keessatti immoo kanneen liqimfaman lakkoobsi isaanii akkaan ol ka’ee jira. Baatii Fulbaana keessa namoota saddeeti kanneen Xaaliyaanii dhaqqabuuf imala sodaachisaa geggeessan keessaa namni tokko du’uun gabaasameera.
Walakkeessa wagga booda garuu sababaa weerara vaayiresii koronaan kan ka’e hojiin hin hojjetamne jechuu dhaan daayirkterichi ibsuu isaanii Asteer Misgaanaaw gabaasteetti.
Walakkiissa baatii Sadaasa darbee kaasee Oromiyaa keessatti mormii Mastar Plaaniin jalqabame dhabamuu lubbuu namoota hedduuf hidhamuu akkasumas miidhaa adda addaa humnootii mooutummaan geessisuun isaa sun durii kaasee jalqabbiin seenaa isaa lafa qabachuu wajjin akka ta’ee fi siyaasi Itiyoopiyaa keessaa maal akka fakkaaqu qorannaalee mata duree adda addaan qophaa’antu uummataaf ibsame.
Wal'ansa fayyaa jabaa fi wal irraa hin cinnee kan waggaa lama caalaa fudhateen Laakkaan jireenya haaraa akka daa'iima reefuu dhalattutti jalqabde. Dubbachuu, barreessuu, adeemuu fi kanneen biroo tokko jettee jalqabuun jabaattee dhiyeenya kana Yunivarsitii Joorj Waashingtan irraa Fayyaa Uummataa keessattu imaammata Fayyaa (public Heath, majoring in Health Policy) digrii lammataa ykn Maastarsii ishee argachuun eebbbifamtee jirti. Guutuummaa seenaa ishee caqasaa.
Wal arguun isaanii kun daqiiqaa lamaaf qofa ta’u Traamp Sambata darbee dubbatan.
Walarkaa fudhiins angoo Gadaa Tuulamaas Abbaa Gadaa Birmajii Bayyana Sanbatuu irraa Abbaa Gadaa Meelbaa Goobana Holaa Irreesootti cehee jira.
Walatjjii marii kana irraas yaadi furmaataa kan maddu ta’uu amanu. Labsiin yeroo hatattamaa torban darbe labsames rakkoo jiruuf furmaata miti jechuu dhaan hatattamaan akka ka’u paartileen kun gaafataniiru. Itti gaafatamaan quunnamtii uummataa paartii Semaayawii obbo Abebe akaaluu ennaa dubbatan.
Walayitaa Sooddoo irraa Yooseef Ayyaalew fi Wallaggaa irraa Gusaa Gaaddisaa ti halellaa kanaan kan lubbuun isaanii darbe.
Wal-balaaleffannaa fi walitti-wacuu guddaan gam-lameenii ennaa gara gab jechuu fi yaada ofii keessa-deebi’uutti dhufe, jalqaba baatii kanaa irra Finfinnee keessatti eegalame mariin Sudaanii fi Sudaan Kibbaa gidduu kun. Jiloonni Kaartumii fi Jubaa irraa walitti-dhufan dhimmoota wal-falmsiisoo akka dhimma daangaa fi dhimma lammummaa biyyoota lameen gidduu furachuuf, mala itti waliin hojjetan lafa kaayyatan.
Wal ceepha’uun ennaa umurii ijoollummaa in bareeda. Ennaa guddatan garuu nama dadhabsiisa. Kanaaf umurii amma irra jirruun Ertraa waliin wal ceephoo hin barbaannu, jaalala barbaanna.
Waldaa Afrikaatti bakka bu’aan UNHCR, Cosmas Chanda karaa akka namii qa’ee baqate dacha’uu mariitti jirra jedha.
Waldaa Aksiyoona Fayyaa Oromiyaa keessatti tajaajiila eegumsa fayyaa uummanni akka argatu gochuuf bara 2016 keessa hundeeffame.Ogeessoota tajaajiila eegumsa fayyaa kan gosa adda addaa kan of-keessaa qabu waldaan Aksiiyoona Fayyaa WALIIF mana qorichaa itti gurguran ykn Faarmaaasii 6 banee hojjachaa kan jiru ta’u dhiyeenyattis kanneen biroo sadii banuuf ka jiru ta’u ibsamee jira.
Waldaa Atileetoa Addunyaa,UCItti atileetota Afrikaa keessaa biskileeti oofan tokkeesos tahee badhaafame.Atileetii kun dorgommii bara kana dorgme qabxii 241 argatee Afrikaa keessaa tokkeesso tahe.
“Waldaa Awurooppaa miseensa dhibba hedduu qabu keessaa nama diqqaatti yaada amma jedhan kana dhiyeesse.Miseensota waldaa kanaa hedduu waliin hujii hedduu hojjanna.
Waldaa Awurooppaatii fi Eeritaan eegii bara 1993 Eeritraan bilisoomte jalqabee akka dansaa waliin hojjachaa bahan.Bara 2011 keessa ammoo Eeritaan dhaabbilee gargaarsa biyya alaa haga guddaan biyya baafatte.
Waldaa barsiisota Suudan keessaa namii akka Hind Awadassaid faatii warra ‘ashu baga du’a itti muran’ jedhu.
Waldaa biyyoolessa Afriikaa kan Zimbabwe hundeessanii booda irra to’annaa jala oolan achittis sochii ripxe loltummaa fallaa bittaa warra adii jalqaban.
Waldaa fannoo diimaatti jilli Siiriyaa akka jedhanitti konkolaataa fe’umsaa 46 midhaanii uummata kuma 27,500 akkasumas meeshaalee wal’aansa fayyaa yoo galchu waajjirri gargaarsa namoomaa kan tokkummaa mootummootaa akka gabaasetti immoo meeshaaleen wal’aansa fayyaa lubbuu oolchan hedduun garuu seenuu dhorkaman jedheera.
Waldaa Fiilmii fi Tiyaatira Oromoo fi Dhaabbata Wiirtuu Aadaa Oromoo Idiladdeenyaa tu waliin ta’uun Giddu-gala kana ijaara, jechuun dhaabbatoonni lameenuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Waldaa “Furtuu Waraana Dhokataa Covid-19” jedhama. Magaalaa Amboo Ganda Yaa’ii Gadaa bakka ‘Gool Piroojektii’ jedhamutti argama. Miseensota 16 qaba.Erga Koroonaan Itoophiyaatti mullatee guyyaa tokkoofillee osoo addaan hin kutin hawaasa magaalaafi baadiyyaa Amboo harka dhiqsiisuurratti argama. Daawwadhaa.
Waldaa kanatti Afrikaan cuftii daramuu dadneetti haga ammaatti Itoophiyaa waliin biyya 11 keessa jira.
Waldaa Kristaanaa fi masjiidin magaalatti keessaa eegumsa bifa jabaateen itti fufuu isaa polisii magaalaa irraa saajin Hajii ibsanii jiru.Har’a garu nagaan oollee jedhan.
Waldaa Kristaanaa Magaalaa Naqamtee Keessa Jirtu Tokkotti Maal Tu Ta'e?
Waldaa Krostaanaa magaalaa Hiwstan keessatti Kibxata kaleessaa sirna gaggeeffamee irratti miseensoonni maatii isaa, namoonni siyaasaa fi namoonni bebbeekamoon Amerikaa keessaa argamanii jiru.
Waldaa kubbaa miilaa 210 irratti wal dorgomee 32 qofatti walti hafe.Soddomanii lamaan kun guyyaa 30n duubatti dirree kubbaa miilaa magaalaa Raashiyaa 12 walti yaa’anii jabeennaa fi qarooma kubbaa miilaati qaban wal agarsiisan.
Waldaa Kunuunsa Daa'immanii fi Maanguddootaa Birmannaa
Waldaaleen Artii fi Ogbarruu Oromoo naannoo Oromiyaa keessatti ijaraman kanneen akka waldaa Fiilmii fi Tiyaatiraa Oromoo,waldaa barressitota Oromoo fi kanneen biroon motummaan Artii fi Ogbarruu Oromoof xiyyeeffannaa hin kennine, jechuun dubbatu.
Waldaa Misooma Oromiyaatiin kan dhaabbate Mana Barnootaa Bultii Addaa Adaamaatti barattoota qormaata biyyaalessaa kutaa 12ffaa fudhatan keessaa 40 ol qabxii 600 ol fiduu isaanii manni barumsichaa beeksise jira.
Waldaan Afrikaa akka jecha Zuumaatti olaantummaa seeraatii fi hiriira nagaa yayyaba demokirasii jabeessuu argu fedha.
Waldaan Afrikaa akka wantii Itoophiyaatti hiriiraaf nama baase mariin fala argattu gaafate
Waldaan Afrikaa Burundiin Loltoota Nagaa Eegan Waldaan Isaa Ergu Simachuu Fudhachuu Baannaan ‘Hin Adaba’
Waldaan Afrikaa filannoon Itoophiyaa ta baranaa nagumaan deemtee jedhee gabaase.
Waldaan Afrikaa maatii namii irraa dhumeef gadda qabu dabarsee akka madooleelleen ariitiin fayyitu hawweef.
Waldaan Afrikaa rakkoo siyaasaa Burundii faluutti jira.Yoo ammoo paartiin mormituu beekamtuu kora araaraa ji’a dhufutti qaban dhufuu baatte adabuuf doorsisuuttui jira.
Waldaan Aksiyoonaa Barnootaa Waliif Jedhamuu Magaalaalee Oromiyaa 12 Keessatti Hojii Eegale
Waldaan Aksiyoonaa Barnootaa Waliif manneen barnootaa qulqullina isaaniin Afrikaa Bahaa keessatti fakkeenya tahan hojjechaa akka jiru dubbata. Yeroo ammaa waldichi, manneen barnootaa isaa Finfinnee keessa jiran dabalatee magaalaalee Oromiyaa 12 keessatti hojii barnootaa eegalee jira.
Waldaan Artistoota Oromoo Raayyaan Ittisa Biyyaa olaantummaa seeraa kabachiisuuf bukchiinsa naannoo Tigraay keessatti bobba'ee jiru ni tumsina jechuun har'a dhiiga arjoomanii jiru.
Waldaan Awurooppaa Burundii Rakkoo Biyya Isii hin falle Jedhee Ammaaf Gargaarsa Irraa Dhaabe
Waldaan Awurooppaa(European Union) Burundiin rakkoo Ebla ganna dabree jalqabee namii 400 caalaan irratti dhumatee fala jabaa itti hin barbaanne jedhee maallaqa mootummaa sunii kennu irraa tursuutti jira.
Waldaan Awurooppa ammoo amma British waldaa kana keessa baate malee miseensa 28 qabaa ganna shan shanitti pirezidaantii filataa. Pirezidaantii ammaa kana ganna lamaan duratti filatan.
Waldaan bara 1989 keessa namii Oromoo beekamaan tokko lubbu dhabee jennaan akka hawaasatti walti dhufnee waan keenna qabaachuu mallee jedhee huji jalqabe jedhan kun amma mana ufii DC keessaa DC keessaa karaa Georgia irraa qaba.Hawaasa Oromo 6212 3rdStreet, N.W, Washington DC, 20011irraa jira.
Waldaan Barreessitoota Oromoo Miseensota Isaaf Carraa Banaa Jira
Waldaan Barressitoota Oromoo, hojiiwwan barreessaa asoosama Oromoo angafa yeroo ammaa dhibeen fayyaa mudate, kan Obbo Gaaddisaa Birruu uummata wajjiin wal-barsiisuu fi gumaacha barreessichaaf kabajaa kennuutti ka fuuleffate sagantaa tokko tibbana qopheessee ture.
Waldaan barsiisotaa magaalaa Sulultaa labsii mootummaan naannoo Oromiyaa baase irratti hundaa’uun lafa mana irratti ijaarrannu gaafannee eega kaartaa lafa manaa yokaan “Site Plan” argannee booda bulchiinsi magaalattii murtii kenne irra-deddeebi’ee jijjiiruudhaan haga ammaatti nu dhorkatee jira, jedha.
WaldaanCompact With Africankun baranallee akka Afrikaatti hojajchuu dandahan waan hedduun walk dubbatan.
Waldaan Dargaggoo Oromoo MN kun waldoota dargaggoo akkanaa ka Amerikaa keessatti Waldaa Darggaggoo Oromoo Addunyaa,IOYA jalatti gurmaahan keessaa tokko.Hujiin waldaa kanaa ta dhibiin rakkoo biyyaa keessaa qooda qabaachuu.Waldaan kun qophii gaafasiitti akka isaan jedhanitti haga humna barataatti $400 waltii guuranii nama Gaafa Afrikaatti beelaheef ergan.
Waldaan Dargaggoo Oromoo MN,'Nu' Abdii bori jedhee nama beelahee horii guure
"Waldaan dargagoota Oromoo kan sadarkaa adunyaa Muddee 31 bara 2010 kutaa Minisootaa magaalaa Seent-pool keessatti gaafa Nudde 31, 2010 qophii sirbaa diheessuuf jira.Guyyaa kanatti baandii Amerikaa ""JAZZ FOR PEACE"" jehdamu qophii sirbaa dhiheessa, wallistoonni Oromoo illee itti hirmaatu."
Waldaan deggertootas qabeenya qawwee biyya kana kan bulchu isaan miti waan ta’eef biyya kana harkaa fudhachuu qabna kanneen jedhan illee ni jiran. Haleellaan shorokeessaa Orlando keessatti geggeessame faallaa kanaa ta’uu mala, uummatis sodaa keessa akka bu’u godhe kanneen jedhan illee ni jiran.
Waldaan dhuunfaa KIFYA jedhamu “MasterCard” waliin ta’uu dhaan tajaajilli inni labse kun yeroo dhiyoo Itiyooophiyaa keessatti kan eegalu ta’uu isaaf achii booda biyyoota Afriikaa kanneen biroo keessatti kan itti fufu ta’uun beekameera.
Waldaan fannoo dhiimaa uummata Gambia, Mauritania, Malawi, Namaibia, Senegal fi Zimbabwe keessa jiruuf gargaarsa hatattamaaf kan oolu doolaara miliyoona 8 gaafatee jira. Gargaarsi kun uummata balaaf saaxilaman miliyoona hedduu keessaa kanneen akkaan miidhamaniif oola.
Waldaan Fannoo Diimaa Itiyoophiyaa, Federeeshiniin Fannoo Diimaa fi Baatii Diimaa idil Addunyaa, ibsa waloon kennaniin akka beeksisanitti, Sudaanii fi Jabutiin jeeqama dhiheenya kana ka’een haala wal-qabateen deggersi haga ammaa godhanii fi gochuuf karoorfatan bajata isaan barbaachisu wajjiin kan wal hin gitiin tahuu, ibsa miidiyaalee addunyaaf kennaniin hubachiisanii jiran.
Waldaan Fannoo Diimaa Itiyoophiyaa, Tigiraay keessatti uummata miliyoona sadi’ii ol tahu gargaaruuf qarshii Itiyoophiyaa Biliyoona sagal kan isa barbaachisu tahuu beeksise.
Waldaan Fannoo Diimaa Itiyoophiyaa Uummata Tigraay Qarqaaruf Qarshii Biliyoona 9 Na Barbaachisa Jedhe
Waldaan Fannoo Diimaa Itiyoopiyaa Hundeeffama Isaa Waggaa 80ffaa Kabaje
Waldaan fannoo diimaa Itiyoopiyaa lolli Tigraay jalqabamuu isaa dura iyyuu karaa caasaa isaa hanga gadiitti gad bu’aniin deggersa gochuu prezidaantichi obbo Abarraa Tolaa Gaazixeessotaaf ibsaniiru.
Waldaanfannoo diimaaItiyoopiyaa waggaa hundeeffama isaa 80ffa kabajuu kan jalqabe waggaa darbe ennaa waggaa 80 guutee ture. Akka karoora waldaan kun lafa kaa’atetti waggaa tokko keessatti waggaa hundeeffama isaa 80ffaa sababaa godhachuu dhaan qophiiwwan adda addaa qopheessaa ture. Hara’a qopheen kun agarsiisawwan daldalaa fi egzibiishinii qophaa’een sirna kana eebbisanii kan banan prezidaantii Itiyoopiyaa Dr. Mulaatuu Tashoomee turan.
Waldaan Fannoo Diimaa Ka Damee Keeniyaa lakkoofsi baqattootaa Kan magaalaa Mooyyalee baqatanii Keeniyaa seenaa jiran dabalaa jiraachuu beeksise. Harra ibsa baaseen dhaabbatichi ‘Keeniyaa keessatti haga yoonaa baqattoota Itiyoophiyaa kuma 9 fi dhibba 5 ol simachuu ibse.
Waldaan Fannoo Diimaa Kan Itiyoophiyaa Komee Buqqaatoota Tigraay Keessaaf Deebii Kenne
Waldaan fannoo diimaa lammiiwwan Keeniyaa kanneen filannoo booda hookkaratu ka’a jechuun sodaatanii biyyattii dhaa baqataa jiran galmeessuu jalqabuu isaa beeksisee jira.
Waldaan Fannoo Diimaa, ulaalee daangaa Ripubilikii Dimookiraatawa Koongoo irraa gara Yugaandaa irratti, sakattaa geggeessaa jira.
Waldaan fannoo dimaa Itiyoophiyaa kun bulchiinsa naannoo Tigraay, Amaaraa, Beneeshaangul Gumuuz fi uummattoota Itiyoophiyaa gama kibbaa keessatti sababaa walitti bu’iinsaan namoota miidhaman kanneen Miliyoona walakkaa ta’aniif gargaarsa adda addaa kennuu isaa kan ibsan itti gaafatamaan waajiira qunnamtii uummataa kan jaarmayichaa Dr. Solomoon Alii kanneen walitti bu’insa waliin hidhata hin qabne lammiwwan biyyatti Miliyoona 10 ta’an gargaaraa akka jiru ibsanii jiran.
Waldaan Fannoo dimaa Itiyoophiyaa lammiwwan sababaa walitti bu’uunsaaan manaa fi qe’e ofii irraa godaananiif deggersa adda addaa kennaa kan jiru ta’u beeksisee jira.Waldaan kun buqqaatoota magaala Maqalee keessa jiraniif Zayiitaa fi Qaamadii yeroon isaa irra darbee kenne komeen jedhuus hundee qabeessa miti jedhee jira.
Waldaan Fannoo fi Baatii Diimaa fi Waldaan Fannoo Diimaa Itiyoopiyaa Haala Namoomaa Tigraay Irratti Ibsa Kennan
Waldaan Fayyaa Addunyaa, ka Tokkummaa Mootummootaa namoonni vaayiresichaan qabaman biyya hedduu keessatti mul’ataniyyuu, sadarkaa “Pandemic” yokaan kan lafa bal’eensa waliin gahe jedhamuu irra hin geenye jedha.
Waldaan Federeshiinii Kubbaa Miilaa Addunyaa(FIFA)Bulchiinsa Isaa 'Qajeelfachuuf' Dubartii Itti Gaafatamatti Filate
Waldaan Federeshiinii kubbaa miilaa kun ammoo Afrikaa gama kubbaa miilaa kanaan guddouma guddisuu fedha.Kilabootii addunyaa ijoollee Afirkaallee kubbaa miilaatti guddifachuuf bitachumatit jiran.
Wal daangaa Oromiyaatii fi naannoo Somaalee gama Booranaa irratti nama hedduutti miidhame ijoolleen tun jarallee dhandhee laallee rakkoo isaaniillee biyyatti himnee akkuma durii gargaarra jedhan.
Waldaan Gargaarsaa,BoSA,Diraa fi Baaddiyaa Booranaatti Waan Vaayireesii Koronaa Irratti Nama Gorsuutti Jira
Waldaan haakimootaa miseensota 6000 kabu kun xalaayaa Muummicha Miniisteeraa Yooshihiidii Suugaatiif ergeeniin akka beeksisetti, yeroo amma dhibeen koroonaa akka haaratti ka’ee waan babaldhachaa deemaa jiruuf Olompiikiin baraan akka hafuu gafataniiruu.
Waldaan Hakiimota Jaapan Olompikiin Baranaa Akka Hafu Gaafate
Waldaan Hawaasa Oromoo Waashinten DC fi naannawa ishee, bakka-bu’oota hawaasaalee Oromoo kutaalee Yunaayitid Isteets ka biraa, Waldaa Of-gargaarsa Dargaggoota Oromoo, Waldaa Dubartoota Oromoo Guutummaa Addunyaa waliin gamtoomuun hiriira Masaraa Mootummaa Yunaayitid Isteets, Waayit Haawusii fi Ministrii Dhimma alaa Yunaayitid duratti geggeessan. Mootummaan Itiyooiphiyaa hiraarsa, dararaa, hidhaa fi ajjeechaa Uummata Orommoo irratti, keessumaa, barattoota Oromoo irratti geggeessaa jiru hatattamaan akka dhaabu. Mootummaan Yunaayitid Isteetsis mootummaa abbaa-irree kana gargaaruu akka dhaabdu gaafachuun, dhaadannoolee kana calaqqisan dhageessisaa turan. Jimaata, Waxabajjii 19, ganama sa’aa sagal irraa jalqabee haga waaree booda sa’aa tokkootti geggeessame hiriirichi.
Waldaan hawaas Oromoo magaalaa Romaa fi naannoo ishee gadda itti dhaga'ame ibsuun Laftii Aaddee Agituun itti lubbuu dhaban kaaba biyyatti baadiyyaa keessa ta'u ibsuun akka yaadameetti waan irra eegamuuf danqamuu dubbatee jira.
Waldaan hayyoota Oromoo inni hoogganu – OSAn marii geggeesse irratti “Mootummaan Itiyoophiyaa amma taayitaa irra jiru, waggoota digdamii shan dabraniif gaaffii uummata Oromoo deebisuu hin dandeenye” hubannoo jedhu irra ga’uu isaanii dubbata – Obbo Henook.
Waldaan Hayyoota Walaayittaa Hoogganoonni Godinichaa Mana-hidhaa Jiran Akka Hiikaman Gaafate
Waldaan hojjetootaa Korporeeshinii Sukkaaraa Itiyoophiyaas, hojjetoonni isaa ka jalaa ajjeesamaa jiran tahuu ibsee, “hojjetoonni tokko tokko, sodaatanii hojii gad-lakkisanii deemaa jiru,” jedha.
Waldaan hojjettoota hawaasa Nebraskaa baatii kana Laila Hoh-DAY-dah kanaa gochuun uummata addunyaa biroo keessa jiraniif falmuu isheef lammii waggaa kanaa kan hojii ol aanaa hojjette gochuun beekkannaa kenneefii jira.
Waldaan Horsiise Bultoota Oromiyaa Badhaasa 'Equator Award' badhaafame.
Waldaan Horsiise Bultoota Oromiyaa Badhaasa Equator Award jedhamu badhaafame. Waldaan kuni badhaasa kana kan badhaafameef, hojii eegumsa naannoo fi guddina diinagdee egereef tahu gumaachee jedhameetu. Harra akka idila addunyaatti Guyyaan Ayyaana dachii ka kabajamee oole yoo tahu, Gamtaa Mootummootaatti Sagantaan Guddina Diiinagdee UNDP nis guyyaa kan sababeeffatee horsiise bultoota biyyoottan Afriikaa Bahaa keessaa bahan gidduutti waldaa kana badhaasa kana isaan badhaase; akkasumas Doolaara Ameerikaa kum Kudhanillee isaaniif arjoome.
“Waldaan keenna [IAAF] akka atileetotii humna ufiitin dorgoamnii moohan karaa dandahu cufaan hojjata,”jedha.
Waldaan Kirstaanaa Orotodoksii Hiriira Fulbaana 4tti Waame Yeroo Biraatti Dabarse
Waldaan Kirstaanaa Orotodoksii Itiyoophiyaa, buufata lallaba Fifnfinnee jala kanneen jiran qaamonni adda addaa dilbata dhufu kana jechuun akka lakkoobsa Itiyoopiyaatti Fulbaana afru bara 2012, Finfinnee keessatti akka hiriira nagaa bahaniif waamicha taasisee ture yeroo biraatti jijjiiruu isaa, koreen hiriiricha qindeesse har’a beeksisee jira.
Waldaan KirstaanaaSt Mary Help of christiasns Cathedraljedhamu yeroo ammaa lammiiwwan Sudan Kibbaa 8,500 erga baatii Waxabajjii keessda hookkarri ka’ee kanneen lola magaalaa Wau keessaa baqatan gargaaraa jira. Francis Mogga angawaa mooraa Sanaa ti.
Waldaan kirstiyaanichaa dhaaba amantii hundee godhate yoo ta’u gargaarsa namoomaa kennuu dhaan yeroo rakkootti uummata kee cina dhaabachuu qabda amantii jedhu qaba jedhan.
Waldaan Kubbaa Miilaa Addunyaa,FIFA 18Saalaan taphataa ariifataa jedhee barana maqaa baaseef. Gurbaan kun nama ganna 25ti lakkoofsa 11 keeyyate fuula dura taphata.
Waldaan kubbaa miilaa addunyaa waldaa horiin ummataa miliyoonii hedduu boollatti dhahe jedhanii yoma hedduu himatan.Ka Ahmed ammatti diidessanii beekuu baatanillee mindaan pirezidaantiin FIFA Sepp Bilaater bara 2015 argate Euro miliyoona 2 fi kuma 600ti.Euroon doolarii Amerikaatuu hin caalti.
Waldaan kun akka jecha obboo Henookitti baruma baraan ijoollee kahimaa yuniverstii fi dhaabbilee barnootaa biyya alaa jiran ufitti dabalchaa,bulchinsa keesastti makachaa deema,karaa waldaa kanaan durattiin deemu qaqqajeelchaa deema.
Waldaan kun akkumaa yeroo jalqaba hundeeffameetti misooma fi barnootaaf Oromoo ijaaruu, Sirnaa Gadaa jabeessuu fi karaa hundaan dandeettii Uummata isaa ijaaruuf kan hojjetu tahuullee dubbata. Tsehaay Daamxoo tu Finfinnee irraa gabaase.
Waldaan kun akkuma tahu tahee waan bara hedduu keesatti tolchee hin beenne dubartii hujii bulchiinsa olaanaatti filate,Fatma Samba Diouf Samoura,nama ganna 54 dubartii jalqabaafFIFAbulchitu. Yoo wanti cufti qajeelte Waxabajji dhufu keessa huji jalqabdi.
Waldaan kun atileetota qorsa humna namaa kennu fudhatani ka madaaliyaa hin moohatin ka olompikii irratti hin dorgomanillee adabumatti jira.
​Waldaan kun bara 1960 keessa hujii jalqabe.Wannii innii hujii jalqabeef akka perzdaantiin waldaa kanaa obboo Dirribi Demisee jedhutti ummata wal barsiisuu,waan ufii wal irraa barachuu, rakkoo ufii waliin dubbachuu fi waan qaban walti dabalachuu.
Waldaan kun bifa haaraan hojii eegalera jedhan obbo Dirribii Damisee, Pirezidaantiin waldichaa.
Waldaan kun dhiba vaayireesii kornaa kana irratti ee ogeeyyota Oromiyaallee mi’a isaan vaayireessii kana irraa namaan wallaaniin bituuf haga doolara kuma 100 walti guuruuf hujiitti jira.
Waldaan kun eegii hujii jalqabee human jabeeffateen duubatti mana bitatee, nama Oromoo Amerikaa dhufu komputera barsiisuu, odeeffannoo biyya dhufanii fi leenjii akka akkaa kennuu fi waan hedduu hojjate jedhan.
Waldaan kun guyyaa dheengaddaallee Oromoo Irreecha bara 2016 irratti dhumatan qaabachuu,Irreecha bara 2017 ulfeessuu fi Oromoo rakko wal dhaba daangaa Somaaleetiin baqatan gargaaruuf yuniversitii Kaatolik (Catholic University) keessatti sagantaa kopheesse.
Waldaan kun jalqaba yeroo hundeeffame seenaa, adaa, jiruu fi jireenya Oromoo kan ilaaleen barreeffamoota sirrii hin ta’iin maxxanfamanii gabaa irra oolan dura dhaabachuun seenaa sirrii kan maalummaa eenyummaa Oromoo calaqqisu ifa gochuuf akka ta’e hayyoonni gameeyyiin ibsanii jiru.
Waldaan kun naannolee Oromiyaa akka akkaatti qarshii miliyoona 80 taatuun biirolee jaaruufillee qopiitti jiraa jedhaa, biiroollee jaaratanii nama ammo biyyatti beelahe maaniin gargaartan jennaan.
Waldaan kun namoota galiin isaanii gadi bu’aa tahe 180 tahaniif deggersa midhaan nyaataa fi Zayita nyaataa akkasumas buufata fayyaaf ammoo meeshaalee qulqullina harkaa ittiin eeggatan gumaachuu dubbateera. Sababaa garaa garaan namoota namoota rakkoof saaxilamaniif birmachuun ni barbaachisa jedha.
Waldaan kun takkumaayyuu dubartii biyya Awuroopaatii alaa bulchiinsatti filatee hin beeku.Maallaqaa fi hojjattootaa FIFA tohachaa dhaaba kana bulchiti,Fatiman.
Waldaan Kunuunsa Daa'immanii fi Maanguddootaa Wallagga Lixaa, magaalaa Gimbiitti maandheffate, barattoota 300 tahaniif dabtara, qalamaa fi uffata seeraa mana barumsaa bituu beeksise.
Waldaan kun worsa COVID-19 waliin barbaaduu qofaa mitii yoo argatanillee wal qixxee qoodachuuf yayyabame.
Waldaan maangudoota naannoo Amaaraa fi waaldaawwan biroo qoqqobii mootummaan yunaayitid isteets hangaawootaa mootumaa Itiyyoophiyaa fi mootummaa naannoo Amaaraa irraati labsee mormuudhaan ibsa kennaniiru.
Waldaan Maccaa fi Tuulamaa Ganna 50essoo Hujii Itti Jalqabe Amerikaatti Ulfeeffate
Waldaan Maccaa fi Tuulamaa Hundeeffama Isaa Waggaa 50ffaa Ayyaaneffacchuuf jedha
Waldaan Maccaa fi Tuulamaa Ugguramee Ture Amma Eyyama Argate
Waldaan Maccaa fi Tuulamaa waggootaaf ugguramee ture akka lakkoofsa Itoophiyaatti Amajjii 23 bara 2011 ehama argachuu isaa Pirezdaantii Waldichaa obbo Dirribii Damussee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Waldaan Maccaa-Tuulamaa Oromoo Irreecha bara 2016 irratti dhuman kabajuu fi wal dhaba daangaatiin baqatan gargaaruuf Diisiitti sagantaa qopheesse
Waldaan Maccaa-Tuulamaa Oromoo wal dhaba daangaatiin baqatellee horii qarqaaraniin walti qabeef.
“Waldaan miseensa 209 qabu na filullee hawaasa kubbaa miilaa addunyaa keessaa hedduutti hedduutti yaada kiyya hin
Waldaan Misoomaa Oromiyaa Gargaarsa Meeshaalee Qulqullinaa Yeroo Laguu Barattoota Durbaaf Raabse
Waldaan Misooma Biyyoota Ollaa Afrikaa Bahaa,IGAD Ebla Dhufu keessa Waraana Suudan Kibbaatii Nagaa Eegu Erga
Waldaan Misooma Oromiyaa akkuma maqaa isaa hujiitti jira moo…
Waldaan Misooma Oromiyaa mana Barumsaa 2 kanneen Godina Wallagga Bahaa Aanaa Guutoo Giddaa keessaa barattoota Shamarraniif meeshaalee qulqullinaa yeroo laguu ji’aa itti gargaaraman gumaachee jira.
Waldaan Misooma Oromiyaa ykn ODAAn mana barnootaa bultii addaa isa lamaffaa magaalaa Bishooftuu keessatti banuun eebbisise jira. Daayreekteera Olaanaa ODAA - Obbo Dajanee Itichaa akka jedhanti fedhiin uummataa dabalaa adeemuutu mooraa 2ffaan kun akka banamuu dirqisiise.
Waldaan misoomsa Oromoo Kamisee bara 1999 keessaa hujii jalqabee akka jecha obboo Mohaammeditti rakkoo akka akkaa irratti nama gargaarsa.
Waldaan ogeessoota seeraa kan Oromoo xumuura torban kanaa jechuun Onkolooleessa 22 fi 23 magaalaa Londoon keessatti marii gaggeessuuf kan jiran ta'uun ibsamee jira. Karoora walgahii kanaa ilaalchisuun, Jaallanneen qindeessitoota keessaa tokko – Prezidaantii Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaa duraanii - Obbo Tashaalee Aberraa haasoofsiiftee jirti.
Waldaan ogeessota Fayyaa oromoo ka sadarkaa addunyaa gurmeessuuf eega irratti hojjatamuu qabee waggaa afuur ta’u qindeessitoota keessaa tokko kana ta’an Dr. Masfiin Ittaanaa ibsanii jiru.Kaayyoon isaas uummata Oromoo biyya keessa jiru toora tajaajiila eegumsa fayyaan deggersa barbaachisuu gochuu akkasumas biyya alaa keessatti hojii qorannoo gaggeessuu akkasumas ijoollee barnoota tajaajiila eegumsa fayyaa barataa jiraniif deggersa gochuu akka ta’e ibsamee jira.
Waldaan Ogeessota Seeraa Oromoo Ka Sadarkaa addunyaa hundeeffame!
Waldaan Ogeeyyii Fayyaa keeniyaa hojii itti fufuuf guutamuu qabu jechaan ka gaafatan waantota 11. Isaan keessaas, ogeeyyiin fayyaa inshuraansii fayyaa akka argatan, meeshaaleen barbaachisoon akka dhiyaataniif, warri qacarame miindaan akka kaffalamuuf, ogeeyyiin fayyaa dabalataas hospitaalota keessatti akka qacaraman ka jedhan warreen hangafa.
Waldaan Ogeeyyota Fayyaa Oromoo Addunyaahttps://iohpa.org/akka pirezidaantiin isaa Dr Obsaa Hassan jedhetti hujii isaanii guddoon gama fayyaatin ummata barsiisuu,gama fayyaatiin qorannoo akka akkaa tolchanii ummatti himuu.
Waldaan Ogeeyyota Fayyaa Oromoo Addunyaa Vaayireesii Koronaa Kana Irratti Ogeeyyota Oromiyaa Jiran Qarqaaruuf Horii Waltii Guuruufiitti Jira
Waldaan Orotodoksii Itiyoophiyaa Gareen Jaalalleewwan Saala Wal Fakkaataa Biyya Akka Hin Seenne Gaafatte
Waldaan Orotodoksii Itiyoopiyaa har’a waaree irratti waajjira paatriyaarikii keessatti ibsa tuuta oduuf kenname irratti ibsa barreeffamaan dhiyaateen amantoota koo irratti raawwatame kan jette gocha suukaneessaa tarreessitee jirti.
Waldaan Orotodoksii kutaan lallabaa Meqelee fi waldaan eebbifamtoota wangeelaa naannoo sanaa ergaa Abuna Maatiyaasiin darbe kan deggeran ta’uu ibsa barreeffamaan baasanii beeksisaniiru.
Waldaan Orthodox masrii keessaa haleelamee yoo xiqqaate namoonni 44 erga du’anii booda biyyattiin labsii yeroo hatattamaa baatilee sadii labsitee jirti.
Waldaan Ortoodoksii Maqalee Buqqaatotaaf Gargaarsa Gumaachite
Waldaan OSA kora baranaa irratti ganan 30essoo hujii itti jalqabe ulfeeffata.
Waldaan Poolsiin Amerikaa humna guddoo qaba.Mindaa poolisii wayyeessuu,yoo himatan gargaaruu,faayidaa poolisiin argachu malte dubbachuu fi waan hedduun golaaf gargaara.Waldaan hagii tokko jijjiiramii kun poolisii balaa irra buusa jedhee dida.
Waldaan Qorannoo Afrikaa walgahii isaa 59ffaa torban darbe, Muddee 1 - 3tti as Waashingitan Diisiitti geggeessera. Walgahii kana irratti hayyoonnii fi namoonni siyaasaa qorannoo isaanii dhiheessaniiru. Mariiwwan godhaman keessa han dhimmoota Oromiyaa fi Itoophiyaa irratti xiyyeefatanis jiru ture.
Waldaan qorannoo Oromoo, gurmuu hayyootaa fi barattootaa mirga Oromoof falman, kanneen beekumsa fi qorannoo waa’ee Oromoo guddisuu fi babal’isuutti cichaniin bara 1986 as Yunaayitid Isteetis keessatti hundeessame. Bara sana keessa, waraqaaleen qorannoo dhihaatan, barruulee fi kitaaboleen maxxansaman, kanneen seenaa Oromoo ukkaamsanii irra cehan yokaan jal’isanii dhiheessaniif, Takkummaa Itiyoophiyaa eeyummaan sabootaa keessatti hin mul’anne waan tureef, OSAn hundeessamuun isaa, ilaalchawwan kana dura dhaabachuuf, akkasumas, beekumsaa fi qorannaa waa’ee Oromoo guddisuuf dhaabbata bu’uraa tahe, jetti – Prezidaantiin Waldaa Qorannoo Oromoo yokaan OSA bara kanaa – durbee Kuulanii Jaallataa.
Waldaan Qorannoo Oromoo – jechuun OSA-n dhiheenya, Maaster Pilaanii Finfinnee fi mormii Oromiyaa keessaa irratti as Waashington DC-tti marii yokaan Simpoosiyeemii geggeessee ture. Marii kana irratti, beektota gara garaatiin qorannoolee fi xiinxaloota adda addaa tu dhihaate. Prezidaantii Waldaa Qorannoo Oromoo ka bara kanaa – Obbo Henook Gabbisaa akka jedhutti, mariin sun waa’ee kufaatii siyaasaa Itiyoophiyaa keessaa, waa’ee saaminsa lafaa fi ajjeechaa baatiilee lamaan dabre ilmaan Oromoo irratti geggeessamaa jiu xiinxaluutti ka fuuleffate ture.
Waldaan Qorannoo Oromoo – jechuun OSA-n, Kora isaa ka walakkeessa waggaa, boorii fi iftaan – jechuun, Ebla lamaa fi sadii, magaalaa London keessatti geggeeffata. Korri Yunivarsitii London, Mana-barnootaa Dinagee fi Saayinsii Siyaasaa Keessatti geggeessamu kun , kallattiidhaan, haala mormii fi tarkaanfii mootummaa yeroo ammaa Oromiyaa keessatti geggeessamutti ka xiyyeeffate ta’uu, prezidaantiin waldichaa, Obbo Henook Gabbisaa ibsee jira. Akka Obbo Henook jedhetti, waraqaalee qaorannoo gara digdamii shanii fi gurmuulee marii yokaan paaneloota lama tu kora OSA (WQO), ka walakkeessa waggaa kana irratti dhihaata.
Waldaan Qorannoo Oromoo Jireennaa-Jjiruun Oromoo Gadaa keessa jira jedhee Pr. Asmeroom Leggeseellee itti yaammatee DC-ti kora taa'utti jira
Waldaan Qorannoo Oromoo kora isaa isa 28ffaa Hagayya 2 fi 3 bara 2014 galma yunivarsitii Hawaard kan Waashingtan Dii sii keessatti gaggeesse jira.
Waldaan Qorannoo Oromoo Kora Isaa Waggaa Gaggeesse
Waldaan Qorannoo Oromoo,Oromo Studies Association(OSA) waldaa jiruu fi jireenna Oromoo,aadaa fi seenaa fi eennummaa Oromoo karaa hedduun qoratu.
Waldaan Qorannoo Oromoo (OSA) Kora Bara 2013tti Seenaa fi Aadaa Oromoo Waliin Waaan Hedduu Mari’atee Perzdaantillee Filate
Waldaan Qorannoo Oromoo (OSA) Kora isaa waggaa xumura torban darbee irra Adooleessa 29-31 bara 2016 tti Waashiington Dii Sii keessa ka jiru Yunivarsitii Hawaard keessatti gaggeessee jira. Waldaan Qorannoo Oromoo eega hundeeffamee barana waggaa 30 kan guute yoo ta’u, kora baranaa kana irratti mata- dureelee adda addaa irratti hayoonni waraqaa qorannoo dhiyeessan akkuma jiran, kanneen biyya irraa dhufanii itti hirmaatan illee jiru.
Waldaan Qorannoo Oromoo OSAn kora isaa 24ffaa Waashingten DC keessatti gaggeeffate xumuree jira.Awuroopaa, Kaanaadaa fi Yunaytid Isteets irraa beektoota Oromoo fi kanneen Oromoo hin ta’iin heddutu kora kana irratti hirmaate.OSAn eega hundeeffamee as uummata Oromoo ilaachisee waan jiru hubachisuu fi barsisuu irratti fuuleeffatee jabinaan hojjataa jira, kan jedhan prezidaantiin OSA Dr.Haayilee Hirphaa,dhimmootii Oromoof barbaachisoo ta’anii fi haala Gaanfa Afrikaa keessa jiru hubachisaa ture, ammas ittuma jirra jedhan.Dura tessuun Boordii Daayreekteroota OSA,Bonnie Holokomb, waggaa kana keessa mul’ata ifa ta’e kan guddina OSA irratti fuuleffate akkasumas guddina qorannoo kan akeekaa lafa ka’amee jajjabeessuu fi fixaan baasuu gaggeessuun milka’inni argamuu dubbatan.Professar M.I.Aguilar Yunivarsitii St. Andrews kan biyya Scotland irraa, Borana keessaatti waggootii afuriif qorannaa gaggeessaa akka turan ibsanii,sirnii Gadaa kunuunsamuu malee dagatamuu hin qabu , jechuun hubachiisan. Namonni duriis rgaga baatoota bara durii waan ta’aniif kabajamu qabu, kan jedhan professer Aguilar,qabsoo karaa nagaa gaggeefamutu uummata Oromoo gargaara, jedhu.Dhimmoota Oromoo ilaallatan irratti Ministrii dantaa alaa biyya isaanii waliin kan hojjetaa jiran ta’u illee ibsanii jiran, professer Anguilar.
Waldaan qorannoo Oromoo OSAn sambata darbe jechuun Amajjjii 16 bara 2016 simpooziumii tokko magaalaa Waashington keessa kan jiru galma Ethical Society jedhamu keessatti geggeessee jira.
Waldaan Qorannoo Oromoo (OSAn) Seenaa Isaa Waggoota 33 Keessatti Yeroo Duraatiif Finfinneetti Kora Taa’uuf Deema
Waldaan Qorannoo Oromoo yokaan OSA, eega hundeessamee waggoota 33 booda yeroo duraatiif, kora isaa waggaa, Finfinneetti geggeeffaffachuuf qophiitti jira. Adoolessa 26 haga 28tti geggeessama kora geggeessamu kana ilaalchisee – Prezidaantii OSA bara kanaa – Dubree Kuulanii Asaffaa Jaallataa, Niwu Yoork irraa bilbilaan dubbiseen jira.
Waldaan Qorannoo Oromoo yokaan OSAn, xumura torban kanaa irra, Sanbataa fi Dilbata, jechuun Hagayya 4 fi 5 kan as Waashinton DCtti argamu Yunivarsitii Kaatoolikii Ameerikaa keessatti kora yokaan konferansii isaa waggaa geggeeffachuuf qophiitti jira.
Waldaan Qoranno Oromoo haala biyya keessatti galmaahee hojjachuun danda’amu irrattis hojjatamaa kan jiru ta’uu isaa hogganoonni waldichaa beeksisanii jiru.
Waldaan Qoranno Oromoo Namoota Waldichaaf 'Gumaacha Godhan' Jedhe Badhaase
Waldaan Saayinsiifi Teeknoloojii Oromiyaa Yaa'ii isaa waggaa lammaffaa hardha Finfinee Giddu Gala Aadaa Oromootti geggeesse. Prezdaantiin waldichaa Proofeesar Girmaa Gabrasanbat akka dubbatanitti waldichi hayyota walitti qabuun dhimma biyyaa irratti hojjachuuf kaayefatee caraaqaa jira jedhan.
Waldaan to’attoota balalii xayyaaraa garu mormiin amma jalqabamesamii biyyatti irraa to’annaan dhabamsisuun balaa
Waldaan tola-ooltummaa Ubuntuu deggersa isaaniif godheen akka jireenyi isaanii fooyya’aa jiru dubartootni magaalaa Amboo jiraatan
Waldaan tola-ooltummaa Ubuntuu deggersa isaaniif godheen akka jireenyi isaanii fooyya’aa jiru dubartootni magaalaa Amboo jiraatan.
Waldaan tola-ooltumnmaa biyya keessaa kun akka ijoolleen harka qalleeyyii sababa rakkinaan barnoota addaan hin kutne ka deggeraa jiru tahuullee Sagalee Ameerikaaf ibsee jira. Naakoor Malkaa tu Ambo irraa gabaase. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Waldaan Wal-gargaarsa Oromoo angafichi, Waldaan Muccaa Tuulamaa kan itti hundeeffame - waggaan shantamaffaan, Hagayya 1, bara 2014 as Yunaayitid Isteets, Waashington DC keessatti ayyaaneffamuuf qophii guddaa tu geggeeffamaa jira.
Waldaan Walgargarsaa fi Misooma Maccaa Tuulamaa erga irra deebiin eyyama argatee yeroo jalqabaatiif Dilbata dabre yaa’ii isaa Finfinneetti geggeeffatee jira.
Waldaa Orotodoksii Itiyoophiyaatti tokkummaan waldoota Orotodoksii Gonderis xalayaa wal fakkaatu ministrichaaf ergee jira.
Waldaa Orotodoksii Maqalee biraa ibsi ba’e kun dararaa naannoo sana keessatti raawwatamu akka hin dubbanne abunichi dhokramuun isaanii, bifa bittaa sirrii Itiyoopiyaan itti jirtu agarsiisa jedhan.
Waldaa Ortodoksii Tawaahidoo Qulqullichi kan Itoophiiyaatti abunoonni Naannoo Oromiyaa har’a sabaa himaaf ibsa kennaniin qoqqobbiin dhiheenya kana koree mana lubummaa Oromiyaaf hundeeffame irra kaa’ame sirrii akka hin ta’iin dubbatan.
Waldaa Tola-ooltummaa “Furtuu ammasakak ummatii COVID-19 irraa ufi eegu gargaaruutti jira jedha.
Wal dadhabanii walqixxee tahanii jennaan kubbaa hindiriffoo ykn adabbii kaahaniif.
Waldan Awurooppaa waggaatti Itoophiyaa dooalara biliyoona 3 gargaasaan argatti.Afrikaa keessaa biyyiti horii haganaa aragttu tokkofffaan Itoophiyaa. Paarlaamaan kun horiin Waldaan Awurooppaa gargaarsaan Itoophiyaa kennamu seerumaan hujii irra ooluutti jiraachuu isaallee akka tohatamu yaada dhiyeesse.
Wal-danqaan Siyaasaa Somaaliyaa Keessaa Furmaata Hin Arganne
Waldawwan kun ibisa magaala Baahir Daar keessatti Kaleessa kennaniin mootummaan Yunaayitid Isteets murtee isaa akka irra deebi’ee ilaalu gaafataniiru.
Waldhaansa baqaqsanii hodhuu ka sammuu godhatee torban tokko booda dhukkuba onnee tasaatin mana isaa Arjantiinaa jirutti boqachuu isaatu gabaafame.
"Wal dhaba bulchiinsa irratti wal dhadhabanii jaraayyuu dhibuu dandeettu tana dhiisuuf jedhanii biyyaa bahuu fa dandahan. Warrii maatii Mugaabeetiin harka wal keessa qabutti ammoo dubbiin jabaachuu hin dhabdu.”
Wal dhaba daangaa kanaan haga ammaatti namii wal dhaba kanaan dhumate beekamu dhabuun,ummata baqate dhaqanii laaluu dhabuun rakkoolee himatan keessaa haga tokko.
Wal dhaba daangaa naannoo Oromiyaatii fi naannoo Somaalee naannoleen lamaanu faluutti jiran jedhama
Wal dhaba daangaa Oromiyaatii fi naannoo Somaaleetiin manneen barannoota Oromiyaa caaccabanii cufaman hagii tokko Baale keessa
Wal dhaba daangaa Oromiyaatii fi Somaaleetiin duruu nama hedduutti baqataa ka baranaaa ammoo waan takkumaa hin argin jedha.Haga ammaatti nama kuma 118 tahutti naannoo Somaaleetii baqatee bahe jedha obboo Garramuun.
Wal dhaba daangaa Oromiyaatii fi Somaaleetiin nama kuma hedduutti baqate. Naannoo Somaalee magalaaa Jijjigaa keessaa Oromoo kuma 72 tahanitti Harargee Bahaatti baqatee qubate.
Wal dhaba daangaa Oromiyaatii fi Somaaleetiin Oromoo kuma 600 olitti baqate-- waldaan Oromoo Kamise midhaan makiinaa hedduutiin dhufeef
Wal dhaba daarii Oromiyaatii fi naannoo Somaaleetiin akka obboo Garramuun jedhetti nama kuma 900 caalaatti baqate.
Wal dhaba daarii Somaaleetii fi naannoo Oromiyaa godina Oromiyaa 6 fi magaalaa 28 keessaa Oromoo baqachiise.
Wal dhaba dhiyoo tana godina Sidaamaa,Hawaa fi fulaa akka akkaatii himan nama kurnya hedduutti irratti lubbuu dhabee nama hedduutti madaa’e. Qabeenna hedduutti bade.
Waldhaba Gujii fi Geediyoo akka oduu gara garaatti nama miliyoona tokko tahutti baqate.
Wal dhabaii daarii Oromiyaatii fi naannoo Somaalee kun nama kuma hedduu baqachiise.
Wal dhabaii kun gama Awaashii fi Bordoddeeti nama hedduutti lubbu dhabee qabeenna hedduutti bade jedhan.
Wal dhaba Itoophiyaa:Akka Jawaar jedhutti wal dhabii Itoophiyaa waan akka akkaatti dhufaan.Kana keessaa tokko seenaa.Biyyitii bara hedduu keessa dhufte. Biyyitii jaalala ummataatiin hin jaarmane. Biyyit humnana jaaramte. Godaannisi seenaa tuttuqamee dhiigu jira.”
Wal dhaba Kamisaa irratti nama 20 tahutti madaa’e.Kana keessaa akka namii lafa sunii dubbifne, Awwal Hacaa jedhutti madoolee keessaa ijoollee barattootaa ka dibbeessa qawwee dhageettee mana barumsaatii baqatte ka ganna 10,13,17,18 fi19 faatti keessa jira.
Wal dhaba kanaan biirolee mootummaa guyyaa 35 cufanii banan yoo ammallee walii galuu baatan guyyaa 12 duubatti ammallee mootummaan Amerikaa cufamuu dandaha.
Wal dhaba kanaan ji'a 3-4 keessatti nama 173 gama Booranaatii madaa'e.
Wal dhaba naannolee lamaaniitiin nama hedduutti dhuamtee kuma hedduutti baqate.
Wal dhaba naannoo Oromiyaatii fi naannoo Somaaleetiin akka obbo Garramuun jedhetti Oromoo kuma 900 caalaatti baqate smmallee kuma 700 fi kuma 78caalaatti fuluma itti baqate jira.
Wal dhaba naannoo Somaaleetii fi Oromiyaa kun nama hedduu waltiin dhufuutti jira.Oromoon Raayyallee nama sagala ergatanii biyya irra yayaa’anii nama bqaqate laalan.
Wal dhaba naannoo Somaaleetii fi Oromiyaatiin nama hedduutti baqate. Daarii Oromiyaa fi Somaaleen waliin qabdu shananuu irraayyuu nama kuma hedduutti baqate.
Wal dhaban daangaa tana irratti akka jiraattotii jedhanitti dubbii lafaa tana irratti ya wal hadhanillee.
Wal dhabanii gama daarii Karrayyuutiin daarii Oromiyaatii fi naannoo Amaaraa irraa dhiyoo mumullatullee akka artistootii jedhanitti nama hedduu baqachiis.
Wal dhabanii jennaan daqiiqa 30 daraniif adoo taphii dhumachuuf daqiiqaan liliphisuu gurbaan Kirooshiyaa Mariyoo Manduzkii daqiiqaa 109essoo irratti itti cuqqaaltee Ingilaandiin guddoon taan jiddee bubbisaa dabartee sadarakaa sadeessoof Beeljiyeemiin walti marte.
Wal dhaba obboleeyyanii karuma nagaatiin faluu wayyaa jedha ibsii kun. Bulchoota naannoleetii fi mootummaa federaalaalleen rakkoo tana nagumaan faluu qaban jedha.
Wal dhaba Oromiyaa fi Soomalee irratti koreen hojjachuutti jiraa taatullee laftii akkuma duruu riferendemiin kennaniin teetti jedha,
Wal dhaba poolisii fi nama hiriira bahee irratti nama kurnya hedduutit miidhame.
Wal dhabbii Misir, Sudaani fi Itiyoophiyaan hidha laga abbayyaa akkatti guuturratti qaban waanti mariyatan jiraa jechaan Ambaasaadder gaafatamanii yoo deebisan, ‘wal dhiibdeen dhimma hidha abbayyaa Itiyoophiyaa, Sudaan fi Masir jidduu jiru kopha kophaatti akka gaggeeffamaa jiru dubbatanii maree Museeveeniin Obbo Taaggesee Cafoo taasisanirratti dubbiin kun hin kaane jedhan.
Wal Dhabbiin Diploomasii Somaaliyaa fi Keeniyaa Jiraattota Mandeeraa Yaaddoo Keessa Galche
Waldhabbii ODP fi ABO jidduu jiru furuuf Kanaan dura mareen gaggeeffamee turus, hin milkaa’in hafee ture.
Wal dhabdee daangaati jedhamee humna uummata Oromoo godaansisaa fi ajjesaa jiru kan bulchiinsa naannoo Somaalee kan leenjiisee hidhachiise mootummaa Federaalaa ta’u ibsanii gama kaaniin mootummaan Federaalaa kanneen jireenya isaanii irraa godaansiifaman kuma dhibba ja’aa ol gargaarsa kennuu ykn uummata qe’e isaa irraa godaansiifame attamitti deebisuu akka dadhabe nuu galuu jedhu.
“Wal dhabdee humnoota Kanaan sabni keenya naannoo kana jiraatu akka miidhamu hin feenu. Guyyoota darban kana walitti dhufeenya Keeniyaa fi Somaaliyaa gaarii hin turre, kun ammoo jiruu saba naannoo mandeeraa jiraatu yaaddoo keessa buusuu hin malle, furmauu qaba” Mohaammed Maallim Bulchaa Mandeeraa
‘Waldhabdee Humnoota Nageenyaa Jibuutii fi Konkolaachistoota Itiyoophiyaa jidduutti Mudateen Hojiin Adda Citee Jira’
Waldhabdeen Godina Wallagga Lixaa fi Kaamashii jidduutti uumamee yeroo dheeraaf ture araaraan furuuf mariin geggeeffame, kan sababaaa waraansaan addaan citee ture amma sirna aadaan deebi’ee geggeeffamee jira.
Waldhabdeen kun kan uumame, buufatni doonii Jibuutii bakka konkolaachistoonni Itiyoophiyaa dhaqanii mi’a buusanii fi fuudhan humnaa ol dhiphachuu ta’uu bakka bu’aa waldaalee geejjibaa kan Itiyoophiyaa tokko VOA’f himanii jiru.
Wal dhabdeen siyaasaa uumamee kun immoo jijjirama biyyatti keessatti argame danqaa jira jdhan Gabaasaa Gabe Joselow Erge.
Wal dhabdeen WBO fi Mootummaa Itiyoophiyaa jidduu jiru ammas itti jira. Keessumaa lixaa fi kibba Oromiyaatti haalli kun ammas jiraattota rakkoo gara garaaf saaxilaati jira.
Wal-dhabdeen yaadaa hoggantoota ODP giddutti uumame hoo maal irra madde? Dhimmoota kana irratti hayyoota lama: Dr. Birhaanuu Leenjisoo fi Obbo Girmaa Guutamaa wal-falmsiisnee jirra.
Wal dhabii bara dheeraa sun amma hafaa deemuutti jira. Akkuma kanaan Amerikaan nama Kuubaa irraa hiite jajajbaa sadii gadi dhiiftee Kuubaalleen nama perzdaanti Obaamaan ‘nama jajajbaa Amrikaa keessaa tokko’ jedhee faarse,ALAN GROSS gadi dhiifteef.Alaniin kun dhaaba USAID hojjata,seeraa malee teknooloojii elektiroonikis Kuubaan hin jaalanne guuree Kuubaan dhufe jedhani ganna 15 itti muran.
Wal dhabii daangaa Somaalee fi Oromiyaa kun waan keessa turee itti dedeebihan. Nama hedduutti dhume.Gursum.Hararii, haga Mooyyalee seenee nama keenna qawwee hin qamne miidhuutti jira.Jarsolii, bulchotaa naannoo murtii irraa gahanii jiru.Taatullee amma humna hidhate Gursum, Mooyalee hanga Harar deemee nama keenna miidhuutti jira.Kun saamicha lafaati jeddha itti gaafatamaan paarti sirba Gadaa,obboo Roobalee.
Wal dhabii daarii Oromiyaa fi Somaalee nama kuma hedduu fulaa hedduu baqachiise.
Wal dhabii daarii Oromiyaatii fi naannoo Somaalee dhiyoo tana akka malee hammaate nama kuma hedduu gargar baqachiise.
Wal dhabii daarii Oromiyaatii fi naannoo Somaalee ganna tokkoon duratti akka malee keessa hammaate Oromoo kuma dhibba hedduu Jigjigaa, Boorana, Gujii,Haragee lamaan,Baalee baqachiise kaan ammallee woma sun fakkaataatiin mumullata.
Wal dhabii daarii Oromiyaatii fi Somaalee kun akka bulchootii jedhanitti nama kuma hedduu wal irraa baqachiise. Mootummaa naannoo Oromiyaa,Oromoo biyya keessa jiranii fi biyya alaa jiranillee nama akkana baqate kana waan hedduu qarqaaruutti jiran.
Wal dhabii daarii Somaaleetii fi Oromiyaa kun nama kuma hedudu baqachiise. Biyya alaatii fi biyya keessallee hirii walti guurumaafiitti jiran.
Wal dhabii daarii Suudanii fi Itoophiyaa, dhiba koronaa wal dhaba gosaatii nama hedduu baqachiis waan filannoo tana dhibuu dandahaa keessa tokko akka Mesfiin Arraagee ogeeyyota maqeeffatee gabaasetti.
Wal dhabii Israahelii fi Paalistaayin ka baruma baraan hammaachaa dhufu ammoo aka namii hedduun Beetelheem hin dhufne tolche.
Wal dhabii kun akka bulchiinsa mootummaa naannoo Oromiyaa jedhutti nama kuma dhibba hedduu baqachiise.
Wal dhabii kun duruu ganna kana keessatti nama kuma hedduu fixee miliyoona hedduu baqachiise.
Wal dhabii kun duruu hinuma jiraa taatullee bara 2015 jalqabee akka itti aanaan koomishineerii koomishiina hooggansa balaa Oromiyaa obboo Garramuu Oliiqaa jedhutti godina shanan Oromiyaa fi naannoon Somaalee waliin qaban irraa ganna lama keessatti nama 400,000 caalaatti baqate.
Wal dhabii kun gaafii ummati Sidaamaa naannoo mataa ufii qabaachuuf gaafate irraa dhufe.
“Wal dhabii kun rakkoo namii akka namaatti dandamachuu hin dandeenne, rakkoo jireennaa, rakkoo nyaataa fi qooda Itoophiyaan naannoo tanatti qabdu irratti rakkoo uumuuti jira. Tun ammo deemsaa jijjiiramii itti jiru irratti gaafii guddoon dhufa.Akka Amerikaan himaammata naannoo sunitti qabdu irra deebitee laaltu tolcha.”
Waldhabiinsa daangaa waggoota dheeraaf Ertraa fi Itiyoophiyaa gidduu ture irratti kan dubbatu jillii Ertraa kan torban kana Finfinnee kan seenu ta’u Itiyoophiyaan beeksiiftee jirti.
Wal dhabinsa kana kakaasuutti kenneen shake loboota sadii fi dargaggoota shantama tahan hidhuu hidhuu isaa waajirri poolisii aanichaa beeksisee jira.
Wal dhaquu qofaa mitii waan hedduun hojjachuufii male.Dr.Asebee Raggaasaa yuniversitii Dillaatti daarektera Qorannooti.
Wal dha’uun jiru gama mormitootaa qofaan miti. Gama milishoota michoota mootummaa ta’anis akkasuma. Kanneen ijaan argan akka jedhanitti haleellaan dhiyeenya Wau fi Equatoria keessatti siivilota irratti raawwatame kanneen unifom waraana mootummaa uffataniini.
Wal-dhibdee Affaarii fi Somaaleegidduu ture furuutti ka fuuleffate waltajjin jaarsumaa tokko har’a Adamaatti eegalamee jira. Waltajji kana irratti jaarsoliin naannolee hunda irraa bakka-buufaman kan argaman yoo ta’u gama Affaarii fi Somaaletis bakka bu’oonni argamanii jiru.
Wal-dhibdee Cimaa DHDUO Keessaa, G. fi D. Miseensa Koree Gidduu Waliin
Wal-dhibdee eega dhiheenyaatii, Adda Bilisumaa Oromoo fi mootummaa gidduutti uumamee fi mala gara araaraa fi nagaatti deebisuu danda’u irratti, gama ABO tii miseensa Shanee Gumii fi dubbi-himaa dhaabichaa Obbo Toleeraa Adabaa fi gama mootummaa tii immoo Waajira Giddu-galaa ODP-tti hoogganaa damee yaadaa fi quunnamtii uummataa Obbo Taayyee Danda’aa daandii bilbilaan walitti-fiduun marii bal’aa geggeessinee jirra.
Wal-dhibdee Mootummaa fi WBO Gidduu Jiru Karaa Nagaan Furuuf Yaaliin Jalqabame Sababaa Vaayirasii Koranaan Itti Fufuu Hanqate, Jedhame
Wal-dhibdee Naannoolee Affaarii fi Somaalee Gidduu Furuuf Mariin Jalqabame
Wal-dhibdeen abboota amantaa Mana-lubummaa Waliigalaa Ortodoksii fi koree qindeessituu Mana Lubummaa Naanno Oromiyaa jidduu ture araaraan waan furameef, lubummaan abbootii amantaa ugguramee ture akka irraa ka’uu fi Mana Lubummaa Waliigalaa Ortodoksi keessatti hojiin kennameefii akka hojjatan Qulqulluu Sinoodoosiin Bataskaana Ortodoksii Tawaahidoo Itiyoophiyaa murteesse jira.
Wal-dhibdeen Waldaa Ortodoksii Itiyoophiyaa fi Luboota Waldichaa Kan Oromiyaa Gidduutti Uumame Ammallee Hin Furamne
Wal Dhibdeen Yunivarsitii Wallaggaa Keessatti Dhalate Miidhaa Dhaqqabsiise
Wal-dhibdee Oromiyaa Lixaa Keessaa Karaa Nagaan Akka Xumuramu Feena Ka Muummichi-ministaraa Jedhan Dhugaan Lafa Qabatee Hojiitti Hiikamuu Qaba, Jedhu Hayyoonni
Wal-dhibdee Sudaan Kibbaa, Somaaliyaa keessaa akkasumas waa’een wal-muddinsa waraanaa Ertiraa fi Jabuutii gidduus dhimmoota mariin irratti geggeessame keessatti argaman. Keessumaa, waa’ee wal-muddinsa Ertiraa fi Jabutii gidduu ilaalchisee, gaaffii Jabutiin dhiheessite irraa ka’uudhaan akka humni naga-eegumsaa Gamtaa Afrikaa daangaa biyyoota lameenii irratti bobbaasamu kan gurmuun hoogganoota biyyoota naannoo IGAD murteessee yaada dhiheesses ilaalanii jiran.
Wal-dhibdee Waa’ee Ijaarsa Manneen Jireenyaa Irraa Jiraattotaa fi Humnoota Mootummaa Gidduutti Walitti-bu’insa Uumameen Lubbuun Namaa Dhabame
Wal dhibideen hooggana Adda Bilisummaa Oromoo gidduutti uumame hanga dambii fii seera dhaabichaatiin furamutti qaamoleen hunduu sochiiwwan rakkoo kana hammessan ochuu irraa akka of dhaaban Koreen Naamusa fi Tohannoo Adda Bilisummaa Oromoo hubachiisee jira.
Waldiyaa Keessatti Nama Torbatu Ajjefame: Waajira Komunikeeshinii
Waldooliin jijjiirama qilleensa naannoo ilaalchisee hojjetan, waldooliin daldalaa, waldooliin hojjechiistotaa, gareelee mirga namaa, fi dhaaboliin bu’aaf hin hojjenne kanneen biroonis adeemsa murtii kennuu kana keessatti hirmaannaa qabaachuu qabu. Dhaga’amuu qabu.
Waldoolii uummataa, waaltaalee amantii, paartilee siyaasaa fi kanneen biroon kanneen affeeraman keessaa ti.
Waldoolin Kiristaanaa, baankilee fi waaltaalee kanneen biroon jijjiiramni yoo jiraati qophaa’anii eegaa jiru.
Waldootaa fi namoota sababaa balaa kanaan qabeenyaan isaanii barbada’een walgahiin waamamee ture, mootummaan dhorke jedhu miseensonni koree.Angawaan naannoo sanaa garuu hin dhorkmnee jechuun falmu.Koree walgahii kana waameef dura ta’a kan ta’an obbo xaggaayee Haaylee akka jedhantti Gabaa daldalaa kana maaltu akka gube haga har’atti hin ibsamiin jira.Walgahiin akka hin gaggeefamne kan ittisee hin jiru jechuun kan falman immoo bulchiinsa naanootti itti aanaa bulchaa kan ta’an Raggaasaa Keffaalee Kun mirga heerri mootummaa kennee dha. Sirna jiru hordofee walga’uuf, mormii dhagesisuu akkasumas deggeruuf mirga guutuu qabu jedhan.Obbo Raggaasaan kana jedhan iyyu, kanneen walgahiin kun akka hin gaggeefamneef xalayaan isaan ga’e, xalayiicha Raadiyoo Sagalee Amerikaatti agarsisanii jiru.Xalayaan kunis Maqaa namoota naannoo shawaa barr"" jedhamuuti balaa ibiddaa dhaqqabeen midhamniif, gargaarsa walitti funaanuu ykn walgahii gaggeesuun dhorkaa dha jedha.Namoota qabeenyaan jalaa barbada’eef eenyu maallaqqa walitti haa qabu? isa jedhu irratti mootummaa naannoo waliin rakko keessa seenuu isaanii Obbo Xaggaayeen ibsaniiru.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa"
Waldootii amantii Oromoo alaa jiran nama biyyatti beelahe gargaaruuf horii guuruutti jirra jedhan
Waldootii fi qabeenyaa irratti hubaatiin dhaqqabu isaa namnii maqaa ofii dubbachu hinfene fi tajaajilaa Waldaa Kiristaana qaala hiywot ta'an tokko VOA tti himanii jiru.Magaalaan Asandaaboo magaalaa Jimma irraa gara bahaatti fageenya kilomeetira 50 irratti kan argamtu yoo ta'u sababiin dubbii kanaa Quraana tarsaasanii mana fincaanitti gatan kan jedhu ture jedhama.
Waldootiin Kiristaanaa Oromoo kutaa Minesootaa keessa jiran haala yeroo ammaa Oromiyaa keessatti geggeessamaa jiru ilaalchisee Waaqa kadhachuuf jecha jimaata borii qabee guyyoota sadiif yeroo kadhataa fi soommanaa qabaachuuf akka jiran beeksisan. Guyyoota kana fuula Waaqaa ennaa barbaaddannu ajjeechaa fi hiraarsi uummata keenya irratti geggeessamu akka dhaabatu isa kadhanna. Uummati keenyas garaa tokkoon ta’ee Waaqa biraa araara akka kadhatu waamicha dabarsina kan jedhan dura taa’aa
Waldorgommii boksii May Weather fi Maanii Paakiyuu
Waldorgommii boksii May Weather fi Maanii Paakiyuu Caamsaa 3, 2015
Wal dorgommii cimaa filannoo baranaaf geggeeffame, akkasumas lakkoofsa sagalee filannoo guyyoota fudhate booda, pirezdaant Traamp moo’atan, Baayden. Bahiin filannoo kanaa reefu seeran in raggaasifamne. Dhimmichi mana murtii hoo gahe jijjirramuu mala. Ta’ullee Baayden moo’un isaani waan in oole ta’uutu himama.
Waldorgommii ispoortii Oromoo fi ‘Torbaan Oromoo’ Hagayya 3-10 irra oolan, MN-ti qopheessa
Waldorgommii Kubbaa Harkaa Kilaboota Ijoollee Dubraa Amerikaa Ganna 18 Gadii Waashngton DCti Itti Jiran
Wal Dorgommii Kubbaa Miilaa Addunyaa bara 2018 fi Wal Dorgommii Kubbaa Miilaa Afrikaa bara 2017
Wal dorgommii kubbaa miilaa Amerikaa MLS, kilaboota 24tti waliin taphataa,dorgommii baranaa Bitootessa 2 jalqaban.
Waldorgommii kubbaa miilaa humna waraana Lafaaifi galaana Amerikaa
Waldorgommii Kubbaa Miilaa Oromoo Awurooppaa Hagayya tokko Jalqabanii Nezerlanditti Qopheessa
Waldorgommii kubbaa miilaa Oromoo tana akkuma baratame OSFNA,Fedireeshiinii kubbaa Oromoo Amerikaa gama Kaabaatti qopheesse.
Waldorgommii Liigii kubba harkaa fi miilaa Amerikaa,NFL amma kilabii saddeetitti walti hafe lamaan walti eegee aanan Super Bowl taphatan
Waldorgommii Manneen Barnoota Itoophiyaa Maqaleetti Waldorgomuutti Jiran Oromiyaan Haga Hardhaatti Warqii 58 Haratte
Wal dorgommiin kubbaa miilaa ijoollee,U-17 ijoolleen ganna 17 gadi tapahtan Bitootessa 1,2015 dhumattee Maalitti Afrikaa Kibbaa 2-0 moo’ee mootummaan galate,waancaa fudahte.
Waldorgommiin manneen barnoota tana ganna lama lamatti wal dorgoman. Ee Maqaleetti jaqabanii guyyaa 10 keessa jiranii torbaanuma kana dhumatti.
Wal-dorgommiin Roobootii Kan Sadarkaa Adduynaa Waashingitan Diisiitti Geggeeffame
Wal dorgommiin tunCapitol Hill Volleyball Classicjedhanii ijoollee dubraa ganna 8-18 irratti wal dorgoma.Ijoolleen tun kilaboota Amerikaa 900-1,000 tahan keessaa walti filan.
Wal dorgommiin waancaa ‘League One Cup’UK fi Weelsitti beekamtuu Bitootessa 1,2015 Londonitti dhumattee Chelsiitti Tottenham 2-0 moo’ee waancaa fudhate.
Waldorgommii OSFNA,2011 Oromiya11 STARSti moohate, Aliitti goolii galche
Waldorgommii sirba manneen barnoota Keenyaa bara 2019 mana barumsa Isollootti sirba aadaa Booranaatiin moo'ee
Waldorgommii Waancaa Kubbaa Harkaa fi Miilaa Amerikaa NFL, kilabii Kansaas Sitii Chiefs fi Saanfiraansiskoo 49ers waancaaf walti hafe
Waldorgommii waancaa kubbaa miilaa Nadheen Afrikaa guyyaa dheengaddaa jalqabanii itti jiranii biyya 8 Kaameruun keessatti harkaa wal qaba.Garee A keessaa Kaameroonitti qabxii sadiin dura jira.Garee B keessaa Naayjeeriyaa fi Gaanaatti qabxii sadiin walti aanaa.Haga ammaatti goolii 6tti gale.
Waldorgommi Kubbaa Miilaa Waancaa Dubartoota Addunyaa bara 2015 USA fi Jappaan
Wal dorogmmii boksii,addunyaa marroo 12 daqiiqaa sadii sadii wal dhaanani daqiiqaa 36tit fixatan.Floyd ammoo daqiiqaa 30essoo irratti marroo 10essoo irratti moo’e.
Wal drogmmii ispoortii aadaa Itoophiyaa Ambootti waldorgomaa naannoo Amaahaaraatti tokkeesoo, bulchiinsa Finfinneetti lammeessoo, Oromiyaan sadeessoo
Waldrogommii Rugby Addunyaa Bara 2019 Afrikaa Kibbaatti Ingilaandi Moo’ee Waancaa Irraa Fudhate
Wal-falmii Haasawa Prezidaanti Obaamaa Irratti Geggeessame
Wal-falmii hoogganoota gam-lameenii gidduutti geggeessame dhaggeeffadhaa.
Walfalmii Kaadhimamtoota Pireezdaantummaa Ameerikaa Ija Hawaasa Oromootin
Wal-falmii Kaadhimamtoota Prezidaantummaa Yunaayitid Isteets Uummata Hedduun Daawwatamuun Isa Ol’aanaa Dha, Jedhame
Wal Falmii Kaadhimamummaa Filannoo Kan Paartii Demokraatootaa
Wal-falmii kaadhimatoota filannoo prezidaantummaa lameen – jechuun, ka paartii Ripublikaanii bakka-bu’uun dorgoman – Donaald Traamp fi ka paartii Dimookiraatii bakka-bu’an – Hillary Kilinton gidduutti geggeessame, marsaa safaffaa, jechuun ka xumuraa kana xiinxaltoonni siyaasaa akkamitti ilaalan?
Wal-falmiin halkan dabre Kilintonii fi Traamp gidduutti geggeessame, seenaa dorgommii Prezidaantummaa Yunaayitid Isteets keessatti, nama hedduun daawwatamuudhaan isa ol’aanaa dha, jedhama. Akka lakkoobsa yaada uummataatti, lakkoobsa deggera dorgomtoota lameenii wal-maddii ture illee wal irraa fageessuu mala, jedhamee yaadama.
Wal falmiin mootummaa Federaalaa fi Naannoo Tigiraay jidduutti uumames karaa nagayaan furamuu akka qabu dhaaman.
Wal-falmiin Televiziyoona Itiyoophiyaan Dhihaate Gowwoomsaa Dha
Wal-falmii Xumuraa Traamp fi Baayden Irratti Waa’een COVID 19 Dubbii Ijoo Ture
Wal falmisiistuu kan taate kaashmir irratti haleellaan banamee hidhattoota 40 galaafatee jira. Ministriin dantaa alaa Hindii akka kibxata har’aa jedhutti mummichi ministeera Paakistaan Imran Khan waan garee hidhattonni Jaish –E-mohammad kannen haleellaa kana gaggeessan dubbataniif gurra kennaa hin jiran.
Wal Falmitoonni Kaleessaa Haala COVID-19 Irratti Jecha Cimaan Walii Deebisaa Turan
Walgaahii Waldaa Qorannoo Afrikaa 59ffa Irratti Dhimma Itoophiyaa Laalchisee Qorannoowwan Dhihaatan
Walgaf’ii Muummichi-ministaraa Paartiilee mormitootaa waliin geggeessan kana irratti karoora guddinaa fi traansfoormeeshinii marsaa lammataa ilaalchisee, ogeeyyi dhimmi isaa ilaachisuun ibsi kennamee jira. Mormitoonnis yaada isaanii irratti kennanii jiran. “Karoorichi, kabajamuu mirga namoomaa fi dimookiraasii of keessaa qabaachuu qaba” jechuu isaanii, Obbo Tashaalee Sabroo fakkeenyaan dubbatanii jiran.
Wal gaheen kaabinee mootummaa biyyatti ka warra dhimmi nageenyaan ala dhaabbachuusaa dubbatanii, lammileen biyyattii akka gorsa ogeeyyii fayyaatti dhibee kana akka ofirraa eegan gaafatan.
WalgahichA irratti ka argaman bakka bu’aan dhaabbata baqataa, UNHCR yeroo ammaa kana lakkoofsi baqataa akka addunyaatti waan dabalaa dhufeef dhaabbati UNHCR hanaqina maallaqaa akka qabu himaniiru.
Walgahii 23ffaan kan Koree hayyoota fi aangawoota gameeyyii mootummotaa biyyoota Afrikaa bahaa har’a masaraa mootummaa Asmaraa keessa har’a jalqabamee jira.
Walgahii ADWUI kan Hawaasaa keessatti gaggeeffamu irratti sadarkaa bulchiinsa naannoo fi gandaa irraa qabee sirnii ijaarameetu nu barbaachisa waan ta’eef Adeepaan toora Kanaan sochii jabaa gochuu fedha jedhan.
Walgahii Amineestii Internaashinaal Naayiroobiitti qopheesse kanatti irratti namoota 150 ol tahanitti itti dhufe.
Walgahii ammaan dura irratti Sudaan hin argamiin waan hafteef inni dhumaa kun saganteeffamee ture.Marii kanas gamtaa Afrikaatu walittti qabee ture jechuun Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira
Walgahii Ariifachiisaa Dhimma Israa'elii fi Palastiin Irratti
Walgahii Dhiittaa Mirga Dhala Namaa Itoophiyaa Keessaa Irratti Xiyyeeffate Amineestii Internationalin Naayroobitti Geggeeffame.
Walgahii Farra Dararaa fi Gabaasaa Itiyoophiyaa
Walgahii G-20 Irratti Waa’een Afrikaa Dubbatamuuf Jira
Walgahii gaggeeffame irraa sagaleen dhoksaan ba’e akka agarsisuutti gaaffileen uummanni dhiyeesse Oromoo qofti maaliif hidhamaa akkasumas ajjefamaa, Fixinsi ayyaana Irraeechaa kan Bishooftuu irratti dhaqqabe beekaa kan qindaa’ee dha, carraa hojii dhabne, Oromootu Oromoo hiisisaa jira ka jedhu ta’uun beekamee jira.
Walgahii Gamtaa Afrikaa Irraa Maaltu Eegama?
Walgahii Gumii Biyyoota Afriikaa, Kaariibiyaani fi Paasifiik /ACP/
Wal gahii gurmuu biyyoottan Afriikaa bahaa 21ffaarratti, Piiter Mutuukuu gaggeessaa olaanaa tahuun yoo muudaman, Abbaan seeraa Keeniyaa Katuriinaa Minootiis miseensa dhaddacha mana murtii gurmuu biyyoottan Afriikaa Bahaa ta’uun waadaa seenaniiru.
Walgahii haatattamaa manni maree bakka bu'oota uummataa har'a waamee irratti kan kana beeksiisan Dr Liyaa Taaddasaa aguuggii afaanii fi funyaanii qabaatanii fageenya barbaachisuu eeggannaan akkasumas qulqulliina ofii eegnaan manneen barnootaas banamuu akka danda'an hubachiisa,
Walgahii har’a kan gaggeessan dura ta’aa ODP Dr. Abiyyi Ahmad ta’u fi hirmaattonni argaman sagalee guutuun walitti baquu isaa fudhachuu beeksisanii jiru.
Walgahii hatattamaa gaggeessu irratti gaaffii aangoo gadhiisuu dhiyeeffatanii fudhatama argachuu ibsan.Akkuma Kanaan dura teessummaa jaaramayichaa fi koree hojii raawwachiiftuu gadhiisu.
Walgahii isaanii kana irraa waan guddaa eegaa hin jirru kan jechuudhaan aangawaa gameessi bulchiinsaa tokko, xayyaara prezidaant Baaydin kan gara Swiizerlaand tti balali’aa ture irratti oduu gabaastootaaf ibsanii jiran.
Walgahii jijjiirama qilleensaa hogganoonni addunyaa Waashingits keessatti gaggeessan yeroo sana yoo ta'u prezidaant Baaydintu keessummeessa jedhamee jira
Walgahii Kaabinee irratti haasawaa kan dhageesiisan Rouhaniin meeshaaleen warshaa keessaa kanneen akka barbada’an kan caalaatti jabaa ta’een bakka buufamuu jedhan.Iraan duraan albuudaa Yuraaniyamii harka 20 qofa gabbisaa turte.Amma garuu dabalataan kan gabbistuu ta’u beeksiifte.
Walgahii kana dura seera tumtoonni paartilee lameenii daayreekterri CIA Jinaa Haspel ibsa kennu jedhamee karoora ba’e keessaa hafuu isaaniif komee dhageesiisan.
Walgahii kana irratti biyyonni gurguddoon zayiita boba’aa alatti ergan hanga tokko kan hirmaachise yoo ta’u hayyonni akka jedhanti Sudaan kibbaa dhukuuta zayitaa Baarmeela Biliyoona 3.5 akkasumas qabeenya Gaazii uumamaa guddaa akka qabdu ibsan.
Walgahii kana irratti Taajjabdoota ta’uun kannen argaman keessaa hayyuu seeraa fi biyya Inglizii keessa jiraataa kan ture Hundee Dhugaasaa tokko.
Walgahii kana irratti waraqaa qorannoo ka biraa kan dhiyesse barataa Digrii olaanaa yunivarsitii Joorj Meeson akkasumas dhaabbata Indiipeendant Institut jedhamuuf waa’ee mirga dhala namaa irratti kan hojjatu dargaggoo Haabtaamuu Dhugoo bifa adda addaan dhiittaa mirga dhala namaa oromiyaa keessatti akka gaggeeffamu ibse.
Wal gahii kana ka Baanki Muun duuka banan pirezidentiiin Keeniyaa uhuuruu Keeniyaatttaa, biyyootiin daldala qaraxaan alaa akka hojiirra oolchaniif gaafataniiru.
Walgahii kana kan qopheesse Dhaaba Baqattootaa Kan Tokkummaa Mootummootaa yoo ta’u namoota miliyoona kurna hedduu kanneen biyya ofii dheessuun godaanuuf dirqaman irratti fulleefata.
Wal gahii kanarratti lammileen Itiyoophiyaa argamanii gaaffii qaban Prezdent Saahle Werq gaafachuu Barreessaa itti Aanaan hawaasa lammilee Itiyoophiyaa Afrikaa Kibbaa Nahwii Musaa himanii jiru. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Wal gahii kanarrattis jiraattonni rakkoo hanqina bishaanii, dhabamuu bu’uraalee misoomaa akkasumas waan daangaa angawoota mootummaa naannoo gaafatanii jiru. Glamoo Daawit hirmaattota walgahii kanaa fi angawoota naannoo gaafatee qophii itti aanu nuuf ergeera.
Walgahii kanas garee gorsaa hunda irraa wala ta’e fi to’annaa nageenya hawaasaa tu qopheessee jechuun Aster Misgaanaaw Gabaastee jirti.
Walgahii kan irrattis biyyonni miseensa IGAAD ta’an kan hirmaatan yoo ta’u keessumaa dhukkuba Ibolaa kan ilaaleen irratti qiyyaafatanii mari’atan.Itiyoophiyaa bakka bu’uun haasawaa kan dhageesisan Dr.Daadhii Jimaa hogganoonni kun carraa wal arguuf qaban hundumaa irratti waa’ee Ibolaa dubbachuu qabu jedhan.
Walgahii Koree Jiddu Galessaa Oromo Dimokraatik Partii
Walgahii Mana Maree Federeshinitti Hin Hirmaannu: Bulchiinsa Naannoo Tigraay
Walgahiin 21ffaa gurmuu biyyoottan Afriikaa Bahaa sanbata darbe gaggeeffameera. Wal gahii karaa Interneetiin gaggeeffame kanarratti Gurmuu biyyoottan 6 kana ka gaggeessaa turte Ruwaandaan bakka ishee Keeniyaaf ka laatte yoo tahu, Prezdentiin Keeniyaa Uhuuruu Keeniyaattaas poowul Kaagameerraa taaytaa fuudhanii jiru.
Walgahiin Addi Bilisummaa Ummata Tigraay (TPLF) Maqalee Keessatti Gaggeeffamaa Jira
"Walgahiin biyyootaan dureeyii Torbanii, G7 jedhamee waamamu dhimma Itiyoophiyaa ilaalchisee ibsa baasee jira. Mata duree ""Itti gaafatamumma fi tarkaanfii adduunyyaa"" jedhu jalattii ibsa baaseen waa’ee haalaa yeroo ammaa Tigiraayi keessa jiru kaaseera."
Walgahiin gumii biyyoottan Afriikaa, kaariibiyaanii fi paasifiik Kaleessaa qabee guyyoota lamaaf magaala naayroobitti gaggeeffamee jira.
Walgahiin Guyyaa Sadiif Turu Asmaraa Keessatti Jalqabamee Jira
Walgahiin guyyaa sadiif turu kana kan qopheesse komishiina dinagdee Tokkummaa mootummotaa fi mootummaa Ertraan ta’uun beekamee jira.
Walgahiin Hamburg Jarmanii keessatti gaggeeffamuu mata dureelee gaggeessuu keessaa waa’een jijjirama qilleensaa fi Godaansa uummataa keessa jiran.Garee kana kan hoggantuu Jarmaniin Afrikaaf karoora dhiyeessite kan ilaaleen duddubatamuuf jira.
Walgahiin kaleessa jalqabe kun harras ka itti fufe yoo tahu, magaalattiitti nagaa buusuu akkasumas waa’ee namoota lola kanaan qe’eerraa buqqa’aniis fala dhahuuf mareerra jiru.
Walgahiin kun Dilbata kaleessaa yeroo banameetti biyya keessummeessaa jirtu moritaaniyaaf prezidaantii kan ta’an Mohammed Aziz waa’een nageenyaa arditti keessatti kufuu mala jechuun akeekkachiisan.Kunis Maalii keessatti humnootii nagaa to’atan kan Faransaayii irratti haleellaa qiyyaafateetti quba qaban.
Walgahiin kun eessatti akka gaggeeffame garu ifa hin goone. Tarkaanfiin jijjiramaa fudhatamu kun akka babal’atu fi jajjabaatu akkasumas gad fageenya akka qabaatuuf gaafate.Knattis hirmaachuuf fedhii kan qabu fi kanaafis qophii ta’u jaarmayaan kun ibsa baase kana irratti beeksisee jira.
Wal gahiin kuni haga boruutti ka itti fufu yoo tahu, haga yoonaattis faalamni qillleensa akkaataan inni itti jiruu namaa miidhaa jiru irratti gadi fageenyaan mariyateera. Walgayicharratti ka haasaa fi ibsa godhan Hoogganaan Gumichaa Mr Ashiim Isteeyiner, Addunyaan Keenya guddina agarsiisaa jirtu yoo itti fufuu feete hojii eegumsa naannoof dursa kennuu akka qabdu himaniiru.
Walgahiin kuni ka jalqabame kaleessa yoo tahu, Hoogganaan gamtaa mootummootaa Baankii muun dubbii dubbataniin ‘karoora guddina itti fufiinsaa Gamtaa mootummootaa karoorsee biyyoonni yoo hojiirra oolchan sirriitti lammilee isaanii hunda fayyadamoo gochuu danda’uu’ jedhan.
Walgahiin kunis haala Sudaan kan yeroo ammaa fi dhimmi Sudaan kibbaa irratti kan fulleeffatu ta’uun beekamee jira.
Walgahiin kun waa’ee deemsa nageenyaa sudaan Kibbaa fi karoora araaraa Ertraa fi Itiyoophiyaa gidduu irratti mari’achuuf jira.
Walgahiin kun yeroo dheeraa kan fudhatee fi bu’a qabeessa ture.Gam lameen tarkaanfii itti aanu maal akka ta’u mari’achuuf hogganoota ofii bira dhaquun mari’atu jedha ibsi ba’e.
Walgahiin Landan Keessaa Guyyaa 3ffaa Itti Fufee Jira
Walgahiin ministeeroota eeguumsa fayyaa kan ardii Afrikaa har’a Finfinne kan jiru galma gamtaa Afrikaa keessatti jalqabamee jira. Bakka Uummanni walitti qabamee jiruutti tamboo xuxuun akka dhaabatu gochuuf seera ba’e gama hojii irra oolchuun foyya’insii argamuu ministeerri eegumsa fayyaa kan Itiyoophiyaa beeksisee jira.Seerri waggaa sadii dura jechuun dhuma bara 2006 irratti ba’e kun hojii irra eega oolee waggaa tokko ta’e jira.
Walgahiin paarlaamaa inni borii kun seenaa keessatti yeroo duraaf galma waajiira mummicha ministeeraa keessatti kan gaggeeffamu ta'uun beekamee jira.
Walgahiin Qabeenya Uumamaa Kunuunsuu irratti Dubbatu Finfinnee Keessatti Gaggeeffame
Walgahiin sadarkaa addunyaatti waa’ee jijjirama qilleensaa ittisuu irratti gama marsariitiin mari’atuu fi prezidaant Joo Baaydiin keessumeessan ituu hin jalqabamiin guyyaa lama dursee walii galteen kun tolfamuun dhaga’ame.
Walgahiin TPLF kan cufataan Maqalee keessatti gaggeeffamaa jiru kun gidduu kan xumurama jedhamee eegama.
Walgahiin Viyeenaa kun Amerikaan walii galtee bara 2015 tolfameetti akka deebituu gochuun akka isheen ugguura dinagdee hamaa Iraan irra keessee akka kaaftuuf dubbata.
Walgahii Paariis keessatti waa'ee maallaqaa dubbatee irratti Sudaan gara deemookraasitti ce'uumsa gootuu deggeruu fi weerara vaayrasii koroonaa sana booda dinagdee Afrikaatti lubbuu horuu irratti walgahiin kun dubbate.
Walgahii paarlaamaa Itiyoophiyaa kan Televiziyonaan guutuummaa biyyatti keessatti darbaa ture irratti mormitoota biyya keessaa akkasumas, akka jecha obbo Mallasitti humnootii alaa Itiyoophiyaa jeequuf yaalan ittin jedhan irratti, jecha hamaa dhagesisan.
Walgahii Raashiyaan biyyoota Afrikaa waliin Sochii keessatti dheengadda gaggeeffame cinatti mummichi ministeera Abiyyi Ahmad prezidaantii Masrii wajjiin dubbatanii jiru.
Walgahii sadarkaa addunyaa kan waa’ee Enerjii irratti prezidaantiin sudaan kibbaa ituu hin hirmaatiin eega hafanii booda biyyattiin daldalaaf banaa ta’u mootummaan biyyatti torban darbe beeksisee jira.
' Walgahii Sadarkaa Addunyaa Qophessaa Jirra'
Walgahii sana irratti prezidaatiin Chaayinaa argamuuf jiru.Traamp dhaamsa Twiitar irratti barreessaniin daldallii Chaayinaa fi Koriyaa kaabaa gidduu Nuusa waggaa isa jalqabaa irratti 100 keessaa harka 40 guddate.
Walgahii Talaallii Vaayrasii Koronaa Irratti Fuulleeffate
Walgahii Traamp fi Muummittii Ministaraa Briteen
Walgahin Biyyoota Sadeenii Waliigaltee Malee Xumurame
Wal ga’icha haasaan kan banan prezidaant Mulaatu Tashoomee waa’ee walitti bu’iinsa kanaa kaasuun dubbataniiru. Mootummaan nagaa eegisisuu irra darbee kanneen badii dalagan murtiitti dhiyeessuuf hojjetaa jira jedhan.
Walga’icha kan gaggeesse gareen obbo Araarsoo Biqilaan durfamu ammoo kara kana gaggeessun keenya sirrii dha jechuun ibseera. Dhimma kana irratti Koomishina Poolsii Finfinnee irraa ibsa dabalataa argannee jirraa.
Wal ga’icha kan waaman akka biyyootaa fi akka hawaasa addunyaatti mul’inatti kan argamuu fi guddataa kan adeeme biyyootii kanneen biroo keessa kan jiru yaaddoo loltoonni shorokeessumman uuman wal ta’anii dura dhaabbachuuf akka ta’e presidentichi ibsaniiru.
Walga’ichi akka geggeessamu biyya Ayerlaandiin kan gaafatame yoo tahu, Kamiisa borii gara guyyaa waaree cufataan geggeessama, jedhame.
“Walga’ichi qajeeltoon geggeessame . Hariiroon gaariin uumamee jira” jechuun, fuula Twiterii isaanii irratti kan barreessan – Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, “Korri geggeessamu maal maal akka of keessatti qabatu hojjetamaa jira. Niyukilara dhabamsiisuun addunyaadhaaf waan gaarii dha. Kooriyaa Kaabaaf illee akksuma” jedhan.
Walga’ii Chaayinaatti geggeessame sana irraa faayidaa argame ennaa ibsan, “liqaalee tokko tokko irratti sirreessi hagi tokko akka godhamu taasisuuf carraa argannee jirra. Keessumaa, hadiida Baaburaa Finfinneedhaa haga Jabuutiitti diriirfamu gama ilaallateen, liqaan silaa waggaa kudhanitti kaffalamu gara waggaa soddomaatti akka dheeratu taasisamee haara-gaalfiin tokko akka argamu tahee jira. Kana malees, gama ijaarsa humna namaa fi piroojektoota tokko tokko irratti sirreessa liqaa gochuu fi gargaarsa bal’isuu irratti walii-galamee jira.” jedhan – Dr. Abiyyi.
Wal ga’ii dhumti wal fakkaatu jalqaba baatii kanaa Facebook waliin geggeessamuu dhaan beeksisaawwan dhimmootii hawaasaa fi siyaasaa Raashiyaa waliin wal qabate kum sadii seera tumtootaaf dhiyeessuuf walii galtee irra ga’ameera.
Wal ga’ii Gamtaa Afriikaa - Kamplaa
Wal ga’ii haaromsamaa dhiyeenya geggeeffame irratti itti gaafatama koree giddu galeessaf gaaffii dhiyeessuun isaaniis ibsi sun tuqeera. Bakka isaanii obbo Lammaa Magarsaa dura taa’aa, Dr. Warqinaa Gabayyoo immoo itti aanaa ta’uu ibsee jira.
Wal ga’ii har’aa irratti haasaa kan dhageessisan giifti duree Ameerikaa Misheel Obaamaa turan. Wahington DC-tti kan argamu galma wal ga’ii hoteela Omni Shoram jedhamu erga seenanii booda gara waltajjii wal ga’ii sanaatti kan simate daragaggoo lammii Uganda Joon Elimaa jedhamu ture.
Wal ga’ii har’aa kanaanis weerara COVID-19 ittisuu bu’uura godhachuu dhaan manneen barnootaa fi sochiin dinagdee fi hawaasummaa aakka jalqaban murtaa’ee jira.
Walga’ii har’a magaalaa Beejiingitti geggeessame irratti “Wal-dhabinsa hunde-qabeessa qabna” – jechuun, ministara dhimma-alaa Chaayinaatti dubbatan – Poompihoon.
Wal ga’ii hatattamaa sanaan koree dhaabbataan dhimmootii dubartootaa, dargaggootaa fi hawaasummaa akkasumas koree dhaabbataan dhimmootii seeraa haqaa fi dhimokraasii, fi ministriin eegumsa fayyaa weerara koronaaf deebii kennuuf tarkaanfii itti aanu gama ilaaleen gabaasa dhiyeessee fi yaada murtiiwwanii dhiyaatan irratti mari’atee yaada mormii tokkoo fi kan sagalee hin kenning hafan 8n sagalee ol aanaan raggaasisee jira.
Walga’ii hawaasa Islaamummaa ka magaalaa Baaltimore irratti kan haasawa dhageessisan Prezidaantiin Yunaayitid Isteets, haleellaalee shororkeessummaa Paarisii fi San Bernaandinoo keessatti geggeessamanii booda, hookkarri Musliimota lammiwwan Ameerikaatti xiyyeeffate kan isaan yaaddesse ta’uu dubbatan. Masjiidni isaan daawwatan sun illee ka qiyyaafata haleellaa sanaa jala ture ta’uu illee hubachiisanii jiran.
Walga’ii hayyootaa qorannoon waa’ee sirna Gadaa irratti dhihaateen ka jalqabe deemsi sirna Gadaa akka ambaa aadaa hin qaqqabamneetti (Intangible Cultural Herritage) galmeessuu kaleessa milkiin xumurame. Ka biyyoonni gara digdamii afurii itti hirmaatan walga’ii waggaa UNESCOn Finfinneetti geggeesse irratti, sirna Gadaa akka amabaa aadaatti galmeessuuf sagalee kennameen sagalee guddaa argatee raggaasisame. Sirna Gadaa galmeessisuuf sochii godhamaa ture keessatti, abbootiin gadaa, hayyoonni Oromoo, Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa fi Ministiriin Aadaa fi Tuurizimii Itiyoophiyaa qooda fudhatanii jiran. Sirni Gadaa UNESCOn galmeessamuun akka aadaan Oromoo beekamaan kun sadarkaa biyyaa fi sadarkaa Addunyaatti beekamu, uummata Oromoo fayyaduu irra taree biyya Itiyoophiyaa fi hawaasa Addunyaa ka biroof illee fakkeenya Dimookiraasii ganamaa ta’uun tajaajilu dubbatu, qorattoonni dhimma kanatti hirnaatan.
Wal ga’ii kana irratti gaanfa Afriikaa keessatti guddina waarinsa qabu mirkaneessuu godinicha keessatti guddina tuurizimii, bu’uura misoomaa fi enerjii dagaagsuu, gaanfa Afriikaa keessatti godinaa daldala walabaa akka saffisu gochuu fi galaanatti fayyadamuu dhaan godinaa sana walitti fiduu fi carraa hojii banuuf walitti dhufeenya cimsuu waraqaaleen qorannaa dhiyaatanii marii bal’aan geggeessameera.
Wal ga’ii kana irratti hayyoonni Oromoo iddoo garaa garaa irraa dhufan qorannaalee kan dhiyeessan yoo ta’u karaa Skype fageenya irraa kan itti hirmaatan illee jiru turan.
wal ga’ii kana irratti jiloonni muummicha ministeeraa H/Maariyaamiin hoogganamu argamee jira. Wal ga’ii kanaa fi walumaa gala hariiroo Itiyoophiyaan Chaayinaa waliin qabdu irraa kan nuti hubannu yeroo mara mootummaa fi uummata Itiyoophiyaa cina kan dhaabattu michuu cimtuu ta’uu ishee mootummaan Chaayinaa mirkaneessee jra.
Wal ga’ii kana irratti ministeerota kanaan ala dura taa’aan gamtaa Afriikaa Mossa Faki Mahamat fi jiloonni gamtaa Afriikaa kanneen biroon irratti argamu jedhameera.
Wal ga’ii kana irrattis fedha koonan hirmaachuu dhufe Hojii mootummaa irratti bobba’ee kan hojjetu Mekonon Ayeles marii kana irratti kan argame dhunfaa isaan ture.
Walga’ii kana irratti uummatoonni abbaa-biyyaa mirgi isaanii dhiitamee fi eenyummaamn isaanii dagatame, ka guutummaa Addunyaa irraa ka mariif dhihaatan yoo ta’u, haala Itiyoophiyaa keessaa ilaalchisee mariin geggeessame ‘Dimookiraasii Fakkeessaa: Irreen-bultummaa fi Filannoo Itiyoophiyaa’ mata-duree jedhu jalatti ka qindeessame ture. Miseensonni Paarlaamaa Gamtaa Awurooppaa, kanneen akka Julie Ward, Ana Gomes, Soraya Post, Jordi Sebastia fi Bodil Caballos walga’ii kanatti kan hirmaatan yoo tahu, dhaabota mormitootaa Itiyoophiyaa keessaa immoo kanneen akka Adda Bilisummaa Oromoo, Adda Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaadenii fi Ginbot 7 faa tu qooda fudhate. Qorattoonni fi Jaarmayaaleen mirga dhala-namaa illee walga’ii kana irraa qooda fudhatanii jiran. Deemsa marii sanaa irratti, hirmaattota keessaa hayyoota lama qophii keenya Dirree Dimookiraasii irratti haasofsiisnee jirra.
Wal ga’ii kana kan ani waamneef dhimma nagaa fi nageenyaaf sodaachisaa ta’e beeksisuuf jecha. Dhaaboliin keenya kan basaasaa akka tilmaamanitti waggoota dhiyoo keessa loltoota biyyootii alaa kuma 15 kanneen biyyoota 80 irraa ta’antu gara Syriatti imalan jedhan Obaamaan.
Wal ga’ii koree hoji raawwachiistu IHADEG kan hoogganan muummichi ministeeraa Haayila Mariyaam Dassaalany torbee ennaa dubbataa turanis isuma kana calaqqisan.
Wal ga’ii koree hoji raawwachiistuu kana ilaalchisee kan dubbatan itti gaafatamaan waajjira mana maree IHADEG obbo Shifarraa Shugguxee wal ga’iin mana maree xumura torban dhuftuu kan jalqabamu ta’uu ibsaniiru.
Wal ga’ii manni maree bakka bu’ootaa bajata federalaa kan waggaa itti aanuu raggaasise irratti kan argaman muummichi minsiteerichaa guddinni dinagdee itti fufuu isaa dubbatan. Gareen IMF irraa dhufe haala raawwatiinsa dinagdee walii galaa Itiyoopiyaa kan bara 2008 gamaaggamuu isaa illee dubbataniiru.
Walga’iin ADWUI  Filannoo Dura-taa’aa Isaa fi Muumicha-ministaraa Torban Kana Keessa Fixachuu Hin Dandeenye
Walga’ii NATO bara kanaa itti hirmaannaa isaanii isa xumuraa ta’uuf kan Har’a ganama magaalaa Waarsoo qubatan – Prezidaantiin Yunaayitid Isteets Baaraak Obaamaa -walga’iin ammaa kun, yeroo gaddisiisaa, kan Briteenii fi Gamtaan Awurooppaa itti adda-ba’an akka ta’uuf jiru dubbatan.
Walga’ii NATOtti ammaa kana irratti, waa’een Briteen, Gamtaa Awurooppaa keessaa ba’uu yeroo marii bal’aa fudhatu ta’uun dubbatame iyyuu – waa’ee haleellaa shororkeessotaa Islamic State fi waa’een cunqursaa Raashiyaa Ukireeen keessaa Awurooppaaf dhimmoota yaaddessoo xiyyeeffannaa
Wal Ga’iin Finfinnee Dhukaasa Dhaabinsaaf Iyyate
Walga'iin G-20 Jalqabuun Dura Prezdaant Traamp Hoggantoota Awroophaa Wajjin Dubbachuu Isaanii Beeksisan
Wal ga’iin gamtaan Afriikaa Finfinnee keessatti geggeesse kun hookkarri Libya keessaa gara wal waraansa bal’aatti akka hin deemne gochuuf tattaaffii ta’u keessatti qaamotii ijoo ta’an walitti fide.Bakka bu’aan muummiicha barreessaa tokkummaa mootummootaa Ban Ki-moon, miseensonni gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa, biyyoonni holloota Libya, fi kan godinaa balaliin keessatti dhorkame hojii irra oolchan humnootiin wal taatotaa argamaniiru.Moammar Gadafiinis jiloota miseensota shan qabu kan afaan yaa’ii congresa uummataan hoogganamu ergan.Mufannaa guddaan ripxe loltoonni farra Gadafi argamuu dhabuu isaanii ture.Ripxe loltoonni mootummaa Gadaafii fonqolchuun akka haal dureetti yoo kaa’ame malee marii sana irratti hin hirmaannu jedhan.Dura taa’aan komiishina Gamta Africa Jean Ping wal ga’ii jimaata har’aa wayita banan akka dubbatanitti furmaati argamuu kan danda’u mariin jijjiirama polotiikaa kan biyattiin addaan akka hin qoodamne ittisu yoo geggeessame qofa jedhan. Garuu jedhan ping tarkaanfiin inni jalqabaa lola dhaabuuf walii galuu dha.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Wal Ga’iin Gimboot Torba Baahir Daaritti Waame Ni Bittinnaa’e
Wal ga’iin har’aa kan geggeessame nama siyaasaa paartii biyya bulchuu angafa kan ta’an Abbaa Duulaa Gammadaa borumtaa isaan itti gaafatama afaan yaa’ii mootummaa ta’anii itti fufuuf fedha akka hin qabaanne beeksisaniitti ture.
Walga’iin Jawaar deggertota isaa fi hawaasa Oromoo waliin geggeesse milkaawaa tahuu dubbatan.
Wal ga’iin kamisa fi jimaata dhufu geggeessamu kun daldala, dinagdee, farra shororkeessummaa fi bulchiisa gaarii kan of keessatti hammatu ta’uun beekameera.
Wal ga’iin kamisa har’aa kan dhaga’ame ennaa uummanni naannoo addunyaa miliyoona 1.5 ta’an COVID-19n dhumanii kanneen miliyoona 64.5 ta’an duanitti. Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni miliyoonni 13,9 COVI-19n yoo qabaman kanneen 273, 836 du’aniiru.
Wal ga’iin kamisa har’aa kan geggeessamu Ameerikaan erga weerarri vaayiresii koronaa biyyattii keessatti argamee namoota 3,000 ol guyyaa tokkotti du’uu isaanii gabaasuu iseetti aansee ti.
Wal ga’iin kun adda durummaa dhaan kan irratti mari’ate dhimma nageenya Sudaan Kibbaa irratti. Humnoota siyaasaa Sudaan Kibbaa gidduu waggoota shanan darbaniif wal ga’ii takka hoo’ee qabbanaa’utu geggeeffamaa ture. Finfinnee irratti walii galtee nageenyaa bifa haaraa dhaan hojii irra oolchuuf mallatteessanii walii galtee lola dhaabuu irra erga ga’amee dhiiga dangalaasuun akka dhaabatu jaarsummaa fi keessummeessuu Itiyoophiyaatiin falmii cimaan geggeessamaa ture. Kaleessas wal ga’ii ministeerotaa irratti mariin geggeessame ba’iin isaa hoogganoota IGADf dhiyaateera jedhan obbo Melles. Gabaasi sun maal irratti akka fuuleffate illee ibsanii.
Wal ga’iin kun geggeessamaa ennaa jiru kanatti kan presidentummaaf filataman Donald Trump Republikaanonni milkaa’ina dhabuu insuraansii eegumsa fayyaa sanaaf demokraatota balaaleffachuu akka itti fufan Twitierii irratti ergaa dabarsan. Ripuublikaanonnis erga Twitter Trump simataniiru.
Walga’iin kun geggeessamee sa’aatiilee haga tokkoo booda immoo, Mootummaan Kooriyaa Kaabaa – magaalaa Piyoong-yaang irraa meeshaa dhukaasa Niyuukilaraa ittiin of irraa fashalsiisu hojjechuu kan shaffisiisa cimaan geggeessu ta’uu beeksisee jira.
Wal ga’iin kun kan dhaga’ame, ennaa Yunaayitid Isteetis angawoota Itiyoopiyaa rakkoo namoomaa Tigraay keessaa dhaabsisuu dhaban jechuu dhaan himatee uggura viisaa kaa’uuf murtee dabarsitee fi prezidaant Baayiden immoo dhimma Itiyoopiyaa kan yeroo ammaa fi dhimmootii naannoo sanaa irratti ibsa kennanitti.
Wal ga’iin kun kan geggeessame itti dabalee ennaa biyyattiin filannoo biyyoolessaa torban sadii booda geggeessuuf qophee xumurtetti. Gama biraan Masriif Sudaan waliin hidha laga Abbayaa yeroo lammataaf bishaniin guutamuu ilaalchisee walii galteen dhabamuunis dhimmi ijoo ka biraa ta’uu Mesfin Arage gabaaseera.
Wal ga’iin kun kan qophaa’e komiishina dinagdee Afriikaan yoo ta’u bakka bu’oonni biyyoota Afriikaa irraa dhufan 250 ta’an irratti hirmaataniiru.
Wal ga’iin kun komiishina filanno dhuunfaa kan biyyoolessaa gargaaruuf kanneen biroo gidduutti geggeessamuun barbaachisaa dha. Muuxannoo argamu irraa adeemsa jiru qopheessuuf garaara. Filannoo paartii hedduu hirmaachise geggeessuuf illee daandii saaqa.
Walga’iin Mana-maree Paartiilee Siyaasaa Paartii Mootummaa illee Of keessaa Qabu Sababaa Hin beekamneen Addaan Cite
Wal ga’iin mana maree Sanaa seeraan ala ta’uu kan ibsan Dr. Caannee Kebbedee gama isaaniin amma iyyuu dura taa’aa paartichaa ta’uu isaaniif dhimma isaa gara mana murtiitti kan geessan ta’uu dubbataniiru.
Walga’iin marsaa lammataa Prezidaantii Yunaayitid Isteetis – Doonaald Traampii fi hoogganaa Kooriyaa Kaabaa – Kiim Jong Un gidduutti geggeessamu, Roobii boruu, biyya Veetinaam, magaalaa Hanoo’i keessatti jalqabamuuf jira. Yeroo hoogganoonni lameen walga’uuf qophaawaa jiranitti, jiraattonni magaalaa galma mootummaa Kooriyaa Kibbaa immoo walga’ii kana irraa maal akka eegan dubbataa jiran.
Walga’iin ministaroota dhimma alaa fi ministaroota bishaanii biyyoota sadii – jechuun kan Itiyoophiyaa, Sudaanii fi Masrii kaleessa akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti Onkoloolessa 17 bara 2013 jalqabamee jira.
Wal ga’iin NATO waliin geggeessan gaarii ta’uu fi maallaqi guddaan walitti qabamuu dubbatanii Vladimir Putin waliin marii kana dura gaarii ta’e geggeesseen jira jechuu dhaan Trump ergaa Twitter maxxansaniin beeksisaniiru.
Wal Ga’iin Ogeessotaa Gaanfa Afriikaa Eertraatti Geggeessamaa Ture Xumurame
Wal Ga’iin Ogeessota Seeraa Oromoo Kan Addunyaa Minnesotatti Har’a Jalqabe
Walga’iin, paartiileen mormitootaa Muummicha-ministaraa Itiyoophiyaa waliin xumura torban dabre irra geggeessan kun, sabaa-himaaleen akka gguddoo hin gabaasamiin ka dubbatan hoogganoonni mormitootaa kun, “waltajjiileen akkanaa itti-fufinsaan qopheessamuun barbaachisaa akka tahe dubbatu. Paartiileen mormitootaa gara digdamaa walga’ii kanatti akka hirmaatan tu ibsame. Paartiileen mormitootaa akka Medrek, Semaayaawii fi MIAD garuu, walga’ichatti hin hirmaanne.
Walga’iin paartii mootummaa Itiyoophiyaa fi paartiilee mormitootaa waliin geggeessamaa jiru marsaa ja’affaa dhaa booda amma illee sirna ittiin waliin-dubbannaatti seenan ijaaruu keessatti dhimmoota ijoo ta’an irratti haga ammaatti walii-galtee irra hin geenye.
Walga’iin paartii taayitaa mootummaa harkaa qabu – Ehaadegii fi paartiilee mormitootaa gidduutti jalqabame, har’a marsaa afuraffaaf geggeessamee jira. Haasawa paartiilee gam-lameenii kana eenyu akka hoogganuu fi eenyu akka irratti argamu amma illee hin muroofne – jedhu – mormitoonni walga’ii har’aatti hirmaatan. Miseensa Koree Hoji-geggeessituu Koongiresa Federaalawa Oromoo – Obbo Xurunee Gamtaa Finfinneetti bilbilee dubbiseen jira.
Wal Ga'iin Prezidaant Traampii fi Hoogganaa Kooriyaa Kaabaa Walii Galtee Male Xumurame
Walga’iin qaamota filannoo kana keessaa qabanii kaleessa Hoteela Jupitaritti ka geggessame yoo tahu, marii sagantaa filannoo walii-galaa irratti gegeessame kana irratti, yeroon filannoo wixiname kun heera biyyattii irratti hundaa’ee kan hojjetame tahuu tu himame.Gabaasa Oduu Caqasaa
Wal ga’iin shanaffaa fi wal ga’iin gamtaa kan waggaa 6ffaa kan mana maree bakka bu’oota uummataa fi mana maree federeeshinii har’a geggeessamee jira.
Wal ga’iin sun ennaa banamu kanneen haasaa dhageessisan keessaa komiishina gamtichaa waggoota 4 fi walakkaaf geggeessaa kan turan Dr. Dilaamini Zuuma tokko turan.
Wal ga’iin sun kan jalqabame Oromiyaa fi naannoo daangaa Somaalee Itiyoophiyaa irratti walitti bu’iinsa uumameen lammiiwwan lubbuu dhaban yaadachuuf kadhaa yaadaa fi qalbii gochuun ture.
Wal ga’ii nuti har’a waamne akkuma sila jedhame waltajjii Masqalatti ture. Hin eeyamamu jechuu dhaan asitti akka geggeessamu ta’e. Asi immoo naannoon isaa poolisii dhaan marfamee, poolisiinis isa kana duraa caalaa heddumminaan ba’ee uummati akka rifatu godhe jedhan.
Wal ga’iin uummataa kun kan qindeeffame waajjira Qoonsilaa Itiyoophiyaa gamasitti argamuu fi jiraattota magaalaa LAn ture.
Walga’iin waa’ee mirga dhala-namaa uummata Oromoo fi sabotoa Itiyoophiyaa ka biroo har’a Yunivarsitii Kolombiyaa keessatti geggeessamaa jiru, kaayyoon maal akka tahes naaf ibsanii jiran. “Wannaa Itiyoophiyaa keessatti deemaa jiru, wanna oromoo irratti deemaa jiru ifa baasuufi. Ameerikaanonni sababaa adda addaa irraa kan ka’e waa’ee Itiyoohiyaa hubannaa hin qaban. Cunqursaa achitti Mootummaa Itiyoophiyaa ammaa taayitaa irra jiruun geggeessamaa jiru isaan hubachiisuuf carraaqaa jirra” jedhu.
Wal ga’iin waldaa qonannnoo Oromoo ykn OSA kan walakkeessa waggaa Caamsaa 2 fi 3 biyya Kaanaadaa magaalaa Ottawaa keessatti geggeessamee jira.Wal ga’ii kana irratti hayyoonni Oromoo waraqaa qorannoo isaanii dhiyeessuu dhaan dandeettii humna namaa Oromiyaa keessatti attamiin ijaaruun danda’ama isa jedhuuf ka biroo irratti mari’achuu isaanii dura taa'aan waldaa qorannoo Oromoo kan OSA bara kanaa Dr. Beenyaa Dhugaasaa ibsanii jiran.Wal ga’ii sana irratti qabxiilee ijoo ka’an keessaa sabaa himaaleen, barnooti dandeettii uummata tokkoo guddisuuf qooda attamii qabu isa jedhuuf hawaasa tokko keessatti hirmaannaan dubartootaa guddachuun hawaasaaf bu’aa inni qabu akkasumas abbaa lafaa ta’uu fi dhiisuun dandeettii uummatichaa guddisuu irratti dhiibbaa inni qabu maali kanneen jedhantu keessatti argama.Hayyoonni wal ga’ii kana irratti hirmaatan akka ibsanitti dandeettiin uummataa guddachuu kan inni danda’u aadaa uummataa irratti yoo hundaa’e qofa jedhan.Wal qixxummaan gosootaa fi amantii hin jiraatu taanaan guddinaaf hundee ta’uus hayyoonni wal ga’ii sana irratti hirmaatan dubbatanii jiran.
Wal ga'iin Waldaa Qorannoo Afriikaa Baranaa keessatti hirmaannaan OSA guddaa ture
Walga’iin “Yaa’ii Hoogganoota Oromoo” Jedhame fi Guyyoota Sadi’iif Mari’atu Atlaantaatti Jalqabame
Wal ga’ii paartii badhaadhina Amaaraa Baahir Daar irratti muummichi ministeerichaa akka jedhanitti haasaan obbo Shimellis dogoggoraa fi imaammataa fi safuu paartii badhaadhinaa bakka hin bu’u jedhan. Itti dabaluu dhaanis yaada dhiyeesseefis itti gaafatama jedhan.
Walga’ii Paartii Mootummaa fi Mormitootaa Marsaa Afuraffaa
Wal ga’ii sana booda Bliinken, gama Yukireenitti imaluu dhaan prezidaant Volodymyr Zelensky fi angawoota mootummaa gameeyyii ka biroo waliin wal arguuf jiru.
Wal ga’ii sana dura ministeeronni kun prezidaant Donaald Traamp waliin Whaayit Haawusitti wal arganii jiran. Traamp erga prezidaantiin Masrii Abdel Fattaa El Siiisii jaarsummaan jidduu akka seenanii gaafatanii booda dhimma kana irraa fedhii qabaachuu ibsanii jiru.
Wal ga’ii sana dura Putin akka jedhanitti dhimma Ukraine fi siiriyaa mari’achuuf carraa gaarii dha. Merkel garuu injifannoo guddaa kan hin eegne ta’uu beeksisan.
Wal ga’ii sana kan hoogganan prezidaantii biyyattii Isaayas Afawarqii akka jedhanitti kaabineen sun haala siyaasa nannoo kan yeroo ammaa, walumaa gala imaammata walii galtee naannoo kan gamaaggame yoo ta’u, hojii irra oolchuuf tarkaanfii hatattamaa fudhatamuun irra jiraatu illee ibsaniiru.
Walga’ii torbanneen lamaaf waa’ee jijjirama qilleensa naannoo irratti mari’atu, kan har’a – Poolaand keessatti baname irratti kan kana dubbatan – Guterez, eega bara 2015 walga’iin Paaris keessatti geggeessamee walii-galteen mallatteessamee booda, walga’iin kun ilaalchi guddaan kennamuuf isa duraa tahuu hubachiisan.
Walga'ii waa'ee Baqatootaa fi Godaantootaa kan Tokkummaan Motummotaa Gaggeesse
Walga’ii Waajira guddoo NATO, ka magaalaa Brassels keessatti geggeessamaa jiru dura dhaabbatanii kan kana dubbata – Itti-aanaa Prezidaantiin Ameerikaa kun, biyyoota miseensota NATO 28 keessaa, kanneen dinagdee biyya isaanii keessaa dhibba irraa harka lama baajeta ittisaa kanaaf baasuudhaan dirqama irraa eegamu ba’an Yunaayitid Isteetsii fi biyyoota afur ka biroo qofa ta’uu hubachiisan.
Wal ga’ii Yunaayitid Isteetis fi Kooriyaa kaabaa lammataa Veetnaam keessatti geggeessamuuf jiru kanaaf qopheen Hanooyii keessatti itti fufee jira.
Walgayii kana irratti kan hirmaatan biyyootiin 193 rakkoo faalama qilleensaa addunya mudataa jiru furuuf walii galteerra gahaniiru.
Wal gayii kana irratti namootni dararri mootummaa Itiyoophiyaan irra gahe dhiyaatanii ragaa yoo bahan baqattoonni Oromoo fi lammiilee Itiyoophiyaa kaan kan wal gahii kanarra turanis Gamtaa Mootummootaatti dhaabbati baqataa UNHCR tajaajila nuu kennuu maluu nuu kennaa hin jiruu jechuun komii qaban dhiyeefftan.
Wal gayii Naayiroobiitti gaggeeffame irratti baqattoonni Itiyoophiyaa hidhaa keessa turan, waan isaan irra gahaa ture saba walgayii san irratti argameef akka ragaatti hiraniiru.
Walgayiin daldalaa fi guddina diinagdee ka gamtaa mootummootaa 14ffaan Naayiroobitti Geggeeffamaa Jira
“Wal haa jabeessinuu gaafa nu kaane ummatii Oromoos kahaa,kanaafuu ha wal jajjabeessinu.” jedha Gammadoon.
Wal hin dubbisan.Kana qofa osoo hin tahin Suudan waliin rakkoon inmullata Eeritiraa.”
Waligaaltee fi araarri jedhame kun gama biraatiin ammoo hogganoota koree qindeessituu Mana Lubummaa Naanno Oromiyaa jidduutti garaagarummaa yaadaa uumee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Wali-galteen sun yeroo bulchiisna prezidaant Obaamaa ka tolfame yoo tahu, achii booda, prezidaat Traamp baqattoota Yunaayitid Isteetsitti simachuun yeroof akka rarraafamu ajaja hooggana ol’aanaa dabarsuu tu yaaddoo guddaa uume.
walii galaan 160 kan ta'an hiyeeyyii kana gargaaruuf biyya alaa keessa kan jiraatan dhalattonni Baahirdaar maallaqa walitti qaban hunda isaanii ga'u akka hin dandeenye ibsamuu isaa Asteer Misgaanaaw Baahidaar irraa gabaastee jirti
Walii galaan Itiyoophiyaa Keessatti Kan Dhukkuba Koviid-19 Qabaman 10,511 ta'uun ibsamee jia.
Walii galaan lakkoobsii namoota Itiyoophiyaa keessatti vaayrasii koronaan qabamanii 968 ga'e jira.
Walii galiii jara kana ammoo biyya naannoo sunitti humna qabdu, Iraan kophaatti hambisa
Walii-galtee aangoo-qooddannaa hoogganoota waraanaa Sudaanii fi hoogganoota uummata mormiilee geggeessaa turee gidduutti mallatteessame irratti hundaa’auudhaan, miseensonni mana-maree ministarootaa muudamanii, irbuu seenuun hojii jalqaban.
Waliigaltee ABO fi Mootummaa Itiyoophiyaa Gidduutti Mallatteessame Uummatni Akkamitti Ilaala?
Walii galtee Aljeers kan prezidaantiin Ertraa Isaayaas Afawarqii fi kan du’an boqotan mummichi ministeera Itiyoophiyaa duraanii Mallas Zenaawwii giddutti Muddee 12 bara 2000 mallatteeffamee irratti hirkachuun komishinni kun hundeeffame.Yeroo sana gamtaan Awuroopaa, Aljeriyaa, yunaaytid Isteetes,Tokkummaan mootummotaa fi gamtaan Afrikaa ragaa ta’uun mallatteessanii turan.
Walii-galtee araaraa Sudaan Kibbaa bara 2015 Finfinnee keessatti geggeessame san ka qindeessee fi maallaqaan gargaare – biyyootuma kana sadeen, jechuun – Yunaayitid Isteets, Briteenii fi Nooraway tahuun ni yaadatama.
“Walii-galtee bara 2002 Aljeersitti mallatteessamee fi Mana-maree Naga-eegumsaa Tokkummaa Mootummootaa fi Chaartera Abbaa-biyyummaa fi walii-galtee miseensota jaarmayichaa cabsuudhaan kan uggurawwan adabaa irra kaa’amuu male, Itiyoophiyaa dha” jedhan – Ministarri Beeksisaa Itiyoophiyaa, Obbo Yemaanee Gebre-Mesqel.
Waliigaltee biyyi tokkummaa Emereetoota Arabaa fi Israa'eel hariiroo diplomaasii cumsuuf gara jalqaba baatii kanaatti mallatteessan waggoota 25 caalaa keessattitarkaanfii guddaa dha jechuun Pompeyoon Twitarii irratti barreessan.
Walii galtee biyyoota lameen giddutti tolfame gama hojii irra oolchuun qooda gama isaanii ba’u akka fedhan ibsan.Michoomaa fi walta’iinsa biyyoota lameen giddutti waggootii diigdamaaf cite ture bifa haaraatti jijjiruuf qophii ta’uus ibsanii jiran.
Walii-galtee daldalaa marsaa duraa, ka biyyoonni lamaan dilaalaa oomishaalee walii irratti muramu hanqisu mallatteessaniyyuu, wal-dura dhaabbannii Mootummaa Waashingtonii fi Ka Beejing waan iddoo dhaa socho’e hin fakkaatu.
Waliigaltee dhaabota lameen giduu hojii irra oolchuufis koreen Abboota Gadaa fi Haadhota Siiqqee, hayyootaa fi bakka-bu’oota dhaabota lameenii of keessaa qabuu fi waliigalatti miseensota 71 hammate hundeessamee jira.
Walii galtee Dhukssa Dhaabinsaa Argamsiisuuf Yaalamaa Jira
Walii galteeeen sun mala qindoominaan hojjechuu, odeeffannoo wal jijjiiruu fi nageenya hidha laga Sanaa, naanoo saaf dhiibbaa hawaasummaa kan jedhu of keessaa qabaachuu qaba jedhan. Muummichi ministeeraa Sudaan walii galtee walii galaa irra ga’uuf marii isaan baatilee afur dura jalqabaniif fooya’ina guddaa argamsiise jedhan battala itti fufuu qaba jechuu dhaan cimsanii dubbatan.
Walii galtee falmisiisaa mootummaan Paakistaan gareelee Islaamummaa waliin har’a irra ga’ee ministeera seera federaalaa aangoo irraa darbuun mormii aariin guute kan lubbuu hedduu galaafatee torbanneen hedduuf magaalaa galma mootummaa biyyattii raase tasgabbeessee jira.
Waliigaltee Hagaya torba Motummaa Itiyoophiyaa fi ABO Obbo Daawud Ibsaan hogganamu giduutti mallatteessame bu'uura godhachuun hoggansa dhaabichaa dhihootti gara biyyaa galuuf simanaa taasisuuf, koreen sadarkaa giddu-galeessatti namoota 12 of keessa qabu hunda’ee sochii simanaa jalqabuu isaa, jilli dhaabichaa, ibsa har’a, Hoteela Ililliitti kenneen beeksisee jira.
Walii galtee ijoon waraanni bilisummaa uummata Sudaan lola dhaabinsi dhaabbataa ta’e akka labsamu fi gareelee lamaan kutaan Yei dirree waraanaa akka hin ta’in akka mirkaneeffatan walii galuu isaa ti.
Walii galtee isaanii keessaa lama doolaara miliyoona $6.4 bara 2013 keessa irra ga’ame.
Walii galtee itti fufiinsa qabuu fi nageenya buusuuf cicha jiruun ajendaa jijjiiramaa jiru daran hojii irra oolchuu dandeenya jedhan.
Waliigaltee kaleesa Paartii Dimookiraasummaa Oromoo fi Adda Bilisummaa Oromoo gidduutti tolfme ilaalchisee, hirmaattoota marii sanaa keessaa tokko ka tahan pirezidaantii itti-aantuun Oromiyaa – Aadde Xayyibaa Hasan Kaayoo kaleessa yeroo dubbisnetti, “waliigalteen kun walta’insa ammaan dura biyya Ertiraa, magaalaa Asmaraatti hoogganoota gam-lameenii gidduutti tolfame sana daran cimsanii waliin hojjechuuf ka taasisame,” jedhanii turan.
Walii galtee kanaanis hojjettoota murtaa’aniif sa’atii tokkotti $125-150tti baasuu dhaan kanaanis bu’aa hin ta’iniif doolaara $409,495 argataniiru jechuun yakkee jira. Manni murtiis gaaffii abbaan alangaa yeroo qorannaa itti dabalaa 14 gaafate fudhatama dhabsiisee ala taa’anii dhimmi isaanii akka hordofan wabii dhaan akka gad dhiisaman murteessee jira. Abbaan alangaas murtii mana murtii har’aa kan ol iyyatu ta’uu beeksiseera jedha Meleskachew Ammahaa Finfinnee irraa.
Waliigaltee kana ilaalchisuun kan har’a Finfinneetti bilbillee dubbisne, pirezidaantii itti-aantuun Oromiyaa – Aadde Xayyibaa Hasan Kaayoo, walii-galtee har’aa kana gad-dhaabuu irratti kan qooda guddaa gumaachan maanguddoota Oromoo wal-filanii dhiheenya kana gara Lixa Oromiyaatti imalanii dacha’an tahuu nuuf ibsan.
Waliigaltee kanas kan malatteesa Dura taa'aa ADO Obbo Leencoo Lataa fi I/A Dura taa'aa ODP Obbo Lamaa Magarsaa yoo ta'an, Sirna waliigaltee wajjira Preezdantii Oromiyaa Finffineetti taasifame kana irratti, barbaachisumaan waliigaltee kana kan yaroon gaafatu ta'uu isaa dubbatanii waliigalteen kunis seena qabeessa jedhanii jiru.
Walii galtee kanas ministeera bishaan jallisii fi enerjii Dr. Silashii Baqqalaa fi hojii gaggeessaa olaanaa kan komiishina dinagdee Afrikaa Veraa Songwe mallatteessuu isaanii Mallaskachoo Ammahaa Gabaasee jira.
Walii galteen aangoo qooddannaa, gumiin gamtaan hundaa’e filannoon haaraa geggeessuu dura waggoota sadiif Sudaaniin akka bulchu ka jedhu of keessaa qaba.
Waliigalteen Abboota Amantaa Jidduutti Tolfame Jedhame Gam Biraatiin Immoo Garaagarummaa Yaadaa Uume
Walii-galtee Nagaa fi Araaraa Baamaakoo Hojjiirra Oolchuuf Tattaaffii Jiru Gufuun Muudachun Himame
Walii-galtee nagaa fi araaraa Baamaakoo keessatti hojii irra oolchuuf carraaqqii Maaliin gochaa jirtu irratti doorsisni gurmuulee fiinxaaleyyii biyyattii tasgabbii dhabsiisaniin geggeessamu ittuma fufee jira – jedhu – ogeessi Tokkummaa Mootummootaa tokko dubbatanii jiran.
Walii galteen akka hin jiraanne gabaasaaleen jiraatan iyyuu biyyoonni sadan marii itti fufanii jiru.
Walii-galteen araaraa waggaa lamaa fi walakkaa dura mallatteessame, Adoolessa bara 2016 loltoota garee Prezidaant Saalvaa Kiirii fi kanneen hoogganaa finciltootaa – Riyaak Machaar tumsan gidduutti wal-waraansi banamee, magaalaa Jubbaa keessatti lubbuu hedduu eega fgalaafatee booda diigame.
Waliigalteen Biyyoota Sadanii Dhuma Baatii Kanaa Mallatteeffama
Walii-galteen daldalaa ka biyyoota Paasifik gamaa waliin tolfame kun, bara 2009 ennaa prezidaant Obaamaan taayitaa irra turan ka dubbatame yoo tahu, miseensonni mana-maree Yunaayitid Isteets, garii mormuudhaan kaan irraa of qusachuudhaan waan deggersa dhowwataniif haga ammaa otuu hin ragggaasisamiin ture.
Waliigalteen dhaabbilee siyaasaa Naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessai socho’aan jidduutti dhiheenya tolfameen ilaalchisee, osoo nuti itti hin hirimaatiin akka qaama waliigaltee sanitti hirmaateetti maqaan keenna kaafamuun sirri miti jechuun Kongiresiin Federaalistii Oromoo KFOn komatee jira.
Walii Galteen dhabamuun Filannoo Biyyoolesssaa Somaaliyaa Danquu Mala
Walii-galteen, dhuma baatii dabree irra, mootummaa fi finciltoota gidduutti mallatteessame, magaalaa galma-mootummaa biyyattii Juubaan waraana irraa walaba akka taatu, ka finciltoonni taayitaa itti-aanaa Prezidaantummaa keessatti argatan mootummaan Cehumsaa guyyoota sagaltama keessatti akka ijaaramu kanneen jedhan of keessaa qaba. Garuu, gareeleen gam-lameenii eega walii-galticha mallatteessanii booda walii-galticha cabsanii jiran.
Walii galteen dosee lamaan qophaaye ka waliif mallatteessani tokko, angawoota mootummaa Itiyoophiyaa ykn Afriikaa Kibbaa ta’anii ka paaspoortii diploomaatii ykn ergama mootummaa harkaa qaban biyyoota lameenittuu VISA malee akkasumaan biyya walii akka seenani walii galteerra gahameera.
Walii galteen Ertraa fi Itiyoophiyaa giddutti tolfame gama mirga dhala namaa lammiwwan ishee eeguutiin Ertraaf karaa bana jechuun Ertraatti raaportariin addaa kan waa’ee mirga dhala namaa Sheeylaa Keetharuth ibsan.
Walii galteen Ertraa waliin tolfame hariiroo diplomaasii jalqabsisee, toora bilbilaa akka banamuu gochuun biyyoota lameen gidduu tajaajilli geejibaa hangi tokko akka jiraatu taasisee.Garu falmiin daangaa ijoo ta’an hin furamiin jiru jedhanii Ertraanis mootummaa heeraan dhaabatee hin qabdu jedhu Devison.Kanaaf lammiwwan Ertraa yeroo dheeraaf rakkachuun isaanii hin dhumatiin waan jiruuf nagaa guutuun hin argatiin jiru jedhan.
Walii galteen haaraan kun miseensota gamtichaan kan mallatteeffame isa guddicha ennaa ta’u dilaala meeshaalee Jaappaan gara Awrooppaa irratti ergamu irraa dhibba irraa harka 99 irraa kaasee jira. Kunis konkolaataa, meeshaa elektrooniksii akkasumas meeshaalee qonnaa gamtaa Awrooppaa irraa gara Jaappaanitti ergamu of keessaa qaba.
Waliigalteen hangii tokko jiraatuus dhimmootii akkaan barbaachisoo ta'an irratti waliigaltee irraa fagoo jirra jechuun bakka buutonni Demokraatootaa kanneen walgahii kana irratti dhiyaatan beeksisanii jiru.
Walii galteen ijaarsa godinaa daldala walabaa fageenya km 48 kun kan mallatteeffame sadaasa bara 2016 akka qaama chainaan daandii daldalaa babal’siuuf qabduutti.
Walii galteen Jeddah sun nageenya uummata Eertraa fi Itiyoophiyaa akkasumas nageenya naannoof qooda ol aanaa kan qabu ta’uun beekamee
Walii galteen kaan ka gama Fayyaa fi Tuurizimiin mallatteeffameedha. Biyyoottan lameenuu gama kanaan cimina mataa isaanii qabuu, tokko kan itti badhaadhe kaan bira haqnquutu jira; fakkeenyaaf afriikaa kibbaa yoo ilaalle sekterrii tuurizimii galii guddaa biyyaaf akka argamsiisu ni beeknaa, Ka Itiyoophiyaammoo sekterri kun galii hagas jedhamu waan galchu miti. Kanaaf gama keenyaan qabeenya tuurizimii qabnu fayyadamuuf muuxannoo biyya kana jiru gargaaramuuf walii galtee karra nuuf banudhaa, jechuun dubbatu.
Walii galteen Kaartuum keessatti mallatteeffame lbsii heeraa hamma jimaata dhuftuutti mallatteeffamu of keessaa qaba.
Walii galteen kaleessaa kun bakka mootichi Saaudii Salman fi muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa Antooniyoo Guteres argamanitti mallatteeffame. Muummichi barreressaan walii galtee kana ilaalchisuun akka jedhanitti Prezidaantii Eertraa fi muumicha ministeeraa itiyoophiyaa gidduutti walii galteen mallatteessamuun walitti bu’iinsa kurna hedduuf ture xumuraan waan ga’eef dhugumatti walii galtee seena qabeessa.
Waliigalteen kanaan koreen tokko kan dhaabate yoo ta'u, “koreen kun madda rakkolee xiinxaluun fala kenna deema” jedhamee jira. Muktaar Jamaal tu gabaase. Caqasaa.
Waliigalteen kan Abraaham jedhamee waamame kun eega mallatteeffamee booda biyya tokkummaa emereetoota Arabaa seenuu koof akkasumas uummata biyyatti arguu koof nana gammada jechuun barreessan.
Walii galteen kun har’a Tokyo keessatti muummicha ministeeraa Jaappaan Shinzo Abe fi prezidantii gumii gamtaa Awrooppaa Donald Tusk fi prezidaantii komiishina gamtaa Awrooppaa Jean-Claude Junker gidduutti mallatteeffame.
Walii galteen kun irra ga’amuun jedhan kan har’a ganama walii galtee sana labsan president Obamaan Theran meeshaa nukleraa akka hin qabaanne gochuu dhaan addunyaa bakka amansiisaa taaisisa.
Walii galteen kun kan irra ga’ame mormii baatilee hedduuf geggeesssamee fi jalqaba baatii Muddee keessa gatiin boba’aa ol ka’uu isaan jalqabee booda irra prezidaant Omar al-bashiriin aangoo irraa erga darbeen booda.
Waliigalteen kun rakkoo nageenyaa godinaa Matakkal keessatti uumamaa jiru fura, jedhamee abdatama.
Walii galteen kun uggura gurgurtaa meeshaa wanaanaa Tokkummaan mootummootaa Kooriyaa Kaabaa irraa akka hin bitne ykn gorsitootas haa ta’u leenjistoota biyyattii akka hin simanne kaa’e cabsa.
Walii galteen kun wal waraansa biyyattii kan waggoota shanii xumuraan ga’a jedhamee abdatama. Walitti bu’iinsa kanaan uummata kurna kumaan laka’aman yoo dhuman miliyoonatti ka laka’aman qe’ee ofii irraa godaananiiru.
walii galteen mallatteefamees mallatteeffamuu baatuus Itiyoophiyaan Hagayya dhufuu kaastee bishaan guutuu akka jalqabdu, maddisiistonni humnaa isaan jalqabaa lamaan waggaa har’a baatii Bitooteessa keessaa hojii kan jalqaban ta’u ibsan.
Walii-galteen Mootummaan Waashington, Iraanii fi biyyoota Addunyaa ka biroo shan waliin mallatteesse dantaa naga-eegumsa biyyoolessaa Yunaayitid Isteets kan eegsise miti – jedhan – aangawoonni maddeen oduu irratti maqaan isaanii dhahame.
Walii galteen NAFTA jedhamee waamamuu kun seenaa keessatti waan faayidaa hin qabnee dha jedhu Traamp.Kanaaf jecha Amerikaan Meeksiskoo wajjiin kufaatii daldalaa guddaa keessa akka seentu godhee, gama kaaniin carraan hojii carraan hojii gara Meeksiskootti akka ce’u godhe jedhan.
Walii-galteen nageenyaa bara 2015 mootummaa mormitoota gidduutti mallatteessamee ture, ajaja Jeneraal Pool Maalongiin, magaalaa Jubaa cinatti haleellaa mooraa finciltootaa irratti banameen ka fashale ta’uu isaas Yunaayitid Isteets beeksistee jirti.
Walii galteen nageenyaa inni jalqabaa Adoolessa bara 2016 ennaa Juubaa keessatti lolli ka;ee Machaar miillaan biyyattii dhaa baqatan ka’e. erga yeroo Sanaa qabee afriikaa kibbaa keessa turan.
Walii galteen nageenyaa mallatteessamus lolli hin dhaabanne jedhu mormitoonni Sudaan Kibbaa. Mootummaan immoo ripxe loltooni namoota ukkaamsanii butu jechuun himate
Walii galteen nageenyaa sun mallatteeffamee guyyootii 45 keessatti Sudaan kibbaa dhiisanii ba’uun kan irra ture loltoonni Ugaandaa amma iyyuu achuma jiru. Kanaaf Riyaak Machaar kun gufuu nageenyaa ka biroo ta’uu dubbatu.
Walii galteen nageenyaa yeroo afur tolfamee fi uggurri US fi gamtaa Awrooppaan kaa’ame lola sana dhaabsisuu hin dandeenye. Walitti bu’iinsi sun uummata kuma kurnaan laka’amu galaafatee kanneen miliyoona 1.5 ol ta’an immoo qe’ee ofii irraa godaansise. Sabaa himaaleen qiyyaafati kennanis gad deemaa adeeme, jaarmoliin gargaarsaas walitti bu’iinsi Sudan kibbaa keessaa wal waraansa dagatame ka biroo ta’uuf deema jechuun akeekkachiisan.
Walii galteen nageenya kutaa Yei kan dhaga’ame koreen gamtaa waraanaa, lolaaf wal barbaaduun akka dhaabatu, lola dhaabinsa dhaabbataan akka tolfamu fi marii dhimma biyyoolessaa akkasumas daandiin gama magaalaa Yei kan Sudaan kibbaatti geessuu fi baasu akka banamu ilaalchisuun guyyoota afuriif Kampaalaa keessatti erga mari’atnaii booda.
Walii galteen obbolummaa magaalaa Finfinnii fi Washington gidduutti mallatteessame kan waggoota shanan darbanii kan haaressu ture.
Walii galteen projeektii Doolaara Miliyoona 3.6 baasisuu kun misooma qabeenya bishaaniif eeguumsa gochuu akkasumas ijaarsa humna hawaasaa jabeessuun rakkoo hawaasa Itiyoophiyaa keessaaf furmaata gama uumama irratti hundaa'ee argu akka ta'e ibsamee jira.
Walii-galteen Sudaan Kibbaa Akka Hojii irra Oolfamu Hawaasni Addunyaa Hirmaachuu Qaba
Walii galteen sun biyyoonni lamaan gocha shororkeessummaa irraa of ittisuuf dandeettii qaban cimsuuf akkasumas odeeffannoo wal jijjiiruuf ulaagaa barbaachisu tochuuf jecha.
Walii galteen sunis Ministeera kan ta’an Hamid battala aangoo akka gad dhiisan kan gaafatu ture.
Walii galteen sun kan irra ga’ame pezidaantii bulchiinsa naannoo Oromiyaa Lammaa Magarsaa fi dura taa’aa ABO Daawud Ibsaa gidduutti. Walii galteen sun itti dabaluun ABOn hojii isaa kan siyaasaa karaa nagaa Itiyoophiyaa keessatti geggeessuu itti fufa jedha.
Walii galteen sun mootummoonni lamaan rakoo shorokeessummaa beeksisuu akkasumas nageenya biyyoota lamaanii jajjabeessuuf wal ta’iinsa jiru cimusuuf cicha qaban mul’isuuf jecha.
Walii galteen sun tarkaanfii walitti aanee biyyoonni lamaan baatilee fi waggoota dhufan keessa attamiin deddeebii maallaqaa addaan kutanii fi hojii farra shororkeessummaa addunyaa saffisan irratti fuuleffata jechuu dhaan Tillerson tuuta oduuf ibsaniiru.
Waliigalteen turees hariiroo dinagdee fi daldalaa akkasumas caasaa ijaarsaa biyyoota lamaan gidduu jajjabeessuu ka jedhu ture.
Waliigalteen waggoota dheeraa dura biyyoota adda addaa giddutti tolfamanii turan biyyoota bishaan laga Abbayyaan gargaaraman mara kan of keessaa qabu hin turre.
Walii-galteen yeroo xiqqoodhaaf godaantota gammachiise iyyuu, guyyaa lammataa immoo, walii-galtee kana diiguu isaanii beeksisan – Netanyaahuun.
Waliigalteen ykn seerii Eegumssaa qabiyyee sammuu 'Intellectual property protection'inni jedhamee beekamu talaallii Koronaa ilaalchisee akka haqamuu yaada dhiyaate Yuniyiteed Isteets dheggeeruu ishee biiyoonne Afrikaa simataniiru.
Waliigaltee ODP fi ABO Gidduutti Tolfame Ilaalchisee Gaaffii fi Deebii Hooggana ABO Waliin Geggeessame
Waliigaltee Paartiilee Dhiheenya Mallatteessametti Otuu Hin Hirmaatiin Akka Hirmaanneetti Maqaan Keenya Dhahame: KFO
Waliigaltee Paartiilee Oromoo Kaleessa Mallatteessame Ilaachisee Yaada Hirmaattotaa
Walii galtee qabatamaa irra ga’uuf gamnii hundi yaalii isaanii jabeessanii akka itti fuufan jaarmayaan isaanii waamicha akka dhiyeessu Duyaariich ibsanii yaalii dura ta’aan gamtaa Gamtaa Afriikaa Shisiikeediin godhaniif dinqiisiifannaa isaanii ibsanii jiru.Yaalii gama hundaan ta’uuf Tokkummaan Mootummootaa qophii ta’u irra deebi’uun kan mirkaneessan yoo ta’u atii kana dhiisii ani immo kana nan dhiisa deemsii jedhu barbaachisaa ta’u hubachiisanii jiru.
Walii galtee sanaan booda jaarsi araaraa Itiyoophiyaa Mohaammud Diriir paartileen martinuu walii galtee sana irra ga’uu isaanii galateeffataniiru.
Walii galtee sana kaleessa kan labsan Senaator Bob Corker turan. Walii galteen sun kan irra ga’ame hoogganaa mana maree bakka bu’oota uummataa Kevin McCarthy waliin erga mari’atanii booda ta’uu beeksisan.
Walii galtee tana irratti muummee ministera Israahel, Benjamin Netanyaahuu fi muummee ministera Suudan Abdalla Hamdock waliin bilbilaan wal haasahe
Walii galtee tana pirezidaantiin Suudan Kibbaa,Salvaa Kiiritti falaa bahe.
Walii galtee Vieana-s haa ta’u walii galteelee diplomaasummaa kanneen biroon akka agarsiisanitti biyyootiin keessummeessan nageenya embaasilee fi dallaa isaa akkasumas biilsaalee hojjettoota isaa fi qonsiilaawwanf eegumsa gochuuf itti gaafatamatu irra jechuu dhaan haala embasicha keessatti uumame ibsaniiru.
Walii mallatteessuu tana irratti muummee ministera Abiy Ahmed,itti aanaa isaa Demmeqee Mokonninii fi ministera nagaa aaddee Mufiriyaat Kamaal faatti keessa jiran.
Waliin dubbatanii eenyuun akka filatan walii galanii seenu malee akka duraanii dhuunfaa isaaniin waan filatan hin qaban.
Waliin jabaannaa tanumaan biyya teennallee guddifannee mootummaa namii cuftii qooda keessaa qabu waliin qabaanna waliin jedhanii magaalaa New Hmapshaayer keessatti wal faarsan.
Waliin taanee jedhan Trump paartii keenya White Housitti geessina. Biyya keenyas deebisnee bakka amansiisaa, badhaadhinaa fi nageenyaatti geessina. Biyya arjaa fi michummaa jaal’atu taasisna. Garuu biyya sirna qabeettii goona.
Waliin ta’uudhaanis tuta gaazzexeessotaaf kan ibsa kennuuf jiran yoo tahu, daawwannaa kanaan – eega Traamp taayitaa prezidaantummaa qabatanii booda, hooggantuu biyya alaa prezidaanticha wajjiin wal-ga’an isaan jalqabaa ta’uuf jiran.
Waliitti bu'insa guyyaa kalessaa magaalaa adaamaatti Uummta bulchiinsa naannoo somaalee buqqa’anii yeroo ammaa naannoo Adaamaatti qubatanii jiranii fi hawaasa naanichaa jiddutti Wiixta kaleessaa walitti bu’iinsa uumameen namni tokko du'ee kanneen soddoma ta'an ammoo madaahanii jiru. Walitti bu'insa kanaan manni lammilee buqqaatotaa kan gubate ta'uun isaa ibsamee jira.
Walii-wajjiin jireenyaa fi tokkummaa uummataa irratti kan qiyyaafate waan ta’eef balaaleeffatamuu qaba jechuun dubbatan kantibaan Waldiyaa.
Walii wajjiin kaayyoo baafannee fixaan baafnee jirra, amma immo waraana keenya biyyatti deebisuuf yeroon amma jedhan Bliinkeen.
Walitti bu’iinsaa dhaabuu fi beela sudaan Kibbaa itti dabalaa ittisuun kan wal qabate. Garuu haalli mul’atu daran wal xaxaa ta’ee jira.
Walitti bu'iinsa amantii godina Jimmaa keessatti uumameef kanneen itti gaafatamoo ta'an to'annaa jala oolu isaanii kan gamasitti imalee deebi'ee Gazexxessaa fi brreessaa kitaaboota fi barruulee waa'ee dhimma musleemaa Ahmaddiin Jabal Mohammed ibsee jira.
Walitti bu’iinsa amantii uumuun nagaa naannoo jeequuf beekaa karoorfamee kan rawwatame shira hammeenyaati jedhamee jira.
Walitti Bu’iinsa Asalaatti Muudatee Ture Koreen Hundeeffamee Qorataa Jira: waajiira Polisii
Walitti bu’iinsa baatilee ja’a qabateen siiviiloota irra dhiibbaan ka’u itti fufee jira jedhan. Dubartoonnii fi durboonni hookkara quunnamtii saalaa suukaneessaaf saaxilamanii kanneen miliyoonaan laka’aman immoo tajaajila barbaachisu dhabuu keessumaa kanneen naannoo baadiyyaa jiran immoo qaruma hin argatan jedhan.
Walitti bu'iinsa baatilee lamaa fi sadeen darbe keessa uumamanii godaansa uummataa fi ajjechaa lammiwwaniif sababaa ta’an irratti karoorfamee deggersii maallaqaa ramadameefii kan gaggefamee dha jechuun mummichi ministeeraa Abiyyi Ahamed har’a mana Maree bakka bu’oota ummataa fi federeeshini ibsanii jiru.
​Walitti bu'iinsa biyyatti keessaati oggaa sadii ture booda bara 1991 Somaaliiland Somaaliyaa irraa citte, Somaaliyaan walabummaa biyyatti mirkaaneessuu baattus, akka naanoo tokkotti ofbulchuu isaanii garu dhoowwu hin dandeenye. Amma Somaaliilaand mootummaa fi waraana maataa ishii qabdi, qarshii adda ta'e han offi qabdi. Paaspoortii ofiis akkasuma. Garuu biyyaa beekamtii hin arganne waan taatef, paaspoortii biyyichaatiin fayyadamanii deddeemuun rakkinaa bayyee qaba jedhan. Akkasis ta’ee, hoo biyyootya kibba ishitti jiraaniin walitti laalan Somaaliiland amma tokko nagaaa qabdii.
Walitti bu’iinsa daagaa naannoo lameenii irraa dhaabuuf Prezidaantonni gama lameenii kan walii galena yoo ta’u kunis ministeerrii Nagaa walgahii gaggeesse irratti ture.
Walitti bu’iinsa daangaa Aanaa Minjaar Naannoo Amaaraa fi jiraattota Aanaa Fantaallee jiran gidduu dilbata darbe ta’een lubbuun namoota afurii darbuu jiraattonni dubbatan.
Walitti Bu'iinsa Daangaa Benishaangul Gumuz fi Oromiyaa Jidduutti Uumamee Ture Furuuf Araarri Geggeeffame
Walitti bu’iinsa daangaa Benishaangul Gumuz Godina Asoosaa fi Oromiyaa Godina Wallagga Lixaa jidduutti uumamee ture furuuf araarri geggeeffamuu beekame.
Walitti bu’iinsa daangaa bulchiinsa naannoo Oromiyaa fi kan bulchiinsa naannoo somaalee hammaachuu isaaf sababaan hogganni biyyatti yeroon tarkaanfii fudhachuu dhabuu isaa akka ta’e kana malees gareeleeen bu’a dhunfaa isaaniif jecha uummata walitti buusan akka jiran dubbatamee jira.
Walitti Bu’iinsa Daangaa Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa fi Somaalee Gidduu Jiruuf Sababaan Himamuu Wal Hin Simatu
Walitti Bu’iinsa Daangaa Bulchiinsa Naannoo oromiyaa fi Somaalee Gidduu Jiruuf Sababaan Himamuu Wal Hin Simatu: Kutaa 2 ffaa
Walitti Bu’iinsa Daangaa Bulchiinsa Naannoo Oromiyaa fi Somaalee Gidduu Jiruuf Sababaan Himamuu Wal Hin Simatu: Kutaa 3 ffaa
Walitti Bu’iinsa Daangaa fi Deebii Angawootaa
Walitti Bu’iinsa Daangaa Jechuun Ibsa Kennuuf kan Ka’e Mootummaan Itiyoophiyaa Ajjechaa Calanqoo fi Godaansa Uummataaf Maaf Waa Jechuu Dadhabe? KFO
Walitti Bu’iinsa Daangaa Lubbuu Namaa Galaafate Irratti Angawaan Oromiyaa Maal Jedhu ?
Walitti bu’iinsa daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee gidduu furuuf tattaafiin itti fufuu isaa fi haga ammaatti aanalee 49 gara Oromiyaatti cituu dubbatan. Kanaaf jecha anaaleen oromiyaa gara bulchiinsa nannoo somaleetti citan inni jedhu dogoggora jedhan.
Walitti bu’iinsa daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa naannoo somaalee kan ilaaleen gabaasnii dhiyaate qubsaa miti jedhu.Gaaffii fi deebii gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa.
Walitti bu’iinsa daangaa Oromiyaa fi bulchiinsa nannoo somaalee giddutti uumamee ture keessaa harka qabu jedhamuu kanneen shakkaman namoonni 103 ta’an to’annaa jala ooluu isaanii ministeerri waajiira Komunikeeshinii mootummaa Federaala Itiyoophiyaa Dr. Nagarii Leencoo sambata darbee ibsanii jiru.
Walitti bu’iinsa daangaa Somaalee irratti uumameen kanneen qe’ee isaanii irraa buqa’anii Oromiyaa godinaalee adda addaa keessa buufatan jiru. Kanneen keessaa kan nuti haasofsiisne mootummaan naannoo Oromiyaa simannaan nuu godhe gaarii dha jechuun simatanii gama eegumsa fayyaaf midhaan nyaataan gargaarsatu nu barbaachisa jechuun qaammi dhimmi isaa ilaallatu deebii akka isaaniif kennu gaafataniiru.
Walitti bu’iinsa daanga bulchiinsa naannoo Somaalee fi Oromiyaa gidduutti uumameen lubbuun namoota hedduu darbee hedduun qe’ee ofii irraa godaanuu isaa gabaasuun keenya ni yaadatama.
Walitti bu’iinsa dhiya Gonderitti uumamee tureen kan gara Sudaanitti baqatanii turan lammiiwwan Itiyoophiyaa 838 gara biyya ofiitti deebi’uun isaanii ibsamee jira.
Walitti bu’iinsa dilbata darbe lubbuu nama 8 ol galaafatee 40 ol madeesse booda humni Ittisa biyyaa nagaa kabachiisuuf gara Mooyyalee dhufe, humnoota poolisii Naannoo Oromiyaa fi ka naannoo soomalee Mooyyalee jiran irraa hidhannoo hiikuu jiraattonni magaalattii dubbatan. Jiraataan Mooyyalee tokko wixata hedduuminaan gara magaalattii ka dhufan humnootni Ittisa biyyaa Waajjira Poolisii magaalaa Mooyyalee akka to’atan, humnoota poolisii Oromiyaarraallee hidhannoo akka irraa hiikan dubbatu.
Walitti Bu’iinsa Furuuf Yaadawwan Furmaataa Dhiyaatee jira: Hoogganoota AmantiiQaami Walitti Araaramu Utuu Hin Argamin Araarri Hin Bu’u: Mormitoota
Walitti bu’iinsa gaggeeffamaa jiran hedduu keessaa Ertraa fi Itiyoophiyaa giddutti yaadii haaraan jalqabame kun seena qabeessa jechuun dubbatan pope Fraansiis.
Walitti -buiinsa Garee Mormituu Siiriyaa fi Humna Waraanaa Kurdii
Walitti-bu’iinsa gosaa namoota hedduu madeessee, qe’e ofii irraa godaansiise kana kan ilaaleen mootummaan tarkaanfii hin fudhanne jechuun hiriirri kun daandilee Finfinnee irratti kaleessa gaggeffame jedha gareen mirga dhala namaaf falmu kun.
Walitti Bu'iinsa Hawaasaa fi Walaayitaa Keessatti Uummame
Walitti Bu'iinsa Hindii Waliin Gaggaaffame Irratti Loltoonni Ishii Sadii Ajjeefamuu Paakistaan Beeksifte
Walitti bu’iinsa hiriira Finfinnee irratti ta’eef Semaayawii Paartiitu itti gaafatama jedha mootummaan
Walitti bu’iinsa hookkaraan guutame kan Kibxata deggertoota prezidaantii Turkii Recep Tayyip Erdogan waliin ta’e ilaalchisee ministriin dhimma alaa US yaaddoo qabu jecha cimaa dhaan ibsee jira.
Walitti bu’iinsa humnoota Mootummaa fi hidhattoota Waraana Bilisummaa Oromoo bosona jiran gidduutti deemaa jiru jalaa dheessuuf namoonni gara Naannoo Gaambeellaatti baqachaa akka jiran dubbatu jiraattotni Godina Qellem Wallaggaa, Raadiyoon Sagalee Ameerikaa dubbise. Bulchaan Godinaa Qellem Wallaggaa Obbo Gammachuu Baqqalaa immoo namootni baqatan warra hariiroo hidhattoota bosona keessa socho’an waliin qaban, jedhu.
Walitti bu’iinsa humnootii naga eegumsaa waliin ta’eenis namoota irra miidhaan ga’uu ibsaniiru. Mootummaandhimma kana ilaalchisee ibsa kenne hin qabu.
‘Walitti Bu’iinsa Kaleessaan nama 8’tu du’e’ - Hospitaala Mooyyalee
Walitti bu’iinsa kaleessa hawaasa fi humna naga kabachiistota Naannoo Oromiyaa fi Somaalee gidduutti ta’e kun haga galgalaatti ka ture yoo tahu, harras nageenyi magaalattii hin fooyya’in jiraachuu jiraattonni dubbatu.
Walitti bu’iinsa Kamisee fi naannoo isheetti Bitooteessa 24 bara 2019 uumamee kan ilaaleen waan dubbatamaa ture adda addumaa akka qabu mootummaa naannoo Amaaraatti bulchaa dureen godina saba Oromoo Obbo Ahmad Hassan ibsanii jiru.Silaa iyyu “ Qabeen Waanuuma Keessa Jiru Dhangalaafti “jedhanii Qabeen bishaan baatu damma hin dhangalaasu jedhu Obbo Ahmad.
Walitti-bu’iinsa Kanaan alattis beelaaf saaxilamuu fi mootummaas ta’e kanneen biroon gargaarsa dhala namaa kan hin kenniin ta’u ibsan.
Walitti bu’iinsa kanaan lubbuun namaa baduu, balaan madaa’uu dhaqqabuu isaa fi manneen gubachuutu gabaasame.
‘Walitti bu’iinsa kanaan name sadii hospitaala keenyatti lubbuun isaanii darbe. Gara namoota 40 ka ta’an yaalaaf dhufaniiru. Isaan keessaa muraasa yaalaaf gara hospitaalota kaaniitti ergineerra.’ Dr. Nigusee Addunyaa – Hospitaala Mooyyalee.
Walitti bu’iinsa kana booda ture aangawoonni bulchiinsa naannoo gama lameenii walgahanii gaggeessanii gara qe’e ofitti deebi’aa ituu jiranii aangawoonni bulchiinsa 6 ajjefaman oduu jedhu dhaga’ame jedhu.Garu itti gaafatamaan biroo dhimmotii komunekeeshinii bulchiinsa naannoo Beneshaangul Gumuz Obbo Zalaalam Jaallataa akka jedhanti hogganoonni keenya kanneen walgahiif deemanii turan yeroo deebi’an karaatti hidhattotaan waan ajjefamaniif jecha rakkoon kun jalqabe.
Walitti bu’iinsa keessa kan jiran Somaaliyaa, Sudaan kibbaa fi Republikiin Afriikaa waaltaa tarree dhuma gabaasa kanaa irra jiru. Bulchiinsi gama dinagdeen jiru hedduu gad bu’eera. Xiinxaltoonni akka jedhanitti biyyoonni Afriikaa hedduun waggootii dhiyeenya kana gatiin waan hundaa kufuu isaan miidhamanii jiru.
Walitti bu’iinsa lubbuu galaafatu balaaleffachuuf jechoota jajjabeessu isin dubbataniif galata qabdu kan jedhan Obamaan uummati waraana akka mormuuf rakkoo jriu marii dhaan akka hiikue waamicha gootaniif galatoomaa jedhan.
Walitti bu’iinsa magaalaa Asallaa keessatti uumameen lubbuun nama tokkee yoo darbu 20 ol kan ta’an madaa’uu isaanii poolisiin magaalattii beeksise.
‘Walitti Bu’iinsa Mooyyaleetti ta’een Lubbuun nama 3 darbee, 40 ol ka ta’animmoo madaa’aniiru’ Hospitaala Mooyyalee
Walitti bu'iinsa Mooyyaleetti ta'e irratti Boombiin darbatamee'n namootni 3 du'anii 50 ol madaa'an
Walitti Bu'iinsa Naannoo Amaaraa Godina Hawaasa Waag Hemraa Keessatti Dilbata Darbe Dhaqqabe
Walitti bu’iinsa namoota lama gidduutti uumame irraan ka’ee gara walitti bu’iinsa garee fi gosaatti kan jijjiirame hookkarri kun yeroo ammaa tasgabbaa’us sababaan isaa hanga yoonaa kan hin beekamneef miidhaan dhaqqabe illee addaan kan hin baafamne ta’uu kantiibaan magaalaa Bishooftuu aadde Gennet Abdallaa kaleessa VOAf ibsaniiru. Dargaggoonni kun attamiin mooraa sana keessatti akka wal ga’an illee waanti beekame hin jiru jedhan aadde Gennet.
Walitti Bu’iinsa Oromiyaa fi Naannoo Beenishaangulitti Kanneen Shakkaman To’annaa Jala Oolan: Poolisii Federaalaa
Walitti bu’iinsa Republikii Sudaan kibbaa keessa jiru dhaabsisuuf galmee qophaa’e walii galtee qabxiilee barbaachisoo lamatu jira. Kunis komiishina gamtaa kan hordoffii fi to’annaa “Jemek” fi mala hordoffii caasaa nageenyaa fi lola dhaabinsaa ti.
Walitti bu’iinsa sambata darbe Yuniversitii Waldiyaa keessatti uumame lubbuu barattoota lamaa erga galaafatee as haalli mooraa Yuniversitichaa muddama jala jiraachuu dubbatu barattoonni.
Walitti bu’iinsa sanaan uummati kumaan lakaa’aman yoo dhuman kanneen miliyoona tokko ta’an qe’ee ofii irraa buqqa’e. Baqattoonni gara Sudaanitti dheessanii fi Itiyoopiyaa dhuma keessatti kanneen qe’ee ofii irraa godaanan kanneen biroon huccuu isaanii qofaa dudda irratti baadhatanii , miidhaan qaamaa kan irra ga’ee fi haala suukaneessaa keessa kan jirantu moor asana dhaqqaban. Dubartoonni hedduun gudeedamaniiru.
Walitti bu’iinsa sana keessaa erga harka fudhatee booda meeshaa deddeebisuu fi bakka sanatti illee biilsaalee ijaaraman diiguu jalqabuu isaa suraan saatelaayitii sun mul’isee jira.
Walitti bu’iinsa sana keessatti kan hirmaatan qaamotii hedduu fi dhiittaan mirga namaa raawwatame hamaa ta’uun qorannaa qabatamaa fi walabaa kan hatattamaa barbaada.
Walitti bu’iinsa sudaan kibbaa keessaa furuuf mariin gaggeeffamu itti fufee yeroo jiru kanatti aangawoota mootummaa sudaan kibbaa keessaa sadii gananii mormitootatti dabalamanii jiru.Isaan kunis Tokkummaa Mootummotaatti Ambaasaadara Sudaan Kibbaa kan turan Lubuumbaa Staansilaas paarlaamaa sudaan kibbaa keessatti miseensa kan ta’an Heenrii Eedward akkasumas kutaa Liiks jedhamu kan biyyatti keessatti ajajaa waraana Blisummaa Sudaan kibbaa Maakuyeer Mangaar ta’uun beekamee jira.
Walitti Bu’iinsa Sudaan Kibbaa Keessatti daran kan Miidhame uummata Sivilii ti
Walitti bu’iinsa tibba kana Magaala Asalaatti mudatee du’a Lubbu namaa fi miidhaa qaamaaf sababa ta’e keessa kaneen harka qaban jedhee shakke tohanaa jala oolchuu isaa Qajeechi poolisii Bulchiinsa Magaala Asala beeksise.
Walitti Bu''iinsa Tibbanaatin Wal-qabatee Nammoonni 407 To'annaa Jala Oolfamuun Himame
Walitti bu’iinsa Tigraay keessaa akkaan sukanneessaa, uummannis beelaan du’aa, ka jiruu fo dhaabbattonni tajaajiila eegumsa fayyaa manca’anii, humnaan gudeeddiin to’annaan ala ta’e jira jechuun daayreekteerri walii gala kan jaarmayaa fayyaa addunyaa(WHO) Dr. Tedroos Adihaanoom hubachiisanii jiru.
Walitti bu'iinsa Tigraay keessaa booda caasaaleen tajaajiila eegumsa fayyaa diigamuun dhukkuboonni lubbuu namaa galaafachuun beekaman akka faca'aniif karaa kenna jechuun Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa beeksisee jira.
Walitti bu’iinsa Tigraay keessatti gaggeeffamaa tureef jecha baatilee shaman darbaniif namoota vaayrasii Koroonaan qabaman qoratanii adda baasuuf dhaabatee akka ture ibsan.
Walitti bu’iinsa Tigraay keessatti qaamni martinuu dhiittaa mirga namaa raawwatanif qorannaan dhaabolii kanaan akka geggeessamu eeyamameera. Qoratoonni hanga danda’ame hatattamaan baatilee sadii jalabaaf bobbaafamuuf jiru.
Walitti-bu’iinsa Torban Dabre Gujii Keessatti Raayyaa Ittisaa fi WBO Gidduutti Uumameen 'Miidhaan Dhaqqabera'
Walitti bu’iinsa turetti aansuu dhaan jibbiinsa uumamee wal wajjin deemuun rakkisaa akka hin taane gochuuf yaalii gochaa jira.
Walitti bu'iinsa uumamee kanaan manneen jireenyaa gubachuu fi wirtuu eegumsa fayyaa gubuuf ituu yaalanii humnii ittisa biyyaa dhaqqabee dhorkuu Yonaataan Zabdiwoos gabaasee jira.
Walitti bu’iinsa uumameen lubbuun namoota kudhanii darbuu, manneen jireenyaa 52 ta’an kan gubatanii fi namoonni 1500 ta’an illee qe’ee isaanii irraa buqqa’uu itti gaafatamaan waajjira kominikeeshinii godina Buunoo Beddellee obbo Leeykuun Takkaalny ibsaniiru.
Walitti bu'iinsa uummameen namoota lamatu madaahe
Walitti Bu'iinsa Wirtuu Leenjii Ardaaytaati Uummamee Ture
‘Walitti bu’iinsi Aanaa Fantaalleetti ka’een lubbuun namoota 4 darbe’ – Jiraattota
‘Walitti Bu’iinsi Asoosaatti Uumameen Lubbuun Namaa 4 darbeera’ – Jiraattota
Walitti bu’iinsi baatilee kudha shaniif adda addummaa siyaasaa Mr. Kiir fi itti aanaa isaanii duraanii Machaar giddutti geggeessame yoo xiqqaate baduu lubbuu uummata kuma 10 oliif sababaa ta’ee kanneen miliyoona tokkoo fi walakkaa ta’an qe’ee irraa godaansise.
Walitti bu’iinsi daangaa Ertiraa fi Itiyoopiyaa irratti ka’e akkaan kan isaaan yaaddesse ta’uu Ameerikaa fi gamtaan Afriikaa beeksisaniiru.
​Walitti Bu’iinsi fi Abbaan Irrummaa Dhiittaa Mirga Namaa Afriikaa Hammeessaa Jiran: Amnestii
Walitti bu’iinsi Godina Arsii Lixaa Keessa Ture Amantiitti Hidhata Hin Qabu: Bulchaa Godinaa
Walitti Bu’iinsi Godina Gujii Lixaa Keessatti Uumame Lubbuu Galaafate
Walitti Bu’iinsi Gosa Irratti Hundaa’e Kan Dirree Dhawaa Keessaa Nagaa Jiraattotaa Jeeqe: Jiraattota
Walitti Bu’iinsi Gujii Fi Geedi’oo Gidduu Maal Fakkaata?
Walitti bu’iinsi guyyoota shaniif ture gara waraansa guutuutti ce’uu mala yaaddoon jedhu hammaataa waan adeemee fi Israa’e hidhattoota Faalsxiin irratti haleellaa geggeessituuf loltoota lafoo dabaltee jirt
Walitti bu’iinsi hiriirtotaa fi poolisii Maaynamaar gidduutti uumame erga hooggntuun leellistuu dimokraasii Aan Saan Suu Shii fi angawoonni sadarkaa ol aanaa kan mootummaa sivilii Guraandhala tokko to’atamaniii labsiin yeroo hatattamaa waggaa tokkoo labsamee as hammaataa adeeme.
Walitti Bu’iinsi, Hookkarrii fi Balaan Uumamaa Lakkoobsa Namoota Biyya Ofii Keessatti Qe’ee Ofii Irraa Buqqa’anii Ol Kaase
Walitti Bu’iinsi Humnoota Mootummaa Somaaliyaa fi Leellistoota Suufii Gidduutti Raawwatame Lubbuu Galaafate
Walitti bu’iinsii daangaa gosa Burjii waliin ammaan dura akka ture kan ibsan itti gaafatamaan waajiira komunikeshinii godina Gujii Lixaa Obbo Lammaa Tafarraa warra Burjii irraa nama midhaan isaa jalaa gubatee tokkootu dhukaasaa ture odeeffannoo jedhu akka qaban dubbatan.
Walitti bu’iinsii dhiyeenya kanaabulchiinsa naannoo Somaalee fi Oromiyaa giddutti ituu hin ka’iin dura iyyu barattoota Oromoo kanneen yunivarsiticha keessa jiran irratti loogii fi dararaan dhaqqabaa akka ture kan ibsan barattonni Liyyuu Polisiin yeroo fedheetti seenee nu reebaa nu hidhaa ture jedhu.Yeroo nyaata fudhachuuf hiriiran illee barattoota ka biraa irraa addaa baafamnee ilaalamaa turre jedhu.Yunivarsitiin Jigjigaa dallaa ykn mooraa ijaaramee waan hin qabneef waan hundumaaf saaxilamoo ta’u dubbatu barattonni.
Walitti bu’iinsii hidhannoo, hokkaraa fi wabii nyaataa dhabuun wal dabaree deemuu kun cabsuuf tarkaanfii qabatamaan fudhatamuu qaba jedhan Laawkook.Kanaafis biyyonni miseensoota gola naga eegumsaa ta’an tarkaanfii akka beelli hin dhufne ittisu tarkaanfii danda’ame akka fudhattan gaafadha jedhan
“Walitti bu’iinsii hin turre.Maashoon erga wallaansii godhameefii booda galgala gara saatii 2tti lubbuu dhabe,”jedhe Dr Asraat.
“Walitti bu’iinsii Itoophiyaa shakkii fi hamiin godhamaa jira.Median ammoo yoo rakkoo tana gabaasu dhugaa jirtu qofa baasuu qaba sun irratti ufi eegachu male jedha.
Walitti bu'iinsii ituu hin jalqabamiin duras weerara dhukkubaa fi Hawaaniisaa waan tureef hanqiinni nyaataa dabalaa akka ture ibsan.Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa(WHO) akk jedhutti Tigraay keessatti Hospitaalonni harka 80 ta'an hojjataa hin jiran.
Walitti Bu'iinsii Kaameeruun Keessaa Hammaachaa Jira
Walitti bu’iinsii kun amma iyyu itti fufee ka jiru ta’u kan ibsan jiraattonni godinaalee Oromiyaa adda addaa, lakkofsii namoota ajjefamanii, kanneen mada’anii fi manaa fi qe’e ofii gadhisuun godaananii dabalaa akka jiru dubbatu.Godinni Harargee Bahaa maal keessa jira?
Walitti bu'iinsii kun dheerannaan kan raafama keessa jiru ce'uumsa Demokraatawaa Itiyoophiyaa keessaa akka sigigaatu godha kan jedhan Menendeez, jtasgabii dhabiinsii fi walitti bu'iinsii kun kutaalee naannotti waan babal'atuuf gam lameen walwaraansa dhaabuun mariin rakkoo isaanii akk furan gaafatan.
Walitti Bu’iinsi Israa’elii fi Faalisxiin Gidduu Itti Fufe
Walitti bu’iinsii Tigraay keessaa Ji’a 6ffaa qabataa yeroo jiru kanatti golli naga eegumsaa kan Tokkummaa Mootummootaa calliinsa isaa cabsuun Kamiisa kaleessaa gargaarsa dhala namaa karaa itti seenuu akka banamuu fi jireenyis iddoo duriitti akka deebi’uuf gaafatee jira.
Walitti bu'iinsii Tigraay keessaa kan baatilee 6 guutuuf jedhu akka dhaabatuu gochuuf Yunaayitid Isteetis Itiyoophiyaa irratti dhiibbaa gochaa jirti. Itiyoophiyaa cina kan goran looltonni Ertraa Tigraay keessaa akka ba'an gaafattee jirti.
Walitti bu’iinsii Tigraay keessaa uummata Miliyoona tokkotti tilmaamamuu manaa fi qe’e irraa kan godaansisee yoo ta’u hedduun isaanii ala ciisaa kaan immoo bakka daahannaa namnii keessatti hedduumaate keessa jiru.
Walitti bu’iinsi Kaaba Itiyoopiyaa naannoo Tigraay keessatti kan uumame torban darbe loltoonni IWEHATf amanamoo ta’an maadhee waraana federaalaa haleeluu dhaan akka mootummaan jedhetti meeshaa waraanaa yaaluuf ennaa yaalanitti ture. Muummichi miinisteeraa Abiy Ahimedis hookkara sana dhaabsisuuf haleellaa samii irraan geggeessamu ajajaii loltoota gamasitti ergan.
Walitti bu’iinsi ku namoonni miliyoona tokko ta’an qe’ee ofii irraa akka baqatan kan dirqisiise yoo ta’u, hedduun isaanii yeroo ammaa ala ykn qubsuma namni waliti tuucha’e keessa bulaa jiran. USAIDn hafata irra rafan, uffata halkanii fi meeshaa mana keessaaf barbaachisu kan akka distii, saanii fi meeshaa nyaata itti bilcheeffatan kan dhiyeessu ta’uun beekameera.
Walitti bu’iinsi kun hawaasa Oromoo fi jiraattota naannoo Somalee ka Itiyoophiyaa gidduutti ka uumame yoo tahu, boombiin darbatame jiraattota Naannoo Somalee Itiyoophiyaa irraa darbamuu ammas jiraattonni magaalattii ni dubbatu.
Walitti bu’iinsi kun maal irraa madde? Uummati waggoota hedduuf waliin jiraataa ture maaliif gidduu isaatti wal dhibdeen uumame furmaati isaa hoo maali? Ka jedhu qoratee furmaata barbaaduu yaaluuf kan walitti dhufe gurmuun hayyootaa tokko gara naannoo Oromiyaa daangaa Benishangul Gumuztti imalee jira. Garee kana kan hoogganan University-tti barsiisaa seenaa kan ta’an Dr. Derejjee Hinnawuu kaayyoo imala isaanii ibsaniiru.
Walitti bu’iinsi kun mirga namaa irratti kan fuuleffate imaammata aalaa irratti akka fuuleffatu qormaata bulchiinsa Baayiden jalqabaa ta’ee mul’ateera. Koonsi guyyoota lamaa oliif Abiy waliin sa’aatilee shaniif mari’ataniiru. Itti dabaluu dhaanis angawoota mootummaa gameeyyii, komiishinera ol aanaa komiishina mirga namaa Itiyoopiyaa fi dura taa’aa komiishina gamtaa Afriikaa, dhaabolii dhuunfaa, fi miseensota hawaasa diplomaasummaa waliin marii geggeessaniiru. Miseensota humnoota isa kmii iyyuu haa ta’an muummichi ministeeraa Itiyoopiyaa kanneen dhiittaa mirga namaa raawwatan akka itti gaafataman waadaa seenuu isaanii garuu sneterichi Amaarikaa simatanii jiran.
Walitti bu’iinsi kun uumamuu fi nama rukutame jedhame kan ilaaleen waajjirri isaanii quba qaba yoo kantiibaan magaalaa Adaamaa aadde Adaanech Hababee gaafatamanii quba qabaachuu isaanii fi namni tokko humna poolisiin rukutamee madaa’uu nuuf mirkaneessaniiru.
Walitti Bu’iinsi Magaalaa Asallaa Lubbuu Galaafate
Walitti bu’iinsi Magaalaa Asoosaa keessatti ta’een lubbuun namaa darbuu jiraattonni dubbatan. Akka jiraattonni jedhanitti waldhabbeen kun guyyaa sadaffaaf ka itti fufe yoo tahu, Jiraattonni dhalooteen naannoo sanaa dhalattoota saboota kaan magaalaa Asoosaa keessa jiraatan irraan saamicha fi reebicha geessisaa akka jiranus dubbatu.
Walitti Bu’iinsi Naannoo Kibbaa Eenyummaa Irratti Hundaa’e Deebi’ee Ka’e
Walitti bu’iinsi Sudaan Kibbaa Muddee bara 2013 erga eegalee qabee uummati kurna kumaan laka’amu ennaa du’eu kanneen miliyoona lamaa ol ta’an biyyattii dhaa baqataniiru.
Walitti bu’iinsi Tigraay keessaaan fixiinsi hamaan raawwatame maal ta’uu danda’a kan jedhu gabaasi haaraan kun siiviloonni ennaa baqatan, loltoonni immoo ennaa itti dhukaasan, dhiirota tarreetti naqanii dudda isaanii irratti ennaa dhukaasanii fi namoonni kanneen du’an akka hin awwaalle dhorkuu isaanii ibsa gabaasi kun. Itiyoopiyaan kaa irratti yaada kennite hin abdu. Eertraan immoo gabaasi Associated Press sun kijiba ittiin jette.
Walitti Bu’iinsi Waldiyaa Keessaa Lubbuu Namaa Galaafate Qoratamaa Jira: Mootummaa
Walitti Bu’iinsi Wallaggaa Bahaa Keessatti Lubbuu Galaafate Qoratamaa Jira: Bulchiinsa Aanaa Sibuu Siree
Walitti Bu’iinsi Walloo Kibbaa Lubbuu Galaafate
Walitti bu’iinsi waraana Sudaan kibbaa fi garee riphe lolaa “National Salvation Front” gidduu kan ka’e Amajjii 19 ture. Walitti bu’iinsi kun kan uumame walii galteen nageenyaa irra ga’ame kan wal waraansa biyyattii waggoota shaniif raase prezidaant Salvaa Kiir fi hoogganaa garee mormituu Riyaak Machaar gidduutti erga mallatteessamee baatii afur booda.
Walitti bu’iinsi yeroo dheeraaf turee fi haalli jireenyaa rakkisaa ta’e ijoollee koof abbaa warraa koo dhiisee jireenya wayyuuf akkan baqadhu na dirqisiise jette.
Walitti Bu’iinsi Yunivarsitii Aksum Keessatti Ka’e Lubbuu Barataa Tokkoo Galaafate
Walitti Bu’iins Shawaa Kaabaa Keessatti Raawwatame Lubbuu Galaafachuun Gabaasame
Walitti-bu’insaa fi jeeqama kana keessatti namoonni hidhannoo hin qabne 68 ajjeesamuu isaanii fi kanneen kuma dhibba tokkoo fi kuma soddomii sadii tahan manaa fi qehee ofii irraa buqqa’uu isaanii, akkasumas, manneenii fi qabeenyaan tilmaamni isaanii sirriitti hin beekamne barbadaa’uun himamee jira.
Walitti-bu’insaa fi jeeqamsii siyaasaa Sudaan akkasumas biyyoota Afrikaa kanneen biroo keessa jiru baqattoota kuma hedduu ofiifis ta’e maatii isaaniif jireenya foyya’aa barbaacha biyya ofii dheessuun akka godaanan dirqisiisaa jira.
Walitti-bu’insa anaalee naannoo daangaa Ormiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee Itiyoophiyaa keessatti geggeeffameen lubbuun namoota hedduu dabree, namoonni hedduun madaawanii, kanneen kuma hedduutti lakkaawaman kaan immoo qehee ofii irraa buqqa’uun gabaasamee jira. Aangawoonni mootummaan naannoo Oromiyaa fi ka mootummaa Somaalee Itiyoohiyaa, “eenyu tu haleellaa kana geggeessaa jira” isa jedhuuf wal balaaleffataa turan. Hundeen walitti-bu’insa kanaa maali? Eenyu faa tu lola kanatti hirmaate? Eenyufaa tu lola kana duuba jira?
Walitti bu’insaa Ruwaandaatti oggaa 22 dura ta’ee saniin namoonni 800, 000 lubbuu isaanii dhabaniiru. Pireesdaantiin biyyattii, Powul Kaagaamee, sagaantaa yadannoo oggaa 22ffaa harra ibsaa sidaa Giisoozii jedhamuu, han Kigaalii jiru biratti ibsuudhan jalqabsiisaniiru. Ibsaan isaan qabsiisan kun guyyaa 100 tura.
Walitti-bu’insa barattoota gidduutti uumamee tureen, Yunivarsitii Wallootti barnootni torban tokkoof ka dhaabatee ture yoo tahu, eega walitti-bu’insi sun uumame irraa jalqabee kanneen miidhaman kunuunsuudhaan, kanneen yaadda’an jajjabeessuudhaan akkasumas, kanneen mooraa Yunivarsitichaa ti ala keessumsiisuudhaan akka haalli jiru nageenya duraan turetti deebi’u carraaqqiin godhamaa turuu isaa ibse – gabaasaan VOA – Masfin Arraagee Dasee irraa.
Walitti bu'insa bulchiinsa Naannoo Beenishaangul Gumuuz Godina Kamaashitti uumammee, namooni hedduun ajeefamanii kaan ammoo buqqa'uu isaanii himamamaa jira, midhaa dhaqabeen walqabatee Mootumma Naannoo Beenishaangul Gumuuz haala isaa kan qorataa jiru ta'uu yoo beksisu, buqaatotni Godina Wallaga Lixaa Aanaa Horoo Limmu qubatan qofti yoo xiqaate kuma digdamii shanii ol (25,000 ol) ta'uu isaa bulchiinsi aanaa Haroo Limmu beeksisee jira.
Walitti-bu’insa bulchiinsa naannoo Somaalee fi Oromiyaa gidduutti uumamee irraa kan ka’e barattoonnii fi barsiisonni Ormoo Yunivarsitii Jigjigaa keessa turan boqonnaa gannaatii booda amma gara sana deebi’anii deemuun nageenya isaaniif yaaddessaa akka tahe ibsaa jiran.
Walitti bu’insa daangaa bulchiinsa naannoo somaalee fi Oromiyaa giddutti uumameen kanneen jireenya ofii irraa buqqa’uuf dirqaman keessaa hangi tokko godiina Harargee Bahaa magaalaa Harar naannoo Hammarreessa jedhamu keessa qubatanii jiru. Jiruu fi jireenya isaanii haala suukanneessaa keessaa akka jiru dubbatu. Maaltu irra ga’e? jallanneen haasofsiiftee jirti.
Walitti bu'insa dargagoota simana hoggansa ABOf alaabaa fannisanii fi garee dargagoota ka biraa gidduutti magaalaa Finfinnee keessatti walitti bu'iinsa uumamme irraa kan ka’e har’allee miidhaan dhaqqabuu fi humnoonni mootummaa dhukaasa bananiin namni miidhamuun himamee jira.
Walitti bu'insa Finffinee kutaa magaalaa Gullalee keessatti dargagoota Simana hoggansa ABOf alaaba fannisaa turaaniifi dargagoota gara biraa jiddu walitti bu'iinsa uumammen lubbun namaa du'aan bahuufi kaneen qaamaan miidhamanis akka jiran polisiin beeksisee jira.
Walitti bu'insa Finffinetti Ummamee Irratti Lubbuun Namaa Bade
Walitti-bu’insa Finfinnee, Naannoo 24 Jedhamutti Uumameen Namoota Sadii Tu Du’e
Walitti-bu’insa Gobbaatti Kaa’ee Hedduu Galaafate Tasgabbeesssuuf Marii Barbaachisa, Jedha Mootummaan Oromiyaa
Walitti-bu’insa Har’a Hararghee Bahaa Aanaa Cinaaqsen Keessatti Ka’een Namoonni Du’anii Kaan Madaawan
Walitti-bu’insa Harargee Bahaa, Magaalaa Awwadaay Keessaa Ka’een Namoota Ja’a tu Ajjeesame, Jedhu Jiraattonni. Hospitaalli Immoo Du’a Namoota Afurii Mirkaneesse
Walitti-bu’insa Humnoota Mootummaa fi Hiriirtotaa, Finfinnee Keessatti
Walitti-bu’insa Kaleessa Kaartuum Keessatti Humnoota Mootumaa fi Mormiitootaa Edduutti Uummameen Namoonni Miidhaman
Walitti-bu’insa kana keessatti, hojii guyya guyyaatti namni bobba’ee jiru tokko du’uu isaa fi barattoonni afur salphaa madaawanii wal’aansa fayyaa argatanii deebi’uu isaaniis dubbatanii jiran. Rakkoo kanaa booda, Ajajaan Humna Addaa Naannoo Amaaraa – Maajer Jeneraal Teferraa Maammoo, Koomishinarri Koomishinii Poolisii naannichaa - Abberee Addaamuu fi qaamonni ka biroon kan itti hirmaatan mariin barattoota waliin geggeessamee jira. Keessumaa barattoota Amaaraa fi barattoota Oromoo gidduutti wal-dhibdeen uumamee akka rakkoo hin fidne, aangawoonnii fi abbootiin amantii gorsanii jiran, jedha gabaasaan keenya – Masfin Aarraagee.
Walitti-bu’insa Konsoo Itti-fufuu Dubbatu Jiraattonni. Mootummaan Garuu Tasgabbeesine, Jedha
Walitti-bu’insa Koonsootti uumame ilaalchisee, bakka-bu’oota uummata Koonsoo 23 keessaa tokko ta’uu isaanii kan ibsan Obbo Gammachuu Gamsee akka ibsanitti walitti-bu’insa Konsoo keessaa ilaalchisee wanni bu’uraa jijjiirame hin jiru. Wanni jijjiirame tokkichi yoo jiraate humna ittisaa qofa tu naannawa sana gad-lakkisee bahe. Kun ta’e iyyuu, humna hidhataa bakka waraanaa sanaa buusane tu jira jedhu Obbo Gammachuun.
Walitti bu’insa naannoo Amaara Godina Adda Saba Oromootti uumamee ture qorachuu sababa jedhuun duulli hoggansa godinichaa adamsuu fi godinicha diguu nurratti geggeffamaa jira jedha Bulchiinsi Godina Addaa Saba Oromoo, kan naannoo Amaaraa.
Walitti-bu’insa Naannoo Daangaa Oromiyaa fi Somaalee-Itiyoophiyaa Duuba Dantaan Ka Biraan Jiraa?
Walitti-bu’insa naannoolee daangaa Ormiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee Itiyoophiyaa keessatti walitti-bu’insa jiruun wal-qabatee, dhalattoonni Oromoo bulchiinsa naannoo Somaalee keessa jiraatan kuma hedduutti lakkaawaman, baqatanii Oromiyaa seenuu isaanii, jiraattoonii fi mootummaan naannoo Oromiyaa beeksisuu isaa kaleessa gabaasnee turre. Itti-gaafatamaan dhimmoota Koomiyunikeeshinii Mootummaa naannoo Oromiyaa – Obbo Addisuu Araggaa, lakkoobsi namoota buqqa’anii kun kuma digdama ta’uu isaa nuuf ibsan. Kan har’a Harargee Bahaatti bilbiilee dubbisne, itti-aantuu itti gaafatamtuun waajira dhimmaoota Koomiyunikeeshinii mootummaa godinaa sanaa immoo, har’a lakkoobsichi walumaa-galatti kuma soddoma dhaqqabee jira, jedhu. Kana malees, achuma Hararghee Bahaa, aanaa Cinaaqsen keessatti lola Liyyuu Poolisii naanoo Somaalee fi jiraattota ganda Toraanoo gidduutti geggeessamee namoonni sadii du’uu fi ka biroon shan madaa’uu dubbatu – jiraattonnii fi itti-aantuu itti-gaafamtuun waajira kuumiyunikeeshinii godinichaa. Gandeen aanichaa ka biroo akka Kaarooley keessatti illee lolli geggeessamuu dubbatu.
Walitti-bu’insa naannoolee daangaa Ormiyaa fi bulchiinsa naannoo Somaalee Itiyoophiyaa keessatti walitti-bu’insa jiruun wal-qabatee Wixata dabre kana namoonni 32 magaalaa Awwadaay keessatti ajjeesamanii jiran – jechuudhaan, naannoo Somaalee irraa miseensa paarlaamaa kan turan tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, sagantaa Afaan Somaaleetti himanii jiran.
“Walitti-bu’insa sana kanneen hammeessanis tahe kanneen itti gaafatama fuddhatanii qabbaneessuu dhiisan – itti-gaafatamtoonni aanaalee tahe godinaalee naannoo sanatti qajeelfama kennaa turan badii kanaaf itti gaafatama fudhatanii taayitaa isaanii akka gad-lakkisan – muummichi-ministaraa gaaffii dhiheessan. Akkasumas mootummaan naannoo sirna jiru hordofee gamaaggamuudhaan, kanneen fudha isaaniin tarkaanfii kana hin fudhanne irratti tarkaanfii maluuf akka fudhatan dabalatee waan taheef, hawaasichis dhimma kana akka hordofu,” jedhan – itti-gaafatmaan waajjira muummicha-ministaraa – Obbo Fistsum Areggaa.
Walitti-bu’insa yeroo sana uumameen lubbuun namoota 78 dhabamuu isaas himanii jiran – Obbo Nigusuu
Walitti-bu’insichi kan uumame, haala qabiinsa regeessa Jawaar Mohammed irratti mormii ka’e wajjiin wal-qabatee tahuu, dubbi-himtuun muummicha-ministaraa Abiyyi Ahimed, Bilenee Siyyum ibsuu isaanii, maddi oduu Rooyiters himee jira.
Walitti-bu’insi Dargaggoota Raayyaa fi Humnoota Mootummaa Namoota Sadii Galaafate
Walitti-bu’insi fi haleellaan shororkeessotaa dhiheenya dhiheenya naannawa sanatti geggeessamee fi doorsisne itti fufee jiru, jireenya baqattootaa irratti qofa otuu hin taane, hojjetoota fi waajiraalee dhaabota Tokkummaa Mootummootaa irratti illee dhiibbaa hamaa uumee jira – ka jedhan, Piyeer Lukaas Nikoosiyaa Gaalkaayyoo keessatti gochaan loogii, humnaan gudeeddii fi hookkarri saala irratti hundaa’e baqattoota irratti geggeeffamu yoo adda-baafamee beekame, Jaarmayaan Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa – dhabota gargaarsa namoomaa fi jaarmayaalee ka biroo wajjiin wal-gargaaruun, miidhaa mirga namoomaa raaw’atame irratti akka tarkaanfiin fudhamu fi kanneen miidhaman immoo akka gargaarsa argatan ka taasisu ta’uu dubbatan.
Walitti-bu’insi hamammaatee, haalli jireenya dhala-namaa Sudaan Kibbaa keessatti hammaachuun isaa akka lakkoobsi namoota qehee fi mana ofii irraa buqqa’anii hatattamaan dabalu taasise – jedha – Tokkummaan Mootummootaa.
Walitti Bu’insii Godina Harargee Bahaa Lubbuu Galaafate
Walitti-bu’insi Israa’elii fi Falastiinotaa Wal-muddinsa Uumee Jira
Walitti Bu'insi Loltoota Saawiz Suudaan Lubbuu Baayyee Galaafate
Walitti bu’insi mootummaa federaalaa Itoophiyaa fi bulchiinsa mootummaa naannoo Tigraay edduutti deemaa jiru hammaachaa dhufuun namoota kumaan lakkaawamaan godaansaf saaxileera.
Walitti-buinsi Naannoo Amaaraa Uumata Kumaan Lakkaawwamu Buqisee, Qabeenya Daran Barbadeesse, Hogganaa TM
Walitti bu'insi Oromiyaa, naannoolee qaamonni hidhatan keessa socho'an keessatti humnoonni mootummaa lolatti galuun dirqamnee ti malee fedhi keenya hin turre, jedhu Itti-aanaa Hoogganaan Humnoota Rayyaa Ittisa Biyyaa Itiyoophiyaa Jeneraal Biraanuu Juulaa.
“Walitti-bu’insi sun gaaffii eenyummaa irraa ka madde,” jedhamuun kan hafarfamaa ture oduu dharaa ti, kan jedhan Biiroon Bulchiisaa fi Nageenyaa naannoo Kibbaa immoo, gurmuuleen seeraa-alaa magaalaa Gomaayidee keessatti ijaarsa haaraa uumuuf yaaluu irraa rakkoon sun akka uumame dubbata.
Walitti-deebisa dhiheenya Paakistaanii fi Yunaayitid Isteetis gidduutti deemaa jiruun, Paakistaan, har’a, imala dippiloomaatotaa Yunaayitid Isteetis gara biyya isheetti godhamutti daangaa ifatti hin himamiin labsitee, akkasumas, kan walii-galtee yeroo duula farra shororkeessummaa ehamtee turte – tarkaanfiilee ergamoonni Yunaayitid Isteets biyya ishee keessatti geggeessanis akka dhaabdu beeksistee jirti.
Walitti dhiyaatanii mari’achuu fi yaada wal jijjiruun gama Dinagdee, siyaasa,nageenyaa fi misooma biyyoota lamaaniif bu’aa qaba jedhu.
Walitti dhufeenya hawaasummaa keenya daangessuu dhabuun weerara Vaayirasii Koronaa babali'isaa jira jechuun Ministiriin Fayyaa Itiyoophiyaa ibsa baasee jira. Namoonni vaayirasii kanaan qabamanii irraa dandamatanis fageenya ofii eegachuu dhiisuun namoota vaayirasii kanaan qabamuuf saaxila jedhu
Walitti dhukaasa kaleessa magaala Somaaliyaa Bulahaawaa jedhamtu ka cina Daangaa keeniyaatti argamtu keessatti humnoota Jubalaandi fi Raayya ittisa biyyaa mootummaa jiddu galeessaa Somaaliyaa gidduutti uumamuu angawootni mootummaa Keeniyaa dubbatan.
Walitti gosaa fi tasgabii dhabiinsaan waggoota dhiyeenya kanaa keessa kan beeekamaa turtee bulchiinsii naannoo Somaalee amma walii obsuu fi nagaan beekamtu ta'uutu Ibsamee jira.
Walitti-hidhachuun yokaan wal-gargaaruun hojjechuun faayida-qabeessa tahuu Ministarittiin Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Hilarii Kilinton illee dubbatanii jiran. Tahus, wanna jabeessanii aeekkkachiisan qaban. Kaampaaniileen alaa lafa kireeffatanii qonnaatti bobba’uunis tahe kanneen mi’awwan qonnaa gargaaran lammiwwan biyyaa qabatanii malee qabeenyaa lammiwwan biyyaa fudhatanii tahuu hin qabu. Toorri daldala dhuunfaa, hojii fi jireenya qonnaan-bultoota qabiyyee xiqqoo qabanii fooyyessee, martinuu akka faayidaa argatu gochuu qaba. Yoo qonnaan-bultoonni oomishan daldallis ni dadammaqa, jedhan.
Walitti-hidhata uummatoota Amaaraa fi Oromoo gidduu jiru cimsanii ka dubbatan – Prezidaantiin Bulchiinsa naannoo Amaaraa – Obbo Gadduu Aandaargaachoos, tokkummaan kun, “ololawwaan diiggaa hedduu injifachuun kan as gahe” jedhanii jiran.
Walitti hidhati dinagdee biyyoota lamaan gidduu jirus ol aanaa ta’uu obbo Melles yaadachiisaniiru. Itiyooophiyaan buufata doonii Jabuutii gargaaramuu ishee fi biyyoota lamaan gidduutti kan jalaqabme geejjibi baaburaa immoo akka fakkeenyaatti kan tuqan keessaa ti.
Walitti makamuu godinaatiif carraa haaraa uumuu mata duree jedhuun magaalaa Asmaraa keessatti guyyoota sadiif geggeessamaa kan ture wal ga’ii 23ffaan ogeessota IGAD kan Afriikaa bahaa karoora hojii lafa kaa’achuu dhaan har’a xumuramee jira.
Walitti qabaa koree kanaa kan ta’an Dr. Bezaabih Damissee akka jedhanti paartileen biyya keessaa gara Amerikaatti imaluun eega mari’atanii booda wixineen lafa ka’amee hojii irra ooluu kan jalqabe yoo ta’u prezidaantii Itiyoophiyaa Dr. Mulaatuu Tashomaa biraa deggersa argachuun isaa ibsamee jira.
Walitti qabaan gaaffii Mana Lubumaa naannoo Oromiyaa Qasiis Balaay Mekonnin, muudama Mana Lubumaa Tawahidoo Ortodooksii Itiyoophiyaa irraa isaaniif kenname fudhachuu diduu isaanii beeksisan.
Walitti qabaan Gamtaa Abbootii Gadaa Oromiyaa Abbaa Gadaa Goobana Hoolaa qabxiiwwan ijoo jaha Pirezidaantii Naannoo Oromiyaaf dhiyeessuu isaanii fi garagalcha isaas waajjira Muummee ministraa fi qaamolee dhimmi ilaallatuuf erguu isaanii dubbatan.
Walitti qaban Booridii waldichaa Obbo Diidhaa Dirribaa Raadiyoo Sagaalee Ameerikaatti akka himanitti dhumaa torban kanatti konkolaatoni 4 biyyaa keessa galan Jiran tajaajilaa gejjibaa kennu ni jalqabu jedhaan.
Wallaansoo tana akka dhaabii qorannoo AmerikaaNielsen Media Researchjedhutti nama miliyoona 2 fi 973tti TV laale.
Wallaga Dhihaa, Magaalaa Calliyaa Keessatti Walitti-bu’insa Uumameen Barataan Tokko Ajjeesame
Wallaggaa Bahaa, aanaa Giddaa Ayyaanaa, magaalaa Ayyaanaa keessa kanneen jiran – mana barnootaa sadarlaa lammaffaa fi ka qophaa’inaa keessatti barattoonni uffata gurraacha gadda mul’isu uffachuudhaan kaleessaa fi har’a hiriira ba’an irratti, “maaster pilaaniin Finfinnee fi magaalaalee Oromiyaa walitti-hidhuuf ba’e ni mormina jedhan. Hiriira kana irratti miidhaa dhaqqabee fi lubbuu dhala-namaa badeef mootummaan itti gaafatama fudhachuu qaba” jechuun dhaadannoo dhageessisaa turan, jechuudhaan jiraattonni magaalatti Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Wallaggaa Bahaa aanaa Leeqaa Dullachaa fi Iluu Abbaa Booraa Aanaa Halluutti namii hiriira bahee rakkoo himatee Oromoon baqatellee horii guure
Wallaggaa Bahaa, aanaa Sirbuu Siree, magaalaa Siree keessa kanneen jiran – manneen barnootaa sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa keessatti barattoonni kaleessa fincila kaasuu isaanii, barattoonnii fi barsiisonni ijaan argan nuuf ibsanii jiran.
Wallaggaa Bahaa magaalaa Naqamtee keessatti kan argamu University Wallaggaa keessatti kaleessa galgala humnootiin mootummaa doormii ijoollee cabsanii seenuu dhaan barattoota reebanii kaan isaanii akka hamaatti miidhamanii hospitaala Naqamtee keessatti wal’aanamaa kan jiran ta’uu barattoonni nuuf ibsanii jiru.
Wallaggaa Bahaatti kan argamtu, aanaa Giddaa Ayyaanaa, magaalaa Ayyaanaa keessattis akkasuma barattoonni Mana-barnootaa sadarkaa lammaa fi Mana-barnootaa Qophaa’inaa, akkasumas, ka sadarkaffaa tokkoffaa kaleessa hiriira mormii ba’uu isaanii irraa kan ka’e, humnootiin mootummaa barattootaa fi warreen isaanii ijoollee barbaacha deeman reebuu fi hidhuu isaanii dubbatu – barattoonnii fi jiraattonni.
Wallaggaa dhiyaatti akka bulchiinsii biiroo odeeffannoo Tigraay jedhetti ummataa fi bulchiinsii isaa guddoo gadde.
Wallaggaa lixaa Caliyaa, shawaa lixaa Gindabarat aanaalee kaachisii fi Abuna keessatti hiriirri uummataa itti fufuu dhaan bakkuma kanatti humnoonni poolisii rasaasa dhukaasaniin lubbuun namaa darbuu illee jiraattonni kun ibsaniiru.
Wallaggaa Lixaa Keessatti Hiriira Mormii Itti-fufee fi Tarkaanfii Humnoota Mootummaa
Wallaggaa Lixaa, magaalaa Gimbiitti dhihootti kan argamtu – magaalaa xiqqoo – Gambeelaa jedhamtu keessatti garuu, otuu hiriirri mormii tokko illee hin geggeessamiin, humnoonni mootumma manneen jiraattootaatti cabsanii seenuudhaan reebicha geggeessu – jechuudhaan, jiraattonni magaalattii iyyataa jiran. Dargaggoon koolejii xumuratee mana warra isaa jiru, miillaa fi harka isaa irra rasaasaan dhawamee kan Hospitaala Gimbiitti wal’aanamaa jiru ta’uu illee dubbatu.
Wallaggaa Lixaatti Aangawaan Waajjira Geejjibaa fi Miiltonni Isaanii Hidhattootaan Ajjeesaman, Jedha Bulchiisi Godinichaa
Wallaggaa Lixaatti Immoo Namoonni Baatiilee Ja’aaf Hidhaman 21 Seeratti Hin Dhihaanne, Jedhama
Wallaggaallee tahee ummata nagaa saba tokko waan tahaniif garaa hammeennaan fixan eessattuu akka dhugaan qoratan feena, jedha, itti aanaan itti gaafatmaa biiroo odeeffannoo biiroo mootummaa naannoo Tigraay.
Wallaggaa Yunivarsitiitti, barsiisaa fi qorataa mirga namoomaa – Dr. Gammadaa Fiqaaduu fi Barsiisaa Saayinsii siyaasaa fi qorataa nagaa fi tasgabbii – Obbo Galataa Gammachuu, VOAf ibsa kennnaniin, Namootni nagaan walitti-dhukaasa qaamota lamaan jidduutti deemsifamuun kan ajjeefaman yoo tahe hawaasni mootummaa biyya geggeessurraa abdii kutataa deema, jedhu. Gama lamaanuu yoo waraansa dhaabuun gara mariitti deebi’anii rakkoo mudataa jiru hin dhaabne boora’uun nagaa Oromiyaa Lixaatti mullatu gara bakkawwan biroottis akka baballachuu malu hubachiisan. Waan furmaata tahuu mala jedhanillee dubbatanii jiran.
Wallagga Bahaa, aanaa Eebantuu keessatti, keessumaa mana barnootaa sadarkaa tokkoffaa Dongoroo Muxaa keessatti hiriirri torban dabre jalqabame uummata dabalatee haga har’aatti kan itti fufee jiru ta’uu achi irraa jiraataan tokko nuuf ibsee jira.
Wallagga Bahaa, aangaa Sibuu Siree keessatti ka dhalatee guddate – barataa Tolee Fiqqaaduu Aagaa, Mana-barnootaa Siree Sadarkaa Tokkoffatti, kutaa saddeettaffaatti qabxii giddu-galeessaa dhibba keessaa sagaltamii ja’a fiduudhaan, dorgomee, Mana-barnootaa Bultii Addaa Waldaa Misoomaa Oromiyaa, dura damee Gudar jirutti, eega inni cufamee booda immoo kan Adaamaa jirutti sadarkaa lammaffaa baratee bara dabre xumurate.
Wallagga Bahaa, Jimmaa Arjootti Harka Qalleeyyiin 460 Tahan Arjoomtotaan Gargaaraman
Wallagga Bahaa, Magaalaa Galiilaa Keessatti Dargaggoonni Hiriira Bahan. Poolisoonni Bittimsuuf Ol Qabanii Dhukaasan
Wallagga Bahaa, magaalaa Naqamteetti kan argamu Yunivarsitii Wallaggaa keessatti ka barataa ture barataan tokko reeffi isaa bishaan naannawa Yunivarsitichaa jiru keessatti argamuu isaa ragaan Hospitaala Naqamtee irraa argamee fi hiriyoonni baratichaa ibsanii jiran.
Wallagga Bahaatti Bakka-bu’aan KFO Hidhaadhaa Hiikaman
Wallagga Bahaatti Bakka-bu’aan KFO Komaand Poostiin Qabamuun Himame
Wallagga Lixaa, Aaangaa Ganjiitti Hojjetoonni Dhabbata Amantii Lamaa fi Namni Ka Biraan Tokko Ajjeesaman
Wallagga Lixaa, aanaa Gullisoo, Mana-barnootaa Qophaa’inaa Calliyaa bakka kaleessa barataan kutaa kudha-lammaffaa Guutuu Abarraa itti rasaasaan ajjeesametti, barataan ka biraan madaa’e Hospitaala Ayiraa geessamee ture, Kennasaa Caalaa har’a ganama du’uu isaa jiraattonni naannoo beeksisanii jiran. Oduuwwan guyyaa har’aa dhaga’aman kanaaf Koomishina Poolsii Oromiyaa irraa deebii argachuuf deddeebisnee bilbillee iyyuu itti hin milkoofne.
Wallagga Lixaa, aanaa Jaarsoo, magaalaa Gabaa Dafinoo keessattis, “Maaster Pilaanii Finfinnee mormuudhaan hiriira baatan. Dhaadannoolee dhageessistan” jedhamuun kanneen hidhaman – barattoonni 26 Kaleessa mana-murtiitti dhihaachuu isaanii fi miseensonni Kaabinee, Poolisoonnii fi Milishaan aanattii ragaa irratti bahuu isaanii, maatiin barattoota kanaa himataa jiru.
Wallagga Lixaa, aanaa Laaloo Asaabii keessatti, Arsii, magaalaa Dodolaa keessattii fi Shawaa Kaaba-Lixaa, magaalaa Walisoo keessatti illee akkasuma lubbuun namaa dhabamuu fi hedduun ka biroon madaa’uu jiraattonnii fi hoogganoonni paartii mormituu kun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. Magaalaalee akka Waliisoo, Baakkoo, Geedoo, Doddolaa fi Laaloo Asaabii keessatti uummatni barattoota waliin hiriira ba’uudhaan, mormiin Maaster Plaanii Finfinnee ka barattoonni karaa nagaa dhiheessan akka deebii karaa nagaa argatu gaafataa turan, jedhu. Magaalaalee ka biroo akka Kuyyuu, Aboomsaa, Laaloo Qilee, Kiiramuu, Eebantuu, Giddaa Ayyaanaa, Naqamte, Baatuu, Dandii, Sandaafaa fi Beddellee keessatti hiriirri geggeessamuu illee Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Wallagga Lixaa Aanaa Laaloo Assaabiitti Sambata Duraa Darbe Namoota 10tu Ajjeefame: Jiraatota
Wallagga Lixaa fi Matakkal Keessatti Filannoon Akka Milkaa’uuf Qophaawaa Jirra, Jedhan Aaangawoonni
Wallagga Lixaa fi Shawaa Kibba-lixaa keessatti mormiin itti fufuu isaa fi lubbuun dhabamuu jiraattonni naannoo fi hoogganoonni paartilee mormituu dubbataa jiru. Akka jiraattonni fi hoogganoonni Koongiresa Federaalawa Oromoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanitti, guyyaa har’aa jechuun, Mudde 3, bara 2015 hiriirri mormii godinaa Wallagga Lixaa magaalaalee Gidaamii, Ayiraa fi Boojjii Birmajii keessatti geggeessamee jira.
Wallagga Lixaa Keessatti Namoonni Hidhaman Jiraachuu Himamee Jira
Wallagga Lixaa keessatti, “ namoonni maatii keenya keessaa hidhamanii jiru. Mana murtiittis hin dhihaanne,” jechuun namoonni iyyannaa dhiheeffataa jiru. Gama biraatiin, “ani Kongiresa Federaalawa Oromoo irraa ti,” ka jedhan namni VOAn dubbise tokko immoo, namoota hidhaa jiran keessaa kanneen sababaa miseensa paartii siyaasaa tahaniif qabaman ni jiru” jedhan.
Wallagga Lixaa, magaalaa Gimbii keessatti immoo, raayyaan waraanaa fi qeerroo magaalattii gidduutti wal-dura dhaabannaa uumame, humni kora bittimmeessaa fi poolisiin Oromiyaa gidduu seenee qabbaneessuu isaa jiraattonni VOAf ibsanii jiran. Godinaa wallagga Bahaa, magaalaa naqamtee keessatti, ijoollee waggaa kudha-shanii torban kana keessa haleellaa raayyaa ittisaan ajjeesameef sirna awwaalchaa geggeessame irratti qeerroon hirmaatanii dacha’an, naannoo Boordii jedhamutti mormii geggeessuun isaanii fi raayyaan ittisaa gaazii imimmaansisuun adda-facaasuun isaa himamee jira. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
Wallagga lixaa magaalaa najjoo, Gullioo fi Dambi dolloo fi Yunivarsitii Madda Walaabuu keessatti mormii geggeessame irraan kan ka’e haalawwan uumaman jiraattonni naannoo nuuf ibsanii jiru.
Wallagga Lixaa Noolee Kaabbaa Keessatti Jiraattonni Reebichaa fi Hidhaa Himataa Jiru
Wallagga Lixaatti, Buufatni Fayyaa Sagee Cufamuun Rakkoof Nu Saaxile, Jechuun Jiraattota Naannoo Keessaa VOAtti Himan
Wallaggatti wallee aadaa akka itti weeddisan 3-4 jira. Gimbiitti akka biraatti weesslisaanii..gara Horrootti akka biraattii.Dambii-Doolloo fi Najjoo akka biraatti weellisan jedhee.
Wallagga Yunivarsitiitti, barsiisaan barnoota Lammummaa fi Finfinnee Yunivarsiitiitti , barataan dooktorummaa barnoota Nagaa fi Tasgabbii obbo Qananii Jibaatis bulchiisa waggaa tokkoo Dr. Abiyyi Ahimed ilaalchisee xiinxala gama isaanii kennanii jiru.
Wallagguma lixaa magaalaa Mandii keessatti illee hiriirri mormii guddaan geggeessamuu dhaan uummati mormii qabu dhageessiaa kan oole ta’uu jiraattonni magaalattii nuuf ibsanii jiran.
Wallee isaa kan keessattis akka aangawoonni mootummaa ajjechaan daangaa waliin wal qabatee deemaa jiru dhaabsisaniif gaafatee ture.
Wallee isaa yeroo Birraa sirbamu ka 'Iyyoo Iyyoo Yaa Daraaroo' jedhamuun beekama.
Walleelee Aadaa Oromoo Wallaggatti Birraa Sirbaman
Walleen aadaa Oromoo haaraan Waxabajjii 5, bara 2015 irraa jalqabee YouTube fi adda addaatiin daawwattotaa dhaqqabe daawwattoota biratti hedduu jaallatame. “Maalan Jira” mata-dureen viidiyoo wallee kanaa, guyyota afur keessatti, YouTube irraa qofa namoota gara kuma shantamii sagalii tu daawwate. Ka Yunaayitid Isteetsiin daawwataa jiru - wallisaa wallee kanaa Haacaaluu Hundeessaa as Istuudiyoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti afeerree, Daarektaraa fi gulaalaa yokaan Ediitara Viidiyoo sanaa Amansiisaa Ifaa immoo telefoonaan Finfinnetti quunnamnee haasofsiisnee turre. Waa’ee wallee “Malan Jira” jedhu kanaa fi viidiyoo ogummaa qaaccinaa qabuun hojjetame ilaalchisee Namoo tu lameen walitti fiduun marii geggeesse.
Wallgga Bahaa, magaalaa Naqamtee keessattis, har’a humnoonni poolisii federaalaa fi loltoonni mootummaa, barattoota Mana-barnootaa Sadarkaa Lammaffaa Qophaa’inaa reebanii, barattoota danuu madeessuu isaanii, jiraataan magaalaa sanaa nuuf ibsee jira.
Wallgga Lixaa, aanaa Guullisoo, Mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa Calliyaa keessatti, kutaa kudha-lama barataa ka ture Guutuu Abarraa, walitti-bu’insa humna poolisii kora-bittimsaa wajjiin uumame irrattti rasaasaan rukutamee ajjeesamuu isaa fi barataan ka biraan Kennasaa Caalaa jedhamu rasaasaan Somba isaa dhawamee Hospitaala Ayiraa keessatti ka yaalamaa jiru ta’uu dubbatu, jiraattonni magaalattii.
Wallisaan alfiin beekamaan, Taammiraat Destaa, akka tasaa lubbuu dhabuun himamee jira.
Wallisaan kun dhukkubbiin itti dhaga’amee ofii konkolaataa oofee gara Kilinikii Sillaasee jedhamu deemuu isaa fi akka tasaa of wallaaluu isaa, booda immoo Ambulaansiin gara Hospitaala Minilikitti geessamuu isaa maddeen oduu biyya keessaa gabaasanii jiran.
Wallisaan Oromoo Angaftichi Digirii Doktorummaa Ulfinaa Argate.
Wallisaa Taammiraat, abbaa-warraa fi abbaa ijoollee shanii ti. Maatii fi firoota isaaf jajjabina hawwina.
Wallistoota Oromoo: Hojiin Artii Callaqee Jireenya Uummataati
Wallistoota sirba Afaan Oromoo angafoota keessaa tokko ka tahe – Artist Hayiluu Disaasaa, umurii isaa waggaa jaatamii-tokkootti, Amajjii 17 bara 2017 du’aan boqote. Jimaata darbe jechuun, gaafa Amajjii 20 immoo, reeffii isaa, bakka inni waggoota afurtamaa ol keessaa hojjete – Aager Fiqir Tiyaatir keessaa ba’ee, bakka namoonni bebbeekamoon itti awwaalaman bakka awwaalchaa Waldaa Qiddist Sillaaseetti awwaalamuu isaa, hoji-geggeessaan Aager Fiqir Tiyaatir, Obbo Kaasayee Gabayyoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran. “Hayiluu ijoollummaa koo tii jalqabeen beeka. Artistii sagalee bareedaa fi dandeettii guddaa qabu. Nama guddaa dhabne” jedha – Obbo Kaasayeen. Kan baroota 1970ta keessaa jalqabdee Hayiluu beektuu fi waltajjii tokko irratti waliin sirbitee beektu – wallistuun Oromoo angafni Ilfinesh Qannoo immoo, “Hayiluun nama dandeettii qabuu fi nama garraamii dha. Garuu, sababaa hacuuccaa Oromoo irra tureef dandeettiin isaa amma silaa mul’achuu fi guddachuu male otuu hin ga’iin hafe.” Jechuun gaddaan dubbatti.
Wallistuu beekamtuun, Saaliyaa bakka jiraattu, Kanadaa irraa gara biyyaatti deemtee, viidiyoo sirbaa fi fiilmii seena-galmeessaa, kan amma bulchiisa naannoo Tigiraay keessa jiru, Oromoo Raayaa keessatti hojjechuu ishee dubbatti. Saaliyaan Oromoo Raayyaa keessa deemtee waliin sirbuu fi viidiyoo sirbaa qopheessuun kan ammaa kun ka jalqabaa akka hin ta’iin dubbbatti. Ammaan dura ennaa wallisaa Kadiir Martuu waliin gar sana deemanii sirba qopheessan illee maanguddoota haasofsiistee viidiyoo isaa kan harkaa qabdu ta’uu ka buuf ibsite, Saaliyaan “Oromoo Raayyaa keessaa kan afaan Oromoo qajeelchee dubbatu, nama umuriin soddomii shanii olii qofa. Ijoolleen afaanicha dhabaa jiran ,” jechuudhaan gadda ishee dubbatti. Garuu, maqaa lafaa dhageessu heddumminaan maqaa Oromoo ti, jetti.
Walllagga Bahaatti Marii Miseensotaa Geggeesuuf Eeyyama Nu Didan: Bakkabu’oota KFO
Walloo dhiyaaf Shamgaay, dhiyaaf immoo Abegaar jedhamuun jaarsliin waamaman, seera eegsisuu idileen walitti bu’iinsa hawaasaa jeequ furaniiru jedhamee jira.
Walloo fi Naannoo Isheetti Nagaan Akka Bu’u Jaarsoliin Biyyaa fi Abboonni Amantii Gumaachan Beekkannaa Argatan
Walloo gama kibbaa Dasee irraa ka’ee gaarreen Xoosaa fi Garaadoo keessa kutee gara aanaa laga Ambootti namni deeme robin arfaasaa jiraachuu isaa hubachuu hin dhabu. Magariisi bitaa fi mirgaan argamus isuma kana dhugoomsa. Qonnaan bultoonni naannoo Sanaa akka jedhanitti waggaa darbe yeroo akkasii bifi dachii kanaa ka biroo ture.
Walloo Gama Kibbaa Keessatti walitti bu’iinsi poolisii waliin uumame lubbuu galaafate.
Walloo kaabaa keessatti kan uumame, rakkoo uumame haala jiruun yoo ilaalle wayya. Haala ofii isaatii qaba. Dirqiitti mootummaa waliin wal qabatee jira jedhanii jala muruun sirrii miti.
Walloo Kibbaa Keessatti Dargaggonni Kuma 19 Caalan Hojii Tola-oltummaa Gaggeessaa Jiru
Walmart fi Best Buy fi Target,Kohls barraaqaanuu gabayaaf balbala banatanii namuu rakasa irratti wal saama.
“Wal moohuuf osoo hin tahin dorgommi hamilee walii kennuudhaf wal jajjabeessuudhaaf, dorgommii tokkummaa waan taheef hedduu bareedaadha.”
Wal-mormii Yunaayitid Isteetis fi Chaayinaa Bara 2019 Keessa Mul’ataa Ture
Wal-muddinsa Daangaa Ertiraa fi Jabuuti Laalchisee Tokkummaan Mootummootaa Tasgabii Gaafachaa jira
Wal-muddinsii fi ajjeechaan sab-lammummaatti xiyyeeffate eega biyyattiitti dabalaa deemee booda, waajirri abbaa-alangaa muummichaa Itiyoophiyaa, haasawa jibbinsaa dabalaa deemee fi fayyadama miidiyaa hawaasummaa itti-gaafatamummaan itti hin dhagahamne ka dhabsisu – seera haarawa akka wixinaa jiru baatii dabre keessa dubbatee ture.
Waloo fi Barreessaa Rakkataa Beela’e Nyaachisuutti Bobba’e
Waloo Lataa Qana’ii Akka Ameerikaadhaa Deebi’etti Bakka Tursiisa Addaa Kophaa Kaa’ame Irraa Maal Jedha?
“Wal qarqaarsii beesee walii kennan qofaa mitii‘jabaadhu’ jechuun waan guddoo tokko. Garuma feetellee deemtu Ceeraa fi fokkoo aadaa teetii qabaachuu malte.”
"Walqixumma, haqa dubartii biyya tiyyaatiif qabsaaha.Yoo cufaa woma akkana arga.Rakkoo akkanaa hedduutti jira.”
Wal Qixxummaan Saalaa Dorgommii Dhiiraa fi Dubartii Gidduu Qofa Miti
Waltaasisaa koree kanaa fi Finfinneetti waajiira Badhaadhinaaf itti gaafatamaa Seektaraa kan ta'an Obbo Haaftaay Gabra Egziyaabiheer Raadiyoo Sagalee Amerikaaf akka ibsanti koree kana dhalattoota Tigraayii fi lammiwwan Itiyoophiyaa kanneen biroo irraa deggersa walitti qabuuf hundeeffame jedhan.
Waltaatoota mormitootaa kan Duma Bokoon hogganamuu biraa rakkoo guddaatu isa mudate.Mormitoota kana kan jajjabeessu prezidaantii duraanii aangoo irraa bu’an fi prezidaanticha amma waliin falmii qabataa jiran/ Ian Khama ta’uun beekamee jira.waa’ee imaammata biyyatti irratti wal dhaban.
Waltaatoota Saa'udiin hogganamanii fi ribxee looltoota Hutti Yaman keessatti waggootii darban shaniif waraana turan dhukaasa dhaabiinsa labsanii jiru.
Wal tahiinsa Afaan Oromoo jabeessuuf Oromiyaa gama cufaa dubibi afaanii barreeffamaan baasee akka wali dabarsanii gamuma gamaan faaya Oromoo,aadaa fi aartii Oromoo guddisaniif barreesse jedha.
Wal ta'iinsaa fi Wal ganiinsa Torban tokko Keessatti
Wal ta’iinsa Eneerjii Afrikaa fi Amerikaa
Walta’iinsa Tokkummaa Mootummotaa fi Gamtaa Afrikaa gidduu jajjabeessuun Afrikaa gama gargaaruun qooda olaanaa qaba jedhanii
Wal ta’iinsi Ejensii biyya Britin Itiyoopiyaa dhaaf deggersa yeroo kennu imaammata mirga namaa waliin bifa wal giteen ta’uu fi dhiisuu isaa akka xiinxalu manni murtii biyya Britain tokko murteessuu isaa gareen mirga namaaf falmu HW simatee jira.
Waltajji Dimookraasii jiru ballisuuf jecha namoota siyaasaa hidhaa keessa jiran gadhisuuf akkasumas mana hidhaa beekamaa maakelaawii jedhamu cufauuf ka jiru ta’u mummichi ministeera Itiyoophiyaa Haayle Maariyaam Dassaalemy labsanii jiru.
Waltajjii akkasii irratti ennaa hirmaatan illee jalqaba isaanii ti. Hoogganoonni biyyoota adda addaa kanneen wal ga’ii sana irratti hirmaatan illee baga nagaan dhuftan jechuun simannaa godhaniifii jiru.
Waltajjii Dinagdee Addunyaa, WEF gannuma gannaan taahanii waan adudnyaan gama jirennaatin,siyaasaatii fi barnootaatiin keessa jirtu laalanii akka wayyeessaniin irratti mari’atan.
Waltajjii guyyaa tokkoo guutuuf geggeessame kana irratti, ogeeyyiin Ameerikaa deeman, waraqaalee qorannoo dhiheessanii mariin irratti geggeessamee jira – jedha – gabaasaan keenya – Iskindir Firew.
Waltajjii irratti kan inni agarsiise tyaatira hedduu, diraamaa TV akkasumas Ciniimaa irratti taatoo ta’uu dhaan dandeettii qabuun hedduu biratti ajaa’iffannaa fi jaalala hedduu horatee jira Feqaaduun.
Waltajjii kana gaggeessaa kan turan itti aanaa kantibaa Obbo Mahaadii Giree aangawoonni mootummaa itti gaafatamoo ta’an eenyu iyyu yoo ta’e seera gararraa miti jedhu.
Waltajjii kanarratti waraqaawwan qorannoo hariiroo uummata naannolee kanneeniirratti fuuleffatan dhiyaataniirus jedhameera.
Waltajjii Marii Hariiroo Uummata Oromoo fi Amaaraa
Waltajjii marii kanatti dhaabonni polotikaa Oromoo fi uummatichi akka hirmaatu ka waamicha dhiheessaa jiran ta’uu illee dubbatanii jiran. “Dhaabota yokaan namoota Itiyoophiyaa keessa jiran, kanneen Oromoo hin ta’iin waliin illee haala itti Itiyoophiyaa keessatti mirgi saba hundaa eegamee waliin jiraachuu danda’amu irratti waliin mari’achuu feena” jedhan.
Waltajjii marii nagaa har’a magaalaa Ambootti geggeeffamerratti Muummee Ministira Itoophiyaa Doktor Ahmad fi aangawoonni federaalaa fi naannoo olaanoon argamanii turan. Dargaggootni magaalichaa, sababaa waltajjicharratti hirmaachuu dhabaniif alatti sagalee mormii dhageessisaa turan, jechuudhaan dargaggootni hagi tokko Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himanii jiru.
Waltajjii Marii Nageenyaa Uummataa Naannolee Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz
Waltajjii Marii Obbolumma Oromoo fi Afaar
Waltajjii Miidiyaa Dubartoota Aafrikaa Jajjabeessuuf Hojjatu - Shii Liids Afrikaa(Ishiitu Aafrikaa Hooggana)
Waltajjiin Baahir - daaritti qophaahe Baaka Jabinni Itiyoophiyaaummaa Iitti Mul’atee Jedhame
Waltajjiin Badhaasa Oskaarii kan bara 2021 Kan Sanyii Adda Addaa Irraa Ta’an Kan Irratti Mul’ate Ture
Waltajjiin Haiiroo Uummattoota Oromoo Fi Somaalee Deemsisamee Jira
Waltajjiin hariiroo of uummataa fi uummataa, kan uummatoota Oromoo fi Somaalee, magaalaa Jijjiigaa fi magaalaalee ollaa keessatti qophii adda deemsisamee jira. Kaleessa Toogoo-caalee fi Dagahaaburitti, dhuungadda immoo jijjigaatti, bakka hoogganoonni siyaasaa, namoonni bebbeekamoo, artistoonnii fi jiraattonni godinaalee bakka-buufaman kan uummatoota lameenii argamanitti mariwwan geggeessaman
Waltajjiin kun kan qoophaa’e sababaan inni ijoon paartileen mormituu biyya keenya keessaa uummanni isaan bakka bu’an waan jiraniif mootummaa waliin karoora walii galaa kan waggoota shanan dhufanii mari’achuun barbaachisaa dha jennee waan amanneefi jedhan.
Waltajjiin marii hariiroo Uummata Oromoo fi Amaaraa irratti xiyyeeffatu kaleessa Ambootti geggeessamee jira. Itti aanaa Pireezidaantiin Naannoo Oromiyaa obbo Shimallis Abdiisaa walitti dhufeenya uummata lamaanii cimsuun Itoophiyaa ol kaasa jedhan.
Waltajjiin marii nageenyaa uummataa naannolee Oromiyaa fi Benishaangul Gumuz jidduutti har’a magaalaa Asoosaatti deemsisamee jira.
Waltajjiin marii Obbolumma Oromoo fi Afaar har’a magaalaa Adaama Galma Abba Gadaatti geggeeffamee jira.
Waltajjiin marii waa’ee injifannoo Waldaa Wal gargaarsaa fi Misoomaa Maccaa fi Tuulamaa Magaalaa Ambootti deemsifamuuf ture Sanbata duraa darbe haqamuun isaa himamee.
Waltajjiin marii walitti dhufeenya Naannoo Oromiyaa fi Gaambeellaa cimsuurratti fuuleffate magaalaa Gaambellaatti kaleessa deemsisame. Pireezidaantonni naannolee lamanii nagaa fi misooma waliinii irratti akka hojjatan beekisisaniiru.
Waltajjiin Marii Walitti Dhufeenya Naannoo Oromiyaa fi Gaambeellaa Geggeeffame
Waltajjiin Qulqullina Bunaarratti Mari’atu Sanbata Darbe Naqamteetti Adeemsifame
Waltajjiin wal fakkaataa sadarkaa biyyaalessaatti akka qophaa'us maricharratti ibsameera.
Waltajjii siyaasaa illee mormitootaaf banuu qaba,” jechuun isaanii gabaasamee jira. Gamtaan mormitootaa beekamaan Medrek garuu, “Motummoonni sadarkaa Addunyaa dhimma kana irratti ejjennoo jabaa hin qabaanne” – jechuun, dhiheenya tuta gaazzzexeessotaaf ibsa kenne. Kanumaa, gurmuun aangawoota Ameerikaa fi gurmuun Gamtaa Awurooppaa dhiheenya Itiyoophiyaatti imalan dhaabota mormitootaa mormii Oromiyaa keessaa qooda guddaa qabanii fi mootummaan balaaleffataa ture dubbisan moo hin dubbisne? Yoo dubbisan tahe maal maal mari’atan? Yoo hin dubbisne tahe immoo maaliifi?
waltajjii siyaasaa nal'isuuf jecha sababaa jedhuun mootummaan hidhaa gadhisuun isaa ni yaadatam.
Waltajjii Taariir jedhamu irratti uummanni gama-lama goree dhagaadhaa fi waan argame mara walitti darbataa oolan. Namonni Fardaa fi Gaalan gulufan illee itti hirmaatanii jiran.
Walti diinomuun naannoo Tigraay keessa jirU nagaa nama kuma dhibba hedduu yaaddessit akka ibsa kanaatti.
“Walti gagaarrifachuun taan amma yaayyuu qabbanoofte.Biyyoota Arabaatii fi musliima hedduu herrega UAE kana faana dhufan jedhee dhugeeffadhaa,”jedhe Tiraampi.
Waltii bu’iinsaa humnoota Israa’eliif Palastayiinoota gidduutii Gazaadhaaf Kibba Israa’el keessati ummameen Palastayinoonnii 70 ol yemuu du’an, mootummaan Israa’el ammas waraana lafootiin daangaa Gaazaa wareruudhaaf qophaa’aa akka jirtu gabaasameera.
Waltii Bu’iinsa Humnoota Israa’eli fi Palastayiinoota
Walti qummaadanii, harka wal fuudhanii,wal hammatanii waliin hojjachuuf walii galan
Waltti bu’insoota sanaan namoonni kuma tokkoo ol ajjeefamuu fi qabeenyaan qarshii biliyoonaan laka’amu manca’uu kan ibsan abbaan alangaa muummichi, namoota himate keessaa hangi tokko ilaalcha isaanii ka siyaasaa fi gosa irraa dhufanii akka dahataatti fayyadamuun seera jalaa miliquuf yaaliin godhan qormaata itti tahuu isaa dubbatu. Caqasaa.
Waltti qabaan Paartilee magaala dasseetii dorgomanii kan ta’an Mangiistuu amadee aakk VOAti himanitii, warrii filannoo raawachiisan kan ojii dhaaban kaffaltiin Boordii filannoo iraa argachaa turan waan gargar citeefi.
Waluamttu nama 15tti tanaan dhumate 20 calaaatti madaahee horii hedduutit bade.
Walumaa gala dinagdeen keenya dhibba irraa harka 8.5 oliin guddachuu akka danda’u hubachuun danda’ameera. Rakkooleen kun jiraatan iyyuu carraa biyyi keenya qabdu bal’inaan waan fayyadamneef jecha dhibba irraa harka shanii ol guddatee kan hin beekne dameen industrii fi tajaajilaa, barana dhibba irraa harka torbaan ol guddateera. Inni kun immoo ba’ii ol aanaa jedhamee fudhatamuu danda’a jedhan.
“Walumaa gala godina Harargee lamaan, Baalee,Booranaa fi Gujii lamaan keesatti manneen baranotoaa 159 tahanitit cufaman, samaman ykn caban.Gatiin isaa qarshii miliyoona 43.3 oli.”
Walumaa gala haleellaa godinaa sana kessatti raawwatameen namoonni afur ajjeefamanii ka biroon shan haala hamaa fi salphaan madaa’uun gabaafameera.
Walumaa gala Hindii keessaa namoonni 283,248 kornonaa dhaan yoo dhuman, kanneen miliyoona 25.4 ta’an immoo vaayiresii kanaan qabamaniiru. Kan namoonni 587,219 vaayiresichaan duraa du’an Yunaayitid Isteetitti aansuu dhaan biyya lammataa taatee jirti.
Walumaa gala hojicha raawwachiisuuf kan ramadame doolaara miliyoona 25tti hedama. Haa ta’u malee tajaajila sana fooyyessuuf qarshii miliyoona 120 ol qaamotii adda addaa biraa walitti qabamee hojii irra ooleera.
Walumaa gala jijjiirama warraaqsaa hin barbaannu ka jedhe fakkaata ibsi kun. Walumaa gala MEDREK jijjiirama akka dhfu inni barbaaduuf haala mijataa uuma kan jedhee fi jijjiiramoota amma ta’uu qabu jedhe keessaa obbo Wandimmuun dubbisaan dhageessisaniiru.
Walumaa gala ol aantummaan seeraa balaa keessa jira. Biyyi ol aantummaan seeraan hin geggeessamne immoo rakkoo siyaasaa fi hawaasummaa, walitti bu’iinsa, badiisaa fi bittinnaa’uu dhaaf saaxilamti.
Walumaa gala sababaalee gabaasa sana keessatti dhiyaatan ittiin ka’umsa godhachuu dhaan hojiiwwan Command Post qabatee ture humnootii naga eegumsa naannoo qaamotii dhimmi isaan ilaallatu-tti sadarkaa sadarkaan dabarsuu dhaan itti dhiyeenyaan deggeraa tureera.
Walumaa-galatti, ba’iin filannoo walakkeessa marroo kun imammaata prezidaant irratti akka dhiibbaa guddaa qabaatu tu dubbatama. Ka bara 2014 miseensummaa mana-maree murtii seeraa Yunaayitid Isteetisiif dorgomanii turan – dhalata Oromoo tokko kana irratti dubbisnee jirra. Nu caqasaa.
Walumaa-galatti, beeyladoota gara kuma kudhanii tu haga ammaatti du’e – jedhama.
Walumaa-galatti kan haala Gaanfa Afrikaa keessaa daddaaqaa jiru rakkoon Somaaliyaa keessaa ka furmaata argachuu danda’u, otuu harki hawaasa Addunyaa fi ka mootummoota naannoo keessa hin seeniin yoo uummatni Somaalee ofii gad taa’ee wal-waliin mari’atee, dhiibbaa tokko malee ofii mala dhawate qofa tahuu akeekan.
Walumaa-galatti Keeniyaan, baqattoota gara kuma dhibba jahaa tahan keessumsiisaa jirti. Kanneen keessaa afur keessaa harki sadii Somaaliyaa irraa achi baqatan. Kanneen hafan keessaa irra-jireessi immoo Sudaan Kibbaa irraa achi cehan.
Walumaagalatti namoonni 60 tahan, magaalaa Naqamtee, mooraa Masaraa Kumsaa Morodaa keessatti akka hidhamanii jiranii fi haga ammaatti qaamni seeratti isaan dhiheesse akka hin jirre, dubbatu maatii fi waahiloonni isaanii. Aangawoonni mootummaa sadarkaa adda addaa irra jiran immoo dhimmicha hin beeknu, jedhu.
Walumaa-galatti yeroo ammaa kana Addunyaa irratti, paartiileen ilaalcha siyaasaa gama mirgaa leellisan, kanneen “Conservatives” jedhaman – filannoolee geggeessaman keessatti hedduu mul’ataa jiran. Fakkeenyaaf as Yunaayitid keesssatti, dorgommicha injifatanii – Prezidaant Doonaald Traamp taayitaa qabatanii jiran. Briteen keessa sochii safuutti cichitootaa yokaan sab-bbontotaa guddaa tu jira. Faransaay keessattis akkuman armaa olitti dubbadhe – ka paartii mirgaa leellistootaa irraa ta’an Mariin Leppeen, injifachuu baatan iyyuu rifaatuu guddaa uumanii turan. Kana maal tu fide? Gareen sabbonummaatti cichanii fi mirgaa leellisan kun akkamitti cimanii mul’achuu jalqaban.
Walumaagalattuu akka jecha oduu himaa kanaatti Itoophiyaatti jara yaada garaa ufii himatu rakkisuu fi hidhuun waan Itoophiyaatti nama yaaddessaa keessaa tokko.
Walumaagalttuu dubartii waan hedduun faarsan.Fkn guchii gurraalee (dhiira) tana guchii bobooratti(dubartii) dhale,guchii yaatee barbaaddu laafaa yaayyaatti (dubartii) dhale.Dhiira jabeenna himan tana dubartiitti uume jechuu.
Walumaattuu biyya alaa fulaa hedduutti dhiyoo tanaayyu hiriira mormiitti deemuutti jira haga tokko bilbilaan argachuu hin dandeenne.
Waluma buusaa dhufee tokko hafe.Tokkochii sun jaarsa ganna 77 ka bara isaa haga guddaan hujii mootummaa Amerika akeessaa hojjahaa bahe,Joe Biden.
Walumattu dhossaa mootummaa Amerikaa gara kuma 250 gadi baaseen himatan.
Walumattu dorgommii biyytii 52 magaallota Kanaadaa gara garaa keessatti taphatte irratti goolii 146 galte.
Walumattu mootummaan waan akkanaatiin nama 3,606 himate keessaa 1,682 yaayyuu qaban.Waan jaraan himatanillee fulaa afuritti qoodan;Ijjeehcaa,saba tokko eennummaa isaatiin miidhuu,haawwanii fi dubra buufachuu fi wanajala akka akkaaiin himata.
Walumattuu akka barattooti jedhanitti nama 27 qabamee mana hidhaa magaalaa Arbaa-Minci jiraa guyyaa lamaa asitti dhaqanii dubbisuu nama dhowwan.
Walumattuu akka jecha obbo Addunyaatti nama haga 2000 tahutti naannolee gara garaatii dorgommii tanaaf dhufe. Tana malee dorgommiin akkanaa tun akka ispoortiin manneen barnootaatti yayyaba argattee guddattu tolchuuf akka obbo Addunyaatti.
Walumattuu akka obboo Tesfaayeen jedhetti lafa hektaara 412.6 dhaabbilee 154 irraa guuran.
Walumattuu akka qindeessaa marii tana keessaa Jawaar Mohaammad jedhetti waan 14 irratti walii galan. Hooggansa kana obboo Lammaa Magarsaatti walti qaba.
Walumattuu bulchootaa fi dhaabbilee 143 fi bulchoota 12 amma hujii irra jiranitti keessa jira.Jari kun hagii tokko qaraxa baasuu diduu fi kaan ammoo akka yoo jari wa balleessee horiin irra hin qabamne horiin isaanii hin qabamne biyya alaatti tuulata.
Walumattuu deebisanii yoo laalan tapha baranaa kana waan hedduun himan. Korommiin kubbaa miilaa addunyaatti mataa baafatte hedduutti keessaa gale.Warrii tuffatan ka akka Raashiyaa faatii hedduutti mumullate. Fkn Ayislaandi fa.
Walumattuu godina Baalee keesaa manneen barannootaa haga shani tahanitti waldhaba kanaan cufame jedhan.
Walumattuu hardha nama 567 waan himataniin irraa dhiisan.Akka kanaan hardhaayyuu namii hidhaa bahuutti jira.
Walumattuu horii kana keessaa harkii 31, Qarshiin biliyoona 23 miliyoona 114 fi kuma 100 fi 49 fi 645 ka Oromiyaati.
Walumattuu ijoolleen Afrikaa,kilabootii addunyaa dorgommii bitatanii taphachiifachuutti jiran haga 20 tahanitti Waancaa Afrikaa ka Amajjii jalqabanitti dhufuuf karaa jira.
Walumattuu jarii dorgomu hagii tokko dureeyyii addunyaanuu beettuu,hagii tokko abbootii siyaasaatii,hagii tokko ogeeyyii dinagdeeti.
Walumattuu marroo 200 istaadiyoomii irra maranii wal dorgoman. Saatii 3:26:27 wal dorgoamn.Abbaan dorgommii tana moo’e doolara miliyoona 1 argata. Akka kanaan
Walumattuu nama 40 caalaa baleessa akkanaatiin himatanii dubbii isaanii mana murtiitti laaluutti jiran.
Walumattuu nama biyya 126 caalaanitti dorgommii tanaaf jedhee dhufe. Itophiyaan atileetota ergatte.
Walumattuu VOA addunyaa keessaa afaan afaan 45n oduu dabarsti.Warraa gaafa VOA Afaan bara 1996 keessaa banan hujiin jalqabe keessaa tokko gaazexeessituu Tizzitaa Balaachooti.
Walumattuu waraanii Muddee dabartee kun suuqii,hoteelii manneen jireennaa fi qabeenna akka aabba Baggajjaan jedhetti 2,153 gubee kaan ammoo saaman.
Walumattuu yoo deebisan ‘digital democracy’ karaan interneetiitiin namii bulchoota fi mootummaa ufii waan fedhan jechuun dandahu tolche.
Walumattuu yoo deebisan hujiin muummeen minsitera hojjachuutti akka miseensotii kongireesii Amerikaa jedhanitti waan akka malee nama jabeeaati.
Walumattu waldaan kun atileeota olompikii Londnii fi Beejingi irratti dorgoman dhiigaa fi fincaanii isaanii qoratee warra qorsa humna namaa kennuu fudhatee dorgome jedhee 76 dorgommii irraa dhaabe.
Walumuattuu yoo deebisan akka oduu waajjirii muummee ministeraatti Dr. Abiy imaltuu tanaan jijjiirama Itoophiyaan itti jirtuu fi karoora isii irratti nama hedduun wal mari’ate.
Waluumaa gala Afrikaa keessatti dubartoota jajjabeesuuf ta’uun ibsamee jira.Kana keessaa kaampaanii dizaayinii wayyaa irratti hojjatu kan Muuyaa jedhamu ffi haadha qabeenyaa ta’an aaddee Saaraa Abbabaa waliin waliigalteen mallatteefamuun ibsamee jira.
waluumaa gala Diploomaatiin alaa yakkaan shakkamee qorannaan irratti gaggeessuuf jecha mirga akka hin himatamneef qabu biyyi isaa akka irraa kaaftuuf waajirri abbaa alangaatu karaa ministriin dantaa alaa gaafata.
Waluumaa gala ergaan lallaba isaanii kan inni irratti qiyyaafatee fi akkaataan namoonni itti hiikkatan adda addummaa qabaachuu isaa dubbatu. Kanaaf jecha ergaan isaanii inni sirriin maal akka ta’e ibsanii jiru.
Waluumaa gala Ertraa keessatti lakkoofsii namoota dhukkuba Kooviid-19 jedhamuun qabaman33 ga'ee jira jechuun oduu gabaasaan VOA Birhaane Berhee Asmaraa irraa gabaasee jira.
Waluumaa gala jijjirama imaammataa ta’u maluu hin tilmaamnu kan jedhu Embaasiin Amerikaa kun waan kongresaan murtaa’uu ykn raggaasifamuu ta’a jedha.
Waluumaa gala Kan hanga ammaatti Suudaan Kibbaa keessaa ba’an Miliyoona 1.5 ta’u.Dhaabnii baqattotaa kan Tokkummaa Mootummotaa akka jedhutti Godaansii lammiwwan sudaan kibbaa kun addunyaa irratti kan Siriyaa fi Afgaanistaanti aansee sadaffaa dha. Biyyonni itti baqatan kun ofii isaanii iyyu waan ga’u of-harkaa hin qaban.Kanaaf marii nageenyaaf deebi’anii wal ga’uun barbaachisaa akka ta’e ibsamee jira.Gareeleen wal waraanaa jiranis dhukaasa dhaabins akka tolfataniif gaafatamee jira.
Waluumaa gala magaala Daanshaa irraa kan hafee Humaraa fi Maaykaadraa keessatti namnii eegumsa malee olii-gad hin deemu.Namoonni dhunfaas qawwee qabatanii deemu.Mootummaan sivilootaan meeshaa hin qabatinaa jedhee labsaa akka jiru oduu gabaasaan VOA Yonaataan Zadiwoos ibsee jira.
Wal waraansa baatii Sadaasa darbee kaasee Adda Bilisummaa Uummata Tigraay ykn TPLF fi humnootii Itiyoophiyaa fi Ertraa giddutti wal waraansa ta’een Haawzen yeroo shan dabareen to’annaa gam lameenii harka turte.
Wal waraansa daangaa gaggeeffamee turee keessaatti adda waraanaa dhiiga hedduu dhangalaasisee ture shiraaroon Baadimmee tti dhiyoo ta’uun ibsamee jira.
Wal waraansa dhiyeenya kana Tigraay keessatti gaggeffameen uummanni kuma 200 fi kumnii 22 achuuma Tigraay keessatti manaa fi qe'ee ofii irraa godaanee jira.Lakkoobsii kun kanneen wal waraansii ituu hin jalqabamiin godaanan kuma 100 hin dabaluu jedhamee jira.
Wal waraansa gaggeeffameen lootee seentoota keessaa lama ajjefamanII tokko immoo qabamee jira.Shakkamaa ka biroo qabuufis faana dhahaa jiran.
Wal-waraansa gara baatiilee ja’aaf geggeessame kanaan, namoota dhibbootaan lakkaawaman tu dhume.
Wal-waraansa gara waggoota ja’aaf Siiriyaa keessatti geggeessamaa ture keessatti, humnoonni hidhattootaa Hizbollaah, waraana Prezidaanticha Siiriyaa – ka Bashaar Alashaad deggeruun lolaa turan.
Wal waraansa Hammaataa Jiruun Lakkoobsii Baqattoota Itiyoophiyaa Dabaluuf Jira: Dhaaba Baqattootaa
Wal-waraansa jabaa guyyoota hedduuf gaggeeffame booda,humnoonni Moammar Gaadaafii magaalaa Bireegaa gad-lakkisanii jiru.Guyyoota haga tokko dura, finciiltonni magaalattii qabachuu isaanii labsanii turan.Mana-maree murtii seeraa Yunaaytiid steetes keessatti itti aanaa hogganaa paartii sagalee yayyabaa kan ta'an senatarri Dimookraatotaa Richaard Durbiin Televiziyoona NBCf ibsa kennaniin, danqaalee hedduun finciltoota mudatee iyyu prezidaant Gaadaafiin dhiibbaa jabaa jala galuu isaanii dubbatan.Bakka bu'aan uummataa, paartii Ripaablikanootaa kan koree tika nagaa dhaabbataaf filataman Maayiik Roojeers sagantaa dhuma Televiiziyoona sanaa irratti dhihaatanii waraana mootummaa irraa gara kuma tokkoo tahan ganuun finciiltootatti galuun , duula Gaadaafii irratti gaggeefamu gargaara jedhan.MP3 tuquun gabaasa guutuu dhaggefadhaa
Wal waraansa sanaan uummanni 4000,000 ta’an ennaa dhuman kanneen miliyoonaan laka’aman qe’ee ofii irraa buqqa’aniiru.
Wal waraansa ta'een midhaan qaamaa fi qalbii akka isaan mudatee akkasumas godaansaaf saaxilamuu isaan dubbatan jedha.
Wal waraansa waggoota dheeraaf geggeeffamuun lubbuu uummata miliyoona lamaa caalaa galaafate sana booda Sudaan gama kibbaa rakkoo jabaatu amma iyyuu ishee eegaa jira. Uummanni ishee harka caalaan hiyyummaa keessa kan jiru yoo ta'u tajaajilli eegumsa fayyaa ga'aanis hin jiru.Amma iyyuu taanaan Sudaan gama kaabaa waliin walitti bu'iinsa keessa jiru. Magaalaa galma mootummaa Sudaan gama kibbaa Juubaa irraa jarmayaa dhuunfaa American Support for The African Prosperity"" jedhamu irraa obbo Saahlee girmaa ibsa nuu kennan MP3 tuquun dhaggeeffadhaa."
Wal-waraansa waggoota lamaa olii tii booda, Finciltoonni Sudaan Kibbaa gara magaalaa Juubaatti deebi’aa jiran. Aaraara Hagayya waggaa dabree keessa mootummaa fi finciltoota gidduutti mallatteessameef kun tarkaanfii ijoo dha.
Wal-waraansa waggoota shanii oliif Yemen keessatti hammaataa dhufe tu dinagdee biyyattii mancaasee, nyaataa fi tajaajila fayyaa uummata isheef kennuuf dandeetii biyyattiin qabdu dhabamsiise. Aangawoonni Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa akka jedhanitti manneen-eegumsa fayyaa biyyattii tajaajila guutuu kennan dhibba irraa harka shantama qofa. Kanneen banaa tahaniyyuu, hangina ogeeyyii fayyaa, hanqina dawaa fi meeshaalee eegumsa fayyaatiin rakkataa jiru.
Wal waraansa Yaman keessaa dheessuun uummanni baayyeen gara Jabuutiitti waan dheeessuuf jecha waan godhamuu malu irratti aangawooota Jabuutii waliin mari’atan.
Wal waraansa yeroo dheeraa booda fi calliinsa yeroo fudhatee booda waggootii darban lama keessatti hariiroon tolfame isa ture sana jijjiruun ibsameejira.
Wal waraansa yeroo tokko gaggefefameen namnii haganaa dhumuun nu gaddisiisa jedhan Abdirashad Araab.
Wal waraansi hamaan waggoota afurii kan Yemen keessaa dubartootaa fi durbootatti jireenya hammeessee jira. Hedduun isaanii abboonni warraa waan irraa du’aniif muuxannoo hojii fi barnoota utuu hin qabaatin qofaa isaanii maatii ofii deggeruuf dirqaman.
Wal waraansi humna isaan gaggeessanii fi mootummaa gidduu Gujii bakka hedduutti gaggeeffamaa jira jedhan. Ka Bulbulitti mudate gaafatamaniis tarkaanfii san poolisoota Oromiyaarratti fudhachuu mirkaneessanii jiru.
Wal waraansii bifa haaraan ka’e kun walitti bu’iinsa bara 2004 jalqabamee yoo ta’u haaloo wal ba’uutu yeroo dheeraaf gaggeeffamaa ture.
Wal waraansii dhumaa hidhattoota Islaamik Isteetes waliin gaggeessan hamaa ta’uu isaa fi manaa gara manaatti deemuun hidhattoota lafa dhokotanii jiranii baasuuf yeroo yaalan hidhattonni of wareeguuf jecha uffata dhukaatoota uffata isaanii irratti maranii akka jiran dubbatan.
Wal waraansii gaggeeffamaa jiru kun xumuura argataa jedhanii waan hin yaadneef ammaaf Sudaan keessa turu fedhu.Kaan immoo Sudaanuuma keessatti gargaarsii akka kennamuuf gaafatu.Irra hedduun immoo Itiyoophiyaan nagaa taatee deebi'uu fedhu .Jireenya haaraa Sudaan keessatti eegaluu hin fedhan jettuun oduu gabaastuun VOA Naabaa Mohiedeen Sudaan irraa gabaastee jirti.
Wal waraansii hammaataa yeroo jiruu kanatti namoonni kumootaan lakka'aman gara biyya ollaatti dheessaa akka jiran Dhaabnii Baqattootaa kan Tokkummaa Mootummootaa beeksisee jira.
Wal waraansii kun lubbuu namoota kuma hedduu galaafatee miliyoona hedduu manaa fi qe’e irraa godaansiise.Haawuuzen keessatti namoonni hangi tokko akka jedhanti, ammaan booda waan ssodaatan hin qaban.sababaan isaas, kana caalaa waan hamaan ni dhufa jedhanii hin yaadan.
Wal waraansi kibba Oromiyaa humnoota hidhattootaa fi Mootummaa jidduutti gaggeeffamaa jiru miidhaan inni hawaasa naannoorraan gahaa jiru hedduudha jedhan. Kanaafis falli akka barbaadamu yaada kenninus nu dhagahuu didan jechaanis ibsu.
Wal Waraansi Libiyaa Keessaa Itti Fufeera
Wal-waraansi Liibiyaa Keessaa Deemaa Jiru Har’as Daran Hammaatee Itti FufeeJjira
Wal Waraansi Naannoo Tigraay Dhaabatee Gara Marii Araaraatti Akka Seenamu Gumiin Waaltaalee Amantii Tigraay Gaafatan
Wal waraansi sudaan gama kaabaa fi gama kibbaa giddutti gaggeefamaa ture, waggootii kurna lama caalaaf kan ture yoo ta'u lubbuu miliyoona 2 caalaa galaafate.
Wal waraansi sudaan gama kaabaa fi gama kibbaa giddutti gaggeefamaa ture, waggootii kurna lama caalaaf kan ture yoo ta'u lubbuu miliyoona 2 caalaa galaafate.Bara 2005 walii galtee nageenyaa gama lameen giddutti tolfameetu wal fixiinsa kana xumursise.Sudaan gama kibbaa magaalaa Jubaa keessa kan jiru sagantaa misoomaa kan Tokkummaa Mootummotaa irraa Obbo Caalaa Geetaachoo akka ibsantti,walii galteen kun sudaan gama kibbaa waggoota 5f ofiin of bulchitee sana booda Amajji bara 2011 deemsa hiree murtefanno akka gaggefamu taasise jedhan.Sagaleen hiree murteeffannoo kun Amajji 9ti kan bellamame ta'us, gaaffileen amma iyyu deebii hin argatin akka jiran kan ibsan Obbo Caalaan, kanneen keessaa gaaffiin lammummaa murtessu, maallaqa biyyattin akkamitti akka itti gargaaraman, liqaa sudaan irra jiru attamiin baasuu, fi kutaan Abeeyii eessatti ha cittu kan jedhu ta'uu ibsan.Kutaa Abeeyii kan ilaaleen jiraattonni kutaa sanaa Referandamii isa guddaa dura sagalee akka kennaniif kan karoorfame ta'us amma garuu sagaleen hiree murteffannoo sanaa boodatti dabarfamuu ibsan.Sudaan gama kibbaa cituutti yoo murtessitees, hanga baatii Adooleessa dhufuutti sudaan waliin kan turtru waan ta'eef, yeroo baatii 6 ta'u kana keessatti, waa'ee Abeyii xumuruun ni danda'ama jedhu.MP3 tuquun guutummaa isaa dhaggefadhaa.
Wal waraansi Sudaan kibbaa baatii Muddee bara 2013 jalqabame. Jaarmoliin gargaarsaa garuu walii galteen aangoo qooddannaa milkaa’uu waan dhabeef jecha Adoolessa waggaa darbee qabee hookkarri hammaatee jira. Siivilonnis dhiibbaa walitti bu’iinsa kanaan miidhaan irra ga’e.
Wal-waraansi Sudaan Kibbaa, bara 2013 yeroo finciltoonni mootummaa irratti qawwee kaasanitti jalqabame. Waggaa lama booda, walii-galteen araaraa mallatteessames ni diigame. Itti fufee, hookkarri biyyattii keessa babal’ate.
Wal-wwaraansi biyyattii keessatti waggoota afuriif geggeessame, yoo xiqqaate lammiwwan ishee miliyoona tokkoo fi kuma dhibba saddeet manaa fi qehee irraa buqqise.
Wanajala gugurdaa dhibiillee qorachuutti jirraa jedha obboo Birhaanuu Tsaggyaa tatullee…
Wanjala ilmee namaa irratti hojjatan kana malaa gara garaatiin fayyadamanii akka malee baballisan jedha gabaasii koomishinichaa.
Wanjala innii hojjate irratti beekanii Kanaadaan himattee Amerikaatti ufi irraa galachite. Ganna 20 Amerikaa jiraatee amma himatan.Abukaatoon isaa ammoo waan himataniin kana uya mormeef
Wanni aangawitiin amma dubbatan gaaarii ta’e iyyuu ga’aa miti” jedhan, Obbo Mulaatuun. Otuu dhiigni namoota hedduu dhanga’ee jiruu, waa’ee gara fuul-duraatti humna poolisii Itiyoophiyaa leenjisuu dubbachuun isaanii ka n isaan gaddisiise ta’uu kan dubbatan, Obbo Mulaatuun, “Ameerikaas, Awurooppaas tahe Gamtaan Afrikaa ibsa kennanii jiru. Garuu, hojii irra oolfamuu qaba. Kunis 1ffaa: Qaamni qorannaa walaba ta’e hundeessamee ajjeechaa fi yakkawwan Oromiyaa keessatti raa’ataman qoratamuu qaban, kanneen miidhamaniif gumaan baasamuu qaba. 2ffaa: Namoonni sababaa hiriira ba’anii mormii dhageessisuu isaanii hidhamanii jiran hatattamaan hiikamuu qaban. 3ffaa: Nageenya biyya kanatti buusuuf mootummana mormitoota waliin gad-taa’ii dubbachuun furmaata tokko irra ga’uu qaba. 4ffaa: Maaster pilaaniin DhDUOn haqe, jechuun dubbate qofaa isaa ga’aa miti. Paarlaamaan Itiyoophiyaa walga’ii hatattamaa waamee, pilaanichi guutummaatti haqamuu isaa labsuu qaba,” jedhan.
Wanni akkasii itti fufuun seera addunyaa cabsuu fi yaada jiru adda facaasuu qofa otoo hin taane nagaa fi nageenya kutaa irratti sodaa uuma jedhu kan jedhan Obbo Isaayaas komiishinni daangaa Ertraa fi Itiyoophiyaa murtii inni dabarse waggaa 14 gutuu isaa ibsuun laftii Ertraa amma iyyu weeraramee akka jiru yaadachiisan.
“Wanni amma argaa jirru. Seerawwan adda addaa jalatti, Kaampaaniilee iccitii hundeessanii, eenyummaa isaanii aguuguun salphaa ta’uu isaa ti. Kun immoo, maallaqa kaayyatanitti hidhata qabaachuu isaanii dhoksuuf karaa salphaa dha” – jedhu – Maagii Marfii, dhaabbata farra malaammaltummaa, ka sadarkaa Addunyaa – TRANSPARENCY INTERNATIONAL irraa.
“Wanni baratame tokko poolisiin nama tokko hattuu dha, jedhee maqaa itti kennee akeekkachiisa yokaan miisiyaa hawaasummaa irratti maxxansa. Achii booda, turban tokko yokaan lamaa booda namni sun du’ee argama. Yokaan dhokatanii eeganii mana isaa tii yokaan karaa irraa qabatu, akka inni jilbeeffatu godhu. Achumatti, ifatti, uummata fuul-duratti rasaasaan dhawanii ajjeesu,” jedhu.
Wannii aaddee Caaltuu gammachiise ka dhibiin MN Oromiyaa jechaa biyyatti dhageette asi geennaa ammoo “xiqqoo saniimitii guddoon arke,” jette.
“Wannii akkanaa kun armaan duratti godina keennatti gizee(marroo lama)uumamtee…ijoolleen tun …lafa tana jijjiiruu malte…obboleeyyan isaanii ta baaddiyaatti hafte barsiisuu malee waan akkasii babbaddaa sunitti galuu hin malle.”
Wannii akka tiittee kun halkan nama nyaatti.Akka Diidii jedhutti womatti mimmiyoo namatti buusaa hin arganillee.Waan akkanumatti nama gadi jigu fakkaata. “Baatirii itti ibsanillee hin argan.”
Wannii amma barsiisuuti jiran afaan Oromoo qofaa mitii afaan Ingililiizillee hin barsiisan.
Wannii amma isiin badhaafamteen kun waan akka saatii harkaa,akka saldaqaa, ykn ammoo micciiraa harkatti keeyyatan. Ka lootii imuu mormaa waliin keeyyatan,GPS-Global positioning system jedhan. Kanaan akka fayyaa namaa eegu dandahaniin qoratte.
Wannii ammatti ummata Naayjeeryaa yaaddessee muddamsiisaalleen hin jirtuu akka jecha gorsitu tanaatti.
Wannii ani ammallee dorgommii tana dhiisuu dadhabeef gammachuu namaa tanaaf”jedhe Useen yoo badhaasa fudhachuuf dhufe.
“Wannii ani baradhe karaa dhuugaan gosa gargaaruu dandeetti maan jennaan baduu dhowwiti,seenaan waan egerillee aadaallee addunyaa barsiisuu dandeetta fedhii tiyyatti achi keessa jira.”
Wannii ani qaraa fiixee hojjannu hori ummataa malaa fi malteen nyaatanii balleessaan badi dhowwaa jedha Weahan.
Wannii baqataa jajaaruufitti jiran jedhan kun yoo akkuma jedhan jaaranii dhumatte waan hedduu furti.
Wannii baqataa tolchuutti jiran akka jecha isaatti waan guddoo fuula hamtuuti. “Kaambii baqaatii guuranii nama ijjeesuutti jiran,humnaan achii nama guuruutti jiran jechaa dhageenna tun waan nama yaaddesaati jedha,” Chris.
"Wannii cuftii akka abbaan gadaa jedhutti aadaa keessa jirti.""Seerii diqqaa guddaa,nadheenii ijoollee…aadaa keessa jira."""
Wannii dansaan ammoo amma bokkaatti roobuutti jira,yoo bokkaankun akkuma Raaqii Qilleensa Itoophiyaa fi dhaabii garggaarsa Amerikaa,USAID fi dhaabbileen dhibiilleen jedhanitti diqqaate rakkoon dachaatee jechuu.
Wannii dhibiin Diidii jireenna horsiisee bulaatiin jijjiiruu malan jedhee;hosteelii banuu,gabayaa addunyaan beettu naannoo horsiisee bulaatti banuu,mala horsiisee bulaan bona irraa dandamatuun barsiisuu,waan hedduun gargaaruu,yaada qalbii namaa jijjiiruu dabalee waan hedduu.
Wannii dhibiin godina kanatti rakkoo tahe waraana.Mooyyale keessatti akka bulchiinsaa fi warrii lafaa jedhutti guyyuma guyyaan ykn ammoo torbaanumaan warrii naannoo Somaalee Mooyyale keessaa nama qabee naannoo ufii keessatti hidhataa,kaan hin ijjeesanii,ka asi cophxee dhabanilleen hedduu, makiinaa Oromiyhaa dhufu hin caaccabsan.
Wannii dhibin horiin du’uuniitt jiruOoyyalee fi Sombeessaa.
Wannii galma Boornaa fi Gujiitti jaaran turse dizaayina durii baasanii ture amma irra deebihuutti waan jiraniif.
Wannii godina tokkotti aadaa godina dhibiitti aada-malee tahuu dandeetti.Akka biyya tokkootti ammoo waan mootummaa federaalaa waliin qabdu hedduu qaddi.
“Wannii guddoon ani arge qalbii guddoo jijjiirama barbaadduu fi abdii jijjiiramaati. Ani qalbii akkanaa takkuma Itoophiyaa keessatti hin agarre.Waan ji’a diqqaa keessatti hojjate kanaaf muummeen minsitera galata argachuu male.”
“Wannii guddoon Booranii haga bara kana ijoollee isaa dhiiraa fi dubralleen barsiifate takkaayyuu hin barsiifanne,namii ijoolleen isaa adoo tokko taatee hin baranne hin jiru.”
Wannii guddoon muummeen ministera Itoophiyaa jechuu fedhe jaalaluma.
"Wannii hagii guddoon harka paartii mootummaa kanatti bulchitu irra jirti. Itti aanaan pirezidaantii hujiitti hinuma deebi’aa jennee eeganna.Tun ammoo akka siyaasaa keessaa namii qooda qabaatu tolcha.Tun ammoo jireenna biyya tanaa karaa akka akkaatiin wayyeessuu dandeetti.
Wannii Hichilemaa tolchan kun akka paarlaamaan Awurooppaa jedhutti woma biyya sun keesatti eegii filannoo ganna dabreetii asitti paartilee mormituu tolchuutti jiran.
Wannii hujii itti jijjiiraniif waan isiin ministera hajaa alaa Amerikaa waajjira guddaa VOA dhufe Pomepeo fi daareter VOA Reilly wa gaafateef akka warrii himate jedhetti.Pompeon dubbii waajira VOAtti dubbateen bulchiisa USAGM haaraa Miachel Pack faarse.
Wannii Itoophiyaa fi Eeritaan armaa achi feetu akka Dr., Abiy jedhetti jaalalaa fi guddinna malee waan waraanaatii miti.
Wannii Itoophiyaan miseensa nagaa Tokkummaa Mootummootaa taatee biyyitii miseensaa sunii cuftii isii filteefilleen tanumaaf jedha ambaasaadder Birhaaneen.
Wannii jaduun isii fi abbaan itti jiran akka jarii jedhetti waan dhiba kanaa nama barsiisanii dhukkuba jarii “rabbi isa balleessina” jedhanii hammeenna Koronaa sirbaan namatti himuu.
Wannii jara jara kanaan himatan akka dansaa diidessanii jechuu baatanillee akka oduu himaan Al Muddiin ka London jiru Tim Pendry,VOAtti himnetti qabiitii tanaan daldalalii Al Muddiin biyya alaatii qabu womaa hin tahu.
Wannii jarii hujii Warshaa Midrook tohatu irratti walii galan akka jecha Dr. Haassanitti “qorannoo guutun akka geggeefamtu, dhiiba fayyaa,eegumsa naannoo irratti fidu qorachuu irratti walii galame. Osoo tun hin dhumin gadi bu’ani buchoota godinaa, ummataa naannoo waliin hin mari’atain haaromsuutti rakkona kana fide,” jedha.
“Wannii kalee,hardhaa fi guyyaa dheenaddaa waan komaandi poostii namatti yaamsisaatii miti.Adoo silaa waraanii mootummaa ummata Sidaamdaa karuma nagaatiin wa gaafate tuquu baatee rakkoon tun hin dhuftu.Lafa amma nagaa tahuutti jiru kana waraanaan bulchina jechuun seera malee.”
Wannii karaa kana irratti jaaran cuftii akka jecha obboo Tashiteetti waan Oromoo ufi keessaa qabaachuu malte.
Wannii Koomishiinii Waldaa Afrikaa haga ammaallee rakkoo Suudan Kibbaa tana irratti gabaasa hin baasiniif akka paartileen tun rakkoo jirtu ufumaan faltan tolchuuf.
Wannii kora kana hambise ta eegee, akka itti gaafamtootaWhite Housekeessaa tokko jedhetti, arraba itti aanaan ministera haaja alaa Kooriyaa Kaabaa,Choe Son Huiitti aanaan pirezidaanti Amerikaa Mike Pensiin, “daallee raatuu siyaasaa hin beenne,” jedhe jedhan.
Wannii lafa Booranaa irra jiraa cuftii seera bultuun qabdi.Dubarti,abbaa warraa, haatii warraa, haroo, eela,gaalaa, gaangee,nama fi sa’a,wannii cuftii seera ufii qabdi.
“Wannii lammeessoo ta ani jabeessee jechuu fedhu ammoo addunyaan keessattuu hawaasii Musliimaa yaada jara akka Al-Qaayidaa fi ISIL ykn BOKO Haram fa jabeessee irraa fudhachuu diduu male.Yaada jara kana ka nama fixu,amantiin nama walti naqu guyyaa adiin irratti dinnee jennaan yaadii isaanii irraa jiga.”
“Wannii mamaa ta ariitin tahaa hin jirtu taatullee leenjisaan kun beekumsa armaan duratti kuufatee nuu fidaa jennee abdanna.”
Wannii mirkanaa akka jecha isaaniitti waraqata ragaa jara irraa argan,waan jarii waraana Itoophiyaatti himee fi nama beekuutti akka isaan naannoo Somaaleetii dhufan mirkanse."""
“Wannii mirkanaa ani arge ganda sunitti poolisii aanaa Liibanii fi Federaalaa buusanii poolisiin sun nama dhaantee nama qaqqabdee ijoolleen mana barumsaatii baqattee.”
"Wannii mootummaan karaa demokiratawaan filate achi jiruufuu fkn waan siyaasaan isii wayyaa qabu jiruuf tuninuu milkii tokko jedha dhaabi kun.
Wannii na hidhaniif duriillee tanumaa ammallee daba ummata kiyya irra gahu, walqixummaa fi dimokiraasiif hojjadhaa.Haga ummatii kiyya tana argatutti qaraa itti du’ee ammallee sunuma hojjadhaa taan ammoo jireenna kiyya oofadha jedha.
Wannii namii lafaa ka akka obboo Teklee faatii jedhan akka riferedndiin hujii irra ooltu.Laftii irratti nama hadhan tun ta eennuu jennaan ammoo “Gaafiin womaatuu hin jiru Oromoo lafa isaa irratti lolaa jiran.”
“Wannii nu Daandii Bosontu jalqamneef Keenyaa keessatti TV Afaan Oromoo dabarsu hin jiruu namii afaan kana dubbatu ammoo hedduutti jira.Tanaaf nama hedduutti kanaaf maaniif afaan keenna hin guddifannee jennee jalqamne… hujiitti duunne amma saatii lama qamnaa egerii ammoo saatii 24 dabarsuu fa dandeenna jennee jalqamne,” jedhan.
Wannii nu hin beenne ka Keenyaa atileetiksi moohachiisa jennaan."""
“Wannii nu jechuutt jirruu fi hojjachuutti jirru waan haaraa agarsiisuu,tanaafuu akka namii keenna, maanguddoon,dargaggoon dhufanii nu waliin gammadan, nurraa baratanii fi nu barsiisan tolchuu.”
“Wannii nyaatanii dhugan hin jirtuu akkuma rabbi itti nu jireessetti jriaannaa.Yoo mana dhamnelleen lafa teenna keessaa hin baanu jennee gubbaa ejaajjina.”
Wannii Obbo Beqqeleen kora sun irratti dubbate ummatii Oromoo gama mirga namaatiin,gama dinageetiin,gama jireennatiiii fi gama hawasummaaitin maan keessa akka jiru ibse.
Wannii Paarlaamaan kun maqaa koree isaa S&B akka falaatti dhiyeesse;nagaa eegdotii Itoophiyaa Oromiyaa fi naannoolee biraa keessalleetti humnaan namatti deemuu ariitiin dhaabuu, akka warrii karaa nagaatiin falmate hidhaa jiru barattoota, qonnaan bultoota itti gaamatoota paartilee mormituu, biloogeroota fi gaazexeessitota aritiin hidhaa bahu gaafate.
Wannii paartii OPDO fi paartilee dhibiillee wal dhabsiisaa hin jirtu jedha obboo Hayilee Mariyam.
Wannii pirezidaantii Ameirkaa Doonaldi Tiraampiin himatan laakkuma bultee kaatuun waan haaraa darachaa dhufti.
Wannii pirezidaanti Tiraampi bilbilaan ambaasader Meerii maqaa dhahee pirezidaantii Yukreeniitti hime waan akka malee miira nama hammeessaati jette.Waan jedhu wallaalee tun doorsisa jedhe.
“Wannii qaraa ka pirezidaantiin USA diidessee mootummaa Raashiyaatiin jechuu male garii walabummaan amantii itti deemuutti jirtu waan nama yaaddessaati. Yaaddoon tun seera qofaa mitii akkii ariifatanii ittiin hojjachuutti jiraniiyyuu murtii teenna dhibuutti jirti”
Wannii qilleensii La Niinaa kun Afrikaa gama Bahaa irraa bokkaa guddaa diqqeessa jenneef akkuma ati beettu biyyootii mudhii lafaa Afrikaa gama Bahaa jiran marroo lama bokkaa argatan.Onkololeessa,Saadaa fi Muddee fi Bitootessa ,Eblaa Caamsaa keessa argatan.La Niinaan bokkaa kana lamaanuu roobuu dhowwaa jedhanii sodaatan ogeeyyotii raaga qilleensaa Amerikaa.Bara 2010 fi 2011 keessalee bokkaan kun akkasii oole.Ganna lama bokkaan gannaa oolee namii rakkataa jennee.
Wannii qorannoo tana oowwise eegii daarekteri Biiroo Qorannoo Federaala Amerikaa (FBI),James Comeyka duri Tiraampi akka ani waan FBI gorsaa nagaa biyyoolessaa Maayki Filiiniin qorachuutti jirtu dhaabu na gaafate jedhe.
“Wannii saayinsiin qoratee beeku tokko…qilleensii lafa gaaraa keessaa jiru diqqaa..nafii nama lafa sun keessa jiraatu oksijiinii sun qusannaan itti fayyadamuu barate..tanaafuu yoo fiigullee oksijiinii sun qusatee waan fiiguuf dafee hin dadhabu.”
Wannii sagantaan YALI jedhan ka maqaa perezidaanti Afrikaa Kibbaa ka durii Nelson Mandellaatiin moggaasaniif akka ijoolleen dargaggoo kun fkn Maandellaa irraa waaan heddu baratan tolchuuf.
"Wannii Tiraampi yaaddessee hirriiba dhowwuutit jiru warra umrii jidduu-galleessa irra jiru.Warra inni yaamee maqaa balleessaa bahe fa fi warra innii xureessaa bahe.Jara kanatti Sadaasaa dhufu pirezdiaantii filate jedhee hirriira dhaba.”
Wannii ummatii garaa itti haammaate akka jecha muummee minsiteraa kanaati bulchiinsa dansaa dhabuu.Tun ammoo woma naannollee Itoophiyaa cufa keessa jiraati.
“Wannii waraanii Liyuu Hayil namaa hadhu,Matiriyeessa,shiishaa,qawwee ilaalaa qabdu makiinaa irra dhaabee fulaa qawween teenna gahuu hin dandeennee nuu hadha,” jedha warrii lafaa.
Wannii waraanuma jijjigaa walti kakkahanii taphii kun ammallee dhuamchuf butolii 27 caalaa ala jira.
Wannii warrii gaafate akka barattootii jedhanitti akka barattootii Har-Mayaa ka qabaman hiikaman,akka waraanii mootummaa yuniversitii keessaa bahuu fi akka wannii hedduun qajeeltuuf gaafatan.
Wanni Keenyaatti tahe Amerikaalle hin hanqattu jettee milishota Islaamummaa biyya nagaa dhowwan achumatti ufi dhowwuuf itti duulte,Amerikaan.
Wanni miidiyaa hawasummaa irratti wal aaarsaa oolun kun egaa wajjin jiraachuu irratti rakkoo uumaa jirachuudha, lammiiwwan Masrii akkasumas baqattoonni biyyattiitii dahoo godhatan an dubbatan.
Wanni raaw’atame sun rakkoo isa irratti uumuutti ka fuulleffate ta’uu VOAtti himee jira. Polisiin Federaala garuu gochaan nageenya Jawaariif sodaachisu waan hojjatame hin jiru jedha.
“Wanni Waashington Diisii keessatti mul’ate amala Ameerikaa miti. Nuti jabina dimiikiraasii keenyaatti amanna. Dimookiraasiin Ameerikaa cimaa tahuutti amanna,” jedhan, prezidaantiin Faransaay, Imaanu’eel Maakiroon, dhaamsa kaleessa Viidiyoodhaan dhageessaniin.
Wanni walii galan kunis kallattii lamaaniinuu warra hidhaterraa meeshaa hiikuu, humni hidhatee jiru kamuu magaalattiirraa kiiloo meetira 25 fagaatee akka bahu gochuu, gidduuttis bakka raayyaan ittisa biyyaa fi poolisiin federaalaa keessa deemanii seera kabachiisan uumuu kan dabalatuudha, kunis torbee kana hojiitti akka hiikamu abdii qabna jedhu.
Wannummaan akkanaatuu hin jirtu.Jari nuu gaafanelleen ijoolllee kahimaa dubbiin hin galiniiftti tana tolchee nuu jedhan.Jarii nuu gaafannu ka rakkoo nutti fide ummataamiiti jedha.Adoo ummatii rakkoo tana hambisuu baate hagana caala hammaatiyyu.Ummatumatti warra rakkoon irra geettellee nutti irraa hambisaa jedhee waadaa gale. Qabeenna isaaniillee deebisuuf faluutti jirra.”"
“Wanta biyya keessatti godhamaa jiru addunyaatti akka beekamu. Dhiiga saba kiyyaatii ka dhangala’a jiru…kan gubachaa jiru saba kiyya waan taheef---namini meeqa akka du’e hin beekna,kanaaf mormii agarsiise,”jedha.
Wanti Dinqisisaan Waaqayyo Gochuu Dadhabe Jiraa ree?
‘Wantii ati jettee fi mallattoon ati agarsiifte sun hagana mataa dubbii addunyaa taati jettee eegdee,’ jennaan “anaayyuu na ajaabhisiise,” jedha.
Wantii eennummaa Oromoo mullisaa Finfinnee keessa dhadhaabuulleen waan wixinee labsan keessatti bahe keessaa tokko.
Wantii Hundumtuu Uummata Keenyaan Ta’e, Guddaa Galatomaa. Obbo Baqqalaa Garbaa
Wantii Matamaa Gaandii fi atileeti Fayyisaan wal fakkaataniin akka bulchiinsa Miniyaapolis jedhutti jarii lachuu mirga nama addunyaaf qabsaahuu isaaniiti.
Wantii mirkanaa ammoo Muhaammad Alii,namii addunyaa irratti dorgommii boksiitiin beekamuu marroo sadii shaampiyoonaa addunyaa tahe.
“Wantii nu isaan irraa feenu akka walabummaa amantii fi siyaasaan biyya sunii jijjjiiramtee namii siyaasaan hidhamelleen hiikamu.”
“Wantii Oromiyaan keessa jirtu dhugumaanuu akka malee nu yaaddessiti. Keessattuu eegii hiriirii mormii baballatee,warra mootummaa nagaa eeguu fi warrii hiriira bahee walti bu’ee jeequmsii hammaate.Mootummaan hiriira kana irratti humna jabeessee akka namii hiriira bahe hedduun lubbu dhabu,itti gaafatamtota siyaasaatii fi gaazexessitota dabalee hedduun hidhamu tolche.”
Wantii qormaata kutaa 12 baranaa hambise waan hedduu.Hagi tokko gareee mormii barattoota Oromoo,maati fi qabsaahota Oromoo akka qormaatii baranaa akka ijoolleen Oromoo barana haga guddaan hin baratan qophaahan tolchuuf duratti dabarsan gaafachaa bahe jedha.
Wanti jiraa karaa nagaatiin tahu maltee mirgii namaa ka paartilee mormituulleen eegamuuf qabaa jedha gabaasii embaasii Amerikaatii bahe.
Wanti mirkanaa ammoo atileetiin Itoophiyaa Ganzabee Dibaabaa atileetii fiigichaan addunyaa moohuutti jirtu.
“Wanti nu amma jechaa jirru dhuma waggaa tanaatti waraana 10,000 achii baasuu,itti aanee ammo mara waggaa dhufuutti waraana 23,000 baasuu.”
Wanti rakkoo ta’e hafee jedhan yeroo filannoon dhiyaachaa jiru kanatti hogganoota biyyatti giddutti wal amantaa siyaasaa argamsisuu dadhabamuu isaati.
Wanyekin akka jedhanitti haalli biyyootii Afriikaa hanga tokkoo immoo sababaa hoogganoonni aangootti cichaniif yaaddessaa dha.
Waqtiin ammaa yeroo itti jiruu bara itti anuuf qonnaan bulaan cimse hojjetu dha.Garuu halli ammaa Oromiyaa keessatti tasgabiin dhiibuufi hidhaan baay'achuu diinagdee fi siyaasaa biyyatti gagga'aama irraa buusaa jedhaan xiinxaaltoni siiyaasa fi dinaagde.
Waraana Addunyaa hamaa sanaa booda, waggoota toorban dabaraniif - nageenyi nannoolee addunyaa hedduu keessatti argamee fi hojiin misoomaa milkaa’ina argate – seerri eegumsa mirga dhala-namaa Chaarter Tokkummaa Mootummootaa keessaa fi walii-galteelee dhaabatoota mirga dhafla-namaa sadarkaa Addunyaa ka biroo keessatti tumamuu fi kabajamuu isaa ta’uu dubbatu.
Waraana Addunyaa II duubatti ammoo waraanii Amerikaa Awurooppaa jirulleen aadaa sun Awurooppaa geesse.
"Waraanaa dhaabaa fi hin dhaabnuu irratti Mekelaakeyaa fi Liyuu Poolis magaalaa Hordaa Lammaffaa keessatti wal lolanii Mekelaakeya airra anamii madaahe.”Garuu Mekelaakeyaan hin amannu..isaanumattuu Liyuu Poolis gargaaraa jiraa,” jedha warrii nu dubbifne.
Waraana Amerikaa 9,000 achitti awwaalan. Faransaay harka
Waraana Amerikaa Afrikaa keessa jiruuf Geneeraala sadarkaa olaanaa kan ta’an Stefen Taawonseend Kibxata har’a Somaaliyaa daw’atanii jiru.
Waraana Bilisummaa Oromootti, Ajajaa loltoota Wallgga Baha ka turee fi maqaa “Diinaraas” jedhamuun kan beekamu – Hundee Dheeressaa, namoota eenyummaan isaanii hin beekamneen ajjeesame – jechuun Waajirrri Bulchiisaa fi Nageenyaa Oromiyaa dubbatee jira.
Waraana dilbata darbe kana mooyyaleetti ta’e ilaalchisee Qaamni Biyya bulchaa jiru Koomaandi Poosti ibsa baasee ture. Ibsa isaa keessattis walitti bu’iinsa kana namoota rasaasa harkaa qabantu gareen wal hadhe jedhee dubbate. Kanaanis lubbuun namaa darbuu fi hedduunis madaa’uu, ammas rasaasa seeraan alaas hedduu nama harkaa akka booji’ellee ibseera.
Waraana isa dhufu waliin dhufee darbu yoo ta’e kasaaraa dha.
Waraana Itoophiyaa fi Eritaan bara 1990 nama kuma hedduutti itti dhuamtee kumii hedduutti daangaa irraa baqate.
Waraana kalee Goofatti wal hadhaniin ammoo akka warrii lafaa jedhutti waraana biyya Soomalii garaBaidoadhufe jedhan keessaa hajaja waraanaa nama lama hajaja 100 fi hajajoota waraanaa lama mi’uma waraanaa isaanii waliin booji’an.
Waraana kana bisaan gubbaa fi jalatti, gaaraa fi gammoojjii keessatti,qilleensaa fi waan akka irratti wal leenjisan.
Waraana kana dhaabuuf kan nuti jennu yoo jiraate kanneen kana keessaa harka qaban gocha isaaniif daafoo isaa dandammachuu qabu kan jedhu.
Waraana kana keessaa liyuu hayilii somaalee qofaa mitii al-shabaab jiraacuun bulchaan aanaa Mooyyalee waan hedduun mirkansa.
Waraana keenna irra deebinee akka dansaa humna horachiisuutti jirra.Akka herrega kiyyaatti haga takka arganii hin beenne humna itti tolchuutti jirra. Wannii nu feenulleen tanuma.Wannii ani siin jechuutti jiru obboo pirezidaantii, hariyaa fi waahela dansaa US keessaa fi ana irraayyuu qabda.”"
Waraana Keenya Afgaanistaan Keessaa Baasuu Qabna: Prez. Baaydin
Waraana keenya nagaan bifa qindaa’een Afgaanistaan keessaa baasuuf torbanneenii fi baatilee fullee keenya jira keessa walitti dhiyeenyaan hojjanna kan jedhan Bliinken kana goonuus cichii nutii hegeree Afgaanistaniif qabnu akkuma jiruutti itti fufu jedhan.
Waraana mootummaa hedduu achi keessa jira. Tanuma irraa waraanii nannoo shanii fi al-qaayidaa jedhan biyyatti duulee hardha qofa nama 15 caalu jedhan ijjeese
“Waraana Mooyyaletti akkana namii dhumate ka lafa Oromoo irratti seera malee mana jaaraniin duratti qaamii mootummaa ka bulchiinsaa fi jaarsii biyyaalleen keessa jiru haga muummicha minsiteraa yaanee muummicha ministeraatuu dubbimnee marroo 4-5 himannee dadhabne,”jedha abbaa Galgalo.
Waraana naannoo 5 fi ka Federalaa Mooyaletti nama 13 caalaa fixe jedhan Yaaballotti ummati hiriira bahee rakkoo tana himateef
Waraana poolisii haga diqqaa tokko qofatti eegumsa lafaatiif hafa.
Waraana somaaliyaa biraa garuu yaadi kenname hin jiru. Humnootiin mootummaa tarkaanfii fudhataniin helikoopteraan gargaaramuu fi US-s keessatti hirmaachuun tuqameera.
Waraanatti deebi’amee akka hin seenne, walii galteen sun aangoon harka namoota yartuu qofaa harka jiraachuu hin qabu jechuu dhaan itti aanaa direkteri garee Washington keessa maadheffatee kan “Policy at the Enough Project jedhu Brian Adeba beeksisaniiru.
Waraana US,Itoophiyaa, biyyoota Waraana Tokkummaa Mootummootaa Soomalee nagaa eegu AMISOM keessaa waraana qaban faatti torbaan lamaaf leenji’aa nama 1,100 taha.
Waraana waggoota 15 kan giddu galeessa bahaa booda, doolaarri triliyoonaan laka’amu ba’ee lubbuun kumaan laka’amu erga dhumee booda haalli jiru akka kana dura argamee hin beeknetti daran hammaate. Hillary Kilinten kan nuuf dhiistee darbite, du’a, qabeenyaan barbadaa’ee, shororkeessummaa fi dadhabina ishee ti jedhan.
Waraana Yunaayitid Isteetsitti, Ajajajaan damee Afrikaa – Jeneraal Toomaas D. Waldaawusar, tuta gaazzexeessotaa Gaanfa Afrikaa, mooraa ajaja sanaa biyya Jarmanii, magaalaa Ituut-gaard jiru daawwateef ibsa kennaniin kana dubbatan.
Waraana Yunaaytiid Isteetes guutuummaatti Afgaanistaan keessaa hojiin baasuu kan jalqabamee ta’u ajajaan humnootii waraanaa Amerikaa kanneen Afgaanistaan keessaa beeksiisanii jiru.Jeneeraal Skaat Miilar magaalaa galma mootummaa Afgaaniistaan Kaabuul keessatti oduu gabaastoota naannoof Dilbata kaleessaa akka ibsanti, ajaja fudhadhu jalatti waraaanni Amerikaa ba’uuf qophii dha. Prezidaant Baaydiin torban lama dura waraanni Amerikaa achitti hafan kuma 3 ta’an hanga Fuulbaana 11 fullee keenyaa gaafa shoroorkeessonnii Amerikaa haleelan waggaa 20ffaan kabajamuutti achii ba’u qabu jedhanii turan.
Waraanichi ibsa kaleessa baaseen akka jedhutti, hoogganaa hunoota waraanaa Jeneraal Hashiim Abdel-Mutaalib Babakir fi qondaalota waraanaa ol’aanoo yoo xiqqaate 12 kanneen inni hidhe.
Waraanii Addunyaa Lammeessoolleen sunumaan dhaabate.Eegii sunii asitti addunyaa akka biyyootii bombii nukileeraa hin hojjannee fi warrii hojjatelleen diqqeeffatee,ka hin qamne ammoo hin hojjanne dhaamattee seerallee baafatte.
Waraanii Addunyaa Lammeessoon,bara addunyaa matooma wal irraa barbaadattee humna haga wal beekuuf wal hadhaa baate.
Waraanii addunyaa lammeessoon ganna 75 duraa addunyaa gama gamaan wal aate sun nama miliyoona 80 caalutti irratti dhumate.
Waraanii akkanaa kun kaleellee akka obboo Omar jedhetti Kala-Rogaa keessatti nama tokko madeesse.
Waraanii Amerikaa afuritti tanaan dhumate.Jarii waraana kana fixe kaan dhoqdhoqqeen kaan ammoo makiinaan dhufee nama hadhe.Amerikaalleen tanumaaf jettee warra dubbi tana qoratu achi ergate.
Waraanii Amerikaa itti gaafatamtoota ISIS olaanoo lama fixe
Waraanii biyya sunii Mugaabee seratti deebisa jedhee taankii guurratee bulchiinsa mootummaa Mugaabee marse.
Waraanii biyya tanaa ka ganna sadiin duratti hadhuma hadhee Momaammad Gadaafii hujii irraa buuse ammallee mootummaan wal dhabee lafa gama tokkoon ufumaan bulchuutti jira.Liibyaan yoo hedduu waan akkanaatiin rakkatti.
Waraanii biyyitii tun lamaan Baadimmee irratti wal dhabanii bara 1998-2000 wal hadhanii nama kuma kurnya hedduu wal irraa fixan qalbii nama hedduu keessaa hin badu.Waan dabre bira dabranii araara barbaada yaahuutti jiran.
Waraanii Bokoo Haraam bara 2014 keessa hosteelii mootummmaa mana barumsa sadarkaa lammeessoo Chibookiitii qopheesse keessaa ijoollee dubraa 219 makiinaatti guurratee baddaa gammoojjiittiin galate.
Waraanii Bokoo Haraam ijoollee tana hosteelii Chibook mootummaan jaaree sadarkaa lammeessoo keessatti itti oli duudee makiinaatti fa’atee baddaa gammoojjiittin galate.
“Waraanii diqqaallee hin qabuu dandaallee hin qabu,” jedha
Waraanii Eertiraa lola jedhan kana keessa jiraachuu isaa oduu mirkansitutti jira tun waa akka malee hamtuuti,akka gabaasa oduu himaa minsiera haajaa alaatti.
Waraanii feddeaalaa ammoo hajaja raayyaa ittisa biyyaa malee nama irraa hin dhowwu jedha obboo Tekleen.
Waraanii federaalaa naannoo Tigraayitti ergame ummata bilisa baasuuf jedha mootummaan Itoophiyaa
Waraanii federaala Onkololeessa 12,2017 magalaaa Sooddatti nama afur fixee haga 20 madeesse.Dubbiin sun makiinaa fahiisaa 8 ka wal harkisee yaa’u waan innii fa’ate soquu fi soquu dhowwuu irratti dhufte.
Waraanii gaafasii sun nama 1,100 dhumate nama kuma 500 tahutti baqate.
Waraanii Gadaafiillee ka jiru mana bulchaa isaanii gama tokkoon itti dahatee loluufiitti jira,taatulleedubbiin akkuma baratan harka marataniihin taane.Waraanii mootummaa Liibiyaa amma akka duriillee humna hin qabu, namuma hafetti loluufiitti jira.
Waraanii galaana Amerikaa humna misaayila biyya alaatii itti tokkosaniin,IRBM ufi irraa dhowwu ilaallachuuf laallachuuf eda galgala misaayal tokkosee ufi laale.
Waraanii ganna 5n duratti lafa tana bobeessee gabayaa irraa balleesse.
Waraanii hidhate kaleessa Wallaggaa Lixaa aanaa Laaloo Assaabii keessatti namoota saddeeti fixee hedduu madeesse
"Waraanii Iraaqi asii achi akka jecha muummee ministera Iraaqiitti:""Mosul bilisoomsuuf yaahuutti jirra sun ammoo ISIS badii guddoo guddoo taati.”"
Waraanii Itiyoophiyaa Boorana,aanaa Mi’ootti Misirroo Fixe Qabameera
Waraanii Itoophiyaa fi Eeritaan ganna kunrya tokkoon duratti wal hadhan nama 80,000 fixe.
Waraanii Itoophiyaa Kaampilee Leenjii Waraanaa,Eeritiraa keessaatti lole
Waraanii Itoophiyaa seera kabachiisuuf bahe moo’aachaa durumatti deemuutti jira:Jeneraal Birhaanuu Juulaa
Waraanii itti aanaa perezidaantii Suudan Riki Machaar akka oduu himaan isaa jedhutti lola kana dhaabuuf waraanaa isaallee achii baase taatullee raasaa seenee loluufii miti.
Waraanii Ittisa biyyaa akka jiraattotii aanaa Cinaaksen jedhanitti Liyuu Poolisii gargaaraa poolisiillee balleessaa itti mure.
Waraanii ittisa biyyaalleen lafa silaa ummatinuu eegatu milishaa gandaati fi ummata achii baasee waraanii naannoo shanii kun mana barumsa sadarkaa lammeessoollee gube jedha aabba Fuggichii.
Waraanii jarii biya alaatii yaammatelleen ji’a sadii keessatti Liibyaa bahuu male.
Waraanii ji’aan duratti nama baqachiise kun “guyyaa sadii nu hadhee amma waggaa sadeessoo ejjinaa egii baqannee asi dhumnee amma ji’a tokko ejjina.”
Waraanii Keita eegu akka pirezidaantiin isaanii jedhee nagumaan qawweellee hiikate.'
Waraanii Kooriyaa Kaabaa karoora Guhaamiin lolu baafatee hajaja pirezidaantii isii itti eegachuutti jirti.
Waraanii kun achum aanuma Mooyyalee keessaa gara Goofaatti dabre achilleetti wal hadhan. Goofii ammoo Mooyyalee irraa km 30 fagaata.
Waraanii kun akka jecha warra dubbii tana nutti himeetti,Liyuu Poolisi, milishaa gandaa,hidhataa naannootii fa wayaa waraanaa naannoo Somaalee qaballee.
Waraanii kun akka warrii lafaa jedhutti baranaayyuu marro hedduu naannoo tanati nama hadha.
Waraanii kun amma waan dhaabatu fakkaata moo jennaan ammoo“fagoo hin jiranii bari ammumaayyuu,borummaayyuu deebi’uu dandaha,” jedha bulchaan godina Harargee Dhiyaa obboo Teklee Dheeressaa.
Waraanii kun dhiyoo tanallee adoo milishoota Islaamummaa biyya aate jedhan hadhuu yaa’uu jidduutti eegatani fixan.
Waraanii kun karuma gugurdaa Mooyyalee keessatti nama hadhuutti qawwee gugurdoo fi lola magaalaa ka beekuun nama hadhuutti jiraa jedha Abbiduubii.
Waraanii kun Kibxata galgala misirroowwan lameen Kottoola Jaldeessaa fi Cuquliisa namoota shan waliin ajjeesan.
Waraanii kun nagaa Afrikaa eegaaf jedha itti gaafatamaa waraan Amerikaa Afrikaa jiruu, Major General Rodger Kilaawiiti.
Waraanii kun nagaa Afrikaa tissa.“Biyyitii nagaa dhabiitii ufumaan keessaa baatu hin jirtu.Tanaaf wali baannannee addunyaallee daboo itti yaammanne .Waraana Afrikaa ka Somaalee jiru faallee tanumaaf itti yaamne.Nyaapha keenna waliin eeganna. Waan waliin qamnu waliin jabeeffanna.”
Waraanii kun nama hiriira bahe qabee hidhuutti jira. Paartiin Demokiraati waraanii nama hiriira nagaa bahe qabame hurrisee Portland keessaa baasu fedhan.
Waraanii kun Sirtee humna waraana Kaliifaa Haftaar ka maqaa LNA beekan irraa deebifachuuf loluutti jira.
Waraanii Lafaa Amerikaa goolii 21 galfatee waranaa galaana Amerikaa goolii 17 moo’e.Dorgommii tana eegii wal dorgommiin ispoortii koolleejjii fi yuniversitii Amerikaa dhumatteen duubatti yo hedduu Muddee torbaan jalqabaa keessa wal dorgoman.
Waraanii LiibIyaa fulaa lamatti qoodatee bulchuutti jiru amma waliin hojjachuuf walii gale
Waraanii Liyu Poolis kun itti aanaa damee nageenna aanaa Gursum obboo Mohammed Abdirahimanillee qabee akka malee dhaanee ijjeessuuf jennaan balee bu’ee baqatee achii dhufanii fuudhanii amma hospital Hiywot jedhan Harar keessa jirutti wallaanachuutti jira jedhan.
Waraanii Liyuu Hayil akka ganna sadii asitti nama kuma hedduu godina Gujii Bahaa aanaa Liiban keessaa baqachiise. Warrii waraana duraa goree amma ganda Simminto,Qurquraa jiru akka bulchaa ganda sunii jedhutti rakkoo hamaamtuu keessa jira. Simmintoo abbootii warraa hedduutti walti qubate.
Waraanii Liyuu Hayil Cinaksanitti dhiyoo tana nama 4 fixee rakkuma tattanaan Fulbaanaa asittuu manneen barnootaa 27tti cufame jedhan
Waraanii Liyuu Hayil godina Gujii Bahaa aanaa Gumii-Eeldalloo,olloota Malkaa-Hoolaa lolee nama lama fixee shan mammadeesse
Waraanii 'Liyuu Hayil' hardha Gujii Bahaa aanaa Gooroo Doolaatti nama ijjeesee aanaa Liiban Funnaan Agarsuutti waraana ‘buufachuutti jira'
Waraanii Liyuu Hayilii fi Ittisa biyya wal daangaa Somaalee irratti gara keenna dhukaasee nama keenna fixuutti jira.Waraanii kun ji’a sadii keessatti nama 153 caalaa nurraa madeesse,Mooyalletti nama guyyuma guyyaan butamaa jiraa seeraan hojjachuutti hin jiruu jedha.
Waraanii Liyuu Polisi daangaa Somaaleeti dhufee olloota Booranaa godina Guji keessa jiran lolee nama shan fixee nama 10 dhiyaatu mammadeesse. Waraanii kun jaarsa biyyaatii fi hidhataa gandaallee fuudhee godina ufiitti dabarfate ganna ganan shanii fi ganna torba itti mure.
Waraanii ‘Liyuu Poolis’ godina Baalee aanaa Raayituutti nama 10 caalaa fixee jedhanii godina Booranaa keessallee loluma akkanaatti jira
Waraanii 'Liyuu Poolis' godina Booranaa aanaa Mooyyalee ardaa Caamuq hadhee nama 10 caalaa fixe jedhan, Goofallee loluma akkanaatti jira
Waraanii Liyuu Poolis Harargee Bahaa aanaa Gursum, Booranaa aana Mooyyalee magaalaa Goofaa fi gama Liibanitti nama hadhumatti jira jedhan
Waraanii ‘Liyuu Poolisi’ Oromiyaa gama Kibbaatti nama shan fixee sagal madeesse bulchiinsii naannoo rakkoo tana ya oli-iyyanne jedha
Waraanii ‘Liyuu Poolis’ naannoo Somaaletii dhufee ollootaa fi ardaa Nageellee Booranaatti dhiyaatu hadhee nama hedduu fixe
Waraanii Liyuu Poolis waraana ittisa biyyaa(Mekkelaakeyaa) wal lolee nama irraa madeesse jedha warrii nu dubbisne.
Waraanii magaalaa fi lafa namii itti gobbate keessatti hin lolu jedhe marii sun irratti.
Waraanii mootummaa akka ijoolleen jettutti ijoolleen doormii(manneen bultii barattootaa) irra deemee humnaan barnootaatti oofuu fedha.
Waraanii mootummaa Gadaafii gara galche barbaadaaf faanuma Gadaafii jiraa doolara miliyyonaatiin barbaachisuutti jira
Waraanii mootummaa isa irraa fudhae bulchoota filachuuf kurfoo jirra jedhe.
Waraanii mootummaa Itoophiyaa kaleessas nama torba Mooyyaletti ajjeese
Waraanii mootummaa ka Nageellee fi naannoo sunitti baafate mana namaa halkaniin soquu,akka namii gobbatee waliin hin yaane,mariif hin teenne dhowwuu fi nama doorsisuutti jira jedhu.
Waraanii mootummaa Liibiyaa gara galche gabayaallee wal irraa fudhachuuf irratti wal balleessaa bahe.
Waraanii mootummaa Siiriyaa kun magaalaa Aleeppoo tana lolulma lolee harkatti deebifate jechuun loli ganan hedduu kun dhaabate jechuu.
Waraanii Muddee 2018 Mooyyale hadhe manneenii fi dhaabbilee 2,000 caalaa gube mootummaalleen rakkoo akkanaa dhaabuuf bulchoota marii yaame
Waraanii naannolee keessa jiru maan akka hojjatu irratti xiyyeeffachuun qorachuun barbaachisa jedha.
Waraanii naannoo shanii akka jecha aabba Abbiduubatti waraana al-shabaab ka Dooloo,naannoo Somaaleetii fa’atee dhufe tahuun isaa duraanuu dhagahanii mootummaalleetti himan.
Waraanii naannoo shanii ji’a dabre keessa torbaan tokko Mooyyale hadhee nama hedduu fixee kurnya hedduullee madeesse.https://www.voaafaanoromoo.com/a/4657045.html
“Waraanii naannoo Somaalee bara hedduu nu hadhaa bahe,” jedha Abbaa Gadaa Kuraa Jaarsoo.
Waraanii naannoo Somaalee kun akka Abbootiin Gadaa Booranaa fi Gabraa jedhanitti bara hedduuyyuu olloota Booranaa Liibanii fi Dirreetti barbaadee hadhaa bahe.
Waraanii naannoo Somaalee kun gama kaaniin hardhallee waraana Raayyaa Ittisaa irratti tokkosee nama tokko madeesse.
‘Waraanii naannoo Somaalee Liyuu Poolis baruma kana cufaa ollootuma Booranaa barbaadaa hadhaa bahe’
Waraanii naannoo Somaalee lola guyyaa 5 Mooyyaleen loleen nama 10 oli fixee 80 oli madeessee manneen jireennaa fi mana barumsallee guggube
Waraanii naannoo Somaaleetii dhufe, 'Liyuu Hayil' Godina Gujii Bahaa aanaa Liiban ollaa Dhungoo hadhe nama 7 fixee heddu mammadeesse
Waraanii naannoo Somnaalee akka jiraattotii jedhanitti aanaa Mooyyalee gara Oromiyaa dhufee alaabaa ufii dhaabatee ummata lole. Sun irratti lolii dhalate.
Waraanii naannoo Tigraay akka bulchootii mootummaa federaala jedhanititi gama naannoo Amaaraallee lole.Waraanii Itoophiyaa lola kanaaf deebii kennuuf itti seene jedha.
"Waraanii nama hadhe jedhan kun fedhii isaanii lafa Oromiyaa kutachuu ka jedhan jiraattotii waraanilleen ""Jijjiraa,Dooloo fi Godee dhufe,"" jedhan."
Waraanii NATO ummata nagaa badii dhowwaa jedhee teessoo mootummaa Liibiyaa,kuusaa waraana,teessoo prezdaantii Liibiyaa ji’a jahaaf dhaanaa bahe.Warrii mootummaa kana gara galchuuf lolu ammoo tana jala hadhatee hadhuma hadhee prezdaantii Liibiyaa hujii irraa buufate.
WaraaniiNew Zealandtana malee bombi makiinaatti hidhan tokkollee adoo isiin hin tokkahin argee hiike biyya badii dhowwe.
Waraani Ira kan “Iran’s Revolutionary Gurds jedhaman Teheran keessatti haleellaalee shorokeessummaa raawwataman lamaaf Saud Arabiyaa himatan.
Waraanii Riphee Lolaa Suudan Kibbaa Mootummaa Waliin Hojjachuuf Fala Araaraa Fudhatee Biyyatti Deebi’e
Waraanii sun fedhu milishaa naannoo Oromiyaatti dabalamaa fedhu ammoo jireennuma ufii jiraata. Waraanii ABO ulfinnaa alaa gala.
Waraanii sun nama kuma kurnya hedduu fixe miliyona lamaa oli baqachiise jedha Tokkommaan Mootummootaa.Addunyaan dubbii Suudan Kibbaa tana keessa seente araarsuuf ganna lama falaa baate.
Waraanii Suudan kibbaa bulchootii akka biyya bulchan irratti wal dhabanii ummati jidduutit dhumate jireenna nama miliyoona hedduu irraa balleesse.
Waraani Itoophiyaa Bittatteessa 10,2018 Mooyaletti nama 10 caalaa fixe. Akka mootummaan jedhutti wannii sun waan dogongoraan tahe.
Waraanii USA 10,000 barana Afgaanistaanii baha
Waraani Liyuu Hayil ka hardha nama hadhe kun duruu lolaa gara Oromiyaa gadi goodaanaa waraanaa buufachaa dhufee hardha nama hadhe jedhan.
Waraanni ABO Ertraa irraa gama Zaalaambasaan Itiyophiyaa seene suun duraanis hidhannoo kan hin qabne malee akka amma dubbatamaa jiru hidhannoo kan hikkate miti kan jedhan Obbo Daauud. Isaan kana nutu mootummaa Itiyoophiyaatti kenne harka mootummaa jiru jedhan.
Waraanni akeekkachiisa kana kan kennees mormitootaa fi waraana giddutti mariin gaggeeffamu eega kufee booda.
Waraanni Ameerikaa Irra Hedduun Somaaliyaa Keessaa Ba’anis Hangi Tokko Turuun Ibsame
Waraanni Ameerikaa Samii Irraan Maadhee Garee IS Haleele
Waraanni Amerikaa Afgaanistaan Keessaa Ba’u Jalqaba
Waraanni Amerikaa Hidhattoota Al-Shabaab Haleeluu Dubbata
Waraanni Amerikaa yeroo torban tokko hin guunne keessatti si’a sadii hidhattoota al-shabaab kanneen Somaaliyaa keessaa irratti haleellaa gaggeessuu isaa beeksisee jira.
Waraanni Bilisummaa Oromoo Dilbata, Bitootessa 18, 2018 Gidaamii fi Beegii Keessatti Raayyaa Ittisaa Haleele, Jedhu Jiraattonnii fi Aangawoonni Mootummaa
Waraanni Bilisummaa Oromoo, gara baatii tokkoo dura, hooggansa ABO qabsoo siyaasaa karaa nagaa geggeessuuf, Finfinnee jiru irraa ajaja fudhachuu dhaabuu isaa fi kanaafis qaama Ajaja Waraaraa Ol’aanaa WBO hundeessuu isaa labsuun ni yaadatama.
Waraanni Bilisummaa Oromoo hooggana Adda Bilisummaa Oromoo Finfinnee jiru irraa ajaja fudhachuu akka dhaabe ibsa baaseen beeksise jira. Kan hojii waraanichaa hoogganuu fi taliigu Ajajaa Waraanaa Ol’aanaa WBO hundeessuu isaas ibsuma torban tokko dura baase kanaan beeksise, waraanichi.
‘Waraanni Bilisummaa Oromoo saba falmuuf irraan miidhaa hin geessisu; kun soba.’ Waaqumsaa Guutuu Ajajaaa WBO Gujii Bahaa
“Waraanni Bilisummaa Oromoo uummata irratti dhukaasee ajjeese hin beeku. Yoo uummata irraa namni tokkollee WBO'n nu ajjeeseera jedhe himate itti gaafatamummaa isaa ni fudhanna, jedhu. Caqasaa
Waraanni Bilisummaa Oromoo waamicha Abbootiin Gadaa dhiheessanii fi murtii hoogganni ABO lafa kaa’e irratti hundaa’uudhaan gara uummata isaatti akka makamu, hayyu-dureen ABO, Obbo Daawud Ibsaa waamicha dhiheessanii jiran.
Waraanni biyyatti akka jedhutti, gara jalqaba torban dabree duula waraanaa riphxee looltoonni dhibba hedduun irratti ajjeefaman sana booda booda prezidaantiin biyyatti Deebiin ajjeefaman.
Waraanni biyyattii akka prezidaant Maaduuroo irratti ka’u waamicha namni prezidaantummaa ofii labsatan – hoogganaan mormituu – Juwaan Guhiidoo waamicha dhiheessan eega fudhachuu didee booda, marii araaraa Noorweyitti saganteessametti gam lameenuu hirmaachuuf deeman.
Waraanni biyyatti ibsa baaseen dhohiinsa Kanaan looltoota 26 hangi tokko ajjefamanii kaan mada’an.Lakkoofsa looltoota du’anii fi mada’anii adda baasuun hin gabaafamiin jira.
Waraanni biyyattii haga ammaatti yoo xiqqaate namoota sagal ka qabee hidhe tahus, maatiileen namoota hidhamanii fi hoogganootanni hawaasa baqattoota biyyattii keessaa garuu, namoonni hidhaman kanneen ehama baqattummaa qaban waan tahaniif hiilkamuu qabu – jedhan.
Waraanni biyyattii ibsa baaseen iyyatti hiriirtootaa dhaga'amuu isaa hubachise.Dubbi himaan waraana biyyatti Jeneraal Ismaa’el Etma televiziyoona biyyattii irratti akka ibsantti, fedhii keessan ibsachuuf kan ba'e isinuma, jireenyni Masrii keessaa iddo duritti deebisuu kan danda'uus isinumaa jedhan hiriirtotaan. Biyyatti fi lammiwwan ishee eeguuf nageenya jirus eegsisuuf isin waliin jirra jedhan.Prezidaant Mubaarak kibxata halkan haasawaa dhagesisaniin, filannoo dhufuutti hin hirmaadhu,baatilee hafan kana keessatti garuu karaa nagaan aangoo dabarsee kennuu haala na dandeesisuu irrattiin hojjadha jedhan.Kanas aangoo Herrii biyyaa naa kennu irratti hirkadhee ta'a jedhu.Prezidaant Mubaarak aangoo gadhisuu ykn biyya ofii keessaa gadhisanii ba'uu ilaalchisee waan dubbatan hin qaban.Kun immo hiriirtoota mormii dhagesisaa jiran daran mufachise.
Waraanni biyyattii labsii yeroo hatattamaa kan waggaa tokkoo labsii jira. kan mana ofii keessaa akka hin baane ugguraman Aan Saa Suu Shii raadioyoo itiin wal quunnaman kan seeraan alaa ja’a kan ennaa manni isaanii sakatta’ame argame himannaa jedhuutu irratti dhiyaate.
Waraanni Chaadiin Bulchaa Jiru Yeroon Ammaa Kan Marii Miti Jedha
Waraanni Chaad Mootummaa Haaraa Muudus Mormitoonni Garuu Fudhatama Dhabsiisan
Waraanni dabalataa Gondar kaabaa fi iddoo biraatii fidamaa akka jiruu fi dargaggoota magaalaa Gondar keessaa 3 ajjefamuu fi 4 kan rasaasaan mad’aan ta’uu dubbi himaan koree kanaa ibsanii jiru. Jiraattonni sodaa nageenyaaf jecha maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan akka jedhantti nama afuurtu ajjefame. Maddeen aangawoota bulchiinsa naannoo Tigraay qunnaman akka jedhantti koree miseensoota 5 qabu kana keessaa 4 to’annaa jala oolanii jiru. Koloneel Dammaqeen akkuma hidhateetti humnootii nageenyaan marfamee mana isaa keessa jira jedhu. Darbee darbees dhukaasii akka dhaga’amuu fi humnootii nagaa eegsiisan keessaa tokko akkasumas siviloota keessaa tokko ajjefamu ibsan. Hojii kana gaggeessaa kan jiruus polisii Federaalaa ta’uu dubbatan.
“Waraanni Ertraa haleellaa haaloo ba’iinsaa gaggeessu akka hin dandeenye beekna./Garu kana goonaan,waan hamaatu dhufuuf deema.”
Waraanni Ertraa meeqa akka Tigiraay keessaa ba’an ifa kan hin taane yoo ta’u kanneen Tigraay keessa jiraatan akka jedhanti looltoonni Ertraa ba’aa hin jiran.
Waraanni Fransaayii Bamaakoo keessa hin jiran.Garu kanneen kuma lama ta’an Maalii Kaabaa keessa maadheffatanii leellistoota Islaamaa waliin wal waraanaa jiru.Humnootiin nagaa eegsiisan kan Tokkummaa Mootummotaa kuma Kudhan biyyatti tasgabeessaa jiru.
Waraanni guutummaan Idilib irratti geggeessamuun ijoollee miliyoona tokko naannoo sana keessa jiran dabalatee siivilota miliyoona sadii balaaf saaxiluu mala jedha ibsi sun.
Waraanni Haftar walgahiin sadarkaa addunyaatti waa’ee Libiyaa irratti dubbatu Berlin Jarmanii keessatti Dilbata dabree ituu hin jalqabamiin oomishnii boba’aa akka dhaabatu godhe.
Waraanni haga guddaan Mootummaan Suudan Kaabaa Milishoota Arabaa dabalatee xayyaaraa fi meeshaalee adda addaatiin Suudan Kibbaa irratti oofaa ture nama hedduu fixe. Walumatti Suudanitti nama miliyoona lama caalu tu ganna 20 keessatti dhume, miliyoona afur tu baqatee onaa bahe.Addunyaan rakkoo tana falanii bara 2005 keessa Suudan Kaabaa fi Kibbaa waraana dhaabsisanii gidduu isaaniitti walii-galtee tolchan. Araarii CPA,/Comprensive Peace Agreement /jedhan kun amma biyya tana gara fedhii Suudan Kibbaa yoo feete cittee baate tahuu baattu ammoo Suudanuma Kaabaa walin jiraattutti geessuutti jira. Filannoon hiree-murteeffannoo kun ammoo Ammajii 9,2011 irra oola.Guyyaan kun guyyaa ummata miliyoona hedduu fi addunyaalleen eegachaa baate.Gabaasaa guutuu MP3 gama harka mirgaa jiru tuquun caqasaa.
Waraanni Hindii, loltoonni Paakistaan, ka daangaa biyyoota lameenii irra jirtu – kutaa Kaashmiir keessatti, loltoota lama nu irraa ajjeesanii, qaama isaanii kukkutanii gatan – jechuun balaaleffatee jira.
Waraannii Amerikaa kanneen waraana Somaaliyaaf deggersa godhantu miseensa sadarkaa olaanaa kan garee shoroorkeessoota Al-Shabaab ajjeese jedha ibsii mootummaan Somaaliyaa baaase,
Waraannii Ertraa kanneen Tigraay keessaa dhiyeenyatti ba’uuf kan jiran ta’u Tokkummaa Mootummootaatti jilli Itiyoophiyaa ibsanii jiru.Kanas kan jedhan angawaan sadarkaa olaanaa kan Tokkummaa Mootummootaa Kibxata kaleessaa looltoonni Ertraa nama beeleessuu akka meeshaa waraanaatti itti gargraaramu jechuun gola naga eegumsaatti eega himanii booda.
Waraannii fi gurumuun leellistoota dimokraasii torban darbe gamtaa dhaan gumii waggoota sadii fi biyya bulchee booda irra filannoo qindeessu uummachuuf walii galan.
Waraannii fi poolisiin waajjira keenya kan Kamawokiyaa keessaa weeraran. Waajjira keenya cabsuu dhaan galmeelee barbaachisoo fi meeshaalee kanneen biro fudhatan. Jaalleewwan keenya hangi tokko madaa’aniiru.
Waraannii Itiyoophiyaa Kokolaataan waraanaa fi Awutoobusiin imaltootaa gamasii baasaamaa ture jechuun torban darbe kan gabaase oduu gabaasaa VOA Alem Fisseha waraanni Shiraaroo ture rakkoo mudate ittisuuf jecha gara walakeessa Itiyoophiyaa keessatti geeffame jechuun gabaasee ture.
Waraannii Paakistaan fi milishaan iddoo balaan kun itti dhaqqabetti argamuun yaalii baraarsaa siviilon
Waraanni Iraan gara jalqaba baatii kanaatti xayyaara Yukreen kan imaltootaa lafa gadhisee eega ka’e booda Misaa’eela lamaan rukutamee kufuu angawoonni daandii balalii xayyaara Iraan kibxata har’a beeksisanii jiru.Balaa kanaan namoota 176 dhume.
Waraanni Israa’eel akka jedhutti karaa laf-jalaa ykn bo’oo Hamaas itti gargaaramuu fi mannen ajajajoota garee hidhattoota Gaazaa bulchan hedduun keessa jiraatan irratti haleellaan har’a kun qiyyaafate.
Waraanni Israa’eel akka jedhutti naannoo daangaatti hiriira Faalisxinoonni ba’an guddicha facaasuuf akkasumas tasgabii akka bu’u gochuuf toftaa gargaaru fayyadaman.
Waraanni Israa’el akka gabaasetti xayyaarri nam maleeyyii isaa tokko naannoo dhuma wal fakkaatutti kufuu isaa beeksise, garuu sababaa isaa hin ibsine. Israa’el akka jettetti xayyaarattiin xiqqoo dha, odeeffannoo barbaachisaan keessaa fudhatame yaaddoon jedhu hin jiru.
Waraanni Israael loltoota itti dabalaa of eeggannoof jecha West Bankitti bobbaasee jira.
Waraannii Sudaan naannoo isaanti dhiyaachuu kan ibsan bulchaan ganda Tumat mandukaa Obbo Alamuu Awwaqaa beeleedaalee 139 fudhachuu isaanii dubbatu.Dhukaasiis darbee darbee dhaga'ama jedhu.
Waraanni Itiyoophiyaa Hawzeeniin dabalatee Tigraay harka caalaa isaa to’ataa jira.Garu wal waraansii itti fuufnaan yeroo barbaadameetti jalqabamuu mala soda jedhu qabu jiraattonni.
Waraanni Itiyoophiyaa torban darbe daangaa Ertiraa seenuun maadheelee kan waraanaati ittiin jedhe irratti haleellaa eega gaggeesse as muddamsi daangaa biyyoota lameenii irra jiru dabalaa jira.
Waraanni ittisaa kan mootummaa guutummaa biyyatti keessaa moraa akka qabuu fi yeroo rakkoon humna polisii bulchiinsa naannoon ol ta’e qunnamuutti hojii tasgabii eegsisuu gaggeessa jedhanii biyya alaa keessaa Oromiyaa gadhisee haa ba’u gaaffiin jedhu akka dhaga’amuu fi uummanni biyya keessaa haa turu jedhee nu gaafata jedhan. Waraanni kun garuu manneen barnootaa fi kanneen biroo keessa buufatee hin jiru kan jedhan obbo Getaachoon kun taanaan adaba seeraatu fudhatamuu qaba jedhan.
Waraanni jiraattota gara dhowwe kun yoom dhumaa waan jedhuuf warri wal lolu kun lameenuu deebii hin qabu. Warri hidhatee bosona jiru, mootummaa kanarraa amantaa hin qabnu, kanaaf gidduu keenya nama keenyee waliin mariyannaa jennaan didee jedhu.
Waraanni Kaameruun, namoota hidhannoo hin qabne yoaan siiviloota sagal, kanneen hidhattooota uummata Afaan Ingilizii dubbatu biyyattii keessaa adda-baasuuf lolaniin gara baatiilee lamaaf qabatamanii turuu isaanii dubbatae gad-lakkisiisuu dubbata.
Waraanni Keenyaa erga kamisa darbe jechuunis Ebla lama haleellaan Shorokeessotaa magaalaa Garrisa raasee qabee naga eegumsa cimsee jira. Konyaan Garissan uggura sa’aa jala jirti. Konyaale sadiis doorsisa al shabab jala jira.
Waraanni Koongoos ajjeesamuu isaa fuula Twiterii irratti mirkaneessee jira. “humnoota waraanaa tu naannoo daangaa Ugaandaa fi Ruwaandaa gidduu, bakka Rushuruu jedhamutti Mudaachumuraa ajjeese,” jedhuun oduu kana mirkaneesse – Waraanni Koongoon.
Waraanni Koriyaa Kibbaa gama isaan misaa’eelli Dilbata kaleessaa waaree booda kutaa Piyoong Yang Kibbaa irraa kan dhukaafame yoo ta’u fageenya lafa Kiiloo meetra 500 erga furguggifamee booda galaana Jaapaan keesa bu’e.
Waraanni Liyyuu Haayil Haaleellaa Nu Irratti Bane: Jiraattoota
Waraanni Maalii erga inni prezidaantii fi muummicha ministeera biyyattii to’annaa jala oolchee tuyyaa tokko booda gara biyyattii Afriikaa dhiyaa kanatti imalanii jiran.
Waraanni Maalii Hoogganoota Mootummaa Ce’umsaa To’annaa Jala Oolche
Waraanni Maaynamaar fonqoolcha mootummaan Guraandhala 1 bara 2021 aangoo eega qabatee booda, hoggantuu duraanii Ann saan suu Kii to’annaa jala eega olchee as yeroo duraaf Wiixata har’a mana murtii duratti dhiyaatan.
Waraanni Maaynamaar gaaffii isaanii ofiin of bulchuu ukkaamsuuf jech gareelee gosoota biyyattii irratti fuuleffataa ture. Hiriirtonni mormii sun gamas kan dhaqan bulchiinsi waraanaa hooggantuu dhugaa Aan Saan Suu Shii aangoo irraa kaasuu dhaan aangootti cichuu erga itti fufee booda.
Waraanni Masrii Dhiittaa Mirga Namaa Hamaa Raawwate: Human Rights Watch
Waraanni Masrii fi humnoonni poolisii odola Siinaa gama kaabaa keessatti dhiittaa mirga namaa hamaa raawwatan jedha gabaasi haaraan garee mirga namaa kan Human rights Watch. Yakki raawwatame yakka waraanaa ta’uun illee beekamee jira.
Waraanni mootummaan Kaameruun garee adda-baaftotaa kutaalee Afaan Ingilizii dubbatan irratti labse, gama finciltoota sanaa fi gama mootummaa tii miidhaa guddaa geessisee jira.
Waraanni Naayijeeriyaa dhukaasa sanaaf itti gaafatama hin fudhadhu jedhee jira.
Waraanni Paakistaan akka jedhetti haleellaan boombii sun hojjettoota nageenya daangaa kan konyaa Mohamand waliin hariiroo qaban irratti fuuleffate.
Waraanni Paakistaan dhiyeenya loltoonni isaa sadii konyaa Waziristaan irratti duraa du’uu beeksisee jira.
Waraanni Raashiyaa akka jedhutti misaa’eela farra xayyaaraa dabaluun caasaa ittisaa suluula Krimiyaa keessatti jabeessaa jira.Dilbata darbee humnootiin Raashiyaa galaana gurraacha keessatti/ doniwwan Yukreen 3 hojjattoota isaanii waliin qabatan.
Waraanni Raashiyaa har’a ibsa baaseen dogoggoraan wal haleeluun akka hin jiraanneef meeshaa qunnamtii gargaarutti fayyadamuu kan dhaabe ta’u beeksisee jira.
Waraanni somaaliyaa kanneen haleellaa kana geesisan mara ajjesuun deebii kennuu isaaf kan galateffatee Golli naga eegumsaa shoroorkeessummaan bifa adda addaan mul’atu nagaa addunyaa irratti sodaa hamaa kan uuman keessaa tokko jedhee jira.
Waraanni Sudaan baatii Ebla keessa ture al-bashiriin humnaan aangoo irraa kan darbe. Mormitoonni garuu bulchiisa abbaa irree al-Bashir kan waggoota 30 booda dimokraasiin bakka akka qabatu waamicha gaafachuu itti fufan. Itti aanaa hoogganaan gumii hooggana waraanaa yeroo ce’umsaa Sudaan Mohamed Hamdan Dagalo akkas jedhu.
Waraanni Sudaan daangaa ce’ee haleellaa geggeessuuf bifa qindaa’een ijaaramee cimsee kan eegale, mootummaan Itiyoopiyaa naannoo Kaaba biyyattii keessatti duula seera eegsisuu erga jalqabee as jechuun kanneen yaada kennan dubbataniiru jetti Aster Misgaanaaw Baahir Daar irraa.
Waraanni Sudaan hoogganaa yeroo dheeraa Omar Al Bashiriin eega aangoo irraa buusee baatilee shan booda, kaabineen biyyattii haaraan Dilbata dabre irbuu seenuun aangoo qabate.
Waraanni Sudaan Lafa Qonnaa Wal Falmisiisaa Ta'e Irra Qubachuu Itti Fufee Jira
Waraanni Sudaan maasii isaanii kan weerare, raayyaan ittisa Itiyoopiyaa naannoo sana gad dhiisee erga ba’ee guyyaa lammataati ture jedhan.
Waraanni Sudaan naannoo Darfur keessatti humnaan gudeeddii akka meeshaa waraanaatti itti gargaaramuu isaa fi mootummaan Somaliya amma iyyuu naannolee ofii isaa to’atee jiru keessa uummata jiraatuuf eegumsa gochuu hin dandeenye jechuu dhaanHuman Rights Watchkomee qabu ibsee jira.
Waraanni Sudaan naannoo Itiyoopiyaa waliin wal daangessu irra qubatee jiraattota naannoo irraan haleellaa dhaqqabsiisaa jira jechuun godinni Gondar waaltaa iyyatee jira.
Waraanni Sudaan, yaalii fonqocha mootummaa biyyattii keessatti geggeessameen wal-qabatee, hoogganaa humnoota waraanaa fi qondaalota waraanaa gameeyyii hedduu hidhuu isaa beeksise.
Waraanni Suudaan prezidaantii biyyatti Omar Al- Bashir aangoo irraa buusee biyyatti eega to’atee torban tokko booda hiriirtonni amma iyyu bulchiinsii sivilii akka hundeessamuuf gaafataa jiru.
Waraanni Tarkii sagantaa yeroo dheeraaf itti qophaa’aa tureen Siriyaa cabsee seenuun humnoota kurdootaa kan Ankaaraan shoroorkeessoota ittiin jette baasuuf duula jalqabuu isaa aangawoonni waraana Tarkii beeksisanii jiru.
Waraanni US garee IS kanneen Liibiyaa keessaa irrati haleellaa samii irraanii haaraa raawwachuu angawoonni VOAf ibsaniiru.
Waraanni Ynaayitid Isteetis immoo talaallii Faayizer fi BioNTech baay’inni isaa doosii 44,000 gad ta’eef miseensota isaa hojjettoota eegumsa fayyaaf dursa kan kennu ta’uu beeksisee jira.
Waraanni Yunaayitid Isteetis, Dameen Ajaja Afrikaa “US AFRICA COMAND” jedhamu akka beeksisetti, haleellaan humna qilleensaa sun, Jimaata dabre, kutaa Mudug, naannoo hawaasa Somaalee Harar-deereetti geggeessame.
Waraanni Yunaayitid Isteetis michuu amanamaa tahuu ka dubbatan – Jeneraal Gaareet, dandeettii biyyoota michootaa toora adda addaan cimsuuf murataa tahuu isaa, akkasumas, odeessa wal-jijjiiruuf qophii tahuu isaa dubbatan. Rakkoolee fi nokkortiilee yeroo ammaa akka addaatti Afrikaa mudate jira, jedhan kan ibsan immoo, dura-taa’aa ajajoota humnoota waraanaa Itiyoophiyaa – Jeneraal Adam Mohammed.
Waraanni Yunaayitid Isteetiss haleellaa magaalaa galma mootummaa Afgaanistaan keessaa mirkaneessee, miseensota waraanaa irra miidhaan ga’e xiqqoo dha jechuu dhaan ibsa itti dabalaa garuu hin kennine.
Waraanni Yunaayitid Isteetis Somaaliyaa keessaa ba'u fi baatilee dhufan keessa humnoonni gamtaa Afriikaa Somaaliyaa keessaa lakkoobsaaan xiqaachuu ilaalchisee mootummaan Somaaliyaa Sodaa Al shabaab irraa qabuuf jecha dargaggota biyyatti kumaan laka’aman leenjii waraanaaf jecha gama Eertraatti ergatee jira .
Waraanni Yunaayitid Isteetis Somaaliyaa naannoo Puuntlaand qilleensa irraan haleeluu dhaan leellistoota Islaamummaa torba ajjeesuu gabaasee jira.’
Waraanni Yunaayitid Isteets, bu’aa haleellaalee sanaa xiinxalaa jira – kan jedhan – Kuuk, xiinxalli duraa akka agarsiisuutti haleellaan sun milkaawaa ta’uu dubbatan.
Waraanni Yunaayitid Isteets haleellaan humna qilleensaan garee Al-shabaab irratti geggeesse, loltoota garee sanaa jaatama fixuu isaa beeksisee jira.
Waraanni Yunaayitid Isteets, har’a ganama, haleellaa Misaahelaa maadhee waraanaa mootummaa Siiriyaa tokko irratti geggeessee jira.
Waraanni Yunaayitid Isteets Loltoota Al-shabaab Jaatama Fixuu Isaa Beeksise
Waraanni Yunaaytid Istees har’a VOA..f akka ibseetti waraanni Amerikaas ta’e kan Afgaanistaan kamiisa kaleessaa pakistaan keessattis ta’e naannoo daangaa Afgaanistaanti haleellaa samii irraa gaggeessan hin jiru.
Waraanni yunaaytid Isteetis gaanfa Afriikaa keessaa akka hin bane ibsamee jira. Prezidaant Trampii fi ministriin ittisaa yeroofii kallattii kaa’aniin humnoonni US fi waaltaan ajajaa Afriikaa deebisuun gaanfa Afriikaa keessa ni buufatu jechuu dhaan ajajaan waraana Yunaayitid Isteetis kan waaltaa ajaja Afriikaa Jeneraal Stefen Townsend beeksisaniiru.
Waraanni yunaaytid Steetes fi ka Raashiyaa hatattamaan wal ga’anii duula waraanaa Siriyaa keessatti gaggeeffamuun walii isaanii akka hin rukunne gochuu haala dandeesisuu irratti akka mari’atamuuf ministriin haajaa alaa kan Amerikaa Jaan Kerii gaafatanii jiru.
"Waraanni Yunaaytid Steetis akka jedhutti haleellaan misaa'eela Kruuz jedhamuu fi jeettii waraanaan gaggeefame caasaa humna ittisaa kan samii irraan gaggeefamu kan Libiyaa cabsee jira.Amerikaan Briteenii fi Faransaay akkasumas wal taatoota ka biroo wajjin haleellaa kana gaggeessaa kan jiran yoo ta'u, kunis murtii Tokkummaan Mootummotaa Libiyaa irratti dabarse kan ""Godina balaliin keessatti dhorkame"" kabajsisuuf ta'uun ibsamee jira.Murtiin darbe kunis siviilota humnootii Prezidaant Gaadaafiif amanamoo ta'aniin midhaa irra ga'u ittisuuf akka ta'e ibsamee jira.Angawonni Yunaaytiid steetis qiyyaafanni jiru prezidaant Gaadaafii irratti miti jedhu.Baqatonni Tripoolii keessaa haala attamii keessa jiru? MP3 tuquun dhaggefadhaa."
Waraansa Addunyaa lammaffaa tii booda, bu’aaleen addunyaa tasgabbeessuu argamanii turan, ilaalchi siyaasaa “Populism” jedhamu, kan uummatni iyyeessi warra duureyyiin saamamaa jira – jedhu guddataa deemuu irraa kan ka’e dhabamaa jira – jedhu Koomishinarichi Koomishina Mirga Dhala-namaa Tokkummaa Mootummootaa ol’aanaan – Ze’iid Ra’aa Al-Huseen.
Waraansa bara 2013 dura, haalli Sudaan Kibbaa keessa gaarii akka ture ka dubbattu Meerii Laa, Ijoollee ishee 12 waliin mooraa Tokkummaa Mootummootaa Malakal jiru keessa jiraatti. Walumaa-galatti, waggoota ja’an dabraniif buqqaatota 30,000 tahan tu mooraa sana keessa jiraata. Waraansa bara 2013 tii dura, ishee fi abbaan warraa ishee qonnaa qotatanii, qurxummii baafatanii akka nyaata ofii danda’anii jiraatan dubbatti – Meeriin.
Waraansa dabalatee rakkoon namaan dhufanii fi rakkooleen uumamaa kan itti wal-jijjiiran – naannoo Tigiraay keessatti sochiin qonnaa maal fakkaata.
Waraansa hambisuuf jecha, humna isaanii cimsachuun akka qophaawanis dubbatan.
“Waraansa Hambisuuf Jecha Humna Jabeessannee Qophoofnee Jirra”, Jedhu Hoogganaan Mootummaa Naannoo Tigiraay
Waraansa keessatti lammiiwwan hirmaannaa tokko iyyuu hin qabaanne fixuun yakka waraanaan kan gaafachiisuu dha jedhee jira.
Waraansicha haaraawaaf qophaa’uuf jecha, hoogganoota waraana biyyoolessaa fi ka Poolisii, hoogganaa dhaabbata tika nagaa biyyoolessaa fi bulchaa magaalaa Moqdishoo jijjiiranii jiran. Haala kanaan, Abdullaahii Mohammed Alii – hoogganaa dhaabbata tika-nagaa Somaaliyaa haarawa, Jeneraal Ahmed Mohammed Jumaalee - hoogganaa waraana biyyoolessaa haaraa, Abdi-karim Daahir Sa’iid – hoogganaa poolisii haaraa ta’uun muudaman. Akkasumas, hooggnaa itti-aanaa hoogganaa Erginsa Somaaliyaa, kan Embaasii biyyattii Waashinton Diisii keessaa ka turan – dippiloomaaticha Taabit Abdii, bulchaa magaalaa Moqdishoo haarawa gochuun muudanii jiran – prezidaantichi.
Waraansichi Tigiraay keessatti geggeessameen wal-qabatee balaa namoomaa amma mudate furuuf tattaaffii qabatamaa yeroo amma gama mootummaaItiyoophiyaatiin godhamaa jira, ennaa ibsan,
Waraansi humnoota mootummaa Itiyoophiyaa kan akka walaba tahetti of ilaalu naannoo Tigiraay keessatti humnoota Adda Bilisummaa Uummata Tigiraay waliin geggeessaa jiru, biyya Afrikaa keessatti baay’ina uummataan lammaffaa taate Itiyoophiyaa keessatti gara wal-waraansaatti bal’achuu mala, yaaddoo jedhu uumee jira.
Waraansi Naannoo Tigraay Sudaan, Eertraa fi Somaaliyaa Irratti Dhiibbaa Fidaa Jira: Xiinxaltoota
Waraansi sun erga jalqbame qabee Tigraay keessa tajaajilli bilbilaa fi interneetii cite waan jiruu fi tarkaanfii humnaa fudhatamee fi namni meeqa akka du’e mirkaneessuun hin danda’amne.
Waraansi Tigiraay Keessaa Akka Hatattamaan Dhaabatu Tokkummaan Mootummootaa fi Yunaayitid Iteetis Gaafatan
Waraansi Tigraay keessatti geggeessame tokkummaa bulchiinsa biyya ofii fi nageenya uummata isaa eeguuf itti gaafatama kan qabu mootummaa federaalaa fi lola hidhannoo hookkara irratti hundaa’e kan seeraan alaa gidduutti ta’uu ambaasaadderichi ibsaniiru.
Waraanuma isaatti itti duudee mootummaa irraa fudhatee qabe. Maan tahuu dandahaa re jedhee ufi gaafate Keeheitaan adoo innii hin beekin mootummaan harkaa bahee jennaan.
“Waraqaa eennummaa nurraa fuudhanii yoo Oromiyaa tahe nu miidhan,” jedhan barattootii hedduun dubbifne
Waraqaaleen mana murtii akka agarsiisanti Taang vizaaf yeroo iyyatteetti waraana bilisummaa uummata Chaayinaa waliin qunnamtii hin qabu jettee turte.
Waraqaaleen sagalee ittiin kennan kaleessa galgala irraa jalqabee gara naannoolee adda addaatti akka ergaman ka dubbatan gorsituun Boordii Filannoo Biyyoolessaa Itiyoophiyaa Sooliyaanaa Shimallis akka lammiileen sagalee kennan jajjabeessuunis jalqabamee jira jedhan.
Waraqaa qorannoo isaanii kan barreessan dhimmootii saalaa irratti ta’uu kan ibsan bariistuun lammii Ameerikaa kun barattoota waggaa tokkoffaa irratti fuuleffatamuun sirrii ta’uu isaa dubbatu.Barattoota dubartootaa gara Yuniversitii dhufan hedduu dhaaf maatiittii adda ba’uun isa duraa ti.
Warashaaleenis hojii isaanii idilee hojii oomishuu jalqabuu isaanii kan ibsan obbo Geetaachoon labsiin yeroo hatattamaa sun seera eegisisuuf yaadamee kan ba’e furmaata yeroo ti jedhanii,furmaati waarisna qabu furmaata siyaasaa ti. Kana keessaas tarkaanfiin inni tokko guyyaa isaa dubbachuu baatanis hanga torban dhuftuutti jijjiirraan aangoo jiraachuu dubbataniiru. Sunuu ga’aa miti jedhan.
Wara yuniverstii cufee siyaasaa gara hin qamne oofuu fedhutti yuniverstii keessatti jeequmsa eeguu fedha jabeessanii eeguu qaban jedhan.
“Wareegama Hagamii Gaafatu Iyyuu Qabsoon Keenya Itti Fufa” Dr. Mararaa Guddinaa
Wareegamni Shinniigaa Tokkummaa Oromoo Har’aatiif Bu'uraa Guddaa Ta’e, Jedha ABOn
"Warii hafe haawwan,ijoollee,jaarrolee. Fulaan itti galanilleen hagii tokko waaroo qabaa,hagii tokko sunuu hin qauu laftilleen bokkaa fi biinnii qabdi.”
Warii lamaan amma walti walti hafe dhiiraa fi nadheen.ImaanuheelMaarkoonfiMarinee Le Pen.
Wariri baqate kun Mooyyale ollaa hedduu keesaa waraana mootummaa baqatee bahe.Mootummaan Itoophiyaa ammoo odeeffannoo dogongoraatiin jara kana hadhanii lubbuun namaa baate jedhullee namii dubbii akka jedhanitti hin laalle. Lola sun irratti akka warrii lafaa jedhutti nama kurnyaa olitti dhumate.
“Warir kun(Tiraampi,Puutin,Erdogaan) nagaa addunyaa eeguu hin dandeennee, rakkoo jiru baballisuu malee nagaa addunyaa fiduu hin dandeennee.Warii hoteellii fi manneen nyaataa jara kana asitti hin argauu hin barbaannu jedhee barreeffama qabatee morma.Jara kana asitti arguu hin barbaannu,”jedha obboo Sherefeddiin.
Warner Bros. to release its entire 2021 slate of movies on HBO Max streaming and in theaters simultaneously
Warqata diqqaa wayii natti kennni.Iyyoo, iyyoo, horii kana hedi.Iyyoo adoo nu asi jirruu amanuu male.Horii kana sitti dhiifna.”Hojjataan waajjira kanaa horii kana fudhacuu hin dandeenne jedhe.Taatullee namuu maqaa ufii waraqataa irratti barreefatanii bairaa yaa’a.
Warqata yaamichaatuu abbaa fedhanii fi akkuma wal beekaniin walii qoodanii seennee rakkoo teennallee himachuu hin dandeenne fa jedhan.
Warqee laga Dambii baasuuf keemikaalli itti gargaaraman fayyaa uummataa balaaf kan saaxiile akkasumas uummata naannoof bu’aa argamsisee kan hin qabne ta’u jiraattonni ibsanii jiru.
Warqii hedduun fudhachuun magaalii Bishooftuu tana waliin marroo afur shaampiyoona tahe.
Warqii kemikaalii baasan.Kemikaalii ykn hadhaan tun mukaa,buuyyoo,bisaanii fi qilleensa hammeessiti namati.
Warqii waldaan dhaabata Diimaa keessaa jirullee amma waraana Liyuu Hayilitti lolee fudhate akka jecha aabbaa Waariyootti.
Warqinesh takkuma Bostonitti dorgommii akkanaa hin moone.Atieetii KeenyaaEdna Kiplagatlammeessoo ta AmerikaaJordan Hasayammoo sadeessoo.
Warra adaba hidhaa umrii guutuu ykn murtii du’an nama adabsisuun irratti muramee gadhisaa warra himannaan isaanii adaba salphaa kennisisuu hidhaa keessa tursuun seera jiruun faallaa ta’u ibsan.
Warra addunyaa nagaa dhowwu tohachuun biratti ka biyya keessatti nagaa nama dhowwu irralleetti duuluun waan jabaatanii hojjachuu malan jabduu keessaa tokko jedha.
Warra ajjeechaa kana raawwwatan jedhaman keessaa ka to’annoo jela oolchitan jiruu jechaan gaaffii gaafatamaniifis, ‘ammaaf yakkicha qorachaa jirraa’ jechuun waa’ee warra toa’annoo jela oolfamee ibsuurraa of qusataniiru. Jiraattonni naannoo waan ajjeechaa kana yaada isaanii VOA’f kennan garuu ajjeefamuun Obbo Dullacha Turcee, ajjeechaa jimaata darbe torban harraa humnootni naga kabachiiftota mootummaa ‘namoota nagaa’ sadii hidhanii, hidhaa baasanii ajjeesan jedhameen wal qabachuu hin hafuu’ shakkii jedhu qabu. Jiraataan Gooroo doolaa ganda mucoo eenyummaan isaanii akka himamu hin feene tokko sagalee Ameerikaaf, obbo Dullachi naannoo keessatti nama kabajamaa akka ta’an kaasanii hidhattoonni isaan ajjeesan garuu ajjeechaa gujiitti qaama naga kabachiistota mootummaan ta’aa jiruu Obboleessa isaanii Obbo Roobaa Turceetu ajajaa jiraa jechaan kana raawwatan jedhu.
Warra Ajjeechaa Tibba Darbe Beenishaangul Gumuzitti Raawwatameen Shakkaman Keessaa 14 Qabamuun Himame
“Warra akka biyyitii wal irraa bittee hin gurguranne tolchuuf qaraxa dabalutti dhufuutti jira.Jarii kun akka addunyaan akka feete waliin hin daldalle dhowwuu qofaa mitii akka seera addunyaatuu qonyisuu fedhaa,” jedha.
Warra akka laftii jeeqamuu malte jedhan jedheen ammoo “yoo akkam diqqaate siyaasaa karaa Hacaaluun kootaa du’aa qabsaahaa jedhe.Dirreen falmiin “asi tahuu isii beekuu qabdan.”
Warra amma qabamuun ibsamee 137 keessaa 86 Dhiira 51 Dubartoota ta'uun beekamee jira.
Warraaqsa biyya adda addaa keessatti uummati gaggeessaa jiru kunis hanaga wareegama lubbuutti gaafataa jira.
Warra asi filame Olompikii Jappaan bara 2020f qophaa’a.
Warra balaa gaheen gubate keessaa jara ofitti qabsiisan oolchutti ofii gubatanii namoota hoospitaala seenan lama, Geetuu Ijiguu fi Aslii Nuuree namoonni jedhaman bala kanaan faaran hubamuu fi du'aa fi jireenya edduu jirachuu isaanii dubbatan.
Warra barana hin filatamin keessaa tokko atileeti Hayilee G/Sillaaseeti.Hayileen qabxii dorgommii Olompikii Londonfiif fedhan hin arganenef hafe.Akka leenjisaa Malaakuu Darrasaatti Hayileen hafullee yaadaa fi gargaarsaan waan isaanuma waliin jiruuf waan nama yaaddessaa hin qabu.
Warra bokkaa argachuutti jiruun bokkaan ka sugaa fi gabbinnaa isani ha tahuu jenne.
Warra Burjii meeshaalee gurguddoo eessaa argatan? Inni jedhu gaaffii uummata naannoo sanaati jedhan.
“…Warra daballee ka obboleessaa…obbboleettii fi firrii isaa dabbalele mootummaa tahetti jiraate guddate malee…jarii kaan ammallee rakkinnuma keessa jira…ka barate mootummaa jalatti galmaahu malee hujii jin argatu…wantii reediyoo fi TV irratti dubbatamaalleen namaan gowwoomsuuf.”
Warra Dandeetti Addaa Qabanii fi Hedduu Gumaachuu Danda’an Carraa Aragachuu Qabu: Prez. Traamp
Warra Dheessee Ba’eef Gargaarsatu Barbaachiisa: Angawaa
Warra dorgommi ijoollee moohe keessaa tokko intala ganna 12 Alex Carloozii guddoo gammadee fardi kiyya kun farda ajaahibaa ka waan mamaa hojjatu jettee frdaa irra buutee mataa fardaa isaa qaqqabachaa faarsite. Dorgommiin WDC tun 56essoo.
Warra dorgommii tanaa dabre keessaa tokkoo kilabiiWest Brom.West Bromganna torbaan duubatti asi geette.Goolii lamaan gurbaa kialbiin tun Naayjeriyaa bitatte,Brown Ideyegalcheefitti asiin gahe.
Warra dubbiin tun bubbultee tuttuquutti jritu keessaa tokko perezdaanti FIFA,Seppi Bilateriiti.
Warra dubbii tanaa jedhee hujii irra bu’u keessaa tokkoo perzdaanti FIFA,Sepp Bilaateriit.
Warra dubbii tana keessa beenna jedhe keessaa nama Rooba jedhee Finfinnee yaada kana nutti hime. Abaan Duulaa waan jaha gaafate
Warra duraan buqqa'ee waan isaaf male hin argatanillee qoratee waan qajeelachanifitti jiraa jedha wixinineen kun.
Warra eeyyama qabu waraana biyyaa, warra nagaa lafaa eegu,tiraafikii fi warra kakkanati.Jarilleen milkeeta beekaniin qabaachuu male.
Warra Filadelfiyaa milkeessee moosisee keessaa Nick Fooles,Jey Ajaayi,Zach Ertz fa.
Warra filamee hardha paarlaamaan Itoophiyaa mirkasne kun hagii tokko kama duruu hujiitti jiru,haga tokko huji itti wal jijijjiiran.
Warra filannoo baranaa moo’e keessaa tokko intala Somaalee Ilaan Omar nama ganna 37 Somaalee magaalaa Raas,Cabaaditti dhalatte haadha ijoollee sadiiti.
Warra gaafa dhiba kana Afrikaa gama Dhiyaatti erganWaldaa Afrikaa fulaa bu'ee Laayberiyaatti duule keessaa tokko Dr.Galma Guyyoo.
Warra gaafasa sababa kanaan dhabneef gumaachii guddaan kana jedhee yaada.Ka due’e fi miidhame kan ittiin yaadanu kanumaan.”"
Warra gadhiifaman kana keessaa 289 himannaa shororkeessummaan himatamaanii adabi du’aa fi hidhaan umurii guutuu kan irratti murame keessatti argamu.
Warra gargaarsa eegatu keessaa hagtii akana jedha.”Takkumaayyuu waan akkanaa arginee hin beennu.Wannii akkanaa hin dhiftillee jennee hin eegne jedha.”
Warra goolii hedduu galchuun badhaamfame keessaa tokkoo taphataa Maalii Adama Tiraa’oreetii kubbaa warqi badhaafame.
Warra Gurmaa'anii Meeshaa Qabachuun Yakka Hojjatan Seera Duratti Dhiyeessun Hin Jiru Taanaan Rakkisaa Dha: Jecha Haacaaluu Hundeessaa Ture
Warra guyyaa dheengaddaa hidhame keessaa tokko dureessa Itoophiyaa fi Sauwdii beekamaa Sheek Mohaammad Al Muddiin.
Warra haga ammaa laalan cuftii dhiba kana irratti hin agarre taatullee akka dansaa mirkanfachuuf qorachuutti jiran jedhan.
Warra Harargee Bahaatii fi Hargaree Dhiyaatti baqatellee torbaan lama keessatti koreen tun jara kana eessatti akka qubachiiftu waan tokko irra geetti jedha Dr.Abarraan.
Warra harkaa qabanii garuma jiranitti himachuutti jiranillee mana murtii federaalaa Lidetaatti naqaashii itti yaammatee himachuutti jira.
Warra harra du’e keessaa tokko obbo Waaqoo Halakeeti. Obbo Waaqoon bulchaa Mooyyalee ganda 02 ti.”Motoorii irratti ijjeesan.”
Warra hidhaa jiru keessaa tokko Al Amiin Kimaathiiti,nama dhaaba daba ilmaan namaa irratti hojjatmu diduun beekamu.Amiinii fi namii Keenyaa hedduun bombii bara 2010 keessa nama hoteelii Ugaandaatti tapha kubbaa miilaa daawwachuutti jiru keessatti tokkaateef qabame.
Warra hidhanillee dhugaa baasisiifna jechaa ulee hamtuu dhaanaaa gaargachalan jedha Semeguun ragaa warra hidhaa bahe gaafadhe jedheen.
Warra hiriira kanaaf jedhanii mana hidhaatti fixan keessaa tokko Ahmed Al-Khair.Maatiin warra namii irraa du’ee namii akka Ahmed AL-Khair gammachuun ililche.
Warra horiiqeencaaloon,re’ee fi gaalaa) bulu dhiba kana irraa dandamachuu dandaha?Odeeffannoo dhiba kanaayyuu akka dansaa quba qabaa,gargaarsaa warrii diraa argatu argachuutti jiraa jedhe namuu waluma gaafata.
Warra hujii akkanaatiif Somaalii filatan jedhan ammoo achi gahuu fi dhibaachuun mirkanaa miti.
Warra hujii hin qamnee ammoo torbaanitti doolara 300 ji’a 11 qooduuf walii galan.
Warra hujii tanaan shakkan 70 keesaa 31 hidhan 31 ammoo hin qabamne horii baankii nama 22 irraa qaban.
Warra ibsa kenne keessaa tokko ambaasaadder Birtukaan Ayyaanaati. Ministera haajaa alaa Itoophiyaa keessaa dhufte.
Warra innii waliin hin galleon keessaa tokko gaazexesitota.Gaazexeessitota CNN faan isan warra dhara odeessu jedhee gaafii warraatuu dhiyoo tana jalaa fuudhuu dide.
Warra isiin filatte keessaa tokkoo Fransicoso Junior ka durii kialbi Evertonii taphatu fa.Giinii Bisawu tapha akkanaatii takkuma hin dabarree shaampiyoonaa waancaa Afrikaa ka durii Koongoo Biraazaavilii fi Zaambiyaa mootee asi geette.
“Warra kaayyoofi galma isaanii beekan faanan oola”- Aadde Fittaalee Baqqala
Warra kalee dhufee waan Itoophiyaan keessa jirtu dubbate keessaa miseensa Kongireesii US,Mike Koffan,itti aanaa itti gaafatmaa haajaa alaa US damee Afrikaa, ambaasaaddor Tiboor Naajii fi nama hedduutti itti dhufe.
Warra kana gula yaa’anii akimuuf wannii karaa nama qajeelchaa ka akka GPS jiraachuu malte.GPS kanaan “adoo danqaraallee keesa jiraatan nadheen tana hinuma argan.”
Warra kana keessaa bara 2005 kaasee seera gumruukaa waliinii uummachuu fi bara 2010 kaasee ammoo gabaa bilisaa waliin qabaachuu karoorri jedhu hojiirra oolanii ,Maallaqa waliinii ummachuuf walii galteen ganna jaha dura mallaattaayee amma adeemsarra ka jiru yoo tahu, bulchiinsa siyaasaa waloo qabaachuufis wal gahii keenya bara darbeerratti gareen seera baaftuu muudame amma heera tumuutti jiraa jedhan Keeniyaattaan.
Warra kana qorsa wadhakkaa kennaniif itti aansanii tokko kennaniif akkasiin harka 90 wayyeesse.Achiin duubatti dhiba sun jara sun irratti guddatee hin mulanne.
Warra karaa irra bulu kana keessa ka hujii kennanifii jiraatee nama tahelleen hedduu. Nama waan hedduutti karaa irra bulcha.Senegal,Afrikaa Dhiyaa keessaa biyya namii isii harkii 95 Musliimaati. Seera Islaamaa jajjabaan bultillee. Yoo Christmas ka akkanaa kana ammoo karaa,manneen nyaataa fi dhugaatii faaya Kirismaasii kanaan guutaman. Namii waan waliin qabu walii ulfeessee waliin jilata.
Warra Keenyaa ka sanyii bona dandamatti jedhan facaafatee jireenni nuu wayyaahe jedhu keessaa tokko maatii obbo Philip ka Magaalaa Machakos.Namii kun Keenyaa gama Dhiyaa qubata.Manii nama kanaa baran kana hin beelomne.Yoo namii beelahuu innii quufee bula.Mala jireennaa jabaa dhawate.
“Warra kiyya waliin halkan saatii 10 bisaan barbaada yaanee achuma oollee galle jireennii namaatuu akkanuma jira,” jedha.
Warra Kolombiyaa adabbii ykn hindiriffoo dhiiteef keessaa Kaarloos Baakaa fi Maatiyuus Uribee dhiitani dhabanii Radaamel Falkoo,Juwan Kuwadraadoo fi Luyis Muuriyeel ammoo hin galchaniif.
Warra kutaa Joorjiyaatti senetii irratti wal dorgome ammoo wal moo’uu hin dandeenne ammallee Ammajii 5,2021 walti deebis%an.
Warra lafa daawwii dhufe keessaa kun akkana jedha. “Guyyaa dansaa ka Cheeriin akka dansaa daraaru guyyaan hin dhumnee isumaa gara sanbata lamaanii akka malee midhaaddiiyyuu seha.”
“Warra lafa eegu guddaa achitti ergina tana mirkansee isanti hima.Jarii kun Poortlaanditti hujii dansaa hojjate.”
Warra lafa irraa guuran keessaa tokko Midrock Ethiopia Piyaasaa keessatti gabayaa wadhakkaa diraa “city center” jaaruuf ganna hedduun lafa kaaree kum33,000 caalaa fudhate adoo womaallee itti hin jaarin baraa fi waggaa heddu duwwaa teette.
Warra lamaan keessaa abbaan moohe shaampiyoonaaf walti hafa.Addunyaa keessatti dorgommiin teenisii bebeekamtuun lafuma keessatti taphataniin maqaa baasaniif; US Open,Australian Open,French Open fi Wimbledon Open.
Warra leenjii kenne keessaa Tizita Balaachooti(editor).Isiin naamusam gaaxexeessummaa irratti barsiiste.
Warra leenjii tana keessa oolee keesaa tokko Muktaar Jamaal. Gaazexeessaa VOA Afaan Oromooti.
Warra lolan halkan nutti cabsee maatii waliin baqannee muka irra irra bulle jedhe keessaa tokko aaddee Bilisummaa Huseen.
Warra lubbuu keessaa barattootaa fi barsiistotii yuniversitiilleen keessa jiranii taatullee qulqulleeffachuutti jiranii jedha tiraafiki poolisiin godina Wallagaa Dhihaa Saajjin Gasoojaa Asaffaa.
Warra lubbuun dabre saddeeettan yoo odeeffannoo isaanii ifoomses, nami sadii ka Jiraattota Finfinee akkasumas Dirre Dhawaa ta’an utuu yaala fudhataa jiranii lubbuun isaanii akka darbe, shanan hafan ka jiraataa magaalaa Finfinnee ta’an garuu erga du’anii saamuda reeffa isaaniirraa fuudhameen dhibee kanaan lubbuun isaanii darbuun baramee jedhe. Namootni kuma sadii fi dhibba jahaa fi afurtamii jaha amma dhibee kanaan qabamanii akka jiran, isaan keessaa 27 baayyee dhukkubsatanii yaala gargaarsaa fudhataa jiraachuu, 144 ammoo harra dhukkubuma kanarraa fayyanii bahaniiruu jedhe.
Warra Maaykaadiraatti nama nagaa fixee Kaambii baqaa Suudanitit yaa’llee seeraan gaafachuufillee wa qoqopheeffachuuti jiraa jedha bulchiinsii nananooo Amaaraa.
Warra Maleessa Ta’een Guddadhe Dabaree Koo Warra Maleessan Gargaara
Warra marii Durban dhaqe keessaa tokko Dr.Girmaa Baalchaati,itti gaafatamaa Fooremii Jijjiirama Qilleensa Itoophiyaati
Warra marii sun dhufe keessaa ka dhibiin luba Mazgabuu Tuuchoo, itti aanaa itti gaafatamaa Waldoota Kiristaana Addunyaati.
Warra marii tanaaf Finfinnee dhaqe keessaa tokko bulchaa anaa Mooyyalee,aabba Baggajjaa Morgeeti.
Warra marii tanaaf godinaSeattledhufe keessaa tokko obboo Aadam Kabiiraati.Sabii tokko akkamitti bara dhiphuu fi ballinnaallee keessatti saba ufii gargaaruu dandahaa jennaan;”Dubbiin lafaa dubbii lafeeti namii lafa hin qamne samii tana irratti mana hin jaarratu saba keenna gargaaruu qamnaa,”jedha.
Warra marii tana keessa oole keessaa tokko Abshiroo. Akka isiin jettutti waraani naannoo shanii hardhallee aanaa Areeroo karaa Waacilleetti makiinaa karaatti hadhee nama madeessee kaan ijjeese.
Warra mootummaa faarsuu fi mootummaan mormulleen hardha karaa gugurdaa Naayroobiitit walii yaa’ee wal hadhe.
Warra mootummaa wal irraa fudhachuu fedhutti akkana wal hadhuutti jira.Waraanii guddaan amma magaalaa guddoo Siiriyaa lammeessoo Aleeppootti eegee aane. Lafa tana milishoota mootummaa gara galchuuf lolanitti harkaa qaba.Ganna tokko irratti wal hadhan.
“Warra nama ijjeesuun shakkan,qabeenna balleesse miidhe warra beekaa tana hojjate ragaa itti qixeeffannee adabuutti jirra. Hojjataa haga 10 ammoo dubbii isaanii qorachuutti jirra.”
Warra naqaashii itti tahellee warra durii bara perezidaanti kanaatti nama irraa ijjeesan,hidhan,nama waraanii Baagboo buufate,dhaanee fi waan hedduu tahe fa.Baagboolleen balleessaa tana ya mormate taatullee manii murtii waan naqaashiin abbaa alangaa addaa jedhan caqasaa waan jedhu jedha.
Warra oduun “jettee, jetteen” wal dhabsiifte ammoo, ”ani hin jennee tun oduu nyaaphaati,” jedhee mormata.
Warra qara yaman irratti ammallee Garth Brooks itti dabalan.Brooks sirba Country Music ykn Western music jedhan sirba Amerikaa aadaa fi amala hedduu walkaa sirbuun beekamu.
Warra qophii tanaaf dhufe keessaa ka dhibiin aaddee Iftuu “Gaafa nu jabaanne namuu hallayyaatti isan hin darbu dhiigni keessan akkasumatti hin lolaane wari duubatti hafe waan sian baataniif bakkaan gaha,” jetti.
Warra Raayyaan Ittisa biyyaa madeesse keessaa tokko Biqilaa Fiqaaduu Rafeeraati kaan ammatti maqaa hin beenne.
Warra rakkoo horsiisee bulaa himachuufiitti jiru keessaa tokko major Jiloo Diimaati.
Warra sababaa walitti bu’iinsaan godaanan gargaaruuf baajata dhimmootii adda addaaf ramadamanii turan dhiisuun isaaniif oolchuuf yaalamaa jira jedhan. Magaala Maqalee fi buufata Maay Waynii keessa buqqaatonni jiran daakuu qamadii hanga yoomitti itti gargaaramuun akka danda’amu barreeffama agarsisuu hin qabnee fi Zaayiita guyyaa itti hojiin ala itti ta’u of irraa qabu garu shakkisiisaa ta’e Fannoo Dimaan nu dhiyeesse itti hin gargaaramnuu jedhanii turan.
Warra seenaa barreessuun maan jechuu feeta jennaan waan dhugaa ta namii irraa wa baratu barreessuu wayya jette.
Warra seera malee Amerikaa dhufe jedhan miliyona hedduu keessaa tokko jarii sagantaa Deferred Action for Childhood Arrivals (DACA) jala nama kuma 800 tahutti jira.
Warra seera malee biyyaa nama oofu jara Afrikaa ka jireenna wayyaa qabu barbaada yaa’u Iddoolaa Kanaarii Canary Islands qubsiisa.
Warra si deeggaruun Ganzabeen hinuma mootii abdiin gammachuun lafa dhiita jennaa jennaan ammoo,“kkk…eeyee.”
Warra sunillee balleessaa lubbuu namaatii himatanii dubbiin isaanii lafa jirti.
Warra tanaan himatame cufaa dubbi warraa laalanii koree hujii tana qorattullee dhaabanii boordii biiroon muuummee ministeraa itti gaafatatamu dabarsuuf hujiitti jiran.Dhiifama kana ammoo dhiyootti bordiin dhiyootti yaada itti kenniti.
Warra tana diduu ammoo ufi irraa dhowwuu. Akka daragaggoolleen nagaa lafa ufii tiffattu gaafatan.
“Warra tana qoratu yaayyuu achitti ergine akka rakkoon jirtu yaayyuu nutti himan. Warrii lafaafflleen rakkoo hedduu keessa jirraa jedha.Rakkoon jiraachuun ammoo mirkana.”
Warra tapha sadeen kana keessatti Senegaalii goolii galche Sadio, Mousa, Tahihgoo fi Mibaayaa.
Warra “Torbaan Oromoo” kabajuuf Amerikaa dhufe keessaa tokko aaddee Caaltuu Sanii, itti gaafatamtuu galii Oromiyaa fi miseensa OPD.
Warra Uberiin hujii nurraa kasaasre jedhee himatu keessaa tokko Firedirik Kiyaalooti akkana jedha; “Eegii Uber dhufee ganna tokko keessatti horii womaatuu hin argannu ya kasaarreeyyuu.Nama fahanhnnu eegachufu karuma irraa tataa’aa oolla.”
Warra uf jalaa hambisan keessa tokko Senator Kirsten Gillibrand, hujii tana irratti deeggarsa guddaa dhabdee ufi irra lakkifte.
Warra vaayrasii Koronaan qabaman 8 keessaa 5 Dubaay irraa Itiyoophiyaa eega seenanii booda bakka qopheeffameetti hordoffiin irratti gaggeefamaa ture.
Warra waan himataniin keessaaa itti gaafatamaa damee nagaa biyya keessaa INSA, ka tahe koloneel letenaal Biniyaam Teweldee
Warra wabiin ba'an 20 keessaa tokko bulchaa godiinaa Walaayittaa ta'uun kan ibsamee yoo ta'u walii galaan Qarshii Miliyoona lama qabsiisanii ta'uun ibsamee jira.
Warra Waldiyaatti bahe “akka mootummaan ijollee teenna gadi nuu dhiisu feena,” jedha.Jarii hiriira bahe akka barattootii qabaman gadi dhiifamu, warrii nama qabe seeran gaafatamu, barattootii baqatan mirgii isaanii eegamuuf mootummaan seeraan hojjatu gaafannaa jenna.
Warra wal dorgommii tanaaf filatamee qophiitti jiru keessaa tokko Genzebee Dibaabaati.
Warra waldorgommii tanatti jiruun milkaahaa jennaa mee qophii Ispoortii tana MP3 irraa nuu caqasaa.
Warra walti hafe kana biyyaa fi biyyeen isaanii qofaa miti ilaa fi gurrii addunyaalleen faanuma jirti.
"Warra waraana keessa jiru ka shira xaxu achii kaasuu irratti lafa irra harkifachuutti jira. Rakkoo Mooyyalee sun dhaabuu hin dandahan ture.”
Warra wa saamutti jiraa,ka dubbii oowwisutti jira warra irreen buluu fedhutti jira jedhe, Tiraampi yoo jara poolisii suniin wal haasahe.
Warreen Ameerikaa Dhimma Biyya Namaa Keessa Harka Galfatu: Ministrii Dhimma Alaa Chaayinaa
Warreen Itiyoopioyaa fi loltoonni Keenya loltoonni keenya magaalattii dhiisanii ba’an. Amma magaalattiin harka finxaaleyyii jala jirti. Loltoonni Itiyoophiyaa karoora isaanii gamasii ba’uu hu hin beeksisne. Isaan basanaan loltoonni keenyas dhiisanii ba’an jedhu komiishinerri magaalattii Nur Hassan Gutalee.
Warreen uggura kana labsan mootummaan hidhamtoota siyaasaa akka hiikuu fi gaafilee adda addaa dhihaataa turan akka deebisuuf goone, jedhu. Mootumman danqaa fi uggurri geejjibaa uumame tokkollee kan hin jirreefi Oromiyaa bakkawwan hundatti sochiin nagaa jiraachuu dubbata.
Warren boodanaa lamaan malaammaltummaa biyyattii dhuunfate dhabamsiisna jechuun waadaa seenan.
Warri Akka Xaahir fi Toofiq ka gara biyyyaa galuu fedhuufoo IOM maal yaade gaaffii jedhuuf, Oliiviyaan, IOM mootummaa Itiyoophiyaa waliin ta’uun sagantaa duraan dhaabate ka godaantota biyyatti deebisuuf karoorfame lafaa jalqabuuf akka jiru himte. Garuu balaliin xiyyaaraa Yemenii gara Itiyoophiyaa sababa weerara dhibee Kooronaa waan haqameef godaantota kana ammatti biyyatti deebisuun hin dandaa’amu jette.
Warri Ameerikaa Akkamitti Pirezdaantii Filatan? Kutaa 1
Warri Ameerikaa Akkamitti Pirezdaantii Filatan? Kutaa 2
Warri Ameerikaa Akkamitti Pirezdaantii Filatan? Kutaa 3
Warri Ameerikaa Akkamitti Pirezdaantii Filatan? Kutaa 4
​Warri Austiralaiyaa magaalaaAucklandkeessatti simate.Azhiyaa keessaa warri Hong Kong qaanqee diimutu adii,daalaltii,babaritti fi ta akka akkaa oli facaasee bara 2015 simate.
Warri Bangladhees feestivaala ofii isaanii asitti qopheeffatu. Garee dhiichisa warra Boliiviyaa 30 ta’antu biyyattii keessa jiru. Gareen kun waggaa waggaatti Lammiiwwan biyyattii kuma sadii ta’antu daandii Columbia pike jedhu irratti wal ga’u, hedduu bareedaa dha. Wlof fi gareen isaa kitaaba mata dureen isaa “Living Deversity” jedhamu projektii seena galmeessaa maqaa daandii Kanaan moggaafame keessatti kuusame maxxansee jira.
Warri bisaan waraabbatus KM 15 baatanii deemun waan rakkisuuf harreen waraabbatu jedha.
Warri biyya bulchu dhufee isan laalaa jennaanhinuma dhufaa “hardhaaf obsa jedhu garuu obsine dadhamne.”
Warri Biyyoota Biraa Irraa Gara Ameerikaa Godaanan Hokkara Mana Maree Biyyattii Irratti Geggeefame Akkamitti Laalan?
Warri dabre Faransaay, Arjentiinaa, Uraagaay, Poortugaal, Ispeen, Raashiyaa, Kirooshiyaa,Denmaarki,Meksikoo,Siwiidin, Ingilaandi, Beljiyeem, Biraazil, Siwiitzerlaandi, Jappaanii fi Koloombiyaa.
Warri Dhadhaab jiraatan ammas waan boruu keenya wallaalle jedhu; Galmoo Daawit dabalatasaa qopheesseera.
WarriDirree Dawaalleen deeggarsa Jawaariif qabu agarsiisuuf ganumaan hiriiratti yaa’e. Akka itti aanaa bulchaan Dirree Dawaa, Kadir Jawaar jedhetti bulchiinsii isaanii akka nama tokko hiririra kana irratti ijjeesan dhagahee qulqulleefachuutti jiran. Namii madaahelleen hinuma jira.
Warri Faalisxiin suuqilee fi manneen barnootaa cufuun hojii dhaabanii jiran. Hoogganaan garee Hamaas kan Gaza bulchu Ismail Haniyeh lolli waraana Faalisxiin Israel irratti akka ka’u gaafatee jira.
‘Warri Filannoon Keeniyaa Darbe akka haqamuuf sababa ta’an hagaafatama’ Gumii Jaarmayaa Hawaasaa Keeniyaa
Warri filannoo qophiitti jiru hagii tokkoo waan nu agarsiisaanii nutti himan fialnnaa jedha hagii tokko ammoo abbaa filannoo hinmuma beennaa jedha.
Warri godiina godina Iluu Abba Boor aanaa Dambii keessa qubatan waggootii darba torbaaf laftii qonnaa kennameef bishaaniin kan liqiimfame ta’u ibsuun laftii qonnaa ka biraa akka kennamuuf iyyataa akka jiran dubbattu.Lafa qonnaa dhabnee beelaaf saaxilamne namoonni du’anis jiru jedhu.
Warri haaraa qabaman lamaan keessaa inni tokko umriin 28 kan gara biyya Beeljiyamii fi Neeseelandti imalee turee fi inni kaan immoo umriin isaa 34 kan ta'e fi Dubaay irraa kan deebi'ee ta'uun ibsamee jira.
Warri harree hin qabne, ykn harree takka birrii 40 kireeffatee bishaan kana dhaqee waraabbata.Sun tahu baannaan bishaan jaarkaanii liitira 20 qabatu tokko birrii 10n bitee fayyadama jedhu.
Warri hidhamaa jiru warra waajjira mootummaa keessaa hojjatu, poolisoota naatoo sabaa qaban, hojjetoota nami jaallatu, hunda warra kana hidhaa jiruu jechuun haala jiru ibsu.
Warri hin milkoofne immoo carraa hidhaa, galaanaan nyaatamuu fi eessa buteen dhabamuutu isaan eeggata.Imaltuu wal fakkaataaf Sudaan irraa ka’an akkuma daangaa Masirii seenanii fagoo ituu hin deemiin qabamanii mana hidhaa gammojjii sahaaraa jiru keessatti rakkataa jiran gidduudhaa dubartootaa fi kanneen ijoollee qaban akka jiran dubbatu.
Warrii aanaa Areerootii dhufe,dira ykn magaalaa Areero keessa bokkaan jiraachuu baatullee ollootii naannoo sunii bokkaa gabbaa argatan jedha.Aaabba Galagaloo Nuuraa Waaqoo guyyaa dheengaddaa Areeroo dhufe.
Warrii achitti hidhame akka warrii oduu tana VOA Afaan Oromootti hime jedhetti Oromoo Irreecha Bishooftu irratti dhumteef mootummaatti dallanee midhaan lagate.
Warrii akimii ammoo ‘DL’ jedhaa yoo akimatan hinuma fayyan jedha.
Warrii akka hamaa QPR itti moohamte arge kaan mamiin harka hargufachaa,kaan gurmuu oli tuqachaa,kaan quba walti qabaa mataa buusaa dirree keessaa bahe.
Warrii akkana hidhuutti maatiin nugusaa keessa 11, minsiteroota Sawudii sadii fi nama hedduu. Jara kana horii balleessaa jedhanii akkana himatan
Warrii akkana hiriira bahe kun miilota pirezaanti aabba Doonald Tiraampi gargaaree filannoon Amerikaa ta baranaa seera hin guunne jedhe.
Warrii akkana rakkoo himachuutti jiru,Boorana aanaa Liiban keessaa lola Liyuu Poolis ka ji’aan duraa irraa hiiqee Simmintootti walti qubate.
WarriiAlbaaiyaafaatii ka Amerikaa guddoo faarsu keessaa ka Tiraampi faarsulleen hinuma jira.
Warrii amantii akka laftii nagaa taatu hiriira bahuuf kurfoo jira. Bulchiinsi Poorltiland, Orgeon dhaabbilee waranaa Amerikaa nagaa dhowwan jedhan himachuf kurfoo jira. Eegii George Floyd ijjeesanii asi Amerikaatti namaii bahee rakkoo himachumatti jira.
Warrii amma Galma Abbaa Roobeetti jiru duratti walti bahee akka bulchiinsii dhufee isaan dubbisu eegachuutt jira.Bulchiinsa godina Baalee tana irratti deebii irraa hin arganne.
Warrii amma walti hafe David Perdue(R) fi Jon Ossoff(D).Akka seera kutaa Joorjiyaatti warri wal dorgomu abbaa %50 argatetti moo’a.Akka kanaan filannoo Sadaasaa Sadiitti Perdue %49.7 Ossoff ammoo %47.9 argate. Perdue nama Demokiraati Michelle Nunn bara 2014 keessa %53 fi %45 moo’ee filame.
Warrii amma walti hafe itti aanaa pirezidaantii Amerika aka durii Joe Biden, Bernei Sanders, Amy Klobuchar,MN, Elizabeth Warren Massachusetts faatilleen keessuma jiran
Warrii arma jiru kun nyaataa dhugaatii dhiisii gaaddisa dansaayyuu hin qabu.
Warrii asi keessa oolu ijoolleen ji’a 6-ganna 12ti.Kaan warra humna laafaati.
​Warrii Askoo jiraatu ka akka aaddee Bizuyyee Tesfaayee faalleen ibseen jiraachuu baannaan bisaan hin jiranii jedha.
Warrii Awurooppaawaan filannoon pirezidaantummaa Amerikaa Sadaasaa 3 dhuftuun gurruma qeessee ufi irratti caqasuutti jira.
Warrii baaddiyaa akkuma warra diraa keessattu bara hamaa akkanaa akkuma warra diraa manaaakimii mii,odeeffannoo vaayiressii koronaa fi waan hedduu qabaachuu malee jedha.
Warrii Baallii fuudhuf dhufu fardaan dhufa.Fardii kun agaloo(bilbila diqqaa mormatti kaahan) qaba.
Warrii Baallii fuudhu ka Harbooraa(Abbaa Gadaa Booranaa) Adulaa afur, Bokkuu fi makkala(nama abbooti gadaa hujiin gargaaru) walumattu namii torba ykn 14ti.Maqaan jaraa kanaaTorbaan Baalli.
Warrii Baallii fuudhuuf dhufu yoo qahee Abbaa Gadaa gahumagalataafuufaz dhufa.Qophoofatanii gaachuu fakkaatti.
Warrii Baallii kennuu ollaa gama Dhihaa qubataa,warrii Baallii kennu ollaa gama Bahaa qubata.Baallii fuudhanii Bahattiin galan.
Warrii baddaa fi gammootii bokkaa yoo gara garaa argata.Yoo barii tole lafa qarxii ykn kuma 500 fi 90 facaasuuf kurfoo jiran.
Warrii baqate akka Girmaan jedhutti akka hamaa jira harka 80% caalaan haawwanii fi ijoollee.
Warrii baqatee dhufe kun “martuu Oromoo”,jedha obboo Tekleen hagii guddaan ijoollee kahimaati.
Warrii bara afur shaampiyoonaa AFCON tahe lamaan Kameroon fi Gaanaan ammoo bori walti bu’a.
Warrii bara sun keessa sirba Afaan Oromootiin rakkoo jirtu sirbaan himaa bahe hedduu keessaa
Warrii beeku Jaatanii Alii jabaa guyyaa lolaa, qaroo gaaddisa koraa, tolaa akka galanaa fulaa bahe cufa guutee biyyaa malkaa dabarsuun beeka.
Warrii bilbila Smartphone qabuFacebookMessenger fi Twitter fayydamuu dandahuutti hin jiru.Warrii kun akka barsiisaa yuniversitii Siyyum Teshoomee Walisoo irraa dubbatetti carraa sab-qunnamtii kana fayyadamuu akka Telekoomunikeeshiinii Itoophiyaa irraa argata.
Warrii biyya nagaa dhowwa jedhanii himatan kun qaraayyuu biyya alaa jira.
Warrii bulchiinsa mootummaa Piresidaanti Tiraampitti dhiyaatu hagii tokko ammoo waan Itoophiyaan ado Masrii fi Suudaniin walii hin galini hidhaa tan bisaaniin guutteef tana tolchan jedhan.
Warrii bunaan bulu amma mala bultii dhawachuutti jira.ooseph Wahinaanihaa jaarsa ganna 71ti. Eegii biyyitii isaa Biritish jalaa baatee maasaa bunaa hedduun qabuun fidama.
Warrii dhiifama tolchaniif ykn waan warrii yakke jedhan bira dabraniif ka wanjala akka akkaa hojjate,mootummaa humnaan gara galchuun himatanii fi waan hedduun himatan.
Warrii dhoqdhoqqee oofee tanumaan bulu ammoo akka Dr.,Solomoon jedhetti milkieeta dhaaba ufii baafatee galmaahee oofuu dandaha.Akka waldaa jaarranii eeyyma hin argatani tolchuuf hujiitti jiran.
“Warrii dhufe ammoo Afrikaatti Afrikaan wal mari’ate,dandeetti teenna wal irratti agarre,laafinnaa fi jabeenna keenna beenne, wallaala keenna hubanne,” fi waan akka akkaa ufiin jedhe.
Warrii dhufuun mirkanaa ammoo walti falchuutti jira.Warra nuun ‘nuun wallaanaa’ jedhaniin keessaa alaa eegan keessaa; Yaayyaa ya Turee,Papissi Cisse fi Wilfried Bonyii fa.
Warrii dhumtee dhumatee madoolee hospitaala Naayroobii Kenyaataa jiruttiin dabran.
Warrii Doorii yoo Baallii fuudhuu akkana jedhee achiin duubatti farda irra bu'ee warra ufiitti qajeela.
Warrii dorgommii NFL daawwachuuf dhufe istaadiyoomuma keessatti maqaa Koobe Koobe jechaa faarse.
Warrii dorgomu cuftii karaa ummataan gargaaran ka kana fakkaatu hojjatee dhiyeeffate.Afrikaa keessaa nama akka Dahaboo wa uumee hojjtee 8 moo’ee badhaafame.
Warrii dorgomu ummata duratti yaahee jabeennaa fi qarooma qabuun waan egerii ummataa fi biyyaa hojjatu himata,hayyuma dhahata.
Warrii dubbiin tun irratti beekamuf deemtu hedduu.Namuu badii ufii diduuf wareeruutti jira.Awurooppaa,Amerikaa haga Eezhiyaa dubbiin horii qaban baankii biyya alaati dhoffatan jettu nama hedduu tuxxi fakkaatti.
Warrii Dubuluqi akka jecha barataa kanaatti bulchiinsa dansaa qabaachuu fedha, akka gibirii ummata irraa diqqaatu fedha.
Warrii durii Kuubaa barate,ka biyya addunyaan wal hanqatte tana keessa jiraatee arge maan jedha?Mee waan quba qabdan nutti himaa.
Warrii eegii Suudan Kibbaa akka biyyaatti baatee asitti ummata ficcisiise jedhanii himatan bulchoota mootummaatii fi paartilee mormituuti.
Warrii Faransaay harkii 64 akka Biden moo’u fedha harka 14 Tiraampi deeggare.
Warrii fardaan abuuruu yaa’u cuftii ardaa Booranaa Gaayoo(Dirree) ka’e.Waan hedduu barbaada yaa’an.Daarii lafa Booranaa,ardaa qubsuma isaa, qabeenna lafa isaatii fi waan hedduu barbaada yaa’an.Waan Xaliyaanii lola Dhukkee Iigootti Boorana tolchee fi waan hedduu qoratan.
Warrii Filadelfiyaa gareen isaanii waliinFly,Eagles Flyjechaa qahee ufiitti galee lafa chochoofachuutti jira.
Warrii filan kun ka duruu addunyaan doolara miliyoona hedduuttin bitachuuf jala maraa baate.Dorgommii tana Raashyaa fi Sawudii Arebiyaatti bori didibbi walti jedha.
“Warrii filatu dubbii tanaa fi ta dhibii qulqulleeffatee murteeffachuu male.Wannii biyya tanaa cuftii harka ummataa jirti. Harka ummata Amerikaa harka ummata nama filatuu,” jedhe.
“Warrii fira qabau fira biratti gargaaramaa jira warri bakka dhaqu hin qamne garuu achuma (koollejjii) keessatti gargaaramaa jira,” jedha bakka bu’aan baqattoota tanaa.
“Warrii gale biyyitii nagaa tahuu fa dandeetti jedhee biyyumaa fi biyyee teennatti gallaa jedhee gae.”
Warrii galiin isaanii gannatti doolara kuma 75 caaltu ammoo 600 gadi argata.
Warrii gama Ila Boruu,gama Bahaa yaa’e: Gaayoo ka’ee,Dhaasi fi Goorilee jidu yaa’ee odaa borboriitiin Daawwitii borbori laale.Gaara Qaanjibboo gahee,Goofaa Laheeyi,Cillaqoo,Qadaddumatti dabre haga Malkaa-Marii gahe.
​Warrii ganna ganna tokkoon dura achi dabre marsaa 59essoo hardha lafatti dacha’e.Biyya Kaazakistaan magaal Dzhezkazganitti bu’an. Jarii kun guyyaa 204 hujii sun irra ture.
“Warrii gargaarsaa abdannu guddoollee nu gargaaruutti hin jiru.Jarii nu eegannuu kun ufiifuu rakkoo Jiddu-Gala Bahaatti harkaa isaan qaba.Horiin warriin waadaa nuu gale doolara miliyoona 163 qofa.Silaa horiin nu nama miliyona 8 fi kuma 200 qofaa gaafanne doolara miliyoona 596 fi kuma 400.”
Warrii gargaarsa argatu lafa waraanii mootummaa tohatuuti.Akka kanaan qorsa nyaataa fi dhugaatii geessaniif. Tigraay nama miliyoona 6 keessa qubata jedhan keessaa lola jalqaba Sadaasaa jalaqabeen nama kuma 600 caalutti gargaarsa eegata.
Warrii godina Gujii aanaa Gooroo Doolaatii dubbifne ka akka Baallii faatii Midrook bara 2009 keessa ummatii akka malee hiriira itti bahee dhiphuu himatee kennaan waan diqqoo tokko nama dura bubuuse jedha.
Warrii godina Gujii Bahaa rakkoo bulchiinsa nurraan gahe jedhe hedduu himata;hidhaa,dhaanichaa fi waan hedduu.Mootummaan ammoo Shaneetti naannoo sunitti biyya jireenna dhowwuutti jira jedha.
Warrii godina South Dakota jirulleen kuma hedduu tahee gaarren Rushmore jalatti yaahe. Gaarren Rushmore,lafa soodduu pireizidaanota Amerikaa ta durii,George Washington,Theodore Roosevelt,Abrahm Lincolin,Thomsa Jefferson faa irratti dhaaban.Jarii kun warra Amerikaa akka biyyaatti yayyabe.
Warrii godina Westi Verjiiniyaa gaafii ufiitti deebii argatee jennaan hiriira guyyaa sagaliin duubatti hujiitti dacha'e. Ammallee barsiisota hedduutti itti jira.
Warrii godina ykn state Portland ammallee hin gallee Amerikaatti bifa gogaatiin namna jibbuu hafuu malte jedhanii himachuutti jiran.
Warrii gosa cufaa keessaa walti filatanii glata fedhatu kun hayyuma walti dhawachaa, laafinnaa fi jabeennaa wal buusaa abbaan gochii fudhatte lallaba gosaa dhaqa. Barana nama 8ti walti hafe 6 keessaa filanii lallaban.Maqaan jarii jahaa walti qabu,Adulaa.
Warrii hafe rakkoo gara garaatiif hafee ka dhufe sunuma keessa dorgommii tana irratti biyya ufii qarqaaruuf dhufa.
Warrii haga ammaatti namii hedduun hin fialtain deeggarsa hedduu hin qamne ka akka Dr.Ben Carson faatii dafanii nama argachuu baannaan filannoo keessaa bahuuf falachuutti jiran.
Warrii hidhame kunillee abukaatoo ykn nama jara kana seeraan gargaaru barbaadatee akka dhiyeeffatuu fi nama jarii dhiyeeffatullee akka nagaa isaaniillee eegan hajaje.
“Warrii hidhame kun warra qabsoo Oromoo, mallattoo fi hayyootaa fi dura-bu'oota Oromooti.Hacaaluunis kan ajjeefame kanuuff,”jedha.
Warrii hidhan kun akka warrii nu dubbifne jedhutti kaan barataa,kaan hojjataa mootummaa,kaan warra hujii humnaatiin bulu.
Warrii himatame shananuu waan himataemeen kana ya mormate.Itti aanaa Perzedanati DRC ka durii Jean Piyer Bembaa ilmaan namaa lfa irraa ficcisiise jedhanii waanguddoon himatan. Amma murtii qofa caqafachuuti jira.
Warrii hiriira bahe kun akka mootummaan Kanaadaa rakkoo Oromoon keessa jirtu hubatu gaafachuuf waajjira mootummaa biyya sunii gara garaatti xalayaa galfanne jedha.
Warrii hiriira bahe kun dallanee fulaa hedduutti soodduu warra nama garboomfate, bulchoota akka garbummaan hin banne lolan pirezidaantota bitattee nama garboomfachaa baatee fi ta nama hedduu bubuqqisanii halluu didabii taan qaqaarsian.
Warrii hiriira bahe kun Ministirii Haajaa Alaa Amerikaa gahee bulchiinsa mootummaa Amerikaatti xalayaa kennate.
Warrii hiriira bahe kun mootummaa hin dhugeeffatuu akka dhaabileen addunyaa waan mootummaan biyya tolchee fi dhumatii nama dhiyoo tanaa qoratan gaafatan.
Warrii hiriira bahe kun Oromoo naannoo isaanii irraa baqachiisanillee qarshii Itoophiyaa 5,212 walti guureef.
Warrii hiriira bahellee Geresuu Tufaa hujii irraa bu’uu malee bulchiinsii waan Oromiyaan keessa jirtu quba hin qamne bulchiinsa hin tahu jedhe. Aanaa Goomelee, aanaa akka Hiddi-lolaa fi fulaa akka akkaatti
Warrii hiriira bahu kun Midrook ufii malee lafa horii keessaa argatuu bu'aa buusuutti hin jiru jedha.
Warrii horii guurratee biyya alaatit nama oofu kun karaa bubbee fi karfaffuu hamtuu qabu Afrikaa gama Dhihaatiin taakkee Ispeenittiin dabra achii ammoo Mediteraaniyana baqatee Atlaantik irraa yaa’a.
Warrii horsiisee bulaa yoo hedduu OBN dhiphuu fi bal’inna keenna nuu hin himu jedhullee obboo Zinaabun OBN garuma cufa jiraa wannii FM Booranaa fi Harargeetti bananiifilleen tanumaaf jedha.
Warrii hospitaala Jijjigaa ciisee bahelleen akimii dansaa hin arganne dhiba isaaniillee hin beenneef.
Warrii hujii tana qindeessaa bahe;Birgaader Jeneraal Asaamminoo Tsiggee,Shaambel Memmaar Geetinnet, Shaambel Mennaa Isheetuu fi Shaalaqaa Addunyaa Warquu.
Warrii humna namaa akkana itti taphatu kun laakkuma oolee buluun mala namaan saamu jabeeffataa, nullee karaa isaaniin dhaabnu wayyeeffachaa yaana.”
Warrii ilaan arge xuyyuutii isaa sun oli gadi bubbu’aa lafa dhahe jedha
Warrii innii bilbileef muummee minsitera Israeli Netanyahu, bulchaa Palestinian Mahmoud Abbas, nugusa Jordan Abdullah, pirezidaantii Masrii Abdel Fattah el-Sissi fi nugusa Sawudii Salman Bin Abdulaziz Al Saud fa.
Warrii isa jaalatu ammooabbaa qabsoo ummata Kuubaatti lubbuu dhabee jedhee jabeennaan faarsa.
Warrii isiin walti hafteen akka jecha isiitti
Warri ijaan argine jedhan kunneen, ajjeechaan kun dhalattoota saba tokkoo qofaarratti kan xiyyeeffatedhas jedhan.Dhimma kanarratti yaaliin hanga’oota Godina Horroo Guduruus tahe naannoo Oromiyaa bilbilaan dubbisuuf goone ammaaf hin milkoofne.Gama biraan, ajajaa hidhattoota Waraana Bilisummaa Oromoo ofiin jedhanii fi mootummaan immoo ‘ABO Shanee’ jedhee waamu, maqaa Jaal Marrootiin Kumsaa Dirribaa, “Waraanni Bilisummaa Oromoo, nama hidhatee qawwee hidhatee nu fuuldura dhaabbatu malee Uummata nagaatti hin buune, yoom illee ittin buunu” jedhan.
Warrii Jermen,Berlin ammoo karaa biyya isaanii dheeraa Brandeburg Gate faati walti dhufee sirba baadii biyya isaantii daawwachaa gammachuun walti sirbe.
Warrii Jermen,Berlinkaraa guddayyaa Jermen Bahaatii fi Dhiyaa gar gar kutuu irratti bahee karaa cufe akka rakkoo isaanii caqasan tolche.
Warrii jidduu sun jiraatu haga Waxabajjii dhftuutti bisaan argachuu danahan jedhani abdatan. Amma bisaan sun bombaatti gadi dhiisanii humna isaanii laaluutti jiran jedha obboo Gonfaan.
Warrii Kanadaa Torontoo jriaatulleen naannoo Quens Park duratti hiriira bahe rakkoo himate.
Warrii Keenyaatti sanyii baadallaa KDV4 facaafatee bultii qaba
Warrii kora dhufe miiloo,aanaa,balbalaa fi akkuma gosaan walti dhiyaatuun waan gosa isaa,dhiphuu fi bal’inna mari’ata.
Warrii kubbaa goolii irraa ittisuuf ammoo nama akka Ali Gabr fi Ahmed Hegazy faatilleen warra dirree jidduu keessa kubbaa quphanu dhowwu.
“Warrii kun abbaa garaati,horuma tuulachuu malee namaa dhiiddoo hin qaban.Namii dhumachuutti jiraa jarii horuutti jiraa, haajaayyuu irraa hin qabu jedha.
Warrii Labratoorii tana keessaa hojjachaa bahe injineera Amerikaa dhaaba Amerikaa NASA keessa hojjattu Anne McClain of NASA, David Saint-Jacques Kanaadaa fi nama Raashiyaa Oleg Kononenko.
Warrii lachuu ijoollee isaanii kilabii byya alaa jiran guurratee dhufateen.Ijoollee miila isaanii miliyoona hedduun bitatan.
Warrii lafaa ammoo hujiin warshaa tanaa namaa fi horiilleen waliin balleessuutti jira jedha.
Warrii lafaa ammoo makiinaa dhedheeraa wal harkisu sun midhaanii fi qawwee walti fa’e jedhee shakke. Tana irratti wal dhabii dhufee name ilubbuu dhabe. Namii lubbu dhabe hagii tokko ijoollee barattoota ta dibbeessa qawwee dhageettee mana barusmaatii baqatte akka warrii lafaa jedhutti.
Warrii lafaa ammoo NRT ufii duroomtee biyya hiyyoomsiti. Hiyyoomsuu qofaa mitii kaloo isaanii waraanaan eegatan. Tana malee gosa wal aasiftee akka ummatii rakkoo ufii hin himanne tolcuu jedhan.
Warrii lafaa ammoo waan qamnu cufa irraa nu godaansisanii waraanii marsee nu eeguutti jiraa loonilleen lakkahanii galmee mootummaatti harkaa qabaa qalachuullee hin dandeennuu waan nu keessa jirru koottaa nu laalaa jedha.
Warrii lafaa Araarsoo awwaalatee hardhallee hiriira fixate jennaan karaa cufamellee galgala gara saatii 10 bane.
Warrii lafaa dhiba maqaa hin beenne kanaan nama hedduutti lubbuu dhabuutti jira. Itti gaafatamaan kun ammoo.
Warrii lafaa 'dhukkuba ttiittee’ jedha bulchiinsii ammoo ‘sandfly' jedha Booranaa, aanaa Dillootti nama hedduutti dhibamee hospitaala jira
Warrii lafaa gaafa gurraachii garbummaa jala jiru seera akka ufii fedhuun baafatee hojjachuuniitti jira jedha.
Warrii lafaa haga bisaan jedhan kun bahanitti akka maashinaan haroolee qotaniif fedha.
Warrii lafaa jaarolee fi bulchootii guurratee rakkoo tana mootummaa isaan bulchutti himachuuf karuma Finfinnee mara taatullee akka jarii fedhutti loli hin dhaabanne.
Warrii lafaakaraa kana akka hadaraafaa fi dalluutti herregatalaakkuma hujiin isaa turtuun warrii karaan kana irraa fidamu jireennii itti jabaata akka warrii lafaa jedhutti.
Warrii lafaa kara guddaa cite kana akkuma andaraafaa fi dalluutti herregata. Karaan kun karaa gabayaati. Cinnii isaa warra karaa kanaan fidamuu guddoo rakkisa.
Warrii lafaa waan makiinaan kun fa'ate shakkee bulchiinsallee yaammatee waan keessa jiraa gaafatan.Midhaan malee woma keessa hin jiranii jedhee waraanii makiinaa keessa jirulleen soquu nama dhowwee ummatilleen karaa bahuu dhowwe.
Warrii lafaa waraanii Liyuu Poolsii ammallee dagachiisee nama hadha jedhee sodaata.
Warrii lafa bulchu dubbii ijoollee qeeroo akkuma aadoo caqasuu malee jedhaDhugaa Waarsuu Geedalaa.
Warrii lafa eegu ammoo garba Mediteraaniyaan lafa Ispeen keessatti qaqqaba.
Warrii lafa irraa guuran akka obboo Tesfaayeen jedhetti
Warrii lafa tanaa afaan galaan Daawwaatti dhiyaata.Yoo hedduu adoo galaanii bira yaahuu jallisii midhaanitti gorfatee facaafachuu dadhabee rakkata.
Warrii Liiban ammoo bulchiinsa rakkoo isaani mootummaa dhossee dubbachuu nama dhowwuu mitii ka rakkoo isaaniitii dubbatuuf qabaachuu feeana jedha. Waan jari himate egeriillee bulchiinsa isaaniillee irra dedeebinee gaafanna
Warrii Liiban taphaan jaalatuAlexis Sánchezka dhalootaan Chiilee amma kilabii Arsenaalii taphatuu yaaman.
Warrii lola Bittatteessa 10 baqate bahee Mooyalee fi olloota isiitti dhiyaatu ka akka Tuqaa,Hiddii-lolaatii fi fulaa akka akkaattii baqate.
Warrii Madoobeen morkatu koomishniinii filannoo mataa ufii qabaatee pirezidaantii ufii filachuuf itti jira.
Warrii magaalaa Auckland, New Zealand fooqii biyya isaanii dheertuu Sky Tower irraa ibsee gugurdoo duumansa tuxxuu fi qaanqee facaafattee ganna haaraa simatte.
Warrii Malkaa-Gubaa,Jireenna Dansaa Bonaa-Gannallee Qotatee Facaafatu Keesa Jira Jedhan
Warrii mana namaa kireessullee namatti hujii dhabee jedhee akka seera qara lafa jiruutti manaa nama baasuu hin dandahu.
Warrii manneen nyaataa fi dhugaatii keessatti barreessullee ogeeyyotii qubee qajeeltuun barreessuuf baannaan hin adabaman.
Warrii marii Ambootti qabatan tanaaf yaahitti jiru makiinaa 30 caalaatti wal fa’ee ganamaanuu ka’e.“Akkuma qeerroo kamiiyyuu ummata keenna bira deemnee gargaruuf turre,” jedha.
Warrii marii sun dhufe yoo gara dhufeefitti deebihuu akka koree tahee waan dubbatan ummatatti himee hujii itti aantu jedhaniif qophaaha.
Warrii Meetii argate hedduu nama tokkoo qarshii kuma 18 500,warri Nehaas argateef nama tokkoo qarshii 12 fi 500 warra waraqata ragaa argate ammoo qarshii 6,250 warra dhaqee womaa dhabee gale 3000 badhaasan.
Warrii MN hardhallee hiriiratti deebi’ee karaa guddayaa I-135W guutee cufee waan Oromoo irra gahuutti jira jedhe himate.
Warrii moohatee lafa dhiitaa qiliixamaa dorgommii itti aanutti dabraa warrii moohame ka akka Biraazil faan ammoo mataa buusaa,eegee luuxxessaa gara itti galanitti galana.Woma taateefuu kun moohuuf moohamuun amala ispoortiiti.
Warrii Moooyyalee kora Gumii Gaayoo dhufee rakkoo bisaanii,rakkoo misoonaa,rakkoo lafa aadaa isa dhabsiifte, rakkoo saamicha lafaa fi waan hedduu himate.
Warrii Mooyyalee fi Sooddatti nama fixe akka seeraan gafaan
Warrii muka dhaabu kun akka isaan himan milikeeta biratti tolfata
Warrii nagaa dhaamate kun hujii Wiinii Maandellaa jalqabde fulaan baasuuf waadaa gale
Warrii nagaa eegu saatii akkasiitti hujii jabduu qabaatullee akkaataan isaan itti nagaa eegan,humnitii isaan ittiin deeman saatii akkasii sunitti waan akka malee nama shakkisiisaa qaba, jedha gabaasii kun.Nama rasaasaa mataa dhawan,qoma dhawan,dudda duubaan dhawan faatti jira.
Warri Indoneezhiyaa ammo gammachuu guddoollee hin qabu xuyyuuri biyya isaanii nama 162 baatee sanbata dabre garba Jaava keessa bu’ee nama fixe kaani boohichatti jira qophii bashannanaallee ya dhiisan.
Warrii Nezerlaandii taphatu 23n ganna 26 ykn sunii gadi. Taatullee barana lama qofa dorgommii waancaa addunyaatii dabran.
Warrii Oromoo jibbuu ammoo akka Dr.,Abiy jedhetti,Oromoon biyya diiga, Oromoon gaafii ufii malee gaafii biyyaa hin qabu, Oromoon fottoquuf qabssahaa jedhee maqaa balleessaa bahe jedha.
Warrii pirezidaanti Tiraampu jaalatulleen Tiraampi ashuu goohannaaDCdhiisee jabeennaa Amerikaa deebisuuf hujiitti seene jedha.
Warrii qabame kun manii isaaniituu waan jarii argatuu oli.Tana maleellee yo mana isaanii soqan kaartaa manaa maqaa isaaniitin qabanii fi akkaawunti baankii dhoffatan keessatti argan.
Warrii qabeennii irraa bade gargaarsa womaallee hin argannee jedhee himata.
Warrii qaqqabame Slyvester Opiyoo fi miilota akka isaa ijoollee kahimaati,jara kana shakkanii wa gaafachuuf qaban.Opiyoo kana Muddee dabre keessallee milishoota AL-Shabaabiin harka wal keessaa qaba jedhanii qaban.
Warrii qaraa qorsa kana argatu hojjattoota fayyaa warra mana jaarrolee ykn mana nama dhibame walti galchan(nursing home) keessa jiraatu,warra humna laafaati.
Warrii Qawwee Binishangul Gumuz aanaa Bulenitti nama nagaa saba gara garaa 100 oli fixe garuu ragaa jiruun 'shinaashanti caala miidhame''
Warrii Qillisaa dubbifne Baalee keessaa manneen barnootaa afuritti tanaan cufamee jedha.
Warrii qurxummii qabachuuf garba sun bira jirulleen nama 40 caala bisaan keessaa guuree du’a irraa oolche.
Warrii Raashiyaa fi Kirooshiyaa goolii eegu kalee akkuma jabaa goolii ufi irraa dhowwate.Denmaarki ammoo Kiriishiyaatti 3-2 fa’achiisee biyyatti galche.Jarilleen wal dadhabee jennaan hindiriffoon gargar baasan.
Warrii rekordii haaraa argatee Maratoonii tana moohate doolara kuma 70-70 badhaafame.
Warrii sadeen hardha madaahe kun lama rasaasatti madeesse tokko ammoo dhagaan madeessaan.
“Warrii siyaasaan daldalu, dhiigii harka coollesse ummataa nagaa hidhee ijjeese namatti haqata.
Warrii soodduu abbotii waraanaa diigu akka Tiraampi jedhetti warra olaantummaa nama adii faarsuu fi akka garbummaan jiraattu fedhu jedhanii soodduu isaanii qaaarisuun seenaa balleessuu jedhe MT irratti dubbae, Tiraampi.
Warrii tana hin argatiin ammoo ammallee rakkuma durii san keessa jira
WarriiUK,Londonqoonqoo bilbila biyya isaaniiBig Bencaqasaa qaanqee laga Thames irraa oli tokkosaniin bara haaraa gahe.
Warrii wal fuudhe gaafa fuudha isaanii lakkoofsa nama dhufee heduu qofaa mitii mitii dhiphuu fi bal’inna hedduu keessa dabaranii yo fulaa jabduu gahan qofa fuudhii lubbuu bula jedha
Warrii wal hadhu kun;mootummaa Siiriyaa Raashiyaa fi milishoota Shi’aati irraa gargaarsa argata.Milishootii mootummaa Siiriyaa hadhan ammoo milishoota SUnniiti fi Iraan irraa gargaarsa argata.
Warrii wal hadhu lola wal irraa dhaabuu didee namallee baqachiisuu dadhaban.Amma akkuma taateefuu haga namii baqatutti jedhanii lola dhaabanii nama bassuutti jiran.
Warrii walti dhufu cuftii akka Waldaan Federeshiinii Kubbaa Aiilaa Addunyaa, FIFA jedhetti namu dhaadachaa dhufa.
Warrii walti hafe 16n sadarkaa Dhahanii walbuusuy Knock out stage baanan kaan keessa jiran.1938
Warrii walti hafe ammoo guyyaa lamaan duubatti taphatee afur walti hafa.
Warrii walti hafe,hurjii gugurraalee Gaanaa,Fardoo Cocollee Bukiinaa Faasoo, Moototii Masrii fi Nyenca Korma Kaameruun fa.Jari hardha waliin taphatu kun dorgommi tana irratti moohamee hin beeku.
Warrii Yukreeyin magalaa Odeessaa garba Gurraacha jala qubatu,warra aadaa tana jabeeffachuutti jiru keessaa tokko.Kirisaatnii hedduun guyyaa akkanaa kana lafa dhaloota Yessoo Kiristoo, Beeteliheemitti ulfeeffata.
Warri jalqaba uuffata aadaa Oromoo dhiyeessuu jalqaban rakkoo guddaa keessa darbaa akka turan amma garu deemsa waggootii dheeraa booda foyya’uu isaa ibsistee jirti.
Warri karaan isiin keessa baatu tana irraa ammatti womaa hin argatu.Aabba Jaatanii Diidaa ibseen Yaaballoo guddoo nu makarsite jedha.
Warri Londoniilleen nama Thamestti yaahee qaanqee ganna haaraan simachuuf oli facaasan daawwachaa ulfeeffate.
“Warri lubbun du’’a kanarraa hafe namoota 14 ta’uu, imalli isaaniis gara Afriikaa kibbaa akka ture angawoonni Moozaambiik nuuf himanii jiran. Godaantonni lubbuun argaman kun nyaataa fi bishaan dhugaatii dhabiinsarraa kan ka’e qaamni isaanii bututeeti ture, ammas Hospitaala Teetee jedhamu keessatti yaala fayyaa fudhataati jiru. Jaarmayaan IOM ammoo warra du’a oole kanafa midhaan nyaataa fi uffata isaaniif kennuun gargaaraa jira’’ Saandiraa Bilaak; Dubbi Himtuu IOM Moozambiik
Warri Magaalaa Moyyalee Keessaa Dheessuun Daangaa Keniyaa Seenan Maal Keessa Jiru ?
Warri manaa baqatanii jiran gama isaaniitiin rakkoo keessa jirrachu himatu. Koomishiniin Ittisa Balaa Oromiyaa yeroo dhiyootti namoota kanaaf gargaarsa ittiin gahuuf hojjetaan jira jedha.
Warri Mana kana(Mana Marii Amerikaa) keessa jiru,durii eeyee dallaa hin jaarraa jedhee fudhate taatullee takkuma dallaa dhugaa hin jaarre.Ani ammoo akkuma jedhe jaara.”"
‘Warri maqaa WBO’n hidhatee wal gahii gubbaa utuu jirruu dhufanii nu marsanii dhukaasanii, naan na fuudhanii deeman, sana booda guyyaa 24 na hidhanii meeshaa fi qarshii na harka ture na harkaa fuudhanii boodarra lakkifame’ Obbo Boggaalee; jiraataa Bulee Horaa
Warri mooyyale, nageenyi naannootti akka dhufuuf mootummaan gaaffii keenyaaf deebii yeroon kennuu qabaa jedhu.
Warri muudame kun gulantaa ilaalame warra guutee akka Obbo Habtaamuutti. Mohaammed Adamoo muudama caffee kanaan daayirektera Oromiyaa Broodkaastiing Neetwork tahuun muudameera. Innis biyya baqaa turee ji’aan dura biyyatti ka gale yoo tahu, waanti natti kenname kuni itti gaafatama guddaadha jedhe.
Warri ollaa karrayyuu afaan isfaaltii jala qubatuu rakko bisaani hiamta.
Warri Ollaa Keeniyaa gara Godina Booranaa deebiyee hedduun hospitaala Mooyyalee jira. Dr. Gezzaahny Isheetuu Meedikaal Diirekteriin Hospitaala Mooyyalee namoota kanaaf yaala barbaachisu kennaa akka jiran VOA’tti himani.
Warri paartii mormituus paarlaamaa biyyattii keessatti dhagahamtii qabaachuu qabaachuu labsee, malaammaltummaa to’achuufis nama qarshii ummata hatame ifa baaseefis dhibbeentaan shan yaa kennamuu jedha.
Warri yaadaa qabdaan bilbilaan nuubiraan gahuu barbaaddan:
Warri yaada Tiraampiin falmu ammoo wannii inni achitti dubbate waan bulchinsa demokiraasii gara hamaatti geessu jedhe.
Warruma Nagaa Biyyaa Jeeqaa Jiruutu Kora Kana Irratti Nageenyi Ha Kabajamuu Jechuun Gaafataa Ture.Hundee Dhugaasaa
Warshaa boba’aa Saa’udii irratti dhuma torban dabree haleellaa gaggeeffamee tureef deebii kennamuu qabu kan ilaaleen prezidaant Traampif odeeffannoo gaariin qaba jechuun ministriin danta alaaa Yunaaytid Isteetes Maayik Pompeyoo har’a dubbatanii jiru.
Warshaa Chaayina POLY-GCL jedhan kana haga tokko mootummaa Chaayinaatti qooda keessaa qaba.
Warshaa Harreen Keessatti Qalamee Gara Biyya Alaatti Ergamu Jiraachuu Mormine
Warshaan Alema Kaawdii Jedhamuu Bishooftuutti Argamu Hojjatoota Isaa 300 ol Hojii Irraa Dhaabun Himame
Warshaan Baala Shaayee Gumaroo duraan qabeenyummaan isaa kan harka mootummaa ture yoo tahu, bara 1994 tti Kaampaanii MIDROC f gatii haga yoonaa sabaaf ifa hin godhaminiin Abbaa Qabeenyaa dhuunfaaf ka gurgurameedha.
‘Warshaan Baala Shaayee Gumaroo Faayidaa keenya akka nuuf eegu gaafannaan Humna Agaazii nurra qubachiise’ Jiraattota Aanaa Aallee
Warshaan Cuunfaa Maangoo fi Timaatimaa Naqamteetti Ijaaramaa Jiru Qonnaanbultootaaf Faayidaa Qabaata, Jedhama
Warshaan daabboo Shaggar sa'atii tokkotti daabboo 80,000 Oomisha, jedhame har’a Finfinneetti eebbifamee jira. Sirna eebba warshaa kanaa irratti kan argaman Muummeen Ministiira Itoophiyaa Abiy Ahmad, “warshaan kun akeektuu rakkoo midhaan nyaataa jalaa ittiin baanuu ti,” jedhan.Itti aanaan kantiibaa bulchinsa magaalaa Finfinnee Injinar Taakkalaa Uumaas gama isaaniin hojiileen gaaffii dargaggotaa fi haadholii deebisan magaalatti keessatti ciminaan hojjatamaa akka jiru dubbatan.
Warshaan dawaa oomishu guddichi kan addunyaa Serum, sababa talaalliin AstraaZenekaa qorra degerees Celsius 2-8 qofaa keessa turuu waan danda’uuf kan Pfizer/BioNTech caalaa kan Oxford simatee jira.
​Warshaan kun akka obboo Jiloon jedhutti naannoo Karrayyuutti dhibumaan dhufe. Bulchootii warshaa kanaa waan wara lafaatii hojjachuuf waadaa galan hedduu hin tolchineef.
Warshaan kun ammoo hujii tana akka dansaa hojjachuutti jiraachuu fi dhibaachuu isaa namii akka dansaa gula deemee tohatulleen hin jiru jedha Dr.Asebeetti.
Warshaan kun Bulchiinsa Magaalaa Dukam Zoon Istarn Idaastirii keessatti argama. Balaa ibiddaa kanan namoota 2 irra miidhaan qamaa cimaan dhaqqabuu isaa isaa Waajjiri Dhimmaa Hojjetaa fi Hawaasumaa Magaalaa Dukam Raadiyoo Sagaalee Amerikaatti himee jira.
Warshaan kun guyaatti oxygen siliinderee 200 oomishuu kan danda’u yoo ta’u, kunis kan naannoon sun barbaatti siliindera 80-120 ol ta’uu itti gaafatamaan waajjira eegumsa fayyaa naannoo sanaa Dr. Yooseef Mohaammd VOAf ibsaniiru.
Warshaan kun warqee qotee ennaa baasu keemikaalli inni itti fayyadamu hawaasa naannoo irratti miidhaa inni dhaqqabsiise illee hamaa ta’uun gabaasameera. Mootummaan naannoo Oromiyaa immoo investmentiin kam iyyuu kan uummata keenya miidhu fudhatama hin qabu jechuu dhaan haaromsamuun eeyama MEDROC utuu inni quba hin qabaatin ta’uu ibsee jira.
Warshaan Midrook qaraa ganna 20 Laga-Dambiitii warqii qotachaa bahe.Akka oduu dhageennutti warshaan kun gannatti warqii kintaala 45 achii baafata.
Warshaan Nukleeraa Jaappaan Qaanqee Hamaa Facaase
Warshaan Sa'aa Tokkotti Daabboo 80,000 Oomishu Finfinneetti Eebbifame
Warshaan tokko yoo hujii investimenti hojjatu akka jecha Dr. Hassanitti lafa investimenti itti hojjatu sunitti warra lafaatiin waldhaqee hojjachuu male.
Warshaan waraanaa Ruuyruu kaleessa eebbisiisame baasiin siliingii biliyyoona 4 itti bahuus mootummaan Keeniyaa beeksiseera.
Warshaan zeeytii nyaata guyyaatti leetira kuma dhibba jaha oomisha, jedhame dhaabbata Medrook Itiyoophiyaa jedhamuun Finffineetti akka ijaaramuuf deemu himamee jira.Ijaarsichaaf Qarshii Itiyoophiyaa Biiliyoona Afur tu ramadameef, jedhama.
Washingon DC keessa kan jiru Imaama masgiida First Hijira kan ta'an Sheek Haaliid Mohamud Umar ayyaanni kun kan nagaa fi jaaalalaa akka ta'u uummata maraaf hawwuu dhaan ergaa baga ittiin isin ga'ee dabarsanii jiran.
Washingotn,DCn ganna 85n duubatti dorgommii tana qopheessite.Gabayaan oowwiteefi manneen nyaataa fi dhugaatii DC fi naannoo isii baranuma canaqan.
WASHINGTEN DC —Afrikaa Kibbaa, hookkara torban kana keessa godaantota biyya ishee keessaatti xiyyeeffatee geggeessame xiinxalaa jirti.Akka aangawoonni jedhanitti, hookkarichaan lubbuun namoota kudhanii ka dhabame yoo tahu, ka biro baay’een madaa’uunis beekamee jira.Biyyoota Afrikaa ka biroo waliin hariiroo Afrikaa Kibbaa qabdu miidhee jira – hookkarri jibbinsa lammiwwan alaa achitti geggeessame.Prezidaantiin Afrikaa Kibbaa – Siril Raamaapoosaa, haleellaa Dilbata dabre irraa jalqabee, lammiwwan Afrikaa Kibbaa konkolaqatota fe’isaa ooofanii fi ka biroodhaan geggeessame sana cimsanii balaaleffatan.“Lammiiwwan alaa carraa hojii dhalattoota biyyattii irraa saaman,” jechuun haleellaa jhibbinsaa kana oofan – lammiwwan Afrikaa Kibbaa.Raamaapoosaan akka jedhanitti, ka magaalee hookkarichi keessatti geggeessame – Johaanisbergii fi magaalaan galma-mootummaa biyyattii – Pritooriyaan keessatti argaman, kutaa Kaaba-bahaa biyyattii – Guuteng keessatti, haga ammaatti namoota yakka sanaan shakkaman dhibba afurii ol tu hidhame.
Washington Beefs Up Security Ahead of Presidential Inauguration
Washington dabalatee magaalaalee Ameeikaa 25 kutaalee biyyattii 16 keessatti uggurri sa’aa kaa’amee jira. Tramp hoogganoota kutaalee biyyaa, angawoota humnoota naga eegumsaa fi angawoota nageenya biyyoolessaa waliin viidiyoo dhaan konferensii geggeessaniin nageenya hawaasaalee Ameerikaa eeguu kan jedhu irratti mari’achuu jiru.
WASHINGTON,DC —Aanolee godina Arsii naannoon Ixxoosaa lafa jabana minilikitti Oromoo fi nama hedduu naannoo sun qubata wal-gahiif yaamanii harmaa-harka irraa itti jiran.Mootummaan naannoo Oromoo, akka Itti Gaafatamaan Biiroo Aaadaafi Tuurizimii Oromiyaa,Mohaammad Jiloo jedhutti ummata jabana hamaa sun keessa haala hamaan suniin fixan qaabachuuf siidaan dhaabuufiitti jira.“Laftii tun ta mootummaan minilik ka ummata Oromooti fi ummata Itoophiyaa dhibiillee humnaan bulchee aadaa fi afaan isaa humna qawweetiin irraa balleessuuf irratti duule. Haawwan harma irra ciranii,dhiiraa kolaasanii harka irraa ciran.Tun hujii Nafxanyaati.Ummata Gadaan buluu dhowwee qawween bulchuuf itti dhufe.Aanoleetti walgahii yaamee sanyii isaanii balleesse.”Barii sun akka obbo Mohaammaditti, 1,900 keessaa minilik lafa ballifachuuf gochaa akkasii ummata irratti hojjate.Paartiin mormituu siyaasaa Itoophiyaa ta akka MEHAD fi EDEPA faan hujiin akkanaa tun,siidaa dhaabuu tun dhaloota dhufullee haaloo fuusfitii ummati Oromo ammoo akka siidaan akkanaa ijaaramullee hin fedhu jedhan.Obbo Mohaammad ammoo warra fedhii ummataa hin beennetti tun fedhii ummataatii miti jedhaa. jedha.“Warraa fi paartii fedhiin ummataa maan akka taate hin beennetti tun fedhi ummataatii miti jedha.Fedhii isaa irraa kaanee hojjanneef egerilleen akkasuma.Biyya jiguu geette walti qabuutti jirra.Mootummaan durii mootummaa aadaa tokko,afaan tokko, seenaa tokko jedhee walti qabee caccarassee nama bulchuu fedhu.Warra mootummaa akkasii kuffisuuf kufee siidaa dhaabana.”Mootummaan naannoo Oromiyaa Aanolee, Finfinnee,Adaamaa fi Calanqoolletti siidaa gootota jaaruutti jiraa,ka aanolee kana muuziyeemiillee itti dabalee qarshii miliyoona 20 itti baasee jedha gabaasii mootummaa naannoo Oromiyaa.Maqalee,BaahirDaarii faalleen siidaan akkanaa jaarumatti jrian.Siidaa Aanoleetti dhaabuutti jiran kun Botootessa kana keessa eebbifama.
WASHINGTON DC —Abbaan alangaa himatamtoota mara irratti himannaan waggoota sadii dura dhiyeesse ergama shorokaa ABO fudhachuu dhaan of ijaaranii tokkummaa biyyaa fi siyaasaatti bu’aniiru yakka jeeqamaaf kakaasuuf hanga tokko qindeessuutiin ture.Abbaan alangaas himannaa koo naaf ibsu kan jedhe ragaa galmee fi namaa dhiyeessee jira. Himatamtoonnis ragaa ofi irraa ittisaa dhageessisaniiru.Manni murtichaa murtii har’a kenneen Abarraa Bonee abbaan alangaa ragaa ga’aa waan irratti hin dhiyeessineef walabha akka gad dhiisamu murteesse.Himatamtoota 1 hanga sadiitti tarreeffamaniin ala himamtoota hafan 18 irratti murtaa’uun kan irra jiraatu akka abbaan alangaa dhiyeesse seera yakka ilaalcha biyyattii keeyata 241tti utuu hin ta’in keeyata 256 fi 257n ta’uu murtaa’eera.Akkuma kanaan adabi hidhamtoota 18 hidhaa salphaa ta’a jedhamee eegama. Obbo Dachaasaa Wiirtuu, himatmtoota keessaa dhimmi obbo Geetuu Saaqqataa fi obbo Alabuu Teshoomee manni murtii akka keeyata 241tti balleessa itti muree jira. Murtiin sunis adaba cimaa dhaqqabsiisuun isaa beekamaa dha.Manni murtichaa murtii adabaa dhageessisuuf Adoolessa 30 bara 2005tti beellama ka biroo kennee jira. Galmee himannaa kanaan himatamanii yakkamtoota kanneen jedhaman keessaa barattoota University Finfinnee, Adaamaa, Jimmaa fi Haromayaa hedduutu keessatti argama.
WASHINGTON, DC —Abbaan gurbaa umruii waggaa 16 kan dilbata darbe boolloo gommaa xayyaara San Jose Californiyaa dhaa gara Maui dhaqaa ture keessa dhokatee deemaa ture oduu isaa yeroo jalqaba dhaga’an kan rifatan ta’uu isaanii fi booda irra garuu ilmi isaanii fayyaa ta’uu isaatti boqonnaa argachuu isaanii dubbatan.Gurbaan Yahya Abdi jedhamu balalii sa’aati afurii sana irraa lubbuun baraarame yeroo ammaa hospitaala Hawaaii keessatti wal’aanamaa jira. Abbaan isaa VOA sagantaa Afaan Somaleef akka ibsanitti oduu sana kan dhaga’an kutaa tajaajila poolisii Hawai irraa bilblaan ta’uu ibsan.Mucaa isaanii jimaata darbe yeroo dhumaaf arguu isaaniif waliin ta’uun sagaduu isaaniis ibsaniiru.Imala sodaachisaa akkasii ilmi koo geggeesse TV irraa wayitan dhaga’ae Rabbi isa oolchuu isaaf galateeffadheera jedhan.Ilmi isaanii yeroo mara Afriikaatti deebi’uu kan fedhu ta’uu dubbata, haala gamasiif garuu yeroo ammaa deebi’uu kan hin dandeenye ta’uu itti himana jedhan.
WASHINGTON,DC —Addunyaan baruma baraan qilleensa isii oowwaa,qabbanaahaa gara dhabaa deemu kana maan goonaa jettee marii teetti. Mariin Sadaasa 26,2012 Doha,Qataaritti teettu tun 18essoo biyya 192 marii dhufa.Qilleensa oowwu ykn jijjiiramu waan hedduutti jijjiira,baddaa ciranii balleessan,aara gurraachaa ykn aara hamaa makiinaa,warshaa,albuudaa fi waan hedduu keessaa bahu fa.Kana dhaabuuf muka dhaabuun fala tokko.Afrikaan aaraa biyya guddattee nutti dhufetti qilleensa nurraa hammeessee horii nuu baasuu malani jedhanii biyya guddatte himatan.Woma taateefuu warra gara Itoophiyaatii marii tana dhaquutti jiru keessaa tokkoo Dr.Girmaa Baalchaa,daarektera Fooremii Jijjiirama Qilleensa Itoophiyaati.Fedhiin Afrikaa fi Itoophiyaan maan jennaan, herregaan ykn yaadaan walii galanii akka walqixxee falmii jijjiirama qilleensa kanaa dubbachuu dandahuu jedha.Addunyaan qilleensa oowwu kana harka shanii diqqeessuu feeti,malii diqqeessaniin ammoo garagar jira,warshaa diqqeessuulleen keessuma jirti.Wardhaa diqqeessuun ammoo biyya guddattee dhiba.Itoophiyaan jijjiirama qilleensa kana akkamiin faluu dandeetti jennaan Dr.Girmaan.“Yoo dandeettiin kiyya oli kahe muka dhaaba... teknoolooji argachuu qamna beekumsi keenna oli guddachu qabaa kana godhuuf ammoo horiin nu gargaaraa jedhan” jechuun fedhii Afrikaatii jedha.Qilleensii jijjiiramu akka Dr.Girmaatti akka biyya Awurooppaa adoo hin tahin bisaan lafa jiraa dhiisii ka lafa jala jiraa,ka muka keessa jiraallee gossee Afrikaa duruu rooba irratti hirkattu rakkisa.Falii qilleensa jijjiiramee oowaaa deemuun wallaanan guddaan akka ogeeyyotaatti muka dhaabanii qilleensa qabbanaahaa argatanii lafa qabbaneeffachuu, bulchootii addunyaa maan goonaa jedhanii Dohaa,Qataaritti dabran.
WASHINGTON,DC —Addunyaan Dorgommii kubbaa miilaatti jirti.Taphattoota kubbaa miilaa Eertiraa ammoo hoteelii qabaniif keessaa dhaban.Eeritaalleen akkuma biyya Afrikaa gama Bahaatii fi gama Jidduu dorgommii CECAFAtii Kampaalaa,Ugaandaatti dabarte.Taatullee akka itti gaafatamaan guddaanCECAFA, Nikolaas Musonilleenitti jedhetti jara kana gara isaan jiranii barbaadanii dhaban jedhanii poolisii fi bulchootii kubbaa miilaalleen barbaaduutti jiran.“Taphattootii kubbaa miilaa Eertiraa fi doktorii jara wlaiin jirulleen 18 hoteelii qabaniif keessaa dhabee waan jedhaa.Akkuma dhageenneen itti gaafatamoota kubbaa miilaa Ertiraa fi poolisiilleetti himne.”Taphattoota kubbaa miilaa Eeritaa keessaa 14tti hoteelii qabaniif keessaa dhabani harka kennachuu hin oolan jedhan.Eeritaan tapha Zaanzibaariin waliin taphatte irratti 0-0,Maalaawwii waliin taphatte irratti ammoo 3-2 moohmate. Taphattootii biyya tanaa yoo hedduu akkanuma badan.Mee qophii Ispoortii hardhaa tanaawwww.voaafaanoromoo.comirraa nuu caqasaa.
WASHINGTON DC —Addunyaan dorgommi kubbaa miilaa addunyaa bara 2014tiif Brazilitti taphataniif qophiitti jiran.Taphattootii kubbaa miilaa biyya C.A.R isaani Afrikaa Kibbaa dhaqanii taphatanii galuuf jedhan mootummaan isaan duuba gara galee lafa itti galan dhabanii ammaaf Kaamerun jiran.Taatullee yoo laftii qabbanoofte akka jecha itti gaafatamaa isaaniitti biyyatti deebihuuf fedhuu qaban. Gama kaaniin dorgommi fiigicha dhiyoo tana Poolaanditti qopheessan irratti Imaanee Margaa,Hiywot Ayyaalee fi Belaynesh Oli Jiraa faan Keeniyootatti aanaanii sadarkaa argatan.Dorgommii kubbaa miilaa bara 2014 Biraazilitti taphataniif biyyitii dabaran dorgommitanaa dabaran beekamutti jiran. Gama kaaniin ammoo dorgommiin kubbaa miilaa ijoollee gannii 20 gadii U-20 jedhani taphachuutti jiran dhumachuutti jirtii bori Masrii fi Naayjeeriyaa,itti aanee ammoo Maalii fi Gaanaatti waliin taphata.Jimaata ammoo abbaa jara kana keessaa moohatetti sadarkaa sadeesosotiif taphataa Ebla Sadii ammoo waancaa tapahtan.Mee qophii Ispoortii caqasaa.
WASHINGTON,DC —Addunyaan Oloompikii lama qabdi;Oloompiki bonaa fi gannaa ,Winter Olympic fi Summer Olympic jedhanii wal dorgoman.Dorgommiin gannaaWinter Olympichaga guddaan biyyiti cabbi keessa jiraattu irratti waldorgoman tun tana waliin marroo 22essoo.Atileetota biyyaa 88tti ispoortii gosa 16tiin wal dorgoma.Amerikaan dorgommii tanaa atileetota 230 ergatte .Dorgommii tanaa madaaleyaa warqii 98 waliin madaaleyaa 290 tahutti badhaasaaf lafa jira.Atileetota Amerikaan qopheeffattee keessaa 14 nama akka Shaun White, Shani Davis,J.R Celski, Hannah Kearny fi Tim Burke fa badhaasa guddaa eegatti.Dorgommii tana qopheessuuf doolara biliyoona 50 caalaatti itti bahe. Baniisa isi ka hardhaatti nama kuma 40tti dhufee daawate.Gama kaaniin ammoo USA warrii biyya nagaa dhowwu jetteen dorgommii tana irralleetti balaa buusuuf qophii jiraa ufi eegadhaa jettee dhaamtee eegumsa jabaa jala jirti.Magaalaan Sochii dorgommii tana itti qopheessan km 3,505 ballattii nama dhibba 340 tahutti keessa jiraataa, garba gurraachaBlack Seajala jirtii guyyaa 16 dorgommii tana qopheessiti.
"WASHINGTON,DC —Addunyana barbaada xuyyuura Maleezhiyaa badee dhaban kana itti wal gargaarumatti jirtiEegii badee torbaan sadii haga hardhallee asi copxee isaallee hin agarre.Caacabii dhiyoo tana garba keessaa guuranii addunyaan walti kullfiteelleen ka isaatii miti.Booying M370-770,xuyyuura geejjiba Maleezhiyaa ka lafaa dhaban kaan ammallee barbaadumatti jiran.Akka bulchootii Awustiraaliyaa jedhanitti xuyyuura kana arguun jajjabduu tahuutti jirti.Ministerii hajaja waraana Awustiraliya ka duriiAngus Houston-illeencaaccaba xuyyuura kanaa garba Indii gama tokkoon keessa barbaaduutti jiran jedha.""Ogeeyyoota addunyaa keessatti beekamana ka hojjatoota Awustiraaliyaa waliin hojjatan qamna.Hujii akka malee jajjabduuti, taatullee ittuma jirra.”Xuyyuurii geejjibaa kun eegii biyyaa isaatii ka’ee adoo saatii tokkollee hin gahinuu dhabanii.Odeeffannoon dhumaa paayleettiin isaanii warra lafa jiru waliin dabarse ""Daandii Qilleensa Xuyyuura Maleezhiyaa 370,” jetti.Barbaada kana biyya gara garaatti itti wal gargaaree garba keessa soquutti jira."
WASHINGTON,DC —Afgaanistaan tana waliin marro lama filannoo addunyaan mirkansiteef filachuuf deemtiBiyyiti Eezhuiyaa tun durii mootummaa Taalibaan ka seera Shariyaatiin bulchuun bulti.Eegii addunyaan itti wal gargaartee mootummaa sun achii baaftee bara 2001 jalqabdee tana waliin marroo lammeessoo perzdanatii haaraa filachuuf deemiti.Milishootii Taalibaan ta durii mootummaa irraa fudhatan ammoo akka namii filannoo tolfatanii akka biyya Dhihaatti bulan hin eeyyaman.Akka seeraatti perzdaantiin ammaa Hamiid Karzaay marro itti aantuuf hin dorgomu.GaagzexeessitotaAssociated Pressta huji tanaaf achi jiran keessaa tokko ijjeessanii tokko madeessan.Gaazexeessituun ijjeessan ta biyya Jarmanii Assiciated Press hojjattu Anja Niedringhaus gaazexeessituu footoo beekamtuu,nama ganna 48ti badhaasa guddaallee argatte.Gaazexeessittuun lammeessoolleenAssociatedPRESShojjattu Kathy Gannon isiin ammoo nama biyya Kanadaatti teessoon isii Islamaabaad madooftee wallaansatti jirti.Akka oduuAssociated Pressittijarii kun makiinaa hojjattootii filannoo godina Khost keessatti kaardii fi sanduuqa filannootiin qoodan keessaa jiran.Adoo jarii dallaa magaalaa Khost keessa jiruu itti gaafamtaan damee nagaa eeguu jara kana kalaashiin hadhe.Akka itti gaafatamtuunAP Kathleen CarrollNY keessaa jettetti gaazexeessitotii tun yoo hedduu lola Afgaan gabaasaa bahan.
WASHINGTON,DC —Afrikaan akka gabaasaAfrican Venturbaasetti dureeyyii doolara biliyoona hedduu qaban qaban 55 qabdi.Dureeyyiin 55n tun biyya 10 keessa jiran. Naayjeeriyaan dureeyyii akkanaa 20 qabdi, Afrikaan kibbaa 9 Masriin ammoo 8ti. Dureeyyiin Afrikaa bebeekamoon 55n tattana.Horiin jara 55n kanaa yoo walumatti deebisan doolara biliyoona 143 fi doolara miliyoona 88ti.Yoo silaa qoodatan nama tokko doolara biliyoona 2 fi miliyoona 600tti gahaa jechuu.Warra kana keessaa dureessii guddaan nama Naayjeeriyaa Aliko Dangoteti.Warshaatti duroosme,nama doolara biliyoona 20 fi miliyoona lamaan beekamu.Investera Afrikaa Kibbaa Allan Greyitti itti aana ka sadeessoolleen namuma Naayjeeriyaa,Mike Adengua zayitii fi investimentiin telecommunication duroomsie.Biliyeenerota Naayjeeriyaa 13 haga guddaan investemtni zayti fi haga kaan ammoo albuudatti duroomse.Waan akka warqii,diamond kakkanaa faAkka abbaan gabaasa kanaa Chi Chi Okonjootti,”Afrikaatti namii horiin kiyya hagana jechuu akka ceeraatti ilaala.Hagana qamnaa jechu mannaan ummataa hujii hojjannaa jedha.Tanaafuu haga qamnaa fi hagana walti kuufannee jechuu hin fedhan.”Dr.Azzar Jamini nama Afrikaa Kibbaatti dhaaba investientii maallqaaa ka Ecnometrics jedhan gorsu.Afrikaatti warri doolara biiyoona hedduu qabu heddachuun milkieetta dansaa hin fakkaatu maan jennaan qabeennii harka nama diqqaa qofatti kuufamaa wanti isaan duroomsee hagii tokko diidatti waan beekame hin qabu jedha.
WASHINGTON, DC —Akka gabaasii caasaa Tokkummaan Mootummaa dhiyoo tana baase jedhetti mootummaa fi dhaabbilee mootummaa hin tahin rakkoo tana faluuf manneen barnootaa qahuma ijoollee horiisee bulaatti jaaraniifillee rakkoon tun ammallee akkuma rakkootti jirti.Waan ijoollee horsiisee bulaa manneen barnootaatti oofaa keessaa akka oduu IRIN bonaa fi oolaa,lola gosaa fi waan hedduu.Akka gabaasa kanaatti akka lakkofosa Itoophiyaatti bara 2004-2005 qofatti ijoollee barattoota sadarkaa tokkeessoo keessaa kuma 17tti bonaa fi rakkoolee gara garaa duraa godaanuuf barnoota dhiise.Affaar gama Kaabaatti manneen barnootaa 15tti bisaan dhabee cufame.Cufaattii tun ammoo ijoollee 1,899 barnoota irraa hambifte,tana keessaa harkii 29 ijoollee dubraati akka oduu damee gargaarsa ilmaan namaa Tokkummaa Mootummootaa OCHAtti.Wal dhabii gosaa ka akka naannoo Harargee gama Bahaatti Oromoo fi Somaaleelleen itti wal dhabanillee akka gabaasa kanaatti ijoollee 10,600 ta harkii 40 ijoollee dubraa tahetti barnoota isaaniitti gufuu tahe.Ijoolleen horsiisee bulaa yoo hedduu marraa fi bisaan barbaadaaf horiin godaan,ykn ammoo yoo warri isaanii lafa sodaatee godaanu gula godaanan.Mootummaalleen rakkoo tanaan faluuf jedhee mana barnootaa gaafa rakkoo akkanaa itti baratan ABEC jedhee qahee isaaniitti jaareefii wallaanuuniitti jira.Minsitryn barnootaa sagantaa nyaata addnyaa WFP waliin tahee akka ijoollee manneen barnootaatti qallabanii bariisan tolchuutti jira.Falii akkanaa kun akka obbo Moahmmed ministry barnootaa irraa jedhetti akka naannoo Affaarii fi Somaaleetti barnootii harka 75 irraa 83tti gahu tolche.
WASHINGTON, DC —Akka jecha Dr.Mararaa Guddinaa,I/G Kongireesii Federaalsti Oromootti dhaabii isaanii barattoota Oromoo ka yuniversiti hari’mani fi kaan ammo adabaman irraa kahee gabaasa baase.Kaan ammoo mootummaan dhimma musliimaa keessaa seenee amantii isaanii danqaa itti tahu isaatti akka isaan gabaasa kana baasan tolche.Tana maleellee rakkoolee gara godina Booranaa,gama ,Harargee fi Gumuzii fi Wallaggaa keessatti uumametti akka isaan gabaasa kana baasan taasise. Tanaafuu akka jecha Dr.Mararaatti mootummaa beekaa yuniversitii fi naannollee ollaa tahan jidduutti rakkoo uuma.Akka Dr.Mararaatti federaalizimmiin mootummaan hojjachuuniitti jiru saba walti buusuutti jiraa sirnii demokiraasiilleen biyya keessatti ijaaramuun dadhabuutti jira.Gama kaaniin ammoo Ministirii Dhimmoota Federaalaa keessatti Itti gaafatamaan qunnamtii ummataa obboo Abebee Warquu,“Mootummaatti nama walti buusa jechuun dhara,deemsii barnotoaa danqaa tokko malee nagaan geeggeefaa jira…mootummaa kan dhaabbatu ummataa qofaa..kan tures kanuma ..gama tokko goranii tokkoof looguuf yeron isaa erga darbe waggoota dheeraa lakkoofsiseera,”jedha.
WASHINGTON,DC —Akka Minsiteri Ittisa Waraana Amerikaa, Chuck Hagel jedhetti lakkoofsii waraanaAmerikaa haga gaafa Waraana Addunaya Lammeessootti duraan jiruutti gadi bu’a.Bulchiinsii perzdaanti Obaamaa yoo hedduu lakkoofsa waraana isaa diqqeessuuf dubbachaa ture. Akka jecha Ministera Ittisa Waraana Amerikaa,Hagel jedhetti bajaeti waraana biyya isaanii bara waraana Iraaqii fi Afgaanistaan keessa dooloara biliyoona 700tti dhiyaatu amma gara doolara biliyoona 496tti deebiha.Waan bajata waraana Amerikaatiin diqqeessuuf karoorfataniin keessaa tokkoo jeettilee jabana Cold Wara,lola dubbii siyaasaatiin wal hadhanii ((A-10)) ta taankilee Soviet Union loluuf qopheessanii fi loltuu waraana Amerikaa bara 9/11 duraan turanii 570,000 irraa gara 440,000-450,000tti gadi buusuu.Lakkoofsii waraana Amerikaa bara 1940 asitti akkana diqqaatee hin beeku.Humnitii warana garba irrallee irraa loltuu diqqeessuuf karooratti jira.Akka Hagel jedhetti humna waraana isaanii Asia-Pacific jirullee humna komputeratti deebisuuf karoorii jira.“Humana waraana Amerikaa gamuma cufaanuu diqqeessaa,jabana teknooloojii baranaatiin qophii jiraachu keenna agarsiisuuf eena.”Minsitrii Ittisa Waraana Amerikaa, dubbii tana Konigreesii Amerikaatti himuuf qophii jira.Achii ammoo, hujiin tun humna waraana Amerikaa laaffistee doorsisa Chaayinaa, Jiddu-Gala Bahaa, Afrikaa fi Azhiyaa Kibbaati dhufu dabaluu dandeetti jedhani falmiin hedduun dhufuu dandeetti.Taatullee karoorii perzdaanti Obaamaa lakkoofsa waranaa teknooloojii jabanaatiin hojjatu qabaachuu.
WASHINGTON,DC —Akka Oduu Bloombergiti hujiin ibsee biyytii ollaan tun waliin qabaattu, Fulbaana jalqabanii,horiin huji tanaa $Biliyoona 1.864ti.Horii kana keessaa haga guddaa Baankii Addunyaatii fi Baankii Misooma Afrikaatti liqeen kenna,kaan ammoo biyyuma lamaanti baafata.Humnitii ibsee Itoophiyaa fi Keenyaan waliin hojjachuuf kophiitit jiran.Humnitii ibsee ta HEP,Hydro Electric Powerjedhan kun KM 1,070 dheeratti. Itoophiyaa Walaaytaa Soodoo kahee haga Keenyaa magaalaa Suswa gaha. Suswaan tun Naayroobi irraa km 100 fagaatti.Ibseen galtu tun akka daarketera kanaatti ganna 5n duubatti Itoophiyaatti manneen kuma dhibba hedduutti ibsee galchiti.Ganna 5n duubatti hujiin isii dhumatti.Dhaabii biyya Faransaay tokkolleen hujii tanaa doolara miliyoona 118 kenna.Keenyaan ammoo horii kennaniif irratti doolara miliyoona 88 dabalti Itoophiyaan ammoo doolara miliyona 32 baaftee ufiin dandeetti akka daarketera baankii Afrikaa damee Afrikaa obboo Gebreheelitti.Gama kaaniin ammooWORLD ECONOMIC FORUM, ykn ammoo mariin mala jrieenna ykn mala bulti addunyaa,kora isaa Afrikaa kibbaatti taahen Afrikaan ammallee guddinnaan addunyaa duubuma jirtii jedhee walii gale.Akka dansaa guddachuuf qabeenna jiru waliin gahuu,mootummaa biyya guddisu qabaachuu, carraan namaan guddisan hedduun jiraachuu wayyaa jedhe.DhaabiiWorld Economic Forumjedhan kun dhaaba dhuunfaatii akka addunyaan gama cufaanuu bifa dansaaqabaattu tolchuuf abbootii siyaasaa,abbooti daldalaa, jaarrolee biyyaa, dhaabbilee gara garaa dabalatee gannuma gannaan mala jireenna addunyaa irratti mari’atu.Afrikaan Kibbaa biyya guddachaa dhuftee Afrikaa dhiisii addunyafuu fkn taatu jedhani kora qahee isiitti taahan.Mee Qophii teenna MP3 tana irraa nuu caqasaa.
WASHINGTON,DC —Amerikaan akka Baraak Obaamaa ganna afran dhufaallee biyya bulchuuf baatee filatte,Senetiin Amerikaa hagii guddaalleen akkuma ganna dabree kaan harka paartii Obaamaa fa jira,taatullee Miseensii Mana Marii harkuma paarti Rippaabilikaanitti hafe.Pirezdaanti Obaamaan gaafa filamee Chikaagootti dubbii dubbate kaanitti, ummatii Amerikaa akka bulchootii isaa hujii hojjataniif malee akka isaan hujii ufii hojjataniif hin fille.Hujii tana hojjachuuf ammoo akka jecha prezdaanti Obaamaatti paartileen lamaanuu waliin hojjachuutti faaydaa fida.“Torbaanii fi ji’oota dhiyootti bulchoota paartilee lamaaniituu waliin hojjachuuf qophii jira.”Rakkoolee amma ariitiin paartileen lamaanuu irratti hojjachuuf fuula duraa qaban:mala gibiraa fi qaraxa wayyeessaniin, caasaa Amerikaan baqataan simattu wayyeessuu,liqee fi baasii mootummaa diqqeessuu dabalee waan hedduutti jira.Akka Afi-Yaahi Mana Marii Amerikaa,John Boheneritti paartiin Rippaabilikaan pirezdaanti Obaamaa waliin hojjachuuf qophii taatullee ajandaan bal’aan namuu qooda keessaa qabu jiraachuu qaba.Paartileen lamaan,Demokiraatii fi Rippaabilikaan namuu dubbi gama paartii isaatiin fala itti barbaaduuf mataan wal qaban amma jalqabdi.Paartileen tun fedhi siyaasaa isaanii dhiisanii warra isaan filateef jedhanii fala barbaaduu baannaan namii harka isaanii eegatu jidduutti rakkata.Jari kun akkuma gaafa filannoo qoma dhaanateefedhii ummataa guutaajedhe kaanitti hojjataa moo dubbiin sun afaanuma qofa irratti haftiin waan waliin ilaallu taati.Tahuu baannaan filannoon dhumattullee falmiin amma jalqabdi jennee teennee caqafna.
WASHINGTON,DC —Atileeti Ganzabee Dibaabaa guyyaa 15 keessatti fiigicha addunyaa gugurdaa sadii mooteAtileeti Ganzabee Dibaabaa,intaltii obboo Dibaabaa Qananii ta ganna 23, tun guyyaa 15 keessatti marroo sadii fiigicha addunyaa rekordii haaraan moote.Gurrnadhalaa 15, dorgommi km 4tti dhiyaattuy Birmingham UKtti moote. Dorogommii tana 9: 00:48 Ganzabeen mootee galtee jennana akkana jette:“Adoo fiiguu diqqoo jidduutti dadhabde taatullee nama na jajjabeessu caqasaa waan fiiguus moo'e.”Ganzabeen torbaan lamaan kana keessatti metirii 1500tii 300 mootee rekordi haaraa argattee mootee dorgommii Soopoot Poolandiif qophiitti jirti.Achillee dhaqee warqii argiin galadhaa jetti.Gama dhiiraatiin ammoo atileetii Itoophiyaa Mohaammad Amaanitti dorgommii metiri 800 1.44.53tti moohe. Atileeotii Itoophiyaa Alemnesha Belexee Beljiyuum Rosteselaaritt,Lalisaa Deesisaa Jimaata dabre UAE,magaalaa Ras Al Khaimahatti akkanuma moohan.Alemnesh Bellexeellee dorgommii Rotselaar, Beeljiyumitti tokkeessoo taate. DorgommiinLotto Cross Countryjedhan tunilleen dorogmmii IAAF qopheessu keessaa tokko.Alemneshiin tun dorgommii km 6.3 tana 20:39tti moote.Gama kaaniin ammoo Olompikiitii Raashiyaa ittuma jiranii Amerika madaaliyaa fi Raashiyaan madaaliyaa 18 walqixxee tahan Nezerlnditti 17 faana jirti.Oloompikin Raashiyaa tun dorgommii atileetotii 3000 tahan biyya 88 irraa dhufan wal dorgoman.Dorogmmiin cabbii irratti dorgoman tun guyyaa torbaan duubatti dhumatti.Chelsiin 2-0 moohamatee dorgommii tana baate.Manchester Sitiitti moohee baase.Gooli Manchester Sitii tana Stevan Jovetic fi Samir Nasri galcheef.Leenjsiaan Chelsea Jose Moriinoo moohamuun Chelsaea waan dhiifama qabaatii miti jedhe.DorgommiiFA CUP,waancaa kubbaa miilaa Ingiliizi eegii jalqabanii torbaan 10esso keessa jiran.Kilaboota 736 jalqabee eegee ammoo amma kilaboota 8tti walti hafee. Abbaan moohate doolara miliyoona tokkoo caaltu baadhaafama.
WASHINGTON,DC —Atileetiksi:Genzebeen dhiyoo tana qofa guyyaa guyyaa 15 keessatti marroo sadii dorgommii addunyaa moote.Duruu ammoo olompikii addunyaa sadii moo'uun beekamti,dorgommii addunyaa hedduullee akkanuma.Dorgommii dhiyoo tana irratti ammoo rekordii haaraa argatte.Amma ammoo miilota isii,atileeota Itoophiyaa 10 waliin biyya fulaa bu'anii dorgomuuf Sopot, Poolanditti dabarte.Dorgommii Bitootessa 7,2014 jalqaban tana biyya hedduutti itti dorgoma.Jara Itoophiyaa fulaa bu’ee dorgommiiIAAF,Polaanditti qopheessu tanaa yaahe keessaa Amaan Waxee, Mohaamad Aman, Hiywot Ayyaalewu fi Dejen Gebre Mesqel fa.Itoophiyaan dorgommii tana metirii 800-3000 irratti dorgomti.Dorgommii Bitootessa 7-9,2014 dorgoman tana gosa ispoortii 26 atileetota 400 caalan biyya 160 keessaa dhufanii wal dorgoma.Ganzabeen metirii 3000 dorgomti.Gama kaaniin ammoo atileetiin Itoophiyaa Bazuu Warquullee maratooniiLake Biwata Jappaanitti qopheessan irratti atileetii Keenyaa, Vincent Kipruto caalee moo’e.Maratooniin Lake Biwa jedhan tun dorgommoo IAAF,addunyaatti qopheessitu keessaa tokko. Dorgmmiin tana Jaapaanitti qopheessan tun tana waliin 69essoo.Kubbaa Miilaa:Konfidereshiiniin kubbaa miilaa Africaa, akka Keenyaan bara 2018tti dorgommii Chaampiyoonaa Afrikaa,CHAN qopheessitu irratti walii gale.Harambee Stars,kilabiin kubbaa miilaa Keenyaa waan biyyiti isii dorgomii qopheessituuf warra taphatu keessaa tokko taati, dorgommii malee filatamti.Dorgommii waancaa kubbaa miilaa Addunyaa ji’uma sadiin duubatti Biraazilitti jalqaban.Austiraaliyaan yoo dorgommii tana jalqabuuf guyyaan lama hafu,Bafana Bafana Afrikaa Kibbaa waliin tapha hariyummaa taphatti.Birazililleen,Bitootessa 5,2014 taphata hariyummaa Bafana Bafana waliin Johaanisbergitti tapahtti. Itti aanaan leenjsiaa kubbaa miilaa Biraazil ka ammaa Carlos Alberto Parreira bara 2010 Afirkaan Kibbaa waancaa addunyaa qopheesite.Perzdanatiin kubbaa miilaa Afrikaa kibbaa Dr.Danny Jordaan “hariyaa teenna tun biyya teenna dhuftee taphahcuun biyya teennaaf gammachuu.”Biraazil gaafa 2009,2012 keessa Afrikaa Kibbaa waliin hariyummaa taphatte lamaanuu 1-0 mote.Amma hoo?Canarinho,kilabiin kubbaa miilaa Biraazil fi Bafana Bafana Afrikaa Kibbaa kilaboota biyya jiranitti kubbaa miilaatiin beekaman.NHL,dorgommii kubbaa miilaa Amerikaa harkaa fi miilalleen taphatan.Ganna 96n duratti jalqaban.Dorgommii amma itti jiran tana Onkololeessa 1,2013 jalqabanii haga Ebla, 13,2014 dhumatti. Marroo 80 taphatanii kilabii 30tti wal dorgoma.HardhaColumbus blue jacketsfiToronto Maple Leafsfi garee Kandaa taMontreal fiCanadiens, fi America Los Angeles Kings waliin taphata. kaleePhiladelphia Flyers,Washington Caps5-4 moote, bori ammooDetroit Red Wingsfi New Jersey Devils, iftaan ammooWashington CapsfiPhiladelphia Flyerswaliin taphata.Tapha kana kilabii 30 ta Amerikaa fi Canada dhufanitti waliin taphataa marroo 82 taphanii ji’a dhufu keessa dhumata. Godina gara garba paasifick jiru,ka gara Atlaanti k jiru,ka biyya Jidduu Jiruu fi Magaalota gugurdoo,Pacific,Central Atlantic fi Metropolitanjedhanii fulaa afuritti qoodanii taphaan namuu akkuma quftuma ufiitiin walti dhiyaatuun waliin taphata.Akka amma jiru kanatti garee Amerikaa Columbus Brunsitti qabxii guddoon dura jira gareen Kanada Kanadinis jedhan ammoo lammeesso jira. Lighting ammoo garee Ameriaa Floridaatti isiitti sadeesso jira.
WASHINGTON,DC —Atileeti Qananiisaa Baqqalee maratoonii Paaris 2:05:06tti rekordii haaraan moo'eObboleessii Taarikuu Beqqelee,atileeti Qananiisaa Beqqelee eegii maratoonii dorgomuu jalqabee akkanuma moo’uma dhufee kaan guuruma guuree badhaasa warqii 23 qaba, dorgommii Paarisi irralleetti tokkoo dabalatee warqii tuulachumatti jira.Atileetiin ganna 31 kun miilii bitaachii dhibamee haga ganna diqqaa tokkoo dorgommii irraa miila dhaabatee amma itti deebi’e.Qananiisaan dorgommii 42 IAAF Ebala 05,2014 Faransaay,Paarisitti qopheesseSchneider Electric Marathon de Paristana2:05:06moo’e.Dorgommii namii haga kuma 50 tahu itti dorgomuuf karaatti baafate tun tana wliin 38essoo. Fiiguma fiiganii karaa km 27 fiiganii jennaan Qananiisaan keessaa kahe.Isaa fi Taammirataati Tolaa qofatti walti hafe.Isallee bira dabree moo’e.Qananiisaan rekodii haaraa tana ta bara 2012 keessa atileetii Keenyaa Stanley Biwotitti 2:05:12 caalee moo’e.Seenaan addunyaatti namii akka Qananiisaa kana km 42 tana ariifatee moo’e addunyaa tana irraayyuu nama jaha.Sunuu namaii ganna 30 oli ka km 42 tana akkanatti moo’e dhibiin hin jiru.Qananiisaan nama ganna 31ti.Namii Qananiisaatti aanee lammeessoo tahe ammo atileetuma Itoophiyaa Limenih Getachew 2:06:49 gale.Sadeessoon Luca Kanda atileeetii Keenyaa 2:08:02 moo’e.Gama dubraatiin atileetii Keenyaa Flomena Cheyech 2:22:44 tokkeessoo,Yebrqual Melesee 2:26:21 lammeessoo fi Zemzem Ahmed ammoo 2:29:35tti sadeessoo taate.
WASHINGTON,DC —Atileetotii Itoophiyaa Kedir Fiqaaduu,Saida Kedir, Koronii Jaliilaa, Amaanee Goobanaa Himaanaa Margaa,fi Hiwot Ayyaaloo dorgommi Sadaasaa11,2012 Beeruti, Istaanbuli fi Ispeenitti dorgoman moohatanii maqaa ufiiti fi biyya isaanii addunyaatti beessifatan.Akka jecha leenjisaa atileetota Itoophiyaa Obboo Gammadoo Daddafootti maratoonii Beeruti Kadir Fiqaaduutti,2:12:57 moohate,gama dubraatii ammoo Sahaadaa Kadir 2:35:08,moohate.Ta Istaanbul ammoo Koronii Jaliilaatti 2:28:05tti galee tokkeessoo ,Amaanee Goobanaa 2:28:38galee lammeessoo tahe.Gama dorgommii fiigicha qaxxaamuraatiin ammoo Himaanaa Margaatti tokkeessoo bahee Hiywot Ayyaalootti gama dubraatiitokkeessoo tahee moohate.Dorgommiin Beeruti tun dorgommii jajjabduu bokkaa fi bubbee keessaa fiigan ta dadhabbii guddoo qabdu.Gama kubbaa miilaalleen gareen Itoophiyaa diqqaattullee mataa oli qabachaa kahuutti jirti.Akka jecha obboo Mokonnin Kuruu,damee teknikaa Federeshiinii Kubbaa Miilaatii nutti himetti Fedireeshiinii Kubbaa Miilaa Addunyaa,FIFA fi Konfedereshiiniin Kubbaa Miilaa Afrikaa(CAF) sadarkaa Itoophiyaan kubbaa miilaatii qabdu ya oli siissaniif.Kun akka obboo Mokonninitti waan guddoo.FIFA fi CAF gabaasa kana ji’uma ji’aan baasan akka jecha obboo Mokonninitti jabeenna gareen kubbaa miilaa Itoophiyaa agarsiifachuutti jirtutti akkana oli kaasaa dhufe.“Madaaliin tapha qofa irrattiin miti kan geggeeffamu…wantii guddaan gareen keennaa maal agarsiisee maal mullisee ..jedhanii akka ulaagaaleetti mullisu.”
WASHINGTON,DC —Baankiin Addunyaa dhaaba maallaqaa akka addunyaan hiyyumaa keessaa baatu gargaaru.Waajjirii isii guddaan DC.Korii Baankii Addunyaa Bitootessa 12-13, 2014,Kigaalii,Riwaandaatti taa’e akka biyyoota Afrikaa Gammoojjii Sahaaraa gadi jiran rakkoo baasaniin irratti waan hedduu dubbate.Afrikaan guddinna hunda qabuu argachuf injineerota miliyoona hedduu barbaaddi.Misooma biyyoota Afrikaa gammoojjii Sahaaraa gadii guddisuuf sadarkaa olaanaatti barnoota saayinsiitii injineerota hedduu qabaachuun fala misoomaa jabaa taha.Korii Afrikaa barnoota sadarkaa olaanaa saayinsii fi teknooloojii,oguma wa uumuu fi waan hedduun guddisuuf mari’ate kun Afrikaan guddinna misooma bara kumeetti milkhaauuf qabenna uumaan kenneef irratti nama barateef hedduu qabachu malte jedha.Barnoota kana irra gahuuf barnoota jabanaa investerootilleen jaalatan qabaachuun ammoo faaydaa guddaa qaba.Ufumaan beelaa-dheebuu,oolaa dhukkubaa fi wallaalaa keessaa ufi baafti.Warra kora kana dhufe keessaa tokkoo itti aanaa Perzdaantii Baankii Addunyaa damee Afrikaa,Makhtar Diop.“Akka ganna dhufu jalqabee barnootii herregaa,saayinsii fi teknooloojii sadarkaa digriitiin sadarkaa olaanaa Afrikaatti baballatu feena.Akka horii kennamu keessallee gama kanaan qoodii guddaan argamu feena.”Gama kaaniin ammoo akka gabaasii inistituutiiIFPRI,International Food Policy Researchjedhaniin bahe jedhutti jireenna ilmee namaa wayyeessuuf jalqaba namii nyaata nafa isaatii tahu argachuu qaba.Akka gabaasa Tokkummaan Mootummootaatti addunyaa irraa nama miliyoona 840-tti guyyuma guyyaan nyaata nafa isaatii taatu dhaba, biliyooa lamatti ammoo woma argate nyaatee oola.Taatullee biyyootii hedduun nyaata nafa isaaniiti tahu argachaa dhufuutti jiraatanillee biyyootii gammoojjii Sahaaraa gadiitii fi Eezhiyaa Gama Kibbaa rakkoo akkanaa keessuma jiran.Birazil Chaaynaa,Taaylaadni,Vetnaami faan ammoo hiyyuma keessaa bahuutti jiran. Hujii qonnaa biyyootii tun wayyeeffatanitti rakko tanaa isaan baase.Tanaan bahuuf ammoo akka Daarktera kanaatti mootummaa,dhaabbilee hawaasaa, fi investeroota fi qonnaan bultootii waliin hojjachu malanInitituutiin tun akka namii biyya guddachuutti jiru amala amma itti deemuutti jiru waan mi’ooftuu,sooddii irra dabree fi cooma nyaachuu amala tolfatee deemu kana diqqeeffatee kuduraa fi fuduraallee ittti dabalatu gaafata.Soodaa fi waan mi’ooftuu coomillee irra dabre ufitti dabaluun dhiba akka akkaa keessa nama buusa.
WASHINGTON, DC —Baatii Caamsaa darbe dhukkubi pooliyoo ykn laamsheessaa biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti mul’ate jira. Somaaliyaa keessa qofa namoota 160tu vaayrasii poliyoon qabame. Vaayrasiin Poliyoo biyyoota ollaa kan ta’an keniyaa fi Itiyoophiyaa keesattis faca’aa jira.Jalqaba waggaa kanaa poliyoon Naayjeriyaa Afgaanistaan fi Pakistan keessaatti argame.Xinxaltonni akka jedhanti vaayrasichi inni amma biyyoota gaanfa Afrikaa keessatti argame isa Naayjeriyaa keessa jiru waliin wal fakkaata. Gareeleen michoomaan poliyoo dhabamsisuuf hojjatan dhiyeenya kana poliyoo guutuummaa addunyaa irraa yeroo dhumaaf dhabamsisuuf karoora waggaa shaniif lafa ka’ataniin Doolaara Biliyoona 5.5 kennuuf waadaa seenan.Gama kaaniin uummata addunyaa irra jiraatu keessaa dhukkuba sukkaaraa kan qaban miliyoona dhibba sadii fi miliyoona 71 ta’uu qorannaan gaggeeffame hubachisee jira.Isaan kana keessaa miliyoona 15 kan caalan biyyoota Afrikaa kanneen uffee sahaaraa gadii keessa jiraatu.Kutaa kana keessatti namoota dhukkuba sukkaaraan qabaman keessaa harka 80 kan ta’an dhukkubicha qabaachuu isaanii illee hin beekan. Namonni dhukkuba sukkaaraan qabaman kun harka caaalaan umriin isaanii Afurtamaa fi shantamii sagala giddu ta’uun ibsamee jira.
WASHINGTON,DC —Biyya hedduutti xuyyuura Maleezhiyaa asi cophxee isaa dhaban garba keessaa lafa gara garaa keessa barbaaduutti jiraXuyyuuri Maalezhiyaa nama 239 baatee Chaayinaatin dabre kaan ammallee hin agarree,biyya 20 olitti itti wal gargaaree soquutti jira.Maatiin warra namii isaanii xuyyuura sun keessa jiruu du’aa fi jireenna maatii isaanii caqafachuuf guyyuu miilumaa fi balbala bulchoota isaanii dura jiran.Hardha waliin guyyaa 12ti,USA, Awurooppaa,Awustiraaliyaa fi biyya hedduutti lafaa fi garba km miliyoona hedduu ballattu keessa xuyyuura kana barbaaduutti jira.Yaadii hagii tokko ammoo paayleetota xuyyuura suniitii fi gargaartota isaa nama haga tokko komputera isaanii soqaa waan hedduu keessa barbaaduutti jiran.Maatiin hagii tokko akka bulchootii Maleezhiyaa ‘dhuguma’ itti himanii gaafatan.“Guyyuma guyyaan gaafii gara hin qamne tana caqasa,guyyuma suma arga,ya hifadhe.Akka homaa tahuu hin dandeennee nu beetta.Wanti nu tahuu dandeennuu boohuuf abdi kutachuu qofa.Ati ammoo nu sobuuf dhara odeessuu qofa,tana wannii ati dubbachaa baatelleen.”Warra xuyyuuruu keessaa jiru harkii guddaan nama Chaayinaati jari ammoo wannii guyyua guyyaan dhageennuu waan wal hin fakkaanne jedhee abdii kutatee dubbachuutti jira.Xuyyuura asi cophxee isaa dhaban kana saatelaayitii,doonii fi waan hedduun barbaaduutti jiranii haga ammaa faanallee hin agarre.
WASHINGTON,DC —Biyyiti tun bara 1992 keessalleetti akkanuma laftii albuuda keessaa baasan gubattee nama 236 caalaa fixxe.Baraan baranaa kun jalqaba elektirikii irraa kahe.Nama dhumate malee 120 bollitii itti gadi cittellee du’aa fi jireenna isaa barbaaduutti jiran.Perzdaantiin Turkey Recep Tayyip Erdogati.“Akka qara jedhanitti nama nama 238 balaa kanaan dhumate 80 madaahe,19 wallaananiinii hospitaalaa baasani ammallee name hedudun wallaanatee bahuutti jira.Namii akka malee miidhame hin jiru.”Erdogan name biyya isaa balaan itti dhufee jennaan imaltu silaa dhaquuf deemu dhiisee gara lafa namii keessaa dhuamte dhaqee laale.Warrii nama lubbuun hafe barbaaduutti jiru hardha ganama boollaa sun jalatti qilleensa afuufani akka namii hafuura baafachuu dandahuu tolchuutti jira.Akka warrii lafa bulchu jedhutti yo boollti cilee albuudaa keessaa baasan tun tokkaate nama 787tti keessa ture.Nama 363 biyyee jalaa qotanii baasan.Turkiitti laftii albuuda keessaa baasan yo hedduu akkanuma gadi cittee ibiddii elektiri ka kahe nama balleessaa.
WASHINGTON DC —Biyyoota hiyyeeyyii ta’an keessatti dawaa ittiin ulfa hin barbaadamne ittisan argachuuf fedhiin jiru dabalaa yeroo jiru kanatti carraaqqiin ta’ee jiruu garuu xiqqoo ta’uu gabaasni haaraa ba’e hubachise jira.Qorannaan gaggeeffame akka agarsisuutti rakkoo kanaan daran kan miidhaman biyyoota guddataa jiran ta’uun ibsameera.Kanaaf haadholiin iddoo lubbuu isaaniif sodaachisaa ta’e dhaqanii ulfa of irraa baasuuf dirqamaa jiru.Jireenyii qaala’aa yeroo deemuu ijoollee lakkofsaan heddu ta’an godhachuun rakko guddaa kan fidu yoo ta’u fayyaa dubartoota irrattis rakko geesisuu qaba.Gama kaaniin uummata addunyaa irra jiru sadii keessaa harkii tokko qulqullina naannoo isaa foyyeessuun karoora miliyanamiif ka’ame bakkaan ga’u hin danda’an jedha gabaasnii haaraa ba’e.Akka amma jiruutti itti fufnaan uummanni Biliyoona 2.4 qulqullinni naannoo isaa haala hin eegamnee keessa jiraachuuf jira.Caasaa qulqullina magaalaalee gurguddaa eegsisiiuuf maallaqa guddaan ba’aa yeroo jiru kanatti baadiyyaan keessatti garu wanni hojjatame tokko hin jiru jedhu.Bara 2011 odeeffanno Tokkummaan Mootummotaa baasee akka jedhutti addunyaa irratti uummanni Biliyoona tokko mana fincaanii hin qaban.Dirreeuuma irratti gargaaramu.Isaan kana keessaa harka 90 kan ta’an baadiyyaa keessa jiraatu.Sababaa kanaan waggaa waggaan uummata miliiyoona 1.5 tu du’a.uummanni Afrikaa keessa jiraatu miliyoona dhibba ja’a mana fincaanii sirnaan ijaarame hin qaban kan jedhu gareen water Aid lakkofsii kun uummata ardittii keessaa dhibba irraa harka torbaatama jedha.
WASHINGTON,DC —Biyyooti Miseensa IGAD rakkoo Suudan Kibbaatiif fala dhahumatti jiranIGAD,dhaaba Walgargaarsa Biyyoota Ollaa Afrikaa Gama Gaafaa Misoomana Wal qarqaaraniiti.Gaafa bulchooti Suudan Kibbaa wal dhabani namii waraanaa walti baafatee asittu akkanuma fala barbaadaa bahan.Jariu kun duraan mariin araaraatiin dubbi tana jalqabe.Jarilleen marii Ammajii dabarte Finfinneetti teette irratti walii gallaa jedhullee sun hin taane iluma nyaaphaatiin wal laaluutti jiran.Dhaabi Misooma Afrikaa Gama Bahaa,IGADamma ammoo jara kana Finfinneetti walti yaamee akka biyya sunitti waraana nagaa eeguu erguu dandahaniin irratti mari’ata.Akka oduu hima ministera haajaa alaa Itoophiyaa,Diinaa Muftiitti rakkuma Suudan Kibbaa tun kora guddaa qalbi jabduu kennaniif irratti ilaalan.“Korii kun akka waraana itti erguu dandahanii dubbatan.Tun akka namii hedduun irratti walii gale nmaan jennaan waraanii lafa eegu kun biyya miseensa IGADkeessa jiran cufa irraa dhufa.kaan ammoo biyya miseensaIGADhin tahin Burudnii fi Rwaandaa keessa dhufa.”Biyyitii dhibiin rakkoo Suudan Kibbaa tana faluuf waraana erginaa jete Itoophiyaa, Keenya fi Jibuutii.Biyyitii qaraa akkuma Suudan Kibbaatti namii waraanaa walti baafateen waraana ergiteef Ugaandaa.Waraanii Ugaandaan,ka duruu paartiin Suudan Kibbaatiin wal aatu seera malee hojjataa jettee himatte kaan yoo waraanii IGADdhufe Suudan Kibbaati baha.Waraanii Suudan Kibbaa ka ammaa kun qaraa wal dhaba perzdaantii Suudan Kibbaa Salv kiirii fi itti aanaa isaa ka durii Rick Machaaritit irraa dhufe.Eege waraanillee gosaan wal qoodee lolaa walti baafate.Woma taheefuu waraaniiIGADergu kunm akka namii walti nyaaphee wal hin aane tolcha, lafa eega.Taatullee waraanii kun hujiif bahuun duratti Waldaa Afrikaatii fi Tokkummaan Mootummootaa irraa hajaja aragachuu male.Suudan Kibbaa biyya ganna sadiin duratti Suudan irraa baatee,lolii biyya tana keessatti ji’a asitti dhalachaa deemuutti jiru ammatti nama 1,000 caalaa fixe.Gama kaaniin ammoo warrii dubbii isaanii irratti waraanii dhalate itti gaafatamtotii paartii bilisummaa Suudan Kibbaa,SPLM hidhaa jiran afaran dubbii isaanii Bitotteessa 19,laalaniif.Jara kana afran,itti gaafatmatoota paartii Sochii Bilisummaa ummata Suudan Kibbaa,SPLM, minsitera nagaa biyya Sunii ka durii, itti aanaa misnistera ittisa isii,USA-tti itti aanaa bakka bu’aa Suudan Kibbaa ka durii fi itti gaafatamaaSPLMka durii fa. Mootummaa gara hojjachaa bahan jedhanii himatan.
WASHINGTON,DC —​Bombiin qaraa akka jecha bulchoota Keenyaatti minibaasii keessaai ta lammeessoo ammoo gabayaa keessaa tokkatee nama hobbaafte.USA fi UK adoo balaan kun hin gahinuu nama isaaniitiin imaltuu Keneyaatti keessa fi eegadha jedhanii kalee dhaaman.Australia fi Faransaayilleen akkuma nama isaani Keenyaatti yaahuun ufi eegadhaa jedhan. Perzdanatiin Keenyaa Uhur Kenyaataa biyyootii alaa Keenyaatti imaltu dhaquun rakkoo qabdi jechuun jara biyya nagaa dhowwu jabeessaa jedha.Keenyaan,Somaalee,lafa milishooti Al-qaayidaa teessoo jabduu keessaa qabanii ollaa.Yoo hedduu milishooti tun achii dhufanii nama fixan jedhanii shakkan.Jara balaa kanaa itti gaafatama fudhatu ammatti hin beekamne
WASHINGTON,DC —Bulchootii Suudan Kibbaa bulchiinsa irratti wal dhabanii dubbiin gara gosaa jijjiiramtee nami kuma hedduu dhuamte.Biyya hedduutti rakkoo tana fala barbaaduutti jira.Perezdaantii Suudan Kibbaa Salvaa Kiirii fi itti gaafatamaan paartii mormituu Rick Machaar hardha Finfinnee jiranii lola biyya isaanii dhaabuuf irratti wal mari’atan jedhanii abdiin eeguutti jiran.Akka bulchootiIGADjedhanitti mootummaa Suudan Kibbaatii fi paartiin mormituu waan irratti walii galan walii mallatteessuuf laaluutti jiran.Lolii biyya tanaa Muddee dabarte jalqabe nama kuma heddutti dhumee miliyoona caala baqachiise.Gama kaaniin ammoo Tokkummaan Mootummootaa mootummaa Suudan Kibbaatii fi paartiin mormituu umamta fixani balleessaa guddaa hojjatan.Dhaabii mirga ummataa eeguAmnesty internationalammoo reeffa nama 530 walitti qabanii awwaan argee jedhee gabaase.
WASHINGTON, DC —Caamsa 30 bara 1868 bakka awwaalcha Loltoota wal waraansa irrtti du’anii irra dararaan kaa’amee ture. Awwaalcha bakka kana jiru irras dhakaa adaadiitu dhaabamee jira. Bakki awwaalchaa hektaara 80 ta’e kun namoonni seenaa biyyoolessaa galmeessanis keessatti awwaalamaniiru. Bakki Awwaalchi Arlington VA jiru waajjira haadhoo ministrii haajaa alaa Ameerikaa Pentagon fuulleetti argama.Sirni yaadannoo gadamoojjiiwwan waraan Vietnam magaalaa galma mootummaa Ameerikaa keessatti ayyaana beekamaa dha.Yaadannoo gadamoojjiwwan waraana Vietnam jalqaba kan fide loltuu maqaan Jan Scruggs jedhamu ture. Waraana Vietnam irratti hirmaataniiru.Waraanichi bara 1975 dhumate. Yeroo isaan biyyatti deebi’an loltoonni namoonni hedduun kanneen lola sana mormantu isaan quunname. Jan Scruggs garuu kanneen waraana sana irratti wareegaman akka yaadatamaniif tattaaffii godhamu qindeessan.Bara 1980 keessa gareen loltoota duraanii yaadannoo sana kan calaqqisu namoonni qopheessuu danda’an akka wal dorgoman labsan.Dorgommii sana kan injifate kan umuriin 21 Maya Lin turte. Mayan barnoota Architechure Yuniversitii Yale kan Connecticut keessatti baratte. Siidaa yaadannoo sanas keenyan dhagaa gurraacha lama irraa qopheessite. Siidaan yaadannoo gadamoojjiiwwan waraanaa Vietnam sun bara 1982 baname.Maqaan loltoota kuma 58 kanneen waraana irrattu du’aniif dhabamanii achi irratti galmeessame. Siidaa sana irra loltoota sadiitu argama. Sadarnuu kallattii maqaan sun barreeffame ilaaluu. Siidaa ka biroon immoo dubartoota waraana irratti wareegamaniif dhaabate.Yeroo mara namoota miseenosnni maatii duraa du’an dhaqanii maqaa sana achi irra brbaaduu dhaan maqicha yeroo argatan qalama itti dibanii copy godhatu.Yaadannoo waraana Vietnamf siidaan erga dhaabatee booda Congressi Ameerikaa gadamoojjiiwwan araana Koriyaafis sirni yaadannoo akka geggeessamu raggaasise. Siidaan yaadannoo isas Adoolessa bara 1995 keessa siidaa dhuma yaadannoo waraana Vetnam cina dhaabame.Siidaan yaadannoo bakka awwaalcha Arlington National Cemetery jedhamu cina jiru yaadannoo dubartoota waraana irratti hirmaataniif dhaabate. Dubartoota miliyoona lama ta’antu waraana Amerikaan geggeessitu irratti hirmaatan ykn yeroo ammaa humna waraanaa keessa jiru.Siidaan yaadannoo waraana addunyaa lammataas siidaa yaadannoo Lincoln fi siidaa Waashington bakka National Mall jedhamu gidduu jiru dhaabatee jira. Ameerikaan kan waraanatti seenta erga Japan maadhee humna galaanaa Pearl Harbor jedhamuu fi Hawaii keessa jiru Muddee 7 bara 1941 boombiin haleeltee booda.Bara 1941-1945 gidduu yroo jiru keessatti dubartootaa fi dhiirota lamiiwwan ameerikaa miliyoona 16 ta’antu waraana keessatti hirmaatan. Kanneen keessaa kuma 400 kanneen ta’an ni wareegaman.Daawwattoonni hedduun kanneen siidaa yaadannoo waraanaa kana daawwatan waraana keessatti hirmaataniiru.Kanneen keessaa tokko miseensa humna galaanaa turan. Lola ani itti hirmaadhe keessaa waanti gaariin yeroo sana hin sodaadhun ture, sababiin isaas dargaggeessa waanan tureef jedhan.Seerri federaalaa kan bara 2000 keessa raggaasisame lammiiwwan Ameerikaa sa’a booda sa’a sadiitti guyyaa ayyaana goototaa kana daqiiqaa tokkoof akka dhaabatan waamicha dabarse. Kunis guutuun biyyoolessaa yeroo inni miseensota humnootii waraanaa keessa jiraniif kanneen utuu Ameerikaa tajaajilanii wareegaman kabajaan yaadachuuf jecha.
WASHINGTON,DC —Cabbii,dhaamochaa fi bubbeen Amerikaa Gama Kaaba Bahaatiin itti baafatte waan hedduu irraa nama oolchiteAmerikaatti ammitii saatii cabbii, dhaamochaa fi fi bokkaati. Dhaamochii akka qoraatti nama qilxiphuu, cabbii fi bubbeen wal qabate Amerikaa Jiddugala Dhihaa waliin dhahaa, Kaaba Bahaatii fi Kibbaatti dhuftee nama hedduu haajaa fi hujii irraa oolche.Karaa baaburaatii fi ka makiinaalee akkanuma cuccuftee dhaqaa fi galallee nama dhoowwe.Akka raaga qilleensa Amerikaatti qilleensii Waashington DC,New York, Filadelphiyaa fi Boston hardhaa digrii selshiyeessii 10 gadi diqqo turee achiiyyuu gadi bu’e.Dhaamochaa fi bubbeen lafa qabbaneessite tun Filooridaa fi Teksasii duruu oowwa dansaa jaalatanillee hin hanqanne. Bulchooti manneen barnootaa nafii ijoollee dhaamocha haga dabraa kana hin dandahu jedhanii manneen barnootaa kumii hedduu cufaa oole.Nama miliyoona hedduutti dhaamochaa fi cabbii akkanaatiin rakkateDhaamochaa,cabbii fi bubbeen tun jireenna nama miliyoona 200 kaan hujiii irraa oolchaa,kaan karaa irraa oolchaa,kaan ammo ammoo barnootaa fi haajaa isaa hedduu irraa oolchite.
WASHINGTON,DC —Cabbiin akknaa USA gama Kaaba-Bahaatiin itti baafatte tun nama dhibba hedduu hujii irraa oolchite namii tana keessa makiinaa oofee wa tahelleen hedduu.Biyya USA ykn Ameriaka jennuun tanatti ammitii yoo cabbiin itti buutu taatullee,ta baranaa godina Kaaba-Bahaatti buute waan diqqaa asitti arganii beekanii miti.Kalee galgala jalqabdee bu’aa bultee hardhallee ittuma jirtii,ollaanuu walti daanduu dadhabuutti jira.Fulaan hedduutti tuulamtee dhundhuma geetti,haga gariitti ammoo jilbaa oli,fulaa tokko tokkotti ammoo metirii tokkoo gahuufuu jaluma jirti.Amma godinoota Amerikaa garba Atlaantikitti dhiyaatan akka itti bu’uutti jirti.Qara godinoota Amerikaa Kibba-Bahaa waliin dhahaa dhuftee,Kaaba-Bahaa geennaan humna jabeeffattee, manneen barnootaa kuma hedduu,hojjattoota kuma hedduutii fi xuyyuura kuma hedduu hujii irraa oolchite.Gara teessoo mootummaa Amerikaa,DC faatti cabbii seentimetirii 30 taatutti lafa ciisa,ollootaa DC alaatti ammoo cm46 geetti.VA fi MD faalleen rakkuma akkanaa keessa jiran.Namuu durattu beekkamtee nyaataa dhugaatii lafa jalattu bitatee qahee oole.Geejjibaa karaa yaahu,xuyyuura,makiinaa,baabura,otoobusii fi wannii hedduun haga guddaan cabbiifiifuu chochohuu dadhabanii ufi irraa oolan.Tana malee cabbiin lafa itti buute tanatti nama kuma 300 irraa ibsee dhaamsite.Gara godina Teksaas faatti makiinaan mumucaatee wal dhahee nama sadii fixe.Kaan karaayyuu hin yaahu.Akka raagii qilleensaa jedhutti godina akkaNorth Carolina,Atlaantaa,New York faatti cabbi hedduutti bu’e,haga tokkoo saantimetirii 20 taatuti rlafatti tuulame.Cabbiin lafa cancaneessite tun caamaa deemuutti jirti hagasittu namuu karaa harachaa walti daanda.
WASHINGTON,DC —Central Africa Republic(CAR)ganna kudhan keessatti mootummaa sadii argite amantii irratti akkana wal hadhanBiyyiti Afrikaa gama jidduu,CAR(Central Africa Republic) tun biyya yoo hedduu siyaasaa miilaa lafaa fuudhe,ta namii Kiristaanaa fi Musliima jedhee irratti wal hadhu.Lolii kun gamuma gamaan farqachaa deemuutti jira.Itti gaafatamaan guddaan Tokkummaa Mootummootaa, Baankii Moon nagaa biyya tanaa humna waraanaatiin eeguuf,loltuu humna qabdu 12,000 itti erguu fedha.Hujiin waraana kanaa akka Baankii Moon jedhetti tokko, nama nagaa waranaa jidduu baasuu,mootummaa humna jabeessuu,warrra nama hadhu irraa qawwee hiikuu fi akka namii gargaarsa argatu tolchuu fa.Rakkoon tun akka Baankii Moonitti rakkoo fala jabaafi ariifataa argachu malte.“ Jeequsmii mare mare dhufee haaloo wal fuusisu kun, ariifatee dhaabachuu male. Tokkummaan Mootummootaa akkaCARrakkoo akka malee hamtuu keessaa baatee ufi dandeetu fedha”CAR,amma waraana Waldaa Afrikaa 6,000-tti ka Faransaa 2,000-tti dabalmaee eeguutti jira.Waldaan Awurooppaalleen waraanaa 1,000 ergaa jedhee waadaa gale.Biyyitii tun akka lakkoosa bara 2012 bahetti ummatii isi haga miliyoona shanitti dhiyaataa,teessoon isii Bangui, Afrikaa gama jidduutiin qubatti.Biyya tana durii Faransaayitti bitaa bahee bara 1960 bilisoomtee afaan isiilleen Faransaayii fi Sangoo.Bara 2003 jalqabdee haga 2013tti mootummaa sadii argite. Perzdaantiin ammaa Samba –Panzati.Afrikaan haga ammaatti dubartii sadiitti perzdaantii itti tahe.TaCARta ammaa Joyce Baandaati ta Laaybeeriyaa Ellen Johanson, ta Malawi ammoo Joyece Baandaati.Jari sadeenu bara biyyiti isaanii rakkoo hamtuu keessa buute bulchaa tahe.
WASHINGTON,DC —Chaayinaan Afrikaa qaraa waan hedduun itti baafatte;gaazii fi zayitii baasuu qofaa mitii,karaa baasuutii fi waan hedduun itti jirti.Amma ammoo manneen nyaataa fi soortii Chaayinaalleen ya Afrikaatti baafatte.Finfinneelleetti manneen nyaata qabaachuu qofaa mitii naannoleelleetti akkanuma hujii akka akkaatti jirti.Akka FAO,Dhaabii Nyaataa fi Qonnaa Addunyaa fi OECD,Wal gargaarsii mala jireenna Addunyaa jedhanitti ganna 10n dhufaatti midhaanii fi soora Chaayinaatti lafatti baafata.Akka Angel Gurria,itti gaafatamaan dhaaba OECD jedhutti addunyaa irratti oomishii midhaani diqqaachaa deemaa ka Chaayinaa ammoo dabalaa deema.Chaayinaan Ganna 10n duubatti foon toonii miliyoona 1 fi kuma 700 bitatti.Biyyiti tun gannatti foon harka 7tti gabayaa alaatti gurguratti.Biyyitii tun midhaan horiin gabbisanillee ganna 10n dhufaatti akkanuma dabalachaa alatti ggurgurachaa deemti.Tana maleellee biyyiii tun duruu addunyaa irratti biyya aanan bitachuun tokkeessooti, ganna 10n dhufaatti ammoo foon booyyee nyaachuun addunyaa keessaa tokkeessoo taati.Gama kaaniin ammoo akka Dhaabii Qonnaa fi Nyaata Addunyaa FAOn jedhutti addunyaa irraa nama miliyoona 870tti agabu jira. Kostaas Istaamulis bulchoota FAO gugurdoo keessaa tokko,rakkoon guddoon soora dhabuu qofaa mitii soora nafa namaatii taatu dhabuutti caala.Nama biliyoona lamaatti vaaytaminaa fi minelaraala isaa taatu dhaba.Tun ammoo aka ijoollee afur keessaa nama tokko qancaru tolcha.Nama biliyoona 1 fi miliyoona 400 furdatee haga dabre.Midhaan nafa namaatii taatu dhabuun kun waggaatti galii addunyaa harka shaniin diqqeessiti,doolara triliyoona 3 fi miliyoona 500 jechuu.Soora akkanaa argachuuf ammoo wannii asi aanaa akka Gustafsonitti akka addunyaan soora argattu tolchuutti asi aana.Tana qofa mitii akka naminuu soora nafa namaatii taatu beeku barsiisuutti itti aana.
WASHINGTON, DC —Dhaamsi Itiyoopiyaa kun kan sadarkaa biyyaa qofa utuu hin taane kan gamtaa Afriikaas ta’uu kan ibsan obbo H/Mariam waggaa hundeeffama isaa waggaa 50ffa keessummeessuu keenyaaf gammachuu qabna jedhan.chaarterii tokkummaa mootummootaa bara 1945 yeroo mallatteeffame biyyoonni Afriikaa harka caalaan koloneeffannaan qabamanii akka turan, erga sanaa as koloneeffannaa harcaatuu jalaa ba’uun gumii kana keessattis heddumminaan jirra jedhan.Afriikaan hiyymmaa, dhukkubaa fi walitti bu’inisaan beekamti yeroo jedhamaa jiru kanatti jedhan Obbo H/Mariam suuta suutaan jijjiiramni jalqabeera jedhan.Afriikaan walitti bu’iinsa ardittii qabatee jiru hanqisuu dhaan bulchiinsa demokraatawaa jajjabeessuun guddina dinagdeetiin hiyyummaa faccisaa jirti jedhaniiru.Guddina waarinsa qabu argamsiisuuf tattaaffiin ta’u hanga kaayyoo mileeniyemii fiixaan baasuu qofa utuu hin taane sana darbees akka ta’e ibsaniiru.Mata duree gamtaan Afriikaa bara dhufuu jechuun 2014 fudhatee dhiyaatu qonnaa fi wabii nyaataa ta’uu dubbatan.Gamtaan Afriikaa Tuniisiyaa, Maalii, Somaliyaa, Ripublikii Afriikaa waaltaa, Sudan, Sudanii fi Sudan kibbaa keessatti qooda fudhachuu isaa ibsaniiru.walitti bu’iinsi Koongoo keessaa kutaa sanaaf yaaddessaa ta’uu isaas ibsanii jiran.Mana murtii addunyaa kan ilaaleen ennaa dubbatan Akkaataa manni murtii addunyaa itti hojjechaa jiru afriikaaf ilaalcha gaarii hin taane qaba jedhan.Murtii haqaa fi araara argamsiisuun nagaa fi tasgabbii fiduu mannaa meeshaa siyaasaa afriikaa lammiiwwan ishee irratti qiyyaafate ta’e. Fudhatama hin qabu jedhan.Balaa shororkeessotaa magaalaa nayroobii keessatti dhaqabee lubbuu namaa galaafatee lubbuu hedduu madeesseef gadda itti dhaga’ame uummataa fi mootummaa Keeniyaa akkasumas maatii namni jalaa miidhameef ibsuun fedha jedhan.
WASHINGTON,DC —Dheressa Cimsa​Dheeressaa Cimsaa,atileetiin Itoophiyana 2009 Chaampiyoona Atileetiksii Addunyaa moohe,Maratoonii Dubaahii 2012tti ammoo rekordii haaraan.Maratoonii Degguulleetti akkanuma moohe.Kalee ammoo maratoonii Torontoo, Canada Waterfront rekordi haraa2:06:05moohe. Dheeressaan rekordii atileetiin Kenyaa,Kenneth Mungara duraan harkaa qabu caalee moohe.Rekordii haaraa itti argate Atileetiin Itoophiyaa ka dhibiin Asefa Habtamu sadeessoo Ayenewu Mekunat 10essoo bahe.Dorgommii kubbaa miila ijoollee gannii 17 ammoo U-A-E keessattui taphachuutti jiran. Afrikaa Nigeria,Cote Divore,Moroco fi Tunisiayati dorgommii tana keessa jira.Gama kaaniin ammoo Waanca Kubbaa Miilaa bara 2014 Braziltiif haga ammaatti biyya 21 dabree 11 dabruuf falachuutti jira.Gareth Bale,gurbaa ganna 24 Real Madriditti $Miliyoona 200 dhiyaattuun bitate.Gareth BaleGareth Bale Lakoofsa 11 keyyatee moggaa tapahta.Dheeraa mataa luuccaati metiri 1.83.Mindaan isaa ka baranaa doolara miliyoona 15ti kuma 600 ti.Nama kana ganna 6n duratti Euro miliyoona sadiitiin bitatan amma ammoo deemuma deemee gabayaan isaa Euro miliyoona 100 seeneteef.Warrii akka isaa horii guddaan bitaaa dhufan;Diago Maradona Euro miliyoona 5tiin bitatan,Zinaddiin Ziidan miliyoona 60, adoo Cristiano Rolando Euro miliyona 80,Gareth Bale ammoo miliyoona 100 taate.Warrii amma hori guddaan bitame;Edison Cvani,Radame Fallaco,Neymar,Mesut Ozil fa. Kilbaiin tapahttoota horii guddaan bitachuun beekamtu ammooMoncao,Manchester City,Paris Saint Germany,Chelsea fi Real Madrid fa​
WASHINGTON,DC —Dhukkubii qamadii 'Stem Rust' jedhaniin kun qamadii irrratti bahee biyyee diimtuu fakkeessaAddunyaan tun haga guddaan baaddallaa (boqqoolloo),qamadii,fi ruuziin bulti.Dhukkubii gama tokkoon mullate addunyaa gama kaanillee yaaddoo taha.Qonnaan bultootii qamadii Afrikaa Gama Bahaatiifi Jiddu-Gala-Bahaa eegii dhukkubii qamadii ingiliffaanSTEM RUSTjedhan qonnaan bultoota Itoophiyaa gama Kibbaa irraa qamadii hektaara 10,000 balleesseen duubatti ufillee yaaddootti jiran.DhukkubiiSTEM RUSTjedhan kun midhaan akka koobaa itti bahe biyyee diimtuu tolchee gossee ijjeesa. Midhaan hedduutti akkanaan bade.Korii addunyaa kunilleen Botootessa 22-28,2014 Meksikootti taa'e.Jarii kun fala dhukkua qamadii balleessuu ykn diqqeessuu dandahaniin irratti mari'atee fala asiin duratti argellee wal agarsiisa.Itoophiyaan gamii kibbaa naannoo Baalee sanyiin dhukkuba qamadii irratti argan,biyya gammoojjii Afrikaa gadii keessaa qamadii hedduun baasuun beekamtu.Ogeeyyotii waan qamadii qoratan dhiba qamadiitii fi akka bu’aa qamadii irraa argamu guddisuu dandahaiin iraatti mari’achuuf koratti jiran.Ogeeyyootii fayyaa qamadii addunyaa BGRI jedhan magaalaaCIUDAD OBREGON,Meksiikootti kora taahanilleen rakkoo dhukkuba naannoo Baaleetti mullatu irratti mari’atan.Dhaabii BGRI jedhu kun maqaa doktora beekamaa qorannoo qamadiitii fi jireenna qonnaan bulaa wayyeessuuf badhaasa Noobelii argate,Norma Bourlaugh bahe.Dr.kun nama akka qonnaan bultootii beela bahan mala jireenna isaanii wayyeessuuf hojjachaa bahe dhiyoo tana waajjira senetii Amerikaa keessatti soodduu dhaabaniif.Akka ogeeyyootii dhaabbilee gara garaa ta akkaCIMMYT,DRRW,Insitituutii Qorannoo Qonna Itoophiyaa, Damee Qonnaa Mootummaa Amerikaatii fi gara garaa jedhanitti dhukkubii qamadii Baaleetti argame ka bara 2007 keessaa Turkey,Masrii fi Jermeniitti arganiin wal fakkaatti.Dr.Deevid Hodson dhaabaCIIMYT,ka oomihsa qamadii addunyaa qorachun beekamutti saayinstistii tahuun hojjata.Akka doktora kanaatti dhukkubii qamadii akkanaa gara Jermeniitti argamuulleen waan nama yaaddessaati.Gama kaaniin ammoo Itoophiyaatti sanyiin qamadii Digalu jedhanii qonnaan bultoota hedduu rakkoo keessaa baasuun beekama.Sanyiin Digaluun tun dhukkuba dandamachuu fi dafee afaan nama gahuun beekama.Sanyii akkanaa qabaachuulleen akka ogeeyyota tanaatti dhukkuba midhaanii akka akkaalleetti fala arguun nama gargaara.Woma taateefuu ogeeyyotii qorannoo addunyaa Meksikootti marii jiran dhukkuba qamadiitii fi fala oomisha hedduu argachuu dandahaniin irratti mari’ata.
WASHINGTON,DC —Dorgommii kubbaa miilaa addunyaa Biraazilitti itti jiran tana biyya 32 taphachuutti jira​Dorgommi kubbaa miilaa waancaa addunyaa Biraazlitti itti jiran haga ammaatti goolii 47 gale. Biraazilii fi Meksikoon 0-0,Beeljiyeem Aljeeriyaa 2-1 mootee Raashiuyaa fi Kooriyaan Kibbaa eeguutti jiran.Dorgommii biyyootii 32 istaadiyoomi Biraazil 12 keessatti taphachuutti jiran tana Biraazil, Meksikoo,Koostaa Rikaa, Xaliyaana, Faransaay faatti qabxiin wal duraa duuba jira.Taphataa Jermenii Toomas Muller ammo goolii sadii galchee tokkeessoo jira.Dorgommiin tun laakkuma bulee kaatuun oowwa deemuutti jirti. Tapha Beeljiyeemi Aljeeriyaa irratti qaraa Aljeriyaatti daqiiqaa 23essoo irrati goolii galfate.Beeljiyeem ammoo daqiiqaa 70essoo fi 80eessoo irratit galfattee 2-1 moote.Dorgommii guyyaa shaneessoo tana keessatti woma hedduutti mummulate.Jarii wal moohe akka jajjabaan wal moohuu,taphataa PoortugalCristiano Ronaldowaan irra eegan dhadahbee dirree keessa utaalaa goolii tokkoollee dhabee galuu,e Jermeniin Poortugal 4-0,Nezeralandi Ispeen 5-1 dhaantee baasuu fa.Gama kaaniin ammoo taphataan Amerikaa ka tapha Gaanaa waliin taphatan irratti ribuun oli rifatte tapha dhiisee bahe Jozy Altidoori dorgommii tanatti deebihuu fi dhibaachuun isaa mirkanaa miti. Deebihuu dhabuun isaa ammoo USA miidhuu dandeetti.Woma taateefuu USA Waxabajjii 22,Poortugaal waliin istaadiyoomi Amzooniyaatti taphatti
WASHINGTON,DC —Dorgommiin km 20-21 waldaan IAAF qopheesse sadeessee haga guddaan Keenyaa moote tana atileeota biyya hedduutti itti walti dhufee dorgome.Keenyaan dorgommii km 6-12 tana dhiiraa fi dhalaalleen mootee badhaafamtee, Ugaandaan ammoo madaaliyaa tokkollee hin arganne.Akka leenjisaan atileetota Keenyaa fuudhee dorgommiin dhaqe Girigoorii Kolandoo jedhutti jabaatanii leenjisaan akkuma diqqaatti moo’an.Gama kaaiin ammoo atileetotii biyya hedduu dorgommi Bitootessa 29,2014tti Kopenhengen, Denmaarkitti dorgomaniif qophii jirti. Keenyaan atileetota hedduu qopheeffaate. Amerikaalleen atileetota 10 qopheeffattee, Itoophiyaan akkanuma atileetota dorgommii tanaa ergatti.Dorgommii FardaaAddunyaan dorgommii fardoo qolchaa itti wal dorgomsiisaan ta Bitootessa 29,2014-Dubaahiitti jalqabaniif qophii jirti. Dorgommii teettoon fardaa bebeekamoon itti walti dhufan tana tun karaa dhoqqee km lamaa keessaa fardoo gussaa wal qolchisiisan.Dubaahiilleen wal dorgommii fardoo addunyaa ta abbaa moohatee waancaa fi horii guddaa kennaniifitti qophii jirti.Fardoon akkanaa yoo hedduu ganna 3-5 fa.Dorgommii akkanaa yoo hedduu Amerikaatti moo’a.Ganna dabrellee farda Amerikaa dhaaba Animal Kingdom keessaa dhufe ka ganna 5tti moo’e.Atileetiin Itoophiyaa Alemitu Heroyetti dorgommii km 6tti lammeessoo,Alem Beqqelee ammoo km 8tti 5essoo,atileetiin Eertiraa Birhaanee Afeworqi ammoo km 8 bahe. Naannoleen Itoophiyaalleen dorgommiiGuutuu Itoophiyaamagaalaa Baahir Daaritti jalqaanitti dorgomuutti jiran.Oromiyaan dorgommii tanaf atileetota hedduu ergattee haga guddaan moohachuuf abdii qabdi.Atileetiin Amerikaa Kendel Williamsillee Chaampiyoonaa mana keessaaNCAAAmerikaa kutaa New Meksikootti qopheessite rekordii haaraan moote.Intaltii ganna 19 ta university Joorjiyaa baratttu tun ulee dagalee hedduu haga metirii 60 dheeressanii naqan nama cufa caaltee kuruphattee kuttee rekordii haaraan moote.Kubbaa MiilaaDorgommii kilaboota kubbaa miilaa IngiliizEnglish Premiere Leaguedorgommii ta eegii jalqabanii torbaan 30essoo keessa jriani Bitootessa 15,qofatti goolii 20 gale. Dorogmmii Bitotootessa 16-tti ammoo Arsenal Tottenham 1-0 moote.Goolii Arsenal Tottenhaamiin moote tana Thoomaas Roskiskiitti daqiiqaa 72-ti keessa buuseef.Dorgommii Bioteessa 22-tti ammoo Chelsiin Arsenal waliin Manchester Sitiin Fuul Haam waliin,Kiristaal Sitiin Niiwu Kaastile waliin taphachaa walumattu tapha 20 taphatan.Akka amma jirutti Chelsiitti qabxi guddoon dura jira.
WASHINGTON,DC —Dorgommiin La Liigaa BBVA,dorgommii Waldaan Kubbaa Miilaa Spanish baruma baraan qopheessu.Atileetoa addunyaa irraa doolara miliyoona hedduutiin bitatanitti walti dhufee taphata.Taphii bara 2012 Haga 2012 jalaqabanii Waxabajjii 2013 dhuamta.Haga ammaatti garee Real Madriidii fi Barselonaatti qabxii guddoon dura jira.Namii goolii hedduu galchee dura jiru Lionel Messi taphataaa Barseloonaati.Dorgommii tana garee 20tti wal irraa fuudhee taphachuutti jiraa taphattoota hedduu horiin bitatanii taphachiifachuutti jiran.Gama kaanii ammoo mootummaan Itoophiyaa atileetota dorgommii Olympikii London moohatan,leenjsitootaa fi,warra dorgommii Olympikii London ta 2012 waan hedduun gargaaree badhaasa Qarshii kuma dhibba hedduu qoode.Namii tokkeessoo bahee ka akka Tikkii Galaanaa fa warqiin galee makiinaa Qarshii kuma 900 caalu kenneef,warra lammeessoo gara qarshii kuma 100 caaltuu qoodee sadeessoo fi abreessoollee badhaase.Taatullee nama tokkeessoo fi lammeessoo bahe horii guddaa hagana wal caaluun kennuun warrii itti hin gammadinilleen hinuma jira.Obboo Naasir Laggasaa,itti gaafatamaa Sab-Qunnamtii Koomishiinii Ispoorti Federaalaati.”Biyyitii tokkoo warqii meeqa argattee malee meetii argattee jedhanii addunyaatti hin jajamtu…tanfuu namni sekondii fi maaykiroo sekondiinillee wal caalee warqii argannaan badhaasa guddaatti isa eegata.”Atileetotaa fi Ispoortii biyyattii jajjabeessuuf akka jecha obbo Naasiritti Jiddu Gala Ispoortii Finfinnee jaaramee dhumachuutti jiru dabalee waan hedduutti hojjatamuutti jira.
WASHINGTON,DC —Dorgommiin shaampiyoonaa Itoophiyaa silaa guyyaa sadii keessatti dorgoman amma Caamsaa dhufutti dabarsan. Federeshiiniin atileetisii Itophiyaleen tana irratti mariitti jiraa.Eessatti akka dorgomanillee hin hin beenne.Oromiyaan ammoo hin dorgomuu jettte.Akka jecha leenjsiaa kilabii Poolisii obbo Toleeraa Dinqaatti haga deeggartootii ispoortii naannoo Baahir Daar amala akka dorgommii ‘Guutuu Itoophiyaa’Baahir Daaritti agarsiisan dhiisanitti Oromiyaan naannoo sunitti hin dorgomtu.Dorgommiin sun amma Caamsaatti dabarsanii eessatti akka taphatanillee ammatti hin beekamne.Gama kaaiin ammoo atileetotii Itoophiyaa dorgommii Chaayinaa fi Amerikaalleef qophiitti jiran. Dorgommii metirii 1500 fi 3000 fi dorgommii akka akkaa tana irratti atileetota bebeekamoo hedduutti irratti dorgoma.Federeeshiiniin atileetiksii Itophiyaleen tana irratti mariitti jira.Eessatti akka dorgomanillee hin beenne.Oromiyaan ammoo hin dorgomuu jettte.Akka leenjisaa kilabii Poolisii obbo Toleeraa Dinqaatti haga deeggartootii ispoortii naannoo Baahir Daar amala ta akka ‘Dorgommii Guutuu Itoophiyaa’ biyya isaaniitti taphatan agarsiisan dhiisanitti Oromiyaan naannoo sunitti hin dorgomtu.Gama kubbaa miilaatiin ammoo dorgommii kubbaa miilaaEnglish Premiere Leaguetorbaan 36esso keessa jirti.Torbaan kana keessatti marroo 350 taphatanii goolii 983tti gale.Tana keessaa Luis Suarez garee Liver Pool goolii 30 galfate.Taphii akka malee itti wal moohan ka Manchester Sitiin Norwich 7-0 dhaantee carasitee fa. Taphii namii hedduun bahee daawwte kaManchester Yunited, Aston Villa4-1 mootee nama 75,368 bahee daawwate.Kalee fi guyyaa dheengaddaatti ammoo goolii 23tti gale.Hardha ammoo Arsenal fiNew Kastiitti,waliin taphata.Arsenaal sadarkaa 4 irra jirtii New Castle ammoo sadarkaa 9essoo irra jirti.Maanajerii New Kastle,Alan Pardewgaafa kilabiin isaaHull Sity4-1 moote tapha irratti wal falmanii taphataaHull Sity David Malermataan laphee keessa dhaheef dooalra kuma 99,800 adabaniii tapha jaha irraa dhaaban amma ya hujiitti deebi’e.Gama kaaniin ammoo VOA-n taphattoota kubbaa miilaa Afrikaa bebeekamoo bara 2014 wal dorgomsiiste.Jara maqaan isaanii oli bahe keessaa lama taphattoota Itoophiyaa Adaanee Girmaa ka Masrii taphatuu fi Saladdiin Sayid Masrii taphatu fa.Walumattuu Afrikaa keessaa taphattoota akka Kolo Turee,Dembaabaa Baa,Samuhel Etoo taphattoota Keeniyaa,Naayjeriyaa fi hedduutti dorgomaa. Hagasittu me nama jabaa jettan ka badhaafamuu male jettan marsaa interneetii VOAtii fi marsaa moobila VOA irratti yaada keessan nuu barreessaa.
WASHINGTON,DC —Dorgommii Olompiki Raashiyaa ta baranaa biyyitii 88 irratti wal dorgomaa baate Raashiyaatti madaaleyaa 33,ka 13 warqii argatee mootee USA ammoo warqii 9 argatte.Noorweey warqii 11, Kanadaan warqii 10,Nezerlandis warqii 8,Jermaniin warqii 8,Austriyaana warqii 4 walumattu warqii 100 olitti badhaafame.Dorgommii dooalarii biliyoona 50 itti bahe jedhan tana torbaan lamaa oliif magaalaa Sochiitti dorgomaa bahan. Atileetota 3000 tahanitti irratti wal dorgomaa bahe.Walumattuu dorgommii tana irratti biyya 30 caalanitti madaaleyaa womaatuu dhabee duwwaa gale.Olompikii gara 2018 Kooriyaa Kibbaatti qopheessa.Dorgommii atileetiksii:Gama kaaniin ammo atileeotii Oromiyaa maratoonii kalee km 21 Gurrandhalaa 23,2014 Finfinneetti qopheessan dhiiraan tokkeessoo dubraan ammoo lammeessoo taate.Oromiyaan dorgommii guutummaa Itoophiyaa torbaan lamaan duubatti jalqabaniif qophi jirti.Atileeotii Keeneyaa ammoo fiigicha km 10 kalee Puerto Rikootti dorgoman 1-5 bahanii moo’atan.Atileetoti Oromiyaa fiigicha km 21 kalee Finfinenetti dorgoman moohanii dorogmmii Guutumaa Itoophiyaa trobaan lamaa fi wayiin duubatti Bahri Daritti dorogmnilleef qophi jiran.Dorgommii Kilaboota Kubbaa Miilaa:EPL,Englsh Premiere League, dorgommii kilaboota kubbaa miilaa Ingiliizaatii eegii jalqaanii torbaan 27 keessa jiranii kalee qofa goolii 28tti gale.Arsenal Sunderland 4-1, Hull Cityn Cardiff City 4-0,Liverpookl Swacnity 4-3, West Ham Southampton 3-1 mootattee akkna jejjechaa gooliin goolii 28 galte.Akka kilabiitti, Chelseatti goolii 60, Arsenal goolii 59,ManCity goolii 57, Liverpool 56 fi Tottenham goolii 50n shaneessoo jirti.Dorgommii La Liga ammoo eegii jalqabanii torbaan 25 keessa jiranii Real Madirid goolii,63,Barselona 60,Atletiko Madrid 60, Atletik qabxii 47 fi Real Sociedad qabxii 43 faana jira.Tapahee kalee irralleetti goolii sagalitti galee,Riil Maadrid Elchee 3-0, Riil Sosoodaad Barselona 3-1n moote.Serie A keessaa ammoo Juventus goolii 66, Romaan goolii 57,Napooliin 50, Intermilan ammoo 40. Dorgommii Bundsliigaa eegii jalqanii torbaan 22 keessa jiranii guyyaa dheengaddaa qofa goolii 27tti gale.Hamburger SV Dortmund 3-0,Bayer Munich Hannover 96 4-0.Dorgommii kilaboota Faransaay Ligue 1 eegii jalqabanii torbaan 26essoo keessa jiranii warri goolii hedduun gachuun tokkeesoso Ibrahomovihc goolii 22,Edison Cavanii goolii 13,Alexander Lacazetelleen goolii 13 galchee Edisoniin wal qixxee.Rio Open,dorgommii Teenisii Addunyaa:Dorgommii Teensii Addunyaa ta Rio Open jedhanii,Rio de Janeiro Biraazitti taphacaa bahan 62essoo atileetii Ispaain Rafahel Neadalitti moo’ee badhaasa dooalra kuma 320 dhiyaattu badhaafame.
WASHINGTON,DC —Dorgommin mana keessaa Sopot,Poland tana IAAF-tti qopheessee, tun 15essoo ganna lama lamatti qopheessanGanzabee Dibaabaa dorgommii fiigicha manakeessaa IAAF,Sopot,Polanditti qopheesse hardha metiri 3000 moote waliin ji’a tokko keessatti marroo afur dorgommii addunyaa moote.Amaan Waxeelleen akkanuma dorgommii mana keessaa ta IAAF qopheesse tana metirii 1500tiin moo’e.Atileeti Yoomiyyu Tasfaayee ka Jermanii fiigulleen akkanuma metrii 1500 tana moo’e. Dorgommii metiri 1500 kana yoo lama dorgoman.Dorgommiin IAAF tun 15essoo,atileetota 587 biyya 141 keessaa dhufee Bitootessa 7-9,2014tti wal dorgoma.Namii Amaan Wxee waliin dorgome Mekonnin G/Hiywot 3essoo bahe,ta Ganzabe waliin dorgomte Hiywot Ayyaaloo ammoo 4esso baate.Atileetotii hardha moohatan kun bori dorgommii waqrii itti badhaafamanii dorgoman..
WASHINGTON,DC —‘Dorogmmiin Guutuu Itoophgiyaa’ tun dorgommii naannoleen ganna lama lamatti wal dorgomtu.Baranallee ispoortii gosa hedduutiin wal dorgomuutti jiran.Akka amma jiru kanatti Oromiyaan madaaliyaa 40 tahu ka kana keessaa warqiin 31 moote.Walumattuu akka leenjisaa Toleera Dinqaa jedhetti Oromiyaan madaaliyaa haga 40 caalu mootee laakkuma dorgomaaa deemaan madalaiyaan isiilleen dabalamaa dhufa. Gamuma atileetiksiitiin naannoon Amaaraa warqii torba,naannoon kibbaa warqii sadii fi naannoon Tigraay ammoo warqii tokko moote.Atileetiksiin dhumattullee dorgommiin ispoortii hafan akka lakkoofsa Itoophiyaatti haga Bitootessa 21wal dorgoman.Gama kaaniin ammooAtileeottii Itoophiyaa maratoonii Xaliyaanaatti 1-3 bahan.Dorgommiit tana Roomii,magaalaaEternal Cityjedhanitti wal dorgoaman. Maratooniin km 42 bokkaa fi karfaffuu keessa fiigaa wal dorgoman Shuumee Hayiluu tokkeessoo Ayyeluu Lammaa Gadaa lammeesoso Sisay Jissaa ammoo sadeessoo bahanii moo’an.Suumeen tokkeessoo bahe kun dorgommii km 42 tana 2:09: 47tti moo’e.Maratooniin Itoophiyaan moote tunACEA Marathon di Romejedhanii wadlaa Federshiini Atileetiksii Addunyaa, IAAF-tti qopheessa. Dorgommiin tun 20essoo.Kubbaa MiilaaItoophiyaan leenjisaa kubbaa miila haaraa qaxarachuuf nama barbaadachaa baate.Nama 27 walti hafee keessa hagii guddaan ka biyya alaatiii namii Itoophiyaa lamaan; Wubetuu Abaatee fi Yohannis Tesemmaati.Warra byya alaatii dorgome keessaa Jermenii, Portugal,Beljiyeem,Birazil,Xaliyaanaa, Serbiyaa, Dutch,fi Arjentiinaa faatti keessa jira.Naayjeeriyaan dorgommii Kubbaa Miilaa Addunyaa Kosta Rikaatti taphatachuuttit jiran irratti Meksikoo 3-0 mootee afaan qabsiifte.Dorgommiin tun ta ilmaan dubraa ganna 17 gadii (U-17) Kostaa Rikaatti taphachuutti jiran.Goolii Naayjeeriyaan Meksikoon moote tana Rasheedat Ajibade,Uchenna Kanuu fi Aminat Yakubu galcheef.Dorgommii U-17 tana biyya 16tti addunyaa keessaa filamee taphachuutti jiraa. Afrikaa keessaa Naayjeeriyaa,Gaanaa fi Zaambiyaatti dabre. Dorgommiin tun torbaan lamaan duubatti dhuamtti.
WASHINGTON,DC —El Ninon garba Paasifik oowwee oowwii sun addunyaan gahee biyya gahe ykn bokkaa ykn ammoo bona itti fiduEl Ninojechuun jijjiirama qilleensaa garba NaannooSouth Americajedhanii irraa oowwee kahee qilleensallee oowwisee oli bahee biyya gara garaa gahu.Qilleensii kun yoo biyya gara garaa gahu ykn bokkaa guddaa fidaa ykn ammooaa bokkaa silaa eegatan diqqeessa.Naannolee Itoophiyaatti amma bokkaatti roobuutti jira,bokkaan kun godinoota Oromiyaa haga tokko roobuutti jiraattullee haga fedhanitti wal hin geenne midhaan daraaran goguuf sodaatan.Fkn godina Booranaa,Gujii,Boorana,Baalee naannoo Somaalee fi naannoo akka akkaatti.Gama kaaniin ammoo jijjiiramii qilleensaa,EL Ninojedhan ji’a Muddee,Onkololeessaa fi Sadaasaa keessaa bokkaa Itoophiyaatti roobu jijjiiruu dandaha jedhan.Akka daarekterii Metrooloojii Itoophiyaa Damee Raaqa Qilleensaa fi Dursa Akeekkachiisaa, Dr. Dirribaa Qorichaa jedhetti ammatti EL Nino dhufu baatullee ji’a diqqaan duubatti jijjiiramii qilleensaa dhufee waan hedduu fiduu dandaha.Jijjiiramii qilleensaa kun yoo hedduu garba Paasifik addunyaa irraa ballinnaan beekamutti oowwee qilleesa naannoollee oowwisa.El Ninokun Itoophiyaa keessaa gara Muddee keessa dabalaa jedhanii eegan.Bokkaan bokkaa sugaa,nagaa fi quufaa ha nuu tahuu jennaa me marii teena tana caqasaa.
WASHINGTON,DC —EPL,La Liga,Bundisliga Serie A, fi League 1 kilaboota kubbaa miilaa addunyaa bebeekamoo shanan.Jarii kun sadeenuu dorgommii 2013-2014 eegii jalqabee torbaan 17 keessa jira.La Liga dorgommii kubbaa miilaa kilaboota Ispainishiiti, Jimaata dabree asitti goolii 37tti gale.Tana keessa gugurdoonBarcelonan Getafe CF 5-2moote,EspanyolammooVolladolid4-2,RealSociedadGranda 3-1 moohan.EPL,English Premiere League,wal dorgommii kialbii Ingilishiitii tana irrattlleetti Jimaata dabree asitti goolii 30tti gale. Tapha guyyaa dheengaddaa irratti Mancity Fulham 4-2 Manunited West Ham 3-1 Newcastle,Crysatal Palace 3-0,Liverpool ammoo Cardil City 3-1 moohan.Bundisliga dorgommii kilaboota Jaramaniiti guyyaa sadii keesatti goolii 19tti gale. Ligue1,dorgommii kilboota Faransaayiiti tana irralleetti guyyaa sadii keessatti goolii 19tti gale.Serei A,tun ammoo dorgommii kilaboota Xaliyaanaatii,haga guyyaa dheengaddaatti goolii 28 gale.Tana keessaa Tornion kilabii Chivo 4-1,Roman Catania 4-0,Juventus Atlaantaa 4-1,Vernoan Lazio 4-1 moohanGama kaaniin ammoo taphattootii kubbaa miilaa Afrikaa bitatanii kilabii Awurooppaa keessa taphachuutti jiran torbaan kaan goolii galchan keessaa;Yaayyaa Tuuree,Adel Taarabat(Morocco) Shola Ameobi (Nigeria) Emmanule Adebayor(Togo)fa.Jarii kun kilabii keessa taphatu cufa goolii galche.Gurbaan dhalootaan Toogoo ka akka Floyd Ayite,ka Burkina Faso ka akka Alain Traore,ka Tunisia ka akka Sami Allagui faalleen warra guyyaa dheengaddaa kilabii taphatuuti goolii galcheef keessaa tokko.Gurbaan Saphir Taider dhalootaan Algeeriyaa ti,Sulley Muntaarilleen gurbaa Gaanaati jarii kun cuftii ijoollee Afrikaa ta tapha Kilabii Awurooppaatii kalee,guyyaa dheengaddaa fi guyyaa duraa keessatti goolii galchan keessaa tokko.Taphatootii kubbaa miilaa adudnyaa tun warra dooalra miliyoona hedduutiin tapachifachuuf wal irraa bitatan.Gama kaaniin ammoo taphataa kubbaa miilaa beekamaa,ka kilabii Uraagaay keessa taphacaa bahee Luis Suarez ya Liverpool Yuroo miliyoona 22 fi kuma 700 bitatte.Nmai kun bara 2006, biyyaNetherlandsittigalee kilabii Groningen ta Eredivisie taphatee achii ammoo bara 2007 keessa Ajax taphate. Namii kun nama ganna 26ti Bara 2008-2009 keessa dorgommii 35 irratti goolii 33 galche.Bara 2010-2011 ammoo walumattuu kilabii Ajaxi goolii 100essoo galcheefii warra gooli hedduu galchuun beekamu ka akkaJohan Cruyff,Marco van BastenfiDennis Bergkampfaatti dabalame.Gafa bara 2012 keessa haga tokko qofaa Liverpoolitti gale mindaan isaa yuroo 22.8.Kilabiin Liverpool nama kana yuroo 22.7 kontoraata ganna 4fi ji’a jahaatii bitatte.Haga bara 2016 kilabuma tana keessa taphataa jechuu.Namii kun dhalootaan Urugay haa tahuu malee eegee kilabii Dutch,Ajax taphaa bahee achitti tapha 48 keesatti goolii 49 galche.Suarez lakkoofsa torba keeyyate fuul-dura taphata.Gama kaaniin ammooManaajeriiChelsea Jose Mourinhooammoo taphattotoa lama bitachuuf kophii jira.Taphattootii lamaan innii Tottenham keessaa bitachuutti jiru;Vlad Chiriches fi dhalootaan Biraazil ka tahe Jose Paulinhoo fa horiin sossobachuutti jira.Gama kaaniin ammoo atileetotii Oromiyaalleen dorgommiiGuutu OromiyaaNaqamteetti taphataniif qophii jiran.
WASHINGTON, DC —Erga waraanni Prezidantii masrii Mohamed Morsii baatii lama dura aangoo irraa darbee booda muslim brotherhood danqaatu isa mudatee jira.Mr. Morsiin hookkaraa fi ajjeechaa raawwatame kakaasan jedhamuu dhaan himatamanii yakka ilaalcha eegaa jiran, mootummaan waraanaan deggeramu kan biyyattis hoogganoota Brotherhood hedduu to’annaa jala oolchan.Humnootiin naga eegumsa Masriis deggertoota Morsii kanneen hiriira mormii geggeessan adamsuun dhangala’uu dhiigaaf sababaa ta’e.Shibley Telhami Universitii Mariilaand-tti profesora nagaa fi misoomaa kan anwar Sadat. Brotherhood aangoo gad dhiiseera, garuu bakka hin gad dhiisne jedhan. Gareen kun kanneen isaan amanaman qaba waan ta’eef aangoo siyaasaa isaa hanga tokko deeffachuu hin oolu jedhan.Hoogganaan humnootii waraana Masrii General Abde4l Fatah el Sissi dhiyeenya akka jedhanitti Masrii keessaa eenyuuf iyyuu aangoo siyaasaaf bakki jira jedhanii turan.Telhamin garuu Brotherhood siyaasa masrii keessatti qooda qabaachuun mootummaan biyattii garee kana attamiin akka isa ilaalu irratti murtaa’a.Ammaaf garuu mootummaan yeroo ce’umsaa kan yeroo tokko ugguramee ture dhaaba brotherhoodf ilaalcha adda addaa qaba jedhan. Namoonni hagi tokko gareen kun guutummaan dhabamuu qabaa, siyaasa Masrii keessaa qooda qabaachuu hin qaban kanneen jedhan jiru.kan immoo dhiibbaan irra kaa’amee erga dadhabanii booda dhuma irratti marii siyaasaatti akka dhufan gochuun ni danda’ama jedhanii yaadanis jiru. hyyuun dhimma siyaasaa Masrii ka biroon immoo Brotherhood injifannoo siyaasaa gonfachuun isaa hagas amansiisaa miti jedhu.Eric Trager waaltaa Washington kan dhimmootii imaammaga gama bahaa akka jedhanitti hoogganoonni gameeyyiin garee kanaa hedduun hidhamuun dhaabicha dadhabsiiseera. Hidhaan akasii immoo Brotherhood dandeettii hojii isaa miidhee jira. Sababiin isaas hojiin isaanii sadarkaa gad aanaa ajaja kan argatu hoogganoota gameeyyii irraa waan ta’eefi jedhan.
WASHINGTON,DC —Fiigichii nafa namaa diriisuu qofaa mitii herrega mataa namaa ballisaa jedha gabaasii dhiyoo baheAkka gabaasii saayintistootii USA gabaasa dhiyoo tana baasan keessatti jedhanitti namii dargaggummaan,gaafa gannii 20 keessa utaalchaa (fiigicha), bisaan daakuu fi biskileetii ooofuu amaleeffate herregii mataa dabalaaf deema.Qorattootii yuniversitii MN nama 3000 ganna 25 qoratanii gabaasa kana baasan.Akka qorannoo tanaatti namii yoo fiigu nafii isaa qilleensa Oksijiinii jedhan haga guddaan fudahchuu barata.Oksijiiniin oksijiinii baata,hiddii dhiigaa qilleensa sun argannaan akka dansaa direeree dhiigaa karaa banee onnellee fayyaaletti uuma.Onneen fayyaalettin ammoo herrega mataatti namaa dabalaa jedha gabaasi kun.Tanaaf sipoortii fayyaa namaatii faaydaa qabdi jedha.Gama kubbaa miilaatti yoo deebinuma ammoo dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa jalqabuuf guyyaa 59 hafe.Biyyaa 32 malaa fi maltee,jabeennaa fi qarooma kubbaa miilaa bara hedduu walti qopheeffachaa bahan Biraazil irratti wal agarsiifatan.Kana keessaa shan ta biyya Afirkaati; Aljeeriyaa, Naayjeeriyaa,Gaanaa,AyvooriiKosti fi Kaameruun.Akka maanajerii kilabii Chelsii ka durii,Avram Grantjedhutti biyyootii Afrikaa shana tun moohamanii galuu dhiisii isumaa moohacha dhufanii gara biyyoota walti hafanitti oli bahuu dandahaniiyyuu jedha.Keessumattuu akka manaajera kanaatti Ayvoorii Kosti,Gaanaa fi Naayjeriyaan yoo qalbiilleen jabaatan warra oli bahee moohannaaf walti hafuu keessaayyuu tokko tahuu dandahan. Milkaahaa jenneen!
WASHINGTON,DC —Filannoo Masrii tana nama miliyoona 54 perzdaantii filateEl-Siisiin amma perzdaanti Masri tahee filatame kun duraan hajajaa waraana biyya suniiti.Filannoo tana %93 moo’e.Gaafa hujii tanaa dorgomu jireenna Masrii ka dadaaqaa deemu jabeessee gadi dhaabee siyaasaa Masriillee wayyeessa jedhee dorgomaa bahe.Filannoo El-Siisiin moo’e tana nama miliyoona 54 bahee filate.Warrii waldaan Awurooppaa dabaa fi qajeeluma filannoo tanaati ergatelleen filannoon tun adabitti nagaan deemtee jedhe.Masriin ganna diqqaa keessatti mootummaa sadii argite.Masriin eegii perzdaanti isii ka bara dheeraa biyya tana bulchaa bahe,Hosnii Mubaarek hujii irraa buusanii isaafi maatii isaallee hidhanii asitti Mubaarek waliin mootummaa sadiitti bara dhiyoo kana bulche.
WASHINGTON DC —Filannoo presidedntummaa Sadaasa 6 bara 2012 geggeessamuuf kan wal dorgoman kaadhimamaan paartii dimokraatotaa Barack Obma fi kaadhimamaan paartii Republikaanotaa bulchaan kutaa Masachusets duraanii Mitt Romney falmii isaanii isa jalqabaa geggeessan.Kutaa United States Denver magaalaa Koloraadootti kan argame Yuniversitii Denver keessatti roobii galgala falmii geggeessame kan jalqaban Prezidaant Barack Obama yoo ta’an yeroo isaan aangootti duufan dinagdee biyya isaanii kufaatii keessa jiru attamiin cimana kana dura qabutti deebisuu akka deeb’iu qabsaa’aa jiraachuu isaanii dubbatan.Haa ta’u malee gara fuula duraatti hojii hedduun hojjetamuun kan irra jiraatu ta’uu isaa ibsanii barnootaa fi leenjii irratti maallqa baasuu akkasumas dilaala xiqqeessuun biyya isaaniif filannoo garii ta’uu ibsan.Momituun isaanii Mitti Romneyn gama isaaniin biyi isaanii daandii kana duraattii adda ta’e hordofuu qabdi jechuu dhaan karoora isaaniin kan Mr. Obamaa irra fooyyee qaba jedhan kan akka misooma Inerjii sadarkaa ol aanaatti fooyyessuu, daldala sadarkaa addunyaa itti dabalaa banuu, leenjii hojii babal’isuu, hanqina bajataa xiqqeessuu fi daldalaawwan xixiqqoon akka babal’atan deggeruu ta’uu dubbatan.President Obaman kampanilee gurguddaa ta’aniif dilaala kan xiqqeessan ta’uu ibsanii carraa dalagaa gara biyya alaatti miliqsuu danda’u kan jedhan daandiiwwan kan cufan ta’uus beekissianiiru. Gara fuula duraatti Inergii malli ittiin babal’isanis humna qilleensaa, kan aduu fi boboa’aa biqiltuuwwan irraa argamu of keessaa qabaachuu qaba jedhan.Karoorawwan bu’uura misoomaa akkasii hojii irra oolchuuf garuu lammiiwwan Ameerikaa galii giddu galeessaa qaban irratti dilaala itti dabaluu dhaan ta’uu hin qabu jechuun Obamaan yaadachiisaniiru.Mitt Romnyen gama isaaniitiin lammiiwwan galii giddu galeessaa qaban kun tuullaa dilaalaa jalatti ukkaamaman jedhan. Kanaafis jedhan Romneyn dilaalli namoota dhuunfaa fi kampanilee irraa salphachuu qaba jedhan.Hojiin mootummaa inni duraa nageenya uummataa eegsisuu dha kan jedhan prezidaant Obaman uummatichi jireenya milkaa’aa akka qabaatuuf haala mijeessuu qabna jedhan. Kanaafis mootummaan yeroo darban keessa daandiiwwan baaburaa diriirsuu, waaltaalee qorannaa fi barnootaa ijaaruu fi babal’isuu kanneen jdhan irratti deggersa kennuu isaas yaadachiisaniiru.Mr. Romneyn immoo qoodi mootummaa heeraa fi wal qajeelfama labsii walabummaa eegsisuu akkasumas kunuunsuu ta’uu ibsanii kun hojii irra ooluu kan danda’u waraanni biyyattii yoo cimsuu, wal danda’uu amantii mirkaneessuu fi murannoo agarsiisuu, maanguddootaa fi kanneen qaamaa hir’uu ta’aniif kunuunsa gochuu dhaan uummati abjuu isaa akka dhugoomsuu walabummaa isaa eegsisuun ta’uu ibsan.Presidentichi xumura haasaa isaanii irratti waggootiin itti aanaan keessa waggoota arfan White House keessa turan keessatti ba’ii cimina agarsiisanii irratti dhaabachuu kan hin feene ta’uu ibsanii marsaa lammataa irratti akkuma isa duraanii cimanii kan hojjetan ta’uu dubbatan.Mr. Romneyn immoo xumura haasaa isaanii irratti waggoota arfan darban keessa jechuunis lammiiwwan Ameerikaa jireenya giddu galeessaa qaban irratti yeroo ba’aan irratti jige ture jedhan. Yoo isaan filataman carraa dalagaalee miliyoona 12 kan banan ta’uu isaanii fi kunuunsa eegumsa fayyaa jechuun kan presidentichi ittiin beekaman hambisanii kan birootiin bakka kan buusatan akkasumas baasii waraanaaf ba’u kan hin hiri’isne ta’uu waadaa seenan.Falmii Roobii galgala geggeessametti dabaluu dhaan kaadhimamtoonni lamaan falmii itti dabalaa lama itti aantonni kaadhimamtoota ta’an immoo yeroo tokko falmii kan geggeessan ta’uun karoorfamee jira.
Washington,DC fulaa pirezidaantiin haarahii itti kakatu US Capitol,eegumsa jabaatti dira. Dallaa itti jaaranii waraana kuma hedduutti eeguutit jira.
WASHINGTON DC —Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha.Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira.Dhiiraa fi Dubrtiin gaa’ila dhaabbatan hanga waggaa tokkootti mucaa godhachuu yoo dadhaban gara ogeessaa fayyaa dhaqanii lameenuu ilaallamuu qabu jedhu ogeessi addaa kan waa’ee gadameessaa fi da’uumsaa Dr Taaddasaa Kitilaa.Yeroo Dubartiin itti ulfaa’uu dandeessu adda baasanii baruun akkasumas umriin murteessaa akka ta’e dubbatamee jira.Kan biraa maaltu ilaalamuu qaba? Gaaffii fi Deebii gaggeeffame caqasaa.
WASHINGTON,DC —Gabayaan Buna Itoophiyaa Olumaa Gadi Jechaa Deemtu Dhiyoo Tana Ya Oli Kaate JedhanItoophiyaan waan hedduu gabayaa alaatti ergatti,tana keessaa ta duraa buna.Ka jireenna biyyaa harkaa qabulleen isuma.Buni kun harkii 65 akka jecha Itti Gaafatamaa Waldaa Oomishtoota Buna Oromiyaa,obbo Taaddasaa Masqaleetti aanalee Oromiyaa 120 caalaan keessaa dhufa.Buna kintaalaan gabayaa laatti gurguran. Buna Itoophiyaa alatti gurguran kana biyyaatti buna hedduutti bitta;Jermanii, Jappaan,Sawudi Arabiyaa fi Amerikaa. Amerikaan harka 50tti bitatti.Gabayaan bunaa dhiyoo tana yoo hedduu oluma bu’aa gaduma bu’aa deemti.Akka obboo Taaddasaatti wantii gabayaan buna Itoophiyaa dhiyoo tana gadi buutee oli kaateef waan buni Biraazil kasaareef.Warrii buna alaa bitu buna paawundii tokko, gara kiiloo wadhakkaa,$1.20n bita,bunii kun amma paawundiin $1.80.Jarii qonnaan bulaa irraa gatii diqqoon bitu kun ufi ammoo buna siinii tokkootuu doolara 4-5n nutti gurguruutti jiraa maan wayya jennaan;“Ufii doolara lamaan gadiin bitanii doolara 200 jalaa argatanii kun gaarii mitii jennee akka innii fooyyahu dubbachaa jirra.”Waldaan Oomishtoota Buna Oromiyaa kun akka jecha obboo Taaddasaatti ganna 13tti manneen barnootaa jaaraa,karaa fi bisaan baasaa huji guddoo qonnaan bulaa hojjate.Waldaan gurmaahuun qonnaan bulaallee waan hedduun gargaara jedha obboo Taaddasaan.
WASHINGTON,DC —Ganna dabre waancaa Afrikaatii,ganna dhufu ammoo waancaa addunyaa Biraazilitti taphataniif dabruuf Itoophiyaan ya karaatti buute.Yoo kalee nugusa kubbaa miilaa Afrikaa, Bafana Bafana waliin Finfinneetti tapattellee 2-1 moohachuun isiituu guddinna isii mullisa.Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa bara dhufuu Afrikaa Afrikaa biyya 5tti dabara.Gadamsii Itoophiyaa gareen 10n walti haftee shan keessaa fialtan tahuutti jira.Itoophiyaan moohattee jennana namaa fi makiinaan karaa wal saame.Namii Finfinneetti dubbifnelleen tanumajedhe.Gama kaaniin ammoo FIFAN,Waldaan Federeshiiniin kubbaa miilaa Addunyaa Itoophiyaa fi biyyitii Afrikaa lama sadii nama silaa tapachiisuu hin malin tapachiisaan jedhee himachuuf qorachuutti jira.Oduu sabqunnamtii FIFA Switzerland argannelleen Itoophyaa gaafa Botswana waliin tapahtte seera malee nama tapachiifte jedhee himatee jetti.Togoo fi Equatorial Guinea faallee tanumaan himatanii lakkoofsa 55 keeyyata 8n qorachuutti jiran jetti.Taatullee akka Perzdaantiin Federeshiinii Kubbaa Miilaa Itoophiyaa obboo Sahiluu Gebremedin tun oduu akka malee nama rifachiiftuu taatullee gareen Itoophiyaa durumatti deemuuf abdii qabdi.DorgommiiCONFEDERATON CUPykn ammoo dorgommii biyyootii ollaa ta teessuma lanfaatiin walti dhiyaatan taphatn kalee Brazilitti jalqaban.Ispeen Uraagaay 2-1 moohatte. Mee MP3 tanallee caqasaa.
WASHINGTON,DC —Ganzabeen ta Sopot,Polaandi waliin ji'a tokko keessatti marroo afur dorgommiin addunyaa moote.Ta SopotAtileetiksiAtileetiin Itoophiyaa,duruu akkuma addunyaan fiigichaan mootu,Ganzabee Dibaabaa dorgommi metirii 3000 mana keessaa IAAF,Sopot,Polanditti qopheesse 8:55:06 moote ji’a tokkotti marroo afur mootee addunyaa afaan qabsiifte.Ganzabeen akkuma Stokcholmilleetti moote Polandilleetti mootee warqii dabalatte. Atileeti Ganzabeen ji’a tokkotti marroo afur dorgommii addunyaa mootee tanaan afreeffachoo jette.Atileetiin Amerikaa Nia Aliilleen dorgommiii ulee kutaa cehan metirii 60 Sopot Poladnitti mooteNamii Ganzabeetti aanee lammeessoo tahe, atileetii Keenyaa,Helen Obaariiti.Gama Fiigicha metiri 3000 ka dhiiraa ammoo atileetii Keenyaa,Caleb Mwangangi moo’e. Dejen G/Mesqel ammoo sadeessoo bahe.Gama kaaniin ammoo atileetiin Amerikaa,Nia Ali,dorgommi Sopot,Poland tana irratti fiigicha ulee irra kutaa fiigan metirii 60 mootee USA warqiin galte.Nia Alii,nama ganna 25ti fiigicha ulee irra kutan metiri 100 fiiguun beekamtii.Atileetii Austiraaliyaa ganna lamaan walti aanaa kana olympikii moohatte Sally Pearson moote.Taphattoota kubbaa miilaa addunyaan dureeyyota kudhannan1.Kiristiaanoo Ronaaldoo,Portugal qabeennii isaa euro miliyoona 148.2.Lionel Messi,Barcelona €m146.3.Samuel Eto’o dhalootaan Kameroon amma Chelsea taphata horiin isaa €m554.Wayne Rooney, Manchester United - €m84 5.Kaka, AC Milan -€m826.Neymarii fi maatii isaati Barcelona - €80m,7.Ronaldinho,Atletico €m788.Zlatan Ibrahimovic, Paris St-Germain - €m699.Gianluigi Buffon,Juventus - €m6310.Thierry Henry,New York Red Bulls - €m57.FILE/Dorgommiin kubbaa miilaa Ingiliizi,EPL dorgommii akka malee daawwatan keessaa tokkoGama kaaniin ammoo dorgommiin EPL,dorgommii kubbaa miilaa kilaboota Ingiliizaa ji’a lamaa keessatti dhumattii,Chelsiin Tottehamganna dabre maanajerai isiiAndre Villashujii irraa gussitee ufiifuu miila lafatti dhaabachuuf jala oli dhidhiitachuutti jirtu 4-0 carassitee qabgxii 66tiin ufi oli ceetee quphi jettee sadarkaa tokkeessa irra buute.Goolii Chelsii Samule Etootti jalqabe achii kaatee afur galte. Chelsiin tapha 75 ufi qopheessite keessaa 59 moote.Dorgommii kilaboota XaliyaanaaSerie Akeessaa Juventuusitti qabxii 77n dura jira. Dorgommii waancaa addunyaa guyyaa 95 qofatti hafe.Biyyoota Afrikaa keessaa dabaran keessaa tokko Kameroon.Ji’a dhufu keessaa Austiraaliyaa Maseedooniyaa fi Paragu’aah waliin Caamsaa 26 Caamsaa 29 tapha hariyummaa taphatti.
WASHINGTON, DC —Gareeleen hidhatan galma gabaa kenyaa irratti haleellaa erga oofanii as hr’aan guyyaa shanaffaa dha. Dubartootaa fi ijoollee dabalatee sivilota 60 ol ta’an yoo ajjeefaman kanneen 200 ta’an immoo madaa’aniiru.Hidhata al-Qaida kan ta’e al-Shabab haleellaa sanaaf itti gaafatama fudhachuu dhaan weerara waraana kenyaatiin Somalia keessatti ta’een ajjeefamuu musliimotaa ijaa ba’uufi jedhee jira.asgiida Jumia kan Nairobi jiru irraa hayyuu Islaamummaa kan ta’an Abdullahi Galkayo akka jedhanitti karoorri shrororkeessotaa kun amantii waliin wal hin argu jedhan.Islaamummaan maal akka ta’e beektaa? Islaamummaan amantii nagaa ti. Maqaa dhumti Islaama jedhu iyyuu nagaa jechuu dha. Ilbiisa illee ajjeesuun si irra hin jiru. Yoo nama ajjeefte guutummaa addunyaa ajjeeftee jedha amantiin Islaamaa jedhan.Kaayyoon shororkeessotaa uummata Keenyaa addaan qooduuf yoo ta’e jedhan Galkayon itti hin milkoofne.Gama biraatiin imoo lammiiwwan Ameerikaa hidhi dhalata Somalia kanneen kutaa Minnesota keessa jiaatan al shabaabiif namoota fuluun yaaddoo yeroo dheeraa qabee jiruu jedhan.Gareen lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Somalia Ka Joog jedhamu tuuta oduuf Minneapolis keessatti ibsa kenneen haleellaa gareen shororkeessota al shabab galma gabaa Nirobi irratti raawwate namoota balleessaa hin qabaanne galaafate balaaleffatee jira.Akka gabaasa jiruutti kanneen haleellaa geessisan hagi tokko Minnesota irraa ta’uu ibsa garuu hin mirkanaa’in jira.Akka angawoonni US jedhanitti garuu erga bara 2007 qabee lammiiwwan Ameerikaa hiddha dhalata Somalia ta’an kanneen 20-40 ta’an gama Somaliatti imaluu dhaan al shababitti makamanii kaan isaanii achitti du’an.Hoogganaan garee Ka Joog Mohamed Farah akka jedhanitti lammiiwwan Somalia kanneen Minnesota fi naannoo addunyaa jiraatan irra jireessi shororkeessummaa hin deggeran.Hawaasi martinuu ofii namoota gaarii hin taane of keessaa qabu. knaaf ilaalchi lammiiwwan Somalia gaarii ta’an kanneen guutummaa keessa jiraataniif jiru akka hin banne mirkaneeffachuu qabna.Waaltaa lammiiwwan Somalia kan Minneapolis keessa jiruuf directora kan ta’an Abdirizak Bihi akka jedhanitti ilmi obboleessa isaanii Burhan Hassan bara 2008 keessa masgiida naannoo jiru keessaa al Shabaabiin filatame.Gareen kun lammiiwwan Somalia kanneen hawaasa US keessatti tuffatamne jedhanii yaadan irratti fuuleffate. Bihin akka jedhanitti erga ilmi obboleessa isaanii garee sanatti makamee booda maatiin isaa balaa al Shabab dhaqqabsiisaa jiru angawootatti beeksisaniiru.Erga sanaa qabee daraggoonni naannoo sanaa faallaa shororkeessummaa akka dhaabbataniif tattaaffiin godhamaa jiru milkaa’ee jira. Ilmi obboleessa Bihi kan bara 2009 Somalia keessatti ajjeefame garuu carraa kana hin arganne.
WASHINGTON,DC —Global Firepower,GFP,dhaaba waraana biyya gara garaa qoratee baruma baraan gabaasa baasa. Yoo jabeennaa fi humna waraana biyya tokkoo qoratu waan hedduu laala. Dhaabii kun yoo waraana biyya tokkoo qoratu teessumaa biyya sunii, humna waraana isii,horii waraana sunii ramadamee fi waan hedduu laala.Gabaasa baranaatiin,2014 Itoophiyaan addunyaa irraa humna waraanaatiin 40essoo, Afrikaan Kibbaa ammoo 41essoo Naayjeeriyaan 47essoo, Keenyaan 63essoo jedhee baase.Dhaabii kun humna waraana biyya 106 qoratee gabaasa baase.Masriin Afrikaa keessaa humna waraanaatiin tokkeessoo addunyaa ammoo 13ssoo jedhee Paaksitaan,Biraazili,Xaliyaanaa fi Israaheliin wal qixxeesse dhaabii kun.Jeemsi Haskeeti ogeessa Qorannoo Tarsiimoo Addunyaa Londoniiti.“Itoophiyaan humna waraana isii qarooma jabana kanaatiin wal fakkeessuuf guddoo hojjattee waraanallee hammayyeeffatte.”Itoophiyaan humna waraanaa boontuun taankii waranaaaT-72, jeettii waraanaaSU-Flankersfa qabdi.Marsaan interneettiiGlobal FirepowerItoophiyaa humna waraanaatiin addunyaa keessaa 40esso ha jedhullee Hasket ammoo Itoophiyaan jabeenna waraanaatiin Afrikaa caaluu caaluu dhabuu beekuun nama dhibdi.“Waraanii Afrikaa kibbaa qaraamoona jabana kanaa biyyootii Afrikaa dhibiin hin qamne qaba. Ka Naayjeeriyaa hammayyaahaa ammallee hagasa caalaa hammayyaahaa deemuutti jira. Ka Keenyaalleen ganna diqqaa asitti ittuma jira.Taatullee Afrikaa keessa waraana kamiti humanaan caalaa jedhanii beekuun nama dhibdi.”DhaabiiGlobal FirePowerbiyya 106 qorate gabaasa baasullee Eeirtaa hin daballe. Taatullee akka Hacket waraanii Eeirrtaalleen humna waraana qilleensa wayyeeffachaa deemuutti jirti.Taankii waraanaaT-72jeetii waraanaaMIG-29fi jeettii waraanaaSU-27faan jabeeffatte.Hasket Itoophiyaan waraana keessallee akka gostii cutii walqixxee qooda qabaattu tolchuuf hujiitti jirti jedha.
WASHINGTON,DC —Gochii Madiibaan,hariyaan Tate fi firii ammo maqaa akka akkaatiin yaama. Addunyaallee ammoo nama waan heduduf fakkeenna tahe jettee faarsiti,Nelson Maandellaa nama kun nama hujii dadansaa addunyaa faaydaa hedduu kennituun beekan ka lubbuu dhabe awwaaluuf nama kuma kurnya hedduutti dhufe.Afrikaa Kibbaa bittaa appaartaayidii jalaa baasuu qofaa mitii,biyya namii adii fi gurraachaan wal jibbee wal hadhaa bahetti araaraa buusee nama miliyoona hedduutii fakkeenna tahe,Maandellaan.Maandeellaan,Muddee 5,2013 lubbuu ganna 95tti lubbuu dhabe kana biyyitii bultii 10 bootteefii hardha ganama awwaalan.Afrikaan Kibbaatti hujiin guddoo dhiyoo tanaa bulchaa isii ka durii awwaalachuu, Maandellaa hujiin faarsaa dhaloota dhufuu dhaamuu.Amnaootilleen manneen amantii ufiitti yaahanii waan waaqii gara Maandellaatiin isaanii kenneef galateeffachaa turan.Waan namii Afrikaa Kibbaatii fi addunyaan jaarsa kanaan faarsan addunyaan ufumaan caqaftee daawatti.Reeffa perzdaantii kanaa akka ummatii bahee laalee jibbaatuuf guyyaa sadii ummataa dhiisan.Namilleen reeffa isaa kana lipheettumallee taatu arguuf dhaamochaa fi bokkaa keessa ejaajjee eegata.Nama kuma kurnya hedduutti bahee reeffa kana laale.Maandellaa kana hardha lafa maatii isaa innii akka inaltii isaa anagafii, Nandi Maandellaa jettutti,faana duwwaa mana barnootaa itti deemaa bahe,Qunuutti awwaalan.Reeffa Madiibaa alaabaa itti uyyisanii,itillee jala afanii ummata keessan deeman. Gama kaaniin ammo shaamaa 95 mirgaa bitaan marsan.Yoo awwaaluuf gadi buusan jeettii waraanaa jahatti gubbaa barrisa.Akkuma aadaa gosa Maandeellaatti awwaaltuuf loon qalanii awwaalanillee akkuma aadaa isaaniitti tahe.Madiibaa waan hedduun faarsan.Itti gaafatamaan maatii isaanii, Ngangomhlaba Matanzima, “muka guddaatti nurraa qaari’ee” jedhe innii(Maandeellaa) asii achi ya warra ufiitti galee jedhe.Perzdaantiin Afrikaa Kibbaa ka ammaa Jaakoob Zuumaa Afrikaan Kibbaa ilma angafaa dhabee jedhe.Ahmed Katahra ka Maandellaa waliin ganna 26 cufaa hidhame Madiibaan nama Obsaa guddaa qabuun beeka jedhee faarse.Itti aanaan paartii Afrikaa Kibbaa bulchituu,ANC, Cyril Ramaphosa ammo namii ciisu kun(Maandeellaa) ‘ilma keenna angafa,” jedhe.Awwaala kana nama kuma hedduutti dhufee miliyoona hedduutti TV daawate.Warra dhufe keessaa,dureettii Amerikaa Opraa Winfiree,ilama nugusa Britsh Chaarles, nugusa Monaakoo Albert II,muummee misnistera Zimbaabuiwwee Morga Tsangiraa dabalee hedduu.Maandeellaan haadha warraa lama irraa ijoollee shan dhale, ganna 27 hidhamee waan keessa dabre kitaaba isaaLong Walk to Freedomjedhu keessatti barreesse.
WASHINGTON,DC —Godina Arsii naanoo Ixxoosaa,Aanoleetti Oromoota jabana Minilik keessa harkaa fi harma irra ciran qaabachuuf muuziyeemii fi siidaa/sooddaa jaaramee eebbisiisuuf qophiitti jiran.Siidaa fi muuziyeemii tana mootummaa naannoo Oromiyaa, Biiroon aadaa Tuurizimii Oromiyaatti qarshii miliyoona 20 itti baasee hojjate.Akka Itti gaafatamaa Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa obboo Mohaammad Jiloo jedhutti achi qofaa miti Adaamaa,Calanqoo fi naannolee Oromiyaa ta akka akkaalleetti Siidaa/sooduu hedduutti Oromoof jaaramuutti jira.MEHAD,Paartiin Guutummaa Tokkummaa Itoophiyaa Siidaa Aanolee harmaa fi harka muraa agarsiisu jaaruun akka namii haaloo walti qabatee jiraatu tolchitii jetti.Perzdaantiin paartii MEHAD,obboo Abeba Mehaariiti.“Minilik Itoophiyaa tokko tolchuuf hujii jabduu hojjate.Warii tana dhiisee maqaa hamaa kenneefii waan hin tahin taatee jedhee dubbatu waan qajeeltuu natti hin fakkaattu.Akka seenaa sun irra deebi’anii qoratani fedhaa itti dhaamas. Ummatii Oromoo akka siidaan kun hojjatamu hin fedhu.”Itti gaafatamaan Biiroo Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa obbo Mohaammad Jiloo ammoo Oromoo fi mootummaan Oromoo aadaa saba isaa galmeessee,waan ummatii keessa dabre barsiisuuf malee haaloo qabachuufii miti jedha.Jarii federaalismii saba irratti hundaahee jedhee dubbatu kun jara afaan keennaan barachuu keennaayyuu hin barbaanne waan taheef siidaa dhaabuu kana falmuun isaanii ajaa’ibaamiti jedha.“Namoottan ilaalcha sirna durii qabanti kana morma…waan raawwatame maaliif ummatatti mullistan kanneen jedhan. Sirna durii san deebisuu fedhan federalizimiin, federalizimii gosaati jedhan.Kana jechuun mirgii ummiti qabu ka ufiin ufi bulchuu kun jiraachuu hin qabu waan jedhaniif…siidaan ijaaruu dhiisi mirguma ummatii argte kanaayyuu mormaa waan jiraniif kun waan nama ajaa’ibaatii miti.”Mootummaa naannoo Oromiyaatii fi Biiroon Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa seenaa sirnii cuqunsrsaan ummata keessa dabarse jedhan agarsiisuuf godinaallee Oromiyaa hedduutti siidaan akkanaa ijaaramuutti jiraa jedhan.
WASHINGTON,DC —Godinii Kirimiyaa kun bara 1900 keessaa jalqabee biyya akka akkaa jala tureGodinni Kiriimiyaa (CRIMEA)ka godina Raashiyaa kun godina duruu seenaa hedduun beekamu.Bara hedduu keessaa biyya akkaa jala turte. Ukreyin gama Kibbaa gara garba BLACK SEA jedhanii jirti.Godinii Ukreyin(biyya Raashiyaa irraa citte) kun haga guddaan ufumaan ufi bulcha.Wal dhaba dhiyoo tana bulchoota Ukreeyinii ummata walti kaasetti dubbii Krimiyaa kanallee oowwise.Godina kana haga guddaan ummata Raashiyaatti keessa jiraataa dhiyoo tana Raashiyaatti dabalamuuf murteeffate.Perzdanatiin Raashiyaa Vilaadmir Puutinilleen eegii seneta isaaniitii fi miseensii mana marii isaanii'CRIMEA'dabalachuuf walii galaniin duubatti godina kana ufitti dabaluuf mallatteesse.USA fi biyyitii Awurooppaa hedduun Raashiyaan seera malee godina kana'CRIMEA'Ukreyin irraa fudhatte jedhanii biyya suni adabuutti jiran.Perzdaantiin Amerikaa,Baraak Obaamaatti akka Raashiyaan haga qaraallee caalaa adabamuu malte labse.Raashiyaa adabuu jechuun dhaabbilee haga tokkoo akka isaan biyya sun waliin woma ahin hojjanne dhowwanii humna isii laaffisuu fa. Taatullee Raashiyaan ammatti USA adabuu hin feene jetti.Kirimiyaa (Crimea)namii akkana irratti wal dhabuu tun bara 1900 keessa jalqbdee biyya akka akkaa jala turte.Bara 1917 Raashiyaa jalaa baatee,1991 Ukreeyin jalatti deebite, 2014 ammoo Raashiyaa jalatti deebite.Umamti isii akka lakkoofsa bara 2007 miliyoona lamatti dhiyaata
WASHINGTON, DC —Gumiin walii galaa kan Tokkummaa mootummotaa biyyoota galmee dhittaa mirga namoomaa guddaa qaban miseensoota kaawunsilii mirga dhala namaa gochuuf filachu isaa gareeleen mirga dhala namaaf falman qeeqaa jiran.Biyyoota kudha saddeet wixata darbe filataman keessaa 18 keessa harka sadii qofatu filamuuf uulaagaa guuta.Tokk mootummotaatti Ambaasaaddarri yunaaytiid stetes Susan Rice akka jedhanti yunaaytiid stetes dhittaa mirga dhala namaa kan ilaaleen toora duraa irra dhaabattee kanneen dararamanii fi mootummoota addunyaa irratti gara jaboo fi hamoo ta’an jala jiraniif falmuu feeti.Aayiivorii koost, Itiyoophiyaa Gaaboon keniyaa fi seeraaliyoon barcuuma Afrikaa banaa jiran shanan guutanii jiran.Tokkummaa mootummootaatti daayriktera Human Rights watchFilatamuu Itiyoophiyaa kan ilaaleen Tokk mootummotaa keessatti/ bakka bu’a garee mirga dhala namaaf falmu Humnaan right watch..f bakka bu’a kan ta’an Filiipe Bolopiyoon ennaa dubbatan kun kan nama gaabbisisuu fi gaddisisuu dha jedhan.Itiyoophiyaa kan ilaaleen wanni gaggeeffame filannoo ykn dorgommiidha kan jedhamu miti kan jedhaam oloopiyoon gareen warra Afrikaa haaluma baratamaa ta’een lakkofsii bakka butootaa dhiyesse wal fakkaataa dha.Biyyonni akka Itiyoophiyaa galmee dhittaa mirga dhala namoomaa guddaa qaban filatamuun heeddu nama gaddisiisa jedhanii, Itiyoophiyaan filannoo dorgommii hin qabneen gammaduu mannaa haala itti galmee haala itti mirga dhala namaa kabajaa jirtu sakatta’uu qabdi jedhan.keessumaa yaada ofii walaba ta’anii ibsachu kan ilaaleen humnootii ishee nagaa eegsisan itti gaafatamoo gochu qabdi jedhu.Garee mirga dhala namaaf falmu Human Rights watch irraa Filiip Bolopiyoon akka jedhantiMootummaan Itiyoophiyaa carraa kanaan tarkaanfii qabatamaa ykn hiika qabu fudhachu qaba.Fakkeenyaaf mirga yaada ofii walaba ta’anii ibsachuu fi mirga wal ga’u kabajuu qaba.Miseensoonni haaraa seenan kun baatii Amajji fullee keenyaa jalqabee waggaa sadiif kan turan ta’uun ibsamee jira.
WASHINGTON, DC —Gurmuu fiinxaalessa Islaamummaa SOMALIA - AL-SHABAB waliin hidhata qabaachaa ture ka kutate - Lammiin Ameerikaa tokko, loltoota gurmuu sanaan ajjeesamuun gabaasamee jira.Hidhattoonni AL-SHABAB duraanii, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa - kutaa Afaan Somaaleef akka ibsanitti OMAAR HAMAANII, Har’a ganama, kutaa GEEDOO ganda SHONGOLEE cinatti bakka dhokatee jirutti hidhattoota AL-SHABAAB-iin ajjeesame.AL-SHABAB haga ammaatti halellaa - jedhame kanaaf itti gaafatama hin fudhanne. HAMAANII-n, ammaan dura, si’a lama ajjeesamuun isaa gabaasamee, garuu turee - jiraa fi fayyaan gad-ba’e.Mootummaan UNITED STATES ammaan dura, HAMAANII-N Gurmuu AL-SHABAAB-iif, gargaarsa meeshaalee dhiheessuu isaatti himatee, nama odeeffannoo isa qabsiisu kenneef haga doolaara Miliyoona shanii akka kennu labsee ture.OMAAR HAMAANII -- guyyaa sagal dura, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa - kutaa Afaan SOMAALEE-f gaaffii fi deebii kenneen, AL-SHABAAB irraa hidhata kutachuu isaa beeksisee Hoogganaa AL-SHABAAB MUKTAAR ABU ZUBAYIR nama, aarsaa danda’ame maraan taayitaatti ol bahuutti cichaa jiru - jechuun balaaleffate.Gaaffii fi deebii sana keessatti, akka AL-SHABAAB isa ajjeesuuf yaalaa ture dubbatee ture - HAMAANII-n. Garuu, akkuma shororkeessituutti of ilaalaa ture. UNITED STATES waliin dubbachuus tahe gara biyyattiitti deebi’uu akka hin fudhanne dubbatee ture.
WASHINGTON,DC —Haala qabinsa mirga dhala-namaa biyyyoota Addunyaa iratti gabaasaan Yunaayitid Isteets waggaa waggaatti baastu ka marsaa ammaa dhiheenya ifa bahe.Mootumooni biyyoota Addunyaa hedduun, mirgawwan dhala-namaa irra dhiibbaa kaayaa jiru, jedha gabaasaan kun. Biyyoonni dhiittaa mirga dhala-namaa geggeessuutti qeeqaman kunis, kanneen sabatiinsa siyaasaa hin qabnee fi sirna mootummaa abbaa irree jalatti qabamanii jirani – jedha – gabaasaan kun.Waggaan dabarsine kun, jechuun, barri 2013 bara fixiinsi fi dhiittaan mirga dhala-namaa hamaan itti geggeessaman ta’uu ka dubbatu, gabaasaan Ministirii Dhimma Alaa Yunaayitid Isteets kun, Sooriyaa, Ripublikii Afrikaa Waaltaa, Maalii, Somaaliyaa fi naannoolee ka biroon waraansa keessatti lubbuu dhabaa, hariyatamaa, mirga isaanii mulqamaa lubbuu isaanii dabarsan – jedha.Addunyaa kana irrati biyya haalli qabinsa mirga dhala-namaa baay’ee keessatti hammaataa dhufe - Sooriyaa keesatti, ka bara dabre mormii fi qabsoon hidhannoo jeeqe – Mootummaan Bashaar Alasaad, lammiwwan biyya isaa irratti Gaazii Saariin ka dhala-namaa jimlaatti fixurri gargaaramee jira – ka jedhu, gabaasaan mirga dhala-namaa Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteetsiiin bahe, haleellaa sanaan, ijoollee 426 dabalee lammiwwan biyyattii kumni tokkoo fi dhibbi afur dhumuu isaanii dubbata.Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Joon Keerii, biyyoonni dhiittaa mirga dhala- namaa geggeesan dhimmicha kallattiidhaan ilaaluu irra, waa’ee dantaa Yunaayitid Isteets dursanii dubbachuu tu itti miijaaaf jechuun qeeqan.Biyyoota Gaanfa Afrikaatti ennaa fuuleffannu immoo, Itiyoophiyaa, Ertiraa fi Somaaliyaan akkasumas ka gar-tokkeen ishee godinaa sana keessaa jiru – Sudaan Kibbaa dhiittaa mirga dhala-namaa gegeessuun isaanii galmeessamee jira.Mootummaan Itiyophiyaa, bulchiisa naannoo keessatti ajjeechaa seeraa-alaa geggeessuu isaa fi hordoftoonni amantii Islaamaa fi mormitoonni siyaasaa seeraa-ala hidhaman keessaa mana hidhaa keessatti du’uu isaanii ka galmeessee qabu ta’uu dubbata – gabaaasaan mirga dhala-namaa Yunaayitid Isteets kun.Lammiwwan Itiyoophiyaa bakka-buuteen isaanii hin beekamu, kan jedhu – gabaasaan mirga dhala-namaa – Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun, baatii Amajjii dabre keessa, bulchiisa naannoo Tigiraay, magaalaa Alaa-maaxaa keessatti manneen-seeraa ala diigamuu namoonni morman achi-buuteen isaani akka hin beekamne dubbata.Itiyophiyaa keessatti namoonni seeraa-ala qabamanii hidhaman heddummaachaa deemuu, haalli mana-hidhaa keessaas hamaa tahuu ka dubbatu – gabaasaan kun, mana-hidhaa keessatti tajaajilawwan bu’uraa dhala-namaaf guutamuu qaban, kanneen akka qulqullinaa, dahoo fi nyaataa hin guutamne. Mannneen hidhaa keessa wal-muddinsa namaa guddaa tu jira.Hidhamaa tokkoof – nyaata isaa, bishaan, qulqullinaa fi dahoo isaa, akkasumas wal’aansa fayyaa isaa dabalee baajetni guyyaa tokkotti ramadamuuf qarshii saddeet ta’uu illee beeksisee jira.Mirga yaada ofii dubbachuu, mirga mormii polotikaa gegeessuu fi mirga dhuunfaa ilaalchisuunis haalawwan hedduu irratti Mootummaa Itiyoophiyaa qeeqee jira – gabaaasaan mirga dhala-namaa ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets.Manneen-murtii dhiibbaa motummaa irraa walaba ta’anii hojjechuun isaan rakkisa yeroo jedhamutti hidhamtoonni polotikaa akka baay’achaa deeman dubbata.Bara kuma lamaa fi kudhan keessa,Koreen Farra-Dararaa ka Rokkummaa Mootummootaa yaaddoo guddaa qabaachuu isaa ibsuun akka beeksisetti --- Poolisoonni qorannaa geggeessanii fi qondaalonni basaasaa, akkasumas miseensonni waraanaa -- wanna gaafatan hidhamtoota amansiisuuf jecha, waaltaa Boofata qorannaa yakkaa FINFINNEE jiru ka MAA’IKELAAWII jedhamu keessatti dararaa qaamaa irratti geggeessan.Kanneen dararaan kun irratti geggeessamu mormitoota siyaasaa fi miseensota dhaabota mormituu, barattoota, kanneen shororkeessummaatti shakkamanii fi kenneen miseensota dhaabota mormitootaa lola qawwee geggeessan - akka Adda Bilisummaa Biyyolessaa Ogaadenii fi Adda Bilisummaa Oromootti shakkamani.Gochaaleen dararaa akkanaa walii-galtee qondaalotaaa fi itti-gaafatamtoota buufatoota poolisii, ka manneen hidhaa fi ka waraanaa gidduu jiruun geggeessama. Gochaaleen akkanaa, bara dabre kana illee ittuma fufee jira - jedha - gabaasaan mirga dhala-namaa ka Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets.Manni-murtii Muummichi,ka Federaalaa -- bara 2012 keessa, murtii yakkaa, “Motummaa gargalchuu yaaluu fi uummata hookkaraaf kakaasuu” - jedhuun -- hoogganoota paartiilee polotikaa Oromoo bebbeekamoo lama - Obbo BEQQELEE GARBAA fi Obbo OLBAANAA LEELLISAA irratti, Mana-murti ol’aanaan dabarsamee ture irraa hin kaasiin hafe - ka jedhu - gabaasaan kun, garuu yeroo hidhaa ka BEQQELEE GARBAA waggaa saddeeti irraa gara waggaa sadiitti, kan OLBAANAA LEELLISAA immoo waggaa 13 irraa gara waggaa 11-tti gad-buusuu isaa dubbate.Akkasumas -- Manni-murtii ETHIOPIA --- “Daangaa abbaa-biyyummaa ka siyaasaa fi lafaa diiguuf shirtan” - jechuudhaan, bara 2011, dhaddacha ka biroo irratti -- miseensota paartiilee mormituu Oromoo 69 irratti yakka muruu dubbata.Baara dabre, baatii AMAJJII keessatti lammiwwan Oromoo fi SOMAALEE gidduutti waa’ee daangaa fi abbummaa lafaa irratti walitti-bu’insa uumame irraa kan ka’e -- aanaalee Oromiyaa akka Gursum, Mayyuu, Qumbiifi Cinaaqsan irraa namoota kuma shantamii shan tu manaa fi qehee isaanii irraa buqqa’ee haga ammaatti illee otuu hin deebisamiin jira - jedha - gabaasaan Mirga dhala-namaa Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets kun. Gabaasaa guutuu dhaggeeffadhaa.
WASHINGTON,DC —Hajaja Perzdaanti Obaamaatiin waraanii Amerikaa waraana kemikaala mootummaa Siiriyaa hadhuuf ammallee qophii jiraa aluma jirallee.Doonii hedduutti garba Mediteraniyaan irraa hajaja bulchoota waraanaa eegachuutti jira.Waraanii kun yoo Siiriyaa hadhu km kuma lamatti dhiyaattu irraa waan loluuf loltuun miilaa ta Amerikaa lola kanatti hin seentu.Wantii Siiriyaa hadhuuf waraanii qophaaheef akka jecha perzdaanti Obaamaatti Siriyaatti seera addunyaa cabsee ummata isii kemikaalii waraanaatiin hadhe.Nama kuma tokkoo fi dhibbaa afruii caalaatti dhumate.Waraana Kemikaalaatiin nama hadhuun ammoo seera addunyaatii ala,”tanaaf Amerikaalleen akka bulchootii abbootii irree borillee abbaa fedhaniin hin aanee fi fedhiin Amerikaalleen hin tuqamneef Siiriyaa adabuu feeti,” jedha Obaamaan.Woma taateefuu adoo tun jirtuu Raashiyaan mi’a waraanaa Siiriyaa kana harka Tokkummaa Mootummootaatti deebisuuf bulchoota Siiriyaatiin walii galtee.Akka Perzdaanti Obaamaatti “kun yaada dansaa taatullee yaada dubbiin lafa irra harkisan tahuu hin malle,” jedha.Woma taateefuu Obaamaan waraanii Amerikaa lolaa bahellee lafuma jiru turaa akka falii kun hojjatu ilaallaa tahuu baanaan falii jiru ka akka perzdaantiin Siiriyaa fala araaraa fudhatu tolchiisu taha jedha.
WASHINGTON, DC —Hiriiraawwan mormii magaalaalee Oromiyaa adda addaa keessatti geggeessaman itti fufanii jiru. Akkuma kanaan guyyaa kaleessaa jechuunis Caamsaa 6 bara 2014 ijoolleen barattootaa mana barnootaa sadarkaa lammaffaa Qellem mormii isaanii dhageessisanii jiran.Haa ta'u malee humnootiin mootummaa dallaa keessaa akka hin baane waan dhorkaniif jecha dhakaa darbuu yeroo jalqabanitti humnootiin nageenyaa dhukaasa bananiin durbee kutaa 11ffaa barattu tokko rasaasaan harka ishee irra rukutuu isaanii barattonni dubbatanii jrian.Gaazii imimmaansuttis gargaaramuu dhaan hiriirri isaanii utuu hin geggeessamin humna poolisaan bittannaa'eera jedhu barattoonni kun.Gama biraan immoo mgaalaalee Chanqaa, Giddaa ayyaanaa, Chaliyaa fi bakka birootti illee hiriirri kan geggeessaman si'a ta'u bakka kaanitti nagaan geggeessamee kan xumurame si'a ta'u bakka ka birootti immoo humnootii mootummaan ittisamaniiru. Universitiiwwan hanga tokko keessatti barnoonni kan itti fufee jiru si'a ta'u kanneen akka Univesitii Haromaayaa fi Wallaggaa keessatti barnoonni amma iyyuu utuu hin jalqabamiin kan jiru ta'uu jiraattonni naannnoo fi barattoonni nuuf ibsanii jiru.
WASHINGTON, DC —Hoogganaan al shabab Shayk Muktaar Abu Zubyr Fulbaana 21 bara 2013 galma gabaa Kenya irratti raawwate sana ilaalchisuun ibsa kennee jira. Ibsa isaa keessattis kanneen haleellaa kana raawwatan loltoota Mujahideen ittiin jedhe galateeffatee jira.Saabaan Kenyaa itti haleelaniifis gam tokko kenyaan loltoota ishee somalia keessaa akka baastu ta’uu baannaan garuu haleellaan itti dabalaa akka isee eeggatu akeekkachiise.Haleellaan galma gabaa westgate irratti raawwate hoogganoota keenyaa kanneen qahbiyyee Islaamaa weeraran aarsuufi kan jedhe hoogganaan ala shabaat warree gama dhiyaa kennaan warra dhiyaa weerara keniyaa deggeraniifi dhiiga namootaa dhangalaasuu dhaan kampanilee albuudaa babal’ifatuu fedhan ijaa ba’uufi jechuun dhaadate.Gama biraaatiin immoo Waaltaa qorannaa sagantaa Afriikaa kan London jiru irraa Jason Mosley akka jedhanitti haleellaan sun lammiiwwan biyyootii alaa caalaa daran lammiiwwan keniyaa irratti fuuleffate jedhan.Jason Mosley akka jedhanitti haleellaan Kun kallattii dhaan lammiiwwan Kenya kanneen qabeeyna qabaan waa bitachuuf dandeettii qaban irratti fuuleffate. Kanneen kun kanneen marsariitii akka salphaatti argachuu danda’an caasaa hawaasaatti fayyadamuuf carraa qabanii fi Nirobi keessa jiraatan lammiiwwan Kenya jireenya giddu kaleessaa qabanii dha.Warraan gama dhiyaas haleellaa sana keessatti miidhamuu malu jedhan. knaaf kun warra kenyaaf akka akeekkachiisaa ti jedhan.Akeekkachiisi sunis jedhu Mosleyn Kenyaa dhaan biyya keenya keessaa ba’i jechuu isaanii ti. Tarsiimoo balaa qabutti fayyadamuu dhaan Keenyaa irra dhiibbaa kaa’uuf yaalan. Kanaanis uummati Kenya dura akka dhaabbatu gochuu yaaluu dhaan gaaffii Somalia ilaalchisee uummata Kenyaa addaan qoofuuf yaalii isaan godhani.Al Shabaab tilmaamni isaa kan akka galma gabaa Westgate haleeluuf tilmaamee sirrii hin fakkaatu. Dhimma ijoo ta’e keessaa tokko, Lammiiwwan Somalia hedduutu Kenya keessa jiraata. Akka baqattootaa qofaatti utuu hin ta’in lammiiwwan Somalia kanneen lammii Kenya ta’an, kanneen namoota daldalaa ta’uu dhaan guutummaa biyyattii keessaa hojii qaban hedduutu jiru. Kanaaf kun lammiiwwan Somalia biyyattii keessa jiraatan balaa irra buusuu mala jedhan.Keenyaanoo kanatti aansuun maal gochuu dandeessi gaaffii jedhuuf jedhu Mosleyn tarsiimoo somalia keessaa qaban dhugumatti irra deebi’anii itti yaaduu qabu. Hagam tarkaanfii fudhatan. Godinaa naga eegumsaa ilaalchisee hagam akeeka isaanii galmaan ga’an? haala biyya keessaa ilaalchisee akkasumam nageenya Kenya keessaa eegsisuu irratti hagam akka hojjetan ilaalamuu qaba.Yoo isaan lammiiwwan Somaliaa walumaa gala adamsu ta’e ykn yaadi lammiiwwan Somalia ykn musliimota kenyaa irratti qiyyaafachuu inni jedhu jira ta’e gareen kun lamaan qaama hawaasichaa isa guddicha. Kun immoo al shabaab fi dhaabolii yaada isaa hordofanif deggersi akka dabalu godhee Shabaab naannoo sana keessatti akka milkaa’aa jirutti fudhatamuu mala jedhan.
WASHINGTON,DC —IFPRI,International Policy Research Institute, dhaaba qorannoo Amerikaa DC, waajjira guddaa qabu. Baruma baraan hujii qonnaa qoratee waan arge ummatatti hima.Nama addunyaa ka wal horuma horee lafa guutee ganna 36n duubatti biliyoona sagal tahuuf deemu,qallabuuf teknooloojii qonnaa dansaa qabaachuu wayyaa jedha.Roobii dabartellee ogeeyyota qonnaa hedduu NEWSEUM,DC jirtutti marii yaamee mala gati midhaanii diqqeesanii,midhaan addunyaan haga guddaan oobrattu; baadallaa,boqqoolloo jechuu,qamadii fi ruuzii akkamiin akka teknooloojii qonnaatiin oobrachuu irraa bu’aa guddaatti argama jedha.Marii tana Baankii addunyaa,dhaabbilee mootummaa hin tahin,warra seera qonnna addunyaa qoratu,Tokkummaa Mootummootaa,miistitii haajaa alaatii fi hedduutti itti dhufe.Mala teknooloojii qonnaa 11n Institiyuutiin IFPRI qoratte akka dansaan ittiin hojjannaan midhaan qaban harka 67n namaa dabala jette;Crop protection ykn eegumsa midhaaniiti.Tana jechuun bineessa akka raammoo,bombii fi aramaa hamtuu jabeessanii midhaan irraa dhowwuu.Falii lammeessooDrip Irrigationjedhan;kun ammoo akka bisaan midhaanitti baafatnai hin qancarsine irraa dhowwuu.Malii itti aanu sanyii bona dandamattu qabaachuu.Midhaan akkanaa qabaachuun akka midhaan bokkaa diqqaallee guddatanii afaan nama gahan tolcha.Falii kun biyya Jiddu Gala Bahaa,Latin Amerikaa fi Caribbeaniifi gammoojjii Afrikaatii tola.Keessumattu biyyitii baadallaa(boqqoolloo) qabaachuu addunyaatti tokkeessoo taate USA fi Chaayinaa akkanatti hojjannaan midhaan akkanaan deemnaan midhaan argattu irratti harka 13 dabalatti.Tana irratti qamadii ykn dargaayyee oowwa dandamataa qabaannaan midhan kun waan silaa argatan irratti harka 17 dabalmaaf.Malii teknooloojiin qonnaa Insitituutii tun jettu kaan, midhaan oowwa dandamataa qabaachuu,facaafachuu.Midhaan fkn lafa oowwaa keesalleetti bahuu dandahaa.Malii qonnaa kun ammo North Amerikaa,Amerikaa Kaabaa ta USA,Kanadaati fi Asia gama Kibbaatii haga guddaan tola.Biyyee gabbattuu qabaachuulleen ammoo qabaachuulleen mala jedhan keesaa tokko.Wannii biyyee gabbisaa xaahoo qilleensa naannootii taatu fi humna jara facaafatuulleen walii taatu fa.Baala miidhanii,balkii midhaanii,cidii fi kosiilleen xaahoo tahan.Malii itti aanu akka laftii qilleensa Nitrogen jedhan barattu tolchuu ykn xaahoo lafaan walii taatu qabaachisuu fa.No-Till,kunilleen mala dhaabii kun rakko nama baasa jedhe keessaa tokko.Malii kun mala akka bisaan biyya keessaa hin banne tolcha.Akka biyyeen bisaan qabachu dandeettttu tolcha.Midhaan marsaa marsaan facaasuulleen tanuma keessa.Malii akkanaa kun jallisiillee dabalee haga guddaan biyya gammoojji Sahaaraatii gaditi faaydaa guddaa qaba.Sanyii filatamtuu,horii sanyii qoortii qabaachuulleen rakko nama baasa.Falii dhbiin ammoo ka ingiliffaanPrecision Agriculturejedhan.Malii kun mala karaa saayinssiitiin midhaan qorannoo facaasan.Malii 11essoon ammoo lafa ciisa bisaanii qabdutti ykn ammoo lafa oobruu toltutti midhaan faacasuu.Lafti hagii tokko adaala, hagi tokoo biyyee boora,hagii tokko khootichaa,hagii tokko biyyee diimtuu. Tana keesaa tamti bisaan qabatee bisaan baasaa jedhanii maasaa jaarrachuu.Malii amma jenne kun hagii tokkoo ka biyya guddattee hojjatullee saayinsii fi teknooloojiin baranaa,beekumsii qonnaa dansaan,sanyii filatamuu fi sanyii horii qoortii qabaannaan malii qonnaa kun fuluma cufatti hojjata.Falii teknooloojii qonnaa kun akka gabaasa IFPRI baadallaa ykn boqoolloo irraa bu’aa harka 67 argachiisa.Bu’aa qamadiitii fi ruuziillee harka 20 dabala.
WASHINGTON,DC —Ijoollee dubraa 100 caalaan milishootii islaamummaa fa'tanii dabruun hin oolan jedhan tana godina Bornootii guurratanHajajii odeeffannoo waraana Naayjeeriyaa ijoollee 107 keessaa saddeeta qofatti dhabame jedhee labsullee daarektera mana barumsa ijoollee dubra godina Bornoo odeeffannoon waraanaa sun tokkolleen dhugaaniti jetti.Akka jecha daarektera Asabe Kwamburati ijoollee tana keessaa 14 qofatti gadi dhiifamee taanillee barbaadii ittuma jira.Ganamuma tokkoo warrii qawwee tokko lafatti baafatee manneen barnootaa, manneen akimii fi waan hedduu caaccabsee mana barnoota ijoollee dubraa lolee ijoollee fahatee dabreen.Perzdaantiin Naayjeeriyaa Goodluck Jonanatan ammoo akka waraanii biyya isaanii ijoollee tana barbaadee harka warra isaan qabeetii isaan baasu haaje.Naayjeeriyaan biyya zayitiin badhaate taatullee yoo hedduu warra qawwee ka gurmaahetti maqaa amantiitii fi waan akka akkaatiin nama rakkisee jireenna hammeessa.Warrii ijoollee dubraa mana barmusaa Naayjeeriyaa kanaa guurratee dabreen ammatti beekamuu baatullee yoo hedduu dubbii akkanaa milishoota Boko Haramiin shakkan.
WASHINGTON,DC —Itoophiyaa fi Eerirtaan waan ganna hedduu asitti tahanii hin beenne dorgommiiAfrican NationsChampionshipykn Shaampiyoonaa Biyyoota Afrikaa irratti dhiyoottuu waliin taphachuuf qophii jiran.Dorgommiin jarii kun irratti waliin taphatu ganna sadiin duratti jalqabde garee 16 taphata. Konfidereshiinii kubbaa miilaa Afrikaa jala jirti.Gareeleen kubbaa miilaa Afrikaa jajjaboo jedhan ykn ka hujii kubbaa miilaa kanaan akka dansaa jiranitti taphata.Itoophiyaa fi Eritaan carraa Naayroobiitti fuudhanitti waliin taphachiisaa dorgommii waancaa Afrikaa Ammajii dhuftu jalqabduun duratti taphachuuf qophii jiran.Gama kaaniin ammoo CECAFA,Waldaan Kubbaa Miilaa biyya Afrikaa gama Bahaatii fi Gama Jidduu oowwaa deemuutti jirrti.Itoophiyaa fi Ugaandaa tapha jalqabaa moohatanii durumattui yaahuutti jiran.Itoophiyaan Suudan Kibbaa 1-0,Ugaandaan Keenyaa 1-0 moohatan.Burudniin Somaalee 5-1 moohatte.Gama kaaniin ammoo dorgommii kubbaa miilaa La Liigaa Barceloonaatti goolii hedduun dura jiraa ka Engliish Pireemiyeeritti ammoo Manchester Yuniteditti tokkessoo.Tana fakkaatti oduun Ispoortii hardhaa.
WASHINGTON,DC —Jara Booying kana yaabbate keessaa sadii Amerikaa dhibbaa oli chaayinaa kaan ka biyya gara garaatiBooyingi 777,xuyyuura Maaleezhiyaa diida xuyyuuraa biyya ka’eefii nama 239 fa’atee Beejing, Chaayinaattiin deemuu achillee hin geennee achumaan lafa dhaban kaan doonii fi xuyyuura addunyaatti walii bahee barbaaduutti jira.Akka amma jejjechuutti jiranitti harkii nama hamaa,goolii uumuulleen waan keessa jiru hin fakkaatu.Booyingiin kun haga badee guyyaa sadii caaccaba isaallee hin agarre.Xuyyuurii kun gara itti deemu adoo hin gahin ufi irra deebi’ee jedhan.Maaliif deebi’e,deebi’ee maal tahe,waan keessaa hammaatetti jiraa,harka nama hamaa seenee, paayletotii maaliif hammeenna isaa ykn ammoo maal akka tahe dubbachuu dadhabanii fi gaafiin hedduun ammallee deebii hin arganne.Bilbilii jara xuyyuura sun keessa jiruu tokko tokkoo yoo bilbilan hinuma yaamalle.Woma taaheefuu barbaadii addunyaa ittuma jira.Akka itti gaafatamaan guddaan dhaaba poolisii addunyaa, InterPolRonald Noble jedhutti namii Iraan lamaan xuyyuura kana paaspoortii dharaatiin yaabbatee balaa buusuuyyuu hin ooluun shakkame shakkiin sun ammati waan hunda qabaa hin fakkaattu.Booying 777,adoo deemu Vetnaami gahee jennaan raadariilleen arguu dadhaban eegii sunii asittuu barbaadanii hin argine. Doonii USA fi ka addunyaa ka dhibii fi helekoopterii addunyaa hedduutti lafa km 92,000 ballattu keessa barbaaduutti jira.
WASHINGTON,DC —Jarii afran hidhaatti hafee amma bahiitii isaanii labsan kun bahuun wal dhaba motummaa Suudan Kibbaatii fi milishootii mootummaa kanaan wal hadhan faluu dandaha.Mootummaan kun fala araaraa paartii mormituu waliin jalqaban ariifachiisuuf jara kana gadi dhiisee jedha. Jarii afran kun itti gaafatmaa paartii Bilisummaa Ummata Suudan Kibbaa ka durii Pagam Amum fa.Akka perzdaantiin Suudan Kibbaa jedhutti gadi lakkifamuun jara afran kanaa araaraa jalqabame jajjabeessa.“Tun gatii araaraati.Jara afran kalee bahee fi jara torbaan asiin duratti bahe walti dabaltee adoo waan dhibii dhiisii fannisanilleen tun lubbuu nama kuma hedduu ta badde hin deebistu.”Mootummaan Suudan Kibbaa nama torba ka maqaa siyaasaatiin himate ragaa irraa dhabanii Ammajii keessa gadi lakkisan.Suudan Kibbaa ta Suudan irraa cittee baate wal dhabii bulchoota isaani nama kuma hedduu fixee kuma dhibba hedduu baqachiisee fala hedduu itti barbaaduutti jiran.Caamsaa 3,4, 2014 ammoo perzdanatiin isii Salvaa Kiir akka ummatii bahee Juubaatti waaqa kadhatee waraanii dhaabatu hajaje.
WASHINGTON, DC —Kamisa, Caamsaa 14, bara 2014 barattoonni Yunivarsitii Wallaggaa akka hiriyyonni isaanii yunivarsitichaa fi yunivarsitiilee ka biroo Oromiyaa keessaa irraa qabamanii hidhaman gad-lakkisaman gaafachuuf ennaa ganama walitti qabamanitti, poolisoonni Oromiyaa fi ka federaalaa itti bobba’anii miidhaa haga lubbuu dhabamsiisuu akka irraan gahan dubbatu.“Yeroo jalqaba hiriirichaaf mooraa keessatti walitti-qabamnetti poolisoonni Oromiyaa fuul-dura keenya dhaabbatanii, callisanii nu ilaalaa turan. Humnoonni Federaalaa karaa duubaa dhufanii ennaa qawwee ol qabanii dhukaasanii, gaazii imimmaan yaasisu nutti gad-lakkisan baay’een keenya ni kukkufne” ka jedhu – barataan Yunivarsitichaa tokko, booda humnaan itti bobba’anii akka isaan tumuutti ka’an, doormiitti illee seenanii akka isaan caccabsan dubbata.Kan yeroo barattoonni hedduun madaa’an konkolaataadhaan gara Hospitaala Naqamtee fidan achin ture, ka jedhu – jiraataan magaalattii tokko immoo “otuman ilaaluu barattoonni dhiigni irraa gad-lola’u hospitaalicha guutan” – jedha. Hojjetaan Hospitaala Naqamtee akka maqaan isaan himamu hin fedhiin tokko immoo, barattoota gara Hospitaalichaa geessaman keessaa lama ganama sa’aa sadiitti du’uu dubbatee, “lama ka biroonis sadarkaa lubbuu hin oolle irraa jiran” jedhe.Hojjetoonni Hospitaalichaa sadii sababaa barattoota sanaaf how’a agarsiisaniif reebafmuu isaanii dubbatee jira – Hojjetaan Hospitaalichaa.
WASHINGTON, DC —Kan garee republikaanotaan dhuunftamee jiru manni maree bakka bu’oota uummataa yeroo sadii kan isaan seera eegumsa fayyaa president Obamaan raggaasisan kan Affordable Care Act, ykn Obamacare jedhamuuf maallaqi akka hin ramadamne sagalee kennan.Kan demokraatotaan dhuunfatame manni maree murtii uummataas yeroo sadii tarkaanfii kana fudhatama dhabsiise. Kongresi Ameerikaas baasii mootummaa dheeressuu isa jedhu irratti walii hin galin hafan. Hojjettoota mootummaa hojii murteessaaf barbaadaman irraan kan hafe kanneen biroon hanga yeroo hin murtoofneetti har’a ganamaa qabee hojii dhabaniiru.Demokraatichi Seneter Richard Durbin ba’ii argame kanatti hedduu gaddan.Waajjira mootummaa Ameerikaa Cufu? kun ta’uu isaa biyyootii ka biroo keessatti yeroo dhageessu kun qaanii dha, biyyi isaanii dimokraasii cimaa kan akka keenyaa hin qabu jettee yaadda. Kunoo nu irras ga’e jedhan.Senetiin biyyattii immoo seera ramaddii bajataa kan seera eegumsa fayyaa Obamacare jedhamuu fi kanneen biroof kan ofii isaa dabarse.Hoogganoonni Republikaanotaa kannaan mana marii bakka bu’oota uummataa keessaa garuu tarkaanfii sana sagaleen akka irratti kennamuuf congresatti dhiyeessuuf tole hin jedhin hafan. Miseensa mana maree bakka bu’ota uummataa kan ta’an Michele Bachmann seera eegumsa fayyaa Obamacare jedhamuun falmuu kan hin dhaabne ta’uu dubbatan.Waajjira kootti har’a erbaa bilbilaa dhibbaan lakkaa’amu keessummeessine. Isaaniis qabsoo keessaan itti fufaaa jabaadhaa naan jedhan. Akka nuti dhaabannee falmii keenya itti fufunu barbaadu. Abdii akka kutannu hin fedhan jedhan.Republikaanonni kanneen biroon imoo duula isaan seera eegumsa fayyaa Obamacare jedhamuun falman kun fagaatee deeme jedhanii yaadanis jiru. Kanneen keessaa tokko Senetor Lisa Murkowski ti.Seera eegumsa fayyaa kan Affordable Care Act jedhu hin deggeru. Garuu sababa nuti seera kana akka hin milkoofne gochuu dadhabneef waajjira mootummaa cufuun nu irra jira jedhee amanuun qabaa? Itti gaafatamatu nu irra jira jedheen yaada jedhan.Gama biraatiin immoo seera tumtoonni dimokraatotaa seera Obamacare jedhamuuf mootummaan bajata akka radamaduuf president Obama cina hiriiranii jiru. Hoogganaan mana murtii uummataa Senator Harry Reid demokraatonni cimanii ni dhaabbatu jedhan.Sana deebinee hin yakkinu. sana irrattis hamma huuruu qawweetti wal falmuu hu hin barbaachisu jedhan.Waajjiraaleen mootummaa utuu hin cufamin sa’aatilee haga tokko dura Republikaanonni Kongresakeessaa adda addummaa lamaan isaanii gidduu jiruu mariin akka furamu gaafatan.Senetor Reid immoo yaada sana battala fudhatama dhabsiisan.afaan yaa’iin mana marii bakka bu’oota uummataa John Boehner seera bajata ramaduu kan senetii qofaan raggaasisame fudhatama dhabsiisan.Sun qaruma ta’uu hin danda’u jedhan Bohner.Mootummaan US maallaqa baasuuf yeroo inni qabu akka lakkoobsa washington-tti kaleessa halkan walakkaa dhumate. Sun utuu hin ga’in sa’aatii haga tokko dura White House irraa president Obmaan tarkaanfii congresiin fudhate ilaalchisee gadda fi abdii murannaa isaanitti dhaga’ame ibsanii jiran.Har’a gara boodaa waajjiraaleen mootummaa fudamanis presidentichi seera eegumsa fayyaa Obamacare jedhamu ilaalchisuun ibsa kenuuf jiru.
WASHINGTON,DC —​Keeriin yoo imaltuu guyyaa jahaatiif Afrikaatti dabre kana Itoophiyaatti goree rakkoolee Suudan Kibbaa,biyya Afrikaa Waaltaa (CAR)hariyummaa Amerikaan Afrikaa waliin qabdu, akka nagaa fi demokiraasiin naannootti baballatu fi waan heddu irratti mari’atan.Ministeri kun marii tana keessatti akka bulchootii Suudan Kibbaa siyaasaa irratti wal dhabanii namii waraanaa walti baafatee dhibbii hedduun dhumatee miliyoona tokkoo baqachiise fala argatu mari’achiisa.Joon Keerii yoo Itoophiyaa gahetti muummee ministera Itoophiyaa Hayilee Maariyam Dessaalenyi,ministera haajaa alaa Itoophiyaa Dr.Tewodiroos Adihaanom walilleen nagaa fi demokiraasii irratti,hariyummaa biyya lamaanii irratti wal mari’atan.Tana maleellee akka demokiraasiin jabaattee mirgii namaa eegamu ergaa dabarsuu nama biyyaatii fi waldoota dargaggoota biyya akka akkaatiin wal mari’ata.Tana maleellee himaammata Amerikaan Afrikaa irratti qabdu irralleetti akkanuma wal mari’atan.
Washington DC keessatti sambata darbe deggertootaa fi mormitoota Tramp gidduutti walitti bu’iinsi hangi tokko ka’anii turan. Poolisiin Washington akka beeksisetti namoonni 4 cuubeen kan waraanamanii hospitaalatti kan geessaman yoo ta’u 23 kanneen ta’an to’annaa jala oolaniiru.
WASHINGTON DC —Komiishinni walabummaa Amantii US kan sadarkaa addunyaa Itiyoopiyaa keessa hordoftoota amantii Musliimaaf walabummaan waaqeffannaa irraa mulqamaa dhufuun isaa na yaaddesse jechuun ibsa baasee jira. Angawoonni Ameerikaa Itiyoopiyaan walabummaa amantii akka kabajju miseensota bulchiinsa biyyattii haaraa akka gaafatanis ibsee jira. Waajjirri ministrii haajaa alaa Amerikaaf dubbi himaa kan ta’an ibsaniiKomiishinni walabummaa amantii USCIRF jedhamu kun baatii Adoolessa bara 2004 qabee mootummaan Itiyoopiyaan damee amantii Islaamaa hawaasi muliimaa biyyattii hordofu geeddaruuf yaalaa jira, tarkaanfii kana kanneen morman hoogganoota amantichaa fi hayyootas adabeera jedha ibsi sun.Mootumaan Itiyoopiyaa Onkoloolessa 18 mormitoota 29 yakka shorkeessummaa fi biyyattii kana Islaamummatti geeddaruuf yaalan jechuun himate. Yakkawwan kun mootummaan Itiyoopiyaan damee amantii Islaamummaa ofiif fedhu dirqiitti hojii irra oolchuuf yaalii godhu kanneen morman ukkaamsuuf jedha ibsi sun.Kanneen himatamanis uummata kumaan laka’amaniif imaammata mootummaa kana kanneen mormani. komiishinni amantii US kan sadarkaa addunyaas durumaa qabanii damee amantii Suufii jedhamu kanneen hordofan musliimota Itiyoopiyaa “Al Habaash” ka jedhu akka hordofan dirqisiisuu dhaan walabummaan hojjetaa kan ture filannoo mana marii dhimmootii islaamummaa itiyoopiyaa hojii isaa fiixaan baasuuf itti garaarame jechuun himata.Angawonni Itiyoopiyaa seera walabummaa amantii kan sadarkaa addunyaa kan kabaju heera biyyatti akka kabajan angawoonni US bulchiinsa biyyattii haaraaf akka ibsan ibsi komishinichaa gaafatee jira.Dubbi himtuun ministrii haajaa alaa US victoria Nuland ibsa kaleessa kennan irratti akkuma beekamu haala mirga namaa Itiyoopiyaan keessaa ilaalchisuu dhaan mul’inatti angawoota mootummaa Itiyoopiyaa waliin dubbataa turre. Mnistrittiin dantaa alaa Ameerikaas wayita Itiyoopiyaa daawwatanitti dhimma kana mul’inatti cimsanii dubbatanii turan. bulchiinsa isa haaraa jalatte Itiyoopiyaan qabiyyee mirga namaa ishee gara sadarkaa addunyaatti ni fooyyessiti jennee amanna jedhan.Dura teessuun komiishina amantii sadarkaa addunyaa US Katriinaa leenoowit Itiyoopiyaan gaanfa afiirkaa keessaa bakka tarsiimo qabeettii waan taateef uumati ishees sadii irraa harki tokko musliima waant a’aniif muootummaan dhiittaa walamubbaa amantii dhaabuu qaba jedhan.
"WASHINGTON,DC —Korii IGAD 25essoo Finfinneetti taa'e akka mootummaa fi warrii mootummaa suniin wal hadhu qalbuma nagaatiin mari'tee fala barbaadu fedhaWaldaan kun eegii Suudan Kibbaatti namii waraanaa walti baafatee asitti akkana fala barbaaduuf faana jira. Mariin Finfinneette 25eessoolleen woma biyya tana rakkoo baasaniin irratti mari’ate.Waan IGAD hajaje keessaa tokkoo akka laftii Suudan Kibbaa,biyyaa handhura lafaa taate ta akka eela zayitii faan eegumsa argattu,nama nagaa waranaa jidudu baasanii ka rakkate gargaaran,akka namilleen ila nyaaphaatiin wal hin laallee fi qalbuma nagaatiin wal mari’atu fa.Tanaaf akka waraanii nagaa eegu kaPDFjedhamu achitti ergamu hajaje.Itti gaafatamaan marii araaraa Suudan Kibbaa Siyyum Mesfiiniiti.""Haga biyyiti qopheefootee ya ergine jettutti eeguu hin malle.Waraanii Tokkummaa Mootummootaa waan cufa qopheeffatee waraana erguuf ji’a 6-9 tura.Nu ta akkasii hin feenu.Hujii bu’aa qabdu,ariifttuu feena.”IGAD, akka mootummaa Suudanii fi waraanii mootummaa kanaan wal hadhuutti jiru rakkoo isaanii garaa ballatee mari’atu,wayiif jedhee wa walii dhiisu,nama nagaa waraana jidduu baasu,ka rakkate gargaaree ufillee ila nyaaphaatiin wal hin ilaalle fedha.Biyyiti waraana nagaa eeguu kana erguuf deemtu Keenyaa,Itoophiyaa,Riwaandaa fi ta Burundi mirkana.Jibuutii irrallee woma eegatan.Dubbii bulchootii Suudan Kibbaa irratti wal dhabanitti warana isaanii lamatti baasee namuu gara gosa ufii bahee lolaa walti rakkate.Waraani waldaan Afrikaa gama Bahaa Suudan Kibbaatti erguuf deemu kun lafa eegee qalbii namallee qabbaneessa.Taatullee yoo qaraa Waldaa Afrikaatii fi Tokkummaa Mootummootaa irraa eeyyama argate hujii tana jalqaba.Akkas taanaan horii waraanaa kanaa bahullee addunyaatti baasaaf."
WASHINGTON, DC —Lammiiwwan Itiyoopiyaa Seeraan ala laftii jalaa fudhatamuu mormuun ijoollee oromoo hiriiran Rasaasaan fixuun akkasumas bakki dahannaa isaanii irratti diigamee ijoollee isaanii lafa bulchan dhabanii iyyataa kan jiran jiraattoota magaalaa Goondar irratti tarkaanfii ajjechaa dudhatame mormuun ba’an.Kana malees/Gazexxesootaa fi kanneen marsariitii irratti barreessa kan zoon 9 jedhaman yaada isaanii walaba ta’anii ibsuu yaalanii hidhamuun/ akkasumas miseensoota samaayaawii paartii irratti/ reebichaa fi hidhaa gaggeeffame mormina jedhan.Mootummaan gosa irratti hundaa’ee kan Itiyoophiyaa gocha raawwataa jiruun/ biyyatti balaa irra buuse jedhu.Hirmaatoota Hiriira kanaa keessaa tokko akkas jedhu.Mootummaan Itiyoophiyaa kanneen bakka adda addaatti yakka rawwatan seera duratti akka dhiyeessuuf gaafatanii jiru. Iyyata Hiriirtoota kanaa ba’anii kan fuudhat verneel Trim/ ministrii dantaa alaa Amerikaa keessatti itti gaafatamtuu Deeskii Itiyoophiyaa turan.Nutis Itiyoophiyaa dhaa reefuu gallee. Haala uumamee fi lubbuu namaa badeef gaddineerra jedhanii/ isiin giddutti marii fi obsii akka jiraatu jajjabeesina jedhan. Dhuma irrattis gaaffii dhiyeeffatan kutaa dhimmi ilaaluutti nan dhiyeessa jedhanii jiran.
WASHINGTON,DC —Lammiwwan Ameerikaa Har’a, Fulbaana 11, bara 2001 waggaa kudha-lammaffaa Har’aa, haleellaa shororkeessummaa hamaa Yunaayitid keessatti geggeessamee lubbuu namaa gara kuma sadii galaafate, gadda guddaan yaadatanii oolan.Biilsaalee lakkuu ka Daldala Addunyaa NEW YORK keessa turanii fi Biilsa Pentaagon andaara Waashingten jirutti xayyaarota buusuudhaan, akkasumas Pesilvaaniyaa keessatti, xayyaara ka biraa kuffisuun balaan guddaan gurmuun shororkeessotaa Alqaa’idaa jedhamu dhaqqabsiise sun ilaalcha Ameerikaa fi biyyoota Addunyaa hedduu jijjiire.As kutaa Michigaan ka jiru, Keeteriing Yunivarsitii irraa - proofesara seenaa ka ta’an – Dr. Izqeel Gabbisaa, Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsa kennaniin, “haleellaan sun, halellaa guddaa dinagdee, siyaasaa fi haal jireenyaa Ameerikaa irra dhiibbaa guddaa kaa’e” jedhan.“Yeroo haleellaan shororkeessotaa Yunaayitid Isteets irratti geggeessametti, Ameerikaan lola Addunyaa qabbanaawaa injifattee, dinagdee fi siyaasaan cimtee Addunyaa irratti humna guddoo tokkittii taatee turte. Addunyaan marti akka fakkeenyaatti gara Yunaayitid Isteets ilaalaa ture” kan jedhan, Dr. Ezqeel halellaa sanaa booda ilaalchi Addunyaan Ameerikaaf qabu gad-cabaa deemuu dubbatu.Biyya keessattis, lammiwwan fi Mooutmmaan Ameerikaa yaaddoo keessa waan galeef, bilisummaan biyyattii keessaa ni dhiphate. Ulaa cufatti eegumsi cimee, akka fedhan sosso’uunii fi bakka fedhan sakattaa malee seenuun seenaa ta’ee hafe – jedhu – Dr. Izqeel.Haleellaan shororkeessotaa kun Musliimota Ameerikaa fi biyyoota Addunyaa keessaa irratti dhiibbaa hamaa fiduu illee dubbatanii jiran.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa dhaggeeffadhaa
WASHINGTON,DC —Leenjsiaan haarahii Sewunet Bishawu fulaa bu’ee hojjachuuf yaaman kun,Goran Stevanovicnama dhalootaan Saaybeeriyaatii durii garee kubbaa miilaa Gaanaatii fi itti aanaa leenjisaa garee Serbiyaa Montenegroo tahee hojjachaa bahe.Akka perzdanatiin Federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa, obboo Juneddiin Bashaa jedhetti leenjisaa kana nama afran warra 27 keessaa walti hafe keessaa filan.Dhiyoottuu Finfinnee dhufee waan kontoraata isaa bulchoota kubbaa miilaa waliin mari’ata leenjisaan haarahii kun.“Akka innii torbaan dhufu Finfinnee dhufee waan hujii isaa irratti mari’atu yaamuutti jirra.Waan mindaa isaa,hujii isaa,hoteelaa fi waan hedduu irratti mari’anna.”Istivanoovichii(Stevanovic) kun nama ganna 47ti.Itoophiyaan akka obboo Juneddiinitti itti aanaa leenjsiaa Itoophiyaa tolfachuu feeti taatullee leenjisaa haaraa kanaan wal mari’atti.Oduun tokko tokko Itoophiyaan leenjisaa haaraa filattee adoo hin turinuu huji irraa gussite jetti, taatullee koreen teknikaa jara hujii tanaa dorgome afran walti hafe keessaa nama biyya Portugal, Mario Bartiisee dubbisuuf barbaaddee dhabdee jedha obboo Juneddiin.Walumattu nama 27 leenjisaa Waaliyaa tahuuf biyya akka akkaa keessaa dorgome. Leenjsiaa kubbaa miilaa Itoophiyaa ka durii Gurrandhalaa dabre hujii irraa dhaaban.
WASHINGTON,DC —Liibiyaan ilma perzdaantii isii ka durii,Saadi Gadaafii Niijeri qabanii itti fidan ya hiiteSaadii ilmaan perzdaantii Liibyaa saddeetan keessaa maandhicha, quxusuu.Ganna sadiin duratti mootummaan abbaa isaa, Mohaammad Gadaafii gara galchanii isallee ijjeesani jennaan baqatee Nigeritti gale.Akka gurbaan Gadaafiin kun qabamee Liibiyaatti kenname, muummee minsitera Liibiyaa, Alii Zeidanitti dubbate.Saadiin kun teessoo mootummaa Liibyaa, Tiripooliitti hidhaa jira.Namii kun itti gaafatmaaa Federeshini Kubbaa Miilaa biyya isaanii tahee hojjate.Horii ummataa nyaateee balleessee nama hiriira bahe ficcisiise jedhanii seera addunyaatiin himachuuf itti jiran.Eegii mootummaan perzdaantii Liibiyaa, Gadaafiin gara galeen duubatti maati isaan kaan biyyuma isaatti dhumatee, kaan baqatee biyyaa bahee,ka bahellee hedduu qabanii biyyatti galachani balleessaa jedhaniif gaafachuutti jiran.Gadaafiin,ganna haga 40 Liibyaa bulchee, waraana addunyaatti gargaarsa ummata isaallee itti argatee hadhee hujii irraa buuse.Liibiyaan biyya afaan Arabaa dubbattu,ta Afrikaa gama Kaabaatiin qubattu, ummatii isii miliyoona jahaa oli tahe.
"WASHINGTON,DC —Luftaanzaan biyya 78-tii geejjiba tahee hojjataa Awurooppaatti guddoo beekkama.Luftaanzaan xuyyuura geejjibaa ka Awurooppaatti guddoo beekkamu. Ardii Afrikaa, Eezhiyaa, Awurooppaa fi Amerikaa dabalee biyya 78 keessatti geejjiba guddaa tahee hojjajta.Waan Luftaanzaan Eeritaa deemuu dhiiseef akka oduu himaan minsitera haajaa alaa Eeritaa,Obboo Tsahaay Faasili jedhutti ""isaanumatti beeka.""“Waan guutuuf malle cufaa ya guunneef. Luftaanzaan hujii tana ufumaan dhaabe fedhu deebisuu dandaha.Wannii nu feenu akka namii keenna horii ufii baase gara fedhu deemu fedhu seerumaan tajaajilamu. Tanaa achii wanni nu afaan wal gossifnuuf hin qamnu jedha.”Oduu himaan kun Luftaanzaan Eeirtaa dhufee dhibaatullee daandii qilleensaa ka akka Yemen, Masrii,Suudanii fi Noovaan fa Kaartum dhufan heduduun waan jiranifi rakkoon hin jirtu.""Yoo namii Eritaa hedduun alaa dhufu kana faatti Turkeiilleen Caamsaa 29 jalqabee geejjiba isii Eritaatti ergiti.""Nama boqonnaaf alaa dhufu fedhii isaa guutuufillee xuyyuurii geejjiba Yemen ka torbaanitti guyyaa sadii dhufaa ture amma torbaanti guyyuma guyyuu akka Eeirtaa dhufu tolchuulleen fala jedhan keessaa tokko.Ka Masriitii fi Ka Jordaanilleen akkanuma.Dhaabii geejjiba Luftaanzaan waan dhufaatii Eeritaa dhaabeef ammatti womaa hin jenne."
"WASHINGTON,DC —Lupita Nyong'o,gannii 21,Lammii Keenyaatii,Amerikaa New Meksiko jiraattiOSCAR,badhaasa daabii fiilmii Amerikaa baruma baraan artistii,hujii aartii, fiilmii, daarktera,sirbaa fi hujii artii akka akkaa Amerikaatti guddoo jaalataman badhaasuuf hujiiN jalqabe.Badhaasii baranaa kun 86essoo.Artistootii Afrikaa sadeen badhaasa OSCAR kana moohaan:intala Keneyaa ta ganna 21,ta Amerikaa New Meksico jiraattu,LupitaNyong'ofi namicha ganna 36, maatiin isaa Naayjeeriyaa dhufee innii amma Loondon,,jiraatuChiwetel Ejoiforqooda isaan fiilmii garbummaa ganna kudhanii lamaa,”12 Years a Slave”keessaa qabaniif moohatan.Barkhad Abdi,nama ganna 28,Moqaadishootti dhalatee,Amerikaa, MN jiraata.​Gurbaa Somaalee ganna 28,daarektera fiilmii tahuu fi waan gara garaa hojjachuun beekamu,Barkhad Abdi hujii innii fiilmii""Captain Phillipskeessa qabuuf badhaafama. Jara kana maqaa isaanii Ammajii 16, Hollywooditti labsan.Fiilmiin dhibiin badhaafamuuf labsamanAmerican Hustle""""Gravity""""12 Years a Slave,""Captain Phillips,""Dallas BuyersClub,""""Her,""""Nebraska,""The Wolf of Wall Street,""fi""Philomena,"" fa.Chiwetel Ejoifor,nama ganna 36ti,hidda dhalataa Naatyjeeriyaa qabaa,UK jiraataWarra hujii tanaan badhaafamu keessaa hagaa kaan Leonardo DiCaprio,""The Wolf of Wall Street""jedhutiin artisitiChristian Baleammoo hujii fiilmii ""American Hustle” keessaa qooda qabuu badhaafama.FiilmiiPhilomena"" keessaa Judi Dench ""Gravity,”keessaa Sandra Bullockii fa. Meryl Streep qooda isiin “AugustfiOsage County”keessaa qabduuf badhaafmati.Warrii kun Gurrandhaalaa 2,2014tti Los Anjelsitti badhaasa fudhata."
WASHINGTON DC —Magaalaa kaayiroo fi kutaalee Masrii heddu keessatti walitti bu’iinsii hokkaraan guutamee babal’ataa jira.Kunis humnootiin nagaa eegsisan kan mootummaa deggertoota Muslim Brothehood kanneen mooraa lama kan kaayiroo keessatti walitti qabaman addaan facaasuuf yeroo bobba’anitti ture.Mooraalee lameen Morsiin aangoo irraa eega buufamanii as deggertonni isaanii guyyaa 40 caalaaf keessa ta’anii mormii dhagesisaa jiran.Mooraa lameen keessaa xiqqicha kan jedhame isa yunivarsitii kaayiroo cina jiru humnootiin nagaa eegsisan akka salphaatti cabsanii seenuun itti milka’anii namoota hedduu hidhan.Kokolaataan Buldoozara jedhamuu waan namonni ijaarana mara diiguun daandii kan qulqulleessan yoo ta’u humnootiin nagaa eegsisan immoo dunkaana namootaa diiguun mormitootatti ibidda qabsiisan.Mooraa guddicha isa masjiida cina jiru keessatti polisotaa fi waraanni biyyatti Gaaza himiimaansu gargaaramuun gara waltajjitti seenan. Mooraa sana keessatti ibiddi kan qabate yoo ta’u dumeessi gaaza himiimaansuu qilleensa naannoo guute. Hogganoonni sadarkaa olaanaa kan garee muslim brotherhood hidhamuun gabaasamee jira. Walitti bu’iinsii babal’ataa kan jiru ta’uus jedhu hogganaan yunivarsitii Al-Azhar sheik Ahmed Tayyeb namni hundumtuu hokkara akka dhaabu akkasumas hoggaooinni siyaasaa gad ta’anii dubbachuun akka walii galan gaafatan.Dubbi himaan mootummaa ce’umsaa akka jedhantti hokkarri jiraatus akka karoora lafa ka’ameetti deemsi siyaasaa waan itti fufuuf kanneen siyaasa keessa jiran martiniuu itti hirmaadhaa jedhan.Garuu dubbi himaan Muslin Brothehood waraana masrii balaaleffachuun fixiinsa gageessaa jira, garuu mormii keenya itti fuufna jedhe. Mummichi ministeera Tarkii paarttiin isaanii garee Muslim Brotherhood waliin michooma waan qabuuf fixiinsa gaggeeeffame Tokkuummaa mootummotaa haa qoratu jedhan. Amerikaan gama isheen hookkara hiriirtota mormii sana irratti oofamu cimsitee balaaleffachuu dhaan maatii firoottan duraa du’anii fi madaa’aniif gadda itti dhaga’ame ibistee jirti.
WASHINGTON, DC —“Magaalaaleen addaa Oromiyaa naannoo Finfinnee jiran karoora “Mater Plan” jedhamuun akka bulchiinsa Finfinnee jala galan yaalii godhamaa jiru hin simannu. Barattoota kana morman irratti tarkaanfilee humnaa fudhatame ni mormina jechuudhaan” jechuudhaan, Kongiresiin Federaalawa Oromoo Dilbata dhufu kana akka Finfinneetti hiriira geggeessu dubbachuun isaa ni yaadatama. Paartiilee mormitootaa ka biroo miseensota Gamtaa Medrek waliin hiriiricha ba’uuf ka karoorfataa ture – Kongoresiin Federalawa Oromoo, Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee akka iddoo hiriirichaaf gaafannee turre jijjiirru waan barreeffamaan nu beeksiseef –iddoo hiriirchaas, guyyaa inni itti geggeeffamuus jijjiirree itti deebisnee jirra jedha.Barreessaan paartichaa, Obbo Beqqelee Nagaa akka jedhanitti, iddoon paartichi hiriiraaf gaafatee ture Dirree Masqalaa yokaan Dirree “Dil Addabaabay” jedhamu akka ta’uuf ture. Bulchiisni magaalaa Finfinnee garuu, “bakkawwan sun lameenuu naannawa mana-barnootaa fi hospitaalaa akkasumas lafa ijaarsi daandii baaburaa itti geggeessamu waan ta’eef iddoo biraatti jijjiiraa” nuun jedhe – jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan. Iddoo isaa Ginfillee irraa hanga bakka “Waradaa 8” jedhamutti jijjiiruu isaanii, guyyaa isaa Dilbata dhufu irraa gara torban isaatti jechuun – Caamsaa 18, bara 2014tti jijjiiruu isaanii dubbatu, Obbo Beqqeleen Hiriirri mormii Oromiyaa keessati geeggeeffamuu fi tarkaanfiin gama mootummaatiin fudhatamu amma illee ittuma fufee jira jedha Paartichi.
WASHINGTON,DC —Maqaan dorgommii Mooskoo,Raashiyaatti dorgomuutti jiranii,Shaampiyoonaa Addunyaa,dorgommii atileetotii addunyaan hedduun irratti wal dorgommuutti jrian.Eegii jalqabanii guyyaa abreessoo keessa jiran, dorgommii metirii 10,000 irratti Xirunesh Dibaabaatti daqiiqaa 30 sekondii 43 fi maaykiroo sekondii 35 moohate. Atileetiin Keenyaa Glagys Cherono, 30:45.17 lammeessoo,atileetiin Itoophiyaa Belaaynesh Oli Jiraa ammoo 30:46.98 galtee sadeessoo taate.Xirunesh dorgommii addunyaa gugurdoo ta akkanaa tana waliin marroo shan moohadhee jettee, moohachaa tanallee guddoo gammadde.Dorgommii metiri 10,000 ta dhiiraa keessaa ammoo Moh Ibraahim Biritshi dmoohate.Moohan Metirii 10,000 tana daqiiqaa 27,sekondii 21 fi maaykiroo 71tti fixate.Ibrahim Jeylan vs Moh IbrahimNamii itti aanee moohate atileetii Itoophiyaa Ibraahim Jeeylaniiti,sadeessoo ammoo atileetii Keenyaa Paul Tanuuti.Dorgommii tana ganna dabre keessaa Ibraahim Jeeylanitti moo’ate.Dorgommii akkanaa tana Federeshiinii Waldaa Atileetiksi Addunyaa IAAF qopheessaa dorgommiin tun dorgommii ganna lama lamatti dorgomanii Olompikiitti aantee dorgommii addunyaa gugurdoo keessaa tokko.Chaampiyoonaan Addunyaa jarii kun itti jiru guyyaa 10niif dorgoman ,Itoophiyaan atileetota 38 itti filatte.
WASHINGTON,DC —Maratooniin Amerikaa kutaa New Orleans ta maqaa Rock n Roll jedhamuun beekamtu dorgommii maratoonii addunyaan beekamtu gugurdoo keessaa tokko.Dorgommii akkanaa tana baruma baraan qopheessanii ta New Orleans tun bashannanaan wal keessa.New Orleansin itti dorgoman tun lafa yoo ammaa kana qilleensii isii akka malee dansaa ta namii daawwiif itti yaahu.Dorgommii tana Gurrandhalaa 24, 2013 ganama saatii 12tti jalqabanii nama kuma 20 tahutti wal dorgoma.Karaa irra fiigan cufa irratti baandiitti bahee sirbaa fi gammachuu akka akkaatiin nama gammachiisa.Marsaan irra fiigan laga Mississippitii haga haroo Pontchartrain gaha.Meserte ta Olympikii London ta dhiyoo waliin warqii M3000 fi M5000tti warqii gurraachuun beekamtu dorgommi akkanaa bara lamaan duratti dorgommii akkanaatiif Amrikaa kutaaPhiladelphiadhufe kaan waan hedduu baradhee ammallee qilleensii akkanuma tolaa jettee abdatte.Atileetiin beekamaan Meseret fa waliin dorgomu ammoo atileeti Moha Faaraati,nama Britsh dorgomu.Innilleen nama Olympiki London ta ganna dabree irratti M5000 FI M10,000 moohate kaan.Moohaan kun dorgommiiBritish Grand Prixta guyyaa dheengaddaa Birminghamitti dorgoman ta M3000 irratti moohatee ammallee ta New Orlenasilleetti moohachuuf dorgomuutti jiraa jedha.Dorgommii walakkaa Maratoonii tana irratti namii Amerikaa fulaa bu’ee dorgomu Kara Koucher nama maratoonii km 21 tana bara 2007 irratti 1:6:57tti moohatee seenaa Amerikaa keessatti nama fiigichaan beekamu tahe.Gama kaaniin ammoo taphataan garee Spanish Premier ka garee Barseloonaatii taphatuu Lionel Messi marroo 365 taphatee haga ammaatti goolii 301 galfatee nama gooliin akkanaa galchuun beekame tahe.
WASHINGTON,DC —Muummeen ministera Itoophiyaa,Obbo Hayilee Mariyam Dessaalenyi yoo hujii mootummaan isaanii ji’a sagal keessa hojjate gabaasetti waan hedduu maqaa dhahe.Tana keessaa tokkoo dinageen Itoophiyaa bara 2014 keessa harka 11.3 guddattiin eeganillee gabayaan alaa haga jedhanitti hin taane.Gama kaaniin ammooo mootummaan isaanii akka Masriin marii araaraa ta hujii Hidha-Abbaayaa irratti jalqabanitti deebitu feeti.Tana maleellee mootummaan isaanii dubbii daariin Itoophiyaan Suudan waliin qabdu irratti seera haaraa biyya sun waliin qabu akka hin dubbate.Gaafiin dhibiin muummee ministeraa gaafatan ammoo biyyootii Dhiyaa mootummaa dhiiraa fi dhiiraa ykn dhalaa wal fuusisuu didee fkn akka Ugaandaa faa gargaarsa hin kennituu tanana maan jetta jennaan;Itoophiyaan gargaarsa argahuuf jettee seeraa fi himaamamta jijjiirte hin qabduu,hin qabaattullee jedhe.Taatullee biyyootii gargaarsa kennanilleen horii isaanii yoo wannii isaan itti kennaniif isaan hin gammachiisin kennuu diduun mirga isaaniiti.Warrii waan warri gargaasa kennuu hin itti hin gammanne tolchuu ammoo adabamuu fa dandahaa jedha.Itoophiyaatti dhiiraa fi dhiiraa fi dhalaan wal fuudhu dhiifama malee adabama,tana irratti seerii bahee mariif paarlaamaatti dhiyaachuuf qophaahelleen hin dhiyaanne.
WASHINGTON,DC —Muummeen minsitera Chaayinaa lII Keechaa biyya Afrikaa afuritti imatluu dhufee karoroa biyyitii isaanii Afrikaa wlaiin hojjachuuf qabdu Finfinneetti dubbatee bulchoota Itoophiyaallee wal mari'ate.Akka ministerii kun kora galma waldaa Afrikaa Finfinneetti taahe irratti jedhetti biyyitii isaanii karoora Afrikaa waliin hujii daldalaa fi investiemntii hojjachuuf qabduun oolara biliyoona 400 caaltuun hojjachuuf kurfooo jirti.Chaayinaan ammatti porojeektii doolara biliyoona 200 caaltu baaftee hojjachuutti jirti .Ministerii Chaayinaa kun yoo muummee minsitera Itoophiyaa obboo Hayilee Maariyam Dessaalenyiin wal argetti waan gosa 18 irratti mari’atan.Obbo Hayilee Maariyam marii tanaan duubatti akkana jedhe.“Chaayinaan biyya guddachuutti jirtu, Itoophiyaan ammoo Afrikaa fi addunyaa keessaa ariitiin guddachuutti jirtu keessaa tokko.Waan hedduu wal irraa barannee waliin guddachuutti jirra.Waan waliin qmanu guddifanna. Ummata keenna waliin guddifanna.”Minsiterootii tun haga guddaan akka dinagee waliin guddifachuu dandahan irratti mari’atan.Hujii Chaayinaan Itoophiyaa gargaartiin jedhan keessaa hujii baaburaa,kara elektiorii hidhaa abbayaatii fi waan hedduu.Muummeen minstera kun imaltuu biyya Afrikaa afuritti deemuuf Itoophiyaatti gore.Bara 2020 keessatti akka jecha ministera Chaayinaatti daldadala Afrikaa waliin qabdu doolara biliyoona gara dooalra biliyoona 200tiin dabaluu fedhan.Akkuma kanaan Afrikaa liqee dabaltee,hujii qonnaatiin gargaartee,jijjiirama qilleensaa irralleetti akkanuma gorsaa fi hujiin gargaaruu dabalee waan hedduu waliin hojjachuuf mari’atan.
WASHINGTON,DC —Naayjeeriyaan barana qofa huji biyya keessatti hojjattu irraa dooalra biliyoona 350 taatu argatte.Yoo walti deebisanii laalan nami isii guyyaatti doolara tokkoo gadiin oolaBiyyitii ummatii isii miliyoona 170-tti dhiyaachuutti jiru tun,Naayjeeriyaa oluma deemuutti jirti. Horiin isiin barana hujii biyya keessatti hojjatan irraa argatte doolara biliyoona 350 dhiyaata.Naayjeeriyaa waan hedduutti guddisee Afirkaa Kibbaa bira dabarsee Afrikaa keessaa tokkeesoso tolche.Fiilmii,muuziqaa,telekomunikeeshiinii, hujii intrneettii, kompiyuutera fi elektirooniksii ganna 20n duratti naminuu naminuu waan isii guddoo hin dubbanne fa.Dhaabii fiilmii NaayjeriyaaNollywood, diraamaa,jaalalaa,taphaa khoblaa, gammachuu,seenaa fi waan hedduu qaba.Indii qofatti hujiiNollywoodtanaan Naayjeeriyaa caala.UNESCO,damee Barnoota,Saayinsii fi Aadaa Tokkummaa Mootummootaa ganna saddeetiin duratti hujii fiilmii irratti gabaasa baase.Bollywood,dhaabii fiilmii Indii gannatti fiilmii 1,091 baasa,Nollywoodka UK gannatti fiilmii 872 baasa, ka AmerikaaHollywoodammoo gannatti fiilmii 485 baasa.NollyhoodNaayjeriyaatti gannatti fiilmii 2,500 baasee guddinna harka 1.4 oli biyya sunii dabala.Naayjeeriyaan hujii fiilmii Nollywooditti irraa gannatti doolara biliyoona 20 itti baafati,haga guddaa gatii laaftuunCD,DVDfi waan didqqoo irratti hojjattee $1 gaditti gurguran.Hujii fiilmii Naayjeeriraa tana irratti ammoo horii diqqaatti bahaa nama hedduutti gatii laaftuun bitata.Telekominikeeshiilleenwaan guddinna Naayjeerityaa ariifachiisuufiitti jiraa keessaa lammeessoo.Ganna kurnya lamaatiin duratti Naayjeriyaa dhaaba Telecomunciation tokkocha qubaa qabdi.Naayjeeriyaan ganna 10n duratti namii isii kuma 300 qoftii bilibila qabu kaanitti amma miliyoona 120-tti bilbilaa harkaa mobil qaba.Dhaabbileen bilbilaa hedduutti jira.Gama kanaan guddinna harka 8.69 Naayjeeriyaa dabalame.Geejjiba Xuyyuuraa,Kunilleen biyya sunii waan hedduu fayyade.Biyyitii ganna kurnya lamaan duratti dhaaba xuyyuuraa tokkoo qofa qabdu tun amma Ariikii fi Daanaa dabalee dhaabbilee xuyyuuraa hedduu qabdi.Kunilleen guddinna harka 10 dabale.Taatullee xuyyuurii Naayjeeriyaa yoo hedduu balaa hedduu qabaachuun beekama.Gannuma 9n duratti xuyyuurii Bellview jedhan funnaaniin lafa waraanee nama 177 hobbaase.Baruma sun keessaa xuyyuurii Sossolisoo jedhan barattoota baatee deemuun lafaan dhahee qilleensa hamaa keessatti lafa dhahee 107 fixe.Xuyyuurii dhaaba Dan jedhanii ganna tokkoon duratti caaccabee nama 159 fixelleen Ammajii dabarte hujii jalqabe.Taatullee ganna lamaan duratti nama miliyoona 4 fi kuma 700 xuyyuuraa Naayjeeiryaa yaabbateef.Gabaasii Baankiin addunyaa bara 2009 baaselleene akka Naayjeriyaa nagaa nama xuyyuura isii yaabbatuu eedduuf jabeessee itti dhaame.Gaazii fi Zayitii:Naayjeriyaan gama kanaan addunyaa keesstti guddoo beekkamti. Guddinnii isii harkii 14 tana irraa dhufaaf.Bara 2012 fi 2013 keessa Naayjeriyaan harka 12. 7guddatte. Nayjeriyaan horii hagana gahuu qabaattullee yoo hedduu abbuma duroomutti duroomaan. Walumattu yoo deebisan namii tokko biyya sunitti guyyaatti doolara tokkoo argata.Ministeri Maallaqa Naayjeeriyaa Ngozi Okonjo-Iweallleen jireennii dureessaa fi hiyyeessaa akka malee gargar fagoo hiyyeessa daaraa jala bade achii baasuuf caasaa mootummaa ka namuu qooda keessaa qabu jaaruu mallee jedhe.Biyyootii Gammoojjii Sahaaraa Gadi Jiranilleen Barana, 2014 Harka 5.2 GuddatanGama kaaniin ammoo akka gabaasii Baankii addunyaa dhiyoo tana baase jedhutti Afrikaan bara keessa jirru 2014 kana walumatti qabanii yoo laalan harka 5-2 guddatti.Akka ogeessii Bankii Addunyaa damee Afrikaa kitaabaAfrican Pulse,irratti baase jedhetti biyya Afirkaa ta gammoojjii Sahaaraa gadi jiran horii isaan qabeenna uumamaa fi investimentii irraa argatanii jireennallee wayyeeffatanitti isaan guddise.Biyyootii zayitiin beekaman ka akka Seraaliyoona fi DRC faan guddinnaan barrisuutti jiran.Ivory Coastachiiyyuu hin chochoone,Maaliin siyaasaan isiilleen miila gadi dhaabeteef taan durumatti siquutti jirti.Biyyootii zayiti hin qamne ta akka Itoophiyaa,Rwaandaa faalleen bara 2013 keessa guddinna hunda qabu irra jiran. Jarallee waan hedduutti guddisa. Investimentii biyya alaatii itti dhuftu fa.Gama kanaan ganna dabre qofa harka 16 guddatte,biyya akka Angoolaa,Mozambiki,fi Taanzaaniyaan faa ammoo zayititti lafa jalaa burquufiitti jira.Gatii midhaaniitii fi ta gaazii –zayitii gadi buutee fi maallaqii biyya haga tokkoo humana horatee wa bituulleen keessuma jira.Diqqaattuu guddattuu fuulii Afrikaan waan dansaatti deema.Punam Chuhan baankii Addunyaa damee Afrikaatti ogeessa beekamaa.KitaabaAfrican Pulsejedhu ka jireenna Afrikaa barreesse.Akka nama kanaatti jireennii Afrikaa oli ka’aa deemuun akka Afrikaan addunyaa gama dingdeelleen qooda keessaa qabaattu tolcha.
WASHINGTON,DC —Naayjeeriyaan tana waliin marroo shan dorgommii waancaa addunyaatii dabarte.Jarii barana biyya tana moohachiise Victor Moosesitii fi Victor Obiinaa faa.Goolii jari galchetti Naayjeeriyaa waancaa addunyaatii dabarse.Mooses daqiiqaa 20essoo irratti goolii keessaa buusee Obiinaan ammoo daqiiqaa 82essootti goolii tokko irra buusee dubbiin 2-0 dhumte.Itoophiyaalleen hujii jabduu dandeettii kubbaa miilii isii guddifachuuf ganna 30tiin duubatti jalqabde barana asumatti dhaabde.Gama kaaniin biyyootii Afrikaan gama Dhiyaa Naayjeeriyaa,Kameroonii fi Kotdivoor nugusa kubbaa miilaa tahuu isaanii ya mirkanefatanii waancaa addunyaatii dabaran. Masriiin duruu Gaanaa waliin taphaattee 6-1 moohamte taanillee yoo falii jabaan dhufu malee dorgommii Braziliiif dabruuf abdii hin qabdu jedhaniin. Burkiinaa Faasoolleen boruma tapathanii abbaa jala aanu ilaalla.Addunyaa keessaa ammoo Kirooshiyaa fi Iceland,Swidinii fi Portugal,Fransyaasii fi Ukreeyin,Romaniyaa fi Greece,iftaan ammoo Newzelandii fi Meksikoo,Uraagaayii fi Jordanitti taphata.Atileetiksi:Atileetotii Itoophiyaa Imaanee Margaatii fi Hiyowt Ayaalewu dorgommii qaxxaamura addunyaa Atapuerca,Spainitti qopheessan irratti tokkeessoo bahan. Atileti Husseen Booltii fi Fraser-Pryce lachuu Jamica atileetota baranaa jajjaboo jedhamanii doolara kuma hedduu badhaafamanAlgeriyaa fi Dorgommii buunyaa,boksi keessaa ammoo David Hayes, ka UK Kaan jechuu lafeen gurmuu isaa waan milixxeef akka boksii dhaabu doktoriin isaa itti hime.Hajaji kun isaa fi nama boksii jaalatullee rifaatii guddoo.Rugby,dorgommii kubbaa harkaa miilalleen tapahtanDorgommii Rugby addunyaatti dabarra.Rugbyn dorgommii biyya haga tokko keesstti guddoo beekmatu.Dorgommi waancaa addunyaa ka baraanaa torbaan sadiin duratti Englaandiitti jalqabanii biyya 14 tapachaa bahee afurtti walti hafe.Haga ammaaa marroo 25 tapahtan.Amma Newzealand,Fracne,England fi Scotlanditti walti hafe.Dorgommii tana daqiiqaa 80 tapahtanii daqiiqaa 40 irratti boqotan.Nama 15 15 taphata.Kubbaan isii affalitti wayiitii harkaa fi miilalleen wal qixxee taphatani, qabanii wal irraa fudhatan.
WASHINGTON,DC —Nezerlandis goolii 6n garee 'B' keessaa tokkeesso jirti.Nezerlandis hardhallee Awustiraaliyaa 3-2 mootee jabeenna isiin kubbaa miilaa irratti qabdu kuufachaa deemumatti jirti.DheengaddaSpain5-1 moote amma qabxii itti dablachuun isiin akka isiin biyya waancaa addunyaatii abdatan taatu tolchite.Oraanjeen duubumaa dhufanii tapha Awustiralaiyaa waliin taphatte kana harkumattui deebifattee moote.Akkuma kanaan garee isii ‘B’ keessaa qabxii 6n dura jirti.Goolii qaraa Robbenitti daqiiqaa 20esso irratti keessa buuseef.Roben kubbaa itti kennan fuudhee barriseenii taphataa AwutiraaliayaMat Ryanbiraan barrisee dabree gooliitti cuqaale.Awutiraaliyaalleen daqiiquma sagaln tokko jalaa turrtee adabbii argattee keessa buufatte.Akkanuma jechaa tapahtaan Nezerlands Robin Van Persie daqiiqaa 58esso irratti goolii tokko dabale.Daqiiqaa 10n duubatti Mephis Debi tokko iti daree Nezerlands 302 moote.Tapha kaleetti Biraazilii fi Meksikoon 0-0, garagara galanii akka maqaa warrii baafateetti yo yaamne sheexanii didiiamaa Beeljiyeem geedal gammoojjii ALjeeriyaa 2-1 moohe. Raashiuyaa fi Kooriyaan Kibbaa 1-1 walqixxee bahan.Warri itti aanee tapahtu Ispeenii fi Chiilee.Ispeen moohachuu baannaan tapha kessaa galuun mirkana.Maanajerii Spain taphattoota isaa fulaa itti jijijiirullee hin oolu.Keessattuu nama gooli eeguuf gooliin hedduun irraan galte Iker Casillasjijjiiru hin oolu.Itti aanee ammooCroatiafi Kaameruunitti tapahtaa. Croatia-n Jimaata dabre Biraazil waliin taphattee moohamte. Taphataan isii ka tapha kanaa abdatan Mario Mandzukic hardha hin taphataaf.Cameroon waan abdii guddoo qabdu hin fakkaattu.Namii isiin abdattu Samaule Etoo tapha onanaa irratiti gulubiin jilbaa wa taate taan hin goomneef fulaa isaa Pierre Webo itti jijjiiruu hin oolan.Akka jarii kun maqaa baafatetti Nyaancii namaa hin hille ka Caameroon hardha yoCroatiawaliin tapahtu ykn dhuguma nyeenca tahuu baannaan nyeenci qaxurree tahu hin oolu.
WASHINGTON,DC —Obbo Alemaayyoo Atoomsaa nama jireenna barsiisummaa irraa haga perzdaantummaa naannoo Oromiyaatti oli bahe.Akka lakkoofsa Itoophiyaatti nama bara 1981 jalqabee paartii biyya bulchitu waliin hojjachaa ture.Akka gabaasii DH.D.U.O-tti obboo Alemaayyon nama Oromiyaa keessaa malaa mmaltummaa balleessuufi misooma ariifachiisuuf amanaa itti kenname amanamummaan hojjachaa ture.Itti aanaan perzdaantii naannoo Oromomiyaa,obboo Abdul Aziz Mohaammed hujiin obboo Alemaayyoon itti qabsaahaa turan akka itti fufiinsa qabaattuuf hojjatamuu qabdu jechuun obboo Alemaayyoon faarsa.Manii Marii Bakka Buutota Itoophiyaa lubbuu dhabiitii obboo Alemaayootiif gadda guyyaa sadiitii labsee, akka alaabaalleen gadi siiffamee fannifamu hajaje.Perzdaantii naannoo Oromiyaa kun,dhibaaf biyyaa alaatti wallanamaa turaniin kaleessa umrii 455i labbuu dhabe kana awwaalii bori.Yoo reeffi obboo Alemaayyoo kalee Finfinnee seenetti muummee ministera Itoophiyaa obboo Hayilee Maariyam Dessaalenyii fi bulchoota gara garaatti simate.
WASHINGTON,DC —Obboo Alemaayoo Atoomsaa perzdaantiin naannoo Oromiyaa baay’ee beekamuu ka jalqaban - filannoo biyyoolessaa ETHIOPIA bara 2002 geggeessamee booda.Yeroo sanatti, Prezidaantii Bulchiisa naannoo OROMIYAA ka turan - Obbo ABBAA-DUULAA GAMMADAA -- gara itti-gafatama Mootummaa Federaalaatti dhufanii, Afaan-yaa’ii Mana-maree Bakka-bu’oota Uummataa ta’an.Achii booda, Obbo ALAMAAYYOO-n -- naannoo baay’ina uummataa fi bal’ina lafaan biyyattii keessatti tokkoffaa ta’e - OROMIYAA hoogganuu jalqaban.Yeroon Prezidaantummaa isaanii kun garuu, rakkoon fayyaa isaanii hammaataa deemuu irraa haala wal-qabateen kan fuuleffannaa guutuudhaan itti hojjetan akka hin turiin maddeen odeeffannoo qaban ni dubbatu. Akka maddeen kun jedhanitti --- / Obbo ALAMAAYYOO-n, yeroo isaanii haga tokko wal’aansa fayyaa fudhachuu irratti dabarsan.Ka Bulchiinsa naannoo Oromiyaa hoogganaa jiru - Koreen Hoji-geggeessituu DH-D-U-O ka Bulchiisa naannoo OROMIYAA hoogganu -- gidduu kana kora taa’ee jira. Obbo ALAMAAYYOO ATOOMSAA taayitaa isaanii hoogganummaa paartichaa gad-lakkisuuf ka gaaffii dhiheessanis walga’ii kana irratti ta’uu maddeen oduu biyya keessaa dubbatanii jiran.Koreen Hoji-geggeessituu DH-DU-U-O, walga’ii isaa ammaa kana irratti -- Obbo ALAMAAYYOO-n bara 2003 irraa eegalanii dura-taa’aa dhaabichaa fi Prezidaantii Oromiyaa ta’anii itti-gaafatama isaanitti kenname ga’umsaan raaw’achuu isaanii ibsee jira - akka maddeen oduu biyya keessaa gabaasanitti.Waggoota as dhihoo as -- rakkoon fayyaa isaan mudate itti-gaafatama isaanii guutummaatti raaw’achuuf waan isaan rakkisuuf iyyannaan isaan dhiheeffatan fudhatama argatee jira - jedhu - dhaabbatichi.Prezidaantummaa Oromiyaa gad-lakkisuu fi dhiisuun isaanii, akkasumas -- itti-gaafatama ka biraatti ramadamuu fi dhiisuun isaanii ilaalchisee garuu waan haga ammaatti ibsame hin jiru.Obbo ALAMAAYYOO ATOOMSAA -- hoogganummaa Dhaabbata Dimookiraatawa Uummata Oromoo gad-lakkisuu isaanii hordofee, walga’iin idilee dhaabbatichaa -- aangawoota muuduu fi taayitaa irraa kaasuu yokaan jijjiiru mala jedhamee eegama. Eega Obbo ALAMAAYYOOn taayitaa gad-lakkisanii booda eenyu akka bakka isaanii bu’u waan beekame hin jiru.Eega EHAADEG taayitaa qabatee fi Sirna Federaalaan bulchiinsota naannoo Afaan uummatoota irratti hundaa’an diriirsee booda -- Prezidaantonni afur Oromiyaa bulchanii jiran. Afuraffaan Obbo Alamaayyoo Atoomsaa yoo ta’an -- kanneen iaan dura turan sadan - Obbo Kumaa Dammaqsaa, Obbo Juuneddii Saaddoo fi Obbo Abbaa-duulaa Gammadaa turan.
WASHINGTON,DC —Oloompikii Russaa magaalaa Sochii tana biyya 88tti ispoortii gosa 15tiin wal dorgomaa, Norweeyitti madaaliyaa hedduu argatee dura jiraOloompikii Gannaa, Winter Olympikc 22esso guyyaan 6n duratti Russia magaalaa Sochitti jalqaban hardhallee ittuma jiranii, Amerikaan sadarkaa 5essso irra kaatee amma sadarkaa ammeessoo jalatti Noorweeyitti dhiyaatte.Taatullee Norwey ammallee madaalityaa 13 tiin tokkeessoo Nezeralndinsitti fi USA ammoo 12 lamaan wal qixxee tahanii lammeesoso jiranGareen Hockey,qillee Amerikaa Slovakia 7-1 dhaantee mootee iftaan ammoo Russia waliin taphatti.Warra dhibiin hardha Amerikaa madaaliyaa warqii argachiise keessaa tokko Joss Christensen.Gus Kenworthy ammoo birrii,Nicholas Goepper akkanuma meetii dabalteef sadrkaa biyya isaanii oli ceesisan.Chaayinaallee akkauma itti capxu cabxee warqii tokko argattee inatalsa isaanii Jianrou Li metirii 500 irratti doprgomteefii warqii fuuteef.Atileetiin Poolaanid Justyna Kowalczyk fiigicha qaxxaamura km 10 cabbii irratti dorgoman irratti warqii fuuteef.Hardha Noorweyii fi Kanaadaatti waliin taphachhuutti jira.Olympiki Russiaa magalaa Solchiitti itti jiran eegii jalqabanii guyyaa 6 keessa jiranii guyyaa 10tti hafe.Dorgommii olompikii tana atileetota 3000 dhiyaatani ta biyya 88tti cabbii irra fiigaa,gaara cabbii koraa,cabbi irratti qillee taphacaa gosa ispoortii 15tiin wal dorgoma.
WASHINGTON, DC —parlaamaan Awrooppaa Maqaa kaadhimamtoota badhaas Sakaaroov kan yaada ofii bilisummaan ibsachuu kan beeksise wixata darbe ture.Akka ibsa paarlaamaa sanaatti lammii pakistan kan taate Malaayilaa Yuu saav zaay, lammii Ameerikaa Edward Snoweden lammiiwwan Itiyoopiyaa Riyoota Alemuu fi Iskindir Neggaa lammiiwwan Belaarus Alis Biya latiskii, Edward Labaa wuu, fi Makol Stat kevich, maqaa hidhamtoota polotiikaa biyyattii maraa, lammii Rashiyaa Mikaa’el kodoroviskii Nama lubuun jiru kan jedhuun ka jalqabame mormitoota mootummaa turkii, odu gabaasaa caasaa TV CNN sagantaa garbummaa jabanaa dhabamsiisuu jedhu turan.Lammiiwwan Itiyoopiyaa Riyoot fi Iskinder badhaasa sanaaf kan kaadhimaman miseensa paarlaamaa Awrooppaa Anna Gomesh-n ta’uu paarlaamaan Awropa beeksiseera.Waa’ee Riyoot Alemuu fi Iskinder Negaa badhaasa Sakaaroov kan yaada ofii bilisummaan ibsuuf kaadhimamuutti kan amanan paarlaamaa sana keessaa isaan qofa akka hin ta’in Anna Gomesh ibsaniiru.Qofaa koo miti kan ani isaan dhiyeesse. Riyoot Alemuu fi Iskinder Neggaa badhaasa Saraakoov kan bara 2013tti dhiyeessuuf ana waliin kan mallatteessan miseensota paarlaamaa 40 ta’antu jiru.Filannoo isa miilanaatiin Riyootii fi Iskinder namoota addunyaa irraa maqaan isaanii dha’ame kanneen 12 ta’an keessaa kanneen torba ta’an keessaa ta’uu isaanii baatii Onkoloolessaa keessa kan geggeeffamu fiolannoo Paarlaamaa irratti tokko sagalee caalmaan kan filatamu ta’uu beeksisaniiru. Iskinder fi Riyoot toora sana keessa yeroo seenan ulaagaa paarlaamaan baase guutuun ta’uu Ms Gomesh tuqaniiru.Akka ulaagaa paarlaamaan sun baasetti kan madaalaman qabsoo isaan dimokraasii fi murtii haqaa isaaniif geggeessan ilaalamee ti.Itti dabaluu dhaanis haala Riyoot keessa jirtu itti dhiyeenyaan hordofaa kan jiran ta’uu Ms Gomesh ibsaniiru.Riyoot Alemuu mana hidhaa Qaallitii keessatti mormii nyaata lagachuu irra jiraachuu isee dhageenyeerra. Haall isheen keessa jirtu nu yaaddesseera. Filannoo kanaanis kan isaaniif kanneen biroo mirga dimokraasii haqaa fi mirga dhala namaaf jecha manneen hidhaa Itiyoopiyaa keessa jiran gaazexeessotaa fi hidhamtoota polotiikaa dararaa isaan irra ga’u mul’inatti beeksisuu feena jedhan.Itti dabalaniis Itiyoopiyaan qabsaa’ota ija jaboota kanneen akka Iskinder Neggaa fi Riyoota Alemuu ukkaamsuu dhaan itti gaafatama ishee irraanfatteetti jedhan.Dhimma itiyoopiyaa keessa seenu jechuu dhaan kan isaan jibban angawoonni Itiyoopiyaa jiru isa jedhuuf Ms gomesh yoo deebisan ani michuu lammiiwwan Itiyoopiyaa ti, kanneen mirga namaaf qabsaa’an maraan mootummaan Itiyoopiyaa shorokeessota waan jedhuuf anis mirga lammiiwwan Itiyoopiyaaf falmuu koof shororkeessituu yoo nan jedhe na hin dhibu jedhan Ms. Ana Gomesh.
WASHINGTON,DC —Per.Obaamaan imaltu tana irratti akka addunyaan biyya akka Ukrain fa gargaaran gaafateObaamaan ganna 25essoo Poolandi mootummaa Kooministii ufi irraa gara galachitee fi rakkoo Yukreeyin wal bira qabee laalee tana dubbate.Perzdaanti Obaamaan dubbii magaalaa Waarsootti dubbate keessatti barii 1989 sun guyyaa bilisummaa jaabaa hunda qabuu jedhe.Biyyootii walabooman ammoo mala Raashiyaan Yukreeyin irraa godina CRIEMA fudahttee lafa itti dukaneesiteen irratti qabsaashuu malanii jedhe.“Biyyootii gugurdoon biyyoota didiqqoo gooyyeessanii doorsisuu hin malle,waan fedhan afaan qawweetiin gaafachaa warra fuula gonofatee humnaan waajjira mootummaatti baafatee lafa nama irraa fudahtuun tahuu hin malle.”Perzdaanti Obaamaan imaltuu isaatti nama perzdaanti Ukrianif filatan Petro Poroshenkon walti dhufee akka wraanii mootummaa sunii mi’a waraanaan milishoota Raashiyaatiin ufi irraa dhowwu qabaatu gargaarsa doolara miliyoona shanii mallatteesseef.Obaamaan imaltuu Poolandi Waarsoo fixannaan bori bulchoota dureeyyii addunyaan 7n waliin Brusselsitti koratan walilleen waan hedduu irratti mari'ata.Itti aansee guyyaa waraana Naazii itti moohahme,qophii D-DAY dhaqa.
WASHINGTON,DC —Perzdaanti Narendar Modi(ka gama bitaa) torbaan tokko keessatti mootummaa haaraa yayyabaPerzdaantiin Indii Haar’ii Imimmaan Qabachaa Kora Paarlaamaa isaanii irratti dubbate Paartiin mormituu siyaasaa Indii,BJP waan ganna hedduu keessatti argattee hin beenne filannoo bara 2014 harka 50 oliin moote.Bulchaan haara'ii, Narendra Modi balbala paarlaamaa gahee jennaan lafa dhungachaa oli seene.Itti gaafatamtootii Paartii BJP Caamsaa 26,2014 kakatanii hujii jalqaban.Perezdaantiin Indii, Shri Pranab Mukherjee akka itti mootummaan Indii haarahii faan torbaan tokko keessatti mootummaa haaraa yayyabatu gaafate.Moodiin yoo jalqabaaf kora paarlaamaa isaanii irratti dubbatellee hiyyuma durii keessaa dhufee fi itti gaafatama amma itti deemu qaabatee miira hammaachaa dubbate.Jaarsii ganna 63 kun, filannoo biyya isaaii akkuma jirutti moohachuun hujiin tun hujii abdiin fi wal amanuun guutamte tahuu agarsiisaa jedha.“Mataa hiyyeessaa oli,ka nama humna laafaa hawwanii fi ijoollee oli qabaa jedhee waadaa gale.”BJP,Paartii hortee Nehru–Gandhi eegii Indiin bilisoomtee asitti ganna afurtmaaa haga 60f siyaasaa Indii bulchuu keessa qooda qabaachaa dhufte moote.Itti gaafamtatootii paartii hortee Gandii, Soniya Gandiiti fi Raul Gadnii moohamuu paartii isaaniitti balleessaa fudahtanii huji irraa bu’uuf gaafatnaillee ya irratti didan.
"WASHINGTON,DC —Porofeeser Mohaammad Xaahiroo,Teksas, Koollejjii ""Collin College"" Jedhanitti barnoota Dinagdee ""Industrial Economy"" barsiisa​Abbaa ijoollee afuriiti, nama ganna 45ti, eegi Baalee Dodolaa bahee Amerikaa dhufee ganna 27 keessa jira, porofeeseri Mohaammad Senetera Amerikaatti kutaa Teksas tahuuf dhuunfaatti dorgomuutti jira.Porofeeser Mohaammad baasii Amerikaa ta haga dabartee fil liqee isii haga hin qmane ta dhaloota dhufu irratti tuulamuutti jirtu diqqeessee akka baqataan isiilleen seerii guutameef jiraatuu fi akka daariin Ameerikaa eegamuu dandeettu tolchuuf dorgomaa jedha.Hujii gugurdoo akkanaa tanaaf dorgomuuf doolara miliyoona hedduutti itti bahaa horii kana argachuuf humna qabdaa jennaan,”humnitii tiyya ummata,jedha.”Gama kaaniin hujii gugurdoo akkanaa tanaaf dorgomuuf namii hedduun nama beekuu malee namii hagam porofeesera Mohaammad beeka jennaan,hujii ummatii bu’aa irraa argatu hojjachuuf hujiitti nama beeksisaa namii addunyaa tana jijijjiire hedduun hujuma isaaniitti isa beessisee jedha porofeeser Mohaammad.Namii dorgommii te tana irraa maan barata jennaan Amerikaan nama cufaa carraa wal qixxee kennitee abbaatti hamtuu fi toltuullee keessaa filatee waan fedhe tahuu dandahaa jedha profeesera Mohaammad.Porofeeser Mohaammad ufuma fulaa bu’ee dorgoma malee paartilee Demokiraati ykn Rippaabilikaanillee keessa hin jiru. Koollejii Koolin jedhanitti barsiisaa damee barumsaIndustrial Economyjedhaniiti.Godinii Teksas profeeser Mohaammad keessaa dorgomu kun godina perzdaanti Buushii fi abbaan isaa perzdaantiif keessaa filataman ta haga guddaan paarti Rippaabilikaan itti moohan.Filannoon Amerikaa ji’a shaniin duubatti Sadaasaa keessaa jlqabanii porofeesera Mohaammad qaata dorgommiittti jira."
WASHINGTON,DC —Prezidaantii Bulchiisa Naannoo Oromiyaa fi Dura-taa’aa Paartii Mootummaa naannoo sanaa - Dhaabbata Dimookitaatawa Oromoo ka turan - Obbo Alamaayyoo Atoomsaa du’aan boqochuu isaanii, Mootummichi naannoo Oromiyaa beeksisee jira.ISKINDIR FIREW - FINFINNEE irraa akka gabaasetti Obbo Alamaayyoon, dhukkuba isaan mudateen, umurii isaanii waggaa afurtamii-shaniitti Addunyaa kana irraa du’aan boqotan.Duti Obbo Alemaayyoo wanna eegame - jechuun rakkisaa dha. Sabbaan isaa, itti-gaafatama guguddoo kana lameen baatanii haga dhiheenya kanaatti hojjetaa turan. Akka Lakkobsa Itiyoophiyaatti, Hagayya bara kuma lamaa fi lama irraa jalqabee -- dura-taa’aa DHDUO yokaan OPDO, Fulbaana bara 2003 irraa jalqabanii Prezidaantii Oromiyaa ta’uudhaan tajaajilan - Obbo Alamaayyoon. Itti-gaafama kana lameen qabatanii hojii itti fufuun isaanii -- rakkoo fayyaa qaban danda’auudhaan akka tahe dubbatu - maddeen Paarticha Mootummaa.Ibsi Mootummaa Oromiyaa irraa bahes, kanuma mirkaneessa. Waggoota lamaan dabran keessa -- dabree dabree akka rakkoon fayyaa isaan mudataa ture dubbate. Taayitaa isaanii gad-lakkisuuf, ka Paartii isaanii -- Dhaabbata Dimookiraatawa Uummata Oromootti iyyannaa dhiheessatan garuu dhihoo dha. Torban lama dura. Itti-gafatama Paartii fi ka Mootummaa gad-lakkisuun isaanii beeksisamee, otuu waan hin turiin immoo duuti isaanii dhaga’ame.“Obbo Alamaayyoo Atoomsaa - Itti-gaafatama guddaa Mootummaa fi uummatni itti kenne - amanamummaa fi fedhii uummata tajaajiluu guutuudhaan hojiin mul’isaa turan” - jedha - ibsi Har’a bahe kun.Dhaabbatni Dimookiraasawa Uummata Oromoo - OPDO-n, walga’ii dhiheenya geggeesseen -- Obbo MUKTAAR KADIR, dura-taa’aa, Aadde Aster Maammoo immoo itti-aantuu gochuun filatee jira. Taayitaa Itti-aanaa Muummicha-ministaraatiin Qindeessaa Damee Bulchiisa gaarii fi Ministara Koolejii ka ta’an - Obbo Muktaar Kadir, Mootummaa Federaalaa keessatti itti-gaafatama guddaa dha kan isaan qabatanii jiran. Kanaaf -- Eenyu akka Prezidaantii Oromiyaa ta’uuf jiru haga ammaatti hin beekamne.Obbo Alamaayyoo Atoomsaa, godinaa Wallagga Bahaa - aanaa Billoo-Bosheetti Abbaa isaanii - Obbo Atoomsaa Maajoo fi haadha isaanii - Aadde Ayyelech Birruu irraa, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara dhibba kudha-sagalii fi Jaatamii tokko dhalatan.Du’a Prezidaantii Oromiyaa - Obbo Alamaayyoo Atoomsaa ilaalchisuun, nama dur itti-dhiheenyaan isaan beeku tokko LONDON irraa dubbiseen. Akka lakkobsa Awurooppaatti bara 2001 irraa haga 2006-tti Prezidaantii Mana-murtii Walii-galaa Oromiyaa ka turanii fi booda gad-lakkisanii biyyaa ba’an - Obbo Tashaalee Abarraa ti. Du’a Obbo Alamaayyootti, maal akka itti dhaga’ame nuuf ibsuun jalqabu.
WASHINGTON, DC —Prezidaantiin Afrikaa kibbaa duraanii Nelson Maandeellaa umrii isaanii 95tti kamiisa kaleessaa du’an boqotanii jiran.Uummanni addunyaa irra jiru prezidaantii gurraacha Afrikaa kibbaaf isa jalqabaa ta’an kanaaf gadda itti dhaga’ame ibsaa jira.Namoota hedduu biratti maandelaan Goota.Nama kaka’uumsa qabu nama jabaa fi mul’ata qabu. Yeroo baayyee nama gad of qabu, nama gaarii, amanamaa, nama warra biraafis yaadu.Ta’uun beekamu. Nelson Mandelaan Adooleessa 18 bara 1918 dhalatanii naannoo dur gurraachonni Afrikaa kibbaa keessa jiraatan Transkei jedhamtu keessatti guddatan.Nelesen MaandeellaaBara dargaggummaa isaanii sochii farra Apaartaayiid keessa seenuun paartii Afrikaan Nashinaal Kongrees ykn ANC jedhamutti dabalaman.Bara 1940 ANC keessatti damee dargaggotaaf hogganaa ta’an.Maandeellaan kooleejii fi mana barnootaa kan seeraa yeroo seenan nama ANC keessaa Oliver Thamboo wajjin turan.Yeroo jalqabaafiis waajiira gurraachaa kan waa’ee seeraa irratti hojjatu Afrikaa kibbaa keessatti banan.Gurraachootaaf gorsa seeraa baasii tokko malee tola ykn gatii xiqqoo gaafachuun gargaaraa turan.Mootummaan Afrikaa kibbaa bara 1960 paartii ANC kan uggure ta’uus garuu dhoksaan sosso’uu itti fufan.Maandeelaan yeroo baayyee polisoota harkaa miliqaa turan.kanaafiis haadha warraa isaanii ishee lammataa Winne irraa adda ba’anii jiraachuuf dirqaman.Bara 1962 Maandeelaan hidhamanii mootummaa irratti shiran jedhamanuu yakka ilaalchatti dhiyaatan.Tarkaanfiin fudhadhe hogganaa uummanni Afrikaa hawaasa bilisoome akka qabaatuuf qabsaa’uu kooti jechuun falman.Waggaa lama booda adabii hidhaa umrii guutuu irratti muramee handara galaana keeptaawoon kan jiru mana hidhaa odoola Roobiin keessatti hidhaman.Mana hidhaa hamaa kana keessatti waggootii 18 eega hidhamanii booda/ bara 1989 qabsoo hidhannoo ANC gaggeessu balaaleffadhu hidhaa ba’ii jechuun waamiicha mootummaan dhiyeesse didan.Garu waggaa tokko booda bara 1990 prezidaantiin yeroo sanaa Freedriik de clerk paartileen siyaasaa kam iyyu seeraan kan deggeraman ta’u eega labsanii hidhamtoota siyaasaa harka caalaa waan hikaniif maandellaanis hiikaman.Bara 1991 maadellaan prezidaantii ANC ta’uun filataman.
WASHINGTON,DC —Qaanqee Bara 2014 Ulfeessuuf Oli FacaasanAddunyaan akka lamatti bara lakkahatti. Akka henna Gregoriyanii fi akka henna Juliyaan fa.Biyyiti akka Gregoriyaan lakkahatu gannii haarahii Ammajii 1 jalqabdee Muddee dhumataaf.Gammachuu ganna haaraa, 2014 simachuuf eda halkan walqixxee jalaqban ammallee biiroo fi hujiillee cufanii itti jiran.Sidnii haga Dubaahiitti namuu ganna haaraa kana waan hedduun simata.Kaan muuziqaa itti gadi dhiisee,sirbaa bulaa kaan qaanqee waaqa keessaa oli facaasee,kaan manneen amantii ufiitti yaahee keessa oolee bule.New York,Amerikaatti ammoo namii miliyoona tokko caalu naannoo Time Square, qophii ganna haaraa daawwachuuf itti dhuftutti hiriira galanii qophii gammachuu seenuuf eegachaa turan.Qophii gammachuu ta ganna haaraa New York ta baranaa, haadhaa seeraa mana murti walii galaa Amerikaa,Sonia Sotomayoritti jalqbsiise.Warrii Nashvillee Tennesii jirulleen ganna haaraa kana muuziqaan itti bantatee lafaan dhiitaa bule.Saayistitsiootii Amerikaa fi Jappaan ta laabratootii saayinsii Addunyaa,International Space Centerbaga ganna haaraa geettan jedhanii viidiyoon ergaa dhaaman.Ergaa gammachuu bara araa 2014Moscow,Dubai,London faalleetti warra qophii ganna haaraa tanaaf dhufee waan nyaatan qoodaa namuu gammachuun ganna haaraa simate.Warrii Jappaanitti ganna haaraa ka milkii tolchuuf soora aaadaa isaani itti nyaate. Filippinsii bubbeen garbaa fi galanaa ji’a diqqaan duratti nama hedduu irraa fixxe taanitti ammo nama 260 qaanqee fi baaruda rasaasaa laastikii gammachuu ta waaqa keessa facaasaniin madaahe.Kep Taawon,Afrikaa Kibbaatti ammoo perzdanatii Mandeellaa qaabachaa ganna haaraa ulfeeffatan.Dubahiitti ammoo,qaanqee kuma 400 waaqa keessa oli facaasanii ummata gammachiisaa ganna haaraan simatan.Ganna haaraatti namuu waan hedduun ufii fi nama ufiiti waadaa gale hormaataa,bultuma,fi kaayoon jalqabata.
WASHINGTON,DC —Senator Al FrankenItiyoophiyaa keessatti, mirgi dhala- namaa fi ol’aantummaan seeraa kabajamuu dhabuun kan isaan yaadchise ta’uu kan ibsan Senetaronni Yunayitid Isteets lama, kaleessa galgala, xalayaa Ministara Dhimma- alaa Yunaayitid Isteets – Joon keeriitti barreessaniin beeksisanii jiran.Galmeen eegumsa mirga dhala-namaa Mootummaa Itiyoophiyaa hamaa ta’uun isaa fi kun immoo hariiroo Yunaayitid Isteets Mootummaa Itiyoophiyaa waliin qabdu irratti jijjiiramni fide mul’achuu dhabuun nu yaaddesse ka jedhan – Seneetaroonni kutaa Minesootaa bakka-bu’an lameen – Al Fraankinii fi Amii Kiilo-Baashaar.Keessumaa ka biyyattii keessatti baay’ina uummataan guddicha tahe - Saba Oromoo haala itti mootummaan Ethiopia qabee jiru irratti yaaddoo qabaachuu isaanii fi kabajamuu seeraa fi qabiyyee dhala-namaa dabalee deemsi dimookiraasii hunda hirmaachisu dhabamuun yaaddessaa ta’uu isaa ibsan – xalayicha kaleessa galgala Joon Keeriitti ergan sana keessatti.Akka xalayaan Senator Al Fraankinii fi Senator Amii Kiloobaashaaritti dhhiheenya kana – fakkeenyaaf, gareen mirga dhala-namaa Hiyuumaan Raayits Waach barattoota, daangaa magaalaa Finfinnee bal’isuuf karoora bahe mormuun hiriira nagaa bahan dhaabsisuuf -- humnoonni naga-eegumsaa Itiyoophiyaa humna gitaa-olii gargaaramuu gabaasee jira. Bakka tokko tokkotti mormii sanaaf deebiin hookkaraa kenname du’a hiriirtotaa illee dubbate.Senatara USA Amii Kiilo-Baashaar​Yaaddoon isaanii inni guddaan Itiyoophiyaa keessa, mormii polotikaaf iddoon banaan jiruuchuu dhabuu akka tahe ka dubbatan - Senataroonni Yunaayitid Isteets lameen filannoon Itiyoophiyaa fuul-dura keenyaa ka Caamsaa, 2005 geggeessamuuf deemu dhugumatti, walabaa, madaalawaa fi banaa ta’uu isaa irratti yaaddoo amansiisaa qabna - jedhanii jiran – Senaator Fraankinii fi Senaator Kiloobaashaar.Akka xalayaa isaaniitti , bara 20014 Kongiresiin Yunaayitid Isteets marii waa’ee baajetaa geggeesseen -- gargaarsa humnoota waraanaa fi poolisii Itiyoophiyaaf kennamuuf haal-duree lafa kaa’ee jira.“Gargaarsa kana argachuuf” - Mootummaan Itiyoophiyaa -- imaammata -- walabummaa murtii seeraa, walabummaa yaada ofii ibsachuu, kan ijaaramuu, kan walga’uu fi kan amantii tiksu -- kan paartiilee polotikaa, jaarmayaalee hawaasaa, gaazzexeesotaaf mirga walabummaan socho’uu fi murtii haqaan ilaalamuu kennu hojii irra oolchuu qaba - akka haal-duree Kongiresii Yunaayitid Isteets lafa kaayame sanaatti jedhu – Senaataroonni lameen.Ministarri Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Joon Keerii, ennaa dhiheenya gara Itiyoophiyaatti imalanitti, hojii jaarmayaa hawaasaaf akka carraan wayyaawaan banamu dubbatanii, waa’ee walabummaa Preesii fi walabummaa yaada ofii ibsachuu biyyattii keessaa irratti yaaddoo qaban beeksiisuun isaanii mallattoo gaarii isaan jajjabeesse tahuu kan ibsan – Senator Fraankinii fi Senaator Kiloobaashaar.keessumaa, hiriira dhiheenya geggeessame irratti kanneen humna seeraa-alaa gargaaramani fi tarkaanfii hookkaraa fudhatan seeratti dhiheeffamuu isaanii, Ministarichi akka mirkaneeffatanii fi hariiroon Yunaayitied Isteetsii fi Mootummaa Itiyoophiyaa gidduu kabajamuu mirga dhala-namaa fi ol’aantummaa seeraa akka ilaalcha keessa galchu, xalayaa kaleessa Joon Keeriitti ergan kanaan gaafatanii jiran.
WASHINGTON,DC —Suudan Kibbaa biyya diqqoo bara 2011 Suudan irraa cittee addunyaatti dabalamtee rakkoo siyaasaa isii addunyaatti faluufiitti jiraDubbiin bulchootii Suudan Kibbaa irratti wal dhabanii,waraanii lamatti bahee amma irratti wal hadhuutti jiran waan hedduu irraa dhufte.Jara kana keessaa nama afuritti wabiin bahee amma nama afur himachuutti jiran.Wal dhaba kana Suudan Kibbaa tana irratti nama kuma hedduutti dhumatee kuma dhibba hedduutti baqatee biyyaa bahe.Itti gaafatamtootii SPLM ta durii gugurdoon tun,Pagan Amum,Majak Agot,Oya’i Deng fi Ezeki’el Gatku’oth fa Muddee dabarte keessa mootummaa gara galchuuf hojajtan.Abbaan alangaa addaa James Mayen, jara kana himate akka abbootin seeraa haga warrii 7n mootummaa gara galachuuf jedhanii jara kana waliin himatanii wabiin gadi dhiifaman deebihutti akka murtiin turtu gaafate.Abbaan seeraa James Alala ammoo tana irraa hin fudhanne,dubbii isaanii laalee naqaashi isaan irratti dhiyaassanillee ya caqase.Naqaashiin kara kana irratti dhiyaatte akka warrii kun waraana jalqabde dubbateDubbiin bulchoota Suudan Kibbaa irraa kaate nama hedduu balaa irraa buufte.Rakkoo Suudan Kibbaa tana Finfinneetti fala itti barbaaduutti jiran.Amerikaa fi biyyitii hedduulleen akkanuma rakkoo isii faltiif.Suudan Kibbaa,biyyitii Afirkaa haarahii tun bara 2011 keessa Suudan irraa cittee baatee biyya ufi dandeette taatee jirachuutti jirti.Ummatii isi akka lakkoofsa bara 212 keessa baheetti miliyona 10 fi kuma 84ti.Perzdaantiin isiiSalva Kiir Mayardit,teessoon mootummaa isii Juubaa,afaan isii Ingiliizi,maallaqii isii ammoo 'Pound.'
WASHINGTON,DC —Suudan Kibbaa hardhallee biyyuma waraanaati.Waraana mootummaatii fi ka mootummaa kanaan wal hadhuutti jirutti akkana wal lola.Akka dhaabii gargaarsaaDoctors without Bordersjedhutti milishootii Suudan Kibbaa hospitaala saamanii namallee siruma hospitaalaa keessatti fixanii, mi’aa hospitaalaallee gubanii balleessan.Lafa akkana namii itti dhumate keessa tokko Malakalii achitti reeffa nama 14 arganii argan keessaa nama haga tokkoo siruma hospitaalaa keessatti fixan.Malakaliin tun teessoo mootummaa godina Upper Nileti,lafa waraanii mootummaatii fi milishootii keessatti wal hadhan.Jarii wal hadhu kun ji’a dabre keessa lola dhaabna jedhee Finfinenetti waalii galullee sun akka jedhanitti hin taane.Itti gaafatamaan Tokkummaa Mootummootaa damee gargaarsa ilmaan namaa Toby Lanzar, godinii keessatti wal hadhan Upper Nile rakkoo hamtuu keessa jiraa jedhee laaluuf achi dabre.Dubbii bulchootii Suudan Kibbaa siyaasaa irratti wal dhabanitti akkana nama walti kaasee waraana biyya isaaniillee lamatti baasee wal aasisa.
Washington,DC teessoo mootummaa Amerikaa laftii diqqayyoon namii kuma 700 caalaan keessa jiraatu durii guyyaa akkanaa nama miliyoona hedduu simattu amma mirgaa bitaan marsanii xuphanneessanii gamuma cufaanuu cufanii jabuu eeguutti jiran.
WASHINGTON, DC —Tokkummaa mootummootaatti bakka bu’aan addaa Somalia Nick Kay al-shabab tattaaffii somalia keessatti nageenya buusuuf godhamu irratti yeroo ammaa balaa ta’aa argamu dhaqqabsiisaa jira.Nick Kay odu gabaasaa VOA Moqadishoo keessaaf har’a ibsa kennaniingareen hidhata al-Qaida qabu kun Moqadishoo fi magaalaalee ijoo kanneen biroo keessaa erga ari’atamee as hagas cimaa miti. Garuu leellistoota kana kutaalee biyyattii ka biroo keessaa dhabamsiisuuf duula waraana itti dabalaatu barbaachisa.Lammiiwwan Somalia kanneen Moqadishoo eegumsa, odeeffannoo basaaaa fi qindoomina wayyaawaa dhaan gargaaruu dandeenya. Garuu dhugumatti yoo al shababiin kutaawwan Moqadisho ala jiran keessaa baasne baasne malee sodaa jiru dhabamsiisuu hin dandeenyu jedhan.Humni naga eegumsa gamtaa Afriikaa AMISOM jedhamu bara 2011 fi 2012 keessa magaalaalee ijoo al shabab qabatee ture keessaa ari’anii jiran. Haa ta’u malee michoota kan ta’an humnootiin Itiyoopiyaa akkuma somalia gad dhiisanii ba’u ueegalaniin humnootiin naga eegumsaa duula jiru itti fufuuf xiqqoo itti ulfaate.Kay akka jedhanitti miseensonni gola naga eegumsaa kan tokkummaa mootummootaa lakkoobsa loltoota itti dabaluuf jecha xumura baatii kanaa hojii AMISOM xiinaluuf jiru.Gama biraatiin imoo humnootiin addaa US Libiyaa fi Somalia keessatti duula farra shororkeessummaa labsanii jiran.Afrdii biyya isaanii irraa km kumaan laka’amu fagaatu irraa humnootiin waraana US sanbata darbe hshoorkeessota barbaadamaa turan lama qabanii jiran.Meseenso al Qaida gameessi tokko magalaa galma mootummaa Libya Tripoli keessatti to’annaa jala ooluu isaa angawoonni US mirkaneessanii jiran. Humnootiin galanaa US immoo magaalaa somalia Barawe keessatti shororkeessota waliindhukaasa walitti bananii jiran.Ministeerri dhimma alaa US John Kerry odola Indonesia Bali jirutti kan geggeessame gumii wal ta’iinsa biyyootii Asia Pacific irratti yaada kennaniin US shororkeessota barbaadaman murtii haqaatti dhiyeessuuf tattaaffii gootu itti fufte jedhan.
WASHINGTON,DC —Tokkummaan Mootummootaa torbaabn dhufu keessa Amerikaa New York kora taahaa, muummeen minsitera Itoophiyaa obboo Hayilee Maariyam Dessaalenyitti kora kana dhaqa.Akka misnitera deettaa odeeffannoo ummataataa waajjira muummee misnitera Itoophiyaa obbo Geetaachoo Reddaa jeedhetti Obbo Hayilee Maariyma akka muummee minsitera qofaa mitii akka itti gaafatamaa Waldaa Afrikaallee tahee kora kana dhaqa“Waan Itoophiyaa fi Afrikaa laalaa irratti dubbata.Tanaafuu Afrikaa fi waan biyya teennaa laalaa irratti dubbata.”Obbo Hayilee Maariyma dhiyoo tana kora biyya guddataniifi guddachuutti jrian 20n Russiaa magaalaa St.Petersugritti taahanii mala jireennaa addunyaatii fi rakkoo akka akkaa irratti mari’atan dhaqee gale.Itoophiyaa kora G20 fi G8 biyya guddatanii fi guddachuutti jiran 20 fi ta guddatan 8n jechuu ganna sagalii asitti akkanuma dhaxxi.Akka jecha obboo Geetaachoo Itoophiyaatti hujin Itoophiyaan hiyyum keessaa bahuuf hojjachuutti jirtu nama hedduuf fkn tahuu dandeetti jedhanii ragaaf nu yaamuutti jiran jedha.
WASHINGTON, DC —UH-LAH-nuh BYOUR-ak mana barnootaa sadarkaa lammataa North Carolina keessa baratti. Waggoota sadii dura ishee fi hiriyoonni ishee furbaa yeroo waliin dabarsu turan. Hiriyoota walitti dhiyee turan, ykn iseetu akkasitti yaaddi turte.uh-LAH-nuh BYOUR-ak Laaqana waliin nyaanna. paartii yoo qabaanne waliin deemne, dhoksaa keenya illee walitti himna. guyyaa tokko isaan dhiiseen garee durboota kanneen biroo waliin laaqana nyaachuun murteessa. Kun rakkoo qaba hin seene jette.Kun garuu rakkoo uume jetti Burack Garee hiriyoota kootiinan moggaatti qoodame. Waan akkasii gochuun siif hin eeyamamu naan jedhan. Nu waliin ta’uu qabda. Namoota ka biroo waliin taa’uun siif hin eeyamamne. Yeroo sanatti ijoolleen kun dhuguma hiriyoota koo tii? jedheen yaade. Yeroon waliin dabarsine sun martinuu anaan to’achuuf, waan ani gochuun na irra jiru natti himuufiin jedhe jetti.Burack waa’ee hiriyummaa ishee ilaalchisee durboota sanatti dubbachuuf murteessite.Na deggeruu, na gargaaruu fi na jajjabeessuutu isin irra ture. Sana gochuun keessan natti hin tolle. Isin waliin deebi’ee michoomuun natti hin fakkaatu jette.Elana burack ijoollee 80 ol ta’an kanneen shakala keessa darban ilaalchisee kitaaba “Under Attack: jedhu keessatti yaada isaanii hirmaatan keessaa ti. Kitaaba kana keessatti seenaan barreeffame seenaa dhugaa ijoollota doorsisi irra ga’eef dorsisa sana arganiin barreeffame.Stephanie Meyer gaazexaa ji’atti si’a tokko maxxanfamee ba’u ijoollee dhuma dagaggoon barreeffamu qopheessuu, fi gulaaluu gargaaru. Ijoolleen wal doorsisuun kun dargaggoota biratti rakkoo guddaa uumee jira jedhan. Namoonni hagam wali irratti hammina akka yaadan dhaga’uun baay’ee nama gaddisiisa.
WASHINGTON,DC —USA baruma baraan gama minitirii haajaa alaa isiitiin baruma baraan rakkoolee biyya gara garaa keessa jiran jette barreessiti.Barii dabre,2013 akka gabaasa kanaatti bara mirgii ilmaan namaa akka malee itti gadi qabame. Siiriyaa,C-A-R,Maalii fi Somaaliyaa faatti nama nagaa hedduutti waraana jidduutti dhumatee,kaan qahee baqatee kaan waraana jidduutti marfamee sodaan jiraata.Mootummaan Siiriyaa ummata hiriira bahetti gazii waraanaatiin hadhe.Kana keessaatti bara dabre qofa ijoollee 426 waliin nama 1,400 waraana jidduutti dhumate.Akka minsiterii Haajaa Alaa Amerikaa,Joon Keerii jedhutti warri mirga ummata ufii gadi qabu siyaasaa fi jireenna ummataallee rakkisaa jiraata.“Biyyootii mirga ilmaan namaatii gadi qabanii ulfinallee dhowwan,fedhii teennaa fi fedhii ilmee namaa akka rakkisan hinuma beenna.”Afrikaa gama gaafaa keessaa ammoo ministirii haajaan alaa,USA Itoophiyaa, Eritriaa, Somalaiaa,Suudan Kibbaa fa.Waan Itoophiyaan himatan keessaa waraanii isii somaaleetti seera malee nama fixuu, namii musliimaatii fi miseensii paartilee mormituu mana hidhaatti lubbu dhabuu fa.Warra Tigraay Allaamaaxaatti manneen isaanii irra jissaniin hiriira bahee achuumaan dhaban jedhanilleen gabaasa USA ka baranaa keessa jira.Itoophiyaatti nama hedduu walti qabanii mana hidhaatti dhippaatti hidhuulleen rakko jedhan keessaa tokko.Horiin namii hidhaa jiru kun argatu nyaataa dhugaaii fi dhibamee kennamulleen qarshii 8 qofaa jedha gabaaii Ministiri Haajaa Alaa Amerikaa kun.Gabaasii Ministiri Haajaa Alaa Amerikaa ka bahe kun Eeirtaan biyya perzdaantii isii, Isaayyaasa Afewarqii kophaatti marsee itti cufatee irreen bulchuutti jiru jedhee gabaase.
WASHINGTON,DC —USA-n Gaanaa 2-1n moonaan namii Washington,DC gammachuu karaatti baafate.​Dorgommii waancaa kubbaa miilaa addunyaa Biraazilitti itti jiran hardha,Waxabajjii 16,2014 waliin guyyaa afresso keessa jirti.USA waan Gaanaan bara 2006 fi 2010 mooteef haaloo baatee barana Biraazilitti 2-1 moote.Gooliin qaraa eegii tapha jalqabanii sekondii 32esso irratti Clint Dempsey Amerikaa galcheef. Gaanaan waan rifuun qaxi jettu fakkaattullee akkuma galii kinniisaa kaan dirree kubbaa miilaa USA baafattee namicha Amerikaa goolii eeguu kubbaan dhaanuutti dabarte.Tanuma jidduutti taphataan Amerikaa dirree gama mirgaatii dura taphatu, Jozi Altidore adoo kubbaa Michael Bradley jidduu dabarseef dhaqqabachuuf fiiguu ribuun sarbaa bitaattii oli rifattee daqiiqaa 21eessoo tapha keessaa bahe.Yoosiyyuu USA-1-0 Gaanaa dura jirti.Innii bahee jennaan Aron Johannsson itti jijiiran.Daqiiqaa 32essoo irralleetti taphataan Amerikaa goolii qaraa galche Clint Dempsey isalleen funnaan keesaa dhiitanii funuuna haqachaa dirree keessaa bahee akkuma taheefuu dhiiga haqachaa itti deebihe.USA-n Gaanaa 2-1 moonaan namii akkana gammadee karaatti yaahe​Tan jidduutti Gaanaan humna qabdu cufaan USAtti baafatte.Tim Howard, ka USA goolii eeguu kubbaa ijoolleen Gaanaa dhiittu ta akka rasaasaa xiixaa yaatu mirga bitaatti jijjigaa qabachaa haga daqiiqaa 70eessoo cufa goolii irraa dhowwate.Taphattootii USA ta akka Kyle Beckerman fi Jermaine Jones kubbaa Gaanaa jidduu dabartee akka isiin gara gooli USAtti hin dhiyaannee dallaa sibiilaa itti tahan.Akkanuma jechaa daqiiqaa 82eessoo irratti taphataan Gaanaa Andre Ayew kubbaa samoah Gyan gama itti kennee dhaqqabatee Gaanaa goolii galchee taphii 1-1 tahe.Daqiiquma afuriin duubatti gurbaan Amerikaa ka ganna 20,ka guddoollee hin beekamne Brooks John kubbaa Graham Zusi gamaa dhiiteefitti kuruphatee goolii Gaanaa keessaa buuseef.Adoo Gaanaan ammallee dabaltee wanti hamtuun akka bara 2006 fi 2010 isiin Amerikaa tolchitee kaanitti dabalama jedhani eegani taphii dhumatee.Namii Ameirkaa Waashington,DC jiru fi TV daawwatullee “U-S-A!U-S-A!” jechaa biyya isaa faarsaa karaatti baafate.Dorgommii USA fi Gaanaatti akkana nama gammaciise​Gareen Amerikaan keessa jirtugroups of deathykn garee akka du’aa nama sodaachiftu jedhanii Waxabajjii 22 Poortugaalii Jeramniin 4-0 baafte taan waliin taphatti.
WASHINGTON,DC —Waan gargaaraa paayleetti Itoophiyaa dhiyoo tana xuyyuura Itoophiyaa Finfinnee Xaliyanatti deemu butee Jenevaa teessisee harka kennatee hedduu jejjedhan.Namii hagii tokkoo dhiba mata qaba,kaan nama waan dansaa hojjate jedhaa kaan nama biyya nagaa dhowwee jedha.Akka obboleessii isa Dr.Endaalemmawu Aberraa jedhetti waan tahe mala muruun duratti qorannoo poolsii biyya Swiss ta dubbii tana harkaa qabdu eeguu wayya.Qorannoon mootummaan Swissi itti jiru kunuu tana mirkansuu dandeetti jennee abadannaa jedha obboleessii isaa kun.Mootummaan Itoophiyaalleen waan paayleetii kanaa ammatti ballisee waan dubbate qabaachuu baatullee paayleettii kana seeraan himachuuf itti jira.Taatullee akka obboleessii paayleetii kanaa VOAtti himetti obboleessa isaa irraa amala nama dhiba mataa qabuutti irraa mulalta.Tamuufuu qorannoo poolsii Swissi irra wan jiraa qulqulleeffachuu wayyaa jedha obboleessii isaa kun.Gargaraan paayleetii Itoophiya kuyn balleessaa irratti arginaan haga ganna 20 hidhamuu dandaha.
WASHINGTON DC —Waashington DC fi kutaalee naannawa ishee jiran keessa kanneen jiraatan – lammiwwan Oromoo Har’a Ministirii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets fuul-duratti hiriira geggeessanii jiran.Oromoonni dhibbaan lakkaawawan qilleensa baay’ee qorraa keessa dhaadannolee “dhiittaa mirga dhala-namaa Mootummaan Itiyoophiyaa geggeessaa jira” jedhan balaaleffatanii fi kan Obbo Beqqelee Garbaa fi Olbaanaa Leellisaa dabalee – suuraalee hoogganoota mormitootaa fi barattoota mana-hidhaa jiran – jedhan ol qabanii mirmirsaa dhaadannoolee dhageessisaa turan.KIanneen hiriira kana gamtaadhaan waamanii fi qindeessan – Waldaa Qorannoo Oromoo, Jaarmayaa Hawaasa Oromoo Waashington DC fi Walgaa Wal-gargaarsa Dargaggoota Oromoo ti.“Hidhaa, ajjeechaa fi roorroon bifa hundaan lammiwwan Oromoo irratti geggeeffamaa dhaabsisuuf akka Mootummaan Ameerikaa dhiibbaa godhu gaafanna” jedhu qindeessitoonni hiriira kanaa.Gabaasaa guutuu armaa gadiitti dhageeffadhaa.
WASHINGTON DC —Walgahiin Jireenyaa fi fayyaa shamarranii fi Dubartootaa irratti fulleeffate magaalaa galma mootummaa Maaleeshiyaa Kuwaalaa Laampuur keessatti torban kana gaggeeffamee jira.Jaarmayaan sadarkaa addunyaa Human Deliivar jedhamuun walgahiin gaggeeffame kun keessumaa shamarran carraa barnootaa akkasumas tajaajiila eegumsa fayyaa akka argatan gochuun jireenya isaanii isa bara ga’eessummaa keessatti qooda ol aanaa qaba jedha. Gama hundaan odeeffanno argachuun barbaachisaa ta’uun ibsameera.Gama kaaniin hanqinni nyaataa bara da’imummaatti mudatu booda dandeetti barnoota hordofuuf qaban kan miidhu ta’u jaarmayaan Briteen keessatti maadheffate seev z childreen beeksiseera. Kanas qorannaa Itiyoophiyaa Hindii peeru fi veyetnaam keessatti gaggeesse irraa ka’uun kan gabaasame ta’uu ibsameera.Keessumaa daa’imni dhalatee hamma waggaa lamaatti yeroo itti guddinni sammuu jabaatu waan ta’eef nyaata madaalawaa argachuun akkaan barbaachisaa ta’uun ibsamee jira.
WASHINGTON DC —Waltajjiin lammiiwwan alaa US keessa jiraatanii guyyoota lamaaf Washington DC keessatti geggeeffamuun xmururamee jira.Ameericaan biyya goolu galtootaa ti. Mootummaa haaraa fi biyya yeroo ammaa illee kanneen hundeessan kanneen Awrooppaa, Afriikaa, giddu galeesa bahaa fi Laatiin Ameerikaa irra kanneen godaanan turan.As Ameerikaa keessatti dhalatanii lammiiwwan Ameerikaa kan ta’an ykn immii maatiin isaanii lammiiwwan Itiyoopiyaa kan ta’aniif lammummaa dhuma Itiyoopiyaa qabatanii Ameerikaa keessa kanneen jiraatan hedduu dha. Walumaa gala walakkaa miliyoonaa ta’u jedhamee tilmaamama.Lammiiwwan Itiyoopiyaa as Ameerikaa keessa jiraatan waggoota soddomman darban keessa guddina agarsiisuu isaanii Washington DCtti kan argamu waaltaan imaammata goolu galtummaa beeksisee jira.Wixataa fi Kibxata Caamsaa 14 fi 15 waltajjii lammiiwwan alaa Ameerikaa keessa jiraatan kan addunyaa isa sadaffaa irratti milkaa’ina hedduu kanneen galeessisan beekkannaa sadarkaa addunyaa kanneen horatanii fi lammiwwan Itiyoopiyaa beekamoo, kan Ertraa fi hiddi dhalata Itiyoopiyaa argamaniiru.Waltajjii lammiiwwan alaa Ameerikaa keessa jiraatan kan addunyaa kana kampaniilee spoonserii godhan keessaa VOAn tokko ture.
WASHINGTON,DC —Waraanii gosaa kun haga ji’a tokkootuu asitti akkanuma deemaa turee guyyaa sadiin duratti hammaate. Lolii aanalee Marsabeetii fi Mooyyalee kun akka warrii achii jedhutti nama kuma hedduu baqachisie.Laftii akkana itti wal hadhan tun Keenyaa gama Kaabaa godina Marsabeti keesa.Mooyyalelleen tanuma jala jirti. Ollootii waraanaa kunOdaa,Eluu,Antuutu,Funnaan Nyaataa,Manyaataa Burjii fa.Warrii wal lolu ollaa, suuqilee fi manneen barnootaa wal irraa gubaa suuqlee saamaa waan hedduu wal tolchan jedha warrii waraana kana arge.Lolii kun lola guddaa mi’a waraana gugurdaalleen walti guurrattan. Akka bulchaan Godina Marsabet Ukur Yatani gazexaaDaily Nationirratti jedhetti loli kun nama 20 caalaa fixe.Akka Koomishineera Marsabeti Isai Nakouru jedhetti lola kana Gabraa fi Burjiin gama tokkoon tahanii Booranan wal lolan.Miseensii Paarlaamaa Mooyyalee Rooba Duubaalleen tanuma jedha“Lola kana bulchiinsa Marsabeetitti fide,ajandaan isaa Boorana lafa isaa irraa kaasuuf..lafa irratti wal dhaban.”Akka gaazexaan Keenyaa beekamaan Standard jedhetti waraanii hardhaa kun ganama jalqabee saatii hedduu wal irraa turee eegee waraani mootummaa kaambii ODA itti dhufe.Akka namii waraaana kana baqate Hussein jedhan jedhetti nama kuma hedduutti daari Itoophiyaatti baqate.Gama kaaniin ammoo lola kana dhaabuuf nama hedduutti faluutti jira.
WASHINGTON,DC —Warrii hiriira bahee kun akka jecha Sheek Khaliid Mohaammaditti nama,DC,VA,fi MD dhufee rakkoolee himachuuf dhufe.Sheek Khaliid Imaama Majida First Hijira Foundataion WDC jiruuti mootummaan Musliimaa Itoophiyaa deebii kennuu diduutti hiriira isaan baase.“Wantii dhufneef biyya Itoophiyaa keessatti shororkaa amantii Islaama irratti amma deemaa jirtu,Ah-Bash Islaama Itoophiyaa irratti fahuu,filmaatii majliisa keennaa masjida keennatti ha nuu godhamuu fi madrasaan Hawaliyaa akkuma duraa ummataa haa deebitu ka jedhu himachuuf.”Akka Sheek Khaliiditti Koreen adoo rakkoo Musliimaatii fala barbaadanuu hidhamanileen hiikaman gaafachuu dabalee waan hedduutti gaafatame.Jarii hiriira bahe kun akka jecha Sheek kanaatti waan baheef kanallee bareeffamaan himachuuf mootummaa Itoophiyaalleetti xalayaa kennachuullee hin fedhuu hiriiruma bahee rakkoo himatee galuu fedhe.Hiriirii Musliimaa kun Embaasii Itoophiyaa dura saatii sadii haga jahaa ture.
WASHINGTON,DC —Xayyaarii Gargaaraan Paayleetii Xayyaara Itoophiyaa bute kun Room Dhaquuf Finfinnee Ka'eGargaaraa Paayileetiin yokaan balalsiisaan xayyaara Daandii qilleensaa Itiyoophiyaa, xayyaara gara Roomitti qajeele har’a butee Jenevaa qubachisee, ofii dahata siyaasaaf harka kennate.Umuriin isaa 31 ka ta’e, Haayil-medihin Aberraa Tegenyi, Paayileetiin xayyaarichaa kutaa balalsiistotaa ykn Kookpiitii keessaa ba’ee gara mana fincaanii ennaa deemetti, kutaa sana keessaan cufatee -- xayyaaricha BOEING 767 jedhamu dhuunfatee gara Jenvaatti qajeelche - jedhama.Qubachuu xayyaarichaa tii booda - Dirreen Xayyaaraa Jenevaatti sa’aatiilee hedduuf, xayyaarota ka biroof cufamee -- booda hojii isaa jalqabe.Mootummaa Itiyoophiyaa irraa Waajirri Ministara Dhimmoota Komiyunikeeshinii Mootummaa immoo --- Gargaaraa paayileetiin xayyaaricha bute sun -- miliqee baduu yaalee qabamuu isaa dubbata.
Washington kan jiru waajjira caasaa biyyoolessaa United States kan hookkara biyya keessaa ittisuu irratti wal ga’ii qiyyaafate irratti Rene Renick keessummoota ishee Africa irraa ta’an rakkoo dubartoonni mirga isaaniif qabsaa’uuf jecha irra ga’u ilaalchisuun dubbistee jirti.Gabaasi torban darbe keessa gaazexaa American Jounal of Public Health jedhamu irratti maxxanfamee ba’e akka mul’isutti bara 2006 fi 2007 keessa congo keessaa dubartoota kuma afur ta’antu humnaan gudeeddiin irratti raawwate.Lakkoobsi kun kan tokkummaan mootummootaa gabaase harka 26n caala. Akka qorannaa kanaatti dararaan kun naannolee walitti bu’iinsi jiruu fi ganduma dubartoonni kun keessa jiraatan keessatti raawwata.Lammiin Kameeroon kan taate Glady Fri Mbuya akka jettetti lammiiwwan America hedduun waa’ee humnaan gudeeddii fi hookkara dararaa naannoo kan biyyattii Afrikaa walitti bu’iinsaan raafamtu congo keessaa qofa haa dhaga’aanuu malee rakkoon kun ardittii mara keessa jira.Abbaan si adabuu dhaaf mirga akka qabutti itti dhaga’ama jetti Gladyn.Mbuyaan dhimmootii seeraa kan dubartootaa hookkara irraa ittisuu irratt fuuleffate hedduu irratti hojjetti. Torbeetti yeroo tokkos dhimma dubartii ilaalchisee sagantaa qopheessiti.Qabsooftuun mirga dubartootaa Selamawit Tesfayes Waaltaa seeraa kan University Georgetown keessaa barnoota ishee xumuraa jirti.Selamawit akka jettutti biyya ishee Ethiopia keessatti midhaa dubartoota, dararaa humnaan gudeeddii gaa’ila keessaa ittisu hin jiru. Garuu rakkoon kun hagas akka jirutti hin beekamu jetti.Abukaatoleen Afrikaa kanneen America keessaa kun akka jedhanitti Waggaa dhuftus As Washinton keessatti kan geggeeffamu konferensi dhimma dubartootaa ni argamu. Guraandhala 27 hanga bitootessa 1tti kan geggeeffamu konferensiin kun addunyaa mara irraa qabsaa’ota kanneen miidhaa dubartoota irra ga’u xumursiisuuf hojjetan walitti fiduuf jira .
Washington Kartumiin toora biyyoota shororkeessummaa deggeran keessa utuu hin basin dura Yunaayitid Isteetis mootummaan ce’umsaa Sudaan cicha inni mirga namaa, dimokraasii fi nageenyaaf qabu itti siqeenyaan to’ataa jira.
Washington keessaa seera tumtoonni demokraatotaa qawwee bitachuuf to’annaa cimaan akka geggeessamu yoo gaafatan Repuublikaanonni immoo mormuu dhaan seera heera irra taa’ee jiru kan qawwee qabachuu dhiita jedhan.
Washington Nationals fi Houston Astros keessaa abbaa waancaa baseball addunyaa fudhatu bori if iftan gargar beekan
Washington post itti fufuu dhaan Wendy Sherman kan isaan. Itiyoopoyaan daandii dheeraa gara dimokraasii guutuutti geessu qabattee jirti jedhan tuqee jira.
Washington yeroo dheeraa dhaaf Islaamabaadiiin keessumaa waaltaalee naga eegumsaa ishee Taliban Afgaanistaan keessaa fi caasaa Haqqani kan daangaa irratti humnootii Afgaan fi US irratti haleellaa oofu deggera jechuun qeeqaa ture.
Washinton waa godha ka jedhu abdiin tokko iyyuu hin jiru. Manni murtii muummichis ifa kan inni taasisie meeshaalee waraanaa atomaatichii akka ugguruu nuu eyamee jira. Kanaaf sana gochuu qabna jedhu demokraatonni hang tokko.
Wa sitti himaa me guurii gurraa baafadhuu..
“Wasrshaan Sukkaaraa Mataa-Haaraatii fi warshaan birtukaana Nuuraa Heeraa afaan Hawaash gubbaa ibsaa dhaabuudhaan warshaa kana narraa rukatan jedhee bisaan galaanaa gaaraa bu’u ka gara Birreentii,gara Meettii kana hunda goddobanii, goddobanii lafa golba tokkotti jiraa Buraa-Haraa jedhamtii bisaan kana deebisan.Roobii roobuu hunda asitti deebi’aa.”
“Watnii nama rakkisaa baayyeettuu ture…garuu garuu xiiqiidhaan jalqmane afaan kana.Namoonnii morman waan jiraniif.Maalii gaa afaan kana addunyaa irratti dhageessisuun maalif nama gara biraa quuqa ka jedhu baayee na dhibe turee xiiqiidhaan jalqamnee afaan kana garuu bal’atee asi gaheera.”
Wau kan bakka bu’an Benjamin Musyoki akka jedhanti yeroo filannoon haqamuu akka keeyyata seera biyyatti 140 tti kaadhimmtoonni fi deemsii filmaataa duraan ture haqamuu qaba.Kanneen kabajamuu mirga dhala namaaf falman lameen Mue fi Khalifaan akka jedhanti immo komishinni filannoo buufata filannoo 290 kan heerri ajajuu keessatti hin gaggeessine jedhu.
“Wa uumee ittiin hojjachuuf komputera gahaa, labratootii fi interneetii qabaachuu qabda kana tahuu baannaan qormataa kana fudhachuu hin dandeennu,” jedhan.
Wawwaannaa fi rakkoo uummataa dhaggefachuun tarkaanfii barbaachisu fudhachuuf yeroon amma, biyya keenya kufaatii irraa oolchuuf harka wal qabachuu qabna jedhu.
Waxabajjii 12 aangawoonni Ertraa ajaja kennaniin waaltaaleen eegumsa fayyaa kan waldaan Kaatolikii gaggeessu hundumaa to’atamee jira.
Waxabajjii 12 addunyaa irratti guyyaa itti ijoolleen hojii humnaa irratti bobba’uu isaanii mormuun sagalee itti dhageesisan ta’e jira. Ijoolleen Itiyoophiyaa kanneen hojii humna isaaniin ol ta’e irratti bobba’an jiruu? Sababaan kanaaf isaan saaxiluu maali?
Waxabajjii 15 ajjeechaa gaggeeffamee waliin wal qabatee Obbo Yohannis Buwaa Yaaleew mana murtii duratti dhiyaachuun jecha isaanii kennanii jiru.
Waxabajjii 15 bara 2011 Finfinnee fi Baahir Daaritti haleellaa raawwatametti aansee qorannaan geggeessamu itti fufee kan jiru ta’uu komiishinerri Poolisii Indeshaaw Xaasew VOAf ibsaniiru.
Waxabajjii 15 bara 2011 magaalaa Finfinnee fi Baahir Daar keessatti ajjeechaa angawoota mootummaa irratti raawwatameen kanneen lubbuun isaanii darbe sirni awwaalcha prezidaantii naannoo Amaaraa Dr. Ambachoo Mekkonnenfaa har’a Baahir Daaritti Finfinnee mana ofii keessatti kan ajjeefaman kan hoogganaa humna Waraanaa Generaal Sa’Iree Mekonnin fi kan General Gezaa’ii Abarraa immoo Mekelee keessatti raawwaamee jira.
Waxabajjii 15 bara 2018 ykn Jimaata darbe hidhamtoonni 304 mana hidhaa Qaallitti keessaa kan gadhiifaman yoo ta’u kanneen keessaa sadii lammiiwwan Keeniyaa ta’uun gabaafamee jira.
Waxabajjii 15 Finfinnee fi Baahir Daar keessatti ajjeechaa raawwataeen booda ibsa tuuta oduuf kennan isa jalqabaa ti. Mootummaan shakkamtoota haleellaa Waxabajjii 15 to’annaa oolchuutti dabalee sagalee uummataa ukkaamsuuf hojjeta jechuun lamiiwwan hanga tokko biraa qeeqi dhiyaata kan jedhu gaaffii dhiyaateef deebii kennaniin qeeqawwan kun dhugaa jiru kan hin calaqqisne ta’uu dubbatan.
Waxabajjii 15 haala uumameen booda gara Baahirdaaritti kan imalan muummichi ministeeraa Abiy haasaa paartii badhaadhiinaa Amaaraaf ibsa kennuu dhaan itti aansuu dhaanis sgantaa biqiltuu dhaabuuf qophaa’e ka xumuraa irratti argamaniiru jechuun Aster misganaw gabaasteetti.
Waxabajjii 15 loltoonni al-Shabab mana nyaataa beekamaa Moqaadishoo keessaa haleelanii jiran. Haleellaa sanaan kanneen haleellaa sana raawwatan ja’a dabalatee namoota 29tu dhume.
Waxabajjii 16 bara 2010 deggersa muummicha ministeera Abiyiif waltajjii masqalaa irratti hiriira waamame irratti boombii darbu dhaan lubbuu namaa balleessuu fi qabeenyaa mancaasuu dabalatee yakka shororkeessummaan kan himataman namoonni shan murtin balleessaa irratti muramee jira.
Waxabajjii 16 bara 2010 uummanni magaalaa Finfinnee fi nannoo ishee irraa mummicha ministeeraa Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmadiif deggersa qaban ibsuuf waltajjii masqalaa irratti yaa’ee irratti haleellaa Bombii dhaqqabe wajjiin wal qabatee namoota shakkaman polisiin qoratee xumuruun abbaa alangaa mummichatti kennee jira.
Waxabajjii 1 haga Sadaasaa 30 saatii hobomboleetii Atlaantik gama Kaabaa irraa dhuftu.
Waxabajjii 22 bara 2019 fonqolcha mootummaa yaalame jedheen Finfinnee fi Baahir Daar keessatti ajjeechaa raawwatame keessatti gama adda addaan hirmaataniiru jechuun kan shakke namoota ja’a poolisiin har’a mana murtiitti dhiyeessee jira.
Waxabajjii 26 addunyaa irratti guyyaa namoota dararaan adda addaa irra ga’e kan ittiin deggersa akka argatan ta’uun yaadatama jedhan barreessaa dureen tokkummaa mootummotaa Antoniyaa Gutarrees.
Waxabajjii 3 bara 2019 haala wal fakkaataan ibsa Iskindiir Hoteela Itiyoophiyaa keessatti waa’ee Televiziyoona banachuuf jiru ibsa kennuuf ture polisiin eega ugguuree booda inni ammaa kun dhaga’ame.
Waxabajjii 3 bara 2019 Kaartuum keessatti humnootiin nageenyaa ummata Deemookraasii deggeruun hiriiran kannen kuma hedduu ta’an addaan bittineesuuf jecha tarkaanfii fudhachuun isaanii ni yaadatama.
Waxabajjii 8 bara 2015 baqattoonni Paaris keessa kanneen daandii irra jiraatan hiriira mormii geggeessan
Waxabajjii 9 bara 2020 dabre kana irraa jalqabanii aangawoonni Itiyoophiyaa, Masrii fi biyya bishaan Abbayaa qooddattu ka biraa – ka Sudaan yeroo adda addaatti walga’anii jiran.
Waxabajjii Keessa Filannoo Lamatu Itiyoopiyaa Keessatti Geggeessamuuf Jira
Waxabajjii sagal ka magaalaa Naayroobii seenan gareen namoota sagalii harra Dursaa Paartii Morkattootaa Raaylaa odiingaa waliin wal arganii jiru; Galmoo Daawit.
"Waxabajjii shan bara 2010 Yunivarsitiin Jimmaa wallisaa Oromoo angafticha Ali Birraaf digirii dooktorummaa ulfinaa kennee jira. Sirna eebba barattoota yunivarsitichaa irratti argamuudhaan ka badhaasa kabajaa kana kennan ministara eegumsa fayyaa Ethiopia Dr. Tewoodros Adihaanoom turan. Yunivarsitiin Jimmaa ammaan dura illee digirii dooktorummaa kabajaa kana namoota adda addaaf ka kennaa ture tahuu, prezidaantiin yunivarsitichaa, Dr. Kabaa Urgeessaa ibsanii jiru.Wallisaa Alii Birraa nama gara waggoota shantamaaf sirbaa ture, aadaa Oromoo calaqqise, afaan Oromoo akka beekamu gochuutti gahee guddaa gumaache, akkasumas akka sabaa fi sab-lammoonni mirga argataniif walleellee isaan ergaa dabarsaniin nama wallisaa ture tahuu kan ibsan Dr. Kabaa Urgeessaa, Yunivarsitiin Jimmaa hojii guguddaa akkanaa Aliin hojjeteef beekkannaa kennuu waan barbaadeef bakka inni jiraatu Kanadaa, Torontootti bilbilee afeeree, sirna sana irratti akka argamu taasise, jedhan. Dr.Ali Birraas gama isaan, ""kabajaa akkasiif nan afeerama, jedhee takkaa illee abjootee hin beeku. Abjuu tu naaf dhugoome. Artistoota dargaggoota guddataa jiraniif hamilee guddaa kenna."" jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibse.Aliin gama kaaniin dhibee “colon cancer” jedhamuun qabamuu isaa akkasumas qoroo ija dhabuu isaa dubbata. ""Garuu, jaalalli ani muuziqaaf qabu amma illee how'aa dha. Otuun guutummaatti sirbuu irraa hin gadamoojjawiin dura, CD sirbaa tokko maxxansiisuuf itti yaadaan jira."" jedha. Hojii muuziqaa irraa eega gada-moojjawee boodas, wallistoota dardara isa boodaan ka'aniif akka tajaajila gorsaa kennuu fedhuu fi isaan irraa illee baratuuf hawwii qabu dubbata, wallisaan angaftichi, Alii Birraa."
Wayaa adii naqatanii haasawa pirezidaanti Tiraampi caqasuu dhufan.Wayaa adiin tun “milikeeta mirga dubartiitii falmachuuf irratti walii galan.
"“Way Bada Ana” jettee bara 2000 keessa sirba isii ka qaraatiin jalqabde. “Faffacaanee, faffacaanee” jettee tokkummaa lallabdee hiyyummaallee tanaan keessaa baanaa jechuutti dabarte. Nahiman Abdurahiman sirbituu ganna 23 ti. Gaafa ganni isii 14 guutu maatii isiillee dhokattee sirbuu jalqabde, boofs ammoo gargaarsa obboleessa isiitiin sirbitu taatee warra beekamanitti dabalamte. ""Silaa obboleessi kiyya na hin gargaarree as gahuu hin dandahu.” jetti ."
Wayit haawusittii Ittii gaafatamtuun dhimma preesiiJeen Psaakiiwixata kaleessaa gaazeexessotatti akka himanitti , rakkinichii babalacha akka hin deemnne waan danda’amuu hundaa akka gochuun barbaachisu ibsanii kana gochuudhaaf garuu mootummaan israa’eli fi gareen hamaas itti yaaduu akka qaban ibsaniiru.
WBO fi Koreen Teekinikaa kun marii waliin gaggessanii, gaffillee dhimmota WBO fi gaffillee siyaasa hedduun ka'anii Koree kanaan deebbiin kan itti kenname yoo ta’u, kan humna koree oli ta'e immoo qamaa deebisuu danda'uuf dhiyyeessuf koreen kun qabate deebi'uu isaa miseensonni koree tekinikaa kun Raadiyoo Sagalee Amerikaatti himaniiru.
WBOn Deemsa Araaraa Simanne, Garuu Waraansi Amma Nu Irratti Deemu Dhaabachuu Qaba Jedha
WBOn Dilbata Dabre Gidaamii fi Beegii Keessatti Raayyaa Ittisaa Haleelee Hedduu Ajjeese, Jedhama. Har’a mmoo Beegiitti Poolisoonni Boombiin Haleelaman
‘WBO’n Sichi Hooggansa ABO Finfinnee Jiru Waliin “Waliif Hin Taligmu; Wal Hin Taligus ” Ibsa Waraana Bilisummaa Oromoo
WBOn Zoonii Lixaa Ajjeechaa Hojjetoota Dhaabbata Amantii Irratti Raaw'aame Keessaa Harka Hin Qabu, Jedhe
WDCn ganna 86n duubatti dorgommii tana qopheessite.Tapha taphatanii abbaa goolii 4 galchetti moo’e.Washington tana waliin marroo sadii Nats moote Nats marroo lama Astros moote. Abbaa afur moo'etti waancaan galata.
Weah VOAf akka ibsanitti gabaasi Taylor akka deebi’an barbaadu jedhan olola jedhan.
We attempt to independently verify information. Our broadcasts in the Amharic, Afan Oromoo, and Tigrigna languages serve nearly 12 million people per week, because audiences recognize that our reporting is free of political interference. We take that major responsibility seriously, not only during this time of conflict in the Horn of Africa, but in covering news around the world.
Weber state Universititti professor kan ta’an Mukum Mbaki Kiir wal ga’ii sana irratti yoo argaman malee nagaa fi nageenya biyyattiif bu’uura barbaachisu kaa’uun rakkisaa dha jedhan.
Weellesaa, ogeessa kaameeraa fi Dizaayinii uuffata aadaa Oromoo baasuun kan beekamu Eliyaas Kifluu mana hidhaa keessatti fayyaan isaa dhibamee dhukkubsataa akka jiru ammaan dura mana murtii duratti dhiyaachuun dubbataa ture. Kanaafis jecha wal’anssa fayyaa argachuuf akkasumas mucaa isaa deggeruuf jecha qophiin kun gaggeeffamuun ibsamee jira.
Weellisaa beekamaan sirboota Afaan Oromoo, Haacaaluu Hundessaa Waxabajjii 22 bara 2012 akka lakkofsaa Itoophiyaatti galgala keessaa tilmaamaan sa'aatii 3:30tti Magaalaa Finfinnee kutaa magaalaa Aqaaqii qaallitti Bakka addaa Kondominyeemii Galaan jedhamutti konkolaataa isaa keessatti rasaasaan rukutamee akka argame ibsame.
Weellisaa Bitish Jessie J. faatti sirbaJohn Lennon‘Imagine’ sirbee namii sirbaan danfa xuruurrachaa bule.
Weellisaa fi barreessan muuziqaa dandeettii addaa jiruuf jireenya, rakkinaa fi ballina uummata Oromoo artii fayyadamee dhiheessudhaan  uummaticha biratti  kabaja guuddaa qabu, artiist Haacaaluu Hundeessaa ajjeefamuun uummata Oromoo rifaatuu guddaa keessa seensiseera.
Weellisaa fi nama sirba Koongoo Rumbaa,Sokousii fi ndombolo jeshan sirbuun beekamu.Weellistoota Afrikaa bebeekamoo sirba Afrikaa addunyaatti beessise keessaa tokko. Qabsoo uffata naqatanii jabana garbummaa diduuf La Sape jedhan diduuf gama baandii isaa Viva La Musica jedhuun qabsaahe.
Weellisaa Haacaaluu Hundeessaa walleelee isaa mirga Oromoo gaafatan fi kan qabsoo beekama. Uummata birattis jaallataaa dha.
Weellisaa Keekiyyaa Badhaadhaa fi ogeessa muuziqaa Xilaahuun Tolaa sababaan hidhamaniif hanga yoonaa maal akka ta’e quba hin qabnu kan jedhan hiriyoonnii fi Haati warree Xilaahuun wellistuu Waaritee Barii akka nuuf himanitti Poolisii gaafannus sababaa hidhamuu isaanii kan nuuf ibsu hin arganne jedhan.
Weellisaa Koongoo beekamaa Papa Wembaa jechaa dhageettanii? Afrikaanotii biyya alaa jiran kuno akkana jedhanii…
Weellisaa Nubiyaan li jedhamuun wal ta’uu dhaan vaayiresii koronaa ilaalchisee muuziqaa dadammaqsu baasanii jiru. Ergaa salphaa fi nama jajjabeessu of keessaa qaba. Gabaasaa Saalem Solomon, Tujubee tu dhiheessa.
Weellisaa Shaaffisoo Aqiil kan dhalate Godina Harargee Bahaa Aanaa Dadar keessatti. Barreessaa walaloo Muuziqaa fi Jeedalooti, bara 2007ttis Albamii Muuziqaa mata dureen isaa ‘Owwaadhu’ jedhu dhaggeeffatootaaf dhiyeesseera. Weellisaan kuni sirboota Jaalalaa, Aadaa fi Jiruufi Jireenyaa weellisuun hedduu beekama.
Weellisaa Sirna Yeroo Birraan Bari’u “Iyyoo Iyyoo Yaa Daraaroo'n beekamu, Yooseef Asaffaa
Weellistuu Margituu Warqina muuziqaan suur-sagaleen baaste, kan “Obomboleettii” jedhamu tibbana dhaggeeffattootaa fi daawwattoota biratti jaallatama guddaa argattee jira.
Weerara addunyaa kana raaseen kan ofii isaanii biyyi isaanii rakkataa jirtu prezidaant Doonaald Tramp, Beejiing COVID-19 addunyaa irra akka tamsa’u goote jechuu dhaan himatanii, Chaayinaan hojii ishee kanaaf akka itti gaafatamtu tokkummaa mootummootaaf waamicha dabarsan. Prezidaant Tramp haasaan isaanii kan gumii walii galaa kan tokummaa mootummootaa 75ffaa irratti qabiyyee duula filannoo isaanii hedduu irratti fuuleffatan.
Weerara Afriikaa dhiyaa keessatti ka’eef addunyaa yaaddessaa jiru dhibee Ebola ilaalchisee gaaffiin dhiyaateef kanneen keessaa ti.
Weerara amma jiru wliin inni kun dabalamee weerara Itiyoopiyaa keessaa hammeessuu mala jedhameera. Ammaaf sadarkaa yaaddessaa irra ga’uu baatus battala hin to’atamu taanaan weerarri ka’uu mala.
Weerara bara 2003 hooggana Yunaaytid Isteetisiin Iraaq irratti geggeessames mormaa tuaran. Shiiraak hoogganaa Gaaboon Omar Boongoo, kan Burkinaafaasoo Blaise Komaawree fi kan Ripaablikii dimokraatawaa Koongoo Denis Saassuu Nguessoo dabalatee michuu hoogganoota Afriikaa turan.
Weerara dhukkuba Ech Ay Vii Edsii (HIV/ AIDS) hanqisuuf yaalii sadarkaa addunyaatti gaggeeffamaa ture gad bu’un ibsamee jira.
Weerara dhukkuba Ibolaa daangeessuuf caasaa jiran jajjabeessuu barbachisa kan jedhan hayyoonni keessumaa biyyoota Ibolaana akka hamaatti miidhaman Ginii Laayberiyaa fi Seeraa Liyoon keessatti kana gochuun akkaan barbaachisaa dha jedhu. Ibolaan dhaamsa nama dammaqsu dabarsee jira kan jedhan Yunaaytiid steetestti Ambaasaaddarri Seeraa Liyoon Bokaarii Steeven caasaa tajaajiila eegumsa fayyaa jabaan akka jiraaatuuf iyyatan.
Weerara dhukkuba Ibolaaf deebii addunyaan kenne duubatti hafaa akka ta’e kan ibse qorannaan kun dhukkubicha dhabamsisuuf ykn faca’iina isaa hanqisuuf waan hedduutu hojjatamu qaba jedha.
Weerara dhukkuba Ibolaan rakkataa kan jiran biyyoota Afrikaa Dhiyaa keessatti uummata gargaaruuf jecha ogeessonni tajaajiila eegumsa fayyaa kan toora adda addaa dhibba lama ta’an Itiyoophiyaa irraa gamasitti iamalanii jiran. Namoonni fedhii isaaniin duuluuf bulchiinsoota naannoo adda addaa irraa galma’an kun Afrikaa dhiyaa eega dhaqqabnii booda leenjiisa dabalataa argatanii yeroo ammaa hojiitti bobba’anii jiru.
Weerara dhukkuba Koviid -19f jecha uummanni mana keessa turuuf yeroo dirqamee kanatti humnaan gudeeddiin Itiyoophiyaa keessatti hammaachuu jaarmayaan dubartoota gudeedamanii fi hokkarri saalaa miidhaman gargaaru beeksisee jira.
Weerara dhukkuba Koviid-19 kan ilaaleen irra deebiin hubannoo Hawaasaaf kennuun ni barbaachisallee jedhaniiru.
Weerara dhukkuba Koviid booda akka hamaatti kan miidhamee kutaa Turizimii of eeggannoo barbaachisu gochuun banuuf qophii ta'u Itiyoophiyaan beeeksiiftee jirti.
Weerara Haqqee fi Garaa Baasaa Ariifachiisaa Naannoo Amaaraa Keessatti Dhaqqabuun Gabaasame
Weerara Hawwaanisaa akkasumas tarkaanfii waraanaa seera kabajsisuuf mootummaan Itiyoophiyaa fudhateen jiraattonni naannoo Waajjaa Xummuggaa kuma dhibba hedduun gargaarsa nyaataa kan haatattamaa eeggachaa kan jiran ta'u bulchiinsii yeroof hundeeffame beeksisee jira.
Weerara Hawwaannisaa Ittisuu Keessatti Qindomiinaan hojjachuu fi Odeeffannoo Wal Jijjiruun Barbaachiisa: Angawaa
Weerara Hawwaannisaa waggaa tokkoof ture kanaan Itiyoophiyaa gama kibbaa akkasumasOromiyaa kibba bahaa kan ture dhabamsiisuun kan danda'ame ta'uus Oromiyaa bahaa , Amaaraa bahaa, Tigraay Kibbaa, Afaar, Somaalee bulchiinsa naannoo Dirree Dawaa hawwaannis badii guddaa geesisuu ministeera de'etaan ministeera qonnaa Dr. Maandafroo Nigusee beeksisanii jiru.
Weerara kana dhaabsisuuf akkasumas dinagdee dandammachiisuu gargaaruuf galma dinagdee waarinsa qabu galmaan ka’uuf, talaalliin COVID-19 bifa haqa qabuun mara akka inni dhaqqabu mirkaneeffachuu qabna.
Weerara kana ittisuuf namoota vaayiresichaaf saaxilamoo tahaniif qorannaa taasisuun kan jalqabame yoo ta'uu Qoranaan COVID 19 sadarkaa hospitaalaa qofatti ture hanga bufataalee fayyaatti akka gadi bu'u hojjatamaa akka jiru ministarri Fayya beeksisee jira.
Weerara kanatti duuluuf furmaanni jiru, furmaata salphaa dha. Kunis waliin qooddachuu ykn dhiisuu isa jedhu jedhan. Nuti goonuus dhiisnus jedhan hogganaan WHO, kun qormaata saayinsii miti, qormaata amalaa ti jedhan. ennaa addunyaan harcaatuu talaallii kanaa argachuuf asiif achi fiigu
Weerara kooviid ittisuu kan ilaaleen hogganaa dhabne kan jedhan Gutarrees addunyaa irratti biyyonni beekamoo ta'an walitti dhufanii tooftaa tokko akka baasan akkasumas uummata addunyaa dhimma kana irratti wal duukaa akka hiriirsan gaafatan.
Weerara Koroonaa dursanii ittisuuf hojii hubannoo yeroo kennanitti, haala fayyadama meeshaalee Koroonaa irraa of eegan irratti hanqinni jiraachuullee himan.Hanqina hawaasa keessatti argan furuuf hojjataa jirra jedhu, Itti gaafatamtootni Hospitaalota Rifaraalaa Yunivarsiitiiwwan lameenii.
Weerara Sudaan kan kan leellisan namoonni siyaasaa fi waraanaa kan Sudaan jiraatan iyyu, naannoo sanaa fi Itiyoophiyaa keessa tasgabiin akka hin jiraanneef kanneen fedhan qaamnii sadaffaan akka jiran akkasumas dhiibaa kan jiran ta'u dubbii himaan ministrii haajaa alaa Itiyoophiyaa Ambaasaaddar Dinaa Muftii ibsanii jiru.
Weerara vaayirasii COVID 19 ittisuuf qajeelfama labsii yeroo ariifachiisaa bahe irratti tibbana fooyya'insa taasisame labsichaa fi to'annoo taasifamaa jiru laaffisuuf miti jechuun Ministarri Fayyaa Itiyoophiyaa ibsee jira.Fooyya'insi taasisame haala qabatamaa biyyatti irratti kan hundaa'e malee to'annoo laaffiisuuf akka hin taane dubbata, Ministirichi.Labsii tibbana fooyya'e kanaan namoota biyyoota alaa irraa gara Itiyoophiyaa dhufan yeroo turinsa isaanii ka wiirtuu adda baasaanii tursiisaa keessaa guyyoota 14 irraa gara 7tti gad-buusanii jiran.
Weerara Vaayirasii Kooroonaa dursanii ittisuuf dargaggoonni magaalaa Amboo bakka garaa garaatti hawaasa harka dhiqachiisuu dabalee tajaajila adda addaa gochaa jiran.
Weerara Vaayirasii Koronaa ittisuuf hojii sakatta’insa fi faana dhayuutiin duula manaa manatti taasifame dabalatee namoota miliyoona 23 dhaqabuu Bulchiinsi Mootummaa Naannoo Oromoo beeksise jira.
Weerara VaayIrasii Koronaan gaaga'ama mudachuu maluuf qophii taasifamaa jiruun Finfineetti Galma Miliiniyeemii kan ture Wirtuu Waldhaansa Dhukkubsatoota COVID 19 akka ta'uuf sireen kuma tokkoo ol itti galfamee qophiin xumuramuu isaa Ministarri Eeggumsa Fayyaa Itiyoophiyaa beeksise.
Weerara Vaayirasii Koroonaa ilaalchisee dagannaa fi maal na dhibdeen hawaasni agarsiise tatamsa'ina dhibichaa babal'isaa akka jiru Ministarri Fayyaa Itoophiyaa Ibse.
Weerara vaayiresii dhabamsiisuun kan danda’amu tattaaffii qinndoome kan lammiiwwaniitiin malee, qaama murtaa’e qofaan kan akka hin ta’in ogeessonni fayyaa bulchiinsa magaalaa Hawaasaa har’a daandilee magaalattii keessa miillaan deemuu dhaan dadammaqiinsa kennaa turan dubbatanii jiru.
Weerara vaayiresii koronaa dura iyyuu ijoolleen addunyaa kanaa miliyoonni 250 mana barnootaa waan hin dhaqiniif rakkoon barnootaa duruu dhaqqabeera jedhan.
Weerara vaayiresii koronaa ittisuuf jecha hidhamtoonni kuma afur ta’an hidhaa dhaa kan gad dhiisaman ta’uu Haati alangaa federaalaa Itoophiyaa Adanech Abeebee beeksisaniiru.
Weerara Vaayrasii HIV Hanqisuuf Yaalii Sadarkaa Addunyaatti Gaggeeffamaa ture Gad Bu’e Jira
Weerara vaayrasii koranaa to'achuuf jechamootummonni sadarkaa adda addaatti ajajii dabarsaa jiran uummanni mana ofii keessaa akka hin bane ykn yoo xiqqaate lafa namoonni itti heddumaatan irraa akka fagaatan gaafachuun jireenya uummata miliyoona hedduu danqee jira.
Weerara vaayrasii Koronaa ittisuuf jecha waan hundumtuu cufamee yeroo tureetti gargaarsa nyaataa fi kanneen biroo kuufamanii turan saamamanii jiran.
Weerara vaayrasii koronaa ittisuuf kan hundeeffame gamtaan lammiwwan Ertraa namoota isaanii baqattummaan mooraa Tigraay keessa jiraniif Qarshii Miliyoona 2.7 arjomanii jiru.
Weerara vaayrasii koronaa kan hatattamaan faca'aa jiru hanqiisuuf mootummonni tarkaanfii jabaa kan waliigalaa hojii irra akka olchaniif Jaarmayaan Fayyaa Addunyaa(WHO)gaafatee jira.
Weerara vaayrasii koronaan walqabatees, hoggantoonni Sawudi lakkoofsi godaantota Itoophiyaa dangaa cehan dabalaa dhufuu nu beeksisaa jiran an jehdu ibsichi. Yeroo ammaa kanas Godaantota 2,000 ji’a fulbaanaa fi Onkoloolessaa biyyatti deebisuf karoorfamuu ibsuudhan, qarqaarsa mootumman Sawudii Arabiyaa godaantota kanaaf godhu galateeffata, ibsichi.
Weerara Vaayrasii Koronaatti Aansee Kan Dhufe Filannoon Itiyoophiaa Dheeressuun Gaaffii Siyaasaa Qabatee Dhufe
Weerara Vaayresii kooronaa biyyattii keessa jiru haaluu fi dhoksuun ka komataman Maagifuuliin nama ganna 61 fi abbaa ijoollee 5turan.
Weerarichi, akka humni poolisii hatattamaan tarkaanfii fudhataa jiru uummataaf mirkaneessu yoo tahu, gama biraatiin immoo uummata magaalaaa Maanchester keessatti rifaatuu uumee jira.
Weerarichi Koronaa caasaa tajaajila fayyaa fi caasaa hawaasaa addaan kutuu isaa irraa kan ka’e to’annaa dhukkuba TB baay’ee miidhe, jechuun ibsan ogeeyyiin Jaarmayichaa.
Weerarri Awaannisaa kun gama dangaa Somaaleetiin Godina Baalee Aanaa Raayituutti qubachuu isaa Hogganaan Wajjira Qonnaf Qabeenya Umamaa Aanaa Raayitu Obbo Mohammad Ibraahim VOAtti himamii jiru.
Weerarri beelaa faca’ina COVID-19n wal qabate sababaa rakkoo dinagdeen kan ka’e gatiin nyaataa ol ka’uu fi caasaan dhiyeessii midhaanii addaan cituu isaan kan mudatu ta’uun beekameera. Kunis sababaa qonnaan bultoonni fi hojjettoonni socho’anii midhaan dhiyeessuu hin dandeenyeef hanqinni akka mudate illee ibsamee jira.
Weerarri COVID-19 biyya keenya rifaasiseera kan jedhan seneter Liisaa Murkowiski, maatiiwwan hedduun kanneen isaan jaal’atan ennaa dararaman arganiiru. Sababaa walitti siqeenyi murtaa’aa ta’eef hedduunis firoottan isaanii du’aan dhaban geggeessu hin dandeenye.
Weerarri COVID-19 Haaraa Ka’e Magaalaan Austiraaliyaa Viktooriyaan Uggura  Sochii Akka Labsitu Dirqisiise
Weerarri COVID-19 hiyyummaa addunyaa hanqisuu akkasumas eegumsa fayyaa naannoo addunyaa ilaalchisee fooya’inni akka hin agargamne danqee jechuun gabaasi haaraa ba’e beeksisee jira.
Weerarri Dhibee Busaa Naannoo Amaaraa Keessatti Ka’e Jedhame
Weerarri Dhukkuba Koviid-19 Itiyoophiyaa Keessatti Hammaataa Jira
Weerarri Dhukkubii Ibolaa jiraachuun baatii Bitooteessa darbe eega labsamee as Raadiyoon Sagalee Amerikaa gabaasaalee hedduu odeeffannoo uummataaf tamsaasaa akka ture fi dhukkuba kana kan ilaaleen gaaffii fi deebii adda addaa gaggeessaa akka ture fi ammas itti fufee akka jiru kan ibsan Daayreektera Raadiyoo Sagalee Amerikaa Deeviid Ensoor turan. Michoota muxannoo wal fakkaataa qaban kan akka Bi Bi sii (BBC) wajjiin hojii kana gamtaan kan itti fufamu ta’u ibsuun sagantaaleen haaraan biyyoota Afrikaa gama dhiyaa keesssatti dhaga’aman akka banamanii jiran haaraanis akka banamuuf jiran Deevid Ensoor hubachisanii jiru.
Weerarri Gifiraa Godinaalee Oromiyaa Keessatti Yoo Xiqqaate Namoota Kuma Shan Qabe, Biiroon Fayyaa Naannichaa
Weerarri Gifiraa ji'a Fulbaana irraa kaasee Godinoota Oromiyaa garagaraa keessatti muldhate namoota kuma torbatti dhihaatan kan qabate yoo ta'uu, Godinoota Arsii Lixaa fi Wallagga Lixaa qofatti magaala Shaashamanee dabalatee daa'imman 18 du'uun isaani himamee jira.
Weerarri haaraan kun mootummaan Afriikaa kibbaa uggura sochii cimaa, andaarri galaanaa bahannanaaf akka cufamu dabalatee guyyaa fi yeroon itti dhugaatii alkoolii gurguran akka murtaa’u gochuuf isa dirqisiise.
Weerarri Hawaanisaa Biyyoota Gaanfa Afrikaa Rakkisaa Jira
Weerarri Hawaannisaa dhuma ji'a Muddee irraa kaasee gama Keeniyaa fi Sumaaliyaatiin Itiyoophiyaa galuun naannoolee sadi, naannoo Sumaalee, Oromiyaa fi naannoo Ummattoota Kibbaa dhaqqaba jedhamee akka sodaatanu Ministarri Qonnaa beekisisee jira.
Weerarri Hawaannisaa Godinaalee Oromiyaa 17 Keessatti Mul’achuu Beeksise Mootummaan
Weerarri Hawaannisaa Godinaalee Tigraay Afur Waliin Gahuun Ibsame
Weerarri hawaannisaa Godina Booranaa gandoota 81 keessatti mullachuus dabalanii himanii jiru.
Weerarri Hawaannisaa ka daangaa cehee miidhu waan taheef naannoolee Itiyoophiyaa wal-daangessan walitti fidanii hojjechuu qofa otuu hin taane, Itiyoophiyaan biyyoota ollaa ishee waliinillee qindeeffattee of irraa ittisuun barbaachisaa akka tahe dubbatan, Obbo Umar, jedha gabaasni Addis Chakkol Dirree Dawaa irra erge.
Weerarri Hawwaannisaa Gammoojjii Itiyoopiyaaf Yaaddessaa Ta’uu mala: Jaarmiyaan Qonnaa Addunyaa
Weerarri hawwaannisaa marsaa lammataa Yemen irraa dhufaa jiraacchuu isaaf gara baddaa Somaalii laanditti kan qajeelan yoo ta’u Itiyoophiyaa kibba gama bahaatti illee darbu jedhamee kan eegamu ta’uu Salaatoon beeksisaniiru.
Weerarri Hoomaa Hawaannisa Ammas Naannoolee Oromiyaa, Somaalee fi Uummatoota Kibbaaf Sodaachise
Weerarri hoomaa Hawwaannisa gammoojjii Oromiyaa Lixaatti mul’achuu Biiroon Qonnaa fi Qabeenya Uumamaa Oromiyaa beeksisee jira.
Weerarrii dhukkubii Koviid-19 biyyoota guddinaan boodatti hafan 47 keessatti dhiibbaa jabaa geesisuu isaa gabaasnii jaarmayaa Tokkummaa Mootummootaa kan Daldalaa fi Misoomaa (UNCTAD) gabaasa haaraa baaseen hubachisee jira.
Weerarrii inni ammaa kun nama biyya biraa imala irra turee tokko vaayrasii koronaa bifa jijjiratee kan jalqaba Hindii keessatti argameen qabamuun isaa beekamee hooteela keessa buufatee keessaa akka hin baanee yeroo uggurameetti ture.
Weerarrii vaayrasii koronaa dinagdee Amerikaa irra badii guddaa geesisaa yeroo jiru kanatti uummanni hojii dhaabee Miliyoona 5.2 mootummaan maallaqa nuuf haa kennu jechuun turban dabree gaafachuu isaanii ministriin hojjattootaa gabaasee jira.
Weerarrii vaayrasii Koronaa korri kun fageenya irraa gama marsariitii ykn online akka gaggeeffamu dirqisiisee jira.
Weerarrii vaayrasii koronaa kun kutaalee addunyaa kamiin iyyu caalaa Afrikaa hubuuf deema yaada jedhu gamtaan kun qaba.
Weerarrii vaayrasii koronaa waa'ee mirga dhala namaatti hidhachuuf arifataa jira jedhu barreessaa dureen tokkummaan mootummotaa.
Weerarrii vaayrasii Koroonaa Xaaliyaanii keessatti mallattoo Foyya'iinsaa agarsiisuu didee xaaliyaanii keessatti hunduu cufaa kafa jiruutti Abuniin Kaatoliika Roomaa Poop Fraansiis ayyaana Faasikaa yeroo lammataaf kaleessa kabajanii jiru.
‘Weerarri Koleeraa Mullate Jedhame Akka Hin Baballanneef Ummata Hubachiisaa Jirra’ Biiroo Eegumsa Fayyaa Mooyyalee
Weerarri koronaa tarii sagalee kennuu sana kan danqe yoo ta’u sambata darbe Aljeeriyaa keessaa namoonni 300 haaraa vaayiresichaan qabamaniiru.
Weerarri KOVID 19 fi Haalli Nageenyaa Tuurizimiitti Daanqaa Tahe Jedha Koomishiniin Tuurizimii Oromiyaa
Weerarri kun adda addummaa fi bulchiinsa dadhabaa biyyootii hedduu saaxiluu dhaan keessumaa rakkoo tajajila eegumsa fayyaa, barnoota, dhiyeessii elektrksitii, bishaaniif qulqullinni naannoo akka hammaatu godhe. Dhiibbaan weerara kanaa rakkoo qilleensa naannoo, kan akkaan biyyootii guddataa jiran miidhu hammeesse.
Weerarri kun kan hammate talaallin Gifiraa taasifamuu qabu yaroon taasifamuu dhabuun fi haala qillensaan wal qabatee ta'uu tu himame. Dhabbileen fayyas immoo humna isaanii ol akka tahe dubbatu.
Weerarri kun lakkoobsa namoota duruu sagal keessaa tokko nyaata ga’aa hin qabaanne ol kaasee jira. Kun jechuun uummanni miliyoona 820 ta’u beelatu isa mudachuuf jira jechuu dha.
Weerarri kun rakkoo addunyaa ti. Rakkoo akkasii keessaa wal qixa hin baatu. Mala wayyaawaa ta’een keessaa ba’uu qabna jedhan. Tamsa’inni vaayiresichaa hiyyeeyyii irratti hammaata jedhanii kuns sababaa wal caalmaan addunyaa dhuunfateef jedhaniiru.
Weerarri marsaa ammaa immoo heddumminaan lakkoobsa kanatti dabalaa kan jiru yoo ta’u walumaa gala guyyaatti namoota 160,000 ta’utu torbanneen darban keessa guyyaa guyyaatti COVID-19n qabamu. Lakkoobsi kun kan baatii sadii dura dacha sadii kan caalu yoo ta’u guyyaatti namoota 1,100 ta’antu du’u.
Weerarri poolisiin geggeesses naannoo Toulouse, Grenoble, Jeumont, Lyon fi ganda Parisian kan Bobigny jedhamu keessatti yoo ta'u wayituma kanas rookkeetii, laawncherii, qawwee Kilaashinkoofi fi saqqiiwwan rasaasni hin seenne argamaniiru.
Weerarri Vaayirasii Koronaa eega Itiyoophiyaa keessatti mul’atee guyyoota 90 lakkoofsiseera.Kessumaammoo torban afurii asitti baay'inni namoota vaayirasii kanaan qabamanii dachaan dabalaa akka jiru tu ibsame.
Weerarri Vaayirasii Koronaa Finfinneetti Hammaachaa Dhufuun Godinaa Addaa Oromiyaa Naannoo Magaalattii Keessatti Yaaddoo Uume
Weerarri Vaayirasii Koronaa magaala Finffinee keessatti akkan hammaachaa dhufuun godinaa Addaa Naannawa Finffineetti saaxilamumaan dabalee sodaa uumee jira, jedha Biroon Fayya Oromiyaa.
Weerarri vaayiresii kanaa erga uumamee qabee jarmayaan baqattootaa kan tokkummaa mootummootaa byyoota 13 kessatti qorannaa geggeesseen garee dhibee kanaaf saaxilamoo ta’an dhibba irraa harka 74f fedhii bu’uuraa isaan barbaachisu walakkaa dhaa gad qofaa guutuufii danda’eera. Kun bara 2019 yeroo weerara sana duraa irra dhibba irraa harka 21 dabalee jira.
Weerarri vaayiresii koronaa biyyattiikeessatti erga mudatee baatii sagal booda gabaa Ameerikaa irraan dhiibbaa kaa’ee jira.
Weerarri vaayiresii koronaa bubbee jibbiinsaa, loogii sangii fi wal qeequu fide jechuu dhaan muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa dubbatan.
Weerarri vaayiresii koronaa dhabamee filannoon hanga geggeessamutti mootummaan aangoorra jiru bakkuma jiru turuu qaba jechuun ejjennoo isaanii ibsaniiru.
Weerarri vaayiresii koronaa, dhibeen busaa ardittii keessaa namoota hedduu galaafatus waggaa kana Caamsaa 25 kan kabajamu guyyaa dhibee busaa addunyaa keessaaf ilaalcha jiru haguugee jira.
Weerarri vaayiresii koronaa dinagdee guutuu addunyaa laamshessee jira. Angawoonnii Awrooppaa walumaa gala utuu namoota manaa ba’uu utuu hin eeyamin dura lakkoobsi namoota vaayiresii kanaan qabamanii hanga gad xiqqaatutti eegaa turan.
Weerarri vaayiresii koronaa miidhaa irraan ga’uu mala kan jedhame uummata naannoo Sanaa kanneen miliyoona 12 ta’an ykn immoo naannolee dhibba irraa harka 60 ta’an keessatti hordoffiin kun jalqabamuu isaa itti gaafatamaan waajjira eegumsa fayyaa naannichaa obbo Aqinaaw Kaawzaa VOAf ibsaniiru jechuu dhaan
"Weerarri Vaayrasii Kornaa Marsaa Sadaffaa Afrikaa ""jiraa, dabalaas deeme"""
Weerarri vaayrasii Koronaa Yunaaytis Isteetes fi addunyaa irratti hammaataa yeroo jiru kanatti ogeessonni eegumsa fayyaa tajaajiila kennuu itti fufanii jiru.
Weerarri Vaayresii Kooronaa kaayyoo bulchiinsa isaanii akka danqe, dhibeen kunis lammilee biyyattii 1800 ol ajjeesee miiliyoonaan ka lakkaawaman rakkoo hawaas diinagdeef saaxile jedhan. Kanaafis bulchiinsi isaanii ji’oottan 7 darban kana sabi akka hin miidhamneef bifa deeggarsaa fi gibira hambisuun shilingii biiliyoona 1 fi biiliyoona 76 baasii godheera jedhan.
Weerarri yeroo ammaa naannoo addunyaatii uummata miliyoona 170 dhukkubbiif kan saaxile yoo ta’u, erga vaayiresiin koronaa bara 2019 Chaayinaa keessatti argamee qabee kanneen miliyoona 3.5 ol dhumaniiru.
Weereera Vaayrasii Kooonaaf Jecha Dhukaasa Dhaabna
Wellisaan gosa sirbaa Raappii hookkara nyaata lagachuu geggeesse hookkara isaa dhaabe
Wellisaan Naayijeeriyaa Murtiin Du’aa Itti Murame Akka Gad Dhiisamu Gareen Mirga Namaa Tokkummaa Mootummootaa Gaafate
Wellisaa Oromoo beekamaa Haacaaluu Hundeessaa baatii Adooleessa 16 bara 2018 Finfinnee naannoo Meeksiskoo jedhamutti dargaggootaan marfamee akka ture yeroo sanattis jechoota adda addaan akka isa arrabsan, kokolaataa isaa harkaan rurrukutaa akka turan nu ibsee ture.
Wellisaa Oromoo beekamaa Haacaaluu Hundeessaa guyyaa Kaleessaa jechuun Wiixata Adooleessa 16 bara 2018 magaalaa Finfinnee keessatti gurmuu namoota kudhanii ol ta’aniin lolli itti agaa,amuu isaa raadiyoo sagalee Amerikaaf Ibsee jira.Kun ta’u isaa guyyaa tokko dursee Dilbata darbee galma miliyeenamii keessatti qophii arraara Itiyoophiyaa fi Ertraa irratti wellisuun isaa ni yaadatama.
Wellisaa Oromoo beekamaan Haacaaluu Hundeessaa Wiixata Waxabajjii 29 bara 2020 eega ajjeefamee booda haala Itiyoophiyaa keessaa barreessaa dureen Tokkummaa Mootummotaa Antoniyoo Gutarrees itti dhiyeenyaan hordofaa kan jiran ta'u dubbii himaan isaanii ibsanii jiru.
Wellistoonni Afriikaa Gama Wallee Isaanii Waa’ee Koronaa Hubannoo Kennaa Jiran
Wells Fargo, baankii Amerikaatti horii manaan bitatanii fi jaarratan namaa liqeessuun tokkeessoo jirtu.
Wendy Sherman akka jedhanitti jedha Washington post akkuman kana dura mul’inatti dubbadhe akkasumas presidenti Obaman yaada dhiyeessaniin yaadi ani kenne jajjabeessaa dhaaf filannoon dhufu fuula duratti tarkaanfachuuf daandii saaqa abdii jedhu jedhan. Itiyoopiyaan dimokraasii dhaan biyya soolana waan taateef gara fuula duraatti haalli siyaasa biyyattii uummatichaaf filannoo dhugaa akka argatan godha abdii jedhu qabna jedhan.
Wendy Sherman yaada isaan kennan jedhan dhaga’een jira. Gam tokkoon hedduu nah in ajaa’ibne. Mootummaan Itiyoopiyaa rakkoo keessa ennaa seenuuf hanqinne gidduu isaa ennaa jiraatu keessumaa gargaarsa inni naannoo sana keessatti goduuf hubachuu dhaan Ergaa tasgabbeessuu ennaa dabarsan kun ka duraa miti.
West Bank: Israel begins construction of 3,000 settler homes in occupied West Bank.
West Bank keessatti jamaan mormitootaa humnootii Israaelitti dhakaa ka darban yoo ta’u Ramallah keessatti immoo gommaatti ibiddda qabsiisan. Walitti bu’iinsa kanaan namooni hanki tokko miidhamanii jiran.
West Bank: Two Palestinians killed by Israeli military in separate stabbing attempts
WFP: Almost 2.5 million people will face hunger in CAR
WFPn uummata gandeen Sanaa kanneen 4,500 ta’aniif raabsii midhaanii marsaa duraa kan kenne yoo ta’u, kanas turban ja’atti yeroo tokko raabsa. Aadde Asteer akka jedhanitti WFPn ganda keenya Adi Millenf nyaata nuu fiduu danda’uu isaatti gammadeera, gandi keenya magaalaalee fi gabaawwan hedduu irraa adda cite ture jedhan.
"“WhatsApp garee 62 qamna,garee tokko keessaa nama 256 jiraa.Walumattu nama kuma 100 sagantaa keenna argata. Nama meeqatti dhageeffatee 'dowlad' godhee hin beekna."""
When we receive complaints, we investigate and take actions, if necessary, against journalists whose coverage has violated our principles of producing accurate, balanced and comprehensive reporting, with this or any other story. However, we do not comment on specific personnel matters.
White House akka beeksisetti uggurri kun namoonni biyyootii alaa kanneen Brazilitti imalanii turan biyya keenya keessatti madda faca’ina vaayiresii itti dabalaa akka hin taaneef gargaara jedhee jira. Prezidaant Doonaald Traamp Chaayinaa, Iraan, Briteen, Ireland fi biyyoota Awrooppaa 26 irra uggura imalaa kaa’uun ni yaadatma.
White House akka ibsetti doolaarri miliyoonni $250 Pentaagoon irraa humna waraana Yukreeniif akka kennamu ministeerri dhimma alaa immoo doolaara miliyoona $14` ka biroo bifa gargaarsaan akka kennamu eeyamee jira.
White House akka jedhetti garuu guyyoota 30f akka dheeratu mari’ataa jiraachuu beeksise.
White House akka jedhetti mariin sun furmaata dhimmi dinagdee, eegumsa fayyaa fi haqi jal’achuu hawaasa Ameerikaa gidduu jiru irratti fuuleffata.
White House akka jedhetti prezidaantichi tarkaanfii kana kan fudhataniif jeneraalicha duraanii irraa amantaan jiru waan nyaatamaa adeemeefi.
White House akka jedhetti Traamp Siiriyaa ijaa ba’uuf misaayilaan haleeluu akka filmaata tokkootti fudhatu. Haleellaa meeshaa keemikaalaa mootummaan Siiriyaa magaalaa dugdee Ghouta Douma keessatti Sambata darbe gargaarame jedhame sanaan namoonni hedduun yo du’an kaan immoo akkaan dhukkubsatan.
White House booda irra akeekkachiisa Republikaanotaaf kenneen tarkaanfiin dura fudhatamu kan isaan yaadan caalaa cimaa ta’uu mala jedhee jira.
White House booda irra waa’ee muudammi sun lafa irra harkifachuu komee dhiyeessuu dhaan Traamp Paakiin ni deggeru jedhe.
White House dipilomaatota Raashiyaa 10 biyyaa ba’uu isaanii tuqee, uggura haaraa Rahiyaa irra kan kaa’u ta’uu labsee jira. Tarkaanfiiwwan kunis jiddu seeniinsa filannoo prezidaantummaa waggaa darbee akkasumas marsariitiiwwan dhaabolii mootummaa cabsanii seenuu isa jedhuuf deebii kennuuf jecha.
White House, dureeyyii fi hoogganoota dhaabolii akkasumas kan waldoolii sadaraa ol aanaa teknooloojii enerjii qulqulluu prezidaant Baayiden karoorsan kan doolaara triliyoonaan jiru investii gochuu akka deggeran haala mijeesseefii jira.
White House gargaarsa alaa doolaara biliyoona 4 ilaalchisee falmii mana maree bakka bu’oota uummataa waliin jiru dhiisuu dhaan maallaqi sun akka ba’u kan eeyamu ta’uu beeksise.
White House Hojii Gurmuu Duula Vaayiresii Koronaatti Duuluuf Hundaa’e Kan Dhaabu Ta’uu Beeksise
White House irraa ibsi kenname akka jedhutti president Obaman hoogganoota mana maree bakka buutotaaf ibsa kennaniin mirkanuu seera tumtoota Ameerikaatiin ala garee ISIL irratti duuluula geggeessamu kan itti fufan ta’uu dubbatan.
White House Irraa Ibsi Kennamu Iyyuu Lammiiwwan Siiriyaa Ameerikaatti Simataman
White House jimaata har’aa uggura kaasuu kana labsa jedhamee eegama. Tarkaanfiin kun kan fudhatamu mootummaan Sudaan shororkeessummaatti duuluu, walitti bu’iinsa xiqqeesuu fi ripxe loltoota Sudaan kibbaa bakka dhorkachuu fi uummata gargaarsa namoomaa barbaaduuf karaa waan saaqeef ta’uun beekamee jira.
White House kaleessa akka beeksisetti itti aanaa prezidaant Maayik Peens jimaata borii talaallii fudhachuuf jiru. Gareen yeroo ce’umsaa akka beeksisetti immoo filatamaan prezidaantii Joo Baayiden torban dhuftu keessa tallaalamuuf jiru. Kan umuriin waggaa 78 Baayiden umurii isaanii kanatti kanneen vaayiresii kanaaf saaxilaman keessaa ti.
White House kana dura faca’ina vaayiresii kanaa ittisuuf maaskii kaayyachuun hin barbaachisu kan jedhee ture, har’a garuu uummati faca’ina ittisuuf maaskii kaayyachuu qaba jedhee beeksisa jedhamee eegama.
White House keessatti aangootti fiduu fi aangoo irraa buusuun ennaa dhufu isaaniif hojjettoonni kutaa quunnamtii uummataa kaan aangoo irraa bu’uu malu oduu jedhuu Spiseer deebii kennaniin jijjiiramni yoo jiraatu dubbachuu kan danda’an prezidaaticha qofa jedhan.
White House Raashiyaan Filannoo Ameerikaa Gidduu Seenuu Haaluu Itti Fufe
White House Siiriyaatti kan ergaman humnootii addaa leenjisaa fi deggersa loltoota Siiriyaaf kennan qofaa ta’uu cimsuun yaadachiise.
White Houses jecha cimaa dhaan deebii kenne. Filannoon sun cicha sadarkaa addunyaa hin guutin hafe jechuu dhaan mootummaan Ethiopiaas filannoon walabaa fi haqaatiif haala mijata hin uumin hafe jechuu dhaan qeeqe ibsi sun. Jijjiirraa kana keessaa hagi tokko hojii diplomasummaa haga tokko cufuu fi kanneen biroo Ethiopia waliin michummaa uumuu fedhan banuu dha. Kana keessa Stockholm keessatti embasii cufuun isa duraa ta’a.
White House torban darbe dimokraatonni muudama kana danqan jechuun kan qeeqe, erga gabaasi abbaan alangaa muummichi Washington qorannaa akka geggeessu dhaga’amee booda, prezidaantiin Maayikil paakiin ni deggeru, mufataniirus, garuu hin dinqamne. Dmokraatonni homaa gochuu hin dandeenye hojjetaa uummataa galmee qulqulluu qabutti dhoqqee dibuu barbaadhu jedha ibsichi.
White Housetti gurmuu duula koronaa irratti geggeessamu kan hoogganan Dr. Deborah Birx akka jedhanittii gorsi gaariin lammiiwwan Ameerikaa harka dhiqachuu akka itti fufan akkasumas manaa akkahin bane jedhan. Itti dabaluu dhanias talaalliin vaayiresii koronaa hanga Baatii Amajjii dhuftutti qophaa’uu mala jedhanis garuu hin mirkanoofne.
White namni tokko yakkamaa wraanaa Laaybeeriaa qofaaf utuu hin taane naannoo sana guutummaaf sodaa ta’e deebisee fiduuf yaala jechuun waan amanuun nama rakkisu jedhan. kan itti aanaa prezidaantummaaf Weah waliin dorgoman haadha warraa Taaylor duraanii Jewel Howard Taylor. Duula filannoo irratti mul’inatti abbaa warraa isaanii biyyatti deebisuuf yaaluun haa dhaabatu jechuun mul’inatti dubbataniiru jedhan Weah-n.
"Whitmer tuuta oduuf isa kennaniin yeroo weerara hamaa keessa jirra jedhan. Haalli isaa ""We are in the worst moment of this pandemic to date,"" Whitmer told reporters. Haalli isaa akkas hammaatee hin beeku. Qarqara afaan boollaa qarqara jirra waan ta’eef tarkaanfii fudhachuu qabna jedhan."
"Who are the best football players in Africa?Select the best players for the African All-Star Football 2013 team. Choose a Goalkeeper, Striker, Midfielder and Defender from the best of Africa. Voting begins January 19 and ends February 10. The winning players will be named February 11.Votes can be cast by SMS by texting a player’s name to +12026701867 (Standard message rates apply.) Choose one player from each category.Who is the best in Africa? You Decide.Goalkeeper:Moez Ben Cherifia (Tunisia)Nadir Lamyaghri (Morocco)Boubacar ""Copa"" Barry (Ivory Coast)Kennedy Mweene (Zambia)Robert Muteba Kidiaba (DRC)Vincent Enyeama (Nigeria)Midfielder:Seydou Keita (Mali)André Ayew (Ghana)Kevin-Prince Boateng (Ghana)Yaya Touré (Ivory Coast)Alexandre Song (Cameroon)John Mikel Obi (Nigeria)Striker:Didier Drogba (Ivory Coast)Samuel Eto’o (Cameroon)Gervinho (Ivory Coast)Christopher Katongo (Zambia)Manucho (Angola)Victor Moses (Nigeria)Defender:Souleymane Diawara (Senegal)Kolo Touré (Ivory Coast)Jean Jacques Gosso (Ivory Coast)Stopilla Sunzu (Zambia)Adama Tamboura (Mali)John Mensah (Ghana)"
"Who are the best football players in Africa? Select the best players for the African All-Star Football 2013 team. Choose a Goalkeeper, Striker, Midfielder and Defender from the best of Africa. Voting begins January 19 and ends February 10. The winning players will be named February 11.Votes can be cast online and on mobile, or by SMS by texting a player’s name to +12026701867 (Standard message rates apply.). Choose one player from each category. Click on “Choose Player” to select a player. Click on “Cast Your Vote” below, once you have made your selections. Who is the best in Africa? You Decide.Goalkeeper:Moez Ben Cherifia (Tunisia)Nadir Lamyaghri (Morocco)Boubacar ""Copa"" Barry (Ivory Coast)Kennedy Mweene (Zambia)Robert Muteba Kidiaba (DRC)Vincent Enyeama (Nigeria)Midfielder:Seydou Keita (Mali)André Ayew (Ghana)Kevin-Prince Boateng (Ghana)Yaya Touré (Ivory Coast)Alexandre Song (Cameroon)John Mikel Obi (Nigeria)Striker:Didier Drogba (Ivory Coast)Samuel Eto’o (Cameroon)Gervinho (Ivory Coast)Christopher Katongo (Zambia)Manucho (Angola)Victor Moses (Nigeria)Defender:Souleymane Diawara (Senegal)Kolo Touré (Ivory Coast)Jean Jacques Gosso (Ivory Coast)Stopilla Sunzu (Zambia)Adama Tamboura (Mali)John Mensah (Ghana)"
WHO Confirms New Ebola Case in Sierra Leone
WHO: Deaths in Africa from COVID-19 to pass 100,000 in the coming week
WHO dhukkubii kun fayyaa addunyaa koree fayyaa addunyaa Jenevaatti walti yaamee dhukkbuii kun balaa addunyaatiifuu balaa jedhee mirkanse.
Who Is The Best Defender in Africa? Diawara (Senegal), Kolo Touré (Ivory Coast), Gosso (Ivory Coast), Sunzu (Zambia), Tamboura (Mali), Mensah (Ghana).TEXT Player’s Name to: +12026701867
Who Is The Best Defender in Africa? Diawara (Senegal), Touré (Ivory Coast), Gosso (Ivory Coast), Sunzu (Zambia), Tamboura (Mali) or Mensah (Ghana)? TEXT Player’s Name to: +12026701867
WHO keessatti kutaa dhukkuba somabaa irrati hojjatuuf ka qindeessaa ta’an Dr.Karin Weyer akka dubbataniitti, biyyonni Afrikaa hangi tokko meeshaa haaraa kanaan qorannoo gaggeessu jalqabanii jiru.Biyya dhukkubi HIV/AIDS itti hammaatu kan akka Afrikaa kibbaa keessatti, namonni dafanii dhukkuba sombaan qabamuu isaanii baranii dawaa fudhachuu waan jalqabaniif, lakkofsii namoota du’anii gad cabuu danda’ee jira jedhu, Dr.WeyerKaroorri jiru meeshaan kun biyyoota kan biroo kan akka Lesootoo, Itiyoophiyaa, Swazilaand fi Ugaandaa akka hedduminaan dhaqqabu gochuu dha.Meeshaa haaraan kun dhuma irratti, biyyoota adunyaa dhukkuba sombaan akka hamaatti midhaman 27 keessatti raabsamuuf jira.Gama kaaniin immoo talaaliin farra dhukkuba Busaa haaraa kan dhukkubichi Tiruu namaa otuu hin seeniin dura ittisuu danda’u hojjachuuf, gamtaan tokko carraaqaa jira.Jaarmayaan fayyaa adunyaa akka tilmaameetti bara 2008 keessa, adunyaa irratti namoonni miliyoona 200 fi miliyoona 47 dhukkuba Busaan kan qabaman yoo ta’u Afrikaa keessatti immoo dhukkuba kanaan seekondii 45 keessatti daa’ima tokkoo tu du’a.
WHOn akka jedhetti ergamni gurmuu kanaa weerara kanaaf abalutu balleessaa qaba jedhee himachuuf utuu hin taane, gara fuula duraatti weerara dhufu ittisuuf attamiin akka jalqabe adda baasuuf jecha.
WHOn akka jedhetti faalamni qilleensaa, bishaaniif biyyoo summiiwwan adda addaaf saaxilamuun jijjiiramni qilleensaa akkasumas ho’a aduu miidhaa dhaqqabsiisu kanneen fakkaatan dhukkuboota dhibbaa ol ta’an akkasumas danqaa fayyaa uumuuf sababaa dha.
WHOn battala yaada Traamp kennaniif deebii hin kennine. Sa’aatile hanga tokko dura dubbi himaan Tokkummaa mootummootaa Stephane Dujariik WHO irratti qeeqa dhiyaatu walumaa gala qeequu dhaan vaayiresii koronaa ilaalchisee qajeelfama guutuu addunyaa kennuu, mootummootaaf leenjii kennuu akkasumas meeshaalee miliyoonaan laka’aman biyyoonni faca’ina vaayiresichaatti akka duulan erguu dabalatee hojii guddaa hojjete jedhan.
WHOn Caamsaa 12 akka gabaasetti ka’uu dhukkubaa miilanaatiin Itiyoophiyaa naannoon Somaalee akkaan kan dha’ame yoo ta’u erga baatii Amajjii qabee namoota 768tu du’an. Kanneen du’an dhibba irraa harki 99 naannoo sana keessaa yoo ta’an dhukkuba kanaan kan dhukkuba kanaan qabaman dhibba irraa harki 91s naannoo dhuma Somaalee keessaa ti.
WHOn ergaa Twitter maxxanseen akka beeksisetti dhibeen kun akka hin facaane ittisuuf ministrii eegumsa fayyaa Congo waliin hojjetaa jira.
WHOn jalqaba waggaa kanaa bakka vaayiresiin kun jalqaba argame akka qoratuuf garee hayyootaa Chaayinaatti ergee jira. Qeeqxonni qorannaa garuu kan Chaayinaan akka arganiif isaaniif eeyamte qofaatti murtaa’e jedhanii jiran.
WHOn qajeelfama imaammata talaallii pooliyoo kan dhiyeessuu fi attamiin talaalliin kun akka kennamu ilaalchisee qorannaa geggeessamu irratti kan hirmaatu ta’uu beeksisee, tooftaa ka biroo hatattamaan dhibee kana dhabamsiisuun danda’amu irratti illee kan hirmaatu ta’uu beeksisee jira. Gargaarsi argame kun WHOn biyyoota 70 keessatti to’annoo dhibee kanaa akka geggeessu gargaaruu akaksumas hayyoonni ijoollee miliyoona 450 waggaatti tallaaluu dandeessisan.
WHO reports Ebola outbreak in West Africa no longer a public health emergency of global concern
WHOtti direktera naannoo kan ta’an Matshiidsoo Moeetii akka jedhanitti uummati xiqqoo of dagachuun uggura kaa’ame kabajuu dhabe jedhan.
WHO: Zero Ebola Cases in West Africa
WHO: Zika Virus Spreading Explosively in Americas
Wide Support for Chauvin Conviction in George Floyd Murder
Wihaan itti aanaa pirezidaantii Laayberiyaa Joosefii Bohaakii marroo lama itti aanee biyya buclha bahe moo’e.
Wiiliyaam Deevisenii fi Jooysii Foorten hujii Itoophiyaa jiran.Wiiliyaam dhaaba AmerikaaBloombergjedhaniif hojjataa, Jooysiin ammoo dhaabbilee oduu akkaNew York Times,APfi oduu gara garaatii hojjattti.
Wiiliyaam Ruutoo buclhoota Keenyaa rakkoo filannoo bara 2007 Keenyaa irratti dhalatte ka bulchootii filannoo irratti wal dhabanii,dubbiin gara gosaa deebitee namii hadhee wal balleessee irratti himatan keessaa tokko.
Wiinii Maandellaa,jaartii pirez. Afrikaa Kibbaa ta durii waan hedduun faarsan;haadha biyyaa, jabduu akka sibiilaa,qabsooftuu mirga namaa...
Wiinii Maandella biyya isii garbummaa nama appaartaayid jalaa baasuuf marxifattee ganna hedduu hojjachaa baate.
Wiinii Mandellaa fi jaarsii isii, Nelson Mandellaa ganna 38 akka dhiirsaa fi niitii waliin jiraatanii bara 1996 gargar bahan.Ganna 20 caalaa paarlamaa Afrikaa Kibbaa keessa hojjatte,Wiiniin.
Wiirtuleen filannoo hara ganamaan baname. Lammiiwwan Keeniyaa miliyoonna 20 ta’antu Kenyatta fi mormituu isaanii yeroo dheeraa hoogganaa mormitotoaa Raila Odinga waliin dorgomaniif sagalee kennuuf galmaa’an.
Wiirtuleen Namoota Sagalee Kennan Galmeessuu Itti Hin Jalqabamnee Jira: Bordii Filannoo
Wiirtulee qormaanni itti kanname kan naannoo Amaaraa 228 keessaa barattoonni kuma 92 ta’an to’annaa cimaa jalatti qormaata sana kan fudhatan yoo ta’u yeroo sanatti to’annaan godhame laafataa dha komeen jedhu hin dhiyaanne.
Wiirtuuleen Filannoo Soddommni Naannoo Affaaritti Darbuu Nan Morma Jedhe Naannoon Somaalee
Wiirtuun kun sa’aatii tokkotti samuuda 96, guyyaatti ammoo samuuda 500-800 qorachuu danda’a jedhu, Doktor Tamasgeen.
Wiirtuun Qorannoo Vaayirasii Koroonaa Hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Wallaggaatti Hojii Eegale
Wiirtuun qorannoo Vaayirasii Koroonaa Hospitaala Rifaraalaa Yunivarsiitii Wallaggaatti hojii eegaluu isaa hoji geggeessaan hospitaalichaa Dooktor Tamasgeen Xilaahun beeksisanii jiran.
Wiirtuun To’annaa Traafikaa Finfinneetti Ijaaramuu Eegale
Wiixata Bitooteessa 14 bara 2016 galgala barattonni Oromoo kan Yunivarsitii Adaamaa Mootummaan Itiyoophiyaa nu hin bulchuu akkasumas dhiigii ijoollee Oromoo dhangala’e gumaa haa argatuu jechuun hiriiruu isaanii barattonni dubbatanii jiru. Yeroo kanattis polisiin addaa Oromiyaa kan mooraa yunivarsitichaa keessa duraanuu buufatee jira ittiin jedhan hiriira kana diiguuf aara himiimansuu fi dhukaasuu isaa ibsan. San booda baratonni gara lafa cisiicha isaaniitti erga baqatanii booda waraanni mootummaa Itiyoophiyaa doormii barattotaa cabsee seenuun barattoota gad baasuun jilbaan akka deemaniif dirqisisuu isaa fi sana booda gara Isataaadiyoomi mooraa sanaatti geessamanii garaan akka ciisan ta’uu isaanii barattoota keessaa ibsanii jiru.
Wiixata Caamsaa 22 bara 2017 halkan Briteen magaala Maanchestar keessatti agarsiisa sirbaa ykn konsartii gaggeeffamaa ture xumuura irratti dhohinsii dhaqqabuu isaa polisoonni biyyatti beeksisee jira.Namoonni achii turan sagalee dhohiinsaa guddaa dhaga’uu isaanii fi uummannis sana booda gara baaseetti fiiguu jalqabuu isaa dubbatan.Oromoota magaalatti keessa jiraatan akka jedhanti magaalattiin polisootaan guutamtee naannoo balaan dhaqqabe cufamee jira.Polisoonni ammaaf nama tokko to’annaa jala kan oolchan yoo ta’u maqaa isaa garu ifa hin baasne. Balaa kanaaf Aysiis itti gaafatama fudhatee jira.
Wiixata dabree jechuun Muddee 16 -18 bara 2019 guyyaa sadiif kan turee walgahiin rakkoo baqattootaa irratti mari’atu Jenevaa Swizerland keessatti gaggeeffamaa jira.Ministeeroota mootummaa 100 ta’an dabalatee jila kuma hedduutu irratti argame.
Wiixata dabre keessa hujii duraan keessa jirtu gabaasummaa VOA White House irraa dhaabanii itti himan.
Wiixata dabrellee nama Itoophiyaa hedduutti ministera haajaa alaa Amerikaa duratti hiriira bahee akka bulchiinsii mootummaa perez.Obaamaa mootummaa Itoophiyaa muddee waan Oromiyaa keessatti nama hiriira mormii bahe ficcisiise qaamii walabaa qoratee dhugaa baasu gaafate.
Wiixata darbe Amerikaan haleellaa samii irraa kutaa kana ta’e bakka Dara Salam jedhutti gaggeessite hidhattoota 8 galaafate.
Wiixata darbee ibsa kennaniin jarreen adii qofa lellisan fi gurmuu lellistoota Naazii balaaleffatanii. Garu kanneen jarreen kana mormuun hiriiran kan ilaaleen waa hin jenne turan.
Wiixata darbee jechuun Adooleessa 8 bara 2019 Bulchiinsa naannoo Affaar Dawwee jedhamtuu fi godina saba Oromoo Dawwee Haarawwaa keessatti walitti bu’insa uumameen lubbuu namootaa darbuu itti gaafatamaa waajiira nageenyaa kan bulchiinsa naannoo Affaar Obbo Ahmad Mahammad beeksisanii jiru.
Wiixata darbee kaasee guyyaa afuriif gaggeeffamaa kan ture korri kun kamiisa kaleessaa galgala xumuramee.
Wiixata darbee wixinee dhiyaate irratti biyyonni gola naga eegumsaaf miseensa ta’an 15 keessaa 14 yaada Amerikaa kana mormuun sagalee kan kennan ta’uus Amerikaan sagalee Vitoo qabduun murtii kana kuffistee jirti.
Wiixata darbe lammiwwan Itiyoophiyaa kanneen iyyannaa dhiyeeffachuuf jecha waashington Dii sii keessa kan jiru mooraa Embaasii Itiyoophiyaa eega seenanii booda haala uumameen irratti qawwee harkaa ykn shuguxii kan dhukaase hojjataan kutaa nageenyaa fi eegumsaa kan Embaasii himata mootummaa yunaaytiid steetes biraa irratti dhiyaachuuf danda’uu dheessuun Amerikaa gadhisanii ba’uun isaa ibsamee jira.
Wiixata dheengaddaa immoo namoonni sagal kanneen wal’aansi fayyaa yeroo hatattamaa isaan barbaachisu irraa bu’aniiru. Haa ta’u malee koolu galtoonni bakka dhaqan dhabuu dhaan doonii tola ooltummaa Speen kan “Open Arms” jedhu irratti hafan 98.
Wiixata fullee keenyaa jalqabee biyyoota adda addaa keessa kan jiran Ambaasaadaronnii fi Diploomaatonni Itiyoophiyaa walgahii waggaa finfinnee keessatti ta'an kana irratti wixinee imaammata alaa irratti akkasumas dhimmootii biroo irratti mari'atu.
Wiixata Guraandhala 26 galgalaa qabee hanga fi Kibxata har’atti raayyaan ittisaa haleellaa hammeessuu isaa kan dubbatan jiraattonni namnii hidhamee fi mada’ee jiraachuu dubbatan.Hospitaallii Naqamtee namnii tokko ajjeefamuu fi ka biraan tokko wal’ansa jabaaf Finfinneetti ergamuu ibsee jira.
Wiixata Hagayya 17 bara 2020 kaasee mormii fi daandilee cufuu Oromiyaa keessatti gaggeeffamaa jiruun wal qabatee humnootiin mootummaa tarkaanfii jabaa uummata irratti fudhatan jedhu jiraattonni.
Wiixata har’a ganama daandileen Hong Kong irratti hiriirtoota dheessaa turan irratti polisoonni Gaaza himiimaansuu fi rasaasa plaastikikaan eega gargaaramanii booda hiriirtonni daandilee cufanii ajaja polisiin akka addaan faca’aniif kenne diidan.
Wiixata har’a ganama Gaanaa erga seenanii booda Hospitaala sadarkaa kutaa ka ta’e Akraa keessatti daw’achuun daa’imman ulfiinni qaama isaanii ilaalamaa fi uffanni qorraa akkasumas meeshaalee daa’iima ittiin xabachhisan kan Waayit Hawuus ergeef ennaa kennamuuf ilaalaa turan.
Wiixata har’a ganama immoo Mummicha mInisteera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad waliin marii kan gaggeessan daayreekteera kutaa Afrikaa Obbo Nigusee Mangashaa fi Gulaaltuu olaantuu sagantaalee gaanfa Afrikaa kan taate Aaddee Tizitaa Balaachoo turan.
Wiixata har’a ganama konkolaataan tokko magaalaa Landan keessa ka jiru Masjiida tokko cinatti musleemoota karaa irra adeemaa turan rukutuun 10 madeessuu isaa polisiin magaaaltti beeksisee jira.
Wiixata har’a haallii turee fi maaltu xayyaara maqsuutti akka geese gad fageenyaan ba’uu gaafa jalqabuu mufannaan dabalee jira. Xayyaarri Beelaaruus kan daandii balalii Riyaan air Bo’iing 737 Dilbata kaleeessaa imaltoota 171 fi hojjattoota xayyaarichaa qabatee Ateens irraa ka'uun samii Beelaarus irra darbuun gara Luteeniyaatti balalii’aa ture.
Wiixata har’a hiriirtonni ulaa sakata’aa daandilee kan naannoo bakka itti mormii ba’anii ministeera ittisaa cina jiru to’atanii turan.
Wiixata har’a humnootiin nageenya naannoo mormiin itti gaggeeffamu kan ministrii ittisaa cina jiru keessa yeroo sosso’an dhohinsaa fi dhukaasnii meeshalee gurguddoo dhaga’amee jira.
Wiixata har’a immoo bulchiinsi mootumaa naannoo Oromiyaa qaamolee garaa garaa waliin gaggeessaa jiruun Artiistotaa fi kanneen Isportii adda addaa irratti bobba’an waliin marii guyya lamaffa isaa itti fufee jira.Artii oromoo guddisuuf danqaa ta'aa jiran jedhames eeramanii jiru.
Wiixata har’a laftii ituu hin bari’iin dura haleellaa Kaabuul keessatti gaggeeffameen miseensoonni waraana Afgaanistan 11 ajjefamanii kanneen biroon 16 madaa’uu ibsamee jira.
Wiixata har’a magaalaa Moqadishoo keessatti bombiin konkolaataa irraa dhohee yoo xiqqaate lubbuu nama 17 galaafachuu isaa maddeen wal’ansa fayyaa raadiyoo sagalee Amerikaaf ibsanii jiru.
Wiixata har’a Televiziyoona CNBC jedhamu waliin gaaffii fi deebii kan gaggeessan Ali Sharief al-Emadi akka jedhanti jijjiramnii hangii tokko jiraatuus garu jireenyii akkuma duriitti itti fufee jira.
Wiixata kaleessaa lakkoobsii kokolaataa magaalaaa Dirree Dawaaaa seenanii fi ba'anii gad bu'aa akka turee fi gatiin Jimaa fi Kudraa dabaluun ibsamee jira.
Wiixata kaleessaa tamsaasa oduu Televiziyoona Fooks jedhamu irratti dhiyaatanii gaaffii fi deebii kan gaggeessan Kavanah an yoom iyyuu eenyuun irratti humnaan gudeeddii hin rawwanne jedhan.
Wiixata kaleessaa tuuta oduuf akka ibsanti odoola Abakoo keessatti namoonni 5 du’u mirkaneessanii turan.Balaan dhaqqabees hamaa ta’u ibsan.
Wiixata namoonni 601 du’uun amma iyyuu kan nama rifaasisu yoo ta’u garuu kan sambata namoonni 800 du’an irraa fooya’ina argamsiisee jira.
Wiixata Waxabajjii 17 bara 2019 jaarmayaan misooma sadarkaa addunyaa kan Amerikaa ykn USAID akka labseetti gargaarsa dhala namaaf kan oolu Dolaara miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona saddeettamii ja’a uummata Somaaleef kennuuf jira.
WikiLeaks Founder Assange Calls UN Ruling 'Vindication'
Wilders musleemonni biyyatti akka hin seenne akkasumas Masjiida cufuuf kan dhaadate yoo ta’u Quraanni akka hin gurguramnee fi biyyatti gamtaa Awurooppaa keessa baasuu kan fedhu ta’u beeksisee jra.
Wildlife NGO founder Rory Young, two Spanish journalists killed in Burkina Faso
Wiliiyaam Baar koree seeraa kan Ripaablikaanoota Seenetaa waliin wal arguun yoo xiqqqaate sa’atii sadiif dubbatu.Qorataan addaa Robart Mular gabaasa qopheessan qabiyyee isaa cunfuun akka Baar ifa godhan xalayaan kan itti erganii fi bilbilaan kan itti himanii turan sana Baar ofii cunfanii barreessuun dhiyeessan jechuun Gazeexaan Waashingtoon Poost maxxanse.
William Ruutoo itti aanaa perezidaantii Keenyaati.
William Todman jidduu galeessa qorannoo keessa hojjata walii galteen tun walii galten tun hariyummaa biyya lamaaniitiif karaa dansaatti deemti jedha
Windows Odaa Nabee Tudhummii Sululaa vaayiresii Kompiyuutara faaluun galmee ol kaa’amee balleessuu danda’u jalaa of dhoksuu kan danda’u ta’uu kan nuuf ibsan, Obbo Tamasgeen, Tudhummiin sululaa kun marsaalee Afaan Oromoo haga tokko irrattis maxxanfamee beeksisamaa jiraachuu isaas dubbataniiru. Waa’ee kanaa caalaatti hubachuufhttp://windowsodaanabee.webs.comyoo seentan argachuu dandeessan.
Wine filannoon karaa qajeelaa irraa gortee ummatii daba kana ufiifii diduu hinuma dandaha jedha.Haataatuu ammoo moohannaa labsachuutti jira.Waraanii biyyaallee hardha mana itti oli dude.
Wine tweeter irratti barreessuu dhaan maqaa isaanii dhugaa Robert Kyagulanii ta’e, angawoonni naga eegumsaa meeshaalee ka biroo maqaan hin dha’amin duraa fudhachuu isaanii beeksisan.
Wirtuleen sagalee itti kennan qindominaan hojjachuu dhabuun Sagalee kennuu irratti shirri hojjatamuu, meeshaalee sagalee kennuuf gargaaran hojjachuu diduun battalumatti qeeqa hordoofsiisanii jiru.
Wirtulee sagalee itti kennan kan magaalaa Hawaasaa fi naannoo isheetti wanni galmeessuuf barbaachisu martii dhaqqabuu wal-taasiftoonni ibsanii jiru.
Wirtuu leenjii Ardaaytaa Miseensoni WBO keessatti argamanitti dhuma torbaan darbeetti walitti bu'insii uumamuun himame. Miseensoni waraana adda bilisumaa oromoos akka gaafilee qaban kaasanii jiru.
Wirtuun Qorannaa Vaayrasii Koronaa Haaraa Banuun Itti Fufee Jira
Wisconsin voters head to the polls Tuesday
With elections coming in March, Kenyan President Kibaki is first to register on new biometric voter registration machines.
With less than a week to go before Election Day, candidates Barack Obama and Mitt Romney are traveling from battleground state to battleground state to rally support from voters.
Wixata dabre kana Embaasi Itiyoophiyaa Waashington jiru keessatti haala uumame ilaalchisee dhimmoonni xumura hin argatiin ni jiran.
Wixata dabre kana irraa jalqabee, walitti-bu’insa uumameen lubbuun namoota meeqaa akka dhabamee fi namoonni meeqa akka madaa’anii fi hidhaman, akkasumas – qabeenyaan hagam akka barbadaa’e ragaa qulqullaa’aa argachuu akka hin dandeenyetti, haalawwan cufaa itti ta’uu isaanii – Dhaabbatni Tokkummaa Guutummaa Itiyoophiyaa - MIAD beeksisee jira.
Wixata dabre kana jechuun Amajjii 27, bara 2020 kan maxxansamee bahe, gabaasaan Amnestii Internaashinaal kun, miseensota rogeeyyii fi deggertoota dhaabota siyaasaa jumlaadhaan hidhuutti deebi’uun, mallattoo yaaddessaa Itiyoophiyaa keessatti mu’ate – jedha.
Wixata Dabre Wallagga Lixaa, Aaanaa Najjoo Keessatti Dhukaasa Banameen Namoonni 3 Ajjeesaman
Wixata darbe Bitooteessa 21 bara 2016 daandiin Finfinnee ka’e gara Asoosaatti geessu cufamuu isaa hordofee barattotaa fi Barsiisoonni hedduun hidhamuu isaanii jiraattonni ibsanii jiru. Kanneen hidhaman keessaa kaan galgaluma gaafa Sanaa gadhifamuu isaanii fi barattonnii fi barsiisonni 17 buufata polisii magaalaa Mandii irraa eessa akka geeffaman hin beennu jedhu Jiraattonni .
Wixata darbee qabee shawaa kaabaa aanaa Kuyyuu Garba Gurraachaa, aanaa Dagam Hambisoo Fichee akkasumas aanaa Wucaalee magaalaa Muka xurii keessatti geggeessamee jira. Oromiyaa keessatti mormiiwwan geggeeffaman ilaalchisuu dhaan biiroon dhimmootii kominikeeshinii mootummaa Oromiyaa deebii kenneen humnootii nageenyaa fi uummata nagaan mormii isaa dhiyeeffataa jiru gufachiisuu yaalantu nagaa uummataa booressa jedhee jira.
WIxata darbe kana Malkaa Soodaa ganda Daayaa Daawwaa jedhamu keessatti humni mootummaa nama tokko ajjeesee tokko ammo madeessuu jiraattonni Sagalee Ameerikaaf himan. Bulchiinsi Godinichaa deebii itti kennee jira; Galmoo Daawit dabalata qaba.
Wixata darbe wixinee darbe irratti biyyoonni miseensota gola naga eegumsaa 14 yaada Ameerikaa mormuun sagalee kan kennan ta’us Ameerikaan garuu sagalee veto qabduun kuffisuun isee ni yaadatama.
“Wixata darbre kana ennaan waajira isaanii dhaqqabu, telefoona harkaa na harkaa fuudhanii, boorsaa ani baadhee ture illee sakatta’an. Kan waajirichatti na eege, Obbo Dhaabaa qofa otuu hin taane, itti-gaafatamaa poolsii, itti-gaafatamaa tika nagaa fi itti gaafatamaa DhDUO aanaa sanaa tu waliin ture. Ayyaana Ateetee yeroo irratti miseensonni keessan ABOn lafa hin gurguru, jedhan. Walga’ii isin waamtaniin wal-qabatee namni tokko alaabaa ABO baatee konkolaataan Buraayyuu keessa dabre fi sababaalee fakkaatan dubbachuudhaan, walga’ii keenya akka geggeeffachuu hin dandeenye nutti himan.” Jedhan – Obbo Beqqeleen. Bulchaa (Kantiibaa) magaalaa Buraayyuu, Obbo Dhaabaa Jinfeessaatti bilbillee, “walga’ii kaabinee irran jira. Amma isinitti dubbachuu hin danda’u.” nuun jedhan. Akka isaan deebii nuuf kennanitti dhiheessina.
Wixata dheengaddaa immoo magaalaa Daakaar keessatti dubartoonni uffata adii uufftan walga’uudhaan, gochaa mootumman geggeessutti aaruu isaanii fi deggersa miidhamtoota miidhamtoota hookkara saalaaf qaban agarsiisuuf hiriira bahanii turan. Hoogganichi mormituu Osmaanee Soonkoo Wixata dabre gad-lakkisame. Prezidaantiin Senegaal Maakii Saal, eega bara 2012 taayitaa qabatanii as mormitoota isaanii – namoota siyaasaa, himannaa sobaatiin yakkuudhaan hidhaa turan, jedhanuun balaaleffatamu.
Wixata har’aa yaada fuula twitter isaanii irratti kana kan maxxansan, ennaa koolu galtoonni kuma hedduutti laka’aman irra hedduun Honduras irraa ta’an hookkara fi hiyyummaa biyya ofii keessaa baqachuuf jecha kaleessa halkan magaalaa Mexico Tapachula jedhutti wal ga’uu dhaan gara Ameerikaatti yaa’uuf ennaa yaalanitti.
Wixata kaleessaa hiriirri guddaan kan mormii hoji dhaabinsaa dabalat, akeekkachiisa bulchiinsi waraanaa kenne diduu dhaan gggeessamee jira.
Wixata kaleessaa kutaalee bulchiinsa magaalaa Finfinnee adda addaa keessatti namoota Maaskii yokaan haguuggii afaanii fi funyaanii osoo hin kaa’atiin bakka namoonni itti baay'atan keessa socho'aa turan 1300 ol to’achuu isaa Koomishiniin Poolsii Fifinnee karaa marsarii yokaan miidiyaa hawaasummaa ibsee jira.
Wixata kaleessaa qabee waajjiraaleen mootummaa fi hojjettoonni hedduun gara hojii isaaniitti akka deebi’an quba qabna jedhan. Daldalaawwanis banamanii hundumtuu gara hojiitti deebi’aa jiraachuu isaaf cimee kan itti fufu ta’uu argaa jirra jedhan.
Wixata torban darbee erga artist Haacaaluu Hundeessaa irratti ajjeechaan raawwatamee qabee Naannolee Oromiyaa adda addaa akkasumas guutummaa addunyaa irraa mormiin dhaga’amaa jira. Erga ajjeechaan kun raawwatamee booda godinaalee oromiyaa tokko tokko keessatti jeeqamni uumamee qabeenyaa fi lubbuun namaa baduun illee gabaasamaa jira.
Wixiineen kaleessa ifa godhame matadureen isaa “ Itoophiyaa keessaatti mirgi nama akka kabajamuu fi bulchiinsi hunda hirmaachisu akka ijaarramu jajjabeessuu,”jedhu, dhumarrattis bara 2005 keessa yeroo pirezdaantiin Ameerikaa duraanii Baarak Obaaman biyyatti dawwatetti, mumichi ministira Itoophiyaa, Obboo Haylamaaram Dassaalany sirna deemookiraasii dagaagsuu, mirga dhala namaa kabajuu fi bulchiinsa gaarii foyyeesuun hojii itti fulleeffatan ta’uu dubbatanis, mootumman isaanii waan jedhe san hojiirra akkain in oolchiine, gama kanaan dadhabbina agarsiisaa jiraachuu yaadachiisa.
WiXinee HR128 jedhu kan mata dureen isaa mirga namaa Itiyoophiyaa akka kabajamu fi bulchiinsi hunda himaachise akka jiraatu jajjabeessuu jedhu irratti miseensonni bakka bu’oota mana maree US baatii Caamsaa sagalee kennuuf jiru ka jedhu erga isaan dhaqqabee booda bakka bu’aan mana maree US Mike Coffman ibsa baasanii jiran.
Wixinee labsii seera farra shororkeessummaa fooyyessuuf karaa gurmuu hundaa’eetiin wixinee labsii dhiyaate irratti har’a mariin geggeessameera.
Wixinee Mirgi Namaa Itiyoophiyaa Akka Kabajamu Gaafatu Mana Maree US Keessatti Sagaleen Irratti Kennamuuf jira
Wixineemurtiidha dhihaatu kanarratti senaataroonni tarkaanfii humnoonni mootummaa Itoophiyaa namoota hiriira mormii karaa nagahaa geggeessan, gaazexeesotaa, fi lammiiwwaan biyyichaa irratti fudhachaa jiru balaaleffatan. Lamiiwaan kun mirga heerrii biyyatti eeyyamuuf fayyadamuu dhowwamuu isaanis akkasuma.
Wixineen baajetaa – Prezidaant Donaald Traampiin dhihaate, baajeta USAID baay’ee gad muruun isaa beekamee jira.
Wixineen Briteeniin qophaa’e kun haala nageenyaa Daarfuur keessaa irraan kan ka’e yoo ta’u dhiibbaa Yunaayited Istaates tokkummaa mootummootaa irra keesseeni. Kun is hojii naga eegumsaa gamasiif ba’aa kan ture doolaara miliyoona 600 hambisa.
Wixineen dhiyaate maallaqi doolaara triliyoona $1.8 ta’u waggoota 10 itti aanuuf mana barnootaa ijoollee xiqqoon waliin ga’uu, barumsa kollejii hawaasaa kan waggaa lamaa tola kennamu, oolmaa daa’immanii maatiiwwan galiin isaanii waggaatti yoo xiqqaat doolaara $250 argatan, laaqana tolaa fi gatii gad aanaa kan mana barnootaaf oola jedha.
Wixineen haaraan kun shorokeessummaa ittisuu qofaa utuu hin taane mirga lammiiwwan Itiyoophiyaa kan kabajsisuu ta’uun illee ibsameera.
Wixineen jijjiirama kanaaf dhiyaate uummanni miliyoonaan laka’amuu waggaa dheeraa akka hojjetu ta’uu baannaan garuu bu’uaa inni argatu xiqqoo ta’a jedha, kunis hookkara hoji dhaabinsaa dhaqqabsiise.
Wixineen kun biyyoonni sadan turban lama gidduutti walii galtee quubsaa irra ga’anii qofa qofaa tarkanfii fudhachuu irraa isaan ittisa jedhan.
Wixineen labsii eksaayizii taaksii fooyyeffamee akka haaraatti bahe meeshaalee tokko tokko irratt hir’ifama gatii fiduu akka danda’u Ministarri Galiiwwanii beeksiseera.
Wixineen Sagantaa Filannoo Biyyoolessaa Kan Yeroo Raawwii Of Keessatti Qabate Ifa Taasisamee Jira
Wixineen Seeraa 128 Mana Maree Aameerikaatin Raggaasifame
Wixineen Seeraa 128 Ragaasifamuun Hawaasa Gammachiise. Mootumman Itoophiyaa Murtii Darbe Balaaleffateera
Wixineen seeraa 128 walitti dhufeenyi Yunaaytiid Isteets fi Itoophiyaan funduratti qabaatanis kutannoo Itoophiyaan dimookiraasii dagaagsuu fi ol-aantummaa seeraa kabachiisuu irratti qabdu irratti murtahuu akka qabu tarreessa.
Wixineen Seeraa Ameerikaa Itiyoophiyaatti Fuuleffate Akka  Mana-Maree Duratti Dhihaatee Sagaleen Raggaasismu Gaafatame
Wixineen Seeraa Haaraan Seenaateroonni US Dhiheessan Qaamota Lammiiwwan Itoophiyaa Irratti Dhiitaa Mirgaa Hamaa Geechisan Irra Qoqqobbin Akka Kaayamu Gaafata
Wixineen Seeraa Itoophiyaatti Kabaja Mirga Dhala Namaa Deggaruu Bakka Bu’oota Ummataa Yunaaytid Isteetsin Ifa Godhame
Wixineen seeraa kun har’a haala akkasiin dhiyaachuu dura uummanni Oromoo dursee haga sadarkaa gadiitti irratti mari’achuu qabaa akkasumas yeroo ammaa kanatti dhimmi ilaalcha duraa kennamuufi qabu kana miti yaada jedhuun addaan yaa’an.
Wixineen seeraa kun, “Kabajaa mirgawwan dhala-namaaf kennamu deggeruu fi Itiyoophiyaa keessatti bulchiinsi hunda hammate akka jiraatu jajjabeessuu” ka jedhu.
Wixineen seeraa kun yakka jibbiinsaa COVID-19 waliin wal qabate xiinxaluu fi hojii isaa saffisuuf dhaabolii seera eegsisan kan naannoo jibbiinsa kana ilaalchisee deebii kennuuf waaltaa qajeelfama haqaa akka hundaa’u eeyama. Itti dabaluu dhaanis galmee yakkawwan akkasii mala itti walitti qabamuu danda’anii fi daandii telefoonaa irratti gabaasamu akka qophaa’u ka jedhu ofitti haammata.
Wixineen seeraa Mootummaan Itiyoophiyaa baase sun irra-jireessa yakka fi naga-eegumsa Saayiberii yokaan interneetii irraatti fuuleffate. Kana malees namoota ergaa imeelii namoota hedduutti al-tokkotti facaasan akka hidhuu fi otuu mana-murtii irraa ehama hin argatiin, dhaabbanni tikaa yokaan basaasaa akka qorannaa geggeessu of keessaa qaba – wixineen seeraa kun.
Wixineen seeraa sun jecha jibbiinsaa ni dhorka. Wixinee seeraa keeyatta arfaffaa irra taa’ee akka jirutti jechoota jibbiinsaa sabaa himaa, maxxansaa ykn miidiyaa hawaasaa irratti barreeffama suraa fi viidiyoo ykn sagalee dhaan tamsaasuun dhorkaa dha jedha.
Wixineen seeraa sun qaamotii seera kana cabsan adaba addaa addaa akka irra kaa’amu murteesseera.
Wixineen seera farra shorokeessummaa haaraan manni maree ministeerootaa walgahii isaa ramaddi 68 irratti eega raggaasisee booda gara mana maree bakka bu’ota uummataatti ergamuun beekamee jira.
Wixineen Seera Farra Shorokeessummaa Seera Duraanii Kan Fooyyessu Qofaa Utuu Hin Taane Kan Haqu Dha: Gurmuu Wixinee Qopheesse
Wixineen senaataroota 12 mallatteeffame kun, Ministerri haajaa alaa Yunaaytid Isteets Joon Keerriiin, gargaarsa Ameerikaan dhimmoota nagahaa-eegumsa wajjin walqabatanirratti Itoophiyaa dha kennituu irra deebitee akka laaltu gaafata. Kanaamoo sababni lammiiwwaan biyyitti humnoota mootummatin seerran ala ajjefama jirachudha.. Mootummaan Itoophiyaa gochaa kana attattamaan dhaabee qorannoo amanamaa gochuu qaba; humnoota ajjechaa kana rawatanis seeratti dhiheessuu qaba jedha.
Wixineen sun daangaa Yunaayitid fi Meeksikoo irratti prezidaant Traamp ededa ijaaruu barbaadan ofitti hin haammatu.
Wixineen sun qorannaan dhuunfaa fi xiinxalli walii galaa akkaataa WHOn weerara ittisuuf itti hojjete illee akka geggeessamu gaafatee jira. Hoogganaan WHO Teedroos Adhaanoom, qorannaan akkasii hamma danda’ame dafee akka geggeessamu haala kan mijeessan ta’uu dubbatan.
Wixineen tokkummaa mootummootaa kun kan dhaga’ame presidentiin Sudan kibbaa Salva Kiir fi hoogganaan ripxe loltootaa Riaak machaar Finfinnee keessatti cufataatti wal ga’ii geggeessaa ennaan jiranitti. Miseensi jiloota garee mormituu kan Sudaan kibbaa Foi Joouyul akka jedhanitti tokkummaan mootummootaa jarjaree tarkaanfii fudhate.
Wixineen walii-galtee baasii maallaqaa kun har’a ganama akka bahe kan eegamu yoo tahu, itti aanee immoo Senetii yokaan Mana-maree Murtii-seeraa Yunaayitid Isteetisiin ilaalamee akka raggaasisamu kan itti dabarsamu tahuu tu himame. Yoo Manni maree murtii seeraa baasii maallaqichaa raggaasise, gara Mana-maree Bakka-bu’oota Uummataatti deebisama.
Wixineen Warra Awrooppaan ba’e kun mirga abbummaa dawaa kana dhiy ilaalchisee ennaa gurgurtaaf dhiyaatu danqaan akka hin hammaanne gaafatee jira.
Wixinee sana dura tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderittiin US Nikki Haley akeekkachiisa kennanii jiran.
Wixinee seeraa 128 adda durummaadhan ispoonsarii gochudhan guyyaa harra manaaf an dhiheessan bakka bu'aan uummata Niiw Jarsii Kiriis Ismiizi, dhiita mirga dhala namaa Itoophiyaa keessatti geggeefamu, keessumattu immoo oggoota sadeen darbaniif ajjeechaa fi dararaa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti godhamaa ture daraan balaleffachuudhan manni deeggarsa akka isaaniif godhu gaafatan.
Wixinee seeraa ka namoonni Hong Koong keessatti yakka hojjetan gara Chaayinaa waaltaatti akka ergaman eeyamu ba’uun rakkoo siyaasaa fi jeeqama uumuu isaaf hooggantuun Hong Koong Carrie Laam dhiifama gaafatanii jiran.
Wixinee Seera Mootummaa Hong Koong Mormiitu Isa Mudate
Wixinee Sirna Barnootaa Irratti Marii Hayyootaa
Wixinee tana irratti mari’atanii seeratti jijjiiruuf ammoo nama heddutti irratti mari’achuuf deema.
Wixinee Tramp hin deggerre keessaa tokko dahata seeraa kan humnootii nagaa eegsisuu akka hin himatamne gargaaru.
Wixinen sun akka dhiyaatuf Faalisxiin kaleessa gumiin walii galaa wal ta’ii hatattamaan akka waamu kaleessa gaafattee jirti.
"Wixxinee bahe kana laalchisee ibsa senaateroonni baasan ""Yunaaytid Isteets Afrikaa keessatti nagaha eegsiisuu dabalatee dhimmootaa gara garaa irratti Itoophiyaa wajjiin dheenyan hojjatti"" jedhanii, kana malees Gamtaan Afrikaa Somalee keessatti waan hojjatuuf qooda Itoophiyaan qabdu han maallaqaa baasuu Ameerikaa ta'uu yaadachisan."
Wlgahiin Kibxata kaleessaa gaggeessan Chaayinaa irratti kan fulleefate ture.
Wolf fi namoonni suraa kaasan afur ka biroo naannoo kana waggoota kudhanii oliif kan jiraatan ennaa ta’u jireenyi uummata naannoo kanaa illee qalbii isaanii hawatee jira. Kanneen akkasii keessaa tokko Claudia Camacho jedhu. daandii Columbia Pike jedhamu irraa mana nyaataa warra Bolivia kan qaban ennaa ta’u naannoo kana waggoota 23f jiraatan.
'Woma Dandeennuun Ummata Keenna Haa Gargaarruu !'
Woma Ice Land tapha Waancaa Awurooppaa bara 2016 irratti Ingilaandi tolchite Ingilaandilleen baranama Panamaa tolchite.
Woma Iraan Morokoo tolchite Uraagaayilleen Masrii tolchite 1-0 moote,sunuu saatii hobbaate irratti.Iraan daqiiqaa 94essoo irrati Morkootti goolii galchite.
Woma taateefuu abbaa filannoo hardhaaSuper Tuesdaymoohatu hardhuma galgaluma kana beennaa abbaa fahatee ummata galateeffatee filannoo keessaa galullee hardhuma beennaa nama miliyoona hedduutti filannoo kuroo jira.
Woma taateefuu addunyaan falachuma falattee dhukkuba keessumattu Laayberiyaa, Nayjeeriya,Seraaliyoonii,Giini fi biyya akka akkaa argan kana achumatti ufi irraa dhoortee akka innii addunyaan waliin hin geenne ogeeyyii fayyaa biyya sunitti ergitee ummata barsiisaa waan hedudun gargaarte.
Woma taateefuu Afrikaa,ardii kahima miliyoonaa jaarrolee bulchiinsa irratti dulloomanii achii ammoo firaa fi fiixaa dabarsanitti harkaa qabaa bulchuutti jira.
Woma taateefuu Afrikaan qaraxaa fi gibira wal irraa diqqeessitee akka fedhan mi’a gara biyya fedhanitti fa’atanii waliin daldaluuf hujiitit jirti.Biyyuma sadeen tokkotti irraa ala jira.
Woma taateefuu akka itti aanaanaa itti gaafatamaa kanaatti dhaabbileen gargaarsaalleen tahee ta mootummaa bokkaa amma argame kanatti fayyadamanuii jabaatanii nama gargaaruu malan.
Woma taateefuu akka ministerii barnoota obboo Shiferrawu Shugguxee jedhutti dhiyootuu kennuuf labsama.Qormaatii kutaa 12 qormaaa yuniversitii seenuuf fudhatan.
Woma taateefuu ammaan tana Oromiyaatti oolaa fi bonaan nama miliyoona sadii fi kuma 600 qarqaarsa eegata.
Woma taateefuu amma biyya 16 walti hafee. Jarii kun haga torbaan lamaan dhufaa waluma qoraasee lama keessaa walti hafa.
Woma taateefuu ammallee irra deebihanii lakkahuutti jiran.
Woma taateefuu balaan milishoota AL-Shabaab ta Naayroobii jirtuun shakkan kun nama hedduu rakkoo irra buuse.
Woma taateefuu barana Roobootii hedduutti Las Vegaasitti gadi yaahuutti jira.
Woma taateefuubara tokko moo’anii bara tokko mooganii,Biraazil waan asiin duratti moo’ate mi’eeffachaa ta baranaa ammoo hadheeffachaa jiraatti.
Woma taateefuu dorgommii guyyaa Waxabajjii 14,2018 jalqaban tana nama kuma kurnya hedduutti bahee daawwata miliyoona hedduutti TV laala.Ilaa fi gurrii addunyaa dorgommii waancaa kubbaa addunyaa barana Raashiyaatti tapahtan jala jira.
Woma taateefuu dorgommii waancaa Afirkaa bara 2015 ta bara dhufuu biyya 16 dabre.Kudhanii jahaanuu Afrikaa gama Kaabaa,Kibbaa,Jidduti fi Dhiyaatti dabree Afrikaan gamii Bahaa fiigichaan addunyaa dura jirtu kubbaa miilaatiin ammoo addunyaa eegee jirtu baranallee hin dabarre.
Woma taateefuu Eboolaan dhukkuba adudnyaan bara hedduun afaan itti wallaalte nama kuma kurnya hedduu irraa fixe.
Woma taateefuu fardilleen kanaa kooraalleen kanaan bari jalqabdi warri bori wal moohee sadakraa lammessoo fi sadeesoof walti dabra.Warri lamaan walti hafe Sannbata itti yaanu waancaa taphata.
Woma taateefuu federeshiiniin atileetiksii Oromiyaa kalee jalqabdee federeshiinii atileetiksii biyyooleessaa waliin hojjachuutti jirti qabsoon itti fututi jedha obboo Toleeraan.
Woma taateefuu Fiidel Kaastiroo bara 1959 keessaa mootummaa abbaa irraaFulgencio Batistagara galchee ufii itti dabre.
Woma taateefuu gareen KootiDivoorii fi Zaambiyaa,arbaa fi rasaasii bori taphatan.
Woma taateefuu ijoolleen akka Husseinii fi Osmaan kuma hedduutti borillee jiraachuuf karaa Moqaadishoo irra bula.
Woma taateefuu jarii lachuu Masrii fi Burkiina Faasoon amma tapachuutti jiran.Masrii shaampiyoona AFCON ta ganna torbaa tana eennuutti lafaan gaha?
Woma taateefuu karaa maqaa Oromootiin MN keessatti moggaafame Minniyapolis keessaa naannooCedar-Riversidejedhan.
Woma taateefuu karaan maqaa Oromootiin moggaasan kun akka jecha Miseensa Mana Marii bulchiinsa magaalaa Minniyapoolis Abdii Warsameetti yoo cabbiin MN dabarte gara ji’a lamaa sadiin duubatti akkuma hawaasii Oromoo MN fedhetti eebbissiisani hujii jalqaban.Akkamit ulfeessnai eebisiisan jennaan
Woma taateefuu konigireesiin Amerikaa nama kana fudhachuu fi dhibaachuu dandahaa irratti wal falmuuf deema.
Woma taateefuu Leyister waan ganna 132 keessatti argattee hin beennee barana Shaampiyoonaa English Premiere League taatee gammachuun lafa dhiituutti jirti.
Woma taateefuu manii murti dubbii tana harkaa qabu kun naqaashii jara kana irratti qabu akka henna Itoophiyaattu Caamsaa 21 jalqabee akka dhiyeeffatu hajaje.
Woma taateefuu manii murtii olaanaa federal Itoophiyaa dubbii isaanii bori itti deebi’a.
Woma taateefuu mariin addunyaa 17eessoon Durba,Afrikaa Kibbaatti teettelleen, haga rakkoon qilleensa jijjiiramaa deemuu tun harkaa nama baatee balaan haga hinqamne ilmaan namaatii fi waan lafa irra jiraattuu hin dhumnetti maan goonaa jechaa mari’atan.Qilleensa hammaate diqqeessuuf faabrikaa ykn warshaa aaraa hamaa baasu cufuutti dhufa.Biyyitii jireennii isii tanatti hirkatu akka tun taatu hin feetu,dubbii tanatti nama dhibuutti jira.
Woma taateefuu nama miliyoona 10 fi kuma 200 Itoophiyaatti ariitiin gargaarsa eegata jedhan keessaa akka gabaasaSave The Children jedhuttimiliyoonii jaha ijoollee.
Woma taateefuu namuu nyaataa fi dhugaatii guyyaa lamaa sadii tahu bitatee,waan cabbiin karaa fi makiinaa irraa haratu, yembee,hankaafaa fi woma dandahu cufaan harachuuf ufi kurfeessee dhufaatii cabbie qofa eegachuutti jira.
Woma taateefuu obboo Teshoomeen rakkoo ijoolleen himatte jedhani doormii caaccabde dhaqee laalaa jedha.
Woma taateefuu pirezidaanti Tiraampii fi namii filannoo pirezidaantummaa Amerikaa moohatee labsaniif Joe Baayden nama paartii isaanii fulaa bu’eek kutaa Joorjiyaatti senterii Amerikaa tahuuf dorogmuutti achi jiran warra waan hedduun eegatan.
Woma taateefuu qalbii jabduu fi onneen taphatan.
Woma taateefuu qilleensi jijjiirame lafa gubbaa qofaa mitii garba jalallee oowwisee ykn qilleensa itti jijjiiree waan hedduu yakka.
Woma taateefuu qophii gamachuu hardha godina Booranaa aanaa Yaaballoo ardaa Badhaasaati Gadaa baallii fuutee kopheessan Oromoo godina gara garaa itti dhufte,bakka buutota mootummaa naannoo Oromiyaati fi federaalaa,mediyaa addunyaa fi bakka buutotaUNESCOdabalee nama hedduutti dhufe jedhan.
​Woma taateefuu rakkoo tana koree itti dhaamnee ummataa gargaaruutti jirraa jedha obboo Amaan.
Woma taateefuu tapha Ayvoorii Koostii fi Gaanaa daqiiqaa 120 keesstti gooliin galu dinnaan spot-kick ykn adabbiin addaan baasan.Daqiiqaan 120 sun keessatti kubbaanChristian AtsuEvertonii fidatan daqiiqaa 25 irratti sibiila gubbaa baatee dabarte,Jerviinoolleen marroo hedduu goolii galfachuf geeddii afarsaa dirree keessa garmaamullee Gaanaa irraan dabru hin dandeenne.
Woma taateefuu Tokkummaa Mootummootaatti dameen mirga ilmaan namaa ammallee akka mootummaan Itoophiyaa qaama sadarkaa addunyaa rakkoo hiriira Oromiyaa fi naannoo Amaaraa irratti dhalatte qoratamu gaafii gaafatteef deebii eegachuutti jirti.
Woma taateefuu Urjii guguraallee fi Arbii iftaan dirree Ekuwaatooriyaal Giiniitti adoo addunyaan argitee dahgeettuu waan wal tolchu wal tolcha.
Woma taateefuu waan booying lafaan dhadhauutit jiru qorachuutti jiran.Akka oduu New York Times barreessetti Boeing waan silaa warshaa keessatti guutachuu male lama hin guutanne.
Woma taateefuu waancaa kubbaa miilaa ka baranaa Awurooppaa fi Laatin Amerikaatti walti hafe.Arjentiinaa fi Jermeniitti walti hafe.Argentiinaa fi Jermeniin tana waliin ganna sadeessoof waliin taphachuuf Jermenitti walti dhufan.1986,1990 fi barana 2014.
Woma taateefuu Waancaan Afrikaa ammallee gannuma itti aanu maree dhufa wannii bulanii itti ka’an fagoo miti
Woma taateefuu warra isa deeggaruu fi isaan mormu kumii hedduun dirree irratti walti dhufa.Achitti maanti tahuuf deemaa?Walumaan eegannaa.
Woma taateefuu warri horii ijoollee cufa barsiifachuu dadhabullee faaydaa barnotoa guddoo beekaa akka jecha aabba Kooteetti.
Woma taateefuu warrii balleessaa tanaan himatan waan jedhaniin eegachuutti jiraa abukaatoon isaaniilleen falmuufiitti jira.
Woma taateefuu warrii mootummaa wal irraa fudhchuuf wal hadhaa ummatii ammoo karaa waraana kanaan baqatuun dhabee jidduutti rakkachuutti jiraa falaa ittuma barbaadutti jiran.
Woma taateefuu xuyyuurii Itoophiyaa geejjiba qilleensaa adduynyaa waan hedduun faarsitu keessaa dura jira.
Woma taateefyy,Andre ‘Dede’ Ayew,gurbaa ganna 21ti,garee Faransaayii taphata,filamee jennaan akkana jedhe.
Woma taatefuu USA Afrikaa harkaa dhabu hin feetu.Perzdaanti Obaamaalleen tanumaaf miilota isaa dhibbaa hedudu waliin achi dhaqe.Perezdaanti Obaamaan amma Keenyaa gahe.Perzdaanti Obaamaa jalaa fi gubbaalleen eeguuti jiran.
Woma taateutti ammallee keessumattuu makiinaan Isuzu halkanii fi guyyaa ofoan kun nama hedduu balaa irra buusuutti jira. Makiinaa akkanaa kana kintaala seera malee irra dabarsanii haga 70 fa itti fahanii balaa buusa.
Woma taheefuu akka jecha obbo Jaagamaatti akka godinii Oromiyaa karaa barbaade argatu tolchuuf,karaa hojjachuutti jiran akka isaan dafanii dhumatan tolchuu fi karoorumaan hojjatamana tolchuun hujii teennaa obsaan nuu eegaa jedha.
Woma taheefuu Amerikaan caasaa poolisii isii jijjiiruuf godinii cuftii seera isaa baafatee marii fi falmaatti jira.
Woorkshooppiin Qulqullina Barnootaa Irratti Fuuleffatu Finfinneetti Geggeessamaa Jira
Woorkshooppiin Sudaan Kibbaa Walii galtee malee Xumurame
Woorkshooppii sana haasaa dhaan kan banan ministrii saayinsii fi barnoota sadarkaa ol aanaa Dr. Hiruut Welde Maariyaam gumichi kan geggeessamu ministrichi itti gaafatamummaan dameen hoogganu waggoota itti aananiif kan ittiin geggeessamu imaammataa barnootaa fi leenjii ennaa qopheessutti ta’uu ibsaniiru.
Wootummaan Ertraa looltoota isaa baasuuf tole jechuun isaa ibsamuus yoom akka ta'u garu hin ibsamne. Warraannii Ertraa yeroo gadhiisee ba'u garu Raayyaa Ittisa Biyyaa kan mootummaa Fedeeraala Itiyoophiyaatu bakka bu'uun daangaa eegsiisa jedhamee jira.
"Workishooppin ""Hirmaannan Dubartootaa Filannoo fi Siyaasa Keessatti Maal Ta’uu Qaba?"" Jedhu Finfinneetti Jalqabe"
Work shooppii kana haasaa dhaan kan banan itti gaafatamaan waaltaa staatstiksii fi kutaa ragaa teeknooloojii Mr. Doozee Ezik Baalaayiik ragaan staatstiksii murtii kennuuf murteessaa ta’uun hundumaa biratti fudhatama qabaachuun kan wal falmisiisu miti jedhan.
World Economic Forum, kora blchootii adduynyaa gannuma gannaan itti wal dhufanii mala jireenna addunyaa dhahuuf wal mari'atan.
World leaders call for action on climate change and dependence on fossil fuels
World Powers Back Lifting Libyan Arms Embargo
World powers, including Secretary of State John Kerry, have wrapped up a meeting with representatives of Libya’s two rival factions
World Series, dorgommii waacnaa baseball Amerikaati,Roobii dhuftu dhumataa kilabii Sanfransisco Gitanstii fi ta Kansas City, Royalsitti walti hafe
Woyichi Ishtireensinee,namichii Arsenaliif goolii eegu kaan kilabii Juventuusitti galuuf kurfoo jira.Nama kana euro miliyoona 14tiin kontoraata ganna 4f bitatan.
"WP: Experts have called Trump's statement on Muslim ban ""ridiculous"" and ""unconstitutional"""
"WP: House Speaker Paul Ryan said President Barack Obama “degraded the presidency"""
WP: In 41 years the Clinton's have raised 3 billion dollars
WP: ‘Nightmarish Super Tuesday for GOP establishment’
WP: Republican presidential candidate Donald Trump’s advance in the Iowa polls indicates a tighter presidential race
WP: Vermont Senator Bernie Sanders has been invited to the Vatican
Wubisheet gulaalaa itti-aanaa gaazzexaa Afaan Amaaraa Aawraambaa Taayimsi jedhamuu ture. Hojii gazexesummaa han jalqabe Yunvarsiitii dhuunfaa Yuunitiitti oggaa ta'u, san booda gazzeexaa Hadaar ka torban torbbaniin maxxanfama turee fi amma cufamee jiruu gabaasaa ta'e hojjataa ture. Manni murtii Finfiinneetti argamu Amajjii 19,2012, himannaa shororkeessummaan walqabateen yakkamaa ta'uu isaa mirkaneefadhe, hojii shororkeessummaatiifkafalttii fudhateera jechuudhan hidhaa oggaa 14 itti murteesse jira. Wubisheet mana hidhaa Zuwaay jiraachuu isaa fi dhukbsachuun isaas gabaafameera.
Wucaaleen nama hedduu keessatti walti guuran jedhan tun kaambii waraanaa hamtuu jireennaa dhiisii keessaa ooluufillee namaa hin taane jedhan.
Wuhaan bakka vaayresiin Koronaa jalqaba keessatti argamee fi keessa faca’e ta’uun beekamaa dha.
Wuhaan bakka vaayresiin kun itti ka’e yoo ta’u ummati achi jiruu fi magaalaalee heduu keessa keessaa ennaa mootummaan vaayrisichi akka hin facaane ittisaa jiru kanatti asii fi achi akka hin sochoone uggurri cimaan irra kaa’amee jira.
Wuhaan keessa ka jiru Yunivarsitii Teknooloojii Wuchaang jedhamu keessatti barataa barnoota Siviil Injinariing kan waggaa 3ffaa kan ta’e Yohannis Solomoon haalli jiru akkaan yaaddeessaa ta’u dubbatee jira. Embaasiin Itiyoophiyaa Beejiing jiru garu lammiwwan keenya baasuun salphaa hin taane jedha.
Wuhaan Keessatti Lakkoobsii Namoota Vaayrasii Koronaan Du'an Isa Dubbtamaa Ture Caala: Angawaa Fayyaa
Wuhan Keessa Yeroo Duraaf Namni Vaayiresii Koranaan Qabame Haaraan Odoo Hin Argamin Oole
Wxabajjii 15,2015 Taaylandi Jermenii,kootidivor Norwey, Nezeralandi Kanadaa, Chaayinaa fi New Zilanditti taphata.
Wydad Casablanca, Kilabii Koongolis, TP Mazembe fi ta Afrikaa Kibbaa, Orlando Pirates faatillee warra dandamatee dorgommii itti aantuu dabre.
Xaahir Abbaa Milkii Kaartuum keessa baajaajiin tajaajila geejjibaa kenneen jiraataa ture jedha. Dilbata darbe kana humni nageenyaa Sudaan Baajaajii inni ittiin tajaajila kana kennaa ture harkaa akka fuudhe Sagalee Ameerikaatti dubbate. Xaahir humnootni nageenyaa kun yoo Baajaajii kana harkaa fuudhan akka isa reebanis dabalee dubbate.
Xaahir Faaris fi Toofiq Ahmed godaantota lammiin Itiyoophiyaa Yemen keessa jiraatani. Toofiq dargaggeessa ganna 25, Xaahir ammo reef ganna 20 akka guute dubbate.
Xaahir ji’oota 12’n darban kanaaf daandii Sana’aarra waan nyaatu dhabee manneen nyaataarra deemee kadhadheen jiraachaa ture jedha. Haalli kunis ulfaataa akak ta’e hime.
Xaaliyaani fi Jarman Baqattoota Ittisuudhaa Gamtaan Awuroopaa Humna Ergama Ittisaa Akka Dhaabuu Falmaa Jiran
Xaaliyaanii Dabalatee Biyyoonni Hangi Tokko Lakkoobsi Namoota Koronaan Qabamanii Gad Xiqqaachuu Beeksisan
Xaaliyaanii fi gamtaan Awrooppaa sochii koolu galtummaa to’achuuf jecha waardiyyaa andaara galaana Liibiyaa eeguuf maallaqa hedduu baasanii jiran.
Xaaliyaanii gama kaabaa keessatti waan akka kokolaataa garu samii irratti sarara tolfameetti rarra’uun turiistiita ittiin biyya dawwachiisan Dilabata kaleessaa citee meetra 20 gad gara lafaatti kufee ijoollee 2 dabalatee yoo xiqqaate namoota 14 galaafalee jira.
Xaaliyaanii Keessatti Riqichi Cabe Lubbuu Galaafate
Xaaliyaaniin Faransaay Afriikaa Hiyyoomiste Jechuun Himatte
“Xaaliyaaniin guutummaatti waa’ee baqattoota giddu-galeessa Meditiraaniyaan keessa yaa’aa jiran kanaatti furmaata barbaaduuf kaatee jirti. Gamtaan Awurooppaa, qajeelfamoota isaa, seenaa isaa fi qoroomina isaaf amanamaa ta’uu yoo fedhe akka dhimma kanatti hirmaatu gaafanna. Godaansi gara keenyatti yaa’u kun akka booda waan humnaa olii hin taane, Xaaliyaaniin gargaarsa barbaaddi. Rakkoolee haga ammaatti jiru hawaasni keenyaa akkataa fakkeenya ta’uu danda’u – gara-laafina namoomaa fi simannaa gaariidhaan deebii kenne – jedhan.
Xaaliyaaniin Kanneen Koolu Galtoota Dararaa Turan To’annaa Jala Oolchite
Xaaliyaaniin lakkoobsi godaantotaa bara kana biyya ishee seenaa jiran ka bara dabree dhibba irraa harka digdamaan caalee jira, jetti. Aangawoonni Ministirii Dhimma Biyya keessaa Xaaliyaanii akka jedhanitti, haga kaleessaatti godaantonni bara kana biyya isaanii seenan kuma saddeettamii shanii fi dhibba tokkoo fi saddeettamii sadii. Ka bara dabre yeroo akkanaa irra kuma kudha-afuriin caala – lakkoobsi kun.
Xaaliyaaniin lubbuu godaantotaa baraarsuuf yaalii guddaa goote jechuu dhaan Tokkummaan Mootummootaa galateeffatee jira. Torban darbe qofaa namoota kuma 14 baraasaniiru.
Xaaliyaaniin namoonni kuma ja’aa ol du’uu isaanii gabaasteee jirti. Turban lama dura weerara kana gad xiqqeessuu abdii jedhuun angawoonni gutummaa biyyattii keessaa sochii ugguranii jiru.
Xaaliyaaniin sababaa vaayiresii kanaan lakkoobsi namoota ishee du’anii kan Chaayinaa darbuu dhaan hanga kaleessaatti namoonni 3450 du’uu angawoonni biyyattii beeksisaniiru. Chaayinaa keessaa hanga ammaatti lakkoobsi namoota du’anii 3248 ga'ee jira.
Xaaliyaaniin uggura weerara vaayrasii Koronaa jala jiraattuus haga danda'ameetti waa'ee sirna awwaalchaa, namichii yakka raawwate murtii argachuu fi waa'ee qabeenyaa Aaddee Agituu maatii wajjiin dubbanna jedhan.
Xaaliyaanii, Speen fi Ferensaay lakkoobsi namoota vaayresii koronaan qabaman addunyaa irraa ol aanaa ta’e waan keessa jiruuf sochiin uummataa akkaan ugguranii jiru.
Xaaliyaanti Ambaasaaddarri Itiyoophiyaa Obbo Dassaaleeny Makonnin gadda itti dhaga'ame ibsanii Aaddee Agituun aadaa biyya ormaatti madaqanii hojii gaarii gaggeessauun nama beekaman jedhan.
Xaa’oo qotee bultootaaf kennamuuf karoorfame kuntaala 800,000 keessaa kumnii 300 tigiraayiin gahee, kumnii 210 qotee bultootaaf kennameera.
Xaaphi xallaaphi,jechaa kubbaa nama dura buusee deebi’a. Leroy Saanee ammoo habalakki tolchee gooliin reeba.Akkuma akanaan goolii lama galfate.
Xabataa kubbaa miillaa duraanii – Joorj Wihaa fi itti-aanaa prezidaanitii biyyattii – Jooseef Boo’aaKaayi tu prezidaantummaaf sagalee walitti-dhihaataa waan argataniif, marsaa lammataaf kaleessa wal-dorgome.
Xalaayaan wajjirri Abba Alangaa Mummichaa Federaalaa mana murtii federaalaa ramaddii Lidataatii erge, “fayidaa ummataa fi mootummaatii jecha himannaan Dr. Mararaa irratti banamee ture addaan citee akka hidhaadhaa bahan murteeffameera,” jedha.
Xalalaa ergataniin dhufnee ragaa ba’u ni barbaanna.Garu amma hojii arfachisaan waan nu qabatee jiruuf jecha gara fuula duraatti dhiyaannee akka ragaa ba’u dandeenyuutti haala nu mijeessaati akkasumas bellama nu jijjiraa jedhan.
Xalayaa isaaniis blchiinsa godianaa Baaleetti dhiyeeffannee jirra jedhan. Bulchiisa godinichaa irraa angawaa nuti dubbisne illee xalayaa isaanii simachuu isaanii ibsuu dhaan gaaffiin isaan dhiyeessan sadarkaa federaalaatti deebii argata waan ta’eef gamasitti dabarsina jedhan.
Xalayaa keenyas itti gaafatamaan waajjira jaarmayaa baqattootaa kan dameeAfriikaa kibbaa nu harkaa fuuchuu dhaan himannaa keenya qaama ilaallatutti ni dabarsinaa rakkoo baqattoonni qaban irratti hojjechuuf isin waliin illee ni hojjenna jechuu isaanii nuuf ibsaniiru.
Xalayaan Afeerraa VOA..n argatee kun Onkolooleessa 21 ministrii maallaqaa Steve Mnuchiin kan mallatteeffaamee fi biyyoota sadeen akkasumas prezidaantii Baankii addunyaaf kan ergame ture.
Xalayaa nama pirezidaanti Tiraampi bulchiinsa USAGM bulchuuf filate Michael Pack barreessaniin bulchiinsii abbaa fedhe filachuun mirga isaati jedhanii barreessaniif.
“Xalayaan amma ministara barnootaa, Obbo Shifarraaw Shigguxeef dhihaate, barattootaa fi warra isaanii irraa yaada gaafachuun, ogeessota barnootaa caasaa mootummichaa keessaa hojjetan haasofsiisuun, akkasumas, ogeeyyii yunivarsitiilee dubbisuun waan ta’eef mootummaan deebii qajeelaa kenna jennee abdanna. Ta’uudhaa baannaan garuu, tarkaanfii itti-aabee fudhatamuun miidhaa dhaqqabuuf mootummaa Itiyoophiyaa tu itti gaafatama.” Jedha, Jawaar. Dhimma kana irratti yaada ministarri barnootaa qabu hubachuuf, dubbi-himaa ministara barnootaa Itiyoophiyaa fi daarektara Daarektoreetii Komunikeeshinii ministrichaa, Obbo Ahmedsiraaj Misbahus haasofsiisnee jirraa, sagantaa keenya boorii keessatti dhiheessina.
Xalayaan bakka buutuu Kutaa Kaalifoorniyaa fi Koree dhimmoota alaa kan Mana-maree bakka-bu’ootaa Yunaayitid Isteetis keessaa ka tajaajilanii fi koricha keessatti dura-teessuu birkii Afrikaa, Fayyaa sadarkaa addunyaa, Mirga Dhala Namaa fi jaarmayaalee idil-addunyaa ka tahan Karen Bass dabalatee bakka buutonni 19 kaaneen Maayik Poompiyootti Hagayya 21, bara 2020 barreessan kun, humnoonni naga-eegumsaa dhiitaa mirgaa namoomaa geessisaa jiraachuu, walitti bu’iinsi sanyii, amantii uummamuunii fi biyyittiin karaa dimookiraasii irraa maquu ilaalchisee gabaasaaleen bahan yaaddeessoo ta’uu ibsee kunis kan haala akkaan hammeessuu fi kan tasgabii dhabinsatti geessu, jedha.
Xalayaan itti gaafatamtooni kun ministerii Haajaa Alaa USA-tii barreessan kun biyyootiin lamaan walti dhufeenya faayida gaarii qabu kan bara dheeraaf bu'aa buuse akka qaban dubbata. Garuu gargaarsii maalaqaaa Itiyoophiyaan demokiraasii baballisuuf mootummaa Amerikaa irraa argattu hojiira oluun isaa tohatamuu qaba jedhu.
Xalayaan Roobert Mugaabeen aangoo gad dhiisuu isaanii mana maree kan dhaqqabe har’a wayita seera tumtoonni adeemsa dirqiin aangoo irraa isaan buusuu jalqabanitti ta’uu afaan yaa’ii mana maree biyyattii kan ta’an Jaakoob Mudeendaa Beeksisaniiru
Xalayaan sun akka jedhutti gareen sodoomota ti ittiin jedhe yoo danda’ame biyya akka hin seenne ta’uu baannaan garuu gara Gadaamii Laalibalaa akka hin dhufne akeekkachiisa.
Xalayaan tun Afrikaa keesaa artistoota, qabsaahota mirga namaa,ogeeyyota fi nama waan hedduun faarsan qabdi.
Xalayaan tun akkana jetti “akka ambaasaadderoota Afikaa biyya 48 keessa hojjanneetti wannii ati(Piree.Tiraampi) dhiyoo tana nama Afrikaatiin jette waan nu(USA) biyya Afrikaa 54 waliin qabaanne qancarsaat.”
Xalayaan waldaa kiristaana Makaanayasuusif katabame tokko akka muul'isuutti hokkara walakeessa torban darbe zoonii Jimmaa magaalaa Asandaaboo keessatti ka’een kiddowwan adda addaa ja’a keessaa namoonni buqa'aan kummi sadii fi afurtamii ja’a walitti qabamaniru.Akka xalayichi mirkaneessutti kanneen keessaa namoonni dhibba ja’aa fi sagal itti gaafatamtoota warra maati ti. Keessumattu iddoo Aakkuu jedhamutti kan walitti qabaman namoonni kuma lamaa fi digdamii sagal yeroof waan keessa dahatan waan hinqabaaneef balaa caaluuf akka hin saaxilamne ibsuu dhaan ammas yoo ta'e belaaf dhukubaan gidiramuutti jiru jedhamera. Gar gaarsii hatatamaa akka isaan dhaqqabus xalayichi ibsee jira.Gabaasa guutuu MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Xalayaa sanaan walii galteen hangi tokko hidha sana bishaaniin guutuu inni jedhu sababaa dhimmootii teekinikaa fi seeraa tiin raggaasisuu akka hin dandeenye ibsuu dhaan sun walii galtee sana keessa seenuu qaba jedhan Hamdok.
Xalayichiis yeroo seena qabeessa kanatti rakkoo fi carraa jiru irratti kottuu muuxannoo kee nu qoodii kan jedhu ture.
Xaliyaanaatti namii harka 20 akka paartiin Tiraampi, Rippaabilikaan dorgommii tana mootu fedha harka 58 akka Biden moohatu fedha.
Xaliyaanatti gareen kubbaa miilaa AC Miilannama ispoortii jabaaqalbii teenna keessaa hin badu jedhee faarse.
Xaliyaanii namii irraa ciniiname tun kalee moohamtee dorgommii kubbaa miilaa keessaa baatee Uraagaay ammo biyya 16n walti hafan keessaa tokkoo ammallee tapha adii afurillee taphachuu dandeetti.
Xaliyanaa fi Jappaana ammoo Afrikaa Kibbaa goolii lama lama itti guuranii dorgommii keessaa oofan.Meksikoon ammoo Senegaal 1-0 galchite.Chipolo pooloo Zaambiyaa ammoo Xaliyaanaatti 3-2 afaan qabsiise.
Xalyaanpirezidaanti Tiraampi daarekteaFBI James Kometiin gusse ammoo“Itti gaafatamaa biiroo tanaan bulchu jabaa hin qabuu,”jetti.
Xayyaara Daandii Qilleensaa Booying 737 MAX 8 kaleessa kufee caccabe ilaalaalchisee qorannaa Itiyoophiyaan geggeessitu gargaaruuf, Yunaayitid Isteetis, garee ogeessota ishee ka gara Finfinneetti ergitu tahuu beeksistee jirti.
Xayyaara Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa Booying 737 MAX 8, Dilbata dabre kana kufee caccabe keessatti namoota 157 dhumaniif yeroo addunyaan gaddaa jirutti, ogeeyyiin otuu xayyaarichi hin kufiin dura maal akka mallattoo akeekkachiisa balaa kaase gaafataa jiru. Xayyaaricha Booying moodelii 737 MAX 8 irratti shakkii jirus ol kaasee jira.
Xayyaara Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa Booying 737 MAX 8 kaleessa kufee caccabe ilaalaalchisee qorannaa Itiyoophiyaan geggeessitu gargaaruuf Yunaayitid Isteetis garee ogeessota ishee ka gara Finfinneetti ergitu tahuu beeksistee jirti.
Xayyaara Imaltootaa Raashiyaa kan nama 224 fe’ee masrii keessatti kufee hunduu dhuman sanaaf Raashiyaan rakkoo Teknikaa fi digoggora dhala namaa miti jechuu dhaan beeksiiftee jirti.
Xayyaara Indoneshiyaa kan baatii darbee kufee lubbuu namoota hedduu galaafate irratti qorannaan jalqabaa gaggeeffame akka garsisuuttu balalisaan xayyaaricha to’achuuf yaalii abdii kutannaa godhuus nageenya xayyaarichaa eeguuf caasaan bifa awutomaatiikaan hojjatu xayyaarichii huruun gad akka adeemu gochuu isaa agarsiisa jedhamee jira.
Xayyaara Indoneshiyaa kan wiixata darbee ganama akka lafa gadhisee ka’e daqiiqaa muraasa booda galaana Java keessatti kufee Laayan Eer kan ta’e saanduuqa odeeffannoo qabu kan “Black Box” jedhamu humnii galaana biyyatti galaana keessaa arguun isaa beekamee jira.
Xayyaara keessaa yeroo ba’an jilbeefatanii biyyoo biyya isaanii dhungataa fi kolfaa kan turan yoo ta’u maatii fi firottan isaan eegaa turan gammachuu qaban wacaan ibsaa fi bo’aa turan.
Xayyaara Kufee Kan Ilaaleen Deebiin Argamuu Qaba. Obbo Tawaldee G/ Maaariyam
Xayyaara nam maleeeyyii Israa’el Libaanen gama kibbaatti rukutanii kuffisuu loltoonni Hezbollaa beeksisan.
Xayyaara Nam-maleeyiin Kan Biyya Biraa Gargaaraman Inni Jedhu Qoratamuu Qaba: Yaada Ogeessaa
Xayyaara nam-maleeyyii kan Amerikaa haleellaa Kamiisa kaleessaa geesiseen ajjechaa kana rawwachuu isaa aangawoonni Somaaliyaa ibsanii jiru.
Xayyaarichi akka sa’aatii Indooneeziyaatti barii barraaqa sa’atii ja’aa fi digdamatti kuftee caccabde.
Xayyaarichii har’a ganama dirree Xayyaaraa Dablin irraa ka’ee gara as washingtonti imalaa ituu jiru/galaana Atlaantiik irraatti rakkoon waan isa mudateef deebi’e jedhama.
Xayyaarichi nagana qubachuun isaas ibsamee jira.Itiyoophiyaan imaltoota 242 hanga 335 fe’uu kan danda’an xayyaaroota Driim Laayneer jedhaman 13 qabdi.
Xayyaaronni Ameerikaa, nyaataa fi dawaa fe’atanii, daangaa Kolombiyaan Venezuweelaa waliin qabdu irratti buusaa jiru. Gargaarsi kun akkamitti akka lammiwwan Venezuweelaaf raambsame waan beekame hin jiru. Gochaa kana akka jalqabbii weerara Yunaayitid Isteetisiin geggeessamuutti kan balaaleffatan Prezidaant Nikoolaas Maaduuroo, akka humna waraanaatiin tarkaanfii kana ugguran dhaadatanii jiran. Prezidaant Traamp immoo kanaaf ennaa ennaa deebisan, namni kun argaarsi uummata isaaf kennamuu irra uummatni isaa beela’u filata,” jedhan.
Xayyaaronni B-2 Boombii harcaasanii fi xayyaaronni waraanaa nama of keessaa hin qabne ka Yunaayitid Isteets --- maadhee garee fiinxaaleyyii Islaamummaa, ka biyya Siiriyaa magaalaa Sirte irraa kiiloo-meetira 45 fagaatuu kaleessa haleeluu isaanii, aangawaan Ministara Ittisaa Yunaayitid Isteets beeksisanii jiran.
Xayyaaronni waraanaa Kan Amerikaa samii Iraq irraa Kamiisa kaleessaa galgala fi Barii Jimaata Har’a haleellaa gaggeessanin maadhelee milishoota Iraan biraa Deggersa argatanii haleelan.Kunis haleellaa lubbuu humnootii Amerikaa fi Kan wal taatotaa galaafate sana haaloo ba’uuf akka ta’e ibsamee jira.Gabaasa guutuu Caqasaa
Xayyaaroota Kufan Kan Indoneesiyaa fi Itiyoophiyaa Irratti Waan Wal Fakkaatu  Qorattonni Argaa Jiru
Xayyaaroota wal taatootaa kanneen yunaaytid Isteetesiin hogganaman hundumaa samii Siriyaa irratti kan itti qiyyaafachuu jalqabdu ta’u Raashiyaan beeksiiftee jirti.Kunis xayyaara waraana Amerikaa samii Siriyaa irratti xayyaara waraanaa Siriyaa eega kuffisee booda.
Xayyaarri Booying 737 MAX-8 jedhamu kaleessa ganama gara Naayiroobii deemuuf dirree xayyaaraa Boolee irraa ka’ee daqiiqaa 6 qofa akka balalai’etti kufee caccabuu isaatiin namoota keessa turan 157 tu dhume.
Xayyaarrichis isa Dilbata dabree ganama Siidraak Geetaachoo fudhee dirree xayyaara Boolee gadhisee eega ka’e daqiiqaa 6 booda naanno Bishooftiitti kufe ture.Imaltootaa fi hojjattoota xayyaarichaa waluumaagala nama 157 lubbuu dhabe.
Xayyaarri Dilbata darbe galaana keessatti kuftee namoota irra turan 92 galaafatte keessatti dhuka’aan kan hin turre ta’uu angawoonni waraana Raashiyaa har’a beeksisaniiru.
Xayyaarri dungoo sana baatte Greece irraa maadhee qilleensaa Jaaoppan kan Matsushimaa qubatee jira. Xayyaarri sun namni hagas keessa hin turre, sababiin isaas koreen olompikii Tookiyoo kan bara 2020 sababa weerara Koronaan kan ka’e jiloota sadarkaa ol aanaa akka hin ergine murteessee jira.
Xayyaarri Itiyoohpiaa kan Dilbata darbee jechuun Bitooteessa 10 bara 2019 imaltootaa fi hojjattoota xayyaarichaa walumaa galatti namoota 157 fe’e balali’e sun rakkoo isa mudatee otuu hin kufiin dura kan aarri irraa mul’ataa akka ture tahuu namoonni ijaan argan VOAtti himanii jiran.
Xayyaarri Itiyoopiyaa Booying 777 buufata xayyaara Shaangaay Puudoong irraa mi’a fe’ataa utuu jiruu ibiddi itti qabachuu isaa Rooyiters gabaasee jira.
Xayyaarri Itiyoopiyaa Booying 777 Ibiddi Itti Qabachuu Rooyiters Gabaase
Xayyaarri Itiyoopiyaa Finfinnee dhaa Har'a ka'e rakkootu isa mudate
Xayyaarri kun balalii’aa lafa hin dhoofne in kufee malee jechuun tuuta oduuf Mooskoo keessatti kan ibsan yoo ta’u hojjatonni xayyaaricha keessa turan to’annaa isaaniin ala waan ta’eef balaa isaan mudatee kan ilaaleen qunnamtii gochuu ykn haala qunname gabaasuuf al tokko iyyuu hin yaalle jedhan.
Xayyaarri kun har’a ganama barii bufata xayyaara Shaarl de Goal ka paaris ala jiru irraa ka’ee sa’aatilee hedduu booda raadaarii jalaa miliqe.
Xayyaarri kun samii keessatti akka caccabuu kan godhu rakkoon Tekniikaa hin jiruu jechuun itti aanaa Daayreekteerri daandii balalii xayyaaraa Alexander Smirnov har’a dubbatanii jiru.
Xayyaarri kun waaree dura gara naannoo shanii gara naannoo Meqelee dhufuu isaa waajjirri kominikeeshinii naannoo Sanaa ibsa baaseen beeksiseera. Xayyaarri waraanaa sun fixiinsa sanyiif kan ergame ture jedha ibsichi. Miseensi koree hoji raawwachiistuu IWEHAT Geetaachoo Reddaa xayyaarattiin waraanaa sun kaleessa misaa’ilaan haleelamtee kuftee caccabde jechuu dhaan TV naannoof ibsaniiru. Kaleessaa fi dheengadda Meqelee akkasumas magaalaa Adigrat keessatti haleellaan samii irraan raawwatamu yaalamee ture, yaaliin sunis uummata irratti kan qiyyaafate ture jedhan.
Xayyaarri Masrii keessatti Kufe sababaa ISIS akka hin ta'en ibsame
Xayyaarri Nam-maleeyyiin Kan Amerikaa Yaman Keessatti Rukutamtee Kufte
Xayyaarri nam-maleeyyiin kun rukutamtee kufuun yeroo Amerikaa fi Iraan giddutti muddamsii hamaataa jirutti ta’uun ibsamee jira.
Xayyaarri namoota 224 baatee Masrii dhaa ka'ee daqiiqaa 20 keessatti kufee ennaa caccabu imaltoonni irra turan martinuu du'uun beekamee jira. kanneen keessaa torba hojjettoota xayyaarattii ennaa ta'an lammiiwwan Ukraine sadiis keessa turan.
Xayyaarri presidenttummaa kan “Air Force One” jedhmu ennaa kaleessa buufata xayyaara sadarkaa addunyaa Orlando qubatutti Mr. Obamaan fuula isaanii irraa gaddi mul’ataa ture yeroo hojii isaanii marsaa lammataa haleellawwan dhaqqaban kan irraa mula’ate waliin wal fakkaata. Jechuunis miira nama jajjabeessuuf namaa gaddutu irraa mul’ataa ture.
Xayyaarri Raashiyaa Masrii keessatti kufee caccabe sababaa ISISn jechuun kan gareen finxaaleyyii sun dubbate olola jechuu dhaan hoogganaan Masrii Abdul Fattaa El Sisi kibxata darbe beeksisan. Itti dabaluu dhaanis ilaalcha Masrii gaarii ta'eef sabatiinsa isheen qabdu cilee dibuuf kan karoofame jedhan.
Xayyaarri Siriyaa Rukutamee Kufee jetti Raashiyaan
Xayyaarri Sochi dhaa ka’ee gara Siiriyaatti balali’aa ture sun miseensotaa garee baandii waraanaa kanneen ayyaana waggaa irratti agarsiisa muuziqaa dhiyeessuuf deeman baatee ture.
Xayyaarri Waraanaa Har’a Maqalee Haleeluun Gabaasame
Xayyaarri Waraanaa Mootummaa Naannoo Meqeleetti Rukutamuu Hoogganni Naannichaa Beeksiseera. Mootummaan Immoo Ni Haale
Xayyaarrri Moodeliin isaa wal-fakkaataan baatii Onkoloolessaa keessa, biyya Indooneeshiyaatti akkanuma kufee caccabee ture. Garuu, sababaan kufinsa xayyaarota lameenii wal-fakkaataa tahuu isaaf ragaan argame hin jiru. Balalsiisaan yokaan Paayileetiin xayyaara Itiytoophiyaa kaleessa kufee sun, paayiletoota muuxanno ol’aanaa qaban dhaabatichi qabu keessaa tokko tahuu hoji-geggeessaan Daandii Qilleensaa Itiyoophiyaa – Obbo Teweldee Gebre-maariyaam dubbatanii jiran.
Xayyara Yukreen Waraana Kootu Rukute Jette Iraan
Xayyaronni nam maleeyyii Afgaanistaan fi US duraan buufataalee raadiyoo IS hedduu haleelanii kan turan ennaa ta’u gareen sun garuu afaanota hedduu dhaan naanolee adda addaa keessaa oduu tamsaasaa ture jedhan.
Xayyarri airbus jedhamu kun qilleensi hamaan ennaa isa mudatu Surabaya, Indonesia irraa gara Singaapooritti balal’iaa ture.
Xiinaltoonni waggaa waggaan biyyi hundumtuu haala itti daldala geggeessu, itti gaafatama angawoota irra jiruu fi hookkara dubartoota irratti geggeeffamu ittisuuf seera qaban xiinxala.
Xiinsaltoonni naga eegumsaa hangi tokko garuu uggurri imalaa ku ka’uun shorokeessoni miliqanii akka seenan sababaa ta’uu mala jedhu. Namoota gaarii ta’aniif balbala banu kanneen gaarii hin ta’inis faana bu’uu danda’u jedhaniiru.
Xiinsaltoonni siyaasaa hangi tokko akka tilmaamanitti hiriirri mormii haqi sanyiif akka jiraatuuf geggeessamu hanga jijjiiramni dhufutti akkasumas ba’ii filannoo guutuu biyyaa fi naannoo irratti dhiibbaaa hanga fidutti itti fufa jedhan. Mormiin kun dargaggoonni filannoo biyyoolessaa Sadaasa keessa geggeessamuuf sagalee akka kennani illee ni kakaasa jedhaniiru.
Xiinxalaa: Ba’iin Filannoo Yunaayitid Isteetis Jijjiirraan Biyyattii Keessa Jiraachuu Mul’isa
Xiinxalaa dhimma nageenyaa Sudaan kan ta’an Hanfii Abdallaa falmiin Itiyoopiyaa fi Sudaan gidduu kessumaa yoo biyyoonni kun walii hin galle muddama naannoo jiru hammeessa jedhan.
Xiinxalaa dhimmootii naannoo kan ta’an Abdiwahab Sheikh Abdisamad akka jedhanitti paarlaamaan inni kun isa duraa irra wayya.
Xiinxalaa fi Wal-Falmii Hayyootaa: Paartiin Badhaadhinaa Sirna Federaalummaa Naannoolee Tarkaanfachiisuu Irratti Akkamitti Ilaalama?
Xiinxalaa lammii Jordan kan ta’an Osama al Shariif akka jedhanitti gochaan Kudoonni kan humna qabeettii taate miseensa NATO akka ofi irraa ittistuuf qofaatti akka haftu godhe. Turkiin michioota Yunaayitid Isteetis kanneen birootti yaaddoo uummte.
Xiinxalaan kooriyaa Kaabaa fi Yuniversitii Seoulitti profeesora qorannaa Kooriyaa kaabaatti kan ta’an Yang Mu-jin har’a ibsa kennaniin injifannoon kun gareen lamaan dhimmootii nageenyaa irratti akka mri’ataniif carraa kenna, akka wal dhaggeeffataniifs daandii kan saaqe jedhan.
Xiinxalaan siyaasaaa, Godber Tumusheebee, “Boobii Waayin hiriira waamuun karaa sirrii dha. Akka ilaalcha isaatti, deggertoonni Museviinii gochaalee yakkaa mootummaan raaw’ataa jiru akka waan sirrii taheetti waan dubbataa jiraniif,” jedhan.
Xiinxalaan siyaasaa dargaggoo Jawaar Mohaammad immoo Minesootaa irraa ibsa nuuf kenneen, “filannoon geggeessamuutti jiru kun paartiin akka mohachuuf jiran agarsiisa. Sababaan isaa uummatni hedduun rakkoo dinagdee biyyattii mudateen waan miidhameef aarii irraa ka’anii Paartii irra-jireeessa aangoo harkaa qabu ka Dimookiraatotaa irraa fuula deebifate. Garuu, silaa uummatni bilchinaan gad-fageessee yaade tahee, kufinsa dinageef sababaan ka Mootummaa kana dura ture Mootummaa Rippaablikaanii ti” jedha. Tahus, Rippaablikaanonni Mana-maree Bakka-bu’ootaa keessatti sagalee wayyabaa argataniyyuu, Mana-maree Murtii Seeraa keessatti barcuma irra isaan aansu argachuu akka hin dandeenye dubbata.
Xiinxalaan siyaasaa Somaadoodaa Fikeenii, akka ANC-n dhimma Zuumaatti ilaalcha kennee furmaata barbaadu dhiibbaan itti jabaachuu isaa hubachiisan.
Xiinxalaa: Otuu Uummatni Oromoo Gaaffii Mirga Isaaf Ajjeesamaa Jiruu IHAADEG Ayyaana 25ffaa Kabajuun Qaanii Dha
Xiinxalaa siyaasaa Dargaggoo Jawaar Mohammed Dirree Dimookiraasii irratti gaaffii fi deebii kenneen biyyi kun roorroo jalaa haa baatu malee biyyi kun fuul-dureen ishee maal akka fakkaatu hireen uummata kanaa maal akka tahu waan ifatti beekame hin jiru. Gam tokkoon bilisummaa kana jajjabeeffattee dimookiraasummaa dhugaa gad-dhaabbattee gara misoomaa fi dagaaginaatti deemuu dandeessi gama biraatiin immoo wal-danqaan Sudaan waliin qabdu gara waraanaatti jijjiiramee wal-dhibdeen gosootaa biyya ishee keessa jirus gara wal-waraansaatti babal'atee rakkoo hamaa bilisummaa ishee dukkaneessu keessa seenuu dandeessi jedha.Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa, Itiyoophiyaa fi Ertiraa dabalatee biyyoonni hedduun Sudaan Kibbaa keessaa waan dantaa qabaniif karaa adda addaatiin biyyattii keessatti dhiibbaa uumuu malan. Misoomni Sudaan Kibbaa ijaarsa gamoolee qofa otuu hin taane, guddina jireenyaa fi beekuma uummata ishee tahuu qaba jedha Jawaar Mohaammed.Sudaan Kibbaa walabummaa labsatte malee biyya hin taane, biyya dimookirssummaa, nagaa fi tasgabii qabdu ka misoomaan dagaagde taasisuuf yoo xiqqaate waggoota digadama fudhata ka jedhu Jawaar Mohammed wal'aansoo cimaa bilchinaa fi abshaalummaa hoogganoota biyyattii barbaachisa jedha.Gaaffii fi deebii Jawaar Mohaammad waliin geggeessame guutummaa isaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa
Xiinxalaa siyaasa Somalia kan ta’an Abdiwahab Sheikh Abdisamad akka jedhanitti falmiin siyaasaa hoogganoota gosoota adda addaa irraa ta’an gidduutti ka’e kan dhuunfaa ti.
Xiinxalaa waa’ee biyyoota gaanfa Afrikaa fi dur Itiyoophiyaatti Ambaasaaddara Amerikaa kan turan David Shinn akka jedhanitti, ARDUF dhugumaa balaa kana ha geesisu ykn yokaan akkanumaan haleellaa sanaaf sababaa haa taasisamu beekuun rakkisaa dha jedhan.
Xiinxala haal teessuma lafaa UStti hayyuu saayinisii waa’ee qilleensaa kan ta’an Dr. Chris Funk qorannaan isaan irratti fuuleffatan Afriikaa fi biyyootii Asia irratti.
Xiinxala haaraa lama geggeessameen Traamp deggersa uummataa dhibb irraa harka 40moota keessa yoo argatan dhibba irraa harki 52 akkaataa hojii isaanii fudhatama dhabsiisaniiru.
Xiinxala haga ammaatti gaggeeffameen amala rakkoo biyyatti keessaa fi ittiin ka’uumsa isaa ijoo ta’an kan ilaaleen mariin gaggeeffamu ibsee jira.Kanaaf hoggana jiru biratti yeroo kamiin iyyu caalaa tokkummaan yaadaa uumamuu danda’ee jira jedha.
Xiinxala Hayyuu Seeraa : Dhimma Obbo Baqqalaa Irratti Abbaa Alangaa fi Mana Hidhaa Qiliinxoo Gidduu Wal Hubannaan Jira
Xiinxala Hojii Muummichi Ministeeraa Itiyoopiyaa kan waggaa tokkoo
Xiinxala Waa'ee Hidhaa Oromiyaa Keessaa [kutaa 2ffaa]
Xiinxalli odeeffannoo duraan argame akka mul’isutti gochi sun seera sadarkaa addunyaa kan cabsuuf, tarii immoo yakka waraanaa fi farra namoomaa ta’uu mala. Ykki kun qaamotii hedduun raawwatamuu mala jedhan Bachelet.
Xiinxalli qorannaa dachii US akka jedhutti sochiin lafaa sun magnitude 7.3 yoo ta’u magaalaa Halabja kan naannoo Kurdoota Iraaq cinatti raawwate.
Xiinxaltoonni akka jedhanitti kun gara fuula duraatti namoonni hojii akka dhaabaniif sababaa ta’ee, baarattoota Yuniversitii eebbifaman kanneen miliyoona sagal ta’an hojii male hambisuu malae.
Xiinxaltoonni akka jedhanitti, yeroo ammaa biyya Somaalee keessatti, mootummaas tahe garee Al-shabaab, kan humna guutmmaatti biyyattii dhuunfate qabu hin jiru.
Xiinxaltoonni dhimma wal’aansa fayyaa, Oksijiinii argachuu ilaalchisee garaagarummaan argamu bara weeraraa keessa fayummaa ilaalchisee haqi dhabamuu isaa mul’isa jedhan.
Xiinxaltoonni hangi tokko akka jedhanitti Saaudiin Kaashoogii ajjeesuuf dura i9rra haalanii booda irra immoo maal akka irra ga’e ibsa adda addaa kennuun gonfoo dhaaltuu Saaudii bin Salmaniin haala hamtuu keessa galchee jira.
Xiinxaltoonni kanneen haleellaa raawwatan irra hedduun lammiiwwan Awroppaa ti jechuun akeekkachiisaniiru.
Xiinxaltoonni Siyaasaa fi ba’iin yaada uummataa dimokraatonni barcuma mana maree bakka bu’otaa deebisanii injifachuu danda’u jedhu. Guyyaa borii uummati sagalee kennu barcuma kongresii 435 eenyu injifachuuf akka jiru kan Senetii immoo barcuma 100 keessaa 35 eenuy guutuu akka danda’u murteessuuf sagalee kennuuf jiran.
Xiinxaltoonni siyaasaa immoo murtiin isaanii yeroo dheeraa dura ta’uu qaba ture jedhan.
Xiinxaltoonni siyaasaa, tarkaanfin Abiy naannoo Tigraay waliin walitti bu’iinsa yeroo dheeraa dhaqqabsiisuu mala yaaddoo jedhu qabaachuu isaan. Dhaaba rakkoo naannoo addunyaa keessaa qoratu ICGtti xiinxala dhimmi Itiyoopiyaa kan ta’an Will Davison app ergaa dabarsuun VOAf ibsaniiru.
Xinxaalaan siyaasa Afrikaa tokkos haleelaan kun suukkaneessaa dha balaleefatamuu qaba jedhan.
Xinxalli dhabbata miidiyaa CNN daataa poolisii Waashingitan irratti hundaahe baase akka agarsiisutti, hookkara Amajjii 6 uummameen wal qabatee namoota 61 tu to’annaa jala oolfame. Hiriira mormii mirga gurrachootaaf bahame “Black Lives Matter” jedhamu, Waxabajjii 1, 2020 ture irratti garuu namoota 316 tu to’atamee ture. Guyyaa san pirezdaant Traamp bataskaana Episkoopalii Seent Joon funduratti kitaaba qulqulluu qabatanii suuraa ka’uuf waajjira isaanittii yeroo bahanitti ture, mormitoonni dirqiidhan karaarraa akka deeman an godhame.
Xinxaltonni Afrikaa kan akka Asandaa Ngoasheng kan magaalaa Keep Taawuun kan Afrikaa kibbaa irraa waa’ee saalaa fi gosaa kan ilaaleen leenjii kennan akka jedhanti Baaydin Amerkaa keessa rakkoon caasaa sanyii akka jiru amanuun isaanii simatan.
Xinxaltonni akka jedhanti gareen hidhattootaa Affaar ARDUF jedhamu naanoo Erta Alle jedhamuutti darbee darbee haleellaa geesiisa malee beekamaa miti. Itiyoophiyaan akka jettuutti ARDUF leenjii fi deggersa maallaqaa kan argatu Ertiraa irraa ti. Ertiraan immo Itiyoophiyaan weerara gaggees situuf sababii kana himatti jetti.
Xinxaltonni akka jedhanti immoo kun seera biyyatti keessa darbee raggatii argatee hojii irra oola jedhanii hin yaadan.
Xinxaltonni akka jedhanti Sidaamaan akka of bulchuuf ehamuun gama kibbaa keessatti warra kaaniif karaa saaqe.
Xinxaltoonni akka jedhanitti, tarikaanfiin isaan amma fudhataa jiran kun, imammaata jijjiiramaa isaan oofaniif kanneen guguu ta’uu malan karaa irraa kaasuuf – jedhama.
Xinxaltoonni siyaasaa akka jedhanti himannaan irratti dhiyaate kun Oromiyaa keessatti muddamsa kaasisuu mala.
Xiqqaaleen Gosoota Maaynamaar Hiriira Mormii Farra Bittaa Waraanaatti Makaman
Xiqqoo turee immoo, Muummichi-ministaraa Itiyoophiyaa – Obbo Hayilee-maariyaam Dessaalenyi, “Mormii Oromiyaa keessatti geggeessameef sababaan hanqina bulchiisa gaarii Oromiyaa keessa jiru” jechuun, badiin ka mooutmmaa isaanii ta’uu fudhatanii turan.
Xirunesh Dibaabaa Mooskootti Fiigicha Metirii 10,000 Moote, Ibraahim Jeeylan Lammeessoo Bahe
Xiyyaarri Itoophiyaa Oggota 20 Booda Eertiraa Qubate
Xiyyeeffanaan keenya han atattamaa walitti bu'iinsii kun dhabbachuu irratti hojjacuuu dha han jedhu immoo daayrektarii waajjira ergama addaa Yunaaytid Isteets damee Saawiz Suudaan fi Suudaan, Andiruu Burneeti.
Xummura marichaa irratti manni barnootaa yoom akka banamuu fi dhimmoota waa’ee barnootaa murteessoo ta'an kaan irratti murteen adda addaa akka dabarsamuuf jiru tu eegama.
Xumura baatii Eblaatti, Safaariikoom keeniyaan kan hoogganamu gamtaa tokkoof kan kenname yoo ta’u, doolaara miliyoona $850 dhiyeessuu dhaaan waggoota 10 oliif waggoota 10 keessatti immoo doolaara miliyoona 8.5 investii gochuuf waadaa seenuu isaa angawoonni beeksisaniiru. Caal baasiin inni lammataa immoo MTN kan Afriikaa kibbaan kan dhiyaate yoo ta’u, gad aanaa waan ta’eef kufee jira.
Xumura baatii kanaa adeemsa bishaan guutuu kan hidha laga Abbayyaa mariin ogeessota biyyoota sadarnii Kaartuum keessatti kan geggeessamu ta’uun ibsameera.
Xumura baatii Muddee, keellaan garee “Doctors without borders” kan Bambaarii keessaa yeroo lama saamame.
Xumura baatii Muddeetti lammiiwwan Ameeikaa miliyoona 20 taan tallaalii kana kan fudhatan ta’uu bulchiinsa nyaataa fi dawaa Ameerikaatti komiishinera kan ta’an Haan beeksisaniiru.
Xumura baatii Sadaasaa loltoonni Eertraa magaalaa Aksuum keessatti fixiisa raawwatameen namoota dhibbaan laka’aman irra hedduun isaanii dhiirota ta’an tooftaa dhaan fixan jechuu dhaan gabaasi Amnesty International haaraan beeksisee jira. Gabaasi sun torban darbe kan torban darbe Associatie press dhiyeesseen kan wal fakkaatu yoo tau namoota ijaan argan 40 wabii godhatee jira.
Xumura baatii sadaasa darbee kan hundeeffame dhaabi isaanii prezidaantiin naannoo Sanaa nama isaan gaafatu tokko utuu hin qabaatin uummata naannoo Sanaa irraan miidhaan isaan ga’an akka dhaabatu gochuuf furmaata waariinsaa fiduuf kan yaadame ta’uu dhubbatu.
Xumura daawwannaa koottis jedhan Sherman gaazexeessonni hedduun biyyootii Afriikaa kanneen biroo caalaa Iriyoopiyaa keessatti hidhamanii jiraachuu isaanii tuqeera.
Xumura gumii G-20 Turkii keessatti geggeessame irratti Obaamaan haasaa dhageesisaniin halellaa United States qilleensa irraan Iraaq fi Siiriyaa keessatti geggeessite deggeruu dhaan loltoota naannoo sanaa kanneen lafoon duula IS irratti geggeessan gargaaruuf jedhan.
Xumura gumii kaleessaa irratti dura taa’aan gamtaa Afriikaa inni haarawaan prezidaantiin Masrii Al Fattaa Al Sisii tuuta oduuf ibsa kennaniin rakkoon isaa hagam ulafaataa akka ta’e ibsaniiru.
Xumura gumii kanaa irratti ibsa kan kennan dura taa’aan komiishina gamtaa Afriikaa Musaa Faakii koiishina isaanii kan nagaa fi nageenyaa gara Eertraatti kan ergan ta’uu beeksisaniiru.
Xumura irratti, murtiilee guguddoo walga’iin hoogganoota Gamtaa Afrikaa dabarse keessaa tokko gammachuu guddaan otuu hn taane, calleensaan sirna cufataadhaan ka raaw’atame.
Xumura irrattis Prezidaantiin Itiyoophiyaa Mulaatuun Onkoloolessa kudhan ibsa paarlaamaa biyyattiif kennan keessatti komeewwan hiriirtota mormiitiin dhihaatan keessaa haga tokko kannneen akka mirga abbummaa lafaa fi jijjiirraa haala filannoo akka deebii itti kennan dubbachuu isaanii ni simanna.
Xumuramuun Qorannaa Dhimma Raashiyaa Washingtenitti Bitaa Gale
Xumura torban darbee Addi Dimokraatawaa Oromoo haala yeroo ammaa Oromiyaa keessa jiru ilaalchisuun ibsa baasee jira.
Xumura torban darbee darbee wal ga’ii isaa guyyoota lamaa kan xumure koreen hoji raawwachiistuu kun leellistummaan gosaa tokkummaa biyyaaf balaa akka ta’e illee tuqeera. Filannoon biyyoolessaa bara 2012 akka yeroo heerri eeyamuun akka geggeessamu koreen hoji raawwachiistuu EHADEG ejjennoo isaa ta’uu ibseera.
Xumura torban darbee irra mormitoonni prezidaant Abdulaahii Formaajoo mirgi himatamuu dhabuu akka irraa ka’u afaan yaa’ichaaf xalayaa erganiiru.
Xumura torban darbee Meqelee keessatti waltajjii marii qophaa’e ilaalchisee gabaasa VOA bu’uura godhachuu dhaan Finfinneetti kan argamu dubbi himaa embasii Ameerikaa Iskindir haasofsiisee jira.
Xumura torban darbee qabee maallaqa gargaarsa namoomaa bituuf oola jedhame keessaa walakkaan isaa argamuu gabaasi OCHA kun beeksiseera. Kun immoo mootummaan Itiyoopiyaa naannolee akkaan yaaddessoo ta’aniin gargaarsa ga’uuf kan remade qarshii milyoona 700 ykn doolaara miliyoona 33 kan dabalatu miti jedha ibsi kun. Itti dabaluu dhaanis ibsi kun akka tuqetti akka gamaaggama fedhii gargaarsa namoomaa isa haarawaatti gargaarsi barbaachisu qarshii dhaan ennaa herregamu dhibba irraa harka 10.6n ol ka’ee jira.
Xumura torban darbee waardiyyaa isaaniin kan ajjeefaman reeffi ajajaa humnoota waraanaa Itiyoophiyaa jeneraal Saa’iree mekonninii fi kan soorata ba’an Ge’aazii Abarraa har’a galma mileniumii keessatti sirni geggeessaa godhameefii jira.
Xumura torban darbee Yunaayitid Isteetisii fi angawoonni gameeyyiin gamtaa Awrooppaa akka jedhanitti naannoo daangaa Yukireenii fi Krimiyaa irratti loltoonni Raashiyaa 150,000 walitti qabamuu isaa ibsuu dhaan, bara 20014 ennaa Raashiyaan Kirimiyaa weerarte as lakkoobsa isa guddaa dha jedhan.
Xumura torbanii guyyoonni walitti aanan sadan har’a dabalatee jechuu dhaan yeroo itti yeroon bonaa jalqabamuu fi namoonni boqonnaa itti ba’an. Lammiiwwan Ameerikaa hedduun hojii irraa boqonnaa fudhachuu akkasumas manni barnootaa cufamii maatiiwwan hedduun waliin ta’uu dhaan magaalaa dhaa ala ba’anii naannoo galaana fi paarkiwwan adda addaa keessatti yeroo waliin qabaatu.
Xumura torbanii irratti balaal lolaa dhaqqabeen abbootii warraa 400 maneen isaanii duraa manca’e gargaaruuf hojjetaa kan jiru ta’uu bulchiinsi Dirre Dawaa beeksisee jira. Karaa lolaan keessa darbu hojjechuf illee qarshii miliyoona 10 qopheesseera jedha. Balaan lolaa kun aanaalee naannoo uummattoota Kibbaa adda addaa keessatti illee mudachuun beekamee jira.
Xumura waggaa humnooonni Mootummaa Somaaliyaa kanaa irratti nageenya biyyattii mirkaneessuuf qooda adda durummaa fudhachuun isaanii ibsamee jira.
Xumura waggaa kanaa ijoollee miliyoona 1.4tti tilmaamantu hanqina nyaataa hamaan isaan mudata jedhee kan eegamu ennaa ta’u kunis ijoolleen kuma 275 ta’an akka salphaatti du’uu malu jedhamee jira.
Xumura Walga’ii “Yaa’ii Hooggantoota Oromo” Jedhamee Atlaantaatti Geggeeffamee
Xumurri Imaammata itti gaafatamummaa hawaasa Itiyoopiyaa ka boqonnaa lammataa kaleessa qophii adda addaa qopeesse irratti akka ibsametti hojiiwwan hojjetamaniif bu’aa argamsiisan jedhamaniif bekkannaan kennamee jira.
Xumuura marii irrtti koree Miseensoota kudha torba qabu hundeessuun waan amantoota musleemaaf ta’u akka hojii irra oolu walii galamuu miseensa koree kanaa keessaa tokko kan ta’an Ustaaz Ahmaddiin Jabal Mohammad ibsanii jiru.
Xumuura walgahii kana irratti ministeeronni walii galtee waliigalaa kan qabxilee sadii qabu irratti walii galuun ibsamee jira.Galmeen walii galtee xumuraa of keessaa qabu kun baatii Guraandhala kana torban isa dhumaa irratti akka mallatteefamuuf akka qopheessuuf garee Teknikaa fi seeraatti ajaja kennamuun ibsamee jira.
Xurmura jaarrraa 19ffaa fi jalqaba jaaraaa 20ffaa keessa kanneen mirga dubartootaaf falman qabsoo yeroo dheeraa booda mirga filachuu dubartootaa akka mirkanaa’u godhan.
Xurunash Dibaabaa sadaffaa oggaa baatu, Galatee Burqaa 8ffaa taate
Xurunesh Dibaabaa Uulmaa Baatee Kaatee Moote, Almaaz Ayyaanaa Diqqumaaf Rekordii Haaraa Dhabde
Xurunesh dorgommii km 10 tana daaqiiqaa 31:03 moote.Xununesh dorgommii akkanaa tana tana waliin marroo afur moote.
Xurunesh haadha ijoollee taatee ganna lama turtee uulmaallee baatee dorgommii Ingilaadni,Great Manchester United km 10 tana31:16.moote. Atileetii KeenyaaEdna Kiplagat itti aanee lammeessoo taate.
Xurunesh maatii obboo Dibaabaa Qananii fiigichaatiin Itoophiyaa addunyaa irratti beessisan keessaa tokko.
Xuyyuura Maleezhiyaa Nama 239 Waliin Asi Cophxee Dhaban Kaan Ammallee Xuyyuura 10 fi Doonii Sagalitti Barbaaduutti Jira
Xuyyuurii bara 2010 keessaa Beerut,Lebanonitti lafa dhahee nama 90 caalaa fixe akka jecha bulchoota Lebanonitti balleessaa paayleetii Itoophiyaati.Paaylootiin kun akka gabaasa baheeetti qilleensaa fi bubbee hamtuu keessaa xuyyuura oofuun,muuxannoo fi beekumsa dhabiitii.
Xuyyuurii hajaja kompuuteraatiin deemu paayleettiin keessa hin jirre kun daarii Tukrii Siiriyaatti dhiyaattu keessatti dhahanii buusan.
Xuyyuurii isaa kun guyyaa dheengaddaa istaadiyuma kilabii isaa biratti lafa dhahee namii achi keessa shananuu dhumate.
Xuyyuurii kahee adoo hin turinuu qilleensaa irraa bobahaa bu’e jedhan Boeing 737, nama baatee deemuun garba Meteraniyaan keessatti lafaan dhahee fixe.
"Xuyyuurii kun Bishooftuu gahuuf km 40 haftee jennaan lafa dhahe. ""Bishooftuu itti gaafatamaa itti kennan bahee adoo deebihuutti jiruu lafa dhahe."""
Xuyyuurii kun caatii toonii 20,kintaala 200 fahatee Soomalii dhufa.
Xuyyuurii kun ganama akka saatii Itoophiyaa saatii 3 fi daqiiqaa 47 raasaa keessatti lafa dhahee gaaziin achi irra yaate lafallee gubde.
Xuyyuurii kun geejjiba qarooma jabanaatii hojjatan.Eegii innii ji’a jaha jeesatti nama fixeen asitti UK, Awustiraaliyaa, Kanadaa, Maleezhiyaa fi biyya hedduutti xuyyuura kana hujii irraa dhaabuutti jira.
Xuyyuuri Itoophiyaa torbaan dhufuuyyuu Eertiraa dhaqa waldaan IGAD ammoo akka Eertiraan miseensaatti deebitu fedha
Xuyyuurii waraana Itoophiyaa Dash 6 hardha lafa dhahee namii 17 keessatti dhumatee waan lafaan dhahellee qorachuutti jiran
Xuyyuurii waraanii kun hardha godina Shawaa Bahaa anaa Luumee olloota Ejeree keessatti lafa dhahee caaccabe.
Xuyyuurilleen nama nama fiixee manatti bahee gargaarsa eegatu achii guura.
Xuyyyurii kun adoo Diree Dhawaa Bishooftuu deemuuu hardha ganama lafa dhahe.
“Yaa’aa jirti ijoollee yaa’aa jirti. Walisoo,Amboo fkn kampaaaa Awwaaroo keessaa ijoolleen yaa’aa jirti,” jedha.Jarilleen rakkuma daangaa,akka hidhamaan hiikamu,akka daangaa Oromiyaa kabjamtuu fi waan hedduu himata.
Yaa’abal’aa ykn Yaaballo teessoo godina Booranaa namii kuma kurnya hedduu keessa jiraatu.
Yaaballoo lafa mirgaa bitaan gaaraati. Durii yaa’a Booranaa guddaatti achi taa’a. Achumaan Yaabal’aa taate.
Yaaballoo teessoo godina Booranaati. Akka bulchiinsa Biiroo Aadaa fi Turizimii dira Yaaballoo, Liiban Yotaa jedhetti achilleetti maqaa reeraa fi gandaa maquma duruu Booranii baasfeefitti raruutti jiran.
Yaaballotti ummatii hiriira bahee akka mootummaan waraana naannoo 5 fi Federaalaa Mooyyaletti nama fixuutti jiru irraa dhowwu gaafate
Yaaballuma keessa hosteeliin ijoollee dubraalleen rakkuma akkana fakkaattu keessa jirti.Ibsee fi bisaaniiyyu hin qabdu.
Yaa Carraa Godaansaa ! Meeqatu Lafa Yaade Dhaqqaba?
Yaada Akka Foyya’uuf Dhiyaatan Mara Ripaablikaanonni Fudhatama Dhabsiisan
Yaada araaraa kana Kongiressmaan Kirsi Simiz(Chris Smith R.NJ) itti gaafatamummaan dhiyeessuutti jira.
Yaada boordii filannoon kan walii galu IHADEGs mormitoonni barcuma paarlaamaa argachuu dhabanis dhimma biyya ilaallate irratti hirmaachuu danda’u jedhe.
Yaada Dargaggootaa fi Hoogganoota Dhaabotaa Walga’ii ABOtti Hirmaatanii
Yaada Dh.D.U.O barattoota yuniversiti bahan irratti kenne kanaa gadi.
Yaada dhiyaate kanas manni maree koreedhimma nagaa fi Dimokraasitti dabarsuunibsamee jira.
Yaada dhiyaate keessaa tokko dubartonni vayrasii HIV waliin jiraatan hatattamaan wal’ansa argatanii bara jireenya isaanii guutuu akka itti gargaaraman gochuu jedha.
Yaada diploomaatii Amerikaa kana torban darbe mummichi ministeera Itiyoophiyaa Dr. Abiyyi Ahmad paarlaamaa biyya isaaniif ibsanii turan.
Yaada Falmlisiisaa Traamp Kennan Sababaa Gad Cabuu Gabaa Addunyaa Ta’e
Yaada Hirmaattota Irreechaa fi Naqata Qubeelaa Achitti Raaw’atame
Yaada ijaarsaa fi yaada kabajaa namummaa qabuun akka itti hirmaatan waamicha dhiheessan.
Yaada irratti cichitoonni garu seerri kun akka fudhatama hin arganneef baatilee hedduuf carraaqaa kan turan yoo ta’u sagalee barbaachisu hin argatiin hafuun milkaa’iina dhaban.
Yaada kana ammoo bakka buutota mootummaatii fi paartilee mormituullee irraa dahgeennaa wal dubbannaa tana isanti himuu fedhaa jedhee Xalyaa tana pirezidaantii Itoophiyaa Dr.Mulaatuu Teshoomeetti barreesse Pirezidaantiin waldaa kanaa.
Yaada kanaan duubatti ammoo Koomishiini Karoora magalaa Miniyapoolis yaada kana fudhtee akka Oromoo MN keessatti maqaa ufiitiin karaa aragattu murteesse.
Yaada kanaan duubatti ammoo Koomishiini Karoora magalaa Minniyapoolis yaada kana fudahtee akka Oromoo MN keessatti maqaa ufiitiin karaa aragattu murteesse.
Yaada kana keessaa hangi tokko barreessaa gumii waaltaalee Amantii luba Zerihuun Degguun dhiyaatee jira.
Yaada kennuu isaanii dura illee White House sochii haleellaan qawwee “ weerara fayyuummaa uummataa ti” jedhu beeksisee jira.
Yaada kitaaba gareen barreeffamee kanaa attamiin walitti fiduun danda’ame? Kitaaba kana barreessuuf maal bu’uurfattan isa jedhuuf gaaffilee ka biroo illee itti gaafatamaan gumii kanaa barata Mo’atan ibssra.
Yaada Kongireesiin Amerikaa irratti mari’achuuf deemuu kunResolution 432kana Ebla bara 2016 keessaa miseensotii Kongireesii Amerikaa Maarkiyoo Ruubiyoo fi Been Kaardin “kabajamuu mirga namummaa Itoophiyaa fi faaydaa mootummaa namii cufti qooda keessaa qabaachuu male,” jedhani baasan.
Yaada Lammiwwan Biyyaa Noobelii Nagaa Badhaafamuu Muummee Ministaraa Itiyoophiyaa Ilaalchisee Kennan
Yaada namootaa Ambo irraa walitt-qabame caqasaa.
“Yaada namootaa wajjiin walii-galuu dhabuu dandeessa. Garuu, namoonni sun yaada isaanii dubbachuuf mirga qaban kabajuufii qabda” – jedhu – dubbi-himaan Embaasii Yunaayitid Isteets – Nikoolaas Barneet.
“Yaadan kana fudhannee yeroo gabaabaatit akka Oromiyaatti siidaa wareggamtootaa Ambootti dhabna.”
Yaadannoo Artiisti Guutuu Lammiitif Qophaahee fi Seenaa Isaa Gabaabaa
Yaadannoo Balaa bara 1998 Imbaasii Yuunaaytid Isteets’ Ka Naayroobi fi Daar E Salaam irratti Dhaqqabe
Yaadannoo guyyaa fannifamuu gooftaa yesuus har’a kabajamee oolu irratti kristaanonni fannoo muka irraa hojjatame gatitti baachuun macaafa qulqulluu dubbisuun akkasumas faarfataa oolan.
Yaadannoo harmee koo sammuu ijoollummaa koon kan ani yaadadhu waa xiqqoo dha, garuu haati koo utuu qoraan falaxxuu qottoo dhaan shiboo elektrikii rukttee kutte suphuuf harka isheen qabdee fuula koo duratti kufuu isee nan yaadhadha jedha.
Yaadannoo Irreecha Bishooftuu bara 2016 nama hedduu itti fixanitti Odaa 700 dhaaban.
Yaadannoon Fulbaana 11 Yeroo yaadatamee oole kanatti ISL sababaa yaaddoo ta’ee jira
Yaadannoon Injifannoo Aduwaa 124ffaan Finfinneetti Qophii Adda Addaan Ayyaaneffame
Yaadannoon injifannoo Aduwaa waggaa 124ffaa har’a Finfinnee keessatti kabajamee jira. Waltajjii Minilikitti kan gaggeeffame sirna kana irratti sagantaleen adda addaa dhihaatanii jiran.
Yaadannoo Oggaa 50ffaa Dr. Maartin Lutar Kiing Itti Ajjeefaman
Yaadannoo sagantaa tokko yuniversitii Minisootaa keessatti bori,Sadaasaa 5, 2017 qopheessaniif.Solomoon obbooleeyyanii fi ijoollee akaakuu hedduu qaba.Wallaggaatti dhalate.
Yaadannoo waggaa 100 Hoogganaa farra appaartaayidii kan Nelson Maandeellaa irratti haasaa kan dhageessisan prezidaantii US duraanii Baaraak Obaamaa dhaga’uuf yoo xiqqaate lammiiwwan Afriikaa Kibbaa kuma 14 ta’an staadieemii Johannesburd keessatti har’a wal ga’anii jiran.
‘Yaadannoo Warra Abbaa Oromoo’ jechuun maali? Maaliif kabajama? Gaaffilee jedhaniifi dhimmoota wal-qabatan biroo irratti Naakoor Malkaa tu bilbilaan Obbo Gammachiisiin dubbise. Caqasaa.
Yaada Ofii Walabummaan Ibsachuun Mirga Bu’uuraa Barbaachisaa dha: Embaasii Ameerikaa Kan Finfinnee
Yaada ofii walabummaan ibsachuun, mirgawwan dhala-namaa bu’uraa baay’ee barbaachisoo ta’an keessaa tokko ta’uu ka dubbate – Itiyoophiyaatti, Embaasiin Yunaayitid Isteets, namoonni akka mirgi isaanii akka hin kabajamiiniif ennaa itti dhaga’amu kan ittiin gaaffii isaanii dhiheeffatan mirga kanaan ta’uu hubachiisee jira.
Yaada poolisiif kennan illee akka hafuuf gaafataniiru. Kana gidduu dhaan himatamtoonni hedduun iyyata ofii isaanii aarii fi miira cimaa ta’een dhiyeessuu waan jalqabaniif jecha adeemsi dhaddachichaa jeeqamuu jalqabe.
Yaada sana kan dhiyeessan muummicha ministeeraa Abiy waan ta’aniif jecha xayyaara Itiyoophiyaatiin biyyootii Afriikaa 53f raabsamuuf jira. Ministriin eegumsa fayyaa har’a akka beeksisetti meeshaalee kanaaf gargaarsa argame ka biro biyyoota Afriikaaf geessuu eegalaniiru.
Yaada sun Miseensa Mana Maree Amerikaa Kiris Simiz(Chris Smith) tti gaafatamaa tahee dhiyeessee waahelallee itti barbaadachuutti jira.Waahelii innii itti barbaadatu Konigeesii Amerikaa keessa.Yoo waahela gahaa itti argate akka Senetiin Ameikaa irratti mari’atee waan namii Itoophiyaa keessatti mirga dhabee tahe jedhan fala itti barbaada.
Yaada Tokko Irratti Walta’uun Wareegama Gaafata.
Yaada tweeter irratti maxxansiteen Medniik akka jettetti waggoota sadiif erga Sudaan kibbaa irraa gabaastee booda eeyamni koo kan presii baatilee sadiif na irraa mulqamee jira jette.
Yaada Uummataa: Angawoota Jijjiiruu fi Gaaffiin Uummataa Wal Hin Siman
Yaada uummataa ijoo marsariitii oduu siyaasaa kan Real Clear Politics jedhuun walitti qabametti Tramp Mishigaan, Penselvaaniyaa fi Wiskaansen keessatti Baayideniin booda hafaniiru. Florida fi North Carolina keessatti garuu kaadhimamtoonni lamaan hedduu walitti siqanii jiru. Tramp roobii kaleessaa Las Vegas keessatti tuuta ofuuf ibsa kennaniin yaada uummataa ijoo walitti qabame jedhame irraa shakkii qabaachuu ibsanii kutaalee filannoon cimaan keessatti geggeessamu keessatti sagaleen argatan kan xiinxalameen ol ta’uu ibsan.
Yaada uummataa walitti qabamee fi ibsa xiinxaltoota polotiikaa irraa hubachuun akka danda’ametti duula filannoo giddu galaa marroo, ka paarlaamaa Yunaayitid Isteets kan bara 2010 geggeessamaa jiruun rippaablikaanonni dursaa jiran.Haalli dinagdee biyyattii kan yeroo ammaa filannoo Sadaasa lamaa geaggeeffamu irratti uummanni gara Repaablikaanotaatti akka luucca’u taasise, kun immoo dimokraatota miidhauu mala.Duulli filannoo rippaablikaanotaa irra hedduun garee safuutti cichu kan dilaalli dureeyyii irraa muramu gad haa cabu, qoodi mootummaan jireenya uummataa keessatti qabu haa xiqqaatu jechuun falmu kan “Tii Paartii” jedhamuun geggeessamaa jira. Reippablikaanonni mana marii bakka bu’ootaa dhuunfachuuf barcuma 39 kan barbaadan si’a ta’u mana marii murtii seera keessatti immoo sagalee irra jireessa argachuuf barcuma 10 isaan barbaachisa.
Yaada wal dhaggeefachuu jedhu kana irraa ka’uun Itiyoophiyaa keessatti bakkawwan adda addaatti hiriirawwan gaggeeffaman maqaa dhahan.
Yaadawan Namoonni Uggura Viizaa Yunaayitid Isteetis Aangawoota Itiyoophiyaa fi Ertiraa Irra Keesse Ilaachisee Kennan
Yaadawwan akkasii amanamummaa fi kabajaa uummata Itiyoophiyaa kan xiqqeessanii dha. United States qajeelfamaanis haa ta’u gochaan abbaa biyyummaa Itiyoophiyaa fi uummati ishee mirga isaan hoogganoota ofii filachuuf qaban ni kabajji. Muummichi ministeeraa Abiy dura taa’aa IHADEG ta’anii filatamuu isaanii, dimokraasii hirmaachisaa ta’e kan mirgi uummataa ittiin eeguamuu fi carraa dinagdee martinuu ittiin fayyadamu akka jiraatuuf akka calaqaee gaaffii uummata Itiyoophiyaatti ilaalla jedhaniiru.
Yaadawwan cimoo ka’an keessaa bara bittaa IHADEG keessatti dhiittaan mirga namaa geggeessaman itti fufuu isaanii fi amma immoo waggaa darbee qabee biyyattii keessatti jeeqama uumameen namoonni bakka adda addaatti hidhaatti hidhamanii dararaa hamaan akka irra ga’aa jiru, waltajjiin siyaasaa akkaan dhiphachuu isaa, bulchiinsi gaarii mootummaa hammaataa adeemuu keessumaa malaammaltummaan hanga mootummaan to’achuu dadhabutti ga’uu isaa ennaa ibsinu bakka sana kan turan bakka bu’aan IHADEGis kana amananii komiishnicha duratti amananiiru.
Yaaddessan hojii aartii- keesumattuu fakkii namoota bebbeekkamoo kaasudhan - hawaasa Oromoo biratti beekkama. Dhiheenya kana immoo hojii hawaasaf tola ooltummadhan hojjatuun dhaabbata Afrikaan Achiivimant Awwaardi jedhamu irraa beekkamtii“male social media influencer”, jechuunis Miidiyaa Hawaasummaa fayyadamuun nama dhiibbaa gaarii uummuu danda’e mata duree jedhu jalatti damee dhiirotaatin badhaasa beekkamtii argateera.
Yaaddissaa dha. Nuti iyyuu akka hollaa universitichaatti dhuguma baay’ee nutti dhaga’ame. Maal uumamuuf akka jiru hin beeknu. Itti aanee tarii nu eeggata ta’a. hin beeknu jedhan.
Yaaddoo Dubartoota Abootiin Warraa Mana Hidhaa jiranii
Yaaddoofi Abdii Jiraattota Naannawa Haroo Wancii
Yaaddoo guddaa kan ta’e garu mirga dhalli namaa jiraachuuf uumamaan qabu cabuu isaati.waraannis ta’e siviloonni Al shabaabiin ajjefamaa turan.Ajjechaa siviloota irratti dhaqqabeef wal waraansa milishoota Gosaa giddutti gaggeeffame himata gabaasnii kun.Garu caamnii hamaan Somaaliyaa mudate haala rakkisaa duraan ture daran hammeesse jedha.
Yaaddoon keenya gabaasaalee qabatamoo waa’ee Tigraay keessaa ilaallatan kan iccitii hin qabneetu jira jedhanii karaa itti gargaarsii gamas seenuu dhaabata misooma biyooleessaa kan Yunaaytid Isteetes keessatti gareen gargaarsa yeroo balaa boobaasuu isaa ibsan.
“Yaaddoon Koo Guddaan Rakkootu Irra Ga’a kan Jedhu, Lubbuu Isheefiis Nan Sodaadha”: Harmee Seenaa Solomoon
Yaaddoon Mootummaa, wanna afaaniin jedhu – waa’ee rakkoo dhabamuu bulchiisa gaarii fi rakkoo malaammaltummaa, akkasumas deebii dhabuu gaaffii uummataa otuu hin taane, waa’ee aangoo irra of tursiiuu akka tahe dubbata.
'Yaaddoon Ummata Itoophiyaa Gungumsuu Irraa Dallansuu Ummataatti Hin Jijjiiramne’
Yaaddoo tana irratti irratti mari’achuuf bulchiinsii Amerikaa seneteroota yaame.
Yaaddoo vaayiresii Kornaa irraa kan ka’e yeroo haalli dinagdee guutummaa addunyaa irratti mamsiisaa tahetti yeroo investaroonni yaaddoo irra jiraniitti, gatiin gabaalee addunyaa guguddoo har’a wal-makaa tahee oole.
Yaaddoo waan qabaateef jecha kan inni takka taankii guuree, meeshaa waraanaa gad yaasee kan loltoota hiriisuuf jechuun deebii kennaniiru.
Yaadessaan Amerikaa godina Siyaatilii dhufe,Toltuu fi Soorettiin ammoo Awustiraaliyaa dhufan.
Yaadessaan yuniversitii Siyaatil (Seattle) keessatti nama barumsa komputeraaGraphic designer jedhan hojjatu. Alaabaa Waldaa Afrikaa ka amma jiruu kana isatti bra 2010 nama hedduu waliin waldorgomee moo’e.
Yaadi ani kennu, nama akkasitti lafa ciisee jiru irratti humna gargaaramuun barbaachisaa hin turre jedhan. Ulfina qaama namaa akkaataa sanatti nama irra kaa’uun ukkaamsee nama ajjeesuu danda’a jedhan.
Yaadi Chinamaasaan kennan kun Yunaayitid Isteetis gareeleen mormitootaa hiriira mormii Jimaata geggeessuuf karoorsan kan qixxummaan dinagdee haa jiraatu, mootummaan malaammaltummaa haa dhaabuu fi prezidaant Emmerson Mnaangagawaa aangoo haa gadhiisan jedhu deggertge isa jedhutti fuuleffate.
Yaadichi seera tumtoota biraa mormiin isa muudatus sagalee 151 keessaa 144 argachuun raggaasifameera.
Yaadi falmisiisaan Traamp dhiyeessan kun battala seera tumtoota dimokraatotaa fi yoo xiqqaate Ripaablikaanii tokko biraa qeeqa dhaqqabsiisee jira.
Yaadi furmaataa dhiyaates araara caalaa ittiin ka’umsa rakkoolee Sanaa fi furmaata jiru irratti kan fuleeffate ture.
Yaadii ammaa bahe kun waan seera bulmaata mootummaa Federaala Itoophiyaa bara 1987 bahe keessa jiru.
Yaadii dhibiin Itoophiyaan dhiyeeffatte akka jecha obboo Mellesitti akka Afrikaan gamii Bahaa nagaa qabaatu,bulchiinsa dansaa fi jireennallee ufi dandaahn tolchuuf.
Yaadii dhiyaatee sagalee 325 fi 184 ta’een raggaasifame kun prezidaantiin Tarkii Recep Ergagaan waggaa tokkoof waraana isaanii gara Libiyaatti erganii mootummaa Libiyaa kan beekkannoo addunyaa qabu sana akka deggeraniif aboo kennaaf.
Yaadii Jamaalilleen kanuma.Yoo fiilmii hojjattu maan laalaa ykn ammoo maan qalbii keessaa qabaachaa hojjatta jennaan “Hawasa miliyoona 40 sun ilaala hawasa bakka bu’a jedhee ummta sun taahee ilaalaa hojjadha.Hanqina hawaasa kana keessa jiru ilaalaa hojjadha.”
Yaadii kanneen biroon mootummaan dhiyeessee ture sadeen paarlaamaa biyyatti diiguu, heera biyyatti foyyeessuu akkasumas labsii hatattamaa yeroo inni hojii irra itti ooluu dheereessuu kan jedhu ture.
Yaadii kun kaawunsiliin waa'ee heeraan kan dhiyaatee yoo ta'u filannoon weerara vaayrasiin koronaa guutummaatti to'annaa jala eega oolee baatii 9-12 keessatti kan gaggeefamu ta'u Mallaskaachew Ammahaa Fin finnee irraa gabaaseera.
Yaadii qaraa naannoo tana akkuma jirtu naannoo tokko tolchanii dhiisuu.Yaadi lammeessoo naannoo 2-5tti baasuu.
Yaadi isaan dhiyeessan kan kaadhimamaan presidentii garee dimokraatotaa Bernie Sanders jedhanii waliin wal fakkaata. Sanders loltoota hanga 50 illee haa ta’u Siiriyaatti bobbaasuun jalqaba cicha gara isa hedduutti adeemuu ti jedhan.
Yaadi isaan dhiyeessan kun hoogganaa garee mormituu kan Labour Partii Jeremy Corbyn biraa qeeqa dhaqqabsiise.
Yaadi isaanii kun kan dhaga’ame lafa qonnaa falmisiisaa daangaa Itiyoopiyaa fi Sudaan irra jiru ilaalechisee muddamni hammaatee ennaa jirutti.
Yaadi isaan jalqaba torban kanaa kennan qaama miseensoonni mana maree afur keessaa lama Israa’eliin akka hin daawwanne dhorkamanii ti. Lammiiwwan Ameerikaa hidda dhalata Juushii hedduun akka jedhanitti
Yaadii sammuu ofii dhiphachuun yeroo dabalu gorsa ykn wal'ansii ogeessaa barbaachisaa ta'uun beekamaa dha.
Yaadii wixinee miseensotii kongireessii Amerikaa dhiyeessan kun akka rakkoon naannoo Oromiyaatii fi naannoo Amaaraa keessa jiruu wantii mana hidhaa Qilinxoo keessatti nama fixe qoratamuu malee jedha.
Yaadi jibbiinsaa dhaloota gidduu dhaa baduu kan danda’u, kanneen jibba leellisan ittiin jedhan akka haala mijataatti itti gargaaraman kan jedhan adda addummaa falaasama gosaa, sanyii, amantii, afaanii fi siyaasaa miidha isaanii irra faayidaan isaan qaban akka caalu dhaloota amanee akka eebbaatti fudhatu uumuu yoo dandeenye qofaa ta’uu dubbatanii duula kana illee kan jalqaban kanumaaf ta’uu ibsaniiru.
Yaadi “Medemer” illee kallattii badhaadhinaatti attamiin deemna kan jedhu. Kanaaf haaromsi masaraa mootummaa fi “Andinet Paark” banamuun isaa qabeenyaa nuti qabnu kan uummataaf banaa utuu hin ta’in ture, seenaa gaariin kan keessa jiru, gaarii kan hin ta’in illee kan keessa ture dha. Hooggnoonni as turan ashaaraa isaan dhiisanii darban maali? Kan jedhuu fi maal irraa barra kan jedhu muummichi ministeeraa inni kunis seenaa ofii isaanii galmeessanii hojiin dhaloota boriitti attamiin akka darbu haaromsa mul’isee dha.
Yaadi miidiyaa hawaasaa hangi tokko Paarkii? Moo Taankii? Ka jedhu maxxansanii jiran. Paarkiin Shaggar magaalaa Finfinnee bareechuuf kaka’umsa muummicha ministeerichaa keessaa tokko. Qaama projektii fageenya km 56 magaalattii keessatti ijaaramee fi lagaan marfame jedha Meleskachoo Ammhaa Finfinnee irraa.
Yaadi murtii dhiyaate sun, loltoonni Eertraa Itiyoopiyaa keessaa akka ba’an kan gaafatu yoo ta’u, walitti bu’iinsi Tigraay keessaa hatattamaan akka dhaabatu, qaamotiin walitti bu’iinsa sana keessa jiran martinuu mirga namaa eegsisuuf akka hojjetan yaadachiisa.
Yaadi murtii kun kan Raggaasisame waan tokko utuu hin jijjiiramin utuu hin fooyyeffamin ta’uu kan ibsan Ms. Gomesh yaada murtii kana qoopheessuuf kan isaan kakaase maal akka ta’e ibsaniiru.
Yaadi murtii kun kan Raggaasisame waan tokko utuu hin jijjiiramin utuu hin fooyyeffamin ta’uu kan ibsan Ms. Gomes kan dubbatame Oromiyaan tasgabbii dhabuu fi naannolee ka biroo Ogaadeenii fi Gambeella kanneen fakkaatan keessatti dhiittaan mirga namoomaa geggeefmaa jiru murtii kana irra nu geessise jedhu.
Yaadi murtii kun mootummaa Itiyoopiyaa fi TPLF gidduu kan jiru muddamsuun siyaasaa gara walitti bu’iinsaatti ce’uu isaa fi hookkara siivilota irratti oofamuus cimsee balaaleffata.
Yaadi murtii paarlaamaa dhaan dhiyaate sun kan qophaa’e garee koo qofaan utuu hin taane paartilee ijoo kan paarlaamaa Awrooppaa torbaani jedhan.
Yaadi murtii sun dhaaboliin Ameerikaa ka sirnaa, walitti bu’iinsi sun akka dhaabatuuf akka jajjabeessan akkasumas gargaarsa namoomaaf deggersa akka godhan gaafata.
Yaadi Obama kun kan dhaga’ame ennaa isaan dhaaba John F Kennedy biraa badhaasa “Profile in Courage” jedhu Boston keessatti badhaafaman ture. Kana kan dubbatan miseensonni mana maree bakka bu’ootaa seera insuraansii fayyaa Obama Care jedhu hambisuuf erga walii galanii guyyoota hanga tokko booda.
Yaadi Osinbaajoon walitti aansuun roobii kaleessaa tweeter irratti barreessan dhukaasa kibxata galgala kutaa Leegoos keessatti raawwatame ilaalchisee yaada hoogganoota biyyattii biraa kenname jalqabaa ti.
Yaadi paarlaamaa biyyattii bittimsuu kanarratti garuu himatni mana murtiitti irratti banamee jira. Jiraattonni lama murteen kun hiika seeraa dhadhacha mana murtii barbaadaa jedhanii himannaan, manni murtii olaanaa Keeniyaa murteen kun yeroof dhaabbatee, himata baname dhaggeeffachuuf ammoo Onkoloolessa 7’tti beellama qabee jira.
Yaadi Putin kennan kan dhaaboliin tika nageenyaa US Raashiyaan e-mail paartii dimokraatotaa dhoksaan saaxilameef itti gaafatamtuu dha jedhaniin faallaa dha. Kunis Republikaanticha Donaald Traampiin ennaa fayyadu mormituu isaanii Hillary Clintoniin miidha jehdamee jira.
Yaadi Traamp Dhiyeessaa Jiran Nu Yaaddessa: Angawoota Awrooppaa
Yaadi Traamp dhiyeessan deebii wal makaa ta’e dhaqqabsiise.
Yaadi uummataa akka mul’isutti dorogommiin kun akkaan walitti dhiyoo waan ta’eef eenyu akka injifatu hin beekamu.
Yaadi uummataa akka mul’isutti lammiiwwan Briteen dhibba irraa harki 89 amma tallaalii fudhachuu kan barbaadan yoo ta’u lakkoobsi kun baatii Fulbaana darbee dhibba irraa harka 65 ture.
Yaadi Uummataa Deggersi Prezidaant Traamp Gad Bu’aa Adeemuu Ibsa Traamp Garuu Deggersi Koo Cime Jedhu
Yaadi uummataa dhaabbata oduu CBS fi ka YouGov jedhamuun walitti qabame haaraan akka agarsiisetti miseensonni Paartii Ripuublikaanii dhibba irraa harka 21 tahan, hookkara torban dabre deggertoota Prezidaant Traampiin waajira Mana-maree Yunaayitid Isteetis irratti geggeessamee fi lubbuun namaa keessatti dhabame ni deggeran.
Yaadi uummataa dhiyeenya walitti qabame akka mul’isutti baatilee ja’an kan prezidaantummaa isaanii keessatti lammiiwwan Ameerikaa sadii keessaa harka tokko qofaatu hojii isaan hojjetaniif mukanuu kene. Uummata isaan filate gidduutti deggersi isaan qaban illee gad adeemaa adeeme.
yaadi uummataa hedduun akka agarsiisutti dorgommii White Housiif godhamuun Baayiden Trampiin sagalee 48-42n dursaa jiru.
Yaadi uummataa paartiin kanneen safuutti cichaniinii akka injifatu mul’isa. Garuu guyyoota dhiyoo dorgommii qabxii walitti siqeenya qabuutu geggeessamaa jira.
“Yaadni araaraa IGADn dhihaate, kan dhimma bu’uraa Sudaan Kibbaa keessatti wal-dhibdee uumameef sababaa tahe kan ilaalcha keessa galche miti” ka jedhan – gurmuuleen mormitootaa, itti-fufuudhaanis, mootummaa Cehumsaa gara fuul-duraatti ijaaramu yaadame, kan Prezidaant Saalvaa Kiiriin akka hoogganamuu akeekame keessattis taayitaan irra-caalaan mootummaa amma aangoo qabatee jiruuf akka kennametti komatan.
Yaadni fiilmii Xiiqiis kan dhufeef achumatti tahuu ibsiteetti.Fiilmii Eliyaas Kifluu Daanii qindeesse kana hojjachuuf birriin kuma 650 caalu baasii itti tahuu Seenaan dubbatteetti. Artistootni 30 olis irratti hirmaatanii jiru.
Yaadnii seerichaa haquu kan maddee biyyaa Hindiitii fi biyyaa Afrikaa kibbaa irrayi. Biyyoonii kun lamma yeroo ammaa balaa dhibee koronaatiin biyootan hedduu midhaamaa jiraniidha. Ardii Afrikaa keesaa, Afrikaan kibbaa namootaa miliyoona 1.6 vayiresichaan qaban kan galmeesiti yemmuu ta’uu rakkina talaallii cimaa keessa jiraacuun ishee waan beekamuudha.
*Yaadni qophii kana keessatti ka’e Sagalee Ameerikaa bakka hin bu’u.
Yaahiin abbootii amantii Itoophiyaalleen ibsa hardha baasaniin akka rakkoon naannoo tana keessa jirtu nagana fala argattu gaafate.
Yaai Baayiden kun kan dhaga’ame, marii jijjiirama qilleensaa dura dhaabachuuf tarkaanfii fudhachuun carraa dinagdee ti jedhu karoorri bara 2030tti Yunaayitid Isteetis gaazii qilleensa faalu dhibba irraa harka 50-52tti gad cabsuuf labsuu ishee guyyaa tokko booda.
Yaa'ichi Dr. Abiy Ahmad Dura taa'aa, Obboo Lamma Magarsaa itti aanaa taasisuun kan filate yoo ya'u miseensota koree Jiddugaleessa 55 caalamaan isaanii dargagoota ta'an filatee jira.
Yaa'ii 33ffaa IGAD kaleessa Finfinneetti taa’e irratti, wal-dhibdee Sudaan Kibbaa waggota shanniif ture furuu danda'u – waliigalteen mootummaa fi gareelee mormituu biyyattii gidduutti mallatteessamee jira.
Yaa’ii arifachisaan guyyaa lamaaf Adaamaa keessatti gaggeeffame paartii haaraa hundaa’uu badhaadhina dambii ittiin bulmaataa fi sagantaa paartichii ittiin hogganamu irratti kalleessa mariin eega gaggeffame booda hirmaattonni yaaddoo qaban ibsanii ibsii bal’aa kennamuu dubbatan.
Yaa'ii bakka bu'oota ummataa godina Miniisoota kanarratti namoota mormmii oromiyaa irratti ajjefaman miseensoonni ol ka'anii yaadannoo godhaniiru.
Yaa’ii Gamtaa Afrikaa Finfinneetti taa’ee, kaleessa xumurame irratti han hirmaate, gareen Yunaaytid Isteets dhimmoota adda addaa irratti gaazexesitootaf ibsa kenneera. Gaafiwwaan dhihaatef keessaa tokko mormii fi jeequmsa Oromiyaa keessa ji’a sadi’if deema jiru kan ilaallate ture. Dura teechuun USAID fi hoggantuun garichaa Addee Geel Ismiiz hala Oromiyaa kessa laalchisee qama mootummaa, akkasumas Oromoota wajjin walarginee hasahuu isaani dubbatte.
Yaa’ii Gamtaa Afrikaa kanaratti kan hirmaatuu gareen Yunaaytid Isteetsis ,dura teechuu USAID Geel Ismiizin akka hoganamuu Ministeerri haajaa alaa Yunaaytid Isteets beeksiseera. Minstera hajaa alaatti itti aantuu itti gafatamtuu dhimma Afrikaa, Lindaa Toomaas Griinfiild, itti aanaa ministeraa demokkraasii dhimaa mirga dhala namaa fi dhimaa hojjatootaa Toom Maalinooskii , fi Dhimma nageenya biyyoolessaatti, daayreekterii dhimma Akfrikaa , Kaatii Beern garee yaa’ii kanaaf gara finfinne imaluu keessa jiraachuu isaanii beekameera.
Yaa’ii Gamtaa Afrikaa tibba kana taa'udhaaf deemu laalchisee gaazexeessotaaf ibsa Kenname irratti Gamtaan Afrikaa Itoophiyaatti, haala Oromiyaa keessa jiru hordofaa fi hojii diploomaasii ballaa hojjachaa jirachuu isaatu dubbatame.
Yaa'ii idilee 10ffaa waggaa 4ffaa bara hojii 5ffaa caffee Oromiyaa ta'amerratti miseensoonni caffee Oromiyaa dhimma nageenyaa fi tasgabbii godinalee Oromiyaa Liixaa fi Kibbaa irratti gaffiilee gaffataniii jiru.
Yaa’ii idilee Caffee Oromiyaa walga’uudhaan madda jeeqama dhiheenya kanaa fi furmaata isaa, ka jedhu irratti mari’atee jira. Rakkoo fi gadadoo uummata Oromoo kanneen dheeressuu gareeleen baribaadan jal’aa Oromootti fayyadamuun ammas lammaffaa deebii'uu yaala jiru, jedhan Pireezidaanitiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Shumalis Abidisaa dubbatan.
Yaa’ii kana irratti dhaaboti mormitootaaa Oromoo yeroo dheeraa dhaaf dhduo irra faallaa dhaabbataa turan kanneen akka ABO ADO KFO bakka buutota isaanii erguu dhaan dhaamsa deggersaa dabarsanii jiru.
"Yaa’ii kanarratti namoota argaman keessaa, dura ta’an Dhaabata Oomisha Buna Daawwii jedhamu obboo Warquu Addoo gabaan bunaa harka namoota muraasaa jira jedhanii, “oomishtoonni bunaa waan argachuu qaban hin argatan. Kun immoo akka isaan hojii kanarraa fagaatan godhaa, oomisha bunaas gadi buusa. Kanaafuu dhaabaanii bunaa han sadarkaa addunyaa dhimma kanaratti hojjachuu akka qabun yaadachiisa"" jedhaniiru."
Yaa'iin Caffee Oromiyaa Dhimma Nageenyaa fi Tasgabbii Irratti Fuleffate
Yaa’iin Dhaabbilee Amantaa Ityoophiyaa fi Jaarsoliin Biyyaa Hoggansa Adda Bilisummaa Oromoo Waliin Mari'atan
Yaa’iin Dhaabbilee Amantaa Ityoophiyaa fi jaarsoliin biyyaa rakkoo nageenyaa Naanno Oromiyaa bakka garagaraatti mudate irratti hoggansa olaanaa Adda Bilisummaa Oromoo waliin magaalaa Finfinnee Hoteela Ililliitti mari'atan. Yaa'ichi rakkoon nageenya kun karaa nagayaa qofaan akka furamus waamicha dhiheesse jira.
Yaa'iin DhDOU 9ffan hardha Jimmatti haala ho'aan banamee jira.
Yaa'iin DhDUO 9ffan Jimmatti Haala Ho'aan Banamee
Yaa’iin Gamtaa Afrikaa 26-ffaa, Amajii 30, 2016
Yaa’iin Gamtaa Afrikaa 26-ffaan magaala Finfiinneetti boru jalqaba. Dura ta’aa gamtichaa Robeert Mugaabee dabalatee hogantoonni biyyoota adda adda bayyeen Finfinnee galaniiru.
Yaa’iin Idilee Caffee Oromiyaa Sababaa fi Furmaata Jeeqama Oromiyaa Keessaa Irratti Mari’ate
Yaa’iin Paartii Dimokraasummaa Uummata Oromoo kaleessa baname har’a murtiilee adda addaa dabarsee jira. kaleessa yeroo wal ga’ichi geggeessametti dura taa’aan dhaabbatichaa muummichi ministeeraa Dr. Abiy Ahimadii fi itti aanaan dura taa’aan dhabichaa fi prezidaantin mootummaa naannoo Oromiyaa obbo Lammaa Magarsaa haasaa dhageessisniin dhimmoonni isaan kaasan tokko waa’ee dhaabota siyaasaa Oromoo fi walumaa galatti immoo uummata Oromoo gidduutti tokkummaan barbaachisaa ta’uu isaa ti.
Yaa’iin paartii Ripablikaani Kilivlaandi Ohayotti taa'amaa jiru guyyaa tokkoffaan ( kaleessi) kana fakkata.
Yaa'iin Qindoomina Kaansarii Afrikaa 6ffan har’a Finfineetti geggefamee jira. Itiyoophiyaan dhibee kaansarii ittisuu fi wal’aanuuf hojii jajjabessaa hojjataa akka jirtu dubbatti.
Yaa'iin tokkumaa fi Ijaarsa Oromoo Finffineetti taa’e akka Oromoon safuu eegatee cimina ufii kan duriitti deebi’u gaafate
Yaa’iin tun tana maleellee, dhaabbilee hawaaaa hiree ufii ufiin murteeffatuu fi dimokiraatawa qabaachuuf qooda dubartootaa fi ijoolleen kahimaa sadarkaa addunyaatti yayyabuuf wali gale jedha Dr.Izqiheel.
Yaa'iin Waldaa Maccaa Tuulamaa Finfinneetti Geggeeffame
Yaa'ii tokkumaa fi Ijaarsa Oromoo kana tokkumaa Abbootii Gadaa fi Hayyotaa Oromootti Sanbata darbe Finffineetti qophaaheesse.
Yaa’ii waa’ee Diinagdee Addunyaarratti xiyyeeffatu World Economic Forum 28ffaa irratti hirmaachuuf Afriikaa Kibbaa ka jiran Pirezdaantiin Itiyoophiyaa Saahle Werq Zewdee lammilee Itiyoophiyaa biyyas jiraatan waliin mariyatanii jiru.
Yaa'ii yokaan Simpoosiyeemii Hayyoota Oromoo Galma Komishinii Dinagdee Afrikaa yokaan ECA keessatti Wixata dabre geggeessame iratti haasawa baninsaa dhageessian irratti kana dubbatan.
Yaa’in ‘Brexit’ booda yeroo duraatiif geggeefamu kun bajata gahee Biriteen ture, gara doolaarii biliyoona 65 gahu, amma eessaa akka dhufu irratti xiyyeeffata jedhameera. Biriteen Gamtaa Awrooppaa keessa bahun in yaadatama.
Yaalii Ajjeechaa Maandellaa Irratti aggaamame Oolcheera
Yaalii faca'iina vaayrasii koronaa ittisuuf kan oolu doolaarri biliyoona 6.7 akka kennamuuf jaarmayichii addunyaa kun iyyataa jira. Ammaan dura doolaara biliiiyoona lamaaf iyyachuun isaa ni yaadatama.
Yaalii fonqolcha mootummaa naannoo Amaaraatti geggeessamee, hoogganoonni naannoo sanaa fi kan Raayyaa Ittisa Biyyaa galaafate ilaalchisee, Jaarmayaaleen siyaasaa Oromoo maal jedhu?
Yaalii fonqoolcha mootummaa magaalaa Bahir Daar keessatti gageeffame wal qabatee qindeessaniiru jechuun maqaan isaanii dubbatamaa kan jiru Birgaadeer Jeneraal Asaamineew Tsigee eenyummaan isaanii fi maaliif haleellaa kana akka qindeessan gaaffii uumee jira.
Yaalii Haleellaa Boombii Dr. Abiyyi Irratti Geeggeessamen Wal-qabate Polisiin Maqaa Shakkamtootaa Mana Murtiitti Dhiheesse
Yaalii mootummaa bulchiinsa naannoo Amaaraa fonqolchuu Sambata-duraa dheengadhaa fashalaaheefi ajjeechaa angaawota naanichaa adda dureedhan qindeessan an jedhaman hoggaanaan biiroo nageenyaa bulchiinsa mootummaa naannoo Amaaraa, Birgaadel Janaraal Asaaminoo Tsigge ajjeefamuu miidiyaan biyya keessaa gabaase.
Yaaliin ajjeechaa aangawaa sadarkaa olaanaa kan waraanaa irratti ennaa gaggeeffamu kun waggootii hedduu keessatti ka duraati jedhamee jira
Yaaliin ajjeechaa kanaan miidhaan dhaqqabe akka hin jirree fi kanneen yaalii ajjeechaa kanaan shakkaman keessaa 25 poolisiin qabamuu ibsan.
Yaaliin Bakka bu'aa sosochii bilisa baasaa Saba Bartaa argachuuf ta’e hin Milkoofne .
Yaaliin dhukaasa misaa’eela kanaa torban tokko keessatti yeroo lammataaf geggeessamuu isaa yoo ta’u waggaa kana keessa yeroo yaalamu kun kurnaffaa ta’u isaati. Yunaaytid Isteetes Koriyaa kaabaa irratti dhiibbaan goote hin hojjanne yaada jedhu Ministriin dantaa alaa Amerikaa Rex Tilerson soba jedhan.
Yaaliin dhukaasa misaayilaa kun kan dhaga’ame yaalii isa duraa guyyaa ja’a booda yoo ta’u kunisa kooriyaan kaabaa kooriyaan kibbaa meeshaa waraanaa US bituuf murteessuu ishee fi Ameerikaa waliin shaakala waraanaa geggeessitee fi deebii kennuuf jecha jettee jirti.
Yaaliin Fonqolcha Mootummaa Fashlee Jira : Mootummaa Gaabon
Yaaliin Fonqolcha Mootummaa Sudaan Hin Milkaa’in Hafe
Yaaliin fonqolcha mootumma naannoo Amaaraatti taasisame hanga naannoo Oomiyaattis caasaa isaa diriirsee akka ture Koomishiniin Poolisii Oromiyaa ibsa Sanbata dabre kenneen beeksise jira.
'Yaaliin Fonqolcha Mootumma Naannoo Amaaraatti Taasisame Oomiyaattis caasaa isaa diriirsee Ture'
Yaaliin Misaayilaa Kooriyaan Kaabaa Ittiin Of Himtu Na Shakkisiisa: Kooriyaa Kibbaa
Yaaliin Pyoongyang inni boodanaa aarii shaakala waraanaa Yunaayitid Isteeis fi Kooriyaa Kibbaa irraan kan ka’e.
Yaaliin talaallii COVID -19 lama amansiisaa fi milkaa’aa ta’uu adda baafachuuf jecha kaleessa Yunaayitid Istetis keessatti yaaliin isaa bal’inaan jalqabee jira.
Yaaliin talaallii kunis ga’eessota 35,000 kanneen Asia, Afriikaa fi Latin Ameerikaa fi Yunaaytik Isteetis keessaa irratti ta’uuf jira.
Yaaliin Traamp Hin Milkoofne: Prezidaantii Iraan
Yaalii qorannaa Amerikaan gaggeessitu kan waggaatti Doolaara Miliyoona 20 gaafatu xumurxmuuf waggaa 6 kan fudhatu yoo ta’u namoota 6500 irratti gaggeffamaa jira.
Yaamaamotoon torban tokkoof biyyoota Afrikaa gama bahaa sadii daw’achuuf jiru.Dhimmootii Afrikaaf itti aanaa ministeeraa ka ta’an aangawaan kun guyyaa sadiif dawannaa hojii Ertraa keessatti gaggeessaniin aangawoota Ertraa waliin dubbachuuf, hawaasa Diploomaatootaa wajjin wal arguuf akkasumas hojjattoota embaasii Amerikaa kanneen Asmaraa keessa jiran daw’achuuf ka jiran ta’u ministriin dantaa alaa Amerikaa ibsee jira.
Yaareed Tarfaa Dibaabaa jedhama.Yaareed Jarmanii eega seenee booda Oguuma gosa adda addaa barate. Dura ooguuma bittaa fi gurgurtaa bunaa, itti fufee mana barnootaa diraamaa seenuun taatummaa baratee fiilmii keessatti taatoo qooda gaggabaabaa tahee hojjete, wellisaa fi kanneen faffakaatanis hojjetaa ture. Yeroo ammaa Televiziyoona biyya Jarmanii NDR jedhamu keessatti sagantaa dhiyeessu qaba. San dura Raadiyoo biyyattiif hojjachu isaa kan ibsu Yaareed Kitaaboota lamas barreessee jira.Dhiyeenya kanas Televiziyoona biyya Jarmanii tokko irratti nyaata oromoo beeksisuuf carraa argateera.Yaareed eessaa ka'ee eessa ga'e? MP3 tuquun dhaggefadhaa
Yaaroon Hafuuraa Waldoota Oromoo Warra Wangeelaa 22ffaan Jalqabame
Yaayyaa Jameh, bara 1994, fonqolcha mootummaan eega taayitaa qabatanii booda, waggoota 22 biyyattii bulche. Filannoo Amajjii bara 2017 geggeessameen, eega Prezidaant ammaa Adaamaa Baaroon injifatamanii boooda gara Ikuwaatoriyaal Giiniitti baqatan. Dura ba’ii filannoo sana fudhachuu didan iyyuu, dhiibbaa biyyoota ollaan irra kaa’ameen taayitaa isaanii gad-lakkisan – Yaayyaa Jameh.
Yaayyaa Shariif Amiinuu kutaa Kaanoo gama kaabaatii kan dhufe wellisaa muuziqaa wangeelaa fi miseensa Suufii Tijaaniyaa ta’uu isaa komiishina walabummaa kan Ameerikaan beeksisamee jira. Weellisaan umuriin waggaa 22 app Watsap irratti garee Tijaniyaa kan Muslim brotherhood (Ibrahim Niasse) keessaa Imaama tokko akka malee ol ol qabee faarsuu dhaan nabi Mohammediin caalsisee galateeffate jedha gabaasi komiishina walabummaa amantii sadarkaa addunyaa kan Yunaayitid Isteetis.
Yaayya,Koolo,Dirogbaa fi Deden Dorgommii Kubbaa Miilaa Afrikaaf Karaa Jiran
Yabala Andaara Galaana Yemenitti Garagalte Irra Kan Turan Reeffi Koolu Galtoota 25 Argamuun Ibsame
Yabalattiin ennaa liqimfamte galaana Mediteraaniyaan ceetee gara odola Xaaliyaanii Lampeduusaatti imalaa turte. Dubbi himaan waardiyyaa biyyoolessaa Alii Ayaarii akka jedhanitti yaballi sun humnaa ol namootaan guutamtee turte, qilleensi hamaan galaanicha irra ture akka isheen liqimsamtuuf sababaa ta’uu mala jedhan.
Yaballi baqattoota Somaaliyaa kanneen jeeqama Yemenii jalaa dheessan andaara galaana Somaaliyaa Berberaa ga’anii jiran.
Yaballi fi namoonni sun ni iggitaman. Shofeetoraa fi ogeessonni sun gad dhiisaman iyyuu boba'aan sun garuu hin deebine. kun erga raawwatamee torban lama hin guutne. kana kan raawwatan immoo mormitoota ta'uu gabaasa isaan kan ibse gareen mala hordoffii fi to'annaa mormitootaa fi mootummaan walii galtee caban ka biroo illee tarreessee jira.
Yaballi gara Awrooppaatti imaluuf yaalaa turte andaara galaana Liibiyaatti waan garagalteef dubartoonni lamaa fi ijoolleen sadii bishaaniin nyaatamuu isaanii angawaan tokkummaa mootummootaa tokko beeksisaniiru.
Yaballi gara odola Grikiitti deemaa turte tokko andaara galaana Turkiitti keessatti kaleessa galgala gargaluu isheen ijoolleen shanii fi dubartoonni lama du’anii jiran.
Yaballi sun guyyoota lama dura kan garagalte yoo ta’u, namoota 160-200 baattee jirti jechuu dhaan angawaa naannoo Lahiij kan ta’an Jalil Ahimed Alii odeeffannoo namoota Yemen keessaa nama seeraan ala deddeebisan irraa argame jedhan tuquu dhaan ibsaniiru. Carraan namoota yabalattii irra turan ka biro hin beekamu.
Yabaloowwan waraanaa kun akka socho’an kan taasisame yeroo walii galteeffametti. Salva kiir naannolee ofii hin to’annetti waraana itti dabalaa akka hin ergine haa taasisamu jechuu dhaan sagalee keenya ol kaasinee dhageesisne. Eenyu illee nu hin dhaggeeffanne. Waraanni itti fufe. Erga Sanaa qabee Ikwaatooriyaa keessatti itti fufee jira.
Ya'ii kana irrattis partileen maqaa oromoo dhahatani wal warranaa ummataas giddutti miidhaa jiraan akka walii irraa dhabbatan jechuun murtee dabarse.
Yakkaa ajeechaa sukaneessaa shaashamanee keessatti dhaqqabe waliin haala hidhata qabuun polisiin shakamtoota afur tohannaa jala oolchee qorata akka jiru hogganaan Biroo Komunikeeshinii Oromomiyaa Dr. Nagarii Leencoo Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Yakka Ajeechaa godina Baalee Aanaa Diinshootti raaw’atamee tureen wal qabatee namoota 12 tohannaa jala olchuu isaa bulchiinisi Godina Baalee beeksisee jira.
Yakka baqattoota kanarratti raawwate kanaaf deebii hidhattoota Huutii gaafatee dubbi himaan dhaabbatichaa Mohaammed Abdul Salaam, balaa sanaaf dhaabbata godaantotaa IOM akka komatamu deebii kennani jedhe.
Yakka biyya ganuutiin shakkamanii to'annoo jala kan jiran Jeeneraloonni fi qondaaltotni waraanaa manneen isaanii sakatta’ame meeshaaleen waraanaa nama dhuunfaa harkatti argamuu hin qabne keessatti argame, jechuun Komishiniin Poolisii Federaalaa beeksise.
Yakka fixiinsa lammiwwanii kan Maay Kaadraa keessatti gaggeeffameen kan shakkaman namnii 2 fi waltaatoonni isaanii 3 mana murtii duratti har'a dhiyaachuu isaanii dhaabbati Oduu Itiyoophiyaa gabaasee jira.
Yakka-iaalchi Ajjeechaa Joorj Filooyid Itti Fufeera
Yakka ilaalcha gaggeessuu qabee gargaarsa seenaa biyyatti keessatti guddicha jedhamee raggaasiisan. Kunis sababaa weerara vaayrasii Koronaan kan ka'e marii, falmii fi sagalee bakka adda addaa irraa kennaniin ture.
Yakka ilaalcha manneen murtii keessatti gaggeeffaman hedduun isaanii sababaa adda addaan kan ka'e lafa irra harkifachuun hamilee fi jireenya hidhamtootaa fi maatiiwwan isaanii irratti dhiibbaa akka qabaatu abuukaatonni ni dubbatu. Bellama dhaddachaa lafa irra harkisuuf sababaa abbaa alangaan kennaman keessaa raga-baatoota dhiyeessuun hin danda'amnee, ragaan sagalee waraabame barreeffamaan hin dhiyaannee akkasumas manni murtii hojin muddamee jira kanneen jedhan hanga tokko.
Yakka ilaalcha sana kan hoogganan keessaa miseensi mana maree kutaa Maryland Jamie Raskin akka jedhanitti Tramp hookara sana nama keessa hin beekne miti jechuun falman.
Yakka ilaalchatti kan dhiyyeffaman ta’uus manni murtii walaba jedhee yoo murtesse iyyuu mana hidhaatti deebisamna waan ta’eef, carraan isaa argamnaan gara biyyaatti deebi’uu filanna jedhu.
Yakka ilaalchii irratti gaggeeffamee ragaan eega dhiyaatanii booda manni murtii adaba kana murteesse jedhan.Guyyaa 30 keessatti ol-iyyannoo hin dhiyeeffatan taanaan adabii kenname hojii irra kan oolu ta’un ibsame ejira.
Yakka kana irratti himatamaa lammaffaa kan ta’e Chaakkoo Jiloo ‘Ani Abbaa Maatii Waanin ta’eef manni murtii wabiidhaan gadi na ha dhiisu’ jechuun gaafatus Abbaan Seeraa Dhaddachichaa ‘poolisiin waan eenyummaa keessan qorataa jiruuf ammaaf wabiin isiniif hin eyyamamu jechuun didaniiru.
‘Yakkamaa’ badhaasuu dhiisanii warrii Oromoo fixe murtii dhiyaatu
Yakkamaa tokko ifatti ennaa sosso’uu argaa namnii dhunfaas ta’e gareen qabee seera duratti hin dhiyeessine walta’aa jedhamee seeraan gaafatama ka jedhan.Garu shakkamaa ijaan hin argine dabarsee hin kennine jedhamee hin yakkamu jedhan.
Yakkamtoonni 89 murtii argachuu bulchaan kun ibsaniiru. Haa ta’u malee haalli murtichaa bal’inaan hin ibsamne.
Yakkamtoonni kun namoota iggitanii jiran gad dhiisuuf hanga doolaara kuma saddeetii olii kan gaafatan ta’uu Millman ibsanii, maatiiwwan isaaniis firoottan isaanii gad dhiisisuuf qabeenyaa isaanii gurguraa jiru jedhan. IOM koolu galtoonni kun bakka itti hidhamanii jiran adda baafachuuf michoota isaa waliin hojjetaa jiraachuu beeksise.
Yakkamtoonni qeensa buqiisaa, namoota ajjeesaa fi qabeenya hataa turan guuramanii seeratti yeroo dhihaatan; yeroo san waan hunduu raawwata, jedhan.
Yakkamtootaa fi warren giddu galeessa gama bahaa eenyummaan isaanii hin beekamin jara kanatti makamaniiru jedhan. kanas waarsiyyaalee daangaa fi waraanatti beeksiseera jedhan.
Yakkamtoota irratti adaba cimaa kennamu kan ilaaleen filannoo bara 2020 kanaaf ejjennaa qaban haareessanii jiru. Baaydiin amma akka jedhanti namoonni lakkoofsaan akkaan hedduu ta’an mana hidhaa Yunaaytid Isteetis keessa jiru. Irra hedduun namoota hidhamanii kun gurraachaa fi gosa biroo adii hin taanee dha jedhan.
Yakkamtoota Naannoo Tigraay Keessa Dhokatan Qabuuf Sakatta’a Godhamuun Alatti Waraansi Hin Jiru: Meejer Jeneraal Mehaammed Tesemmaa
Yakkamtoota tamsa’an adamsuu fi barbaaduu irratti walitti bu’iinsaawwan xixiqqoon asii fi achii jarri luubbu isaanii oolchuuf raayyaan ittisaa immoo seera kabachiisuuf duula geggeessuun walitti bu’iinsi xixiqqoon jiru. Sadarkaa waraansaa hafee, sadarkaa lolaatti iyyuu homtuu hin jiru. Gareelee shororkeessan xiqqoo adamsuu irraa amma gara nama dhuunfaatti haala itti deemnetu jira.
Yakka Ofii Uumanii Ragaas Qophessanii Nama Adabu
Yakka sana keessaa harka qabu, kanneen jedhe – namoota 137 qabee hidhuu isaa, mootummaan bulchiisa naannoo Kibbaa torban dabre keessa beeksisee ture – jechuun, Yonaataan Zebdiwoos, Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Yakka Waxabajjii 16 Raawwatameen Kanneen Himataman Balleessaan Itti Murame
Yakki isaa giddu galeessa ka jedhame Zelalem Workagenyeehu hidhaa waggoota shanii fi baatii afurii, yakki isaa salphaa kan ittini jedhe Tesfaye Teferii hidhaa waggoota sadii fi ji’a 11 haaluma wal fakkaatuun yakki inni hojjete salphaa kan ittiin jedhe Solomon Girmaa hidhaa waggoota sadii fi baatii torbaan akka adabaman manni murtichaa murteessee jira.
Yakki isaas T-shirt mormitootaa irratti barreessuun maxxansite ka jedhu ta’uu loltoonni ibsaniifii jiru. Kana duras na sodaachisanii waan turaniif waan na ajjeesan natti fakkaatee ture. Si ajjeesna naan jedhanii turan.
Yakki lammilee ajeesuu fi qeheef qabeenya isaani irra buqqisii hatamaan dhaabachuu qaba jedha Koreen Jiddu Galeessa ODP ibsa isaa kaleessa baasee.
Yakki nama ukkaamsaan fuudhanii dhoksuu, akkasumas ajjeesuu shofeerota Taaksii fi Mootorsaaykilii ka rakkisaa jiru tahuu, bakka bu’aan isaanii joon Mushoorii ni dubbata. Joon akka jedhuttii, yakka
Yakki Seera Sadarkaa Addunyaa Cabsan Tigraay Keessatti Raawwatamuu Gabaasi Isa Ga’uu Tokkummaan Mootummootaa Beeksise
Yakki tokko laaalcha cufaadhan lallamuu han geechisu hoo iccitii jireenya dhuunfaa himatamtootaa, hamilee haawaasaa fi nageenya biyyaa irratti rakkoo fide qofa jedhan abukaatonni himatamtootaa.
Yakki Yoonaatan ittiin himatame seera farra shororkeesummaa Keeyyata 6 jala waan ta’eefi hidhaa oggaa kudhanii amma diigdamaatin adabsiisuu akka danda’uu garu ol-iyyanaaa inni dhiheeffate fudhatama waan argateef yeroon xineeffamuufiinis ibsameera.
YALI fi Uffata Aadaa Biyyoota Afrikaa
YALI(YoungAfrican Leadership Initiative)bulchiinsii perzidaanti Obaamaa dargaggoota Afrikaa egerii biyya bulchuu dandahan jedhee gama gamaa walti filee leenjisaa bahe.
Yamaamotoon akka jedhanitti hawaasi addunyaa uggura Zimbaabwee irra kaa’ame irraa kaasuu fedha, biyyattiin sabatiinsa hoolloota ishee keessatti gumaacha siyaasaa bu’a qabeessa akka qabaattu illee arguu fedha.
Yamamootoon bulchoota mootummaa Amerikaa eegii muummeen minsitera Itoophiyaa haaarahii hujii jalqabee Itoophiyaatti imaltuu dhufe ka qaraati.
Yaman keessatti tasgabii dhabiinsi hammaatuun jiraatu iyyuu biyyoota gaanafa Afrikaa irraa kan ta’an baqattootaaa fi kanneen dahannaa siyaasaa gaafatan akkasumas lammiwwan biyya alaa kuma 100 fi kuma 3tu imala hamtuu keessa darbanii Yaman dhaqqaban.
Yaroon turtii barattotaa fi haalli baruuf barsiisuus akka qajeelfama of irraa ittisa weerara COVID 19tti qophiin barbaachisu hundi taasifamee jira, jedhan. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Yaroo Salaataattis akka uummatni bakka tokkotti hedduumaachuu irraa of qusatu gaafatanii jiru.
Yaroo waraaqasa didaa naannoo oromiyaa keessa dorgomii figichaa olompikii riyootti harka ol kaasee malattoo mormii agarsiisuun kan akka dorgomiif baheen biyya alaatti hafe Atileet Fayyisaa Leellisaa biyyatti gale.
Yates, durii gargaaraa itti aanaan pirezidaantii Amerikaa Dick Cheeniitii nama Parameswaran Ponnudurai irraa hujii fuuti.
Yayyaba yuniversitii Marsabeetillee gannuma shanan kana keesatti kaahuuf waadaa gale.“Ya asi na keettanii isanii hojjadhaa,”jedha.
“Ye Hibre-Biheer Federaalist Hayilooch Ximiret, Le Heeger Medihin” yokaan “Tumsa Humnoota Federaalummaa Gamtaa Sabootaa,” jedhama, kun Prezidaantiin tumsa paartiile kanaa – dura-taa’aan Sochii Bilisummaa Oromoo - Obbo Darajjee Beqqelee, walga’iin “Foramii Humnoota Federaalummaa” jedhamu, kan paartiilee kutaalee biyyattii hunda irraa itti hirmaatan kaleessa geggeessamuu isaa fi tumsi kun mallatteessamuu isaa dubbatan.
Yein warra kaan irra magaalaa naga qabeettii yo taatu uummata kuma 200 fi hanga kuma 300 gosoota adda addaa irraa ta’antu keessa jiraatu. Hookkarri ka’e garuu gosoota kana gidduutti adda addummaa uumee jira jedha gabaasi Tokkummaa mootummootaa.
Yemaaneen twiter irratti akka beeksisanitti jilli kun miseensonni tajaajila biyyoolessaa marsaa 33ffaa eebbisiisuuf qophee agarsiisaa shaakala irra jiru daawwatee jira jedhan.
Yemeen keessatti hokkaraa fi wal waraansa waggaa tokko caalaaf gaggeeffame jalaa lubbu ofii oolfachuuf jecha baqatoonni waajiira UNHCR magaalaa Sana’aa jiru cinatti huccuu fi laastiika irraa dahannaa tolfachuun baatiilee kudhaniif jiraachaa turan.
Yemen: A clinic run by Doctors Without Borders was bombed by Saudi-led airstrikes
Yemen: At least 10 people killed and dozens more wounded in an attack on Aden airport
Yemen: At least 25 killed in Aden airport attack
Yemen: At least 4 killed after suicide bomb attack in Aden
Yemen biyya ufiifuu waraanii oolmaa fi bultii dhowwe. Namii Itoophiyaa jirenna goomittaa qabu barbaaa Sawudiitti yaa’u Yemeniin qaxxaamura.
Yemenis hope Geneva talks will result in a lasting peace VOA60 World PM 12-8-2015
Yemenitti nama 1460 caalaa irratti vaayireessii koronaa argitee 418 caalaatti tanaan lubbuu dhabe.Dhaabbilee NGO ammoo nama sun caalaatti miidhgame.
Yemen Kaabaa Keessatti Baqattoonni Oromoo 12 Ajjeefaman, Jedhama
Yemen keessatti lakkoobsi namoota vaayirasii Kornaatiin qabamanii kuma lamaa fi jaatamii shan tahuu kan gabaase – Jaarmayichi Fayyaa Addunyaa, kanneen vaayirasichaan du’an ammoo dhibba jaha akka tahan dubbata. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Yemen keessatti lammi Somaalee ajjestan jedhamuun waggaa 8 duraa kaase hidhaa keessa kan jiran Naziif Mohammad fi Xaahiir Kadiir manni murtii sadarkaa olaanaa kan yemen himata jedhameef ragaa tokko dhabuu isaa ibsee walaba nuun jedhe murteessu iyyu hidhaa keessatti dagatamne jedhu.
Yemen keessatti mormii uummanni mootummaa irratti gaggeessu hammaataa yeroo jiru kanatti,baqattonni biyyattii keessa jiraatan sodaa nageenyaa jabaa jala kan jiran ta'u dubbatan.
Yemen lafa namii Itoophiyaa jireenna Sawudii keessa jireenna goomittaa qabu barbaaduuf keessaan qaxxaamuru.Amma gabaasa IOMitti amma namii biyya tana dhufu harka 90n diqqaate.
Yemen Magaalaa Sana’aatti balaa abiddaa bakka buufata godaantotaa Itiyoophiyaa keessatt imudateen namootni du’uu dhaabbanni Godaantotaa ‘IOM’ beeksise. Hooggansi damee Afriikaa Kaabaa fi Baha jiddu Galeessaa IOM, balaa kanaan namootni saddeet du’uu fi 170 ol madaa’uu ifoomse.
Yementti Warra Baqatan Keessaa Lammii Biyya Kamiitu Baayyata?
Yemen Uummata Balaa Dhukkubaa Hammaataa Dhufe Irraa Oolchuu Hin Dandeenye: Tokkummaa Mootummootaa
Yemen waraanaan kan bututte ta’us, koolu galtoonni jireenya wayyaawaa Saud Arabiyaa fi biyyoota boba’aan badhaadhan kan hollaatti darbuuf amma iyyuu gamasitti yaa’uu itti fufaniiru.
Yemmuu mormiin ummataa biyyatii jabbachaa diimaa jiruu, babali’iinsii koroonaas cimaa deemaa jiru fi lakoofisi namoota talaallii fudhatanii heedduu hin taane kanatti dhorkaan hedduun akka miidhagina olompiikii balleess,uu tajjabdoonii dubbachaa jiru.
Yeroo aangoo iraanii isa itti aanu keessa Alaassaan Wattaaraa hiyyummaa biyyattii walakkaa dhaan gad xiqqeessuu akkasumas nageenyi guutuu biyyaa akka buufatu gochuuf kan tattaafatan ta'uu beeksisan.
Yeroo achi turantis looltoota mootummaa Somaaliyaa deggeraa fi leenjii kennnaa turan jedhameera.
Yeroo Adaamaa keessaa hiriyaa isaa waliin qabametti mana hidhaa 7 keessa akka ture akka warqeen abdiddaan qoramu sana haala suukaneessaa keessa darbuu isaa bo’ichaan ibse. Dararaa mana hidhaa keessatti nu irra ga’e irraan kan ka’e kaayyoo hidhamneef nu jiraannee arguu baannus milkaa’uuf jira jedha.
Yeroo adda addaa mootummaa fi qaamoleen maqaa WBO’n socho’an araara buusuuf walii galanus, walii galteen isaanii dhugaa fi wal amantaarratti kan hundaa’e waan hin taaneef haga yoonaa nagaan hin bu’in hafes jedhe. Hidhattoonni akka galan waamamanus, ‘mootummaan warra gale akkaataan inni itti qabe, wal amantaa silayyuu rakkoo qabu ittuu itti caalchisee araarri kun fala dhabe’ jechuun dabalee dubbate.
Yeroo adda addaatti hidhamaa kan turan Barsiisaa Qanaasaa Raggaasaa mana hidhaa Qilinxoo keessaa gadhifamanii ituu waggaa hin guutiin Kibxata Bitooteessa 5 bara 2019 du’an boqotanii jiru.Abbaa ijoollee shanii, yunivarsitii Finfinnee irraa barnoota seenaan digrii duraa kan argatanii fi waggootii 33f barsiisaa kan turan obbo Qanaasaan Umriin isaanii 55 ta’u ibsamee jira.
Yeroo akkaan cimaa ta’e sna keessatti egaa dubartoonni lammii Ameerikaa hidda dhalata Afriikaa sadii imala NASAn gara Hawaatti geggeesse keessatti qooda ol aanaa kan qabaatan.
Yeroo akkasii uummatatti hin fayyadaminaa jechuu dhaan White House irraa dubbataniiru. Eenyu iyyuu fedhii maallaqaa guuttachuuf yeroo kana fayyadamuu hin qabu jedhan.
Yeroo Ameerikaa keessatti lakkoobsi namoota dhibee Vaayirasii Koronaatti hidhata qabuun du’an kuma dhibba afurii fi kuma shan ga’ee jirutti, Prezidaant Baayiden dhukkubicha faccisuuf tarsiimoo baafatan kaleesa beeksisan.
Yeroo ammaa addunyaa irraa biyyoota 70 keessa uummata jiraatu kan miliyoona 90 ta’u kan nyaachisu sagantaan nyaata addunyaa waggoota jaa’ataman darban keessa hongee argamee hin baaknetu gaanfa Afrikaa mudate jedhee jira.Uummati miliyoonni kudhan hanqina nyaataa hamaa isaan mudaten beelaaf saaxilamuu isaanii jaarmiyichi beeksisee jira.Itiyoopiyaa keessaa uummata miliyoona 3.2tu gargaarsa midhaan nyaataa kan yeroo hatattamaa kan eeggatan ta’uu kan ibse WFPn Kenya keessaa uummata miliyoona 3.5 Somalia keessaa immoo uummati miliyoonni 2.5 Ugaandaa gama baahaa keessaa kuma 600 fi Jibuutii keessaa uummati kuma 120 beela’uu isaanii beeksisee jira.
Yeroo ammaa baatilee ja’an itti aananiif kan oolu doolaara miliyoona 300tu nu barbaachisa. Sana malee gargaarsa uummata miliyoona 2.5f goonu dhaabuuf dirqamna. Sun immoo ijoollee miliyoona tokkoo fi dubartoota ulfaaf harma hoosisan dabalata jedhan Bukeeraan.
Yeroo ammaa baayeen isaanii mana hidhaa jiruu yokaan waraa hidhatee lolaa jirutti makamaniiru,” jechuun haala amma jiru irratti gaaffii qaban dhiheessan.
Yeroo ammaa baay’ee ulfaata. Dawaalee na barbaachisu shan keessaa lama qofan argadha. Baatii lamaaf kuno akkasittin jira. Kanaaf nyaatan nyaadhu baay’een of eeggadha jedhan.
Yeroo ammaa baqattoota fi godaantota Itiyoophiyaa irraa Yemen seenan kana keessaa dhibba irraa harki sagaltamii saddeet dhalatoota Oromoo ta’uu isaaniis gabaasaan Tokkummaa Mootummootaa marsariitti “Relief WeB” irratti bahe gabaasee jira. Baqattoonni kun sababaa adda addaatiin akka Itiyoophiyaa irraa ba’an kan dubbatu – gabaasaan kun, gariin isaanii, mormii barattootaan biyyattii keessatti jalqabame wajjiin haala wal-qabateen, akkasumas “miseensota Adda Bilisummaa Oromoo ti” shakkii jedhuun mootummaa Itiyoophiyaatiin hidhamuu isanii himantan – jedha.
Yeroo ammaa biyyattii keessaa dhukkuba kanaan haaraa qabamuun dhibbaa irraa harka sagaltamaan kan gad bu’e ta’uu isaa kan ibsan obbo Birhaanuun dhaloota viresii HIV irraa walaba ta’e qabaachuuf galma TM bara 2030 lafa kaa’ate biras ni geenya jedhan. Gorsii fi dadammaqiinsi kennamu jijjiirraa amalaa waan fideef faca’inni dhibee kanaa akkaan gad bu’ee jira, kanneen viresii kana waliin jiraataniifis raabsiin dawaas sirriitti geggeeffamaa waan jiruuf haala gaariin sochiin godhamaa jiraachuu isaa dubbataniiru.
Yeroo ammaa biyyattii keessa rakkooleen siyaasaa furmaata hin argatin waan jiraiif boordichi dursee rakkoolee kana furuu qaba gaaffii jedhuuf aadde Birtukaan gaaffiin kun aangoo sirnaa kan boordii filannoo keessatti hiin haammatamu jedhanii, haa ta’u malee qopheen filannoo geggeessamaa utuu jiruu paartileen waltajjiilee sirnaa mara irratti mari’achuu akka qabanii fi barbaachisaa dha jedhan. waltajjii akkasii qindeessuuf garuu boordichi wal ta’iinsa kan agarsiisu ta’uu yaadachiisaniiru jedha Meleskachoo Ammahaa Finfinnee irraa.
Yeroo ammaa biyyootii Afriikaaa gama kaabaa keessatti keessumaa dhiyeenya kana Tunisiyaa fi Masrii keessatti sochii uummataa guddaatu dhaga’amaa jira. Sochii kana irraan kan ka’e uummati Tunisiyaa presidentii isaa aangoo irraa fonqolche.Masrii keessattis presidantii Hosnii Mubarakiin aangoo irraa darbuuf uummati torban lamaa oliif hiriira mormii geggeessaa jira.Kaka’umsi kunis isa kaanfiif jajjabina ta’ee jedha presidentiin barattoota universitiiwwan Itiyoopiyaa duraanii Obbo Hundee Dhugaasaa.Angawoonni abbootii irree jedhaman aangootti wayita dhufan abbaan murtii isaan qofa akka ta’e sammuutti qabatanii dhufu waant ta’eef aangoo gad dhiisuuf tole hin jedhan.Dimokraasii babal’isuu, carraa uummataaf kennuu simachuu waan hin dadandeenyeef naga’a jechuu ulfinaan simachuun gootummaa guddaa barbaada jedha obbo Hundeen. Filannoon wayita geggeessamus abbootiin irree kun seeruma ofii baasaniin bitamuu dhabuu dhaan mo’amuu didu. Kun immoo fincila uummataa kaasa.Guutummaa Gabaasa kanaa MP3 tuquun dhaggeeffadhaa.
Yeroo ammaa biyyota gidduutti raabsii talaallii kana agama ilaaleen wal caalmaa guddaatu jira. Lakkoobsi dhiyeenya ba’an akka agarsiisanitti, hanga ammaatti biyyoota Afriikaa keessaa dhibba irraa harka lama qofaatu talaallii kana fudhatan jechuu dhaan muummichi barreessaan tokkummaa mootummootaa guyyaa Afriikaa irratti ergaa dabarsanii jiru.
Yeroo ammaa bulchiinsa naannoo Amaaraa keessa buqqaatoota kuma 500 ta’antu jra kan jedhan. Obbo Zalaalam mootummaan ji’a ji’an nyaata kuntaala kuma 300 fi kuma 50 kennaa jira jedhan.
Yeroo Ammaa Buraayyuun Tasgabboofte Jedha Poolisiin
Yeroo ammaa deggersa mummicha ministeeraa Dr. Abiyyi Ahmed biraa deggersa argachuuf xalayaa kan ergaa jiran ta’u beeksiisan.
Yeroo ammaa dhibamtoota Kooviid 19 digdamama yaalaa akka jiran himanii, isaan keessaa 6tti dhibeen sun daran itti cimuu isaa ibsan.
Yeroo ammaa dhiironni, dubartoonnii fi ijoolleen miliyoona 800 ta’an guyyaatti doolaara 1.25 gad argatu. Mee kana yaada. Garaan isaanii duwwaa dha. Namoonni akka keenyaa biliyoonaan laka’aman dhukkuba nuti attamiin akka dhabamsiisnu beeknuun du’aa jiru. Kun yakka jedhan Obamaan.
Yeroo ammaa filannoon pireezdaantummaa Ameerikaa qalbii addunyaa hawwatee jirachuu issaatin dhagahamuu baachuu mala malee, Somaaliyaanis qophii filannootti jirtii. Biyyattin paarlaamaa haraa qabaachuuf deemti; paarlaamaa Mana Maree Olaanaaa han Fedeeshinii fi Mana Maree Gadii han bakka bu’oota ummataa qabu jechuudha.
Yeroo ammaaf, karawwan daangaa Itiyoophiyaa fi Ertiraa banamanii turan marti yeroo ammaa cufamuun isaaniins beekamee jira.
Yeroo amma Afrikaa keessaa dhibeen Kooviid 19 namoota miiliyoona 4.4 qabeeraa. Kana keesssaa namootin 118,000 du’uu isaanii ibse WHOn.
Yeroo amma Afrikaa keessatti Gazexxeessonni 73 hidhaa keessa kan jiran yoo ta'u 26 Masrii keessatti 16 Ertraa keessatti akkasumas 7 Kaameeruun keessatti ta'uun ibsamee jira.
Yeroo ammaa gara Turkii, Ameerikaa, Swidinii, gara biyyoota adda addaa fi gara Keeniyaatti kan baqatan fi kanneen yakka kana kallattiin keessatti hirmaatan waan jiraniif kanneen akkasii hordofnee murtiitti dhiyeessuuf gara fuula duraattis barnoota akka ta’u, dhiittaan mirga namaa eessatti iyyuu yoo ta’e raawwatamnaan akka nama gaafachiisu uummatichaaf ergaa dabarsuuf jecha jedhan.
Yeroo ammaa garu mooraan yeroof baqattoonni keessa bufatanii turan Loyaaddeen duwwaa dha kan jedhan baqattoonni biroon, jarri biyyatti deebifamuu isaaniif shakkii hin qabnu jedhu. Kamiisa darbe jechuun Sadaasa 14 bara 2016 immoo baqattoonni Oromoo digdamni achuma Jabuutii lafa bidiruu imalaa itti koran irraa Kamisa qabamanii kokolaataan Jimaata darbee gara Dirree Dhawaatti ergaman jedhu baqattonni Jabuutii keessaa.
Yeroo ammaa garu nageenyii naannoo daangaa kan Oromiyaa keessaa haala gaarii irra waan jiruuf walakkaa kanneen ta’an deebi’uu isaanii ibsamee jira.
Yeroo ammaa garu suraa ofii dhabee balaaf saaxilamee waan jiruuf qaamnii dhimmi kun isa ilaallatu waa gochuu qaba jedhu daw’attonni.
Yeroo ammaa garuu “Dhaabbata Oomisha Kophee Kookee” jedhamuu banuun dargaggoota 20 miindeessuun hojjachiisaa jira.Guutummaa isaa caqasaa.
Yeroo ammaa Godina Shawaa Lixaa, Buufata Fayyaa Gudar keessatti qormaata ishee fudhachuurratti argamti. “Osoon barnoota koo irraa addan bahin, nagaan dhala argachuu kootti Hedduu gammadeera” jetteetti, Galaaneen.
Yeroo ammaa gurmuun EWEHAT sammuun isaa gogee jira, kan jedhan muummichi ministaraa Abiyyi, “yeroo kiisiin isaa gogaa deemu immoo ni bada. Humna sammuu gogaa fi dukkana keessa jiru wajjiin bitintiruu hin barbaachisu,”jechuu dhaan gaaffii fi deebii Televiiziyoona Itiyoophiyaa waliin geggeessan irratti dubban.
Yeroo ammaa haala mijataa ta’een hojii irra oolaa kan jiru hojiin meeshaa waraanaa walitti qabuu kun gara fuula duraattis godinaalee naannoo sanakeessa jiran keessatti hojii irra akka oolu ibsamee jira.
Yeroo ammaa haalli hedduun kan jijjiirame yoo ta’u milkaa’ina muummicha ministeeraa akka ta’etti ilaalama. Muummichi ministeeraa Abiy Industrial park Dirre Dhawaa eebbisiisu jedhamee eegama jechuun Addis Chekol gabaaseera.
Yeroo ammaa himannaalee malaammaltummaa irratti dhiyaateef waggoota lamaaf hidhaa keessa kan jiran yoo ta’u fonqolcha mootummaa bara 1989 aangootti isaan fideen wal qabates yakka ilaalchatti dhiyaataa jiru.
Yeroo ammaa hojii argachuun ulfaataa dha. Ofii koof hojii uummee jiraachuufan murteesse. Kun akka ammaa kan yeroo roobaa ennaa ta’u maamiltoota dhugaatii kana nu irraa bitan hin argannu. Haa ta’u malee hojii kana itti fufee hojjechuufan of jajjabeesse. Sababiin isaas eessa iyyuu dhaqee hojjechuu waanan hin dandeenyeef jette.
Yeroo ammaa humnii mootummaa magaalaa Haroo seenee magaalattiin muddama keessa akka jirtu ibsamee jira.
Yeroo ammaa Israa’elii fi hidhattoota Hamaas gidduutti walitti bu’iinsa uumame furuuf illee biyyoota Afriikaa fi gola naga eegumsaa waliin hojjetaa akka jiran ibsan.
Yeroo Ammaa kana as Yunaaytid Isteetis, kutaa Waashingitan keessa an jiru Yunversitii Waashingitan jiruuf ogummaa isaatiin hojjata.
Yeroo ammaa kana kanneen gama horsisee bulaa Oromiyaa irraa mada’an irratti qorannaan gaggeeffamaa akka jiru kunis humnootii alaatti hidhata qabdu ka jedhu ta’u ibsan.Itti gaafatamaan waajiira dhimma komunikeeshinii bulchiinsa nannoo Somaalee raadiyoo sagalee Amerikaaf akka ibsanti humnootii alaa kanneen waggaa lama dura Oromiyaa jeeqaa tureetu amma bulchiinsa nannoo somaalee keessatti ajjechaa fi haleellaa geesisaa jechuun isaanii ni yaadatama.
Yeroo ammaa kana, lammiwwan Itiyoophiyaa kuma dhibba afurii haga kuma dhibba shanii ta’an tu Saawudii Arabiyaa keessa jiraata. Kanneen keessaa ka mootummaa biyyattiitiin galmeessamee jiru baay’ee xiqqoo dha.
Yeroo ammaa kana naannoon Oromiyaa rakkoo keessa jirti. Rakkoo uumamaa fi rakkoo nam-tolchee keessa jirru xiqqaa fi guddaan ni beeka. Bahaa fi kibba Oromiyaatti rakkoo nageenyaa uumameen lubbuun qaaliin lammiilee keenyaa darbaa jira.Qaama namaa fi qabeenyaa irra miidhaan gahaa jira. Lola daangaa Oromiyaa irraan ummata nagaa irraatti baname keessatti waraanni Ripaablika Somaliyaa( Moqdishoo) irratti hirmaataa akka jiran mirkanaa'ee jira.Mootuummaan Naannoo Oromiyaa gaaffiin daangaas ta’e dhimma biraatiin walqabatee naannoolee olla waliin ka’u karaa nagaa fi waliin jireenya ummatootaa cimsuun hiikamuu qaba jedhee amana. Kanaa achitti namoota nagaa irratti lola banamu cimsee balaaleffata.
Yeroo ammaa kanatti, baqattoota fi kanneen qehee ofii irraa buqqa’an – lammiwwan Somaaliyaa gara miliyoona lamaa fi walakkaa tu, mooraalee gargaarsaa biyya keessaa fi alaa keessa jiraata. Kan nama gaddisiisu, dhaloota marsaa sadiif kanneen achi keessa jiraatan tu jira. Sababaan isaa, haala Somaaliyaa keessaa tu miija’uu dhabee, deebi’uu isaan dhorke – jedhan – Prezidaant Mohammed.
“Yeroo ammaa kanatti, doorsisi yokaan sodaachisni biyya keessanii fi biyya keenya dura dhaabbate dhugaa isaa ifatti baasuu qabna. Walcina dhaabbannee sodaachisa kana of irraa deebisna” – jechuudhaan, Muummicha-ministaraa Kooriyaa Kibbaa -- Hwaang Kiyoo-aan cina dhaabbatanii dubbatan.
“Yeroo ammaa kanatti haalli fayyaa Navalnii gaarii dha. Guyyaa guyyaatti haakima fayyaan ilaalama. Waliigaltee isaatiin vaayitaaminiidhaan wal’aanamaa jira.” jechuun, Tajaajilli Mana-hidhaa ibsa baase keessatti himee jira.
Yeroo ammaa kanatti, kan Itiyoophiyaa diigaa jiru, humna oftuultotaa asii fi achii walitti qabamee fi kan akka humni kun carraa argatee akka barbaade tahu taasise immoo miseensa EHADEG tahe Paartii Dimookiraasummaa Amaaraa ADEPPPAA dha, jechuun Addi Bilisummaa Uummata Tigiraay HIWEHAAT himatee jira. Koreen giddu galeessaa Adda Bilisummaa Uummata Tigraay, kaleessa eega walga’ii hatattamaa Meqeletti geggeessee booda ibsa baase.
Yeroo ammaa kanatti konkolaatonni mi’a fe’atanii jiran gama lamaaniinuu akka dhaabatanii jiran illee dubbatu. Tahus, konkolaatonni Ertiraa Itiyoophiyaa keessa jiran gara Ertiraatti akka galan, konkolaatonni Itiyoophiyaa Ertiraa keessa jiran gara Itiyoophiyaa keessa jiran gara Itiyoophiyaatti akka galan ehamamee jira, jedhan – Bulchaan magaalaa Umeraa – Gebre-medihin Yohaannis
Yeroo ammaa kanatti Muktaar hospitaala magalaa Adaamaa jiru keessatti wal’aansa baqaqsanii hodhuu fudhataa jira.
Yeroo ammaa kan isaan jedhaa jiran namoonni kun namoota shira jiru qopheessan fi kanneen boron immoo gargaartota isaanii ti. Yeroon isaa lafa irra harkifamee kanneen hafan arfan murtii haqaa argatanii hikamninnaa soda jedhun qaba.
Yeroo ammaa, lammiwwan biyyattiin hedduun kan buqqifaman, lubbuun lammiwwan biyyattii hedduun ka badu – sababaa Keeyyatni kun tumameef –jedha – paartiin kun. Kana malees, sirni fedraalaa afaan irratti hundeeffame diriirsame, lammiwwan biyattii wal-lolsiisuu malee faayidaa hin qabu – jechuun morma.
Yeroo ammaa mana barumsaa Dizaayinii seente barataa jirti. Carraa biyya alaa dhaqanii uffannaa Aadaa fi Amayyaa agarsissuu irratti hirmaachu ishee Lensaan ibsitee jirti.
Yeroo ammaa mana ofii keessatti Qofaatti of baasanii jiru.
Yeroo ammaa masaraan Waayit Haawuus seeneetaa fi manni maree sadeenuu harka Demookraatootaa jiran. Kanaafis prezidaant Baayden jijjirama seeraa gurguddaa gochuuf carraa qabu.
Yeroo ammaa miseensonni ISIS maal gochaa akka jirdan, eessa eessatti sochii gochaa akka jiran, eenyu waliin hariiroo akka qaban, magaalaalee keessa kan jiran namoonni isaanii eenyuun akka ta’an, maal hojjetaa akka jiran, karoorri isaanii maal akka ta’ee fi ka biroo illee dhimmootii ibsuun hin barbaachifne illee hordoffii cimaan irratti geggeessamaa jira jedhan Jeneral Biraanuun. ISIS Itiyoophiyaa seeneera jechuun isaa uummata shorokeessuuf yaadee kan itti gargaarame waraana yaada sammuu ti kan jedhan jeneraalichi, uummati Itiyoophiyaa kana sodaatee kan rifatu miti, Iriyoophiyaa keessa seenee ISIS duulan oofa dandeettii jedhu hin qabu jechuu isaanii maddi oduu sabaa himaa mootummaa beeksisee jira.
Yeroo ammaa mootummaa gosoota hedduu hirmaachise haaraatu Bagdad keessatti uumame. Waraana Iraq tokkoome, dandeettii qabuu fi gosoota hedduu irraa walitti dhufes ni deggeru. Duula ISIL irratti geggeessamu keessattis ni hirmaatu.
Yeroo ammaa Naayroobii keessa ka jirtu yoo ta’u hanga baatii Bitootesssaatti Sudaan Kibbaatti deebi’uuhin dandeessu.
Yeroo ammaa namoonni meeqa mana hidhaa MaakalaawiiKeessatti hidhamanii akka jiran hin beekamuu jechuun gareen mirga dhala namaaf falmuu Hiyumaan Raayitis Waach namoota qabaman irratti mala qorannaa seeraan ala ta’eetu achii keessatti irratti gaggeeffama jechuunn bara 20113 keessa gabaasee ture.
Yeroo ammaa nyaata dhabanii beela'anii hanqiina nyaataan midhamuun isaanii balaa hin oollee kan jedhu jarmayiichi baqattootaa qabatamaan waan ta'e baruuf garu meeshaaleen wal qunnamtii martii addaan citeera jedha.
Yeroo ammaa sababaa nageenyaa fi rakkoolee fafakkaataniin kan ka’e uummati hedduun aanaalee godina Qellem Wallaggaa jala jiran irraa gara DDtti dheessanii jiru.
Yeroo ammaas kan guutuummaan saamamanii duwwaatti hafanii jiru kan ittiin jedhan hospitaaloota Wuqroo fi Addigraatiif Dawaalee dhiyeessuu danda'uu isaa ibsanii magaalaalee Tigraay fi iddoo biroo dhaqqabuu akka hin dandeenye ibsan.
Yeroo ammaas namni dhukkuba Koviid-19n shakkame tokko bakka keessa tursiisa kan addaa keess jira jedhu Itti gaafatamaan kutaa yaalii fayyaa hospitaalichaa Dr. Amsaaluu Taakkala.
Yeroo ammaas namoonni ajjeechaa Haacaaluu waliin shakkaman poolisii Finfinneetiin to'atamaniiru jechuun qorannoo taasisamaa jira jedhan.
Yeroo ammaas ol aantummaa biyyaa eeguuf qophee ga’aan akka jiru illee miseensota mana maree bakka bu’otaa uummataa mirkaneessan.
Yeroo ammaa Televiziyoona biyya Jarmanii NDR jedhamu keessatti sagantaa dhiyeessu qaba. San dura Raadiyoo biyyattiif hojjachu isaa kan ibsu Yaareed Kitaaboota lamas barreessee jira.Dhiyeenya kanas Televiziyoona biyya Jarmanii tokko irratti nyaata oromoo beeksisuuf carraa argateera. Biyya ofii gadhiifnu iyyu afaanii fi aadaan keenya dagatamuu hin qabu jedha Yaareed.
Yeroo ammaa Tigraay keessatti itti gaafatamaa yeroo kan biroo fayyaa ta'uun hojjataa kan jiran Dr. Faasikaa Amde-Selaasee duraan hospitaala rifeeraalaa kan Haaydar jedhamu keessaa hojjataa turan.
Yeroo ammaatis baqattoonni kuni naannoo bulchiinsa Imbeeyaa Kutaa Iriingaa jedhamtu keessatti to’annaa poolisii jela ka jiran yoo ta’u, koomishinera Kutaa keeyilaa kan taate Dr. Teehaa Irnaangaa akka Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf himtetti, warra Iriingaatti qabamanittis dabalata baqattoonni seeraan ala Taanzaaniyaa seenan naannoo Keeyilaa jedhamuttis mana hidhaa keessa akka jiran dubbatanii jirani.
Yeroo ammaatti, hojjetaan Embaasichaa kamiyyuu, Finfinnee dhaa alatti imaluu isaa dura, Embaasicha irraa ehama argachuu qaba – jedha.
Yeroo ammaatti, Itiyoophiyaa keessatti Waaltaa Fayyaa namoonni adda-baafaman itti wal’aanaman keessa namoonni 25 ka jiran yoo tahu, namoonni lama dhukkubichi waan itti cimeef, kutaa namoonni cimaa dhukkubsatanitti hordofiin wal’aansaa taasisamaafii akka jiru institiyuutichi beeksisee jira. Ammaan dura akka himametti namoonni dhukkubsatan lama guutummaatti dhukkubicha irraa dandamatanii jiran. Garuu, of eeggannaaf jecha, ammallee adda baafamanii akka jiran tu himame.
Yeroo ammaa US uggura imalaa naannoo andaara galaana biyyattii hedduu, kan magaalaa Malindi irraa qabee hanga naannolee daangaa Tanzaniatti keessee turte irra hedduu kaastee jirti.
Yeroo ammaa uummanni gargaarsa argataa jiru kuma dhibba lamaafi kuma torbaatamii torbaa fi dhibba lamaa fi saddettamii lama ta'uu Obbo Liiban ibsanii jiran.Daangaa Itiyoophiyaa ce'ee keniyaa keessattis caamaa fi beela hamtuutu jira. Kan baatii Fuulbaana keessa abdatamee ture roobni Hagayyaas hin argamin hafe.Gabaasaa Guutuu MP3 tuquun dhaggefadhaa
Yeroo ammaa uummati magaalattii dhibba irraa harki 80 ol gaddaa fi miidhaa miira sammuu isaanii irra ga’etti dabalee, gargaarsa midhaan nyaataa, bishaan ibsaa, geejjibaa fi tajaajila eegumsa fayyaa argataa hin jiran jechuu dhaan ibsi sun gadda itti dhaga’ame ibsee jira.
Yeroo ammaa weerara Koroonaa addunyaatti yaaddoo tahe kanatti dursanii ittisuuf karaa jaarmayaa isaanii magaalaalee Oromiyaa naannoo Finfinneetti argamanitti biifa Keemikaalaa geggeessuun vaayirasii fi baakteeriyaa irraa qulqulleessaa akka jiran Raadiyoo Sagalee Ameerikaatti himan.
Yeroo amma haalli kooviid 19 waan salpachaa dufeef biiyyi Italiyaa dhorkaa ammaan dura daangaa ishee iiratii keesse lafisuu ishee hordofuudhaan waarrii seraan alaa galaana irra namoota daddabarsan ojii isaanii itti fufaniiru jedhameera.
Yeroo amma hospitaalonnii biyyatii waan guutaa jiraniif haala kana keessatti taphicha geggeesuun rakkiina humnaa ol ta’ee waan fiduuf muummichii miniisteeraa waan kana irratti akka koree olompiikii adduunyaa amansiisan gaafachuun isaanii beekameera.
Yeroo amma ijoollee isaanii hafan 5 waliin mana obboleessa abba manaa isaanii tti baqatanii akka jiran, iddoo dur jiraataa turanti deebi'uuf sodaa akka qaban ibsan.Abbaan warraa Oneeg Shanee deggerta jedhamuun hidhaa keessa akkamjiranis ibsan.
Yeroo amma immoo kutaa hospitaalichaa kan wal'ansa hatattamaa fi wal irraa hin cinnee kennamuutti galchaman.
Yeroo amma immo weerarri dhukkuba Kooviid-19 hammaachuun haala kana daran kan hammeessuu ta;uun ibsamee jira.
Yeroo arfaasaa kanatti dinnichi ennaa biqilu arguun ka nama gammachiisu. Garbuu waliin Sirriitti waan biqile fakkaata. Hanga ammaatti naannoo kanatti garbuu qofaatu oomishama ture. Amma garuu dabaree oomishamu. Midhaan adda addaa dabaree facaasuu fi oomishuuf carraa argataniiru. Dinnicha dhaabuun oomishi argamu itti fayyadamuufis sanyiif ol kaa’uufis garbuu caala jedhan.
Yeroo baatiileen lakkaawamuuf uummata keenya garii Benishaangul Gumuz keessatti, kaan immoo manaa fi qehee isaa keessatti dhumaa jira. Mootummaan federaalaa fi ka naannoo dhuminsa kana dhaabsisuuf, kanneen haleellaa kana geggeessanii fi kanneen duuba isaanii tii shira xaxan irratti tarkaanfii fudhachuu qaba – jedhu hiriirtonni.
Yeroo baay’ee namoota dhufan keessaa ka Viizaa dhorkaman yokaan simatamuu dhaban dhibba irraa harka afurtama. Kaan ni dhufan. Bara kana garuu, dhibba irraa harka dhibba tu dhorkame. Jiloonni martinuu hin dhufan. Kun baay’ee nama gaddisiisa. Jiloonni illee kanatti baay’ee gaddanii jiran, jedhu.
Yeroo barattoota gar-malee reeban, prezidaantiin Yunivarsitichaa, Dr. Mitikkuu Teessoo ka callisanii isaan ilaalan ta’uu dubbatu, barattoonni. Sanbata dabre kana yeroo mooraa Yunivarsitichaa keessatti reebichi geggeessamu, barattoonni garii baqachuu isaanii fi humnoonni mootummaa qawweedhaan faana-bu’uudhaan, kanneen argatan qullaa isaanii lafa ciibsanii tuman, jedhu.
Yeroo biyya galuttis simannaa atleetii gootaa godhamuun isa simachuuf qophii ta’u isaanii ibsi dhabbanni lamaan baasaan eerera.
Yeroo biyyattii keessatti torban dhufu aangoon mootummaa gara nama haarawa prezidaantummaaf filatameetti cehuuf jiru kanatti biyyattii keessa addaan qoqqoodamuu fi aarii tu jira.
Yeroo biyyattiin afaan wal-waraansaa irra geessee turtetti deemsa siyaasaa karaa nagaa akka mala filatamaatti gad-dhaabuu isaa dubbatan.
“Yeroo biyyattiin gara filannootti deemaa jirtuu fi haalli sodaachisaan gama shororkeessotaa tii dhufu jabaa tahee jirutti, yeroo Yunaayitid Isteetis irraa garagaarsa barbaadnutti loltoonni Yunaayitid Isteetis Somaaliyaa keessaa ba’uun, nuuf miidhama guddaa dha. Shorokeessata immoo hamilee isaanii ol kaasa, “ jechuun Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, kutaa Afaan Somaaleetti dubbatan – Hashiin.
Yeroo bulchiinsa Obaamaa keessatti itti aanaa prezidaantii turan imaammata Amerikaan Iraaq irratti qabaachuu qabdu kan qindeessan yoo ta’u kunis bara 2011 humnootii Amerikaa gamasii baasuu kan jedhu of-keessaa qaba. Kana malees bara 2011 waraannii NATOn hogganamuu rakkoo Libiyaa gidduu akka seenu deggeranii jiru. Qooda ijoo ta’an kan Baaydiin yeroo seenata keessa turan hojjatan keessaa addumatti seera farra yakkaa ta’e qopheessuu kunis seera Federaalaa kan meeshaa waraanaa ugguru kan hanga bara 2004 jechuun waggoota kudhaniif hojii irra olee of-keessaa qaba. Garuu, seerri kun irra deebi’amee hin haaromfamiin hafe.
Yeroo bulchiinsa prezidaantii biyyaa marsaa shan irraa gara marsaa toorbaatti guddise – jijjiirraan heeraa kun. Akkaataa kanatti prezidaantiin biyyattii – Pi’eeree Nikurunziizaa, marsaan prezidaantummaa isaanii kan ammaa eega xumuramee, marsaa lama dabalataaf filatamuu danda’u.
Yeroo buufata poolisii geessee gaafattu, ilmi ishee bilbila mobaayilii nama irraa butee fudhachuu isaatiif akka ajjeefame itti himuu isaanii dubbatti. Garuu, mucaan yakka akkasii hin hojjetu – jetti. Booda, bakka reeffii kayame ennaa deemtee mucaa ishee ilaaltu, qaamni isaa bakka baay’ee rasaasaan tumamee madaa’uu ibsite.
Yeroo COVID-19 Kana Dubartoonni Biyya Hin Qabne Hokkara Saalaf Saaxilamu: UNHCR
Yeroo daawwannaa isaaniitti haasawa godhanitti “Nuti Itiyoophiyaanonni injifatamuuf alagaa dha. Wal hin beeknu. Seenaa keenyattis tahe har’a kanneen nu tuqan ni burkutaa’u. Carraan isaanii kufinsa” jedhan – muummichi-ministaraa Abiyyi. Gabaasaa Yonaatan Zabdiwoos, Caqasaa.
Yeroo dararamaa fi ajjeesama isaa ennaa ilaalamu, yeroo barbaachisaa kanatti qaama deemsa filaannoo geggeessuu fi to’atu IEBC keessaa nama ajjeesuun, filannoo geggeessamu sana danquu dha – jedhu – Kitoongoon.
Yeroo darbee sababaan kenname galmeen hunduu wal qixxaatee hin dhiyaanne kan jedhu yoo ta’u har’a garu ragaa wal qixxaatee kan galee ta’uus ilaaluuf yeroo barbaanna jechuun bellama ka biraa kenne.
Yeroo darbe waltajjii kana irratti ennaan wallee koo dhiyeessu namoonni hedduun na arguu hin dandeenye. Gatii isaatu xiqqoo qaalii ta’e natti fakkaata. Kanaaf gatii isaa xiqqoo gad xiqqeessinee martinuun keessan har’a akka nu waliin taatan goonee jirra jedhe ture.
Yeroodhaaf lakkoofsa isaanii adda baafachuuf rakkisaa ta’uus dargaggoota naannoo Calanqoo irraa ta’an kokolaataa Aysuzuu fi kanneen biroon gara shinillee kan naannoo Dirree Dawaa fi bakka raayyaan waraana biyyaa buufatee jiru Gulmaasaa jedhamutti geeffamaa kan jiran ta’u godina harargee bahaatti itti aantuu itti gaafatamtuun waajiira komunikeeshinii Aaddee Fadilaa Daawuud ibsanii jiru.
Yeroo dheeraa dhaaf naanoo bulchiinsa Somaalee Itiyoophiyaa keessatti hanqinni bulchiinsa gaarii sadarkaa ol aanaa dhaan himatamaa ture kan jedhan komiishinerrri komiishina poolisii Federaalaa Obbo Zeeyinuu Jamaal VOAf ibsaniiru.
Yeroo dheeraa eega mana-hidhaa tursiisamanii booda, hoogganoonni Poolisii Oromiyaa humnoota Federaalaa sana waliin dubbatanii, waaree-booda sa’aa afuritti isaan hiikuu isaanii dubbatu. “Sababaa kanaan walga’iin uummataa guddaan silaa Mattuutti geggeessuuf karoorfannee tures ni hafe” jedhu.
Yeroo dheeraaf hojii ooguuma harkaa adda addaan kokolaataa hojjachuuf yaalaa eeega turee booda barana itti milkaa’ee jira.Naahomiin ijoollummaa kaasanii kan guddisan akkoon isaa Aaddee Almaaz walda sanbat ijoolluummaa isaa kaasee raadiyoon mana keessaa ituu hin hafiin digee ilaalee deebisee waan hidhuuf dhisii jedheen dadhabe jedhu.
Yeroo dheeraaf oguma barnootaa irratti kan bobba’aniif erga Dargiin kufee booda mootummaa ce’umsaa keessatti itti aanaa ministeera barnootaa ta’uun kan hojjetan dura taa’aan gamtaa MEDREK profeesor Beyyenee Peexroos heron qormaataa akka dheeratuuf gaafataa kan jiran barattoonni Oromiyaa sababaa amansiisaa qabu jedhu.
yeroo dheeraaf waraanaa kan ture Zubair yeroo ammaa garu mootummaa Somaaliyaa Moqadishoo jiruutti harka kennatee jira.Sababaan harka kenneefis al shabaab musleemootaa fi addunyaa sobaa waan jiraniif jedhe.
Yeroo dheeraa qabee keessumaa IHADEG aangoo erga qabatee mallattoon nama mirga isaa gaafatu tokkoo hidhamuu, ari’atamuu fi ajjeefamuu dha jedhan.
Yeroo dhimma hojii isaan wal-qabateen gara Ameerikaa deemee torbanneen muraasaa booda ennaa deebi’u, buufata xayyaaraa Boolee irraa gara bakka tursiisa addaa geessamee guyyoota kudhan caalaaf kophaa achi jiraataa jira. Haala kana akkamitti ilaale? Maal tu itti dhaga'ame?
Yeroo dhimmi namaa qabaatan shoroorkeessaa dha jedhanii maqaa adda addaa itti moggaasuun sabaa-himaa harkaa qabaniin dubbatu jedhan.Paartiin keenya karaa nagaan kan hojjatu ta’e ituu jiru isaan garu humna waraanaa Oromiyaa keessatti bobbaasuun uummata reebaa, hidhaa fi ajjesaa jiru jedhu.
Yeroo dhiyeenya ministeera dhimma daldalaa kan ta’an Melaakuu Allebel-n kan hoogganamu jilli tokko magaalaa Jijjigaatti argamuu dhaan kaabinee mootummaa naannoo Somaalee waliin marii erga gegeessee booda baatilee ja’an itti aanan keessa indusriiwwan kanaa liqaa walakkaa biliyoonaa gama baankii misooma Itiyoopiyaan qophaa’uufii isaa itti aanaa bulchaan kun ibsaniiru.
Yeroo dhiyoo as duulawwan kaayyoo lama qabu geggeessamaa jiraachuu illee ibsanii jiran.
Yeroo dhiyoo as magaalaa Baahir Daar keessatti sochiiwwan seeraan alaa waan mul’ataniif jiraattonni magaalattii fi abbootiin qabeenyaa yaaddoo guddaa keessa jira. Kana ilaalchisee dargaggoonni magaalattii waltajjii marii qopheessanii jiran. Waltajjii sana irrattis itti aanaa muummicha ministeera dabalatee hoogganni sadarkaa ol aanaa fi abboonni qabeenya magalattii argamaniiru.
Yeroo dhiyoodhaa as kana Godinaalee Oromiyaa kaanirraa gara Magaala Moyyaalee dhimma dhuunfaa isaaniitiif namootni dhufan humni poolisii Magaala Moyyaalee sababa malee nu hidhaa jiraa jechuun komii himatan.
Yeroo dhiyoo prezidaant Isaayyaas Itiyoophiyaa fi Sudaanitti daawwannaa wal fakkaatu geggeessanii jiran.
Yeroo dhiyootti Clinton waliin wal arguu dhaan Donald Trumpiiin injifachuuf attamiin waliin hojjechuun akka nu irra jiraatu irratti mar’iannee, mootummaa namoota dhibba irraa harka tokko qofaa utuu hin taane mara keenya bakka bu’u attamiin hundeessuu dandeenyu irratti hojjenna jeduan.
Yeroo dhiyoo wal ga’ii ittisa laga Abayaa ilaallate kanneen geggeessan angawoota mootummaa ol aanoos waltajjii masqalaatti akka hin geggeessine dhorkinee turre jedhan. Obbo Feleqeen akka jedhanitti Medrek wal ga’ii sana akka geggeessuuf garuu JAN MEDAn eeyamameera jedhan.
Yeroo dhohinsii kun dhaqqabeetti immoo Awutoobusnii lafa gabaa namnii itti heddumaatu keessa darbaa ture namoota daldalaa turanii fi achiin darbaa ture hedduu galaafate jechuun kanneen ijaan argan oduu gabaastootaaf ibsan.
Yeroo dorgommii prezidaantumaa Yugaandaaf kanneen dorgoman kaadhimuun as dhihaataa jirutti mormituun siyaasaa – namni muuziqaa maqaa “Boobii Waayin” jedhamu barcuma sadarkaa ol’aanaa kanaaf dorgomanii ededa aangoo biyyattii raasuuf qophaa’uu isaanii dhaadatu.
Yeroo dubartoonni da’an abbaan warraa boqonnaan kennamuuf lakkoofsaan dabalaa jira. Isaan kun bara 1994 keessa harka 28 qofaa yoo ta’an amma garuu harka 56tti guddatee jira.
Yeroo duula filmaata prezidaantii Amerikaa isa darbee fi sana boodas yeroo afuur aangawoota Raashiyaa waliin wal arguu isaa Yaared Kushner ibsee jira.
Yeroof bakka isaanii bu'anii akka hojjataniif Obbo Muktaara Waaree muudamuu oduu gabaasaan keenya Daanii'eel Araagaaaw Loosaanjalas irraa gabaaseera.
Yeroo filannootti hir’achuu qaamaa kaasee hanga lubbuun namaa darbuu akka danda’uu maluu kan tilmaamee gamtaan kun dhiittaa mirga namoomaa kan akkasii fi kanneen biro hambisuuf jecha yeroo ammaa Haawaasaa keessatti leenjii kennaa akka jiru beeksisee jira.
Yeroo ga’aa ta’eef kadhannaan yaadannee jirra, Amma garu tarkaanfii fudhachuu qabna jedhab prezidaant Baaydiin.
Yeroo gaaffii kanaaf deebii kennu ‘mootummaan seera kabachiisuuf tooftaa ‘humnaa’ gargaaramuun ummata biratti muffii uumuu dubbate. Silaa akka ummata naannocha keessa jiraatuutti mootummaan wanna mara mariidhaan xumuruu qaba ture jechaan yaada qabus kaa’e.
Yeroo gabaabaa booda mormii Oromiyaa keessaa waliin wal qabatee yeroo lammataaf magaala Amboo keessaa qabamee gara maakalaawii tti eega geeffamee booda waggaa tokko eega hidhamee booda gadhiifame.
"“Yeroo gabaabaa keesatti raadiyoo fi gaazexaallee hin baafanna.” Omn wannii asi gahe ummata Oromooti."""
Yeroo gabaabaa keessatti dameen isaanii kun, guyyaa guyyaatti shororkeessota akka ajjeesaa jiru dubbatanii – galiin isaa inni yeroo dheeraa fi ijoon garuu, kanneen akka nagaa fi naga-eegumsi waaraa biyyoota Afrikaa keessa jiraatan qooda guddaa gumaachan – guddina misoomaa biyyootaa keessatti qooda gumaachuu dha – jedhan.
Yeroo gabaaleen sun Kamisa har’aa banamanitti, hegereen Yunaayitid qabdu, kasaaraa haga xiqqoo agarsiisa.
Yeroo gabaasaan sun qindaawetti walumaa galatt lakkoobsi namoota buqqisamanii kuma dhibba shan turan. Amma garuu, miliyoona tokko gahee jira – jechuun qabiyyee gabaasichaa bal’inaan ibsanii jiran – qorataan Amnesty International kun.
‘Yeroo gara garaa Mootummaan Itiyoophiyaa Qondaalota Poolisii kanaa waliin walitti dhiyeenyaan hojjetuu. Nuti akka hawaasa Koomiwunitii Oromoo Naayiroobiitti ijaaramnee galmoofnee hawaasa seeraan gurmaayee. Utuu sun jiruu yeroo rakkina keenyaa walitti dhufnee mariyachuudhaaf deemnu, namoota haaraa filachuudhaaf koree yoo nuti barbaannu, akka wal hin geenye dhiibbaa guddaa nurraan gahee Mootummaan Itiyoophiyaa karaa Naayiroobii Kaawuntii Poolisiitiin. Rakkina guddaatu nurra jiraa. Akka uummata keenya tajaajillutti miseensa walgahii walitti yaamnee ‘gathering permit’ fudhannee Paangaaniidhaa, erga fixnee galmaaf maallaqa baafneen booda, waraqaa eyyamaa ‘gathering permit’ illee nurraa fudhatanii ergasii wal gahuu hin dandeenyu, marii rakkina keenya walitti dhufnee waliin mariyachuu hin dandeenyu, uummata keenya qarqaaruu dadhabnee jirraa jechuudha.’
Yeroo gara torban tokkoo ta’uuf ka Finfinnee keessatti geggeessame Woorkshooppiin Walii-galtee araaraa Sudaan Kibbaa irratti fuuleffate baa’iin isaa maal akka tahe garee araara sana geggeessu IGAAD irraa ibsi haga ammaatti kenname hin jiru. Dubbi-himaan mormitootaa Diksen Kaaluwaak garuu, walii-galtee dhukaasa-dhaabinsaa dhaabbataa fi caasaa naga-eegumsaaka Mootummaa Cehumsaa gad-dhaabuutti ka fuuleffate Woorkshoophhin sun, otuu walii-galtee irra hin ga’iin xumuramuu isaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsan. Dhimmoota ijoo ta’an kana irratti gareeleen lameen walii-galtee irra hin ga’an taanaan rakkisaa dha. Gara fuul-duraatti tarkaanfatan iyyuu fagoo hin geenyye jedheen yaada, jedhu dubbi-himaan garee mormitootaa Diksen Kaaluwaak.
Yeroo gurmuuleen mirga dhala-namaa waa’ee qabsaa’onnii fi falmitoonni mirgaa biyyattii keessatti butamanii dhabamsiifamuu yaaddoo qaban ibsaa jiranitti qorataan mirga dhala-namaa Tokkummaa Mootummootaa kun gara biyyattiitti deeman.
Yeroo guyyaan mirga namaa addunyaa kabajamu kanatti mootumoonni martinuu hidhamtoota siyaasaa kana mana ofiitti akka deebi’an akka gad dhiisan gaafanna. Jedha. Kanneen kunis Obbo Baqqalaa Garbaa Oromiyaa irraa, Ilgar mammasov, Azerbaijan irraa, Ole
Yeroo haasawa isaanii jalqabuuf gara dooyaatti dhufanii jalqabee haga xumuratanii bu’anitti gochaaleen paartii isaanii, paartii Ripuubilikaanii fi paartii morkataa, Paartii Dimookiraatii gidduutti gidduu addaan fageenyi jiraachuu agarsiisan mul’ataa turan.
Yeroo haleellaan kun raawatames manneetiin 230 ol ka gubatan yoo ta’an nami kuma 70 ol qe’ee buqqa’eerallee jedha Bulchiinsi Aana Mooyyale.
Yeroo hamaa itti qajeelfamni keenya bu’uuraa kan dimokraasii keenyaaf dangaan naga eegumsa biyyoolessa keenyaa balaa irra jiru irra geenyeerra, kanaaf qajeelfamni seeraa fi dandeettiin waaltaalee keenyaa wlabaa fi loogii malee hojjechuu danda’uu qabu jechuun barreessaniiru.
Yeroo hariiroon biyyoota Eshiyaa gama Kaabaa lameen gidduu baay’ee hammaatee jiru kanatti, waraanni Indii gochaa kana akka haaloo ba’u dhaadatee jira.
Yeroo hedduu kan hariiroon isaan gidduu jiru muddamaa ta’e Traamp ergaa twitter maxxansaniin Rayaaniin galateeffataniiru.
Yeroo hidhamtoonni kumaan lakkaawaman hiikamaa jiranitti manni-murtii Itiyoophiyaa Obbo Baqqalaa Garbaa “mana-murtii tuffate” jechuun hidhaa dabalataa baatii ja’a itti muruun isaa kan hedduu nama gaddisiisu jedha ibsi miseensichi mana-maree Yunaayitid Isteets Iliyeeet L. Engil baasan.
Yeroo hojii isaanii xumuratanii deemuuf ka’uu isaaniin wal-qabatee ibsa gaazzexeessotaaf kennaniin, hiraarsawwan, hookkarawwan quunnamtii saalaa fi dhiittaaleen mirga dhala-namaa ka biroon Tigiraay keessaa fi naanoolee ka biroo akka Matakkal faa keessatti geggeessaman – jedhamuun, maddeen amanamoon gabaasaman qaama walabaan akka qoratamanis waamicha dhiheessanii jiran.
Yeroo hojii prezidaantota Konfedereeshinii kubbaa miillaa Afriikaa ykn CAF akka murteessan kan dubbatan Ahmad akka prezidaantii darbee Issa Hayatou waggoota 29f aangoo irra turuuf fedhii hin qabu jedhan.
Yeroo hoogganni Sudaan jijjiiramaa turetti, Al-maadiin nama dhiibbaa gochuu danda’an akkuma tahanitti turan. Jimaata boorii, magaalaa Sudaan – Omdurmaan keessatti sirni awwaalcha isaanii, paartiin isaanii dabalee beeksisee jira.
Yeroo Imalala isaanii kanatti hojjattoota Embaasilee Amerikaa biyyoota kana keessa jiranii waliin kan wal arguuf jiru.
Yeroo inni gara Raashiyaatti deebi'uu isa waliin imalaa kan turan abukaatoon isaa eega inni qabamee booda isa waliin deemuu barbaadan iyyu kan dhorkaman yoo ta'u polisoota waan gurraachan fuula isaanii aguuggataniin fudhatamuu isaa beekamee jira.
Yeroo isaanii irra hedduu itti gaafatama mootummaa Federaalaa fudhatanii hojjetaa kan turan Ahmed Shidee paartii bulchiinsa naannoo Somaalee keessatti hooggana dargaggootaa keessaa tokko. Jijjiirama siyaasa Itiyoophiyaa kan Muummichi ministeraa Abiy Ahmed toora haaraa irra buusan keessatti illee qooda ol aanaa kan qaban ta’uun ibsameera jedha Eskinder Frew.
Yeroo isaan yeroo dheeraaf misaayila lafa fagoo dubbii tuqachuuf hin fuguggisne hin turre. Kanaaf kun deebii cimaa isaan nuu deebisuu danda’an jedhee yaadu misaayla
Yeroo isaatti geggeessamuun murteessa dha jedhan. Ragaan jiru utuu hin dhabamsiisamin dura yeroon geggeessamuun murteessaa dha. Kanaaf wuliin jiru hatattamaan xumuramee gareen kun boodatti utuu hin hafin akka bobba’uu fi qorannaan sun ennaa geggeessamu immoo guutummaa naannoo Tigraay keessatti dhorkaa tokko malee daandiin saaqamuu qaba jedhan.
Yeroo Israa’el godaantota Afrikaa gara biyyoota isaaniitti deebisuuf murtii ishee deebistee haaressite kanatti, lammiwwan Afrikaa Israa’el keessa jiraatan kuma afurtamaa ol tahan, egereen isaanii haala yaaddessaa keessa jira.
Yeroo Itoophiyaan filannoo Hagayyaatti deemaa jirtutti paartilleen mormituu ammoo “mootummaan namoota nurraa hidhaa jira. Guyyaa filannoos kan nuti itti walii hin galin qabe,” jedhu.
Yeroo itti qabamte akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 2002 akka ture himtee eega waggaa 5 hidhamtee booda maatiin ishee eessa akka jirtu baran.
Yeroo jalqabaaf baatii muddee dabree weerarri Hawaanisaa Somaaliyaa mudatee lafa Heektaara 100,000 mancaase.Itiyoophiyaa hanga tokko keessattis weerarri Hawaanisaa kun akka jiru gabaafamee jira.
Yeroo jalqabaaf biyyaa ba'ee warra isaa waliin gara Jarmanii yeroo deeme da'iima waggaa Afurii ture. San booda warruma isaa wajjiin gara biyyaatti deebi'ee, wal waraansa biyya keessatti uumameen immoo ammas bara 1979 ennaa warri isaa dhessanii bahan, umurii isaa waggaa kudhaniitti yeroo lammataaf gara Jarmaniitti deebi'e.
Yeroo jalqabaaf ennaan isa argu, bo’aa ture. Haalli inni hamaan garuu gara kootti dhufuu ennaa inni didu. Tarii kan inni ofi irraa na ittiseef yeroo kana mara jireenya isaa keessaa dhabamuu koof jecha natti fakkaata jedhe.
Yeroo jalqabaaf erga vaayiresiin koronaa Yunaayitid Isteeisiin seenee qabee guyyaa tokkotti namoota 50,000 haaraatu vaayiresichaan qabame.
Yeroo Jalqabaaf Kuubaan Prezidaantii Maatii Kaastroo Alaa Argatte
“Yeroo jalqabaaf Taabota Maaramii Kiiloo 5 kabajuudhanWaldaa Duuka Bu'ootaafi Gamtaan Tajaajiltoota Afuurawaa Afaan Oromoo faarfannaa Afaan Oromoo fi aadaa uffata uummata Oromootiin hanga Hurufa Boombii(Jaanmeedatti) hirmaachuu fi Seenaan kun baay'ee kan nama gammachiisudha,” jechuudhan gurmuun kun fulla feesbuukii irratti beeksiseera.
Yeroo jalqabbii ce’umsaa kanatti Itiyoophiyaa keessaa deemuun rakkisaa dha kan jedhan Nikoolaas biyyatti keessa carraa fi Abdii hedduutu jira jedhan.
Yeroo jalqabu garuu ni beekama. Dhiibbaan EL NINO waggaa darbe naannoo baatii Sadaasaa dhufuu akka danda’u mallattoo agarsiisee ture. Hagam akka ta’ee fi yoom akka jalqabamu garuu baruun hin danda’amu. Hongeen amma mul’atu dhiibbaa EL NINO ti jedhan
Yeroo kana dubbii dubbataniinis, warshaan kun meeshaa waraanaa Keeniyaan baasii guddaan alaa galchitu bakka buusuuf shora guddaa qaba jedhan.
Yeroo kana konkolaachistoonni Buufata Jibuuutiitti sirnaan tajaajilamaa hin jirruu jechuun iyyannaa utuu dhiyeeffatanii qaama naga kabachiiftota Jibuutii waliin walitti bu’anii name tokko konkolaachistoota keessaa miidhamuu himan. Konkolaachistoonni yeroo kana yeroo dheeraaf terminaala Buufata dooniirra akka tursiifaman, kunis kooronaaf saaxilamuu dabalatee balaa kaan kaaniif isaan saaxilaa waan jiruuf hojii meeshaa biyyaaf fe’uu guutummaatti dhaabuu himan. Humnootni nageenyaa Jibuutii konkolaachisaa Itiyoophiyaarraan balaa geessisuunis dheekakmsa kaan fiduu himanii rakkoo mudate kanaaf angawaan mootummaa Itiyoophiyaa fi Jibuutii marii gaggeessanii jiru. Obbo Muluqen Birhaanuu Itti aanaan Itti gaafatamaa Koree Waldaalee Geejjibaa Itiyoophiyaa Jibuutii jiranii, rakkoo kaleessa Buufata dooniitti mudateen lammii Itiyoophiyaa tokkorra balaan dhaqqabuu odeeffannoon isaan dhaqqabuu beeksisan. Dhimmi kanas harra anagawoota mootummaa Jibuutii waliin mariyanneerrallee jechaan dabalataan ifoomsan
Yeroo kanatti hiriira gaggeessuun humnootii bulchiinsa naannoo Amaaraa keessa akka nagaan hin jiraannee fedhaniif ulee ykn Dullaa akka kennuutti ilaalama jechuun bulchiinsii naannoo Amaaraa beeksisuu isaa Asteer Misgaanaaw Baahi-Daar irraa gabaastee jirti.
Yeroo kanatti maatii namoota lubbuun darbee fi miidhan irra gahee, akkasumas, uummata Itoophiyaa maraaf gaadda keenya ibsaa, mootummaan keenya akka sin bira dhaabbatu beeksisuu barbaanna.
Yeroo kanattis amantoonni kadhannaa irra turan naasuun baqachuuf yeroo yaalanti wal irra ejjachuun midhaan dhaqqabuu akkasumas kanneen dheessanii mana ofiitti galan keessaa namnii tokko mooraa mana isaa keessatti ajjefamuun ibsamee jira.
Yeroo kanattis bilbila harka isaanii polisoonni harkaa fudhachuu isaanii kan dubbatan Obbo Jaafar biyya alaa irraa siif bilbilamaa jehuun dararaan adda addaa irratti rawwatamuu dubbatan. Dhuma irrattis mana hidhaa baafamanii iji isaanii hidhamee akka jiruutti laga kosiin itti gatamuu tokkotti geessanii na gatan jedhaniiru.
Yeroo kanattis humnootii nagaa eegsisanii fi hiriirtota gidduutti walitti bu’iinsa uumameen yoo xiqqaate lubbuu nama galaafatee jetti.Hiriira gaggeeffame keessaa naannoo Oromiyaa kanneen Finfinnee marsanii jiran keessatti hatattamaan faca’uu isaa fi qonnaan bultootaa fi lammiwwaan biyyattii ka biroon hiriia kanatti dabalamaa kan jiran ta’u gabaastee jirti.
Yeroo kanattis mariin itti fuufa jedhamee kan eegamu ta’u hubachisee mootummaan gara fuula duraattis karaa nagaan kanneen biyya isaanii keessatti sochii siyaasaa jiruutti hirmaachuu barbaadan waliin mari’achuu fi walii galuuf qophii ta’u ibsii ba’e hubachisee jira.
Yeroo kanattis sagantaa bayyanachiisa dinagdee biyyattiif Doolaarri Miliyoona 1.9 akka ehamamuuf iyyatan.
Yeroo Kennuun Barbaachisaa Ta’uus Tarkaanfii Fudhachuu Jalqabuun Barbaachisaa Dha . Baqqalaa Garbaa
‘Yeroo kottaa nagaan galaa jennee kadhannee dadhabne; Abbootii Gadaa, jaarrolee biyyaa erginee didaniiru; egaa sichi humnumaan itti deemuu male falli biraa hin jira natti hin fakkaatu’ Maallicha Diqqaa
Yeroo lakkoobsi konkolaataa dabalaa jiruuu fi lakkoobsi uummataas akka kanatti dabalaa jiru lakkoobsi du’aa tasagabbaa’uun oduu gammachiisaa ta’uu akka ta’etti ilaala.
Yeroo lakkoobsi namoota dhukkuba Koviid 19iin qabamanii Yunaayitid Isteetis keessatti baay’ee dabalaa jirutti kan silaa vaayirasichaan hedduu miidhamti jedhamee tilmaamame ardii Afrikaa keessatti hangi lakkobsii dhukkubsattootaa achitti dabale xiqqaa dha.
Yeroo lammiwwan Ameerikaa marti baraa fi tajaajila prezidaanticha 41ffaa kabajaan yaadatee, gadda irra jiru kanatti – prezidaant Traamp sa’atii tokkoof calleensaan reeffa Buush bira dhaabatanii booda, harkaan mallattoo kabajaa kennuun of duuba deebi’an.
Yeroo lolaan hammaate kanatti, humnoonni baraarsaa hedduun gara sanatti bobba’anii jiran. Ogeeyyiin kumaan lakkaawamanii fi kanneen fedhii ofiin bobba’an, namoota balaa keessa jiran baraaruuf itti seenanii jiran. Namoonni kuma hedduutti lakkaawaman, waldaa Kiristaanaa guddaa magaalaa Hiwusten keessa jiru keessa dahatanii jiran.
Yeroo Loola waraana addunyaa isa lammaffaa sana caalaatti amma godaansaa fi fixiinsa uummataa dhaqqabe jedhan Ban Kii Moon.
Yeroo mana-barnootaa sadarkaa lammaffaa ture akka asoosama barreessuu jalqabe dubbata. Asoosama gabaabaadhaan jalqabe, akka lakkoobsa Itiyoophiyaatti bara 1994 ennaa kutaa kudha-lama xumuratu. Mata-dureen asoosamichaa “Onnee Madoofte” jedha.
Yeroo manni-maree lameenuu ol’aantummaa Ripablikaaniin geggeessamaa jiru kanantti - Kanneen jarreen amantiitti cichan aarsan – sagantaaleen gargaarsa argataa turan tokko tokko waan keessa deebi’amanii ilaalamuuf jiran fakkaata. Sagantaaleen akka karoora maatii fi wal’aansa fayyaa qaama dhaluu, kan ittisaa fi wal’aansa HIV/AIDSii gargaarsa argachuuu irratti yaaddoo tu jira – jedhu – xiinxaltoonni.
Yeroo manni murtii dubii isaanii laaleetti polisiin yeroo qorannoo dabalataa, guyyaa 14 gafatee. Haaluma saniin Mani murtichaas gaafii poolisii fudhatee bellama itti aanu Hagayya 3, bara 2017 qabeera.
Yeroo mara nama waa dubbisu. Qophaa’anii dhufu. Sadarkaa kanattin isaan beeka. Gama beekumsaa rakkoo tokko iyyuu hin qaban.
Yeroo mara sa’aa kanatti oduu waa’ee waraanaa isiniif fidna. Oduun dhufu gaariis tahuu mala. Oduun dhufu hamaas tahuu mala. Garuu, oduu dhugaa isinitti himna, jedha taamsaani Raadiyoo Sagalee Ameerikaa ka jalqabaa. Raadiyooo danbalii gabaabaatiin Guraandhala tokko, bara 1942 tamsaasame. Gaazzexeessaan kana dubbate Wiliyaam Harlaan Haal jedhama.
Yeroo meeqa duula geggeessameen obboloonni keenya sadii ykn afur Moqadishoo keessatti loltoota biyyootii adda addaa irraa ta’anii fi kanneen biyyootii gama dhiyaa irraa deggersa argatan injifachuu isaanii kan dhageenye. Eeyee ijoollee dhiiraa lakkoobsaan xiqqoo, afur ykn ja’atu sana godha. Mooraa waraanaa illee qabachuu danda’aniiru jedhe.
Yeroo Mooraan Dadaab Cufamu Baqattoonni Eessa Deemu?
Yeroo mootummaan Saaud Arabiyaa koolu galtoota kanaaf kenneen wal qabatee Mootummaan Itiyoophiyaa lammiiwwan isaa biyya ofiitti deebisuuf kan gurmaa’e gareen jilootaa tattaaffii godhu kan itti fufu ta’uu isaaf hanga ammaatti Saudi keessatti kan hundeeffame waaltaalee itti galmaa’an torba keessatti lammiiwwan Itiyoopiya hedduun galmaa’uu isanii obbo Meles dubbataniiru.
Yeroon aangoo prezidaanti Mohaammed Abdullaahii Farmaajoo Wixata kaleessaa Guraandhala 8 kan dhumate yoo ta’u, kaadhimamtoonni prezidaantummaa kan gamtaa wal taatota garee mormituu gama dubbi himaa isaanii Reedwaan Hajii akkaibsanitti Farmaajoo akka hoogganaa biyyaatti beekkannaa hin kenninuuf jedhan.
Yeroon alatti gad ba’u namoota hin beekamne sadiitu qawwee qabataniin arge. Yeroof dhaabadhee yaadeen doormii kootti hin deebi’u jedhee murteesseen bakka dhokadhuun barbaade jette.
Yeroon ammaa Donald Traampiif yeroo injifannoo siyaasaa guddaa ennaa ta’u Traampis bakka sana qabachuuf ariifatanii jiran.
Yeroon ce’umsaa Itiyoopiyaa qormaanni guddaan isa mudatee jiru kanatti, wixineen murtii kun darbuun isaa, michuu keenya Itiyoopiyaa fi mootummaa keenyaaf, loltoota Eertraa biyyattii keessaa baasuu, hookkara dhaabuu fi Itiyoopiyaan daandiitti akka deebituuf dhaloota keessatti yeroo tokko kan ta’u ce’umsa dimokraatawaan dhimma dursi kennamuufii qabu ta’uu isaaf ergaa gam lamaan irratti walii gale dabarsa jedhan
Yeroon cufamuu barumsaa kun yoo kan dheeratu ta'e dhawaatni barnooota dhaloota danqamuu akka malu illee dubbatame.
Yeroon Filannoo Itiyoopiyaa Dheerachuun Danqaa Siyaasaa Uume: Gamtaa Mana maree Paartilee Siyaasa Itiyoopiyaa
Yeroon HOJIIF Itiyoophiyaa dhufe waan biyyattiin gochuu dandeessi jedhee hin yaadneetu ta’e kan jedhanBarnet ce’umsii Itiyoophiyaa keessaa akka milkaa’uu amantiin qaba jechuun isaanii gabaafamee jira.
Yeroon hojii prezidaantichaa Guraandhala 8 sirnaan waan dhumateef filannoon Soomaaliyaa walii galtee dhabiinsa hoogganoota siyaasaa gidduu jiruun boodatti harkifate. Dhaaboliin mormitootaa hangi tokko kan Faarmaajoo jedhamun beekaman Mohammad aangoo akka gad dhiisan gaafatanis isaan garuu hojii isaanii itti fufanii jiru.
“Yeroon Hospitaala Bushooftuu dhaqee reeffa lamaan isaanii argadhee fullii isaanii fi mormii isaanii waan ibiddaan karkkarfame fakkaata, waan gurraacha naafxaa fakkaatuutu funyaan isaanii keessaa yaa’aa ture” jedhan, Obbo Darajjeen. “Reeffa isaanii kafana uffatanii fi Amsoolaan maree ergan fudhee galee booda qaama isaanii anatu dhiqe. Qaamii isaanii inni kafanni aguugee akka shunturuu ta’uu irra darbee homaa hin taane. Inni kaan garuu waan gurraachatu irraa hurka tur” jedhu.
Yeroon ilaalcha gad aanaa itti qabaatan darbeera atakaaroo bu’aa hin qabne boodatti dhiisna jedhan prezidaaantichi haasaa isaanii ennaa dhiyeessan.
Yeroon isaan uggura manaa akka hin baaneef tolfam guyyaa isaan falmii dorgommii prezidaantummaa mormituu isaanii dimokraaticha Joo Baayiden waliin geggeessan Onkoloolessa 15 waliin walitti siqa.
Yeroon isaas itti hin darbine kan jedhan Dr. Mararaan zayita, urgooftuu ykn bishaan itti bu’eeraa kanaaf hin hojjenne ta’a sababaa jedhu naaf ergan. Paaspoortiin harkatti qabadhee jiru garuu qulqulluu homtuu kan itti hin buune ture jedhaniiru. Immigraashinii dhaqii gaafadhuu jechuun natti himamee, achis dhaqee gaafadhu hamma har’aatti na deddeebisuu irraan kan hafe deebiin argadhe hin jiru. Amma iyyuu eegaan jira jechuun Dr. Mararaan nuuf ibsanii jiru.
Yeroon koo hanga xumura waggaa kanaatti kan itti fufu ta’us haala amma jiruun ambaasaaddara haaraa muuduun gaarii dha jedheen amana jechuu dhaan Darroch ibsa baasaniin beeksisaniiru. Erga bara 2016 qabee Washington deessatti diplomaatii gameessa ta’anii hojjetaa turan. Haa ta’u malee ergaa isaan icitiin Londonitti ergan waan ifa ta’eef angawoonni Briteen yeroon hojii isaanii kan Washinton dhiyeenyatti akka dhumatu tilmaamanii jiran.
Yeroon kun sababaa EL NONOn kan ka’e deebii hatattamaa yeroo barbaadu. Sababaa kanaanis uummata Itiyoopiyaa miliyoona 10.2tu gargaarsi yeroo hatattamaa isaan barbaachisa. Ameerikaanis deebii yeroo hatattamaaf kan oolu maallaqa doolaara walakkaa biliyoonaa gumaachuu ishee ragaaleen USAID ni agarsiisu.
Yeroon kun yeroo ayyaana Gubaa fi Masqalaa ti. Uummata Oromoo naannoo Benishaangul Gumuz, godina Matakkal, aanaa Wanbaraa jiraatu biratti Ayyaanni kun akkamitti kabajama?
Yeroon kun yeroo itti dagannu miti. Fuula duratti attamiin jiraachuu akka dandeenyu mala dha’uuf of qopheessuu qabna jechuu dhaan Pasific gama dhiyaatti daayirkterr WHO ,” Dr. Takeshi Kasai, ibsaniiru.
Yeroon kun yeroo itti Itiyoophiyaan hidha Abbayyaa torbanneen hanga tokko booda bishaaniin guutuu barbaadaa jirtu waan ta’eef mariin baay’ee barbaachisaa dha. Masrii fi Sudaan karoora Itiyoophiyaan qabdu mormanii jiran. Itiyoophiyaan immoo wixinee hongee hanqisuu jedhu kan waggoota tooftaa waggoota hedduuf ture Itiyoophiyaan fudhatama dhabsiistee jirti.
Yeroon Labsii Dhiifamaa Xumuramuutti Dhiyaachuu Waajjirri Abbaa Alangaa Beeksise
Yeroon Paarlaamaa Keessa Ture Waaniin Jalqabee Hin Xumuriintu Jira. Kanaaf Filannoo Dhufuutti Hirmaachuun Fedha: Obbo Bulchaa Dammaqsaa
Yeroon Qormaataa Akka Dheeratuuf Gaafatan Barattoonni Oromiyaa Sababaa Amansiisaa Qabu: Professer Beyyenee Peexroos
Yeroon qormaata biyyoolessaa Itiyoopiyaa itti kennamu falmisiisaa ta’ee jira. Barattoota, barsiistonni fi ogeessonni barnootaas yaada gama isaanii dhiyeessaa jiran. Qormaati sun guyyaa hafe Caamsaa 22 qabee hanga ammaatti mootummaa fi qaamotii yeroon qormaata kanaa akka dheeratu gidduutti yaadi furmaataa hin argamne.
Yeroon Qormaata Biyyoolessaa Si’a Lammataa Dheeressame Mormitootaaf Deebii Ta’aa?
Yeroon roobaa walitti aansaan dhabamuu isaan kan ka’e oomishi midhaanii fi lakkoobsi beeladaalee akkaan gad cabe.
Yeroon sun gahee --- yeroon lammiwwan Yunaaytid Isteets pireezdantti isaani itti filatan.
Yeroon uggurri kun na irra kaayame, baatii Sadaasaa bara 2017 kan fuul-dura keenyaatti waggaa lama guuta jedhu Obbo Baqqalaan.Guyyaa sana ituun karaa irra deemaa jiru konkolaataan dhufanii humnaan itti na seensiisan.Nutii humna polisii humna tika nagaa ti naan jedhan.Namoonni kun arfanuu Shugguxii of-harkaa qabu. Inni Shofeera cina ta’uus warri barcuuma isa duubaa irra ana gidduu galchanii bitaa fi mirgaan ta’anis meeshaa natti qabanii ittiin na tumataa fi harkaanis na dhaanaa turan jedhu Obbo Baqqalaan.
Yeroo nuti guutummaan warra kaan irratti amantaa guutuu gatnu dhumateera jechuun Angela Merkel torban kana ibsanii jiru.
Yeroon Wal Irraa Hiiqiinsa Hawaasummaa Ammeerikaa Keessaa Akka Dabalamu Prezidaant Traamp Ajajan
Yeroo Ofii Ayyaneffannu Kan Rakko Keessa Jiran Haa Yaadannu
Yeroo prezidaantichi daawwannaa kanatti jiranitti gama biraatiin immoo qabannaa qawwee irratti akka seerri to’annaa cimaan bahe waamichi dhihaataa jira.
Yeroo Prezidaant Shii Jiinpiing dhufanitti, hiriirawwan asxaalee simannaa fi hawwii gaarii qabatan karaa gamaa fi gamana dhaabatanii simatan iyyuu, mormitoonni haala qabinsa mirga dhala-namaa Chaayinaa balaaleffatanis hiriiranii turan.
Yeroo qilleensi El Niinoo dhufu, biyyoota Afrikaa gama Bahaa Rooba jabaa tu mudata. Biyyyoota Afrikaa gama Kibbaa, Awustraliyaa fi Indooneeziyaan faa immoo, caama hamaa fi ibiddawwan Bosonaatiin miidhaman.
Yeroo qilleensi tuujii Paasifik irraa how’ee, suduuda deemsa qilleensaa jijjiiru kan uumamu – qilleensa El Niinoo jedhamu ka yeroo ammaa Ugaandaa mudatee jiru kun.
Yeroo rakkinaa akkasiitti jedhan Dubbi himtuun WFP kan damee gaanfa Afriikaa Challiss McDonough jaarmoliin gargaarsaa kana kana duraa caalaa gargaarsa barbaadu.
Yeroo Ramadaanaatti Poolisiin Kameeroon Musleemotaa Waliin Walitti Bu’e
Yeroosaan: Misooma Hoteelaa Sadarkaa Ol'aanaa Magaalaa Baadiyyaa Keessatti
“Yeroo sa’atiin tajaajila nyaata xumuramee kaafteriyaan cufamu waardiyyoonni Yunivarsitichaa rasaasa dhukaasanii nu bittimsuuf bobba’an. Eega barattoonni adda faffa’anii booda immoo, namni uffata gurraacha uffate tokko konkolaataa lakkoobsa taargaa 0065 OROMIYAA qabu keessaa bu’ee barataa doormii isaa dura barattoota kaan waliin dhaabataa ture, Leenjisaa Raggaasaa shugguxxiidhaan miila bitaa irra haleele” jedhu, barattoonni. Barataan sun battala Hospitaala Naqamteetti geessamee ka wal’aanamaa jiru tahuu dubbatu. Kan boorumtaa isaa ganama Itti-aanaa Prezidaantii Akkaadaamii Yunivarsitichaan akka hamaatti reebame barataan ka biraanis hedduu miidhamee, Hospitaala Naqamtee keessatti akka Oksiijiiniin lubbuun isaa keessa tursiisamee jiru illee nuuf ibsanii jiran, barattoonni Yunivarsitichaa. Barattoota kudhan akka hidhaman illee dubbatu.
Yeroo sana bakka itti geessamne adda baasnee beekuu baannus bakka fagoo turee jedhu obbo Habtaay Geber.
Yeroo sana humna qilleensaa Bushooftuutti argamuttis barsisaa turanii gara biyyaatti deebi’een lammii koo barsiisa jechuun gara Wallaggaatti deebi’an - ajajaa shantamaa Gammadaa Guutamaa.
Yeroo sana koriyaan kaabaa sagantaa nukleeraa qabdu akka cuftuuf gaafatamtee turte.Golli naga eegumsaa walgahii cufataan gaggeesse duras ta’e booda tuuta oduuf ibsa kan kennan Heliin walgahiin kun yeroo biraatti darbuu isaaf sababaa jabaan jira jedhee hin yaadu jedhan.
Yeroo sana mana ofii keessa ijoollee isaanii 6 waliin akka turan kan ibsan addee Izibaayee, ilmii isaanii umriin 17 battalumatti ajjeefamuu fi ofii isaanii waliin ijoolleen lama madaa'uu dubbatan.
Yeroo sana, naannoo Jimmaatti walitti-bu’insa Musliimaa fi kiristaana gidduutti ka’ee lubbbuu namaa fi qabeenyaa irra miidhaa guddaa geessisee ture dhabamsiisuu fi walii-galtee waaraa fiduu keessatti akka qooda guddaa gumaachan tu dubbatama.
Yeroo sanatti daarektarummaa INSA gad-lakkisuudhaan miseensa Koree Giddu-galaa Dhaabata Dimookiraatawa Uummata Oromoo ta’anii, haga bara 2004tti miseensa Mana-maree fi koree hoji-raaw’achiistuu ADWUI yokaan EHADEG tahan. Filannoo bara 2002 geggeessamettis, Aggaaroo dhaa filatamanii miseensa mana-maree bakka-bu’ootaa Itiyoophiyaa tahan.
Yeroo sanatti humnootii nagaa eegsisaniin haleellaan irra hin ga’in hafee, poolisiinis gaazii imimmaansu biifee jira.
Yeroo sanatti, Prezidaantii Yunaayitid Isteets ka turan – Baarkaa Obaamaa, mootummaan Raashiyaa filannoo Yunaayitid Isteets keessa harka galfate – jechuun akka mooraaleen sun cufamu ajajanii Dippiloomaatota Raashiyaa 35 illee basaastummaatti balaaleffachuun biyyaa baasan.
Yeroo sanatti reeffa namootaa kanneen walitti qabanii fi kanneen madaa’an adda baasuu dhaan hospitaalatti namoota deeddeebisaa turre dubbisnee jirra kan jedhan obbo Fisehaan fixiinsi sun kan raawwatame lammiiwwan nagaa waraansa keessatti hin hirmaanne irratti jedhan.
Yeroo sanattis humna poolisii lammilee Itoophiyaa qabuu dhufe kana duuka ka walitti bu’anii turan yoo ta’u, poolisiin keeniyaas namoota kana tamsaasuuf dhukaasa akeekkachiisaa dhukaaseera. Itti aanaa ajajaa humna poolisii kutaa bulchiinsa Kiyaambuu ka ta’an Officer Joonisten Liyaambiilaa garuu yakka jedhame kana keessa harki lammilee Itiyoophiyaa kun hin jiruu jechuun Raadiyoonii Sagalee Ameerikaaf himaniiru.
Yeroo san Imbaasiin Yuunaaytid Isteets ka Naayiroobii ture balaa Kanaan guutummaa tti waan barbadaayeef lafaa bakka dhibiitti ijaaramee, iddoo balaan kun ta’ettis namoota lubbuun darbe yaadachuuf siidaan yaadannoo ijaarameera.
Yeroo sirni muudinsa aadde Burtukaan paarlaamaa keessatti geggeessamaa turetti, walga’iin ka biraan immoo hoteela naannawa sanaa tokko keessatti akkaataa itti Boordiin filannoo, gartummaa irraa walaba taasisuun danda’amu irratti mari’ataa ture.
Yeroo taayitaa gad-lakkisanitti, dhaamsa nagaa-dhaaminsaa hojjetoota isaaniif dabarsaniin, dhaabbaticha USAGM gara ergama oduuwwan waa’ee Ameerikaa loogii tokko malee addunyaatti dabarsuutti qajeelchaa akka turan dubbatan. Hooggana isaanii jalatti jijjiiramawwan baay’een akka tahanillee eeran. Garuu, tarkaanfiileen isaanii hedduun, aangawoota mana-maree keessaa, kanneen walabummaa preesiif falmanii fi kanneen gochaalee seeraa-alaa saaxilaniin balaaleffatamaa ture.
Yeroo Taayitaa Prezidaantii Somaaliyaa Waan Dhumateef Mormitoonni Prezidaant Farmaajoo Beekkannaa Dhorkatan
Yeroo talaaliin kennamuu jalqabetti lakkoofsii namoota Amerikaa keessatti dhukkuuba Koviidiin dhumanii 300,000 ga'e ture.
Yeroo Tigiraay keessatti namoota hidhannoo hin qabne yokaan siiviloota irratti hookkarri geggeessamaa jira, jechuun gabaasaaleen bahaa jiran kanatti Yunaayitid Isteetisii fi Tokkummaan Mootummootaa, waraansi naannoo sana keessaa akka hatattamaan dhaabatuu fi qorattoonni walabaa akka seenaniif akka karaan banamuuf waamicha dhiheessan.
Yeroo tokko kan facaafaman garbuu fi dinnicha ykn mosee hanqinni roobaa yoo isaan mudate, garbuun ni goga. Moseen garuu dandammatee turuu dhaan oomisha kenna jedhan.
Yeroo tokko miseensa paartii Ripublikaanii ka turanii fi amma paartii dimookiraatotaaf ka dorgoman – Bluumberg, dorgommii isaanii dhaadhessuu fi prezidaant Traamp madaaluuf maallaqa dhuunfaa isaanii miliyoona hedduu itti baasan. Gabaasaa guutuu caqasaa
Yeroo tokko tokko kanneen haleellaa raawwatan loltoota, milishoota ykn ripxe loltoota ta’uu isaa adda baasuun hin danda’amu.
Yeroo tokko tokko kanneen mootummaa giddu galeessaa morman ta’an illee salphaa dhumatti hawaasa siivilii fi sabaa himaan walabaa bu’uura dimokraasii fi lafee dugdaa ti. Jedhan.
Yeroo Tokkotti Dhimma Lamaaf Sagalee Kennuun Rakkoo Mitii: Bordii Filannoo
Yeroo torban lama hin guunne keessatti walii galteen ka biroon garee hidhattee sosso’uuf koloneel mesaafintiin hoogganamaa ture waliin irra ga’amuun isaa ni yaadatamaa jetti Asteer Misgaanaaw Baahir Daar irraa.
Yeroo torban tokkoo keessatti hiriirri haaraan gaggeeffamuun isaa kamiisa har’a isa jalqabaati. Kibxata darbee prezidaant Bashir aangoo akka gadhiisaniif hiriirri gaafatu masaraa mootummaa biratti gaggeeffamee ture.
Yeroo torban tokko ta’uuf wal’ansaaf akka ergaman obbo Baqqalaan gaafatan iyyuu manni hidhaa garuu didee qoricha duraan guyyaatti yeroo tokko fudhataa ture yeroo lama fudhu ittiin jedhan jetti. Akka durii dhaabatee nu hin haasofsisuu kan jettu Bontuun morma na dhukkubaa mataa na bowwaafataa ija koo na qaba jechuun nutti himeera jetti.
Yeroo Vaayirasiin Koovid-19, hawaasaalee guutummaa Addunyaa irra miidhaa geessisaa jiru kanatti, dubartoonni fi durboonni biyya hin qabnee fi qahee fi jiruu ofii irraa buqqa’an, hookkara saala irratti hundaa’eef ka saaxilan tahuu, Komishinarri Ol’aanaan Dhimma Baqattootaa ka Tokkummaa Mootummootaa – UNHCR beeksisee jira.
Yeroo Waggaa tokko caaluuf weerarrii vaayrasii Koronaa addunyaa mara rakkisaa jira. Biyya tokkotti hammaatee kaanti gad jadhaa ta'uus kan bifa weeraraan deebi'ee ka'uun immo carraaqqii ta'u abdii dhorkee namoonni hedduun du'uun itti fufee jira.
Yeroo waliin haasofnu mara. Hojjetoonni waajirichaa afaan Oromoo dubbatan lama taa’anii nu dhaggeeffataa turan.” Jechuun nuuf ibsite. “Baatiin tokkoo fi walakkaaf hin argiin ture iyyuu, amma yeroo ani abbaa koo waliin dubbadhu, taa’anii nu dhaggeeffatan iyyuu, abbaa koo arguu kootti, fayyaan isaa gaarii ta’uu beekuu kootti gammadeen jira.” Jetti – Boontuun.
Yeroo waraana addunyaa lammataa jechuunis erga Japan maadhee humna galaanaa kan Pearl Harbor jiru haleeltee booda mukkeen Cherry blossoms kun hagi tokko ni muraman. Ann McClellan akka jedhanitti uummanni naannoo
Yeroo Waraansa Addunyaa lammaffaa naannoolee Naazii Jarmaniin qabatamanitti oduu tamsaasuuf jecha Mootummaa Yunaayitid Isteetsiin kan hundeessame Raadiyoon Sagalee Ameerikaa, “Here Speaks the Voice of America” yokaan “Kunoo Sagalee Ameerikaa tu isinitti dubbata” jechuun jalqababe - Afaan Jarmaniitiin.
Yeroo Waraansaatti Dhalattoonni Tigiraay Hedduun Guutummaa Itiyoophiyaa Keessaa Hidhaman, Jedhame
Yeroo waraansa haarawa kana labsanitti, akkuma Prezidaantiin isaan duraa – Hasan Sheek Mohammud godhanii turan, lammiwwan Somaaliyaa garee Al-Shabaab keessaa deebi’aniif ka dhiifama godhan ta’uu beeksisanii jiran.
Yeroo waraansichi deemaa jirutti, baqattoota Ertiraa Tigiraay keessa kuma dhibba tokkoof yaaddoon qaban dabalaa akka jirullee dubbatan. Jaarmayaaleen gargaarsaa bakka isaan jiran dhaqqabuuf karaa hin argatu taanaan, bishaan, dawaa fi nyaata dabalatee – gargaarsawwan barbaachisoo, yeroo baay’ee torban tokko keessatti dhuman achiin ga’uu dhabuun keenya guddaa nu yaaddessee jira – jedhu.
Yeroo weerara Vaayirasii Koroonaa yaaddoo uumee jiru kanatti dhalattootni Godina Wallagga Bahaa Aanaa Eebantuu biyya Ameerikaa jiraatan, deggersa birrii kuma dhibba sadii caalu, lammiilee aanichaa deggersa barbaadaniif akka oolfamu gumaachuu isaanii barreessaan Waldaa Wal Gargaarsa Eebantuu Obbo Taarikuu Lamuu VOAtti himanii jiru.
yeroo weerarri dhukkuba Koviid-19 walitti dhufeenya uummataa daangeessee akkasumas Amerikaan prezidaantii haaraa muuduuf qophii gochaa jirtuu keessatti sodaa hokkaraa qabaataa yeroo jirtuutti har'a kabajame.
Yeroo weerarri vaayresii kooronaa mullate kanas hedduu godaantota kanaa warra dhibee hin qabne biyyatti deebisaa akka turan eeran.
Yeroo Yerootti Gabaafamuus Tarkaanfiin Fudhatame Hin Jiru
Yeroo yerootti kan mudatu yoo ta’u yoom akka inni mudatu garuu sirriitti himuun rakkisaa dha.
“Yeroo yerootti sochii gaarii tu ture. Wal quunnamtii qabna turre. Omhaajer kanneen jiran qaamonni bulchiinsaas, uummatnis ---- Kaaffee tu jira ture, ni dhufu ture. Wal-quunnamtiin uummataa fi uummata gidduu, sochiin daldalaas gaarii ture. Har’a garuu, maali inni waan isaa? Maal tu tahe? jennee ennaa gaafannu, humnoonni achi jiran “qaama ol’aanaa irraa ajajni nutti kenname. Kanaaf Itiyoophiyaa irraa gara Ertiraatti galuun hin danda’amu.” Jedhan.
Yerosis Afrikaan Kibbaa fi itiyoophiyaan gama; Fayyaa, Tuurizimii fi Viisaa Diiploomaatotaan mijeessuun waliin hojjechuuf ka isaan dandeessisu walii galtee waloo mallatteessanii turan. Yeroma kanas Muummeen Ministiraa Abiy ka dubbataa turan waan lammilee itiyoophiyaa Afrikaa Kibbaa jiraataniiti. Yeros Afriikaa Kibbaa daawwachuuf turuunkoo haga mootummaan biyyattii fedha fi mirga lammilee eegsisuuf deebii kennu sababa jedhu akka tures Muummeen Ministiraa Abiy dudubbataa turan.
Yerosis Manni murtii keeniyaa gochi kun seeraan ala jedhus, mootummaan keeniyaa garuu, Mr. Migunaan yeroo keeniyaan labsii waa’ee lammummaa biyya lamaa qabaachuu hin labsin lammii Kaanaadaa waan ta’aniif waraqaan eenyummaa isaanii ammaa fudhatama kan hin qabnee jedhee Mr. Migunaa biyyaa ari’e. Haa ta’uyyuu malee Mr. Migunaan ka ariyamaniif sanaaf utuu hin taanee, yoo dursaaan paartii mormituu Raayilaa Odiingaa ‘an prirezdentii biyyaati’ jechuun of muudan shora isaan taphatan irraa maddee jedhu miseensonni paartii mormituu.
Yero walitti b’iinsi utuu addaan hin citin belbelaa jiru kanatti walii galteen kun mallatteessamuun hiika guddaa qaba.
Yerusaaleem keessatti ibsa kennaniin akka jedhanitti yaaddoon keenya biyyi finxaalessi Islaamummaa meeshaa nukleraa qabaachuuf daandii gabaabaa argate jedhan.
Yiniversitii Walaggaa mooraa Shaambuu keessatti Wixata halkan du’uu barattoota lamaa ilaalchisee itti aanaa diinii barnootaa obbo Tuulii Abdiisaa dubbisneerra.
Ynivarsitii biyyattii beekamaatti utuu hin darbin dura Kollejii naannoo jiru irraa qabxii ol aanaa argachuun eebbifame.
Ynivarsitii Kaaliforniyaa is Deevis keessa jiruutti qorqttuu kan taate Taang Ju'aan vizaa kan ilaaleen Waxabajjii 26 himatamtee jirti.
Yniversitii kutaa Kaaliforniyaa jiru fi kollejii Spokane Washington biraas barsiistonni fedha ofiin dhquu dhaan yeroo baatilee ja’aa hanga waggoota lamaan gargaarsa gochuuf waadaa seenuun isaaniis ibsameera.Karoorri isaanii guutummaa Oromiyaa keessatti manneen barnootaa ijaaruu ta’uu kan ibsan obbo Tolaa Gadaa kanneen biroonis gara naannoo ofiitti deebi’uu dhaan misoomaaf akka kaka’an waamicha dabarsaniiru.Guutummaa gaaffii fi deebii kanaa MP3 tuquun dhaga’aa.
Yniversitiin Oxfordi fi dhaabbanni Tokkummaa Mootummootaa madaallii hiyyummaa ilaalchisuun gabaasaa baassaniin Itoophiyaan addunyaa irratti hiyyummaadhaan Niijeritti aantee lammafaadha.
Yniversitiiwwan adda addaa irrra naanna’anii dargaggoota dhaqqabuuf karoora kan qaban yoo ta’u, guutummaa biyyattii waliin ga’anii ergaa nagaa kana dabarsuuf karoorfachuu isaanii ibsaniiru.
Yniversitiiwwan as America keessa jiran waliin michummaa uumuu dhaan barattootaa fi barsiistonni muuxannoo wal geeddaruuf kaoroorri jiraachuu isaas Obbo Tolaan ibsaniiru.
“Yo fedhii qabaatte waan hin obsine hin qabdu.”Gaafa isiin barumsa saayinsii kana barattullee namii hedduun ‘ufuma saatii fixxaa dubartiin PhD gahuuf guddoo nama rakkifti jedhenii jennaan “yoo dadhabe anuu laalee dhiisa jedhee itti seene. Laalee jennaan na hin dhimne.”
Yohaannis Nasiibuu Amerikaatti nama lama fixee Itoophiyaatti baqate jedhanii himatan kaan yaqabanii Amerikaan dhufan
Yohaannis Nasiibuunama ganna 24. Muddee 22 fi 23 bara 2016 Amerikaa godina Verjiiniyaa naannoo Burki fi Ispiringfiildi keessatti Henok Yohaannisii fi Qiddisti Simeenee fixe.
Yohannes Sahle 2015-2016.Gebremedin Hayilee 2016 jababee bakka bu'aa leenjisaa tahee hojjachuutti jira.
Yo hardha innii mana murtii wanjala adunyaa qoratu The Hague,Nezeralandis jiru gahetti warri isa deeggaru bahee simate.
Yo hujii nama qaxaru beeksisa hujii naannoo keessatti hojjatutti baasuu dhabuu
Yo ijoolleen isii Uraagaayitti caaccoftee aatee kubbaa irraa buufattu, Mohaammd Saalaa,gurbaa Masriin mataan dhaabdu akkuma nama madaa koffatuu barcuma irraa ciniinnachaa ila quqqulumsa.
“Yo midhaan haga guddan badan kana,yoo lafti oowwituun qabbanooftee, qabbanooftuun oowwitu,ka lolaan biyya balleessuutti jirutti ummata jireenni iafa hanqaqate rakakte argina.Yoo mootummaan waan ummati fedhu hin tolchiniif yoo lafti jeeqamtu warri biyya nagaa dhowwu tana jala biyya jeequu dandaha. Kanaaf jijjiirami qilleensaa nagaa adudnyaa sodaachisaa.”
Yo milkoofte asii achi saree fi namallee irraa fuute Roobootitti horiin namaa tissuuf deemaa jechuu.
Yonaataan Zebdiyoos, Hawaasaa irraa akka gabaasetti, hiriirri mormii sun sirna aadaa uummata Sidaamaa “Qaxalaa” jedhamuun geggeessamee, nagaadhaan xumurame. Magaalaa Hawaasaa fi aanaalee godinaa Sidaamaa keessa jiran mara irraa kan hiriira kanaaf yaa’ee uummata hedduuu yoo tahu, “Naannoo Sidaamaa keessatti gaaffiin ijaaramuu fi ofiin of bulchuu, gidduu seeninsa siyaasaan otuu hin taane, heera mootummaan qofa akka furmaata argatu barbaadna,” jechuun gaaffii isaanii dhiheeffatan. Jijjiirama biyyattii keessatti mul’ate jedhanis ka deggeran tahuus hiriira kana irratti dhageessisanii jiran.
Yonaattaan Zebdiyoos Hawaasaa irraa akka gabaasetti, dhdabamuu lubbuu nama namoota hedduu, akkasumas, barbadaa’uu qabeenyaalee ka dhaqqabsiise rakkoon nageenyaa godinincha keessatti uumame, ottuu humni ittisaa nuuf hin dhaqqabne tahee tahee lubbuun keenya hin hafu ture – jedhu – jiraattonni VOA-tti dubbatan. Bulchiisa Gidinaa Sidaamaatti, itti-gaafatamaan waajira preesii – Obbo Gennenee Abarraa, VOA waliin gaaffii fi deebii geggeessaniin, aangawoonni caasaa mootummaa, hojii uummata tasagabbeessuu fi namoota yakkatti shakkaman to’achuutti akka bobba’anii jiran dubbatu. Uuummatni Sidaamaa, miidhaa namoota saboota biroo irra gaheef itti gaafatama fudhachuuf tole jechuu isaanii naaf ibsanii jiran – jedha – Yonaataan Zebdiyoos. Hookkara dhiheenya godinaa Sidaamaa keessatti ka’e kanaan haga ammaatti yoo xiqqaate namoonni 35 du’uunii fi qabeenyaan tilmaamni isaa hin beekamiin barbadaa’uun himamee jira.
Yoo aabba Fuggichii dubbatu dibbeessii waraana gugurdaa bilbilaa keessaan dibbisa.“Alaabaa mootummaa naannoo Oromiyaa Mooyyale keessaa baasuu fedhan.”
Yoo Abbaan Gadaa Baalii fuudhuu/kennuuf qophaa’u nama hedduutti ollaa Abbootii Gadaatti qubata.Quftuma kanaanOdaa Bulanjedhan. Fkn Yaa’ii Odaa bule.
Yoo abbaan gadaa baallii kennuu namii gogeessa baallii fuudhuu kuma hedduutti aadaa tana keessa jira.
Yoo Abbaan Iyye Ollaan Birmata !
‘Yoo achi dhaqnu hundi nama nu waliin turee gammachuun guutameeti ture. Miirri namootaas akka waan waraana waan deemuu fakkaata ture” Gammadaa Waariyoo
“Yoo akka jarii kun leenjii dansaa argatu fedhan akka dansaa leenjisuu malan.Waan isaanii ittin hojjatan dansaa kennuuf malan.Wannii sadarkaa federaalaatit tahuu male kana,”jedha.
“Yoo akkama diqqaate nama namii 67 dhumuu isaa warra nutti irraa mirkanfanne,”.
“Yoo akkana tohannu kana nama geejjiba xuyyuuraatiin dhufe keessaa kuma 22 caalu waan shakkaniin irratti argan qoranne.Jarii kun ka qufahu,ka nafii oowwu, ka ammo lafa dhiba sun itti argan dhaqe toahanne. Kana keessa namii sadii barattoota Itoophiyaa Chaayinaa dhufan. Warra dhibii itti jabaate qorannee laabratootii Afirkaa Kibbaatti ergine. Haga ammaatti waan argine hin qamnu.”
“Yoo akka US biyya abadatan,biyya garaa ballattu taatu feetan bahaa filadhaa,” jedha Obaamaan.
Yoo akkuma jedhan kanaan deeman bara 2021 keessa nama Amerikaa miliyoona 320 caalu akimanii waliin gahuu dandahan jechuu.
“Yoo ambaasaaddera Amerikaatiin wal argullee rakkoo teessan isanii dubbadha.Waan isan yaaddesse itti hima.Rakkoolee haga tokkoo qofaa mitii rakkoolee jarii godina ani keessaa filatamee keessa jiru himatan isanii dubbadha.Fkn rakkoo akka Yuuyyaa irraa geettee fa.Wannii qalbiin nama hedduu baddeef waan hedduutti irra gaheef akkana.Rakkoo afaaniin himanii keessa hin baane keessa dabre.Yoo ambaasaaddera itoophiyaa argullee woma isan dhibe kana itti hima.Yoo bulchoota biyya alaa hedudun wal argu “maaiif rakko biyya teenna keessa seentan nuu jedhan nu ammoo ummati godina nu keessaa filamnee rakkoo heddu nutti himataa tana isanti himnaan jennaan.Wannii ummatii hardha waajjiria keenna dhufeefiulleen tanuma. Haga rakkoon jarii himate fala argatutti gaafii teenna hin dhaabnu hiuma falminaaf.Waajjirii kiyya haga dandahu cufaan rakkoo Itoophiyaa keessa jirtuuf hinuma iyya.Yoo isan waan keessa jirtan nutti hin himnin nu hin beennu.Nama Itoophiyaa hedduu fulaa buutanii rakkoo isaanii himacbuutti jirtanii jarilleen waan hedduu isan irraa eega,” jedha.
Yoo ammaan tanaa kana Amerikaa keessatti nama hedduutti mirgii baqataa eegamuuf malee jedhee hiriira bahuufiitit jira.
Yoo amma ergaa tana barreessuutit jirutti humniti nyaaphaa Zaanaatti guddoo miidhame Adetii fi Simbaalleetti waraana dhibba hedduutti irraa dhumate,”jedhe barreeffamii sun.
Yoo ammoo ardaa jilaa irraa gorsanii jaaran hin dhowwinuu jedhe achumaan innilleen bahee gale.
"​Yoo ammoo ati dorgommii seentu, ka yoo ati rekordi cabsitu,ykn ammoo yo ati mootee galtu adoo fiigduu iyyannaa fi gammachuu namaa dhageettaan jennaan ""saatii sunitti gurraa namaan dhagahu hin qabu moohuu malee womaa natti hin mullatan."""
Yoo ammooFIFAwaan Seraaliyooniin adabde dhiiseef Itoophiyaan ammallee tapha tokko taphachuf abdii qabaachuu fa dandeetti.
“Yoo ammoo ganna 8 akkanatti itti lakkimne biyya teenna tana akka dhowwee gara isiin lammeessoo keessaa hin baane keessa buusee biraa deema adoo arguu itti hin lakkisuu tanaaf dorgme,” jedhe.
“Yoo ani amma isan dura dhaabadhee dubbadhu kana Amerikaan doktorooraa fi sayintistoota isii dhibba hedduu waraanallee itti dabaltee dhiba Ebolaatiin wallaanuuf Afrikaatti erguutti jirti. Dhukkuba nama kuma hedduu qabachuuf deemu, ka jirenna namaa,jireenna biyyya diigee achii ammoo biyyoota addunyaa waliin gahuuf deema kanaan wallaanuuf addunyaan itti wal gargaaruu malte.
Yoo ani dubbise sunittuu baddaa Buraayyuu keessatti leenjiaa irra jirti,haga dorgommiin geettuutti dorgommii isiin humna qabu cufaan itti qopheeffadhaa jettetti fuula dura jira.
"“Yoo ani wa ilatti keeyyadhee gooroo mana kiyyaan gamaa laale laftii cuftii ibidda. Rifadhee olladhe haga ammaallee ollachuutti jira.Yoo ani akkana gadi bahe namii cuftii lafti ya gubatte,lafti ya gubatte,lafati ya gubatte, baqadhaa, baqadhaa jedha,"" warrii waan ibidda kanaa arge."
Yoo ardiin dhibiin walbira qaban namii Afrikaa COVOD-19 kana irraa ammallee wayyaa qabdi.
Yoo argan “Abraasaa baate baatu na hin dhabin jedhanii buqqifatanii dhungata” jedha aabba Borbor
Yoo atileetotii Itoophiyaa dorgommii biyya alaa dhufan nama hedduutti bahee simata.Kaan biyya isii, kaan naannoo isii,kaan ammoo saba isii faarsa.
Yoo Baallii fuudhanii galan guyyaa gaammachuuti.Guyyaa sadii “Uulmaa” taa’anii alatti hin bahan.
Yoo Baallii kennan,ka kennu“Hoo baalii”jedha..ka irraa fuudhu ammoo“kenni Baallii”jedha.Hoo Baallii!...kenni Baalii!.
Yoo baattootii mana barumsa Qophaahina Bushooftuu hardha bahanitti akka jecha barattootaatti poolisii federaalaatti ijoollee dhaanee bittinneessee kaan hidhe.
Yoo balleessine ni gaafatamna kanneen biros yoo balleessan ni gaafanna jedhan.Mariin marsaa 6n gaggeeffame Kana irraa waan argame hojii irra kan oolana ta’u kan ibsamee yoo ta’u Roobii borii waltajjii walii gala akka jiraatu ibsamee jira.
Yoo Barcelonaa bahe ammoo fuulii bara Paris Saitn Germanii fi Manchester City doofata jedhan.
Yoo barii tolee bokkeennii dansaan roobe lafa tana irraa midhaan akka obboo Abbaabbuun jedhetti maasaa qonnaan bulaa irraa argatan kintaala miliyoona 20t caala.Midhaan kun hagii guddaan qamadii fi garbuu.
“Yoo bilisummaa barbaadde, biyya keetti booni. Yoo dimookiraasii barbaadde, mirga abbaa-biyyummaa kee tikfadhu. Yoo nagaa barbaadde, biyya kee jaalladhu,” jedhan – Traamp haasawa isaanii har’aa keessatti.
Yoo Biraazil deeman kilaboota Biraazil shan waliin tapha hariyummaa taphatan jedha.
Yoo bisaan garba Paasifik oowwan garba sun gubbaatti duumansaa’a. Duumansii sun bokkaan dhufa. Duumansii achii kahe gara bubbeen addunyaa bubbiftu jijjiira.Bubbeen garba Paasifik irraa bubbiftu addunyaa ykn bokkaan ykn bonaan dhufti.Qillensii baranaa Indooneezhiyaa bonsee Afirkaa gama Bahaati roobaan duumanseesse.
Yoo biyyitii cuftii irratti walii galte Afrikaan hujii tana doolara tirliyoona 2 fi biliyoona 300tiin jalaa argatti.
Yoo bulchiinsii seera cabsee ummata walti qabe ummatii poolisi fi bulchiinsa naannoo beessisuu qaba jedha.
Yoo caamnii mudatee Itiyoophiyaan bishaan hagamii gadhiisuu qabdi ka jedhuus biyyonni sadeen ni mari'atu jedhamee jiara.
Yoo cabbii ka akkanaa kana hojjattootii bulchiinsa magaalaa ammoo soda karaa irrattti facaasanii cabbie bulbulaanii akka namii karaa irratti hin mucucaanne soda aitti facaasan.
Yoo cabbii ka akkanaa kana namaa fi makiinaalleen mucucoofuu karaa irra yaahuun dhiba.
Yoo cabbiin baxxee garbii oli ka’u doonii fi bidiruun gargaarsa kennuu ykn hujii akka akkaatiif barbaa fi dooni irra ayaahan akka fedhan yahuun dhiba jedha Dr.Mark.
Yoo danda’ames – cabinsawwan mirga dhala-namaatiif itti-gaafatamaa dha namni jedhamu yokaan namoonni jedhaman akka maqaan isaanii adda-baafamee dhiheeffamu – akkasumas, namoota karaa nagaa mormii isaanii dhageessisan irratti kanneen gochaa yakkaa raaw’atan ilaalchisee taarkaanfiin mootummaan fudhate yoo jiraate akka isaan beeksisan --- Miseensonni Mana-maree Yunaatitid isteets afuran, Ministaricha Dhimma-alaa biyya isaanii hubachiisanii jiran.
​Yoo dansumaa Gadaa,aadaa fi waliin jireennaa keessatti guddatee qaabatu “Jaala Jiloo,” jedhee sirba baase.Yoo taphaa khoblaa , qoosaa hariyaa, jireenna baaddiyaa keessatti guddatee qaabatu ammoo,”Loobolaa,” jedhee sirbe.
Yoo deebii kennan shamarri duraan isaan gargaaraa turte takka waan isaan barbaachisu warra eegdotaa duuka baatee akka dhiyeessaa jirtu fageenyaan dhageenyeerra jedhan.
Yoo dhibe illee dhuma baatii dhufuutti hanga tokko hojiitti deebi'uu fi sochiin jireenya guyya-guyyaa jiraachuu mala jedhanii kunis kutaalee Amerikaa adda addaa keessatti sadarkaan isaa garaa gara ta'u qaba jechuun Dr. Antonii Faawuchii Televiziyoona CNNf Dilbata darbee kana ibsan.
Yoo dhiiga isaani keessatti argan dorgommii irraa dhaabani waan hedduun adabanillee. Ganna lamaan dabre keesatti Keenyaatti atileetoa 36tti qorsa akkanaa fudhatani jedhanii dorgommii irraa dhaaban.Jeptoo maratoonii Boston, Chigaackoo,Stockholm, Paris, Miilaan fi Lisbon fa moohachun beekama.
Yoo dhufanillee ganamaa fi galgala horofaan waraabbatan.Akka bulchootii Itoophiyaa jedhanitti ammoo bokkaa silaa ganna dabre roobee haroo guutuu maletti hin roobiniif bisaanilleen rakkoo tahan.
“Yoo dhufte ammoo biratti footoo kahuu dandeetta malee keessa hin fuutu,” jechaa akkuma duruu gammaddu kofalte.
Yoo dhumatte ammoo akkuma maqaa isii dhaabbilee UNHCR faatii horii guddaa baafte kaambii waaan hedduuf abdatan taati.
Yo Odiinaan kakatee pirezidaantummaa labsate sun nama kuma hedduutti Naayroobiitti qophii tanaaf baheef.
Yoo dorgommii filannoo prezidaantummaa irratti Hilarii Kilinton injifatan – imaammatawwan godaantotaa ciccimoo hojii irra oolchuuf deeman tarreessuun, kaleessa galgala kutaa Ariizoonaa keessatti haasawa godhan keessatti dubbatanii turan.
Yoo dubbatan bakka bu’aan kun, bara dhibeen addunyaa jeeqe kana keessa baqattoonni gargaarsa dhabanii akka rakkataa turan, manni abrnootaa fi bakki name itti wal gahus waan cufameef anami dhiphian sammuuf saaxilamellee jedhan.
Yoo dubbatanis Muummeen Ministiraa itiyoophiyaa Abiy Ahmed, warra naannoo kana jiraatuuf waan kuni misiraachoo guddaa dha jedhan.
Yoo dubbatan Obbo Caalaan, yoo roobi bubbee fi bakakkaan biyya miidhu, dhukkubi fala hin qabne dhufu abbootiin gada daba nami uume jedhame ilaallatu; ‘Waatu Dabee, namatu cubbuurraa fagaachuu dide, uumaa fi uumamatu waldhabee akkas ta’e’ jedha Oromoon waan ta’eef jedhu. Yeroo kanas jedhu Obbo Caalaan Oromoon ‘Ya waaq nu deebis jedhee waaqa kadhataa jedhan; kadhaan isaa kun of callaaf miti, ollaa bitaa fi mirgaa, mukaa fi bineensa akkasumas biqila lafarraa maraaf kadhataaa jechuun dubbatan yoo hibboon akkasii kun mudatu.
“Yoo ebelu hayyuu gaaraa…!ebelu hayyuu gaaraa…. !jedhan gumiin ammo Gaaromi!…Gaaromi! jechaa eebbifti,” jedha hayyuun seenaa Dr., Borbor Bulee.
Yoo EBOLA irratti arganiin wallaan ammmoo wayaa akimii mataa haga miilaa xaxatanii nafa alatti bahuu ufi dhowwanii jiidha nafa namaa ufi hanqisaan ka dhibamee wallaanan jedha.
Yoo Faransaay diidumatti baaftee Arjentiinaa wayaa irraa fuutee dhaantu taphataa isii ka durii Diyaagoo Armaandoo Maradoonaa fuluma taahutti lafa riga.
Yoo fayyanillee ammoo mittaan duraan nama iitofte daftee hin fayyitu. Mootummaan Itoophiyaa dhiba kana wallaanuuf qorsa itti barbaadaa dhibamaalee gargaaruutti jira.
‘Yoo filannoo kana irratti hirmaachuu hin feene nagaan mana taa’aa, garuu dhufee namni jeequmsa ka kaasu yoo ta’ee, dhugumaan Keeniyaa keessa Mootummaan jirachuu akka baru isa goona.’ Jedhan keeniyaattaan yoo akeekkachiisa kennan.
Yoo fkn deemuu jibbii achii deemsisan ammoo namii nama hedduutti fulaa innii keessaa deeme sun eegata.
“Yoo gabayaa Caatii ykn Jimaa naannoo tana jirtu laalluu warruma gabayaa tana ufumaan qabadhachuu fedhutti dhiba kana rakkoo Itoophiya fakkeesse. Gabayaa seera malee karaa kanaan dhuftuun ammoo ji’a lama keessatti doolarai seera malee yaatu miliyoona lama qamne.Gabayaan seera malee akkanaatti rakkoo tana rakkoo gosa tokkoo tolche. Warrii gabayaa akkanaa tana jalatti dahatu ammoo akkana tolchuu baannaan fedhii warrii wal dhaba uumuun hin taatuuf.”
Yoo galgala Mana Marii Amerikaa,afi yaa’iin paartii Demokiaati,Naansii Peloosii itti gaafatamtuu taate keessatti dubbateen akka porofeeserii Koolejii Koolin,Mohaammed Xaahiroo jedhetti dubbii paartiin lamaauu faaydaa keessaa argattu dubbate.
Yoo gama laalan awwaara ykn bokkaa gannaa fakkaata.Duulii awwaanisaa marroo lammeessoo kun Muddee keessa Baalee,Raayituu irraa dhufe.
​yoo Ganzabeen dorgommii km Oslootti dorgomte ittuma dhiyaatee arge keessaa tokko:
Yoo gara biyya irraa baqatan – gara Itiyoophiyaatti deebisaman, ajjeechaan, hidhaa fi dararaan akka isaan mudatuu malu dubbatu – jechuun, Raadiyoo Sagalee Ameerikaa, Tajaajila Gaanfa Afrikaaf kan ibsa kennan – Feelix Hoorn, “namni mootummaa cunqursaa jalaa baqatee dhufee, gara biyya irraa baqatteetti deebi’uu sodaatte, dahannaa yokaan eegumsa sadarkaa Addunyaa argachuuf mirga qaba” – jedhu.
Yoo garissa dha ta’e as deebi’aa hin jiru. Garissa dhaa ala yoo bakka biraa ta’e barnoota koo ittin fufa jtti Anyangoon.
Yoo guyyaa dheengaddaa kilabiin isaa Ispeenitti kilabiiDeportivo la Corunawaliin taphattullee gooli innii daqiiqaa 91essoo irratti keessa buufatetti Atileetikcoo oli xinnisse.
Yoo Guyyaa dheengaddaallee atileetii Irish dorgommii UFC(Ultimate Fighting Championship) irratti maqaa baafate Connor McGregor wal dorgomellee akkana tolche.
Yoo haala jalqaba Dadaab gahu yaadatan Ibrahim jalqaba rifeensa namaa muruun galiin argataniin ijoolleesaanii akka bulfataa turan dubbatu. Sana boodas dukkaana xiqqaa fi mana nyaata itti gurguran banachuun amma jiruu injifachuuf tattaafatu.
Yoo hedduu hawaasii Oromoo,Ogaadeen, Itoophiyaa dhufanii rakkoob iyya isaanii nutti himanii akka nu mootummaa Amerikaatti nuu himaa jedhanii nutti himan jedha.Waajjirii isaa yoo hedduu rakkoolee naannoo Oromiyaa fi rakkoo mirga ilmaan namaa Itoophiyaan keessa jirtu jedhan gabaasaa baase dhiyeesse.
Yoo hedduu kilaboota Oromoo Amerikaa fi Kanaadaa dhufanitti wal dorgomaa barana Awustiraaliyaleen ya itti dabalamte.Walumattuu kilabii19 Hagayya 2 haga Hagayya 9,2014 istaadiyoomii MN, Central High School jedhan keessatti taphachaa bahe.
Yoo hedduu sanyii Qamadii fi garbuu bonaa fi ganna dandamachuu dandeettu karaa saayinsiitiin qoratanii baasan.
Yoo hiriirtonni tuttuqqaa hin baa’iisan ta’e Polisiin humnaan gargaaramuu yeroof kan dhiise ta’u Teng dubbatan.Kana malees nagaan mooraa Yunivarsitii keessaa ba’anii gara buufata polisii yeroo deemanti isaan waliin akka deemaniifis ehama argachuu prezidaantichii Yunivarsitii ibsanii jiru.
Yoo hirriirri kuni Waajjira Muummee Boordii Filannoo keeniyaa duratti tahu, Koomishinerri Boordichaa Roozliin Akoombee, gumii sanirraa iyyaannoo irraa fuudhanii ‘waanta isin jettan itti gaafatamaa kootii fi bakka dhimmi isaa ilaallatuun nan gaha jedhanii waadaa galaniifii jiru.
Yoo hojjatame ammoo aadaa,afaanii fi seenaa Oromoo guddisuuf malee balaa hin qabu jedhan bulchootii naannoo Oromiyaatiif mootummaa Federaalaa.
Yoo hordoffiin kun itti fufee warri nama ajjeese kun murtiif dhiyaate yaaddoo hawaasa naannoof deebii gaariidha jechuun hoogganaan waajjira ODP Aanaa Mi’oo Soraa Galgaloo VOA’f himaniiru.
Yoo humnootiin Siiriyaa haleellaa itti fufan rakkoon baqattummaa jiraachuu mala jechuun Turkiin yaaddoo qabdu ibsitee jirti.
Yoo ibsanis, seenaan, duudhaan, aadaa fi finni naannoo Booranaa jiru tasumaa haalaan hin qoratamne jedhu. Kanaaf Yuuniversitiin Booranaa wanna kana gadi fageenyaan qoratuun seenaa sabaa dhokate gadi baasa san irraa eega jedu.
Yoo ibseen baddu ibseen dhaamtu bisaanilleen walumaan badan “wannii ibsee waan naminuu dubbatuunitiiyyuu,” jedha.
Yoo innii filatu koreen kongireesii Amerikaa ammoo nama kana waan isaan himan cufa keessaa qulqulleefatee waan jedhu jedha.
Yoo innii Istuudioo VOA Afaan Oromoo dhufellee waan hedduu gaafanne.Tana keessaa keessaa tokko ‘atileeti moo, qabsaahaa mirga namaa moo namuma lamaanuu wati oofatu sii jenna jenneen.’
Yoo irratti walii galanii balleessaa itti muran, pirezidaanti Tiraampi lammeessoo pirezidaantummaallee dorgomuu hin dandahu waan hedduun adabuu dandahanillee.
“Yoo irratti walii galan misooma naannoo ka namuu abdatu humna elektirikii ka namaa jabeessa.Biyyitii sadeenuu waliin badhaati.”
“Yoo isaan biyyatti deebihanillee jaalala fi ulfinanna obboleeyyummaatiin simannaa waliin nagaa gaafa Afrikaatiin hojjanna.”
“Yoo isaan mana fincaanii,mana kitaabaa mana amantiitti bahan miidhan.Waan akkasii keessaa bahuu qamna.”
Yoo Itiyoophiyaan yeroo dheeraa fudhattee guuttee immoo
Yoo Itoophiyaa keessa jiraattanii fi yoo ammoo achitti imaltuu dhaquu feetanillee waan biyyitii keessa jirtu keessaa hubadhaa.
Yoo jaalalaan walii galle, daangaa sararuu utuu hin taane, nu barbaachisuu iyyuu dhiisuu mala. Jaalalaan walii gallaan achii waanti irraa hafe yoo jiraate asii, asii immoo jiraannaan kan waliin qooddannu ta’a jedhan.
Yoo jarii kun akkana taphatu perzdaanti FIFA,Ka Federeshiinii Kubbaa Miilaa Afirkaa fi Perzdaantii Ekuwaatooriyaal Giiniillee dirruma keessaa daawwatan.
Yoo Jermeniin biyyumaa fi biyyee Biraazil keesatti biyya nugusa kubbaa jedhaniin taan akkana saree itti qaltu kana gumiin kuma hedduu ta Biraazil deeggarttii istaadiyoomii Estadio Mineirao baafatte taan kaan harqee boohaa,kaan ammoo harka maratee miila diriirfatee hirkatee taaha,kaan harkatti afaanit goge,kaan cuqii cuquriilleen afaanii hin baatu ufuma iluma ququlba.
Yoo jiraatanillee akka isiin fayyaa nama hin dhoorre hojjatan.Bulchootii ammoo akkana jedhan.
Yoo jiraate si argannaYoo dhamnelle hin sabrinaa
Yoo Kaameruun akkana mootu kana ummata 40,000 caalutti istaadiyoomii biyya sunii Stade de l’Amitie Gaabon magaalaa Libreville jirutti bahee daawwata.
Yoo kalee galgala bara pirezidaantummaa ufii fixachuuf ummata Amerikaa duratti bahee nagaa dhaamate waan bara ufii keessa ummataa hojjate,waan itti dadhabe,rakkoo akka bulchaatti keessa dabre, waan amma biyyitii keessa jirtuu fi itti deemuu dandeettu maqaa dhahaa warra waliin hojjate,maatii isaa faarsaa imimmaan ittifachaa,xuruurrachaa dubbate.
Yoo kalee hujii irraa gussan sun innii qubaa hin qabuu godina Kaalifooriyaa magaalaa Los Angeles dhaqee hojjatoota FBI waliin kora irra ture.Akka hujii irraa gussanilleen oduu TV irraa dhagahe.
​Yoo kalee,Kibxata,Fulbaana 13, 2016 miseensota Kongireesii Amerikaa, qabsaahota mirga namaa waliin galma walgahii Amerikaa Washington, DC jiruCapitol Hilldhfuee wa dubbatellee rakkoo mirga namaa Itoophiyaa keessa jiru jedhe jabeessee duubate.
Yoo, kaleessa gaazexeessitootaaf ibsa kennan, “Eeyyee, paarlaamaa dhaqnee, ni uggurra; Sababni isaas onkoloolessa 12 booda miseensi duraanii gara gamoo sanii dhaqu martuu, ofiin dhufiidha; Aangoo sabni keeniyaa seera akka tumaniif kenneefis hin jiru, kanaaf mirga fi aboo heera biyya keenyaan nuuf kennameen dhaqnee tarkaanfii malu ni fudhanna, mormiidhaanis paarlaamaa kana ni uggurra; Waan kanaan dura Burkinaa faasootti mudate asitti irra deebiwuu hi nfeenu nuti, waanni nuti feenu, namootni kun bakka san lakkisanii warri hojii fooyya’aa hojjetu akka bakka qabatani” jedhan
Yoo kanas yoo warri anagwoota mootummaa konkolaataa kana sakatta’an warra konkolaataa keessa ture 78 keessaa 64 du’uu saba himaaleen biyyattii gabaasaniiru. Eembasii Itiyoophiyaa Taanzaaniyaa jirutti bakka bu’aa mootummaa ka ta’an Teewodroos Girmaa ta’ee kana hordofaa akka jiran dubbatan.
Yoo kora OSA(Oromo studies association)Waldaaa Qorannoo Oromoo 29essoo bara 2015 Yuniversitii Howarditti taahe irratti waan barreessite dubbachuuf yaamanillee mataa- dureeThe Raaga, its social and historical roles among the Boorana in Southern EthiopJedha.
Yoo kun darellee ammallee hinuma dhufaa taatullee harkaa nama hin baane jedhe.
Yoo kun hojii irra oole kanneen biyya alaa keessa jiran afeeruun itti aanee dhufuu danda’a yaada jedhu qaba.
Yoo kunilleen tahu baate hoo jennaan nama lama ka isatti aanutti jira taatullee nama tokko abdii guutu irraa qamna jechuun dhiba. Akka oduu gara garaatti ammoo Bareettoon garee ogummaa Waaliyaatiin walii galuu dadhabe.
Yoo kun mirkanaa’e jedhan Redwan namoota kanneen Awrooppaa seenuuf imala hamaa geggeessuun lubbuu isaanii balaa irra buusaniif akeekkachiisa jechuu dhaan sabaa himaa mootummaa irratti dhiyaachuun dubbataniiru.
“Yoo laftii misoomte jiraatte deemanii misoomsuun qajeeltuu taatullee baddaa ciranii balleessuun seeraa miti jedhu.”
Yoo lallaban gaaddisa muka ka akka Dambii, Dhaddacha, Canaa fa jalatti yoo tokko tokko ammo coqorsaan eebbisan ka jedhulleen hinma jira.Jila Adulaan lallaban tanaan Goodiyyaa jedhan.
Yoo lammiin Itoophiyaa biyyatti deebihellee ulfinnaa fi jaalalaan yooyyifadhaa, simadhaa jedhe Dr.,Abiy.
Yoo magaalaalee fi kutaaleen biyyaa ariifatanii dinagdee banu ta’e daafoon isaa hamaa ta’uu akeekkachiisan.
Yoo Marii tana keessatti prezdaantii Obaamaan biyya oduu dansaa keessaa dhagan jedhee faarse.
Yoo Masqaleen achiin bahe ibddii waan name dhaanfuu dandahuu miti. Wannii suuqilee sun keessatti gurguran haga guddaan shunkurtii,qimamii fi waan hedduu. Diqqaattullee wayaalleen keessuma jirti.
Yoom dhuftee afaanii fi aadaa barattee kitaaba barreessite jennaan,“qaraa Dubuluq,booda Gaayo achi baaddiyaa taahee jiraadhee jireenna Booranaa baradhe.Akka namii bisaan dhaqu,qoraan dhaqu,okhaa dhaqu, gabayaa deemuu fi afaanillee baradhee aadaallee baradhe.Qaraa akka Booranii dubbatu barachuu fedhaa jedhee baradhe.”
Yoomif silaa ufiifuu moohuu hin dandaha maaniif dhiise re jennee gaafannaan kun mala dorgommiitti jedhe atileeti Ashebir Demisee damee Federeshiinii atileetiksii Itoophiyaa keessaa.
Yoomiif ammaaf leenjisaa haaraa qaxarachuuf yaada hin qabu.Siifan Hassan ammoo ammoo ispoortii fi qorsii humna namaa kennu walti duuduu hin malle jette.
Yoomii fi Qajeelchaatii fi Muktaar Idriis Moo laaffisanii, buffisiisanii moo’an. Yoomiif Moo Faaraa gussuma gussee jalumatti maxxanee,eegee ammoo Muktaaritti kenne.
Yoomiif nama ganna 18 Genzebeen ammoo nama ganna 25ti.Yomiif bara 2013 keessa dorgommii metirii 3000 Denteski, Yukrenitti Shampiyonaa Dargaggoo Addunyaa(IAAF) moohuu jalqabee eegii sunii asitti metiri 2000 haga 5000 moohumatti jira.
Yoomiif Qajeelaatii fi Meresaa Kaasaay Fiigicha Ukreeyin Moohatanii,Asraat Magarsaalleen Goolii Galche
Yoomiif Qajeelchaa rekoordii caaccabsee dorgommii Boston moo’e dorgommii aadaa ispoortii Itoophiyaa Amboo irratti Oromiyaan sadeessoo baate
Yoomiif Qajeelchaatii fi Genzebee Dibaabaa atileeota addunyaa irratti dorgommin guddachaa dhufuutti jiran.
Yoo miilaan dibbisanii, mataan jikkisanii, qomaan ammoo dhowwatan feetu murxuxxaahaa, roggollaa’aa,feetu ammoo barrisaa gara itti erganitti dabarti.Yoo tolte ammoo calawwi gooliitti jettee keessa birbirfatti.
“Yoo mootummaan nu hadhee ufi irraa aane malee ammaaf lola ya dhaamne,” jedha ibsii ABO.“Mariin tun durattii deemtee bu’aa buusaa dhuftee jennaan ammo mootummaa Itophiyattin waliin gallee lolaayyuu akkuma jirumatti dhaamna jennee abdanna.”
Yoo muummeen minsitera Itoophiyaa hardha imaltuuf seenaa qabeettii jedhaniif Asmaraa gahe saleenii diimtuu ulfinnaa namaa afan afanii Pirezidaanti Isaayyaas,bulchoota mootummaa isaa,ummata itti dabalee diida xuyyuuraatti bahee simate.
Yoonaas Kindee lammii Itoophiyaa oggaa ta'u, garee baqatootaa irraa maaraatooniidhan dorgoma.
Yoonaas Kindee Olompikii irratti garee baqatootaa bakka bu'ee maratooniidhan dorgoma
Yoonaataan yeroo mormiin Oromiyaa jabaatee ture keessa, Muddee bara 2015 qabamee. Caamsa 2016 seera farra shororkeessummaatin himannaan irratti dhihaate. Yakki itti himatamees wantoota mormii mootummaa irratti deemaa tureen walqabatee fuula Feesbuukii irratti fincilaa waan kakaasan barreese an jedhu.
Yoonaatan Tasfaayee mormii Oromiyaatin walqabatee sabqunnamtii hawaasumma iratti waan barreessaa ture irratti hundaa’udhani , ji’a afur dura abbaan alangaa han himata irratti bane.
Yoonaatan Tasfaayee Raggaasaa Hidhaan Oggaa 6 fi Ji'a 6 Itti Murtaahe. Badiin Isaa, Waan Feesbuukii Irratti Maxxanse
Yoonaatan Tasfaayees mana hidhaa keessatti mirggi isaa dhibbamaa jirachuus mana murtiitti himatteera.
Yoonaatan Tesfaaye mana hidhaa Ziwaay keessatti kan itti murtaa’e hidhaa waggaa sadii fi ji’a ja’aa xumuruuf utuu eegaa jiru har’a gammachuun hin eegamin isa mudateera. Har’a akkuma tasaa ba’i naan jedhan, Nama ba’i naan jedhes gaafannaan deebii ga’aa hin arganne, waaqaaf haa galatu maatii koo waliin amma wal argeen jira jedha.
Yoonaattan Tesfaayee Mana Hidhaatii Gad Lakkisame
Yoo namii 33,000 dorgommii tanaa karaatti baafatellee atileetota hedduun cinaachaan wal qabee fiiga.Fiigichii oowwee dhuamchuu gahee jennaan ciniinnatee warra waliin dorgomu awwaara itti qotee bira dabre.
Yoon bilbila kaasuu baadhe egaa na hin komatin jedha ture. Baay’ee gaddine. Kanaaf mootummaan gama diplomaasiis haa ta’u karaa ka biraa hojii isaa hojjechuu qaba amantii jedhu qabna jedhan.
Yoon Humnaan Dirqisiisame Malee Dhaddacha Duratti Hin Dhiyaadhu: Baqqalaa Garbaa
“Yoo nyaataaf kaaffee deemnullee karaatti dhagaan nu hadhanii nu reeban,” jedha barataan maqaa himachuu hin fedhin. “Haga ammaa ala buluutti jirra,doormiitti galuu sodaanna.”
Yoo obbo Jaffaar hospitaala madoolee tana itti akiman Hiywot Faanaa dhaqellee ambulaansii gara garaa hospitaalaati yaahuutti jira.
Yoo obboo Berekt mana murtiitiin dhufanillee namii bahee ‘nama harka dhiigaa’fi ‘hattuu’ jedhee itti iyye. Innii ammoo tunilleen seera malee mana murtiittuu mirgallee hina argannee jedhee himate.
Yoo obsaan,kaayoo qabaatan,ciniinnatan fulaa hin geenne hin qaban jette. “Jireennii bu’aa fi bahii qaba,tolee toluu baatus galma gahuuf obsaan hojjachuu qabda.”
Yoo odubbatanis, siyaasni shiraa sabatti gadadoo akka fidu. Warri ollaa keenyaallee akkuma nuti walitti dhufnee harka walfuunee mariyanne, waliin dubbachuu danda’uu qabu jedhan.
Yoooo Tiraampi moohamee irraa bu’uu dide ati maan jetta jedhanii gaafatan Pompeo
Yoo oowwii qilleensaa dabale biyya tamiti irra miidhama jennaan ammoo: “Keessumattu biyya hiyyeeyyii fi guddachuutti jiran,afaan garbaa jala qubatan, guddoo miidhama.Biyya yoo balaan uumame dandamachuu hin dandeennee,ta qabeenni isii rakkoo keessaa isii hin baafnetti miidhama.”
Yooo xiqqaate uummata Tigraay keessaa miliyoona 5.7 keessaa kanneen miliyoona 5.2 ta’an gargaarsa midhaan nyaataa kan yeroo hatattamaa eeggataa jiran. Tokkummaan mootummootaa akka jedhetti hanga Caamsaa 3tti uummata dhibba irraa harka 12 jechuun uummata miliyoona 3 qofaa gargaarsi qubsuma yeroo hatattamaa fi meeshaalee kan nyaataa hin ta’in isaan dhaqqabe.
Yoo pirezidaantii Angoolaa Joao Lourenco waliin Luhaandaatti wal mari’atan akka biyyitii sun mala jireennaatiin jabaattee horiillee baduu dhowwattu wal haasahn.
Yoo pirezidaanti Tiraampi waan jarii fedhu dubbatu fkn ‘silaa duruu haga guddaan filamuu qabdaniiyyuu’jedhetti USA---USA---echaa sirban. Yoo ammoo waan hin feene jedhan namuu fumaa tataa’a.
Yoo pirezidantiin Kongireessii olu oli seenu pirezidaantii dhufee simahdhaa jedhanii afi yaahiitti mana mariitti himanPirezidaanti Tiraampi amma eegii biyya bulchuu jalqabee ganna afreesso keessa jira.Jireennnii Amerikaa haga bara kana tolee tolee hin beeku jedhe
Yoo qara dorgomtu sun km 5nillee hin dorgomti amma sun bira dabartee oli guddatte.
Yoo qorannaan geggeessamu haleellaa shorokeessotaa ta’uu adda baase buufata xayaara Shaarl de Goal kan erga haleellaaleen Paris fi Brussels keessatti geggeessamanii as eegumsa cimsee jiruu-f gaaffiin naga eegumsa dhiyaachuuf jira.
Yoo rakkatte ati keennaan buli nu maal dhanbee keetitti bullaa...keenyatti bullaa
“Yoo rakkoon qoratamuu malee jiraatte warrii seerii eeyyamuuf ka qorachuu maletti jira.Dhaaba alaa dhufee rakkoo teenna nuu qoratu hin barbaannu. Dhaabii biyya keessaa ka akka koomishiinii mirga namaa Itoophiyaa faatii rakkoolee jirtu biyya keessaa deemee qorachuun beekamaa.Asiin durallee tanuma hojjachaa bahee qaamii kun seera qabeessaaa humna qabeessaa rakkoo jirtullee ufumaan qorata.Kanaaf ka nuuf qoratu qamna.”
Yoo rakkoon uumame kanneen leenjii irra jiran hatattamaan akka hojiitti bobba’an gochuu akkasumas biyyoota ka biroo biraa deggersa gaafana malee balaliin kun qaruma cufamuu akkah in qabanne colonel Wesen Yelleh VOAf ibsaniiru.
Yoo Roobii dhuftu Baahir Daaritti Keenyaan waliin taphattuu fi Sanbatuma torbaan sunii Naayroobiitti Keenyumaan walti deebitu akka obboo Solomoon G/Sillaasee Federeshiinii kubbaa miilaa Itoophiyaa keessaa VOA-tti himetti moohuu maltee ykn walqixxee bahuu malte.
Yoo sababaan kufaatii barattoota kanaa beekamee, rakkoon isaa furmaata hin arganne – dargaggoonni Keeniyaa Miliyoonaan lakkaawaman, barnoota sadarkaa ol’aanaa irraa ugguramuuf jiru – jedhu – miseensi mana-maree – Maark NyaamiitaNEWS a. Paarlaamaan biyyattii akka rakkoo kana beekuu qabu ka dubbatan immoo – miseensa mana-maree ka biraa – Kaaleeb Amisii ti.
"​Yoo saba isaa faarsau ammooNin fedhaa ani Oromoo fedhajedhe. ""Barreessaan walaloo fi yadallo kanaa Umer Alii Faaraati. Oromoon na feetii anis nin fedhaa dhiigaa fi lafeen fooniin walitti hidhaa saba jaalallii isaa hin cinne keessayin dhaladhee.”"
Yoo sagantaa Niyuukilaraa Iraanitti daangaan daran dhaabbataa fi mirkanaawaan tolfame, Yunaayitid Isteetis uggurawwan Saganticha Niyuukilaraa Iraanitti hidhatan kan prezidaant Doonaald Traamp biyyattii irra kaa’an irraa kaasuu fudhachuu malti – jedhan – Praayis.
Yoo seeraan hojajtaniin akka Dr.Raymond jedhetti “gabayaan Afrikaa miidhaa caalaa Afrikaafuu faaydaa guddaa qabdi.”
Yoo seerri mirga namaa keenya akka hin goone nu dhaabsisa ta’e, jijjiirree kana gochuu qabna jedhan.
Yoo shaampiyoonaa tahee mootummaan galate ammoo miliyoona 38 haratti. Jermeniin ganna 4n duratti doolara miliyoona 35 argatte.Biyyitii itti aante Arjentiinaan miliyoona 25 argatte.
Yoosis, Waajjirri Dhimma Keessoo Afriikaa kibbaa Ministeera Nageenyaa Itiyoophiyaa fi ministeera haaja alaa walin dhimmi kun hojiitti hiikama jedhameet ture. Qaama raawwii waadaa kanaa hordofu keessaa tokko Imbasii Itiyoophiyaa Piritooriyaa jirudha. Gaggeessaan Miisiyoonii Itiyoophiyaa Ambaasaadder Shiferraaw Teklee; gaaffii hedduu VOA’ n isaan gaafate deebisuurraa of qusatanii jiran. Garuu Dhaamsa barreeffamaan deebiisaniin ‘dhimmi kun dhimma hordoffii dheeraa qabu waan ta’eef Mootummaan Itiyoophiyaa waajjirootii Mootummaa Afriikaa Kibbaa waliin kan irratti hojjetu ta’a’ deebii jedhu qofa nuuf kennanii jiran.
Yoo Sudaan Looltoota Ishee Lafa Itiyoophiyaa Irraa Baafte qofa Karaa Nagaan Rakkoo Jiru Furra: Angawaa
Yoosuus humnootni kellaa daangaa Keeniyaa eegan godaantota kana gara daangaa Keeniyaatti akka hin dabarre ka dhowwan yoo tahu, waajjira kutaa bulchiinsa bakka godaantonni kuni itti gatamuuf turan irraa qondaalli mootummaa Keeniyaa tokko akka jedhanittii, mootummaan Taanzaaniyaa lammilee kana utuu biyyasaaniitti erguu qabuu fidee daangaa Keeniyaa irratti gatuun sirrii hin turree jedhan.
Yoo taateef Morookoon Afrikaa Kibbaa bara 2010 keessaa dorgommi Waancaa Kubbaa miilaa qophessitee aantee lammeessoo taati.
Yoo ta Keenyaa fixatte Gaanaa fi Seraaliyoon walti deebiti.Biyya taphatti jirtu keessaa Maalii, Giinii, Moritaaniyaa fi Tuniziyaatti qabxii 6-6 qaba.
“Yoo taphii dhuamtee jedhanii firimbii afuufan gammachuun waan taatu wallaalta,”jedhe Domniki tapha irraa bahee jennaan.
Yoo tarkaaniin sun raggaasisame seera tumtoonni seera guyyoota sadii keessatti sirnaan seera ba’e sana raggaasisu irratti sagalee kennuuf jiru.
Yoo tokko tokko daa’ima miila qabee bisaan keessa harkisaa,yoo tokko tokko akkuma namaa wayaa itti kaahaa,yoo tokko ammoo akka waan tabsiisuu tolchaa ture.
Yoo tokko tokko gadi dhiyaataa waan dotii,jiituu argee jennaan bira hin dabru. Lafa irraa haga metirii 5-7 yoo tokko tokko ammoo sunillee caalaa fagaatee yaa’a.
Yoo ujummoon kun ijaarame, bu’aa Itiyoophiyaaf qabaatu ennaa ibsan immoo, walii-galtee kana keessatti yoo Ogaanden keessaa zayiti boba’aan baafame Itiyoophiyaa irraa gara buufata Galaanaa tolfamuuf deemu – Lamuutti akka ujummoon diriirsamu, adiidiin baaburaa fi geejjibaalee ka biroos akka tolfamu walii-galamee jira. Kun Itiyoophiyaaf dantaa guddaa argamsiisa, jedhan.
Yoo ummatii akkana walti bahee kanadrone,xuyyuura diqqayyaa namii keessa hin jirree kaameraan qabatee biyya gubbaa marattu nagaa lafaa eegan.
Yoo vaayireesii koronaa ufi irratti argitan ‘hin rifatinaa gorsuma ogeessa fayyaa caqasaa’ jedha Caalaa Bantii Beeljiyeemitti dhiba kana irraa fayye
Yoo vaayiresii kanatti wal taanee hin duullu ta’e haalli hamtuun uumamuu mala jechuu dhaan angawoonni eegumsa fayyaa dubbatanii jiran.
Yoo waan ijoollee lafaa oli dhuftu;kuusaa, kahimaa, dardaraa, ykn qeeroo caqasuu malaniif dubbatu ammoo “Shantama gadi deemu mannaa, shanii oli deemtu wayya,” jedha.
Yoo waan seenaa abootii Gadaa barreesstie ammoo abbootii gadaa cufaa 70nuu,Gadayoo Galgaloo(abbaa Gadaa Booranaa ka qaraa)tii haga Guyyoo Gobbaa(abbaa Gadaa Booranaa ka ammaa)tti maqaa barreessitee waan bara sun keessa tahe hamtuu-toltuullee walumaan barreessite.
"“Yoo waan vaayireessii koronaa gaafatan ammoo dhukkubii kun nama biyya alaa irraa dhufee gara keenna hin jiru nuun jedhan jedha."""
Yoo waan warra adoo wal jaalatu wal irraa fagaate qaabatu ammoo, “Silaafuu Na hin yaaddu,” jedha.
“Yoo waaq nuu roobe qulqulluu ta’uu baatullee bisaan bokkaa dhugna; inni nurraa caamnaan ammo eela naannoo ka horiin bobbaan balleessite dhugnaa,”jedhe, Boruun.
Yoo wal bira qaban namuma araba fi taffii walqixeesse taatullee kubbaan Meesii faatii qoma gurbaa Ayis laandii goolii eeguu bira hin dabarre.Kubbaa Arjentiinaa 16 oli taan qomaan dhowwaa taan itti kuruphata.
Yoo walii galanii mallatteessan biyyitii Afrikaa 55nuu akka fedhan wal keessaa yaa’a,akka fedhan mi’a wal irraa bitaa akkuma Waldaa Awurooppaa tahuu dandahan.
Yoo walii galan Itoophiyaan karaa garbattiin baatu hin qamnelleen diida buufata doonii Masrii garba Mediteraaniyaan irraa fa’attee buufachuu dandeetti jedha.
Yoo walii galtee IGAD hojiitti hiikuu akkasumas mootummaa ce’umsaa hundeessuun barbaachise rakkoo kana irra aanuu qabu.
Yoo walti deebisan fulaan jarii kun guurrate hektaarii 412.6 “magaalaa diqqoo tokko taha” jedha obboo Tesfaayeen.
Yoo walti deebisan namii waraanii Liyuu Poolis ka naannoo Somaalee dhfuee ji’a lamaa sadiin duratti lole baqachiise akka bulchaan ganda Simmintoo mala muree jedhetti 5,800 hinuma taha.
Yoo wal-waraansi kun itti fufe, gara naannoo sana tasgabii dhorkuutti babal’achuu mala, ka jedhu yaaddoo ka biraa akka tahe dubbata – gabaasaan Mohammed Yusuuf, Keeniyaa, Naayiroobii irraa erge.
Yoo wannii cuftii akka dansaa deemte murtii ummataa irratti buufata filannoo 690 jiraata.
Yoo wannii Tiraampiin himatan kun dhugaa taatee balleessaa itti muran hujii irraa buusuu fa dandahan.
Yoo xiqqaate looltoonni Keniyaa 2 ajjefamanii kanneen biroo 7 eessa buteen isanii dhabamee jira.Kun immoo waajiira polisii irratti haleellaa gaggeeffameen ture jedhama
Yoo xiqqaate namnii lama kan qabamee yoo ta'u lameenuu prezidaantii fi itti aanaa isaanti dhiyeenya qabu jedhamee jira.
Yoo xiqqaate namnii tokko ajjeefamee kanneen biroon lama mada'anii jiru.
Yoo xiqqaate namoonni 65 madaa’uu imaltoonni yeroo sana baabuura sana keessa turan jedhamee amanama.Meeshaan baabuura kufee harkisee kaasuu kan dhufe yoo ta’u eega baabuurichi kaafamee booda namoota lubbuun hafan barbaaduun itti fuufa jedhamee jira.
Yoo xiqqaate xiinxaltoota keessaa tokko jecha cimaa Nikki Haley dubbatan faarsanii jiran.
Yoo Yaayyaa Jamee taayita gad-lakkisuu didan itti duuluuf jecha – loltootnni gamtaa biyyoota Afrikaa Dhihaa, kan ECOWAS, daangaa Senegaal irratti qophaawanii eegaa jiran.
“Yooyyuu dhiba kana qabaachuu fi dhibaachuu isaa nama hedduu qoratan eeyee nama hedduu irratti argita. Ee nama hedduu irratti argita,”jedhe”
Youth Forum interviews Stan Nyamanhindi, currently at University of Delaware in Newark, Delaware, USA, as part of the 2015 Mandela Washington Fellowship, representing Zimbabwe.
Yovanovitch Adoolessa bara 2016 haga Caamsaa bara 2019 US taatee hojjachaa baate.
Yo walti deebisan akk jecha Abdusalaamitti horii haga 60 godaanne keessa dhume.
Yoweri Museveni wins Uganda’s presidential election
Yugaandaa Keessatti Lakkoobsi Baqattootaa Hamma Jiruu Ol Guddisamee Himame
Yujiin akka jettetti hojiin namoota kana calaluu kun yeroo fudhata; kanaafis UNHCR mootummaa keeniyaa waliin tahuun mootummaan yeroo deeggarsi taasifamu utuu baqattoota adda hin fooyin hunda gargaaruu akka qabu irratti waliin gallee hojiitti jirraa jette.
Yukreenitti itti gaafatamaa himaammata alaa US ambaasaadder George Kent ambaasadder Yovanoovich waan hedduun yakkan jedhe.
Yukreen Keessaatti Marsaa Duraan Taatoo Diraamaa Televiziyoonaatu Filatame
Yunaatid States xayyaara ishee nam- maleeyyii Iraan kuffiste haaloo ba’uuf jecha maadheelee sadii haleeluuf eega qophii xumurattee booda lubbuu lammiwwan Iraan olchuuf jecha ajaja haleellaa kaasuu ishee beeksiiftee jirti.
Yunaayited Isteetis keessaa namoonni kummi 400 ta’an vaayiresii koronaan qabamaniiru. Neww York bakka vaayiresiin kun akkaan keessa faca’e yoo ta’u, kaleessa qofaa namoota 700 oltu du’an. Jarmanii keessaa namoonni kummi 100 vaayiresii Kanaan yoo qabamanii jiru. US, Spain, Xaaliyaanii fi Ferensaayitti aansee lakkoobsa guddicha.
Yunaayitid biyya ka biraa keessatti, xayyaarota nama hin qabne - Drooniin haleellaa geggeessuun daangaa biyya biraatti seenuu hin jedhamuu? ka jedhu ture gaaffiin tokko. Prezidaantichi deebii kennaniin, ala biraa kanaan bakka tokkotti qiyyaafatanii haleeluun, daangaa biyya tokkoo cabsanii seenuu akka xiqqeessutti eeran.
Yunaayitid Issteetis WHO Irra Uggura Deggersa Maallaqaan Kaa’a Jette
Yunaayitid Isteeis jarmayaa fayyaa addunyaaf maallaqa kennu irra uggura cimaa kan kaa’u ta’uu prezidaant Doonaald Traamp kaleessa dubbatanii jarmyichi weeara vaayiresii koronaa haalli inni itti qabe sirrii miti jedhan.
Yunaayitid Isteeis keessaa namoonni miliyoona 1.1 vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen kuma 68 ta’a du’aniiru.
Yunaayitid Istees keessaa uummati miliyoonni 8.1 COVID-19n yoo qabaman kanneen kuma 220,000 ta’an du’aniiru. Xaaliyaanii, Ferensaayii fi magaalaaleen Briteen weerara lammataa vaayiresii kanaa ittisuuf uggura sochii haaraa kaa’aa kan jiran yoo ta’u, magaalaan Awustiraaliyaa Melborn immoo qalbii dhaan uggura cimaa baatilee sadii laaffisaa jiarti.
Yunaayitid Isteetes erga dhiyeenyaa guyyaatti namoonni 50,000 ol haaraa vaayiresii koronaan qabamuu gabaastee jirti.
Yunaayitid Isteetis Aangawoota Itiyoophiyaa fi Ertiraarratti Uggura Viizaa Labsite
Yunaayitid Isteetis akka hubattuuf ibsa ga’aa kennine jirra obsa gudaa dhaanis yeroo ga’aa kenninee jirra kan jedhan Ri-n falmii cimsaa fi dura dhaabbannaaf qophee dha jedhan.
“Yunaayitid Isteetis, akka lammiwwan Iraan uggura dinagdee jalatti gidirfaman hin feetu. Garuu immoo, akka biyyattiin meeshaa Niyuukilaraa qabaattu hin barbaaddu,” jedhan, Traamp. G
Yunaayitid Isteetis Akka Turkiin Haleellaa Kurdootaa Dhaabdu Gaafatte
Yunaayitid Isteetis ammallee lakkoobsa namoota vaayirasichaan qabamanii fi namoota du’aniitiin addunyaa irraa sadarkaa tokkoffaa irra jirti. Namoonni biyyattii keessatti Vaayirasichaan qabaman gara miliyoona digadamaa ti. Kanneen du’an immoo kuma dhibba sadii fi kuma afurtamii shan – akka gabaasaan Joons Hopkins kun jedhutti.
Yunaayitid Isteetis ayyaanni waggaa guyyaa galataa lakkoobsa namoota COVID-19 qabaman akka dabaluuf gabaasa jedhu simattee jirti.
Yunaayitid Isteetis Bahii Filannoo Eeggachaa Jirti
Yunaayitid Isteetis Barattoota Chaayinaa 1,000 Ta’an Viisaa Isaanii Duraa Haqxe
Yunaayitid Isteetis, biyyoonni Afrikaa weerara Vaayirasii Koronaa of irraa ittisuuf akkasumas dhukkubsatoota gargaaruuf kan isaan dandeessisan, meeshaalee kka Hospitaaloota Dirreetti tajaajilan, Ambulaansota, Ventileetaroota fi maaskoota, akkasumas ogeeyyii gumaachitee jirti.
Yunaayitid Isteetis, COVID 19 Ittisuu fi Dhukkubastoota Wal'aanuu Irratti Dandeetti Biyyoota Afrikaa Cimsuuf Gargaarsa Kennite
Yunaayitid Isteetis dhimma vaayiresii koronaa irratti fuuleffattee ennaa jirtu kanatti jedhan Baraak Obaamaan, biyyattiin hooggana haaraa ishee barbaachisa jedhan.
Yunaayitid Isteetis Dilbata qofa namoonni 500 ol yoo duraa du’an kanneen haaraa vaayiresii koronaan qabaman namoota 63,000 galmeessitee jirti.
Yunaayitid Isteetis Diplomaatota Raashiyaa Biyya Baaste, Uggura Haaraa Illee Irra Keesse
Yunaayitid Isteetis ennaa iseen meeshaalee Chaayinaa doolaara biliyoona 200 baasu irratti taarifa dhibba irraa harka 10 gara 20tti ol guddistee jirtu kanatti prezidaant Doonaald Traamp har’a daldala chaayinaa waliin jiru ilaalchisee ergaa twititerii daldala Chaayinaa waliin jiru maxxansuu eegalanii jiran.
Yunaayitid Isteetis fi Itiyoophiyaan odeeffannoo shorokeessota to’achuu ilaalchisee walii galtee wal hubannoo walii mallatteessanii jiran.
Yunaayitid Isteetis fi Kooriyaan Kaabaa sababaa yaaddoo nukleraan kan ka’e gara walitti bu’iinsaatti siqanii ennaa jiran kanatti yeroo ammaa Kooriyaa Kaabaa kessatti hidhamanii kanneen jiran lammiiwwan Ameerikaa sadii yeroo dhiyootti waan hiikaman hin fakkaatu.
Yunaayitid Isteetis fi tokkummaan mootummootaa balaa boombii lubbuu galaafate kan minibaasii ogeessota miidiyaa baatee deemaa ture kan Afgaanistan keessaa balaaleffatnii jiran.
Yunaayitid Isteetis gaaffii kana kallattiin angawoota Eertraaf dhiyeessuu ishees hin beekamin jira. Waajjirri muummicha ministera Itiyoopiyaas gaaffii kanaaf battala deebii hin kennine. Kanneen ijaan argan lakkoobsi loltoota Eertraa gamasii kumaan kan laka’amu ta’uu tilmaamu.
Yunaayitid Isteetis gama isheen haleellaa IWEHAT Eertraa irratti raawwatte balaaleffattee jirti. Miinistrii dhimma alaatti itti aanaa ministrii dhimmootii Afriikaa kan ta’an ambaasaadder Tiboor Naaz ergaa twitter barreessaniin Yunaayitid Isteetis haleellaa fudhatama hin qabne kan IWEHAT Eertraa irratti raawwatteef walitti bu’iinsa sanas bifa sadarkaa addunyaa qabsiisuuf yaalii gootu jedhan balaaleffataniiru.
Yunaayitid Isteetis Gargaarsa Namoomaa Itti Dabalaa Naannoo Tigraayiif Kan Kennitu Ta’uu Labsite
Yunaayitid Isteetis gumii kana dhiistee kan baate bara 2018 bulchiinsi Traamp manni maree sun Israa’el ilaalchisee ni looga, jijjiirama hedduutu barbaachisa akkasumas miseensota isaa keessa biyyoota dhiittaa mirga namaa oofan kan akka Chaayinaa, Kuubaa fi Vnenzueellaa qaba jechuun ennaa himatetti.
Yunaayitid Isteetis Guyyaa Tokkotti Lakkooba Namoota COVID-19n Qabaman Guddicha Galmeessite
Yunaayitid Isteetis har’a irraa jalqabee waggoota afuran dhufaniif, ka paartii dimokiraatii irraa filtaman prezidaantii biyyattii 46ffaa – Joo Baayideniin hoogganamuuf jirti. Dhiheenya kana deggertoonni prezidaantii amma taayitaa gad-lakkisanii, kan Doonaald Traamp, hookkara kaasuudhaan waajira Mana-mareetti humnaan seenuu irraa kan ka’e, yaaddoon nageenyaa biyyattii keessatti dabalee, eegumsi cimee oole.Addaan-qoodaminsaa fi wal-muddinsa siyaasaa biyyattii keessatti hammataa dhufee fi sababaa kanaaf, qormaataalee prezidaantii haaraa amma taayitaa qabatan fuul-dura jiran, akkasumas, furmaata isaa ilaalchisee kutaa Teksaas ka jiru, Koolejii Koolin irraa, proofesar Mohammad Xaahiroo dubbisnee jirra. Mohammad Xaahiroo, ammaan dura kutaa Teksaas irraa bana barcuma mana-maree murtii seeraa yokaan Senetiif dorgomanii turani.
Yunaayitid Isteetisiif Filatamaa Prezidaantummaa (President-elect) ta’uu jechuun maal jechuudha?
Yunaayitid Isteetisii fi biyyoonni gmaa dhiyaa kanneen biroon Suu Shii fi michoonni isaanii kanneen biroon hiikamanii mootummaan siivilii bakkatti akka deebi’u gaafataniiru.
Yunaayitid Isteetisii fi Iraan walii-galtee bara 2015 mallatteessan, kan sagantaa Niyuukilaraa Iraan daangessuu fi uggurawwan biyyattii kaasuutti fuuleffate deebisanii bayyanachiisuuf, har’a, karaa kallattiin hin ta’iiniin Viyeenaa keessatti marii jalqabuuf jiran.
Yunaayitid Isteetisii fi Itiyoopiyaan Sagantaa Seeftii Neet Haaraa Labsan
Yunaayitid Isteetisii fi Itiyoopiyaa walii galtee michummaa misoomaa doolaara miliyoona $230 walii mallatteessan.
Yunaayitid Isteetis Ijoollee Umuriin Waggaa 12 Qabee Jiraniif Talaallii COVID-19 Kan Faayizer Raggaasiste
Yunaayitid Isteetisitti ambaasaaddorri Maaynamaar, kanadaa fi kan biyyoota gamtaa Awroppaa 12 wal ta’uun ibsa kennaniin waraanni biyyattii mala quunnamtii addaan kutuu isaa balaaleffachuu dhaan uummata Maaynamaariif deggersa qaban ibsanii addunyaan illee hordofaa jira jedhan.
Yunaayitid Isteetisitti jila keeniyaa kan turan Elkanaah Odeemboo uggurri sun barbaachisaa hin turre jedhan. waan hundee hin qabaannee ture garuu ni raggaasisan jedhan.
Yunaayitid Isteetis, kan namoonni miliyoona toobaa fi walakkaan keessatti vaayiresichaan qabamanii fi gara kuma 212 keessatti lubbuu dhabanitti aantee kan jirtu lakkoobsa namoota qabamaniin Hindii dha.
Yunaayitid Isteetis keessaa ennaa lakkoobsi namoota haaraa vaayiresii koronaan qabamaa jiran kanatti namoonni 250,00 ol du’aniiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa, Flooridaa, Teeksaas, Kaalifoorniyaa fi Arizoonaan
Yunaayitid Isteetis keessaa hanga har’aatti lakkoobsi namoota COVID-19n du’anii 131,457 ga’uu waaltaan qorannaan Yuniversitii Joons Koopkiins beeksisee jira. Prezidaant Traamp immoo boonanii ennaa dubbatan lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan du’anii gad deemaa jira jedhan.
Yunaayitid Isteetis keessaa immoo, hoogganaan hojjettootaa Ron Klain dhaabbata oduu TV CBS kan “Face the Nation” jedhuuf akka himanitti gargaarsi Hindiif akka dhaqqabu ariifachiisaa jirra jedhan. Talus Ameerikaanis faca’ina vaayiresichaa ittisuuf tarkaanfii fudhataa jirti jedhaniiru. White House jimaata ibsa kenneen Kibxata boriitii jalqabee Yunaayitid Isteetis balaliin Hindii irraa akka hin dhufne ni dhaabdi jedhee jira.
Yunaayitid Isteetis keessaa kanneen qajeelfama eegumsa fayyaa to’atan talaallii Pfizer/BioNTech kan yeroo hatattamaa kennuuf dhiisuu murteessuuf kamisa dhuftu kan wal ga’an yoo ta’u wal ga’iin inni itti aanu immoo torban booda kampanii dawaa Ameerikaa keessa maadheffate Modernaan talaallii qophaa’aa jiru irratti mari’achuuf jiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa kan roobii kaleessaa namoonni 3,700 ol du’an dabalatee, namoonni 342,000 ta’an vaayiresii koronaan qabamanii du’uu waaltaan qorannaa Yuniversitii Joons Hopkins beeksisee jira.
Yunaayitid Isteetis keessaa lakkoobsi namoota COVID-19n du’anii kuma 100 ol gal’uu isaaf kunis lakkoobsa namoota lola Veetinaamii fi Kooriyaa keessatti lakkoobsi du’anii caala. Biyyattiiin lakkoobsa himamee ol ennaa lammiiwwan ishee dhabde kanatti gareeleen seneteroota paartii lamaanuu kanneen du’an kana kabajaan yaadachuuf wixata yeroon calliinsaa akka ta’u gaafataniiru.
Yunaayitid Isteetis Keessaa Lakkoobsi Namoota  COVID-19n Qabamanii Miliyoona Sadii Ol Ta’e
Yunaayitid Isteetis Keessaa Lakkoobsi Namoota COVID-19n Qambamanii Miliyoona Lamaa Ol Ta’e
Yunaayitid Isteetis keessaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan du’anii kuma shan darbee ennaa jiru kanatti kantiibaan magaalaa guddittii lammaffaa Ameerikaa LA uummati ennaa ala ba’u funyaanii fi afaan akka haguggatu ykn mask kaayyatu gaafataniiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii du’anii 200,000 dhiyaataa ennaa jiru kanatti ejensiin eegumsa fayyaa ol aanaan kan mootummaa odeeffannoo marsariitii isaa irra ture kan vaayiresiin kun attamiin akka daddarbu haqee jira. Waaltaan ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa jimaata darbe barruu maxxanseen vaayiresiin kun qilleensa keessa faca’ee fageenya hanga tokko irraa namatti darbuu danda’a jedhee ture.
Yunaayitid Isteetis keessaa lakkoobsi namoota vaayiresii koronaan qabamanii miliyoona lamaa ol ta’uun beekamee jira.
Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 15.3 ol COVID-19n erga qabamanii bood talaallii amansiisaa fi milkaa’ina qabu uummaaaf dhiyeessuutti dhiyaattee jirti. Fayyadama yeroo hatattamaa talaallii Kampanii dawaa oomishu guddichaa Fiizer fi kan Jarmanii BioNTch-n qophaa’eef eeyama kennuu ykn mari’achuuf jecha bulchiinsi nyaataa fi dawaa Ameerikaa har’a wal ga’ii addaa godhachuuf jiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 300,000 ta’an vaayiresii kanaan yoo du’an kanneen miliyoona 16 ol immoo qabamuu Yuniversitiin Joons Hopkiins beeksisee jira
Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 429,000 ol sababaa vaayiresii kanaan du’anii jiran.
Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 60,000 kaleessa haaraa vaayiresii koronaan qabamanii jiran. Kutaalee hedduun dinagdee isaanii bananii turan weerarri kun deebisee waaan ka’eef deebisani cufuuf dirqamaa jiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa namoonni 64,000 vaayiresii koronaan qabamuun kaleessa gabaasameera. Angawaa gameessi dhimmootii dhukkuba daariqaa kan biyyattii bulchaawwan kutaalee cufataa turan faca’ina kana dhaabsisuuf banuutti akka hin ariifanne akeekkachiisaniiru.
Yunaayitid Isteetis keessaa tatllaaliwwan COVID-19 miliyoonni 59 kutaalee maraaf kan raabsaman ta’uu waaltaan ittisaa fi to’annoo dhukkubootaa dilbata kaleessaa beeksisee jira.
Yunaayitid Isteetis keessaa uummanni miliyoona sadii ol vaayiresii koronaan qabamee kuma 137,00 ol kanneen ta’an ennaa du’anitti lakkoobsi namoota COVID-19n haaraa qabamanii ol ka’uu itti fufee jira.Weerara vaayiresii kanaa itisuuf uummati maaskii akka kaa’atu jajjabeessuun tattaaffii guutuu biyyaa ta’ee jira.
Yunaayitid Isteetis keessaa waaltaan to’annoo fi dhukkubootaa akka jedhetti kan baatii Muddee keessa jalqaba Briteen keessatti argame gosi vaayiresii koronaa haarawaan, amma guutummaa biyyattii waliin ga’ee jira. CDCn baatii Amajjii keessa vaayiresiin akkaan daddarbuuf daran lubbuu galaafatu kan Briteen keessatti argame kun baatii Bitootessaa keessa US keessatti akka heddummaatu tilmaamee ture.
“Yunaayitid Isteetis keessa haala miijawaa fi nageenyaa keessa taa’anii Itiyoophiyaa keessatti jibbinsaa fi hookkara kakaasu” jedhan Amnaasaddar Maayik Reeyiner.
Yunaayitid Isteetis keessa kan maadheffate Boeing fi Awrooppaa keessa kan maadheffate Airbus gidduutti falmiin geggeessamaa ture, Oomishtoota xayyaaraa kana keessaa tokko maallaqaan deggeruun, gabaa addunyaa irratti isa kaaniif miidhaa dha ka jedhu himannaa ijoo dha. Falmiin sunis ennaa bulchiinsa duraanii kan prezidaant Doonaald Traamp taarifi walitti aansee akka kaa’amuuf sababaa ta’e. Tarifaawwan kaa’aman sun baatii bitootessaa keessa rarraafamanii jiran.
Yunaayitid Isteetis keessa kan maadheffate gareen kan mootummaa hin ta’in kun dimokraasii ilaalchisee gabaasa isaa waggaan akeekkachiisa kenneen biyyoota dimokraasiin isaanii yeroo keessa abbootii irreen dhuunfatame waliin wal fakkaata jedhee jira.
Yunaayitid Isteetis keessatti lakkobsi namoota Vaayirasii COVID 19n qabamanii Miliyoonii 11 caalaa ennaaa jirutti ka prezidaantummaa Yunaayitid Isteetisiif filataman Joo Baayiden, kan hanga ammaatti injifatamuu isaanii sinaan hin beeksisiin jiran, prezidaant Traamp odeeffannoo waa’ee dhukkubichaa isaaniif qooduu dabalatee cehumsa aangoo miijawaa yoo hin taasisne gama Vaayirasichatti fala barbaaduutiin boodatti harkifachuun akka jiru akeekkachiisan.
Yunaayitid Isteetis Kessatti COVID -19 Hammaataa Ennaa Adeeme Kanatti Uummati Maaskii Akka Kaayyatu Jajjabeeffamaa Jira
Yunaayitid Isteetis lakkoobsi namoota guyyaa guyyaan du’anii xiqqoo gad bu’uu argitus fooya’inni kun roobii kaleessaa jijjiiramuu dhaan namoonni 1,400 haaraa du’uutu gabaasame.
Yunaayitid Isteetis Leellistoota Islaamummaa Kanneen Somaaliyaa Keessaa Samii Irraan Haleelte
Yunaayitid Isteetis Lollii Naannoo Tigraay Akka Dhaabatu Yaadachiiste
Yunaayitid Isteetis Loltoonni Eertraa Hatattmaan Naannoo Tigraay Dhiisanii Ba’uu Qabu Jette
Yunaayitid Isteetis loltoota ishee irra jireessa baatii Amajjii keessa ajaja Doonaald Traaampiin Somaaliyaa keessaa baastee jirti.
Yunaayitid Isteetis marii dhimmi hidha Abbayyaa Itiyoopiyaa, Sudaan, fi Masrii gidduutti geggeessame taajjabdumman hirmaachuu keessaa qooda qabdi.
Yunaayitid Isteetis meeshaalee Chaayinaa irraa galan hanga tokko irra kaa’amee kan ture dilaala dhibba irraa harka kudhanii kan Prezidaant Doonaald Traamp Fulbaana tokko akka jalqabamu ajajan yeroo isaa dheeressuu beeksiste.
Yunaayitid Isteetis Namni Vaayiresii Koronaaf Saaxilame Yeroo Guyyoota 14 Inni Qofaatti Of Baasu Gad Xiqqeessuuf Jirti
Yunaayitid Isteetis Olompikii Tookiyoo Dura Akeekkachiissa Uggura Imalaa Jappaanitti Ergite
Yunaayitid Isteetis Prezidaantiin Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo Dorgommii Filannoo Keessaa Of-baasuu Simate
Yunaayitid Isteetis, prezidaantiin Ripublikii Dimookiraatawa Koongoo – Jooseef Kabiilaa filannoo dhufu irratti akka hin dorgomne beeksisuu isaanii simattee jirti. “Kun Koongoo dimookiraatessuuf tarkaanfii baay’ee barbaachisaa tokko” jettees jirti.
Yunaayitid Isteetis qoonsiilaan Chaayinaa kan Houston, Texas keessaa akka cufamu ajaja dabarsigte. Ibsi har’a ganama dubbi himtuu ministrii dhimma alaa Mrgan Ortagus-n kenname akka jedhutti qoonsiilaan kun akka cufamu kan ajajame qabeenyaa hayyoota lammiiwwan Ameerikaa fi odeeffannoo duunfaa lammiiwwaniif eeguumsa gochuuf jecha.
Yunaayitid Isteetis rakkoo namoomaa jiru furuuf gargaarsa iti dabalaa doolaara miliyoona $152 gumaachiteetti. Fedhii gargaarsaa dabalaa adeeme kanaaf arjoomtonni sadarkaa addunyaas deggersa godhan akka dabalan waamicha dabarsina.
Yunaayitid Isteetis rakkoo namoomaa naannoo Tigraay keessaaf kan oolu gargaarsa itti dabalaa doolaara miliyoona $52 gumaachiteetti. Erga rakkoon gamasii jalqabee qabee Ameerikaan gargaarsa namoomaa doolaara miliyoona $153 kennitee jiti.
Yunaayitid Isteetis roobii kaleessaa lakkoobsa namoota vaayiresii koronaan qabaman guddaa galmeessitee jirti.
Yunaayitid Isteetis sababaa COVID-19n uummata walakkaa miliyoonaa ta’u dhabuu ishee fi kunis biyya isa kamiinuu caalaa lakkoobsa namoota du’aii ta’uu waaltaan qorannaa Joons Hopkins beeksisee jira.
Yunaayitid Isteetis sababaa viizaan barattoota lammii Chaayinaa 1,000 ol ta’anii haqameef waraana Chaayinaa waliin hidhata qaba waan jedhameef nageenya ameerikaaf balaa jette.
Yunaayitid Isteetis sadarkaa addunyaatti weerara vaayiresii koronaan bakka kauu caalaa dhibeen kun kan itti heddummaatte waan ta’eef hanga Wixata har’aatti biyyattii keessaa uummata miliyoona 10tu vaayiresii kanaan qabaman. Torban darbe Ameerikaa keessaa uummata kuma 100 oltu haaraa vaayiresii kanaan qabaman. Kunis kan baatii tokko dura ture irraa dacha dabalee jira. Guyyaa guyyaatti illee namoota 900tu du’aa jiran.
Yunaayitid Isteetis Sagantaalee Naga-eegumsaa Itiyoophiyaaf Gargaarsi Kennitu Irra-jireessi Rarraasamee Jira
Yunaayitid Isteetis Talaallii COVID-19 Kan Jalqabaa Raggaasisuutti Dhiyaatte
Yunaayitid Isteetis Talibaan waliin marii marsaa ka biroo baatii kana Qaataar keessatti geggeessuuf ka jirtu ta’uu beeksiste.
Yunaayitid Isteetis Uggurri Imalaa Brazil Irra keesse Har’aa Qabee Hojii Irra Oola
Yunaayitid Isteetis uggurri isheen Iraan irra keesse, biyyattiin sharafa alaaf dandeettii isheen qabdu akkaan murteessee jira. biyya keessaa fi alaa jeequmsa uumuuf maallaqi isheen qabdu doolaara biliyoona 10 qofa jechuu dhaan angawaa ol aanaan Yuunaayitid Isteetis tokko dubbataniiru.
Yunaayitid Isteetis uummata kana deggeruuf doolaara $853 hanga xumura waggaa kanaatti gumachuuf kan jirtu yoo ta’u hanga xumjra baatii Adoolessaatti doolaara miliyoona $200 kenniti jedhamee eegama.
Yunaayitid Isteetis Uummata Miliyoona Walakkaatti Siqu Sababaa COVID-19n Dhabde
Yunaayitid Isteetis, Vaayirasii Koranaa irraa akka dandamattu ka dubbaan Baayiden, lammiwwan Ameerikaa vaayirasicha ittisuuf qabsaa’uutti akka cicha isaanii itti fufan waamicha dhiheessan. Yeroo filatamaan prezidaantummaa Baayiden haasawa dhageessisan kanatti, biyyattii keessatti lakkoobsi namoota COVID 19n qabamanii dabalaa jira. Hanqinni wabii nyaataas akkasuma dabalaa jira.
Yunaayitid Isteetis Waajjira Qonsiilaa Chaayinaa Hiwusten Teeksaas Keessa Jiru Akka Cufamu Ajajje
Yunaayitid Isteetis Waraana Yukreeniif Deggersa Maallaqaa Akka Kennitu Beeksiste
Yunaayitid Isteetis waraansi Tigraay keessaa hatattamaan dhaabatee gargaarsi namoomaa guutummaa fi amansiisaa ta’e danqaa tokko malee naannoo addunyaa alaattii adda cite jiruu fi bakka yeroo hedduu humnootiin naga eegumsa Itiyoopiyaa gargaarsa ergamu waliin deemaniif akka banamu gaafattee jirti.
Yunaayitid Isteetis Waxabajjii 12 fi 13 bara 2016 tarkaanfiin waraanaa daangaa Itiyoopiyaa fi Eertraa irratti fudhatame akkaan kan Isee yaaddessee ta'uu waajjirri ministrii dhimma alaa Yunaayitid Isteetis galgala kana ibsa gabaabaa barreeeffamaan baaseen beeksisee jira.
Yunaayitid Isteetis White House tursee kan ture doolaara miliyoonaan laka’amu humna waraanaa Yukreeniif bifa gargaarsaan kennuuf sochii gochaa jirti.
Yunaayitid Isteetis xayyaaronni humna qilleensaa lama siliinderii Oxygen baatu, Maaskii N95 jedhamu fi meeshaalee qoannaa gara Hindiitti erguuf jirti. Taayiwaanis oxygen akkaan barbaachisu eruu beeksiste.
Yunaayitid Isteetis Ykreen walabummaa, dimokraasii fi badhaadhinaaf qabsoo isheen gootu cimina ishee agarsiisa jedhan Pompeon. Deggeruuf cicichi nuti qabnu illee hin jijjiiramu jedhan.
Yunaayitid Isteets Akka Lammiwwan Ameerikaa Gara Shaashemanneetti Hin Imalle Akeekkachiisa Baaste
Yunaayitid Isteets Biyyoota Addunyaa Irratti Rakkoo Hamaa Keessa Jiraniif Gargaarsa Miliyoona 6000 ol Ka Kennitu Ta’uu Labsite
Yunaayitid Isteets cichi isheen Afrikaaf qabdu, bulchiinsa gaarii, misooma waaraa, guddina dinagdee fi furmaata wal-dhibdee ka karaa nageenyaa ardittii keessatti guddisuuf carraaqqii nuti gachaa jirruun mul’ata, ka jedhan - Itti-aanaan Ministara Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets, Biil Barnis, kun immoo, hojii Dimookiraasii fi Bulchiisa gaarii Afrikaa keessaa gargaarsa gochuu, hidhata dinagdee Yunaayitid Isteetsii fi Afrikaa gidduu jabeessuu fi mirga dhala-namaa tiksuu fi jabeessuutti murannoo fi cicha biyyi isaanii qabdu kan of-keessatti hammate tahuu hubachiisan.
Yunaayitid Isteets Dippiloomaatota Raashiyaa 60 Basaastummaatiin Baleeleffatte Akka Biyyatti Gadhiisanii Bahan Ajejje
Yunaayitid Isteets Gaaffii Hawaasni Oromoo Qabuuf Mariin Hiikkaa Qabu Akka Taasisamu Gaafate.
Yunaayitid Isteets gargaarsa Itiyoophiyaa irraa dhaabde, wal-falmii biyyattiin waaa’ee hidha laga Abbayaa ilaalchisee Masrii waliin qabdu irraa adda-baastee ilaaluuf murteessitee jirti.
Yunaayitid Isteets garuu, bakka Kibxata dabre kana, meeshaaleen keemikaalaa irraa dhukaasamanii kutaa IDLIB keessatti daa’imman dabalatee – Siiviloota hedduu fixan ta’uu dubbatti.
Yunaayitid Isteets Gumii Mirga Namaa Kan Tokkummaa Mootummootaa Keessaa Baate Itti Deebi’uuf Jetti
Yunaayitid Isteets, guutummaatti of irraa ittisuun yoo diraqama itti tahe, haleellaa Niyukilaraa yokaan Misaahelaa Kooriyaa Kaabaa irraa ofis tahe michoota ishee oolchuuf jecha, guutmmaatti Kooriyaa Kaabaa barbadeessuu dhaa ala, fala ka biraa hin qabdu” jedhan – Prezidaant Traamp.
Yunaayitid Isteets, guyyaa Briteen irraa walaba itti baate waggaa 240ffaa, har’a, guutummaa biyyattii keessatti ayyaaneffee oolte.
Yunaayitid Isteets, har’a, dippiloomaatota Raashiyaa 60 basaastummaatiin baleeleffatte akka torban tokko keessatti biyyattii gad-lakkisanii bahan ajajjee jirti.
Yunaayitid Isteetsii fi Chaayinaa Dhimma Daldalaa Irratti Jechoota Jajjabaa Walitti Deddeebisaa Jiran
Yunaayitid Isteetsii fi guutummaa Addunyaa irratti, guyyyaa hojjetootaa yokaan MAY DAY har’a ayyaaneffame ilaalchisuun hiriirawwan geggeessamanii jiran.
Yunaayitid Isteetsii fi Itiyoophiyaan Waa’ee Dimookiraasii, Bulchiinsaa fi Mirga Dhala-namaa Irratti Marii Geggeessan
Yunaayitid Isteetsii fi Itiyoophiyaan Waa’ee Dimookiraasii, Bulchiinsaa fi Mirga Dhala-namaa Irratti Marii Gurmuu Hojii Marsaa Toorbaffaa Finfinnee Keessatti Geggeessan
Yunaayitid Isteets Itiyoophiyaa keessatti sagalee mormii (kan sagale mootummaa irraaa adda tahe) ukkaamsuun, hoogganoota Dhaba siyaasaa hidhuu dabalee, itti fufuun akka mootummaa isaa yaddessu ibsa har’a baase kanaan beeksisee jira. Hidhamuun hoggantoota kanaammoo rakkoo siyaasa fi quqqaa ummatni Oromiyaa qabuu ibsachuuf marii silaa baay’ee barbaachisaa tahe irratti bishaan qorra naqa jedha ibsi kun.
Yunaayitid Isteets Kaleessa gara galgalaa Somaaliyaa gama Kibbaa keessatti haleellaa geggeessuu ishee, Waaltaan Ajaja Waraanaa Yunaayitid Isteets kan Afrikaa beeksisee jira.
Yunaayitid Isteets, “kanneen nageenya Sudaan Kibbaa booressaa jiru – ittiin jette - aangawoota ol’aanoo mootummaa Sudaan Kibbaa lamaa fi hoogganaa waraanaa duraanii tokko irra uggura kaa’uuf murtii dabarsite keessa-deeebitee ilaaluu qabdi – jetti – Sudaan Kibbaa.
Yunaayitid Isteets keessaa uummata miliyoona sadii ol vaayiresii koronaan yoo qabaman kanneen 130,000 ol ta’an immoo du’aniiru.
Yunaayitid Isteets, Kutaa Daalaasitti Haleellaan Poolisoota Galafaate Waggaa 15 Keessatti Isa Hamaa Dha Jedhame
Yunaayitid Isteets Labsii Yeroo Hatattamaatii Booda Akeekkachiisa Imalaa Lammiwwan Isheef Baaste Akka Hin jijjiiriin Ibsite
Yunaayitid Isteets Maadhee Ishee Itiyoophiyaa Keessaa Cufte
Yunaayitid Isteets Meeshaa Misaahelaan Maadhee Waraanaa Siiriyaa Haleeluu Ishee Raashiyaan Balaaleffattee Jirti
Yunaayitid Isteets Oguma Hojii Qonnaa Irratti Walga’ii Dubartoota Afrikaa Finfinneetti Qopheessite
Yunaayitid Isteets poolisii Addunyaa maraa ta’uudhaan mootummoota bakka-buutee hoogganoota muuddi amantaa jedhu hin qabu. Waraansi furmaata xumuraa ta’a, amantaa jedhu illee hin qabu - jedhan.
Yunaayitid Isteets, prezidaantiin kutaa Kurdi taan – Masuud Barzaanii taayitaa isaanii gad-lakkisuuf murteessuu isaanii galatoomfattee jirti.
Yunaayitid Isteets, sochiilee jijjiiramaa mootummaan Itiyoophiyaa geggeessuu fi tarkaaanfiilee inni fudhatu haga dandeesse akka deggertu, guyyaa muummichi-ministaraa Abiyyi taayitaa qabate irra deebitee mirkaneessitee jirti.
Yunaayitid Isteets Somaaliya Keessatti Haleellaa Al-Shabaab Irratti Xiyyeeffate Geggeessite
Yunaayitid Isteets tahe Chaayinaa yokaan biyyoota biroo waliin, yeroon itti Afrikaan ofii ishee hariiroo alaa barbaaddattu amma akka tahe dubbatu – beektonni.
Yunaayitid isteets talaallii doozii miiliyoona 6 immo biyyoota olla, frootan fi biyyootan sadarkaa ol aanatti balaa koroonaatiif saxilamaa jiranuuf kenti.
Yunaayitid Isteets Talaallii Vaayrasii Koronaa Arjoomte
Yunaayitid Isteets talaalli kooviid 19 doozii miiliyoonii 25 karaa Jaarmiiyaa Mutumootaa Gamtoomantiin degeramu issa COVAX jedhamee beekamuun arjoomteetti.
Yunaayitid Isteetsti Ambaasadarii Itiyoophiyaa Fitsum Araggaa gaafilee namoonii hiriira bahan kaasan irratii, keesumaa olantumaa seeraa kabajuu irratii komii dhihaachaa jiru ilaalchisee yaada isaan qaban gaafannee, deebii kennanii jiran.
Yunaayitid Isteets, waahiloota ishee fi michoota ishee ka NATO waliin akka dubbataa jirtu kan eeran – Maatis, dhimma kanaaf deebiin akkamii akka kennamu ka yeroo dheeraatti beeksisan tahuu dubbatu.
Yunaayitid Isteets walii-galtee waa’ee qilleensa naannoo Paaris keessaa ba’uuf jirti – jedhan.
Yunaayitid Istetis Waggaa 18ffaa Fulbaana 11 Yaadattee Oolte
Yunaayitid Iteetis, aangawoota Itiyoophiyaa fi Ertiraa waraansa baatii jahaa Tigiraay keessatti geggeessame hammeessuutti balaaleffataman, kanneen hookkaricha dhaabsisuuf tarkaanfiilee hiikkaa qabu hin fudhatiin ittiin jette irra kaleessa uggura Viizaa kaa’uu ishee beeksitee jirti.
Yunaayitid Iteetis, aangawoota Itiyoophiyaa fi Ertiraa waraansa baatii jahaa Tigiraay keessatti geggeessame hammeessuutti balaaleffataman, kanneen hookkaricha dhaabsisuuf tarkaanfiilee hiikkaa qabu hin fudhatiin ittiin jette irra kaleessa uggura Viizaa kaa’uu ishee labsitee jirti.
Yunaayitid Keessaa Lakkoobsi Namoota COVID-19n Du’anii Kuma Dhibba Caalee
Yunaayitid keessatti waggottan darban keessa kan ta’aa ture, kan angawoonni Yunaayitid Isteetisii fi taajjabdoonni sadarkaa addunyaa waa’ee filannoon naannoo addunyaa Awrooppaa, Asia, Latin Ameerikaa fi Afriikaa keessa dubbatan waliin wal fakkaata. Waan adda ta’e, Yunaayitid Isteetis keessaa dimokraasiin amma iyyuu cimaa dha.erga danqaan mudatee booda iyyuu taanaan aangoon nagaan akka walitti darbu ta’ee jira jedhan jedhan Karen Baas.
Yunaayitied Isteets Tajaajiila Eeguumsa Fayyaa Itiyoophiyaa keessaa gargaaraa jirti.
Yunaayiti Isteetis Loltoota Ishee Kuma Hedduu Jarmanii Keessaa Baaste
Yunaayitis Isteets, kutaa Baahir El-Ghazal gama Lixaa keessatti haleellaa mootummaan geggeesse balaaleffattee jirti. Ministarri gargaaraan Ministrii Dhimma-alaa Yunaayitid Isteets – Maark Tooner, finciltoonni illee humnoota mootummaa fi uummata haleelluu isaanii ka gabaasaa argatan ta’uu dubbatu.
Yunaaytid Istees haallii itti isaan dubbisaa jirtu akka dhiibbaa gochuun akka ta’e abbaa biyyummaa cabsuu haala dandeesisuun ta’u kan ibsan Dr. Silashiin mootummaan isaanii haala kana hawaas addunyaa beeksisuuf karaa adda addaan yaalii gochaa akka jirtu ibsan.
Yunaaytid Istees har’a ganamaan akeekkachiisa kan laattee yoo ta’u kunis Doniiwwan handaara galaana biyyatti irratti tarkaanfiin shiraa fudhatamuu akka jiru kan hubachiise ture.Akeekkachisii kunis Amerikaa fi Iraan giddutti muddamiinsii jiru sadarkaa olaanaa irra yeroo ga’eetti ture.
Yunaaytid Istees Hojjatoota Gargaarasa Dhala Namaa Kan Hatattamaa Itiyoophiyaa Seensisaa Jirti
Yunaaytid Isteetes Afaagaanistaan keessaa Ni Baati jedhu Namnii Taaliban
Yunaaytid Isteetes Ambaasaaddara Ishee Sudaan Kibbaa Irraa Waamtee Jirti
Yunaaytid Isteetes angawoota Ugaandaa hanga tokko irra ugguura imalaa keessee jirti. Kunis filannoo biyyatti keessatti baatii Amajjii darbee gaggeeffamee ture deemsa Demookraatawaan hin gaggeefamne kan jedhu.
Yunaaytid Isteetes Atlaantaa keessatti Jimaata darbee namnii Rayshard Brooks jedhamuu harka polisiitti du'uun gabaafamee jira. Jorjiyaa keessatti mormiitonni Wiixata har'a galgala mana maree kutaa duratti hiriiruun murtiin haqaa kan yakka rawwatamee akka jijjiramuu fi rakkoo filannoo biyyatti mudatee jedhan irratti gaaffii dhiyeesuuf jiru.
Yunaaytid Isteetes, Briteen, Awustraliyaa fi Kaanaadaan Murtii Chaayinaa Balaaleffatan
Yunaaytid Isteetes Caama Itiyoophiyaa Keessaaf Doolaara Miliyoona 91 Dabalataan Kennite
Yunaaytid Isteetes daldala Afrikaa keessatti gaggeessituun guddina dinagdee fi carraa hojii banuuf akka ta’e ibsamee jira.
Yunaaytid Isteetes Ertraa qunnamuun akka isheen duula farra shoroorkeessummaatti dabalamtuuf gaafachuuf yeroon amma jechuun kongrees maaniin Ripaablikaanotaa kan kutaa Kaaliforniyaa Dana Rohrabacher dubbatanii jiru.
Yunaaytid Isteetes fi biyyoonni dimokraatawaa kanneen biroon muummicha ministeeraa Dr.Abiyyi Ahimad fi garee isaan gurmeessaniif dawoo akka ta’an miseensi mana maree bakka bu’oota uummata Ameerikaa Kriis Smiz abdii qaban ibsaniiru.
Yunaaytid Isteetes Fi Koriyaan Kaabaa Maal Keessa Jiru?
Yunaaytid Isteetes fi Kubaan walgahii marsaa 6ffaa kibxata kaleessaa kan gaggeessan yoo ta’u erga Traamp aangoo qabatanii as garu isa jalqabaa ta’u isaati.
Yunaaytid Isteetes fi Shorookaa Afrikaa Keessaa
Yunaaytid Isteetes fi Taalibaan marii marsaa 8ffaa gaggeessan xumuranii jiru.Mariin kun kanneen faallaa walii dhaabatan kana gam lameen giddutti wal waraansa Afgaanistaan keessatti waggootii 18f gaggeeffamaa ture xumursisuun akkasumas gareelee Afgaanistaan keessaa gidduutti marii nageenyaa jalqabsisuuf ta’a.
Yunaaytid Isteetes haleellaa samii irraa gaggeessiteen waraana waardiyyoota warraaqsaa Iraan jedhamuuf aangawaa hogganan ajjeefate.
Yunaaytid Isteetes har’a ifatti Embaasii Ishee Tel Aviv keessa ture gara JerusaleemtTi jijjirtee jirti
Yunaaytid Isteetes Helikoptaraa fi mi’a adda addaa kan gatiin isaa Dolaaraa Biliyoona 3 ta’u waraana Hindiitti gurguruuf walii galtee kan mallatteesituu ta’u prezidaant Traamp har’a beeksisanii jiru.
Yunaaytid Isteetes hokkara yeroo ammaa Venezu’eelaa keessaa gaggeeffamaa jiru waraanan gidduu seenuuf qophaa’aa kan jirtu ta’u ministriin dantaa alaa Amerikaa Maayik Pompiyoo har’a beeksiisan.
Yunaaytid Isteetes imbaasii ishii Tel Avivii gara Jerusaleem dabarsuu mormuudhan Faalisxiinoonni guyyaa lammataaatii mormii itti fufaniiru.
Yunaaytid Isteetes Itiyoophiyaaf Meeshaalee Dhukkubsattoota Koviid-19 Ittiin Gargaaran Kennite
Yunaaytid Isteetes Jaarmayaa Fayyaa Addunyaa Keessaa Baate
Yunaaytid Isteetes Kaawunsilii Mirga Dhala Namaatti Deebi'uu Feeti: Antonii Bliinkin
Yunaaytid Isteetes Kanneen Maaynamaar Keessaa Dheessanif Gargaarsa Laatte
Yunaaytid Isteetes keessatti dhukkubii Fluu ykn Infuleenzaan jedhamuu baatiin itti hammaatuu seenaa jira.
Yunaaytid Isteetes keessatti faca'iina Vaayirasii Koronaa ittisuuf jecha tarkaanfilee fudhataman keessaa tokko manneen barumsaa cufanii akka barattonni sadarkaa adda addaa mana ofii keessaa karaa marsaa interneetii yokaan online baratan taasisuu ture.
Yunaaytid Isteetes keessatti ga'eesoota 10 keessaa 9 torbanneen dhufan keessa talaalii dhukkuba Koviid-19 ittisu kan argatan ta'u prezidaant Joo Baaydin beeksiisanii jiru.Kanas kan jedhan Wiixata kaleessaa weerarri vaayrasii koronaa Amerikaa keessatti deebi'ee hammaachuu mala jechuun akeekkachiisan.
Yunaaytid Isteetes keessatti lakkoobsii namoota vaayrasii koronaan qabamanii fi du'anii akkaan dabalaa kan jiru yoo ta'u biyyattiin gama kanaan addunyaa irratti sadarkaa duraa qabattee jirti.
Yunaaytid Isteetes keessatti talaaliin farra dhukkuba Koviid-19 Wiixata Muddee 14 bara 2020 kaasee kennamuu jalqabee jira.
Yunaaytid Isteetes keessatti yeroo kamiin iyyu caalaa lakkoobsii namoota vaayrasii kanaan qabamanii akkaan dabalaa jira.
Yunaaytid Isteetes kutaa Minisootaa keessatti lammiin Amerikaa hidda dhalata Afrikaa qabuu fi dargaggoon umriin 20 Daawunte Right seera Tiraafiik kan ilaaleen polisiin eega ajjeefamee booda halkan sadaffaaf hiriirtootaa fi polisiin walitti bu’un itti fufee jira.
Yunaaytid Isteetes Maaduroo irratti dhiibbaa gama dinagdee fi diploomaasii gootu kan itti fuufte yoo ta’u mormii guddaan kan isaan mudatee maduroon garu aangoo gadhiisuu diidan.
Yunaaytid Isteetes magaalaan galama mootummaa Israa’eel Jarusaaleem akka ta’uuf murtii goote mormuuf gumiin walii galaa kan Tokkummaa mootummootaa har’atti walgahii hatattamaa waamee jira. Mummichi ministeeraa Israa’eel Benjamin Natanyaahuu immoo Tokkummaan mootummootaa mana warra sobduuti jedhan.
Yunaaytid Isteetes Meeksikoo fi Kaanaadaan har’a walii galtee daldalaa walabaa kan Amerikaa kaabaa haromsuuf jecha marii jalqabanii jiru.Dhimmi waliigaltee daldalaa kan bara 1994 tolfame prezidaantiin Amerikaa duula filmaataa yeroo gaggeessaa turanti dhimmi ijoo ture.
Yunaaytid Isteetes mi’a Chaayinaa gurgurtaaf Amerikaatti ergitu kan Doolaara Biliyoona 200 gaafatu irratti dilaala harka 10 hanga 25 ta’u dabaltee jirti.
Yunaaytid Isteetes michooma biyyoota lameen gidduukan yeroo dheeraaf ture irratti hundaa’uun rakkoo kana furuuf qophii ta’uus Suleevan ibsanii jiru
Yunaaytid Isteetes Prezidaantii 46ffaa Muuddee Jirti
Yunaaytid Isteetes Prezidaantii 46ffaa Muuduuf Qophii Xumuraa Jirti
Yunaaytid Isteetes Qabsaa'iicha mirga Gurraachoota Maartiin Luutar Kiingi Juniiyar Yaadataa Jirti
Yunaaytid Isteetes qarqara injifatamuu irra waan jirtuuf dhiyeenyatti walii galteen ykn dirqamuun Afgaanistaan keessaa kan ba’uuf jirtu ta’u hogganaan garee araar ta’aaTaaliibaan haasawaa dhagessaniin beeksisanii jiru.
Yunaaytid Isteetes Qondaala Waraana Iraan Ajjeefamu Ibsitee Jirti
Yunaaytid Isteetes qondaala waraana maaynamaar irra har’a uggura keessee jirti .Qondaaltichii waraanaa kun musleemoota Rohingya irratti duguugamiinsa sanyii gaggeeffame hogganan jechuun himatte.
Yunaaytid Isteetes Sababaa Dhittaa Mirga Namoomaan Qondaala Waraana Maaynamaar Irra Uggura Keessee
Yunaaytid Isteetes Somaaliyaa keessaa waraana 650-800 qabaataa kan turte yoo ta'u amma kan achitti hafan xiqqoo ta'uun ibsameera.
Yunaaytid Isteetes Somaaliyaa waliin hariiroo diploomaasii sirnaawaa qabaattee kan hin beekne yoo ta’u Embaasii ishee bara 1991 cufte.
Yunaaytid Isteetes tasgabii addunyaa sodaa irra buuste kan jedhan aangawaan Raashiyaa kun rakkoo siyaasaa Amerikaa mudatee irraa kan ka’e tarkaanfii fudhachuuf dirqamaa kan jirru ta’uus garu Waashingtoon waliin dubbachuu feena jechuu isaanii dhaabbatii oduu kun gabaasee jira.
Yunaaytid Isteetes-tti Ambaasaaddarri Somaaliyaa Ahmed Isse VOA..f akka ibsanti godaantoonni kun Embaasii Somaaliyaa isa waashington keessa jiruutti biyya keenyatti nu deebisaa jechuun iyyata galfatanii turan.
Yunaaytid Isteetes Uggura Haaraa Keessee Jirti
Yunaaytid Isteetes Ugguura Imalaa Keesseef Ragaa Haa Dhiyeessitu Jette Ugaandaan
Yunaaytid Isteetes waajiira misooma sadarkaa addunyaa ykn USAID Somaaliyaa keessaa qabdu kan bara 1991 cuftee turte waggaa 28 booda irra deebitee bantee jirti.
Yunaaytid Isteetes walii galtee sana keessaa baatee uggura dinagdee Iraan irra kaa’uu ilaalchisee Rouhaniin akka jedhanitti kanneen walii galtee sana mallatteessan kaan illee waadaa galan hin eegne, bakka isaa tarkaanfiin US boba’aa fi waltaalee baankii Iraan akka miidhu eeyaman jedhan.
Yunaaytid Isteetisii fi Awrooppaan oomishtoota xayyaaraaf deggersa yeroo dheeraaf ta’aa ture kan falmii waggoota shaniif geggeessaan turan ilaalcisee walii galtee irra ga’anii jiran. Labsiiin kibxata har’aa kan dhaga’aame, prezidaant Joo Baayiden ennaa isaan gumii hoogganoota gamtaa Awrooppaaf Braaselistti argamanitti.
Yunaaytid Isteetisii fi biyyoonni gama dhiyaa kanneen biroon hoogganntuun leellistuu dimokraasii kan bulchiinsi waraanaan aangoo irraa darbuun to’annaa jala oolche Aaan Saan Suu Shii fi michoonni isaanii kanneen fonqolcha mootummaa sana booda hidhaman akka hiikaman akkasumas mootummaan sivilii bakkatti akka deebi’u gaafataniiru.
Yunaaytid Isteetis nyaata madaalawaa bituu fi rakkoo caamaa salphisuuf ka gargaaru Doolaara Miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona digdamii-toorba dabalataan Itiyoopiyaaf kennuuf labsitee jirti. PETER HAN-LAAYIN, FINFINNEE irraa akka gabaasetti Hoogganaa Dhaabbata Misooma Sadarkaa Addunyaa, kan Yunaayitid Istaatis ka USAID RAAJIV SHAA tu, naannoo Gaanfa Afrikaa caamaan dhawame keessaa bakka lama ennaa daawwatan kana beeksise.Marsaa Caamaa fi hanqina nyaata madaalaaa, otuu wal irraa hin citiin AFRIKAA BAHAA keessatti, lubbuu kumootaan lakkaawamu miidhaa jiru karaa itti cabsuun danda’amu irratti mari’achuuf Muummicha ministaraa Itiyoopiyaa MELLES ZEENAAWII wajjiin walga’anii turan Hoogganichi USAIDRAAJIV SHAA. Doolaara Miliyoona dhibba tokkoo fi miliyoona kudhan, kan uummata Itiyoopiyaa miliyoona tokkoo fi kuma dhibba shaniif wabii nyaataa bituu dandeessisu dabalee Gargaarsa gosa sadiin gara sana deeman.Uummata Gaanfa Afrikaa Miliyoona kudha-lamaa fi kuma dhibba shan hanqina nyaataan gidiramaa jiru keessaa irra-jireessii kan Itiyoopiyaa ti.
Yunaaytid Isteetis talaallii kennuu erga jalqabdee torban lammaffaa qabatee kan jiru yoo ta’u uummata miliyoona tokko kan ta’u fudhatee jira. hedduun isaanii hojjettoota eegumsa fayyaa fi maanguddoota kanneen kunuunsa waaltaa eegumsa fayyaa keessa jirani.
Yunaaytid Isteets Biyya mootummaa Ishee Paartiin Demokraatootaa Bulchu Taatee Jirti
“Yunaaytid Isteets biyyootaa fi ardiiwwaan baayyee keessatti dimookiraasii dagaagsuuf, diinagdee guddisuuf, barumsa siviikii, mirga dhala nama akkasumaas waan adda addaa irratti qarqaaruuf doolaarii biliyoonaan lakkaawwamu baasti,” an jedhu, Mirwaayis, “waan argine garuu asuma Ameerikaa keessattuu hojiin hojjatamuu qabu baayyee ta’uu isaatii.” jechuudhan qeeqa.
Yunaaytid Isteets Dhimma Venezu’eela Callistee Hin Ilaaltu
Yunaaytid Isteets dhiyaa magaalaa Loosaanjalas keessa kan jiru qonsilaa mootummaa Itiyoohiyaaf aangawaa sadarkaa olaanaa kan turan Dr.Birhaanamasqal Abbabaa Sanyii aangoo irraa kaafamuu odeeffannoon waajiricha biraa argame hubachisee jira.
Yunaaytid Isteets, Faransaayi fi Briteen 'Haleellaa Meeshaalee Keemikaa Mootummaa Siriiyaa Irratti Xiyyeeffate' Jedhan Geggeessan
Yunaaytid Isteets godina Kaalifoorniyaatti ibiddi daggalaa torban darbe ka’e ammallee dhaamuu in dandeenye.
Yunaaytid Isteets Guyyaa Haleellaan Fulbaana 11 Itti Dhaqqabe Yaadataa Jirti
Yunaaytid Isteets Haala Tigraay Keessaa Laalchisee Gola Naga Eegumsa Tokkummaa Mootummootaf Ijjannaa Ishii Ibsite
Yunaaytid Isteetsii fi Itiyoophiyaa gidduu hariiroon jiru cimuu akka qabu akkasumas Itiyoophiyaan jijjirama seena qabeessa argamsiifte Amerikaan kan deggetu ta’u Pompeeyoon ibsanii jiru.
Yunaaytid Isteetsiin dabalatee mootummonni adda addaa akkasumas jaarmayoonni addunyaa waraanni Ertraa akka ba'uuf gaafataa turuun ni yaadatama.
Yunaaytid Isteets, Jaapaan fi Koriyaan Kibbaa walgahiin hatattamaa akka waamamu fedhu. Koriyaan kibbaa yaalii dhukaasa misaa’eelaa kana Dilbata kan gaggeessite yoo ta’u angawoonni waraanaa kan Koriyaa kibbaa akka jedhanti galaana Jaapaan keessa ituu hin bu’iin dura fageenya kiloo meetra 500 furguggifame.
Yunaaytid Isteets Kessatti Guyyaan Hojjattootaa Harra Kabajamee Oole
Yunaaytid Isteets kutaa Minisootaa Istaadiyoomii Kirimsan keessatti dorgommiin kubbaa Milaa kan kilaboota Oromoo Ameeikaa kaabaa geggeeffamaa jira.
Yunaaytid Isteets lammiiwwan Itoophiyaa tokkuummaa, guddinaa fi hegeree tasgabaahaa uumuuf hojjatan hunda bira dhabbatti.
Yunaaytid Isteets Looltoota Leenjii Kennan Somaaliyaatti Ergite
Yunaaytid Isteets misaa’eela fageenya gidduu galeessaa kan lafa irraa furguggifamu kutaa Eshiyaa Paasifiik keessa qubsiifnaan tarkaanfii haaloo ba’iinsaa kan fudhattu ta’u chaayinaan beeksiiftee jirti.
Yunaaytid Isteets mootummaan Itoophiyaa akka Wubisheet Taayee hidhaadhaa baasuu fi seera shororkeesummaa wal-mormsiisaa baasee mirga yaada ofii walabaan ibsaachuu fi miidiyaa walabaa ukkaamsuudhaaf itti fayyadamuu akka dhaabus ni jajjabeesina jechuudhaan, Ministriin Dhimma Alaa Yunaayitid Isteets ibsa Jimaata darbe kenneen beeksisee jira. ​
Yunaaytid Isteets Qarqaarsi Itoophiyaa Irraa Dhaabdee Jirtu Kanaan Booda Hidha Abbayaa Waliin Wal Hin Qabatu
Yunaaytid Isteets Sudaaniin Toora Shororkeessummaa Irraa Kaasufi
Yunaaytid Isteets Tarkii waliin walii galtee haaraa tolfachuuf waadaa seenaa kan jirtu yoo ta’u kunis muddamiinsa jiru laaffisuun yaaddoo Tarkiin siriyaa gama kaabaa irra qabdu hanqiisa jedhamee jira.
Yunaaytid Isteets Waa'ee Tigraay Yaaddoo Qabdu Ibsite
Yunaaytid Isteets Waliigaltee Nagahaa Itophiyaa fi Eertiraa Simatte
Yunaaytid Isthunaeetes keessatti sababaa weerara vaayrasii Koronaan kan ka'e barnoonni sadarkaa adda addaa gama marsariitii ykn online akka gaggeeffamu ta'uun ni yaadatama.
Yunaaytid Istteetes fi Kubaan Mariif Ta’an
Yunaaytid steetes hidhata Diploomaasii somaaliyaa waliin qabdu bara 1993 kan dhaabde yoo ta’u waraana gamasii qabduus yeroo’uuma sana baaste .
Yunaaytid steetis Bajeta ittiin addunyaa irratti dhukkuba HIV/ AIDS faccisuuf itti gargaaramtu kan hanqistu ta’uu beeksiftee jirti.
Yunaaytiid Isteetes gargaarsa dhala namaaf kan oolu Doolaara Biliyoona 4.5 arjoomtee jirti. Kunis kanneen walitti bu’iinsa siriyaa keessaan midhamaniif oola.Kana malees Doolaara Miliyoona 400 fi Miliyoona 78 lammiwwan Iraaq kanneen jireenya ofii irraa buqqa’aniif laanne. Kanaaf addunyaa irratti gargaarsa dhala namaa guddaa biyya arjoomtee taanee jirra jedhu
Yunaaytiid Isteetes hokkarri kun xumuura akka argatu gochuuf harka lafa jalaan khaala walitti fufiinsa qabauun hojjataa jirti kan jedhan Bliinken Dilbata kunis kaleessaa gita isaanii Kan Masrii, Qataar, Paakiistaan, Saawudii Arabiyaa fi Faransaayii waliin bilbilaan dubbachuu dalata ajedhan
Yunaaytiid Isteetes kutaa Jorjiyaa keessatti Kiibxata kaleessaa dhukaasa banamee lubbuu nama saddeeti galaafatee sanaaf polisiin nama shakkamaa tokko kaleessa galgala to'annaa jala olchee jira.
Yunaaytiid Isteetes laastikii meetra dhedheeraa fi jabaa ta’an maraa 1500 jaarmayaa godaantoota addunyaa ykn IOM tti kennitee jirti.Kunis Yunaaytiid Isteetes lammiiwwan Itiyoophiyaa kanneen walitti bu’iinsa Tigraay keessatti gagageeffameen manaa fi qe’e ofii irraa buqqa’aniif dahannaa yeroo ijaaruuf yaalii gootuuf kan ooluu ta’uun ibsamee jira.
Yunaaytiid Isteets waggaa waggaan namoota kuma shantama carraa DiiVii n kan fudhattu ta’uun beekamaa dha. Itiyoophiyaanis carraa namoota 3500 akka qabdu kan ibsan Embaasii Amerikaa Finfinnee jirutti itti gaafatamaa kutaa Viizaa Kan ta’an Skaat Reedman kanneen carraa kana argatan martinuu carraa Viizaa argatu jechuu miti jedhan.
Yunaaytiid Statees mariin kallattiin gaggeefamu kan giddu galeessa bahaa jalqabamuu isaa labsite.
Yunaaytiid steetes bara bulchiinsa Prezidaant Klintoon galii guddaa argataa akkasumas bajati ramadamuus irraa hafaa ture kan jedhan Dr Hamzaan, erga Prezidaant Joorj Buush aangoo qabatanii booda garuu, duressoota biyyattii irraa dilaala kaasanii san booda dulli waraanaa Iraaq fi Afgaanistaan keessatti banamuun baasii jiru daran hamessuu isaa ibsan.San booda bara 2008 kufaatii dinagdee Amerikaa mudateen namni hedduun hojiin ala waan ta’eef jecha, dilaallii silaa mootummaaf galu hafee, inumaa iyyuu mootummaan kanneen hojii hin qabneef gargaarsa kennuuf dirqamuun, rakkoo maallqaa ka biraa uumuu isaa Dr Hamzaan ibsaniiru.MP3 tuquun guutuummaatti dhaggefadhaa
Yunaaytiid Steetes Kliivlaand Ohaayoo keessattis gurbaan umriin kudha lamaa waan qawwee harkaa fakkaatu garu isa dhugaa kan hin taane qabatee kan argan polisoonni meeshaa dhugaati se’anii ajjesaniin. Haala walii gala kana kan ilaaleen ogeessa seeraa fi haayyuu waa’ee mirga dhala namaa kan ta’an Obbo Haabtaamuu Biraanuu Aweetu walin gaaffii fi deebii gaggeeffame armaa gadiitti caqasaa.
Yunaaytiid steetes kutaa Mizuurii magaalaa Fargusan keessatti dargaggeessa gurraachi polisii aadiin ajjefamuu isaan kan ka’e dhimmi seeraan ilaalamaa ture dhuma irratti murtiin kenne biyyatti iddoo adda ddaa keessatti hokkara hamaa hordoofsisee ture. Murtiin kenname kunis polisii ajjechaa kan rawwate irrratti himannaa dhiyeesuuf ragaan dandeesisuu qubsaan hin jiru kan jedhu ture. Namoota uummata keessaa funaanaman kanneen jiraatoota naannoo ta’an kudha lamatu akkaataa deemsa seeraa Amerikaa GRAAND JURII jedhamuun murtii kana kennaan. Namoota kana keessaa sagal Aadii sadii immooa gurraacha ta’uun ibsamee jira.
Yunaaytiid steetes kutaa Muzirii magaalaa Fargusan keessatti dargaggeessa gurraachi polisii aadiin ajjefamuu isaan kan ka’e dhimmi seeraan ilaalamaa ture dhuma irratti polisiin sun himannaan irratti dhiyaachuuf raga qubsaan hin jiru jedhamee murtaa’uun biyyatti iddoo adda ddaa keessatti hokkara hamaa akka ka’u gochuun isaa ni yaadatama.
Yunaaytiid steetsiif fi gargaarsa isiin Jappaanii kennite
"Yunaaytis Isteesitti Ambaasaadariin Itoophiyaa, Obboo Fitsum Aragaa gaafii hiriirtotaa laachisee gaafii fi deebii gabaasa VOA Habtaamuu Siyyum wajjin godhaniin, ""hidhamtoota siyaasaa lagannaa nyaata irra jiran dirqiin nyaachisuun in danda’amuu, garuu haala fayyaa isaanii lalchisee mootummaan yaalii kennuuf qophii ta’uu mana murtiitti mirkaneessera,"" jedhan."
Yunaaytis Isteetes fi Koriyaa kaabaa giddutti muddamsii deebi’ee hammaataa jira.Kunis Koriyaan kaabaa guyyaa ayyaana biyyatti ka biraa kabajuuf yeroo qophooftu kanatti yaalii dhukaasa Nukleeraa ykn misaa’eela ardiwwan qaxxaa-muruun darbu dhukaasuuf jirti.
Yunaaytis Isteetes keessatti lakkoobsii namoota vaayrasii koronaan qabamanii akkaan dabalaa yeroo jiru kanatti manni barnootaa banamuu qaba jechuun ministrittiin ministeera Barnootaa Beetsii Devoos dubbatanii jiru.
Yunaaytis Isteetes Waajira Misooma Sadarkaa Addunyaa Somaaliyaa Keessaa Qabdu Deebistee Bante.
Yunayitid Isteetisitti ambaasaadderri Briteen Kim Darroch ergaan icitii isaan wal jijjiiran erga saaxilamee booda prezidaant Traamp fi bulchiinsi isaanii dandeettii hin qaban hojii sirriitti hojjechuu hin danda’an jechuun erga qeeqanii booda itti gaafatama isaanii itti fufuu akka hin dandeenye ibsanii har’a fedha isaaniin hojii gad dhiisanii jiru.
Yunayitid Isteets, haala siyaasaa Itiyoophiyaa keessa ture irratti ejjennoon qabdu kan ifatti ibsamaa ture yoo tahu – tarkaanfiilee mootummaa tokko tokko qeequun ishee fi dirreen siyaasaa akka biyyattii keessatti bal’atu ifatti gaafachuun ishee beekamaa dha. Gaaffilee sana keessaa garii deebi’anii, kaan immoo deebi’aa jiran. Fakkeenyaaf labsiin yeroo muddamaa akka kaasamu gaafatame amma kaasamee jira.
Yunaytid Isteetes biyyonni kana akka hojjatan gochuuf gargaaruu irratti kan qiyyaafatte ta’uus jedhu miseensii koree kanaa Senator Ben Cardin garuu yunaaytid Isteets biyyonni gama farra shoroorkeessummaan michoota ta’an keessatti hogganoonni dhiittaa mirga namoomaa akka gesisaniif ykn bulchiinsi gaariin akka dhabamuuf carraa kennuu hin qabdu jechuun yaaddoo qaban ibsan.
Yunaytid Isteetsi fi biyyoonni Gaafa Afrikaa hariiroo nagaha eegumsa irratti fulleeffate an bara dheeraa qaban. Yeroo Yunaatid Isttetsitti jijjiirraan bulchiinsa dhufu imaammanni ishiin biyyoota alaatii qabdus amma ta’e jijjirramuun waan baramee, waan eeggamusi.
Yuniiseef akka gabaaseetti uummanni 140,000 Tigraay keessatti haala beela fakkaatuu isaan mudatee jira.
Yuniiytiid isteets gama gargaarsa dhiyeessuun qofa otoo hin taane sanyii midhaanii fi leenjii barbaachisu qonnaan bultootaaf kan kennitu ta’uu dubbatanii biyyonni arjomtoota kannen biroon Itiyoophiyaatti akka birmatan Geel Smiiz gaafatanii jiru.
YUNISEEF (UNICEF) waggaa darbee akka jedheetti zimbaabween waggootii darban 15 keessatti haala mul’atee hin beekneen amma da’imman ishee hanqiina nyaataa hamaan gidiramaa jiru.
Yunivarsichi yeroof kan cufame tahus, barattoota tajaajila nyaataa fi bultii barbaadaniif ka tajaajilli kennamu tahuu Yunivarsitichi beeksisee jira.
Yunivarsiitichi immoo gama isaan barattootni Galma Yunivarsiitichaa irratti hubaatii geessisan jedhamanii shakkaman 10 hamma dhimmi isaanii koree naamusaan qulqullaahee beekamutti mooraarraa dhorkamuu isaanii ibsee jira. Gabaasaa Naakoor Malkaa Ambo irraa erge caqasaa.
Yunivarsiitii Adaamaa Fi Anaaleen Godina Qellem Wallaggaa Hangii Tokko Maal Keessa Bulanii Oolan?
Yunivarsiitii Dambii Doollootti barattoonni Muummee Barnoota Gaazexessummaa hagi VOA waliin marii geggeessaniin sababaaleen wal-dhibdee Yunivarsitii isaanii keessatti mul’atee lama gaaga’ama siyaasaa fi guutamuu dhabuun tajaajilootaa tahuu dubbatan.
Yunivarsiitii Dirree Dawaatti Lubbuun barataa tokkoo dheengadda darbuu hordofee, walitti bu’iinsa Yunivarsiitii Ambootti har’a ganama uumameen barattootni 10 fi humnootni nagaa eegsisan sadii madaa’uu Hospitaalli Rifaraala Amboo beeksise jira.
Yunivarsiitiileen Amboofi Wallaggaa haala yeroo ammaa biyyattii keessa jiru irraa kan ka’e barattootni isaanii silaa barana eebbifaman akka maatii isaanii bira yokaan bakkuma amma jiran turan waamicha dabarsan.
Yunivarsiitiin Amboo siidaa yaadannoo weellisaa Hacaaluu Hundeessaa, mooraa Yunivarsiitii maqaa isaan moggaasame fuulduratti ijaarsisaa ture xumuree Dilbata dabre uummataaf ifa godheera.
Yunivarsiitiin Wallaggaa Afaan Oromootiin Barattoota Digirii PHDn  Eebbisiise
Yunivarsiitiin Wallaggaa, Akkaadaamiin Afaan Oromoo maqaa Doktor Haayilee Fidaan moggaafamee hojiitti akka seenuu murteessee beeksisee jira.
Yunivarsiitiin Wallaggaa fi Bulchiinsi Magaalaa Naqamtee Warshaan Cuunfaa Maangoo fi Timaatimaa Magaalaa Naqamteetti akka banamuuf jiru dubbatan.
Yunivarsiitiin Wallaggaa gama beekumsaa, teekinooloojii fi ogummaan akka ijaarsa warshaa Cuunfaa Maangoofi Timaaatimaa kanatti hirmaatu dubbata. Gabaasaa guutuu caqasaa.
Yunivarsiitiin Wallaggaa Mana-barnootaa Bultii Addaa Barattoota Ciccimoo Itti Simatu Banuuf Jedha
Yunivarsiitiin Wallaggaa obboloota lameeniif Kompiyuutara Laappitooppii kennuudhaan ka jajjabeesse yoo tahu, hojii isaanii uummata biratti simannaa guddaa argachuuf, hojii kalaqaa itti aanuuf kan isaan onnachiise tahuu dubbatu – Biqilaa fi Lalisaan.
Yunivarsiitii Wallaggaa Damee Shaambuutti kaleessa halkan lubbuun barataa tokkoo qaama ammaaf eenyumaan isaa hin beekamiiniin darbuu Pirezidaantiin Yunivarsiitii Wallaggaa beeksisan jiru.
Yunivarsiitii Wallaggaatti barsiistuufi gorsituun Muummee Barnoota Afaan Oromoofi hogbarruu Doktor Haliimaa Jibril waa’ee kanaa ennaa dubbatan, “Akka biyya keenyaatti mitii akkuma Addunyaattiyyuu Afaan Oromoon baratanii, qoratanii fi faccisanii doktorummaan eebbifamuun kun isa jalqabaa ti, ” jedhan.
Yunivarsiitii Wal-qixxeetti ammoo barsiisaa barnoota Fayyaa Beeyladaa ti. Haala akkamiin hojii lamaan wal bira qabee deemsisaa jira? Mee caqasaa.
Yunivarsiitiiwwan Amboo, Dambi Doolloofi Wallaggaa Barattoota Simachuuf Qophaa'uu Isaanii Beeksisan
Yunivarsiitiiwwan Amboo fi Wallaggaa dhangala’aa qulqullina harkaa ittiin eeggatan oomishuudhaan, hawaasaa fi dhaabbilee garaa garaaf kennaa jiran dubbatu.
Yunivarsiitiiwwan Itoophiyaa keessa jiran hedduunis ergaa kana barattoota isaaniif dhaamaniii jiran.
Yunivarsitichii ibbiddi kun kutaa dhiqannaa barattootaa keessaa ka’e jedhe iyyu barattonni hedduun garu kutaa ciisicha barattoota dhiraa keessaa ka’e jechuun falmi. Kana malees sababaa ittiin ka’uumsa ibidda kanaa isa himamee ni shakku.
Yunivarsitii Addigraat Keessatti Amma Iyyu Tasgabiin Hin Jiru Jedhu Barattonni.Angawaan mooraa sana garu haallii Iddoo Duritti Deebi’eera Nagaa dha Jedhu
Yunivarsitii Aksum keessatti walitti bu’iinsa baraattoota gidduutti uumamtti aansuu dhaan lubbuun barataa tokkoo yoo darbu hedduun madaa’aniiru. Yunivarsitii Aksuum keessatti kaleessa haalli kun utuu hin uumamin dura torban darbe Yuniversitii Debre Maariqoos keessatti gocha raawwatame mormuu dhaan ture barattoonni magaalattii keessatti hiriira nagaa kan geggeessan.
Yunivarsitii Amboojala kan jiru moraa Awaaroo keessa barattoonni jiran Jimaata Ebla 8 bara 2016 kaasee tajaajiila bishaanii guutummaatti hin qabnu jechuun dubbatanii jiru.Kanas mormuuf Wiixata Ebla 11 bara 2016 walakeessa guyyaa hiriiranii iyyachuu isaanii fi bishaan ni argattu jedhamee bulchiinsa mooraa irraa waadaan seenameef kabajamuu didnaan Kibxata Ebla 12 bara 2016 deebi’anii hiriiruu isaanii dubbatan.
Yunivarsitii Amboo Keessatti Walitti-bu’insa Uumameen Barattootaa fi Humnoota Naga-eegumsaa Irraa Namoonni Madaa’an Jedhama
Yunivarsitii Amboo, moooraa isa guddicha keessatti har’a barattoonni hiriira bahuudhaan, “eega labsiin yeroo muddamaa labsamee booda, barattoota hedduu humnoota komaand-poostiin hidhaman hidhaman” jedhaman akka hiikaman, akkasumas, labsiin yeroo muddamaa akka biyyatti irraa kaasamuu gaafatanii jiran. Akka barattoonni jedhanitti, akkuma hiriirichi jalqabametti, humni federaalaa mooraa yunivaristichaa keessa buufatee jiru itti bobba’uudhaan gaazii imimmaansu itti dhukaase. Barattoonni hedduun baqatanii mooraa gad-lakkisanii bahuu ka dubbatan, barattoonnni, “barattoonni humnoota sanaan reebamanillee ni jiran” jedhu.
Yunivarsitii Amboo Mooraalee Lama keessatti Har’a Hiriirri Mormii Geggeessame: Barattoota
Yunivarsitii Ambootti Warshaan Oksijiinii Oomishu Hojii Eegale
Yunivarsitii Baahir-daar, Koolejjii Saayinisii Fayyaa jalatti, miliyoona dhibba lamaa oliin kan ijaarame – Xibebe-Gihoon Specialized Hospitaal kan eebbbisan yoo tahu, barattoota eegumsa fayyaa eebbifamiif haasawa dhageessisan keessatti, biyyoonni Gaanfa Afrikaa keessa jiran gara fuul-duraatti hoogganaa tokko akka qabaatan, abdii isaanii tahuu dubbatan.
Yunivarsitii Bulee Horaa keessatti har’a barattoota hiriira bahan irratti humni mootummaa federaalaa bombii imimmaansu biifuun barattoota hedduu reebuu isaanii hojjattoonnii fi barattonni yunivarsitichaa Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf ibsanii jiran.
Yunivarsitii Bulee Horaa Keessatti Hiraarsii fi Haleellaan Gosa Keenyatti Xiyyeeffate Nu Irratti Geggeessame, Jedhu Barattoonni Dhalata Tigiraay Tokko Tokko. Hoogganaan Yunivarsitichaa Garuu Ni Haalan
Yunivarsitii Bulee Horaa Keessatti Humni Federaalaa Hiriira Nagaa Barattootaattti Bobba’anii Bittimsan, Jedhama
Yunivarsitii Bulee Horaatti kanneen barataa turan barattoonni dhalattoota Tigiraay, hiraarsaa fi haleellaan gosatti fuuleffate kan isaan irratti geggeessamaa jirutti dubbatan.
Yunivarsitii Dalaweer irraa akkasumas yunivarsitii seera barsisuu Seeraakiyuus jedhamu irraa Baaydiin umrii isaanii 29tti eebbifaman. Bara 1972 seera tumtoota keessaa tokko ta’uun umrii dargaggummaatti filatamanii seeneeta Yunaaytid Isteetes seenan.
Yunivarsitii Dambi Doolloo keessatti gamooleen tajaajila adda addaa kennan maqaa gootota fi namoota bebbeekamoo naannoo sanattis tahe sadarkaa Oromiyaa fi Itiyoophiyaatti wanna gaarii hojjetaniin moggaafamuu Yunivarsiitiin Dambii Doolloo beeksise.
Yunivarsitii Dambi Doollootti Wixata darbe lubbuun barataa tokkoo darbuu pirezidaantiin Yunivarsitii Dambi Doolloo dubbatanii jiru. Barattootni akka tasgabba’an gochuuf hojjataa jirra, jedhu.
Yunivarsitii Dirree Dawaa keessatti Dheengaddaa Barataa Yihun Alamaayyoo lubbuun isaa eega dabree booda/ yunivarsitichii yeroo hin murtoofneef cufamuu isaa Addis Chekool Gabaasee jira.
Yunivarsitii fi barattoota isaa irraa barnoota malee ajjeechaa, tokkummaa malee addaan bahuu barachuu hin qabnu sagalee jedhuus dhaga’amee jira.
Yunivarsitii Finfinnee keessatti digrii Doktorummaa hordofaa kan jiraniif kanaafis kan isaan gargaaru qorannaa gaggeessuuf gara Gojjam dhiyaatti imalanii kan turan barattonni lama ajjefamanii ka biraa sadaffaan madaa’uun ibsamee jira.
Yunivarsitii Finfinnee mooraa adda addaa irraa baratonni Oromoo walitti dhufan Bitooteessa 8 bara 2016 Embaasii Yunaaytid Isteets Finfinnee jiru duratti hiriruun “ Nuti Shorooressoota Miti, Uummata Oromoo Ajjesuun Haa Dhaabatu” jechuun iyyachuu isaanii maddeen oduu adda addaa gabaasanii turan. Yunaaytid Isteetes Itiyoophiyaaf gargaarsa guddaa kan laattu ta’uun ni yaadatama.
Yunivarsitii Finfinneetti, barsiisaa barnoota siyaasaa fi hariiroo sadarkqaa Addunyaa ka tahan – Profeser Kaasahun Birhaanuu yaada boodaa kanatti walii hin galan. “Filatamuun Dr. Abiyyi, jijjiiramaaf nama qophaa’ani” yaada jedhu irraa akka tahe dubbatu.
Yunivarsitii Finfinneetti barsiisaa hog-barruu ka tahe - dura-taa’aa gurmuu kanaa - Obbo Tafarii Nigusuu Raadiyoo Sagalee Ameerikaaf akka ibsetti, gurmuun kun kan galiin isaa gargaarsa artistoota kanaaf oolu konserrtii guddaa tokko qopheessaa jira.
Yunivarsitii Finfinneetti barsiisaa Seeraa kan ta'an gargaaraa Profeesaraa Jeetuu Iddosaa kan jedhan caqasaa.
Yunivarsitii Haramaayaa keessatti wal-dhideen barattootaa fi humnoota mootummaa gidduutti geggeessamu torbanneen lakkoobsisuu isaa dubbatu, barattoonni yunivarsitichaa.
Yunivarsitii Jigjigaatti Hin Deebinu,Lubbuu Keenyaaf Sodaanna: Barattootaa fi Barsiisoota
Yunivarsitiileen Amboo fi Wallaggaa Barattoota Simachuu Yeroof  Ka Dhaaban Tahuu Beeksisan
Yunivarsitiileen Amboo fi Wallaggaa Dhangala'aa Harka Ittiin Qulqulleessaan Oomishuu Eegalan
Yunivarsitii Mattuuttis barattootni 9 miidhamanii turan keessaa 6 fayyanii mooraatti deebi’uu Yunivarsiitiin Mattuu beeksisee jira. Gabaasaa guutuu caqasaa.
"Yunivarsitii minesotaa irraa barnoota Narsummaa fi Saaykooloijiin eebbifamtee Kaaliforniyaa keessa kan jiru Hospitaala “ Memorial Medical Center "" jedhamu keessa hojjachuu eega jalqabdee reefuu waggaa sadii fi walakkaa dha.Maatii ishee ituu ofii hin baratiin ishee barsiee fi Uummata naannoo itti dhalatteef meeshaalee tajaajiila eegumsa fayyaa dhiyessuun gargaaruuf carraaqaa jirti."
Yunivarsitiin Baahiirdaar sababaa vaayrasii koronaan waan cufameef jecha hiyyeeyyiin haftee nyaata barattootaa argataa turan beelaaf saaxilamne jedhanii jiru.
Yunivarsitiin Bahir-daar, deemsi barnootaa guyyoota xiqqoodhaaf addaan citee ture har’a deebi’ee jalqabuu isaa beeksisee jira.
Yunivarsitiin Bahir-daaritti Barumsi Addaan Citee Ture Deeb'iee Jalqabamuun Himame
Yunivarsitiin Dambi Doolloo Waa’ee Ittisa Vaayrasii Koranaa Kan Uummata Barsiisaa Jiru Tahuu Beeksise
Yunivarsitiin Garriisaa, ka Keeniyaa keessaa kan irra caalaan barattoota isaa turan - namoota 148 waggoota afur dura haleellaa Al-shabaabiin dhumaniif sirna yaadannoo geggeessee jira.
Yunivarsitiin Jimmaa gama barnoota wal’ansa fayyaan leenjii kennuun biyyatti keessatti iddoo olaanaa kan qabu ta’uu obbo Kooraa Xushunee ibsanii jiru.Yunivarsitiin kun yeroodhaa yerootti gosa barnootaa haaraa banee, leenjii kennuu kan itti fufe ta’uu kan ibsan obbo Kooraan, barana immoo biyyattii keessa kan hin turre akkuma Afrikaattuu haala kanaan kan hin turiin leenjii gama Bulchiinsa Tajaajiila Fayyaa fi Hospitaalaan (Hospital and Health care Adminisration) barattoota 22 digrii Mastersiin yeroo duraaf eebbisisuu isaa dubbatan. Sagantaa kanas, Ministara Eegumsa Fayyaa Federaalaa Itiyoophiyaa fi Ameerikaa keessa jiru 'Yale University' akkasumas, kan waajiira Finfinnee keessa qabu, jarmayaa “Clinton Health Access Initiative”(CHAI) jedhamu waliin gaggeessaa ka jiran ta’uu Obbo Kooraan ibsanii,tajaajiila fayyaa kennuu keessatti rakkoo tokko ka ta’e, dadhabbii gama hojii hogganaa fi bulchinsaan jiru furuuf leenjiin kun ka gargaaru ta’uu ibsan..Wal’ansa fayyaa addunyaa irratti yeroo yerootti haaraa argamaa jiru akka barattoonni hubatan gochuuf, gama internettiin, fakkeenyaaf Amerikaa kutaa Meerilaand keessa kan jiru Yunivarsitii 'Johns Hopkins, irraa barnoota tamsaasamu barattonni Yunivarsitii Jimmaa akka hordofan taasisama jechuun, Itti-aanaa prezidaantiin Bulchinsaa fi Misoomaa Yunivarsitii Jimmaa, obbo Kooraa Xushunee VOAf ibsanii jiru.
Yunivarsitiin Jimmaa Gosa Barnootaa Ittiin Leenjisu Yeroodhaa yerootti Babal'isaa Jira
Yunivarsitiin Odaa Bultum Torban Lammaf Barnoota Kennuu Dhaabuuf Murteessuu Beeksise
Yunivarsitiin Saayinisii fi Teekinooloojii Adaama waltajji agarsiisa carra hojii dhibbileen irratti afferamana barattoota isaatiif qopheesse jira.
Yunivarsitiin Saayinsii fi Teeknoolojii Adaamaa, adeemsa baruuf barsiisuu ittisa COVID 19 teeknolojiin deeggarameen geggeesuuf hojii isaa xumuruu beeksise jira.Yunivarsitichi barattotaaf kutaa cisichaa kophaa kophaatti qopheessuu fi tajaajila nama nyaataa tuttuqaa irraa bilisa ta'e Teekinooloojiin deeggarame hojii irra olchee jira.Muktaar Jamaal Gabaasa Viidiyoo qopheessee jira.
Yunivarsitiin saayinsii fi Teknolojii Adaamaa barattoota Sababa COVID 19n barumsa addaan kutanii turan 1200 olii ta'an eebbisise.Turtiin barattotaas qajeelfama Ministeera Fayyaa ittisa COVID 19 tasisuuf bahe bu'uura godhachuuni jedhamee jira.Muktaar Jamaal dabalata qaba
Yunivarsitiin Walloo eega weerarri koronaa ka'e booda barattoota mara warra isaanii biratti akka galan gochuun ibsamee jira.
Yunivarsitii Odaa Bultuum Keessatti Kaleessa Balaan Ibiddaa Dhaqqabee Jira
Yunivarsitii of Saawuzern Kaalifoorniyaa yokaan Yunivarsitii Kaalifoorniyaa Kibbaa Keessatti, waggaa waggaadhaan, Kora Dinagdee Afrikaa tu geggeessama. Kora kana irratti jiloota biyyoota Afrikaa tii dhufan hedduu tu hirmaata. Korri dinagdee Afrikaa kun, bakka itti namoonni itti wal-baranii quunnamtii uummatanii fi waa’ee hariiroo dinadee Yunaayitid Isteetsii fi Afrikaa mari’atan ture. Garuu, bara kana namni hedduun asitti argamuu akka hin danda’iin dubbatu - Qindeessituun kora kanaa – Meerii Flaawors.
Yunivarsitii Saayinisii fi Teknooloojii Adaamaa Keessatti Barattoonni Du'anii Argaman
Yunivarsitii Saayinisii fi Teknooloojii Adaamaa keessatti barattoonni lama du’anii argamuun dhuma torban dabree irra gabaasamee jira.
Yunivarsitii seentee digrii duraaf ennaa barattu kilaboota Tekewaandoo adda addaa keessa seenuun maallaqa argatteen obboolaa gargaaruu itti fuufte. Oboleettiin ishee makkiyaa Kadir jedhamtu barumsaaf Yunivarsitii Gondar seenuun amma eebbifamtee kilabii kubbaa milaa shamarranii Faasil Kanamaaf taphataa akka turte ibsitee jirti.
Yunivarsitii Waldiyaa Keessatti Haleellaa Raawwatameen Lubbuun Barattoota Lamaa Darbuun Mirkanaa’e
Yunivarsitii Waldiyaa keessatti hookkara ka’ee barattoota lama galaafatee booda, yunivarsitiilee yaaddoo fi heeqamni keessatti uumame keessaa Yunivarsitiin Baahir-daar tokko yoo tahu, Yunivarsiticha keessatti caasaa ijaarameen hatattamaan odeeffannnoo walii dabarsuun waan danda’ameef, barattoota tasgabbeessuun danda’amee jira – jedhan Yunivarsitichatti – Itti-aanaa Prezidaantiin Odeeffannoo fi Komiyunikeeshinii tarsiimoo – Dr. Zawuduu Immiruu VOAf ibsuu isaanii – Asteer Misgaanaaw, Baahir Daar irraa gabaastee jirti.
Yunivarsitii Waldiyaa keessatti Sambata darbee jechuun Onkolooleessa 9 bara 2019 galgala rakkoo nageenyaa uumameen Lubbbuun barattoota oromoo lama darbuu fi kanneen biroon 15 ta’an madaa’uu barattonni ibsanii jiru.
Yunivarsitii Waldiyaatti Barataan Reebicha Irra Ga’een Miidhame Du’e Jedhama
Yunivarsitii Wallaggaa, Damee Shaambuutti Barataan Tokko Qaama Hin Beekamneen Ajjeesame, Jedhama
Yunivarsitii Wallaggaa irraa hayyoonni lama, ka Saayinsii Siyaasaa fi ka Mirga Namoomaa haala amma Oromiyaa Lixaa keessatti mul’atu xiixaluun yaada kennaniin, “'Rakkoon kun Diinagdee fi Jiruu fi jireenya hawaasichaarratti dhiibbaa hamaa waan geessisuuf jedcha marii gad-fagoo geeggeessuun furmaata itti kennuu gaafata,” jedhan.
Yunivarsitii Wallaggaa Mooraa Shaambuu Keessatti Ajjeechaan Raawwate Qoratamaa Jira: Poolisii
Yunivarsitii Wallaggaatti Akkaadaamiin Afaan Oromoo Maqaa Hayilee Fidaan Moggaafame; Waaltaan Qorannoo Baaroo Tumsaas Dhaabbatee jira
Yunivarsitii Wallaggaatti manni barumsaa addaa ka bultii ykn “Boarding School” bara dhufu 2013 barattoota ciccimoo 240 simatee akka barsiisuu eegalu pirezidaantiin Yunivarsiitii Wallaggaa Doktor Hasan Yusuuf dubbatan. Ijaarsa mana barumsaa bultii addaa kanaaf bulchiinsi magaalaa Naqamtee lafa kennuu bakka bu'aan kantiibaa Naqamtee dubbataniiru.
Yunivarsitii Walloo keessatti jeequmsi kaleessa jalqabame har’as itti fufee oole.
Yunivarsitii Walloo Keessatti Jeequmsi Kaleessa Jalqabame Har’as Itti Fufee Oole
Yunivarsitii Wallootti Walitti-bu’insi Barattoota Oromoo fi Amaaraa Gidduutti Uumamee Ture Araaraan Furamuun Himamee jira
Yunivarsitiiwwan Amboo fi Wallaggaa Waa’ee Dhukkuba Koronaa Uummata Dadammaqsuuf Bobba’an
Yunivarsitiiwwan Wallaggaa fi Amboo Weerara Koronaa dursanii ittisuuf magaalaalee keessa jiranii fi baadiyyaalee naannoo isaaniitti bobba’uudhaan uummataaf dadammaqinsaa fi hubannoo kennaa jiran.
Yunivarsitiwwan bulchiinsa naannoo sana keessa jiran immo dhangala'aa harkatti cobsuun ittiin haxa'atan qopheessaa akka jiran Yonaataan Zabdiwoos Hawaasaa irraa gabaasee jira.
Yunivarsitiwwan fi Kooleejoota Oromiyaan ala jiranis haalli keessatti uumamuu malu waan hin beekamneef jecha barattoota waliin marii gaggeessuu fi humnootii nageenyaa ramadamuu ibsan. Waluumaagala garuu nagaan bu’uu kan danda’u humnootii nageenyaa bobbaafamaniin qofa otoo hin taane barattoota hawaasni dhaabbata Barnootaa keessa jiru hundi, bulchiinsii naannoo akkasumas uummanni naannoo yoo itti hirmaate qofa ta’uu hubachiisan.
Yunivarsitiwwan Itiyophiyaa keessa jiran 22 ilaalchisee xiinxala gaggeefameen, Yunivarsitiin Jimmaa deemsa barnootaa hawaasa naannoo waliin wal qabate kennuun akkasumas qorannaa fi qo’annaa adda addaa gaggeesuun, waggootii walitti aanan lamaaf sadarkaa tokkoffaa argachuun badhaafamee jira.
Yunivarstiilee dabalatee manneen barnootaa Oromiyaa jiran hedduu keessatti barattoonni mormiidhaan barnoota dhaabanii ba’an gaaffiileen dhiheessan gaaffilee haqaa yeroo dheeraadhaaf uummatni Oromoo fi paartiin keenya gaafataa ture waan ta’eef mootumman deebii qabatamaa itti kennuun nagaa fi tasganii biyyattiif hedduu barbaachisaa dha, jedhu, itti-aafatamaan sab-quunnamtii Gamtaa Medrekii fi Itti-aanaa dura-taa’aan Koongiresa Federaalawa Oromoo, Obbo Mulaatuu Gammachuu.
Yuniveresitii Gondaar Keessatti Ibiddi Ka’e Doormii Ijoollee Mancaase: Barattoota
Yuniveristiin yoo ijoollee ufitti dabalee fudhate amma adoo barumsilleen duraa hin dabarre ammuma ufitti fudhachuu malan.
Yuniversitichatti barsiistuu siiviksii fi amala gaarii kan ta’an professorri lammii Ameerikaa Loorii Hartimen Mahamud kanneen barattoota kanaaf ibsa kennan keessaa tokko.
Yuniversitii Adaamaatti guyyaa dallaa keessaa galgala ammoo doormiiyyuu gadi nama hin baasani poolisiin ijoollee hedduu achi hiite jedhan
Yuniversitii Dambii Doolootti ammo lubbuun barataa tokkotti rakkuma akkanaatiin bahe.Akka kanaan yuniverstii haga tokko keessatti barnootii dhaabe jedhan.
Yuniversitii Dirree Dhawaa keessaa barattoota hedduuutti tumamaa hidhamuutti jira jedhan jiraatotaa fi barattoonnni.
Yuniversitii Finfinnee keessattis giddu galli tokko maqaa isaaniitiin akka moggaasamu, maqaa isaaniitiinis waltajjiin tokko Finfinnee keessatti akka moggaasamu gaaffiin dhiyaatee jira. Sirni geggeessaa profeeser Mesfin galma Lideta jedhamuu kan Yuniversitii 6 kiiloo keessatti geggeessamee jira.
Yuniversitii Gondarii fi Waldiyaa Keessatti Har’as Hookkarri Ka’e: Barattoota
Yuniversitii Gondor mooraa Maaraakii keessattis har’a haleellaa baarattoota irratti raawwatameen bakka bu’aa barattoota dabalatee ka biroo irratti illee haleellaan raawwatamuu barattoonni ibsanii jiru. Yuniversitii Waldiyaa keessattis irra deebi’uu dhaan hookkarri ka’ee barattoonni hallllaan irratti raawwatamuun ibsameera.
Yuniversitii Itoophiyaa haga tokko keessatti akka lafti nagaa taatutti ijoollee galgala saati lamaan duubatti alatti bahuu dhowwan jedha.
Yuniversitiillee dhiyoo kana hiriirii mormii itti geggeeffame Madda Walaabuu, Yuniverstii Arsii,Haroo Maayaa fi Bulee Horaati.
Yuniversitiin Amboo Waloo Beekamaa Looret Tsaggaayee Gebre-Mediiniif Giddu-Gala Aadaa Ijaaruuf Karoora Qaba
Yuniversitiin Arsii Kora Qoranaa Sadarkaa idila adunyaa dhimma Afrikaa irratti xiyyeffatu qopheesufis qindeeffata akka jiru beeksisee jira.
Yuniversitiin beeksisa baastee akka ijoolleen baattu gaafatte,Ijoolleen tanallee hin fudhanne gaafii ufiitti dabran.
Yuniversitiin Booranaa aanaa Yaaballoo jaaruutti jiran tun akka warra lafaatii fi Ministiriin Saayinsii fi Baranoota Olaanaa Itoophiyaa jedhanitti akkuma aadoyyee durattiin deemuutti jiran.
Yuniversitiin Booranaa banamuun godina nama miliyoona caalutti keessa qubataa misoomaan ammoo guddoo duuba jira kanaa furmaata gudaa.
Yuniversitiin Bulee yuniverstii godina Gujii Dhiyaa jirtii barattoota kuma 12 caalaanitti itti barata jedhan.
Yuniversitiin Finfinneelleen nama dansooma gadaa Oromoo barreessuun addunaatti gurrii baheef kana doktorummaa ulfinnaa kenniteef.https://www.voaafaanoromoo.com/a/4708147.html
Yuniversitiin Finfinnee nama dansooma Gadaa Oromoo kitaabatti barreessuun saadan porofeeser Asmeroom Leggesee, ulfinnaan badhaafte
Yuniversitiin Haro-Mayaa yuniverstii biyyitii qabdu keesaa tokko.Akka ijoolleen achii dubbifne jedhanitti ijoolleen achi barattu eegii barumsa dhaabanii ji’a tokko aaluutti jiran.
Yuniversitiin Joons Hopkins akka gabaasetti addunyaa irraa namoonni miliyoona 12 ol vaayiresii kanaan yoo qabaman kanneen keessaa miliyoonni 3 ol Yunaayitid Isteetis keessa.
Yuniversitiin Texas Christian University (TCU)jedhan tunyuniversitii dhuunfaati. Tekas naannooFort Worthjedhan keessatti bara 1873 hujii jalqabde yuniversitii Amerikaa bebeekamtuu 100 keessaa tokko.
Yuniversitiin tun manneen 22 qabdi. Hujii tanallee hojjatootii guyyaa naannuma Booranaatii qaxaran 600 hojjata.
Yuniversitii Walloo keessa kan jiran barattoota dubartootaa waggaa tokkoffaa keessaa hangi tokko rakkoo saalaa ilaalchisee mudachuu kan danda’u irratti marii geggeessaa jiran. Carraa adda addaan kan geggeeffamu leenjii adda addaa keessaa tokko kan ta’e leenjiin kun barattoota waggaa tokkoffaa qofaa kan hirmaachiseef sababaan adda durummaa dhaan kan miidhaman isaan waan ta’aniif akka ta’e ibsameera.
Yuniversitii Wallootti jara ijjeechaa barataa Sayid Xayyibiin shakkan qaqqabuutti jiran
Yuniversitii Walloo, Yuniversitii Maqidalaa Ambaa fi godina bulchiinsa Walloo kibbaa waliin ta’uu dhaan martinuu nagaa fi nagana maraaf mata duree jedhuun, har’a magaalaa Dassee keessatti konfirensii qopheessan irratti, jaarsolii biyyaa, abboota amantii sababaalee lubbuu hedduu baduu fi qabeenyaan manca’uuuf walitti bu’iinsawwan geggeessaman mala aadaa kan jaarsolii biyyaan fashaluu isaatu ibsame.
Yuniversitiiwwan Itiyoophiyaa keessa jiran adda addaa keessatti ajjeechaa barattoota Amaaraa fi Oromoo irratti raawwataa jiru haa dhaabatu jechuu dhaan barattoonni hiriira mormii geggeessaa jiraachuun gabaasamee jira.
Yuniverstii Booranaa yuniversitii Itoophiyaa 45 keessaa tokkoo “Kontoraata ji’a 10n jalqabmnee marsaa duraatiin baratoota 1, 500 fudhatti jedha.
Yuniverstii Mattuu keessatti humnoonni tika nagaa mooraa sana keessaa reebicha barattoota irratti raawwataniin barattoonni hangi tokko balaan madaa’uu irra ga’uu isaa kanneen miidhaan irra ga’e barattoonni yuniversitichaa ibsaniiru.
Yuniverstiin Arsii Hayyoota Walti Yaamtee Seenaa Oromoo Qorachiisuutti Jirti
Yuniverstiin Arsii Kora Qoranaa sadarkaa biyyalessa yaroo lammafaaf qopheessuu isaati.
Yuniverstii Wuchaangi ijoollee 15 tahanitti keessa jiraata tana keessaa ijoolleen Afrikaa gara 200 caala.
Yunuvarsitii Odaa Bultum irraa qabxii ol’aanaa galmeessuun barnoota Ikonomiksiin eebbifamte. Gosa barnootaa ykn Korsii walii galaan waggaa afur keessatti fudhattee 38 keessaa 31 A+ kanneen hafan 7 immoo A argachuun qabxiin walii galaa ka waggaa afuuriif (GPA) 4.00 argachuun eebbifamtee achuma Yunivarsitii Odaa Bultum keessatti akka barsiiftuuf ramadamte.
Yunversiitii Dambi Doollootti argamuu dhaan sirna eebba sana kanneen hordofan akkasumas kanneen Yunivarsitii Dambi Dolloo keessatti marii hawaasaa irratti argaman nuuf ibsanii jiran. Godinni Qellem Wallaggaa naannoo rakkoo hedduun keessa jiru hidhaa fi dararaan kan keessatti hammaate nageenyi ishee kan boora’e jechuun dubbatan jiraattonni magaalattii. Muummichi ministeerichaa fi prezidaant Lammaan akka isaan qiyyaafata itti kennan kan barbaannu eegumsa naanoo fi akkasumas misooma naannoo keenyaa akka ta’u iyyanneera jedhan.
Yunversitiin Saayinsii fi Teeknolojii Adaamaa gama isaatiin baratooni sababoota garaagaraan yaroo silaa barachuu qaban waan addaan kutaa turaniif barumsa hunda baratanii qormaata walakaa waggaaf fudhachuu hin danda'an jedha.
Yuujin Baayen dubbi himtuun dhaabbata UNHCR, Dadaab keessattis baqattoota ka ta’a nami jaha dhibee kanaan faalamuu mootummaan nuuf mirkaneesseera jette.
Yuunaayitid Isteetis fi Qaataar shororkeessummaa galoo galaana persiaa irratti duuluuf walii galtee isaan dandeessisu mallatteessan.
Yuunaayitid Isteetis wixinee sana sadarkaa duraatti akka itti hin fufne mormitee turte. Mirga abbummaa kampaanilee daawaa irraa mulquun bu’aa isaanii gad xiqqeessee dawaa haaraa akka isaan hin oomishne abdii kutachiisa jette.
Yuunaaytid Isteetis Aangawa Mootummaa Keeniyaa Biyyashee Akka Hin Seenne Dhoggite
Yuunaaytid Steetes Waajiira postaa Fedeeks jedhamu keessatti namoonni 8 ajjeefamuu polisiin Indiiyaanaa poliis beeksisee jira. Namnii namoota kana ajjeesees dhuma irratti of-ajjeesuun isaa ibsamee jira.
Yuunayiitid Esteets gama isheetiin biyyootaan naannoo sana jiraanuu wajjiin lolicha qabbaneesuudhaaf ojjachaa akka jirtu haanga’oonnii biyyatii dubbachaa akka jiran barameera.
Yuunaytid Isteetis maatii namoota balaa Kanaan miidhamaniif yeros gumaa doolaara miiliyoona 42 kennitee turte.
Yuunaytid Isteetis Prezdentii Abbaa Alangaa Mootummaa Keeniyaa duraanii akka biyya ishee hin seenne dhorkite.
Yuunivarsiitii Asoosatti walitti bu'insa uumameen barattoni sadih du'anii yoo xiqaate soddoma kan ta'an ammoo midhaan sadarkaa garagaraa irra gahuun isaa ibsamee jira.
Yuuniversitiin Booranaa Eebbifamuu fi Haala Bu’ura Misoomaa Godinichaa
Yuuniversitiin Bulee Horaa bara barnootaa 2012 (2019 – 2020) kaasee Sirna Gadaa ilaalchisuun barnoota qopheesse barattootaaf akka kennuuf jiru beeksise. Prezdentiin Yuuniversitii Bulee Horaa Dooktor Caalaa Waataa, barnootni kun warra bara kana eebbifamanirraa kaasuun barattoota yuuniversitichatti baratan hundaaf kennamuuf akka qophaaye VOA’f himaniiru. Kun ka ta’eefis Gadaan bu’aa qarooma ummata gurraachaati; Yuuniversitiin Bulee Horaas kana ifa baasuuf hojjetaa jedhan.
Yuuniversitiin Bulee Horaa, Barnootni Gadaa jalqaba barattoota Digrii jalqabaa barataniif, dhiyeenyatti ammoo Sadarkaa Digrii lammataatiin Gadaa and Peace Studies/ yookaan Sirna Gadaa fi Barnoota Qo’annoo Nageenyaa jedhamee kennamuuf jiraa kan inni jedhe.
‘Yuuniversitiwwan Naannoo Amaaratti Barataa Adii Waaqoo fi Barattota Oromoo kaan warri ajjeese seeratti dhiyaachuu qabu'
‘Yuuniversitiwwan Naannoo Amaaratti Barataa Adii Waaqoo fi Barattota Oromoo kaan warri ajjeese seeratti dhiyaachuu qabu’ barattoota fi jiraattota Godina Booranaa
Yuusfu mootummaan Siyaad Barree gara galee jennaan,baqatee Kanaadaatti gale.
Yuusuf Alii Abdii durii mootummaa Sayid Barreetti itti gaafatamaa waraanaa tahee hojjachaa bahe, kalee mana murtii federaalaa Alekadnridaa Virjiiniyaatti himatan.
Yuvarsitii Dirree Dawaa Keessatti Gumiin Nageenyaa Gaggeeffamee Jira
Yuweerii Museveenii amma bara 2025 ykn amma wagga 82ffaa isaanitti aangoo irra turu.
Yvonne Ndege, odu himtuu UNHCR damee Naayroobiiti.Dhaabii kun gama barnotaatiin, gama leenjiitiin,manneen akimii haawwanii jaaruutiinii fi waan hedduu qajeelchee jaaruufillee karoora qaba.
Yyijin yoo ibsitu “Gama kanaan danqatu jira; ta’us garuu UNHCR dhaaba baqattoota gargaaru waan ta’eef mugeen hin taawu. Waanti asitti rakkisaa ta’e gaaffiin baqattoonni magaalaa keessa jiraatan qaban gara gara, kaan nyaata fedha, kaan mirgi koolugaltummaa akka kabajamuuf, kaan ammo qarshii fedha. Kanaafis warra kana gargaaruuf dursa haala rakkoo isaanii adda baafnee qoranna. Garuu waanti baramuu qabu, baqattoonni kun akka warra Buufata Baqataa keessa jiraatanii gargaarsa argachuu dhabuu malu. Warri qarqaarsi addaa isaan isaan barbaachisu hojjetoota keenyaan wal arganii jiru, kana booda warri dhimmi ilaalu rakkoo namoota kanaa adda baase warra gargaarsi maluuf calala jechuudha.” jechuun dubbatte.
Zaambiyaa fi KootDivoor(Ivory Coast) Waancaa Kubbaa Miila Afrikaaf Walti Qophaahuutti Jiran
Zaambiyaan AyvooriiKoostii Moohattee Waancaa Afrikaa 28tessoo Fudhatte
Zaambiyaan gareen,Chipolopoln tun asi gahuuf;Equatorila Guinea 1-0 qaariftee,Suudan ammoo 3-0 lafaan dhooftee,Gaanaa 1-0 ufi jalaa buuftee asi geette.
Zaambiyaan kubbaa miilaa kana marroo tokkeessoo argatte,AyvooriiKoosti silaa waan ganan 20n duratti argattee ammallee dabalachuu feete.
​Zaambiyaan qopheessite malee biyya torbatti dorgommii tanaaf walti hafa. Gaanaan dabruuf Itoophiyaa moohuu qabdi.
Zaambiyaan,ta ganna 19n duratti taphattootii kubbaa miilaa isii 23 xuyyuurii lafaan dhahee fixe taan amma asi gahuun gammachuu guddoo.Jarii kun silaa moohatee waancaa sun oli fuudhee,dhungatee wal irra marse jechuun biyya tanatti namii imimmaan haqachaa jara dhumate qaabachaa jiraata.TaatulleeIvory Coastmoohachuun dubbii akkanumatti dhuftuu miti
Zaambiyaan waanca Afrikaa bara 2012 mootee amma garee isii keessa eegee jirtu Cape Verde moo’uu dahbdee xaxattee keessaa galte.
Zaanzibaari Yemen 2-1n galchite, Soomalee fi Suudan ammoo 0 fi 0n gargar galan.Ugaandaan ammoo Rwaandaa 3 fi 1 mootee taphaa galchite, Tapha jalqabaa jechuu. Istaadiyoomin Ertiraa ganna hedduu asitti qophii akkanaa kopheesseetuu hin beeku, qophiin bara 2002 tun ammoo guddoo oowwiteefii galatallee argatte.Bulchoota kubbaa miilaa Ertiraa fi koreen qophii tana qopheesse Uummati Ertiraa waan dandahu cufaanuu qophii tana kopheeesse, jechuun faarsan. .Prezdaantiin CECAFA, Leodegar Tengaallee qophii tanaaf Ertriaaf galata galachan.Tapha CECAFA kana irratti Itiyoophiyaan hin argamne.
Zaddiin Kamiil dargaggeessa umuriin waggaa 18, barataa kutaa 12ffaa magaalaa Walqixxee jiraatu. Hojiilee waa’uuminsaa yokaan kalaqaa tajaajila adda addaa kennuu danda’an 28 hojjetee beekamtii argatee jira.
Zamaaleki Kilabiin Masrii beekamtuun ganna tokko keessatti leenjsiaa jaha qaxaratte
Zamaalek,kilabiin Masriin biyya isii keessatti jabeenna kubbaa miilaatiin beekmatu.Kilabiin tun ganna tokko keessatti leenjisaa jaha qabaattee dhiyoollee nama haaraa Mohamed Salah leenjsiaa tolfattee qaxaratte.Kilabiin tun eegii kilabii biya isii Tantaa jedhan 1-0 mootee jennaan hagasiiyyuu caalaa moohuu maltee jette leenjsiaa isii Momen Solenaanii fi garee isaa cufaa gussite.
ZANU-PF paartii eebbifamaa dha jechuun jamaa wal ga’etti himan. Hoogganuu itti fufa. Kanneen nutti dutan hojii isaanii itti fufu ZANU-PF garuu aangoo irra tura. Mugaabee waliin fuula duratti. ZANU-PF waliin fuula duratti jechuun dhaadatan.
Zarihuunis CD Sirbaa mata dureen Urjii jedhamu guyyama kana Buraayyutti eebbisifate. Gabaasaa Muktaar Jamaal caqasaa
Ze’iid Itoophiyaatti oggaa imalan kuni an lammataati. Bara 2017, Caamsaa keessa biyyatti dhaqanii baaka bu’oota mootummaa, hoggantoota paartii mormituu, dhaabbilee miti mootummaa fi namoota mana hidhaa Qilinxoo jiran amma tokko dubbisanii turan. Ogaas naannoo Oromiyaa fi Amaaraa -naannoolee dhiittan mirga dhala namaa hammaataa jira jedhame - akka qorataniis ta’e kotteedhan ijjatan in eeyyamamneef.
Ze’iid Ra’aad Al-Huseen, har’a, gumii mirga dhala-namaa Tokkummaa Mootummootaaf ibsa kennaniin, baatiilee lamaan dabaran keessa jireettonni gandeenii dhibbaan lakkaawaman garii rasaasaan dhawamanii, kaan morma ciramanii, ibiddaan gubamanii, qaamni irraa cicciramee ajjeesaman – jedhan.
Zelalem workagenyehu gaaffii dhiyaateef ennaa deebisu himannaan na irratti dhiyaate abbaa alangaa fi poolisiin qindaa’ee kan dhiyaate kan kijibaa waan ta’eef deebii hin qabu jeheera.
Zelenskiy har’a akka dubbatanitti naannoo daangaa amma iyyuu yaaddootu jira, Yukireen waan akka tasaa uumamu arguu hin feetu jedhan. Blinken akka jedhanitti Yukireen deggersa naga eegumsaa itt dabalaa barbaaddi, gochi Raashiyaa Marii NATO fi kan G7 dhiyeenyaa irratti bal’inaan irratti mari’atameera jedhan.
​ZEMEN fiilmii suraa fi muuziqaa qofaan dhiyaate daqiiqaa 5:45 dheerataa nama 12 waliin hojjatan. Fiiliin kun waan jijjiirama qilleensaatii fi rakkoo innii fide irratti xiyyeeffata.
Zerihuun Jireenyaa kaleessa ennaa hospitaala ga’u hedduu dadhabaa waan tureef wal’aansi baqasanii hodhuu godhamuufis dhiigi hedduun waan keessaa dhangala’eef har’a ganama barii naannoo sa’a 11 fi walakkaa lubbuun isaa darbuu madeen hospitaalaa kun nuuf ibsaniiru.
Zerihuun jireenyaas kutaa baqasanii hodhuutii erga ba’ee booda ala mana jala akkuma ciibsamee jirutti lubbuun isaa darbuu illee nuu ibsasniiru.
Zidanii fi kilbiin isaa,Real Madrdi kilabii Awurooppaa marroo sadi shaampoiyoonaa Awurooppaa tahan ta qaraati.
Zients itti dabaluu dhaan seera dandammachiisa COVID- 19 kan talaallii fi dandeettii qorannaa ilaalchisee dhiyaate kan Baayiden kongresii dhaan raggaasisamuu qaba jedhan. Bulchiinsichi guyyoota 100 keessatti yoo xiqqaate talaalliiwwan miliyoona 100 uummataan ga’uu dha.
Ziikaan maqaa dhukkuba haaraa lafa dhufee qofaa mitii maqaa baddaa Ugaandaa magaalaa Enteebee jirtuu tokkollee lafa balloo qilleensaa dansaa qabdu,jaldeessa gaaraa, qamalee fi bineensa akka akkaatti keessa buburraaqa.
Zika,dhukkubii haarahii lafa dhufe kun keessaatuu,Latin Americafa guddoo yaaddessiti.Birazil Olompiki Gannaa qopheessuutti jirti nama hedduutti tanaaf yaaddahuutit jira.
Zimbaabuwee Abdiin Ifee Ture Har’a Deebi’ee Dimimmise
Zimbaabuween fittee irra jirti harka pirez. ganna 38 caalaa isii bulchee,Roberti Mugaabetii bahuutti jirtii falii inni niitii ufii hujii tana dhaalchisuf dhatelleen hin taaneef
Zimbaabuwelleen Laayberiyaa 3-0 adabdeegoolii sadeenuu gurbaa isaanii Knowledge Musoonaatti itti guure.
Zimbaabwee gama kibbaa fi Kibba dhiyaa keessatti baatiin Muddee erga seenee as lolaan bishaanii guutee lubbuu nama 246 galaafatee kanneen kuma lama ta’an manaan ala gochuu isaa ibsame jira.
Zimbaabwee Keessatti Barri Bulchiinsa Mugaabee Waan Dhumate Fakkaata
Zimbaabween Ambaasaadderri Ameerikaa Kan Zimbaabwee 'Jeeqamni Akka Uumamu Yaalii Godhu,' Jechuun Himatte
Zimbaabween caama marsaa lamaan dhaqqabeen erga dhahamtee booda reefu bayyanataa kan jirtu yoo ta’u amma immoo lolaan bishaanii midhaan facaafame barbadeessee jira.
(Zimbabwe) 30 Zimbabweans to Participate in Mandela Washington Fellowship for Young African Leaders
Zimbabwee, biyya ummata miliyoona 14 caalaa qabdu tun Afrikaa gama Kibbaatiin Laga Zaabeezii fi Limpooppoo jidduu jirti.
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellow: Kelvin Mutize
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellow: Kelvin Mutize and the YALI Experience
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellow: Plot Mhako
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellows Attend Regional African Conference
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellow Stan Nyamanhindi: Strong Legal Minds equals Strong Legal System
(Zimbabwe) Mandela Washington Fellows: Zimbabwe YALI Representatives Enjoying Atlanta
Zimbabwe, which recently announced the 2015 fellows, will see 30 participants visit one of the 20 prestigious U.S. universities hosting the participants followed by a conference in Washington DC hosted by President Obama. A total of 500 fellows were picked this year.
(Zimbabwe) YALI Fellow Sizwile Nyamande: I Share My Birthday With President Obama
Zinadidin Ziidaatii fi Ronaaldoon Eboolaa Afrikaa gargaaruuf horii walti qabuufiitit jiran
Zondoon itti dabaluu dhaan amalli Zuumaan agarsiisan kanneen biroon ajaja mana murtii akka morman kakaasuu danda’a kanaaf manni murtii heera biyyattii dhimmi kun attamiin itti fufuu akka danda’u murteessuu qaba jedhan.
Zoonii Isiyolloo akka innii bulchiinsaa tolu jedhanii Isiyolloo gama jidduu,Garba Tulaa, Meerii, Kinnaa,Oldonyiroo fi Sericho fa jedhanii fula hedduutti qoodan.
Zooniin keenya naannolee rakkoon keessatti uumametti dabalamee maqaan dha’amuu isaatiif bulchaanis hojii irraa ugguramuun gaaffii nutti uume jechuu dhaan jaarsoliin biyyaa zoonii Hadiyyaa beeksisaniiru.
Zooniin Walaayitaa bakka buutota isaa gumii naannoo uummattoota kibbaa keessaa baasuuf murteessuu isaa beeksise.
Zooniin Walaayittaa Murtii Gumii Naannoo Keessaa Ba’uuf Murteesse Nan Cimsa Jedhe
Zoonii Tigraay gama bahaa aanaa Iiroob keessa kan jiru uummat magaalaa Daaw-Haan walii galteen Aljers hojii irra akka ooluuf murtii darbe mull’inatti mormii jira.
Zoonii walakkeessa Gonderii fi itti gaafataaan qajeelcha barnootaa obbo Masfin Irkaab akka jedhanitti waaltaalee maallqaa irraan kan hafe waajjiraaleen mootummaa kanneen biroon hojii dhaaban illee keessumaa walitti bu’iinsi sun hojii baruu fi barsiisuu irratti dhiibbaa guddaa uume jedhan.
Zoonii Walloo kibbaa aanaa Maqidalaa keesssatti miseenota poolisii dabalatee walitti bu’iiinsi lubbuu siivilootaa galaafate galgala kana uumamuun dhaga’amee jira.
Zoonii Walloo Kibbaatti Hojjattoonni Filannoo Ojii Galmeessuu Dhaabun Himame
Zooniiwwan mootummaa naannoo Somaalee jiru keessaa hongee dhaan akkaan kan miidhame zoonii sittii ta’uu komiishinierri komiishina hoji geggeessuu balaa gad xiqqeessuu kan itiyoopiyaa obbo Mitikuu kaasaa ibsaniiru.
Zooniiwwan naannoo uummattoota kibbaa keessa jiran 13 naannoo ta’uu akka barbaadan gaaffii dhiyeessanii jiran.
ZUKU 59fa irraa daawwachuu dandaha.Adunyaa keessatti ammo interneetii irraa daawwachuu dandahan
Zuleykaa hasan bakka buutuun dubartoota Kuwaalee, daa’ima ji’a shanii ka qaban yoo tahan, harra maree idilee paarlaamaa biyyattii daa’ima isaanii fudhatanii seenuuf utuu jedhaniiti seensarratti ka dhowwaman.
Zumaan duraan sagalee kennuu akkasii yeroo torba geggeessaniiru, garuu dhoksaa dhaan hin turre. Sagalee kennuun miilanaa milkaa’e utuu ta’ee garuu kan yeroo dheeraaf malaamaltummaan himatamaa turan prezidaant Zuumaa fi kaabineen isaanii guutuun aangoo akka gad dhiisan gochuu mala ture.
Zuman akka jedhanitti barri 2017 Afriikaa qofaa utuu hin taane bubbee addunyaa mara raase kan keessatti ka’e.
Zuumaan Garuu sagalee itta amantaa dhabiinsaa jalaa dandammatanii jiran.
Zyuwaa Looreensuu, akka prezidaanticha waggoota 38 biyyattii bulchan – Hosee Edwaardoo Dos Saantos irraa itti fufanii biyyattii hoogganan ka filate – paarticha mootummaa – MPLA dha.